3 2011
SuomaLainen KuLttuuriLehti 9
Yhdistävät tarinat
623
SYK viritettiin KuopioSSa S. 32. 25, LuonnonKaSvien reneSSanSSi S
Nimenpyörittäjänä TeRHI AINIALA. Tarinan pitää saada elää ja muuttua kertojan mielihalujen mukaan, tähdentää JONI SKIFTeSVIK. 23 Kirjojenpalvelijatpariisissa SINIKKA SALOKORPI vieraili maaliskuisilla kirjamessuilla.
38 Perinteenkerääjät ja verkottuva Kansanrunousarkisto
Aineksista aiheiksi -sarjassa KATI MIKKOLA kirjoittaa perinteenkerääjien kuvitellusta yhteisöstä ja JUHA NIRKKO arkiston verkottumisesta ja koukuttavuudesta.
40 Somea
Ajan sanan kimpussa RIITTA eRONeN.
41 Arvioita, katsauksia 54 Uutisia 60 Dosentit ja opetus 61 Kalenteri
www.hiidenkivi-lehti.fi
Hiidenkivenverkkolehdessä Lyytikäisen lyhyet -palstalla erkki Lyytikäinen kertoo, että" film noir" -elokuvista tärkeimmät ovat hollywoodilaista, eivät ranskalaista alkuperää.
24 Nakkiteatteria ja hullutusyllytyksiä
NILKKA pakinoi.
25 SYK antoi mallin oppikouluille
TUULA UUSI-HALLILA kertoo, kuinka yhteiskoulun perustajat 125 vuotta sitten halusivat luoda "uudenaikais-humanistisen oppilaitoksen", jossa keskityttiin äidinkielen ja historian opetukseen.
Kansikuva: Outi Lauhakangas
2
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 1. 19 millaisenaminänäverKossa. 20 tarinanKerronnanmestariluoKKa Lapin yliopisto kouluttaa tarinankertojia, jotka tuntevat lappilaista eräkulttuuria, kansanperinnettä ja historiaa, kertoo TAPANI NIeMI. 3/2011
Sisältö
3 4 Pääkirjoitus: Yhdistävien tarinoiden tarve Kansainväliset kansalliset yliopistot
OUTI LAUHAKANGAS haastattelee Suomen autonomian ajan historian tutkijoita Hiidenkiveltä näkyy -sarjassa.
28 Roihuvuori on Itä-Helsingin helmi
ANNA-LIISA MIKKeLÄ
30 Merikapteenin jäljillä
AUNe WARONeN tutki kotitalonsa menneisyyttä.
5
SS ja muut sivu suunsa puhujat
Päivystävä tekstintutkija VeSA HeIKKINeN kommentoi vihapuheita
32 Luonnonkasvien tuntemus palautettava osaksi yleissivistystä
JUHANI PÄIVÄNeN
6
KertoisinKotänääntarinan. 13 Hyvä,paHapaKanasaamelaisetislantilaisissa Kuningassaagoissa SIRPA AALLON mukaan saamelaiset kuvataan kuningassaagoissa negatiivisissa yhteyksissä. 16 "isänraKKausKirjeen"salaisuus Raamatun lauseista koottu internetissä oleva "kirje" on uusi kansainvälinen kansankristillisyyden ja yhteisöllisyyden ilmentymä, TUIJA HOVI kirjoittaa. tärKeintäonajatusjavastaanottaja ANNA HeIKKOLA haastatteli tartonsuomalaista kirjailijaa Mika Kerästä.
35 Seuralehti talletti paikallishistoriaa
NIILO IHAMÄKI
36 Elsa Haavisto, murteen kerääjä
Keittiön ovenpielessä oli aina kynä ja paperia, johon saattoi merkitä mieleen muistuneita sanoja ja sutkauksia, kuvaa ANNeLI HÄNNINeN ahkeran talkoolaisen tekniikkaa.
8
10 tarinatmuovaavatmaailmanKuvaamme Pakotamme tarinoissa todellisuuden sellaiseen muotoon, jonka olemme itse luoneet, kertoo professori Ulf Palmenfelt KeRTTU JOKeLAN haastattelussa
28.
juhanipäivänen
Peruskoululaiset eivät enää tunnista tavanomaisia kasveja, eikä luokanopettajienkaan lajintuntemuksessa ole kehumista. S. oikeastaansoiniitseonjotarinanaihe,soinis-timppa,josta isketääntarinaa.Hänonlegendaarinennokkelankielensäansiosta,jätkä,jokapaneeherroillejauhotsuuhun.soinieityydy sanomaan,ettäherratovatihanpihalla,vaanettäsamaisethenkilötovatpihallakuinlintulauta. Perussuomalaistenpuheenjohtajatimosoinionpoliittisen tarinankertoja.eihänhyvääjutunkertojaakeskeytetäjaperätä tarinanjohdonmukaisuuttataitotuusarvoa.kukapalähtisikeskenyhteisensaunaillantutkimaanasiakirjojajatarkistelemaan asioidentaustoja.jututotetaanjuttuinajaniidenannetaanvaikuttaa. Parhaimmillaan tarinat yhdistävät kuulijoitaan, auttavat ymmärtämäänmenneitäsekätuleviajaantavatviisauttapyrkimyksissäoikeudenmukaisiinjaonnellisiinpäätöksiin.Pahimmillaannetuudittavatmeidätharhakuvillaanuneensilloin,kun olisiparasollavalveilla.
OUTI LAUHAKANGAS
niiloihamäki
K
johannaaydemir
Hyvä kylähenki ja oman alueensa kehittämisestä kiinnostuneet asukkaat tekevät Helsingin Roihuvuoresta kotiseudun, josta ei haluta muuttaa pois. S. ProfessoriulfPalmenfelt,jokatutkiijaopettaasuullistatarinankerrontaaGotlanninkorkeakoulussa,pitäätärkeänätarinoidenrakenteiden,sisältöjenjatoimivuudentieteellistäanalyysiä. 32.
1900-luvun alkupuolella nuorisoseurat toimivat aktiivisesti ja toimittivat myös seuralehtiä. Hänvaroittaapoliitikoista,jotkayrittävät"myydä"hyväntarinansensijaan,ettäheilläolisiselväpoliittinenohjelma.tässä onjotaintuttua. Kirsikankukkien katselujuhlaa hanamia vietetään toukokuussa. 35.
