Hifimaailma 8/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

M60 ja C60 -putkivahvistin ja -soitin · Modern Audion 5 000 euron kattaus · Messuraportti: HifiExpo 2010 · Music Hall 35.2-sarjan vahvistin ja CD · Samsung UE46C9005SW -televisio. HIFImaailma 8/2010 8,50 3D pelit, valo- ja elokuvat tietokoneella LAADUKKAANÄÄNENJAKUVANERIKOISLEHTI Koolla on väliä Äijäsubbarit vertailussa Teräväpiirtoa joka kotiin Vertailussa edullisimmat Blu-ray-soittimet Miten toistan musiikkia kotiverkosta? Osa 2: Tiedostomusiikin soitinratkaisut Yamaha RX-V767 AV-vahvistin kahden näytön talouteen Revenge F2a -rakennusohje Tee itse huipputason putkivahvistin Focal Scala Utopia Dynamiikkaa ja erottelukykyä · T.A.C
Kosketusvärinäyttö ja helppo käyttöliittymä tekevät elämän helpoksi. Olive O3HD säilyttää kovalevyllään jopa 1,500 CD-levyä tai 5,000 HD kappaletta. JÄRKIHINNALLA. Olive O3HD Music Server on edullisin tapa muuttaa stereolaitteistosi digitaaliseksi HD-musiikkijärjestelmäksi. Helppo Se on helppo asentaa ja ottaa käyttöön. Olive O3HD tallentaa ja toistaa musiikin pakkaamattomana ja siksi äänenlaatu on aivan toista luokkaa kuin pakattujen MP3-tiedostojen kohdalla. Liitä Olive O3HD stereolaitteistoosi ja ala nauttia upeasta äänenlaadusta. Saat siis digitaalisen tallennusratkaisun helppouden uhraamatta CD-levyistä tuttua äänenlaatua! Olive-mallisto: Olive O3HD, 500Gb Olive O4HD, 2 Tb, Wi-Fi Olive O2M, monihuonesoitin 1190,2590,849,- www.ah-hifisystems.fi WWW.OLIVE.US. Pidä hauskaa! 1190,- Musiikkivarasto Pidä musiikkikokoelmasi siististi yhdessä paikassa. Ei PChässäkkää. Lisäksi varmuuskopionti on helppoa! Voit ohjata Olive-soitinta myös iPhonella tai iPod Touchilla. HD-äänenlaatu Nauti musiikistasi HD-äänenlaadulla. UUTTA: OLIVE O3HD SOI UPEASTI. Tietokonetta ei tarvita
Onnistuuko moinen vai suljetaanko haaveilija pehmustettuun koppiin? TES TI T 30 Yamaha RX-V767 -AV-viritinvahvistin Jos taloudessa on kaksi näyttöä tykki ja televisio esimerkiksi on kahden HDMIannon vahvistimesta paljon iloa. Muutamassakin huoneessa onnistuttiin järjestämään äänenlaadullisesti erittäin korkeatasoinen esitys. KOKEILUT 48 Samsung UE46C9005SW -televisio Paksuudeltaan vain kahdeksanmillinen ruutu herättää huomiota virrattomanakin. 70 Levyarvostelut Kuunneltavana hyvää ja laadukasta musiikkia. 60 Hermuset Yläluokan kaiuttimien arviointi on oma lajinsa. 64 Sillä korvalla Saksalaiskiinalaiset T.A.C.:t tarjoavat neutraalia ja napakkaa ääntä, ylimääräisestä putkiromantiikasta ei ole tietoakaan. Kuten nyt Focal Scala Utopian kanssa. Mediaserverin perässä on ulkoinen DA-muunnin, jonka jälkeen seuraa tutumpaa elektroniikkaa. VAKIOT 5 Pääkirjoitus Hintamielihyväsuhde 6 Uutiset Uusia tuotteita ja hifialan uutisia. TÄSS Ä NU MER OSS A: 8/2 0 1 0 HIFImaailma 74 Music Hall a35.2 -vahvistin ja cd35.2 -CD-soitin Suomessa uuden nousun kokeneen merkin lippulaivat ovat houkuttelevan näköisiä ja järkevän hintaisia. Riittääkö laatu kotiteatteriin vai onko ultralitteä vain statusesine? RAKENNU S OH JE 42 Revenge F2a -putkivahvistin Suorakytketty F2a-putkeen pohjautuva single end -vahvistin tarjoaa yhdeksän wattia kanavaa kohti ja erittäin korkealaatuista ääntä. V E R TAI L U T 16 Äijäsubwooferit 599999 euroa Kun haussa on paljon potkua, ulottuvuutta ja painetta, niin halvin resepti on isokokoinen subwoofer. 50 5 000 euron kattaus Helsingin Modern Audiosta Tämänkertainen setti on kasaajansa nimen mukainen. Sivujuonena uusia kaiuttimia System Audiolta ja JBL:ltä. HIFIMAAILMA 8/2010 3. Etenkin vahvistin houkuttelee niin äänenlaadulla kuin yhdellä tietyllä ominaisuudellaankin. 10 HifiExpo 6.7.11.2010 DigiExpon kyljessä järjestetyt Hifimessut olivat yleisömenestys. RX-V767 on markkinoiden edullisin toiveen täyttäjä. RAP ORTIT 8 Hegel, System Audio ja JBL Oslossa 1.11.2010 Elektroniikkavalmistaja Hegel demonstroi lehdistötilaisuudessaan vahvistinmalliston uusia lippulaivoja ja edullista DA-muunninta. 80 Hifimarkkinat Käytettyjen laitteiden markkinapaikka yksityisille. T I ET OA JA TAITOA 26 Verkkotoisto osa 2: Tiedostomusiikin soitinratkaisuja Äänellisten erojen lisäksi mediatoistimissa keskeisessä osassa on niiden helppokäyttöisyys niin päivittäisessä toiminnassa kuin käyttöönotossakin. 34 Blu-ray-soitin pikkurahalla Uusi tekniikka taitaa olla kypsää kun soittimen voi napata lähimarketista noin satasella mukaansa. 54 3D-kuva ja tietokone Pelejä, elokuvia ja valokuvia kolmiulotteisena kotitietokoneella. 68 HD-levyarvostelut Blu-ray-elokuvia koekatseltuna. Parhaimmillaan hikisen roudauksen ja tuskallisen pitkän sijoituksen etsimisen jälkeen palkintona on tolkuttoman hieno äänimaisema
Vaan miten käy niiden tuotteiden kanssa, joiden hinta on moninkertainen verrattuna hyvään perustasoon. Sen tietää vain jokainen itse. Hifimaailma HYVä OSTOS Hifimaailma Hifimaailma Hifimaailma Hifimaailma Hifimaailma HYVä OSTOS TESTIVOITTAJA Samu Saurama Päätoimittaja HIFIMAAILMAN ARVOSTELU JA TÄHDET PISTEET: Testeissä tuotteet arvostellaan ja pisteytetään kullekin tuoteryhmälle erikseen määritellyillä osa-alueilla (mittaukset, ominaisuudet, käyttömukavuus, äänenlaatu, kuvanlaatu jne.). Harrastuksen ylläpitämistä varten olisikin parasta etsiä aina parasta mahdollista hintamielihyväsuhdetta. Yksittäislaitetesteissä SUOSITTELEMMEmaininnan voi saada erittäin hyväksi (5 tai 4 tähden arvoiseksi) todettu tai esimerkiksi erittäin hyvän hinta/ laatusuhteen omaava tuote. TESTIMENESTYS Vertailutesteissä SUOSITTELEMME-maininnan voi saada myös HYVä joka ei yllä kokonaispisteissä testivoittajaksi, mutta tuote,HINTALAATUSUHdE ansaitsee silti erityismaininnan tasaväkisen pistetilanteen tai muun erityispiirteen johdosta, esimerkiksi hinta/ laatusuhde on poikkeuksellisen hyvä tai tuotteessa on muuta SUOSITTELEMME huomionarvoista. Hifimaailma Hifimaailma Hifimaailma Hifimaailma HYVä HINTALAATUSUHdE HIFIMAAILMA 8/2010 5. Silti, sellainen saattaa olla äärimmäisen paljon iloa tuottava oli sitten kyse satasen viinipullosta tai kymppitonnin kaiuttimesta. Kullakin osa-alueelle on tarkat kriteerit pisteiden muodostumisesta. Hintamielihyväsuhteen maksimointi antaa myös jokaiselle vapaat kädet pitää laitteessa juuri niistä asioista, jotka ovat hänelle tärkeitä. Se varmistaa suurimman nautinnon ja siten innostuksen aiheeseen. Kuuntelun kokonaisarvona muodostuu kuuntelijoiden antamien pisteiden keskiarvosta. Paras ostos on se, joka tuo maksimaalisen mielihyväntunteen suhteessa käytettyyn rahamäärään. Hifimaailma kuuluu EISAn audio/kotiteatteri -paneeliin. Hintamielihyväsuhde Hifiharrastukseen liittyviä kuunteluarvioita ja viinin maisteluarvioita rinnastetaan usein vinoillen toisiinsa. HIFIMAAILMA 8/ 2 0 10 : PÄÄ KI RJOI T US TOIMITUS Olarinluoma 15, 02200 Espoo Puhelin: 010 778 6401, Faksi 010 778 6410 Sähköposti: toimitus@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi Vastaava päätoimittaja: Teppo HirviKunnas teppo.hirvikunnas@hifimaailma.fi P. Koska numeerinen arvosana kuvaa vain yleisvaikutelmaa äänen laadusta, tulisi myös kuuntelun kirjalliseen arvioon kiinnittää huomiota. Tähdet kuvaavat laatutasoa seuraavasti: Ehdotonta huippuluokkaa Kiitettävä (korkeatasoinen tuote) Hyvä (hyvä tuote, mutta varauksin) Tyydyttävä (keskitasoinen suorituskyky) Välttävä (suorituskyky selvästi alle keskitason) Ei suositella Hifimaailma Hifimaailma TESTIVOITTAJA TOIMITUKSEN VALINTA Hifimaailma Hifimaailma TOIMITUKSEN VALINTA SUOSITTELEMME TESTIMENESTYS TESTIVOITTAJA-maininnan saa pääsääntöisesti vertailutestin parhaat kokonaispisteet tai tasapistetilanteessa äänenlaadultaan parempi ja/tai edullisempi tuote. 010 778 6401 Päätoimittaja (audio ja high-end): Samu Saurama samu.saurama@hifimaailma.fi P. Painotukset on mainittu testien pistetaulukoissa. Eiväthän ne voi enää edustaa ollenkaan yhtä hyvää hintalaatusuhdetta kuin halpa hitti. Luin Essi Avellanin erinomaista kolumnia "Järkiperustein tunneostoksilla" Glorian Ruoka ja Viini -lehdestä ja hän nosti varsin oleellisen, hifin kanssa yhtenevän asian esille. Pelkkä absoluuttisen suorituskyvyn ja hinnan suhde, hintalaatusuhde, ei kerro ollenkaan kaikkea. Suomalaiset ostavat kaikkein mieluimmin hyvän hintalaatusuhteen tuotteita. Itse asiassa muunlaisten ostaminen on lähes tuomittavaa ja osoittaa suorastaan ostajan ymmärtämättömyyttä. Silti aiheeseen hieman syvemmälle uponneet tietävät, että tuollaisilla arvioilla on arvonsa, ne oikeasti kertovat tuotteesta enemmän kuin mitat (massa: 27 kg tai tilavuus 1,5 litraa), hinta (1 099 euroa tai 12,95 euroa) tai moni muu helposti numeroarvolla ilmoitettava fakta. KUUNTELUARVOSTELU: Kuuntelut tehdään pääsääntöisesti kahdella tai kolmella kuuntelijalla, jotka kukin kuuntelevat ja pisteyttävät tuotteet erikseen. Kukaan ulkopuolinen ei voi sanoa, että minkä pitää olla kenellekin tärkeintä. 010 778 6404 Avustajat: Jaakko Eräpuu, Jussi Hermunen, Matti Hermunen, Juha Kaski, Mikael Nederström, Mauri Pännäri, Petri Teittinen ULKOASU: DDM Group Oy ILMOITUSMYYNTI: Pop Media Oy, Puhelin: 010 778 6405 ilmoitusmyynti@hifimaailma.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Puhelin: 010 778 6400, Faksi: (03) 424 653 41 Sähköposti: tilaukset@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi VUOSIKERTA: 8 NUMEROA 6 kk tilausjakso sisältää 4 numeroa 12 kk tilausjakso sisältää 8 numeroa JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Hifi-Mediat Oy Olarinluoma 15, 02200 Espoo Puhelin: 010 778 6401, Faksi 010 778 6410 PAINOPAIKKA ISSN 1796-6507 Hifimaailma on arvostetun European Imaging and Sound Association (EISA) -järjestön jäsen. 010 778 6402 Toimituspäällikkö (audio ja video): Mauri Eronen mauri.eronen@hifimaailma.fi P. Kokonaispisteet muodostuvat osa-alueiden painotetusta keskiarvosta. Koska hifissäkin, aivan kuten Avellan muistuttaa viineistä, tavoitellaan hyvin paljon tunnepitoista suhdetta, on pelkän järkiperusteen käyttäminen ostopäätöksen tekemiseen aivan järjetöntä
Sen voi sillata, jolloin teho kahdeksaan ohmiin kolminkertaistuu 600 wattiin, mikä on yksi osoitus virtalähteen reilusta mitoituksesta. Useampaa kanavaa halajava voi kääntyä balansoiduin ja RCA-otoin varustetun 7x300-wattisen GFA-7807:n puoleen. Laadukkaista minija midikokoisista hifilaitteistaan parhaiten tunnetun TEACin high end -tuotemerkki ESOTERIC on myös Teleman valikoimissa. Toisaalta jitterin määrä oli WAV-kiintolevytoistossa suurempi (808 ps vs. Lisätietoja: www.lsound.no, www.adcom-usa.com Hifimaailman edellisen numeron yhteydessä järjestetyssä lukijakilpailussa onni suosi Sami Järvistä Liedosta. Hän voitti 1 090 euron arvoisen Panasonic TXP46S20E -plasmatelevision. Lisätietoja: Sonus Import Oy, puh. 54-kiloisen järkäleen hinta on 2 699 euroa. Yksi 29 cm leveistä yhdistelmälaitteista on CH-H500NT. FLACtoistossa ilmennyt lineaarisuusongelma katosi täysin, ja särö matalilla taajuuksilla oli huomattavasti alhaisempi. TUOTEUUTISET TEAC TULI SUOMEEN Japanilainen TEAC on vihdoin saanut maahantuojan. Tannoykaiuttimet ovat jo saatavissa tutuilta jälleenmyyjiltä. Mallistoon kuuluu myös MP3-soittimia, mikrojärjestelmiä, iPod-kauitintelakoita sekä stereokaiuttimet ja 2.1-sarja subwooferilla. Laite maksaa 599 euroa. Yksi tuoreista malleista on 584 euron hintainen, 2x200-wattinen GFA-555SE. Se tallentaa kaikista äänilähteistä USB-tikulle ja liittyy verkkoon kaapelilla tai langattomasti. 193 ps FLAC vs. 164ps CD). Särön määrä eri signaalitasoilla kiintolevytoistossa WAV-tiedostoilla (punainen käyrä) ja FLAC-tiedostoilla (sininen käyrä). KOHTUUHINTAISTA VOIMAA Adcomilla ei ole Suomessa ollut hetkeen maahantuojaa, mutta nyt reippaasti virtaa tarjoavia vahvistimia saa norjalaiselta L-Soundilta. Kaiuttimen parihinta on 228 euroa, ja sitä saa myös yksittäiskappaleina. Pelkistettyä ulkonäköä edustavaan mallistoon kuuluu niin stereo- kuin monikanavapäätevahvistimia noin 5003000 euron hintahaarukkaan. 050 359 0056, www.tannoy.com OLIVE O4HD WAV-TIEDOSTOILLA Viime numerossa testattu Olive O4HD -musiikkisoitin käyttäytyi mittausten valossa kummallisesti, kun sillä toistettiin FLAC-tiedostoja kiintolevyltä. 70-luvulta asti toiminut amerikkalainen valmistaja on tuttu kohtuuhintaisista päätevahvistimista, joiden kyvyt riittävät hankalienkin kaiutinkuormien ajamiseen. Jalustakaiuttimesta voi kasata näppärästi ja edullisesti äänentoiston kotiteatteriin tai tasapainoisen osan pelkistettyä stereosettiä varten. Lisätietoja: www.hifiplus.fi TANNOYN TARU SUOMESSA JATKUU Tannoy on saadut uuden maahantuojan espoolaisesta Sonus Importista edellisen maahantuojan lopetettua toimintansa. Korkeatasoista viimeistelyä ja innovatiivista omaa suunnittelua edustava ESOTERIC on kuuluisa VRDS-mekanismiin perustuvista CD-soittimistaan. Mittaustulokset olivat samat kuin suorassa CD-toistossa. Tuotevalikoimassa on useita SACD/CD-soittimia ja -pyörittimiä, DA-muuntimia, kellosignaalilaitteita sekä vahvistimia. RZ-1 on integroitu musiikkijärjestelmä, joka sisältää SACD-soittimen, integroidun vahvistimen ja verkkosoittimen. L-Sound tarjoaa Adcomin tuotteille 45 päivän rahat takaisin -tyytyväisyystakuun. Vahvistinsuositus on 10-70 wattia, ja toiston alarajaksi ilmoitetaan 45 hertsiä (-6 dB). Uusi edustaja Suomessa on Telema. Mittasimme O4HD:n uudestaan ohjelmistopäivityksen jälkeen tallentamalla testisignaalit WAV-muotoon sen kiintolevylle. Valmistajan tuotevalikoima on valtava alkaen pienistä satelliittikaiuttimista HifiExpo 2010:ssa demonstroituun, jääkaapin kokoiseen Kingdom Royal -huippumalliin. LP-R500 on erikoinen radion, levysoittimen, kasettisoittimen ja CD-tallentimen yhdistävä kopiointilaite. USB-liitäntä ymmärtää myös iPodin digitaaliääntä. Sen sisäistä DA-muunninta voi käyttää useiden digitaalitulojen mukaan lukien USB tasokkaaseen käsittelyyn. Äänessä ei kuitenkaan huomattu kuunteluissa mitään erikoista, joten soitinta voi huoletta käyttää FLAC-pakkauksella. Paljon onnea! 6 HIFIMAAILMA 8/2010. Harjattuun alumiinikoteloon on kasattu CD-soitin, integroitu vahvistin, USB-toistin, FM-viritin ja nettiradio. Yksi mielenkiintoinen uutuus on huippusuositun Mercury-sarjan uusimman sukupolven V1-pienokainen
Ominaisuuksien operointi tapahtuu etulevyn näytön avulla. Haluttaessa piikkitehon saa jäämään näkyviin. CD32 on lippulaivasoitin Burr-Brown PCM1704 -muuntimilla sekä RCA- ja XLR-lähdöillä. Verkkoliitäntä langallisena ja langattomana on nettiradiota ja lähiverkkotoistoa varten. CD-äänen saa ulos digitaalisena myös DIN-liittimestä. Sopivaksi kaiutinkuormaksi ilmoitetaan 316 ohmia. SIISTIÄ SKANDINAAVISOUNDIA Ruotsalaisen Primaren tuore 32-sarja edustaa tuttua puhdaslinjaista muotoilua, mutta kannen alla on uusia nykyaikaisia ominaisuuksia. Analogilähtöjä on kaksi paria RCA:na ja XLR:nä, kiinteällä antotasolla ja säädettävällä. Tarkat wattimittarit etulevyssä esittävät todellisen hetkellisen antotehon kaiutinkuorman huomioiden. Octave-vahvistimien hinnat alkavat 3 700 eurosta. 61-kiloinen MC302 maksaa 8 500 euroa ja 72-kiloinen MC-452 11 700 euroa. Yhtiön mielestä laadukas transistoritoteutus on edellytys parhaan suorituskyvyn irrottamiseksi putkista. I32 on integroitu stereovahvistin, jonka D-luokan UFPD-pääte (Ultra Fast Power Device) tuottaa 120 wattia kahdeksaan ohmiin ja 230 wattia neljään. Signaalitiellä ei ole operaatiovahvistimia, vaan virtajännitemuunnos tehdään erilliskomponentein. USB-portti ymmärtää MP3- ja WMA-tiedostoja FAT16/32-formatoiduilta tikuilta. USB-liitäntää käytettäessä tietokoneen toistoohjelmaa voi komentaa vahvistimesta käsin. Myöhemmin lisävarusteena saatava mediamoduuli sisältää digitaalituloja optisena, koaksiaalisena ja USB:nä, SD-muistikorttilukijan sekä analogisen videoliitännän iPodia varten. 10 minuutin toimettomuuden jälkeen V 40 SE siirtyy vähemmän virtaa kuluttavaan tilaan, jolloin se ottaa seinästä noin 20 wattia. Sen DAmuunninta voi käyttää hyväksi monenlaisessa ympäristössä; se ottaa vastaan S/PDIF-digitaalisignaalia koaksiaalisena RCA- ja BNC- sekä optisena TOSLINK-tulosta, XLR-otto ymmärtää AES/EBUa ja USB-tulo tietokoneääntä. C50:ssä on lisäksi etulevyn antotason mittarit, ottokohtaisesti säädettävä kahdeksankaistainen EQ ja prosessoriliitäntä, johon voi kytketä esimerkiksi huonekorjaimen. Viimeiseksi lenkiksi soveltuu stereopäätevahvistin, 300-wattinen MC302 tai 450-wattinen MC452. Jokainen vahvistin on käsin koottu ja laadunvalvonnan jälkeen testattu 48 tunnin ajan. Toshiban servoon perustuvassa koneistossa on viiden sekunnin bufferi, joka valmistajan mukaan auttaa jitterin minimoimisessa. Molemmissa on kahdeksan RCA-linjatuloa (mukaan lukien MM- ja MC-levysoitinotto), kaksi balansoitua XLRtuloa ja viisi digitaalituloa (2x optinen, 2x koaksiaalinen ja USB). CD32-soitin maksaa 2 790 euroa. Helppokäyttöisyyttä ja luotettavuutta Octava perustelee soft-starttekniikallaan sekä tarkalla toiminnan monitoroinnilla ja suojauksella. Seuraavana signaaliketjussa on vuorossa esivahvistin C48 tai C50. Lisätietoja: TA Distribution Finland Oy, puh. Se ohjaa muita 32-sarjan laitteita järjestelmäväylän kautta ja sisältää kolme RCA- ja kaksi XLR-tuloa. Herätesignaali nostaa vahvistimen käyttökuntoon noin 30 sekunnissa. Nastoiltaan sopivien putkien vaihto on yksinkertaista automaattibiasoinnin ansiosta. MC302 antaa hetkellisesti jopa 1 200:n ja MC452 1 800 watin tehon. Digitaalianto on optisena ja koaksiaalisena S/PDIFinä ja XLR-liittimellä AES/EBUna. MCD1100 on kaksikanavainen SACDsoitin matalaimpedanssisella kuulokelähdöllä. Kaiutinruuveja on yksi pari ja linjaottoja viisi, joista prosessoriotto ohittaa voimakkuussäätimen. I32:n hinta on 2 790 euroa. Jälkimmäinen on rakenteeltaan alusta asti balansoitu. Haluttaessa vahvistimen voi tilata KT88- tai 6550-putkin varustettuna. C48 maksaa 7 000 ja C50 9 500 euroa. Lisätietoja: AH-Hifisystems Oy, puh. Muista valmistajista Octave pyrkii erottumaan putki- ja transistoritekniikan ihanteellisella yhteispelillä. 040 538 7266, www.mareks.fi, www.octave.de HIFIMAAILMA 8/2010 7. Molemmissa on analogiotto RCA:na ja balansoituna. (019) 483 160, www.ah-hifisystems.fi, www.primare.net RASKASTA ERILLIS ELEKTRONIIKKAA Amerikkalainen McIntosh on tuonut viisi uutta mustavihreää laitetta markkinoille. Vahvistimet tuottavat kyykkäämättä tehoa 28 ohmin kuormiin, ja erilaisille kuormille on omat kaiutinlähdöt. Edullisin integroitu putkivahvistin V 40 SE tuottaa EL34-pentodiputkin 40 watin tehon kahteen kanavaan. Lisätietoja: Marek Sound, puh. Soittimen hinta on 15 300 euroa. Yhtiön filosofiana on yhdistää kaunis ulkonäkö kauniiseen musiikintoistoon. (09) 662 062, www.tadistribution.fi, www.mcintoshlabs.com KAUNISTA ÄÄNTÄ HYBRIDITEKNIIKALLA Saksalainen Octave Audio valmistaa esteettisesti näyttäviä, helppokäyttöisiä putkivahvistimia
Pelkistetty olemus ja varustelussa keskittyminen vain äänenlaadulle oleelliseen ovat selvät suunnittelun lähtökohdat. Musiikkiserverit, toisto tietokoneelta ja korkearesoluutiotiedostot ovat kyllä kaikki valmistajalle tuttuja ja mielenkiinnon kohteita, monikanava ja kotiteatterin kuva sen sijaan eivät. Jitterin vähentäminen kuului äänessä selvästi, ja Hegelin parhaaksi DA-muunninratkaisuksi ainakin toistaiseksi osoittautuu HD10:n ja HD2:n yhdistelmä. Pieni sivujuoni... Toimittaja kuljetettiin Osloon Soundgardenmyymälään saakka tutustumaan nimenomaan Hegelin uutukaisiin, mutta paikan päältä löytyi pari muutakin kiinnostavaa kohdetta. Asteittain CDP4A:n eteen vaihdettiin tuoreemmat komponentit, ensin P30-etuvahvistin ja sitten H30-monopäätteet. Hänen mukaansa uskottavien termien, kuten asynkronisen usb-liitännän, perässä juokseminen vie huomion oleellisesta eli jitterin minimoimisesta ja äänenlaadun optimoimisesta halutussa hintaluokassa. Äänenlaatuun keskittyminen oli selvää myös demossa, jonka Anders Ertzeid veti läpi. Demon musiikki soitettiin kannettavalta tietokoneelta USB-liitännän kautta. Kuunneltuamme samaa näytettä ensin vanhalla ja sitten uudella versiolla kävi selväksi, että parannusta ei ole vain keksitty markkinointiosastolla. Skandinaviaksi laulavan teknomisun taustabiitti kontrolloitui selkeästi, kun signaali siirrettiin kiertämään HD2:n läpi, ja pohjoismaisen lehdistömiehistön suusta mutistiin kollektiivinen "oho". System Audion Frits Dalmose esitteli uutta Saxo-sar- Tiukka pienokainen Ehkä highend-luokan etusen ja päätteiden yhteishinta on 33 000 euroa koneita kiin- 8 HIFIMAAILMA 8/2010. Tehtävä, jossa se voi tarvittaessa auttaa HD10-isoveljeäänkin. Tiukasti jitterittä Norjalainen Hegel on ehtinyt olla Suomen markkinoilla vasta vuoden ja on vielä melko tuntematon merkki. R AP O R TT I : H EG EL OS L OS S A 1 .1 1 .201 0 · TEKSTI JA KUVAT: SAMU SAURAMA Hegelin kiinnostavin uutuus on 300 euron hintainen HD2-DA-muunnin. Lähtökohta demossa oli System Audio H Explorerin eteen kytketty Hegelin "vanha" lippulaivamallisto. Sen erikoisuus on erittäin tehokas jitterinpoisto. Moni mieltää valmistajan suoraan highendkategoriaan, koska yksikään laite ennen nyt esiteltyä HD2-DA-muunninta ei ole maksanut alle tuhatta euroa. Mielenkiintoisin osuus oli se, kun HD10:n eteen kytkettiin pelkäksi jitterin minimoijaksi HD2. Muuntimena toimi aluksi hieman vanhempi HD10. Hegelin pääsuunnittelijalla, Bent Holterilla, oli vahva näkemys siitä, miksi moni muunnin markkinoilla ei ole niin hyvä kuin voisi. Iltapäivän tutustuminen merkin näkemyksiin herätti vahvan mielenkiinnon. egel on merkki, joka pitäytyy tiukasti kaksikanavaisen toiston maailmassa. HD2-muuntimessa on tätä varten USB- ja koaksiaalitulojen lisäksi koaksiaalinen digianto, jotta sitä voi käyttää hyvinkin järeän muuntimen edessä "jitter-puskurina". Erot eivät toki olleet järisyttävän suuria, mutta juuri niin selkeitä, että vaihto takaisinpäin ei varmasti houkuttele kerran parempaa kuultuaan. nostavampi tuote oli silti 300 euron hintainen DA-muunnin HD2
Ylempinä vanhat lippulaivat ja niiden alla uusi etuvahvistin P30 ja päätevahvistin H30. Silti esittelijän soittama Kris Kristofferson kuulosti hyvin vahvasti itseltään. Isojen elementtien yksi hyöty on suuri suuntaavuus ja sitä kautta huoneheijastusten vähäisyys. Äänessä on addiktoivia piirteitä, joita on turha etsiä sirolinjaisista sisarista. jaa, jossa sekä hinta että koko oli puristettu todella pieneksi. H30 on itse asiassa siltakytkettävä stereopääte, eli alkuun pääsee yhdellä, mutta parhaan äänenlaadun saa käyttämällä vahvistimen per kanava. Hegelin pääsuunnittelija Bent Holter perusteli tarkasti, miksi HD2 ei ole asynkroninen ja miksi antotaso on jätetty vain reiluun volttiin, puoleen tyypillisestä. Omaa lompakkoa katsoessa ikävä sivujuonne on 40 000 euron hintaluokka, mutta onneksi se ei ole este kaikille kiinnostuneille. Ostaminen ei vaadi auton myyntiä, ja fyysinen kokokaan tuskin rikkoo perhesopua. Etenkin kun bassotoisto on suunniteltu hyödyntämään takaseinää, eli kaiuttimen ei tarvitse olla keskellä lattiaa. Hintaa 130 euroa kappaleelta ja tasapainoinen ääni laajalla alueella. 15-tuumaista ja torvea voi tuskin juuri tätä elegantimmin pakata. Toinen asia on dynamiikka. Malliston pienin, Saxo 1, maksaa vain noin 130 euroa kappaleelta ja on hädin tuskin vaaksan levyinen pienokainen. Kaiutin ei ahdistu tai tukkeennu vaikka äänenvoimakkuutta nostaisi täysin älyttömäksi, kaikki kuuluu edelleen helposti, rasittamattomasti ja vain paidanhelmaa lepattaen. Muita ovat vaivaton ja luonnollinen tarkkuus, vahva ja aito läsnäolo sekä vaikeasti kuvailtava innostavuus. Esillä oli yksi Everestin kärjestä alaspäin, uusi Project K2 S9900. Silti, vallaton dynamiikka on vain yksi piirre. Diskantin normaalin suuntaimen tehtävä on kaventaa suuntakuviota toiminta-alueen alapäässä, mutta muodoltaan pykälällisen DXT-linssin idea on pitää suuntakuvio mahdollisimman leveänä koko toimintakaistalla. 15-tuumaista, torvikuormitettua diskanttia ja suuntaimellista superdiskanttia ei istuteta aivan pieneen koteloon. n HIFIMAAILMA 8/2010 9. JBL ei kunnioita tuollaisia asioita yläpään mallistossaan. K2 S9900:aa ei ole pakko soittaa lujaa, mutta sitä puolta on pakko kokeilla, koska se ei onnistu pienellä ja sisustukseen häviävällä kaiuttimella. Prototyypissä näkyi selvästi keltaisen värin ansiosta diskantin DXT-linssi. System Audion Saxo 1 on todellinen jokamiehen kaiutin. On, on se iso, mutta tilavaan olohuoneeseen aivan sujuvasti sijoitettavissa. Demon perusteella pienokainen ei ole aivan yhtä kuuntelupaikasta riippumaton kuin varsinaisesti ympärisäteilevät kaiuttimet, mutta varsin laaja käyttökelpoinen kuuntelualue kieltämättä oli. Stereokuvan tarkkuus pikkukaiuttimiin verrattuna on sitä luokkaa, että kokeilematon ei voi uskoa tulosta. Saxo-sarjan ajatus onkin tarjota mahdollisimman laajalle säteilevä kaiutin, jota voi siis kuunnella lähes missä vain huoneessa ja saada silti kohtalainen stereokuva aikaiseksi. Siitä huolimatta muodoiltaan pyöristetty ja syvyydeltään hillitty tummanruskea S9900 ei näyttänyt omaan suhteellisuudentajun jo kauan sitten menettäneeseen silmääni ollenkaan valtavalta. Kun äänessä ei ole äkkiseltään mitään varsinaisesti pahaa sanottavaa, tekee hintaluokka pienokaisesta hyvin houkuttelevan. ...ja iso sivujuoni System Audion malliston lippulaivatkin ovat hinnaltaan ja kooltaan lähes jokaisen oikeasti niitä haluavan saavutettavissa
Sen lisäksi 8260A soi todella läpinäkyvästi, erittäin erottelukykyisesti ja loi hämmentävän realistisen illuusion aidosta esityksestä musiikkilajista riippumatta. Hotellihuonedemoista muutama tarjosi varsin hyvää ääntä, mutta yksi oli ylitse muiden. Kakkoskerroksessa oli isompia tiloja, kolmosesta viitoseen pääasiassa tuttuja hotellihuoneita. Agentur Tur-Pex sai Lyngdorfin CD-soit- Amphion oli yksi messujen soundillisia onnistujia. Vaan yksi oli ylitse muiden. Genelecin tuore 8000-sarjan DSP-ohjattu koaksiaalielementtinen kolmitiekaiutin on hi-tech-ihmisen unelma. Ohjaamassa tässä numerossa esitelty TACparivaljakko. 10 HIFIMAAILMA 8/2010. Pienten huoneiden akustiikka on haastavaa, ja parhaiten soivat laitteistot olivatkin isoissa tiloissa. Silti, taitava esittelijä osaa saada laitteiston soimaan kauniisti pienessäkin huoneessa. Amphion, Aurelia ja OR jäivät kuitenkin Sound Factorin Mitro Koskiluoman Avalon-kaiuttimista ja E.A.R.elektroniikasta kasaamalle kattaukselle, joka tulvi romanttista klassista ison hallin täydeltä. Viime vuoden runsaasta 4 000 kävijästä lähes 10 000 kävijään noussut väkimäärä kertoo tapahtuman onnistuneisuudesta siinä missä näytteilleasettajien ja vieraiden tyytyväiset kommentitkin. R AP O R TT I : H IF IE X PO 6 ..1 1 .201 0 · TEKSTI JA KUVAT: SAMU SAURAMA Yleisömenestys Perinteiset syksyn isot hifimessut kasvoivat kävijämäärältään 2,5-kertaisiksi. Kryptonjärkäleiden välissä soinut Argon 3L puolusti paikkaansa kunnialla. S timen perään kytketyt APS-aktiivikaiuttimet soimaan läpikuultavan tarkasti ja vaihtoehtoisesti Mastersound Piccolo -putkivahvistimen ohjaamat ESA Triton 1 SE:t pehmeän miellyttävästi. n System Audio Explorerin Master-versiossa on kiinnitetty erityistä huomiota suodinosien ja sisäisen kaapeloinnin laatuun. Järjestäminen DigiExpon vieressä toi paljon uusia aiheesta kiinnostuneita hyvän äänen ja kuvan äärelle. yyskuun lopusta marraskuun alkuun siirtyneet messut pyrkivät tuomaan hyvän kuvan ja äänen sanomaa suuremmalle yleisölle. Messu pidettiin DigiExpon vieressä hotelli Holiday Inn:ssä. Ja niitä pieniä huoneita on Suomessa monella olohuoneena, johon se setti oikeastikin päätyisi. Yhteen alumiinikoteloon on siis saatu pakattua sekä tekniikkafriikin että musiikinrakastajan tarpeet, melkoinen saavutus. Isoissa tiloissa oli useita kotimaisia kaiuttimia soimassa todella hyvin
Putkivahvistinmallistosta oli esillä 300B-putkeen pohjautuva Reference 3.1. Harrin Kaiuttimen tämänvuotinen lintu on Teeri. Kolmella refleksiputkella ja niiden tulpilla saadaan neljä erilaista bassovastetta, joilla sovittaa kaiutin huoneeseen ja sijoituspaikalleen. Sekä huone että ääni olivat lämpimän tunnelmallisia. Vain kolmessa vuodessa merkki on ansainnut kannuksensa toinen toistaan parempiäänisillä kaiutinmalleilla. Yksinkertaista ja toimivaa. VitaAudio R4i yhdistelmälaite ei ole yhtä räväkkä kuin esittelijätyttönen, mutta hämmensi äänenlaadullaan yleisöä vähintään yhtä paljon. Genelec ei saanut messuilta sisustuspalkintoa, mutta loihti kyllä kaikkein parhaan äänenlaadun. Vielä mielenkiintoisempi on kuitenkin 1 300 euron hintainen Audeze LCD-2 -kuuloke, jossa elementti on magnetostaattinen. HIFIMAAILMA 8/2010 11. Aurelia on todellinen suomalainen menestystarina. Vain 15-senttisestä bassoelementistä huolimatta toisto ylettyi kontrolloidusti varsin alas. Alumiinimollukoista suurin, 8260A, hyödyntää aivan uutta koaksiaalitekniikkaa ja soi sekä läpikuultavan neutraalisti ja tarkasti että elävän aidosti ja miellyttävästi. Audio Porin osastolla oli paitsi Ascendo System F niin myös runsaasti musiikkia, sitä oleellisinta. Audioshop Ratilainen yhdisti monta maailmaa. Kuvassa suunnittelija ja perustaja Antti Louhivaara seuranaan Graphica ja Cerica. Elektroniikkana Sugden MC -etunen ja Manley Mahi -putkimonopäätteet. Viimevuotisen hitin, Huuhkajan, vaivattomuuteen ei aivan päästä, mutta niin pääsee harva kilpailijakaan. Hong Kongista kotoisin oleva Audio Space on uusi tulokas kotimaan markkinoilla. Kaksikanavaisesta äänentoistosta huolehti WLM Aura tukenaan WLM Sub. Wharfedale muistutti messuilla aiheellisesti, että hyvää ääntä saa myös hillityillä rahallisilla panostuksilla. Forvoicella ollaan viisaita ja ymmärretään kuinka erilaisia huoneet ovat
