2 2011
suomalaInen kulttuurIlehtI 9
Aistit ja toisenlainen lukutaito 623
ItseoppIneet kIrjoIttajat s. 19, kulttuurIvaIkuttajat kuvIssa s. 38
Päivystävä tekstintutkija VESA HEIKKINEN kommentoi.
6
Hyvääpäivää,kirvesvartta! KAARINA KOSKI: Väärin kuuleminen on ehtymätön huumorin lähde. Siitä on tehty laulujakin, ja ilmiö on innoittanut sekä tutkijoita että videoiden tekijöitä. Yhä vielä kaupunkilainen toistaa tietämättään samoja riittejä ja tapoja, kirjoittaa TAPANI NIEMI.
5
Konsernisydän
Tuskin on ehditty ryhtyä Kotus-tuumasta toimeen, kun koko opetus- ja kulttuuriministeriön kenttää ollaan mylläämässä kirjelmin. 2/2011
Sisältö
3 4 Pääkirjoitus: Aistien asialla Kääntyykö virkakieli yleiskieleksi?
OUTI LAUHAKANGAS pohtii Kotuksen tutkijan Aino Piehlin kanssa virkakielen selkeyttämistä.
27 Viitotut nimet
Viittomanimien taustalla on usein jokin henkilön ulkoinen ominaisuus, Nimenpyörittäjä TERHI AINIALA kertoo.
27 Yleisökysymys 28 Vuodenajat vaihtuvat meissä
lmasto määräsi vuosituhansia pohjoisen ihmisen asuinpaikat, elinkeinot ja elämäntavan. Lyytikäisen lyhyet -palstalla Erkki Lyytikäinen ruotii yliopistojen rahanhankintaa, ja Lauri Timonen arvioi Mika Kaurismäen Veljekset-elokuvan.
24 Jälleenrakennettuja muistoja
JOHANNA VENHO kiersi Sirpa ja Markku Niemisen kyydissä Vienan Karjalan Uhtualla ja Haikolassa.
Kansi: Vilja-Tuulia Huotarinen ja Ville Hytönen Suomen PENin Vienan-matkalla. 15 HajujensanatonaistiMaailMa PÄIVIKKI ANTOLA: Hajuaistimuksilla on erittäin pitkä muisti. Kuva: Jyrki Nisonen
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1
2. 19 olipakerraneMotionaalinenMaailMa KATJA SEUTU kertoo, että 1800-luvun lopun itseoppineiden kirjoittajien kaunokirjalliset tekstit muistuttavat tunteiden merkityksestä ja ilmaisevat palavaa mielenkiintoa suomen kieltä ja kirjallisuutta kohtaan. Lapsuuden hajumaiseman voi tunnistaa jopa vuosikymmenien jälkeen. MaiseMaviidelleaistille Maisemamme, ja koko kulttuurimme, on meille ennen muuta visuaalinen, muistuttaa YRJÖ SEPÄNMAA.
31 Nimi vahvistaa omakuvaa
Gradut-palstalla kerrotaan oman nimen merkityksestä identiteetille ja Johanna Venhon Yhtä juhlaa -runoelman suomalaisuuskuvasta.
32 Korvapuustin juhlavuosi
ILKKA MÄKINEN pohtii, mistä korvapuusti tuli maahamme ja mistä se sai nimensä.
8
35 Marttaillaan
Ajan sanan kimpussa RIITTA ERONEN.
12 tunto,tuntuMa,tunnistus Koskiessaan esineisiin, pintoihin, toisiin ihmisiin näyttelijä rakentaa roolihahmoa ja näyttämötilannetta, HELKA-MARIA KINNUNEN kirjoittaa. (Artikkeli on kokonaisuudessaan verkkolehdessä.) 16 Franslejonpuuseppä,lasiMestari,puutarHuri Sokean ja kuuron Frans Lejonin (18791947) elämäntarinan kuvauksessa näkyvät aikakauden sävyt kristillisen arvojen, sivistyksen ja mallikansalaisuuden korostamisineen, PEKKA VIRTANEN kirjoittaa. 22 kuiskauksiaHiljaisuudenkaaoksesta Aleksis Kiven kesäyörunoissa keskeistä ei ole vain luonnon katselu tai ihailu, vaan se, miten luonnon kosketus tuntuu ihmisen jokaisessa aistissa, PEKKA HONGISTO analysoi.
36 Suomalainen kulttuuri pääsi Pietarissa omaan taloonsa
ESA TUOMINEN vieraili Suomen Pietarin instituutissa.
38 Pukevia puoliprofiileita ja leppoisia lomakuvia
SKS:n henkilökuvatietokannassa on nyt aiempaa enemmän saatavana kirjailijoiden ja muiden 18001900-luvun kulttuurivaikuttajien henkilökuvia, kirjoittavat Aineksista aiheiksi -sarjassa ULPU MARJOMAA ja SUVI RATINEN.
40 Arvioita, katsauksia 51 Guggenheim uudistaa museorakenteita?
Märepalaa pureskelee PIRKKO METSÄRANTA.
52 Keskustelua 54 Uutisia 60 Kalenteri
www.hiidenkivi-lehti.fi
Hiidenkiven verkkolehdessä julkaistaan laajempi kirjoitus Päivikki Antolan artikkelista "Hajujen sanaton aistimaailma". 18 antropologisestietunenästä NILKKA pakinoi
PekkavirtanenkirjoittaaHelenkellerinaikalaisesta,kuurostajasokeastaFransLejonista,jonkamuistiinpanotkertovat ihmetyksestäjapelosta,ryömimisestäjaselviytymisestäsenajan asenteidenviidakossa. PäivikkiAntolamuistuttaa,ettätapammevastaanottaaasioita eivätkuljetoisistaanerillisiäkanaviapitkin,josvainopimmetoisin:Malissaasuviendogonienkulttuurissahajutvoidaankuulla japuheellaontuoksu;esimerkiksimiellyttäväpuhetuoksuu öljyltä. PekkaHongistoantaaAleksiskivenkysyämeiltä,emmekö osaakuunnellahiljaisuuden kaaoksesta kuuluvaahiljaisuuden hiljaisuutta, äänetönnä äänettömäs yössä. jätänviimeisensananitselleni:ihmistenvälisilläaloilla,joita eduskunnanluottamustoimetkinovat,vainmahdollisuustoimia yhdessä,muttaomanjärkensä,aistiensajaammattietiikkansa mukaisesti,johtaatyydyttäviintuloksiin.
OUTI LAUHAKANGAS
Y
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1
3. samaavarmuuttajanäkemystä,jotaseutulukiniemenkirjeestä,kohtasinhaastatellessanikotimaistenkieltentutkimuskeskuksenerikoistutkijaajakielineuvojaaAinoPiehliä.jotain ontehtäväjapitkäjänteisestivirkakielenparantamiseksi. S. Havaintoja voidaan tarkentaa kehittämällä aistimisen taitoa. Poliittisetpuolueethyriseväteduskuntavaalienallayksimielisesti, kunkotuskysyyheiltälainsäätäjien,asiakirjojenlaatijoidenja hallinnonalanopiskelijoidenkielitaidonparantamisesta.varhaiseenpuuttumiseenuskotaan,muttavieläpuuttuvatkonkreettiset investoinnitparemmanvirkakielenrakentamiseksi. 28.
rjösepänmaakirjoittaatässälehdessäaistienjajärjen yhteenkuuluvuudesta:näkeminenontajuamista,silmät avautuvat aistit ajattelevat. johannavenhoeläytyyvienankarjalassaluonnostariippuvaiseenelämään:Millaistatäälläonpimiekuussa,marraskuussa saatipakkaiskuussa,tammikuussa,kunjärvionjäässäjatalot uinailevatlumenalla?nytpaistaaaurinko,taivasonauki. 8.
jyrkinisonen
"Syyskuun loppu, sadetihkuinen iltahämärä. Myös näyttelijä HelkaMariakinnunenpuhuuaistienmerkityksestä:tuntoaistiliittääkuvittelun,ajattelunjakokemuksenyhteen,tapahtumisen tunteeksi. Kemijärveläinen Eino Kettunen on kirjannut säät useina vuosikymmeninä. Istumme pakettiautossa, joka rämistelee pitkin pitkää, kuoppaista, metsien reunustamaa tietä Vuokkiniemeltä kohti Kalevalan piiriä: Uhtuaa ja Haikolaa. vuodenajoilleherkistynyttapaniniemikirjoittaakeväästä, nälästäjaliikkeellelähtemisestä:keväänensimmäisetmuuttolinnuttoivatuskomustenmukaankalmanlöyhkäälintukodosta. Hän ennustaa ilmoja 19 vuoden syklin mukaan. katjaseutulainaaitseoppineen1800-luvunkirjailijannestor niemensaatekirjeenajatuksia:"--lulenkuitenkin,josnetulisivatpainetuksi,niitäjonkunsuomentytönjapojaanlukevan, jalöytävänniistävastaaviasanojatunteillensa,elämänsynkissä huolissa."kansankirjoittajateivätpitäneetkirjallisuuttavain esteettisenäasiana,vaansillänähtiinolevanyhteiskunnallisia tehtäviä. S. S. 24.
tapaniniemi
Vanha kansa ei tyytynyt neljään vuodenaikaan vaan jäsensi aikansa kahdeksaan erilaiseen jaksoon, ja luonnon kierto piti tuntea tarkkaan. Sirpa ja Markku Nieminen [kuvassa] Juminkeko-säätiöstä ovat oppaina Suomen PENin naisirjailijakomitean matkalla", Johanna Venho raportoi. seutu löytää itseoppineiden kirjailijoiden teksteistä jotain,jotamyöstässäajassatulisitavoitella.sitäonvarmuus lukemisenjakirjoittamisentaidonmerkityksestäjauskosiihen, ettäkirjallisuusvoimuuttaaasioidentilaajaasenneilmastoa. Toisaalta emme ole selvillä piilevistä inhimillisistä kyvyistä ja erityislahjakkuuksista; aavistelemme "kuudetta aistia". Pääkirjoitus
Aistien asialla
28.3.2011
tapaniniemi
Ihmisen viisi aistia tekevät maailman inhimilliseksi, meidän maailmaksemme ja näköiseksemme
millaan lisäksi "Miten se kielessä riittää ilmaisuja ja tapahtuu?" Katekismuksen vaihtoehtoisiarakenteita.sitesipuheessa Martti Lutten törmään virkakieleen ja hereipaketoihavaintojaan joudun epäilemään, onko sitneutraaliinkieliasuun: tenkäänainakysymysvainkielelVaikka kaikki, mitä heilisistävalinnoista.onlukuisiamuodän tulee opettaa ja saarnata, on doltaanyhtenäisiksilaadittujamalleja nykyisin runsaasti, selvästi ja helposti s o util au h ak a n ga kirjoittaapäätöksistä,päättämättäjättäminähtävissä monista hyödyllisistä kirjoista sistä,lupamenettelyistäjasopimuksista. Muttayksikysymystekeevarmastivaikeaksivirkakielisentekstinlaatimisensille,jokaolisihalukas katselemaanasioitamonestanäkökulmasta:voiko virkakielessäjättääkysymyksiäavoimiksi. hiidenkiveltä näkyy
Kääntyykö virkakieli yleiskieleksi?
MikaLaunis
outilauHakangas
eduskuntavaalitovattulossa.lähestymmeniitäHiidenkiveltäerilaisinäänin.kotimaistenkieltentutkimuskeskus eityydyodottelemaanpassiivisena,mitävaalittuovattullessaan.yhdessäselkokeskuksenkanssakotuson käynytkampanjaatavoitteenaansaadavirkakielenparantaminenseuraavanhallituksenohjelmaan.kysymys ondemokratiasta,kansalaistenmahdollisuudestaosallistuayhteiskunnalliseenpäätöksentekoon.tämäon yllättävänvaikeaakäytännössä.
iidenkiven päivystävältä tekstintutkijalta vesa Heikkiseltä olen jo oppinut, että hallintolaki on vuodesta 2004 velvoittanut viranomaisia käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävääkieltä.kansalaistentulisiymmärtää säädöksiä,jottalakiolisikaikillesama. ei ole kaikkiin tilanteisiin soveltuvaa tarmoa eikä velvollisuudentuntoa, että ostaisivat nuo kirjat. miten täsmällisesti sääntely toteutuu, joten se ei kotustekivirkakielenparantamisestavaalikoneen puolueille.kyselylähetettiinkaikkien17rekisteröiriipuyksinomaansäännöksensanamuodosta.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1
H
4. seitsemänvuodenkuluttuanäyttääyhäsiltä,että oikeusoppineillejalainsäätäjilleriittäätosiasia,että tekstionkaikillesama.Päätösten,säädösten,sääntöjenjapoikkeustenalkuperäisentarkoituksenmukaiseentulkintaaneiedesyritetäkansalaisiasaatella. ja vaikka heillä on käyttökelpoisia apuneuvoja, niin oikeustaloustieteen professori kalle Määttä kuin ennen sanottiinSermones per se loquentes, Dormi toteaa,ettäsääntelytarkkuudenongelmaonmoni- securesekä Paratija Thesaur,heillä ei ole sen vertaa tahoinen. Ja jos heillä niitä onkin, he eivät anna niille patenttiratkaisua. Mitensittenkansalainenerottaaolennaisentiedon epäolennaisesta,joshänenasioitaanajavakansanedustajakaaneisiihenkykenevirkakielisten tekstienviidakossa. virkakielen käyttäjien asenteet ovat kuitenkin mitään arvoa eivätkä niitä lue. taipyyntöjahetiperäänselikielenharrastajanatiedän,että tys "Mitä se on" eli "Mitä kirjoittaessa ja puhuessa on semerkitsee?"japarhaimperiaatteessaainavaravalita. Virkapukuinen kieli-kirjanesipuheessaHeikkinen pohtii tärkeitä kysymyksiä.vaikeista asioista eikannatayrittäätehdäväenväkisinhelppojaeikä monimutkaisistayksinkertaisia.se,mikäonyhdelle helppoa,ontoisellevaikeaa.Yleistajuistettaessakin onhyväkatsellaasioitauseistanäkökulmista.Parhaimmillaan virkakieltäkin kirjoitettaessa asioita selitetään,niistäannetaanesimerkkejäjaniistäkeskustellaan. tamis- ja tulkintatilanteissa määräytyy lopulta se, Piehlilläontakataskussaantuoreenkyselyntulokset. toisenlaiset.Määtänmukaansuurinosajuristeista pitääparhaanaratkaisunamahdollisimmantäsmäl- Kotuksen vaalikonetulokset listä sääntelyä.tosiasiassa vasta käytännön sovel- esitänparikysymystäerikoistutkijaAinoPiehlille. selailenopasta,jokaonsyntynytvahvastatarpeestatehdäasialukijoilleja kuulijoilleymmärrettäväksi.Malli Onko virkakielessä onjärkeenkäypä.ensinkäsky valinnan vapautta
Vesa Heikkinen. Yksikäänpuolueeinäyvastustavanvirkakielen ottamistahallitusohjelmaan.Poliitikotkannattavat ajatusta,ettävaltio-jaoikeustieteidenopinnoissa pitäisiollariittävästiselkeänjayleistajuisentekstin kirjoitusharjoitusta.kysynPiehliltätästä: oL:Mitenkatsotkiinnostuksenyleistajuistamiseenviriävän,jososaammattiylpeydestäperustuu erityistermienjatarkkojensanamuotojenhallintaan. kuinkanäinerilaisiaarvojayhdistetään. vaalitulosta ja hallitusohjelmaa odotellessa voi kukin virkakielen ja -tekstien kanssa tekemisissä olevatutkiskellaniitäkielenkiemuroita,joistaon itsevastuussa.
Konsernisydän
irjoitin tällä palstalla vuosi sitten muistiosta, tuosta mainiosta genrestä. · omasta, sA-kotuksen ja koko okM-konsernini puolesta pyydän anteeksi, ettemme vahvasta yhteisestä ehto-, mahto- ja tahtotilastamme huolimatta saa tähän tilaan survotuksi lisää pitkiä sitaattejammeemmekätositapalauseitamme.josetteymmärräselvääsuomea, sowhat. Annariittävästitaustatietoa. tarvettakehittääkehittämistäonsiiskehkeytynyt:"toimintaympäristönmuutoshaasteetedellyttävätjulkiseltasektoriltajatkuvaatoiminnanjapalvelukyvynarviointia."Päämääränäon"kehittääokMkonserniasiten,ettäsepystyytarjoamaanentistäparempaapalvelua asiakkailleenjavahvistamaanyhteiskunnallistavaikuttavuutta".konsernillahaneitällähaavaaole"selkeääyhteistäpäämääräjatavoitetta", puhumattakaanbrändistä. vaikka suomenlinnan hoitokunnan ja Päivystävän tekstintutkijantoimistontehtäväteroavatkinmoniltaosintoisistaan,onniiden toiminnoillamyöskeskinäinenlinna-japäivystystoimintaakoskeva yhteys.Hoidontarpeessamolemmat,joseimuuta.
VESA HEIKKINEN, suomen kielen dosentti
K
AIHEESTA ENEMMÄN Virkapukuinen kieli. Aino Piehl, "Kotus kysyi, puolueet vastasivat: virkakielen parantaminen hallitusohjelmaan." Kielikello 1/2011.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1
"Haluan kunnon keskustelua, en vastaväitteitä."
5. käytin esimerkkinä tekstiä, jossa ehdotettiinkotuksenkutistamista. vainkolme eduskunnanulkopuolistaryhmääjätti vastaamatta. ehdotus 20 kuuluu näin: "kotimaisten kielten tutkimuskeskus yhdistetäänsuomenAkatemiaan.tutkimuskeskuksentoiminnotvoivatyhdistymisestähuolimattasijaitanykyisissätoimitiloissaanjamyös tutkimuskeskuksennimionmahdollistasäilyttää." Yhdistetään,voivat,onmahdollista.kai,mitälie,vissiintaijyrkkä ehkä. oL: insinöörien keskuudessa on periaate, että sitämikätoimii,eipidäryhtyäkorjaamaan.Miten saadaanvanhoihinkäytäntöihinoppineetvirkahenkilötinnostumaanheidännäkökulmastaantoimivan systeeminkorjaamisesta. äläyritämahduttaakaikkeayhteenlauseeseen. käytäkäsitteitäjohdonmukaisesti. AP: kyllä asenteiden muutos onnistuu, jos oikeus-, valtio- ja taloustieteiden opettajat ovat itse mukana pakollisten kieliopintojen toteuttamisessa. AP:onvainosoitettava,mikäeitodellisuudessa toimi.jonytvoidaannäyttäätutkimustentuloksia niinsuomessakuinmuuallakineuroopassasiitä, kuinkatekstienmuokkaaminenhyvällekielellehelpottaaasioidenkulkua.kunparannetaanlainsäädännönkielellistälaatua,tekstitekeesenmitäsen pitääkin. Piehlonyhdessäinkaliisavihosenkanssatehnyt oppaankäännettävänjatulkattavantekstinkirjoittajille.kirjansisällysluettelostaonkoottavissahuoneentaulumyösvirkatekstienlaatijoille: käytäkonkreettistakieltä. Toim. Mitään irrallista tutkintoon liitettävää palikkaakirjoituskurssistaeisaisitehdä.tärkeintä olisikannustaaopiskelijoitajovarhainkäyttämään kieltämonipuolisestieritarkoituksiinjasaadaheidättuntemaan,ettämyöstämätaitoonosaheidän ammatti-identiteettiään. päivystävä tekstintutkija
dynpuolueenpuoluesihteereilletaipuheenjohtajille. vaikkaselvityssaattoiyllättääjopahevosmiestentietotoimiston, tekstiäeisuinkaanfaksattutilaamatta.tehtävätuliministereiltä:pohtikaa"hallinnonalankonsernirakenteen,ohjauksenjarahoitusjärjestelmänkehittämistäsiten,ettätoiminnanlaatua,vaikuttavuuttaja tehokkuuttavoidaanparantaa". SKS 2002. olemmejuuriperustamassayhdenhenkilönselvityksenselvitysryhmääollentämätahoPäivystävätekstintutkija,jonkatehtävänäon avatateille,hyvätasiakkaamme,mitämetäälläokM-konsernissamme tälläkonsernipuheellammetarkoitamme.selvityksenselvitysryhmän ydintehtäväksimääritellääntaholtaniseuraava:funtsii,etmitäjärkee tahivälii. kirjoitalyhyestijaselkeästi. tuskin on ehditty ryhtyä kotustuumastatoimeen,kunkokoopetus-ja kulttuuriministeriönkenttääollaanmylläämässäkirjelmin.Asiallaon okM:nkahdenmiehentyöryhmäselvityksineen:82sivua,39ehdotusta. vältäammattislangiajalyhenteitä. · tässäväliraporttiajatushautomostani:Päivystäväntekstintutkijantoimistoyhdistetäänsuomenlinnanhoitokuntaan.uudeksinimeksitulee suomenlinnanjapäivystäväntekstintutkijanhoitokunta. ilmaiseselkeästi,mitenasiatliittyvättoisiinsaja mikäontärkeää
ParhaissavideoissakutenNiilin hanhissa laulukuulostaaällistyttävästisuomelta,jakoomistavaikutelmaa lisää asiaankuulumattomien sanojen esittäminen vakavastijatunteella.Huonoimpialajityypinedustajiataasvoisiluonnehtiakokoelmaksialkuperäiseen lauluunvainvaivoinistuviaruokottomuuksia.
vaikkatekstitysistuualkujaankinkuultuunhiemanväkinäisesti,seohjaasiltisuomalaisenkuulohavaintoa.vastatekstittämätönvideovarmistaa,että säkeistöonjokakertasamanlainen.kunalkukieliset sanatalkavathahmottua,niistäeilöydyketsuppia enäämillään: nekecánekecákdyzíkámá, tomá,tomá. Antti Isokangas: Villejä rubiineja. 10-vuotisjuhlapainos. Alkuperäinenlauluonkieltä,jotauseimmatsuomalaiseteivätymmärrälainkaan.videossanäkyvän tekstinohjaamanakatsojakuvitteleesanojenmuistuttavansuomeaenemmänkuinnetodellisuudessa muistuttavat. Tuo maatumaan. Nemo 2000. Ne keittää ne keittää messiin kamaa tuhmaa tuhmaa. [naisenieivalehtelesanoessaan, ettähänelläonse. samalla hänmenettääkykynsäkuullasanatoikeallatavalla "väärin". kuullun tulkitsemiseen voi vaikuttaamyöslaulajienilmiselväulkomaalaisuus,jonka vuoksikuulijahyväksyysanojenoudonääntämyksen. Nemo 2009.
Ketsuppi saa soseutumaan
suomenkielisetsanoituksetistuvatlauluunhuomattavastihuonommin,joslaulunkieliontuttu.oletetaan,ettäosaammetsekkiä.tsekkiläisendyzaboysyhtyeenkappale"nekecánekecá"löytyyYoutubesta sekäsuomeksiväärinkuultunaversionaettäilman sanoitusta.suomeksikappaleessaonkuusierilaista säkeistöä,tässäniistäkaksi: Ei ketään ei ketään, mee siika vaan. Lisää väärin kuultuja laulunsanoja. Tän ketsuppi saa soseutumaan.
tk pi än en
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1
ta
rja
7. 2000-luvuntulokasväärinkuulemisentaiteessa ovatvieraskielistenlaulujenvideot,joihinonlisätty alkukieltääänteellisestimuistuttavasuomenkielinen tekstijajotkaovatlevinneetinternetissäYoutubesivustonkautta.tällaisetvideothyödyntävätovelasti ihmisten kykyä ja pyrkimystä moniaistiseen hahmottamiseen. nykyään väärin kuuleminen ei kerro yleensä huonokuuloisuudesta vaan huonosta keskittymisestätailiiankinhyvästäkeskittymisestäjohonkin muuhun.Ympäristöntäyttyessävirikkeistäkuulijan huomionvangitseminenkäyvaikeammaksi.jasiinä sitäollaan:hyvääpäivääkirvesvartta! Kaarina Koski on folkloristi.
AIHEESTA ENEMMÄN http://en.wikipedia.org/wiki/Mondegreen Antti Isokangas: Minä suojelen sinua taiteelta. Teet ketsupista sosiaaliturvaa. takasepizná,cozetomá. suomessatunnetuintällainenvideoonollutNiilin hanhet,syyrialaisenhäälaulajankurdiksiesittämä laulu,jonkasuomalainennimimerkkithekassitus sanoittijajulkaisiYoutubessa.Laulajasaisuomessa lempinimen"Pensselisetä"laulunsuomenkielisen tekstityksenpohjaltajaonsuurensuosionsaatuaan myösvieraillutsuomessa. tunnustakoonsiissen,mikähänelläon.] Alkuperäisensanoituksenhahmotettuaankuulija ei ole enää tekstityksen ohjattavissa. Väärin kuultuja laulunsanoja. videoidensuomenkielisetsanoituksetovatusein alatyylisiä, ja jotkut näkevät ilmiön myös rasistisena.Lajityyppiäpidetäänsekäleviämiskanavansa ettäsisältönsävuoksinuorisokulttuurina,muttasen helmet puhuttelevat vanhempaakin yleisöä. Puheen esimerkiksi vieraskielisen televisioohjelmanymmärtämistähelpottaamyöstekstin näkeminen.silloineiolekyseMcGurk-vaikutuksesta,vaantekstiehditäänyleensälukeaennenvarsinaistakuulohavaintoa,jatekstinantamatietotukee kuullunhahmottamista
Hänpohtii: Olisiko maisema, jota ei enää nähdä, joka vain kuullaan ja haistetaan, enää maisema ollenkaan. Luulen, että voisin puhua maisemasta.
8
kaukoaistitnäköjakuuloluovatyleiskuvan,lähiaistittarkentavatsitä,joskuspäällimmäisiksinousten.suopursunkukinta-aikaanrämeellähajupeittää alleenmuun,jajalointunnustellenrämmitäänupottavallanevalla.kirjailijakurtvonnegutinmuistikuvaa"elämänsäonnellisimmastahetkestä"lokakuulta 1977kolillahallitsijäätyneittenmustikoittenmaku. tilajäsentyykuullen,haistaen,maistaen,tuntien. valoisuus ja pimeys, lämpöjakylmyys,kuivajamärkäkausivuorottelevat säännöllisemmin. Maisema rakentuu etäisyyksistä, lähi- ja kaukonäkymien suhteista. Mutta etäisyyksistä kertoisivat vain mudalta ja levältä lemuava etelätuuli, viljankorsien ja kaislikon kahina, silloin tällöin lokin kirkaisu, näkymättömän ohikulkijan ja hänen koiransa etääntyvät askeleet. sumu,huurre,pilvetjasademuuttavatyllättävästikin maiseman tunnun. Hargrove pohdiskelee, suhtautuisimmekokuunkraattereihinsamoin,jostulkitsisimme nemeteoriittieniskujentaivulkaanistenpurkausten sijastakaivostoiminnanaiheuttamiksi.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1. yrjÖsepänMaa
Maisema viidelle aistille
"Maailmaonminunaistienirunoelma."näin aloittaaeeva-liisaMannersamannimisen filosofisenrunonsa.aistitsijoittavat"minän" keskipisteeseen.Maailmajäsentyyhavaitsijasta käsin,jokainenitsemaailmansakeskipisteenä.
lämäonsuuriaistimus",toteaapuolestaanmuotoilijajatekstiilitaiteilijaHanna korvelajajatkaaammattinsanäkökulmasta: "elämä on tuntua, näyttävyyttä, puhtaan materiaalinpuhdastatuoksua,ääntäjasenvaimenemista,makujajaniidenkattamista." josjakunelämäonaistimus,tämähenkilökohtainenmaailmapysähtyy,valotsammuvathavaitsijankuollessa,muidenmaailmatjatkavat.
jyrkinisonen
"E
Viisi vai yksi?
kukinviidestäaististatavoittaayhdenpuolenmaisemasta.Maailmajäsentyyaistikohtaisiksimaisemiksi jaympäristöiksi:nähdyksi,kuulluksi,haistetuksi, maistetuksi,tunnetuksi.englanninkielessäaisteista saadaanmaisema-scape-liitteellä,suomessavastaavasti,muttaontiiviimpikintapa:puhutaannäkymästä,jasenmalliamukaillenonluotukuulema, mikseisittenhaistama,maistamajatuntema. Aistitovaterikoistuneet,muttaniilläeioleyksinoikeuttaalaansa.nähtäväähahmotetaanmuutenkin kuinsilmin:pimeässätunnustellaankäsinjajaloin. Kokemus olisi toinen kuin silmillä nähty, mutta luulen, että voisi kuvailla sitä kauniiksi. talvinen liukkaus ohjaa huomionkaduntaitienpintaan.Mekaanisetlaitteeteivätreagoiyhtätilannetajuisesti.MattiMäkelä huomauttaaesseessään"Hyvävene",ettäsatelliittipaikanninkertookylläsankassasumussakinveneen tarkansijainnin,muttaeikerrositä,oleellisempaa, mitäonvastassa(esimerkiksiöljytankkeri).