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 1
3. Yhdistäviä tarinoita on käytetty myös ei-toivotun väestön poissulkemiseen.tutkijasirpaAaltokirjoittaa,ettäislantilaisissakuningassaagoissasaamelaisetolivatainapahojenroolissa. Köyliön nuorisoseuran Pirske-lehden kansi vuodelta 1946. Heolivatkuninkaidenvastustajienliittolaisiajaaiheuttivattaikuudenharjoittamisellaanpahaa.tietystijuurisaamelaisnaiset viettelivätkuninkaitajajohdattivatheitätuhoon. tämäntarinanopetustaitaaollase,ettätodellistademokratiaaeirakennetasilmänkääntötempuilla.Pystynkuvittelemaan ministeriöidenjamuunhallinnonvirkakunnanottavanohjakset käsiinsä.Poliittistenratkaisujenpuutteessaasioitajärjestellään paikoilleen,odotellaanjakorjaillaanmyrskytuhoja.vaikeampi onmitata,kuinkamoniluovakulttuurihanketaikansainvälinen yhteistyöviritysjääsyntymättätailiikahtamattaeteenpäinsisäänlämpiävänsuomalaisuudennimissä. Pääkirjoitus
23.5.2011
Yhdistävien tarinoiden tarve
irjailijajoniskiftesvikmuistaalapsuusajantarinankertojia,Moisas-jussiataiollia,jonkasilmätkatsoivatkauas, kunkertoijossakinkapverdeneteläpuolellariehuneesta myrskystä. S. Maahammeonjuurivalittuuusi,lähesviidesosaltaanperussuomalaineneduskunta.Ainakinpoliittisetkäytännöttullaan ravistelemaanperusteellisesti.taisittenei.tyytymättömyyteen, epäluuloihinjapettymyksiinperustuvaargumentointikoostuu lähinnäsanoista:ei.joriittää.Mitävälii. Suomen Kotiseutuliitto valitsi lähiön vuoden 2010 kaupunginosaksi. Ahomansikan (Fragariavesca) perinteiset kasvupaikat ovat vähentyneet metsälaidunnuksen päätyttyä. Kuuluuko kasvilajintuntemus ylipäätään yleissivistykseen
tulevaan haastatteluun oli halukas myös ishinon tutkimusryhmänjohtaja,professorinobuyaHashimoto.ilmanmuutasuostuinuuteensuunnitelmaan, vaikkatiesinjo,ettäenolluttarttunutkovinyksinkertaiseenhaasteeseen.tarkoitusolipalatasuomen autonomian aikaan, 1800-luvulle. suomalaisenkirjallisuudenseurantiloissa ProfessoriHashimotonomavenäjä-kiinnostussai maaliskuunpuolivälintienoilla.teologianaate-ja alkunsaopetusjärjestelmienvertailusta.Hänpaneuoppihistoriandosenttitarja-LiisaLuukkanenotti tuierityisestivenäjällä1800-luvullatoteutettuun yhteyttäjasaiminutvakuuttuneeksi,ettänytolisi kasvatus-jakoulutusjärjestelmään,jotaeisitonut tilaisuuskatsellasuomenhistoriaauudestanäkö- läntistenkansallisvaltioidenmallinmukainenjäykkä kulmasta. kuinka suomen kieltä taitava ja histo- institutionaalinen yhdenmukaisuus. hiidenkiveltä näkyy
Kansainväliset kansalliset yliopistot
Mika Launis
outilauHaKangas
suomalaistaustainenpäätoimittajatapaajapanilaistaustaisentutkijatohtorinjahänenprofessorinsa. Historioitsijat kokoontuisivatsks:aanpohtimaan,kuinkanationalismikehittyivenäjänimperiuminlaitamilla,ja
4
Helsingin henki
kokoontuminenHelsingissätuoHashimotonprojektilleuusiasyventäviänäkökulmiakoulutusjärjestelmienerilaistumisenvertailuun.kansalliskirjaston harvinainenslavica-kokoelmaonpitkäänvetänyt venäjä-tutkijoitapääkaupunkiimme.omaerityishistoriammeonmyösosoittautunuttärkeäksivertailukohdaksi. imperiumin riaamme tai oikeastaan historian kirjoitustamme laita-alueillasäilyivätedeltävienvallanpitäjienhallintutkinutnuorijapanilainentohtorisnainenkatselee torakenteetjaomatpaikalliseterityispiirteet,jotka varhaistakansallishenkemmenousuajasuhteuttaa periytyivätkunkinalueenvenäjänvallanaikaaedelsenjapanilaisenpoliittisenhistoriankuvioihin. dosentti Luukkanen on tutkinut jumaluusopinylioppilaidenpoliittis-yhteiskunnallistatoimintaa18531918.tuohonajanjaksoonehti
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 1
oI shi no
a yan Tat. samoihin aikoihin leenitsenäistyttyäheräsijapanissaopishän selvitteli kansanrunoudentutkija s kelijoiden kiinnostus Pohjois- ja a kaarlekrohnintutkimuksissatapah- kang itä-euroopanmaidenkulttuutunuttamuutostakansallismielirejajakieliäkohtaan.Hashisyyden kannalta. torian professorin jalmari jaakkolan elämään ja neuvostoliitonhajottuajasenreuna-alueidenjälKalevala-tutkimukseen. Helsinkiläiskahvilanpöytäänistuumyösmarilaistaustainenpietarinyliopistoonerikoistunuttutkija.
rikoislaatuisen haastattelun alkusysäys oli kuinkatähänvaikuttitsaristisenhallinnonvirittämä uutinen tieteellisestä kokoontumisesta yliopistojenverkosto. Hämmästytmoto oivalsi, että hänellä tävimmältä tuntui artikkeli, oli mahdollisuus koota jonka ishino oli julkaissut kielitaitoisten ja etevien Historiallisessa aikakauskiroppilaiden ryhmä, joka jassayhdessäprofessorikauko voisikeskittyäsivistyneisLaitisen kanssa: "tarustot tön historiaan kussakin kansakunnanhistorianpalvemaassa.tämänverkoston luksessa:japanilais-suomalaista hankkima tieto tultaisiin vertailua". tävästäsivistyshistoriasta.Merkittävääoli,ettäopeetukäteen tiesin, ettäYuko ishino oli jo lähes tuskieleksieimäärättyvenäjääjapaikallineneliitti kymmenenvuottasittenpaneutunutsuomenhis- saijärjestääopetuksenomallatavallaan. keski-ajan läntistä aikanaan kytkemään laaperinnettäkorostaneenjaakkolan Zhu uk jempaan tutkimussuuntaan, kov ja Y jonka tavoitteena on venäjän ska Kalevala-tulkinnasta hän oli lisäksi oto ya, No buya Hashim kirjoittanut yhteisartikkeliin japaniksi: imperiuminsosiokulttuurisenraken"suomalaisuudenmuodostuminenkalevalassa". teenymmärtäminen.
