427
Stadin meStat S. 20, Joy oli kanSalaiSten voimannäyttö S. 1 2011
Suomalainen kulttuurilehti 9
Kenen kielellä. 32
16 teKstuaalistafundamentalismia JUHA RIKAMA: Merkityksen onnistunut siirto ihmismielestä toiseen vaatii riittävän joustavaa ja dynaamista tulkintaprosessia. VILLe ROPPONeN osallistui suomalaisugrilaiseen kirjallisuuskongressiin. 1/2011
Sisältö
3
4
Pääkirjoitus: Ymmärrettäväksi
Kulttuurilähettiläs Professori emerita Ingrid Schellbach-Kopra kertoo Hiidenkiveltä näkyy -sarjassa, kuinka hänestä tuli suomalaisten humanistitutkijoiden tekstien kääntäjä. suomennoKsetKenenKielellä. OUTI PALOPOSKI kirjoittaa, että suomennoksissa on monen henkilön käsialaa: kirjailijan, kääntäjän, korjailijan ja toimittajan. KuinKasuomennan ei ole parempaa tapaa lukea kirja kuin suomentaa se, väittää KeRSTI JUVA.
28 Raja, kotiseutu ja koodi
Kotiseutukirjoissa toistuvat tietyt kerrontatavat ja kuvausten tulkitsemisen säännöt, kirjoittaa TUULIKKI KURKI.
31 Turun päivä mitä kotiseutupäivälle tapahtui?
HeLIANNe KALLIO kysyy Gradut-palstalla, mitä kotiseutupäivä antaa nykykaupunkilaiselle. JAAKKO ANHAVA: Muulla kuin äidinkielellä kirjoittaminen on ollut kirjailijoilta tavallisempi valinta kuin luullaan. 18 KulttuuristajaKielellistärajapyyKKiä Käännökset kielten välillä ovat elintärkeitä pienille kulttuureille ja kirjallisuuksille. Brändipropagandaa Ministeri Alexander Stubb on keksinyt lopullisen ratkaisun Suomen ongelmiin. Teppo Korhonen arvioi Aira Kurosen Inkerikot-kirjan, ja Risto Niku kommentoi Kovaa peliä Alpeilla -kirjan arviota (HK 6/2010).
27 Musketöörimeininkiä täydestä sydämestä
NILKKA pakinoi.
Kansikuva: Outi Lauhakangas
2
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1. Se on röyhkeys, analysoi Päivystävä tekstintutkija VeSA HeIKKINeN. Näin pohtii HARRI MANTILA. 20 stadinmestat:aiKamatKahelsingin menneisyyteenjanyKypäivään Helsinkiläiset lapset leikkivät ensin omilla pitskuilla, ja myöhemmin lähdettiin lähiseutujen kartsoille, kaltseille ja bärtseille, HeIKKI PAUNONeN skrivaa. LeeNA LAHTI haastattelee.
40 Nimien kielellä
Nimenpyörittäjä TeRHI AINIALA lukee Hannu Mäkelän Nimien kirjaa.
40 Yleisökysymys 41 Tykkääjät
Ajan sanoja ihmettelee RIITTA eRONeN.
42 Arvioita, katsauksia 54 Kääntäjän työ ja ruotsalainen oikeusturva
Märepalaa pureskelee PAULA THULIN.
55 Uutisia 60 Kalenteri 61 Lohkeamia Hiidenkivestä www.hiidenkivi.f
www.hiidenkivi-lehti.fi
Hiidenkiven verkkolehdessä Miikul Pahomov kertoo karjalaisten historiasta ja siitä, millaisten historiallisten muutosten tuloksena nykyiset karjalan kielen murteet ovat syntyneet. 23 turmiolantomminperilliset Tuulispäässä 8.1.1909 julkaistu Väkevämies merkitsi suomalaisen sarjakuvan syntyä, ILPO LAGeRSTeDT kirjoittaa.
38 FILIstä kirja maailmalle
Aineksista aiheiksi -sarjassa kääntäjän työstä kertoo Owen Witesman. OUTI LAUHAKANGAS haastattelee. 14 älKääKosKeKoKieleeni! Miksi kieleen ei vain pysty suhtautumaan samoin kuin uusiin autoihin: käyttömukavuutta, uusia teknisiä ratkaisuja, entistä suurempi valikoima ja kansainvälistä yhteensopivuutta. Onko kotiseutupäivällä tulevaisuutta?
5
32 Aurinko nousee lännestä
Korjausrakentamiskeskusten verkosto koko maan kattavaksi! HeIKKI KUKKONeN tekee JOY-kampanjavuoden tilinpäätöstä.
6
34 Kaalin meteoriitin jäljet kielessä
KIMMO AALTOSeN mukaan Saarenmaalle 4000 vuotta sitten pudonnut meteoriitti voi tarjota kielentutkijoille pohdittavaa.
8
36 Kulttuurien tutkimus puilla paljailla
KAARINA KOSKI: Kulttuurien tutkimuksen opetus Helsingin yliopistossa kärsii rajuista leikkauksista.
12 KenenKieltäKirjoitat
Hyvänkääntäjäntyöonnäkymätöntäkuintanssijanliikkeidenjavoimankäytönnäennäinenvaivattomuus.jokuluonnehtiityötäänpalvelemiseksi,toinenkansalaistenoikeusturvan toteuttamiseksi,kolmaskääntämisentaiteeksi.näkymättömyydenihannejatyönperustuminentoisenluomaanaineistoon rinnastaakääntämisenkaikkiinniihintaitoihin,joidenvaikutus näyttäytyyvasta,kuntaitopuuttuu. Lehtemme tämänkertainen teema tutkii ymmärtämistä, kirjoittamallaymmärrettäväksitekemistä.toisaaltaonaihetta tiedostaa,mistääidinkielemmetosiasiassakoostuu,joshyväksymmesenmoniääniseksijakehittyväksijärjestelmäksi.kenen kielellämeillekirjoitetaan?kenenkieltäitsekäytämme?saamme näytteensiitä,kuinkasuomentajatyöskentelee.Meilleavataan käännöstenkansallistajakansainvälistämerkitystä. tämänHiidenkivenlehdilläuhmataantekstinkuvittamisen sopivaisuussääntöjä.vanhatkuvasarjat,joistamyössarjakuvat ovatkehittyneet,ilmaisevatkuvakielellätaiepäsuorinkielikuvin sen,mistäsaisiaiheenmonikieliseenkeskusteluun.
OUTI LAUHAKANGAS
"Ä
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1
3. 28.
sinikkasipola
On epävarmaa, mitä opetusta kulttuurien tutkimuksessa voidaan järjestää Helsingin yliopistossa rajujen leikkausten vuoksi. kieltenarvostustaiarvojärjestysonyhteydessävaltarakenteisiin, mutta myös ahdasmielisyyteen ja ennakkoluuloihin. siltisivullisuus,pakkopysähtyäkuuntelemaanjakokeaulkopuolisuudentunneovatavainmyösomankielenparempaan ymmärtämiseen.jäädäväärinkäsitetyksijasamallahaluymmärtäämuitaopettaasanomaantoisin.josetkuule,ymmärräja vastaa,sinutleimataanpianmyösaivotoiminnaltasivajaaksi. tutunkauttaymmärretääntuntematonta. S. S. sekä kielistä kääntämisen taito että tulosten vaikuttavuus perustuvatoivalluksistanauttimiseen.Lukijanjaymmärtäjän kokemus on seurausta luottamuksen ja aitouden tunteesta. 36.
iti,mikäminussaonvikana,kunminäenpuhukuin yhtäkieltä?"kysyynelivuotias,jonkakielitaitoisten vanhempienystäväpiiriinkuuluusuomenkurdejaja pihapiirissäleikkiienimmäkseenkaksikielisiälapsia.Yksikielisyys eiolevika.Monimeistäpuhuuyhtäkieltäkokoikänsä"puutteestaan"kärsimättä.eu-areenoillaäidinkielisyysonoikeusja jopaylpeydenaihe. Pääkirjoitus
Ymmärrettäväksi
7.2.2011
Tuulispää1907,piirrosh.t.(h.tuhkanen?)
Amerikkalainen, 1896 alkanut Keltainen Vekara ja myöhempi Kissalan pojat antoivat mallia suomalaisen sarjakuvan synnylle. Liikkuvaiselle ihmiselle tulevat kuitenkin pian kielirajat vastaan, oma rajoittuneisuus alkaa vaivata. S. taloudellisenhyödynkapeanäkökulmaajaayhdenmukaistaviinratkaisuihin.kannattaakooppiamuutakuinvallanpitäjien sallimaakieltä?Miksiopetellalatinaa,ruotsiataisaamea,josenglannillakinpärjää?Miksikiinnostuasellaisistahistorianilmiöistä kuinslangittaimurteet?eikökuvallinenilmaisuolepelkkää sivistyksenpuutetta. elekieli ei tunnu riittävän,varsinkinjosjäämmevilkkaankeskustelun,yhdessä nauramisenjaleikinulkopuolelle.syrjästäkatsomisenylväys tuskinkuuluuminkäänkansanluonteeseen.Pitkällesellaisilla vuorovaikutustaidoillaeiolisivastavierailuillapärjättykään. Ilpo Lagerstedt määrittelee ensimmäiseksi suomalaiseksi sarjakuvaksi 1909 julkaistun Väkevämiehen. Kuvassa Pohjois-Karjalan Pyytivaaran koululaisia. esimerkiksi folkloristiikassa ja kansatieteessä leikkauksille ei ole perusteita. 23.
Muistojen Karjalaa-kirja(1940)
Kotiseutukirjoja kirjoitetaan useiden eriaikaisten kirjoittamisen ja kerronnan perinteiden mukaan: akateemisen historiankirjoittamisen, tutkimustekstien, kaunokirjallisuuden ja suullisen kerronnan
saksaolituohonaikaansuomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurientutkijoidenkommunikaatiokieli. jyväskylän yliopistossa varhain saamansa opettajanviran ohella nuori fennougristi saattoitarttuakokonaistenkirjojen käännöstöidenhaasteisiin.
Suomalais-Ugrilaisen Seuran hovikääntäjä
suomalais-ugrilaisenseuranilmapiiriinnostiingridiä.kokoustenjälkeenhänetkutsuttiinmukaan kämp-ravintolan"jälki-istuntoihin",samaanpöytään legendaaristen hahmojen kanssa. ingrid on jälkeenpäin ihmetellyt, että hän itse pääsiniinnuorenakääntämääntieteellisiäjulkaisuja. näin hän tutustuihumanisteihin,jotkaolivatsiihensaakka olleethänellevainsuurianimiä:Laurikettunen, toivoLehtisalo,elielLagercrantz,erkkiitkonen, Paavoravila,niilovalonen,kustaavilkuna... v. töidenteettäjienluottavaisuustaisiperustua siihen,ettähehallitsivatsaksankielen jasaattoivattarkistaaterminologian jaolivattyytyväisiä. ensimmäinenkirjankäännösjulkaistiinvuonna 1959: A. ingrid otti tärkeäntehtävänsuomalaisen tutkimuksen kansainvälistäjänä. joku hoiti suhdetta assistenttinsa välityksellä, toinentaassuoremmin.esimerkiksiprofessoriPerttivirtaranta,jotaingridmuistelee tuttavallisesti Pv:nä, tuli joskusitsehakemaaningridin alivuokralaishuoneelta käännöstöitä. Mittavampi oli parin muun työn jälkeen LauriHongonGeisterglaube in Ingermanland.näitä
4
seurasimitämoninaisimpiakielitieteen,historianja folkloristiikanaiheita.Ylinelisatasivuinenkustaa vilkunanUnternehmen Lachsfang(1975),lohikalastuksenhistoria,onhyväesimerkkikäännöstöistä, joidenaikanaingridillekarttuiharvinainenerityissanojenpääoma. 1980valmistuisks:nSuomalais-saksalainen sanan H i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1. Antoisintaolipäästäkeskustelemaankirjoittajankanssakorjauksistajasanavalinnoista. tieteellistentekstienkääntämisessätarkkuusja uskollisuusalkutekstilleonensisijaista.Moneneri kirjoittajan tekstejä kääntäessään ingrid tutustui erilaisiin ilmaisutapoihin. hiidenkiveltä näkyy
Kulttuurilähettiläs
Mika Launis
outilauhaKangas
saksankielenlehtori,myöhemminprofessoriemeritaingridschellbach-Koprakouliintuihyvinvarhain suomalaistenhumanistitutkijoidentekstienkääntäjäksi.näinsuomalaistahumanististatiedettävietiin maailmalle.schellbach-Koprajatkaaedelleenkulttuurilähettilääntyötään.haastattelussaselviäämuunmuassa helsinginsaksalaisenkirjastonroolisuomalaisenkaunokirjallisuudenkulttuurivaihdossa.
A
loittaessaanvuonna1958jyväskylänyliopistossasaksankielenlehtoriingridschellbachkopraolituskinvanhempikuinopiskelijat. tieteellinensaksantamisen viimeisinisohaasteolivuonna 2000 valmistunut käännöstyöryhmäntulos:MattisarmelanSuomen kansankulttuurin kartasto,Atlas der finnischen Volkskultur 2: "siitätulikaunisjaehjä kokonaisuus."
Sanakirjatyö ja sananlaskut
Suomalais-saksalaisen suursanakirjantoimittamisessa käännöskokemuksetolivateduksi.ingridinsanakirjatyöntaustallaolimyösvarhainenkiinnostus"pienperinteeseen".joväitöskirja1957olivogulilaisista (mansien)arvoituksista.Muttavastasanakirjanesimerkkiaineistojakootessaanhänoivalsisananlaskujenerikoislaadun. rantasalon teos taikakivistä ja -kasveista. ilmeisestiingridinluottamussuomalaistenopiskelijoidenkykyihinolikannustavaa,sillänämätarttuivatjälkikäteenajatellenyllättäväninnokkaastija pelottomastivaativiinsaksalaisklassikoihin,kuten Gottfriedkelleriin,Goetheen,thomasjaHeinrich Manniin.ingridvakuuttui,ettäkääntämälläoppii kielen,sekäkielenrakenteetettäsanastoa.näinhän myösitseoppiyhäparemminsuomenkieltä. "Lauri Hongon teksti onvaikeaa,muttahyvinloogista,MarttiHaavion runollista, kustaa vilkunan taas selkeää", ingrid hymyilee. tulitarvelaatiavertailevasananlaskukokoelma
professorina Turun yliopistossa. krohnin Ivanhoe-suomennos onsäilynytnykypolvillesaakka, tosinmonienkielenhuollollisten jatyylillistenmuutostenjalyhennystenkautta.krohninalkuperäistä suomennosta lyhennettäessäsiitäonvalitettavastijätetty poispaljonerilaisiapuheenparsia, jotka krohn oli kääntänyt elävästijaalkutekstinvariaation säilyttäen.
Fyren1907.piirros:heinoaspelin
Kääntäjän tyyli
suomentajakutenkrohnyllä välittääsuomennoksessaansekä kirjailijanettähänenluomiensa henkilöhahmojenkieltäjatyyliä. H. vuosikymmeniäkinvanhojakäännöksiätaassaatetaankorjaillamonellatavalla.niitävoidaanverrataalkuteokseen,taivoidaanpyrkiänoudattamaan kielenhuollossatapahtuneitamuutoksia.AlkuperäiH i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1
7. SKS 2007.
Äänten mosaiikki
kirjailija,kääntäjä,korjailija,toimittajasuomennoksissa on monen henkilön käsialaa. Yliopistopaino 2003. 2010. Suomennoskirjallisuuden historia III. Pekkasen tutkimuskohteina on 19501960-luvulla toimineita suomentajia, joiden kädenjälki löytyy systemaattisen vertailun kautta. Julius Krohnin romanttinen fennomania ja kirjallisuus. nykyisin tekstejäkommentoijoennenniidenjulkaisuakustannustoimittaja. Riikonen, Urpo Kovala, Pekka Kujamäki ja Outi Paloposki. sittemmin Andbergin nimi jäikinkirjannimiösivuiltapois,jamyöhemmissä painoksissa ilmoitetaan suomentajaksi vain joel Lehtonen. esimerkkejäonhelppolöytäävarhemmaltakin ajalta:joelLehtonenparanteliAugustAndbergin suomentamanGösta Berlingin taruntoistapainosta niin,ettäAndbergjäimilteitunnistamattomaksi parannusten taakse. https://helda.helsinki.fi/bitstream/ handle/10138/19257/theduetb.pdf?sequence=2. Hilkka Pekkanen, itsekin suomentaja, on kiinnittänyt asiaan huomiota ja käsittelee viimevuonnailmestyneessäväitöskirjassaan kääntäjän tyyliä. nämämuutoksetjaniidensyyteivätuseinkaan näyvalmiissakirjassataisenmyöhemmissäpainoksissa,eikälukijanäinollensaatietoasiitä,kenen ääntäjakenenkieltähänvarsinaisestilukee.etenkinvanhatsuomennoksetovattällaisiamosaiikkeja, joissaeriihmistenkirjailijoiden,kääntäjien,toimittajienäänetsekoittuvat.
Outi Paloposki toimii englannin (kääntäminen ja tulkkaus) ma. Toim. K. vastakkainenkohtaloolisamulis:nKuolleilla sieluilla.kirjastailmestyi1930-luvullauusikäännös, joka tarkemmin tutkailtaessa paljastuu varhemman samuli s:n suomennoksen korjailluksi versioksi, kuitenkin niin, että suomalaisen oma tyylijaesimerkiksiallitteroivatilmauksetonjätetty tekstiin.kääntäjänääntävoidaankunnioittaamyöhempiäkorjauksiatehtäessä;tässäesimerkissäsuomalaisennimenjääminenpoisvalmiistakäännöksestäonsaattanutollapuhdasvahinko.
nen(ensimmäinen)kääntäjäsaatetaannostaaesiin taihäivyttää. Hän on tutkinut suomennoskirjallisuuden historiaa, suomentajien toimintaa ja uudelleenkäännöksiä.
AIHeeSTA eNeMMÄN Pertti Lassila, Ihanteiden isänmaa. suomentajan oma kirjoitustapa useinunohtuu. Hilkka Pekkanen, The Duet between the Author and the Translator
ensimmäinenraakakäännöstuottaavarsinlohdutontasuomea,muttasitäkirjoittaessaalkuteksti virtaapäänläpijatuleejonkinlaisenasuomenaulos. samallatajuntaantarttuuhuomattavastitarkempi käsityskirjastakuinensilukemalla.Mitävarhaisemmassavaiheessatyöon,sitävähemmänanalysoin tietoisestisitä,mitäluenjakirjoitan. Kerstijuva
Kuinka suomennan
olenainasäälinytihmisiä,jotkaeivätsaakääntää.eiole parempaatapaalukeakirjakuinsuomentaase.erisuomentajilla ontokierilainentyötapa,kuvailentässäomaani.
nsin luen alkuteoksen. työnalkupuolionennenmuutaalkutekstinhahmottamista. ensimmäinenvaihesujuuikäänkuinselkäytimellä,suollanvaistonvaraisesti,mitämieleentulee pohtimattasenparemminalkutekstinsyvempiätarkoituksiakuinsuomenkielenvaatimuksia.Annan alitajunnanviedä.Pyrinrentoonflow-tilaan,jossa olen melkein kuin välikappale kahden maailman
E
välissä.Päältäkatsoenenteemitäänkovinvaativaa, muttajoidenkintuntienkuluttuauupumusvaltaa, eikäpäätuotaenäämitäänjärjellistä.
Sanat eivät käänny yksitellen
joskustekstivirtaonpakkokatkaista,kuntörmään sellaiseen, mihin kielitaito ja kulttuurintuntemus eivätyllä.jossananmerkitysonepäselvä,tutkinsitä ensinyksikielisestäsanakirjasta.entahdovangita ajatustasuomensanoihinennenkuinolenvarma siitä,mitäkirjailijaajaatakaa. joskuskirjailijakäyttääniinoutoajaomaperäistä
Fyren1907.piirros:heinoaspelin.
8
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1. on tunnustettava, ettäyhdeltälukemaltaminullejääsuomennettavasta teoksesta varsin hutera käsitys. useinkääntäjäjoutuuseulomaanaivantavallistensanojenmerkityksistäsitäoikeaa.sanathankulkevatkäsikädessä,tekstiyhteydessätaitilanteessa, jokamäärääniidenmerkityksen.Pieninkäännettävä yksikköonlause,muttateoksenkokonaisuusheijastuuyksityiskohtiin
toinenklassinenkieli,jollaluotiineuroopassa merkittäviäteoksiavuosisatojenajan,oliheprea.sitä monijuutalainenkirjailijakäytti1700-luvulleasti jokoyksinomaantaipaikallisenkielenohella. useimmiten tässä yhteydessä mainitaan joseph Conrad(alkuaanjósefkonradkorzeniowski,1857 1924),vladimirnabokov(18991977)jasamuel Beckett(19061989). jaaKKoanhava
Kenen kieltä kirjoitat?
muullakuinäidinkielelläkirjoittaminenon ollutkirjailijoiltatavallisempivalintakuin luullaan.monestiseeioleollutedesvalinta.
1700-luvulleastiuseinlatinaksi,jamyöslatinankielistärunouttasepitettiinvieläuudenajanalussa, vaikkasuureteurooppalaiskieletolivatjoemansipoituneetkaunokirjallisuudenkieliksi. niinilmiömäistäjapoikkeuksellistatämäeikuitenkaanoleollutedeslänsimaisessakirjallisuudessa eikämuuallakaanmaailmassakuinensinajattelisi.
K. Paitsiettäitsekiinankirjallisuudenhistoriastalöykaikkien"roomalaisten"kirjailijoidenäidinkieliei täämaanmonistavähemmistökansoistaopintielle suinkaanollutlatinaeikävarsinkaan"kreikkalais- lähteneitä,myösjapanissa,koreassajavietnamissa ten"kreikka.jälkimmäinenolisekäroomanval- kirjailijatvuosisatojenajankirjoittivatomaansahietakunnassaettähellenistisessäLähi-idässäjaegyp- nompanapidetylläkiinankielelläniinrunouttakuin tissäkeskeinensivistyskieli,jotakäyttivätmoneen taide-jaasiaproosaakin. Antiikinkirjallisuusluotiinkreikaksijalatinaksi. euroopassatämäjatkuivieläpitkäänantiikinjäl- koulutkinonkäyty.Muttaniineuroopassa,islamin keen.varhaiskeskiajallaeimuitakieliäkirjallisesti kulttuurissa kuin kaukoidässäkin arvostetuinta käytettykäänkuinlatinaa,oppineetteoksetlaadittiin kieltälatinaa,arabiaa,kiinaaonkäytettykau12
H i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1
irjallisuudenhistoriassaesitetäänuseinharvinaisiksi ja ilmiömäisiksi poikkeuksiksi kirjailijat, jotka ovat luoneet tuotantonsa taiosansiitämuullakielelläkuinäidinkielellään. Jo muinaiset roomalaiset kaukoidässäonsamassaasemassatoiminutkiina. eri kansaan kuuluvat: oppia saaneen roomalaisen kuuluiosatakreikkaa,jollamonikirjoittiniinrunoa Tasa-arvoisempia kuin toiset kuinproosaakin,jaUuden testamentin,jotaeiedes Milloin omalla kielellä ei ollut saatavissa oppisiollutensisijassasuunnattukirjallisellesivistyneis- vistystä siis useimpien kielten osalta pitkään ja tölle,ovatainakinenimmäkseenei-kreikankieliset monienvielänykyään,kyseeitietenkäänoleollut valinnasta, vaan on kirjoitettu sillä kielellä millä kirjoittaneet. näistäpuolalaissyntyinenConradkirjoittikoko tuotantonsaenglanniksi,venäläinennabokovaloitti venäjäksi ja julkaisi yhden teoksen ranskaksikin kunnessiirtyikäyttämäänenglantia,jairlantilainen Beckettjulkaisiensinenglanniksiennenkuinvaihtoi ranskaan. islaminkulttuuripiirissäarabiajamyöhemmin senohellapersiatoimivatvastaavassaroolissa.Mistä päinlaajaamuslimimaailmaaoppinutolikinkotoisin,hänenoliosattavaarabiaajaturkinvaltapiirissä, keski-Aasiassajaintiassamyöshovi-jaylhäisökulttuurinkieleksikohonnuttapersiaa.Muunkielisten kirjoittamaarabian-japersiankielinenkirjallisuus vaatisiisonkirjaston.islaminpiirissäeläneetjuutalaisetoppineettaasviljelivätsekähepreaaettäarabiaa
Lähempänä kotikulmia färsaarelainenWilliam Heinesen(19001991)onsaavuttanutkansalliskirjailijanaseman,vaikkahänkirjoittikokotuotantonsatanskaksi.saamenkielinenkaunokirjallisuus
H i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1
onpäässytvakiintumaanvasta1960-luvultalähtien niihinaikoihinastihansaameaeisaanutedessuustaanlipsauttaakoulussa.
Kielet kateissa
kemalintaiHeineseninedessäolitietenkinerilainenvalintakuinConradintainabokovin.kemalin osaltaeivoipuhuavalinnasta,sillähäntuskinolisi osannutkirjoittaakurdia,jolletosinonkehitelty kirjakieltäjo1900-luvunalustamuttajotakurdien asuinmaissaonvastaviimevuosinasaanutkäyttääja opettaa,kaikissaeivieläkään. Latinaksi kirjoittaminen on jäänyt länsimaissa latinistienhuviksieivätkäjapanin,koreanjavietnaminkirjailijatenääviljelekiinankielistäsanaa,mutta itseilmiöeiolenykyaikanahävinnytminnekään. äidinkieli
Vieras kieli
Näytön Paikka kuvasanakirja2010.piirros:tarjapitkänen
nokirjallisuudenluomiseenvieläkauansenjälkeen, kunomistakielistäonjotulluttäysipainoisiakirjakieliä.tämäonyksisyysiihen,miksi1000-luvun japaninhovikulttuuristanousiniinmontaetevää naiskirjailijaa:miehetkirjoittivatmieluumminkiinaa. suomessakintakavuosikymmeninäsuositunturkkilaiskirjailijanYasharkemalin(s.1922)äidinkieli eioleturkkivaankurdi,jaranskalainenrunoilija eugèneGuillevic(19071997)oppiensikielekseen elsassinsaksaneikäennentäysi-ikäisyyttäänkäyttänytranskaajuurimuuallakuinkoulussa. Hänenkin tilanteensaolitoinenkuinnabokovinjaBeckettin, jotkaolivatjokirjoittaneetkaunokirjallisuuttaäidinkielellään. tunnettuaon,ettäenimmätjavarsinkinkuuluisimmatmustanAfrikankirjailijatkäyttävättuotannossaanentisensiirtomaavallankieltäjaenglannissajokannetaanvainpuoleksileikkimielistä huolta siitä, että entisten siirtomaiden kirjailijat niinkuinv.s.naipauljasalmanrushdieottavat englanninkielisenkirjallisuudeneturivinpaikathaltuunsa. valinnanvaraatuskinoliConradillakaan,jonka yhteydet puolankieliseen kulttuurielämään olivat katkenneet jo hänen nuoruudessaan. olimitenoli:erityisestimenneinävuosisatoinaei oleollutmitenkäänepätavallista,ettäsamakirjailija onkäyttänytuseampaakuinyhtäkieltäkirjallisessa tuotannossaan.nabokovinjaBeckettinsaanäyttämäänpoikkeuksiltase,ettätällaistaonparinviime vuosisadanmittaanenääharvoinnähtyeturivinkirjailijoilta.
