Hifimaailma 8/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

HIFImaailma 8/2012 8,90 OPI KUUNTELEMAAN osa 1: Ääni ja kuulo LAADUKKAANÄÄNENJAKUVANERIKOISLEHTI Jalustakaiuttimet Kyvykäs AV-keskus Denon AVR-3313 VERTAILUSSA 600-700 euron ESITTELYSSÄ: EISA AWARDS 2012-2013 Palkittu stereosetti Cambridge Audio Azur 851C ja 851A LISÄKSI TESTISSÄ: Sony KDL-55HX855 -televisio · Sony STR-DN1030 -av-viritinvahvistin · AudioLab 8200CDQ -cd-soitin/dac/esivahvistin · System Audio Mantra 60 -lattiakaiuttimet · KOKEILUSSA: AKG K550 -kuulokkeet · Elipson BS50 Tribute -design-kaiuttimet · Marten Django XL -huippukaiuttimet · Audio Exklusiv P3.1 -elektrostaatit · Denon AH-D7100 -huippukuulokkeet · MicW-mittausmikrofoni · MUUTA: IFA 2012 -messuraportti, Hifistin levyvaliot...
puh: 010 321 3220. Esillä ja kuuneltavissa : Active-sarja Cinema-sarja 60-sarja 180-sarja 240-sarja 240-Black Edition 300-sarja 500-sarja (lippulaivamalli FS 509 VX-JET kuuneltavissa sopimuksen mukaan) Nyt kuunneltavissa myös uusi ja upea AM180 Mareksound Oy Valimotie 2 00380 HKI www.mareks. Tiesitkö että Mareksoundilta löydät maan kattavimman kaiutinvalikoiman? Tervetuloa tutustumaan uuteen myymälään sekä kuuntelemaan ELAC -mallistoa. info@mareks
analyyttinen kuuntelu oli jopa hankalaa musiikin viedessä mukanaan." Juuri näin hyvän kaiuttimen tunnistaa: musiikki vie mukanaan. KUUNTELUARVOSTELU: Kuuntelut tehdään pääsääntöisesti kahdella ja vertailutesteissa sokkokuunteluna 4-6 kuuntelijalla, jotka kukin kuuntelevat ja pisteyttävät tuotteet erikseen. Jatkossa paneudumme itse kuuntelun opetteluun. Avustajat: Juhani Ahonen, Jussi Arvio, Jaakko Eräpuu, Riku Hakala, Jussi Hermunen, Markku Halme, Jukka Halttunen, Matti Hermunen, Masi Hukari, Mika Kankainen, Onni Kauppinen, Matti Komulainen, Mikael Nederström, Jukka Piispa, Pirkka Ruishalme, Pekka Tuomela, Heikki Valsta, Ben Varon ULKOASU: DDM Group Oy ILMOITUSMYYNTI: Pop Media Oy, Puhelin: 010 778 6405 ilmoitusmyynti@hifimaailma.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Puhelin: 010 778 6400, Faksi: (03) 424 653 41 Sähköposti: tilaukset@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi VUOSIKERTA: 10 NUMEROA (9 lehteä) JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Hifi-Mediat Oy Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki Puhelin: 010 778 6401, Faksi 010 778 6410 CD elää Kun seuraa alaa ja sen tarjontaa, tulee helposti siihen käsitykseen, ettei kukaan enää kuuntele cd-levyjä. Musiikki ostetaan pääasiassa verkosta. Rahan lisääminen korreloi entistä vähemmän suhteessa äänenlaatuun, mutta näin on toki muissakin tuotteissa. Muista, että HifiExpo lähestyy (2.4. Erot ovat pienentyneet jopa hintaluokkien välillä. Syysterveisin, PAINOPAIKKA ISSN 1796-6507 Hifimaailma on arvostetun European Imaging and Sound Association (EISA) -järjestön jäsen. Ja onhan kaiuttimissa muitakin arvoja kuin äänenlaatu. Pisteasteikko on 0-10. Yhtä totta on, että ihmiset kuitenkin omistavat valtavan määrän cd-levyjä ja haluavat myös kuunnella niitä. Aloitamme juttusarjan, jossa kerromme aluksi äänen ja kuulon perusteista. Niin tai näin, on ilahduttavaa, että kohtuuinvestoinnilla pääsee nauttimaan todella hyvästä äänestä ja ennen kaikkea itse musiikista. PÄÄ K I R J O I T U S TOIMITUS Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki Puhelin: 010 778 6401, Faksi 010 778 6410 Sähköposti: toimitus@hifimaailma.fi Internet: www.hifimaailma.fi Päätoimittaja Teppo HirviKunnas teppo.hirvikunnas@hifimaailma.fi P. Seuraavassa numerossa on mm. Kuuntelun kokonaisarvona muodostuu kuuntelijoiden antamien pisteiden keskiarvosta. Ihan kuin ketään ei kiinnostaisi millaisella soittimella cd-levyjä kuunnellaan. Nykyään kaiuttimien väliset erot ovat paljon pienemmät, ainakin jos puhutaan valtamerkeistä. Hifimaailma kuuluu EISAn audio/kotiteatteri -paneeliin. Hifimaailma Hifimaailma HYVä OSTOS Teppo Hirvikunnas PS. Yksittäislaitetesteissä SUOSITTELEMMEmaininnan voi saada erittäin hyväksi (5 tai 4 tähden arvoiseksi) todettu tai esimerkiksi erittäin hyvän hinta/ laatusuhteen omaava tuote. Tähdet kuvaavat laatutasoa seuraavasti: Ehdotonta huippuluokkaa Kiitettävä (korkeatasoinen tuote) Hyvä (hyvä tuote, mutta varauksin) Tyydyttävä (keskitasoinen suorituskyky) Välttävä (suorituskyky selvästi alle keskitason) Ei suositella Hifimaailma Hifimaailma Vertailutesteissä SUOSITTELEMME-maininnan voi saada myös HYVä tuote,HINTALAATUSUHdE joka ei yllä kokonaispisteissä testivoittajaksi, mutta ansaitsee silti erityismaininnan tasaväkisen pistetilanteen tai muun erityispiirteen johdosta, esimerkiksi hinta/laatusuhde on poikkeuksellisen hyvä tai tuotteessa on muuta SUOSITTELEMME huomionarvoista. Hifimaailma Hifimaailma HYVä HINTALAATUSUHdE HIFIMAAILMA 8/2012 3. 010 778 6404 HIFImaailma Hyvän äänen tunnistaa Joskus menneinä vuosina kaiuttimien välillä oli suuriakin äänellisiä eroja. Siksi on outoa, ettei cd-soittimiin tunnuta enää panostettavan. katsaus messujen antiin. Hifimaailma Hifimaailma Hifimaailma Hifimaailma HYVä OSTOS TESTIVOITTAJA HIFIMAAILMAN ARVOSTELUSTA PISTEET: Vertailutesteissä tuotteet arvostellaan ja pisteytetään eri tuoteryhmille määritellyillä osa-alueilla (mittaukset, ominaisuudet, käyttö, äänen- ja kuvanlaatu, jne.). Pisteasteikko on 0-10. 010 778 6401 Toimituspäällikkö Mauri Eronen mauri.eronen@hifimaailma.fi P. Kuten eräs tämän lehden kaiuttimien kuuntelutestiin osallistujista asian tiivisti: "... marraskuuta). Painotukset on mainittu testien pistetaulukoissa. Kokonaispisteet muodostuvat osa-alueiden painotetusta keskiarvosta. Joillain merkeillä oli selvästi oma soundinsa, josta joko piti tai sitten ei. Totta varmaan, että cd-levyjen myynti on laskenut voimakkaasti. Koska numeerinen arvosana kuvaa vain yleisvaikutelmaa äänen laadusta, tulee myös kuuntelun kirjalliseen arvioon kiinnittää erityistä huomiota. TOIMITUKSEN VALINTA Hifimaailma Hifimaailma TESTIVOITTAJA TESTIMENESTYS Hifimaailma Hifimaailma TOIMITUKSEN VALINTA SUOSITTELEMME TESTIMENESTYS TESTIVOITTAJA-maininnan saa pääsääntöisesti vertailutestin parhaat kokonaispisteet tai tasapistetilanteessa äänenlaadultaan parempi ja/tai edullisempi tuote. Kuuntelemista voi myös opetella, eikä se ole edes vaikeaa. Kaikille osa-alueelle on tarkat kriteerit pisteiden muodostumisesta
58 Denon AVR-3313 -av-viritinvahvistin Denonin uusimman sukupolven kehittynein kotiteatterivahvistin on ulkoa hillitty, mutta sisältä rikas. Ääneltään se kuitenkin ilahduttaa. 4 HIFIMAAILMA 8/2012. 76 Sony STR-DN1030 -av-viritinvahvistin Sonyn av-viritinvahvistin kytkeytyy langattomasti verkkoon. Sen käyttölogiikka poikkeaa merkittävästi muista japanilaisista, ja softassa on kankeuksia. Testasimme uusien jalustamallien laatua hieman perustasoa kalliimmassa hintaluokassa. H IFIMA A ILMA 8 /2 0 1 2 LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN ERIKOISLEHTI 16 System Audio Mantra 60 -kaiutin System Audion kaiuttimet edustavat skandinaavista pelkistettyä muotoilua ehkä tyypillisimmillään. Reunaledeillä saadaan aikaan laadukas kuva, vaikka joitakin tuttuja kompastuskiviä on. Siinä on ensimmäisenä kolme hdmi-lähtöä, joista yhden voi ottaa käyttöön monihuonejärjestelmässä. 62 Sony KDL-55HX855 -televisio Sonyn viimeisin laitesukupolvi tuottaa siistimpää 3d-kuvaa ja lisää toki läjän nettiominaisuuksia. TÄ S S Ä N U MERO SS A HIFImaailma 8/2012 8,90 OPI KUUNTELEMAAN osa 1: Ääni ja kuulo LAADUKKAANÄÄNENJAKUVANERIKOISLEHTI Jalustakaiuttimet Kyvykäs AV-keskus Denon AVR-3313 VERTAILUSSA 600-700 euron HIFImaailma VERTAILUT 44 Jalustakaiuttimet 550700 euroa Kaiuttimen vaihtaminen on edelleen tehokas tapa päivittää ääntä. Suotimia ja säätöjä löytyy joka lähtöön, joten eheästi soiva laite istuu monenmoiseen settiin. Ulkokuoren takana on ajatus äänestä, joka välittää musiikkia innostavasti. ESITTELYSSÄ: EISA AWARDS 2012-2013 Palkittu stereosetti Cambridge Audio Azur 851C ja 851A LISÄKSI TESTISSÄ: Sony KDL-55HX855 -televisio · Sony STR-DN1030 -av-viritinvahvistin · AudioLab 8200CDQ -cd-soitin/dac/esivahvistin · System Audio Mantra 60 -lattiakaiuttimet · KOKEILUSSA: AKG K550 -kuulokkeet · Elipson BS50 Tribute -design-kaiuttimet · Marten Django XL -huippukaiuttimet · Audio Exklusiv P3.1 -elektrostaatit · Denon AH-D7100 -huippukuulokkeet · MicW-mittausmikrofoni · MUUTA: IFA 2012 -messuraportti, Hifistin levyvaliot... T ESTIT 18 Audiolab 8200CDQ -cd-soitin/dac/ etuvahvistin Audiolab on ympännyt 8200CDQ v12:een kaiken oleellisen
Uutta kaksikanavaa esittelivät niin Sony, Pioneer kuin Yamaha. Sitä ei saanut kokonaan pois edes Meridianin huonekorjauksella. uhti hinta on ollut tunnusomaista Martenin kaiuttimille arvostetun äänenlaadun ohella. NÄIN HINTAA ON SAATU REILUSTI EDULLISEMMAKSI, MUTTA MITEN KÄY ÄÄNENLAADUN? Yhdet johdot eikä muuta. Se rysäytti Jethro Tullin Heavy Horsesin äänityksen ongelmat tiskille kiusallisen selvästi. Van den Hulin liittimien yläpuolella on kolmeportainen basson tasonsäädin. Superkallis timanttidiskantti on vaihtunut Accutonin keraamiseen elementtiin ja keraaminen Accuton-keskiäänielementti pienempään vastaavaan. Coltrane-sarjan alapuolelle tehtiin Heritage-mallisto, jossa ajatuksena on tarjota lähes sama äänenlaatu, mutta merkittävästi edullisemmin. Ominaisuuksissakaan ei ole säästelty. 38 Denon AH-D7100 -kuulokkeet Denonin lippulaivakuulokkeet nostavat minkä tahansa soittimen äänen uudelle tasolle, vaikka tilavaikutelmassa olisi vielä pientä hiomista. 85 Levyarvostelut Arvioita uutuuslevyistä. Vähän yli 120-senttisen kaiuttimen olemusta pehmentää sen kulmien pyöristäminen. Sisäinen johdotus on Jorma Designin numero kolmosta, jota valmistaja suosittelee myös kaiutinjohdoiksi. 22 EISA Awards 20122013 50 eurooppalaisesta lehdestä koostuva raati valitsee joka vuosi parhaat audio-, video- ja kamera-alan tuotteet. 87 Blu-ray-arvostelut Blu-ray-elokuvia koekatseltuna. Matti elää kokeiltavien laitteiden kanssa useampia viikkoja tai kuukausia, ja jokapäiväinen käyttökokemus sekä äänen luonnehdinta saavatkin tavallista enemmän painoa tekstissä. M A R TE N D J A N G O X L Mahtuu seuraan DJANGO XL:SSÄ KÄYTETÄÄN EDULLISEMPIA KOMPONENTTEJA JA KEVYEMPIÄ TEKNISIÄ RATKAISUJA KUIN SAMAN VALMISTAJAN ÄÄRIYLÄPÄÄN MALLEISSA. Diskanttipäässä ei kuitenkaan ole riipivyyttä, vaan sen erottelukyky on hyvä. Siitä huolimatta, että taajuusbalanssissa oli parannettavaa. 98 Tulossa Seuraavassa numerossa... HIFIMAAILMA 8/2012 5. Django suositellaan suunnattavaksi kuuntelijaan päin ja kokeilemaan myös kallistusta. Käyttöohje sanoo tylysti, ettei edes kaiuttimien sijoitusta pidä yrittää ennen kuin mukana tulevalla cd-levyllä olevaa sisäänajoa nopeuttavaa signaalia on toistettu 24 tuntia. 82 Hifimaailman levyvaliot Poimintoja laadukkaista uutuuslevyistä. Parhaassa iskussa kaiutin on 200 tunnin jälkeen. Refleksiputket avautuvat kaiuttimen pohjaan, ehkä helpottaen sovitusta huoneeseen. Kallistusta pystyy muuttamaan jonkin verran säätämällä pohjaan kiinnitettyjen tassujen korkeutta. Ehkä vakaa selkeys myös auttoi kaiutinta kuulostamaan rivakkakulkuiselta. Nyt siitä on saatu uusi päivitys, joka koskettaa edelleen. K O K EILUT 15 AKG K550 -kuulokkeet Itävallassa pitkälti suunnittelutyönsä tekevän AKG:n hifikuulokkeiden toiseksi kallein malli sijoittuu vaativan kuuntelijan tiukasti tarkkailemaan 200300 euron hintaluokkaan. Tästä huolimatta se avasi levyn moninaisuuden, upeat sovitukset, yksittäisten muusikoiden panokset ja näistä syntyvän kerroksisuuden; samalla kaiken läpinäkyvästi ja kuuntelijaystävällisesti. 88 Elipson BS50 Tribute -kaiuttimet Pallon muotoinen, heijastavalla linssillä varustettu Elipson BS 50 säväytti ensimmäisen kerran liki 60 vuotta sitten. Se muodostaa hievahtamattoman alustan esiintyjille. Värivaihtoehdot ovat pianomusta ja harmaa. Keskibasso korostui lähes kaikilla äänitteillä, enkä saanut sitä huonekorjauksellakaan kuriin. Tämäkään ei mahdu jokaisen kuuntelijan kukkaroon, siksi synnytettiin Django XL. Aivan kuuntelun alussa tuli kirjoitettua näin: "Alustava vaikutelma Djangosta on var- RAPORTIT 9 IFA 2012 -messut Saksan kuluttajaelektroniikan mammuttimessujen päänäyttämöllä olivat jälleen televisiot, mutta idän valmistajat eivät ole unohtaneet tavallisia hifiharrastajia. Keskialue oli jonkin verran kaksijakoinen; toisaalta miellyttävän avara ja laaja, toisaalta varsinkin rytmimusiikilla se tuppasi menemään tukkoon. Varsinkin ylemmän diskantin epäpuhtaudet tai säröt saavat Djangolta kyytiä. HifiHuoneen Ari Niemi kehotti suuntaamaan ne suunnilleen olkapään ohi, mikä osoittautui toimivaksi. Ehkä näistä toisessa ääripäässä olivat David Lindleyn -80-luvun alkupuolella tekemät El Rayo ja Very Greasy -albumit, toisessa laidassa vaikkapa Kubelikin Dvorak-tulkinta, Mahlerin Das Lied von der Erde ja siinä välissä Scandinavian Music Group, Lester Bowie Brass Fantasy, Jan Garbarek, Leevi and the Leavings tai Daniel Lanois. Kokeilimme P3.1-kaiutinparia EARtransistori- ja putkivahvistuksella ja löysimme äänentoiston laadukkuuden lähteille. 69 Sillä korvalla: Audio Exklusiv + EAR Saksalainen Audio Exklusiv on ehtinyt valmistaa sähköstaattisia paneelikaiuttimia jo lähes kolme vuosikymmentä. Esittelyssä tuoreimmat palkinnonsaajat. 66 HIFIMAAILMA 8/2012 67 92 Cambridge Audio Azur 851C ja 851A Brittivalmistajan kaikkien aikojen paras stereolaitekaksikko. Siitä huolimatta 80100 Hz alueelle jäi korostusta, joka joillain materiaaleilla kuului ylemmän basson raskautena. Kun basso nostettiin 0-tasoon, lämmön tuntu lisääntyi, mutta kääntöpuolena alapään toistosta putosi hieman läpinäkyvyyttä. NOSTAL G ISTA HIFIÄ 80 Connoisseur BD 2/A -levysoitin Kulttikapineen aseman saavuttanut Connoisseur-levysoitin toimi 1970-luvulla monen musiikinystävän ponnahduslautana hifiharrastukseen. TIETOA J A TAITOA 72 Opi kuuntelemaan: osa 1 Aloitamme kuulemista käsittelevän juttusarjan äänen ja kuulemisen perusteilla. TARKKA MUTTA EI TOLKUTON Dynamiikasta ja alas ulottuvasta toistosta huolehtii kolme Peerlessin 9 tuuman bassoelementtiä. TOISAALTA JA TOISAALTA Keskialueen toistossa oli toisaalta miellyttävää rehevyyttä, joka ei kuitenkaan tarkoittanut värittyneisyyttä tai korostuksia. Kotelo on kuitulevyä ja vaimennettu sisältä ristituilla. Jos joku muu laatukaiutin on tarkkuudestaan huolimatta pystynyt tavalla tai toisella sivuuttamaan äänityksen ongelmakohdat, niin Django ei sitä tee. Takana on Wbt:n liittimien ohella kolmeasentoinen yhden desibelin portain toimiva basson tasonsäätö. Bassosäätö oli lähes koko ajan -1 dB asennossa. Kun basson tasonsäätö oli miinuksella, Djangon yleissävyyn saattoi hiipiä pieniä viileyden alkuja, tai ehkä enemmänkin lämmön vähäisyyttä. Vakaus on sen vahvuus. Hieman taaksepäin nojaava kotelo tasaa elementtien magneettien etäisyyseroja. Ylempi alue oli kontrollissa ja varsin sävyisä, tosin helinää ja helskettä olisi välillä saanut olla kehässä enemmän. Mutta tuote on edelleen kunnianhimoinen. T sin vakaa ja selkeä. Joidenkin tahojen kuuluttamasta temposta ei ollut puutetta, silloin kuin muusikoilta sitä sattui löytymään." Pitemmän päälle käsitykset Djangosta monipuolistuivat, mutta ensivaikutelma ei murentunut. H ERM U S E T: K O K E I L U SSA n TEKSTI: MATTI HERMUNEN n KUVAT: MAURI ERONEN Matti Hermunen on varttunut, pitkän linjan highend-harrastaja ja pitkäaikainen hifijournaalien vakioavustaja. Kaksi yhdeksäntuumaista keraamista bassoa on korvattu kolmella norjalaisen Seasin kanssa kehitetyllä 8 tuuman alumiinielementillä. SILMÄYSTÄVÄLLINEN Django XL on kolmitiekaiutin ja toimii bassorefleksiperiaatteella. Vastinetta euroille tarjoavat keraamiset tai timantista tehdyt elementit, kennorakenteiset hiilikuidusta ja massiivipuusta rakennetut kotelot sekä huippuluokan komponentit jakosuotimessa. Tyylikkäiden kuorien alla on hienoa tekniikkaa ja sävykästä ääntä. Djangot oli onneksi ajettu sisään. 66 Hermuset: Marten Django XL Django XL:ssä käytetään edullisempia komponentteja ja kevyempiä teknisiä ratkaisuja kuin saman valmistajan ääriyläpään malleissa. Näin hintaa on saatu reilusti edullisemmaksi, mutta miten käy äänenlaadun. Sopivaa kulmaa ei kerrota, vaan kehotetaan hakemaan omiin tarpeisiin sopivin asento. Älypuhelimeen tai tablettiin yhdistettynä mittasetti kulkee aina helposti mukana. VAKIOT 3 Pääkirjoitus 6 Uutiset Uusia tuotteita ja hifialan uutisia. Nimikkopalstallaan hän testaa intohimonsa kohteena olevia, arvostettuja ja usein hinnakkaita tuotteita. Siinä on tingitty edelleen jonkin verran jakosuotimen, elementtien ja kotelon materiaaleista sekä rakenteiden järeydestä. Esimerkiksi Coltrane 2:n saa 75 000 eurolla, ja sen yläpuolelle asettuvat vielä Momento ja Supreme. 40 MicW i436 -mittamikrofoni Pienikokoinen ja tarkka mikrofoni on monella tapaa hyödyllinen. Sen avulla harrastaja optimoi helposti kaiuttimien paikan huoneessa, ja subwooferin vaihesäätö onnistuu arvailematta. Kuuntelun edetessä tuli esiin Djangon toinen vahvuus, sen äänen yhtenäisyys. Mitä se yhtenäisyys sitten on, jos ääni ei ollut aina balanssissa. Tosin ei näin iso laatikko häviä silmistä millään, mutta kieltämättä pyöristykset tekevät yleisvaikutelmasta sopuisamman. Toisaalta keskialue ja osin diskantti ovat hieman pidättyväiset. Pienen siirtelyn ja mittausten jälkeen Django asettui lähes samaan paikkaan kuin useimmat muutkin kokeillut kaiuttimet, eli takaseinään etäisyyttä noin kaksi metriä, lähimpään sivuseinään reilu metri ja kuuntelijaan 3,5 metriä. Esimerkkinä Bird, jonka saa 27 000 eurolla. Yksinkertaisesti sitä, että esitys toistui kokonaisuutena, ja sen luonne välittyi vaivattomasti ja hyvin erityyppisellä musiikilla. Louis Sclavisin Chinalla lyömäsoittimet jäivät Sclavisin klarinetin taakse, samoin Richard Straussin Neljän viimeisen laulun Abendrotin HIFIMAAILMA 8/2012 Esitteiden mukaan Martenin tavoitteena on tuottaa normaalihuoneessa mahdollisimman hyvin elävää esitystilannetta vastaava, avoin, nopea, dynaaminen ja puhdas ääni. 97 Hifimarkkinat Markkinapaikka yksityisille ja yrityksille
Vaikkakin kaikille B&W ei välttämättä sano paljon paljoakaan. Kaiuttimet voitti Kari Sundell Turusta. 200 euron sijoituksella saat merkkituotteen, jonka viimeistely on korkeatasoinen ja brändiarvo hyvä. Laitteessa on 2-tie kaiuttimet ja myös sisäänrakennettu subwoofer, Laitteen suositushinta on 749 . Valmistajan mukaan tällä saavutetaan rikkaampi ja harmonisempi ääni niin Samsung AllShare, ja Applen AirPlay laitteista sekä Bluetooth-yhteydellä. Onko ääni hintansa väärtti. Siinä ihmettelemistä. Muiden tuotteiden seuratessa pian perässä. Sen laadukkaat piirit kalibroivat äänen ja äänenvoimakkuuden asetuksia ja antavat näin särötöntä lisätehoa bassotoistoon ja äänenvoimakkuuteen. Onneksi olkoon! Numeron 7/2012 ylivoimaisesti pidetyin juttu oli juuri Gradient 5.0 -kaiuttimien testi. Lisäksi kolmennen osapuolen toimijoille ja ohjelmistotuottajille ehdoton maksimiraja latenssille (mikä ja koska on epäselvää). Myös Panasonicin televisiotesti ja yllättäen Focal Spritit One -kuulokkeiden kokeilu saivat runsaasti positiivisia mainintoja. AV-viritinvahvistimien vertailu, ja DSPeaker Anti-Mode huonekorjaimen testi. Testiosastolla oli laaja repertuaari erikoisia ja eksoottisiakin kaiuttimia: Tannoy Kensington ja Audiograph Mini, JBL Array sekä Yamaha Soavo-1. Tässä lyhyesti tärkeimpiä uudistuksia: Äänen latenssi-viive on saatava pienemmäksi, tavoitteena alle 10 ms. Sisäänrakennetun WiFi-tekniikan avulla voit myös hallita laitteita kaikkialla kotonasi ja voit myös käyttää ja toistaa musiikkia telakoimatta laitetta kaiuttimeen. Lisäksi käyttöjärjestelmään uudistuksia: USB audiolaite tuki, monikanavaäänen tuki (myös HDMI:n kautta), äänitystoimintoja jne. Suositushinta on 349 euroa Lisätietoa: www.philips.fi Hifimaailma 5 vuotta sitten Vuoden 2007 syksyllä lehdessä oli opastava juttu television valinnasta. Tee-se-itse-osastolla Rythmik Audio -servosubwoofer vastasi kysymykseen "voiko alle tuhannella eurolla saada hyvältä kuulostavan, signaalin takaisinkytkentää hyväksi käyttävän subwooferin?" Lukijakysely 7/2012 Hifimaailman numeron 7/2012 lukijakyselyyn vastanneiden kesken arvottiin 1300 euron arvoiset Gradient 5.0 huippukaiuttimet. Lisätietoja: www.bwgroup.fi www.hifimaailma.fi/kysely. Aihe on edelleen ajankohtainen, sillä tuotteet vilisevät termejä ja ominaisuuksia, joita harva ymmärtää. Muita pidettyjä juttuja olivat mm. Tunnettu tai ei, P3 kuulokkeet ovat hienot ja teknisesti niiden pitäisi tarjoa korkealuokkaista ääntä. Saiko halvemmalla paremmat. Kokeiltavana oli myös harvinaista herkkua,: Burmester Rondo 051 ja Rondo 052 cd-soitin ja integroitu vahvistin. Kanavien liukusäätimillä voit vaihtaa ja miksata kahden iPodin/ iPhonen välillä. Samoin mikä tulee olemaan Windows 8 kanta audiotoiston laatuun. Kaiutintelakka putkilla Samsungin WiFi DA-E751 -kaiutintelakka käyttää etuasteessa tyhjiöputkia. Niin ja luonnollisesti FM-radio. TUOTEUUTISET n KOONNEET: TEPPO HIRVIKUNNAS JA HARRI KATAS Oikaisut Tähän lehteen luvatut SVS PB13-Ultra DSP ja Ken Kreisel DXD-12012 aktiivisubwoofereiden testit jouduttiin jättämään pois, niiden maahantuonnin (Marek Sound) loppuessa yllättäen. Aikaisemmin uusien käyttäjien oli mahdotonta kirjautua palvelun käyttäjiksi ilman Facebook-kirjautumista. Osallistu seuraavaan kyselyyn osoitteessa Designkuulokkeet edullisemmin Jos haluat erottua rahvaasta, mutta budjetti on rajallinen, saattaa B&W P3 kuulokkeet olla ratkaisu. Bluetoothissa versio 3.0 ja apt-X-kodekki. Tällä hetkellä tämä toteutunee ainoastaan Samsung Galaxy Nexus tablettilaitteella. Lisätietoja: www.samsung.com/fi 6 HIFIMAAILMA 8/2012. Spotify ilman naamakirjaa Suosittu musiikin suoratoistopalvelu Spotify ei enää (onneksi) vaadi Facebook-tiliä. Lisätietoja: www.spotify.com Androidin ääni paranee Androidin uusimmassa Jelly Bean 4.1 -versiossa on uutislähteen mukaan kiinnitetty vihdoinkin huomiota äänenlaatuun. Musiikkia voidaan toistaa myös USB-muistilta tai 3,5 mm liitännän kautta. " Laitteen tehostevalot vilkkuvat musiikin tahdissa ja valinnaisella Djay-sovelluksella voidaan musiikkia miksata ja "skrätsätä". Valmistajan mukaan "laitteen MAX Sound -tekniikka tehostaa bassoa, vahvistaa äänenlaatua kaikilla voimakkuuksilla ja tuottaa vaikuttavan kuunteluelämyksen yhdellä painikkeen painalluksella. Tiedä häntä, mutta ei ainakaan B&W P3:sia. Pahoittelemme tapahtunutta. Bailutelakka Philipsin FWP3200D/05 minihifijärjestelmässä on kaksi kääntyvää telakka-asemaa iPodin/ iPhonen toistoon ja lataamiseen sekä USB Direct ja 3,5 mm liitäntä. Miten, koska ja missä laajuudessa nämä suunnitelmat toteutuvat käytännössä jää nähtäväksi. Kokonaislähtötehoksi ilmoitetaan 300 W RMS
Laitteen suositushinta on 14 999 euroa. Lisää kuulokkeita Kuulokkeissa on käynnissä superbuumi. Niissä on kaksi OLED-näyttöä, jotka valmistajan mukaan muodostavat eteesi laajan kuvan, kuin elokuvissa. Smart Share 2.0 -toiminnon avulla voi etsiä tiedostoja, kuvia ja videoita katseltavaksi koko laajan kotiverkon tiedostoista. Extrabassomallistossa on neljä sankakuulokemallia, alkaen 39 euroa. Tuskin maltamme odottaa soundimaistisia. Kaikki tutut ja tuntemattomat merkit esittelevät kilvan kuulokkeita, erityisesti hieman kalliimpia. Kaksoisliitännän avulla voi katsoa samanaikaisesti TV:tä ja videolaseja. LG 84LM960V on saatavilla myymälöissä syksyllä 2012. Lisätietoja: www.sony.fi 84 tuumaa 4k! LG on esitellyt omien sanojen mukaan maailman suurimman ja ohuimman 3D Ultra Definition television. Saattaapa olla tarve tehdä taas jossain vaiheessa kattava vertailu. Lisätietoja: www.sony.fi HIFIMAAILMA 8/2012 7. 84-tuumaisessa Ultra Definition -televisiossa on neljä kertaa tavallista teräväpiirtokuvaa parempi resoluutio. Käyttäjän saatavilla on yhdellä napinpainalluksella 1000 sovellusta. Magic Remote -kaukosäädin. Niin myös Philips. 2nd TV -toiminnolla käyttäjä voi ladata televisiokuvan älypuhelimeensa tai tablettiinsa silloin, kun poistuu hetkeksi television ääreltä. Virtualphones -teknologia tuottaa Sonyn mukaan 360 asteen virtuaalisen äänentoiston samalla tavalla kun 5.1 -tilaääni. Tilaäänestä voi myös nauttia kuulokkeiden nappikuulokkeiden lisäksi omilla langallisilla tai langattomilla kuulokkeilla. Sony HMZ-T2 Personal 3D Viewer -videolasit tulevat Suomessa myyntiin joulukuun alussa ja tuotteen suositushinta on 1000 euroa. Herkkyydeksi luvataan 106 dB/mW, joten ääntä pitäisi saada paljon kannettavillakin soittimilla. Hinnasta ei ole vielä tietoa. Televisiossa on kahdeksan miljoonaa pikseliä. Niiden pitäisi tulla pian myyntiin. Korvatyynyt ovat jättikokoiset. 4LM960V-televisio on vain kolme senttimetriä paksu ja siinä on ohuet reunakehykset Televisiossa on Smart-TV -ominaisuudet ja ns. Siinä on peräti 70 mm kuulokeelementit, joiden luvataan tuottavan aina kahdesta hertsistä alkava erittäin voimakas ja dynaaminen bassotoisto voimakkaasta bassotoistosta pitäville. Tämä toimii myös toisinpäin. Henkilökohtaiset 3D videolasit Sonyn uusituilla HMZ-T2 Personal 3D Viewer -videolaseilla voit katsoa rauhassa mitä vain haluat. 2 metriä pitkä liitäntäjohto on litteä ja sen luvataan kestävän kovempaakin käyttöä. Ne ovat mukavat ja eristävät tehokkaasti ääntä. Käyttäjä voi näyttää kuvaa mobiililaitteestaan television ruudulla täysin langattomasti. Ultra Definition (UD) tai 4K-tarkkuus tarkoittaa neljä kertaa korkeampaa resoluutiota nykyisiin täysteräväpiirtotelevisioihin verrattuna. Lisätietoa: www.philips.fi Ja vielä lisää kuulokkeita Ja nyt basson ystäville. MDR-XB1000 -kuulokkeiden hintaluokka on 290 euroa. Kaukosäätimen puheesta tekstiksi -toiminnolla on helppo syöttää tekstiä samanaikaisesti, kun esimerkiksi surffaa Internetissä. Philips Fidelio X1 kuulokkeiden rakenne ja yksityiskohdat ovat todella hienot. Laseissa on nyt myös irrotettavat ja säädettävät valosuojat, joita käyttämällä parannat kuvanlaatua ja lisäät yksityisyyttä katseluun. Ihmissilmän on mahdotonta erottaa pikseleitä toisistaan normaalilta katseluetäisyydeltä. Sonyn Extrabass -kuulokkeiden lippulaivamalli on MDRXB1000
Soittimessa on Yamahan mukaan kiinnitetty erityistä huomiota äänenlaatuun ja siinä on mm. TUOTEUUTISET Verkottuva cd-soitin AV-automaatiota Elan Home Systems on yhdysvaltalainen AV- ja kotiautomaatioon erikoistunut yritys. "Halusitpa median levyltä tai pilvipalvelusta, säätää valaistusta, varmistaa ulkorakennuksen, soittaa musiikkia haluamassasi huoneessa tai vaikka tarkistaa lämpötilan." Elan g! voidaan integroida alan johtavien valaistus-, media-, turvallisuus-, sää- sekä kalusteautomaatiojärjestelmien kanssa. A-9050 sisältää Wolfson 192kHz/24-bit DA-muuntimen ja DIDRC kohinanvaimennustekniikan. Mallissa T-9050 on lisäksi kolme digitaalista sisäänmenoa. Etulevy on alumiinia. Naim sitä vastoin on uudistanut CD5i-perusmallinsa sisältä lähes kokonaan, vaikka ulkoisesti uusi malli CD5si näyttää täsmälleen samalta kuin edeltänsä. Tuotteen hinta ei ollut vielä uutisen kirjoitushetkellä tiedossa. Uuden mallin saatavuutta ja hintaa voi tiedustella maahantuojalta (www.kruunuradio.fi) Lisätietoja: http://www.naimaudio.com/news Järeä 9.2-kanavainen + 4k skaalaus Sony STR-DA5800ES on 9.2-kanavainen vahvistin, joka lisää tavalliseen 5.1kaiutinjärjestelmään kaksi etuyläkaiutinta ja kaksi takakaiutinta. Vahvistin toistaa myös verkosta: Elokuvia, musiikkia ja urheilua Sony Entertainment Network -palvelusta. Lisätietoja: www.sony.fi Lisää stereoita Myös Onkyo tuo markkinoille lisää perinteisiä hifiluokan stereotuotteita: A-9050 ja A-9030 integroidut vahvistimet. Maahantuojan mukaan Elan g!:n käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Lisätietoja: www.yamaha.fi Naim uskoo cd-formaattiin Usea valmistaja pitää pelkän cd-soittimen valmistamista turhana saati uusien mallien suunnittelua. Lisätietoja: www.loudgroup.fi 8 HIFIMAAILMA 8/2012. Uudessa mallissa on muun muassa uusi mekaniikka ja uusin versio sivulle kääntyvästä supertukevasta levykelkasta, ja nyt DA-muunnos tehdään uudella, cd-käyttöön optimoidulla Burr-Brown PCM 1793 piirillä. Verkkosoitin tukee MP3, WMA, AAC, WAV, FLAC 192kHz/24Bit ja Apple Lossless -tiedostoja. symmetrinen audiosuunnittelu ja BurrBrownin 192kHz/32bit korkealuokkainen DA-muunnin. Movie Height tarjoaa mahdollisuuden säätää virtuaalisesti etukaiuttimien ja keskikaiuttimien korkeutta sopimaan laajakuvatelevision kuvaan. Sony STR-DA5800ES-kotiteatterivahvistin on saatavissa Suomessa marraskuun alusta alkaen ja sen suositushinta on 2700 euroa. Virransyötöstä huolehtivat valmistajan mukaan kaksi suurikokoista kapasitaattoria ja järeä EI-muuntaja, jotka syöttävä virtaa erillisille kolmoistransistoreille. Musiikkia voi kuunnella myös USBlaitteilta. PM-bassoteknologia parantaa Onkyon mukaan keski- ja bassoalueen toistoa. Valmistajan mukaan laite tarjoaa korkealuokkaisen äänentoiston niin cd-levyiltä kuin verkosta verkkokovalevyltä (NAS), ulkoiselta tietokoneelta tai internet-radiosta. Ihmisillä on kuitenkin suuria määriä musiikkia cd-levyinä. Lisätietoja: www.elanhomesystems.com ja www.ideafix.fi Yamaha CD-N500 on cd-soittimen ja verkkosoittimen yhdistelmä. Valmistajan mukaan Virtual Front High -toiminto luo virtuaaliset etuyläkaiuttimet ja laajentaa äänimaisemaa pystysuunnassa. Vahvistimissa on viisi analogista sisäänmenoa, yksi ulostulo, levysoitinliitäntä (MM) ja subwoofer-lähtö. Elan g! mallistossa erilaisia ohjausratkaisuja erilaisille alustoille. Soitinta voi ohjata älypuhelimella tai tabletlaitteelkla Yamahan NP Controller-sovelluksen avulla. STR-DA5800ES skaalaa elokuvat 4K-resoluutioon, joka on neljä kertaa yksityiskohtaisempi kuin Full HD. Liitännät ovat kattavat (9 HDMI®laitetta ja neljä USB-johtoa, jolla siirrät tiedostoja PC:stä ja muista tallennuslaitteista)
Väliin mahtuu kosolti ääntä ja kuvaa tuottavia laitteita, mutta kokonaisuutena painopiste on ollut pitkään kevyen sarjan kalustossa. n TEKSTI JA KUVAT: MAURI ERONEN R A P O R TTI: RAPORTTI IFA 2 012 IFA 2012 Exelwayn Sticktone Barspeaker istuu vaikka ikkunankarmiin. Esivahvistinlähtöihin voi tarvittaessa kytkeä firman A-100-päätteen. S aksan kuluttajaelektroniikan mammuttimessujen päänäyttämöllä olivat jälleen televisiot, mutta idän valmistajat eivät ole unohtaneet tavallisia hifiharrastajia. Audiospektrin raskaaseen ääripäähän ulottuvat löydöt ovat harvassa. Toista on kuitenkin kuvasektorilla. Uutta kaksikanavaa esittelivät niin Sony, Pioneer kuin Yamaha. Ääni on ulkomuodon mukainen: ohut. Saksalainen Block valmistaa edullisia mutta uskottavan oloisia hifilaitteita elektroniikasta kaiuttimiin ja lp-soittimiin. Kuvassa cd-verkkosoitin-viritinvahvistin CVR-100. Jokaiselta suurelta valmistajalta oli esillä tuoreimmat huippumallit ja päheimmät prototyypit. HIFIMAAILMA 8/2012 9. Berliinissä vuodesta 1924 alkaen järjestetyt radiomessut kattavat nykyisin koko kodintekniikan kirjon vohveliraudoista tabeihin. 42 wattia tuottavalla wlan-yhdistelmällä on paikallista hintaa 899 euroa
Mutkattomasti suunnitellun osaston showstopperi, 55-tuumainen oled-televisio, oli mahdoton missata. Se oli oikeaoppisesti sijoitettu pimeään, mutta jäi selvästi piiloon puutteellisen hehkutuksen vuoksi. Panasonic ei tyytynyt 4K-kuvaan vaan esitteli jättimäistä 145 tuuman 8K-televisiota. Niissä pyöritettiin alun perin 4K-kameralla kuvattua luontomateriaalia, joka oli sittemmin poltettu Blu-ray-levylle 1080p-muotoon. www.beyerdynamic.com/custom Everything but the box elää nimensä edellyttämää elämää. Nauttiminen vaatii kuitenkin istumapaikan optimointia. Ei Ikea-kotiin. Epson uusi koko projektorimallistonsa. Pintarakenteessa oli huomattavissa pientä elämistä. Televisiot myös kalibroivat itse itsensä, kunhan käyttäjä asettaa sensorin ruudun eteen itse. Tähän on selkeä ratkaisu, nelinkertaista ud-resoluutiota (ultra definition) käyttävä 4K-televisio. Kirkkaassa valaistuksessa todellista kuvanlaatua ei tosin voinut vakavasti arvioida. Passiivitekniikalla tuotettu 3d-kuva on rasittamatonta, mutta menettää tarkkuutta tekniikkansa vuoksi. Netistä langattomasti striimaavat kakkulat näyttävät kuvan myös 3D:nä, ja käyttöjärjestelmänä toimii Android. Selkeimmin oman ansaitun ylpeydenaiheensa oli esille tuonut LG. Televisio tosin oli sijoitettu turhan kauas yleisöstä, jotta kuvan tarkkuutta olisi päässyt tarkastelemaan. Kuva on kertaluokkaa terävämpi ja luonnollisempi etenkin läheltä katsottuna. Custom-sarjan ensimmäinen tuote maksaa noin 200 euroa. Ulkonäön lisäksi soundi on muokattavissa kuulokeosassa olevalla liukusäätimellä, joka muuttaa refleksiaukkojen kokoa. Silmälasit ovat läpinäkyvät, joten niitä voi pitää päällä vaikka kaupungilla, ken tohtii. Ud-televisioita oli esillä muillakin. R A P O R TTI: RAPORTTI IFA 2 0 12 Beyerdynamic Custom One Pro on omaan makuun viimeisteltävä kuuloke. 3d-efekti on paljon hillitympi kuin laseja käyttävissä. Sony demonstroi 4K-skaalauksen mahdollisuuksia kahdella vierekkäin sijoitetulla tv:llä. 4K-television prosessoima skaalattu kuva oli silminnähden skarpimpaa, mutta on vaikea sanoa kuinka suuri osuus saavutuksesta johtui television asetuksista. Kuvassa kaiuttimet Sputnik ja Scorpio sekä subbari Subterranean. Samsungin vastaava 55-tuumainen oledruutu käyttää aktiivitekniikkaa 3d-kuvan luomiseen. Sellainen tulee saataville 84-tuumaisena, noin 15 000 euron hintaan. Philipsin kakkulaton kolmedee toimii Toshibaa vakuuttavammin. Hämmästyttävän vaikuttavaa tarkkuutta tarjosivat 20-tuumaiset 4K-ruudut, think retina display. 10 HIFIMAAILMA 8/2012. Etualan huippumalli EH-TW9100W tuottaa suuremman kontrastin kuin edeltäjänsä. Toshiban lähestymistapa Cevo-televisiomallistossa on omanlaisensa. LG:n oled-ruudulle on haamuiltu noin 9 000 euron hintalappua, Samsungin kuluttajahinta on vielä mysteeri. 4K-tarkkuuteen yltävä ZL2-malli toimii ilman laseja eli autoste- reoskooppisesti. 4 milliä paksu ruutu tuottaa äärettömän kontrastin ja täydelliset mustat. Mallistossa on niin olohuoneeseen tarkoitettuja viihdetykkejä kuin kotiteatterimalleja innokkaimmille leffafaneille. Epson Moverio on henkilökohtainen videotoistin
TW8100 on 2 599 euron projektori huippumallin alapuolella. Projektorit tulevat markkinoille marrasjoulukuussa. ÄÄNI Perinteistä äänentoistoa hifiä etsivä on usein pettynyt Berliinissä. Kotiteatteriprojektoreista edustettuna oli ainoastaan Epson. Langatonta äänen siirtoa simppeleimmillän. Vahvistimessa on perinteitä kunnioittavat dB-mittarit, muuHIFIMAAILMA 8/2012 11. Jykevää perinteikkyyttä edustavat laitteet tulevat ensi keväänä. Magnat Quantum -mallisto edullisemman 750-sarjan ja arvokkaamman 1000-sarjan muodossa. Jälkiloisteen takia liikettä suttaava vanha putkitelevisio tai -tykki pehmentää liikkeen sellaiseksi, että alhaisesta päivitystaajuudesta johtuvaa nykimistä ei näy. Lattianrajaan tarkoitettu kaiutin saa sopivasti bassotukea seinästä ja lattiasta. Harman Kardon BDS-yhdistelmälaitteissa vallitsee pehmeä muotokieli, joka jatkuu aina selkeän miellyttävään kaukosäätimeen. 9100W-malli tukee hd-kuvan langatonta siirtoa. Hinnat ovat 2 999 ja 3 299 euroa. Musiikkia toi tuoda verkosta dlna:lla tai Airplayllä. Ohjaus nykytyylin mukaisesti älypuhelimella. Oled-tekniikka asettaa huikean kontrastinsa takia suuria odotuksia, mutta on eri asia miltä kuva näyttää 1080p24-lähteellä eli Bluray-elokuvalla. JBL Soundfly BT ottaa äänen mobiililaitteesta Bluetoothilla. Philipsin paremman pään televisioiden uusi kaukosäädin toimii kiihtyvyysantureiden avulla osoitinlaitteena, ja kääntöpuolella on älysovellusten käyttöä helpottava qwerty-näppäimistö. Harman Kardonin av-viritinvahvistimien uutuuksien aalto lähtee käyntiin malleilla AVR170 (500 euroa) ja AVR70 (250 euroa). Elektroniikkaa ei ainakaan toistaiseksi tuoda tänne myyntiin. Mikä on lisätarkkuuden hyöty kotioloissa, ja yltääkö televisioiden prosessoriteho luonnollisen kuvan piirtoon Blu-ray-lähteellä jää nähtäväksi. Yamaha laajentaa suosittua S-sarjaansa yläpäästä A-S3000-vahvistimella ja CD-S3000-soitimella. Jos aiemmin puupäätyiset S2000-sarjalaiset vaikuttivat järeiltä, paljastuvat ne uutuusmallien rinnalla melkoisen kevyeksi. Sillä ohjautuu samassa koneessa sijaitseva monikanavavahvistin ja Blu-raysoitin. Pimennetyssä teatterihuoneessa oli selvää, että mustan taso oli parantunut. 3D-lasit vaihtavat dataa projektorin kanssa radiotaajuuksilla viime vuoden infrapunan sijaan. Jokaisessa mallisarjassa on riittävä määrä malleja stereo- tai kotiteatterisetin pystyttämiseen. Tällä kertaa ilon aiheita tuotti useampikin merkki. Ensivaikutelma "kotiäiti Gigantissa" -menetelmällä on kuitenkin lupaava. TW5910 on edullisin Full HD -uutuus 1 150 euron hintaan. Myös huippukirkkautta ilmoitetaan irtoavan sata lumenia enemmän. TW550 on reilun 700 euron 720p 3d-tykki suurella valoteholla (3000 lumenia). Omat elementtinsä valmistava Magnat on saadut uuden maahantuojan Loudgroupista. Uusi TW6100(W) on kes- kihintaluokan (1 499 , langaton w-malli 1 849 ) 3d-projektori. Koska oledissa ei käytännössä ole haamukuvia äärimmäisen nopean pikselivasteen takia, saattaa tavallinen 24 kuvaa sekunnissa päivittyvä elokuva kärsiä tökkimisestä. Paketit saatavissa kaiuttimilla tai ilman. Yamahan stereolaitteiden uusi referenssi on A-S3000vahvistin ja CD-S3000-soitin. Sen uusi EH-TW9100 tarjoaa edeltäjäänsä, EISA-palkittua EH-TW9000:ää parempaa kontrastia (200 000:1 - 320 000:1). Lcd- ja plasmatelevisioissa ongelma on jo havaittavissa, ja sitä varten niissä käytetään kuvaa sulavoittavia ja epäluonnolliseksi muuttavia interpolointitekniikoita. Tunnistettava design on muuten liki ennallaan, mutta muutoksia on väreissä ja AVR170:n volumerullassa