ou
til
E
au
ha
Japanilaisvetoinen tutkimusverkosto
sähköpostiviestejäkulkijapaninjasuomenvälillä
seurueeseemmeonkutsuttuHashimotonkanssa samassahotellissaasuvatohtoritatyanaZhukovskaya.käyilmi,ettähänenerikoisalaansaon1800luvunalkupuolisko.sivistyneistönliikkuvuudesta jaeurooppalaisvaikutteistasyntyytarkkalähikuva, kunselvitetäänPietarinyliopistonetniseltätaustaltaanei-venäläistenprofessorienjaopiskelijakunnan tuonaikaistakoostumusta.tutustunvastajälkikäteen Zhukovskayan yksityiskohtaiseen kuvaukseenpääkaupunginvastaperustetustayliopistosta. Porukka on tätä silmällä pitäensilotelluttekstejään.Yhdistyksensäännötkinkelpaisivatnyt vaikkamartoille(Yle2.5.2011). Avoinvihapuheonvallannutelintilaaerityisestinetissä. koska yliopiston synnystä on useita näkemyksiä, professoriHashimotoonjättänytdiplomaattisesti aiheenomanjohdantonsaulkopuolelle.Zhukovskayakirjoittaasyntyajankohtaaongelmoimatta pedagogisestainstituutistayliopistoksimuunnetun laitoksenkäytännöistähankkiakeskieurooppalaistaustaistaopettajakuntaa. Yleistyessääntällainenkielenkäyttöjasentuottamatmerkitykset luonnollistuvat.niistätuleevähitellenhyväksyttäviä. päivystävä tekstintutkija
sisältyä paljon muutosta: varhaisen fennomanian sukupolvi,sisäänpäinkääntyneidensäilyttäjiensekä yhteiskunnallisenavautumisensukupolvi. vierasvihanvesilläkalasteleemyössuomenkansallissosialistinen työväenpuolue,jokauskottelee,ettäonolemassajokinSuomen alkuperäinen valkoinen väestö ja että oman kansan veri on pidettävä puhtaana. järjestykseen pannaanvieläkinsangenarkaluontoisiaaiheitanäin suomalaistaustaisennäkökulmastakatsellen,mietin.
SS ja muut sivu suunsa puhujat
ivistysjasuvaitsevaisuus.näistäeivoi nytvaieta. Heidänmukaansamaan tapatarkoittaaensisijaisestisuomenlakeja, mutta"myöskulttuurisetnormitovatosayhteiskuntaamme". toimittajaLisaBjurwaldinmukaanperussuomalaisetovattyypillisiä muukalaisvihamielisiä oikeistopopulisteja (Helsingin Sanomat 19.4.2011).Hänenmielestäänonvakavaa,ettärasismihyväksytään hiljaaäänestämällätällaistapuoluetta. Perussuomalaistenohjelmistavarsinaistavihaaeilöydy.Hehellivät maahanmuuttokriittisyyttäjahokevatmantraansamaassa maan tavalla. omanroolinsasaavatakateemikkoMarttiHaavion taustasuur-suomenkannattajana,Kalevalansatavuotisjuhlanriemuvuoden1935keräys,jaakkolan kansallista sankarimytologiaa rakentava Kalevalatutkimustoisenmaailmansodanaikanajavieläpä suomen politiikka sodan jälkeen. Muistutus siitä, että historian kulkua on mahdotonta täysinennustaajatapahtumienkeskelläkäänvielä ymmärtää.nuoritohtoriishinototeaatapahtuman surullisuuden,jaasiajäämuutoinkeskustelumme ulkopuolelle.oheisenkuvanhymyileviltäkasvoilta japanilaiskollegojenajatuksiaeivoilukea. tohtoriishinoonedennytjapanissajulkaistavissa suomi-tutkimuksissaanjoreippaasti1900-luvulle. sopiikysyä,kukamääritteleehyväksyttävätperusnormit.kansa kaikkivaltiasko?Persujaäänestäväkansanosako. skstP pyrkii viralliseksi puolueeksi. kansallissosialistitovatsiisoppineetvälttämäänsivusuunsapuhumista.tämätuskintarkoittaasitä,ettäheidänasenteensaovatentistä sivistyneempiätaisuvaitsevaisempia. kansanedustaja teuvo Hakkaraisen puheneekeriukoista,maahanmuuttajistarosvoinajatäällähilluvista kaikenmaailmanmuslimeistaonsekäsivistymätöntäettäsuvaitsematonta.sitäeivoisuvaita. sivistymättömyyteenjasuvaitsemattomuuteenviittaasekin,että puolueentunnuksenaonyhähakaristijajohdossaFührer.Puunatun puheenparrentakanamuhivatpikimustatmerkitykset.
S
Sivistyneistön liikkuvuus ja verkostoituminen
Pariapäivääennensovittuahaastatteluammevyöryy järkyttävä zunami japanin rannikolle. Erityisesti puhtautta uhkaa värillinen kansanosa. jotkutpersuedustajistakuuluvatsuomensisuun,jonkaohjelmassa puhutaansiitä,ettämeilläonaitoSuomen kansa ensimmäisine esivanhempineen.ss:nmukaankansojaeisaatarkoituksellisesti sekoittaa keskenään.kielestäsisulaisetsanovat,ettähallitsevaeliittionmuuttanut sanojenmerkityksiäniin,ettänormaaliensanojenkäyttäminenon milteirikollista.ilmeisestitässäviitataan neekerinkaltaisiinsanoihin. ulkomaisissasanomalehdissäjulkaistiinhakuilmoituksia, javenäjän lähetystöjen edustajat sekä kirjeenvaihtojäsenet palkattiin etsimään potentiaalisiamaahanmuuttajia.sopivatulokasolimuun muassaHarkovissajokymmenenvuottapalvellut ranskalainenA.dugour,jokaottivenäjänkansalaisuudenjamuuttinimensädugouroviksi.Zhukovskayaosoittaa,ettäsuurinosaopettajistasiirtyi imperiuminmuistayliopistoistaPietariin.esimerkiksipärnulainenF.F.Middendorffolisuorittanut tutkintonsajenassa,opettanutpietarilaisessakoulussajainstituutinuudelleenorganisointiinosallistuttuaantulilopultavalituksiyliopistonvakinaiseksi professoriksi.kansainvälinenverkostoituminenoli yliopistojenelinehtosiisjotuolloin!
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 1
VeSA HeIKKINeN, suomen kielen dosentti
"Haluan kunnon keskustelua, en vastaväitteitä."
