33
1. 3032 TAIDEKAUPUNGIN TARINA s. 2 2012
SUomALAINEN KULTTUURILEhTI 10
Verkostot jasidokset
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2 KULTTUURIPERINTÖ PUNTARISSA s
HälyttävintäonnytMuseovirastonheikentynytmahdollisuushoitaalausunnonantaja-jaarviointitehtäväänsä suunnitteillaolevienuseidenmerkittävienrakentamishankkeidenyhteydessä. näinkevyestimitätöidäänvaltakunnallisenasiantuntijaviranomaisenkinkanta,vaikkaMuseovirastonasiantuntemuksentulisiollaperusta,jollemuuttavoitteetpyritään sovittamaan.kuinkakäykäänkansalaismielipiteen. Rakentajienjamuidenvanhanrakennuskannanparissa toimivientapaasettaa"museointi"vastatusten"nykyaikaistamisen"ja"elävöittämisen"kanssaonpahastiharhaanjohtavaa.eihänkeski-euroopassakaanolevanhoja kulttuuriympäristöjämuseoitu,vaannimenomaanelävöitettypurkamisensijaan.Museovirastontehtäväkenttäon todellisuudessavaltaisa.
2
Y
Museoviraston vastuulla on soveltaa museolakia myös kokovaltakunnanmuseotoimintaan.kunnallisetmuseot taastoimivatlainrajoissaitsenäisesti.kunmuseoalajoutuu nytselviämäänniukkenevinvoimavaroinlukuisistatehtävistään,eiköolisiaikaryhtyäsuunnittelemaanjatoimimaan yhdessä?Pitäisihylätävaltionjakuntienjäykätbudjetti-ja hallintorajat.valtionjakaupunginmuseotvoisivattoimia samoissarakennuksissa. Uuvuttavienvalituskierrostensijaankansalaisetosallistuisivat jo kulttuurihankkeiden suunnitteluun. esimerkiksiTapiolanpuutarhakaupunkiespoossaon vaarassa menettää alkuperäisen asukaslähtöisen rakenteensa, vaikka Museovirasto jo antoi lausuntonsa puolustaen kansallista kulttuuriperintöaluetta. OppiavoiottaaBerliinistä.Siellätoimiikaksilaajaaja hienoamuseokeskusta,joissaonsekähistorianmuseoita ettäpuhtaitataidemuseoita.niidenyhteydessäonmainio tilaisuushoitaaopetustehtäviä,esimerkiksijärjestääerilaisia työpajojajakulttuuritilaisuuksia.keski-euroopanmalliin kannattaa harkita myös vanhojen rakennusten käyttöä, koskatoiminnanlaajentaminenvaatiisuurempiatiloja.
OmaksukaammejotoimivaLyoninmalli!Siinäyhdistetään jatiivistetäänerihallintokuntienvälistäyhteistyötäpitäen kulttuuriasuunnittelunkeskipisteenä.Yhteistyösekäkunnanerihallintokuntienvälilläettävaltionjakuntienvälillä olisi merkittävä etu myös vaikeiden kaavoitusasioiden käsittelyssä.Alustaalkaenvoitaisiinkytkeäsuunnitelmiin samanaikaisestisekäeriintressitettäkansalaisyhteiskunnan toteuttaminen. Museoiden sulkemisensijaan innovoisimme uutta kulttuuria,jotanuorisokaaneikaihtaisi.Rahansäästönohella integroitaisiineläväkulttuuriperintöjataidearkipäivään. Perustuslain mukaan julkisen vallan tulisi ehdottomasti tukea tätä tavoitetta.Alueenpääsuunnittelijaeitästänäylehtitietojenmukaanpiittaavan,sillähänenmielestään"suojelunäkökohdateivätoleensisijaisiaTapiolanrakentamishankkeissa". Tämä olisitodellistakansallisenkulttuuriperinnönsäilyttämistä. Pirkko Metsäranta on opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön virkamies emerita ja Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n perustajajäsen.
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2
Soili Mustapää. väheksymättäurheilunjaliikunnanmerkitystäonkiinnostavaa pohtia, miksi vastaavaa polemiikkia ei yleensä synnyurheilurakentamisesta.Onkoelitismiäpanostaakulttuuriin,toisinkuinurheiluun,jokaon"meidänkaikkien harrastus"?Tuskin,sillähenkisenliikkuvuudentilatovat yhtätärkeitäkuinfyysiselleterveydellerakennetuthallit. PIRKKO METSÄRANTA
Museolaitos jäRjESTyKSEN KoURISSA
li vuosi sitten toivotin Guggenheim-Helsinkihankkeentervetulleeksipiristysruiskeeksimuseolaitoksen"pöllyttämiselle"jakokokentänuudelleenarvioinnille(Hiidenkivi1/2011).näineikuitenkaan ole toistaiseksi käynyt, vaan polemisointi on juuttunut Guggenheim-hankkeeseen
Kirjailija Heikki Lounajaa koskevaan uutiseen on verkossa lisätietoa kirjailijan tuotannosta ja hänestä tehdystä tutkimuksesta. Pertti Koskimies arvioi Viimeiset vieraat -kirjan ja Lauri Timonen Anssi Mänttärin elokuvan Saunavieras.
Hopeasurffareiden ryhmä kasvaa ja aktivoituu s. JukkaSahlberg
VAKIOPALSTAT 2 Kulttuurijyrähdys Museolaitos järjestyksen kourissa Pirkko Metsäranta Hiidenkiveltä näkyy Yksinäiset sudet ja Hyvät veljet Kai Häggman Päivystävä tekstintutkija Häpeän huntu | Vesa Heikkinen Nimenpyörittäjä Romu ja Remu | Terhi Ainiala Aineksista aiheiksi Lahden kautta kansainvälistynyt kirjailijakunta Tarja Soiniola Kotipesä Kulttuuriperinnön näkymätön nousu Lassi Saressalo Nilkan pakina Armoitetut amppikset Ajan sana Sote-alueella | Riitta Eronen Arvioita Uutisia Kalenteri
Kansikuva: Aino Suihko
4
9 17 18
30
35 40 41 54 61
www.hiidenkivi-lehti.fi
Erkki Lyytikäinen tekee Lyhyet-palstallaan selkoa kotimurteen vaikutuksesta ohjusselkkaukseen. 2022
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2
3. 2 2012
5 6 10 14 20 23 24 26 29 31 33 36 38
Virtuaalista turvaverkkoa Pääkirjoitus Vuorineuvoksen verkostosuhteet KariTeräs 1920-luvun kulttuuripiirien kaksi itsevaltiasta KaleviKalemaa Elinikäinen ammattiveljeys LeenaPaaskoski Maailma on yhä pienempi. AnneHeimo Exlibrikset sähköistyvät. Pasi Ockenström kommentoi edellisessä numerossa ollutta Eija Starkin artikkelia suomalaisesta raatajaeetoksesta. KaiÅberg Miksi Päntän äijä vajosi. NiklasBengtsson Exlibrikset säilyttävät maaseudun historiaa AinoUkkala Latvian kieli ja minä JukkaRislakki Esko Koivusalo ja Suomen Viro-suhteet MadisNorvik Rakkaudesta kulttuuriperintöön PäiviSalonen Luova tuho ja kulttuuri-imago JohannaHarjunpää Romani- ja mustalaismusiikki eksoottisuus vai omanarvontunteen noste
KAI HÄGGMAN
YksinäisetsudetjaHyvätveljet
Volter Kilpi pilkkasi oman aikansa hyviä veljiä ja verkostoja. Kansallista itsetutkiskelua perustuukärjistyksillejatietoiselle riidanhaastamiselle,muttaseonsäilyttänytajankohtaisuutensa.Ylenpalttinenkuohuviinimaljojennostelujaerilaiset kissanristiäisetvievätedelleenkinhyväätyöaikaa.Toisaalta kilpikertoitarinastavaintoisenpuolen. verkostoitumineneibisneksessä,kulttuuripiireissätaiyliopistollatodellakaanolemikään2000-luvullaaikuistuneen some-sukupolvenkeksintö.itseasiassasuhteidenviljely,palvelusten,vastapalvelustenjatietojenjakaminensekäerilaistensuositustenantaminenolihitaantiedonkulun,vähäisten resurssienjaerilaistenluokka-jakielijakojenSuomessatärkeämpääkuinmeidänaikanamme.
Outi Lauhaka nga s
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2
Karjala-Seuran lippu, H. Sekin yhdistää, mitä vierastetaan.
olterkilvenjälkimaineonhyvä.AikamonenkirjallisuuskriitikonmielestäAlastalon salissaonainutlaatuinensaavutus,jotaonvaikeaylittää.Saavutuksella olihintansa.kilpiluopuihyvästävirastaanTurunyliopiston kirjastonhoitajanajakäytti1920-ja1930-luvulla13vuotta Saaristosarjansakirjoittamiseen. Hänmaksoi13vuodenaikana2000markkaakuussasaadakseentoimiakokopäiväisenäkirjailijana.vastineeksitulinoin 250 markkaa kuukaudessa tekijänpalkkioina sekä muutama kiittävä mutta hämmentynyt arvio päivälehdissä.
V
Sivistyneistö
kilpiuskoiitseensäjakovaantyöntekoon mutta oli samalla ankara aikalaisilleen. Hänveisamallaperheensälähelletaloudellistaperikatoa palkkaamallaomistavaroistaanitselleensijaisenkirjastoon. Hän julkaisi 1917 yli 200-sivuisen pamfletin Kansallista itsetutkiskelua, jossa sätti tasapuolisesti sekä ruotsinkielistä että suomenkielistä sivistyneistöä. Hänironisoierityisestisitäilmiötä,jotanykyäänkutsuttaisiin verkostoitumiseksi.kuvatyypillisestäpäivystävästädosentistaonkestänythyvinaikaa: Samainen yhteiskunnan pylväs istuu meillä tavallisesti vakinai4
sena tai vt:nä yhtäaikaa puolessa kymmenessä virassa ja kymmenessä komiteassa: opettaa tunnin parin jossakin koulussa, hoitaa dosentuuriaan yliopistossa, näpertelee siinä ohessa tiedeaskareitaan, istuu tuntisirpaleensa jonkin aikakauslehden toimituksessa, jossakin taidelautakunnassa ja teatterijohtokunnassa, rientää sieltä juoksujalkaa jonkin aatteellisen valistustoimikunnan kokoukseen, kuuluu sitä paitsi vakaisena johtokunnan jäsenenä yhteen tai useampaan liikeyritykseen, suunnittelee jossakin valtion valiokunnassa vuosikausia jonkin yhteiskunnallisen toimialan umpimähkäistä parantamista ja uusimista, pudistaa lisäksi hihansuusta artikkeleita ja arvosteluja sanomalehtiin ja aikakauskirjoihin, mistä ainesta kulloinkin vain on kysyntää, tekaisee siinä sivuissa vaikkapa pitkän romaaninkin ja sujahuttaa suomennostyön... Mutta jo pelkkä yhteinen merkittävä sukupolvikokemus saattaa luoda elämänikäisen verkoston. Malmgren / Museovirasto Historiallinen kuva-arkisto. Schjerfbeckin työpäivä taas menipilallejoyhdenihmisentapaamisesta. Haanpää varjeli riippumattomuuttaan ja riitautui ihan piruuttaan tärkeimpien tukijoidensa kanssa. Ruotsinkieliset hirttäytyivät yhdenmukaisena laumanakielikysymykseenjasuoriutuivat elämästäkieltämälläkaiken,mitäeivättajunneet.Puoluekurioliehdoton.Omianostettiinja suomenkielisiätallattiinminkävoitiin. kilpi oli työpöytäänsä kahliutunut yhden asian ihminen, joka halusi keskittyäolennaiseen,kutenaikanaanesimerkiksi Pentti Haanpää tai Helene Schjerfbeck. ilmeisestinämäyksinäisetsudetkokivatihmiskontaktienottavanjotainpoisantamattamitääntilalle.Riittävänlahjakasihminen eitarvitsetukiverkkoja.Toisaaltaharvatuleetoimeen ihanyksikseen.itseriittoinenkilpikintarvitsikiinteääkirjeenvaihtoapitkämielisenkustantajansaAlvarRenqvistinkanssa. Hän halusi keskittyä olennaiseen. nousevansuomenkielisensivistyneistönhenkinentilaoli lähesyhtäheikollajavalheellisellapohjalla.kansallista,rodullistajarunollistainnoitustahaettiinkeinotekoisistahaaveista kalevalaisestakulta-ajastasekätulevastaSuur-Suomesta.kieliryhmäänkatsomattahänteilasimyössivistystähankkineet naiset,nuo"taiteellistenankkalampiemmesiipirikotliitäjät jaliihottajat".
Yliopisto
Yliopistomaailmallekilpiomistimontamyrkyllistälukua
Haavion,kustaavilkunan,ilmariTurjan,LauriHakulisen jaUrhokekkosenkaltaisetmaalaispojatystävystyivät herkällä iällä. Jo pelkkä yhteinen merkittävä sukupolvikokemus saattaaluodaelämänikäisenverkoston.katarinaeskolantoimittamamoniosainenMarttiHaavionjaelsa enäjärvi-Haavionkirjeisiinsekäpäiväkirjoihinperustuva Valistuksen sukutarina -sarja avaa kärsivälliselle lukijalleoviamyösmoniinsuomalaisensivistyneistön verkostoihin. ihannoimattavirtuaaliverkostojaväitän,ettäsosiaalisenmedian puolijulkisuudessavoikehkeytyäharkitumpiakeskustelujakuin kabinettineuvotteluissa. Maailmankatsomukset saattoivat sotienjälkeenkasvaaerisuuntiin,muttakovanpaikan tullenmenneisyysyhdisti.vastaavastinuorempiamiehiä,naisia,ruotsinkielisiäsekäkaikenlaisiavasemmistolaisiasaatettiinvierastaa. Suomi koostuu mielikuvissani aikaan ja paikkaan sidotuista kontakteista,ihmisistäjainstituutioista,vieläpähistoriasta,nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Ei ole järkeä antaa niiden päättäjille valtaa päättää sitä, mikä on Suomessa relevanttia tutkimusta. entiset AkS-aktiivit eivät myöhemminkään luoneetvapaamuurarienkaltaistasalaseuraa,vaikkaolivat luvanneet "aina ja joka paikassa auttaa ja puolustaa AkS-läisiäveljiään".Seuravetipuoleensaikäluokan parhaat ja aktiivisimmat voimat. Yhteiskunta on ainakin toistaiseksi olomuodoltaanlähempänäyhteisöjenkylääkuinvapaavalintaisten suhteidenverkostoa.vieläenolevalmisheittäytymääntäysinvirtuaalisenturvaverkonvaraan.
OuTI LAuHAKANGAS * ks. UseatAkS-veteraanitovatkorostaneetyliopistoaikojensakokemustenratkaisevaamerkitystäkokomyöhemmälleelämälle.kiivaastikoetutaatteetjayhdessä kestetytsodattakasivatpoikkeuksellisenvoimakkaan sukupolvitunteen tälle noin 19001917 syntyneiden poikien joukolle. MarttiHaaviontaustayhteisönäolivatnesarkatakkisetmaalaisylioppilaat,jotkasisällissodankoettuaan tulivat Helsinkiin suomalaistamaan yliopistoa. Yhteensopivuus,taipikemminkinkäsityksemmesiitä,vaikuttaatapaammeluodasidoksiatoisiinihmisiinjaasioihin.Ei sovi suopetäjä korpikuusen kumppaniksi,sanootäkäläinenvanhakansa,ja toisaallaheimonvanhimmatnäkevät,ettäsamankarvaiset hakeutuvat samaan koloon.Josuskommetaiepäilemmeolevammeliianerilaisia, uskommemyös,ettäkontaktiaeisynny.kynnyskokeillakontaktia erilaiseenihmiseenjauusiinasioihinonkorkeampikasvokkainkuin virtuaalimaastossa. SuomalaisenKirjallisuudenSeura
esimerkiksi SkS:n historiaa on vaikeaa ymmärtää ilmantietoaerilaisistaoppiaineryhmittymistä,puolueintresseistä,koulukunnistajahyvienveljienkonklaaveista,joitaseuranmenneisyydestälöytyyrunsaasti. näiden entisten AkS-veljien vaikutus kirkastuitodenteollatoisenmaailmansodanjälkeen, jolloinvuosisadanalkupuolellasyntyneetjanuoressa tasavallassaaikuistuneetikäluokatolivatvalmiitanousemaantoisentasavallanjohtopaikoille.
PÄÄKIRjOITuS 27.3.2012
Virtuaalista turvaverkkoa
iidenkiventämänkertainenteemaon"verkostotjasidokset".Yhteisetelämänkokemuksettaiammatinvalintavoivatliittäähyvinkinerilaisiaihmisiäjopaylisukupolvien kestäviksisidosryhmiksi.Sosiaalisiaverkostojaluodaantietoisesti, kutenyritysjohtajaHeikkiHuhtamäkiteki1900-luvullaautuaan tietämättömänäseuraavanvuosituhannenkuumimmastabuumista: verkostoitumistilaisuuksistataikauppakamaritreffeistä. http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/
H
AkateeminenKarjala-Seura
AkS:lla oli noin neljätuhatta jäsentä ja enemmistö näistämenestyisuomalaisessayhteiskunnassaerittäin hyvin.SodanjälkeistäSuomeaonmahdotonkuvitella ilmanheidänpanostaan. ei ole ihme, että monetjäsenetpääsivätelämässäpitkälle. S. verkostoihinmyössynnytään.Suku,yhteiskuntaluokka,kulttuuritaustajakotiseutuovatihmisenturvaverkkoja,toisinaanvankiloita.Jokusyntyyohuenlanganvaraan,toinenvahvojenodotusten jarunsaidenvaihtoehtojenkudelmaan.Useimmitenmenestyksen takanaonyhteistoiminta,vähintäänuskotasavertaisestaasioihin vaikuttamisesta:Näin me kynnämme, sanoo kärpänen kyntöhärän aisalla istuessaan(venäläinensananlasku). Pakinoitsijamme nilkka todistaakin, että aitoa sitoutumattomuuttavoivattoteuttaavainluontaisesti"ampaattiset"eline,joihin mikäänasiaeimitenkäänliity. kun julkisuuteen kiiri uutinen, että suomenkieliset artikkelit kyseenalaistettaisiin tieteellisessä luokittelussa*, Tuomas M. MaaritLeskelä-kärkikommentoi:Tiede on aina kansainvälistä, jos se on huolella tehtyä. Lehtonenviittasinettikeskustelussaystävänsäblogikirjoitukseenja totesi: Hoen itse väitettä, että kansainväliset julkaisuareenat eivät ole sisällöllisesti neutraaleja. Kai Häggman on Suomen ja Skandinavian historian dosentti.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2
5. Kyse on kuitenkin enemmän siitä, miksi "kansainvälisyys" on englanniksi kirjoittamista ja miksi se on parempaa kuin suomeksi kirjoittaminen. Jos jätämme oman yhteiskuntamme ja kulttuurimme tutkimatta, kapenevat humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tekemisen perusteet. Suomestaeilopultatullutsuurempaavaanpienempi, muttaveljistätuliehdotontaeliittiäjaherakensivatajan oloissavarsintiiviinhyväveli-verkoston. 1960-luvun lopulla laskettiin, että muun muassa tasavallanpresidentti,eduskunnanpuhemies,puolustusministeri,kuusipiispaa,viisiyliopistojenrehtoria, kahdeksanpääjohtajaa,13kenraalia,104professoriaja oikeastaankokokorkeinoikeus,korkeinhallinto-oikeus jahovioikeusolivataikanaanvannoneetAkS:nkuuluisanlippuvalan,jossaluvattiinuhrataelämäkansalliselle herättämisellejasuuremmanSuomenrakentamiselle
verkostoissaonyleisestiottaenkyseihmistenvälisestä jatkuvasta sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja vaihdannasta,jonkaavullaasetetaanomatresurssittoistenkäytettäväksi.Sosiaalistenverkostojentoimintaon luonteeltaanyhteistyötäsellaistentavoitteidensaavuttamiseksi,joihinyksilönomatvoimateivätriitä. vuorineuvosHeikkiHuhtamäki(19001970)kuului niihinsuurliikemiehiin,joidentoiminnassasosiaalisilla verkostosuhteillaolikeskeinenmerkitys.Hänenkauttaanvoidaantarkastellasitä,mitenverkostotsyntyvät jatoimivatjamikämerkitysniilläonyrityksenjayhteiskunnansuhteissa.
V
Päällekkäisetjalimittäisetverkostot
Jossosiaalisiasuhteitakatsotaanyhdenhenkilönkautta, tuleeesiinseolennainenseikka,ettähenkilövoikuulua
6
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2
Outi Lauhakangas. KARI TERÄS
Vuorineuvoksen verkostosuhteet
Elintarviketehtailija Heikki Huhtamäen kansainväliset ja kotimaiset suhdeverkostot auttoivat yhtiötä saamaan etumatkaa kilpailijoihin. Historiantutkimuksen metodein voidaan osoittaa, että verkostoituminen, jota pidetään nykyajan avainsanana, oli sosiaalisesti taitavalle ja määrätietoiselle toimijalle menestyksen tae.
erkostotesiintyvätjulkisuudessamonessaeri merkityksessä: käsite elää omaa elämäänsä niintieteellisissäyhteyksissäkuinarkikielessä
Sukulaisuus tuottivahvaaluottamusta,jonkavarassanuoritehtailija saattoilähteätoteuttamaanalustapitäensuurisuuntaisia suunnitelmiaan. kansanhuollon tarpeet ja puolustusvoimain ruo7. Yrityksentehtävänäolipalvellakansakuntaa,jayritysjohtajanvelvollisuutenaoliosallistuakokoyhteiskuntaa palveleviintehtäviinliiketoiminnallisenasiantuntemuksenperustalla. Sukuverkosto oli Huhtamäellekeskeinentehtailijanuranalkuvaiheissa. Huhtamäki pystyi sopeutumaan uuteen toimintaympäristöönjoustavastilaajojenverkostosuhteidensa avulla:hänymmärsivälittömästisosiaalistenkontaktien suurenmerkityksensäännöstelytaloudessa.Yritysjohtajastatulinopeastiyhteiskunnallinentoimihenkilö. elintarviketehtailijana Huhtamäen taloudellisten verkostosuhteiden solmukohdiksi muotoutuivat kansanhuoltoministeriön,puolustusvoimainjatiede- maailmanedustajat.vaikkaviranomaistenjateollisuudenyhteistyöoliluonteeltaanvirallistajasäänneltyä, hoitivatsuurtenteollisuuslaitostenjohtajatsuhteitanäihintahoihinmyösluottamuksellistenhenkilösuhteiden kautta. SukuverkostonosuuspienenisitämukaankunHuhtamäenliiketoimintakasvoisuuryrityksenmittasuhteisiin.Sosiaalisessamielessäsepysyitärkeänäedelleenkin. Sosiaalisesti taitava ja määrätietoinen Huhtamäki pääsinopeastijohtaviinasemiinkeskeisissäturkulaisissayhdistyksissä.Jo1930-luvunloppupuolellahänen voi katsoa kuuluneen liikemiesverkoston sisäpiiriin, jonkajäsenilläolimuitaenemmänyhteiskunnallisesti merkittäviä valta-asemia ja joiden toiminta ulottui talouteen,politiikkaanjakulttuuriin. kiinnostavaaonse,missämäärinverkostottukevat toisiaanjamissämäärinnemenevättoistensakanssa päällekkäin.Jokaisellaverkostollaonomamerkityksensäyksilönkannalta,muttavielätärkeämpääonniiden muodostama kokonaisuus ja sen avaamat laajat toimintamahdollisuudet. Paikallisellasuomenkieliselläliikemiesverkostollaoli
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2
säännöstelytaloustarkoittitoiminnallisenpainopisteen siirtymistäkansalliselletasolle. Omaperhetoimitärkeänätaustatukena,jaavioliitto SigneHagströminkanssalaajensiverkostoamerkittävään kokkolalaiseen teollisuussukuun. samanaikaisestimoneenerilaiseltapohjaltarakentuneeseenverkostoon.verkostojenmerkitysjakeskinäiset suhteetsaattavatmuuttuaajansaatossahyvinkinpaljon. Turussa ruotsinkielisen pääoman edustajat olivat perinteisestiolleethallitsevassaasemassakaupungin talouselämässä.Suomenkielistenliikemiestenvahvuus oli enemmänkin muodollisessa ja epämuodollisessa yhteistoiminnassa. Huhtamäkiluonnehtiomaaasemaansajatoimintatapaansasotavuosina"yhteiskunnalliseksiyrittäjyydeksi". Suomalaisittain suuren teollisuusimperiumin luoneella Huhtamäellä oli ennen sotia useita tärkeitä sosiaalisten suhteiden keskittymiä. voisanoa,ettäliikemiesverkostotiivistyiensisijassa yliopistohankkeen yhteydessä; lahjoittamisen kautta vahvistettiinsuomalaisuusliikkeenkulmakiveä,taloudenjakulttuurinliittoa.Turkulaisenliikemiesverkoston sisäpiiri oli tiiviisti tekemisissä toistensa kanssa yliopistotehtävissä,jotkatarjosivatedellytyksiäsolmia tärkeitäkontaktejamyöskansallisentasonvaikuttajiin ainamaanhuipullesaakka.
Sota-ajanverkostosuhteet
ToinenmaailmansotamuuttiradikaalistiHuhtamäen verkostosuhteita,silläkeskitettyvaltiojohtoinensota-ja
An
na
li i s a ar H e i m o n k o ti
kis
Pääjohtaja Heikki Huhtamäki konttorissaan 1949.
to
Kotimaisetsisäpiirit
kunHuhtamäkisiirtyi1930-luvunalussakokkolasta Turkuun,hänhakeutuimäärätietoisestijo1900-luvun alussa paikkakunnalle muodostuneeseen suomenmielistenliikemiestensuhdeverkostoon,jokayhdisti kauppiaita,pankkimiehiäjateollisuudenharjoittajia.Sen muodostumisessaolennaisiaolivaterilaisettaloudellisetjaaatteellisetyhdistykset,joissasaattoitutustua paikalliseeneliittiinjajoidenkauttasaattoiajaakaikille yhteisiäasioita. Huhtamäenliiketoiminnankannaltakansainväliset suhdeverkostot,joitahänpitiylläopinto-,liike-jamessumatkoillaan,mahdollistivatpääsynsellaiseninformaationäärelle,jollaolimahdollistahankkiaetumatkaa kilpailijoihin.kansainvälistensuhdeverkostojenkautta syntyiideoitauusistatuotteistajatuotannollisistainnovaatioista,janemahdollistivatmyösmoderninteknologianhankkimisentehtaisiin.Huhtamäkinäkipaljon vaivaakansainvälistensuhdeverkostojensaylläpitämiseksijakehittämiseksi.
paljonyhteisiähankkeita.niistäkaksioliylitsemuiden:ensinnäkintukeaTurunsuomalaistayliopistoaniin rahallisestikuintaloudellisenasiantuntemuksenavulla jatoiseksikehittääTurustamerkittäväliike-elämänkeskusparantamallaensisijassakaupunginliikenneoloja ja-yhteyksiä
Huhtamäkisairunsaastivoimaajaresurssejalaajoistasosiaalisistakontakteistaan,javerkostosuhteisiin kuuluvasosiaalinenvaihdantasiivittiomaltaosaltaan hänenuraansaeteenpäin.vuorineuvoksenarvonnuorellaiälläsaanutHuhtamäkiosasihyödyntääsosiaalisia suhteitaantaitavastimyösomassaliiketoiminnassaan. Yhtymäsaattoitämänjälkeenesiintyäyleishyödyllisenä kansallisenayrityksenä,jokapalveliomallatoiminnallaankokoyhteiskuntaasäännöstelytaloudenhengessä. Huhtamäelleitselleensuurlahjoituksetmerkitsivät pääsyätärkeisiineliittiverkostoihin,jotkapuolestaan laajensivathuomattavastihänentoimintakenttäänsäja -mahdollisuuksiansa.Samallahänenyhteiskunnallinen statuksensakohosijahänsaiaikaisempaaenemmän huomiotajulkisuudessa. Hänelleyhteiskunnallinenvaikuttaminenjayritystoimintaolivatsamanmitalinkaksieripuolta. SKS 2009.
8
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2. verkostosuhteilletyypillisestiHuhtamäeneitarvinnut kuuluakaikkiinverkostoihin,joissaPuntilaoliosallisena,päästäkseenosalliseksiniidenvoimavaroista. RangellistatasavallanpresidenttiRistoRytiinsaakka. Sota-aikanatarvittiinaikaisempaaenemmänyhteistyötäsamanteollisuusalanyritystenkesken:kilpailuei loppunutkokonaanmuttasesaiväistyätaka-alalletoimialajärjestöissätehtävänyhteistyöntieltä.Tämätarkoittimyöshenkilökohtaistensosiaalistensuhteiden tiivistymistäsamanalansisällä,koskasotataloudessa yksittäistenyritystenmenestysriippuikokoteollisuusalankehityksestä. kahuollonjärjestäminenvaativatlaajapohjaistayhteistyötä.Tieteenjateollisuudenliittouusientuotteidenja teollisuudenalojenkehittämiseksivahvistiHuhtamäen kontaktejamyösakateemiseenmaailmaan. Heikki Huhtamäen verkosto- ja sidosryhmäsuhteet. PoikkeuksellisenlaajoistajasystemaattisestihoidetuistaverkostosuhteistatunnetustaSuomenkulttuurirahastonyliasiamiehestäL.A.PuntilastatuliHuhtamäen verkostosuhteiden välittäjä ja agentti, jonka kautta hän pääsi vaivattomasti kontakteihin hänelle tärkeidenhenkilöidenkanssaainapääministeriJ.W. Kari Teräs on Suomen historian professori Turun yliopistossa.
AIHEESTA ENEMMÄN
Jean Sibeliuksen 1911 löytämän Vitträskin kalliomaalauksen verkkokuvio.
Pekka Kivikäs
Kari Teräs, Yritys ja yhteiskunta. Huhtamäki oli erityisen aloitteellinen elintarviketeollisuudenjärjestäytymisessä.Hänentarkoituksenaan olivahvistaajalostusteollisuudenkansantaloudellista asemaaerityisestisuhteessamaatalouteen.
Sijoituksiaverkostoihin
Huhtamäkiantoikokouransaajanlahjoituksiasuomalaisentieteenjakulttuurinhyväksi,jasotavuosinahän kohosihuomattaviensuurlahjoittajienjoukkoon.Aikaisempienmiljoona-jatestamenttilahjoitustenlisäksihän tekivuonna1943strategistenlahjoitustensarjan,jonka ytimenä oli Huhtamäki-yhtymän osake-enemmistön siirtyminenSuomenkulttuurirahastonomistukseen
Häpeäeiolehyvinmuodostunutlauseeikäajatus. Teenei-oikeitaasioita.Ulostanepätarpeellisiatekstejä.Ajatuksenipaarustavatumpihangessalylylläjakalhulla,vaikkaniidenpitäisisnoukataja sloupata. Wahlroosäänitorvineenedustaakaikkeasitä,mikä saaminuttuntemaanjatkuvaavajautta,keskeneräisyyttä jariittämättömyyttä.Puhunvoimista,jotkavannovat kyvyn, kilpailunjakansainvälisyydensekäkansainvälisen kilpailukyvynnimiin.nämäovatnetahot,joidenmielestä suomenkielestäonlähinnähaittaa. Häpeäonsemioottinenobjekti,kulttuurituote,teksti. WSOY 1984. Ahneidenahmojenjahoukkienhaukkojenkvartaalitapaamisissaäidinkieliviserryksillemmenauretaan.niitä joutuisihäpeämään,josolisihäpyä.
Häpeä ei ole risupartahumanistin yksinoikeus. Olenout.Olenmiinusihminen.Hävettää. Mummoni muotoilisi asian näin: "eikö teillä ole yhtäänhäpyä?" Maailmassaonsitävähemmänhäpyä,mitäenemmänhäpyänäytetään.Mitähävyllisempimediaon,sitä hävyttömämpi se on. Joukko tieteellisiä seuroja on julkaissut kannanotonsuomenkielistentiedejulkaisujenpuolesta.Seurat ihmettelevät,miksisuomenkielisettiedejulkaisutautomaattisestipannaanalempaankastiinkuinenglantilaiset.eihäntutkimuksenlaatuvoiollakielikysymys. Hävettääkösinuakoskaan,HelsinginSanomat. Toimittaneet Voitto Ruohonen, Erkki Sevänen ja Risto Turunen. Kirjallisten tekstien sosiologiaa. vallankin suomen kielestä on haittaa tiedon ja rahanmaailmassa.Meidän,jotkapidämmekirppukielestämmekiinni,olisiaikaväistyä.kielikäsityksemme nimittäinonväärä.Oikeankielikäsityksenmukaankieli on ennen muuta tiedon ja informaation siirtämisen väline.Setuottaalisäarvoa. Tällainenkieltäminenonarkipäiväänykytieteessä. Häpeän huntu
ävettää.enosaa.enjaksa.enriitä. Häpeä on huutomerkki, irronneella päälläänseisovaraajatonvaltioruumis. Häpeänkääntöpuolionnöyryyttäminen.Hävyttömäthallitsevathäpeällä,alistavathäpeäviä. kunpikku-ingmarpissasiyöllähousuihinsa,hänenoli pukeuduttavaseuraavanapäivänäpunaisiinvaatteisiin. Seurateivätotakantaahäpeään.ensiltiuskoolevani häpeänikanssayksin.Miksiminunonsuomenkielisenä tutkijanatunnettavajatkuvaajasyveneväähäpeääsiitä, ettäyritänajatella,analysoida,julkaistaollajonakin suomeksi?Miksimeidätdissataan?