Jaakko Anhava on filosofian maisteri ja suomentaja.
13
Movitz1907.1910.piirros:heinoaspelin.
lemisesta,mitensuhtaudummetoisiimmejakohtelemmetoisiammehyvin.seeivaaditiettyäulkoista tapakoodia. niille ihmisille, jotka puhuvat äidinkielenään suomea,ruotsiataisaksaa,kohteliaisuusonaivaneri asia.sitämerkitseväomankielensanaavaaassosiaatiotaivanerilaiseenmaailmaan,erilaiseenyhteiskuntaan,historiaanjakulttuuriin.kielieitosiaankaan olepelkkääsanastoajakieliopillistarakennetta,vaan sekantaamukanaankokokansakunnanmuistiaja
H i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1
kulttuuria,kutenjosnellmanmuotoilitoissavuosisadalla. Harri Mantila on suomen kielen professori Oulun yliopistossa.
15. sanakirjoissakohtelias,hövligjahöfflichovatrinnakkain,vaikkanekertovataivantoisenlaisestaasias- ta. kansallisenkielenlisäksimeilläjokaisellaonoma kielemme,murteemme,slangimmetaimuuomapersoonallinentapailmaistaitseämmejatulkitamaail- maa.Meilläonkielellinenidentiteetti,toisaaltakollektiivinenjatoisaaltayksilöllinen.tämäonvarmasti yksikeskeinensyysiihen,miksikielenmuutosjavieraidenvaikutteidentulokäyvätmonienhermoille
koskatämäsiirtäminenvoitapahtuaainoastaan konkreettistenmerkkienvälityksellätelepatiahan onjokatapauksessapoikkeus,merkkienosuutta viestinnässävoidaankorostaaylitarpeenjanimenomaanmerkitystenkustannuksellajanähdänekoko viestintäprosessinperustana,fundamenttina. viestinnässäolennaisintaonkuitenkinse,että merkityksetsiirtyvät,eise,minkälaistenmerkkien välityksellänesiirtyvät.siksiviestinnänyksiperusyksikköelitekstieitarkoitapelkkäämerkkijonoa vaanmerkkienjaniihinliittyvienmerkitystenmuodostamaakokonaisuutta. tosiasiassaniitäkuitenkinkäännetäänsiinämissä asiatekstejäkin.
T
Viestinnässä ei ole kysymys merkkien vaan merkkeihin liittyvien merkitysten vaihtamisesta, siirtämisestä ihmismielestä toiseen.
Viestintä on merkitysten vaihtoa
tekstuaalinen fundamentalismi johtaa siis ongelmiin,koskasekäsittääliiankapeastiihmistenvälisenviestinnänluonteen.viestinnässäeiolekysymys merkkienvaanmerkkeihinliittyvienmerkitysten niidenmielikuvienjamuidenhenkistensisältöjen, joitamerkkeihinihmismielessäliittyyvaihtamisesta,siirtämisestäihmismielestätoiseen. tällainenvarsinainenmerkitysonsenmukaantekstille ainaolemassa,mistäseuraa,ettätekstintulkitseminen tarkoittaavainsenvarsinaisenmerkityksenlöytämistä jakaikkinainenmuutekstintulkitseminenonsen vääristämistä.
ekstuaalinen fundamentalismi tunnetaan ehkä parhaiten uskontojen alueella, missä setarkoittaauskonnollistentekstien,kuten RaamatunjaKoraanin,kirjaimellistakäsittämistä. tekstuaalisenafundamentalisminaonsyytäpitää myöstiukkaapitäytymistämerkintaimerkkijonon kirjaimelliseenmerkitykseen.viestinnänonnistuminenesimerkiksilaintaikaunokirjallisentekstinhengentoteutuminentulkinnassaedellyttää monessa tapauksessa kirjaimellisen merkityksen ylittämistä,laajemmantekstikontekstinjamerkityskokonaisuudensekäkulttuurierojentaikulttuurisenkehityksenhuomioonottamista.Merkityksen onnistunutsiirtoihmismielestätoiseenvaatiiriittä H i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1. Myösjuridiikassatekstuaalinenfundamentalismi aiheuttaaongelmia.niitätuoerityisestilainkirjaimellinenkäsittäminenvanhojalakejasovellettaessa. vasta tekstin kirjaimellisen tulkinnan ylitys, tekstin idean huomioon ottaminen, antaa tässä tapauksessatekstilleriittävänpainoarvontoiminnanohjeena.onilmeistä,ettäjärkevälaintulkinta edellyttäämonestilainkirjaimenylittämistä,lain kirjaimenjahengenerottamista.tämänvoikatsoa pätevänkaikkeentekstintulkintaan.
16
Myös kääntäminen on tulkintaa
samanlaistaproblematiikkaaliittyytekstienkääntämiseenkielestätoiseen.kääntäminenedellyttääaina irtautumistatekstikäsityksestä,jokaolettaatekstin pelkäksikonkreettiseksimerkkijonoksi.sensijaanse edellyttääkäännöksenkohteenymmärtämistämerkityskokonaisuudeksi,jokavoisaadailmauksensaeri kieltenerilaisissamerkkijärjestelmissä. jyrkän tekstualismin mukaan kaunokirjallisia tekstejäeivoiperiaatteessakääntääkielestätoiseen, koskaneovatniinsidoksissakielelliseenilmaisutapaansaeliovatniinikonisia,itseensäviittaavia. juhariKama
Tekstuaalista fundamentalismia
tekstuaalinenfundamentalismitarkoittaatiukkaa pitäytymistätekstiinjasenkirjaimelliseenmerkitykseen. kirjaimellisen käsittämisen perustelu on uskonnoissa yleensä sama: koska tekstit ovat jumalan tahdon ilmauksia jopa jumalan omaa puhetta, kutenmuslimitajattelevatKoraanista,ihminenei saamennäniitätulkitsemaan,vaanneonotettava sanatarkasti.koskauskonnollisettekstitovatyleensä hyvinvanhoja,niidenkirjaimellinensoveltaminen nykyaikaantuottaamonenlaisiaongelmia. tarkoittivatkoAmerikanperustuslainlaatijat,että puheen- ja lehdistönvapauden rajoittamisen kieltävä ensimmäinen lisäys koskee vain puhuttua ja painettuasanaa,jotkalakitekstissämainitaan,eikä kaikkiailmaisumuotoja,esimerkiksielektronisessa muodossaoleviasanoja,joistaperustuslainsäätäjät eivätosanneetuneksiakaan. tieteellinentietoonpakottanutkirkonluopumaanRaamatunkirjaimellisestatulkinnastaesimerkiksiluomiskertomuksessa,vaikkafundamentalistikristitytpitävätjopasiitäedelleenkiinni.Raamatun kohtienkirjaimellinentulkintavoiollaristiriidassa myöskirjansyvimmäneettisensisällön,rakkauden jaoikeudenmukaisuudensanoman,kanssa,kuten on asianlaita pitäydyttäessä kirjaimellisesti Raamatunhomoseksuaalisuuskantaan.juuriilmiselvä ristiriitatekstinkirjaimenjahengenvälilläonsaanutihmisetsuomessaviimeaikoinasuurinjoukoin eroamaankirkosta,koskatämäeipystytekemään valintaakirjaimenjahengenvälillä
taakomeiltamuttajotkaovatpelkkiäabstraktioita, viimeaikoinaseonsaanutyllättävääsivustatukea vaillakonkreettistasisältöäjasovellutusta.eriasia ensinfilosofiassajasittemminmonientieteenalo- sittenon,ettäjyrkimmäntekstualismindogmaatjentutkimuskäytänteissäyleistyneeltäns.kielelli- tinenkäsityskielenjatodellisuudensuhteestavoi seltä käänteeltä.tämä tarkoittaa äärimuodossaan toimiaperustelunamyösfundamentalismillejasen oletusta,ettäkaikkitodellisuutenapitämämmeon dogmaattiselletulkintakäsitykselle. tukseksitätähistoriaaainarasittaneelleidealismille, jokaonilmennytihmismielessäsyntyneidenmerki- Juha Rikama on filosofian tohtori.
Tuulipää1909.piirros:heinoaspelin.
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1
17. ne on fundamentalisoitu plaTulkinnan mielivaltaa vastaan tonisiksiideoiksi,substansseiksi,erilaisiksimaailtiukallapitäytymisellätekstinkielelliseenmuotoon man-taiaatejärjestelmiksitaimuiksitosiolevaisiksi, jasenkirjaimelliseenmerkitykseenontoisaaltapai- jotkaonkäsitettyvarsinaiseksitodellisuudeksijasiis navat syynsä. tumista mekanistisesta tulkinnan ja kääntämisen ihmistenerilaisetajatukset,mielikuvatjamielikäsityksestä. todellisuudesta"ilmaiseekäsityksen,ettätodellisuu- Molemmatovatsyntyneetymmärrettävistäpyrkitemmeonperimmältäänvainkieltä. myksistä:idealismihalustairrottautuaniistäajattelunjatodellisuudentavoittamisenrajoituksista,jotka Myös merkitykset voidaan sisältyvätkonkreettisenailmaisuvälineenätoimivaan fundamentalisoida kieleen,tekstualismitaashalustapäästäirtikielen Aatehistoriallisestiehkätärkeinsyysiihen,ettäkie- mielivaltaisestatulkinnastajasenluomistatodellilellinenkäännevaikuttiviimevuosisadanlopussa suusharhoista.äärimmilleenkärjistettyinämolemniinvahvastitapaantutkiatodellisuuttasenkonk- matasenteetjohtavatkuitenkinsamaan:inhimillisen reettisistakielellisistäilmauksistakäsin,löytyyfiloso- viestinnänepäonnistumiseenjakielenavullasaatavan fianpitkästähistoriasta.seonkäsitettävävastavaiku- todellisuuskosketuksenheikkenemiseen. viimekädessäihmistekoistakielellistäkonstruktiota, kyseessä on siis kaksi vastakkaista asennetta puhetapojemmeluomusta."todellisuusontekstiä tärkeintä ilmaisuvälinettämme eli kieltä kohtaan. tämäänkielenkäyttötapojammepurkamallasellaisia tekstuaalinen fundamentalismi on tietysti iki- kieli-jakäsiterakennelmia,jotkasaattavatkuulosvanhaa,yhtävanhaakuintekstientulkitseminenkin. sen avulla halutaan ennen kaikkea todellisemmiksikuinsatunnaisinapidetytkielelliset eliminoida mielivalta, perusteeton tai liian vapaa ilmaisunsataimaailmanmuutkonkreettisetilmenetekstin tulkinta, johon irrottautuminen tiukasta mismuodot. vänjoustavaajadynaamistatulkintaprosessia,irtau- tystenfundamentalisointina. kirjaimellisuudestavoijohtaa.MielivaltaistatulkinModernianalyyttinenkielifilosofiaonpyrkinyt taahanihmiskunnanviestinnänhistoriaonvarmaan taistelemaan tällaista filosofian historiasta tuttua yhtätäynnäkuindogmaattistasananselitystä.tyh- katteetonta kielenkäyttöä vastaan. sen yksi haajästäeivätolesyntyneetsanonnat"lukeekuinpiru rauma,dekonstruktionismi,onpyrkinyttervehdytraamattua"tai"lakionniinkuinseluetaan". piteetovataikojensaatossasaaneetuseinyliluonnollisen statuksen
tarvitaan tahtoa vastustaa tasapäistymistä ja intoutumista "katoamisen nostalgisesta estetiikasta", kutenkirjallisuudenprofessorikarisallamaamuotoili elokuun lopulla oulussa iX kansainvälisessä suomalais-ugrilaisessa kirjallisuuskongressissa. villeropponen
Kulttuurista ja kielellistä rajapyykkiä
pientenkansojenjakieltenosasuurempienpuristuksessaeiainaolehelppo.unicefin jaWorldwatchinstitutensynkimpienarvioidenmukaanmaailmannoin6000kieltä saattaaseuraavanvuosisadanaikanahuventua150:een.joskielellistäjakulttuurista monimuotoisuuttapidetäänyhtätärkeänäkuinbiodiversiteettiä,kieltenhupeneminen onilmastonmuutokseenverrattavauhka.mitäontehtävä,kunglobalisaatiopauhaa?
orvatulpat eivät auta. käännöksetkieltenvälilläovatelintärkeitäpienillekulttuureillejakirjallisuuksille,jottanesäily-
K
Saamelainen runoilija Niillas Holmberg soittaa kitaraa ja lausuu runojaan suomalais-ugrilaisessa kirjallisuuskongressissa elokuussa Oulussa. jo häviämään tuomittuja kieliä, kuten inarinsaamea tailiiviä,onpystyttymenestyksellisestielvyttämään. 18
H i i d e n k i v i
Ville Ropponen
1 / 2 0 1 1
"suomalais-ugrilaisiakulttuurejaeitulemuseoikääntäämaailmankirjallisuutta",painottaakirjailija, suomalais-ugrilaisenkirjallisuudenveteraanikääntäjä da.eipidäkääntääkirjallisuuttavainkääntämisen vuoksi.kulttuurisenreservaatinrajatonylitettäväja Arvovalton. virossakelpaakääntääsuomalais-ugrilaisistakie- lokalismiavastaan.Zavjalovinmukaanvaaranaeiole listä,silläkäännöstyötätukeevaltionsukukansaoh- vainse,ettäisotkieleteliniinsanotuttappajakielet jelma. venäjänsuomalais-ugrilaisillealueille.etnofuturismi pyrkiiyhdistämäänikiaikaistajaetnistämoderniin Suomennoksiakin tehty maailmankulttuuriin. senkymmenenvuodenaikanavirossaonkäännetty valtavastisuomalais-ugrilaistakirjallisuutta,komi- "Kulttuurisen reservaatin rajat ylitettävä" laista, udmurttilaista ja mordvalaista runoutta ja "eipidäpysähtyäsiihen,ettäsuomalais-ugrilaiset proosaa.onkäännettyklassikkoja,kutenvalikoima entusiastipiirittekevätkulttuuriatoisilleen",jyrähtää udmurttirunoudensuurenpojankuzebaiGerdin pietarilais-mordvalainenrunoilijasergeiZavjalov. HelsingissäviimeisetviisivuottaasunutZavjalov (kuzmaAbramov)lyriikkaa,sekänykykirjallisuutta, esimerkiksi hanti jeremei Aipinin uusin romaani asettuupuolustamaankansallistakulttuuriasekäylikansallistaglobalismiaettäperinteitäylikorostavaa Jumalan äiti verisillä lumilla(2002). suomessajaunkarissaeiolevaltionrahoitusohjeletnofuturisminfilosofiassakorostuuvirolaisen maa.unkariksionkinkäännettyviimevuosinavain filosofinukuMasinginjakirjailijanjaankaplinskin joitakinteoksiamansistajahantista,muunmuassa pohjaltahahmoteltuajatus,ettäsuomalais-ugrilaiset edellämainittuAipininromaani. jakoonneetLeena Laulajainen ja svetlana Ville Ropponen on kirjallisuuskriitikko ja vapaa elembaeva), samoin Marin "aleksiskiven" ser- toimittaja.
H i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1
vätvoimissaan.eipäihme,ettäkongressinteema olikirjallisuuskäännekohdassa.erityisestiitäisten suomalais-ugrilaistenkirjallisuuksienkohtalovaltakielenvenäjänkeskellämietitytti.entämillaista kirjallisuuttajamiksitulisikääntääerisuomalaisugrilaisillekielille?
19. "Myöspienillesuomalais-ugrilaisillekielilletulee "turmeltumattomistaalkuperäiskulttuureista". valton painottaa, että kirjojen julkaisun tuke- sepuhuuyleismaailmallisistajaikuisistaasioistavaimisen lisäksi tulisi kouluttaa kääntäjiä. venäjänsuomalais-ugrilaistanykykirjallisuuttaon suomennettuvähän.2000-luvullaovatilmestyneet nykymarilaisennaisrunoudenvalikoimaVaahterat Virolaiset kääntäjät ahkerina palavat(2009,suom.svetlanaHämäläinen&Leena nuoriudmurttirunoilija,tallinnassanykyäänasuva Laulajainen)sekäudmurttilaisen,mordvalaisenja nadezdaPtselovedova(Musnadi)onosallistunut marilaisennykykirjallisuudensuomennosvalikoima sukukansojenkirjallisuudenvirontamiseen.viimei- Volga-antologia(toim.villeropponen). Mordvalaista lyriikkaa tuistafilosofioista. gei tsavainin romaani Elnet (2008, suom. Häntoivoo,ettäeräänäpäivänäkäännetäänsuougrilaisetkansateivätolisivainvenäjäksitaimuilla "imperialistisillaisoillakielillä"kirjoitetunkirjalli- malais-ugrilaistakirjallisuuttaeivainsiksiettäse onkirjoitettujollaineksoottisellakielellävaankoska suudenvarassa. virossa 1990-luvulla valeriAlikovonvuorimarintanutsuomalaisiaklassik- syntynyttaidesuuntauslevisi2000-luvullakaikille koja,kutenSeitsemän veljeksenjaSinuhe egyptiläisen. valtonpitäätärkeänäerityisestiviron,suomenja tuettavauuttaluovaakirjallisuutta",Zavjalovtykitunkarinkirjallisuudenkääntämistä,jottasuomalais- tää. suomessa kuttavasti. sydämen laulu on sama on suomennettu (2002, suom. malais-ugrilainenfilosofiasiispoikkeaisieuroopan emeritaprofessori raija Bartens on julkaissut indoeurooppalaistenvaltakieltenpohjaltamuovakäännöksetTähtiä lumessa. esimerkiksi on pitänyt etnofuturismia. Arto Moisio).LisäksionkäännettyMihailHudjakovin 1910-luvulla koostama udmurttieepos Dorvyzy (suom.esa-jussisalminen&jormavakkuri). (2004) ja Kultainen aamunkoi: neljän marilaisen "etnofuturismionensimmäinensuomalais-ugrirunoilijan muistolle(2007).Marilaisenrunoklassi- laistenkansojenkehittämätodellakansainvälinen konvalentinkolumbinvalikoimaKaikilla kielillä idea",Zavjalovpainottaa. kiinnostavana uutena suuntauksena Zavjalov M.A.Castreninseuraonkintukenutkääntämistä pienille suomalais-ugrilaisille kielille. suomalais-ugrilaista kirjallisuutta ilmestyy jaylikansallinenpopulaarikulttuurijyräävätpienet perätikahdessakirjasarjassa.niistätoisessa,sarjassa kieletjakulttuurit.vaaranaonmyöspienteneristäy"nuori sukukansojen runous" tekstit julkaistaan tyminenpysyviksimiellettyihinperinteisiinsä,joita ainaneljälläkielellä:alkukieleksi,viroksi,venäjäksi ulkoapäinfilantrooppisestipönkitetääntajuamatta, ettätällöinhellitäänenemmänromanttistakuvaa jaenglanniksi. kieletjakavatpaitsiyhteisenkieliopillisenrakenteen suomessaon2000-luvullailmestynytyllättävän myösyhteisentavantarkastellatodellisuutta.suomontakäännöstäsuomalais-ugrilaisistakielistä
Tuulispää1910:piirros:heinoaspelin.
Helsinkiläistenlastenensimmäisetleikkipaikatlöytyivätomiltapihoilta,pitskuilta.kunikäätulilisää, lähdettiinlähiseutujenkartsoille,kaltseillejabärtseille,lähikaduilleja-kallioille.useinleikkipaikkojenhallinnastakäytiinankariataisteluja. Linjojenkundienmieluisimpialeikkipaikkojaoli Hampparilaakso eli Hamppis, entinen puistoalue, jokajäiensilinjanjaeläintarhantienväliin.Paikka oliaikanaanlaitapuolenkulkijoidenvakiomestoja. suosittuleikkipaikkaolimyösRaspistorkkelinmäellä.Raspiksellaontarkoitettupuolitoistametriä
21. seeikuitenkaanhaitannutLinjojenkundeja,joilla olisielläskramleyrata,taitorata,jollaajettiinpolkupyörilläkilpaa.Pyörätolivatyleensätsuppareiden työsuhdepyöriä,jasielläkilpailivatmilloinstockmanndanWardia,milloinWärtsiläelantoavastaan.rataennätysolivalistuksenkirjapainolla. Lapinlahdenjaruoholahdenpoikienmielipaikka olisatavuottasittenLeppäsuolla.suurenosanaluees- takattoivatpuutarhuriMårtenGabrielsteniuksen kasvihuoneet ja taimitarhat. kallionharjanteiden välissä oli kuitenkin tilaa, jonne pojat olivat raivanneetomanurheilukentän.Hekutsuivatpaikkaa PleunaksitunnetunBalkaninsodantaistelupaikan mukaan.PlevenissäeliPlevnassasuomenkaartitaistelivuonna1877everstiG.e.ramsaynjohdolla turkkilaisenosmanpassanjoukkojavastaan. PasilanmetsässäolipuolestaanNarva-niminen niittyaukea,jotakaikkiaanviisieripoikaporukkaa
H i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1
Kundien ja friidujen mestat
pitiomanaan.nimentunsiomastanuoruudestaan Flemari piikineliFleminginkatu25:nkundi,slangikirjailijaerkki"eki"Mattsson.Häneikuitenkaan osannutkertoanimensynnystä.onhoukuttelevaa ajatella,ettäsejuontuu"Porilaistenmarssissa"mainituistakunniakkaistataistelupaikoista
itsekuitenkinpidänkaikkianäitäkuvasarjoina,ja määrittelensarjakuvanjuonelliseksipiirroskuvien sarjaksi,jossaolennaisenaosanaovatpuhekuplatja jatkuvuus.
Kuvat yleistyvät lehdissä
kuvatolivat1800-luvullavarsinharvinaisiasuomen lehdistössä. vuonna1858ilmestyisuomalaistatekoaoleva läheslegendaarinenTurmiolan Tommi-kuvakirja, jonkatarkoitusolivalistaakansalaisiaviinanvaaroista.TommitäyttääNykysuomen sanakirjanvaatimuksetsarjakuvasta,seonjuonellinenpiirroskuvien sarja.Puhekuplatpuuttuvat,muttajatkuvuuttaoli. Piirros: Signe Hammarsten-Jansson.
ilpolagerstedt
Turmiolan Tommin perilliset
Nykysuomen sanakirjan määritelmä"sarjakuvaonjuonellinenkertovapiirroskuvien sarja"onaikaväljä.senperusteellajopavanhojenkivikirkkojenRaamattuunperustuvat seinämaalauksetovatsarjakuvia.määrittelensarjakuvanjuonelliseksipiirroskuviensarjaksi, jossakuvasarjanlisäksiolennaisenaosanaovatpuhekuplatjajatkuvuus.
veitsiläisenrudolftoppferinluomaaHerra Koipeliini-kuvasarjaapidetäänyhtenäsarjakuvankantamuodoista.kuvasarjatulimeillä tunnetuksi Spindelben-nimisenä ruotsinkielisenä kuvakirjanajo1850-luvulla. Tuulispään entisiä ja nykyisiä piirtäjiä. Tommioliaikansamediatapahtuma,jasiitäotettiinmyösruotsinkielinenversioThomas i Brännby vuonna1859jatoinenpainosvuonna1884.Tommiaonsenraittiusaatteentakiaväheksytty,mutta 1850-luvullaseoliaikaansaedellä.