5. timosoinivähätteliasiaajaarveli,ettäkokematonkansanedustaja puhuiohisuunsa.sivusuunpuhuminenonkintätänykyätavallista
edistyneemmässä tarinaluotsista,jokasoutaavaltionlehmääsumujen muodossaan tarinan alku ja loppupisteet hämärjaseikkailujenläpiluotsisaarestamantereelle.Luotsi tyvät,aikatasotvaihtuvat,ihmisiätuleejamenee, haluaaollavastuullisentehtävänsäarvoinenjatais- päätarinapoikiipikkutarinoita.syntyyjännitteitä,
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 1
6. se on seen, tavallisesti kronologisesti. tarinankertojatkeskuudestamme?ovatkohekuolleet?eivätvarmastikaan.Heitäonjaheitäsyntyy sitävartensaareenkuljetettiinkesäksilehmä. kuitenkinonmieleenijäänyt,hyväniin. kun hän joukko-osastonsa ruumiskuskina lähti viemäänkaatuneitarintamatovereitaanvalkoisella hevosellakuutamoyönäkaatuneidenkokoamispaikalle,äitinikomensiminutsänkyynjamummokin olisitämieltä,ettävierasvoisijolähteä,jottatalonväkipääsisinukkumaan. olen nähnyt ja kuullut taitavia kertojia, suoraankansankeskuudesta.Lähespoikkeuksettahe mykistyvät,joseteentyönnetäänmikrofonijanauValtion lehmää soutamassa hurinapsautetaanaukitaikäteenannetaankynäja tänäpäivänäharmittelen,etteiminustaolluttuol- kehotetaanpistämäänjuttupaperille.senjälkeen lointodellisiakertojiakuunnellessanijuttujenmuis- tarinaeienääsoljuspontaanisti.Lumousonrikottu, tiinmerkitsijäksi.nytmuistiinpanotolisivatkullan- ainutkertaisuusmenetetty.tarinanäivettyy,kuivuu arvoisiasiemeniärakennellessanitekstejäni.jotakin pois.Piantarinankertojavähätteleekertomustaan. toisentarinoitsijan,ollin,silmätkatsoivatkauas, kunhänkertoimyrskystä,jokaoliniinkova,että röijelipurjeetlähtivätlentoonjalensivätpaukkuenja läpättäenkuinjättiläismäisetlokitkiitävien,mustien myrskypilvienallajossakinkapverdeneteläpuolella.
O
teleekynsinhampainverenhimoisia,lehmänpaistia janoaviakalastajiavastaanjalinnoittautuuautioon majakkaan.
Hyvän tarinan ainekset
Mistätunnistaahyväntarinan?Aiheellaeitarvitse ollarajoja,eikäsaakaanolla.sevoiollakuvausmistä tahansainhimillisestätaiepäinhimillisestätapahtumasta.tarinavoiollapelottavataimauton,makea tai hauska. "enhänminämitäänosaa..." otanesimerkin.Mummoni,luotsinleski,muisteliuseinaikoja,jolloinhänasuikesätmiehensäja Kertojia, onko heitä. Alkeellisimmillaantarinaalkaayhdestäpisteestä telihymyssäsuin. Liikuttelinsinäyönävalkoisiahevosiajaruumiskuormiasilmieniedessä.enolevieläkäänantanut anteeksi,ettänuokaksinaistatärveliväthyväntarinatuokion,enkäkoskaanpäässyttietämään,mitä tuonayönävienankorvessatapahtui.syntyikuitenkinTuulen poika-kokoelman(1985)novelli"sankarijaenkeli". tärkeintä on tarinan sisältö, mutta muotoa ja rakennettaeikannataylenkatsoa.kokeilutovatsallittuja,muttaniistäeisaatullaitsetarkoitus.kuulijaanjalukijaantuleeluottaa.Heosaavatitsekin päätellä,oivaltaajatehdäyhteenvetoja.jostarinassa jääjotakinauki,kuulijatailukijarakentaajutun mielessään loppuun. oivallus antaa riemukkaan tunteen. "olihanseHellänkukankuskaaminensaareen niinkuinennenkin,muttakäsitetarinastajatarivarsinaistasirkusta.väliinseäksyili,väliinmerisai- nankertojastaonhämärtynyt.suupalttius,vitsailu, rastuijatekimonenlaisettemput",mummonimuis- viisastelu,mesoamineneivätoletarinointia. Hymyssä suin kirjoitin "vastuullinen tehtävä" jaeteneejokseenkinsuoraviivaisestitoiseenpistee-novellin Suolamänty-kokoelmaan (1988). satukin voi pitää sisällään tarinamaisiaaineksia.eiköZ.topeliuksenKoivu ja tähtiolekinkelpotarina. sitä voidaan kutsua jutuksi, lastuksi, jutusteluksi, stooriksi. jonisKiftesviK
Kertoisinko tänään tarinan?
Hyvässätarinassaontärkeintäsisältö,mutta muotoajarakennettakaaneikannataylenkatsoa.
len yrittänyt aina hakeutua tilanteisiin, joissakuulentarinoita.olinehkäviisivuotias,kunMoisas-jussiistuiovensuupenkissämmejakertoisodastaniin,ettäluoditjakranaatit viuhuivatkorvissani.jussiolikertojajoskukaan. kolmen pienen tyttärensä kanssa meren saaressa, Missäheovat,mihinheovatmenneet,nuoosaavat luotsituvassa.Lapsilleolisaatavatuorettamaitoa
kaikkisyötäväolitarpeeseen.kertomuspyyheliinaankääritystäleipomuksesta,jokakulkeejäätyneen salmijärvenlumisenselänylivaltakunnastatoiseen, onhyvininhimillinen.sesieppaaevakkotarinassa suurenosan.siinäonjotainkoomistamuttakuitenkinmyössyvästiinhimillistä,ymmärrettäväähätää leivotussajapaistetussamuodossa. toinen tarina on Petsamosta, ja senkin kertoi äitini, joka oli erityisen taitava tarinoitsija. Häntyönsitaikinaklöntinsellaisenaanuuniin,antoi sen paistua, kääri pyyheliinaan ja kiikutti nyytin vesikelkkaan."Meilläkunolisiollutpaljontärkeämpääkinmukaanotettavaa,jahänvaintouhottitaikinanyytinkanssa",äitinimuistelinauraen. enkelin verisiä kyyneliä. Mutta taikinaa tarvittiin. eikärajaaolekohteliastakyselläkertojalta.sevoisi tuhota hyvän hetken.tarinan pitää saada elää ja muuttuakertojanmielihalujenmukaan. arvoituksia.Loppuvoitarjotaarvoituksenratkaisun,muttaloppuvoiollamyösuudentarinanalku. kun pommikoneitapelättiin,salmijärvenkoulunopettajaneuvoilapsiajuoksemaanhädänhetkellämetsään,makaamaanliikkumattajapanemaantulitikun hampaittenväliin. itsekerrointaannoinkurillanitavanneenilapsena avaruuslentäjäjuriGagarinintämänsuomen-vierailulla.useampaankertaantarinaatoisteltuanikirjoitinsennovelliksikokoelmaanGagarin kinoksessa (2000).nykyäänuskontarinaaniajoittainitsekin.
Joni Skiftesvik on oululainen kirjailija.
tarjapitkänen
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 1
7. olikojokuantanutkouluilletällaisenohjeen,vai päätteliköopettajaitse,ettänäinlastentärykalvot
Gagarinin juttusilla
en tiedä, missä on toden ja valheen raja hyvässä tarinassa,eikäsiitämielestänipidäkantaahuolta. seontarinansuola.