Aistit ja järki
"Ajatteleaisteillasi,tunneaivoillasi."tämävenetsianbiennaalintunnuslausekorostaaaistimisenja ajattelunyhteyttä.tiedotjauskomuksetvaikuttavatolennaisestisuhtautumiseemmeoudonväriseen veteen:eiolesama,onkovesipunaistamaaperän vaiteollisuudenjätevesientakia.Ympäristöfilosofi eugene C. Yhdenaistinheikkenemistätaimenetystäpaikkaa toinen.tätähyödynnetäänesimerkiksisuunniteltaessaympäristöänäkövammaistenjavanhuksien kannalta. Maisemamme,jakokokulttuurimme,onmeille ennenmuutavisuaalinen.eipuhutaerikseennäkömaisemastamaisemariittää.kunmuidenaistien maisemistapuhutaan,netuodaanselvyydenvuoksi esiinetuliitteellä:kuulo-, haju-, maku-, tunto-.näön valta-asemaanviittaamyöskirjailijaLeenakrohn esseesarjassaan3 sokeaa miestä (ja 1 näkevä) (2003)
näkeminenontajuamista,silmätavautuvataistit ajattelevat. Jos en löytäisi parempaa, keskittäisin huomioni suloiseen myrttiin tai hakeutuisin jonkin melankolin sypressipuun luo, jonka kanssa tuntisin läheistä yhteyttä viihtyisin sen varjossa ja kiittäisin sitä ystävällisesti sen tarjoamasta suojasta kaivertaisin nimeni sen kylkeen ja vannoisin, että se on koko aavikon ihanin puu, ja jos sen lehdet lakastuisivat, opettelisin suremaan niitä, ja kun ne puhkeisivat riemuun, riemuitsisin niiden seurana.
sävyjä ja vivahde-eroja aistitaan enemmän kuin pystytäännimeämäänkielenjakielitaidonrajat tulevatvastaan.Luonnonkuvaajatympäristökriitikoinaluovatkirjoituksillaantarvittavaakäsitteistöä ja antavat kuvauksen, tulkinnan ja arvottamisen malleja.sanastojaympäristöpuheenmuodotovat kehittyneetjatarkentuneeterityisestiniidenaistien alueella,joillaontukenataidejasitäkäsittelemään jalostunutkritiikki.näkö-jakuulohavainnotovat siksikinilmaistavissaparemminkuinomantaiteenlajintukeavaillaolevatmaku-,haju-jatuntoaistimukset. ihminenelääliitossafyysisen,psyykkisenjasosiaalisenympäristönsäkanssa,reagoiniihin,muttamyös vaikuttaaolemisellaanjakäytökselläänilmapiiriin. tuntujatunnelmalämmin,viileä,jäätävä aistitaan,vaikkaonvaikeasanoa,mitenjamistä. Julistan, että jos olisin aavikolla, löytäisin sieltäkin tunteilleni vastakaikua, huudahdin käsiäni riemukkaasti taputtaen. Liiallisilta ärsykkeiltä olisi osattava suojautua aktiivisellapoissulkemisella,olivatnesittenaistien taimielentuottamia.Ylettömyysonjotenkinepäinhimillistäjokoeläimellistätaijumalallista.viisi
jyrkinisonen
Taidot ja herkkyys
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1
9. Yliherkkyyskääneioleeduksivaanyksipuolistaa maailman.keväinenkoivumetsäonhajultaanpistävä,lemmikkieläinkutittaanenääjaaivastuttaa. PatricksüskindinromaaniParfyymionkertomus lahjastajalahjakkuudesta,jonkatuomamenestys kääntyy taakaksi ja tuhoksi. Asenteetjakokemuksetmääräytyvätkunkinperusluonteesta.Lawrencesterneilmaiseeoptimistinja pessimistineronosuvastiesseistisessätutkielmassaan Sentimentaalinen matka (2010).Positiivisestiasennoituva vaihtaa tarkastelutapaansa ja kohdettaan tilanteenmukaan: Säälin sitä, joka voi matkustaa Danista Beershebaan ja vain vaikeroida: silkkaa joutomaata ja niin se tietysti onkin, mutta niin on koko maailma sellaiselle, joka ei viljele sen tarjolle panemia hedelmiä. kertomuksen henkilön kyky muuttuu "liika viisaan" maailmantuskaksi: Hän kuulee enemmän kuin muut, siksi hän myös tietää enemmän kuin muut ja se tekee hänet onnettomaksi. Mitä tarkemmat aistit ihmisellä on, sitä enemmän hän tietää sekä onnesta että onnettomuudesta, sekä rumuudesta että kauneudesta. Leena krohn viittaa esseessään"sanottujasanomaton"(2003)edeltäjään,edgarAllanPoenkertomuksenrogerusheriin, joka samoin kärsii yliherkistä aisteista. valokuvaajaedwardBurtynskynäyttäätoisenlaisenjännitteen.sellaisetkuvauskohteetkuinlouhokset,elektroniikkajätevuoretjapurkutyömaatmerkitsevätmittaviaympäristömuutoksiaja-vaurioita, muttakuvatitsessäänovathäkellyttävänkauniita
Apuvälineillä pääsemme pitemmälle ja syvemmälle, muunnamme aistittavaksi senkin alueen, jonkasaavuttamiseenkykymmeyksineivätmillään riittäisi. Ympäristökulttuuriaonse,mitenihminensuhteensa ympäristöön järjestää, millaisia merkityksiähänsilletulkinnoillaanantaajamillaiseksisen toiminnoillaan muovaa tai millaisena säilyttää. aistiammelajillemmetyypillisinrajoituksintekevät maailmaninhimilliseksi,meidänmaailmaksemme jasilloinmyösnäköiseksemme. voimme ajatella, että vastaavasti maailma on lepakollelepakonjakalallekalankykyjenmukainen. voimme tarkentaa omia havaintojamme kehittämälläjaharjoittamallaaistimisentaitoa.kohdatessammeyllättävääjaodottamatontatiedämme epäilläharha-aistimuksia;emmesiksiehdoittaluota aisteihimme.toisaaltaemmeoleselvilläpiilevistä inhimillisistä kyvyistä ja erityislahjakkuuksista; aavistelemme"kuudettaaistia".
näinvoisiajatella:kauneusodottaaesilleottamistaan, ja tarkastelijan tehtävä on se löytää ja paljastaa."jokaistaaistiavartenonolemassajoku kauneus(näkö,haju,maku,äänet)",kirjoittaajyrki Honkonen opinnäytteessään vastaansanomattomastijostakinsyystätunnonunohtaen.kauneus onympäristöönliittyväominaisuusjaarvo,jonka eripuoliinaistittarttuvat.tuonarvonvaaliminen on sitten etiikan tehtävä. Mukanaontunne-jaarvolataus:ympäristöönkiinnytään,sitärakastetaanjasiitätuleesydämenasia, jolloinystävästäkannetaanhuoltajaotetaanvastuuta.
10
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1. täysin ihmistekoisia ovat fantasia- ja virtuaalimaailmat. Maisemantutkimuksenperustehtäväonkaikenlaisenympäristönkuvaus,tulkintajaarvotuslaajassa mielessä ymmärtäminen. Yrjö Sepänmaa on ympäristöestetiikan professori ItäSuomen yliopistossa Joensuussa.
Kulttuuriympäristö ympäristökulttuuri
kulttuuriympäristöonihmisenluonnostamuuntelema,tekemäjarakentama.sellaisenaseontodeksi tulluttulkintaihmisellehyvästäympäristöstä,jos kohtavillinkinluonnonnäemmejakoemmeopittujen mallien, käsitystenja uskomustenmukaan, nykyisinekosysteemiendynamiikkaaarvostaen. sovelluksia luovat ympäristön-jamaisemansuunnittelu,maisema-arkkitehtuuri,puutarha-japuistoarkkitehtuuri.käytännöllistä,tutkimuspohjaistasuunnitteluaedustaa esimerkiksimeluntorjunta. niitä ovat taiteen luomat maailmat, muttamyösunemme,harhammejamielikuviemme ympäristöt.todenjavirtuaalisenyhdistelmätkonkretisoituvatuudentekniikankehittyessä;nykyinenkinmahdollistaavirtuaalihahmojenkohtaamisetja hetkittäisenkeinotodellisuuksissaelämisen.Arkkitehdinsuunnitelmatvoidaantehdätodentuntuisiksi jasittenarvioidajatestataniitäennentoteutusta. sivistyneen käytöksen ohjeistonaseturvaaelämänlaadullemmetärkeääja arvokasta. tiedämmeeläintenherkkyyden;onpaljonsellaista, mihinaistimmeeivätyllä.Muuttolinnutsuunnistavatotaksutaanmaanmagneettikenttienmukaan, lepakotturvautuvat"tutkaansa",kalattuntevatkylkiviiva-aistillaan,koirallemaailmaonhajuja
WSOY 2003.
Matti Mäkelä: "Hyvä vene." Kansanestetiikka. 2003. Kalevalaseuran vuosikirja 87. Elore 1/2010. ja alkupuhe Ville-Juhani Sutinen. Musiikkitieteen pro gradu -tutkielma. SKS 2007. Nähdystä ja näkymättömästä, sanotusta ja sanomattomasta. National Gallery of Canada in Association with Yale University Press. Otava 2006 (2. Laurence Sterne: Sentimentaalinen matka. The Photographs of Edward Burtynsky with Essays by Mark HaworthBooth and Kenneth Baker, and an Interview by Michael Torosian. p.). Toim. Musiikin laitos, Jyväskylän yliopisto, 2008. Kurt Vonnegut: Kuolemaa tylympiä kohtaloita (Fates Worse than Death, 1991.) Suom. Leena Krohn: 3 sokeaa miestä (ja 1 näkevä). Arkipäivän ääniestetiikkaa. YKT Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja C 47, 1998. Erkki Jukarainen. Savukeidas Kustannus 2010. Jyrki Honkonen: Kuultava hetki. (Teemanumero 2010: Aistit.) www.elore.fi Eugene C. Hargrove: "The Preservation of Non-Biological Environments in the Solar System." NLSI Lunar Science Conference, 2008. Lori Pauli: Manufactured Landscapes. Toim. Patrick Süskind: Parfyymi erään murhaajan tarina. Liisa Knuuti. Tammi 1993.
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1
11. Seppo Knuuttila ja Ulla Piela. jyrkinisonen
AIHEESTA ENEMMÄN Aistien kaupunki. Suom
Miten hän liikkuu. näyttelijän työssä liiketuntoaisti onharjoittelemisenperustyökalu.on tutkittava, millainen esitettävä henkilöhahmo on. Myösnäyttelijänomaatuntoaistiakoetellaan:iho koskettaarooliasua,kasvoillelevitetäänvoiteitaja värejä,liimataanviiksiäjaarpia.valonheittimetkuu12. toisaaltanäytteleminenonkuinmitätahansainhimillistätoimintaa. ohjaaja sanoo näyttelijälle: "älä ajattele."tai näyttelijäitsekuvaa:"kunmävaanlakkaanajattelemasta,kaikkitoimii."Kaikki toimiitarkoittaatässä yhteydessä,ettänäyttelijäreagoiintensiivisesti,esiintyypelottomasti,toimiivirtaavastiunohtaenitsetarkkailun;näytteleminenvakuuttaa.näyttelijäon silloinmonipuolisessayhteydessäkokonaisuuteen, esitettävään teokseen ja toteutuksesta vastaavaan ryhmään,toisiintekijöihin,jayleisöön. Liikkeentuntomyöshäiriintyyherkimmin. Helka-Mariakinnunen
Tunto, tuntuma, tunnistus
näyttelijäntyötäontehdätavallisestaerityistä,eletystäesitettyä. tarkemminpohdiskellessatuntoaisti,aisteistaensimmäinenjaviimeinen, onihmisellejanäyttelijälleavainolemiseenjatunnistamiseen.
jatusta,tunnettajaaistejaonpitkäänkäsiteltyerillisinä.niidenonajateltukuuluvan eri maailmoihin. Mutta eihän näytteleminen pelkästään fyysistäole,jaedellyttääköseajattelemisenlopettamista. kunihminentoimiijatekee,aistittoimivatkaikessamukana.tuntoaistia näyttelijäkäyttääainakinkahdellatavalla,koskettamallajaliikkumalla. erityisesti hahmon iän esittämisessä liiketuntoaisti tulee keskeiseksi. Lapsuudestasaakkaolemmeharjaantuneetnäihintaitoihin. onkohänarkavailuottavainen,rento vai jännittäjä. sanotaanmyös,ettänäytteleminenonfyysistä, eisiistunnelmienaavisteluataikuvitelmiinuppoutumista. koskiessaan esineisiin,pintoihin,toisiinihmisiinnäyttelijärakentaa roolihahmoajanäyttämötilannetta.Hänkoskettaa toistanäyttelijäärakkauskohtauksissa,taistelukohtauksissalukemattomissainhimillistäelämääesittävissäyhteyksissä. tapahtuuko näytelmä kotonavaivieraassaympäristössä?jos henkilöonammatiltaanlääkäri,miten senäkyy?josrakastettuastuuhuoneeseen, miten henkilöhahmon olemus muuttuu. seuraamukset ilmenevät arkipuheessaja-ajattelussa;olemmejokotai-ihmisiäsensijaanettäolisimmesekäettä-ihmisiä. suomen kielen verbi tuntea merkitsee paitsi tuntoaistinavullatuntemistajatunnusteluamyös tunteitajatunnistamista.englantilainensanoisito sense, to touch, to feel, to emote, to know, to recognise. kun kuljen syrjäisellä metsätiellä, koko olemukseni on valpastunutseuraamaan,mitäympäristössä
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1
Kosketus
ruumiillisessatyössäollaankosketuksissa.näytteleminen on ruumiillista, tai kehollista, kokonaisvaltaista: tekoja ja toimintaa. jäljitellessäänhenkilöhahmonliikkeitänäyttelijätunnusteleejatunnistaa tämän ominaisuuksia. eri ikäkausina liikkeiden kimmoisuus, joustavuus, sulavuus,reaktionopeusjakehonpainopistevaihtelevat. suomenkieleneriytymättömätmerkitykseteivätole tuntea-sanassakielenköyhyyttävaanseneheyttäja jonkinolennaisensuojelemista.
A
mottavatkasvoja,konjakkimaistuuteeltä.näyttelijäsaapäälleenkannullisenpiimää,hänhyppää vaatteetpäälläveteenjariisuutuuyleisönjakollegoidenedessä.
Liikkeen tunto
toinentapakäyttäätuntoaistiaonliiketuntoaisti,liikkeentunto.ihmiskeho rekisteröijokahetkitämänaistintehtäviäjahaasteita.nousemmeportaita, istuudummetuolille,kaadammekahvia, kurotamme nähdäksemme, kuka tuleeovesta,väistämmekatoltaputoavaalumimassaa,otammepallonkiinni
tapahtuu,jamatkanjatkuessakävelyhakeevirtaavanrytminsä.Yhtäkkiätienmutkassaseisooturisti kameroineen.keskittyminenmuuttuujaalantarkkaillaasentoani,käsieniliikkeitä,yritännähdäitseni turistinsilmin,jaympäristöunohtuu.näyttelijänä kävelen metsätietä roolihahmon nahoissa tietäen kameran kuvaavan; sensomotoriikkani häiriintyy hetialussa.Häiriönaiheuttajaksiriittää,ettätarkkailenitseitseäni.
Miten minä toimin
Moniasianäyttelijäntyössänäyttääyksinkertaiselta: jokapäiväisiä,arkisiatoimia.kaikkimuuttuu,kun jokapäiväisyysmeneenäyttämölleosaksiesityksen kokonaiskertomusta,taiteellistatapahtumaa.toimivakokonaisuuslöytyykokeilemalla,matkimalla, toistamalla,kirjailijantaiohjaajanantamienohjeidenperusteella,kuvittelemalla,leikkimälläitsensä unohtaentoistennäyttelijöidenkanssa. Esitys pohjautuu Kalevalan runoihin 4749, ja sen ovat sovittaneet, ohjanneet ja sitä esittävät tanssija Aki Suzuki ja näyttelijä Helka-Maria Kinnunen. Harjoitellunvieminenesitykseenedellyttääpar-
haanmahdollisenkeskittymisenlöytämistä.joillekin seonrytmiä,pulssia,ajoitusta,toisilleajattelua,hengittämistä,aistimistakokokeholla.omattyypilliset eleetjatavatliikkuavoivatollaavuksimuttamyös esteenäroolihahmonluomisessa. Kantaesitys oli Kajaanin Kaukametsässä 5.7.2009.
Hanskukurkela
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1
13. improvisaatiossa näyttelijä saa uudella tavalla käyttöönsä omasta itsestään löytyvää materiaalia, omaaolemistaanjaelämistään.Hänsaakäyttöönsä näyttämönjaleikinsallivaaaikaa,jossauseintuntuu siltä,ettävapautuuajattelusta.
Kohti tunnistettavaa roolihahmoa
Aistitsyttyvätärsykkeistä,näyttämölläkin.Luonnollisten impulssien puuttuessa ärsykkeitä tuotetaan,jokokuvittelemallataitörmäyttämälläitsensä johonkin,jokaaiheuttaaaistimuksen.joskarhuajaa minuatakaa,juoksentaiheittäydynmaahan.josesitänhenkilöä,jotakarhuajaatakaa,löydänkunnon impulssinehkäniistäkokemuksista,jotkakehoni muistaatodellisistataikuvitelluista,kerrotuistatai
Kalewalaliekki-esitys kuvaa kalevalaisen maailman luonnonvoimia
tuntoaistiliittääkuvittelun,ajattelunjakokemuksenyhteen,tapahtumisentunteeksi.näyttelijä käyttää,useintietämättään,sisätilantuntumaatyössään.kunnäyttelijäluuleelopettaneensaajattelun, hänkuitenkin"ajatteleesisuksissaan",kutenskottilais-amerikkalainen näyttelijöiden äänenkäytön opettajakristinLinklatersanoisi. tottasekin,silläpuhekinvälittääkehontunnistuksia.tarkemminajatellenyleisötunnistaajotainkaikestasiitä,mikäesityksessätoimii.
presidentinkävelytyyliä,tuntoaistitoimiisosiaalisen alueella. Suom. Hänkieltäytyiuskomastalääkäriään,jokakertoi, etteivätneaivotoiminnotpalauduollenkaan,jotka eivätpalaudupuolessavuodessa.sitkeäsiharjoitellen jaäitinsätuellahänonnistuivieläkahdeksanvuoden kuluttuapalauttamaanjoitainmenetetyiksioletettujaaivotoimintojaan. ihminen on sosiaalinen eläin. Nick Hern Books 2006. itsensä oudossa kostyymissa. Riikka Toivanen. Otava 2009.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1. Aistitunnistukset edellyttävät myös uskomistajamielikuvia.Hyväesimerkkionitalialaisenbel canto-laulutaidonkatoaminen1900-luvulle tultaessa,kuntieteilijätviisaudessaanopettivat,että ihmisäänen resonointi kehossa rintaontelon alapuolellaonanatominenmahdottomuus.uskomus yleistyijaestitehokkaastioppimisensulkemallapois käytöstäsenlaulutaidonalueen,jokaperustuukokonaisvaltaiseenaistitunnistukseen. näyttelijänontunnistettavasuunta,jostaajatuksenitutulee,jasuunta,jonneajatusjälleentahtoo mennä.tämätyöonkommunikaatiota,yhteisen jakamista,toisenkutsumistamukaantappeluun, torikokoukseen tai täyttymykseen.vain toiminta suhteessa johonkin tuntuu. esityksentunnistajaonyleisö.sevoiluullasaavansa pääosan informaatiosta kielen välityksellä. näyttelijän tavoiteon,ettähänenomakinkatseensatunnistaa peilissälopultavainhalutunroolihahmon.Hänen ontunnusteltavatiensäroolintulkinnanlukemattomienmahdollisuuksienjaainestenläpi.näytelmän henkilöidenvälisetsuhteethahmottuvatnäyttelijöidenjaohjaajanyhteistyössä.Harjoituksissaannetaan jasaadaanimpulsseja,syntyytunnistuksiajanäytelmäntilanteetalkavatelää. Terra cognita 2000. Mitänäyttelijänäkee,kunonensimmäistäkertaapukenutroolivaatteetpäälleenjaseisoopeilin edessä. se tuntuu kehossa ja kuulijassa,kokijassajatunnistajassa.ilmansuhdetta, siisyksin,eivoinäytellähyvin.
Läsnäolo
Läsnäoloonnäyttelijäntaiteenydin.näyttämöllä tarvittavaaläsnäoloaonkuitenkinäärimmäisenhankalaluonnehtia.Mitätarkoittaailmaisuolla hetkessä läsnä. venäläisenteatterimiehenkonstantinstanislavskin(18631938)ensimmäisetjohtopäätöksetliittyivätmielikuvitukseenjanäyttelijänsisäiseentyöskentelyyn.Hänenajattelunsamuuttuiaikaamyöten radikaalisti,javiimeisissämuistiinpanoissaanhän pitifyysistentekojenmerkitystäroolityössäensisijaisena.näinhäntuliennakoineeksinykykäsitystä aivotoiminnanyhteydestätunteisiinjatietoisuuteen. Jill Bolte Taylor, Elämäni oivallus: kuinka toivuin aivohalvauksesta. itsekoetuista.kuvittelemallasaankäynnistymään kehollisentapahtumasarjan,jonkatunnistan.valitsenjaopettelentoistamaansen,mikäsopiirooliini. Kristin Linklater, Freeing the Natural Voice: imagery and art in the practice of voice and language. Myösnäyttelijävoiluopuakäsityksestä,ettäroolityönvaiheetolisivatperäkkäisiäjaajatus,tunne jaaistiterimaailmoista.damasionperusteellatyö rakentuu pikemmin kerroksellisesti. emme ihastu, kiinnostu tai samastu päättelemällä,vaanensinkehommetietoisuusalkaa toimia.tunnistus,ymmärrysjapäättelykietoutuvat alkaneeseentoimintaan.
Tunne kokonaisuudesta
sosiaalinenympäristövahvistaajamitätöitunnistuksiamme. kun matkimme idolin lauluääntä, jääkiekkopomon puhetapaa tai
14
Helka-Maria Kinnunen on teatteritaiteen tohtori, näyttelijä ja pedagogi.
AIHEESTA ENEMMÄN Antonio Damasio, Tapahtumisen tunne: Miten tietoisuus syntyy. AmerikkalainenaivotutkijajaneurologiAntonio damasio kysyy: Miten tiedämme itsemme. näyttelijän on houkuteltava kehonsa toimimaan, altistuttava tapahtumiselle ja annettava mennä, pysähdyttävä arvioimaanjalopultalähestyttävätunnettakokonaisuudesta. kunaistitunnistustenharjoittamisenavullatavoitellaanmuutosta,seedellyttääluottavaasuhdetta omaankehoon.AivotutkijajillBoltetaylorsairastui vakavaanaivoverenvuotoonjaalkoiviimeintoipua. Hän jakaatietoisuudenydintietoisuuteen,omaelämäkerralliseenjalaajennettuuntietoisuuteenjavastaa,että tiedämmeitsemme,koskameilläontunnetapahtumisesta,jokajohtaatietoisuuteen.tapahtuminensiis tuntuu,tietoisuuseiolepelkästäänälyllistä.stanislavskikehottinäyttelijöitätutkimaanroolihahmonsa taustat,tilanteenjatavoitteen,löytämäänfyysiset toiminnot.Hänolettinäyttelijänvoivannäinalistaa alitajuntansaaineksetkäyttöönsä.tänäänhänvarmaankuvaisitoiminnan,tunteidenjatietoisuuden yhteyden jatkuvana virtana, jonka onnistuminen edellyttäätapahtumisellealtistumistajakontrollin ajatuksestaluopumista
nenän hajureseptorit eivät toimi, kutenniidenpitäisi.tällöintärkeäosaruoanaistinautinnostajääsaavuttamatta.
Hajuihin turtuu
Hajuaistiturtuu,kunsamaaistimusjatkuu.tuoksukosmetiikkaakäytettäessätarvitaanyhäsuurempiapitoisuuksiasamanaistimuksentuottamiseksi. Länsimaisenajattelunmukaanihmiselläonviisi aistia:haju,maku,tunto,kuulojanäkö.Aistihavaintojen maailma voidaan hahmottaa ja kokea myösmuillatavoillakulttuurisenajattelunmukaan. Haju- ja makuaisti ovat fysiologisestikin yhteydessätoisiinsa.kunnenäontukossanuhan taiallergianvuoksi,ruokaeimaistusilläeitunnu olevan makua. suomen kielessä haju- ja makuaistimuksia kuvaavasanastoonosittainyhteistä.Makea,hapan ja kitkerä voivat hyvin kuvata sekä tuoksua että makua. Hajuaistimuksillaonmyöseettisiäjaesteettisiä merkityssisältöjä.Yhdellemaaseutu,metsä,navetta, ulkohuussionkotoinen,hyväksiluokiteltavahaju, esteettisestikaunis.toisellekaupunkiasfaltinjaliikenteenhajuvaippaonläheinen,hyväksiarvioitava, esteettisestimyönteinen.
H
kus koskettaakin, mutta ei missään tapauksessa haistella tai maistella. onko länsimainenihminenhajulukutaidoton. tutkimustyössänairobinslummeissalänsimainenhajumaailmanivähitellenturtui,kunsatojen tuhansien mustaihoisten ominaishajuihin sekoittuivatavoviemärienja-käymälöiden,tunkioiden, kaatopaikkojenjarottienlemut.tihentynythajuvaippa,kosteus,kuumuus,tunnehapenpuutteesta, haastateltavienkosketusläheisyysahtaissa,pimeissä lanta-japeltihökkeleissä,liimanhaistelijoidenpoikajoukotsekäalbiinoihoanikoskettelemaanpyrkivät lapsilaumattulivatarjenaistimaailmanosiksi.Länsimainen aistimusteni "pyhäkkö" oli kirjoitettava aivojenaistikarttaanuudelleen. vaikkahajuaistimmeoneläinlajeihinverrattuna heikostikehittynyt,liitämmehajutuseinerilaisiin paikkoihin,eritteisiin,ruokiin,nautintoaineisiin. tapaniniemi
päivikkiantola
Hajujen sanaton aistimaailma
ajuterottelevattutunvieraasta,läheisenetäisestäjasamanlaisenerilaisesta.Haistamiseen jamaistamiseenliittyvätkäsityksetjakäytännötovat kulttuurisia.Mahdollisestimyösaistihavainnotse mitäaivommetulkitsevatmeidänhaistavanovat ainakinosittainkulttuurisidonnaisia.Aivommevertaavatuuttaaistimustaaistimuistinvarastoon.jos sitä ei löydy, aivot hylkäävät sen tai luokittelevat uudelleen. Hajuaistimuksillaonerittäinpitkämuisti.Lapsuudenhajumaisemanvoitunnistaajopavuosikymmenienjälkeen. Hajuvesiinmieltynythenkilösaattaakuvitellavain tuoksuvansavienosti,vaikkahänmuidenmielestä onympäristöäänterrorisoiva,astmaoireitaaiheuttava"hajupommi". etenkinviimeisen200vuodenaikanalänsimaissa onajateltu,ettähajuaistionmuihinaisteihinverrattunaprimitiivinenjamerkityksetön.1800-ja1900luvunvaihteessaylemmyydentuntoisetvalkoihoiset katsoivat nenänvaraisen elämän tyypilliseksi "viidakkojenvilleille",eiitselleen.vieläkinvieraiden kansojenjakulttuurienkoetaanhaisevanerilaiselta, voimakkaammaltakuin"me". Malissaasuviendogonienkulttuurissahajutvoidaan kuullajapuheellaontuoksu;miellyttäväpuhetuoksuuöljyltä. näyttelyissä"nähdään"ja"näytetään"asioita.konserteissa"kuullaan"ja"kuunnellaan".outojaovat "haistula","nuuskula"ja"tuoksumo". Päivikki Antola on Jyväskylän yliopiston etnologian emeritaprofessori opetusalana folkloristiikka, Turun yliopiston uskontotieteen ja Tampereen yliopiston kansanperinteen ja viestinnän antropologian dosentti.
Alkukantainen haju, sivistynyt hajuttomuus
Hajuaistiaonsanottu"mykäksi"aistiksi.vaikeutenaeikuitenkaanolehajuitsessään,vaanse,että modernilänsimainenihmineneioleharjaantunut erittelemään hajuaistimuksia kovin hyvin. Modernissa länsimaisessa kulttuurissa nuuhkimistajahaistelemistaeipidetäedelleenkäänhyvänä käytöksenä.Asioitasopiikatsella,kuunnella,josH i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1
Artikkeli on kokonaisuudessaan Hiidenkiven verkkolehdessä (http://www.hiidenkivi-lehti.fi).
15. Pienet lapset ovat kiinnostuneitakaikesta,myöshajuistajatuoksuista:"täti haisee hyvältä!"vähitellen he kuitenkin oppivat, ettähajuistaeisovipuhua,saatiettäjoku"haisee"
nelinkontinkulkevajajuoksevaFransolikymmenvuotiaaksi rasavilli poikalapsi, joka tunsi tiet naapurienlanttukellareihin,omenapuidenlatvustoihin,karviaispensaisiin,kanaloihin,lehmäaitauksiin jasikaloihin.Lähipiiritulitutuksi,muttametsäoli vieläliianisovastus:"eksyinsielläjalöinyhtenään päänipuunrunkoihin.silloinminäistuinjahuusinniinkauan,ettätoverinisenkuulivatjahakivat minutkotiin." uudessakotipaikassavuosiamyöhemminmetsät tulivatjotutummiksi.äidinuusiaviopuolisoteki metsätöitä,joihinmyösFransolisimielelläänosallistunut."talvellaryöminuseinmetsään.tahdoin hakatajasahata,niinkuinmuutkin.Muttaisäajoi Yö ja pimeys ainaminutpois,sillähänpelkäsiminunlyövänkirLejonolikellerinikätoveri.HänsyntyiYläneellä veelläkäteeni." yksinhuoltajaäidin lapseksi ja sairastui kaksivuotiaanaisorokkoon.Parantumisenjälkeenoliympä- Kuurojen koulu Pietarsaaressa rillävain"yöjapimeys".tautiveinäön,kuulon, turunmatkallaihmetystäjapelkoaherättiliikkuva puhekyvyn, eikä kävelykään onnistunut. kävihänkellersuomessakin.Ahkerankirjoittamisenjakiertue-esitelmöinninansiostaamerikkalainen kirjailija (18801968) kohosi maailmanmaineeseen.Yliopistonkäyneellekellerilleerityisestikirjat olivatlapsuudestalähtientärkeitä:"Hekeskustelevat kanssanituntemattaoloaankiusaantuneiksi." kellerinaikalaisen,suomenruotsalaisensokean jakuuronLejoninelämäntarinankuvauksessaovat näkyvilläaikakaudensävytkristillistenarvojen,sivistyksenjamallikansalaisuudenkorostamisineen.
tenvihreys."vastaavastikellerkertooomaelämäkerrassaan(1903)nähneensä"vihreitäniittyjä,valoa hohtavantaivaan,puitajakukkia". Aikai- talo.siististimaalatutpenkittoivatmieleenkirkon. sinä,jokapuhuvallakielellävoit omaisillesiilmaistaajatuksesija tunteesi,oletkomilloinkaankiittänyt jumalaapuhekyvystäsi?jasinä, jokavoitkuullalintujenlaulua, kauniitasäveleitä,omaistesiäänen, oletkomilloinkaankiittänytluojaa tästäonnesta?eiköhänuseimmille meistäsilmät,korvatjapuhuvakieli tunnuvarsinluonnostaankuuluvana omaisuutena?Harvoinniistäjumalaa kiitämme.koettakaammenyt hetkinenajatellamitämerkitseeolla sekäsokea,kuuroettämykkä."