Ketjun toisessa päässä Harbethin valtava jalustakaiutin, malliston lippulaiva Monitor 40.1, tarjosi hyvin vaivatonta ja erittäin leppoisaa ääntä. Sopivilla äänitteillä tarkkuus ja vaivattomuus pääsivät kyllä esille. Totem Arroa tuskin on soitettu koskaan järeämmällä elektroniikalla kuin nyt Hifihuoneen Lindemaneilla. Yksi parhaita soundeja pikkuhuoneissa. Hifimestan Ari Laine kertomassa yleisölle virtajärjestelmien piirteistä. Soimassa Guru Pro Audion tuttu QM10 ja tuntemattomampi isoveli QM60. Iso aulatila on, jos mahdollista, vielä pientä hotellihuonettakin vaikeampi tila hyvän äänen rakentajalle. Pieni pilari olisi kaivannut ehkä sijoitustaan vielä enemmän tukea takaseinältä ja sitä kautta mehevyyttä ja lisäpotkua. Oraclen ja Conrad Johnsonien perässä käytetty kaiutin. Arvostajia löytyi runsaasti. Hifimaailman rakennusohje HM-95dB/W ei esittänyt parastaan vaan kallistui hyvin pienessä huoneessa äkäiseen suuntaan. Vaan kyllä vanha piti pintansa, Ensemble PA-1:n viimeisin versio soi elektroniikallaan erittäin läpikuultavasti ja vaivattomasti. Kaikki kunnia siis Kruunuradion taitajille ja ilmavan vaivattomasti soivalle Accuphase-ohjatulle ProAc Carbon Pro 6:lle. 12 HIFIMAAILMA 8/2010 Kymen Laatulaitteen maahantuoma Chario juhlii 35-vuotista taivaltaan. Merkki on siis varsin terveellä pohjalla.. Kuvassa Chario Academy Sonnet -kaiuttimen vieressä seisova toinen perustajajäsen, Carlo Vicenzetto, kertoo tehtaan tekevän paljon yhteistyötä yliopistojen ja psykoakustiikan tutkimusten kanssa ja kiinnittävän huomiota runsaasti kaiuttimen toimintaan huoneessa. R AP O R TT I : H IF IE X PO 6 ..1 1 .201 0 Highend Studion Jari Råback hoitamassa Avid-huippupyöritintä. Kaiutinvalmistaja on Italian vanhin, tekee itse käyttämänsä kaiutinelementit ja edelleen kaikki mallit Italiassa
Marekin osastolla soineet Kingdomit tarjosivat hurjaa dynamiikkaa ja auktoriteettia. Verkkosoittimet tulevat ja haukkaavat ainakin suuren osan CD-soittimien markkinoista. Tuotteeseen on ihastunut myös Elacin uusi vientipäällikkö Monika Lowe. Siitä kertoo isojen valmistajien kiinnostuminen aiheesta. DF Solutionsin valikoimista löytyy malleja sekä musiikille että teatterin tarpeisiin. HIFIMAAILMA 8/2010 13. Innostava kaiutin, joka tekee selvästi jotain poikkeuksellisen oikein. Seiren Speakers vaikuttaa tulevalta nousijalta. Klipsch, yksi USA:n vanhimpia kaiutinmerkkejä, kuuluu Loudgroupille. Kuvassa Marantz NA7004, jonka tuotantomalleja odotetaan kuumeisesti Suomeen. Modern Audion idea pohjautuu hyvin pitkälle musiikkipalvelimiin. Palladium-sarjan pienin jäsen P-37 maksaa 7 200 euroa parilta, mutta tarjoaa hintansa vastineeksi hyvin miellyttävää ja läpikuultavaa ääntä, joka ei pelkää dynamiikkaa ja suorastaan yllyttää avaamaan hanaa aina vain enemmän. Kuvassa Minotaur Floor -lattiamallin värivalikoima ja valkoisessa t-paidassa TKK:n Akustiikan laboratoriossa kannuksensa hankkinut suunnittelija Ville Riikonen. Musiikin.com:n Linn-kattaus tuuttasi raskaampaa räimettä uskottavalla vauhdilla ja potkulla. MR Hifin osastolta löytyi raskaan hifin ja highendin lisäksi alle 600 euron hintainen Elacin tuore aktiivikaiutin AM 150, joka tarjoaa kovan vastineen monelle kilpailijalle tässä hintaluokassa. Tannoyn malliston huipulla ei ole enää Prestige Westminster Royal vaan tuore Kingdom. Lähes jääkaappipakastimen kokoiset järkäleet pohjautuvat 12-tuumaiseen koaksiaaliin ja 15-tuumaiseen bassoelementtiin
Sound Factrorin isossa tilassa soinut Avalonien ja E.A.R. Ei, ei otsa rypyssä hifiä, mutta hauskaa. Profelin Nuovo Quaranta soi pienessäkin huoneessa tasapainoisesti kiitos aktiivikaiuttimen monipuolisten säätömahdollisuuksien. Yoshinon yhdistelmä täytti huoneen romanttisella ja kauniilla klassisella musiikilla. 14 HIFIMAAILMA 8/2010. CD-soittimen päällä näkyvä puupala ei ole magiaa vaan estää levyklampista tulevat naarmut, kun se lasketaan soittimen päälle. Hatunnosto Mitro Koskiluomalle. R AP O R TT I : H IF IE X PO 6 ..1 1 .201 0 OR 40 Qi jatkaa jalustamalli 18 Qi:n viitoittamaa tietä sekä linjakkaassa muotoilussa että lämminsävyisessä, mutta läpikuultavassa äänessä. Varsinainen uutuus näille messuille oli kaiuttimen saaminen myös monella viilupinnalla Kuhmoisissa sijaitsevan Rakennushuolto Pekka Peltonen Oy:n kautta. Somerolaisveljesten Stars And Stripes tarjosi eksotiikkaa eikä kertonut, mitä pienessä ja kuulemma hyvin oleellisessa alumiinipaperiin käärityssä laatikossa on. Poppikoneet.com tarjosi Sinuslive-bassotäristintä 25 euron tarjoushintaan, ja moni testijakkaralle hetkeksi istunut veikin kapineen mennessään
Kuusiwattinen Piccolo-putkivahvistin takana olevan ESA Triton 1 SE:n voimanlähteenä soi helposti ja lämpimän pehmeästi. Kun Suomessa ollaan, niin on lähes itsestään selvää, että vuolukivikoteloon rakennetaan myös kaiutin, Prime Moon. Pieneen koteloon istuvaa elementtiä miettivien kannattaa pitää mielessä nimi CSS Trio 8. Tur-Pex Oy:n Jan Lundberg esittelee, kuinka iso hyöty hyvin tehdystä digitaalisesta huonekorjauksesta on. Sisärakenne on patentoitu. HIFIMAAILMA 8/2010 15. SES Audiolla oli kaksikin uutta mallia, transmissiolinjainen Arte etualalla ja malliston tuore lippulaiva Mistral taaempana. Erikoisuus on läpivärjätty puuviilu pintamateriaalina, joka mahdollistaa villeimmätkin asiakkaan toivomat väriyhdistelmät. Kolmeen otteeseen tehty Audiopolille Jorma Salmen suunnittelema Anniversary-kaiutin on lisääntynyt yli 500 rakennettuun yksilöön. TACT-nimellä aiemmin tunnettu Lyngdorf on alan kovimpia nimiä ja osaajia. Pienessä Tur-Pexin takahuoneessa oli esillä tuore edustus Mastersound. Hotellihuoneiden hittisetti. Vuoluset Oy:n osaaminen on vuolukivituotteissa. Uusi projekti on ollut rakentaa Annille bassojalusta. Punainen aktiivikaiutin APS Io tarjosi lisää läpikuultavuutta, mutta ilman mitään ikäviä sivuoireita
V E R TAI LU T ES T I : S UBW OOFERIT 599999 EUROA BK E L E C TR ON I C S MON OL I TH -D F + C E R W I N -VE GA! X LS-15S D AL I I K ON SU B M K 2 JBL L S120P SVS P C -12N SD X TZ 99 W 12.18 I CE 16 HIFIMAAILMA 8/2010
SVS saavutti vaivattomuudellaan kärkipaikan kovimpaan kilpakumppaniin verrattuna. BK Electronics, Cerwin-Vega! ja Dali ovat viilupintaisia, JBL ja XTZ kiiltävän mustia. Dali ja JBL ovat tästä puolet, sisätilavuus on 50 litran luokkaa. Se on luonteeltaan testikoneita pehmeämpi, mutta tarjoaa sävyjä ja voimaa alas asti. Tämä siis silloinkin kun ei liikuta äänenpaineresurssien rajoilla. Rakenteelliset erot Testikuusikkomme jakaantuu koon puolesta kolmeen ryhmään. Mieleen tulee äkkiä kysymys, miksi ei lisätä vahvistintehoa kun se kerran on nykyään halpaa. Jokainen subwoofer sovitettiin mittausten avulla mahdollisimman hyvin pääkanaviin ja tarvittaessa tehtiin pientä hienosäätöä korvatuntumalla. Sen kanssa on syytä huolehtia, että alla on lattia tai tiivis matto. Nelikosta kaksi subwooferia HIFIMAAILMA 8/2010 17. Tähtiä se olisi saanut kummaltakin kuuntelijalta kolme. Käytännön tulos on bassotoistin, joka on korkea, mutta vie vain vähän lattiapintaa. Siksi, että bassoelementti, joka sietää sivuoireitta paljon tehoa, vaatii hyvin järeän rakenteen ja on siksi kallis. SVS:n pinta on paksua mattamustaa kangasta, joka on helppo puhdistaa imurin harjasuulakkeella. BK, Cerwin-Vega! ja SVS ovat kotelotilavuudeltaan noin satalitraisia. Putken ilmavirtauksen jarruttaminen syö nimittäin voimaa alimmilta taajuuksilta. Tällaisia ovat tyypillisesti ainakin suljettukoteloiset jalustakaiuttimet. K aiuttimen bassotoistoon liittyy kolme asiaa, joista vain kaksi voidaan saavuttaa yhtä aikaa: kotelon pienuus, alas ulottuva bassotoisto ja suuri herkkyys. BK:ssa myös refleksiputki osoittaa kohti lattiaa. Koska jokaisen subwooferin ylärajataajuus on alimmillaankin korkeahko, niiden saumaton sovittaminen stereolaitteistossa onnistuu vain kaiuttimiin, joiden oma vaste alkaa laskea jo ylhäältä. Pieneen koteloon kyllä voidaan rakentaa subwoofer, joka pystyy samanlaisiin äänenpainevaroihin kuin isommat veljensä, mutta se ei tule halvaksi. Kumpikin tarjoaa kuuloalueen alarajalle asti voimaa, tarkkuutta ja riittävästi äänenpainetta isommassakin tilassa. Lisäksi kokemus osoittaa, että suurikokoiset subwooferit usein ovat äänenlaadultaan parempia kuin mittausten perusteella samankaltaiset mutta fyysisesti pienemmät ratkaisut. Loppujoukkio sai kuuntelujen keskiarvoksi kolme tähteä. SVS:n kotelo on muista poiketen pyöreää putkea. BK:n ja SVS:n elementit osoittavat kohti lattiaa, muissa elementti on eteenpäin. XTZ:ssa ja Cerwin-Vega!:ssa refleksiputkia on kaksin kappalein. Pääkanavat asetettiin AV-vahvistimesta pieniksi ja jakotaajuus sataan hertsiin. Cerwin-Vega!:n elementti on 15-tuumainen ja muissa 12-tuumainen. Kun halutaan kohtuullisella tehomäärällä (eli herkkyys ei saa olla hyvin pieni) riittävästi alas ulottuvaa bassoa, on kotelon oltava kookas. Hieman tyypillistä korkeampi jako korostaa subwooferin kykyä integroitua saumattomasti pääkanaviin. · TEKSTI JA KUVAT: SAMU SAURAMA · MITTAUKSET: KLAUS AJ RIEDERER / TKK JA SAMU SAURAMA Vertailulaitteisto Kun subwooferista tarvitaan paljon potkua, ulottuvuutta ja painetta, on halvin resepti tehdä siitä isokokoinen. Denon DVD-3910 -DVD-soitin Onkyo PR-SC5507 -AV-etuvahvistin Parasound Halo A52 -päätevahvistin BK Electronics Monolith DF -subwoofer HM95dB/W ja Aurelia Magenta -kaiuttimet Lukijoita varmasti kiinnostaa, miten vertailuMonolithimme olisi sijoittunut. Äänenlaadussa ei jäädä kuitenkaan pahasti jälkeen. Suoraan sanottuna, kumpikin on hintaisekseen ällistyttävän hyvä. Vaikka rystystuntumalla koteloiden vakuuttavuudessa onkin selviä eroja, ei yhdestäkään kuulunut häiriöitä tai koteloperäisiä sivuääniä. Kaksi "kaunista" Mörkövertailumme kärkeen nousivat molemmilla kuuntelijoilla SVS PC-12NSD ja BK Electronics Monolith-DF+ ja juuri tässä järjestyksessä. Kontrolloidun jykevästi soivan BK:n etu on muotoilu, joka voi monessa kodissa saada hyväksynnän kangaspäällysteistä putkea helpommin. Cerwin-Vega!:ssa sähköinen ylipäästösuodin leikkaa viritystaa- juuden alapuolisen basson pois, eikä toisen putken tulppaamisesta ei ole mitään hyötyä. XTZ:ssa on lisäksi kaksi vaahtomuovitulppaa, joilla voi tukkia yhden tai molemmat putket ja säätää siten bassovasteen muotoa ja ulottuvuutta. XTZ osuu kooltaan näiden puoliväliin. Kaikkien kotelo on refleksityyppinen
V E R TAI LU T ES T I : S UBW OOFERIT 599999 EUROA Dali sai kiitosta Maurilta napakkuudesta ja tiukkuudesta, CerwinVega! Samulta vilpittömän hymyn nostamisesta huulille. nousivat silti esille kuuntelijoiden erityisesti pitäminä. Cerwin-Vega! saa myös epävirallisen palkinnon "Testin hurjimman näköinen subwoofer"; punaisena metalliverkon takaa hohtava elementin ulkoripustus tuskin jättää ketään kylmäksi. JBL on fyysisesti joukon siroin, mikä usein helpottaa subwooferin sijoittamista akustisesti parhaalle paikalle. Vasemmalta: BK Electronics, Cerwin-Vega!, Dali, JBL, SVS ja XTZ. 18 HIFIMAAILMA 8/2010. Verrattuna Hifimaailman aikaisempiin subwoofer-vertailuihin tekisi mieli sanoa, että koko kuusikko edustaa varsin hyvää hintalaatusuhdetta. Bassovasteen muotoa ja ulottuvuutta voidaan muokata sulkemalla toinen tai molemmat putket. n XTZ:n kotelossa on kaksi refleksiputkea ja kummallekin tiivis vaahtomuovitulppa. XTZ:n toisto ylettyy huoneessa lähelle kuuloalueen alarajaa, ja lisähyötyä on refleksiputkien tulppauksella saatavasta säädettävyydestä. Sen hieman pehmeä potku tuottaa keski- ja yläbassoilla tarvittaessa fyysisiäkin tuntemuksia. Kuvaajassa punainen on kaksi putkea auki, sininen yksi putki auki ja vihreä putket suljettuna. Potrettikuvasta näkee helposti subwooferien koot suhteessa toisiinsa. JBL ja XTZ eivät ole missään nimessä huonoja subwoofereita. Tämän aiheen suhteen on selvää, että koolla on väliä. Dali sai kiitosta Maurilta napakkuudesta ja tiukkuudesta, Cerwin-Vega! Samulta vilpittömän hymyn nostamisesta huulille
Alas osoittava elementti on piilossa työkaluilta, uteliailta sormilta ja kuonoilta. alk. alk. 8400 euroa Joulutarjous: Kuzma Stabi S brass, Kuzma Stogi S ja ZYX R50 Bloom, Kuzma AirLine tangentiaaliäänivarsi, ovh. 8580 euroa Mitro Koskiluoma SoundFactor.fi +358407601247 (mobile) +358104397100 (office) Rautatienkatu 22 33100 Tampere, Finland joulupakettitarjous 2500 euroa ! (Paketin ovh. Verdier Neotech Lavardin Acoustic Plan LFD Audio Essential A A I L M A Tools H I F I M Audio 8 / 2 0 1 0 AudioDeskSysteme Klipsch Heritage AVID Transfiguration Linn Rega 19. 3435 euroa) EAR/Yoshino Avalon Acoustics Kondo Living Voice ZYX Helius Designs Kuzma J.C. yht. BK:n alla on hyvä olla kova pinta, paksu karvalankamatto voi vaimentaa bassoelementin ja etenkin refleksiputken toimintaa. C M Y CM MY CY CMY K ZYX R50 Bloom MC-rasia ovh. 630 euroa Kuzma Stabi Reference, ovh. BK:n (vasemmalla) ja SVS:n elementti osoittaa kohti lattiaa
Siinä missä SVS ja BK tarjoavat paljon puhdasta ääntä ja ulottuvuutta, tuottaa Dali napakasti potkivaa bassoa vaikkakin matalimpien kustannuksella. Usein on parasta kytkeä subwooferin oma suodin pois sotkemasta lopputulosta. V E R TAI LU T ES T I : S UBW OOFERIT 599999 EUROA Kytke oikein! Kytkettäessä subwoofer kotiteatterivahvistimeen vahvistimen bassonohjaus hoitaa jakosuotimen tehtävät. Violetti kuvaaja on EQ1 kytkettynä, punainen kuvaaja on EQ2 kytkettynä ja sininen molemmat kytkettynä. PC-12NSD tarjoaa kaikkea sitä, mitä hyvältä subwooferilta voi vaatia. Sen kyky tömähtää tuntuvasti välillä odottamattakin kiteyttää äijäsubbarin vaatimukset parhaiten. Suuri pyöristys putken suulla auttaa pitämään virtausäänet pieninä. Kuvassa JBL. XTZ:ssa on kaksi ekvalisaattoria. Ellei erillistä suotimen ohittavaa kytkintä tai LFE-ottoa ole, on paras ratkaisu säätää jakotaajuus maksimiin. Samu Saurama SVS istuu sisustussilmääni surkeasti, mutta on äänenlaadullisesti vaivattomuutensa ansiosta kaulanmitan edellä toiseksi parasta jykevän kontrolloitua BK:ta. Lisäksi elokuville saa todella paljon auktoriteettia ja ulottuvuutta kaikkein rajuimmillekin tehostevahvaduksille. Vihreä kuvaaja on kummatkin off-asennossa ja kotelo suljettuna. Tyypillisesti vastaavaa äänenlaatua saa vain monikertaisella hintalapulla. Kolmen tähden joukosta esiin nousee vielä Cerwin-Vega!, joka nostaa siivottoman railakkaalla jyräyksellään kasvoille vilpittömän hymyn. 20 HIFIMAAILMA 8/2010. Lisäksi on kytkettävä Hipass-suodin (musta käyrä), jolla voidaan leikata alin oktaavi pois ja saada siten lisää äänenpaineresursseja yläbassoille kummankin refleksiputken ollessa auki. Kuuntelijoiden valinnat Mauri Eronen Kolmen kärki erottuu melkoisen selvästi, mutta niidenkin välillä on eroja. Päällekkäiset suotimet voivat aiheuttaa arvaamattomia sivuoireita. Sopiva jakotaajuus AV-vahvistimesta riippuu paljon käytettävistä kaiuttimista ja äänenpaineista. Äänessä on musiikilla tarvittavaa nopeutta, helppoutta ja saumatonta sovitettavuutta. Silloin subwooferin oma jakosuoto saadaan mahdollisimman kauas sotkemasta vahvistimella tehtävää. Matala jakotaajuus auttaa usein subwooferin saumattomassa integraatiossa pääkanaviin ja korkea taas helpottaa pienten pääkaiuttimien toimintaa suodattamalla paljon tehoa vaativan bassoalueen niiltä pois. Refleksikotelon viritystaajuudella suurin osa äänestä tulee refleksiputkesta. Kokonaisuutena SVS jytkyy vakuuttavimmin ja vaivattomimmin sekä muodostaa useimmiten hymyn suupieleen
Vain nämä palkitut tuotteet saavat käyttää EISA Award -logoa. EISA Award -tuotteet ovat EISA jäsenten huolellisesti testaamia ja tutkimia tuotteita. KUULEMME KAIKEN NÄEMME KAIKEN PALKITSEMME PARHAAT SINUN TAKUUSI LAADUSTA EISA (European Imaging and Sound Association) on 19 eri maasta ja 50 äänen- ja kuvantoiston erikoislehdestä koostuva järjestö. EISAn jäsenistä koostuvat asiantuntijaraadit valitsevat vuosittain lukuisista eri tuoteryhmistä vuoden parhaat, EISA Award palkintoon oikeuttavat tuotteet. Logoa, joka on sinun takuusi hyvästä valinnasta ja parhaasta laadusta. www.eisa.eu
Toisto ylettyy huoneessa alas, mutta varsinaista voimaa tai sykettä sinne ei riitä etenkään äänenvoimakkuuden kasvaessa. Subbarista Hifimaailma ei kuulu minkäänlaista tukkoisuutta, ahdistuneisuutta tai sivuoireita. Kokonaisuutena hyvä suoritus. XTZ 24 HIFIMAAILMA 8/2010. Tähän suorituskykyyn törmää ylipäätään harvoin eikä koskaan ennen tässä hintaluokassa. on parantanut selvästi perusMonolithin suorituskykyä ja Plusmalli toimii kontrolloidun napakasti. Huone vain tarvittaessa vavahtaa voimalla, ja sävykkyys ja integraatio ovat äänenpaineesta riippumatta hyvää tasoa. Mittaustuloksetkin ovat lähes HYVä HINTALAATUSUHdE esimerkillisiä. Mitään häiriöitä ei kuitenkaan kuulu vaikeimmallakaan materiaalilla. Hifimaailma N Vaivattomasti vavauttava imenomaan vaivattomuus oli se tekijä, BK SUOSITTELEMME joka nosti SVS:n testivoittoon. Aivan viimeinen sävykkyys ei ole ihan testivoittajan tasoa, mutta toisto on kyllä jykevää ja hyvin kontrollissa äänenpaineesta riippumatta. Toisto ylettyy voimalla alas asti. Integraatio pääkanaviin on erittäin hyvä ja keskibasso istuu saumattoman vaivattomasti ja mehevästi mukaan. Hifimaailma HYVä OSTOS V E R TAI LU T ES T I : S UBW OOFERIT 599999 EUROA TESTIMENESTYS Hifimaailma Hifimaailma Hifimaailma TESTIVOITTAJA Hifimaailma SUOSITTELEMME Hifimaailma HYVä HINTALAATUSUHdE Hifimaailma TOIMITUKSEN VALINTA BK Electronics Monolith-DF + Hinta: 860 XTZ 99 W12.18 ICE Hinta: 650 Hifimaailma SVS PC-12NSD Hinta: 699 TESTIMENESTYS Napakasti kontrollissa Huomaamattomaksi integroituva :n erikoisuus on kahden refleksiputken ja niiden tulppien mahdollistama sovitus eri huoneisiin ja käyttötilanteisiin. Mittauksissa huomion kiinnittää se, että alarajataajuus muuttuu jakosuotimen mukana
Ylemmällä bassolla voimaa riittää aina rintakehässä tuntuvaan paineeseen saakka. Mauri arvosti tarkkuutta ja kontrollia, mutta Samu koki ne liian paljon vaivattomuutta syöviksi. Cerwin-Vega! XLS-15S Hinta: 599 Dali IkonSub MK2 Hinta: 999 JBL LS120P Hinta: 999 Katujyrä erwin-Vegan soinnissa on vähän sitä, mitä voi räyhäkkäästä ulkonäöstä olettaakin. Toisto ei yletä alimmalle oktaaville ja vavahduksiin saakka, mutta keski- ja yläbassolta irtoaa kohtalaisen hyvin kehossa tuntuvaa potkua ja painetta. Luonteestaan johtuen XLS-15S toimii parhaiten silloin kun halutaan runsaasti rintalastassa tuntuvaa iskua hauskanpitoon. Tätä mörköä ei ole suunniteltu hienostopäivällisten taustahengettäreksi. C Tarkasti kontrolloitu ali oli ainoa subwoofer, jossa kahden kuuntelijan mieltymykset menivät selvästi ristiin. Soundissa on toisaalta vaivatonta pauketta ja hurjia äänenpainevaroja, mutta ei aivan viimeistä tarkkuutta tai parasta integraatiota pääkanaviin. Toisto ei ulotu ihan matalimmille taajuuksille, mutta vastaavasti kohtuullisen kompakti koko helpottaa sijoitusta akustisesti hyvälle paikalle. Pehmeästi potkaiseva D JBL on luonteeltaan testin tiukimpia pehmeämpi, mutta se ei mainittavasti haitannut kuunteluissa. Joukon pienin ja elegantein kotelo helpottaa huomattavasti sijoitusta akustisesti hyvälle paikalle. HIFIMAAILMA 8/2010 25. Integraatio pääkanaviin on kohtalaisen hyvällä tasolla
Äänellisten erojen lisäksi mediatoistimissa on keskeistä niiden helppokäyttöisyys niin päivittäisen toiminnan kuin käyttöönotonkin suhteen. Squeezebox-sarja perustuu Squeezebox Server -palvelinohjelmiston ympärille, joka hoitaa musiikin tarjoilun itse laitteille. Naim on pieni yksikkö, joka sisältää vahvistinosan ja digitaalisten ottojen lisäksi mahdollisuuden HIFIMAAILMA 8/2010 soittaa musiikkia uPnP-lähteestä (ks. Tyypillisimpiä mediatoistimia edustavat Logitech Squeezebox Touch ja Sonos. Sekä Touch että Transporter juttelivat asennetun Squeezebox Serverin kanssa heti ja ongelmitta. 26. Toisentyyppistä lähestymistapaa edustavat Naim UnitiQute ja Olive 4HD. Testasimme viisi vaihtoehtoa. K okeilemamme ja kuuntelemamme soittimet edustavat hinnoittelultaan laajaa haitaria. Näiden lisäksi mukana oli Squeezebox-sarjan lippulaiva Transporter. Olive on all-in-one-ratkaisu, joka sisältää oman kovalevynsä sekä cd-kelkan ja tiivistää koko tiedostopohjaisen toistoketjun yhteen laitteeseen, joka varastoi musiikin sisälleen. Ohjelmisto on saatavissa Windowsille, Macille ja Linuxille, ja se on mahdollista asentaa myös tiettyjen valmistajien verkkolevyille suoraan. Molemmat hakevat musiikkia joko kotiverkossa olevalta tietokoneelta tai verkkolevyltä, ja ne asettuvat hintahaitarin edullisempaan päähän. TIE TO A J A TAI T OA: V E RKKOTOISTO, OSA 2 · TEKSTI: JUSSI HERMUNEN · KUVAT: SAMU SAURAMA Tiedostomusiikin Kun tiedostopohjaisen musiikin perusteet ovat selvillä, on aika katsoa millaisia soittimia on tarjolla. Yritimme saada mukaan myös Linnin ratkaisua, mutta laitetta ei saatu pyynnöistä huolimatta. Käyttöönotto Mediatoistimet on saatava juttelemaan kotiverkon ja internetin kanssa ongelmitta. Logitech on tämän joukon työläin käyttöön otettava. korostus Lähteillä). Squeezebox Serverin asennuksen yhteydessä kerrotaan, missä musiikkitiedostot majailevat, ja indeksoinnin jälkeen ohjelmisto on valmis käyttöön
Tämän lisäksi kokoelmaa pitää pystyä helposti selaamaan silloinkin, kun jotakin soi. lähiverkon iTunes-ohjelmiin palvelimena, mutta ei osaa tällöin näyttää metatietoja oikein kaikki kappaleet ovat muotoa Track01 jne. HIFIMAAILMA 8/2010 27. Olive on liikaa kiinni levyjen käytön analogiassa, eikä päästä tiedostopohjaisen musiikin hyötyjä esille kunnolla. Päivittäinen toiminta Soitinten suurimmat erot liittyvät äänellisen puolen lisäksi niiden käyttöliittymään ja -logiikkaan. Naim luottaa Universal Plug & Play -pohjaisiin palvelinohjelmistoihin (kuten TwonkyMediaan) musiikin tarjoilun suhteen. Sonos muodosti oman langattoman verkkonsa ZoneBridgeyksikön avulla, jonka funktio on siis yhdistää Sonos-laitteet muuhun kotiverkkoon. Koska laite on äänetön ja pienikokoinen, ovela käyttäjä keksii nopeasti tavan tuoda soitin lähelle kuuntelupaikkaa jotta käyttö onnistuu sweetspotista nousematta. Logitechin käyttöliittymä puhuu myös suomea, mikä ilahduttanee monia. Logitech Touch perustuu siihen, että sitä voi käyttää joko sormin tai kaukosäätimellä. Kaunisääninen soitin sisältää kosketusnäytön, joka toimi joko moitteetta, pienellä viiveellä tai ei lainkaan. Logitech luottaa tässä omaan, avoimen lähdekoodin Squeezebox Server -palvelinohjelmistoonsa. Kapulalla selviää tärkeimmistä asioista, mutta soittimen oma käyttöliittymä on paljon kaukosäädintä informatiivisempi. Haaste on paljon isompi kuin ajattelisi, ja tämä korostuu soitinten erilaisissa tavoissa toimia. Sonos käyttää omaa, suljettua järjestelmäänsä. soitinratkaisuja Sonoksen käyttöönotosta on tehty mahdollisimman selkeää. Sonos tarvitsee ensimmäisen laitteen käyttöönoton yhteydessä Windows- tai Mac-tietokoneelle asennettavan ohjelmiston. Ohjeistus on esimerkillistä, mutta verkkolevylle sijoitetun kokoelman etsiminen tuotti pientä päänvaivaa. käyttölogiikkaa, ovat mediatoistimet vasta taipaleensa alkupäässä. Siinä, missä cd-soittimilla on puolellaan 25 vuotta kehitystä ja kaikille samaa Lähteillä Kaikki muut tämän artikkelin toistimet paitsi Olive tarvitsevat pääsyn ulkoiseen tiedostolähteeseen, josta musiikki noudetaan. Oliven käyttö oli hetkittäin tuskastuttavaa. Tiedostojen selaaminen tahmaa välillä, mutta bonuksena niitä osaavat käyttää kaikki UPnP:tä tukevat laitteet. Tiedostopohjaiset laitteet joutuvat siis ratkomaan asioita, joihin levyjen kanssa ei koskaan törmää. Jokainen laite ammentaa eri aspekteja tietokoneiden ja verkkopalvelujen käyttöliittymäsuunnittelun periaatteista. Käytännössä laitteen luo on mentävä aina, kun musiikkia haluaa vaihtaa. Transporter perustuu kahteen näyttöön, joiden esittämää tietoa voi räätälöidä mielensä mukaan. Mukana tulee hauska kaukosäädin, mutta sen rooli kutistuu nopeasti toisto- ja ja pysäytyskomennoiksi. Levyjä pitää pystyä selaamaan esittäjien, levyn nimien tai genren mukaan. Oliven ja Naimin käyttöönotto oli helppoa, sillä laitteet tarvitsee vain yhdistää lähiverkkoon. Molemmat pääsevät sitä kautta käsiksi musiikkikokoelmaa tarjoilevaan UPnP-lähteeseen, ja Olive kurottaa sen avulla internetiin tiedustelemaan levyjen metatietoja. Tiedostomuotoon vietyjen levyjen helppo selaaminen on tavanomaisimpia rutiineja. Selaaminen Touchin kanssa lähes identtisellä kapulalla oli helppoa, mutta näytön rajautuessa vain yhteen artistiin kerrallaan se oli isomman kokoelman kanssa hieman hankalaa. Olive tarjoilee musiikkia valmistajan muihin laitteisiin ja mm. Tekniikan yleistymistä on lupailtu jo pitkään, mutta varsinainen läpimurto odottaa edelleen. Hyvä idea toimii käytännössä hieman kankeasti
Oliveen voi kurottaa Firefox-selaimella korjatakseen kappaleiden metatietoja ja valitakseen soitettavan albumin/raidan. Stereokuva oli tiukasti kohdillaan, äänimaailma avara ja levollinen. Mikä kenellekin? Äänenlaatua etsiville Naim ja Olive ovat hyviä ratkaisuja, mutta niiden kankea käyttö estää hieman musiikkivalikoimasta nauttimista. Säätövaraa on, mutta toteutus kärsii samanlaisista käyttöliittymäongelmista kuin itse soitinkin. Tällaisella yhdistelmällä Naim nousee hieman paremmin esille mediatoistimena. Sovellus ei kuitenkaan vedä vertoja Logitechin ja Sonosin hiotuille käyttöliittymille. Sonos oli äänellisesti joukon vaatimattomin. Tutuista raidoista nousi vaivatta esille uusia nyansseja. Laitteen ruutu on tarkka mutta pieni, ja pienikokoinen kirjasintyyppi yhdistettynä aakkoselliseen selaamiseen ilman pikakomentoja (vaikkapa n-kirjaimella alkaviin artisteihin hyppääminen) tekee valitsemisesta työlästä. Sonosissa käyttöliittymä on erotettu kokonaan soittimesta, ja laite toimii kosketusnäytöllisellä kaukosäätimellä. Jokaista laitetta voi ohjata myös iPhonella, iPod Touchilla tai iPadilla. Ylä-äänistä jää uupumaan jotakin, ja stereokuva oli muita laitteita laimeampi. Logitechiin on saatavilla Applen App Storesta kolmannen osapuolen iPeng- ja Squeezepad-sovellukset, joilla ohjailu on pienen opettelun jälkeen helppoa. Stereokuvassa oli hetkittäin pientä epämääräisyyttä. Muita käyttötapoja Sonosia ja Logitecheja voi käyttää myös tietokoneella. TIE TO A J A TAI T OA: V E RKKOTOISTO, OSA 2 Naimissa kokoelman selaaminen on hieman hankalaa. Sointia vaivasi pieni tunkkaisuus hetkittäin. Logitech Transporter oli äänellisesti vertailun muita laitteita tarkempi. Käyttö on sujuvaa ja sopii tottumattomallekin. Mitä säätövaraan tulee, Logitechin palvelinohjelmistosta löytyy nippeleitä joka lähtöön. Sonoksen käyttö on tehty erinomaisen helpoksi. Logitech Touch kuulosti tässä joukossa tasapainoiselta keskitien kulkijalta. Logitechia voi myös ohjastaa lisävarusteena saatavalla näytöllisellä Squeezebox Remotella. Sonos tarjoaa myös sekä iPhone- että iPad-sovelluksia (molemmat ilmaisia), joiden käyttöliittymä on kaukosäätimen tapaan erinomainen. Kaukosäädin juttelee soittimen kanssa lähiverkossa, joten suoraa näköyhteyttä käskyttämiseen ei tarvita. Olivea voi suositella äänenlaatutietoiselle 28 HIFIMAAILMA 8/2010. Sointi oli kuitenkin mutkaton eikä ärsyttänyt juurikaan. Naimin n-Stream sovellus on joukon kallein (30 ), mutta helpottaa soittimen käyttöä huomattavasti kaukosäädinkäyttöön verrattuna. Sonosin ohjailu tapahtuu Desktop Controller -ohjelmalla, ja Logitechin palvelinohjelmistoa käytetään www-selaimella. Kärsivällisyyttä siis tarvitaan, mikäli tarjontaa aikoo selata pidemmälle. Oliven iPhone-sovellus (ilmainen) ei suostunut luonteikkaaseen yhteispeliin iPhonen uusimman käyttöjärjestelmäversion kanssa, vaan kaatui komentojen myötä. Verrokkilaitteet toivat sen toistosta esille puutteita melko helposti. Diskanttien terävin kirkkaus jäi pois, ja bassossa ilmeni hetkittäin hieman löysyyttä