Leipomus lähti evakkoon
kunäitinimuistelitalvisodanevakkoonlähtöäPetsamonsalmijärveltä,hänkertoi,kuinkamummoni olijuurileipomassa,kunlähtökäskytuli.uunioli lämmitettyjataikinaolivalmis.Mitätekimummo. entäpä se kerta, kun taivaalta satoi punaista lunta. Mikäsittenontämänpäiväntarina?ehkäseon informaatioteknologianparissatyöskentelevänisän kertomuslapsilleenkauppamatkastaetelä-koreaan, jolloinhäntäväärinkäsityksenvuoksiluultiinjorma ollilaksijakohteluolisenmukaista.vaiolisikose kentiesäidinmuisteluspäivästä,jolloinhänpääsi pikkutyttönäojentamaankukkiakoulullavierailleelle urho kekkoselle ja unohti siinä hötäkässä nimensäpresidentinsitäkysyessä. tarinaonkuinelämä,kukatietääsenpäätepisteen... kun kerran narraaminenonsallittua,juttulastentulitikkuleikeissä kärähtäneestävoittoisastalottolapustaherättäämyötätuntoa.Muttaeikösejohaiskahdapelkältäkaupunkilegendalta?Haiskahtakoon,väliäkösillä. Miksi opettaja käski lasten purra tulitikkua. evakkomatka jatkui norjansvanvikistanarvikiinjakestipäiväkausia. senohella,ettätarinanniinsanotustasuuresta kaarestaonpidettävähuoltajakeskityttäväsenhoivaamiseen,eipidäväheksyätarinansivujuonteita, maukkaitayksityiskohtia.
säilyisivätpommienräjähdystenaikana?Yhtäkaikki; tulitikkua purevat lapset makaamassa kinoksessa, katsomassayläpuolellalentäviäkuolemaakylväviä koneitanäkyonhyvinkonkreettinen.erityisen inhimilliseksisentekeetuotulitikkulastensuussa
men,koskatiedänsinuntekevänjuttuasuomalai- Hänkertoiiltasadutsuomeksi,muttasuomenkiesille,jahaluantehdäelämästäsihelpompaa.Yhtä lelläkirjoittamineneikäynytmielessäkään.tapahhyvinvoisinkäyttäävironkieltä",keränenpistää tumatsijoittuivattarttoonsupilinnankaupunginosaan.tarinaolitarkoitettuvirolaisillelapsille. "kielen valinta on helppoa, kun ajatukset on laislapsille,muttaeiniitäaikuisiltakaanvoikieltää." ensimmäisen tarinansa keränen keksi esikoisajateltuvalmiiksi.kunminunpitääaukaistasuuni, tyttärelleenevamarialle,kuneijaksanutlukeailtaannantekstinvaintullaulos." kirjoitustyössäpääosassaontarinajasenhenki- satujakirjoista.tarinassaseikkailipienityttö,jolla löt.Henkilöidenajatuksetjatunteetovatkirjailijalle olimustaranskanbulldoggi.tyttöjakoirakävivät todellisiajaneonotettavavakavasti.koskettavat ankkalammellajokailtaehkäviikontaikaksi."sittapahtumatpalaavatmieleensilläkielellä,milläne tentunsinpettävänilastalukemallahänelleyhtäja on koettu, mutta ratkaisevin on vastaanottaja, se samaasatuajakeksinpitemmänstoorin",keränen jolleajatuksenhaluaakertoa.seonyhtätottatyössä kertoo. väliinviroksi.
M
Rajansa kaikella
kirjailijanakeränenetsiiuusiailmaisukeinoja,mutteikeksiniitäväkisin."sanavarastonionlaajempi suomeksi, mutta jos kuulen viroksi jotain jännää jauutta,virolaisetkaaneivättodennäköisestikuule sitäuseinarkikielessä",keränenarvioi.tämäauttaa häntäkirjoittamaanluovasti. kirjaa ei ole suomennettu,
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 1. annaHeiKKola
Tärkeintä on ajatus ja vastaanottaja
mikaKeränenontartonsuomalainenlastenkirjailijajavirkamies.ensimmäisenä kielenäänhänomaksuisuomensellaisenakuinsitäuudellamaallapuhutaan. tuoosikokeetämänongelmaksi,seonhänenasiansa. hännäeuniakaanviroksi,suomeksitaienglanniksi tekstitettyinä.Ajatustenkielionjonkinlainenmeta- Iltasatu keränenkirjoittaakirjansaviroksi."kirjoitanvirokieli,jasuodattimenvaihtokäynäppärästi. kustantajiaseeikiinnostanut,muttaWimberguskoi tarinaanjatekilisäämuutoksia. "kielitoimittajanolipakkojättääfraasitekstiini, sillä sanoin kuulleeni sen erään kuusikymppisen Ajatus ratkaisee museo-oppaansuusta." kirjailija muovaa puheensa suomeksi tai viroksi keränenkertoosuomalaisestakustantajasta,joka ilman turhia paineita: "suomiviro-yhteyksissä haluaisijulkaistakokoelmanuusiavirolaisianovelliikunsujuvastimolemmissakielissäajattelematta lejasuomeksi,vainkäännöksetpuuttuvat.kustanasiaasenkummemmin.kielionsuodatin,jonkaläpi tajaolipyytänythäntäapuun,muttasiinäkulkiraja. tyttötykkäsiuudestakintarinasta,jasilloinisä kuinmuussakinelämässä. kirja ilmestyi ensin netissä. neljätoistavuotiaanaKeränensiirtyiHelsingistäKiteellejasuomenkielestäKiteen murteeseen.futiksestajalätkästätulijalistajajägistä.19-vuotiaanahänmuuttiviroon.
ikakeränentunteeolevansasataprosent- hyvinperusteluin,ettäniidenonkelvattava.näin tisestisuomalainenjasataprosenttisesti käviyhdessätarinassa,jossasusijuoksituhattaja virolainen,jajosjokuprosenttilaskuvir- sataa,viroksikus kuuskendviis. "kirjoittaessanisinullevalitsenfiltteriksenisuo- huomasi,ettähänelläonlastenkirjanjuonipäässään. suomen kielen muotoon." taito ei kuulemma enää riitä kaunokirjallisuuden keräsenmielessäajatuksetovatvainajatuksia.ei tarpeisiin. annosteltuinamietteetkirkastuvatymmärrettävään suomentajaksi keränen ei ryhdy. kustannustoimittajateivätainapidäkirjailijan sananvalinnoista,muttakeränenonvarautunutniin
8
Kertomuksen koukussa
kirjankirjoittamistapitisiiskokeilla.keräsenystävä Wimbergelirunoilijajaakurmetkorjailijakommentoi tekstiä. Lopultakirjailmestyipainettuna,jasiitätuliheti kulttikirja: Varastatud oranz jalgratas (varastettu oranssi polkupyörä)
"Ponnistukset ovat sikäli hedelmällisiä, että yleensäjulkisissapuheenvuoroissajamuissaesiintymisissäsanomanionjäsenneltyjakuulijanonse helppoymmärtää",keränenarvioi. viroksi asioitaosataanilmaistalyhyestijaselkeästi.oivalluksetonmahdollistaottaamyössuomenkieliseen viestintään.Hyötyonmolemminpuolinen,elimyös suomestaonapua,kunhaluaakirjoittaamutkatonta viroa. emmaKeränen
muttavirossasiitäontehtylastennäytelmä.Pyörä pyöriieestidraamateaterissa. Lapsillekirjoittamisessatärkeintäonkoukuttaminen.keräsenmukaantarinassapitääollakoko ajanjotainkutkuttavaa,mikäviejuttuaeteenpäin. Alakouluikäiset virolaislapset puhuvat hyvin siivosti mutta myös luovasti. Hänen matkakertomuksiaan on ilmestynyt Viro.nyt-lehdessä, joka on Suomen Viro-yhdistysten liiton (SVYL) sivuilla.