H i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1
S
MyösPekka Puupää, Kieku ja KaikusekävarhainenMuumiolivatrakenteeltaansamanlaisiakuvasarjojakuinTurmiolan Tommi.Puhekupliaeiollut, jaselittävätekstiolikuvanalareunassa.josnämä ovatsarjakuvia,myösTommi Turmiolaonsarjakuva. vuosisadan jälkipuoliskolla suomeen alkoivähitellenkehittyäerityinenlehdistö,jossaoli myöskuvia.nämäjulkaisutolivatyleisaikakauslehtiäjapilalehtiäelisatiirisiajulkaisuja.Kyläkirjaston
23
YksietappisuomalaisensarjakuvantaipaleellasaavutettiinMatti Meikäläisennumerossa29.9.1899. suomenruotsinkielinenlehdistösaattoihankkia helpostikuva-aineistonruotsista,sitäeiedestarvinnut kääntää. juttutupa jatkaa: Hullunkurisin ilmiö näiden lasten joukossa oli vielä vallan paljaspää pikkupoika, joka aina oli puettu vaaleankeltaiseen avaraan mekkoon. Keltaista Vekaraaseurasivatnopeastimuutsarjakuvat.rudolphdirksjaHaroldknerrloivatMaxja Moritz-periaatteellasarjakuvanKissalan pojat,jossa käytettiinpuhekuplia.sarjasaisuurensuosion.Kis24. Aspelinottisarjakuvallakantaamyösmuihinajankohtaisiintapahtumiin. Aspelinjatkoihistoriantekemistä.HänenVäkevämiehentarinansaalkoinumerossa22.1.jajatkui 29.1.1909. silloinjulkaistiinleipurienlakostakuvasarja,jossa tekijäkäyttipuhekuplaaehkäensimmäisenkerran suomessa. Lehdessä oli 12.12.1885suomalainenneljänkuvansarja"taskis-villepulassa".vuonna1886julkaistiinkuvasarja Munakkalanisännänjunamatkastaouluun.oulun rautatieolihiljattainvalmistunut,jotenkuvasarja saattoiollakotimaistatyötä.vuonna1896Matti MeikäläisessäolijopitkätkuvasarjatMikkoMiettisenHelsingin-matkastasekä"tuokiokuviapatruuna Pöyhäsenkesäretkeltä".kaikissanäissäkuvasarjoissa oliselittävättekstit.Hahmoteivätpalanneetlehtien palstoille. ne kaikkijulkaistiinvainyhdenkerran. Väkevämies palasi 8.1.1909, nyt puhekuplan kera.suomalainensarjakuvaolisyntynyt.väkevämiesostaauuttakävelykeppiäjasanoopuhekuplassa: "ei kelpaa." Hän kävelee sitten Helsingin kauppatorille,ottaasieltäkeisarinnankiven,jonka nurinpäinkäännettynätyöntääkainaloonsa.kuva eikerro,mitätapahtuikivenpäässäolleellekaksoiskotkalle,muttavenäjänvastainenpiikkioliselvä. Matti Meikäläisessä, tunnetussa suomalaisessa pilalehdessä, oli paljon kuvasarjoja, joista osa oli ehkä ulkomaista tuotantoa. Helsingin Sanomissaoli22.12.1904Amerikkalaisen kuvakirjanmainos,jasiinäsarjakuva-sanaakäytetäänensimmäisenkerransennykymerkityksessä. Piirtäjä nimitti tätä hauskaa pienokaista, jonka pukuun hän asetti mitä merkillisimpiä huomautuksia "the Yellow Kid", suomeksi jotakuinkin tarkalleen "keltainen pojan mukula", tahi "keltainen vekara". Aspelinpalasilyhyeksiajaksisuomeenjalähti Pariisiinlokakuussa1905.PariisissahänpääsitaiteelliseksiavustajaksiRevue Illustrée-lehteen.kun vallankumous puhkesi Pietarissa, suomessa alkoi lyhytpoliittinensuojasää,jotamaammesatiirinen lehdistökäyttihyväkseen.Aspelinpalasisuomeen jaryhtyisatiirisenTuulispää-lehdentoimittaja-taiteilijaksi. niinpä suomen ruotsinkielisten lehtienkuvatjakuvasarjateivätvälttämättäolleet suomalaistaalkuperää. kuvalehden b-sarjassa oli useita kuvasarjoja, jotka todennäköisesti olivat ulkomaista alkuperää. richardoutcaultinluomaaYellowkid-hahmoa pidetäänyleisestiensimmäisenäsarjakuvana.Keltainen Vekaraolialkanutvuonna1896,jotenkestikaksi vuotta,ennenkuintietosiitäehtisuomeen.Yhtä kaikkiKeltainen Vekaratunnettiinsuomessa.sosialistisenKurikka-pilalehdennumerossaolipilakuva senaattori Heikki renvallista, ja teksti oli laitettu renvallinolemukseenaivansamallatavallakuinKeltaisen Vekarankuvatekstiolilaitettuvekaranpaitaan. Tuulispään joulunumerossa 1908 julkaistiin sivunmittainenVäkevämies-sarjakuva.siinäesiintyyitsetietoiseksivoimamieheksipaljastuvaherrasmies,jokapotkaiseehäntähäirinneenjalkapallon Helsinginsuurkirkonpääkupolinristinhuipulleja käveleetyytyväisenäpois.tämäolivieläperinteistä kuvasarjaa. sarjakuvalle ominainen jatkuvuus oli syntynyt.Tuulispäännumerossa29.10.1909väkevämies heittää senaatin rakennuksen tunkiolle. Herjaliittyivenäläistenhankkeeseennimittääsenaatinjäseniksivenäjälleuskollisiasuomalaisiamiehiä. Maanpakolaisuus ei estänyt Aspelinin luomistyötä.suomenjatanskanlehdetjulkaisivathänen grafiikkaansa.kesällä1904ilmestyisuomessahänen karikatyyrikokoelmansa"taidemaailmammejohtomiehistä". Väkevämiesonensimmäinensuomalainengraa H i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1
Keltainen Vekara tuli Suomeen
samaanaikaannykyaikainensarjakuvaolisyntynyt Yhdysvalloissa.Uuden SuomettarenJuttutupa-lehti mainitsi16.10.1898amerikkalaisen"pilkkakuvien" piirtäjän,outcaultin,jokapiirsikohtauksianew Yorkinirlantilaisestakorttelista.sankareinaolivat lapset. kuvasarjatolivatsiltiyhäyleisiä1900-luvunalun suomessa.kuvasarjoissasaattoiollayksipuhekupla, jossasanatoliuseinpiirrettyhyvinepäselvästi.
Väkevämies ja suomalaisen sarjakuvan alku
valtionarkeologijohanreinholdAspelininpoika, 1881syntynytHeinoAspelinkuuluiniihinopiskelijoihin,jotkaeivätosallistuneetsortokaudenlaittomiinasevelvollisuuskutsuntoihin.Häneterotettiin monien muiden opiskelijoiden tavoin Helsingin yliopistosta1903.Aspelinkatsoiparhaaksilähteä äitinsäsukulaistenluotanskaan. Puhekuplan tekstit olivat "kapina" ja "täältätuleekuningas".PiantämänjälkeenMatti Meikäläinenlakkautettiin.juurialkanutsortokausi synnyttikuitenkinuusiapilalehtiä.
salan pojattulisuomeenvuonna1904sarjakuvakirjassaAmerikkalainen kuvakirja.Lieneeköseollut ensimmäisiäsarjakuvajulkaisujakokomaailmassa
Piirros: Heino Aspelin.
H i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1
25. Väkevämies esiintyi ensi kerran Tuulispään joulunumerossa 1908
VäkevämiesoliAspelininvakiosarjakuva,mutta häntekimyösmuitasarjakuvia.Tuulispäässäesiintyivät koko sivun sarjakuvana Maalaisserkku ja hänen kaupunkilaistoverinsasekäKuherruskuukauden kuluttua.sarjakuvanpäähenkilölieneeollutAspelin
itse.HänkuvasiitseäänmyössarjakuvassaanUusi Puku,jokailmestyiSampo-joululehdessä1911.
Surrealismin historiaa
Aspelinkäsittelisarjakuvaa,ajanmoderniataidemuotoa,varsinajattomallatavalla.väkevämieson pianokonsertissajakyllästyysoittajaan.Hänheittää muusikonpoislavaltajaistuupianonpäällesoittamaanjaloillaankuinjerryLeeLewistakamuksellaan 50 vuotta myöhemmin. keväällä 1910 odotettiin Halleyn pyrstötähden paluuta.Aspelinkuvasi,mitenväkevämieslassosi pyrstötähden.
Väkevämiehen paluu Tuulispäässä tammikuussa 1909. 26
H i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1. väkevämies lähti uuden Havis Amandan patsaan kanssa seurahuoneelle. finenesitys,jostalehdistössäkäytettiinsarjakuvan nimeä. Piirros: Heino Aspelin. olikoväkevämiesmyössarjakuvanensimmäinen voimamies?vuonna1938syntynytamerikkalainen teräsmieskinolialussavainvoimamies,jokasaiyliluonnollisetmittasuhteetvastaajanmyötä.väkevämiehenesikuvaoliehkäTuulispää-lehdenentinen taiteilijaAapokangasmaa,jokaoliisokokoineneikä epäröinytkäyttäävoimiaan
Aspelineisaanutkuitenkaanaikaanvallankumousta suomen sarjakuvassa. Ilpo Lagerstedt on tiedeaiheisiin erikoistunut toimittaja, historiantutkija ja sarjakuvaasiantuntija.
Musketöörimeininkiä täydestä sydämestä
uden-seelannin lahja maailman rakastaville on piirrossarja "rakkauttaon...",jossaelämääkuvaillaanyhdestätarkoinvalitustanäkökulmastavuodestatoiseen.jonkunmielestäsarjavoiolla monomaaninen,jopaaspartaaminen,muttaseavartaanäkemään rakkauttasielläkin,missälämminkiintymystapaahautautuamuiden punertavientunnevivahteidenalle. ehkälose win-hyveettekevätjotuloaan.esikuviakinolisi.Miten nottinghaminsheriffitairobinHoodolisivatmenestyneet,elleivät lose win-logiikalla?Mitäolisipitkäperjantailosetta jawinittä?Mitä turistinhousutilmanlököttäväälompakkotaskua?
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1
27. nilkan pakina
Aspelinkuvasisarjakuvassaanmyösmiehen jäämistähöyryjyränalle.Mieseimurskaantunutvaanmenilyttyyn.tämäsamateemaon toistunutmyöhemminlukemattomissasarjakuvissajaanimaatiossaympärimaailman.näissä sarjakuvissaonsuomalaisensurrealisminhistoriaa. sarjanmaailmassajunanodottaminentuiskuisellalaiturilla20 denierin sukkahousuissa villahousumiehen käsipuolessa ei olisi merkkimaailmaneriarvoisuudestavaantilaisuusikuisuudeltatuntuvaanyhteiseenhetkeen. Lose loseaon...ettäsumoonkansallisurheiluajapanissa,jossa ihmistenkeskimääräinenpainoindeksionmaailmanpienimpiä. jokunentaiteilijaAspelininohellasaattoikäyttääkuvituksessaanvainpuhekuplia,esimerkiksi Aarnokarimo,tuo"kumpujenöiden"taiteilija. Puhekuplaa käytettiinyhäedelleenvarsinvähänjavarsinaisentekstinohessakuvasarjoissa.Puhekupla oliselvästivaikeaasiasuomalaisilletaiteilijoille. rakkauttaon-formaatillavoisivalaistamaailmansyvärakenteita monellamuullakintapaa."Luihuaon..."-sarjankuvissakyyhkyläistenlapsenpyöreysjaorvokinkatsevaihtuisivatviileänrottamaisiin jasäikähtäneisiinmuttakaikenkiistäviinilmeisiin:anttituiskunnaamainenniljakejavanhastamuistuttavapuhtoinensaparopää viheltelisivätvalonheittimenyllättäminäerilaistentihutöidenparissa. Aspelinlopettisatiirinjasarjakuvienteon aikalaisten pettymykseksi ja siirtyi liike-elämään.Häntoimivuodesta1933suomenarkkitehtiliitonmainospäällikkönävuoteen1957 elikuolemaansaasti. Väkevämiehenjälkeenseuraavasuomalaisen sarjakuvanetappisaavutettiinjoulunalla1911, kunilmarivainionluomaProfessori Itikaisen tutkimusretkiilmestyiensimmäisenäsuomalaisenasarjakuvakirjana. Win winiäon...dieettiPudasjärvellä,yli600kilometrinpäässä keravankabanossitehtaalta. ·
U
Kansalliskirjato
kiinnostavansarjansaisimyöswin winintailoselosentiimoilta. Win winiäon...eläinlajikoira,jossatarkkahajuaistijaketterät jalatyhdistyvätoppimishaluisuuteen.(Lose loseaolisi,joshuumekoirantehtävääntarvittavahajuaistiolisikehittynytainoastaanmursuille:poliisinniukatresurssithupenisivatpenseidenhuumemursujenmaanitteluunjasamaanaikaankomsomoletsillapötköttäisi satojapitkästyneitälabradorinnoutajiamakuuhaavojaanulisten.) ·
Ilkka Vainion sarjakuvakirja ilmestyi 1911.
Win winistäpuhutaankuinrakkaudesta.Pelkälläkannattavuudella kaupitteluherättääepäluuloja,kuntaaswin win-puheantaavaikutelmanrehdinpyyteellisestähyveellisyydestä,julkilausutustamusketöörimeiningistä
Pyytivaaran pohjoispäässä koulupiiri ulottui Romon risteykseen saakka, mutta osa pohjoispään koululaisista kävi kuitenkin koulun kirkonkylällä" (Vaara lampien välissä. 221.) Kuvat teoksista: Pekka Kyytinen ja Viljo Marttila: Muistojen Karjalaa (1940); Meijän Salmi kuvina (1989); Jaakko Rugojev: Neuvosto-Karjalan näkymiä (1964).
28
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1. Kaikki länsiosan lapset eivät kuitenkaan tulleet Pyytivaaran kouluun, vaan menivät Kontioniemeen. tuuliKKiKurKi
Raja, kotiseutu ja koodi
suomenjavenäjänvälinenrajaseutuonperiferiajatakamaamuttamyöskotiseutu, jollesekäsuullisessaettäkirjallisessakerronnassajakuvastoissaonannettuvaihtelevia, keskenäänristiriitaisiakinmerkityksiävaltiollisenrajanmolemminpuolin.vaikkarajaseutu onvenäjänjasuomenreuna-aluetta,seonkulttuurisesti,ihmistenkokemuksissaja kokemukseenpohjautuvassakerronnassamerkityksellinenjakeskeinen.
uomenjavenäjänvälistärajaseutuakuvaavia kotiseututeoksia,pitäjähistorioita,kyläkirjoja jakaunokirjallisiateoksiaonkirjoitetturunsaasti1900-ja2000-luvulla.Luovutetunkarjalan alueestakirjoitettujakotiseutu-japitäjähistorioita onjulkaistu1940-luvultaalkaen.valtaosateoksista on ilmestynyt 1980-luvun jälkeen, jolloin evakkoonlähteneidentoinensukupolvionvoinutantaa äänensäevakkokokemuksille.Myösrajojenavautuminenonlisännytliikkumistaluovutetuillealueille jaedistänytkotiseututeostenkirjoittamista.
S
itä-suomenrajaseudullakyläkirjojaonkirjoitettu ns.kyläkirjaboomininnoittamanaerityisesti1990- ja2000-luvulla.Hyvintoisenlaisestanäkökulmasta rajaseutuakuvaavatvenäjänkarjalassaneuvostokaudellakirjoitetutsuomenkieliset,sosialististarealismia edustavatromaanit. Pyytivaaran kyläkirja, 2000, s. kaikkinämäteoksetrakentavatrajaseutuakotiseutunaeritavoin.teoksissakotiseuturakentuuajallisesti,paikallisestisekäsenasukkaidenkeskenään jakamienkokemustenjatapahtumienkuvaamisen avulla.
"Pyytivaaran koulupiiri ulottui nykyisestä Esson huoltoasemasta vähän länteen siten, että Kotilainen oli läntisin talo
He tunnistavat teosten paikat, tapahtumatjamaisematsekäniihinliittyvätjaetut muistot,kokemuksetjakertomukset. 1940-luvun sotakokemusten ja evakkouden myötärajaseudunkuvaaminenonollutmyösnostalgian,traumanjamenetyksentunteensävyttämää. samankaltaisiavaltiollisiareuna-alueitamerkityksellistäviäkansallisiapuhunnantapojailmenimuuallakin euroopassaalueilla,joissamuodostettiinkansallisvaltioitahegeliläisessähengessä. erityisentärkeääkoodissaovatlaaja-alaisemmat, tietyssäkulttuurissavaikuttavattavatpuhuatietystä alueesta,esimerkiksi suomen javenäjän välisestä valtiollisestarajaseudusta.Yksistäänsuomessaon viimeisensadanvuodenaikanakohdistetturajaseutuun moninaisia ja vaihtelevia puhunnan tapoja. varsinkeskeinentekijäkotiseutukuvauksenlukemisessamielekkäällätavallaonse,ettäkirjoittajaja lukijajakavatriittävästikotiseutukuvaukseenliittyvää taustatietoa. teostenkuvaamattapahtumat,paikat,yksittäisten ihmistenkertomuksettaivalokuvateivätainapaljastaulkopuolisellepaljoakaansiitä,mitenkuvattu kotiseutu eroaa monista muista kotiseuduista. omastakotiseudustaankuvauksialukevallekuvattu ontuttuajahelpostiymmärrettävää. kotiseudusta kirjoittamista on pyritty myös ohjailemaanmuunmuassaerilaistenpaikallishistoriantutkimusoppaidenavulla.varsinkinvarhaisempienoppaidentavoitteenaonollutluodakotiseutu- japaikallishistorioidenstandarditjayhdenmukaistaa esimerkiksilähdeaineistojenjatutkimusmetodien käyttöä. Lisäksitärkeäavainkotiseututeostenlukemiseen on kotiseutukuvauksen kerroksellisuuden tunnis-
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1
29. Hyvin toisenlaisia merkityksiä rajaseutuun on kytkenyt neuvostoaikana venäjän karjalassa julkaistusuomenkielinensosialistisenrealisminkirjallisuus.siinämuunmuassavenäjänkarjalaajasen kyliäonkuvattuesimerkillisenäperiferiana,rakentuvanamoderninaneuvostotasavaltana,jokaolimonin tavoinvastakkainensuomenpuolellaluotuihinrajaseudunkuvauksiin.
Kotiseututekstien haasteellisuus
teostenteemojenjakuvastojennäennäisestätuttuudestahuolimattakotiseututeostenjapaikallishistorioidenlukeminenvoiollahaasteellista,silläteokset saattavatavautuavaikeastiulkopuolisillelukijoille. niitä ovat kohdistaneet esimerkiksi 1900-luvun taitteenkulttuurikarelianismi,jokaesittikarjalan alueenidealisoitunamenneenjäänteenäjalinkkinä suomalaiseen myyttiseen menneisyyteen. useimmatteoksistarakentuvatesimerkiksisiten, ettäpaikallisethistoriantapahtumatkuvataanosana yleisempiäsuomenhistorian,kutenelinkeinoelämän,asutushistorian,paikallishallinnon,koululaitoksenkehityksenjasotienvaiheita.samallakotiseudunkuvausesittää,kuinkayleisetkehityslinjat ovattoteutuneetpaikallisestijayksittäistenihmisten elämässä. Merkillepantavaakotiseututeoksissajapaikallishistorioissaonse,ettäniissäkotiseutuakuvataanmelko vakiintuneidenkirjoittamisenjakuvallisenesittämisenkeinoin.teoksissatoistuvatsamantyyppiset valokuvatkylänmerkittävimmistärakennuksistaja maatiloistasekäluonnehdinnatseudunluonnostaja historianvaiheista. 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä oppaat ovat korostaneet menneen tulkintojen ja menneestäkertovienäänienmoninaisuutta.
Vakiintuneet esittämisen tavat
taminenjapurkaminen.vakiintuneetjatoistuvat kerronnanjakuvallisenesittämisentavatsekäjulkikirjoittamattomatsäännöt,jotkaliittyvätkuvausten tulkitsemiseen,muodostavateräänlaisenkoodiston, jotavoisinimittääkotiseutukoodiksi.
Kotiseutukoodin kerroksellisuus
kotiseutukoodisisältääaineksiauseistaeriaikaisista kirjoittamisenjakerronnantraditioista,kutenakateemisenkirjoittamisentraditioistasekäkirjallisuudestajayhteisöjenjayksilöidentuottamastakokemuspohjaisestakerronnasta.Akateemisenhistoriankirjoittamisenjatutkimustekstienantamatmallittai kaunokirjallisenjasuullisenkerronnankäytänteet eivätkuitenkaanselitäkotiseutukoodiakokonaan. tällöinrajaseutuonrakentunutideaalina,menetettynäkotimaana.Lisäksiturismijamediaovatetenkin neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kytkeneet rajaseutuunkirjaviamerkityksiä,jotkaheijastuvat myöskotiseudustakirjoittamiseen
SKS 2006. Kulttuuripolitiikan tutkimuksen edistämissäätiö 2005. Simo Häyrynen. tekstejävoidaanlisäksilukeatoisessamerkityksessä kuinkirjoittajatovattarkoittaneet.Hyväesimerkki onvaikkapaedellämainittuvenäjänkarjalassajul-
Koodin tulkinta
kaistukotiseutuakuvaavasuomenkielinenkirjallisuus.neuvostoajallaseajoiensisijaisestineuvostoarvojaja-ihanteitasekäsosialistisiatavoitteita.neuvostoliitonhajoamisenjälkeennäitäsamojatekstejä onluettumyösmenneenkotiseudunkuvauksina, vapaanasosialisminkoodista.
Tuulikki Kurki on erikoistutkija Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksessa. Kalevalaseuran vuosikirja 85. Eletty, kuviteltu, kerrottu. Kulttuurikarelianismi, yksilöiden evakkokokemukset ja pyrkimys Neuvosto-Karjalan nopeaan modernisoimiseen ovat tuottaneet omanlaisiaan kuvallisia esityksiä rajaseudusta. Toim. Artikkeli kuuluu tutkimushankkeeseen "Rajaseudun kirjoituskulttuurit ja traditiot", joka tutkii tekstejä, kirjoitustoimintaa ja kirjoittajia Suomen ja Venäjän sekä Viron ja Venäjän välisillä rajaseuduilla.
AIHeeSTA eNeMMÄN Seppo Knuuttila, "Samankeskinen paikallisuus rajallisen kiinnostuksen autenttisuus." Kulttuurin arviointi ja vaikutusten väylät. elina Makkonen, Muistitiedon etnografiaa tuottamassa. Paikallisestikotiseututeoksissaonmyösaineksia, jotka eivät palaudu yleisemmän tason malleihin. Seppo Knuuttila, Pekka Laaksonen, Ulla Piela. Paikka. Kuvat teoksista: Martti Haavio: Viimeiset runonlaulajat (1943); Rainar Hakulinen: Kurkijoki sodasta evakkoon (1977); Jaakko Rugojev: Neuvosto-Karjalan näkymiä (1964).
suomen ja venäjän rajaseutuun kytkeytyy tiheä, eriaikainen,moniääninenjaristiriitojensävyttämä merkitystenverkosto.Myösnykyisetrajaseudusta kertovatkirjoittajattuottavattekstejäänjakuvauksiaanosanatätämerkitysverkostoa. julkaistuja kotiseututeoksia myös arvioidaan enemmäntaivähemmäntietoisestisuhteessaaikaisempiinrajaseudustapuhumisenjakirjoittamisen tapoihin.koodieisiisvaikutapelkästäänkotiseudustakirjoittamiseen,vaantietoisuuskoodeistaon olennaista myös tekstien vastaanotossa ja tulkinnassa. kotiseutukoodissahahmottuukinlaajahistoriallinen,kulttuurinenjaideologinentaso,jonkapäällä onvaikutteitaerilaisistainstitutionaalisenkirjoittamisenkäytänteistäkutenakateemisenkirjoittamisen traditioista sekä yhteisöjen ja yksilöiden suullisestakerronnasta.koodeistahuolimattakotiseutukuvauksia ja paikallishistorioita kirjoitetaan myösyleistenkäytänteidenvastaisesti. Toim. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja 2009.
30
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1
heiKKiKuKKonen
JOY-kampanjavuoden tilinpäätös
Aurinko nousee lännestä
heikkiKukkonen
Kulttuuriympäristöillänäyttääolevanainamyöstaiteellinen ulottuvuutensa,joskussivujuonteenamuttauseinleimaa-antavana ominaispiirteenä."taiteellinen"voitarkoittaaniissäyhtähyvin kansantaidettakuinesteettistäkorkeakulttuuriakin.siksion houkuttelevaaverratakulttuuriympäristöjenkohtaloitataideteoksien vaiheisiin,ehkävähänontuen,muttakuitenkin.erityisenaiheen antaajuuripäättynytkampanjavuosijoy2010.
32
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1
okaisenomaYmpäristö-kulttuuriympäristökampanjanalkujuuretkasvoivatkansalaisjärjestöjen huolesta kulttuuriympäristöjen kohtaloista.Puhuttelevinkuvataidesäilyytauluina javeistoksinakodeissa,gallerioissajajulkisillapaikoilla.Myöskuvakirjatpystyvätvälittämääntaideluomien sanoman ja samalla lujittamaan ainakin avainteostenaseman.niidentekijätkinpysyttelevät kaapinpäällä. kampanjavuosipaljastisamallakertaakansalaisten innostuksen ympäristöjensä vaalimiseen kuin heidän suuret tietoaukkonsa tepsivien keinojen japitävänargumentaationalueilla.ihanteellisessa tapauksessaympäristövastuullisethallinnonalatja motivoitunutkansalaismielipideolisisaatavayhdistämäänvaltajavalppaus.viimeksimainittunäkyy kampanjavuodenkokemustenkinvalossaedelleen jääneenpaljoltikansalaisaktivisminharteille.
Ne tärkeät 300
joskarkeamaantieteellinenkahtiajakotässäkohdin sallitaan,voidaanperustellustiväittää,ettäkaikkien neljänjohtopäätöksensuhteenasiatovatmaamme läntisimmälläreunallahitusenverranmuutamaata paremmallatolallajaruotsinkielisillärannikkoseuduillakentieskaikkeinvalaistuneimmassakuosissa, sääntöävahvistaviapoikkeuksiamitenkäänunohtamatta. vuodenalkuperäisentavoitteenmukaisestitästä joukostaonnyt,kuluneenvuodensadonkorjuuna, kyettävä luomaan toimintakykyinen yhteistyöverkko,vieläpäaikailematta.senkutominensähköiseenmuotoonjasiihenvielätarvittavientyökalujen luominenonkampanjanaikaansaaneidenkansalaisjärjestöjenkunniavelkavuodenriennoissamukana olleillalukuisillekansalaisillejaheidänmonenkirjavilleyhtyeenliittymilleen. Purettu talo on peruuttamattomasti poissa ja hävitetty maisemalopullisestihukassa.samallamyösniiden viestitonmenetetty,tekijätunohdettujaaineellinenhistoriamykistetty.Polttopuuthaneivätpaljoa puhele. kampanjavuositodistiainakinkaksituntumaa oikeiksi.kulttuuriympäristötovatedelleenkinvakavastiuhanalaisia,eikäniilläolepäättäjiensilmissä suurtakaanarvoa,eiainakaanuuteenverrattaessa. joY-vuodenkolmasiskulauseonedellistenjohdannainenjakoskeeasenteita:riesastarikkaudeksi jahäpeästäylpeydenaiheeksi! ilmastonmuutos saisi mieluusti ulottua myös siihenkoleaanasenneilmastoon,jostapurkamisen Heikki Kukkonen on arkkitehti (SAFA) ja Suomen puhurityhäsaavatalkunsa.tätämuutostaeisaa Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja.