Soittimen ominaisuudet ovat kuitenkin paljon moninaisem- mat, ja Naim puolustaa paikkaansa varsinkin pienen järjestelmän keskiönä. Käytetty sisäverkko on g-tyypin langaton verkko, jossa ei ollut musiikin lisäksi juuri muuta liikennettä. Medialaitteet kehittyvät edelleen, eikä aivan täydellistä ratkaisua tunnu vielä löytyvän. Sen käyttöliittymän pienet kankeudet eivät peitä sitä, että laite on suunniteltu mahdollisimman korkealuokkaiseen toistoon. Sonosin helppokäyttöisyys ilahduttaa, mutta laitteen äänentoisto jää tässä joukossa harmillisen vaisuksi. Logitech Touch ja Sonos ovat toimivia ratkaisuja, mutta nojaavat muun laitteiston tasoon kilpaillakseen äänenlaadussa. Olive vakuutti musikaalisuudellaan. Varsinkin klassisessa ja minimalistisemmassa elektronisissa vedoissa Naim pääsi äänellisesti oikeuksiinsa. Lisätään tähän vielä XLR-lähtö, niin Transporter puolustaa paikkaansa astetta vaativammassakin kokoonpanossa. Yello: Nervous (The Eye) Massive Attack: Angel (Mezzanine), Atlas Air (Heligoland) Madonna: Frozen (Ray of Light) KMFDM: symbol (Blitz) Type O Negative: Wolf Moon (October Rust) Carbon Based Lifeforms: Proton/Electron (World of Sleepers) David Byrne: Back in the Box (David Byrne) käyttäjälle, joka haluaa päästä levyistä eroon mutta on valmis elämään levyjen saneleman käyttölogiikan kanssa. Sen äänikuva on avara ja tasapainoinen, bassopää napakka ja tarkka. Musiikkivarastona toimi RAID1-kokoonpanossa toimiva QNAP TS-239 Pro. Testilista Painavimman testiosuuden aikana käytettiin kaikissa samaa testikappalelistaa. Kappaleet olivat ALAC-muodossa, mutta Naimia varten samat kappaleet käännettiin myös FLAC-muotoon. Sarjan seuraavassa osassa perehdytään erilaisiin varastointiratkaisuihin. Transporter on joukon selkein audiofiilitason laite. Laitteen sisäisen kiintolevyn kokoelmaan pääsee käsiksi UPnP-protokollalla muista laitteista. n HIFIMAAILMA 8/2010 29. Tässä joukossa on kuitenkin jokaiselle jotakin, ja onneksi liikkeelle pääsee kohtuullisellakin investoinnilla. Laite kutsui kuuntelemaan tuttuja kappaleita uudelleen ja uudelleen. Naim osoitti valmistajalleen tutun, kirkkaan soinnin siirtyvän ongelmitta myös tiedostopohjaiseen toistoon. Äänessä oli kuulautta ja niin kirkasta sointia, että säädöt oli pakko tarkistaa pikaisesti. Pelkkänä mediatoistimena Naim on muihin verrattuna kankea, ja uPnP-palvelinohjelmistoon nojaaminen on hieman hankalaa monessa käyttöympäristössä. Naim ei tue ALAC-tiedostoja, mikä saattaa vaikuttaa Applen laitteita käyttävien ostohaluihin. Laitteistosta Laitteet kytkettiin RCA:lla Parasound P7 -esivahvistimeen, josta jatkettiin kahden Hypex UcD700 -päätevahvistimen kautta Gradient Revolution -kaiuttimiin
Sen jälkeen lähteenvalinta tapahtuikin suoraan Scene-painikkeilla. Etulevyn yläpuolisko on tummataustaista läpikuultavaa muovia. Etulevyssä on myös kuulokeliitäntä, mittamikrofoniliitäntä sekä HDMI-, komposiittivideo- ja linjatason äänitulot irrotettavan muoviläpän takana. Vahvistin tarjoaa kuusi HDMI-tuloa, joista yksi on etulevyssä, ja kaksi HDMI-lähtöä, jotka molemmat tukevat äänen paluukanavaa (ARC eli Audio Return Channel). Scene-tilat sai pienellä viilaamisella omaan kotijärjestelmään sopiviksi. Varsin perinteinen kapula on ängetty turhankin täyteen pieniä nappuloita. Keskellä sijaitsevat Scenepainikkeet tarjoavat pikavalinnat käyttäjän määrittelemille katselu- ja kuuntelutilanteille. Yamaha on vastannut tarpeeseen esittelemällä mielenkiintoisen ja houkuttelevasti hinnoitellun AV-viritinvahvistimen. Äänen paluukanavan selkein käyttökohde on V äänen siirtäminen vahvistimeen television virittimeltä ilman erillistä siirtotietä. Esiohjelmoituina ovat elokuvan katselu, television katselu, musiikin kuuntelu ja radion kuuntelu. Vasemmassa reunassa olevasta rullasta valitaan signaalilähde, ja äänenvoimakkuutta säädetään oikeasta reunasta. Positiivisena puolena on mainittava, että jos jaksaa nähdä 30 HIFIMAAILMA 8/2010. Muistipaikkaan tallentuu käytetty signaalilähde, tilatehoste ja esimerkiksi pakatun musiikin tehostin. Näytössä on yksi pistematriisirivi ja toinen lyhyempi alfanumeerinen rivi sekä joukko kuvakkeita ja äänenvoimakkuusnäyttö. Hyvin viimeistelty noin 11-kiloinen vahvistin antaa kuvan paljon jykevämmästä laitteesta. Molemmat HDMI-lähdöt voivat olla vapaavalintaisesti päällä yhtä aikaa tai erikseen, mutta ne toistavat aina samaa lähdettä. Ensivaikutelma Yamaha RX-V767 luo varsin lupaavan ensivaikutelman. Kaukosäädin ei valitettavasti yllä viimeistelyssä ja laatuvaikutelmassa aivan vahvistimen tasolle. Etulevy on alumiinia, kuten myös äänenvoimakkuudensäädin sekä lähteenvalitsin, jotka pyörivät vakuuttavasti ja napakasti. Suhteellisen edullisissakin uusimman polven AV-vahvistimissa on riittävästi HDMI-tuloja, mutta kahdesta HDMIlähdöstä on toistaiseksi saanut latoa tiskiin toista tuhatta euroa. TES TI : YA M A H A R X -V 76 7 - AV- VIRITINVAHVISTIN 3D tykille ja töllölle · TEKSTI: JUHA KASKI · KUVAT: SAMU SAURAMA · MITTAUKSET: MAURI ERONEN Yamahan uutukainen tarjoaa kaksi HDMI-lähtöä kilpailijoitaan selvästi edullisemmassa hintaluokassa. ideoprojektoreiden hinta on laskenut tasolle, joka on tehnyt niistä yhä yleisempiä kotikäytössä. Yamaha RX-V767 on merkin uusinta sukupolvea, ja se tukee tuoretta 3D-kuvasiirron mahdollistavaa HDMI 1.4 -liitäntää. Näytön alapuolella on valmiustila- ja Pure Direct -kytkimien lisäksi rivi painikkeita mm. Kaukosäätimessä ei myöskään valitettavasti ole taustavalaistusta, joten sen käyttö pimennetyssä huoneessa vaatii harjoittelua. Entistä useammalla onkin laitteistossaan sekä projektori että televisio. Näytössä on kuvakkeet kulloinkin toistuville kanaville ja valituille HDMI-lähdöille. Etulevyn alaosa on mallista riippuen joko musta tai harjatun titaanin värinen. Tykillä saavutettava suuri kuva luokin todellisen elokuvatunnelman, mutta hyväkin tykki on huono television korvaaja satunnaisessa käytössä. radiovirittimelle ja toiselle kuuntelualueelle
Yhden vahvistinparin voi kytkeä ajamaan valmistajan omia etutehosteita tai toisen huoneen kaiuttimia, mutta silloin vain viisi vahvistinta on käytettävissä päähuoneessa. Yamaha varoittaa kalibroinnin tuottamasta melusta, mutta on sanottava, että se ei ollut pahimmasta päästä, eikä kestänyt kovin pitkään. Sen toimivuus on huomattavan riippuvainen lähdemateriaalista. Kaikkia ei välttämättä miellytä tarpeettoman suuri äänenvoimakkuudenilmaisin, jota ei valitettavasti saa kytkettyä pois. Yamaha on halunnut miellyttää myös vinyylien ystäviä ja tarjoaa levysoitinliitännän. Jotkin kilpailijat tarjoavat samassa hintaluokassa nettiominaisuuksia, mutta eivät kahta HDMI-lähtöä. Vahvistin vaihtaa lähteen käynnistymättä. Valikko on jaettu päätasoihin ja niiden alle sijoitettuihin asetuksiin, jotka kyllä löytyvät valikoita kahlaamalla, mutta valikkoa ei voi kehua hirvittävän intuitiiviseksi. n HIFIMAAILMA 8/2010 Käytännön kokemukset Yamaha RX-V767 suoriutui eleettömästi ja vaivatta musiikin, elokuvaäänien ja peliäänien toistosta. Normaalissa olohuonekäytössä yksi vahvistimen käytännöllisimpiä ominaisuuksia on HDMI-signaalin läpivienti ja lähteen valitseminen laitteen pysyessä valmiustilassa. Mu- 31. Yamaha olisi joidenkin kilpailijoiden tavoin voinut antaa käyttäjälle mahdollisuuden halutessaan kytkeä varsinkin äänenvoimakkuusilmaisimen pois käytöstä. Yleisasetusten lisäksi RX-V767 sallii tiettyjen asetusten hienosäätämisen signaalilähdettä (tuloa) kohti. Tilaäänitehosteet sinkoilivat kaiuttimesta toiseen uskottavasti, ja vahvistin vaikutti pysyvän kontrollissa koko ajan. Vaikka vahvistimessa on kaksi subwoofer-lähtöä, toistavat ne samaa signaalia. Laitetta harkitsevan kannattaa testata sen suorituskyky, jos tietää omistavansa tai on aikeissa hankkia vaikeasti ajettavat kaiuttimet. Yamaha mahdollistaa myös kaksoisvahvistuksen pääkaiuttimille. Jos haluaa esimerkiksi katsella DVD-elokuvaa television kautta ilman vahvistinta, voi signaalilähteen valita Yamahan kaukosäätimestä, vaikka vahvistin on valmiustilassa. Videoliitäntöjen osalta vahvistin tarjoaa Käyttöönotto Yamaha RX-V767:n käyttöönotto sujuu kuvaruutuvalikoiden avulla. RX-V767 on varustettu 7.2-kanavaisella esivahvistinlähdöllä, joten ulkoisen päätevahvistimen käyttö on mahdollista. Stereosubbarien käyttäjät joutuvat turvautumaan pääkanavien esivahvistin- tai kaiutinliitäntöihin. Yamahan valikkorakenne voisi olla selkeämpi ja kuvaruutuvalikko pitäisi pystyä kytkemään pois, mutta jokapäiväisessä käytössä Yamaha RX-V767 toimii varsin mallikkaasti. AV-viritinvahvistin sisältää nykyään standardinmukaiset seitsemän päätevahvistinta. Toiminnallisuutta saa muokattua hieman käyttäen eri tilaääniasetuksia. Kaikki kaiutinliittimet ovat naparuuveja, joista voi poistaa keskitulpan banaaniliittimiä varten. Näkymässä valitaan mittauspisteiden lukumäärä yhdestä jopa kahdeksaan. Yamahan kaksi HDMI 1.4 -lähtöä tukevat 3D-kuvan läpivientiä ja äänen paluukanavaa. Äänenvoimakkuus kun näkyy vahvistimen etulevyssä kuitenkin jatkuvasti. Positiiviset tunnelmat Yamaha RX-V767 on varsin onnistunut kokonaisuus, jota voi hyvillä mielin suositella tämän luokan AV-vahvistinta etsivälle. Kuvaruutuvalikot vahvistin piirtää videosignaalin päälle, joten niitä voi käyttää kuvan pyöriessä taustalla. Toiveena taas esitän, että Yamaha vastaisuudessa (esimerkiksi ohjelmistopäivityksen muodossa) sallii kuvaruutuvalikon kytkemisen pois kokonaan tai osittain. Kestoon toki vaikuttaa kanavien lukumäärä ja mittauspisteiden lukumäärä. Pahimmillaan se peittää vieraskielisen elokuvan tekstityksen strategisessa kohdassa. hieman vaivaa kaukosäädinkoodien ja opettamisen kanssa, saa kapulan ohjaamaan myös muita laitteita. yhden s-video-liitännän mutta ei yhtään lähtöä ja kaksi komponettivideoliitäntää ja yhden lähdön. Takapaneeli Yamahan kattavan HDMI-liitäntöjen rivin vasemmalla puolella on valmistajan telakkaliitäntä, johon on saatavana iPod/iPhone-, Bluetooth- tai langaton iPhone/iPod-telakka. Tekstitykset alleen peittävä mustataustainen äänenvoimakkuudenilmaisin nimittäin vähentää elokuvanautintoa huomattavasti. Myös Yamahan omaa kuuloketehostejärjestelmää, Silent Cinemaa, kokeiltiin. Muuten laitteessa on liitäntöjen peruskattaus ja muun muassa 7.1-kanavainen monikanavatulo. Tästä ominaisuudesta on annettava kunniamaininta Yamahan insinööreille. Lähdöt voi valita erikseen tai yhdessä suoraan kaukosäätimestä. Yamaha suosittelee automaattikalibroinnin suorittamista heti kytkentöjen tekemisen jälkeen. Tulokohtaisia asetuksia ovat esimerkiksi dynamiikanrajoittajan asetus, äänenvoimakkuuden hienosäätö, äänensävyn säätö sekä erinäiset tilaääniasetukset. siikin kuuntelu kaksikanavaisena ei nostanut pintaan mitään yllättävää, ja Yamaha suoriutui tehtävästä asiallisesti. Kaiutinasetusten osalta Yamaha tarjoaa havainnollisen kuvan kuuntelutilasta. Yamaha sallii pääteasteiden käytön eri tavoin riippuen kaiuttimien lukumäärästä
DVD-kuvassa esiintyy lomitusartifakteja ja liikkeen nykimistä joissakin tilanteissa. 720p- ja 1080i-tarkkuuden komponentti- ja HDMI-kuvalle Yamaha ei tee mitään. Analogiotto Digitaaliotto Scene-pikavalinnat voivat olla hyvinkin käyttökelpoisia varsinkin, jos omistaa Yamahan signaalilähteitä. Pistetaulukko Ääni Kuva Ominaisuudet ja käyttö Mittaukset Yhteensä Painoarvo 40 % 20 % 20 % 20 % 100 % Yamaha 2,5 2 4 3 3 32 HIFIMAAILMA 8/2010. TES TI : YA M A H A R X -V 76 7 - AV- VIRITINVAHVISTIN Kattavan HDMI-rivistön lisäksi RX-V767 tarjoaa sekä monikanavatulon että 7.2-esivahvistinlähdön. Powercube -tehomittaus Yamaha RX-V767 Hinta: 700 euroa Lisätietoja: Kesko Oyj, puh. Meno ei tosin pysy aivan niin tahdillisesti hallussa kuin vertailulaitteistolla. Lomitetun kuvan käsittely progressiiviseksi ja skaalaus on tyydyttävää. Lomitusartifaktien, kuten kampaefektin, vinojen linjojen porrastumisen ja vaakalinjojen väpätyksen huomaa mahdollisesti vain suurella kuvalla tai televisiota läheltä tarkasteltuna, mutta kuvan liikkeen epätasaisuus on helpommin havaittavissa. Kohinanpoistoa ei ole. Yamaha näyttää lähes koko kuva-alan hyvin vähän reunoja kropaten. Koska Yamaha ei tee mitään 1080i-kuvalle, saa se HQV HD -testistä nolla pistettä. Tämä onnistuu sekä analogisista lähteistä että HDMI-otosta. Mukavaa on se, että ääni ei käy päälle voimakkuuden noustessakaan. Toisaalta luonteessa on rauhallisuutta, mutta monella äänitteellä myös turhaa tukkoisuutta. 1080p24-kuva siirtyy vahvistimen läpi ongelmitta ja nykimättä, vaikka videoprosessori olisi käytössä alhaisemman tarkkuuden signaaleille. Artikulaatio ei ole ihan puhtainta mahdollista, vaan kuuntelijalle roiskuu hieman ylimääräistä sylkeä ja kihisevien äänitteiden ikävä sävy korostuu. Yleissävy on muuten lämpöinen ja soundissa on positiivista irtonaisuutta ja menevyyttä. Yhden pikselin korkuiset vaakalinjat piirtyvät staattisessa kuvassa väpättämättä mutta eivät tasaisen skarpisti vaan moiré-ilmiön säestämänä siten, että osa viivoista on paksumpia. PAL-testilevyllä loivat vaakalinjat porrastuvat hieman ja filmilähteeseen lukittumista testaavassa telecine-osiossa kuvan satunnaisen nykimisen huomaa. Lämmin ja läsnä oleva Analogiotosta stereokuva avaa syvyyttäkin, ja solistin läsnäolo on varsin vahvaa. Digitaaliotosta soundin eteen vetäytyy selvä verho. 010 5311, www.yamaha.fi + Laatuvaikutelma (jykevyys ja viimeistely hintaluokassa) + Käyttö ja eleetön toiminta + Kaksi HDMI 1.4 -lähtöä ARC:llä + HDMI-läpivienti ja lähteen valinta valmiustilassa Valaisematon ja liian täyteen ahdettu kaukosäädin Kuvaruutunäytön käyttövalinnan puute Virtalähteen rajallisuus hankaliin kuormiin Oppiva kaukosäädin ajaa asiansa, mutta ei valitettavasti ole taustavalaistu. Taajuusvaste jakosuotimet käytössä, "straight". Taajuusvaste analogiotosta "Pure Direct" -tilassa. Kuunteluarvio Vertailulaitteisto: Meridian 808i Luxman L-505u Elac FS 609 CE Analysis Plus Samu Saurama Kuva-arvio Mauri Eronen Yamahan videoprosessori osaa muuntaa 480i/p- ja 576i/pvideokuvan HDMI-muotoon 1080p-tarkkuuteen. Bassolla on mehevyyttä, mutta kontrollia voisi olla paremmin. Tällaisia ovat esimerkiksi kohtaukset, jossa liikettä on vain pienessä osassa kuva-alaa tai kamera-ajot, joissa suunta vaihtuu äkillisesti
Aiemmin toiminto on Yamahan vahvistimissa ollut "Bass out: both". Alin muokattava taajuus on käyttökelpoinen 30 hertsiä. Käsikäyttöinen parametrinen ekvalisaattori toimii hyvin, ja se tarjoaa seitsemänkaistaisen korjauksen kaikille kaiuttimille subwooferia lukuun ottamatta. Mittaustulokset Yamaha RX-V767 analog/dsp off Multi ch. Taajuusvaste on erittäin tasainen ja säröarvot AV-vahvistimeksi hyvät. Subwoofer-lähtö on tarvittaessa silti aktiivinen. Mauri Eronen Metallinen etulevy Etulevyn luukku Lähteen valinta Muistipaikat Asetukset ilman televisiota Navigointi etulevystä Teräväpiirtovalikot OSD videokuvan päällä Päävirtakytkin Kaukosäädin yleiskäyttö valaistu HIFIMAAILMA 8/2010 33. Kaikki kanavat kuormitettuna tilanne on todennäköisesti vakavampi. Linjalähtöön kytketyn subwooferin saa käyttöön suurten pääkaiuttimien kanssa asettamalla "Extra bass" -valinnan päälle. Häiriöetäisyys on kaikilla otoilla tavanomainen ja digiotolla perinteisesti selvästi analogista parempi. "2 ch stereo" ja "Pure Direct" -tilat eivät digitoi analogiottoa tai tee ylipäästösuodatusta kaiuttimille. in "Pure Direct" analog/dsp on AV5 "Straight" digital optical "Straight" Hinta Mitat Massa Dekooderit 21,9 dBW 23,7 dBW 24,1 dBW 0,01 dB -0,01 dB 83,7 dB 0,012% 0,013% 0,069% 0,004% -0,02 dB -0,36 dB 83,7 dB 0,019% 0,020% 0,061% 0,007% -0,02 dB -0,26 dB 90,8 dB 0,013% 0,013% 0,066% 0,003% HD-audio Dolby Pro Logic IIz Muuta Liitännät Kanavat Päätevahvistimet Optinen (taka/etu) Koaksiaalinen (taka/etu) RCA (taka/etu) 3,5 mm Esivahvistinlähtö Stereosubwoofer 0,4 dB 0,2 dB 0,1 dB 0,1 dB 67,9 dB 52,6 dB >3,0 V 48 kohm 0,09 ohm 553 ohm 1W 45 W 171 W 440 ps 0,2 dB 0,1 dB 0,0 dB 0,1 dB 67,6 dB 54,7 dB 2,4 V 0,2 dB 0,1 dB 0,0 dB 0,1 dB 67,1 dB 51,5 dB >3,0 V Monikanavatulo Monihuonelähtö Linja Kaiutin Levysoitinotto HDMI-tulot (taka/etu) HDMI-lähdöt S-videotulot (taka/etu) Komponenttitulot (taka/etu) Komposiittitulot (taka/etu) Ethernet Verkkotoisto USB formaatit RS-232C iPod-telakkaliitäntä ilman lisävarusteita Bluetooth Yamaha RX-V767 700 43,5x17,1x36,8 cm 11,2 kg Hetkellinen teho resistiiviseen kuormaan kaksikanavaisena 8 ohm 4 ohm 2 ohm Taajuusvaste (1 000 Hz ref.) 20 Hz 20 000 Hz Häiriöetäisyys (1 W@8 ohm, A-painotus) Harmoninen särö (1 W@8 ohm) 20 Hz 1 000 Hz 20 000 Hz Intermodulaatiosärö (19/20 kHz, 1 W@8 ohm) Kanavatasapaino (1 000 Hz, 8 ohm) 0,001 W 0,01 W 0,1 W 1W Kanavaerotus 1 000 Hz 20 000 Hz Linjatulon yliohjaustaso (THD >0,1 %) Linjatulon ottoimpedanssi (1 kHz) Pääteasteen antoimpedanssi (1 kHz) Kuulokelähdön antoimpedanssi (1 kHz) Tehonkulutus Standby ("HDMI through on") Idle 10 W@8 ohm Jitter digitaalitulolla · Yamahan etuefektikanavat 7.2 7 2/0 2/0 4/1 0 7.2 7.1 1 1 1 5/1 2 1/0 2/0 5/1 Yamahan telakalla Yamahan telakalla Mittauspisteet Teho Taajuusvaste Häiriöetäisyys Harmoninen särö Intermodulaatiosärö Kanavatasapaino Kanavaerotus Yliohjaustaso Yhteensä 5,0 10 7 6,0 4 8,7 4,4 10 6,9 5,0 9 7 5,5 3 9,6 4,4 6 6,2 5,0 10 9 6,0 5 9,6 4,4 10 7,4 Muuta HDMI-versio Äänen paluukanava (ARC) HDMI-läpivienti valmiustilassa 3D-läpivienti HDMI-kuvan käsittely Kalibrointi Bi-amp Jakotaajuus Kanavakohtainen jako Kanavien tasonsäätö AV-synkronointi (portaat) Parametrinen ekvalisaattori 1.4 · · · · YPAO · 40, 60, 80, 90,100,110,120,160, 200 Hz ±10 dB 0-250 ms (1 ms) · · rulla 4 · osittain · koodit ja oppiva - Mittaustulosten arviointi Toimivaa korjausta mutta alimitoitettu virtalähde Virtalähteellä on vaikeuksia selviytyä induktiivisista ja kapasitiivisista kuormista 4 ohmin impedanssilla jo kahden kanavan kuormituksella. Analogioton 2,4 voltin yliohjaustaso jakosuotimet kytkettynä ("Straight"-tila) on todennäköisesti riittävä useimpien äänilähteiden kanssa. Suorituskyvyssä ei ole suuria eroja digitoitiin analoginen ottosignaali tai ei. Teho saattaa käytännön tilanteessa loppua kesken, jos kaiuttimien minimiimpedanssi on lähellä kahta ohmia ja koko bassokaista ohjataan niille subwooferin sijaan. Se mahdollistaa 20+6 desibelin säädön 1/3 oktaavin portain muokattavalla jyrkkyydellä (Q-arvo 0,5-10)
Philips kompensoi hidasta heräämistään kaikkein nopeimmalla elokuvien lataamisella ja ripeimmällä vasteella komentoihin. Samsung ja Sony edustavat hieman poikkeavaa suunnittelua käyttönäppäimiensä asettelulla. Muut sijoittuvat näiden välimaastoon Sonyn ollessa XMB-valikoillaan hillityn tyylikäs, Philipsin kangerrellessa animoinneissaan ja LG:n toimiessa erittäin ripeästi. Muutaman kympin hintaerokaan ei ole merkittävä, jos sillä saa itselleen tärkeitä ominaisuuksia. V E R TAI LU T ES T I : EDUL LIS E T BLU- RAY- SOITTIMET · TEKSTI JA KUVAT: MAURI ERONEN Uusi tekniikka taitaa olla kypsää, kun laitteen voi napata lähimarketista satasella mukaan. Samsungissa ne ovat hipaisutoimisia ja valaistuja, Sonyssa erikoisesti etulevyn alareunan syvennykseen sijoitettuja. Yksikään ei herätä olemuksellaan omistamisen halua, mutta rakenteellisia katastrofejakaan ei ole. Panasonicissa suomea ei ole lainkaan valittavissa, ja Philips ei ota valintoja huomioon. Vaihtelevaa nopeutta Valmiustilassa yhdenkään virrankulutus ei nouse yli yhden watin, ellei Panasonicin tai Sonyn pikakäynnistystä kytke päälle. LG:n käyttöliittymä on vikkelä, mutta siinä on myös joitain bugeja. Edulliset Blu-ray-soittimet tuottavat hienoa teräväpiirtokuvaa siinä missä rakenteellisesti jämäkämmät isoveljensäkin. Panasonicissa verkko-ominaisuuksia ei ole lainkaan. Kaikki ovat kuitenkin valmistajien tämän vuoden mallistoa, eikä uudempia vielä ollut samassa hintaluokassa tarjolla. Samsungissa USB-tikku täytyy erikseen määritellä tietovarastoksi. Joulualennusmyynneissä kyseisten soittimien hinnat saattavat olla vieläkin alhaisempia, mikä tekee parhaista malleista entistä parempia löytöjä. Philips on ainoa jonka valikot ovat teräväpiirtoiset. Soitin tarjoaa uutta ohjelmistopäivitystä, vaikka se olisi juuri päivitetty. Soittimia yhdistää matalaprofiilinen rakenne. Philips ei käynnisty ejectnäppäimestä, vaan kelkan aukaisemiseksi soittimen käynnistymistä pitää odottaa yli 20 sekuntia. Niillä ei ole käytännön vaikutusta elokuvan latausnopeuteen, vaikka soittimien oma käyttöliittymä ilmaantuukin ripeämmin televisioon. Vuoden aikana koneiden nopeus on kehittynyt selvästi, eikä elokuvan lataamista tarvitse enää välttämättä odottaa minuuttitolkulla. oin sadan euron hintaluokasta nykyisin löytyy useita vaihtoehtoja Blu-ray-soittimeksi. Kätevintä elokuvan syöttäminen on herättämällä soitin eject-näppäimellä ja asettamalla levy kelkkaan. Samsungiin ja Sonyyn saa lisävarusteena USB-WLAN-adapterin. Kaikkiin täytyy hankkia vähintään gigainen muistitikku BD-Live-materiaaleihin päästäkseen. Käynnistäminen mukaan laskettuna Sony lataa elo- 34 HIFIMAAILMA 8/2010. Esimerkiksi Panasonicissa etu on kokonaisuudessaan vain noin 2,5 sekuntia. Muissa kelkka on auki viimeistään neljän sekunnin sisällä ejectin tönäisystä. Se ei myöskään osaa hyödyntää USB-tikkua BD-Live-varastona, jos sitä on käytetty juuri firmwaren päivitykseen. Tämänkertaisen joukon valinnassa ei pitäydytty tarkoissa suositushintarajoissa siksi, että osaa soittimista myydään melkoisilla alennuksilla tavallisissa marketeissa. Hämärässä Sonyn painikkeiden paikkaa on N Vauhtia vaikea erottaa, mutta sen ainoan tärkeän, ejectin, paikan oppii nopeasti. Firmware-päivityksen poistaminen tikulta tietokoneella korjaa tilanteen. LG, Samsung ja Sony valitsevat oletuksena elokuviin suomenkieliset tekstitykset ja tekijänoikeusvaroitukset, jos ne on asetuksista valittu. Yksikään testatuista soittimista ei ole aivan uunituore malli, mikä osaltaan selittää niiden edullisen hinnan. Jos levyn asettaa kelkkaan käynnistysvaiheessa, kun USB-tikku on sisällä, menee soitin jumiin, jos USB-tietojen selaamista kysyvään dialogiin vastaa Cancel. Soittimien oma käyttöliittymä vaihtelee Panasonicin askeettisesta Samsungin räikeään karkkiparaatiin
Kuvaruutuvalikon ja itse säätimen return- ja info-näppäimet ovat ristissä, mikä aiheuttaa virhepainalluksia. Myös Sony tuntuu hyvältä, eikä säätimessä ole liikaa painikkeita. Panasonicin toistonaikaisiin asetuksiin vievä Display-näppäin on sijoitettu etäälle ja lukuisten Menu-näppäimien kanssa menee sekaisin. Taustavalaistusta ei ole yhdessäkään kaukosäätimessä. LG:ssä on heikoin näppituntuma ja muovisin olemus, mutta soittimen asetusvalikot vastaavat käskyihin kaikkein nopeimmin. Samsungin näppäinmassa saattaa pelästyttää, mutta käyttöön tottuu nopeasti. Ainoastaan Enter-näppäin saisi olla helpommin tunnustellen löydettävissä, ja sen tuntumakin voisi olla parempi. halvalla L G BD 550 PAN ASON I C D M P -BD45 P H I L I P S BD P 31 00 SAMSU N G BD -C5500 SON Y BD P -S37 0 HIFIMAAILMA 8/2010 35. Sen näppäimet naksuvat tunnokkaasti, ja soitin reagoi komentoihin ripeästi. Philipsin pieni säädin on erittäin selkeä ja ohjaa vain soitinta. Säätimen tuntuma on hyvä, ja returnnäppäimen sijainti on kuvaruutuvalikoissa selvästi esillä. Asettelu on looginen. Tärkeimmät painikkeet on sijoitettu kursoripainikkeiden läheisyyteen
Jos laiteräkissä on valmiiksi tasokas DVD-soitin, tai peruslevyjen pyöritys ei teräväpiirtokaudella kiinnosta, voi kärkikolmikon väliltä valita ripeän kapineen turvallisin mielin. Blu-ray-koneena Sony on tehokkain ja sisältää käteviä toimintoja, kuten äänisynkan säädön ja YLE Areena -stremauksen. Vaikka asialla ei käytännössä taida olla useinkaan väliä, Panasonicilla myös kestää pisimpään sammua. Myös LG:n voi nostaa kärkiryhmään toimintanopeudella arvioituna. Suomalaisille räätälöityjä palveluita ei valitettavasti ole, ja toiminto jääneekin kuriositeetiksi. LG:n valikot toimivat erittäin nopeasti ilman turhia animointeja. Samsung on melko hidas mutta tiedostotueltaan parhaimmistoa ja verkkotoisto-ominaisuuksiltaan suvereeni. Käytettävyys on sovelluskohtaista, ja esimerkiksi Google Mapsin tahmaukseen kyllästyy nopeasti. Voidaan kuitenkin todeta, että hintalaatusuhteessa ollaan vihdoinkin tasolla, joka haastaa monitoimikonsolin. Philipsillä kesti Terminator 2:n Skynet-palvelun käynnistämisessä 1min:11s, Samsungilla 1:31, LG:llä 1:40 ja Sonylla 2:48. Samsung (kuvassa) ja Philips toistavat sulavasti 720p-tarkkuuden MKV-tiedostot 1080p24-formaatissa. Halvimpienkin Blu-ray-soittimien joukosta löytyy kyvykkäitä elokuvapyörittimiä. V E R TAI LU T ES T I : EDUL LIS E T BLU- RAY- SOITTIMET Samsungin nettipalvelujen selaaminen toimii rivakasti. Blu-rayelokuvien ja tiedostojen toistoon Philips on oiva valinta videoiden 24p-tuen ansiosta. n 36 HIFIMAAILMA 8/2010. Myös kelaus onnistuu tahmaamatta. Samsung on selvästi hitaampi ja Panasonic vielä huomattavasti verkkaisempi. Elokuvat lataantuvat nopeimmalla kaksikolla PS3:a vauhdikkaammin, mutta tietty tuntuma valikkonavigoinnin ripeydestä jää hieman pleikkarista jälkeen. Tuloksia ei voi täysin purematta niellä, sillä latausnopeuteen vaikuttaa studion palvelimen nopeus testaushetkellä. Panasonic on hidas, mutta kuvaltaan hyvä yleissoitin molemmille levyformaateille. Kaikkiin soittimiin täytyy liittää lisävarusteena hankittava muistitikku, joka on kooltaan vähintään yhden gigan. Kokeet tehtiin kuitenkin peräjälkeen, joten ne antavat jonkinlaista osviittaa lisämateriaalien ripeydestä. LG on ripeä perussoitin Blu-ray-levyille. BD-Live-materiaaliin ei ole pääsyä, jos tallennustilaa on liian vähän. Samsung tukee lisäksi streamausta lähiverkon DLNA-palvelimilta. Soittimien nopeutta kokeiltiin oheisen taulukon lisäksi myös BD-Live-materiaalin käynnistämisellä. Muisti on tarpeen myös, kun ohjelmistoa päivitetään netin kautta. Kuvan asetuksesta riippumatta soitin esittää 1080i60-lähteen 1080p-tarkkuuteen skaalaten väärällä kuvanpäivitystaajuudella. kuvat poikkeuksetta nopeimmin. Panasonic on ainoa, joka ei tue verkkoyhteyksiä ollenkaan. Huomattavaa edistystä Odottamisen aika on vihdoin ohi
Miesvokaalit tuntuvat tukahtuneen nasaaleilta ja kaistaltaan rajoitetuilta. SD-kortilta luettavien tiedostojen formaattituki on varsin suppea. Pellit kilahtavat hieman pistävinä, mutta eivät jyrää aggressiivisesti. Kuvassa kortille on tallennettu AVCHDtiedostoja. Vertailusoitin oli NAD C 515 BEE. Kaiuttimet olivat Hifimaailman HM-100dB/W-rakennussarjat. Muuta joukkoa vaivaa enemmän tai vähemmän ruudin puute. Informaatiopläjäystä ei ole syytä ottaa esiin kesken Blu-rayelokuvan, sillä elokuvan jatkaminen samasta kohdasta ei enää ole mahdollista. HIFIMAAILMA 8/2010 37. Analogista lähtöliitäntää käytettäessä äänenlaatuun vaikuttaa soittimen oma DA-muunnin. Ääni CD-kuuntelussa Edullinen Blu-ray-soitin kytkeytyy näppärästi myös kaksikanavaiseen oheislaitteistoon, esimerkiksi stereovahvistimeen tai suoraan aktiivikaiuttimiin. Ominaisuus on lähes kaikissa tuoreissa AV-vahvistimessa, mutta huulisynkka on kätevä saada kohdalleen myös stereosetissä. Panasonicin tiedostonavigaattori on selkeä ja nopea käyttää. Bassotoisto ei pysy menossa mukana ja on tarkkuudeltaan lepsuhko. Äänellisesti innostavin oli Panasonic. Vasemman alakulman navigointiohje vastaa kaukosäätimen fyysistä asettelua, mikä tekee operoimisesta helppoa. Blu-ray-levyjen lataamista ilmaisevat kuvakkeet tulevat hitaimmilla soittimilla tuskatuttavan tutuiksi. Samsung on ainoa, jonka koneisto pitää selvää nakutusta cdlevyä pyörittäessään. Pianon ylärekisterissä on aavistus kovuutta ja tahti on laiskanpuoleinen. Samsungin alakeskialue on samettisen pehmeä eikä yläpäässäkään ole pahasti rosoa. Stereokuvassa toisaalta on outoa epämääräisyyttä instrumenttien alukkeiden piirtyessä toisinaan väärään paikkaan sivusuunnassa. LG:n bassotoisto on hentoinen ja peltien kalke suttuisempaa kuin Panasonicissa. Video esitetään harmillisesti 60 hertsin kuvataajuudella, joten 50 hertsin lähdemateriaali nykii hieman. Äänen ja kuvan synkronointi on tärkeää, jos soitin kytketään näyttölaitteeseen, jonka viive on suuri. Tarkkuutta kaipaisi enemmän. Soitinjoukon äänenlaadussa ei ole valtavia eroja, ja jokainen suoriutuu satunnaisesta musiikin kuuntelusta. Meno on kiirehtivää ja mekaanista. Soittimet kuunneltiin kytkettynä Sony STR-DB1080-AV-vahvistimen monikanavaottoon. Sony on neutraalin tasainen ja nyanssit piirtyvät selkeästi, mutta sointi on pidättyneen oloinen ja mahtailematon. LG Panasonic Philips Sony Samsung Sonyn YLE Areena -palvelu on harvoja käytännöllisiä verkkopalveluja hifilaitteissa. Toisaalta stereokuva piirtyy joukon tarkimmin. Sen keskialueessa on avoimuutta, bassopäässä jäntevyyttä ja soinnissa muita soittimia paremmin kepeyttä ja menevyyttä. Kuulaus ja iskevyys jää vajavaiseksi. Videota voi myös kelata, mutta toiston jatkaminen kelaamisen jälkeen ei ole aivan välitöntä. Philips on pirteä ja kirkas mutta temmoltaan epämääräisen hosuva. Sony lataa joitakin nimikkeitä niin nopeasti, että koko latausruutua ei ehdi näkyä. Jos pimeässä ei tahdo saada selvää elokuvan kansiteksteistä, voi Sonyllä ottaa yhteyden Gracenotetietokantaan, joka sisältää tiedot elokuvasta. Sonyllä ääntä voidaan viivästyttää enimmillään 120 millisekuntia. Bassossa on jäntevyyttä mutta paras napakkuus jää toiveeksi. Palvelu on rakennettu omaksi ohjelmakseen, eikä se perustu webbiselaimeen, kuten Playstation 3:n vastaava
