30, eSityStalouS ja kauniiden unien joella, S. 3 2010
Suomalainen kulttuurileHti 9
Vaikuttava ääni 624
Hella Wuolijoki SkS:SSa S. 35
3/2010
Sisältö
3 4 Pääkirjoitus: Vaikuttavaa! Kansallisteatterin tehtävä
Hiidenkiveltä näkyy -sarjassa PIRKKO KOSKI kysyy Suomen Kansallisteatterin tulevalta pääjohtajalta Mika Myllyaholta, miten tämän teatterinäkemykset ja -kokemukset näkyvät uudessa tehtävässä. 15 laulullarakennettuhIstorIa Georg Otsin ääni rakensi historiakokemuksia, kirjoittaa TARJA RAUTIAINEN-KESKUSTALO. 13 toIsInkukkusInkäkönen Gradu-sarjassa HEIDI HAAPOJA kertoo nykykansanmusiikin ja kalevalamittaisen runouden kohtaamisesta. HELMI JÄRVILUOMA-MÄKELÄ on ryhmineen tutkinut muun muassa bretagnelaisen Lesconilin asukkaiden aistimuistoja kotiseudultaan.
25 Kokokuvassa rakennettu historia
MIKKO HÄRÖ kertoo, että uudistettu rakennetun kulttuuriympäristön luettelo ei pyri kohteiden museoimiseen vaan muutoksen hallintaan.
5
Teatterin yliminä johtokunta
Johtokuntien linja teattereissa on vaihdellut kansakunnan rakentamisihanteesta moralistiksi ja taidevalistajaksi, kirjoittaa MIKKO-OLAVI SEPPÄLÄ.
28 Suojellaanko kulttuuriperintö hengiltä?
TYTTI STEEL raportoi maaliskuisilta Kansatieteen päiviltä.
30 Kirjoituskramppi ja maailman pasifistisin sotalaulu
6 IhmIsenIhmeellInenäänI HEIKKI LAITINEN kertoo, miksi laulu on keskeinen kulttuurin piirre. 22 äänIperInnönkorVIntodIstajatmakuulla jakäVelyllä Eri ympäristöissä asuvien ihmisten maailmat voivat erota paljon toisistaan. 14 sanallasIValtaen Sanalla on voimaa, todistavat Väinämöinen ja Viina-Matti ja JONI SKIFTESVIK. 16 taustamusIIkInhoukutus KAARINA KILPIÖ: Musiikin kuuntelussa on siirrytty taustalle häipyvästä hissimusiikista tilanteeseen, jossa musiikki on läsnä kaikkialla ja kaiken aikaa. Nuori Hella Wuolijoki luetteloi virolaista kansanrunoutta SKS:ssa, kertoo SUVI RATINEN.
33 Kohtuullistamisen ystävät
Vallankäyttäjien kädessä kohtuus voi olla kohtuuttoman kova keppi, arvelee Päivystävä tekstintutkija VESA HEIKKINEN.
10 VaIkuttaVaäänIjaarVoIstakertoVatemootIot PENTTI MÄÄTTÄNEN: Äänet ja niiden yhdistelmät, kuten musiikki, ovat sanattomia ajattelun välineitä. Laulu yhdistää kaksi hyvin erilaista taiteellista ilmaisumuotoa: runouden ja musiikin, ja siitä seuraa osiensa summaa selvästi suurempi kolmas, laulu. 19 nImIenkolInaa Nimenpyörittäjänä TERHI AINIALA 20 VIdeoItaaIkakauslehdIssä Valtaavatko painetut videoleikkeet tilaa lehdistä ja kirjoista, kysyy NIKLAS BENGTSSON.
34 Ken on heistä kaikkein toisin...
NILKKA pakinoi.
35 Miltä maailma näyttää, Juha?
OUTI LAHTINEN vertailee, millaiselta maailma näyttää Esitystalousja Kauniiden unien joella -näytelmissä.
38 Kansanperinnettä ääninä
Aineksista aiheiksi -sarjassa SIRKKA-LIISA METTOMÄKI ja RISTO BLOMSTER kertovat, että SKS:n arkistoissa on äänitteitä 30 000 tuntia ja kuvanauhoitteita 1 500 tuntia.
40 Päivä on pulkassa
NIILO IHAMÄKI kertoo, millaiseen pulkkaan päivä on päättynyt.
41 Hiilipaino ja piilovesi
Ajan sanaa ruotii RIITTA ERONEN.
42 Arvioita, katsauksia 54 Sana sanaa vastaan
Märepalaa pureskelee LAURI MÄNTYLÄ.
55 Uutisia 60 Kalenteri 61 Lohkeamia Hiidenkivestä www.hiidenkivi-lehti.fi
Kansikuva: Outi Lauhakangas
2
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 0. ilona, suruna, pelkona, nautinnon ja onnen tunteena. Ajattelun tulokset tulevat tietoisuuteen mahdollisista arvoista kertovina emootioina
6.
soiletirilä
Uusi rakennetun kulttuuriympäristön inventointi toimii maakuntaliittojen ja kuntien aktivoinnin virikkeenä kulttuuriympäristön vaalimisessa. nuorimuttakokenutpoliitikkokertoohavainneensa,että arvoihinjaaatteisiinpohjautuvatperusteluteivätenääkelpaa syyksiollajotainmieltä.enääeivedotavapauteen,veljeyteen jatasa-arvoonvaillamuitaperusteluja,kuntehdäänpäätöksiä. S.42.
uinvalokuvaajahaluaisintallentaahetkiä,joidentakana onjotainpysyvääjamuuttumatonta.Lehteemmeniitä onmahdollistapyydystää:oivalluksiajauusiayhdistelmiä ikivanhankin tiedon pohjalta.Tahtoisin näyttää, kuinka kulttuurielääjasaavivahteensa,josuskallammeluottaasentaidetta,tutkimusongelmiajaluoviaratkaisujageneroivaanarvopohjaan. Tavoite on, että kaavoitus on niin hyvin ajan tasalla, etteivät kaavat uhkaa alueiden ominaispiirteitä. Aluerajauksia voi tarvittaessa täsmentää ja alueiden analyysiä syventää. Sitä mukaa kun olemme siirtyneet kuluttajiksi ja kuuntelijoiksi, koko kulttuurinen identiteettimme on muuttunut. Miksitätäitsestäänselvänoloistaasiaaonniinvaikeaakääntääjulkishallinnonjariskienhallinnankielelle?Ymmärrän.Luen opetusministeriönasettamanjakaksivuottakokoontuneentoimikunnanKulttuuri tulevaisuuden voima-selontekoa.kansalaisistaonhuolehdittavaainakinsenverran,ettäpalvelueiylitä valituskynnystä.varsinkinjosvälitöntähengenvaaraaeiole,on vastuullistenrahoittajienainahelpompitukeanäyttävämmin jotaintahoakuintoista.näitäsittenkutsutaan"yhteiskunnallisenkulttuuripoliittisenpäätöksenteonkäytännöllisiksivalinnoiksi". 25.
Vuoden 1944 tapahtumia on tutkittu paljon eri näkökulmista ja motiiveista, mutta pätevä kokonaiskuva puuttuu. S. Ruissalo on yksi Pohjoismaiden 1800-luvulla kaupunkien lähialueille syntyneistä huvila-alueista. Mutta kuka taiderahoituksen hakija kehtaisi ilmoittaa: ei tästäsäestyksettömästälaulustamitäänhyötyäole,eiainakaan sellaistayhteiskunnallistavaikuttavuutta,kulutuksenjayleisöjen kasvua,jotaehkäajattetakaajajokaolisimitattavissamillään kulttuuri-intensiteettimittarillakadottamattasenolemassaolon itsestäänselvääydintä,laulunpyhempääkieltä.
OUTI LAUHAKANGAS
K
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 0
3. Ääneenlausuttuihinyhteisiintaiedesyhteiskuntaluokkaperäisiin aatteisiin vetoaminen on vanhanaikaista.Tulevaisuustoimikunnanselonteossatokimainitaanjännitteet:"valinnat, ratkaisutjatoimenpiteeterijännitteidenvälilläriippuvatsiitä, mitäeettisiäarvojakulloinkinpainotetaan."Siismitäkulloinkin jamitämihinkintarkoitukseen.Toisinaanyhteisöllisyyttä,toisinaankestävääkehitystä,monastimyösmoninaisuutta. Toisaaltatunnevaltainenäänestäjiinvaikuttaminenonlisääntynyt.Ollaaninhimillisiäpoliitikkoja,terapiantarpeessaolevia yksilöitä,jotkayrittävätantaaluotettavanvaikutelmanmotiiveistaan. Yksi piirre on kuitenkin selvä: säestetty laulu ei ole jokaihmisen paras laji. Juuri sellaiseen Henrik Meinander pyrkii Suomi 1944 -kirjassaan, kirjoittaa Juhani Sipilä. Kuvassa Villa Gustafsberg. Toisenlaisiakin näkymiä on, siitä viestivät tv:n monet musiikkiohjelmat ja kuppiloiden karaokeillat. Tässä kuntien ja kuntalaisten yhteistyö ja yhteiset keskustelut ovat tärkeitä. PÄÄkirjOiTuS
Vaikuttavaa!
20.5.2010
anna-kaisaliedes.kuva:karikääriäinen
Laulu ei enää kuulu samalla tavalla jokapäiväiseen elämään kuin aiemmin. S. demokratiassaeiolemahdollistaottaasuunnittelunjastrategioidenkehykseksisellaistatoimintaa,jokaperustuuensisijassa parinihmisenpäähänpistoon,sattumiin,pitkäänkypsyttelyyn, toistuviinepäonnistumisiin,epärealismiinjaonnellisiinkäänteisiin.Tätähäntaideonollutvähintäänromantiikanajoista lähtien,tätäonmyöshumanistinenideointijatätärajatonta edustavattietoisuudessammetaivainalitajunnassammeasustavatkulttuuriarvot.Hannuväisäsentapaanmielessäsaattaaolla vaintoive,että"joskuslaululöydettäisiinkaadettujenmäntyjen vuosirenkaista"
nuoret ovat edellistä sukupolvearohkeampia,eikäheilläole ego-ongelmaa. enihmettelisi,josviidessävuodessajokymmenenkinnaistaherättäisikansainvälistäkiinnostusta.
Teatterinjohtaja ja ohjaaja
ensimmäisetseitsemänvuottaoliryhmäteatterissa keskityttäväsiihen,etteiteatterikaadu.Olosuhteet tukivat tietynlaisia valintoja: klassikoita! ei silti,
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 0
o u t i l a u h ak a ng a s. vainharvoillaohjaajilla,kutenkristianSmedsillä, esaLeskisellä,LeeaklemolallajaMikkoroihalla, onniinvahvaomakielijakäsiala,ettäsenvoiuskoa synnyttävänkiinnostustamyösmaanrajojenulkopuolella.
Tekijöitä tarvitaan
Tärkeääonmyöslöytäätehtäväänvalmiita tekijöitä.Tähänliittyypitkänaikavälin strategia: kaiken sen hahmottaminen, mitä teatteri haluaa ollatulevaisuudessajamitäse tuleemerkitsemääntekijöille itselleen. Tehtävänäonavatasitä,mitämaassammetällähetkellätapahtuu.kansallisteatterintulisiollatori,kuin markkinattainäyteikkunasiihen,mikätämämaa on,mitätäälläkaupataan.
"K
olemuotonsapuolestaniinerityisiä,ettäneherättäisivätkansainvälistäkiinnostustasamassamäärin kuinitsenäisinäteoksinatoimivatnäytelmätekstit. Meillä näytellääntunteella,räiskyvästijasuuresti,mikäsopii työväen-jakansanteatteriperinteenmaahan.Suomalaisuus ontärkeää,eräänlainenheimoasia;ajatus,ettäolemmetietynlaisia,ettämeilläontietynlainentemperamentti.kulttuurihistoriaammeonvaikuttanut se,mitenSuomionsynnytettyjakuinkaseonkasvanutruotsinjavenäjänvälissä.Tämännäkyminen teatteri-ilmaisussapitäänähdäheimontunnusmerkkienjasensynnyttämienpaineidenkautta. Muodollaleikittelyonhyvinraikasta.esimerkiksi PaulaSalminen,elinaSnickerjaHeinijunkkaala kirjoittavatnaisenaolemisestatässäyhteiskunnassa. Hiidenkiveltä näkyy
Kansallisteatterin tehtävä
Mika Launis
pIrkkokoskI
mikamyllyahosiirtyyelokuussasuomenkansallisteatterinpääjohtajaksi.myllyahoonjohtanutryhmäteatteria yhdessäesaleskisenkanssa,jateatterissakantaesitetytnäytelmätovatsiirtyneetuseillemuillekoti-ja ulkomaisillenäyttämöille.myllyahotunnetaanmyöstampereenteatterikesäntaiteellisenjohtoryhmän jäsenenä,jahänenohjauksiaanonnähtyuseissateattereissa.kuinkamyllyahonteatterintekemistäkoskevat näkemyksetjakokemuksetnäkyvätkansallisteatterissa?
ansallisteatterinresurssitovatniinhyvät, ettäteatterintäytyyitsevaatiaitseltään enemmänkuinmuutvaatisivat.Tämän teatterinonoltavaerityisenläsnäsuhteessaanSuomeen.juurisiksiteatterionalunperinperustettu. draamanalallaonnousemassa nyt kolmekymppisten naisten joukko, jolta olen lukenut monta hyvää näytelmää. Muttavaikkateatterionpaikallinentaidemuoto, sevoiainaylittääpaikallisuutensarajat.niinonjo tehtykin.esimerkiksiMartinMcdonaghinnäytelmätovatkoskettaneetsuomalaistakatsojaa,vaikka teatterillamme ei olekaan eurooppalaisten pitkää perinnettä. viime vuosien ohjaajat ovat leikitelleet suomalaisuuden kuvilla. Sensijaansuomalainenohjaajantaideonsiirtynyt huonostiulkomaille.Ohjauksemmeeivätuseinkaan
4
Nuoret tekevät toisin
nousemassa on suoranainen naisohjaajien sukupolvi,jolleonominaistauusimuoto.Yhdistävätekijätuntuuuseimmillaolevan alkuperäinenkiinnostusesitystaiteeseen.Taustallaovatimpulssin antajina teatterikorkeakoulun opettajat, ennen kaikkea juha-Pekka Hotinenjakatariinanumminen.Tätäuudenlaistalinjaustahaluantuodamyös kansallisteatteriin. Tuntuu,että1980-luvullasyntyneidensukupolvella on oma uudenlainen kokemusmaailmansa
Teatterijohtokuntienvahvallaasemallaolipitkätperinteet.Milteikaikkisuomalaisetteatterilaitoksetoliperustettunimenomaan valistuneenyleisönohjelmistopolitiikantoteuttajaksi,milläniiden julkinentukioliperusteltu. Metodinionetsiätekstistäsäännöstöäjanäkökulmaa, jonka pyrin fyysistämään. kunteatteriolidraamanesittämistäuskollisestikirjailijanintentioidenmukaan,ohjelmistoilmensiteatterinlinjaa.dramaturgijohtajantehtäväksijäivastatasiitä,ettänäyttelijättoteuttivatteokset vääristelemättä.kannatusyhdistyksetjajohtokunnatnivelsivätteatterinjasenyleisön"esteettis-moraaliseensuhteeseen"jasitouttivat teatterinhallitustirakentamaankansakuntaa,työväenteattereiden tapauksessatyöväenluokkaa. esimerkiksiSofiOksasenPuhdistuksenohjauksessakansallisteatterissatavoiteltiinmahdollisimmantottajamahdollisimmanpientä,einäyteltyä. ryhmätyöperiaateulottui1970-luvullalaitosteattereidenohjelmistonsuunnitteluun,jossajohtajadelegoivaltaansamuilleteatterilaisillemuttajohtokunnanvaltaahäneivoinutdelegoida,ja yhteenototolivatrajuja. mikko-olavi Seppälä
kylläniitähaluttiinmuutenkintehdä.klassikkoja ohjaamallaoppitekemäänteatteria.jälkikäteenkatsoenniidenohjausjäisittenkinnykydraamanrinnallavähäiseksi.klassikotkinovatolleetsovituksia, jauseamminohjauksetovatkuitenkinolleetnykynäytelmienpienimuotoisiatulkintoja. johtokuntiendilemmaolisiinä,ettänevastasivatmyösteatterin taloudellisestamenestyksestäjajoutuivattekemäänmyönnytyksiä suurenyleisönmaunsuuntaan.niilleolivarattuskitsoidirooliteatterinyliminänä,erisuuntiinvetävienvoimienvaikutuspiirissä,moralistinajataidevalistajana,jokaoliriippuvainentäysistäteatterisaleista javallanpitäjiensuosiosta. ryhmäteatterittakasivattaiteilijoidenvapaudenmuttaeivättuoneetleipää.näyttelijävetoisetteatteritolivanhastaanmarginalisoitu yksityisyrityksinäepäämälläniiltäyhteiskunnantuki.1970-luvulla kysyttiin,tuputtivatkoryhmätomavaltaistapropagandaa.Sisällöstä päättäminenoliideologistavallankäyttöä,"tiedon-jatunteenvälityksellä"luotiinarvojajaasenteita. valiovähemmistönroolinousisisällissodanjälkeen.Makutuomareistariippui,minkälainentaiderehotti.johtokunnatnojasivat entistäenemmänyhteiskunnalliseenjapoliittiseenvaltaan.Määrärahanjakajienkantaoli,ettäyhteiskuntarauhaaeisaanuthäiritäja viihdettäpitisäännöstellä. Asioistaolipuhuttava.Teinkinpitkäänyhteistyötä kirjailijankanssajoennenharjoituksia.vainsitenoli mahdollistavaikuttaanäyttämöllisyyteen. MartinMcdonaghinInishmoren luutnantinhenkilöiden rujouden merkkinä oli puhevika. vuorovaikutuksellinen tapa on ominaistasuomalaisillenykyohjaajille.Tämäpoikkeaaeurooppalaisestaautoritaarisemmastakäytännöstä.Toisaaltaitsellenitärkeäjayksitämänhetkenmerkittävimmistäeurooppalaisistaohjaajista, latvialainenAlvisHermanis,antaapaljonvastuuta näyttelijöille,muttatutkiipaljonmyösitse. kitkaonvähentynyt.Onkoteatterinvoima. Tuonajanteatterisodissateatteritaiteilijattaistelivatitselleenoikeu- denvalitateattereidenohjelmistoennenjohtokunnanmaallikoita, olivatpanämäkuinkademokraattisestivalittujatahansa. Se oli metaforanäytelmäänsisältyvästä,heimoontaikoko irlanninkansaanliittyvästäviasta.Yhteinenmetafora onolluteräänlainenbrechtiläinengestus,yhteiskunnallineneletaifyysinentila.Ajatteluntaustaltalöytyyliettualaineneimuntasnekrosius,jonkatyössä jokaisellahenkilölläonomametaforansa.
Teatterin yliminä johtokunta
Teatterissainhotaanerästäjohtokunnanjäsentäniinkovasti,että näyttelijätekeetästäkarikatyyrin.Teatterintyöntekijätmenevätlakkoon,kunepäluuloinenjohtokunta syynääheidänohjelmistoesityksensäjavaihtaayhteiskuntakritiikin operettiin.johtokuntaeipalkkaateatterinjohtajaalaisinkaan,kun eiuskolöytävänsälojaalia.kaupunginteattereidenkitkaistaarkipäivää1970-luvulla. kuljimme yhteiskunnallista draamaa kirjoittaneenrekoLundáninjäljillä.Samallatunsinäkkiä äärimmäisen vahvana kokemuksen siitä, kuinka lähelle omaa itseään ja tuntojaan kirjoittamalla saattoimennä.draamasyntyipienenihmisenaika pienissäkinasioissa.Leskisentyötovatkoskettaneet sivullisuutta,omaniovatlähempänäomaapersoonaani,kysymystäsiitä,mitenvoieläähyvin,eettisestijamoraalisestiitseäänkunnioittaen." Pirkko Koski on Helsingin yliopiston teatteritieteen ja draamakirjallisuuden professori emerita.
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 0. Avaan oman traumani ja pyrin suhteellisen häpeämättömään työtapaan.kunohjaajannäkemysonselkeäjahän pystyyitselöytämäänuusiatasojaitsestään,myös näyttelijätkykenevätlähtemäänmukaan. vuonna2005teimmeesaLeskisenkanssatilannearvion.eurooppalainendraamaeiriittänytkertomaansuomalaisestayhteiskunnastahaluamallamme tavalla,saksalaineneiollutkovinyhteiskunnallista, brittiläinen taas oli liiaksikin sidoksissa omaan yhteiskuntaansa.Päätimmekirjoittaaitse. 1960-luvullaalkoinäyttääsiltä,ettävaliovähemmistöäedustivatkoulutetut,tinkimättömätohjaajatjanäyttelijät,jotkahalusivat miellyttämisensijaankasvattaayleisöä. Mikko-Olavi Seppälä on teatteritieteen dosentti Helsingin yliopistossa.
5
outilauhakangas
Draaman yhteiskunnallisuus ja henkilökohtaisuus
Ohjaaminenliittyyyleensäkinainayhteiskunnan tilaan.nykyhetkellätavoitellaanvuorovaikutusta, selkeää prosessia
Laulu kurkotti arkipäivän tuolle puolen,seolijokaihmisentaiteellinentapailmaista itseään.
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 0. Kuva: Matti Seppänen
Laulu on ihmisellä ikäskun toinen kieli, jolla alkaa sydämensä liikutuksia ilmotella, koska tawallinen kieli ei löydä sanoja tarpeeksensa. IHMISeN IHMeeLLINeN ääNI
heIkkIlaItInen
Liisa Ylönen. Laulu on kaikkialla. Laulaminen oli hänelle vielä jokaihmisen periominaisuus, jolla paremmin saattoi ilmaista omaa sisintään. Kantelettaren esipuheessa (1840) Lönnrot täsmentää: laulu on ihmiselle pyhempi kieli, jolla paremmin, kun tällä tawallisella, jokapäiwäsellä kielellä, ilmottaa ilonsa ja riemunsa, surunsa ja huolensa, onnensa ja tyytywäisyytensä, toiwonsa ja kaipuunsa, leponsa, rauhansa ja muun olentonsa.
6
N
Lönnrotarveleelaulunsyntyajan"eipaljonmyöhäsemmänkokoihmissuwunsyntyaikojaolewan". Sitä kansaa kyllä ei löydy taiwaan kannen alla, joka laulua ei tuntisi ja rakastaisi.
äinaloittieliasLönnrotartikkelinsa"Laulusta" Mehiläisen helmikuun numerossa 1839. Lönnrotolikuullutloputtomastilauluavuosikausiajatkuneillakeruumatkoillaan.itsehänlauloi KalevalansajaKantelettarensamaailmankirjallisuudeksi. joensimmäisilläihmisilläolisamojasyitälauluun kuinmeilläkin. Se ei pelkää LapinpakkasiaeikäAfrikanhelteitä,silläonasuntonsa herrojen hoveissa ja talonpoikien tuvissa, kuninkaittensaleissajaorjienmatalissamajoissa
Laulu yhdistää kaksi hyvin erilaista taiteellista ilmaisumuotoa:runoudenjamusiikin,jasiitäseuraaosiensasummaaselvästisuurempikolmas,laulu.
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 0
7. Laulukulttuurin muutos
Ajatovatnoistapäivistämuuttuneet.elämmekyllä edelleenlaulavassakulttuurissa,kuunnelkaavaikka radioasemiatailukekaahittilistoja.Yksiasiaonkuitenkinratkaisevastimuuttunut.jokaihmisenlaulu eioleenääsellainenosajokapäiväistäelämääkuin ennen vanhaan. nykyinen säestyksen pakkoonvallinnutvastavähäntoistasataavuotta. Merkillisen kevyesti luovuimme viimevuosisadallatästäperusoikeudestammejasiirryimmekuuntelijoiksijakuluttajiksi.ehkäemme ole tulleet pohtineeksi, mitä kaikkea siitä seuraa. Samallatulevatnäkyviksinemerkillisetkulttuurisetesteetjasanattomatsopimukset,missäjakenen onsoveliastalaulaa.esteidenmäärätietoinenpoistaminenpitäisiollakulttuuripolitiikantärkeäpäämäärä.Lausettakirjoittaessanitajuankyllä,kuinka irvokkaaltasekuulostaanykyisenkulttuuripolitiikan näkökulmasta.
Laulu yhdistää kaksi hyvin erilaista taiteellista ilmaisumuotoa: runouden ja musiikin, ja siitä seuraa osiensa summaa selvästi suurempi kolmas, laulu.
vaikkalaulujaetaankirjoissanuottiinjatekstiin, seonmielessämmejakamatonkokonaisuus.Meidänonvaikeasanellasanojaerikseen,varsinkinkun vainmurto-osalauluistammeonkirjoista.valtaosan lauluistaopimmekuulonvaraisesti,jauudetlaulut solahtavat satojen sukupolvien perintönä aivoissammeolevaanlaulunlokeroon. ilmansäestystäsyntyvätsoololaulutsopivatkaikille.niissävoivapaastikäsitellärytmiä,sävelkorkeuksiajatulkinnanpieniäyksityiskohtia.niissäon ihmisenäänipaljaimmillaan,ilmaisuvoimaisimmillaan.Siksiniistäpidettiinniinkauankiinni.vasta yhteiskunnanpakkotoimin,kansakoulujenjaharmonienvoimalla,saatiinasiaanmuutos.eisoittimia tarvitsekieltää,muttasäestyksettömyydellepitäisi saadajälleenolemassaolonoikeus.
Laulun lumo
Miksi laulu on niin keskeinen kulttuurin piirre. Laulutovatvaihtuneet,muttalaulujenmerkitys eiehkäsittenkäänolevähentynytLönnrotinajoista. etenkäänlaulamisenintohimoeiolemuutamassa sukupolvessamihinkäänkadonnut,melkeinpäpäinvastoin,vaikkajokaihmisenlaulamisenmahdollisuudetovathuikeastikaventuneet.Hetikunannetaanpienikintilaisuus,sekäytetään. Se värähtelee, resonoi, meidän ruumiissamme, se saaruumiimmeresonoimaan.Lauluonloppujen lopuksivokaalienvärejä,janiidenväritjavivahteet ovatmelkeinloputtomia.Mikätunteidenkirjoniillä onkaanilmaistavissa!jokainenvokaalivärisaaruu-
Oopperalaulaja Mika Kares. Mutta toisaalta: kun osallistuu karaokeiltoihin taiseuraamoniatelevisionohjelmiakutenTartu mikkiin,Biisikärpänen,idols,Tangomarkkinat,ei voiollahämmästelemättä,kuinkatärkeitälaulutja laulaminensittenkinedelleenovat. kokokulttuurinenidentiteettimmeonvähinäänin muuttunut. Toisaalta laulu on kokonaan meitä itseämme. Kuva: Matti Seppänen
Paljaan laulun arvo
Yksitärkeäasiaonmusiikkiviihdeohjelmistahelppo huomata.Säestettylaulueiolejokaihmisenparas laji.Sitäontuomareidenhelppoirvailla.juurisiksi vieläLönnrotinaikanamusiikintärkeinesittämisen tapa oli säestyksetön soololaulu kuten oli ollut tuhansia vuosia sitä ennen. Säestyksettömyysonaivansuottamelkeinkokonaan kielletty
ihmisenäänionkuitenkinvielälauluakinihmeellisempi. useinpuheläheneelaulua.rajaonveteenpiirretty. Laulunpyhempikielieiherkimmilläänkaipaajulkisuutta;seonparhaimmillaanomissaoloissa,pienessäpiirissä,ystävienkesken.
Ihmisen ainutlaatuinen ääni
Maailmassaonuseitatuhansiakieliäjaniilläomanvärisensälaulut.Toisistaanhuomattavastipoikkeaviaerilai-
siaäänenmuodostuksiakinonkymmeniä,jolleisatoja. Opintojeniyhteydessäopin,ettäyhdenkinharjoitteleminenkestäävähintäänvuoden.kunsitten Sibelius-Akatemiankansanmusiikinosastoperustettiin,olihätkähdyttävinkokemusyhtäkkiähuomata, etteiasiaollutkaanniin.Meissäonkaikissakaikki maailmanlaulutyylitjaäänenmuodostukset,niiden täytyyantaatullaesiin.Tarvitaanvainempaattista kuuntelukykyäjaintohimoistaopinhalua.ruumiissammeonkaikkijovalmiina. Myös puheäänellä voi leikkiä, sitäkin voi värittäämonintunnelminjatuntein.niinmeteemmekin.Muttakäytämmeääntämmevielämonella muullakinmielikuvituksellisellatavalla.
"Kaino Akti". nykykulttuuriyrittääväittää,ettäkaikenlaulun onoltavajulkista.Siihenansaaneikannataastua. Laulunmikromaailmaonhämmästyttävänmoninainen.kunlaulammeyhdessämuidenkanssa,maltillajakuunnellen,syntyyyhteisestäresonanssista alativäriäänmuuttavaääntenkaleidoskooppi. Laulun pyhempi kieli ei herkimmillään kaipaa julkisuutta; se on parhaimmillaan omissa oloissa, pienessä piirissä, ystävien kesken.
miimme väreilemään eri tavalla. jokainen rytmiä luovakonsonanttivaatiionnistuakseenuskomattomanmääränpieniälihaksia. Kuva: Matti Seppänen
8
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 0. Tunnemme tuttavan jo kaukaa hänen puheestaan,vaikkemmeerotasanoja.Onhämmästyttävää,ettäkaikillamiljardeillamaailmanihmisillä onpuheessaanniinpersoonallinenmelodia,rytmi, vokaalienväritjakonsonanttienkimmahdukset,että ääniontunnistettavissakuinulkonäkötaikäsiala,ja sesisältääkokoelämänhistorian
SKS 2003. virikkeitäantaakukinvuorollaan.näinkorkeitaja mataliaääniäeikukaantiennytpystyvänsäpäästämään.välilläonihananhiljaista,välilläraivokasta tunteidenpurkautumista.Lopuksionpakkotodeta, ettäkaikkiosasivatkaikenopettamatta.Sitäonvain paljonvaikeampihuomatayksinkuinyhdessä. Seuraavaksiimprovisoidaanvapaasti.Milloinlinnut keskustelevat, milloin meret myrskyävät, milloin vainabstraktitäänetilottelevat. ihmisen ääni on ihmeellinen. Musiikin tohtorin tutkinnon kirjallinen työ. nämä taidot antavat mahdollisuuden tehdä ennenkuulematontamusiikkia.Tätäuuttatekotapaakutsutaanääni-improvisaatioksi.Tekijöitäon Suomessakinjouseitakymmeniä. Sittenaloitetaanimprovisointi,jajokainensaa vaihtaavokaaliamilloinhaluaa.Sävelenvärivaihtuu liukuen,jayläsäveletalkavatkimpoillayläilmoissa. Anna-Kaisa Liedes, Matkoja äänen maailmaan. Musiikin tohtorin tutkinnon kirjallinen työ. Lattialle selälleen makaamaan silmätkiinni,päätlähekkäin,ettälöytyyyhteinen resonanssi.Aloitetaanyhdelläsävelelläjakäydään vokaalitläpierilaisineväritysmahdollisuuksineen. SibeliusAkatemia, Musiikkikasvatuksen osasto 2010. Miten me saamme aikaan kaikki nämä äänet. kun puolen tunnin kuluttua kuulee, kuinka korvatavautuvatjatekemisensuunnitteluloppuu, alkaayhteinentekeminen.rytmituleejamenee. pajularecords.com/test/aija/index.html
Kuvassa Sirpa Riuttala, Outi Silfverberg, Liisa Ylönen ja Aura Linnapuomi.