H i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1
33. toisin on kulttuuriympäristöjen laita. nyt niistä on tullutvarteenotettaviatiedonsekätaidonjakajiaja jopavaraosapankkejalähiseuduilleen. kampanjavuodenensimmäinenjohtopäätösiskulauseenmuodossakuuluukin:Yksikäyttökuntoon saatu kulttuuriympäristö jokaiseen kaupunkiin, kyläänjayhdyskuntaan!jasensaatteeksivielätoinenkin:korjausrakentamiskeskustenverkostokoko maankattavaksi! toisin sanoen uskottavat esimerkit ja käyttökelpoinentietotukevattässätoisiaan.Länsirannikonkorjausrakentamiskeskuksistauseimmatsaivat alkunsa yksityisten intomielten harrastuksesta ja palavasta lähetyssaarnaajahengestä. Päättäjiäovattässäyhteydessä,poliitikkojenohella, myösyritysjohtajat,kiinteistöjenkehittäjätjatalonomistajat.onvaikeaaulottaakatsettaankulahtaneenrakennusryhmän,rapistuneentalontaipusikoituneenmaisemanläpisiihenloistoon,jotane kuntoonsaatettuinajakäyttöönotettuinasaattaisivatomistajilleentailähiympäristöilleentarjota.
J
aikaannarustanykäisten,vaankyselieneeainakin sukupolvenmittakaavasta.toivoonasetettavakoulujen,päiväkotienjakansalaisopistojenkasvatustyöhön,samantapaiseenymmärryksenrakentamiseen, jokasaiaikaanmaahammenykyisen,ympäristötietoisennuortenaikuistensukupolven. Ajanhenkeätunnustelevassakatsannossaonhyvä todeta,ettäjoY2010-kampanjavuosituottijotain moderniakintaiainakinhyvättykötarpeetuutuudenkutomiseen.saatiinnimittäinkokoonnoinkolmensadanpaikallisentoimijaorganisaationjoukko, innokkaitajamontaaalaaedustaviaaktivisteja. kampanjavuosioliepäilyksettäkansalaisyhteiskunnanmittavavoimannäyttö.tulevatmenestymisetkulttuuriympäristöjemmesäilyttämisessä,vaalimisessajahyödyntämisessäovattärkeäosatoimivaa paikallisdemokratiaajatappiotnakertavatpolitiikanuskottavuutta.
Neljä johtopäätöstä
kelpo suomalainenhan ei usko ennen kuin itse näkee.voidaankin reippaasti karrikoiden väittää, ettäYli-Lauroselankunnostusesimerkkiilmajoella pelasti joukoittain pohjalaistaloja, muutama tulisieluinen talonkorjaaja koko vanhan rauman ja yksikohennettukortteliPuu-käpylänkaupunginosanHelsingissä. neljäs iskulause onkin sitten ongelmallinen: viranomaisetjakansalaismielipidesamaanveneeseen!tämä on helpommin sanottu kuin tehty tässäpiintyneenherraepäluulonjaikiaikaisenvoutimentaliteetinyhteiskunnassa
Meteoriitti syttyi ilmakehässä palamaan Väike Maarjan kohdalla ja putosi Saarenmaalle nykyisen Reon kunnan alueelle synnyttäen Kaalinjärven sekä kahdeksan muuta kraateria.
35. Ei vähiten uskontotieteilijäin. tämäonmielenkiintoinenlisäpiirrereontuli/revontuli-tarkasteluun. kalevalan "tulikipuna"-runossahan tuli päätyy Aluenjärveen. todennäköisempääon,ettätulenpaisumusmyytti onvedenpaisumusmyytintavoinsyntynytjostain ainutkertaisesta ja riittävän vaikuttavasta tapahtumasta. Meteoriitti syttyi palamaan väike Maarjan tasolla.rutjankyläsijaitseesamallatasollajalähes samallasuunnalla.siiskuvaakorutjantulinenkoski syttyvää meteoriittia, joka päätyy reontulena tai kalevantulenasaarenmaallereonlähellesynnyttäen kaalinjärven/kalevanjärven. kuusi toteaa alussa lainatussa luvussa: Vanha sananparsi on kuin avattu muinaishauta, josta kielija kansatieteilijäin, sosiologien, historian- jopa luonnontutkijain sopii poimia kiintoisia kapineita kukin omaan museoonsa. olisikotässärunonlaulajientahatonmuunnosja viittausrutja-kylänkohdallapalamaansyttyneeseen
H i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1
Saarenmaalle noin 3500-4000 vuotta sitten pudonneen rautameteoriitin lentorata. Meri esitti Hopeavalkeassaan, että kaalinjärvi tunnetaanmyösnimelläAluenjärvijaKalevanjärvi. kelpaisikokaalinmeteoriittisananparsienseuraan. annaKyander
onRutja-niminenkylä.revontultenkielikuvissaon mukanamuunmuassaruijan/rutjantulinen/palava koski. tällainen on voinut olla saarenmaalle pudonnutmeteoriitti,jokasyttyiilmakehässäpalamaan,synnyttiputoamisradallaanlaajastimetsä-ja maapaloja,räjähtitulisestijasynnyttikaalinjärven. Kimmo Aaltonen on kulttuuriasiainneuvos ja meteoriittirunouden ja myyttien harrastaja.
AIHeeSTA eNeMMÄN www.meteoriittirunous.net
Reon tulet ja Kalevantulet
Mielenkiintoiseksirevon-jareontulentarkastelun tekeese,ettäsaarenmaallaonkaalinjärveneteläpuolellaReo-niminenpaikka.reontuletjakalevantuletsekärutjan tulinenkoskinäyttävät paikantuvanmeteoriitinviimeisimmäntutkimuksen (villeLougas,A.Aaloe,reettiirmaa)mukaiselle putoamisradalle. Aluenjärvestä vanhat kansanrunot tuntevatmyösKalevanjärvennimityksen.
meteoriittiin?jaolisikoniin,ettäRutjan koskion alkuperäisempimuoto,jokaonmyöhemminsaanut rinnakkaismuodonRuijan koski?
Tulenpaisumusmyytti
MarttiHaavionSuomalaisessa mytologiassa(1967)on vedenpaisumusmyytinyhteydessäkäsiteltytulenpaisumusmyyttiä,jokaonliitettymuunmuassarevontuliin.tämämyyttiontuskinsyntynytrevontulista, jotkaovattoistuvialuonnonilmiöitä. tulkintaatukeelisäksise,ettämeteoriitinmatala lentorata nosti ilmanpainetta puoli ilmakehää ja aiheuttikipuaihmisille"rutjomalla".kipuloitsuissa kivut manataan muun muassa "rutjan koskeen kovaan".viimeisetkirjaimetpoistamallatämätarkoittaisi,että"rutja/painekoskeekovaa"
tehostamisenjakeskittämisenhengessämyöshumanistisentiedekunnanoppiaineetjärjesteltiinsuuriksi,jopatoistakymmentäerillistä oppiainettakäsittäviksilaitosyksiköiksi.vuoteen2012mennessäniiden opetussisällötonuudistettavaniin,ettäoppiaineidenyhteistyötiivistyy jaresurssejasäästetään.ensivaiheessasäästetäänjättämällävapautuvat työpaikattäyttämättä.niinpämenetyksetosuvataineisiin,joissasattuu olemaantietynikäistähenkilökuntaa.
Hallintoeilämpeneyksittäistenoppiaineidenpyrkimyksillepitäytyävanhassa."tilannettaontarkasteltava kokonaisuutena", perustelee humanistisen tiedekunnandekaaniAnnaMauranen."Meilläon muitakinoppiaineita,jotkakatsovatasiaaomalta kannaltaanjapitävätitseäänerityisentärkeinä." "oppiaineetjatieteenalateivätoleikuisia",Mauranenmuistuttaa."Lyhyellätähtäimellämuutokset tuntuvatkamalilta,koskaasiatovatyhdenhenkilön muistinaikanaolleetainasamallatavalla."Hänpainottaa,etteiyhtäkäänoppiainettalakkauteta.Mutta kaikkienonopittavatulemaantoimeenvähemmällä ja toimimaan yhteistyössä muiden alojen kanssa. Kulttuurien tutkimus puilla paljailla
KaarinaKosKi
Kulttuurientutkimuksenopetushelsinginyliopistossa kärsiirajuistaleikkauksista.viimeisenneljänvuodenaikana folkloristiikanoppiaineestaonjäänytjajäämässäeläkkeelle neljätyöntekijää,muttavapautuneistapaikoistaontäytetty vainyksi.entinenviidenhengentyöyhteisökutistuumurtoosaanentisestä.myöskansatieteestäjääeläkkeelleainoa professori,eikäjatkostaoletietoa.onepävarmaa,mitä luentojaoppiaineissavoidaanjärjestää.
ladunhiihdin1956
ajutleikkaukseteivätperustuoppiaineiden huonoontulokseen.Folkloristiikastavalmistuutänäkeväänäperätikuusitohtoria.kulttuurientutkimuksenoppiaineissaopiskelijamäärät ovatkasvussa:luentosarjoihinosallistuneidenmäärä ylittäämoninkertaisestipääaineopiskelijoiksivalittujenmäärän. tutkimus on myös kansainvälisesti tunnettua, mikäperustuuuseidensukupolvienpitkäjänteiseen työhön.suomalaisenjavertailevankansanrunoudentutkimuksenprofessuurioliensimmäinenlaatuaan maailmassa, kun kaarle krohn nimitettiin virkaansa1898. "Folkloristiikasta ei ole lähtenyt ensimmäistäkäänvirkaa",hänväittää.Professuuri, jotahäneiuskoenäätäytettävän,lakkaavastahelmikuussa 2011, ja muut lakkautetut virat olivat hallintoa,eivätfolkloristiikkaa."joissakinaineissa amanuenssionollutosittainopetushenkilökuntaa", hän myöntää. Ajan myötä paikkoja vapautuu myös sieltä, mistä on varaavähentää,jolloinpäästääntekemäänjärkeviä ratkaisuja."siihenastikeplotellaanväliaikaistenratkaisujenavulla." Mauraneneiedespidäfolkloristiikkaaerityisen hädänalaisena. eikähallintovirkojakaankatsotaotetunpois,ne vainonkeskitettysuurlaitokseen.oppiainetosin sijaitseeerikorttelissakuintoimistosihteerijamuu hallinto,jotentietoeikuljejakäytännönasiatjoudutaantekemäänitse.Muttasetaasontilakysymys jaeriasia,jokapyritäänratkaisemaanaikanaanerikseen.
H i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1
"Oppialat eivät ole kiveen hakattuja"
36. Mutta uudessa käytännössä sitä ei otetaenäälukuun. työntekijöiden on pystyttävä muuntautumaanja opittavaajattelemaantoisin. Alan vanhin tieteellinen julkaisusarja, Folklore Fellows Communications, on voimissaan ja syntyy edelleensuomessamyöshelsinkiläisinvoimin.julkaisutyönsekäjo20vuottajatkuneenkansainvälisentutkijakoulutuksenvuoksifolkloristiikkamme tunnetaanmaailmallateoreettisestijametodisesti korkeatasoisena.kunkansainvälisiinverkostoihin kiiritietotämänhetkisestätilanteesta,kieltenjakulttuurientutkijatympärimaailmaavetosivathumanistiseentiedekuntaanoppiaineenpuolesta.
R
Leikkaukset koskevat koko yliopistoa
Yliopistonsäästötoimetliittyvätkokoyhteiskuntaakoskevaanheikkoon taloustilanteeseenjakustannustenkasvuun.niidenpaineessasyntynyt yliopistolakisekäsisäisethallinnollisetuudistuksetovatmullistaneet yliopistonresurssitjatyökulttuurin. Mauranen vakuuttaa, että säästöissä pyritään tasapuolisuuteen.tiedekunta toteuttaa henkilöstösuunnitelmaa kymmenen vuoden aikana
valmistelemattayliopistoväkeäniihin. suunnitelmattehdäänlaitoksillakuluvanvuoden samallakunsekävaltioettätalouselämätuke- aikanasamalla,kunnormaaliopetustyöhoidetaan vatteknisiäalojajasoveltavaatutkimusta,erityisen puolitetuinresurssein.kunasiaatarkastellaanjohahtaalletuntuvatjäävännehumanistisetoppialat, donnäkökulmastakokonaisuutena,suunnitelmien jotkaeivättähtäävälittömäänhyötyyneivätkätar- tekoononnythyvinvoimavaroja,koskauudistusta joaselkeääammattikoulutusta.siikalapitäävalitet- odotellessauusiaopetussuunnitelmiaeioletarvintavanatällaistakahtiajakoa."teknologiajahuma- nuttehdäkahteenvuoteen. projektejajarahoitustatutkimukseen.vaarassaon Akateemikko Anna-Leena siikala, folkloristiikan perusopetus,jalääkkeeksiontarjollayhteistyömuiemerita professori, pitää huolestuttavana yritys- denkanssa. Perinnetieteetovatolennainenosahumanististatiedekuntaa,jonkaonpystyttävä säilyttämään asiantuntijuus pienissäkin aineissa.
Humanisteja tarvitaan
Rahoitusta saa hakea itse
Humanistisen tiedekunnan tulevaisuudenvisioissakangastelevatmotivoituneet opiskelijat,selkeätopiskelukokonaisuudet jahyvättulokset.saadaankosiisvähemmilläresursseillavähitellenyhäparempaa tulosta. tynytnopeanhyödyntavoittelutulehumanistiseen tiedekuntaan:seeiaiohievahtaakaanpitkäntäh- Kaarina Koski on folkloristi. sitä ei tiedetä. maailmanjohtamismalliensoveltamistayliopistolla. nismitarvitsevattoisiaan",hänsanoo."teknologinenkehityskaipaarinnalleennäkemystäetiikasta Kansalliset kulttuurit tulevat siikalapitääongelmallisenasitä,etteikansalliseen jaarvoista." siikala tähdentää, että nykypäivän suomessa kulttuuriinsatsata.Hänmuistuttaa,ettäontunnetjakokolänsimaisessakulttuurissakriittisetarviot tavaitsensä,jottavoitunteatoisen.kansallistaja omastayhteiskuntarakenteestajakulttuuristaovat kansainvälistäeivoiasettaavastakkain. Maurasen mukaan tiedekunta haluaa panostaahyvääntutkimukseenjatukeesitä kannustamallajaopastamallahumanistejakin yhä enemmän ulkopuolisen rahoituksenhakemiseen.olisikosiinäratkaisu humanististen tieteiden resurssipulaan. täimensuunnitelmistaan.Mauranenkiistäämyös epäilykset kulttuurien tutkimuksen alasajosta. suunnitelmanulkopuolelleonviisaasti jätettyopettajienjatutkijoidenturhautuminenjatkuvaanrahanhakuunjaepävarmuuteen,taisteluhupenevistaresursseista sekätyöuupumus.Ainoaksitieksitilanteen paranemiseen osoitetaan sopeutumista uusiinolosuhteisiin.Parannusonsaatava aikaanitse. Mutta miten oman alan opetusta voi turvata niidenmyötäraakojakinleikkauksiavoidaantehdä muiden alojen edustajien avulla. eiole.jonytfolkloristiikassajakansatieteessäsekäopettajatettätutkijathankkivat
H i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1
Ampiainen1910.piirros:aarnoKarimo.
37. siikala ennustaa, että kansallisten kulttuurien välttämättömiä, samoin oman kansallisen kulttuurinjaidentiteetintuntemus."suomalaisillaon arvojamerkitysnousevattulevaisuudessa.kyseon oltava myös sellaista kulttuuria, joka ei ole vain kuitenkinhitaassasyklissäuudistuvastatutkimukmuidenimitointiavaanlähteeomastasisimmäs- sesta,jonkaarviointiineivätsovelluluonnontieteistä tämme.sellainenvoisikiinnostaamuidenkinkult- kopioidutmittarit.siikalatoivoo,etteiyliopistolla tehtäisikiireessälyhytnäköisiätiedepoliittisiaratkaituurienedustajia." Mauranenvakuuttaa,etteiyhteiskunnassayleis- suja
Kääntäjän työstä kertoo Owen Witesman, joka on siirtynyt lähetyssaarnaajasta ammattikääntäjäksi.
telit. Aineksista aiheiksi
FILIstä kirja maailmalle
Suomen kirjallisuuden käännöksiä ilmestyy maailmalla noin 200 vuodessa. monikirkon lähetyssaarnaajana Suomessa syntyi syväyhteysmaahan,jostaenolekoskaanpäässyt irti.kunpalasinkotiin,lievitinSuomen-ikävääni suomalaisellakirjallisuudella.Seaiheuttitietystivain pahemmanriippuvuuden." Olet vastikään saanut valmiiksi Juhani Ahon Rautatien ja Kari Hotakaisen ihmisenosan. Ihmisen osaolikipeämuistutussiitä,mitenpaljon menetetäänkääntäessä.Taiteellinenkaunokirjaon kielensätuote.käännösprosessinitärkeinvaiheon se,jossapanenalkutekstinsyrjäänjaannantekstin uudellekieliasullejaomalleluovuudellenivapaat kädet." USA:ssa vain kolme prosenttia kirjoista on käännöskirjoja, joten suomalaiset kirjat taistelevat olemassaolostaan erittäin kovilla markkinoilla. Yleensä en halua sekaantuamuidenammattilaistentoimintaan,kuten kirjojenvalintaan,seuraavastasyystä. "Roolini on olla kääntäjä, joka tuottaa aina ja kaikkialla luontevaa englantia. Mikä tekee kirjasta kansainvälisen menestyjän. "Aiemmin kielitieteilijänominaisuudessakääntäminen tuntui lähinnä haastavan sanaristikon täyttämiseltä, josta voisi tullataskurahaa.Ollessani vuonna2004kääntäjäharjoittelijanaFiLissätajusin, ettäkirjallisuudenkääntämisestä voi tehdä oikean ammatin.envoinutkuvitellakaan,ettäjoskusolisi pakko kieltäytyä toimeksiannoista,koskatyötäon liikaa.Seaikaonnyttullut." Miten alunperin kiinnostuit suomalaisesta kirjalOwen Witesman (s. suomen- ja vironkielistä kirjallisuutta ja asuu "kokemuksestani morSpringvillessä Utahissa. niissä ei ole niin paljon käännösongelmia, sillä kulttuurinsijastagenrenkonventiotmuodostavat tarinankehyksen.Tämälisäämyösmuidenlajien mahdollisuuksia, kun kulttuuriset ennakkoluulot vähenevätjakäännöksiinerikoistuneidenkustantajienvarallisuuskasvaa.Ihmisen osa-projektieiolisi ollut mahdollinen ilman Hotakaisen käännöksen englantilaisen kustantajan aiemmin julkaisemien Stieg Larssonin (19542004) dekkarien menestystä."
LEENA LAHTI, FILIn tiedottaja, Books from Finlandin verkkotoimittaja ja Kääntöpiirin webmaster
AIHEESTA ENEMMÄN http://www.suomitranslation.com/ http:// www.finlit.fi/fili http://www.booksfromfinland.fi http://www.kääntöpiiri.fi
38
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1. 1977) kääntää englanniksi lisuudesta. "Rautatievaatikaksinkertaisestiaikaaverrattuna Ihmisen osaan,jokavaatikaksinkertaisestiaikaaverrattuna tämänhetkiseen Leena Lehtolainen -projektiini.kääntäminenonainauudelleenluomista, muttamitäkauempanalähdetekstinkielimaailmaon
O
wen Witesman, onko kääntäjän työ sellaista kuin kuvit-
kohdekielestä,sitäenemmänluovuuttatarvitaan. Tulevaisuudessajulkaistaanluultavastienemmän genrekirjallisuutta, kuten dekkareita ja fantasiaa. Minkälaisena näet oman roolisi tässä tilanteessa. Miten teosten kääntäminen sujui. Kuinka monta kättä tarvitaan, että käännöskirja päätyy ulkomaisen lukijan käsiin
Martti Lintunen
Kirjallisuusvientiä Moskovan kirjamessuilla vuonna 2008. vuonna2014SuomionteemamaanaFrankfurtin kirjamessuilla,jotkatarjoavatsuurimpanakirja-alan kansainvälisenätapahtumanamyöstilaisuudenlaajemmallesuomalaisenkirjallisuudenläpimurrolle. TyypillisestiFiLi,agenttitaisuomalainenkustantamoesitteleejotakinkirjaakymmenilleulkomaisillekustantajillemessuillataimuissatapaamisissaennenkuinkustantamositoutuusenkäännättämiseenjajulkaisemiseen.esittelyävartentarvitaan kirjansynopsisjakäännösnäyte.viimeinenvaiheon kirjanpromoaminen. HankettakoordinoiFiLi.
Kirjahittejä Kalevalasta Puhdistukseen
käännetyinsuomalainenkirjaonedelleenKalevala, jotaonkäännettyyli60kielelle.kaikenkaikkiaan Kalevalastaonerilaisiakäännöksiäjakäännösmukaelmialähes200. Kääntäjä Anna Sidorova (vas.) toimii tulkkina, kun WSOY:n Piritta Maavuori, kirjailija Raisa Cacciatore ja venäläinen kustantaja keskustelevat kirjoista FILIn osastolla.
FILI kansainvälisessä yhteistyössä
kirjallisuuden asiantuntija- ja vientiorganisaatio FiLionperustettuvuonna1977SuomalaisenkirjallisuudenSeuranyhteyteen.FiLimyöntääkäännös-japainatustukea,kouluttaajatukeekääntäjiä sekä tekee suomalaista kirjallisuutta tunnetuksi ulkomailla.Toimintaankuuluvatkirjailija-jakustantajavierailujenjärjestäminen,esittelymateriaalien tuottaminensekäosallistuminenvuosittainlukuisillekirjamessuillejaerikirjallisuustapahtumiin. ilmankääntäjiäFiLin,kustantajienjakirjallisuusagenttientyöolisiturhaa.varsinaisenkäännöstyönlisäksikääntäjättoimivatuseinmyösscouteina jaesittelevätsuosikkikirjojaankotimaansakustantajille. käännetyimpienkirjojenlistaltalöytyvätmyös MikaWaltarinSinuhe Egyptiläinen,ToveJanssonin Trollkarlens hatt,ArtoPaasilinnanJäniksen vuosisekä uusimpanahittinäSofiOksasenPuhdistus.Oksasen kansainvälinen menestys on ainutlaatuinen ilmiö Suomenkirjallisuusviennissä.OksasenjaPaasilinnan ohellamuitasuosittujanykykirjailijoitaovatmuun muassakariHotakainen, MonikaFagerholm,kjell Westö, Leena Lander, AnjaSnellmanjadaniel katz.
Sofi Oksasen Puhdistuksen ranskankielinen käännös on saanut Prix du Roman FNAC- ja Prix Femina Étranger -palkinnon.
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1
39
kielestätoiseenkääntäminenonmyöskulttuuristatoiseenkääntämistä,jaerikielissäjakulttuureissapuhe-japuhuttelutavatvaihtelevat.Hyvän esimerkin tarjoaa Maria Helena nyberg, joka on saksantanutAkikaurismäenelokuvakäsikirjoituk42. vuonna 1998julkaistuKäännetyt illuusiot näytelmäkääntäminen suomalaisessa teatterissaesitteli,mitenulkomaiset näytelmät suomentuvat.Tuore vastinpari, Matkalippu maailmalle. kokoelmanväliotsikoillaartikkelitryhmitellään väljästineljäänjaksoon.Jäsennyskeventäälukukokemusta,muttaartikkelitkeskustelevatkeskenään hyvinmyösyliryhmäjaon. Arvioita, katsauksia
Kielten ja kulttuurien välisellä löytöretkellä
vaasanyliopistonenglanninkielenprofessori SirkkuAaltonenonerikoistunutteatterikääntämisen monisyiseen problematiikkaan. GlobaalintaloudensekävaltarakenteidenheijastuksenkielessäjakulttuurissahavaitseeerityisestirinnastamallaMarizanuñezinjadavidHackstoninartikkelit.Siinämissä"yleisespanja"kelpaahyvinkääntämisenvälineeksijaviekäännettyänäytelmäälaajasti espanjaa puhuvaan maailmaan, on "yleisenglanti"
H i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1
Sirkku Aaltonen: Matkalippu maailmalle. Matkalipun 19 artikkelia tarjoavat moninaisia näköalojateatterikääntämiseen.Mukanaonpitkän kääntäjänuran muistelo (Lars Huldén) ja toisaalta systemaattistanäytelmänkääntämistäjavientiäkartoittavakatsaus(Annelikurki).niissäsuomalaisen näytelmän kääntäminen on osa monensuuntaista kansainvälistäliikennettä,jokakuuluuluontevasti erivaiheissa,eritahoillajaerisyistävirinneeseentarpeeseenaltistuavieraalle,löytääjakohdatajotakin muutakuinomaajatuttua. näistä artikkeleista välittyy elävästi näytelmäkääntämisenjännitysjatyöhönsisältyvätmerkittävättulkintaratkaisut:näytelmänhenkilötjaheidän suhteensamuodostuvatdialogissajadialogista.Se, mitennäytelmässäpuhutaan,määrittääsuurimman osan näytelmän maailmaa. Suomalaisten näytelmien kääntämisestä ja viennistä. Artikkeleidenjärjestystäolisivoinutharkita.en olisihalunnutlukeakilvenartikkeliaviimeiseksi, etenkinkunmonetartikkeleistatarjoavatsillevastakkaisianäkymiäesittämälläkääntämisenjanäytelmienvienninjuurisinä,mitäseonilmankansallisen brändityöryhmänponnisteluja,"luovaataloutta"ja "näytelmänvientistrategiaa",elikulttuurisenavuorovaikutuksena,jossaoikeatihmisetjaintohimot kohtaavat. PitkändramaturginurantehneenAnnikkiellosen pohdintakääntäjästäkulttuurilähettiläänäpainottaakinnäidenhenkilökohtaistenpanostustenkautta tapahtuvanvälittäväntoiminnanmerkitystä. kielen kautta välittyy ääretönmääräsävyjä,pieniäjasuuriamerkityksiä. Aloitinlukemisenlopusta,Mariakilvenartikkelista"Miksisuomalaisianäytelmiäpitäisiviedä yhtäänmihinkään?".kilvenkyseenalaistuseikohdistukääntämiseen,vaankaikenalistamiseentaloudenlogiikallejaretoriikalle. Like 2010.