Jos kuvassa ei havaittu merkittäviä puutteita, sai se arvosanaksi nelosen. Sonyn pisteitä nostaa videomuotoisen DVD-lähteen hyvä lomituksen poisto ja kohinanvaimennus. Panasonicin ja Sonyn arvosanaan vaikutti myös niiden hyvin toimiva kohinanpoisto. Arvosana nousi viiteen, jos soitin oli erityisen hyvä muuttamaan lomitetun 1080i-kuvan progressiiviseksi. HyPistetaulukko Blu-ray-kuva DVD-kuva CD-ääni Käyttö Ominaisuudet Yhteensä Painoarvo 30 % 15 % 5% 40 % 10 % 100 % LG 4 2 2 4 2 3,4 välaatuisena sen osasi näyttää ainoastaan Panasonic. CD-ääni on suoraan kuunteluarviosta. Käyttö saa suurimman painoarvon, sillä se on soittimet selvimmin toisistaan erottava osa-alue. Samsung saa lisäpisteitä verkkotoimintojensa ansiosta ja Samsung sekä Philips USB 24p -toistosta. Sonyssä on monta pientä hyödyllistä toimintoa, kuten äänisynkan säätö ja YLE Areena. Se koostuu levyjen latausnopeudesta, soittimen vasteesta käyttäjän komentoihin sekä kaukosäätimen ja valikoiden subjektiivisesta käyttömukavuudesta. Philips 4 2 3 4 3 3,6 Samsung 4 2 2 3 4 3,2 Sony 5 3 2 4 4 4,1 Ominaisuudet-pistemäärä koostuu liitännöistä ja mediatoistimen kyvyistä. Täysiin pisteisiin ei yksikään yllä analogisen 7.1-lähdön ja bassonhallinnan puutteen vuoksi. Panasonic 5 4 3 2 1 3,2 HIFIMAAILMA 8/2010 39. Katso erillinen laatikko. Panasonic menettää pisteen BD-Live-tuen puuttumisesta. Ominaisuudet Malli Mitat (lxkxs) Paino Virrankulutus Liitännät Analoginen äänilähtö Digitaalinen äänilähtö HD-äänien purku PCM:ksi HD-äänet bittivirtana HDMI kaapeli mukana Komponenttivideo RGB-SCART USB SD Ethernet WLAN Ominaisuudet Netti-TV Verkkosoitin Muisti BD-Livelle AVCHD-tuki NTFS-tuki USB/SD 24p-toisto LG BD550 43x4,5x19 cm 1,6 kg 11 W Panasonic DMP-BD45EG 43x4,9x20,7 cm 1,9 kg 12 W Philips BDP3100 43,5x6x22,7 cm 2,4 kg 16 W Samsung BD-C5500 43,3x2,1x20,6 cm 1,6 kg 11 W Sony BDP-S370 43x3,6x21,9 cm 2,0 kg 11 W 2.0 coax · · · · 1 · USB (lisävaruste) · · - 2.0 opt · · · 1 1 · - 2.0 coax · · · · 2 · USB (lisävaruste) · · 2.0 opt · · · · 2 *1 · USB (lisävaruste) · DLNA USB (lisävaruste) · · 2.0 opt+coax · · · · 2 x USB (lisävaruste) x DLNA USB (lisävaruste) · - *1 Samsungin kahdesta USB-liitännästä toinen on WLAN-adapterille Mediatuki Levy USB Verkko SD-kortti LG JPEG, PNG, GIF DIVX, XVID, H.264, MKV, MP3, WMA Panasonic JPEG, AVCHD, MP3, DIVX JPEG, MP3, DIVX JPEG, AVCHD, MPEG2 Philips JPEG, WAV, MP3, WMA, DIVX, XVID, MKV, MOV, WMV, MPEG1/2/4 Samsung JPEG, MP3, WMA, DIVX, XVID, MKV, MP4, WMV, MPEG1/2/4 JPEG, MP3, MPEG1/2/4, DIVX, XVID Sony JPEG, MP3, AAC, WAV, WMA, AVCHD, DIVX, XVID, M2TS, MKV, VOB, WMV, MPEG1/2/4 JPEG - Pisteytys Blu-ray-kuvan arvosanaan vaikutti eniten laadukkaasti tuotetun Blu-ray-elokuvan kuvanlaatu. DVD-kuvan arviointiin käytettiin hyvin tuotetun materiaalin ja HQV-levyn lisäksi hankalaksi todettua Transformers 2:a
Lomitusartifakteja ilmenee joillain levyillä aika ajoin tai jatkuvasti. Bluray-elokuvat näkyvät täysin moitteetta. + Nopea + NTFS-tuki USB-muisteille Pieniä bugeja Ei 24p-toistoa tiedostoille DVD- ja 1080i-kuvan ongelmat Lisätietoja: www.lg.fi 40 HIFIMAAILMA 8/2010. Kelaustoiminnot vastaavat käyttäjän komentoihin vertailuryhmän parhaiten. DVD-kuvanlaatu on ajoittain erittäin huono kuvan piirtyessä lomitusartifaktien säestämänä. Tuki 50 ja DVD-kuvan lomitusongelmat 23,976 hertsin kuvataajuuksille tiedostojen toistossa Ei 24p-toistoa tiedostoille TESTIMENESTYS jäi valitettavasti toivelistalle. Täsmällisesti napsahtelevan kaukosäätimen käyttömukavuus on hyvä, sillä soitin vastaa komentoihin ripeästi. Se soveltuu parhaiten Blu-raylevyjen toistoon, sillä DVD-kuvassa on joillakin levyillä kuvanlaatuongelmia. Ohjelmistossa on pieniä bugeja, jotka ilmenevät USB-tikkuja ja levyjä yhtä aikaa käytettäessä. Latausnopeuden lisäksi soittimen omien valikoiden ja Blu-ray-valikoiden navigointi on miellyttävän välitöntä. Toiminnan miellyttävyyttä parantaa erittäin hiljainen käyntiääni. DVD-kuvassa on ongelmia, eikä soitin suoriudu kuin virheettömistä julkaisuista. Ongelmat voi kiertää ulkoisella videoprosessorilla, ja Philips vaihtaa automaattisesti lähteen natiiviresoluutioon. HYVä + Hiljainen HINTALAATUSUHdE + Nopea + 24p-tuki tiedostoille + 576i HDMI:stä ja automaattiresoluutio DVD- ja 1080i-kuvan lomitusongelmat Lisätietoja: www.philips.fi LG BD550 LG on nopeudeltaan kärkiryhmää. V E R TAI LU T ES T I : EDUL LIS E T BLU- RAY- SOITTIMET Sony BDP-S370 Hifimaailma TESTIVOITTAJA Hifimaailma TOIMITUKSEN VALINTA ony on hiljainen, nopea ja varustettu kätevillä ominaisuuksilla. Kätevä YLE Areena -ominaisuus toimii luotettavasti, mutta senkin kuva esitetään 60 hertsin päivitysnopeudella hieman nykien. Lisätietoja: www.sony.fi Hifimaailma Philips BDP3100 P Hifimaailma SUOSITTELEMME Hifimaailma hilips on vertailujoukon kaikkein nopein käynnistämään Blu-ray-elokuvat. Valikkorakenne on tyylikäs ja helppokäyttöinen. Laitteen etulevyn näyttö on pieni ja etäältä epäselvä, mikä voi häiritä CD-toistossa. + YLE Areena Vaikka verkkotoisto onkin tiedostotueltaan rajattu + 576i HDMI-liitännästä vain valokuviin, on tuki USB-tikulta laajempi. Esimerkiksi 720p MKV-tiedostot pyörivät sulavasti 23,976 kuvan sekuntinopeudella. Tiedostotuki USB-tikulta on kattava, ja Philips osaa mallikkaasti tahdistua niiden kuvataajuuksiin. Kuvataajuusongelma on myös 1080i60-kuvalähteellä, jonka soitin esittää nykien. Bluray-levylle tallennetun 1080i-kuvan esittämisessä on hieman vaikeuksia, mutta perusleffojen 1080p24-kuva piirtyy moitteetta. DVD-kuvan saa soittimesta alkuperäisenä HDMI-liitännästä ulkoiselle prosessorille, mutta lähtö täytyy käsin asettaa 1080p-tilaan Blu-rayelokuville. S + Nopea Soitin käynnistyy nopeasti ja lataa elokuvat tasaisen + AV Sync -säätö ripeästi, ja käyttö on sujuvaa raskaillakin elokuvalevyillä. USB-tiedostotuki on kattava, mutta 23,976 hertsin kuvataajuutta soitin ei tiedostojen kanssa käytä
Osa DVD-elokuvista on tallennettu niin, että kenttien ohessa sijaitseva informaatio (ns. LG:llä, Samsungilla ja Panasonicilla ainoaksi vaihtoehdoksi jää muuntaa signaali analogiseksi komponenttiliitäntään, joka mahdollisesti verottaa terävimmän särmän kuvanlaadusta soittimen omien video-DA-muuntimien vuoksi. HIFIMAAILMA 8/2010 41. DVD-kuva menee hankalilla levyillä suttuiseksi silloin tällöin, eivätkä prosessorin kyvyt ole kovinkaan edistyneitä. Soittimen tehtävä on päätellä, voiko informaatioon luottaa ja mikäli ei, miten kentät tulee yhdistää. Peruskäyttäjä jättää valinnat todennäköisesti hyödyntämättä. Verkko-ominaisuuksia ei ole lainkaan, eikä Panasonic saa yhteyttä elokuvien BD-Live-ekstroihin. liput) kertoo soittimelle, miten yhdistäminen tehdään. Jos informaatio on väärää tai se puuttuu, vaikeutuu soittimen tehtävä merkittävästi. DVD-videolähteen käsittelyssä tai Blu-ray-elokuvien toistossa ei ole kuvanlaadullisia ongelmia. + 24p-tuki tiedostoille + Kattava DLNA-verkkotoisto Hidas DVD- ja 1080i-kuvan ongelmat Lisätietoja: www.samsung.fi Panasonic DMP-BD45 anasonic on harmittavan hidas Blu-ray-toistossa ja toiminnoissaan, mutta toistaa DVD-elokuvat paremmalla kuvanlaadulla kuin muut. Kenttien yhdistäminen ei ole kuitenkaan aivan suoraviivaista. Osaan asetuksista täytyy kuitenkin koskea parhaan P kuvanlaadun saavuttamiseksi. Tämän vertailun soittimista ainoastaan Panasonic esitti hankalaksi todetun Transformers 2:n siististi. Jotta alkuperäinen filmiruutu saadaan muodostettua, täytyy se rakentaa kahdesta erillisestä kuvasta. Tämän testin kaikki soittimet ovatkin kuvanlaadullisesti samalla viivalla, kun niillä katsellaan Blu-ray-elokuvia. Muissa ongelmia oli joko elokuvan aikana satunnaisesti (Samsung) tai koko lopputekstien ajan (LG, Philips, Sony). Tiedostotuki on hyvin rajallinen, ja soitin toistaa vain pari yleisintä formaattia. Yksittäisten ruutujen sijaan videoinformaatio koostuu DVD:llä kentistä, yhden ruudun parillisista ja parittomista vaakaviivoista. Kohtausten hyppiminen ja valokuvien selaaminen USB-tikulta on kankeata. Samsung BD-C5500 amsung jää Blu-ray-nopeudeltaan keskitason alapuolelle. Ongelman voi kiertää, jos esimekiksi AV-vahvistin tai televisio osaa tehdä lomituksen poiston soitinta laadukkaammin. Soittimen omat valikot ovat runsaan graafiset ja toimivat nopeasti, mutta käyttömukavuutta verottaa hieman enter-näppäimen tunnottomuus. Osassa elokuvista informaatio on puutteellista tai suorastaan virheellistä. Liitännät ovat myös joukon karsituimmat, mutta video- ja stillikameran SD-kortille tallentamat tiedostot toistuvat. + Hyvä DVD-kuva + Kelpo CD-ääni Hidas Liikaa asetuksia peruskäyttäjälle Suppea tiedostotuki Ei verkkoliitäntää Lisätietoja: www.panasonic.fi Apua ulkoisella videoprosessorilla? Blu-ray-levylle tallennettu elokuva koostuu 1920x1080 pikselin kokoisista kokonaisista ruuduista, joita näytetään noin 24 kuvaa sekunnissa. Samsung toimii DVD- ja Blu-ray-levyillä hiljaisesti, mutta pitää häiritsevää nakutusta CD-levyillä. Suurempia ongelmakohtia edullisille soittimille tuottavat DVD-levyt, joiden kuvanmuodostus on monimutkaisempi prosessi. Soitin toistaa MKV 720p -videon sulavasti 1080p24kuvalla USB-tikulta. Panasonicissa on useita kuvanlaatuun vaikuttavia valintoja, joiden tarkoitus jää mysteeriksi. Philips osaa myös automaattisesti vaihtaa antotarkkuuden lähdemateriaalin mukaan siten, että Blu-ray-levyt toistuvat 1080p24-muodossa. Sen esittäminen ei vaadi soittimelta kummoisia kykyjä. Philips ja Sony osaavat antaa DVD-kuvan alkuperäisessä 576i-formaatissa HDMI-liitännästään. Etulevyn näppäimet ovat hipaisumallisia ja valaistuja. Siinä on toimiva lomituksen poisto ja kohinanvaimennus, joten kärsivällinen käyttäjä palkitaan. Turhalta S toimivia verkkopalveluja on iso liuta, mutta plussaa tulee kattavasta DLNA-verkko- ja USB-tiedostotuesta
Ainakin toistaiseksi, kunnes taas keksitään joku muu harvinaisempi ja kalliimpi NOS- putki hehkutettavaksi. pariwattista konettani jo kymmenkunta vuotta sitten. Tämän yritin väistää, ja lopputulos on tässä kiinnostuneiden nähtäväksi ja rakennettavaksi. Kaikki nämä laitteet, joita Posti- ja Telelaitoksella oli silloin tuhansia, olivat päällä 24 h vuorokaudessa vuositolkulla ilman vikoja. Pentodi kun on luonteeltaan virtageneraattori, eli Ua/Ia/Ug1-käyräparvi (Ug2 kiinteänä parametrina) on polvitaitteen jälkeen käyttöalueella suunnilleen vaakasuorassa. Haasteen asettaa pentodilla se, että sen kanssa tarvitaan aina jonkinlainen vastakytkentä, jotta päätteen antoimpedanssi saadaan kuriin. Homman juju on se, että saadaan em. Suorakytkentä vahvistimessa on vähän harhaanjohtava siinä mielessä, että toki virtalähteen elektrolyytit ja katodien ja ohjaimen suojahilan ohituselektrolyytit ovat signaalitiellä. 600 mV:n ottoherkkyys, joka on suoraan sopiva virittimille ja CDsoittimille. olemmat putket ovat minulle tuttuja jo 70-luvun alusta, jolloin toimin silloisen Posti- ja Telehallituksen Puhelinlaboratoriossa transmissio- ja mittauslaitetekniikan huollon parissa. Putkipohjaisten mittauslaitteiden kaikki putket tosin vaihdettiin määräaikaishuolloissa koko maassa systemaattisesti muutaman vuoden välein, jolloin romukoppaan jäi kassitolkulla virheetöntä tavaraa. Sitten taas, jos kaksiasteiseen SE-pentodivahvistimeen (sama pätee kyllä myös vastaavanlaiseen triodivahvistimeen) laitetaan normaali pitkä vastakytkentä ja asteiden välissä on tavanomainen kytkentäkondensaattori sekä suurehko hilan biasointivastus, on yliohjausblokkausmekanismi tässä valmis, ja ääni tukehtuu. Ne eivät kuitenkaan missään olosuhteissa pääse blokkaamaan audiosignaalia. Näissä kuvioissa pitää DIY-harrastajan säilyttää pää kylmänä, ettei polta turhaan ruutia ja rahaa! Helposti saatavilla olevilla ja kohtuuhintaisilla putkilla pystyy tekemään aivan yhtä hyviä virityksiä. 42 HIFIMAAILMA 8/2010. kytkentäkondensaattori pois pääteputken hilavastukselta aikavakioineen, jolloin putken yliohjausta voidaan tehdä huoletta ilman että vahvistin menee hetkiksi tukkoon. Tästä alun perin alkoi kiinnostukseni soveltaa näitä SQ-jämäputkia hifilaitteisiin. suihkutetrodi, käytettiin silloin vielä osittain putkipohjaisten Siemens- ja Telefunken-transmissiolaitteiden suurta luotettavuutta vaativissa päätevahvistin- ja oskillaattorikytkennöissä. Signaalihuiput vain pyöristyvät tai leikkaantuvat pääteasteessa. Tämän havaitsin tärkeäksi sekä mittauksin että erityisesti kuuntelukokein kehitellessäni em. Nämä putket toimivat erinomaisessa soundillisessa synergiassa, ja kahdella asteella saadaan n. TEE I TS E : P UTKIVA H VI S TIN · TEKSTI: MAURI PÄNNÄRI · KUVAT: SAMU SAURAMA · MITTAUKSET: MAURI ERONEN Revenge F2a SE Revenge-putkikoneideni jatkoksi esitän tässä suoraan kytketyn single end -vahvistimen, joka toimii pentodityyppisesti F2a pääteputkella antaen n. Siemens F2a -putkea, joka on itse asiassa ns. Push-pull-koneissa ilmiötä on pyritty 50-luvulta saakka eliminoimaan joko laittamalla katodiseuraajat pääteputkien eteen tai käyttämällä 515 kohmin hilavastuksia sarjassa pääteputkille kytkentäkondensaattorien perään. Kaukoidän keräilijät ja markkinat hamstraavat USA:n ja Euroopan varastot, kuten tämän putken kohdalla nyt on taas käymässä. Shindo) erityismielenkiinnon kohteena, kun 300B-hype on tasaantunut. 9 W tehoa. Ilmiötä on selvitetty mm. Ohjaimeksi olen valinnut tietoliikenneputken C3m, myös pentodikytkennässä. C3m-putkea ja sen 6,3 V:n hehkuversiota C3o käytettiin sekä transmissiolaitteissa että niiden huippukalliissa tasomittauslaitteissa (esim. F2a ja sen eri kannalla toteutettu versio F2a11 on tällä hetkellä maailmalla harrastajien ja putkivahvistinvalmistajien (esim. Lukijoille tuttu pariwattinen, E182CC-pohjainen (HM 8/2008, mittauslaitteiden SQ-putki tämäkin!) SE-koneeni inspiroi minua kehittämään isompitehoisen koneen, myös suorakytkennässä ja mielellään edelleen vain kahdella vahvistusasteella. Köykän toimesta 60-luvulla, muita artikkeleita löytyy jo 50-luvulta. Wandel & Golterman) vahvistinputkena. Pitkään triodien kanssa viiTästä se sitten lähti. M me aikoina askarrelleena halusin myös kokeilla jotain uutta: pentodin/tetrodin mahdollisuuksia SE-kytkennässä. Suorakytkentä toiminee hienosti myös PP-koneissa kun toimintapisteet ovat sopivat
-pentodivahvistin HIFIMAAILMA 8/2010 43
Ia/Uaparametrit natsaavat mainiosti, ja tehoa tulee saman verran. Sen jälkeen ei ollut epäselvää, mikä oli korvani suosikki. Pentodeista olivat testissä E83F, EF 91 ja harvinaisempi tietoliikenneputki 5a/152m. F2a:ta käytettäessä se on luokkaa 18 mA/V. Kaavailin tähän alun perin James-muuntajia tai ISO-TANGO U-808 -tyyppiä, mutta en löytänyt miltään taholta halukkuutta tilata näitä hyllyyn. TEE I TS E : P UTKIVA H VI S TIN Tämän putken käytön esteenä harrastajille voi olla sen kallis hinta, markkinoilla luokkaa 150 /kpl. Tämä on kyllä puppua, tämä mesh plate -putki on tärinäaltis ja kilisee iloiF2a, tetrodien kuningas. Putket paketissa Tutustuin näiden sielunelämään jo 1970-luvulla. Monokytketyn protoni etuasteen labraus oli tässä taas pitkä prosessi. Niin kävi tässäkin: kaistaa on 1 watilla 15 Hz 40 kHz (1 dB) ja äänenlaatu oivallinen. Netissä mainostetaan joillain tahoilla kaupallisesti C3m-putkea pienikohinaisena ja eimikrofonisena. Tässä jouduin jälleen päätemuuntajan valinnan ongelmatiikkaan. Hinta laatusuhde on ylittämätön. Jos mahdollista, kannattaa yrittää valita pari, joka on samaa käämintäerää, se on merkattu pakkauksiin. Huomaa C3m:n verkkoanodi ja F2a:n tukeva rakenne sekä pellettigetterit, 2 kpl! 44 HIFIMAAILMA 8/2010. No, ajattelin että kokeillaanpa protossa ensin Hammond 125 GSE -tyyppiä, kun pariwattisessani ESE-versio ylitti kaikki odotukseni. Antoimpedanssi vähän kasvaa, ja herkkyys pienenee jonkin verran, kun putken jyrkkyys tässä käytetyillä parametreilla on luokkaa 11 mA/V. Kolmenelosen kohdalla "tube rolling" antaa sitten loputtomat kokeilumahdollisuudet; NOS Mullardit, xf2 ja xf4 soivat tässäkin taas hienosti, Elektro Harmonix kenties vielä paremmin. Omiin virityksiinsä voi kukin laittaa ja tilata mitä haluaa, mutta tällaisessa julkistettavassa ohjeessa tullaan oman ohjesääntöni pakottamana aina helpon saatavuuden vaatimukseen. Myös kuristimen käytön tuoma hurinaongelma poistui. Saatavuus on vielä kyllä hyvä, vaikka näyttää että itä on viime vuoden aikana ostanut Euroopan varastot. Onneksi tässä on kokeilijoille vaihtoehto: EL34 sopii hienosti tähän kytkentään suoraan (eri kanta kylläkin), ja olen sen testannut moneen kertaan. Jotain magiikkaa F2a:n soinnissa kyllä silti mielestäni on, nyt kun pääsen itse kokeiltuani sanomaan. Keulassa on ollut puoliskot rinnan E80CC, 12AV7, ECC85, ECC83 ja ECC81 sekä vastuksella kuormitettuna että 100 H/10 mA Bartolucci-anodikuristimen kanssa. JJ:n KT77 saattaisi olla myös hyvä kandidaatti, mutta en ole sitä testannut. Lopputulokseen oli vähällä jäädä jälleen suosikkini Mullard M8362 (ECC81) kuristimella kuormitettuna puoliskot rinnan, kunnes huomasin että vanha luottoputkeni C3m täytyy vielä kokeilla isolla virralla ja pienehköllä anodivastuksella
Tuloaste C3m on pentodikytketty vahvistukselle 45 (=putken jyrkkyys x anodivastus). Katodivastusten hukkateho johdetaan kahteen Vellemanin profiiliin takaseinässä. Muutoin virtalähteessä ei ole mitään ihmeellistä. Päätin kuitenkin yrittää vielä parempaa sovellusta ja taisin onnistua. 130 V ja suojahilalla n. 400 V:n anodijännitteen kuormitettuna. Oma mallikappaleeni on toiminut 8kk ilman tätä. Toinen mahdollisuus olisi ollut tehdä ratkaisu negatiivisella apujännitteellä, mutta virtalähde olisi vastaavasti monimutkaistunut, joten päädyin samaan konseptiin kuin 2 W:n pikkukoneessani. Korvalla ja oskilloskoopissa ei kuitenkaan pysty havaitsemaan mitään. Toiminta-alue anodilla alle 45 V huipusta huippuun on lineaarinen. 70 V:iin. Sen anodilla on n. 18) liki 8 dB paikallisvastakytkentää. Tasajännite (bias) hilan ja katodin välillä asettuu tällöin 67 volttiin. Mielestäni C3m soi silti vähän nätimmin tässä. Suorakytkennästä johtuen pääteputken katodi on nostettu n. Samoin putken jälkeinen elekrolyytti ei saa olla suurempi kuin 60 µF. Kondensaattorin C2 alapään kytkeminen suoraan maihin poistaa tämän vastakytkentälenkin koHIFIMAAILMA 8/2010 45. 135 V:iin vastaten yli 90 mA:n virtaa pääteputken läpi. F2a:n µFk on 90 V, ja tästä johtuen hehkujännite on nostettu virtalähteen purkuvastusten jännitteenjaolla (R6&R7) n. Idea on netin "Tubecad"- sivuilta. ei ole sama putki kuin EF83!) tai sen 18 V:n hehkuversio 18042. Vastakytkennän määrää voi muuttaa vastuksella R10. 135 V:iin, ja tästä maksetaan yli 10 W:n häviöteho harakoille. Hammondin kuristin 157R (2 H/200 mA) riittänee nippa nappa tähän, omani on raksittu vanhasta putkitelevisiosta. C3m:n tilalle käy tässä suoraan E83F (huom. Tein tämän lisäyksen mittausten jälkeen ja jokin vaikutus tällä saattaa säröön olla. Suojahilahilavirran vaihtelun aiheuttama modulaatio R5:n yli eliminoidaan C2:n avulla, mutta kaiuttimen rinnalla olevalla pienohmisella vastusjaolla otetaan lähdöstä muutama desibeli lisää vastakytkentää UL-tyyppisesti ohjainputkelle heiluttamalla lähtösignaalilla C2:n alapäätä. Tämän jälkeen on normaali LC-suodatus (2 H/220 µF). Tasasuuntaus on tässä tehtävä mieluusti putkella, jotta suorakytkennän käyntiinlähtö on pehmeä. Alkuperäinen kokeiluni oli ensin alussa mainittu perinteinen kondensaattorikytketty normaalitapaus ilman pitkää vastakytkentää perinteisellä 250 V:n anodimuuntajalla, mikä soikin ihan mainiosti. 2 mA. Myös nämä molemmat ovat mesh-plate-SQ-tietoliikenneputkia. Muuten tämä putki on kyllä mainio niin triodina kuin pentodinakin: hyväsoundinen, pienisäröinen, lineaarinen ja normaalikäytössä ikuinen. Hilalla ehtii startissa käydä kuitenkin yli 100V:n lyhytaikainen jännite joten kalliin putken suojaaminen on viisasta. Jonkinlainen vastakytkentä on tällaisessa tetrodikoneessa välttämätön, muuten vaimennuskerroin on olematon, ja kaiuttimelta puuttuu kontrolli! Nyt tulevat tämän kytkennän lisähienoudet: etuasteen suojahilajännite otetaan vastuksella R5 pääteputken katodilta jolloin sen antama DC-vastakytkentä stabiloi tukevasti koko kytkennän toimintapisteet. Olen testannut tämän putken tässä kytkennässä noval-rinnakkaiskannassa protossani moneen kertaan lähes "lennossa". 3 dB, oikosulku n. Hehkujännite on 20 V, joka voidaan ottaa 18 V/5 VA:n printtimuuntajasta tai 2x9 V pikkutoroidista käämit sarjassa, pieni alijännite ei tässä haittaa. 65 V, suoraan dataraamatun mukaan. 47 ohmia antaa yli 4 dB, 150 ohmia antaa n. Hehkujännite on siis nostettu 70 V:iin vastuksilla R6&R7. Myöskään RIAA-käyttöön siitä ei oikeasti ole. Etuasteen putkille otetaan vielä kummallekin oma anodisuodatus 30 kohm/47 µF. Itse käytin 6,3 V:n C3o-versiota, mutta sen saatavuus kaupallisesti on olematon. Pitäydyin projektissa vahvistukseen 45, jolloin mikrofonisuus on vielä siedettävä ja laitteen herkkyys kohtuullinen. F2a pääteputken hila on viety vastuksella suoraan C3m:n anodille, ja katodijännite on nostettu 1,5 kohmin /25 W:n vastuksella n. 7 dB. Tämän vuoksi hilalle tarvitaan huippuarvoltaan maksimissaan alle 20 V:n huippuohjaussignaali. Ammattikäytössä herkissä sovelluksissa kanta saattoikin olla jousien varassa. Vaihdoin Uraltonen TV19-verkkomuuntajaan, joka tuottaa putkitasasuuntaajalla n. 8 mA ja suojahilavirta n. Anodivirta on n. sesti, jos aletaan mennä vahvistuksessa pentodina yli viiidenkymmenen tässä kytkennässä. Diodi D1 suojaa pääteputken hila/katodivälin tasajännitteeltä startissa ja asettuu sitten estosuuntaan. Katodille asetettu muuntajan toisio (huomaa vaiheistus) antaa tällä putkella (18 mA/V) ja tällä muuntosuhteella (n. Putkena on GZ34 (tässä Mullard NOS). TV19:n anodikäämien päihin on lisättävä 39 ohm/6 W vastukset (R1&R2), jotta putki säilyy hengissä
Suojahilajännite otetaan tässä tapauksessa R5:llä C3m:n anodisyöttöpuolel- ta R4:n yläpäästä, trimmataan R5:ttä muuttamalla arvoon 6070V ja maadoitetaan 47 µF/500 V:n kondensaattorilla. Jos käyttää päätemuuntajia, joissa on SGväliotto anodikäämissä, voi kokeilla pääteputkessa myös UL-kytkentää katodivastakytkennän lisäksi. Kirjoittajalta voi myös kysellä näitä putkia. Ensi kertaa kokeillessa testataan virtalähde vain tasasuuntaaja paikallaan ilman muita putkia: jännite Ub nousee vähitellen liki 500 V:iin, ja koneen pitää kestää tämä ilman että missään paukkuu tai savuaa. Pääteputken katodivirta jää tällöin aina alle 100 mA. Katodivastusta joutuu ehkä tällöin trimmaamaan ja herkkyys pienenee. Myös verkkomuuntaja LL1650 käy tähän, ja sopiva Lundahl-kuristinkin löytyy (LL1638/8H), mutta näiden käyttö muuttaa laitteen toimintapisteitä hieman, joten taas täytyy tietää mitä tekee. 0,3 %. 8 W puhdasta tehoa, liki 10 W kantaten. Esitetyillä komponenteilla toteutus on suoraviivainen. Suorakytkentä tuo kuitenkin mukanaan sen, että konetta ei voi testata kuten normaalisti laittamalla putki toisensa perään paikoilleen keulasta alkaen. LL1627/140 mA/2,3 k. Tällöin pitää pie- 46 HIFIMAAILMA 8/2010. 20 kHz:n jälkeen suuremmilla tehoilla alkaa signaali vääristyä oskilloskoopissa kun vastakytkentä putoaa pois pelistä. Anodijännitteeksi riittää 260270V. Komponentit Rx ja Cx voi jättää pois, ne kaunistavat kanttiaallon etureunan ylitystä hieman. C3m:n katodilla pitää olla n. Anodijännite virtalähteessä asettuu molemmat kanavat kuormitettuna putkilla n. Tällainen kokeilu jää siis osaajille. Tango U-808, 2 kohm tai 2,5 kohm moodissa sopii hyvin. Tämäntyyppinen kaupallinen SE pentodikone EL34-putkilla oli minulla hiljakkoin modifioitavana (Tonewin MM-34C , päätteenä EL34 , ohjaimena 6SN7, 8 dB:n pitkä vastakytkentä). Wima MKP tai FKP) kooltaan 47 nF/600 V (tämä kannattaa jättää aina mahdollisimman pieneksi). Hilavastus maihin on 330 kohm ja hyvälaatuinen kytkentäkondensaattori (esim. C3m:n anodijännite trimmataan 135 V:iin vastuksilla R6, R7 ja R8. Näitä saa kyllä tilaamalla eikä hinta ole kohtuuton. Lundahlilta löytyy myös sopivia päätemuuntajia, esim. Tämän vuoksi langoitus on oltava alusta saakka oikein! Modauksen kohteita Seuraavassa esitän mieleeni tulleita modifikaatioehdotuksia. 40 kHz:n jälkeen näkyy pieni muuntajan aiheuttama piikki. Jos haluaa nostaa laitteen herkkyyttä, voi C3m:n anodivastuksen (R4) nostaa 8,2 tai 10 kohmiin. Korostan, että näiden toiminnallisuus jää kokeilijan vastuulle. Halusin itse pysyä tässä puhtaasti pentodilinjalla ja Hammondeissa, vaikka hyllyssäni tuollaiset Tangot olikin. Kummankin pääteputken katodille pitää ohjeellisesti nousta 135140 V ja anodilla 395400 V. Jälleen vanhat varoitukseni: tässä on tappavia jännitteitä, joten toinen käsi taskuun, puuvillakäsine mittauskäteen ja suojatussa kädessä kärkeen saakka eristetty mittauspuikko tai miniklipsi! Vahvistin antaa oskilloskoopissa n. Sammutuksen jälkeen, kun elektrolyytit ovat purkautuneet, pannaan putket paikoilleen ja yleismittari pääteputken katodille. Suorakytkettynä tämä ei ole aivan aloittelijan laite, mutta jos on rakentanut parivattisen Revengen, selviää tästäkin. Muutama lisädesibeli lähdöstä tällä tavalla otettuna kiinteyttää kuitenkin bassopäätä pienentämällä lähtöimpedanssia. Lähtöimpedanssi on kahden ohmin luokkaa, ja harmoninen särö 1 W:lla 1 kHz:llä on n. Stabiilisuuden kannalta ne eivät ole tarpeen. Ohjainputkeksi käy siis myös pentodi E83F (tai vastaava 18042). 3 %:iin, mikä on melkoinen suoritus SE-koneelta! Lineaarisesti lähdöstä mitattu hurinajännite 1 MHz:n kaistalla on alle 1,3 mV. Kahdeksalla watilla särö nousee 1 kHz:llä vain n. TEE I TS E : P UTKIVA H VI S TIN konaan; alkuperäiset kokeiluni teinkin näin ja soittelin koneella tällaisena pitkään. Jos haluaa, voi koneen rakentaa RC-kytketyksi, jolloin virtalähde yksinkertaistuu: hilalle tulee normaali 67 V:n negatiivinen bias 68 ohmin (4 W) katodivastuksella toteutettuna, rinnalla 1000 µF/25 V elektrolyytti. C5 on tässä kyllä tyhjäkäynnissä marginaalilla, joten puristit voivat tehdä senkin kahdesta 100 µF/400 V:n kondensaattorista sarjassa 150 kohmin rinnakkaisvastuksin. Tämä on oma keksintöni, jota en ole nähnyt muualla. C3m-putkia ja niiden Locktal-kantoja on ollut RPM Developmentsilla. Se menee Noval-kantaan, eikä mitään komponenttiarvoja tarvitse muuttaa. 400 V:iin. 1,3 V, anodilla 130135 V ja suojahilalla 6575 V:n tasajännite. Siitä ei näy haittaa yliohjauksessa oskilloskoopissa, eikä se kuulu muuten kuin että yliohjaus ehkä vähän "kovenee" soundillisesti. Yliohjaus ei pahasti kuulu kytkennän luonteesta johtuen, ja subjektiivinen antotehovaikutelma kaiuttimiin on melkoinen! Omissa mittauksissani 1 watilla mitattu kaista (1dB) on 17 Hz 40 kHz Hammondin 125GSE muuntajalla. Hilan sarjavastus (R11) suurennetaan arvoon 12 kohm