Frans Lejon ja hänen opettajansa Anna Heikel, joka oli Pietarsaaren kuurojenkoulun johtajatar.
uurojen ruotsinkielisessä joululehdessä vuonna1922julkaistiinesterstadenosittain Frans Lejonin (18791947) kirjoituksiinperustuvaartikkeli.siinäalunkysymykset olisivatäänenpainoineenhyvinvoineetliittyäkuurosokeasta Helen kelleristä kertovaan artikkeliin. pekkavirtanen
Frans Lejon puuseppä, lasimestari, puutarhuri
kuurojenliittory,kuurojenmuseo
"oletkosinä,jokaterveilläsilmillä voitkatsellaelämääympärilläsi, koskaankiittänytjumalaasiitä. semmastaolikuitenkinjotainaavistuksia:"Luulen "sittenalkoitaloliikkua!Minuapelottijaluulin muistavaniminkävärinenolitaivaankansisekäpuit- hevosenvetäväntaloa.välistähevonenpysähtyija
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1
K
16
Frans valmisti itselleen useita oman mallin mukaan tehtyjä kolmipyöräisiä kahden istuttavia polkupyöriä. taimilavathänrakensiitse.tavallistenjuurikasvisten lisäksi viljeltävänä oli esimerkiksi kurpitsaa, tomaattia, kurkkua, herneitä ja tupakkaa. turusta alkanut junamatka päättyi vaihtojen kauttaPietarsaareen,jossaoliodottamassakuurojenkoulunjohtajatarAnnaHeikel."Hänpuhkesi itkuunnähdessäänpoikarukanryömivännelinkontinsekähäneneleensäjaliikkeensä,jotkamuistuttivatenemmäneläintäkuinihmislasta.Fransitse tunsiolevansavieraassapaikassamuttaeikäsittänyt miksituntemattomatihmisetkoskettelivathäntä. Hänhuitoikäsilläänjajaloillaan,purijaraapikun jokukinvaanlähenihäntäsekäparkuivoimiensa takaa." ensimmäisetvuodetkoulussaolivatvaikeitasekä Fransilleettäopettajille.kaksinjaloinkävelemisen opetteluunkuluikuukausia,jakyllästyttävätharjoitustyötjohtivatuseihinkarkumatkoihin.Hoitajatar Maijalle, Anna Heikelille ja muille opettaminen tuottipaljonvaivaa,huoltajatuskanhetkiä."Mutta paljonenemmäniloaontuottanutkuitenkinse,kun saahuomatamitenhenkinenelämäherääjakehittyy tässäsyvästionnettomassalapsessa." tottelemattomuudenjauppiniskaisuudentilalle kasvoi sinnikäs oppimisen halu.varsinkin syntymästäastikuurosokeanonerittäinvaikeaopetella omanjaulkomaailmaneroaabstrakteistakäsitteistä puhumattakaan. niinpävastapitkänajankuluessaFransilleselkeytyivät"yliaistilliset"käsitteet.kunosoittautui,että käteltysaarnaajaeiolekaanitsejumalaeikäjumala asumaanpäällävaanjossakinylhäällä,vaatiFrans päästävintille.vastavintinpenkomisenjälkeenFrans ymmärsi,ettätaivaanjumalanasuntoonkorkeammalla kuin asuntolan vintti. Kosketus luo yhteyden toisen ihmisen tunteisiin. Monipuolinen tieto ja yhteys ympäristöön voivat syntyä ja säilyä kosketuksen välityksellä. edessä istui näkevä polkija, jonka ohjaustangonliikkeetvälittyivätohuellateräslangallataaempaanohjaustankoon. Fransopettelimyöhemminlasimestariksi,mutta innostustariittimuuhunkin.vuoden1917elintarvikepulaherättiFransissahalunpuutarhaviljelijäksi. Lämpö, kylmyys, aineen olotila, pinnan muodot ja näiden muutokset, paino, paine, kiinteys, keveys ja raskaus nousevat tietoisuuteen ilman suuria ponnisteluja. Fransilla oli aina mukana itse suunnittelemansametallilevy,jossajokaaakkosenallaoli vastaavapistekirjoitusmerkki. kasvimaidentuottoriittimyyntiinasti,paikkakunnan talollisetostivatmuunmuassaturnipsinjanauriin siemeniä. Fransin hajuaisti oli niin kehittynyt, että hän tunsi heti huoneeseen astuvat opettajansa. Kädestä tervehtiminen on kuin käyntikortti ihollamme kättely kertoo jotain. kommunikointiihmistenkanssasujuisormiaakkosin,viittomakielelläjakämmenellekirjoitetuin aakkosin. (Taktiilit sormiaakkoset)
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1
17. ruotsinkielinen Frans Lejon
kuurojenliittory,kuurojenmuseo
Frans Lejon suunnitteli kolmipyöräisen polkupyörän, jossa hän itse polki takana ja ohjaimissa oli näkevä ihminen.
Näön- ja kuulonjäänteiden lisäksi maku, haju, liike, tasapaino-, tuntoja kosketusaistimukset värittävät kokemuksellista maailmankäsitystä. Helen keller painotti kirjoituksissaan lukeneisuuden merkitystä. ja jos hänsai"käsinkoetellajotakinhenkilöäjavarsinkin tunnustellatämänkäsiä,niinmilteipoikkeuksetta saattoiFranstunteahänetseuraavallakerralla".
Työntekoa ja keksintöjä
samalla kun Frans sai hyvät eväät opettajiensa ja ystäviensämyötä,hänenhaluttiinluopuvanmonista vaaralliseksikatsotuistatoiveistajatekemisistä.suojeluyrityksistähuolimattaFransistatulitaitava,palkintojasaanutsorvaaja,keinutuolien,kynttilänjalkojenjaerilaistenpikkuesineidenvalmistaja. potkaisi.kerrankuntaastunsinhevosenpotkivansäikähdinniin,ettärupesinhuutamaan."seinäjoenrautatieasemallataasenyhtämittaatärisevät odotussalinovetihmetyttivät. kelkkamäkeen Frans menikiellostahuolimattajaloukkaantumisenkautta "hänensikerranymmärsi,ettärangaistusvoiseurata tottelemattomuuttailmanihmiskädenvälitystä".
"vuodestavuoteenjatkuiFransinkehitys."käynnitjunissa,höyrylaivoissataituulimyllyissäolivat niinperinpohjaisia,ettäpianläkkipellistäjapuusta valmistettujenpikkuesineidenjoukossaolitarkkoja kopioita"nähdyistä"kohteista
Frans Lejonin elämänvaiheitapohtiessatuleemonet kerratkysyneeksiitseltään,mitäaistiminenoikeastaanon.kunFranskuvaa uutta kotiympäristöään kauniiksi, kumoutuvattuonkinkäsitteentavanomaisetsisällöt.
K
Pekka Virtanen on helsinkiläinen filosofian maisteri.
18
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1. jos kulkee otsa edellä, on älyllisesti suuntautunut. takakenossaelilimbotyyliinpolvilumpiotedellä,kyseessävoi ollaevoluutioketjunseuraavalenkki,pystyasennostataaksepäinkallistunuthomo post-erectus.
Moniaistinen maailma
kun1800-luvulleastipoikkeavuudet hoidettiinvaivaishoidonperiaatteella, Fransinaikanaolijoerillisiäsokeain- ja kuurojen kouluja, yksi niistä juuri Pietarsaaressa. Läheisten opettajien merkitystäkummatkinkorostavat.toisin kuinLejonilletoimeentuloeituntunut olevankellerilleongelma.vaatimattomuusjaomillapärjääminenilmanetuoikeuksientaikunniantavoitteluaoli Lejonilletärkeää.
Antropologisesti etunenästä
ukapaeiolisiviihdyttänytitseäänkatsomallaensin koiraajasittenfleksintoisessapäässätassuttelevaa ulkoiluttajaa.Lähesainaneovatkuinsamastapuusta.ns. jostaasotsaraahaavartaloaperässäänvarovasti,kulku eteneeniinsanotustiteoriaedelläelihypoteettis-deduktiivisestihaparoiden. riittajaMerjaLahtisensekäruss Palmerin kirja Aisti kuvailu (2009) antaa konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka tärkeää kuvailu, esimerkiksi henkilön poistuminen kokoussalista, on kuurosokealle. koiraihmineneiedeshuomaa,kummastapuhutaan,jos letkauttaajotainhänenhabituksestaan."karvaasepukkaa,kesättalvet.""sidostesukkakestää!" · koirattomiakin kulkijoita voi luokitella sen mukaan, minkäedellänekävelevät. kunnainenjamieslöytävättoisensa,naisensuunnitelmatovatjoaskeleenedellä.Pianpariharppooalttarille morsiuskimppuedellä.eikäaikaakaankuntuorerouva astelee maha edellä mammuuden kynnykselle. nykyään esteettömyyden ja laajemmin saavutettavuuden näkökulmiapyritäänyhteiskunnassapitämään esillä.siltiesimerkiksijoFransinlapsuudenaikaisista kuvauksista tuttu kiusaamiskulttuuri, jonka vaikutuksiaedelleenvähätellään,osoittaa,että kykymmeaistiajatunnistaanäkymättömiäesteitäjapainostustaonheikko. jos vastaan hoipertaa ihmislajin edustaja ns. Masentavinnäkyonihmistaimi,jokalaahustaaniska edelläkokomaailmanpainoharteillaan.sensijaanporkat edelläporhaltavasauvakävelijäonyhteiskunnanneuvokasneliveto.Hännauttiivielämoneteläke-edutennen kumartumistakeppiedelläspatseeraavaksiikäihmiseksi. Asiantoistalaitaasivuaakellerpohtiessaan kuudetta aistia, "sielun aistia".seonhistorian,yhteisöllisyyden ja kulttuurin olemassaolon ja jatkuvuuden havaitsemista. kulun ollessa rivakkaa intellektuelli ikään kuin auraa itselleenreittiäläpikaikensen,mistäonjoehtinytlukea. silmin näkevälle riittää vilkaisu, mutta muunlaisiakin aistimisentapojaon. Mistä matkajatkuuvaunuttuultahalkoen.jasamallavauhdilla vuoroinkyynärpääjavuoroincurling-harjaedellä,jäljessä taapertavanjunnunmatkaatasoittaen.kunnesjunnulakkaakävelemästäjaalkaakaahatakahvaedellä. kuurosokeus alettiin nähdäomanlaisenaanasianakuitenkin vastamyöhemmin.tärkeävirstanpylväsoli40vuottasittenperustettusuomenkuurosokeatry.siihenmennessä oliollutmonenlaisiaongelmia,kuten rotuoppien kielteiset heijastumat ja kuurojenpakottaminenpuhekieleen. · josihmislajinvuosituhantistakehitystähavainnollistetaan tyypilliselläprofiilikuvallakaikenkarvaisistajonottajista, voihavaita,ettäkehityskulkuontaivuttanutensisijaisesti esi-isienselkärankaa.Homo habiliskulkivieläkokolailla pää edellä, ja vasta homo erectuksen myötä ruoto alkoi ojentua.voivainpäätellä,ettähomo antecessoriaedeltäneillä lajeillaotsaluuroikkui vielä polvien välissä, ja heidänesi-isänsäovatkävelleetahterietunenässä,kaula jalkojenvälistätaaksekurkottaen.induktiivisestihaparoiden. nilkan pakina
tunsi runeberginsä ja Lagerlöfinsä, mutta käsin tekeminen oli kuitenkin etusijalla
katjaseutu
outilauhakangas
Olipa kerran emotionaalinen maailma
1800-luvunlopunitseoppineidenkirjoittajien kaunokirjallisettekstitmuistuttavattunteiden merkityksestäjailmaisevatpalavaamielenkiintoa suomenkieltäjakirjallisuuttakohtaan.
uomen kielen ja kirjallisuuden merkitystä on pohdittu lyhyen historiamme aikana useaanotteeseen.nykyisenmarkkinataloudenjakansainvälistymisenaikanaonjälleenkysyttävä, mikä on suomalaisen kulttuurin merkitys. Yhden näkökulman tähän pohdintaan tarjoavat 1800-luvunloppupuolenitseoppineetkirjoittajat, joillaeiuseinkaanollutaineellisiaedellytyksiäkäydä kouluja,muttajotkakuitenkinhalusivatopetella lukemaanjailmaisemaanitseäänkirjallisesti. Yhteiskuntahistorian tutkija kaisa kauranen tekeeantologiassaTyötä ja rakkautta(2009)mielenkiintoisen havainnon: vaikka kansainvälisessä tutkimuksessatoistetaantalonpoikienkirjoittamien päiväkirjojen vähäistä tunneilmaisua, suomalaiset kansanmiehetkirjoittavatpäiväkirjoissaantyötäja
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1
S
säätäkoskevientietojenlisäksitunteistaan.kaurasen mukaantämävoijohtuasiitä,ettäkouluopetusei vielä1800-luvullanormittanutsuomalaistentekstintuottamista.
"Tunteeni oli ylen suuret"
Antologiassaesitellääntoinentoistaanuskomattomampiatunneherkkiämiehiä.HeistämieleenpainuvinonAleksanderWallin(1853-1905),jokakirjoittaatyöpäiväkirjaansakuinhaikurunoa:"Päivällä paikkasinpöksyjäni,olipuoliselkeelänsituulioi tunteenioliylensuuret." kaurasen havainto emotionaalisista miehistä todentuumyössks:nkirjallisuusarkistostalöytämieniitseoppineidenkirjoittajienkaunokirjallisissa kertomuksissa.tutkimistanineljästäkirjoittajasta
19
On Simon hääpäivä. Mutta riehuvain tunteitten [v]allassa, säntäsi Mauno ulos pimeään yöhön, hän kulki kiivaalla vauhrilla, tarkoin tietämättä minne, katkonaisia lauseita kuului hänestä: "Huu! kirjoitinko kirjeen (a) . en tahdokaan tehdä! en vaikka autuuteni menettäisin . Siellä odottaa hän hetkeä jolloin hän yhdistettäisiin tuon pulskean Evan kanssa, joka häntä niin miellyttää... Tyttö on minun täytyy olla minun, ei kenenkää muun! Kirje tänne tuosta yksi pala toinen, kolmas, neljäs huis! myötätuuleen vaan vieköön tuuli nuot palaiset hänelle Lihavoimassaniosuudessaajatusviivatovatniemenkertomukselletyypilliseentapaanosakertomuksenhenkilönitselleenesittämienkysymysten ja huudahdusten emotionaalisesti latautunutta kokonaisuutta:Maunokäykiivastasisäistävuoropuheluaitsensäkanssa.HuudahdussanaHuu!,sitä seuraavatkysymys-jahuudahduslauseetsekätoisto, esimerkiksi-en-en!,vaikuttavatsiten,ettäMaunon puheenrytmivälittyykiivaanajakatkonaisena. erityisenkiehtovastiajatusviivaakäyttäänestor niemikertomuksessaan"Pettyneitätoiveita"(1884). Höyryävin hepoinensa ajaa hän morsius talolle.. kolmeonmiehiä,jalukemianikertomuksiayhdistää emotionaalisestilatautunutrakkaudestakertominen: niissäkäsitelläänmuunmuassaisänliiallistarakkauttapoikaansakohtaanjaerisäätyisenavioliiton kieltämisenseurauksia. Heinosenlukeneisuuttaosoittaamyösdramaattisenpreesensinhyödyntäminen(olenkursivoinut sitaatin dramaattiset preesensit). Mauno kuitenkin rakastuuAinaan,eikäenäätahdovälittääAinalle MikonlähettämiäkirjeitätaikirjoittaatämänvastauksiaMikolle. suomen kielen professori Lea Laitinen (1998) on esittänyt, että dramaattinenpreesensonkerronnankeino,jollatarkoitetaanpreesensinkäyttämistämenneenajanaikamuodossakerrotussakertomuksessa.dramaattinen preesensilmaiseekertomuksenkäänteenjadramatisoisitäsekäkutsuulukijankerrottujentapahtumien silminnäkijäksi.
Ajatusviivojen voima
Halusinpäästäperillekertomustenemotionaalisuudenperusteista,jahuomionikiinnittyirunsaaseen jaluovaanajatusviivankäyttöön.kiintoisaaon,että ajatusviivan ympärille kasautuu muitakin affektiivistaeliemotionaalistalataustaluoviakielellisiä keinoja. Pappi seiso juhlallisena suuri kirja kädessään... kysymysmerkkejä edeltävät ajatusviivat (a) ja (b)tehostavatkysymystenvoimaa,jaajatusviiva(c) yhdistäätoistuvatkieltoilmauksettoisiinsajavahvistaahuudahduksentehoa.
20
Todistus tunteista
Mistäsittenjohtuu,ettänykylukijakiinnostuuitseoppineidenkirjoittajienkaunokirjallistentekstien emotionaalisuudesta,esimerkiksiajatusviivojenkäytöstä?ehkäsejohtuusiitä,ettätarvitsisimmelisää emotionaalista ilmaisua aikamme kovien arvojen maailmassa.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1. siinäMaunorepiiMikolletarkoitetunkirjeenkappaleiksi.jokaisenajatusviivankohdallaMaunonvoi kuvitellarepivänkirjettä.tätätulkintaavahvistavat ajatusviivojen välissä olevat järjestysluvut toinen, kolmasjaneljäs,jotkailmaisevat,ettäMaunorepii kirjettäyhäpienempiinosiin.
Toiminnasta toiseen
Ajatusviivojakäytetäänmyöstoiminnanetenemisen jäsentämiseenkertomuksenkäännekohdassa.tällainenajatusviivankäyttöontyypillistäolgaHeinosen kertomuksen"koutturinsimo"(1895)käännekohdassa,jossasimohuijataannaimisiinväärännaisen kanssa. näidensatunnaisestivalitsemienikertomusten äärellämietin,mistäonlähtöisinkäsityssuomalaisen miehenkyvyttömyydestätunneilmaisuun.Ainakin 1800-luvunlopunkirjoittavatmiehetantoivatkoko sydänverensä valua kertomuksiinsa; heillä tuntui olevan suuri tarve ratkaista "liiallisen rakkauden" ongelma.
Maunonsisäistätaisteluailmentävääjaksoaseuraatoiminnallisempijakso,jonkaolenkursivoinut. Jo on vihkimatto levitetty Kaksi valkeaa tyynyä sen päällä rinnattain. Morsianta vaan odotetaan... sen tosiakin tein, se on tässä kädessäni tämänkö lähetän postiin, menenenään hänelle (b) . Tuossapa hän astuukin huoneeseen, morsius tyttöjen seuraamana Mutta Jumalan tähden! kaikuu sulhasen ajatuksissa [] mutta hän ei ehdi sitä lausua.. kertomukselletyypilliseentapaanajatusviivoin, jopakaksois-jakolmoisajatusviivoin,merkitäänkerronnanetenemistätoiminnastatoiseen.Heinosen lukeneisuuteenviittaase,ettähänelläonajatusviivan käytönavullakykydramatisoidakertomustapilkkomallatraagisettapahtumatvaihevaiheeltaeteneviksi jaksoiksi.Yhteyksiälöytyyajanjulkaistuunkaunokirjallisuuteen,esimerkiksiMinnaCanthinteksteihin. MikonlapsuudentoveriMaunolupaapitäähuolta Ainasta Mikon poissa ollessa. En (c) enen! sitä en voi tehdä. kertomuksenpäähenkilöMikkoonlähtenytmaailmalleansaitsemaanrahaavoidakseennaidaAinan
runonsalaperäinenmaailmasaattaaollakaikua dantelta.senvoisiosoittaasanatarkastikin.Mutta mistäpätiedämme,minkäkaikuadanten"Limbus" vuorostaanon?entäkäyttääkökivirunossashakespearenKesäyön unelmaa,jottalukijallaolisiedes jokinkiinnekohtajohonkin?Malttaakofilosofitulkitakiveäilmanjälkiviisauttaantaitietoviisauttaan, uskaltaako hän kiven Olviretken sankarin tavoin astua ulos tietoviisauden ankarasta linnoituksesta?
22
Palaankiven"kesä-yöhön"yhäuudestaan.Lähes joka rivillä jokin sana, lause tai kuva herättää minussakummallatavallauudenlaistakauneustajua, hämmästystä,hämmennystä,arvoituksellisuutta... Miten tätä aika outoa ja vaikeasti avautuvaa runoa tulisi lukea ja ymmärtää. ( ) ylähäällä vuorten kukkuloilla Päilyi vaisu, kaino valkeuden kaari, Kuni koite pyhä, kuni pohjan tulet Seppelinä talven taivahilla päilyy ( ) Mutta huomaa mikä ihanainen loiste!
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1. seitsemässäveljeksessäImpivaaran avoimesta ovesta virtasi sisään auringon heleä paiste, kuvaten kultaisen kaavan tuvan lehditetylle lattialle.jarunoissaan hänpohtii,mitenvoisipäästäirtipintarealismista, jota hänen suosijansa Fredrik Cygnaeus kutsui "daguerrotypianaturalismiksi".Päälleni hän katsoi, mutta katsantonsa / Kuinka maalata sen taitaisin. Ymmärrän johannes Öhquistiä, joka sanoi sekä Hugosimbergistäettäkivestä:"Heidäneteemme asettamamaailmaonomituisenarkauttavajaomituisenkiehtova." kivikehottaarunossaanteroittamaan tarkemmin korvam,silläemmeosaakuunnellahiljaisuutta,tai sanoovielätarkemmin:hiljaisuuden kaaoksesta kuuluvaahiljaisuuden hiljaisuutta, äänetönnä äänettömäs yössä.josemmetätäosaa,osaammekoedeskatsella. Etähällä ilman rannalla se väikkyi Pyhä tieno myhäellen salaisesti. Tuolla kankahan ja korkeen ahon Hartioilla seisoi äkist ihmeellinen, Kallioinen tanner, himmeä ja hieno. ("immenunelma"). kivelläkeskeistäeiolevainluonnonkatselutai ihailuvaanmyösse,mitenluontokoskettaaihmistä, mitenluonnonkosketustuntuuihmisenjokaisessa aistissa.Kiharansa mustat tuulen siivil loiskii / Kunnes taasen pilven aalto kostea / Yöseen hämärässä kiharia kiertää("Atalantta").valistusfilosofijoh.Gottl. kiveä on luettu jokopaikallishistorian,suomalaisenkulttuuritilanteen,snellmanilaisenkirjallisuuspolitiikan,kirjallisuudenlajitutkimuksen,valmiinrunouskäsityksen, sairaudenkinjatiesminkäkannalta.Muttamiltä pohjalta kivi itse kirjoittaa. pekkaHongisto
Kuiskauksia hiljaisuuden kaaoksesta
verrattunamonienmuidenrunoilijoidenkesäyörunoihinkivenmaisemaei oleromanttinentaikuvailunulkoinenkohde,vaan"uneksuva,poeettinen kuva".kivelläkeskeistäeiolevainluonnonkatselutaiihailu,vaanse, mitenluonnonkosketustuntuuihmisenjokaisessaaistissa.
uomalaisen kirjallisuuden seuran digitaalisessa arkistossa on kaksi Aleksis kiven runokäsikirjoitusta,joistatoisenversionotsikoksikivionlaittanut"kesä-yö"jatoisen"Himmeä maa".edellinenonsäilynytrunonnimenä,vaikka molempiakinvoisikäyttää. onko häntä luettu "nurin-niskoin"?
S
Sanamaalaus
Luonnon kosketus
Antiikinorfeuksenjavergiliuksentavoinmetsän hengitysonkivellerunoutta,jotakirjoitetaankuultavaksirunoksi.kivirakentaametsänrainerMaria rilkensanoin"kuulontemppeliksi",jokaonavara jakaikuvatila.Hänantaaluonnolleäänenjasuun, "kirjoittaaylös"luonnon. kannattaamuistaa,ettäkivelläolierinomainen kokoelmaesteettistäjakuvataiteellistakirjallisuutta. Burkhardt, jonka teos Philosophie öfver Naturen (1797)olikivenkirjahyllyssä,opetti,ettäihmisen jamuunluonnoneroonkosketusaistissa.kivellekin luontooliensisijassaitseitseäänluovaaenergiaa, ääniäjakuvia. kivi tekee monessa kohden "kesä-yö"-runoa hyvinpohjustetun"sanamaalauksen".Ilon helmiheleä kyynel saaloistonsataustastaan eli posken kelmeästä kajasteesta
joHannavenHo
Jälleenrakennettuja muistoja
syyskuunloppu,sadetihkuineniltahämärä.istummepakettiautossa,jokarämisteleepitkin pitkää,kuoppaista,metsienreunustamaatietävuokkiniemeltäkohtikalevalanpiiriä: uhtuaajaHaikolaa.juminkeko-säätiönperustajatsirpajaMarkkunieminenovatoppaina suomenpeninnaiskirjailijakomiteanmuutamanpäivänmatkalla.
arkkunieminenpainaakaasuajaajaatottunein ottein, vaikka auto lentää välillä ilmassa ja rysähtää taas kuraiselle tielle. uhtualla tihuuttaa vettä ja saapas uppoaa tienvieren kuraan, harmaapuisten mökkienkeskelläkasvaanaistakorkeampiaauringonkukkia. "nekylät,jotkaononnistuttusaamaanedesjonkinasteisensuojelunpiiriin,tulevatjäämäänmerkittäviksimuistomerkeiksikarjalaisestaalkuperäiskulttuuristajasiitäelämänmuodosta,jokasäilyttipisimpäänsenainutlaatuisenrikkaansuullisenperinteen, jonka kirkkaimpana helmenä on Kalevala. jään pitkäksi aikaa katselemaan vaaleanpunaiseksi maalattua tupaa, jonka ikkunoilla on ruusuruukkuja, piha kukkaistutuksia täynnä. vienankarjalanrunokylienainutlaatuisuussyntyy siitä,ettäarkielämäjamenneenajankerrostumat elävätrintarinnanjasisäkkäin. oppaina Markku ja sirpa ovat ainutlaatuisia. Markun kerronta elias Lönnrotinrunonkeruumatkojenvaiheistapolveilee eteenpäinsamalla,kuntaitammekilometreittäinkarjalaistametsätietä.kuusikkoa,mustikkavarvikkoa.
M
Eilisestä tähän päivään
"ensimmäisen yhteisen vienan-matkan teimme 1970-luvunlopulla",sirpanieminensanoo."tutustuimmepariviikkoisenapurahamatkanaikanakarjalankulttuuriväkeen:kirjailijoihin,taiteilijoihin, säveltäjiinsekämyöhemminmyösperinteentaitajiin.Hetimatkanjälkeensyntyiajatus,ettäsuomeentarvitaanjonkinlainenkulttuurikeskus,joka tekeetunnetuksipitkäänrajantakanapiilossaollutta karjalaistakulttuuriajasitäaluetta,mistäKalevalan runoainesonkerätty."niemisetpääsivätkäymään kylissä,joissakukaanulkomaalaineneiollutvierailluttoisenmaailmansodanjälkeen. "Mitäpitemmälleaikakuluu,sitävarmemmin kylienarvonoivaltavatniinkarjalanhallintoviranomaisetkuinkansainvälisetkulttuuriyhteisöt",sirpa nieminenuskoo. "kunnäimmekylätlähessellaisinakuinneolivat inhantaikaukosenjauomalanvalokuvissa,mutta autioituneina,tulitarvetehdäjotakin."sirpaker24
too,ettäMarkkuonpitänytpäiväkirjaakaikestasen jälkeentapahtuneesta."vihkopinoylittääjohänen omanpituutensa."sieltäselviääpaljonaikanaan. siitä ajankohdasta,jollointuooivallustapahtuu,riippuu se, jäävätkö kylät vain museoiksi, jotka kertovat menneestäkulttuurista,vaielääköniissäedelleense kielijasenkantajat,jotkaovattehneettuostakult H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1. Mutta nyt on nyt. Ajammetunteja,onaikaapuhua.suullisenperinteen välittämistä tämäkin
Vera Kieleväinen tarjoilee teetä ja muistoja runoilijoille. kuuluuvasaranpauke.täälläeitulemieleenottaa viisisataavuottavanhamäntyseisookalmiston puheeksikysymystäkylienelinvoimaisuudesta,on laidalla,käsivarreteivätriitäsenympäri.Painanpostajusiitä,ettäollaanmenossaeteenpäin. Pidämme stepanovien tähänpäivään. kalinjaolgansaunaltametsänsuuntaan.samalla kalmismaallaovathänenesi-isiensä,runonlaulajien Uusia taloja, rakennuspuita kalaskanvaskenjakarpanMoarienhaudat.tuulikun pääsemme Haikolaan, aurinko paistaa syys- paikatlepattavathaudoilla,ortjonhautaareunuskuunkirkkaalta,pilvettömänsiniseltätaivaaltaja tavallapuuaidallavenytteleenotkeakissajakatselee järveltäpuhaltaakirpeätuuli.tuoksuutuorepuu, meitä. Johanna Venho on kirjailija.
