2 2010
SuomAlAINEN KulTTuuRIlEHTI 9
Edistys ja pelko 624
KIRJAHAAVE KANSIIN S. 38. 34, AINEKSISTA AIHEIKSI S
SkS:nkirjallisuusarkistossaonsatojataiperäti tuhansia päiväkirjoja 1800-luvulta nykypäivään. ToisenkerranSuomalaisenpäivänkeruunjärjestivät2.2.2009kansanrunousarkistonkanssakalevalaistennaistenLiittojasenkymmeneteripuolilla Suomea toimivat jäsenyhdistykset. Arkiston vanhimpiin päiväkirjoihin kuuluvat savolaisen, yliopistossa suomen kielen lehtorina toimineenCarlAxelGottlundin(17961875)päivä- kirjat,joukossamuunmuassaGottlundinjo11-vuotiaanakirjoittamapäiväkirja.Gottlundoliahkera kirjoittaja,hänkirjasisäännöllisestipäivä-jamatka- kirjoihinsaajatuksiaantapaamistaanihmisistä,sattumuksistajapaikoista.Päiväkirjojenantialisäärunsas kirjeaineisto. kirjallisuusarkisto järjesti vuosina 19921994 päiväkirjojen keruukampanjan, jonka tuloksena arkistoon saatiin viitisensataa päiväkirjaa meidän aikammenaisiltajamiehiltä. SkS:nkirjallisuusarkistossajakansanrunousarkistossamyöspäiväkirja-aineistotovattutkijoiden käytettävissä.
Päiväkirjoja SKS:n kirjallisuusarkistossa.
Suomalaisten päivät
ensimmäinenSuomalaisenpäivä-keruujärjestettiin 2.2.1999.Siinäsuomalaisiapyydettiinkertomaan yhdenpäiväntapahtumia,havaintojajaajatuksia. keruutuotti24000päiväkirjamerkintääeripuolilta maata.keruuntuloksistajulkaistiinantologiaSuomalaisen päivä(toim.Juhanirkko,SkS2001). Lehdet olivat nytkinmukana,erityisestiHelsingin Sanomat.Jälleen läheskymmenentuhattaihmistähalusiollamukana luomassa ajankuvaa, osa kirjoitti jo toista kertaa. Arvioita, katsauksia Aineksista aiheiksi
Yksityinen ja salainen yleinen ja yhteinen
Päiväkirjat,kirjeetjaomaelämäkerratovat merkittävääkulttuuriperintöäpaitsitieteelliselletutkimuksellemyösjokaiselleelämästä kiinnostuneelle.Päiväkirjojajulkaistaanpaljon,ne ilmiselvästikiinnostavatlukijoita.ehkäpämielenkiintoapitääyllähavainto,ettäyksityinenjasalainen voikinollayhteistäjayleistä. kirjallisuusarkistoottaaedelleenkiitollisenavastaanpäiväkirjoja,kirjeitäjayksityisarkistojahankintaohjelmansamukaisesti.Aineistonluovuttajan kanssalaaditaanainaluottamuksellinensopimus, jossamääritelläänaineistonkäytönehdot. Päiväkirjanpitäminentaikirjeenkirjoittaminen sähköisenäonvelvoittanutmeitämiettimäänjaratkaisemaanmyöstämänajankulttuuriperinnönsäilymisenkysymyksiä.Haasteetkoskevatniinarkistoja, kirjoittajiakuinlukijoitakin. näidenkahdenpäiväkirjapäivänjälkeentallessa jatutkittavanaon35000päiväkirjaa,"ylikymmenen hyllymetriä suomalaisen arjen kirjallisuutta", kutenkouluneuvoskirstiMäkinentotesiantologianjulkistamispuheessa.Puhettaolikuuntelemassa
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 0
Sinikka Sipola
38. vanhimmattekstitovatajalta,jolloinkirjoitustaito eiollutitsestäänselvää.Päiväkirjojapitäneetkansan- ihmisettulivatuseinvaatimattomistaoloista,monet seurasivatsanomalehtiäjakirjoittivatkinniihin.Päiväkirjanpitäjiäonsiiskaikissayhteiskuntaluokissa. Aineistostaonnytkoottupieniantologia:Ihan hyvä maanantaiksi Suomalaisen päivä 2.2.2009 (toim.MarjakaisaOllaranta,SkS2010). Tekstejätulimyösmoniltaulkosuomalaisilta
Perinteenkeruuonollutkokoliitonhistorian ajannäkyväosatoimintaa,tärkeimpinäkoululainenkirjoittaakalevalasta(1949),naistensota-ajan kokemukset(1977),Satasärmäinennainen(1990) jakorukertookantajastaan(2007). myösSuomalaisenkirjallisuudenSeuranjuhlasaliin kutsuttupäiväkirjailijakaarti. vastaavia keruita on järjestetty muun muassa isossa-BritanniassajaRuotsissa.Sussexinyliopiston kirjaston Mass Observation arkiston päiväkirjojenerikoiskokoelmasaialkunsajovuonna1937, jakeruutovatjatkuneetsystemaattisesti.nordiska Museetonjärjestänyt1990-luvullakolmepäiväkirjakeruuta.Yksikeruu,vadgjordeduden30sep-
tember1997,olisuunnattuerityisestiTukholman Fittja-lähiön maahanmuuttajille; keruuvetoomus käännettiinespanjaksi,arabiaksijaturkiksi.keruuseenvastasinoin800kirjoittajaa.
Ulla-Maija Peltonen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkiston johtaja
Ahlströmistä Yöjalkaan
Satunnaisia poimintoja SKS:n kansanrunousarkiston keruuaineistoista
Ahlströmiläistenelämäkertakirjoituskilpailu1992 Alkoholinkäyttö-kysely1989 eiautasanonauta-kirjoituskilpailulehmästä2004 Homoseksuaalisuus-kysely1993 Hyvienkertojienetsintäkilpailu1966 isääetsimässä-kirjoituskilpailu1999 Joulupukkikysely1990 Jätkänlaulujenlaulajienetsintäkysely1971 kalevalanriemuvuodenkilpakeräys19351936 karjalaisetelämäkerrat-keruu19831984 kekkos-kysely1988 kissakaskukilpailu1979 kummitusjuttukeruu1971 kunradiotulimeille1972 Laihialaiskaskujenkeruukilpailu1969 Laulu-jamuistovihkoaineisto1930 Musiikinmerkitys-kysely1994 naapurihuumorinkilpakeräys1957 nykyperinne-kysely1975 Oletkoeksynyt20022003 Paikallistentarinainjamuistojenkilpakeräys1937 Partioperinteenkeruukilpa19811982 Perinneelämässäni-kilpakirjoitus1985 Rakentajaperinteensuurikeruukilpailu1970 Rukousperinnekysely1983 Sankareitaonkoheitä?20022003 Seksiperinne-kysely1993 Tietokoneisäntävairenki?1995 UriGeller-materiaali1974 Uusihääperinne2002 vantaalaisetelämäkerrat1978 Yöjalassakäynti1960 katsotäydellinenluetteloosoitteessa http://www.finlit.fi/kra/kra_yleisluettelo_alku.htm
75-vuotias Kalevalaisten Naisten Liitto perinteen kerääjänä
kalevalaistennaistenLiittotäyttääkuluvanavuonna 75vuottajuhlienomimmanosaamisensaelikirjojen jakorujenparissa. kaikkiaineistotovatkansanrunousarkistossatutkijoidenkäytössä.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 0
39
Arvioita, katsauksia Arvioita, katsauksia
Ajankohtaista asiaa monikulttuurisuudesta, maahanmuutosta ja sen kritiikistä
TeoksessaEn ole rasisti, mutta...tarkastellaan kriittisesti maahanmuuttokriittisyyttä. Mielestänitässäonasianydin,oikeusihmisarvoiseenelämään.Suomieivoisulkearajojaan,jos se haluaa pysyä kansainvälisen yhteisön osana ja
41. Mikko Lehtonen korostaa artikkelissaan, että puhdasta suomalaisuutta ei ole. Lehtonennostaaesiinrasisminkiistämisenproblematiikan.Rasisminkieltäminenonyleistä,sillä
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 0
Tärkeintä on ihmisarvo
ihmisoikeusnäkökulma olisi voinut tulla kirjassa esillevahvemminkin.viimeisessäartikkelissatodetaan:Voisimme vähentää puhetta itse maahanmuutosta ja katsoa pinnan alle. keskustelussa kaivattaisiinkirjoittajienmukaanerityisestivähemmistötaustaisten kokemuksia. kirjoittajienmukaankriittistäarviotatarvitaan,sillä "maahanmuuttokriittisten"puheessatoistuvatyksipuolisestiuhat.Teoskoostuumaahanmuuttokeskustelua,medianmerkitystä,suomalaisuutta,rasismia sekämaahanmuuttotyönasiantuntijuuttakäsittelevistäartikkeleista.kirjoittajiayhdistäähuolimaahanmuuttovastaisuudenjarasisminyleistymisestä. toim Suvi Keskinen, anna Rastas ja Salla tuori. Rasistisista näkemyksistä kerrotaanmonestiniin,ettäsamallakielletäänoma rasistisuus:"enolerasisti,mutta..." Anna Rastas toteaa rasismikeskustelun olevan keskusteluasiitä,mikäkaikkieiolerasismia.Rasistiksileimaaminenoneriasiakuinsenpohtiminen, mitenhenkilöntaiinstituutiontoimintavoikytkeytyärasismiintaituottaasitä.
Rahako ratkaisee?
keskustelussa tulisi muistaa, että Suomi on sitoutunutYk:njamuihinkansainvälisiinsopimuksiin, jotkatakaavatihmisoikeudetjaoikeudenhakeaturvapaikkaa.Tämänäkökulmanäyttääkeskustelussa useinunohtuvan.Maahanmuuttopolitiikkammekertoomyössiitä,mitenkannammeglobaaliavastuuta. Teoksessamuistutetaanaiheellisesti,ettäsuomalaisetkinovathistoriankuluessaolleetjaovatyhä maahanmuuttajia,jamonestijuurileveämmänleivänvuoksi.Miksimaahanmuuttoakäsitelläänusein kustannustenkannalta,onhankaikestahyvinvointivaltiontoiminnastakuluja?kustannustenkorostaminenkertootaloudellisenretoriikanvalta-asemasta yhteiskunnassamme. kirjan mukaan maahanmuuttoa ei käsitellä mediassa riittävän monipuolisesti. kirjan artikkelit vaihtelevat näkökulmiltaan ja tasoltaan.Jotkinartikkelitovatlyhyehköjälaajojen aihepiirienkäsittelyyn,muttatoisaaltateospysyy melkokokonaisena.ehkämukaanolisivoinutmahtuamyösjokinselkeästieriävänäkökulma. Omaltaosaltaanteoksenajankohtaisuudestakertoosenvirittämänettikeskustelu,maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuvien poliitikkojen kokema nettiuhkailusekäkauppakeskusSellonampumistapaustenmyötäintensiivisemmäksikäynytmaahanmuuttokeskustelu.Huolestuttavaaampumistapausta seuranneessakeskustelussaolise,ettätapahtumissa olikyselähisuhdeväkivallasta,jollaonSuomessapitkätjatraagisetperinteet,muttakeskustelussaalettiin puhuamaahanmuutosta.Ongelmasaatiinulkoistettuajaasianydin,lähisuhdeväkivalta,jäitaustalle.
y
kukaaneihaluatullanimetyksirasistiksi.voidaan jopaväittää,ettäkokoyhteiskuntavältteleetilintekoa rasismin kanssa. Suomalainen kulttuurionainaollutkosmopoliittistenainesten sekoitus,jaSuomensijaintiidänjalännenrajalla onosaltaanlisännyttätäpiirrettä.Suomalaisuuson imenytitseensäasioita,jotkanyttemminmääritellään"suomalaisiksi". Taloudellinenlaskusuhdannenäkyymyösmaahanmuuttokeskustelussa.Teoksessatuodaanesille se,ettäjournalismipönkittääennakkoluulojajakielteisiäasenteita.Myöspoliitikkojen"maahanmuuttokriittinen"puheonlisääntynyt. vähemmistötaustaisillavoikuitenkinollakorkeakynnysosallistua keskusteluun,sillähekohtaavatmonenlaisianegatiivisiayleistyksiä.Myösmaahanmuuttotyötätekevien järjestöjenedustajatjamaahanmuutonaihepiirejä tutkivathenkilötovatsaaneetkokeajulkiseenkeskusteluunliittyviäkielteisiäpiirteitä.nettihäirintä pelotteluineenjauhkailuineenonnykyäänmonen tutkijanarkipäivää.
En ole rasisti, mutta... MaahanmuuttajiksikutsutaanuseinmyösSuomessasyntyneitäihmisiä,mikähämmästyttää. Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. Vastapaino ja nuorisotutkimusverkosto 2009.
Kritiikki ja "maahanmuuttokriittisyys"
Teoksessaanalysoidaanmaahanmuuttokeskustelun sisältöäjakeskustelunmuutoksia.Julkiseenkeskusteluunonviimevuosinatullutsanamaahanmuuttokriittinen,jotaonkäytettyyhäuseammin;erityisesti sanaaovatkäyttäneetmaahanmuuttoonkriittisesti suhtautuvathenkilöt. Lopettaisimme puolesta tai vastaan -jankkaamisen ja ryhtyisimme puhumaan ihmisoikeuksista ja -arvoista
Maahanmuuttokritiikin ja viimeaikaisenkeskustelunanalyysinnäkökulmaonkuitenkin tuorejatarpeellinen.
Mia Matilainen, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
Hillittyä pohdiskelua yhteiskuntaluokista
Yhteiskuntaluokista puhuminen on ollut pitkään epämuodikasta, vaivaannuttavaakin.1970-luvunmarxilaispohjaisenluokkapuheen muistotpuistattavatmonia,eikäsuomalaiseentasaarvoistavaanmentaliteettiinkaanoikeinistuajatus siitä, että toinen voisi luontevasti olla toista rikkaampitaietuoikeutetumpi. ihmisoikeudetulottuvatkaikkiinihmisiin,janiitä onSuomessanoudatettava.Luonnollisestitämäkoskeemyösmaahanmuuttajia. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta(2005).Monikulttuurisuudesta jarasismistaonkirjoitettuverrattainpaljonmyös Suomessa. kirjoittajatpohtivatesseissäänomaajasukunsa historiaajahahmottelevatsitäpolkua,jotapitkinhe ovatnykyiseenluokka-asemaansapäätyneet. kirjoittajiensukupuoli-jakielijakaumaonmelko tasainen,jaedustettunaovatmyösmaahanmuuttajat HuseinMuhammedintekstinmyötä.enemmistö kirjoittajistakuuluukeskiluokkaan,muutamaperinteisinkriteereinarvioitunayläluokkaan,muutama työväenluokkaan.Monetkirjoittavatammatikseen, esimerkiksikirjailijoinataitutkijoina,jatekstitovatkintaitavastilaadittuja. Yhteiskuntaluokka-sanaymmärretäänkirjassalaajasti.Luokkavoiyhdelletarkoittaasuvunperintönä saatuaperusidentiteettiä,toisellekulttuuriharrastuk-
y
sia,kulutustottumuksiajaelämäntapaajakolmannellevarallisuuttataisenpuuttumista,kutenMerja virolainenanalysoi. Arvioita, katsauksia
demokraattisenaoikeusvaltiona.Ontärkeääoppia kunnioittamaan kaikkien ihmisarvoa ja ratkaisemaanristiriitoja,joitakanssakäymisessäainasyntyy. keskustelijoiden tulisinoudattaayhteisiäsääntöjä,joistaihmisarvon
kunnioittaminenlieneeensimmäinen. ihmisoikeuseetosvoinäkemyksenimukaantoimia myös ristiriitatilanteissa keskustelun yhtenä tärkeänä ohjenuorana, jonka pohjalta pohdimme yhteiskuntammekehittämisensuuntia.ihmisarvoisenkohtelunansaitsevatmyösuhkailujenkohteeksi joutuneet poliitikot ja tutkijat. Aiheesta jatkaa samantapaisella tarinallisella otteella Me muut. Hiljaisuuskiusallisenaiheenympärilläonkuitenkinvähitellenalkanutmurtua.Parivuottasitten julkaistiinkatriinaJärvisenjaLaurakolbenmainio teosLuokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa,jossa kirjoittajatsekäJärvisenhaastattelematihmisetkertovatluokkataustanvaikutuksestaelämäänsä. Järvisen ja kolben kirjaan verrattuna uuttaonse,ettäMe muuttarkasteleeluokka-asemaa myössuhteessakieleen.kokoelmanyhdeksäntoista kirjoittajanjoukossaonkinuseitasuomenruotsalaisia, kutenkirjailijatFredrikLång,MonikaFagerholmja MereteMazzarella. teos & Söderströms 2009.
Luokkaerot ovat edelleen totta
Yksi kirjan pysäyttävimmistä teksteistä on Merja virolaisenavoinessee.virolainenkuvaaselväsanaiH i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 0
42. Lapset ja nuoret huomaavat helposti vieraan puhetavan,oudonkäytöksentaimakuailmaisevat valinnat, mutta niiden lisäksi "meihin" ja "muihin"jakautuminenvoiollapaljonhienovaraisempaa.Westönmukaanesimerkiksisamankouluntai alueenlapsiavoivaterotellalikihuomaamattomat vihjeet,korostuksetjasivuhuomautukset,japaljon puhuvaavoiollajopaoikeinajoitettuhiljaisuus.
Me muut. Tuttuuden tunteita koin esimerkiksi kaarina Hazardin, Henrika Ringbomin ja kjell Westön tekstienäärellä.Jokainenkirjoittaaesseessäänosuvastisiitä,mitenherkästilapsetvainuavatsosiaalistensuhteidenkiemuratjadynamiikan.Lapseteivät ehkäosaasanallistaajanimetäluokkaeroihinliittyviä asioita,muttahevoivatvaistotane. Kirjoituksia yhteiskuntaluokista -antologia. Teossopiimyösniille,joillaeiolelaajaatietoa aihepiiristä.Joissakinartikkeleissaviitataanaiheesta aikaisemminjulkaistuunkirjallisuuteen,esimerkiksi teokseenSuomalainen vieraskirja. Kirjoituksia yhteiskuntaluokista. erottumisen ytimen muodostaa ehkä edelleen raha, mutta sen lisäksi meitä ryhmittelevät myös tavatjatyylit,suhteetjaverkostot.
Erottuminen alkaa lapsena
Omaelämäkerrallisettarinatovatkiehtovaaluettavaa. Silja Hiidenheimo, Fredrik lång, tapani Ritamäki ja anna Rotkirch. kirjaantaamahdollisuudenkurkistaaitsellevieraisiinyhteiskuntakerroksiinjaniissäelävienihmisten lähtökohtiin,olosuhteisiin,tapoihinjatottumuksiin.Toisaaltaesseetherättäväteloonjounohtuneita muistojaomistaelämänvaiheistajaparhaimmillaan antavatselityksiäasioille,jotkaovatjääneetodottamaanvastausta. toim
sestijatyylikkäästisitä,mitenvaltavamerkityssuomalaisellakoulujärjestelmälläjakirjastolaitoksella sekäjulkisellaterveydenhuollollaonerityisestiniille lapsille, joiden vanhemmat voivat tarjota lapselle vain vaatimattomat olosuhteet niin kulttuurisesti kuinaineellisestikin. edes tavallisiakäyttötavaroita,kutenruokaajajuomaa, eihankitavainfyysisiätarpeitavarten.Tämäntakia kuluttajatantavatuseintuotteilletulkintojajamerkityksiä,joitaniidenvalmistajateivätaavistaneetkaan. kulttuuriosaaminen edellyttääkin uudenlaista ihmiskuvaa.vainomaaetuaanajattelevanhomo economicuksenylimielinenasenneeienäätuokilpailuetua.kirjassaperäänkuulutetaanhomo reciprocansia, jokakunnioittaaihmisiäjahaluaatehdäyhteistyötä heidänkanssaan. Tämäasettaayrityksilleuusiahaasteita.Kulttuuriosaaminen-kirjanmukaanyrityksettarvitsevatkulttuuriosaamistamenestyäkseennykymaailmassa.kulttuuriosaaminentarkoittaasitä,ettäyrityksetosaavat tulkitajatunnistaayksilöidenjakulttuurienmoninaisetnormit,merkityksetjakäyttäytymistavatjasuunnitellatuotteetjamarkkinoinninniidenmukaan. kulttuuriosaamistaanvaalivayritysottaaselvää,mitä asiakkaidenpäässäliikkuu. Muinaisiin myytteihin,tarinoihin,arkkityyppeihinjajopaPlatoninnäkemykseenkauneudestavälilläkylläviitataan,muttavainsentakia,ettäbrändeihinympättynäneedistävättehokkaastituotteidenmenekkiä. kirjoittajilla on kapea käsitys kulttuurista. Samoin kulttuurin sisällä ihmisetkuuluivattiettyynsäätyyntailuokkaan,jolla olipysyvätnormitjakäyttäytymistavat.Yritysten olihelppomarkkinoidajasuunnatatuotteitakohderyhmilleen. viimeistään2000-luvullakaikkionmuuttunut. He samastavatsenmuotiin,mainoksiin,kaupalliseen muotoiluun ja populaarikulttuuriin. Tämä kiteytyy kirjan esittelemissä Suomi-neidon muodonmuutoksissa.Suomi-neitoesiintyymuun muassaKalevalanAinossa,AkseliGallen-kallelan Aino-maalauksessa ja vanhoissa Suomi-filmeissä, muttasentunnetuinjalaajimmallelevinnytversio onkaurahiutalepaketinelovena-tyttö.
PeKKa WaHlSteDt, vapaa toimittaja ja kriitikko
Kulttuuriosaaminen. toim. ensimmäinen tarkastelee kulttuuriosaamisen merkitystä muuttuvassayhteiskunnassa,toinenkulttuuriosaamisen tuomaakilpailuetuajakolmaskulttuuriosaamisen suhdettakuluttajaan. Sekä kurjuus että hyvinvointituntuvatkeskittyvänjaperiytyvän,eikä kodinmerkityssosiaalisenjakulttuurisenpääoman tuottajanavähene.
Me muutonkiinnostavakirjahankalastajamonitahoisestaaiheesta,vaikkaosakirjoittajistatuntuu olevanhiukanvarpaillaanjaväistelevänkokoluokkaajattelua.Silmiinpistävääonsekin,ettäerityisesti yläluokkaankuuluvienkirjoittajienteksteissäkaikuuhaluttomuusmyöntäätaloudellisenvaurauden tuomaetuoikeutettuasema.YhtäkaikkiMe muuton hienoisestasilottelevastasävystäänhuolimattatärkeäpuheenvuoroasioista,joistaeivarsinkaannäinä tuloerojenkasvunaikoinaolisisyytävaieta.
MaRjo jääSKä, filosofian maisteri, vapaa toimittaja
Uusi ihmiskuva yritysten opiksi
ennenmaailmaolimelkovakaajaennustettava.erikulttuuritelivätomienmerkitystensä ja normiensa mukaan. Taloudenjakulttuurinkohtaamisessajavuorovaikutuksessatalousmääritteleeehdotjavievoiton. liisa Uusitalo ja Maria joutsenvirta. kaikkea arvioidaansenmukaan,mitensepalveleeyritysten taloudellisiapyrkimyksiä.Homoreciprocansinkin päätavoiteonkaupankäynninedistäminen. Hyvinvointiyhteiskunnanrakenteetjapalvelut tasoittavat luokkaeroja, mutta kokonaan luokat eivätolekadonneet.viimevuosienkehitysviittaa jopa päinvastaiseen suuntaan. kirja jakaantuu kolmeen osaan. kulttuuritavautuvat,janiidenmerkityksetjanormit kohtaavat.kulttuureissaonuseitaalakulttuurejaja heimojaominenormeineenjamerkityksineen.ne ovatlöyhiä,jayksilötvaeltavatvaikutteitapoimien heimostajaalakulttuuristatoiseen.Tämäntakiayritystenonvaikeaennakoidaheidänkäyttäytymistään. kirjassa korostetaan, että passiivisina pidetyt
y
kuluttajat tulkitsevat vapaasti ja aktiivisesti tuotteidenjabrändienmerkityksiä,joillaherakentavat identiteettiään ja hakevat elämäänsä mieltä. Yritykset ovatolettaneet, että kaikkioperoivat samoilla merkityksillä ja ymmärtävät ne samalla tavalla.näineikuitenkaanole,jaulkoisestisamanlainenkäyttäytyminenvoiilmaistaerilaisiamerkityksiäjanormeja.esimerkiksipohjoismainenlentoyhtiömainostikiinalaisillelentojensamukavuutta kuvaamallamainoksessaankoiraa,jokalekottelityytyväisenälentotuolissa.kiinalaisetnärkästyivättästä kovin.kulttuuriosaamisensalaiminlyönytlentoyhtiö eitiennyt,ettäkoiraonkiinassahalveksittueläin. kirjaan liittyy muutamia ongelmia. Gaudeamus 2009.
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 0
43
Alueidenmuotoutuminenkertoojotainolennaista omanaikansahistoriallisestamiljööstä:poliittisista muotivirtauksistasekäsosiaalisistasuhteistajaniiden uudelleenmuotoutumisesta. Jälkiosa on empiriapohjainen. Alueiden syntyä tutkimallavoidaantehdätulkintojayhteiskunnan keinostavastataerilaisiinongelmiksimiellettyihin kysymyksiin.
44
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 0. Hanna kemppi pohtii Lintulan nunnaluostaria naistenalueena,jaSamunyströmlähestyyHelsinkiäympäristöhistoriastatutullatavalla.AapoRoseliusosoittaa,kuinkasuojeluskunnillaolimerkittävä osuussiihen,ettämaakuntatietoisuuteentulimilitaristinenjahistoriapainotteinenmääre. HistorianpoliittisuudestakertookristiinakalleisenavausautonomianajanvenäläisestäSuomesta. Historiantehtävänäolivalistaakansalaisia,jajuurientuntemusolikotiseutuunkiintymisenperusta. toim. Tutkimuksen keskiöön on noussut kysymys siitä,mitenerilaisiaalueitajaalueellisiaidentiteettejäluodaanjahaluttujastereotypioitavahvistetaan. Maria lähteenmäki. näkökulmia aluehistorialliseen tutkimukseen. Arvioita, katsauksia
Historioitsijat maantieteilijöinä
euroopanjaeurooppalaisuudenrakentaminenovatnostaneetesillekysymyksetalueista ja alueidentiteettien muotoutumisesta. euroopan yhdentyminenonvaikuttanutmyöshistoriantutkimukseen,sillähistoriaeiolemuidenihmistieteidentapaanirrallaanpolitiikasta.Historiallaonollut vahvakansallisentieteenleima,silläkansallisvaltiota rakennettiinhistoriankautta. MariaLähteenmäenkokoelmaMaa, seutu, kulmakuntaonajankohtainenteos.Artikkelikokoelma onosoitushistoriatieteessätapahtuvastaitsetutkiskelusta.Historiantutkijathakevatpaikkaansajaarvioivatroolinsamuutosta. Sitä voi tutkiamyösmaantieteelliseltäkannalta,esimerkiksi vesistönvaluma-alueena,sekämiellealueena.
Maa, seutu, kulmakunta. vaikkamonettämänhetkenkiinnostuksenkohteet,kutenmonipaikkaisuus,liikkuvuus,ylirajaisuus,epäpaikatjapaikannäkeminensukupuolittuneena, jäävät kirjassa vain mainintojen varaan, Lähteenmäenkokoelmaontärkeäavausuudenaluehistoriansuuntaan.Sesitoohistoriatiedettämyös entistäkiinteämminmuidenyhteiskuntatieteiden teoriakeskusteluihinjakäsitteistäkäytäväänmäärittelykamppailuun.
iSMo BjöRn, dosentti, erikoistutkija, itä-Suomen yliopisto
Miten alueita luodaan?
Aiemminaluehistorianapidettiinjohonkinrajattuun hallinnolliseen alueeseen, pitäjään, kuntaan taimaakuntaankohdistuvaapaikallistahistoriankirjoittamista.Alueetotettiinikäänkuinneolisivatainaolleetolemassataisiten,ettäniihinjohtaa tiettyvääjäämätönkehityskulku.Tällainenteoriasta irrallaanolevahistoriantutkimuseinykynäkemyksenmukaanolealuehistoriallistatutkimusta.niin kansakuntakuinerilaisetalueetovatkonstruktioita, rakennettujailmiötä,eikäniillevoidaantaayksiselitteisiärajoja. Muutamassa artikkelissa Paasin territorioajattelu tuntuupäälleliimatulta,eivätkäteoriajaempiria kohtaa.kirjoittajatolisivatvoineetluottaaesimerkkiaineistojensakiinnostavuuteen. Lähteenmäkimuistuttaamyöshistorianterapeuttisuudesta.Globalisaationmyötäkansallisvaltioiden asemaonmuuttunut.keskusteluahallitsevatkansaa jakansakuntaakoskevienteemojensijaankysymyksetseutuistumisesta,aluerakenteista,ylirajaisuudesta jatransnationaalisuudesta.ihmisilläonsiltitarve tukeutua johonkin pysyvään, hakea kiinnekohtia elämälleen.Historiatarjoaatähänmahdollisuuden.
y
Uudenaluehistorianteoriapohjaaonetsittymaantieteestä.Jotainrajattuaaluettavoitutkiakulttuurimaantieteentapaanhistoriallisenkehityksenkautta syntyneenähallinnollisenaalueena.Aluettavoilähestyähomogeenisenaalueena,jolloinjokinsamankaltaisenaesiintyväominaisuuserottaasenympäristöstään,taitoiminnallisenaalueena,jollointutkitaan keskuksia ja niiden vuorovaikutusalueita. Historiantutkimusseuraayleisenyhteiskuntapolitiikansuurtamuutosta.kansakuntienjaerikansojen sijaantutkimuskohteenaovatnyteurokansalaiset, joillehahmotetaanaluetietoisuutta,aluekiintymystä jayhteistäeurooppalaistaidentiteettiä. SKS 2009.