Hävettääkö sinua koskaan, Björn Wahlroos. Hävettää,ettähävettää.Häpeämisenhäpeäminen hävettääsitäkinenemmän. Häpeäonsekasotku.
ingmarBergmaninlapsuusolinöyryytystentäyttämää. Häpeästätuleeollahyötyä.Häpeänkuuluunäkyä.
VESA HEIKKINEN, tietokirjailija, suomen kielen dosentti
Sosiologitovatyrittäneetymmärtää,mistävieraantumisessaonkyse.vieraantuminenonmuunmuassasitä, ettäihmineneivoikehittääomiakykyjääneikätoteuttaaitsessäänoleviamahdollisuuksia. Paluu maailmaan. Häpeä on tosi tunne, se on kansallinen trauma. vieraantuminen on häpeän puoliso. Häpyähky on merkki häpykadosta. Se ei olesuomeenjaSuomeenjämähtäneentutkijanplantun privilegio.Seeioleyksittäisenpiipertäjänturhaapiipittämistä. Jottavoitmenestyäopinnoissasitaitutkijana,sinunon
LÄHTEET Alice Miller, Lahjakkaan lapsen tragedia ja todellisen itseyden etsintä. Se, jos mikä vieraannuttaa,kunjoutuukieltämäänomankielensä kolmesti,neljästi,jatkuvasti. Tänäänhävettääerityisestise,ettäkielenionepäkelpo.käymätön.Sopimaton.Toimimaton.Suomen sanaonhousuunlirahtanutpissa.
H
aivanaluksipäästettäväirtiäidinkielestäsi.Jamenestyttävähänsinunon,silläihmisenperuspyrintöonoman eduntavoitteleminen. SKS 2011.
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2
9. Häpeäonlysyssäistuvaihminen,kuinalatianteeksipyytävä hymiö
Runoilijoiden sukupolvista riippumaton yhteenkuuluvuus ei ihanteena toiminut. Kahden itsevarman hahmon vallanhalu jakoi aikakauden kirjallisen kentän ryhmiin. Paavolainen on tuttu enää suomalaista kulttuurihistoriaa tunteville, ja Haarlan nimeä saa suurennuslasilla etsiä.
920-luvullaLauriHaarla(18901944)olisuomalaisenkirjallisuus-,teatteri-jayleensäkulttuurielämän"mediaseksikkäin"nimi."Tuskin voidaan seurassa keskustella kirjallisuudesta ilman ettäHaarlannimiennemmintaimyöhemminsukeltaa esille",arvioitiinaikakauslehtiSinisessä Kirjassa.Hänoli 1910-luvuntuotteliain,kehutuin,kohutuinjamenestyneinnäytelmäkirjailija,poleemikko,keskustelija,kriitikko. HaarlaolielmerdiktoniuksenjaHagarOlssonin ohellaUltrannimihenkilö,moderninrunoudenjateatteriekspressionisminhöyryjyrä.Häneenhenkilöityivät muutamaksivuodeksisuomalaisendramatiikanjateatteritaiteenväkevätuudistumispyrkimykset.vastaHella
10
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2. KALEVI KALEMAA
1920-luvunkulttuuripiirien kaksiitsevaltiasta
Kaksikymmentäluvun pääkaupunkilaisessa kulttuurielämässä Lauri Haarla ja nuori Olavi Paavolainen olivat molemmat yhtä näkyviä keulakuvia. OlaviPaavolainen(19031964)taasolitulenkantajalaisuudenulkoisestinäyttävinsoihdunkantaja.Molemmatolivataikakautensaedustaviajaluonteenomaisia hahmoja,komeita,kovaäänisiä,itsevarmoja,vallanhaluisiajaitserakkaita.Miehettunsivattoisensa,vaikka henkilökohtaisiatapaamisiaeikovinuseinollutkaan. kolmentoistavuodenikäeroloisukupolviristiriitaa, juurisellaista,jokaonainasynnyttänytkulttuurikausia, tyylisuuntia,kunkinaikakaudentaide-jakulttuuripoliittisiaintohimoja.
1
SKS/ KIA
Ultra-lehti
Lyriikan vapaamitta ja esi-eu-lainen taisteluhuuto "ikkunataukieurooppaan!"onkirjattutulenkantajien kirjanpitoon.Molemmistaoliisoaääntäpidettykuitenkinjoennenheitä,ennenkaikkea1922lyhyenelämän kokeneessaUltra-lehdessä,jonkaperustamiseen,toimittamiseenjakiihkeisiinnaturalisminjatiukimman realisminvastaisiinpuheenvuoroihinHaarlaosallistui
Toukokuulaisillaeiolluttulenkantajientavoinvarsinaisiakirjallisiatavoitteita,vaikkahesuunnittelivatkin yhteistäalbumia.SitäjopatarjottiinOtavallemainiten, ettämuunmuassaUunokailaskirjoittaisisiihenlyhyen karakteristiikaneinoLeinostajaarvionhänenmerkityksestäänsuomalaisellerunoudelle.
HaarlajaPaavolainen fyyrereitämolemmat
kirjallisessa,teatteri-jakulttuurimaailmassajoltisenkinkummisedänasemansaanutHaarlahavitteliomaa kirjailijatallia.Turvatakseenasemansahänryhtyi"suojelemaan"kirjailijanalkuja,jotkamyötäiliväthänenajatuksiaanjakäsityksiään.Pahatkellotkalkattivat,että linnoittautumallaitseäännuorempienjoukkoon hän tavoittelivaltiasasemaa. vaikkaHaarlanvoimakastaauktoriteettiavieroksuttiin,myönnettiinsilti,ettätämä kirjailija on sivistyselämällemme tärkeä juuri siksi, että hänellä on vaikutuskykyä. PaavolainenvähättelitoukokuulaisiajaeritotenkilpailijaansaHaarlaatokaisemalla,ettäkehuttujakohuttu ekspressionismipaitsituliSuomeenjälkijunassamyös olimeikäläisissäoloissavaillaminkäänlaistapohjaa: Se käsitys, että kehitysviiva naturalismi impressionismi uusromantiikka ekspressionismi on täydellinen, on juuri meidän taiteilijoidemme ja arvostelijoidemme kohtalokas ja suuri erehdys.
Paavolaisenkontinentaalitvihellyspillit
Marraskuussa1927toukokuulaisetpäättivätjärjestää lausuntaillanBioCiviksessäHelsingissäyhdessäAkateemisen näytelmäseuran kanssa. Haarlamyönsifyyrerinelkeetjaarveli,ettäyksimies parinkolmenvoimakkaanmiehenavustamanapystyisi ohjailemaanjahallitsemaankokosuomalaistakirjallista maailmaa. Mattikurjensaariarveli,ettäPaavolaisellaoliaina "maamerkittaimerimerkit.Hänpitiainasilmälläjotakuta, jotakin." 1920-luvun alussa tuo "jotakin" oli Haarla,jokaolivaikutusvaltaisempikuinnäyttinuoristaolevankaan.Paavolainen"tunsikipuakyljessään, vaistosivanhemmankilpailijan".
LauriHaarlaoli moderninrunoudenja teatteriekspressionismin höyryjyrä.
Joidenkin aikalaismuistelijoiden mielestä toukokuulaisetpyrkivätkansallistamaanekspressionismin,kun tulenkantajatpuolestaantavoittelivatkansainvälisyyttä. Paavolaisenmielestätulenkantajienvoimaoli,että seoliuudensukupolvenmuodostamaryhmäjayhteydetvanhempaanpolveenolivatomiaanheikentämään sitä. Alkuhurmion jälkeen esimerkiksi kokoryhmänlyyriseksisymboliksikohotettukatrivala eienääviihtynytjoukossa.Häneisentäänsanoutunut irtiryhmästä,kutenmuunmuassaUunokailas,Arvi kivimaajaAnterokajanto,jotkaPaavolaisenharmiksi olivatmenneetHaarlanleiriin,jossaalettiinvalmistella uudenkirjailijaryhmänperustamista. vanhoja kirjailijoita, kuten Arvid Järnefeltiä ja
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2
11. Se oli ikään kuin vastaveto tulenkantajien antologioille ja muutamille joukkoesiintymisille.
Toukokuulaiset
PäinvastoinkuinluultiinTulenkantajateiolluthomogeeninen ryhmä. Tuotantonsa ja persoonallisen ponduksensa kautta hän on parhaita voimia siinä taistelussa, mitä nykyään tulee käydä taiteen arvovallan kohottamiseksi. MolemmissamukanaolleenkivimaanmielestäToukokuunryhmä oli"eräänlainentoveriklubi". Tulenkantajat,varsinkinvalajaPaavolainen,hermostuivat, kun he lukivat kesäkuun 6. PaavolaiselleUltraoliensituttavuusmodernismin kanssa: Hagar Olsson ja Diktonius tutustuttivat minut uuteen Eurooppaan ja ekspressionismiin vahvistaen uskoani vapaaseen runomittaan, jolla olin jo aikaisemmin oma-aloitteisesti Heinrich Heinen "Pohjanmeri"-sikermän ja Viljo Kojon runokokoelmien innoittamana kokeillut.
kailas, kivimaa, Martti Merenmaa, Heikki Toppila jaJohannesvirtanenolivatperustaneetToukokuun ryhmä -nimisenyhteenliittymän. päivän 1925 Uuden Suomenuutisen,jossakerrottiin,ettäkirjailijat L.Onerva,Haarla,JuhoHoikkanen,HuugoJalkanen,
OlaviPaavolainen"tunsi kipuakyljessään,vaistosi vanhemmankilpailijan".
LausuntaillanpuuhamieskailaskaavailiLarin-kyöstiäillanyhdeksikeskushenkilöksi."Haluammeosoittaa runoilijoidensukupolvistariippumattomanyhteenkuuluvuuden", kailas perusteli pyyntöään. (Sininen Kirja) varsinselvätjännitteetjavastakkainasetteluvallitsivatHaarlanjatulenkantajienkomistuksenPaavolaisen välillä.Molemmattavoittelivatjohtavaaasemaaaikakaudenkirjallisuudessa,molemmillariittikunnianhimoajatahtoasensaavuttamiseen.Molemmatolivat taitaviasekäkirjoitetunettäpuhutunsanankäyttäjiä, taitaviajuonittelijoitajamanipuloijia. Wuolijokiylittiniskavuori-näytelmilläänhänenmenestyksensäjasuosionsa. Runoilijana iloinensaaristorallattelijaLarin-kyöstiolivarhaisilla näytelmilläänAd astrajaAarteen kaivajatennakoinut suomalaistaekspressionististanäyttämöilmaisua
Pahinmeteliolikuitenkinvieläedessä,silläesiintymisvuorossaolikailas.vielämuutamiavuosiaaiemminhäntäolipidettyomanamiehenä,muttaliityttyään
Lauri Haarla(18.2.189024.10.1944)syntyikorpilahdella. iltaalkoisopuisasti.LauriviljanenesitelmöiranskalaisestarunoilijastaPaulvalérystajasainuoriltaraikuvataploditheti,kunhänenesitelmänsäaihekuulutettiin.kunhänesitelmänsälopuksisanoi,etteimoderni runousollutvielävalmis,Paavolaisenjohtamattulenkantajatkohottivatvoimakkaansotahuudon. PaavolainenolinähnytPariisissadadaistienjärjestämiävihellyskonserttejajamarraskuun27.päiväniltana 1927hänjakoiseikkailijatarMinnaCraucherinhankkimatvihellyspillitintoapuhkuvilletulenkantajille.Pillit taskussanuoretmarssivatjärjestämääntoukokuulaisille jayleisölleylimääräistäohjelmaa.
PaavolaisentyrmäysiskuHaarlalle
Huhuolikiertänyt,ettäBioCiviksessäsaisinähdäja kuullamuutakinkuintavanomaistalausuntaajaluentaa,niinpäiltaoliloppuunmyyty.Haarlakinolikuullut huhutjapysyttelipoissa. nuorten hyväksikäyttöä oli etenkin kivimaan ja kailaanvetäminenmukaantoukokuulaistenesiintymisiin.Haarlalaisillepitinäyttää,etteinuoriasaanutkäyttääasemansapönkittämiseen,jasamallapitinäpäyttää omanryhmänpettureita. Hänen isänsä oli maakauppias ja veli Rafael(s.1876)menestyipaperitehtailijana.veljen ostamassaLaukaankartanossavesilahdessaviihtyi myösLauri.MaisteriHaarlatoimiaktiivisestiSuomennäytelmäkirjailijaliitossa.kirjallisuushistoriassa Haarla mainitaan lähinnä radikaalin, kaksikielisen kirjallisuuslehtiUltran(1922)perustajana.Samaan aikaanhänkirjoittimuunmuassayhteiskuntasatiirisenkomedianHanuumanin tytärja(RaoulPalmgrenin luonnehdinnanmukaan)"kommunistisen",viikinkiaikaansijoittuvan,näytelmänLemmin poika.Hän toimimyössuomenkielenjahistorianopettajana. valitutteoksetilmestyivätvuonna1955.
SKS/ KIA
Lauri Haarla oli 1920-luvulla kulttuurielämän ylintä eliittiä.
12
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2. Sotahuutosaiyleisönlevottomaksi,muttaohjelma jatkui.L.Onervasailukearunonsarauhassa,kunnes
hänlausuikalevalamittaisenrunon:kuuluikaksiterävää vihellystä. F.e.Sillanpäätä,saikylläihaillajakunnioittaa,mutta ei missään tapauksessa keskipolven kirjailijoita, eikä ainakaanHaarlaa
Proosatavoittiparemminyhteiskunnallisetkysymykset. SeolikuoliniskuksitarkoitettuhaarlalaisenkaksikymmentäluvunteilausjakorostiliikaakinHaarlandramatiikanvaikutustasuomalaiseenkirjallisuuteen. Paavolaisen esseekokoelma Nykyaikaa etsimässä (1929)kuvasimaailmanmuoti-ilmiöitä,kutenkubismia,futurismia,dadaismiajaalastonkulttuuria,mutta myöskulttuurisiaristiriitoja.SotienjälkeenhänkeskittyijohtamaanYleisradionradioteatteria.
Olavi Paavolainen oli tulenkantajalaisuuden näyttävin soihdunkantaja.
haarlalaisiinjapitäydyttyäänloppusoinnullisessalyriikassahänestäolitullutpaavolaislaistenmielestäJuudas. Olavi Paavolainen (17.9.190319.7.1964) syntyi kivennavalla. Muistammehan vielä kaikki tämän tyylin, jossa barokkimaisen 'maalauksellinen' ja 'väkevä' sanonta teki naisesta 'sihertävää salasyntisyyttä' suitsuttavan Haeresis Dean, joka 'suoliansa väänteli ja heitteli häntää; laahusta nosti, kenossa kaula ja kiilussa silmät'. Haarla oli yrittänyt kyllä ystävystyä tulenkantajienkinkanssa,mutta"Haarlahanolisemmoinen dominoivatyyppi",erkkivalasanoi."Hänjotenkin ärsyttinuoriaihmisiä."
HaarlanjäljetPaavolaisenluudassa
LopullisenpesäeronHaarlaanjaToukokuunryhmään Paavolainenhalusitehdä1932ilmestyneessäpamfletissaanSuursiivous eli Kirjallisessa lastenkamarissa.Siinähän pilkkasimuunmuassaArvikivimaan,Untokarrin,
UntoSeppäsenjaMikaWaltarin"verenäänellä"meluaviateoksiajaarveli,ettätämäkvasipsykologinen, tyylittelevä viettielämän romanttisoiminen johtaa juurensa Lauri Haarlan aikoinaan niin suurta melua aiheuttaneeseen dramatiikkaan. Tulenkantajien ydinjoukkoonkuulunutPaavolainentuleekirjallisuushistoriassamonipuolisestiesiin.Paavolainenolinuorena runoilija, kuten moni muukin tulenkantajalainen. Hänen isänsä oli lakimies ja kansanedustaja Pietari Paavolainen. Kalevi Kalemaa on kirjailija.
SKS/ KIA
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2
13. kailaanlopetettuakalevalamittaisenrunonsa"Ollos siunattu,elämä"alkoimahtavamekkala:yleisötaputti vimmatusti ja modernistit vihelsivät, "ulos", "alas" huudot kaikuivat. OlihanHaarlallaomafanikerhonsa,jonkajäsenistä Paavolaisen pilkkaamat Johannes virtanen, Antero kajanto ja muutama muukin olivat olleet mestarin opissa.Heidänosuutensasuomalaisenkirjallisuuden kehityksessäolikuitenkinvähäinen.Haarlaolijojäämässädraamakirjallisuudenjateatteritaiteenvaltavirran ulkopuolelle.Häntunsisenitsekinjaalkoitähyilläpolitiikanjataiteenuusiasuuntia. PaavolaisenmielestäToukokuunryhmän"eroottiset otteetolivatkertakaikkiaanmuokanneetyleistäilmapiiriäjalyöneetleimansakirjallisuudentapaansuhtautua rakkauselämään". Yrjö Jylhä huusi: "Antakaa eino Leinonluidenlevätärauhassa!" Pois lähtiessään yleisö sai kuulla, että kerrankin Helsingissäolikoettujotain"kontinentaalia".Seoli tuohonaikaankorkeinmahdollinenarvosana,kuten kurjensaariarvioi,kontinentaaliravintola,kontinentaalihotelli,kontinentaalitavaratalo,kontinentaalitaso. Sanansynonyymiolieurooppalainenjatällätarkoitettiin manner-eurooppaa. Tulenkantajienvihellysprovokaatiotoukokuulaisille olinäkyväjakuuluvailmaussukupolviristiriidasta,enitenkuitenkin"kontinentaalin"Paavolaisentyrmäysisku Haarlalle
Yrjö Ilvessalon kokoelma, Lusto.
LEENA PAASKOSKI
Elinikäinenammattiveljeys
Ihmisten yhteenkuuluvuudentunnetta voimistavat jaetut kokemukset, ympäristö, kieli ja sukupuoli, mutta vasta yhteinen päämäärä synnyttää yhteishengen. Vahvat suomalaiset ammattikunnat ovat luoneet yhteishengestään myös vakiintuneita käsitteitä, kuten palomiesten brankkarihenki, insinöörien teekkarihenki - tai metsänhoitajien metsämieshenki.
Hyytiälän kurssi lepotauolla 1947.
14
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2
Ja oltiin ihan varmoja, että tää on oikeeta työtä. kurssimuodostuiniistämetsäylioppilaista,jotkakerrallaanpääsivätJuupajoella,yliopistonHyytiälänmetsäharjoitteluasemalla,järjestettyynkesäharjoitteluun. Hyytiälän veljeys on syväpuomi, joka tavoittaa rampautuvatkin puut. Se on elinikänen virka. ProfessoriOlliHeikinheimokirjoitti1949opettavaiseensävyynMetsäylioppilas-lehdessä,mitenmetsänhoitajanpäätavoitteenatuleeollaSuomenmetsienja metsätaloudentuotonjatkuvakohottaminen.Ammattikunnantehtävävertautuivielä1960-luvunjälkipuolellakinsotilaantyöhön.Metsienjametsätaloudenpuolesta käytiintaistelua,jossatarvittiinasevelihenkeäjayksimielisyyttätyötehtävästä. Metsänhoitajantyötiivistyimetsämieshengenkäsitteeseen. Nykyaikana olisi kenties puhuttava korjuukoneen teleskooppikourasta, joka poimii täällä merkityt rungot yhteiselle ajouralle. Jokaisella mettäylioppilasvuosikerralla on ihan määrätyt toimenhaltijat, ja kurssi valitti mut isännäkseen. (Mies,s.1931.) Useinjuuriammattiinliittyvätsosiaalisetverkostot, etenkinpitkääopiskeluaikaaedellyttävilläaloilla,ovat olleet erityisen vahvoja, ja ne ovat yhdistäneet siten voimakkaammin pikemminkin samalla alalla kuin samassa työpaikassa työskenteleviä. Se oli niin voimakas Ja me tehtiin yölläkin töitä, ja me ei kattottu kelloo ja tehtiin pitkää päivää, ja oltiin innokkaita. Oli metsämieshenki. Hyytiälän kesä muokkasi kurssiorganisaation toimivaksi.Metsäneuvosv.J.PalosuooliHyytiälän50-vuotisjuhlapuheessaanluonutHyytiälänveljeydestämetaforan,jonkahäntoistivastaavassatilaisuudessavielä vuosikymmeniämyöhemmin1980-luvulla: Hyytiälä on meille kuin puomipuita yhdistävä karhulenkki ja enemmänkin kuin vain pinnalla uivien kokoaja. Hyvienveljienverkostollaeiollutmerkitystävain abstraktinaaatteenayhteisyydestäjayhteisestäprojektista,vaansekonkretisoituimoniinkäytännönasioihin.
Hyytiälänveljeysjaelinikäinen kurssiorganisaatio
Metsänhoitajaksiopiskelunkurssimuotoisuusolitärkeätekijäammattikuntaansosiaalistumisenprosessissa. Sillä ymmärrettiin "ammattivelisidettä" ja kollegiaalistapiiriä,jossatyöasioidenhoitamistahelpottikeskinäinentunteminen,yhteisymmärrysjaauttamishaluyliorganisaatiorajojen.Metsämieshengessä olimyösripausyhteistäammattiylpeyttäjaisänmaallisuutta,jopakäsitystäluonnostametsänhoitajienvoimanlähteenä. etsänhoitajienkoulutusalkoiSuomessa150 vuottasitten,maaliskuussa1862Lammilla evonmetsäopistossa.virkojametsänhoitajille tarjosi ennen kaikkea vasta perustettu metsähallinto.korkeinmetsäopetussiirrettiinkeisarilliseen Aleksanterin-Yliopistoon1908,javähitellenmetsänhoitajientyötehtävätmetsäalallamyösmonipuolistuivat.vuonna1982metsänhoitajakoulutustaryhdyttiin antamaanmyösJoensuunyliopistossa.
M
Työtehtäväjaammattiveliside
Metsänhoitajienyhteisyyttäloivat,pitivätylläjaedellyttivätmonetseikat.Tiiviskurssimuotoinenopiskelu ja metsänhoitajan virkatutkinto ohjasivat yhteiseen ammattiin. Metsänhoitajien työelämässätarvitunmetsämieshengenkinkatsottiin syntyvänjoopiskeluaikana.Yhteisyysrakentuilähes väistämättäniissäolosuhteissa,jotkakuuluivatmetsäylioppilaidenopiskeluun,muttasitärakennettiinmyös aktiivisesti,tietoisenayhteisestäprojektista.
visenyliopistoympäristönvastakohdaksi,eräänlaiseksi miehisenopiskelijajoukonvapaa-alueeksi,jossaoma kurssirakentuiyhteistenkokemustenkautta. Se sisälläänpitää käydä onnittelemassa koko kurssia tai kutakin vuorollaan, kun ne täyttää viiskymmentä, kuuskymmentä ja niin mä oon luvannu, että mä ne käyn kaikki hoitamassa ja sit käyn hautaamassa ne ja meen sitte itte viimeseks. Työelämässä yhteisyyttä vahvistivat alan miesvaltaisuus,hierarkkinenjaselkeästirajattumetsäala,asiantuntijamonopolijakäsitysisänmaallisesta tehtävästäkansallisomaisuudenhoitajina. Liittomyöskeräsimetsänhoitajatyksilöntarkkuudella yksiinkansiinjulkaisemallaammattikunnilletyypillisiä matrikkeleita.
Ammattikunnantehtävä vertautuivielä1960luvunjälkipuolellakin sotilaantyöhön.
käsitysopiskeluaikanasyntyneidenjatyöelämässä ylläpidettyjen kurssien muodostamasta yhteisestä ammattikunnastaelikuitenkinvirallisenammatillisen liitonrinnallajasiitäriippumatta.Metsämieshengen velvoittamanaammattikuntaitsessäänpitihuolenjäsenistäänjapuhalsiyhteenhiileen.Tähänsosiaaliseen verkostoonjasukupolvienketjuunkoettiinkuuluvan niinmenneetkuintulevatkinmetsänhoitajapolvet. (Mies,s.1945.)
Virallisetjaepävirallisetverkostot
MetsänhoitajakoulutustarjosijäsenyydenMetsänhoitajaliittoon,jokapitiylläammattikunnanvirallistasosiaa- listaverkostoajatekiosuutensayhteenkuuluvuuden lujittamiseksiajamallaammattikunnanyhteisiäetuja. erään 1960-luvulla opiskelleen metsänhoitajan sanoinopiskelijajoukkosulautuiHyytiälässä"semmoseksiyhdeksihienoksikokonaisuudeksi,mikäsitten kantaavieläkineteenpäin".kurssiorganisaatioymmärrettiinelinikäiseksi,jamyöhemmilläkurssitapaamisilla yhteisyyttäpidettiinylläaktiivisestiyhteistenmuistojen avulla. Tulee se virka hoidettua. Hyytiälänkesäkäytännönharjoitustöineenkoettiintal-
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2
15. kurssitloivatomiaorganisaatioitaanjaperinteitään
Ammattikunnanperinteinenjakonkreettinen,kurssitapaamistenkädenpuristuksillaylläpidettysosiaalinen verkostonäyttää2000-luvullamenettävänmerkitystään jakorvautuvanyhäenemmänvirtuaalisellaverkostolla. Senäyttääsäilyttävänammattikunnanyhteydenylikaikkienrajojenaiempaahelpommin,reaaliaikaisemmin, moniarvoisemmin ja sitoumuksetta. Kansatieteellinen tutkimus metsänhoitajuudesta. Mitämahtaakuuluayleensäkinammatillisenyhteishengenkäsitteille. Moniarvoistumista seurasi entistä voimakkaampi kansainvälistyminen. vastametsäalan1900-luvunjälkipuolenmurrokset alkoivatvähitellenmuuttaaammattikunnanperinteisiä keskinäisiä siteitä,sosiaalisiaverkostoja ja käsityksiä yhteisestäprojektista.Metsänhoitaja2000-toimikunta raportoi1988,ettämetsätalousoli19701980-luvulla joutunutkeskellevoimakkaitayhteiskunnallisiaristiriitojajametsänhoitajakuntaoliniidenmyötämenettänyt keskeisenasemansavaltakunnantaloudessa.Ammattikuntaatulinytohjeistaajasopeuttaamoniarvoistuneen metsäalanuusiinvaatimuksiin. Omankurssintailaajemmanammattikunnanverkoston kautta saatiin apua ammatillisissa kysymyksissä, työpaikkojajajopaepävirallistasosiaaliturvaa.
Virtuaaliverkosto
Josyhteinenprojekti,jaetutkokemukset,samasukupuoli,kielijaympäristösynnyttävätjapitävätyllävahvaayhteisyyttä,täytyy2010-luvullajokysyä,mitäkuuluumetsänhoitajienveljeydellejametsämieshengelle. SKS 2008.
Vuoden 1916 kurssi 30-vuotisjuhlaretkeilyllä Hyytiälässä 1946.
16
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2
Ilmari Karvosen kokoelma, Lusto.. Leena Paaskoski toimii tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa ja intendenttinä Suomen Metsämuseo Lustossa.
AIHEESTA ENEMMÄN Leena Paaskoski, Herrana metsässä. Metsämieshengeksisitänimetäänvainvaroen.Sillämetsäalallajos missälienevätluonnonlaittiedossaympäristömuuttuu,vainsopeutujatsäilyvät. koulutus oli jakaantunut 1980-luvulta lähtien kahteen yliopistoon, ja metsä-
alan miesvalta alkoi 1970-luvulta lähtien vähitellen murentuanaisopiskelijoidenmääräntasaisestikasvaes- sa. Jo ensimmäisten naisten tulo ammattikuntaan 19201930-luvultalähtienoliosoittanut,etteiyhdellä sisarellavahvassaveljespiirissäolluttäysivaltaistaasemaa
nämänimetsaattoivatsyntyävasta,kunkaikkikolme olivatjopartiossa. veljessarjojen nimet osoittavat partiolaisten joukossasidoksiajasukulaisuutta.Uusikinpartiolainen oppinopeasti,ettänoillakahdellaonjotakintekemistä keskenään.JosonkerranSipi,niinSupionvarmaan samaaperhettä.Jasattuvastanimestävoioppiajotakin kantajastaitsestään.Ainakinherääkysymys:"Miksisen nimionRemu?" Yhteisetnimetyhdistävätjavahvistavatyhteisöä.ne ovatsenporukanomia,osaomaakieltä.Samallalempinimiosoittaakuulumistajohonkin:partioon,koululuokkaan,perheeseen,verkkoyhteisöön.Joukkoonkuulumattomilletällaisetnimeteivätkuulu.MinäenesimerkiksiosaaenkähaluakaankutsuamiestäniRomuksi. Myösmiehenipikkuveliastelisamaanlippukuntaan. MuitakinveljeksiäToimenpojissanoinaaikoinaoli. enkämeinaaosatavastatakaan,josjokuRomuakysyy. Sipiksikutsuttiinsitä,jonkasukunimioliSipilä.Tämäon muutennimistöntutkijantermeinsekundaarilisänimi, kantajansavirallisennimenpohjaltamuodostettu.Sipin pikkuvelitarvitsiaikanaanomannimensä,jahänestä tulinäppärästiSupi.Lisäksiolikolmeveljestä,joistatuli Small,MediumjaLarge.vanhinveliolitietenkinLarge. Seeiolesyntynytkantajansavirallisennimenpohjalta, vaanhäntäjollakintavoinkuvaavaksi.Romu-nimisyntyi siitä,ettäsilloisella15-vuotiaallaolimetsäretkilläreppu täynnäkaikenlaistatavaraajarompetta,välistätarpeetontakin. Hänharrastisilloinrumpujensoittoa.Passelipartionimiolivaivattatarjolla,sillätietenkinRomunrumpaliveljestätuliRemu,legendaarisenrummunlyöjänRemu Aaltosenkunniaksi. Romu ja Remu
Miehenionvanhapartiolainen.Hänenlippukuntansa onjo satavuottatäyttänytToimenPojat (Unga Fribyggare)kauniaisista,Suomenvanhinyhtäjaksoisesti toiminutpartiolippukunta.kutenmonissamuissakin lippukunnissamyösToimenPojissajäsenilleonannettu partionimet.Useinneovatkäytössäpartionulkopuolellakin,ainakinpartiostatutunporukankesken.Mieheni onpartiokielelläRomu. Romuonnimistöntutkijankielelläprimaarilisänimi. nimiyhdistääjasamallanimierottaa.
TERHI AINIALA, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2
17
LIWRE 2009 -kirjailijakokouksen kauaskantoisia seurauksia voimme vain arvailla.
J
okin taika herättää Lahden kirjailijakokouksen hengenainauudelleen.kysymysonennaltamääräämättömästä, järjestäjien luomien puitteiden ja osallistujien erityisen kokoonpanon yhdistelmästä, tunnelmasta,jokaeläämuistoissajavälittyykirjallisina tuotoksinamaailmalle. kansainvälisestäonsiirryttyglobaaliin.kirjailijatja sanatyöläisetovatentistäkieli-javiestintätaitoisempia, laajemmin maailmaa nähneitä. Ylituhatprosaistia,runoilijaa,kirjallisuuskriitikkoaja tutkijaaeripuoliltamaailmaaonosallistunutkokoukseen vuoden1963jälkeen.Lahdestaontullutkaupallisten kirjamessujenkurimuksessaelävienkirjoittajienomaan kirjailijuuteenkeskittyväkeidas.
Kirjallisuustoimijoidenverkosto
Parhaitahengenluojiaeivätsuinkaanolenobelistitylhäisessäasemassaanlehdistönympäröiminävaantaitavat keskustelijatjaverkostonrakentajat.kokouksenmedian kauttasaamahuomioonarvokastajatarpeellista,mutta hyväkokousosallistujamuistetaanilmanmedianäkyvyyttäkin. Uutispalveluun saakka sitä ei onnistuttu lähettämään. vuonna2001tehtiinkielipoliittisestitoimivaratkaisu, kunkokouskieleksivalittiinsuomi.Tämäpäättisuomalaistenaktiivisuudenkyseenalaistamisen,jaonnistuttiin taasrohkaisemaankotimaisiaosallistujiapuheenvuorojenpitämiseen.Simultaanitulkkaushanonnykyisintäy H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2. Markkinointitarve on lisännytesiintymisiäjahionutnäinmyöskeskustelutaitoja. Osallistujien kokemuksia ja verkostoitumista voi nykyäänseuratasosiaalisenmedianerimuodoissa,blo18
geissa ja nettikeskusteluissa. LiWRe 2011 -kokouksenjälkeensyntyiensimmäisenFacebook-ryhmä.Sen perustiudmurtialainenrunoilijajakääntäjänadiiMus. TARjA SOINIOLA
Lahdenkautta kansainvälistynyt kirjailijakunta
Eino Leinon Seuran vuonna 1963 perustama Lahden kansainvälinen kirjailijakokous LIWRE on yksi Euroopan merkittävimpiä kirjallisuustapahtumia. 2009 free shetland and new austria movement announcement: let Shetland be my guest of country & eastern music and trees and fours everywhere hold your guns and tulips free shetland & new austria movement national front of fog
Vetoomuksen kirjoittivat jalkapallo-ottelun jälkeen aamuyön tunteina Lise Sinclair ja Christian Futscher suomalaisten kollegoiden avustuksella. Olosuhteet ovat muuttuneet suuresti kokouksen viiden vuosikymmenen aikana, mutta perimmäisenä aiheena on säilynyt kysymys kirjailijan tehtävästä ja kirjallisuuden asemasta muuttuvassa maailmassa.
free shetland and new austria Hollola, 15.6. Tapahtuman järjestäjien kannalta uudenlaiset verkostotjataidotmerkitseväthaastettamuuttuvassakirjallisuudenkentässä.Seminaarinpitkänhistorianaikana taloudellisetjapoliittisettoimintaedellytyksetovatvaihdelleet.Ainaniistäontäytynyttaistella.Toisaaltajoka toinenvuosijärjestettävänkokouksenorganisaatioelää jakehittyysisältäpäintoimijoidenvaihtuessajatyöelämänvaatimustenmuuttuessa
sinriittävä:suomeksi,englanniksi,ranskaksi,venäjäksi, tarvittaessamuillakielillä,kutenespanjaksi.