9. Kirjoituksia musiikista. Päästälopuksiilmoilleomatlaulusi.jokaisellaon omalaulunsa,onollutainajaonedelleen.ehkäse onlukkojentakana,odottamassakärsivällisestiulos pääsyä.eikämaailmassaolekauniimpaa.
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 0
Matti Seppänen
Heikki Laitinen on muusikko, laulaja, ääniimprovisoinnin opettaja ja eläkkeellä oleva kansanmusiikin professori Sibelius-Akatemiasta.
AIHEESTA ENEMMÄN Heikki Laitinen, Iski sieluihin salama. Mitennevoivatollatäydellisestihallussammeopettamattajaopettelematta,harjoittelematta?Tämän ihmeen edessä ovat ihmisäänentutkijatkin vielä ymmällään. http://www. ensimmäisen parkaisunjaviimeisenhuokauksenväliinmahtuu uskomatonmääräerivärisiähuutojajakuiskauksia, hysteerisiäitkunjanaurunpurkauksia,merkillisiä värejäjavärähtelyjä,puheitajalauluja.Sävyjäon loputtomasti. Omanäänenulottuvuuksientutkimisenvoikuitenkinhyvinaloittaayksikseen.Annaitsellesiaikaa, rauhaajahiljaisuuttajalaulullesiloputontakestoa ilmanalkuajaloppua.Aloitahyräillenjatunnustellen.jatkatutuillalauluilla,laulasittenrunojaulkomuististataikirjasta. Olenpitänytniitäniinesiintymisenammattilaisille kuinharrastajille,niinpäiväkotilapsillekuineläkeläisille.kurssilaisetovatuskaltautuneetäänelliselle tutkimusmatkalleitseensähämmästyttävänennakkoluulottomasti. itsealoitinensimmäisetkokeiluterikBergmanin sävellysopissa1960-luvulla,muttavastaparikymmentä vuotta sitten aloin vakavasti työskennellä asianparissa.Onpakkotodeta,ettäihmisenerilaisillaäänilläeitodellakaantunnuolevanloppua.
Oma laulu ilmoille
vaikuttavintaonollutääni-improvisaatiokursseilla. ne kertovat meistä enemmän kuin tuhatsanaa. Aija Puurtinen, Circulus Cantoris Circuitio Musicae. Sibelius-Akatemia, kansanmusiikin osasto 2005
penttImäättänen
Vaikuttava ääni ja arvoista kertovat emootiot
klassinenfilosofiapitääarvojaelämästäerillisinäasioina.koskajärjenkäyttöerotetaan kokemuksestajaruumiillisuudesta,todistetaanmuunmuassa,ettäonepäloogistakokea tunteitakuvittelunyhteydessä.ainoaratkaisuontällöinolettaakokemuksestariippumaton kykyymmärtääsymbolisiamerkityksiä.muttapragmatistilleemootioteivätoleirrationaalisia. Arvotnäyttäisivätjäävänkum-
10
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 0. järjenkäyttöerotetaankokemuksestajaruumiillisuudesta.Arvotjaemootioterotetaanhavaittavista ulkoisistatosiasioista.emootiotovatnäinollensisäisiäruumiillisiatuntemuksia,järjenkäytöstäerillisiä taisillejopatuhoisiaasioita.emootioidenilmaiseminenkuuluutaiteentehtäviin,jaarvoitukseksijää, mitennämäsisäisettilatvoivatkulkeutuaeteenpäin kirjaimien,sävelien,värienjamuotojenavulla.
M
Mistä arvot tulevat?
klassisen filosofian vaikuttajiin kuuluvan david Humen väitteitä on syytä tarkastella lähemmin. Kuva: Kari Kääriäinen
usiikissaeivoikokeailoataisurua,koska kyseeioletodellisestailostataisurusta, jotkutesteetikotväittävät.Tämäliittyy niinsanottuunfiktionelikuvitteellisenongelmaan: emotionaalinensitoutuminentilanteeseentaieläytyminen henkilöhahmoon edellyttää, että uskoo kyseisen tilanteen tai henkilön olevan olemassa. maailmaaeikoetahavaittuinatosiasioinavaanerilaisinatoimintamahdollisuuksina.myös ääntentunnesävyntakanaonkokoevoluutionmittainenäänimaisema.
Kristiina Ilmonen. Arkijärjenkannaltaväiteonouto.Miljoonatelokuviin,näytelmiinjaromaaneihinuppoutuvatihmiset ovatepäloogisia. Fiktionongelmaaeiolesyytäsivuuttaaolankohautuksella,sillämonifilosofipohtiisitäedelleen hartaasti.Mikäsaanäinmonetsetvimäänkeinotekoiseltavaikuttavaapulmaa. jäljet vievät klassisen filosofian lähtökohtiin. koskafiktiossatilanteetjahenkilöteivätoletodellisia,senyhteydessäonepäloogistakokeatunteita. Humengiljotiiniksikutsutunperiaatteenmukaan arvoteivätoletosiasioitaeikäniitävoitosiasioista myöskäänloogisestijohtaa.Tämäjohtuusiitä,ettäarvojaeivoihavaita muiden tosiasioiden tapaan
Tavoitteentoteuttamiseksionhankittavaravintoa,suojaavaaroiltajajatkettavasukua.Pyrkimystäelämänjatkumiseen voi kutsua biotekniseksi normatiivisuudeksi. empiristisen kokemuksen käsitteen hylkääminenmuuttaaHumengiljotiinin,tuonklassisen filosofianviiltävänarvontappokoneen,ruostuneeksi partateräksi,jokapäteevainloogisenaperiaatteena kielensisäpuolella. CharlesPeircenmukaanasiantaiesineenmerkitysonsiinä,millaisiatoiminnantapojasiihen liittyy.Marjaanliittyysyömisentapa.Tätätoimintaaennakoimallavalkenee,ettämansikan syöminentoteuttaaarvon.Mansikanmakeus on arvo, jonka ennakoiminen herättää syömiseen liittyvän emootion. ihmisellä on monien muidenluontokappaleidentavoinitsepintainenpyrkimyspysytellähengissä. Arvot löytyvät luonnon sisäpuolelta, elämästä itsestään. vastaavastinähdään,kuinkakulttuurisetarvot perustuvat toiminnan tapoihin: "Oma maamansikka,muumaamustikka." Toiminnan tuloksen ja siihen liittyvän emotionaalisentäyttymyksenennakoiminen perustuu aiempaan kokemukseen. Humenlähtökohdistavoiollaerimieltä.1800luvun pragmatistit pohdiskelivat Metafyysisessä klubissamuunmuassasitä,mitäfilosofiassapitää muuttaa,josCharlesdarwininkäsitysevoluutiosta otetaantodesta. Pragmatistinäkee,ettämyöstoimijaonosatiedon kohdetta. Havaittuihinääniinjaniidenyhdistelmiin,melodioihin, sointuihin ja rytmiin, liittyy muistumia menneistäarvojentoteutumista.nämäkokemukset ovatniinkaukaisia,etteiniitävoitietoisestitavoittaa,muttakasautunutkokemusilmeneetietoisuudelleemotionaalisenasävynä.nämäemootioteivät oleirrationaalisia.neperustuvataiempaansanattomillamerkityksilläajattelemiseen. kaikkiinlaatumääreihinonlatautunut sanattomia merkityksiä. kohteenaolevasuhdeonkoetuntilanteenjatoiminnan seurauksena toteutuvan tilanteen välillä. Yksi johtopäätös on, että inhimillinen järjenkäyttöjamoraalinenharkintaovatluonnonsisäpuolellasyntyneitäilmiöitä.neovatyhdellekädellisten lajilleilmaantuneitakykyjä,joidenselittämiseksiei kaivataaineetontasieluataikokemuksestariippumatontakykyäymmärtääsymbolisiamerkityksiä. Lisäksi tuleeyksilönelämänkokemus.kaikkinämä karttuneetkokemuksentasotvaikuttavatsiihen,mitenmaailmaakoetaanjatulkitaan.
Kulttuurievoluution mittainen kokemus
Vaikuttava ääni ja tunnesävy
voidaansanoadeweyntapaan,ettäemootiotovat toiminnanlaatumääreitä.nämätaaskoetaan sisäisinätiloina,kuntoimintaeiolemeneillään.itseasiassanekertovathavaittujenasioi- den yhteydessä toteutuneista arvoista. Äänien tunnesävyjen takana on koko evoluution mittainen äänimaisema, joka muuttui kulttuurievoluutionmyötä.Merlindonaldinmukaan luonnollisenkielensyntyedellyttäävarhaisempaa mimeettistäelijäljittelynkulttuuria,jossamusiikilla onollutkeskeinenmerkitysilmaisukeinona.Tämän
11. ihminen on muiden eläinten tapaan toimiva luontokappale.näininhimillinenkokemuskinon ennenmuutamaailmassatoimimista.kokemuksen jatiedonkohteenaeivätolehavaituttosiasiat,vaan tietynlainensuhde,jotaharkittutoimintavälittää. näinpäädytäänsiihen,ettäarvojajatosiasioitaei voierottaatoisistaankokemuksessa.Arvottaminen sisältyypragmatistinkäsitykseensiitä,mitätosiasiat ovat. kulttuurisetarvotrakentuvatnäidenperusarvojen varaan.
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 0
Arvoteivätperustuemootioihin,kutenHume oletti, vaan päinvastoin emootiot perustuvat arvoihin.Antoniodamasiotalainaten"emootioonarvonmerkki".Mitäsittenovatmerkitja merkitykset. ArvoteivättulemoraalisenSiinainvuorenimperatiivinaeivätkäapriorisestataivaansinestä(out of the a priori blue,johndewey).klassisenfilosofian lähtöoletuksetperustuvat150vuottasittenvanhentuneeseenmetafysiikkaan.
Maailma toimintamahdollisuuksina
vaihtoehdonklassisenfilosofianlähtökohdille tarjoaapragmatismi,jossakäytäntöontotuuden ja merkityksen arvosteluperusteina. kulkuskuvat:riittarainio
mallisiksijaarjestaerillisiksiasioiksi.Humenratkaisuon,ettäarvotperustuvatemootioihin,moraaliseensentimenttiin. evoluutionmittainenkokemusontuottanutaistielimet, jotkahavaitsevatlaatumääreitä.kulttuurievoluutionmittainenkokemusontuottanutsosiaalisia ja kulttuurisia rakenteita, jotka ovat osittain myöskiteytyneetbiologisiksipiirteiksi,esimerkiksi synnynnäinen kielikyky. Merkityksiin ontallentunutse,millaisiinjototeutuneisiinarvoihintapojenaiemmattoteutumatovatjohtaneet.Tätäkasautunutta kokemusta ja sen herättämää emootiota dewey kuvaasaksankieliselläsanallaGefühlston,tunnesävy. Maailmaaeikoetahavaittuinatosiasioina vaan erilaisina toimintamahdollisuuksina.kunmahdollisuuksiaonuseita,on pakkovalita.Tämäonainaarvottamista, silläarvottaminenonjuurisitä,ettäjokinpäämääräasetetaanetusijalle,tavoittelemisenarvoiseksi
Tarkastelinaihettakuudenesimerkkitapauksen kautta.Asetinrinnakkainarkistoaineksenelikappaleidentaustallaolevanruno-ja/taisävelmälähteen janykykansanmusiikkiteoksenjaanalysoinniiden erojajayhtäläisyyksiä.esimerkkikappaleetvalitsin suomalaisiksinykykansanmusiikkiyhtyeiksiyleisesti luokiteltujenkokoonpanojentuotannosta. Onselvää,ettävaikkasäkeetovatsamatainakin muistiinpanoissa,laulajienkonkreettisetelinympäristöt,ajatusmaailmat,ymmärryksetjatulkinnat ovattoiset.
Kielikuvien mystiikkaa
Luonne-eroista huolimatta nykykansanmusiikissa käytetty kalevalamittainen runous on yhteydessä vanhaanperinnejärjestelmään.Olennainenyhdistävä tekijäonrunomitta:nykyrunolauluperustuuvääjäämättäkalevalamitanklassisiinlainalaisuuksiin.runomittaeiolenykykansanmusiikintekijöilleäidinkieli samallatavallakuin1800-luvunrunolaulajille.Tämä johtaasiihen,ettänykykansanmusiikinkalevalamittaisetsanoituksetovatuseimmitenlainattujajakansanrunolähteistäuudelleenmuokattujatekstejä. 93121. Termillänykykansanmusiikkiviitataantässäerityisesti 1990-luvun ja 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ammattimaisesti harjoitettuun musiikkigenreen,jonkataustanaovatkansainvälinenfolk-jamaailmanmusiikinaaltosekäSuomen musiikkielämänkoulutuspoliittisetilmiöt. Gradut
TOISIN KUKKUSIN KäKÖNeN
Kuin oisin omilla mailla oman pellon pientarilla toisin lintu laulelisin toisin kukkusin käkönen (Skvriv1:120) näin lauloi tuntematon d. PeilasinaihettaerityisestiLauriHongon(1990)ja Anna-LiisaTenhusen(2006)kirjoituksiin,jatotesin, ettärunolauluelää"toistaelämäänsä".kalevalamittaisen runon toinen elämä nykykansanmusiikissa eivoiollaeikäpyriolemaansamanlainenkuinsen luonneolihistoriallisessakontekstissa,vaansepeilaa nykyajanestetiikkoja,tietämystä,arvojajaajatuksia.
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 0
13. AIHEESTA ENEMMÄN Lauri Honko, "Folkloreprosessi." Sananjalka 32/1990, s . Anna-Liisa Tenhunen, Itkuvirren kolme elämää. vaikkamuutosonainaollutläsnäkalevalamittaisenrunoudenolemuksessa,1900-luvullaseonollut aikaisempaaradikaalimpaaprosessinnopeudentakia. 1800-luvunlaulajaonesittänytrunonsahyvin toisenlaisessayhteydessäkuin1990-luvunvärttinä. e. SKS 2006.
Kalevalarunon "toinen elämä"
käsittelinfolkloristiikanprogradu-tutkielmassani ylläkuvatunkaltaisiatransformaatioprosesseja,joita kalevalamittainenrunousonkohdannutkulkiessaan halkivuosisatojenperinteentaitajiensuustakerääjien muistiinpanovihkoihinjaniistäerilaistenjulkaisujen kauttanykykansanmusiikkiyhtyeidensanoituksiksi. Haapojan pro gradu -tutkielma Toisin kukkusin käkönen. kalevalamittainenrunouseiedustanykykansanmusiikissasamallatavallayhteiskunnanjayhteisön arvoja,uskomuksia,tietojajataitoja,kutenseedusti vieläsatavuottasitten.nykykansanmusiikkiyhtyeidensanoitustenaiheiksionvalikoitunutikiaikaisia teemoja,joihinnykykuulijanonhelpposamastua. runojenkoetaanolevanpikemminkinmystisiä kuinmyyttisiäjakumpuavankaukaaesihistoriasta, toisinsanoentuovan"juurienäänen"uudelleenkuuluviin.Mystisyyspiileesäkeissäitsessään,eikäniidensemanttinenmerkitysolekovintärkeä.Foneettisestivahvoissajakielikuviltaankauniissasanoissa jasäkeissäkoetaanolevanrituaalistavoimaa,joka mystisellätavallapuhutteleekuulijaa. d europaeukselleinkerissävuonna1847.runoon lyyrinen,haikeakuvaushenkilöstä,jokaonjoutunut "maillevierahille"jakaipaakotimaisemiinsa.runon ontäytynytkoskettaalaulajaaonhanhänhalunnut esittääsenkerääjällejasaadarunonsakirjoitetuksi talteen.noin140vuottamyöhemminjokinsaman runonsäkeissäonkiinnittänytmyösnykykansanmusiikkiyhtye värttinän huomion, sillä runo on valittu"Oidai"-kappaleeseen. Kalevalamittainen runous suomalaisten nykykansanmusiikkiyhtyeiden sanoituksissa hyväksyttiin Helsingin yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitoksen folkloristiikan oppiaineessa 2009. kalevalamittainenrunousonnykykansanmusiikissahyvinvahvastiosaestradikulttuuria.Omalla tavallaanestradiaspektiolimyösvanhassarunokulttuurissa,muttarunoudenolemusolilaajempi;seoli osaarkea,työtäjajuhlaa.nykyäänkalevalamittaisen runoudenkotejaovatkonserttisalit,klubit,luentosalit,äänitteetjataidetapahtumat. Säe"toisinkukkusinkäkönen"onirrotettuyhteydestäänjanostettututkielmanisekätämänartikkelinotsikoksi.Säesaitutkielmantyöstövaiheessa ajatuksissani uusia merkityksiä: sinä laulat toisin kuinperinteentaitajatsatavuottasittenmuttakalevalamitassa!
HEIDI HAAPOJA, filosofian maisteri, nokkahuilisti ja opiskelija Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolla
otsinäänioliyhtä aikaajuhlallinenja levollinen.maatalon kiireinenkesävoitiin katkaistahetkeksi.
teillajakokemuksillaonainasosiaalis-historiallinen kontekstinsa.
sinikkasipola
uomenlahdentoisellapuolellaGeorgOtsiaei olemiellettyidyllistenkesätunnelmienmaalailijaksi.kommunistisenpuolueenluottoesiintyjänähänherättijaherättääedelleenpaljon negatiivisiatunteita.ristiriitaisetkäsityksetkertovat siitä,kuinkalauluonsamallasekähyvinhenkilökohtaista että hyvin sosiaalista, ihmisten välisistä suhteista kertovaa. kuitenkinjuurisilloin,kunonmahdollistanähdä näidenerilaistenkokemushorisonttienpitämisen, Tarja Rautiainen-Keskustalo on etnomusikologian inhon, samastumisen, erottautumisen yli, voi dosentti ja yliassistentti Tampereen yliopiston saadaotteenlaulullarakennetustahistoriasta.Tun- musiikintutkimuksen laitoksessa.
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 0
15. kuorosota, Tartu mikkiin, idols ja X-factor -ohjelmatkorostavatyli-individualististaaikaamme, jolloinomaäänemmeonyksimahdollisuustulla esille,näkyäjanäyttäytyäedeskerranomassahenkilökohtaisessahistoriassamme.
Laulajan ääni omaan käyttöön
englantilainen populaarimusiikin tutkija Simon Frith on sanonut, että silloin kun kuuntelemme laulajaa,otammesamallahänenäänensäikäänkuin omaankäyttöömme,puemmeyllemmetietynäänellisenpuvun.Yhtäältävoimmeasettualaulajanasemaan,voimaantuaäänestä,taivoimmepeilataomia kokemuksiammelaulajanääneenjapäätyälopulta vaikkainhoamaantuotaääntä. Pikemminkin ääni johdattaameidätruumiillistenkokemustenäärelle, jolloin kielen käsitteillä ei ole paljonkaan selitysvaltaa.Historiasaatällöinhiemanpoeettisemman sävyn.
S
Moniääninen nykyisyys
Otsliikkuikahdenyhteiskuntajärjestelmänvälillä tavalla,jokaeiollutmahdollinenmillekäänkulttuurivaihtosopimukselle.Hänolilähempänä"Moskovanvaloja"kuinkuulijansajarakensinäinmentaalistasiltaakulttuuriin,jokaolisuomalaisillevieras arkipäiväntodellisuudessa. juuri laulun sosiaalisuus avaa näkökulmanniinkansojenkuinkansakuntienkin historiaan. nykyisessämediamaailmassalauluillarakennettua historiaa on vaikeampi havaita. Lauluääneenliittyykuitenkinseomaleimainen seikka,ettäsitäeivoiymmärtääyksioikoisestirationaalisena historianselityksenä. tarjarautIaInen-keskustalo
Laululla rakennettu historia
lapsuuteni1970luvunjuhannuksiin liittyyyksiääniylitse muiden:Georg ots."saarenmaan valssi"kuuluiradion rinnakkaisohjelman keskikesänjuhlan vakio-ohjelmistoon. virossa ei ollut selvää se, kenenäänellähänlauloi,omallavaivieraanäänellä, jatämäolitarpeeksisuurikysymyspeittääkseenkaikenmuun. Otsedustieksoottistatoista,jokaeikuitenkaan ollutliianvieras:musiikki-ilmaisunojasituttuun slaavilaiseen kaihoon. Lauluääni ei samallatavallamuodostasuoraansukupolvikokemuksiakuinvielämuutamavuosikymmensitten. kentiesäänienmoninaisuudessaonkuitenkinavain ymmärtäätätäpäivää
Työvireyttäkuvaavakäyräsaiparikseenmusiikilla
16
Kasettien vaikutus
Muutoskärkkyikuitenkinnurkantakanataiusean- kin lähinurkan takana. kuuntelemiseen liittyvät arvostuksetjakäytännötolivatmuuttumassa.ehkä jossainmäärinolikysymyskokoihmiskuvanmuuttumisesta.Suomalainenmusiikkiyleisöpirstaloitui entisestään. 1940-luvullayritysohittipahimmankilpailijansa radionkehittämälläomintakeisenstimulus progressionkonseptin.kokoMuzakinohjelmistoarvotettiintuolloinnumeerisestijaasetettiinjärjestykseen senperusteella,kuinkakappaleetmanipuloivatkeskimääräisenihmisenvireystilaa. Suomessa taustamusiikkituotteiden lanseeraus näyttikiivastahtisenalunjälkeenmenestyvänkohtalaisesti.Asiakaspiirikasvoi,lehdetkirjoittivatsuopeastiuudestatuotannonpiristäjästä,jatoimintaa laajennettiinpääkaupunkiseudultamuihinsuuriin kaupunkeihin 1960-luvun kuluessa. Hän toimi1960-luvullesaakkamyösYleisradiossaerilaisissajohtotehtävissä.vallilallariittiyritteliäisyyttä, ideoitajavaurastumisintoa.näitätaustamusiikkituotteidenmarkkinoinnissatarvittiinkin.Suomalaisjohtajiaeiollutaluksihelppovakuuttaauuden kuukausittaisenmenoeräntarpeellisuudesta.
1
suoritettavanstimuloinninsääntelykäyrän,jatieteeseenvetoavanmarkkinoinninperustaMuzakilleoli näinluotu.Asiakkailleluvattiinselvästiparempaa tuottavuutta,vähemmäntyöntekijöidenpoissaoloja, juoruilunvähentymistäjamuitavastaaviailahduttaviailmiöitä. Suomalainenmusiikkielämäkeskittyiomiinmyllerryksiinsä.uudetvirtauksetsekäkevyenjavakavan musiikinvälinenmittelöintijättituotteeksipaketoidunmusiikkitulokkaanläheshuomiotta.
Tieteeseen vetoavaa markkinointia
Muzakin liiketoiminta alkoi 1930-luvulla. taiosuvammin:mitätapahtuiyhtäältä musiikinkäytöllejakuuntelullejatoisaalta suhtautumisellekokoääniympäristöönja ihmiseensiinä?
960-luvulletultaessaSuomenelinkeinoelämä eteniinnokkainaskelinkohtiuljastatulevaisuutta.valtaosassa yrityksistä ohjenuorana olivat saksalaiset tuottavuusopit ja sodassa opittu jatestattujohtamistapa.Amerikkalaisperäinenliikkeenjohdonkonsultointiolikuitenkinsaanutjoseuraajia.uudetopittoivatmyösuudenlaisetliikkeenjohdonapuvälineet.Yksinäistäoliyhdysvaltalaisen Muzak-yhtiöntiukkaanbrändättyjaammattimaisestimarkkinoitumusiikkijaloste. käyttäjiä oli aikakauslehtientoimituksistahammaslääkärinvastaanottoihinjateurastamoistamuotihuoneisiin. nuorisomusiikki oli niin juurtunut kulttuuriin,ettäsekasvoijoeriytyvinekuuntelijaryhmineen.Äänitetarjontaja-kulutusmoninkertais H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 0. kaarInakIlpIö
Taustamusiikin houkutus
löydätkökuulomuististasisävelkielen,jonka toinennimitysonhissimusiikki,yleisnimeksi laajenneenmuzakinlisäksi?juurimissään julkisessataipuolijulkisessatilassaei kuitenkaanenääleijaile"korvanparfyymia" kuuloaistinrajamailla.mitäsilletapahtui. LiikemieseerovallilahankkiyritykselleenFinnestradille Muzakin maahantuontilisenssin
kuunteluunhoukuttavalaulujamyöslyömäsoittiH i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 0. 1980-luvulletultaessatilannemuuttuiratkaisevasti, kunwalkmanitelikorvalappustereotyleistyivät. outilauhakangas
tuivat,kunkasetityleistyivätvinyylilevyjenrinnalle. kullekinkohderyhmällevalittiinmieluisaksitai ainakinvähitenärsyttäväksiajateltuamusiikkia jokoalkuperäisinsaundeintaioriginaalilevytyksinä. Musiikkia ja puheohjelmaa ei myöskään tullut sekoittaa, vaan viihdykejaasiaolipidettäväerillään.
17
Kun hissimusiikki väistyi
Palveluala kasvoi, samoin kuluttamisen merkitys suomalaistenelämässä.Markkinoinnissakeskityttiin kohderyhmiin,eriryhmienäänellisiinimagoihin. Muzak-sovitustenhyväilevänjousimusiikinkorvasivatajanhititjatiloihinsoveltuvatkevyetklassiset. Soittajat eivät kaivanneet kulutuskritiikkiä, vallankumouslauluja tai muita punaiseen vivahtavia kannanottoja. Musiikin kuuntelu ei enää jakaantunut kahteen ääripäähän,hartaankunnioittavaanjahuomaamattomastitaustallehäipyvään,vaanmusiikkialkoiolla läsnäainajakaikkialla.
äänelliset vaikuttajat ja julkiset tilat
julkinen ja puolijulkinen tila näyttävät ääniympäristöinä jatkavan kehitystään useaan suuntaan. Musiikkikulkikonkreettisestiarjessamukana. Taustamusiikkialaeikadonnutvaanpäinvastoin laajenijamonipuolistui.kasettitoiniinpaljonuusia mahdollisuuksia, että kilpailijoita nousi monelta suunnalta. Yleisradioon 1970-luvulla puhelimitse tullut kuuntelijapalautevälittääkirkkaankuvansiitä,että markkinatalouden arvoja välillä rääväsuisestikin kyseenalaistanutradionsuuntausraivostuttipäivittäinsuurtaosaakuulijoista.kuuntelijathavaitsivat vaikuttamispyrkimyksenjaärsyyntyivätriittävästi antaakseen palautetta. 1970-luvullaäänellistentoimijoidenmäärämoninkertaistuisekätyöpaikoillaettävapaa-ajantiloissa. eitietenkään.Musiikillisiamielteitäolivainkäytettäväeritavoin,silläkuunteleminenolimuuttunut. Aiempivireystilaaoptimoivajaavoimenmanipuloivataustamusiikkisaiväistyävanhanaikaisena.Sen tilallejayhäuusiintiloihintuliaktiiviseenkuunteluuntarkoitettuamusiikkia. nyt suuntauduttiin tuotannon sijasta kuluttamisentilojenmusiikittamiseen.
mettulivatosaksiuuttaäänimaailmaa. 1970-luvun öljykriisin seuraukset vaikuttivat yritysten taloudenpitoon: kaikki turhanaikaisina pidetytmenoerätkarsittiin.ensimmäistenjoukossa luovuttiinMuzak-yhtiönhinnakkaastataustamusiikkipalvelusta,jasejätettiinsuosiollasuuremmille markkina-alueille. Olikoverevämpisaundiosoitussiitä,ettänytei oltualttiinasalakavalallealitajuisellevaikuttamiselle
ulottuuko asiakkuuteen maanitteleminen yhä uusiin äänellisiin ympäristöihin, vai jääkö tilaa muunlaisille tai vastakkaisille pyrkimyksille. Sen sijaan nykykuuntelija joutuu seuraamaan pitkäänradiokanavienohjelmatarjontaa,jottahän voisihavaitapoliittisenvaikutusyrityksen.Toisaalta asiajaviihdeovatsekoittuneetjoniinpitkäänja perusteellisesti,ettäkäsitteetkintuntuvathajoavan.
klassisestamusiikistanuortensuosimissaaulatiloissa antavatymmärtää. Hän yllätettäviä,ilahdutettavia,tyytyväisinäpidettäviä. tekee musiikin käytön ja kuuntelemisen historiaan vai olemmeko ärsytettäviä, "ulosprofiloituja" tai liittyvää tutkimusta Helsingin yliopiston politiikan ja jopahäädettäviä,kutenkauppakeskustenratkaisut talouden tutkimuksen laitoksella.
minnahokka.kuva:samiWaulu
18
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 0. On pohtimisenarvoista,millaisiaovatneominaisuudet, Mihin meissä vedotaan. joitapäivittäinkohtaamammemusiikki-jamuut Mistäarjenääniraitalopultamuodostuu?ratkaise- ääniviestitolettavatmeissäolevanjahoukuttelevan vaanäyttääolevanse,miksijamillaisiksiäänelliset esiin. toimijatmeidätkuulijathahmottavat.Olemmeko ensisijaisesti yksilöitä, yleisöä tai kohderyhmää: Kaarina Kilpiö on valtiotieteiden tohtori
vesitaivetinenmaaperäpitääääntä.Silloinei vain lorise tai lotise, vaan horisee, hölisee, köhisee,tohiseejavolisee,muunmuassa.esimerkiksi ÄhtärinUliseva onsuo,jokaon"niivvetelää,ettäse lotiseejauliseekusitäkävelee".Ääniäpääseemyös kiinteästämaaperästätaiirtokivistä.kunAsikkalassa ajoiJytisevänmäkeä,"nisemäkpitsellastkuminaa". Tuuli, puut ja entisajan puhelinlangatkin ovat humisseetjasuhisseet.HuminaakuuluuHumisevaltajaHuminanmäeltä,muttaVonkuvalla vonkuu. Kaliseva,KumajavajaTymiseväovatmuitaesimerkkejäääntelevistäpaikoista. uransa alussa korisevaa kehotettiin levy-yhtiössä vaihtamaantaiteilijanimensä.Laulajaeisuostunut, jahyväniin.näinpääsiäänekäspaikannimiisoon ääneenlehtienkinpalstoillejatanssilavojenilmoituksiin.