Tärkeä avaus uuteen aluehistoriaan
Lähteenmäen kirjan keskeiset teoreetikot ovat maantieteilijätAnssiPaasijadoreenMassey.kirja jakaantuukahteenosaan.Alkuosanartikkelit,etenkinHeikkiMikkelinjaSamiMoisionosuudet,painottuvat teoriaan. kirjanparastaantiaonsennäkökulmienmoninaisuus.Laurakolbekirjoittaanumeroidenpolitiikasta.kaupunkienrappiooliosoitettavissatilastoilla, numeroiden avulla kuvattiin ja asetettiin kansakunnatjärjestykseen.LassiHeininenkäsittelee pohjoisengeopoliittisenalueenmuutosta.Helena Ruotsala puolestaan osoittaa euroopan yhdentymisenvaikutuksenkokonaisentieteenalannimeen: kulttuurialueita konstruoivasta kansatieteestä on tulluteurooppalaistaetnologiaa
Loppuluvun kiinnostavat kulttuurihistoriallisetkuvatolisihyvinvoinutliittääperiodiosastoonaikakaudenkirjastojakoskevien säännöstenjakäytäntöjenyhteyteen.Sitenkokonaisuusolisisaanutlisääkulttuurihistoriallisiaulottuvuuksiajaolisivältettypirstalemaisuutta. kirjastohistoriallistatutkimustaonviimevuosina tehtyvilkkaasti.Useatteoksenkirjoittajatovatväitelleetalaltajatuntevatmyöskäytännönkirjastotyön.Teossiisnojautuupääosinakateemiseentutkimukseen.Lisäksionlaadittuyksittäistenkirjastojen historioita, jotka ovat edistäneet tämän kaivatun kokonaisesityksensyntyä.
y
synnystäjaesikuvistaautonomiankaudenlopulla ja eija eskola maailmansotien välisestä kaudesta. kirjastojenhistoriaakäsittelevänteoksenansioi- hinkuuluuse,ettäsiinäonhuomioituerilaisettarpeetjakäyttäjätsekäajankuluessamuuttuneetkäytännötjapalvelut.kirjataustoittaaelävästimonia sellaisiakehityskulkuja,jotkaainakinsuurtenikäluokkienvannoutuneetkirjastonkäyttäjätovatkokeneet.Teoksessaonrunsaastikovaafaktaakirjastojen määrällisistä muutoksista ja kirjastojen käytöstä. Teoksentiiliskivimäistäformaattiaenpidäkovin onnistuneena.kirjankuvitusolisivaatinutsuurempaasivukokoa,jokaolisitehnytoikeuttaesimerkiksi kirjastotilojenvisuaaliselleesittelylle.Myösmonet hyvininformatiivisetkuvat,kutenrakennustenpohjapiirustukset,jäävätturhanpieniksijasuttuisiksi. kirjastohistoriaonkymmenenkirjoittajanlaatimakokoomateos,jonkapohjanaonhuomattavasti suppeampiartikkelikokoelmaKirjastojen vuosisata (1999).Siitäonotettumukaan2002kuolleenilmi Järvelinin artikkeli, muut samat kirjoittajat ovat muokanneetjasyventäneetosuuksiaan. Btj Kustannus 2009.
Periodeja ja aspekteja
kirja on jaettu kahteen päälukuun "Periodeja" ja "Aspekteja".Otsikotovattyylillisestiniukkoja,mutta jakavat esityksen kronologisesti etenevään tarkasteluunjajälkiosaan,jossatekijätnostavatnäkyviin kirjastotoiminnan erityisalueita, kuten toimitilat, musiikkitoiminnan,laitoskirjastot,kirjastoautotsekä tietotekniikan.Lisäksiomatartikkelinsaovatsaaneet alankoulutusjayhdistystoiminta.Sensijaanaika irrallinenartikkelikokonaisuudessaonSvenHirnin karjalankaupunginkirjastojakäsitteleväosuus. kirjastot ovat useimmille jolapsuudestalähtientuttujajarakkaitapaikkoja, joissakaikkienkansalaistenonmahdollistamaksutta päästätiedon,taiteenjaviihteenäärelle.kirjastot ovatkansallisenkulttuurimmekivijalka,jotakäyttäjätpuolustavatkiivaastiaina,kunpäättäjäthaluavat sulkeatoimipaikkojataivähentääpalveluja. toim. näitä seuraavat jo mainittu Järvelinin kirjoitus 1950-luvustajaMäkisenkatsauskehitykseenaina 2000-luvun vaihteeseen saakka. Pirjovatanenkirjoittaamoderninkirjastoliikkeen
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 0
45. Rakenteellista epäloogisuuttatuose,ettäensinkäsitellään1950luvun perintö ja sitten vasta kyseinen vuosikymmen.Yhdistämälläperintöosuusseuraavanmyös Mäkisenkirjoittamantarkastelunalkuunkirjan rakenteestaolisitullutparempi.
Taustatietoa kirjaston käyttäjille
TeoksentoisessaosassaHannaAaltonenkäsittelee kiinnostavastimoniatunnettujajaarkkitehtonisesti merkittäviäkohteitakirjastojenrakentamisperinteen jafunktionkautta.karielorantakirjoittaakirjastoistamusiikkiharrastuksenosana,jaAnterokyöstiö kertoosiitä,mitenhevosvetoisistakirjastovaunuista siirryttiinkonevoiminkulkeviinmonitoimiautoihin. kaikesta huolimatta kiitos kirjasta, tätä olemme kaivanneet!
PiRKKo leino-KaUKiainen, Suomen historian dosentti
Suomen yleisten kirjastojen historia. kirjastohistoria käsittelee nimensä mukaisesti yleisiä lainakirjastoja; sen ulkopuolelle on rajattu tieteelliset ja muut erikoiskirjastot. kirjastojen kehitystä 1800-luvulla tarkastelee aiheeseensasyvällisestiperehtynytilkkaMäkinen. Lähdeviitteitäeiole,muttakirjallisuusluetteloon varsinkattava. Tiiliskivi kirjastojen historiasta
kymmenenvuodensuururakanjasitäedeltäneenahkerantutkimustyöntuloksenaon saatu yksiin kansiin yleisesitys Suomen yleisten kirjastojen historiasta. Ratkaisu on onnistunut,silläkirjastojenkäyttötarkoituksenja tehtävientakiaonjärkeväärajoittuanimenomaan siihenkirjastotoimenosaan,jokaonsuunnattukaikillekäyttäjille. ilkka Mäkinen. näintärkeänlaitoksenhistoriaaluotaavaateosta onilolukea,varsinkinkunasiallaonjoukkoalan eturivintuntijoita.HeistäensimmäisenäontamperelainenilkkaMäkinen,jonkakäsialaaonsuurinosa tämän880-sivuisenteoksensisällöstä. Oudoltaratkaisultatuntuuse,miksiMäkinen palaateoksenlopussauudelleenjohistoriaosiossa käsittelemiinsä1960-ja1970-lukuihin,radikalismin vuosikymmeniin
Joenpellonmuotokuva kirjailijana hahmottuu pääosin biografisen kirjallisuudentutkimuksen tavoin,vaikkaMahlamäki painottaakin käyttävänsä
Kirjallinen salonki ja leikkisä kissa
kirjailijamuotokuvankannaltakaikkifaktattuntuvatolevanMahlamäelleyhtäkäyttökelpoisia,mikä tekee kokonaisuudesta jonkin verran epätasapainoisen.YhtäältäkuvaillaanSylvikekkosenkirjallisensalonginmerkitystäJoenpellonkirjailijanuran kannaltajasitä,minkälaisiakalabaliikkejamuotoutuiJoenpellonjakirjailijaJormaOjaharjunvälille 1970-luvulla.Toisaaltaluetellaanyksityiskohtaisesti, mitäkummallisuuksiakirjailijanviereenFloridanmatkalla istuutunut leskirouva käytti vohveliensa täytteenä,jakerrotaankissaGöstäAlarikista,joka esittitemppujaanmieluitenmiehille,joillaolityökalupakki. MahlamäentavoiteonkinollutkuvataJoenpellon yksityisyyttäniintarkastikuinJoenpeltoonsitäitse julkisestikäsitellyt.näinelämäkerrankehyksetovat paljoltiJoenpellonitsensäetukäteensuunnittelemat. Tavoitteenaonselvittää,mitkäfiktiivisetelementitperustuvatJoenpellonomiinkokemuksiin,mitkä ovatsaaneetinnoituksensamuidenkertomuksista tai vain lausahduksista. varsinaisesti uusia löydöksiä Joenpellon tuotannostaeinouseesille.Sensijaanteostennapakat esittelytsaattavatjohdattaauusialukijoitavaikkapa monissayhteyksissäerinomaiseksitodetunLohjasarjanpariin(Vetää kaikista ovista1974,Kuin kekäle kädessä1976,Sataa suolaista vettä1978,Eteisiin ja kynnyksille1980).
KIA/SKS
Kuka pääsi roolihenkilöksi?
MahlamäkikäyläpiJoenpellonelämääsuurinpiirteinkronologisestitukeutumalla monipuoliseen materiaaliin. Samaten pohdiskellaan, ketkäpaikkakunnanihmisetovatsaaneetluonteenpiirteensäjaominaisuutensakuvatuiksitaimitkä maisematovatpäätyneetkirjansivuille. Arvioita, katsauksia
Kehyksiinsä hahmoteltu muotokuva
TiinaMahlamäenKuinka elää ihmisiksion ensimmäinenlaajaelämäkertaeevaJoenpellosta(19212004).kaksiosainenalaotsikko"kirjailijamuotokuva"luonnehtiiteostaosuvasti.valta- osa kirjan lähes 500 sivusta keskittyy Joenpellon kirjailijanuran erittelyyn ja kirjallisen tuotannon kartoittamiseen. epävarmuustekstilajistaseuraamukanaviimeiseenJoenpellonelämääkuvaavaanlukuunasti.Luku onotsikoituyhteenvedonomaisesti:"eevaJoenpellontuotanto,senominaislaatujamerkityssuomalai H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 0
46. Yksittäisethavainnotovattokihupaisia,janetuovattekstiinarjenläsnäolon,muttakirjailijamuotokuvankannaltanetuntuvatepäolennaisilta.Lopulta seikkaajaamiettimään,tarkoittavatkoelämäkertaja kirjailijamuotokuvasittenkäänsamaaasiaajajos eivättarkoita,kummastatekstilajistatässätapauksessaonkysymys.Jaonkoasiallaväliä. SKS 2009.
Kirjailija harrasti tarkkuusammuntaa.
kirjassaankulttuurintutkijankatsetta.Mahlamäen metodologisenajohtolankanaonetsiäJoenpellon teoksistatodenvastaavuuksia.Tekijäesitteleeteoksiajaniidenvastaanottoasekäpyrkiiosoittamaan, minkälaisiintodellisiinelämänkäänteisiinjatapahtumiinnekytkeytyvät. eeva joenpellon kirjailijamuotokuva. Runsaskuvitushavainnollistaaelämänvaiheita. esimerkiksiavioliittoJarlHellemanninkanssajaero hänestätuodaankipupisteineenesille,muttamuut intiimitihmissuhteetjäävätnimettömiksimiehiksi.
y
tiina Mahlamäki: Kuinka elää ihmisiksi. Lisäksialaotsikongenetiivinkaksitulkintaisuus kiteyttääteoksenhengen.kyseinenmuotokuvaon Joenpellosta tehty, mutta yhtä hyvin se voisi olla myös Joenpellon itsensä omistama ja ainakin hyväksymä.Joidenkintuoreidenkirjailijaelämäkertojen lööpeiksi äitynyttä ihmiselon ihanuuden ja kurjuudensuorasukaistapaljasteluaeiMahlamäen kirjastalöydy. Alaotsikon jälkimmäinen osa "muotokuva" puolestaan kuvastaa Mahlamäen kunnioittavaalähestymistapaaihailemaansakirjailijaakohtaan. Teostentarkastelukoostuupääosinjuonen,miljöönjahenkilöhahmojenreferoinnista,muutamista havainnollistavistasitaateistajateemojenhahmottelusta.käsittelytapaonsujuvajaperinpohjainen muttamelkoyllätyksetön. kirjailijan työn ja siihen vaikuttaneiden elämänvaiheiden kuvauksessakeskeisinälähteinäovatJoenpellonpitämät esitelmät ja tutkijoiden Joenpellosta tekemät haastatteluaineistot,jotka näin pääsevät arkistojen uumenista laajan lukijakunnan tietoisuuteen
Miehen kunnialla, naisen äitiydellä ja tietyillä moraalisäännöilläonkansalaisuudenasettamiinvaatimuksiinsitouttavatendenssi,jonkamyötäkirjailija pyrkiikasvattamaanlukijoitaoikeanapitämäänsä isänmaallisuuteen. Helasen(18991952)värikäspoliittinenuraon kirjassa taustoitettu hyvin. Helaneneiollutsuinkaanainoapoliittisesti"harhaoppinen",jonkaolisodanpäätyttyähankittava toimeentulonsakirjallisillatöillä.Toinentunnettu olieverstiluutnanttiPaavoSusitaival,lapuanliikkeen veteraanijaikL:nentinenkansanedustaja. Teossarjan päähenkilönä on asianajaja kaarlo Rauta,ylempäänporvaristoonlukeutuvaisokokoinen,vaaleatukkainenmies,oikeagermaani,jonka sankaruudenonseppelöinythänenrintamakokemuksensa.RautaavoiArvaksenmukaantarkastella eräänlaisenasuomalaisuudenideaalityyppinäjakirjailijanalteregona. Helanen oli julkisesti aitoaryssävihaatäynnäolevaSuur-Suomi-mielinen nationalistijaSaksanystävä.HänliittyiHelsingin valkokaartiinkeväällä1918jaosallistuivuonna1919 viron-retkeen.Akateemistakarjala-Seuraahänoli perustamassa1920-luvulla. Vilho Helasen salapoliisiromaanit. SKS 2009.
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 0
47. Arvaksentutkimuksessakulkeemyöspsykohistoriankysymyksiäpohtivasivupolku.kuinkakansallisten ihanteidensa romahtamisesta murtunut
y
Helanen kykeni vielä luomaan menestyksellisen viihdekirjailijanuran,jakäänsiköhäntakkinsa?ei kääntänyt.vaikkaHelanenpoliittisestiarkaantilanteeseensopeutuneenaymmärsihäivyttääkirjoistaan jyrkimmätnäkökannat,hänsisällyttiniihinsaman arvomaailman, jolle hän hävitystä sodasta huolimattaoliedelleenuskollinenjajonkahäntoivoi välittyvänlukijakunnalleen.
Rautaisella otteella moraalin puolesta
Sarjanensimmäisenteoksen,Helsingissä tapahtuu, Helanen kirjoitti Heikki Aksilan salanimellä jo ennentalvisotaa.viimeinen,Kohtalon silta,ilmestyikirjailijankuolinvuonna.Helasenpoliisisarjan parhaanapidetäänRistilukin arvoitusta(1949). Arvaksen tutkimus jakautuu teemakohtaisiin lukuihin,joissahänkäsitteleekirjansankarin,tämän perheen,naiskuvan,toimintaympäristötjarikolliset. Huomiokiinnittyykirjojennais-jamieskuvien jyrkkäänkahtiajakoon.naisetesitetäänjokohyvinä kotiäiteinä,kutenRaudaninkeri-vaimo,taiseksuaalisestiahneinaseikkailijattarinajarikollisina.kunnianmiehetovatsodankaraisemiajermuja,joiden vastakohtanaovatkotirintamallejääneetnaismaiset
Paula arvas: Rauta ja Ristilukki. AikalaiskriitikotnäkivätHelasenkylläkirjoittavan anglosaksisen dekkarikirjallisuuden hengessä jahäntäverrattiindavidHumeenjaQuentinPatrickiin,muttaläpituotannonkirjojenerityispiirteenäkorostuuperinteistenarvojenvahvalataus. MahlamäkisuhteuttaateoksetensisijaisestiJoenpellonelämäänjasenkoettelemuksiin.Ristiriitainen
tunnejääkuitenkinpäällimmäiseksi,kunviimeisen luvun viimeinen virke on ilmeisesti kaikkea sitä, mistäJoenpeltoeiolisihalunnutkirjailijamuotokuvaansatunnistettavan:"Hänoliahkera,vieraanvarainen,erinomainenruuanlaittajajaarmoitettu juhlienemäntä."
PaSi lanKinen, filosofian tohtori, suomen kielen ja viestinnän yliopettaja
Salapoliisiromaani kansalaiskasvattajana
Rauta ja RistilukkiperustuuPaulaArvaksen kirjailijavilhoHelasensalapoliisiromaaneista tekemäänväitöskirjaan(2009).Tutkimuksessatarkastellaanoikeistoradikaalinapoliitikkonatunnetun Helasensalapoliisiromaanienyhteyttäsuomalaiseen yhteiskuntaansekäpeilataankirjailijanaatteellista taustaajaelämänvaiheitahänenkeskeiseentuotantoonsa.Tutkimuksenkohde,kahdeksankirjaakäsittäväRauta-sarja,ajoittuuensimmäistäteostalukuun ottamattavuosiin19461952. RauhantultuaHelanenleimautuiuusissaoloissa poliittiseksihylkiöksi.PunainenvalpopidättiHelasenvuonna1948,jahänistuivankilassa19501952, kunnespresidenttiJ.k.Paasikiviarmahtihänet. JälkimainekertooHelasenolleen19201930- luvullaraivosuomalainenjainnostavaylioppilasjohtaja.TalvisodanaikanahänorganisoiMaanTurva -propagandajärjestön.JatkosodassaHelanenpalveli itä-karjalansotilashallinnossajaolimyöhemmin virossakotiuttamassainkeriläisiäSuomeen. sessakirjallisuudessa".Luvustakäyvätilmikirjailijan teoksissaankorostamatarvot,oikeudenmukaisuusja kunniallisuus,senetsintä,kuinkavoielääihmisiksi maailmassa,jokavaikuttaamoraalittomaltajavääryyksienkyllästämältä.Joenpellontuotannonsuhteuttaminenmuuhunsuomalaiseenkirjallisuuteen jäävähäiseksi.etäisyysmodernisteihinjamuihin -isteihintodetaanlyhyesti
Arvioita, katsauksia
taiteilijatyypittaiepäilyttävätulkomaalaiset,yleensä rikollisia hekin. toim. Asetelman mustavalkoisuuden ei pidäkuitenkaanantaahämätä,silläHelanenontaitavakirjoittajajaympäristöntarkkakuvaaja,joka osaaottaalukijansa.
sivätvauhtiin.vertailukohdanmenneestänykyhetkeenvoisikinvetääakselillamaaltamuuttajatmaahanmuuttajat.SotajasiitätoipuminenovatArvaksenmukaanRauta-sarjanläpäisevätematiikka. HistoriallinenperspektiivionvahvaBrigittevon Witzlebeninkin artikkelissa, joka käsitteleeTampereen saksalaisuutta kaupungissa vaikuttaneiden merkkimiestenjasukujenhistoriankautta.SaksalaisiaonollutTampereellajotodennäköisestikauan ennenteollistumista.Tämänvähemmistönhistoria
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 0. omilletutkimusmatkoilleen. viimeisen parin vuosikymmenen aikana venäjänkielistensuhteellinenosuusonpäinvastoin kuinruotsinkielistenkasvanutselvästi. vaikka Tampereen monikielisyys ei vieraiden kieltenpuhujamäärillämitattunaolepääkaupunkiseudunluokkaa,kehityksessäonyhtäläisyyksiä: suurimmat vähemmistökielet ovat venäjä, arabia, englantijaviro,jamaahanmuuttajatovatTampereellakinkeskittyneetmuutamiinlähiöihin,eniten Hervantaan.
48
HelsingintilannettaTamperemuistuttaasiinäkin, ettäasenteetmaahanmuuttajiakohtaanovatmyönteisempiä kuin useimmissa muissa kaupungeissa jamaaseudulla.TämäselviäätuoreestaMagdalena Jaakkolan asennetutkimuksesta, jonka Latomaa mainitseekäsitellessäänmonikielisyydenhaasteita jamahdollisuuksia. SKS 2009.
Hervanta, Tampereen Vuosaari
Teoksen päätösartikkelissa Sirkku Latomaa luo katsauksenTampereenmonikielisyydenhistoriaan suhteuttamallasitäSuomenyleiseenväestönkehitykseen.Tampereenasukaslukuonylittänytjokahdensadantuhannenrajan,javäestöstäkymmenisen tuhattapuhuuäidinkielenäänmuutakuinsuomea tairuotsia. Pienimuttanäkyväkielivähemmistöovatolleet myösvenäläiset.TästävoilukeahistorioitsijaSami Suodenniemenartikkelista,jokakeskittyyvaltaväestönjavenäläistensuhteisiin18991918.Ajanjakso onkaupunginhistoriassavaiheikasjamielenkiintoinen. Teoksessapaneudutaanlähemminruotsin-,venäjän-jasaksankielisenvähemmistönhistoriaan,jotka kuuluvatTampereenvanhimpaankielivähemmistöjenkerrostumaan.Sosiohistoriallisessaartikkelissaan Harry Lönnroth tarkasteleeTamperetta Suomen ruotsalaisenakielisaarekkeena,jollainenseonollut perustamisestaan(1779)lähtien. Helasen hellimä käsitys talvisodan yhtenäistämästäkansastamurenisodanjälkeisinävuosina,kun Matti lUnDBeRG, valtiotieteen maisteri, vapaa kirjoittaja Suomenteollistuminenjakaupungistuminenpää-
Perihämäläisyydestä monikielisyyteen
Monikielistyminen ja -kulttuuristuminen liitetään usein pääkaupunkiseutuun, jonka menneisyydestäjanykyisyydestälieneetältäkannalta myöskirjoitettueniten.Helsinkieiolekuitenkaan Suomenainoakaupunki,jollaonvärikäsmonikielinenhistoria:sellainenonmyösesimerkiksiTampereella.Tämäselviääpohjoismaistenkieltendosentin HarryLönnrothintoimittamastateoksestaTampere kieliyhteisönä,jokatarjoaamonipuolisennäkymän kaupunginhistoriaanjanykyisyyteenmonikielisyydenjapaikallismurteenkehityksennäkökulmasta. Artikkelista ilmenee, että Tampereen ruotsinkielinen vähemmistö vaikutti merkittävästi kaupungin elinkeinoelämään ja teollisuuteen 18001900-luvulla, jolloinTampere kuului Pohjoismaidentärkeimpiinteollisuuskaupunkeihin. Harry lönnroth. TeosonsyntynytLönnrothintutkimushankkeen "Teollisuuskaupunginkielellinenmurros.Ruotsalaisuus Tampereella 1700-luvulta 2000-luvulle" innoittamana.kirjassakuusikielentutkijaajayksi historiantutkijalähestyvätTamperettaomientutkimusintressiensänäkökulmasta.
y
Tampere kieliyhteisönä. Rennollajatärkeilemättömälläotteellakirjoitettu Rauta ja RistilukkionvankkajaperusteellinentutkiVankka tutkimus mus,yksiparhaista,joitasuomalaisenviihdekirjailiHelasenkirjatsaivatyleensäsuopeankritiikin,janiitä jantuotannostaontehty.erinomainenlähdeluettelo myytiinviihdekirjallisuuttajanoavalleyleisöllesuuret ja viitteet haukkaavat kirjan lopusta nelisenkympainosmäärät.ArvostelijoinatosinolipaljonHelasen mentäsivua,mikätarjoaasalapoliisikirjallisuudesta vanhojaystäviäjaaateveljiä,mikäsaattoiosaltaanvai- kiinnostuneille lukijoille mahdollisuuden lähteä kuttaamenestykseen
Artikkelista ilmenee, että kaupungin kaavaan on vahvistettuensimmäinenslanginimi,Massunkuja, jokapalautuupaikallisnimeenMasuuninmäki.
Merkittävä lisä maamme filosofiaan
Eila, Rampe ja elämän tarkoitus täydentää Sinikkanopolanhämäläistrilogianneliosaiseksiteossarjaksi,jokaonansaitsevapaikkansasuomalaisenfilosofianhistoriassa.kutennimestäkäy ilmi,teosliikkuuperimmäistenkysymystenäärellä. eilaa,RampeajaLikkaatarkastellaanajattelijoina, toimijoinajaomanelämäntarinanperiodisoijina. erityisesti häntäkiinnostavatpienimuotoisuusjaihmissuhteidendynamiikka.Pettymysiskuonsiltimelkoinen, kunviksullahuoltomiehelläonkinjotyttöystävä. Tamperekieliyhteisönä näyttääerilaistennäköTampere tutkimuskohteena kulmiensa ja ajallisten läpileikkaustensa kautta, Sekätematiikaltaanettänimeltäänkirjavertautuu kuinka monikielisyys onTampereellakin vanhaa Helsinki kieliyhteisönä-teokseen(2006),kutenesi- peruajakuinkaseonpikemminyhteisöärikastutpuheessakintodetaan.Tampere-teosonselvemmin tavapiirrekuintorjuttavailmiö.Kieliyhteisö-käsitsuunnattusuurelleyleisölle,vaikkaartikkeliteivät teestäkielentutkimuksessaonkeskusteltupaljonja oletässäsuhteessatasaisia. Eila, Rampe ja elämän tarkoitusosoittaa,ettäfilosofiaonvoimissaan.ihmiskunnallaonvielätoivoa. kohtiasekäterminologiaa,jokasaattaaollapaikoin haasteellistaalaatuntemattomallelukijalle.ArtikjoHanna VaattoVaaRa, filosofian tohtori, kielentutkija kelitsoveltuvatkinhyvinsuomenkielenyliopisto-
onpaljoltihämäränpeitossa,muttajotakinvoidaan päätellätarkastelemallahenkilön-jakadunnimien historiaa. esoteeris-eksistentiaalisellealueellesiirrytään,kun Rampenjalkaalkaaniksua.eilapakottaaRampen matkalleihmeparantajanluo.Rampeeimenelähelle parantajaa,muttaeilameneejakokeeesteettis-mystis-uskonnollisenelämyksen.Rampenjalkalakkaa hetkeksiniksumasta. Hissuksiinmennään.
laSSe KoSKela, kriitikko
Sinikka nopola: Eila, Rampe ja elämän tarkoitus. eilaonkeskusteluissahegeliläisenkoulukunnan edustaja.Hänonteesienjaantiteesienesittäjä,jonka puheenvuorotuseinhuipentavatdialoginsynteesiin. seonmääriteltymonellatavalla,jasenonhuoletta kaijakuirinjaLiisaMustanojanartikkelitTam- voinutjättäätällaisessakokoomateoksessaproblepereensuomestasisältävätkielitieteellisiäyksityis- matisoimatta. opiskelijoille, mutta tarjoavat kiinnostavaa tietoa myösmuillelukijoille. WSoY 2009.
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 0
49. nopolantutkimusmetodinaonsokraattinendialogi,jonkaperinteitäovatuudellaajallajatkaneet filosofeista esimerkiksi George Berkeley ja tiedemiehistäGalileoGalilei.nopolapystyykuitenkin uudistamaansokraattisendialoginparadigmaaei vähitensiksi,ettähänelläonkäytössääntampereen kiäli,jokafilosofisiintarkoituksiinkaikenparempi kielimuotoon. MaijaLouhivaaratekeekinnimistönkehittymistä tarkastellessaankiehtovantutkimusretkenTampereeseenkaupunginsyntyajoistanykypäiväänsaakka. kuiriesimerkiksiselvittääniitätutkimusperinteitä,joidenansiostamurteistatiedetäänse,mitä tiedetään.kuvausTampereenasutushistoriallisesta taustasta,murteenkehityksestäjasiitä,mitäsuomalaisetTampereenmurteestaajattelevat,kertoomyös puhekielentutkimusperinteenkehittymisestäjatutkimusnäkökulmienmonipuolistumisesta. RampepuolestaanonomaksunutWittgensteinin ajattelunkeskeisetaineksetjaluonutomintakeisen yhdistelmän hänen varhais- ja myöhäiskautensa kielifilosofisistapiirteistä.Herkimmäthetkensähän viettäärautakaupassa.
y
Likkaonuudemmanparadigmanajattelija,joka hyödyntääsosiaalisenkonstruktionisminperiaatteita myös elämänfilosofisessa pohdinnassa. Tosihämäläisyyden ydinalueilla eila ja Rampe liikkuvat todetessaan, että Pulmu on "tyäläisten sokeri".Olensamaamieltä.Mummunikylläkäytti Pulmuavaikkaolimaalaistalonvanhaemäntä.Mutta hänolikinristiriitainenluonne
Onhelppoyhtyäkriittisiinpohdintoihin.Onkohanmuutaminkohdinehkäannettuperiksiliiankin helposti?Aiemminhuomioidatarkoittihuomioiden tekemistä,tarkkailuajahavainnointia.Huomioiden tekijälleriittihavainto,eiollutpakkoottaaopiksi.Jos huomioimisenlisäksiopittiinjotain,jokaolivarteenotettavaa,käytettiinilmaisuaottaa huomioon.nyt huomioidasaattaatarkoittaasamaakuinhuomioon ottaminen. ilmankansikuvapoikaakinkirjaolisisekäLindin näköinenettäkuuloinen.kirjaontarkoituksellisesti kirjoitettukepeäänmuotoon,jasitenohjeidenvastaanottaminenonhelppoajalukeminenjopahauskaa. Arvioita, katsauksia
Kielenhuoltoa kaikelle kansalle
y
arvi lind & Kaarina Karttunen: Arvin kieliopas. Siten myöskielenhuollollisiaauktoriteettejaonjouduttu päivittämään:Nykysuomen sanakirja(19511961), Suomen kielen perussanakirja(19901994)javiimeisimpänäKielitoimiston sanakirja(2007).Yhteisistä säännöistäonpidettäväkiinni,jottaviestisaadaan perille.näihinArvin kieliopaskintukeutuu.
Lukijajäikaipaamaanjäänne-sanankäsitesisältöä. tammi 2009.