Kulttuurin kääntämistä
Laajakuvienvastapainonaonkääntämisenyksityiskohtiinsukeltaviainnoittuneitapohdintojaepämääräistenäännähdystenjakirosanojenkääntämisestä (Anna Sidorova) sekä murteiden, puhekielen ja sanaleikkienkääntämisestä(AnneColinduTerrail, AngelaPlöger,Zuzanadrábeková). Suomalaisten näytelmien kääntämisestä ja viennistäkertoosuomalaistennäytelmienmatkoistamuillekielille.Aaltosentavoitteenaonnäilläkokoelmillatehdäkääntäjätöineen näkyväksijasaadahänetpois"näkymättömänalihankkijan"epäkiitollisestaosasta. kilvenääneenlausumaglobaalitalousjasenerimuotoisetpaikallisetnäkökulmatmaailmankulttuureissatuntuupohjavirtanauseammassakinartikkelissa.Taloudenrattaastajasentuottamistapyörteistäeipääseirti,eiteatteri,eivätkäteatterinparissa toimivat.Myösteatteritmuodostavatomanlaisiaan talousolioita,joidenpyörittämätpääomatovatsekä rahallisiaettäkulttuurisia. Omanlaisensaperspektiivinlaajennuksentarjoaa PirkkokoskenjaMarjajaSteveWillmerinyhteis- artikkelisuomalaistennäytelmäantologioidentoimittamisesta,jolloinyksittäinennäytelmäkehystyy osaksilaajempaasosiokulttuuristakontekstia.ChapmanCheninartikkelipuolestaanasettaasuomalaisendraamanvirkistävästiosaksilänsimaistadraamaa,jonkavientihongkongilaiselleyleisöllevaatii kulttuuristasovitustyötä.
y
sianäyttämölläesitettäviksi.kaurismäenhenkilöt teitittelevättoisiaan,mikäluodialogiinerityisen, ihmisarvoajakeskinäistäkunnioitustakorostavan tunnelman.Saksalaisellakielialueellateitittelyon täysinnormaalikäytäntö,jotenkääntäjäjoutuuetsimääntoisenkeinonoikeansävyntavoittamiseksi.
Vientistrategiaa vai vuorovaikutusta?
näkökulmienjaaihepiirienrunsaudessapiileesekavuudenjayhteismitattomuudenvaara,muttamyös tämälaajavariaatiokertooaiheesta.kutenjokainen käännösongelma on ratkaistava yksittäistapauk- sena, myös jokainen teatterikääntäjä tulee alalle omaareittiään.Heitäyhdistäävälimaastoissaoleminen,samuuksienjaerojenkanssatoimiminen
kaikenkaikkiaanNykykansantaidelunastaataidekirjanamoninkertaisestisen,missäseväitöskirjana jättääkritiikinaihetta.Teosonsisällöltäänkattava, kuvitukseltaanloistavajakaikenlisäksikirjoitettu kauniillakielelläilmanväitöskirjojauseinvaivaavaa sivistyssanailua.niinpäsitävoilämpimästisuositella kaikilletaiteestakiinnostuneilleperinpohjaisenaja onnistuneenavisuaalisenatutustumisretkenäsuomalaisennykykansantaiteenihmeelliseenmaailmaan.
JOHANNA UOTINEN, dosentti, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
Minna Haveri: Nykykansantaide. kirjanmielenkiintoisintaantiaovatkinhuolella valittukuvitussekänykykansantaiteilijoidenesittelyt. Upeankuvituksennostaaarvoonsataidokasjaoivaltavataittosekälaadukaspaperijapainojälki.Myös muuulkoasukorostaakirjantaide-esineluonnetta. Maahenki 2010.
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1
43. Haverin teosta lukiessa kannattaakin unohtaa väitöskirjankriteeritjatarkastellasitätaidekirjana jataideteoksena.Tällöinkäsittelynlaveusjakuvailevuus muuttuvat vahvuudeksi, ja esiin nousevat kirjanehdottomatansiot.näistäsuurinlieneesuomalaisennykykansantaiteenlaajankirjonnäkyväksi tekeminen.SenontehnytmahdolliseksiHaverin huomattavanperinpohjainenkenttätyösekänykykansantaiteenteostenjateoskokonaisuuksienkuvauksellisestitaitavadokumentointi. JämptistinimettyNykykansantaideonkunnianhimoinenyritystehdäkattavatutkimuslaajastaja moninaisestatämänpäivänsuomalaisestakulttuuriilmiöstä. nykykansantaiteen tarkastelu rakentuu neljän"kontekstin"ympärille:visuaalisenkulttuurin käsitekenttä,kansanomainentaideilmaisunmuoto, tekijänarki,taidemaailma.nämäovatmyösteoksen neljäpäälukua. Laaja-alaisuuden ja kattavuuden tavoite antaa aihetta kritiikkiin nimenomaan silloin, jos teosta lukee väitöskirjana; lukuisten näkökulmien läpikäymineneioletehnytmahdolliseksikovinsyvälle menevää pohdintaa, jota väitöskirjalta odottaisi. kaikkienmuttaoikeastiei-kenenkäänenglantia. Tekijäesitteleesinänsähuolellisestikeskeisimmät tutkimukselliset taustansa (taiteentutkimus), teoriansa(artikulaatiojakonteksti)jamenetelmänsä (etnografia)sekäpyrkiipaikantamaanitsensäjatutkimuksensasuhteessataiteentutkimukseen.valitettavastitämäjääirralleenvarsinaisestasisällöstä,sillä kirjanmyöhemmissäosissateorioihintaikäsitteisiin eienääpalata,jayhteyksienvetäminenteorianja aineistonvälilleanalyysintekeminenjäälukijan viitseliäisyydenvaraan.Teosonkinkokonaisuutena kuvailevaperinteiselleväitöskirjalleepätyypillisellä tavalla. Teostokisisältääkaikkiväitöskirjanvälttämättömät osat,muttaeritotensenteoreettis-metodologinen
y
antionniukka. näiden kontekstien sisällä nykykansantaidetta tarkastellaan lukuisista näkökulmista, kuten taidemaailmanulkopuolisentaiteenjakansantaiteen taustoittamana, tämän päivän lähilajien valossa, nykykansantaiteentekniikoidenjakansanomaisuudenkautta,itseteostenkertomana,tekijänarkielämänjaelinympäristöjenavulla,hyvänelämäntuojanajalopuksivieläsuhteessataidemaailmaanjasen osittaintuottamaaniTe-ilmiöön. kanssajaettavaksikirjoittamisesta,ilmeneemonen kirjoittajankokemuksista.erityisensuoraantoisiaan OUTI LAHTINEN, Tampereen yliopiston teatterin ja draaman täydentävästinäytelmänlouhikkoistamatkaakulttutkimuksen opettaja, teatterikriitikko tuuristatoiseenkuvaaneljänartikkelinkokonaisuus: LindaMcLean,LynneParker,Svetlanadimcovicja
Taidekirja väitöskirjan vaatteissa
Minna Haverin teos on ensimmäinen suomalainennykykansantaidettakäsitteleväväitöskirja.Tutkimuksenkeskeiskohdeonilmiö,joka ennentunnettiinpihataiteenajanykyäänehkäyleisemminiTe-taiteenajajonkaHaverinytnimeää nykykansantaiteeksi.Tutkimus liittyy luontevasti MaaseudunSivistysliitoniTe-hankkeisiinjamoniosaiseksiehtineeseenjulkaisusarjaan.Sivistysliiton iTe-aktiivisuudenansiotaon,ettänykykansantaide onyleisestitunnettuajatunnustettua,janäinollen setaipuumyösväitöstutkimuksenaiheeksisangen sujuvasti. LauraRuohonenkirjoittavatkuvauksensaRuohosen Se,ettänäytelmienkääntämisessäonkysepuhut- näytelmienreiteistäskotlantilaisen,irlantilaisenja tavaksi(StefanMoster,evaPáp)jatoistentekijöiden englantilaisenyleisöneteen. Josisällysluetteloasilmäilemällätuleenäkyviin Haverinpyrkimystuodaesiinaiheensamoninainen luonne.Tästäpioneeritutkimuksentekijänsinänsä ymmärrettävästävalinnastaseuraavalaveusonteoksensuurinansiomuttasamallamyössenheikkous
Valtion apurahoituksen merkitys kirjailijoille vuosituhannen vaihteen Suomessa. Tutkimusperustuumuunmuassakirjailijakyselyaineistoon(185kpl)japäättäjäkyselyaineistoon (37),muttaetsiessäänapurahojenmyöntöperusteita
y
ja apurahojen merkityksiäkirjailijoille Jokinen ei käytäapurahahakemuksiaeikäapurahaselvityksiä, vaikkaniidenpitäisiollaainakintutkijoidenkäytettävissä. Hämäläisenantologiasisältääylikuusituhatta sananmuunnospariajalisäksiseikkaperäisenmuuntelijanoppaan.LisäksiHämäläinenpoikkeaatoisen harrasteensa,limerikkirunouden,pariin. väitöskirja on monimenetelmäinen. Sananmuunnoksille antautunut henki näkee tahattomiamuunnoksiakaikkialla,kertooHämäläinen.espoossaonmuunmuassaSoukanrantatie javallikuja,Helsingissäjopafestivaalikalliokukkii. ne olivat vähän kuin vanhan ajan arvoitukset, oikea vastaus piti vasiten tietää. en tiedä, onko nimi annettuvakaintuumin.
ERKKI LYYTIKÄINEN, vapaa(mielinen) tutkija ja kriitikko
Jussi X. Desibelius Publishing 2010.
Tuokiokuvia apurahajärjestelmästä
elina Jokisen Vallan kirjailijat -väitöskirja porautuuvaltiolliseenapurahajärjestelmään yhdistämällä erilaisia tutkimusaineistoja, -menetelmiäjateorioita.vaikkaVallan kirjailijatonlähtökohdiltaan kirjallisuussosiologinen, se sisältää humanistisiajayhteiskuntatieteellisiänäkökulmia keskeisessäkysymyksessään:mikäonvaltionapurahoituksenmerkityskirjailijoidennäkökulmasta. Avain 2010.
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1
45. Sananmuunnosten luonteenomaisin piirre on suunnatonrivous.Sentakianekaiesipuberteettipoikiinjaisoihinpoikiinvetoavatkin.Muttavain kääntöpuolisaaollarivo,pinnantäytyyollasiisti. Suomen tuotteliaimpia sananmuunnostaiteilijoitaonJussiX.Hämäläinen,jonkamuuntelujuuret johtavat1950-luvullejajuuriÄpyyn.HänentuotantoonsakuuluvatmuunmuassaHäipywät tawut (1998),Patinoidut runot(2001)jaMuutetut sitsit (2007).UusinteosSukkelin kielioppioneräänlainenHämäläisenmagnumopus,sananmuunnoskokoelmajaopasaloittelijalle. nyttemmin ei noita muunnoksia juuri kuule, en tiedämiksi;istunkoväärissäpöydissä. kulttuuripoliittisenataitaidejärjestelmäntutkimuksenaJokinenmetsästääyksilönkokemusta.Hän tarkasteleeniinkirjallisuustoimittajienkuinkirjailijoidenvaltiontukijärjestelmääkäsitteleviälehtiartikkeleita,tuettujenkirjailijoidentuotantoakoskevia kritiikkejä,kirjailijoidenkäsityksiäapurahajärjestelmästäjaapurahoistapäättävienmielipiteitä. Sananmuunnosta on jokaista sorttia
Olenoppinutsananmuunnoksetjamuunteluntekniikanpoikavuosinakaveriporukoissa. Tämä pelastaa muuntelijan kasvot, jos hän eksyy esittelemääntaitojaanväärässäseurassa."Mitä,itsehäntekääntelette!"Kuksia sellissä-tyyppisetmolemminpuolinrivotparitovatperiaatteessahuonoja. Analyyttisempi lukija jää ihmettelemään, eikö vastaavaa keskusteluakäytyruotsinkielisissälehdissä.Josei,miksi asiaaeiolepohdittuväitöskirjassa?Teoskoostuukin
Elina Jokinen: Vallan kirjailijat. keskeisenä tutkimuskohteena on 19902005 jaettujenkirjailijoidenvaltiontaiteilija-apurahatja kirjastoapurahatjaniistäkäytyjulkinenkeskustelu, muttavarsinkiivastakindebattiaanalysoidaanvain suomenkielisten lehtien pohjalta. 1950-luvullasananmuunnoksiaalkoinäkyäpainettuna vappulehdissä, varsinkin teekkarien Äpy kunnostautuitälläalalla.nykyääntämäperinteenlaji taitaaeläävähintäänyhtäpaljonkirjapainonkuin suuvärkinvarassa.kielitieteilijöistäsananmuunnoksiaovattutkineetainakinprofessoritHeikkiOjansuu1916jaRaimoAnttila1989. Hämäläinen: Sukkelin kielioppi. Tähänvoisilisätä,ettäespoossatoimiihautaustoimisto nimeltä Kielonkukka. nuolauselmatolivatkiteytyneitäjavakiintuneita, enmuista,ettämeidänpiireissämmeolisiesiintynyt erityistä luovuutta. Moninäkökulmaisuusonsekätutkimuksenheikkousettä vahvuus.Teosantaayllättävänmonipuolisenkuvan apurahaproblematiikasta,muttanäkökulmienvaihtaminenjahyppiminenerityyppisistäaineistoista toiseenonjohtanutsirpaloitumiseen. Hämäläisen kielioppi jakaa muuntelun äännesäännötseitsemään"taivutusluokkaan".nekuulostavatvähänmutkikkailtamuttaovattosiasiassavarsinluonnollisia,kunottaahuomioon,ettämuuntelu onalunperinsuullistaperinnettä.Saammetietää,
y
että esimerkiksi diftongien laatu muuntuu suuhunsopivaksi:kuoro-killinenmuuntuuniin,että uuteenensitavuuntuleeie-diftongi.Samoinsanan vokaalisoinnunmäärääuusiensitavu,kutenkieliopintekijännimessä
senolemassaoloa. nankohdeapurahoja. misessamerkittäviäovaterilaistenliittojenapurahat,hänolisisaattanutpohtiakaunokirjailijoiden Suljettujen ovien päätökset monien liittojen vaikutusta apurahalautakuntien Jokinenperääapurahapäätöstenperusteluja,mutta kokoonpanoonjaliittojenapurahojenosuuttakaujärjestelmääolisivoinutkritisoidaavoimuudenkin nokirjailijoidentoimeentulossa. Selvittämättä jää, mikä on kirjailijaliittojen pitääsuomalaisiakirjailijoitavahvasti"(valtio)vallankirjailijoina"jasitenkotimainenkirjallisuuson myöntämien palkintojen ja apurahojen sisältämä meriitti.entämikäonkirjallisuustoimikunnanja "(valtio)vallan(tukemaa)kirjallisuutta". Lisäksi apurahahier- teilija-apurahajärjestelmänkattavuudentakiahän arkianhuipullaovatpisimmättaiteilija-apurahat. Vallan kirjailijatviliseemielenkiintoisiayksityiserityisestihännäkeeyhtymäkohtiaapurahallatyöskentelevientieteentekijöidenjakaunokirjailijoiden kohtia.Jokisenmukaanyksivuotisentaiteilija-apuravälillä, mikä ilmenee muun muassa taiteilijoiden hansaaminenonsuurempiansiokuinsäätiönmyönjatieteentekijöideneläketurvassa.kirjasto-jatai- tämän apurahan saaminen. MiksiJokinentutkiivainvaltionkirjallisuustoimitilaisuudetolivatkaikilleavoimia. kannalta.Miksiapurahapäätöskeskusteluteivätole avoimiatilaisuuksia?Ainakinvuosituhannenvaih- Mihin unohtuivat taiteen apurahat. koskaJokinentarkasteleeapurahalautakuntien lansuosikkejanostetaanneljäksikinkaudeksi(12 vuodeksi)päättämäänkirjailijoidentaiteilija-apura- janiidenjäsententoimintaa,olisiolluttarpeellista hoista,muttalautakuntienkokoonpanoistaeikäydä huomioidakohdeapurahojenmerkityskokonaisuudenjayksittäisenkirjailijankannalta.Missämäärin julkistakeskustelua. A r v ioi ta , k at s auk Arvioita, katsauksia si a
perusteellisistatuokiokuvistaeikäsuinkaanselkeistä olisihavainnut,ettätietokirjailijoidentyöntukekokonaiskuvista. teessaSkotlannintaidetoimikunnanapurahanjako- vastaaviahuomioonottamattomuuksiaonmuitakin. Määritelmäeipädetietokirjailijoihin,joilleeiole taiteenkeskustoimikunnanmyöntämien5-vuotismerkittäviävaltiollisiaapurahojajajotkaeivätkuulu tentaiteilija-apurahojenasemaapurahahierarkiassa. Suomessasuurinapurahapäätöstenläpinäkyvyy- kunnanjakirjastoapurahalautakunnanmyöntämiä denpuuteonsäätiöidenapurahoissa,joistavastaavat taiteilija-apurahojajakirjastoapurahoja?Jostutkianonyymitasiantuntijat.nämäasiantuntijatovat muksenkeskiössäonvaltionapurahoituskirjailisaattaneet toimia valtion apurahalautakunnissa, joille,myöstaiteenkeskustoimikunnanviisivuotimikä tarkoittaa kulttuuripoliittisen vallan pitkä- setapurahatolisipitänytkäsitellä.niitäonmyönaikaistakeskittymistäsamoillehenkilöille.valtion nettyvuodesta1996alkaen,elineovatkorvanneet apurahojenkannaltaongelmallisempaaon,ettäval- 15-vuotisetapurahat. vuonna2009voimaantulleenlakisääteiseneläke- Hallinnolliseltakannaltakeskustoimikunnanapujatapaturmavakuutuksenpiiriin.Tietokirjallisuus rahat saattavat olla arvostetumpia, mutta ovatko kehittyypitkältiilman,ettävaltiovaltaedeshavaitsee apurahansaajatsamaamieltä. Tieto-jakaunokirjailijoidenerilaisenasemantieNIKLAS BENGTSSON, helsinkiläinen tietokirjailija dostamattomuudellaonseurauksensa.JosJokinen
Mihin suuntaan kirja-ala kääntyy?
Kirja tienhaarassa vuonna 2020onoptimistisenpohdiskelevapamflettikirja-alankehitysmahdollisuuksista.kansalliskirjastonjohtajakai ekholmjakirja-alanjaerityisestikirja-alantilastojenasiantuntijaYrjöRepoovatlaatineetpaikoitellenpoleemisenkinkatsauksenerilaisissavaikeuksissa piehtaroivaanalaan.
y
Pamflettioliilmestyessääntodellaajankohtainen, silläsejulkaistiinsyyskuussa2010elihetimonen kustantamonsisäisenmyllerryksenjälkeen.eiolekaanihme,ettäsenrahoittajinaovatolleetGraafisen teollisuudentutkimussäätiö,kirjakauppaliitto,kirjakauppasäätiö,kirjavälitysOy,SuomenkustannusyhdistysjaWSOY:nkirjallisuussäätiö.
46
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1. vaikkaJokinentarkoittaakirjailijallaensisijaisesti taiteilija-apurahalta apurahattomalle välivuodelle kaunokirjallisuutta kirjoittavia, hänen mielestään jääneetkirjailijatovatsaaneetkirjallisuustoimikuntutkimus koskee kaikkia apurahalla kirjoittavia
Print on Demand eli tarvepainatus tuonee puolestaanmyyntimenestystenulkopuolellejäävän kirjallisuudenparemminesiin,kirjakerrallaan-tekniikkaavoidaansoveltaamonikanavaisestierilaisissa
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1
47. Yksitoistuvastiennakkoonmainituistaasioista onjapanilaisnuortenkännykkäromaani.nämäharrastajienkirjoittamattekstitkiinnostavatvarmasti ilmiönämonianokia-vetoisessaSuomessa,muttane ovatsaaneetsuhteettomanpaljonhuomiotasiihen nähden,ettäkännykkäromaanienaaltoonjokääntynytlaskuun.näinonasianlaitaainakintuntemienijapanilaiskustantajienjanuorisokirjallisuuden asiantuntijoidenmukaan.
NIKLAS BENGTSSON, helsinkiläinen tietokirjailija
Kirja moneksi versioksi
Optimistisuusnäkyymyösperusoletuksissa.kirjoittajatväittävätkansalliskirjastontallentavanmuun muassa kaikki painotuotteet ja verkkojulkaisut. kansalliskirjastontilastonmukaanvuonna2008 Suomessapainettiin13419kirjauutuutta.nimekemääränpohjaltaeiuskoisi,ettäkirjaonkriisissä. Jossuomalaisetvaihtavatnykyäänkännykkääparin vuodenväleinjajospelkkäGoogle-hakukuluttaa sähköäyhtäpaljonkuinenergiansäästölampputunnissa,mitkäovaterilaistensähköistenlukulaitteidentodellisetkustannukset?käyttäjällenäennäisesti ilmainenverkkoeivälttämättäolekestävinjulkaisukanava.
Kai Ekholm & Yrjö Repo: Kirja tienhaarassa vuonna 2020. kirjoittajateivätolehuomioineetkirjailijaliittojen jäsenmäärissä päällekkäisjäsenyyksiä. Oikeastaankirja ja kirjallisuuseivätolekaanniin suuressakriisissäkuinkirja-ala.Sekälukijoitaettä kirjailijoitaonrunsaasti,muttaselviävätkökustantamot, välityskanavat ja jälleenmyyjät sähköisten kirjojensynnyttämistämullistuksista. ekholmjaReporakentavatansiokkaastivuoropuheluapainetunkirjanjakirjansähköistenversioiden välille.digitaalisuuttaeipidetäuhkanakirjallisuudellejakirja-alalle,pikemminkinmahdollisuutena. Kirja tienhaarassa vuonna 2020-teoksenkirjoitustavasta näkee, kuinka internet on vaikuttanut painettuunkirjaan.varsinkinteoksenalkupuolella kirjoittajatviittaavatniinuseinloppupuolentekstiin,ettälukijaalkaapohtia,onkoteoskirjoitettu verkkoympäristöävarten.klikkaamallahansiirrytään nopeamminasiastatoiseenkuinsivujaselaamalla. kirjoittajaparin näkemyksen mukaan e-kirjan läpimurto tapahtuu lukulaitteen yleistymistä ripeämmin.Heidänmielestäänverkostaostettuja erilaitteillaluettavatuoteonjoriittävänvalmiskäytettäväksi. Yksityiskohtientarkistaminenonjäänytkirjoittajilta jakirjantoimittajaltatekemättä. Harmillista on,ettäheeivätolelaskeneetnäytelmäkirjailijoita 3500kirjailijanmääräänsä.kirjansähköisetmuodotvoivatelävöittäänäytelmäkirjallisuudenjulkaisemistakin.
kirjanluku-taipäätelaitteissa. Onkometsiätuhoavapaperinenkirjahaitallisempi kuinkirjansähköisetmuodot. ekholmjaRepoehdottavatkirjantuotteistamista erilaisiksiversioiksi:kirjanontaivuttavapeleiksi, elämysversioiksijajohtajillesuunnatuiksitiivistelmiksi. Paikoitellen teoksen luvut ovat optimistisia. Luku-jajulkaisukulttuurinmuutostenkannalta painetunkirjanjasähköistenkirjojenekologisuus jataloudellisuusolisivatvaatineetomanvertailunsa. Gaudeamus 2010.
Ketkä ovatkaan kansalliskirjailijoita?
verkkokirjallisuuden ja painetun kirjallisuuden suhteetovatmoninaiset.verkonhektinenonlinekulttuurilieneevaikuttanutkirjantoimitustyöhön, silläkallePäätalo,MikaWaltarijaveijoMerimainitaankansalliskirjailijoinamuttaAleksiskiveäei. väiteeipidäpaikkaansaedesSuomessapainetuista kirjoista, sillä kokoelmissa on yllättävän paljon puutteita.kansalliskirjastontehtävänmuuttaminen totuudeksiontietystiekholminvastuulla. ekholmjaRepotarjoilevatalantilastotietoahelpostiomaksuttavassamuodossa.Taulukotonujutettusujuvanesseistisenkirjoittajanotteenlomaan tailukujenloppuunniin,ettälukijatkiinnostuvat myösnumeerisistayksityiskohdistajakokonaisuuksista.Lukijaperehdytetäänmuunmuassayleisten kirjastojenlainaustilastoihin,painettujenkirjauutuuksienvuositilastoihinjakirjamyynninkokonaiskehitykseen. Ongelmanaon,ettäolemmeparhaillaankahden kulttuurinvälimaastossa.kaupallisen,painetunkirjakulttuurinjamaksuttomuuteenrakennetunverkkokulttuurinyhdistäminenonhaaste,johonkirjaalantoimijoidenonlöydettävävastaus. vertailuntekeminenonhankalaa,silläsiinäolisi otettavahuomioonmyöslukulaitteidenuusiminen
kuvat limittyvät ja kerrostuvat. Tampere University Press 2010.