Monitoimikirjailijat
nykyäänmyöskirjailijatvoivatollatapahtumajärjestäjiä. Puhuimme myös siitä, kenellä on oikeus kuvata kärsimystä ja kuka saa kulloinkin hyödyn kärsimysten kuvaamisesta. Yksi tyhjyyden ja kauhun vastakohdista on dialogi, toiseen ajattelevaan olentoon syntyvä aito kontakti. esimerkiksiArtokivimäki,yksiviimevuosienaktiiviosallistujista,havainnollistikerranluovallatavallaepävirallisessaaamuöisessäsessiossaulkomaisillekirjailijoille sanontaaheittää löylyä kiukaalle:kivimäkiistahtinurkkaan kiukaaksijamuunryhmäntehtävänäolisyytääsolvauksia niinkauan,ettäkiuasalkoisihistäjahöyrytä.Täkäläisten rohkaiseminamonetvieraatovattutustuneetensimmäisenkerransuomalaisensaunaanjakokeneethyiseenjärveenpulahtamisenjälkeiseneuforian.
Koettukontakti
vuoden2007kirjailijakokouksenpuheenjohtajatvirpi Hämeen-AnttilajaJarmoPapinniemikiteyttivätkauneusjakauheus-teemakeskustelunanninnäin: Puhuimme paljon totuudesta, joka sai yhä uusia määritelmiä. Tarja Soiniola työskentelee arkistotutkijana SKS:n kirjallisuusarkistossa ja on vuodesta 2001 toiminut sekä Eino Leinon Seura ry:ssä että Lahden kansainvälinen kirjailijakokous ry:ssä.
Lahden Kirjailijakokouksen arkistoa säilytetään SKS:n kirjallisuusarkistossa.
Mentaalimaisemantulkit
Monelle kokousvieraalle matka Lahteen on samalla ensimmäinen matka Suomeen. Lahdessaesiintyminensaattaapoikiakutsunkirjallisuustapahtumiinulkomaille.vastaavastiomatkirjailijamme jakääntäjämmekulkevattapahtumissakuulostelemassa, keitäkannattaisikutsuaLahteen. Edessä Michaël Vandebrill, Juhani Lindholm ja Nicholas Drayson, takana Arto Kivimäki ja Riina Katajavuori.
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2
19. Afrikan sota-alueet, Kamputsea, Balkan osallistujien silmät olivat nähneet paljon. M.A.Castréninseurankanssayhteistyössäaloitettiinsuomalais-ugrilaistensukukansojenedustajienkutsuminenvuonna2003,jolloinkokoukseenosallistuivat udmurtialainen Pjotr Zaharov ja komilainen Galina Buturjeva.TähänmennessäLahdessaonvieraillutjo seitsemänsuomalais-ugrilaistakirjailijaa.
minentapahtuuepävirallisissayhteyksissä. kokoorganisaatiotaympäröikattavaverkostoasiantuntijoita:Suomenkirjallisuudentiedotuskeskus,lähetystöt,kulttuuri-instituutit,erilaisetkansainvälisettoimijat. Tosiasioita Suomesta valotetaantietystikiertoajeluinjatutustumiskäynnein, muttavarsinainensuomalaisenmentaalimaisemanavaa-
SKS/KIA/Maarit Heikkinen
Mukkulan kokous vuonna 2011. SananvapauttapuolustavankansainvälisenkirjailijaliitonPeninSuomenosastojärjestääLahdessaerimaidenPen-järjestöönkuuluvientapaamisenjakustantaa yhden,joskuskahdenkin,kokousvieraanosallistumisen. Esiin nousi myös ajatus, että kaikkein kauheinta on totaalinen tyhjyys, ammottava ei-mikään. kokouksenalkuaikojenolennaisetyhteydetulkomaisiinkirjailijaliittoihinovatmenettäneetmerkitystään,ja yhteydenototkirjailijoihintapahtuvatenenevässämäärin kustantajienjaagentuurienkautta.Monenlaisetyhteistyökumppanitovatkinkokousorganisaationtoiminnan edellytysrahoittajien,Lahdenkaupunginjaopetus-ja kulttuuriministeriön,lisäksi. Osa nähdystä ja koetusta kärsimyksestä on niin lähellä, että sen kuvaamiseen ei ole vielä sanoja
ANNE HEIMO
Maailmaonyhäpienempi?
Some eli sosiaalinen media ei ole Suomessakaan enää ainoastaan nuorten väline tai vuorovaikutusympäristö. Se on helppo ja tehokas tapa saada ihmisiä mukaan vastustamaan tai kannattamaan asioita. Keskeistä ovat erilaiset verkostot, jotka eivät ole aikaan tai paikkaan sidottuja, kuten yhteisöt.
A
lkuvuodenpresidentinvaalienyhteydessäkeskusteltiintoistuvastisosiaalisenmedianroolista javaikutuksistasuomalaisessavaalikampanjoinnissa.BarackObamanvalintaaYhdysvaltainpresidentiksi2008pidetäänensimmäisenäsosiaalisenmedian tuottamanavaalituloksena. vaikka"Obama-ilmiöön"viitattiinmeilläkinyleisesti, monissapuheenvuoroissailmeniepäluulojasosiaalista mediaajasenkäyttäjiäkohtaan.Sosiaalisessamediassa käytyäkampanjointiaeipidettyyhtätodellisenataivakavastiotettavanakuin"turuillajatoreilla"käytyjä.Lisäksi vallallatuntuiolevankäsitys,ettäsosiaalisessamediassa kampanjoivatainoastaannuoret.Tilastotiedotkertovat muuta:
Internetin käyttö Suomessa 1674-vuotiaistasuomalaisistajo89prosenttia käytännössäkaikkialle34-vuotiaat 6574-vuotiaistajoyli50prosenttia 7589-vuotiaistakinnoin15prosenttia
(Raija Kohvakka, Tilastokeskus 2011)
"Hopeasurffarien"eliyli65-vuotiaidennetinkäyttäjien ryhmä kasvaa vuosittain ja on lisäksi entistä aktiivisempaa.Yhäsuurempijoukkosuomalaisiakäynetissä useitakertojapäivässä.Toisinsanoennettiineienäävain mennävaansielläollaan.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2
20
Gualatiero Boffi/Rodeo Oy
Jo1990-luvunalussaRheingoldolihavainnut,että ihmisettekevätinternetissäsamojaasioitakuinreaalimaailmassa,vaikkaeivätolekaanfyysisestitekemisessä toistensakanssa.virtuaaliyhteisöntunnuspiirteiksitai edellytyksiksihänmääritteliseuraavat:yhteisönjäsentenvälilläonkommunikaatiota,jäseniäonriittävästi (20200),keskusteluonjulkista,yhteisötovatriittävän pitkäikäisiäjajäsenetkokevatkuuluvansayhteisöön. ChristakisinjaFowlerinmukaanneihmiset,jotka reaalielämässäseurustelevateriverkostoihinkuuluvien ihmistenkanssatoimivatnäinmyösverkossa,kuntaas ne,jotkamieluimminseurustelevattietynmelkopysyvänjakiinteäänryhmänkanssaverkonulkopuolella, haluavatseurustellanäidensamojenihmistenkanssa
Sosiaalisetverkkopalvelut järjestäytyvätihmisten ympärille,eivätaiheiden.
Pienenevämaailma
Sosiaaliset verkkopalvelut (social-network sites) eroavat muistasosiaalisenmedianmuodoistasiinä,ettänejärjestäytyvät ihmisten ympärille, eivät aiheiden, kuten esimerkiksi wikit. Tutkimukset osoittavat, että ihmisten verkkokontaktitovatpitkältisamojakuinverkonulkopuolisessa maailmassa.Facebookissahalutaanollakavereitaystävien,sukulaisten,kollegojenjamuistayhteyksistätuttujenkanssa. nykyäänmoninäkeeinternetissäpiilevänvastaavia uhkia.niinkahvipöydissäkuinmediassakeskustellaan, mitenpaljonkavereitaihmisellävoioikeastiFacebookissa olla ja millaisia nämä kaverit oikeastaan ovat. some) tarkoitetaan verkkoviestintäympäristöjä,joissakäyttäjätosallistuvatitsetiedontuottamiseen.Sosiaalisenmedianpalvelujaonlukuisia.niidenavullavoidaanjakaaniin tietoa(kutenuutisia,musiikkiajakuvia)kuinpitää yhteyttäihmisiineripuolillamaailmaaeritavoin. HowardRheingoldtoivuosituhannenalussakeskusteluunkäsitteenvirtuaaliyhteisö(virtual community).elettiin aikaa,jolloininterneteiollutvieläyleisestikäytössäja tutkittujenyhteisöjenjäsenmäärätolivatmelkopieniä. Sosiaalisille verkkopalveluille on ominaistase,ettänenäyttävätverkostonmuillejäsenillekäyttäjänmuutyhteydet(ottaenhuomioonjäsenen valitsematyksityisasetukset). Tuoreimmissakirjoituksissaanyhdysvaltalaisettutkijat,kutennicholasChristakisjaJamesFowlersekä SimonBronner,ehdottavat,ettäyhteisöntairyhmän sijastapuhuttaisiinmieluumminverkostoista.verkosto korostaayksilöäjahänenvalitsemiaankontakteja,jotka eivätoleaikaantaipaikkaansidottuja,kutenyhteisöt.
mintaakansainvälisenAcademia.edu:navullajaSeniorinettiinonrekisteröitynytyli2000"vahvastiaikuista". Sosiaalisella medialla (lyh. verkostotutkijat Christakis ja Fowler (2011) taas näkevät,ettäinternetmahdollistaauudellatavallainhimillisenjaikiaikaisenperustarpeemmeollayhteydessä muihinihmisiin. verkostotutkijat nimittävät tätä kolmenaskeleenvaikutukseksi.
Syököinternetihmissuhteet?
Uutta teknologiaa on pelätty aina. näistätällähetkelläsuosituimpiaovatFacebook, Twitter, YouTube, Flickr, Tumbler sekä erilaiset wikitjablogit. PelkästäänFacebookinkäyttäjiäarvioidaanolevan 850miljoonaa,Suomessakinjokaksimiljoonaa,eli39 prosenttiaväestöstämme. internet ei vähen- näihmissuhteittemme määrää tai heikennä niidenlaatua.Päinvastoininternetinavulla voimme seurustella niidenkin ihmisten kanssa,joitaemmefyysisenetäisyydentaimuunesteen vuoksi voi tavata kasvokkain. Facebookin ansiosta maapallon kaikkia ihmisiä eienääerotakuusiaskelta,vaanvajaaviisi,4,74.On kiehtovaa ajatella, että jokainen ihminen maapallolla onmelkeintuttutaiainakinkaverinkaverinkaverinkaverinkaveri.vieläuskomattomammaltatuntuuse,että kunkaverinkaverinkaverisiryhtyyjohonkinvaikkapa kierrättämään,huolehtimaanterveydestääntaikampanjoimaantietynasianpuolestaverkossataisenulkopuolella, näkyy tämä mitä todennäköisimmin myös sinun toiminnassasi. TuhannetsuomalaisettutkijatseuraavattoistensatoiH i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2
21. AntropologidanielMillerpitääFacebookiaitsessääneräänlaisenaystävänä,jokatarjoaakellonajastatai paikastariippumattaseuraajakorvaasellaisiaihmissuhteita,joitaensisijainenyhteisömmeeitarjoa. verkossa hoidetaan pankkiasioita, käydään ostoksilla,haetaantietojajapidetäänylläsosiaalisiakontakteja.digitaalisenkulttuurinprofessoriaJaakkoSuomista lainatenvoidaantehdäjohtopäätös,ettäinternetonjo "kulttuurisestiomaksuttu".
Virtuaaliyhteisöjäja-verkostoja
Yhäuseampiinternetinkäyttäjäonsamallamyössosiaa- lisenmediankäyttäjä. Osa Rheingoldin luettelemista piirteistä on ajan myötävanhentunuttaisaanutuusiamuotoja.esimerkiksikommunikaatiovoitarkoittaalinkittämistätai"tykkäämistä". eivätainakaantodellisiaystäviäteknologiapessimistien mukaan. Puhelimien yleistyessä1900-luvunalussateknologiapessimistitpelkäsivät,ettäsekorvaaihmistenvälisetluonnollisetyhtey- denpitomuodot.1960-luvullauskottiintelevisiontappavankaikenyhteisöllisyyden. internetin, etenkin sosiaalisenmedian,ontodettujoissaintapauksissamyös syventävänihmissuhteitamme,koskanetissäneovat näkyvämpiäkuinreaalimaailmassa
Miller ennakoi, että vaikka Facebook luotiin alun perinopiskelijoidenkeskinäiseenyhteydenpitoon,tulevaisuudessasiitätuleeerityisenmerkittäväniilleihmisille, joiden on iän, liikuntarajoitteen tai muun syyn vuoksivaikkapalastenhoitamisentakiavaikealiikkuakodinulkopuolella. http:// www.nytimes.com/2011/11/22/technology/between-you-andme-4-74-degrees.html (Luettu 28.2.2012.) Simon J. 4.74 Degrees." The New York Times, 21. Folk Behavior in Modern Culture. Howard Rheingold, The Virtual Community: Homesteading on the Electronic Frontier. Daniel Miller, Tales from Facebook. http://www.rheingold.com/vc/book/intro.html (Luettu 28.2.2012.) Jaakko Suominen, "Johdannoksi: netin kulttuurihistoriaa." Funetista Facebookiin. MIT Press. 11. Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen ja Sari Östman. ChristakisjaFowlernäkevät,ettäverkostoihinkuuluminenonihmiselleainahyväksi,elimitäuseampaan verkostoonkuulutinternetissäjasenulkopuolella,sitä todennäköisemminsetuosinulleetujajahyvinvointia. Revised edition 2000 [1993]. Filosofian tohtori Anne Heimo valmistelee tutkimusta ylirajaisen perhehistorian tuottamisesta internetissä ja sen ulkopuolella.
AIHEESTA ENEMMÄN John Markoff ja Somini Sengupta, "Separating You and Me. Harper Press 2011. Nicholas Christakis ja James Fowler, Connected. Gaudeamus 2009.
22
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2. The University Press of Kentucky 2011. Bronner, Explaining Traditions. Toim. The Amazing Power of Social Netwoks and How They Shape Our Lives. Sosiaalinen media on helppo ja tehokas tapa saada ihmisiämukaanvastustamaantaikannattamaanasioita, muttaseeiteeihmisistäentistäpoliittisempiataiaktiivisempia.ne,jotkahaluavatvaikuttaaasioihin,ovataina osanneethyödyntääuudenmedianmahdollisuuksia.
Positiivinentulevaisuudenkuva
Uuteenmediaanliittyvienuhkakuvienlisäksivoimme lähesviikoittainlukeaFacebookinhyvistäpuolista.esimerkiksietiopiastaSuomeen1990-luvullaadoptoitujen AyalneshThomassoninjaRosakarlssoninkuolleeksi luultuvelilöysisisarensaFacebookinvälityksellä(Helsingin Sanomat12.2.2012)jaeU:npoliisikomissioneupolin yksikköäjohtavaJohannavaleniuspitääyhteyttäFacebookinkauttatyökomennuksillaankabulissa(Helsingin Sanomat9.2.2012). Polity 2011. edelliseen ryhmään kuuluville on tyypillisempää tutustuaentuudestaanitselleenvieraidenkanssa,esimerkiksiryhtyäkaveriksitoisenFarmville-pelaajankanssa taietsiäuusiasukulaisiamaailmaneripuoliltaesimerkiksiFinnishGenealogy-sivustonkautta. Internetin kulttuurihistoria. voi olettaa, että nämä samat ihmiset ovat niitä, jotkalähtevätmukaanerilaisiinverkkoilmiöihin,vaikkapakampanjoimaanverkossapresidenttiehdokkaiden tai muiden tärkeiksi kokemiensa asioiden puolesta. 2011. myösverkossa
Avainasemassaovatnykylapsetja-nuoret.valitsevatko he painetun vai sähkökirjan. Jo nyt vaikuttaa siltä,ettänuorisopitääpaperisiapainotuotteitaniin lehtiäkuinkirjojakinluonnonjaympäristönkannalta haitallisempinakuinsähköistäkommunikaatioympä23
A
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2. jos sähköisen kirjan eri muodot syrjäyttävät vähitellen paperisen kirjan, miten käy kirjaan liimatuille exlibriksille. NIKLAS BENGTSSON
Exlibriksetsähköistyvät?
Universaaliexlibris Shaun Tanin kuvakirjasta.
Painetun kirjan tulevaisuutta pohtiessa voi ihmetellä myös exlibristen kohtaloa. Muuttuvatko kirjanomistajamerkit historiallisiksi kuriositeeteiksi vai saavatko ne sähköisiä seuraajia?
inakin tällä hetkellä suomalaiset kustantajat panostavatpainettuunkirjaan.Sähkökirjojen merkitysonvieläpientä,muttaasetelmasaattaa muuttuanopeastikin. Opetushallituksenvisioissaperuskoulunoppimateriaalivoisiollakokonaisuudessaansähköistätaipainetunkirjansähköisiärinnakkaisjulkaisujaolisijovuonna 2015,jolloinSuomenvaltionhallinnossasiirryttäneen paperittomaanasiointiin.nämärakenteellisetmuutoksetheijastunevatpainettuunkirjaan
erkki Tantun nimi näkyy monessa merkissä, muunmuassakauppaneuvoseskoMetsäkonkolan kuokka-aiheisessaexlibriksessävuodelta1976.
E
Aino Ukkala
Heli Laaksosen exlibriksen on taiteillut Ardy Pitre.
24
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2. vanhimmatmerkitovat1900-luvunalusta,kuten kuvanveistäjäemilCedercreutzinitselleentekemä, vuodelta1914olevahevosaiheinenexlibris."Cedercreutzin käyttämä silhuettileikkaustekniikka on exlibriksissäharvinainen",kavantitoteaa. Molemmissatyypeissäkirjanomistajakirjoittaanimensä sillevaratullekohdalle.niidenkuva-aiheetovatusein
sovinnaisia,muttaparhaimmillaannevoivatviitatayleisestimerkinomistajaan.esimerkiksikissa-jakoiraaiheisetuniversaaliexlibriksetovatmelkotavallisia. ristöäkokonaisuudessaan.Julkaisutavanmuutoseisilti vaikutakirjallisuudenolemassaoloon,kirjallisuusjatkaa eloaanmuodossataitoisessa. kokoelmaankuuluvatministeriHeikkiHaavistonexlibrissekäLiminganemäntäkoulunjohtajan Martta kyrön maalaismaisemaa esittävä exlibris, jonkaPekkaTörmäontehnytvuonna1944. Luovimmillaanuniversaaliexlibrikseteivätolepelkkiänimikirjoitusalustoja. kirjaan painettuja universaaliexlibriksiä näkee useammin lasten- ja nuortenkirjoissa kuin aikuisten kirjoissa.MuunmuassaMartinWidmarkinviimevuosinasuomennetuissalasten-januortenkirjasarjoissaon sarjahahmoihinliittyvätexlibrikset.Yleisyydensyynä ontietystise,ettälasten-januortenkirjojakuvitetaan useamminkuinaikuistenkertomakirjallisuutta. Tämän vision ongelmana on, ketkä tekisivät ne miljoonatsähköisetexlibrikset,joitatarvittaisiinpelkästäänsuomalaistenlukuhalujenkannalta.niinpäon oletettava,ettäsähköinenexlibrisolisijonkinlainenuniversaaliexlibriselikirjanomistajamerkinpohja,johon täydennetään jotain omistajaan liittyvää. Maailmansuurimmallalastenkirjallisuuspalkinnolla ALMAlla(AstridLindgrenMemorialAward)jalyhytelokuva-Oscarilla2011palkitunaustralialaisenShaun TaninThe Lost Thing-kuvakirjassa(2000)onomistajaa korostavauniversaaliexlibris. Merkistäontehtykirjanteknokraattis-byrokraattiseenscifi-henkeensopivastivirallisenasiakirjankaltainen.kuvituksensijaankoristeenaonkäytettytietokoneenbinaarikoodistoaelinolliajaykkösiä.kolkon
AINO uKKALA
Exlibriksetsäilyttävät maaseudunhistoriaa
xlibrisAboensiksennäyttelykuraattoriUlpu kavantionkerännytnoin11000exlibristä, muunmuassamaatalouteenliittyviä.Aiheita ovatesimerkiksiviljanviljely,työvälineet,kotieläimet, rakennuksetsekämaatalonsisätyöt. kustantajankannaltasähkökirjanexlibrisolisioiva ratkaisu.Josjokaiseenostettavaansähkökirjaanliitettäisiinpersoonallinenkirjanomistajamerkki,kirjojamyytäisiinpikemminkinyksilöillekuinsähköisestiedelleen jaettaviksi. Tavallisesti universaaliexlibrikseenkirjoitetaanvainomistajannimi.
Nykymerkitliimattaviajapainettuja
Universaaliexlibriksiäonkahtatyyppiä:kirjaanliimattaviamerkkejäjakirjaanvalmiiksipainettujamerkkejä
"Pienen pieneen pisaraan maailmat saa mahtumaan",siteeraaUlpukavantiHellaakosken"Pisara" -runoa.Sesopiihänenmukaansahyvinexlibristaiteen motoksi. Perinteisestiexlibrisonliimattukirjansisäkanteen, muttasähköisenexlibriksenparaspaikkaeioleteoksen alussa.Sensuurinmainos-jahuomioarvoolisivesileimanomaisessakäytössä.Luettavatekstivoitaisiinlukea lukupinnantäyttävänsähköisenexlibriksenpäältä,jolloinexlibrisolisitavallaanjokaisellasivulla. Taidokkaastisuunniteltukirjanomistajamerkkivoisiosaltaan ankkuroidalukijatostamaane-kirjatkirjakaupastaeikä kustantajannettikaupasta. kustantajien lisäksi sähkökirjojen universaaliexlibriksiävoisivatmyydävähittäismyyjät.kirjakaupan olemassaolon kannalta tämä olisi järkevää. Sähkökirjanyleisimmäksiexlibristyypiksitulleesilti universaaliexlibris.kirjankustantajanvalmiiksitekemäänexlibrispohjaanlisättäisiinkirjanomistajaanliit-
tyväätietoa.Merkistäriippuentietovoisiollatekstiä, ääntä,kuvaatailiikkuvaakuvaa.kolmiulotteisenkuvan lisääminen lienee turhaa, jos sähkökirjaan ei kuulu 3d-kuvia. kirjaanpainetutuniversaaliexlibriksetvoivatsiten olla kirjan koristeita tai olennainen osa taiteellista kokonaisilmettä. Niklas Bengtsson on helsinkiläinen tietokirjailija.
Uusimmatovat2000-luvulta.RunoilijaHeliLaaksosen merkin on tehnyt Ardy Pitre vuonna 2004. this book is the legal property of-tekstinlisäksimerkissä ontoinenkinkohta,jokapitäätäydentää:postimerkin kokoiseenruutuunpitääpainaasormenjälki. Molemmissa tapauksissa pyritään korostamaanomistajansuhdettakirjaansa.Tällaisella tunnesuhteenalleviivaamisellaonlastenkirjallisuudessa pedagogisetpuolensa:rakkauskirjoihinjuurrutetaanjo kuvakirjatasolla.
Tulevaisuudenvaihtoehdot
Jokaiseensähkökirjaanvoisijättäätilaahenkilökohtaisestikirjanomistajallesuunnitellulleexlibrikselle.Tällaistenexlibristenkehityssuuntalieneevideotaiteentai elokuvainserttienkaltaista.Ontäysinmahdollista,että liikkuvakuvajaääniovatolennainenosatulevaisuuden exlibristä. Parhaimmillaansähköinenexlibrisvoisivauhdittaa lukulaitteidenjasähkökirjallisuudenkauppaa. Aino Ukkala on vapaa kirjoittaja.
Heikki Aarno-Kaistin kirjanomistajamerkin on tehnyt hänen vaimonsa Eija Aarno-Kaisti 2001.
Aino Ukkala
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2
25. vuodelta 2001 on peräisin maanviljelijä Heikki Aarno-kaistinvärillinenkirjanomistajamerkki,jossa onnähtävissäleivänsyntytarina.Omanpellonruis jauhatetaan,leivotaanvanhaanjuureenjapaistetaan kiviarinauunissa. "Se, että hän itse leipoo leivän, on ollut kuvaaiheenamerkkiin",kavantikertoo.Merkinontehnyt HeikkiAarno-kaistinvaimoeijaAarno-kaisti
Yhtälaillakummeksunihmisiä,jotkaeivätsuostu opettelemaanasuinmaansakieltä.Latvialainentuttavani kertoipurskahtaneensaitkuun,kunhänennaapurinsa Riianlähikunnassasanoi,etteiikinätuleopettelemaan "sellaistakoirienkieltäkuinlatvia".Mitenvaikeaasellaisenihmisenelämäonkaan;millaistaoneläävihaamansajahalveksimansakulttuurinkeskellä. Jokunenosasiviroa. Ainaoleskellessani vieraalla maalla haluan myösainakinjonkinverrankäsittääjapuhuasenkieltä. Prta vtra: Mana dziesma (BrainStorm: Minun lauluni)
Toisaalta ihmettelen äitejä, jotka eivät ulkomaille muutettuaanpuhupienillelapsilleenäidinkieltään,sitä ainoaakieltä,jotahetodellaosaavat.Amerikansuomalaisetsiirtolaisetovatjounohtaneetkielensä,japian kadonneelatvialaistenemigranttienkieli. kielitaitoeioletietenkäänitsetarkoitus.Muistankyllä, mitäLauriviitapisteliäästikirjoitti:"Mitä,puhuikohän viittäkieltä?entäolikohänelläasiaa?" ApuakieltenoppimisestaoliSuomentelevisiosta, jokatoisinkuinkaikenlänsimaisenmateriaalin"dubbaava"Latviantelevisiopalveleekatsojialähettämällä ulkomaisetohjelmatjaelokuvatalkukielelläjatekstitettyinä.Pienelläkansallaeiolevaraaollaosaamattakieliä.
Retkiäkieleen
Otantutustumisenjokaiseenuuteenkieleenseikkailuna jalöytöretkenä.Muutinvuonna2001Latviaan,jonka kielellä on Suomessa eksoottisen ja vaikean kielen maine.Muistan,mitentyötoveriniHelsingin Sanomissa ihastelivaterästävanhaatutkijaa:"voittekokuvitella, hänosaajonkinverranjopalatviaa!" Suomessa ei tietääkseni ollut yhtään journalistia, jokaolisiymmärtänytedesvälttävästilatviaatailiettuaa. Löytöretkenialoitinlukemallalastenkirjoja,sitten siirryinaikuistenkirjoihin.Alussalöysinedesmenneen
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2
26. en ymmärrä Baltian maiden asukkaita, jotka eivät osaasanaakaannaapureidenkieliä.vitsikässaldejumps (jäätelöonlatviaksisalde-jums)kylläkuuluneejokaisen virolaisensanavarastoon,ehkämyösüks,kaks,kolm latvialaisten,muttaseeiriitä.
Nämä sanat ovat lähtöisin kansastani, ja kansasta on myös laulu, ja tiedän, ettei kukaan laula sitä minun sijastani. Ainoatakaankansaaeivoioppiatuntemaantutustumatta sen kieleen. Toisaalta latvian kieli lähentyi neuvostoaikana venäjää, ja nykyään markkinavetoiset tiedotusvälineet ostavat Venäjältä edullista ja viihdyttävää aineistoa yrittämättäkään herättää ihmisten kiinnostusta omaan kieleensä.
sänieinarSvanbergopiskelitai"opiskeli"pakollistavenäjänkieltäkoulussaan1910-luvunSuomen suuriruhtinaskunnassa.koululaistenkielitaitooli ploha tai otshen ploha (huono tai erittäin huono) sekä opettajienettävenäjänkielentarkastajienmukaan,eikä ihme.Poikienjaehkätyttöjenkinkunnia-asia,isänmaallinenvelvollisuus,oliboikotoidavihattuajahalveksittua venäjää.isänieisittenosannutkaantätäkieltä,vaikka olisitarvinnutsitäkäydessäänpaperi-jasellukauppaa neuvostoliitonkanssa. Kansanäänestys venäjän kielen nousemisesta maan toiseksi viralliseksi kieleksi osoitti selkeää vastustusta. Puolivuosisataamyöhemminhistoriatoistitavallaan itseään.Minullaolipakollisenaruotsinkielieikämitään mahdollisuuttaopiskellavenäjääkeskisuomalaisenkirkonkylänkoulussa.Ruotsiolikuintervanjuontia,enkä seitsemänvuodenopiskelunjälkeenkäänpystynytkunnollaasioimaanruotsalaisessakaupassatairavintolassa.
I
Avaimetkulttuureihin
vastaaikuisiällävoitinennakkoluulonijatajusinvieraidenkieltenmerkityksenjarikkauden.Samallarakastan tietysti äidinkieltänienkävoi elääpuhumatta, kuulematta ja lukemattasitä. Mielestäni ihminen voi todella osatavainäidinkieltään,muttavoinsanoapuhuvanitai ymmärtäväniainakinvälttävästinoinkymmentäkieltä. juKKA RISLAKKI
Latviankielijaminä
jukka Rislakki pohtii, mitä kautta voisi ymmärtää latvialaisten suhtautumista venäjään, maansa yleisimpään kieleen. kielistä on tullut suorastaanintohimoni
entäsittenmankua,latvianmangot?Mitensuomen rakkarivoiollaniinlähellälatvianrakarista,pahankuristapoikaa?kuvaakosuomenmantusamaakuinlatvianmanta(omaisuus). Bet vai daudz starp tiem ir viru, / Kas ar sirdsapzinu t iru. Onko jokin "yhteinen sakara" suomen sakaran ja latvian sakaran (yhteys) kanssa. kielioneläväorganismi,jotakukaaneivoitäysin valvoajahallita.Mikäänviranomainen,lakijaasetus eivoimitäänsille,joslatvialaisetpuhuvatlatvianvenäläistenkanssaautomaattisestivenäjäätaiantavatsen
27
Roberts Kanins
/ Latvijas Nacio. (Olikerranpaimeniakolme,kaksipitkääjakolmas lyhyenläntä. saima?nuijanu keltainendzeltens. kuvittaja-riimittelijäAlbertskronenbergsin,janäinlähdinliikkeelle:Gani-ja reiz gani tr i-s: / Di-vi gari, viens ta-ds i-ss. Alkurivit kronenbergsin lastenkirjasta Pikku paimen,1931.) MyöhemminaloinymmärtäävivahteitaesimerkiksihänenSprungulmui za-gada tirgus(kapulakartanon , vuosimarkkinat)-kirjansaironiaa.Katrs slave- savu preci / Ko zem pu-ra ture-t sveci... Miksi meidän rinkelisanammemuistuttaalatviankling'eristä(sahramipulla, kierukka)vaikkaonkinerilainenleipomotuote. Johtuvatko pirkka ja pirkkalaiset sanasta pirkt/pirka (ostaa). Ja vielä eksoottisempia löytöjä: lapsina leikimme pihalla letsi-nimistä hyppyleikkiä olisiko se sukua sanalle lec (lets; hyppää), ja kuinka kaukaa historian hämärästä se tulee. l , Harvasepäiväalkoieteentullasanoja,jotkaherättivätkysymyksen,eivätkönämäkinolesukulaisia.Aika laiks/laika?Metsämezs?Tervadarva?kiipeli ki-bele?kappalegabalins?(Meren)selkäselga?Heimo , , -ja?nuorasnore?kannelkokle. , elijokainenkehuuomiatuotteitaaneihänkukaan panekynttiläänsävakanallejamoittiinaapurintarjoomuksia, "mutta onko heidän joukossaan ketään, jonkaomatuntoolisipuhdas?"
Sanojenvaihtokauppaa
Pianhuomasin,ettäonpaljontuttuja,kotoiseltakuulostaviasanoja,joitabalttikieletjaitämerensuomalaisetkieletovataikojenmittaanvaihtaneetsuuntaantai toiseen.Jokainennäidenkieltenharrastajatietääniitä aimoannoksen:maksaamaksa-t,airoairis,laiva laiva(vene),kutinakutina-t,poikapuika,hernezirnis,pihlajap i- a-dzis,jääräje-rs,kelicels... Suuriarvoitusminulleonrahapulaakuvaavasanonta "eilatinlatia".Olenkuullutsekävanhojenettänuortensuomalaistenkäyttävänsitä,jakyseessäonilmeisen vanhasanonta.kuitenkaanLatvianjaSuomensuhteeteivätolleetkovintiiviit19181940,jolloinLatvian rahayksikönnimi(edellisenkerran)olilati. OlenkuullutLatviassamyösaivansuomalaisiahokemia:ratiritiralla,kilikili,kutikuti,paipai...Paljon huviasuomalaisvierailletuottavatsanasekaannukset, kunheesimerkiksisaavattietää,miltämaukasruoka kuulostaalatvialaisenkorvissa(huoran käsi).Huomaan vieraidenkulmakarvojenkohoavan,kunhuudanlapsenlapsillepaskat!taipaskaties!(katso!).