UutistoimittajaArviLindehtiuransaaikana tullatutuksikaikillesuomalaisille,piipahtihan hänolohuoneissammeuseankerranviikossa.Harva kuitenkintiesi,ettätoimittajaolimyössuomenkielenkehityksestäjasenhuollostaläheskielitieteilijän tarkkuudella kiinnostunut kielenhuoltaja. kieltä ei voida museoida. Lähtökohtana on elävän kielen muuttuminen ja kehittyminen. Lindin mielestä lautakunnan sallima normien laventaminenonjoskusollutjopaantamistaperiksi virheille:Onhyväksyttykielenkehittyminensiihen suuntaan,mitensitäkansankeskuudessaonkäytetty. Asiaanpalataankuitenkinomanalukunaanotsikolla "Jäännejajäännös",jossamyösjäänneselitetään: "laji,muodostuma,tapatms.,jokaonjäänytharvinaisenaedustamaanennenyleistäkantaa."Josasia olitodellatarpeellistaesittääkahdessaerikohdassa, olisiollutlukijaystävällistäkertoa,ettäjäänneselitetäänmyöhemmin. niitäpehmentääotsikonallaolevaasiakokonaisuudenkursivoituselitelmä.Yliopistomaailmaankirjaa voisuositellaseminaarialustustenjaopinnäytetöiden kirjoittajilleoheislukemistoksi.
jUHani PäiVänen, Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen emeritusprofessori
Liiankin sallivia normeja?
kirjastaselviää,ihankuinvahingossa,ettäLindoli kaksitoistavuotta(19912003)kotimaistenkieltentutkimuskeskuksensuomenkielenlautakunnan jäsen.Hänelläonsitenollutsisäpiiriläisennäköalapaikkaniihinkeskusteluihin,joitatämäasiantuntija- elinkäykielenkäyttöäkoskevistaperiaatteellisista kysymyksistä. kielen virheetön mutta paperinmakuisuudesta irrotettu käyttöedistääviestinymmärrettävyyttäjakuuntelun nautittavuutta.Toimittajankielenhuollollisetkokemuksetjakollegoidenkäyttämänyleensä"hyvällä tolalla"olleenuutiskielenkommentoinnitonnyt koottukirjanmuotoon. kirjanongelmapiileesenmoniulotteisessarönsyilyssä.Tiukastisystemaattisiinlähestymistapoihin tottuneenoikeakielisyydenharrastajanonkinvirittäydyttävävastaanottamaantietoavarsinvapaavalintaisessajärjestyksessä.Pääluvutonotsikoitulukijan mielenkiinnonherättämiseksimelkoprovosoivasti. kirjassakorostetaanpainokkaastijopasanaleikkinäkaksoispassiivinkäytönvirheellisyyttä.kaksoispassiivinkerrotaanolevan"virhe,jokatunkee kieleensyövänlailla".
Arvi Lindin näköinen kirja
Lukijanonvaikeamuodostaaoikeaakäsitystäkirjoittajientyönjaosta.SisällysluettelojalukujenotsikointipaljastavatLindinkirjoittaneenmolemmat luvutosassai.Sitävastoinkaarinakarttusenkirjoittamienjohdantotekstienerottaminenosassaii vaatilähestyylianalyysiä.Tekstitosoittautuivatitse asiassapäälukujenotsikottomiksiingresseiksi,eivät pääkappaleidenjohdannoiksi,kutenesipuheessavirheellisestimainittiin.Metsäopiskelijoilleolentarjonnutluvun(chapter)jakappaleen(paragraph)eron käsitteelliseksimuistisäännöksiseuraavaa:kappale onajatuskokonaisuudenyksikkö(One paragraph is a unit of thought).Lukutaaskoostuuuseistapikku kappaleista. ilmaisu lyhenee, mutta samalla kielen vivahteikkuusauttamattomastivähenee. Uutisteksteissä kerrotaan usein sekoitettavan sanatjäännejajäännös.kirjanesimerkeissäjäännöksensijastaolivirheellisestikäytettysanaajäänne.
50
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 0
Akatemianajastakertovanteoksenarvoalisäävät kirjoittajien kunnioitettava ahkeruus ja huolellisuus.kirjassaonhuikeastiviitteitä,joissalukijalle annetaanmonenlaisiataustatietojajakommentteja parinsadanvuodentakaistentutkijoidenesittämistä asioista. Akatemianperustamisenjatuhoutumisenvälillä tärkeimpiäopinnäytetöitäolivatproexercitio-japro gradu-väitöskirjat.nekirjoitettiinpitkänaikaalatinaksi,ruotsinkielisallittiinvuodesta1752alkaen. Turkulainen biologikolmikko, kaikki monen muunohellamyöspitkänlinjanornitologeja,onjo pitkäänperehtynytTurunAkatemianluonnontieteelliseentutkimukseen.Haaveenaonollutkoota yksienkansienväliinAkatemianajanlintutieteellinentutkimus,liittyyhänsiihenmaammeornitologiansyntyjaalkukehitys.kooltaanjasisällöltään jykeväänteokseenonkoottuAkatemiassajulkaistut ornitologisetväitöskirjatjokosellaisenaantaialkuperäistälyhyemmiksitoimitettuina.Teoksessaon myösmuitalintutieteellisiäjulkaisuja,museoluetteloitajavuodenkiertoonliittyviähavaintosarjoja. Päinvastoin opinnäytetöiden julkaisuun liittyvät muodollisuudetjaniidenkielenkäyttö,väitöskirjojenfilosofisetjateologisetpohdinnatsekäaikakaudenheijastamatkäsityksettieteellisestätutkimuksestaovatmielenkiintoistaluettavaamuillekinkuin luonnontutkijoille. Akatemianalkuaikojenväitöskirjatkeskittyivät Aristoteleestaalkaensuurtenauktoriteettienkirjoituksiinjaniidenvertailuun.MyöhemmänluonnonteologianansiostatutkijatlähtivätluontoonhakemaanesimerkkejäJumalankaikkivoipaisuudestaja taitavuudesta,janiinluonnontuntemuslisääntyi. ne kuitenkin kuvastavat Akatemian ajanihmistentietojajanäkemyksiäympäröivästä maailmastajaantavatsitenmielikuvantieteellisen ajattelunkehittymisestä. SyrjäisensijainninjavarmaanmyösmonentutkimuksenkevyentasontakiaAkatemianväitöskirjat ovatolleethuonostitunnettuja,onpaniitäsuorastaanväheksyttykin.kirjoittajatkuitenkinosoittavat, ettäväitöskirjojenjamuidenjulkaisujenjoukossaon moniasuoranaisiahelmiä,joidenkirjoittajatluovat perustaanykyaikaiselletutkimukselle.
esa lehikoinen, Risto lemmetyinen, timo Vuorisalo & Sari Kivistö: Suomen lintutieteen synty Turun Akatemian aika. Joissakintutkimuksissaliikutaanetologian,eläinten käyttäytymistä tutkivan tieteen alueella, kun tutkijatpaneutuvatmuunmuassalintujenreviirikäyttäytymiseen,parinmuodostukseen,pesimiseenja poikasistahuolehtimiseen.esimerkiksikahdensadan vuodentakaisetlajinjavaistonmääritelmätkävisivät lähessellaisinaanmyösnykyisiinoppikirjoihin.viime aikojenlisääntynytkiinnostusvuodentapahtumien seuraamiseenelifenologiaaneimitenkäänpoikkea TurunAkatemianjulkaisemistakatsauksista. Latinankieliset väitöskirjat ja muut artikkelit on kääntänytSarikivistö.
y
tehtiinlaajojapitäjätutkimuksialuonnonvarojenselvittämiseksi,kehitettiinlintujenjakalojenpyyntimenetelmiäjaideoitiinkeinojahaitallisteneläinten, kutenvarpusten,hävittämiseksi. Faros 2009.
Ekologinen näkökulma
Biologiankeskeisiätutkimusalojaonekologia,oppi eliöidenlevinneisyyteenjarunsauteenvaikuttavista tekijöistä.kirjoittajillaonmoniavakuuttaviaesimerkkejäsiitä,ettäjoissakinAkatemianväitöskirjoissaonselväekologinennäkökulma. CarlvonLinnélläoli1700-luvullavahvavaikutusAkatemiaan,jahänen"apostoleinaan"olimyös suomalaisialuonnontutkijoita.Hyödynaikakaudella
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 0
51. kirjassaonmyöslaajahenkilögalleria,jossaesitelläänajankohdantunnettujatiedemiehiä.Siellätäällä onmyöslaajempiaartikkeleitajoistakintunnetuimmista,aikoinaanuseinkiistanalaisistatutkimuksista jatutkijoista.
Matti leinonen, dosentti, eläkkeellä oleva biologian ja maantiedon lehtori
Nykyisen tutkimuksen alkujuuria
kirjanantieirajoitupelkästäänbiologisentutkimuksen kehittymiseenTurun Akatemian aikana. Lehikoinen kumppaneineen toteaa, että suuri osaAkatemianväitöskirjoistajamuistajulkaisuista onnykykatsannossauseinsuppeita,niissäonpaljon turhaajaarittelua,ikiaikaisiauskomuksiajavirheellisiä tietoja. Muutoksen tavoitteena oli saada tutkittu tieto yhteiskunnan ja talouselämän päättäjien ymmärrettäväksi.TurunAkatemianaikanajulkaistiinnoin 4400väitöskirjaa.niistä115käsittelieläimiä,ja pelkästäänlintuihinkeskittyi21väitöskirjaa. Ornitologiaa Turun Akatemian ajalta
TurunAkatemiaperustettiin1640,kirjapaino saatiinkaksivuottamyöhemmin,japiansen jälkeenjulkaistiinensimmäisetopinnäytteet.Lähes kaksisataavuottamyöhemmin,1827,Turkupaloi. Tässä katastrofissa tuhoutuivat lähes täysin myös Akatemianrakennukset,kirjasto,museotjatieteellisetkokoelmat.Luonnontieteellisistäkokoelmista pelastettiinosahyönteiskokoelmaa,täytettypuhveli, joitakinmuitanisäkkäitäjamuutamalintu
Monet lauluista on sävelletty runoihin, jotka ovatlähtöisinArvoTurtiaisen,MattiRossin,Heikki "Hector"Harman,PenttiSaaritsan,AaleTynninja Aulikki Oksasen kynästä. kuolematononAulikkiOksasenruno"kuka kertoisi minulle". Myösjazz-cdonrunollinen,vaikkauseinilman sanoja.UMO-orkesterinesittämäpitkä"TheSea" kuvaaJuhaniAaltosensaksofoninjohdollavuoroin myrskyävää,vuorointyyntyväämertaniintaitavasti, ettäkappalemuuntuukuulijanmielessämaalaukseksi,jostahänvoiyllättäenlöytääitsensäkeskellä avaamerta. Parhaita ottojakoostuukahdestacd:stä.ensimmäinen sisältää lauluja, joita tulkitsevat muun muassa Arja Saijonmaa, vesa-Matti Loiri,Tauno Palo,Maarit,kirka,RonnieÖsterbergjaPepe& Paradise.Toisellalevylläkuullaanjazziaesittäjinään TheOttodonnerTreatment,UMO-orkesteri,Otto donnerjaJuhaniAaltonensekävuonna2000esiintynytOttodonnerFreeForAll. kaikenkaikkiaanParhaita ottoja-levyssätulee mainiostiesiinsekädonnerinettäLoveRecordsin hämmästyttävämusiikillinenrikkausjailmeikkyys. Ohessaoikeakansikuva.Pahoittelemmevirhettä. Arvioita, katsauksia
Musiikillista rikkautta
OttodonnerolimukanaperustamassajajohtamassaLoveRecords-levy-yhtiötä,jokajulkaisilaadukastamusiikkiajazzistajanykymusiikista poliittisiinlauluihinjapopulaarimusiikkiin.Mutta samallahänsävelsijalevyttilevy-yhtiölleennäitä kaikkiamusiikkisuuntauksia.Parhaita ottoja-kokoelmasisältäänimensämukaisestihelmiäniinjazzista kuinpoliittisistalauluistajapopulaarimusiikista. Pepe laulaa Paradise-yhtyeen säestykselläsenniinherkästijakoskettavasti,että kovettuneimmatkin"lumisetpanssarikasvot"alkavat sulaajailmeettömimmät"täytetynlinnunsilmät" kostua.
y
Henrik otto Donner: Parhaita ottoja. Joissainkappaleissarunolauluaononnistuneesti upotettu improvisaatioiden keskelle, esimerkiksi PenttiSaarikoskenavantgardistisissarunoissa"Sinun kasvovetesionkirkasta"ja"Lähtisintaasmatkalle". donner on todennut, ettäkunhänsäveltäärunon,sävellysonjopiilevänä läsnärunossa,jahänvainkätilöntavoinottaasen esiin.Monissalauluissasäveljasanatsointuvatja täydentävättoisiaantäydellisestiaivankuinneolisivatsyntyneetyhtäaikaasamanhenkilönkynästä. love Records oy 2009.
erityismaininnan ansaitsee myösTauno Palon laulama"elisajayksitoistajoutsenta",jokaosoittaa, ettäPalooliyhtäaitojailmeikästulkitsijalaulajana kuinnäyttelijänäkin.Sadunomaisetsanatluovatlauluuntaianomaisentunnelman. nykyisessäkaupallisen,kasvottomanjatasapaksun viihteenmaailmassatällaisetlevytkokeekuinilmestyksiksijoltainkaukaiseltajamyyttiseltäaikakaudelta.
PeKKa WaHlSteDt, vapaa toimittaja ja kriitikko
Maailmojen rajalla -kansikuva
Hiidenkivenedellisessänumerossasivulla44olivääräkansikuva MariaLähteenmäenkirjanMaailmojen rajalla. Kannaksen rajamaa ja poliittiset murtumat 19111944(SkS2009)arvionyhteydessä. vuosisadanvaihteessaelävänäesitetty"Stickem up"paljastaa,ettäkuusikymppinendonnereiole kalkkeutunutjapysähtynytpaikoilleen.Rumpujen hallitsemaimprovisaatioonrytminjuhlaa,jotasähköistävätsähköpianonterävinäryöpsähtävätiskut. Hiidenkiven toimitus
52
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 0
Toimituksissakielenhuoltoperustuuuseimmiten toimittajiensekätyöyksiköittenoma-aloitteisuuteen. kielioppivirheetovattokivainosakielenhuoltoa.Päivittäiseltätiedotusvälineeltäeivoiodottaa kaunokirjallistailmaisua.välitaitavanjournalistisen ilmaisunjakömpelönsanojenluettelemisenvälillä onkuitenkinpitkä. eläkkeelläolevallaäidinkielenopettajallaonaikaa,ja osoittaahansekiinnostustalehteäkohtaan. kielellä on myös esteettistä arvoa. Jollekin ja joskus riittää, että yksinkertainen viesti menee mitenkutenperille.Muttakielestävoimyösnauttia.Samoinkuinvoimmeravintolassaherkutellessamme häiriintyä viereisessä pöydässä epäsiististi röyhtäilevästänaapurista,voimmehäiriintyä,kun jokurääkkääkieltä.varsinkinjosmaksammehänen laskunsa.
eeRo KaRiSto, vapaa toimittaja, artesaani
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 0
53. Taloudellisentuloksenjatkuvaparantaminenjohtaaväenvähenemiseen.eiehditäeditoida.Taloudellisetnäkökohdatvaikuttavataihevalintaan,ehkä kielenkäyttöönkin. kielipoliisitoimintase,ettäjokintahokävisi pyytämättäjatilaamattatekstejäläpijaantaisiniistä palautettaonharvinaisempaa.kielestäkiinnostunuttoimittajataityöyhteisösaatietoajakoulutusta, muttajosomakiinnostusonvähäisempikuintarve, kielenhuollonpystyyaikahyvinvälttämään. "kasvisten viljelyssä energiansäästö lihan tuotantoonverrattunaonnoin1020-kertainen." Siismitä. Joseiolekovintarkkayhdestätyövälineestä,onko muistakaan:lähdekritiikistä,faktojenoikeellisuudesta,taustojenselvittämisestä?Riittääköniissäkin vähänsinnepäin-periaate. kaupallistentekijöidenlisäksikieltäuhkaamyös julkisen hallinnon tehostamismania. ehdokkuuden harkitseminen muuttuulööpissätaiotsikossatyrkylläolemiseksi, vaalirahankerääminenkahmimiseksi,tavallinenkertominenpaljastamiseksi,harmistuminenraivoksi. Tekstienkäsitteleminenonperinteisestierottanutlaatulehdenmuista.ennenviimeinenkontrolloijaolilatoja,muttanykytekniikanaikanaminkä tahansakirjainjoukonvoisijoittaaleikkaajaliimaa -työkaluillalehteensitälukematta. Märepala
Älä kirjaa syytä, jos omissa märepaloissasi ei ole kylliksi suoloja. jäilopultakisassa17:sta"tuottaaniinpersoonallisen lukuelämyksen,ettävarsinaisenviestinvälittyminen häiriintyy.Jäisijalle17?Jäikilpakumppanista,joka sijoittui17:ksi?eisaavuttanuttulosta17. erikoistuneenjaitsenäisentutkimuslaitoksentehtäviensulauttaminenmuuallemerkitseeresurssien jamerkityksensupistumista.Yksibanaaleimmista tokaisuistaonse,ettämissäänmuussasivistysmaassa tämäeiolisimahdollista.Muttatällä(kin)kertaase todellataitaapäteä. koulutustaonsaatavissa,toimittajatvoivathakea tietoaerilähteistämuunmuassainternetinvälitykselläjajakavatsitäkeskenään,kertootoimituspäällikköTapaniPohjolaMTv3:nuutisista. kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kimppuun käyminen osoittaa piittaamattomuutta kielen itseisarvosta. kielenhuoltovoiollamyöshenkilöstönkehityskeskustelujenaihe,kertookoulutuspäällikkökaarinakarttunenYleisradiosta.Hänkorostaaerityisestitoimittajienaktiivisuuttaeikäuskovirheiden etsimiseen. Mutta mitä tapahtuu kielelle. Helsingin Sanomissaontiukempiote.Yksikielenhuoltajatutkiikunkinlehden,japalautemenee kokotoimitukselle.Mitensittensamatvirheettoistuvatlähespäivittäin?"erittäinhyväkysymys",naurahtaatoimituspäällikköReettaRäty. Palautettatuleelukijoilta.Rätykertoomuutamasta toimitukselletutuksitulleestaaktiivisestaihmisestä. Joshäneiosaataiviitsiilmaistaitseäänkelvollisesti, onkohänymmärtänytlähdeaineistoaan?Onkohän viitsinytpenkoa?Onkohänlöytänytvivahteet,rinnakkaismerkitykset. (Lauriviita)
Harmista sikakiukkuiseen ärtsyraivoon
Ruokakassienhintavertailujutuissaeiyleensä mainitakassinhintaa.kunravintolassaasiak- kaaltaveloitetaanvesikannusta1,50euroa,onturha kuvitella,ettäasiakasvoimaksettuaanviedäkannun mukanaan.Huolimatonkielenkäyttösiirtäävastuun vastaanottajalle. Taivutuspäätteidenlisääminennumeroinaesitettyihinlukusanoihinonkovinvaikeaa.ilmaisu"n.n. Raivostuminentuoehkäenemmänlukijoitakuin pettyminen. kummallisuudetleviävättiedotusvälineissä.viime vuosituhannenlopullayleistyitapalisätäkysymysmerkki epäsuoran kysymyslauseen perään. Jos puuseppä käyttää sahaa huolimattomasti, onko syytä olettaa, että hän käyttäisi höylää sen paremmin?Mitenkäytoimittajanluotettavuuden,
R
joshäneihallitsetärkeintätyövälinettään,kieltä. kaipa viestiyleensätuleeymmärretyksi,muttasuoranja epäsuorankysymykseneroonaivanolennainen. kun raivostuminenkinonkohtajokapäiväistä,saamme varmaanpianlukea,ettäTarjaHalonenonsikakiukkuisenärtsyraivona,koskakokoomushaluaanylkeä presidentiltävallanrippeetkin. kunjokukertoo,ettähänelläon500Facebookkaveriajatoinenvastaaettähänelläonpuoletenemmän, ei voida tietää, onko toisella 750 vai tuhat kaveria
Samuli Paulaharjun rahastosta jaettiin apurahat filosofian maisteri Riikka Kiurulle väitöskirjatutkimuksen Muuttuva suomalaisuus arkistojen haasteena Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistot suomalaisuuden kertojina edellyttämiin kenttätyömatkoihin 3 500 euroa, dokumentaristi Teuvo Niemelälle SKS:lle luovuttamansa ääni-, video- ja valokuva-arkiston lisätiedostojen tutkimiseen ja muistiinpanoistansa konekirjoitettuun muotoon liittämiseen 2 100 euroa, filosofian tohtori Airi Markkaselle tutkimukseen Romanian romanikerjäläisistä, erityisesti romaninaisista, arkielämästä ja elämänkulusta Suomessa ja Romaniassa liittyvään kenttätyömatkaan 1 500 euroa ja Juha Eskolan työryhmälle kenttätöiden tekemiseen Pohjois-Vienan kylissä 1 500 euroa. Sillä linjalla hän joutui törmäyskurssille myös kirkon kanssa ja ennen muuta ruotsinkielisen virkakunnan.
54
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 0. Saksalais-suomalainen yhteistyö huipentuu 17.30.4. Kokonaisuuden on toimittanut Klaus Krohn, esipuheen kirjoittanut Liisi Huhtala ja ruotsinkieliset teokset suomentanut Rauno Ekholm. Uutisia Uutisia
SKS jakoi apurahoja tutkimukseen ja kenttätyömatkoihin
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikokouksessa 16.3. Tietoa oli saatava suomen kielelle. Suomalaista sarjakuvaa esittelevät sarjakuvataiteilijat Petteri Tikkanen ja Katja Tukiainen. Elias Lönnrotin rahastosta jaetaan apurahoja suomalaisen kulttuurin
erityisesti kielen, kansanperinteen ja kirjallisuuden tutkijoille. Valistuksen, järjen ja ahkeruuden ylistys kaikenlaista typeryyttä ja taikauskoa vastaan , oli Juteinin ohjelma. Festivaali tarjoaa saksalaisille lukijoille monipuolisen katsauksen suomalaisen nykykirjallisuuden eri lajityyppeihin ja antaa erinomaiset mahdollisuudet esitellä suomalaista kirjallisuutta näkyvästi tiedotusvälineissä.
Jaakko Juteini uskoi tietoon, taitoon ja iloon
Viipurin suomalainen kirjallisuusseura
on tehnyt kulttuuriteon julkaistessaan Jaakko Juteinin Kootut teokset I--II (2009). Juteini oli mukana perustamassa Viipurin suomalaista kirjallisuusseuraa vuonna 1845. Suomenkielisen talonpojan arvostuksen nousu ja taloudellinen hyvinvointi oli Juteinin kirjallisen ohjelman pääkohta. Lukuilloissa ja muissa tapahtumissa ovat muun muassa Robert Åsbacka, Joel Haahtela, Timo Parvela, Kjell Westö, Monika Fagerholm, Olli Jalonen, Petri Tamminen, Matti Rönkä, Ilpo Tiihonen, Rosa Liksom, Kari Hotakainen, Hannu Raittila, Leena Lander, Tuomas Kyrö, Johanna Sinisalo, Risto Isomäki, Markku Ropponen, Leena Lehtolainen ja Roman Schatz. Saksassa järjestettävään festivaaliin, jonne on kutsuttu 30 suomalaista kirjailijaa. julkistettiin Seuran apurahojen saajat vuonna 2010. Tunnetuimman laulunsa, "Arwon mekin ansaintsemme" lisäksi Jaakko Juteini (Jakob Judén 1781--1855) kirjoitti laajan tuotannon runoutta, sananlaskuja ja novelleja, esseitä ja tutkielmia, vitsejä ja muuta proosaa, pääosan suomen kielellä, osan ruotsiksi. Samuli Paulaharjun rahastosta jaetaan palkintoja ja apurahoja kansanperinteen kerääjille tai kenttätutkijoille.
Suomalaiskirjailijat Saksan kirjallisuustaloissa 2010
FILI, literaturhaus.net ja GoetheInstitut toteuttivat vuonna 2009 Kaksinkertainen/Dubbelt/Doppelt-kirjailijavaihtoprojektin, jonka aikana Saksassa asuneet suomalaiskirjailijat kirjoittivat blogia osoitteessa www.finlit.fi/fili/blogi. Elias Lönnrotin rahastosta jaettiin apurahat filosofian maisteri Kaarina Koskelle väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen Kirkko uskomusperinteessä 10 050 euroa ja filosofian maisteri Kirsi-Maria Nummilalle Mikael Agricolan teosten kielen tekijännimiä koskevaan väitöskirjatyöhön 10 050 euroa
Tämä selviää Museokeskus Vapriikissa pidettävänä Kansanuskon päivänä 24.4., jolloin käsitellään pohjoisen pallonpuoliskon kansanuskon ulottuvuuksia. http://www.pohjoisenetnografia.fi/ kansanuskonpaiva http://www.tampere.fi/vapriikki.html
Marika Tamminen/Vapriikin kuva-arkisto
Ruotsin Länsipohjasta löydetty 1600-luvun noitarumpu kuvaa karhumyyttiä. Onko jokin sinulle tärkeä rakennus suojelun tarpeessa. Seura edistää sanataiteen opetusta ja tuntemusta sekä auttaa sanataideharrastuksen järjestämistä eri puolille Suomea.
56
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 0. Esiin nostetaan myös karhun nykyinen asema kiisteltynä suurpetona ja metsästäjän tavoitelluimpana saaliina. Millaisia lauluja laulettiin, myyttejä luotiin ja rituaaleja esitettiin. Pigorinin museo.
Ehdota suojelukohdetta
Onko kotiseudullasi rakennus, joka pitäisi säilyttää myös tuleville polville. Karhunäyttely jatkuu 9.1.2011 saakka. Ohjelmasarja nähdään keväällä 2011. Päivän muut puhujat kuljettavat kuulijan Pohjois-Amerikan intiaaniuskontojen kautta Siperiaan nenetsien henkilölauluperinteeseen, Karjalan saloille, Savon sydämeen ja Lappiin noitien ja tietäjien maille. Ehdotuksia suojeltavista kohteista voi lähettää 18.4.2010 saakka sähköisellä lomakkeella osoitteessa http://teema.yle.fi/
kilpailut/ehdota-omaa-suojelukohdetta tai postitse osoitteeseen Yle Teema, PL 91, 00024 Yleisradio.
Sanasampo sai Sanataideteko-tunnustuksen
Etelä-Karjalan Sanasampo-hanke on
saanut Vuoden sanataideteko 2009 -tunnustuksen. Seisooko alkuperäisestä käytöstä poistunut kauppa, maitolaituri tai elokuvateatteri tyhjillään. Uutisia Uutisia
Kansanuskon päivä ja karhun vuosi Vapriikissa
Mihin kansa uskoi pohjoisessa. Leader-tuella rahoitettavaa hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomessa toimiva Kirjailijayhdistys Paltta ry. Tunnustus jaettiin nyt ensimmäisen kerran. Yle Teema toivoo ehdotuksia suojelua kaipaavista kohteista, jotka ovat jääneet virallisen suojelun ulkopuolelle. Viisitoista kohdetta kuvataan syksyllä 2010, ja myöhemmin television katsojat voivat äänestää oman suosikkinsa. Metsän kuningasta karhua esitellään puolestaan Karhun vuosi -näyttelyssä. Se on liki 50vuotias kulttuuriyhdistys, jolla on arvostelupalvelu, omaa kirjoittajakoulutusta, julkaisutoimintaa ja myös kansainvälistä yhteistyötä. Sanasampo aikoo aloittaa sanataidekerhot eri puolilla Etelä-Karjalaa ja vakiinnuttaa alueelle 912-vuotiaiden alan harrastuksen. Tapahtuman järjestää
Pohjoisen Etnografian seura. Palkinnon myöntänyt Suomen sanataideopetuksen seura on perustettu 2003, ja se kuuluu Taiteen perusopetusliiton TPOyhdistykseen. Jo aiemmin hankkeessa on koottu yhteen sanataideohjauksesta kiinnostuneita ja järjestetty heille ohjaajakoulutusta. Sanataidekerhot toimivat jo esimerkiksi Luumäellä, Imatralla ja Parikkalassa. Karhun vuosi -näyttelyssä karhu tulee tutuksi myyttisenä metsän kuninkaana, muinaisten suomalaisten palvomana jumalana ja esi-isänä. Erillisessä osiossa esitellään Juha Pentikäisen vuonna 2002 johtamaa Vapriikin tutkimusmatkaa Siperian mansialueelle, jossa Suomesta hävitetty karhukultti on säilynyt nykypäiviin asti. Suojeltavaksi voit ehdottaa mitä tahansa
rakennettuun ympäristöön liittyvää, myös esimerkiksi siltoja, puhelinpylväitä, elementtitaloja ja baarien sisustuksia. Kansanuskon päivän seminaarissa professori emeritus Juha Pentikäinen puhuu vienankarjalaisen runonlaulajan Marina Takalon elämästä viiden vuosikymmenen ajalta. Myyttisen karhun rinnalla tarjotaan tietopaketti karhusta luontokappaleena
Talouskasvun tehtävä on tukea tätä itseisarvoista tavoitetta. +pvm, klo 7-22) palvelumaksu vähintään 1,50 | www.lippu.fi Tiedustelut: Tampereen Musiikkijuhlat, p. Lisäksi se ehdottaa tehtäväksi kulttuurialaa koskeva koulutusstrategia. Ne ovat edellytys ja perusta kulttuurin yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle, ihmisten hyvinvoinnille sekä kulttuurin alojen taloudelle. Monikulttuurisuuden tueksi tarvitaan kansallinen kielistrategia, jossa selvitetään ja täsmennetään kansallisten virallisten kielten, alkuperäiskansan kielten, vanhojen ja uusien vähemmistökielten sekä kasvavien kieliryhmien asema ja palvelutarpeet. Hän luovutti Kukoistuksen käsikirjoitus -raporttinsa hallitukselle 10.3.2010. Kansalliskielten sekä alkuperäiskansan kielten asema, kielenhuolto ja palveluiden saatavuus tulee turvata. Näin todetaan kulttuurin tulevaisuutta pohtineen opetusministeriön asettaman toimikunnan ehdotuksessa, joka luovutettiin kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille 9.3.2010. Tarkastelu ulottuu vuoteen 2035. Kouluissa tulisi muun muassa lisätä taide- ja taitoaineiden tarjontaa ja pitää huolta niiden opetuksen laadusta. Edellinen selonteko kulttuurista tehtiin 1990-luvulla. Toimikunnan mukaan tulisi laatia myös valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia sekä kehittää kulttuurivaikutusten arviointia ja kulttuuriympäristön tilan seurantaa osana ympäristövaikutusten arviointia.