TERHI AINIALA, dosentti, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
YLeISÖKYSYMYS
Rakkaat ja ikävät paikannimet
Paikannimiinlatautuuhelpostierilaisiatunteita,niinmyönteisiäkuinkielteisiäkin. Toivakassa on Korisevan puro, joka "kevväällä korisee,kujjärveenmännee".Tämänpuronperua taitaa olla laulaja Arja korisevankin sukunimi. Moniäänenperusteellaannettunimionmuodoltaanensimmäisenpartisiipinsisältävä,Koliseva, Törisevä,Kohisevataimuu.näitänimiäontutkinut eerokiviniemiväitöskirjassaan(1971),jossahän selvittimallinosuuttanimenmuodostuksessa.kävi ilmi,ettälähespuolettällaisistanimistäonsyntynyt joolemassaolleiden,samantyyppistennimienmallinmukaan.Tällaisetnimetovatsiisolleetaikansa muotinimiä,joitaonannettu,kunonensinopittu malli muualta. Hotelli HuminaonollutainakinmetsäkämppäLamminevolla,muttamyösTatuPekkarisenvuonna 1947kirjoittamanäytelmälaulavastahotellista. kysymykseenvoitvastataHiidenkiveninternetsivuillawww.hiidenkivi-lehti.fi>Yleisökysymys,lähettämälläsähköpostiaosoitteellaouti.lauhakangas@stellatum.fitai kirjeitseosoitteellaHiidenkivi,StellatumOy,Purotie1B,00380Helsinki.
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 0
19. nimenpyörittäjä
Nimien kolinaa
Paikannimieisynnytyhjästä.Silläonaina perusteensajamotivaationsa.Alakoskipohjautuupaikansijaintiin, Myllymäkipaikallaolevaan jaOnkikivipaikankäyttöön.Paikankoonmukaan onnimettyPikkukoskijamuodonmukaanKolmisoppi.Myöspaikkaanliittyvääänivoiollanimeämisenperusteena.Monenlaisiaääniänimistäkuuluukin,kuntarkemminkarttaakatsellaan. eläimetkinovatpäässeetnimiinäänineen.Hirnuva,Kukkuva,Määkyvä,Mölisevä,Mörisevä,NaukuvajaSoivavoivatkertoaeläintenäänistä.Soinissa Pässinmääkiäinenonannettunimeksisuosaarekkeelle,jostaonlöytynyteksynytpässi. esimerkiksimummolan,lapsuudenkodintailapsuudenleikkipaikkojennimetsaattavatherättäänostalgisiatunteitapitkäänvieläaikuisena.vastaavastijonkinikävän tapahtumanpaikannimivoinostaapintaansuruataivihaa.Mitätällaisianimiäsinä kannatmukanasi?entämuistatko,mitenesimerkiksijokinkadunkulma,tienmutka tailahdenpoukamasaiepävirallisennimensä. Siitä huolimatta nämäkin nimet kuvaavatkohdettaanjakertovat,ettäpaikallakopiseetaivaikkakrapisee
ensimmäinen painetun lehden videomainos, video-in-printadeliviP-mainosjulkaistiinsyyskuussa2009Yhdysvalloissa.Entertainment Weekly -lehdessämainostettiinsilloinCBS-yhtiöntelevisioohjelmiajaPepsiMaxia.videomainosolivainlehdennewYorkinjaLosAngelesintilaajapainoksessa, mikäheijasteleesekäuudenmainosteknologiankalleuttaettäjulkaisunja/taimainostajanhalualuoda sisäpiirinlukijoita. nIklasBenGtsson
Videoita aikakauslehdissä
onkoprinttimedianliikkuvakuvatulevaisuudennäkymä, nykyisyyttävaiperätijohistoriaa?Valtaavatkopainetut videoleikkeettilaalehdistäjakirjoista?
ainetunmedianhaasteena,pelkonajajopa uhkanaovatjopitkäänolleetsähköisetjulkaisumuodot.erityisestisanomalehdilläon verkkojulkaisuja,muttakehityksenääripäässäovat nytkulttuurilehdet.esimerkiksitaide-jakulttuuripolitiikanaikakauslehtiArsissiirtyykuluvanvuoden aikanakokonaaninternetiin. Lehdistönuutenakehityssuuntanaonyllättävää kylläliikkuvankuvanilmaantuminenprinttimediaan.vanhakantainenpainettulehdistöeisiispelkästäänsopeuduverkkojulkaisuympäristöön,vaan myösomaksuusieltävideoleikkeethoukuttelemaan lukijatsanomansaääreen. Americhipin upouudessa mainossovelluksessa hyödynnetäänvain2,7millimetrinpaksuistanestekidenäyttöä,jonkapäällysteenäonnaarmuuntumisenestäväpolykarbonaattipinnoite.näyttöonsiis hieman paksumpi kuin vanhat aurinkokennoilla toimivattaskulaskimet. videomainoksetkäynnistyvätsivuaavattaessa,ja niidensisältöjäselataanjahallitaankolmellanäppäimellä.Ongelmanaon,ettäkatselijaeitoistaiseksivoi säätäääänenvoimakkuutta.
20
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 0. Toistaiseksi video-in-print-tekniikkaa on hyödynnettyvastamainoksissa,muttatoivonmukaan tekniikkaelävöittäätulevaisuudessareportaasejaja muitaartikkelityyppejä. eurooppaanuusiteknologiapäätyitammikuussa 2010.SaksalaisenGala-lehdenliitteenäollutpostimyyntiyhtiöOTTOnviP-mainoseijäänepelkäksi historialliseksikuriositeetiksi.
P
Tuoksuvaa liikettä
viP-mainoksen teknologian on kehittänyt Los AngelesissatoimivaAmerichip-yhtiö,jokaonaiemmin tuottanut muun muassa tuoksuteknologiaa aikakauslehtiin
näyttävimmät liikettä hyödyntävät kirjat ovat pomppiskirjoja,joissakaksiulotteisiksimielletyiltä sivuiltaponnahtaaesiintoinentoistaanupeampia kolmiulotteisiataikolmiulotteisuuttatavoittelevia hahmoja ja elementtejä. Liikkeen illuusio syntyi esimerkiksi1868patentoidussaplärissäelitaskuelokuvassa,jossakirjasensivujaselaamallanäkieräänlaisenelokuvan. Hänkäyttiteoksissaanuseitaerikokoisiapäällekkäisiäkiekkoja. Luonnontieteet, astronomia, matematiikka, mystiikka,ennustaminen,salakirjoituskaaviot,navigaatiojalääketiedeavautuivatlukijoillekiekkorakenteellakonkreettisemminkuinjosasiaolisiesitetty tavanomaisessalineaarisessatekstimuodossa. Historiallisenjatkumonkannaltaontoivottavaa, ettäviP-teknologiaomaksutaankirjallisuuteen.Se soveltuisierityisestioppi-jatietokirjallisuudenelävöittämiseen. Lehteentaikirjaanpainettuvideovastaauudella tavalla liikkeen kuvaamisen ongelmaan, mutta oikean liikkeen esittäjänä se ei ole ensimmäinen laatuaan printtimediassa. Parhaimmissa kirjoissa
Tarja Pitkänen
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 0
21. uudenteknologiantulevaisuudennäkymätovat huimat, sillä viP-mainokseen mahtuu jopa 40 minuutinpituinenvideo.koskavideonvoitallentaaedelleenomalletietokoneelleen,teknologianparhaimmatsovellukseteivätlienepelkässämainos-ja lehtimaailmassa.Mainosnäytönvoimalähteenäon 70minuuttiakestäväparisto,jasenvoiladatausbkaapelinavullauudelleen.
aukeaman avaamisen synnyttämällä liikkeellä on myösomamerkityksensä. Liikkuviakiekkojakäytettiinaikuistenkirjoissa 1700-luvulle saakka hahmottamaan eri asioita. Niklas Bengtsson on helsinkiläinen tietokirjailija.
Liikkeen historiaa printtimediassa
viP-tekniikkavaikuttaatieteis-jafantasiakirjallisuudensovellukselta.Muistuttaahansemitäilmeisemminainakinj.k.rowlinginHarryPotter-kirjojen Päivänprofeetta-sanomalehdeneläviäjaliikkuvia kuvia. varhaisimpanakirjanliikkuvienosienkäyttäjänä pidetäänmystikko-runoilijaramonLlullia,Mallorcallanoin12351316elänyttäkatalonialaista.Llull havainnollistiteorioitaanpyörivienkiekkojenavulla
Kerrostalo kymmenin samanlaisin huoneistoin tuntui asumiskoneelta, elämä siinä kennoelämältä, tusinaelämältä. (Tulilintu s. Koetin ajatella, että isäntäperheen puheenmuminat, television pauhu, lasten mekkala, mattopiiskan läiske takapihalla, hissin ulinat, askelet portaikon betonikuilussa olivat periaatteessa samanlaisia kodin ääniä kuin äidin kantapäiden toimekas kopina tuvanlattialla, tulen hurina hellassa, luudankahahdukset puulattialla, isän ryiskely vakipaikallaan pöydänpäässä, veljen tulo tallilta tupaan kahvia juomaan. 5152.) Turunenkuvaaosuvastiurbanisoitumisentuntoja.Äärimmäisenherkkä,taiteellinen,alemmuudentuntoinentoimittajanalkukuvitteleenaapurilehtienkintoimittajienpunastuvan,kunhänsuuressa tiedotustilaisuudessakysyyvierailukonserttiintulleeltaralfGothónilta,esiintyykötämäkapakoissa. Hän kuunteleealivuokralaishuoneensasängyssämaaten kerrostalonäänimaisemaa,jostahäneiselviämuutenkuinmuuntamallatodellisetäänetmaalaiskotinsaääniksi: Mitä hyvänsä yritin lukea tai tehdä, ajatus ennen pitkää irtaantui siitä ja huomasin potevani kaupunkia ympärilläni. helmIjärVIluoma-mäkelä
tarjapit känen
ääniperinnön korvintodistajat makuulla ja kävelyllä
Ääni on perintö, muisto kadonneesta ruumiista, josta se on riistetty mutta jonka kivettyneen leiman se säilyttää siihen asti, kunnes se kuluu loppuun.(renéFarabet)
ohjoiskarjalainenkirjailijaHeikkiTurunen kuvaa uusimmassa romaanissaan Tulilintu (2009)Henkanensimmäisiäkaupunkivuosia1960-luvunjoensuussa.PerinTurusenoloinen Henkka "potee" kaupunkia kaikin aistein. Liikenteenhurinajatelevisionpauhumuodostavat Henkan elämässä uuden perusäänen (keynote sound), käyttääkseni äänimaisematutkimuksenperustajan,kanadalaisensäveltäjänr.Murray Schaferintermiä.Yleensäihmiseteivätvälttämättä tiedosta maiseman perusääntä, mutta siitä huolimattasilläonmielemmejaruumiimmetilaansyviä vaikutuksia.
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 0. Yritin tuntea että jatkuva liikenteen melu ja humalaisten karjahdukset alhaalla kaduilla olivat
22
P
kaupunkilaisia vastineita hevospelien rutinalle ja kulkusenkilinälle talvisella pihalla, riimukytkyinten kalinalle ja lehmien raskaille henkäyksille navetassa, mutta mikään ei auttanut
Kosken itärannalla Tampellan pellavatehtaan punatiiliset tuotantorakennukset ovat peräisin pääasiassa 1800-luvun lopusta.
ärkeimpienvaltakunnallistenkulttuuriympäristöinventointienasemamuuttuiratkaisevastivuonna2000voimaantulleenmaankäyttö-jarakennuslainmyötä.Siinämääriteltyyn maankäytön suunnittelujärjestelmään sisältyvät valtioneuvostossapäätettävätvaltakunnallisetalueidenkäytöntavoitteet.neohjaavaterityisestimaakuntakaavoitustamuttamyöskuntienyleis-jaasemakaavoitustasekävaltionviranomaistentoimintaa. timo-pekkaheima
Uusi rakennetun kulttuuriympäristön luettelo:
KOKOKUVASSA rAKeNNeTTU HISTOrIA
mIkkohärö
museovirastoontarkistanutvaltakunnallisestimerkittävien rakennettujenkulttuuriympäristöjen(rky)luettelon. aiempi,ympäristöministeriönkanssalaadittuinventointi onvuodelta1993.tavoitteenaonkulttuuriympäristöjen rakenteen,kylä-jakaupunkikuvansekäalueillaolevien rakennustenjaympäristöjenturvaaminen.pyrkimyksenä onalueidenominaisluonteenvahvistaminen,eimuseointi.
kummassakin päätöksessä painotetaan, että suunnittelussa on varmistettava valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen säilyminen ja että suunnittelun lähtökohtina on otettava huo- mioon viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit.kyseisissäympäristöissäalueidenkäytönonsovelluttavaniidenhistoriaan. valtakunnallisettavoitteetvoivatkoskeamonen muunohessaasioita,joillaonmerkittävävaikutus kansalliseenkulttuuri-tailuonnonperintöön.valtioneuvostoonpäättänyttavoitteistaensikerran2000 jatarkistanutpäätöksen2008.kulttuuriympäristö onintegroituuseimpiinpäätöksentavoitekokonaisuuksiin.
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 0
T
Laaja kulttuuriympäristön analyysi
inventoinnintarkistaminenoliraskaampaajakesti pitempäänkuinMuseovirastossaarvioitiin.valmis25. valtioneuvostopäättilisäksijoulukuussa2009, että Museoviraston uusi rkY-inventointi korvaa vanhemman selvityksen 2010 alusta alkaen.Tätä kirjoitettaessapäätöseiolevieläsaanutlainvoimaa siitätehdynvalituksenvuoksi.
Tammerkosken teollisuusmaisema
kohteetovatpikemminkinlaajojakokonaisuuksia kuinyksittäisiärakennuksiajaulottuvattarvittaessa ylikuntarajojen. Mahdollisuusaiempaaluotettavammanluettelon laatimiseenperustuusuurestisiihen,ettämaakuntatason inventointien ja muun kulttuuriympäristötiedonlaatuonkohentunut.Tästäsopiikiittää maakuntaliittoja,maakuntamuseoitajaympäristöhallintoa. kulttuuriympäristömmetunnetaanjohyvin,ja seonmahdollistaarvottaaerityisestiitsenäistymistä edeltävän mutta myös sotien välisten vuosikymmentenrakentamisenosalta.Todennäköisestinäiltä ajoiltaeienäätulekovinsuuriayllätyksiä. kyseeiolemuutostenpysäyttämisestäsaatikohteidenmuseoimisesta,vaanmuutoksenhallinnasta kutenmuussakinkulttuuriympäristönvaalimisessa. uusivalikoimaantaaaiempaatasapainoisemman japerustellummankokonaiskuvanmaammerakennetustahistoriasta,sentärkeimmistäkehityslinjoista. inventointionmaakuntaliittojenjakuntienaktiivisentoiminnanvirikekulttuuriympäristönvaalimiseksi.Perustavoitteenaonvarmistaa,ettäkaavoitus onniinhyvinajantasalla,etteivätkaavatuhkaaaluei- denominaispiirteitä. Tavoitteenaonollutmaammerakennusperinnön monimuotoisuudenhuomioiminen;valikoimaon kohteiden ikäjakauman, rakennetun ympäristön tyyppienjarakennuskulttuurinalueellistenerityispiirteidennäkökulmistamahdollisimmanmonipuolinen. timo-pekkaheima
Oulun Karjasiltaa. Yksittäisiä,hyvinsäilyneitäkohteitatokivieläsil-
lointällöin"löydetään".esimerkiksivanhempienlaitos-jateollisuusalueidensisälläonvähällehuomiol- lejääneitäkorkeatasoisiarakennuksia.ilmeistäon, ettälisääntyväähuomiotasaavathistoriallisenajan muinaisjäännöksetmonipuolistavatkäsityksiämme vanhemmastakulttuuriympäristöstäjarakennusperinnöstä.
Alueiden ominaisluonne turvataan
Mitähistoriallisenkehityksenhuomioonottaminen käytännössätarkoittaa?Tavoitteenaonkulttuuriympäristöjenrakenteen,kylä-jakaupunkikuvansekä alueillaolevienrakennustenjaympäristöjenturvaaminen.inventointieiolekategorinensuojeluluettelo,eikäsenvahvistamispäätösolesuojelupäätös. uudessainventoinnissaonvähennettyrakennettujenympäristöjenjamaisema-alueidenpäällekkäisyyttä.valintakriteerejäonmyöstiukennettu.Osa vanhan luettelon kohteista on jätetty pois, koska monetniistäonjootettuhuomioonkaavoissatai neonsuojelturakennusperinnönerityislaeilla. Ympäristöministeriö ja Suomen kuntaliitto ovat nekinseuranneetjaohjanneetvirastontyötä. Lähtökohtaon,ettäinventoinninalueillarakennettu ympäristö ja sen ominaispiirteet on säilytettävä.Yksittäistenkohteidensuojeluratkaistaan tapauksittain kaavoituksessa ja lupamenettelyssä, tarvittaessamyösvaikkaparakennussuojelulailla. Onarvioitava,mitäelementtejähalutaansäilyttääja vahvistaa,millaistauudenrakentamisentaiympäristönhoidononoltava,jottaalueidenominaisluonne entisestäänvahvistuisi.
Kunnille jää työsarkaa
inventoinninkohdekuvauksissakerrotaankohteiden
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 0
26. Pientaloalue on poikkeuksellisen laaja ja yhtenäisenä säilynyt jälleenrakennuskauden asuinalue.
telussa on otettu huomioon kuntien, alueellisen ympäristöhallinnon, maakuntaliittojen ja maakuntamuseoidenkannanototvuosilta20032009
kulttuuriympäristönvaaliminenkärjistyyjulkisuudessaherkästikonfliktiksi,kunseliittyymaankäyttöönjarakentamiseen.vaikkaristiriidatovat poikkeuksia,neheijastavatlaajempiaasiakokonaisuuksia,joitaarvokkaimmissakinkulttuuriympäristöissäjoudutaanratkomaan. jos luetteloa vielä tarkistetaan, huomioonkiinnitettävänäihinvuosikymmeniin. Sen laidalla sijaitsevat muun muassa kaupungintalo (1885) ja kauppahalli (1902).
Hannu Vallas
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 0
27. Kaupankäynti siirtyi kauppatorille 1856. Lohkoajattelu johtuu muun muassa hallinnon rakenteestajaammatillisestaeriytyneisyydestä.Tästä olisipäästäväeroon.Sensijaantarvitaankattavavaltakunnallistenkulttuuriympäristöarvojenanalyysi, johonkuuluvatmyösluontotaibiologinenkulttuuriperintö.näinäpaikkatiedonjahallinnontehostamisenaikoinatämänuskoisionnistuvan. Vanhassa luettelossa kohteita oli 1 772 ja niiden pinta-ala oli 6 572 km².
Mitä seuraavaksi?
mainventoinnintarkistaminenonjoalkanut. maisemia,rakennettuaympäristöäjaarkeologista kulttuuriperintöäkoskevaaninventointiin.Maise- http://www.rky.fi/
Kuopion tori. Toinen suuri asia on sotien jälkeisen, 1940 1980-luvunrakentamisenjaympäristöjenanalyysi ja arvottaminen. ominaispiirteistä.Yksityiskohtaisemmankaavoituksenjamuunkehittämisenperustaksitarvitaanmelkeinainatarkempiaselvityksiäalueidenominaispiirteistäjaarvoista.kartoillaoleviaaluerajauksiavoi tarvittaessatäsmentääjaalueidenanalyysiäylipäänsä syventää.Tässäkuntienjakuntalaistenyhteistyöja yhteisetkeskustelutovattärkeitä.YksiasiankonkretisoijajaedistäjäonSuomenkotiseutuliitonorganisoimajOYjokaisenomaympäristö-kampanja. joitakinalueitajakohteitaonsaatujovuoden2009 inventointiin,muttaeiniinlaajastikuinuusimman rakennuskantamme hallitseva asema arjen, työn, liikenteen,kaupanjavapaa-ajanympäristöissämme vaatii.
kulttuuriympäristöonkokonaisuus.valtakunnallisissatavoitteissaviitataanyhäkolmeenerilliseen Mikko Härö on Museoviraston yli-intendentti. Heikoimminkehittyvilläalueillakulttuuriympäristönturvaaminenperustuuniidenelinvoimaan, mahdollisuuksiin pitää ympäristöt käytössä ja asuttuina.kasvualueillapulmatovatpäinvastaisia: rakentamispaineidenhallintaa.kulttuuriympäristön uhkia ovat myös muun muassa elinkaariajattelu, energiatalouden kehittäminen, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen tai ilmastomuutokseen reagoiminen.
Uudessa luettelossa on 1 260 kohdetta, alaltaan yhteensä 2 040 km²
"neuvostoliitonaikanaleelo-laulujaalettiinesittääfestivaaleilla,kunniidenperinteinenesittämispaikkaolivatkylä-jasukujuhlat.Lauluryhmiärekisteröitiinjaperinnettäkäytettiinhyväksineuvostojärjestelmänjaideaalienajamiseksi." Setukaisetjulistautuivatkansaksivuonna2002ja alkoivatkäyttääomaalippua2004.Heovatkäyttäneetkulttuuriperintöääntietoisestihyväkseenpyrkiessäänpoismarginaalista,saadakseenparemman asemanjapäästäkseenpäättämäänomistaasioistaan. Väisäsen ikuista"Arkikeskusteluissakulttuuriperinnölläymmärremana Setumaalla 1922, jolloin hän kävi alueella täänjotakinarvokasta,jokatulisisäilyttää.Tähänon vaikuttanutenitenunesconmaailmanperintölista, tallentamassa alueen rikasta kansankulttuuria. tyttIsteel
Kansatieteen päivät 19.20.3.2010
Suojellaanko kulttuuriperintö hengiltä?
arkipäivänkeskusteluissakulttuuriperintöonjotakinhyvääjakaunista.miltä kulttuuriperintöjasensuojelunäyttävätetnologiannäkökulmasta?turussa 19.20.3.2010pidettyjenkansatieteenpäivienpuheenvuoroissatoistuipohdintasiitä, onkomahdollistasuojellakulttuuriperintöäjaantaasensamallaelääjamuuttua.
ana kulttuuriperintö on esiintynyt Suomessaensimmäisenkerranvuonna1880 Morgonbladet-lehdessä",kertoiÅboAkademissaväitöskirjaaviimeisteleväjohannaBjörkSetujen runonlauluholm.Tuolloinsanaakulturarfkäytettiinartikkeperinne, kieli ja lissa, jossa kerrottiin klassisten kielten opettajien perinteet kiinnostivat kokouksesta. jotaonkoottuvuodesta1972",Björkholmselvitti.
"S
Aineetonkulttuuriperintöelikielet,tavat,musiikki jamuuhenkinenpääoma"tunnustettiin"sopimusteksteissäkulttuuriperinnöksivastavuonna2003.
Traditio vallankäytön välineenä
vironkaakkoiskulmassaasuviensetujenkulttuuriperintöonollutpitkäänmukanapoliittisessakädenväännössä,jokakoskeesetujenasemaajaoikeuksia. O. ProfessorikristinkuutmaTartonyliopistostaesitteli setukaistenperinteitäjatarkastelisitä,mitentraditiostaontullutvallankäytönväline.Setujenkulttuuriperinnönomistusoikeudestaonkiisteltyjaperinteenaitoudestajamuutostentarpeestaonväitelty. Kuvassa tietää,mitäsillätarkoitettiin. kuuluisat setukaislaunykyisinkulttuuriperinnönkäsitettämääritellään lajat Martina Iro, Miko arkipäivänkeskusteluissa,erilaisteninstituutioiden Ode ja Hilana Taarka ylläpitämissäoperatiivisissadiskursseissasekätieteelkansanmusiikintutkija lisessäkeskustelussa. A. "kulttuuriperintöäelämäntavanominaisuudessa on mahdotonta säilyttää ilman, että sen kulttuu H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 0
eestirahvamuuseum
28. Setujenlauluperinnettä,niinkuinkaikkiamuitakintraditioita,pitävätylläyksilöt,joillaonerilaisianäkemyksiäperinteenuudistamisentarpeestaja muutosvauhdista.Yksitulevatutkimuskohdevoisi olla yhteisöjen sisäinen perinteiden uudistamista koskevakeskustelu. erityisesti leelo-laulutraditio kiinnosti tutkijoita, jalaulujatallennettiinarkistoihin."välilläkeruutyönrahoittajajakentällätoiminuttutkijariitelivät aineistosta,muttasetukaisetjäivätkiistassatäysin ulkopuolisiksi, vaille valtaa oman kulttuuriperintönsätallenteisiin",kuutmakertoi. Björkholmin mukaan vanhimmissa perinnetutkijoita 1900lähteissäsanaaeijuurimääritellä,jotenonvaikea luvun alussa. Setujenkieli,traditiotjarunonlauluperinneolivatperinnetutkijoidenkohteena1900-luvunalussa
Siksi kulttuuriperintöhankkeetovatainapulmallisia",pohdiskeli ÅboAkademinetnologianprofessoriAnna-Maria Åström. yliopistossa.
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 0
Myöskockelkorostikulttuurinkansainvälisyyttä javuorovaikutusta.kiinnostaviaovatkohtaamisetja konfliktit,eikulttuurinaitoustaipuhtaus.kockel pitieurosentrismiäuhkanakansatieteelle,jokausein määrittelee itsensä eurooppalaiseksi etnologiaksi. kockelinmielestäetnologiantuleeollapaikallisuuteen ankkuroitunutta ja moniarvoista, ekologisesti valveutunutta ja poliittisesti vastuullista tiedettä.kulttuurintutkimuksenkäsitteetsiirtyvät helpostiyleiseenjapoliittiseenkeskusteluun,joten tutkijoiden olisi uskallettava olla mukana myös näissäkeskusteluissa.
Suhde omaan kotipaikkaan ja sen paikalliseen kulttuuriin on ihmisille edelleen tärkeä, vaikka tietoverkkojen ja median kautta voi helposti toimia ylikansallisesti, totesi professori Ullrich Kockel Ulsterin yliopistosta PohjoisIrlannista.
29. Siivonenkäsittelierilaisiatapojahahmottaakulttuuriajasitäkauttakulttuuriperintöä.kulttuurivoidaankäsittääglobaalinavastavuoroisenaprosessina, jotaeivätrajoitakansallisvaltioidenrajat,sosiaaliset rakenteet,aikataipaikka. Siivosenmukaantällainenkulttuurikäsityskorostaakulttuurisiasymboleja,kutenlippuja,kansallislaulujajakulttuuriperintöä.Tätäkulttuurikäsitystä vahvistavatkansakunnat,etnisetjaideologisetryhmät. kockel korosti kansatieteen paikkaan ja tilaan kiinnittymistä.Suhdeomaankotipaikkaanjasen paikalliseenkulttuuriinonihmisilleedelleentärkeä, vaikkatietoverkkojenjamediankauttavoihelposti toimiaylikansallisesti. Saman kysymyksen parissa askaroidaan myösaineellisessakulttuuriperinnössä:mitensuojellasiten,ettäkäytettävyysjaelävyyssäilyvät,olipa kyserakennuksestataivaikkapalaivasta.
Köyhtyminen vai muutos?
"kulttuuriperinnöstäontullutkulttuuripolitiikan keskeinenkäsite,jotaeikyseenalaisteta.Siihenliittyypaljoninstitutionaalistavaltaa",väittiTulevaisuudentutkimuskeskuksenerikoistutkijakatriina Siivonen. Häntoivoi,ettäetnologiavoisiollatieteidenvälistä fuusiota,jokaluouuttakaikestanaapurialoiltalainaamastaan. "Britanniassa vain markkina-arvoa tuottavat oppiaineetsaavatrahoitusta.esimerkiksifilosofia jaosakielistäonmilteikadonnuttiedekunnista", kockelkertoihuolestuneena.etnologivoinähdä tässämyösmahdollisuuden:kockelinmukaannyt olisimietittävä,mitäerityisosaamistaetnologitvoi- Tytti Steel on kansatieteen jatko-opiskelija Helsingin sivattarjota. Aluekehitystyötä tekevät organisaatiot näkevät saariston helpostinostalgisenaulkomuseona,jossahalutaan lisätäkalastustajakotieläintenkasvatusta.Perinteisetelinkeinoteivätkuitenkaanenääelätäsaaristossa asuviaihmisiä. "Makrotasolla, esimerkiksi eu:ssa, unescossa taiministeriöissä,ollaanuseinhuolissaansiitä,että saaristonkulttuuriperintököyhtyyjakatoaa.kulttuurikyllämuuttuu,muttaeiköyhdy",Siivonen huomautti.
eurosentrismi uhkana
ProfessoriullrichkockelulsterinyliopistostaPohjois-irlanninderrystäkäsittelietnologiaajakansatiedettäakateemisenaoppiaineena. tyttisteel
rinluonne eli muutos kielletään. Siivonen kertoi konkreettisia esimerkkejä tutkimastaan Lounais-Suomen saaristosta. Yksiihminenvoikuuluauseaanerilaiseenkulttuuriin,eivätkätällaisetkulttuurisetkokonaisuudetole välttämättätiedostettujaominakulttuureinaan." kulttuurit ilmenevät myös melko suljettuina symbolisinakokonaisuuksina,jolloinkulttuuriperinnönalkuperä,aitousjaautenttisuusovattärkeitä. eurooppalaisuuttaeisaisipitääitsestäänselvänälähtökohtana,vaansitäolisitarkasteltavaeritavoilla. "kulttuuringlobaalissaprosessissavoinähdäpaikallisiakulttuureita,jotkarakentuvatosittainesimerkiksimedianjakansainvälisenkaupankautta
suVIratInen
KIrJOITUSKrAMPPI JA MAAILMAN PASIFISTISIN
SOTALAULU
nuorihellaWuolijoki luetteloisks:npalkkaamana virolaistakansanrunoutta. SkS:llaeiolluttarjotatarpeeksikansanrunouden luettelointia,eikäpalkkaedesriittänytnuorenperheenmenoihin.väitöskirjanjatkaminenolitaloudellisistasyistämahdotonta.