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2
nala Vestures Mu zejs
Venäläistämisen aikaan 1800-luvun lopussa koulupuvun kaulaan on ripustettu venäjänkielinen häpeätaulu, jossa lukee "Puhuin tänään latviaa".
Riepu remonts(rengaskorjaamo)huvittaasekinsuomalaisia.VasaratarkoittaaSuomessaaivanjotainmuuta kuinlatviassa(kesä),jasi-knauda(pikkuraha,kolikot) muistuttaamonienmielestäsikanautaa.
Kielipolitiikkajamuutos
Olemmekohan vaihtaneet sanoja ystävällisessä vai enemmänkinsotaisassakanssakäymisessä?Sanatliikkuvat,matkaavatmyösajassa,nekatoavatjailmestyvät uudelleen,muuttuvat.Tuskinkoskaannehäviävätjälkiä jättämättä.neovatpieniäarkeologisiamonumentteja, kuteneräslingvistionsanonut.niitätutkimallavoi oppiapaljonkielenhistoriasta.Se,mitäsanottiineilen, voiauttaameitäymmärtämääntätäpäivää.Montaignen sanontaakäyttääksemmekielionune branloire pérenne, ikuisessamuutostilassa. Tuleekoliitääsanastalidot(lentää)tail i-got(tanssia juhannusta) sanasta liikkua
venäjäänjavalko-venäjäänrajoittuvaLatgalenmaakuntaoliainoa,missäylipuoletäänestäneistä(56prosenttia)asettuivenäjänkielenpuolelle.Latvialaisinmaakuntaolikuurinmaa.Riiassakin,missälatvialaisetovat vähemmistö,latviankielivoitti. Tulosolise,ettälatviankielilähentyivenäjää,jase olitutkijoidenmielestäneuvostoliitonkommunistipuolueentavoitekin.venäjäämyösopetettiinkouluissa tehokkaammin kuin latviaa, jota jokaisen katsottiin osaavansynnynnäisesti. Tavallisestiniinperiksiantavatjapassiivisetlatvialaiset näyttävätnousseenbarrikadeille.Muutoksenpuolesta äänestäneidenosuusoli24,8prosenttiajavastaanäänestäneiden74,8. Uudetsosiologisettutkimuksetkertovat,mitenvoimakas ja entisestään voimistuva on venäläisen kulttuurin,etenkinpopulaarikulttuurinvaikutusLatviassa. The "Humanitarian dimension"of Russian Foreign Policy Toward Georgia, Moldova, Ukraine, and the Baltic States. venäjäonLatvianyleisinkieli,silläyli95prosenttiaväestöstätuleesillätoimeen,muttavainnoin90 prosenttiamaanvirallisellaelilatviankielellä.voikin sanoa,ettänykyäänkaikkiallapärjäävenäjänkielellä mutteilatvialla.eU:nrahoittamassakansainvälisessä tutkimuksessapäädyttiin2010siihen,ettänimenomaan Latvianlatvialaisetkokevatjokapäiväisenelämänkielivalintatilanteetpsykologisestiepämukavina. esimerkiksikaikiltatelevisiokanaviltavoijokapäivä parhaaseenkatseluaikaannähdävenäläisiäohjelmia jakuulla,sillävenäjänkielionainoavieraskieliLatviantelevisiossa.Sekälatvialaisetkanavatettäkaikki kaapelitelevisiopaketit tarjoavat runsaasti venäläisiä ajankohtaisohjelmia,elokuvia,sarjoja,showtajahuumoriohjelmia. erityisen tehokasta tämä vaikutus saattaa olla nykyään,kunLatviantiedotusvälineetovatvajonneet heikkoudentilaanjournalistisesti,moraalisestijatalou- dellisesti;kaikkituntuunykyäänolevanmyytävänäLatvianmediamaailmassa. University of Latvia 2010. kirjailijatjakielentutkijatsanovat,ettälatvialaiset puhuvatnykyäänepäpuhdastakieltä,jossaonpaljon russisismeja.Joidenkintutkijoidenmielestäneuvostomiehitysvahingoittikieltäniinpahoin,ettäkysymysei oleenäävainkielitieteellinenvaanpoliittinen. Julisteessa lukee mustin kirjaimin "tasavertaisuus lain edessä".
rakenteidenjailmaisujentunkeutuakieleensä. Latvian ja Liettuan kirjallisuudesta ja kulttuurista. An Audit of Achievements, Failures and Challenges. Toim. Urpo Vento, Dainojen henki. Pieni kansakunta disinformaatiokampanjan kohteena. Latvialaispiirittekivätaloitteen,että18.helmikuuta olisitästälähtienvaltionkielen(virallisenkielen)päivä, jokaolisimyösliputuspäivä.Onmyöskorostettukansanryhmienvälisendialoginmerkitystä. HelmikuunlopullaLatvianturvallisuuspoliisinpäällikkö antoiymmärtää,ettäLindermansolivainkulissijaettä itseasiassavenäjärahoittikampanjan. Uuden väestönlaskennan mukaan 62,1 prosenttia asukkaistaonlatvialaisia.Melkeinkaikkimuutovatvenäjänkielisiä,venäläisiäjamuita.ei-kansalaisiajamuiden maidenkansalaisia,jotkaeivätsaaäänestää,onlähes 300 000.vaikkakaikkinämäkinolisivatsaaneetäänestää, eivenäjänkieliolisisiltisaanutenemmistöäpuhumattakaan,ettäperustuslakiolisimuuttunut. Baltian kaksi vuosikymmentä." Historia 8:2011. Gatis Pelnens. Jukka Rislakki, "Euforiasta epävarmuuteen. ilmapiirikansanäänestyksenedelläolihermostunutja keskustelukiivastaniinLatviassakuinulkomailla.Monia ärsyttise,ettäaloitteen"turhasta"jakalliistaäänestyksestätekitunnettukansallisbolshevikkivladimiriljitsh Lindermans,jokaeioleLatviankansalainenjajokaaikoinaanistuijonkinaikaalatvialaisessavankilassaterrorismistaepäiltynä. kansanäänestysosoittijälleen,etteivätvenäläisetole integroituneetyhteiskuntaanjaettäLatviaonjakautunut maa.venäjänkielenpuolestaäänestäneitäolisuunnilleen yhtäpaljonkuinkahtavenäläispuoluettavaaleissakannattaneitajaeU:hunliittymistävastustaneita. Jukka Rislakki, Tapaus Latvia. Äänioikeutetuista18prosenttiaäänestivenäjänkielen puolesta. SKS 1990.
Latviassa oli 18.2.2012 kansanäänestys perustuslain muuttamisestasiten,ettävenäjänkielinousisitoiseksi viralliseksikieleksi.Latviankielikuuluuindoeurooppalaistenkieltenpiskuiseenitäbalttilaiseenryhmään.LatviaoneU-maa,jotenvenäjästäolisimahdollisestitullut myösyksieU:nkielistä. etukäteenolitiedossa,etteivenäjänkielivoinutvoittaa.voittoonvaadittiinlainmukaanvähintäänpuolet kaikkien äänioikeutettujen äänistä eli 771 893 ääntä. Äänestysprosentti oli harvinaisen korkea eli 71. Lindermanslaisetvirittelevätseuraavaakansanäänestystäuudistuksesta,jokaantaisikansalaisuudenkaikille halukkaille.nykyäänkansalaisuudenvoisaadavain,jos opetteleejonkinverranlatviaa.
J.R.
28
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2. Vastapaino 2007. Aloitteeseenkerättiinkuitenkinlainvaatimamäärä allekirjoituksia,jotenkansanäänestysolipakkojärjestää. Jukka Rislakki on Latviassa asuva toimittaja ja tietokirjailija.
AIHEESTA ENEMMÄN Nils Mui z nieks, How Integrated is Latvian Society. Centre for East European Policy Studies 2010. Kansanäänestys Latvian virallisista kielistä
Jukka Rislakki
Mielenosoitus parlamentin eli Saeiman luona
Arvostinjaarvostansuurestieskondiplomaattisuutta jakykyäjärjestääkahdenvaltionvälistäyhteistyötä.Hän ymmärsijopuolestasanastaasioita,joitaoliotettava huomioonvirallisessakanssakäymisessäsuurenitänaapurinkanssa.Suomioliitsenäinenvaltio,muttakoko viron Sosialistisen neuvostasavallan Tiedeakatemian ulkoasiathoidettiinMoskovankautta,Moskovanpää-
T
töksillä.Semeidänolipakkomahdollisimmanhyvien tulostensaavuttamiseksiottaaainatarkastihuomioon. erittäintiiviitkontaktitmeilläoli1970-luvultaalkaen, kunSuomenjaneuvostoliitonvälisentieteellis-teknillisenyhteistoimintakomiteankielitieteentyöryhmäpiti istuntojaanjokatoinenvuosi.Työryhmänjäseninämeidänpitiuseinneuvotellapuhelimitseistuntojenpöytäkirjaluonnostenjayhteisohjelmanlaatimisenvuoksi. eskokoivusaloolierittäinmyötätuntoinenjaavuliasihminen.Siitäpariesimerkkiä.vironvaltiollehyvin kriittisinäpäivinäelokuussavuonna1991antoikordelininsäätiöeskonaloitteestamontakertaarahallista apuavironsilloiselleulkoministerilleLennartMerelle käytännönasioidenhoitamiseksi.kunuudelleenitsenäistyneessävirossaeialkuvuosinakielenjakirjallisuudeninstituutillaollutvarojapainoonmeneviensanakirjojenpaperinostamiseen,eskojärjestikordelininsäätiöntuellapaperirullienlähettämisen.eskonaloitteesta perustettiinmyössäätiönvironrahasto.SenensimmäisetstipenditmyönnettiinJyväskylässävuonna1995järjestettyynkahdeksanteenfennougristikongressiinosallistuneidenvirolaistenfilologienmatkantukemiseen. Olihuolellisestitarkkailtavaitseäänjaainatäytyiharkita,kenenkanssajamistäuskalsipuhua.Siksieiollut ihme,ettäarkaluonteisistaasioistajaongelmistauskalsimme esko koivusalon ja Tuomo Tuomen kanssa keskustellavainkadriorginpuistossa,missäeitarvinnut pelätäsalakuuntelua. kordelininsäätiölläonylipäänsäollutsuuretkiitokset ansaitsevaosuusvirolaistenkielitieteilijöidenjakääntäjientyöntukemisessa.Tähänmennessävironrahastosta ontuettujo157lingvistiäja22kääntäjää87 650eurolla elivirolaisilleerittäinmerkittävälläsummallalähes1,4 miljoonallavironkruunulla.kaikestasiitäolemmesäätiönsilloiselleasiamiehelleeskolle,hankkeensuurenmoisellealkuunpanijalle,ikuisestikiitollisia. virossaelettiintuolloinsyvääneuvostoaikaa.Työskentelinkielenjakirjallisuudeninstituutintiedesihteerinäjatehtäviinikuuluimyösulkomaistentutkijoidenja vieraittenkanssaasioiminen. johtaja, Nykysuomen laitos 19741976 Kielitoimiston päällikkö, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 19761990 Alfred Kordelinin säätiön asiamies 19902001 Aikakauskirja Duodecimin pitkäaikaisesta kielentarkastustyöstä Koivusalo palkittiin lääketieteen kunniatohtorin arvolla. Josjokuolisikuunnellutkeskustelujamme,häneiolisi ymmärtänytjuurimitään,koskakäytimmevainmeidän tuntemiammepeitenimiä. Ansioistaan eri työsaroilla Koivusalo sai professorin arvon.
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2
29. Kirjoitus perustuu Madis Norvikin 28.1.2012 Esko Koivusalon muistotilaisuudessa pitämään puheeseen.
Professori Esko Koivusalo (19362012) Filosofian maisteri 1964, Helsingin yliopisto Suomen kielen lehtori, Länsi-Berliinin Freie Universität 19591961 Tuntiopettaja, Helsingin teknillinen oppilaitos 19611963 Leksikografi, toimitussihteeri ja päätoimittaja, Sanakirjasäätiö 19621974 Vt. MADIS NORVIK
Esko Koivusalo ja Suomen Viro-suhteet
apasineskokoivusalonensimmäistäkertaayli 40vuottasitten.Meidänvälillemmesyntyiheti ensimmäisissä tapaamisissamme erittäin hyvä yhteisymmärrys, joka kehittyi vuosikymmeniä kestäneeksiystävyydeksi. PresidenttiLennartMeriarvostikorkealleeskokoivusalonansiotvirontasavallanhyväksitehdyssätyössä jamyönsihänelleMaarjamaanRistinivluokanansiomerkin
kuntakapina ulottuu syvemmälle kuin kunnallispoliitikkoihin ja kunnallisiin työsuhteisiin, jotka pelkäävät asemiensa puolesta.Meikäläisyydenrajatkatoavatjaepävarmuus leviää. nämä talot, niin satavuotiaatkuinuudemmatkinyhteisettoimintatilat,ovat kertomuksiayhteisöllisyydestä,osasuomalaisenkansallisenkulttuurinvoimakenttää. Maanantaina 4.3. Lukuisatkesäisetjatalvisetkinkulttuuriperintötapahtumatympärimaatakertovatkansallisenkulttuuripohjanarvostuksesta.neeivätoleainoastaanvanhenevan väennostalgiahetkiävaanyhtälaillanouseviensukupolvienkiinnostuksenosoituskansallisiajuuriakohtaan. käykääpävaikkakatsomassaensikesänTanssipitoja Tampereella.Sielläkohtaattesuomalaisenvoimakkaasti uudistuvankansantanssinnykypäivänvirtauksineenja virolaisenperinnekulttuurinerimuodoissaan. Grundströmkaipaileeaikoja,jolloinkustaavilkuna yhdessäUrhokekkosenkanssahoitelikulttuuripolitiikkaa.Onvarmaantotta,ettäpresidentillistäsaunomistaeiviimeaikoinaolekulttuuripiireissäharrastettu. Seuraavatähtäinlieneejoasetettuitsenäisyydensatavuotisvuoteen. Häntotesimuunmuassa,ettäyliopistollinen opetusonkuihtunutvarojenpuutteeseenjakansalliset instituutiot,kutenSuomalaisenkirjallisuudenSeura, kotimaistenkieltenkeskusjaMuseovirasto,ovatolleet äänettömiäviimeajanyhteiskuntakeskustelussa. kuntaliittokeskustelussaesiinnousevatpaitsihuoli peruspalvelujenjalähivaikuttamisenkatoamisestamyös sellaisetjokaistaliikuttavatkysymyksetkuinminuuden
30. Huoliyliopistonperinnetieteidenopettajatyösuhteidenlopettamisestaonniinikäänakuutti.Yhtähälyttäväontilanne,josoppiaineellaeityösuhteenlisäksi olekuinalle10000euroavuotuistakäyttömäärärahaa, kutenonlaitaTurunyliopistossa. Grundströminhuolionaiheellinen.kunvaikkapa PaikkarintorpanvuotuinenvuokraSenaatti-kiinteistölle on jo 30000 euroa ja muiden Museoviraston käytössäolevienkansallistenmuistomerkkienvuokra vieläkinhuomattavastisuurempi,eioleihme,ettäniille eijääenääkäyttövarojajaneonsuljettavaodottamaan lopullistarappeutumista.kuitenkinniidenkansallinen symbolimerkitysonsellainen,ettäniidenkatoaminen olisikansallinenhäpeä. MuttaehkäjokuvilkunavieläsaakutsunMäntyniemen saunaan.Siinäkökulttuurientutkimuksenjakansallisen kulttuurinpelastus. Lassi Saressalo on dosentti ja Suomen Kotiseutuliiton pääsihteeri.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2
Helsinkiläisennäkökulmankapeus
kulttuuriperintökysymyseikuitenkaanoleihanniin yksinkertainenkuinmiltäseparinesimerkinkauttavaikuttaa.viimekuukausienkenttätasonkeskustelu,jopa kiehunta,onosoittanut,ettähuolikulttuuriperinnöstä paikallisestionsuurijaettäkansalaisetjakansalaisliikkeettoimivataktiivisestipaikallisenkulttuuriperinnön jatkuvuudenjavälittymisenturvaamiseksi. julkistettiin OkM:n asettama Paikallismuseotyöryhmän raportti, jossa on lukuisia rakentaviaehdotuksiatämänjokamiestasoisenmuseo- instituutionkehittämiseksi.nämämuseotovatpaikallisiakertomuksia,jotkaovatkeskeisiäidentiteetintaustoittamisessajakulttuuriperinnönvälittämisessäuusille meikäläisille.
Uudensukupolvenkulttuuripolitiikkaa
vuosittainhuolehditaansatojenseurantalojenkunnossapidostaOkM:n,Suomenkotiseutuliitonjatalojen taustayhteisöjen yhteistyönä. LASSI SARESSALO
Kulttuuriperinnön näkymätön nousu
E
lina Grundstöm murehti yliössään (HS 6.3.2012) kulttuurintutkimuksen alamäkeä. JakylläSkSjakotustyötääntekevätjasaavattyötään varten myös määrärahansa OkM:n budjetista. Muttajotainkuitenkintapahtuukokoajan.ehkä sitäeinäeSenaatintorilta,jostaGrundströmtarkastelee kulttuuriperintöäjasitäkannatteleviainstituutioita. kuitenkinvaikeuksistahuolimattakulttuurientutkimuksenväitöskirjojailmestyynykyisinhuomattavasti enemmänkuinaiemmin.Jotentulevaisuuttakinon.
symboliikanhäviäminen,identiteettientukipylväiden unohtaminen suuressa myllerryksessä
nythuolenaonmyöstoimintaympäristönnopea muuttuminen:mitenkäypaikallisidentiteetin,muis- tetaanko kuntaliitoksissa huolehtia myös kulttuuriperinnönsäilyttämisestä.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2
31
Melontamuseo. Arvo Korkkinen esittelee alkuperäistä aukkopeittoa.
Paikallis-jaerikoismuseot ovatkulttuuriperinnön vaalijoinaruohonjuuritason kansanliike.
Museotovatsyntyneet,eläneetjakehittyneettekijöittensänäköisiksijanäinovatniidenkokoelmatkin karttuneet.Paikallismuseoidentulevaisuudenkannalta suurimmathuoletovatpitkäänliittyneetsiihen,mistä löytyyuusiavapaaehtoisiatulisielujajatyönjatkajia, mistäresurssejakokoelmienjarakennustenhoitoon. Kajakki on myöhemmin maalattu keltaiseksi. Kajakkikaunotar on ollut käytössä 19401960 luvulla Vaasassa. PÄIVI SALONEN
Rakkaudesta kulttuuriperintöön
ajatuksiapaikallismuseoidentulevaisuudesta
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä sai hiljattain valmiiksi paikallismuseotoiminnan kehittämistä koskevan raporttinsa, joka luovutettiin kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle 5.3.2012. Aihe on monestakin syystä ajankohtainen ja tärkeä: kunnat ovat muutoksen kourissa ja taloudelliset resurssit niukkoja. Siinäsaatiinkuvakokomaankattavasta,monimuotoisestamuseoalasta.Paikallismuseoitaonlähes1 000, joistakuntien,yhdistystenjasäätiöidenhallinnassaon noin730.nämämuseothuolehtivatyli865museokohteestajayli3 000rakennuksesta. Miten paikallismuseot selviävät tässä kurimuksessa, vieläkö paikallismuseoita tarvitaan ja kenen vastuulla ne ovat?
P
aikallis-,kotiseutu-japieneterikoismuseotovat kulttuuriperinnönvaalijoinaruohonjuuritason kansanliike,janiidentoimintaperustuupitkälti vapaaehtoisuuteen.Tämäonmuseoillesamanaikaisesti sekäsuurinhaasteettämerkittävinvoimavara.
Bertel Backholm lahjoitti Melontamuseolle isänsä, radioamatööriharrastaja Nils Albin jäämistöstä R-1 kajakin Lill-Oskis. Museovirastonjohdollatehtiintyöryhmätyöntueksi laajapaikallismuseoidentoimintaaselvittänytkysely
Uusiakinmuseoitasyntyyjamoniuinuvamuseoherää uuteentoimintaanrakkaudestakulttuuriperintöön. Ammatillisestihoidetuissamuseoissatyöstävastaakorkeastikoulutettuhenkilöstö,jokakartuttaajasäilyttää
kokoelmiasuunnitelmallisesti,tutkiijatuottaanäyttelyitä, tarjoaaasiantuntijapalveluitajaaineistoja,toimiikansallisessajakansainvälisessävuorovaikutuksessa.näiden museopalveluidensaatavuusjalaatuonvarmistettava valtionjakuntienyhteistyönä. kävijöitämuseoissaonvuodessalähesmiljoona.kuntienjavaltionrahoitustatoimintaanohjautuunoinviisi miljoonaaeuroavuodessa. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen työskentelee opetus- ja kulttuuriministeriössä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän paikallismuseotoiminnan kehittämistä koskeva raportti http://www.nba.fi/fi/museoalan_kehittaminen/ paikallismuseotoiminnan_kehittaminen
32
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2. Paikallismuseoidentoiminnanvertaaminenammatillisiinmuseoihintuntuukuitenkinuseimmitenturhalta. Paikallismuseot täydentävät kuvaa kulttuuriperinnöstämmeja-ympäristöstämmejahuolehtivatarvokkaistakokoelmistajarakennuksista.Tämätyöansaitseearvostuksemme,jasenmerkitystoivottavastitunnistetaanmyöskunnissajaalueilla.Pienilläkinpanoksilla saadaanpaikallismuseoissapaljonaikaan.valtakunnallisestiontavoitteenatarjotavastaisuudessaenemmänja suunnitelmallisemminkoulutusta,ammattiosaamistaja tukeapaikallismuseoidentoiminnankehittämiseen. Toiminnassa on mukana noin 10 000 vapaaehtoista,jotkatekevätvuosittainyli280 000talkootuntia. viimekädessäpaikallismuseontulevaisuusonylläpitäjänsä käsissä: koetaanko työ tärkeäksi, onko sillä yhteisölle annettavaa ja onko toiminnan jatkamiselle edellytyksiä. Paikallismuseoiden toimintamuodot ja aktiivisuus vaihtelevatpaljonkin.Parhaimmillaanpaikallismuseoon paikkakuntansahelmijaylpeydenaihe,jossajärjestetään markkinoitajamyyjäisiä,yhteislaulutilaisuuksia,konsertteja,kurssejajaluentoja,työnäytöksiä,talkoita,ohjelmaa koululaisille,teatteriesityksiä,juhliajakokouksia.Tämän toiminnallisuudenkauttavoimuseonmerkitysavautua yhteisölleen,identiteettienvahvistumisessajasyntymisessä.
Paikallismuseoidentoiminnan vertaaminenammatillisiin museoihintuntuu useimmitenturhalta.
Paikallismuseotjaniidenmoninaisuus,ammatillisista museoistaeroavattoimintatavatjalukumääränähdään useinongelmana.Museo-nimenarvostuksenonjoskus koettukärsivänsiitä,etteisenkäyttöönliitymitäänkriteereitä. vapaaehtoistyöonmonellemuseoaktiivilleharrastus, ilonjahyvinvoinninlähde.Uskotyöntärkeyteen,halu jakaa tarinoita ja säilyttää menneisyyden merkityksiä onvarmastitärkeinsyysiihen,ettäpaikallismuseoiden määräjakirjoonyhäniinsuuri
Serlachiuksen suku keräsi Mäntässä taidetta ahkerasti jo metsäteollisuuden alkuaikoina. kulttuuriinsijoittamineneikuitenkaanolesidoksissa yksinomaantaloudellisiinseikkoihin,vaansilläluodaan selkeääkulttuuri-imagoakaupungeilletaialueille. Miten imagoa luodaan kulttuurin ja taiteen avulla Mäntässä?
äntässäsuuriosaväestöstäonaikoinaantyöskennellytselluloosatehtaassa,jakaupungissa toimii edelleen paperitehdas. JOHANNA HARJUNPÄÄ JOHANNA HARJUNPÄÄ
Luovatuhoja kulttuuri-imago
Mänttä on tunnettu paperiteollisuudestaan, mutta profiloituu nykyään erityisesti taidekaupunkina. Serlachiuksenpaperitehdastyöllistisuurenosankaupunginihmisistä.Yhtiöperustettiin1800-luvulla,jase kukoistivuosikymmeniä.Yhtiönpääkonttorimuuttipois Mäntästä1980-luvulla,japiansenjälkeenselluloosatehdassuljettiin.1990-luvunlamanaikanaMänttänähtiinkinesimerkkinäkuolevastateollisuuskaupungista.
Teollisuudestataidetta
kunmetsäteollisuudenrakennemuutosloitarpeenmäärittääkaupunkiuudellatavalla,ratkaisulöytyikulttuurista jataiteesta.Teollisuuslaitostenlakkauttaminennähtiin "luovanatuhona",jokaantoitilaakulttuuri-jataideteollisuudelle.Mäntässäalettiinjärjestääkuvataide-ja musiikkijuhlia.GöstaSerlachiuksentaidesäätiönjohtaja, filosofiantohtoriPauliSivonenkertootaidekaupunkikehityksenolleensattumiensummaa: "1990-luvulla teollisuuden alasajon jälkeen täytyi miettiäsitä,mitäMäntässäjooli.Taidemuseoidenjasäätiönläsnäolovaikuttisiihen,ettätänneolihelppoperustaaesimerkiksiomatkuvataideviikotjamusiikkijuhlat." Mänttäpyrkiiprofiloitumaantaidekaupunkina.Siellä järjestetäänlukuisiataidenäyttelyitäjakulttuuritapahtumia.vuonna2006Mänttähakieuroopankulttuuripääkaupungintitteliä,muttahävisitaistossaTurulle,jossa vietettiinkulttuuripääkaupunkivuottavuonna2011.
Kauppaneuvos G. A. Serlachius perheineen vuonna 1884: Gustaf Adolf Serlachius, hänen puolisonsa Alice ja lapset (vasemmalta oikealle) Axel Ernst, Sigrid ja Thyra.
Taiteestateollisuutta
kulttuurisuunnittelustaonviimevuosinatullutkeskeinenosakaupunkienjaalueidenkehittämispolitiikkaa,
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2
jakulttuuriinliittyviäinvestointejaonperusteltumyös taloudellisillaseikoillajopariviimeistävuosikymmentä. Markkinatietoisuusonnykyäänolennainenosakulttuuripolitiikkaa,jakulttuuriatarkastellaanmyöstaloudel33
Serlachius-museot, kuva-arkisto
M
Studio Tomi Aho / Serlachius-museot. Pirkanmaalla Länsi-Suomessa sijaitsevan Mäntän väestömäärä on nykyäännoinpuoletsiitä,mitäseonsuurimmillaanollut. MetsäteollisuusonkokenutperustavanlaatuisiamuutoksiakolmenviimevuosikymmenenaikanaMäntässä
MäntänpuuhiomalaitoksenperustajaG.A.Serlachius olitaidemyönteinen,jahänenystävyytensänuortentaiteilijoidenemilWikströminjaAkseliGallen-kallelan kanssaolialkuSerlachiuksenperheentaideharrastukselle.SiitäsaialkunsamyösMäntäntaideperinne. Serlachiuksen perheellä oli tavallisia suomalaisia paremmatliikkumisenmahdollisuudet.Hematkustelivat ulkomaillajavierailivatkansainvälisissätaidenäyttelyissä. A. Taideharrastuskielisiisilmanmuutatietynlaisestaelintasostajaloiimagoa,olisetarkoituksenmukaistataiei. "TaideimagotuoMänttäänmatkailijoita,taideturisteja",Sivonenkertoo.Hänenmukaansamyöskulttuurialantyöpaikkojenmääräonkasvanut,vaikkaMänttätunnetaanedelleenensisijaisestipaperiteollisuuskaupunkina.
Imagonrakennustavai mesenaattitoimintaa?
Mäntänviimeaikaisellakehityksellätaidekaupungiksion myöshistoriallinenpohja.Mäntänkulttuurikaupunkiimagon luomisessa on tärkeää osaa näytellyt vuonna 1933 perustettu Gösta Serlachiuksen taidesäätiö ja vuonna 1972 säätiölle hankittu Joenniemen kartano, jossanykyääntoimiitaidemuseo. Pauli Sivosen mukaan Gösta Serlachius kuitenkin keräsitaidettaintohimoisestijatosissaan.Tarkoituksena oliperustaataidemuseoMänttäänaikana,jolloinSuomessaeiollutmoniataidemuseoita. G. Taideraivasitilaateollisuudeltamyösihankirjaimellisesti, kun teollisuuden palveluksesta tyhjäksi jääneitä tiloja otettiinuuteenkäyttöönjaniihinsijoitettiinkulttuuria. TaidettakerätessäänSerlachiuksetvarmastiymmärsivätsenkulttuurisenarvon.Myöseuroopanporvaristo loiimagoaanarkkitehtuurinjataiteenkautta.Taiteen hankkimisenavullarakennettiinidentiteettiä.1800-luvun porvaristoolimerkittävätaiteenostaja,jataidetoikoteihin kulttuurista ilmapiiriä. 1980-luvullaalkoisuurimuutos,jokaravistelikokoteollisuudenalaa,jaaiheuttiMäntässäkinsuuriamuutoksia: tuotantolaitoksialakkautettiin,pääkonttorimuuttiHelsinkiinjatyöpaikkojavähennettiinradikaalisti.Suurin käänneoli1990-luvunlama,jotaMäntässäkuvaillaan "luovaksituhoksi".SilloinMäntässäalkoiennennäkemätönkulttuuribuumi.Muutosmahdollistiuusienelinkeinojensyntymisenjakulttuuri-jataide-elämännousun. Teollisessa yhteiskunnassa ihmistenelämäntyylitjakaantuivatsosiaalisenviiteryhmänmukaisesti.Porvariskodeissaeroatehtiinerityisesti työläisperheisiin. Paikkakunnalla järjestettiin taidenäyttelyitä jo 1880-luvullaaivanHelsinginmalliin. Mänttäähän pyritään tietoisesti markkinoimaanesimerkiksikulttuurimatkailijoilletaidekaupunki-imagolla,jotaperustellaanmuseoidenlisäksi erilaisillafestivaaleilla,näyttelyilläjatapahtumilla.Mäntälläonkuitenkinennenkaikkeatarinajahistoria,jota hyödynnetäänmarkkinoinnissa. "kyllätaiteestamyösimagohyötyäoli,muttaenusko, ettäseolipäätarkoitus",Sivonenkertoo.
Taidekaupunkiontarina
Mäntässäonkorostettuhistorianmerkitystätaidekaupunki-imagonluomisessa.Onluotutarinapienestäja perinteikkäästäteollisuuskaupungista,jossataidejakulttuuriovatkulkeneetteollisuudenrinnallahuipentuen taidekaupunki-imagoon. lisenhyödynnäkökulmasta.kulttuurinjataiteenpitäisi pystyähoukuttelemaaninvestointejajaluomaantyöpaikkoja.Odotuksetovatsuuret,silläsamallakunteollisuudestajamaataloudestahäviäätyöpaikkoja,pitäisiuusia syntyäkulttuurituotantoonjamatkailuun. Yhäuseamminkulttuurinähdäänmyöspaikallisena voimavarana.kaupunkienkehittämisstrategioissapainotetaankulttuurinmerkitystäalueenimagonjamenestyksen edellytyksenä. Sivosenmukaantaiteeseenpanostamineneikuitenkaanollutalunperinkaupunginstrategiassa.Taidekaupunkikehityksestä vastaavat hänen mukaansa Gösta
Mäntän spriitehdas ja selluloosatehdas vuodelta 1936.
34
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2. Serlachiuksen veljenpoika Gösta Serlachius alkoisuvunperintönäjovarhaisessavaiheessakerätä taidetta,jaSerlachius-säätiökartuttaataidekokoelmiaan edelleenahkerasti.GöstaSerlachiuksenajallaG.A.SerlachiusOyhankkijakustansimyösMäntänensimmäiset
julkisetveistokset,jotkaonsijoitettunykyisenkaupunginkeskustaan.Säätiöntaidekokoelmaonarvokkaiden teostensaansiostayksiPohjoismaidenmerkittävimpiä yksityisiätaidekokoelmia. Alussa oli teollisuuskauppala, joka kovalla työllä rakennettiin menestyväksi ja rikkaaksi kaupungiksi. kulttuuritoiminnalla on Mäntässä pitkät perinteet
Kotkan siipien suojassa. Toim. Studio Tomi Aho / Serlachius-museot
Armoitetut amppikset
Moraalisuudellaviitataannuhteettomiinihmisiinja moraaliakoskeviinasioihin,immoraalisuudellapahiksiintaituhmiintekoihin.Amoraalisuusjääsensijaan kategorisesti moraalisääntöjen ulkopuolelle. Pro gradu -työ, Jyväskylän yliopisto 2011. Johanna Harjunpää on Jyväskylän yliopistosta valmistunut etnologi.