nentää vastusta R7 vastaavasti vaikka shunttaamalla tarkistaen että putken anodijännite säilyy n. Mittaustuloksissa on esitetty kyseisessä mittauksessa huonommin suoriutuneen kanavan arvot. Viimeksi on tullut mieleeni, että F2a:n voisi ehkä korvata kahdella rinnankytketyllä EL84:llä: anodit ja katodit suoraan rinnan, hiloille ja suojahiloille omat putkikohtaiset sarjavastukset. Ja muistetaan taas tärkein, musiikki. Kirjoittajan mittauslaitteet: Grundig TG100 low distortion audio generator Hewlett- Packard 324A distortion analyzer Hameg HM400 oskilloskooppi Yleismittarit AVO 8 ja KAISE SK110 Audio millivolttimittari, omatekoinen 10 Hz1 MHz vm. kond.) anodikuristin n. Matalilla taajuuksilla särön määrä kasvaa voimakkaasti, mutta ilmiö ei todennäköisesti ole häiritsevä kuuntelussa. tekstiä) R5 47 kohm / 2 W R6, R7, R8 10 kohm/2 W kukin (oma ketju kummallekin kanavalle) R9 150 ohm/2 W R10 47 ohm tai 150 ohm/2 W (ks. Viimeksi olen testaillut kotona parisen viikkoa Samu Sauraman ystävällisesti lainaamaa Hifimaailman viimeisintä luomusta, HM-95dB/ W:tä. Tämä on hienoääninen kaiutin ja minulle tuttu torven analyyttisyys sekä puhtaus paljastuivat heti. Vasemmassa kanavassa kokonaissärö on pienempi, mutta kolmannen harmonisen määrä on toista suurempi. Neljällä ohmilla poikkeamat ovat pienempiä. 2 H/200 mA/<50 ohm, esim. Välillä olen vaihtanut lähes lennossa pariwattisen triodikoneeni kehään. tekstiä) Putki F2a 2 kpl (ks. Tarkistetaan kuitenkin, että katodin kautta kulkeva virta jää alle 95 mA:iin ja laitetaan tarvittaessa sarjavastusta R12:lle. lasiputkisulake pitimineen, 2,5 A hidas Verkkomuuntaja Uraltone TV19 Printtimuuntaja 18 V/5 VA tai toroidi 2 x 9 V/1015 VA 39 ohm/6 W 150 kohm/2 W 47 kohm/2 W 100 kohm/2 W 120 µF/400 V elektrolyytti (tai 100 µF/400 V) 470 µF/400 V elektrolyytti (tai 330µF/400 V) 2,2 µF/250 V elektrolyytti (tai pol. särökomponentin taso on jotakuinkin sama. Kun toisinaan vajoaa hartaaseen kuuntelumoodiin, jää yleensä toisarvoiseksi se millä laitteilla kulloinenkin tilanne syntyy. tekstiä) Jäähdytysprofiili R12:lle , <2 °C/W, esim Velleman HSVM 100 Päätemuuntaja Hammond 125GSE (Uraltone) Virtalähde: K1 F1 M1 M2 R1, R2 R3, R4, R5 R6 R7 C1, C2 C3, C4 C5 L1 ML verkkokytkin 2-nap. EL34 on aito pentodi, jossa g3 on tuotu kankan taan, joten muista maadoittaa tämä jarruhilapiikki. Hammond 157R tai 159T merkkilamppu 6 V tai ledikaluste Putki GZ34 Mittaustulokset Jatkuva teho 8 ohmin kuormaan W @ THD <0,1 % THD @ 4 W Taajuusvaste (1 000 Hz ref, 8 ohm) 20 Hz 20 000 Hz Häiriöetäisyys (1 W@8 ohm, A-painotus) Harmoninen särö (1 W@8 ohm) 20 Hz 1 000 Hz 20 000 Hz Intermodulaatiosärö (19/20 kHz, 1 W@8 ohm) Kanavatasapaino (1 000 Hz, 8 ohm) 0,001 W 0,01 W 0,1 W 1W Kanavaerotus 1 000 Hz 20 000 Hz Linjatulon yliohjaustaso Pännäri F2a 0,56 W 0,64 % 1,16 dB 0,15 dB 85,5 dB 1,830 % 0,139 % 0,434 % 0,083 % 0,1 dB 0,1 dB 0,1 dB 0,1 dB 74,8 dB 74,2 dB >3,0 V Mittaustulosten arviointi Valittujen putkien yksilöeroilla on suuri vaikutus mitattuihin lukemiin. Tällä rinnankytkennällä saisi vääntöä yli 20 mA/V (ja siten lisää vastakytkentää), Hammondin 2,5k:n kuorma olisi sopiva suoraan ja virta 9095 mA kohdallaan kahdelle 84-putkelle. Bourns R1 330 kohm /0,5 W R2 2,2 kohm/0,5 W R3 127 ohm/0,5 W R4 6,8 kohm /2 W (ks. tekstiä) Putki C3m 2 kpl (ks. Tämä idea tuli minulle niin myöhään etten jaksanut enää lähteä testaamaan, kun proto oli purettu ja tässä esitetty laite valmis. Häiriöetäisyys, kanavatasapaino ja kanavaerotus ovat hyviä. JJ:n KT77 näyttäisi myös sopivalta kandidaatilta, mutta tätä putkea en ole kokeillut. 1975 Keinokuorma 2 x 4/8 ohm/25W HIFIMAAILMA 8/2010 47. Tämän putken olen testannut protolaitteessani. 1975 Audiogeneraattori 10 Hz110 kHz omatekoinen vm. tekstiä) D1 1N 4007 diodi F1 lasiputkisulake pitimineen, 300 mA hidas PM päätemuuntaja Hammond 125 GSE (ks. Suosittelen alkuperäistä vahvistusta. Oikean kanavan häiriöetäisyys on 3,6 desibeliä parempi. Huom! Putkien kantakytkennät löytyvät Frank Philipsin nettidatakirjastosta (www.tubedata.org). Pääteputkeksi käy myös EL34, eikä mitään tarvitse muuttaa. ja 3. Hieno kaiutin, hieno vahvistin. Näissä on vähän erilainen soundi, F2a:ssa on reilusti enemmän iskua ja 12 dB vastakytkennällä ehkä transistorimaisempi soundi, puhdas ja analyyttinen. Samun ehdottamalla tavalla ristiin suuntaavana fokus on mainio ja kiveen naulattu. Viimeksi mainitulla yhdistelmällä ilmiö tapahtuu helposti. Taajuusvaste 8 ohmin resistiiviseen kuormaan on tasainen pientä bassopään korostumaa lukuun ottamatta. Vahvistus on tällöin jo 65:n luokkaa, putki on silloin melko tärinäarka ja mikrofoninen. Ja putkiahan on lähes kaikissa vanhoissa hyvääänisissä radioissa! Olen testannut tässä esitettyä laitetta puolisen vuotta Fostex 103 Sigmoilla, Onken/ Tannoy Monitor Goldeilla ja 300 litran Pioneer/ TAD-torvisysteemeillä ja hienosti tuntuu toimivan. Oikeassa kanavassa 2. Vielä neljään wattiin signaali on varsin puhdas alle prosentin kokonaissäröllä. Yli 10 kohmin ei pidä mennä. n Revenge F2a taajuusvaste 8ohmin kuormalla. OSALUETTELOT Vahvistin: P1 2 x 50 kohm tai 2 x 100 kohm log, esim Alps t. Tämä ei ole vakioimpedanssikaiutin, ei sinne päinkään, mutta hyvin F2a tetrodina tuntuu silti tuuppaavan, kiitos vastakytkennän ja kohtuullisen pienen lähtöimpedanssin. 130V:ssa. tekstiä) R11 560 ohm/0,5 W R12 1,5 kohm/25 W tai 50 W laippakiinnitteinen tehovastus + piitahnaa R13 330 0hm/2 W Rx 560 ohm/0,5 W C1 680 µF/10 V hyvälaatuinen elektrolyytti C2 47 µF/250 V elektrolyytti C3 47 µF/500 V elektrolyytti (Uraltone) tai 2 x 100 µF/400 V sarjassa, oma kummallekin kanavalle C4 100 µF/250 V elektrolyytti Cx 220 pF/600 V keraaminen (ks. Joten tässä on osaaville kokeilijoille oivallinen vinkki, soundi on todennäköisesti kohdallaan kuten hinta ja saatavuuskin. Pääteasteen noin kahden ohmin antoimpedanssin vuoksi taajuusvasteessa voi olla yli desibelin poikkeamia kahdeksan ohmin kaiuttimilla
KO KE I LU : SA MS UN G UE4 6 C 9005SW - TELEVISIO · TEKSTI JA KUVAT: MAURI ERONEN Valaistu ohjauspaneeli liukuu television jalustan etureunasta esiin arvokkaasti liikesensorin tunnistamana. Vain 8 mm ohut rakenne ja puhtaan tyylikäs muotoilu kerää ohikulkijoilta uteliaita katseita. Kaukosäätimellä voi katsella televisiota, televisio liittyy USB-adapterilla langattomasti lähiverkkoon, HIFIMAAILMA 8/2010 ja se toistaa kattavasti tiedostoja niin verkosta kuin USB-tikulta. Tämä varmistui kytkemällä taustavalon asetus minimiin, minkä jälkeen mustan taso pysyi vakiona. Välillä komennot jäävät tv:ltä kokonaan huomioimatta. Erikoisesta kaukosäätimestä huolimatta. Television omalla digivirittimellä katsottua ohjelmaa voi tallentaa USB-liitäntään kytketylle tikulle tai kiintolevylle. Mukana toimitetaan yksi pari 3D-laseja. Dynaamisten asetusten pois kytkemisestä huolimatta Samsung pudottaa taustavalon voimakkuutta, kun kuvasisältö on tumma. Ledivalaistuksen korkeataajuusvälkkymisen huomaa silmiä nopeasti liikutettaessa, kun tummassa kuvassa on kirkkaampia elementtejä. WLAN-verkossa toimivan kaukosäätimen etuna on, että sen komennot menevät perille ilman näköyhteyttä. Aivan nopeimpiin naputteluihin käyttöliittymä ei vastaa, vaan navigoidessa tarvitaan malttia. Yksi HDMI-liitännöistä tukee äänen paluukanavaa (ARC), jolla television äänet siirtyvät erilliselle kotiteatterivahvistimelle ilman erillistä kaapelia. Dynaamista kuvaa Samsungin pohjamusta on melko tasainen kuvaa kohtisuoraan tarkasteltaessa, jos katseluetäisyys on muutaman metrin. Liitännät, kaiuttimet ja virittimet on sijoitettu television jalustaan, jonka voi irrottaa seinäasennusta varten. Taustavalon seilaava toiminta ilmenee L 48 uksustuotetta etsivän silmä pysähtyy taatusti Samsungin kohdalla. Hieman sivusuunnassa siirryttäessä taustavalon voimakkuus vaihtelee paljon. Liitinyksikön neljä HDMI-tuloa ovat versiota 1.4 ja tukevat 3D-kuvaa. Jos kotona ei ole valmista WLAN-verkkoa, voi sellaisen muodostaa adhoc-tyyppisenä vain kaukosäätimen ja television välille. Uteliaisuus vain kasvaa, kun laitteen ominaisuuksiin tutustuu lähemmin. Piiloon se katoaa itsestään hetken käyttämättömänä olon jälkeen. Ohutta hohtoa Samsungin huippumalli on huomiota herättävä, virrattomanakin. Lähempää valo on sivuilta kirkkaampi, ja reunaledien valon kuva-alalle levittävä kerros näkyy ajoittain shakkiruutukuviona tietyissä kohdin ruutua. Käytössä hieman lämpenevässä jalustassa on myös tyylikkäästi esiin liukuva ohjauspaneeli tärkeimpiä toimintoja varten. Samsung tarjoaa oman PC Share Manager -DLNA-ohjelmiston tiedostojen jakamiseen verkossa. Käden heilautus luukun edessä aktivoi moottorin. Harrastajaa kiinnostaa kuitenkin, onko siitä kotiteatteriin vai pelkäksi kauniiksi statusesineeksi. television valikkojärjestelmä on tuttu valmistajan edullisemmista malleista. Allshare-toiminto pitää verkkostreamauksen lisäksi sisällään muun muassa Samsungin matkapuhelimien sisällön esittämisen televisiossa
Tietysti tinkimättömän äänentoiston harrastajalle serveripuolel- S 50 HIFIMAAILMA 8/2010. KO KE I LU : 5 0 0 0 E URON VALMISKATTAUS: MODERN AUDIO · TEKSTI: MIKAEL NEDERSTRÖM · KUVAT: SAMU SAURAMA Uudella otteella Alan tuore helsinkiläinen yrittäjä Modern Audio kasasi nimensä mukaisen 5 000 euron kokonaisuuden. Timo Piironen, mies Modern Audion takana, tiesi että Suomen markkinoilla ei ole paljoa tilaa uusille yrittäjille. Tämänkertaisen setin äänilähteenä on musiikkiserveri, joka syöttää signaalia Cambridge Audion ulkoiselle DA-muuntimelle. uomen kokoisessa maassa hifiyrityksen perustaminen on aina riski. Usko oman lokeron löytämiseen sai kuitenkin Piirosen yrittämään: "Yrityksen nimi, Modern Audio, tulee puhtaasti siitä ajatuksesta, että kuluttajien tietoisuuteen halutaan tuoda uusia tapoja harrastaa äänentoistoa. Yritys perustettiin, sillä halusimme tuoda äänentoistoon liittyvät palvelut lähemmäs kodin rakentajia sekä remontoijia. Uuden yrittäjän on pärjätäkseen erotuttava muista. Haluamme rohkeasti esitellä uusia tuotemerkkejä ja uutta teknologiaa. Pääajatuksena on silti laadun säilyttäminen." Uusi tekniikka tuli mukaan luontevasti, musiikin jakamisen kautta: "Toimivaan monihuonejärjestelmään kuuluu olennaisena osana myös median jakaminen eri puolille asuntoa
Se ei kuitenkaan muuta muun laitteiston suorituskykyä, joten voin jättää valinnan viimeiseksi", toteaa Timo. Hyvässä vahvistimessa on hyvä virranantokyky, se ei ole nirso kaiuttimille, eikä kaapeleiden ja liittimien merkitys pääse korostumaan. Myös valittu kaiutin olisi voinut hyötyä moisesta." Vahvistimen jälkeen on aika valita kaiuttimet: "Lopullisen soundin haen kaiutinvalinnoilla. Kaiuttimeksi tämänkertaiseen settiin valikoitui kalifornialainen NHT: "NHT:n Classic Three - kaiuttimet olivat helppo valinta kattaukseen, jossa kaiuttimet eivät vie leijonanosaa budjetista. Parasoundin mallistosta löytyisi pykälää järeämpikin vaihtoehto kohtuuhinnalla: "Budjetti olisi antanut myöten järeämpään Model 2125 -versioon tai HALO-sarjan A23vahvistimeen, joilla olisi päästy vielä parempaan lopputulokseen. Toki äänilähteelläkin on merkitystä, mutta kaiuttimet kytketään kuitenkin vahvistimeen. Kaiuttimen soinnin kuvaamiseen sopisivat seuraavat adjektiivit: nopea, tarkka, dynaaminen. Classic Three ei kuitenkaan ole mielestäni ylianalyyttinen", perustelee Timo valintaansa. Sonixin musiikkiserverin käyttäminen vaatii käytännössä ulkoista näyttöä, vaikka mukana tuleekin kaukosäädin. HIFIMAAILMA 8/2010 51. Lähteen valitsisin viimeisenä, vaikka silla onkin suuri merkitys lopputuloksen kanssa. Kun on hyvä vahvistin, niin kaiuttimissa on runsaasti valinnanvaraa. Hyvän vahvistimen jälkeen muut valinnat ovat suhteellisen helppoja: "Kaikki lähtee hintaluokkaan sopivan laadukkaan vahvistimen valinnasta. Sen avulla saadaan paras irti valituista kaiuttimista. Ja jos kaiutin kuulostaa hyvällä vahvistimella epämiellyttävältä, vika on kaiuttimessa." Piirosen usko vahvistimen voimaan on vahva, sillä myös seuraava askel liittyisi siihen, jos tätä settiä haluaisi parantaa. omaan lokeroon la on vielä huonosti valikoimaa, mutta onneksi on olemassa ulkoiset DA-muuntimet ja muut äänen parannuskeinot." Vahvistin ensin Tämänkertaiseen settiin on aluksi etsitty sopiva vahvistin
Terävimmän särmän puuttuminen ei ensitotuttelun jälkeen häiritse. Bassotoisto on kiinteä ja hyvin sävykäs. Tummahko soundi, ehkä hieman tukahtunutkin keskialueeltaan. Jopa bassotoisto pysyy napakan asiallisena, eikä kumua tai melko yleistä muminaa ole kuultavissa. Varsinkin studiolevyillä tarkkuus, tietynlainen kuivakka rehellisyys ja kontrolli tulevat selvimpinä määreinä mieleen. Viileys on enemmänkin rauhallista asiallisuutta kuin riipivyyttä, joten lähes kaikki levyt toistuvat ilman rasitusoireita. Rytmi kulkee kohtalaisella vauhdilla, ja fiilis välittyy mukavasti. NHT:n jalustakaiutin on sikäli poikkeuksellinen ilmestys, että se on kompaktista koostaan huolimatta kolmitie. Asema on mekaanisesti heppoinen, eikä siinä ole lainkaan omaa näyttöä. Bassokartiona on perinteinen polypropyleenielementti, kun taas ylemmillä taajuuksilla on metallikalottiset elementit. Keskialue on tasapainoinen ja rauhallinen, pieni lisä läpikuultavuudessa ei tosin haittaisi. Kaiuttimen viimeistely on oikein hyvä ja kotelo akustisesti kuolleen ja muutenkin tukevan tuntuinen. Yhtenäisiä arvioita Kaikki kolme kuuntelijaa arvioivat tämänkertaisen kattauksen hyvin yhtenäisesti. Samu Saurama Rauhallisen sävykäs Stereokuva muodostuu suurpiirteisenä, mutta silti yhtenäisenä hieman totuttua etäämmäs. Valmistajan Room Commander -ohjelman avulla talletettua musiikkia voidaan kuunnella myös kotiverkkoon liitettyjen tietokoneiden kautta. Paketti toimii helposti musiikin toistossa, vaikkei se yritäkään tehdä räikeän läpivalaisevaa ensivaikutelmaa. Tuttu solisi on selkeästi askeleenpari taaksepäin. Äänilähteestä varmaan riippuu, kannattaako sen ja hyvän vahvistimen väliin laittaa hyvää perustasoa parempaa kaapelia." Kaapeleissa voi olla eroja, mutta ne ovat Timon mielestä mitättömän pieniä, jos verrataan tärkeämpiin komponentteihin: "Väli- ja kaiutinkaapeleihin tai liittimiin ei tarvitse panostaa perustasoa enempää, mikäli vahvistimet ovat laadukkaita. Tästä olen yhä enemmän vakuuttunut Parasound-kokeilujen jälkeen. Tuleva Spotify-integraatio yhdistää omat musiikkitiedostot Spotifyn kanssa. Ripaus lämpöä, elämää ja rehevyyttä olisi piristänyt valmiiksi kuivakkasoundisia levyjä. Ei synny pakottavaa mekaanista tykytystä. Osalla materiaalista tuhtius kyllä tuo positiivista uskottavuutta. Varustelu Parasoundin etusessa on erinomainen: kuulokeanto sekä miniplugin otto löytyvät etulevystä, kun taas takapaneelissa on kuusi linjatason ottoa sekä yli- ja alipäästösuodatettu anto. Kone kaatui jo kättelyssä sekä omissani että Erosen Maurin kuunteluissa. Kukaan ei voi korjata huonoa akustiikkaa millään laitevalinnoilla." män, tietokoneen, iPhonen tai eri valmistajien kosketusnäytöllisten ohjaimien avulla. CD-levyjen käyttäminen ilman niiden tallentamista oli melkoisen tuskaista. Esimerkiksi Miles Davisin So Whatin oikean kanavan piippailu läpi koko raidan. n Takkuileva serveri Sonixin serverin ajatus on CD-levyjen tallentaminen laitteen omalle kovalevylle, jolloin ohjaaminen onnistuu esimerkiksi TV-käyttöliitty- 52 HIFIMAAILMA 8/2010. KO KE I LU : 5 0 0 0 E URON VALMISKATTAUS: MODERN AUDIO NHT:n jalustakaiuttimien erikoisuus on kolmitierakenne. Itse en siitä innostunut, mutta potentiaalia on kieltämättä paljon käyttäjällä vain pitää olla taitoa saada se hyödynnettyä. Leikittelevän kepeästä otteesta on hankala siirtyä analysoimaan sointia perinteisimmistä lähtökohdista. Systeemin uudelleenkäynnistäminen kestää aikansa, joten hyvät hermot ovat paikallaan, vaikka käyttäjä olisi tottunut tietokonepohjaisiin laitteistoihin. Siistin neutraali Kokonaisvaikutelma on puhdas, neutraali ja siisti, hivenen jopa viileään kallellaan oleva soundi. Äänialueiden keskinäiset suhteet ovat onnistuneesti tasapainossa, ja touhuilut ovat helposti erotettavissa kerroksittaisuuden alta. Settiä tuntui luonnehtivan tietty pidättyvyys, etäisyys ja rasittamattomuus, mutta samalla napakkuus ja erottelukyky. Yläbassoilla on tosin pientä paksuutta, joka syö isossakin huoneessa parhaan terän ja nopeudesta. Lopuksi Sonix ei suostunut soittamaan lainkaan poltettua testilevyä. Mikael Nederström Terve järki ja kaapelit Timo ei ole liiemmälti panostanut kaapeleihin kattauksessaan. Jos musiikkiserveri äänilähteenä ei pelota, niin puhtaasti äänenlaadultaan settiä voi suositella neutraalin soundin ystävälle. Toisaalta monen tallenteen kohdalla tulee mieleen, että toisto on varsin uskollista ja rehellistä alkuperäistä kohtaan. Sillä kaikki piuhat kuulostivat samalta eli eivät miltään. Perinteisen hopeakiekon ystävän ennakkoluulot vahvistuivat muutenkin. Bassojen taso on sopiva ja luonne napakka, ulottuvuus riittää kohtalaisen hyvin. Pieni särö siistiin kokonaisuuteen syntyy esivahvistimen virtalähteestä: verkkomuuntajan hurina saattaa kuuluu hyvin hiljaisissa olosuhteissa kuuntelupaikalle saakka. Käytäntö ei kuitenkaan ollut aivan näin ruusuinen, vaan lastentauteja löytyi useampia. Sointi on kuitenkin kuunteluystävällinen jopa lempeä ja leppoisasti soljuva. Kokonaisuutena rasittamaton ja helppo kuunneltava. Vakuuttavat vahvistimet Toisin kuin äänilähde, Parasoundin laitteet ovat viimeistelyltään siistit ja kaikin puolin hyvää työtä. Kuuntelut osoittivat, että elementtien sovitus on onnistunut hyvin. Modern Audion laitteet Äänilähde: DF Sonix -musiikkiserveri (3 zone), 1 590 DA-muunnin: Cambridge Audio Dac Magic, 399 Esivahvistin: Parasound New Classic Model 2100, 745 Päätevahvistin: Parasound New Classic Model 275, 590 Kaiuttimet: NHT Classic Three, 790 /pari Välikaapelit (RCA): Fat Cat - Preferred 200, 9,90 /kpl (2 kpl) Digikaapeli (optinen): Cambridge Audio, 39 /kpl Kaiutinkaapelit: QED Standard White, 4,90 /m (5 metriä) Banaaniliittimet: Planet Waves Banana Plug, 5,95 /kpl (8 kpl) Kaiutinjalustat: Sound Style Z2, 149 /pari Yhteensä: 4394 Kuunteluarviot Mauri Eronen Leppoisasti piirtävä Rytmillisesti vapaamuotoinen. Varsinkin tuhti esivahvistin on virtalähteineen varsin vakuuttava. Myös kaiuttimien sijoitteluun ja huoneakustiikkaan panostaminen on tuhat kertaa viisaampaa kuin kaapeleiden kanssa leikkiminen. Käytettävyys onkin jo astetta subjektiivisempi asia. Pääte on puolestaan pelkistetyn asiallinen. Ehkä ääni ei ollut kaikkein lämminsävyisin, läsnä olevin tai eloisin, mutta tasapainoiseksi sitä voi hyvinkin sanoa. Piirosen mielestä olennainen hyvässä äänessä löytyy aivan muualta: "Henkilökohtaisesti väitän, että hyvin suunnitellulla vahvistimella kaapeleiden ja liittimien merkitys pienenee. Maltillisellakin äänenvoimakkuudella esiin nousee hämmästyttävän helposti asioita, jotka tavallisesti ovat korottaneet päätään vain satunnaisesti
Yksinkertaisin ratkaisu oli lähettää näytölle kaksi kertaa enemmän ruutuja sekunnissa, mutta tv-standardien määritykset nousivat taas esteeksi. TIE TO A J A TAI T OA: 3 D TIE TOKONEELLA · TEKSTI: PETRI TEITTINEN · KUVAT: PETRI TEITTINEN JA LAITEVALMISTAJAT Pelejä, elokuvia ja valokuvia 3D:nä kotitietokoneella. Voiko moinen onnistua vai pitäisikö haaveilija sulkea pehmustettuun koppiin? 3D:n hekumaa PC:llä U pouuden tekniikan testailu lehtiarlehtiar tikkelia varten on toimittajalle usein paitsi opettavainen myös harmaita hiuksia aiheuttava kokemus. Esimerkkeinä mainittakoon Side-by-Side, joka mahduttaa kuvat samaan ruutuun litistämällä ne vaakasuunnassa puoleen ja Over/Under, joka litistää kuvat puoleen pystysuunnassa. 54 HIFIMAAILMA 8/2010. Nvidian vuonna 2008 julkaisema 3D Vision Kit löysi PC:stä hedelmällisen kasvualustan. Paketti sisältää infrapunalähettimen ja 3Dlasit, jotka yhdessä sopivan näytönohjaimen ja 3D-monitorin kanssa tuottavat laadukasta 3D-kuvaa siedettävin kustannuksin. Ruutunopeuden tuplaaminen oli helpointa ajaa läpi PC-ympäristössä, jossa 120 ruudun sekuntinopeuteen pystyvät LCD-näytöt eivät ole enää mitenkään uusi juttu. Tuloksena syntyi laaja kirjo erilaisia 3D-formaatteja, joita kaikkia yhdistää resoluutiosta tinkiminen tavalla tai toisella. 3D-kuvan puristaminen tietokoneesta opetti paljon ohjelmistojen valmiustasosta ja yhteensopivuusongelmista, joita standardin mukaisissa laitteissa ei olisi pitänyt esiintyä. Aika ennen... Ennen HDMI 1.4:ää 3D-formaatit joutuivat tyytymään tv-standardien sanelemiin ruutumuotoihin ja -resoluutioihin, koska näyttölaitteet eivät muunlaisia tukeneet. Internetistä löytyy sopivasti googlettamalla roppakaupalla laillisia 3D-videotiedostoja laittomista puhumattakaan. 3Dmateriaalistakaan ei ole pulaa, sillä 3D Visionin tukemien pelien listalla on melkein 500 nimikettä. Sen avulla voi katsella myös 3D-valokuvia ja YouTuben 3D-videoita aktiivilaseilla. Niin tälläkin kertaa. Mikä parasta, järjestelmä ei tingi kuvan resoluutiosta, vaan kummallekin silmälle esitetään täyden resoluution kuva 60 kertaa sekunnissa. Tv-lähetysstandardeja noudattavissa laitteissa 3D oli pakko toteuttaa tunkemalla vasemmalle ja oikealle silmälle tarkoitetut kuvat samaan ruutuun
Näytönohjaimiksi valjastettiin Zotac GeForce GTX 460 ja AMD Radeon HD 6870, kumpikin gitoimi gatavun muistilla. ja jälkeen HDMI 1.4:n Versio 1.4 on ensimmäinen HDMI-standardi, joka ottaa kantaa 3D:hen. 3D-näyttöinä toimivat Optoma HD67 -projektori, LG Sam W2363D -monitori ja Samsung PS63C7705 -televisio. Packed frame on tuottanut Nvidialle ja HIFIMAAILMA 8/2010 3D-efektin vahvuutta ja muita ominaisuuksia voi säätää pelin aikana näppäinyhdistelmillä (3D Vision). 55. AV-vahvistimina olivat Yamaha DSP-Z7, Yamaha RXV2067 ja Denon AVR-1911. Molempien sydämenä sykki nykyisin jo varsin vaatimaton 2 GHz:n Intel Core 2 Duo -keskussuoritin kahden gigatavun muistin ja 64-bittisen Windows 7 -käyttöjärjestelmän kera. Optoman natiiviresoluutio on 1280x720. Se määrittelee 1280x720- ja 1920x1080-resoluution 3D-kuvalle kaksi uutta ruutukokoa, joita HDMI 1.4 -yhteensopivien 3D-laitteiden on tuettava: 1280x1470 ja 1920x2205. Just Cause 2, Mafia II, GTR2, Dead Rising 2, Company of He Heroes: Tales of Valor, Fallout New Vegas, Metro 2033, WRC 2010 ja OFP: Dragon Rising. Testilaitteisto Modern Warfare 2:ssa jotkut esineet piirtyvät väärään syvyyteen, mutta ratkaisukin löytyy. 3D-toiston mahdollisuuksia ja sudenkuoppia kartoitettiin kahdella PC:llä. V1.4 sisältää yhteensopivuussyistä Side-by-Siden kaltaisia formaatteja, mutta sen merkittävin anti on uusi packed frame -formaatti. Se määrittelee millä tavoilla ja missä muodoissa 3D-kuvaa voidaan siirtää kahden laitteen välillä. LG ja Samsung yltävät 1920x1080-resoluu 1920x1080-resoluutioon. Packed frame -formaatissa vasemman ja oikean silmän kuvat asemoidaan päällekkäin yhteen ruutuun ja niiden väliin jätetään 30 tai 45 pikselin korkuinen tahdistusalue. Testipeleinä palvelivat mm. Testattujen ohjelmistojen versiot: Nvidia GeForce: 260.99 3D Vision Controller Driver: 260.81 AMD Catalyst: 10.10 Stereoscopic Player: 1.6.5 iZ3D: 1.12.4016 (30 päivän ilmainen trial) TriDef: 4.3.2 (14 päivän ilmainen trial) HD 6870:ssä on HDMI 1.4a -liitännän lisäksi kaksi mini-DisplayPort 1.2 -liitäntää, jotka tukevat korkeampia 3D-resoluutioita ja virkistystaajuuksia kuin HDMI 1.4a myös pelikäytössä. Näistä resoluutiota karsivista 3D-formaateista suosituimmat ovat löytäneet tiensä myös uuuu siin 3D-televisioihin yhteensopivuuden nimisnimis sä. ..
Tuohon kolmikkoon on pelaajienkin tyytyminen. HD67:n alhaisempi natiiviresoluutio paikkautui korkojen kera LG:tä paljon suuremmalla kuvakoolla. Joidenkin pelien pelattavuutta pystyi 1080p-tilassa kohentamaan kytkemällä Vsyncin pois päältä, mikä tosin johti satunnaiseen grafiikan repeilyyn. 3D Vision Ready -leimalla varustetut pelit toimivat 3D:nä ongelmitta. Valkokankaalle heijastettu puolitoistametrinen kuva todisti kiistämättä, että 3D hyötyy merkittävästi suuresta kuvakoosta. Se suorastaan vaatii sitä. Seuraavaksi GTX 460 kytkettiin Optoma HD67 -videoprojektoriin HDMI-kaapelilla. 720p50/60-tiloissa ruudunpäivitys oli tarpeeksi jouhevaa vauhdikkaille FPS-peleille. 3D Visionilla otettu kuvakaappaus Fallout New Vegasin stereonäkymästä. Kuvaa voi ihastella 3D:nä 3D Photo Viewerilla. iZ3D tekee stereokonversion moniin eri 3D-muotoihin. Koska HD67 sattui olemaan samassa huoneessa HDMI v1.3 -liitännällisen Yamaha DSPZ7 -vahvistimen kanssa, signaali juoksutettiin koemielessä PC:stä projektoriin vahvistimen kautta. 120Hz 3D Devices -valinta on uusille HDMI 1.4 -näytöille, ainakin teoriassa. Jotta Optoma HD67 -DLP-projektori toimisi 120 hertsin 3D-näyttönä, pitää näyttötyypiksi valita "Yleinen CRT" signaalin kiertäessä Denonin vahvistimen läpi. Yhteensopivuutta, onko sitä? Testailu aloitettiin helpommasta päästä kytkemällä ensin GTX 460 -näytönohjaimella varustettu PC Dual-Link DVI -kaapelilla LG:n 3Dmonitoriin. Ja jotta prosessi ei olisi liian helppo, näytönohjaimen täytyy lisäksi osata lukea näytön EDIDtiedot HDMI-yhteyttä luotaessa eli kätellessä ja päätellä sen perusteella, millaista kuvasignaalia näytölle voi syöttää. PowerDVD 10 pyöritti Blu-ray 3D -elokuvia täydellä resoluutiolla HD-ääniraidan toistuessa emolevyn äänikorttiin kytketyistä aktiivikaiuttimista. Kuvavirtaan on lisäksi ympättävä 3D-bitti, jotta näyttö ymmärtää vastaanottavansa 3D-kuvaa. Z7-parka ei tajunnut PC:n lähettämästä 56 HIFIMAAILMA 8/2010. Ei mikään itsestäänselvyys tuokaan, kuten testailun aikana kouriintuntuvasti havaittiin. Niiden nykyiset näytönohjaimet eivät osaa luoda moisia ruutuja itse, vaan avuksi tarvitaan ohjelmistoa, joka runttaa grafiikkaprosessorin mallintamat kuvat lennossa packed frame -muotoon. TIE TO A J A TAI T OA: 3 D TIE TOKONEELLA AMD:lle kosolti päänsärkyä. Saman informaation näkee myös Nvidian ohjauspaneelista. 1080p24 esittää toki kummallekin silmälle 24 kuvaa sekunnissa, mutta useimmat PC-pelaajat eivät varmasti ole tyytyväisiä alhaiseen 24 kuvan ruutunopeuteen. 3D Vision tunnisti senkin heti yhteensopivaksi tuotteeksi, ja toimivuus oli samaa luokkaa kuin LG:n monitorilla. Pelin käynnistyessä ruudun alakulmaan ilmestyy 3D Visionin luoma teksti, joka kertoo pelin yhteensopivuustason ja ehdottaa ratkaisuja grafiikan ongelmiin. Kaikki testatut pelit toimivat 3D:nä, mutta harvojen 3D-toteutus toimi täydellisesti. Useimmissa tapauksissa jokin graafinen elementti piirtyi väkisin väärään syvyyteen rikkoen 3D-vaikutelman. HDMI 1.4 tekee pelaajille karhunpalveluksen, sillä se määrittelee vain kolme kaikille laitteille pakollista 3D-formaattia: 720p50, 720p60 ja 1080p24. 3D Vision tunnisti monitorin heti yhteensopivaksi näytöksi, ja loppu oli silkkaa lastenleikkiä
Nvidian 3D Vision ilmoittaa oikeassa alakulmassa pelin 3D-yhteensopivuusasteen. Mikä 3D-peleissä kanittaa? Aluksi on syytä selvittää, kuinka pelien grafiikka luodaan. Tästä ei ollut iloa PowerDVD 10:lle, joka kieltäytyi visusti toistamasta Blu-ray 3D -elokuvia millään asetuksilla. Signaali sujahti ongelmitta tuoreimman HDMI -version sisältävän Yamaha 2067:n ja Denon 1911:n läpi. AMD:n vuoro Testikoneeseen asennettiin DDD:n ja iZ3D:n ohjelmistot pelejä varten. HDMI 1.4 Testi-PC:t kannettiin Samsungin 3D-plasmatelevision ääreen ja testaaminen aloitettiin Nvidialla. Jotta peli voitaisiin esittää 3D:nä, täytyy kumpaakin silmää varten luoda oma "näkymä". Nvidian ja Samsungin tuotteet eivät tietenkään toimineet AMD:n ja Optoman kanssa. Useimmat testatut pelit käynnistyivät 3D:nä mukisematta, mutta AMD:n suosima valinnanvapaus haukkasi tässä vaiheessa aimo palan yhtiön kankusta: nyt olisi tarvittu kolmannen osapuolen valmistamaa infrapunalähetintä ja yleispäteviä 3D-laseja, eikä AMD ollut toimittanut testiin kumpaistakaan. Dynamic Digital Depth (DDD) ja iZ3D myyvät kehittämiään ohjelmistoja, jotka asentuvat pelin ja DirectX:n väliin. Tavallisella 2D-näytöllä pelattaessa peli luo vain yhden "näkymän", jonka välityksellä pelimaailmaa tarkastellaan - aivan kuin katselisit ympäröivää maailmaa vain yhdellä silmällä. Microsoftin DirectX toimii rajapintana pelin grafiikkamoottorin ja näytönohjaimen grafiikkapiirin (GPU) välillä. Paras 3D-toteutus vaatii pelin grafiikkamoottorin ohjelmointia stereokonversiota varten, mutta moiset pelit ovat vielä harvassa. Suoraan televisioon kytketty GTX 460 ei suostunut tunnistamaan televisiota 3DTV Play -yhteensopivaksi, mikä uhkasi tehdä pelailusta lopun ennen ensimmäisenkään ruudun piirtymistä. Side-by-Side-formaattia. DDD:n TriDef taitaa roppakaupalla erilaisia 3D-muotoja ja tukee myös AMD:n QuadBuffer-rajapintaa. Stereoscopic Player tukee useimpia videotiedostoissa käytettyjä 3D-formaatteja, mutta Blu-ray 3D -levyjä se ei osaa toistaa. Stereoscopic Playerin 3D-antoformaateista löytyy sopiva muoto joka lähtöön. punalähetin, mutta sen kanssa toimivat vain DLP-Link-yhteensopivat lasit, jollaisia ei ollut käsillä. Projektorissa on sisäänrakennettu infra- Nvidia vs. Varjoja, savua ja joitain muita elementtejä lukuun ottamatta Flashpoint näytti 3D:nä oikein hienolta. Ne tukevat Nvidian ja AMD:n näytönohjaimia ja osaavat tuottaa 3D-kuvaa monissa eri formaateissa, kuten Anaglyph, Side-by-Side ja Over/Under. Useimpien pelien sisäinen maailma on valmiiksi kolmiulotteinen: pelin on tiedettävä miten esineet ja olennot sijoittuvat toisiinsa ja pelaajan hahmoon nähden pelin kolmiulotteisessa avaruudessa. Kumpikaan ei osaa vielä tuottaa packed frame -formaattia omin konstein. Paras paikka stereokonversiolle olisi DirectX:n sisällä, mutta siihen se ei ainakaan vielä pysty. Yllättävää kyllä, osa testatuista peleistä käynnistyi 3D:nä, kunhan pelin resoluution oli ensin pakottanut johonkin kolmesta HDMI HIFIMAAILMA 8/2010 57. Prikulleen sama meininki jatkui LG:n monitorilla: AMD:n toimittama PowerDVD kiukutteli, eikä pelien 3D-yhteensopivuutta voinut kunnolla testata ilman lähetintä ja laseja. 120 fps:n signaalista yhtikäs mitään, eikä suostunut päästämään sitä lävitseen projektorille. HD 6870 -näytönohjain tunnisti Optoma HD67:n QuadBufferyhteensopivaksi laitteeksi. Niitä voi kuitenkin käyttää HDMI 1.4 -näytön kanssa, mikäli näyttö tukee esim. Kun peli kutsuu GPU:ta DirectX:n avulla, nämä ohjelmistot kaappaavat kutsun, luovat stereonäkymän ja pyytävät grafiikkaprosessoria piirtämään stereokuvan