Taiteellinen johtaja
Lotta Wennäkoski Uutta musiikkia rohkeille korville
Kuule suomalaisen nykymusiikin läpileikkaus
Elävän hetken lumoa Sähköä selkäytimiin
Koe tanssin ja sinfoniaorkesterin kohtaaminen
Avaruusseikkailusta elektroniklubeille
Avoin pääsy avoimille mielille
Lounaskonserttiin, Klubille, Taidenäyttelyyn
www.tamperemusicfestivals.fi/biennale
Tampere-talon lipputoimisto: p. (03) 5656 6172 | music@tampere.fi | Liput 0-21
Koko ohjelma osoitteessa:
Kulttuuriperinnön säilymistä ja saatavuutta tulee edistää myös digitaalisesti sekä toteuttaa kansallinen digitaalinen kirjasto. Kulttuurin tulevaisuudesta ehdotus eduskunnalle
Kulttuuripolitiikan tulevaisuuden voimatekijöitä ovat kestävä kulttuuri, kulttuurinen moninaisuus ja luovuus. 0600 900 900 (1,75 / min. Muut haasteet ovat vihreä informaatio- ja vuorovaikutustalous ja uusi hyvinvointiyhteiskunta. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/
Professori Pekka Himasen visio:
Rikas monikulttuurinen elämä on yksi Suomen suurhaasteista, joihin vastaaminen on 2010-luvulla edessä Suomella ja muullakin maailmalla. 0600 94500 (1,25 /min+pvm) Lippupiste: p. Toimikunta esittää, että eri hallinnonalojen sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välille laaditaan taiteen ja kulttuurin politiikkaohjelma. Tähän päästään siten, että ihmistieteiden ja taiteiden rahoitusta lisätään vuosittain viisi prosenttia koko 2010-luvun; että tekijänoikeudet pysyvät tekijöillä luovien ihmisten ulkomaille muuton estämiseksi; että tekijänoikeustulot voidaan yhtiöittää, jotta kulttuurielämään syntyy tuottaja-managerirakenteita; että tieteelle ja taiteelle annettavat lahjoitukset ovat verovapaita, jotta saadaan historiallisen mallin mukainen "valistuneet valtiaat + sivistysporvaristo" -yhdistelmä henkisen kulttuurin mesenaateiksi; ja että verotusta ohjaa kannustava eikä koskaan luovuutta estävä periaate .
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 0
57. Hänen oma vastauksensa on, että kaikilla olisi mahdollisuus arvokkaaseen elämään. Tällaiseen esitykseen päätyi professori Pekka Himanen visioidessaan tulevia henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin tekijöitä. 2010-luku on Himasen mukaan humanismin ja taiteen kukoistuksen arvokasta elämää rikastava vuosikymmen. Himasen mukaan tärkeintä on kysyä, mikä on kehityksen perimmäinen päämäärä. Himasen mukaan Suomella ei ole talouskriisin jälkeen paluuta vanhaan, vaan
Tavoitteena rikas monikulttuurinen elämä
nyt on luotava uusi yhteiskunnallinen tie
Tapahtuma on tarkoitettu kaikille romanien historiasta ja kulttuurista kiinnostuneille henkilöille, tutkijoille, päättäjille sekä viranomaisille. Tapahtumakokonaisuuden järjestää Luovan mustalaiskulttuurin yhdistys Drom ry ja suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen. Näin arvioi kasvatustieteiden lisensiaatti Juli-Anna Aerila väitöstutkimuksessaan Fiktiivisen kirjallisuuden maailmasta monikulttuuriseen Suomeen. Säveltäjän elämäntyön kattavan kokoelman ottivat vastaan puheenjohtaja, professori Seppo Knuuttila ja SKS:n kirjaston johtaja Cecilia af Forselles. Luennoitsijoina ovat muun muassa filosofian tohtori Gerhard Baumgartner Itävallasta, professori Paul Polansky Yhdysvalloista sekä kirjailija Veijo Baltzar, professori Juha Sihvola ja filosofian tohtori Panu Pulma. Nuotit ja cd-levyt ovat toistaiseksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa luetteloitavana, eivät vielä lainattavissa. Seminaarin päättää 9.4.2010 Savoy-teatterissa järjestettävä
kansainvälinen mustalaismusiikin konsertti. Unohdettu kansanmurha -nimisen hankkeen päätapahtuma on Tieteiden talossa järjes-
tettävä tieteellinen seminaari Romanit ja holokausti, joka alkaa romanien kansallispäivänä 8.4.2010. Aerilan mukaan fiktiivistä kirjallisuutta voisi käyttää nykyistä enemmän perusopetuksen aihekokonaisuuksien ja yleensä eettis-moraalisten sisältöjen opettamiseen. Tapahtuman alullepanija on kirjailija Veijo Baltzar. Seminaarissa käsitellään romanien kohtaloa toisen maailmansodan Euroopassa, keskustellaan Euroopan romanien ihmisoikeuksista sekä pohditaan romanien tulevaisuuden haasteita. Esimerkiksi historian tunneilla se saattaisi innostaa erityisesti poikia fiktion pariin. Ennakointikertomukset ja nuortenromaanit kirjallisuus- ja monikulttuurisuuskasvatuksen välineinä. Teokset sopivat silti hyvin nuorten monikulttuurisuuskasvatukseen, koska ne korostavat maahanmuuttajanuorten erilaisuuden lisäksi nuorten yhteisiä piirteitä ja helpottavat maahanmuuttajien asemaan eläytymistä ja saattavat edistää kulttuurienvälisen kompetenssin kasvua. 1930) lahjoitti Kalevalan päivänä 28.2.2010 seuran vuosikokouksessa koko sävellystuotantonsa nuotit ja äänitteet suomalaisten tutkittavaksi ja käytettäväksi. Hankkeeseen kuuluu myös muuta ohjelmaa, muun muassa kulttuurikeskus Caisan näyttely romanien historiasta ja mustalaistaiteesta 26.329.4.2010. Uutisia Uutisia
Veljo Tormis lahjoitti nuottinsa ja äänitteensä Kalevalaseuralle
Kalevalaseuran kunniajäsen, virolainen säveltäjä Veljo Tormis (s. Aerilan kasvatustieteen alan väitös tarkastettiin Turun yliopistossa 5.3.2010.
58
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 0. www.drom.fi/unohdettukansanmurha
Nuortenromaanit sopivat koulujen monikulttuurisuuskasvatukseen
Suomalaisissa nuortenromaaneissa yhteiskuntaa kuvataan varsin yksikulttuuriseksi. Tormiksen tunnetuimpia sävellyksiä ovat hänen kuoromusiikin mestariteoksensa "Laulaja", joka on omistettu Gustav Ernesaksille sekä "Kalevalan XVII runo", joka on omistettu Kalevalan 150-vuotisjuhlalle.
Romanit ja holokausti -seminaari 8.-9.4.2010
Veijo Baltzar
Romanien holokaustista puhutaan Helsingissä huhtikuussa 2010 pidettävässä kansainvälisessä tapahtumassa
http://www.kknord.org
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 0
59. Siksi, että ihmisten toimintakyky ja mahdollisuudet vaikuttaa ympäristöönsä ja itseensä ovat riippuvaisia esineistä. Projekteissa pitää olla mukana osallistujia vähintään kahdesta Pohjoismaasta tai itsehallintoalueelta. Polkupyörä oli ensimmäinen väline, joka tarjosi laajoille kansanjoukoille kokemuksen siitä, miten väline voi vahvistaa ihmisen itsenäisyyttä ja oman elämän hallinnan tunnetta. Tällaiseen tulokseen tuli valtiotieteiden lisensiaatti, arkkitehti Timo Kalanti väitöstutkimuksessaan. Esineetkin ovat sosiaalisia
Miksi ihmiset hakeutuvat kosketuksiin esineiden kanssa. Tienpäälle lähtemisen romanttisesti latautunut käsite innosti myöhemmin myös autoilijoita ja motoristeja. Kalannin sosiologian alan väitöskirja Ruumis ja rauta: Esseitä esineiden sosiaalisuudesta tarkastettiin Helsingin yliopistossa 9.3.2010.
Kulttuurirahoitusta myös harrastajille
Taiteen ja kulttuurin harrastajat ja
vapaaehtoisjärjestöt ovat voineet tämän vuoden alusta alkaen hakea projekteilleen rahoitusta Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuri- ja taideohjelmasta. Polkupyörä laajensi erityisesti nuorten naisten elämää niin maantieteellisesti kuin sosiaalisestikin, kun nykyaikaiset pyörät tulivat käyttöön 1800-luvun lopulla. Aiemmin rahoitusta ovat voineet saada vain taiteen ja kulttuurin ammattilaiset. Esineet muokkaavat ihmisen ympäristöä laajentaen, tehostaen ja muuntaen hänen ruumiinsa toimintakykyä ja antavat toisaalta ihmisen sosiaaliselle minälle materiaaliset kasvot. Rahoituksen kriteereinä ovat erityisesti projektin laatu ja innovatiivisuus. Hänen mukaansa välineet asettuvat ruumiimme ja ympäristömme välille samalla, kun niistä tulee osa ympäristöämme. Ohjelmaa hallinnoi Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen, Helsingissä sijaitseva Pohjoismainen kulttuuripiste. Pyöräilijä vapautui matkan ajaksi vanhempiensa, sukunsa ja paikallisyhteisönsä tukahduttavasta kontrollista
JulkaisiJat: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Suomen Kotiseutuliitto
iSSn 1236-794X aikakausmedian jäsen
Hiidenkivi ilmestyy 6 kertaa vuodessa. tarkemmin www.runolaulu.fi/ sommelo/havyttomatlaulut.php.
Suomen Kotiseutuliitto Kotiseutupäivät 5.8.8.
62. Kirjatalo, Mariankatu 3, Helsinki.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Neuvontapuhelimet
Kielitoimiston neuvontapuhelin 0207813201, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 914, maanantaisin ja perjantaisin klo 912. Kahden Karjalan rajalla Kodikondujarmankat -päivien yleisteemana on raja, jonka puitteissa käsitellään kahden puolen rajaa elävää ja elänyttä karjalaista kulttuuria. Keruut: www.finlit.fi/arkistot/keruut.htm. Seuraava numero ilmestyy 20.5.2010.
ulkoasu: tarja Pitkänen, amasertek oy, Sinikka Sipola, Stellatum oy toimitus: Hiidenkivi, Stellatum oy Purotie 1 B, 00380 Helsinki toimitusneuvosto: Heikki Kukkonen (pj.), terhi ainiala, Vesa Heikkinen, jukka ihanus, Riitta Korhonen, Maria
lähteenmäki, Kukku Melkas, Sirkkaliisa Mettomäki, lassi Saressalo, Hanna Snellman.
PäätoimittaJa: outi lauhakangas Puh. Kansanrunot, Kalevala ja maailman eepokset -luento Kansalliskirjaston auditoriossa 14.4. EU-kielenhuoltaja Aino Piehl kertoo suomen kielen kehityksestä ja asemasta EU-jäsenyyden aikana.
Kirjatalon keskiviikot klo 16.30
21.4. 0440 358 690 sinikka.sipola@stellatum.fi
kustantaJa: Stellatum oy Purotie 1 B, 00380 Helsinki www.stellatum.fi ilmoitusvaraukset: anne Paavilainen Puh. Nimistönhuollon neuvontapuhelin 0207813203 maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 912. Kilpailun järjestävät Lauri Viita -seura, Väinö Linnan seura, F. Pohjoissaamen neuvonta 016676402 Inarinsaamen neuvonta 0823711406.
SKS kerää
Tartu Mikkiin -tarinat talteen jatkuu 31.5.2010 saakka. Vapaa pääsy. Kalevala ja kantele -konsertti Kansalliskirjaston Rotundassa 7.4. Ks. Annikki Kaivola-Bregenhøj: Kerrotut ja tulkitut unet 19.5. Ohjelma: www.finlit.fi/tapahtumakalenteri/
Kotuksen tiistailuennot
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Vuorikatu 24, Kotus-sali klo 17.0018.30. vsk. E. Valtakunnalliset kotiseutupäivät Joensuussa ja sen naapurikunnissa pidetään 5.-8.8.2010. 13.4.2010 Mogadishu Avenuella Nimistöntutkija, dosentti Terhi Ainiala kertoo somalialaistaustaisista nimistönkäyttäjinä Itä-Helsingissä. Lisätietoa: www.kotiseutupaivat2010.fi
Hiidenkivi Suomalainen kulttuurilehti 25.3.2010 17. vsk. Romanit Suomessa muistoja rinnakkaiselosta 1950-luvulta tähän päivään -keruu jatkuu syksyyn 2010 saakka. Yli Suomenlahden -muistitiedon kilpakeruu jatkuu 31.5.2010 saakka. 11.5.2010 Euroajan suomi kaipaa huolenpitoa kukoistaakseen. Juha Nirkko: Sauna pieni perinnekirja. 0400 435 636, telekopio 09 2245 211 anne.paavilainen@stellatum.fi
60. http://www.tyovaenmuseo.fi/ kirjallisuudenpaiva
Kalenteri
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Kalevala 2010
Kalevalan ulkoeurooppalaisia käännöksiä esillä SKS:n kirjastossa 31.8. Ohjelmat: www.finlit.fi/tapahtumakalenteri/
SKS Jyväskylän kirjamessuilla 27.28.3.
Tervetuloa SKS:n osastolle C 119. Kotiseudun 97. Jyväskylän Paviljonki, Messukatu 10, Jyväskylä. Kielipostin 25. vsk. vuosikerta, numero 2 eliaksen 23. Sarjoja on kaksi,
proosa ja lyriikka.Voittajat julkistetaan Työväenkirjallisuuden päivässä Työväenmuseo Werstaalla 28.8.2010. Aiheesta voi kirjoittaa valtakunnallisessa kirjoituskilpailussa Työ, leikki ja luominen 1.5.2010 saakka. saakka. 045 634 7353 outi.lauhakangas@stellatum.fi toimitussiHteeri: Sinikka Sipola Puh. Hallituskatu 1, Helsinki. Millaisia ajatuksia työ, työläisyys,
työttömyys tai pätkätyöt herättävät. Ruotsin kielen neuvonta 0207813202 maanantaista perjantaihin klo 912; ruotsinkielisen nimistön neuvonta 0207813301. Keruu alkoi 2009 nimellä Silloin kerran Georg Otsilla. Sillanpään seu-
ra sekä Työväen Sivistysliitto ja Kansan Sivistystyön Liitto. Unioninkatu 36, Helsinki. SKS on mukana Juminkeko-säätiön ja Sommelo-festivaalin kanssa leikkimielisessä kilpailussa, jossa kerätään hävyttömiä lauluja
Verkkosivujen tarkoitus on myös yllyttää teitä, hyvät lukijamme, keskustelemaan, kommentoimaan ja kirjoittamaan perusteltuja puheenvuoroja ajankohtaisista tai liian vähälle huomiolle jääneistä kysymyksistä. tilausehdot ovat lehden jokaisessa numerossa. Lehti saattaa siis ilmestymisensä jälkeen täydentyä verkossa. Palautetta ja kommentteja voit antaa sekä artikkelien lopussa olevasta Anna palautetta -linkistä että etusivun Palaute-linkistä. Peruutus on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen uuden tilausjakson alkamista. Lue lisää www.hiidenkivi-lehti.fi
Verkkosivujen extrat
Verkkolehden keskustelusarjan avaa ERKKI LYYTIKÄISEN poleeminen kirjoitus Tappamisen vaikeudesta. Hiidenkiven internetsivut ovat avautuneet!
Julkaisemme tällä palstalla ajankohtaisia otteita Hiidenkiven internetsivuilta ja tietoa kunkin numeron verkkolehden lisälukemistosta. Rekisteröityminen tapahtuu www.hiidenkivi-lehti.fi -sivulla Omat tiedot -kohdassa. Henkilötietolain 26 §:n ja 30 §:n mukaiset yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina em. Arkisto-osassa on luettavissa vanhoja lehtiä numerosta 2/2009 alkaen. Verkkosivuille liitetään täydentäviä artikkeleita, lisätekstejä ja toimitukseen lähetettyjä kommentteja sekä kuvia ja tarpeen tullen jopa kuunneltavia osuuksia. Eikö joku joskus ironisoinutkin Valistusta pohjimmiltaan perheenäitien siisteysprojektiksi. Vanhentuneet, kaiken menettäneet sisarukset kohtaavat, asemiinsa ja asentoihinsa juuttuneina, kuin kaksi nautaa nevassa. Verkosta voit lukea painetussa lehdessä julkaistuja artikkeleita ja arvioita. Kerromme täydennyksistä tällä uudella paperilehden palstalla, jotta arkistomme ei pääse pölyttymään. Täällä Pohjantähden alla on iloton kirja suuresta vihasta ja kahden perheen liitosta. Pidäthän huolta tunnuksistasi etkä luovuta niitä ulkopuolisten käyttöön!
tilaukset Ja
osoitteenmuutokset:
tilaajapalvelu@stellatum.fi www.stellatum.fi Puh. Hiidenkivi ei ole kertakäyttötavaraa. osoitetietoja ei käytetä muussa kuin Stellatum oy:n omassa toiminnassa.
Rekisterikuvaus ja -seloste ovat nähtävissä Stellatum oy:n tiloissa Purotie 1 B, 00380 Helsinki. Jopa piraijat, jotka purevat kaikkea mikä liikkuu, hoitavat lajinsisäiset kamppailut pyrstöniskuilla. Suon raivaamisesta romaani alkaa, ja suohon ja umpikujaan se päätyy ja päättyy . Käyttääksesi kaikkea verkkopalvelun tarjontaa sinun tulee ensin rekisteröityä. tilauksen hinta on tilausjakson alussa voimassa oleva hinta, joka on painettu lehteen. Sitä vanhemmista lehdistä on sisällysluettelot. Hiidenkiven julkaisijat, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomen Kotiseutuliitto, päivittävät vastedes myös Hiidenkiven verkkosivulle omia tapahtumakalentereitaan ja julkaisevat uutisiaan ja tiedotteitaan. osoitteeseen tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona. Rekisteröityminen vaatii tilaajanumeron, joka on lehden takakannen osoitekentässä. Ihmisellä kuten muillakin eläinlajeilla on sisäänrakennettu vastenmielisyys lajitoverin tappamista kohtaan. Rekisteröitymisen yhteydessä sinun tulee luoda itsellesi henkilökohtainen sanasana. Mies on Valistuksen järjen ruumiillistuma, nainen kristillisen puhtauden, ja ero taitaa olla yleisesti oletettua pienempi. Lue lisää www.hiidenkivi-lehti.fi
Näin toimit verkkosivuilla
Sekä tiedotus- että erityispalstat ovat kaikkien vapaasti luettavissa. tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ja markkinatutkimuksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun.
61. JARMO UUSI-RINTAKOSKEN kirjoitus Punamullan kantaisät aloittaa verkkosarjan kotimaisista klassikoista, suomalaisen kirjallisuuden järkäleistä, joihin odotamme uusia näkökulmia. Mikäli peruutus ei saavu määräaikaan mennessä, laskutetaan tilaajan saamat lehdet irtonumerohintaan sekä peruutuksen aiheuttamat kulut 6 e. Lajin säilymisen kannalta tappamisvastaisuus on erittäin tarkoituksenmukainen, mutta se aiheuttaa huolta sodanjohdolle. tilauksen voi keskeyttää ennen tilausjakson loppua. Lukijansa Pohjantähti johtaa lopuksi saman suon laitaan, jonka raivaamisesta kaikki on alkanut, ja suohon kertoja myös lukijan jättää. 03 4246 5340
PainoPaikka: Hämeen Kirjapaino oy, 2010 tilausHinnat suomessa: Kestotilaus 46 (laskutusväli 12 kuukautta), määräaikaistilaus 49 (12 kuukautta), irtonumero 9 .
Kestotilauksena tilattu lehti tulee tilaajalle tilausjakso kerrallaan ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai lopettaa tilauksen. tilaajan tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Vastaisuudessa voi kirjautua palveluun tilaajanumerolla ja luomallasi salasanalla
Kirjatalon keskiviikko klo 16.30 Kerrotut ja tulkitut unet 4.5. Ajankohtaiset Kuukauden kirja
Juha Nirkko (toim.) Pekka Jalkanen, Heikki Laitinen ja Anna-Liisa Tenhunen
Pääsiäinen
Juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia 26,
Kantele
Maaliskuussa SKS:n jäsenille 31, (norm. Jyväskylän kirjamessut SKS:n kirjat osastolla C119 ja myös messuohjelmassa 21.4. klo 16.30
Tapahtumat
27.28.3. 45,)
Annikki Kaivola-Bregenhøj
Kerrotut ja tulkitut unet
Kulttuurinen näkökulma uniin
Kiehtova teos luo perusteellisen katsauksen ihmisten ajatuksiin, uskomuksiin ja kokemuksiin unista ja niiden symboliikasta. Kirjatalon keskiviikko klo 16.30 Sauna pieni perinnekirja
Juha Nirkko (toim.)
Pääsiäispilke
Alkuvuoden juhlakappaleita 12,
Palkitut
Biribi
Tauno Saarela
Näköispainos 1700-luvun pelistä
Biribi on Italiasta peräisin oleva pelilaudalla tai -pöydällä pelattava ruletin sukuinen, tempoltaan nopea uhkapeli, joka oli Euroopassa erittäin suosittu 1500-luvulta 1800luvulle. 34, Ilmestyy toukokuussa
Suomalainen kommunismi ja vallankumous 19231930
Työväentutkija-palkinto
Anne Heimo
Kapina Sammatissa
Vuoden 1918 paikalliset tulkinnat osana historian yhteiskunnallisen rakentamisen prosessia Teos erittelee menneisyydestä kertomisen tapoja ja muotoja, näiden keskinäistä vuorovaikutusta ja esitysten kulttuuris-poliittista luonnetta. Kirjan ja ruusun päivä Narinkkatorilla Helsingissä 19.5. 29, Kirjatalo Mariankatu 3, 00170 Helsinki
Kaikki kirjat verkkokaupasta
Tuomas Heikkilä
Piirtoja kirjaimia
Kirjoittamisen kulttuurihistoriaa keskiajalla
Lauri Jäntin säätiön kunniamaininta
www.finlit.fi/kirjat
ja SKS:n kirjamyymälästä. Peliin sisältyy näköispainos Louhisaaren kartanolinnasta löytyneen biribin pelilaudasta, pelimerkkejä sekä tutkija Jouni Kuurneen kirjoittama ohjevihkonen, jossa on pelin säännöt ja historiaa. 28, Huhtikuun Kuukauden kirjana SKS:n jäsenille 19, Kirjatalon keskiviikossa 21.4. Teos on vankka puheenvuoro kerronnan tutkimukseen, sodan kulttuurihistoriaan sekä muistia problematisoivaan kulttuurintutkimukseen. Kirjan perustana on vanha ja nykyinen kansanperinne, jonka rikkaiden aineistojen rinnalla kirja ammentaa muun muassa jo ennen ajanlaskumme alkua käytössä olleista unenselitysoppaista
Uutta perspektiiviä Suomen tilanteeseen tuovat katsaukset naapurimaissa harjoitettuun kielipolitiikkaan. Entä miten tyttöjä kasvatettiin. Kirja tarjoaa ajankohtaisia ja persoonallisia näkökulmia veistotaiteeseen. Helsingissä nämä mestariteokset heijastivat nuorekasta ja elinvoimaista suunnittelua täydentäen kaupungin historiallista keskustaa. 32,
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria
Teoksessa esitellään yli 70 pohjoissuomalaista kirjailijaa sekä kokoavia artikkeleita pohjoissuomalaisen kirjallisuuden alueista ja ilmiöistä, kuten saamelaiskirjallisuudesta, arktisen hysterian teemoista ja pohjoissuomalaisesta rocklyriikasta. Teos kertoo paitsi keisarillisen kaupungin loistosta, myös sen synkemmästä varjopuolesta kriittisesti ja koskettavasti. Tarkasteltavana ovat niin viralliset dokumentit kuin arkikeskustelut, kaunokirjallisuus ja ylioppilasaineet. Teos tarjoaa aatehistoriallisen aikamatkan nuorison, kasvatuksen ja kansalaisjärjestöjen vaiheista kiinnostuneille. 26,
Kotiin karkotettavaksi
Inkeriläisten palautukset Suomesta Neuvostoliittoon vuosina 19441955 Ensimmäinen kokonaisesitys inkeriläisten vaiheista selvittää seikkaperäisesti siirtojen käytännön toimeenpanoa ja olosuhteita, joihin perheet joutuivat. 38,
Helsinki
Modernismin etujoukko Suomi tuli kuuluisaksi uudenaikaisesta arkkitehtuuristaan modernismin pioneerien, kuten Alvar Aallon, töiden myötä. Oppaan 98 lyijykynäpiirrosta esittelevät modernismin synnyttämää arkkitehtuuria Helsingin eri kaupunginosissa. Kirjoittaja tarkastelee lisäksi inkeriläisaktiivien toimintaa Suomessa 1920-luvulta 1950-luvulle taustoittaakseen suomalaisten intressejä siirtokysymyksessä. 22, Teos saatavilla myös englanniksi
Hanna Lappalainen, Marja-Leena Sorjonen ja Maria Vilkuna (toim.)
Toivo Flink
Kielellä on merkitystä
Näkökulmia kielipolitiikkaan Kirjassa kielipoliittisia kysymyksiä lähestytään useista näkökulmista ja erilaisten aineistojen avulla. Teos kannustaa katsojia lähestymään nykykuvanveistoa ennakkoluulottomasti ja avoimin mielin. Hanna Mamia (toim.)
Jonathan Moorhouse
Kuvanveisto ajassa ja tilassa
Veistokset elävät arjessamme: ne kertovat tarinaa yhteisestä menneisyydestämme ja tarjoavat avaimia tulkita nykyisyyttä. 0201 131 216 | SKS:n jäsenille 25 % myös verkkokaupasta. Miten koulutettiin pappeja, virkamiehiä tai käsityöläisiä. 32,
Hyvän kirjallisuuden seurassa
Tulossa huhtikuussa
Jussi Hanska ja Kirsi Vainio-Korhonen (toim.)
Huoneentaulun maailma
Kasvatus ja koulutus Suomessa keskiajalta 1860-luvulle Säädynmukaisen kasvatuksen ja opinkäynnin muotoutumista ja muuttumista tarkasteleva teos selvittää, miten lapsia kasvatettiin heidän yhteiskunnalliseen asemaansa. 36,
Sinikka Carlson, Liisi Huhtala, Sanna Karkulehto, Ilmari Leppihalme ja Jaana Märsynaho (toim.)
Marko Paavilainen
Elena Hellberg-Hirn
Aina valmiina
Suomen partioliikkeen historia 19102010 Partion satavuotishistoria piirtää rohkeasti kriittisen kokonaiskuvan Suomen suurimman varhaisnuorisoliikkeen yhteiskuntasuhteista sekä sen toiminnan kehityslinjoista. 46,
Leninburg
Leningradista Pietariin Pietari on poikkeuksellinen venäläinen kaupunki, joka on edustanut länttä ja eurooppalaisuutta, mutta ollut myös hallitsijan ja hänen hovinsa loistelias asuinsija. 34,
| Avoinna ma, ti, to 1117, ke 1118, pe 1116 | Tilaukset kirjamyynti@finlit.fi p
64
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 0 8
12 kohtiPelkojenjuuria Nuorten pelot nostettiin esille Suomen Kansallisteatterin näytelmässä. "Päätin ottaa ohjat omiin käsiin, olla aktiivinen, maksaa itse, elää oman aikatauluni mukaan", kertoo runoilija Hilja Haahka.
10 edistyksenjaselviytymisenmoraali 15001700-luvun varhaismoderniin ihmiskuvaan kätkeytyvästä optimismista kertovat lukuisat tapaukset, joissa oikeusistuin säästi rikollisen hengen ja antoi hänelle uuden tilaisuuden, kirjoittaa MARKO LAMbERg. 18 viestintäjarruthidastavatkulttuurien kohtaamista PÄIVIKKI ANTOLA osoittaa vääräksi käsityksen, että viestintäongelmien ratkaisu voisi perustua pelkästään kieleen. 17 kulutahenkesiedestä Gradu-sarjan aloittaa RIIKKA ARO. 15 virtuaalitodellisuusPelottaalaPsia PIIA KORHONEN: Television lastenohjelmien väkivaltaisuuden lisäännyttyä lasten pelkojen kohteet ovat muuttuneet. JOUKO SIROLA kirjoittaa nuorten yksinäisyyden pelosta: Sun pitää aina heti vastaa kun mä soitan. 24 edistystäkitymarketista Nimenpyörittäjänä TERHI AINIALA
37 Edistyksellistäreippailuaneljännellävuosituhannella
NILKKA pakinoi.
38 Yksityinenjasalainenyleinenjayhteinen
Aineksista aiheiksi -sarjassa ULLA-MAIJA PELTONEN kertoo, että SKS:n kirjallisuusarkistossa on tuhansittain päiväkirjoja 1800-luvulta lähtien. Tuottavuusohjelmamurjoosanakirjan
Hiidenkiveltä näkyy -sarjassa KIMMO KATAJALA kysyy, löytyykö Suomessa vastaavanlaista tahtoa kuin Ruotsissa viedä Vanhan kirjasuomen sanakirjan kaltainen kulttuuriteko päätökseen.
25 Suurkunnastaeiolekotiseuduksi
MATTI ANTILA julistaa Sääksmäellä: "Me vaadimme, että liitettyjen maalaiskuntien, pitäjien, seremoniallinen asema säilytetään tai palautetaan." Kelhissä 12.7.2009
5
Datanomintapausjapuolikuolleitakirjaimia
Päivystävä tekstintutkija VESA HEIKKINEN perää selkeän suomen käyttöä.
26 EspanjantautikaatoivarusmiehiäSuomessa 19181920
PEKKA LEIMU: Espanjantaudin aiheutti H1N1-virus eli suunnilleen sama kuin nyt kohtaamamme "sikainfluenssan".
29 Kelpaateloitettavaksi
RIITTA MYÖHÄNEN: Jorma Korpelan Kenttävartio todensi rumaa sotaa ennen tutkijoita.
6
PäättömiähevosiajaPerkeleenPuhallustorvia KATI MIKKOLA: Uudet keksinnöt nähtiin entisaikaan maailmanlopun merkkeinä.
34 Kirjahaavekansiin
SILJA VUORIKURU: Omakustannejulkaiseminen vaatii aktiivista markkinointia. 2/2010
Sisältö
3 4 Pääkirjoitus:Kenellekirjoitan. 21 tärkeäviesti!laitaeteenPäin! Perinne on nyt myös tietokonevälitteistä ja aktivismi virtuaalista, kirjoittaa ANNE HEIMO. Uusin julkaisu on tehty Suomalaisen päivän 2.2.2009 keruuaineistosta.
40 Normipäivä
Ajan sanaa analysoi RIITTA ERONEN.
41 Arvioita,katsauksia 53 Harmistasikakiukkuiseenärtsyraivoon
Märepalaa pureskelee EERO KARISTO.