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 0
"K. työkatkesiensinkäden halvaannuttavaankramppiin, sittenmäärärahojen ehtymiseen.luetteloinnin ohessahänkokosilauluista eliaslönnrotininnoittamana sotarunoelman.
h.Iffland/kIa/sks
Hella Wuolijoki 1940- tai 1950-luvulla. Vanhoilla päivillään kirjoittamissaan muistelmissa Wuolijoki kertoi varhaisesta työnantajastaan SKS:sta. 30
aikkeensitänuorinaismaisterivoijoutuakin,muttatäytyymyöntää,ettäkansainvälinen kauppa kuulosti komealta kansanrunoudenrinnalla",totesiHellaWuolijoki (18861954) muistelmissaan käänteentekevästä elämänvaiheestaan.ensimmäisenmaailmansodan aikanahänjoutuiluopumaanfolkloristinurastaja hankkimaanvarmantoimentulonturvaavantyön kaupalliseltaalalta
Hänyllättyi:"eipientäkäänsotaintoa."virolaiset eivät laulaneet sankareista ja valloituksista vaan taisteluiden kärsimyksestäjakotiinjäävien kaipauksesta. Hän ehti otsikoida noin 50000 runoa, kunnes "kirjallisuuden seuralta olivat määrärahat lopussa" ja ilmoitettiin, että"kaikkityötolilopetettu". Wuolijokieiehtinyt,koska"elämätuliväliin".
31
Minä istuin Kirjallisuuden Seuran talon kylmissä arkistohuoneissa, niiden erikoisessa kirjan- ja tomuntuoksussa, ja olin hiirenhiljaa ja onnellinen, kun minulle alkoi selvitä, mikä valtava aarre minulle oli annettu ammennettavaksi.
Luettelointikramppi
Pian Wuolijoki tajusi tehtävänannon mahdottomuuden.eihänrunojavoinutotsikoidavainalkusäkeenmukaan.Hänhavaitsiyhdessärunossaniin runsaastierilaisiaaineksia,ettätunsitekevänsävääryyttälaulajillejatulevilletutkijoille.Hänestä"runo onkuinlumipallo",jokakerääitseensäaineksiasitä mukaakunlaulajaniitämuistaa. kaikestasiitä,mihinnaismaisterielämässäänjoutui,kirjoittiWuolijoki19401950-luvullamittavat muistelmat,viisikirjaa.Myöhemminniitäonmoitittumilloinliioittelusta,milloinjälkiviisaudesta. Se julkaistiin1914virossavenäläisensensuurinkarsimana,ensinaikakauslehdessäjasittenkirjanaSõja laul ("Sotalaulu").krohnolityytyväinenjakehotti oppilastaan suomentamaan "Sotalaulun" SkS:lle. Terävästijatunnelmoidenhänmuisteleevarhaista työkokemustaan,jokakantoihedelmäävuosikymmenienpäähän.
70 000 runon urakka
Työsuhde SkS:n kanssa alkoi 1908. Wuolijoki oli työstä hyvillään. Sataapaksuarunokopionidettäsäilytettiinkansallispankinholvissametallilaatikoissa, joihinvainprofessorikrohnilla olipääsy.Wuolijokijoutuivannomaan,ettätulisi"henkeenja vereenniitäsuojelemaan".Hän raahasiniteetkotiinsayhdessä professorinkanssa,silläniitäei uskottuedesajurille. Lamauttavan ajan keskellä työ innoittiWuolijokea ja antoi voimaa: Minä istuin Kirjallisuuden Seuran talon kylmissä arkistohuoneissa, niiden erikoisessa kirjan- ja tomuntuoksussa, ja olin hiirenhiljaa ja onnellinen, kun minulle alkoi selvitä, mikä valtava aarre minulle oli annettu ammennettavaksi. Pekka Lounela toteaa Wuolijoki-kirjassaan luetteloinninolleen"tieteellistähätäaputyötä". Sisältökuitenkinlumosiluetteloijan;häntunsiolevansakuintuttujenseurassakotimaassaan.
mentenjälkeenkintunnollinentyöntekijäpahoitteli, etteihänelläollutkoskaanaikaayhtenäistäärunojen nimityksiähavaitsemiensarunotyyppienmukaisesti. Lääkäri määräsi muun muassa kuuden viikon työntekokiellonsekäkirjoituskoneentaivasemman kädenkäytön.Wuolijokeaharmitti.Hänmenetti aikaa ja tuloja.Työ vei muutenkin liikaa voimia muiltatöiltä.Luetteloinninohessahänyrittitehdä käännöksiä,lehtikirjoituksiajaväitöskirjaakin.
Sodan lauluja
Wuolijokijatkoiluettelointiapätkittäinensimmäiseen maailmansotaan saakka. Hän oli vasta valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineenaan kansanrunous ja aloittanut tutkimuksen virolaisesta kansanrunosta. Työn lomassa Wuolijokiolikirjoittanutitselleen muistiin runojen kauneimpia toisintoja aikeissaolevaaantologiaa varten.Ympäröivätlevottomuudet saivat hänet kiinnostumaan, mitä virolainen kansanrunous puhuierityisestisodasta. Wuolijokiyrittiluetellaotsikossakaikkirunon aiheet,mistäkrohnolikiitollinen.vielävuosikymH i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 0. Wuolijokipalasipalkattaarkistoon.Mielessäoli ideasommitellasotarunojenparhaimmistakertova runoelmasamaantapaankuinLönnrotolikoonnut Kalevalansa tosinvainalkuperäisistälauluista. runoista syntyi 900-säkeinen kokonaisuus. Työ alkoi olla fyysisesti "sangen rasittavaa". Wuolijoen tehtäväoliluetteloidavirolaisenkansanrunouden kerääjän jakob Hurtin 70000 runon kokoelma, jonkavainojapaenneetvirolaisetopiskelijatjataiteilijatolivatkopioineet.kansanrunoudenprofessorin,SkS:nvaraesimiehenkaarlekrohninmielestä hänenoppilaansa,virolaissyntyinenWuolijokioli mitä sopivin luetteloija, suorastaan "sallimuksen vironrunoudenpelastamiseksilähettämä". Työpititehdäkäsin,koskaSkSeilainannutkirjoituskonetta.kopioidenkäsialaolipaikoinhuonoa, ja epäselvät kohdat veivät kohtuuttomasti aikaa. väitöskirja olisi jalonkunniavelanmaksukotimaalle.Maksualkoikuitenkin käydä kalliiksi, koska nuoren rouvan olisi pitänyt ansaita rahaa. Wuolijokikirjoittioikeallakädelläjaselailiniteitä vasemmalla.eräänäpäivänäkynäputosikädestäja käsijäipöydälle.käsioli"halvaantunutjakylmä olkapäähänsaakka";siihenolitullutvakavakirjoituskramppi
Korvaava kunniavelka
Wuolijoen esikoisnäytelmä Talon lapset ilmestyi 1912,mutta"Sotalaulun"ilmestymisenjälkeenhän eijulkaissutmitäänkuuteentoistavuoteen.ensimmäinen maailmansota sai hänet tajuamaan, että kirjallisetkokeilutjatilapäistyötonjätettäväjaon hankittavavarmatoimeentulo. kesällä1940Wuolijoenluonaasuipakolaisena BertoltBrecht,jokasaikuulla"Sotalaulun"improvisoitunasaksannoksena.Brechtkutsuirunoelmaa "maailmanpasifistisimmaksisotalauluksi"jakäänsi senWuolijoenkanssasaksaksi.MyöhemminBrecht ammensirunoistaaineksiasuosittuunKaukasialainen liitupiiri-näytelmäänsä. Jyväskylän yliopisto 1988. kansanrunouden väitöskirjansa Wuolijoki oli pakannut1910-luvunalussasydäntäsärkien"mahdollisimmansyvällelaatikkoon".Hänolikirjoittanutsitäraskaanaolleessaanjatienestiensälomassa. "Sotalaulun" suomentamisesta kiinnostui seuraavaksirunoilijaelviSinervo.välilläriitelyksikin äitynytyhteistyötuottiWuolijoenmieleisenkäännöksen, joka vastasi "virolaisrunouden henkeä".
32
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 0. Pekka Lounela, Hella Wuolijoki: legenda jo eläessään. Hella Wuolijoki: Kummituksia ja kajavia. Hella Wuolijoki ja hänen näytelmänsä. Tammi 1944. Hella Wuolijoki: Minusta tuli liikenainen eli "valkoinen varis". On toivotonta yrittääkään tällä hetkellä väitöskirjaani, josta ei olisi minkäänmoista tuloa,hänkirjoittiisälleen1913.Lopetan väitöskirjani silloin, kun minulla on kolmesataa ruplaa säännöllistä tuloa kuukaudessa! Myöhemminkunrupliaolikertynytkylliksija varsinkindollareita,jalokunniavelkakotimaalleei enääpainanut.ehkäWuolijokikokimaksaneensa senväitöskirjansijaan"Sotalaululla",ehkäkansainvälisellävaluutallajamenestyksellä.
SkS:nesimiehen,kirjallisuudenprofessorinviljo Tarkiaisen mielestä käännöksen kalevalarytmi oli kurja,muttahänkannattiehdottomastirunoelman suomentamista. Hella Wuolijoki: Enkä ollut vanki. vuonna1914Wuolijokipestautuikirjeenvaihtajaksikansainvälistäviljakauppaakäyväänyritykseen.Pianhänostijamyimuitakinelintarvikkeita euroopan,etelä-Amerikanjavenäjänvälillä.Sodan sekoittamassa kansainvälisessä kaupassa hän loi nopeasti huomattavan omaisuuden, jonka turvin alkoi harrastaa muun muassa poliittista salonkia, sahateollisuuttajakartanoita. Jukka Ammondt. Tammi 2006. käännösluonnosjäiSkS:lle,kunWuolijokivangittiinmaanpetoksestasyytettynä1943.Hänpyysi Sylvi-kyllikki kilpeä tuomaan sen vankilaan tarkastettavaksi.kilpihakikäsikirjoituksenjaveisen kotiinsa.kotijoutuipommituksenkohteeksijakäsikirjoituspaloi.SamallatuhoutuivatmyösLeinon varhaisemmatkäännösluonnokset. Tammi 1953.
Pasifistinen sotalaulu pommitetaan
Toinenmaailmansotapalautti"Sotalaulun"Wuolijoenmieleen,jahänkäänsilaulujaystävälleeneino Leinolle.Hesuunnittelivatkääntävänsäantologian yhdessä,muttatyöjäiluonnoksiksi. Wuolijokivalvoityötäjapitihuolta,ettävirolaislaulajienäänikuului. Suomennosta, joka oli tarkoitus säveltää myös oratorioksi,eiolejulkaistu.Sensäilymisestäeiole tietoa.kaukosenSkS:nkirjallisuusarkistossasäilytettävänjäämistönjoukossaonvainkirjekopio,jossa hänperääWuolijoenlupaamaakorvaustasuomennoksesta.Otavajulkaisi"Sotalaulun"viroksijasaksaksi1984,muttasuomeksituovaltavapasifistinen aarreeiolevieläavautunut.
Suvi Ratinen on filosofian maisteri ja tutkija SKS:n kirjallisuusarkistossa erityisalueenaan 1900-luvun alun suomalaisten naiskirjailijoiden arkistoaineistot.
AIHEESTA ENEMMÄN Pirkko Koski, Kaikessa mukana. 1930-luvunalussaWuolijokialkoitaaskirjoittaa näytelmiäjajosamanvuosikymmenenlopullahän oliniskavuorelaisineenSuomenmenestyneinja pianmaailmallakintunnettunäytelmäkirjailija. Hella Wuolijoki kulttuurivaikuttajana. Tammi 1947. Erkki Tuomioja, Häivähdys punaista. Hans Peter Neureuter, "Havaintoja Brechtin käännöksistä suomesta saksaan". Otava 2000. WSOY 1979. Toim. 1950-luvun alussa, kunWuolijoen sairasteli ja kokikolmannenmaailmansodanuhkaavan,"Sotalaulu"nousihänenmieleensä.HänkääntyiKalevalaasiantuntijan,professoriväinökaukosenpuoleenja saitämänsuomentamaanrunoelman"tiedemiehen suurta tarkkuutta ja oikeata rytmiä noudattaen"
Päivystävä tekstintutkija
Kohtuullistamisen ystävät
SitranylläpitämäkevelikansallinenennakointiverkostoonjulkaissutraportinKohtuullistamisen jäljillä.Projektiinosallistuneetosaajat ovattunnustelleetmuutossignaalejateemapajoissaan hyödyntäenEVAn Globaalit Skenaariot Tulevaisuuden Pelikentät-makroskenaarioita. SeuraavaksiSitrasekäeva,kevajakevynnämainostoimistoBobHelsinkijamuutajatushautomot siittävätTervaniementeemapajassaanmeillehallitusohjelman.Alkoholillaeioleosuuttaasiaan,jasikiö saanimenSuomi Kohtuullisesti.
VESA HEIKKINEN, suomen kielen dosentti
"Haluan kunnon keskustelua, en vastaväitteitä."
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 0
33. · nytmeilläonsitten"vapaus"kohtuullistaa!kuten monetmenestyneetsanatjaideat,tämäkinontuontitavaraalännestä. Osaajat ovat oikeasti istuneetTervaniemessä rauhallisessa,kauniissajaluonnonläheisessäympäristössäkeskelläHämettä(ks.myösjaanaPelkosen juontamaesittelyvideo)haarukoimassamahdollisiamaailmoja. Meillesyötetäänajatustavapaudesta,muttajokainenvalintavieihmisen"syvemmällevapaudettomuuteen,jahänjoutuuelämässäänvääntelehtimäänvoimattomanakuinhyönteinen hämähäkinverkossa",lateleekarkamateoksessaan Kulttuuri ja demokratia.Senmuutensoisikuuluvan jokaisenajatushautomonkäsikirjastoon,hetiNikomakhoksen etiikanviereen. egoismia ja hedonismia siis, ellei perätiikuisenelämäntavoittelua. Minun-minun-minun kukoistukseni luo "taloudellista luovuutta", raportoi tähän Pekka HimanenSuomenhallituksentilaamassaraportissa. "kaikkiaseleipäelättää",sanoientinenmies,kun prinsessannäki. kohtuullistaminen kohdistetaan palkkoihin, kelakorvauksiin, sossurahoihin ja julkisiin palveluihin.joslaitosvanhuksenvaipatvaihdetaannyt kerranpäivässä,kohtuullistettunatämätoimenpide suoritetaan hoitohenkilökunnan taholta hoidon kohteenaolevanasiakkaanosaltakerrankvartaalissa. vallankäyttäjienkädessäkohtuusvoiollakohtuuttomankovakeppi.josnykymenojatkuu,kohtuullistamisenkokeeselkänahassaanpienitaikeskikokoinenihminen. Downsiftingilläontarkoitettuvalloissasitä,että rikkaat ovat vapaaehtoisesti vähentäneet kulutustaan.kohtuullistajantavoitteenaonelääparemmin ja pidempään. ei, tuo ei ole uuden, Orwellille velkaa olevan menestysromaaniniiskeväaloitus.kyseonreaalielämästä,valitettavasti. "Täytyyluodapaskaa",runoaatähänjuhaniLeskinenlantakuormanpäältä. MistätulikinmieleeniPerttikarkama.karkaman mukaanarvotyhjiönasemestapitäisipuhuaarvotäysiöstätaiarvoumpiosta. · näyttääsiltä,ettälajiammeajaatakaataieteenpäin jatkuvamuutoksenpakko.kutenjormaOllilafilosofoi,meidänpitääjokaaamulöytääpaitsiNokia E90 Communicatorimme myös puuha-Pete itsestämme. Muttaälkäämmeampukoviestintuojia.Yrittäkäämmesensijaanmiettiä,mikämeitäinehmoja oikeinvaivaajariivaa
· Monissalajeissaloppuotteluunvalittaisiinkaksimuhkeimmanpistesaldonhaalinuttakilpailijaa.Siitähaasteetvasta alkaisivat.Missuniversum-finaalissakaksimaailmankauneimmaksivalittuakaunotartakamppailisisiitä,kumpion toiseksikauneinjakumpijääperintöprinsessaksi.Silmät killissämulkoilisivattuomareitajaalahampaatylähuulen päälläraakkuisivatuusistailjettävistäharrastuksistaan. TAPIO PÄRNÄNEN, Rantasalmi * näytänkäyvänvainsuomalaisnimisissäkaupoissa taisemmoisissa,joissanimenäonkauppiaan(kauppahuoneen)sukunimi:Pyynikintorinliha,Partioaitta,kauppahalli,Stockmann,kukkiankauppa, kekäle,koiso,Lasikoiso,keittiömaailma,Akateeminenkirjakauppa.Marketeissakäynpakonedessä. jakukapaeihaluaisinähdäkehonrakennuksenloppukilpailua!Olisiikimuistoistakatsellakahtaöljyttyä150-kiloista lihasmöykkyä,jotkauimahoususillaanluimistellenyrittäisivätnäyttääkukkakepeiltä. näemmäkartanenglanninkielisiänimiäjatämän kyselynneinnoittamanaalantehdäsitätietoisesti, kiitos. kotimaisista kartan nimeä Alko, en nimen, vaan sisällönvuoksi. Siksi käytän vain pienempiäruokakauppojahyväkseni. SEPETEUS * Mieluumminjosnimionsuomen-,ruotsin-taisaamenkielinen.Tokimuuhunkin,josnimionjotenkinperusteltuesimerkiksiomistajanetnisentaustan taiyrityksentoimintakulttuurinperusteella.Tuntuu vaan,ettänoitanimiväännöksiäjaei-minkään-kielisiänimiäeioikeinvoivälttää.
SALOPEURA
34
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 0. FRÄNK * Menenmieluitenkauppaanjollaonselväkunnon suomenkielinennimi.nykyäänsellaisiakauppoja vaineitahdolöytää,kunkaikkiovatjotakinMarkettejamonastivieläCity-liitteineen.Savonlinnassa onainakineräsurheiluliike,jollaonhirvittäväenglanninkielinennimi.Minäenmenesiihenkauppaan,seonvarma.Siisnimenkielelläonainakin minulleväliä. · vähitellen yleinen sääntöreformi alkaisi heijastua koko yhteiskuntaan.Priimuskeitintenmyyntiromahtaisi,bestsellereistäpuhumattakaan.Huoltoasemientiskittäyttyisivät Secondbestof-valikoimista.Taitoluisteluleireilläviilattaisiintaktisiapyllähdyksiä.Sanaahuippueienääjuurikuulisi, vaankaikkiallapuhuttaisiinmaltillisemminlakivyöhyketuloksista,-pianisteistajayläpaljakkayliopistoista.
KAUPPOJeN JA KAUPPAKeTJUJeN NIMeT
Palautetta yleisökysymyksestä (Hiidenkivi 2/2010)
esimerkiksijalavankyläkauppakuulostaaniinihanalta,ettäsielläonmelkeinpakkokäydä...inhokeistasanottakoon,ettäkaikkikaupat,joissa onjokinrumasana,herättävätminussanegatiivisia mielikuvia. Heilaus heilaukselta alkaisi taidokkaiden harhautustenkutkuttavakukkotanssi,jossajokaistamaaliinpäin tehtyäliikettäseuraisikilpakumppaneidennopeitanytkähdyksiä. Moni laji olisi paljonkiinnostavampi,joskaavamaisentylsästääärimmäisyyksientavoittelustaluovuttaisiinjavoittajaksivalittaisiin kisantoiseksiparhaaseentulokseenyltänytkilpailija. uusilla säännöillä 100 metrin juoksu ei olisi mikään läpihuutojuttu,vaan99metrinsprintinjälkeenalkaisihermopelivaillavertaa,kunjuoksijattekisivätviimehetkellä äkkijarrutuksenjajähmettyisivättoisiaantarkkaileviksipat- saiksi. nilkan pakina
Ken on heistä kaikkein toisin...
en ole koskaan ymmärtänyt, miksi vain tiettyjä lajejakutsutaanekstremelajeiksijatoisiaei,vaikka kaikissatähdätäänmahdollisimmanpitkään,lyhyeen,vahvaan, tarkkaan tai sulavaan suoritukseen. kunjokuviimeinerehtyisiheittäytymäänmaaliviivanyli, ensimmäinenperäänehtinytsaisikultaa,seuraavathopeaa japronssia.Pikamatkastakinriittäisikotikatsomoihinjännitystäkymmeniksiminuuteiksi. SIRKKA * englantilaisnimiset kaupat eivät minua hämää, mutta niissä on liiaksi ihmisiä. ATRO * kannatanselkeitäsuomalaisnimiäjavältäntekoväännettyjä vieraskielisiä kauppoja, paitsi etnisiä liikkeitäkannatankielikauheuksistapiittaamatta
esitys näyttää Suomen totutusta poikkeavasti
auniiden unien joella ja Esitystalousasettuvat yhdessäluontevasti2000-luvunensimmäisellä vuosikymmenellä usein esiintyneelle globallocal-akselille:toinenliikkuumaailmanpolitiikassa,toinentaaskunnallispolitiikassa,jossakansallinentaivaltiollinentasohäämöttääkorkeintaan horisontissa.
K
Esitystalouden bisneskonsultti (Tommi Korpela).
Stefan Bremer
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 0
35. outIlahtInen
Miltä maailma näyttää, Juha?
keväänkuluessaonpääkaupunkiseudun teattereissanähtykahdenjuhanteatteriesityksen tarjoamanäkökulmamaailmaan.toinenonjuha mustanojanaurinkoteatterillekäsikirjoittamaja ohjaamaKauniiden unien joella kiasma-teatterissa, toinenonjuhajokelanEsitystalousespoon kaupunginteatterissa.kumpikinrakentuuvalikoimasta perinteisiäjanykyteatterinkeinoja.molemmissa keinotovatmerkittävällätavallaosasisältöä.
Kauniiden unien joella ollaan vuodessa 1939. Suomenedustajanamaailmaamatkaavakultturelli modernistiOlaviPaavolainenonpäätynytkongojoenmutkaanBiafranmaakuntaan,jonkaonmäärä siirtyäBelgialtaSuomensiirtomaaksitulevansodan myötätehtävässäsuuressauusjaossa
palauttaa politiikkaan ideologiset sisällöt tai kun kuulemiseenperustuvamerkityksenantovoiilmetä turkulainen liikemies visioiTapiolasta tuottoisaa
Petri Summanen
36
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 0. jokelan näytelmän tunnistaa klassisen Fausttarinanversioksi.Mefistonakuolevaisilleunelmien Merkityksiä korvalle ja silmälle toteuttamisen keinoja tarjoilee konsultti, jonka Hans-ThiesLehmanntoteaateoksessaanDraaman avainmenestykseenonhänenlanseeraamansaesijälkeinen teatteri(2009)kaikenkattavanmusiikillis- tystaloudenkäsite.kunnuorinaispoliitikkohaluaa tamisenolevanosanykyteatterinmerkkienkäyttöä. Kauniiden unien joella -esityksessä kerrataan viime vuosidan ideologioita. Musiikillaontärkeäosuusmolemmissaesityksissä.Esitystaloudessakuitenkindraamaonpääelementti,jamusiikkinumerotosallistuvatominakohtauksinaanjuonenkuljettamiseen. Henkilöt vasemmalta: Nora Raikamo (Hertta Kuusinen), Milla Kangas (Moshe Dayan), Anna Ranta (Che Guevara), Mikko Kivinen (Olavi Paavolainen), Oona Airola (Loodi Hoo-Hoo) ja Sanna Hietala (Sheeba).
eurooppalaisena valtiona, joka osallistuu yleiseurooppalaisiinpyrintöihinsekähyvässäettäpahassa. Äänidramaturgian lisäksi oman tilansa on vallannutvisuaalinendramaturgia.Osa-alueidenitsenäistymisessätoteutuunykyteatterinpyrkimysulos perinteisestähierarkkisestamuodosta,jossadraamatekstionkuningasjamuutilmaisumuodotovatsen alamaisia. ei erillissotaa, ei pieni Suomi yksin ylivoimaista vihollistavastaan,vaaninnoittunutmodernistinen henki ja vauhtisokea eteenpäin menemisen meininki.eiolekysesiitä,mitäsodassavoimenettää, vaansiitä,mitäsillävoisaavuttaa. Esitystaloudessaollaannykyajassa,jamenetyksillä alkaaollasuurempimerkitys,vaikkajotainsaavutettavaakinonsentääntarjolla.esityksessäliikutaan SdP:nuudenmaanpiirinkokouksissa,konsulttitoimistossajametropolivisioissa.kyseontulevaisuudesta:kukasenmäärittääjamilläehdoilla.
esimerkiksitekstiensekämusiikillisenjamuunäänellisenaineistonmoninaisinayhdistelminä
Esitykset Kiasmatysideoita,kasvuajaurbaaniakehitystä.Hänessäelää teatterissa 10.2.6.3.2010. eikäsuosturakentamaanitsestäänmenestysesitystä. ulkopuolisuussaamontamuotoa:työttömyyden, Esitystalous. Lavastusrakentaaomankommenttinsa:barokkinäyttämönkulissijärjestelmämuodostaapinnan, jollevärikylläinenviidakkolehvästöineenjakukkineenprojisoidaan.kuvaAfrikastaheijastuueurooppalaisentraditionrakenteille.
yhteisetkiinnostuksenkohteetmuttaerilaisetmenetelmät.Yhdessähullaannutaankukkuramerkeistäja Afrikantähdenjalokivistä,muttasiinämissäOlavi antaa kaikkensa diplomaattisissa ponnistuksissa, Herttaperustaaalkuasukkailletyöleirin. Rooleissa: Tommi manvalloittaja,sosialismi,astuunäyttämölleHertta Korpela, Ria Kataja, Henna Hakkarainen, Martti Suosalo, kuusisenhahmossa.kapitalismillajasosialismillaon Vera Kiiskinen, Raimo Grönberg ja Tommi Taurula.
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 0
sijoituskohdetta,konsulttitarjoaapalvelujaan. Ensi-ilta Espoon kaupunginteatterissa yksinhuoltajuuden,yksinäisyyden. Esitystaloudessaonkyseerilaisistatavoitteistaja tarkastelutavoista.Lääkäri-poliitikkotahtoosäilyttää Outi Lahtinen on teatterin ja draaman tutkimuksen jatoteuttaauskoaanpoliittisentoiminnanmahdolli- opettaja ja kriitikko. Myös sovituksetkertovatglobaalistamaailmantaloudesta. suuksiin,vaikkapuoluekäytännötjapolitiikantodellisuusvastustavat.Sijoittaja-liikemieshakeemenes- Aurinkoteatteri: Kauniiden unien joella. 10.2.2010. Maailmassa,jossakaikkiperustuuesitykseen,yksityisetmietteliääthetketottavatmusiikkivideonmuodon.Työväenpuolueenideologiataaskiteytyyjohn Lennonin"Workingclasshero"-kappaleessa.Asioi- taonturhajärkeillä,tärkeintäonvaikutelma. Käsikirjoitus ja ohjaus Juha samamodernisminjaliberalisminhenki,jokalii- Mustanoja, lavastus Anne Karttunen, pukusuunnittelu kuttimyöstoisenjuhankuvaamaaOlaviPaavolaista. kolmas kova maail- kampaussuunnittelu Marjut Samulin. Käsikirjoitus ja ohjaus Juha Jokela, lavastus Kauniiden unien joella -näytelmässäedustetaan Teppo Järvinen, videot Timo Teräväinen, pukusuunnittelu maailmanmantereitajaviimevuosisadanideolo- Sari Suominen, valosuunnittelu ja projisoinnit Heikki Örn, gioita.Paavolaisenmodernismillaonyhteydetsekä äänisuunnittelu ja musiikki Tommi Koskinen, meikki- ja kapitalismiin että fasismiin. Tuomas Lampinen ja Noora Salmi, valosuunnittelu Jani-Matti kolmasEsitystalouden keskeinenhenkilö,tutkija- Salo, äänisuunnittelu Juuso Voltti, projisoinnit Rasmus Vuori, sosiologi,ontunnistanutsamanilmiönkuinkon- maskeeraus Kaija Heijari, rekvisiitta Titta Vilhunen. Hertta ja Olavi eivät kuitenkaan ole esityksen pääosissa.keskinäyttämöonvarattuBiafrankuningattarelleSheeballejahänenkolmellealamaiselleen: CheGuevaralle,MoshedayanillejaLoodiHooHoolle. Molemmat esitykset kuvaavat alistussuhteita. mattakaankonsultinkauppaamastaesitystaloudesta. esitykseen valjastetut näyttelemistyylit viestivät henkilöidenpainoarvoista.Paavolaisentyylilajion iloinen naivismi ja katkeamattomassa kaatokännissäheiluvankuusisenliioiteltupuskafarssi,kun taasSheebanesiintyminenonkansallisromanttisen arvokastajadeklamoivaa.esiripunpunaisinesamettiviittoineenhänedustaavanhaamaailmaa,johon turmelustunkeutuu. "Poikien" nimet muistuttavat maailman konfliktipesäkkeistämuttamyöseteläisenpallonpuoliskonkeskinäisistäsuhteista.
Alistamisesta on kysymys
37. niiden sijaan tehdään edustavia tyyppejä politiikankuinliike-elämänkinnäyttämöillä,puhusisällöntarpeisiin. Kauniiden unien joella rakentuukokonaanmusikaaliformaattiin, ja musiikkidramaturgialla on itsenäinensisällöllinenrooli.Musiikkinumeroiden tyylitmatkustavatjasekoittuvatkaikenaikaaniin pohjoinenetelä- kuin itälänsisuunnassa. naisen asema näyttääkin paremmalta Afrikan Maailma edustettuna kätköissäkuinespoossa,silläEsitystaloudessanaiset Sen paremmin Esitystalous kuin Kauniiden unien ovatselvästihäviäjiä.Huolimattatasa-arvolumeesta joellakaaneipyrirakentamaanhenkilöistäänihmis- patriarkaattipitääsitkeästipintansajaliittoutuuniin kuvia. kongossa kyse on rasismista, ja esillä ovat sekä rasistisetkäytännöthäikäilemättöminehyödyntavoitteluineenettärasisminseksuaalinenalitajunta, jonkakuvana"pojat"roikottavatkaulassaannahkaisiapeniksiäjaSheebanvallanmerkiksinäyttämölle ilmestyyjättikokoinenfallos. Rooleissa: Oona Airola, kunnassa.Tutkijaakuitenkinkiinnostaatieto;hän Sanna Hietala, Milla Kangas, Miko Kivinen, Nora Raikamo, eiosallistuhalujentalouteenjavaltapyrkimyksiin Anna Ranta. Biafra-hymnin sävel on Sibeliuksen tuttu Finlandia-hymni,jaseilmaantuumyösfinaaliintunnelmankattoonnostattavaksimusikaalinumeroksi jitterbug-koreografioineen."eldanka-järvenjäässä" soialuksiafrikkalaisrumpu,jokavaihtuupuolivälissä saksalaiseksimarssinpäristykseksi.Toinenpuoliaika laajentaaajankuvankehitysyhteistyö-maailmanparannukseen1970-luvunneekerilapsistajatyöntekemisestäkertovinlastenlauluin. kunBiafrannuoretsoturitlaulavatjatanssivat afrikkalaisrytmejä,ontempoyllättävästihidastettu, jasäestyksenantaaeteläamerikkalaisittainsoitettu kitara. Tuotanto: sultti:draamallistenrakenteidenmerkityksenyhteis- Birgit Aittakumpu (Universum)
1990-luvulta lähtien romaniperinneaineistot ovat karttuneet Airi Markkasen ja Kai Åbergin aineistoluovutuksilla. Vuonna 2000 on aloitettu äänitteiden digitaalinen arkistointi, ja äänitteitä on nyt digitoituna yli 11 000 tuntia.