Vaikka diagnostiikka paljasti näytönohjaimen tunnistavan television QuadBuffer-yhteensopivaksi, kieltäytyivät laitteet ehdottomasti kaikesta 3D:hen liittyvästä yhteistyöstä. Denon toimi kuitenkin moitteettomasti 3D-pöytäsoittimien kanssa. Hinta/laatusuhteeltaan erinomaisen GTX 460 -näytönohjaimen HDMI on versiota 1.3a. Pelien yhteensopivuus ja toimivuus olivat samaa luokkaa kuin Optomalla ja LG:llä. Pelien toimivuus 3D:nä oli kuitenkin selvästi heikompaa tasoa kuin Optomalla ja LG:llä. AMD:n lanseeraama Open 3D -aloite ja uunituore HD3D-teknologia painottavat valinnanvapautta, eivätkä sido kuluttajaa vain AMD:n tuotteisiin. Tämä kombo kelpasi näytönohjaimelle, joka kytki 3DTV Playn päälle. HD3D:n tärkein komponentti on uusi QuadBufferrajapinta, jonka tehtävä on vastaanottaa GPU:n piirtämät stereokuvat ja koostaa ne HDMI 1.4:n packed frame -ruutuun. 3D Vision ei osaa tuottaa HDMI 1.4:n packed frame -formaattia yksinään, vaan tarvitsee avukseen 3DTV Play -ohjelmiston. HDMI 1.4 HD 6870:n testaamisesta Samsungin 3D-television kanssa voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan. Aiempaan versioon palaaminen ei tuonut parannusta. Sitten testikoneeseen asennettiin Catalyst-ajureiden uusi versio muutaman muun ohjelman kera, ja kaikki lakkasi toimimasta. 3DTV Playn myötä PowerDVD 10 osasi vaihtaa työpöydän 1080p60-resoluution itse 1080p24-3D:ksi 3D-leffan katselua varten ja palautti alkuperäisen resoluution elokuvan katselun loputtua. Muussa tapauksessa käytetään stereokonversio-ohjelman tukemia 3D-formaatteja. AMD vs. Useimpien pelien grafiikka kärsi lisäksi kummallisista 3D:n rikkovista häiriöistä. AMD:n toimittama ja vielä julkistamaton PowerDVD 10:n QuadBuffer-versio sen sijaan ei edelleenkään suostunut keskustelemaan television kanssa. Siitä huolimatta niiden toimivuus testattujen pelien ja QuadBufferin kanssa jätti paljon parantamisen varaa: vaikka HD 6870 on testien mukaan hieman tehokkaampi kuin GTX 460, pyörivät pelit 3D:nä sillä selvästi tahmeammin kuin GTX 460/3DTV Play -yhdistelmällä. DisplayPortin versiota ei ilmoiteta. 3D Vision, 3DTV Play ja HD3D Nvidian 3D Vision vastaa DDD:n ja iZ3D:n ohjelmistoja. Maksullisia DDD TriDef- ja iZ3D-ohjelmistoja on kehitetty ainakin yhtä kauan kuin Nvidian 3D Visionia. Ohjelmistojen on pakko tukea QuadBufferia, jos ne mielivät tuottaa packed frame 3D:tä. Aluksi. n Hyödyllisiä linkkejä 3D Vision -yhteensopivat näytöt ja näytönohjaimet: http://www.nvidia.com/object/3d-vision-requirements.html 3D Visionin tukemat pelit: http://www.nvidia.com/object/3d-vision-3d-games.html 3DTV Play -yhteensopivat näytöt ja näytönohjaimet: http://www.nvidia.com/object/3dtv-play-requirements.html AMD HD3D -yhteensopivat näytöt ja näytönohjaimet: http://www.amd.com/us/products/technologies/amd-hd3d/Pages/ supported-hardware.aspx iZ3D: http://www.iz3d.com iZ3D:n tukemat pelit ja näytönohjaimet: http://www.iz3d.com/ compatible DDD TriDef: http://www.tridef.com TriDefin tukemat pelit: http://www.tridef.com/ignition/3d-games. 3D Vision pitää myös huolta, että ruudut lähtevät näytönohjaimesta 3D Vision -yhteensopivalle 3D-näytölle oikeassa muodossa. 3DTV Play tulee ilmaiseksi GeForce 260.99 -ajuripaketin mukana, mutta sen aktivoimiseen tarvitaan erikseen ladattava 3D Vision Controller -ajuri ja 3D Vision Kitin mukana tuleva infrapunalähetin, vaikka katselussa käytetäänkin 3D-television omaa lähetintä ja laseja. Yhteyttä otettiin myös Samsungiin, joka julkaisi televisioon lyhyen ajan sisällä kaksi ohjelmistopäivitystä. Niistä ensimmäinen yhdessä AMD:n Catalyst 10.10c -ajureiden tuntui olevan askel oikeaan suuntaan: pelit ja Stereoscopic Player alkoivat toimia 3D:nä. Opusta ei tosin voisi myydä alaikäisille, sivilisaation rappeutumista pelkääville kukkahattutädeille tai muuten vaan heikkohermoisille. PowerDVD/GTX 460 -kombo osasi myös lähettää Blu-ray 3D -levyjen HDääniraidat bitstream-muodossa vahvistimen purettavaksi. RX-V2067 karkasi kesken testisession DigiExpo-messuille, joten lainaan hankittiin Denon AVR-1911. 3D-yhteensopivasta vahvistimesta löytyi mielenkiintoinen bugi: Denon putosi kyydistä PC:n siirtyessä 2D-kuvasta 3D:hen tai päinvastoin ja ruudulle piirtyi vain mustaa. Ongelma oli helppo kiertää sammuttamalla ja käynnistämällä vahvistin, mikä pakotti sen uuteen HDMI-kättelyyn. Tämän lehden ilmestyessä 3DTV Playn pitäisi jo olla myynnissä erillisenä tuotteena, jonka aktivoimiseen ei enää tarvita Nvidian lähetintä. Neuvoja, apuohjelmia ja uusia ohjelmistoversioita vyöryi sähköpostilaatikkoon kiihtyvällä tahdilla. Se nappaa DirectX:lle lähetetyt kutsut, luo stereonäkymän ja pyytää GPU:ta piirtämään sen. Kolikon kääntöpuolena on toistensa kanssa ongelmattomasti toimivien 3D-laitteiden löytäminen. TIE TO A J A TAI T OA: 3 D TIE TOKONEELLA 1.4:n tukemasta. Television uusi firmware ei sekään auttanut. Viikkoja jatkuneen taistelun jälkeen on todettava, että AMD:llä ja Samsungilla on vielä paljon tekemistä tuotteidensa yhteensopivuuden parantamisessa. Seuraavaksi tietokoneen ja television väliin kytkettiin 3Dyhteensopiva Yamaha RX-V2067 -AV-vahvistin. Tuo pakotti television heti 3D-tilaan, vaikka työpöytä näkyikin laseilla 2D:nä. PowerDVD 10 suostui toistamaan Blu-ray 3D -levyjä, kunhan käyttäjä valitsi ensin Nvidian ohjauspaneelista työpöydän resoluutioksi 1080p24-3D. Kumpikaan ohjelmisto ei ollut selvästi toista parempi tai huonompi; jotkut pelit toimivat TriDefillä paremmin kuin iZ3D:llä ja päinvastoin. html Stereoscopic Player: http://www.3dtv.at 58 HIFIMAAILMA 8/2010. Tavallisen 1080p60- ja 1080p24resoluution valinta johti elokuvan toistumiseen 2D-kuvalla. AMD:n tekninen tuki säntäsi apuun kiitettävällä tarmolla
(02) 2778950 · www.hifimesta.fi · info@hifimesta.fi Kysy lähin jälleenmyyjä.. Reinventing Hi-Fi The Guru QM60 www.guruproaudio.com Maahantuonti ja jälleenmyynti: Hifimesta Oy · Puh
Hikisen roudauksen ja tuskaisen pitkän sijoitusja kuuntelupaikan haun jälkeen palkintona saattaa olla tolkuttoman hieno äänimaailma. Ei aina, mutta tällä kertaa kyllä. 60 HIFIMAAILMA 8/2010. HE R M U S E T: F OC AL S CA LA UTOP IA - KAIUTTIMET · TEKSTI JA KUVAT: MATTI HERMUNEN Yläluokan kaiuttimien arviointi on oma lajinsa
Myös melskaavassa musiikissa Scalan toisto on tavallista läpinäkyvämpää, vaikka muistinvaraisesti ei kuitenkaan esimerkiksi Quadin elektrostaattien tasoa. Berylliumista valmistettu diskantti on omassa lohkossaan ja istutettu tukevaan alumiinilevyyn. Toista viikkoa meni siirtelyyn ja varsinkin runsaan alapään toiston kuriin saamiseen. Oma kokemuksensa oli läpeensä tutun Keith Jarretin Kölnin konsertin (ECM 1064/65) ensimmäisen, 26-minuuttisen kappaleen äänimaailma. Vahvuus on myös hyvä dynamiikka ja poikkeuksellinen kontrolli. Lähes oikea tienoo löytyi testilevyllä ja suhteellisen luotettavalla äänenpainemittarilla. Onneksi basson voimakkuuteen liittyi armoton kontrolli. Viikon ihmettelyn jälkeen siirsin bassosäätimen vaimennusasentoon ja pidin sen siinä. Kovasävyiset tai räikeät äänitteet eivät saaneet armoa, ja pehmeän tussuksi miksatut pysyivät pehmeinä. Kun oikeat sijoitus- ja kuuntelupaikka sekä kaiuttimien suuntaus sitten löytyvät, niin ääni usein loksahtaa kohdalleen kuin taikaiskusta. Scala piti alapään erinomaisesti kurissa, kuunteluvoimakkuudesta riippumatta, oli kyse rockin rytkeestä, ison orkesterin huipuista tai täysillä soitetuista urkujen jalkioosuuksista. R anskalainen Focal esitteli vuonna 1995 huikean Grande Utopian, joka nyt ehtinyt kolmanteen sukupolveen. Muut värivaihtoehdot ovat kokomusta tai punainen. Grande Utopiassa eri osien kulmaa pystyy säätämään sijoituksen mukaan, Scalassa osat ovat kiinteät. Jakosuotimessa on tukevat jumpperit basson ja diskantin tasonsäätöön. Ääni ei mene kireäksi eikä muutenkaan tukkoon, vaan kaiuttimen ryhti ja selkeys säilyivät kaikissa olosuhteissa, ehkä HIFIMAAILMA 8/2010 Sijoita huolella Monen kaiuttimen kanssa joutuu ihmettelemään aika pitkään, mitä erinomaista tässä nyt on. Scala pitää kaikki äänialueet kurissa erinomaisesti suurillakin voimakkuuksilla. Scala ei ole räikeä eikä kova, mutta on se selvä vaihtoehto läpeensä lämminsointisille kaiuttimille. Tosin Scalan lopullinen luonne näyttäisi tai tarkemmin sanoen kuulostaisi riippuvan käytettävästä vahvistimesta (katso laatikko Kokeile erilaisilla vahvistimilla). Tähän 2 metriä korkeaan, 260 kg painavaan Grande Utopia EM:ään on ladattu kaikki Focalin osaaminen, uusimpana elektromagneettinen bassoelementti. Sen jälkeenkään korkeista äänistä ei ollut pulaa. Suuriläpimittainen refleksiaukko avautuu alaspäin kohti tukevaa pohjalevyä. Scala sai lähes näkyviin pianon koskettimiston, Jarrettin tömistelyn ja meuhkaamisen kaikkein dramaattisimmissakin kohdissa. Näin ääni kohdistuu kuuntelijaan, ja elementtien sijainnista aiheutuvat aikaviiveet tasaantuvat. Yhteistä on myös kaareva muotoilu ja erittäin järeä rakenne. suhteessa muuhun äänialueeseen on koholla, on sen toisto kuitenkin tavallaan neutraalia eikä liian kirkasta. Scalan yleisluonne painottuu hieman kirkkaaseen päin, vaikka bassopään toisto onkin jykevää. Scala oli tavallista miellyttävämpi siirreltävä, koska muutosten vaikutukset kuuluivat yksiselitteisesti. Niinpä tässä esiteltävässä Scala Utopiassa käytetään samaa berylliumdiskanttia ja keskiäänielementtiä kuin Grande Utopiassa. Mielestäni näin ei kuitenkaan ollut. Koska sekä basso- että diskanttipää ovat reippaita, niin riskinä on loudness-efekti eli keskialueen jääminen enemmän tai vähemmän piiloon. Erottelu on Scalan ehdottomasti vahvoja alueita. Samalla kaiuttimesta on saatu dramaattisen näköinen. Jopa 20 Hz kuului kohtalaisesti. Erottelee ja kontrolli pitää Vakuuttava rakenne Scala Utopian kotelo on jaettu kolmeen lohkoon. Focal luonnollisesti käyttää kehitettyä tekniikkaa sellaisenaan tai sovellettuna edullisempiin tuotteisiinsa. Bassoelementti on 11-tuumainen, ja siinä on niin ikään kerrosrakenteinen kartio. 6,5-tuumaisen keskiäänielementin kartio on kerrosrakenteinen, ja sen magneettiosassa on Focalin jo pitkään käyttämä Power Flower -rakenne. Scalan ylimmän alueen toistossa on sen verran energiaa, että päädyin pitämään diskantin säätimen vaimennusasennossa. Kotelon seinämät ovat 5 cm paksua MDFää. Sitten vain piti kuunnella, siirtää hieman ja taas kuunnella, kunnes asiat napsahtivat kohdalleen. Basso-osa nojaa taaksepäin, kun taas diskanttiosasto on suunnattu hieman ja ylin keskiäänikotelo selvästi alaviistoon. Hyvänä puolena oli se, etteivät ylä-äänet käyneet korviin, vaan toisto oli läpikuultavan kirkasta ja erottelevaa. Samoin bassoa riitti. Sivut ja takaosa on maalattu Carraran valkoisella ja etupaneeli kiiltävän mustalla. Focalin lupaus 28 Hz:n toistosta kuulosti pitävän paikkansa. Tosin kokenut kuuntelija Nederström arvioi Scalassa olevan lievää keskialueen honotusta, tosin vain ASR:n Emitterillä kuunneltuna. Se toisti äänitysten yksityiskohdat vaivattomasti, ilman ylimääräistä korostusta tai tyrkyttämistä. Koska beryllium on myrkyllistä, tulee kaiuttimen mukana suojapussi, jolla rikkoutuneen elementin saa turvallisesti tehtaalle. Näin kävi Scalankin kanssa. Basson tasoa voi muuttaa ±1 dB alle 200 Hz:llä, diskanttia ±1,5 dB yli 2000 Hz:llä. Pari esimerkkiä pianomusiikista: Werner Bärtschin pianoresitaalilevyllä Arvo Pärtin Fur Alinan harvoja säveliä seuraa fantastisen hieno äänitystilana toimineen kirkon kaiku. Kaapelit saa kiinni WBT:n monitoimiliittimiin paljaana, haarukalla tai banaaniliittimellä. Tuuman läpimittaisen elementin toistoalueeksi luvataan 140 kHz. Eli vaikka yläpään kokonaistaso 61. Selvästi paikallistettavaa tuttua 80 Hz:n huonekorostusta lukuun ottamatta bassoalue näytti mittarilla varsin tasaiselta ja ulottui voimalla alle 30 Hz:n. Puhumattakaan siitä, että äänityksen diskanttipään epäpuhtaus paljastui kiusallisen selvästi
Eikä Scalan äänikuva leviä pitkin mäkiä, jollei miksaaja ole tieten tahtoen sitä äänitykseen vääntänyt. Mutta on siinä lisäksi hieno äänikuva. Scala Utopia osaa tarvittaessa tuottaa dramaattisia äänikuvia. Oliko tämä parannus vai ei, riippuu musiikista ja paljolti siitä mitä kuuntelija arvostaa. Tästä huolimatta nekin kuulostavat musikaalisilta ja niillä kulkee kovaa. Vakavasti olen sitä mieltä, että Scala Utopiaa harkitsevan kannattaa kokeilla sitä erilaisilla vahvistimilla. Osaa tilantoiston Joidenkin tasaisen maan ystävien mielestä äänikuva ei ole kiinnostava asia, vaan pääasia että laite kuulostaa musiikilta ja musiikki kulkee. 019 483 160, www.ah-hifisystems.fi Kokeile erilaisilla vahvistimilla vieläkin vakuuttavammin kuin esim. Vahvuuksia ovat selkeys, varsinkin ylemmän alueen poikkeuksellisen hieno erottelu ja tarkka tilantoisto. Scalan tiukka kontrolli saattaa jakaa kuuntelijat. Ja kuten sanottu, Scalaa ei muutenkaan saanut tukkoon millään järkevillä tai osin järjettömillä voimakkuuksilla. Ja sen toisto on kovin musikaalista. Ehkä näistä kahdesta neutraalin, tarkanoloisen ja aukinaisen äänen ystävä valitsisi Bel Canton, romanttisempaa ja rehevämpää toistoa arvostava Emitterin. Toiston yleisluonne oli kautta linjan runsaampi ja pehmeämpi. Ei kovin syvä, vaan pääosa äänestä on kaiuttimien välissä, niiden tasossa ja jonkin matkaa taaksepäin. Joka tapauksessa valintapäätöstä helpottaa, jos/kun Scala Utopiaa kokeilee useammanlaisella vahvistimella. Esiintyjiä ei löytynyt kertaakaan kuunteluhuoneen päätyikkunan takaa terassilta, vaan avarasti äänitetyn ison orkesterin taaimmaisetkin soittajat pysyivät huoneen puolella. Sekakuoro toistui kaikilta osin ihanteellisesti. Kaikki äänialat, heleimmistä sopraanoista bassojen hyräilyyn kuuluivat sopivassa balanssissa ja kristallinkirkkaasti. Niin ikään alas ulottuva toisto ja fantastinen dynamiikka ovat vahvuuksia. Muutokset kuuluivat joidenkin soittimien toiston tarkkuuden vähenemisenä, toisaalta esiin nousi eri asioita kuin vertailulaitteella. n 62 HIFIMAAILMA 8/2010. Tosin vahvistinvalinta kuulosti vaikuttavan tähän yllättävän paljon. Enimmän aikaa kuuntelin Scala Utopioita Bel Canton Reference II -monopäätteillä. Lopputulos yläalueen osalta on niukka ja tiukka eleettömyys. Syvyyttä ja kaikuja oli juuri sen verran kuin kuvittelen sitä äänitystilanteessa olleen. Kuuntele huolella Scala Utopia on ehdottomasti laatukaiutin. Joillakin arvostamillani kaiuttimilla, vaikkapa Quadin elektrostaateilla, Gradientin Revolutioneilla tai Kefin 207:llä äänikuva on niin syvä ja leveä, että terassi on usein käytössä. Esimerkiksi käy Daniel Lanoisin tuottama ja taitavasti hurjilla mutta musiikkia palvelevilla ääni- ja tilaefekteillä täydennetty Emmylou Harrisin Wrecking Ball (Asylum 1995). Saattaa se olla niinkin. Christopher Lyndon Geen johtama Respighin musiikkia sisältävän levyn (Omega OCD 1007) äänitys on erinomainen; selkeä, avara ja sointitasapainoltaan kohdallaan. Omaan kuuntelutilaani ja makuuni Scalan luonne sopi erinomaisesti. Orkesterimusiikilla soittajisto levittäytyi ja kerrostui hallitusti kaiuttimien väliin. Scala Utopiat saivat sen soimaan totuttuakin avarammin. Vakuuttava esimerkki Scalan tilantoistosta oli Valentin Silvestrovin Sacred Works (ECM New Series 2117), jossa Kievin Kamarikuoro on taltioitu katedraalin hienossa akustiikassa. Joku voisi sanoa että tuohon hintaan pitää ollakin. Mutta on sitä nähty samaan rahaan kompromissejakin. Joku voi arvostaa enemmän astetta rehevämpää jousisointia ja hivenen riehakkaampaa tilantoistoa. Kef Reference 207:ssa. HE R M U S E T: F OC AL S CA LA UTOP IA - KAIUTTIMET Tekniset tiedot Tyyppi: Elementit -Basso: -Keskialue: -Diskantti: Jakotaajuus: Toistoalue: Herkkyys: Suositeltu vahvistinteho: Mitat (kxlxs): Paino: Hinta: Lisätietoja: Bassorefleksi, 3-tie 11" (27 cm) 6" (16,5 cm) 1"(27 mm), käännetty Beryllium kartio 250 Hz ja 2200 Hz 28 Hz40 kHz ±3 dB, 6 dB @ 24 Hz 92 dB 40500 W 1247 x 393 x 670 mm 85 kg 21900 AH-Hifisystems Oy, puh. Scala Utopiat soivat ASR:n kanssa selkeästi eri tavoin kuin Bel Cantolla. Jousisointiin hiven lisää lämpöä. Eli mitä vaativampaa materiaalia Scalalle tarjoisi, sitä vaivattomammin ja luontevalla auktoriteetilla Scala sen toisti. Jos vain esitys kulkee. Varsinkin diskanttipää pysyi tavallista paremmin asennossa. Jälkimmäinen on todennäköisesti kovasti kuunteluhuoneen ominaisuuksista ja sijoituksesta riippuva asia. Vielä lisää läpinäkyvyyttä keskialueelle ja ylemmälle bassolle. Pienet parannusmahdollisuudet on todettu edellisen kappaleen lopussa. Ja bassotoistoon vielä lisää sävyjä, voimakkuudesta tinkimättä. Runsaus kuului esimerkiksi rumpujen lautasten leveämpänä, samalla mehevämpänä sointina, lauluäänen alaosan korostumisena, jousisoinnin pienenä levenemisenä, puupuhaltimissa ja voimakkaampana, samalla hieman pehmeämpänä bassotoistona. Scalalla kulkee hienosti. Mitä parantaisin. Loppuvaiheessa saapui teutoninen kokonaisuus, saksalaisen ASR:n tolkuttoman kokoinen ja yhtä ison maineen omaava integroitu Emitter
Voikin sanoa, että HX900 on Sonyn historian elokuvallisin BRAVIA. Nauti katsomatta jääneistä TV-ohjelmista catch up palveluissa esim. Näin saatiin minimoitua huonetilassa vallitsevan valon heijastuminen paneelista, ja kuvan tummimmat kohdat toistuvat aidosti sysimustina. TV kokoaa sormiesi ulottuville myös suosituimmat verkkosisällöt, joita pääset striimaamaan joko Ethernet-kaapelin tai lisävarusteena myytävän Wi-Fi-USB-sovittimen kautta. Laitteessa käytetään nopeaa ruutuvaihtelutekniikkaa 200 hertsin päivitystaajuudella, ja tuloksena on nautittavan selkeä, täyden Full HD tarkkuuden videotoisto ilman perättäisten ruutujen ylivuotoa, joka heikentää 3D-vaikutelmaa. Kuva kuin suoraan elävästä elämästä Kuvanlaadun suhteen BRAVIA HX900 televisiossa ei ole tehty minkäänlaista kompromissia. Kaiken lisäksi Motionflow PRO 400 Hz kuvanparannustekniikka säätelee sekä kokonaisia ruutuja että yksittäisiä juovia vähentäen tehokkaasti nopeista liikkeistä aiheutuvaa epäterävyyttä, terävöittäen kuvaa ja mahdollistaen parhaat mahdolliset säätöyhdistelmät erilaisiin ohjelmasisältöihin. Elokuvallista kauneutta Kurkistus BRAVIA HX900 television ruudun taakse EISA-palkinnon tänä vuonna voittanut BRAVIA HX900 on Full HD 3D TV, joka tarjoaa markkinoiden parhaan yhdistelmän kirkkautta, kontrastia ja sävykkyyttä. 3D-elämystä parantaa selvästi kuvanvälkynnän minimointi. Kaikki samaa perhettä Häkellyttävän tyylikästä Monolith-muotoilua edustava BRAVIA HX900 on todellinen katseenvangitsija riippumatta siitä, onko virta kytketty vai ei, ja sopii täydellisesti yhteen Sonyn samaa muotokieltä edustavien Blu-ray Disc TM-soittimien ja BRAVIA Theatre kotiteatterijärjestelmien kanssa. Laitteen Intelligent Dynamic LED taustavalotekniikka säätelee yksittäisiä LED-valoryhmiä ruutu ruudulta, nostaen ja laskien valotehoa paikallisesti, jolloin kuvan valoisat ja pimeät kohdat saavat aina optimaalisen annoksen valoa. YLE Areena, kytkeydy verkon viihdepalveluihin tai jaa videoita YouTubeTM tai DailyMotionTM-palveluissa istuen mukavasti sohvallasi. Sony on rekisteröity tavaramerkki, jonka omistaa Sony Corporation, Japani.. Tummien sävyjen toistumista laajentaa lisäksi ainutlaatuinen OptiContrast-paneelirakenne, jossa perinteinen ilmarako LCD-näytön ja sitä suojaavan lasilevyn välillä on täytetty erikoishartsilla. Myös 3D-aktiivilasit on suunniteltu saman tinkimättömän suorituskyvyn pohjalta, unohtamatta kuitenkaan käyttömukavuutta, mekaanista kestävyyttä tai pitkää, jopa 100 tunnin paristonkestoa. Kaikki nämä ovat asioita, jotka yhdistetään laadukkaaseen elokuvateatteriin. LED Boost toiminto kaksinkertaistaa 3D-lasien läpi näkyvän kuvan kirkkauden ja tuottaa todenmukaisen ja selkeän 3D-vaikutelman. LED Boost pois LED Boost päällä Ruutujen ylivuotoa Ei ylivuotoa BRAVIA HX900 television lisävarusteena saatava 3D-tahdistuslähetin tuottaa LED-valoillaan erittäin vahvan ohjaussignaalin aktiivilaseille, joita käyttämällä nautit 3D-ohjelmista häiriöttömästi ja leveällä katselualueella. Televisiokuva ei koskaan ole ollut näin kirkas ja liiketoistoltaan sulava! Hämmästyttävä 3D-kokemus Full HD -tasoisena BRAVIA HX900 vie sinut nauttimaan 3D-vallankumouksesta heti kun itse haluat
Kaukosäädettävällä voimakkuudensäädöllä ja päältä ladattavalla WAM 1202 -pyöritys- 64 HIFIMAAILMA 8/2010. 1990 luvulla yhteistyön Kaukoidän valmistajien kanssa aloittaneen yhtiön C-60 ja V-60 kurkottavat raskaan hifin reviirille sekä ulkoisella olemuksellaan että äänenlaadullaan. uun muassa Thorensia, Dualia ja Cerwin-Vegaa Saksassa edustava Sintron Vertrieb oli ensimmäisiä länsimaisia hififirmoja, joka ymmärsi Kaukoidässä tapahtuvan valmistuksen edut. S ILLÄ KO R VAL L A: T.A.C . Se markkinatalouden mekanismeista. Jokamiesluokan yläpuolelle asettuva hintakin auttaa uskottavuusongelmien ratkaisemisessa. Hifikauppahan on mitä suurimmassa määrin mielikuvien myymistä, missä puuhassa tuotteen statukselle on edullista omata arvostettavat sukujuuret. Nelinumeroinen hintalappu M alkaa nykyään olla vakavastiotettavuuden lähtötaso muutaman tuhatlappusen tarkoittaessa jo high endin kynnyksen ylityspyrkimyksiä. Kannettomuus avaa näköalat laitteiden sisuskaluihin, joista osa tosin näyttäytyy kantta avaamattakin. C-60 toimii haluttaessa putkitoimisella antoasteella. Ja itse asiassa: C-60 taitaa olla ihka ensimmäinen cd-soitin, joka kantaa valmistuttajansa kolmikirjaimista logoa. Kajoa kannen alla T.A.C. C- 60 - C D- SOITIN JA V- 60 INTEGR OI TU · TEKSTI: JAAKKO ERÄPUU · KUVAT: SAMU SAURAMA HIGH END -status hakusessa Saksalaisen Sintron Vertrieb GmhB:n alamerkki T.A.C. Nykytuotantoa ja NOSeja löytyy kaikissa hintaluokissa, muutamasta eurosta satasiin. ECC88, E88CC, 7308, CCa... C-60 on sekin mittasuhteiltaan tavanomaista kookkaampi, mutta sen 12 kilon paino ei aiheuttane tarvetta sijoituspaikan ylimääräiseen tukevointiin. C-60 ja V-60 ovat jonkin matkan päästä tarkasteltuina vakuuttavan oloisia laitteita, mutta lähempi tutustuminen paljastaa viimeistelytasossa pientä suurpiirteisyyttä, ja kaikkein vakuuttavin laatutaso jää saavuttamatta. Kokoa ja painoa laitekaksikolla kyllä on, varsinkin vahvistimella, jonka massa hä- tyyttelee kolmenkymmenen kilon rajapyykkiä. Sen lanseeraamista tuotemerkeistä, Vincentistä ja T.A.C.:stä tuli laakista kilpailukykyisiä konseptilla, jonka mukaan suunnittelu tehtiin osin Saksassa ja muut toimenpiteet Kiinassa. On siis viisautta istuttaa V-60 tavanomaista järeämpään ja mittavampaan laiteräkkiin, jos lattiasijoitus ei miellytä. (Tube Amp Company) lisäsi mallistonsa yläpäähän uuden kuosin 60-sarjalaiset. Soittimen virtalähteen tasasuuntaus hoituu aina putkella, halusipa asiakas tai ei. Kaukoidän hifin vyöryttyä täydellä volyymilla maailman markkinapaikoille monet länsimaiset valmistuttajat ovat erottuakseen massasta häivytelleet pikku hiljaa tuotteidensa aasialaisperäisyyttä ja alkaneet korostaa oman osuutensa merkityksellisyyttä. Tasuriputki on tyyppiä 6Z4, analogiaosion tuubit varsin yleistä 6922-tyyppiä, mikä mahdollistaa mittavatkin "tube rolling" -sessiot, sillä maailma on täynnä yhteensopivia vaihtoehtoja 6922:lle. on lähtenyt 60-sarjan koneiden kanssa kilpaan kuluttajien sieluista aiempaa raskaammassa sarjassa. Sekä soitin että vahvistin sisältävät putkia, joiden oranssi hehku luo lämmintä tunnelmaa masiinoiden metallinhohteisuuden kumppaniksi. Molempien laitteiden rakenteeseen kuuluu paksusta alumiinilevystä työstetty kansi, jonka saa poistettua ruuvaamalla irti tolppamaisten jalkojen päälle sijoitetut pyörylät. Valinta rööriperustaisen ja transistorein toteutetun ratkaisun välillä tapahtuu laitteen julkisivun kytkimellä. Katkaistaan rönsyily heti alkuunsa ja todetaan, että T.A.C
Ja olihan sitä hifistien rakastamaa eroa. T.A.C V-60 sisältää Wiman, Solenin ja MKP:n konkkia, ettäs tiedätte. Kumpi vai kampi? Kuuntelujen alkumetreillä suurin kiinnostus kaksineuvoi kohdistui siihen, miten C-60:n kaksineuvoisuus antotavan suhteen toimii käytännössä. Kondensaattorit ja vastukset toimivat tässä suhteessa ilmeisesti parhaiten, koska niiden tyypit ja merkit ovat suosittua sivulausekamaa. Toki pienimuotoisella, herkkävireisellä mumu siikilla "fet"-asetuksen myötä soundiin ilmaanilmaan tui hivenen kalsea klangi, mutta eipä juuri silti tehnyt mieli vaihtaa asetusta ja menettää sitä kautta musiikillisen tutkimusmatkailun mahmah dollisuuksien enemmistöä. Käytetyistä pääteputkista ja tehonkulutusinfosta päätellen vahvaimen toimintaperiaate on A/B-luokan pentodikytketty vuorovaihe. Ainakaan minun kirjoissani "tube" ei tarkoita epämääräistä äänikuvaa, rytmistä suurpiirteisyyttä ja yleisen fokuksen himmeythimmeyt tä puhumattakaan läsnäolon tunteen vähäivähäi syydestä tai kyvyttömyydestä kaivautua musiimusii killisten rakenteiden ytimeen. Otetaan esimerkiksi äänite, jolla Murray PePe rahia soittaa Beethovenin pianosonaattia Op. Saattaa hyvinkin olla, että kuuntelija, jonka hyvän HIFIMAAILMA 8/2010 65. Hänen instrumenttinsahan on Steinway, joka asennossa "fet" on helposti identifioitavissa, mutta joka putkilähdön ollessa valittuna saa pintaansa ripauksen hämäävää Bösendorfer-pehmennystä. No juu, putket ulostuloväylään kytkettyinä oli helppo pudotella joitain niistä stereotyypstereotyyp pisistä luonnehdinnoista, jotka putkisoundiin usein liitetään. OK, en väitä, etteikö akustisen jazzin intiimi tunnelma vaikkapa Charles Lloydin tuoreimman ECM-päästö Mirrorin tapaan välittyisi jotenkin mehukkaammin putkosin painotettuina, vaikka äänitteen sisällön läpivalaisu hiukan hahmottomammin tapahtuukin. Eli pääteputkia on neljä kappaletta kanavaa kohden. Kärjistettyä ehkä, mutta tällainenkin mietelmä muistiinpanoista löytyi tarinaa kasattaessa. Kaikkia noita oli aistittavissa varsinkin hieman massiivisemman musiikin vyöryessä ilmoille niin herkistä laajalaaja kaistoista kuin epäherkistä paneeleistakin. Jos 6CA7 ei tunnu erityisen tutulta putkityypiltä, niin ei ole silti syytä huoleen. Mutta. Pelkistetty ohjaa vain vahvistinta, runsas myös soitinta. koneistolla varustetun soittimen 24 bit/192 kHz -tyyppisen 1799-muuntimen kyljestä löytyy Burr Brownin nimi, laitteen takaa sekä balansoidut että balansoimattomat analogilähdöt. Meille muille lienee sitten tarkoitettu se peräseinän kytkin, jolla tuon visuaalisen tehosteen saa sammutettua. T.A.C. mainitsee valinneensa venäläisen 6AC7:n siksi, että se on perinteistä EL34-putkea dynaamisempi ja tymäkämpi, minkä myös omiin kokemuksiini perustuen allekirjoitan, joskin varauksin. Pääteputkien biasointi onkin sitten hoidettu "supermodernisti", sillä esijännitteitä valvoo ja säätelee reaaliajassa Biaswizardiksi nimetty moduuli, joka antaa käsitteelle autobias aivan uusia ulottuvuuksia. PU T K I VAH VI S TIN Alukaukot kahdestaan. Kun valmistaja haluaa korostaa laitteensa laadukkuutta, se muistaa sopivissa kohdin mainita joitakuita käytettyjä komponentteja nimeltä. Tästä viestittää myös laitteen maltillinen lämmöntuotto käytön aikana. Niille, joille elämän suola on lievä luksus, T.A.C. Sepäs kun on hyvinkin yleisen EL34:n variantti ja varsin yhteensopiva sen kanssa. Joskaan ei aivan siten kuin olisi kuvitellut. Kyllä vaan, sointi vaikutti pehpeh meämmältä, rauhallisemmalta ja täyteläisemtäyteläisem mältä kytkimen ollessa asennossa "tube". 101. Neljän linjaoton integroitu V-60 pukkaa valmistajan mukaan ilmoille 2 x 60 watin tehon sekä neljän että kahdeksan ohmin kuormaan. on pystyttänyt kummankin koneen yhteyteen vienosti valaistun logon. Erot tulevat esiin kuunteluvaikutelmat-osiossa. V-60:n virtalähteen keskiössä sijaitsee jumalaton 750 VA:n rengassydänmuuntaja. Tasasuuntaus tapahtuu puolijohteiden avulla, kuten useimpien muidenkin "modernien" vuorovaiheisten. Näytön himmennys tapahtuu kaukosäätimestä käsin. Vahvistimen etuasteessa nököttää 6922pari, jonka käsittelemä signaali johdetaan sitten 6CG7-draiveriputkikaksikon välityksellä kahdeksalle 6CA7:lle. Kytkin soittimen läpikotaisin tutun systeemini osaseksi ja lapoin kannen alle levyn toisentoisen sa jälkeen
Jälleenmyyjät: Helsinki: Highendstudio Kruunuradio Mareksound MRHi Verkkokauppa Oulu: JJ Hi Verkkokauppa Tampere: Hi huone Jimms PC Store Verkkokauppa Turku: Hi mesta Highendstudio Jimms PC Store www.highendstudio. Sarja koostuu jalusta- ja lattiakaiuttimista sekä seinälle asennettavasta takakaiuttimesta. www.mareks. www.jimms. www.highendstudio. V-sarja toimii moitteettomasti joko aloittelevan hi stin tai kotiteatteriharrastajan kaiuttimena. www.mrhi . www.verkkokauppa.com www.hi mesta. Mercury V on viides versio legendaarisesta Tannoy Mercury-sarjasta ja on vihdoinkin saapunut Suomeen! Parannettu ja tyylikkäämpi kotelo yhdistettynä erinomaisiin akustisiin ominaisuuksiin takaavat erinomaisen hinta-/laatusuhteen. www.verkkokauppa.com www.jjhi .com www.verkkokauppa.com www.hi huone. www.kruunuradio. www.jimms. Markkinointi ja maahantuonti Sonus Import Oy www.sonus. info@sonus.