D-luokan päätteet tuottavat 2x50 watin tehon. Elekt- 12 HIFIMAAILMA 8/2012. Sony yllätti, ja oli pystyttänyt kaksikana- vaisen highend-setin rauhalliseen huoneeseen kaupallisilla ja vihreillä puskaperustaisilla diffuusoreilla varustettuna. Analogitulojen lisäksi on digitaaliset liitännät ja usb-otto. Samsungin soundbar repeää keskeltä ja muuntautuu tarvittaessa stereoksi. Bassoa tukevoittaa SA-NA9ES-subbari. Integroitujen vahvistimien lisäksi on verkko- ja sacdsoittimia tärkeimmillä mobiilikytkennöillä. Metz ratsastaa Saksan markkinoilla kotimaisuudellaan. Design on kuin 10 vuoden takaa. Pioneerin A/N/PD-sarjan stereolaitteet ovat konstailemattomia ja nojaavat samaan ulkoiseen habitukseen. Ääretön kontrasti todellisen mustan ansiosta parantaa elokuvaelämystä merkittävästi. CD-N500 on verkkosoittimen ja cd-pyörittimen yhdistelmä. SS-NA2ES-parin hinta liikkuu noin kahden tonnin tuntumassa. Yamaha päivittää myös av-vahvistimien mallistonsa uusilla Aventage-sarjan huippumalleilla, joista ylimmäisenä 11.2-kanavainen RX-A3020 4k-skaalauksella ja hqv vida vhd1900 -kuvaprosessorilla. Pystysuuntaavuutta on kasvattamassa kolmesta diskanttielementistä koostuva I-ARRAYjärjestelmä. Näissä käytetään SSAR1-mallista opittuja tekniikoita, ja lattiamal- lin kotelorakenne on edelleen bassoelementit kokonaan omiksi kammioikseen eristävä. Accuphasen elektroniikka ajoi avoimen läpinäkyvästi ja aidosti soivia SS-AR1-huippukaiuttimia. Lähes kaikki elektroniikka on integroitu jalustaan, josta data viedään optisesti näytölle. Lähes yhtä vaikuttava on taustalla näkyvä 84-tuumainen 4K-televisio, joka passiivisella 3d-kuvallakin yltää Full HD -tarkkuuteen. Panasonic DMP-BBT01 on erittäin pienikokoinen Blu-ray-soitin ja mediastreameri. Uutta on sarjan ylimmäksi sijoittuva A-70-vahvistin, jossa on digitaaliotot ja usb-liitäntä. Kauppoihin ne tulevat 2013 keväällä. Television, Blu-ray-soittimen ja äänikapuloiden jälkeen seinällä ei ole enää tilaa tauluille. 4K-skaalauksen tuomat edut olivat selviä Sonyn osastolla, jossa Blu-ray-materiaalia näytettiin vierekkäin 4K-ja Full HD -televisioissa. ten design on S-malleille tuttua, koruttoman nostalgista. SS-NAxES-sarjaan kuuluu 3-tielattiamalli SS-NA2ES, jalustakaiutin SS-NA5ES sekä keskikaiutin SS-NA8ES. Skypekin on sisäänrakennettu. Pioneerin stereovahvistimien uusi lippulaiva on A-70. IPod-telakka katoaa tarvittaessa näkymättömiin. Pioneerin stereo-osasto on vahva ja kattava. Sen asteittainen signaaliketju ja virtalähde on eristetty omiin osastoihinsa. R A P O R TTI: RAPORTTI IFA 2 0 12 Philips palaa IFAmessujen juurille retroradiolla. Suurin yllätys oli kuitenkin, että Sony tuo myyntiin selvästi hifiharrastajalle suunniteltuja kaiuttimia huippumallia edullisemmassa hintaluokassa. Pääpointteja markkinoinnissa on valmistusmaan lisäksi monipuoliset dvr-toiminnot. LG:n 55-tuumainen oled on ohut ja upea. Wlan-verkkoon yhdistyvä laite toistaa median verkon lisäksi sd-kortilta ja youtubesta. Erityishuomion saa täysin viiveettä ja pehmeästi avautuva cd-kelkka. Ässäläisten kanssa samaa ulkoasua noudattava laite istuu ulkoisesti samaan hyllyyn. Äänilähteet tukevat yleisimpiä verkko- ja mobiiliyhteyksiä
IFAssa Magnat esitteli kokonaan uusia Quantum-sarjan kaiuttimia. Quantum 750 -sarja sisältää kaksi- ja kolmitielattiakaiuttimen, jalustamallin, keskarin sekä subbarin. Integroitujen vahvistimien hinnat alkavat 200 eurosta, cd-soittimien 300 eurosta. n Äänentoistossa vahvin teema näyttää olevan kuulokkeet. Paketin voi hankkia kaiuttimilla ja subbarilla tai sellaisenaan, mustana tai valkoisena. Markkinoinnin kohderyhmänä taitaa kotikuuntelijan sijaan olla urbaani tallaaja. 14 HIFIMAAILMA 8/2012. Ominaisuuksina ei sen kummempaa kuin usb-reikä ja mp3-tuki. roniikka on jaettu omiin osastoihinsa vahvistimen sisällä. Valot ilmaisevat, että johdot on kytketty oikeassa vaiheessa. Nyt miltei jokaiselta merkiltä pöytäradioekspertti Tivoli Audiosta autohifivalmistaja MTX:ään näyttää tulevan markkinoille mobiilikuunteluun tarvittavia korvakaiuttimia. Trendi on ollut vallalla parisen vuotta. Se on tyylikäs ja tuntumaltaan erinomainen. Myös äänenvoimakkuuden säädin on uutta designia eikä enää ontto keskeltä. Philipsin sovellus osaa myös siirtää television kuvan langattomasti tablettiin. Espanjalainen Vieta Audio valmistaa aivan perinteisiä hifilaitteita. Tutut kaiutinvalmistajat, kuten B&W ja Focal ovat alkaneet valmistaa myös kuulokkeita. Usb-lataus on nykypäivää. Television älysovellusten ohjaus onnistuu tablettikäyttöisesti liki kaikilla merkeillä. Niin uutta, että lisätietoja ei tässä vaiheessa ole. Uusissa kuulokkeissa on selvästi tuotu esille merkin imagoa, ja tyyliseikkoihin on keskitytty perinteisiä hifikuulokkeita enemmän. Sisällä tuttua tekniikkaa SS-AR1-huippumallista. Sonyn tuore AV-vahvistimien lippulaiva on DA5800ES. R A P O R TTI: RAPORTTI IFA 2 0 12 Sony yllätti oikeasti hifeillä kaiuttimilla. Niin, ja smart tv. Ikoninen Harman Kardon Soundsticks tukee nyt äänen langatonta siirtoa Bluetooth 4.0 -protokollalla. Oehlbachin Powersocket 907 ei ole ihan tavallinen jatkojohto. Kuvassa SS-NAxES-sarjan keskikaiutin, lattiapönttö ja subbari. 4K-tarkkuus, 3D ilman laseja, automaattinen kalibrointi. Näistä kielivät suuret logot ja kirkkaat värit. Astetta kevyempi Quantum 670 sisältää vastaavan sortimentin kotikaiuttimia. Saatavilla on myös edullisempi, matalalinjainen AVR70. Saksalainen Magnat kuuluu amerikkalaisen Audiovoxin talliin, mutta toimii edelleen varsin itsenäisenä yksikkönään. Toshiban tasolle asetettavan kaiuttimen ja subbarin yhdistelmä saattaa toimia kodin yleisäänentoistajana. Toshiba yhdistää samaan ZL2-sarjan televisioon läjän hienoa tekniikkaa. Kuvaa varten on 4k-skaalaus uusille näytöille. Soundbarin ei tarvitse olla järkäle. Digitaalisia toimintoja tarjoava puhdaslinjainen SX-20-vahvistin on myös uusinta uutta. Pistokkeet on jaettu kahteen ryhmään, suodatettuihin ja suodattamattomiin. Uusi AVR170 on noin 500 euron vahvistin, jossa on kuusi hdmi-ottoa ja Airplay-toisto. Harman Kardon on siirtynyt av-vahvistimissa hopeamustasta takaisin mustamustaan. Arvokkaammat mallit eivät ole vielä päivittyneet. Valmistajan mukaan tinkimättömästi rakennettu 9.2-kanavainen vahvistin maksaa yli 3 000 euroa. BDS-yhdistelmälaitteet sisältävät av-viri- tinvahvistimen lisäksi Blu-ray-soittimen. Ne voidaan kytkeä päälle tai pois itsenäisesti. Keskikaiuttimen ääni siirtyy ylös tai alas joko etuefektikanavien avulla tai virtuaalisesti prosessoimalla. Edeltäjiään pyöreälinjaisimpien koneiden kaukosäätimen design saa erityismaininnan
Johdon pituus on 3 metriä, mikä on hankala seikka mobiilikäyttöä ajatellen mutta kätevä kotikuuntelussa. Suljettu rakenne eristää tehokkaasti ulkopuolisia ääniä. Tukeva kuulokejohto liittyy vasempaan kuuloke-elementtiin. Niiden voisi kuvitella olevan hinnaltaan paljon kalliimmat. Rakenteeltaan kuulokkeet ovat suljetut. Liittimet ovat kullatut. Kuuloke-elementtien sisäpuolella on suurikokoiset L- ja R-merkinnät, jotta kuulokkeet on helppo laittaa päähän oikein päin. AKG:n uusin malli on K550, joka on tällä hetkellä valmistajan hifikuulokkeiden toiseksi kallein malli. Elementit ovat kohtalaisen suuret, halkaisijaltaan 50 mm. Ääni oli erittäin puhdas ja erotteleva, jopa joidenkin elektrostaattisen kuulokkeiden kaltainen. Kuulokkeissa oli paketista otettaessa epätavallisen voimakas nahkaa muistuttava tuoksu. Toisaalta... Makuasia kenties. n AKG K550 Suositushinta: Rakenne: Toistoalue: Herkkyys: Impedanssi: Suurin tehonkesto: Paino (ilman johtoa): Kaapelin pituus: Liitin: 299 euroa Suljettu 12Hz to 28kHz 114dB SPL/V 32 ohmia 200mW 305g 3m 3.5/6.3mm (kullattu) HIFIMAAILMA 8/2012 15. AKG on tunnettu erityisesti ammattiäänentoistossa laadukkaista mikrofoneista ja studiokuulokkeista. Äänenlaatua kuvaavat parhaiten adjektiivit selkeä, erotteleva ja tarkka, mutta kaikkia tämä ei välttämättä miellytä. Ensimmäinen vaikutelma äänestä oli tietyllä tavalla odotettu ja tuttukin, mutta samalla hieman ristiriitainen. Rakenne, materiaalit jo monet yksityiskohdat ovat korkealuokkaiset, vaikka korvatyynyt eivät oikeaa nahkaa olekaan. Erinomainen idea verrattuna liian usein käytettyihin, suurennuslasia tarvitseviin miniatyyrimerkintöihin. Johdon päässä on harvinaisen asiallinen 6,3-millinen plugiliitin, jonka sisältä saa tarvittaessa ruuvattua esiin 3,5 mm liittimen. Suurikokoisten, korvat hyvin peittävien kuuloketyynyjen ja yläpannan pehmusteet ovat keinonahkaa. Tämäntyyppinen materiaali saattaa tosin pidemmässä käytössä alkaa hiostaa. K O K E I L U : AKG K5 50 -KUULOKKEET n TEKSTI: TEPPO HIRVIKUNNAS n KUVAT: VALMISTAJA YHTEENVETO AKG K550 -kuulokkeet ovat olemukseltaan ja rakenteeltaan erittäin laadukkaan tuntuiset. Jos ääni osuu kohdalleen, antaa AKG K550 rahalla paljon vastinetta. Kuulokkeiden mekaaninen rakenne on kaikilta osin korkealuokkainen, ja niiden olemus henkii tietynlaista eleetöntä mutta tyylikästä asiallisuutta. Jos preferenssi on selkeys ja erottelu, ja musiikkimaku muuta kuin rokkia ja tanssia (siis enemminkin akustista tms.), niin kannattaa ehdottomasti käydä koekuuntelemassa. Äänessä oli jotain tuttua (minulla oli pitkään AKG:n legendaariset K240:set), mutta samalla jotain uutta. Huonot ne eivät missään tapauksessa ole. Yhdysvaltalaisen Harman International Industries (Harman Kardon, Infinity, JBL...) leiriin AKG-brandi siirtyi 1994, mutta tuotteet suunnitellaan edelleen pääosin Itävallassa. Kuulokkeiden ja mikrofonien tuotanto alkoi varsinaisesti vuonna 1949. Yleisbalanssi on enemmän kuivahko kuin lämpimän pehmeä tehden äänestä hyvin analyyttisen, omaan makuuni liiankin. Bassot siis soivat aika vaimeasti, vaikkakin tarkasti. Mallin jo ikääntyessä on kuuloketta näkynyt myynnissä jopa alle 200 eurolla. Keskialue kaipaisi alleen enemmän tukea alarekisteristä. Vaikka erottelu ja selkeys loivat joillain äänitteillä houkuttelevia äänimaisemia, niin en itse valitsisi näitä kuulokkeita. Saapa nähdä kuinka kauan vaahtomuoviin maalatut merkinnät säilyvät luettavina. Joillain äänitteillä (akustinen ja/tai rauhallinen) musiikki toistuu nautinnollisesti ja eleettömästi tuoden pienetkin yksityiskohdat hyvin esiin. Kuulokkeet ovat pienin varauksin erittäin mukavat päässä, kiitos suurikokoisten ja hyvin pehmustettujen korvatyynyjen. äänestä tuntuu puuttuvan jotain. Kuulokkeiden suositushinta on kohtuulliset 299 euroa. Legendaarinen K240 on ollut mallistossa jo vuosia ja on edelleen, tosin mallinumeroon 242 päivitettynä. Botnea jää kaipaamaan, erityisesti niin sanotulla rytmimusiikilla, tarkoittaen tässä esimerkiksi rokkia, dancea ja teknoa. K550:t istuvat mukavasti päässä, mutta yläpannan pehmuste saisi olla ehkä aavistuksen muhkeampi. Matalaakin tulee, mutta sävy on kuiva. + Rakenne ja laadun tunne + Äänen erottelu ja tarkkuus - Lämmön ja "botnen" puute Laatua ja erottelua AKG Acoustics (Akustische und KinoGeräte) on vuonna 1945 perustettu, alkujaan itävaltalainen elokuvateatterilaitteita valmistanut yritys
Keskiäänisen kammion vaimennusaineena on polyesterivanu. Elementti on kokoonsa nähden varsin järeä. Tavoitteen saavuttamiseksi System Audio käyttää säännöllisesti pienikokoisia elementtejä, joiden kartio on kevyt. Hyvä asia on, että kaikki vasteet ovat luonteeltaan samanlaisia. Bassovaste on edullisen pyöreä. Kehitystyössä keskeisenä asiana on alusta alkaen ollut subjektiivinen käsitys hyvästä äänestä. Vaimennus on toteutettu vaahtomuovilevyllä, joka on asennettu seinämille. SA Mantra 60 perustuu pykälää kalliimman Ranger-mallin (Hifimaailma 5/2008) suunnittelusta saatuihin kokemuksiin. Kolmen litran tilavuinen osasto täytettynä hiekalla lisää massaa noin 7 kiloa. Isoissa malleissa käytetään myös useita samankokoisia bassoelementtejä. Alarajataajuus (57 Hz) voisi olla kaiuttimen hintaan nähden parempikin. ULKOKUOREN TAKANA ON AJATUS ÄÄNESTÄ, JOKA VÄLITTÄÄ MUSIIKKIA INNOSTAVASTI. Musikaalinen huonekalu T anska on kaiutinalalla suurvalta. Suositeltava sijoitus on 30 cm huoneen takaseinästä. Kartion materiaaleissa suositaan luonnonaineita kuten paperimassaa ja tekstiiliä. Lähtökohdat ovat ihanteelliset, sillä maalla on pitkät perinteet laadukkaiden huonekalujen tekemisessä. Etulevyn suojakehikko kiinnittyy magneettien avulla. ÄÄNI, JOSTA ON HELPPO PITÄÄ Taajuusvasteen poikkeamat ovat suhteellisen pieniä. Elementtien pienuudesta taas seuraa, että kai- TUKEVA RAKENNE Kotelon sisällä on tukikehikkoja, ja yläosa muodostaa erillisen ilmatilan keskiäänistä varten. TE S T I : SYSTE M AUDIO MAN TRA 60 -KAIUTTIMET n TEKSTI: PEKKA TUOMELA n KUVAT: MAURI ERONEN JA PEKKA TUOMELA n MITTAUKSET: AALTO-YLIOPISTO JA MAURI ERONEN SYSTEM AUDION KAIUTTIMET EDUSTAVAT SKANDINAAVISTA PELKISTEETYÄ MUOTOILUA EHKÄ TYYPILLISIMMILLÄÄN. Näin saadaan myös edullista pystytason suuntaavuutta. Yritys aloitti toimintansa vuonna 1984. Kaikissa elementeissä on magneetin hajakentän kumoava rakenne. SISUSTUKSELLISUUS OTETTU HUOMIOON Suunnittelussa pidetään tärkeänä elementtien toiston nopeutta. utin voidaan muotoilla siroksi. Mantra 60:ssa niitä on kaikkiaan viisi kappaletta; neljä bassoja ja yksi keskialuetta varten. Asiaa tutkittuaan Witthoft alkoi suunnitella itse sitä toistoketjun lenkkiä, joka hänen mielestään vaikuttaa eniten ääneen eli kaiuttimia. Tämä silläkin uhalla, että sointi poikkeaisi valtavirrasta. System Audion synty liittyy vahvasti musiikkiin, sillä perustaja Ole Witthoft soitti rumpuja kaverijoukosta kootussa yhtyeessä. Komponentit ovat hintaluokassaan varsin laadukkaita. Erikoista on myös, että runsaan viiden miljoonan asukkaan valtiossa on useita elementtien valmistajia olkoonkin, että niiden tuotantoa on siirretty edullisemman työvoiman maihin. Koko 16 HIFIMAAILMA 8/2012. Kaiuttimen pohjaan voidaan asentaa joko piikit tai kumitassut. Jakosuodin on kolmatta astetta (18 dB/oktaavi). Sekä 400 hertsin että 3,5 kilohertsin kohdalla on vaimennusta. Diskantti on erittäin tasainen, ja suuntaavuus kasvaa vasta yli 20 asteen kulmissa. Impedanssin minimi on 4,5 ohmia. Korkealuokkaiset liittimet on sijoitettu alustalevyyn, joten kaapelit kulkevat huomaamattomasti lattiaa pitkin. Bändi oli tarkka soundeistaan, mutta studiossa miksatun äänitteen kuuntelu hyvänä pidetyllä laitteistolla ei kuulostanutkaan niin täydelliseltä kuin he toivoivat. System Audion filosofiaan kuuluukin, että kaiuttimen tulee olla niin hyvin sisustukseen sopiva, että sille annetaan olohuoneessa näkyvä (= äänentoiston kannalta edullinen) paikka. Äänenpainetta saadaan tehokkailla magneeteilla ja liikepoikkeamaa kasvattamalla. Molemmissa käytetään 11-senttistä elementtiä. Alapäässä on oma tilansa hiekkaa varten. Diskantin toistoa varten on tekstiilikalotti, jolla on suuri takatila. Pohjassa on tulpalla varustettu täyttöaukko.. System Audio on myös pyrkinyt siihen, että yleisluonne säilyy samana malliston pienimmästä suurimpaan kaiuttimeen, vaikka laatu ja äänen määrä paranevatkin kalliimmissa malleissa. Pintakäsittelyn vaihtoehdot ovat musta saarni, eebenpuu, musta pianolakka ja himmeä valkoinen
Se toistaa nautittavasti monenlaista musiikkia. Siten kuorma on helppo useimmille vahvistimille. 4,5 ohmia @ 180 Hz Basson ja keskialueen toistoon käytettävissä elementeissä on suuri iskunpituus ja kevyt (0,8 grammaa) kartio. Myös keskialue on riittävän avoin, sävykäs ja artikuloiva. Bassossa on tervettä jytyä mutta myös lievää pumputtavaa sävyä, joka takaa sen, että kaiutinta ei kannata sovittaa kovin pieneen huoneeseen. (Pisteet: taajuusbalanssi 9,0 / stereo- ja äänikuva 8,0 / dynamiikka 8,0 / kokonaisuus 8,5) Mikael Nederström: Puhdas ja avoin ääni, jossa on keskimääräistä enemmän tervettä erottelua. Kriittisissä kohdissa käytetään muovikondensaattoreita, joiden tarkkuus on viisi prosenttia ja jännitteensieto 250 volttia. Mittaustulokset Herkkyys (1 m/2,83 V): ............................................ Eri äänialueet ovat mukavasti tasapainossa ja ne sulautuvat saumattomasti yhteen. Keskiäänet toistuvat avoimesti ja erottelevasti, ja diskantti on sivistynyt. 57 Hz Viritystaajuus: ............................................................. Oma luonne ei ole kovin korviin pistävää tyyppiä, sillä rasitusoireita ei synny edes yläpään osalta, ellei levyä ole valmiiksi erityisen kirkkaaksi miksattu. Peltisoundit jäävät soimaan pitkään mutta niissä ei silti ole laiskaa laahaavuutta. n Jakosuodin on asiallista työtä. Ääni on aidosti rento ja samalla erottelevan houkutteleva. Aivan pieneen huoneeseen mehevyys ei välttämättä istu. + Luonnollinen sointitasapaino + Vapautunut toisto + Hyvä stereokuva - Hieman runsas basson yleistaso Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Impedanssivasteet: itseisarvo (punainen) ja vaihe (sininen). Kuunteluarviot Mauri Eronen: Bassoalue on erotteleva mutta ei kuivan eloton. Stereokuva on leveydestä ja syvyydestä huolimatta terävästi piirtyvä. Kokonaisuutena ääni on ehjä, nopea ja riittävän rytmikäs joskaan ei mikään metronomi silloinkaan, kun äänite antaisi siihen mahdollisuuden. Soundi on sointimaailmaltaan melko hyvin balanssissa, joskin keskibassoilla ja diskantissa on pientä ylimääräistä annostelua. Kuuntelussa ilmeni, että Mantra 60:n soinnista on helppo pitää. 5,5 dB Lisäviive 1 kHz: ...................................................... Useimmiten peltisoundi pysyttelee riittävän rauhallisena. Suunnittelijan subjektiivinen näkemys äänestä ei ole johtanut outoihin painotuksiin, jotka vaatisivat epätavallista makua tai totuttelua. System Audio Mantra 60 Hinta: Maahantuoja/edustaja: Puhelin: Internet-osoite: Valmistajan internet-osoite: Toimintaperiaate: Suurin suositeltava teho: Nimellisimpedanssi: Elementit matalat äänet: keskiäänet: korkeat äänet: Jakotaajuudet: Liittimet painoliitin: naparuuvi: banaanihylsy: kaksoisjohdotus: Irrotettava etusuoja: Mitat (l x k x s): Kokonaispaino/kaiutin: 2 490 /pari AH-Hifisystems Oy (019) 483 160 www.ah-hifisystems.fi www.system-audio.com 3-tie, bassorefleksi 250 W 8 ohmia 4 kpl 120 mm 120 mm 25 mm 600 ja 2500 Hz ei on on ei on 145 x 1130 x 275 mm 21,8 kg bassoalueella itseisarvo pysyttelee kahdeksan ohmin yläpuolella, ja vaihekulma on suurimmillaan 50 astetta. Voimaa on isoihinkin tarpeisiin. Stereokuvassa on ulottuvuutta ja tarkkuutta. 85,5 dB Alarajataajuus (-6 dB): ................................................ (Pisteet: taajuusbalanssi 8,0 / stereo- ja äänikuva 8,0 / dynamiikka 8,0 / kokonaisuus 8,5 ) TAAJUUSBALANSSI 0 0 0 1 1 1 2 2 2 3 3 3 4 4 4 5 5 5 6 6 6 7 7 7 8 8 8 9 9 9 10 10 10 ÄÄNIKUVA DYNAMIIKKA KOKONAISUUS 0 1 2 3 HUONO VÄLTTÄVÄ 4 5 6 7 8 9 10 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN HIFIMAAILMA 8/2012 17. Bassojen taso on ajoittain hieman runsas, joten kaiutin sopii parhaiten suurehkoon huoneeseen. 59 Hz Suuntaavuusindeksi (10010000 Hz): ........................ Tärkeintä on silti se, että kaiutinta (tai oikeastaan musiikkia) on helppo unohtua kuuntelemaan ja antaa fiilisten viedä. Vapautunut ja rytmikäs toisto saa aikaan, että kaiuttimet unohtuvat, ja kuuntelija keskittyy luonnostaan musiikkiin. Kuunteluväsymystä tai rasittavuutta ei ilmene, ellei äänitettä ole miksattu hyökkääväksi. Matalat äänet ovat sävykkäät ja niissä on muhevuutta sekä voimaa. 0,30 ms Minimi-impedanssi: .............................. Matalissa on sävykästä muhevuutta, mikä täydentää avaran aineettoman äänikuvan leppoisuutta hienosti. Taakse asennettu lisämagneetti kasvattaa magneettivuota ja hoitaa suojauksen. YHTEENVETO System Audio Mantra 60 on kaiutin, jossa hillityn tyylikäs muotoilu yhdistyy sivistyneeseen ääneen. Solisti astuu selvästi kohti kuulijaa ja pysyy vakaasti paikallaan. Diskantti on erittäin sivistynyt, tasoltaan hillitty ja sävykäs
Vahvalla vauhtimaailman mielikuvalla tuunatut nousukkaat astelivat hinnoillaan high endin rajamaille. Kannen alle silikonisopan on keittänyt eräs kuumimmista alan brittinimistä, John Westlake. Itse pidin soittimen voimakkuuden 0-asetuksessa, jolloin linja-annot toimivat optimaalisesti, kuten tavallisessa cd-soitimessa antaen ulos noin 2 V +/- 0,1 dB. Erityisesti viritin 8000T on keräilijöiden suuressa suosiossa. VIELÄ VIRTAA Sittemmin on tapahtunut paljon. Kiinnostavin kehitys on tapahtunut äänilähteissä. Swift on tätä nykyä kaiuttimia valmistavan Spendorin omistaja. te sisältää cd-soittimen, ulkoisilla digilähteillä hyödynnettävän da-muuntimen, analogisen ja digitaalisen etuvahvistimen, A-luokassa toimivan kuulokevahvistimen 6,3 mm plugiliitännällä sekä balansoidun rakenteen, on kysyttävä, mihin sen rinnastaisi. Kun itse signaalia maistellaan 24 bitin syvyydellä, ylijäämää voidaan hyödyntää digitaalisessa maailmassa toimivaan voimakkuussäätöön, resoluution kärsimättä. Integroituna, teatteritaidot osaavana etusena, päätteitä stereona, monona ja monikanavaisena. Malliston pohjana on toki perinteiden velvoittamana vahva vahvistinpuoli. Tiukkaan ladotun monikerrospiirilevyn layout kielii paitsi monimut- IDENTITEETTIKRIISI Laitteen kaikenkattava esittely ei ole aina se helpoin tehtävä, kuten sain huomata. Kun tuo- 18 HIFIMAAILMA 8/2012. Ja ennen kaikkea, kuinka sen tehokkaimmin testaisi rajallisen ajan puitteissa. Tuon juurille paluun aikana tuotelinja on kokenut melkoista kehitystä. Tämä on jo todellinen laitekonvergenssi. Mallistosta löytyy tätä nykyä erillinen da-muunnin, cd-soittimia ja kaiken kehityksen kulminaatiopisteenä nyt testattu 8200 CDQ v12. Päätin rajata testattavat ominaisuudet pääosin cd-soittimen ja muuntimen toimintaan, sillä äänen ominaisuudet ovat kuitenkin palstan pääosassa. Aloitin urakan cd-soittimesta, sellaisia kun on siunaantunut verrokeiksi useita. Helpoksi kakuksi kaavailtu palanen aiheutti kuitenkin jo alussa ähkyn, kun ymmärsin soittimen sisältävän useita valittavia suodinasetuksia. Ne tarjosivat hyvää suorituskykyä järkevään hintaan, jos nyt olivatkin ulkoisesti karuja, mustia laatikoita. Ja niin, viimein vuonna 2004 joku jossakin ymmärsi organisoida paluun perusarvoihin. Integroidun piirin sisällä on itse asiassa kahdeksan kipaletta muuntimia. Ja kun keppi oli toiminnoiltaan kaiken kattava ja tuntumaltaankin mukiinmenevä, nipottamisen aihetta ei tältä osin löytynyt. KONEHUONE OJENNUKSESSA Audiolabin sisuksissa majailee tämän hetken kuuminta hottia. Muunnin on 32 bitin ESS Sabre 9018. Runsauden pulaa on vieläpä mahdollisuus hallita kaukosäätimellä sohvaperunan kasvusijoilta. Menestystä seurasi myöhemmin 1990-luvun lopulla brändin myynti TAG McLarenille, jonka hoivissa alkuperäinen ajatus järkihintaisesta luokkataiturista vaihtui ajan hengen mukaisesti valkokaulussektoriin. TE S T I : AU D IOLAB 82 00 -C D-SOITIN/DAC/ETUVAHVISTIN n TEKSTI: JUSSI ARVIO n MITTAUKSET JA KUVAT: MAURI ERONEN AUDIOLAB ON YMPÄNNYT 8200 CDQ V12:EEN KAIKEN OLEELLISEN: CD-SOITTIMEN, DA-MUUNTIMEN ETU- JA KUULOKEVAHVISTIMEN. Vaikka tuunaus ulottui tekniikkaankin, eivät "brittitaksit" taipuneet audiomaailman formuloiksi. Viime aikoina kaukosäätimen olemassaolo äänilähteissäni ei ole ollut itsestäänselvyys, joten hemmottelin itseäni urakalla. Herrat Philip Swift ja Derek Scotland onnistuivat kuitenkin asettamaan 8000-sarjan vahvistimen ja virittimen panokset kauttaaltaan korkealle. Laitteiden viimeistely on myös ottanut harppauksen kohti ylempää luokkaa, vaikka muotoseikoissa onkin säilytetty sukulaisuus. Ai niin, tämän kerran nippelitietona kerrotaan, että Mr. SUOTIMIA JA SÄÄTÖJÄ LÖYTYY JOKA LÄHTÖÖN, JOTEN EHEÄSTI SOIVA LAITE ISTUU MONENMOISEEN SETTIIN. Kaikenkattava komentokeskus M oni vanhempi harrastaja muistaa alkuperäiset Audiolabit 1980- ja -90-lukujen taitteesta. Hänenkin nimensä taakse kertyy melkoinen alaosaaminen ja maine, joten lähtökohdat ovat terveet
Jälki on alan taidetta. Eli silloin, jos musiikkilähteenä on tietokone tai iPad sopivin kaapelein ja ohjelmaversioin. Perusteena on, että näin vältytään lähettävän pään s/pdif-standardin mukaisen kellosignaalin purulta ja uudelleenkellottamiselta, jotka ovat jitteriherkkiä prosesseita. Ottojen lisäksi laitteessa on myös digitaalinen anto koaksiaalisena ja optisena. Tähän kohtaan poimin monikanavasetistäni parin Genelecin 8020-kaiuttimia, jotka kytkin Audiolabin balansoituihin antoihin peruslaadukkaalla Cordial-kaapelilla. Huolellisuus on kuitenkin tarkoituksellista, sillä esimerkiksi sisäinen kello on saatu tauhkan määrästä huolimatta sijoitettua itse muuntimen kupeeseen digitaalisen huojunnan eli jitterin minimoimiseksi. Asynkronisesti toimivan (soittimen kello masterina) usb:n lukemaksi napsahtaa maksimissaan samainen 96 kHz. Äänessä oli edellä mainituin asetuksin sekä erottelukykyä että sopivasti pientä pyöreyttä, joka vei sopivasti terävintä viiltoa yliartikulaatiosta. Äänikuvan muutokset syvyydessä, leveydessä, äänen erotteluun liittyvät nyanssierot ja niin edelleen kertoivat kulloisenkin filosofian jyvät ja akanat. Digiotot kattavat pari koaksiaalia ja peruskuitua sekä yhden usb:n. Sen sijaan viimeisellä raidalla Mitä kaikatat kivonen. Ja kun hintaluokka huomioidaan, suorituksen arvo kasvaa entisestään. Palasin kuitenkin nopeasti sävykkäämmän kokonaisuuteni pariin, eli putkiin ja passiivisiin kovapuhujiin. Kyse voi olla värittymästä tai ajan saatossa valuneesta komponenttiarvosta, kuka tietää. Erityismaininnan ansaitsee loistava ohjekirja. Vaikeampaa oli päättää, mikä antaisi parhaan keskiarvon. Koska muutokset olivat niinkin selviä, soitinta voi suositella vaihteleviin ympäristöihin ja kokeilunhaluiselle luonteelle. Komponenttien laatu on paikoin peruskamaa laadukkaampaa, ja herkästä elektroniikasta etäälle viety muuntaja on melko kookas. Tämänkin upean levyn alistaminen testikäyttöön on lähes rikollista toimintaa, mutta aina yhtä tehokasta. Kondensaattorit seisovat kuin sotilaat rivissä. Analogiset ulostulot mahdollistavat maun ja tarpeen mukaan joko balansoidun (xlr) tai balansoimattoman (rca) kytkennän. Materiaalista riippumatta vanha studiomestari pääsi kuitenkin asteen edelle tunnetasolla. Ja niin edelleen. Vastaavia tilanteita tuli vastaan ajoittain, mutta jokaisen levyn osalta en enää alkanut etsiä erikseen sitä sopivinta asetusta. Kappaleella Hello my baby vähemmin lahjoin siunatut cd-soittimet levittävät äänen jäsentymättömänä, kaksiulotteisena seinänä, jossa yksittäiset äänet soivat vailla syvyyttä, ikään kuin yksin. Ensimmäisen kappaleen, Dobbin´s flowery vale kasvava dynamiikka irtosi vaivatta, vailla särömäistä piikkiä kliimaksissa. Oma vanhukseni, Studer D731, tuntui laittavan tuoreen tulokkaan koville. Genelecin hajutonta olemusta soitin ei muuttanut, joskin yläpään sävyihin suotojen suosiollisella otteella sai muutosta aikaiseksi. Päädyin useamman tovin väännön ja käännön jälkeen optimal transient DD -asetukseen, jolloin asiat tuntuivat loksahtavan kohdilleen pääosin toivotusti. Laitteen valikko on selkeä ja kaukosäätimelläkin kokonaan hallittavissa. Tällä kerralla se on lisäarvo, sillä kaksirivisen oled-näytön voi myös suurentaa suuremmaksi yksiriviseksi. Erittäin selkeä ja puhdas kokonaisuus päästi kiinni esityksen autenttisuuteen. Värisävynä on sopivan ärsyttämätön, pehmeän valkoinen. Vakiopinkkaan kuuluva Rajaton Out of bounds aukesi leveyssuunnassa totutusti ja oikeassa koossa. Vaikka fontti ei olekaan läheltä katsottuna suurennettuna aivan eheä, kuuntelupaikalle se näkyy selvänä ja terävänä. Tuossa käytössä homma toimi suurin piirtein odotetusti. Ja vieläpä varsin kattavasti. Ja mikä parasta, äänet sijoittuivat luonnolliseen asemaansa korkeussuunnassa. Vaan siinäpä olisi villi ajatus: soittimeen sisälle levykohtainen muisti, johon saisi muun muassa valitun suotimen asetukset. Seuraavaksi lautaselle asettui Ladysmith Black Mambazo Long way to freedom. Tätä lukuun ottamatta muuntajalla galvaanisesti erotetut inputit kelpuuttavat virallisesti 96 kilohertsin signaalin. Ja koska pruju on ladattavissa valmistajan sivuilta ilmaiseksi, voi koko kattavan kirjon ominaisuuksia opetella vaikka etukäteen. Taas mallioppimisen paikka monelle. Audiolab tuotti äänikuvallisesti leveyssuunnassa eheän näkemyksen, jossa syvyysvaikutelma olisi voinut kurkistaa pidemmällekin. Tällä tarkoitan, että jokin sointiväreissä tuntui paikoin iholla aidommalta. Kaiken kirjaaminen ei kerta kaikkiaan mahdu tähän artikkeliin. OPTIMOINTIA OLAN TAKAA Suotimen asetusten väliset erot oli pääosin helppo kuulla. Se opastaa laitteen monipuolisten toimintojen lisäksi tietokoneen asetuksissa usb-liitäntää käytettäessä. lievä plastisuus äänimassan taustalla oli enemmän hifiä. kaisuudesta, myös aidosta estetiikan tajusta. Paikoin positiivistakin. Tuokin jäi vain pintapuoliseksi tunteeksi, johon jokin muu filtterivalinta olisi saattanut tuoda lääkkeen. Korvan ja ihokarvojen välinen yhteistyö ratkaisi subjektiivisen kokemuksen kuitenkin vanhuksen eduksi. HIFIMAAILMA 8/2012 19. Etuvahvistimenkin roolissa mukaan on mahdutettu käytännöllistä fiksuutta. Analogiaotot, kaikki kolme, on toteutettu rca:lla, mutta signaali muutetaan sisäisesti operaa- tiovahvistimin balansoiduksi. Valmistaja suosittelee usb-liitännän käyttöä aina, kun se on mahdollista
n Jitter xlr-linjalähdöistä da-muuntimena. Jitter xlr-linjalähdöistä cd-toistossa. Artikulaation selkeys ja osin myös hälyäänet terävöityivät. CD ............. Tuolloin ääni jäi omaan korvaani liian kliiniseksi ja särmikkääksi. Kun kytkin usb-liitäntään kannettavan Macbook Pron, oli mahdollista vertailla samaisia musisointeja levyiltä kuultuihin. Tällä kerralla käytössäni oli vain iTunes-muodossa cd-levyiltä ripattua 16/44.1-materiaalia, mutta sillä tuskin on lopputuloksen kannalta oleellista merkitystä. Aivan testin loppuvaiheilla taloon asettui eräidenkin tahojen korkealle noteeraama outolintu, Dynavox Dynastation 2. Onneksi sellainen löytyy sentään viimeisestä voimissaan olevasta Studeristani. Se näkyy keskitaajuuden nopeasti vaimenevassa piikissä verrattuna koaksiaalioton loivemmin laskevaan. Muutenkin usb toimi moitteetta, lähes plug and play -tyyliin. Ja onhan se sanottava, että vaikka nostinkin Studerin ykköseksi soljuvuuden saralla, Audiolabin puhdas vääntö, menevyys ja kontrolli olivat ajoittain nannaa. Tehonkulutus ................................................................ Toki tunnustan, että valittu tapa jättää debatin varaa käytetyn ohjelmiston, koneen ja muiden muuttujien ansiosta. Helpoimmin tuon aisti materiaalilla, jossa tapahtuu kaiutinlinjan takanakin, eli vaikkapa nyt kuoromateriaalilla. Kun joku alkaisi uudelleen valmistaa Philipsin CDM 4 -koneistoja ja niitä jäyhiä levykelkkoja, ei tarvitsisi arpoa, onko lätty kohdillaan. Jaa, eikö mitään valittamisen aihetta. Esimerkiksi bassojen kuri ja nuhde pitivät tuoreemman tavaran paremmin hanskassa. 31 W Antojännite, 1 kHz, 0 dBFS .................2,1 V (RCA), 4,3 V (XLR) Antoimpedanssi, 1 kHz .............................................<1 ohm Kanavatasapaino, 1 kHz .............................................. Ilmeisesti en ollut ainoana sitä mieltä, sillä valmistaja on käsittääkseni parantanut tässä tuoreessa v12-versiossa ainakin virtalähdettä. Aivan kuin ikkunasta olisi tomutettu ohut pölykerros pois, maisema avautui paremmin fokusoituneena ja puhtaampana. 2 x optinen, 2 x coax, 1 x usb (2.0) 3 x analoginen (stereo rca) 2 x rca, 1 x xlr 1 x koaksiaalinen s/pdif, 1 x optinen s/ kaukosäädin, virtajohto Tekniset tiedot: Digitaaliset otot: Analogiset otot: Analogiset annot: Digitaaliset annot: pdif Muuta: MITTAUSTULOKSET SYITÄ, SEURAUKSIA JA SELITYKSIÄ Vaikka Studerin antiikkinen TDA1547 onkin noteerattua nostalgiaa, Audiolabin sydämenä sykkivä Sabre on täysin 32-bittisin lihaksin omassa liigassaan, jos numeroiden arvomaailmaa on uskominen. 0,0 dB ......................................................... Valittu suodin vaikuttaa ainoastaan taajuusvasteeseen muiden suoritusarvojen säilyessä samana. Cd-toistossa yksittäisiä jitter-komponentteja syntyy enemmän, mutta matalataajuinen jitter on pienempää. Totta puhuen tulos ei ollut aivan itsestäänselvyys, sillä olen kuunnellut myös laitteen ensimmäistä versiota. <0,001/<0,001 % Kanavaerotus, 1 kHz ................... Kun vältytään usean kotelon ja kaapelin kustannuksilta, ehyt ja suunnitelmallinen kokonaisvaltaisuus on kutkuttava ajatus lompakollekin. 0,002 % ................. Ääni on joka tapauksessa ajan mukaisessa kuosissa ja toteutuksen uskottavuus sellaisella tasolla, että hinta/laatu-suhde on pakostakin mainio. Maailmalta on kantautunut kommentteja, joiden mukaan kuulokepuoli ja etuvahvistimen toimintakin ovat olleet mukiinmenevästi linjassa. Mittaustulokset ovat moitteettomia. 20 HIFIMAAILMA 8/2012. 112 dB ................... Kumpikin vältti digitaalisuuden peikon pahimman stigman eli ylimääräisen viileyden. 109 dB Harmoninen särö, 1 kHz............ Toki tarkastin midi-asetukset sekä jumppasin muut omppukerholaisten vakiokohteet kuntoon. 0,002 % IM-särö, 2nd/3rd ........<0,001/<0,001 % .. Aivan sama tällä kerralla, sillä näinkin usb tuntui olevan se parempi vaihtoehto. 5 kg 445 x 74 x 335 mm Gamiron Oy Audelec, www.audelec.fi, www.audiolab.co.uk ESS Sabre 9018, 32-bit 192 kHz muunnin käyttäjän valittavat suotimet. DAC (coax) Häiriöetäisyys, A-paino ............... 116 ps Mittaukset on tehty Optimal Spectrum -suotimella. Siten lopulliseen äänenlaatuun on vaikea ottaa kantaa tyhjentävästi. Sanotaan nyt vielä, että lyhyessä ajassa se osoitti, kuinka hopeapinnoilta kaivetaan vielä rahtunen enemmän soljuvuutta ja syvyyttä. Taajuusvaste linjalähdöistä da-muuntimena minimum phase- (musta), optimal spectrum- (punainen), optimal transient- (sininen), sharp rolloff (magenta) ja slow rolloff (vihreä) -suotimilla. LOPUKSI Pidin Audiolabin konseptista. Osa selitystä voi tietysti olla sekin, että kannettavan koneen akun kanssa soittava välttyy joiltakin ulkokohtaisilta häiriötekijöiltä, kuten verkkovirran vaihtelulta ja virtajohtoihin indusoivilta mölyiltä. Linjalähdön antoimpedanssi on erittäin alhainen, joten kytketyn vahvistimen ottoimpedanssilla ei ole merkitystä. TE S T I : AU D IOLAB 82 00 -C D-SOITIN/DAC/ETUVAHVISTIN Audiolabin puhdas vääntö, menevyys ja kontrolli olivat ajoittain nannaa. Audiolab 8200 CDQ v12 Hinta: Massa: Mitat (l x s x k): Lisätietoja: 1 399 n. Eli suomeksi sanottuna salonkikelpoiseksi Saksassa tuunattu Sony ykköspleikkari putkitasurilla ja -ulostulolla. En ehkä malttanut ruuvata jokaisen levyn nyansseja erikseen referenssin kaiku korvissani, mutta kenties pidemmän ajan kanssa siihenkin olisi maltti taipunut. 109 dB ................... No, levykelkka on sanalla sanoen surkea. 120 dB Jitter, 44,1 kHz/16 bit .................. 149 ps ................... Asennossa 6 dB harmoninen särö (0,0002 %) hukkuu pohjakohinaan antojännitteen ollessa xlr-liitännöissä 1,1 volttia
Sen ulkoinen loisteliaisuus ei yllä aivan parhaiden tasolle, mutta Denonin lippulaivakuulokkeiden ostaja tulee. Äänten selkeys ja puhtaus kyllä kompensoivat tilannetta huomattavasti. Liitäntäjohto on helposti vaihdettavissa. Todennäköisesti suurin osa kannettavista soittimista jaksaa ajaa niitä korkean herkkyyden ja helpon impedanssin vuoksi. Ensimmäisen kerran patarum- DENONIN LIPPULAIVAKUULOKKEET NOSTAVAT KANNETTAVAN SOITTIMEN ÄÄNEN UUDELLE TASOLLE, VAIKKA TILAVAIKUTELMASSA OLISI VIELÄ PIENTÄ HIOMISTA. D 38 enon on useimmille tuttu elektroniikkavalmistajana, mutta sen kuulokkeet eivät ole kaikille yhtä tuttuja. Näillä kuulokkeilla ei synny parhaiden kuulokkeiden laajempaa tilavaikutelmaa. K O K E I L U : DE NON AH- D710 0 -KUULOKKEET n TEKSTI: JUHANI AHONEN n KUVAT: VALMISTAJA SUOSITTELEMME HYVÄ ÄÄNENLAATU HIFImaailma Kannettavan paras kaveri mitä suurimmalla todennäköisyydellä kokemaan omistamisen iloa näistä veistoksellisista kuulokkeista, joiden muotokielelle löytyy myös toiminnallinen selityksensä. Itse vaihtaisin kannettaviin laitteisiin tarkoitetun liitäntäjohdon jämäkämpään, varsinkin kun vakiopiuhaan ympätyt äänenvoimakkuussäätimet eivät toimineet koelaitteeni kanssa. AH-D7100-kuulokkeet istuvat korville kaikista kokeilemistani suljetuista kuulokkeista selkeästi parhaiten. AHD7100 on esineenä tyylikäs. Denon ei mitä ilmeisimmin ole yrittänyt luoda epäkuulokemaista tilavaikutelmaa. Huomasin kuuntelevani erityisesti klassista laulua huomattavasti enemmän kuin normaalisti, sillä lauluäänten luonnollisuus ja pakottomuus tuntuivat yllättävän addiktiiviselta. Sama ilmiö esiintyy monilla vanhemmilla rock- ja pop-miksausilla. Äänenvärit ja dynamiikka tuntuvat hyvin luonnollisilta, eikä useita kuulokkeita vaivaavasta mattapintaisuudesta ole tietoakaan. Kuppeja muotoiltaessa Denonon käynyt läpi 4400 erilaista korvan muotoa, mikä on antanut suunnittelulle tutkimuksellista pohjaa. HUIPPULAATUA KANNETTAVILLE LAITTEILLE Denon AH-D7100 on rakenteeltaan suljettu ja toteutettu dynaamisilla elementeillä. Sen kuulokkeilla on oma uskollinen kannattajakuntansa, joka pitää Denonia yhtenä vakavasti otettavista huippukuulokkeiden valmistajista. Toisin kuin jotkut muut valmistajat, Denon on panostanut kuulokkeiden estetiikkaan. No, niiden luvataankin toimivan ainoastaan Applen tuotteiden kanssa. Kuppien nahka tuntuu suhteellisen pehmeältä. USKOTTAVA, LUONNOLLINEN JA DYNAAMINEN Ensimmäinen positiivinen havainto AHD7100-kuulokkeista on verhoutuneisuuden poissaolo lauluäänistä. Valmistajan väite taustalla olevasta tutkimuksesta tuntuu uskottavalta. Lyömäsoitinten iskut ovat hämmästyttävän uskottavia. Impedanssi on suhteellisen alhainen 25 ohmia ja herkkyys suurehko 110 desibeliä. Koska Denonin lippulaivakuulokkeet soveltuvat selkeästi kannettaville soittimille hinnastaan ja sangen tuhdista 370 gramman massastaan huolimatta päätin käyttää ensisijaisena äänilähteenä Lenovo ThinkPad Tablet -laitetta (Android 4.0). Kannettavien soittimien huomioimiseen viittaa myös 3,5-millinen liitin toisessa mukana tulevista vakiokaapeleista. Suosikkeihini kuuluva Steve Reichin Tehillim tuntuu kuulokekuuntelulta huonossa mielessä, koska äänet sijoittuvat korvasta korvaan kulkevalle janalle tai suorastaan kuulokekuppiin. Jostain syystä olin kuitenkin onnistunut välttämään Denonin luureja, ehkä lähinnä siksi, että olen vierastanut suljettuja kuulokkeita. HIFIMAAILMA 8/2012 Denonin kuulokkeet kuitenkin päätyivät kokeiluuni sekä valmistajan maineen että tälle uutuusmallille luvatun uuden aluevaltauksen vuoksi. Toisessa on päässä 6,3-millinen liitin