Yhteisalueiden karttalehdet
väitöskirjan teoreettinen lähtökohta on haastava: kootarunonkuvallisuuttaanalysoivianäkökulmiaja muokataniistäkäyttökelpoinentyökalukielikuvien analyysinavuksi.Haastavuuttalisääkuvallisuuskäsitteistönosittainenvakiintumattomuus.Turunenon työstänytkäyttöönsäsemanttisenyhteisalueenidean, jokaontarkoitettupuukuvastonmetaforistenpiirteidenhahmottamiseen. Semanttinen yhteisalue perustuu ideaan, että metaforisuusrakentuueriilmaustenyhteistenmerkityselementtienvaraan.Yhteisaluevoidaanesittää kuviona, jossa kahden ilmauksen merkityskentät leikkaavattoisensajaleikkauskohdastamuodostuu molemmilleilmauksilleyhteistensemanttistenpiirteidenalue. Runoissa,joissametaforisuusaktivoituuesimerkiksipuutajaihmistäyhdistävienmerkityselementtien kautta ("puun kasvot"), puukuvasto saattaa liittyälaajoihinteemallisiinkokonaisuuksiin.Puita, puulajeja ja puun yksittäisiä osia nimeävät sanat voivat yhdistyä uskonnollisväritteisiin käsityksiin, pohdintoihinajastajakuolemastataipoliittisestikin värittyneisiin kannanottoihin. Puukuvasto Lassi Nummen lyriikassa. Puu yleisesti tai jokin erikseen nimetty puulaji saattaaollayksittäinenhavaintorunonmaisemassa taituntomerkkiosoittamassarunontapahtumapaikkaa.näissätapauksissarunontulkintaeiedellytäkirjaimellistamerkitystäpidemmällemenevääluentaa. vaikkatutkimuskohteenaonkinrunoistaselkeästi erilleenrajattukuva-aineisto,senavullaonmahdollistasaadapätevänäkemysnummenlyriikasta.nummenrunoudestanouseeesillemoniamielenkiintoisia ulottuvuuksia.Puukuvastontainummenrunokielen ajalliseenkehittymiseeneikuitenkaanjuurikiinnitetä huomiota. Runokuvienanalyysieioletyylillisestihelppoa, silläkuvallisuuspyrkiitarttumaantutkimuksenkin kieleen.Pyrkimystäsmälliseenilmaisuunsaattaajohtaapaikoinpäinvastaiseen,jaanalyysialkaamaistua puulta,niinkuinesimerkiksiseuraavanlaisessakoukerovirkkeessä: "Runossapuutsuorastaanvyöryvätaistittaviksieri muodoissaan,jaminäympäröityymännyistäuseilla eri tasoilla niin konkreettisessa ympäristössä kuin unessakin:männytkaikkiallamuuttuvattajunnassa mäntyjenkaikkeudeksi." Joistakin sivupoluista huolimatta väitöskirjasta avautuulukijallenummenrunouteenavaranäköala, jokahoukutteleekulkemaanyhäsyvemmällemerkitystentiheikköihin.
PASI LANKINEN, filosofian tohtori
Mikko Turunen: Haarautuvat merkitykset. Puullaonsiltitehtävänsärunontunnelmassa,visuaa- lisessaasetelmassa,koristeellisuudessa. punaisuus?). A r v ioi ta , k at s auk Arvioita, katsauksia si a
Puusta pitkään
Mikko Turunen tarkastelee väitöskirjassaan Haarautuvat merkityksetLassinummenlyriikanpuukuvastoajasenerilaisiamerkityksiärunoilijantuotannossa.Tuloksenaonlaajajaperinpohjainenosinjopapuuduttava?esityskiinnostavasta jaikiaikaisestaaiheesta.kuuluvathanpuukielikuvat keskeisesti suomalaiseen kollektiiviseen tajuntaan. SamallaTurusenväitöskirjaonensimmäinennummenrunotuotannonyksittäiseenkuvastoonjasen merkityksiinkeskittyvätutkimus.
y
teoreettinenuudennos,silläsamantapaisiaesityksiä metaforisuudestaonkäytettyaikaisemminkin,mutta setarjoaajohdonmukaisenlähestymistavankäsiteltäviinilmiöihin.Runonlähilukuatukevamalliluo yhtenäisyyttäkuvienerittelyynjatulkintaan.
Kohti tihentyviä merkityksiä
Turusentutkimuseteneerunoesimerkeistä,joissapuu onvainkonkreettinenosarunonsisältöä,runoihin, joissapuunmerkityskasvaakuvaannolliseksikohti hengellisiä,metafyysisiätaiesteettisiäulottuvuuksia. Semanttinenyhteisalueonkelposapluunametaforisuuden tarkasteluun. Metaforaansisältyyajatusmerkitystensiirtämisestäsanojentailaajemminymmärrettynäsanoihin liittyvienmerkityskenttienvälillä.Metaforaosoittaa jonkin piilevän yhteisen piirteen asioissa, joita ei tavallisestiliitetätoisiinsa.Metafora"Tyttöonruusu" osoittaa,ettätytössäjaruusussaonjoitakinyhteisiä piirteitä,jasiirtääruusuunliittyviäominaisuuksia myöstytönominaisuuksiksi(kauneus?,piikikkyys. nummenlyyriselläpuukuvastollaonsiisvankat kansallisetjuuret.koskapuihinjametsäänliittyvä sanasto toistuu nummen tuotannossa usein ja eri tutkijat ovat kiinnittäneet siihen huomiota aikaisemminkin,Turusenaiheenvalintaavoipitäähyvin perusteltuna.Aiheenkäsittelyssäkeskeisiäkysymyksiäovat,millaisiaasioitapuukuvastollailmaistaan, mitenkuvastonkäyttörunoissamotivoituujamiten puusanastoakäytetäänrunonmerkitystenluomisessa. Se ei ehkä ole mullistava
48
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1. esi-isiemmeviisauteenkuului"sitäkuustakuuleminen,jonkajuurellaasunto",jaonhanmeilläyritetty nähdämetsääpuiltataimentypäinmäntyäilmeisesti iätjaajat
Sadunfilosofistapuoltaolisivoinuttuodaesiin enemmän. TopeliustaseurasivatJalmariFinnejakiljusen herrasväki,Tove Jansson ja Muumipeikot, elina karjalainenjaUppo-nalle,HannuMäkeläjaHerra Huujamonetmuut.Tuoreimpiasuomalaisensadun kehittäjiä ovat esimerkiksi Mauri kunnas, kari HotakainenjaHanneleHuovi.
y
johdattavatsuureenmaailmaaneksyneetsisarukset takaisinSuomeen. Ikiaikainen satu
Suomessasadullaonpitkäperinne.Satueli kauansuullisenakansansatuna.1800-luvulla ZachariasTopeliusjulkaisiklassikoksikohonneen massiivisenLukemisia lapsille-teoksen.Topeliuksen jälkeenkinsuomalainensatuonvoinuthyvinaina meidänpäiviimmeasti. kokonaisuutena Suomalainen satu on avartava jamonipuolinen.Tosinartikkelejaonpakattukirjoihinniinpaljon,ettämonetovatjääneetlyhyiksi ja luettelonomaisiksi katsauksiksi.Toisaalta yhtä monetartikkelitavaavatsatuihinvalaiseviajakiintoisianäkökulmia.Jäänmielenkiinnollaodottamaan luvattuakolmattaosaa.
PEKKA WAHLSTEDT, vapaa toimittaja ja kriitikko
Suomalainen satu 1. Monet kuvittajat etenkin monissa teksteissä vilahtavaRudolfkoivuovatonnistuneettekemään kuvastaavoimenikkunansatujenmystiseenmaailmaan.koivuajamuitamestarillisiakuvittajiaeiesitellä,vaikkakaikistasadunkirjoittajistaonmukana pienoiselämäkerta. Siksieioleyhtäänliioiteltuatehdäkahdenkirjan selvityssuomalaisestasadusta.kirjoissaesitelläänyli 30suomalaistasatukirjailijaa,selvitetäänsuomalaisensadunlähtökohtia,verrataansuomalaistasatua kansainväliseensatuperinteeseen,perehdytäänsadun kulttuurifilosofiaanjatarkastellaansadunmonikäyttöisyyttä. MaurijaTarjakunnasovatkääntäneetjakuvittaneet Kalevalan lapsille mieluiseen asuun, jossa ihmistensijastaseikkailevatkoirat.Luonnonsuojeluaonmyössuoraantuotusatuihin.Leenakrohnin sadussakaksipoikaa,joidenpäässäkasvaahiusten sijastaohranoraitajaheinää,pelastavatmyrkytetyn maan lahjoittamalla ravitsevat hiuksensa tarvitsijoille. Kaarina Kolu. BTJ-Kustannus 2010.
Luonto yhdistää
Saduillaonmoniamuotoja,janiitäonluokiteltu muunmuassaihmesaduiksi,taidesaduiksi,fantasia- saduiksi,kaunokirjallisiksisaduiksijasymbolisiksi saduiksi.Toisaaltasaduissaovatpitkääntoistuneet tietytfraasit.Sadutalkavatuseinsanonnoilla"Olipa kerran"ja"kaukana,kaukana",jateemanaonhyvän japahantaistelu,jokapäättyyhyvänvoittoon. Suomalainen satu 2. Upeita kuvia kirjat toki sisältävät, mutta niitä eiolesidottuteemoihin.kuvatonheiteltyvähän minne sattuu, kuin viihteelliseksi kevennykseksi vakavanasianlomaan. Toim. Kehittäjiä ja kehityslinjoja. vahvinjanykyääntärkeinyhdistäväpiirre saduissaTopeliuksesta lähtien on ollut luonto ja luonnonkunnioittaminen.Satujenluontoonelävä jamaaginen,jaeläimetosaavatpuhuaniinkeskenäänkuinlastenkanssa.Topeliuksensadussa"vattumato"vadelmiapoimivatlapsettajuavatavuttomanmadonnähdessään,etteipuolustuskyvyttömiä tulekohdellakaltoin."koivussajatähdessä"linnut
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1
49. Sadullaeiolevarsinaistakeksijää.niinSuomessa kuinmuuallakintavallisetihmisetkertoivattoisilleenihmeellisiätarinoita,jajokainenkertojamuutti niitävähän.vasta1800-luvullatarinoistatulilapsille suunnattujasatuja.Suomenensimmäinensatusetä Topelius määritteli sadun tehtävän: satu kehittää lapsen mielikuvitusta ja välittää isänmaallisuutta, vanhempien kunnioittamista ja muita kristillisiä arvoja. Perinteitä ja moniilmeisyyttä. Ovathan lapset, nuo kyselemisen ja ihmettelynmestarit,filosofejaluonnostaan.Avoin mielinäkeeluonnonpintailmiöidenläpijatavoittaa luonnonelävyydenjamaagisuudentoisinkuinluonnostavieraantunutälyllinenaikuinen.näinsaduista onaikuisillaenemmänopittavaakuinlapsilla,jotka elävätvieläsatumaassa.
Kuvitus unohtui
Tärkeäosasatuaonkuvitus,jokatarjoaamielikuvituksellesiivet.kuvitustakäsitelläänkuitenkinvain yhdessäSuomalaisen sadunkirjoituksessa,jokanostaakuvansananrinnalletaiylikin
kronologisuudenyhdistäminensäätyihinperustuvaanjaotteluunvaatiilukijaltatarkkaavaisuutta.kirjoitettaessa"kasvatuksentärkeintavoite1600-luvun maailmassa..."onhuomattava,ettäkyseonaatelistonkasvatuksentavoitteista.Senäkyyluvunotsikossa,muttakuinkaontekstiälainattaessa?kenties pysytteleminenvieläselkeämminsäätyjaossakoko teoksenläpiolisikorostanutkeskeisintäkasvatuksen jakoulutuksentekijää:säätypohjaa. näinontehty"tavallisenkansantaiköyhänkansan lastenkasvatuksen"yhteydessä. Lukukokemuksena kirja on onnistunut.Teoksessaonselkeätviittauksetsekäkirjallisuuteenettä
50
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1. kirkonmerkityskristillisenkasvatuksentoteuttajana tuleeteoksessaesilleoikeassamittasuhteessaan.Silti vieläkääneiherätelläajatustasiitä,mitätästäseurasi tavalliselleihmiselle.valtionrahoittamakoulutuson luettavarivienvälistä.
Mikä "Suomi"?
käsiteltäessä Suomen asemaa tällaisessa kaikille suunnatussahistoriateoksessaolisilukijanatoivonutmuutamanselventävänkartansiitä,mistä"Suomesta"milloinkinpuhutaan.Huomautukset,kuten "keskiajan Suomi" tai "vanhan Suomen koulu", eivät aukea suurimmalle osalle lukijoista, vaikka itseasiaonerityisestiviimeksimainitussayhteydessä esitettyselkeästi.Yksimielisyyssiitä,käsitelläänkö Suomenaluettakulloisenkinemämaanosanaja myönnetäänSuomensiirtomaa-asemavaiotaksutaankoSuomenainaolleenomakokonaisuutensa, olisisaattanuttuodaselkeyttä. Samoinonlaitavarsinkeskeisissäkinkäsitteissä. Huoneentauluontuttuhistorioitsijoillejateologeille, muilleei.Huoneentaulu-hakusanallasaainternetistä vastaukseksi jotakin muuta kuin huoneentaulun. koulutusjakasvatuskuuluvatyhteen,muttane eivätolesynonyymeja-aivankutentoimittajatovat todenneet.käsityssiitä,mitäkoulutuksellajamitä kasvatuksella tarkoitetaan minäkin aikakautena, vaihteleekirjoittajanjanäkökulmanmukaan. ilahduinjoitakinvuosiasittennähdessänipaikallislehdessäartikkelinrukoushuoneellaesilläolevista kylänvanhoistahuoneentauluista.kuvittelinvaikka mitäainutlaatuista.varmistinkuitenkinkirkkoherralta,milloinaarteisiinpääseetutustumaan.Samalla valkeni, että huoneentauluilla tarkoitetaankin ommeltujamietelauseellisiaseinävaatteita!
LIISA GRANBOM-HERRANEN, kasvatustieteiden tohtori ja filosofian maisteri, Jyväskylän yliopiston tutkija
Kasvatus ja koulutus eri aikoina
Teoksensanomaonselkeä:taustamääräsiihmisen mahdollisuudet,Suomieioleainutlaatuinentapaus maailmassajaennenkaikkea,lapsuudenkokeminenonhyvinerilaistaeriaikoinajapaikoissa.Teos jatoivottavastikokosarjaauttaaymmärtämään kasvatuksenjakoulutuksenkokonaisuutta.Päätös siitä,mitäkirjaanpitäisiottaamukaanjakenelle kirjoitussuunnataan,onvaatinutkompromisseja. Teosavaauusianäkökulmia,muttaniidenavautumistalukijalleolisivoinuthelpottaa.Tekstinohessa esiintyvätlaatikotjakuvatovathauskojapieniäväläyk- siämikrohistoriaan. Hyvävalintaonmyösse,ettäkuneitiedetäriittävänvarmasti,onperusteltuatarkastellaolosuhteita. 1800-luvun puoliväli on päätösajankohtana luonteva,tapahtuihansilloinmonialapsenelämään vaikuttaneitamuutoksia:köyhäinhoitoasekäkerjäläisyyttä koskevat säädökset, kasvatuslaitosten perustaminen,kansakouluopettajaseminaareineen, aistivammaistenopetus,ammatillisetopistot,palkkaussääntö,suomenkielenasema,kirkkolainuudistus,elinkeinolaki.kyseonelämääjaelämismahdollisuuksiakäsittelevistälaeista,jotkavaikuttivatsekä koulutukseenettäkasvatukseen.kaikkiniistäeivät tokitoteutuneettänäajanjaksona. Kasvatus ja koulutus Suomessa keskiajalta 1860-luvulle. kaikkikirjoittajatovathyvinsujuvasanaisiaeivätkä kirjoitaliianasiapitoisesti.Tosintästäseuraajoitakin hassutuksiakin,kutenlaulunsanatjarunonpätkät, sananlaskuttaiviittauskela-korttiin. kirjassaonjohdannonlisäksiseitsemänpäälukua, joistaonvastannutkunkinaikakaudenasiantuntija. Toinen käsittelyn haasteellisuus tulee vastaan puhuttaessakasvatuksenjakoulutuksenmuodoista vuorotelleninstitutionalisoituneen(kirkko,valtio), informaalin(ruokakunta)janiidenvälilläolevasta ammattikuntienkasvatus-jakoulutustehtävästä.
y
Huoneentaulun maailma. SKS 2010.
alkuperäislähteisiin.Työn edetessä on tehty jopa perustutkimusta ja palattu alkuperäislähteisiin. A r v ioi ta , k at s auk Arvioita, katsauksia si a
Säätyynsä syntyneet
Huoneentaulun maailmaonensimmäinenosa Suomen(Ruotsinalueiden,venäjänautonomian)kasvatuksenjakoulutuksenhistoriaakäsittelevästäkolmiosaisestasarjasta.Sarjanmuutosat ilmestyvät2011ja2012.kirjaonkoostekaikesta siitä,mitä liitetäänkasvatukseen ja koulutukseen alkaenkeskiajaltajapäättyen1800-luvunpuoleen väliin. Suurin toteutumaton toive kohdistuu kirjan otsikkona mainittuun "Huoneentauluun". Toim. Jussi Hanska & Kirsi Vainio-Korhonen
Toisaaltakotiakäsitelläänlaajastimyöskakkos-ja kolmoskotiennäkökulmasta.Tämäjosinänsäkertookertojanelintasostajasentuomistalaajemmista mahdollisuuksista. LUP/Lapin yliopistokustannus 2010.
Koti on kokemus
koti määritellään kokonaisvaltaiseksi kokemukseksi.Sevoikiinnittyäsekäfyysisiinpaikkoihinettä sosiaalisiinsuhteisiinjayksilönidentiteettiin.koti esittäytyyteoksessatunteidenkiinnekohtanamutta myösnomadina,jolloinsitoutumistatiettyynpaikkaanvältetään. kirjantulkinnatovatkiinnostavia,jalukijavoi poimianiistäomankohteensa.Teosonhelppolukuinen,jaseontoimitettuhuolellisestijahienosti. Lapinyliopistoonsatsannutmyösteoksenulkoasuun:kirjankansi,grafiikkajatypografiaovatviehättäviä.näihinasioihinsoisimuidenkinkustantamoidenkiinnittävänhuomiota,sillänemadaltavat selvästikynnystäkirjanlukemiseen.
KATJA IHAMÄKI, valtiotieteen lisensiaatti, yhteiskuntatiedon opettaja ammattikorkeakoulussa
Kotia paikantamassa. espanjassasijaitsevaneläkeläiskodinarkeavalotetaan vertaamalla välimerellistä elämän rytmiä suomalaiseen.Pohjoismaistajärjestelmääkehystää puritaaninenetiikkaaamuherätyksineen.vieraanvaraisuus vaihtelee eri kulttuureissa, ja henkilön lähtömaanidentiteettimuokkaasitämyösuudessa ympäristössä. kirjoittajatvaihtelevatopinnäytteidentekijöistä pitkänlinjantutkijoihin.kunkinartikkelinalussa onesiteltyaineisto,samoinviitekehys,jonkaavulla vastaustahaetaan.
y
Muutostakuvataanevakkojenasutustiloillatailastenkotoalähdönvaikutuksilla.kodinkalustuksen kuvaus vie lukijan nostalgiselle matkalle toiseen aikakauteen. Toim. kolmoskodit löydetään usein Lapinhiihtokeskuksista. kirjassa käsitellään lähes koko elämänkaareen sijoittuvia kotikokemuksia, ainoastaan lapsuuden muistotkodistaomanaartikkelikokonaisuutenaan puuttuvat.kirjanaineistopohjautuupitkältiomaelämäkertoihin.PääosinonkäytettySuomenAkatemiankodinpaikantaminen-projektinsekäSkS:n kansanrunousarkistonmateriaalia. Artikkeleissakäsitelläänlähinnäfyysistäkontekstia,jossatunteetjamielikuvatsaavatkasvualustan.
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1
51. Tiedän paikan armahan...
vanhafraasi"koti,uskonto,isänmaa"ehkä vierottaa sosiaalialan tutkijoita tarttumasta kodinteemaan,vaikkatieteenalantavoitteenaon arjenymmärtäminen.Aihettaonkäsiteltyeriyh- teyksissäaiemminkin,muttapääosinvastareilun kymmenenvuodenaikana.Tulokulminaovatolleet muunmuassamaahanmuuttajat(LauraHuttunen, Kotona, maanpaossa, matkalla,2002)jaasuntolaasukkaat(RiittaGranfelt,Kertomuksia naisten kodittomuudesta,1998).nytaiheeseenontartuttuartikkelikokoelmassaKotia paikantamassa. Postmodernikodittomuusilmeneekuljeksimisena.kotipaikantuutällöinkannettavantietokoneensijainninmukaan.Pysyvyyttäpuolestaanedustaakesämökki,vaikkavarsinaistaasuntoasaatetaan vaihtaauseinkin.
Vanhusten oikea paikka
vähemmällehuomiollejäävätkotiinliittyvätkielteisetilmiöt.Muttamyöstätänäkökulmaaonavattu artikkelissa,jokakertookodinmerkityksestävanhustenainoanaoikeanapaikkana.Tällöinmuutto kodistakoetaanomastaelämänhallinnastaluopumiseksi. Anni Vilkko, Asko Suikkanen & Johanna Järvinen-Tassopoulos
Miksitämäkuorotekstuurieisäilynytelinvoimaisena?Yksisyylieneevarhaisempienlaulujenruotsinkielisyydessä. Muitakirjansuuriateemojaovatmuuanmuassa alan ammattilaistuminen, teoskäsityksen muuntuminensekäsopimuskulttuurinkehitys.kirjassaeritelläänmyösuseitasuomalaisiailmiöitä,kutenjärjestökustantajien kohtuullisen merkittävää asemaa kustannustoiminnassasekäFazerinkustannustalon vaiheita.Osuvatkuvauksensasaavatmyösdallapén kustannustoimintasekäveikkoLavinirtiototkustannusmaailmassa. Sekakuoromusiikkia romantiikan ajan Helsingistä on Helsinginkaupunginmuseonhistoriallisenäänilevysarjanneljäsjulkaisu.Aiempienjulkaisujentapaan myösuusintarjoaaoivanvälähdyksenhistoriallisesta jaunhoonpainuneestamusiikinharrastamisestaSuomessa. Levylläkuullaan"Suomenmusiikinisän"FredrikPaciuksen(18091891)jaPorvoonmusiikkielämänkeskushenkilönävaikuttaneenGabrielLinsénin (18381914) ohella useita muilla aloilla elämänuransatehneitämusiikinharrastajiajaitseoppineita säveltäjiä. Sekakuoromusiikkia romantiikan ajan Helsingistä. Pianomusiikkia romantiikan ajan Helsingistä (2008); Ulrica. Suomenmusiikkikustantajatry:ntilauksenasyntynytSävelten markkinatlevittäänäkökulmaansamyös säveltäjienjakuluttajiensuuntaan.kirjankeskiössä säilyysuomalainenmusiikkikustantaja.Hänessävoi kurkelanmukaanedelleennähdäliikemiehenominaisuuksienlisäksiripauksenmusiikinrakastajaaja kansallisuudenrakentajaa.
RISTO BLOMSTER, filosofian tohtori, etnomusikologi SKS:n tutkimusosastolla Suomen romanien historia -tutkimushankkeessa
Jere Jäppinen (tuotanto): Ajan aallot. Tästä kertoo jotain Suomeenkin rantautuneiden Piraatti-puolueensekäelectronicFrontierFinland ry:ntoiminta. Sulasol 2009.
52
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1. HKMCD4 2010; cd + 26 s.
Vesa Kurkela : Sävelten markkinat. Taiteilijoidenyksityisestäkopioinnistasaamatkorvauk- set ovat romahtaneet uusien tallennealustojen ja perässälaahaavanlainsäädännönvuoksi.kansainvälistentekijänoikeusjärjestöjenvaalimaajatusteosten immateriaalioikeuksistaonmelkotuoreidea.Ajatuksen sisäistämisen vaikeus on nykytodellisuutta. ennenHelsinginmusiikkiopiston(nyk.SibeliusAkatemia) perustamista vuonna 1863 ja sen jälkeenkinolityypillistä,ettämusiikkioppiahaettiin muualta, ulkomailta, säätyläiskontaktien kautta, mistämilloinkin.Jäppinenmainitseeosuvasti,että "säveltäjätkintuntuvatkaikkiolleentoistensaopettajia,oppilaita,opiskelu-jakuorotovereita,lankojaja niinedelleen".Tyylitjateemattulivatnäintutuiksi omassapienessäpiirissä. vaikkaSävelten markkinateisuoranaisestioletekijänoikeusasioidenhistoriikki,seantaaperspektiiviä myösajankohtaiseenkeskusteluunhyvitysmaksuista. Romantiikan ajan kuoromusiikkiin keskittyvä Ajan aallot jakaantuu kolmeen teemaan. Kartanomusiikkia 1700-luvun Helsingistä (2009)sekäLiebeslied lau-
y
luja romantiikan ajan Helsingistä(2010).
Muuttunut musiikkikustantaminen
Ajan Aaltojen esittelemä aihe saa mielenkiintoisen merkityksendosenttivesakurkelankirjastaSävelten markkinat. Historiallisen äänilevysarjan aiemmat julkaisut ovatKajsaniemi polka. näistä ruotsinkieliset,pääasiassamieskuorolle1800-luvun alkupuolelta sen puolenväliin mennessä sävelletyt kuoroteoksetmuodostavatsuomalaisenkuoromusiikinsaksalais-pohjoismaisenpohjan.Levylläesitellään myösvarhaistaKalevala-aiheistasekämuutaaikalaiskuoro-ohjelmistoa.Yhteisiäteemojanäilleovatverhottukansallisuusaatesekäkansanvalistus,kielestätai musiikillisestatyylistäriippumatta. Heitä ovat esimerkiksi senaattoriksi ja hovioikeudenpresidentiksiedennytHenrikBorenius (18401909)sekäliikemiehenätoiminutRafaelLaethén(18451898). HämäläisOsakunnan laulajat johtajanaan Esko Kallio. Arvioita, katsauksia
Suomen musiikin historian unohdetut
JereJäppisentuottamaAjan aallot. Musiikin kustantamisen historia Suomessa.kirjaonmonitahoinenkuvaussiitä,kuinka jo1500-luvullavirinneestäpienimuotoisestamusiikinkustantamisesta on siirrytty kaupallisuuden ja erilaistenideologistenintressienristipaineessanykyaikaiseencopyright-bisnekseen,kustannusoikeuksien hallinnoimiseenjateostenkäytönedistämistyöhön digitaalisessamaailmassa.kustantajaeienääpelkästään painata nuotteja, vaan hän miettii paperi- ja äänitejulkaisujen kustantamisen ohessa sähköisen medianmonipuolisiamahdollisuuksia,esimerkiksi musiikinkytköksiäpeleihin,mainoksiintaivaikkapa lähipubinkaraokemaailmaan. Musiikin kustantamisen historia Suomessa. kieltä tärkeämpi tekijä Jäppisen mukaanolikuitenkinJeanSibeliuksen(18651957) jakansallisromantiikanmassiivinenvaikutus.Sibeliuksentilaamattomaksirooliksitulivarjostaakansalliseksimääritellyllätyylillään1800-luvullavirinnyttä romanttis-biedermeieriläistäkuorotyyliä.Musiikillisesti kansallinen 1800-luku osoittautui erityisen "pitkäksi".Modernismijainternationalismikäänsivätmusiikillisenmielenmaisemannurinniskoinvasta 1950-luvultalähtien
JoulutarinanjaGourmet Clubintekijänätunnetun JuhaWuolijoenohjaamaHella W.asettaatehtäväkseen löytäätotuudettämänmonikasvoisenjasalaperäisen hahmontakaa.Hella(TiinaWeckström)jahänen tyttärensävappuTuomioja(Matleenakuusniemi) muodostavatperhepiirintuki-jataisteluparin,jolle suurimmanulkopuolisenuhkanluoHellanpoliittisestatoiminnastalähespakkomielteisestikiinnostunutvalponetsivä(Hannu-PekkaBjörkman).HiljanitsenäistyneenSuomenilmapiirijatuntematon tulevaisuusluovatpuitteetvahvannaisentaistelulle sortajiaanjapiinaajiaanvastaan.
y
Snapper Films
Tyylilajien sekoitus
Hella W.on,kutenmonetmuutkinuudemmatkotimaiset,erityylilajiensekoitus.Perinteinenelämäkerta, jossahistoriankuohunnatosallistuvatpainokkaasti tapahtumienkulkuun,äidinjatyttären(laimea)psykodraama,taistelevanyksilöllisyydenjykeväylistys, häpeilemätöntä saippuaoopperaa, "suurelokuva" tietenkin, ja pettämättömän loogisesti Robert LudluminjaJohnLeCarrénperinteestäammentava käänteissäänsähäkkäagenttijännäri.Tällaisistakeitoksistaeivoisyntyäkokonaisiataideteoksia. Ensi-ilta: 28.1.2011.