AIHEESTA ENEMMÄN: Johanna Harjunpää, Vessapaperia ja veistoksia. *** Josjulistaudutsitoutumattomaksi,puolueettomaksi taisyyttömäksi,oletjomuidenmielissäsolahtanut johonkin kategoriaan luultavimmin juuri siihen, mihinvähitentahtoisit.Syyttömyyttäkorostaessasi asetutväistämättäepäilyksenalaistenjoukkoon,kun taasaidostiampaattinensyntisäkkimielletääna-asianosaiseksi. Amoraalistaonvaikkapase,kummallajalallanousenvuoteesta,jaamoraalisiaovatkaikkiihmispiltitkinennen kuinalkavaterottaahyvänpahasta. 1800-luvun kulttuurihistoria. Mäntän kaupungin muutos tehdaskaupungista taidekaupungiksi. Ampaattisuusonsiunattulahja,josjoutuupuhujaksivääränpuolueenvaalitilaisuuteen,keskellekursailukilpailua,nolojenvaivojenklinikanodotushuoneeseen,keskusteluuninhimillisistäheikkouksista,eitoivotunliehittelynkohteeksi,pumminpysäyttämäksi taimatkustamaanpummillasekäsadoissamuissakin arkisissatilanteissa. "kaupungilla on hyvä tarina, mutta kaupunki ei panostakulttuuriin,seonsäätiöidenvastuulla." Mäntän kaupunki on ainakin mielikuvissa luonut nahkansajatietoisestirakentanuttaidekaupunki-imagoa markkinoimallakulttuuriajataidetta.vaikkataideteollisuusjakulttuurieivätainakaantoistaiseksiolekaupungissamerkittäviätyöllistäjiäsaatikasvavantaloudenvetureja,kaupunginimagonjaidentiteetinkannaltataideja kulttuuriovatmerkittäviä. Hannu Salmi, Vuosisadan lapset. Turun yliopisto 2002.
Ampaattisuus on synnynnäistä ja kaikkia tarkkoja määrittelyjä pakenevaa. Gösta Serlachiuksen taidesäätiön 70-vuotisjuhlajulkaisu. Armoitettuamppisvainkatselisikynsinauhojaan huokuenolevansakaikkealikaajapuhtauttahylkivä ahygieenikko,jonkapääjanoaasampootayhtäpaljon kuinhanhenselkävettä. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö 2004. Amoraalisuudenkaltaisia,aidostineutraalejakäsitteitäonvainniukalti,mikäonkummaa,ainakinjos ottaa huomioon, miten tavoiteltavaa ulkopuolelle asettuminenon.Jamitenkadehdittavaaonampaattisuuselihenkilönluontainentaipumusantaavaikutelma siitä, että ympäröivät asiat eivät liity häneen mitenkään. ***
Serlachius-museot, kuva-arkisto
Gösta-taidemuseon interiööriä.
Serlachiuksentaidesäätiöjauutenatulokkaanakauko Sorjosensäätiö. Amppis on olemukseltaan kuin plusmiinusnolla vailla plussaa ja miinusta eräänlainen vastakohta sille, miten joku kadunkulmalla vilkuilee kelloaan vain alleviivatakseen, ettei seisosiinäirtolaisuuttaan.Autuaitaovatamppikset!
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2
35. kuvittelepa riesaksesi toilettituotteita verkostomarkkinoivasukulainen.Jostekeydytfreshiksijaproaktiivisenhygieeniseksi,onpeilikaappioitispullollaan tiesmitätökötettä,tököttäjääjatökötinpoistajaa.Jos taaspäätätuhkumallauhkuahomssuisuuttajaepähygieenisyyttä,lumpsahdatsuostavetelälle. Pauli Sivonen
Kulttuurista puhuttaessa käsite mustalaisuus on alkanut merkitä uudenlaista omanarvontunnetta. viime vuosikymmeninä romanit ovat vaatineet itseäänkutsuttavanromaneiksi,jokaonomapohjainen indoarjalaisperäinensanavaillasellaistanegatiivistaja affektiivistasanomusperinnettä,jokasisältyyperinteisiinkansankielisiinnimityksiin.niinpäsuomen kielenlautakuntapäätyiviimein9.11.1992suosittelemaanlyhytvokaalistakirjoitusasuaromani, koskanimityksenkatsottiinolevansuoralaina romanikielestä. Mustalaista pidettiin kuitenkinedelleenkäypänänimityksenä,koskasitä käyttääosaromaniväestöstä.Mustalais-sanan korvaamista romanilla ovat vaatineet etenkin romaniaktivistit.
Romanimusiikinideologinen yhtenäisyys
Miksi meillä Suomessa silti puhutaan ja kirjoitetaanmustalaismusiikista,kunmuutoinniin etnisestikuinpoliittisestikinkorrektiaonkäyttääsanaaromani?
Perinteentaitaja Aino Nikkinen kotonaan Rantakylässä sukulaistyttären kanssa.
36
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2. KAI ÅBERG
Romani-ja mustalaismusiikki
eksoottisuusvaiomanarvontunteennoste?
Viime vuosikymmeninä etenkin romaniaktivistit ovat vaatineet romani-nimityksen virallistamista. Tarkemmin katsoen vaarana on lauluperinteen arkaaistaminen, jossa perinne sidotaan toistuvasti enemmän menneeseen kuin nykyiseen.
omani-jamustalaismusiikinkäsitteillänäyttäisi olevanyhtäpitkätperinteetkuinromanikielten ja-murteidenluokituksilla.Suomessaulkopuolistenkäyttämätnimityksetovatainaeronneetjonkin verranromaniryhmänitsestäänkäyttämistänimityksistä. vaikkakirjoitusasutvaihtelivat,sanamustalainenpiirsi selvän,fyysiselläerollajavahvimmallamahdollisellapäävärillämerkitynrajanvaltaväestönjatavallisestapoikkeavaksihahmotetunvähemmistöryhmänvälille.vanhassakirjakielessäesiintyvätmuidenmuassamusta kansa, musklainen, lätti(läinen), tattari(lainen), tattarajata(r)tari. valtaväestönSuomenromaneistaperinteisestikäyttämätnimityksetovatolleetmustalainenSavonlinnanja kokkolanvälisenlinjaneteläpuolellajamustilainensen pohjoispuolella. Myös ahdasrajaisempia musta-sanan johdoksiasekäuseitaleikillissävyisiätaiedellämainitKai Åberg
R
tujaperinteisiäsanojajäljitteleviäsanojaonesiintynyt kansanmurteissa. Niinpä suomen kielen lautakunta kaksikymmentä vuotta sitten päätyi suosittelemaan tätä lyhytvokaalista kirjoitusasua
väitän, että kyseessä on eräänlainen lauluperinteenarkaaistaminen,jossaperinnesidotaantoistuvasti enemmän menneeseen kuin nykyiseen. ensinnäkin romanimusiikkiin liittyvää retoriikkaa läpäiseesekäyhtenäisyydenideologinenkorostusettä maantieteellistenerojenrikkaudenylistys.niinpäterminäromanimusiikkikoostuuerilaisistakulttuurisidonnaisista muuttujista, joita arvioidaan aina uudelleen suhteessaaikaanjapaikkaan. Romanimusiikkikäsitteenäkantaakylläsisällöllisestimukanaan vastaavia stereotypioita, mutta sisältää muutoksen mahdollisuuden,jossaennaltaarvattavuudenperustat voivatsortua. Siten virallisen "mustalaisen"kadotessa1970-luvunetnisenitsetietoisuudenja heräämisenilmapiirissämustalainenjäielämäänpaitsi epävirallisemmallatasollaniinvaltaväestönkuinromanienkinkeskuudessamyösromanienväestönmusiikillistalahjakkuuttajamusiikinaitouttajaalkuperäisyyttä määrittävänätekijänä. edelläesitetynperusteellaonmielestänijohdonmukaista,ettämyösmustalais-jaromanimusiikinkäsitekentässäyhdistyväterilaisetajallis-paikallisestimuuttuvat tekijät.Rohkenenkin väittää,ettämustalais- ja romanimusiikinkäsitteet,kutenromani-jamustalaisnimitykset,viittaavatsamaanolemattakuitenkaanyhtä.
Suomen romaneiden musiikkikulttuuria esittelevä, kenttänauhoituksista koostuva levy The Songs of the Finnish Kaale ilmestyi 2009. venäläinenmustalaiskuorotraditioonelänytviimevuosina MoskovanRomen-teatterissajaonsuomalaistenlaulu- jasoitinyhtyeiden,kutenHorttokaalonjaTaljankan, tärkeinesikuva.1800-luvunRomaniassavaikuttaneista soittajistaelilautaareistasuuriosaoliromaneja,jaheidänperinteensäelääyhämaanromaniorkestereiden musiikissa. Mustalaisuus merkitsee tässä kielenkäytössä uudenlaista omanarvontunnettajamyönteistäerottautumistavaltaväestöstäkorostamallakulttuurinerityispiirteitä. niintainäin,ongelmallistanäyttääkuitenkinolevan se,ettäsisällöllisestimääritelmättahtovatetsiytyävanhojenmielikuvienuomiinjatoistaaedellämainittuja stereotyyppejä. Levyn asiantuntijoina ovat toimineet musiikintutkijat Kai Åberg ja Risto Blomster.
jakentiesalentavaankielenkäyttöön,eksotisminajan sävyttämään mustalaismusiikin sisältöön sana istuu ilmeisenhuonosti.
Lauluperinnesidotaanmenneeseen
Samaantapaanmyösvanhanfolkloristisentutkimusperinteen ajattelutapoihin kiinnittyneessä akateemisessatutkimuksessakäsitemustalaismusiikkionsäilynyt 2000-luvulle saakka. näyttääsiissiltä,ettämoniarvoisemmallaromanimusiikillavoituloksellisestiedistääkulloiseenkintilanteeseen,aikaanjapaikkaansopiviateemoja,kutenkulttuurisiaarvojajanormeja:jossainmäärinollaromani on hyväksyttävämpää kuin olla mustalainen, mutta toisaallamusiikillisestiollamustalainenonhyväksyttävämpääkuinollaromani. Kai Åberg on filosofian tohtori ja perinnemusiikin tutkimuksen dosentti Itä-Suomen yliopistossa.
37
Mustalaismusiikkikantaakliseitä
Useinmustalaismusiikinmääritelmäviljeleeeriromaniryhmienelämänmuotojakorostaviakliseitä,kutenalkuperäisyys,luonnollisuus,tunteikkuusjatulisuus.nämä kuvauksetvastaavathyvinväitteeseen,jonkamukaan mustalaisuusonsellaistenelämäntapojenjatraditioidenmuodostuma,jolletietytihmisetkuuluvatjoennen kuinsekuuluuheille. Ajatuksenvoisitavoittaavaikkapasellaisistamusiikin esittämiseenliittyvistäkonventioistakuinvirtuoosimainen,eroottinentaitunteikas.kiinnostavaakuitenkin on,etteivätromanitolesuinkaanalkuperältäänsaati kulttuuriltaanyksiyhtenäinenryhmä. esimerkiksi pääasiassa Suomen romaniväestölle suunnattuLatso Diives-lehtikirjoittaatoistuvastimustalaismusiikistaetenkinsilloin,kuntarjollaonkansainvälinen"mustalaismusiikki"jaesillämonikulttuurisen euroopanjaSuomenlähtökohdat. espanjassapaikallisetromanitgitanotlaulavat, soittavatjatanssivatedelleenkalifihovienliturgisestaja maallisestaperinteestäkumpuavaaflamencoa.nyky- flamencolle leimaavaa on latinalaisesta Amerikasta peräisinolevarytminkäsittely,harmoninenvärikkyysja jazzilletunnusomainenimprovisointi. Lisäksi mustalaiskulttuurin tai mustalaismusiikin tapaisissayhdyssanoissasananpositiiviseksimielletty jälkiosa(kulttuuritaimusiikki)ikäänkuinneutralisoi mahdollista sanaan liittyvää kielteistä latausta. venäjällä syntyivät 1700-luvulla ukrainalaisittain moniäänisestilaulavatlaulu-jatanssiryhmät.kyseessä ontraditio,jotapitialuksiylläfeodaaliaateli,sittemmin suurkaupunkien ravintolat ja varieteeteatterit. vaikka romani-sana on monissa yhteyksissä tehokastapairrottautuajaottaaetäisyyttävarhaisempaan
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2
novelliaontulkittueritavoin.Tekstiitsekintarjoaa paritulkintaa.novellinalussavaimoväkipäivittelee: "Silleontuosyksyinenjääniinkuinjuopolleviina." kyse olisi siis addiktiosta eli riippuvuudesta. jukka Sahlberg kokoaa selityksiä niin maailman mytologioista kuin kirjailijan omista kokemuksista, jotka syntyivät sovinnaisesti ajattelevan yhteisön kahlitsevien sääntöjen puristuksessa.
Päntänäijänvajoaminen"onyksiPenttiHaanpääntunnetuimmistanovelleista.Siinänimihenkilöeipystyvaimonsakielloistahuolimattavastustamaanyksiöisenjäänhoukutustavaanlähteejään ylitapaamaanseppäToropaista,koskakelkkapitivälttämättähetiraudoittaa.Juurisilläsäälläsaisijärvestä nostettuakelkkakuormallisenmateita... Ukkolähteeylittämäänjäätäjakokeelyhyenonnen hetken:"Päntänäijänruokkoamatonpartasuusulkeutuimerkilliseenmyhäilyyn.[]Päässävilahtiajatus, että mikään tässä elämässä ei ollut niin sileätä kuin syksyinenjää..."Piankäykutenarvatasaattaa.Hento jäärasahtaarikki,jaäijäputoaakelkkoineenhyiseen veteen.OnneksitapaustaseurannutseppäToropainen poikineenryntääapuunjasaanostettuareenpajuihin säkertyneenäijänjärvestä. Seppä Toropainenarvelee,ettäPäntänäijävajoileejäihinsaadakseenjotakinmuutostaelämäänsäjamuutenkinhuomiota."kokisitkuinkasinutongitaankuivallekuten tärkeäkappale,hoidellaanhenkiinjasaatsuuhusiviinaa
38
"
jamuutakin." Tältäpohjaltanovellintulkitseevesakaronen,joka näkeePäntänäijässäjulkisuudentavoittelijan.Päivitetyssä Päntän äijässä henkilöityvät siis Big Brother -taloonjaidols-kisaanpyrkijät.karonenviittaamyös biografisen tulkinnan mahdollisuuteen: vallanpitäjiä arvostellutHaanpääkääneikastumattaselvinnyt.
Uhma,rangaistusjapelastus
"Päntänäijänvajoaminen"onmyösmaailmanmytologioistajaRaamatustatutunmanalassakäynninmuunnelma.kuuluisiatuonpuoleisessaedelläkäyneitäovat Odysseus,Orfeusjaväinämöinen.Samamotiivion myös Joonan joutumisessa kolmeksi vuorokaudeksi valaanvatsaansekäJeesuksenkuolemassajaylösnou-
Päntänäijienkaltaisia tottelemattomiaontarvittu, koskahetuovatedistyksen mahdollisuuden.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2
Tuomas Heinonen/Rodeo Oy. juKKA SAHLBERG
MiksiPäntänäijävajosi?
Pentti Haanpään novelli Päntän äijän käsittämättömästä hingusta yksiöiselle jäälle on inspiroinut tutkijoita monenlaisiin tulkintoihin
Novelleja ja tulkintoja. Pelastaja seppä Toropainenonelpis,Jeesus,metsästäjä,prinssi,arkki, SuomenJoutsen.kutenJeesuksellaoliopetuslapsensa, onToropaisellakinpojatapunaan.
Pentti Haanpää Piippolan Paskokankaalla 30.7.1950.
Valtapelinsääntöjenrikkoja
Tottelemattomatasettavatolemassaolevanjärjestelmän jasenkäyttämänvallankyseenalaiseksiolikysesitten Jumalanvaltakunnasta,maallisemmistayhteiskunnista, lastenkasvatuksestataiparisuhteesta.Ranskalaisfilosofi MichelFoucaultnäkeevallanpeliksi,jokakamppailujen kauttavahvistaataikääntäävoimasuhteita.valtasuhteissavallitseesiiskaksivastakkaistapyrkimystä:olemassaolevantilanteenturvaaminentaimuutos. Uskontoon ja pappeihin satiirisesti suhtautunut HaanpäätunsiRaamattunsa.ilkikurinenpilkesilmissään hänkinkirjoittiihmiskunnanSuurenTarinanpienen novellinPäntänäijänvajoamisesta. Luonnossa yksi miljoonasta mutaatiosta johtaakehitykseen.Yksisadastamiljoonastasiittiöstä hedelmöittäämunasolun.Yksitähtimiljardistasaavierelleenplaneetan,jollaelämäonmahdollista. Yksiöinen jää on kielletty hedelmä. Päntänäijässähenkilöityykokouteliasihmiskunta, jokaeikoskaantavoitatähtiäeikätuleJumalankaltaiseksi.Joskuspoikkeusyksilökuitenkinonnistuutavoitteessaan. MillaisessavaltapelissäPäntänäijäsittenpyrkiikäänH i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2
tämäänvoimasuhteita?kyseontokiparisuhteestakin. sussa. OdysseuksentaiLemminkäisentapaanmiesonaina lähtenytmerille,sotaan,seikkailuihin.Laajemminnähtynäkyseonyksilönvapaudentoteuttamisestasovinnaisestiajattelevanyhteisönkahlitseviasääntöjävastaan. WSOY 1993.
Eero Troberg/Otava
39. Otava 1947. Hyvän japahantiedonpuuonkuitenkinnimensäveroinen: myöspaljontuskaaonaiheutettu,kunihmistäonvetänytyhäuudelleen"yksiöisenjäänhoukutus". Vesa Karonen, "Julkisuuden henkilö." Yön ja päivän kartta. Tarinan ulkopuolelle asettuva kertoja välittää lukijalletoistenajatuksetPäntänäijästä:"Häntäkohtaantunnettiinvieläsuurtamielenkiintoa,olihanhän kuinmanaltapalannut." Haanpäänkertomuksessatoistuviamotiivejaovat houkutus,kielto,kiellonuhmaaminen,tuhonuhkaja pelastuminen.Raamatussavaroitetaan,kuinkakäykielletyn hedelmän maistajalle eli Jumalan kaltaisuuden tavoittelijalle.MuttaUudessatestamentissaRaamattu kertoopelastuksesta. SeppäToropainenviittaaJeesuksenihmetekoonpelastettuaanPäntänäijän:"Silläonniinlujausko,ettämeinasikulkearekineensilkanvedenpäällä." JoantiikintarinassaPandorastaavataanlipaskiellostahuolimatta.Lippaanpohjallejäälupauspelastuksesta,elpiselitoivo.kansansaduntottelematonjarangaistuksensaanutPunahilkkakintuleelopultametsästäjänpelastamaksi.PrinsessaRuususenuteliaisuusjohtaa sadanvuodenuneen,jostahänetpelastaauljasprinssi. niinpäPäntänäijähuudahtaajäällelähtiessään:"Se onHerrankädessä!"kertojankommentinmukaanäijä eitavallisestiviljellyttällaisia"puolijumalisialauseita". Jukka Sahlberg on filosofian tohtori.
AIHEESTA ENEMMÄN Pentti Haanpää, "Päntän äijän vajoaminen." Heta Rahko korkeassa iässä. Antiikin sankarien tavoin äijä sortuu hybrikseen. "Päntän äijän vajoamisessa" Haanpää kirjoittaa Raamatunsuurenkertomuksenuudelleenomallatavallaan.Jumalansijaanäijän"pieniemännäinen"varoittaa miestäänlankeamastahoukutukseen.Paratiisintilalla onsuomalainenkorpimaisema.Äijähaluaakokeavaarasta huolimatta elämän korkean hetken, olla vähän aikaaJumalankaltainen. Toim. Sama pelastustarina on siirtynyt lastensatuihin ja viihteeseen.R.R.Ryynäsentunnetussalastenlaulussa MikkiHiirtähoukuttaameri.Tyhmänrohkeariskinottajalähteemerellekaarnapurrellaan,kunnessankarillinenvaltionpurjelaivaSuomenJoutsenrientääauttamaan. Jäällelähtevääijähaluaaosoittaaolevansariippumaton vaimontahdosta.SamaasetelmaonHaanpäännovellissa"Sisu",jossavehviläinenpäättääjäädäpelkissä alushousuissatalvipakkaseenpäästäkseenkuulemasta vaimon"räähkälinnunääntä". Päntänäijänkaltaisiatottelemattomiaontarvittu, koska he tuovat edistyksen mahdollisuuden. SamoinkäyLumikin,jokaeikuuntelevaroituksia. Kirsti Mäkinen
käyttöyhteys paljastaa, mistä on kyse, mutta hyvä olisi myös selväsanaisesti ja yksiselitteisesti kertoa se esimerkiksi tiedotteissa sote-sanaa käytettäessä. kunnanrajoja voidaan yrittää piirtää paitsi sote-alueiden myös esimerkiksi työssäkäyntialueiden mukaan. ennen kuin lopullisia päätöksiä kuntien määrästä tehdään, aiheesta laaditaan vielä selvityksiä ja käydään todennäköisesti tiukkoja keskusteluja aluekierroksilla eri puolilla Suomea. Sotella voidaan viitata paitsi sosiaali- ja terveystoimeen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin myös vaikkapa oppilaitoksen sosiaali- ja terveysalan yksikköön. Hallituksen julkistamaa ehdotelmaa uusiksi kuntarajoiksi on tiedotusvälineissä nimitetty kuntakartaksi ja sen laatimista karttaharjoituksiksi. Lyhennettä on käytetty jonkin verran erityisaloilla ja ammattikielessä. Hänelle lyhennesana sote on jotakuinkin uusi tuttavuus, vaikka muualla Suomessa "sotesta" on puhuttu jo pitkään viitattaessa alueiden yhteisiin sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelyihin, joiden tarkoituksena on säästää julkisia varoja ja tehostaa toimintaa. esimerkiksi vaikeavammaisten henkilöiden taksimatkojen maksuihin myönnetty kortti on nimeltään sote-kortti. Aiemminhan vastaavaa yhteistyötä on tehty varsinkin sairaanhoidossa; uutta on siis sosiaalitoimen yhdistäminen terveydenhoitoon. Hallinnolliset uudistuksethan tuovat aina mukanaan myös uusia sanoja, niin byrokraattisia kuin leikillisiäkin. Sote-alueella
P
aikallislehden otsikko "Mikä nimeksi uudelle sotealueelle?" on saattanut hämmästyttää pääkaupunkiseudun asukasta. Sote tulee siis sanojen sosiaali ja terveys ensimmäisistä tavuista. nyt vireillä olevan kuntauudistuksen ja siihen läheisesti liittyvien sosiaali- ja terveydenhoidon
palveluiden uudistusten myötä lyhennesana sote on leviämässä myös yleiskieleen. keskusteluissa tulee varmasti tutuksi myös pitkänpuoleinen uudissana, käsite kuntajakoselvitysalue, joiden määrästä Suomen kunta- ja palvelurakennetta pohtiva virkamiestyöryhmä on jo tehnyt esityksen. karttaharjoitukset jatkuvat.
riitta eronen, tutkija, Kotimaisten kielten keskus
40
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2. Julkisuudessa esitellyissä suunnitelmissa sote-aluemallin lähtökohtana onkin, että sosiaali- ja terveydenhuolto muodostavat yhden kokonaisuuden
Perustamisvuonna kirjaston potentiaaliseen käyttäjäkuntaan kuului tuhat opiskelijaa, jotka lainasivat 10 000 teoksen kokoelmasta 3 000 teosta. Se kun osoittaa, että pyörä on jo keksitty.
lasse KosKela, kriitikko, äidinkielen sensori
Lukiolaisten äidinkieli. kirjaston perusti Helsingin yliopiston ylioppilaskunta vuonna 1858. viisi vuotta sitten uudistettu kaksiosainen äidinkielen koe joutuu antologiassa ensi kertaa tieteellisen arvioinnin kohteeksi. Perinteen rasittama ylioppilas-
y
aine on mainettaan parempi taitojen mittaaja. Yksi tavoite on kuulemma muuttaa äidinkielen koetta paremmin yleissivistystä mittaavaksi. Hauska nähdä, että kokeen todetaan mittaavan kokelaiden luku- ja kirjoitustaitoja monipuolisesti. kokelaan tulisi niissä osata rajata näkökulmansa järkevästi ja monissa tehtävissä myös rakentaa kokemuksistaan ja tiedoistaan eheä essee. Opetus- ja kulttuuriministeriö on äskettäin antanut kovat ukaasit äidinkielen kokeen uudistamisesta. kuusi dokumentoi tila-, kuumuus-, kosteus-, kylmyys-, määräraha- ja henkilöstöresurssiongelmat unohtamatta yhteistyöongelmia. SKS 2011.
H i i d e n k i v i
41. vastaavia mak2 / 2 0 1 2
suttomia kurssikirjalainaamoja ei eikä siis esikuviakaan ole liiemmälti maailmalla, mutta silti kirjaston kehitys on ollut huima. Se tosiaan mittaa "kirjoittajansa yleissivistystä, ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa", kuten ylioppilastutkintolautakunnan määräyksissä edellytetään. Suosittelen antologiaa Jukka Gustafssonille. Osa Helsingin yliopiston laitoksista ei ilmoittanut kurssikirjavaatimuksia ja opiskelijat
Hanna Kuusi: Lainatut viivatut tentityt. Toisaalta antologia osoittaa, että moni kokemusperäinen mutta tieteellisesti tutkimaton tieto on aivan oikea. Henkilökunnan kannalta kirjasto ei kuulu menestystarinoiden joukkoon. Opiskelijakirjasto on kahdella tavalla erikoinen ja siksi myös historiansa ansainnut. vuonna 2010 noin kaksi miljoonaa asiakasta lainasi 2,5 miljoonaa teosta 80 hyllykilometrin kokoelmasta, johon on vielä lisättävä 16 000 elektronisen lehden ja 260 000 e-kirjan kokoelmat. Syytä tähän on etsiskelty moniaalta, mutta yksi painava syy lienee se, että tytöillä on enemmän kokemusta etenkin pitempien, esseetyyppisten tekstien kirjoittamisesta. Suomenja ruotsinkielisten lukioiden opiskelijoiden tekstimaisemat ja kirjoitustaitojen arviointi. Anneli Kauppinen, Hanna Lehti-Eklund, Henna Makkonen-Craig, Riitta Juvonen. Toim. koska vuonna 1968 ilmestyi esko Häklin kirjoittama Ylioppilaskunnan kirjaston vaiheet, kuusi on keskittynyt erityisesti sotien jälkeiseen aikaan. ei kokelaiden järjessä ole vikaa, he eivät vain ole olleet tekstien parissa... SKS 2011.
Opiskelijakirjaston 150 vuotta
y
Lainatut viivatut tentityt on Hanna kuusen kirjoittama melko perusteellinen Helsingin yliopiston opiskelijakirjaston 150-vuotishistoria. kyllä fiksut pärjäävät, ja lukeminen edistää fiksuutta. Tyttöjen ja poikien luku- ja kirjoitustaidoissa on eroa: tytöt ovat parempia. Äidinkielen koe mittaa monia taitoja
Lukiolaisten äidinkieli on tuhti tietopaketti, jonka artikkelit tarjoavat tervetullutta tietoa lukiolaisten äidinkielentaidoista ja niiden mittaamisesta. Opiskelijakirjasto on toistuvasti muokannut kaupunkikuvaa, sillä valmistumassa olevaa kaisaniemen kampuskirjastoa ovat edeltäneet kaivopihan paikalla sijainnut kirjastotalo ja 1950-luvulla valmistunut Leppäsuon rakennus, joka oli aikansa ultramoderni oppimiskeskus. Lukiolaisten äidinkieli tulee suureen tarpeeseen. Tämä koituu etenkin harrastuksistaan kirjoittaville pojille kohtaloksi: he ovat tottuneet muussa kirjoittamisessaan etupäässä lyhyiden, osin puhekielisten kannanottojen laatimiseen, mutta heiltä puuttuu kokemusta laajemman tekstin kirjoittamisesta. Ylioppilaskunnan kirjasto/Helsingin yliopiston opiskelijakirjasto 18582009. niin sanotut otsikkotehtävät ovat hankalampia. Olettamus kaunokirjallisuuden lukemisen siunauksellisuudesta pitää paikkansa: ne, jotka lukevat kaunokirjallisuutta, keskustelevat teksteistä ja harrastavat kirjoittamista, pärjäävät äidinkielen kokeessa hyvin ja kirjallisuuden harrastus auttaa muissakin aineissa. enin osa sitä koskevasta tiedosta on kokemusperäistä, osin mutua ja mielipidekirjoittelua. varsinkin aineistopohjainen essee vaatii kirjoittajaltaan yleistietoa ja tiedon arviointia, tekstien tuntemusta, kieliopillista osaamista sekä kykyä käydä dialogia muiden tekstien ja ajattelutapojen kanssa. Harjoittelu siis auttaa ja niin on hyvä. ensimmäisen yllätyksen antologia tarjoaa luodessaan katsauksen alan aikaisempaan tutkimukseen: vaikka ylioppilastutkinnon äidinkielen koe on perinteinen ja institutionaalinen ilmiö, sitä on tutkittu vähän
koko-
y
Päivi Koivisto: Elämästä autofiktioksi. keskeistä on myös kirjailijan elämänvaiheisiin liittyvien viitteiden ja fiktiivisten ainesten välisen suhteen tietoinen problematisointi. koivisto onnistuu porautumaan syvälle sekä Saision tuotantoon että kirjallisuudenlajien traditioon. Siksi onkin ihmeellistä, että historiaan ei ole laadittu graafeja ja taulukoita keskeisistä asioista: opiskelijamääristä, lainausluvuista, kokoelman koosta, henkilökunnan määrästä ja talouskysymyksistä. Omaelämäkerrallisen luennan lisäksi tulkintakehyksiä ovat kehitysromaani, tunnustusromaani, eritoten kääntymyskertomus, sekä taiteilijaromaani. Massiivista historiaa elävöitetään valokuvin ja erillisin artikkelein, joissa syvennytään muun muassa kirjoihin kohdistuvaan vandalismiin, tupakointiin lukusaleissa ja kylmän sodan vaikutuksiin. Tutkimuksen kielessä sen sijaan on viimeistelemisen varaa. Henkilökunnan sitkeys on selvästi ollut erikoislaatuista. koiviston tekstissä näkyy metodin haastavuus: "Lukiessani Saision trilogiaa Goethen romaanin läpi Torniseura rinnastuu kaikkiin niihin ihmisiin, jotka uskovat näkevänsä, millainen Pirkko todella on." vai olisiko Goethen romaania luettu Saision trilogian läpi. Seuraavan kaltaisia tosin kontekstistaan irrotettuja tapauksia ei tämäntasoisista teoksista soisi löytyvän: "Aivan ensimmäisen ihastuksensa, serkku-Helenan, Pirkko tuntee pettäneen hänet, kun Helena on vastavalossa löytänyt parhaan ystävän, Allun." "Armon käsitteen ohella rukoileminen on taito, joka on Pirkolle alun perin vieras." "kääntymyskertomusten konventioita seuraten Pirkko sairastuu nyt kovaan kuumeeseen." Herää kysymys, onko väitöskirja tutkimuskirjallisuuden lajityyppi, joka vaivihkaa tuottaa kiemuraisempaa kieltä kuin muut vastaavat lajit.
pasi lanKinen, filosofian tohtori
42
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2. Saision trilogiasta nousevia teemoja ovat muun muassa minuus ja toiseus, valta, seksuaalinen identiteetti, kieli ja kirjailijuus. Asian voisi kirjoittaa myös toisin: että elämä karkaa osaksi kirjallisuutta. Oman erillisartikkelinsa olisi ansainnut myös kopiokone,
jonka merkitys on ollut todella suuri viime vuosikymmenien opiskelijoille. Jälkimmäinen versio sopisikin paremmin kuvaamaan koiviston lähtökohtaa: miten kirjailijan elämä suodattuu kirjallisuudeksi, tässä tapauksessa omaelämäkerralliseksi fiktioksi. Hyviä löydöksiä ja perusteltuja näkemyksiä on paljon. Teosten tulkinta tietyn lajikonvention lävitse nostaa esiin erilaisia merkityksiä kulloisenkin luennan mukaisesti. Paikoin ajatuksenkulkua on vaikea seurata. Helsingin
yliopisto 2011.
naisuus on kiinnostava ja moniaineksinen, mutta myös toisteinen: samojakin aineksia kuvataan aina uudelleen eri teoreettisin painotuksin. kuusen mainitsemat sairauslomat kertovat tosin osaltaan asiasta. Tärkeää ei ole, mikä on totta ja mikä ei, vaan miten faktan ja sepitteen sekoituksesta muotoutuu kaunokirjallinen teos. Lajitradition jäljillä Pirkko Saision romaanisarjassa Pienin
yhteinen jaettava, Vastavalo ja Punainen erokirja. Omaelämäkerrallisen romaanin erityismuoto autofiktio on kirjallisuudenlaji, jonka ominaispiirteisiin kuuluu romaanissa esiintyvä kirjailijan niminen päähenkilö. Tutkimus rakentuu luenta kerrallaan, seuraava lajitradition mukainen tarkastelu tuo uusia avauksia ja näkökulmia teossarjan sisältöön ja fragmentaariseen rakenteeseen. 2000-luvulta kirjassa käsitellään informaatiolukutaitoa, oppimiskeskusta sekä perinteisten kurssikirjojen ja verkkoaineistojen eroja. vaikka kyseessä on kirjaston eikä sen kirjastonhoitajien historia, olisin silti kaivannut ainakin yhtä syvähaastattelua siitä, miten työntekijät jaksoivat vaikeuksien yli. eivät palauttaneet kirjoja eräpäivän jälkeenkään, mikä aiheutti paineita sekä kirjaston henkilökunnalle että kirjan varanneille. Tieteellisen ajattelun kiteyttämisen, dokumentoinnin, omaehtoisen analyysin ja kokonaisuuden hahmottamisen kannalta taulukkotiedot olisivat olleet lukijaystävällisiä.
niKlas bengtsson, tietokirjailija
Kun elämä karkaa kirjallisuudeksi
"Autofiktiossaan Saisio osoittaa, että kirjallisuus karkaa osaksi elämää, halusipa kirjailija sitä tai ei", kirjoittaa Päivi koivisto väitöskirjassaan. koivisto lukee Pirkko Saision romaanisarjaa Pienin yhteinen jaettava, Vastavalo ja Punainen erokirja eri lajitraditioiden kautta
ensimmäinen väitöskirjaprojekti kaunokirjallisen teoksen psykologisesta rakenteesta vuonna 1956 epäonnistui surkeasti. 1930) hauska ja oivaltava omaelämäkerta Päätoiminen elämä käsittelee värikkäästi ja mukaansatempaavasti pitkän linjan esteetikon elämää, elämäntyötä, sukulaisia ja tuttavia. Yliopistotyön hermopaineiden vuoksi kinnunen kärsi lähes joka viikonloppu migreenistä. kirjoittaminen kuulemma jouduttaa lopun lähestymistä. Psykologit olivat opettajina sävähdyttävän eloisia. kinnunen neuvoo lukijaansa olemaan pysähtymättä vastoinkäymisten äärelle, vaikka lyöntejä tulisi miten paljon tahansa. Tämä näkyy myös tässä teoksena monin tavoin, jopa itseironiana. Opiskelijoiden kanssa ei keskusteltu oppitunneilla eikä niiden ulkopuolella. Jo alussa kinnunen kyseenalaistaa muistelijoiden muistia ja käsityksiä historiallisista "faktoista" ja muistoista, jotka saattoivat oikeasti olla aivan toisin päin tai nurin kurin. kinnusenkaan sanoja ei siis kannata ottaa niin vakavasti kuin kirjaimellisesti voisi. kinnunen näyttää hyväksyneen painolastinsa, muun muassa mongoloidipoikansa syntymän ja sen, ettei hänestä koskaan tullut kaunokirjailijaa. käsiään koko luennon ajan pesevä niilo Mäki oli nuorelle kinnuselle paras opettaja. Hän toteaa akateemisen maailman olleen itselleen ainoa oikea työelämän tyyssija. kielteiset asiat täytyy märehtiä aikanaan loppuun asti. "Pidin suuresti työpaikastani, vaikka en sitoutunut. Tieteellisiä tutkimuksia suomitaan teorian tai metodin puutteesta, oli kyseessä kuinka huomattu tutkimus tahansa. kinnusen mielestä pääsyyllinen katastrofiin oli estetiikan silloinen
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2
43. kirjallisuuden yliopistoopetuksesta 1950-luvulla kinnusella ei ole kovin myönteistä sanottavaa. Monipuolisesta elämäkertateoksesta kumpuaa melkoinen kirjoittamisen into ja paatos. kinnunen muistelee tapaamiaan henkilöitä kohtuullisen mustavalkoisesti, joko hyvällä tai pahalla. Hän nostaa tapaamistaan yliopisto-opettajista ylös irma Rautavaaran ja Maija Lehtosen ja painaa alas Rafael koskimiehen, Pekka Tarkan ja Annamari Sarajaksen. ironian kautta hän määrittelee ystävyydenkin: "Suhteessa ystävään ironia on ainoastaan hetkellistä, ei pysyväisluonteista." kinnunen pitää ironian tärkeimpinä tehokeinoina vaikenemista, joka tekee ihmisiin yllättävän ja usein nappiin osuvan vaikutuksen. Tosin ei myöskään Helsingin yliopisto sitoutunut minuun. Estetiikka-teosta (2000) hän suunnitteli tietoisesti 40 vuotta. Otava 2011.