54 Uutisia 60 Kalenteri 61 LohkeamiaHiidenkivestäwww.hiidenkivi-lehti.fi
Kansikuva: Susanna Snellman
2
H i i d E n k i v i
2 / 2 0 1 0
Tällaisenakin sanakirja on erittäin käyttökelpoinen, ja käytän säännöllisesti tutkimustyöni tukena sekä sen verkkoversiota että kirjastossa olevia niteitä.
H i i d E n k i v i 2 / 2 0 1 0
4. Sitä, mikä säästö kokonaisuuden kannalta koituisi siitä, että jo aloitettu painettu sanakirjasarja jätettäisiin kesken, on maallikon vaikea käsittää. Se ei ole vieläkään valmis, työ on menossa sanassa trivsel. vanhan kirjasuomen sanakirjahankkeessa työstetään aineistoa, joka alkaa Mikael Agricolan teksteistä 1500-luvun puolimaista ja päättyy Suomen suuriruhtinaskunnan ensi vuosille 1800luvun alkuun. Hiidenkiveltä näkyy
Tuottavuusohjelma murjoosanakirjan
Mika Launis
kimmokatajala
Vanhan kirjasuomen sanakirjaatarvitsevatkielentutkijoidenlisäksi muunmuassahistoriantutkijat.sanakirjatyönkeskeyttämisen sijastakirjasarjapitäisisaadamahdollisimmannopeastikäyttäjien ulottuville.
K
otimaisten kielten tutkimuskeskuksen (kotus) tehtävien uudistamista pohtineen työryhmän muistio luovutettiin valtioneuvostolle 13.1.2010. Siksi, että työryhmä esittää vanhan kirjasuomen sanakirjahankkeen lakkauttamista. Sanakirjaosastolla työstetään neljää teossarjaa: Kielitoimiston sanakirjaa, Suomen murteiden sanakirjaa, Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjaa ja Vanhan kirjasuomen sanakirjaa. Lisäksi työryhmä esittää, että luovuttaisiin näiden sanakirjojen painattamisesta kirjoiksi ja keskityttäisiin verkkoversioiden tuottamiseen. kirja on lähes ikuinen kertasijoitus, ja kirjastossa köllöttäes-
sään teos aiheuttaa vain hyllytilansa kustannuksen. Sen sijaan se, että suurteosten verkkoversiot vaativat jatkuvaa ja kallista ylläpitoa ja tallennusmuotojen päivittämistä uusiin nopeasti muuttuviin ohjelmistosovelluksiin sopiviksi, on hyvin tiedossa.
Historioitsijakintarvitsee vanhaakirjasuomea
Miksi historioitsija hakkaa tietokoneensa näppäimistöä kielentutkimuksen alaan kuuluvassa asiassa. On selvää, että työryhmän tehtävä on ollut epäkiitollinen ja vaikea, mutta sellaisia työryhmän esitykset ovat varmasti myös kotukselle. Tästä on hyvä esimerkki Ruotsissa jo vuodesta 1898 ilmestynyt Svenska Akademiens Ordbok. vielä kovempaa kuuria manataan seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Työryhmän tehtävänä oli pohtia kotuksen toimintojen rakenteellista uudistamista "ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset." Selkokielellä tämä tarkoittaa esitystä toimintojen tehostamisesta ja panemisesta tärkeysjärjestykseen. Työryhmän ehkä dramaattisin esitys koskee kotuksen yhtä ydintoimintoa, sanakirjaosaston toimintaa. Miksi minun pitää tätäkin sorkkia. Olen eniten kiinnostunut juuri tästä ajanjaksosta, ja sen tutkijoille käsitteiden esiintymistä ja niiden merkityssisältöjä selvittävä sanakirja olisi valmiina sarjana kullan arvoinen. kahden murresanakirjahankkeen aikataulua esitetään nopeutettavaksi ja toimitustyötä tiivistettäväksi. valtion niin sanottu tuottavuusohjelma nipistäisi kotuksen henkilökunnasta 12 henkilötyövuotta vuoden 2011 loppuun mennessä. Omasta näkökulmastani juuri tähän sanakirjaan minulla on eniten ammatillista mielenkiintoa
Tästä voi päätellä, että esimerkiksi aluehallintouudistuksen nimiidiotismissa AvEineen, ELYineen ja Palkeineen olisi säkeittäin syitä kannella. kielenkäytöstä jos mistä on mahdoton kirjoittaa yksiselitteistä lakia. Yksioikoinen vaatimus Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittamisen jatkamisesta kotuksessa entisellään merkitsisi sitä, että resursseja olisi valtion niin sanotun tuottavuusohjelman asettamien reunaehtojen mukaisesti vastaavasti vähennettävä enemmän kotuksen muista toiminnoista. Jumaluutta vastaan ei voi nostaa edes ryhmäkannetta. Tilanne on vähän kuin suolla kävelisi: jos toista jalkaa nostaa, toinen vajoaa syvemmälle. Pykälän mukaan viranomaisen tulee käyttää asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. niitä ei voi missään oloissa käyttää absoluuttisesti, aukottomasti. kieli on jumaluus. Hyvä, ruotsalaiset!
Datanomin tapaus ja puolikuolleita kirjaimia
datanomi Petri nurminen kanteli oikeuskanslerille: Porin kaupunki rikkoo hallintolain yhdeksättä pykälää, kun se hakee palvelukseensa controlleria. kielipykälää tulkittaessa mietitään siis sellaisia asioita kuin tarkkuus ja vakiintuneisuus. Prosessia kutsutaan yleisesti eduskuntavaaleiksi.
VESA HEIKKINEN
Ensinverkkoon,sittenkansienväliin
Myös Vanhan kirjasuomen sanakirja on valmistunut hitaasti. Hiekkataipale viittasi hallituksen esitykseen, jonka mukaan hyvän kielenkäytön vaatimuksiin "kuuluu sellainen ilmaisutapa, jonka perusteella hallinnon asiakkaan voidaan olettaa yksiselitteisesti ymmärtävän asian sisällön". virkahenkilöt ovat pitäneet sen vaikutuksia vähäisinä. kuusiosaiseksi kaavaillusta sanakirjasta on ilmestynyt vasta kaksi osaa, viimeisin vuonna 1994. kaikessa kauneudessaan kielipykälä lienee yksi lain puolikuolleista kirjaimista. Työskentelyn periaatteet päivitettiin, ja nykyaikaista tietotekniikkaa hyödyntämällä sanakirja valmistuu nykyisen arvion mukaan vuonna 2017. Apulaisoikeuskanslerin sijainen Risto Hiekkataipale vastasi nurmiselle, että controller-sanan käyttäminen ei vaaranna hakuilmoituksen ymmärtämistä. Ja mistä löytyisivät resurssit hankkeen tulevaisuuden turvaamiseksi ja loppuun saattamiseksi. Sana on jo vakiintunut "myös julkishallinnon tehtävänimikkeeksi", eivätkä sen "suomenkieliset vastineet" ehkä olisi yhtä tarkkoja. Useimmat tyytyvät jurputtamaan asiasta peti- tai pelikavereilleen. Sanakirjaan tehtyjen viittausten vähäinen määrä on raportissa yksi kriteeri hankkeita arvioitaessa. Rikosilmoituksille, jotka nojaavat hyvän kielenkäytön vaatimukseen, ei tosin voi odottaa kaksista kohtaloa. Emmehän halua jäädä ruotsalaisia huonommiksi?
Kimmo Katajala on Suomen historian professori ItäSuomen yliopistossa.
Työryhmän raportti on osoitteessa www.edilex.fi/virallistieto/ valtioneuvoston_viikko/2010_02.html.
H i i d E n k i v i 2 / 2 0 1 0
"Haluan kunnon keskustelua, en vastaväitteitä."
5. Suomen kielen vanhoja muotoja käsitteleviä sanakirjoja valmistettiin 1970-luvulla ennen kotuksen perustamista valtionavun turvin Sanakirjasäätiössä. kielirikoksia eivät ratko päivystävät kielentutkijat. Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä ovat suhteellisia adjektiiveja. kielen oma perustuslaki on hämy, häilä, himmeys. datanomin tapauksessa controllerista rolliminen ei johtanut jatkotoimiin, jatkoajatuksiin kyllä. näin keskeneräiseen työhön, joka ei ole edes verkossa, on tietenkin aika vaikea viitata. Lopulta ainakin opetusministeriössä tulisi olla ymmärrystä etsiä ratkaisu tähän asiaan niin, että myös muiden kotuksen valmistamien sanakirjojen tulevaisuus tulee samalla turvatuksi. Tällaista preferointia en suin surminkaan lähde esittämään.
OnkoSuomessakulttuuritahtoa?
On kuitenkin kysyttävä, löytyykö Suomesta ruotsalaisten tapaan tahtoa viedä Vanhan kirjasuomen sanakirjan kaltainen kulttuuriteko päätökseen. kannattaisiko nyt, kun työryhmä esittää kotukselle hankkeen lakkauttamista, ottaa aikalisä ja yhdessä kielen, kulttuurin ja historian alan eri toimijoiden kanssa ottaa selville halu ja voimavarat hankkeen työn nopeuttamiseksi ja loppuun saattamiseksi. ketään ei ole tuomittu rikoksesta sen perusteella, eikä se ole innostanut kantelupukkejakaan. kielestä kirjoitettu laki on luontojaan laiton laki. Tutkimusta palvelisi parhaiten ratkaisu, jossa tulevat osat tuotettaisiin ensin mahdollisimman nopeasti verkkoon vaikka osina kuten ruotsalaiset tekevät , ja koko kirjasarja saataisiin myös painettuna käyttöön pikaisesti. Joku saattaa rimpauttaa kotukseen ja kysyä kielipoliisia, mutta numero on kyllä väärä. Päivystävä tekstintutkija
Myös ruotsalaiset päättivät yhdessä vaiheessa lakkauttaa hankkeen, mutta tulivat pian toisiin ajatuksiin. kieli on ihan pimeetä. Uudistuksessa puututtiin vakiintuneisiin nimityksiin ja aiheutettiin tuottamuksellista hässäkkää. Eikä tässä vielä kaikki. Lainsäätäjiä vastaan ryhmäkanteen sen sijaan voi nostaa. Yksiselitteisyyteen kannustavaa pykälää nimittäin leimaa moniselitteisyys. "kirjoituksenne ei näin ollen anna aihetta toimenpiteisiini." Harva osaa, haluaa tai jaksaa kannella kenellekään kielenkäytöstä
Taivaalla huomatun kuumailmapallon tunnistet-
tiin oitis olevan "maailman lopun merkkilöitä" ja muuttuva pukeutuminen tulkittiin eskatologisesti vedoten "Sipilakkiin" eli Sibyllan ennustukseen siitä, että maailman lopulla hameet lyhenevät. Samalla he rakensivat Suomesta omanlaisiaan versioita, jotka ovat jääneet toteutumattomina kehityskulkuina modernisaatiokertomuksen marginaaliin.
H i i d E n k i v i 2 / 2 0 1 0. Uutuuksien vastustajat ja tuhon ennustajat edustivat modernin projektin vastakulttuuria. Suomalaisella maaseudulla monet innovaatiot ja sosiaalisten tapojen muutokset tulkittiin maailmanlopun enteiksi. Tästä on säilynyt mainintoja muun muassa Suomalaisen kirjallisuuden Seuran, Museoviraston ja Yleisradion kyselyaineistoissa. osakansastatulkitsisamatinnovaatiot maailmanlopunmerkeiksi.
Petrikaipiainen/skoy
K
6
ristinuskon eskatologista perinnettä jatkaen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla moni uskoi elävänsä lopun aikoja. katimikkola
PääTTömiäHEvOSiAjA PErKELEENPUHALLUSTOrviA
Uudet keksinnöt maailmanlopun merkkeinä
suomalaistenarkeenilmaantui 1800-luvunpuolivälistäalkaen ennennäkemätönmääräuusiakoneita jakulkuvälineitä.uusienkeksintöjen ensimmäisetkäyttöönottajatelivät innollamoderninsuomenaamunkoittoa
Uutuuksien puolustamisessa ja vastustamisessa käytetyt perustelut kertovat ennen kaikkea siitä, mitä kulloinkin pidetään kulttuurisesti hyväksyttävänä ja uskottavana. Modernin ilmenemismuotoja kritisoineilla kansanihmisillä oli omanlaisiaan visioita siitä, millaiseksi tulevaisuus tulisi rakentaa. Sodan voittaneita koneiden vastustajia ajoi missiossaan eteenpäin pelko siitä, että koneet lopulta syrjäyttäisivät ihmisrodun. Eskatologinen tulkintamalli oli kristillisen perinteen tarjoama suhtautumistapa. Romaanissa koneiden tuhoamista ei perusteltu niinkään todellisuudella vaan tulevaisuuden uhkakuvilla. Uutuuksien uhkia korostaneet kansanihmiset taas näkivät modernisoituvan yhteiskunnan maailmanlopun kauhuskenaarioina, joissa pelastus oli odotettavissa vain pienelle uskollisten joukolle. vastustaminen saattoi yksinkertaisesti johtua siitä, että uutuudet hämmensivät ja häiritsivät sosiaalista tasapainoa. Jälkikäteen arvioituna kulkuvälineiden, koneiden ja vaatteiden tulkitseminen pirun aikaansaannok8
veliGranö
Uhkakuvillamuokataantodellisuutta
Aina uutuuksien vastustaminen ei tarkoittanut vanhan säilyttämistä muuttumattomana; kenties vain harvat halusivat säilyttää kaiken aivan ennallaan. Usein vastustuksessa oli kyse riskien välttämisestä, luottamuksesta tottumuksen antamaan turvaan. Tämän projektin työkaluja olivat kristillisen perinteen tarjoamat maailmanlopun skenaariot. On kuitenkin tarpeen huomata, että pelko uutuuksien vahingollisista seurauksista on erottamaton osa innovaatioiden vakiintumista ja pätee myös oman aikamme uutuuksiin. Uutuuksien varhaiset käyttöönottajat näkivät teknisessä kehityksessä jumalallisen kaitselmuksen, joka ohjasi ja siunasi kansaa arkea helpottavilla keksinnöillä. kun olkapäiltä rypytetyt naisten puvut yleistyivät, kerrottiin nurmeksessa erään vaimon synnyttäneen lapsen, jolla oli "olkpäät ryllöttännä". Kansakunnan henkinen tila (2008) oman aikamme ilmastonmuutosta ja uhkaavaa ympäristötuhoa. siksi tai maailmanlopun merkeiksi näyttää helposti koomiselta. 1872). Uutuuksien vastustamisen perimmäiset syyt voivat löytyä toisaalta. Tohmajärvellä kerrotaan maanviljelyskoneiden käyttöönoton hidastuneen, kun pieni tyttö jäi koneen alle, ja isännät tulkitsivat tämän Jumalan antamaksi varoitukseksi koneiden hankkimista vastaan. Halu säilyttää tuttu toimintatapa yhteisössä puettiin kuitenkin uskonnolliseksi argumentaatioksi, sillä se oli helpommin ilmaistavissa kuin psyykkinen ja kulttuurinen vastustus.
edustivat pisimpään säästyviä uskollisia: "Pohjoiset maat säästyvät rangaistukselta viimeiseksi, sillä pohjoiset maat kulkevat kaikissa pahuudessa ja uusimisissa toisista jälessä."
Koneetsyrjäyttävätihmisrodun
Älkää erehtykö luulemaan, että pelkään mitään olemassa olevaa konetta; nykyiset koneet eivät ole muuta kuin tulevan mekaanisen elämänmuodon prototyyppejä. Teologi Terho Pursiainen pohtii kirjassaan Tarkemmin ajatellen. vuosisata sitten lentokoneet olivat osoitus ihmisen hybriksestä, nyt arvostellaan geenitekniikkaa pyrkimyksestä puuttua luonnonjärjestykseen tai nostaa ihminen Jumalan paikalle.
Uskonnollaperusteltiinuuttajavanhaa
vuosisata sitten kristillinen maailmanselitysjärjestelmä tarjosi tulkintakehyksen sekä uutuuksien puolustajille että vastustajille. Tämä tulkittiin varoitukseksi ihmisille, "etteivät enää joutavia laittasi vaatteisiin". Teoksessa kuvattu yhteisö oli aikoinaan ajautunut sisällissotaan, jossa olivat vastakkain koneiden puolustajat ja vastustajat. kuopiossa vanhat ihmiset ennustivat nälkä- ja ruttovuosia nähtyään nuorilla tytöillä syntisiä krinuliinihameita, joiden helmaan oli kierretty punaista ja valkoista nauhaa. koneiden aiheuttamat onnettomuudet tulkittiin Jumalalta tulleina viesteinä. näin kirjoitti koneiden vastaista vallankumousta lietsonut professori Samuel Butler satiirisessa utopiaromaanissaan Erewhon (2000, alkup. Esimerkiksi ajatus teknologian luonnottomuudesta on säilyttänyt voimansa, vaikka tuomion kohteet ovat muuttuneet. Teknologiseen kehitykseen ja tapojen muutosten hallitsemattomiin seurauksiin liittyneet pelot kuuluivat myös suomalaisen rahvaan kansanteologiseen argumentaatioon. Uuden muodin mukaiset vaatteet kirvoittivat nekin epäilyjä rangaistuksista. Samalla se oli houkutteleva vaihtoehto niille, jotka eivät yhteiskunnallisten muutosten keskellä kyenneet toimimaan totutulla tavalla. Hän kirjoittaa, että tulevaisuus ei ole profeetalle ihmiskuntaa odottava fakta tai realiteetti, vaan uhka tai mahdollisuus, jonka toteutumiH i i d E n k i v i 2 / 2 0 1 0
Uhkakuvien maalaaminen oli aktiivista toimintaa, jolla pyrittiin muokkaamaan tulevaisuutta omien ihanteiden mukaisesti. Uutuuksien vastustus, kansantiedon keruu ja kansakunnan rakentaminen. Tämä puolestaan osoittaa, että vaikka traditiot viittaavat menneeseen, ne ovat dynaamisia ja eteenpäin suuntautuvia. johannessetälänite-taidetta.kuva:veliGranö
nen riippuu kuulijoiden reaktioista. Myös sadan vuoden takaista modernisaatioon liitettyä tuhon julistusta on hedelmällistä tarkastella tästä näkökulmasta. niiden pohjalta hahmotetaan nykyisyyttä ja muokataan tulevaisuutta.
H i i d E n k i v i 2 / 2 0 1 0
Kati Mikkola on filosofian tohtori ja projektitutkija, joka työskentelee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimusosastolla Helsingin yliopiston alaisessa hankkeessa itseoppineet kirjoittajat ja kirjallistumisen prosessit 1800-luvun Suomessa.
AIHEESTA ENEMMÄN Kati Mikkola, Tulevaisuutta vastaan. SKS:n kansanrunousarkisto.
9. kyse oli samalla kristillisen eskatologisen perinteen luovasta soveltamisesta. SKS 2009. Uudet elämänmuodot -aineisto E 150153. Apokalypsi on siis kuvaus siitä, mikä pitää estää
Hän tarjosi ratkaisuksi valtakunnan suomalaista väestöä, jonka siirtolaisuutta esivallan tulisi säädellä niin, että se suuntautuisi ulkomaiden asemesta omaan valtakuntaan ja nimenomaan sen metsittyneille seuduille.
sitä odottamaan nurkumatta olojen kohentumista, kunnes "kallis aika" olisi ohitse. markolamberG
EDiSTYKSENjASELviYTYmiSEN mOrAALi
Tulevaisuuskäsitykset 15001700-luvun yhteiskunnassa
historioitsijatpuhuvat15001700-luvustatavallisesti käsitteilläuuden ajan alkutaivarhaismoderni.molemmat termitvälittävätkuvaaaikakaudesta,jolleolitunnusomaista muutosjaedistyksellisyysverrattunaaikaisempaan ajanjaksoon,humanistioppineidenpimeäksiväittämään keskiaikaan.
E
distys näyttäisi olleen 15001700-luvulla tunnusomaista esimerkiksi Ruotsin valtakunnan ja siinä ohessa myös suomalaisten historialle: ajoittaisista raskaista sota- ja katovuosista huolimatta väkiluku yleensä lisääntyi ja elinikä piteni, luterilainen kirkko halusi kinkereillään saattaa kaiken kansan peruslukutaidon tai ainakin kristinuskon keskeisten opinkappaleiden piiriin ja valtaistuinriitojen repimästä valtakunnasta sukeutui keskitetysti hallittu, yhtä monarkkia kumartava valtio. Optimistiset tulevaisuudennäkymät näyttävätkin edistysuskon välttämättömältä edellytykseltä.
varovaisuuttajamuutosvastarintaa
Menneisyyden aate- ja mentaliteettihistoriallisten rakenteiden ja tulevaisuudenodotusten tarkastelussa ovat oppinut kirjallisuus ja esivallan julistukset monipuolisia lähteitä. kustaa vaasa valitti tuon tuostakin kansan kiittämättömyyttä ja kehotti
10
Köyhälistönuudenlaistakohtelua
Maattoman köyhälistön kirjava joukko varsinkin ne, jotka eivät mahtuneet aatelisten, talonpoikien tai porvarien huonekuntiin palvelijoina tai elätettävinä loisina oli kunniallisten tai ainakin maata omistavien säätyläisten silmissä irtainta väkeä, löst folk. kerjäläiset, varkaat, isännättömät rengit ja piiat, langenneet naiset, karanneet sotilaat ja rangaistusta pakoilevat rikolliset ovat jättäneet itsestään merkkejä lähinnä oikeudenkäyntipöytäkirjoihin.
H i i d E n k i v i 2 / 2 0 1 0. Paljon vähemmän tiedämme siitä, kuinka niin sanottu keskiverto varhaismoderni alamainen suhtautui tulevaisuuteen. Muutos kun saattoi tarkoittaa esimerkiksi lisää veroja ja muita rasituksia.
Eijumalanarmostavaanedistysuskosta
Antiikin ajattelusta ja juutalais-kristillisestä perinteestä juonsi se näkemys, että ihmiskunnan historia on jatkuvaa taantumaa paratiisillista oloista kohti syntien, raadannan ja verenvuodatuksen täyttämää todellisuutta, johon vain Jumalan armo saattoi tuoda helpotusta. näitä kehityskulkuja kuvastivat 1500-luvun alussa kirjoittaneen ruotsalaisen oppineen Peder Månssonin näkemykset siitä, miten esivalta voisi asuttaa uudelleen Ruotsin ne kolkat, jotka olivat autioituneet mustassa surmassa tai sotien aikana. Månssonin ajatukset ovat esimerkki siitä, miten vanhakantainen historiakäsitys oli murtumassa pragmaattiseksi utilitarismiksi: valtakunnat voisivat itse kohentaa maanpäällistä hyvinvointiaan esivaltansa ja alamaistensa valinnoilla ja teoilla. Hänen pojanpoikansa kustaa ii Aadolf sitä vastoin kehotti valtakunnan säätyjä täyttämään velvollisuutensa valtakunnan menestykseksi hänen sotatantereillakin ollessaan. 1500- ja 1600-luvulla suomalaiset ja ruotsalaiset talonpojat vetosivat kuninkaalle lähettämissään anomuksissa ja vastauksissa kernaasti vanhoihin tapoihin ja halusivat pitäytyä niissä, koska he pitivät niitä itselleen edullisempina. Uuden ajan alun poliittisen kulttuurin tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota rahvaan eli talonpoikien retoriikan heijastelemaan varovaisuuteen ja suoranaiseen muutosvastarintaan. Myös uuden ajan alun monarkkien viestit alamaisilleen poikkesivat aiemmista
Alaluokkien normienvastaisten tekojen vuoksi edistys saattoi tapahtua vain väestöpohjaa valvomalla ja uusimalla. Jos alaluokkien normienvastaisen käytöksen kuitenkin tulkitsee positiivisiksi tulevaisuudenodotuksiksi, myös köyhälistön oma ajattelu sisälsi toivonkipinöitä. vastaavasti yhteiskunnan laitamille ajautuneiden toiminnasta kertovat muistiinpanot välittävät tietoja näiden ajatuksista olemassaolostaan ja tulevaisuudestaan. Silti myös tuota tulevaisuususkoa voi pitää pohjimmiltaan optimistisena, auttoihan se monia useankin vuoden ajan eivätkä kaikki edes jääneet kiinni ja päätyneet oikeuden tuomittaviksi. Elämä oli jatkuvaa selviytymistä, ja varmasti monelle oli tärkeä päämäärä jo se, että sai päivittäin vähimmäismäärän ruokaa. Lähiluennassa rikoshistorioitsijoiden synkkä lähdemateriaali sisältääkin toivonkipinöitä, joita yhteisöjensä johtajat suuntasivat muutoin uhkaksi ja epämiellyttäväksi kokemaansa kirjavaan ihmisryhmään. Toisinaan asia myös merkittiin tuomiokirjaan: irtainten naisten seuraan ajautunut piika selviää nuhdesaarnalla ja kehotuksella hankkia itselleen kunniallinen pestuupaikka. Pohjanlahden länsipuolella ei-toivottu suomalainen voitiin tuomita karkotettavaksi "takaisin isäinsä maahan Suomeen". kun tekijä oli jäänyt usean kerran kiinni raskaista rikoksista, tuomareiden optimismi haihtui ja rikoksenuusija mestattiin. varhaismoderniin ihmiskuvaan kätkeytyvästä optimismista kertovat ne lukuisat tapaukset, joissa oikeusistuin säästi rikollisen hengen ja antoi hänelle uuden tilaisuuden. Marko Lamberg. Tukholman oikeudenkäyntipöytäkirjoissa mainitaan siirtolaisia, jotka olivat saapuneet Suomesta tai muualta valtakunnasta. Linköpings universitet 2005. Yhteisön kunniallisen väen kärsivällisyys kesti joskus pitkäänkin, mutta ei loputtomiin. Joskus tuomiokirjoista välittyy tunne, että yksilö jo toivoi kuolemaa, koska ei kokenut hyötyvänsä varastelustaan tai muusta rikollisesta toiminnastaan.
H i i d E n k i v i 2 / 2 0 1 0
Tosiasiassa suuri enemmistö alaluokkaisista rikoksenuusijoista oli yritteliästä väkeä. He ajautuivat rikoksiin, liittyivät kaupungin portto- tai varaskopliin ja jäivät toistuvasti kiinni, kärsivät tuomion ja joutuivat karkotetuksi. Ed. East-West books 2007.
11. Samhällssyn och välfärdsstrategier I Linköping 1600 1620. Tuomiokirjoihin kirjatuista tuomioista voi lukea, kuinka yhteisön kunniallisina itseään pitävät ryhmät pyrkivät edistämään yhteistä hyvää vaalimalla yhteiskuntamoraalia. He jatkoivat sinnikkäästi normienvastaisia tekojaan. "Emme voi vain kuolla nälkään", saattoi asiaa selittää varkauksista kiinniotettu portto. Marko Lamberg on filosofian tohtori, yhteisöhistorian dosentti ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen yliassistentti.
AIHEESTA ENEMMÄN Hopes and Fears for the Future in Early Modern Sweden, 15001800. Annika Sandén, Stadsgemenskapens resurser och villkor. Tapa, jolla varhaismoderni yhteisö tai ainakin sitä johtavat miehet kohtelivat yhteiskunnan alinta ryhmää, ilmensi ajan ihmisten tulevaisuudenodotuksia, jopa ihmiskuvaa. Yhä uudelleen he palasivat luvatta kaupunkiin, koska muutakaan paikkaa ei ollut. Ed. Useimmiten kuolemantuomiolta säästynyt tuomittiin myös pakkotyöhön tai yhteisöstään karkotettavaksi. Epätoivon ja niukkuuden vallitessa rikosten jatkaminen oli oikeastaan ainoa looginen ja rationaalinen ratkaisu, sillä kapuaminen takaisin kunniallisten ryhmien pariin oli käytännössä mahdotonta. kuolemanrangaistuskin voitiin lieventää raipparangaistukseksi tai kujanjuoksuksi. Shaping Ethnic Identities. "Ei ole varaa matkustaa kotiin", kertoi toinen, toistuvasti karkotettu mutta aina palannut. Ethnic Minorities in Northern and East Central European States and Communities, c. SKS 2009. varhaismodernin yhteiskunnan pohjalla ja laitamilla tulevaisuudennäkymien täytyi olla suppeita: useimmat ahtaalle ajautuneet tuskin osasivat tai jaksoivat ajatella kovin pitkälle eteenpäin. Petri Karonen. kun Ruotsin valtakunnan oikeusistuimet langettivat tuomioitaan, ne käyttivät ensi sijassa häpeä- ja ruumiinrangaistusten laajaa arsenaalia. Moraalinen muutos oli mahdollinen sekä yhteisössä että yksilöissä.
erikdahlberg:Suecia Antiqua et Hodierna,riksbanken.
Erilaistaoptimismia
Ensi lukemalla uuden ajan alun tuomiokirjat näyttävät olevan täynnä yhteiskunnallisesti epäonnistuneiden yksilöiden surullisia tarinoita. 14502000
Ei mua pelota mitä mun broidi mulle tekee.venäläisittäinkieltämurtavanuorimiesilmoittaa,etteipelkää rasistisiatyyppejä.toisetnauravatjapilkkaavat.