9. Apuonsuurinsilloin,kunopetusneuvoskeränen törmääjohonkinenglanninkieliseentermiinjaetsii sillesopivaailmaisuaviroksitaisuomeksi."enhalua tuottaamaailmaanlisääkapulakieltä." keränenmyöntääolevansajoskusliiankinsuora puheissaan. Anna Heikkola on turkulainen vapaa kirjoittaja ja kääntäjä.
Kirjailija Mika Keränen Tarton yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, johon pääsee tutustumaan esimerkiksi lukemalla kirjan Kätketty hopeinenaarrearkku (2009).
Suorat sanat
tarinankertojanleipätyöonvironopetusministeriönkansainvälistenasioidenyksikössä.sielläkintyö onkirjoittamista:sähköpostejaviroksi,suomeksija englanniksi.keränenonvirkamies,jokavihaahuonoavirkakieltäylikaiken. kirjoittajapitäähyvästäperustekstistä,jossavoija täytyykinollamausteenakaikkeahauskaa.Mutta liikaonliikaa.keränenmoittiimonialastenkirjoja liiastakoukeroisuudesta;niilläeiolemitäänyhteyttä oikeaanelämään.Liikamaustaminenpilaapaistin: "karjalanpaistiinvoilisätävaikkacayennepippuria, kunhanlihat,patajauuniovatoikeat." kirjojen lukijakunta koostuu juuri lukemaan oppineista lapsista. kirjoissaonpaljonvuoropuhelua,javuorosanatovat puhekieltä.
kieli tarjoaa oman työkaluvalikoimansa. keränen arvioi puheessaan olevan melkoisesti vaikutteitanaapurikielestä,puhuipahänsuomeatai viroa.suomeksikäydyssäpuhelinkeskustelussaviron vaikutuseikuulu,muttapidemmätpuheenvuorot keränenvalmisteleehuolellisesti. Aikuisille on turha kirjoittaa, sillä he ovat jo muodostaneetmaailmankuvansa.keränenuskoo, ettälapsissaonvielätoivoa."jotenkinvaanketuttaamaailmanmenonäinkeski-iänkynsissä",hän viimeistelee. kaksikielisyysonkeräselleonni,silläkumpikin
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 1
Mika Keränen pitää blogia suomeksi osoitteessa www.europalehti.fi otsikolla Tarton rauhasta
joshaluattepäästäeteenpäinelämässä,teidänon lähdettäväsinne." Palmenfeltonopiskellutetnologiaajaväitellyt tohtoriksitukholmanyliopistossa.senjälkeenhän onopettanutmonessayliopistossausA:ssajaPohjoismaissa,muunmuassaÅboAkademissa.vuonna 1998hänetnimitettiinfolkloristiikanprofessoriksi Bergeninyliopistoonja2003etnologianprofessoriksiGotlanninkorkeakouluun.
10
U
kuntoimittajatraportoivatlähiympäristönsäuutisia,heovatikäänkuinomanyhteiskuntansapäiväkirjankirjoittajia.Hekertovatmeille,mitkäkysymyksetovatkunakinpäivänäkeskeisimpiä.usein kuitenkin eri tiedotusvälineet uutisoivat paljon samojaasioita.eropaikallis-javaltakunnanmedian sekäkansainvälisenmedianvälilläonpieni. KerttujoKela
Tarinat muovaavat maailmankuvaamme
tarinoidemmemaailmankuvamuovautuupaljoltisenmukaan, minkälaiseenajalliseenjaloogiseenjärjestykseenpanemme tapahtumatjakokemuksetjälkeenpäin.tällätavallapakotamme todellisuudensellaiseenmuotoon,jonkaolemmeitseluoneet. "näistäuutisistakoostuujonkinlainenihmiskunnanyhteinenpäiväkirja,johontoimittajatosallistuvat.Melukijatkommentoimmejulkaistujakertomuksiakahvitauoillatöissätaijossainmuussayhteydessä.tällätavointeemmeyhdessäjonkinlaisen sopimuksensiitä,mitämaailmassaontapahtunut tarinanmuodossa",Palmenfeltsanoo.
Ihmiskunnan päiväkirjat
Useita näkökulmia
eri tieteenalojen kertomukset auttavat meitä ymmärtämäänesimerkiksimaapallonjaihmiskunnankehitystä.Historioitsijatjulkaisevatpitkiäkertomuksiakirjoissaan,rauta-ajastanykyaikaan.sitten heesittävätomantarinansatapahtuneesta. senjälkeentulevatfyysikot.Hekuvaavat"suurta räjähdystä", universumin syntyä, kuinka maapallostamuodostuinykyisenlainen.Geologitkertovat maapallon historiasta, biologit selvittävät elämän syntymistä,arkeologitajoittavatihmisenesihisto H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 1. näinsanooprofessoriulfpalmenfelt,jokakerää,kertoo,tutkii jaopettaasuullistatarinankerrontaagotlanninkorkeakoulussa.
lfPalmenfeltinmukaanyksityistenihmisten päiväkirjakirjoittaminennoudattaasamaa kaavaa kuin kaikki muukin kertominen. Palmenfelt vertaa päiväkirjoja kesälomakuviin: "se kuva, joka on sattumalta otettu, on harvoin kaikkeintärkeinkesälomantapahtuma.kuitenkin muistammejuurisen.Meilläonhyvinhataramielikuva siitä, mitä muuta ympärillämme tapahtui. valokuvista on tullut kuvallisia tarinoita meidän kokemusmaailmassamme." Professorin omasta päiväkirjasta löytyy koulumuisto.Mantereeltakotoisinolevaopettajaveioppilaansavisbynsatamaanjasanoi:"tuollaonruotsi. ihmistenpäiväkirjatovathyvinsamanlaisia.kirjoittajakäyttäävapauttaanjaluoomantodellisuutensa jälkeenpäin.onsamantekevää,mitätodellatapahtui,koskamuistiinkirjoitetuthetketjäävätparhaiten mieleemme
"tarinatovaterinomainentapakuvatavälähdyksiätodellisuudesta.nekertovatmuutoksista,liikkeestä,konflikteistajasaavataikaanjännitystäsekä kuvaavatmuunmuassasankareita,lurjuksia,uhreja jaauttajia.tarinagenretsopivatkuitenkinhuonosti kuvaamaanstatusquota,tasapainoistajasolidaarista tilannetta.Aivansamoinmonitasoistenihmissuhteidenkuvaamisessaeiolepelkkiäsankareitaeikä lurjuksia,vaantodellisuudessajokainenmeistäon
jossaintilanteessasankari,toisessalurjus,muttasellainenasetelmaeisovikerrottavaksi."