Kannettava äänilähde tarjosi oikein nautittavan suoritustason, mistä olen hieman yllättynyt. Ilmiötä ja sen häiritsevyyttä kannattaa kuitenkin kokeilla itse ennen hankintaa. Ainoa varsinaisesti häiritsevä piirre on äänten sijoittuminen kuulokekuppien väliselle janalle. Ruotsalaisen autotallirokin suuri nimi The Nomads vyörytti korviini juuri oikeanlaisen särökitaran, rumpujen, laulajan, basson ja erilaisten epämääräisten efektien massan. Korvien ympäristöön kohdistuva paine on yllättävän vähäinen, ja omassa käytössäni Denonit tuottivat ärsyttävän rasituksen vasta yli kahden tunnin käytön jälkeen. Keveys johtuu enemmänkin siitä, että liiallista ylikorostusta ei ole. Mahlerin säveltämä massiivinen orkesterimusiikki sopii oikein hyvin kuunneltavaksi kannettavalla äänilähteellä ja AH-D7100-kuulokkeilla. DA53N ja kuulokevahvistin C.E.C. AH-D7100 sai minut myös muuttamaan aikaisempaa käsitystäni, jonka mukaan on järjetöntä ostaa yli tonnin hintaisia kuulokkeita kannettavan laitteen kaveriksi. Kiitettävä suoritus kuulokkeilta joka tapauksessa, erityisesti kun kyseessä ei ollut ylikorostumisesta johtuva ilmiö. Hankalampien bassoviulujen melodioiden kanssa olin kuulevinani pientä puuroutumista, mutta en ole havainnostani aivan varma. Sama ilmiö puri myös Kraftwerkin mainion MinimumMaximum-livelevyn kanssa, jonka olisin helposti kääntänyt aivan liian voimakkaalle. Kokeilin kuulokkeita myös normaalin laitteistoni kanssa. Hiostavuutta huomasin vasta suhteellisen pitkän käytön jälkeen. Tietenkään kuulokkeet eivät kykene loihtimaan dynamiikkaa litteäksi kompressoituihin pop-tekeleisiin, mutta ärsyttävät piirteet saattavat ärsyttää vähemmän kuin normaalisti. Mahlerin teosten onnistuneiden levytysten kuuntelu tarjoaa useimmille kuulokkeille melkoisen ylipääsemättömiä ongelmia. Ei kuitenkaan Denoneille. Minusta tuntuu, että esitykset saivat hieman enemmän jäntevyyttä, mutta en voi vannoa varmaksi. n Denon AH-D7100 Hinta: Maahantuoja: Puhelin: Sähköposti: 1 269 Simex Oy 09-41 500 210 info@simex.fi Käytetty oheislaitteisto: pääasiallisena äänilähteenä ja ohjausyksikkönä Lenovo ThinkPad Tablet (Android 4.0), normaalina kuulokelaitteistona kannettava tietokone Lenovo ThinkPad X301, d/a-muunnin C.E.C. AH-D7100-kuulokkeet ovat niitä harvoja, jotka ovat yhtä hyviä sekä kompressoidun studiorokin että loistavien orkesterilevytysten kanssa. Kuuntelunautintoa heikentävät vain jo aikaisemmin mainitsemani tilavaikutelman välittymiseen liittyvät ongelmat. Kyllä siinä on järkeä mikäli kuulokkeet omaavat mallinimen Denon AH-D7100. Käytetty materiaali häviöttömästi pakattua cd-tasoista materiaalia sekä satunnaisia kokeiluja Spotify:n tarjoamalla materiaalilla. HIFIMAAILMA 8/2012 39. Syy on sama kuin parhailla kaiuttimilla tapahtuva kuuntelu hyvässä akustisessa tilassa: liika ei tunnu liialta, ennen kuin se on paljon liikaa. Vaikka kuuntelinkin kuulokkeilla, ne todella tuntuivat joskin vain korvalehdillä, mutta joka tapauksessa. Puhtaasti elektronisen musiikin kanssa Denonit eivät todellakaan petä odotuksia. YHTEENVETO En muista yhtään aikaisempaa kuuloketta, joilla olisivat hoituneet sekä räkäinen autotallirock että akustinen orkesteri vaivattomammin. Studiossa äänitetyn räkäisen rokin räväkkyys on tallella. Pitempiaikaisessa yhtäjaksoisessa käytössä Denonit hiostavat, kuten kaikki kokeilemani suljetut kuulokkeet. Itse huomasin ilmiön ensimmäisen kerran Carmina Buranan kanssa, sillä voimakkaat kohdat olivat jo luvattoman voimakkaita. DA53N ja HD53N yhdistetty NF Serie2 XLR 1 m -välikaapeleilla. HD53N, usb-kaapelina DA53N:n vakiokaapeli. Hyvä-ääninen kannettava laite ja Denon AH-D7100 ovat yhdistelmä, jonka äänenlaadullinen ylittäminen ei ole mikään helppo eikä edullinen temppu. Hienoisen epätodellisen tunteen tuotti havainto, että tuollaisen matalan äänen vaikutukset rajautuivat pelkästään korviin. AH-D7100:t kaivavat paljon uutta myös pienimuotoisista akustisista kokoonpanoista. Denonit saattavat kuulostaa bassotoiston osalta hieman kevyiltä, kun niitä vertaa joihinkin toisiin kuulokkeisiin. + Loistelias, viimeistelty luonne + Tasapainoinen, suorastaan erinomainen toisto + Hyvä soveltuvuus erilaisille musiikkityyleille + Toimivuus kannattavien laitteiden kanssa - Perinteinen tilavaikutelma - Hienoinen hiostavuus mun lyönti tuntui tuottavan kuulokekuuntelussa samanlaista efektiä kuin konserttisalin eturivillä. Vanhojen Kraftwerk-levyjen, kuten Radio-Aktivität -albumin rahisevat ja rohisevat osuudet kuulostavat siltä kuin pitääkin, ja modernimpi elektroninen musiikki tuntuu jotenkin oikealta. Edes pienimpien detaljien ja massiivisten äänimassojen yhdistäminen ei tuota ylipääsemättömiä ongelmia. Denon on onnistunut tekemään todelliset huippukuulokkeet kannettavien laitteiden kaveriksi. Denon AH-D7100:ssä on yksi huolestuttava piirre: ne yllyttävät nostamaan kuunteluvoimakkuutta. Parhaita ellei jopa paras kuulokkeiden suoriutuminen räkäisestä rokista, jossa basareiden pitää myös tuntua
Koska mikrofoni itsessään on varsin tyhmä kapistus, on softan valinnalla suurin merkitys käyttökokemukseen. Kotimittaukseen paras vaihtoehto on ympärisäteilevä i436. Virallisesti mikki on suunniteltu käytettäväksi vain Applen laitteiden kanssa, mutta Android-maailmastakin löytyy sopivia ratkaisuja. Pienikin kaiuttimen tai subwooferin siirtäminen aiheuttaa suuria muutoksia bassotaajuuksien tasapainoon. Taajuusvaste on käytännössä viivasuora pientä 15 kilohertsin nyppylää lukuun ottamatta. Mukana tulee myös kahden metrin jatkokaapeli. HIFImaailma SUOSITTELEMME Apua säätöön H ifiharrastaja tietää, että lähes jokainen huone vaikuttaa negatiivisesti hyvän kaiuttimen toistoon. Erikseen hankittavalla adapterilla kotelon voi kiinnittää peruskameroiden jalustoissa käytettävään 1/4" kierteeseen. Jokaisen mikkiyksilön herkkyys on mitattu tehtaalla, ja tulos on merkitty pakettiin. Linjatuloissa on vaihteleva määrä ylipäästösuotimia, eli alim- 40 HIFIMAAILMA 8/2012. Suojus on samalla nerokas adapteri, jolla mikrofonin voi asettaa jalustalle. Tarkan arvon käytettävään sovellukseen syöttämällä mikki toimii myös tarkkana desibelimittarina. Kiinalainen MicW valmistaa kalibroituja PIENIKOKOINEN JA TARKKA MIKROFONI ON MONELLA TAPAA HYÖDYLLINEN. Tällöin lopputulos ei välttämättä ole niin tarkka väljien toleranssien vuoksi. Mittausten tekeminen Applen laitteilla ei ole aivan suoraviivaista. Softassa on myös mahdollisuus kompensoida puhelimen oman sisäänrakennetun mikrofonin vaste, jos ulkoista mikrofonia ei ole käytössä. Mikki kulkee turvallisesti matkassa mukana toimitettavassa metallisessa suojasylinterissä. Analyzer maksaa 7,99 euroa ja kalibrointitiedosto saman verran lisää. Se on peräisin mikkikapselin kalvon resonanssitaajuudesta ja on korjattavissa kalibrointitiedostolla. SEN AVULLA HARRASTAJA OPTIMOI HELPOSTI KAIUTTIMIEN PAIKAN HUONEESSA, JA SUBWOOFERIN VAIHESÄÄTÖ ONNISTUU ARVAILEMATTA. Satunnaisen kotimittaajan arsenaaliin kuuluu yleensä kannettava tietokone ja ilmainen Room EQ Wizard -ohjelma sekä erillinen mikrofoni. Mikrofoni noudattaa IEC 61672 Class 2 -standardia. ÄLYPUHELIMEEN TAI TABLETTIIN YHDISTETTYNÄ MITTASETTI KULKEE AINA HELPOSTI MUKANA. mittamikrofoneja, jotka ovat pienen kokonsa puolesta ihanteellisia mobiilikäyttöön. MicW i436 -paketissa tulee mukana tuulisuojus kapselin päähän, paitaklipsu puheen tallentamisen helpottamiseksi, jatkokaapeli ja adapteri, joka jakaa puhelimen kuulokeliitännän mikkituloksi ja linjalähdöksi. Mikkikapseli sijaitsee tukevassa metallikuoressa, jonka toiseen päähän on integroitu miniplugi puhelimeen kytkemistä varten. Se toimii jalusta-adapterina ja mikrofonin pidikkeenä. Valmistaja itse suosittelee iOS-laitteille DSP Mobile Analyzer -sovellusta, joka sisältää suoraan mahdollisuuden i436:n taajuusvasteen kompensointiin. Viimeisen avulla puhelimessa pyörivää sovellusta voi käyttää signaaligeneraattorina mikrofonin ollessa samalla aktiivinen. SOFTA Itse mikrofonin mukana ei tule tarvittavaa sovellusta äänen tallentamiseen tai mittaamiseen. Mitattavan äänenpaineen alue iPhonea tai iPadia käytettäessä on 34102 desibeliä, mutta mikin mukaan voi hankkia lisävarusteena 20 dB vaimennusadapterin maksimia kasvattaakseen. Jälkimmäinen tarvitsee useassa tapauksessa oman esivahvistimensa, joten pakkaus on kaikkea muuta kuin taskuun menevä. K O K E I L U : MIC W I4 36 -MI TTAMIKROFONI n TEKSTI JA KUVAT: MAURI ERONEN Mikrofonikapselin metallinen säilytyssylinteri on fiksu. Sen toisessa päässä on reikä mikkijalustan 3/8" kierteelle, ja mikki työnnetään toisen pään metallirenkaan läpi. Mittaaminen nopeuttaa parhaan paikan etsimistä, mutta tyypillisesti taajuusvasteen mittaamiseen tarkoitettu laitteisto on joko kallis ja mobiili tai edullinen ja raskas
Vaihtoehtoja Analyzerille on lukemattomia, ja yksi ilmainen on Studio Six Digitalin JL Audio Tools. Reaaliaikaisen analysaattorin tarkkuuden voi valita väliltä 1/11/192 oktaavia, joskin peruskäytössä 1/3, 1/6 tai 1/12 oktaavin tarkkuudet ovat sopivimmat. Android-käyttäjien saattaa olla hankalampaa löytää yhtä tarkkaa ratkaisua, sillä rautapuolella on enemmän hajontaa. Lopputuloksena on kattava analysaattori myös elektroniikan mittaukseen. Hintaansa nähden Analyzer on monipuolinen. Ikkunalla ei ole suurta vaikutusta taajuusvastetta mitattaessa, mutta yksittäisi pistetaajuuksia varten valinnoilla voi parantaa mittauksen tarkkuutta. Androideissa vastaava ongelma saattaa tuottaa jopa enemmän harmaita hiuksia, sillä bassovaimennuksen määrä suuressa ekosysteemissä voi vaihdella paljonkin. Vaihesäädön tekeminen on naurettavan helppoa: testikohina soimaan vahvistimesta ja etäisyyssäädön ruuvaamista vahvistimen asetuksista, kunnes pääkaiuttimien ja subwooferin välisen jakotaajuuden tienoo näyttää puhelimen ruudulla voimakkaimmalta. Suuri osa ominaisuuksista täytyy ostaa erikseen 20 euron hintaisen perussoftan päälle. Tästä on hyötyä pitkää taajuuspyyhkäisyä käytettäessä. Parasta on, että puhelinta voi pitää vaikka kädessä ilman, että mittaustarkkuus kärsii merkittävästi. Sen rta:n (real time analyzer) tarkkuus rajoittuu 1/3 oktaaviin, eikä se sisällä mahdollisuutta testisignaalien soittamiseen. Kohina ja keskiarvoistettu mittaus on paljon anteeksiantavampi ulkoisille häiriöille HIFIMAAILMA 8/2012 41. Käyttöönotto ja hyödyntäminen on yksinkertaista ja pomminvarmaa. Helpointa on kuitenkin, jos kohina löytyy valmiiksi mittaussoftasta. Näkymässä on asetukset tarkkuudelle, ikkunoinnin tyypille ja painotukselle. 7,99 euron hintaan voi hankkia rta-paketin, joka tuo mukanaan muun muassa vaaleanpunaisen kohinan. Taajuusnäkymässä softa ilmoittaa kullakin hetkellä voimakkaimmin toistuvan taajuuden hertseinä. Analyzer on äärimmäisen helppokäyttöinen ja tarkka. DSP Mobilen tekemä Analyzer sisältää kompensaation eri laitteilla, jotta mittaustulokset ovat aina tarkkoja. Yläreunassa näkyy kulloisellakin hetkellä voimakkaimpana toistuva taajuus hertseinä. Jatkuvalla signaalilla säätäminen on todella intuitiivista, kunhan softasta muistaa asettaa riittävän tarkkuuden mittaukselle. Hold-toiminnon tuomat ohuet vaakaviivat ilmaisevat kyseisen mittauksen aikana ilmenneet voimakkaimmat äänepaineet. MicW-mikin ja Analyzer-softan yhdistelmällä näkee reaaliajassa, miten kaiuttimien tai subwooferin sijoitus huoneessa muuttaa bassotoiston tasapainoa. Tästä on hyötyä jos taajuusvasteen mittaa erillisellä pyyhkäisyllä. Tietysti puhelimesta voi pistää soimaan itse hankitun testisignaaliraidan ja palata takaisin mittasoftaan. Kaiuttimien siirtely tai erillisten taajuuskorjaimien käyttö helpottuu, kun puhelimen tai tabin ruudulta näkee heti, mitkä taajuudet vaativat käsittelyä. Faberacousticalin SignalScope sisältää lukuisia mittaustekniikoita reaaliaikaisen rta:n lisäksi, kuten fft-spektrianalysaattorin ja oskilloskoopin. Muita lisäasetuksia ovat ikkunoinnin ja fftblokkikoon määrittely. + Erinomainen viimeistely + Tarkkuus + Hyödylliset varusteet Ei selkeää tukea Android-puhelimille Softa täytyy ostaa erikseen mat bassot vaimenevat voimakkaasti. DSP Mobile Analyzerissä on mahdollisuus ostaa kompensaatiotiedostoja eri mikrofoneille, myös Applen omille. Puhelin vaaka-asennossa esillä on reaaliaikainen analysaattori. Jotta äänenpainemittaus olisi tarkka, mikrofonin herkkyys ilmoitetaan mukana tulevassa paperilappusessa ja määritellään ohjelman asetuksiin. Hinta: Mitat (pituus x halk.): Liitäntä: Massa: Suuntakuvio: Lisätietoja: 145 5 cm x 0,7 cm 3,5 mm miniplugi, 4-pole 8g ympärisäteilevä www.mareks.fi, www.mic-w.com, dspmobile.de kuin impulssi- tai pyyhkäisymuotoinen testisignaali. Leq-toiminto keskiarvoistaa äänenpaineen standardin mukaisesti ajan kuluessa. Leq on hyödyllinen vaaleanpunaista kohinaa käytettäessä, sillä se tasaa satunnaiskohinan aiheuttamaa vaihtelua. Mikrofonin oheen täytyy erikseen hankkia rta-ohjelmisto, jollaisia on tarjolla epälukuinen määrä. Esimerkiksi Blackman-Harris- ja Hann-ikkunoinnit vähentävät perustaajuuden ympärille syntyvää leviämistä. Mittauksen ajallisen tarkkuuden voi valita hitaasta, nopeasta ja impulssitilasta. Sen näyttämä taajuusvaste on täysin identtinen kalibroidun mikrofonin ja läppärissä pyörivän Room Eq Wizardin yhdistelmään. Valmistajan suosittelema DSP Mobile Analyzer iOS- eli Applekoneille on taatusti toimiva ja edullinen. n YHTEENVETO MicW on mukana kulkeva tarkka mikrofoni, joka auttaa äänentoistolaitteiston ja kotiteatterin säätämisessä. Analyzer-ohjelma osaa tuottaa itse vaaleanpunaista kohinaa. MicW i436 -mikrofoni Puhelin pystyasennossa softa näyttää äänenpaineen ja pikavalinnat mittauksen nopeudelle ja painotukselle. Puheen tallentamiseen tällä ei ole vaikutusta, mutta mittauksia varten softan täytyy ottaa tämä huomioon ja tunnistaa käytettävä iPhonen tai iPadin versio. Signaalin voi generoida itse vaikkapa Audacityssä (audacity.sourceforge.net) tai ladata valmiin mp3-tiedoston useammastakin googlen löytämästä lähteestä. Mittasetupin pystyttäminen ei ole koskaan ollut yhtä nopeaa ja vaivatonta. Painotusvaihtoehtoina on A, B, C ja painottamaton, joka soveltuu mittauskäyttöön. Arvailu vähenee, kun taajuustasapainoa ei tarvitse arvioida pelkästään korvilla. Siinä on myös holdtoiminto maksimiäänenpaineen esittämiseksi tai taajuusvasteen huippukohtien tallentamiseen
Kaikkien aikojen älykkäin älytelevisio LG 55LM960V LG:n uudessa FULL LED -televisiossa on äärimmäisen ohuet kehykset, huippunopeat Smart TV -toiminnot, Dual Core -prosessori, Magic Motion -kaukosäädin ja Cinema 3D.LG:n LED-televisioiden designsarjan huippumalli näyttää juuri siltä kuin modernin television kuuluukin. LG on onnistunut luomaan hyödyllisten internetsovellusten nopean ja tehokkaan käyttöliittymän Magic Remote -työkalulla ja äänikomennoilla. LG Smart TV:n avulla voit katsella suosikkiohjelmiasi haluamaasi aikaan, vuokrata elokuvia ja jakaa kokemuksia ystäviesi kanssa helpommin ja nopeammin kuin koskaan. Kolmiulotteisten elokuvien katselu Cinema 3D -järjestelmällä on mahdollista koko perheelle, sillä tv:n mukana tulee runsas määrä kevyitä ja helppokäyttöisiä katselulaseja. Äärimmäisen ohuet valetut alumiinikehykset varmistavat, että televisio sopii täydellisesti joka ympäristöön. LG:n Nano Full LED -paneelin kuvanlaatu on myös korkeaa tasoa syvän mustan, erinomaisen kontrastin ja luonnollisen värintoiston ansiosta. Kaiken lisäksi 55LM960V on niin tyylikäs televisio, että sitä on miellyttävä katsella, vaikkei se olisi päälläkään!". Koe uusi ulottuvuus televisionkatselussa Cinema 3D:n kautta. Vuoden 2012-2013 SmartTV Euroopassa Näin EISA perusteli valintansa: "2012 on ollut useimmille valmistajille Smarttelevisioiden esittelyvuosi
Suomen suu 5 vuoden takuu! HifiStudio jo neljällä paikkakunnalla, Helsingissä, Turussa, Ou 2299,- PAKETTIHINTAAN Tai 46 euroa/kk Rotel RA-12 Vahvistin on perinteisesti ollut hifi-laitteiston "sydän", mutta nykyaikana moderni hifi-laitteisto tarvitsee myös "aivot". Tämän lisäksi RA-12 pitää sisällään myös usb-liitännän, joka on varustettu Apple-tuella. RT-12 on laadukas viritin, joka pystyy vastaanottamaan sekä fm että myöskin DAB+ -lähetykset. Wolfson WM8740 24/bit/192kHz D/Amuuntimet, joiden ansiosta digitaalinen ääni saadaan purettua parhaalla mahdollisella laadulla. Rotel RA-12 vastaus tähän on laadukkaat. RT-12 pitää sisällään myös verkko-ominaisuudet. Toistovaste 45Hz-50kHz. Ostaj pääll arvo Marantz-uutuudet nyt HifiStudiossa! 5.1 Kanavainen AV-vahvistin upealla slimline-designilla. Koko k, l, s 280 x 165 x 276. Tuorein tekniikka lainaa paljon yksityiskohtia B&W:n lippuluokan 800-sarjasta. B&W CM1 kaiuttimet, Äänikuvan koko ja basson ulottovuus on ennenkuulumaton tämän kokoluokan kaiuttimelle. 5x50 W - 4xHDMI in - 3D tuki, ARC äänenpaluukanava - Dolby TrueHD, DTS-HD - Audyssey MultEQ akustiikkakorjain - USB liitäntä iPod/ iPhone ohjauksella. Marantz NR1403 AV-virinvahvistin 349,- 7.1 kanavainen slim-line AV-vahvistin Videokameroiden, älypuhelimien ja tablettien helppo kytkentä etupaneelin HDMI-liitäntään. 10-18 ja La 10-15 HELSINKI Hifi Studio Mylly Puh 010-2291 120 Ark. Easy Set-Up, Setup Assistan ja Audyssey MultiEQ ja mikrofoni auttaa alkuun, 7 x 50W. Marantz NR1603 AV-virinvahvistin 699,- Voit ohjata vahvistinta melkein millä tahansa iDevice laitteella (iphone, itouch...). 10-21, La 9-18 ja Su 12-18 TURKU kotikäyntejä. Tämä tehokas kotiteatteriydin 7.1:lla kanavalähdöllä ja vakuuttavalla lähtöteholla ottaa kaiken irti kotiteatterista tuottaen maksimaalisen Eerikinkatu 17 Puh 09-5860 120 Ark. Näin ollen voit toistaa sillä tuhansia internetradiokanavia sekä verkossasi olevaa musiikkia
Laitteen sisältämä uuden sukupolven tuplaydinsignaaliprosessori takaa tinkimättömän suorituskyvyn. urin hifi-liike Anti-Mode 2.0 Dual Core Anti-Mode 2.0 Dual Core on uudenlainen laite, joka mahdollistaa huoneakustisen korjauksen kahden kaiuttimen stereojärjestelmille. Tuotekehityksessä käytettiin perinteisten äänilähteiden ohella mm. Mallikonee malliston vaihtop ntohintaan! myydään uloska Tuomiokirkonkatu 25 Puh 03-2252 200 Ark. 399,-) VAIHTOTARJOUS! 339,UUTUUS! Hinta 275,Amphion Helium 410 kpl vanhasta vaihdossa 50,väliraha vain........ 225,- Pianomusta · Hiilikuituinen äänivarsi Ortofon Alpha äänirasia · Punainen huopamatto Pro-Ject Brush It levyharja · Pro-Ject Clean It neulaharja Helium 410 on kooltaan helposti sijoitettavan pieni, ja muotokieleltään ajaton-.Snsuunnittelussa, on huomioitu nykypäivän monitahoiset vaatimukset. Spotify-palvelua sekä muita streaming pohjaisia äänilähteitä. Marantz SR5007 AV-virinvahvistin 899,- s - koko ketjussa Erikoistilaisuu t äivät. 10-18 ja La 10-15 . TAMPERE s u o r i t e ta a n Pakkahuoneenkatu 7 Puh 08-8151 200 Ark. Yli 30 vuotta luotettavaa Hifikauppaa 825,- jalle kaupan le Apple iPad, 499 euroa Saatavissa vain HifiStudiosta! Pro-Ject DebutCarbon HifiStudio 30vjuhlamalli (norm. DSPeakerille myönnettiin jo toinen Golden Ear -palkinto, kun Anti-Mode 2.0 Dual Core saatiin kauppoihin. Myös kotimainen Hifimaailma 7/2012 piti näkemästään ja kuulemastaan.. ulussa ja Tampereella. 10-18 ja La 10-15 OULU
TE S T I : JAL U STAKAIUTTIME T 550700 n TEKSTI: PEKKA TUOMELA n KUVAT: MAURI ERONEN JA PEKKA TUOMELA n MITTAUKSET: AALTO-YLIOPISTO JA MAURI ERONEN Ääntä moneen tarpeeseen D A L I IKON 1 MK2 E L AC BS 63 .2 E POS EP IC 2 K EF Q3 00 K L I PS CH RB- 61 MK II M O NI T OR AUDIO RX 1 REGA RS 1 44 HIFIMAAILMA 8/2012
Elementti alkaa suunnata, kun värähtelevän kalvon läpimitta on suunnilleen aallonpituuden puolikkaan suuruinen. Dali on lisännyt kaikkein korkeimpia taajuuksia varten kolmannen elementin, jossa on magnetostaattisella periaatteella toimiva tasokalvo. Testit ovat kuitenkin osoittaneet, että vanha kunnon paperimassakin voi toimia hyvin. KAIUTTIMEN VAIHTAMINEN ON EDELLEEN TEHOKAS TAPA PÄIVITTÄÄ ÄÄNTÄ. Jakosuotimella on sovituksessa tärkeä osa, ja siksi siinä on yleensä enemmän komponentteja kuin pelkkä oppikirjamainen jako vaatisi. KEFissä taas on koaksiaalielementti eli diskantin toistin on sijoitettu basson keskiöön. Epos on ratkaissut asian HIFIMAAILMA 8/2012 45. Tällä kerralla kaikki mukana olevat merkit ovat vanhastaan tuttuja, ja niillä on Suomessakin vakiintunut asema. Syystäkin, sillä kokemuksen mukaan se tarjoaa kohtuullisella sijoituksella varsin hyvää äänenlaatua ja viimeisteltyä toteutusta. Vaimennusainettakaan ei ole unohdettu, vaikka sitä ei ole missään ylenpalttisen runsaasti. Siinä puhekela muodostuu eristekalvon pinnalla edestakaisin kulkevasta alumiinifoliosta. Elac sijoittuu näiden välille. TESTASIMME UUSIEN JALUSTAMALLIEN LAATUA HIEMAN PERUSTASOA KALLIIMMASSA HINTALUOKASSA. Rega luottaa perinteiseen paperimassaan kartion materiaalina. J o Hifimaailman ensimmäisessä numerossa oli vertailutesti alle 700 euron parihintaisista jalustakaiuttimista, ja myös sen jälkeen olemme säännöllisesti palanneet selvittämään tämän luokan markkinatilannetta. Toisaalta tässä luokassa on yleensä vältetty kustannuksia lisääviä mutta äänenlaadun kannalta suhteellisen vähän merkitseviä erikoisuuksia. Tällainenkin rakenne voi toimin varsin hyvin, jos elementtien taso- ja vaihesuhteet osuvat sopivasti kohdalleen. Klipschissä on tätä varten syvä, nelis- kulmainen torvi. Elementtien osalta tämän kokoluokan yleisin perusrakenne on kaksitie, jossa on ETULEVYN TASAISUUS TAVOITTEENA Vertailun kaiuttimissa on liittiminä asialliset naparuuvit, joihin voidaan kytkeä esimerkiksi paljas johto tai banaanipistoke. Kaiuttimien ulkoasun merkityksen kasvaessa etulevyn suojan kiinnitystä on pyritty kehittämään huomaamattomammaksi. Monet valmistajat pyrkivät käyttämään erikoisia kartiomateriaaleja. Molemmilla on omat kannattajansa. Kotelot vaikuttavat kohtuullisen tukevilta. Perinteisen koputtelutestin perusteella Monitor Audio on muita resonoimattomampi. Kaksoisjohdotuksen mahdollisuus eli erilliset liittimet molemmille äänialueille on edelleen yleinen, vaikka todella harvat tämän hintaluokan kaiuttimien omistajat käyttävät sitä. Kaikissa vertailun kaiuttimissa on diskanttielementin kanssa sarjassa vähähäviöinen muovikondensaattori. Tässä testissä ensin mainittuun ryhmään kuuluvat KEF, Monitor Audio ja Klipsch ja jälkimmäiseen Dali, Elac, Epos ja Rega. SUUNTAKUVIO JA JAKOSUODIN TÄRKEITÄ Enemmän käytännön merkitystä kuin materiaaleilla on sillä, miten hyvin elementtien suuntakuviot sopivat yhteen. Suuntakuvion tasaisuutta voidaan parantaa lisäämällä diskanttielementin suuntaavuutta varsinkin sen toiminta-alueen alapäässä. Perinteisen kaksitiekaiuttimen suuntakuvio muuttuu jakotaajuuden kohdalla, koska kartio suuntaa enemmän kuin pieni kalotti. Dali, Monitor Audio ja Rega ovat 78-litraisia, kun taas Epos, KEF ja Klipsch ovat sisätilavuudeltaan kaksinkertaisia (1517 l). Jakosuotimen komponenttien laatu täyttää hintaluokan vaatimukset. Kaikki toimivat bassorefleksiperiaatteella. Monissa kaiuttimissa kalotti on hieman elementin laippaa syvemmällä, ja sen reunat muodostavat pienen suuntaimen. Vähiten osia on tarvittu KEFissä (3 kpl) ja Regassa (4 kpl). Erityisesti mekaaniseen rakenteeseen on uhrattu enemmän kuin halvoissa kaiuttimissa. KEF, Klipsch, Monitor Audio ja Rega eivät käytä lainkaan elektrolyyttikondensaattoreita. TEKNIIKASSA VÄHÄN ERIKOISUUKSIA Vertailun kaiuttimet voi koon puolesta jakaa kahteen pääryhmään. Tästä seuraa, että huoneeseen heijastunut äänienergia on eri taajuuksilla erisuuruinen. Muiden maiden edustajia on yksi kutakin, saksalainen Elac, tanskalainen Dali ja amerikkalainen Klipsch. basso-keskiääninen ja kalottityyppinen diskanttielementti. Syynä on se, että jakosuotimen avulla voidaan muokata elementtien taajuusvasteita, jos ne eivät sellaisenaan anna parasta mahdollista tulosta. Diskanttikaloteissa jakolinja on kovien materiaalien (yleensä kevytmetallit) ja eri tavoin käsiteltyjen pehmeiden tekstiilien välillä. Ryhmä on vahvasti brittipainotteinen, sillä sikäläisiä kaiuttimia on neljä: Epos, KEF, Monitor Audio ja Rega. KEFin koaksiaalielementissä bassokartio toimii vastaavalla tavalla mutta miedommin. Rega on sijoittanut kiinnitysnastojen vastakappaleet elementin laippoihin. Se vääristää sointitasapainoa ja heikentää äänikuvan yhtenäisyyttä. Vain Dali ja Rega ovat pitäytyneet yhdessä liitinparissa
Koska huone ja sijoitus vaikuttavat ratkaisevasti tällä taajuusalueella, kaiutin kannattaa valita nämä asiat huomioon ottaen. Etulevyssä olevan vastakappaleen tarpeen voi myös välttää käyttämällä magneetteja suojakehyksen kiinnitykseen kuten Elacissa, Klipschissä ja Monitor Audiossa on tehty. Takasivulla on valmiina seinäkiinnike. Eposin etulevyn suoja irrotetaan painamalla kaiuttimen varusteena oleva työkalu takalevyn aukosta. Monitor Audion bassokartion pinta on kohokuvioitu jäykkyyden lisäämiseksi. Syvä torvi keskittää Klipschin diskanttikalotin säteilyn etusektoriin. varustamalla kaiuttimensa toisella suojuksella, joka jättää vain elementit näkyviin. Elementtien yhteensovitus toimii erityisen hyvin KEFissä ja Klipschissä, joissa suuntaavuus kasvaa hallitusti siirryttäessä diskanttielementin alueelle. Näistä kahdesta KEF on kuitenkin selvästi parempi vasteen tasaisuudessa. Bassojen yleistason suhteen kaiuttimien välillä on selviä eroja. TE S T I : JAL U STAKAIUTTIME T 550700 Dalissa on kaksi diskanttielementtiä. Tosin Klipschin ulkoasua suunniteltaessa ei ole muuten tavoiteltu hillittyä tyyliä. MITTAUKSET Taajuusvasteet osoittavat, että useimmissa kaiuttimissa elementit on onnistuttu yhdistämään varsin hyvin toisiinsa. Muille voi antaa yleisohjeeksi sijoituksen keskikokoisen huoneeseen 50100 sentin etäisyydelle rajapinnoista. Ainoastaan Monitor Audion käyrissä näkyy vanhanaikainen epäjatkuvuus: selvä kuoppa jakotaajuuden kohdalla tehovasteessa ja 60 asteen vapaakenttävasteessa. Monitor Audio on enemmän edukseen suuressa huoneessa etäällä seinistä, kun taas Rega hyötyy matalia ääniä tukevasti tilasta. Kaikkein korkeimmat taajuudet toistetaan magnetostaattisen kalvon avulla. KEFissä on valmistajan uusimman sukupolven koaksiaalielementti. KEFissä siltaus yksijohtokäyttöä varten tehdään nuppia kääntämällä. Koskaan ei pidä unohtaa asiallista jalustaa, joka nostaa kaiuttimen yläreunan suunnilleen korvien tasolle. 46 HIFIMAAILMA 8/2012
Sen ääressä vain unohtui kuuntelemaan musiikkia. Se ei ollut millään osa-alueella huippua, mutta jos arvostaa yleispätevyyttä ja tasaisuutta, niin tämä vaihtoehto kipuaa niukasti muiden edelle. Impedanssivasteissa ei ole käytännön kannalta kovin merkittäviä eroja. Jos kaiutin on vaakatasossa voimakkaasti suuntaava, sivuseinien kautta tulevat heijastukset vähenevät selvästi. Joku voisi luonnehtia soundia jopa tasaisen tylsäksi. Jotain kaiuttimen suunnittelussa on onnistuttu tekemään todella oikein. Kuuntelussa käytetyt äänitteet: Retropop: Pieni ja Ihmeellinen Stratovarius: Falling Star Amy Grant: Hats Dagon: The Last Indica: Ulkona Rammstein/ Scooter: Pussy Giant: Stranger to Me Giant: Hold Back The Night Heikki Sihvonen: Ensimmäiselle sijalle nostaisin Epoksen. Kärkijoukkoon kuuluu myös Elac. Kuuntelijoiden omat valinnat Mauri Eronen: Ryhmän äänenlaadullinen vaihtelu on varsin pientä. Liittimien yläpuolella näkyy bassoelementin tukipultin kanta. Lisäviive on pienin Regassa ja KEFissä, kummassakin alle 0,1 millisekuntia. Musiikki voi kuulostaa niiden seurauksena esimerkiksi kumisevalta, ponnettomalta, tukkoiselta tai terävältä. Kaiuttimen vaste on joka suuntaan erilainen. Jos käyrässä on kuoppa, tietynkorkuiset äänet vaimentuvat. Toiseksi rankkaisin KEF:in, jota kuunnellessa unohdin kokonaan ympäröivän maailman. Muutoin hyvinkin tasapainoinen ja hyvää stereokuvallista esillepanoa tarjoileva tapaus. Diskantissa oli kuitenkin jotain epämääräistä, mikä häiritsi tietyn tyylisissä hieman sähäkämmissä kappaleissa. Kaikilla kuuntelee musiikkia mielellään, mutta pari tapausta nousevat yleisessä viehättävyydessään ja monipuolisuudessaan ylitse massan. Ehdoton vahvuus on kuitenkin isojen värittymien puute ja toimivuus kaikenlaisen musiikin seurassa. Ajallisesti täsmällinen ja hyvin tasapainoinen Elac kuulostaa analyyttiseltä ja hifiltä olematta tylsä. Vastaavasti käyrän mutka ylöspäin merkitsee äänten korostumista. Useimmissa itseisarvon minimi on neljän ohmin tuntumassa. Ainoa osanottaja, josta ei tuntunut löytyvän selkeitä heikkouksia. Regan impedanssi on koko basso- ja keskiäänialueella yli 8 ohmia, joten se on helppo kuorma vahvistimelle. Mittaukset tehtiin Aalto-yliopiston akustiikan laboratorion kaiuttomassa huoneessa. Taajuusvasteen virheet vääristävät lauluäänen ja soittimien sävyä ja eri soittimien välistä tasapainoa. KEFin äänikuva ei ole kaiutinmainen, ja stereokuva pirtyy tarkkana. Empire Mikael Nederström: Kokonaisuutena parhaimmalta kuulosti Dali. Taajuusvasteen käyrät kuvaavat, miten tasapainoisesti erilaiset äänet toistuvat. Klipschin lisäviiveessä on 0,6 millisekuntiin kohoava huippukohta 1900 hertsin taajuudella. Kuuntelussa käytetyt äänitteet: Michael Jackson: Get on the floor Michael Jackson: Man in the mirror Dagon: The last The Jacksons: Walk right now John Luongo Instrumental Mix Amy Grant: Hats Kerkko Koskinen: Crooked Room Riku Hakala: Ykköseksi selviytyi yllättävän selkeällä erolla Epos, jonka tuottama ääni kuulosti muuta joukkoa hiotummalta ja tavallaan kalliimmaltakin. Uranus, The Magician Kerkko Koskinen: Crooked Room Retropop: Pieni ja Ihmeellinen Dagon: The Last Kiiltävän musta etulevy ja ruuvinkantojen puuttuminen antavat Elacille viimeistellyn ulkoasun. Elacin varusteena on kaksiosainen tulppa, jonka avulla refleksitoimintoa voi säätää. Useimpien muiden tapaan Monitor Audiossa on kaksoisjohdotuksen mahdollisuus. Lähes samalle tasolle nousee Kef, joka on aavistuksen muita hillitympi ja vaisumpi, mutta harvinaisen sivistyneesti ja siististi toimiva ratkaisu. Toistaa musiikin innostavana ja luonnollisena, saaden jalan vippaamaan ja hymyn nousemaan suupieliin. Pronssisijan nappaa heleällä ja selkeällä esityksellä KEF. Eniten miellytti Epos, joka pureutui syvälle musiikin sisältöön ilman suuria heikkouksia. Kuuntelussa käytetyt äänitteet: Bob Brozman: People are strange Senni Eskelinen String Purée Band: Anxious Man Holst: The Planets, op. Kolmantena, jo isommalla erolla kahden kärjestä nousee esiin Kefin vastakohta - ainakin sointitasapainon suhteen - Klipsch. Kaikkien toistossa oli paljon samaa, kuitenkin hieman erilaisin vahvuuksin. Hyvänä kolmosena on Klipsh, jonka kuuntelusta nautin myös paljon. Sävyltään kaunis yläpää ja muhevan lämmin bassopohja tuottavat kokonaisuutena parhaan kuunteluelämyksen. On yleensä eduksi, että 60 asteen vaste on muita alemmalla tasolla. HIFIMAAILMA 8/2012 47. Soinnin loudnessmaisuudesta pääsenee eroon ahkeralla kaiuttimen paikan hakemisella. Bassossa voisi olla enemmän ytyä. Myös muut kuin kuuntelusuuntaan säteilevät vasteet vaikuttavat ääneen, koska tavallisessa huoneessa on paljon ääntä heijastavia pintoja. Mutta valmiiksi vaisuilla äänityksillä tämä kaiutin puhaltaa eloa ja henkeä musiikkiin. Silloin 60 astetta sivussa mitatun vasteen ja tehovasteen merkitys on pienempi. Kuuntelussa käytetyt äänitteet Miles Davis: Kind of Blue George Duke: After Hours Jacques Loussier Trio: The Bach Book Paul Simon: Graceland Infected Mushroom: B.P. Kakkoseksi sijoittui Monitor Audio. Kuulosti tuotteelta, joka on lähellä hintaluokkansa maksimisuoritusta. Ideaalitilanteessa taajuusvasteet joka suuntaan ovat luonteeltaan samanlaisia. Vaikutelmaa perinteisestä brittisoundista ei voi välttää, mutta liiallista ummehtuneisuutta ei äänestä löydy. Yläkerrassa esiintyi liiallistakin säihkettä ja sähinää, mutta ongelma oli sen verran mietoa, että lienee fixattavissa oikeilla oheislaite ja kaapelivalinnoilla. Klassista musiikkia edustavan demokappaleeni toistui niin, että säveltäjän ajatukset tuntuivat aukeavan heti. Basso-osasto ei ollut omaan makuuni paras, mutta siitä ylöspäin tarjolla oli varsin herkullinen esillepano. Bassotoiston pehmeys pudottaa kaiuttimen kakkoseksi. Tämä kuitenkin sillä varauksella, että levy ei ole ylikirkasta, lähimikitettyä sihinää. Epos tuottaa letkeän elävän leppoisaa ääntä ja pureutuu hienosti transientteihin. Kuuntelun iloa tuottaa nopea rytmiikka ja monikerroksisuuden helppo välittyminen. 32: VI. Erityisesti äänikuvallisin ansioin. Se merkitsee, että niiden toisto on ajallisesti yhtenäisin. Klipsch pureutuu syvälle äänitteeseen ja toistaa pienimmätkin nyanssit läpikuultavasti ja bassot tanakasti. Alakerran kanssa joutuu todennäköisesti tekemään töitä sijoitusta hakiessa. Kärkikolmikosta kaikki onnistuivat välittämään rytmin ja tunnelman mainiosti, vieläpä toimivalla äänikuvalla. Kuuntelussa käytetyt äänitteet: Dire Straits: Calling Elvis Dire Straits: Fade to Black Dire Straits: Six Blade Knife Yello: Junior B Juice Leskinen: Graniitti hikoilee Jukka Piispa: Suosikkini testissä olivat Epos, KEF ja Klipsh. KEFin vaihekulman poikkeama oli suurin, yli 60 astetta. Varsinkin akustisella ja vokaalimusiikilla toimiva peli, jos ei kaipaa skarpeinta läpinäkyvyyttä ja iskua. Erittäin hyvää äänentoistoa, josta kuitenkin puuttuu se jokin (läsnäolo, realismi, herkkyys) mikä ylempien hintaluokkien laitteista sitten jo yleensä löytyy. Tarkka mutta laaja stereokuva sekä alakeskialueen täyteläisyys istuttavat samaan kaiuttimeen monia hyveitä. Jaetuksi kolmoseksi sijoittuvat KEF ja Klipsch ovat soinniltaan jossain määrin erilaisia. Jos pieni ylikirkkaus ei haittaa, kaiutin toimii monenlaisilla äänitteillä ja soi muutenkin mukavan skarpisti ja eloisasti. Erittäin onnistunut toistin, varsinkin hyvän subbarin kera. Hopeasijalle nostaisin Regan, joka piti minut kiinnostuneena musiikin tapahtumista, hymy nousi huulille jo ensimmäisellä testikappaleella, bassopään tarkkuus pitää huolen siitä, että rytmimusiikki toistuu oikealla sykkeellä
Kuuntelut tehtiin sokkona kuuntelija kerrallaan. Kokonaispisteet eivät siksi välttämättä korreloi suoraan näiden osa-alueiden pisteiden kanssa. Yhteenvetojen ja arvioiden ohessa ovat myös graafiset kuvaajat pisteistä ja niiden mahdollisesta hajonnasta. Kaiuttimet olivat sijoitettu 70 cm korkeille jalustoille 30-50 cm etäisyydelle takaseinästä ja noin metrin etäsyydelle sivuseinistä. Jokainen kuuntelija antoi pisteet asteikolla 010 kolmelta osa-alueelta: toiston taajuusbalanssi (tasapaino), ääni- ja stereokuva (tilavaikutelma ja erottelu syvyys- ja leveyssuunnassa) sekä toiston dynamiikka (kaiuttimen kyky toistaa suuria voimakkuusvaihteluja luonnollisen suurella äänenvoimakkuudella). Kaiutin voi kuulostaa hyvältä, vaikka sen taajuusvaste olisi epätasainen eikä sointitasapaino olisi neutraali. KUUNTELUT Kuuntelut tehtiin lehden kuunteluhuoneessa (esitelty numerossa 1/2012, josta juttu nettisi- vujemme artikkelit-osiossa). Jos ne ovat kapea-alaisia, ne eivät ole kuitenkaan välttämättä kovin häiritseviä. Tehovasteen merkitys on erityisen suuri. Piikit häiritsevät enemmän, jos ne johtuvat resonansseista, joihin liittyy jälkivärähtelyä. Toiseksi ylsi KEF, joka keräsi kannatusta kaikilta. Se vaikuttaa yleensä eniten siihen, millaisena korva kuulee kaiuttimen sointitasapainon huoneessa. co.uk Rega RS 1 549 /pari Soundworks Musica 010 420 8990 www.soundworksmusica. Mikael Nederström piti parhaimpana Dalia. Sen saamat kokonaisarviot olivat vielä aavistuksen KEFiäkin yhtenäisemmät. tehovastetta. Kolmas sija meni aavistuksen loudnessmaiselle Elacille. TE S T I : JAL U STAKAIUTTIME T 550700 Merkki ja malli Hintaluokka: Maahantuoja tai edustaja: Puhelin Internet-osoite Valmistajan internet-osoite TEKNISET TIEDOT Toimintaperiaate: Suurin suositeltava teho: Nimellisimpedanssi: Elementit: - matalat äänet - korkeat äänet Jakotaajuudet: Liittimet: - painoliitin - naparuuvi - banaanihylsy - kaksoisjohdotus Irrotettava etusuoja: Muuta: Mitat (l x k x s): Massa MITTAUKSET Herkkyys (1 m, 2,83 V) Alarajataajuus (-6 dB) Viritystaajuus Suuntaavuusindeksi (100-10000 Hz) Lisäviive, 1 KHz Minimi-impedanssi 84,5 dB 54 Hz 44 Hz 5,5 dB 0,21 ms 4,3 ohmia @ 230 Hz 86,5 dB 70 Hz 62 Hz 5,5 dB 0,23 ms 5,1 ohmia @ 230 Hz 88,5 dB 53 Hz 50 Hz 5,5 dB 0,24 ms 4,1 ohmia @ 210 Hz 86,5 dB 41 Hz 50 Hz 6,5 dB 0,09 ms 4,1 ohmia @ 210 Hz 88,5 dB 47 Hz 54 Hz 6,5 dB 0,18 ms 4,1 ohmia @ 190 Hz 86 dB 72 Hz 60 Hz 5,5 dB 0,16 ms 3,8 ohmia @ 190 Hz 85 dB 70 Hz 65 Hz 4,5 dB 0,07 ms 5,6 ohmia @ 6500 Hz · · · magnetostaattinen diskantti 150 x 327 x 260 mm 4,8 kg 205 x 330 x 265mm 7,0 kg 210 x 415 x 280 mm 8,6 kg · · · · · · · · · · · · koaksiaalielementti 210 x 355 x 302 mm 7,7 kg 216 x 391 x 312 mm 8,0 kg 185 x 312 x 240 mm 6,8 kg 150 x 320 x 235 mm 3,5 kg · · · · · · · · · · · 130 mm 28 ja 17x45 mm 2,5 ja 14 kHz 175 mm 25 mm 2,3 kHz 179 mm 25 mm ei ilmoitettu 165 mm 25 mm 2,5 kHz 165 mm 25 mm 1,5 kHz 165 mm 25 mm 3,0 kHz 130 mm 20 mm ei ilmoitettu 3-tie, bassorefleksi 100 W 6 ohmia 2-tie, bassorefleksi 120 W 6 ohmia 2-tie, bassorefleksi 120 W 4 ohmia 2-tie, bassorefleksi 120 W 8 ohmia 2-tie, bassorefleksi 400 W 8 ohmia 2-tie, bassorefleksi 80 W 6 ohmia 2-tie, bassorefleksi 80 W 8 ohmia Dali Ikon 1 699 /pari JJ Hifi (08) 311 8384 www.jjhifi.com www.dali.dk Elac BS 63.2 555 /pari Scanteknik (09) 2230 0780 www.scanteknik.fi www.elac.de Epos Epic 2 625 /pari Hifi Guru (019) 418 877 www.hifiguru.fi www.eposacoustics.com KEF Q300 700 /pari Highend Studio Finland (09) 4553 685 www.highendstudio.fi www.kef.com Klipsch RB-61 mk II 499 /pari Loud Group 020 1986 200 www.loudgroup.fi www.klipsch.com Monitor Audio RX1 625 /pari Concept Hifi 044 503 3378 www.concepthifi.fi www.monitoraudio. n YHTEENVETO Kokonaisuutena eniten ääniä sai Epos. Kuunteluraadissa oli viisi kuuntelijaa, joista kaksi tuttua ja kokenutta "ammattilaistamme", kolme taustaltaan erityyppistä, mutta kokenutta. Yksittäisiä kakkos- ja kolmossijoja saivat edellä mainittujen lisäksi myös Monitor Audio (Hakala: 2.), Rega (Sihvonen: 2.) sekä Klipsch (Nederström: 3. ja Piispa: 3.). 48 HIFIMAAILMA 8/2012. fi www.rega.co.uk Käyrän terävät muutokset, piikit ja kuopat ovat periaatteessa haitallisia. Punainen käyrä on mitattu kohtisuoraan edessä, sininen 20 asteen kulmassa sivulla ja vihreä 60 asteen kulmassa. Mustalla käyrällä kuvataan kaiuttimen keskimääräistä taajuusvastetta kaikkiin suuntiin eli ns. Se oli Mauri Erosen, Riku Hakalan, Jukka Piispan ja Heikki Sihvosen ykkösvalinta. Varsinkin kapeaa kuoppaa on erittäin vaikea kuulla. Eposin äänessä kiitettiin etenkin sitä, että se innostaa kuuntelemaan musiikkia. Taajuusvasteet eivät kuitenkaan aina korreloi kaiuttimen äänenlaadun kanssa. Hifimaailman kaiutintesteissä mitataan neljä erilaista taajuusvastetta. Tällöin tietty ääni jää hetkeksi soimaan kaiuttimessa. Äänilähteenä oli kuunteluhuoneemme tuttu Meridianin cd-soitin ja vahvistimena Musical Fidelity M6 500i sekä Analysis Plus -kaiutinjohdot ja -välikaapelit. Pisteitä annettiin myös äänenlaadusta kokonaisuutena, mukaan lukien muitakin äänenlaadullisia tekijöitä kuin edellä mainitut. KEFin ansioksi mainittiinkin usein tasapainoisuus