Suomen romanien historia
SKS:ssa on arvokkaat romaniperinteen kokoelmat, yli 400 tuntia kuva- ja ääninauhoja. luvun puolivälissä, jonka jälkeen äänitteet on arkistoitu nauhoille. Levytystä perinteentallennukseen alettiin SKS:ssa käyttää vuonna 1937. O. Salo, joka toimii nykyisin kansainvälisen romaniperinteen tutkimusseuran Gypsy Lore Societyn presidenttinä. Viimeisimmät vahalieriöäänitykset tallensi A. 1960-luvun lopulla alkaneen romaniperinteen tallennuksen pioneereja ovat olleet muun muassa Pekka Laaksonen, Anna Maria Viljanen sekä Matt T. Aineistoa on yli 10 000 perinteentaitajalta yli tuhannen kerääjän tallentamana. Paraikaa on meneillään muistitietokeruu Romanit Suomessa muistoja rinnakkaiselosta 1950-luvulta tähän päivään. Tuolloin inkeriläinen Teppo Repo soitti lieriöille kanteleellaan muun muassa säveltämänsä "Presidentti Kekkosen marssin". Nauhuri tuli käyttöön 1950-luvun alussa. Kaikkiaan kansanrunousarkistossa on noin 600 alkuperäislieriötä. Myös 1990-luvun lopulla järjestetyn ROM SF -romanielämäkertakeruun aineistot on arkistoitu kansanrunousarkistoon. Haastattelijoina toimivat muun muassa Armas Hagert, Raila Halmetoja, Orvokki Nyman ja Malla Pirttilahti. Niistä osan ovat tehneet arkiston virkailijat ja stipendiaatit kenttätyömatkoillaan, osan ovat luovuttaneet yksityiset kerääjät ja yhteisöt omista kokoelmistaan. Kansanrunousarkiston äänitekokoelmat koostuvat perinne- ja muistitietonauhoitteista. Levytyskauden tärkeimpiä perinteenkerääjiä olivat Lauri Simonsuuri ja Jouko Hautala. Väisänen vuonna 1956. Vanhimmat vahalieriöt ovat vuodelta 1905, ja ne sisältävät Väinö Salmisen Pohjois-Ruotsin ja -Norjan saamelaisten parissa tehtyjä joikuääni38. Levyarkistoinnista luovuttiin 1950Reijo Piispanen, SKS 2004. tyksiä. Alkuaikoina myös nauhoitetut äänitykset kopioitiin arkistointia varten levyille. Keruu jatkuu vuoden 2010 loppuun.
H i i d E N K i V i 3 / 2 0 1 0
Äänitteiden digitaalinen arkistointi on SKS:n nykypäivää. Elämäkerta-aineisto on koottu romanivoimin. Arkistossa varmistetaan, että sinne talletetut äänet ovat kuultavissa vuosikymmenistä, mielellään vuosisadoista toisiin.
Fonogrammilieriöistä digitointiin
Arkiston varhaisimpia äänitteitä ovat fonogrammilieriöt. A r v ioi ta , aiheiksi si a Aineksista k at s auk
Kansanperinnettä ääninä
SKS:n arkistoissa on äänitteitä vuodesta 1905 yli 30 000 tuntia ja kuvanauhoitteita vuodesta 1976 noin 1 500 tuntia
Opetusministeriön rahoittama hanke toteutetaan yhteistyössä Romaniasiain neuvottelukunnan kanssa. Nykyään cd-levyt, dvd:t ja mp3-soittimet ovat länsimaissa lähes kokonaan syrjäyttäneet äänikasetit musiikin jakelumediana.
39. Muistatko jonkun vastustaneen kasettien ja kasettisoittimien tuloa. Niiden toisto ei vaadi korkeaa teknologiaa, eivätkä ne vahingoitu kovin herkästi. keruu@finlit.fi. Kasettinauhojen yleisimpiä ongelmia ovat ääninauhan venyminen, nauhan kietoutuminen nauhurin sisälle ja äänitys- ja toistokertojen myötä syntyvät magneettinauhan häiriöt sekä nauhurin äänipään kuluminen ja likaantuminen. Millaista musiikkia kokoelmasi sisälsivät. C-kasetti koostuu kahdesta kelasta ja niiden välillä liikkuvasta magneettisesta nauhasta. Vaikuttiko kasettisoittimen tai kasettien hinta musiikinkuunteluun, miten. Lisäksi valmisteilla on tieteellisiä artikkeleita sekä kaksi väitöskirjaa. Kasettien kukoistusaikaa oli 1970- ja 1980-luku. Kaseteille oli helppo tallentaa materiaalia itse. Lisätietoja: Kansanrunousarkisto, puh. Koskaan aikaisemmin ei ole tutkittu yhden Euroopan maan romaniväestön historiaa näin syvällisesti ja monipuolisesti.
SIRKKA-LIISA METTOMÄKI, SKS:n viestintäpäällikkö RISTO BLOMSTER, SKS:n tutkija Suomen romanien historia -hankkeessa
SKS kerää c-kasettiperinnettä
Suomen Akatemian rahoittama Musiquitous-tutkimushanke ja SKS keräävät kansalaisten muistoja ja kokemuksia c-kaseteista 30.9.2010 saakka. 0201 131 240, sähköp. Tutkimushankkeen keskeisimmät tavoitteet ovat saada aikaan monitieteinen kokonaisesitys Suomen romanien historiasta sekä kerätä ja tallentaa muisti-
tietoa romaneilta ja romaneista. Romanit Suomessa -muistitietokeruu on osa Suomen romanien historia -tutkimushanketta, jonka tuloksena kirjoitetaan muun muassa Suomen romanien historia. Missä pääasiassa kuuntelit kasetteja. Edullisen hintansa ansiosta ja kaikkien merkittävien elektroniikkavalmistajien standardin hyväksymisen myötä c-kasetista tuli aikansa merkittävä musiikin tallennusmedia. muista keruista sivun 60 Kalenterista.
Mikä ihmeen c-kasetti?
C-kasetti ("compact audio cassette") on elektroniikkajätti Philipsin 1963 julkaisema analoginen äänen tallennukseen tarkoitettu tallennusväline. Kerro, mitä muuta äänitit. Suomen romanien historia on kansainvälisestikin ainutlaatuinen tutkimushanke. Monitieteisessä hankkeessa on mukana historian-, perinteen- ja kulttuurintutkijoita, ja se päättyy 2011. Kuinka laaja kasettikokoelmasi on ollut suurimmillaan. C-kasetteja myytiin sekä valmiiksi äänitettyinä
H i i d E N K i V i 3 / 2 0 1 0
että äänittämättöminä. Voit vastata myös osoitteessa www.musiq.fi/ kasettikysely. Ks. Kerro myös kasettien mahdollisesta käytöstä yhteismusisoinnissa tai omassa treenaamisessasi. Jos äänitit musiikkia, mistä. Kerro, miten kasettien käyttösi alkoi, entä päättyi
Monta kertaa kapulan kylkeen nirhattiin viiru merkiksi siitä, että päivä on pulkassa. Päivä on pulkassa
Niilo ihamäKi
"Taas päivä on pulkassa", sanotaan, kun jokin työ on tehty tai kun kellon viisarit näyttävät iltatunteja. Samaa isältä saamaansa pulkkaa kantoivat saapasvarressaan neljän eri sukupolven taksvärkkärit. Uudet työsuoritukset voitiin kirjata puhtaaseen pulkkaan.
Vindin torpan pulkkaan merkittiin neljän sukupolven taksvärkit. "Päivä on pulkassa", torppari saattoi huokaista sujauttaessaan kapulan saapasvarteensa. Pulkka oli torpan vuokrana työtä tekevän taksvärkkärin (ru. Sanonta pulkkaan saadusta päivästä elää edelleen myös urbaanin kansan suussa.
Kautok ari. Vuokraan kuului myös erilaisia luontaistuotteita ja kaupunkireissuja Turkuun ja Poriin. Kun torpan vuokrakontrahdin mukaiset työt oli tehty ja piiruja kertynyt sopimuksen mukainen määrä, päällekkäisistä pulkan sivuista höylättiin viirut pois. Taksvärkkiaika on taakse jäänyttä historiaa, eikä pulkkaa saapasvarressa kantaneita torppareita enää ole. Vindin torpassa oli peltoa ja metsää 20 hehtaaria. Vuokrakontrahdin mukaan kartanoon piti tehdä 73 työpäivää kesällä ja 44 päivää talvella. Muuten on hän Tilasta ylössanottu, ja jos hän petolliseksi havaitaan, on hänen kohta pois muuttaman.
Niilo Ihamäki on Yleisradion eläkkeellä oleva toimittaja.
40
H i i d E N K i V i
3 / 2 0 1 0
artturi
äivä on pulkassa -sanonta juontuu 1900luvun alkukymmenien torppariajalta. Pulkka on kuvattu Köyliön torpparimuseossa.
Neljän sukupolven pulkka
Vindin torpassa uskollisuus ja vireys siirtyivät sukupolvelta toiselle. Toinen puolikas oli torpparilla, toinen torpan varsinaisella isännällä, jolle torppari teki päivätyötään. dagsverke) päivätyön kirjaamiseen käytetty kaksiosainen kapula, pulkka. Taksvärkkäri piti omaa puolikastaan saapasvarressa, isäntä kamarissaan. Maan suurimpiin kuuluneessa Köyliön torppariläänissä itsenäisten tilojen maiksi lohkottiin lähes 5000 hehtaaria. Torpparin piti osoittaa isännälleen kuin myös niille, jotka hänen käskyjään toimittavat, tarkkaa kuuliaisuutta, ahkeruutta ja vireyttä töissänsä, ynnä uskollisuutta ja rehellisyyttä. mutta mikä on pulkka, johon päivä on päättynyt?
P
Uskollinen ja vireä torppari
Köyliöläisen Vindin torpan taksvärkkipulkassa on vuosiluku 1873 ja puumerkkinä W. Vindin päiväpulkka siirtyi viimeisen taksvärkkärin saapasvarresta kodin museoesineiden joukkoon, kun 1920-luvun suuri torpparivapautus lopetti taksvärkin. Kartanolla oli 1900-luvun alkupuolella lähes kolmesataa torpparia. Työsuoritusten kirjaaminen oli takuuvarmaa, kaksinkertaista kirjanpitoa; yksipuolisesti pulkkaan ei voinut uria tehdä tai niitä poistaa. Vindin torppa kuului Köyliön Vanhakartanoon, jonka oletetaan historian aamusarastuksen aikana kuuluneen piispa Henrikin surmanneelle talonpoika Lallille. Työpäivän päättyessä kapulanpuoliskot asetettiin yhteen, ja isäntä sahasi pulkkaan poikittaisen uran
Niihin liittyvät sanat ovat suomessa enimmäkseen suoraan englannista saatuja käännöslainoja, ja ne ovat tehneet ympäristöalan tietoa tunnetuksi ja ymmärrettäväksi. ihan yksiselitteisiä mittaukset eivät kuitenkaan ole ja jollakin mittarilla mitattuna myös kuluttaminen on vaikkapa työllisyyttä edistävä hyve. Ilmastodieetin ja hiilipainon kaltaisia kuvailmauksia on ollut käytössä ennestäänkin. "Juomalla litran vettä kuluttaa litran vettä, mutta juomalla pullollisen olutta ei sinänsä kuluta tippaakaan vettä sen pullollisen valmistamiseen on tosin jouduttu käyttämään 100 litraa vettä, niin sanottua piilovettä (engl. Yksi jo tutuista käsitteistä on ekologinen selkäreppu. Pahimmillaan äärimmäinen ilmastotietoisuus johtaa oman oikeaoppisuuden korostamiseen ja muiden vahtimiseen. Erinimiset käsitteet ja mittarit viittaavat lopulta melko samaan asiaan. Sen tavoitteena on ollut vähentää kansalaisten hiilipainoa. Siinä neljä perhettä pyrki vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään kulutustottumuksiaan muuttamalla, esimerkiksi autoilua vähentämällä. Kasvihuonekaasuista merkittävin on hiilidioksidi, johon hiilipaino-sanan alkuosa viittaa. Suomalaisten kasvihuonekaasupäästöt henkilöä kohti laskettuna ovat maailman suurimpia (Suomen ympäristökeskus SYKE). Eri tuotteiden aiheuttamaa ympäristötaakkaa voi vertailla vaikkapa ruoasta puhuttaessa ("mikä on kotimaisen perunan ympäristötaakka verrattuna tuontiperunaan?"). ikävältä tuntui edellä mainitussa televisio-ohjelmassa kuulla ympäristöasiantuntijan kritiikkiä siitä, että ohjelmaan osallistuvan perheen ensi luokalle menevälle lapselle oli ostettu uusi koulureppu "kammottavasta kauppakeskuksesta". Ajan sana
Hiilipaino ja piilovesi
Kesää kohti mentäessä lehdet neuvovat, miten karistamalla muutaman kilon voi vielä päästä rantakuntoon. Se on sitä suurempi, mitä enemmän luonnonvaroja tarvitaan tuotteen valmistukseen, kuljetukseen ja käyttöön. Siihen vaikuttavat muun muassa asumisesta, liikennevälineistä, ruoasta ja jätteiden määrästä syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Televisionkatsojat ovat päässeet mittailemaan hiilipainoaan ilmastodieetit-nimisen televisio-ohjelman myötä. virtual water)." (Polyteekkari-lehti, http://www.polyteekkari.fi.) Tätä voi miettiä grilli- ja terassikauden alkaessa: yksittäisen ihmisen rantakuntoa uhkaava piilorasva ei ehkä olekaan se pahin peikko pöydässä.
RIITTA EROnEn, tutkija, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
H i i d E N K i V i
3 / 2 0 1 0
41. Hiilijalanjäljen lisäksi mitataan nyt myös vesijalanjälkeä, joka syntyy kulutuksen vaatimasta vesimäärästä. Ohjelmassa julkistettiin laskuri, jolla kuka tahansa voi laskea oman hiilipainonsa. Hiilipainoa ennen puhuttiin hiilijalanjäljestä. Sen paino kertoo tuotteen elinkaaren aikana syntyvän ympäristöön kohdistuvan rasituksen määrän. Niinpä on syytä suojella maapalloa olemalla ympäristötietoinen tai, kuten nyt modernimmin kuuluu sanoa, ilmastotietoinen. dieettiä on tarjonnut kevään 2010 aikana myös Ylen kulttuurikanava Teema nimittäin ilmastodieettiä
Tehokkaimpana sotakuvan muodostajana ovat kuitenkin olleet kaikki ne sadattuhannet pikku kertomukset, muistikuvat ja kaskut, joita jokseenkin kaikki syntyperäiset suomalaiset ovat kuulleet sodasta sukulaisiltaan ja ystäviltään. Tammikuu-luvussa Suomen tilannetta tarkastellaan suursodan kansainvälisessä kehyksessä, Helmikuu kuvaa Helsingin suurpommituksia ja niiden synnyttämiä reaktioita, Maaliskuu keskittyy rauhantunnusteluihin, Huhtikuu kotirintaman taloudellisiin ja väestöpoliittisiin kysymyksiin, Kesäkuu suurhyökkäykseen ja sen torjumiseen. Ehkä siksi, että tietoa ja tulkintoja on paljon mutta pätevä kokonaiskuva puuttuu. Omaa sotakuvaan ja siihen liittyvää tunnemaisemaa on kiinnostavaa peilata Suomi 1944 -teokseen, sen maltilliseen, monipuoliseen ja elävästi kirjoitettuun kokonaiskuvaan. Toisaalta monet niistä [kuten Urho Kekkonen], jotka olivat aikoinaan suhtautuneet huolettomasti aseveljeyteen, olivat edelleen vapaalla jalalla ja istuivat kaiken lisäksi hallituksessa ja joutuivat poliittisista syistä viemään läpi tämän oikeusprosessin.
Viina kriisiapuna
Sodasta Suomi selvisi, mutta paluu rauhan oloihin ei merkinnyt kaikille elämänlaadun paranemista. Kirjallisuudella ennen muuta Väinö Linnan Tuntemattomalla sotilaalla ja sen erilaisilla dramatisoinneilla on ollut suuri merkitys. Vanhemmat, sukulaiset ja ylipäätään aikuiset sijoittivat kokemuksensa aikajanalle: ennen sotia sota-aikana sotien jälkeen. Miksi vielä yksi kirja lisää. Poliittisten ja sotilaallisten mullistusten rinnalla Meinander kuljettaa rivimiesten ja siviilien kohtaloita. Opettaja kertoi tunnit sotajuttuja ja piirteli taululle karttoja taisteluista, joihin oli osallistunut. Arjen historia kietoutuu luontevasti kansalliseen ja kansainväliseen historiaan sodan, politiikan ja diplomatian käänteisiin. Juhlasalia komisti Pro Patria -taulu, laulutunneilla opeteltiin "Siniristilippua" ja "Ateenalaisten laulua". Jokainen luku on silti temaattisesti itsenäinen, omat aikarajansa ylittävä. Joulukuu-luvussa käsitellään osittain jo sodan perintöä, jälkivaikutusta ja sodasta toipumista. Sota, yhteiskunta, tunnemaisema. Sodan arvet aristivat pitkään, kenties ne aristavat jossain muodossa vielä nytkin.
JuhAnI SIpILÄ, kotimaisen kirjallisuuden yliopistonlehtori
Vuoden kierto
Vuoden 1944 tapahtumat ovat synnyttäneet valtavasti tutkimuksia ja muita historianesityksiä, eri näkökulmista ja eri motiiveista. Jokaiselta oli kaatunut sukulaisia, yksi oli ollut sotavankina siitä koskaan toipumatta, toinen joutunut aseistakieltäytymisen takia vankilaan; yksi oli menettänyt pommituksessa kotinsa, toinen terveytensä rintamalla sota oli kolhinut kaikkia. Keskeisten poliittisten ja sotilaallisten toimijoiden ratkaisuja ja vastuunkantoa Meinander kuvaa ammattimaisesti, roistoja tai sankareita osoittelematta. Siviilielämä saattoi toisille olla monimutkaisempaa kuin rintamapalvelus: jollain henkinen terveys oli järkkynyt, toinen oli tottunut huumaaviin lääkkeisiin, moni joutui turvautumaan viinaan kohtalokkain seurauksin muuta kriisiapuahan ei ollut tarjolla. paula Autio. Arvioita, katsauksia
Sodasta rauhaan
Viisikymmenluvulla syntyneenä en joutunut sotaa kokemaan mutta varhaisen tunnemaisemani se kyllä väritti. Siltala 2009.
tiedon tapahtuneesta ja miten heidän reaktionsa vaikuttivat viestin tuojiksi joutuneisiin lapsiin. Kirjan luvut on otsikoitu kuukausilla: kokonaisuus rakentuu väljän kronologisesti vuoden 1944 keskeisille tapahtumille. Kirjoittajan mukaan ihminen hahmottaa menneisyyttä ensisijaisesti perhepiiristä käsin, ja kun sota vaatii uhrauksia miltei kaikilta kansalaisilta, se on miltei väistämättä saanut hallitsevan osan suomalaisten perhe- ja sukutarinoissa. Myös kouluopetus ja historiantutkimus ovat olleet tärkeitä; sotahistoria on meillä edelleen huippusuosittua, eikä paljolla kirjojen tekemisellä ole loppua tälläkään rintamalla. Suomen kohtalonvuosi määräsi uuden suunnan lukemattomille suomalaisille niille, jotka selvisivät hengissä. Juuri sellaiseen Meinander pyrkii: valtiollisten ja sotahistoriallisten seikkojen lisäksi kuvataan myös tavallisen ihmisen kokemuksia, sota-ajan arjesta selviytymistä ja uusiin tilanteisiin sopeutumista. Suom. Tunnemaiseman pohjavirtoihin vaikuttivat epäilemättä ne sotatapahtumat, joita Henrik Meinanderin Suomi 1944 kuvaa. Hän tekee kuitenkin teräviä havaintoja, kuten sotasyyllisyysprosessia kuvatessaan: Oli kohtalon ivaa, että juuri ne kaksi päättäjää [Väinö Tanner ja Hjalmar Procopé], jotka olivat sodan alussa kaikkein eniten kehottaneet maltillisuuteen, puolustivat nyt kaikkein tarmokkaimmin menneiden vuosien päätöksiä. Tuskin kukaan säilyi entisellään.
y
henrik Meinander: Suomi 1944. Esiin nostetaan myös yksilöiden kokemukset ja niiden seuraukset: miten Talin taistelussa kaatuneen sotilaan omaiset saivat
42
H i i d E N K i V i
3 / 2 0 1 0. Kirjoittaja pohtii myös sodan jälkikuvaa: miten se on muodostunut ja miten suhde sotaan ja sodan kokeneisiin on ajan mittaan muuttunut
Malmilla koetaan yhteiskunnan jakautuminen kahteen, eletään sisällissota, kieltolaki ja oikeistovuo-
44
H i i d E N K i V i
3 / 2 0 1 0. Fyysisesti päädytään Hämeestä ja Kruununhaasta Malmin kautta Merihakaan. Ulkohelsinkiläinen tarvitsee kuitenkin sen yllä kaivatun kartan opastuksekseen.
LASSI SARESSALO, dosentti, Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja
Aarne Laurila: Kasvoi kaupunki ympärillämme. A r v ioi ta , k at s auk Arvioita, katsauksia si a
Helsinkiläistymisen kulttuurihistoriaa
Eipä jokaisella kirjallisesti sivistyneellä ja kulttuurihistoriallisesti orientoituneella ole samanlaista aarretta isoisältään ja isältään matkaeväänä kuin helsinkiläisvaikuttajalla Aarne Laurilalla. Helsinkiin asepalvelukseen astuvan lammilaisen maalaispojan ja kruununhakalaisneitosen kohtalontiet yhtyivät. Kolmen sukupolven helsinki. Toki kritiikinkin paikkaa löytyy. Tuloksena oli paitsi pikkuporvarillistuva elämä Helsingin kupeessa myös tietoisuuteen heräävä Aarne, teoksen silmä ja korva. Puukaupunki muuttui kivikaupungiksi, vuosisadan vaihteen rakennustyylit tulivat jäädäkseen ja muodostivat alun monimuotoiselle rakennuskannalle, jonka onnistuivat pilaamaan vasta seuraavan vuosisadan puolivälin jälkeiset tehorakentajat. Ja esiin marssitettujen helsinkiläispaikkojen, alueiden ja rakennusten sijoittaminen kartalle olisi helpottanut ainakin pispalalaislukijan mahdollisuuksia nähdä se, mitä Laurila kuvaa. Töiden perässä tultiin, asetuttiin ja katseltiin urbanisoituvaa ympäristöä. Saatan kuvitella monenkin uteliaan kulkevan tänä kesänä kirja kädessä niin Kruununhaassa, Malmilla kuin muuallakin pääkaupungissa ja etsivän Laurilan paikkoja ja taloja. Mutta siellä avautuvat kertojan silmät, laajenee maailmankuva ja muotoutuu maailmankatsomus, joka sittemmin johtaa kulttuuripoliitikon ja kunnallismiehen uralle sekä kotiseutuliikkeen uudistajaksi.
Se parempi Helsinki-opas
Laurila kokoaa teoksensa pienistä havainnoista, kansatieteellisen tarkoista rekonstruktioista, isoisän ja isän jälkeensä jättämistä päiväkirjoista ja muistiinpanoista sekä historiallisesta ajan juoksusta, joka silloin tällöin sijoittaa muistelu- ja sukuteoksen subjektiivisuuden laajempiin yhteyksiinsä. Hän on tuottanut paremman Helsinkikirjan kuin mihin mikään matkailumainostoimisto ikinä pystyy. Tosin tätä näkemistä helpottaa mainio ja harkittu kuvitus.
y
det ja odotetaan olympialaisia, jotka maailmanlaajuinen verenvuodatus lykkää tusinalla vuodella. Helsingin kasvua seurataan lähes rakennus rakennukselta, paikka paikalta ja höystetään kulttuurikaskunomaisilla ihmiskuvauksilla. Laurilan isän myötä avautuvat kertojan omatkin silmät, nyt Malmilla, joka eli omaa kunnalliselämäänsä työvoimavarastona ennen kuin oikeista lähiöistä osattiin puhuakaan. Kertomukset isän kirjahyllystä, Raken kellarin työpaikoista, nuorison seurustelusta ja omista elämänkokemuksista kietovat lukijan tiiviisti reilun sadan vuoden helsinkiläishistoriaan. Otava 2009.
Silmät avautuvat
isoisän tulo Heinolasta Helsinkiin 1800-luvun lopulla oli osa maanlaajuista muuttoliikettä, jossa sisämaa työnsi ja kasvava pääkaupunki veti. Laurila on ammattikirjoittaja ja ammatikseen kulttuurista ympäristöään tutkiva ja analysoiva piilohumoristi. Hänen oiva kotiseututeoksensa pohjautuu paitsi omaan maailmankuvaan myös perittyihin kirjallisiin dokumentteihin. Tavallisen lukijan hämmästys alkusivujen henkilöiden sukulaisuussuhteista ja suhteista yleensäkin olisivat ehkä selkiytyneet perinteisen sukukartan avulla. Nämä isän ja isoisän kansanihmisten muistiinpanot omasta elämisestä tapahtumain virrassa kytkeytyvät Laurilan erehtymättömään kulttuurianalyyttiseen silmään ja mieleen ja ovat tuottaneet kotiseutumatkakirjan, joka on jollain tavalla itseään suurempi. Matkalla rakennetaan nykyistä Helsinkiä, jonka viime vaiheisiinkin Laurilan kunnallispoliittinen ura tarjoaa mielenkiintoisen ja persoonallisen näkymänsä taaskin paikkojen, rakennusten ja niiden takana olevien ihmisten kautta
Sittemmin perilliset myivät
y
sen Helsingin kaupungille. Järven rannalla kesiään viettänyt kieli- ja kansatieteilijä Ahti Rytkönen (18991989) kuvaili muikkujen häämusiikin syntyvän, kun aallokko näppäilee sulassa vedessä eri kokoisia jääkalkkareita. Huviloita Laajasalossa antaa monipuolisen kuvan entisaikain kesänvietosta Helsingin lähistöllä. Huvilaretkellä
Suuri osa Helsingin kulttuurihistoriallisesti arvokkaista jäljellä olevista huvilamiljöistä sijaitsee Laajasalossa, entisessä degerössä. Hyvien ystäväverkostojen kutsusta ajauduin marraskuussa 2009 mutkaisia, mäkisiä ja lumisia teitä pitkin Kuhmoisten erämaihin, isojärven Luutsaaren kalapirtille. Mennyt maailma ja sadan vuoden takainen huvilaelämä välittyy lukijalle, jopa höyrylaivojen kulkua myöten; matka Helsingistä huvilalle omaan laituriin kesti puolisen tuntia. Muikunpyyntiä Kuhmoisten Isojärvellä. Selvitys tuo onnistuneesti esiin pääkaupungin huvilakulttuuria, joka syntyi säännöllisen höyrylaivaliikenteen alettua 1800-luvulla. ulla-Maija Laurila. Julkaisu on perusteellinen mutta helppolukuinen kotiseutukirja helsinkiläisille ja erityisesti laajasalolaisille. Kirjan viehätystä lisää sen upea kuvitus. Se kertoo alueen asutuksen ja huviloiden rakentamisen historiasta. Nostalgiaa huokuu 1900-luvun alun lomanvieton kuvauksesta, joka pohjautuu kymmenvuotiaan Mariannen päiväkirjaan. Teos kertoo myös suunnittelun tyylihistoriasta, jota esitellyissä rakennuksissa on kunnioitettu ja huolellisesti vaalittu. Hyvin säilyneet huvilat kertovat menneiden kesien riemuista. helsingin kaupunginmuseo 2009.
Elävää historiaa eloonjäämistaistelusta
Kuhmoisissa isojärven ranta-asukkaat ovat tarkkailleet talven tuloa ja muikunpyynnin alkua rantamatalikoiden kaislikoista. Toim. Monipuolisesti esitelty kulttuuriympäristö herättää välittömästi sympatiaa ja toivottavasti lisää lukijoissa tahtoa kulttuuriperinnön vaalimiseen. inventointityö ja arvotuskriteerit selostetaan ja lisäksi kerrotaan, missä koko aineistoon voi tutustua. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Laajasaloon syntyi lukuisia säätyläishuviloita, joista monet ovat yhä olemassa, mutta ne ovat useimmille helsinkiläisille tuntemattomia. Luutsaaren kalapirtin kannatusyhdistys ry 2009.