12
H i i d E n k i v i
2 / 2 0 1 0. Susanna Snellman
joukosirola
KOHTiPELKOjENjUUriA
Nuorten pelot taiottiin näkyviksi Kansallisteatterissa
kaiutvaeltavatpimeällänäyttämöllä.sininenvalosykkiimusiikintahdissa.kirkastuu,on ehkäaamu.esiintyjätryntäävätlavalle,asettuvatkuinluokkakuvaanjaryhtyvätvuoron peräänlatelemaan,millaisiaasioitaheeivätainakaan pelkää.Kuka nyt pelkää jotain ahtaita paikkoja. Mä käytän käsidesiä vaan varmuuden vuoksi
Ristaniemi tutki, millaiset pelot nuoria eniten koskettivat. kohtaukset tuntuvat tosilta. Painostava musiikki jymisee, ja kun herkkä loppulaulukin sitten on ohi, mieleen jää leijumaan paljaana tunne, että kaikki nämä pelot lävistää yksi suuri, kaikkein kammottavin: yksinäisyyden pelko.
susannasnellman
Opettajastakäsikirjoittajaksi jaohjaajaksi
Alku oli hapuilevaa ja epävarmaa, välillä täytyi pitää yhteyttä nuorten vanhempiinkin. Mä saatan soittaa vaik kuin monta kertaa. Kellohan on vaikka kuinka vähän. Teatteriryhmään ilmoittautui mukavasti väkeä, mutta moni heitti homman kesken jo ennen ensimmäistä kokoontumista ja samalla usein koko koulunkäynnin. vasta loppusyksystä, esityksen lähestyessä, nuorille alkoi valjeta, että ryhmätyö ei voi onnistua sillä tavoin. Jatkuvat poissaolot haittasivat silti yhä työntekoa. Jokainen vuorosana ei mene aivan nappiin, jossakin kohdassa joku hymyilee samalla, kun yrittää esittää kauhistunutta. Helsingin Metropolian opiskelija Sanna Ristaniemi aloitti työharjoittelun yleisötyön parissa vuonna 2008. ideoitiin, improvisoitiin kohtauksia, keskusteltiin siitä, miten pelkotilanteissa toimitaan, rakennettiin postikorttien avulla taas uusia kohtauksia, luotiin äänimaisemia. Sitä voisi kutsua myös sisäänheittotyöksi: etsitään uutta yleisöä ja luodaan linkkejä mahdollisiin katsojaryhmiin. Ristaniemi ohjasi teatteriseikkailun koululaisille, ja kansallisteatterin teatterikuraattori Pirjo virtanen ehdotti jatkoa nuorisotoiminnan parissa. Jo kesällä Ristaniemi oli keksinyt aiheeksi nuorten pelot olihan valittu ryhmäkin sellainen, jossa epävarmuus elämän suunnasta korostuu. kun ensi-iltaan oli enää muutama viikko ja projekti siirtyi kansallisteatterin treenitiloihin, nuoret rupesivat vaatimaan lisää harjoituksia, eikä kukaan tohtinut enää olla poissa. nämä kahdenkymmenen korvilla olevat harrastajat kasvattivat ryhmää ja samalla mukana pysyneiden kymppiluokkalaisten motivaatiota; porukka eheytyi ja päästiin työhön kiinni.
vista tai henkilökohtaisista kauhukuvista. Mutta epävarmuus pikemminkin lisää tehoa, syventää draamaa, paljastaa enemmän, tuo nuoret lähemmäs. Ristaniemi kertoo, miten hänen oma roolinsa ryhmän vetäjänä muuttui perinteisestä opettajan, päsmärin ja motivoijan hommasta pikku hiljaa yhä enemmän ohjaajan työksi. välillä keskiöön astuu humoristinen uutisankkuripari, jonka tiedotteet ovat vähemmän hauskoja: influenssavaaraa, työttömyyttä, itsemurhalukuja. Hän keräsi pohja-aineistoa nettikeskusteluista. Lintsailu sabotoi koko homman. K
ellonpirahdus hajottaa ryhmän. Oli syntynyt oikea teatteriryhmä.
vilpittömästi,intensiivisesti
Esityksen alussa nuori, enimmälti kai kymppiluokkalaisista koostuva yleisö hälisee kuin leffateatterissa, mutta imeytyy nopeasti esityksen tunnelmaan, kun huomaa, että lavalla on nyt vertaisryhmä. Taiteilijakohtaus päättyy tarkoituksettomaan väkivaltaan mikä sen odottamattomampaa ja samalla oireellisempaa, tähän aikaan osuvampaa.
NuorisotyötäKansallisteatterissa
Suomen kansallisteatterin siipien alla tehdään erilaista yleisötyötä. Yksi tällainen ryhmä on tietenkin nuoret. Alkaa kollaasimaisten kohtausten sarja, joissa kussakin esitellään jokin pelko. Jotkin nuoret suhtautuivat pelkoaiheeseen avoimesti, toiset pitivät yllä kovaa kuorta ja vastustelivat panemalla harjoitukset lekkeriksi. Ehkä arka aihekin pelotti. Ristaniemi haravoi eri menetelmillä kasaan laajan aineiston. Tätäkö se on minäkin yhtäkkiä muistan: tätä se oli. Miten sä nyt jo lähet. Hanke yskähteli pahanlaisesti, kunnes avuksi pyydettiin työttömille nuorille tarkoitetun Sinisen verstaan Comico Piccolon väkeä. Ristaniemi ryhtyi hahmottelemaan nuorten omista ideoista kumpuavaa aihelähtöistä teatteria. Julistetaan haastateltavan taiteilijan suulla, että kukaan ei enää pelkää pimeää, koska pää on niin täynnä muita pelkoja, lähellä olevia ja uutisista tulvivia, joita vielä korostetaan kauhuelokuvia katsomalla. Sairaus, sota, väkivalta, yksinäisyyden pelko oppilaat laativat kollaaseja mieleen tuleH i i d E n k i v i 2 / 2 0 1 0
Ketääänettömätnuoret kiinnostavat?
Ristaniemi, itsekin vasta kahdenkymmenenseitsemän, toteaa, että nuorten kanssa tekemiselle on
13. Mutta kun ryhmä sitten vähä vähältä alkoi luottaa ohjaajaansa, mentiin samaa tahtia syvemmälle, kohti pelkojen juuria. Sun pitää aina vastaa. Sun pitää aina heti vastaa kun mä soitan. Eksymisen pelko, itsetuhon mustat houkutukset ja päivittäinen ystävistä eroamisen ahdistus, se ettei ole poika- tai tyttöystävää, riippuvuus toisesta. Työhön saatiin apurahaa, ja teatteriryhmää ryhdyttiin kasaamaan lukuvuoden 2009 alussa kahdelta yläasteen kymppiluokalta
vallan näkökulmasta nuoret eivät ole erityisen äänekkäitä. Jouko Sirola on porvoolainen kirjailija.
Nuorisoteatterin Kuka pelkää pimeää esitykset nähtiin Suomen Kansallisteatterissa joulukuussa 2009. Huostaanottojen määrä on lisääntynyt, nuorisotyöttömyys kasvaa, kodin ja suvun turvaverkot ovat hajalla; lamassa epävarmuus korostuu, ja putoamisen vaara on suuri. Sinisen verstaan Comico Piccolon tulevaisuus näyttää epävarmalta. Ristaniemen sanoja tuskin kannattaa epäillä, vaikka ne nostaisi yleisemmällekin tasolle. Rooleissa esiintyi Aleksis Kiven ja Alppilan peruskoulujen kymppiluokkalaisia sekä Helsingin kaupungin työttömien nuorten työpajan Sinisen Verstaan Comico Piccolo -ryhmäläisiä.
Jani Kylmälä / Kansallisteatteri
14
H i i d E n k i v i
2 / 2 0 1 0. Ohjaaja oli Sanna Ristaniemi, käsikirjoituksen laativat Sanna Ristaniemi ja työryhmä. Hän kiteyttää: Tärkeintä on, että nuoret huomaavat jonkun olevan oikeasti kiinnostunut heidän asioistaan. Lamasta kärsivä kaupunki karsii menoja.
Ensimmäiseksi karsintalistalle joutuvat helposti nuorten asiat kauniista puheista huolimatta. Seuraavaa kansallisteatterin nuorisoteatteri-hanketta varten haetaan taas keväällä apurahaa. suuri tilaus
Etenkin japanilaisissa ja amerikkalaisissa piirrossarjoissa
2 / 2 0 1 0
ja elokuvissa on samanlaista sisältöä kuin aikuisille suunnatuissa tv-ohjelmissa. Tämän ajan lapset kertovat pelkäävänsä televisio-ohjelmissa erityisesti mielikuvitusolentoja ja väkivaltaa, jota on nykyään entistä enemmän myös lastenohjelmissa. Lisäksi lastenohjelmien tarjonta on lisääntynyt ja muuttunut entistä kansainvälisemmäksi. Erot ovat siis hämärtyneet.
Pelkoheijastuuuniin
Lasten hyvinvointi heijastuu myös heidän näkemiinsä uniin. Televisio-ohjelmien herättämien pelkojen ja painajaisunien väliltä löytyi yhteys, mikä osoittaa sitä, että tv:stä pelottamaan jääneet sisällöt voivat siirtyä lapsen painajaisuniin ja lisätä näin pelkoa. Toisaalta lastenohjelmat ovat selvästi muuttuneet pelottavammiksi; väkivallan lisäksi niissä on jopa kauhua herättäviä elementtejä. nite-taidetta väinöhalose garth kuva:Pekkaa
erilaisetmedialaitteetkuuluvatnykyään perheidenarkielämään.niinpävoiolla hankalatietää,milloinlapsiviettääliikaa aikaamedianvirtuaalimaailmassa.on aikakysyä,mitentämänäkyylasten tv-ohjelmistasaaduissakokemuksissa. Piiakorhonen
virtuaalitodellisuus pelottaalapsia
. nykyistä tietoyhteiskuntaa leimaa yleinen epävarmuus mutta myös lapsikeskeisyys. Tutkimustulosteni perusteella väitän, että nykyään suuri osa lapsista kokee useimmat pelottavat tai uhkaavat tilanteet tv-ruudun tai muiden medialaitteiden kautta. kun lapset vielä 1990-luvun alussa kertoivat pelkäävänsä etenkin aikuisten ohjelmia, kymmenen vuotta myöhemmin pelättiin lastenohjelmia. Painajaisunet johtuvat usein arjessa koetuista uhista tai asioista, jotka ovat jääneet vaivaamaan mieltä. vanhemmat haluavat viettää yhä enemmän aikaa lastensa kanssa, mutta toisaalta perheenjäsenillä on kiire. mitäliikkuuniidenmielissä,jotka ovatsyntyneetniinsanottuun tietoyhteiskuntaan,tilanteeseen,jossa monetallekouluikäisetkinosaavatkäyttää medialaitteitaparemminkuinomat vanhempansa?
K
eräsin 2000-luvun alkupuolella sosiaalipsykologian väitöstyötäni varten 56-vuotiaiden lasten kokemuksia televisio-ohjelmien katselusta ja vertasin tuloksia kymmenen vuoden takaisten ikätoverien vastauksiin. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi väkivaltaiset tapahtumat, pelottavat mielikuvitusolennot tai hämmentävät asiat, kuten seksi.
15
H i i d E n k i v i. ilmiö johtuu osittain siitä, että vanhemmat alkoivat rajoittaa 2000-luvulla lastensa televisionkatselua aiempaa enemmän
susannasnellman
Uhkia on toki joidenkin lasten todellisessakin elämässä. Moni vanhempi haluaa, että lapsi on tietoinen maailman vaaroista, mutta toisaalta vanhemmat haluavat suojella lasta riski- ja uhkatekijöiden tiedos16
tamisesta johtuvalta ahdistukselta. ihmisten kokemukset muotoutuvat ja välittyvät nykyisin joukkoviestimien kautta. Hänen psyykkinen hyvinvointinsa riippuu paljon siitä, millä tavalla häntä suojellaan erilaisilta median esittämiltä ilmiöiltä. Hänen väitöskirjansa otsikkona oli Lasten Tv-ohjelmiin liittyvät pelot, painajaisunet ja pelonhallinta (Tampereen yliopisto 2008).
H i i d E n k i v i 2 / 2 0 1 0. Alle kouluikäisen lapsen ei tarvitse tietää läheskään kaikista elämän uhista. Mikäli arki on muuten turvallista, on mahdollista, että ainoat lapsen maailmaa uhkaavat asiat tulevat tv-ruudulta, tietokoneen näytöltä tai muista medialaitteista.
vanhempienturvakarkottaapelkoja
Suurin osa tutkimistani lapsista käytti toimivia keinoja tv-pelkojensa kukistamiseen. Muita vahvemmin media muovaa tietoyhteiskuntaan syntyneiden lasten kokemuksia. vanhempien tai muiden läheisten tukeen turvautuminen oli lisääntynyt kymmenen vuoden aikana. ilmiö voi johtua siitä, että nykyään vanhemmat hyväksyvät lapsensa pelot, ymmärtävät niitä ja osaavat lohduttaa lasta aiempaa paremmin. valtion elokuvatarkastamo määrää Suomessa alaikärajat elokuville ja joillekin tv-sarjoille, mutta merkinnät tulisi saada nykyistä laajemmin myös tv-ohjelmatietoihin ja myös lastenohjelmiin.
Piia Korhonen on lapinlahtelainen sosiaalipsykologi. Lapset tukeutuivat läheisiinsä erityisesti pelottavimpia ohjelmia ja painajaisunia nähdessään
näitä itsestäänselvyyksiä on mahdollista purkaa vain, jos saadaan tukea toisin tekemisen tavoille. Tulkitsin nämä "pakot" kestävyyden haasteiksi. Suurista yhteiskunnallisista muutoksista ja kulutuskeskeisen elämäntavan yleistymisestä huolimatta vanhat, talonpoikaisen eetoksen ihanteet, kuten säästäväisyys, vähään tyytyminen ja itse tekeminen, eivät ole täysin väistyneet. välttämättömyyksien tyydyttämisestä ja omavaraistaloudesta on vähitellen siirrytty palkkatyöläisyyteen ja nykyaikaiseen kuluttamiseen, kulutusyhteiskuntaan. Tarkastelin myös arkisidosten verkostossa toimimisen "parhain päin kääntämisen" taktiikoita. Se, mikä koetaan tavalliseksi ja normaaliksi kuluttamiseksi tai mitä perheellä tai kotona "kuuluu olla", on usein kyseenalaistamaton, joskin paikoin ahdistava osa arjen valintoja. "Jotain vanhaa, jotain uutta..." Siinä voisi olla kestävyyden resepti.
RIIKKA ARO, yhteiskuntatieteiden ja filosofian maisteri. Avoimeen kirjoituspyyntöön saattoi vastata kuka tahansa ja kertoa oman kuluttajaelämäkertansa, kuluttajaksi kasvamisen tarinansa. Kestävyys ja arjen sidokset kuluttajaelämäkerroissa hyväksyttiin Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella 2009.
Onkohuonokuluttajataloudenjarru?
Arkisista sidoksista vahvimpana nousi aineistosta esiin "huonon kuluttajan" ongelma. ihmiset toimivat arkielämässään usein tietoisesti tai tiedostamatta kestävän kulutuksen periaatteiden mukaan: kohtuudella kestävää, korjaa ja kierrätä! Selvitin etnologian pro gradu -työssäni sitä, mitä kestävä kulutus suomalaisessa arjessa on ja millaisia arkisia sidoksia siihen liittyy. Se, mitä pidetään hyvänä elämänä ja tavoittelemisen arvoisena eli kasvatuksessa omaksuttu odotushorisontti kantaa koko elämän ajan. Tutkimusaineistoni oli osa Suomalaisen kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston järjestämää kilpakeruuta "kulutusyhteiskunnan muutos" (20062007). katsoin, että siihen liittyvät arvoasetelmat ja asenteet saisivat näin ansaitsemansa tilan nykyisessä kestävää kuluttamista koskevassa keskustelussa. Aron pro gradu -tutkielma Kuluta henkesi edestä. kestävyys edellyttääkin odotushorisonttia, jossa arvostetaan muuta kuin jatkuvaa hankkimista ja "lisää saamista". Tarpeiden tyydyttämisen sijaan puhutaan halujen täyttämisestä, ja kansalaisiin viitataan ennen kaikkea kuluttajina. Tutkimusnäkökulmani oli nimenomaan ikääntyneiden vastaajien elämänkokemus ja suhtautuminen kulutukseen. Myös lapsuudessa ja nuoruudessa opitulla kekseliäisyydellä ja luovuudella on merkitystä, kun taktikoidaan arjen sidoksissa. Taipumus käsittää elämänvaiheeksi kyseenalaistamattomat kuluttamisen "pakot" ja "täytymiset" johtaa usein entisen arvomaailman väistymiseen. Tietenkään yhteiskuntamme ei todellisuudessa ole näin yksiulotteinen. Gradut
KULUTAHENKESiEDESTä
Tunnen usein olevani sivusta seuraaja maailmassa, jossa kuluttamisesta on tullut olemisen tapa: uusi on vanhaa parempi eikä olemassa olevan arvostaminen ole trendikästä. vain näin toisenlaiset käytänteet voivat muuttua uusiksi itsestäänselvyyksiksi.
Kasvatetaankolapsista tyytymättömiäaikuisia?
kasvatuksella, sosiaalisilla paineilla ja toisaalta yhteisön tuella on suuri merkitys kollektiivisen tahdon muotoutumisessa myös sellaisen, joka ohjaa kestävämpiin elämäntapoihin. Arkisista sidoksista perheen perustaminen ja lapset merkitsevät suoranaista "kulutuskautta", johon usein liitetään ostamisen, hankkimisen ja omistamisen "pakkoja". "itselle säästämisen tarve on miltei rasite nykyisin, kun hyvän kansalaisen tulisi olla suurkuluttaja joka tavalla", kirjoitti eräs vastaaja. vastaajat olivat monien muiden kilpakeruiden tavoin melko iäkkäitä, suurin osa oli yli 55-vuotiaita. Päädyin tutkimaan sitä, miten kestävyyden mentaliteetti muotoutuu. Mikäli haluamme ottaa tavoitteeksemme kestävyyden kulutuksessa ja koko inhimillisessä elämässämme, meidän on tiedostettava toimintamme juurtuneisuus ja perustuminen hitaasti muuttuville kollektiivisen tajunnan kulttuurisille malleille, kiireettömyyden ja laadun arvostamiselle eli juuri sille kulttuuriselle perinnölle, jota kuluttajaelämäkerrat välittävät. Sille on ominaista kohtuus on tarpeeksi -asenne. Siinä kuluttajien kohtuullisuuden ja vähään tyytymisen ihanne ja arvomaailma törmäävät yhteiskunnan vaatimukseen kuluttamisesta eräänlaisena kansalaisvelvollisuutena.
H i i d E n k i v i
2 / 2 0 1 0
17. Tällä kaudella joustetaan tai luovutaan omista aiemmista säästäväisyyden ihanteista. kulutuspuheiden perusteella tein päätelmiä siitä, missä määrin niin sanottu kollektiivinen tajunta eli ihmisille yhteinen mielensisältö ohjaa kulutusta ja kuinka se näkyy arkikäytäntöinä
intiaanittulkitsivateleet painihaasteeksijaheittivät innostuneinatutkijoita maahanjapuristivatheitä henkihieveriin.
uukalaisviha johtuu itselle vieraan kulttuurin kohtaamisen vaikeudesta. kansalliset kaavoittumat kertovat, millaisia omasta mielestämme olemme ja millaisina muut meidät näkevät. On juopottelevat nunnuka-saamelaiset, ylipotenttiset korruptoituneet neekerit, kiihkoislamilaiset arabit, pokerinaamaiset japanilaiset, epärehelliset mustalaiset, vilkkaat italialaiset, pihit laihialaiset, hitaat hämäläiset, suulaat savolaiset, jöröt, ujot, vähäsanaiset suomalaiset sekä hyväntuuliset lihavat.
18
susannasnellman
H i i d E n k i v i
2 / 2 0 1 0. Muukalaisvihaa ehkäisisi ymmärrys, että vaikka kulttuurit ovat erilaisia, ne on mahdollista hyväksyä niiden omista lähtökohdista.
m
Kulttuurihämmennyskanavoituu stereotypioiksi
kun vierasta kulttuuria ja kieltä ei tunne, on helpompi tukeutua kaavamaisiin oletuksiin kuin yrittää ymmärtää tuntematonta. Meidän on usein vaikea käsittää, että maailman kulttuureissa on ainutkertaisia, omista tottumuksistamme poikkeavia tapoja ajatella, ilmaista ja tehdä periaatteessa samoja asioita. kulttuurit muokkaavat ihmiset kaltaisikseen. Omasta kulttuuristamme poikkeavat ihmiset muuntuvat arkiuskomuksissamme helposti kaavoittuneiksi käsityksiksi, "niiksi". viestintäjarruthidastavat kulttuurienkohtaamista
Päivikkiantola
kuneurooppalaisettutkijat tapasivatensimmäisenkerran yuqui-intiaanejaboliviassa,he halusivatosoittaaystävälliset aikeensasyleilemälläintiaaneja japuristamallanäidenkättä. kulttuurien erilaisuus johtuu kielten lisäksi erilaisesta ekologiasta, elinkeino- ja yhteiskuntaelämästä, politiikasta ja uskonnosta
koululaiset ovat armottomia yhteisönsä erilaisuuksille. Moni vanhempi on joutunut itse etsimään opettajan.
anteroaaltonen
Hihhuleitajamuitaoutoja
Myös uskonnollinen perinne kertoo kulttuurikaavoittumista. Ruotsalaisella ei kuitenkaan ole mitään selkeää luokittelua suomalaisesta; enimmäkseen suomalainen ajatellaan "tavalliseksi". niinpä jopa 40 prosenttia romaneista ei kerro koulussa romanitaustastaan. Selvimmin nämä kaavoittumat tulevat esiin eri kansojen ja etnisten ryhmien kansanperinteessä. itseään suomalaiset pitävät rehellisinä, sisukkaina, ahkerina, hiljaisina, luotettavina, juroina ja kateellisina. nämä ovat valkoisen väestön kaavoittumia tummaihoisista. kesakkoisen kasvoissa on tuhkarokko tai tikkataulu. nämä kielsivät oppilaita puhumasta omaa vähemmistökieltään: suomea, saamea, meänkieltä, romania ja jiddisiä. Folkloristi Leea virtasen mukaan punatukkainen on punapää, punikki, ruostepää tai porkkanapää. Etnisiä stereotypioita valottaa havainnollisesti dosentti Lassi Saressalon artikkeli "identiteetin nurja puoli: etnisten stereotypioiden tarkastelua" (Sananjalka 25/1983, s. islamia lukuun ottamatta kaikkien suurten maailmanuskontojen nimet ovat ulkopuolisten antamia, alkuaan usein halventavassa mielessä.
H i i d E n k i v i 2 / 2 0 1 0
Uskontotieteilijä Leena Räisäsen mukaan Pohjanmaan heränneet ovat kutsuneet lestadiolaisia suuttuessaan nimillä lestatyöläinen, hengellinen suutari, villiuskoinen, hihhuli; lestadiolaiset puolestaan ovat nimitelleet heränneitä körttipillereiksi, körttipötköiksi ja körttisiksi. Rasismiin syyllistyivät oppilaiden lisäksi aikuiset, jopa koulun henkilökunta. Suomenruotsalaiset ovat suomensuomalaisten mielestä rikkaita, itsekeskeisiä, eivät nai säätynsä ulkopuolelta, haluavat liittää maan takaisin Ruotsiin ja mikä pahinta kannattavat Ruotsia maiden välisissä jääkiekkomaaotteluissa. Tutkimus vahvistaa käsitystä suomalaisen heikosta itsetunnosta myös viestijänä. Ruotsin vähemmistöasiamiehen viraston raportti kertoi äskettäin vähemmistöjen oppilaita nimitellyn muun muassa suomalais- ja lappalaispiruiksi sekä mustalais- ja juutalaispennuiksi. Suomen ja ruotsin kielen kautta ennakkoluulot ovat tiukasti sidoksissa suomalaisten arvomaailmaan.
vähemmistöjenkieltäsyrjitään
Amerikkalaisen folkloristin Roger Abrahamsin mukaan amerikkalaisissa kaskuissa "neekereille" on ominaista rotupiirteiden lisäksi primitiivinen elintapa, tyhmyys, sisäsiittoinen avioliittosysteemi, ylivertainen seksipotenssi, laiskuus, pahanhajuisuus ja taipumus pikkurikollisuuteen. Puheviestinnän tutkijan Jaakko Lehtosen mukaan suomalainen olettaa ruotsalaisen pitävän häntä juoppona, hitaana, tappelunhaluisena, tyhmänä, köyhänä, pelkurina, takapajuisena, metsäläisenä ja johdateltavana. Lihava on läskitiinu, ihramaha, liikkuva lihapulla, Matami Mimmi, tonnikeiju, laiha taas luuviulu, lauta, luteennahka, luukasa tai rääpäle.
19. kunnat eivät ota huomioon vähemmistöön kuuluvien lasten oikeutta saada opetusta omalla äidinkielellään. Silmälasipäinen on kobra, linssipää, pokapää, rillikana, lasisilmä. Folkloristi Gun Herrasen mukaan sananlaskut "Ryssä on ryssä, vaikka voissa paistais" ja "Ryssen är ryss fast han steks i smör" kuvaavat suomalaisten ja suomenruotsalaisten ennakkoluuloja itäistä naapuriamme kohtaan. 8399)
Hopi-intiaaneilla on vain yksi hyönteistä, lentokonetta ja lentäjää merkitsevä sana. voidaan kysyä, mikä merkitys suomalaistyyppisellä hiljaisuudella on viestinnässä, joka perustuu vain kuuloon ja josta puuttuvat sanattomalle viestinnälle olennaiset ilmeet, eleet, liikkeet, katseet, tilan käyttö ja mahdolliset autistiset eleet, kuten pään raapiminen, hiusten sukiminen, nenän ja korvien hypistely, sormien napsutus, kynsien pureminen. Siviili-ilmailun hallintokielessä lentoonnettomuuden sijasta puhutaan kontrolloimattomasta maahan päättyvästä lennosta. "vaivaistalot" ovat hoitokoteja, lepokoteja ja palvelutaloja. Yhdysvaltain puolustusministeriön virallisessa kielenkäytössä rauha on pysyvä vihollisuutta edeltävä tila ja taistelu on väkivallan testaamista. Ainakaan tuntemamme maailman kulttuurit eivät koskaan toimi viestinnällisesti harmonisen kyläyhteisön periaattein. Mielisairaaloiden sijasta puhutaan mieluummin psykiatrisista osastoista. Työttömistä olen nähnyt käytettävän käsitteitä työrajoitteiset, ongelmatyöläiset ja vapaa-aikaorientoituneet. korkea- ja varhaiskantaisten kulttuurien ajattelun välillä on suuria viestintäesteitä. kaksoiskielessämme köyhistä puhutaan myös matalapalkkaisina ja b-kansalaisina. Ympäristöministeriötä ei ristitty saasteministeriöksi eikä valtiovarainministeriötä velkaministeriöksi. On väärinkäsitystä, että viestintäongelmien ratkaisu voisi perustua pelkästään kieleen ja että niin tuttavuus kuin ystävyyskin syntyisivät nopeasti kielen keinoin. Yhdysvaltain ulkoministeriön ihmisoikeusraportissa tappamisen kiertoilmaus on laiton mielivaltainen elämän riisto.
Kulttuurisiaviestintäharhoja
Monikulttuurisesta viestinnästä näkyy edelleen vallitsevan joukko harhakuvia. Maailmasta ei viestinnän kannalta voi tulla maailmankylää yhdentymispyrkimyksestä huolimatta. Harhakuvitelmaa on myös toive kehittää monikulttuurisesta viestinnästä täydellisen käsitettävää, puheesta tyylillisesti muunneltavaa ja se, että voisimme ymmärtää puheen tarkoituksen yli kulttuurirajojen. Heidän elinkeinonsa riippuu perunanviljelyn onnistumisesta. kieli on tarkoituksenmukaista. Bolivian ja Perun aymara-intiaaneilla on perunalle yli 200 nimikettä. Folkloristi tai antropologi tietää, kuinka harhainen on myös uskomus, että vain kielen avulla voi selviytyä kaikista pulmatilanteista yli kulttuurirajojen. Lehtonen on vertaillut suomalaista ja amerikkalaista puhelinkeskustelua. "Hullujen" sijasta on mielenterveyspotilaita ja psyykenvammaisia. dramaattisin ero oli se, että suomalaisessa puhelinkeskustelussa täydellisen, mihinkään liittymättömän hiljaisuuden sietokyky oli peräti 30 prosenttia, kun taas amerikkalaisen puhelinkeskustelun tauoilla oli puhelun kannalta jokin tarkoitus, ja niitä oli ajasta vain 20 prosenttia. Päivikki Antola on Jyväskylän yliopiston etnologian emeritaprofessori opetusalana folkloristiikka, Turun yliopiston uskontotieteen ja Tampereen yliopiston kansanperinteen ja viestinnän antropologian dosentti sekä tietokirjailija.
Kielipeittääjakiertelee
Pidämme itsestäänselvyyksinä joitakin äidinkielemme ilmaisutapoja. Edward Sapir kiteytti saman lyhyesti: Missä on kielten välisiä eroja, siinä on myös ajattelun eroja. Länsimaisissa korkeakulttuureissa menneisyys on elettyä ja takanapäin, tuntematon tulevaisuus edessäpäin. ne vaikuttavat asenteeseemme ympäristöämme kohtaan. Liittyykö se myös suomalaiseen kansanluonteeseen?
Kielionajattelunjaympäristönpeili
Benjamin Lee Whorfin mukaan kieli johdattaa käyttäjäänsä käsittämään maailman tietyllä tavoin. Suomalainen media ja poliitikot puhuvat mieluummin rauhanturvaamistoimista kuin sodasta ja puolustusmi-
20
H i i d E n k i v i
2 / 2 0 1 0. Bolivian ketshuat ajattelevat päinvastoin: menneisyys on jokaisen ihmisen edessä, sen voi muistaa; tulevaisuus on ihmisen takana, koska sitä ei voi nähdä eikä muistaa, se on tuntematon.
nisteristä mieluummin kuin sotaministeristä. Rahaministeriö on jo median käytössä. vaarallisin harha lienee uskomus, että viestintä edistyy ja kehittyy jatkuvasti ajattelun, kielen ja ekologian eroista huolimatta. Hämmästyttääkin, että viestintäjarruista huolimatta maapallo on yhä olemassa. vaikeita asioita pyritään eliminoimaan kiertoilmauksin tai lieventämään keksimällä niille vähemmän pelottavia vastineita. Ainakin se kertoo suomalaisen keskustelukulttuurin ainutlaatuisuudesta. dramaattisimmin kielen ja maailmankuvan väliset erot näkyvät silloin, kun toinen ajattelutapa näyttää heittävän kuperkeikkaa omasta maailmankuvastamme katsottuna. neutronipommin sijasta Yhdysvalloissa puhutaan tehostetun säteilyn aseesta. Tästä syntyi kuuluisa, paljon pohdittu ja tulkittu Sapirin ja Whorfin hypoteesi
Ympäristöliikkeitä tutkiva Leo Stranius kutsuu tätä yksityistä ja henkilökohtaista, lähipiirissä tapahtuvaa kansalaisvaikuttamista kevytaktivismiksi.
vetoomus,hoax,spam,scam
Sisällöltään erityyppisiä nettiviestejä yhdistää se, että vastaanottaja tuntee lähettäjän, viesti vaikuttaa uskottavalta ja se vetoaa tunteisiin. Amnesty internationalin pikavetoomusverkoston jäsenet ovat sitoutuneet reagoimaan nopeasti järjestön ilmoittamiin ihmisoikeusloukkauksiin lähettämällä vetoomuksia ihmisoikeuksista vastaaville viranomaisille. Pääosa tietokonevälitteisestä perinteestä on viihteeksi tarkoitettua ja sellaiseksi tunnistettavissa, mutta osaa ei välttämättä erota helposti "aidosta" esikuvastaan. vetoomuksilla voidaan rekrytoida nopeasti ihmisiä toimimaan erilaisten asioiden puolesta tai niitä vastaan. anneheimo
L A i TA E T E E N Pä i N !