26
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1. kenijakätenisenkaarnaavasten,ajattelenvuosiHaikolan hyvin säilynyttä kyläkokonaisuutta renkaita.vaikkapäästänpuustairti,nousenautoon korjataanjauudistetaan.tämänvuosisadankuu- jajunaan,matkustanetelään,rungonkarheusjää luisimmanhaikolalaisen,kirjailijaortjostepanovin minuunsamallatavallakuinvienassakuunnellun poikaMiihkalistepanovonolga-vaimonsakanssa karjalankielensointi,senpehmeänterävätäänteet muuttanutympärivuotisestiasumaanlapsuudenko- jayhtaikaavieraatjasyvästitututsanat. aikaanvanhankyläkokonaisuudenylläpitämistäja Millaista täällä on pimiekuussa, marraskuussa menneenkannattelua.karjalankielisiärunoilijoita saatipakkaiskuussa,tammikuussa,kunjärvion ajatellessatoivoo,ettäsamavoimakannatteleekieltä: jäässä ja talot uinailevat lumen alla. Ville Hytönen kuuntelee.
jyrkinisonen
mahdollisuudetkouluissajayliopistoissaovattärortjostepanovonhaudattuHaikolanvanhaan, keitäedellytyksiäkielensäilymiselle,muttailman kauniiseen kalmistoon, kivenheiton verran Miiheläviäkyliäjääjäljellevainkulissi. tuvassarunotilaisuudenjatutustummeortjostepanovinteoksiin,muunmuassalaajaanKotikunnan tarina-sarjaan,jokakuvaavienankarjalankylien elämää19201960-luvulla. nyt paistaa seonkiinnimenneessä,muttaraivaauuttaelintilaa aurinko, taivas on auki. tiinsaHaikolaan.stepanovitmyösjälleenrakentavat Haikolankylänuudisrakentaminenonsamaan saarella
viittomakieliseenyhteisöönkuuluvallaonoma viittomanimensä.joskusmyösyhteisönulkopuoliset henkilöt,lähinnäjulkisuudestatutut,saavatomat viittomansa. Myös paikkaviittomat muodostetaan useinsuomenkielistennimienpohjalta.esimerkiksikauniaistennimenäon"kaunis", Lempäälän"lempeä",karkkilan"karamelli"jakiljavan"kiljua".joskusse,mistäpaikkatunnetaan, näkyymyösviittomassa.Laihiannimenäonviittoma,jokamerkitseenuukaajasaitaa. nimenpyörittäjä
Viitotut nimet
iittomakielessänimensaajokainenriittäväntärkeäoliojakohde.neihmiset,paikatjamuut nimetään,joistatarpeeksipaljonpuhutaan.näinhän onasiakielessäkuinkielessä.Millaisistaaineksista nimiäviittomakielessäammennetaan. toisinaannimisyntyykääntämällätaimelkein kääntämällä.kunhenkilönsuomenkielinennimi sisältää jonkin tunnistettavan sanan tai ainakin näyttääsiltä,ettäsevoisisellaisensisältää,tarjoutuu tilaisuus viittomanimen luomiseen. tällaisiavastineitakäytetäänerityisestisukunimien viittomissa,jolloinvirtanenviitotaan"virta",jokinen"joki"jakauppinen"kauppa".suomalaisia
V
viittomanimiäontutkinutväitöskirjassaan Päivirainò. tämä on oikeastaan aika mainiota, sillä näin nimet säilyttävät ja kuljettavat vaakunatie- toutta.kuinkamoniei-viittomakielinentietää,mitä Hämeenkyrönvaakunassaon?toinenasiasittenon, tuntevatkoviittomakielisetainanimenmotivaation. eihän nimen alkuperää tarvitse tietää voidakseen käyttäänimeä. kaikkiaan viittomanimien taustalla on usein jokinulkoinenominaisuus;tällaisiaonsuomalaisen viittomakielennimistänoin70prosenttia.joshenkilölläonkaulassaannäkyväarpi,viittomanimisaattaaollakaulanhipaiseminenetusormella.ulkoistenpiirteidenlisäksinimisaattaaliittyätapoihinja maneereihin,kutenhiustensukimiseentaitapaan kantaalaukkuaolalla.Myösammatti,harrastusja esimerkiksiasemaperheessävoivatnäkyänimessä. esimerkiksitarja Halosesta voidaan käyttääviittomaa"pitkänenä". omaryhmänsäovatnenimet,joissamotivaatiotuleekunnanvaakunasta.Hämeenkyrönnimi perustuu vaakunassa kuvatun juomasarven muotoon. näin Marjanimenviittomaon"marja"jatuula-nimen"tuuli". lauhakangas@stellatum.fitaikirjeitseosoitteellaHiidenkivi,stellatumoy,Purotie1B,00380Helsinki.
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1
27. selvityksen tarvetta ministeriö perustelee näin: "taustallaovattoimintaympäristönmuutoshaasteet, jotkaedellyttävätjulkiseltasektoriltajatkuvaatoiminnanjapalvelukyvynarviointia.valmistelutyön keskeisenäpäämääränäonkehittääokM-konsernia siten,ettäsepystyytarjoamaanentistäparempaa palveluaasiakkailleenjavahvistamaanyhteiskunnallistavaikuttavuutta."selvityksessäehdotetaanmuun muassakotimaistenkieltentutkimuskeskuksenliittämistäsuomenAkatemiaan.(ks.sivu6jahttp:// www.minedu.fi/oPM/tiedotteet/2011/02/virastoselvitys.html?lang=fi.) toivommelyhyitävastauksia.voitvastataHiidenkiveninternetsivuillawww.hiidenkivi-lehti.fi>Yleisökysymys,lähettämälläsähköpostiaosoitteellaouti. viittomakielisissänimissäonmoniamaailmoja, moniaaisteja.
TERHI AINIALA, dosentti, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
YLEiSöKYSYMYS
Sopiiko konserniajattelu kulttuuri-instituutioihin?
Millaisia ajatuksia konsernimallin liittäminen kulttuuri-instituutioihinsinussaherättää?opetus- jakulttuuriministeriötavoitteleesuurtamuutosta "virastokenttään".Asiastavalmistui18.2.2011selvitys"Yhdessäenemmänselvitysopetus-jakulttuuriministeriönkonserniohjauksestaja-rakenteesta". josviittomakielessäpuhutaanpaikastataihenkilöstä,jollaviittomakielistänimeäeiole,turvaudutaansormiaakkosiin.uudetkohteetsaavatusein omaviittoman,koskakirjoitetunnimentuottaminensormiaakkosinontyölästä
Maalaisellekesämerkitsivuodenkiireisintäaikaa. kunpohjoisenluontoeiantanutmitäänrunsaasti ja avokätisesti, jokainen askel täytyi laskea, ettei kuluttanutturhaanenergiaa."etteityhyjääkuljaile mettässä." siksi sananlaskut kehottivat viemään
28. ravinto väheni ja ihminenkärsivitamiinienpuutosta.keväänensimmäiset muuttolinnut toivat uskomusten mukaan kalmanlöyhkäälintukodosta.kaikkiallanäkyihuonojaenteitä,joihinpitivarautualoitsuinjarohdoin. tapaninieMi
Vuodenajat vaihtuvat meissä
ilmastomääräsivuosituhansiapohjoisenihmisenasuinpaikat, elinkeinotjaelämäntavan.yhävieläkaupunkilainentoistaa tietämättäänsamojariittejäjatapoja,jotkaeivätenääpalvele suoraanhänentoimeentuloaan.yhävieläpäteeperiaate, ettäpohjoisenluontonäytteleepäärooliasuuressaarktisessa draamassa,johonihminensopeutuutailuovuttaa.
älimeren maiden ihminen jakaa vuoden kahteenjaksoon,jossasadejakuivakausi vaihtelevat.kaupungissaasuvasuomalainen jakaavuodenneljäänvuodenaikaan,muttahänelläkinjakokeskittyykahteenpääkauteen,kesäänja talveen.syksyjakevätovatsiirtymävaiheita.
V
mennessäjatuomaantullessa.seonkansanomaista ekologiaajakestävääenergiataloutta.
Sydäntalvella tarinoitiin
vanhakansaarvostiennenmuinoinsyksyäjasyystalvea.neolivatvuodenriemullisimmatjaeheyttävimmätjaksotluonnonkierrossa.sensijaanvaloisaa kevättä,jolloinnykyihminenyleensäherää,vanha kansakavahtikuinkunniatontakuolemaa. kahdeksanvuodenajankansaeihuvikseenjäsentänyt aikaa näin hienojakoisesti. syystalvellaporotrykivät,jaerotuksiapidettiineri puolillaporopalkisia.Lihaasyötiinrunsaasti,savustettiinjakuivattiinniukkaakevättalveavarten. Piti väijyä kevätlintuja, kerätä marjoja,korjataheinääjakarsialehtikerppuja.Piti munittaauuttulintuja,poimiarohto-jamaustekasveja ennen kukintaa ja etsiä metsästä tarvekaluja talvenpuhdetöitävarten. ihminen katsoi ilmoistajasäänenteistä,mitähänenmilloinkinpiti tehdä.Hänenpititunteatarkkaanluonnonkierto, säidenvaihtelu,lumenpaksuus,pakkasenpurevuus, kevään parhaat kutupaikat ja kesän ensimmäiset eväät.Muutenperihukkajoensimmäisilläsyyskaljamilla. Malli kahdeksaan vuodenaikaan tulee pohjoisenluonnosta.elokuunlämpimätkuutamoisetyöt kuuluvatkesään,muttajokinelokuussakieliisyksyn kuulaudestajaviiltävänalakuloisestavalosta.eitarvitakuinmuutamahallainenyöjasyyskesäraukeaa syksyksi.kunlehtivariseemaahanjajärvenrantaa peittääyöusvajapakkasriite,onjotäyssyksy,eivielä syystalvi. susiparitohjattiinnuhteentielle,jasyntinenlihasai tunteakadotuksenkauhistuksen,joserehtyiryyppy H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1
Kahdeksan vuodenaikaa
vanhakansaeityytynytneljäänvuodenaikaanvaan jäsensiaikansakahdeksaanerilaiseenjaksoon.Hän tarvitsikolmetalvea,kolmekevättä,kolmekesääja kolmesyksyä.neljääpäävuodenaikaatäydensineljä välivuodenaikaa: syyskesä, syksy, syystalvi, talvi, kevättalvi,kevät,kevätkesä,kesä. Pitipyytääkutevaakalaa,kuivatajahapattaasitä vastaisen varalle. vainajat saatettiin siunattuun maahan, lapset kastettiin ja kuulutukset otettiin. vasta kun kaamos kallistui taivaan vahvuuden yllejasinisenhämypeittimaanäären,köyhäsaattoi huoahtaa.silloinnili-jaluhtiaittapursuivatriistaa, marjoja ja muita metsän- ja vedenväen antimia. jokaisen vuodenajan palkinen sijaitsi eri puolillanautintaa.Pohjoisenluontotuottiruokaaniin vähän,ettäpienyhteisötjoutuivatkiertämäänläpi vuodenhallitsemallaanpyyntialueella.Mitäänpalkisenkohtaaeisaanutkuluttaatyhjiinvaanluonnolle pitiantaaaikaatoipua. kuolemaa kevät usein tiesi. talvellakansasukuloijakävitapaamassatuttuja talvimarkkinoilla. silloin köyhällä oli aikaa makoilla pirtin piisivalkeallajakodantervastulilla,muistellamenneitä, kertoaugriheimontalvistatarinaakuusijalkaisesta hiidenhirvestäjaLaurukaisensankarillisistataisteluistaikiaikaisiavihovenäläisiävastaan.syystalvella jatalvellasaamelainenjaerätalonpoikaeheyttivät maailmankuvansakertomallasenyhäuudestaan
ihminen ei kommunikoinut niinkään hoitamaanpientäpuutarhaa,poimimaansieniäja tuotantokoneistonjakulttuurinkanssavaanluon- kalastamaan.syyskesällälevottomuusjatkuu.Pitää non.vanhauskontojamyytitkertovat,ettäsuhde kiertääikkunastatoiseen,jakiireisimmätrepiväthilluontoonoliensisijaisentärkeä.tämänäkyyvielä latjoraakileinamaasta. Aika ajoin se putkahtaa esiin, ilmenee oireiluna, jota psykologit ja psykiatrit turhaan yrittävät hoitaa ja selittää lapsuuden traumoina, huonona isäsuhteena, äitikompleksina ja milloin minäkin.
29. Se viipyy väestössä kuin räkkäparvi kalamiehen kannoilla, joissakin enemmän, toisissa piilevämmin. Muuten tarkasti.senoudattivuodestatoiseenluonnonsane- emme kykene varautumaan. Yhteiskunnanrakenteetjainstituutiotmuuttu- kahdellakarvallakutensyysjänis.ihminenmyöselää vat,jopavaltiotjatalousjärjestelmätsyntyvätjakuo- välitilassa,hänonalituiseenlähdössäjonnekin.Hän levat,muttamentaliteettisäilyylähesmuuttumatto- orientoituuhuomiseen,hänelääodotuksentilassa. tammikuussapohjoisenihminenalkaajopuhua, manasukupolvienyli,kutenranskalainenFernand ettäkohtatuleekevätjajäätlähtevätkemijoesta. kiertävänelämäntyylinjaluontoriippuvuuden esimerkiksiLappi-iskelmissä,joissatunne-jaihmisH i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1
Maailma on muuttunut mutta vanhan Suomen elämäntyyli on jäänyt jäljelle mielenlaatuumme. tapaniniemi
Vikajoki, Rovaniemi
porukoihinkuukausienaskeettisenuurastuksenjäl- suhdekoukerotilmaistaanluontometaforilla. tarvikkeidentuotannossaoltiinluonnonjasäiden kesälläkaupunkilaisenkinonpakkopäästämökille armoilla. Arktinentalousolilisäksiluontaistaloutta.elin- Linnuttulevatjapääsemmekeväthauenpyyntiin. Arktinen ruokatalous oli moninaistaloutta, leipä vuodenajatvaihtuvatluonnossa,muttanevaihhankittiinpieninäpalasinamaailmalta.Pohjoisen tuvatmyösihmisenmielessä.vuodenajatvaihtuvat asukki joutui kulkemaan pitkiä matkoja. setjatunteetsopeutuvatluonnonrytmiin.ihminen eiainoastaaneläluonnonsääntöjenmukaanvaan Ruokatalous muokkasi mielenlaatua itsekinalkaamuistuttaaluonnonelementtejä. keen.Markkinoillapohjoisenasukkimaksoiveroja kunihminenelääluonnossajaluonnosta,ajatukjahoitiyhteiskuntasuhteitaan. dinenkiertotoistuijokavuosijakiersikehää.se eiriitä,ettäolemmeajoissapaikalla,kunjäätläholikahdeksanvuodenajantaloutta,jotasäänneltiin tevät, vaan mieluummin hiukan ennen. Braudelontodennut. naapuri ehtii heitlemaaaikatauluajaohjelmaa. tiamme enemmän kuin mikään muu toiminta täällämaanäärellä.sejättijälkensä.eiolesattuma, Mieli kahdella karvalla ettämentaalistanomadisuutta,lähtemisenhaluaja kahdeksan vuodenajan talous edellyttää mielen romanttistakaukokaipuutaesiintyyenitenLapissaja valmiustilaa,mikäilmeneekokoajanmuuttuvassa vienankarjalassa,joissaelämäntapaonyhäsitoutu- luonnossa,nyttoteutuneessavuodenajassamuttajo matkallaseuraavaan.Luontokinonmatkalla,seon nutluontoontuhansinsäikein. tää verkot parhaisiin ahvenen kutupaikkoihin tai Pohjoinenruoantuotantomääräsimentaliteet- kudullenousevakalaparviehtiimennäohi. noma- meissähiukanennenkuinnevaihtuvatluonnossa
Luonto kavahtaa äänekästäkulkijaa.Aluksikaihiljaisuuttasuosittiin käytännöllisistäsyistä,muttavuosituhansienaikana semuuttuimytologiaksi.eioleihme,ettäpohjoista mielenmaisemaakuvaahyvinkolmeominaisuutta: yksinäisyys,hiljaisuusjalähteminen.
Tapani Niemi on lappilainen toimittaja, Luontoolikeskeinenelementtiihmistenelämässä. tietokirjailija ja tarinankerronnan kouluttaja. kaupungeissa luonnon oikullisuuseivaikutajuuriruoantuotantoon,sen sijaan huominen saattaa yllättää nomadin. ihminen eli siinä jollaintavallakaksijakoisesti.kädettyöskentelivät nykyhetkessä,muttaajatuksetaskaroivatjohuomisessa. Luonnon ilmiöillä oli selkeä odotushorisontti. Heidän kaipuunsa on niin suuri, että vuorokauden maalla olon vuoksi he ovat jopa puoli vuorokautta valmiita kärsimään etelän ruuhkateitä.
lisäksi pohjoista ihmistä leimaa vahva huomisen odotus.Lähtevällehuominenmerkitseeenemmän kuin paikallaan elävälle. Pohjoiselle mielenlaadulleontyypillistäjuurituohiljainennöyryysja joustavuus,sitkeys. Huominenaskarruttimieltäjosenvuoksi,ettäse oliuusiasiaintila,muttavieläenemmänsiksi,ettei vielä tiedetty, mitä se tuo tullessaan. Pienetkinmuutoksethuomattiin,pitkäkestoisistatai www.lappomania.fi
30
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1
Luontosuhteen salaiset kansiot. Huominen merkitsiainamuutosta,parannustataihuononnusta toimeentuloon.siksikatsottiinilmojenenteitäja oltiinvalmiustilassa,valmiinalähtemään. ihmisetpuhuivatsiitätalvesta,jolloinpartajäätyi savotankämpänlaveriinkiinnijakuinkakylmätalvisodantalvioli. tapaniniemi
Kalkiaisuopaja, Kemijärvi
Luontosuhteen katkeaminen kaupungeissa ahdistaa useimpia suomalaisia ja se näkyy kesäaikana, kun kaupunkilaiset pakenevat mökeilleen. Luontais-jamoninaistalousperustuivatsykliseen aikakäsitykseen,jossakahdeksanvuodenaikaaseurasitoisiaanjalimittyijärjestelmäksi,jossajokaisella vuodenajalla oli tietty sanoma. Luonnonyllättäviinmuutoksiinopittiinsuhtautumaanrauhallisesti.rajuilmalleeikannatakiukutella.Päinvastoinpohjoinenmielityyntyyluonnon mahtavien voimien edessä. vielä nykyäänkin ihmiset aloittavat päivänsä katsomallaikkunastaulos,millainensääon.tutut tapaavatkahviloissajapuhuvatilmoista.kumma, ettei kukaan ole älynnyt yhdistää small talkia ja ilmoistapuhumista.tähänsuomalaiseensmalltalkiinkuuluumyöspuhuminenhyvistähillakesistä, lohen noususta, myöhästyneestä tulvasta, kalojen kudusta,sammakoista,karhuista,jopaleijonista. Hiljainen ja tyynireagoimistapaontarkoituksenmukainen myös metsällä. siksi huomisenodotusjaennakointionniinkeskeinen piirrenomadisellementaliteetille. ihminentahdistuiluonnonkiertoon,luonnonrytmeihin.Psykologiassakuvataanjoskuskahdenasiain- tilan samuutta ja samankaltaisuutta runouteen viittaavallametaforalla,kaksisydäntäsamassatahdissa.Pohjoisenihmisensuhdeluontoonolitanssia samassatahdissa,tanssiavuodenaikojenkanssa.
hyvinpoikkeuksellisistapuhuttiinvuosia:esimerkiksi"keksinlaulu"torniojoensuurestatulvasta
Arki ja suomalaisuus Johanna Venhon runoelmassa Yhtä juhlaa (turunyliopisto2010).
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1
31. Gottelierin mukaan suomalaisuuden esittäminenilmeneerunoelmanviitekehyksenätoimivasta kansanrunontraditiosta,jokakulkeemukana2000luvunrunominänarjessa.runoelmassasuomalaisuus on mukana myös muina kulttuurikoodauksinajaarkikäytäntöinä.äiti/nainenonaktiivinen toimija, mikä näkyy esimerkiksi runojen minän arjestaselviytymisenkeinoina,kieltäytymisenävahvan naisen retoriikkaan liitetystä vaikenemisesta, ekologisenadiskurssinajalyyrisenhiihtokuvauksen uudistumisena. runoelmanvoinähdäjonkinlaisenamuutoksen osoituksena,koskasetuoeksplisiittisestikansallisen traditionuudelleenarvioitavaksiarjenkautta.Aiemmallekuvastolletyypillisenjuhlavuudenpoissaolo mahdollistaa jaetun kokemuksen, joka on toden tuntuisena kenties helpompi samastumiskohde tämänpäivänsuomalaisellekuinkaukaajaihaillen toteutetutfantasiatsiitä,mitäonollasuomalainen." LenaGottelier,Täällä pysytään hengissä luomalla lauluja. Gradut
Nimi vahvistaa omakuvaa
O
manimionmonilletärkeäomanidentiteetinosajajopasenrakentajataiainakinvahvistaja.nimi-identiteettiärakentavatvanhempien arvot,omatarvot,nimenkytkeytyminensukuuntai perheeseen,nimenharvinaisuustaitavallisuus,ikä, etninentausta,lempinimetjanimenkansallisuus. Masantiosoittaa,ettänimi-identiteettionsekä ajallisestiettätilanteisestimuuttuva.nimi-identiteetissäyhdistyyyhteisöllinenjayksilöllinenidentiteetti,sillänimipaitsiyksilöikantajansamyösyhdistäähänetsukuuntaimuuhunlaajempaanyhteisöön. Nuorten naisten nimi-identiteetin ja nimimielteiden tarkastelua (Helsinginyliopisto2010).
Miten suomalaisuus näkyy
enaGottelierontutkinutkotimaisenkirjallisuudenprogradu-työssäänsitä,mitenjohanna venhon Yhtä juhlaa -runoelma esittää suomalaisuutta. Pääpainoonkutsumanimen,useimminetunimen, analyysissä, mutta tutkittavana ovat olleet myös muutetunimetjasukunimi.
selvitettävinä ovat oman nimen merkitys ja muoto, käsitykset omasta nimestä ja näkemykset yleisemminetunimistöstä. tutkimuksessahahmottuuarjenmerkityskansallisen kuvan muuttumiselle, Gottelier toteaa.
L
"suomalaisuuttaeikuvataYhtä juhlaa -runoelmassa ihaillenjakaukaajuhlakäyttöönvaansuomalaisen äidinarjessatehtyjenhuomioidenpohjalta.Arjesta nähty kuva on retusoimaton esitys siitä, millaisia piirteitäsuomalaisuuteentänäpäivänäliitetään. nimen merkitystä on tutkinut suomen kielen progradu-työssäänAnnaMasanti.tutkielmassaan Masantionhaastatellutkolmeatoistanuortanaista. AnnaMasanti,Oman nimen kuuleminen on kuin halaus
Hampurissa on kansallisleivonnaisena täsmälleen korvapuustin näköinen Franzbrötchen, jota nautitaanaamupalallataikahvinkanssa.senpäälleei kuitenkaan ripotella raesokeria. suomenruotsalaisiajoskusarveluttaase,ettäörfil olisifennisismielisuomestakäännetty,koskariikinruotsalaiseteivätsitätunne.kyseonkuitenkinfinlandismistaelisuomenruotsinomaperäisestäsanan käyttötavasta,jokaperiytyy1850-luvunalusta.suomenkielinen nimitys ilmestyi vasta 1880-luvulla. ilkkaMäkinen
Korvapuustin juhlavuosi
ilkk aM äki nen
korvapuustionvuosikymmenetollutyksisuomalaisten suosikkileivonnaisia.senalkuperäjaomaperäinennimitysovat kuitenkinolleettäysiämysteerejä.onaikaraottaasalaisuuden verhoa.korvapuustillaonainakin160-vuotinenhistoria.
Kotoinen korvapuustimme.
pua korvapuustin historian ongelmaan ei löydyläntisestänaapuristamme.ruotsissa onomakanelillamaustettupullansa,kanelbulle,jonkamuotoonkuitenkinerilainenkuinkorvapuustin. Franzbrötchenin synty-taiomaksumisajaksionarveltu1800-luvun alkua,jolloinranskalaisetmiehittivätmontavuotta Hampuria.
32
tanskalaisessa konditoriassa voi tavata korvapuustiamuistuttavanmuttalitteämmänleivonnaisen,jonkanimiontryksnegl.kauempaakinlöytyy korvapuustinsukulaisia.israelissamyydääntavallisissakaupoissakorvapuustinnäköisiäleivonnaisia. kukaan ei tunnu tietävän, mistä korvapuustinimitysonperäisin.Lopullistavastaustaeiehkäkoskaansaada,muttakorvapuustinhistorianperusteella voiesittäähyviäarvauksia.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1. ruotsalaiset ovat julistaneet lokakuun neljännen kanelipullan päiväksi, mutta he eivät selvästikään tiedä tuon taivaallista kanelipullansa historiasta eivätkä ole kuulleetkaan suomalaisesta korvapuustista. niitätuottaayksimaansuurimmistaleipomoyrityksistä,jonkaperustajamuutti1870-luvullavenäjältä Palestiinaan. suomenkielisetovattosinlainanneetsanansuoraankinruotsistamuodossa"öörfiila". vaimonioliruotsalaisenystävänsäkanssasuomalaisillatupperware-kutsuilla.konsulttisanoieräästä välineestä,ettäsitävoikäyttääkorvapuustienvalmistuksessa.vaimonikäänsivirkkeenkäyttäensanaa örfil.silloinystävähätkähtijakysyikauhistuneena: "vadsägerdu!"
A
Sukulaisia maailmalta
emme ole aivan yksin korvapuustimme kanssa. jokatapauksessasuomionainoamaa,jossaleivonnaisennimityskorvapuustionruotsinkielisine vastineineenkäytössä.tämäeitosinoleihmeellistä sinänsä,silläruokienjaleivonnaistennimetvaihtelevatuskomattomanpaljonmaastatoiseen
korvapuustiolisiistuoreuutuus.
Leipurit vaivaavat hyvin
vaatimukset kohosivat myös runebergien kotona. Professori jakob Grot, jolla rakensi siltaa suomalaisenjavenäläisenkulttuurinvälille,luonnehti 1847kirjeessäänPietarinyliopistonrehtorillePljetnovillenuortaAsteniusta: "MeninrouvaAsteniuksentaiparemminkinhänenpoikansahotelliin;poika onollutulkomaillajahaluaaesittääranskalaista;hän eipuhukanssanimitäänmuutakieltäkuinranskaa."
Ma
Hampurilaisten kansallisleivonnainen Frantzbrötchen.
nf
re
d
Be
se
ler
/
F ra
Fredrikan huokaus
uudensukupolvenleipuriekbergolihankkinut ammattitaitonsa Pietarissa, josta muutenkin virtasi 1840- ja 1950-luvulla vaikutteitasuomeen.koskakeisarinikolai i oli kieltänyt venäjän aristokratiaa matkustamasta eurooppaan, rikkaat pietarilaiset tulivat eksoottiseen Helsinkiin, jostamoneksivuodeksitulivilkaskylpyläkaupunki.uusiaranskalaisnimisiähotellejaperustettiin,korkeatasoisiaravintoloita avattiin,ylellisiähuvittelumahdollisuuksiaja palveluja tuotettiin. seuraavan kerran korvapuusti esiintyy kaksi vuottamyöhemminhelsinkiläisessäMorgonbladetissa (22.9.1853).tekstionironinenkommentaarimuutamaapäiväaikaisemminHelsingfors Tidningarissa julkaistuun nuoren tarmokkaan leipurin Fredrik edvardekberginilmoitukseen,jossamainostettiin uusiastockholmsPuffar-leivonnaisia.Morgonbladetintoimittajasaiilmoituksestaaiheenpohdiskella leipomoalanuutuuksia: Mutta kiristynyt kilpailu on aiheuttanut, että nykyään saa nähdä leipuriemme innokkaasti kilpailevan yleisön huomiosta uusilla ja parannetuilla tuotteilla. Leipomon tiskillä, jolla vasta äskettäin teekorpun ja ranskanleivän katsottiin olevan laplushautenoblesse ja jolla piparkakku, jos se oli paikalla, oli, niin sanotusti, kukkona tunkiolla, siellä näkee nyt nämä tungettuna taustalla, ja niiden paikat ovat ottaneet uudemman ajan lapset, ranskalainen korppu, soma korvapuusti (dennäpnaörfilen), siro tuulihattu ja kuka tunteekaan kaikkia näitä nenäkkäitä nousukkaita, joiden nimet ovat tulleet tutuiksi vasta eilen. Myös Fredrikan aviomies omaksui herkullisen uutuuden,jokaaikaamyötensaikinnimensähänen mukaansa.runebergintortunkeksijätaivälittäjä, leipurinoppinsaPietarissasaanutLarsHenrikAstenius,oliuudensukupolvenleipureita.HänenmestarinsatobiasBrangeroliyksigraubündeniläisistä sokerileipureista, joita työskenteli satoja ympäri eurooppaa,myössuomessa.Brangerillaolinevski ProspektillamaanmiehensäsalomonWolfinkanssa tunnettukonditoriakahvila,WolfetBéranger.saatuaankisällinkirjansa1846AsteniuspalasiPorvooseenottaakseenhoitoonsaäitinsähotellin,jokanyt saikokealoistoaikansa.
Suuriruhtinas Hôtel de la Russiessa
Helsinginsuosiomerkitsiliikettäjaelämäämyös Porvoossa,koskamaantiePietaristaHelsinkiinkulki kaupunginläpi.Asteniustenmajatalotrekronor nimettiinkinuudestaanHôteldelarussieksi. Hienostuneet venäläiset olivattottuneitasaamaanparasta,jasamallatuli annetuksimalliasuomensäätyläisillekin.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1
ntz
b rö
tch
en-v
e r lag
33. Anonyymi kirjoittaja tekee pilaa erilaisista ammattikunnista(skrå)jakäsityöläisistä,jaterveisiämeneemyösakateemiseenmaailmaan.Leipuritkinmainitaan:"Bagarneomdefåräknastill industriidkareknåsigframganskagodt.Förnärvarande slåss de om hvem som kan åstadkomma debästaörfilarne."(Leipuritjosheidätsaalaskea teollisuudenharjoittajienjoukkoon,vaivaavateteenpäinaikahyvin.tällähetkellähekamppailevatsiitä, kukasaaaikaanparhaimmatkorvapuustit.)tässä örfil-sanaeivoimerkitämuutakuinleivonnaista. sananoletetaanolevanlukijoilletuttu,selityksiäei tarvita. Fredrika runeberg sai eräänä syyskuun päivänä1850tietää,ettätaloonolitulossajoukko ihmisiä,mukanaparipietaritarta.Heillepitijärjestää jotain tarjottavaa. Fredrika ihmetteli kirjeessä ystävälleen,olivatkomuillapaikkakunnillateeillalliset(tésupéerna)tulleetyhtävälttämättömiksikuin Porvoossa,etteikenenkäänenääannettulähteäpois ilmankestitystä.vehnäkorputeivätenääriittäneet teenkyytipojiksi. Örfil-sananvanhinesiintymäleivonnaisenmerkityksessäonBorgå Tidning-lehdenjoulunumerossa 1851.LehdennumerossaonpastissionkelAdamin tyyliinotsikolla"näringstillståndetiskråköping" (elinkeinotilanneskråköpingissä)
verbi marttailla on tietysti johdettu sanasta martta(=Marttaliitonjäsen).Liitonnimitaason lainattuRaamatunMartalta.järjestöonsuomalainen,muttaalkujaanheprealainennimiMarttaon kansainvälinen.Marttaonarkistenjakotoistentöidentekijänsymboli;MartansisarMariahanistui jeesuksenjalkojenjuuressa,kunMarttahäärikeittiössä...Maria-nimisaasymboloida mietiskelijätyyppiä. Marttailuonsana,jokavoitaisiinymmärtää myös kansainvälisesti. kokonaan suomalaisestakulttuuripiiristälähtöisinolevat erisnimilähtöisetuudissanatvoivatjäädähämärämmiksi.esimerkkejätällaisistaovatpoliitikkojemme väyrynenjaPekkarinennimistämuodostetutverbit väyrystelläjapekkaroida.uusintulokaställäsananmuodostusalueellaonsoinismi.setarkoittaaPerussuomalaistenpuheenjohtajantimosoininlausahduksia jakiteytyksiä,joidenretoriikan henkisenä isänähäämötteleemyöskieleenmerkkinsäjättänyt veikkovennamo. sana on poimittu kielitoimiston uudissana-arkistoon sanomalehtijutusta,jasesaattaahyvinkinollaniin sanottupäiväperho,jokaeisaapysyvääpaikkaakielessä.siltionhauskaajatella,ettämeilläontaiteilija, jonkanimivoipäätyäpaitsielokuvahistoriaanmyös sanakirjaansamallatavallakuinvaikkapatizianinpunainen,"syväkellertävänpunainenvärisävy,jokaon tulluttunnetuksitizianinmaalaamienhenkilöhahmojenhiustenvärinä".