Ironialla pärjää
Huumoria paljon tutkineelle kinnuselle ironia on ollut tärkeä asia läpi elämän. ironiset kommentit itsestä, tutuista, kirjailijoista, näiden teoksista sekä monista yliopistoelämän ristiriitaisuuksista osoittanevat rauhoittavan tasapainon löytymistä. kinnusen kertomukset pääteostensa synnystä ovat kiintoisia. kirjoittaja saattaa ylistää oppilaitaan muiden professorien oppilaita paremmiksi ja kertoo vuolaasti muun muassa siitä, kuinka monesta hänen oppilaastaan on tullut professori. Ironikon elämän sisältöjä
emeritusprofessori Aarne kinnusen (s. kielteisemmin hän muistaa muun muassa väinö Linnan ja Paavo Haavikon. Lisäksi lähes jokaisessa luvussa on omakohtaisia näköalakytkentöjä muun muassa yliopistomaailmaan, kirjallisuushistoriaan ja suomalaisiin kulttuuri-instituutioihin. Tätä vasten elämäkerrasta tulee väistämättä mieleen kysymys, mitkä ovat ne asiat tai sattumukset, joista elämäkerturi on itse vaiennut. Lievähkö kostohenkisyys synkistää muutenkin kinnusen teosta. Sieltä voi lähteä eläkkeellekin kenenkään huomaamatta ja valittamatta katkerasti", hän tilittää.
y
professori Rafael koskimies, jolla ei ollut ryhtiä antaa kunnon ohjausta 24-vuotiaalle keltanokalle. kiviä lentää säästelemättä niitä kohti, joiden suhteen katkeruudella ei ole määrää. kinnunen oli opettajana Helsingin yliopistossa 31 vuotta ja jäi eläkkeelle täysin palvelleena 1994. Selvätajuiset pelkistykset kristallisoivat iäkkään tiedemiehen vuosikymmeniä kestäneitä ajatuskulkuja ja prosesseja. kaunokirjailijoista ylistämisen arvoisiksi osoittautuvat Lauri viita, Juha Mannerkorpi ja ennen muuta Pentti Haanpää. erityisen kitkerään sävyyn kinnunen ruotii yliopistojen poliittisia virkanimityksiä, joita koskimies ja muut niin sanotut poliittiset professorit pitivät itsestäänselvyyksinä.
Aarne Kinnunen: Päätoiminen elämä. Meininki muuttui täysin, kun kinnunen kirjautui psykologian opiskelijaksi Jyväskylään. Pitkän uran tehneelle tiedemiehelle elämä on ollut ja antanut paljon muutakin kuin lukemista ja kirjoittamista.
jari olavi hiltunen, suomen kielen ja kirjallisuuden maisteri, äidinkielen opettaja ja kirjallisuuskriitikko
Kivien heiton aika
kinnunen sanoo kärsineensä ujoudesta lapsesta lähtien. Silmiinpistävä ujous näyttää olleen enemmän sääntö kuin poikkeus kirjallisuuden ja estetiikan yliopisto-opettajien joukossa. Professorit saattoivat lukea luentonsa kirjasta istualtaan
Konstailematon ja sumeilematon kirjailijakuva
"Runoilija tai ruumis, ei mikään harrastelija..." Tätä Hannu Salaman nuoruudenpäiväkirjan lausetta Arto Melleri (19562005) kertoo poikasena toistelleensa (Kummitusjutun ilmakehä). Melleri oli omalaatuinen kulttihahmo taisto-
y
Martti Anhava: Romua rakkauden valtatiellä. Mellerin runokieli on omaääninen ja omarytminen ja siinä soivat rinnan ääretön kaipaus ja älykäs huumori.
juhani sipilä, kotimaisen kirjallisuuden yliopistonlehtori helsingin yliopistossa
Metsäteollisuutta läheltä ja kaukaa
Teemu keskisarjaa ja Markku kuismaa eivät yhdistä vain valtava tuotteliaisuus ja yhteinen kustantaja. Mutta sivu kääntyi: taistolaisuus meni ohi. vuonna 1998 Melleri jäi humalassa auton alle ja eli muutamat jäljellä olevat vuotensa 80-prosenttisena aivoinvalidina pääsemättä enää koskaan entiseen vireeseensä. nyt heillä on myös yhteinen nimittäjä: suomalaisen yhteiskunnan modernisaatio ja sen tekijät. A. Finlandia-palkinnonkin hän voitti suhteellisen nuorena, vuonna 1991 Elävien kirjoissa -kokoelmalla, joka muun ohella kommentoi hienosti ajan joutuisaa rientoa: "Älä sano: näin on ollut maailman sivu, / se kääntyy." Palkinto jäi uran korkeimmaksi kohdaksi. Oman makunsa tuo tekijän ja kohteen pitkäaikainen yhteistyö ja ystävyys; teos on yhtä lailla ystäväkirja kuin elämäkerta. Harrastelijaa Melleristä ei tullut, mutta ruumis aivan liian nuorena monen muun runoilijan tapaan. Luottamuspääoma oli liikesuhteissa kaikki kaikessa, ja takausten eräytyessä se myös hupeni. karismaattisena hahmona häntä ihailtiin ja piiritettiin, vaikka opiskeluita aloitellessaan hän ehti jopa valitella sitä, miten vaikea on "saada pillua ellei pitänyt Matti Rossin runoista ja käynyt opintopiireissä". Suomen teollistuminen lähti säätyläisten, virka-
y
miesten tai kauppaporvareiden aloitteista omilla maillaan tai sukulaisten parissa. Mellerin merkitystä suomalaiselle runoudelle on vielä liian aikaista arvioida, mutta merkille pantavaa oli hänen kykynsä yhdistää runoissaan aineksia hyvinkin erilaisista elämänpiireistä: pohjalaisuudesta ja amerikkalaisuudesta, herännäisyydestä ja rocklyriikasta, filosofiasta ja sarjakuvista. Arto Mellerin elämä. Anhavan teos antaa hyvän kuvan paitsi varhaiskypsän runoilijan loistavasta uranoususta myös 1970- ja 1980-luvun henkisestä ilmapiiristä ja kulttuuriporukan keskinäisistä kytkennöistä ja ristiriidoista. kaavailtu merkittävä proosatuotanto jäi muutamiksi kokeiluiksi ja lukemattomiksi aloituksiksi sekä loputtomiksi suunnitelmiksi. epäilemättä ystävyys on tuonut kuvaan myös subjektiivisuutta. Hän oli keskeinen toimija niin Pete Q -projektissa kuin Ryhmäteatterin syntyprosessissakin. kuisma rakentaa kokonaiskuvaa ja keskisarja lisää siihen yksityiskohtia yhden varhaisen industrialistin, G. Se perustuu pitkälti Mellerin työpäiväkirjoihin, suunnitelmiin, keskenjääneisiin töihin sekä lähes neljäänkymmeneen haastatteluun. Runoilijoittemme eturiviin hän nousi Schlaageriseppeleellään vähän yli 20-vuotiaana. Mellerin poikkeuksellinen lahjakkuus näkyi jo varhain: hän kirjoitti ensimmäisen radiokuunnelmansa 12-vuotiaana ja esikoisromaaninsa vain kaksi vuotta myöhemmin. Luottamus ulottui jopa kansainvälisille pääomamarkkinoille. Serlachiuksen, kokemusten kautta. kuisma tiivistää kehityksen seuraavasti: "aatelismiehestä teollisuusaristokraatiksi, talonpoH i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2
44. Otava 2011.
laisuudesta vapautuvissa teatteri- ja kirjailijapiireissä. Pankkilaitos oli 1800-luvun puolivälissä vasta syntymässä, ja siksi varhaisten teollisten hankkeiden rahoitusta oli hankittava omalta suvulta ja keskinäisillä takauksilla. Liitto vain pahensi runoilijan päihdeongelmaa, joka tosin oli ollut nähtävillä pitkään ja osaltaan tuhoamassa prosaistin uraakin, jolle pitkäjännitteisyys on elinehto. Romua rakkauden valtatiellä on konstailematon ja sumeilematon kirjailijakuva. viehtymys taiteilijaromanttiseen elämänmuotoon ja huumeisiin eivät auttaneet proosateosten synnyttämistä. Molemmat katsovat kehitystä metsän, sahanraamien ja kuljetusketjujen kautta. Anhava ei peittele sympatiaansa Mellerin ensimmäistä vaimoa kaija kangasta kohtaan eikä sitä, että toinen vaimo nadja Pyykkö oli puolisona mahdoton. Martti Anhavan Melleri-elämäkerta todistaa samaa: Mellerin tietoisuus omasta runoilijuudestaan on vahva varhaisesta nuoruudesta saakka, eikä mikään sitä horjuttanut
Sille antoi periferiassakin vauhtia englannin johdolla tapahtunut kansainvälisen kaupan, myös puutavarakaupan, vapautuminen, teollisten innovaatioiden eteneminen sekä maailmanlaajuinen tieto- ja liikenneverkkojen kehittyminen. Serlachius liittyy kuisman tarinaan olennaisesti siksi, että hän havaitsi, ettei puuhioketta ole tehokasta kuljettaa kirkkoveneillä. Matti klingeä mukaillen voidaan puhua "sahan ruhtinaskunnasta".
Tervasta sellun keittoon
kuisma sijoittaa Suomen sahateollisuuden nousun kansainvälisiin yhteyksiin. kuisma kuvaa perusteellisesti, kuinka suuret vientisahat syntyivät hyvien kuljetusetäisyyksien äärelle jokien suistoille, kotkaan ja Poriin. Mänttä oli aika tyypillinen patriarkaalinen yhteisö, josta ei toki ristiriitoja puuttunut. Serlachius koki nälkävuosien kaameudet Tampereella, missä hän muiden liikemiesten tapaan yritti auttaa, mutta havaitsi voimansa rajallisiksi. Tarina Suomen modernisaatiosta ja ihmisistä jotka sen tekivät. Lisäksi rahaolojen muutoksen vuoksi kaatui myös paljon vanhaa: Suomessa kävi "luova tuho". jasta sahanpatruunaksi". Alkupään tuotantoketju ei ollut pitkä, mutta sitäkin pitempi Mäntästä maailmanmarkkinoille.
taloudeksi, ryhtymällä järjestelmällisesti hyödyntämään metsävaroja, ottamalla käyttöön uutta tekniikkaa sekä yhdistämällä suuriruhtinaskunta yhdeksi markkina-alueeksi rautateillä ja kanavilla joilla molemmilla oli omat kiivaat kannattajansa. kovana fennomaanina tunnetulla Serlachiuksella oli siis osansa kansallisromantiikan läpimurrossa, kuten keskisarja toteaa. A. Maailmalla paljon liikkunut Serlachius tapasi Pariisissa silloisen Axel Gallénin ja emil Wikströmin, joka myöhemmin toimi hänen oppaanaan euroopan-matkoilla. Toimissaan epäonnistunut Serlachius lähti 37-vuotiaana Mäntänkoskelle luomaan uutta tulevaisuutta, tekemään itsestään "paperiperkelettä". Suomessa talouden rakennemuutos näkyi siirtymisenä tervasta puutavaran tuotantoon sekä laivanrakennuksen asteittainen hiipuminen länsirannikolla. Siltala 2011.
Laajempiin markkinoihin
kuisman suuri tarina on, kuinka Suomi siirtyi moderniin aikaan muuttamalla maatalouden karja-
raimo väyrynen, valtio-opin emeritusprofessori
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2
45. A. Serlachiuksen ja Mäntän kuvaan tulee kuitenkin värejä paikallisen tehdasyhdyskunnan ja ympäröivän maaseudun aatteiden ja intressien erittelyssä. Siltala 2011.
Serlachiuksen perintö
keskisarja täydentää kuisman luomaa kokonaiskuvaa. kuisma näkee kaikessa ajan kurjuudessa myös muutoksen siemenen: oli pakko uudistua. Serlachiuksen elämä ja afäärit. Serlachiuksen perintö Mäntässä näkyy nyt Metsäliiton tuotantolaitoksina sekä taidekokoelmina ja kesätapahtumina.
Teemu Keskisarja: Vihreän kullan kirous. Hänellä oli "vekselit verissä". Heidän kanssaan Serlachiukselle syntyi mesenaattisuhde, ja heille hän jopa maksoi säännöllistä kuukausirahaa. Tässä suhteessa G. niinpä hän operoi voimallisesti Jyväskylään menevän rautatien vetämiseksi vilppulan kautta, aloitti laivaliikennettä seudun järvillä ja oli keskeisesti edistämässä ensimmäisen jäänsärkijän Murtajan hankintaa, jotta Hangosta päästäisiin maailmalle talvellakin.
Markku Kuisma: Saha. G. Serlachiuksella ei pääoman puutteen vuoksi ollut mahdollisuuksia tällaiseen loikkaan, vaan hänen piti aloittaa Hämeen takamailta, Mäntästä, ensiksi hiomalla puuta ja sitten keittämällä sellua. Tampereella hän omisti apteekin, joka "oli kulutustavaroiden basaari sekä puolijalosteiden tukkuliike ja kaiken lisäksi rahalaitosten edustaja". Murrokseen liittyi myös suuri inhimillinen katastrofi: 1860-luvun nälkävuodet. Serlachiuksen etuna oli pääsy runsaille metsävaroille sekä riittävä määrä halpaa työvoimaa. Usein takana olivat ulkomaiset kauppiassuvut, jotka toivat mukanaan uutta teknologiaa ja ammattitaitoa. keskittyessään yhteen sukuun hän pystyy antamaan yksityiskohtaisemman kuvan kohteestaan, jonka luonne ei saa korkeaa arvosanaa. Serlachius tunnettiin hankalana ja epäluotettavana henkilönä, joka koko elämänsä ajan kinaili ja viivytteli rahoittajiensa kanssa. Serlachius ei ollut parhaassa mahdollisessa maineessa. Suora pääsy merelle oli kilpailuetu maakuljetusten korkeiden kustannusten vuoksi. Siellä hän oli jo mukana monenlaisissa afääreissä kuten panimossa, kanalassa ja sienimarkkinoilla , mutta menestystä ei niillä ollut
Teoksen ja näyttelyn yhteydessä olisi ollut paikallaan, että teoksessa olisi käsitelty omia kokoelmia ja aineistoja. Ajankuvan janan toisessa päässä ovat arkipäiväiset farkut ja toisessa päässä taide, josta on osin tullut arkista (Maaretta Jaukkuri). kaupungilla voi tarkkailla parikymppisten kekseliäitä vaateyhdistelmiä: on hyödynnetty äidin vanhoja marimekkoja ja osa vaateparresta on koottu uusista osista. Suvi Luhtanen
Heinolan kaupunginmuseossa vuonna 2011 esillä ollut olohuoneinteriööri. Merkityksellisillä esineillä, muistilla ja muistoilla on yhteys. Siellä ommeltiin lukemattomat James-farmarit. Sirpa Juuti. Heinolan kaupunginmuseon julkaisuja 21, 2011.
punginmuseon kulttuurikesää 2011 olivat interiöörit ja esimerkiksi Arabian esineet. keski-ikäisten nostalgiamuistoja hyödynnetään monin keinoin. 1960-luku kukkii muiden trendien joukossa. Myös teoksen kirjoittajien kunnollinen esittely olisi valottanut kokonaisuutta. Tutkimuksiakin on sekä ilmiön konkreettisista esineistä että ajan hengestä. Se on monenlaista merkityksellistä mutta myös hyvin ristiriitaista (kaarina Peltonen). Teoksen kuvitusta sopii kiittää, sillä hyvät esimerkit eivät ole aivan tutuimmasta päästä. Se, mikä joskus on ollut epäilyttävää nuorisomuotia, on nyt mielenkiintoista ajankuvaa, jota melkein tippa silmässä muistellaan. 1960-luvun lopussa kymmeniä tuhansia nuoria lähti joka vuosi Ruotsiin paremman toimeentulon perään.
tiina huoKuna, valtiotieteiden tohtori, tutkija
46
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2. 1950-luku oli suomalaisen taideteollisuuden suurta menestystarinaa, mutta mitä 19601970-luvun vaihde on. isosta aineistosta voisi rakentaa monenlaisia punaisia lankoja, mutta muodin ja erityisesti nuorisomuodin kautta taideteollisuuteen ja nykytaiteeseen on yksi looginen polku. 1970-luvusta kirjoittaa Minna Sarantola-Weiss. Yksi varma lause, jonka voi kuulla tämän tyyppisissä näyttelyissä, on "muistatko, meilläkin oli kotona tämmöinen". Museon mielenkiintoiset esimerkit olisivat olleet tervetullut lisä tutkijoille ja muilla aiheesta kiinnostuneille. Toim. kirjallisuutta 19601970-luvun vaihteen muutoksesta ja murroksesta on tuotettu runsaasti. Heinolan kokonaisuus asettuu näiden välimaastoon. Ajankuvaa noin vuodelta 1970.
Villit vuodet, villit muodot
Heinola on ollut kokoonsa nähden merkittävä teollisuuspaikkakunta. Heinolan kaupunginmuseon ajankuvaan on otettu yhteiskunnallisen taustoituksen (Juhana Aunesluoma) lisäksi pukeutuminen, erityisesti farkut (Sari Savolainen ja Leena voutilainen). kokonaisuuden olennainen osa Heinolan kau-
y
James päällä joka säällä. Usein unohdetaan, että kaikki nuoret eivät tuolloin rakentaneet minuuttaan uuden nuorisokulttuurin keinoin. kirpputorit kukoistavat. 19601970-luvun vaihteen esineistä ja ajankuvasta on kiinnostunut ainakin kahden kerroksen väki: tuon ajan nuoret ja nykyiset nuoret. Ajankuva 196070-luvuilta sekä Mattisen Teollisuus Oy:n ja James-farkkujen historiaa. Muodin muutoksista on monen tyyppisiä teoksia
naistenlehdet käsittelivät myös pukeutumista tärkeänä asiana. Taustalla oli se ajatus, että naistenlehdet eivät ole luotettavia lähteitä. Turunen puskee läpi hankien määrätietoisesti ja jättää jälkeensä komeat ladut. Silloin lehdet ohjeistivat lukijoitaan pitämään käytännöllisiä housuja aamusta iltaan. 1930-luvulla housut olivat naisille vain työ- ja urheiluvaate.
Housuissa suksille ja sotaan
ennen toista maailmansotaa housujen yleistymisen tärkein syy oli naisten hiihtoharrastus. naiset alkoivat käyttää housuja toden teolla talvisodan aikana. Lehdissä todettiin, ettei muoti enää määrää pukeutumista, vaan käytäntö oli tärkein. Turusen mukaan naistenlehdet, myös kaupalliset, kuten Kotiliesi, pyrkivät olemaan vakavasti otettavia lehtiä. Suomessa aikakauden lehdistö kuvaili naisten päällyshousuja "pommi-
tytti steel, filosofian maisteri, kansatieteen jatko-opiskelija helsingin yliopistossa
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2
47. Lukija jää odottamaan housujen tarinan jatkoa kiinnostuneena. Ajateltiin helmojen heilahdusten tuovan kaupungin kaduille rauhanajan tunnetta. Housujen yleistymisen tarina ei ole suoraviivainen. Aviomiehensä kanssa flaneeranneen uskalikon tummansiniset hamehousut olivat herättäneet ääretöntä ja ansaittua huomiota, jopa siinä määrin, että poliisi oli käskenyt housupuvussa kulkeneen rouvan palaamaan kotiinsa. naistenlehdissä asialle ei naurettu, koska lehdissä ei ylipäänsä asetettu naisia huonoon valoon, Turunen pohtii.
y
nais-muoti-uutiseksi". esitettiin toiveita, että naiset vaihtaisivat housut hameeseen ennen työpaikalta tai kotoa lähtöä. Turusellekin suositeltiin Suomen Kuvalehden ottamista mukaan aineistoon, jotta tutkimukseen tulisi enemmän luotettavuutta. Toivottavasti tutkimuksesta saadaan tulevaisuudessa myös niin kutsutulle suurelle yleisölle suunnattu näyttävä tietokirja.
Arja Turunen: "Hame, housut, hamehousut! Vai mikä on tulevaisuutemme?" Naisten päällyshousujen käyttöä koskevat pukeutumisohjeet ja niissä rakentuvat naiseuden ihanteet suomalaisissa naistenlehdissä 1889 1945. Suomen Kuvalehdessä taas naisten housujen käyttöä koskeva aineisto oli pääasiassa pilkallista, ja naisten housujen käytölle naurettiin. naisia neuvottiin myös ottamaan rintamalta palaavan miehen tunteet huomioon ja vaihtamaan housut hameeseen miehen loman ajaksi. Toisen maailmansodan kuluessa ohjeistus kuitenkin muuttui. koska aiheesta ei ollut kotimaista tutkimusta, Turusen oli selvitettävä ensin naisten housujen käytön varhaisempaa historiaa toisen maailmansodan päättymiseen asti. Lehdistöhistorian kirjoittajat ovat tutkimuksissaan pitkälti sivuuttaneet naistenlehdet, sillä naisille suunnatut lehdet on nähty pinnallisina. Farkku-Suomi ja käyttäjien kokemukset jäävät jatkotutkimuksen aiheeksi. kaikkien tuli hiihtää ja hankkia harrastusta varten nykyaikaiset välineet ja vaatteet. Turusen tietojen mukaan esimerkiksi Sudanissa housuja julkisella paikalla käyttävä nainen voi saada rangaistukseksi 40 raipaniskua. Housujen käyttö eteni impulsseina: tuli aalto, joka hävisi vähitellen, sitten seurasi uusi impulssi. Hiihto oli kansallisurheilua, jota varten tuli oma lomansakin kouluihin. Tarina sijoittuu ilmeisesti 1910-luvulle, jonka alussa Pariisin muotisalongeissa oli esitelty ensimmäiset naisten housumallit. vastaväittäjänä toiminut aikakauslehtijournalismin professori Maija Töyry on kehunut, että työn tulokset ovat merkittäviä myös lehdistön tutkijoille. naisia neuvottiin pukeutumiseen liittyvissä kysymyksissä, esimerkiksi taloudellisiin ja muutenkin käytännöllisiin vaatehankintoihin. Toinen perusteellista selvittämistä vaatinut asia liittyy Turusen lähdeaineistoon, naistenlehtiin. Naiset housuissa
Jo oli aikakin! etnologi Arja Turusen väitöskirja käsittelee aihetta, jonka kuvittelisi olevan loppuuntutkittu niin tärkeältä ja kiinnostavalta aiheelta naisten housujen käyttö tuntuu. vuosisadan takaisille tapahtumille on helppo hymähtää huvittuneena, mutta housujen käyttö on edelleen kielletty monilta naisilta myös nykyisin. Suomen Muinaismuistoyhdistys 2011.
Pommi-nais-muoti-uutinen
Pakinoitsija Annette muisteli Kotiliedessä 1930, millaisia reaktioita ensimmäiset naisten housut olivat herättäneet Helsingin esplanadilla. Turunen on (hiihtohousuissaan) kuitenkin joutunut umpihankeen, mikä näkyy työn rajauksessa
kirja on syntytavaltaan ainutlaatuinen. J. Lahden Hiihtoseura oli tuolloin Suomen menestyksekkäin mäkiseura. Se on omalla tavallaan tutkimus, joka on koostettu ja kirjoitettu elävästi. Mäkihyppy oli lahtelaisnuorisolle vielä elämäntapa, lähes suurin asia elämässä. kun nuori pääsi seuran saunaan yhdessä tosi mäkimiesten kanssa edes alalauteille kuulemaan isojen juttuja, se nosti itsetuntoa ja samasti yhteisöön. kun hyviä hyppääjiä oli vielä paljon, jopa 2030 suomalaishyppääjää pääsi vuosittain muille maille vierahille. Taitto ja graafinen asu ovat yhtä upeat kuin kirjan sisältö. Tänä kulta-aikana Salpausselän puna-valkopaitaiset sankarit olivat parhaimmillaan myös maailman johtava hyppyjoukkue ja Suomi mäkihypyn kärkimaa maailmassa. Jokainen veteraani muistaa yhä tarkasti omat välineensä ja niiden vaiheet, "hikkurisuksista hovdeneihin, karhuihin ja järvisiin". kirja ei ole kilpailujen ja tulosten selostamista, vaan kaikkinaisen mäkihyppyyn liittyvän tapakulttuurin ja mäkiyhteisön elämänmenon analyysiä ja kuvausta. Tarkasti muistettiin monenmoisten sattumus48
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2. kirjan yhden pääluvun otsikko on "Tyylistä ei tingitä". Yhteisön merkitys, esikuvat, ohjaus, innostus ja huolenpito olivat siinä olennaiset. kun joku sai uudet pelit, oli jollakin nuoremmalla onni saada vanhat. Suuret tähdet olivat tavallisia ihmisiä tavanomaisessa arkisessa kanssakäymisessä kaikkien kanssa, he eivät eristäytyneet eivätkä väheksyneet ketään. Hyväjalkaisina mäkihyppääjät olivat usein jossakin muussakin lajissa huipputasoa. Harjoittelusta ylipäätään on vähän tietoa. näissä askelissa olivat isojen neuvot tarpeen. kotimaan reissut vähin varoin ja vanhoin autoin täyteen pakattuina olivat usein pientä seikkailua. Punapaidat-kirja kuvaa itsensä hyppääjien asiantuntemuksella nimenomaan hyppäämistä ja kilpailemista yksilökohtaisine kokemuksineen ja sattumuksineen, miten hyppääjän tie kävi tösistä ja supista karpalon ja keskisuuren kautta isoon ja sitten vielä Betoniin. Toisinaan niitä yritettiin äidiltäkin salata. SKS ja Hiihtomuseo 2011.
ten kautta hyppyrimäet ja kilpailut kautta Suomen, "kauheasta kaipolasta" alkaen, samoin se, miten piti ottaa mäet maailmalla. Punapaidat ovat nyt saaneet arvoisensa kertomuksen itsensä legendojen kertomana. idoleita ja muita innostajia oli lahtelaisille lähellä, omassa elinympäristössä.
y
Antti Karisto ja Pekka Laaksonen: Punapaidat. kun edellistä hyppääjää kannettiin ambulanssiin, kaveri sanoi vuorossa olevalle: "Mee ny äkkiä Anssu niin kerkiät samaan autoon." Loukkaantumiset kuuluivat asiaan, mutta ne olivat silti aina vakava paikka. Lahtelainen mäkiyhteisö oli sosiaalinen ja demokraattinen. entiset hyppääjät Pekka kivistö ja Antero "napu" verto kiersivät taustatukineen kolmen vuoden aikana nauhureineen jututtamassa noin sataa hyppymiestä; muistiyhteisö suolsi tarinaa lähes 300 tuntia. Uudenlainen urheiluhistoria
Punapaidat-kirja on lahtelaisen mäkihyppääjäyhteisön tarina sodanjälkeiseltä ajalta 1960luvun lopulle. Mäkihypyssä välineet olivat ennenkin kaikki kaikessa. Suuret esikuvat, mestarihyppääjät kirjosineen, kankkosineen ja Halosineen ja heidän menestyksensä vetivät nuoria mäkihyppyyn tai ainakin sen hajuun. kirjassa on värikkäästi ja suorastaan kansatieteellisesti kuvattu suksia, monoja, siteitä, pukuja ja pukeutumista. Se jatkaa upeasti punapaitojen perinnettä ja siirtää sitä nuoremmille polville.
jouKo vahtola, Oulun yliopiston historian professori
Alalauteille mestareiden saunaan
kirjassa on loistavasti tutkittu, kuvattu ja konkretisoitu se, miten mäkihyppääjä syntyy pikkumäkien mäenlaskijasta ja nousee maailman huipulle asti. Ulkomaanmatkat olivat uusi jännittävä kokemus paitsi hypätä oudoissa mäissä myös nähdä maailmaa. Hyvä sutkautus tai vitsi saattoi auttaa. kaikkea toimintaa ryydittivät hyvä huumori, kaikenlaiset kujeet ja kepposet, sekä omissa Selän maisemissa että varsinkin kilpailumatkoilla. Pelko oli mäkimiehille tuttua ainakin joskus huonoissa oloissa ja suurissa mäissä hypättäessä. Tästä aineistosta lahtelaissyntyiset, mäkihypyn hengessä eläneet tekijämiehet, professorit Antti karisto ja Pekka Laaksonen, kokosivat, jäsensivät ja kirjoittivat kirjan lahtelaisesta mäkihyppy-yhteisöstä. kirja on kuvitettu punapaitojen yksityisten albumien kuvilla. Yhteishenki oli vahva, vanhemmat hyppääjät opastivat ja suorastaan kasvattivat nuorempiaan. Lopuksi saamme lukea hyppyuran lopettamisen tuskasta, vanhenevien mäkimiesten ystävyydestä ja kokeneen hyppymiehen Manne Salosen valaisua kysymykseen "mäkihypyn syvimmästä olemuksesta". Tyylistä ja tyylikkyydestä eivät ole tinkineet myöskään karisto ja Laaksonen Punapaidat-kirjassaan. Lahtelainen mäkilegenda. Monosen Lahteen 1926 perustamasta hiihtojalkinetehtaasta syntyi yleisnimi monot suomen kieleen.
Tyylistä ei tingitä
valmentautumista ja mäkimiehille tyypillistä monien lajien harrastamista kirja kuvailee kiintoisasti
Mielenkiintoinen oivallus on vahtolan laatima mäkikisojen hakemisto paikka- ja vuositarkkuudella. SKS 2012.