Spintohtorit ja vaalikeskustelu
kuntoimittajattyöstäväthaastattelujaan,hejättävätpoisepäolennaisiayksityiskohtia.voikuitenkin käydäniin,ettäpoliitikottaipäättäjätlainaavattarinansellaisenaanjaperustavatpoliittisenpäätöksensä siihenlähdettätarkistamatta. "television vaalikeskusteluista mieleemme jää vakuuttavinpoliitikko.vaalihuoneistossameemme äänestäenääyhteiskunnallisistaasioistavaanparhaimmasta tarinasta, jossa ei ole konflikteja eikä vastakohtia",Palmenfeltletkauttaa. riaa.etnologitkertovattalonpoikaisyhteiskunnasta, jasosiologittutkivatnykyaikaisiailmiöitä.ketjun lopussatoimittajatastuvatesiinjakuvaavatpäivittäisiätapahtumia,Palmenfeltluettelee. kuinkasitävoikäyttää?kuinkatotuudenmukaisen kuvansenkauttasaaeriasioista?" tälläPalmenfelttarkoittaaennenkaikkeasitä, ettäonhyvätunteatarinanrakenteitajavaikutuskeinoja.selisäätietoisuudentasoajakasvattaakriittisyyttämeitäympäröivääninformaatioon. "Me muokkaamme tarinoissamme koko ajan omakuvaamme ja maailmankuvaamme. ihminen kysyy itseltään, mitä tarina oikeastaan sisältää. Palmenfeltin mukaan television vaalikeskusteluissapoliitikotkertovatjuttuja,joissaheottavat esilleongelmiajavastakohtaisuuksia.niissäeikuitenkaananalysoidayhteiskunnallisiaongelmiapintaasyvemmältä. tämän vuoksi on tärkeää, että akateemisesti koulutetuttutkivattarinoidenrakenteita,sisältöjä jatoimivuutta.tarinoidentieteellinentutkiminen
tarjapitkänen
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 1
11
nyt suolletaanyhtenääntavatonmäärätarinoita,joiden todenperäisyyttä on vaikea tarkistaa", Palmenfelt sanoo. sillointällöinpaljastuu,ettäpoliitikonkertoma "tositarina"osoittautuukinpuoluetoimistonasiantuntijoidentekeleeksi.niidenjulkistaminenontarkoinajoitettuniin,ettänetavoittavatmahdollisimmansuurenyleisön.esimerkiksipresidenttiGeorge W.Bushintiedottajatkeksivätpäivittäin"astoryof aday:n".kuntoimittajatottivatyhteyttävalkoisen talon tiedottajiin, nämä vastasivat ainoastaan senpäiväntarinaakoskeviinkysymyksiinjajättivät vastaamatta muihin. tavallisempaa on, että poliitikot yrittävät "myydä"hyväntarinansensijaan,ettäheilläolisi selväpoliittinenohjelma.
Pinnallistunut politiikka
Palmenfelt huomauttaa, että 3040 vuotta sitten jokaisella puolueella oli huolellisesti tehdyt puolueohjelmat, jotka vaikuttivat poliittisiin päätöksiin.silloinkansalaisetäänestivättiettyäpoliittista aatetta.Puolueidenaatteellinensijaintipoliittisella kartalla ja niiden tavoitteet olivat selviä kaikille. Kerttu Jokela on tukholmalainen vapaa toimittaja ja tarinankertoja.
www.kerttujokela.se
tarjapit
känen
12
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 1. "Poliitikotaliarvioivattavallistakansaa.ihmisillä onvarmastiaikaajahaluapaneutuaheitäkoskeviin asioihin.nykyinensuuntauson,ettätoimittajatja poliitikottoteuttavatyhdessäentistäpinnallisempia yhteiskunnallisia arvoja. Monetpuoluetoimistotväittävät,ettäkansalaiseteivätoleenääkiinnostuneitayhteiskunnallisista asioista. nykyäänerotovathyvinpieniä,jakonfliktejaon aiempaavähemmän. Poliittiset asiat ovat heikomminvalmisteltujajapohjautuvatulkopuolisemmalle keskustelulle kuin aikaisemmin. jatutkimustenjulkaiseminenvahvistaademokratiaa. näin kehittyi spintohtorien ammattiryhmä.
"To spintarkoittaaamerikkalaisessapesäpallossa pallon heittämistä niin, että se kääntyy ilmassa. spintohtorienkertomatarinaolivääristynytkuva tapahtuneesta.toimittajattulkitsivatjakertoivatsen edelleenkansalle.Alunperintarkoitusolipaljastaa valkoisentalonasioitajatulkitapoliittistaideologiaa, ei välittää presidentin juttuja sellaisenaan", Palmenfeltselvittää
kristinuskotuliskandinaviaanmoniateitä.toisaaltaskandinaviastakotoisinolevatviikingittörH i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 1
sk a n
Kan
sallism
useo.piirrokset:ekalaini
o
O
mäsivät kristinuskoon viikinkiretkillään muualla euroopassa,jatoisaaltataaskristinuskoaryhdyttiin aktiivisesti levittämään Pohjolan perille ainakin 800-luvultalähtien.kristinuskoolivakiinnuttanut asemansapaikallistenhallitsijoidenavullaskandinaviassa1100-luvulletultaessa,jaseolikinaluksihallitsijoidenjaylemmänluokanuskonto.Hallitsijat, jotkaymmärsivätliittoutuakirkonkanssa,pyrkivät ensi sijassa pönkittämään omaa valta-asemaansa. kirkonoppijaorganisaatiotarjosivattähänoivat välineet.
Saamelainen noitarumpu 18. kuten karhun hampaita, metallirenkaita ja ketun korvia.