Taajuusbalanssi: 7,5 Äänikuva: 7 Dynamiikka: 7 Kokonaisuus: 7,5 Jukka Piispa: Tämän kuunteli meni fiilistellessä. Äänessä ei ole mitään mikä aiheuttaisi vällittömän wow-efektin, mutta mikään ei myöskään rasita vaan toisto tuntuu tasapainoiselta. Stage käytössä seinästä seinään. Etenkin keskialueen sävyt kuulostavat poikkeuksellisen luonnollisilta. Soinnillinen yleistasapaino on hyvin kohdallaan. Myös tunne dynamiikasta ja irtonaisuudesta on hyvää tasoa. Tehovaste ja vapaakenttävasteet ovat varsin yhdenmukaisia koko taajuusalueella. Stereokuva joka suuntaan iso, ilmava ja leveä. Pintavaihtoehdot ovat musta saarni ja kirsikka. Äänikuva on kohtalaisen syvä sekä tarkka ja kaiutin hengittää mukavalla tavalla ilmavaa ja täyteläistä ääntä. HIFImaailma TESTIVOITTAJA Epos Epic 2 Hintaluokka (pari): 625 Maahantuoja tai edustaja: Hifi Guru Oy Puhelin: (019) 418 877 Internet-osoite: www.hifiguru.fi Valmistajan internet-osoite: www.epos-acoustics.com Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Testin tasapainoisin Epos Epic 2 Impedanssivasteet: itseisarvo (punainen) ja vaihe (sininen). Eposin erikoisuutena on, että sen mukana seuraa kaksi erilaista etulevyn suojaa, jotka on suunniteltu heijastuksia minimoiviksi. Tämä aiheuttaa kovempaa kuunnellessa muita meluisamman vaikutelman. Kaikenkaikkiaan erinomainen kompromissi ja kuuntelemaan innostava toistin. Kuuntelutuokio venyikin testin pisimmäksi, mitä voidaan pitää hyvänä merkkinä kaiuttimen toistokyvystä. Pienenä pystyakselin kauneusvirheenä laulaja tuntuu toistuvasti smurffi korkuiselta. Jalka vippaa rytmistä, sävelet irtoaa herkän kauniisti ja kovemmalla kuunnellessakin sama balanssi säilyy aika pitkälle. Diskantti on sävyltään erittäin nätti mutta tasoltaan melko pidättyväinen, mikä on korvien eduksi suurilla kuunteluvoimakkuuksilla. Äänessä on mukavasti irtonaisuutta ja dynaamisuutta. Tällöin tosin keskialueella saattaa ilmetä kovuutta. Taajuusbalanssi: 8,25 Äänikuva: 8 Dynamiikka: 7,5 Kokonaisuus: 8,25 Mikael Nederström: Tasainen ja yhtenäinen soundi, jossa kuuluu ripaus keskialuevoittoisuutta. Toisessa on tavanomainen kangas ja toinen jättää elementit näkyviin. Lihaa luiden ympärillä ja nopea reagointi ilman ylimääräisiä romantisointeja johtaa tällä kaiuttimella todella hienoon esillepanoon. + Avoin, irtonainen ääni + Hyvä yleistasapaino - Lievää kovuutta keskialueella Diskantin jakosuotimessa on ilmasydänkela, kaksi polypropyleenikondensaattoria ja metallioksidivastus. Kuunteluarviot Mauri Eronen: Ääni etenee muuten keveän iloisesti, mutta bassossa on alhaisilla taajuuksilla jonkin verran pehmeyttä. Todella mukava kuunnella kun kaikki asiat on hyvin kuosissa ja toisto omaan makuun sopivan tyylinen. Aavistus lisää lämpöä, muhkeutta ja kimallusta tekisi soundista yleispätevämmän. Basso on mukavasti pyöristetty ja peltien soinnin mitta on oikea. Jättää vaikutelman muita huolellisemmasta kokonaisuuden ja yksityiskohtien hiomisesta. Keskialueellakin on mukavaa mehukkuutta, laulajan tunne välittyy oivasti. Toisaalta ääni aukeaa hyvin vastaavasti pienemmillä volumeasetuksilla. Taajuusbalanssi: 7,5 Äänikuva: 7 Dynamiikka: 7 Kokonaisuus: 7,5 TAAJUUSBALANSSI 0 0 0 1 1 1 2 2 2 3 3 3 4 4 4 5 5 5 6 6 6 7 7 7 8 8 8 9 9 9 10 10 10 ÄÄNIKUVA DYNAMIIKKA KOKONAISUUS 0 1 2 3 HUONO VÄLTTÄVÄ 4 5 6 7 8 9 10 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN HIFIMAAILMA 8/2012 49. Muutoinkin selkeää ja värittymätöntä toistoa tarjoava kokonaisuus. Äänikuvassa on syvyyttä, muttei mitään erityisen tarkkaa kuvanpiirtoa. Kaikessa innostavuudessaan kirii niukasti joukon kärkeen. Musiikki avautui kokonaisuutena sen osien sijaan niin että analyyttinen kuuntelu oli jopa hankalaa musiikin viedessä mukanaan. Avaraan stereokuvaan piirtyä ääni liikkuu omalla painollaan. Keskialueen lievä ylimääräinen voimakkuus tuo mukaan ajoittain kuitenkin lievää kovuutta. Keskialue verhoutumaton ja kivasti esillä. Innostaa kuuntelemaan musiikkia. Lisäviive taajuuden funktiona. Äänenvoimakkuuden nopeat vaihtelut ilmenevät vaivattomasti. Jakosuotimessa on diskanttielementille metallioksidivastus ja kaksi polypropyleenikondensaattoria. Taajuusvasteissa on pieni korostuma 600 hertsin kohdalla. Taajuusbalanssi: 8 Äänikuva: 8 Dynamiikka: 8,25 Kokonaisuus: 8,25 Riku Hakala: Bassossa voimaa ja ryhtiä, vaikkei aivan alas menekkään. Hetkittäin tuntui että pieni lisätiukkuuskin olisi ollut poikaa, mutta kieltämättä alaosasto näinkin on hyvä ja lihaisan sävykäs. Pureutuu musiikkiin sopivan rempseällä otteella olematta turhan analyyttinen tai soundiltaan liian kaupallinen. Taajuusbalanssi: 9 Äänikuva: 9 Dynamiikka: 8,25 Kokonaisuus: 8,5 Heikki Sihvonen: Musiikki toistuu selkeästi ja mielenkiinto kappaleen etenemiseen pysyy yllä. Kohtuullisen yleispätevä toistin kuitenkin. Välillä haittaavana puolena on hieman pahvinen basson sävy ja toisena ajoittainen kärkevyys keskialueen yläpuolella. Ulottuvuus on joukon parhaimmistoa, mikä tuntuu lämmittävänä mausteena kevyellä musiikilla
Bassojen lievän dynamiikan puutteen takia Q300 toimii parhaiten kohtuullisilla voimakkuuksilla. Impedanssivasteet: itseisarvo (punainen) ja vaihe (sininen). Lisäviive taajuuden funktiona. Alukkeiden syttyminen on ripeätä, ja kokonaisuudessa on tavallista enemmän kuuntelemista edistävää menoa. Taajuusbalanssi: 8 Äänikuva: 8 Dynamiikka: 7 Kokonaisuus: 8 TAAJUUSBALANSSI 0 0 0 1 1 1 2 2 2 3 3 3 4 4 4 5 5 5 6 6 6 7 7 7 8 8 8 9 9 9 10 10 10 ÄÄNIKUVA DYNAMIIKKA KOKONAISUUS 0 1 2 3 HUONO VÄLTTÄVÄ 4 5 6 7 8 9 10 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN 52 HIFIMAAILMA 8/2012. Taajuusbalanssi: 7,25 Äänikuva: 8 Dynamiikka: 8 Kokonaisuus: 7,25 Heikki Sihvonen: Bassoissa on pyöreyttä muttei niin että seurattavuus suuremmin kärsisi, myöskään basson tasoa ei ole lähdetty nostamaan liiaksi. Takalevyssä on valmiina seinäkiinnike. Stereokuva on luontevan epäkaiutinmainen. Tästä joko pitää tai sitten ei. Diskanttipää soi hieman korostetun tuntuisesti, korvat poimivat rumpalin lautastyöskentelyn helposti, mutta ässien suhina kuitenkaan nouse ärsyttäväksi asti. Taajuusbalanssi: 7 Äänikuva: 6,75 Dynamiikka: 6,5 Kokonaisuus: 6,75 Kuunteluarviot Mauri Eronen: Etäisen ilmavana piirtyvä äänikuva kadottaa kaiuttimet tyystin kuuluvista. Aiheuttaa silti pelteihin ylimääräistä kihinää, mikä voi pidemmän päälle alkaa ärsyttämään. Stereokuva vakaa, leveä ja syvyyssuuntaista informaatiotakin tarjoileva. Diskantin suuntaavuus on suurissakin kulmissa hallittua. Varusteena on refleksiputken tulppa. Tasojen piirtyminen on luontevaa, sillä eri soittajien touhuja on helppo poimia äänimassasta. TE S T I : JAL U STAKAIUTTIME T 550700 KEF Q300 Hintaluokka (pari): 700 Maahantuoja tai edustaja: Highend Studio Finland Oy Puhelin: (09) 4553 685 Internet-osoite: www.highendstudio.fi Valmistajan internet-osoite: www.kef.com Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). KEF Q300 Selkeä ja menevä KEFissä on valmistajan uusimman sukupolven koaksiaalielementti, jossa on kalotin edessä viuhkamainen diffuusori. Taajuusbalanssi: 7,5 Äänikuva: 8 Dynamiikka: 7 Kokonaisuus: 7,75 Mikael Nederström: Siisti ja kohtelias sointimaailma. Kestää myös volumen nostoa varsin asiallisesti. Ässät hivenen sihahtaa mutta sävy ei onneksi ole läheskään riipivintä laatua. Miellyttävän monitoiminen kaiutin, jonka rehevää ääntä on ilo kuunnella pitkään. Enemmänkin hillittyyn hifistelyyn kuin rokin luukutukseen sopiva kumppani. Kotelon pintavaihtoehdot ovat musta saarni, kirsikka ja pähkinä. Ainoa iso miinus tulee bassotoiston voimattomuudesta ja sävyn pahvisuudesta. Äänialueet integroituvat hyvin vailla rosoja, ja yleispätevää ääntä on helppo kuunnella kaikenlaisella musiikilla. Kuunnelluista kappaleista irtosi aina oleellinen, oli rytmiä, sävyjä, täyteläisyyttä, kokonaisesitys stagella ja mikään osa-alue ei nostanut päätään esille erikseen positiivisessa eikä negatiivisessa mielessä. Ainoastaan kilohertsin yläpuolella on korostuma. Laulajan artikulaatio on selkeää, läsnäolevaa ja läheistä, joskin tietyt häiriöäänet saattavat samalla aavistuksen korostua. Äänessä on menevyyttä ja selkeyttä, mutta se on myös sivistynyt. Tehovaste on tasaisesti korkeita kohti laskeva. Uskoisin olevan korjattavissa sopivalla kaapeloinnilla. Balanssi on keskialueelta hieman tunkkainen, mikä ei kuitenkaan merkittävästi verota erottelevuudesta. Diskanttia voisi luonnehtia jopa poikkeuksellisen siistiksi ja sivistyneeksi, vaikka rasittavat levyt toistuvatkin rasittavasti. + Yleispätevän siisti sointi + Luonnollinen stereokuva - Bassojen dynamiikka Taajuusvasteet on saatu tasaisiksi vain kolme komponenttia sisältävällä suotimella. Jukka Piispa: Unohduin kuuntelemaan musiikkia niin, että muutaman kappaleen jälkeen paperissa luki vain "balanssia, sykettä". Raikkauden plussana on yksityiskohtien ja kielisoitinten helppo seurattavuus. Tämä on hyvä, koska jos jokin asia on selkein vahvuus kaiuttimella, pidemmässä kuuntelussa saattaa tulla "yhden tempun poni"-fiilis, jota ei tällä toistimella kyllä tule. Monella tapaa ryhdikäs mutta yliheleä toistin, jonka virheet kuitenkin lieviä. Stereokuva on silti tarkka keskelle miksattujen instrumenttien soidessa. Kotimaisin urheilutermein tämä olisi se usein nähty "hyvä perussuoritus". Keskialue ei ole täysin neutraali, mutta monenlaiset äänitteet kuulostavat silti uskottavilta. Taajuusbalanssi: 8 Äänikuva: 7,75 Dynamiikka: 8 Kokonaisuus: 8 Riku Hakala: Selkeä, skarppi ja sähäkkä soundi. Mukava kokonaisuus jossa mikään ei nouse rasittavuuskynnyksen yli, mutta samalla mikään ei nouse erinomaisen puolelle. Kaksoisjohdotettavat liittimet voidaan sillata yksijohtokäyttöä varten kierrettävällä nupilla. Äänikuvassa on kerroksellisuutta ja ääni on mukavan tanakka. Kokemus olisi todella eheä kun bassojen lievän pahvisuuden saisi pois ja mukaan hieman lisää dynamiikkaa sekä ihan ylimmille taajuuksille ripauksen raikkautta. Bassoissa lievää pehmeyttä, mutta alarekisteri muutoin hyvin toimiva, musiikkia palveleva ja kokonaisuutta tasapainottava. Kaiuttimen yleistasapaino on aavistuksen keskimmäisille taajuuksille kallellaan, mikä rauhoittaa äkäisiä tai turhan bassokkaaksi miksattuja levyjä
Myös määrällisesti ääntä lähtee kohtuullisen paljon, eli kyseessä lienee toimiva rokkitykki. Soinnillisesti kaiutin on kirkas ja täyteläinen. Taajuusbalanssi: 6,5 Äänikuva: 7,25 Dynamiikka: 7 Kokonaisuus: 6,75 TAAJUUSBALANSSI 0 0 0 1 1 1 2 2 2 3 3 3 4 4 4 5 5 5 6 6 6 7 7 7 8 8 8 9 9 9 10 10 10 ÄÄNIKUVA DYNAMIIKKA KOKONAISUUS 0 1 2 3 HUONO VÄLTTÄVÄ 4 5 6 7 8 9 10 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN HIFIMAAILMA 8/2012 53. Lauluääni ja diskantti tuntuvat olevan muita ääniä pinnemmassa, mörinämusiikin sanoistakin sai melkein selvää eikä diskantti kuitenkaan viillä korvia korkeammilla taajuuksilla. Ääntä vain kuuntelee mielellään, stereokuva on laaja ja ulotteikas mutta tarkka. Keskimääräistä hifistyneempi kotibileiden techno toistin. Aladiskantin/yläkeskialueen liiallista särmää, ylimpien helähdyksen puutteetta ja matalimpien bassojen hitautta lukuun ottamatta mielellään kuunneltava toistin. Toisto on analyyttinen olematta kliininen. Taajuusbalanssi: 6,75 Äänikuva: 7 Dynamiikka: 7,5 Kokonaisuus: 7 Riku Hakala: Huomiota herättävät ääripäät. Elac BS 63.2 Hintaluokka (pari): 555 Maahantuoja tai edustaja: Scanteknik Oy Puhelin: (09) 2230 0780 Internet-osoite: www.scanteknik.fi Valmistajan internet-osoite: www.elac.de Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Elac BS 63.2 Täyteläinen saksalainen Elacin etulevy on lakattu kiiltävän mustaksi, ja suojakankaan magneettikiinnityksen ansiosta se on elementtejä lukuun ottamatta sileä. Äänikuvan syvyys on testatuista omaa luokkaansa. Varusteena on kaksiosainen tulppa, jolla refleksiputken viritystaajuutta voi muuttaa tai sen voi sulkea. Klassinen ja muu isomman orkesterin musiikki hyötyy tästä selvästi ja musiikin draama aukeaa hyvin. Näillä pystyy bongailla hyvin vaikka kitaristin työskentelyä. Kaikkien kirkkaimmilla tuotoksilla diskantti voisi olla hillitympikin. Basso-osastolla korostusta joka saa yhtään alarekisteriä sisältävät kappaleet kuulostamaan jumputtavilta ja isottelevilta. Äänikuvaan ei kiinnitä huomiota. Äänikuva on enemmänkin yleisavara kuin syvätarkka, mikä istuu muutenkin viihteelliseksi viilattuun sointimaailmaan. Eri äänialueet sulautuvat hyvin yhteen. Painotus korostuu alukkeille, musiikki rempsahtelee tempolla eteenpäin, vaikkakin tätä tunnelmaa laskee hieman keinotekoisesti liian alas jatkettu bassotoisto, joka kuulostaa hieman pahviselta ja laahaavalta. Kotelon sivujen pintavaihtoehdot ovat musta saarni ja pähkinä. Yläbassojen alue ja osa diskantista on hieman loudnessmaisesti pinnassa, mutta ei kovin häiritsevästi. Taajuusbalanssi: 7 Äänikuva: 7 Dynamiikka: 8 Kokonaisuus: 7,5 Jukka Piispa: Alimmiltaan himpun verran liioittelevan alkutunnelman takaa paljastuu kohtalaisen detaljirikas, etukenossa musiikkia puskeva toistin. Analyyttinen ääni, jota on miellyttävä kuunnella. Impedanssivasteet: itseisarvo (punainen) ja vaihe (sininen). Lisäviive taajuuden funktiona. Elacin tapaan jakosuodin sisältää ylikuormitusta estävät ptc-vastukset molemmille elementeille. + Erotteleva sointi + Miellyttävä kokonaisuus - Bassotoisto pehmeähkö - Diskantti hieman pinnassa Kuunteluarviot Mauri Eronen: Täsmällisen jämptisti etenevässä äänessä ei korostu mikään osa-alue. Taajuusbalanssi: 6,25 Äänikuva: 7,75 Dynamiikka: 6,75 Kokonaisuus: 6,75 Heikki Sihvonen: Bassoa on saatavilla riittävästi, joskin hieman pehmeää sorttia. Taajuusvasteet ovat muuten hyvin tasaiset, mutta 300500 hertsin välillä on vaimeutta, ja korkeimmat taajuudet ovat suhteellisen voimakkaat. Etäällä seinistä ja sopivasti ohisuunnattuna rahkeita olisi kenties vielä parempaankin. Solisti piirtyy selvästi kuuntelijaa lähempänä. Kovin vakava loudness-vaikutelma ei ole, mutta kaupallinen ote kuuluu useimmilla levyillä. Loudnessmainen kokonaisuus, mutta neutraalin keskialueen ja hyvän stereokuvan ansiosta varsin kuunneltava tapaus, jolla stage aukeaa ilmavahkon mukavasti. Kuitenkaan populaarimmalla musiikilla erityistä imua itse musiikkiin ei synny, jolloin ilmakitaroinnin sijaan kuuntelu ohjautuu sävyjen tarkkailuun. Diskantti kilahtaa nätisti vaikkakin tasoltaan vaimeahkona ja soi pitkään. Taajuusbalanssi 8 Äänikuva 7,75 Dynamiikka 7,5 Kokonaisuus: 8 Mikael Nederström: Kirkas ja bassokas toistin, jonka molemmat taajuusalueen ääripäät ovat keskimääräistä enemmän esillä. Kokonaisuus on heti ensi kuulemalta kotoisa ja helposti lähestyttävän miellyttävä. Esitys muodostuu kyllä kokonaisuudeksi, mutta on hieman kaksiulotteinen ja sivuttaissuunnassa epämääräinen, tilaa ei saada kunnolla luoduksi. Alakeskialue on sopivasti muheva, jotta puhaltimet soivat täyteläisinä. Tämä hieman pudottaa innostavuutta muuten erittäin hyvin toimivassa kokonaisuudessa. Äänialueiden saumat on siistiksi tasoitellut, eikä toistorekisterien välillä tapahdu juuri sävyllisiä muutoksia. Bassotoisto ei ole varsinaisesti jyräävä, mutta ei yllä napakkuudellaan parhaiden kaiuttimien joukkoon. Diskantti helähtää kirkkaasti ja on vähintäänkin hyvin esillä, mutta varsinkin voimakkuutta nostettaessa alkaa käymään liian ärhäkästi päälle
Diskantissa on selvää iloista kilahdusta, joka rytmittää musiikin etenemistä. Tuote ei oikeastaan loista missään, mutta kuulostaa yleispätevältä jos vaan saa oheiskalustolla ja suuntauksella pidettyä yläkerran kurissa. Silti vähän tylsä kokonaisuus. Äänialueet integroituvat muuten tasaisesti toisiinsa, vaikka toisinaan peltien kalske tuntuukin erottuvan omana elementtinään. Äänikuvaltaan kaiutin on avara ja ilmava, ei viimeisen päälle pistemäinen monitori. TE S T I : JAL U STAKAIUTTIME T 550700 Dali Ikon 1 MK 2 Hintaluokka (pari): 699 Maahantuoja tai edustaja: JJ Hifi Puhelin: (08) 311 8384 Internet-osoite: www.jjhifi.com Valmistajan internet-osoite: www.dali.dk Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Dali Ikon 1 MK 2 Kaunis 3-tie Dalin Ikon-sarjan pienimmässäkin mallissa diskantin toistoa varten on kaksi elementtiä: tekstiilikalotti ja magnetostaattinen tasokalvo. Ääni on sen verran pinnassa että rumpalin lautastyöskentely vie huomion kappaleissa. Yleisesti toisto on tarkkaa ja sävykästä, basson luonne on taasen pehmeään päin, kokonaisuutena tasapaksu lukuun ottamatta lautasten tsihhh tsihhh-soundia. Ääni on tavallaan sitä mitä ensimmäistä hieman parempaa kaiutintaan ostava voisi pitää hifinä. Jälkimmäinen tosin toistaa 14 kilohertsistä ylöspäin. Pyysin kääntämään kaiuttimia enemmän ohi kuuntelijasta ja tilanne parani huomattavasti. Menevyyden vastapainona saattaa pidemmässä kuuntelussa ilmetä kuunteluväsymystä varsinkin kovapintaisissa huoneissa. + Erottelevuus + Bassot hyvin tasapainossa - Diskantissa ylikirkkautta - Läheisyys korostuu Kuunteluarviot Mauri Eronen: Tasapainoinen yleisbalanssi. Taajuusbalanssi: 5,75 Äänikuva: 7 Dynamiikka: 6,5 Kokonaisuus: 6,5 TAAJUUSBALANSSI 0 0 0 1 1 1 2 2 2 3 3 3 4 4 4 5 5 5 6 6 6 7 7 7 8 8 8 9 9 9 10 10 10 ÄÄNIKUVA DYNAMIIKKA KOKONAISUUS 0 1 2 3 HUONO VÄLTTÄVÄ 4 5 6 7 8 9 10 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN 54 HIFIMAAILMA 8/2012. Diskantti on hieman liian kirkas ja sillä on taipumusta sihahteluun. Dalin liitinpaneeliin kiinnitetyssä jakosuodinlevyssä on komponentteja molemmilla puolilla. Parhaimmillaan hiljaisemmassa nautiskelussa, jolloin disun erottelevuudesta saa enemmän iloa irti. Taajuusbalanssi: 6,5 Äänikuva: 6 Dynamiikka: 6,5 Kokonaisuus: 6 Riku Hakala: Ässät sihahtelee ikävästi. Yleispätevyyden ansiosta kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Ylimmän diskantin taso on jonkin verran nouseva. Taajuusbalanssi: 8 Äänikuva: 7 Dynamiikka: 7 Kokonaisuus: 8,5 Jukka Piispa: Alusta asti pellit helähtää kovasti, soivat hyvin pitkään ja yleisvaikutelma on todella kirkas. Diskantti on kirkas ja avoin, mutta ei millään muotoa rasittava. Taajuusbalanssi: 6,25 Äänikuva: 7 Dynamiikka: 6 Kokonaisuus: 6,25 Heikki Sihvonen:Ensimmäiseksi huomio kiinnittyy lautasten ääneen, pellin soinnissa on selvästi ylimääräistä sihinää. Bassopää on hyvin hallinnassa, joskin se on luonteeltaan enemmänkin pehmeän kevyt kuin voimallisen vääntävä. Pintavaihtoehdot ovat musta, pähkinäpuu ja kiiltävä valkoinen. Kovin alas toisto ei ulotu. Miellyttävä kokonaisuus, joka toimii hyvin monenlaisella musiikilla. Taajuusbalanssi: 7 Äänikuva: 7,5 Dynamiikka: 7,5 Kokonaisuus: 7,5 Mikael Nederström: Skarppi, eloisa ja suhteellisen tasapainoinen yleisbalanssi. Eloisassa ja läheisessä äänessä on kuitenkin paikoitellen ripaus kaupallista tuntua. Stereokuva vakaa ja syvyyttäkin löytyy. Bassotoisto on kyllä balanssissa ja rytmiä välittyy, mutta kokonaistaso on liian alhainen verrattuna muihin taajuusalueisiin. Etulevy on kaikissa musta. Särökitaran särmikkyys välittyy juuri sopivalla tavalla. Pienessä raskasseinäisessä kuunteluhuoneessa bassokorostuma varmaan tasapainottaa balanssia oikeampaan suuntaan. Refleksiputki kulkee suodinlevyn läpi. Impedanssivasteet: itseisarvo (punainen) ja vaihe (sininen). Lisäviive taajuuden funktiona. Yhdistettynä keskelle miksatun instrumentin tarkkaan piirtoon syntyy vahva läsnäolon tunne. Musiikista löytää varmasti kaikenlaista uutta ääntä, mutta kappaleista puuttuu imua jolloin lopputulos on tylsän kuuloinen. Taajuusvasteiden yhdenmukaisuus on poikkeuksellisen hyvä, mutta vasteet ovat hieman aaltoilevia keskialueella. Yläbassoissa on miellyttävää muhevuutta, mutta jyräävyyttä tai kuminaa ei kuitenkaan ole. Ohikääntämisen lieveilmiönä laulaja tuntui "lihovan", eli ei ollut enää niin pistemäisenä keskellä. Desibelien noustessa diskantti ilmoittaa itsestään kirpakan rasittavalla sävyllä melko nopeasti. Jos siis tykkää kuunnella hiljaisilla tasoilla, kaiuttimesta irtoaa kyllä raikasta ja yksityiskohtaista toistoa, mutta edes keskivertovoluumeilla diskantit puskee päälle. Huomaamaton basso, ei muhku muttei tiukinkaan. Hiljaisella kuunnellessa on ihan kiva että yksityiskohtia riittää, mutta jos alkaa avaamaan voluumia yhtään, kuuntelu on jopa riipivää ja yksityiskohdatkin kaikkoavat yleisen kihinän alle. Soinnissa on aavistus kaupallisuuden makua, mutta ääripäiden tasapaino on silti selvästi luonnollisen rajoissa. Yleinen sointitasapaino on melko hyvin kohdallaan, ja bassot pysyvät kontrollissa
Äänikuva on samaa luokkaa kilpakumppanien kanssa. Stereokuva leveästi piirtyvä, jossa laulaja jää askeleen- pari muuta bändiä taemmas. Bassopää toimii melko napakasti ja rullaavasti. Basson taso on mieto, mutta toisto on napakkaa. Hillityn akustisen äänitteen elämänmakuinen ääni on kuitenkin kärkiluokkaa. Taajuusbalanssi 7,5 Äänikuva 8 Dynamiikka 7,5 Kokonaisuus 7,75 Mikael Nederström: Eloisa, nopea ja kirkassoundinen kaiutin. Räkäisellä äänitteellä nyanssien korostuvuus kuitenkin kostautuu, ja keskialueen tarkka piirto kääntyy rasittavaan. Jatkuvasti tuntuu että jotain on liikaa tai liian vähän, eikä koskaan kaikki ole balanssissa. Stereokuva on aineeton ja liioittelematon, elementit hyvin pistemäisesti piirtävä. Huonompina puolina diskanteissa on mukana hieman likaista sähäkkyyttä joka tuo kappaleessa kuin kappaleessa hieman sekavan tunnelman. Erottelee muita kaiuttimia enemmän hyvin pieniä detaljeja, rahinoita ja ympäristön ääniä: ääni tuntuu analogiselta ja elävältä, orgaaniselta. Siitä ylöspäin tuotteen esitys on toisinaan raikkaan ilmavaa ja välillä taas verhoutunut. Lievää hyökkäävyyttä ja epätasaisuuden tuntua tulee kuitenkin ajoittain esiin. Klipschin sointi on energinen ja erotteleva. Äänimaailma on suhteellisen tasapainoinen, joskin ajoittain tulee mieleen, että vähemmälläkin yläpään annostelulla tulisi toimeen. En kykenisi näiden kanssa elämään, sillä musiikinkuuntelun sijaan aika menisi äänen analysointiin ja aiheuttaisi stressinäppylöiden esiin poksahtelua. Taajuusvasteissa on keskialueella mutkittelua, ja välillä 7001000 hertsiä on korostuma. Taajuusbalanssi: 5,5 Äänikuva: 6,5 Dynamiikka: 6,5 Kokonaisuus: 6 TAAJUUSBALANSSI 0 0 0 1 1 1 2 2 2 3 3 3 4 4 4 5 5 5 6 6 6 7 7 7 8 8 8 9 9 9 10 10 10 ÄÄNIKUVA DYNAMIIKKA KOKONAISUUS 0 1 2 3 HUONO VÄLTTÄVÄ 4 5 6 7 8 9 10 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN HIFIMAAILMA 8/2012 55. Jakosuotimen osat ovat laadukkaita. Bassotoisto on hyvin kiinteä ja tasoltaan hienosti balanssissa. Alapäässä on myös melkoisesti dynamiikkaa ja sävykkyyttä. Valitettavasti kuuntelun edetessä alkoi esiinnousevien detaljien määrä rasittaa, ikään kuin äänestä nosteltaisiin useita satunnaisia asioita esille ja ne kaikki kilpailevat kuulijan huomiosta. Äänikuva on vertailun parhaita. Klipschin jakosuodin on koottu laadukkaista osista. Impedanssivasteet: itseisarvo (punainen) ja vaihe (sininen). Lisäviive taajuuden funktiona. + Erotteleva ja iskevä ääni + Napakat ja dynaamiset bassot - Lievää hyökkäävyyttä - Keskialue ei aivan neutraali Kuunteluarviot Mauri Eronen: Musiikki piirtyy intiiminä lähelle kuulijaa. Taajuusbalanssi: 5 Äänikuva: 6,75 Dynamiikka: 7 Kokonaisuus: 5,5 Heikki Sihvonen: Toiston sävykkyys ja musiikista esiinnousevat yksityiskohdat vievät huomion heti ensitahdeista alkaen. Bassot ovat miellyttävän napakat ja dynaamiset. Äänikuvakin pysyy aika kontrolloidussa nipussa. Materiaalille jokseenkin kranttu kaiutin ihastuttaa usein, mutta ei yllä kovin yleispäteväksi. Ei ehkä paras valinta kompressoidulle tavaralle tai metallin ystävälle, mutta mukavan kuunneltava musiikin toistin. Kovasti ääniteriippuvainen ja ristiriitainen toistin. Taajuusbalanssi 7,5 Äänikuva: 7,5 Dynamiikka: 8 Kokonaisuus 7,75 Jukka Piispa: Kaiutin on yllättävänkin saman tyylinen kuin numero 5. Teräväkulmainen kotelo vinyylipintoineen (musta saarni tai kirsikka) on asiallisen karu. Välillä vokalistin äänessä tukkoisuutta. Bassotoisto ulottuu keskimääräistä alemmaksi. Lievää ylikirkkautta lukuun ottamatta tarkka, tehokas ja parhaimmillaan varsin vakuuttava soundi. Musiikki jää pinnalle työnnettyjen detaljien alle, lopputulos kuulostaa hälyisältä eikä houkuttele fiilistelemään testikappaleiden parissa. Tämä kielinee mutkittelevista vasteista. Diskantin taso on suurehko, mutta suuntaavuus on hyvin hallinnassa. Klipsch RB-61 mk II Hintaluokka (pari): 598 Maahantuoja tai edustaja: Loud Group Oy Puhelin: 020 1986 200 Internet-osoite: www.loudgroup.fi Valmistajan internet-osoite: www.klipsch.com Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Klipsch RB-61 mk II Dynaaminen ja erotteleva Klipsch on tehokkaan näköinen suurine diskanttitorvineen ja refleksiaukkoineen sekä kullanruskeine Cerametallic-kartioineen. Ongelma tuntuu olevan alemmilla diskanteilla, koska raikkautta ylemmiltä kyllä löytyy, mutta toistoon tulee suhahduksia ja lievästi päälle hyökkäävyttä. Silti toistossa ollaan hyvien asioiden äärellä, irtoaa kyllä tunnetta ja musiikkiin voi uppoutua helposti niin ettei tajua mitä ympärillä tapahtuu. Sopivan laadukas poppikin soi menevällä otteella. Toisaalta iskevä, särmikäs ja erotteleva peltisoundi saa monet steriilimmät äänitteet elämään ja hengittämään aiempaa paremmin. Taajuusbalanssi: 7,5 Äänikuva: 7,5 Dynamiikka: 7,5 Kokonaisuus: 7,5 Riku Hakala: Pehmoileva basso ei tunnu kaikkein alimmaksi menevältä ja jättäytyy suosiolla ujostelemaan taustalle
Kartio on keraamisella aineella päällystettyä alumiinin ja magnesiumin seosta ja kalotti kullalla anodisoitu. Jalka vispaa epähifistisestä jyräävyydestä huolimatta. Taajuusbalanssi: 7,5 Äänikuva: 8,5 Dynamiikka: 8 Kokonaisuus: 7,5 Heikki Sihvonen: Kaiuttimista irtoaa varsin kunnioitettava määrä bassoa, jopa niin että laatua on koitettu paikata määrällä liiankin kanssa. Musiikkia on ihan mukava kuunnella, koska yleisesti ottaen sointi on elävää, eteenpäin menevää ja äänikuvaakin on mukava seurailla, koska etäisyydet tuntuvat realistisilta kuuntelukolmioon nähden ja soittajat pystyy paikallistamaan ihan hyvin. Kaiutin tuntuu muuten ihan ok tapaukselta niin sävyjen kuin äänikuvan puolesta, mutta basson jyrätessä ääni kuulostaa paksulta ja kokonaisuus tukkoiselta. Bassovoittoista mutta muuten siistiä toistinta etsivälle varsin onnistunut ratkaisu. Vain alarekisterin sävyvirheet ja yläbasson jatkuva yliaktiivisuus häiriköi muutoin eheää ja innostavaa kokonaisuutta. Näitä jaksaa kuunnella pidempäänkin, kunhan pitää ne erossa seinien läheisyydestä. Taajuusbalanssi: 7,5 Äänikuva: 7 Dynamiikka: 7,75 Kokonaisuus: 7 Riku Hakala: Leveä ja ilmava stereokuva. Voimakasta bassoa sisältävällä materiaalilla luonne muuttuu melkoisen paksuksi. Matalien taajuuksien taso on suuri. Vasteissa ei ole kuitenkaan ikäviä resonansseja. Bassossa pyöreyttä, pahvilaatikkomaista sävyä ja ylimääräistä raskautta, mutta toisaalta tuntuu menevän kohtuu alas. TE S T I : JAL U STAKAIUTTIME T 550700 Monitor Audio RX 1 Hintaluokka (pari): 625 Maahantuoja tai edustaja: Concept Hifi Oy Puhelin: 044 503 3378 Internet-osoite: www.concepthifi.fi Valmistajan internet-osoite: www.monitoraudio.co.uk Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Monitor Audio RX 1 Rakenteeltaan huippuluokkaa Monitor Audio panostaa elementtien materiaaleihin. Taajuusbalanssi 5,5 Äänikuva 7 Dynamiikka 8 Kokonaisuus 7,5 Mikael Nederström: Muheva ja bassokas soundi, jonka olemusta leimaa tymäkkä bassopää ja estottomasti helisevä diskantti. Pieneen huoneeseen kaiutinta tuskin kannattaa kantaa, eikä seinäsijoituskaan liene kovin ihanteellinen. Lyömäsoittimetkin kuulostavat isoilta ja auktoriteettia alkaa olla, mutta jos basson alaraja olisi ylempänä, kaiutin ei varmaan "muhkuttaisi" tällä tavalla ja silti auktoriteetin saisi pidettyä mukana. Ylempänä taajuusalueella onkin sitten hienovaraista erottelua. Toistoa leimaa tietty hitaus, mutta toisaalta ääni ei rasita ollenkaan. Pintavaihtoehdot ovat musta, pähkinä, ruusupuu ja tammi (aitoja puuviiluja) sekä lisähintaan pianomusta tai -valkoinen. Kenties avarampi tila tai huonekorjain tasapainottaisi toiston niin että riittoisa basson määrä olisi enemmän eduksi kuin nyt. Niinpä monet soittimet kuulostavat puhtailta ja oikeilta. Äänessä selvin piirre on bassojen muhevuus. Taajuusbalanssi 7- Äänikuva: 7 Dynamiikka: 7 Kokonaisuus 7 Jukka Piispa: Himpun isotteleva, alakerrasta muhauttava toistin. Mittaustuloksissa herättää huomiota epäyhtenäisyys elementtien välillä; jakotaajuus näkyy selvästi. Teräspultti bassoelementistä kotelon takaseinään vaimentaa värähtelyjä. Diskantin taso on melko alhainen mutta sävyltään nätti. Tämä tuo monille levyille lisäannoksen auktoriteettia, mutta samalla syö keskialueen läsnäoloa ja läpinäkyvyyttä. Kaiutin on kyllä herkkä; näppäilyt, kaiut sekä hiljaiset kilahdukset ja laulajan sävyt irtoaa helposti, mutta alapään muheus tuo turhaa raskautta ja hitautta yleistoistoon. Vasta varsin suurilla kuunteluvoimakkuuksilla diskantti alkaa muuttua pistäväksi. Läjä kuminaa ja alakeskialueen tunkkaisuus luovat selvän leiman yleisbalanssille. Iso ja vaimennettu huone voisi sopivasti kompensoida kaiuttimen loudness-henkistä luonnetta. Diskantti kilisee erittäin hyvin ja rasittamatta, myös hanaa avattaessa. Valmiiksi ääripääkorosteisilla levyillä basson ja yläpään annostelu voi mennä turhankin överiksi. Aivan kuin kotelo olisi kilpakumppaneitaan isompi. Keskialueen sävyt ovat hyvin naturelleja. Se antaa ison kaiuttimen tuntua, mutta myös heikentää erottelua ja tuo lievää tukkoisuutta. Eihän tästä voi olla pitämättä, ainakin kontrolloiduissa annoksissa. Käärii kuulijan ilmavaan mutta raskaaseen massaan. Muuten siistin oloinen toisto toimii parhaiten suurehkossa huoneessa. Impedanssivasteet: itseisarvo (punainen) ja vaihe (sininen). Kummankin elementin suotimet ovat omalla piirilevyllään suoraan liitinparinsa takana. Lisäviive taajuuden funktiona. Omaan makuuni nähden turhan runsaasti annosteltu basso vie innon kuuntelusta, musiikki ei tunnu avautuvan rytmin ollessa hukassa eikä muukaan analysointi oikein meinaa luonnistua basson läpi. Rajoja lähestyttäessä laulaja alkaa vetäytymään hieman taemmas. Taajuusbalanssi: 5 Äänikuva: 6,5 Dynamiikka: 6,5 Kokonaisuus: 5,5 TAAJUUSBALANSSI 0 0 0 1 1 1 2 2 2 3 3 3 4 4 4 5 5 5 6 6 6 7 7 7 8 8 8 9 9 9 10 10 10 ÄÄNIKUVA DYNAMIIKKA KOKONAISUUS 0 1 2 3 HUONO VÄLTTÄVÄ 4 5 6 7 8 9 10 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN 56 HIFIMAAILMA 8/2012. + Siisti yleissointi + Diskantin heleys varauksin - Jyräävät bassot - Verhoutunut keskialue Kuunteluarviot Mauri Eronen: Muheva ja suuri ääni niin bassoiltaan kuin äänikuvaltaan
Lauluäänet toimivat hyvin läsnä olevalla ja läheisellä otteella, mutta peltien runkoääni jää helposti sähinän alle. Stereokuva ei tahdo aueta, varsinkaan syvyysakselilla. Tukkoisemmalla tavaralla ohuehko ja korostuneen skarppi esitys toimii varsin hyvin, mutta hyvillä äänitteitä volumea ei tee mieli vääntää kaakkoon. Regan sointi on ilmava mutta myös särmikäs. Valmistaja suosii pelkistettyä rakennetta, eikä jakosuotimessa ole lisäosia elementtien taajuusvasteen muokkaukseen. Helposti kuunneltava mutta ahdistunut kokonaisuus, jonka basso pelastaa. Rega RS 1 Hintaluokka (pari): 549 alkaen Maahantuoja tai edustaja: Soundworks Musica Puhelin: 010 420 8990 Internet-osoite: www.soundworksmusica.fi Valmistajan internet-osoite: www.rega.co.uk Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Rega RS 1 Sävykäs Britti Rega on ulkoasultaan koreilematon. Bassovasteen vaimentuminen alkaa melko ylhäältä. Napakka ja tarkka basso sekä tasapainoisen kuuloinen ja sävykäs toisto pitävät mielenkiinnon musiikkiin yllä. Basso on kevyt ja kumisematon. Joissakin tapauksissa voi jäädä kaipaamaan lisää rehevyyttä alakeskialueelle ja iskukykyä alimpiin bassoihin. Kokonaisuus sopii parhaiten pieneen huoneeseen. Impedanssivasteet: itseisarvo (punainen) ja vaihe (sininen). Rega ei käytä ylimääräisiä osia elementtien vasteiden muokkaukseen. Lisäviive taajuuden funktiona. Stage alkaa hieman kaiuttimien takapuolelta ja jatkuu takaseinään asti. Kokonaisuutta kuuntelee siinä määrin mielellään, että jopa mörinämetallia edustavaa testikappaletta tulee soitettua hieman pidempään kuin yleensä. Ylärekisteri (pyynnöstä suoraan kuuntelupaikalle suunnattunakin) samettisen mattapintainen ja vaisu. Niinpä peltien kilahdukset ovat vaimeita ja kuolevat turhan nopeasti. Tasoltaan hyvin sovitettu diskantti kilahtaa kauniisti ripauksella kiiltävän metallista sävyä. Ilmiö on kuitenkin todella hienovarainen, ja se ennemminkin parantaa instrumenttien läpinäkyvyyttä läpitunkevuuden sijaan. Bassot eivät kumise mutta ovat melko ohuet. Tasapaino on kokonaisuutena neutraali, vaikka keskialueella voikin havaita pientä nasaaliutta. Se tuo ääneen läheisyyttä ja läpinäkyvyyttä joskin myös nasaalia sävyä. Pintakäsittelyt ovat kirsikka, musta saarni (aitoja viiluja) ja musta tai valkoinen pianolakka (599 ). Taajuusbalanssi: 5,25 Äänikuva: 4,75 Dynamiikka: 8,25 Kokonaisuus: 5,5 Heikki Sihvonen: Äänikuvassa on kerroksellisuutta, mutta se ei aukea aivan testin parhaimpien tapaan. Nämä suorastaan kerjää hopeakaapeleita kaverikseen. Kaiutin on vertailun kevyin, mutta kotelo antaa silti riittävän tukevan vaikutelman. Ei pureskele musiikkia valmiiksi, mutta idea bändin touhuamisesta kyllä selviää. Kun siirsin huomion musiikin kuunteluun bongailun sijaan, aloin huomata xylofonimaisen pianosaundin, hieman riipivät torvet, ylös jäävän alarajataajuuden ja hieman tumman soinnin. Ruudikkaasta potkusta saa jopa fyysisiä tuntemuksia. Taajuusbalanssi: 6,5 Äänikuva: 8 Dynamiikka: 7 Kokonaisuus: 6,25 Riku Hakala: Bassoon on saatu rakennettua hyvä kompromissi mehukkuutta ja ryhtiä. + Avoin ja ilmava sointi + Napakkuus - Bassot ohuehkot - Nasaalia ja räikeää väritystä Kuunteluarviot Mauri Eronen: Ilmava ja aineeton ääni. Välillä piti oikein keskittyä kuuntelemaan että onko rumpalin lautasosasto käytössä ollenkaan. Laulaja kyllä löytyy keskeltä, tai oikeastaan koko bändi tuntui kerääntyvän tavallista tiiviimpään nippuun kaiuttimien väliin. Taajuusbalanssi 7,5 Äänikuva 6,5 Dynamiikka 6 Kokonaisuus 7 Mikael Nederström: Särmikäs, joillakin levyillä jopa räleä soundi. Vaimennusaine on luonnonvillaa. Äänikuva on melko kompakti, eikä tarkkuudeltaan aivan terävintä kärkeä. Koko äänialueeltaan siistin hillitty kokonaisuus istunee pienehköön huoneeseen myös lähelle seiniä. Vasteet osoittavat, että yleinen taajuustasapaino on melko hyvin kohdallaan, mutta keskialueella on pientä rosoisuutta. Rokkihenkinen kaiutin, joka todennäköisesti toimisi parhaiten pienessä ja yläpäältään vaimeassa huoneessa. Lisäksi soittimet "leijuvat" hienosti ilmassa, välillä jopa pistemäisenä. Slämmiäkin saisi silti irrota enemmän. Taajuusbalanssi 6,5 Äänikuva: 7 Dynamiikka: 7 Kokonaisuus 7 Jukka Piispa: Ensimmäisestä kappaleesta viimeiseen saakka äänikuva oli asia, johon kiinnitin eniten huomiota. Basistin ja rumpalin kuviot kuulostavat tavanomaista kiinnostavammille, jopa niin että rummuniskuja seuratessa muut soittajat uhkaavat jäävät huomiotta. Se on tietysti hyvä asia että alarajataajuus on jätetty mieluummin ylös kuin jatkettu muhisevana liian alas. Kuitenkin, äänikuvabongarille ihan ok valinta, jos ottaa heikkoudet huomioon. Taajuusbalanssi: 7,25 Äänikuva: 6,5 Dynamiikka: 7 Kokonaisuus: 7 TAAJUUSBALANSSI 0 0 0 1 1 1 2 2 2 3 3 3 4 4 4 5 5 5 6 6 6 7 7 7 8 8 8 9 9 9 10 10 10 ÄÄNIKUVA DYNAMIIKKA KOKONAISUUS 0 1 2 3 HUONO VÄLTTÄVÄ 4 5 6 7 8 9 10 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN HIFIMAAILMA 8/2012 57