RIITTA ERONEN, tutkija, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1
35. Marttailu ei siis ole uuden asian mukana tullut sana, vaan tutun asian uudelleen nimeämistäjasamallamuistutussiitä,ettäkaikki uutenamarkkinoituesimerkiksihidastaruoanlaittoajaruokailuamarkkinoivaslow food -liikeei olekaanuutta. ajan sana
Marttaillaan
issäniitäsanojakeksitään?tämäonyleinen kysymys,johoneiainalöydytäsmällistävastausta.nytonkuitenkiniloesitelläuudissana,jonka syntyhistoriatiedetään:marttailu.seonMarttaliitonkampanjassa"Hidastamallahyvinvointiin"vuodenalussamaailmallelähetettysana,jokamarttojen tiedotteenmukaantarkoittaahidastamistajayksinkertaistamista. kyseonsiispitkältisamastakuindownshiftingissä,hitailussa,jokaonollutmuotiajopitempään: Kielikello-lehtikyselisillesuomenkielisiävastineita vuonna 2008. omankulttuuripiirimmerajatvoisensijaanylittääAkikaurismäenelokuvienrosoisenromanttisen pelkistettyyntyyliinviittaavaadjektiivikaurismäkeläinen. no, nykyiseen marttailuun kuuluu kampanjatiedotteen mukaan tämä mariamainenkin puoli, "Marttojen sanakirjan" mukaan marttailua ei ole vainleipominenjakylväminenvaanylipäänsäkes-
M
kittyminenkäsilläolevaanhetkeen(http:// www.martat.fi/teemakampanja/sanakirja). entäpävärinnimikaurismäensininen
Huipussaan suomalaistenlukumääräPietarissaoli1880-luvulla, jolloin heitä arvioidaan majailleen keisarikunnan pääkaupungissarunsaatparikymmentätuhatta.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1
Vanhaa suomalaisaluetta
36. esatuominen
esatuoMinen
Suomalainen kulttuuri pääsi Pietarissa omaan taloonsa
suomenkulttuurivientivenäjälleonsaanutuuttavauhtia,kunsuomen pietarininstituuttionvihdoinpäässytmuuttamaanomaantaloonsa kaupunginkeskustaan.lähes15vuottainstituuttijoutuitoimimaanperin epäkäytännöllisissätiloissarähjääntyneessäkerrostalossa.
Suomen instituutti toimii hiljattain avatussa ja täydellisesti saneeratussa Suomi-talossa.
uomen instituutti sijaitsee historiallisessa talossa:kysymyksessäonsuomalaisenPyhän Marian kirkon vieressä sijaitseva rakennus, jossajokeisarinvallanaikanatoimimuunmuassa unoCygnaeuksenjohtamasuomalainenkouluja kaupunginsuomalaisenlehdenPietarin Sanomien toimitus. "kelpaa näissä tiloissa edistää suomalais-venäläistäkulttuurivaihtoa",ihasteleeinstituutinjohtaja MiraPitkänen.
S
kuninstituuttimuuttisuurellatallikadulla(Bolshajakonjushennajaulitsa)sijaitseviintiloihinsa,ei oleliioiteltuasanoa,ettäsuomalaisetpalasivatjuurilleen.kyseiselläkadullaasuijokeisariaikaanpaljon suomalaisia,jotkaosallistuivatsunnuntaisinPyhän Marian kirkon jumalanpalvelukseen
Aineksista aiheiksi
Pukevia puoliprofiileita ja leppoisia lomakuvia
Kirjailijoiden ja muiden 18001900-luvun kulttuurivaikuttajien henkilökuvia on nyt aikaisempaa paremmin saatavilla SKS:n henkilökuvatietokannassa internetissä. Mukavia yllätyksiäkinvoisiolla,silläkuvausasennotovatvähänvapautuneet sitten Bergrothin päivien. Valtaosa tietokannan runsaasta 1 300 kuvasta on SKS:n kirjallisuusarkiston mittavista kokoelmista. SkS:nhenkilökuvatieto- kannassapyritäänjulkaise-
maanhenkilöistäedustavaotoskuviaeriikäkausilta jaelämäntilanteista.Studiopotrettienlisäksikuvakannassaonmyösepämuodollisempiajatoiminnallisempiakuvia.
Varhaisten valokuvien juhlallisuus
Henkilökuvia ei kuitenkaan ole aina valittavaksi asti, vaan on tyydyttävä siihen, mitä on säilynyt. Onosinsattumanvaraista,kenenkuvatovatsäilyneetjälkipolville.esimerkiksiJuhaniAhonlaajaan arkistooneijuurikuuluvalokuvia.SensijaanAhosta, joskenestä,tehtiinlukuisiakirjailijakuvapostikortteja,joissahänistuuryhdikkäänäpöytänsäääressä "kirjoitusneuvoineen".OnneksikollegakyöstiLarssonontallentanutalbumiinsakuvansängylläepäryhdikkäästiröhnöttävästäAhosta. kirjallisuudentutkijoiden kuvalliset selvitykset tutkimuskohteistaanovaterityinenosakirjallisuusarkistontutkimusaineistoja.valokuviaonkarttunut myöskirjallistenseurojen,lehtienjakustantamoidenluovutustenmyötä.kirjallisuusarkistoonlisäksi dokumentoinutmoniakulttuuritapahtumiavuosikymmentenajan.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1
38. Aleksiskivestä(18341872)eitiedetäsäilyneen yhtään valokuvaa, vaikka kertomusten mukaan häntäolisikuvattu.valokuvausrantautuiSuomeen kiven elinaikana, ja hänen ikätoveristaan, tosin vanhemmaksi ja vauraammissa oloissa eläneestä,
Aleksis Kiven ikätoverista Theodolinda Hahnssonista on säilynyt kuvia, mutta Kivestä ei. Pöytä on melkein tyhjä, siinä on vain hienot kirjoitusneuvot, pari hyvinsidottua kirjaa, paperiarkki. Kuva on vuodelta 1864.
Perhealbumeita, kulttuuritilaisuuksia ja tutkimusaineistoja
SkS:nkirjallisuusarkistonvalokuvatkertovatniin julkisestakulttuurielämästäkuinperheidenyksityisestähistoriastakin.valtaosanoin138000kuvasta 1860-luvultanykypäiväänkuuluukirjailijoiden jamuidenkulttuurivaikuttajienhenkilöarkistoihin. näin luonnehtii pakinoitsija "Tet" eli kersti Bergroth Sininen kirja -lehdessä 1928 tyypillistä valokuvaa kirjailijasta. 1800-luvullajapitkälle1900-luvullakinvalokuvaus- taharjoittivatlähinnäammattilaiset,javalokuvaajallakäyntioliarvokasjajuhlavatilaisuus.niinpä tuloksenaoliasetelmallisiapotretteja.kaikistatosin eioleniitäkään. Jos hän nyt pääsisi selaamaan Suomalaisenkirjallisuuden Seuran henkilökuvatietokantaa, hän löytäisi sieltä monia tällaisia, mielestään teennäisiä ja vääristeleviä, kuvia. esimerkiksiLönnrotinjakrohninsukujenjäsenten laajoissaarkistoissaonkulttuurihistoriallisestiainutlaatuisiakuviavalokuvauksenvarhaisvaiheistalähtien.Myöstulenkantajiensukupolvenjäämistöjen runsaatkuva-aineistotilmentävätmielenkiintoisesti kulttuurihistoriaa. Tietokanta julkistettiin lokakuussa 2010, ja sitä täydennetään koko ajan.
KIA/SKS
K
irjailija istuu suorana ja pukevassa puoliprofiilissa kirjoituspöytänsä ääressä
osastolla Biografiakeskuksessa, Ratinen kiinnostavimmat kuvat henkilöstä eivät vältarkistotutkijana SKS:n kirjallisuusarkistossa. neenkuviakotinsatulipalossa1949.
KIA/SKS
Kansallisbiografiasta kuvakannaksi
Suomen kansallisbiografiassa 110 julkaistiin2003 2007yli6000pienoiselämäkertaa,joistanoinkaksi kolmestaonkuvitettukohdehenkilönkuvalla.Toimitustyössäsyntynytnoin4000digitaalisenkuvan kokoelmamuodostaaSkS:nhenkilökuvatietokannanrungon,joskinomistus-jatekijänoikeussyistä vainosaKansallisbiografiankuvistaonvoitujulkaista edelleenkuvakannassa. 18601920-lukuolikäynti-elivisiittikorttikuvienkulta-aikaa,kutenmyösSkS:nhenkilökuva- tietokannassa aikakauden ihmisistä julkaistuista kuvistavoipäätellä.visiittikorttejakoottiinkoti- albumeihin paitsi perheenjäsenistä myös muista sukulaisista ja ystävistä. kaikille kannassa julkaistuille kuvilleonyhteistäse,ettäniidenlähi- taitekijänoikeudetovatjokovanhentuneet tai kuvakopioiden julkaisemisestajaedelleenvälittämisestäon sovittuerillisilläsopimuksilla.Lisäksi kannassaonniinsanottujaorpokuvia, joidenlähi-taitekijänoikeudenvoimassaoloaeitiedetä.kaikistahenkilöistä ei ole tilattavaa kuvatiedostoa vaan ainoastaan tietoja siitä, missä arkistoissa heitä esittäviä valokuvia säilytetään. ensimmäiseksi suomenkieliseksi naiskirjailijaksi nimitetystäTheodolindaHahnssonistaonsäilynyt runsaahkostikuvia.niitäonnähtävillämyösSkS:n henkilökuvatietokannassa. tämättälöydyhänenomastaaineistostaan.Muun muassakiantolähettiitsestäänjaperheestäänkuvia sukulaisille,ystävillejakollegoille,jotenhänestäon runsaasti kuvia myös muiden henkilöiden arkis- SkS:nhenkilökuvatietokantaonosoitteessa toissa.Hyväniin,silläkiannonkerrotaanmenettä- http://www.kansallisbiografia.fi/kuvat/. 1900-luvunalkupuolellavalokuvausalkoiyleistyä kameroidenteknisenkehittymisenjahalpenemisen ansiosta.nytolimahdollistaottaamuitakinkuin pysähtyneitäpuoliprofiileita,jakotialbumitalkoivat täyttyäitseotetuistaarkielämän,juhlienjalomamatkojenkuvista.esimerkiksiilmarikianto,L.Onerva jaOttoManninenkuvasivatjakuvauttivatitseään jaympäristöäänmonipuolisesti.Heidänarkistonsa avaavatnäkymänkaukanakirjoituspöydästäolevasta ULPU MARJOMAA ja SUVI RATINEN elämästä,javälähdyksiänäistätunnelmistaonnähMarjomaa toimii tutkijana SKS:n tutkimustävillämyöshenkilökuvatietokannassa. Henkilökuvia voi tilata myös muun muassa Museoviraston kuvakokoelmat.fi-palvelusta.
Olavi Paavolainen ja Ilmari Pimiä Terijoella 1926.
Kuvat karttuvat monella tavalla
vuonna 1897 perustettu Suomen kirjailijaliitto alkoijotoimintansaalkuvaiheessakerätäjäsentensä valokuvia.Tässäsystemaattisestikootussakuvastossa todellanäkeemontaryhdikästäkirjailijaatyhjäntyöpöytänsäääressä.kirjailijaliitonkuvatluovutettiin joulukuussa2010SkS:nkirjallisuusarkistoon,janyt suuriosaniistäondigitoitujanähtävissähenkilö- kuvatietokannassa. Studiokuvaus kehittyi ja monipuolistuivuosikymmenienaikana,jatietokannassajulkaistutkuvaterivuosikymmeniltätodistavat osaltaantätämuutosta.
kirjailijoidenmonipuolisettoimetmuunmuassa lehdissäjajärjestöissäovatosaltaankartuttaneetheidänkuvakokoelmiaan.Onervanjäämistöönsisältyy kattavaotoseinoLeinonelämäänliittyviäkuvia, joitaOnervakäyttikirjoittamansaLeinonelämäkerrankuvituksessa.
Henkilökuvatietokannan käyttö
SkS:nhenkilökuvatietokannankuviavoiselataverkossa ja tilata käyttöön maksullisina digitaalisina kopioina.kuviajakuvatietojaetsitäänhakulomakkeella,jakuvanvierestäavautuulinkkitilauslomakkeeseen.kirjallisuusarkistonkuvienlisäksikannassa onyksittäisiäkuviamuistakuvakokoelmistasekä yksityisomistuksessaoleviakuvia. kuvatiedostojenlisäksikannassaontietojasiitä, missäarkistoissajakokoelmissahenkilökuviasäilytetään.kuvakantaantäydennetääntietojamyös henkilöidenmuotokuvistajamuistomerkeistäsekä muustamuistamiseenjajälkimaineeseenliittyvästä aineistosta,kutenhenkilöidenmukaannimetyistä kaduistajarakennuksista.
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1
39
Myös erkka Railon "Median tuottama poliitikkojen sankaruus"sekäTarjakupiaisenkalevalaisenkansanrunoudensankaruuttakäsitteleväartikkeliovat "kansallissankarit"-otsikonalla. Kirjoituksia sankaruudesta-kirjanselkeitäjatasalaatuisiaartikkeleitaonmiellyttävälukea.näkökulmienjaaiheidenmonipuolisuudessajääoikeastaan kaipaamaanvainvastaavanlaisellaraikkaallaotteella kirjoitettuapohdintaameillesuomalaisilleniintärkeistä urheilun kansallissankareista. Sankaruuden kuvajääosinhämäräksi,muttaseontarkoituskin: artikkelitherättelevätlukijaaenemmänkinpohtimaankuinantavatvalmiitavastauksiatailukkoon lyötyjämääritelmiä.
TYTTI STEEL, filosofian maisteri, kansatieteen jatko-opiskelija
Äidit, arjen sankarit
itselleni merkittävimmiksi nousevat toisen pää- luvun"kansansankareista"kertovatartikkelit.ilona kemppainenkirjoittaaarjensankareistaSkS:nvuosina20022003tekemänSankareitaonkoheitä. kupiainenkeikauttaasankaruudenmääritelmiä hahmottamallaKalevalanmyyttistenjaeeppisten miehisten sankareiden rinnalle kolmatta sankarityyppiä,jotahänkutsuulyyriseksitaidramaattiseksisankariksi.Tällaisensankarintoiminnoteivät ohjaudutaimotivoidutietystäennaltamäärätystä tavoitteesta,vaandramaattinensankaritekeekerronnankuluessarohkeuttajaomaaajatteluavaativia itsenäisiäpäätöksiä,jotkaeivätoleitsestäänselviä. kirjoitukset laajentavat lukijan historiallistajakulttuuristaymmärrystäsankaruudesta,sen tuottamistavoistajamerkityksistä.kirjoittajatovat perinteen-, historian- ja kirjallisuudentutkijoita neljästäeriyliopistosta.Sankaruudensukupuolija senproblematisointionkaikkiakirjanartikkeleita yhdistäväteema. Sankaruuden ja huumorinyhdistelmäätarkasteleemyösPäiviLappalaisen artikkelikariHotakaisenJuoksuhaudantie-romaanin traagisestasankaruudesta. Anders Ahlbäckin jääkäreiden sotasankaruutta pohtiva tekstisekäUlla-MaijaPeltosenMannerheim-aiheinen artikkeli ovat luonteva kokonaisuus. Arjen sankarit ovat useimmiten äitejä, joille heteroseksuaalinen parisuhdeonongelmataivoimavara. -kyselyn vastausten pohjalta. Arvioita, katsauksia
Saavuttamattomat sankarit
Kirjoituksia sankaruudesta on artikkelikokoelma, joka tekee mitä takakannessaan lupaa. Toim. Artikkelitonjaettukahteenpäälukuunotsikoilla "kansallissankarit" ja "kansan sankarit". HuumorinmerkityskorostuuLappalaisenartikkelissa; positiivinen, itseironinen huumori auttaa vaikeiden vaiheiden yli. naisten sankaritarinat rakentuvat kemppaisen
40
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1. kokoelman päättää kirsti Salmi-niklanderin kertomusmenetetystäsankaruudesta.Salmi-niklander kirjoittaa ylioppilas Pekka Hartikaisesta (18611889)sekätyöläiskirjailijakasperiTantusta (18861918),joitahänkutsuulegendaarisiksiluusereiksi.Menetettyjenmahdollisuuksienretoriikan jännitteisyyksiä ruotiva teksti on hyvällä tavalla kevyttäluettavaaraskaastaaiheesta. esimerkkidramaattisestasankaristaon"Miehen tappajaneito"-balladinkati-neito,jokasurmaavuoteeseensapyrkineenmiehen.katiantaaHannukselle mahdollisuudenperääntyä,muttamiesonsuunnitellutetukäteenmakaavansaneidonvaillaaikomustakaanottaahäntävaimokseen.katipuolustaaitseään väkivalloin,japelastaasamallaomansukunsahä- peältä.Hänsäästyyyhteisönrangaistukselta,sillä ennenkuolemaansaHannusehtiisanoa,etteivaadi katillerangaistusta.kupiaisenhahmottamakolmas sankarityyppiantaamahdollisuudenfeminiiniselle sankaruudelle,jokaeimääritymiehisenkauttatai olefeminiininenvastinemiehisillesankareille.
y
Kirjoituksia sankaruudesta. Arjensankaruudenkerronnantaustallaovatvaikeatelinolot.Arkieioleainavaikeaa,muttasankarienarkion,kemppainentoteaa.Arjensankaruus onharvoinvapaaehtoista,jakemppainenarvelee, ettämoniarvonimenansaitsevaolisimieluummin elänythelpommanelämän.
Tikkakosken mannekiinit
Suomi-konepistoolistaantunnetustaTikkakosken tehtaasta ja työn sankaruudesta kirjoittaa niina Lappalainen,jokaonitsekintyöskennellyttehtaalla 1980-ja1990-luvuntaitteessa.TyönsankaruusTikkakoskellaeiolekilpailuatovereidenkanssasiitä, kukatekeeparhaantuloksen,vaansankaruusedellyttää,ettätyöjaetaantasaisesti,jollointahtijaolosuhteetpystytäänpitämäänsiedettävinäkaikille. SKS 2010.
mukaan usein siitä lähtökohdasta, että mies on joskusollutlapsiaainakinonsyntynyt,mutta miesonsittemminkuollut,lähtenyttaionmuuten poissa.Toisaaltamonenkyselyaineistossakerrotun sankaritarinanpäähahmonaonkaikkensaperheensä eteentehnytmies,jollaonpaljostatyönteostahuolimattaollutmyösaikaalapsilleen. Ulla-Maija Peltonen ja Ilona Kemppainen
Eila Rantonen. Artikkelista paistaa huolisiitä,ymmärretäänkömeillähyödyntäämaahanmuuttajienkieli-jakulttuurivarantoariittävästi. Toim. Sirkku Latomaa osoittaa artikkelissaan euroopan kielikartan kirjavuuden. Josei,eipääsesyntymäänsellaista"kolmattatilaa", jonkaperäänteoksessahaikaillaansellaista,jossa lähtö-jatulomaantaienemmistönjavähemmistön kulttuurienyhdistämisestäsyntyyuuttainhimillistä tietämystä.
y
nienelämäntapaa.norjassaheidätontunnustettu kansalliseksivähemmistöksi.SatuGröndahlesittelee Suomen,Ruotsinjanorjanromanienkirjallisuutta jaerittelee,mitenrotu(!),sukupuoli,seksuaalisuus, luokkajaikärakentavatidentiteettiä. Globaalistunut maailma keinuu rajusti, mutta laadukasvähemmistökirjallisuusonBritanniassaja keski-euroopassa osoittanut ihmisten transkulturaalisenkohtalonyhteyden.Tämänpäivänvirkamies voiollahuomisenpakolainenjapäinvastoin.identiteetitpurkautuvatjarakentuvatkaikenaikaa.ehkä kantaväestötkinalkavattihentyvänvuorovaikutuksen myötäymmärtääomannomadiutensa. nytmuuttoliikekäytoisinpäinjasaalukijanpohtimaan,milläoikeudellalaitontajalaillistakinsiirtolaisuuttatorjutaankovakouraisesti. Ikkunat auki maailmaan
MuihinPohjoismaihinverrattunasuomalainenvähemmistökulttuurientutkimusonlaahannutjäljessä,vaikkavähemmistöteivätolemeillä uudempiasiakuinmuuallakaan.Määrällisiäerojaja asenne-erojaonollutsitäkinenemmän.niinpänyt julkaistuteosonodotettujatarpeellinen. PäiviBrinkinartikkelimuistuttaa,ettäRanskaon sallivuudellaanjavanhallakulttuuriperinnöllääntarjonnutelintilanjaajattelunvapaudeneräilleeurooppalaisen kulttuurin huippunimille, kuten Samuel Beckettille,eugèneionescollejaMilankunderalle.
Vähemmistöt ja monikulttuurisuus kirjallisuudessa. MattiSavolainenpurkaa"intiaaniuden"vanhat stereotypiat.Pitkäsuullinenperinneonnyttavallaansynnytettyuudelleenkirjallisesti.Ondekolonisaationaika,siinämäärinkuinuudetsukupolvetsii41
Pohjolan hangissa
Pohjoismainenosioalkaasaamelaiskirjallisuuksien esittelyllä.Muuttoliikejasulauttaminenovatrokottaneetsaamelaisyhteisöjäpahasti,jajulkaiseminen onvähäistä.Saamelainenidentiteettilieneekinaina ollutenemmänkytköksissäjoikuunkuinpainettuihin teksteihin, mutta valtaväestö on suhtautunut vähätellenjatorjuvastijoikuun. Suomalaisilleromanitovattuttuja,muttaharvalieneekuullutvähemmistöryhmästänimeltämatkaajat ("resande").HeidänelämäntapansamuistuttaaromaH i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1. Teoksessa väitetään vähemmistökirjallisuuksien jäävänuseinpimentoon,muttapoikkeuksiakinvoisi joskuskorostaa.Onhanesimerkiksisuomenruotsalainenkirjallisuussuhteellisestimenestyneempääkuin suomensuomalainen.Toisinkuinteoksessaannetaan ymmärtää, ruotsinsuomalaisenkaan kirjallisuuden edustajillaeiolevalittamista.Laatuunsajalaajuuteensanähdensitäontutkitturunsaasti,muttalukijainsuosiotasiltäonpuuttunut. Teoskyseenalaistaaeurooppa-keskeisenmaailmankuvanjavaltakulttuurit.eilaRantonenjaMattiSavolainenpyrkivätsuuriinlinjoihin,muttaesimerkki- aineistossa on myös tuttua pohjoista provinsialismia.Artikkelimuistuttaa,ettäkolonisaationaikoina euroopastamentiinrunsainjoukoinsiirtomaihin. Teosjakaantuukolmeenpäälukuun,joistaensimmäinenkäsitteleevähemmistökirjallisuuksiaPohjoismaissa,toinenkeski-euroopassajakolmasPohjoisAmerikassa.kirjoittajatovatalankonkareita.Mitä analogiaalieneesiinä,ettänaisetovat82-prosenttisesti miehittäneetkulttuurisenreuna-alueentarkastelun. Tampereen yliopistopaino 2010.
Valloitetulla mantereella
Teoksen viimeisessä jaksossa tutkaillaan kiinalaisamerikkalaista,kanadanranskankielistäjaPohjoisAmerikanintiaanikirjallisuutta.kiinalaistenjamuidenkinaasialaistenAmerikkaanmuutollaonpitkät perinteet,jasopeutumisessaonollutkipeitäongelmia.Aasiaonollutlännen"toinen".Aasialaisperäinenväestöonvainvaivoinpäässyttasa-arvoisempaan asemaan. Maailmamme on jo monikulttuurinen, ja kulttuuriset vaikutteet kulkevat sekä valtakulttuureistavähemmistökulttuureihinettätoisinpäin. kanadassaonainakinneljäranskankielistävähemmistöä.nykyäänranskankielinenkirjallisuusonvoimissaanjasenedustajatovatpäässeetmaailmanmaineeseensiinäkuinenglanniksikirjoittavat.Quebeciä jaPohjoismaitayhdistääkulttuurinentuttuusjamyös niinsanottupohjoisenulottuvuudentutkimus.katri Suhosenmukaankanadanalkuperäiskansojenkirjallisuusosoittaavoimistumisenmerkkejä.Seonilahduttavatietotässäkuolevienkieltenmaailmassa. Britannian,SaksanjaRanskanmaahanmuuttajakulttuurejaselvittävätartikkelitvoivatavatamonen silmät. SannakivimäkijaeilaRantonentarkastelevatrinnakkainSusannaAlakoskenromaaniaSvinalängorna jaArjaUusitalonrunokokoelmaaMeren syli.Teoksilla eijuurioleyhteisiäpiirteitä,muttaulkopuolisuuden tuntojajaniidenseuraamuksiakumpikinpeilaa
Merikiikarit, teleskoopit ja mikroskoopit olkoot kuitenkin nykyaikoihin vielä harvinaisina kaluina luvallisia käyttää. Olinetukäteenajatellutkirjantarjoavanviihdyttävänjahumoristisenkinkatsauksenmenneenmaail- manhassuihintapoihin.Arveluniosuijossainmäärin oikeaan,jahupaisiayksityiskohtialöytyierityisesti ruokailuun,nautintoaineisiinjapukeutumiseenliitty-
y
Pieni käytöskirja. kokoelman varhaisimmat katkelmat ovat suomeksivuonna1670julkaistusta,alunperinerasmus RotterdamilaisenkirjastaCullainen kiria nuorucaisten tapain sijwollisudest.Tuoreimmatesimerkitovat 1960-luvunyhteiskunnallisenjakulttuurisenmurroksenajalta.Tapakulttuurinmuutoseitosinvielä katkelmissanäy,silläkäytösoppaatovattyypillisesti esitelleet ihanteita, eivät välttämättä kuvastaneet ilmestymisaikansaarvojajakäytäntöjä. -kirjasta (1944) saksittua sitaattia: Jos raitiovaunussa tai linja-autossa sattuu tapaamaan tuttavan ja joutuu istumaan häntä lähelle, voi tervehdyksen jälkeen mielihyvin vaihtaa muutaman sanan. Tekstikokoelmankoomisuusjäikuitenkinsivuseikaksi,japäällimmäiseksinousivaikutelmainhimillisenkanssakäymisenperimmäisestämuuttumattomuudesta. Ei asianomaisilla eikä kanssamatkustajilla ole mitään iloa henkilökohtaisten asioiden esillekaivamisesta.
MARJO JääSKä, filosofian maisteri, vapaa toimittaja
42
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1. Rekvisiitta ja yksityiskohdat kuten teknisetlaitteetkehittyvät,muttaelämänydinasiat pysyvätvuosikymmenestäja-sadastatoiseensamoina. Arvioita, katsauksia
henkykenevät.nejoutuvatluomaanomakuvaansa valloittajienkielillä,mikäonvaikealähtökohta. Omaan jaksoonsa on vielä koottunippuyleisempiäajatuksiatoistenihmisten seurassaolemisestajahuomioonottamisesta. Toimittanut Satu Laatikainen. Ajatonjamonenlaisissaoloissapuhuttelevaajatuson esimerkiksiJokaisen naisen kirjassa(1945)julkaistu väite:Ajatukset, joiden parissa ihminen askartelee, painavat vähitellen leimansa hänen kasvoihinsa. Tärkeäänkirjaanonpujahtanutnimi-jamuotovirheitä,asiavirheitäkin.MahtaakonikolasSarkozy heittääkirjannurkkaan,kunhäntänimitetäänpääministeriksi?
MAIJALIISA MATTILA, filosofian maisteri, tietokirjailija, entinen suomen kielen ulkomaanlehtori
Käytösoppia vuosien takaa
SkS:njulkaisemissapienissäperinnekirjoissa on aiemmin esitelty muun muassa lintu-, vauva-,kummitus-jasauna-aiheistaperinnettä.Sarjanuusimmassakirjassakurkistetaankäytöstapojen historiaan.Teossisältääpaitsipoimintojakäytös-ja tapaoppaistamyöslainauksiavanhoistaKotiliesi-lehdistäsekämeheviälöytöjäSkS:nkansanrunous-ja kirjallisuusarkistojenaarteistoista. SarjanedellistenosientapaanPieni käytöskirja on myösulkoasultaanmiellyttävä.kirjankokoonkäteen sopiva,jaruskeasävyisetkuvatjatekstithuokuvatviehättävänvanhanaikaistatunnelmaa.kokonaisuuden kruunaaviininpunainenkirjanmerkkinauha. Artikkelista käy ilmi, että intiaanikulttuureissa sanaonluomisenvälinejasamaasiakuinteko.Tuntuututulta!eräänintiaaniheimonperinteessämaail- man luo Ajatusnainen aivan kuin meidän veen emosemme.intiaanikulttuureissaontärkeääjohonkinkuuluminen.Senvastakohtanaonvalloittajakulttuurinasenne:mikäkaikkivoikuuluaminulle. erityisesti naisten elämässä liikkumavara on tasaarvoistumisenmyötälisääntynyt. Teosontärkeääluettavaaopettajille,virkamiehille,poliitikoillejakaikillenykymaailmastakiinnostuneille.Seosoittaaimpivaarojenjaoravanpesien
ajanolevanohi.PenttiSaarikoskikirjoitti,ettämaailmaeihengittäisi,joskieliäolisivainyksi.Hänen mukaansakieletovatihohuokosia,eikämiltäänkieleltäsaatukkiasuuta.eimiltäänkulttuuriltakaan. Aineistolainauksetovatseitsemänteemantaitilanteenalla.vinkkejätarjotaantervehtimisen,pukeutumisen,pöytätapojen,kielenkäytönsekätyö-jaseura- elämän kiemuroihin. kirjantoimittanutSatuLaatikainenmäärittelee hyväksikäytökseksisellaisettavat,joitanoudattaen henkilö ei herätä huomiota tai poikkea ulkomuodoltaanmuista.Sopivaetikettijahyvätkäytöstavat ovattietystisopimuksenvaraisiajaaikasidonnaisia,ja yhteisöyhdessämuokkaakäsitystäsiitä,mikäminäkinaikakautenajamissäkintilanteessaonsopivaa. Mutta on puhuttava ainoastaan samantekevistä asioista. SKS 2010.
vistäneuvoista.Suupieliänykiaikatavallaesimerkiksi seuraavaherkkupalavuodelta1886:Ei sovi voileipäpöydässä pitää lasisilmiä tai lornjettia. Pieni käytöskirjaonriittävänpienimukanakuljetettavaksi,jalyhyettekstipätkätovatomiaanvaikkapavartinmetromatkallaluettaviksi.Hyvässälykyssä hihaantarttuuedelleensoveltamiskelpoisiakäytösvinkkejä.MatkapuhelimessarupattelevienmatkustavaistenkannattaaesimerkiksipohtiaseuraavaaKäyttäydytkö moitteettomasti
vielä väite: "Saastaisia elämän salaisuuksia on paljon."Airaksinenluetteleeniitätoistasivullista, muttakenensalaisuuksianeovat?Hänenkö?kirjoittajaminänkö?Minunko. Loppunousussakohtaammeideanaristoteelisesta hyvästäelämästä:"Hyvääonse,mikäonsosiaalista jaeletäänyhdessämuidenkanssa." Hyvääonmyösfilosofinenhulluus,anteeksirohkeus.nauruelämännöyhdälle.