H i i d E N K i V i
3 / 2 0 1 0
45. Muinoin kahdeksan kuhmoislaisen talon muodostaman Ryysälän nuottakunnan miehet kokoontuivat loka-marraskuussa useiksi viikoiksi kutumuikun pyyntiin isojärvelle. Julkaisu koostuu usean tekijän artikkeleista, jotka käsittelevät Laajasalon ja sen maankäytön historiaa, huviloiden rakentamista, niiden puutarhoja sekä lomanviettoa huvilalla viime vuosisadan alussa. Vanha kalapirtti oli jälleen kerran kunnostettu sen 175-vuotisen olemassaolon kunniaksi.
y
Nykyinen nuottakunta kolmine veneineen valmistautui hyytävässä säässä kalanpyyntiin esi-isiensä lailla. He rakensivat isojärven suurimpaan saareen, Luutsaareen, tukikohdaksi kalapirtin, jossa yövyttiin, lämmiteltiin jääkylmän veden kohmettamia käsiä ja selvitettiin pyydyksiä. Huviloita Laajasalossa -julkaisu tarjoaa mielenkiintoisen retken vielä tavoitettavaan lähes satavuotiseen huvilaympäristöön. Koko inventointi on internetissä osoitteessa http://www.hel2.fi/kaumuseo/ rakennusinventoinnit/laajasalo/aloitatasta.htm. Tunnetuin lienee yksi niistä kolmesta huvilasta, jotka kauppaneuvos Henrik Borgström rakennutti lapsilleen 1870-luvulla Turholmaan ja jonka Aino Ackté aikanaan omisti. Tutkitut kohteet on valokuvattu huolellisesti. Helsingin kaupunginmuseo on tutkinut ja tallentanut Laajasalon kartanoiden ja huviloiden kulttuurihistoriaa. Kun ensimmäiset pakkaset muodostavat jääkalkkareita eli mompuloita kaislantynkiin, se on ollut varma talven merkki. Kirjassa esitellään inventoiduista kohteista yksitoista arvohuvilaa, joiden suunnittelijoina on ollut useita nimekkäitä arkkitehteja. Hirsinen pirtti eteisineen, takkoineen, makuulavoineen, puumerkkeineen ja muine tykötarpeineen edustaa parhaalla tavalla perinteistä kestävää suo-
Sirkka-Liisa Ranta: Luutsaaren kalapirtti. Lähitalojen lisäksi muikunpyytäjiä saapui myös kirkonkylästä, lähes 30 kilometrin takaa. Teos sopii erityisesti luettavaksi kulttuuriympäristön kampanjavuonna, sillä juuri tiedolla ja "silmien avaamisella" on suuri merkitys kulttuuriperinnön säilymiselle.
LIISA TARJAnnE, yliarkkitehti
Huviloita Laajasalossa. Teoksen arvoa ja myös mielenkiintoisuutta lisää selvitystyön monitieteisyys. Laajasalo tunnettiin kesänviettopaikkana jo 1700-luvulla, jolloin saaren monissa kartanoissa viihtyivät upseerit perheineen
Monet rakennukset on jätetty hajoamaan, ja tilalle on tehty jos jonkinlaisia räikeitä ja kiiltäväkattoisia virityksiä, joilla ei saisi olla rakennuslupaa edes kaukana näkymättömissä vesirajasta. Vasta rekikelien aikaan päästiin muikkusaalista kuljettamaan pirtiltä. Luutsaaren talosta haettiin apua muikkujen puhkomiseen, kun saalis oli runsas. Nuottakuntien saaliit pakastettiin luonnonmenetelmällä tai suolattiin tiinuihin tai nelikoihin pitkiksi talvikuukausiksi, jolloin muusta ravinnosta saattoi olla joskus täydellinen pula. Niistä tunnetuin on Tieto-Finlandialla palkittu Kalliomaalaukset muinainen kuva-arkisto (1995).
Tämän Suomen kalliotaiteen perusteoksen asema ei ole vuosien mittaan heikentynyt, päinvastoin se tunnetaan myös ulkomaisten tutkijoiden runsaasti lainaamana tietolähteenä. Pieni muikku piti suurta osaa väestöstämme hengissä ja terveinä entisajan elämäntaistelun vaikeimpana talviaikana. Osa kuvista, kannesta ja nimiöaukeamasta lähtien, on Ahti Rytkösen verrattomia otoksia, osin menneestä maailmasta. Muikun suurena ystävänä jäi kaipaamaan vain niiden herkullisten ja konstailemattomien kotoisten muikkuruokien
reseptejä, joilla valmistetut tuotteet hivelivät makuhermojamme kalapirtin juhlapäivänä. Suomen kalliotaiteen tutkimus on viimeiset parikymmentä vuotta ollut paljolti Kivikkään julH i i d E N K i V i 3 / 2 0 1 0. Tila ja kalapirtti kuuluvat nykyisin Metsähallituksen hallinnoimaan isojärven kansallispuistoon, joka on tutustumisen arvoinen ja jonka myös jo monet ulkomaalaiset ovat löytäneet. Luutsaaren kalapirtti on tyylikäs ja harvinainen vieminen monille muillekin kuin muikun ystäville.
JuKKA-pEKKA LAppALAInEn, yhteiskuntatieteiden maisteri, tiedetoimittaja
Kalliomaalaustutkimus täydentyi merkittävällä perusteoksella
y
46
Pekka Kivikkään uusi kalliotaidekirja Suomen kalliomaalausten merkit on vuonna 1932 syntyneen tekijänsä kahdeksas yksin kirjoittama kalliotaideaiheinen kirja vuoden 1990 jälkeen. Karu mutta kaunis ja kirkasvetinen järvi on kuin Päijänne pienoiskoossa, ja kalapirtti kertoo muikun ja sen pyynnin merkityksestä paitsi paikallisesti myös laajasti Sisä-Suomen asutuksen leviämisen ja esi-isiemme eloonjäämistaistelun kannalta. Tila ja Pirttiniemi kalapirtteineen muodostavat Luutsaaren kauniin kulttuurimaiseman. A r v ioi ta , k at s auk Arvioita, katsauksia si a
malaista rakennustaitoa. Kyseessä on sujuvasti kirjoitettu syvälle porautuva tapaustutkimus, paikallinen mutta yleispäteväksi yltävä työ. Muikku on ollut vuosisadat järviSuomen tärkein talouskala, siksi muikku ansaitsee kotitalouksien kannalta suurimman kalan arvon.
Pätevä tutkimus kalastusperinteestä
Kalapirttiä pitää yllä kotiseutusihteeri Kirsti Salmisen johtama Luutsaaren kalapirtin kannatusyhdistys. Tukikohtaan kuuluvat luonnollisina osina pirtin savun tuoksu ja hämy, pinnat, joita niin takka kuin pärevalkea ovat kalastajapolvien saatossa tummentaneet.
Pienen muikun suuri merkitys
isojärvi ei ole mikä tahansa järvi eikä Luutsaaren kalapirtti mikä tahansa hirsirakennus. Rantarakentamisenkin paisuvien ympäristöhaasteiden vuoksi olisi ollut paikallaan, että myös valtakunnallinen media olisi loistanut läsnäolollaan uuden ja merkittävän tutkimuksen julkistamistilaisuudessa. Niistä ei Samuli Paulaharjun jälkeen juuri ole tiedettä tehty. Vastaavia nuottakotia, tupia, pirttejä ja nuottakuntia on ollut ympäri Suomen. Tutkimus on tärkeä osa suomalaisen kalastuksen ja yhteiskunnan historiaa. Mistä Luutsaari-nimi johtuu. 175-vuotisjuhlan kunniaksi valmistui kansatieteilijä Sirkka-Liisa Rannan kirjoittama ainutlaatuinen tutkimus Luutsaaren kalapirtti. Kirja kertoo myös Luutsaaren tilan vaiheista. Runsaalla 80 sivulla Ranta kertoo paitsi kalastajien välttämättömän tukikohdan vaiheet myös uniikkia tietoa kalastusperinteestä, muikunpyynnin menetelmistä, kalastajista ja työn laajasta merkityksestä koko ympäristölle. Pieni suuri kirja on erinomaisesti kuvitettu. Rannan tavoittama vanha loru kertoo ehkä nimien taustoista ja tapahtumista, joiden arvellaan liittyneen isonvihan aikaan (17131721): Hirmupohjassa hirmuteot tehtiin, / haavoittuneet Kuolemansaareen vietiin, / luut Luutsaareen haudattiin, / Ilomäessä ilot pidettiin. Siitä on isojärvellä monia muitakin upeita esimerkkejä, kuten rantamaisemaan tyylikkäästi istuvat venetalaat
Norjan kalliotaiteen bibliografia vuosilta 18302009 sisältää runsaat 700 julkaisua. Näin tarkkaa tulkintaa upeasta Värikalliosta ja sen yhteyksistä eri ilmansuuntiin ei ole ennen tehty. Tuolloin todettiin närkästyneenä, että koska "luokanopettaja Kivikäs ei ole arkeologi, oli hänen jäljennettävä kuvat työläällä valokuvausmenetelmällä" (Helsingin Sanomat 29.1.1995). Laatutyötä on myös niin sanottujen venekuvien ja niihin liittyvien hirvikuvien esittely. Ero on suuri etenkin Ruotsin kalliomaalauksiin. Maalauksia on pidetty kampakeraamisen ajan ilmiönä. Kivikkään tekemä työ on kuin sipulin kuorintaa: hän löytää tutuistakin maalauksista jatkuvasti uusia kuva-aiheita ja niille vertailukohteita. Kuvista hän toteaa, että Saraakalliolla ja Astuvansalmella "hirvi ja vene ikään kuin kilpailevat paikasta keskenään, mutta saattavat myös muodostaa yhteisen kuvaparin". Myös kalliotaiteen dokumentointi on kehittynyt Kivikkään Tieto-Finlandian jälkeen. Onneksi Suomessa on tekeillä kivikauden asutukseen liittyviä opinnäytetöitä, joiden avulla toivottavasti saamme selityksiä kalliotaiteen ja neoliittisen ja pronssikauden asutuksen yhteyksistä.
LEEnA LEhTInEn, arkeologi, kalliotaiteen harrastaja ja virkavapaalla oleva Yli-Iin Kierikkikeskuksen johtaja
Uusia kuva-aiheita ja vertailukohteita
Vuonna 2009 Suomesta tunnettiin 106 kalliomaalausta ja 24 punamultaläiskää. Kivikäs erottaa maastamme eri kalliomaalausalueita. Kirjan tiedoille antavat syvyyttä perusteellinen lähdeluettelo, vertailu lähialueiden ja Uralin kalliomaalauksiin. kaisutoiminnan varassa, jota ei ole estänyt edes näön menetys. Järvialueella keskukset ovat Saraakallio, Astuvansalmi ja Lemin Ruominkapia. Pidän Suomen kalliomaalausten merkit -kirjaa Kivikkään toisena pääteoksena. Kalliotaidekohteita tuntemattoman on sen rinnalla syytä lukea Kivikkään muita teoksia, kuten Kallio, maisema ja kalliomaalaus -kirjaa (2005) tai Antti Lahelman A Touch of Red -väitöskirjaa (2008), joissa on löytöpaikkojen tarkemmat kuvaukset.
Varhaiskampakeramiikan ajan vaikutusta?
Kivikäs on valinnut perusteellisemman analyysin kohteeksi kolme suurinta kuvakenttää, Saraakallion, Astuvansalmen ja Suomussalmen Värikallion. Syynä lienee dokumentoinnin ja tulkinnan työläys muun muassa uskontoon ja taiteeseen liittyvine yhteyksineen. Kalliotaiteen suurkunnan Puumalan hän ei usko olleen itäisten virtausten kulkureitti vaan enemmän "pussinperä". Ensimmäisen Salpausselän ja Suomenlahden välin kuvakentille on puolestaan ominaista ihmishahmojen hallitsevuus ja hirvieläinten vähäisyys. Valokuvausdokumentointi, jossa Kivikäs on konkari, on näinä vuosina jäänyt ainoaksi sallituksi menetelmäksi. Kivikkään mukaan maamme kalliotaiteessa on arkaaisia piirteitä, kuten taiteen tekeminen maalaamalla, kämmenpainaumat, vinoristit, vene- ja ihmiskuvien yleisyys. Maalauksia on 25 enemmän kuin vuonna 1995. Venekuvien puuttuminen sieltä on Kivikkään mukaan yllättävää, koska hän uskoo venekuvien olevan vanhimpia kuva-aiheita ja saapuneen etelästä. Onkin mielenkiintoista seurata, kuinka Kivikäs on vuosien mittaan kehittynyt uusien löytöjen ja kansainvälisen aineiston tuntemuksen lisääntyessä. Kirja ei ole tunnepohjainen kalliotaiteen ja sen synnyn tulkinta vaan perusteellinen ja pohdittu dokumentoinnin ja vertailun tulos. Tosin kalliotaidepaikkojen kaivaukset ovat tuottaneet kivikauden lopulle ja jopa pronssikaudelle ajoittuvaa materiaalia. Atena 2009.
Kuva kirjasta Suomen kalliomaalausten merkit.
Kaksi erimuotoista eläintä, mahdollisesti hirveä, Astuvansalmen kallioilta.
47. Ero voi selittyä sillä, että kalliotaiteemme on liitetty kampakeraamiseen kulttuuriin, jonka länsiraja kulkee Kalixjoella. Kaikkiaan Suomen kalliotaiteesta on julkaistu alle sata artikkelia ja Kivikkään tuotannon ohella muutama aihetta käsittelevä kirja, joukossa yksi väitöskirja. Nyt voimme sanoa, että onneksi. Tulkinta tukee viime vuosina vahvemmin esille tullutta ja aina Jäämeren rannoille ulottunutta Äänisen alueen vaikutusta Suomen kivikauden asutukseen. Kivikäs toivoo työnsä arviointia, mutta tieteellinen keskustelu on ollut vähäistä. Kivikäs tuo esiin mahdollisuuden, että vanhimmat kuvat vinoristi, vene ja kalotti liittyisivät etelästä tulleeseen varhaiskampakeramiikan aikaiseen vaikutukseen. Niistä yksittäisistä kuvista, joista ei ole laajaa vertailuaineistoa, esimerkiksi Värikallion mahdollisesta valaanpyrstöstä, jää tulkittavaa muillekin.
H i i d E N K i V i 3 / 2 0 1 0
pekka Kivikäs: Suomen kalliomaalausten merkit Kalliot, kuvakentät ja kuvamerkitykset. Uudessa kirjassa maalausten ihmiskuvista tehty vertailu on ansiokasta
Sanonta "Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja" taas liittyy Raamatun Pietariin ja hänen veljeensä Andreaan, jotka olivat kalastajia. Samaaneilla, noidilla ja tietäjillä oli tärkeä tehtävä myöhemminkin eläinten välittämien merkkien ja symbolien tulkitsijoina ja maagisten voimien hallit-
y
heikki Lehikoinen: Ole siviä sikanen. A r v ioi ta , k at s auk Arvioita, katsauksia si a
Hyvät ja pahat eläimet
Eläimet muistuttavat ihmisiä niin ääntelyltään, käyttäytymiseltään kuin anatomialtaan. Kristinusko tuomitsi taikavoimia omaavat ihmiset pahuuden palvelijoiksi ja monet arvostetut eläimet pahuuden symboleiksi, joista tunnetuimmat ovat käärme ja susi. Artikkelikokoelma Makaaberi ruumis paneutuu oivaltavasti inhimillisen kulttuurin peruskysymyksiin. Tarinoita on kerrottu niin koirista ja kissoista kuin susista ja karhuista, ja väliin mahtuu muun muassa matoja, muurahaisia, torakoita, sammakoita, kaloja, käärmeitä, joutsenia ja hevosia. Maailman jyrkästi hyvään ja pahaan jakanut kristinusko jakoi myös eläimet hyviin ja pahoihin, ja pahojen kanssa taikoja tehneet joutuivat noitaoikeuteen vastaamaan töistään. Suomalaiset eläinuskomukset. Ole siviä sikanen sisältää niin paljon eläinuskomuksia, että sitä voi käyttää alan ensyklopediana ja hakuteoksena. Vanhimmat eläinuskomukset löytyvät kalliomaalauksista. Sanalla kissanristiäiset on karmea alkuperä: paholaista esiin manaava noita kiinnitti köyden puiseen ristiin ja ripusti kissan köyden päähän kuolemaan. Hirsirakennuksen kurkihirsi juontuu siitä, että ryhdikkäästi seisovan kurjen uskottiin kannattelevan taivaankantta. Vaikka kirjassa esitetyt
H i i d E N K i V i 3 / 2 0 1 0
48. Mitä tapahtui vuoden 1617 kesäkuussa 9-vuotiaalle baijerilaistytölle, joka palasi opettajan makuukammarista verta täynnä olevaa ämpäriä kantaen. Alusta lähtien eläimillä on ollut maaginen välittäjän tehtävä, mikä ilmeni etenkin samanismissa. Kiintoisia ovat tunnettujen sanojen, sanontojen ja sananlaskujen alkuperät, joita Lehikoinen monipuolisesti esittelee. Toisaalta luonnossa elävät ja oudolla kielellä kommunikoivat eläimet ovat kaukana ihmisistä, eikä ihminen voi olla koskaan varma, mitä niiden päässä liikkuu. Teos 2009.
sijoina. Ja mitä seurasi siitä, kun
y
Tukholmassa 1602 kiinni otetun miehen säkistä löytyi ihmisen ihraa ja kaksi selkänikamaa. Suomesta löytyy toinen toistaan kummallisempia uskomuksia eläinten maagisista ominaisuuksista ja kyvyistä. Villieläimen taljaan pukeutunut samaani pystyi muuttamaan itsensä eläimen kaltaiseksi ja näin saamaan yhteyden luonnon maagisiin voimiin. Sen sijaan Lehikoisen kirjan otsikon lupaamaa "siviää sikasta" ei kirjan sivuilta löydy. Heikki Lehikoisen suomalaisia eläinuskomuksia esittelevä Ole siviä sikanen on tästä mainio osoitus. Eläimet tuovat onnea tai onnettomuuksia, ne toimivat ennusmerkkeinä ja tiennäyttäjinä, ne ovat kuolleista ruumiista paenneita sieluja tai hyvien ja pahojen henkien ruumiillistumia, ja niillä on tärkeä rooli myös maailman luomisessa. Eläimillä on tarinoissa monia rooleja. Erityisen suosittu oli käärmeen hahmo. Niinpä onkin ymmärrettävää, että ihmiset ovat keksineet eläimistä ihmeellisiä tarinoita ja uskoneet, että niillä on välitön suhde luonnon salattuihin voimiin. Lehikoinen kirjoittaa kyllä elävästi ja selkeästi, ja jos uskomuksia olisi enemmän kytketty laajempiin maailmankuvallisiin ja kulttuurisiin yhteyksiin, tuloksena olisi ollut erinomainen perehdytys eläinuskomusten värikkääseen maailmaan.
pEKKA WAhLSTEDT, vapaa toimittaja ja kriitikko
Mielettömyyden ytimessä
Miksi nuhteettomasti elänyt liperiläinen välskäri-kirurgi tarttui maaliskuisen päivän aamuna vuonna 1782 kirveeseen ja surmasi 8- ja 13-vuotiaat poikansa ja itsensä. Tosin Kalevalassa heijastuu jo kristinuskon kielteinen asenne samaaneihin ja muihin pakanallisiin hahmoihin, kun Väinämöinen varoittaa samanistisista sielunmatkoista. Samanismi elää Kalevalassakin, jossa Väinämöinen taisi eläimeksi muuttumisen taidon. Keskiössä on ajatus ihmisestä nimenomaan kehollisena olentona sekä tietoisena elämänsä rajallisuudesta ja kuolevaisuudesta. Toisaalta tämä on myös kirjan huono puoli: eläinuskomukset seuraavat toisiaan luettelomaisesti ja irrallisina, mikä alkaa loppupuolella jo kyllästyttää. Käärme symboloi ja ilmentää elävää panteistista luontoa, koska yhtäältä käärme pystyy kurottamaan kohti taivasta kiipeämällä puuhun ja toisaalta se onnistuu maanrakoon luikertelemalla pääsemään maanalaiseen vainajien valtakuntaan
Vesa Heikkisen kirjassa Anna Solin tutkii yliopistojen portfolio-tekstilajin ominaisuuksia, tosin suppeahkolla aineistolla. Juuri tässä piilee teoksen kiehtovuus ja kiinnostavuus. Enemmänkin kirjoittajat käyvät kamppailua vastakkaisiin suuntiin vetävien voimien välillä. Silti lihallisuus ja katoavaisuus tuntuvat edelleen sisältävän jotakin olennaista, ehkä vääjäämättömästi kauhistuttavaa. Elävästi ja havainnollisesti kerrotut tarinat pysähdyttävät jo sellaisinaan, mutta ne laajenevat ja avautuvat analyyttisessä tarkastelussa lähtökohtiaan suuremmiksi. tapaukset ja tapahtumat ajoittuvat keskiajalta 1800luvun lopulle, teoksen syvempi tematiikka kykenee tavoittamaan koskettavuudellaan ja tarkkanäköisyydellään myös varsin nykyaikaisia ja ajattomia ilmiöitä ja ajattelutapoja. Ne ovat pitkän yhteiselon ja yhteiskäytön tulosta. Kielet kohtaavat puolestaan kuvaa 13 artikkelissaan, millaisia ilmiöitä syntyy, kun eri kielet joutuvat keskinäiseen vuorovaikutukseen. Portfolioita sai lukea korvat punaisina, niin sankka oli avoimen tai peitellyn itsekehun määrä. Esiin nousevat kreolit, kaksikielisyys, diglossia, kielenvaihto, lainat. Artikkelikokoelmia useasti vaivaavaa hajanaisuutta ei valikoimassa juuri ole, tekstit käyvät eräänlaista vuoropuhelua ja täydentävät toisiaan. Vesa heikkinen. Marko Lambergin artikkeli hahmottelee keskiaikaisen pyhimyksen ruumiillisuutta eli sitä, kuinka ihanteellisuus ja täydellisyys kääntyivät lopulta irvikuvakseen. Mielikuvia kuolemasta ja kehosta. Kokoelmassa kuvataan yksittäisiä historiallisia episodeja erilaisten arkistolähteiden valossa. Satu Lidmanin teksti lapsen seksuaa-
lisuudesta ja hyväksikäytöstä uuden ajan alussa yhdistelee taitavasti aikalaisajattelua ja myöhäisempiä tulkintoja arkaluontoisesta aiheesta. Toim. Ja mikä ehkä tärkeintä: tekstit onnistuvat saamaan makaaberin käsitteeseen uudenlaisiakin merkityksiä ja sävyjä. Näin saavutetaan epämääräistä yleisesitystä huomattavasti intensiivisempi kokonaisuus. Balkanilla puhuttavissa erilähtöisissä kielissä on suuri määrä yhteisiä kieliopin piirteitä, jotka eivät selity lainoiksi tai pystysuoraksi perinnöksi. Hänenkin kokoelmassaan punastuttavia tapauksia on, mutta niukasti. Tätä seikkaa kirja luonnehtii osuvalla sanalla makaaberi. Turhuus ei olekaan täysin turhaa ja turhauttavaa.
SATu VIRTAnEn, vapaa kirjoittaja
Makaaberi ruumis. Piirteet hallitsevat myös kielten kohtaamisen markkinoita. Ambivalentti suhtautuminen teloittajan ammattiin 1660-luvun Turussa tulee esiin Petri Karosen kirjoituksessa: kun pyöveli epäonnistui tehtävässään, hän sai päälleen ihmisjoukon silmittömän vihan. Jari Eilola. SKS 2009.
H i i d E N K i V i
3 / 2 0 1 0
49. Se tarkastelee monelta kannalta, mitä piirteet oikein ovat, miten niitä tutkimuksessa käytetään ja miten ne vaikuttavat tekstilajien syntyyn. Viranhakija kuvaa siinä omin sanoin ansioitaan. Toim. Termin alkuperä on hämärän peitossa, mutta se on vakiintunut viestittämään jostakin inhottavasta ja pelottavasta sekä maallisten pyrkimysten turhuudesta. SKS 2009.
Kielten ja kielikuvien maailma
Kielen piirteet ja tekstilajit keskittyy suomen kieleen. Jouko Lindstedt kuvaa Balkanin kieliliitto -nimellä tunnettua kielten yhteiseloa. ihmisen keholliset kokemukset, oikeus omaan kehoonsa, käsitykset hyvästä ja huonosta kuolemasta sekä kuolleen ruumiin kohteluun liittyvät kysymykset ovat vaihdelleet ja muuntuneet vuosisatojen saatossa. Jari Eilola ja Piia Einonen näkevät ruumiinosien maagista käyttöä koskevat 15001600-luvun ruotsalaiset oikeudenkäynnit heijastumina yleisempiin levottomuuden ja epävarmuuden aikoihin. Artikkelit ovat huolellisesti laadittuja, riittävän perusteellisia ja sujuvasti kirjoitettuja. Anssi Halmesvirran nokkela kuvaus skotlantilaisesta tohtori Pattisonin haudanryöstöjutusta päättää kokoelman hiukan humoristisiinkin tunnelmiin. Anu Koskivirta paljastaa erään järjettömältä vaikuttavan veriteon mielekkyyden tapahtuman omassa kontekstissa. Tieteellisen kirjoittamisen perinne vaatii kätkemään kirjoittajan ja pärjäämään perustelluilla argumenteilla,
Kielen piirteet ja tekstilajit. Kieliliiton alue ulottuu Romaniasta Kreikkaan; artikkelin kar-
y
tassa maantieteellisen ja kielitieteellisen Balkanin rajat ovat harmillisesti vaihtuneet.
Minä tieteessä ja presidenttien puheissa
Ehdin työelämässäni tutustua yliopistoportfolionimiseen asiakirjaan
Analyysi on monipuolinen, mutta Kuikka ei puutu kuvan sisältämään eroottiseen tai suorastaan seksistiseen viestiin (= puolialaston, kaunis nainen, vaikkakin äiti-madonna). Presidentin ei tarvitse ujostella, hän on jo valtansa huipulla. Heidän aineistonaan ovat Suomen tasavallan presidenttien vuodesta 1935 lähtien pitämät uudenvuoden puheet. Tämäntyyppiset mainoksethan ovat hyvin yleisiä juuri naistenlehdissä, vaikka (vai koska?) lukijoiden valtaosan tiedetään olevan naisia. K. Toim. A r v ioi ta , k at s auk Arvioita, katsauksia si a
Kielet kohtaavat. Paasikiven persoonapronomineista yli 14 prosenttia on minä-sanoja. Tutkijoiden mukaan minän esiintuonti on yksi piirteistä, jotka tekevät uudenvuoden puheesta kansallisen ilmiön. Mainosten tunnistus on osa nykypäivän ihmisten maailmantietoa, toteaa Leena Kuikka artikkelissaan. Standardiarabia herätettiin kuolleista 1800- ja 1900-luvun vaihteessa vähän samaan tapaan kuin heprea israelissa. Koska standardiarabiaa ei puhuta, puhujalla ei ole sosiaalista painetta suuntautua sitä kohti keskustelussa, kuten vaikkapa suomen puhekielen käyttäjällä saattaa olla pyrkimystä kirjakielen suuntaan. Standardiarabiaa ei juuri puhuta eikä puhekieltä kirjoiteta, ja niiden välinen etäisyys on tavattoman suuri. persoonan tunnusmerkeillä. diglossisessa kieliyhteisössä on käytössä kaksi kieltä tai kielimuotoa, joilla kummallakin on oma käyttöalansa. Risto Ryti ei puheissaan kertaakaan käytä minä-sanaa, kun taas J. Minä puhuttelee meitä ja samastuu meihin. Kohtuullinen vaatimus. Artikkeli on hyvin teoreettinen ja perustuu laajaan lukeneisuuteen. Arabiassa osapuolina ovat toisaalta standardiarabia, joka on arabiankielisen maailman yhteinen kirjakieli, ja toisaalta paikalliset murteet ja puhekielet, joiden ääripäissä puhujat eivät ymmärrä toisiaan. Lähiluvussa ovat Ekin koloratiivirakenteet, kuten tulla lönkytteli. Vasta aika näyttää, kumpi suunta voittaa ja jääkö portfolio pysyväksi akateemiseksi tekstilajiksi. Tämä yhteys olisi tutkimusaihe sinänsä.
Suunta lienee jatkunut; ihanteet muuttuvat, kuvallisuus leimautuu helposti tyhjäksi kaunomaalailuksi. Loppupuolella hajamielinenkin valpastuu lukiessaan, että vuoden 1951 lehdissä oli kuvallisia ilmauksia kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 1971.
50
H i i d E N K i V i
3 / 2 0 1 0. Muikku-Werner vaatii, että kriitikon olisi kyettävä tulkitsemaan teosta ja luonnehtimaan sen ominaisuuksia siten, että teoksen sijoittaminen laajempaan yhteiskunnalliseen tai kirjalliseen kontekstiin onnistuu. Myös Vesa Heikkinen ja Mikko Lounela tutkivat minän esiintuontia. Jyrki Kalliokoski, Lari Kotilainen ja päivi pahta. Käytännön esimerkit ja tulkinnat näyttävät maallikosta latteilta, liian itsestäänselviltä. Kuikka analysoi perusteellisesti erään vauvanhoitotuotteen mainoksen sekä sen sanalliset ja kuvalliset vaikutuskeinot. Nämä lainat ovat omiaan pitämään yllä harhakuvaa yhteisestä arabian kielestä.
ERKKI LYYTIKÄInEn, eläkkeellä helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen amanuenssin toimesta
Kielikuvien kyydissä
Pirkko Muikku-Wernerin artikkeli käsittelee kirjaarvostelun metaforia eli kielikuvia. Ek käyttelee tätä puhekielestä tuttua sävyttävää rakennetta tehostamaan sanomansa luonnonläheisyyttä ja omalakisuutta.
Englanninkielisiksi emme tule?
Arabian kieli tunnetaan yleisessä kielitieteessä diglossian mannekiinina. SKS 2009.
Amerikasta kopioitu akateeminen ihanne vaatii markkinoimaan itseä, muun muassa minä-pronominilla ynnä muilla 1. Presidenttien minä viittaa eri yhteyksissä joko ihmiseen tai presidentti-instituutioon. Toisaalta standardiarabiastakin lainataan sanastoa puhuttuun arabiaan, varsinkin kun on kyse vähänkään virallisemman tuntuisista, yhteiskunnallisista asioista. irina Kauhanen tarkastelee Kielet kohtaavat -teoksessa lyhyesti mutta tehokkaasti arabian diglossiatilannetta. Tämä tilanne odottaa Suomeakin, jos englanti vakiintuu Suomessa harjoitettavan tieteen ja muun korkeamman viljelyn kieleksi ja suomi jää lähinnä kodin ja arkiaskareiden kieleksi. Silti persoonan esiintuonnissa on presidenttien välillä suuria eroja. Vesa Heikkinen ja Eero Voutilainen tutustuttavat lukijan sallalaiseen omintakeiseen erä-, omaelämäkerta- ja romaanikirjailijaan Unto Ekiin, jonka teos Hirventappopaikka (1984) täyttää kaikki edellä mainitut lajimääritteet ja ehkä muutaman muunkin
Miten nuo maagiset vuodet saataisiin syttymään uudelleen. Mitä esineitä tehtiin. Tuolloin saatiin Arabian astioita, ilmari Tapiovaaran suunnittelemia huonekaluja, Gunnel Nymanin ja Tapio Wirkkalan taidelasia. Kannet ja välilehdet ovat sen sijaan niin tummia ja likaisenharmaita, että joku saattaa jättää teoksen tutkimisen heti alkuunsa. Kertomus etenee ja pysyy muodossaan. Varsinkin myöhäisemmissä vaiheissa tulee esiin teollisuuden keskeinen rooli, kuluttajien ja yhteiskunnan vaatimukset sekä koulutus. Vaikutelma muotoilun huonommista vuosista voi kuitenkin olla osittain harhaa; lopputulokset näkyvät muualla kuin tavanomaisiksi mielletyissä tuotteissa. Millaisin tekijöin. Pekka Korvenmaan tiiviissä kronologiassa kiinnostus kohdistuu enemmän jakson jälkipuoliskoon, toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Vuonna 1871 alkoi veistokoulu eli taideteollisuuden järjestelmällinen opetus. Selkeän rungon lisäksi Korvenmaan kirjassa lukijaa hellitään hyvällä asiahakemistolla.
y
Keramiikasta ja lasista tunnettu Kaj Franck oli valmistunut kalustesuunnittelijaksi, ja tekstiilin haltuunsa ottanut Vuokko Nurmesniemi oli koulutukseltaan keraamikko. Matkapuhelin, paperikone tai trukki eivät toimisi ilman perusteellista muotoilun asiantuntemusta. Aalto-yliopiston muotoilun osaston professori Pekka Korvenmaa lupasi työvaiheessa teoksesta yleisesitystä. Hyvä niin. Taideteollisen korkeakoulun julkaisu 88, 2009.