Takalevyn kaksi koksia ja kaksi optista sekä viisi rca:ta täydentyvät etulevyn analogisella stereotulolla. Hdmi-tuloja on kaikkiaan jopa seitsemän, joista yksi on edessä. Käyttö ei varsinaisesti tuota mielihyvää, mutta heppoinen pykälöinti hoitaa tehtävänsä. Zone2-lähtöön ei saa konvertoitua analogisia signaaleja, eikä se osaa näyttää etulevyn hdmi-tuloon tuotua kuvaa. Äänelle on kaikkiaan reilusti ottoja sekä analogisena että digitaalisena. Valikoista pystyy muun muassa määrittelemään, että kaksikanavaista ääntä kuunnellessa käytetään eri pääkaiuttimia kuin kotiteatterikäytössä. Lähteen valinta tapahtuu rullalla. Teräväpiirtona näkyvät valikot ovat graafisesti hillityt ja vastaavat komentoihin viiveettä. Appleistien kaipaamaa Airplaytä niissä ei kuitenkaan ole. Erikoisuutena Denonissa on kolme hdmi-lähtöä. Uusimman sukupolven raskain malli on keskiluokkaan luettava AVR-3313, kun av-viritinvahvistimien tämänhetkinen lippulaiva AVR-4311 on ennättänyt jo parin vuoden ikään. Taustavalaistusta tai itsevalaisevia painikkeita ei ole, mutta osa tärkeimmistä napeista on pinnaltaan valkoisia. Tavallisen hdmi-kaapelin lisäksi laitteet yhdistetään koaksiaalikaapelilla, jolloin toistossa käytetään vahvistimen tarjoamaa kellosignaalia. TE S T I : D ENON AVR- 33 13 -AV-VIRITINVAHVISTIN n TEKSTI JA MITTAUKSET: MAURI ERONEN n KUVAT: VALMISTAJA HIFImaailma SUOSITTELEMME Kyvykäs keskus D enon on jättänyt yläpään mallinsa rauhaan useammaksi vuodeksi, mutta edullisempi katras on päivittynyt vuoden välein. Niihin on voinut hankkia jälkeenpäin maksullisen rauta- ja softapäivityksen, jotka ovat tuoneet mukanaan muun muassa 3D-tuen sekä paremman Audyssey MultEQ XT32 -huonekorjauksen. Kaukosäädin on painikkeiltaan selkeästi ryhmitelty, vaikkei näppäintuntuma olekaan erityisen jämäkkä. Kaksi niistä pystyy näyttämään samaa signaalia yhtä aikaa, ja kolmas on tarkoitettu monihuonekäyttöön. Kaksirivinen näyttö nopeuttaa valikkonavigointia, jos televisio ei ole päällä. 58 HIFIMAAILMA 8/2012. Denon Link HD on lisäkytkentä ominaisuuden sisältävän Blu-ray-soittimen ja vahvistimen välillä. Valmistajan mukaan tämä vähentää jitteriä. Verkkoon vahvistin kytkeytyy vain ethernet-kaapelilla. 1- ja 2-lähdöt tukevat molemmat äänen paluukanavaa. SIINÄ ON ENSIMMÄISENÄ KOLME HDMI-LÄHTÖÄ, JOISTA YHDEN VOI OTTAA KÄYTTÖÖN MONIHUONEJÄRJESTELMÄSSÄ. OMINAISUUDET JA KÄYTTÖ Seitsemän päätevahvistinta voidaan valjastaa monenlaisiin käyttötarkoituksiin, sillä kaiutinterminaaleja on kaikkiaan yksitoista. Highendimmät A1-sarjan av-vahvistimet eivät varsinaisesti ole vanhentuneet, vaikka niiden julkaisusta on kulunut jo useampi vuosi. Etulevyn usb-liitäntä ottaa vastaan medialla kyllästetyt massamuistit tai kytkeytyy iPodiin. Mukana on myös MM-levysoitintulo. Mustana toimitettu testilaite on metallia, mutta etulevy näyttää etäältä muoviselta. Vahvistimen käyttö kaukosäätimellä on erittäin nopeaa. Apple-soittimen ohjaus onnistuu vahvistimen omalla kapulalla. DENONIN UUSIMMAN SUKUPOLVEN KEHITTYNEIN KOTITEATTERIVAHVISTIN ON ULKOA HILLITTY, MUTTA SISÄLTÄ RIKAS
Dvd-kuva teräväpiirtotelevisiolla on siistiä, eikä lomitusartifakteja näy juuri koskaan. Teoriassa vahvistimessa on tuki myös jpeg-kuville, mutta kaikki testatut kuvat piirtyivät tarkkuudeltaan kelvottomina. Tarvittaessa muunnos 4K-tarkkuuteenkin onnistuu. Jos kuvalähde antaa signaalin 4:2:2-kompoenttimuodossa, putoaa värikanavan tarkkuus vahvistimen läpi mennessään, vaikka kaikki kuvaprosessointi olisi kytketty pois. Tapoja äänen toistamiseen verkosta on monia. 4:4:4- ja rgb-formaatit välittyvät täydellä tarkkuudella. Mittausten mukaan jitter on olematonta, vaikka käytettäisiin tavallistakin koaksiaalista digituloa. Tämä nopeuttaa esimerkiksi subwooferin oikean etäisyysasetuksen löytämistä, jos asentaja tekee samalla läppärillä taajuusvastemittaukset. Denon Malli Hinta Mitat (l x k x s) Massa Metallinen etulevy Etulevyn luukku Lähteen valinta Kuvaruutuvalikot Valikot etulevyn näytössä Navigointi etulevystä Liitännät Kanavat Päätevahvistimet Stereosubwoofer Äänitulot Optinen (taka/etu) Koaksiaalinen (taka/etu) RCA (taka/etu) 3,5 mm Analoginen monikanavatulo Levysoitinotto Äänilähdöt kiinteä/esivahvistin opt./koaks. Koska mahdollisia surroundtiloja on niin suuri määrä, saa niistä listauksen näkyviin painamalla prosessointitilan näppäintä pitkään pohjassa. Alakeskialue tasoittuu melko tehokkaasti, mutta subwooferin vaihe jää vääräksi. Monihuonelähtö linja kaiutin 2 2 6/1 3 0 2/0 3/1 · 1 · USB 6,3 mm Denon link HD · · · · · flac, mp3, ogg, wav, wma 1.4 · · · · Audyssey MultEQ XT · 40-250 Hz x 0-200/1 ms 4 · ·/· 3+off ·/-/HIFIMAAILMA 8/2012 AVR-3313 1 350 43,4 x 16,7 x 38,2 cm 12 kg · · rulla · · · 11.2 7 2/0 2/0 5/1 0 0 1 1/7.1 0/0 Taajuusvaste ennen automaattista kalibrointia (punainen käyrä) ja Audyssey-kalibroinnin jälkeen (vihreä käyrä). Vahvistimen kuvankäsittelyn asetuksiin ei tarvitse koskea eri materiaalilla, sillä automaattinen resoluution valinta toimii aina oikein. Selainpohjaisella käyttöliittymällä on erittäin helppo nähdä kaikki kaiutinasetukset yhdellä sivulla. Laadultaan konversio Full HD -tarkkuuteen on erittäin hyvä. Viimeistä ei mainita manuaalissa. Kohinanvaimennus jättää selvää suttua liikkuvien kohteiden perään. Tietokoneella pyörivää iTunesia voi ohjata vahvistimen kaukosäätimellä, kunhan se on ohjelmasta määritetty sallittuksi. Denon Link HD on koaksiaalinen lisäliitäntä yhteensopivan Blu-ray-soittimen ja vahvistimen väliin. Dvd-levyn staattinen testikuva osoittaa, että skaalaus ei ole terävin mahdollinen, sillä yhden pikselin korkuiset vaakaviivat piirtyvät hieman eri paksuudella. Denon Link HD -ominaisuutta tukevat soittimet ovat harvassa, ja sellaisia on luonnollisesti vain Denonilla. Musiikki toistuu flac-, mp3-, wav-, wma- ja ogg-muodossa. 60 hertsin korostumalle korjain ei osaa tehdä mitään, mutta subwooferin taso putoaa selvästi. HDMI-tulot (taka/etu) HDMI-lähdöt S-videotulot (taka/etu) Komponenttitulot (taka/etu) Kaukosäädintä ei kannata hukata. Vtunerin tarjoaman nettiradiolistauksen lisäksi kuuneltavissa on last.fm. Siinä kun ei ole kaukosäätimestä löytyviä Music/Movie/Pure-näppäimiä. Lyhyt painallus selaa niitä eteenpäin yksi kerrallaan. Mutta koska lomituksenpoisto on niin kyvykäs, on kuva elokuvilla kiitettävä. 59. Sitä käytettäessä äänisignaali tahdistuu vahvistimen kellon mukaan, mikä vähentää valmistajan mukaan jitteriä. Verkkotoisto tukee vain ääntä. Kohinanpoistoa lukuun ottamatta se saa täydet pisteet sekä dvd- että Blu-ray-testissä. Aikaisemman sukupolven Denon Linkit olivat toteutettu ethernetliitännällä. Komposiittitulot (taka/etu) Ethernet WLAN USB RS-232C iPod-liitäntä Bluetooth Kuulokeanto Muuta Ominaisuudet Verkkotoisto -"play to" etätoisto -nettiradio -airplay USB-toisto Tiedostotuki HDMI-versio Äänen paluukanava (ARC) 3D-läpivienti HDMI-kuvan käsittely 4K-skaalain Automaattikalibrointi Parametrinen käsi-EQ Bi-amp Jakotaajuus -Kanavakohtainen jako AV-synkronointi/portaat Muistipaikat Webbikäyttöliittymä Android/Apple-kaukosäätö Näytön kirkkaus Päävirtakytkin Kaukosäädin esiohjelmoitu/oppiva itsevalaistu/taustavalo makrot KUVA JA ÄÄNI Videoprosessori osaa käsitellä analogiset signaalit hdmi-muotoon ja tehdä lomituksen poiston ja skaalauksen myös hdmi-lähteelle. Vaikka laitteen valikkojen käyttö onnistuukin pelkän etulevyn avulla, ei äänen prosessointiin pääse siitä käsiksi. Kotiverkossa ääni siirtyy joko dlna-protokollalla tai Apple-ympäristössä Airplayllä. Lomituksenpoistoa testaavilla HQV-levyillä Denon suoriutuu hienosti
Kokonaisuus on luokassaan musiikkia palveleva, mutta sitä draivia ja läpikuultavuutta, joka parhaista vahvistimista löytyy, jää hieman kaipaamaan. 75/62 dB Kanavatasapaino, 0,001/0,1 W.............................. Vahvistimen kuunteluarvio tehtiin toimituksen kuunteluhuoneessa pelkillä pääkaiuttimilla (Aurelia Magenta) ilman huonekorjausta. >3,0 V ................>3,0 V Digitaaliotto.......................................................................... 0,2/0,1 dB Pohjakohina, 100010000 Hz ................................ Tehoa riittää tavanomaisii kuormiin hyvin, eikä teknisessä suorituskyvyssä ole moitittavaa. Käyttökokemuksen kruunaa nopeasti toimivat ja loogisesti jaotellut valikot. Sävyt ovat neutraalin siistejä, mutta soinnista puuttuu viimeisin jytke. 197/297/205 W Virranantokyky, 1 µs ...................................................... Kokonaisuus on aavistuksen varovainen, mutta luonteeltaan sellainen, että musiikin kuuntelu on helppoa. n YHTEENVETO Denon AVR-3313 on helposti lähestyttävä kotiteatterivahvistin, joka sisältää reilun kirjon liitäntöjä ja toisto-ominaisuuksia. Se toimii muuten kohtuullisesti, mutta ei osaa asettaa subwooferin vaihetta oikein kaiuttimiin nähde. 470 ohm Linjatulon impedanssi ..............................................44 kohm Kanavaerotus, 1/20 kHz .......................................... 132 ps Vahvistimen antoteho on reilu kaikkiin tavanomaisiin kuormiin, eivätkä jyrkät vaihekulmat aiheuta ongelmia. Vahvistin on erinomainen dvd-levyjen kuvan parantaja eikä vaadi käyttäjältä tietoa kuvaprosessoinnin saloista. + Miellyttävä ääni + Nopea käyttöliittymä + Paljon hdmi-liitäntöjä + Suorituskykyinen videoprosessori + Monipuolinen webbiohjaus + Hyvät verkko-ominaisuudet + Tekninen suorituskyky Keskinkertainen huonekorjain PowerCube-tehomittaus eri kuormilla ja vaihekulmilla. Jitter digitaalisella koaksiaaliotolla kaiutinannoista. Sisäänrakennettu selainpohjainen hallinta tekee käyttöönotosta ja asetusten tekemisestä nopeaa. Denonin yleisluonne on rauhallisen sivistynyt. Automaattiselle taajuuskorjaimelle on kolme vaihtoehtoa: Audyssey, Flat ja Bypass L/R. Cd-soitin oli Meridian 808i ja vertailuvahvistin Musical Fidelity M6 500i. 90 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 1 W .........0,004 % ............. Hillityn varovainen ääni ulottuu myös diskanttipäähän, joka soi hennon heleästi. Kilohertsin yläpuolella pohjakohina on tasoltaan hyvin vaimea ja häiriöetäisyys hyvä. 104 dBV Analogiotto ........................................direct ...... 0,001/0,044 % Yliohjaustaso ................................... Yksittäisiä elementtejä on vaikea osoittaa sormella, sillä instrumenttien koko kasvaa tavallista suuremmaksi. Bassotoisto toisaalta on tarkkaa, joskin paukkeeltaan selvästi vertailulaitetta (Musical Fidelity M6 500i) jäljessä. Pohjakohinassa on havaittavissa tason nousu matalia taajuuksia kohti, mutta käytännössä suhinaa tai hurinaa ei kuulu. 7/10 MITTAUSTULOKSET Taajuusvaste kaiutinlähdöistä, kun kuormana on 8 ohmin vastus (musta käyrä), Aurelia Magenta -kaiutin (punainen käyrä). Verkko-ominaisuudet ovat kaikenkattavat. Säröarvot ovat analogiotolla direct-tilassa ja koaksiaaliotolla erinomaiset. Vain kaukosäätimen taustavalaisu ja painikkeiden parempi tuntuma jäävät enää toiveeksi. 0,14 ohm Kuulokeannon impedanssi ...................................... Helposta etenevyydestä ja rytmistä huolimatta innostavuudessa sointi jää vain keskitasolle. 0,001/0,005 % Jitter ......................................................................... Lisäksi on Graphic EQ -valinta, joka ottaa vain huomioon käyttäjän manuaalisesti syöttämät arvot graafisessa taajuuskorjaimessa. Äänenlaatu on luokassaan hyvä, hillitty ja siisti. 0,006 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd .................. 21 A Pääteasteen impedanssi, 1 kHz .............................. Viimeinen vaihtoehto jättää korjauksen kokonaan tekemättä etukanaville mutta tasoittaa muut kaiuttimet. Tehonkulutus idle/10 W ......................................... Pääkaiuttimien (sininen) ja subwooferin (purppura) taajuusvasteet jakotaajuuden ääriasennoissa. Huonekorjaimena ja automaattiasetusten tekijänä on Audyssey MultEQ XT. Se, mikä mehevyydessä menetetään, korvautuu iisillä yleisotteella. 72/207 W Hetkellinen teho, 8/4/2 ohm .......................... Denon streamaa netistä radion ja lähiverkosta lokaalin musiikin dlna- ja Airplay-menetelmillä. Parhaiden integroitujen kaltaiseen läpinäkyvyyteen ja napakkuuteen draivi ei kuitenkaan riitä. Vertailulaitteen kaltaiseen slämmiin ja basson armottomaan napakkuuteen se ei yllä, mutta toisto on kauttaaltaan leppoisaa. Jitteriä ei ole tavallistakaan koaksiaaliliitäntää käytettäessä. 60 HIFIMAAILMA 8/2012. Yläpää on kotiteatterivahvistimeksi tavattoman kliini, vaikka ei kaikkein sävykkäimpään kimallukseen ylläkään. Tämän vuoksi on todennäköistä, että jakotaajuuden kohdalle jää voimakas vaimentuma ääneen. jakosuotimet Häiriöetäisyys, A-paino ......................91 dB ................. Häiriöetäisyys, A-paino ................................................93 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 1 W ................................... Flat pyrkii tasoittamaan myös diskanttitoiston mahdollisimman suoraksi, kun perustilassa huomio kiinnittyy basso- ja keskitaajuuksiin. TE S T I : D ENON AVR- 33 13 -AV-VIRITINVAHVISTIN Denon AVR-3313 Hinta: Mitat: Massa: Lisätietoja: 1 349 43,4 x 16,7 x 37,9 cm 12 kg www.denon.fi KUUNTELUARVIO Äänikuva ei ole veitsenterävä vaan pikemminkin avaran massiivinen. 0,008 % IM-särö, 1 W, 2nd/3rd ..........0,001/0,002 % ..
02 633 3050 Hifihuone Aleksanterinkatu 30 33100 Tampere www.hifihuone.fi | p. 09 584 00 408 Audio Pori Varvinkatu 15 28100 Pori www.audiopori.fi | p. Django aa Voimynamiikkaa D yansseja N PolarVox Nervanderinkatu 5 00100 Helsinki www.polarvox.fi | p. (03) 213 0750 · www.hifihuone.fi. 03 2130 750 Aleksanterinkatu 30, Tampere · Puh
Sisäänrakennetun wlan-yhteyden kautta televisio kytkeytyy monenlaisiin verkkosovel- 62 HIFIMAAILMA 8/2012. Usein ohuet televisiot käyttävät jonkinlaista adapteria, jotta kaapeli mahtuu myös seinän ja ruudun väliin. TE S T I : SONY KDL -5 5H X8 5 5 -TELEVISIO n TEKSTI JA MITTAUKSET: MAURI ERONEN n KUVAT: VALMISTAJA Massiivisen sorja UU DEN SUKUPOLVEN SONY TUOTTAA SIISTIMPÄÄ 3D-KUVAA JA LISÄÄ TOKI LÄJÄN NETTIOMINAISUUKSIA. Aiemmin television paksuus kasvoi merkittävästi reunaledimalleihin verrattuna, mutta uusissa täysledikoneissa paksuus ei ole enää rajoittava tekijä. Markkinoille sen ennustetaan saapuvan marraskuussa. Vanhaa analogista liitäntää tuskin moni aallonharjalla liitelevä harrastaja enää käyttää, ellei käytössä ole vanhoja pelikonsoleita tai ennen hdmi-aikaa hankittua tallentavaa digiboksia. KÄYTTÖ JA OMINAISUUDET Sony on luopunut perinteisestä cross media bar -käyttöliittymästään, ja valikkorakenne on nyt erilainen. Jälkimmäisen etuna on tarkempi valaistus, kun valoa halutaan vain tiettyihin kohtiin kuvaaluetta. Väliaikainen laitteen kytkentä on hankalaa, jos televisio on asennettu seinään, sillä hdmi-otot ovat melko syvällä. REUNALEDEILLÄ SAADAAN AIKAAN LAADUKAS KUVA, VAIKKA JOITAKIN TUTTUJA KOMPASTUSKIVIÄ ON. 46 - ja 55-tuumaisena saatava HX855malli oli Hifimaailman testiin tullessaan tänä vuonna esitellyistä televisioista paras. 900- ja 800-sarjojen suurin ero on valaisutekniikassa. Valikkojen graafinen ilme on sanalla sanoen runsas. Television kallistuskulmaa voi hienosäätää kuutisen astetta, mutta taakse kallistuvan asentonsa takia se on tarkoitettu sijoitettavaksi matalahkolle tasolle. Viime vuoden huippumalli (HX925) ei ollut vielä ehtinyt päivittyä, mutta nyt uusi malli (HX955) on jo nurkan takana. Erikoisuus nykyaikaisessa televisiossa on täysikokoinen scart-liitin. Tärkeimmissä asetuksissa, kuten kuvasäädöissä vaste on kuitenkin parempi kuin raskaassa päävalikossa. Tästä ei kuitenkaan ole haittaa, jos äänet toistetaan erillisen vahvistimen kautta. Molemmissa käytetään ledejä lcd-paneelin valaistukseen, mutta HX855:ssä ne sijaitsevat television reunoilla (edge led) ja HX955:ssä paneelin takana (full array led). HX855 on monoliittijalustoineen tyylikkään moderni. Animointia on paljon, ja välillä käyttökokemusta rasittaa tahmaava navigointi. Jalustaan on integroitu kaiutinjärjestelmä, joka ottaa signaalin vastaan televisiolta välikaapelilla. Kaksi niistä sojottaa sivuun, kaksi osoittaa alas. Valikkonavigoinnissa tarvittavat toiminnot löytyvät kursorinäppäimien läheisyydestä. Kaukosäädin on tutun jämäkkä ja näppäinasettelultaan yksi markkinoiden selkeimmisä. Hdmi-liitäntöjä on tyypillinen määrä, neljä. Komponentti- ja komposiittiliitäntä on jaettu, ja vain toinen näistä voi olla kerrallaan kytkettynä. Varsinaiset kuva- ja ääniliitännät ovat television takana. Ainoastaan äänenvoimakkuuden säädin on hankalasti kapulan alareunassa
Akkutekniikka on kehittynyttä, ja jo muutaman minuutin usb-pikalatauksella katsoo koko illan elokuvan. * Komponentti- ja komposiittiliitäntä jaettu Mittaustulokset Käytetty kuvatila Väriavaruuden esiasetus Gamman esiasetus On/off-kontrasti perustilassa dynaamisella taustavalolla ANSI-kontrasti/dynaamisella perustilassa dynaamisella taustavalolla Valkoisen taso (10% ikkuna)* Valkoisen taso (ansi) Mustan tason minimi (off) Mustan tason minimi (ansi) Harmaasävyjen DeltaE 20-100 % (keskiarvo) Värien DeltaE (keskiarvo) Värien luminanssivirhe (keskiarvo) HQV HD (/100p) HQV PAL (/80p) Toimiva 1080p24-toisto Cinema 1 ITU 709 -1 2470:1 2900:1 2660:1 120-350 cd/m² 140-409 cd/m² 0,049 cd/m² 0,049 cd/m² 1,3 6,1 4,1 % 100 68 · KEHITTYNYT 3D On mielenkiintoista, että Sony ei laita tämänhintaisen television mukaan 3d-laseja, vaan ne pitää hankkia erikseen. Dlna-soitin hakee videot, musiikit ja valokuvat lähiverkosta toistettavaksi. paria yksien BR750-lasien hinnalla. Aktiiviratkaisuksi 3d-toteutus on Sonyssa hyvä. Toisaalta kustannussäästö aktiivilasien pois jättämisen myötä on ilmeinen, eikä moni ominaisuutta käyttäisikään kuin kerran mielenkiinnon vuoksi. Satasen hintainen CMU-BR100 -kamera ja mikrofoni mahdollistaa Skype-puhelut. Jopa suoraan edestä katsottaessa parin metrin päästä yläreunassa tummat sävyt erottuvat selvästi huonommin kuin alareunassa. Selaimen käyttö on fiksuinta älypuhelimeen ladattavan Media Remote -kaukosäätimen kautta, sillä se toimii samaan tapaan kuin läppärin touchpad. Track ID tunnistaa televisiossa kuuluvan kappaleen esittäjätiedot napin painalluksella. Tummalla kuvalla reunat ovat sinertäviä ja kirkkaampia kuin keskusta. Ne ovat aktiivilaseiksi kevyet (34 g), ja sangat on valmistettu titaanista. Säädettävät korva- ja nenätyynyt helpottavat sovittamista erikokoisiin päihin. Tämä on nähtävissä vain heikoissa olosuhteissa, kun kuva on tumma ja televisioon osuu suoraan kirkas valo, kuten spottivalo. Eri silmille kuuluvien kuvien vuoto eli crosstalk on myös huikeasti vähäisempää kuin viime vuoden malleissa. Kuvan välkkyminen on varsin vähäistä nopean kuvanpäivitystaajuuden ansiosta, eivätkä lasit ala painaa samalla tavalla kuin raskaammat kilpailijansa. Crosstalk on pienentynyt selvästi viime vuodesta. luksiin, ja mukana on tavallinen nettiselainkin. Testitelevision mukana ei tullut laseja, mutta testasimme 3d-toistoa IFA-messuilla. Ominaisuudet Malli Hinta Lisätietoja Koko Mitat (lxkxs) -jalustan kanssa Massa (ilman jalustaa/ jalustalla) Paneelin tyyppi Taustavalo Mukautuva taustavalo Tarkkuus 3D 3D-lasit Viritin DVB-T/T2 DVB-C/C2 DVB-S/S2 Kuvatulot HDMI VGA Komponentti SCART S-video Komposiitti Ääniliitännät Linjatulo Linjalähtö Kuuloke S/PDIF-lähtö (opt/coax) Kaiutinlähdöt Lisäominaisuuksia Harmaasävyjen kalibrointi Värinhallinta (CMS) Gammasäätö USB USB-tallennus Ethernet WLAN Verkkotoisto (DLNA) Bluetooth CI+-kortti SD-kortti Kuva-kuvassa Äänen paluukanava Sony KDL-55HX855 2 300 www.sony.fi 55" 127,4x75x3,5 cm 129,4x77,2x29,5 cm 21,7/27,9 kg lcd reuna-led · 1920x1080 aktiivi lisävaruste · · · 4 1 1* 1 0 1* 2 1 · ·/bias/gain 6 esiasetusta 2 · · · · · · · Uuden sukupolven 3d-lasit ovat sangoiltaan titaania ja erittäin kevyet. Sony Entertainment Network tuo maksullisen Music Unlimited - streamauspalvelun töllön ruudulle. Muutaman minuutin pikalatauksella katsoo kokoillan elokuvan. Softa on saatavilla lisäksi Apple- ja Android-laitteisiin. Tähän kuitenkin auttaa dy- *Mitattu taustavalon minimissä ja maksimissa kontrastisäädön jälkeen HIFIMAAILMA 8/2012 63. Lisävarusteena saatavat TDG-BR750-lasit maksavat 120 euroa. Televisio on yhteensopiva edellisvuosien lasien kanssa, jos sellaisia sattuu olemaan valmiiksi. Niitä saa myös ostettua selvästi edullisemmin kuin uusia malleja. Taustavalo voisi olla tasaisempi. TDG-BR250-kakkuloita saa kolme KUVANLAATU Kuvan sävyt pysyvät vaakasuunnassa liikuttaessa melko stabiileina, mutta pystysuuntainen katsekulman muutos aiheuttaa voimakasta vaihtelua. Televisio on heijastuksenestolla pinnoitettu siten, että pistemäinen valonlähde leviää hieman, ja sen ympärille piirtyy neljä sateenkaaren väristä haamukuvaa
Dvd-kuvalla tarkkuus on erinomainen, mutta liputtamattomalla materiaalilla lukittuminen on välillä epävarmaa. Valkoisten ledien ansiosta sateenkaaristakaan ei ole pelkoa, kuten joillakin vanhemmilla Sonyn malleilla. n Väriavaruus CIE-kartastossa Itu709-asetuksella verrattuna Rec. 350 cd/m2 enimmäiskirkkaus riittää valoisaankin tilaan. Yleensä parhaan kuvanlaadun suoraan paketista tuottava cinema-asetus täytyy kytkeä erikseen päälle scene select -valikoista. Kohinanvaimennus on melko tehokas, eikä se jätä liikkuvien kohteiden taakse vanaa. Filmitila Auto1 tekee 60 hertsin taajuudelle tallennetulle videolähteelle käänteisen pulldownin, ja liike toistuu sulavasti 23,976 freimin sekuntinopeudella. Loivien vinojen linjojen porrastuminen on selvästi havaittavissa. Vakioasetuksillakin kuvan väri- ja harmaasävytoisto on puhtaan luonnollista. Kuvanlaatu on värien puolesta erittäin hyvä suoraan paketista otettuna. Dynaamisen ledivalaistuksen kanssa tulos on käytännössä paremman näköinen. Kokonaisuus on ledien aluetoiminto päällä kontrastiltaan vakuuttava ja sävyiltään erittäin luonnollinen. Aavistuksen koholla oleva käyrä kertoo, että keskisävyt ovat tummempia kuin referenssi määrää. Raskaahko käyttöliittymä tekee älysovellusten käyttämisestä melko hidasta, mutta tärkeimmät kuvansäätöön liittyvät valikot toimivat ripeästi. Suppea katselukulma varsinkin pystysuunnassa edellyttää, että televisio sijoitetaan fiksulle korkeudelle. Toisto on erittäin neutraalia lukuun ottamatta tummimpia sävyjä. Levollinen fiilis jatkuu kuvan välkkymättömyydessä: tasaisesti palavat taustaledit eivät aiheuta kuvan katkonaisuutta silmiä nopeastikaan liikutettaessa. Toisto on hyvä sinistä lukuun ottamatta, kun värien kirkkaussäätö (color) on tehty silmämääräisesti testilevyllä ja suotimella. Jos televisioon tuodussa kuvassa on pelkkää värikanavainformaatiota (jotkut testikuvat), olettaa Sony kuvan olevan täysin musta ja sammuttaa taustavalon kokonaan. Gammalle on kuusi esiasetusta mutta ei tarkempaa säätöä. valla kuva-alan alue täytyy vaihtaa asentoon +1, jotta kuvaa ei rajata reunoilta. Toisto on melko tarkkaa, mutta virhe on kalibroituun näyttöön verrattuna selvästi silmin erotettavissa. + Luonnollinen kuva tehdasasetuksilla + Tyylikäs design + Hyvin käteen istuva kaukosäädin Valikkojen raskaus Hyvin kapea katselukulma pystysuunnassa Tekstitys aiheuttaa haloja dynaamisen taustavalon kanssa Värivirhe Rec 709 -referenssiin nähden. Kun kontrastisäätö on asetettu suurimpaan asentoonsa, on 100 % valkoisen kirkkaus taustavalon minimissä melko korkea, noin 120 cd/m2. Täysin pimennetyssä tilassa täytyy siis tehdä kompromissi miellyttävän kuvakirkkauden ja kontrastisuhteen välillä pudottamalla kontrastisäätöä. Dvd-ku- Gamma esiasetuksella 1. Tämä on havaittavissa myös elokuvien tekstityksissä, vaikka ne sijaitsisivat kuva-alan päällä. MITTAUSTULOKSET Harmaasävyjen tasapaino Cinema 1 -esiasetuksella ilman dynaamista taustavaloa. Kalibroinnin mahdollistavaa värinhallintaa ei ole, mutta tarkkuus on riittävä lähes kaikkeen viihdekäyttöön. Pienet kirkkaat kohdat kuitenkin täyttävät ruudun selvillä haloilla, kun taustavalo leviää tarvittavan alueen ulkopuolelle. 709 -referenssiin. Televisio itsessään on 3,5 cm paksu. MITTAUKSET Kuvan esiasetukset on jaettu eri kategorioihin. Siihen on integroitu television omia kaiuttimia parempaa äänentoistoa tarjoavat ämyrit. Värikylläisyys on melko lähellä referenssiä. Toistoa tarkentavaa värinhallintaa ei ole. Värien luminanssin tarkkuus. Television ensimmäistä kertaa käynnistettäessä esivalintoina ovat custom, standard ja vivid. Reunaledien tarjoama alueittainen taustavalo on sen verran epätarkka, että 4x4 ruudukkoon jaettu ansitestikuva ei mustan tasoltaan ole parempi kuin ilman dynaamista taustavaloa. 1080i-muodossa tallennetu hd-kuvan käsittely on virheetöntä. 2500:1 natiivi on/off-kontrastisuhde on vaatimaton verrattuna parhaisiin plasmoihin. Harmaasävyjen ja värien toisto on jo tehdasasetuksilla hyvä. RGB-tasot ovat korjattavissa bias- ja gain-säädöillä. Jalustassa on kuuden asteen kallistussäätö. Mittaukset tehtiin Blu-ray-materiaalilla Rec709-tilassa. Sony tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa käytettyä väriavaruutta sisääntulevan oton ja signaalityypin mukaan. Mukautuvalla ledivalaistuksella kuvanlaatu on kuitenkin parempi ja kontrasti suuri ilman suuria sivuvaikutuksia. Reunaledien tuottamassa kuvassa on perinteiset ongelmat haloefektin suhteen, mutta kokonaisuutena kuva on dynaamisen kontrastikas. Muuta säätöä väreille ei ole. 64 HIFIMAAILMA 8/2012. 0,05 kandelan kirkkaus on varsin keskinkertainen, ja musta erottuu selvästi hämärässä huoneessa. Tällöinkin aivan tummimmissa sävyissä on hieman viherrystä. Saturaatiotasot (25/50/75 %) toistuvat lineaarisesti, ilman sävyheittoja. YHTEENVETO Sonyn mallistossa toiseksi paras televisio tarjoaa laadukasta 3d-kuvaa kevyillä aktiivilaseilla. Lomitetun kuvan prosessointia testattiin HQV-testilevyillä. Mittaustuloksissa ilmoitettu mustan taso on mitattu ilman dynaamista taustavaloa. TE S T I : SONY KDL -5 5H X8 5 5 -TELEVISIO naamisen taustavalon (led dynamic control) kytkeminen päälle. Sonyn kuva arvioitiin ja mitattiin Cinema-tilassa gamman asennossa 1. Se parantaa kuvan yleistä kontrastia ja tummien sävyjen harmaatasapainoa hurjasti. Blu-ray-levyllä voi käyttää sille natiivia Rec709-tilaa ja standardireson kamalla Rec601-värimäärittelyä. Valkotasapaino on selvästi heikompi tummassa päässä, kun dynaaminen taustavalo on kytketty pois päältä
Hyvän mielen radio! Parhaimmat 60-, 70-, ja 80-luvun hitit Helsinki 105,5 MHz Turku 100,5 MHz Tampere 92,7 MHz Oulu 94,3 MHz Espoo 100,0 MHz Lahti 99,1 MHz Porvoo 88,4 MHz Jyväskylä 90,9 MHz Missä oletkin, kuuntele Nostalgiaa myös netissä: www.radionostalgia.fi m suo gia l i w .fac ww eb k. oo com n dio /ra ost a y Liit !
Siinä on tingitty edelleen jonkin verran jakosuotimen, elementtien ja kotelon materiaaleista sekä rakenteiden järeydestä. Coltrane-sarjan alapuolelle tehtiin Heritage-mallisto, jossa ajatuksena on tarjota lähes sama äänenlaatu, mutta merkittävästi edullisemmin. H E R M U SET: KOKEIL USS A n TEKSTI: MATTI HERMUNEN n KUVAT: MAURI ERONEN Matti Hermunen on varttunut, pitkän linjan highend-harrastaja ja pitkäaikainen hifijournaalien vakioavustaja. Nimikkopalstallaan hän testaa intohimonsa kohteena olevia, arvostettuja ja usein hinnakkaita tuotteita. NÄIN HINTAA ON SAATU REILUSTI EDULLISEMMAKSI, MUTTA MITEN KÄY ÄÄNENLAADUN? T uhti hinta on ollut tunnusomaista Martenin kaiuttimille arvostetun äänenlaadun ohella. Esimerkiksi Coltrane 2:n saa 75 000 eurolla, ja sen yläpuolelle asettuvat vielä Momento ja Supreme. Esimerkkinä Bird, jonka saa 27 000 eurolla. Vastinetta euroille tarjoavat keraamiset tai timantista tehdyt elementit, kennorakenteiset hiilikuidusta ja massiivipuusta rakennetut kotelot sekä huippuluokan komponentit jakosuotimessa. Mutta tuote on edelleen kunnianhimoinen. Dynamiikasta ja alas ulottuvasta toistosta huolehtii kolme Peerlessin 9 tuuman bassoelementtiä. 66 HIFIMAAILMA 8/2012. Matti elää kokeiltavien laitteiden kanssa useampia viikkoja tai kuukausia, ja jokapäiväinen käyttökokemus sekä äänen luonnehdinta saavatkin tavallista enemmän painoa tekstissä. Mahtuu seuraan DJANGO XL:SSÄ KÄYTETÄÄN EDULLISEMPIA KOMPONENTTEJA JA KEVYEMPIÄ TEKNISIÄ RATKAISUJA KUIN SAMAN VALMISTAJAN ÄÄRIYLÄPÄÄN MALLEISSA. Tämäkään ei mahdu jokaisen kuuntelijan kukkaroon, siksi synnytettiin Django XL
Joidenkin tahojen kuuluttamasta temposta ei ollut puutetta, silloin kuin muusikoilta sitä sattui löytymään." Pitemmän päälle käsitykset Djangosta monipuolistuivat, mutta ensivaikutelma ei murentunut. Siitä huolimatta, että taajuusbalanssissa oli parannettavaa. Kotelo on kuitulevyä ja vaimennettu sisältä ristituilla. Django suositellaan suunnattavaksi kuuntelijaan päin ja kokeilemaan myös kallistusta. Kun basso nostettiin 0-tasoon, lämmön tuntu lisääntyi, mutta kääntöpuolena alapään toistosta putosi hieman läpinäkyvyyttä. TARKKA MUTTA EI TOLKUTON Esitteiden mukaan Martenin tavoitteena on tuottaa normaalihuoneessa mahdollisimman hyvin elävää esitystilannetta vastaava, avoin, nopea, dynaaminen ja puhdas ääni. Refleksiputket avautuvat kaiuttimen pohjaan, ehkä helpottaen sovitusta huoneeseen. Varsinkin ylemmän diskantin epäpuhtaudet tai säröt saavat Djangolta kyytiä. Parhaassa iskussa kaiutin on 200 tunnin jälkeen. Ylempi alue oli kontrollissa ja varsin sävyisä, tosin helinää ja helskettä olisi välillä saanut olla kehässä enemmän. Kaksi yhdeksäntuumaista keraamista bassoa on korvattu kolmella norjalaisen Seasin kanssa kehitetyllä 8 tuuman alumiinielementillä. SILMÄYSTÄVÄLLINEN Django XL on kolmitiekaiutin ja toimii bassorefleksiperiaatteella. Se rysäytti Jethro Tullin Heavy Horsesin äänityksen ongelmat tiskille kiusallisen selvästi. Toisaalta keskialue ja osin diskantti ovat hieman pidättyväiset. Tosin ei näin iso laatikko häviä silmistä millään, mutta kieltämättä pyöristykset tekevät yleisvaikutelmasta sopuisamman. Ehkä näistä toisessa ääripäässä olivat David Lindleyn -80-luvun alkupuolella tekemät El Rayo ja Very Greasy -albumit, toisessa laidassa vaikkapa Kubelikin Dvorak-tulkinta, Mahlerin Das Lied von der Erde ja siinä välissä Scandinavian Music Group, Lester Bowie Brass Fantasy, Jan Garbarek, Leevi and the Leavings tai Daniel Lanois. Sisäinen johdotus on Jorma Designin numero kolmosta, jota valmistaja suosittelee myös kaiutinjohdoiksi. Sopivaa kulmaa ei kerrota, vaan kehotetaan hakemaan omiin tarpeisiin sopivin asento. Vakaus on sen vahvuus. Kun basson tasonsäätö oli miinuksella, Djangon yleissävyyn saattoi hiipiä pieniä viileyden alkuja, tai ehkä enemmänkin lämmön vähäisyyttä. Yksinkertaisesti sitä, että esitys toistui kokonaisuutena, ja sen luonne välittyi vaivattomasti ja hyvin erityyppisellä musiikilla. Bassosäätö oli lähes koko ajan -1 dB asennossa. Tästä huolimatta se avasi levyn moninaisuuden, upeat sovitukset, yksittäisten muusikoiden panokset ja näistä syntyvän kerroksisuuden; samalla kaiken läpinäkyvästi ja kuuntelijaystävällisesti. Jos joku muu laatukaiutin on tarkkuudestaan huolimatta pystynyt tavalla tai toisella sivuuttamaan äänityksen ongelmakohdat, niin Django ei sitä tee. Takana on Wbt:n liittimien ohella kolmeasentoinen yhden desibelin portain toimiva basson tasonsäätö. Van den Hulin liittimien yläpuolella on kolmeportainen basson tasonsäädin. sin vakaa ja selkeä. Keskibasso korostui lähes kaikilla äänitteillä, enkä saanut sitä huonekorjauksellakaan kuriin. Mitä se yhtenäisyys sitten on, jos ääni ei ollut aina balanssissa. Värivaihtoehdot ovat pianomusta ja harmaa. Aivan kuuntelun alussa tuli kirjoitettua näin: "Alustava vaikutelma Djangosta on var- TOISAALTA JA TOISAALTA Keskialueen toistossa oli toisaalta miellyttävää rehevyyttä, joka ei kuitenkaan tarkoittanut värittyneisyyttä tai korostuksia. Pienen siirtelyn ja mittausten jälkeen Django asettui lähes samaan paikkaan kuin useimmat muutkin kokeillut kaiuttimet, eli takaseinään etäisyyttä noin kaksi metriä, lähimpään sivuseinään reilu metri ja kuuntelijaan 3,5 metriä. MARTEN DJAN GO X L Superkallis timanttidiskantti on vaihtunut Accutonin keraamiseen elementtiin ja keraaminen Accuton-keskiäänielementti pienempään vastaavaan. Vähän yli 120-senttisen kaiuttimen olemusta pehmentää sen kulmien pyöristäminen. Siitä huolimatta 80100 Hz alueelle jäi korostusta, joka joillain materiaaleilla kuului ylemmän basson raskautena. Kuuntelun edetessä tuli esiin Djangon toinen vahvuus, sen äänen yhtenäisyys. Ehkä vakaa selkeys myös auttoi kaiutinta kuulostamaan rivakkakulkuiselta. Keskialue oli jonkin verran kaksijakoinen; toisaalta miellyttävän avara ja laaja, toisaalta varsinkin rytmimusiikilla se tuppasi menemään tukkoon. Sitä ei saanut kokonaan pois edes Meridianin huonekorjauksella. Yhdet johdot eikä muuta. Kallistusta pystyy muuttamaan jonkin verran säätämällä pohjaan kiinnitettyjen tassujen korkeutta. Djangot oli onneksi ajettu sisään. Käyttöohje sanoo tylysti, ettei edes kaiuttimien sijoitusta pidä yrittää ennen kuin mukana tulevalla cd-levyllä olevaa sisäänajoa nopeuttavaa signaalia on toistettu 24 tuntia. Se muodostaa hievahtamattoman alustan esiintyjille. Louis Sclavisin Chinalla lyömäsoittimet jäivät Sclavisin klarinetin taakse, samoin Richard Straussin Neljän viimeisen laulun Abendrotin HIFIMAAILMA 8/2012 67. Hieman taaksepäin nojaava kotelo tasaa elementtien magneettien etäisyyseroja. Diskanttipäässä ei kuitenkaan ole riipivyyttä, vaan sen erottelukyky on hyvä. HifiHuoneen Ari Niemi kehotti suuntaamaan ne suunnilleen olkapään ohi, mikä osoittautui toimivaksi
Peltien ylä-äänet pysyvät rauhallisena kautta linjan, vaikka erottelu on erinomaista. Bassoilla on ajoittain kumua, vaikka yleistaso on muuten hyvinkin sopiva. Hyvin äänitetyistä naisäänistä, esimerkkinä käyköön Soile Isokosken kiitetty levytys Straussin lauluista, saattoi puuttua hivenen loistokkuutta. Satunnaisista kriittisistä huomioista huolimatta pidin Djangosta. Kotikonsteilla mitattuna bassotoisto oli voimallista vielä 25 hertsin signaalilla, mutta oli selvästi vaimentunut 20 hertsillä. sinfonian kolmannessa osassa toistuvasti rämäkästi esiin ryntäilevät torvisektiot pysyivät nyt enemmän muun orkesterin seassa. Varsinkin kun kymppitonnin hintaluokassa on useita vanhoja ja nousevia kilpailijoita. Jälkimmäinen kompensoi myös elementtien etäisyyseroja. Keskialueesta ja diskanttitoistosta vastaavat eksoottiset Acoutoninkeraamiset elementit. Djangon dynaamiset avut olivat hyvät kaikilla voimakkuuksilla lopussa olevat huilutrillit. Django vain tarjosi toisenlaisen tulkinnan. Hiljaisten, pientä vaihtelua sisältävien esitysten seurattavuus oli hyvä, vaikka toisaalta se pysyi yksittäisen laulajan repäisyjen tai koko orkesterin nopeiden nousujen mukana moitteettomasti. n Tekniset tiedot Toistoalue: Herkkyys: Impedanssi: Jakotaajuudet: Korkeat äänet: Keskiäänet: Basso: Kotelo: Mitat (kxlxs): Massa: Hinta: Maahantuoja: 2630000 Hz +-3dB 89 dB(2,83 V/1 m) 6 ohmia, minimi 4 ohmia 250 Hz/3000 Hz 1" keraaminen elementti 6" keraaminen elementti 3 kpl 8" alumiininen elementti Bassorefleksi 125 x 27 x 50 cm 47 kg 10 500 Hifihuone (03) 2130 750 http://www.hifihuone.fi 68 HIFIMAAILMA 8/2012. Oikeastaan toivelistalle jää ainoastaan ripaus eloa, iloa ja särmää. ECM:n selkoäänitystuotantoa oleva Lester Bowien Brass Fantasyn I Only Have Eyes For You:n nimikappaleella sekä tajuttoman vedätetyllä kappaleella When The Spirit Returns koko torviyhdeksikkö riekkui kaikessa moninaisuudessaan. Django XL mahtuu seuraan ja ottaa paikkansa muina kaiuttimina. Urkujen jalkiot, kontrabassot, syntetisaattorien hurinat ja elokuvien tehosteet kuuluvat useimpiin tarpeisiin riittävällä tasolla. Vaikka Django XL on Martenin tuotteistossa alkupään malli, sitä on arvioitava sellaisenaan. Yleissävyltään Djangolla on taipumusta mennä mieluummin viileyden kuin lämmön puolelle. Ja himpun verran isompi huone, jolla bassonkin saisi luultavasti asettumaan. KIINNOSTAVA TUTTAVUUS Aikaisemmin Martenia on tullut kuunneltua vain sekavissa messuolosuhteissa. Soundi saattaa olla aavistuksen tumma, ylemmiltä osiltaan enemmänkin karun asiallinen kuin säihkyvän eloisa. Se ei ole täysin neutraali toistaja, mutta erittäin kuunneltava. Tähän pystyy vaikuttamaan bassonsäädöllä ja sijoituksella, ehkä myös oheislaitteistolla. Muuten soundi on erinomaisen kontrolloitu, vakaa ja horjumaton, muttei silti lainkaan monitorimaisen tylsä tai kuivakka. H E R M U SET: KOKEIL USS A MARTEN DJANGO XL Komeaa, kiiltävän mustaa tai harmaata koteloa pehmentää reunojen pyöristys ja lievä takanoja. Siinä ei sinänsä ollut sensaatiomaista tilantuntua, vain luontevaa avaruutta. Mikael Nederström Toisella korvalla Kaiuttimen sointimaailma on ehjä, miellyttävä ja ajoittain jopa korostuneen rasittamaton. Djangon dynaamiset avut olivat hyvät kaikilla voimakkuuksilla. Erottelu ei tässäkään suhteessa muistuta pistemäistä viipalointi-ihmettä, vaan enemmänkin kaikki mikä tulee, tulee luontevasti. Bassofriikit tarvitsevat subbarin, mutta sen he ostavat, oli kaiutin mikä hyvänsä. Äänikuva oli useimmilla levytyksillä syvä ja jäi enemmän kaiuttimien taakse kuin väliin. Äänikuva on poikkeuksellisen ilmava sekä avara ja leviää hienosti takaseinälle. Mutta kyllä keski- ja yläalueet osasivat soida loisteliaan kirkkaastikin. Allman Brothersin iäkkäillä Live at Fillmore Eastilla ja Brothers and Sistersillä jotkut soittimet jäivät hieman totuttua taaemmaksi. Ehkä 70-lukulainen kuuntelija intoutuisi sanomaan, että tässäpä musikaalinen kaiutin. Rafael Kubelikin jäntevästi johtaman Dvorakin 8. Sen kanssa oli helppo elää, se tarjosi varsinkin lauluäänillä hätkähdyttävän elävää toistoa, ja tarvittaessa löytyi sekä hienopiirteisyyttä että tökyä. Kokonaisuus on hyvin rasittamaton, eikä se käy korviin. Pieni ylimääräinen annostelu kuuluu mieslaulajan äänessä ja sähköbassossa. Django toistaa riittävän alas. Ei niin että tämä olisi vähentänyt esityksen sen enempää kuin äänityksenkään maagisuutta. Kitaran äänissä soi enemmän kaikukoppa kuin kielet, mikä liittyy samaan ilmiöön