53. erkki Tuomioja oli taannoin Tv1:n Stradaohjelmassaraahattuelokuvaakatsomaan,jaentisen ministerinryhtiolijälkeenpäintavallistakinkumarampi.kameroillehänkommentoinuivankohteliaastimuttapaljonkertovasti:"Hyvinvauhdikas agenttitarina,jokaeivälttämättäteetodellisuudelle oikeutta."
LAURI TIMONEN, elokuvakriitikko
Kuulusteluhuoneen sininen hämy laskeutuu raskaana Hella Wuolijoen hartioille.
Juha Wuolijoki: Hella W. Päärooleissa: Tiina Weckström, Hannu-Pekka Björkman, Matleena Kuusniemi, Maria Heiskanen, Antti Litja, PirkkaPekka Petelius, Svante Martin, Petri Manninen. kuntähänlisätäänvielälehdistömmevilkkaasti kannustamakansainvälisyydenvaade,muuttuvatitse elokuvatkin kummallisiksi valmistuotteiksi, joista puuttuuvainseainoaasia,jonkaavullasuomalainen taideonhistoriansaaikanakyennytmaammerajat ylittämään:suomalaisuus. Tuotanto: Snapper Films. Se on kolkkomuotovalio,jostakaikkiyksilöllisyydenpiirteetontaitenkarsittu.Tosinseonvientituotteeksi liianympäripyöreäkatsojaeisaaotettaoikeinmistään,henkilötkävelevätkuvaanjakuvastapois,ilmaisevattunteensakuintehosekoittimetjaH.-P.Björkmanpuhalteleejokakolmannessakohtauksessasinistä savualujastipuuskutelleneteensä,ikäänkuinmeneilläänolisijotakintodellatärkeääjaintensiivistä.
Onttoja henkilöitä, keskeneräinen tarina
Onmelkeinjärkyttävääajatella,ettätekijöilläon ollutkäytettävänäänhienolähdeteos,erkkiTuomiH i i d e n k i v i 1 / 2 0 1 1
ojanHäivähdys punaista,jostaolisimelkovähällä vaivallavoitusovittaaainakinperinteinenlaatuelokuva,jossanyanssitovatkohdillaanjadraamankaari selkeä.Outinyytäjänalkuperäiskäsikirjoituksessaei kuitenkaanoleäärtäeikälaitaa.Senpahinongelma piilee luultavasti siinä, että se on ammattilaisen tekemä.Taivoimmearvailla,ettävarsinainensovitusonohjaajaJuhaWuolijoen.Yhtäkaikki,näin jokasuuntaankompuroivaajaontuvatjuoniaihiot "copypeistaavaa"selostusääntäontuskinkuultusittenAnssikukkosenkosteimpienpäivien. Ulkoisestielokuvakylläjytiseeeteenpäin,kamera liikkuu ja miljöö kytee, mutta henkilöt jäävät ontoiksi,sisinkylmäksi,tarinakinjotenkinpuolitiehen.PohjimmainensyysaattaapiilläWuolijoen hahmon etäisyydessä. Häivähdys vaaleanpunaista
HellaWuolijoki(18861954)olisuosittunäytelmäkirjailija,piinkovaliikenainen,Yleisradion pääjohtaja, yhteiskunnallinen vaikuttaja ja suvereeniseurapiiri-ihminenmahdollisestimyös vakooja,muttasiitäemmesaavarmuuttaennenkuin erinäistenmaidenarkistotaukenevat. kansallistajakansainvälistämenestyskautta(kuulemma)jälleenkerranvoimakkaastieläväkotimainenelokuvasaajoukkoonsayhdenperuslaadukkaan uudenjäsenen,jotakukaaneimuistaeikämainitse enääviidenvuodenkuluttua. katsojan on vaikea päästä monienmaskientaakse,mahdotontakokeaempatiaaventovieraaksijäävänolennonkoettelemusten tähden.itsetarinankuljetustuntuuluottavansiihen, ettäjokainenonperehtynytvähintäänkinTuomi- ojankirjaanjatietääkeskeisetseikatjataustat.itsenäisenätaideteoksenaHella W.jääpelkäksieturivin myyntiartikkeliksityhjyydenmarkkinoille. sopii varmaankin hyvin rikkiviisaan ja poroporvarillisen, elämälle vieraan brändityöryhmämme saavutusten ja toiveunten jatkoksi. Hella W. Alkuperäiskäsikirjoitus: Outi Nyytäjä
Luonnollisestimonetpätevistäkääntäjistäeivättyydy suurtenkäännösyritystenehtoihin,hehakeutuvatmuual- le.ketkäsillointekevätnämäviranomaistentarvitsemat käännökset?no,mikäpäestääsuuryrityksiähankkimasta kääntäjänsä vaikka suoraan kadulta. Toivottavastikilpailutuksiaanjärjestävättoimeksiantajattajuavatajoissavirheensä.Muutoinkehitysjohtaa piansiihen,ettämonetnuorehkotansioituneetkääntäjäthakeutuvataivanmuihinparempipalkkaisiintöihin, ja vanhemmat kääntäjät lähtevät mahdollisuuksiensa mukaaneläkkeelle. Alussamukanaolivatyksittäisetkääntäjät,joillaolikunnonansioluettelo.vähitellentilannemuuttui.Yhäuseamminkilpailukykyiseksikäännösyrittäjäksikelpaavainse, jollaonosoittaavähintäänviidentaijopa10miljoonan kruununliikevaihto.Tähäneipystymonikaankäännösyritys,saatiyksittäinenkääntäjä. ilmeisesti parhaiten konekäännökset sopivat standardoitujen, selkeiden ja toisteistentekstien,kutenteknistenmanuaalienkääntämiseen.Muttailmiselvääpitäisiolla,ettäjoskäännettävä tekstionvähänkinvaihtelevampaajamonimutkaisempaa, eivätmitkäänkoneetohjelmineenvoikoskaankorvata kääntäjää.
PAULA THULIN, ammattikääntäjä Ruotsista
Kilpailuttamisen harharetket
eUtoivaatimuksenkäännöspalvelujenkilpailuttamisesta. Työttömän kääntäjän ainoa vaihtoehto on kääntää pilkkahintaanjonkinkilpailuttamisenvoittaneensuuryrityksenkautta.Useinhetekevätsamojatöitäkuinennenkin,nytpienemmälläpalkalla.Tietystisuurtenkääntäjä- yritystenvalttikilpailussaonollutedullinenhinta.Missäänvaiheessaeiolekysyttykäännöstenlaatua.kukaan eimyöskäänkontrolloisitä.Suuryrityksetlupaavatmyös suuriavolyymeja,koskasanahintaonsaatukilpailutuksen tuloksenaputoamaanhuimasti. koulutuksesta ja kokemuksestaviis,pääasiaon,ettäosaakirjoittaasuhteel-
54
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1. Ajatustatulevastakehityksestäonhelppojatkaa:päädytäänkölopultapelkkäänkonekäännökseenilmankääntäjäntyöpanosta?kieltämättäkonekäännöksistäsaattaa ollaapuakokeneellekinkääntäjälle,jokavoiniidenavulla nopeuttaa tiettyjä työnsä vaiheita. Märepala
Älä kirjaa syytä, jos omissa märepaloissasi ei ole kylliksi suoloja. Sittentulivattietokoneetjainternetjaniidenmukana mahdollisuudetetätyöntekemiseenjakäännöspalveluiden ulkoistamiseen.enääeiollutvälttämätöntä,ettäkääntäjät istuivatkaiketpäivättyöpaikallaanjossainvirastossatai laitoksessa.nytsaattoiyhtähyvintyöskennelläkotonatai missätahansa.kunpalvelutulkoistettiin,vapautuikallista työtilaajakiinteätkustannuksetpienenivät.
lisenvirheetöntäruotsiajaettäsuuretvolyymitsaadaan tehtyänopeaantahtiin. näinonjokäynytkin.Ruotsinlehdissäjainternetissä onviimeaikoinanäkynytilmoituksia,joissasuomi-ruotsikääntäjiävärvätäänvarsinkinopiskelijoista!nuorten,alle 25-vuotiaittenpestaaminenontyönantajallehyvinkannattavaa työnantajamaksujen pienuuden vuoksi. (Lauriviita)
Kääntäjän työ ja ruotsalainen oikeusturva
J
ovuosikymmenetRuotsissaonnoudatettulainkirjainta.kaikillasuomeapuhuvillaonviranomaisten kanssaasioidessaansamaoikeussuojakuinruotsalaisilla. ennenpitkäävirheellistenkäännöstenlisääntyminenjohtaaoikeusjuttujenruuhkaan.kukasiinävaiheessalaskee, mikätuleeloppujenlopuksimaksamaaneniten. kaikkitarvittavatasiapaperitonoikeussaadakäännätettyä ruotsiksi.Monellajulkisellalaitoksellaonkinollutjopa omakääntäjäosasto.niissätyöskentelevienkääntäjienon mieluitenpitänytollaauktorisoitujakielenkääntäjiätai alallaanmuutenhyvinkoulutettuja. korvaamatonkääntäjäpätevyys,esimerkiksilääketieteenerityisalalla,onnytkatoamassa.OnkoRuotsillavaraa tällaiseenmenetykseen?OnkoSuomessavarauduttutällaiseenmahdollisuuteen. kuka takaa, että esimerkiksilääketieteellisetasiakirjattulevatoikeinkäännetyiksi?Ruotsissaonvainmuutamakääntäjä,jokaon tehnyt näitä töitä pitkään ja siten hankkinut itselleen korvaamattomanammattitaidon.Sanomattakinonselvää,etteivaativiakäännöstöitävoiantaakenelletahansa. kääntäjän ammatti ei ole koskaan ollut Ruotsissa yhtä arvostettu kuin Suomessa, luultavasti historial- lisistasyistä.Suomenkääntäjienjatulkkienliittoperustettiinjo1955.Ruotsissaetujärjestöasiaanherättiinvasta 1990.viranomaisetovatsiltiolleetmelkotietoisiasiitä, etteiesimerkiksisuomalaisiasiivoojiasoviottaakääntämään suomenkielisiä tekstejä, vaan että sitä varten on kääntäjienammattikunta. eläkkeelläoleviaentisiäkääntäjiäkinonkosiskeltu,saisivathanhesitenmukavastilisätienestiäeläkkeensäjatkoksi jaolisivatsiksiehkävalmiitahyväksymäänalhaisemman sanahinnan.
Rahako ratkaisee?
Joskaikkipätevätkääntäjätjoutuvatpoismarkkinoilta, miten käy kansalaisten oikeusturvan
Tuntu, et joka mesta kätki itteensä jotai muistoi. 20). Runsaat sata vuotta sitten nuoret kundit ja friidut loivat vanhan Stadin slangin, Helsingin ainoan oman kielen. Stadin mestat -kirjoituskilpailun järjestivät syksyllä 2010 Stadin Slangi ry ja Kotimaisten kielten tutkikimuskeskus viidessä Helsingin koulussa. Nuorilla on aina ollut Helsinkiin erityinen suhde. Kirjoituskilpailun tulokset julkistettiin Stadin mestat -näyttelyn avajaisissa Helsingin kaupungintalon Virka-galleriassa 25.1.2011. Messuille on kutsuttu 40 pohjoismaista kirjailijaa, joilta on juuri ilmestynyt tai ilmestyy tämän vuoden alussa käännös ranskaksi. Uutisia
Tää on mun Stadi
"Mä olin kokenu tän pikku kiertoreitin takii jotain ihan uutta, tunteen siit miten Stadi on mun hima. Parhaat kirjoitukset voi lukea näyttelyn sivustolla www.virka.fi. Uudet sukupolvet löytävät aina kaupungin tilat omilla tavoillaan. Heikki Paunosen artikkeli s. Monet kirjoittajat ovat kuvanneet mestojen erilaista atmosfääriä tai niihin liittyviä fiiliksiä. Aineistoon on valikoitu eri alojen varhaisimpia, tärkeimpiä ja levinneimpiä teoksia, etenkin oppi- ja käsikirjoja, muun muassa Z. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen työ 1800-luvun suomenkielisten kirjojen digitoimiseksi on kestänyt noin kaksikymmentä vuotta. Topeliuksen Maamme-kirjan alkuperäissuomennos, anonyymin kääntäjän suomentama Vanhan Richardin Aaveja Neuvokirja (1826) ja K. Tekstit on myös tarkistettu, joten niiden pohjalta voi tehdä helposti ja luotettavasti erilaisia hakuja sekä poimintoja. Teosten valinnassa on suosittu suomeksi kirjoitettua kirjallisuutta. Slangi vahvisti kaupungissa syntyneiden nuorten yhteenkuuluvuutta samalla kun se erotti heidät murteita puhuneista vanhemmista ja kirjakieltä puhuneista opettajista ja virkamiehistä. http://kaino.kotus.fi
Pohjoismainen kirjallisuus Pariisin kirjamessuilla
Pohjoismainen kirjallisuus on kunniavieraana 18.21.3.2011 pidettävillä Pariisin Salon du Livre -kirjamessuilla. Ståhlbergin Valokuvauksen oppikirja (1890). Jokane leikkipuisto, fudiskenttä, huoltsikka, ruokakauppa, sporapysäkki." Näin kirjoittaa Stadin mestat -kirjoituskilpailun voittaja Aleksi Talsi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. http://www.salondulivreparis.com
Kymmenen oppikirjailijaa palkittiin
Suomen tietokirjailijat ry on jakanut oppikirjailijapalkinnot tänä vuonna kymmenelle oppikirjantekijälle. Kyseessä on maailman suurin ranskankielinen kirja-alan tapahtuma. Kirjoituksia kertyi lähes 450. "Pariisin kirjamessut tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden esitellä pohjoismaista kirjallisuutta ranskalaiselle ja kansainväliselle yleisölle. Nuorten omakohtaisesta Helsinki-suhteesta kertovat myös Helsingin slangiasuiset paikannimet (ks. Palkinnon ovat saaneet dosentti Hannele Cantell, lehtori Raija Kangaspunta, autoinsinööri Matti Karhima, lehtori Marjatta Koivisto, filosofian maisteri Eero Lehtonen, yli-insinööri Markku Monni, musiikinopettaja Inkeri Simola-Isaksson, lehtori Esko Sorvali, psykologi, lehtori, kääntäjä Anneli Vilkko-Riihelä ja lehtori Mervi Wäre.
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1
55. Hyvin kiintoisia ovat skeittaajien ja parkouraajien kuvaukset omista mestoistaan. Aineistossa on lisäksi valikoima almanakkojen liitekirjoituksia, asetustekstien otoksia, vanhimpia lehtiä, varhaisimpia tärkeitä sanakirjoja ja varhaisin suomenkielinen tietosanakirja. Se on myös erinomainen tilaisuus esitellä uusia kirjailijoita ranskalaisille kustantajille ja tukea kustantajien ponnisteluja kansainvälisten oikeuksien myymiseksi Ranskaan tulevina vuosina", kertoo Iris Schwanck, FILIn ja kirjamessuhankkeen johtaja. Teemamaahanketta koordinoivat pohjoismaiset kirjallisuuden vientiorganisaatiot FILIn johdolla. Näyttely jatkuu 20.2.2011 saakka.
1800-luvun kirjoja internetissä
Verkossa on nyt luettavissa lähes 8,7
miljoonan sanan verran varhaisnykysuomen kaudella, noin 18101890 julkaistuja kirjoja, lehtiä ja sanakirjoja. Ku mä kävelin kotii Töölöö, mä kattelin ympärille. Suomesta mukana ovat Monika Fagerholm, Kari Hotakainen, Daniel Katz, Sofi Oksanen, Seita Parkkola,
Matti Rönkä, Johanna Sinisalo ja Märta Tikkanen. Niinpä kaupunki elää ja hengittää aitona nuorten kuvauksissa. E
Uutisia
JOY-kampanjavuosi:
Kulttuuriympäristöstrategia hallitusohjelmaan
JOY Jokaisen Oma Ympäristö -kulttuuriympäristökampanjan vetoomus ja tiivistelmä vuoden kokemuksista ojennettiin valtiovallan edustajille kampanjavuoden päätösseminaarissa joulukuussa 2010. Suomen tietokirjailijat ry:n tutkimuksesta "Asiantuntija vai julkkis. Lisätietoja: http://www.laurijantinsaatio.fi, http://www.suomentietokirjailijat.fi
56
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1. tietokirjallisuus ja tietokirjailijat mediassa" käy ilmi, että valtaosa tietokirjallisuudesta ei nostata kohuja. Yli 300 vastauksessa suojeltavaksi ehdotettiin muun muassa baareja, kyläkauppoja, tehdasrakennuksia, kioskeja, huoltoasemia ja urheilupaikkoja. Tarkasteltavina olivat edellä mainittujen lisäksi Kaleva, Keskisuomalainen, llta-Sanomat, Iltalehti, Anna, Kotiliesi ja Suomen Kuvalehti. Hyvän korjauksen palkinnon hakuaika on vuosittain tammikuusta toukokuun loppuun.
Tietokirjoilla ja niiden tekijöillä hyvä maine
Tietokirjallisuus ja tietokirjailijat ovat paljon esillä julkisuudessa ja tietokirjailijan julkisuuskuva on erittäin positiivinen. 2000-luvun alussa taloa uhkasi purkaminen. Kulttuuriympäristöstrategia on saatava seuraavaan hallitusohjelmaan ja sen on sovelluttava myös kansalaisjärjestöjen käyttöön. Dosentti Maaria Lingon tekemässä tutkimuksessa tietokirjojen arvosteluja seurattiin kolmessa sanomalehdessä, Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä ja Turun Sanomissa. YLE Teeman Suojele minua! -ohjelma keräsi kevään 2010 aikana ehdotuksia uusiksi rakennusperinnön suojelukohteiksi. Vetoomuksessa painotetaan, että kansalaisjärjestöjen rooli on tunnustettava ja vuorovaikutusta kolmannen sektorin kanssa on parannettava. Tietokirjailija esiintyy julkisuudessa elämän filosofina, tulkkina, totuudenpuhujana, käytännön ammattilaisena, poliitikkona, asiantuntijana, taiteenrakastajana, dokumentaristina ja terapeuttina. Säätiö ja tietokirjailijat ovat myös perustaneet tietokirjastipendin, jota jaetaan opettajien esityksestä lukiolaisille ja peruskoulun 9.-luokkalaisille. Vuonna 1960 valmistunut Iskun talo on rakennettu talkootyönä. Kunniakirjan saivat varsinaissuomalainen Sauvon työväenyhdistys Sauvon Työväentalon korjauksesta sekä pohjoissavolainen Vehvilän Kyläyhdistys Vehvilä-talon perusparannustyöstä. Eniten arvioitiin historiaa, taidetta, elämäkertoja sekä ruoka- ja juomakulttuurin alan kirjoja. Seurantaloasiain neuvottelukunan tunnukset jaettiin nyt ensimmäisen kerran. Pelastustyönsä lähtökohdaksi yhdistys kertoo ottaneensa periaatteen "vanhasta talosta vanha toimiva talo". Yleisradion kulttuuritoimitus palkittiin Vuoden 2010 maineteko -kunniakirjalla. Palkinnon perustelujen mukaan Yle on koko vuoden 2010 ajan kiinnittänyt kiitettävästi huomiota kulttuuriympäristöjen tilaan sekä huomioinut kansalaisten ja järjestöjen huolen arvokkaan kulttuuri- ja rakennusperintömme säilymisestä. Koulut voivat kutsua tämän kevään aikana tietokirjailijoita kouluun kertomaan omista tiedonaloistaan. Lisäksi Ylen maakunnalliset toimitukset ovat radiossa ja verkkosivuillaan ahkerasti uutisoineet JOY-kampanjan paikallisten toimijoiden tapahtumia ja teemoja.
Hyvän korjauksen palkinto Hyrynsalmelle
Hyrynsalmen Kirkonkylän Kyläyhdistykselle on myönnetty Hyvän korjauksen tunnustuspalkinto Iskun talon säilyttämisestä ja perusparannustyöstä. Viestin saivat myös opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Museovirasto. Aineistona on käytetty sanomalehtija aikakauslehtikirjoituksia, verkkoaineistoja ja tietokirjailijoiden omia kirjoituksia. Tärkeänä pidetään lisäksi koulutusmateriaalien ja -mahdollisuuksien lisäämistä. Rakennus symboloi sodanjälkeistä jälleenrakennusta ja siihen liittyvää tulevaisuudenuskoa. Aineisto kerättiin syksyllä 2009 ja osittain myös keväällä 2010.
Tietokirjat tutuksi koululaisille
Lauri Jäntin säätiön ja Suomen tietokirjailijat ry:n hankkeessa koululaisia kannustetaan lukemaan tietokirjoja. Valikoiduista ehdotuksista kuvattiin ohjelmasarja, jota lähetetään paraikaa Teemalla. Ensimmäisenä vetoomuksen vastaanotti ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Jorma Ollilalle luovutettiin Kotiseututyön mitali kiitoksena hänen työstään kampanjan suojelijana. Palkinnon myöntäjien mielestä kyläyhdistys on onnistunut korjauksessa erinomaisesti. Tunnustuksen ottivat vastaan YLE Kulttuurin päällikkö Airi Vilhunen ja toimittajat Minna Joenniemi, Niina Mäkeläinen ja Sari Möttönen. Poikkeuksina ovat esimerkiksi elämäkerrat, kuten vuonna 2009 ilmestyneet Mauno Saaren Haavikko-niminen mies sekä John Simonin teos Koneen ruhtinas, Pekka Herlinin elämä
Rakkaus on parisuhteen tarkoitus ja se oikeuttaa myös seksuaalisuuden, joka mahdollistaa eri sukupuolten hetkellisen yhteensulautumisen.
O ut i
La u
ha
ka
ng
Opiskelevaa ikäihmistä syrjitään
Elinikäisen oppimisen juhlapuheista huolimatta vanhojen ihmisten opiskelua pidetään epätyypillisenä toimintana. Kirjoittajat jakavat parisuhteen kulttuurisen mallin iästä ja sukupuolesta riippumatta. Rehtorit työskentelevät keskellä hallitsematonta kuntarakenneuudistusta erilaisissa yhdistelmäviroissa ja kokevat työyhteisön ulkopuolelta tulevan arvostuksensa heikkona, ovat uupuneita ja tekevät säännöllisesti ylitöitä. Opistojen kansansivistyksellinen tehtävä on osa hyvinvointivaltion sosiaalipoliittista tointa, jossa sosiaalisia eroja tasapainotetaan sivistystyöllä. Diskurssiteorian mukaan teksteistä löytyi viisi merkityskokonaisuutta eli diskurssia: Romanttisen diskurssin ylin auktoriteetti on elämää suurempi rakkaus, joka tekee elämästä elämisen arvoista. Kansalais- ja työväenopistoissa opiskelee vuosittain yli 600 000 opiskelijaa, joista yli 75 prosenttia on naisia. Naisilla ei ole ikänsä ja osin sukupuolensa vuoksi täysimääräistä pääsyä opiskelijaksi. Myös konfliktit ovat samoja: rakkauden puuttuminen, seksuaalisten halujen yhteensovittaminen, kotityöt, lastenhoidon vastuut ja taloudelliset ongelmat. Näin toteaa kasvatustieteen maisteri Tarja Lang 22.1.2011 Helsingin yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessaan Myyttisestä sankarirehtorista opistoäidiksi ja manageriksi. Vapaan sivistystyön käsite on yleisölle varsin tuntematon, ja sen asema on suomalaisessa sivistyspolitiikassa marginaalinen. Sukupuolen näkökulma
kansalais- ja työväenopiston johtajuuteen. Tästä huolimatta ikääntyneenä opiskeleminen ei ole vain sietämisen ja huolen täyttämää, vaan siihen sisältyy myös iloa ja ylpeyttä omasta osaamisesta ja pystymisestä. Naisilla on työyhteisössään kokemuksia myös sukupuoleen viittaamisesta, vähättelystä naisena ja kuulematta jättämisestä työssä.
as
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1
57. Kristillisen diskurssin mukaan kummankin osapuolen tulee toimia perheen hyväksi Jumalan auktoriteetin alla. Myös kansalais- ja työväenopistojen rehtoreista suuri osa on naisia. Tämä ilmenee Mari Hatakan folkloristiikan alan väitöstutkimuksesta Nainen, mies, rakkaus, seksi: Heterosuhteen kulku, kulttuurinen malli ja sitä selittävät diskurssit kahden omaelämäkerta-aineiston valossa. Yhteiskunnallinen diskurssi pitää parisuhdetta yhteiskunnan peruspilarina, mikä ilmenee muun muassa parisuhdetta säätelevistä laeista ja säädöksistä. Naiset ja miehet ovat usein biologisesti ja/tai psykologisesti vastakohtaisia toimijoita. Aviorakkaus perustuu keskinäiseen kunnioitukseen ja kiintymykseen, jolloin myös seksuaalisuus on hyvä asia. Ristiriitoja tuovat sekä käsitykset yliopistosta nuorten aikuisten koulutuspaikkana että mielikuvat vanhasta naisesta pääasiassa kodin piirin toimijana, Ojala toteaa. Parisuhde nähdään vanhojen mallien mukaisesti
Konfliktit parisuhteessa lisäävät
kaksinapaista sukupuoliajattelua: naiset ja miehet nähdään vastakkaisina ja erilaisina silloin, kun parisuhteessa on ongelmia. Aineistona olivat SKS:n kansanrunousarkiston 1990-luvun alussa toteuttamat kilpakeruut "Satasärmäinen nainen" ja "Eläköön mies"; kirjoittajat ovat syntyneet vuosien 19011965 välillä. Ikääntynyt opiskelija kokee toimivansa normien vastaisesti ja kohtaa ihmettelyä, jopa avointa syrjintää. Sopuisassa suhteessa eroa ei tehdä. Väitöstilaisuus oli Helsingin yliopistossa 22.1.2011.