Suomen Urheilumuseo
Tulosluetteloiden sijasta proosaa
vahtolan on onnistunut välttää urheilukirjojen ikuinen vitsaus, tulosluettelot. Hyvin valittu kuvitus täydentää kirjaa, ja Merja Lahtisen henkilöhakemisto täydentää kuvaa. Norjalaisesta hyppelystä V-tyyliin
y
ei tullut Jouko vahtolasta mäkihyppääjää eikä -valmentajaa. Normaalimäen kisan MMmestaruuden voitti tuolloin Juhani Kärkinen.
lassi saressalo, dosentti
49. ennen kaikkea seurataan hyppäämisen, ilmalennon, tyylin muutosta norjalaisesta alkeistyylistä suomalaiseen aerodynaamiseen lentoon kädet tiukasti mustien prässihousujen saumassa. vahtola seuraa myös kilpailujen välisiä aikoja, osallistuu urheilupolitiikkaan ja selvittelee taustoja, jotka yhä parantavat kuvaa mäkihypyn ihmeellisestä maailmasta, jota tämänkin kirjoittaja tosin vaatimattomin tuloksin on päässyt maistamaan. Samalla katsastetaan hyppyrimäkien kehitystä, kokoa ja laatua, seurataan välineiden kehittymistä alun hiihtosuksista nykyajan muovisuksiin ja katsastetaan myös mäkimiesten asusteita villapaitatyylistä hyppyhaalareihin. Mäkihypystä tuli sankarien myötä kansallisurheilulaji, jota meille välittivät ennen televisioaikaa Pekka Tiilikainen ja Paavo noponen. Mutta tulipahan maineikas historiantutkija ja varmaan maanosamme paras mäkiurheiluhistorian asiantuntija. Sen sijaan hän kirjoittaa kilpailut proosaksi, jota lukee ihan kuin kilpailu olisi vieläkin käynnissä. Televisio tarjoaa nykyään selkeämmän kuvan, jota kultapoika Toni nieminen asiantuntevasti kommentoi.
Jouko Vahtola: Suomen mäkihypyn historia Helsingin "Urheista" Matti Nykäseen. Tietoa on mielettömästi, mutta lukeminen on miellyttävää tällaista urheiluhistoria on parhaimmillaan. Hän seuraa norjalaisen urheilumuodon laajentumista ensin naapuriin Ruotsiin ja varsin pian myös Suomeen käytännössä norjalaisten työsiirtolaisten tuomana. Mutta aina vaan Lahti, Puijo, Ounasvaara ja kouvola nostivat uusia menestyjiä niin kotimaan kuin kansainvälisiin kilpailuihin: Tauno Luirosta eino kirjoseen, niilo Halosesta veikko kankkoseen, Topi Mattilasta Tauno käyhköön, Jokkeri Törmäsestä Jari Puikkosen kautta Matti nykäseen. ehkäpä niidenkin aika vielä tulee ainakin täydentävässä artikkelimuodossa. vaikka mikä muuttuu, se ei tunnu muuttuvan.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2
Kalevi Kärkinen (vas.) ja Ossi Laaksonen taustanaan Lahden MM-kisojen 1958 näyttämö. Jo alun perin olennaisena pisteitä keräävä Telemarkin alastulo oli ja on edelleenkin voimissaan. Samalla tulevat mukaan myös hyppyrimäet, joissa on kisattu. vaikka vahtola kirjoittaakin Suomen mäkihypyn historian alusta v-tyyliin, hänen tutkimuksensa on verrattomasti laajempi. kirja huipentuu suomalaiseen ja erityisesti Matti nykäsen vuoden 1988 kultatalveen ja jättää näin uusimmat vaiheet Ahosineen kirjaamatta. nyt se on valmis. Uskomattoman paljon tietoa vahtola on saanut tutkimusarkistoonsa koottua. Mäkimiesten mukana päästään myös kilpailumatkoille ulkomaille, Saksaan, itävaltaan, Sveitsiin, norjaan. kerrassaan mainio opus!
Ilmalento muuttuu
vahtola seuraa mäkiharrastuksen leviämistä Suomessa, Helsingistä Lahteen, Puijolle, Ounasvaaraan, kouvolaankin ja samalla marssittaa eteemme urheilulajin pioneereja, ensimmäisiä mäkikotkiamme. käydään olympialaisissa ja MM-kisoissa, ja toki seurataan myös kotoisia mestaruuskisoja, ikäpolvien vaihtumista, uusien urheilijoiden nousuja ja laskuja, heitä runsaasti nimeltä mainiten. erikoista tuon ajan mäkihypyssä oli se, että vauhti toki saatiin mäestä, mutta hyppyri oli mäen alla ja hyppy tehtiin tasaiselle. Mutta pian suomalainenkin innostui asiasta, ja ensimmäiset kansalliset kisat pidettiin vuonna 1886. Se alkaa Telemarkista, jossa norjalainen sotilas Olaf Ryen leiskautti peräti 9,5metrisen ilmalennon vuonna 1809. Siinä on vahtolan sankarikaartia muita toki unohtamatta. Taitto ja ulkoasu ovat Lagarton /Arto Tenkasen ja Jaana Jäntin varmaa käsialaa ja virolainen Meedia Zone OÜ on painotyössään onnistunut. Hän toteaa jo nuorena maisterina päättäneensä syventyä mäkiurheilun saloihin ja historiaan ja kirjoittaa siitä kirjan. Mutta urheita poikia nuo ensimmäiset olivat, ja urheista syntyi myös kaikkea kilvoittelua tarkoittava urheilu-sanakin.
Suomalaisten kultaiset vuodet sattuivat 1950- ja 1960-luvulle, kunnes muutkin oppivat suomalaistyylin ja tulivat samoille pisteille
Tatu Pekkarisen vaikutus todetaan, mutta J. Värssyjä sieltä ja täältä. Ajan kuplettien tapaan Salomaankin kappaleiden sanoituksissa ja sävelmissä saattoi olla vaikutteita muiden esiintyjien musiikista. Hänellä oli jonkin aikaa oma räätälinverstas, ja hän kokeili onneaan myös ravintoloitsijana ja kanankasvattajana. Silja Pitkäsen ja ville-Juhani Sutisen kirja on ensimmäinen elämäkerta Salomaasta. kuitenkin hän sai lauluihinsa hyvin omaperäisen ja jäljittelemättömän tyylin. Salomaan vasemmistolaisesta sitoutumisesta kiisteltiin myöhemmin. Salomaa esiintyi Amerikassa vain suomalaisten paikoissa, joita tuohon aikaan oli runsaasti. Lisäksi hänen jäämistössään on säilynyt jonkin verran kappaleita, joita ei ole levytetty. Siirtolaisista ja heidän matkoistaan löytyy tietoja viranomaisten lähteistä, jotka kertovat Salomaankin vaiheista. nämä vaikutteet jäävät kirjasta pois. vanhempana hän ei enää ollut poliittisesti aktiivinen. Myös kappaleiden taustoja on selvitetty ja niiden sisältö tulee uudella tavalla esiin.
"Lännen lokari" käsittelyssä
Sodan jälkeen Hiski Salomaa tuli Suomessa tunnetuksi, kun Pekka Tiilikainen soitti "Lännen lokaria" Metsäradiossa. Salomaa vieraili usein Suomessa mutta ei esiintynyt täällä suurissa tilaisuuksissa. Jonkin verran Salomaan ja hänen vaimonsa kirjeitä on säilynyt, joten ne antavat henkilökohtaista tietoa heidän elämästään. kirjassa osoitetaan, että Salomaa oli hyvin sitoutunut ammattijärjestö iWW:hen ja jopa opiskeli iWW:n oppilaitoksessa. kirja on mielenkiintoisesti kirjoitettu, mutta laajassa teoksessa toistetaan monia perusasioita aivan liian usein. Suhde olisi voinut olla mielenkiintoinen, sillä Salomaa on käyttänyt "Lännen lokarissa" Tannerinkin yhdessä levytyksessä käyttämää säveltä.
peKKa Kaarninen, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, tutkija
Jäljittelemättömän tyylin mestari
Salomaan henkilökohtaista aineistoa on säilynyt vähän. Alfred Tanneria ei mainita. Siihen kuului savon murteen ja amerikansuomalaisten puhekielen fingliskan käyttäminen. Muutamat Salomaan kappaleet ovat olleet Suomessa erittäin tunnettuja, mutta miehestä on tiedetty vähän. Salomaan sanomaksi mainittu toteamus, että Amerikka on työmaa ja Suomi kotimaa, kuvaa häntä hyvin.
hyvin vakavista asioista. Teos 2011.
Hiski Salomaan elämässä yhdistyy kaksi mielenkiintoista seikkaa, suomalaisen kuplettilaulun ja amerikansuomalaisten historia. Hän oli silloin jo kuollut, mutta hänen levyjään julkaistiin uudelleen Suomessa. Hän saattoi esiintyä eri suuntausten haaleilla, vaikka amerikansuomalaisten keskuudessa poliittiset rajat olivat tiukkoja. kirjassa ei tarkastella sitä, miten suomalainen musiikki vaikutti Salomaahan sen jälkeen, kun hän oli siirtynyt Amerikkaan. Se on tarinaa ja totta, ja siihen liittyi erikoisia poliittisia kytkentöjä. He ovat pystyneet niiden kautta valottamaan laajemminkin amerikansuomalaisten siirtolaisten elämää. Sävelet olivat aina reippaita ja musiikissa oli positiivinen sävy, vaikka Salomaa lauloi myös
50
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2. Hän ei ollut niin merkittävä taiteilija, että hänestä olisi tehty lehtijuttuja; kirjoittajat eivät ole löytäneet yhtään haastattelua. Hän kokeili myös muita ammatteja ja tehtäviä. Lähteiden puutteellisuuden vuoksi monet asiat jäävät arvailujen varaan. Tanner esiintyi Amerikan-kiertueellaan Chicagossa silloin, kun Salomaa asui kaupungissa. Yhdysvalloissa hän hankki elantonsa ammattitaitoisena räätälinä ja esiintyi laulajana suomalaisten siirtolaisten tilaisuuksissa. Äidin kuoltua poika lähti Amerikkaan jo hyvin nuorena. Tarinat eivät aina pitäneet paikkaansa, ja kirjassa paljastetaan ansiokkaasti näitä virheellisiä käsityksiä. Amerikassa Salomaa levytti 18 kappaletta, joista lähes kaikki olivat hänen tekemiään. nykyisin monet tämäntyyppiset lähteet löytyvät internetin kautta, mikä helpottaa oleellisesti tällaisen tutkimuksen tekemistä. kirjassa on jossain määrin selvitetty Salomaan musiikillista suhdetta suomalaiseen ja amerikkalaiseen musiikkiin. Tanner samoin kuin Pekkarinen, Matti Jurva ja monet muut suomalaiset levyttivät ja heidän levyjään myytiin Amerikassa. erityisen kuuluisaksi levy tuli, kun Yleisradion pääjohtaja Hella Wuolijoki, joka ei pitänyt levystä, rikkoi sen. Amerikan Hiski
y
Silja Pitkänen ja Ville Sutinen: Hiski Salomaa. Sen sijaan Salomaa on mainostanut liikkeitään sanomalehdissä ja niissä on julkaistu hänen levyjensä mainoksia. Poliittisen laululiikkeen aikaan 1970-luvulla Salomaa tuli jälleen tunnetuksi. Myöhemmin suomalaiset ovat kiinnostuneet Salomaasta, ja hänestä on kerrottu runsaasti tarinoita. kangasniemellä köyhiin oloihin 1891 syntynyt Hiski oli äitinsä ainoa lapsi. Pitkänen ja Sutinen ovat erinomaisesti käyttäneet hyväkseen Salomaan lauluja tämän elämän selvittämiseen. kappaleilla oli usein hyvin henkilökohtainen sisältö, vaikka ne eivät olleet suoria omaelämäkerrallisia tunnustuksia
kokoavaa jaksoa esimerkiksi alan kehityksestä tai erilaisista taikurityypeistä ja esitystavoista ei ole, joten kokonaiskuvan hahmottaminen jää pitkälti lukijan oman päättelyn varaan. Lämmittelyksi nostetaan aluksi esiin tunnettu kansanperinnehahmo "silemänkiäntäjä" Abel "kuikka" koponen, jonka tempuista liikkuu toinen toistaan hurjempia tarinoita. SKS 2011.
Kaneja hatusta markkinoilla
Ulkomaalaisten jalanjäljissä, 1800-luvun loppupuolelta lähtien, estradille alkoivat nousta myös supisuomalaiset temppuilijat. Temppujen taustoja tai salaisuuksia ei isommin paljastella, mutta kirjasta on ymmärrettävissä, että taikataitojen hallitseminen vaatii runsaasti raakaa työtä. Taikurien vaiheita Suomessa 1800-luvulta 1960-luvulle. nevala esittelee kirjassa esimerkiksi vuosina 18871888 Suomea kiertäneen tanskalaisen "welhotaiteilijattaren" Pauline Schmidtin, joka aikalaiskuvausten mukaan oli humoristinen ja huomattavan taitava esiintyjä. Pitävämmin dokumentoitu suomalainen taikurihistoria alkaa ulkomaalaisittain. Ajallisesti kirja ulottuu 1960-luvulle. Uudemmista taikatouhuista kiinnostunut voi lukea lisää taikayhdistys Suomen Taikapiirin vuonna 2007 ilmestyneestä massiivisesta historiikista. Urakkaa olisi osaltaan helpottanut taika-alan käsitteiden perusteellisempi avaaminen. Jutut kertovat pääosin jostain muusta kuin koposen todellisista taikataidoista, kuten nevalakin toteaa. Schmidt hämmästytti yleisöään muun muassa Taito tulla miljonääriksi -nimisellä klassikkotempulla, jossa ilmasta poimitaan kolikkoja.
viihdetaiteilijoiden maailmasta. Pääpaino on sotia edeltävässä ajassa, ja parilta viimeiseltä vuosikymmeneltä esitellään vain keskeisimmät taiteilijat, muun muassa kansallistaikuri Solmu Mäkelä, telepaattiseen taikuuteen erikoistunut mentalisti Jukka Santanen sekä kahlekuningas Timo Tuomivaara. kuikka koposen väitetään esimerkiksi hävinneen köyttä pitkin taivaaseen sekä kaivautuneen hirren sisään. Myöhemmin kaneja on vedetty hatusta ja naisia sahattu kahtia muun muassa sirkuksissa ja tivoleissa, seuraintaloilla, ohjelmaravintoloissa, televisiolähetyksissä sekä yritysten ja yksityisten ihmisten juhlatilaisuuksissa. Monenlaisista arkistolähteistä, sanoma- ja aikakauslehdistä, haastatteluista, kirjallisuudesta sekä sirkus- ja taikurialan keräilijöiden kokoelmista haravoidut tiedot raportoidaan selkeästi jäsennetyssä kirjassa Silmänkääntäjiä, konstiniekkoja ja loihtutaiteilijoita. näin ainakin taika-alan vaativuus pääsee kohtuudella esiin. Lisäksi esitellään usein erillisissä tietolaatikoissa taikatemppukirjallisuutta ja muita aiheeseen liittyviä julkaisuja.
Kokonaiskuva lukijan työnä
kuka kukin on -tyyppisen ratkaisun ja ainakin alkuaikoja koskevien lähteiden rajoituksien vuoksi teksti on hiukan luettelomaista ja vilisee nimitietoja ja muita lyhyitä mainintoja. esiintymispaikkoina olivat aluksi tavallisimmin markkinat. karisman, lahjakkuuden ja luontaisen sorminäppäryyden lisäksi hyväksi taikuriksi tullaan ahkeralla harjoittelemisella ja välineiden perusteellisella tuntemisella. Taikureiden matkassa
y
Heikki nevala on tehnyt suuren työn penkoessaan päivänvaloon suomalaisen taikuuden varhaishistoriaa. kronologisesti etenevässä teoksessa taikamaailmaan sukelletaan ennen kaikkea alan toimijoiden kautta. Toisaalta voi olla hyväkin, että kirjoittaja, joka itsekin työskentelee taikurina, ei ole liikaa antautunut tunnelmoimaan ja värittämään kertomaansa vaan asennoituu aiheeseen asiallisesti. esimerkiksi Olavi Airaksisen tiedetään treenanneen erästä biljardipallotemppua päivittäin jopa kahdeksan tuntia.
marjo jääsKä, filosofian maisteri, vapaa toimittaja
Heikki Nevala: Silmänkääntäjiä, konstiniekkoja ja loihtutaiteilijoita. Kuvan "silmänkääntäjät" ovat ilmeisesti ulkomaalaisia.
Vapriikin kuva-arkisto / Silmänkääntäjät-kirja
51. Henkilökuvien varaan rakennetussa kirjassa kuvataan tiiviisti taikureiden ohjelmistoja ja esiintymistyylejä, listataan kiertuepaikkakuntia ja esiintymispaikkoja, käydään läpi temppuilijoiden elämänvaiheita sekä kerrotaan hupaisia ja traagisia sattumuksia
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2
Kiertävät posetiivarit olivat yleinen näky Suomessa taikuuden alkuaikoina. On jotenkin paradoksaalista, että ihmisiä eri aikoina kuohuttaneen, välillä jopa sensaatiomaisen viihdemuodon historiaa luotaava kirja on paikoin aika kuivakka
1980-luvun alun jälkeen elonkorjaajat hajaantui. Silloin vasemmistolaiset taistolaisten johdolla valtasivat ja hallitsivat politiikan lisäksi myös taidetta ja muuta kulttuuria. A. Mukana on ilkka Juhani Takalo-eskolan maalauksia ja valokuvia, joissa taiteilija esiintyy tasavertaisena luonnon kanssa ja yrittää sulautua siihen. Toim. Lyytikäinen, kuten muutkin elonkorjaajat, viittaa myös siihen, että taide on osa ihmisen henkisyyttä, ja sen tehtävänä on auttaa yksilöä ilmentämään piileviä voimavarojaan ja tulemaan niistä tietoiseksi.
Sylillinen kaloja
nykyään, kun ilmastonmuutos ja muut luonnonkatastrofit ovat osa arkielämää, elonkorjaajien monet luontoaiheiset työt ovat entistä ajankohtaisempia. Huomattiin, miten monipuolinen ja epäyhtenäinen tuo taideryhmä oli. Antero Kare. kirjassa on seikkaperäisiä fragmentteja Mallanderin vuonna 1984 tekemästä taiteilijan haastattelusta. kiintoisa on kuva undergroundin tunnetuimmasta provokaattorista M. Mallanderin perustamassa Halvoissa Huveissa -galleriassa, jossa näyttelyn katsojille tarjottiin makrobioottista kasvisruokaa. elonkorjaajat kuului niihin uhkarohkeisiin, jonka jäsenistä jotkut teilattiin ja jotkut vaiettiin kuoliaaksi. Uudella vuosituhannella ryhmä kokoontui taas yhteen ja piti näyttelyjä, osin vanhoista, osin uusista teoksista. Tämä vietiin pisimmälle J. nummisesta, joka virtsaa pusikkoon nauravat kasvot kuvaajaan päin. elonkorjaajien tunnetuin taiteilija oli Olli Lyytikäinen, joka siirtyi manan majoille jo 1980-luvulla. Hieman suppeasta haastattelusta voi todeta, että taiteen luominen on ennen kaikkea antautumista mielestä spontaanisti kumpuaville tuntemuksille, hahmoille ja väreille. Siinä luova mieli ja luonto ovat yhtä, ja taiteen tekeminen on yksi ja ehkä tärkein ja toimivin tapa vaalia ja suojella niin mielen kuin luonnon puhtautta ja harmoniaa.
Kytkentöjä eri alojen välillä
Yksi tärkeä tekijä elonkorjaajissa oli, että se yhdisti kuvan, sanan ja äänen ja pystyi näin luomaan kytkentöjä eri taiteen, tieteen, yhteiskunnan ja luonnon välille. kirjassa on myös sofistikoituneempia luonnonrakkauden ilmauksia, kuten Antero kareen elävistä mikrobeista lasivitriiniin tekemä Joutsen-veistos ja Mallanderin eri kaupunkien puistoihin valkoisista tiiliskivistä rakentamat teokset Kohti puhdasta maata. Monet ryhmän jäsenistä olivatkin omaksuneet paljon buddhalaisuudesta ja yleensäkin idän filosofiasta. Halvat huvit poiki kasvisravintola kasviksen ja vaihtoehtolehden Uuden Ajan Auran, jotka taas antoivat virikkeitä muun muassa vihreän Liikkeen perustamiselle. kirjassa on paljonpuhuvia valokuvia Peter Wideniltä, joka toimi 1960-luvulla Helsingin underground-liikkeen virallisena valokuvaajana. Airaksinen kertoo kirjassa, mistä hän sai innoituksen tähän outoon sävelteokseensa. Yhdessä valokuvassa hän makaa selällään kalastusverkon päällä kaloja sylissään ja toisessa vajoaa suohon kaulaansa myöten. Paradoksaalisesti 1970-luvulla epäpoliittisiksi tuomitut elonkorjaajat olivat ajastaan edellä, kun he nimensä mukaisesti ylistivät koneiden ja tehtaiden sijasta luontoa ja siihen liittyviä arvoja ja asenteita. Bluemotion 2011.
on pelkkää heinäsirkkojen siritystä. käsillä oleva kirja perustuu tähän seminaariin, mutta mukana on myös laaja kuvagalleria 1960-luvulta nykypäivään.
y
Elonkorjaajat Skördemän Harvesters. O. elonkorjaajat toi suomalaiseen taiteeseen happeningin, käsitetaiteen, performanssit, postitaiteen, biotaiteen, ja onpa ryhmän teoksissa myös poliittisia kannanottoja. Pro Atribus -taidekeskus järjesti vuonna 2010 seminaarin, jossa elonkorjaajat kertoivat historiastaan ja nykyhetkestään. Levyllä
peKKa wahlstedt, vapaa toimittaja ja kriitikkko
52
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2. Pekka Airaksinen taas sävelsi Helsingin undergroundin tunnetuimman aikaansaannoksen eli Sperm-oopperan levyn "Shh! Heinäsirkat". ne, jotka tahtoivat luoda jotain autenttista ja omaperäistä, joutuivat väistämättä marginaaliin tai aivan teilatuksi. Aikaansa edellä
Seitsemänkymmenluku oli ankeaa aikaa. Taistolaisuuden mentyä mailleen ja taidekentän muututtua avoimemmaksi myös elonkorjaajat koki ylösnousemuksen ja uuden tulemisen
koko ajan pysytellään selkeässä arkikielessä ja sellaisella tasolla, joka ei edellytä pohjatietoja kuvataiteesta. Ainoa huono puoli teoksessa on sen kalpea kuvitus. kahvi on suomalaisille niin rakas ja läheinen asia, että kirjoittajalla on ollut käytössään useita kyselyitä, joista vanhimmat ovat 1960-luvulta ja tuoreimmat 2000-luvulta. Tämä näkökulma mahdollistaa sen, että taide on kaikkien saatavilla, myös niiden, jotka eivät voi vierailla taidenäyttelyissä.
Taideteoksia kannustetaan tarkastelemaan niiden tekotavan kannalta, tietyissä tiloissa, esimerkiksi taidenäyttelyissä tai vaikkapa hautausmailla, ja niiden historiallisessa ja sosiaalisessa kontekstissa. itkonen puhuu taiteesta kohtaamisen välineenä kuvan ja katsojan, erilaisten ihmisten, eri aikakausien välisenä kohtaamisena. Teos sisältää paljon lainauksia arkistoaineistoista. itkosen tavoitteena ei ole esitellä eri tyylisuuntia tai yksittäisiä taiteilijoita muutamia esimerkkejä enempää. Painopiste on nimenomaan taidekuvien käytössä siitä, mitä niillä voi "tehdä" ja millaisia elämyksiä niistä on mahdollista saada. nyt se vaikuttaa ikävästi 1970- tai 1980-lukulaiselta.
satu jaatinen, filosofian maisteri, suomalaista kuluttamista tutkinut tietokirjailija
Tuija Saarinen: Pannu kuumana. Tehtävien avulla tuttuihinkin ympäristöihin ja teoksiin voi saada uuden näkökulman. Katso, koe, jaa. kirjassa on runsaasti tehtäviä ja ideoita, jotka sopivat ryhmille tai yksin tai kaksin näyttelyssä käyvälle tai kuvia muuten katselevalle. Kontio /SKS/KRA
Kahvitunti entisaikaan
Läksiäiskahvit juodaan kamarin puolella Torniossa 1927.
poimii... Suurin osa kuvista olisi joka tapauksessa ollut ikänsä puolesta mustavalkoisia, mutta muutaman mainoskuvan julkaisu värien kera olisi piristänyt kirjan imagoa. näkökulma ei rajoitu taidenäyttelyihin ja aitoihin teoksiin, sillä taidekuva voi aidon teoksen ohella tarkoittaa myös teoksista otettuja kuvia vaikkapa internetissä tai taidekirjassa. Saarinen kertoo kirjan alussa keskittyvänsä pelkästään kotipiirin kahvinautintoihin ja rajaavansa kahvilat aiheen ulkopuolelle. Saarinen siirtyy sujuvasti aiheesta toiseen eikä sorru toistoon tai junnaamiseen. Kansanvalistusseura 2011.
Tämän kirjan voi todellakin tarjoilla kahvikupillisen rinnalla, niin helppolukuinen se on. Tämä tuntui lukijasta yllättävältä, koska heräsi epäilys siitä, riittääkö kotikahvittelussa jutun juurta. Lukija miltei unohtaa lukevansa tietokirjallisuutta, koska mukana tulee paljon agraarisen Suomen arkipäivää heinäntekoineen, saunasynnytyksineen ja kylän emäntien juoruiluineen. Suomalaisia kahvihetkiä. SKS 2011.
H i i d e n k i v i
2 / 2 0 1 2
53. kyllä riittää. Taide kuuluu kaikille
y
Satu itkosen kirjaa Taidekuvan äärellä tekee mieli suositella ihan kaikille, ainakin kaikille kuvataiteesta kiinnostuneille ja taiteen kanssa tavalla tai toisella tekemisissä oleville. kirjan voimaannuttava viesti on se, että taide kuuluu kaikille sosiaalisesta asemasta, varallisuudesta, koulutustasosta tai maantieteellisestä sijainnista riippumatta.
Katja matiKainen, filosofian maisteri, kriitikko
Satu Itkonen: Taidekuvan äärellä. kirjassa käsitellään kuvan perusominaisuuksia, kuten väriä, muotoa ja sommittelua ja yleisimpiä tekniikoita. kahvinjuonti on Suomessa harvoin ollut pelkkää lämpimän nesteen nauttimista, eihän edes "päiväkahvi" ole sitä, miltä kuulostaa. Peruskäsitteiden esittely ja teosesimerkit madaltavat kynnystä tutustua myös usein vaikeana pidettyyn nykytaiteeseen. kaikki reilut kolmekymmentä kuvaa ovat mustavalkoisia, mikä antaa teoksesta vanhan ja hieman tylsän vaikutelman. itkonen ehdottaa selkeällä ja havainnollisella tavalla uusia tapoja taiteen katsomiseen ja ideoita näyttelyvierailuille. Teoksen mielenkiintoisinta antia ovat kahvin juontiin sisältyneet kyläyhteisön lukuisat sosiaaliset säännöt: missä kahvi vieraalle tarjotaan, kuinka monta kupillista emännän kuuluu tarjota, kuka ottaa ensimmäisenä ja mitä hän tarjoiluista itselleen
y
K. Teos soveltuu mielestäni erityisen hyvin ryhmien ohjaajille ja hoitolaitoksissa työskenteleville
http://www.ymparisto.fi/default. Suomen Kotiseutuliitto:
Museoviraston toiminta on turvattava
Museoviraston määrärahojen supistaminen johtaa viraston henkilöstön vähentämiseen jopa kymmenillä henkilöillä. museovirasto joutuu käsittelemään kansallisomaisuutta ja kansallisia arvoja huonoista lähtökohdista. asp?node=232&lan=fi
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2
Palkinnot julkistetaan syksyllä 2012. Suomen Kotiseutuliiton yhdessä muiden toimijoiden kanssa toteuttamassa Jokaisen Oma Ympäristö 2010 -kampanjassa, jossa haluttiin vaalia kulttuuriperintöä ja lisätä sitä koskevaa tietoa, tuli selkeästi esille museoviraston asiantuntijatiedon merkitys rakennusperinnön säilymiselle. museoviraston asiantuntijalausunnot ja valtakunnan tason suunnittelu eivät saa ruuhkautua niin, että kulttuuriperintöön liittyvät tehtävät ja lausunnot jäävät kokonaan antamatta, suojelutarve jää selvittämättä tai kaavoitus- ja suunnittelutyöt hidastuvat lausuntoja odotettaessa. mauttaa.
Hyvän korjauksen palkinto odottaa saajaansa
Ehdotuksia Hyvän korjauksen tunnustuspalkinnon saajiksi voi lähettää toukokuun 2012 loppuun saakka. suunnitteilla on strategia, joka luo edellytykset kokonaisvaltaiselle kulttuuriympäristöpolitiikalle. Palkittavia voivat ehdottaa niin yksityishenkilöt kuin erilaiset yhteisöt. seurantaloasiain neuvottelukunnan tunnustuspalkinto myönnetään vuosittain seurantalolle, jota on korjattu perinteitä kunnioittaen hyvän korjaustavan mukaan ja joka on korjauksen jälkeen käyttäjien kannalta hyvin toimiva. palkintoja jaetaan yksi, kunniamainintoja voi saada usempikin kohde. Hallitus sitoutuikin kulttuurihistoKotiseutuliitto näkee kansallisen kulttuurin symbolirakennusten, muun muassa paikkarin torpan, sulkemisuhan olevan osoitus siitä, että museovirastolla ei ole taloudellisia valmiuksia hoitaa lakisääteisiä tehtäviään. tarkemmat tiedot menettelystä, palkinnon myöntämisperusteet sekä tarvittavat lomakkeet ovat osoitteessa http://www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset/hyvan-korjauksen-palkinto.
54
anna-maija halme. Vähennysten seurauksena Museoviraston toimintakyky vaarantuu kulttuuriperinnön asiantuntijatehtävien hoitamisessa, erityisesti mikäli vähennykset kohdentuvat asiantuntijahenkilöstöön, Suomen Kotiseutuliitto toteaa. Työryhmän toimikausi päättyy 30.5.2013. Kohteen tulee olla korjattu siten, että mahdollisimman paljon sen alkuperäisyydestä on säilytetty, korjaukset on tehty oikeilla menetelmillä hyvää makua noudattaen ja mahdolliset laajennukset on suunniteltu kokonaisuuteen sopeuttaen.
Suomeen kulttuuriympäristöstrategia
suomeen on valmisteilla ensimmäinen valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia. Se aikoo kuulla laajasti eri toimijoita ja asiantuntijoita muun muassa seminaareissa ja sidosryhmätilaisuuksissa. Ehdotuksen laatii ympäristöministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä. Kotiseutuliitto pitää tärkeänä, että vaalimiseen sisällyttäessään sen hallitusmuseovirasto käy keskustelua paikallistoiohjelmaan. Yksin kävijämäärien lasPaikkarin torppa kenta ei voi olla kohteiden avoinna pidon riallisesti arvokkaan rakennusperinnön keskeisin kriteeri. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että huomioon otetaan kaikki kulttuuriympäristöön sisältyvät elementit, vahvistetaan kulttuuriympäristön arvoa ja suojelua. Kerran menetettyjä kansallisesti merkittäviä kohteita ei niiden väliaikaisenkaan sulkemuseovirasto misen jälkeen ole helppo palauttaa arvoonsa. Museoviraston toimintaedellymijoiden, kuntien ja kolmannen sektorin, tysten heikentäminen on vastoin tätä yhkanssa museoyksiköittensä avoinna pidosteisesti hyväksyttyä päämäärää, liitto huota ja matkailumarkkinoinnista
Kolmen miljoonan euron vuotuinen säästö Museoviraston 20 miljoonan
Rakennusperintöpäivillä tutkitaan liikuntaympäristöjä
Liikunta- ja urheiluympäristöt ovat Euroopan rakennusperintöpäivien teemana tänä vuonna. Julkista rahoitusta ne saavat alle euron asukasta kohti. Suomessa on arviolta vajaa 30 000 liikunta- ja urheilupaikkaa, joten paikallisilla liikunnan ja urheilun ympäristöillä on suuri merkitys ihmisten arjessa. Lisäksi Liikunta- ja urheiluympäristöt -teeman toivotaan saavan liikkeelle erityisesti urheiluväkeä. säilyttävän korjaamisen moniammatillinen osaamis- ja tietopääoma on vaarassa hävitä vakanssien lopettamisen ja henkilöstövähennysten myötä ja Museoviraston kyky hoitaa lakisääteisiä tehtäviään on vakavasti uhattuna, yhdistys painottaa. Koulujen käyttöön on tulossa eri oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin soveltuva pedagoginen lähestymistapa, jonka avulla lapset ja nuoret voivat tutustua lähiseutunsa liikunta- ja urheiluympäristöihin myös rakennusperinnön näkökulmasta. Kyselyssä halutaan tietoja erityisesti sotien jälkeen rakennettujen liikuntaympäristöjen asemasta kulttuuriympäristönä, ja sen avulla nostetaan esiin hyvinvointivaltion rakentamien liikuntaympäristöjen merkitys ihmisten hyvinvoinnille. vastauksia toivotaan niin tavallisilta kansalaisilta kuin urheilualan ihmisiltä.. html?lang=fi toimintamäärärahoista merkitsee osaamisen kärjen leikkaamista ja toiminnan lamauttamista niin kulttuuriympäristöjen vaalimisessa kuin aineellisen kulttuuriperinnön hoidossa. teemaan liittyen Kansallismuseolla on meneillään kysely, jossa kerätään tietoa ja kokemuksia merkityksellisistä liikuntaympäristöistä. Raportin pohjana on paikallismuseoille viime vuonna tehty kysely. Yhdistykset, museot, koulut ja muut kiinnostuneet tahot voivat järjestää rakennusperintöpäivien tapahtumia. Paikallismuseoiden tukemiseksi työryhmä esittää muun muassa museotoimijoiden koulutuksen, neuvonnan ja ohjaamisen kehittämistä, kokoelmanhallinnan järjestämistä, alueellisten yhteistyömuotojen selvittämistä, museorakennusten hoidon ja turvallisuuden parantamista sekä museotoiminnan suunnitelmallisuuden tukemista. tätä mieltä on paikallismuseoiden tilannetta selvittänyt työryhmä loppuraportissaan. http://www.minedu.fi/OPM/julkaisut/ 2012/Rakkaudesta_kulttuuriperintoon. Liikunta- ja urheiluympäristöjä käsitellään kirjassa nimenomaan rakennusperinnön näkökulmasta.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2
vuositeema liittyy myös Museoviraston, liikuntatieteellisen seuran ja Urheilumuseon hyvinvointi-suomen liikuntaympäristöt -hankkeeseen. Näin toteaa julkilausumassaan ICOM Suomen komitea ry. ne pitävät yllä yli 3 000 rakennusta, joista pääosa on 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. ICOM on kansainvälinen Unescon alainen museoneuvosto, johon kuuluu yli 28 000 museoammattilaista lähes 150 valtiosta. Paikallismuseoiden työ tarvitsee tukea
Pienillä resursseilla ja pääosin vapaaehtoisvoimin toimivat paikallismuseot tarvitsevat nykyistä enemmän tukea ja resursseja kokoelmiensa hoitoon sekä rakennustensa ylläpitoon ja korjaukseen. http://finland.icom.museum/
ICOM huolissaan supistuksista
Eduskunnan päätös leikata Museoviraston vuosittaista määrärahaa on lyhytnäköinen, koska se aiheuttaa korvaamatonta haittaa kansallisen kulttuuriperintömme säilyttämiselle. valtionosuuden ulkopuolella olevia kotiseutu- ja erikoismuseoita on noin 730. Euroopan rakennusperintöpäiviä (ERP) vietetään 7.9.9.2012, mutta teema on esillä pitkin vuotta. Rakennusperintöpäivien blogi on osoitteessa http://www.rakennusperinto.fi/erp.