Pützin ennenaikaisen kuoleman jälkeen hänen vaimonsa ja poikansa jatkoivat firman toimintaa perhepohjalta 19902004, jonka jälkeen ohjaksiin tarttuivat ulkopuoliset kädet. Vuodesta 2009 Audio Exklusivin vastuuhenkilönä aloitti Arnold Schönberg, joka on puikoissa edelleen. KOKEILIMME P3.1-KAIUTINPARIA SEKÄ EAR-TRANSISTORI- ETTÄ PUTKIVAHVISTUKSELLA JA LÖYSIMME ÄÄNENTOISTON LAADUKKUUDEN LÄHTEILLE. Musiikin ohesta myös hifiin korvansa kallistanut audiokonkari Jaakko Eräpuu poimii tarjonnan valtavirrasta poikkeavia levyjä ja laitteita testaamaan toisiaan. S aksan Niddatalissa 1979 perustettu Audio Exklusive syntyi Gerd Pütz -nimisen insinöörismiehen kiinnostuksesta äänentoistotekniikkaan yleensä ja elektrostaattisiin kaiuttimiin eritoten. Ensimmäinen kokoalueen sähköstaatti, P3, ilmaantui markkinoille vuotta myöhemmin. Yritys on profiloitunut raskaamman hifin tuottajaksi, minkä ovat todentaneet myös laadukkaan oloiset laiterivistöt alan messuilla. HIFIMAAILMA 8/2012 69. S IL L Ä KOR VAL LA: KOK E ILUSSA AUDIO EXKLUSIV P3.1 -KA I U TTI M E T ... n TEKSTI JA KUVAT: JAAKKO ERÄPUU Elektrostaattisuutta eli ttivahvistuksella SAKSALAINEN AUDIO EXKLUSIV ON EHTINYT VALMISTAA SÄHKÖSTAATTISIA PANEELIKAIUTTIMIA JO LÄHES KOLME VUOSIKYMMENTÄ, MUTTA SUOMEEN NE SAATIIN VASTA VAJAA VUOSI SITTEN. Samoihin aikoihin julkistettiin myös firman ensimmäinen putkipääte. Audio Exklusivin tuotesortimentti kattaa tätä nykyä P3:n uusimman version ohessa levy- ja cd-soittimet, vahvistimet, dynaamisen kaiuttimen ja koko joukon hifitarvikkeita. Audio Exklusivin ensimmäinen tuote oli kuitenkin dynaaminen kaiutin, Tubular Bells 1, jonka Pütz lanseerasi vuonna 1980
Kaiutinliittimien yläpuolella toiset. Hänen uransa alkaa lähennellä jo puolen vuosisadan merkkipaalua, eikä tahti tunnu paljoa hidastuvan. Eli 34 vuotta! Hattu päästä! Ilman globaalia negatiivista vastakytkentää toimeen tuleva ja kahdella EL509putkella tehonsa kehittävä pääte on nk. Onhan se varustettu kahdella levysoitinliitännällä ja niiden erillisillä säädöillä niin gainin kuin kuormitusvastuksenkin suhteen. Alkuperäinen idea oli käyttää staattien ajamiseen 834T-integroitua, jonka voisi mieltää yhdistelmäksi vahvistimista 834 ja M100. Audio Exklusiv P3.1 ei ole kuormana aivan pahin vahvaimentappaja, sillä sen minimiimpedanssi pysyttelee 2,5 ohmin paremmalla puolella. Toki on kuitenkin mainittava, että Esoteric Audio Researchin suunnittelija Tim de Paravicini lienee lajissaan audion historian legendaarisimpia tapauksia. Varsinkin toiston puhtaudessa ja P3.1:n peräpaneelin koruttomuutta. Bassoosaston tapahtumat kyllä valottuvat P3.1:llä paremmin. Ja sisältäähän P3.1:n konehuone myös viivepiirin, jolla säteilykuviota kasvatetaan vähemmän tiukaksi optimin kuuntelupaikan suhteen. Vaivattomuutta ja epäkaiutinmaista avoimuutta on piisannut, mistä osakunnian saa tietty dipolitoimisuus. Herkkyyslukemia ei mainita, mutta näppituntumalla voisi kuvitella liikuttavan 8788 dB/W tuntumassa. Mutta kuitenkin, sitaatit ovat minun kirjoissani palvelleet musiikkia uskollisemmin kuin dynaamiset dipolit tai muuten vaan magnetostaattiset littunat. Kuunteluhuoneessani ovat vuorollaan viihtyneet niin Quadin 57/63:t, Acoustatit, Audiostaticit kuin Innersounditkin. Kaiuttimen liki 40 sentin syvyydestä valtaosa menee elektroniikkaosan piikkiin. Pääteaste on puolestaan vuorovaihetoiminen ja muuntajin varustettu, joten tässäkin suhteessa kuvassa on mukana enemmän kuin vähän putkilaitemaisuutta, vaikka transistorein operoidaankin. Eli: vahvistimen etuaste on triodityyppinen, mutta se on toteutettu FET:ein. 1+1 on suurpiirteisempi (lue: löysempi) 70 HIFIMAAILMA 8/2012. No, päätemuuntajillahan saa impedanssisovituksen hyvin haltuun, ja samalla onnistuu myös mahdollisten tasavirtakomponenttien blokkaus signaalitieltä. Kuudella linjaotolla varustetun 834T:n tehoksi luvataan messevät 2 x 100 W, tasan saman verran kuin 509 Mk2 -monopääteparillekin, jollainen ryyditti 912 -etusta EAR-kattausten premiär-luokassa, kun etsittiin ihan tosimielellä sitä kuuluisaa audionirvanaa. Nimellisimpedanssiksi kerrotaan 4 yksikköä. Klassikon aineksia on toki 912-etusessakin, joka kuusine linjaottoineen lienee kuitenkin enemmänkin vinylistin kuin digi-ihmisen unelmien kohde. Niihin kytketään mukana toimitettavat impedanssisovittimet, joilla helpotetaan sähköistä sovitusta 8 ohmin antoa käytettäessä. selkeydessä, mutta myös basson seurattavuudessa ja iskuäänten nopeudessa. Parhaillaankin siellä majailevat Acoustatin 2,5 metriset 1+1:t, jotka jäivät asumaan nostalgiajutun jälkeen. Pidän niitä yhä erinomaisina kaiuttimina, mutta myönnän kyllä, että Audio Exklusiv peittoaa ne useimmilla soinnin osa-alueilla. Staattorien tuhansien volttien jännitteiden tekemiseen tarvitaan järeää muuntajakalustoa, eivätkä audiomuuntajatkaan ole aivan kevytkamaa. Läsnäolon ja yleisen räväkkyyden lohkoilla vintagestaatti laittaa jalostuneemmalle lajitoverilleen lujasti hanttiin. klassikko sanan varsinaisessa merkityksessä. Äkkiväärien rytmien ja ärhäkkäsoundisten lyömien kirjo saa Audio Exkluvilta hienosyisemmän kohtelun, mutta Acoustat vetää kalkkiviivoilla ohi sävyjen särmikkyydessä. Näistähän on ollut jo sen verran juttua lehdessä aiemmin, että emme pureudu sen syvemmälle niiden syntyhistoriaan. S IL L Ä KOR VAL LA: KOK E ILUSSA AUDIO EXKLUSIV P3.1 -KAI U TTI M E T Sähkölaskuaan kaiuttimilla ei saa maksimoitua, sillä ne imaisevat seinästä vain puolisen wattia. P3.1 on senttiä vaille 2 metrin korkeudessaan ja kiiltomustassa kuosissaan varsin komea ilmestys. Kuin myös noin 30 kilon painosta. EAR 509 -monopäätteet ovat olleet tuotannossa jo vuodesta 1978. Sähkölaskuaan kaiuttimilla ei saa maksimoitua, sillä ne imaisevat seinästä vain puolisen wattia. EAR 834T PUTKISOUNDIA TRANKUILLA JA PÄINVASTOIN Audio Exklusiv -sähköstaatteja kuulosteltiin maahantuojan ehdotuksesta EAR-vahvaimilla ja EAR Acute III -cd-soittimen myötävaikutuksella. Muitakin pintakäsittelyvaihtoehtoja on toki saatavilla. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi Horacio "El Negro" Hernandesin Italuba (Timba), jonka on muuten miksannut rumpalina paremmin tunnettu Dave Weckl. 912:n levysoitinaste on toteutettu kolmella PCC88-tuplatriodilla ja linja-aste kahdella vastaavalla. PUHTAASTI PELITTÄÄ Olen aina tykännyt kokoalueen sähköstaattien tavasta toistaa musiikkia
Shelter tai ZYXaskien taholta, mutta oman phonoasteeni 2 x 5751+SUT jää kyllä EAR:in toteutuksen jalkoihin, niin More Fidelityksi leimattu kun onkin. Eleni Karaindroun Music For Films (ECM) täyttää kuunteluhuoneen läpikuultavalla elokuvaestetiikalla vähäisemminkin välinein, mutta kyllä EAR/Audio Exklusiv -combo hoitelee tämän hienon yhdeksänkymmenluvun alun koosteen soinnillisen ylöspanon todella komeasti. Ei muuta kun valmistajan yläpään mallistosta 912-etunen ja 509 II -monopäätepari tulille. EAR:in erilliset ja Audio Exklusiven staattipaneelit ovat kuin kotonaan tällaisissa maisemissa. Lahtelaisten ja Okko Kamun Myrsky-sarja ja Bardi (BIS) esittelee ansiokkaasti sekä Sibeliuksen näyttämömusiikillista nerokkuutta että hänen nimeään kantavan salin akustisia ominaisuuksia, kumpaakaan erityisesti alleviivaten, joskin mitään salaamatta ja dynamiikasta tinkimättä. Jos soi Banga liki lumoavasti, valittaa ei voi myöskään Jethro Tullin 40 v juhlapainos Aqualungin tai Albert Kingin I'll Play The Blues For You -liven toistumisesta. Vaan hintavat ovat laulun lunnaat. Kaikilla kuulemillani elektrostaateilla, siis niillä, joita ei ole pilattu bassolodjulla, on ollut ilo kuulostella konserttimusiikin helmiä, joskin useimmiten yhdellä varauksella: dynaamisten kontrastien HIFIMAAILMA 8/2012 71. Audio Exklusiv P3.1 on tässä nimenomaisessa katsannossa lajityyppinsä kunkkuja. Kunhan epäilen ja kysyn. Aikuisen kulttuurin moniottelijattaren viimeisin säilötty hengentuote tipahti EMTrasia/varsi/pyörittimen käsittelyyn. Mutta tokihan yli 17 tuhatlappusen setiltä voi moista odottaakin. ISOMPAA PYKÄLÄÄN Kun maahantuoja auliisti roudasi rikospaikalle pakettiautollisen EAR:ia, niin pitihän sitä kääntää kaikki kivet suvereenin soundin metsästyksessä. Toki samat fiilikset on saavutettavissa tuoreimmilla Quadeillakin. Ei tarvitse vastata. Toki laadukas source/vahvaimisto sai muutoinkin tarkan kaiutinparin soimaan jopa korostetun skarpin oloisesti, mutta eipä ollut suurempaa syytä kitinään, koska musiikin ääriviivat eivät kuitenkaan piirtyneet ärsyttävän terävinä. Olihan se soundi kertaluokkaa jalompi. Säädöt timmiin ja huuli pyöreäksi: viiltävästi soi. Ja se alapään järkkymät- tömyys. Ei ollut vaikea aistia sukulaisuutta puolin ja toisin, mutta vaikka en pääsääntöisesti usko "kalliimpi on parempi" -mantraan, etunen/päätepari osoitti kyllä selkeästi, miksi se maksaa nelinkertaisesti integroituun nähden. Ja kun etunen on kuulu vinyylikynnön välikappale, mustalle kullalle kyytiä. Jan Garbarekin tenori kreikkalaisensemblen ympäröimänä nostaa niskakarvat pystyyn. OK, rasiani ei ole kaikkein selko- tai jänteväsoundisin, joten olen niissä suhteissa kuullut parempaakin, mm. Käväisy klassisissa maailmoissa vahvisti näkemyksen sähköstaattien soveltuvuudesta kyseisen genren kumppaniksi. No, toisaalta, kun hifiharrastukselle sielunsa myyneiden palstalla kyseltiin äskettäin itse kunkin hifiin suuntaamaa panostusta, hyvinkin monet mainitsivat laitteistonsa hinnan olevan juurikin mainittujen lukemien luokkaa. Tuli tuossa nimittäin hankittua Patti Smithin Banga tupla-lp-formaatissa, ja löytyyhän sitä vanhalta vielä jokusia hyllymetrejä muutakin mustanpuhuvaa, kaikista kuviteltavissa olevista genreistä paitsi örinämetallista. Vaan kuinkahan monella ko. Sillä massiivisetkin sointivallit voi paukutella menemään melkein niin lujaa kuin sielu sietää, ilman jarruttelun tunnetta tai jatkuvaa huolta resurssien riittävyydestä. Enkä tällä tarkoita EAR 834T:tä, joka on toteutettu putkivahvistinteknologiaa myötäillen ja joka myös kuulostaa siltä. Audio Exklusiv P3.1 Hinta: 8 500 /pari Mitat (l x k x s): 35 x 199 x 37 cm Paino: 30 kg EAR 834T Hinta: 4 950 Mitat (l x k x s): 40,5 x 15 x 40,5 cm Paino: 23 kg EAR 912 Hinta: 8 890 Mitat (l x k x s): 48,5 x 13,5 x 27 Paino: 13,2 kg EAR 509 II Hinta: 10 890 /pari Mitat (l x k x s): 30 x 15 x 25 cm/kpl Paino: 18 kg/kpl Lisätiedot: Sound Factor Oy, puh 040 760 1247, www.soundfactor.fi, www.audio-exklusiv.de, www.ear-yoshino.com KLASARIN KIMPUSSA Koestin 912/509 II -yhdistelmällä lyhyesti samat cd:t kuin 834T:lläkin. Siis enpä muista kotona luontevampaa analogiasoundia kuulleeni. Tai siis elävämpi ja todempi. J A E A R 834T/91 2/50 9 II - VAH VISTIMET välittymiseen liittyvällä ongelmatiikalla. Kaiuttimen säteilykuvion laajennin osoittaa myös toimivuutensa. n EAR 912 John Surmanin tuoreimmalla sooloalbumilla Saltash Bells (ECM) P3.1:n kontrolloitu, mutta avara sointikuva tekee hienosti oikeutta maestron puhallinten ristikkäisille linjoille. sijoituksen tehneellä on lopputulemana kotonaan tässä koeponnistetun kattauksen tasoinen soundi... Pakko oli kokaista sitä korva-pakkopulla Shostan leffamusakoostettakin, mainioin tuloksin, mutta myös hienovaraisempaa taidemusisointia. Angela Hewittin flyygelikin helmeilee, ja elämys on sitä myöten vahva. Sellisti Daniel Müller-Schottin pianolle ja sellolle sovittamat isä ja poika Bachin Gamba Sonaatit (Orfeo) tavoittavat intiimiyden ja sointivärien suhteen hyvinkin nautittavat mittasuhteet P3.1-parin aineettomuuteen panostavassa tavassa välittää musiikillista informaatiota. Kun siihen lisää vielä Kondon kaapelisatsin, joilla kuuntelut suoritettiin, liikutaan vielä viisi tuhatlappusta arvokkaammalla tasolla. EAR Acute III, EAR 912, 2 x EAR 509 II ja Audio Exklusive P3.1 kustantavat yhdessä noin 33 000 euroa. Eli vaikka monopäätteet käyttäytyvätkin putkosiksi trankkumaisesti, eivät ne sentään väännä rautalangasta piikkilankaa, kuten jotkut puolijohdemonsterit tekevät. Kuulijan ei tarvitse pysytellä ahtaassa sweet spotissa päästäkseen osalliseksi parhaasta sointibalanssista/äänikuvan fokuksesta
TIE TO A JA TAIT OA: OP I KUUNTELEMAAN (OSA 1) ÄÄNEN J A K U U L O N n TEKSTI: TEPPO HIRVIKUNNAS n KUVAT: TEPPO HIRVIKUNNAS JA KUVALÄHTEET n PIIRROKSET: TEPPO HIRVIKUNNAS Lähteet: Critical listening skills for audio professionals (F. Alton Everest), Harman "How to listen" -ohjelmisto ja How to Listen: A Course on How to Critically Evaluate the Quality of Recorded and Reproduced Sound (Sean Olive), Wikipedia Mitä 72 HIFIMAAILMA 8/2012
Kuuloa voi harjaannuttaa käymällä konserteissa mieluiten akustisissa ja kuuntelemalla mahdollisuuksien mukaan huippuluokan laitteistoja hifin erikoisliikkeissä, hifimessuilla tai tuttujen luona. Itse asiassa puhelimen ääneen tottunut saattaa jopa pitää laadukkaampaa toistoa, jos nyt ei huonompana, niin ainakin ensi alkuun erilaisena ja outona. Äänenlaadun arviointia siis helpottaa olennaisesti kyky kuvailla toiston luonnetta ja tunnistaa eri taajuuksia, taajuustoistossa olevia poikkeamia ja toiston erilaisia virheitä. Tällöin puhutaan usein suuremmista toistoalueen voimakkuussuhteiden poikkeamista, eri äänialueiden aika- ja vaihesuhteiden ongelmista tai muista suoranaisista suunnitteluvirheistä. Millä taajuudella eri instrumentit soivat. ALOITAMME KUULEMISTA KÄSITTELEVÄN JUTTUSARJAN ÄÄNEN JA KUULEMISEN PERUSTEILLA. Ehkäpä juuri tästä syystä kuunteluarvioinneissakin analysoidaan useimmin toiston virheitä kuin niiden poissaoloa. Jos ei juuri koskaan kuuntele musiikkia tai kuuntelu tapahtuu huonolaatuisena, ei voi omata vertailukohtaa. SEURAAVASSA OSASSA KERROMME MITEN JOKAISESTA VOI TULLA KULTAKORVA. Taajuuden yksikkö on hertsi (Hz, esimerkiksi 100 hertsiä on 100 värähdystä sekunnissa). 1) Eri taajuuksilla on sen taajuuden mukainen aallonpituus. Esimerkiksi ilmassa ääni etenee värähtelyn aiheuttamina paineaaltoina nopeudella 343 metriä sekunnissa (1236 km/h). Kuuntelemaan voi myös opetella. Eikä se ole edes vaikeaa saati aikaa vievää. Ilmassa äänen paineaalto etenee noin 343 metriä sekunnissa. Totta kai omat musiikkimieltymykset ja aikaisemmat kuuntelukokemukset ja -tottumukset vaikuttavat aina jonkin verran siihen millaista ääntä pitää hyvänä. Kuulon harjaantuminen ja harjaannuttaminen mahdollistaa myös paremmat edellytykset nauttia musiikista. Jotkut saattavat pitää voimakkaammasta bassotoistosta tai erottelevammasta keskiäänien toistosta kuin toiset, mutta äänentoiston laadun muodostavan perustan tulee olla kunnossa. P E R U S T E ET ääni on ja miten kuulo toimii? TARKOITETUN HARJOITUSOHJELMAN. Jo lapsena akustisissa konserteissa käyminen harjaannuttaa kuuloa. Kääntäen: mitä hitaampaa, sitä matalampi taajuus. Jokainen voi siis opetella olemaan kultakorva. 2) Siniaalto matalataajuus 3) Siniaalto korkeataajuus 4) Siniaalto matalataso 1) Ääni etenee ilmassa paineenvaihtelun aaltoliikkeenä. Myös äänen luoman tilavaikutelman ominaisuudet, kuten äänen sijainti, leveys ja syvyys sekä tilan luonne (avoin, kuiva, kaikuisa...) voidaan opetella tunnistamaan hyvinkin tarkasti. Ihmisen teoreettinen kuuloalue on 20 20000 hertsiä. 1) Aaltoliike soittimesta korvaan I hminen tunnistaa jo luonnostaan miellyttävän ja epämiellyttävän äänen, mutta kokemuksen myötä kuulo harjaantuu vaativammaksi ja tarkemmaksi. Kuuloa voi harjaannuttaa myös systemaattisesti opettelemalla tunnistamaan äänen perusluonteen (tummakirkas, ohuttäyteläinen...) sekä taajuusalueita ja yksittäisiä pistetaajuuksia sekä taajuustoistossa olevia poikkeamia (tietyn taajuusalueen korostumia tai vaimentumia). MITEN OPETELLAAN KUUNTELEMAAN, ANALYSOIMAAN JA ARVIOIMAAN KUULEMAANSA. Mitä nopeampaa värähtely on, sitä korkeampi on taajuus. 2) Hidas vaihtelu tarkoittaa matalaa taajuutta, 3) nopeampi vaihtelu korkeampaa taajuutta. ESITTELEMME MYÖS SIIHEN Äänen ja kuulon perusteet: ÄÄNI Äänen perusta on mekaanista värähtelyä ja sen aaltomaista etenemistä väliaineessa. Värähtelyn vaihtelunopeutta sekunnin aikana kutsutaan äänen taajuudeksi. 3) ja 4) Paineen vaihtelun suuruus määrittää äänen voimakkuuden. Esimerkiksi 100 hertsillä taajuuden aallonpituus on siten 343m/100 = 34,3 cm ja 1000 hertsillä 343 m /1000 = 3,43 cm. HIFIMAAILMA 8/2012 73. Erityyppisten häiriöiden, kuten särön, kohinan ja esimerkiksi kompression tunnistaminen on mahdollista oppia helposti
Sen perustaajuus on 196 hertsiä. Jos tietyn instrumentin (tai ihmisen) äänen harmonisten kerrannaisten toistoa esimerkiksi korostetaan tai vaimennetaan, muuttuu tietenkin koko instrumentin (tai ihmisen) ääni. Siniaalto muodostuu siis vain yhdestä taajuudesta. Vahvistintehon ja äänenpaineen suhde on myös yhtälailla logaritminen. TIE TO A JA TAIT OA: OP I KUUNTELEMAAN (OSA 1) ÄÄNEN J A K U U L O N Pianon ja eri instrumenttien tyypillisesti kattamat taajuusalueet (perustaajuudet ja niiden harmoniset kerrannaiset). ÄÄNEN SÄVY Puhdas ääni on symmetrisen aaltoliikkeen muodostavan, tasaisesti ja symmetrisesti värähtelevän kappaleen tuottamaa paineen vaihtelua. Yhdistämällä useampia taajuuksia, muuttuu äänen sävy. Jokaisella instrumentilla on oma sävynsä, joka muodostuu kullekin instrumentille ominaisista, pääsääntöisesti perustaajuuden yläpuolisista, niin sanotuista ylä-äänistä eli harmonisista kerrannaisista. Puhutaan niin sanotusta siniaallosta. Esimerkiksi samalla perustaajuudella soivan kitaran, saksofonin ja pianon äänet ovat täysin erilaiset, puhumattakaan jokaisen ihmisen omasta äänestä. Ääni voi muuttua liikaa ja ennen kaikkea epämiellyttäväksi, lähes jopa tunnistamattomaksi. Värähtelyn aiheuttaman painevaihtelun suuruus määrittää äänen havaitun voimakkuuden. Juuri tästä syystä äänentoistolaitteet eivät saisi vaikuttaa liikaa eri taajuuksien toistotasapainoon. Myös perustaajuuden alapuolella voi olla harmonisia kerrannaisia. Puhutaan ylä-äänistä tai harmonisista kerrannaisista. 74 HIFIMAAILMA 8/2012. Desibeli on logaritminen yksikkö. Vahvistimen tehon kaksinkertaistaminen tai puolitus nostaa tai laskee äänenpainetta vain 3 desibeliä. Esimerkiksi 6 desibelin lisäykseen tarvitaan neljä kertaa enemmän tehoa ja 9 desibelin lisäykseen jo kahdeksankertainen teho. Tyypillisiä äänenpainetasoja: Hiljaisuus Lehtien kahina tuulenvireessä Konserttisalissa hiljaisin pianissimo Kuiskaus kirjastossa Hiljainen keskustelu Normaali puhe Huuto Kotistereot kovalla Katupora Rock-konsertti eturivissä Kipuraja Lentokone (suihkumoottorit) lähdössä Suurin autostereoiden äänenpaine 5-10 dB 16-20 dB 38-42 dB 38-42 dB 48-52 dB 60-65 dB 90-105 dB 100-105 dB 100-105 dB 120-130 dB 130-145 dB 150-160 dB +180 dB Kuvassa puhtaan 440 Hz sinisignaalin ja vastaavalla taajuudella soitetun viulun ja pianon äänen aaltomuodot. Perustaajuuden lisäksi erilaiset äänet sisältävät sen yläpuolisia taajuuksia, jotka muodostavat äänelle sen ominaissävyn. Juuri havaittava äänenpaineen muutos on 1-2 desibeliä. Toisessa kuvassa viulun G3-kielen tuottaman äänen taajuusspektri. Esimerkiksi 10 desibelin muutos koetaan äänenvoimakkuuden kaksinkertaistumisena tai puoliintumisena riippumatta lähtötasosta (Esimerkiksi 60 ja 70 desibelin tai 100 ja 110 desibelin välinen ero kuullaan yhtä suurena). Se kuulostaa tasaiselta ja monotoniselta. Puhutaan myös äänenpaineesta vaikkakin kyse on tavallaan kahdesta eri asiasta. Äänenpaineen yksikkö on desibeli (dB)
Myös tämä antaa vihjeen äänilähteen sijainnista. Muusikoille ja äänitteiden tuottajille ne kerää Gramex. Koska toinen korva on myös osittain pään "varjossa", on sen kuulema ääni vaimeampi ja sävyltään erilainen kuin toisen korva. Ääniaalto siirtyy tärykalvosta kuuloluiden kautta niin sanottuun eteisikkunaan, joka erottaa väli- ja sisäkorvan. Ääniaallot kulkevat korvakäytävän kautta sen päässä sijaitsevalle tärykalvolle, joka värähtelee ääniaallon tahdissa. Välikorvassa sijaitsevat kuuloluut: vasara, alasin ja jalustin. Tämä hämmästyttävä mekanismi on pitkän evoluution, kuulomuistin ja oppimisen tulosta. Äänen suunnan havainnointi perustuu äänen saapumiseen korviin eri aikaan ja sen korvakohtaiseen havainnointiin. Korva muodostuu ulko-, väli- ja sisäkorvasta. Pää ja korvalehdet muuttavat ääntä riippuen mistä suunnasta se saapuu korvaan. KUULO Ääniaalto välittyy ilmaa myöden korvaan. Ulkokorvaan kuuluvat korvalehti ja korvakäytävä. Horisontaalitasossa äänen suunta päätellään aikaerojen, taajuusvasteen ja vaiheerojen muutosten perusteella. Tämä värähtely liikuttaa kuuloreseptorisoluja. Äänen on siis sijaittava sillä puolella, mihin korvaan se ensin saapuu ja kuulostaa voimakkaammalta. Solujen värekarvojen osuessa katekalvoon välittyy kuuloreseptoreista hermoimpulssi aivokuorella sijaitsevaan kuulokeskukseen, jossa syntyy kokemus äänestä ja sen ominaisuuksista. Tämä pätee myös suoraan takaa tulevaan ääneen, jolloin korvalehden muoto muuttaa äänen kuulohavaintoa. P E R U S T E ET ÄÄNEN SUUNTA Aivot tulkitsevat äänen tulosuunnan korvasta saatujen impulssien perusteella. Äänilähteen siirtyessä sivuun saapuu ääni lähimpään korvaan ensin ja kaukaisempaan hieman myöhemmin. Suomen suurin musiikkialan tekijänoikeusjärjestö Gramex edustaa yli 47.000 suomalaista taiteilijaa ja tuottajaa. Tekijänoikeusjärjestö. Eri kulmissa korviin (suhteessa pään kulloiseenkin asentoon) saapuvan äänen toisto muuttuu, minkä perusteella äänen korkeus voidaan päätellä erittäin tarkasti. Siitä miten ääni kaikkien yksityiskohtineen sitten lopulta koetaan, tiedetään vielä sangen vähän. Tämä artikkeli löytyy myös nettisivuiltamme (kohdasta Artikkelit), missä lisäksi neljä mielenkiintoisista aihetta käsittelevää videoesitystä. Gramex-korvaukset ovat palkkaa työstä ja yrittämisestä Tekijänoikeuskorvaukset ovat suomalaisen muusikon tärkein tulonlähde keikkakorvausten jälkeen. Suoraan edestä tuleva ääni saapuu molempiin korviin samanaikaisesti, ja se kuulostaa molemmissa korvissa samalta (sävy ja voimakkuus). Äänen korkeus päätellään niin ikään korvalehden ääneen aiheuttamista muutoksista. Lopulta ääni välittyy sisäkorvassa sijaitsevaan nesteen täyttämään simpukkaan ja saa sen basilaarikalvon värähtelemään
Yleinen pääkaiuttimien kaksoivahvistus eli biamp onnistuu myös. Hdmi 1.4 -tuki kattaa toki 3d-kuvan läpiviennin. Se ei myöskään kerro mitenkään, että valintojen määrä on suurempi. Sen sijaan tarjolla on yleensä neljä vaihtoehtoa: yksi parin-kolmen sadan perusmalli, kehittyneemmillä verkkotoiminnoilla varustettu alle tonnin kone, yli tonnin ES-sarjalainen ja kolmen tonnin hujakoille sijoittuva ES-huippumalli. Käyttäjän täytyy itse tajuta selata alaspäin. Lähtö tukee äänenpaluukanavaa, joten 76 HIFIMAAILMA 8/2012. Varsinaisen päivityksen aikana vahvistin ei kerro käyttäjälle etenemisestään, vaan ilmaisee olevansa työn touhussa etulevyn vilkkuvalla ledillä. Vahvistimen Party Streaming -toiminto on tuttu muistakin Sonyn laitteista. Kuvaruutuvalikoista ei kuitenkaan ole suurta hyötyä, sillä vahvistin näyttää kerrallaan vain pari vaihtoehtoa pitkästä listasta. Sony Entertainment Network (SEN) sisältää vTuner-nettiradion lisäksi Sonyn oman Music Unlimited -musiikkipalvelun, johon voi ottaa yhteyden vahvistimesta. Etulevyssä ei ole ottoa digitaalikuvalle, vain komposiitti ja analoginen stereoliitäntä. Siihen voidaan kytkeä etuylä-, takakeski- tai toisen huoneen kaiuttimet. Laitteiden selvä jaottelu tekee valinnasta kuluttajalle helpompaa. Aivan tuore kotiteatterivahvistin sisältää ainoana luokassaan sekä sisäänrakennetun wlan-yhteyden että sitä hyödyntävät Airplay- ja dlna-toiston. Toiminnon voi kytkeä päälle mitä tahansa äänilähdettä kuunnellessa. Kaiuttimien määrän määrittely on toteutettu surkeasti. Sen sijaan, että vahvistin kysyisi normaalisti, mitkä kaiuttimet ovat olemassa/ suuria/pieniä, joutuu käyttäjä selaamaan hurjan määrän vaihtoehtoja, joissa konfiguraatio on esitetty numeerisesti. Applen Airplay-tekniikalla kannettavien iPodien/padien/phonen tai iTunesin sisällön voi lähettää langattomasti vahvistimelle, kunhan molemmat ovat samassa lähiverkossa. SEN KÄYTTÖLOGIIKKA POIKKEAA MERKITTÄVÄSTI MUISTA JAPANILAISISTA JA SOFTASSA ON KANKEUKSIA. Koaksiaalisia digituloja on takana yksi, optisia kaksi. Aivan tavallisia analogisia ottoja rcaliitäntäisinä on etulevyn yhden lisäksi takana neljä. Sony tukee myös musiikin etätoistoa, eli tietokonetta käytettäessä sen kiintolevyllä olevaa musiikkia voi lähettää vahvistimen toistettavaksi sopivalla ohjelmalla (esimerkiksi Windows Media Player tai Foobar2000). Uudesta ohjelmistosta huolimatta käyttöliittymässä on paljon kankeutta. Kahden pääkaiuttimen ja subwooferin omistaja saa painella nuo- S ony on sikäli harvinainen valmistaja, että sen av-viritinvahvistinmallisto ei sisällä liki kymmentä mallia, joista yli puolet sijoittuvat alle tonnin luokkaan. Tämän vuoden alle tonnin malli tottelee nimeä STR-DN1030. Sonyn liitinkatras on hintaluokalle tyypillinen. Tärkeimpiä hdmi-tuloja on viisi ja lähtöjä yksi. Muiden japanilasserkkujensa tapaan mallisto kuitenkin päivittyy aivan yhtä huimaa tahtia, noin kerran vuodessa. TE S T I : SONY S TR-DN 10 30 -AV-VIRITINVAHVISTIN n TEKSTI, KUVAT JA MITTAUKSET: MAURI ERONEN SONYN TUORE AV-VIRITINVAHVISTIN KYTKEYTYY LANGATTOMASTI VERKKOON. Sen lataaminen ja asennus kesti tavallista pidempään, tunnin odottamisen jälkeen kelloa ei enää seurannut. Spotifyä vastaava netin streamaus maksaa 9,99 euroa kuukaudessa, ja vahvistin täytyy rekisteröidä palveluun ennen käyttöä. Erot mallien välillä selvempiä kuin kilpailijoiden tiheämmässä tarjonnassa. Music Unlimitediä voi kuitenkin kokeilla 14 päivää ilmaiseksi. Dlna:n avulla vahvistin voi hakea verkon tietokoneelta tai verkkokiintolevyltä musiikkia toistettavaksi, kunhan siinä vain pyörii tarvittava palvelinohjelmisto. Pää-, keski- ja surroundkaiuttimet ovat kaiutinliitännöiltään kiinteät, mutta yksi lisäpari on mahdollista asettaa eri tilaan. Ethernetin ja wlanin mahdollistamat verkkotoiminnot sisältävät Airplayn, DLNA:n ja netin streamauspalveluita. Tämän jälkeen muut laitteet voivat liittyä Partyyn, ja alkaa toistaa musiikkia samanaikaisesti. KÄYTTÖ Vahvistin saatiin testiin aivan tuoreeltaan, mutta siihen oli jo ladattavissa ohjelmistopäivitys. Valikot saa näkyville vain joko laitteen etulevyyn tai pelkästään televisioon, ei molempiin. ÄÄNELTÄÄN SE KUITENKIN ILAHDUTTAA. Verkottuva vahvistin LIITÄNNÄT JA OMINAISUUDET television äänten kuulemiseksi laitteiden väliin ei tarvitse usempaa kaapelia. Muihin kolminaisuus on saatavissa kyllä lisävarustein, mutta Sonyssa langattomuudesta kielii vain takalevyn sojottava antenni. Jenkkimallissa tulee vielä lisänä Bluetooth, mutta Euroopassa paritusnäppäin on korvattu bassoa ja diskanttia korostavalla Sound Optimizer -painikkeella. STR-DN1030:n seitsemää päätevahvistinta voi hyödyntää eri tavoin
Se myös näyttää toisinaan mainoksia Sonyn elokuvista. Lähteen valinta Kuvaruutuvalikot Valikot etulevyn näytössä Navigointi etulevystä Liitännät Kanavat Päätevahvistimet Stereosubwoofer Äänitulot Optinen (taka/etu) Koaksiaalinen (taka/etu) RCA (taka/etu) 3,5 mm Analoginen monikanavatulo Levysoitinotto Äänilähdöt kiinteä/esivahvistin opt./koaks. DCAC on yksi harvoista automaateista, joka osaa säätää subwooferin vaiheen jotakuinkin oikein. Ainoa puute on sacd-levyjen dsd-koodauksen uupuminen. Kaikki muutettavat asetukset täytyy vahvistaa moneen kertaan. Koska Sony ei käsittele sisään tulevaa hdmi-kuvaa, täytyy sen erikseen kätellä näyttölaitteen kanssa aina, kun kuvaruutuvalikot tuodaan näkyviin. Vtuner-palvelun tarjoamia kanavia voi lisätä suosikeiksi, mutta niiden toistamista varten täytyy sukeltaa valikkoihin., Apple- ja Android-laitteissa toimiva Media Remote on toiminnoiltaan simppeli ja nopeudeltaan erinomainen. Apply/accept/ok-rumba tulee nopeasti tutuksi. Vasemmanpuoleisin rulla toimii tarpeen mukaan radion virittämisessä tai sävynsäätimenä. WLAN USB RS-232C iPod-liitäntä Bluetooth Kuulokeanto Muuta Ominaisuudet Verkkotoisto -"play to" etätoisto -nettiradio -airplay USB-toisto Tiedostotuki HDMI-versio Äänen paluukanava (ARC) 3D-läpivienti HDMI-kuvan käsittely 4K-skaalain Automaattikalibrointi Parametrinen käsi-EQ Bi-amp Jakotaajuus -Kanavakohtainen jako AV-synkronointi/portaat Muistipaikat Webbikäyttöliittymä Android/Apple-kaukosäätö Näytön kirkkaus Päävirtakytkin Kaukosäädin esiohjelmoitu/oppiva itsevalaistu/taustavalo makrot · · · · · aac, flac, mp3, wav, wma 1.4 · · DCAC · 40-200 Hz · 0-300/10 ms ·/· 3+off ·/-/- kossa ei ollut mitään ongelmaa. Automaatti nostaa subwooferin tasoa lähes 10 desibeliä, eikä osaa korjata vakavimpia korostuksia. On tavallista, että Airplay-toisto pätkii, jos lähialue on saastunut muulla radioliikenteellä. Sony tuntuu pätkivän Airplay-ääntä rauhallisessakin ympäristössä. Vaiheen DCAC säätää lähtötilannetta paremmaksi, mutta se ei epätasaisesta kokonaisvasteesta ilmene. lipainiketta monen monta kertaa löytääkseen vihdoin asetuksen "2.1". Langattoman verkon salasanan syöttämisyritykset aiheuttivat testaajassa parit kirosanat. Älypuhelinsovelluskaan ei osaa listata nettiradioita. Synergiaetuja ei kuitenkaan ollut havaittavissa, sillä päävalikon tuominen home-näppäimellä kestää raastavat 11 sekuntia! Takaisin elokuvaan pääseminen tuhlaa vain seitsemän. Sony ei osannut näyttää iPhonesta Airplayllä lähetetyn Spotifyn kansitaidetta. KUVA JA ÄÄNI Sonyssa on kaikki uusimmat dekooderit teräväpiirtolevyjen ääniformaateille. Muuten STR-DN1030:n tuottama kalibroitu kokonaisvaste jättääkin toivomisen varaa. HIFIMAAILMA 8/2012 77. Kun verkkoasetuksiin lukuisten yritysten jälkeen viimein pääsi, yllätti vahvistin tekstinsyötön kiemuroillaan. Sony STR-DN1030 Hinta Mitat (l x k x s) Massa Metallinen etulevy Etulevyn luukku 670 43 x 15,8 x 32,3 cm 10 kg rulla · · 7.2 7 2/0 1/0 4/1 0 0 0 1/.2 0/0 1 0 5/0 1 0 2/0 2/1 · · 1 USB 6,3 mm Kuvaruutuvalikossa näkyy kerrallaan vain kaksi valintaa, vaikka tilaa olisi. Välillä samassa lähiverkossa oleva tietokone ja sen iTunes-toistin hukkasi Sonyn kokonaan, ja ongelma poistui vain vahvistin sammuttamalla ja uudelleen käynnistämällä. Cd-levyä tai verkkosoittimelta stereoääntä kuunnellessa on helppo painaa vasemmanpuoleisinta näppäintä ja viedä ääni mahdollisimman muuttumattomana kaiuttimille. Dlna-toistossa samassa ver- Etulevyssä on suorat kytkennät eri äänitiloille. Monihuonelähtö linja kaiutin HDMI-tulot (taka/etu) HDMI-lähdöt S-videotulot (taka/etu) Komponenttitulot (taka/etu) Komposiittitulot (taka/etu) Ethernet Taajuusvaste ennen automaattista kalibrointia (punainen käyrä) ja DCAC-kalibroinnin jälkeen (vihreä käyrä). Hdmi-kuvan prosessointi puuttuu kokonaan. Kuvassa touchpadia imitoiva kosketusalusta, jolla voi vetoliikkein imitoida kursoripainikkeita ilman puhelimen tuijotusta. Tästä syystä Sony ei piirrä äänenvoimakkuussäädintä elokuvan päälle ja katkaisee äänet, kun päävalikko tuodaan näkyviin. Kaiutinasetusten automatiikka on Sonyn oma DCAC (Digital Cinema Auto Calibration). Ääni täytyy tuoda soittimesta pcm-muotoon purettuna tai analogisista liitännöistä. Kaukosäätimen numeronäppäimet kun toimivat oton valintoina ilman erillisen shift-näppäimen painamista etukäteen. Vahvistin oli kytketty saman valmistajan KDL-55HX855-televisioon. Bassonohjauksen vaatima kokoasetus ja jakotaajuuden valinta täytyy tehdä tämän jälkeen erikseen. Se mittaa kaiuttimien ja subwooferin vasteen yhdestä pisteestä, ja toimenpide on varsin nopea. Äänilähteen valinta tapahtuu epätavallisesti äänenvoimakkuussäätimen vierestä. Tekstin syötön aloittaminen ilman toimenpidettä heittää käyttäjän kokonaan pois valikosta ja vaihtaa inputin. Sovellus ei tue verkkopalvelimien tai nettiradioiden listausten selaamista, kuten monilla muilla kilpailijoilla. Pitkien listojen, kuten nettiradioiden selaaminen on vaivalloista
Ajoittain äänessä on ripaus liikaa räväkkyyttä, mutta jämäkkä ja erityisesti rytmimusiikilla jämptisti etenevä tunnelma pistää jalan vispaamaan. Syvyyssuunta jää kompressoidun oloiseksi, mutta toisaalta ääni ei paikallistu kaiuttimiin. Käytännössä mitään ongelmia tuskin tulee. 162 W Hetkellinen teho, 8/4/2 ohm .......................... Eloisan innostava ja dynaaminen soundi istuu hyvin musiikille, vaikka yläpäässä onkin ripaus kalseutta. 79/55 dB Kanavatasapaino, 0,001/0,1 W.............................. Sonyn ääni on jämptisti etenevä ja bassoiltaan voimallinen. 0,003/0,017 % ...... STR-DN1030 sopinee parhaiten tummasoundisten kaiuttimien pariksi. Cd-soitin oli Meridian 808i ja vertailuvahvistin Musical Fidelity M6 500i. 836 ps Antoteho kasvaa kahteen ohmiin saakka, mutta matalilla impedansseilla erittäin jyrkät vaihekulmat aiheuttavat tehon putoamisen. 0,002/0,018 % Yliohjaustaso ................................>3,0 V ..................... 0,007 % ................ Parhaimmillaan meno on kuitenkin erittäin mukaansa tempaavaa. Pääkaiuttimien (sininen) ja subwooferin (purppura) taajuusvasteet jakotaajuuden ääriasennoissa. PowerCube-tehomittaus eri kuormilla ja vaihekulmilla. Subwooferin tason automaatti asetti 9 desibeliä liian korkeaksi. 61 A Pääteasteen impedanssi, 1 kHz .............................. 89 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 1 W ..... 106 dBV Analogiotto .................................... Sadan hertsin monttu ei ole niin syvä, mutta muuten subwooferin vaste on täysin ennallaan. jakosuotimet Häiriöetäisyys, A-paino .................. Sähköinen suorituskyky on hyvä, ja ääneltään Sony kuuluu luokkansa parempaan päähän. Suorituskyky on hyvä, eikä käytettävä liitäntätapa tai ad-muunnos aiheuta mittausten heikkenemistä. Tehonkulutus 10 W ..................................................... 134/195/227 W Virranantokyky, 1 µs ...................................................... Vahvistimen kuunteluarvio tehtiin toimituksen kuunteluhuoneessa pelkillä pääkaiuttimilla (Aurelia Magenta) ilman huonekorjausta. 91 dB .................... Asetusten tekeminen ja laitteen käyttöönotto on kankeaa. Viileähkö yläpää ei aina oikein viehätä, ja materiaaliriippuvaisuus viskaa kuuntelijan tunnelmia laidasta laitaan. Romanttisempi esillepano toimisi monessa tilanteessa paremmin, vaikka sopivalla tuulella räyhäkkyys vie helposti mukanaan. Digitaaliotolla häiriöetäisyys on selvästi analogiottoa heikompi, mutta pohjakohina ei kuulune kuin kaikkein herkimmillä kaiuttimilla. 78 HIFIMAAILMA 8/2012. Faroudjan videoprosessori osaa käsitellä analogiset kuvasignaalit hdmi-lähtöön, mutta hdmi-muodossa tuodun kuvan Sony antaa läpi koskematta. Liika hienovaraisuus lentää romukoppaan, ja vahvistin kouraisee bändin tiukkaan otteeseen. Stereokuva on pikemminkin suppean tarkka kuin yltiöpäisen avara. Aggressiiviseksi miksatulla rokilla viileähkön viiltävä yläpää ei enää ihastuta samalla tavalla, ja reservissä oleva draivi jää hyödyntämättä. Kilohertsin yläpuolella sijaitsevan möykyn DCAC tasoitti. Materiaaliriippuvainen kokonaisuus on tehokas mutta otteeltaan jonkin verran ylikontrolloitu. 0,001/0,020 % Jitter ......................................................................... 0,007 % IM-särö, 1 W, 2nd/3rd ...... 7/10 MITTAUSTULOKSET Taajuusvaste kaiutinlähdöistä, kun kuormana on 8 ohmin vastus (musta käyrä), Aurelia Magenta -kaiutin (punainen käyrä). Lyhytaikainen virranantokyky on suuri. TE S T I : SONY STR-DN1030 -AV-VIRITINVAHVISTIN Sony STR-DN1030 Hinta: Mitat: Massa: Lisätietoja: 670 43 x 15,8 x 32,3 cm 10 kg www.sony.fi KUUNTELUARVIO Sonyn välittämä fiilis on napakan iskevä ja dynaaminen. + Sisäänrakennettu wlan + Hyvät mittaustulokset + Eloisa ääni Ei kuvankäsittelyä hdmi-signaalille Hdmi-kättelyn ja valikoiden hitaus Vaatimaton huonekorjain ja kalibrointi Valikoiden tilan hyödyntämättä jättäminen Softan kankeus Karsittu älypuhelinkaukosäädin Jitter digitaalisella koaksiaaliotolla kaiutinannoista. 2,9 V Digitaaliotto.......................................................................... Häiriöetäisyys, A-paino ................................................86 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 1 W ................................... Tahtipuikko heiluu villisti, mutta hengähdystaukoa jää välillä kaipaamaan. n YHTEENVETO Sonyn verkottuva vahvistin sisältää useita ominaisuuksia, mutta käyttöliittymän viimeistely ja käyttökokemus jättävät paljon toivomisen varaa. 0,2/0,3 dB Pohjakohina, 100010000 Hz ................................ direct ......... Kun subwooferin tason laski käsin kalibroinnin jälkeen, saattoi huomata, että vaihe subbarin ja pääkaiuttimien välillä on lähtöasetelmaa parempi. Subbarin toistoalueelle jäävää 60 hertsin korostumaa se ei osannut tasoittaa, ja pääkaiuttimienkin huoleksi jäävä yläbasso ja alakeskialue jäivät lähes ennalleen. 0,13 ohm Linjatulon impedanssi ..............................................51 kohm Kanavaerotus, 1/20 kHz .......................................... 0,004 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd .................