VESA HEIKKINEN, suomen kielen dosentti
Timo Airaksinen: Saasta. Onneksi sivulla 155 tulee vastaan kiinnostava väite:"ihminenkohteleeitseäänsaastanamelkein yhtämielelläänkuinmuita."Tätäseuraamuutama sivumiehenjanaisenerojenpohdintaa,muttamissä ovatsenainenjasemies,jostanytpuhutaan. Hän puhuu ihmisestä, joka elää kahdessa maailmassa:yksionteatterimuitavarten,toinentakahuone(koti)itseävarten.Takahuoneonjulkinen salaisuus.Salaisuuskätkeesaastan.Siivoojatietää kaikenlaistatyönantajastaan,roskisdyykkariroskien tuottajasta. Lopultaolenymmärtävinäni,ettäluvussa3on kysesiitä,mitenkaikestahuolimattaihminenaina vaintuottaasaastaa.Lopultateemmesaastaamyös toisistammejaitsestämme. kirjavyöryttääeteemmesaastaisenelämämme kohdustahautaan,eivätkänämäihmiselämänrajapaalutlaannutafilosofis-naturalististaajatustenliitoa.Sivulle23mennessäonehdittykäsitelläsanojenroska, lika, saasta, romu, roina, hylky, jäte, kuona, saastejapäästökäyttötapojajaeroja.Lähestymistapa onvirkistävänei-kielitieteellinen. Olemme jo sivulla 71,jasaammeuudenväitteen:"Maailmassariehuu
y
hellittämätön taistelu sietämätöntä, pelottavaa ja inhottavaavastaan."Lopultajoudummetaisteluun itseämmevastaan,sillämitäpäihminenlopultaon. Olennaistatietystionpaitsise,mitenkirjaväittää, myös se, mitä kirja väittää.Tässä muutamia väitteitä:Mekunnonihmisettaistelemmelikaaja jätettävastaan.ihminentottuukaikkeen.kaikki, mikäjätetääntaaksesiihenenääkatsomattajakoskematta,onpaskaa. Hauska, haastava saasta
Timo Airaksisen Saasta-kirjan alaotsikko on"Filosofinenjohdatusjätteentodellisuuteen".voihansitäkainiinkinsanoa.Minustakirja onennenkaikkeakirjoitukseksiprosessoituasisäistä puhetta, aiemmin muun muassa hulluudesta ja onnellisuudestatietokirjojakirjoittaneenfilosofin paikoinraivoisaakinpohdintaa.Parempialaotsikko voisiolla"Filosofinrönsyileviäjahaastaviaajatuksia niistäjanäistä". Sivulla23alankiinnittäähuomiotaväitteisiin. Luku 3 on tämän jälkeen enää muodollisuus. Filosofinen johdatus jätteen todellisuuteen. Luvussa2kirjasiirtyy"saastaitsestä"kuvaamaan taisteluamme saastaa vastaan. "Jätettä",vastaafilosofimmesivulla140. Johnny Kniga 2010.
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1
43. eikaifilosofiavoiperustuayleistämiseen?Joutuvatkokaikkiväitteettässäuuteenvaloon,kirjoittajankannaltaepäedulliseen?Tuleejopamieleen, ettäkaikkeaeivoieikäkannatakäsitelläsaastankaan yhteydessäei,vaikkakaikkisaastaaonkin. kirjaväittäämoniaasioita.Ajatellaanpavaikkasellaistaväitettäkuintämä:"Maailmajakautuukahtia; siihenmitäonjamitäeipitäisiolla." väitteetsekäniidenerittelytjaperustelutsitovat ajatuksennousutjalaskutmerkityskokonaisuudeksi. Sivulla163tuleeyllättäväpaljastus,väite,joka paneeentistävahvemminepäilemäänkaikkeaedellä kerrottua:"Olenainakammonnutlääkäreitä." LopussaAiraksinenlähettää"Terveisiätutuille". Tässäkirjailijataasinnostuu:"Paskaaontutkittava,koskaseonkaikenlian,inhon,kauhistuksen, pelonjavaarankorkeinsymboli,eikätätäkirjaavoi kirjoittaakäsittelemättäsitämitäeivoikäsitellä." Sivulla70Airaksinensanoopahimmanolevan takana:siispaskanjapornonpohdiskeluonhoideltu.nytpääsemmepalaamaan(suhteellisen)normaaliinpohdiskeluunjafilosofointiin,lupaafilosofi (itse)ironinenhymyhuulillaan. niidenperinpohjainenkäsittelysitootoisiinsamyös kuvauksetkirjoittajanomanelämänsattumuksistaja ekskursiotmuidenfilosofien,tieteilijöidenjajulkisuudenhenkilöidentarinoihin. Teemaon"saastaatekemässä",muttatuntuu,että siiheneisaadaaluksiotetta,kunpuhutaantunteista ynnämuustaroskasta
Ammatti- kirjoittajana kulha on päässyt lähelle ihminen Salosta, joidenkin elämäkertakirjojen liial- listamakeuttahenkilökuvassaeiole.kulhasivuaa myösperhepiirinongelmianostamattaniitäkuitenkaanesiin,niinkuineiSalonenkaanniitänostanut. Sini-hopeaonsuomalaisuudenväri,tammenlehvä terhoineen viittaa toimintaan Suomen kulttuuri- rahastossajalinnaketornimaanpuolustusharrastukPilapiirroksia ja polkupyöräilyä seen.vaakunahyväksyttiinrekisteriinvuonna1985, kulhaontehnytvakuuttavaatyötädokumentoides- kulhakiteyttää. Kypärä suljettu: Kypäräpeite päältä sininen, vuoripuolelta hopeaa. niistäolitarkoituslaatiaeläkevuosinamuistelmateos, muttatuonikorjasimuistelijanliianaikaisin.
Syvällinen kuva kulttuurivaikuttajasta
kulhallaonollutkäytössäänkaikki13,5hyllymetriä Salosen arkistomateriaalia, joka on tallennettu kansallisarkistoon.Aineistojamuuthenkilöarkistot, Salosta koskevat Otavan, kulttuurirahaston, kansallisteatterin arkistot, Yleisradion äänitearkisto sekä laaja suomalaisen kulttuurin kehitystä kuvaava kirjallisuus tarjoavat syvällisen kuvan suomalaisesta kulttuurivaikuttajasta. LASSI SARESSALO, dosentti, Suomen Kotiseutuliiton pääsihteeri Tämämerkitsisitä,ettäSalonenoliaikaansaseuraava
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 1
44. Toinen harrastus, joista Salonen ei hevillä luopunut, oli matkailu ja nimenomaan polkupyörän selässä.Suomitulitutuksikesäisilläpitkilläpyöräretkillä;virka-asiathoidettiinjunalla,lentäen,bussillaja hotelleissamuistiinpanojakynännysälläkirjoittaen. Myös reserviläistyö Punamustarykmentin killassa ja maanpuolustustoiminta laajemminkinrikastuttivatyhteistyökenttää.Monimuotoinen kulttuurityöhön osallistuminen johti myös akateemiselleuralle,kunSalonenväittelikulttuuri- sosiologiastajatoimiviimekausinaanJyväskylänyliopistondosenttina. TässävainmuutamapoimintaSalosenmenestyksekkäältäyhteiskunnallisenvaikuttamisenuralta.Se konkretisoituunoin640henkilönhenkilöhakemistossa, jossa toki esiintyy viitehenkilöitä aiemmilta ajoilta,muttaläheskuusisataaaikalaistamahtava kontaktiverkko,jostaeimontasodanjälkeisenSuomenvaikuttajaapuutu.
y
Keijo K. saanSalosenelämänkulkua.MaailmankuvanmuoSalosen taival päättyi yksinäiseen poismenoon toutuessakirjanpäähenkilööntarttuivatisänmaal- kotonaanhänelletärkeänSuomalaisenklubinkirlisuuden perustekijät Helsingin lyseon eli Ressun jastossavietetynmuistelmankirjoitushetkenjaklubisivistyspohjalle.Lopultaakateeminenväitösjadosen- illanjälkeen.kulttuurirahastonedustajat,Punamustuuri kruunasivat elämänaikaisen opintoprosessin. Kypäränkoristeena hopeinen kolmiovuori, josta nousee sininen linnaketorni. tutustuaainakinjossainmäärinkaikkeensiihenkirjallisuuteen,minkäkulttuuriraha-apurahoitustuotti. Erkki Salonen 19202001. Arvioita, katsauksia
Etulinjassa myös kulttuurin saralla
keijo k. MuttatämäkääneiSaloselleriittänyt.SuomalaisuudenLiittojaTalonpoikaissäätiöolivatverkoston solmukohtia tätä kautta vaikutus ulottui myös kotiseututyöhön. Kulha: Kulttuurin etulinjassa. tienveteraanitjaSuomalaisenklubinjohtohenkilöt Aikalaistodistusten mukaan Salonen piti tärkeänä kantoivatSalosenviimeisellematkalle. Salonentunnetaanmyöskuvantekijänä.Hänharkitsikinjossainvaiheessavakavastiryhtymistäpilapiirtäjäksi.Hänensarjakuva-japostikorttityyppinsä on tuttu ainakin niille, jotka viisikymmenluvulla lukivatAaroHonganpartiolaiskirjoja. Lehtien välistä kasvaa kolme tammenterhoa, kaikki hopeaa. kaikkitämäjamonimuuyhteiskunnallinentoiminta,Mitä-Missä-Milloin-aikakauskirjanpäätoimittajuusjatyöskentelyvaltakunnansuunnittelutoimistossavalmistivatSalostavarsinaiseenelämäntyöhön, kutsuttunajohtamaanSuomenkulttuurirahastoasen yliasiamiehenä.Yliasiamiehentehtäväkiidättimiestä ympäriSuomea,tavoitteeksiasetettumaakuntarahastojenverkostototeutuijakulttuurirahastonpääoma karttui. SKS 2010.
jaosittainmyösaikaansaedelläollutkansallinenhelsinkiläisvaikuttaja. kulha nostaa kulttuurivaikuttaja erkkiSalosestatekemässäänkirjallisessamuotokuvassaerityisestiesiintämänsotilaskokemukset niin poikasena pikakoulutettuna talvisodassa kuin nuorena reservinupseerina jatkosodan hyökkäys- vaiheessajaloppuselvittelyissä.Haavoittuminenja toimintakotirintamapalvelussaloivatSalosellehyvän verkostopohjanmyöhempäälaajaakansalaistoimintaavarten:hänoliperustamassaTeiniliittoa,toimi sodanjälkeenmuunmuassaHelsinginYliopistonYlioppilaskunnanjaSuomenYlioppilaskuntienliiton johtotehtävissä,Ylioppilaslehdenpäätoimittajanaja etelä-SuomalaisenOsakunnankuraattorina. OloferikssonsuunnitteliSalosellesukuvaakunan, jonkaselitysvuodelta1977kuuluu:Kilpi: Sinisessä kentässä kolmihaarainen tammenlehvä asetettuna haarukkaristin muotoon
Hannu Heikkilän Alfred Kordelin -kirjan kuvitusta.
muassa Carlsbergin ja Wallenberginsäätiöt.kordelinin säätiö on puolestaan ollut kotimaisena mallina muille rikastuneille liikemiehille, jotka ovat saaneet nimensä Suomenkulttuurihistoriaan. kordelininkesähuvilakseen19141916naantalinkultarantaanrakennuttamastagraniittilinnastaei
46
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1. Huoneistoonhankittiin1930-luvullamyöskordelininmuotokuvatvuosilta1910(Rafaelellmén) ja1912(ArhurHeickell).kokoushuonetaideteoksineenonedelleenSkS:ntalossakordelin-salina, muttasäätiötoimiiMariankatu7:ssäjahallitseepääosaaBorgström-suvunentisestäpatriisitalosta. Teoksentaidehistoriallinenpääosakäsittäälähes 200sivua,jotkaLuojusjaPennanenkäyttävätasiantunteviinesittelyihin21maalarista,14graafikosta ja12kuvanveistäjästäjateostenlaadukkaastipainetuistakuvista.Ymmärrettävästivalinnoissapainottuvatteoksetovatsäätiönensimmäisiltävuosikymmeniltä.Missämäärinmyöhemmäthankinnat perustuvattaidejaostontaiasiamiestenharkintaan taipaikallismuseoidentoiveisiin,onnäkymätöntä jaehkävainarvailtavissa.
URPO VENTO, kanslianeuvos, Niilo Helanderin säätiön asiamies
Säätiön taidekokoelma 2010
ensimmäisentoimitilansaseinilleHallituskatu1:een säätiötilasitunnetuiltatekijöiltäMikkoCarlstedt, 1926;TykoSallinen,1928;vilhoSjöström,1928 maalauksiakordelininnuoruudenRaumastaja hänenomistamistaankartanoistasekäkultarannasta; kordelininpronssinenrintakuva(emilWikström, 1923)nostettiinikkunaseinällelampettienväliin. Heikkiläeipuutuedeltäjiensärooliinasiamiehinä, vaankeskittyykuvaamaanjaostojentoimintaa,kaupunki-janimikkorahastojenperustamistajaapurahapolitiikansuurialinjoja. SäätiönhallituksenpuheenjohtajaLeilaLottipäättääkirjankatsauksellahakemusmääristävuosikymmenittäinjaaloittain.
hänenkuolemansajälkeentulluttaidemuseota,vaan sesiirtyi1922vaihtokaupassavaltiollekäytettäväksi tasavallanpresidenttienkesäasuntona.
Säätiö kuvataiteen mesenattina
JuhlavuodentoinenjulkaisuonSusannaLuojuksen jaTapani Pennasen komea teos Todellisuusmies ja unennäkijä. A r v ioi ta , k at s auk Arvioita, katsauksia si a
Museovirasto
Rafael Ellménin muotokuva Alfred Kordelinista vuodelta 1910. Julkaisunerinomaisessataideluettelossaonkuvat asianmukaisin koordinaatein varustettuna 108 maalauksesta ja 12 piirustuksesta (muun muassa 1920-luvullahankitutAlvarCawénin,PekkaHalosen,vilhoLammen,YrjöOllilan,JuhoRissasen, TykoSallisenjaWilhoSjöströmintyötAteneumin kokoelmissa),106grafiikanlehteä(muunmuassa erkki Hervon, Teuvo-Pentti Pakkalan, Tuulikki Pietilän,JaakkoSomersalonjavoittovikaisentyöt 1950-luvultaHämeenlinnantaidemuseossa)ja60 veistoksesta(kutenAarreAaltosen,WäinöAaltosen,emilHalosenjaYrjöLiipolantyöt1920-luvun hankintoinaAteneumissajaJussiMäntysen,Mauno OittisenjaArviTynyksentyötTampereentaidemuseossa1930-luvunhankintoina). Pisimpäänelikolmevuosikymmentäsäätiönasiamiehenäjaseuransihteerinätoimi kansatieteilijä,professoriToivovuorela(19511982). Tarkistinsäätiönvuosikertomuksesta,ettäSuomalaisellaTiedeakatemiallaonedustajansakaikissa jaostoissa,Tieteenjaostossalisäksikahdellayliopistollajayhdellätutkijayhteisöllä,kirjallisuudenjaostossamyösSkS:llasekäkirjailijoiden,näyttelijöidenjajournalistienliitoilla,Taiteenjaostossamyös SibeliusAkatemiallajaTaideakatemiansäätiölläsekä arkkitehtienjataiteilijoidenyhteisöillä,kansanvalistuksenjaostossamyösneljälläkansalaisjärjestöllä. Pennanenonpyrkinytselvittämäänkordelinin aikana Mommilaan ja kultarantaankin hankittujenteostenkohtalon,jossuinkinmahdollista.Hän tarkastelee säätiön kuvataidepolitiikkaa ja taidekokoelmienmuotoutumista1920-luvultaalkaen, jolloinprofessoriOnniOkkonenjohtiTaiteenjaostoaapurahojenmyöntäjänäsekätaidemaalareilleja kuvanveistäjillekohdistettujenkilpailujenjärjestäjänäjateostenlunastajana.kilpailuistaluovuttiin sittemmin, ja taiteilijoiden työskentelyä alettiin tukeaennenmuutaapurahoilla,einiinkäänteoksia ostamalla. Alfred Kordelinin säätiö kuvataiteen mesenaattina. SeperustuuPennaseninventaarioonsäätiön taidekokoelmasta,jostaosaoliaikoinaansijoitettuna viipurintaidemuseoonmuttaonnykyäänpääosin deponoitujokoAteneumiinHelsinkiintaikuuteen muuhunSuomentaidemuseoon. Yhteys SkS:njasäätiönhallintoonkintiivistyi,kunsenjohdossa toimisamojayliopistomiehiä kuinsäätiössä. Säätiö vuokrasi 1919 SkS:n talosta Hallituskatu 1:stähuoneiston,johon1923 sisustettiin professori Armas Lindgrenin suunnittelema näyttävä kokoustila
Totutellessaan cityelämään Mummo kuuntelee alkuun korva seinässä naapurin ääniä, ja kiikaroi ympäristöntapahtumia,muttaihastuufasepuukkiin huomatessaan,ettätuttujenelämäävoitiiraillailman kiikareitakin. Teososoittaahauskastisen,ettäniinsanottuhyvä aloitusonmelkosuhteellinenkäsite.Hyväksitodetunjatunnetuksitulleenteoksenalkualkaatuntua hyvältä,koskateosonhyväksitodettu,muttateoksestairrotettunajayksinäänpaperillepräntättynäseei ainatunnukovinhoukuttelevalta.vallankinvanhemmankirjallisuudenalutnäyttävätnykylukijansilmissä monestipitkäveteisiltäjaraskassoutuisuutensatakia jopahankalilta. Avain 2010.
Mummot rulettavat sarjakuvassa
Maailmamuuttuujamummotsenmukana. Sammakko 2010.
47
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1. näinonainakin,mikäliuskommeAnninykäsenjaMillaPaloniemenkuvauksia.vuonna1983syntyneetsarjakuvapiirtäjätovatkeränneetpalkintojaja valloittaneetlukijatmyösviimesyksynalbumeillaan. nykäsen uusimmassa Mummo on pääosassa, Paloniemenmuorisiilisuvunvanhimmanpaikalla. MuuanharmillinenpuuteAloittamisen taitoahaittaa.Aloituksiaeioleajoitettu,toisinsanoenteoksen ilmestymisvuottaeiolepantunäkyviin.Seolisiollut perinsuotavaa,koskaaloituksetniinkuinteoksetkin ovat sidoksissa aikansa kirjoittamiskonventioihin. kaisaneimalajaJarmoPapinniemiovatkeränneet teokseensaAloittamisen taitoneljäsataaaloitusta,jotka heovatryhmitelleetkahteenkymmeneenseitsemään kategoriaan.Ryhmienosuvuudestajaniidenkeskinäisistäsuhteistavoisitietenkinkeskustella,mutta mikseipänoinkin. Hesuhtautuvattarkastelemiinsateksteihinarvostavastijalukevatniinsanotustiparhainpäin.kriittisempilukijasaisikyllätoisinaanaloituksistaenemmän irtieikäainapelkästäänmyönteistä.koetinkiveksi sopiivaikkapaAnttiTuurinLakeuden kutsunensimmäinenvirke:Taisto jäi Seinäjoelle. eikätämähevinluovuvanhoistatavoistaan.Puikot Sammakko 2010. kissajavaariseuraavatMummoakerrostaloon, Anni Nykänen: Mummo. Anekdoottikertoo,ettäPenttiSaarikoskenaloittaessa väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiaa hänenlukemisensatökkääntyiensimmäiseenvirkkeeseensiinäkunoliSaarikoskenvihaamaajatusviiva. ehkäpäsuoraviivaisenkronologinenesittämisjärjestysolisituonutesiinkiinnostaviaseikkojasiitä,millä tavallaaloituksetovataikojenkuluessavaihdelleet.
LASSE KOSKELA, kriitikko
Kaisa Neimala ja Jarmo Papinniemi: Aloittamisen taito. kirjarakentuusiten,ettäensinsiteerataanteoksenaloitusjasenjälkeensitäkommentoidaan.kommentaarirakentuuuseinaloituksenerittelystäjasekä teoksenettäsenaloituksenkontekstuaalistamisesta. nykäsenMummostapuhkeaaesiinanarkisti,kunhän joutuuuudenvaltatientieltämuuttamaanmökistään kerrostaloon.Paloniemenpiikikäsmuorisiilitäräyttää ärräpäätyhtärivakastikuinsiilinuorisokin. Ja tosta se alkaa...
niinkuinhyvintiedetään,onkaunokirjallisen teoksenalkuhyvinpainokas.Seantaaensimmäisettiedotsiitä,millainenonteoksenfiktiivinen maailmajasenatmosfääri.Lukijallesesaattaaolla koukku,jokatempaiseehänetfiktionmaailmaanja houkuttaajatkamaanlukemista.Toisinkinvoikäydä. neimalajaPapinniemiovathyvänsuopialukijoita. helisevätkiivaasti,jakahvipöydässäonsenseitsemät herkut,tietystivoillaleivotut.Mummollebussipysäkilläseisovatummamieson"ambomaalttullunälkää näkeväraasu",jonkahäntahtookädestäpitäenvetää kotiinsasyömään. kumpikinonselvääheviosastoaverrattunaMummo AnkkaantaiAapismummoon.Heeivätsopeuduvanhukselletarjottuunhiljaisensivustaseuraajanrooliin. Muorisiilikään ei kerta kaikkiaan käsitä, mitä hienoalaihtumisessavoiolla."novoinyristusku typeräätouhua!!Yhtärumasootkuennenki!",sanoo Milla Paloniemi: muorieikänuorisonautakuintodeta,ettäulkonäkö- Kiroileva siili 4. kunkommentaarionlyhyt,kirjoittajatjoutuvattoimimaanmelkopitkinvirkkeenvälein,toisinsanoen hyppäämäänvaroittamattaaloituksenyksityiskohdan tarkastelustakokoteoksentulkintaan.Tilanvähyysei juurisallitulkintojenperusteluja;sekäaloituksenettä kommentaarinonmahduttavasivulle.neimalanja Papinniementulkinnatovatmelkoselväjärkisiä,joten lukijaeiuseinajauduajatuksissaanriitelemäänheidän
y
kanssaan. asioistakannattaapuhuajollekullemuulle. nuorisonulkonäköjatavatovatmummosukupolvenkummastelunkohteena,muttanuoretjäävätsananmukaisestisuuauki,kunmummotkommentoivatheidänjuttujaan.Saasiinäsillointällöin
y
osansakokomaailmanmenokin
Sarjakuvamainen kerronta antaa taitavalle tekijällemahdollisuudenkuvatamummojenmaailmaa oivaltamisenriemunkautta.Seeioleharmaaeikä pysähtynyt.Mummotovatkaikkineomituisuuksineenmahtavia.Heillevoijopanaureskella,kuntekee senilmanpilkanhäivää,loukkaamattamummosukupolvenarvokkuutta. Lehtisensävellykseteivätolleetsuomalaisiskelmälle tyypillisiä mollisävelmiä vaan iloista musiikkia. kirjanpääosassaovatLehtisensävellyksetjaniistä tehdyttiiviitanalyysit.Lehtisenelämänvaiheettulevat siltivarsinkattavastiesiin.Sävellystenanalyysitovat mielenkiintoistaluettavaamyösheikomminmusiikinteoriaatunteville.Suuripuuteon,ettäLehtisen musiikkiaeioleliitettykirjaan.Monethänenomat levytyksensäovatnykyisinharvinaisuuksia. MuusikkopiireissäLehtinentunnettiinmelkoisenakujeilijanaja keppostentekijänä,jonkatekemisistäliikkuulukuisia juttuja.nämäjututkeventävätosaltaankirjanmuutenasiallistakäsittelytapaa.Sävellys-jasovitustyössä Lehtinenoliperfektionisti,jokapyrkitäydelliseen lopputulokseen.Sehidastiuseintilaustöidenvalmistumista,muttaLehtiselläolikuitenkinainaomaperäinenselitysmyöhästymiseensä.
PEKKA KAARNINEN, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, tutkija
48
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1. nykäsenMummoonesiintynytvuoden2010alusta Seura-lehdessä.Albuminaseontekijänensimmäinen, jostaotettiinsyksyllänopeastiuseitapainoksia. Suomen Jazz & Pop Arkisto 2010.
oliniistätunnetuin.Muotitanssinaskeleetolikeksitty aikaisemminAmerikassa. Rauno Lehtinen ja musiikki. Lehtinensävelsiuseitamenestysiskelmiä.niistä monetolivatsuosittujamyösulkomailla,mikäon poikkeuksellista suomalaiselle kevyelle musiikille. veikkaanpa,ettätulossaonmummobuumi.
TUULA STENBERG, vapaa journalisti ja tietokirjailija
Letkiksellä maailmanmaineeseen
MusiikkineuvosRaunoLehtinen(19322006) olitunnetuimpiasuomalaisiakevyenmusiikin säveltäjiä.Toiset meistä-kirjassaonyhdistettyLehtisenelämänvaiheetjamusiikillinentoiminta.Lehtinenolimonipuolinenmuusikko,jokatoimivuosikymmenenMainos-Tv:nkapellimestarinajatuli sitenyleisölletutuksi.Hänoliopiskellutmusiikkia monipuolisesti,jahänsoittimoniainstrumentteja, mikäauttoisovitustyössä. JuhaHenrikssontuovarsinmonipuolisestiesiin Lehtisenelämääjamusiikkiasekäsuomalaisenviihdemusiikin historiaa laajemminkin. SuoranaiseenmaailmanmaineeseenLehtinennousi 1963säveltämälläänkappaleella"Letkis",jonkatahdissaletkajenkkaatanssittiinympärimaailmaa.Sävellyseiollutainoasuomalainenletkajenkka,muttase
y
Juha Henriksson: Toiset meistä. JalasjärveltälähtöisinolevanPaloniemensiilitovat pohojalaasia,luonnettamyöten.nykäsenMummolla onselvästikarjalaisetjuuretkutentekijälläkin.Murre ononnistuneestivainlisämausteeikäkarkotahämäläisiätailounaissuomalaisiakaanlukijoita. euroopassaosaLehtisensävellyksistäolisuositumpiakuinSuomessa.Lehtinenolipäässyttutustumaan jo1950-luvunlopullaeurooppalaistenmusiikkimakuun;häntoimimuusikkonamuissaPohjoismaissa. nykäsen ja Paloniemen suositut sarjishahmot ovattuoneettekijöilleentunnustusta.Paloniemisai Strippi-Lempi-palkinnon kemin sarjakuvapäivillä 2007jaseuraavanavuonnaensimmäisenSarjakuva Finlandian.nykäsenMummovalittiinkeminsarja-
kuvapäivillä2009vuodenparhaaksisarjakuvaksi. Kiroilevasta siilistä tuli syntyessään hittituote. Mummotuleelujaavauhtiaperässä.Paloniemenja nykäsenkynänjälkionomintakeista,muttakerronnastalöytääyhtäläisyyksiä,kiehtovinniistäonkieli. niistä voi päätellä, että esikuvina ovat olleettekijöillerakkaatihmiset. Paloniemionomistanutalbuminsamuorisiilille sydämenkuvankerajanykänenisomummiMartan muistolle.kaipuustakertooviereenpiirrettytyhjä keinutuoli. vaikkanykäsenMummoonkinselviytyjä,albumistavoiaistiamyösyhteiskuntakritiikkiä.nuorison mielestäMummonolisiostettavaväritelevisio,mutta tämätorjuuajatuksentuumaamalla,ettämitäväritelevisiollatekeemustavalkoisessamaailmassa. vaarinpuheethänonoppinuttulkitsemaantavalla, jostanuoretnaisetvoisivatottaaoppia.eikäihminen vanhetessaanvälttämättäkuuroksitule,muistuttaa siilimuorisuuammollaansuureenääneen. Kiroileva siiliilmaantuiPaloniemenverkkosivuille vuonna2003.vuosi2007olijomenestys.Sarjakuva valittiinIltasanomienkuukaudenkotimaiseksisarjakuvaksi.Omakustanteenajulkaistuapehmeäkantistaalbumiamyytiinpaljon,jasuosionsiivittämänä ilmestynytkovakantinenkokoelmakeikkuikuukausiamyydyimpienkirjojenkärkipäässä. A r v ioi ta , k at s auk Arvioita, katsauksia si a
nainenonnainenainavaan,siitäkintekijätmukavastimuistuttavat.Mummokäykampaajalla,kokeileeryppyvoidettajaihaileeunivormupukuisiamiehiä
Taidegrafiikallesodanjälkeinenaikamerkitsimurrosta.Uusigraafikkosukupolvihalusitehdägrafiikastatäysivaltaisentaiteenlajinjaonnistuikinsiinä. 19401950lukujen taidetta STSY:n kokoelmasta Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä 2.1.2012 saakka.