Tietokonevälitteistä perinnettä ja virtuaalista kevytaktivismia
internetinvetoomusviestinsisältövoikoskealähesmitävain: amazoninsademetsiensuojelua,afgaaninaistenasemaa, syöpäsairaanlapsenviimeisentoiveentäyttämistätai tyrmäystipoistavaroittamista.uudetverkkopalvelutsynnyttävät uudenlaisiahämäysvaroituksia.jotkutnäistäovatkiertäneet verkossajoenneninternetiäjasiirtyneettietotekniikankehittyessä verkkopalvelustajatietojärjestelmästätoiseen.
nternet on nopea ja edullinen tapa muuttaa maailmaa. Monissa kansalaisjärjestöissä on jo pitkään ymmärretty tietokonevälitteisen kommunikaation edut. Porkkanamafian jäsenistö tekee
H i i d E n k i v i 2 / 2 0 1 0
i
ostoryntäyksiä yrityksiin, jotka lupaavat sijoittaa lisämyyntinsä energiatehokkuutensa parantamiseen. internetin kautta voi kampanjoida maailmanlaajuisesti ja raportoida nopeasti eri puolilla maailmaa sattuneista epäkohdista ja vääryyksistä. Yksikin ihminen pystyy verkon välityksellä mobilisoimaan tuhansia ihmisiä asiansa puolesta. Tietokonevälitteisessä viestinnässä väärennöstä, huijausta tai hämäystä tarkoittava hoax on yleisnimitys, joka tarkoittaa hämäämis- tai viihdyttämistarkoituksessa välitettyjä varoituksia, ketjukirjeitä ja vetoomuksia.Hämäysviestit eivät ole massapostitettuja mainoksia sisältäviä roskapostiviestejä (spam)
21. verkon poliittista kansalaistoimintaa tutkinut Pertti Lappalainen toteaakin, että verkkotaitoiselle internet on mitä parhain valtaistamisen ja voimaannuttamisen väline
kuten onnettomuuspaikoille spontaanisti viedyillä kynttilöillä ja kukilla myös virtuaalisilla surunilmaisuilla ja muistosivustoilla halutaan kunnioittaa uhrien muistoa, mutta myös ottaa kantaa. Esimerkiksi Jokelan koulusurman jälkeen sähköposteissa kiersi palavan kynttilän kuva ja pyyntö pitää liekki palavana. Hämäysviestit herättävät pelkoa ja sääliä, koska niissä kuvatut tapaukset tuntuvat mahdollisilta. Ongelmallista voi olla se, että ero todellisten ja ei-todellisten vetoomusten välillä hämärtyy. Esimerkiksi tänä talvena Facebookissa on kiertänyt ilmoitus, jonka mukaan verkkopalvelu muuttuisi ensi kesänä maksulliseksi. vetoomuksen mukaan eräs äiti ja tytär olivat nauttineet neiman-Marcusin kahvilassa dallasissa pipareita ja pyytäneet tarjoilijalta niiden reseptin. viestin alussa vastaanottaja pehmitetään tunteisiin vetoavalla kertomuksella, jonka jälkeen häntä pyydetään välittämään viesti eteenpäin kuvaamalla lähettämättä jättämisen seurauksia, menetettyjä mahdollisuuksia tai suoranaista epäonnea. Erityisesti yhteiskuntaa laajasti järkyttävien väkivallantekojen on todettu herättävän ihmisissä tarpeen toimia. Uutisissa kerrotaan päivittäin vastaavista asioista: pankkitunnusten kalastelusta, uusista tietokoneviruksista, ilmastonmuutoksesta, vieraiden kulttuurien oudoista tavoista ja lapsiin ja naisiin kohdistuvista uhista. Tällä tavoin luodut vetoomukset joko
H i i d E n k i v i 2 / 2 0 1 0. Jotakuta on saatettu myös varoittaa hyväksymästä tiettyjä henkilöitä fb-kavereiksi mainiten, että nämä ovat tunnettuja hakkereita. Yksi tällainen klassikko on suomenkielisenäkin verkossa kiertävä neimanMarcusin piparkakkureseptin välittämistä koskeva pyyntö. Miksi. eivätkä salasanojen kalasteluun tai rahanpesuun tarkoitettuja huijausviestejä (scam). Tietokoneen käyttäjiä houkutellaan yleisesti myös Bill Gatesin tai nokian jakamilla ilmaistuotteilla ja "kaikkien www-käyttäjien" kesken arvotuilla arpajaisvoitoilla.
Pelkoa,sääliä,edistystä
vaikka tällaiset viestit usein ärsyttävät vastaanottajaa varsinkin silloin, kun vastaanottaja kokee lähettäjän pitävän yhteyttä vain vetoomusten vuoksi , moni välittää niitä eteenpäin. neimanMarcus on todellinen Yhdysvalloissa toimiva tavarataloketju, jonka nimiin laitetun piparireseptin voi nykyään kuka tahansa hakea yrityksen kotisivuilta ilmaiseksi.
22
Nettifolkloreatutkimaan!
Hämäysviestien lähettämistä voi tietokonevälitteisen perinteen tarkastelemisen lisäksi tutkia kevytaktivismin näkökulmasta. Usein vedotaan ihmisten hyvään tahtoon vahvoin sanankääntein: "Jos sinulla on sydän " tai "Olet itsekäs, jos et ." ketjukirje koostuu koukusta, uhasta ja pyynnöstä. Monien verkon ketjukirjeiden ja vetoomusten edeltäjiä olivat vuosikymmeniä sitten lähetetyt tavalliset kirjeet tai monisteet. Tästä kimpaantuneena äiti ja tytär olivat ryhtyneet välittämään reseptiä ilmaiseksi. viestiä levittämällä ihmiset yrittävät estää uhkia toteutumasta ja edistää hyviä tekoja ja vieläpä vaivattomasti oman tietokoneen äärestä. Reseptistä oli laskutettu 250 dollaria. Yksi syy on se, että niihin uskotaan nykytarinoiden tavoin, koska ne käsittelevät yhteiskunnan tyypillisiä riskejä ja epäoikeudenmukaisuuksia. Hämäysviestin lähettää vastaanottajalle tuttu ihminen hyvässä tarkoituksessa. viestiä välittäessään lähettäjä tuskin ehtii harkita viestin vaikutusta. Tämä laajalle levinnyt tarina tunnettiin jo 1940luvun lopulla. kiskurihinnan pyytäjä on vaihtunut vuosien mittaan: 1960-luvulla sen sanottiin olevan Waldorf Astoria hotelli, 1970-luvulla rouva debbie Fields ja 1980-luvulla neiman-Marcus. Useimpien tällaisten sivustojen taustalla on tietoturvayhtiö tai hyödytöntä nojatuoliaktivismia vastustava taho. Tarve toimia on inhimillinen ja täyttää kansalaistoiminnan ehdot. internetissä on monia sivustoja, joihin kerätään jatkuvasti hämäysviestejä, ketjukirjeitä ja vetoomuksia sekä tietoja niiden taustoista. Usein hämäysviesteissä varoitetaan verkossa vaanivista viruksista, haittaohjelmista tai muista tietokoneen käyttöön liittyvistä ongelmista. Allekirjoitetuissa vetoomuksissa allekirjoitusten määrä kertaantuu eksponentiaalisesti joka välittämiskerralla. Hänelle ei tule mieleen, millä tavoin rintasyövän tutkimusta voi edistää lähettämällä humoristisia kuvia naisista tai tukea köyhää, sairasta ja hakattua lasta jakamalla hänen kirjettään eteenpäin.
"jossinullaonsydän"
vetoomus muistuttaa ketjukirjettä, mutta siihen ei sisälly ketjukirjeen tavoin uhkaa, vaan vastaanottajaan pyritään vaikuttamaan kertomuksen voimalla
vaikkatässävetoomuksessapuhutaan mannerheiminlastensuojeluliitosta, sepohjautuuylikymmenenvuotta verkossakiertäneeseenamerikkalaiseen vetoomukseen.lapsennimijasukupuoli onvaihdellutvuosienmittaan.
Lupaathanpistääeteenpäin!?(LUE)
nasu tuli takaa Puhin vierelle. http://vatupassi.net/aikalaisvisioita/?p= (viitattu 17.2.2010).
H i i d E n k i v i
2 / 2 0 1 0
23. "Puh!" kuiskasi hän. Tiedän, että haluatte nyt kaikki yllättää minut. koska hän ei itse voi sitä tehdä. Ole kiltti ja lähetä tämä kaikille jotka tunnet! Tällä pienellä tytöllä on ainoastaan 6 kuukautta elämää jäljellä ja hän halusi viimeisenä toiveenaan lähettää ketjukirjeen, joka pyytää kaikkia elämään elämänsä täysillä. Sophi 2005. Ja ne eivät edes ole sinun rahojasi, jotka tässä kuluvat, vain sinun aikasi. Blank sanoo folkloristien yhä vierastavan tietokonevälitteisen folkloren tutkimista, vaikka nämä jo tunnustavat internetin olevan yksi tutkimuskenttä muiden joukossa. Toimittamassaan kirjassa Folklore and the Internet (2009) yhdysvaltalainen folkloristi Trevor J. Hän ei koskaan voi läpäistä koulua tai mennä naimisiin ja perustaa perhettä. Leo Stranius, "Yksilöllinen kevytaktivismi ekologisen yhteiskunnan perustana." Kestävän kehityksen aikalaisvisioita. Suomessa folkloristit ovat jo jossain määrin kiinnostuneet verkkoyhteisöjen ja keskustelufoorumien tutkimisesta, mutta pääosa verkkoa koskevasta tutkimuksesta tehdään edelleen muilla tieteenaloilla. "no mitä?" "Ei mitään", sanoi nasu ja otti Puhin käpälästä kiinni, "tarkistin vain että olet siinä".
Tällainensaapuimannerheimin Lastensuojeluliitosta.
vietin 13 tuntia saadakseni kokoon sähköpostiosoitteita, ainoastaan auttaakseni erästä pientä tyttöä, joten lukekaa tämä. Hämäysviestit varoitukset, ketjukirjeet ja vetoomukset ovat moninaisten ystävyyttä korostavien tai huumorimme rajoja koettelevien kuvallisten PowerPoint-esitysten ja PhotoShop-loren ohella nykypäivän folklorea tyypillisimmillään. Internet ja poliittisen kansalaistoiminnan näkymät. Mutta jos sinä lähetät tämän niin monelle kuin mahdollista, voit antaa hänelle ja hänen perheelleen hiukan toivoa, koska Amerikan syöpäsäätiö antaa pienen summan rahaa hänen lääkkeisiinsä, (6 cent) jokaista nimeä kohtaan kenelle tämä on lähetetty. Rakastan teitä kaikkia. Jos olet niin itsekäs ja tuhlaat tämän lukemiseen 510 minuuttia, mutta et sitten viitsi lähettää tätä eteenpäin, niin olet aika itsekäs! Se voisit olla sinä joka siellä makaa. Anne Heimo on folkloristiikan assistentti Turun yliopistossa.
AIHEESTA ENEMMÄN Pertti Lappalainen, Verkolla valtaa. vuosien mittaan vetoomuksen sisältö on pysynyt pääosin samana, mutta kuvaillut väkivallanteot ovat muuttuneet rajummiksi, ja viime vuosina mukaan on liitetty myös uhrien kuvia. Tämä ei siis ole mikään ketjukirje, vaan meidän valintamme pelastaa pieni tyttö, joka on kuolemaisillaan vaaralliseen syöpään. Esimerkiksi vetoomus toimia raakaa väkivaltaa kokeneiden eteläafrikkalaisten lasten puolesta on kiertänyt 1990-luvun puolivälistä saakka. Suomalaisista folkloristeista erityismaininnan ansaitsee tutkija Ulla Lipponen, joka alkoi jo 1990-luvulla tallentaa Suomalaisen kirjallisuuden Seuran äänitearkiston kokoelmiin tietokonevälitteistä perinnettä. Yksi henkilö on lähettänyt tämän 500 henkilölle, joten minä tiedän, että sinä voit lähettää tämän ainakin 56 henkilölle. LUPAATHAn LäHETTää ETEEnPäin!!?
tyrehtyvät tai muuttuvat internetissä jatkuvasti kiertäväksi perinteeksi
kerran 1970-luvulla vietiin mammalle jääkaappi. Mamma, pappa ja kaikki muutkin kouluja liki käymättömät ja vieraita kieliä osaamattomat oppivat, että näinkin kaupoista voi puhua. Oli City-market, ihmeiden avara halli. vanhat keksinnöt olivat vallan riittäviä. Olihan edes jotain käyttöä. Ja miksi tavaraa maailman täydeltä, vaikka kukaan ei kaikkea sellaista voinut tarvita. Elämä mahtui aika pienelle alueelle Asikkalan pitäjässä. Läheisessä Lahden kaupungissa jökötti pellolla uudehkoja, isoja kauppamarketteja. Jälkikasvuaan hän tapasi mielellään, mutta ei keksinyt yhtään syytä, miksi hänen olisi pitänyt matkustaa tunnin automatkan verran meidän kotiimme. kauppiaan sukunimi kun oli Loisa. Mamma ei juuri niissä itse tainnut käydä mutta laittoi papan joskus asialle. Miksi sähkövirtaa, kun maito pysyi riittävän kylmänä kellarissakin. Mamman mielestä se oli turha kapistus, sillä ennenkin oli pärjätty kellarin turvin. Mamma nukkui pois vuonna 1976. Ei niitä juuri sen kummempia yritysten nimiä tarvittu tai tunnettu. kysymykseen voit vastata Hiidenkiven internetsivuilla www.hiidenkivi-lehti.fi > Yleisökysymys, lähettämällä sähköpostia osoitteeseen outi.lauhakangas@stellatum.fi tai kirjeitse osoitteella Hiidenkivi, Stellatum Oy, Purotie 1 B, 00380 Helsinki.
YLEiSöKYSYmYS
24
H i i d E n k i v i
2 / 2 0 1 0. Jääkaappi ja kitymarketti olivat mammalle vieraita ja pelottavia asioita. kitymarketilla ja muilla on nimittäin opetettu Suomen mummoille kielitaitoa. Mieheni mummovainaa oli omaani reippaampi ja rohkeampi matkustelemaan. Se ajoi siihen lähelle ainakin kerran viikossa. Sellainen kumma nimikin kaupalla. Päätteli siitä, että suomalaiset kansanveljet ovat tulleet ja perustaneet kreikkaan kaupan.
TERHI AINIALA, dosentti, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Kauppojen ja kauppaketjujen nimet
kaupoilla ja kauppaketjuilla on monenkirjavia nimiä. Tuskin kaupunkilaiskauppiaan nimeksi kuitenkaan arvelivat. Joskus oli asiaa keskustaan asti, apteekkiin ja k-kauppaan, josta puhuttiin Loisana. Ei sieltä ollut syitä lähteä kauemmas asioille, saati matkustella huvikseen. Ostoksille, punaista maitoa, kahvia ja muuta hakemaan, mamma köpötteli kauppa-autolle. kai se City-market toi edistystäkin, nimellään. En tiedä, miettivätkö he koskaan, mikä se tuollainen nimi nyt on. Rauha hänen muistolleen. Kitymarketti se oli isovanhempieni suussa. Nimenpyörittäjä
Edistystä Kitymarketista
isoäitini tai tuttavallisemmin mammani, kaakkoishämäläisittäin eli rauhallisen ja kai turvallisenkin elämän. Ei niistä oikein tiennyt, mitä niillä tekisi ja miksi. Ensimmäisellä ulkomaanmatkallaan kreikassa hän näki paikallisen Supermarketin. Onko nimen kielellä väliä. Sanavarastot ovat laajentuneet, kun marketit ja niiden laatumääreet ovat tulleet osaksi omaa kielenkäyttöä. Siellä se jääkaappi sitten seistä könötti eteisen nurkassa tyhjillään, töpseli irrotettuna. Uusista keksinnöistä hän ei piitannut. näkihän hän meidät omassa tutussa talossaan. kauppojen nimet saivat tästä lähtien olla merkityksettömiä sanoja, joista ei voinut päätellä, mitä liikkeessä myytiin tai kuka kauppaa piti. Tuntematonta ja tarpeetonta touhua olisi se hänen mielestään ollut. Ja mikä sana on kity, vielä vieraan kielen malliin kirjoitettu. Minne taas et nimen vuoksi jalallasikaan astuisi. kerro meille, minkä nimiseen kauppaan sinä mieluiten menisit. nimi voi houkutella tutustumaan kaupan tarjontaan, mutta joskus jopa työntää luotaan. Järjestelin kaappiin omia lelujani ja muita aarteita. Ei tällaisissa nimissä ole kuitenkaan pelkkää pahaa. Taisivat ne pelottaakin. vanhat ja perinteiset tavat olivat mammalla kunniassaan
voimme siis huoletta heittää paikannimien tittelit pois ja säästää täydet sukuselvitykset vieraanvaraksi. Molemmat ovat nykyistä Hämeenlinnaa. Esimerkiksi Rengon ja Lammin murteet ovat tyystin erilaisia. kuntaliitoksista neuvoteltaessa pahin suukopu syntyy uuden suurkunnan nimestä ja vaakunasta, pahempi kuin hallinnosta ja taloudesta konsanaan. Liian suurella alueella murrekin, todellinen äidinkieli, saattaa vaihtua vallan toiseksi. Emme tarvinne tällaisia alistuksia näin tuttujen kesken. vanhaa nimeä käytetään alistamattomana ja yksin, milloin ei ole kyseessä kunnan hallinnollinen toimi tai muu virallinen asia, ja että myös vanhat vaakunat pidetään käytössä.
H i i d E n k i v i 2 / 2 0 1 0
i
Me kaikki täällä Sydän-Hämeessä olemme vähän kuin samaa perhepiiriä. nyt jos koskaan tarvitaan pitäjänseurojen voimatoimia. kirjoittakaamme ja sanokaamme vastedes Toijala, Sääksmäki ja Tarttila. Riita ja kopu vältettäisiin, jos kaikki säilyttäisivät oman nimensä ja heraldisen vaakunansa. kuntien muodikkaat logot sen sijaan joutavat juhannuskokkoon. Poistan Pirkanmaan kyltin ja asennan tilalle Pirkka-Hämeen, siitä valokuva ja sitten juoksujalkaa hengästyneenä ja tuohtunutta esittäen iltapäivälehden toimitukseen. Yleishallinto ja taloudenpito tietenkin keskitettäisiin kuntakeskukseen, mutta vanhat pitäjät säilyttäisivät seremoniallisen asemansa. Mitä mitä mitä! Joko taas ollaan vaihtamassa maakunnan nimeä, millä valtuuksilla, mitä voimia tässä on takana. Me vaadimme, että liitettyjen maalaiskuntien, pitäjien, seremoniallinen asema säilytetään tai palautetaan. Suurkunnastaeiolekotiseuduksi
mattiantila
lentokuvavallasoy
sänmaa voi olla laaja, kotiseutu ei. Mitään muuta tästä ei seuraa, paitsi minulle pikku rapsut ja nimi poliisin paksuun kirjaan. Matti Antila on entinen sääksmäkeläinen talouskapteeniluutnantti evp.
Teksti on ote Matti Antilan puheesta Sääksmäki-seuran iltamissa Kelhissä 12.7.2009. Se on vähäinen uhraus Hämeen puolesta. Menen yöllä pimeänhämärissä vanhalle pikatielle kalvolan rajalle. Asiasta keskustellaan enintään yhtenä päivänä. iltapäivälehti tekee siitä uutisen. Maanteitten varsilla nähtäisiin taas perinteiset rajakyltit "TyrväntöHattula" tai "Sääksmäki-valkeakoski". Puhe on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.hiidenkivi-lehti.fi
Sääksmäkeä lintuperspektiivistä.
25. Pälkäneen Onkkaalassa ja Luopioisten Rautajärvelläkin puheen malli jo muuttuu, vaikka etäisyyttä ei ole senkään enempää. Mitä mitä mitä. Olen suunnitellut anarkistista tihutyötä. Ei enää Akaan Toijala, valkeakosken Sääksmäki tai valkeakosken Tarttila. Malliksi kelpaisivat monilta osin seurakuntayhtymät
Niin koville se otti, sänkykaveri, joka makasi alasängyssä, Kemiöstä, sanoi hyvästi,
H i i d E n k i v i 2 / 2 0 1 0
Pitkärivikuolleita
Espanjantautia on Suomessa tutkinut historioitsija Eila Linnanmäki, joka on julkaissut aiheesta kirjan vuonna 2005. Kolmen viikon ahkerat harjoituksen sai loppunsa. Pekkaleimu
Espanjantautikaatoi varusmiehiäSuomessa 19181920
espanjantautiriehuimaailmallavuosina 19181920.kaikkiaanpandemiaan arvellaankuolleensuomessajopa30000 ihmistä.sotilaselämästätehtykyselypaljasti, millaistasatoaseniittivaruskunnissa.
urun yliopiston kansatieteen arkistossa on aikalaiskuvauksia suomalaisista varuskunnista vuosilta 19181973. Asia tuli julkiseksi vasta taudin levittyä Espanjaan, joka ei ollut sodassa mukana.
T
Riihimäellä, mutta pian rykmentti siirrettiin korialle Elimäelle. Espanjantautiin ei ollut mitään rokotetta, ja siksi siihen kuoli kaikkiaan jopa 30100 miljoonaa ihmistä. ne saatiin kokoon sotilaselämää koskevassa postikyselyssä vuonna 1973. Jotkut vastaajat kertoivat myös espanjantaudista. Espanjantaudin aiheutti H1n1-virus eli suunnilleen sama kuin nyt ajankohtaisen "sikainfluenssan". Sotaa käyvissä maissa sensuuri pimitti tiedon pandemiasta. Ensimmäiset tapaukset havaittiin tiettävästi Yhdysvaltain kansasissa olevassa sotilaskoulutuskeskuksessa, josta se levisi ympäri maailmaa ja myös ensimmäistä maailmansotaa käyvään Eurooppaan. vuosina 1918 Porin Rykmentissä palvellut, Punkalaitumelta kotoisin ollut varusmies, sittemmin tilanhoitaja ja agrologi, kertoo varusmiespalvelunsa alkuajoista syksyltä 1918. Espanjantauti raivosi ankarasti 5 tahi 6 kuoli. nimestään huolimatta tauti ei ollut lähtöisin Espanjasta. Pitkä rivi tautiin kuolleita oli ulkorakennuksen lattialla odottamassa vientiä kotiseurakunnan multiin. kirjassa ei kuitenkaan käsitelty Suomen armeijan varusmiehiä. Tuolloin oli elossa vielä paljon vuosina 18971899 syntyneitä miehiä, jotka olivat palvelleet armeijassa syksystä 1918 kevääseen 1920. vastaajien nimiä ei eettisistä syistä paljasteta, mutta tutkijoita varten ne ovat tallessa kansatieteen arkistossa. Espanjantauti muistutti sikainfluenssaa myös siinä, että se tarttui etenkin nuoriin ja hyväkuntoisiin ihmisiin, esimerkiksi varusmiehiin. Hän astui palvelukseen
26. Harva säästyi taudista ja minä olin yksi näitä onnellisia, johon ei influenssa pystynyt.
Selviytyneetkertovat
vuosina 19191920 ensin Helsingin katajanokalla ja sittemmin laivoilla palvellut ruotsinkielinen varusmies Sipoosta, myöhemmin maanviljelijä, kertoo seuraavaa: Torstaina 24. huhtikuuta saavuin Helsinkiin Meripataljoonaan Katajanokalla. Vaikutelma kasarmille [Riihimäelle] saavuttaessa oli surullinen, sillä paraikaa raivoava espanjantauti vei joukko-osastostammekin monta nuorta miestä ennenaikaiseen hautaan
Raskaana tuo tauti koetteli Suomenlinnankin varuskunnan henkilökuntaa. Oli sellainen tapa , että kotipuoleensa lähetettävien nuorten vainajien arkun myötä lähetetään oheen valkoinen puuristi ja havuseppele. Taudin tarkasta laajuudesta en tullut tietoiseksi, mutta muistelen, että komppaniastamme vain muutama mies joutui hoitoon. päivänä sain määräyksen muuttaa laivaan. komppania tavallista useammin vartiopalvelukseen. Toukokuun 13. Muistan, miten kesällä -20, kun espanjan taudin uhreja oli monia, ja kulku Eteläsatamasta halki Helsingin rautatieasemalle surumarssin soidessa toi monen kadunvarsilla kulkeneen silmiin kosteuden. Nämä ristit ja niihin syntymä- ja kuolinmerkinnät nimen alle tehtiin talouskomppanian omassa työpajassa. surullista se oli, mutta mitä teet. Alastarolta kotoisin ollut varusmies, sittemmin maanviljelijä, palveli samoina vuosina Suomenlinnassa Rannikkotykistörykmentti 1:ssä. Sanitääripojilta saimme kuulla, että tähän tautiin olisi heidän tietojensa mukaan kuollut noin 50 henkeä. Jopa siihen määrään, että kerran tosin yhden vuorokauden lukemalla, menehtyi rykmentistämme vallan kuusi sotapoikaa espanjalaisen kourissa. Tämä epidemia
Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti 1:n henkilökuntaa vuosilta 19181920.
turunyliopistonkansatieteenarkisto
H i i d E n k i v i
2 / 2 0 1 0
27. Niinpä eräänä varhaisaamuna olin aulavartiomiehenä ja näin, kun vastapäätä olevalta sairastuvalta kannettiin useita vainajia tallin luona olleeseen ruumishuoneeseen. Vähäisestä vartiopalvelukoulutuksesta huolimatta joutui näinä aikoina 3. Tunnettiin tapaukset raskaana yhteisenä menetyksenä.
Tallintakanasalainenruumishuone
Hämeenlinnassa 24.4.1919 keski-Suomen Rykmentin palvelukseen astunut Pihtiputaalta lähtöisin ollut varusmies, joka armeijan palvelukseen jäätyään kohosi myöhemmin kapteeniksi, kertoo palveluksensa alkamisesta: Toukokuun puolivälin tienoilla, jolloin olimme olleet palveluksessa noin kolme viikkoa, yllätti rykmentin vaikealaatuinen espanjantautiepidemia, johon sairastui niin paljon miehiä, että muutamien komppanioiden majapaikat piti muodostaa apuhoitopaikoiksi. Asiaankuuluva saatto-ohjelma pyrittiin saamaan mahdollisimman juhlavaksi oman rykmentin soittokunnan ja saattojoukon kuuluessa kuvaan
Hän kertoo, että espanjantautiepidemia alkoi hänen yksikössään pari viikkoa palvelukseen astumisen jälkeen. Me muut, jotka emme olleet sairastuneet, kävimme kenttäharjoituksissa, löimme maahan ja ylös märkään maahan ja vettä satoi silloin aina. kertoja oli kotoisin Laihialta, kohosi vääpeliksi ja toimi armeijasta erottuaan maanviljelijänä. Helsingin Santahaminassa kipinälennätinlaitoksessa joka vastaa nykyistä viestiaselajia lokakuusta 1919 palveli kauvatsalta lähtöisin ollut varusmies ja sittemmin helsinkiläinen professori. espanjantauti, johon vähitellen melkein kaikki sairastuivat. Omasta sairaudestaan kertoja ei mainitse mitään. Olin sen takia utelias todetakseni, miksi tätä vajaa ja sen sisältöä piti vartioida. Ehkä me siinä karaistuimme. Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti 1:n varusmiehiä kasarmin pihalla.
kesti noin kahden viikon ajan. Pekka Leimu on Turun yliopiston kansatieteen professori.
turunyliopistonkansatieteenarkisto
28
H i i d E n k i v i
2 / 2 0 1 0. Sellaisesta ajasta, raskaasta ajasta oli nyt siis kysymys. Tuo raaka "espanjalainen" oli kaata-
nut heidät. kertoja itse ja muutamat muutkaan nuoret miehet eivät kuitenkaan sairastuneet. Pahimmillaan 70 prosenttia miehistä oli sairaana ja sairastupa oli täpötäynnä. Vielä yksi tapaus näistä sen ajan surullisista tapahtumista. Samalta ajalta ja samasta joukko-osastosta on toinenkin kirjoitus, joka vahvistaa edellä kerrottua. Totesin sen käydessäni sairaalassa tovereitani tapaamassa. Potilaat kamppailivat hirveässä kuumeessa mielipuolen tavoin, tuskissaan houraillen. Nyt sain oikein todellisuudessa nähdä sen, mistä keskuudessamme vain kuiskaillen puhuttiin. Siinä aamutunneilla menin ja raotin ovea. Rykmentissä alkoi raivota ns. Suoritin vartiopalvelusta ja tehtävänäni oli kiertää erästä tallin lähellä olevaa vajaa, mutta mitään erikoisohjetta en ollut saanut. Mutta me sotilaat emme oikein tienneet mitään, sillä vainajat kuljetettiin pois kaikessa hiljaisuudessa ja ehkä yön aikana ja parempi olikin, että se tapahtui näin.
Karaistuminenkopelasti?
kaikki varusmiehet eivät kuitenkaan sairastuneet. kertojan jatkaessa käy ilmi, että hän on todellakin ollut samalla kasarmilla aiemman pihtiputaalaisen kirjoittajan kanssa; molemmat puhuvat tallin lähellä olleesta väliaikaisesta ruumishuoneesta. Joten vain harvat pelastuivat sen kynsistä. Hätkähdin vaistomaisesti, siellä makasi paarien päällä suuri joukko sotilaita, jotka olivat saavuttaneet matkansa pään. Nuo kovat harjoitukset ja huono ruoka edistivät varmaan suurelta osalta taudin laajenemista keskuudessamme
Jouko Tyyri totesi aikoinaan Kenttävartion arvostelussaan, miten sodasta kirjoittanut Paavo Rintala on korpelan rinnalla utelias partiolainen ja väinö Linna suorastaan sotahullu. Terävä ironia ja sodan absurdius yhtyvät kuvaH i i d E n k i v i 2 / 2 0 1 0
ukseen yksilön toivottomasta asemasta itseriittoisessa koneistossa. kymmenen vuotta teosten välillä lievensi Kenttävartiolta jyrkimmän kritiikin.