liikkeessä puuroutuvana filmirakeena, ihon vahamaisuutena ja ääriviivojen sädekehinä. Bonusmateriaalit Kommenttiraidalla rupattelevat tuottajat Bob Gale ja Neil Canton. Ehkäpä studio kerää tällä varat kunnon entisöintiin ja pullauttaa vuonna 2015 ulos 30-vuotisjuhlajulkaisun silmiähivelevällä kuvalla. 24-bittiset raidat soivat aavistuksen ohuesti, tilat kuulostavat ontoilta ja keinotekoisilta, eikä subbaria hyödynnetä juuri muuhun kuin musiikin ja satunnaisten äänitehosteiden tukemiseen. Discovering Evil Dead (13:04 min) kertoo Evil Deadin aiheuttamasta mullistuksesta Englannissa. Melkein kaikki bonusmateriaalit on varustettu valinnaisella suomitekstityksellä. A-luokan demomateriaalia joka suhteessa. Bonusmateriaalit Luurosmon legenda -animaatio (16 min) ei yllä elokuvan tasolle. Kokonaisuus on silti selvästi dvd:tä parempi, eikä kyseessä ole ensimmäisen Gladiatorin tasoinen fiasko. Keskialuepainotteisesta raidasta uupuu basson ja yläpään lisäksi dynamiikkaa, eikä surroundeissa ole juuri aktiviteettia vähäistä etukanavien taakse levittämistä lukuun ottamatta. Lohikäärmeiden mylvintä seuraa tulta syökseviä olentoja saumattomasti kaiuttimesta toiseen subbarin pauhatessa kuin nuori sonni voimiensa tunnossa. B LU -R AY- L EV YARV OST EL U T · TEKSTI JA KUVAT: PETRI TEITTINEN Back to the Future Parhaista trilogioista puhuttaessa monet listaavat varmasti Paluu tulevaisuuteen -sarjan Indiana Jonesin ja alkuperäisen Tähtien Sodan kanssa. Arkisto-otsakkeen alla on dvdlevyiltä tuttuja lisukkeita viitisen tuntia. Martyn ja Docin seikkailut De Loreaniin rakennetulla aikakoneella eivät ole vuosien saatossa menettäneet viehätysvoimaansa yhtään, eikä ihme, että trilogian Blu-ray-julkaisua on odotettu vesi kielellä. Uutta HD-kuvaista lisuketta on kaikkiaan melkein kolme tuntia. Back to the Future · 1985 · Universal Pictures 116:00 min · K11 · BD50/40,3 GB kuva: 1080p23,98 (VC-1) · ABR 23,1 Mbps · 1,86:1 ääni: DTS-HD MA 5.1 (englanti) tekstitys: suomi, ruotsi + 8 muuta ELOKUVA KUVA ÄÄNI Näin koulutat lohikäärmeesi Cressida Cowellin lastenkirjaan perustuvan animaatioelokuvan juoni ei ansaitse pisteitä ajanlaskuamme vanhempien teemojen kierrättämisestä, mutta tekee vaikutuksen sydämellisyydellään ja huikealla visuaalisella ilotulituksellaan. U-Controlin alta paljastuu kaksi triviatekstiraitaa, ja kuva-kuvassa-toiminto vertaa kuvakäsikirjoituksia valmiiseen elokuvaan. On vaikea kuvitella, että Blu-rayltä saataisiin joskus puristettua ulos tätä komeampaa kuvaa. Filmirakeen vihaajat saavat uutta tuulta purjeisiinsa, sillä usein pääväreihin hajonneena myrskynä näkyvä rae on kovin silmiinpistävää. Ääni Trilogian ääniraidat ovat tyypillisiä aikakautensa tuotoksia, jotka on sittemmin remiksattu nelikanavaisesta Dolby Stereosta 5.1-kanavaisiksi. Äänitehosteet raivoavat huoneen läpi katsojan punttien lepattaessa dialogin säilyessä kristallinkirkkaana kaiken äänimyrskyn keskellä. Tämä splatteria, kokeilevaa kameratyöskentelyä ja mustaa huumoria yhdistelevä kauhuleffa on genrensä klassikko, joka ansaitsee maininnan elokuvan historiaa kirjoitettaessa. Leffa on alun perin renderöity 1080p:tä korkeammassa resoluutiossa, mikä näkyy ällistyttävänä yksityiskohtaisuutena kaikissa tekstuureissa kasvoista vaatteisiin ja rakennuksiin. Kuva pysyy yllättävän hyvin kasassa myös pimeissä kohtauksissa. Lähteen rajoitukset näkyvät terävyyden puutteena ja detaljin määrän vaihteluna. Näin koulutat lohikäärmeesi · 2010 · Paramount 97:51 min · K11 · BD50/40,5 GB kuva: 1080p23,98 (AVC) · ABR 24,0 Mbps · 2,38:1 ääni: DTS-HD MA 5.1 (englanti) + Dolby Digital 5.1 (suomi) tekstitys: suomi, ruotsi + 5 muuta ELOKUVA KUVA ÄÄNI The Evil Dead Ei tainnut Sam Raimi kuvitellakaan, että olemattomalla budjetilla tehty The Evil Dead olisi askel polulle, joka vie hänet 25 vuotta myöhemmin Spider-Manin kaltaisten megatuotantojen ohjaajaksi. Evil Dead näyttää silti paremmalta kuin koskaan. Etukanavien tehokas hyödyntäminen kuuluu äänen lähdettä seuraavina äänitehosteina. Bonukset esitetään HD-kuvalla, ja suurimmassa osassa on suomitekstitys. Bonukset esitetään SD-kuvalla, ja niille on englanninkielinen tekstitys. The Evil Dead · 1981 · Sony Pictures 85:26 min · K18 · BD50/30,6 GB kuva: 1080p23,98 (AVC) · ABR 26,9 Mbps · 1,87:1 ääni: DTS-HD MA 5.1 (englanti) tekstitys: suomi, ruotsi + 7 muuta ELOKUVA KUVA ÄÄNI 68 HIFIMAAILMA 8/2010. Kuva Uusi masteri on tehty ohjaajan valvonnassa alkuperäisestä 16 mm kameranegasta. Surroundit toimivat pääasiassa musiikin levittäjinä. Ääni 16-bittinen TrueHD-raita (2,6 Mbps) soi vavahduttavan upeasti ja kaikkia kanavia aktiivisesti hyödyntäen. Koosteet käsittelevät ääninäyttelijöitä (12 min), animaatiota (10 min), kirjan siirtämistä elokuvaksi (8 min), poistettuja kohtauksia (7 min) ja Hampaatonlohikäärmeen piirtämistä (11 min). Bonusmateriaalit Tuoreella kommenttiraidalla huvittelevat ohjaajan lisäksi tuottaja Robert Tapert ja stara Bruce Campbell. Mastereita on "paranneltu" kohinanpoistolla ja terävöityksellä, joiden jäljet näkyvät mm. Aikamatkustuksen kiemuroita selittävissä kohtauksissa huomio kiinnitetään dialogiin vaimentamalla kaikki muu paitsi keskikanavasta kuuluva puhe. Musta on viimeinkin mustaa ja kontrasti luonnollinen. Ohjaajat ja tuottajat rupattelevat kuvakommenttiraidalla, jonka pikkuruudussa esitetään myös haastatteluja ja animoituja luonnoksia. One by One -kooste (53:45 min) valottaa elokuvan syntyhistoriaa. Ääni Ääniraita (1,9 Mbps) on rakennettu alkuperäisestä monoraidasta. Alun toimintakohtaus on lisäksi oivaa matskua näytön testailuun. Interaktiota tarjoaa "Viikinkiprofiilisi", joka esittää käyttäjälle sarjan kysymyksiä ja luo vastausten perusteella viikingin. Ohjaaja Zemeckisin kommentit on kasattu haastatteluista. Rauhallisemmissa kohtauksissa miksaus rakentaa luonnollisen uskottavia tilatunnelmia surroundien huolellisella käytöllä. Sen vähän minkä raita tekee, se tekee hyvin: kekseliäs ja uraauurtava äänisuunnittelu pääsee oikeuksiinsa. Erinomaisesta lähteestä tehty AVC-pakkaus on vapaa pakkausvirheistä, posteroinnista ja kohinasta. Kuva Täydellinen. Kuva Universal on mennyt siitä mistä aita on matalin ja käyttänyt lähteenä vuoden 2002 interpositiiveja. Treasures from the Cutting Room (59:22 min) on liuta vaihtoehtoisia ja epäonnistuneita otoksia. Lajityypin konkarit Stuart Gordonin ja Brian Yuznan johdolla muistelevat ensikosketustaan elokuvaan kuvakommenttiraidalla
Kakkoslevyn avaa erinomainen Making of -dokkari (87 min). Levyllä on myös 2D-versio. Kuusi haastattelukoostetta (yht. Tanssikohtausten tuhdisti jytisevä biitti aktivoi kaikki kanavat subbaria myöten surroundien luodessa tilaa yleisön metelillä. Ääni 24-bittinen ääniraita (3,9 Mbps) on parhainta demomateriaalia ja täynnä hienoja yksityiskohtia. Kommenttiraidalla tarinoivat Michael Cera ja ohjaaja Miguel Arteta. Lähikuvissa on yllin kyllin pikkutarkkaa detaljia. Ulkotiloissa ja tunnelmaa rakentavissa kohtauksissa surroundeja herätellään musiikilla ja satunnaisilla tilaäänillä. Footage Scan -katselutila tuo pikkuruutuun kosolti nippelitietoa. Stereokuvaus on onnistunutta, 3D-syvyys näyttää luonnolliselta ja vie katsojan tehokkaasti paikan päälle, mikä tekee tanssikohtauksista todella säväyttäviä. Bonusmateriaalit Kaksilevyinen julkaisu sisältää tuntitolkulla HDkuvaista lisämateriaalia, josta valtaosa suomitekstein. BD-Liven kautta päivittyvä Data Vault antaa lisää infoa henkilöistä ja tapahtumista. 30:30 min) käsittelevät Stark Expoa, tehosteita ja uusia hahmoja. Nick-nössö ei keksi muuta ratkaisua kuin kehittää itselleen psykopaattisen itsevarma sivupersoona nimeltä Francois Dillinger, jonka ohjauksessa mopo keulii ja homma lähtee lapasesta toden teolla. Stereon tehokas käyttö saa aikaan vaikutelman, että etukanavia on enemmän kuin kolme. Poistetut kohtaukset (10:24 min) eivät tuo tarinaan mitään uutta. Kuva Kuvan yleisilme on erinomainen vahvojen värien, napakan kontrastin ja hyvän mustan ansiosta, mutta hyvin hienojakoinen ja usein lähes huomaamaton filmirae hajoilee hieman joidenkin kohtausten varjoalueissa, ihonsävyt ovat usein liian oranssisia ja liikkuvien kasvojen lähikuvissa esiintyy lievää kohinanvaimennuksen aiheuttamaa vahamaisuutta. Kuva Uunituoreelta Hollywood-tuotannolta odottaisi täydellistä kuvanlaatua, mutta toisin kävi. Kuvasuhteen avaamista 1.85:stä 1.78:aan voitaneen katsoa läpi sormien. Testilaitteisto Soittimet: Oppo BDP-83 Sony BDP-S470 Kaiuttimet: AV-vahvistin: KEF XQ-sarja Denon AVC-A1HD SVS PB-13 Ultra Näyttölaitteet: JVC DLA-HD950 Samsung PS63C7705 Panasonic TH-50VX100E Iron Man 2 Vauhdikkaan alun jälkeen Iron Man 2 lässähtää Marvelin tulevien supersankarileffojen pohjustajaksi ja hajoaa lopulta alati muuttuneen käsiksen ansiosta päättömäksi sekamelskaksi. 3D-versio vaatii Blu-ray 3D -soittimen ja yhteensopivan 3D-näytön. Miksaus käyttää kaikki tilaisuudet subbarin kykyjen testaamiseen. Youth in Revolt lapioi lautaselle aimo annoksen surrealistista ja mustaa huumoria, ronskia kielenkäyttöä ja herkullisia hahmoja, mutta se viimeinen klassikoksi kohottava silaus jää puuttumaan. Näyttelijöiden koekuvaukset (10:54 min) lienee kuvattu VHS-nauhalle. Ääni 24-bittinen (3,5 Mbps) ääniraita on spekseiltään ylilyönti, sillä miksaus tavoittelee luonnollista tunnelmaa kikkailuun intoutumatta. Iron Man 2 · 2010 · Paramount 124:39 min · K11 · BD50/39,5 GB + BD50/38,8 GB kuva: 1080p23,98 (AVC) · ABR 29,9 Mbps · 2,38:1 ääni: DTS-HD MA 5.1 (englanti) tekstitys: suomi, ruotsi + 7 muuta ELOKUVA KUVA ÄÄNI Youth in Revolt Kilttiäkin kiltimpi Nick Twisp rakastuu rentuista pitävään neitokaiseen. Sääli, sillä jatko-osalla oli eväät paljon parempaan. Joissain kohtauksissa valkoiset palavat pahasti puhki mustan pään jäädessä hailakaksi. Poistetut kohtaukset (16:49 min) voi katsoa ohjaajan kommentein tai ilman. Bassokanavaa käytetään muutamaan otteeseen äänitehosteiden ja musiikin tukevoittamiseen. Draamaa hakevissa kohtauksissa muiden kanavien kustannuksella pääosaan nouseva dialogi soi usein luonnottomasti vailla tilan tuntua. Kuva Julkaisu näyttää lähinnä hyvin tuotetulta tv-sarjalta. Surroundit eivät saa hetken rauhaa leffan vyöryttäessä niihin tilaääniä, puolelta toiselle sujahtavia tehosteita ja täsmällisesti paikallistuvia yksittäisiä ääniä. Sisätiloihin sijoittuvissa dialogikohtauksissa miksaus tiivistyy keskikanavaan. Kuva on toki esimerkillisen skarppi aina ällistyttävän yksityiskohtaisia laajakuvia myöten, mutta väripaletin kanssa kikkailu on viety liian pitkälle: äärimmäisen kylläiset värit näyttävät vähävaloisissa kohtauksissa likaisilta ja kohinaisilta. Kliseillä, loputtomilla kollaaseilla ja puistatuksia aiheuttavalla dialogilla ladattu käsis toimii kehyksenä hienosti kuvatuille ja upeasti koreografioiduille tanssikohtauksille. Sokerina pohjalla odottaa vielä liuta trailereita ja AC/DC:n musavideo. Trailerikavalkaadissa nähdään Disappearance of Alice Creed, Valhalla Rising, Paper Man, StreetDance, Micmacs ja Youth in Revolt, joista muut paitsi ensimmäinen esitetään HD-kuvalla. Youth in revolt · 2009 · Scanbox 89:17 min · K13 · BD25/22,8 GB kuva: 1080p24 (AVC) · ABR 27,1 Mbps · 1,78:1 ääni: DTS-HD MA 5.1 (englanti) tekstitys: suomi, ruotsi, norja, tanska ELOKUVA KUVA ÄÄNI StreetDance 3D Ilmeisesti Idols- ja Talent-ohjelmia liikaa katsoneen esiteinin käsikirjoittama eepos kertoo katutanssikisoihin osallistuvasta ryhmästä, jonka rahat eivät riitä harjoitustilan vuokraan, vaikka kaikilla on joka päivä uudet muotikledjut lenkkareista lippiksiin. Elokuvaa varten sävelletyistä kappaleista on irrotettu yksittäisiä elementtejä ja instrumentteja, jotka liikkuvat hienosti pitkin katselutilaa. Ääni 16-bittinen ääniraita (2,7 Mbps) ajaa asiansa. Ohjaaja Jon Favreaun tuskastumisen Marveliin aistii kommenttiraidalta. Previz and Animation -tila esittelee pikkuruudussa elokuvan eri työvaiheita. Diversityja Flawless-ryhmien tanssiesitykset (3:11 ja 1:35 min) olisi ollut kiva nähdä 3D:nä. Bonusmateriaalit 2D/SD-kuvalla ilman tekstejä esitettävät bonukset käsittävät Making of -dokkarin (29:07 min), pari kurkkausta leffan kuvauksiin (12:16 ja 8:27 min), koosteen elokuvan tähtien Englannin mainoskiertueesta (6:42 min) ja vilkaisun ensi-illan valmisteluihin (3:47 min). HD-trailerit ovat elokuvista Centurion, Micmacs, The Kids Are All Right, You Will Meet a Tall Dark Stranger, Buried ja Arthur 3. Street Dance 3D · 2010 · Scanbox 98:26 min · K3 · BD50/39,5 GB kuva: 1080p23,98 (AVC/MVC) · ABR 26,2/17,7 Mbps · 1,78:1 ääni: DTS-HD MA 5.1 + Dolby Digital 5.1 (englanti) tekstitys: suomi ja muut pohjoismaiset ELOKUVA KUVA ÄÄNI HIFIMAAILMA 8/2010 69. Bonusmateriaalit Bonukset esitetään varsin kehnolla SD-kuvalla vailla tekstitystä. Musta on todella pikimustaa ja kontrasti sarjiselokuvaan sopivasti varsin jyrkkä. Poistetut ja pidennetyt animaatiot (3:19 min) sisältävät alle minuutin oikeasti uutta matskua. Valokuvagalleriat vihjaavat millainen elokuvasta olisi voinut tulla
Sittemmin hän julkaisi H-molli-messusta viitisen vuotta sitten myös kriittisen nuottilaitoksen, josta Linn Records on nyt tehnyt ensimmäisen levytyksen. Heikki Valsta MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI MONIKANAVAÄÄNITE EL NUEVO MUNDO: FOLIAS CRIOLLAS Hespèrion XXI/Jordi Savall (Alia Vox SACD) Tässäpä todellista sulatusmusiikkia. Emme edes ole varmoja siitä, kuuliko Bach sitä koskaan esitettävän kokonaisuutena. Katalonialaisen gambistin Jordi Savallin Hespèrion XXI -yhtye ja kuoro ovat löytäneet kumppanikseen espanjalaisbarokin ja latinalaisamerikkalaisen perinteen sekoitusta tutkivan Temembe Ensamble Continuo -yhtyeen. Baletissa ja sen musiikissa säveltäjä loihtii sadunomaisen värikkään vision jouluaattona kuusen ympärillä avaajiaan odottavista lahjapaketeista ja niiden sisältämistä leluista. Hän on vuosien varrella levyttänyt mm. Näyttämöteosten ja kamarimusiikin ohella hänen tuotantonsa käsittää myös hienon kokoelman suuria messuja sekä kaksi requiemiä. Tulosta voisi kutsua riemukkaaksi etnoksi, joka rullaa letkeästi rämpyttävien kitaroiden, gambojen, harpun, puhaltimien ja rumpujen potkimana. Tässä laitoksessa on myös korjailtu teokseen historian saatossa tulleita muutoksia ja tarkemmin keskitytty siihen versioon, jonka Bach laati hieman ennen kuolemaansa. Ei ole täysin varmasti osoitettavissa käyttikö Bach esityksissä isohkoa kuoroa vai pientä laulajajoukkoa, jossa usein oli vain yksi laulaja ääntä kohti. Verdin ja Rossinin vastaavia teoksia. utilla on ollut esityksissä orkestereina Baijerin RSO sekä Lontoon filharmonikot että Philharmonia-orkesteri. Kaikkiaan esityksessä on 10 laulajaa, joiden kokonaismäärä kuoro-osuuksissa vaihtelee osasta toiseen. Erinomaisen skotlantilaisen Dunedin Consortin solisteina on kansainvälinen joukko hyvä-äänisiä solisteja. Erinomaisten soittajien rinnalla laadukkaiden esitysten takaajina ovat olleet ammattimaiset sinfoniakuorot. LEV YAR V O ST E L UT KU U KAU D EN LEV Y MONIKANAVAÄÄNITE BACH H-molli-messu Dunedin Consort & Players/Butt (Linn Records SACD) H-molli-messu on yksi Johann Sebastian Bachin tuotannon kulmakivistä. requiemit ja viisi messua, jotka nyt on julkaistu 7:n CD:n pakettina yhdessä Neville Marrinerin johtamien Cherubinin alkusoittojen kanssa. Ensin mainitun ilmiön Lloyd koki noustuaan kukkaiskansan suosimaksi crossover-muusikoksi iloisella 60-luvulla, muut uransa ehtoopuolen sarastuksessa, kun hienoja hetkiä ja levyjä tuottaneet vuodet pohjoismaisen kompin keulilla päättyivät paluumuuttoon jazzin americanan pariin. Riccardo Muti ja Neville Marriner (EMI) Italialainen Beethovenin aikalainen Luigi Cherubini jäi musiikinhistoriaan lähinnä oopperasäveltäjänä. Pääkaiuttimien sivuille leviävä isompi laulajajoukko kärsii pienestä epäsynkronista. Valloitettujen kulttuuri alkoi hävitä nopeasti. Tässä teoksessa Tshaikovski on luonut monia unohtumattomimmista ja suosituimmista orkesterinumeroistaan. Johtuneeko laulajista vai surroundäänen oikuista. Jukka Isopuro CHERUBINI Suuret messut ja alkusoitot Eri orkestereita, joht. Linnin julkaisemalla levyllä on monia hyveitä. Päätöskappaleessa renessanssipasuuna innostuu revittelemään. Lloydin uran moni-ilmeinen ristivalotus tapahtuu tuotannollisissa puitteissa, joista puuttuu enin ECM-silaus. Heikki Valsta MUSIIKKI ÄÄNI Charles Lloyd Quartet Mirror (ECM) Veteraanifonisti katsoi peiliin ja näki siellä muistumia menneisyydestään. Jaakko Eräpuu MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI 70 HIFIMAAILMA 8/2010. Myös freejazzin liepeille sijoittuvan ulottuvuuden, josta käsin Lloyd väläyttelee vitaliteettiaan valtavirtaisempien viritysten vastapainoksi. Puolenyön aikana ihme tapahtuu, ja kaikki lahjat heräävät eloon kunnes Klaara aamulla herää pähkinänsärkijä kädessään ja miettii, että oliko kaikki unta vain. Parasta on kuulla upean äänityksen selkeyttä ja läpikuultavuutta teoksen moniäänisissä jaksoissa, joissa kudoksen kerrokset piirtyvät ääriviivoiltaan tarkkoina. Silti meillä on melko puutteelliset tiedot siitä, miltä se on saattanut kuulostaa säveltäjän elinaikana. Toinen historialliseen esityskäytäntöön liittyvä kysymys koskee teoksen alkuperäistä sointia ja kokoonpanoa. Espanjalaiset valloittajat veivät Amerikkaan eurooppalaisen renessanssi- ja barokkimusiikin ohella aikojen kuluessa saamiaan arabialaisia ja afrikkalaisia vaikutteita. Säveltäjä oli myös edistyksellinen ottaessaan silloisen orkesterin kokoonpanoonsa mm. Kaikissa Savallin Alia Vox -merkin levyissä kuuluu kirkkotilan pitkä kaiku. vasta keksityn celestan. Se on saatu kohtalaiseen tasapainoon rikasäänisen soittimiston kanssa. Kyllä vaan, Mirror on 72 vuoden kunnioitettavaan ikään ehtineen Charles Lloydin välitilinpäätös, jonka taitteista löytyvät toisilleen niinkin etäiset asiat kuin flower power, Theolonius Monkin sävelaarteisto ja negrospiritualismi. Meidän aikanamme Cherubinin musiikkia on tuonut näkyvästi esille kapellimestari Riccardo Muti. Ne sulautuivat uuden maailman musiikkiin ja soittimistoon. Intiimiys on valttia, eikä etäännytyksen estetiikka pääse musiikin ja kuulijan väliin. Yhdysvaltalainen musiikintutkija Joshua Rifkin johti jo 80-luvulla levytyksen, jossa käytettiin mahdollisimman pientä esityskoneistoa. Cherubinin varhaiset messut ovat syntyneet Haydnin teosten tavoin Esterházan ruhtinattaren nimipäiviin, mutta myöhäiset juhlamessut ja requiemit ovat tyyliltään lähempänä esim. Äänityksen yleissävy on kirkas, mikä ehkä vielä korostuu monikanavatoiston erottelevaisuutena. Heikki Valsta TSHAIKOVSKI Pähkinänsärkijä Berliinin filharmonikot/Rattle (EMI) Jos joku väittää Pähkinänsärkijää kaikkien aikojen parhaaksi balettimusiikiksi, niin vaikea on hänen sanoa olevan väärässäkään. Simon Rattlen johtaman Berliinin filharmonikoiden esitys ei levyllä juuri herätä unelmia viimeistellymmästä tai tasapainoisemmasta esityksestä. Sama koskee orkesteria ja sen kokoonpanoa. John Butt johtaa teoksen reippailla ja eloisilla tempoilla. Konsertissa tehty äänitys on soinniltaan asiallinen. Eipä silti, Lloydin amerikkalaiskvartetti (pianisti Jason Moran, basisti Reuben Rogers ja rumpali Eric Harland) ottaa kaikki liiderinsä osoittamat ilmansuunnat ja päivityksen kohteet haltuun suvereeniin tapaan. Taitavana oopperakapellimestarina Muti nostattaa upeita kuohuja myös näihin näyttäviin teoksiin. Viuluimprovisaatio kävisi jazzista, ja kajahtaapa seassa flamencolaulukin
Muutkin sävellykset ovat toimivia ja urkusoundi mehukas, jopa pelottava. Krediiteissä puhutaan Pipe Organista mutta levyllä käytetyt neogoottiset urut ovat tietokonepohjaiset, hyvin vakuuttavat sellaiset kylläkin. Erikoisuuteensa nähden keitos maistuu yllättävän hyvältä. Mitään tyylilainoja tai selviä viitteitä mainittuihin taiteilijoihin ei ainakaan helposti löydy. Julkaisu koostuu kahdesta levystä, joista ei päällepäin välttämättä arvaa kumpi on kumpi, varsinkaan kun kansilehdet eivät anna ulospäin minkäänlaista viitettä kahden levyn paketista. Äänikuva on avara ja suuri. levymerkin historiassa, pikemminkin päinvastoin, mutta niin vain kolmen miehen kollektiivi löytää persoonallisia näkökulmia kuluneeseen aiheeseen. Jokaisen tulkitsee eri laulaja. Tällaiset tapahtumat ovat monesti käännekohtia myös bändille. Ei suositella ensikosketukseksi bändiin, mutta on toki ehdoton hankinta bändiä vähänkään seuranneille. Niillä kunnioitetaan mm. Hauska. Tuttua. Keikkataltionti ja muu materiaali sisältää yleisestä linjasta poiketen vain yhden 2.0-ääniraidan, joka laadullisesti ja jälkituotannollisesti sijoittuu niukin naukin ylempään keskikastiin. Couturierin soitto virtaa enimmäkseen rauhallisena ja kauniina tavoittaen hetkellisesti dynaamisempia pyörteitä ja seestyäkseen jälleen pittoreskimpiin maisemiin. Hifistelijälle tarjoillaan runsaasti detaljeja. Tällä kertaa on vuorossa ranskalainen Francois Couturier levyllään Un jour si blanc. Sääli. Itse keikka koostuu 18 raidasta. Kyllä, paitsi että kappale on AC/DC:n Back in Black. Tiukempiakin vetoja on tältä porukalta nähty. Levyn seitsemällä urkusävellyksellä on jokaisella oma tarinansa. Mutta aivan ei valkene rumpujen mäiskeen tarkoitus taustalla. Carloksen soitossa on energiaa, vapautta ja intoa. 90 + 45 min DVD kuva: PAL / 16:9 ääni: PCM 2.0 tekstit: - MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI Three Monks Neogothic Progressive Toccatas (Drycastle) Kolme munkkia, Paolo Lazzeri alias Julius etunenässä säveltäjänä ja urkurina, on julkaissut neogoottisen progressiivisen urkulevyn. Markku Ounaskari/Samuli Mikkonen/Per Jörgensen Kuara - Psalms And Folk Songs (ECM) Lyömäsoittaja Markku Ounaskari ja pianisti Samuli Mikkonen liittyvät niiden harvalukuisten suomalaisten jazzmuusikkojen joukkoon, jotka ovat saaneet tilaisuuden levyttää maineikkaalle ECM-levymerkille. Tyylillisesti levy on rockia, johon on sekoitettu lattarivaikutteita. Pirkka Ruishalme Santana Guitar Heaven - The Greatest Guitar Classics Of All Time (Arista/Sony Music) Särökitara ulvoo. Lyömien kumussa & helinässä, flyygelin sointivalleissa ja puhaltimen piirtämissä kuvioissa on parhaimmillaan shamanismin pakanallista imua, vaikka virsien vakava perusvire saa myös sijansa trion työstössä. Mukana on saatavilla myös Making of -dvd. Tuoreimpien julkaisujen menevimmät poljennot on pakattu puoliväliin, eikä kahden kolmanneksen jälkeen sijoittuva suvantoisempi linjaus oikeastaan ihmetytä; noin 90 minuuttinen keikka on melko tuhti paketti, joka pistää niin bändin kuin yleisönkin fyysisen kunnon koetukselle. Ensimmäiset on rakennettu introiksi, Wait and Bleed lämmittelee ja polkaisee homman käyntiin ja Sulfurin ensitahdit pistävät liikettä jo yleisöönkin. Levy on omistettu elokuvaohjaaja Andrei Tarkovskille, mutta Couturier mainitsee vaikuttimikseen useita muitakin taiteilijoita, J. Yhdeksän muusikon ja yleisön seuraaminen on toteutettu varsin rauhallisin sävyin, ja keikan annetaan avautua varsin itsenäisesti ilman ylimääräisiä kikkailuja ja kamera-ajoja. Perkussiot sykkivät kuumasti. Sovitusten ennakkoluulottomuus, rohkeus ja tuoreus pelastavat osittain sen, että osa biiseistä alkaa olla aikansa eläneitä. Populistinen levy. Eli konsepti ei ole suinkaan ainutlaatuinen em. Duo kiittää tilaisuudesta yhdessä norjalaistrumpetisti/vokalisti Per Jörgensenin kanssa kaivautumalla syvälle ortodoksisten psalmien ja suomalais-ugrilaisen kansanmusiikin ytimeen muokkaamalla sieltä poimituista otoksista jazzin tunnusmerkit täyttävää tajunnanvirtaa. Jamittelutyyppinen lähestymistapa ja lattarityyli antavat musiikille persoonallisen ilmeen. Variaatiot Goblinin Profondo Rosso kappaleesta ovat levyn parasta antia. Kuuntele itse. Levyllä piipahtaa myös hieman kipeänoloinen munkkikuoro, lieneekö synteettinen. Levyn musiikki on kuitenkin vahvasti omaleimaista. Tyylillisesti musiikki kulkee modernin klassisen ja jazzin laajassa välimaastossa. Vesa Linna MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI KUVA ÄÄNI HIFIMAAILMA 8/2010 71. Tumma mies räppää mahtipontisesti. Ehkä. Oslossa toteutetut musiikilliset vyörytykset olisivat kyllä ansainneet hieman dynaamisemmat ja värikylläisemmät soundit. Korvaajaa on vaikea löytää, yleisön hyväksyntä on kiven alla ja yleisesti uudella porukalla halutaan ihan tietoisesti vetää hieman uusia linjauksia sekä tyylin että toimintatavan suhteen. Soundit ovat mehevät ja täyteläiset. Levylle on koottu nimensä mukaisesti toistakymmentä sähkökitaraklassikkoa. Kansi on mustanpuhuva ja kyllä: levy on raskas. Tekstittämättömän levyn toisessa videossa kerrotaan tuotantoprosessista ja toisessa kehutaan muusikoita. Onneksi loppuun on muistettu ripotella pari railakkaampaa rallia ihan noin hyvän jälkimaun varmistamiseksi. Puhumattakaan tavasta, jolla Jörgensen tasapainoilee sanattoman laulun ja puhalletun ilmaisun rajamailla. Bachista lähtien. Ranskalainen impressionismi tulee vahvimpana mieleen. S. Toki muutos on myös mahdollisuus. Ainakin majesteettisimmissa kohdissa urut toimisivat paremmin ihan yksin. Kyllä. Tapio Suonperä Slipknot {sic}nesses / Live at Download (Roadrunner) (DVD) Edellisen vuoden Download-festivaaleilla tallennettu {sic} nesses jäi alkuvuodesta menehtyneen basisti Paulin viimeiseksi tallenteeksi. Vaaleampi sisältää itse keikan mustan ollessa pikemminkin se pakollinen bonarilevy, jolta löytyy enemmän tai vähemmän sekopäinen dokumentaarinen filmatisointi ja edellisen studiotallenteen musiikkivideot. Sisältö on tosin hieman piilotetumpaa sorttia. Jarno Rannanpää n. Samoin on kuvapuolen laita. Jaakko Eräpuu Francois Couturier Un jour si blanc (ECM) Moni tunnettu jazzpianisti on päässyt kokeilemaan kykyjään vaativan soolopianismin parissa ECM-levy-yhtiön siipien suojassa. Onneksi sentään ilmaa ja tilaa riittää... Magdeburgin ja Merseburgin urkutyylejä, Anton Bruckneria ja urkurakentaja George Jannia. Ristiriitainen. Peruskaavaa siis noudatetaan paperilla. Urkujen ohella levyllä soi Bozzoriuksen sähköinen basso ja Placibuksen ynnä Ursinuksen rummut, mikä minun laskujen mukaan tekee neljä munkkia... Äänite löytääkin uusia puolia jo monumenteiksi muodostuneista kappaleista. Itse keikka jää aavistuksen taiteellisen konseptin jalkoihin. Kappaleet vaikuttavat pitkälti improvisoiduilta, vaikka niiden rakenteita ja teemoja lienee kaavailtu myös etukäteen
Hittien metsästäjät älkööt vaivautuko. Tätä seuraava pitkähkö ja huomattavasti avausraitaa leppoisampi Chicago blues kaivautuu mukavasti bluesin ytimeen ja b-puolella sama meno jatkuu kappaleen Easy listening blues kanssa. LEV YAR V O ST E L UT Kent En plats i solen (RCA) Tämä albumi meinasi yllättää täysin takavasemmalta, eikä niinkään albumin vaan julkaisuajankohdan osalta. Eritoten pianojazzin ystäville ns. Niinpä taustakohinaltaan hiljainen äänitys tuo hienosti esiin mm. Silti hänen laulusuorituksensa ovat nyt paikoin yllättävän värittömiä. Jarno Rannanpää Tera Minulle ei ole paikkaa (Jiffel) Terapia-yhtyeen raunioille rakennettu Tera tuo kakkoslevyllään jälleen balsamia alkuperäistä bändiä kaipaavien haavoihin. Aivan kuin länsinaapurin pojat olisivat kadottaneet menneiden levyjen koukkujen luontitaitonsa; sen ihmeellisen kyvyn tehdä biisistä kuin biisistä svengaavan raidan. Vankan soittotaidon vastapainoksi miksauspöydän takana olisi vielä treenattavaa riittänyt. Sanoitukset ovat kitaristi/laulaja Petri Lassilalle tuttuun tapaan paikoin moniulotteisesti ymmärrettäviä, mutta tietyissä kappaleissa tunteet ja ahdistavuus kumpuavat sen verran vakuuttavasti ulos, ettei vokalistin omakohtaiselta elämän raadollisuuden kokemiselta voi kuulijakaan välttyä. Paikoin viiltävät äSSät, hivenen pahvinen basari yms. Hyvä niin, ei sovitusten täydy aina olla elämää suurempia, sillä homma toimii pienieleisestikin, jos biisi on hyvä. Levyn totisempaa puolta edustavat päätösraidat Saappaat jalassa lähdetään ja Valomerkin jälkeen, joista ensimmäinen toimii tavallaan Tenkasen cv:nä jälkimmäisen kertoessa karua kieltään lähipiirin siirtymisestä manan majoille. Riku Hakala Aarne Tenkanen Ajan platinaa (Hyena records) Ajan platinaa on raspikurkkuisen ratikkakuskin viides pitkäsoitto jo viisitoista vuotta kestäneen levytysuran aikana. Terapian kulta-aikojen energiaan jää toki vielä matkaa, mutta ehkä vertailu vanhaan ei ole ihan reilua. Mika Kankainen MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI 72 HIFIMAAILMA 8/2010. On Hanna ollut mukana muutamalla biisillä myös säveltämässä. Vaikka niin sanottu huumorimusiikki ei aivan ominta mielimusiikkityyliä edustakaan, niin uskon Ajan platinaa -kappaleiden toimivan siellä keskikaljakuppilan savuisessa hämyssä loistavasti ja mikä ettei, onhan niissä sanoituksissa hauskoja kohtia, jotka jaksavat hymyilyttää vielä muutaman kuuntelun jälkeenkin. Teleksin voimahahmo Samuli Koskinen on tehnyt Hannalle tarttuvia melodioita, joihin hän ja Hanna ovat kirjoittaneet tekstit. Levy soundaa yleisesti hyvältä, mutta tiukka laulukompressio varsinkin herkemmissä kappaleissa käy vähän korvaan. Eikö kyseinen orkesteri juuri julkaissut varsin paljon kritiikkiä herättäneen platan, joka ei ainakaan itselläni pyörähtänyt arvostelun syntymisen jälkeen kertaakaan pyörittimessä. Musiikillisesti samaa rock/hard rock/metalli-soppaa hämmennellään edelleen sujuvasti biisien ollessa varsin koukuttaviakin. Petersonin pianon vasaran iskut ja soinnin, Passin kitaran sävyt ja myös Pedersenin ajolinjat. Tästä johtuen kokonaisuus tuntuukin vähän äänitystekniseltä lotolta. Lopulta äänityksen laatua suurempi mielenkiinto sijaitsee kuitenkin toisaalla, sillä kokonaisuutena kolmikon esitys on erittäin saumaton, mistä jonkun asteisena osoituksena voitanee pitää Best Jazz Performance by a Group -tittelin voittamista vuoden 1975 Grammy Awards -palkintogaalassa. yksityiskohdat alkavat melko nopeasti pistää korvaan. Hieman anteeksipyynnöltä yleisöltä paikka auringossa tuntuu, vaikka missään nimessä huonosta levystä ei olekaan kyse. Jos Timo Rautiainen Niskalaukauksineen muutoin kolahtaisi mutta musiikki tuntuu liian yksioikoiselta, niin Teraan tutustuminen kannattanee suorittaa ensitilassa. Oman elämän lisäksi tarinoissa vilahtaa tuttuja hahmoja aina mummovainaasta alkaen, jonka jakamia elämänohjeita taas kerrataan. Äänenlaadultaan perinteistä Kent-materiaalia, joskin syntikat ovat saaneet jäädä hieman enemmän taka-alalle ja hyvä niin. Hän siis ottaa vahvoja askeleita laulun tekemisen suuntaan. Tämänkään levyn jälkeen hänellä ei ole sitä hittiä, josta kaikki muistaisivat hänet. The Trio koostuu viidestä kappaleesta, joista ensimmäinen Blues etude tutkii ansiokkaasti pianojazzin rajamaita ja antaa vahvan näytön Petersonin teknisestä taituruudesta upean rytmisellä ja lähes räjähdyksenomaisen energian omaavalla tavalla. Tero Kukkonen MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI VI NY Y LI OSCAR PETERSON/JOE PASS/ NIELS-HENNING ØRSTED PEDERSEN The Trio (Pablo Records 2310 701 GE, LP 180g) Hanna Pakarinen Paperimiehen tytär (Sonymusic) Suomenkielinen Hanna Pakarinen on juuri sitä, mitä hänen olisi pitänyt olla alusta pitäen. Tyyli levyllä sitä vastoin niin sävellysten kuin sanoitustenkin osalta on säilynyt perinteille uskollisena. Tällä levyllä on monta hyvää kappaletta, mutta sitä kuolematonta kamaa jään kaipaamaan. Hanna on hyvä vahvaääninen laulaja ja osaa myös tulkita. Kappaleiden takaa löytyvät nimet Taisto Piipponen ja Aatos Jalo, joiden todelliset henkilöllisyydet jäävät kuitenkin vieläkin mysteereiksi. pakollinen hankinta. Tämä esiintyminen tapahtui vuonna 1973 London Housessa Chicagossa ja trion muina jäseninä olivat tuolloin Joe Pass kitarassa ja Niels Pedersen bassossa. Kappaleissa enemmän tai vähemmän pääosaa näyttelevät viini, naiset ja laulu tai paremminkin ensin mainittujen puute ja joskus jopa koettu ylitarjonta. Yleisilme levyllä on huomattavasti iisimpi, kuin mihin Hannan levyillä on totuttu. Vaikka levyn takakannessa onkin mielenkiintoista informaatiota Petersonin ja Art Tatumin välisestä asetelmasta ja musiikillisista eroavaisuuksista, niin minusta tällä albumilla Petersonin suoritus tekee erityisesti kunniaa Tatumin suunnalta ammennetuille vaikutteille ja vahvalle perinnölle. Myös Ellingtonin standardi Come Sunday toimii hienosti Passin kitaran näytellessä pääosaa ja Pedersenin työskentelyn basson varressa luoden hienot puitteet oikeastaan läpi albumin. Kun aikaisemmin Hannan kohdalla on tuntunut, ettei hän ole esittämänsä musiikin kanssa yhtä, sitä samaa fiilistä ei tule nyt missään kohtaa. Muille kokonaisuus saattaa vaatia muutaman lisäpyörityskerran auetakseen. Äänenlaadullisesti juuri vuonna 1973 perustetun Pablo Recordsin julkaisut jatkoivat Norman Granzin jo Verve Recordsin aikana tunnetuksi tekemää korkeaa tasoa. Tarja Kupias Laajan diskografian omaavan Oscar Petersonin tuotannosta tälle albumille on sanottu tallennetun yhden hänen parhaimmaksi kehutuista live-esiintymisistään. Joka tapauksessa, nimestään huolimatta, En plats i solen sisältää menevän melankolista materiaalia, eikä se jätä orkesteria ennestään seuranneita kylmäksi. Ärsyttävyydet ovat tosin kovasti biisikohtaisia ja paikoin kaikki toimii ihan hyvin. Aavistuksen pintapuoliseksi levy kuitenkin kaiken kaikkiaan jää