Avaus hinta 799 /pari. ScaNSoNic PiaNo ValkoiNeN tai muSta Setti S 5 4 kpl + S 6 keksikaiutin + S 8 aktiivisubwoofer Normaalisti 1000 NYT vain 699 (raj.erä) Kaikissa aidot silkkidomet + hiilikuitukartiot + alumiinirungot. Huippu setti! caNtoN VeNto 870.2 Testivoittaja Stereoplay-lehdessä (elokuu 2012): Tasaisin vaste mitä koskaan mitattu tässä hintaluokassa, takuulla ei kumise vaikka iso lattia malli, suunniteltu toimimaan lähellä seinää mitä muut, bassorefeksiputki sijaitsee kaiuttimen alla. EISA valinta 2012-2013. Hinta nyt vain 439 /pari. Netti radio NYT VAIN 319 ScaNSoNic S5 aktiiVikaiuttimet Ovh. erä hintaan 599 /pari. (Musta tai Espresso). New Heco Statemet Testi voittaja Stereoplay Syyskuu 2012 4990 /pari Huipputuotteita laatutietoisille! www.canton.de tanskalainen Scansonic tarjoaa huippulaatua minihintaan! www.scansonic.dk VeNto 820.2 uutuuS! Aito keraaminen diskantti, alumiini basso. Uskomaton JYTKY-kaiutin Victa PRime 702 uutuuS 701 Audio-lehden testivoittaja ja nyt täysin uudistunut Prime "melkein" kun väärässä hintaluokassa. Saksalaista äänen nautintoa! www.heco-audio.de celaN Gt 302 PiaNolakattu muSta uskomaton ääni ja mihin hintaan: 899 /pari. Tuskin parempaa markkinoilla tähän hintaan!! Heco celaN Gt 902 Testivoittaja Stereoplay joulu 2011. 3 x 6,5" + silkki-dome, raj. piano musta tai valkoinen. 480 NYT 299 /pari (Telakka ei kuulu hintaan) R5 Upea CD -radio NYT VAIN 299 liSätietoja: www.HifiPlus.fi | Voit tiedustella tuotteita lähimmältä Tekniset kauppiaalta | maaHaNtuoja: Telema tuonti, puh: 0400 667 234. Musta tai valkoinen pianolakkaus, Hand made in Germany! Suomen markkinaavauksen tarjouksena nyt vain 1999 /pari. R4 Gle 436 uutuuS 2013 malli, tukeva ja avara ääni, edellisen monikertaisen testivoittajamallin seuraaja. Katso hintaa: 2399 /pari
N O S TA L GIS TA HIF IÄ: C ONNOISSEUR BD 2/A -LEVYSOITIN n TEKSTI JA KUVAT: JAAKKO ERÄPUU Sympaattinen soittolauta 80 HIFIMAAILMA 8/2012
Eli lp-levyn uloimmat urat jäävät tyhjän päälle! Painoa pronssilaakeroidulla lautasella on noin kilon verran. Niiden vanavedessä markkinoille ilmaantui myös pyöritin, välipyörävetoinen Connoisseur Craftsman. Viisi vuotta myöhemmin pölykannella varustetun version hinta oli kivunnut jo 56 puntaan. Suomeen "connarit" rantautuivat 1970 luvun taitteessa, kun tuolloin kovassa kurssissa ollut Sound Center aloitti niiden maahantuonnin ja myynnin. Nopeudenvalinta 33 ja 45 kierroksen välillä tapahtuu manuaalisesti, mekaanisen keinuvivun avulla. Connoisseur-levysoitinten moottori on ac-tyyppinen, ja se on kiinnitetty runkoon kolmipisteisellä joustoripustuksella. Tuon menetelmän Sugden esitteli vuonna 1956 samassa alan symposiumissa, jossa eräs Peter Walker julkisti käänteentekevän kaiutinkostruktionsa, Quad 57:n! Jo ennen kaiverrusmetodinsa lanseerausta A. Vaan ettei eri versioiden tunnistaminen olisi liian helppoa, liikeellä on nähty BD 2A -tarralla varustettuja levareita, joissa ei ole loppukatkaisua. Edullisen hankintahintansa ja helppokäyttöi- 81. n HIFIMAAILMA 8/2012 C onnoisseur- levysoittimien isän sukunimi on Sugden, mutta Arnold ei hifiharrastajille tutunoloisesta nimestään huolimatta ollut sukua sille J.E :lle, jonka vahvistimet ja sittemmin myös cd-soittimet ovat löytäneet tiensä täkäläisillekin markkinoille. Ensimmäiset hihnavetoiset mallinsa Sugden toi julki 1960-luvun loppupuolella. KULTTIKAPINEEN ASEMAN SAAVUTTANUT, PERIBRITTILÄINEN CONNOISSEUR-LEVYSOITIN TOIMI 1970-LUVULLA MONEN MUSIIKINYSTÄVÄN PONNAHDUSLAUTANA HIFIHARRASTUKSEEN. Mutta myös katoavaa kansanperinnettä, sillä vaikka mallistoa modernisoitiin BD 101/102/103 -kehitysversioin, tuotanto hiipsahti täysin 1980-luvulle tultaessa. Kuin myös sekä lankkuettä laatikkotyyppisiin plintteihin upotettuja kakkosia. Timmikuntoisesta Connoisseurista pyydetään jopa yli parinsadan euron hintoja, mutta vähänkin projektiluontoisempi kieputin saattaa irrota muutamalla kympillä. BD 2 puolestaan sisältää jo Connoisseurin oman SAU2-äänivarren, ja sen koneisto on istutettu simppeliin plinttiin. Niinpä koiranleukojen aikanaan keksimä selitys sen SAU2 -tyyppimerkinnälle, Self Adjusting Unit with Second Class Parts ei ole aivan tuulesta temmattu.Toisaalta, Connoisseurin tekniset suoritusarvot ajan hengessä ilmoitettuna eivät juuri häpeä hienommassakaan seurassa. Koko varsirakennelma on täydellinen vastakohta nykyaikaisille, tiukkojen toleranssien ja hienostuneiden materiaalien konstruktioil- HALUTTU HALPIS Connoisseur BD 2 maksoi kotimaassaan vuonna 1969 täydet 33 puntaa ja 19 shillinkiä. Samanmosella kampikytkimellä suoritetaan myös äänivarren lasku- ja nostotoiminnot. Jyrinä: -60 dB, huojunta ja värinä: -0,1 wrms, hurina: -80 dB. VERSIOITA, VARRELLA JA ILMAN Connoisseurin perusversio, pelkkä pyöritin, kantaa tyyppimerkintää BD 1. Halpaa lystiä toki vieläkin. Jos varren nokkaan asennettu rasia antaa myöten, korkkilevystä työstetyllä, hieman ylikokoisella levylautasen "matolla", hyväkuntoisella remmillä ja uusitulla moottorinkiinnityksellä varustettu BD 2A soi ihan mukavasti, vaikka laakerointi ei tyköistuvinta sorttia olekaan. Sugden oli perustanut yrityksen, joka valmisti äänivartta ja -rasiaa Connoisseur -nimellä. Erikoisella 45 asteen pystylaakeroinnila varustetun, kevyehkön äänivarren muovinen rasiakelkka laitetaan paikoilleen työntämällä. Pyöritysmoottorin virtakytkin sisältää pienen kumisen nystyrän, jolla lautanen saa virtaa kytkettäessä pikku töytäisyn alkuvauhdiksi. Näin siitäkin huolimatta, että molemmat Sugdenit ovat vaikuttaneet Yorkshiren tienoilla Englannissa. BD lienee lyhenne sanoista Belt Drive (hihnaveto). Vaan onko syy moiseen siinä, että uskolliset connoisseuristit ja heidän perikuntansa eivät luovu aarteistaan, vai siinä, että valtaosa masiinoista on jo vinyylisorvien hautausmaalla, jääköön arvoitukseksi. Ei ihme, että useimmat seitsenkymmenlukuiset musiikinkunntelijat viittasivat kintaalla "paremmille". Projektiluonteisuus johtuu useimmiten repsahtaneesta moottorin kiinnityksestä tai väljäksi kulahtaneista laakereista. VINYYLIN UUDEN TULEMISEN MYÖTÄ MYÖS TÄMÄ OMAN AIKANSA "BEST BUY" ON LÖYTÄNYT TIENSÄ TAKAISIN LEVYFRIIKKIEN LAITETELINEISIIN. syytensä ansiosta näistä tuli varsin suosittuja saarivaltakunnan talouksissa. Tästä todisteena vaikka hänen kehittelemänsä stereofoninen levynkaiverrusmenetelmä, josta oli tulla maailmanlaajuinen standardi. Varren ja kelkan välisen sovituksen väljyys tekee rasian vaakasuuntaisen kyntökulman säädön helpoksi. Levysoitinten uusi tuleminen nosti Connoisseurinkin uudelleen harrastajien hankintakaavailuihin, mutta valmistusmääriin suhteutettuna, Connareita pyörii käytettyjen markkinoilla suht vähän. Niin ikään legendaarinen AR kun tarvitsi rinnalleen halvemman vaihtoehdon. le. Arnold Sugden ei ollutkaan mikään tavallinen kyläseppä, vaan äänentallennukseen ja -toistoon tosimielellä suhtautunut tekninen kyky. Alumiininen levylautanen on läpimitaltaan vain 10 tuumaa. Moottoripulmiin saa yhä apuja, useammastakin paikasta, mutta laakerointi onkin sitten hankalampi, joskaan ei mahdoton fikasattava. BD 2A -mallimerkinnän sai varrellinen ja rungollinen versio, johon oli lisätty käyttömukavuutta kasvattava loppukatkaisutoiminto
Eli Surman palaa Private Cityn ja A Road To St. Lawes oli musiikissaan oman aikansa vallitsevaan tyyliin nähden edistyksellinen ja omaperäinen. Saltash Bells:in melodioiden ja harmonioiden estetiikka saattaa olla hard core jazzdiggarille ylitsekäymätön paikka ohjelmallisen maisemointinsa herkkävireisyyden ansiosta. Vaikka teokset etäältä kuunneltuna ovat soinnillisesti melkoisen yksi-ilmeisiä, niissä aukeaa tarkemmalla kuuntelulla loputtomasti kiehtovia melodisia yksityiskohtia ja kutkuttavan hienovaraista sointivärien vaihtelua. Hifistit osannevat kuitenkin arvostaa sitä pakottomuuden ja ilmavuuden tuntua, jolla Surman on hienot soitteensa sävyttänyt. H IFIMA AILMAN LEVY VAL I OT NØRGÅRD (BIS) Helle Nacht; Spaces of Time; Borderlines Peter Herresthal, viulu, ja Stavangerin SO/Rolf Gupta n Onko pohjoismaalaisuus oma mielenmaisemansa. Ja tätä on tarjolla runsain mitoin miehen tuoreimmalla äänitteellä, jolla hän maalailee läntisen Englannin rannikkoseutujen maisemien innoittamia musiikillisia visioita sopraanotenori- ja baritonisaksofonien lisäksi myös basso- & kontrabassoklarinetein ja syntesoijin. Nørgård ei ole mikään yhden tyylin mies, eikä hänen musiikillista tuotantoansa voi luonnehtia yhdellä kuvauksella, mutta yhtenä rakenteellisena elementtinä hänen musiikillisessa ajattelussaan on pitkään ollut "päättymätön sävelrivi". Ikään kuin Surman olisi ajanut loopit "humanizer" -vatkaimen läpi välttääkseen konemaisuuden pahimmat kirot. Lähemmäs laulullista tarinankerrontaa ei taida instrumentilla edes päästä. Kun monissa Pohjoismaissa 50- ja 60-luvuilla levitettiin innolla keskieurooppalaisen modernismin ilosanomaa, Nørgård muistutti taiteilijoita yhteisistä kulttuurisista juurista sekä taiteellisen ajattelutavan hengenheimolaisuudesta. Pientä sävelaihetta tai intervallia muuntelemalla hän kasvattaa loputonta kiertyvää ja kieppuvaa melodiaa. Heinäkuussa 80 vuotta täyttänyt tanskalainen Per Nørgård on käsitellyt näitä teemoja useissa kirjoituksissaan ja haastatteluissaan sekä monissa sävellyksissään. Consorteissa on kussakin useita osia, joissa kullakin on oma temponsa ja karaktäärinsä. Mutta Nørgårdia voi pitää yhtenä merkittävimpänä pohjoismaisena säveltäjänä myös oman tuotantonsa laadukkuuden ja musiikin omaleimaisuuden vuoksi. Oman sanansa ansaitsee myös Linn Recordsin osaamisella ja tekniikalla tehty äänitys, jonka ominaisuudet pääsevät luonnollisesti parhaiten esille monikanavatoistossa, mutta joka stereonakin on onnistuneesti tilassa jäsentyvä ja sopivasti selkeä ja läheinen olematta päällekäyvä. Voiko musiikissa olla tiettyjä pohjoismaisuuteen liitettäviä piirteitä. Ivesin jo kolmatta vuosikymmentä sitten aloittamille linjoille, 100 % sävellyksellisen ja soitannollisen omavaraisuuden pariin. Nørgård otti yhdeksi suureksi ihanteeksi Sibeliuksen sekä tämän sävelkielessä vahvana ajatuksena olleen jatkuvan motiivisen kehittelyn. Hänen musiikillinen ilmaisunsa ei päästä kuulijaansa helpolla eikä tyydytä uteliaisuutta kertaheitolla, vaan tarjoaa kuulaan soinnin sekä kirkkaana soljuvan musiikillisen virtauksen viemänä alati erilaisia tarkastelutapoja hienovaraisesti muuttuvassa sävelkielessä. Sitä paitsi: parhaimmillaan puhaltimien kirjon ja looppien välille syntyy aivan aidonoloista vuorovaikutteisuutta, jonka myötä melkein unohtaa kuuntelevansa yhden miehen orkesteria. Toisaalta tämän levyn hienoimpia asioita on upean ilmeikkäästi ja soinniltaan rikkaasti soittava Phantasm-yhtye, jonka riveissä on myös kaksi suomalaista gamban taitajaa, Mikko Perkola ja Markku LuolajanMikkola. Heikki Valsta MUSIIKKI ÄÄNI John Surman Saltash Bells (ECM) n Brittiläisen veteraanipuhaltaja John Surmanin baritonisaksofonisoundi on edelleen yksi jazzin upeimmista. William Lawes oli sekä kuninkaansa että aikansa muusikoiden suuresti arvostama säveltäjä, ja hän ehti luoda laajan ja laadukkaan tuotannon, jonka kruununa ovat gamba-yhtyeelle ja uruille sävelletyt konsertoivat sävellykset. Teokset alkavat yleensä fantasian kaltaisella moniääniseen jäljittelyyn ja muunteluun perustuvalla osalla, jota seuraa aariamainen hidas osa tai tanssillisia jaksoja. Vaikka hieman vierastaisikin Surmanin teemoittelun ympärille rakentamia, synteettisiä viitekehyksiä, on myönnettävä niiden taitava hyödyntäminen niin sävyrikkaudellisessa kuin rytmisessäkin katsannossa. Jaakko Eräpuu MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI 82 HIFIMAAILMA 8/2012. Toki moniraitateknologian mahdollistamin metodein, hallitusti kerroksittaisuutta hyödyntäen. Yksi hänen selkeimpiä "pohjoismaalaisia" sävellyksiään on tanskalaisesta kesäisestä yötaivaasta innoituksensa saanut viulukonsertto Helle Nacht, jonka musiikissa on vahva, salaperäisellä tavalla odottava tunnelma. Kaikkiaan viola da gamban soittajia tällä levyllä on kuusi, ja heitä täydentää positiiviurkua soittava brittiläinen Daniel Hyde. Sopivasti annosteltuna tästä levystä nautiskelee pitkään. Kun Stuartien suvun Kaarle I hallitsi Englantia 1600-luvun alussa, hän nimitti hovimuusikokseen 33-vuotiaan William Lawesin, joka vuosikymmen myöhemmin sai surmansa, ei kuitenkaan taistelussa, vaan sotilaspalvelunsa aikana syntyneen nahistelun ja ampumisen seurauksena. Heikki Valsta LAWES (Linn)(SACD) Consorts to the Organ Phantasm n Harvassa ovat ne säveltäjät, jotka ovat kuolleet kuninkaansa puolesta taistelukentällä
Ooppera on pakattu kahteen osaan: musa levyksi ja juoni lehdykän sarjakuvaksi. Laulu on monesti se kotimaisuuden akilleen kantapää, mutta ei tällä levyllä, kun rankoissa rokkikuvioissa kouliintunut Mika Järvinen vetäisee moniilmeistä ja biiseihin sopivaa laulantaa. Pekka Pohjolan yhtyeessä ansioitunut Anssi Nykänen paukuttamalla sopivan etukenossa. Jaakko Eräpuu Patti Smith Banga (Columbia 2LP 180g) n Täditkin jaksaa heilua! Ainakin ikinuori Patti Smith, jonka elokuinen Tukholman-keikka, Just Kids -muistelmateos ja usean vuoden levytystauon katkaiseva Banga viestittävät kaikki luomisvoimaisesta kulttuurin moniottelijasta, jonka merkitys erään aikakauden ikonina ei suinkaan rajoitu pelkkään rock'n rolliin. Kaikesta tästä on tuloksena mielettömän onnistunutta, rempseää hyvän mielen grungeprogea. Juoni ei ole suunnattoman syvällinen, mutta lehdykän freak out -hahmot ja sanoitusten ytimien sijoittelu puhekupliin luovat sopivasti pohjaa musiikin fiiliksille. Kummaltakin toki taittuu kipakka hard bop, jonka tasajakoista poljentoa piiskaa myös polyrytmiikan joustava jakelun väsymätön virtuoosi Black, kuin kotonaan tälläkin jazzin lohkolla. Kitaristi Lenny Kaye on kulkenut Pattin matkassa jo ennen hänen levytysuransa alkua, basisti/kosketinsoittaja Tony Shanahan ja rumpali Jay Dee Daughertykin vuosikaudet. Läsnäolon tuntu on vahva, mutta soittotilan akustiikkaa on silti mukana sopivassa määrässä. Hämmentävällä tavalla intiimiyttä ja yleismaailmallisuutta yhdistelevän laulukokoelman julkaisuformaatiksi tupla-lp sopii erinomaisesti, vaikka levyn musiikki ei varsinaisesti nostalgista olekaan. Jaakko Eräpuu Crazy world (Presence Record) The Return Of A Clown n Crazy Worldin The Return Of A Clown on oopperaa minun makuuni. Meininkiä pitää yllä mm. Eikä ihme, että soitto toimii, sillä puikoissa on melkoisen iskukykyinen joukko. Levyn selektiivinen soundimaailma tarjoilee suoraviivaiset näkymät väkevän jazzviillon sisällöllisiin seikkoihin. Tämä rock-ooppera on supisuomalainen. Eskelin on jopa säveltänyt otsikon nimeä kantavan, yksitoistaosaisen teossarjan soittokumppaneidensa ominaispiirteet mielessään. Ettei tässä olisi yksi vuoden jazzlevyistä, joskaan ei kaikkein helpposulatteisin sellainen. Näiden, kirjallisestikin kunnianhimoisten tuokioiden musiikillisen ylöspanon rankimmat raamit osuvat nimibiisin ja Tarkovskyksi nimetyn synkistelyn kohdille. Kun levy pyörähtää soimaan, ensimmäisenä iskevät tajuntaan Stratovariuksesta tutun Lauri Porran hienot ja rouhean maukkaat bassokuviot. Bangalla Smithiä ympäröi melkoinen joukko tuttuja ja tuntemattomia kanssakulkijoita, jopa artistin jälkikasvua, mutta niin on moni-ilmeinen laulutusinakin, vinyyliversiossa neljälle poskelle jaettu. Musiikissa ei ole yhtään joutavaa hetkeä. Toki tekstit tavoittavat tummiakin tuntoja, jopa osin sielunmaisemien syvimpiä syövereitä luotaavia. Soundit kyllä omaavat koneettomuudessaan tiettyä vintageviehätystä. Bangan musiikista valtaosa onkin syntynyt näiden miesten toimesta. Liebmanin luottobasistilla Marinolla ja Eskelinin suosikkirumpalilla Blackilla on fonistien tavoin kyky musisoida niin perinteisessä kuin vapaamielisemmässäkin tyylilajissa, ja tätä kaksinapaisuutta Non Sequiturs ei todellakaan peittele. Ja kun kunnianosoituksena kummankin fonistin arvostamalle freejazzlegenda Albert Aylerille: The Ghosts vyöryy ilmoille asianmukaisen spirituaalisesti. Levy tempaa mukaansa soundeillaan, svengillään ja pitkienkin biisien menevyyden ja maukkaan kehittelyn yhdistelmällään. Seuraavaksi korvat huomaavat koskettimien grand old manin Esa Kotilaisen mellotron- ja hammondmatot ynnä moogkiemurat, jotka leijailevat elastisina taustalla tyylillisenä kontrastina musiikin muuten vahvan rytmiselle poljennolle. Tämän vuoksi kyseessä on nimenomaan rock-ooppera eikä vain perus rocklevy tai tavallinen proge-eepostelu. Vaan tehdäänpäs. Äänityksen dynaamisuus, soitinten balanssi ja soundien mojovuus ovat nekin erinomaisen onnistuneet. Pirkka Ruishalme MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI HIFIMAAILMA 8/2012 83. Vaikka Smith punkkarien kruunaamattomana kuningattarena muistetaankin. Levyn kansitaide ja musiikin tatsi vievät ajattomalla tavalla jonnekin britteihin tai jenkkilään. Tällaista musaa ei tehdä Suomessa. Rima on ollut näemmä edelleen korkealla, sillä basisti Tony Marinolla ja rumpali Jim Blackilla täydennetty duo tavoittaa jazzin olennaiset asiat keskinäisen kommunikaation, improvisaation kipinän ja ilmaisun omaehtoisuuden kiitettävällä intensiteetillä. Jälkimmäisen musiikillinen innoittaja on Sun Ra, jonka avaruusaiheisen jazzklassikon tahtiin laulajattaren loitsut etenevät. Erityismaininnan ansaitsee myös jazzkitaristi Timo Kämäräinen, jonka säkenöivät kitarakuviot kannattelevat musiikin huimaa rytmikästä kudosta. Lyriikoista vastaa Smith itse, toki esittäen ne pääosin improvisoiden. Runollisimmillaan Bangan rock kulkee hyvinkin leppeitä latuja, vaikka aihepiiri kattaakin aiheistoa löytöretkeilystä liian varhain joukostamme poistuneiden kautta luonnonkatastrofiin. Eskelinin menneisyyden r&b-vaiheet kuuluvat fonisoundin rotevuutena, Liebmanin Miles Davis -periodi puolestaan pidätellympänä rähinänä. David Liebman (hatOLOGY) Ellery Eskelin: Non Sequiturs n Opettaja/oppilas-asetelmasta yhteistyökumppanuuden löytäneet tenoristit Dave Liebman ja Ellery Eskelin ovat saaneet ulos jo kolmannen levytysprojektinsa
Välillä tämäntyyppisillä levyillä esiintyvää Uuno Turhapuron taustamusiikki -tyyppistä tunnelmapimputusta, tai muuta vastaavaa täytemateriaalia ei ole sorruttu suorittamaan. H IFIMA AILMAN LEVY VAL I OT VINY YLI Steve Vai (Favored Nations) The Story of Light n Aikoinaan Frank Zappan bändistä kuuluisuuden kynnykselle kivunnut kitaravirtuoosi Steve Vai on julkaissut uuden, melkoisen elämänmakuisen ja pohdiskelevankin sooloalbumin. Heti avausraidasta lähtien selviää, mistä tällä albumilla on kyse, kun John Tempesta paukuttaa rumpuja ja Billy Duffyn kitarariffit irtoavat tutunkuuloisesti. Tätä voi suositella niin jazzin, bluesin, rockin, heavyn kuin monimuotoisemman progediggarinkin levykokoelmaan. Tätä tiimalasissa valunut hiekka tai useat miehistönvaihdokset eivät ole muuttaneet. Whitesnaken ja David Lee Rothin huippuvuosien neonhohtoista tukkaheviglamouria täältä ei enää juurikaan löydy, mikä varmaankin on ihan hyvä asia yli viisikymppisen herran nykyimagon kannalta. Julkaisuun sisältyy myös monelle tervetullut 320 kbps nettilatauskoodi. Paljon kitaravetoista instrumentaalirockia sisältävä tuote vaatii kuulijalta normaalia enemmän keskittymistä, mutta vierailevat vokalistit ja musiikkityylien yhdistelmät keventävät kokonaisuutta varsin mukavasti läpi koko levyn. Lauluosuuksissa olisi kuitenkin voinut esitellä ääniskaalaa laajemmallakin haitarilla, sillä nyt lyriikan ulosannista jää vähän monotoninen mielikuva. Ilmavaa, kuulasta, erottelevaa ja kolmiulotteista jälkeä. Soundipuoli on Chartmakersilla ruuvattu ryhdikkään tymäkäksi sillä konstilla, että yläbassot on jätetty koholleen. Weapon of Choice lienee yksi The Cultin tasalaatuisimpia albumeita. Helposti tunnistettavat Ian Astburyn vokaalit eivät ehkä hoidu yhtä kirkkaasti kuin aiemmin, mutta asenne välittyy silti upeasti. Alun perin post-punkin suunnalta ponnistanut bändi kehittyi nopeasti kohti ehtaa hardrockia. Riku Hakala Enschrouding (Bullroser Records) Time to Kill The Beast n Sotahuuto-yhtyeestä tuttu whitemetal-kitaristi Pekka Taina on haalinut ympärilleen uuden ammattitaitoisen muusikkojoukon. Ainoa kuuntelukolmion keskelle pyörimään jäävä kysymys on, missä menee monipuolisuuden ja sekasotkun raja, ja kummalle puolelle The Story of Light kallistuu. Oikea soundibongaajan unelmatuote. Muilta osin kaikki on hyvin kohdillaan, stereokuvallisia yksityiskohtia myöden. 2-3 keskinkertaisempaa kappaletta lyhyempänä paketti olisi ollut houkuttelevamman energinen ja tiivis. Ajaton lienee oikea sana kuvaamaan kokonaisuutta. Vaikutuksen tekevät myös The Wolf ja For the Animals, joka omaa mielenkiintoisen pianokompin. Toinen matalapainetta kokonaisuuden ylle muodostava seikka on se, että loppua kohden 44 minuuttinen platta alkaa tuntua jo hivenen raskaalta. Takautuvista mielleyhtymistä huolimatta albumi ei kuitenkaan elä pelkän nostalgian varassa, sillä esimerkiksi A Pale Wolf tuo keitokseen paikoin jopa bluesmaisen vivahteen. Osassa biiseistä on mukana myös pienoista metalcore-siementä, mutta vain mausteena. Mika Kankainen MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI MUSIIKKI ÄÄNI 84 HIFIMAAILMA 8/2012. Nyt saa kärmes kyytiä! Riku Hakala The Cult Choice of Weapon (Cooking Vinyl Records, 2LP) n Alunperin Yorkshiressa vuonna1981 Southern Death Cult -nimellä perustettu The Cult julkaisi toukokuussa yhdeksännen studiolevynsä viiden vuoden tauon jälkeen. Mielenkiintoista kyllä, nämä ennen vain netistä saatavilla olleet bonusraidat potkivat äänenlaadullisesti itse albumia paremmin. Aloitusraita Before the Falling Night on yksi tyylipuhtaimmista riffivetoisista dödispaahtoteoksista, mitä korviini on pitkiin aikoihin kantautunut. Toisaalta, mukana on niin monta refleksinomaisesti moshausliikkeen aikaansaavaa repäisyä, että olisi epäreilua jatkaa nipotusta tämän enempää. Rumpupatteriston takaa löytyy tuore Stratovarius-metronomi Rolf Pilve. Eli ollakko (Steve) Vai (nero, vai) eikö olla. Choice of Weapon sisältää kymmenen pitkälti perusasioissa pysyvää kappaletta ilman tuotannollisia kikkailuja. Tämän Deluxe Edition -julkaisun materiaali on äänitetty asiallisesti, vaikka valitettavasti kompuraa onkin käytetty aika runsaasti verraten esimerkiksi Electric-albumin orkkikseen. Soitto- ja laulusuoritukset ovat kauttaaltaan teknisesti kovaa tasoa, ja Pekalta löytyy äänijänteistä voimaa yllättävänkin hyvin. Kitarankäsittely on tietenkin etusijalla, mutta plektraa heitellään rockteemojen lisäksi etnisen maailmanmusiikin, avaruusseikkailun kuin mustan gospelmusiikinkin yleisön suuntaan. Kiiltävät gf-kannet kätkevät sisäänsä itse albumin mustana, paksuna vinyylinä ja lisäksi valkoisen vinyylin, jolla on neljä Capsulenimellä kulkevaa bonusraitaa. Kikka kyllä toimii, mutta kuminaan taipuvassa kuuntelutilassa voi olla tiedossa kaiutinjumppaa alakerran möyryämisen seurauksena. Levy tarjoaa sopivasti haastetta ja yllätysmomenttia vielä toisellakin kuuntelukerralla. Toinen mieleenpainuva kappale on The Day of The Lord. Soundeiltaan levy on yksinkertaisesti huippuluokkaa. Eli kappaleiden monimuotoiset rakenteet on punottu kokoon hyvällä maulla. Veikkaisin että kyllä olla. Sen kappaleilla yhdistyy bändin vuosien kokemus erittäin jämäkän ja tasaisesti eteenpäin paahtavan hard-rockin parissa pienin merkittävin maustein. Enshrouding runttaa esikoislevynsä läpi varmalla otteella turhia ujostelematta tanakka death/thrash-vaihde silmässä
Chet Atkinsin, Emmylou Harrisin ja The Notting Hillbilliesin kanssa. Markku Halme HIFIMAAILMA 8/2012 85. Jouni Hynysen tekemän Veri on vettä sakeampaa -laulun olisin jättänyt levyltä pois. Persoonallisen levyn pisteitä tiputtaa eniten sanoitusten läpinäkyvyys. Ryhmää elvytellään suurella nivaskalla vanhoja amerikkalaisia perinneviisuja Oh Susannahista ja Clementinesta lähes uunituoreeseen eli vain 70 vuotta vanhaan This Land Is Your Landiin. Huilut ja viulut antavat kelttisävyjä ja huuliharput ja Hammond-urut amerikkalaisia tunnelmia. Privateering tuo kuulijan ulottuville taidokkaasti taltioitua ja miksattua juurevaa ja monipuolista kelttifolk ja blues sävyistä musiikkia, jossa akustiset ja sähköiset sointimaailmat vuorottelevat sulassa sovussa. Verrattuna vaikkapa viiden vuoden takaiseen Great Vengeance and Furious Fire-levyyn materiaali on tasalaatuisempaa, vaikkakaan niitä tajunnanräjäyttäjiä ei ole kuin yksi: murea säröbassolla lähtevä ja hienosti jännitteen ylläpitävä What Makes A Good Man. Toisaalta ryhmä svengaa sen verran komeasti ja soundi on sen verran järkälemäinen jousineen kaikkineen, että heikommatkin raidat toimivat oikein hyvin. Eihän kokonaisuus silloin soisi kuin syvällä aution metsän uumenissa soitettu livekeikka. Mikael Helenius The Heavy (Counter) The Glorious Dead n The Heavy on puuhastellut funkyn rockin retromarkkinoilla jo pidempään ja nyt alkaa homma jo meikällekin maistua. Pastissiharjoitelmiin on tullut omaa kulmaa ja vaikutteet (Curtis Mayfield, Rolling Stones, Soul) ovat alkaneet sulautua makoisaksi tyylikkyydeksi. LE V YA R VOS TEL UT Mark Knopfler Privateering (Universal Music) Jessie Ware Devotion (PMR) n Brittiläisen laulajalauluntekijän Jessie Waren debyyttilevy on jotain, mistä ei pääse nauttimaan tarpeeksi usein indiemusiikin parissa: taitavaa laulunkirjoittamista, joka soi luontevasti monipuolisen, läpeensä tyylikkään äänimaailman kanssa. Pian oli kuitenkin myönnettävä, että kuuntelen sitä jatkuvasti. Instrumentaatio vuorottelee kummankin elementin välillä tyylillisen ominaisesti. Siksi onkin harmi, että levyn lyriikat ontuvat. Äkkiä tajusin: levy muistuttaa musiikista, jonka me kaikki tunnemme omaksemme, halusimme tai emme. Niin tosieläväinen kokemus, että kappaleiden yli hyppiminen tuntuisi suorastaan ekologiselta rikkeeltä. Esimerkiksi nimikappaleessa Travis-näppäilyllä säestetty merirosvo-laulu tuntuu viittaavan yhtäältä menneisyyteen ja toisaalta nykyaikana vallitsevaan yksityistämiseen ja taloudellisen hyödyn tavoitteluun toisen kustannuksella. Legenda ei siis ole levännyt laakereillaan missään vaiheessa uraansa. Suomalaisesta diskoiskelmästä ja tunnistettavista melodioista, joiden pirskahtelevimmissakin tarinoissa on aina melankolinen pohjavire. Tallenteesta päätellen oikea hetki uuden materiaalin työstämiseen olisi juuri nyt. Waren kappaleet elävät jokaisesta tyyliratkaisusta, ja taustalla vaikuttaa biisintekijän yksilöllinen ja hiottu sävelkieli. Anna Brotkin MUSIIKKI ÄÄNI Neil Young with Crazy Horse Americana (Reprise) n Neil Youngin legendaarinen hoviorkesteri Crazy Horse on kaivettu väliaikaisesta haudastaan. Lisäksi mies on tehnyt lukuisia hienoja yhteistyöprojekteja mm. MUSIIKKI ÄÄNI Masi Hukari Mariska & Pahat sudet Kukkurukuu (Warner) n Ensikuuntelulla vihasin Mariskan uusinta. Silti monille Mark Knopfler on ja tulee aina olemaan mies Dire Straitsin takana. Kappaleet elävät kuitenkin sulassa sovussa levyllä, vaikka väkisin tulee ajatelleeksi, olisiko tyylien erottaminen omille levyilleen muodostanut yhtenäisemmän kokonaiskuvan albumista. Kappaleiden sovituksissa on hyvä tasapaino tuoreen näkemyksen ja perinteitä kunnioittavan tekemisen välillä. Levyllä voidaan kauttaaltaan kuulla tämän kaltaisia piilotettuja (ja paikoin vähemmän piilotettuja) sosiaalisia kommentaareja; kuitenkaan menemättä suoranaisiin protestilauluihin. Knopflerin toteava ja lakoninen laulutapa tuo kappaleisiin yllättävää, jopa paikoin ironista syvyyttä. Pitkästä aikaa albumi, jota kuunnellessaan ei tarvitse tuntea olevansa pelkästään ulkopuolinen tarkkailija. Näin täyteläisen rehevään soundimaailmaan ei usein törmää. Levyn ehdottomasti hienoin biisikolmikko La Muerte, Kalpeet ja Ukon laulu on piilotettu aivan loppuun. Jo huikealla äänellään Ware puhkoo sieluun reikiä, lohduttaa ja ajaa haaveilemaan. Erityismaininta kuuluu Kim Wilsonin hienolle huuliharpputyöskentelylle, joka tuo kappaleisiin rosoisuutta ja särmää. On myös mainittava, että Knopfler on säveltänyt musiikkia ja vastannut yhdeksän elokuvan ääniraidasta. Oikeastaan hänen ei tarvitse todistaa mitään, oivaltavat sanoitukset tekevät sen hänen puolestaan. Uusi tupla-albumi on luonteeltaankin kaksijakoinen. Ennen kaikkea parannusta on tullut biisien laadussa. Mariskassa hienoa on se, ettei hänen tarvitse ylitulkita todistaakseen olevansa tosissaan. Neil ja hänen Horsensa on veistetty yhdestä ja samasta puusta. Rummut paukkuvat pehmeän jykevästi ja biitin veto ei ole ainakaan dynamiikasta kiinni. Devotion on rouheaa soul-soittoa, Sade-henkistä pehmeää r'n'b:tä, paisuttelevaa indiepoppia, hulppeita voimaballadeita ja modernia kevytelektroa hiphop-sävyillä. Kappaleet ovat kuitenkin kauttaaltaan hyviä, ja Knopflerin kitaransoitto on luonnollisesti albumin keskiössä, vaikka kaikille soittajille annetaan tilaa. Laulut kertovat rakkaudesta niin suurmalkaisesti, että kertojan henkilökuva ja kaikki yksityiskohtaisuus joutuvat siirtymään suurten julistusten tieltä. Tämä levy jytisee. Juuri näin pitää vanhankantaista luomusoulrockia tallentaa. Kelttiläishenkiset balladit ja folk-laulut vuorottelevat kantriin ja bluesiin pohjautuvien kappaleiden kanssa. Puolihuolimattomalla täsmällisyydellä rehevästi kumpuileva, juuri sopivan pienessä määrin jopa kompasteleva soitanta kietoutuu kuulijan ympärille niin tiiviisti, että kohdehenkilö on suloisessa sumpussa, olennaisena osana koko henkevää kokonaisuutta. Privateering tuo kuitenkin kypsyneen ja tyylitajuisen muusikon yhä juurevimmille lähteille kuin mitkään hänen aiemmat soololevynsä. Totta kai edelleen kuuluu tarkkaan missä mennään, mutta nyt The Heavyn retroilu ei ole enää häiritsevästi pinnassa. Tekstit operoivat rakkauden ja halun tyhjiössä, joka saa painoarvoa vasta kun on projisoinut itseään siihen hieman liikaa. Sävellyksellisesti Knopfler onnistuu tekemään kappaleita, joissa kuullaan Chicago-, New Orleans-, Delta-, Country, Texas- ja Swing-blues grooveja ja fiiliksiä, käyttämättä suoranaista 12-tahdin blueskiertoa tai muita liian tyypillisiä tyylilajin ominaispiirteitä. Jukka Immosen tuottamana Mariska on lennähtänyt jonnekin Jenni Vartiaisen ja Anna Erikssonin välimaastoon. Kokonaisuutta kirkastavat tyylikkäät hiturit, joissa häilyvät Gram Parsonsin ja Tom Waitsin haamut. Tuottajan osuus on vain sivuseikka, sillä laadun takaa Mestarin ja mestariluokan välille jo vuosia sitten syntynyt ja sittemmin aina vain kehittynyt symbioosi. Upea singlebiisi Liekki käsittelee eroteemaa älykkäästi eikä arkihavaintoja latistaen. Black Keysin ystävien luulisi tähän kiintyvän. Sen junttaava heavymaisema ei hälvene, vaikka soundit ovatkin laadukasta pop-iskelmää. Markku Roinila n Privateering- albumin myötä Knopflerin soolouran diskografiaa on nyt studiolevytysten osalta yksi enemmän kuin Dire Straitsin levytyksiä
Beardfishin vahvuus on sen yhteissoundi. Masi Hukari Cheek Mountain Thief Cheek Mountain Thief (Full Time Hobby) n Cheek Mountain Thief alias Mike Lindsay mykistää esikoisellaan. Letkeästi keinahteleva albumikokonaisuus tuo uusia ulottuvuuksia maamme reggaenäyttämölle ja nostaa pintaan aitoa undergroundasennetta. Taiteilijanimi samoin kuin levyn otsikko viittaa konkreettiseen maisemaan. Jazz-vivahteiset piano-osuudet istuvat saumattomasti yhteen rockpalojen ja kimuranttien yhteiskuvioiden kanssa. Se yllättää ja innostaa vielä useammankin kuuntelukerran jälkeen. Tarjolla on tajunnanvirran hillittömyyksiä ja nerokkaita kielikuvia. Matalat taajuudet pohjustavat äänimaisemia ja niihin ripotellut kaiut, viiveet ja pörinät istuvat myös nekin luontevasti kuvaan. Ihalaisen Seppo Pietikäisen ja Wimme Saaren sanavirtoja. Lempeä sävyskaala soi maanläheisesti. Vaikka Rikard Sjöblom vastaakin kappaleiden sävellyksestä tuntuu jokaisella kvartetin jäsenellä olevan kappaleisiin paljon sisällöllistä tuotavaa. Levyn päättää komeasti reggaerunoilija Mutabarukan Dis Poem Dub. Matti Komulainen 86 HIFIMAAILMA 8/2012. Pääosin Islannin Húsavíkissa paikallisten muusikoiden kanssa räätälöity levy henkii käsityön iloa ja levytysympäristön karua kauneutta. Retrosoundit elävät hienosti dynamiikkaa suosivassa modernissa tuotannossa ja sovituksessa. The Void on erittäin hyvin tuotettu levy, jonka äänimaisema viittaa voimakkaasti 70-luvulle. Cheek Mountain Thief luo kuitenkin kuulokuvien sijaan mielenmaisemia, joihin käy kulkemaan kuin luonnostaan. Saavutus on luonteva jatko aiemmalle, onhan Lindsay brittiläisen, trad.-meininkiä elektroon sovittaneen kokeellisen folktronica-yhtyeen Tunngin toinen perustajajäsen. Kerronnallinen nokkeluus on myös huipussaan Rauhatädin ja Heidin ruotiessa arkaakin arempaa parisuhdeongelmaa: Kun Mies ei Anna. Ratkaisu palvelee kokonaisuutta tehden ilmaisusta entistäkin monipuolisempaa. Beardfishillä on oma soundinsa sekä konseptinsa, ja The Void -albumilla palaset ovat jälleen kohdillaan. Ginihattu luotaa Mielialatiedotus-raidallaan säätiedotustermeillä maamme henkistä tilaa. Ole Nerdrum Beardfish The Void (InsideOut Music) n Beardfishistä puhuttaessa tulee usein esiin 70-luvun progressiivinen rock, ja vaikka bändin retro-henkinen äänimaisema ja instrumentaaliekskursiot viittaavatkin voimakkaasti progen kulta-aikaan, ei kysymyksessä ole kuitenkaan menneisyyden pastisseja ulos syytävä ryhmä. Yllätykset kuten trumpettikuljetus tai viulun näppäily täydentävät albumia vaikuttavasti tässä äänien pulppuavassa lähteessä riittää ammennettavaa pitkään. Dublandin vivahteikkuus viehättää mutta ei juuri repäise ääniteknisillä irtiotoilla. Mielikuvissa vilahtaa hetkittäin Sigur Rós, jonka musiikissa Lindsaynkin nykyinen kotipaikka Islanti on keskeinen henkinen inspiroija. Cheek Mountain Thiefin ilmaisu perustuu ajattomaan folk-muotoon, jossa on sijansa niin kitaralle kuin haitarille. Reggaebändi Jing & Jangstersin rumpali Juhamatti - hKuhna - h Kauppinen, alias Kuhnafar-I, on koonnut Dublandille bändin jonka etualalla hääräävät nuoret verbaali-artistit ja konkarirunoilijat. Materiaali ja tulkinta on tasokasta, ja uutena elementtinä bändi uskaltautuu entistä raskaammille vesille, tuoden samalla soundiinsa modernia reunaa, jota aiemmilla julkaisuilla on vältetty. LE V YA R VOS TEL UT Kuhnafar-I Dubland (Rockadillo Records) n Dubland panee pään pyörälle reaggen ja sanan voimalla. Kuhnan Dublandille ohjelmoidut rytmiraidat kuljettavat lennokkaasti Markku Innon, J.K. Yleisvaikutelma on siisti ja ilmava. Äänikuvaa on täydennetty sähköisillä vivahteilla siten, että indie-henki ja pienimuotoisuus säilyvät etusijalla kautta levyn. Osa heistä vaikutti jo 80-luvun undergroundpiireissä joissa yhdisteltiin kokeiluhenkisesti runoutta ja musiikkia. Edessä on kiehtova matka
· Ikäraja: 16 KUVA: 1080p/24 (AVC) · 2,35:1 ÄÄNI: DTS HD Master Audio 5.1 & Dolby Digital 5.1 (englanti) TEKSTITYKSET: suomi, ruotsi + 1 muu ELOKUVA: KUVA: ÄÄNI: LISÄT: Monty Pythonin hullu maailma Blu-ray-julkaisunsa vihdoinkin saanut komediaklassikko äänestettiin hiljan Britannian kaikkien aikojen toiseksi parhaaksi elokuvaksi heti Trainspottingin jälkeen. Tarjolla on myös julkaisijan muiden elokuvien trailereita. KUVA Paljon tietokonetehosteita sisältävät, kalliit studioelokuvat ovat ennenkin olleet kuvanlaatunsa osalta referenssitasoa, myös muiden kuin tietokoneella toteutettujen jaksojen osalta. Hulppeisiin seikkailuihin verrattuna Camelotin linna varmasti onkin juuri niin tylsä paikka kuin Arthur toteaa. · Ikäraja: 12 KUVA: 1080p/24 (AVC) · 2,35:1 ÄÄNI: DTS HD High Resolution 7.1 (englanti) TEKSTITYKSET: suomi, ruotsi + 6 muuta ELOKUVA: KUVA: ÄÄNI: LISÄT: The Grey Suden hetki Poliisielokuvan modernilla klassikolla Narc (2002) läpimurtonsa tehnyt Joe Carnahan on vajonnut myöhemmillä töillään kohti keskinkertaisuutta. Henkilöhahmojen persoonattomuus ja tarinan yhdentekevyys tekee elokuvasta todellisen koettelemuksen. Lisäksi parinkymmenen minuutin edestä poistettuja kohtauksia, lyhyt sikermä pieleen menneitä ottoja ja pari traileria. Jos Carnahan vielä seuraavaksi tosiaan ottaa työn alle uuden Daredevilin, hänet voitanee unohtaa ohjaajana lopullisesti. Kommenttiraitoja on kaksi, joista toisella puhuvat ohjaajat ja toisella ryhmän muut elossa olevat jäsenet. ÄÄNI Äänimaisema leviää komeasti koko katselutilaan, mutta kun sitä on vähän pidempään kuunnellut, huomaa että tämä tapahtuu melko vähäisellä mielikuvituksella. Eikä ihme: legendaarisen koomikkoryhmän ensimmäinen varsinainen pitkä, jatkuvajuoninen elokuva on nerokkaiden huumori-ideoiden todellinen runsaudensarvi. Terävyydessä ei ole juuri moitittavaa, ja värienkin voi sanoa olevan luontevan näköisiä tosin kun tapahtumaympäristönä on luminen erämaa, sävyjä on tarjolla melko rajallisesti. Öisten nuotioiden äärellä nähdään lämpimämpiäkin sävyjä ja samalla huomataan ettei mustan taso jää paljoakaan parhaasta mahdollisesta. Elokuvassa on riittävästi musiikkia ja spektaakkelikohtauksia, jotta äänimaiseman etuosa kuulostaa stereolta, mutta taka-alalle ei äänitehosteita riitä ja subwooferkin saa olla joutilaana koko ajan. · Ikäraja: 16 KUVA: 1080p/24 (AVC) · 1,66:1 ÄÄNI: DTS HD Master Audio 5.1 (englanti) TEKSTITYKSET: suomi, ruotsi + 9 muuta ELOKUVA: KUVA: MUSIIKKI ÄÄNI: LISÄT: ÄÄNI HIFIMAAILMA 8/2012 87. Kuningas Arthur ja pyöreän pöydän ritarit seikkailevat ympäri Englantia etsien legendaarista Graalin maljaa. Liam Neesonin tähdittämä arktinen seikkailu The Grey on hänen uusi pohjakosketuksensa, jolla hän vajoaa jo hyvän matkaa keskitason allekin. Alarekisterin syvyydestä antaa ensimmäisen aavistuksen jo levyn aloittava The Avengersin traileri ja itse elokuva jatkaa samaan malliin. On jopa suositeltavaa säätää niitä jopa hieman normaalitasoa hiljaisemmalle. Lisukkeissa ei kuitenkaan ole tekstejä, ja ne esitetään valtaosin perusresoluutiolla. Muuten tarjolla on hulvaton määrä sekalaista sälää, jonka huipentumaksi nousee elokuvan alkuperäinen traileri, joka lienee komedian historian hauskin. Kukaan ei myöskään ole kertomassa tarkemmin siitä, miten ne liittyvät elokuvaan, tai sitä miksi ne on poistettu. Kuva on jokaisella osa-alueella ällistyttävän virheetön. LISÄMATERIAALIT Lisukkeita levyllä on niukanlaisesti. THE GREY · 2011 OHJAUS: Joe Carnahan PÄÄOSISSA: Liam Neeson, Frank Grillo, Dermot Mulroney, Dallas Roberts PITUUS: 117:05 min. JOHN CARTER · 2012 OHJAUS: Andrew Stanton PÄÄOSISSA: Taylor Kitsch, Lynn Collins, Mark Strong, Dominic West PITUUS: 132:01 min. Dokumenteista pisin kiertää elokuvan kuvauspaikkoja 47 minuutin ajan. B LU - R AY-A RVO ST ELU T n TEKSTI: JUKKA HALTTUNEN John Carter Tarzanin luojan Edgar Rice Burroughsin Mars-kirjasarjan ensimmäiseen osaan perustuva, efektiensä osalta upea fantasiaelokuva oli yksi alkuvuoden isoimmista flopeista. Applen iPadin omistajilla on hauskempaa kuin muilla: he voivat ladata laitteelleen sovelluksen, joka kertoo elokuvasta taustatietoa sen katselun aikana! MONTY PYTHON AND THE HOLY GRAIL · 1975 OHJAUS: Terry Gilliam & Terry Jones PÄÄOSISSA: Graham Chapman, John Cleese, Eric Idle, Michael Palin PITUUS: 92:07 min. LISÄMATERIAALIT Lisukkeet ovat monipuolisia. 1800-luvun lopun Yhdysvalloista Marsin pinnalle sinkoutuvan sankarin seikkailut punaisen planeetan outojen olioiden keskuudessa ovat lisäksi merkittävästi muuttuneet matkalla kirjan sivuilta liikkuvaksi kuvaksi huonompaan suuntaan. Niinpä myöskään John Carterin kuvan loistokkuus ei yllätä. Myös kuvan värikylläisyydestä nauttii. LISÄMATERIAALIT Ohjaaja ja tuottajat kertovat elokuvan tekemisestä kommenttiraidalla. Tasan sata vuotta sitten ilmestynyt alkuteos on inspiroinut lukuisia fantasiaseikkailuja Tähtien sodasta Avatariin, mutta tuntuu vasta nyt elokuvana ilmestyessään perässähiihtäjältä. Hyvin valaistuissa kohtauksissa elokuva näyttää silti hienommalta kuin kertaakaan aiemmin. ÄÄNI Elokuvan äänimiksaus on 7.1 -kanavainen, ja kuten tyypillistä on, tavalliseen 5.1:een lisätyt kaksi takakeskikanavaa on miksattu hyperaktiivisiksi. Etenkin alun lento-onnettomuusjakso osoittaa, että äänessä riittää myös dynamiikkaa. Mustan taso jää kuitenkin hieman keskitason alapuolelle. Äänimaiseman täydellisen ympäröivyyden kruunaa mahtava dynamiikka. Sinänsä komealta kuulostava efekti, jossa tuuli ulvoo liikkuen edestakaisin kanavien välillä alkaa pian kuulostaa siltä kuin se pyörisi luupissa, koko ajan samaa kuviota noudattaen. KUVA Erämaaseikkailu on siunattu varsin hyvällä kuvanlaadulla. Lisukkeissa on teräväpiirtokuva ja suomenkieliset tekstit. Sudet ulvovat myös eri puolilla katselutilaa. Kuvan vasemmassa ja oikeassa reunassa on musta palkki johtuen alkuperäisestä 1,66:1 -kuvasuhteesta. Kirjailija Edgar Rice Burroughsia sekä John Carterin hahmon satavuotista olemassaoloa taustoitetaan kahdessa taustadokumentissa, joiden yhteenlaskettu kesto on 45 minuuttia. Tämä johtuu pikemminkin alkuperäisestä filmistä kuin blu-ray -toteutuksesta. Valmiista elokuvasta olisi toki voinut poistaa lisääkin kohtauksia. KUVA Elokuvan aiempienkin videojulkaisujen kuva on ollut huomattavan pehmeä, pahimmillaan jopa sumea, ja sellainen on uuden teräväpiirtoversionkin kuva huonoimmillaan. Liam Neeson on suuren öljy-yhtiön palkkaamaa sudentappaja, joka joutuu lento-onnettomuuden tuloksena pienen miesjoukon kanssa Alaskan erämaan ja sen susilaumojen armoille. Niihin tunnutaan ohjaavan enemmän ääniefektejä kuin varsinaisiin takakanaviin. ÄÄNI Pakkaamaton 5.1 -äänimiksaus kuulostaa vain alkuperäiseltä stereoääneltä tallennettuna jälleen uuden standardin mukaisesti. Se on hienoa kokea, vaikka itse elokuva ei olekaan teknisen laatunsa veroinen. Mitään moitittavaa ei löydy varta vasten hakemallakaan. Elokuvasta on poistettu kuusi kohtausta, jotka esitetään teräväpiirtokuvalla mutta ilman suomenkielistä tekstitystä