Alvar Aallon suunnittelemia huonekaluja. Kuva-aineiston kokoamisessa on tehty paljon työtä, ja sivuilla on myös monia harvoin esillä olleita kuvia. Vuoden 2010 alussa tapahtui suuri rakennemuutos, kun alan opetus siirtyi osaksi Aalto-yliopistoa. Kuva kirjasta Taide & teollisuus.
Lahjakkaita taiteilijoita
Sodanjälkeisessä maassa pelkästään koteihin tarvittiin monenlaisia esineitä. Millaisista aineksista. Koristeveistäjän koulutuksen saaneen Tapio Wirkkalan sanottiin onnistuvan, tarttuipa hän mihin materiaaliin tahansa.
Teollisuustuotteet nousevat esiin
Viimeiset vuosikymmenet ovat merkinneet muotoilulle toisenlaista aikaa kuin 1950-luvun taide-esineiden jakso. Se olisi harmillista, sillä teos on muuten hyvä myös muotoilutuotteena.
TIInA huOKunA, valtiotieteiden tohtori, tutkija
pekka Korvenmaa: Taide & teollisuus: johdatus suomalaisen muotoilun historiaan. Korvenmaa mainitsee esimerkiksi lasisuunnittelija Gunnel Nymanin, joka valmistui huonekalusuunnittelijaksi. Näistä vaiheista kiinnostuneelle on ollut aiemmin melko niukasti tietoa tai museoiden konkretiaa. Teos kuvaa taiteilijoita ja erilaisia ajanjaksoja. Keskustelu siirtyy usein 1950-luvun kultakauden vuosiin: Miten muotoilun kultakausi syntyi. Veistokoulusta Aalto-yliopistoon
Muotoilusta syntyy pitkä kertomus. Korvenmaan teos herättää muotoilutuotteena kahdenlaisia ajatuksia. Ehkä kaipaamme tyylikkäitä paperikoneita myös muotoilutuotteina sitten, jos niiden valmistus maassamme loppuu. Timo Sarpaneva oli alun perin graafikko, ja hän menestyi ennen kaikkea lasin suunnittelijana.
H i i d E N K i V i 3 / 2 0 1 0
Rauno Träskelin
51. Kuinkahan monessa 1950-luvulla perustetussa kodissa on edelleen muistona Nymanin tai Wirkkalan lasiesineitä. Nämä esineet ovat taideteollisuuden teollista puolta, eivät palvottuja taide-esineitä. Viime vuosina on tullut runsaasti muotoilun tutkimusta ja esimerkiksi näyttelyiden yhteydessä syntyneitä komeita teoksia, mutta pitkä linjan leikkaus, kronologia merkittävistä tapahtumista, on puuttunut. Kiinnostus ei ole suinkaan kotimaista, vaan esimerkiksi triennalemenestyksen siivittämät vuodet ovat tuttuja muualla vaikuttaville harrastajille. Muotoilijoita ja heidän töitään on rakastettu. Siksi on hyvä, että teos on käännetty englanniksi. Muotoilun menestyksen perustana lienevät erityisen lahjakkaat ikäluokat, ryhmä, joka pystyi hyvin monenlaisiin hankkeisiin. Suomalaisen muotoilun 140 vuoden historian yhteen niputtaminen on laaja tehtävä
Muodikkaaseen rajatematiikkaan kytkeytyvän tutkimuksen kysymys on, oliko musiikkielämä ja musiikki erilaista rajan eri puolilla Tornionjokilaaksossa ja jos oli, mistä erot johtuivat. Jokainen näistä termeistä kuvaa kohdettaan hieman erilaisesta näkökulmasta, yksi enemmän yksityiseen ja toinen julkisempaan sfääriin keskittyen. Eroa syntyy myös lähteiden valinnasta. Onerva johdattaa naisten Helsinkiin
Kuinka ei häntä jo kauan sitten ole nostettu kilvelle. Tammi 2010.
Taidekriitikko Onerva
Näyttely täyttää Ateneumin koko toisen kerroksen. Samaa voisi kysyä Onervasta itsestään; tämä monella alalla lahjakas, provokatiivinen ja aikaansa edellä ollut nainen on liian usein jäänyt elämänsä miesten varjoon ja kirjoittajana ja ihmisenä tuntemattomaksi. Kirjan toisessa osassa Mustakallio lupailee selvitystä alueen musiikkielämästä ajalta, jolloin "televisio liimasi ihmiset takaisin yksityiseen maailmaan".
RISTO BLOMSTER, filosofian tohtori, etnomusikologi
L. Sata vuotta tornionlaaksolaista musiikkielämää. Siksikö ehkä, että hän on nainen, kysyi L. Arktinen Ajatus 2010.
puolinen ja arkeen kiinnittyvä kuva instituutioineen, sävelmineen ja myös kulttuurin syvempine virtauksineen. Vastaavasti myös musiikillista toimintaa voidaan hahmottaa näiden tekijöiden kautta, kuten Mustakallio kirjassaan tekee. Kiinnostavana lukuna tässä kertomuksessa ovat katsaukset vuonna 1899 perustetun Matarengin kansanopiston musiikkielämään ja systemaattinen selvitys alueen perukirjoista. Katsottavaa ja tietoa on hengästyttävä määrä, mutta ikävystymään ei pääse, sillä näyttely onnistuu olemaan elämyksellinen olematta kuitenkaan liian kepeä tai yleisöä kosiskeleva. Filosofian tohtori Anna Kortelainen paneutui aiemmin Onervan elämään kirjassaan Naisen tie L. Maailmansodan jälkeisen ajan tarkemman tutkimisen jättäminen pois on perusteltua sekä tilan käytön että metodologian kannalta. Toinen päähenkilö on Helsinki, 1910-luvun kulttuurinnälkäisen ja sosiaalisesta elämästä nauttivan nuoren naisen silmin nähtynä.
Anna Kortelainen: Eri kivaa! Onerva Kaupungin naiset 1910. Onerva (oik. Onervan kapina (2006). Myös hänen uusin teoksensa Eri kivaa! Onerva Kaupungin naiset 1910 on
y
kunnianosoitus Onervalle ja tämän elämäntyölle. Eleniuksen mukaan keskeisesti kielen kehitykseen ja valintaan vaikuttivat Tornionjokilaaksossa harjoitettu uskonto, tässä tapauksessa lähinnä lestadiolaisuus, koulupolitiikka sekä kansallisuusaate. Arvioita, katsauksia
Tornionjokilaakson musiikin historiaa
Musiikkia rajalla on ylitorniolaisen musiikintutkijan Marja Mustakallion tutkimus Torniojokilaakson musiikkielämästä 1700-luvun lopulta 1900-luvulle. Mustakallio kuvaa omaa tutkimuksellista katsantotapaansa musiikkiin ja historiaan termeillä musisoida, tehdä musiikkia, musiikkielämä, musiikkikulttuuri ja musiikinhistoria. Kortelainen on myös koonnut Ateneumin taidemuseoon näyttelyn, jossa Onerva toimii oppaana 1910luvun Helsinkiin. Omat kuvauksensa saavat myös Suomen ja Ruotsin puoleisen jokilaakson musiikkielämän merkkihenkilöt kansansoittajista urkureihin ja kylälukkareihin aina kahteen nykypelimanniin saakka. Mustakallio lähestyykin kysymystään sinnikkään aineistolähtöisesti. Pohjoisen Ruotsin perukirjoja Mustakallio on käynyt läpi huimat 12592. Musiikkia rajalla liittää peräpohjalaisen musiikkielämän rajaproblematiikan kansainvälisiin ja kansallisiin kehityskaariin 1700-luvulta lähtien. Pääpaino on kulttuuriH i i d E N K i V i 3 / 2 0 1 0
52. Hilja Onerva Lehtinen, 1882 1972) kirjoittaessaan Helene Schjerfbeckistä vuonna 1917. Lähteinä on painettuja tekstejä, kuten aikalais- ja matkakirjoja, virsi- ja nuottikirjoja ja sanomalehtiaineistoa, esineistöä, kuten urkuja ja muita soittimia sekä haastatteluja. Karjalan evakkona alueelle siirtyneen Lauri Haajasen ja Wikströmin muusikkosuvun nykyedustajan, Rolf Wikströmin, ottaminen tarkempaan tarkasteluun tuo aiheen kiinnostavalla tavalla nykypäivään. Rinnakkaisena tutkimuksena työlleen Mustakallio mainitsee Lars Eleniuksen tutkimuksen modernisaatiosta, nationalismista ja kielestä Tornionjokilaaksossa 18501939. Aineiston avulla Tornionjokilaakson musiikkielämästä avautuu moni-
y
Marja Mustakallio: Musiikkia rajalla
Katossa lentävät myös vossikka ja Onervan työhuoneen pöytä, tuoli ja paperit. Tärkeä rooli on ajan taideteoksilla, jotka tuovat mukaan kuvataiteilijoiden näkemyksen Helsingistä ja sen elämästä. Tuskin naisistumista on liikaa myöskään Herran vuonna 2010. Rakenne tekee kirjasta kiinnostavan, katseltavaa ja luettavaa on paljon. Oman huoneensa on saanut Helene Schjerfbeck, jonka teoksista esillä on samoja kuin vuonna 1917, jolloin Onerva kirjoitti hänen näyttelystään kritiikin.
Valtion taidemuseo / Kuvataiteen keskusarkisto / Kirsi halkola
Näyttelyyn on tehty Onervan ylioppilas- ja matkapuvuista rekonstruktiot ja ripustettu ne kattoon kenkien ohella.
Ystäviä, ihailijoita ja kahviloita
Onervan sosiaalinen elämä oli vilkasta. Esitellyksi tulevat ihailijat Onerva pyöritti useampaa sulhaskandidaattia samanaikaisesti ja rakkaat ystävättäret. Esillä on muun muassa Yrjö Ollilan, Greta Hällfors-Sipilän ja Verner Thomén teoksia. Onervan toiminta naisasianaisena ja kantaaottavana kirjoittajana olisi voinut tulla esiin paremminkin.
ONERVA Kaupungin naiset -näyttely Ateneumin taidemuseossa 29.8.2010 saakka.
Aktiivisen naisen muistoalbumi
Onervan lapsuudessa ystävät kirjoittivat toistensa albumeihin muistovärssyjä, myöhemmin Onerva kokosi albumeita taidepostikorteistaan. Hieno oivallus on ollut teettää näyttelyyn rekonstruktiot Onervan ylioppilas- ja matkapuvusta ja ripustaa puvut ja kengät kattoon. Olipa Onervalla yksi naispuolinenkin ihailija. Onerva istui kahviloissa kirjoittamassa ja vietti iltaa herraseurassa ravintolaan naisilla ei ollut asiaa ilman miesseuralaista. Sekä kirja että näyttely on koottu naisnäkökulmaa peittelemättä. Onerva kirjoitti aikoinaan: Naisistumista maailmassa Herran vuonna 1916 on liian vähän eikä suinkaan liian paljon. 1910-luvun Helsingin kulttuuritarjonta on ollut huomattavan runsasta. Kortelaisen kirja on sekin albumi tai leikekirja: tekstin oheen on koottu muun muassa valokuvia, Onervan saamia postikortteja, lehtileikkeitä 1910-luvun sanomalehdistä sekä Onervan kirjoituksia. Kortelainen on selvittänyt kattavasti ajan ravintolakulttuuria. Köyhien ja eronneiden naisten sekä
H i i d E N K i V i 3 / 2 0 1 0
aviottomien äitien osa oli kova. Kokonaisuus on keveä ja antaa historialle ilmavuutta. Kortelainen avaa kiinnostavasti romanttisen ystävyyden käsitettä: nuoret naiset olivat toisiinsa hyvin kiintyneitä ja heidän keskinäinen kielenkäyttönsä muistutti rakastavaisten puhetta. Ystäväpiirin kanssa käytiin elokuvissa, konserteissa ja teatterissa. Matka tästä päivästä sadan vuoden taakse on virkistävää tehdä sukupuolisilmälasit silmillä.
KATJA MATIKAInEn, filosofian maisteri ja vapaa kirjoittaja
53. historiallisessa aineistossa: esineissä, valokuvissa, elokuvissa, puvuissa ja Onervan kirjoissa ja käsikirjoituksissa. Näyttely ja kirja hahmottavat niitä paikkoja ja reittejä, joissa naiset saattoivat tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi kaupungilla liikkuessaan. Ne muistuttavat siitä, että Onerva oli Suomen ensimmäinen akateeminen taidehistorioitsija ja liikkui kriitikkona tuon ajan taidemaailmassa. Kaupunki ei ollut pelkästään hilpeän kulttuurielämän näyttämö. Maalausten yhteydessä on Onervan luonnehdintoja taiteilijoista ja katkelmia hänen novelleistaan ja romaaneistaan. Myös Onerva tunsi elämän varjopuolen, ja hän olikin vakaumukseltaan sosiaalidemokraatti ja kansalaissodan tapahtumien jälkeen myös pasifisti. Kirja on myös komeasti taitettu ja kuvitettu
Se on sivistyneempi tapa sanoa, että älä jauha paskaa, onneton. Sillä tavoin ihmiset viestivät, kun he haluavat tehostaa sanomansa perillemenoa tai peitellä todellista asiaintilaa. Ruskokivi kirjoittaisi päätöksessään ikimuistoista proosaa. Sovitteluistunnossa Ruskokivi ojensi ison kätensä, puristi lujasti, katsoi syvälle silmiin ja sanoi jykevällä bassollaan: "Risto Ruskokivi, käräjätuomari." Siinä oli samaa vakuuttavuutta kuin piispa Eero Huovisen stadilaisittain värittyneessä puheenparressa: "Monet ihmiset on kaupungissa paljon yksinäisempiä kun mitä ne haluais myöntää." Sitten varsinaisessa istunnossa Ruskokivi opasti todistajaa tavalla, joka tekisi selväksi, että nyt ei olla venkoilemassa. Minun korvissani siihen sisältyy se kannanotto, että asiasta ei haluta ottaa selvää. Siis näitä nahkurin orsia, sokeita Reettoja, sydämen kyllyyksiä, härällä ajavien puheita häristä ja pihlajanmarjoja. Hän ojentaisi kätensä Vanhaselle ja esittäytyisi: "Risto Ruskokivi, käräjätuomari." Hän opastaisi Vanhasta niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, joita kuultavalle kussakin tilanteessa lankeaa, ja päättäisi puheenvuoronsa sanoihin: "Muistakaa ehdottomasti puhua totta." Ja Vanhanenkin ehkä ymmärtäisi, että hän ei ole poikkeus: samanlaisia muistinsa menettäneitä venkoilijoita on käräjäoikeudessa joka päivä. Jokaisen opastuspuheenvuoronsa hän päätti jyhkeisiin sanoihin: "Muistakaa ehdottomasti puhua totta." Siinä saattoi lirahtaa Niko-Petteriltä liraus Pamperseihin, kun tuli sellainen vaikutelma, että nyt ei olla Facebookissa lätisemässä, vaan lausumilla saattaa olla rikosoikeudellisia seuraamuksia tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla. Ruskokivi kuuntelee ja saattaa sanoa, että "käräjäoikeus ei pidä uskottavana" sitä tai tätä. En ole varma, ovatko "sanaa sanaa vastaan" -lausuman käyttäjät tietoisia siitä, mitä tulevat tarkoittaneeksi. Suomentaja mokasi soveltaessaan Aisopoksen faabelia meikäläisiin oloihin. "Käräjäoikeus katsoo"; "Käräjäoikeus ei pidä" tai "pitää yleisen elämänkokemuksen perusteella"; "Tästä syystä käräjäoikeus harkitsee oikeaksi"; "Jäljempänä esitetyllä tavalla". "Sana sanaa vastaan." Ei siinä tilanteessa legendaaris-karismaattinen Risto Ruskokivi ruvennut levittelemään käsiään eikä todennut, että ei voi tietää. Valan päältä valehtelu voi heilauttaa häkkiä. Forsius, Korhonen, Merisalo, Vanhanen. Myönnän kyllä, että on normaalia ja sallittua siirtää merkitykseltään vakiintunut sananparsi uuteen kontekstiin ja sitten muuttaa sen merkitystä. Märepala
Älä kirjaa syytä, jos omissa märepaloissasi ei ole kylliksi suoloja. Kettu on oikeassa. Menkää käräjäoikeuteen. Arvelevatko he, että kun on sana sanaa vastaan, totuutta ei voi saada selville. Kyllä voi tietää: otetaan esiin todisteluaineisto, kuullaan todistajat. Tämä on syytä pitää mielessä, kun seuraavan kerran joku sanoo, että tässä on sana sanaa vastaan. Samalla tavalla on mahdollista saada jokin asia näyttämään luonnolliselta ja vaihtoehdottomalta. Muistelen lämmöllä, joka nykyään on suomen kielen lautakunnan kelpuuttama tavan adessiivi, käräjätuomari Risto Ruskokiveä. (Lauri Viita)
Sana sanaa vastaan
Että vistottaa tämä nykyinen käytäntö käyttää sananparsia ja niiden kaltaisiksi kiteytyneitä lausumia. "Sana sanaa vastaan" näkyy lehdissä usein kirjoitetun. ilvoksuntani syy on se, että sananparsiksi muotoutuneisiin lausumiin sisältyy implikoitu tulkintaohje, jota ei yleensä kyseenalaisteta. Paskanmarjat! Kettu mitään kateellinen ole. Se paras lukemani proosateos on hovioikeuden päätös samasta asiasta, samansisältöinen. ihanaa. Viestivätkö he tietoisesti, että eivät halua tai uskalla ruveta kaivelemaan totuutta. Olisipa ihanaa nähdä teidät käräjätuomari Risto Ruskokiven johtamassa istunnossa. Siellä näette, että sana sanaa vastaan ei ole poikkeuksellista vaan normaalia, eikä tämä estä tuomiota. Merkillistä venkoilua.
LAuRI MÄnTYLÄ
54
H i i d E N K i V i
3 / 2 0 1 0. Pihlajanmarjat ovat happamia. Sen tiedän, sillä hänen päätöksensä on toiseksi parasta proosaa, mitä olen eläessäni nähnyt. "Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista", sanoo verbaalisesti lahjaton ja muut nyökyttelevät: luulevat ymmärtäneensä ja olevansa fiksuja, yhdessä
SKS:n tervehdykset esittivät esimies, professori aili Nenola ja hallituksen puheenjohtaja, dosentti lassi Saressalo. lisäksi hän on toiminut SKS:n luottamustehtävissä vuodesta 1972, viimeksi hallituksen puheenjohtajana 19852009. helsingin yliopiston tervehdyksen tilaisuuteen toivat kansleri ilkka Niiniluoto ja vararehtori Ulla-maija Forsberg.
H i i d E N K i V i
3 / 2 0 1 0
55. hän myös piirsi ja valokuvasi esineistöä ja rakennuksia, ihmisiä ja heidän ympäristöään sekä keräsi esineistöä. muoto ja merkitys -seminaarin SKS:ssa ja yliopistolla. Ne on digitoitu Kansalliskirjaston digitointikeskuksessa mikkelissä Paateron taloudellisen tuen turvin. Teokset julkaistaan Kansalliskirjaston verkkosivuilla pdf-muodossa kesään mennessä. SKS:n arkistoissa on mittavat kokoelmat Paulaharjujen kansanperinnekeräelmiä, kirjeenvaihtoa ja käsikirjoituksia: yli 65 000 perinnemuistiinpanoa, noin 4 000 sivua kansatieteellisiä kertomuksia sekä satoja kirjeitä ja muuta käsikirjoitusaineistoa. leino on tehnyt pitkän uran suomen kielen tutkimuksen ja äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittämisen parissa. alustusten innoittajana oli leinon työ helsingin yliopiston pitkäaikaisena opettajana, suomen kielen rakenteen ja merkityksen tutkijana ja suomalaisen kognitiivisen kielentutkimuksen uranuurtajana sekä kielenhuoltoa ja äidinkielenopetusta koskevan keskustelun aktiivisena osanottajana. Keräystyö on saavutus, joka on taannut Paulaharjulle pysyvän sijan suomalaisen perinteentutkimuksen historiassa. Puheenvuoroja seminaarin iltapäiväosuudessa esittivät dosentti ilona herlin, professori Fred Karlsson, professori Urpo Nikanne, filosofian tohtori Sara Routarinne, dosentti Susanna Shore, filosofian tohtori laura Visapää ja professori Jan-ola Östman. Uutisia
Samuli Paulaharjun koko tuotanto verkkoon
Bibliofiili Ilkka Paatero luovutti
Samuli Paulaharjun digitoidut monografiat ja artikkelit oikeuksineen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle Paulaharjun 135-vuotissyntymäpäivänä 14.4.2010. SKS alkaa valmistella www-sivuilleen Paulaharju-arkistoaineistoistaan tietopakettia, jossa julkaistaan aikanaan myös nyt digitoidut teokset sekä Paateron kokoama Paulaharjun artikkelien bibliografia ja digitoidut artikkelit.
Kia/SKS
Samuli Paulaharju (18751944) oli oulun kuuromykkäinkoulun opettaja, joka keräsi matkoillaan eri puolilta Suomea,
Karjalaa, lappia ja Ruijaa suuren määrän kansanperinnettä. hänen teksteissään yhdistyy kansatieteellinen ote kaunokirjalliseen luovuuteen. osan matkoistaan Paulaharju teki vaimonsa Jennyn kanssa. Sekä Paulaharjun julkaistu tuotanto että hänen perinnekeräelmänsä ovat edelleen tärkeää aineistoa kulttuurin tutkijoille. hän on tutkinut muun muassa itkuvirsien kieltä, runomittaa ja sananparsia. Seminaarin SKS:ssa järjestetyssä osassa paneuduttiin leinon folkloristiikan parissa tekemään työhön. Paulaharjun julkaisujen digitointi parantaa ratkaisevasti hänen tuotantonsa saavutettavuutta, koska se on jo pitkään ollut vaikeasti saatavilla uusintapainoksista huolimatta. Paulaharju on myös yksi bibliofiilien suosikkikohteista. Paulaharju oli myös kansanperinteen esittelijä, kirjailija, jonka tuotanto on laaja, monipuolinen ja korkeatasoinen. Nyt digitoituja teoksia on 20. hänen kunniakseen helsingin yliopiston suomen kielen oppiaine ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura järjestivät 7.5. Yksittäisten monografioiden lisäksi hän julkaisi satoja artikkeleita ja piti radioesitelmiä.
Muoto ja merkitys -seminaari Pentti Leinon kunniaksi
helsingin yliopiston suomen kielen professori Pentti leino jäi eläkkeelle vuoden 2010 alussa. monet hänen tutkimuksistaan ovat liittyneet joko kokonaan tai osittain myös folkloristiikan tutkimukseen, jota hän on tehnyt ennen muuta SKS:n piirissä. Pyydetyt puheenvuorot käyttivät dosentti Pertti anttonen, professori Pekka hakamies, filosofian maisteri Kati Kallio, filosofian lisensiaatti outi lehtipuro-Sepänmaa ja filosofian maisteri Eila Stepanova. Paulaharjujen keräämää aineistoa on myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa, museovirastossa ja PohjoisPohjanmaan museossa oulussa. Seminaarin yliopistolla järjestetyssä osassa pohdittiin muodon ja merkityksen ongelmaa kielentutkimuksen ja äidinkielenopetuksen näkökulmasta. hän on myös yksi ensimmäisistä, jotka ovat käyttäneet kognitiivista lähestymistapaa folkloristisessa tutkimuksessa Suomessa
Villa Sarkiaa pitävät yllä Nuoren Voiman liitto ja Sysmän kunta. Seminaariin osallistuu kymmenen kääntäjää Virosta, kymmenen Suomesta ja kaksi latviasta. lisätietoja: www.nuorenvoimanliitto.fi/ villasarkia
Sommelo 2010
paleet valitsee tuomaristo, johon kuuluvat filosofian tohtorit Senni Timonen ja Risto Blomster sekä musiikin maisteri Taito hoffrén. Kilpailun järjestäjän Sommelo-festivaalin kanssa yhteistyössä ovat Juminkeko-säätiö ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
56
H i i d E N K i V i
3 / 2 0 1 0. php. hävyttömät laulut ovat huumorilaji, jossa niin musiikin, tekstin kuin esityksenkin laatu ratkaisee. Klassisen musiikin ja kulttuurin erikoiskanava Rondo Fm aloitti toimintansa maaliskuussa, ja Kotus on mukana ohjelmatuotannossa ainakin juhannukseen asti. he myös esiintyvät kerran jaksonsa aikana päiväkodissa, koulussa, kirjastossa tai muussa Sysmän kunnan järjestämässä tilaisuudessa. päivinä järjestettävässä viro-suomi-viro-kääntäjäseminaarissa valmistaudutaan osaltaan vuoden 2011 helsingin kirjamessujen Viroteemaan. Klassisen musiikin rinnalla kanavan kuuntelijat ovat päässeet tutustumaan muun muassa nimeämisen vaikeuteen ja Facebookin tilapäivitysten kieleen. Yleisöäänestyksen perusteella loppukilpailuun valitaan yksi kappale, muut kap-
Villa Sarkiassa työhuoneita kirjailijoille
Alle 40-vuotiaat kirjailijat ja kirjallisuuden kääntäjät voivat hakea työhuonetta 13 kuukaudeksi Sysmässä sijaitsevasta Villa Sarkiasta. lisäksi on pohdittu, köyhtyykö kieli, kuten usein päivitellään, ja muistutettu, että kieli pysyy elinvoimaisena, kun sitä käytetään. hakijoita oli ennätykselliset 95, joista 15 pääsi valtionpalkitun kääntäjän anna Sidorovan ohjaukseen. luvassa on vielä juttuja esimerkiksi uusiokäyttöön otetuista murresanoista ja monista muista kielen ilmiöistä. opettajina toimivat muun muassa kääntäjät maimu Berg, Piret Saluri, hannu oittinen, Jouko Vanhanen, Juhani Salokannel ja Jan Kaus. Useimmat kertovat ihmisen seksuaalisuudesta. aiheita on saatu muun muassa sanamuunnoksista, poikuuden menetyksestä, lemmennostatuskeinoista ja potenssiongelmista. Kilpailun tarkoituksena ei ole löytää kaikkein hävyttömintä laulua. Kesäkuun 14.19. Kielikimara kuullaan tiistaisin klo 7.45 ja uusintana samana päivänä klo 17.30. runolaulu.fi/sommelo/havyttomatlaulut. Kotuksen tutkijat tarkastelevat kieltä monesta näkökulmasta ja kertovat ajankohtaisia kielikuulumisia. Koulutus alkaa Tallinnassa ja jatkuu helsingissä, ja sen aikana pidetään useita käännöstyöpajoja. huhtikuussa pidettiin aloitteleville venäjäntäjille tarkoitettu seminaari. Kilpailun toisena tavoitteena on rikastuttaa kansan musiikkiperinnettä uusilla hävyttömillä lauluilla tallentamalla niitä Juminkeon äänitearkistoon. lisätietoja on osoitteessa www.rondofm.fi.
Äänestä paras hävytön laulu
Kansanmusiikkijuhla Sommelon pidoissa 2. Kisaan on lähetetty parikymmentä kappaletta, joista valtaosa on esittäjien omia sävellyksiä: runo- ja rekilauluja, laulelmia, rockia ja humppaa. loppukilpailu on Sommelon pidoissa 2.7.2010 Kuhmo-talossa. hakuaika syksyn 2010 jaksoille päättyy 31.5. Residenssivieraat sitoutuvat työskentelemään Villa Sarkiassa vähintään 20 päivää kuukaudessa. Kaikki Filin kirjallisuustapahtumat ja lisätiedot toiminnasta ovat osoitteessa www.finlit.fi/fili.
Kotuksen Kielikimara Rondo FM:ssä
Kotuksen kolmen minuutin Kielikimaroita on nyt kuultavissa Rondo Fm -radiokanavalla viikoittain. Paikkaan liittyy 500 euron kuukausiapuraha. heinäkuuta selviää, mikä on vuoden 2010 paras hävytön laulu. ja kevään 2011 jaksoille 30.10. Yleisö voi äänestää suosikkilauluaan toukokuun 2010 loppuun saakka Sommelon kotisivuilla osoitteessa http://www. Seminaari alkoi Pietarin kirjamessuilta ja jatkui helsingissä, ja sen aikana muun muassa käännettiin leena Parkkisen romaania Sinun jälkeesi, Max (2009) ja vierailtiin suomalaisissa kustantamoissa. Uut isi Uutisia a
Täydennyskoulutusta kääntäjille kesällä 2010
Suomen kirjallisuuden kääntäjille pidetään täydennyskoulutusseminaari kesällä 2010
017 578440 Tiedustelut: info@splendid.fi 57
Menneisyyden ääniä Turussa
Miten keskiajan ääniympäristö erosi nykyajan äänistä. Päivillä esiteltiin soittimia, soittajia ja soitinrakentamista. lisäksi esillä on tekstejä hahmojen elämänpiiristä, keskiajan äänistä ja niiden merkityksistä. Vertailuaineistoa tarjoaa Turun aboa Vetus & ars Novassa oleva ääniteitä matka keskiajan ääniympäristöihin -näyttely, jossa on kuulokuvia keskiajan elämänmenosta. hokka kertoo, että ammattimuusikot ovat ottaneet viime vuosina uudestaan käyttöön kansan aikanaan hylkäämät, alkuvoimaiset paimensoittimet. Näyttelyn työryhmä on halunnut tuoda esiin historiallista aistimaailmaa kulttuurihistoriallisten näyttelyiden perinteisestä esitystavasta poiketen, joissa kuva on tärkeässä osassa. Pajupillin ja tuohitorven lisäksi Suomessa ja Karjalassa on yli sata muutakin soitinta, joilla on aikanaan ilmaistu iloja ja suruja." Soittimiin voi tutustua heinäkuun loppuun saakka keskiviikkoisin, torstaisin ja sunnuntaisin klo 1115 ja muinakin aikoina sopimuksen mukaan. päivään saakka avoinna oleva näyttely on osa aboa Vetus & ars Novan ja Naantalin museon moniääninen-hanketta.