Erik Kruskopf: Valon rakentajat. veistoksia näyttelyssä on valitettavan vähän. Suomalaista kuvataidetta 194050luvuilta. kruskopfkäsitteleekirjassaanmyösnäyttelytoimintaa.enemmänolisivoituviitataajankansainvälisentaiteenkehitykseen.Taiteilijoidenmatkoilla ulkomaillejasieltäsaaduillavaikutteillaoliratkaisevamerkitysuusientaidesuuntaustenläpilyönnille maassamme. kuvanveistossakansallisetarvotolivatainakinjulkisessaveistotaiteessapitkäänkehityksenesteenä.Taiteilijoitatyöllistiväterityisestisotamuistomerkit,joidenyleensätoivottiinolevantyyliltäänsovinnaisia. SKS 2010.
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1
49. keskustelusiitä,pitääkötaideteoksenesittääjotain, pääsi toden teolla vauhtiin 1950-luvun alussa ja saavuttipianmyössuurenyleisön.kruskopfkuvaa kehitystäasiantuntevastijakiinnostavasti. keskeistentaiteilijoidenmerkittävätteokseton esiteltysuurikokoisinkuvin,muttajäinkaipaamaan täydentäviäkuvia.esimerkiksikauttuantehtaanseinämaalauskilpailuunviitataanuseammankerran,ja siitäolisimielelläännähnytkuviakin.kirjallisuusviitteetja-luetteloauttaisivatkiinnostuneitalöytämäänaiheestalisätietoa.
KATJA MATIKAINEN, filosofian maisteri ja kriitikko
Valon rakentajat -näyttely. Sodan jälkeen koitti modernismin aika
Suomen kuvataiteen historiassa 1940- ja 1950-lukuolimerkittäväämurrosaikaa.Sotavuosienvaikeuksienjälkeenyhteiskunnassavirinnyt optimismilevisimyöskuvataiteeseen,jamoderni taidealkoivähitellensaadatilaaaiemminkansallisiin arvoihinpainottuneessataideilmastossa. Monetmiestaiteilijatpiirsivätrintamallatovereitaantaitaistelumaisemia,muttateoksissaanuseimmat taiteilijat pitäytyivät neutraaleissa aiheissa maisemissa,asetelmissajahenkilökuvissa.Asetelma on yksi näyttelyn teemoista. näyttelyssäonesillätodellahienojatöitä,esimerkiksi TuulikkiPietilänTour de France(1951)jaernstMether-Borgströminnonfiguratiivisiateoksia. Sen avulla taiteilijat saattoivatpelkistäämuotoasekätutkiaväriäjatilaa välittämättäaiheenpainolastista.Asetelmastatulikineräänlaistaabstraktiataidettaennenei-esittävän taiteenaikakautta. Tämänkiinnostavanajanjaksonkuvataidettaon kattavastiesilläAmosAndersonintaidemuseonnäyttelyssä"valonrakentajat",jonkateoksetovatSuomalaistentaidesäätiöidenyhdistyksen(STSY)jäsentenkokoelmista.kokoelmienteoksetovatharvoin yleisönnähtävillä,jotenontärkeää,ettänepääsevät esillevaihtuvissanäyttelyissä.näyttelynyhteydessä julkaistussa kirjassa Valon rakentajat. Kuivaneula.
olisiltipitkä.vielä1930-luvullanonfiguratismia kokeilleettaiteilijat,kutenBirgerCarlstedt,palautettiin kielteisissä kritiikeissä nopeasti ruotuun. Sota-aikamerkitsitietenkinmyöstaide-elämän kriisiä,muttanäyttelytoimintajataiteilijoidentyöskentelyjatkuivatsota-aikanakin.Merkillepantavaa on,ettätaiteilijateivätjuurikäsitelleetsota-aiheita teoksissaan.PoikkeuksenatästäovatnäyttelyssäesimerkiksiAukustiTuhkansotilasaiheisetlitografiatja ToveJanssoninmaalauksetpommisuojaankiiruhtavistaihmisistä. Suomalaista kuvataidetta 194050-luvuiltafilosofiantohtorierik kruskopfkäyläpitaide-elämänkehitystäjaesittelee tuonajanmerkittävimpiätaiteilijoita. kruskopfinmukaanmodernisminjakansallisesti korostuneentaidenäkemyksentörmäyseioikeastaan ollutkovinraju:uudistajatolivatmaltillisiajataidekoulujenkonservatiivisetkinopettajathyvinperillä modernisminlähtökohdista.Matkaesittävienaiheidenrinnallekohtiabstraktintaiteenhyväksymistä
y
Alfred Kordelinin säätiö, Hämeenlinnan taidemuseo
Tuulikki Pietilä: Tour de France, 1951
Mäkiläntuotannossatoistuvatuseinsamatteemat, joidenvariointituleenäyttelyssähyvinesiin.Teemojenkehittelyävoiseuratamyösluonnostenavulla. MuutennäyttelyluettelonartikkelitkertovatkiinnostavastiMäkiläntaiteestajaTurunkulttuurielämästäsekäMäkilänsaamistavaikutteista.Mäkilästä muokkautui hieno ja omaperäinen taiteilija, joka pysyiuskollisenaomallenäkemykselleen.
KATJA MATIKAINEN, filosofian maisteri ja kriitikko
50
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1. Lydénpäätyikorostamaantaiteensubjektiivisuutta jataiteilijansisäisiänäkyjä.MäkilähakeutuiPariisiinjatutustuisielläuuteenranskalaiseentaiteeseen. Mäkilälletaiteenunenomaisuusolipakokeinovuosikymmenenahdistavastajakansallismielisestäilmapiiristä.Ajantunnelmistakertoose,ettäsurrealismia pidettiinepäilyttävänulkomaalaisenajaradikaalina, jopa sielullisena sairautena. Öljy kankaalle, 1939.
Otto Mäkilä (19041955) oli 1900-luvun merkittävimpiä taiteilijoitamme ja modernisminedelläkävijä.Tämänomalaatuistennäkyjen näkijänteoksiaonesillälaajassanäyttelyssäTurun taidemuseossa.MäkilästäonkinvaikeapuhuapuhumattasamallaTurusta;taiteilijaasuiläheskokoelämänsäRuissalossajaopiskeliTurunpiirustuskoulussa ja toimi myöhemmin sen opettajana ja rehtorina. Mäkilää ymmärtävät kriitikotkirjoittivatkinhänestäsuomalaisenasurrealistina,jonkamaalauksissaolinähtävissäeksistentiaalistenkysymystenpohtiminen,suomalaisenkesäillan lumojamelankolinenkansanluonne,kutenteoksessa Kesäyö(1938). A r v ioi ta , k at s auk Arvioita, katsauksia si a
Otto Mäkilä, turkulainen surrealisti
Otto Mäkilä Punainen levoton kipinä. Hän sai paljon vaikutteitaLydéniltä,jokaoliopiskellutMünchenissäja perehtynytsielläsymbolismiinjaekspressionismiin. ToinenmaailmansotamerkitsiMäkilällenuoruudenihanteidenromahtamista,mikänäkyihänentaiteessaankasvavanapessimisminäsekäeronjayksinäisyydenteemoina,kutenhätkähdyttävänYökulkijan (1945)punaisessahahmossa. nemuodostavatomanmerkittävänkokonaisuutensa hänentuotannossaanjaolisivatansainneetjopaoman artikkelinsa. MäkilätutustuijonuorenataiteilijaedwinLydéniin, jonkataidenäkemysvaikuttimerkittävästikokonaiseen sukupolveen turkulaisia taiteilijoita ja raivasi maassammetilaamodernismille. Näyttely Turun taidemuseossa 29.5.2011 saakka.
y
Otto Mäkilä: He näkevät mitä me emme näe. YhteysluontoonoliMäkilälletärkeäkokoelämän ajanjasaimyyttisiäkinpiirteitä,kutenMaahinenteemanteoksissa.Hänentuotannossaanharvinaisen idyllinen teos on Poésie (1938), jossa mieshahmo loikoilee niityllä punaisen hevosen lähellä; tämä merkitseeinspiraatiotajayhteyttäluontoon.Poésie kytkeytyytemaattisestijanäyttelyripustuksenkautta Omega-sarjanteoksiin.niissähevonenonikkunan takana,hahmomakaahuoneessaanyksinjaodottaa kuolemaa. näyttelynyhteydessäjulkaistussakirjassaAnnaMari Rosenlöf kirjoittaa kaupungin 19201950luvuntaide-elämästä.Turussavallitsiomanlaisensa, modernismiajataiteilijanyksilöllistänäkemystäpainottavahenki,jotapääkaupunginkansallisestipainottuneidentaidepiirienjakriitikoidenolivälillävaikea niellä.käsite"Turunkoulu"vakiintui1940-luvulla tarkoittamaanturkulaistasurrealistissävyistämodernismia.Mäkiläolisenmerkittävinedustaja. Mäkiläluopui1930-luvunalussanäkyväntodellisuudenrealistisestakuvaamisestajaalkoisensijaan maalata sisäisiä näkyjään. 1950-luvunalussaMäkiläalkoimaalata"konesommitelmia",joissatiivistyihänenpelkonsaihmisten erillisyydestäjamaailmastaepäinhimillisenäkoneistona,kutenMäkiläätutkinutUllavihantakirjoittaa näyttelyluettelonartikkelissaan.Sommitelmienkautta Mäkiläntiekulkilopultakokonaanei-esittäväänmaalaukseen.nuorenakuolleentaiteilijannonfiguratiivinenkausijäikuitenkinlyhyeksi.näyttelyluettelossa Mäkilän1950-luvunteoksiakäsitelläänvarsinvähän. 1930-luvunlopunteoksissanäkyymyöskiinnostus mystiikkaanjamuinaiseenegyptiin;Mäkilämaalasi useitakuolemanjälkeiseen,outoonmaahansijoittuvia
Vesa Aaltonen / Turun taidemuseo
teoksia,joissanäkyypyramidi. 1930-luvunyllelankesitulevansuursodanvarjo
Muutamahuomioyliopistondosentinnäkökulmastasiitä,miksihankittuani folkloristiikkaanmittavanSuomenAkatemianprojektirahoituksen(20042006) olenhakemuksellaninythankkinutvielä suuremman rahoituksen (20082011) aivantoiseenyliopistoonjaoppiaineeseen, ja miksi olen halunnut muuttaa muuksimyösHelsinginyliopistonfolkloristiikandosentinopetusalani. kun projektit ja pestit ovatparhaastapäästäneli-taiviisivuotisia,voitaisiinhyvinkinosaopetuksesta laskeaulkopuolisellarahoituksellatoimivientutkijoidenvaraan. FolkloristiikassaonHelsinginyliopistossaseitsemändosenttia.Miksipäemme olisi auttaneet omaa oppiainettamme hädässä,jossitäolisikauniistipyydetty. vastaustaonhaettavayliopistonvirkarakenteesta,jossadosenteilleolivarattu epäkiitollinenpaikkaprofessorinveroisena,muttajärjestelmänulkopuolisena oppiaineen itsenäisenä asiantuntijana. kunAnna-LeenaSiikalapalasiakatemiaprofessorinvirastahoitamaanomaa professuuriaan (2005), hän kirjoitti minulle,ettädosentitpitääottaamukaan opetuksensuunnitteluunjaettähänjärjestääprofessorienjadosenttienkokouksentätävarten.Miksimitääntällaistaei koskaantoteutettu. Akatemian rahoituksella työskenteleville tohtoreille kuuluu opetusvelvollisuus, joka voidaan liittää myös muiden yliopiston työtilaa nauttivien sopimukseen. norsunluubunkkerinaikaonkulunut umpeen.elleisielläosatatehdäoikeita johtopäätöksiä yhteiskunnallisen relevanssinvaatimuksesta,yhteiskuntatekee johtopäätöksensänorsunluubunkkerista. Kakun syömisestä ja pitämisestä
Outi Lauhakangas
y
kaarina koski kirjoitti (Hiidenkivi1/2011)Helsinginyliopiston kulttuurientutkimuksenopetusresurssien leikkauksista.Humanistisentiedekunnan dekaaniAnnaMauranentarjosiyhdeksi keinoksisitä,ettäoppiaineenopettajatja tutkijathankkivataktiivisestiulkopuolistarahoitusta. dosentit ovat suvereeneja oman oppiaineensaopettajiayliopistossa.Tätä asemaaeiolemuillakuindosenteillaja professoreilla. edes ilmaiseksi tarjoamaani dosenttiopetusta ei ole suostuttu ottamaan vastaanfolkloristiikassa,jopauhmaten ainoaalakisääteistäoikeutta,jokadosentin virkaan sisältyi, oikeutta antaa yliopistossaopetustaomallaalallaan. Muun muassa dosentit moniaalle ulottuvinekiinnostuksenjatoimeliaisuudenkohteineenjaverkostoineen,samoin kuinyliopistostariippumattomattieteelliset seurat jäsenistöineen, merkitsevät tieteenalallekanaviaulosmaailmaanja yhteiskuntaan.Yliopistonoppiaineellaei olevaraatällaistenkanaviensulkemisen autismiin. kutenMarkkuLöytönenkerranmääritteliminulledosenttilaitoksenhienout- ta:josmaantieteendosenttiilmoittaisi pitävänsäyliopistollaluentosarjansiitä, kuinkamaaonlitteäkuinpannukakku, hänellä,maantieteenprofessorilla,eiolisi siihenmitäänsanomista. Sen sijaanonprofiloiduttututkimaanvain
sitä,mitäkukaanmuueitutkijamikäei kiinnostaketäänmuuta. kosken väite, että tutkimusrahoitus eiratkaiseopetuksenresurssipulaa,pitää paikkaansavainosittaintaipitäisi,jos folkloristiikanoppiaineessaniinhaluttaisiin. dosenttienjamuidenkyvykkäidentutkijoiden voimin folkloristiikka jatkaa toisaalla.
HELENA SAARIKOSKI, folkloristiikan ja naistutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1
53. Olenennustanutkoskennytkuvaamantilanteenkaksivuottasittenkirjaarviossani Eloressa: "Pelkään, että jos folkloristiikan annetaan jatkaa itsensä määrittelyä ekskluusion menetelmällä, tieteenala on vaarassa supistaa itsensä olemattomiin"(www.elore.fi>arkisto> 1/2009). Suomalainen yhteiskunta ei tule rahoittamaan maailman tappiin folkloristiikkaatässälaajuudessapelkästään sentakia,ettäoppiainekeksittiinensimmäisenämaailmassaperustaajuuriHelsinginyliopistossa.elleioppiaineellaole mitään muuta esittää perusteluikseen, miksi juuri Helsingin yliopiston tulisi ollaviimeinenpaikkamaailmassa,joka ymmärtääkummajaisenlakkauttaa. Miksidosenttienprofessoritasontieteel-
listäpätevyyttäjahyvääopetustaitoaei olehaluttukäyttääfolkloristiikanoppiaineenhyväksi. Jos professorit haluavat pitääyksinvallanmäärätäoppiaineesta, dosentitonsyytäsysätämahdollisimman tarkkaansyrjäänyliopistolta. Folkloristiikan oppiaineen nykytilan ei pidä hämmästyttää ketään, joka on kuunnellut yliopistosta vuosikausia kiirineitäviestejäsiitä,mikäkaikki"ei olefolkloristiikkaa".Oppiainettaeiole haluttuHelsinginyliopistossamääritellä sen kautta, mitä folkloristinen erityisosaaminenvoiantaamuilletieteenaloille ja suomalaiselle yhteiskunnalle
Se on ollut Liettuassa todellinen myyntimenestys; sitä on painettu kaikkiaan 100 000 kappaletta.
HANNU NIEMI
54
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1. Lisäksi sivuilla on kaikille avoimia artikkeleita muun muassa suomen kielen lautakunnasta ja sen suosituksista. Pentti ja Eeva Lylyn rahastosta jaettiin filosofian tohtori Outi Ojalle väitöksen jälkeiseen tutkimukseen suomalaisesta proosarunoudesta 12 500 euroa, filosofian maisteri Maria Roihalle väitöskirjatyöhön aiheesta Sukupuolten skeemoja
Anja Kaurasen / Snellmanin tuotannossa 3000 euroa ja filosofian maisteri Hanna Samolalle väitöskirjatyöhön parodiasta ja satiirista Pirkko Lindbergin romaaneissa 10500 euroa. Nummisuutarien digitaalinen kriittinen editio julkaistaan siinä 2011. itsenäisyyspäivän aamuna 16.2.2011. Marcinkeviciusin laatima Kalevalan uusintakäännös ilmestyi 1972. Martti Haavion ja Aale Tynnin rahastosta jaetaan apurahoja nuorille kansanrunouden tai kirjallisuuden tutkijoille. Kriittisten editioiden laatiminen on verrattavissa SKS:n aikaisempiin suurhankkeisiin Suomen Kansan Vanhojen Runojen ja Suomen Kansallisbiografian julkaisemiseen painetussa ja digitaalisessa muodossa. Tyylilajit vaihtelivat: joukkoon mahtui myös runoja, novelleja, romaaneja ja näytelmiä. Pilottiversio valmistui 2010. SKS julkisti Kiven päivänä 2010 Nummisuutarien kriittisen edition ja editiotyön tueksi sähköisen Tekstuaalitieteiden sanaston. Järjestäjät kiittävät kaikkia kilpailuun osallistuneita! Lisätietoja: www.oinuoruus.fi/ ja www. Sähköinen arkisto toimii entiseen tapaan, eli se on ostettavissa erikseen.
Justinas Marcinkevicius 10.3.193016.2.2011
Suruviesti Kalevalan kääntäjän, Liettuan
kansallisrunoilijaksi usein mainitun Justinas Marcinkeviciusin poismenosta saapui Liettuan 93. julkistettiin SKS:n vuoden 2011 apurahojen saajat. Mittavassa tuotannossaan Marcinkevicius yhdisti luonnon ja isänmaallisuuden liettualaisia koskettavalla tavalla. Martti Haavion ja Aale Tynnin rahastosta jaettiin filosofian maisteri Heidi Haapojalle kalevalamittaista nykyrunolaulua ja autenttisuuden ulottuvuuksia käsittelevään väitöskirjatyöhön 10500 euroa. Aiemmin osoite on ollut vain lehden sähköisen arkiston käytössä. Digitaalisten editioiden julkaisemista varten SKS:ssa kehitetty sähköinen tutkimus- ja julkaisuympäristö, ns. Niitten artikkeleita pääsevät lukemaan Kielikello-lehden tilaajat. editioalusta, on viimeistelyvaiheessa. Nuoruus tänään -sarjaan osallistui 101 kirjoittajaa ja Nuoruus eilen -sarjaan 274. Pentti ja Eeva Lylyn rahastosta jaetaan apurahoja suomalaisen kirjallisuuden tutkimukseen sellaisille nuorille tutkijoille, joilla on arvosana kotimaisen kirjallisuuden lisäksi myös suomen kielessä. Hän antoi myös merkittävän panoksen toimintaan, joka johti maaliskuussa 1990 tapahtuneeseen Liettuan itsenäisyyden palauttamiseen. Uut isi a
SKS jakoi apurahoja
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikokouksessa 16.3. Lehtosen syntymäpäivän lahjakeräyksen tuotto 5000 euroa jaettiin apurahana filosofian maisteri Hanna Karhulle väitöskirjatyöhön Eräiden Otto Mannisen "Säkeiden" runojen synnystä ja tekstienvälisyydestä.
Oi nuoruus -kirjoituskilpailuun tuli 375 tekstiä
Nuorisotutkimusseuran, Nuoren Voiman Liiton ja SKS:n elämäkerrallisessa kirjoituskilpailussa kysyttiin nuoruudesta tänään ja menneinä vuosikymmeninä. finlit.fi/tapahtumakalenteri/.
Aleksis Kiven kriittisille editioille Kulttuurirahaston apuraha
SKS on saanut Aleksis Kiven tuotannon kriittisten editioiden tutkimukseen 40000 euron apurahan Suomen Kulttuurirahastolta. SKS:n pääsihteerin Tuomas M. Verkkosivuilla on lehden uusimmat numerot sekä pääsy sähköiseen arkistoon. Suomalaisen kirjallisuuden kriittisten editioiden tekeminen aloitettiin SKS:n tutkimusosastolla Edith-yksikössä vuonna 2006.
Kielikelloa voi lukea nyt myös verkossa
Kielikello-lehden verkkosivut ovat avautuneet osoitteessa http://www.kielikello.fi. Kilpailun voittajat selviävät maaliskuussa ja palkintojenjakotilaisuus järjestetään SKS:n juhlasalissa 12.5. S
Tulokset julkistetaan syyskuisessa Juhani Ahon juhlaseminaarissa. Kymen Sanomien, Pekkasakatemian sekä Pekkasryhmän järjestämään kilpailuun osallistui 231 kirjoittajaa 260 tekstillä.
Turun hiippakunnan paimenmuisto verkkojulkaisuna
Turun hiippakunnan papistosta ja seurakunnista on ilmestynyt verkkojulkaisuna laaja henkilö- ja kirkkohistoriallinen hakuteos. Hakuteoksen on laatinut dosentti Kyösti Väänänen ja verkkojulkaisun on toimittanut SKS:n Biografiakeskus. Paimenmuisto-sana viittaa historialliseen matrikkeliin. Ne on sijoitettu Volter Kilpi -huoneeseen, joka avattiin tutkijoiden käyttöön Turun yliopiston kirjaston 90-vuotisjuhlien yhteydessä 27.1.2011.
JUKKA RELAS
Jukka Relas
Olli Löytty esseekisan voittaja
Tamperelainen tutkija ja tietokirjailija Olli Löytty on voittanut esseellään Historian pyöröovi Suomalainen Essee 2010 kilpailun. ja Iisalmen kaupunki. Kettunen on tietokirjailija, lauluntekijä
ja Ahon synnyinkodin Väärnin Pappilan emäntä. finlit.fi/henkilohistoria/paimenmuisto.
Juhani Aho -palkinto Minna Kettuselle
Juhani Ahon 150-vuotisjuhlavuoden palkinto on annettu lapinlahtelaiselle Minna Kettuselle hänen ansioistaan yläsavolaisen kulttuuriperinnön vaalimisessa. Essee on huikea näkökulman vaihdos historian kulkuun ja esseen olemuksen pohdiskelu, palkintoraadin puheenjohtaja Matti Mäkelä totesi. Paimenmuistot ovat Suomen vanhinta, 1600-luvulle ulottuvaa henkilöhistoriallista kirjallisuutta. Pappis- tai teologimatrikkelilla sen sijaan tarkoitetaan virassa tai elossa olevien pappien ja teologien henkilötietoja sisältäviä hakuteoksia. Turun hiippakunnan paimenmuisto 15541721 käsittää hiippakunnan viranhaltijoiden ja seurakuntien matrikkelin yli 2700 papin ja 120 seurakunnan tiedot Ahvenanmaalta Tornion kirkkopitäjään. Paimenmuistossa on myös kuvaus Turun hiippakunnan hallinnosta sekä luettelot Turun hiippakunnan piispoista, tuomiorovasteista ja läänin- eli kontrahtirovasteista. meneillään kaikille avoin lastujen kirjoituskilpailu. Lisätietoja: http://smkk.vuodatus.net/ blog/2835354/
Kilpailu lastuista
Juhani Ahon juhlavuoden kunnaksi on
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1
55. Voittajan lisäksi palkittiin oululainen Heli Määttä Islansiemenesseellä ja kotkalainen Jaana Kosonen Suuren muuton harjoitus -esseellä. Verkkojulkaisun osoite on http://www. 2500 euron palkinnon myönsivät Juhani Ahon Seura ry. Kilpailuaikaa on toukokuun 2011 loppuun. Kilpailun teemana oli Suuri muutto. Turun yliopiston kirjastoon Volter Kilpi -huone
Volter Kilpi (18741939) tunnetaan kirjailijana, mutta hän
oli myös Turun yliopiston kirjaston ensimmäinen ylikirjaston hoitaja vuosina 19211939. Seurakuntamatrikkelissa on lisäksi tietoja 120 seurakunnan vaiheista ja kirkoista. Turun hiippakunnan paimenmuisto 15541721 on osa Suomen kirkkohistoriallisen seuran 1955 aloittamaa paimenmuistohanketta. Tärkein niistä on kirjoituspöytä, jonka ääressä Kilpi kirjoitti Saaristosarjaansa 19201930-luvulla. Paimenmuiston henkilömatrikkelissa on Turun hiippakunnassa palvelleiden pappien elämäkerta-, perhe- ja uratietoja. Perikunta on lahjoittanut kirjastolle suuren osan, noin 1 400 nidettä, Kilven omaa kirjastoa ja hänen työhuoneessaan olleita huonekaluja. Hän on kirjoittanut muun muassa kirjan Halosen taiteilijasuvusta (2001)., joka oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana
kaikkea arvokkaana mahdollisuutena jaEMILIA KARJULA kaa kokemuksia eri puolilta maata olevien
Turun kaupunki
Ehdota kotiseutupalkittavia
Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä
jaettavien kotiseututyön ansiomitalien saajia voi ehdottaa huhtikuun loppuun saakka. Sunnuntaina on juhlajumalanpalvelus. Valinnoissa painotetaan omatoimisuutta ja aloitteellisuutta sekä uusia toiminta-ajatuksia ja hyviä ideoita. Samana päivänä kokoontuvat myös kotiseutuliiton keskustelukammarit pohtimaan kotiseututyön eri puolia. Illalla kokoonnutaan pääjuhlaan Turun messukeskukseen. Myös paikallisille yhdistyksille riittää tehtävää. "Kotiseudun käsitettä tulee harvoin miettineeksi ilman ulkopuolisen antamaa näkökulmaa", pohtii tapahtuman pääsihteeri Helena HeikniemiPääkkönen. Ranskan Mont Begon alueen uurroskopioiden lisäksi Maneesissa olivat näyttävästi esillä myös virolaisen Loit
Jõekaldan hierrekopiot Äänisen rantakallioiden uurroksista ja Vienanmeren alueen uudemmista löydöistä.
56
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1. Liiton vuosikokouksessa 29.7. tuttua ympäristöä uudella tavalla. retkillä pääsee tutustumaan esimerkiksi Turun saaristoon, lähiseudun kartanoihin ja puutarhoihin sekä taide- ja kulttuurikohteisiin. "Esimerkiksi retkille osallistuminen tarjoaa myös turkulaisille Kotiseutuväellä on hyvä tilaisuus tutustua kotiseutumahdollisuuden katsoa päivien yhteydessä vuoden kulttuuripääkaupunkiin. Lauantain 30.7. Kaikki kotiseutuliiton jäsenyhteisöt voivat ehdottaa palkittavia. Turun kotiseutupäivillä julkistetaan myös vuoden kaupunginosa, vuoden kotiseututeko sekä vuoden kotiseutupolku. Nelipäiväisessä tapahtumassa on monenlaista toimintaa. Uutisia
Valtakunnalliset kotiseutupäivät Turussa 28.31.7.2011
Turun kulttuuripääkaupunkivuoden
juhlatarjontaa rikastuttavat myös Valtakunnalliset kotiseutupäivät, joiden teemana on osuvasti "Eurooppalainen kulttuuri Suomessa". Vähätorin taSyrjäsuo näkee kotiseutupäivät ennen pahtumassa. Hakemukseen liitetään mitalistiehdokkaan ansioluettelo. Kotiseututeeman ja eurooppalaisen kulttuurin kohtaamisiin voi virittäytyä Turun yliopiston järjestämässä seminaarissa torstaina 28.7. Kotiseutuliiton jäsenyhteisöt voivat tehdä esityksiä mitalien saajista hakulomakkeella, jonka voi tulostaa liiton kotisivuilta tai tilata toimistosta. Mitalin saajilta edellytetään maakunnallisia tai valtakunnallisia ansioita kotiseututyössä tai erittäin merkittäviä ansioita paikallisessa kotiseututyössä. ei välttämättä tule muuten lähdettyä." Paikalliset kotiseutuyhdistykset sekä yriTurkuseuran toiminnanjohtaja Kristiina tykset esittäytyvät 29.30.7. Retkikohteissa on paikkoja, joihin toimijoiden kesken. Avajaisia vietetään perjantaina 29.7 Vanhalla Suurtorilla. Turussa on rakennettu eurooppalaista kaupunkikulttuuria jo keskiajalta lähtien, joten paikan valinta on osuva. Valokuvaaja-kirjailija Heikki Willamon kuvat ja arkeologi Timo Miettisen tekstit oli
siirretty näyttelyyn niiden pysyvästä sijoituspaikasta Petroskoin Karjalan museon Skandinavian ja Luoteis-Venäjän kokoelmista. Päivien järjestelyistä vastaavat Turun kaupunki, Suomen Kotiseutuliitto sekä Varsinais-Suomen liitto. Edellisen kerran päivät vietettiin Turussa kolmisenkymmentä vuotta sitten. Ehdotukset on toimitettava Suomen Kotiseutuliittoon 16.5.2011 mennessä sähköpostitse toimisto@kotiseutuliitto tai postitse Suomen Kotiseutuliitto, Kalevankatu 13 A, 00100 Helsinki.
Pietarin kaupungin suuressa Maneesinäyttelyhallin helmikuisessa kalliotaiteen näyttelyssä "Välimereltä Vienanmerelle" oli myös suomalaisia kalliomaalauksia. Ehdotuksessa on mainittava ehdotuksen kohde ja palkittava sarja. Ansiomitali on Suomen Kotiseutuliiton korkein huomionosoitus
"Suunnitelmissamme on järjestää myöhemmin koulutusta, jossa käytetään opasta. Teeman myötä katseet halutaan kääntää rakennetun ympäristön kulttuurisiin kerrostumiin ja jäsentää ympäristöä osana kansakunnan historiaa. Euroopan rakennusperintöpäiviä vietetään vuosittain syyskuun toisena viikonloppuna, mutta tapahtumia järjestetään myös pitkin vuotta. Oppaan tarkoituksena on auttaa harrastajia oman kotiseutunsa ja sen historian tutkimisessa. Seurantaloasiain neuvottelukunta päättää tunnustuspalkinnon myöntämisestä syyskokouksessaan. Yhdistyksen tarkoituksena on lisätä suomalaisten Europa Nostran jäsenten yhteistoimintaa ja edistää järjestön pyrkimyksiä Suomessa. Palkintoja jaetaan vuosittain yksi, kunniamainintoja voidaan jakaa useampia. Uskon, että tämä tulee lisäämään kotiseutututkimusta Suomessa ja parantamaan sen laatua", kotiseutuliiton pääsihteeri Lassi Saressalo sanoo. Kotiseutuliiton pyrkimyksenä on kouluttaa ajan mittaan jokaiselle paikkakunnalle harrastajista kotiseutututkimuksen osaajien voimakolmikko, jonka yksi jäsen olisi kotiseutututkimuksen, toinen museotoiminnan ja kolmas arkistoasioiden asiantuntija.