K O K E I L U : ELIPS ON BS 50 TRIBUTE 88 HIFIMAAILMA 8/2012
Bassopään kohdilleen saaminen vaati vähän enemmän hiomista, mutta valmistajan ilmoittama 40 Hz20 kHz huoneessa tuntui osuvan kutakuinkin kohdilleen. Koska oma Quad-settini (44 ja 405-2) odotteli uusia sisäkaluja, en päässyt tällä kerralla kuuntelemaan perusvarman transistorilaitteen äänellistä sopivuutta. Seuraavina vuosina Elipsonin pallomuotoiset kaiuttimet löysivät tiensä moniin danssi ennustavat vahvistimelle helppoa elämää. Materiaaleiltaan modernisoitu tribuutti pyrkii olemaan enemmän kuin historian kaiku. GRILLIT NIPPUUN Valtavien pakkauslaatikoiden syövereistä paljastuivat suojapusseihin pakatut kotelot sekä linssit. Yhteistyö kesti hulppeat neljä vuosikymmentä. Palikkatestin viimeisenä vaiheena oli linssin asentaminen asennusaukkoonsa. Jalustan virkaa toimittaa pyöreä metallirinki, jossa on kolme siroa jalkaa. Vanhempi poikani (11) leukaili, että olohuoneeseemme on ilmestynyt kaksi pallogrilliä. Hymisimme asialle hetken, kunnes tuli aika johdottaa tulokkaat. Käytännössä siis kaiutinta siirtämällä tai palloa jalustassaan kääntämällä. Grilliin hiillosta tarjoili totutusti tuttu Mastersound Reference 845 Evolution. Tänä päivänä useat alkuperäismallit ovat vaativan sisustajan ikonisia päiväunelmia. Vihjeenä ansaitsemastaan kohtelusta paketissa oli myös puuvillahansikkaat sekä klubikortti. Oletan kuitenkin, että kehitys on ulottunut kotelon lisäksi elementin rakenteeseen ja materiaaleihin. Vai mitä sanotte Quadin elektrostaateista samalta vuosikymmeneltä, Altecin 604B-elementeistä, EMT:n 927- tai Thorensin TD124-levysoittimesta tai monesta muusta uraa uurtavasta helmestä. Mikään ei kuitenkaan moista vastaan puhunut. HEIJASTUSTEN HALLINTAA Kun minulta tiedusteltiin kiinnostustani testata Elipson BS 50:n uusi versio, innostuin suuresti. NYT SIITÄ ON SAATU UUSI PÄIVITYS, JOKA KOSKETTAA EDELLEEN, VARSINKIN RANSKANMIELISIÄ. studioihin. Alkuperäinen BS 50 toimi muun muassa referenssinä Radio Francen pääkallopaikalla Pariisissa. Yksilöity ostaja voi kommunikoida tuotantotiimin kanssa sekä välittää ajatuksia ja ehdotuksia. Kohtuullinen herkkyys (91 dB/w/1 m) ja kahdeksan ohmin nimellisimpe- LINSSIT POLTTOPISTEESSÄ Kunpa olisin ollut kärpäsenä katossa vuoden 1953 messuilla. Haarukoiden kiristämiseksi oli jumpattava hetkinen, sillä sormivoimin oli haastavaa saada riittävä puristus aikaiseksi. Château de Chambord on kuvissa juuri sellainen paikka, jollaisia satukirjojen prinsessalinnat ja elokuvien romanttiset viitekehykset ovat pullollaan: valtavaa renessanssilinnaa ympäröivät useat pyöreät tornit ja kupolit. Aikakirjojen mukaan äänikään ei ollut hullumpi. Suojaverkon takaa pilkistävä elementti on koaksiaalirakenteinen: Ylä-äänistä vastaa tuumainen silkkidome ja bassosta 8-tuumainen paperimassakartio. Klassikoita isolla K:lla. Ja maisema heijastuu viereiseen vesistöön unenomaisena piirteenä. HIFIMAAILMA 8/2012 89. Ne eivät ole vain vintagea, vaan ajan kestävää toteutuksen pieteettiä ja näkemyksen realiteettia. Kotelo on lasikuituvahvisteinen ja halkaisijaltaan 50 cm. Kokonaisuus painaa reilut 30 kiloa kappale. Sekin juontaa juurensa vankasti yhtiön varhaishistoriaan. Ylös suunnatun elementin säteilykuvio ohjattiin massiivisen linssin avulla kohti kuuntelupistettä. Itse liittimien tuntuma voisi olla parempikin. Omaan silmääni puhtaan valkoinen, satiinipintainen kokonaisuus teki vaikutuksen. Parin illan jälkeen linssin kohtisuora suuntaus osoittautui parhaimmaksi kompromissiksi elävyyden, tarkkuuden ja äänikuvan toimivuuden välillä. Se on ilmeisen funktionaalista taidetta, joka huutaa ympärilleen design-huonekaluja ja avaraa tilaa. Elipsonin historiassa merkittäviä tuotteita ovat muun muassa Ciaren ja Supravoxin elementein toteutetut kaiuttimet. Ne hyväksyvät paljaan johdon, haarukan tai vaihtoehtoisesti banaanin. n TEKSTI: JUSSI ARVIO n KUVAT: JUSSI ARVIO JA VALMISTAJA Pallo hallussa PALLON MUOTOINEN, HEIJASTAVALLA LINSSILLÄ VARUSTETTU ELIPSON BS 50 SÄVÄYTTI ENSIMMÄISEN KERRAN LIKI 60 VUOTTA SITTEN. Muuta tietoa en elementeistä saanut, kun tiedustelin asiaa maahantuojalta. Alkuperäinen BS 50 ei ollut pelkkää silmäniloa, vaan sisälsi tukun uutta audioajattelua. Minulla oli tarjota vain tilaa. TOIMINNALLISTA TAIDETTA Kaiuttimien takana on yhdet naparuuviliitännät. Ylemmillä bassoilla ilmeni tuolloin napakkuuttakin ilahduttavasti. Sisälle on lisäksi työstetty patentoitu resonaattori, jolla hallitaan kotelon ja elementin keskinäistä toimintaa. No kieltämättä, pohjoismaisen erakkokansan mannermaisia veljiään kapeampi katsanto sellaiseksi ne helposti mieltää. Sen jäykkyys lienee kipsistä esikuvaansa huimasti parempi. Vaikka en elä menneessä, monessa asiassa on kiittäminen sitä intohimoa, jota audiohistorian jana ilmentää. Muoto ja funktio johtivat visuaalisuutta vielä pidemmälle. Pohjaan piiloutuu lattiaa kohden suunnattu refleksiaukko. Ostaja voi rekisteröityä ja liittyä samanhenkisten seuraan. Vuonna 1949 Elipson aloitti yhteistyön kansallisella radio- ja tv-rintamalla RTF:n (French Radio and Television Broadcasting) kanssa. Pallon muotoinen kotelo oli resonanssikäytökseltään optimaalinen. Tilaisuus on varmasti ollut hyvin surrealistinen. Lopulta sivuseiniin jäi etäisyyttä vajaa metri, etuseinään vähän enemmän. Elipsonin ansioksi voidaan laskea muun muassa pallomuodon löytäminen sekä useat kaupallistetut tutkielmat, joissa leikiteltiin ympärisäteilevyyden ja hallitun suuntaavuuden saroilla. Kymmenet ulokkeet ponnistavat kohti taivaita kuin painovoimaa uhmaavat raketit. Varsinaisia säätökohteita kaiuttimissa ei ole, mutta asemointia voidaan hioa linssiä suuntaamalla. Pienen punnertamisen jälkeen asettelimme melko kookkaat kotelot alustoilleen. Määrän tasoituttua myös ulottuvuus oli kohtuullista. Moinen saavutus riittäisi meriitiksi sellaisenaan. V oin vain kuvitella, millaisen reaktion Elipson sai aikaan vuoden 1953 valoja äänimessuilla Ranskassa. Hulppeissa puitteissa, Château de Chambordissa päivänvalon nähnyt, alkuperäinen lennokas näkemys on edelleen tuore ja säväyttävä. Vaikka kuvataiteessa elettiin abstraktin expressionismin vuosia, kaiutinrintama eli edelleen kantti kertaa kanttia. Hoikkine jalkoineen pallokas näytti leijuvan ilmassa
Itse asiassa kyllästyin varsin nopeasti analysoimaan teknistä suorituskykyä, sillä se ei ole Elipsonin taideteoksen olemuksen ainoa tai edes syvin sopukka. Tuo tavoite ei liene matkalla muuttunut, vaikka aikaa alkuperäisen ja tribuutin välillä on kulunut vuosikymmeniä. SYMPAATTINEN FRANSMANNI BS 50 ei sovellu kaikille. Très chic. 90 HIFIMAAILMA 8/2012. K O K E I L U : ELIPS ON BS 50 TRIBUTE Suunnittelijan alkuperäisen halun koskettaa kuulijaa, tarjota jotakin erilaista, elävää Ja sitten itse messut. Ja kukaties moderni klassikko on aikanaan kovaa valuuttaa, kuten esikuvansa tänään. JA LEVYT VAIHTUIVAT. Ominaisuudet palvelivat aivan erityisesti funkahtavaa menomusiikkia. Esimerkiksi Schubertin Winterreisella laulun luonne oli kireähkö ja honottava. Parhaimmillaan kokonaisuus hersytteli poskille punan ja potki kuulijan mukaan. Vaan ei aina. Ja että matkasta tulisi ennakoituakin mielenkiintoisempi. Sitten aloitin matkan. Esimerkiksi allekirjoittaneen nukkavieru perinnetorppa ei päästä kaiuttimeen taiottua visuaalisuutta vapaaksi. Tässä mielessä ilmaisussa oli jotakin samaa kuin torvissakin. Esimerkiksi Vivaldin viulukonsertto G-mollissa (RV331) esittäjänä Giuliano Carmignola (Archiv CD) tarjosi Venetsian barokkiorkesterin tukemana lämpöä ja hellää huomaa tai tulta ja tappuraa kotitarpeiksi, raidasta riippuen. Siihen hetkeen, kun alkuperäinen malli sai yleisönsä ensi kerran. Muutenkin sointi palveli voimakkaasti tunnepuolta absoluuttisen totuuden sijaan. Heti ensimmäisen näytteen aikana kävi selväksi, että ääni tulisi poikkeamaan totutusta. Koitin asettaa itseni tuohon tunnelmaan. Kuten usein eksoottisten ratkaisujen osalta on kuitenkin tapana, toinen vihaa ja toinen rakastuu. Kuulija on ikään kuin kävelyllä kadulla. Tuli taas kaivettua esiin Tower of Powerit, Cannonball Adderleyt ja Joe Lovanot. Kuin muukalainen muualta. Rakenne poimi esiin asioita eri painotuksella kuin useimmat muut kuulemani kaiuttimet. Valoa ja ääntä, aikakauden uusinta teknologiaa. Vaan jos omaat sisustajan silmää ja asuntounelman, mutta arvolle sopiva audiovisuaalinen paketti puuttuu, olet kohderyhmää. Muuten ääni ei avautunut koko kukkaansa. Näillä eväillä todellisuus paisui syliin asti leikitellen. Vaikka kuinka sääteli ja väänteli, niin äänessä oli omat värittymänsä. Linssin suuntaus tuntui olevan avainasemassa. Staff Ballista aistii kaikin tavoin suunnittelijan alkuperäisen halun koskettaa kuulijaa, tarjota jotakin erilaista, elävää, kaikkea muuta kuin tylsää. Vajaa viisi tonnia on tänä päivänä maltillinen hinta toiminnallisesta taiteesta, jonka historiaa ei tarvitse häpeillä. Tenorifonin äänessä oli karstaa ja karheutta jo yli omankin tarpeen. Hyvine puolineen BS:llä on toki mahdollisuus voittaa sympatiat puolelleen. Lievä pahvisuus paistoi ajoittain ilmoille. Lisäksi mukana oli pidäkkeettömyyttä ja herkkyyttä. Ja live-esityksen mittasuhteissa, kunhan potikkaa väänsi riittävästi. Aika ajoin kohdille ilmaantuu elävää musiikkia tarjoileva poppoo, jota pysähtyy kuuntelemaan. Elipson BS 50 Tribute Hinta: Maahantuoja/ edustaja: Lisätietoja: Tekniset tiedot: 4 500 /pari AV-komponentti Oy www.avkomponentti.fi, www.elipson.com 2-tiejalustakaiutin, bassorefleksikotelo, koaksiaalielementti, akustinen linssi Taajuusvaste: 40 Hz20 kHz (+/- 3 dB) Nimellisimpedanssi: 8 ohmia Herkkyys: 91 dB (2,83 V/1 m) Vahvistinsuositus: 50100 W / kanava Paino/kpl: 31,4 kg Mitat (l x s x k): 465 x 600 x 1200 mm ÄÄNI VIRTASI. Pienin säädöin pääsin useimmiten tyydyttävään lopputulokseen, mutta en kokonaan eroon ilmiöstä. KOSKETTAVA KOKEMUS Klassinen musiikki oli hankalampi etappi. Vain koekuuntelu ja -katselu ratkaisevat, kumpaan ryhmään itse kuuluu. Nuo ominaisuudet saivat monet näytteet elämään uudella tavalla. Se saattaa riittää ostopäätökseen sellaisenaankin. Jos nyt leikkimielisesti johdatellaan, niin mikäli ranskalainen auto, taide, kieli ja muu elämäntapa ovat osa sinua, kannattaa tutustua Elipson BS 50 Tributeen. Ensimmäinen havainto äänestä oli sen valtava koko, mutta kapea fokusalue. Jossakin siellä soivat Elipson BS 50 "Staff Ball" -kaiuttimet. Jousien sävyihin tarttui ajoittain ylimääräistä energiaa, ja taka-alalle mikitetyt äänitykset eivät auenneet toivotusti. Piano soi kooltaan uskottavasti ja elävästi, mutta ei ai- van puhtaasti (Schubert Winterreise, Dietrich Fischer-Dieskau, Gerald Moore, Deutsche Grammophon CD). Ei silti, kuulijasta riippuen ongelmien luonne saattaa saada painoarvoa erilaisin annosteluin. Vertailu saman hintaluokan perinteisiin toistimiin äänellisesti ei ole välttämättä oikein
Kuuntelun perusteella tulin siihen tulokseen, että pidin molemmista 6-pistokkeisesta ja troikasta, joskin täysin vastakkaisista syistä. Minulla oli käytettävissäni kaksi erilaista jatkojohtomallia: valkoinen 6-reikäinen kytkimellä varustettu ja musta ulkotiloihin tarkoitettu raffimpi versio mallia "troikka". Viime kerralla näytin mainosluonnosta nyt alta löytyy mainostoimiston versio aiheesta. Musiikki kuulosti siis hyvältä, mutta toisaalta äänet eivät... Jopa vierailulla ollut äitini kehui toistoa innostavaksi! Kommentoijan mahdollisesta puolueellisuudesta huolimatta olin tyytyväinen, etten ollut ajatusteni kanssa yksin. Pari asiaa tuli vielä mieleen. Rakennusvaiheen aikana en ehtinyt kuuntelemaan suunnittelemaani kaiutinparia kotioloissani vain pajalla. Ero ei ollut suuri, mutta pidemmässä kuuntelussa merkityksellinen. Tarkoitan, että suurkuluttamani digitaalinen viihde (pelit/elokuvat) ei oikeastaan ollut samaa hunajaa kuin musiikki. Päädyin lopulta hieman yllätyksellisesti siihen, että kytkin kuusipistokkeisen johdon troikkaan tämä ikään kuin balansoi systeemin vahvuudet ja heikkoudet. Kaupanpäällisiksi sain vapaita pistokkeita muille laitteilleni. Ei siis ole ollenkaan sama, minkä valmistajan johtoa käyttää. Troikka oli myös johdoista huomattavasti paljon pidempi. Olohuoneeni pistorasiat ovat sijoitettu siten, että tarvitsen jatkojohtoja laitteilleni. Syitä voisi etsiä johdotuksesta. Oikeastaan tilanne on aivan luonnollinen, onhan virtajohtojen optimointi hifin hämyisessä ytimessä. Jälkimainitussa oli jonkun verran kulumaa. Foorumeita kiertäneenä tiedän, että virtajohdot vaikuttavat soundiin jollain eksoottisella tasolla. Musiikki CD:ltä kuulosti paremmalta kuin koskaan! Huonotkin (monella tasolla) äänitteet veivät jostain syystä mukanaan ja tuttuja kappaleita bongaili mielellään uudestaan. Kuten juttujani seuranneet toivottavasti muistavat oli vanha settini hiihtotermeillä kuvattuna niin sanottu aktiivimono, joten myös stereoon siirtyminen toi oman lisänsä. Aktiivimonitoriin tottuneisiin korviin alkukokemukset olivat hieman hämmentävät. Aika kiva vai mitä. Niin, ja muistakaa tulla kuuntelemaan kaiuttimeni syksyn hifimessuilla! "Tommi" (nimi muutettu) on kaiutinrakennuksen tuleva ammattilainen, joka ei ole koskaan rakentanut yhtään kaiutinta, mutta on oikeasti ostanut yhden. HIFIMAAILMA 8/2012 91. Onneksi ehdin kuitenkin pysähtymään hetkeksi olennaiseen eli hifiin tai musiikkiin, riippuu keneltä kysyy. K O LU M N I DIY, H yllätyksiä ja jatkojohtospaghettia osa5 ei, se on Tommi (nimi muutettu) täällä taas! Meikäläisen kaiutinimperiumin rakentaminen joutui vähäksi aikaa jäähylle, kun päivätyö orjuutti 23/7 tai ainakin siltä se tuntui. Hifimaailman kuuntelujen ja mittausten jälkeen Parenthesikset kotiutuivat olohuoneeseeni ja nyt siis näin (kuulin) toimivatko eksoottiset designpömpelit "omassa" betonibunkkerissani
ASIO-yhteensopiva ajuri pie- V 92 uonna 1968 perustettu Cambridge Audio on tullut monelle tutuksi matalaprofiilisista vahvistimistaan. Usb-oton maajohtimen voi erottaa soittimen rungosta kytkimellä, jos äänessä esiintyy hurinaa. TYYLIKKÄIDEN KUORIEN ALLA ON HIENOA TEKNIIKKAA JA SÄVYKÄSTÄ ÄÄNTÄ. Se on tuonut markkinoille teknisiä innovaatioita, kuten 80-luvun kaksikoteloisen CD1-soittimen ja sitä seuraavan CD2-soittimen ylinäytteistystekniikan. Linjalähtö on sekä balansoituna että rca:na. Vaikka laitteet eivät tarjoa mitään sellaista, jota ei olisi jo nähty, on niiden tuottama yleisfiilie hintaluokalleen tavallista parempaa tasoa. Erillistä ajuria käyttämällä usb-äänen tarkkuuden voi kasvattaa 24 bit/192 kHz:iin ajurittoman toiminnan 24/96-toistosta. Soittimessa on digitaalianto balansoituna aes/ebuna, koaksiaalisena ja optisena. OMINAISUUKSISSAKAAN EI OLE SÄÄSTELTY. edullisempaan hintaluokkaan. Valtaosassa kaiuttimista äänen eri taajuudet eivät kuitenkaan saavu kuuntelupaikalle samaan aikaan, joten linear phase -suotimen aiheuttama impulssin esi- ja. Linear phase -tilassa kaikki taajuudet kulkevat suotimen läpi samalla viiveellä. Soittimen etulevyssä on näppäimellä valittavissa kolme eri digitaalisuodinta (linear phase, minimum phase ja steep), joilla voi säätää äänensävyä. Jokainen digitaaliotto ja cd-toisto muistavat oman suodinasetuksensa. Valittu asetus näkyy valaistuna painikkeen yläpuolella. Kun muun muassa Mordaunt-Shortin omistama Audio Partnership osti yhtiön 90-luvun puolessa välissä, siirtyi tuotteiden fokus HIFIMAAILMA 8/2012 nentää valmistajan mukaan myös jitteriä. Sitä voi käyttää myös ulkoisena damuuntimena ja digitaalisena etuvahvistimena. Azur 851C ja 851A ovat yhtiön arvokkainta hintaluokkaa edustavat laitteet, ja nekin maksavat vain puolisentoista tonnia per kone. Kiinan tehtaiden toleransseissa lienee supistamisen varaa. MONIPUOLINEN SOITIN 851C on paljon enemmän kuin pelkkä cdsoitin. Se on siis aikakoherentti. Ohjaukseen on sarjaportti, ir-väylä sekä muiden laitteiden välillä virtoja ja ottoja kytkevä controlväylä. TE S T I : CAMBRIDGE AUDIO AZUR 851C -C D-SOITIN JA 851A-VA H V I S T I N n TEKSTI, KUVAT JA MITTAUKSET: MAURI ERONEN HIFImaailma SUOSITTELEMME Teknistä etumatkaa BRITTIVALMISTAJAN KAIKKIEN AIKOJEN PARAS STEREOLAITEKAKSIKKO. Tukeviin metallikoteloihin kasatut soitin/muunnin ja vahvistin tuntuvat jämäköiltä. Pieni kauneusvirhe on koteloiden kansilevyjen sävyero. Siinä käydään läpi eri tapoja toistaa ääntä Windowsissa: DirectSound, WASAPI ja ASIO (huonoimmasta parhaaseen). Cambridge Audiota on kiittäminen selkeästä ohjeesta, jossa kerrotaan kuinka usb-äänestä otetaan kaikki irti soitinta käytettäessä. Kahden optisen ja koaksiaalisen oton lisäksi on digitaalinen aes/usb-otto ja usb-liitäntä tietokoneen äänentoistoon. Ohje on ladattavissa valmistajan nettisivuilta (www.cambridgeaudio.com)
Tällaisia ovat muun muassa päätetransistorien ylikuumeneminen, joka syntyy, jos alhaisen impedanssin kaiuttimia kuunnellaan suurilla tasoilla pitkään kuumassa ympäristössä. Linjatasoisena on lähdöt sekä muuttuvalla jännitteellä (preamp out) että kiinteänä lähtönä tallentimille (record out). Esi- ja jälkisointi on linear ja minimum phase -suotimia suurempi, mikä tarkoittaa teoriassa heikompaa transienttitoistoa. EDISTYNYT VAHVISTIN Rakenteeltaan vahvistin on tuplamono. Paljaita kaiutinjohtoja käytettäessä saattaa käydä niin, että yksittäiset säikeet aiheuttavat plus- ja miinusnapojen välillä oikosulun. Lähde valitaan etulevyn näytön ympärillä olevista painikkeista, ja otot voi nimetä haluamakseen, ja otot muuttuvat vastaavasti näyttöön. Näin voi tapahtua, jos vahvistin on sijoitettu ahtaaseen hyllyyn, Kun vahvistin leikkaa, eli ääni säröytyy, lukee näytössä teksti Clipping. Haluttaessa ominaisuuden voi kytkeä pois päältä. Minimum phase -suotimessa ryhmäviive ei ole vakio eli eri taajuudet viivästyvät eri tavalla. Vahvistin viettää suurimman osan ajasta vaihtojännitteen nollakohdassa, ja luokan jatkuva vaihtaminen aiheuttaa ääneen niin sanottua ylimenosäröä. Nämä voivat johtua vahvistimen sisäisestä ongelmasta, käyttäjän tekemistä virheellisistä kytkennöistä tai ympäristön aiheuttamista tilanteista. Vahvistin on vain analogisesti äänilähteisiin kytkeytyvä. Tämä voi johtua sisäisestä viasta tai harvinaisen ankarasta signaalin säröytymisestä. Jokaisen oton herkkyyden voi määritellä itse välillä 12 0 dB. Jos käytettävät kaiuttimet ovat impedanssiltaan hyvin alhaiset, voi ominaisuuden kytkeä pois päältä. Sen etuna on kuitenkin olematon esisointi ja korkeiden taajuuksien häiriötön vaimennus (low ripple). Kaiutinterminaaleja on kaksi paria, joiden välillä voi valita etulevyn A/B-näppäimellä. Kun tavallisessa AB-luokan vahvistimessa siirrytään luokasta toiseen, tehdään vaihdos aallon nollakohdassa. 851A tekee testin aina, kun siihen kytketään virrat. Erikseen hankittava infrapunavastaanotin liittyy omaan miniplugilla toteutettuun tuloon. CAP5-suojaus Vahvistin suojaa itseään vikatilanteissa viidellä eri tavalla. Sisäiseen silmänruokaan on kiinnitetty huomiota. 851A saattaa sammuttaa itsensä ongelmatilanteissa, tai ilmoittaa siitä etulevyn näytössä. Vahvistimen Class XD -tekniikka pyrkii Aluokan vahvistimen lineaarisuuteen B-luokan vahvistimen hyötysuhteella. Symmetrisessä asettelussa katse kiinnittyy vahvistimen keskelle sijoitettuun toroidimuuntajaan, jota ympäröivät päätetransistorien jäähdytysrivat. Vahvistin tarkkailee päätetransistorien tuottamaa virtaa sekä jännitettä ja ilmoittaa, jos nämä nousevat yli transistorien valmistajan ilmoittaman käyttöalueen. Se suodattaa tehokkaasti pois nyquistin taajuuden yläpuoliset äänet, jotta näytteenottotaajuuden puolikkaan tienoille ei synny aliasointia. Taajuusvaste putoaa jyrkästi ja muita suotimia aiemmin (cd-lähteellä 2 dB @ 20kHz vs. Lisäksi minkä tahansa oton tason voi määritellä kiinteäksi, minkä jälkeen äänenvoimakkuussäädin ei toimi, kun kyseinen otto on aktiviisena. Linjaottoja on balansoituna kaksi, tavallisina rca-ottoina seitsemän. Vahvistimen lisäasetuksiin pääsee etulevyn mode-näppäintä pitkään painamalla. Sprk shrt -teksti vahvistimessa kertoo, että käyttäjän tulisi tarkistaa kytkennät. 0,1 dB @ 20 kHz). Kaksi tuloista on yhteistä ja valittavissa jompaa kumpaa käyttäväksi laitteen Source 1/2 -näppäintä toistuvasti painamalla. Kontrollikaapeleilla koko laiteketju käynnistyy ja sammuu, kun yhdeen kytketään virrat. Ulkoinen oh- jaus on mahdollista sarjaportin kautta tai muihin valmistajan laitteisiin yhdistyvällä kontrolliportilla. Ilmanvaihto tapahtuu konvektiona kansilevyjen reikien kautta, eikä tuuletinta ole. 851A on ikään kuin kolme erillistä laatikkoa yksissä kuorissa, vaikka sen erikoisempaa lokeroitua häiriösuojausta ei olekaan käytetty. Tästä on hyötyä, jos vahvistimeen on liitetty esimerkiksi kotiteatterivahvistin, jonka kautta voimakkuutta säädetään elokuvakäytössä tai jos äänenvoimakkuutta halutaan säätää äänilähteestä. Jos vahvistin havaitsee pitkäaikaisen tasajännitteen kaiutinannoissaan, sammuttaa se itsensä suojatakseen kaiuttimia. Kanavien erottaminen ei kuitenkaan ole riittänyt, sillä etu- ja pääteastekin toimivat lähes itsenäisesti omilla muuntajillaan. Steep filter -suodinta pidetään usein äänellisesti kahta muuta kehnompana. Vahvistin toimii säröarvoiltaan aivan kuten A-luokan vahvistin ja siirtyy B-luokan tilaan vasta suurilla tehoilla. Vahvistin ei kuitenkaan sammu, vaan antaa äänen säröytyä suojatakseen transistoreja ja kehottaa käyttäjää pudottamaan äänenvoimakkuutta. jälkisoinnin vuoksi se ei välttämättä ole soinnillisesti ihanteellisin. XD-luokan vahvistimessa luokka vaihtuu aaltomuodossa sellaisessa kohdassa, joka ylitetään vasta tietyllä tehotasolla. Tällöin vahvistin pudottaa äänenvoimakkuutta itse. Valikosta voi muun muassa määrittää suojapiirien toiminnan, näytön kirkkauden, äänenvoimakkuuden asteikon (096 tai 950 dB). HIFIMAAILMA 8/2012 93. Kotelo on paksua alumiinia ja tukevasti viimeistelty
Se, mikä läpivalaisevuudessa menetetään saadaan takaisin kuuntelun sopivana neutraaliutena. Sen soinnissa on pikemminkin läheistä romantiikkaa kuin armotonta tykitystä. <0,001 % ...............<0,001 % IM-särö, 2nd/3rd ....... Särmät ehkä hieman pyöristyvät tai siistiytyvät, mutta musiikilliset asiat tulevat varjoutumattomina ilmi. Tehonkulutus ................................................................ <0,001/<0,001 % .. Kuuntelu on helppoa eikä turhaa sormella osoittelua tai ylianalyyttisyyttä ole ollenkaan. Steep-suodin aiheuttaa aaltoilua taajuusvasteeseen. 119 ps ................... Xlr- ja rca-annot ovat suorituskyvyltään yhtenevät lukuun ottamatta balansoidun liitännän viisi desibeliä parempaa kanavaerotusta. 94 HIFIMAAILMA 8/2012. Rullaavasti etenevä, avoin ja tasapainoinen soundi ei ole korostuneen miellyttävä tai lämminsävyinen, mutta kuitenkin sopivalla tavalla neutraali. 112 dB Harmoninen särö, 1 kHz......... CD ............. Elektroniikan osalta pullonkaulaksi muodostuu järjestelmässä todennäköisesti äänilähde. CD-soitin 851C + Neutraalin siisti ääni + Digitaaliliitännät Heppoinen levykelkka Vahvistin 851A + Sävykkään miellyttävä ääni + Erinomainen suorituskyky Digitaalitulojen puute MITTAUKSET JA ÄÄNI Vahvistin on mittaustuloksiltaan kiitettävä. 111 dB ................... Perinteiset liitännät sisältävä vahvistin soi luontevan miellyttävästi kaikenlaisella musiikilla. Mikael Nederström kuunteli Cambridge Audiot Hifimaailman kuunteluhuoneessa, jossa vertailulaitteistona oli Meridian 808i -soitin, Musical Fidelity M6 500i -vahvistin ja Aurelia Magenta -kaiuttimet. 0,0 dB ........................................................ Itse muovinen levykelkka ei ole perustasoa kummempi. Taajuusvaste linjalähdöistä cd-toistossa linear phase- (musta) ja steep-suotimella (punainen). YHTEENVETO Cambridge Audion soitin ja vahvistin täydentävät toisiaan erinomaisesti. 851C:n kaikki säröarvot ja jitter ovat niin pieniä, että laitetta voi kutsua oikeasti läpinäkyväksi käytettiin sitä sitten dacina tai cd-soittimena. Kokonaisuutena molempien komponenttien sointia kuvastaa leppoisuus. 112 dB ................... Käytetty tekniikka mahdollistaa upean suorituskyvyn ja hienon äänen. DAC (coax) Häiriöetäisyys, A-paino ............... n Jitter xlr-linjalähdöistä cd-toistossa. <0,001/<0,001 % Kanavaerotus, 1 kHz ................... 45 ohm Kanavatasapaino, 1 kHz .............................................. XD-luokan toiminnan ansiosta tai avustamana säröarvot ovat vahvistimeksi harvinaisen alhaiset. 120 dB Jitter, 44,1 kHz/16 bit ................. Lauluäänet ja akustiset soittimet soivat luontevasti, eikä rasittavuutta ole kuultavissa. Toisaalta pieni särmien pyöristyminen tekee monelle levylle hyvää, jos äänitys ei ole parhaasta päästä. Hintaansa nähden kokonaisuus hätyyttelee selvästi kalliimpia kilpatovereita. Toiminnoiltaan kattava soitin kuulostaa leppoisalta ja rullaa rytmisen tasapainoisena. 116 ps Mittaustulokset ovat kautta linjan erinomaiset niin cd-toistossa kuin da-muuntimena. Tasapainoinen kokonaisuus, joka ei ole repäisevin mahdollinen, mutta tasaisen hyvä kaikessa. Sivistyneen tunteikkaat Azur 851C ja 851A istuvat hienosti minkälaisen oheiskaluston ja musiikin seuraan tahansa. Niiden käyttö on täsmällistä ja helppoa. Tasapainoisesti ja miellyttävästi toimiva ääni kaikenlaisella materiaalilla on suuri etu. TE S T I : CAMBRIDGE AUDIO AZUR 851C -C D-SOITIN JA 851A-VA H V I S T I N Cambridge Audio Azur 851C Hinta: Mitat (lxkxs): Massa: Äänilähdöt: Äänitulot: Lisätietoja: 1 590 43 x 11,5 x 36 cm 10 kg analoginen rca ja xlr, digitaalinen optinen, koaksiaali ja aes/ebu digitaalinen optinen, koaksiaali ja aes/ebu, usb www.highendstudio.fi, www.cambridgeaudio.com KUUNTELUARVIO Mikael Nederström Ajoittain hyvinkin paljon vertailusoitinta (Meridian 808i) muistuttava soundi, josta kuitenkin puuttuu referenssin kaikkein läsnäolevin erottelu ja syväpiirtoisuus. Cd-soitin on Hifimaailman tähän mennessä mittaamista soittimista teknisesti suorituskykyisin (yhdessä Oppo BDP-95EU:n kanssa). 8/10 MITTAUSTULOKSET Pyöritinkoneiston ohjausjärjestelmä eli servo, toroidimuuntaja sekä itse pyöritinkoneisto on selvästi brändätty Cambridge Audion merkinnöillä. 28 W Antojännite, 1 kHz, 0 dBFS .................2,2 V (RCA), 4,4 V (XLR) Antoimpedanssi, 1 kHz ............................................
Tempo on hitaampi, basso muhevampi ja yleinen esillepano muutenkin selvästi miellyttävämpi luonteeltaan. Muutenkin akustiset instrumentit toimivat mukavasti. Suojapiirit estävät tehokkaasti yliohjautumisen korkeilla impedansseilla, mutta matalalla impedanssilla särö saa kasvaa suuremmaksi. Päätetransistorien jäähdytysripa on kotelon keskellä. Todellisella kaiutinkuormalla kuuloalueen ääripäät korostuvat joitakin desibelin kymmenesosia. Tehonkulutus idle/10 W@8 ohm ............................. Tavaramerkiksi muodostunut selitetekstien ylösalaisuus on jäänyt puolitiehen, ja merkinnät ovat vain joissakin liitännöissä. Kaukosäädin on sama soittimelle ja vahvistimelle. Cambridge Audio Azur 851A Hinta: Mitat (lxkxs): Massa: Äänitulot: Äänilähdöt: Lisätietoja: 1 590 43 x 11,5 x 38,5 cm 15 kg 2x xlr, 7x rca, tallennusotto esivahvistin, tallennus www.highendstudio.fi, www.cambridgeaudio.com KUUNTELUARVIO Mikael Nederström Otteeltaan selvästi lempeämpi ja vähemmän kontrolloitu kuin rajuotteinen vertailutykki (Musical Fidelity M6 500i). Harmonisen ja intermodulaatiosärön määrä on vahvistimelle harvinaisen alhainen, parempi kuin useimmissa cd-soittimissa. Vahvistin on puhdasta analogiaa. Tuntuma on hyvä, ja äänenvoimakkuussäädin tuntuu toimivan muidenkin brittivahvistimien kanssa suoraan. 88/72 dB Vahvistin tuottaa vakaasti tehoa kaikkiin vaihekulmiin. 92 dB Harmoninen särö, 1 kHz, 1 W .................................<0,001 % Intermodulaatiosärö, 1 W, 2nd/3rd ................<0,001/0,001 % Kanavaerotus, 1/20 kHz .......................................... Kaikki digitaalisuuteen viittavat liitännät ovat soittimessa. Muut mittaustulokset ovat moitteettomat. Ehkä soundissa ei ole samaa tarkkuutta, iskevyyttä ja tehoa, mutta lämminsävyisempi luonne saa esimerkiksi hammondin narisemaan kuivan kauniisti. Aika hyvä vahvistin kaiken kaikkiaan ja sopiva kompromissi monenlaisen musiikin kuunteluun. 85/170 W Hetkellinen teho, 8/4/2 ohm .......................... Vahvistimen kansilevyssä on muotoillut jäähdytysreiät siilien yläpuolella. HIFIMAAILMA 8/2012 95. Ääni ei ole korostuneen miellyttävä, mutta jotakin luontevan helppoa siinä kuitenkin on. Antoteho laskee kahdella ohmilla. Hetkellisestä tehontarpeesta vastaa kaksi 15 000 mikrofaradin konkkaa per kanava. MITTAUSTULOKSET Taajuusvaste kaiutinlähdöistä, kun kuormana on 8 ohmin vastus (analogiotto musta käyrä, digiotto violetti käyrä) ja Aurelia Magenta -kaiutin (punainen käyrä). Powercube-tehomittaus. +57/-16 A Pääteasteen impedanssi, 1 kHz .............................. 0,03 ohm Voimakkuussäädin......................................digi, 1 dB portaat Linjatulon yliohjaustaso ..............................................>3,0 V Linjatulon impedanssi ..............................................20 kohm Kanavatasapaino, 0,001/0,1 W.............................. 9/10 Symmetrisesti tuplamonoksi kasattu vahvistin sisältää omat muuntajat esi- ja pääteasteelle. Vahvistin pudottaa äänenvoimakkuutta itsestään äärirajojen lähestyessä. 0,1/0,1 dB .......................................................................analoginen xlr Häiriöetäisyys, A-paino ................................................ 164/281/254 W Virranantokyky, 1 µs ............................................
Myös Panasonicin televisiotesti ja yllättäen Focal Spritit One -kuulokkeiden kokeilu saivat runsaasti mainintoja. EXPO 2012 LAADUKKAAN ÄÄNEN JA KUVAN HIFIMESSUT Pohjoismaiden suurimmat Hifimessut! Samaan aikaan: Yhteistyössä: Aika: 2.-4. Marraskuuta Paikka: Helsingin Messukeskus ja Holiday Inn kongressihotelli Katso video viimevuoden messuilta: www.hifimaailma.fi/hifiexpo2012 96 HIFIMAAILMA 8/2012. Kaiuttimet voitti Kari Sundell Turusta. Tällä kertaa palkintona on 625 euron arvoinen Epos Epic-2 -kaiutinpari. Tarvitsemme mielipiteesi lehdestä ja siksi palautteesi on meille tärkeää HIFImaailma TESTIVOITTAJA Osallistu lukijakyselyyn! Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan jälleen huippuhifiä. Mistä et. Muita pidettyjä juttuja olivat mm. Mistä pidit. Onneksi olkoon! Numeron 7/2012 ylivoimaisesti pidetyin juttu oli juuri Gradient 5.0 -kaiuttimien testi. Mitä mieltä olit tämänkertaisesta lehdestä. AVviritinvahvistimien vertailu, ja DSPeaker Anti-Mode huonekorjaimen testi. Miten parantaisit. Vain osallistumalla voit voittaa, joten klikkaa itsesi kyselyyn! WWW.HIFIMAAILMA.FI/KYSELY Hifimaailman numeron 7/2012 lukijakyselyyn vastanneiden kesken arvottiin 1300 euron arvoiset Gradient 5.0 huippukaiuttimet
Huonetoisto F3 19Hz ja 105dB SPL@20Hz. Myös vaihtolaitteissa maan paras valikoima. Väri hopea. Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin. OTAMME MYÖS LAITTEITA MYYNTIIN LAADUKKAITA VAIHDOKKEJA JA TARJOUKSIA P. 2080 euroa Rautatienkatu 22, 33100 Tampere +358 40 760 1247 info@soundfactor.fi SoundFactor_Shelter_90x28mm.indd 1 + Värit: Hopea-kulta tai musta Maranz PM 5004 vahvistin ja CD 5004 soitin ja kaupanpäälle vielä: Argon 5055, 1,5 m RCA välijohto (sh. 718,-) Stereopaketti huippuedullisesti! 16.4.2012 11.53 YHTEISHINTAAN 599,- aa Voimynamiikkaa D yansseja N Aleksanterinkatu 30, Tampere · Puh. 68 litran suljetun kotelon subwoofer Eminence Lab 15 elementillä ja Hypex DS 8.0 vahvistimella. 050-3709569 · HIGH-END · KOTITEATTERI · TARVIKKEET · TL-Audio Parhaat merkit ja kattavimmat valikoimat high-end ja kotiteatterilaitteita. Hinta: 260 (Kempele) P. 040-4108331, twilightthings@hotmail.com Yamaha CD-S2000. Kuvia/videoita/mittauksia/yms. (03) 213 0750 · www.hifihuone.fi Katso tarkemmin sivustoltamme: www.hifikulma.fi FORSSA: Kartanonkatu 18 · 30100 FORSSA 03-4355 150 · Avoinna Ma-Pe 1017.30, La 1014 SALO: Turuntie 26 · 24240 SALO 02-733 8888 · Avoinna Ma-Pe 1017.30, La 1014 HIFIMAAILMA 8/2012 97. 040-5444840, toni.koskimies@saunalahti.fi Eminence Lab 15 aktiivisubwoofer. (Helsinki) P. Ja kauppa käy vilkkaana. 230 euroa Shelter 301 II, MC-, svh. Pianolakattu musta pinta. 040-5819940, vesa.matti.kiljunen@gmail.com Yamaha A-S 700, noin 6 kk vanha Yamaha A-S 700 integroitu vahvistin. Harvemmin näitä tarjolla. Nouto tai toimitus lähialueille mahdollista. Omaan käyttöön lyhyet. 0500-789 692 tai 03-617 1018 Tähtiportinkatu 18, 13130 Hämeenlinna www.tlaudio.fi www.starsandstripes.fi P 050-5050880 . Acoustic Zen · Audio Epilog · Audio Tekne · Ayon ·Chapter · Clayton · Coincident DH Labs · Gemme · John Blue Audio · KR Audio · LessLoss · Nola · Omega Red Wine Audio · Reimyo... ...and You 'll hear the difference Miksi tyytyisit vähempään? OCTAVA.fi u tkais ix-ra iin! atr yks an M ctav n tai yrit O i koti t TESTIVOITTAJAKUULOKE! MA-350 Svh.39,95 Tilaa nyt edullisesti: www.elec.fi sti: w t Lisätietoja: www.rha-audio.com Tukkumyynti: www.hangontuonti.com Django Legendaariset japanilaiset äänirasiat Sound Factorista: Shelter 201, MM-, svh. 0400-603313, olli.sipola@mail.suomi.net Legendaariset Dunlavy Z6 kaiutinkaapelit 2,40 cm/ kaapeli. Mitat: 500 x 500 x 500 mm. Paino 45 kg. 850 euroa Shelter 501 II, MC-, svh. Koekuuntelu mahdollista. Uudenveroiset, 4 kuukautta vanhat, paketit ja kaikki kilkkeet löytyy! Hinta: 2400 (Helsinki) P. H IFI MAR KKINAT Myydään Elac 248 kaiutinpari, pianolakka (musta). Järeä peli (15kg), googlesta löytyy hehkutusta. Hinta: 2600 (Lahti) P. Alkuperäiset pakkausmateriaalit löytyy. Hinta: 750 (Kuopio) P. Laadukas ja järeä 15" subwoofer 800W vahvistimella. Tarjouksia otetaan vastaan. Elementin sisäänajo kesken. Elementillä ja vahvistimella takuuta reilusti jäljellä. kysymällä. 1145 euroa Shelter 901 II, MC-, svh. Päädyt puuta. Hinta: 210 /tarjoa. Siisti laite myynnissä
Acoustic Energyn AE1-mallinimellä on pitkä historia. Esittelyssä tietokoneohjelma, jolla voi harjaannuttaa kuuloa. Putkien hehkua ja verkkotoistoa. Saako halvalla hyvää? Kuinka kuuntelen -artikkelisarja jatkuu. Samsung DA-E750 -telakkakaiutin toistaa Airplayn ja Bluetoothin kautta langattomasti. Kanadalainen stereokaksikko Moon 220i-vahvistin ja 230D-soitin. Uusimmassa painoksessa on lisämääre Reference. Elacin aktiiviset AM 180 -kaiuttimet ovat kompaktit mutta monipuoliset. Pieni kotimainen putkivahvistin A Sound Concertina. Tilaa Hifimaailma helposti netistä: www.hifimaailma.fi 98 HIFIMAAILMA 8/2012. TU L O S SA SEU RAAVAS SA NUMEROSSA HIFImaailma H IFI MA AILMA 9/ 20 12 I LM E S T Y Y 19 .10 . Vertailussa Suomen suosituimman kaiuttimet
jos olet etsimässä uutta levysoitinta tässä hintaluokassa, ainoa valinnan vaikeus on laitteen väri." Hifimaailma 7/2012 Debut Carbon /Ortofon OM 10, uusi hinnat-alkaen standardi, 329,Debut Carbon Phono USB, sisäänrakennetulla RIAA:lla ja USB-lähdöllä, 449,Debut Carbon /Ortofon 2M Red, 389,Debut Carbon Esprit /Ortofon 2M Red ja akryylilautanen, 449,- Debut Carbon Esprit uusi väri vaaleanharmaa Hifi High-End Lifestyle Kotiteatteri Monihuonejärjestelmät Maahantuonti. Debut Carbon Pro-Ject suosittelee äänirasioita ,, ..
(08) 311 8384 www.jjhifi.fi. MartinLoganin kaiuttimet vievät sinut suoraan esityksen sydämeen. MARTINLOGAN - LÄPINÄKYVÄÄ MUSIIKKIA Theos alk. MartinLoganin uniikki kaareva XStattm paneeli tarjoaa elektrostaatin parhaat ominaisuudet lisättynä laajalla kuuntelualueella ja räjähtävällä dynamiikalla. (03) 2130 750 www.hifihuone.fi HIFILUX SEINÄJOKI Keskuskatu 4 Puh. (09) 5840 0408 www.polarvox.fi ElectroMotion ESL alk. MartinLogan ymmärsi jo varhain, että paras kokonaisuus syntyy yhdistämällä elektrostaattisen paneelin ainutlaatuisen puhdas ääni dynaamisen bassolementin voimaan. 5.995 HIFIHUONE TAMPERE Aleksanterinkatu 30 Puh. 040-561 4779 www.hifilux.fi MR HIFI HELSINKI Rastilanraitti 5A Puh. (09) 344 3949 www.mrhifi.fi Montis alk. 2.995 Hifimaailma-lehti 2-2012 testimenestys! HIGHEND STUDIO TURKU Humalistonkatu 13 Puh. (05) 213 205 www.savelaitta.fi JJ HIFI OULU Limingantie 5 Puh. (02) 250 2882 www.highendstudioturku.fi SÄVELAITTA KOTKA Kaivokatu 18 Puh. Kuuntele mitä tahansa musiikkia. (09) 6813 7951 www.highendstudio.fi POLARVOX HELSINKI Nervanderinkatu 5 Puh. Vuosikymmenien saatossa parasta ääntä etsivät musiikin ystävät ovat valinneet kaiuttimikseen elektrostaattisen ratkaisun. 10.995 HIGHEND STUDIO HELSINKI Fredrikinkatu 27 Puh. 12008 6 414881 873440 187344-12-08 PAL.VKO 2012-43 www.martinlogan.com Maailman ensimmäinen elektrostaattinen kaiutin rakennettiin jo 1920-luvulla