Näkymättömien naisten kansalais- ja työväenopistot
Kansalais- ja työväenopistot ovat hyvin näkymättömiä toimijoita Suomessa. Kansanperinteen diskurssi määrittelee naisen ja miehen kodin ja jälkeläisten tulevaisuuden turvaajina. Tämä "kiistämätön totuus" välittyy kokemuksen tai perinteen äänenä edellisiltä sukupolvilta tai ikätovereilta. Hanna Ojalan aikuiskasvatusalan väitöstutkimuksen aineistona oli ikäihmisten yliopistossa opiskelevien naisten haastatteluja, ikäihmisten yliopistoa käsittelevää dokumenttiaineistoa sekä tutkijan omia yliopistoa koskevia havaintoja. Ojalan väitös Opiskelemassa tavallaan. Lisäksi aikuiskasvatustieteessä vapaan sivistystyön tutkimusta on tehty vähän. Opistojen toiminnan yhteisölliset opiskelumuodot ja tiedon jakaminen ovat olleet erityisesti naisille sopiva tapa sivistää itseään, Lang sanoo. Vanhat naiset ikäihmisten yliopistossa tarkastettiin 15.1.2011 Tampereen yliopistossa.
Populaaritieteellisessä diskurssissa parisuhde on sukupuolelle tyypillisen käyttäytymisen toteuttamisen paikka
Dekkarikirjailijat kertovat kirjojensa tekemisestä sekä siitä, miksi heidän dekkarinsa sijoittuvat Päijät-Hämeeseen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset (25.2. Tapahtuma on samalla Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran 20-vuotisjuhla. Lähde: http://www.tietysti.fi/fi/T/ Tiedeuutiset2/Tata-tutkimme/
Lahden kirjamessut
Lahden Kirjamessut pidetään Sibeliustalossa 19.20.2.2011. kansainväliset sarjakuvapäiviät ovat 13.15.5.2011. Budapestin etnologisen museon erityisnäyttely saa lisää kansainvälistä näkyvyyttä Unkarin hoitaessa kevätkauden EUpuheenjohtajuutta. 20. Kansatiede oli alkujaan tieteenä kiinteässä yhteydessä museolaitokseen. Teemana on tällä kertaa "Waltari Hollywoodissa suomalainen kirjallisuus maailmalla ja toisissa ulottuvuuksissa". Myös viime vuosina Turussa tehdyt kaivaukset ovat korostaneet Suomen monikielisyyttä keskiajalla; ruotsin ja suomen rinnalla on käytetty paljon saksaa ja latinaa. Helsingissä. kerran pidettävä tilaisuus on Suomen suurin talvella järjestettävä antikvaarinen kirjatapahtuma. Rymyä, raikua, ärräpäitä -näyttely kiertää myöhemmin kirjastoissa ja kulttuuritiloissa ympäri Suomea, muun muassa Tampereella, Turussa, Joensuussa ja Lapissa. Sittemmin kansatieteestä ja etnologiasta valmistuneiden maistereiden työkenttä on laajentunut, mutta onko se myös etääntynyt yliopistossa tehtävästä tutkimuksesta. Professorit olivat myös museomiehiä ja tutkimus edistyi vuoropuhelussa käytännön museotyön kanssa. Tähän asiaan paneudutaan Suomen kansatieteilijöiden yhdistyksen Ethnos ry:n seminaarissa Helsingissä Tieteiden talossa 11.3.2011. 100-vuotisjuhlavuoden päätapahtuma on 21.11. http://www.freewebs.com/vanhankirjallisuudenystavat/
Luonnontieteellinen museo avautui Vapriikissa
Tampereen luonnontieteellinen museo avautui yleisölle pitkän odotuksen jälkeen joulukuussa 2010. www.lahdenkirjamessut.com
Suomi-näyttely jatkuu
Suomi-näyttelyä jatketaan Budapestissa vuoden 2011 huhtikuun loppuun. Kemin 30. http://www.neprajz.hu/kiallitasok. Museossa on tarjolla paikallista luontoa kaikille aisteille sekä ajankohtaista tietoa luontoilmiöistä ja luonnon monimuotoisuudesta. Päivillä pohditaan muun muassa sitä, missä kulkevat kaupungin rajat suunnittelijoiden kartoilla ja ihmisten mielissä, mikä on kau-
58
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1. Nyt tutkimuksissa pyritään tarkemmin selvittämään näiden taitojen jakautumista yhteiskunnassa sekä sitä, miten Suomessa tehdyt löydöt eroavat Itämeren suurista hansakaupungeista löydetyistä esineistä. mennessä): Aura Kivilaakso 040 512 0061, sihteeri(at)ethnosry.org tai Arja Turunen 040 588 1139, arja.h.turunen(at)jyu.fi.
Verkkonäyttely Tornionjoesta
Oulun maakunta-arkiston verkkonäyttely "Tornionjoki Väylä valtakuntien välillä" esittelee rajajoeksi vuonna 1809 muuttuneen Tornionjoen merkitystä Ruotsin ja Venäjän valtakuntien välillä väylänvartisten elämänmenon näkökulmasta. Näyttelyssä etsitään vastausta kysymykseen, muodostiko Tornionjoki suljetun rajan vuoden 1809 jälkeen, vai jatkuiko elämänmeno entisellään väylän varrella. Verkkonäyttely perustuu asiakirjanäyttelyyn, joka tehtiin maakunta-arkistossa vuosien 18081809 200-vuotisjuhlavuoden merkeissä.
Vanhan kirjan talvi
Vanhan kirjan talvea vietetään 12. 13.2.2011 Jyväskylän kaupunginkirjastossa. http://www.sarjakuvaseura.fi/ punkien ja aluetalouksien suhde, hämärtävätkö uudet jättikunnat urbaanin merkityksen ja onko jako maaseudun ja kaupungin välillä yhä tarpeellinen. Uut isi Uutisia a
Linkit ja vinkit
Suomalainen sarjakuva 100 vuotta
Suomalainen sarjakuva täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Ohjelmassa on muun muassa kirjailijoiden haastatteluja ja kantaa ottavia keskusteluja. http://www.tampere.fi/vapriikki.html
Itämeri kertoo kielikontakteista
Itämeren rantojen kansat ovat käyneet vilkkaasti kauppaa keskenään ja pitäneet yhteyksiä meren kautta. Vertailulla yritetään selvittää, miltä suunnalta ideat ja vaikutteet tulivat Suomeen. Kansalliskirjaston näyttelyssä 10.215.10.2011 käydään läpi kotimaisen sarjakuvan kehitystä, vuosikymmenten mielenkiintoisimpia tapahtumia ja taiteilijapersoonia, sarjakuva-alan kansainvälistymistä sekä historiallisia tekijöitä, hahmoja ja julkaisuja. http://www.kaupunkitutkimuksenpaivat.net
Kansatieteilijät pohtivat työelämää
Mikä on kansatieteellisen ja etnologisen tutkimustyön relevanssi tämän päivän työelämässä. php?kiallitas_id=70&menu=3
Kaupunkitutkimuksen päivät
Yhdeksännet kaupunkitutkimuksen päivät järjestetään Tampereella 5.6.5.2011. Seminaarissa kysytään, miten tutkimus ja työelämä nykyään kohtaavat ja miten yhteyksiä voisi tiivistää. Arkeologisilla kaivauksilla on löytynyt runsaasti luku- ja kirjoitustaidon leviämisestä ja kehityksestä kertovaa esineistöä. Edellisestä luonnontieteellisen museon näyttelystä ehti kulua liki 15 vuotta, silloin museo sijaitsi kirjastotalo Metsossa
Esimerkiksi "Aristoteleen perillisissä" Tuohesmaa ei kumartele päättäjille, vaan runoilee asiaa: Suomi kohta syömäköyhä / lupaelee lunnahana / vakuuksitta riskiluoton / elvistellen euromaana / elvytellen velkaluotoin. Vanhan ylioppilastalon ravintola on toiminut 140 vuotta. Myös netissä on luettavissa hänen tuotantoaan. Lisätiedot ja aineiston lähetysosoite: Jari Eerola, Domus Gaudium, Leppäsuonkatu 11 A, 00100 Helsinki, 050 534 2964, arkisto@hyy.fi. Vuonna 2009 perustettu Kritiikki käsitteli Suomessa julkaistua kauno- ja tietokirjallisuutta.
denkin tyylinäytteitä, muun muassa Erkki Jormanaisen runo "Ei oo mulla mokkulata".
H i i d e n k i v i
1 / 2 0 1 1
59. Merkitse kuoreen tunnus "Kirjoituskilpailu". Kilpailuun voi osallistua usealla kuorella. Lähetä tekstisi osoitteella OK-opintokeskus, Paasivuorenkatu 2 A 2, 00530 Helsinki. Vanha ylioppilastalo valmistui 1870, ja siitä lähtien talossa on toiminut myös ravintola. Nuori Voima on 102-vuotias kirjallisen kulttuurin lehti, joka tutkii kirjallisuuden, taiteen ja filosofian ilmiöitä. Kirjoitukset tallennetaan nimettöminä SKS:n kansanrunousarkistoon tutkijoiden käyttöön. Nykyään ravintolasta vastaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) omistama Oy UniCafe Ab. Kirjoitusaikaa on 15.8.2011 saakka.
Nyky-Kanteletar ottaa kantaa
Äänekoskelaisrunoilija Seija Tuohesmaa on julkaissut kantaaottavan Nyky-Kantelettaren (Visio-kirjat 2010). Millainen on oma kokemuksesi isänä tai millaiset elämäneväät isänä haluaisit tai olisit halunnut lapsillesi antaa. 09 4153 4237 sekä internetistä http://www.kansanvalistusseura.fi, http://www.ok-opintokeskus.fi, http://www.orivedenopisto.fi. Lisätietoja: http://www.kalligrafia.org/ index.php?page=kilpailut
Isään liittyviä tarinoita kerätään Kansanvalistusseuran, OK-opintokeskuksen ja Oriveden Opiston kirjoituskilpailussa. Kalevalaisen Runokielen Seuran nettisivulla (http://www.karuse.info/) on mui-
Nuori Voima ja Kritiikki yhdistyivät
Nuoren Voiman Liiton julkaisemat kirjallisuuslehdet Nuori Voima ja Kritiikki yhdistyivät vuoden 2011 alussa. 020 7511 590, Anne Ilvonen, anne.ilvonen@okopintokeskus, p. Pelätäänkö perheessä isää. Muistella saa sekä arkea että juhlaa, ja vastaan otetaan niin tekstejä, valokuvia, äänitteitä, filmejä, esineitä kuin tietojakin eli kaikkea mahdollista ja ehkäpä mahdotontakin aineistoa. Lisätietoja: Anneli Kajanto, anneli.kajanto@kvs.fi, p. Puhuttelevimmista ja laadukkaimmista tarinoista kootaan antologia. / Laman lunnaat maksattavi kansalla taas köyhimmällä... Sarjoja on kolme: 09-vuotiaat, 1016-vuotiaat ja yli 16-vuotiaat. Kirjoittaa voi esimerkiksi siitä, onko isä kenties uraohjus, koti-isä, pehmoisä, etäisä, sohvaperuna, sodan kokemuksia käyttäytymisessään kantanut isä. Sen kunniaksi kerätään talteen muistoja ja kertomuksia tuleville polville. Vanhan Kuppila on ollut lukuisten ikäpolvien sekä aatteiden ja ajatusten kohtaamis- ja seurustelupaikka. Kilpailukuoret tulee lähettää viimeistään 1.3.2011. Suomen kalligrafiayhdistyksen kirjekuorikilpailussa "Kirje Sinulle, Kevät" halutaan kiinnittää huomiota käsin kirjoittamiseen ja jo harvinaiseksi käyneeseen henkilökohtaisen kirjeen lähettämiseen. Kerro isästä, muistele Vanhan Kuppilaa ja taiteile kirjekuori
Kilpailuun osallistutaan nimimerkeillä siten, että oikea nimi yhteystietoineen on suljetussa kuoressa. Kilpailussa arvioidaan kirjekuoren kalligrafisuus ja kuoressa käytetty tyyliin sopiva sommittelu
Juhlavuodenjapäättyneensuurenperus- AjantasaisintatietoaSkS:ntapahtumista korjauksenkunniaksijulkaistiinjolop- osoitteessa: puvuonna 2010 SKS:n talon historia www.finlit.fi/tapahtumakalenteri/ -sivusto, jonka käsikirjoituksen ovat kirjallisistajakuvallisistadokumenteista Kirjatalon keskiviikot klo 16.30 koonneetklauskrohnjaLauraTikkanen. 0440 358 690 sinikka.sipola@stellatum.fi
kustantaJa: Stellatum Oy Purotie 1 B, 00380 Helsinki www.stellatum.fi ilmoitusvaraukset: Anne Paavilainen Puh. 09 6126 3221.
Juhani Ahon syntymästä 150 vuotta
Tervetuloatutustumaankirjanäyttelyyn "JuhaniAhosuomentajana"SkS:nkirVuosikokous 16.3. 09 6126 320. Inarinsaamen neuvonta 0823711406.
Hiidenkivi Suomalainen kulttuurilehti 7.2.2011 18. Nimistönhuollon neuvontapuhelin 0207813203 maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 911. jastoon,Hallituskatu1,Helsinki,mato SuomalaisenkirjallisuudenSeuranvuosi- 1018, pe 1016. Pohjoissaamen neuvonta 016676402. ennenvuosikokousasioitaohjelmassaon tonmuutosjaympäristöelämässänijatkuu SkS:nesimiehen,professoriAilinenolan 31.3.asti.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Neuvontapuhelimet
Kielitoimiston neuvontapuhelin 0207813201, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 914, maanantaisin ja perjantaisin klo 912. Ruotsin kielen neuvonta 0207813202 maanantaista perjantaihin klo 912; ruotsinkielisen nimistön neuvonta 0207813301. Kotiseudun 98. 045 634 7353 outi.lauhakangas@stellatum.fi toimitussiHteeri: Sinikka Sipola Puh. vsk. tumistaonHiidenkivessä,jäsensähköposSKS:ssa tapahtuu teissajaSkS:nwww-sivuilla. vsk. Kielipostin 26. Pyydämmejäseniäsaapumaankokous- Tuomiokirkontarinoitajatkuu28.2.asti. paikalleklo18.30mennessäjäsenyyden Suomalaisetkuu-uskomukset-tutkimustarkistamistajakokousmateriaalinjakoa kyselyjatkuu28.2.saakka. Hiidenkivi on myös verkossa osoitteessa http://www.hiidenkivi-lehti.fi.
ulkoasu: Tarja Pitkänen, Amasertek Oy Sinikka Sipola, Stellatum Oy toimitus: Hiidenkivi Stellatum Oy Purotie 1 B, 00380 Helsinki toimitusneuvosto: Heikki Kukkonen (pj.), Terhi Ainiala, Vesa Heikkinen, Jukka Ihanus, Riitta Korhonen, Maria Lähteenmäki, Kukku Melkas,
Sirkka-Liisa Mettomäki, Lassi Saressalo, Hanna Snellman.
PäätoimittaJa: Outi Lauhakangas Puh. Kalenteri
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
puhe,vuosikokousesitelmäjamusiikkia. 23.3.JussiT.Lappalainen: SkS:ntalonhistoria-sivusto: Kuninkaan viimeinen kortti www.finlit.fi/seura/talonhistoria/ 13.4.Johannailmakunnas: Kartanot, kapiot, rykmentit
SKS 180 vuotta
Tosielämäntyökaveri-tarinakeruujatkuu 30.4.saakka. Seurantalojen korjausneuvonta ja korjausavustuksia koskeva neuvonta p. Tervetuloa! Suomalaisen kirjallisuuden Seuran Lisätietoja: johdon assistentti Anne perustamisesta tulee 2011 kuluneeksi Hopiala,p.0201131204,anne.hopiala@ 180vuotta.Tietoajuhlavuodentapah- finlit.fi. JulkaisiJat: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Suomen Kotiseutuliitto
ISSN 1236-794X Aikakausmedian jäsen
Hiidenkivi ilmestyy 6 kertaa vuodessa. vsk. TervetuloatutustumaanSkS:najankohSkS:nuusrenessanssityylinenpääraken- taisiinteoksiinjakirjailijoihimmeSkS:n nusHallituskatu1:ssäHelsinginkruu- kirjataloonMariankadunjaAleksantenunhaassa on palvellut vuonna 1831 rinkadunkulmaan,Mariankatu3,HelperustettuaSkS:aavuodesta1890.Talo sinki. klo19SkS:njuhlasalissa,Hallituskatu1, SKS kerää Helsinki. naistenjamiestensauna,omajamuiden saunajatkuu30.4.asti. 0400 435 636 Telekopio 09 2245 211 anne.paavilainen@stellatum.fi
60. on ollut merkittävä näyttämö SkS:n, 9.2.MarkoTikkajaToivoTamminen: muttamyöskokosuomalaisenkulttuurin Tanssiorkesteri Dallapé kehittymisenhistoriassa. ilmastomuuttuu,muuttuukoarki?ilmasvarten. vuosikerta, numero 1 Eliaksen 24. näyttely on esillä kokouspidetäänkeskiviikkona16.3.2011 31.3.saakka. Seuraava numero ilmestyy 28.3.2011. keruuohjeetjalisätietoja:www.finlit.fi/ arkistot/keruut.htm
Suomen Kotiseutuliitto Neuvontapuhelimet
Järjestötoimintaan ja esimerkiksi kulttuuriympäristöasioihin, arkistointiin, tutkimukseen ja kotiseutumuseoihin liittyvä neuvonta p
44,
Lasse Vihonen
Radio sodissamme 19391945
36,
Kirjatalo Mariankatu 3, 00170 Helsink. Lappalainen
Atlas Linguarum Fennicarum 3
Marko Tikka ja Toivo Tamminen
Itämerensuomalainen kielikartasto Teos kuvaa itämerensuomalaisten kielten areaalisia suhteita ja vanhan itämerensuomalaisen kieliyhteyden jakautumista nykyisiksi tytärkieliksi. Kirja kuvaa dramaattisesti taistelujen käänteet sekä antaa yksityiskohtaiset tiedot alusten rakenteista ja aseistuksesta. Tieteen ja taiteen mesenaatin, Alfred Kordelinin, työ ja testamentti loivat pohjan nykypäivään kantavalle tieteen, taiteen ja kansanvalistuksen tukemiselle ja palkitsemiselle. Saaristolaivasto oli Kustaa III:n viimeinen kortti, kun ruotsalaiset olivat Venäjän saartamina Viipurinlahdella. 9.2.
Tanssiorkesteri Dallapé
Marko Tikka ja Toivo Tamminen
23.3.
Kuninkaan viimeinen kortti
Jussi T. Dallapén tarinan pääosassa ovat muusikot, joiden elämänmakuiset tarinat avaavat niin soittajan arjen kuin juhlan. Yhteistyössä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kanssa. 38,
Suuri Talviale
SKS:n verkkokaupassa www.finlit.fi/kirjat 20.2.2011 asti
Yli 150 teosta vähintään 50 % Tee omat löytösi!
Jälleen saatavana
Kävelyretkiä 1930-luvun Viipurissa
36,
Vuoden karjalainen kirja 2010
Hannu Heikkilä
Alfred Kordelin
Jussi T. 26,
Kuninkaan viimeinen kortti
Viipurinlahden ja Ruotsinsalmen meritaistelut 1790
Emeritusprofessori Jussi T. Teossarjan viimeisessä osassa käsitellään elinkeinoihin, ruokatalouteen ja liikkumiseen liittyvää sanastoa. 85,
13.4.
Kartanot, kapiot, rykmentit
Johanna Ilmakunnas
Tanssiorkesteri Dallapé
Suomijatsin legenda 19252010
Näyttävä teos on kiehtova sukellus suomalaisen populaarimusiikin kaikkein aikojen merkittävimmän orkesterin historiaan, johon kuuluu noin tuhat levytystä ja vaikuttava lista merkittäviä kevyen musiikin laulajia ja muusikoita. Lappalainen
Mesenaatti ja hänen säätiönsä Teos esittelee Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivistysrahaston, joka on alan vanhimpia toimijoita maassamme. Lappalainen kertoo havainnollisesti koko Kustaan sodan tarinan vuodesta 1788 aina voittoisaan Ruotsinsalmen taisteluun asti 1790. Kirjatalon keskiviikot
Tervetuloa
kuuntelemaan ajankohtaisia teosesittelyitä SKS:n kirjamyymälään (Mariankatu 3)! Tilaisuudet alkavat klo 16.30. Teos asettaa orkesterin osaksi suomalaisen viihteen ja kansainvälisten populäärimusiikin virtauksia. Kuninkaan rooli taistelujen johtajana saa myös uutta valaistusta
26,
Kuviteltu aatelismies
Aatelin julkisuuskuva ja itseymmärrys 1800-luvun jälkipuolen Suomessa Tutkimus tarkastelee 1800-luvun eliittien vallanvaihdosta, jossa avainasemassa oli kirjallisen kulttuurin nopea kehittyminen. Kirja tuo tarkkanäköisesti esiin sen, kuinka kielitieteen käyttämät metodit muodostavat jatkumon. 28,
Empiirisen kielitieteen metodologia
Erinomainen yleiskatsaus tarkastelee empiirisen kielitieteen kenttää ja tarjoaa tarpeellisen avun kielitieteen tutkijoille. Marjut Paulaharju (toim.)
Juhani Niemi
Esa Itkonen & Anneli Pajunen
Irma Perttula
Samuli Paulaharjun Inkeri
Samuli Paulaharju teki kesällä 1911 matkan Inkeriin ja julkaisi matkaltaan toistakymmentä lehtikirjoitusta alueen rakennuksista ja kansanperinteestä. Nousevan porvariston masinoima viholliskuva aatelista läpäisi tehokkaasti aikakauden julkisuuden niin kaunokirjallisuudessa, lehdistössä kuin valtiopäivilläkin. Artikkelit on nyt koottu kirjaksi, jonka runsas kuvitus pohjautuu Paulaharjun ainutlaatuiseen, lähes tuntemattomaksi jääneeseen aineistoon. 34,
Toinen herääminen
Arvid Järnefeltin päiväkirjamerkintöjä vuosilta 19161919 Päiväkirjoissa kohtaavat henkilökohtainen ja yleinen sekä Järnefeltin sisäisen maailman ja tolstoilaisuuden pohdiskelu. Miksi historia on monitulkintainen ja kuinka menneisyys on läsnä nykyhetkessä. 0201 131 216 | SKS:n jäsenille 25 % myös verkkokaupasta. Yhteistyössä Museoviraston kanssa. 29,
Kuriton suutari ja kiistämisen rajat
Työväenliikkeen läpimurto hämäläisessä maalaisyhteisössä 18991909 Teos tarkastelee työväestön järjestäytymistä syventymällä suutari Vihtori Lindholmin rooliin Urjalan työväenliikkeessä. Editio sisältää myös kirjailijan puheet kolmessa kirkossa. Lindholmin monisärmäinen hahmo nostaa uudella tavalla näkyviin maaseudun protestiliikehdinnän, yhteiskuntaluokkien suhteet ja työväenliikkeen sisäiset jännitteet ajan poliittisessa ilmapiirissä. Tutkimus avaa näkökulman raamatuntulkintaan myös yleisemmällä tasolla. 29,
ki | Avoinna ma, ti, to 1117, ke 1118, pe 1116 | Tilaukset kirjamyynti@finlit.fi p. 28,
Groteski suomalaisessa kirjallisuudessa
Neljä tapaustutkimusta Ensimmäinen suomalainen tutkimus kayserlaisesta groteskista analysoi Joel Lehtosen, Sally Salmisen, Juhani Peltosen ja Annika Idströmin teoksia. Professori Juhani Niemen esipuhe ja selitykset taustoittavat päiväkirjojen suhdetta Järnefeltin kirjailijantyöhön ja omaan aikaansa. Esiin nousevat kysymykset groteskin suhteesta traagiseen, koomiseen ja subliimiin, samoin kauhu- ja kehityskertomukseen. Teos myös selvittää, miten yhden metodin tunnistaa toisesta ja mikä on metodien keskinäinen suhde. 32,
Hyvän kirjallisuuden seurassa
Niko Huttunen
Anne Ollila
Marja Vuorinen
Sami Suodenjoki
Raamatullinen sota
Raamatun käyttö ja vaikutus vuoden 1918 sisällissodan tulkinnoissa Teos havainnollistaa, miten sisällissodassa ja sen kuvauksissa Raamattua käytettiin laajasti uskonnollisista tai poliittisista vakaumuksista riippumatta. 28,
Kirjoituksia kulttuurista, sukupuolesta ja historiasta
Kirjassa pohditaan historiantutkimuksessa tapahtunutta muutosta erityisesti kulttuurihistorian näkökulmasta. Kuinka menneisyyden monivivahteisuus saadaan esille tutkimuksessa