Opettajan palkka kiinassa oli varsin vaatimaton, joten Li päätti hankkia lisätienestiä alkamalla valmistaa hifilaitteita. Merkkinä nuoren Music Hallin alku osuu vuosituhannen vaihteeseen, ja se sai hieman näkyvyyttä Suomessakin. Vahvistimia on kaksi, samoin CD-soittimia, ja nyt testattavat ovat ne kalliimmat vaihtoehdot. Mallisto ei ole laaja mutta silti riittävän kattava. Repertuaariin kuuluu sekä Tsekeissä valmistettavia levysoittimia että Kiinassa tehtävää elektroniikkaa. Etenkin vahvistin innosti kuuntelijoita poikkeuksellisen paljon. Rehellistä soundia O lipa kerran kiinalainen opettaja, herra Li. TES TI : M U S IC H AL L A 3 5 .2 - VAHVISTIN JA CD35.2 - C D- SOITIN Suomessa uudelleen esille nousseen Music Hallin järkihintaiset lippulaivamallit ovat houkuttelevan näköisiä. Mahdollisimman yksinkertaista äänentoistojärjestelmää etsivälle on vielä Trio, joka on viritinvahvistimen ja CD-soittimen yhdistelmä. · TEKSTI JA KUVAT: SAMU SAURAMA · MITTAUKSET: MAURI ERONEN Harrastajalle suunnitellut 700800 euron kappalehinta ei ole harrastajalle paha panostus, mutta rahan eteen pitää 74 HIFIMAAILMA 8/2010. Lisäksi tarjolla on erillinen kuulokevahvistin, levysoitinetuvahvistin, DA-muunnin ja viritin. Nyt edustuksen siirryttyä Kruunuradiolle merkki on noussut uudelleen esille. Ensimmäinen tuote oli cd25, toisesta soittimesta modifioitu CD-pyöritin
Kaiuttimien keskinäinen voimakkuus pysyy kerran kohdalleen säädettynä aina oikeana, koska stereovahvistimen äänenvoimakkuussäädin ei ole ketjussa mukana. Yhdellä valinnalla määritellään, onko käytössä stereolaitteisto vai kotiteatteri. Vahvistin on hyvä vaihtoehto silloinkin, kun haluaa parantaa AV-laitteiston äänenlaatua kytkemällä rinnalle samoja kaiuttimia käyttävän stereosetin. Käyttömukavuuteen liittyvä seikka on sekin, että yhdellä selkeästi toimivalla kaukosäätimellä hoitaa vahvistimen, CD-soittimen ja tarvittaessa virittimenkin. AV-vahvistimien pääkanavien signaali sen sijaan ohjataankin stereovahvistimen ottoon, joka ohittaa äänenvoimakkuussäätimen. Se on ohjelmalähteen valitsimella kytkettävä tulo, joka ohittaa äänenvoimakkuuden säädön, eli signaali kulkee suoraan päätevahvistimelle. Music Hallin tapauksessa jälkimmäinen valinta on sisääntulo "AV DIRECT". Innostava vahvistin Kummankin laitteen sähköisessä suorituskyvyssä oli vähän huomautettavaa, mutta vahvistin on kaksikosta siltäkin osin parempi. Tämä tarkoittaa, että stereokuva pysyy visusti kohdallaan myös hyvin hiljaa kuunneltaessa. DVD- tai Blu-ray-soitin syöttää AV-vahvistinta ja sen pääteasteet keski- ja surroundkanavia. Kuulokeantoa ei ole tehty erillisellä vahvistimella, vaan se otetaan kaiuttimien päätevahvistimien perästä vaimennusvastuksilla. Tulos ei ole aivan hifilaatuinen, joten erillinen kuulokevahvistin on kuulokekuuntelijalle varsin suositeltava hankinta. Digitaaliohjattu äänenvoimakkuuden säätö pitää kanavatasapainon kohdallaan erittäin tarkasti säätimen asennosta riippumatta. 35.2-sarjan laitteet tarjoavat muutaman jipon, jotka ilahduttavat nimenomaan hyvän äänenlaadun metsästäjää. Järjestely ei myöskään vaikuta automaattikalibrointien toimintaan. Kummankin laitteen mukana tulee sama kaukosäädin, eli yhdellä pärjää. A35.2 on tuote, joka edustaa monessa suhteessa varsin toimivaa ratkaisua ja ansaitsee Hifimaailman suosituksen. CD-soitin ei ollut aivan yhtä toimiva, joten yhtenäistä ulkoasua arvostavien kannattaa kokeilla parivaljakon lisukkeena ulkoista DAmuunninta, joka ei ole herkkä pyörittimen jitterille. Näin monikanavainen laitteisto hyödyntää kaikkia kaiuttimia ja stereovahvistimen päätevahvistinta pääkanaville. n Vahvistimen liitännöissä on kaksi mukavaa ekstraa. Se ei ole analyyttisen tarkka tai läpikuultavan hienostunut, mutta polkee ruudikkaasti ja sellaisella innolla, että nimenomaan musiikki kerää huomion. CD-soitin tarjoaa signaalin stereovahvistimelle, joka syöttää vasenta ja oikeaa kaiutinta. Etuvahvistinannosta voi ohjata subwooferia tai ulkoista päätevahvistinta ja AV Direct In mahdollistaa käytön yhdessä AV-vahvistimen kanssa. "Tässä hintaluokassa vahvistin keräsi huomattavan paljon positiivisia kommentteja kummaltakin kuuntelijalta." HIFIMAAILMA 8/2010 75. Ohjain hoitaa tarvittaessa myös merkin virittimen. saada selvää lisäarvoa markkinoiden halvimpiin malleihin verrattuna. Kytkemällä tähän AV-vahvistimelta pääkanavien linjatasoinen antosignaali (preout) saadaan yhteen kaiutinjärjestelmään kiinni sekä elokuvien monikanavaäänen hoitava AV-laitteisto että äänenlaadullisesti mahdollisimman hyvä stereolaitteisto. Stereokuuntelussa AV-vahvistin ei ole mukana ollenkaan, ja äänenlaatu määräytyy puhtaasti stereovahvistimen ja CD-soittimen kykyjen mukaan. Kilpailukykyisestä hintalapustaan huolimatta sen on hoidettava ainakin seitsemän kanavan vahvistus ja lisäksi runsas määrä ääni- ja videosignaalin prosessointia. Tämän takia ne ovat äänenlaadullisesti yleensä "ihan ok", mutta äärimmäisen harvoin varsinaisesti innostavia pelkässä musiikinkuuntelussa. Järjestely on myös helppokäyttöinen, eli se sopii vaikka koko perheelle. Paras äänenlaatu saadaan, ei välttämättä satsaamalla moninkertaista rahamäärää AV-vahvistimeen, vaan yhdistämällä perinteinen stereolaitteisto ja monikanavainen AV-laitteisto yhteen kaiutinjärjestelmään. Tässä hintaluokassa vahvistin keräsi huomattavan paljon positiivisia kommentteja kummaltakin kuuntelijalta. Ohjelmalähteen valintaa varten on vain yksi painike, mutta koska valintoja on vain neljä, sillä pärjää. Sitä voi käyttää erilliselle päätevahvistimelle tai vaikka subwooferin syöttämiseen. Lisäksi ulkoasu on selkeän pelkistetty, mutta kaukana tylsästä. Tape Monitor eli nauhuritulo kun valitaan vahvistimen etulevystä erillisellä painikkeella. Kaksi laitteistoa, yksi kaiutinjärjestelmä, paras äänenlaatu AV-vahvistin on melkoinen kompromissi. Vahvistimen ehkä oleellisin lisäarvo on AV DIRECT IN -liitäntä. Koska myös vahvistimen etuaste vaikuttaa äänenlaatuun, ei parhaaksi ratkaisuksi riitä pelkkä erillinen päätevahvistin AV-vahvistimen perässä. Muuten melko pelkistettyjen liitäntöjen toinen plussa on etuvahvistinanto
Samu Saurama Kevytluonteinen ja selkeä Stereokuva on leveä ja ilmava, mutta ei erikoisen tarkka. Stereokuva on syvyyssuunnassa kompakti mutta leveysakseliltaan vapaamuotoisempi, ei neulantarkka. Niiden jälkisointi on melkoisen pitkä mutta helähdys kaunis. Luonne on hieman suoraviivainen, mutta innostavan elävä ja aito. Ei yllä aivan svengaavimpaan rytmiin vaan esittää asiat suoraviivaisesti, ehkä rauhattomastikin painostaen. Samu Saurama Elävällä otteella Huolimatta leveällä pensselillä maalatusta hieman kaksiulotteisesta stereokuvasta läsnäoloa ja intiimiyttä on vahvasti. Soitin soveltunee kylmän oheiskaluston pariin, etenkin jos sillä on taipumusta ylianalysoida asioita. Onnistuu kiinnittämään huomion musiikkiin keskivertoa paremmin ja elävänä ja rehellisenä varsin mukava tuttavuus. Parhaimmillaan soundi on läheinen ja innostava, mutta välillä ote musiikista kirpoaa ja samoin kuuntelijan huomio äänestä. Mattapintaisuudesta huolimatta alukkeet syttyvät ja lopukkeet sammuvat vauhdilla diskanttipäätä lukuun ottamatta. Kokonaisuus ei ole leppoisin mahdollinen, mutta ruudikas asenne ja tarkasti piirtyvät sävyt houkuttelevat kuuntelemaan. Rauhallisuudessa on kaksi puolta, äksytkään äänitteet eivät käy ilkeiksi, mutta hyvien elävyys ja aitous kärsivät. Rytmi toistuu hieman pehmeällä otteella, vauhtia on, mutta selkein kontrolli puuttuu. Diskantti piirtyy laajalle alueelle peltien sihistessä epämääräisen oloisesti stereokuvaan. Keskialue esiintyy sävykkäänä ja rouheana. Pellit voisivat helähtää kirkkaammin sihahtamisen sijaan. Tietty jämptiys puuttuu. Kakomattomassa toistossa on pidättelemätöntä meininkiä soundin kuitenkaan muuttumatta rasittavan takovaksi. TESTIMENESTYS TES TI : M U S IC H AL L A 3 5 .2 - VAHVISTIN JA CD35.2 - C D- SOITIN Hifimaailma SUOSITTELEMME HYVÄ HINTALAATUSUHDE Kuunteluarviot Vertailulaitteisto Meridian 808i -CD-soitin Luxman L-505u -vahvistin Elac FS 609 CE -kaiutimet Analysis Plus -kaapelit Grado SR-125 -kuulokkeet Sennheiser HD 595 -kuulokkeet Heed Canamp -kuulokevahvistin Hifimaailma HYVä HINTALAATUSUHdE A35.2 Vahvistin Mauri Eronen Soittamisen meininkiä Hallittu, neutraali ja ilmava. Äänen yleisilme on pidättelevä, mutta tarvittaessa dynamiikanvaihtelut tulevat hyvin esiin. Sietää myös kovaa retuutusta herpaantumatta sävyjen säilyessä kauniina. "Digitaaliohjattu äänenvoimakkuuden säätö pitää kanavatasapainon kohdallaan erittäin tarkasti säätimen asennosta riippumatta." 76 HIFIMAAILMA 8/2010. CD35.2 CD-soitin Mauri Eronen Vapaasti soveltaen Bassotoisto on muhevahkon pyöreä eikä järin voimallinen. Koko lailla soundillisesti soittimen vastakohta. Äänessä on pientä kuivakkuutta, mutta myös selkeyttä ja helppoa rauhallisuutta. Bassopäässä on erinomaisesti sekä ruutia että kontrollia ilman minkäänlaista tukkoisuutta, lisäksi ajoitus on napakasti kohdallaan. Rytmi on ylipäätään varsin selkeä, ei hosu eikä laahaa vaan sykkii ja rullaa juuri sopivasti. Keskialueen läpikuultavuus ei vain ole huippuluokkaa toisaalta kireys ei laske samassa suhteessa. Bassotoisto on hillitty mutta kontrolliltaan erinomaisen tahdikas ja kouraiseva. Läsnäolo ja artikulaatio eivät ihan pärjää vahvistimen
Kaikkein herkimmillä kaiuttimilla saattaa siis ilmetä taustakohinaa aivan äänettömässä tilassa. Linjatulon ottoimpedanssi on alhainen, joten siihen kytkettävän lähteen antoimpedanssin tulisi myös olla alhainen (kuten valmistajan CD-soittimessa onkin). Äärirajatehoilla laitteen näytön kirkkaus vaihtelee signaalin tahdissa. Teho kasvaa kahteen ohmiin, eikä vahvistin ole herkkä vaikeille kuormille. Oikean kanavan mittausarvoilla mittauspisteet olisivat yhteensä 7,9. Jitteri on melko korkea ja kellosignaali tavallista epästabiilimpi. Muussa tapauksessa, erityisesti pitkien välikaapelin kanssa, bassotoiston laatu saattaa kärsiä. Vahvistimen Powercube -tehomittaus. Pistetaulukko Ääni Mittaukset Ominaisuudet Yhteensä Painoarvo 50 % 30 % 20 % 100 % Vahvistin 4 3,5 3 3,6 CD-soitin 3 2,9 2 2,8 Vahvistimen taajuusvaste 8 ohmin kuormalla. HIFIMAAILMA 8/2010 77. Häiriöetäisyys on CD-soittimeksi alhainen ja huonompi kuin joidenkin vahvistimien. Äänenvoimakkuussäätimessä on suurehkot 3 desibelin portaat asentoon 20 asti (noin 0,5 W 8 ohmiin) ja 1 dB tästä eteenpäin. Ominaisuudet Hinta Mitat (l x k x s) Massa Linjatulot 3,5 mm tulo etulevyssä Levysoitintulo (MM/MC) Digitaalitulot (opt/coax) USB Kuulokeliitäntä Esivahvistinlähtö Erotettava etu- ja pääteaste Tallenninlähtö Subwooferlähtö Kaiutinterminaalit Paljas johto Banaani Haarukka B-kaiutinlähdöt Sävynsäätimet Loudness Sävynsäätimien ohitus Kanavatasapainon säädin Kauko-ohjausväylä Ominaisuudet Hinta Mitat (l x k x s) Massa Linjalähtö (rca/xlr) Digitaalilähtö (opt/koaks.) Digitaaliotto (opt/koaks.) Himmennättävä näyttö Formaattituki SACD DVD-Audio MP3 Muuta Vahvistin + Menevä ja innostava ääni + AV Direct -liitäntä + Teho Äänenvoimakkuussäädön karkeat pykälät CD-soitin + Ripeä toiminta Mittaustulokset Music Hall A 35.2 799 43,2 x 8,9 x 36,8 cm 7,5 kg 4 ei ei/ei ei/ei on on ei on ei Mittaustulokset Linjalähdön antotaso (1 kHz, 0 dBFS) Linjalähdön antoimpedanssi (1 kHz) Taajuusvaste 20 Hz 20 000 Hz Häiriöetäisyys (20 Hz - 20 kHz, A-painotus) Harmoninen särö (0 dBFS) 20 Hz 1 000 Hz 20 000 Hz Harmoninen särö (-60 dBFS) 20 Hz 1 000 Hz 20 000 Hz Intermodulaatiosärö (19/20 kHz, 0 dBFS) Kanavatasapaino (1 kHz) Kanavaerotus (1 kHz) Jitter, 44,1 kHz/16 bit Tehonkulutus Mittauspisteet Taajuusvaste Häiriöetäisyys Harmoninen särö Intermodulaatiosärö Kanavatasapaino Kanavaerotus Jitter Yhteensä Music Hall cd35.2 2,13 V 42 ohm -0,02 dB -0,88 dB 88,7 dB 0,0010 % 0,0009 % 0,0057 % 0,5943 % 0,3278 % 1,2226 % 0,0010 % 0,04 dB 100 dB 435 ps 7W Mittaustulokset Hetkellinen teho resistiiviseen kuormaan 8 ohm 4 ohm 2 ohm Taajuusvaste (1 000 Hz ref.) 20 Hz 20 000 Hz Häiriöetäisyys (1 W@8 ohm, A-painotus) Harmoninen särö (1 W@8 ohm) 20 Hz 1 000 Hz 20 000 Hz Intermodulaatiosärö (19/20 kHz, 1 W@8 ohm) Kanavatasapaino (1 000 Hz, 8 ohm) 0,001 W 0,01 W 0,1 W 1W Kanavaerotus 1 000 Hz 20 000 Hz Linjatulon yliohjaustaso (THD >0,1 %) Linjatulon ottoimpedanssi (1 kHz) Pääteasteen antoimpedanssi (1 kHz) Kuulokelähdön antoimpedanssi (1 kHz) Tehonkulutus Idle 10 W@8 ohm Mittauspisteet Teho Taajuusvaste Häiriöetäisyys Harmoninen särö Intermodulaatiosärö Kanavatasapaino Kanavaerotus Yliohjaustaso Yhteensä Music Hall a35.2 21,4 dBW 23,5 dBW 24,7 dBW -0,33 dB 0,00 dB 84,5 dB 0,035 % 0,042 % 0,196 % 0,023 % on on on ei ei ei ei ei ei Music Hall CD 35.2 699 43,2 x 7,6 x 36,8 cm 5,4 kg on/ei on/on -/ei 0,1 dB 0,1 dB 0,0 dB 0,0 dB 76,0 dB 51,1 dB >3,0 V 4 kohm 0,07 ohm 220 ohm 30 W 132 W 7 2 8,75 7 10 6 0 5,8 ei ei - 9,0 9 7 3,5 1 9,8 6,0 10 6,9 CD-soittimen taajuusvaste Mittaustulosten arviointi CD-soittimen vaste on laskenut noin desibelin 20 kilohertsillä. 0,007 %. Vahvistimen vasemman kanavan säröarvot ovat oikeaa moninkertaisesti suuremmat, THD yhdellä kilohertsillä 0,042 % vs. Laitteen sisältä kuuluu hurinaa. Tyhjäkäynnillä vahvistimen tehonkulutus on pieni
Tarjottu ja julkaistavaksi hyväksytty ja tilattu juttuaineisto julkaistaan pääsääntöisesti sillä ehdolla, että Hifimaailma-lehti ja sen kustantaja saa siihen vapaan käyttöoikeuden ilman erilliskorvausta. Tilaus maksetaan tilauksen alkaessa. Ulkomaantilauksien postimaksulisä + 24 euroa. TILAUSTEN SÄÄNNÖT Määräaikaistilaus on tilaus, jossa lehteä toimitetaan määräaikainen tilausjakso (6 tai 12 kk) alkaen ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja päättyen siitä alkaen sovitun aikajakson loppuun. Hifimaailma HIFIVISA Testaa hifitietosi! Katso vastaukset sivulta 82 1 Mikä seuraavista kuvaa lomitettua kuvasignaalia. Määräajan jälkeen tilaaja on velvollinen maksamaan jo saamiensa lehtien hinnan. Jos uutta tilausjaksoa ei ole vielä maksettu, päättyy tilaus jo saatuun numeroon, mutta tilaajalta veloitetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa toimittujen lehtien hinnat irtonumerohinnoin. Hifimaailma ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin (artikkelien, kirjoitusten ja kuvien) säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Tämä voidaan tehdä puhelimitse, internetissä tai lehden palvelukupongilla. Puhelin: 010 778 6400 (arkipäivisin klo 816). Tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja/tai kuvien julkaisemisesta ei makseta erillistä korvausta ja lähettäessään edellä mainitun materiaalin lehdelle, katsotaan tekijän luopuneen niiden tekijänoikeuksista. 6 kk määräaikaistilaus 33 euroa. A: 20 µs B: 20 ms C: 0,2 s D: 2 s 6 Linjatasoista signaalia vastaanottavan laitteen ottoimpedanssin tulisi olla A: Mahdollisimman pieni B: Mahdollisimman suuri C: Ihan mitä tahansa D: Linjaotossa ei ole impedanssia 7 0 dbV tarkoittaa samaa kuin A: 0 V B: 1 V C: 0 dB D: 1 dB 8 100-wattisen vahvistimen tehomittarin näyttäessä lukemaa -20 dB antoteho on A: 1 W B: 2 W C: 10 W D: 20 W 9 Ylipäästösuodin A: suodattaa matalat taajuudet B: suodattaa korkeat taajuudet C: kaventaa diskantin suuntakuviota D: ylittää päästökaistan 10 Blu-ray 3D -levyillä käytettävä ruututyyppi on nimeltään A: Side-by-Side B: Packed frame C: 120 Hz D: Over/Under Osallistu lukijakyselyyn ja Hifimaailma voita BK Electronics Monolith-DF+ -subwoofer. HYVä OSTOS TESTIVOITTAJA Hifimaailma WWW.HIFIMAAILMA.FI/KYSELY TOIMITUKSEN VALINTA Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvomme 860 euron arvoisen BK Electronics Monolith-DF+ -subwooferin. Hifimaailma Hifimaailma TESTIMENESTYS ASIAKASPALVELU Tilaukset, osoitteenmuutokset ja tilausten peruutukset hoituvat helpoiten soittamalla suoraan asiakaspalveluumme. 12 kk määräaikaistilaus 64 euroa. Kustantajalla on oikeus käyttää ja luovuttaa tietoja suoramarkkinointitarkoituksiin, mikäli tilaaja ei sitä erikseen kiellä. 78 HIFIMAAILMA 8/2010. Lehteen ja sen internetsivuille lähetetyt palautteet, viestit ja mielipiteet voidaan toimituksen harkinnan mukaan julkaista lehdessä toimituksellisessa tarkoituksessa, ellei viestin tai mielipiteen kirjoittaja ole sitä erikseen kieltänyt. 12 kk kestotilaus 59 euroa. Kaikki tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin (lakko, tuotannolliset syyt, alihankkijoiden viivästykset, yms.) ilman vahingonkorvausvelvollisuutta. Hifimaailma SUOSITTELEMME VUOSIKERTA: 8 NUMEROA 6 kk tilausjakso sisältää 4 numeroa 12 kk tilausjakso sisältää 8 numeroa Hifimaailma HYVä HINTALAATUSUHdE YLEISTÄ ASIAA TEKSTISISÄLLÖSTÄ Hifimaailma on äänen- ja kuvantoiston erikoislehti, joka julkaisee sitoumuksetta kuva- ja tekstimateriaalia edustamaltaan aihealueelta. Hifimaailma ei takaa lehdessä julkaistujen artikkeleiden, rakennusselosteiden ja/tai ohjeiden täydellistä virheettömyyttä, mutta pyrkii saamaan ne mahdollisimman luotettaviksi. A: 0,2 V B: 0,6 V C: 1 V D: 1,2 V 4 Kun virtapiirissä jännite ja virta ovat samassa vaiheessa, on kuorma A: Olematon B: Induktiivinen C: Kapasitiivinen D: Resistiivinen 5 Kuinka pitkällä testisignaalin jaksolla hetkellinen vahvistinteho useimmiten ilmoitetaan. Uusi tilaus (määräaikainen tai kestotilaus, myös kestotilauksen uusi tilausjakso) voidaan kuluttajasuojalain (KSL 6:15) perusteella peruuttaa kuluitta 14 vuorokauden kuluessa tilausvahvistuksen ja/tai tilausta koskevan laskun vastaanottamisesta. Kestotilaus on tilaamistapa, jossa tilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, ja tilausmaksu laskutetaan määrätuin laskutusvälein (6 tai 12 kk) voimassa olevaan kestotilaushintaan, joka on aina edullisempi kuin vastaavan jakson pituisen määräaikaistilauksen hinta. Toimitettuja lehtiä ei tarvitse palauttaa. TIETOSUOJA Hifimaailma-lehden tilaajat ovat lehden julkaisijan ja kustantajan asiakasrekisterissä, ja tietoja voidaan käyttää asiakassuhteen normaaliin ylläpitoon ja hoitoon. Hifimaailman kirjoituksia ja kuvia ei saa käyttää eikä lainata, ei edes osittain, muutoin kuin lehden toimituksen ja/tai kustantajan luvalla. Peruutus astuu voimaan kahden viikon kuluessa ilmoituksen tekemisestä. Tilaus jatkuu pääsääntöisesti aikaisemmin maksetun tilausjakson loppuun. Tilaus laskutetaan tilauksen alkaessa ja aina uuden tilausjakson alussa. A: Red Book B: DLNA C: NFS D: UPNP 3 Mikä on digitaalisen S/PDIF-signaalin huippujännite koaksiaalikaapelissa. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista, kunnes tilaaja katkaisee, peruuttaa tai muuttaa tilauksen määräaikaiseksi. A: 1080i B: 720p C: FullHD D: WUXGA 2 Mikä termeistä ei liity musiikin verkkotoistoon. Palvelut ovat käytettävissänne myös internetissä www.hifimaailma.fi (kohdassa palvelut) tai voitte olla yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen tilaukset@hifimaailma.fi TILAUSHINNAT 2010 6 kk kestotilaus 31 euroa. Hifimaailma ei myöskään vastaa taloudellisesti julkaisemisensa artikkeleiden mahdollisten virheiden ja/ tai testitulosten aiheuttamista vahingoista
040 060 4711 myynti@modernaudio.fi www.modernaudio.fi. Teknologian ansiosta kaiutin kykenee luomaan pienistä elementeistä aidompaa, puhtaampaa ja ulottuvampaa bassoa kuin yksikään muu tämän kokoluokan kaiutin. " As manifested by the AT-1, H-PAS performs as advertised. AT-1 on ehdottomasti tutustumisen arvoinen uutuus! 2999 Topeliuksenkatu 7, Helsinki AVOINNA ti-pe: 11.00-18.00 la: 11.00-15.00 Muina aikoina sopimuksen mukaan / pari P. The modest towers gobsmacked me with unfettered output to at least 30 Hz - and by "unfettered", I mean flat or damned flat at 30 Hz, not -6 dB or -10 dB (or more) at 30 Hz. " Daniel Kumin; Sound and Vision Magazine, October 2010 Uusi ja parempi tapa toistaa bassoa AT-1 on high-end -luokan lattiakaiutin, joka hyödyntää valmistajan kehittämää uutta H-PAS (Hybrid Pressure Acceleration System) teknologiaa basson toistossa
ILMOITUSTILAN MYYNTI HIFIMARKKINOILLE: Yritykset voivat ilmoittaa Hifimarkkinoilla maksullisilla ilmoituksilla. Menutoiminnoille sekä äänenpe klo 1220, la klo 1019, su klo 1017 voimakkuus- ja kanavasäädöille omat kovat näppäimet. Väri on ruusupuu ja kaiuttimet 1. Hp. com Kaksi subwooferia. Vaasa. Virheetön, loistokuntoinen soitin. 276,75 /pari. Valmiiksi tingittynä 800 . Fri 12 noon8 pm, Sat 10 am7 Hae pois -hinta 45 ! Helsinki. 0445534455, jusisan@me.com Dali Helicon 300mk2 + Helicon stand MK2. 3320 . Erittäin tarkkasointiset ja kovakapasiteettiset Hifimaailman messuhuoneessa toisto ylettyi tälläisellä 15 hertsiin vaimentumattomana. 0405737720, j.kolistaja@gmail.com Dynaudio ContourS1.4 -kaiuttimet + Dynaudio Stand4 -jalustat. Puh. Lisäksi vielä Bose-Cubeille sopiva passiivisubbari. kevyt-matskulle mahtava peli. Vahvistin tarjoilee sävykästä, joskin myös hieman pehmeää soundia. 1900 noudettuna. Näillä kuuntelutunteja alle 100, joten tuskin sisäänajetut. Kiinnikkeiden ovh. Puh. Lämmintä ja läsnäolevaa soundia voi koekuulla Turussa. Kaikki nämä nyt "pakettiratkaisuna" 220 eurolla! Ja kaiutinkaapeleita kaupanpäälle! Helsinki. Ovh. 0505552787, juha.tolvanen@wippies. Laite tulee alkuperäisessä laatikossaan. Mitat noin: leveys 30cm, korkeus 57cm ja syvyys reilu 60cm, massaa 49 kg. Virheettömät. samu@saurama.net Magenta - a legend in the making "Erinomainen pikkukaiutin. Kestävä jaOPEN: pm, Sun 10 am5 pm tyylikäs alumiinirunko. 640R on erinomainen hintaluokassaan. 30 /kpl. Näyttö aktivoituu AVOINNA: kosketuksesta. Kaiuttimet uutena 3290 , alkuperäiset jalustat 1390 . Ohjaa kahdeksaa laitetta. Kaiuttimet sijaitsevat Helsingissä. Paketilla ovh kaiuttimet 2990 , jalustat 330 , yht. 0400577800, guiccii@gmail.com Myydään hopean värinen, uskollisesti palvellut Cambridge Audio 640R -AV-vahvistin laitteiden vaihdon myötä. Laadukkaat, pienet ja mustat kaiuttimet + Bosen UB-20-seinäkiinnikkeet (2 kpl). Jazz-, blues-, vokaalija tms. Puh. 0466-471144, airpersonality@gmail.com Bose Acoustimass Cube-kaiuttimet + subbari. Hinta 350 . Vahvistin on n. Kaiuttimet on kiinnitetty Dynaudion Stand4 -jalustoihin asiaankuuluvasti ruuvaamalla ja jalustat on täytetty puhallushiekalla, joten myydään pakettina. Ruovesi. Helsinki. Hinta 1000 per purkki, kahden ostajalle halvennusta. Alkuperäiset pakkaukset löytyy. Linkistä lisätietoa: http://www.tnt-audio.com/casse/ tempo3_e.html. Roudausjelppi mahdollista järkevän matkan päähän. 80-litrainen suljettu kotelo sisältää 4 kpl alkuperäisiä (kaikkein järeämoottorisimpia) Peerless XLS-10 -elementtejä ja 500-wattisen vahvistimen jakosuotimineen. omistajalla. Puh. + Kaukosäädin. Helsinki. Tarkempia tietoja linkistä sekä arvostelusta osoitteessa http://www.whathifi.com/Review/Cambridge-Audio-Azur-640R/. 0466-471144, airpersonality@gmail.com Audio Physic Tempo 3i, loistavat lattiakaiuttimet. Voit jättää ilmoituksen internet-sivujemme lomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen aineistot@hifimaailma.fi. 040 7706687, niko.aurala@gmail.com Myynnissä loistelias putkivahvistin, Yaqinin lippulaiva MS-300B SET, joka on viime aikoina jäänyt EL34- ja tripath-vahvistuksen varjoon. Ilmoitustilan myynti ja varaukset toimituksesta: HIFI-Mediat Oy, Olarinluoma 15, 02200 Espoo, puhelin 010 778 6401, faksi 010 778 6410, toimitus@hifimaailma.fi Ilmoitusaineistot toimituksen osoitteeseen tai sähköisessä muodossa aineistot@hifimaailma.fi KUTSU X INVITATION KUTSU X INVITATION XTZ.FI Tervetuloa XTZ Suomi verkkokauppaan Avoinna 24/7 6.7.11.2010 Myydään HELSINGIN MESSUKESKUS Helsinki Exhibition & Convention Centre www.hifiexpo.fi Uusi6.7.11.2010 8 ja käyttämätön One For All Kameleon -yleiskaukosäädin. Pakettiin mukaan vielä Soundcare SuperSpikes -tassut jalustoihin, www.soundcare.no. Subi on pitkälti kuin Amphion Impact 400, mutta neljän elementin ansiosta äänenpainereserviä on 6 dB lisää, ja särö ja kompressio ovat todella vähäisiä. Vahvistimessa 4 linjatuloa, varsin käyttökelpoinen 32 ohmin kuulokeliitäntä sekä kaukosäädin. 4x XLS-10 oli myös yleispätevin HM 6/2009:n isojen tee itse -subbarien artikkelissa http://www.hifimaailma.fi/ artikkelit.php?id=27. Puh. HIFI MAR K K I NAT NÄIN ILMOITAT HIFIMARKKINOILLA: Julkaisemme Hifimarkkinat-palstalla ilmaiseksi yksityishenkilöiden äänenja kuvantoistolaitteiden myynti- ja ostoilmoituksia. Erittäin vähän käytettyjen orggisputkien lisäksi mukaan tulee Billington Gold 300B -pääteputket, Sylvanian NOS 12AT7- ja 6SN7 -etuset sekä RCA:n NOS 5U4GB -tasuriputki. Helsinki. HELSINGINAVOINNA: MESSUKESKUS pe klo 1220, la & Convention Helsinki Exhibitionklo 1019, su klo 1017 Centre Sisäänrakennetun modeemin avulla kaukosääOPEN: timeen voi ladatapm, Sat 10 am7 pm, Sun 10tietokoneen uusimmat koodit am5 pm Fri 12 noon8 www.hifiexpo.fi kautta! Makrotoiminto mahdollistaa useamman komennon sarjan toteuttamisen kerralla, yhdellä napin painalluksella. Puh. Hinta 1090 . Reilusta painosta johtuen nouto/tuonti on fiksua, joskin alkuperäiset ja hyvät pakkausmateriaalit on tallella. Wolfson WM8740 24bit 192kHz Stereo multi-bit sigma delta DAC. Äänikuva on aivan valtava!" "Tämä korkean resoluution omaava ja helposti kuunneltava kaiutin soveltuu samanaikaisesti monenlaiselle musiikille ja elektroniikalle" Hifi & Musik 11/2010, Aurelia Magenta testi aurelia LOUDSPEAKERS mustat 2990,- viilut 3490,- www.seiren.fi info@aurelia.fi | tel. Kirkkonummi. Puh. 18 kk:n ikäinen ja täysin virheetön. Puh. Hinta 500 . Hintaa pudotettu, nyt yhdessä 2600 . 044 530 3935 | www.aurelia.fi 80 HIFIMAAILMA 8/2010. 0405198316, e0700676@puv.fi Arcam CD73. Väri on kirisikka ja kunto erinomainen. Kaikki oheiset ovat tallella, ja ulkoisesti se on moitteeton
Toimii moitteetta. Kouvola. Myydään sähköisten osien hinnalla. Magneettisuojattu. Hinta 2090 . Noutona onnistuu. Puh. Audio Pro Evidence E.2 -keskikaiutin. 620 /asiallinen tarjous. Puh. Mitat 141x26,7x31,8 cm. Kirsikka on väriltään. · Väri musta Kaiuttimet ja vahvistin myös erikseen, katso tarjoushinnat Hifikulman sivulta www.hifikulma.fi FORSSA: Kartanonkatu 18 · 30100 FORSSA 03-4355 150 · Avoinna Ma-Pe 1017.30, La 1014 SALO: Turuntie 26 · 24240 SALO 02-733 8888 · Avoinna Ma-Pe 1017.30, La 1014 HIFIMAAILMA 8/2010 81. Hinta 650 . Kaikki alkuperäistarvikkeet laatikkoa myöten tallessa. Koko soitin levykelkkaa myöten on erittäin järeästi toteutettu. puh. Ikää 1v ja 5kk ja kunnoltaan uudenveroinen. puh. Vajaa vuoden vanhat. Mukaan vielä kaukosäädin (erikseen ostettava malli). Helsinki. Tarjoa. Reilun vuoden vanha eli takuuta jäjellä. 040-5549420, sami.hirvikoski@gmail.com Naim CD-5i-2 -CD-soitin. 800 parihintaan. Elementit hyvässä kunnossa. Stereophilen arvostelu mittaustuloksineen www.stereophile.com/integratedamps/620/ index.html. Tampere. Hinta 280 . Kotelo MLTL31-mitoituksella. Hp. Hifi-lehden pitkäaikainen referenssisoitin (tämä lienee riittävä arvio kertomaan soittimen laadusta). Puh. Puh. Taajuusvaste 42-35000 Hz, impedanssi 8 ohm, jakotaajuus 3000 Hz, herkkyys 90 dB. 050 5591678, arto.piispa@helen.fi Ostetaan NAD 7020/7030/7060/7080 -viritinvahvistin. Ollut vähäisessä käytössä. Oulu. Kuunneltavana Helsingissä, vain nouto. Puh. Laite on väriltään musta ja kunnoltaan moitteeton. max.osterman@helsinki.fi www.hifikulma.fi Harman/kardon HK 3490 · · · · Viritinvahvistin RDS viritin Teho: 2 x 120 W 8 ohm., Liitännät: 7 Audio in, phono MM, pre out/main in, 2 x pre out sub, kuulokeliitäntä, digital audio in 1 x opt / 1 x coax, DMP liitäntä 890,(sh. Matkahuolto ja Posti kuljettaa tarvittaessa. Hinta 140 . calibuster@gmail.com Creek 5350 tai Creek Destiny integroitu vahvistin. 900 . Hinta 620 Puh. Subbari BK XLS200 Mk2, uutta vastaava, tammen värinen. Verkossa, ja toisen pöntön alareunassa olevat nirhaumat näkyvät kuvissa, muuten uutta vastaavassa kunnossa. Lisätietoja, kuvia ja speksejä löytyy täältä: www.simaudio.com/mooni5.htm. Kunnossa olevana. Suodin Graditechin komponenteista ja Jim Griffin Jordan/ AC Mini-monitor -speksien mukaan. Hp. Hyväkuntoiset ja ison äänen omaavat kaiuttimet. Painoa tällä soittimella on yli 15 kg, Soittimessa ei ole kolhuja eikä naarmuja, vaan kokonaisuus kaukosäädintä myöten on erittäin siistikuntoinen. 0400-793301, timo.ketola@ovi.com Hifi D-07 -kaiuttimet. Helsinki. Alkuperäiset pakkaukset löytyvät ja osaan ne niihin myös pakata. Levykelkan mukana tuleva levypaino varmistaa koko soittimen äänenlaadun ja laadukkuuden. Hinta 600 . http:// hifitalo.fi/cat/product_details.php?p=1486. Hinta 2500 . Viilutetut MDF-kotelot. 0415608522, puuhapete72@hotmail.com Visaton Vox 200 rakennussarja (2kpl). Hinta 300 . Samaa mallia myydään edelleen n. Hinta 950 . Soitin sijaitsee Tuusulassa. tiiikeri@hotmail.com Simaudio Moon i-5 integroitu vahvistin. Puh. 1199,-) HK 3490 + JBL ES 80 TARJOUS JBL ES80 · 4-tie bassorefleksi lattiakaiutin · 2x6" bassoelementti, 4" keskiääni, 19mm diskantti · Toistovaste 45Hz-40kHz, 8 ohm., herkkyys 90dB. Helsinki. 050-5971182 Gradient Revolution -kaiutinpari kirsikkaviimeistelyllä. juha@swingmakers.fi DIY kaiuttimet Jordan JS92X_Aurum Cantus G2Si. Kaiutin Oulussa. Uuden hinta oli noin 4400 euroa ja kaukosäädin 190 euroa (korvannut malli i-5.3 on hinnaltaan 4800 euroa ilman kaukosäädintä). 0505663005, saul.pomell (at) hotmail.com Erittäin siistikuntoinen shampanjanvärinen Sony CDP-XA50ES -CD-soitin. En ala postissa lähettää. 040-681754, timo.siren@elisanet.fi Martin Logan Aerius. Lappeenranta. Hinta 50 . jari.kallinkoski@mail.suomi.net Olavi Räsänen 260hi kaiutinpari (HIFI-lehden testivoittaja 4-5/1999). Uudethan maksavat kai 3990 jos sattuu saamaan jostakin. Kokkola. Ostettu 2003. 040-5486697, jarmohyv@suomi24.fi B&W CM1 -kaiuttimet, väri mielellään musta, mutta muitakin saa tarjota! Jalustoja en tarvitse. äneltään loistava - transistorin voimaa ja putkimaista sävykkyyttä samassa paketissa. Mikkeli. 045 6506071, tripee@luukku.com Analysis Plus Oval 12 - kaiutinkaapelit banaaniliittimillä, pituus noin 2 m/kpl. 2-tie bassorefleksi, 1î super diskantti, 2 x 4 1/2î basso. Lahti
1 . Maahantuotavista malleista toisiksi pienin uusiutui juuri, ja MG1.7 on jo saanut maailmalla paljon hehkutusta. Vertailussa yhden laatikon kotiteatterit. Itse 2x500-wattisen vahvistimen lisänä voi olla kolmekin akkuvirtalähdettä. Kuvakoko riittää siis vaikka pienempään teatterihuoneeseenkin, miten kuvanlaatu? Hifivisan oikeat vastaukset: 1A, 2A, 3B, 4D, 5B, 6B, 7B, 8A, 9A, 10B Tilaa Hifimaailma helposti netistä: www.hifimaailma.fi 82 HIFIMAAILMA 8/2010. TU LO S S A S EU RAAVASS A NU MER OSS A HIFImaailma 1 / 2 0 11 I L M ES T YY 1 4. Kuvalähde ja viritinvahvistin samoissa kuorissa on helppo tapa toteuttaa kotiteatteri, oli se sitten kaksi- tai monikanavainen. ASR Emitter II on integroitu vahvistin neljässä laatikossa. Philipsin 58-tuumainen Cinema 21:9 -televisio tarjoaa lähes puolitoista metriä leveän kuvan. Amerikkalainen Magnepan ei tuo uusia malleja markkinoille joka vuosi
Hyvällä kotiakustiikalla parannetaan asuintilojen viihtyisyyttä ja toimivuutta. Hyvin suunnitellulla kotiakustiikalla saadaan myös nykyaikaisten äänentoisto- ja kotiteatterilaitteiden ominaisuudet hyödynnettyä. Lisätietoja kodiakustiikan toteutuksesta saat osoitteesta kotiakustiikka.fi.. Tilojen kaikuisuus pienenee ja äänen kulkeutuminen huonetilasta toiseen vähenee merkittävästi. Hyvä ja nautit viihteestä myös kotona akustiikka Varmista täydellinen viihdenautinto
10008 6 414881 873440 187344-10-08 PAL.VKO 2011-03