Yksilönnäkökulma
Miltä pohjalta Kenttävartion kaltainen teos syntyi. Sen kirjoittaja oli ollut Akateemisen karjala-Seuran jäsen ja upseerina mukana sekä talvi- että jatkosodassa. Tyyri lisäsi: "Henkisen maanpuolustuksen kannalta Kenttävartion ilmestyminen taitaa olla sotakirjallisuutemme arveluttavin tapaus." (Savon Sanomat 26.8.1964.) korpela vie viiltävän terän keskitetymmin ja syvemmälle sodan ruumiiseen kuin esimerkiksi Linna. Sotakirjallisuudessa kiivaat taistelut, järkyttävät tuhot, äärimmäiset olot, uhrautuminen ja sankaruus ovat vedonneet lukijoihin. Pelkästään näistä lähtökohdista tämänkaltainen teos ei olisi kuitenkaan odotettavissa päinvastoin. Suursuosikkeja näistä teoksista ei sotakirjallisuuden kaanonissa ole tullut, osa on unohdettukin.
j
vastoinodotuksia
Sotaromaaneille asetetut odotukset lienevät ohjanneet kustantajaa mainostamaan Kenttävartiota jännittäväksi ja aidoksi sotakuvaukseksi, jossa rehottaa riemukas rintamahuumori. Esimerkkinä on Jorma korpelan (19101964) romaani Kenttävartio (1964). riittamyöhänen
KELPAATELOiTETTAvAKSi
jormaKorpelanKenttävartiotodensi rumaasotaaennentutkijoita
Piilossaolleet,vaietuttaiunohtuneetaiheetnousevatuseinesillevasta historiantutkimuksessa.näinonkäynytmyössuomensodille.Ruma sota. Talvi- ja jatkosodan vaiettu historia-teoksen(2008)toimittajatsarinäreja jennikirvestoteavatkirjansaesipuheessa:"tämäteosonkirjoitettusiksi, etteisodanrumuuspääsisisuomalaisiltaunohtumaansotaaihannoivilla äänensävyilläkunvoiollataipumustalietsoauusiasotia."
oskus kirjailijat ovat oman aikansa todistajina kulkeneet tutkimuksen edellä: fiktio valaisee jäljessä seuraavaa faktaa. kahden ensimmäisen teoksen perusteella korpelaa pidettiin uuden, modernin ajan kirjailijana.
29. Todellisuudessa seikkailuja, taisteluja ja sankareita ei ole, ei uhrautumisen ja isänmaallisuuden eetostakaan. Teoksesta tuli sen ilmestymisvuonna kuolleen kirjailijan viimeinen sana, sodanvastainen testamentti, jolle nykyaika tutkimuksineen antaa uutta merkitystä. Tämän taistelukirjallisuuden rinnalle on noussut muitakin sävyjä, kuten korpelalla. Silti Tuntematon sotilas (1954) lienee kuluttanut loppuun osan paljastavien sotakuvausten herättämästä vastustuksesta. Takeena oli korpelan osallistuminen sotaan
Sisäiset teemat ovat nyt muuttuneet selvästi nähtäväksi toiminnaksi. Maailmankirjallisuudessa korpelan henkisiä sukulaisia ovat ainakin Fjodor dostojevski ja Albert Camus. Sitä, mihin suuntaan kirjailija olisi kulkenut, on mahdotonta tietää, mutta tuotanto osoittaa uudistumis- ja muuttumiskykyä. Sodan jälkeen Lammi haluaa tunnustaa syyllisyytensä tämän vaimolle ja tyttärelle. viimeistä teosta voinee silti pitää merkittävänä osana kirjailijan omaa elämäkertaa, jossa sodan kokemukset nousevat esiin viivästyneesti.
järjestelmänvikojenpaljastaja
Kenttävartio vie suoraan sodan keskelle. Sopanen saapuu kenttävartioon täydennysmiehenä. kolmas teos Tunnustus (1960) poikkeaa näistä kerronnaltaan ja teeman toteutukseltaan. Teokset ovat olleet vaikeahkoja lukijoille ja ilmeisesti tutkijoillekin. Miehet näkevät heti, mikä tulija on laatuaan, ja kiroavat raskaasti pikemminkin esimiehiään kuin Sopasta: Sanottiin vain että kyllähän sen saattoi arvata heti ensi näkemältä, oli se sellainen miehen käppyrä. neljättä ja viimeiseksi jäänyttä Kenttävartiota pidettiin kirjallisuuspiireissä ikään kuin välityönä,
30
vastenmielistäkokosotatouhu
Seuraava tulija on korpraali Hintikka, jonka tulo on miehille mieluisampaa nuori mies ja vielä vapaaehtoisena kenttävartioon. Siinä missä Linna on lavea rintamakuvaaja, korpela keskittää patologin tarkasti katseensa lopulta yhteen mieheen, suutari Sopaseen, ja paljastaa tämän kautta järjestelmän viat. Hintikka on entinen teologian ylioppilas, upseerikoulusta kieltäytynyt kriittinen ja itsenäinen ajattelija, ilmeisesti hyvä sotilas, mutta malka esimiesten silmissä.
H i i d E n k i v i 2 / 2 0 1 0. Alainen kuolee ja kohoaa sankariksi. korpela rajaa kuvauksensa tiukasti kenttävartioon, sen miehiin ja johtajiin. Suutari Sopanen pelkäsi harjoituksissa ja pelkää kenttävartiossa vielä enemmän.
jonka jälkeen olisi ollut odotettavissa jotain toisenlaista. Sopanen pelkäsi silloin ja pelkää kenttävartiossa vielä enemmän. Hintikka oli kirjurina joutunut riitaan esimiehensä kanssa lausuttuaan sittemmin oikeaksi osoittautuneen mielipiteensä vihollisen liikkeitä koskevan kirjeen aiheellisuudesta ja tietojen todenperäisyydestä. Paljastuksia tekee myös totuudenpuhuja, korpraali Hintikka, ikään kuin kirjailijan omana äänenä. Syyllisyys on erilaista kuin aiemmissa teoksissa: järjestelmän ja sen toimijoiden syyllisyyttä. Jokainen oli sen arvannut heti kun näki. Sodan aikana päähenkilö, kapteeni Lammi on lähettänyt uhkaksi kokemansa etevän alaisen suorittamaan mahdotonta tehtävää. kaikenlaisia lähetetäänkin, pitäisi siinä sentään jokin tolkku olla, herroillakin täydennyksissään.
Teosten Martinmaa, mieshenkilö (1948) ja Tohtori Finckelman (1952) teemoja, rakenteita ja ihmiskuvia on tutkittu eri näkökulmista ja yleensä sisäisiä teemoja, ennen kaikkea syyllisyyttä ja vallankäyttöä, korostaen. Harjoituksissa hän eksyi maastoon, ei ehtinyt harjoitella konepistoolin käyttöä ja sai ammunnoissa ainoan osuman kaverin tauluun, silmät kiinni. kenttävartiossa Hintikasta tulee Sopasen turvamies, joka suhtautuu avuttomaan aisapariinsa asiallisesti ja tasavertaisesti, toisin kuin muut pilkantekoineen. Teos liittyy löyhästi sotaan, mutta pääpaino on jälleen yksilön kokemassa syyllisyydessä
"Suutari ammuttiin. Kaikkihan haluavat, sanoi suutari Hintikalle. Myöskään miehistön kuva ei ole kovin imarteleva. Se on luonnekysymys. vihollisen yleishyökkäys pelastaa suutarin vielä hetkeksi etulinjaan. Miehet päättävät vaieta tapahtumasta, ja vänrikki Arkkokin on valmis jättämään asian sikseen. komentoketjussa haetaan taas syyllistä: "Se oli kuulemma jokin suutari, kommunistihenkinen, komppanianpäällikkö oli kuullut hänestä, viimeksi yhteyspartion miehiltä." vänrikki Arkko ei usko puheita Sopasen aatteellisuudesta tai halusta antaa merkkejä viholliselle, mutta hän joutuu oman etunsa nimissä panemaan Sopasen lujille ja lopulta lähettämään tämän everstin luo, missä "kyllä puristetaan miehestä kaikki irti". divisioonankomentaja äänestää
31. Tuomio olisi sen mukaisesti mitä ankarin. kun linjat murtuvat, Sopanen pakenee muiden mukana ja päätyy takaisin samaisen everstin esikuntaan. Armottoman ironinen kuva muodostuu sekä miesten kitkeristä puheista, upseerien omista toimista että sisältä päin tarjottuna: Eversti oli oikein tuohtunut. Ei mistään päin tullut sellaisia ilahuttavia sankaritarinoita, joita tiedottaessaan olisi voinut röyhistää rintaansa ja odotella ylennyksiä ja Mannerheimin ritarin ristiä. Teoista tulee tahallisia ja Sopasesta uhittelija ja sodanvastaisen hengen lietsoja. Hän ampuu vahingossa valoammuksen, joka paljastaa kenttävartion sijainnin vihollisen partiolle ja ohjaa sen kiertämään vartion ohi suoraan rykmentin esikunnan niskaan. vertailukohdan Hintikalle löytää helposti Linnan Rokasta, niin erilaisia kuin he ovatkin sotimisen motiiveiltaan ainakin aluksi. Sopasen tunaroinnit vääntyvät kuulusteluissa pahimman luokan rikoksiksi. Samaa heissä on pidättäytyminen ylempien pokkuroinnista, itsepintainen oman harkinnan säilyttäminen ja kyky rauhoittaa ja opastaa muita. Paras vartiomies onkin sotakoira Humppa, joka ei purnaa, ei pelkää eikä päästä vihollista yllättämään. En välitä. Hänen poliittiset
H i i d E n k i v i 2 / 2 0 1 0
höpötyksensä ja uhkailunsa ryssän puolelle lähtemisestä osoittautuvat myöhemmin kohtalokkaiksi. Minulle on vastenmielistä koko tämä sotatouhu. Luulen. Miehet ovat nahjusmaisia ja häilyviä ja purnaavat joka tilanteessa. Tosin se tehtävänsä sisäistäneenä hyökkää kenttävartioon harvinaiselle vierailulle saapuneen everstinkin kimppuun, ja "vain korpraali Hintikan nopea syöksyminen väliin esti komentajan joutumasta koiran ruoaksi". Hän ei päässyt sankarihautaan, jota hänelle oli lupailtu." kuvaus Sopasen tuomiosta on karua luettavaa. kuulustelussa Hintikka myöntää tehneensä parhaansa pelastaakseen mahdollisimman monta miestä. nyt lankeaa jo ennestään epäilyttäväksi todetulle Sopaselle tärkeä tehtävä: höltynyt kuri vaatii toimia, yksi kuolemanrangaistus voisi saada ihmeitä aikaan. Linnan vänrikki koskela latelee juovuksissa kirpeitä totuuksia. korpraali Hintikka käyttää Kenttävartiossa sodanvastaisinta ääntä. Hän sanoo sotivansa, kun on sotimaan tullut: Vaikka hävitäänkin taas. Elä helvetissä! Luuletko niin. kenttäoikeuden virkaiältään nuorin jäsen, majuri, mukailee esimiehensä everstin kantaa kuolemantuomion puolesta. Mutta minkäs sille voi kun oli hänen rykmenttiinsä sattunut kehnoja miehiä, jotka eivät olleet valmiit uhraamaan henkeään niinkuin kunnon sotilaalle kuului. Olen siitä varma. korpelalla humaltuminen lankeaa suutari Sopasen osaksi, kun eri komentoportaissa huvenneista jouluviinoista ei riitä kuin yhden miehen humalaksi: "Juotetaan Sopanen niin saahaan nauraa." Humalassa Sopanen purkaa katkeruuttaan miesten aiemmista pilkkapuheista. Sen aikana kumpikin osapuoli vie haavoittuneet turvaan ja pääsee vetäytymään. Hintikka rikkoo sotatapoja, kun hän sekä viholliselle että omalle ryhmälle mahdottomaksi käyneessä partiotilanteessa saa venäjäntaitoisena sovituksi aselevon. Hintikka menettää korpraalin arvonsa, ja hänet lähetetään kurikomppaniaan.
Yksikaikkienpuolesta
Hintikan sotaura häipyy tuntemattomaan, ja Sopasen kohtalonjuoksu kiihtyy kohti dramaattisia tapahtumia. Tieto Hintikan välirauhasta leviää kuitenkin rykmentin esikuntaan ja vaikuttaa pommin lailla: Että tavallinen korpraali menee ja tekee aselevon vihollisen kanssa aivan omin päin saamatta siihen minkäänlaista lupaa korkeammalta taholta, esimerkiksi rykmentin esikunnasta tai mieluummin Päämajasta asti, se oli aivan uskomatonta. Mikset halua käskeä. Muita karkuun lähteneitä lähetetään takaisin linjoille, Sopanen tuomitaan kuolemaan. Sinä sanoit ettet halua käskeä. Esimiehelle, vänrikki Arkolle, Hintikasta tulee ennen pitkää koetinkivi, alainen, joka osoittautuu etevämmäksi samaan tapaan kuin korpelan Tunnustuksessa käy kapteeni Lammille.
Esimiehelle korpraali Hintikasta tulee ennen pitkää koetinkivi, alainen, joka osoittautuu etevämmäksi.
Eiilahuttaviasankaritarinoita
korpelan tapa kuvata upseereita herätti kirjan ilmestyttyä arvostelua. Tämäkin sota. Perusteluilla ei ole merkitystä, armeijan järjestystä ja henkeä vastaan on rikottu
E. kummastakaan ei ole sotaa käymään eikä edes itseään oikeudessa puolustamaan. Yksittäiset karkurit sopivat rankaisutoimien varoittaviksi esimerkeiksi: "Johonkin he kuitenkin kelpasivat." korpela asettaa syytteeseen koko komentoketjun ja sotaoikeuden; näkökulma on hierarkian alimpien. Tietoja mahdollisista teokseen siirtyneistä tapahtumista ei ole. kummankaan tuomio ei kestä laillista eikä moraalista tarkastelua. Joskus ne komentajien painostuksesta julistivat silti ankarampia tuomioita kuin lainoppineet olisivat antaneet. "Yksi kaikkien puolesta", hän perustelee tuomiota.
Kuriratkaisee,eilaki
Jatkosodan pitkään vaiettuja tapahtumia, karkuruutta ja karkureiden teloituksia, ovat viime vuosina käsitelleet eri tutkijat, muun muassa Heikki Ylikangas teoksessaan Romahtaako rintama. Poliittistenkaan syiden merkitystä tuomioissa ei voi kokonaan kieltää. Sillanpää ja korpela ovat eläneet kuvaamassaan maailmassa, Sillanpää kansalaissodan ajan Hämeenkyrössä valkoisten puolella asuen ja korpela upseerina talvi- ja jatkosodan rintamalla. Samanlaisen asianajotehtävän toteutti F. Esimerkiksi teloitettujen todellisesta määrästä ei ole saatu yhtäläisiä tuloksia. ilmeinen vähemmistö oli niitä juristeja, jotka taipuivat täysin komentajan jyrkän asenteen edessä ja neuvottelivat etukäteen näiden kanssa tuomioista. Hänellä ei ole eikä voi olla samaan aikaan upseerien tai tuomarien asiaa ajettavanaan hän ei ole sotastrategi eikä historian tutkija, vielä vähemmän sotapropagandisti.
H i i d E n k i v i 2 / 2 0 1 0
Sopastenasianajajat
katsokaa, millaisia miehiä teloititte! korpela toimii Sopasen ja Sopasen kaltaisten asianajajana. Ylikangas toteaa, että sotaa on ylipäätään vaikea käydä korkeiden eettisten periaatteiden mukaan. F. Ylikankaan mukaan kenttäoikeudet olivat periaatteessa riippumattomia tuomioistuimia ja velvollisia seuraamaan vain lakia ja asetuksia. niin tehdään kaikissa armeijoissa, Suomenkin teloituksiin saakka. Sotaa kaukaa katselleena hänkin haluaa antaa oman panoksensa. varhainen syyllisyyden tunteen kylvänyt tapahtuma on peräisin lapsuudesta. kumpikin kir32. Myös veljenvartija-aihe näyttäytyy sittemmin kirjoissa, Kenttävartiossakin, jossa Sopasen turvana esiintynyt Hintikka ei kykene vastaamaan suutarista.
Sotaa on ylipäätään vaikea käydä korkeiden eettisten periaatteiden mukaan.
Syyllisyydenmonetkasvot
Syyllisyys on Kenttävartiossa koko kollektiivin syyllisyyttä. On se, virhettä ei tapahtunut. Yksilöt eivät syyllisyyttä juuri tunne tai tunnusta. Joskus harvoin hänen mielessään häivähtää epävarmuus: Onkohan kaikki niin kuin pitääkin. Jos mahdollista, tällöin lisätään uhanalaisimmissa kohdissa joukkoja ja aseistusta, vedotaan sotilaiden moraaliin ja tiukennetaan kuria. veli teki itsemurhan, ja Jorma löysi hänet kuolleena. Jatkosodan aikana vuonna 1943 korpela romahti psyykkisesti Uhtuan rintamalla ja joutui sairaalaan. vaikeinta on, jos taistelutahto on kadonnut ja romahdus on lähellä. komentajien näkemysten mukaan kurin piti ratkaista, ei lain. Sillanpään on oletettu pyrkineen teoksellaan hillitsemään sodan jälkeisiä teloituksia. Henkinen murtuminen on erityisen vahvasti mukana ensimmäisissä teoksissa. korpelan edellisissä teoksissa syyllisyys tunkeutuu vähitellen esiin elämää muuttavaksi voimaksi. Sieltä hän palasi siviilityöhönsä suomen kielen lehtoriksi. E. Kenttävartiossa on kuvattu yksittäinen, todennäköisesti sepitetty tapaus, jonka myöhemmät tutkimukset osoittavat mahdolliseksi.
joittaa eri näkökulmista kuin heidän oma taustaryhmänsä edellyttäisi. kenttäoikeuden nuori puheenjohtaja menestyy lakimiehen urallaan. Tosin Sopasta tuomitsemassa ollut eversti saa sodan jälkeen riesakseen uusia sopasia ja juopotteluhetkien irvisteleviä sopasnäkyjä. Ylikankaan analysoimat kenttäoikeuden piirteet sopivat Sopasenkin oikeudenkäyntiin. Ratkaisu jää lakimiesjäsenen käsiin. Mitkä kokemukset ja minkä sisäisen maailman korpela kiteyttää henkilöissään ja sotakuvauksessaan. Jorma oli kotimiehenä saanut tehtäväksi valvoa kaatumatautista veljeään, ettei tämä vahingoittaisi itseään. Suomi puna-armeijan puristuksessa kesällä 1944 (2007). Kenttävartiossa puhdistautumista ei tapahdu. Sillanpään Hurskaan kurjuuden kansalaissodassa teloitettu torppari Juha Toivola ilmestyi suutari Sopasen hahmossa jatkosodan kenttävartioon.
vastaan, koska on kaikessa eri mieltä kuin eversti. Sillanpää Hurskaassa kurjuudessaan (1919), jonka kansalaissodassa teloitettu torppari Juha Toivola ikään kuin ilmestyi suutari Sopasen hahmossa jatkosodan kenttävartioon
Kirjastopalvelu 2001. Heikki Ylikangas, Romahtaako rintama. Sari Salin, Hullua hurskaampi: ironinen kahdentuminen Jorma Korpelan romaaneissa. Parnasso 1964. WSOY 2002. Ylikankaan mukaan pelkkä miehistön näkemys ei riitä kokonaisselvitykseksi. Tutkimus voi selvittää mahdollisimman objektiivisesti osapuolten toiminnan motiiveja. Sota on rumaa ja tekee ihmisistä rumia. Missä määrin esimerkiksi kirjan upseerit ja Sopasta sortaneet miehet olisivat voineet toimia toisin, olisi riippunut heidän inhimillisistä ominaisuuksistaan niistä, jotka kenttävartiotilanne tuhoaa. Ruma sota. kansikuvateoksestatohtoriFinckelman(Wsoy1969[1952]).
Historiantutkimus joutuu nostamaan sodan ja teloitukset esiin myös toisesta, sodassa vastuuta kantavien näkökulmasta. Sari Näre & Jenni Kirves. Kari-Otso Nevaluoma, Kotimaisia sotakirjailijoita. Suomi punaarmeijan puristuksessa kesällä 1944. Syytettynä on sota koneistoineen. Otava 2008.
33. Johnny Kniga 2008. On tutkittava myös päällystön ja sodan johdon, siis vastuunkantajien, roolia. vaikeneminen ei ole sodan rumuutta muuksi muuttanut.
H i i d E n k i v i 2 / 2 0 1 0
Riitta Myöhänen on kuopiolainen suomen kielen, kirjallisuuden ja historian lehtori.
AIHEESTA ENEMMÄN Kai Laitinen, Kenttävartion arvostelu. Talvi- ja jatkosodan vaiettu historia. Tästä näkökulmasta sekä todelliset teloitukset että Sopasen kohtalo tuntuvat sodan päämäärien valossa tarkoituksenmukaisilta, silti laittomuuttaan ja rumuuttaan menettämättä. Matti Vainio, Jorma Korpelan "sisäiset teemat": analyysia ja tulkintaa Jorma Korpelan tuotannon teemojen takarakenteista. Toim. Moniste, 1975
siljavuorikuru
Kirjahaavekansiin
Omakustannejulkaiseminen vaatii aktiivisuutta
suomessajulkaistaanvuosittainuseita satojaomakustannekirjoja.täsmällistä lukumäärääeitiedäkukaan,silläsuurta osaaomakustanteistaeiluetteloidakirjoja yksilöivinisbn-tunnuksin.omakustannekirja ontyypillisestijollakintavallaomakohtainen ja-elämäkerrallinenteos,esimerkiksi muistelma,jossakirjoittajakuvailee omaansa,sukunsataivaikkapakotikylänsä historiaa.
T
yypillisesti omakustannekirja on kulkenut pitkänkin tuloksettoman kierroksen eri kustantamoissa, ennen kuin kirjoittaja on tehnyt päätöksen saattaa kirja julkisuuteen omin päin. Tällä tavoin omakustanteita luonnehtii Heikki Savola, omakustannealaa esittelevän verkkopalvelun ylläpitäjä. Julkaistava aineisto saattaa olla harkitsemattomasti toteutettu ja kirjoittaja on päättänyt näyttää pystyvänsä tekemään kirjan, vaikka lukuisat kustantajat ovat sanoneet käsikirjoitukselle ei."
mari
myyntijamarkkinointivaikeaa
Omakustannekirjailijan suurimpia kompastuskiviä ovat kirjan markkinointi ja myynti, Savola toteaa. Omakustannekirja määritellään jopa pessimistisin sanankääntein: "Omakustanteiden maine on valitettavan huono ja omakustanteen julkaisijaan suhtaudutaan usein varauksin ja vähätellen. Unelmaa omasta kirjasta sivustolla ruokitaan hyvin maltillisesti. Sivusto tarjoaa käytännön neuvoja omakustannejulkaisemista pohtivalle ja tarjoaa maksullista mainostilaa valmiille kirjoille. Omakustanteiden joukossa on totta kai hyviäkin teoksia, mutta omakustantajiksi päätyy niitäkin kirjoittajia, joilla on vain pakottava tarve saada oma tekstinsä julki. kirjakaupat eivät hevin ota omakustanteita myytä34
hata kka
H i i d E n k i v i
2 / 2 0 1 0
Savolan arvion mukaan kirjan saa edullisimmillaan kansien väliin jo muutamalla sadalla eurolla, mikäli kirjailija tyytyy vähäiseen painosmäärään. Usein omakustannekirjailija myykin kirjaansa etupäässä lähipiirilleen. "kustannusala näyttää ahdistavalta seurattuani sitä vuosia kirjamessujen kautta", pohtii kirjailijanimellä Hilda Haahka esiintyvä kustavilaisrunoilija, jonka kokoelma Näkinmorsian ilmestyi omakustanteena syksyllä 2009.
Omakustanteita Rantsilan Kirjoilla-päivillä 2007.
marihatakka
H i i d E n k i v i
2 / 2 0 1 0
35. Toisaalta omakustanteen julkaiseminen ei välttämättä tule kovin kalliiksi. Omakustanteen menestykseen vaikuttaa ratkaisevasti tekijän oma aktiivisuus: jos tekijä itse myy kirjaa hyvin, se menestyy. Omakus-
tanteen julkaiseminen on rohkea teko mutta toisinaan sen julkaisematta jättäminen osoittaa vielä suurempaa rohkeutta, Savola luonnehtii.
Näkinmorsiamenjalanjäljillä
kuka määrää Suomessa, kuka saa runoilla ja miten. Onko se kustantamojen yksinoikeus ja ketkä niissä päättävät asioista. väkseen, eikä tuntemattoman kirjailijan teos yleensä päädy suuren lukijakunnan luettavaksi. Omakustanne vaatii työtä, aikaa ja rahaa, ja vain harvat menestyvät
vaan kuu, kuu sen sijaan kuhisee sivilisaatiota. isä käy kuustoutumisen kertauskurssilla kuunpuolustusjoukkojen harrasteryhmässä. Joitakin nimiä on kaunisteltu muun muassa karttoja varten. En ollut ennen havainnut vastaavaa muilla Liperin alueen onkireissuillani. Mattsson ennusti vuonna 1913, millaista ihmiskunnan elämä olisi 121 vuoden päästä. kyyttö laiduntaa viisaan näköisenä. Sieltä saadaan hyvää kuunparannusainetta kevääksi. Töllöttelyn sijaan äiti pyörähtelee agilityradalla kiljahdellen railakkaita kuuhun!-komentoja länsigöötänkuunpystykorvalleen. TERHI AINIALA * kesällä 1959 kävin ensimmäisen kerran ongella Liperin kuoringan kylän Pahakala-lammella. isovanhemmat on passitettu kuuhuntuojan hintatyrskäykseen hamstraamaan kuustopukuja, happipullomäyräkoiria ja perinteisiä mukana kannettavia puhelimia. Baanalla he vislailevat hikisille kuunmittareille, jotka pelkissä avaruusalushousuissaan kaavoittavat pitkään suunniteltua new Helsingin keskustatunnelia. Arvelenkin, että lammen nimi juontuu särkien madoista. Jos ei kysymyksessä ole äsken mainittu eufemistinen väärennös, voisi nimen syy olla saman tapainen kuin monissa Paska- tai Paskolammissakin. · Joka yö isä näkee samaa unta. Mattila on muun muassa Lahden nimistötoimikunnan ja Mukkula-seuran puheenjohtaja.
H i i d E n k i v i
2 / 2 0 1 0
37. Tyttö juoksi karkuun, putosi hädissään lampeen ja hukkui. kuutiaiskana kuopii multaa. Reippaluomat ovat hypänneet oravanpyörästä ja ryhtyneet kuujusseiksi. koko pesue kyykkii ryytikuulla ja nyhtää rikkaruohoa kompostiin kuutumaan. Siitä lampi sai nimensä. Aika vaisua, sanon. Perheen rämäpäätytöt kaahaavat citykuusturilla kohti veljekset keskisen uutta haaramyymälää. Reippaluomilla on millä mällätä. AARRE KUUSISTO, eläkkeellä oleva maanmittari Pitää paikkansa. Poloinen Tellukka, tuo jumalanhylkäämä avaruuden kolkka, ruokkii enää maan matosia ja muutamaa satunnaista maahan muuttajaa. Jalat tukevasti maassa, vaikka tuleviin tähytä pitäisi. · neljännen vuosituhannen kuussa tavalliset kuun tallaajat katselevat iltaisin 4d-laitetta. Mielestäni Pahalammet ovat sen verran mitättömiä paikkoja, että niihin on vaikea kuvitella jotakin suuren pahan mystiikkaa. nimen synnystä on seuraava tarina: iloluontoinen paimentyttö oli paimentamassa talon karjaa. Piru halusi iloita hänen kanssaan ja lähti tavoittelemaan tyttöä. LIISA HYVÖNEN, Mikkeli
*
verkkolehdessä www.hiidenkivi-lehti.fi on emeritusarkkitehti Jouko Mattilan perusteellinen vastaus lahtelaisista nimistä. kaloja peratessani hämmästyin, kun joka toisella särjellä oli vatsaontelossaan noin 10 sentin pituinen ja sentin levyinen valkea litteähkö mato (ilmeisesti särkikalojen hihnamato). VELI PUSA, Joensuu
Nilkan pakina Edistyksellistä reippailua neljännellä vuosituhannella
Tiedemies Gustaf O. Ennusteen mukaan vuoden 2034 ihmispopulaatio kantaisi mukanaan puhelimia, joilla voi jopa vastaanottaa kuvaa ja tekstiä. kuu höyryää. nokitan tuhannella! vuonna 3034 Tellus on autioitunut takapajuiseksi perähikiäksi. voi tätä vuosisataista kuunviljelyviettiä ja luonnon kiertokulkua, eikö mikään muutu tuhannessa vuodessa!
*
noin kahdeksan kilometrin päässä Mikkelistä, kyyhkylänselän metsäisellä itärannalla vuorten välissä on suorantainen Pahalampi. Mutta Reippaluomien perheessä 4d on pannassa, totisesti. äiti on lukenut oikeustieteellisessä kuukaarta ja kuunomistusoikeutta (kuullikot eivät edelleenkään ymmärrä niistä tuon taivaallista) ja tienaa nykyisin tähtitieteellisiä summia yksityisellä sektorilla. PYHäjAPAHA
Palautetta yleisökysymyksestä (Hiidenkivi 1/2010)
Muistan kuulleeni, että jotkut peruskartalla Pahalammiksi nimetyt ovat oikealta nimeltään Paskalampia, mutta peruskarttaa nimestäneet topografit eivät ole kehdanneet kirjoittaa oikeata nimeä. Hieman kauempana sijaitsevalla Pahasärki-lammella en ole vielä ongella käynyt. Pikemminkin voisi kuvitella, että nimi viittaa pahaiseen surkeuteen tai korkeintaan upottavien rantojen vaarallisuuteen. Pahalampien pahuus ei tosiaan aina ole ollut kovin "pahaa"; kyse on voinut olla esimerkiksi vaikeakulkuisuudesta. Paskalammesta on voinut tulla Pahalampi, vittulammesta vattulampi tai vaikka nimetönlampi jne