Jari Nieminen
Ääninäyttelyssä voi tutustua myös sen rakentamiseen ideasta avajaisiin saakka.
H i i d E N K i V i
3 / 2 0 1 0. lisäksi mukana on Turun linnasta kopioitu lehmätorvi ja muutama Teppo Revon malli. Soittimet on rakentanut minna hokka, seikkailuohjaaja ja puuartenomi. Kuulokuvien "autenttisuutta" lisää niiden sijoittuminen aitoon ympäristöön, keskiaikaisen kaupungin raunioihin. hokka lupaa opettaa soittimien tekemistä muillekin "soittovimmaisille". "Tavoitteeni on kehittyä taitavaksi soitinrakentajaksi, jotta vanhasta soittoperinteestä kiinnostuneet voivat tarttua orgaanisesta luonnonmateriaalista käsintehtyyn torveen ja mylväistä kunnolla. Syyskuun 19. klo 19 Joroisten kirkko Sinikka Sokka, Jarmo Heikkinen ym. YLE, suora lähetys 25/15
Ohjelma: www.musiikkipaivat.joroinen.fi Liput: www.lippu.fi sekä puh. Vanhat puhallinsoittimet näyttelyssä
Puhallinsoittimia poikineen on esillä Koroisten lUmo-keskuksessa Turussa. Paimensoittimia hokka on rakentanut turkulaisen Jarkko aallonloiskeen ja Teppo Revon perinteen mukaisesti vuodesta 2007. www.minnahokka.com, www.lumoverkosto.fi
JOROISTEN
MUSIIKKIPAIVAT ke 28.7.su 1.8.2010
Taiteellinen johtaja Topi Lehtipuu
Kirjailijan musiikkia Helena Sinervo Hannu Väisänen Runoutta Saima Harmaja Rabbe Enckell ja musiikkia Avanti! Dallapé Susanna Hietala Tuula Hällström Anu ja Juha Hostikka Niko Kumpuvaara Essi Luttinen Verneri Pohjola Rantamäki-kvartetti Joonas Riippa Jaakko Ryhänen & Seppo Hovi Petteri Salomaa Emriikka Salonen Nicholas Söderlund Arttu Takalo Runosta lauluksi ke 28.7. Pillipäivät, Suomen pillipiipareiden vuosittainen tapaaminen, pidettiin lUmo-keskuksessa 15. 16.5. mallit pilleihinsä hän on saanut kansan puhallinsoittimista, joita on käytetty Suomessa ja Karjalassa 1600-luvulle saakka. Näyttelysoitinten työohjeet hokka on saanut Timo leisiön väitöskirjasta Suomen ja Karjalan vanhakantaiset pilli- ja torvisoittimet. äänet esittelevät keskiaikaa kuuden ihmisen kautta. ääniä kuunnellaan lavasteessa, johon astumalla pääsee hahmon maailmaan
matkan tarkoituksena oli tallentaa alueen rikasta kansankulttuuria fonografin, pensselien ja saven avulla. Vuoden 1918 paikalliset tulkinnat osana historian yhteiskunnallisen rakentamisen prosessia tarkastettiin 8.5.2010 Turun yliopistossa.
Linkit ja vinkit
Turun linnan näyttely "Oikeaan aikaan" 1.5.2011 saakka
Ruotsin suurvaltakaudella aika määriteltiin paikallisena ja almanakat laadittiin eri paikkakuntien horisonttien mukaan.
Suomen Kellomuseossa erikoisnäyttely satavuotiaan Leijona-kellon kunniaksi
Suomalainen nimi haettiin kellotauluihin luonnosta ja kansanperinteestä, paikkojen nimistä ja Kalevalasta. Nykykansantaide-tutkimuksessa nykykansantaidetta tarkastellaan itseoppineiden taideilmaisuna, tekijänsä elinympäristön arkitaiteena ja taidemaailmaan tuotuna iTE-taiteena. Kyse on siitä, kuka muistaa tai kertoo ja miten tämä historian esittämiseen oikeuttava asema saadaan; kenen muistojen katsotaan edustavan kokonaisen ryhmän kokemusta eli kenen historiantulkinta saa legitiimin aseman. Kattaus nykykansantaidetta" jatkuu 29.8.2010 saakka.
Alpo Koivumäki (s. heimon mukaan menneisyyden esittämisessä ei ole koskaan kysymys vain siitä, mitä missäkin tilanteessa muistetaan tai kerrotaan ja miksi. www.arkisto.fi/fi/palvelut/nayttelyt/
Suomalaiset taiteilijat Setumaalla 1922
Pane savipäät laulamaan! -näyttely Kulttuurien museossa helsingissä kertoo kuvanveistäjä alpo Sailon, taidemaalari Carl Bengtsin ja kansanmusiikintutkija armas otto Väisäsen matkasta KaakkoisViroon Setumaalle kesällä 1922. aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa. monet ja osin ristiriitaiset paikalliset tulkinnat siitä, mitä Sammatissa keväällä 1918 tapahtui ja miksi, tarjoavat hedelmällisen kohteen tarkastella historian yhteiskunnallisen rakentamisen prosessia. Sisällissodan historiankirjoitus on vain osittain löytänyt tapahtumien syyt. Sammatissa sisällissodan seuraukset olivat naapurikuntia rajummat: väkilukuun suhteutettuna punaisten teloitettujen määrä oli yksi Suomen suurimpia ja silloisen Uudenmaan suurin. 1939), Kauhajoki: Lootus ja egyptitär.
58
H i i d E N K i V i
3 / 2 0 1 0. Filosofian maisteri anne heimon väitöstutkimuksessa muistitietoa lähestytään muiden menneisyystulkintojen kanssa yhdenvertaisena tuottamistapana. heimon folkloristiikan alan väitös Kapina Sammatissa. Taiteen maisteri minna haveri väitteli aiheesta 7.5. Näyttelytiedotteen mukaan kokoelmassa tarjotaan "hyviä juttuja": estotonta luovuutta, huikeita taidonnäytteitä, koskettavaa suoruutta ja yllättäviä havaintoja. "Tässä prosessissa korostuvat historian monet muodot myös ne, joita ei yleensä pidetä historiankirjoituksena, kuten muistitieto, historiallinen perinne, omaelämäkerralliset lähteet, kaunokirjallisuus, historiantutkimus ja lukuisat muut historiakulttuurin tuotteet. Väitöksessä runsas teoskuvien käyttö muodostaa kirjoitettujen tulkintojen rinnalla kulkevan ja niitä täsmentävän, jopa kyseenalaistavan, visuaalisen etnografian.
ITE-taidetta Turussa
Turun ars Novassa esitellään "valmiisiin kehyksiin" sopimatonta taidetta. Taiteiden yönä 27.8. heimo on tutkinut vuoden 1918 Sammattia koskevaa kerrontaa. Siinä mennyttä tulkitsevat kaikki eikä prosessi pääty koskaan, sillä historioita tuottavat kysymykset ovat sidoksissa niiden esittämisajankohtaan. haveri esittelee 25 taiteilijaa, jotka omistavat elämänsä ja ympäristönsä taiteen tekemiselle, mutta eivät tavoittele asemaa taidemaailmassa. Uut isi Uutisia a
Muistitieto ei ole historiantutkimuksen vastakohta
Muistitieto asetetaan usein historiantutkimuksen tuottaman tiedon vastakohdaksi. Uudet tiedon tarpeet vaativat uusia historioita", heimo sanoo. muistitiedon luotettavuutta epäilevät pitävät muistitietoa joko liian subjektiivisena tai vääristyneenä, kun toisten mielestä taas henkilökohtaisten muistojen avulla voidaan tavoittaa "autenttinen" kokemus sellaisena kuin se "oikeasti" tapahtui. museossa esiintyy setukaiskuoro. Näyttely jatkuu 29.8.2010 saakka.
Väitös nykykansantaiteesta
iTE-taiteesta on tehty ensimmäinen väitöskirja. Näyttely esittelee iTE-taiteen eri puolia ja avaa marginaalissa syntyneeseen taiteeseen liitettyjä käsitteitä. www.kellomuseo.fi
Kansallisarkiston verkkonäyttelyt
muun muassa majakoiden historiaan 17531906 on mahdollista tutustua internetin kautta "Valoa merellä" -verkkonäyttelyssä. "Tätä ei kehystetä
"Raja on leimannut tämän alueen elämää jo vuosisatojen ajan. Kaikkiaan kotiseutupäivävieraille on tarjolla erilaisia retkiä pitkälti tois-
takymmentä. Rainion väitöskirja tarkastettiin 24.4.2010 helsingin yliopistossa.
Kotiseutupäiviä vietetään kahden Karjalan rajalla
Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään tänä vuonna Joensuussa 5.8. 1012.
Yhä soivien esineiden perusteella rautakautisten soittimien helinä vastasi suunnilleen viime vuosisatojen kansanomaisten länkikulkusten, aisakellojen, lehmänkellojen ja lampaan tiukujen helinää. Nykyisin raja nähdään vahvuutena. muinaissoittimista 308 oli pallomaista kulkusta, neljätoista kartiomaista kelloa ja 164 pientä kellonmuotoista riipusta. Rautakauden kelloja on tutkinut filosofian maisteri Riitta Rainio musiikkitieteen väitöskirjassaan Suomen rautakautiset kulkuset, kellot ja kelloriipukset: Äänimaiseman arkeologiaa. Tätä olettamusta tukee se, että soittimia on löydetty niistä haudoista, jotka ovat muutenkin monipuolisimmin varustettuja. Teeman valinnalla nostetaan esiin rajan läheisyyden moninaisia ja mielenkiintoisia vaikutuksia pohjoiskarjalaiseen kulttuuriin, sielunmaisemaan ja elämänmenoon. Kirjallisuuden näkökulmasta asiaa pohditaan puolestaan Kirjoittajat rajalla Kahden Karjalan runous -seminaarissa perjantaina 6.8. Kotiseutupäivien teemaa lähestytään laajasti tieteen näkökulmasta Takamaillaseminaarissa torstaina 5.8. Piirrokset: Riitta Rainio. helinä loi kantajiensa ympärille äänikenttiä, joiden avulla mahdollisesti rakennettiin sosiaalisia arvoasteikkoja tai pidettiin niitä yllä. Esineet on valmistettu raudasta, lyijypronssista, tinapronssista ja lyijytinapronssista, ja ne edustavat sekä paikallisia että kansainvälisesti levinneitä valmistustapoja.
Vasemmalla kulkunen Euran Luistarista, oikealla Tyrvään Vanhan kirkon kello. Päivien teemana on Kahden Karjalan rajalla Kodikondujarmankat. Todennäköisesti niitä on käytetty taikomista sisältävissä rituaalitoimituksissa, yhteisöllisissä juhlissa tai seremoniallisissa näytelmissä. ihmiset kulkevat puolin ja toisin", kotiseutupäivien pääsihteeri Tarja Raninen-Siiskonen sanoo. Tutkittavana oli 486 soivaa metalliesinettä tai niiden osaa 4001200-luvulta Suomesta ja Karjalan luovutetulta alueelta. elokuuta. Soittimia on löydetty myös sellaisten esineiden rinnalla, joita myöhemmässä suomalais-karjalaisessa kulttuurissa pidettiin maagisina välineinä. Katso Rainion piirroksia myös s. Kellojen ääni erotteli sosiaalisia luokkia
Keski- ja myöhäisrautakaudella
vaatteissa ja hevosten valjaissa käytettiin koristeina heliseviä kulkusia, kelloja ja kelloriipuksia. Kotiseutupäiville osallistuvilla on mahdollisuus tutustua myös rajantakaiseen Karjalaan Sortavalaan suuntautuvalla retkellä. lisäksi päivien aikana Joensuun seudulla on runsaasti erilaisia kulttuuritapahtumia.
ohjelmatarjontaan ja päivien sisältöön voi tutustua tapahtuman internetsivuilla www.kotiseutupaivat2010.fi.
H i i d E N K i V i
3 / 2 0 1 0
59
kirjallisuusarkisto on suljettu. Kaikki SKS:n tapahtumat: www.finlit.fi/tapahtumakalenteri/
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Neuvontapuhelimet
Kielitoimiston neuvontapuhelin 0207813201, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 914, maanantaisin ja perjantaisin klo 912. Käsiohjelmia voi tilata Suomen Kotiseutuliiton toimistosta puh. SHARP-konferenssi Book Culture from Below Helsingissä Konferenssin teemoina ovat muun muassa kansankulttuuri ja kirjallinen kulttuuri, kansankirjoittajien, työläis- ja syrjäytettyjen kansanryhmien kirjakulttuuri sekä miten from below -näkökulma vaikuttaa kansalliseen historiaan ja miten sitä voidaan soveltaa kirjahistoriassa. asti. 19.8.2010 SKS:ssa on seuraavat luennot: Klo 9.0010.30 Cecilia af Forselles (SKS), locality introduced: Pehr Kalm, Pehr Gadd and the making of Texts about local Communities in Eighteenth-century Finland David hopkin (oxford University), intimacies: Servants, masters and the making of Folkloric Texts in Nineteenthcentury France
Suomen Kotiseutuliitto Kotiseutupäivät 5.8.8.
62. Kahden Karjalan rajalla Kodikondujarmankat -päivien yleisteemana on raja, jonka puitteissa käsitellään kahden puolen rajaa elävää ja elänyttä karjalaista kulttuuria. kirjamyymälä on suljettu.
marija Dalbello (Rutgers University), liminal People, liminal Places and the Borderlands: The Work and Times of a habsburg "Gypsy lore Society" Klo 11.0012.30 maria Kaliambou (Yale University), Fairy Tales from Below: a Re-evaluation of a "Worthless" material Rikard Ericsson (University of Gothenburg), in Place of Tradition: Typographical Devices for making oral meaning marie-hélène Jeannotte (University of Sherbrooke), Publishing in a Society of orality. SKS:n kirjamyymälä on avoinna ma, ti, to klo 1117 ke klo 1118 pe klo 1116 1.31.7. Kotiseudun 97. 045 634 7353 outi.lauhakangas@stellatum.fi toimitussiHteeri: Sinikka Sipola puh. Taiteiden yö Kansalliskirjastossa SKS järjestää Taiteiden yö -tapahtuman yhteistyössä Kansalliskirjaston ja Sibeliusakatemian kansanmusiikin osaston kanssa. 0400 435 636 Telekopio 09 2245 211 anne.paavilainen@stellatum.fi
60. mape 1016 1.31.7. millainen oli sinun Tapiolasi. mennessä päivien kotisivujen sähköisellä lomakkeella tai käsiohjelman liitteenä olevalla ilmoittautumislomakkeella. hiidenkivi on myös verkossa osoitteessa www.hiidenkivi-lehti.fi.
ulkoasu: Tarja pitkänen, Amasertek Oy Sinikka Sipola, Stellatum Oy toimitus: hiidenkivi Stellatum Oy purotie 1 B, 00380 helsinki toimitusneuvosto: heikki Kukkonen (pj.), Terhi Ainiala, Vesa heikkinen, Jukka Ihanus, Riitta Korhonen, Maria Lähteenmäki, Kukku Melkas,
Sirkka-Liisa Mettomäki, Lassi Saressalo, hanna Snellman.
PäätoimittaJa: Outi Lauhakangas puh. SKS on mukana Vanhan kirjallisuuden päivillä Sastamalassa. asti. SKS:n kirjasto avoinna 1.6.31.8. Romanit Suomessa muistoja rinnakkaiselosta 1950-luvulta tähän päivään -keruu jatkuu 31.12. Valtakunnalliset kotiseutupäivät pidetään 5.-8.8.2010 Joensuussa ja sen naapurikunnissa. 17.21.8. Seuraava numero ilmestyy 2.9.2010. Pohjoissaamen neuvonta 016676402 Inarinsaamen neuvonta 0823711406.
Tapahtumia
2.3.7. vuosikerta, numero 3 Eliaksen 23. lehtiö kädessä, kannettava kainalossa. ilmoittautuminen 24.6. vsk. 09 612 6320, toimisto@kotiseutuliitto.fi. klo 1016 1.31.7. kirjasto on suljettu. Kalenteri
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Kesän aukioloajat
10.6. ja 1.31.7.2010 SKS on suljettu. Toimittajan työn muutos -tutkimuskysely jatkuu 31.10. lisätietoa: www.kotiseutupaivat2010.fi
SKS kerää
30.9.2010 asti jatkuvat keruut ja kyselyt: Kerro c-kasettien käytöstäsi! Rajaseudun elämää kokemuksia arjesta valtakunnan rajoilla. vsk. Kielipostin 25. Veikko huovinen muistot talteen -keruu jatkuu 31.12. lisätietoja: www.finlit.fi/arkistot/keruut.htm
Hiidenkivi Suomalainen kulttuurilehti 20.5.2010 17. SKS:n kirjallisuusarkisto on avoinna 11.5.10.9. JulkaisiJat: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Suomen Kotiseutuliitto
ISSn 1236-794X Aikakausmedian jäsen
hiidenkivi ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Nimistönhuollon neuvontapuhelin 0207813203 maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 912. 0440 358 690 sinikka.sipola@stellatum.fi
kustantaJa: Stellatum Oy purotie 1 B, 00380 helsinki www.stellatum.fi ilmoitusvaraukset: Anne paavilainen puh. The Tshakapesh institute Putting the innu Culture in Writing 27.8. Ruotsin kielen neuvonta 0207813202 maanantaista perjantaihin klo 912; ruotsinkielisen nimistön neuvonta 0207813301. saakka. vsk
peruutus on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen uuden tilausjakson alkamista. lue lisää www.hiidenkivi-lehti.fi maiJaliiSa maTTila: Aidan takana on vihreämpää: "Kun ajelin yöpymispaikastani bussilla keskustaan, sain lisää havaintoopetusta. Verkosta voit lukea painetussa lehdessä julkaistuja artikkeleita ja arvioita. Tilausehdot ovat lehden jokaisessa numerossa. Tilaajan tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. tilaajapalvelu@stellatum.fi www.stellatum.fi puh. lue lisää www.hiidenkivi-lehti.fi
tilaukset Ja
osoitteenmuutokset:
Osoitteenmuutosta tehdessäsi ilmoita lehden nimi. Englanninkielisiin väitöskirjoihin olisi laadittava suomenkieliset tiivistelmät, jotta vierasta kieltä taitamatonkin voisi tavoittaa niiden keskeisen sisällön", Komulaisen haastattelema suomen kielen emeritaprofessori auli hakulinen esittää. Palautetta ja kommentteja voit antaa sekä artikkelien alussa olevasta anna palautetta -linkistä että etusivun Palaute-linkistä. arkistoosassa on luettavissa vanhoja lehtiä numerosta 2/2009 alkaen. 03 4246 5340
PainoPaikka: hämeen Kirjapaino Oy, 2010 tilausHinnat suomessa: Kestotilaus 46 (laskutusväli 12 kuukautta), määräaikaistilaus 49 (12 kuukautta), irtonumero 9 .
Kestotilauksena tilattu lehti tulee tilaajalle tilausjakso kerrallaan ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai lopettaa tilauksen. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ja markkinatutkimuksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun.
61. Pitkäjalkainen ruotsalaisvanhus miltei loikkasi lastenvaunujen yli jäädessään bussista pois ja toivotti hymyillen hyvää päivänjatkoa. henkilötietolain 26 §:n ja 30 §:n mukaiset yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina em. En osannut kuvitella tällaista tilannetta hervannan bussiin". "Tutkimusten rahoitusehdoissa tulisi painottaa suomeksi julkaisemista. Bussissa oli jo kahdet lastenvaunut, kun pysäkiltä tuli vielä somaliperhe kaksien vaunujen ja yhden käsipuolessa roikkuvan lapsen kanssa. Yhä vieläkin ihmiset ovat hiljaa eivätkä osaa puolustaa omia oikeuksiaan." lue lisää www.hiidenkivi-lehti.fi
Verkkosivujen extrat
Polemiikki-palstalla RiTa Dahl kirjoittaa otsikolla Ajatuksia Viron uudessa PENkeskuksessa: "Viron vastaelvytetty PEN on huolissaan muukalaisvihamielisyydestä, naiskirjailijoiden asemasta ja poliittisen korrektiuden vaikutuksesta." "PENin johtokunnan jäsen, kirjailija
JUha RiKama: Ylioppilaskokeen tehtävät hakoteillä: "Teosten rakennustekniikkaa kuvaavien erityiskäsitteiden käyttöpakko, jota ylioppilastutkinnon kirjallisuustehtävissä on viime aikoina vaadittu, johtaa usein mekanistiseen analyysiin, huomion kiintymiseen teoksen olennaisen merkityssisällön kannalta epäolennaisiin seikkoihin", Rikama arvostelee. Kukaan ei kehottanut odottamaan seuraavaa bussia, vaan vaunuja aseteltiin limittäin ja lomittain niin, että kaikki mahtuivat kyytiin. Lohkeamia Hiidenkivestä
www.hiidenkivi-lehti.fi
Ajankohtaisia tapahtumia Hiidenkiven verkkosivuilla
Hiidenkiven verkkosivuille kootaan uutisia ajankohtaisista tapahtumista ja kulttuuriteoista tiuhempaan tahtiin kuin on mahdollista julkaista paperilehdessä.
Julkaisemme tällä palstalla ajankohtaisia otteita Hiidenkiven internetsivuilta ja tietoa kunkin numeron verkkolehden lisälukemistosta. Osoitetietoja ei käytetä muussa kuin Stellatum Oy:n omassa toiminnassa.
Rekisterikuvaus ja -seloste ovat nähtävissä Stellatum Oy:n tiloissa purotie 1 B, 00380 helsinki. Verkkosivuille liitetään täydentäviä artikkeleita, lisätekstejä ja toimitukseen lähetettyjä kommentteja sekä kuvia ja tarpeen tullen jopa kuunneltavia osuuksia. Tämä saattaa johtua neuvostomenneisyydestä. Verkkosivujen tarkoitus on myös yllyttää teitä, hyvät lukijamme, keskustelemaan, kommentoimaan ja kirjoittamaan perusteltuja puheenvuoroja ajankohtaisista tai liian vähälle huomiolle jääneistä kysymyksistä. "lukion kirjallisuudenopetuksen ensisijainen tarkoitus ei ole kasvattaa kerrontatekniikkaa hallitsevia kirjailijoita eikä myöskään kirjallisuuden tutkijoita, vaan ennen kaikkea hyviä lukijoita, jotka ovat kiinnostuneita kirjallisuudesta sekä ymmärtävät sen sisältöjä." lue lisää www.hiidenkivi-lehti.fi
TUomo KomUlaiNEN: Ymmärrämmekö äidinkielen arvoa. osoitteeseen tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona. Tilauksen hinta on tilausjakson alussa voimassa oleva hinta, joka on painettu lehteen. Sitä vanhemmista lehdistä on sisällysluettelot.
Elo Viiding uskoo, ettei virolainen yleisö ole vielä vastaanottavainen tietyille teemoille, kuten ihmisoikeuksille ja yksilön oikeudelle henkiseen hyvinvointiin. Mikäli peruutus ei saavu määräaikaan mennessä, laskutetaan tilaajan saamat lehdet irtonumerohintaan sekä peruutuksen aiheuttamat kulut 6 e. Tilauksen voi keskeyttää ennen tilausjakson loppua
Oman läpiluotauksensa saavat reseptit ja niiden muuttuva kieli. 38,
Suomen kirjallisuushistoria 13
Toim. Onnea valmistujille!
Verkkokaupassa ja kirjamyymälässä on nyt valikoima tarjoushintaisia kirjoja, joista löytyy monta lahjavinkkiä kevään juhliin. Tarjoukset ovat voimassa 4.6.2010 asti. 2010 Sastamalassa
www.finlit.fi/kirjat
ja SKS:n kirjamyymälästä
Kirjatalo Mariankatu 3, 00170 Helsin. Lempeä lisälöyly yllättää myös asiaan perehtyneet saunanystävät. 26,
Leena Sammallahti ja Marja-Liisa Lehto
Kalusteita kamareihin
Suomalaisten keinutuolien ja piironkien historiaa Teos kertoo monipuolisesti keinutuolien ja piironkien asemasta, muunnelmista ja käyttäjistä suomalaisissa kodeissa. Kirjassa tarkastellaan niin eurooppalaiskeittiön syntyaikoja, keittokirjojen vaiheita, sukukeittokirjoja kuin suomalaista keittiötä ja ruokakulttuuria. Henriikka Salosen taidokas kuvitus. Runsas ja monipuolinen kuvitus esittelee sisustuksia kartanon saleista vaatimattomiin kamareihin ja antaa kattavan kuvan eri esinetyypeistä. Yrjö Varpio, Liisi Huhtala, Lea Rojola & Pertti Lassila Nyt 100, (ovh 216,)
Kaikki kirjat verkkokaupasta
SKS mukana Vanhan kirjallisuuden päivillä 2.3.7. Esimerkkejä:
Juha Nirkko (toim.)
Sauna
Pinja Metsäranta (toim.)
Juha Ilvas Pieni perinnekirja Sympaattinen opas saunottaa lukijan läpi elämänkaaren. Kirja perehdyttää muun muassa vihta- ja vastakulttuurin eroihin, lämmityspuiden valintaan ja saunataikoihin. 26,
Linnoista lähiöihin
Rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa
Teoksessa esitellyt yli 120 kulttuuriympäristöä eri puolilta Suomea muodostavat ainutlaatuisia kokonaisuuksia, joissa suomalainen kulttuurihistoria on läsnä jokapäiväisessä elämässä. Runsaasti kuvitetussa kirjassa on myös luettelo maamme kaikista yli 1 200 merkittävästä kulttuuriympäristöstä. 42, Toukokuun Kuukauden kirjana SKS:n jäsenille 29,
Meidän kuvamme
Maa ja kansa
Nyt25, (ovh 34,)
Eric Gustaf Ehrström
Ylioppilaan sotapäiväkirja 1808
Nyt 18, (ovh 24,)
Taiteilijoiden Kalevala
Toim. Ulla Piela Nyt 50, (ovh 128,)
Maarit Knuuttila
Kauha ja kynä
Keittokirjojen kulttuurihistoriaa
Teos tarjoaa kiehtovan matkan ruokakulttuurin historiaan
Kirja purkaa työväenteattereille asetettujen odotusten ja käytännön toiminnan välistä ristiriitaa ja osallistuu poliittisesta teatterista ja työväenkulttuurista käytävään keskusteluun. 26,
Tuija Wahlroos ja Minna Turtiainen (toim.)
Maaemon lapset
Tolstoilaisuus kulttuurihistoriallisena ilmiönä Suomessa Teos valottaa tolstoilaisuuden vaikutusta Suomessa 1800-luvun lopulta alkaen erityisesti kirjallisuudessa ja kuvataiteissa. Kokemusten kirjo on laaja epäonnistuneista reissuista hurmiontäyteisiin tunnelmiin. 26,
Hyvän kirjallisuuden seurassa
Maija Mäkikalli ja Riitta Laitinen (toim.)
Susanna Pettersson ja Pauliina Kinanen (toim.)
Mikko-Olavi Seppälä
Esine ja aika
Materiaalisen kulttuurin historiaa Kirja käsittelee ihmisen suhdetta esineisiin ja niiden materiaalisuuteen erilaisissa konteksteissa. 22,
Oulun seudun murteen vokaalisto
Historia, muutos ja variaatio Tutkimuksessa on perinteisen suomalaisen äännehistoriallisen käsittelytavan lisäksi hyödynnetty myös uudempia sosiolingvistisiä lähestymistapoja. 38,
Suomalaisen työnväenteatterin varhaisvaiheet
Teos kuvaa havainnollisesti harrastajapohjaisten työväenteatterien vakiintumisen paikallisiksi taidelaitoksiksi. Yhteistä kaikille on kaipuu Karjalaan. Liisa Lehto (toim.)
Ulla-Maija Kulonen
Harri Mantila ja Matti Pääkkönen
Kaipaus Karjalaan
Matkoja kotiseudulle Karjala-kävijöiden matkakuvauksista koottu teos tarjoaa koskettavan näkymän tuntoihin, joita paluu kotiseudulle herättää. 22,
Elsi Hyttinen ja Katri Kivilaakso (toim.)
Lukemattomat sivut
Kirjallisuuden arkistot käytössä Millaisia reittejä arkistoaineistot voivat avata yksittäisen kirjailijan ja hänen tuotantonsa ymmärtämiseen. 32,
Suomen museohistoria
Kattava historiaesitys nostaa museot esiin yhteiskunnallisina vaikuttajina. Teoksen kuvauskohteet ulottuvat osin nykypuhekieleen saakka. Tapaustutkimuksin etenevän kirjan aineistot ovat peräisin niin kustantajien omista arkistoista, viranomaisarkistoista kuin suurten arkistolaitoksen kokoelmista. 34, Ilmestyy kesäkuun alussa
Fonesteemit ja sananmuodostus
Suomen kontinuatiivisten U-verbijohdosten historiaa Teos tarkastelee itämerensuomalaisten kielten u-johtimisia verbejä (heilua, luisua) sekä johtimen tehtäviä, merkitystä ja alkuperää. Esineiden merkityksien ja kulttuuristen sijaintien lisäksi teos esittelee miten materiaalisuus näyttäytyy historiantutkimuksessa niin lähteinä, tutkimuskohteina kuin näkökulmanakin. Tutkimus selvittää, miten ekspressiivistä sanastoa suomessa ja itämerensuomalaisissa kielissä muodostetaan. Teos kertoo, kuinka museot ovat syntyneet ja miten ne ovat muuttuneet kansallisen idealismin ja kansakunnan rakentamisen ajoista nykypäivään. Kirja esittelee tolstoilaisen elämäntavan omaksuneita kulttuurivaikuttajia sekä aatteen vaikutusta Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön ja heidän töihinsä. 32, Ilmestyy kesäkuun alussa
nki | Avoinna ma, ti, to 1117, ke 1118, pe 1116 | Tilaukset kirjamyynti@finlit.fi p. 0201 131 216 | SKS:n jäsenille 25 % myös verkkokaupasta Kesä- ja elokuussa mape klo 1116 (suljettu 1.30.7.2010)