Teuvo Kanerva / Museovirasto
Hiihtohissi Ellivuoressa 1970-luvulla.
Rakennusperintö-blogi: http://rakennusperinto.blogspot.com/ Kansallismuseon kysely: http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/arkistot/kansatiede/liikuntapaikat-kysely
55. Paikallismuseoiden hoitoon osallistuu vuosittain noin 10 000 ihmistä. tuttuun tapaan tänäkin vuonna ilmestyy teemaan liittyvä julkaisu
tunnukseksi on valittu Finland. viime vuonna teemamaana oli islanti, tänä vuonna on vuorossa uusi-seelanti ja ensi vuonna Brasilia. Viime vuonna kävijöitä oli lähes 300 000, ja näytteilleasettajia oli 106 maasta reilut 7 380. SKS jakoi apurahoja
suomalaisen Kirjallisuuden seuran vuosikokouksessa 16.3. Tätä mieltä olivat taiteen ja kulttuurin uutissivusto Cult24.fi:n lukijaäänestykseen osallistuneet. suomalainen kirjallisuus pääsee laajasti messuilla ovat mukana muun muassa esille vuonna 2014, kun Suomi on teemaKatja Kettu, sofi oksanen, riikka pulkmaana Frankfurtin kansainvälisillä kirjakinen, Kjell Westö, Hannele Huovi, Timo messuilla. Tänä vuonna tehostetaan kääntäjien koulutusta ja verkottumista, järjestetään useita käännösseminaareja, muun muassa Kääntäjän sana -suurseminaari, kutsutaan saksalaisia kustantajia Suomeen, rakennetaan toimijoiden yhteistyötä, koordinoidaan vapaiden kulttuuritoimijoiden ohjelmaa Saksassa ja vahvistetaan kaupan ja tieteen hankkeita. Suomen tervetulleeksi Saksaan. "Tarkoitus on tehdä kirjallisuutemme läpimurto saksassa, muualla euroopassa ja maailmalla laajemminkin. Cool. Elias Lönnrotin rahastosta jaettiin filosofian maisteri Riitta Jytilälle väitöskirjaan kertomisen etiikasta eira stenbergin tuotannossa 10 000 euroa, filosofian maisteri Kaarina Monoselle väitöskirjan loppuunsaattamiseen inkerinsuomalaisten kielenkäytöstä Pietarissa ja lähialueilla 10 000 euroa ja filosofian maisteri nina hämäläiselle väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen Tunteellinen muisti, lyyristen kansanrunojen tekstualisointi Lönnrotin toiminnassa yhteiskunnallisten merkitysten tuottajana 3 000 euroa. http://www.finlit.fi/fili/frankfurt2014
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2
sinikka sipola
56. ennen messuja järjestäjillä on paljon tehtävää. Teemamaa saa median huomiosta yleensä noin puolet. SKS:n apurahat, palkinnot ja tuet: www.finlit.fi/seura/palkinto.htm
Huojuvan talon Eero kirjallisuuden pahis
Kotimaisen kirjallisuuden suurin pahis on maria jotunin Huojuvan talon sadistinen Eero. Hajaääniä saivat muun muassa Tuntemattoman sotilaan lammio, Komisario Palmun erehdyksen Bruno Rygseck, Kalevalan Louhi ja Ellen Salpakari kirjasta Täällä Pohjantähden alla. hankkeen budjetti on neljä miljoonaa euroa, jonka rahoittavat puoliksi valtio ja yritykset. Tutkimus populaarikulttuurin ilmiöstä Suomessa muistitietoja arkistoaineistojen keruuseen 1 000 euroa. messuilla esiintyy noin viisiFrankfurtin kirjamessujen teemamaaosaston kymmentä suomalaista kirjailijohtaja Simone Bühler toivotti tiedotustilaisuu- jaa. Siellä kohtaavat kirjailijat, kustantajat, lehdistö ja lukeva yleisö. julkistettiin vuoden 2012 apurahojen saajat. tietoa suomalaisesta kirjallisuudesta leviää laajalle, sillä messuilla käy vuosittain yli 10 000 toimittajaa. Tärkein tavoite on käännöskirjallisuuden myynti", kertoo FILin johtaja Iris Schwanck. Samuli Paulaharjun rahastosta jaetaan palkintoja ja apurahoja kansanperinteen kerääjille ja kenttätutkijoille. Vuonna 2014 käännöskirdessa 12.3. Samuli Paulaharjun rahastosta jaettiin filosofian maisteri Pirjo Rautiaiselle väitöskirjatyöhön Monitieteellinen kenttätyö tutkijoiden näkökulmia kenttätyön merkityksestä ihmistieteissä 4 000 euroa, Svullryan kenttämatkaryhmälle matkaan svullryaan norjan metsäsuomalaisalueelle 2 784 euroa ja filosofian maisteri Aino Tormulaiselle väitöskirjatyön Koettu ja tulkittu tyttöenergia. Frankfurtin messut ovat maailParvela ja Hannele Huovi. Kolmas oli Haisuli Tove Janssonin Muumi-kirjoista, ja seuraavina olivat Muumien Mörkö ja Vares. Elias Lönnrotin rahastosta jaetaan apurahoja suomalaisen kulttuurin, erityisesti kielen, kansanperinteen ja kirjallisuuden, tutkijoille. joja ilmestyy saksassa toista sataa, ja sen jälkeen määrä asettuu noin 70:een. teemavuonna suomalainen kulttuuri esittäytyy laajemminkin saksassa ja saksankielisessä maailmassa. toiseksi eniten ääniä sai nefernefernefer mika waltarin kirjasta Sinuhe egyptiläinen. Ääniä saivat myös kirjojen arvonlisävero ja keittokirjaohjeiden sokeri- ja voimäärät.
Suomalainen kirjallisuus esittäytyy maailmalle Frankfurtin kirjamessuilla 2014
man laajin ja tärkein kirjallisuuden ja media-alan vuotuinen tapahtuma
Myös kertomuskokoelma Savottojen savut (2008) otettiin vastaan innostuneesti.
Lisää aiheesta Hiidenkiven verkkolehdessä http://www.hiidenkivi-lehti.fi.
Lounaja-näyttely kiertää
suomen metsämuseossa lustossa on Lounajasta näyttely: http://www.lusto.fi/ nayttelyt_ja_tapahtumat/erikoisnayttelyt. Seurantaryhmään on kutsuttu kaavoituksen ja rakentamisen alan keskeisten viranomaisten ja järjestöjen edustajat. Laki arvioidaan vuoden 2013 loppuun mennessä. tieura seitajärvelle on vakiintunut jo esihistoriallisella ajalla. Kokonaisarvioinnissa tunnistetaan lain vaikutukset ja sen soveltamisessa mahdollisesti ilmenneet ongelmat. Tämän hallituskauden aikana toteutettavia, muun muassa kuntarakenteen uudistamiseen liittyviä, lain muutostarpeita arvioidaan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tavoitteena on esittää arvio lain kehittämistarpeista. Uusimpana joukkoon on tullut Seitajärventie. Savukoskella sijaitsevan Värriöltä Seitajärvelle johtavan tien pituus 13 kilometriä. Vuonna 1984 julkaistiin mittava Tervakansan laulu, joka kertoo Kainuun kansan tervaelinkeinosta 1800luvun lopun suurten nälkävuosien aikana. Matti Kuusi käytti ensimmäisenä juuri lounajasta nimitystä "kainuisti". Teosta pidettiin vuoden parhaimpana esikoisteoksena. suomen Kotiseutuliitosta on mukana liiton hallituksen entinen puheenjohtaja, dosentti heikki Kukkonen, joka on liiton ympäristöjaoston jäsen. Vuonna 2004 vaiettu kainuisti nousi nykytietoisuuteen poikansa aimo lounajan kirjoittaman elämäkerran kautta. "Dokumentaarisuus on tarkkuudessaan vertaansa vailla", totesi tuottaja Marko Röhr mutta ei vielä tarttunut mittavaa rahoitusta vaativaan työhön. Ympäristöministeriö avaa kevään kuluessa mahdollisuuden keskusteluun www.otakantaa.fi -verkkosivustolla. http://www.savukoski.fi/Seitajarvi.pdf
Huolehtimisella ei ku pahenoo
Kirjailija Heikki Lounajan syntymästä sata vuotta
Kajaanilainen metsäteknikko heikki Lounaja (19121987) ponnahti 1950-luvun alussa kirjallisuutemme eturiviin esikoisteoksellaan Pitkin varsitietä (1950). museotieksi tai -sillaksi nimeäminen ei rajoita kohteessa liikennöintiä, mutta tien ajopintaa ja maanpinnan välistä korkeuseroa ei muuteta. Seuraavan vuoden teos, kevätyön "proosarunoelma" Lautta ohittaa kylän sai valtionpalkinnon ja se nimettiin vuoden parhaaksi kotimaiseksi romaaniksi. Tyylisuuntaan luettiin myöhemmin myös Veikko Huovinen, Lauri Leskinen ja Marko Tapio. Kulkuyhteys Värriöltä Seitajärvelle otettiin tie- ja vesirakennushallinnon hoitoon 1951 polkutienä, jolloin sen parantaminen alkoi. Kiuruvedellä syntynyttä lounajaa kutsuttiin Suomen metsien ja tukkityömaiden "jätkäkirjailijaksi". Laista saatuja kokemuksia on arvioitu vuosina 2001 ja 2002 sekä kattavammin 2005.
Seitajärventiestä museotie
Teitä ja siltoja on museokohteina eri puolilla Suomea 57, joista 22 on museoteitä ja 35 -siltoja. Ensimmäinen auto kävi Seitajärvellä kesällä 1961. lounaja julkaisi vielä seitsemän teosta ja hänestä tehtiin tutkielmia 1960-luvulla, mutta modernismi esiinmarssi syrjäytti suurkustantajien suosiosta vanhan maailman kansankuvauksen edustajaksi leimatun kirjailijan vuosikymmenen lopulla.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2
Kirjoittamista ja Kainuun historian tutkimista lounaja ei lopettanut vaikka masentuneena kaipasi kirjallisen maailman hyväksyntää. Näyttely on lokakuussa Kajaanin pääkirjastossa.
57. Näyttely (1.4.2012) siirtyy huhtikuuksi Kiuruveden Kulttuuritalolle, jossa vietetään Lounajan syntymän satavuotisjuhlaa 12.4.2012. Alueella on runsaasti muinaisjäännöksiä kivikaudelta alkaen. Elokuvaohjaajat ja -tuottajat näkivät siinä potentiaalia. Maankäyttö- ja rakennuslaille seurantaryhmä
Ympäristöministeriö on asettanut seurantaryhmän maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointia varten. Ryhmän puheenjohtajana toimii ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. vasta toista vuosikymmentä kirjailijan kuoleman jälkeen alkoi kiinnostus Tervakansan laulu -eeposta kohtaan herätä. Teoksen väkevyyttä ja draamallisuutta kiiteltiin. Seurantaryhmän tehtävänä on seurata ja edistää arviointia sekä käsitellä eri tahoilla laadittavia selvityksiä ja niistä tehtäviä johtopäätöksiä. html. arvioinnissa kerätään monipuolisesti niin kansalaisten kuin alan toimijoiden näkemyksiä, jotta lain toimivuudesta saadaan mahdollisimman kattava näkemys. Maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan 1.1.2000
Teosten lähtökohtana on usein luonto, sen kiertokulku ja vuodenaikojen vaihtelu. Palkittuja
Kuriton suutari paras työnväentutkimus
Vuoden 2012 parhaaksi työväentutkimukseksi on valittu sami suodenjoen Kuriton suutari ja kiistämisen rajat (SKS). Työn ansiona palkintoraati piti mikrohistoriallisen otteen soveltamista suomen ja kansanliikkeiden tutkimuksen suuriin teemoihin. Väitöskirja tarkastelee ärhäkän suutari Vihtori Lindholmin (18681918) näkökulmasta työväenliikkeen nousua Urjalassa. Arvioitavana oli paavo Castrénin teos Uusi antiikin historia. kirjan arvio Hiidenkivestä 4/2011.) Kunniamaininnan Vuoden Työväentutkimus -raati on myöntänyt Johanna Annolalle väitöskirjasta Äiti, emäntä, virkanainen, vartija (SKS). Tapani Kärkkäinen) ja Mia Vänskä: Saattaja.
Anna Lönnrothille ja Tapio Salomaalle ensimmäiset Vuoden Kritiikki -palkinnot
nuoren voiman liiton julkaisema Kritiikkilehti jakoi ensimmäiset Vuoden Kritiikki -palkintonsa Anna Lönnrothille ja Tapio Salomaalle. Hänen teoksissaan esiintyvät hahmot ja ilmiöt liittyvät suomalaiseen kansanperinteeseen: legendoihin, uskomuksiin ja satuihin. Valinnalla nostetaan esiin kiinnostavaa kaunokirjallisuutta. Päivän päätteeksi kuultiin Tuomiokirkon kryptassa Ilona Korhosen ja heikki laitisen runolauluesitys Minä, Paraske.
H i i d e n k i v i 2 / 2 0 1 2
58. Jo Lönnrotin aikana tarvittiin käännöksiä, jotta suomea taitamaton sivistyneistö olisi saanut käsityksen kansalliseepoksesta. palkinto luovutettiin Kalevalan päivänä 28.2., palkintosumma on 10 000 euroa. hirvimäki on taiteilijanuransa aikana tehnyt kaiken sen, mitä Akseli GallenKallelan tunnustuspalkinnon saajalta edellytetään: hän on laajentanut, uudistanut ja kyseenalaistanut rohkeasti kuvataiteen ilmaisukieltä, Kalevalaseura kiittää.
sinikka sipola
Veikko Hirvimäki
Perinnön paino -seminaari
Kalevalan päivän seminaarissa herätettiin keskustelua siitä, mitä suomella olisi tarjottavana Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. 1941) on yli 50 vuoden taiteilijanura maalarina ja veistäjänä. Filosofian ja oikeustieteen maisteri, suomentaja Anna Lönnroth palkittiin tekstistä "Antiikkia jokaiseen kotiin" (Kritiikki V/2011). Kirjastolaisten raati ruoti vuoden 2011 kirjoja. opiskelija tapio salomaalle palkinnon toi jaakko yli-juonikkaan Uneksija-romaania käsitellyt kritiikki "Historian alitajunnassa" (Kiiltomato.net-lehti 6.6.2011). seminaariesitelmissä luodattiin suomalaista kulttuuriperintöä lähtien tiedetoimittaja petja aarnipuun raportista Kalevalakäännöksistä. Päivän ohjelmaan kuuluivat myös perinteinen seppeleenlasku Elias Lönnrotin patsaalle. Anja Salokannel), Mooses Mentula: Musta timantti, per Petterson: Kirottu ajan katoava virta (suom. hirvimäki on syvästi ekologinen taiteilija. (Ks. Dosentti Anu Koivusen aiheena oli miehen kaunan epäsuora ilmentyminen suomalaisessa elokuvassa, tutkijatohtori Eija Stark kertoi suomalaisten työhulluudesta, ja akatemiatutkija marja jalavan esitys käsitteli kollektiivista itsekriittisyyttä kansallistaitona. Teos tarkastelee köyhäintalojen johtajattarien ja suomalaisen sosiaalityön varhaisvaiheita.
Tusina kirjaosumia
Helsingin kaupunginkirjaston 12 osumaa -palkinto jaettiin ensimmäisen kerran 8.2.2012. Voittajat ovat Charles Baudelaire: Pahan kukat (suomeksi tulkinnut Antti Nylén), Belinda Bauer: Hautanummi (suom. Vahva ehdokas olisi Kaustisten kansanmusiikkijuhlien ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja Antti
Huntuksen perustelun mukaan keskipohjalainen pelimanniperinne. Kauppatieteiden maisteri Kari Tuovinen käytti termiä "eepostalous" vertaillessaan sitä, miten eri maat ovat hyödyntäneet kansallista mytologiaa yrityskuvassaan. Katriina Huttunen), Olavi Ruitlane: Nainen (suom. Hirvimäellä (s. Hannu Oittinen), Timo Saarto: Vaitelias poika, Andrzej Sapkowski: Kohtalon miekka (suom. Hän on tullut tunnetuksi lukuisista julkisista veistoksistaan, kuten mika waltarin muistomerkistä, sekä omaleimaisista pienoisveistoksistaan. Kunniamaininnan sai Penjami Lehto viisiosaisesta prosessikritiikistä "Mari Koski: Sch" (Jäljen ääni -blogi 26.9. 24.10.2011), jonka aiheena oli Mari Kosken esikoisrunokokoelma Sch.
Kuvanveistäjä Veikko Hirvimäelle Gallen-Kallela-tunnustus
Kuvanveistäjä veikko hirvimäki on saanut Kalevalaseuran myöntämän Akseli Gallen-Kallelan tunnustuspalkinnon. materiaaleina hirvimäki käyttää erityisesti kiveä ja puuta. SirkkaLiisa Sjöblom), Kristian Blomberg: Itsekseen muuttuva, Birgitta Boucht: Tusenblad, en kvinna som snubblar, Juhani Känkänen: Elämäni mustimmat hetket, Viivi Luik: Varjoteatteri (suom
Näihin kysymyksiin saa vastauksen Suomen murteiden sanakirjasta.
Aakkosväli kuskyntsöttää
nyt osoitteessa http://kaino.kotus.fi/sms
Kotimaisten kielten keskus
59. nuoren voiman liitto aikoo novelli palaa! -hankkeellaan kohottaa novellin profiilia, ja vaskiakatemian tarkoitus on nostaa suomalaisten vaskisoittajien määrä ammattiorkestereiden tarpeita vastaavaksi. www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/ Saamen_kieli.html
Suomen murteiden sanakirja verkossa
Onko kotimurteeni sana kuuksa tai kutsata tuttu muuallakin Suomessa. Kulttuurirahasto ja Kansainvälinen designsäätiö ovat aloittaneet Muotoillut ratkaisut 2012 -ohjelman, jossa kannustetaan muotoilun laajaan käyttöön uusilla alueilla. Tanssin talo -hankkeen jatkovalmisteluun myönnettiin 150 000 euroa. Ohjelmassa tehdään Helsingin designpääkaupunkivuoden aikana neljä tai viisi projektia. Mitä sanoja kotimurteessani on käytetty. Suomen Kulttuurirahasto palkitsi kolme henkilöä kulttuuriteoista
Suomen Kulttuurirahasto on jakanut palkinnot merkittävistä kulttuuriteoista suomentaja oili suomiselle, valokuvaaja sanna Kannistolle ja aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professorille Matti Pohjolalle. Kukin palkinto on 30 000 euroa. Kulttuurirahasto rahoittaa hanketta 350 000 eurolla.
Suomentaja Oili Suominen palkittiin "kulttuurin tulkkina, lukijan ja kirjailijan luottosuomentajana".
talon tavoitteena on synnyttää helsinkiin kansainvälisesti ainutlaatuinen tila, jossa
Kaikki kolme Suomessa puhuttua saamen kieltä pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame ovat uhanalaisia. Ne myönnettiin Nuoren Voiman Liitolle (140 000 euroa) ja Vaskiakatemialle (200 000 euroa). Kaikkiaan rahasto jakoi vuoden 2012 apurahoina ja palkintoina 21,3 miljoonaa euroa noin tuhannelle henkilölle tai työryhmälle. tänä vuonna jaettiin ensimmäisen kerran niin sanotut Katapultti-apurahat. Kielen elvyttämiseksi tarvitaan muun muassa kielipesätoiminnan vakiinnuttamista ja laajentamista ja omakielisen päivähoidon tarjoamista lain edellyttämällä tavalla, esittää OKM:n työryhmä. Tanssin
heikki tuuli
tanssikulttuurin eri muodot ovat laajasti mukana. Mitä kaikkea sana kuuri tai kuulottaa merkitsee
03 4246 5301
PainoPaikka: Hämeen Kirjapaino Oy, 2012 tilausHinnat suomessa (hinnat sis. saakka. Kosketus Suomessa
Ihmiset koskettavat toisiaan kulttuurisidonnaisesti. mennessä toimisto@kotiseutuliitto.fi tai puh. 14.4. Millaisia koskettamiseen liittyviä muistoja sinulla on. suomen Kotiseutuliitto järjestää kansalaisille eri puolilla maata koulutustilaisuuksia elinympäristönsä suunnitteluun ja päätöksentekoon osallistumisesta. Henkilötietolain 26 §:n ja 30 §:n mukaiset yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina em. Sanojen talossa, SKS suomalaisen kirjallisuuden kentällä ennen ja nyt. kello 1520 Kouvola-talossa, osoitteessa Varuskuntakatu 11.
Kotiseutuarkisto-osaajan kurssi Mikkelissä 20.21.4. Koskettamisen tavat voivat vaihdella sukupolvittain, sukupuolittain ja asuinalueittain. Osoitetietoja käytetään ainoastaan Stellatum Oy:n omassa toiminnassa.
Rekisterikuvaus ja -seloste ovat nähtävissä Stellatum Oy:n tiloissa Purotie 1 B, 00380 Helsinki. Tilaisuudet järjestetään yhteistyössä paikallisten yhteistyökumppanien kanssa. kello 1115 Kuopion kaupunginkirjastossa, osoitteessa Maaherrankatu 12. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ja markkinatutkimuksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun.
61. 09 612 6320.
SKS:n muita keruita
Eläinlääkärintyön muistot Näetkö unia presidentinvaaleista. Suomen murteiden sanakirjan toimittajat kertovat sanakirjasta ja sen verkkoversiosta. -keruu jatkuu 31.3. klo 16.3017.30 SKS:n juhlasalissa, Hallituskatu 1, Helsinki. SKS Tampereella 25.4. Tilaajan tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Suomea rakennettiin teoilla mutta vielä enemmän sanoilla. 16.4. Jos laskutusjakso tai maksueriä on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päätetään maksetun jakson loppuun. tilaajapalvelu@stellatum.fi www.stellatum.fi Puh. Aiheesta alustavat SKS:n historian kirjoittaja, dosentti Kai Häggman ja SKS:n kirjallisuusarkiston johtaja, dosentti Ulla-Maija Peltonen. Vapaa pääsy.
Kotiseutupäivät 2.5.8.
valtakunnalliset kotiseutupäivät mikkelin seudulla 2.5.8. Ilmoittautumiset kotiseutuliittoon 10.4. Ilmoittautumiset 10.4.31.5.2012. Kivikaudesta digiaikaan -teeman mukaisesti päivillä pureudutaan kulttuuriperintöön, erityisesti paikallisen ja alueellisen identiteetin luojana ja omaleimaisuuden lähteenä. Tilauksen hinta on tilausjakson alussa voimassa oleva hinta, joka on painettu lehteen. Kansallista menneisyyttä rakentamassa ja tulkitsemassa -tutkimushankkeen seminaari Role of Archives as Networks of Power http://www.finlit.fi/tapahtumakalenteri/
Kotimaisten kielten keskus Kotuksen tiistailuento 3.4.
Suomen murteiden sanakirja verkkoon. Kestotilauksena tilattu lehti toimitetaan tilaajalle tilausjakso kerrallaan ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai irtisanoo tilauksen. Kosketus Suomessa lämpöä, luottamusta vai pelkoa. ja 5.5.
Kolmipäiväinen arkisto-osaajakurssi tutustuttaa osanottajat muun muassa aineiston vastaanottamiseen, seulontaan, järjestämiseen ja luettelointiin. SKS:n piirissä sanoja kirjakieltä ja kirjallisuutta, kansanrunoutta ja murteita pidettiin nuoren tasavallan tärkeimpänä omaisuutena. Muistoja lastentarhasta ja päiväkodista Suomalainen hiljaisuus minä ja jokela -keruu http://www.finlit.fi/arkistot/keruut.htm
SKS:n muita tapahtumia
29.3. Yhteisten sanojen ja symbolien kautta suomalaisista tuli vähitellen suomalaisia.
Suomen Kotiseutuliitto Kulttuuriympäristö kunniaan 14.4. Toisissa kulttuureissa perheenjäsenet, ystävät ja vieraat koskettavat toisiaan paljon, toisissa suositaan pidättyvyyttä. Kirjan ja ruusun päivä kirjamyymälässä 24.4. Lisätietoja: http://www.kotiseutuliitto.fi/ ajankohtaista/tapahtumakalenteri. Elämää ja unelmia & Töölön kundien stadi 15.5. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Sanojen talossa
28.3. alv 9 %): Kestotilaus 52,32 e (laskutusväli 12 kuukautta), määräaikaistilaus 55,59 e (12 kuukautta), irtonumero 10 e.
Hinnat ovat voimassa vuonna 2012 Suomeen tehtyihin tilauksiin. Kotimaisten kielten keskus, Vuorikatu 24, Kotus-sali klo 17.0018.30. puukauppamuistoja Kuinka selvitä elämästä hengissä. ja 16.4. Jos tilaaja irtisanoo kestotilauksensa tilausjakson alkamisen jälkeen, on hän velvollinen maksamaan irtisanomisen voimaantuloon saakka lähetetyt lehdet. Mikkelin maakunta-arkistossa pidettävä kurssi on tarkoitettu erityisesti kotiseutuarkistojen ylläpitäjille, mutta myös muut arkistoinnista kiinnostuneet ovat tervetulleita. Maria kalevalaisessa kansanperinteessä 23.4. osoitteeseen tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona. http://www.mikkelinkotiseutupaivat2012.fi
tilaukset Ja
osoitteenmuutokset:
Osoitteenmuutosta tehdessäsi ilmoita lehden nimi. Kestotilauksen voi irtisanoa ennen uuden tilausjakson alkua
0201 131 222 Tervetuloa!
Juha Valste
Ihmislajin synty
Perusteos ihmisen evoluutiosta kertoo, miksi ihmisestä tuli erilainen apina. 36,
Palkittuja teoksia
Lauri Jäntin palkinto 2012 Allan Tiitta
Sinisten maisemien mies
J. Ja miksi nykyihminen jäi kaikista ihmislajeista ainoana jäljelle. Jos suomalaiskansallisen identiteetin rakentamiselle pitää nimetä vain yksi keskuspaikka, on se ilman muuta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasali. Erilaiset seikkailumestat, montut, kalliot, raksat ja joutomaat tarjosivat jengeille kiehtovia ympäristöjä niin sotaleikeille kuin seurustelulle. 32,
Äiti, emäntä, virkanainen, vartija. 35,
Kuriton suutari ja kiistämisen rajat
Vuoden työväentutkimus 2011 kunniamaininta Johanna Annola
Ervo Vesterinen
Töölön kundien stadi
Töölön kundien stadi on elämänmakuinen kuvaus helsinkiläisnuorten elämästä 40- ja 50-lukujen Töölössä. Pirkko ja Pekka tutustuvat toisiinsa 1940-luvun Helsingissä, opiskelevat yliopistossa, kihlautuvat, avioituvat, perustavat perheen ja saavat lopulta oman yhteisen kodin. G. Kuvitus kertoo ajan pukekumistrendeistä ja esittelee kadonneita kaupunkinäkymiä. Jos suomalaiselle nationalismille etsitään kulta-aikaa, löytyy se 1890-luvulta talvisotaan ulottuvalta ajanjaksolta. SKS:n uusi kirjamyymälä avattu
Kai Häggman
Sanojen talossa
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1890-luvulta talvisotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran historia tarjoaa poikkeuksellisen näköalapaikan Suomen ja erityisesti suomalaisen sivistyneistön historiaan. Millainen kehitys on johtanut "älykkääseen" ihmiseen. Nykyään ihmisiä ja ihmisen lähisukulaisia tunnetaan yli kaksikymmentä lajia. Granön tutkijantie 18821956
Marja-Liisa Sarkki
Elämää ja unelmia
Vuoden työväentutkimus 2011 Sami Suodenjoki
Vuoden työväentutkimus 2011 ja kunniamaininta
Jälleenrakennusajan Suomessa Elämää ja unelmia rakentuu erään nuorenparin kirjeenvaihdon ympärille sodanjälkeisessä Suomessa. Kirja tuo esiin oman lajimme historian viimeisen seitsemän miljoonan vuoden ajalta ja käy läpi ihmisen kehitysvaiheet uusimman tutkimuksen valossa. 54,
Myymälä avoinna ma, ti, to, pe 1117, ke 1118 Mariankatu 7, Helsinki puh. Kirja on lämminhenkinen kuvaus tavallisten ihmisten arjesta ja aikakaudesta, jolloin suuret ikäluokat syntyivät ja varttuivat
57 ). Kirja avaa ainutlaatuisen näkymän suomalaisen viestintäpolitiikan kabinetteihin. 35,
Volgan mutkasta Siperiaan
Sukulaiskansat tämän päivän Venäjällä Toimittanut Ildikó Lehtinen Volgan mutkasta Siperiaan kertoo teollistumisen, kaupungistumisen ja globalisaation paineissa elävien hantien, marien, komien ja udmurttien lähihistoriasta, nykytilasta ja kansallisesta identiteetistä tämän päivän Venäjällä. 57,
Ansioiden mukaan
Yksityisalojen työeläkkeiden historia Ansioiden mukaan on kokonaisesitys suomalaisesta työeläkehistoriasta. 44,
Hyvän kirjallisuuden seurassa
Anne Ollila
Heikki Hellman
Matti Hannikainen & Jussi Vauhkonen
Turku vanhoissa valokuvissa 18651915
Turkulaisiin valokuviin on tallentunut valokuvauksen alkuajoilta katunäkymiä ajalta, jolloin modernisoituminen muutti nopeaan tahtiin kaupunkikuvaa. 38,
Koko illan ilo
Kolmostelevisio ja television kaupallistuminen Suomessa Kolmoskanava (19861992) oli valtakunnan ensimmäinen täysimittainen kaupallinen televisiokanava. Kolmonen uudisti television viihdeohjelmiston ja avasi ruudun myös formulakilpailuille ja NHL-jääkiekolle. Hellevi Arjava
Voro, veijari, vilosohvi
Ananias Puikkosen elämä Veijaritarina vailla vertaa! Ananias Puikkonen oli elävä legenda kerjäläisten ja viinanpolttajien poika, joka joutui jo varhain lain nurjalle puolelle. Kirja avaa tuoreita näkökulmia palkkatyöyhteiskuntaan ja työmarkkinoihin aikana, jolloin käydään laajaa keskustelua väestön eläkeiästä ja eläkkeiden riittävyydestä. 48,
Marko Paavilainen
Ristiaallokosta lapsen oikeuksiin
Lastensuojelun yhteistoiminnan historia 1937 perustetun Lastensuojelun keskusliiton 75-vuotisjuhlakirja kertoo siitä, miten liitto alan kattojärjestönä on ratkonut kulloinkin ajankohtaisia lastensuojelullisia kysymyksiä sotalasten kotiuttamisesta kehitysmaiden lasten auttamiseen. 0201 131 216 | SKS:n jäsenille 25 % myös verkkokaupasta
www.finlit.fi/kirjat. Samalla kamera on ikuistanut kaupunkilaisten arkea: asumista, pukeutumista, kansanjuhlia ja joukkotapahtumia. 38,
Kirjamyymälä Mariankatu 7, 00170 Helsinki | Avoinna ma, ti, to, pe 1117, ke 1118 Tilaukset kirjamyynti@finlit.fi p. Saatavilla myös englanniksi From the Volga to Siberia (ovh. Kirjassa Ananias kertoo omasta elämästään yhteiskunnan syrjäkehällä, pohtii maailman suuria kysymyksiä ja antaa lukijalle aidon ja toden kuvauksen menneestä maailmasta