Nostran Finland -yhdistys perustettiin
Eurooppalaisen kulttuuriperintöjärjestön Europa Nostran suomalainen paikallisyhdistys Europa Nostra Finland perustettiin 14.3.2011 Suomen Kotiseutuliitossa. Ehdokkaita voivat lähettää niin yksityishenkilöt kuin erilaiset yhteisötkin. Palkinnon myöntää Seurantaloasiain neuvottelukunta seurantalolle, jota on korjattu perinteitä kunnioittaen hyvän korjaustavan mukaan ja joka on korjauksen ansiosta käyttäjilleen sopiva. Kotiseutuliitto päivittää opasta myös tämän jälkeen. Kotiseutututkimukseen 40 000 euron avustus
Suomen Kotiseutuliitto on saanut
Suomen Kulttuurirahastolta 40000 euron avustuksen kotiseutututkimuksen nettikäsikirjan tuottamiseksi. Suomesta jäseninä ovat kotiseutuliiton lisäksi muun muassa Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ja Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö.
Rakennusperintöpäivinä kuljetaan kulttuurin reittejä
Euroopan rakennusperintöpäivien vuoden 2011 teemana on Kulttuurin reitit. Tarkoitus on herättää ihmisten tietoisuutta kulttuuriperinnöstä ja edistää pääsyä kulttuurihistoriallisiin kohteisiin. Yhdistykset, museot, koulut ja muut kiinnostuneet tahot ovat tervetulleita järjestämään päivien tapahtumia. Käsikirja tehdään suoraan internetiin, jotta se olisi joustavasti päivitettävissä ja jotta siihen olisi helppo lisätä uusia osioita tarpeen mukaan. · Päiviin osallistuu arviolta noin 20 miljoonaa ihmistä 50 Euroopan maasta. Yhteydet Eurooppaan ja itään ovat olleet aktiivisia jo ennen ajanlaskumme alkua. Siihen kuuluu yli 400 jäsen- tai kannatusjäsenyhteisöä. · Suomessa Euroopan rakennusperintöpäiviä on vietetty vuodesta 1992.
Kenelle seuraava seurantalopalkinto?
Ehdotuksia Hyvän korjauksen tunnustuspalkinnon saajiksi voi lähettää 31.5.2011 saakka. · Euroopan rakennusperintöpäiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Europa Nostra on eurooppalainen kulttuuriperintöä vaaliva kansalaisjärjestö ja kulttuuriperintötoimijoiden kattojärjestö. Päivien teemajulkaisu Härkätieltä skeittipuistoon Kulttuurin reitit ja rakennusperintö valaisee teemaa kattavasti. Kulttuurirahaston tuella toteutettava hanke on kaksivuotinen. 09 612 63221, leni.pakkala@kotiseutuliitto.fi.
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1
57. Lisätietoja: http://www.kotiseutuliitto.fi > Seurantalot > Hyvän korjauksen palkinto, http://www.seurantalot.fi sekä Suomen Kotiseutuliiton rakennustutkija Leni Pakkala, p. Tapahtumanjärjestäjät voivat tilata teemajulkaisua ja muuta materiaalia maksutta. Euroopan rakennusperintöpäivien aineistot: www.rakennusperinto.fi/erp > Aineistoja Euroopan rakennusperintöpäivät · Euroopan rakennusperintöpäiviä (European Heritage Days) vietetään Suomessa tänä vuonna 20:tta kertaa. Verkkoaineistoa on helppo käyttää opetustarkoituksiin. Opas tulee kotiseutuliiton pian uusittaville nettisivuille, joille luodaan nettikäsikirjalle sopiva ja monensuuntaisen yhteydenpidon ja vuorovaikutuksen mahdollistava osio. · Tapahtuman tavoitteena on lisätä paikallisen rakennetun kulttuuriympäristön tuntemusta ja arvostusta sekä kannustaa kansalaisia osallistumaan rakennusperintömme vaalimiseen ja suojeluun. Tiet, vesireitit ja muut väylät ovat toimineet kaupan ja ajatusten välittäjinä ja tuoneet rakennuskulttuuriin vaikutteita läheltä ja kaukaa
Nähtävillä on Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmiin lahjoitettuja leikkikaluja 1900-luvun alusta 2000-luvulle. Botniahallissa.
58
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1. Naisten huoneissa voi käydä 28.8.2011 saakka.
Kaj Franckin lasitaidetta
Kaj Franckin (19111989) lasitaiteeseen voi tutustua 28.8.2011 saakka Suomen lasimuseossa Riihimäellä. Sivuilla on arviot esimerkiksi kirjoista Dr. Taide-esineet ovat Kyösti Kakkonen yksityiskokoelmasta ja lasimuseosta. Lumossa on esimerkiksi lastenkirjallisuudesta, sarjakuvista ja animaatioista tuotteistettuja lasten pelikortteja, runopelikortteja, kirjaksi luokitettuja lasten pelikortteja, kirjanomaisia pelikortteja ja
Ku
o
n pio
mu
seo
Toivo Koponen on valmistanut 1940-luvulla lapsilleen polkuhevosen.
Jyväskylän kirjamessut 1.3.4. Andersenin syntymäpäivänä toinen huhtikuuta. Uut isi Uutisia a
Linkit ja vinkit
Tutustu kotiseutuliiton Kirjamakasiiniin
Suomen Kotiseutuliiton internetsivuilla julkaistaan arvioita ja esittelyjä kotiseutuaiheisista kirjoista. Näyttelyn on koonnut tietokirjailija ja nuorisokirjallisuuden asiantuntija Niklas Bengtsson.
Naisten huoneet
Helsingissä Sederholmin talossa oleva Naisjärjestöjen Keskusliiton satavuotisjuhlanäyttely "Naisten huoneet elämää ja tekoja" kertoo naisten tasa-arvon historiasta Suomessa. Esillä on myös Victor Barsokevitschin ateljeessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkukymmenillä otettuja lapsikuvia, joissa lapsilla on mukanaan rakas lelunsa. Esille nostetaan tunnettuja ja unohdettuja naisia ja heidän rohkeita tekojaan naisten aseman parantamiseksi. tuiskukuuta. http://www.helsinki.fi/collegium/events/ urbanlandscapes.htm
Kotuksen blogissa kaikkea kielestä
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkosivuilla keskustellaan kielestä. pidettävässä Urban Symbolic Landscapes: Power, Language, Memory -symposiumissa. Blogit-sivulla kirjoittavat kielentutkijat ja muutkin kielestä kiinnostuneet, esimerkiksi Auli Hakulinen, Pirkko Nuolijärvi, Ranya Paasonen, Olavi Uusivirta, Raimo Sailas ja Vesa Heikkinen. Näyttely juhlistaa Kansainvälistä lastenpäivää, joka on H. http://fulib.ru/phrasebook/eng/main/ read/0 Turun yliopistossa järjestetään 20.21.5. Jyväskylän Paviljongissa. Näyttelyn vanhimmat pelikortit ovat 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Inge Gotzmann & Daniel Kölzer: Landwirtschaft Kulturlandschaft Regionale Esskultur, Tero Tuomisto: Talot ja liike Neljä vuosikymmentä työväentalojen yhteistoimintaa, Hannu Syväoja: Kulttuuripyöräilyä Hämeessä ja vähän ulkopuolellakin, Anja Kervanto Nevanlinna: Näköaloja kadunkulmalta Kaupunkihistorian kirjoituksia ja RantaToivala Uuhimäki kylätoimikunnan työryhmän toimittama Mäeltä ja rannalta. sci.utu.fi/projects/maantiede/streetlife Tilaan, valtaan ja symbolisiin merkityksenantoihin liittyviin asioihin paneudutaan Helsingin yliopistossa 3.5.5. Makasiiniin voi myös ehdottaa arviota haluamastaan teoksesta ja ilmoittautua arvioiden kirjoittajaksi. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3207
Pelikortteja ja lastenkirjallisuutta Lumossa
Vantaan Monitoimikeskus Lumossa on 9.4.2011 saakka esillä pelikortteja ja lastenkirjallisuutta. Kuopion kulttuurihistoriallisessa museossa voi tutustua suomalaisiin ryijyihin ajalta 17782008. http://www.suomenkotiseutuliitto.fi/ kotiseutuliitto/sivut/Kirjamakasiini.htm kirjoiksi pakattuja pelikortteja. Franckin syntymästä on kulunut tänä vuonna 100 vuotta.
Pelikortteja Lumon näyttelystä.
Leluja, leikkijöitä ja ryijyjä Kuopiossa
Leluja ja leikkijöitä -näyttely jatkuu Kuopion museossa 29.1.2012 saakka. C. Vaasan Kirjamessut 16.17.4. Näyttely jatkuu 25.4.2011 saakka.
Suomelais-ugrilaini onlinepakinasanakirja vapuassa käytössä internetissä
Perustajajoukko Mari Elistä ta Komista esitti suomelais-ugrilaisen onlinepakinasanakirjan kansainvälisessä Innovaatijoprojektit kansalaissivissyksen alalla -konferenssissa Siktivkarissa 9. kansainvälinen Street Life -seminaari, jossa käsitellään katuelämää. Ranta-Toivala Uuhimäki kyläkirja. http://www
Tarinoiden mukaan ruumiit levitteessä tarkastettiin Helsingin yliopistossa tivät ympärilleen kuoleman voimaa, kal5.3.2011. Sivujen toteuttamisessa on ollut mukana näkövammainen, ja se on testattu puhesyntetisaattoriohjelmalla. Palkintosumma on 10 000 euroa. Laitisen tutkimuskohteita ovat olleet muun muassa kantele ja muut kansansoittimet, runolaulu ja kansanlaulun varhemmat ilmentymät sekä polska ja pelimannimusiikin varhaisvaiheet. http://www.kalevalaseura.fi
Reijo Piispanen
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 1
59. joita syntyi, kun elävien ja kuolleiden väliKosken aineistona oli 1900-luvulla talnen järjestys horjui. Hautausmaa oli kuolleiden aluetta, jolla vallitsi kuolleiden järjestys ja jonka multakin oli kuoleman kyllästämää. juoruamiseen. Jos ihpäästi voimat valloilleen. Näkövammaaisille on tärkeää, että sisältö etenee hyvässä järjestyksessä näppäimiä käyttäen. Laitinen on suomalaisen kansanmusiikin, taiteen ja kulttuurin kentällä hämmentävän monipuolinen toimija. Yksityiskohta Lohjan kirkossa olevasta maa1800-luvulla hautamullan ja jopa lauksesta.
Kalevalaseura palkitsi Heikki Laitisen
Professori Heikki Laitinen on saanut
neljännen Kalevalaseuran palkinnon tunnustuksena ansioistaan suomalaisen kansanmusiikin tutkijana ja taiteilijana. misten järjestys puuttui tai se rakoili, yhUskomustarinoita käytettiin yhteisön teisöä vaani uhkaava vieraus kummittelijärjestyksen pönkittämiseen sekä muista joina ja taudinaiheuttajina. Hän on filosofian tohtori ja Sibelius-Akatemian kansanmusiikin emeritusprofessori, mutta myös perinteen ja musiikin tutkija, monipuolinen esittäjä, muusikko, performanssitaiteilija, säveltäjä, runoilija, pedagogi. Kirkonväki vartioi moraalia ja järjestystä
ruumiinosien hankkiminen haudoista oli Suomalaisessa uskomusperinteessä mahdollista. Palkinto luovutettiin Laitiselle 28.2.2011 Kalevalaseuran 100-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä. Kalmaa käytettiin kansanläätuonpuoleiset olennot tulivat esille erityisesti silloin, kun joku oli rikkonut normeja. Paanasen mukaan käyttöliittymän rakentamisen periaatteena on ollut se, että sivuja on helppo selata näppäimillä. Sieltä saatua tartuntaa pidettiin niin fyysisten kuin psyykkistenkin vaivojen syynä, ja siellä vehkeilleet joutuivat kirkon väen pahoinpitelemiksi. Kriittisiä tilanteita olilennettuja kertomuksia. Taiteilijana hän ammentaa yhtä hyvin vanhasta körttivirrestä, runolaulusta tai arkkiveisusta kuin modernista ääni-improvisaatiosta tai villistä performanssista, palkintoperusteluissa todetaan.
Kalevalaseuran nettisivuilla käyttöliittymät näkövammaisille
Kalevalaseuran sivustolla on näkövammaisille tarkoitettu käyttöliittymä, jossa aineistoa voidaan katsoa ja selata ruudunlukuohjelmilla. Sivuston ovat laatineet Kari Lehtonen ja Päivi Paananen Arkkivoltista. Ne saatettiin ottaa todesta Uskomusperinnettä väitöstyössään tutsilloin, kun ne sopivat tilanteeseen ja pääkinut Kaarina Koski on havainnut, että tamäärään, esimerkiksi silloin, jos ne olivat rinat kuvaavat häiriöitä ja vaaratilanteita, kuulijan mielestä moraalisesti oikein. Myös seuran sivuilla olevaa, peruskoululaisille tarkoitettua Kalevalan kankahilla -sivustoa voi katsoa ruudunlukuohjelmilla. kinnässäkin, mutta yhteisö paheksui vahingoittavia taikoja, kuten sairauksien ja Moraalisen järjestyksen katsottiin pitävän kummittelun aiheuttamista. Lukukokemusta helpottamaan sivujen ulkoasua on pelkistetty. Toisaalta uskaliaimmat pyrkivät hallitsemaan ja hyödyntämään kalmaa ja kirkonväkeä taikomalla. Hänen folklorisvat vainajien loukkaaminen, kuolemantatiikan alan väitöksensä Kuoleman voimat: paukset ja ruumiiden säilyttäminen pihaKirkonväki suomalaisessa uskomusperinpiirissä. maa, joka tarttui ihmiseen sairautena ja ahdistuksena tai näyttäytyi kalmanhajuiJouko Sirola sina olentoina, kirkonväkenä. Nettiselaimella sivuja katsottaessa tekstit ja kuvat voidaan
suurentaa niin, että heikkonäköisenkin on helpompi niitä lukea. Tuomittavaa yllä myös luonnonjärjestystä, jossa tuonoli myös taitamaton taikominen, joka puoleinen pysyy näkymättömissä. Palkinto annetaan joka kolmas vuosi Kalevalan päivänä henkilölle, joka on tehnyt merkittävällä tavalla tunnetuksi Kalevalaa ja suomalaista kulttuuria
Kristiina Kalleinen (oik. Juhlalogon on suunnitellut Niilas Nordenswan.
Reijo Piispanen
Hiidenkivi Suomalainen kulttuurilehti 28.3.2011 18. Hiidenkivi on myös verkossa osoitteessa http://www.hiidenkivi-lehti.fi.
ulkoasu: Tarja Pitkänen, Amasertek Oy Sinikka Sipola, Stellatum Oy toimitus: Hiidenkivi Stellatum Oy Purotie 1 B, 00380 Helsinki toimitusneuvosto: Heikki Kukkonen (pj.), Terhi Ainiala, Vesa Heikkinen, Jukka Ihanus, Riitta Korhonen, Maria Lähteenmäki, Kukku Melkas,
Sirkka-Liisa Mettomäki, Lassi Saressalo, Hanna Snellman.
PäätoimittaJa: Outi Lauhakangas Puh. 0440 358 690 sinikka.sipola@stellatum.fi
kustantaJa: Stellatum Oy Purotie 1 B, 00380 Helsinki www.stellatum.fi ilmoitusvaraukset: Anne Paavilainen Puh. Kalevalaseura 19112011, jonka on laatinut valtiotieteiden tohtori Kristiina Kalleinen. vsk. N. Edessä vas. vuosikerta, numero 2 Eliaksen 24. vsk. Setälän ja Matti Äyräpään aloitteesta. Kalevalaseuran puheenjohtaja Seppo Knuuttila pohti aihetta, ovatko tiede ja taide lapsuudessa erotetut sissarukset, ja toiminnanjohtaja Ulla Piela esitteli seuran 2000-luvun julkaisu-, tutkimus- ja taidehankkeet. JulkaisiJat: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Suomen Kotiseutuliitto
ISSN 1236-794X Aikakausmedian jäsen
Hiidenkivi ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Kielipostin 26. Seuraava numero ilmestyy 23.5.2011. Seminaarissa kuultiin Kalleisen juhlaesitelmä sekä professori Pekka Laaksosen muisteluksia ja asiamies Ralf Sunellin puheenvuoro. 0400 435 636 Telekopio 09 2245 211 anne.paavilainen@stellatum.fi
60. Hannu Saha, Seppo Knuttila, Hanna Snellman, Tuija Wahlroos ja Pekka Laaksonen. vsk. Kalevalaseura juhli 100 vuottaan juhlaseminaarilla
Kalevaseura perustettiin 100 vuotta sitten Akseli Gallen-Kallelan, Alpo
Sailon, Väinö Salmisen, E. seminaarilla SKS:n juhlasalissa, seppeleen laskulla Elias Lönnrotin patsaalle ja runolauluklubilla Kappelin kahvilassa. 045 634 7353 outi.lauhakangas@stellatum.fi toimitussiHteeri: Sinikka Sipola Puh. ylhäällä) piti juhlaesitelmän seuran historiasta, ja Tanssiteatteri Tsuumin improvisaatioryhmä Tsip esiintyi Elias Lönnrotin patsaalla. Kalevalaseuran palkinto ojennettiin professori Heikki Laitiselle.
Reijo Piispanen Reijo Piispanen
Seminaariväki seurasi tarkkana juhlaohjelmaa. Kotiseudun 98. Juhlaseminaarissa julkaistiin seuran 100-vuotishistoria Kansallisen tieteen ja taiteen puolesta. Sadan vuoden taivalta juhlistettiin Kalevalan päivänä 28.2
Kansanrunousarkiston unikysely myös SKS:n Facebook-sivulla 31.5. 03 4246 5301
PainoPaikka: Hämeen Kirjapaino Oy, 2011 tilausHinnat suomessa: Kestotilaus 47 (laskutusväli 12 kuukautta), määräaikaistilaus 50 (12 kuukautta), irtonumero 9 .
Hinnat ovat voimassa vuonna 2011 Suomeen tehtyihin tilauksiin. Ilmoittautuminen alkaa huhtikuun alussa ja jatkuu normaalihintaisena toukokuun loppuun saakka. Inarinsaamen neuvonta 0823711406.
Neuvontapuhelimet
Järjestötoimintaan ja esimerkiksi kulttuuriympäristöasioihin, arkistointiin, tutkimuk-
tilaukset Ja
Turun kaupunki
osoitteenmuutokset:
Osoitteenmuutosta tehdessäsi ilmoita lehden nimi. Kestotilauksena tilattu lehti toimitetaan tilaajalle tilausjakso kerrallaan ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai irtisanoo tilauksen. 2011
Valtakunnallisia kotiseutupäiviä vietetään tänä vuonna Turussa 28.31.7.2011 teemaotsikolla "Eurooppalainen kulttuuri Suomessa". Uusi myyntipiste avattiin 7.3. Ilmasto muuttuu, muuttuuko arki. Tosielämän työkaveri jatkuu 30.4. Kalenteri
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS:n Kirjatalo remontissa
SKS:n Kirjatalon myymälä suljettiin remontin vuoksi 24.2. saakka. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ja markkinatutkimuksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun.
61. 09 6126 3221.
Virsi suomalaisessa kulttuurissa 5.4.
Tervetuloa Virsi suomalaisessa kulttuurissa -seminaariin SKS:n juhlasaliin ja Varrella virren -virsidraamaesitykseen Helsingin Vanhaan kirkkoon. Jos tilaaja irtisanoo kestotilauksensa tilausjakson alkamisen jälkeen, on hän velvollinen maksamaan irtisanomisen voimaantuloon saakka lähetetyt lehdet. Lisätietoa päivien nettisivuilla: http://www.turku.fi/kotiseutupaivat seen ja kotiseutumuseoihin liittyvä neuvonta p. Keruut: www.finlit.fi/arkistot/keruut.htm
Neuvontapuhelimet
Kielitoimiston neuvontapuhelin 0207813201, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 914, maanantaisin ja perjantaisin klo 912. Tilauksen hinta on tilausjakson alussa voimassa oleva hinta, joka on painettu lehteen. saakka. Tilaajan tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Tämän jälkeen ilmoittautumisaikaa saatetaan jatkaa lisämaksullisena, mutta majoituksen löytyminen on epävarmaa. 09 6126 320. Henkilötietolain 26 §:n ja 30 §:n mukaiset yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina em. Kestotilauksen voi irtisanoa ennen uuden tilausjakson alkua. Ohjelma ja muut SKS:n tapahtumat osoitteessa www.finlit.fi/tapahtumakalenteri/.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Tiistailuento
19.4. saakka. asti. Osoitetietoja käytetään ainoastaan Stellatum Oy:n omassa toiminnassa.
Rekisterikuvaus ja -seloste ovat nähtävissä Stellatum Oy:n tiloissa Purotie 1 B, 00380 Helsinki. Erikoistutkija Riitta Korhonen kertoo suhteellisen yhtenäisenä pidetyn suomen kirjakielen eli yleiskielen sisältämästä vaihtelusta ja kirjosta sekä siitä, miten tuohon kirjavuuteen suhtaudutaan. Tiistailuento pidetään Kotus-salissa, Vuorikatu 24, Helsinki. tilaajapalvelu@stellatum.fi www.stellatum.fi Puh. Nimistönhuollon neuvontapuhelin 0207813203 maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 911. klo 17.00-18.30 Kirjavan kirjakielen ihanuus ja kurjuus. Jos laskutusjakso tai maksueriä on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päätetään maksetun jakson loppuun. Kotiseutuliitto lähettää jäsenyhdistyksille päivien käsiohjelman jäsenpostissa maalis huhtikuun vaihteessa. Vapaa pääsy, tervetuloa!
SKS kerää
Naisten ja miesten sauna, oma ja muiden sauna jatkuu 30.4. Mariankatu 7:ssä. Vaalit lähestyvät näetkö unia. Ruotsin kielen neuvonta 0207813202 maanantaista perjantaihin klo 912; ruotsinkielisen nimistön neuvonta 0207813301. Seurantalojen korjausneuvonta ja korjausavustuksia koskeva neuvonta p. Ilmastonmuutos ja ympäristö elämässäni jatkuu 31.5. osoitteeseen tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona. Lisätietoja: www.finlit.fi/.
Suomen Kotiseutuliitto Valtakunnalliset kotiseutupäivät Turussa 28.31.7. Pohjoissaamen neuvonta 016676402. Seminaarin järjestävät Hymnologian ja liturgiikan seura ja SKS
Historiateos luo seikkaperäisen katsauksen seuran vaiheisiin, toiminnan muotoihin ja keskeisiin henkilöihin, joihin on kuulunut monia yhteiskunnallisia ja poliittisia vaikuttajia. Uraauurtava tutkimus kartoittaa aatelista elämäntapaa tarkemmin kuin koskaan ennen. Myymälä palvelee ma, ti, to klo 1117 ke klo 1118 pe klo 1116
Klaus Laalo
Lapsen varhaiskielioppi ja miniparadigmat
Johanna Ilmakunnas
Tervetuloa!
Verkkokauppa
Kaikki kirjat verkkokaupasta
Kartanot, kapiot, rykmentit
Erään aatelissuvun elämäntapa 1700-luvun Ruotsissa
Loisteliaita linnoja, muodikkaita pukuja, hienostuneita aterioita. 38,
Vapaakaupan tiellä
Suomen kauppa- ja integraatiopolitiikka maailmansodista EU-aikaan
Jussi T. 38,
www.finlit.fi/kirjat
Seuraa ajankohtaisia tarjouksia ja muista aina edullinen Löytökori!
Kirjassa syvennytään kielen kehitysvaiheeseen, jossa lapsi vähitellen alkaa rakentaa yksittäisistä sanamuodoista taivutusverkostoa ja yhä laajempaa järjestelmää. Lappalainen
Kuninkaan viimeinen kortti
Viipurinlahden ja Ruotsinsalmen meritaistelut 1790 44,
Aiheensa ensimmäinen laaja yleisesitys seuraa Suomen tasapainoilua vapaakaupan ja protektionismin välillä vaiherikkaalla 1900-luvulla. Kirjatalon keskiviikko 13.4.
Johanna Ilmakunnas:
Kartanot, kapiot, rykmentit
Erään aatelissuvun elämäntapa 1700-luvun Ruotsissa Tervetuloa Kirjataloon (Mariankatu 3) klo 16.30!
Kirjamyymälä
SKS:n kirjamyymälä on muuttanut osoitteeseen Mariankatu 7 (käynti sisäpihalta). Ylhäisaatelisen von Fersen -suvun arjessa rahaa kului paljon silloin kun säädynmukainen elämäntapa sitä vaati, mutta kääntöpuolena saattoi olla raskas velkaantuminen. Mihin kaikkeen rahaa käytettiin, miten kulutusta perusteltiin ja miten kallis elämäntapa rahoitettiin. 28,
Muista myös!
Marko Tikka ja Toivo Tamminen
Tanssiorkesteri Dallapé
Suomijatsin legenda 19252010 38, Kristiina Kalleinen
Kansallisen tieteen ja taiteen puolesta
Juhana Aunesluoma
Kalevalaseura 19112011 Satavuotisjuhliaan viettävän Kalevalaseuran keskeisenä tavoitteena on ollut yhdistää kansallinen tiede ja taide harmoniseksi kokonaisuudeksi. Lapsenkielen analogiamuodoissa ilmenee piirteitä, jotka lähes huomaamattomina vaikuttavat nykysuomessa yleisemminkin. Maailmansotien ja niiden jälkeisten vuosikymmenten lisäksi se sisältää yksityiskohtaisen selostuksen Suomen EU-jäsenyyden toteutumisesta kylmän sodan jälkeen. 45,
Kirjamyymälä Mariankatu 7, Helsinki
28, Kirja kertoo kiinnostavasti marionetti- ja nukketeatterista Suomessa 1800-luvun alusta 1900-luvun alkuun. 0201 131 216 | SKS:n jäsenille 25 % myös verkkokaupasta. Teoksessa pohditaan aineistoihin liittyviä metodologisia kysymyksiä folkloristiikan, historian, naistutkimuksen, kirjallisuuden, mediatutkimuksen ja kulttuuriantropologian lähtökohdista. Teoreettisen tarkastelun kohteena ovat myös tuonpuoleista kuvaavien käsitteiden käyttö ja rakentuminen, oman ja torjutun välinen rajanveto sekä kerrotun suhde todellisuuteen. 32,
Lappalaisten mytologian katkelmia
Kirja on kiehtova opintoretki pohjoiseen maailmaan saamelaisten oman mytologin opastuksella. 24,
i | Avoinna ma, ti, to 1117, ke 1118, pe 1116 | Tilaukset kirjamyynti@finlit.fi p. 32,
Hyvän kirjallisuuden seurassa
Elise Garritzen
Anneli Lehtisalo
Heikki Nevala
Muista myös!
Lähteiden lumoamat
Henry Biaudet, Liisi Karttunen ja suomalainen historiantutkimus Roomassa 1900-luvun alussa Kansainvälisesti menestyneen, mutta kotimaassa ristiriitoja herättäneen tutkijaparin kautta avautuu uudenlainen näkökulma suomalaiseen historiankirjoituksen historiaan. 30,
Kuin elävinä edessämme
Suomalaiset elämäkertaelokuvat populaarina historiakulttuurina 19371955 Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia menneisyyden esityksiä ensimmäiset suomalaiset elämäkertaelokuvat olivat, millaisia menneisyyden kokemuksia ne mahdollistivat ja miten elokuvat suhteutuivat ajan historiakulttuuriin. Teos julkaistaan nyt ensi kertaa kokonaisuudessaan suomeksi Juha Pentikäisen ja Risto Pulkkisen toimittamana. 36,
Silmänkääntäjiä, Sven Hirn konstiniekkoja ja loih- Nukketeatterimme tutaiteilijoita varhaisvaiheet
Taikurien vaiheita Suomessa 1800luvulta 1960-luvulle Teos käy läpi suomalaisten taikurien värikkäitä vaiheita Kuikka Koposesta Solmu Mäkelään, kahlekuningas Sunellista fakiiri Kronblomiin. Monipuoliseen haastatteluaineistoon perustuva teos selvittää tavallisten kielenkäyttäjien murrekäsityksiä ja niiden alkuperää. Samalla se kertoo Laestadiuksen mielenmaisemasta sekä niistä lähtökohdista, joista lestadiolainen herätysliike oli pian nouseva. 26,
Sami Lakomäki, Pauliina Latvala ja Kirsi Laurén (toim.)
Lars Levi Laestadius
Kaarina Koski
Tekstien rajoilla
Monitieteisiä näkökulmia kirjoitettuihin aineistoihin Artikkeleissa keskitytään kirjallisuusinstituution ulkopuolelle jääviin teksteihin, kuten kirjeisiin, asiakirjoihin ja nettikirjoitteluun. Marjatta Palander
Itä- ja eteläsuomalaisten murrekäsitykset
Millaisia mielikuvia murteet herättävät suomalaisnuorissa ja miten he eri murteisiin asennoituvat. Kirja esittelee myös vanhimpia taikuriaiheisia pienpainatteita ja 1900-luvulla ilmestynyttä kotimaista taikatemppukirjallisuutta. 28,
Kuoleman voimat
Kirkonväki suomalaisessa uskomusperinteessä Tutkimus esittelee kirkonväkeen liittyviä kertomuksia ja mielikuvia sekä niiden taustatekijöitä. Teos valottaa myös autonomian ajan lopun tiedepolitiikkaa ja Rooman kansainvälistä tiedeyhteisöä 1900-luvun alussa. Sanomalehtiaineiston ja erilaisten pienpainatteiden avulla Hirn luo värikkään ja elävän kuvan lukuisten seurueiden esiintyjistä ja näytännöistä sekä marioneteista ja nukeista. Teos on kansanlingvistiikan uranuurtaja Suomessa