13. Oikealla noitarummun sisäpuoli, jonne on kiinnitetty erilaisia taikaesineitä. sirpaaalto
Hyvä, paha pakana
Saamelaiset islantilaisissa kuningassaagoissa
ta n
Kunskandinaavienjasaamelaistenesi-isätkohtasivatarviolta4000vuotta sitten,ryhmätedustivatjohyvinerilaisiakulttuureja.toinenolimaanviljelyynja karjankasvatukseenerikoistunut,pysyvästipaikallaanasuvaryhmä,kuntaastoinen olinomadinentaivähintäänpuolinomadinenryhmä,jokaoliasuinpaikanmukaan erikoistunutenemmänmetsästykseentaikalastukseen.emmetiedä,mitenryhmien kohtaamisettuolloinsujuivat,muttaoletettavaaon,ettämitäändramaattista vastakkainasetteluaeisyntynyt.olivathanryhmientoimeentulonlähteetkinhyvin erilaiset.Kristinuskontulomuuttikuitenkinkaikenpysyvästi.
dinin ja thorin vaihtuminen valkeaan kristukseenmerkitsiskandinaaveillekokonaisenmaailmankuvanmuuttumista.se, mitätiedämmeskandinaavienmuinaisuskonnosta tainykyterneinetnisestäuskonnostaperustuu pitkälti kristittyjen lähetyssaarnaajien ja kirkonmiestenteksteihin,jotkavoivatollahyvinkinvärittyneitä.vaikuttaakuitenkinsiltä,ettäskandinaavien uskontoolihyvinhenkilökohtaistajapaikallista. vuosisadalta
land on tullut siihen tulokseen, että siinä missä koskakirjallisuudenviittauksetovathyvinepämytologianavioparinaesiintyijumalajanaispuo- määräisiä, voimme vain arvailla, mitä taikuuden
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 1
14. saamelaistenjättäminennimenomaankristityn yhteisönulkopuolellekorostuututkittaessasaagojenohellasamoihinaikoihinmuistiinkirjoitettuja norjalaisialakeja.niissäonkohtia,jotkakieltävät kaikenlaisenkanssakäymisensaamelaistenkanssa,ja erityisestimainitaanparannuksenhakeminen. vaikkajättiläisetovatskandinaavisessamytologiassaaasajumalienvastustajia,mytologiantarinat osoittavat, että myös vastustajilla oli paikkansa mytologianmaailmankuvassa,jajumalatsaattoivat saadajälkeläisiäheidänkanssaan.saamelaisetsaivathistoriallisissateksteissäikäänkuinluonnostaan tämän jättiläisten roolin, koska monet jättiläisiin liitetytseikatkuvasivatmyösheitä:sopeutuminen pohjoisiin,kylmiinoloihin,taikuudenharjoittaminenjametsästys. Muun muassa Jättiläisten jälkeläisiä arkeologineilPriceontulkinnuttämänniin,että norjalainenuskontotieteilijäGrosteinslandontut- taikuudenharjoittamiseenliittyijokooikeataikuvikinutpyhänavioliiton(kreik.hieros gamos)käsitettä teltuseksuaalinenakti,jossataikuudenharjoittaja skandinaavisessamytologiassajasaagoissa.steins- olialisteisessaasemassa. islannin kielen saga tarkoittaa sekä historiaa että sepitettyäkertomusta,mikäkertooehkäkeskiajan ihmistenasenteestamenneisyyteen. taikuudenharjoittaminenolikuulunuttavallatai toisellamyöspakanalliseenskandinaaviseenuskontoon,muttasuhtautuminensiihenoliollutkaksijakoista;keskiajaltasäilyneettekstitantavatymmärtää, että taikuuden harjoittaminen oli kuulunut erityisestinaisille.tekstitvihjaavatepäsuorasti,että taikuuttaharjoittaneetmieheteivätolleetenää"miehisiä".taikuuteenliitettiinkäsiteergi,jokatarkoitti ilmeisesti jonkinlaista perversiota. kuningassaagat,jotkakirjoitettiinnoin1180 1265jajotkakertovatnorjankuninkaista,vastaavat parhaitenkäsitystämmekeskiaikaisestahistoriankirjoituksesta.kuninkaistajaheidänteoistaanpyritään kertomaanmitäilmeisimmintotuudenmukaisesti, muttakoskakerrotuistatapahtumistaolikirjoitushetkelläkulunutyli200vuotta,kaikkitiedoteivät voiollatarkkojataiedestosia. saagatonkirjoitettumuistiinkristilliselläajalla jakirjoittajat,sikälikunheitäosataannimetä,ovat olleetuseinkirkonmiehiätaieliitinjäseniä,joilla onollutvahvatyhteydetkirkkoon.tämäeivoiolla heijastumattasaagojensisältöön,jostavälittyykristillinenmaailmankuva. Yksiongelmaoli,mitenkuvatapakanallisiaesiisiäkristillisessäviitekehyksessä.ruotsalainenkirjallisuudentutkijaLarsLönnrothonlanseerannut terminnoble heatheneli"jalopakana"kuvaamaan tätäilmiötä:esi-isienpakanallistapuoltaeikielletty, muttasensijaankorostettiin,ettänämäesi-isätolivatolleetluonteeltaanjalojajaheolivatvaalineet samojaarvojakuinkristityt.Pakanallistenesi-isien kuvaukset poikkeavat selvästi siitä, miten muita pakanoitakuvataansaagoissa.josesi-isätolivatolleet "jalojavillejä",muutpakanateivätsellaisiatodellakaanolleet.
Saagat lähteinä
Saagat esittävät saamelaiset pahoina nimenomaan kristillisestä näkökulmasta.
Lähinesimerkkielävästäpakanuudestaerityisesti norjalaisillejaruotsalaisilleolivatsaamelaiset,joita kutsutaansaagoissafinneiksi(muinaisnorjanfinnr, mon.finnar).saamelaisetesiintyvätkuningassaagoissanegatiivisissayhteyksissä.Heovatkuninkaidenvastustajienliittolaisia,aiheuttavattaikuuden harjoittamisellaanpahaa,jasaamelaisnaisetviettelevätkuninkaitajajohdattavatheitätuhoon.saagat esittävätsaamelaisetsiispahoinanimenomaankristillisestänäkökulmasta.
linen jättiläinen, historiallisissa teksteissä eli saagoissatilallaolikuningasjasaamelaisnainen.Pyhä avioliittokuvastaakahdenhyvinerilaisenelementin liittymistätoiseensa,jatällaisenliitontuloksenasyntyyuseinjotainpoikkeuksellista,esimerkiksiuusi sankarihahmo. norjalainen tutkija else Mundal on tulkinnut asianniin,ettäkoskanorjalaisetedelleenturvautuivatnaapureinaasuneisiinsaamelaisiin,kirkkoja kuningashalusivatkieltääsen.kirkonintresseissä eiollutse,ettäkristitytnorjalaisetuskoivatenemmänpakanallistensaamelaistenparannuskeinoihin kuinkylänpappiin.kuninkaallesaamelaisetolivat hankaliaalamaisia,joitaolivaikeaverottaajahallita näidenliikkuvanelämäntavanvuoksi.
Taikuuden harjoittamista vai perversioita?
Yksi selkeimmistä tavoista mustamaalata saamelaisiaolivedotanäidenkäyttämiintaikakeinoihin. kuningassaagat ovat yksi saagakirjallisuuden alalaji.saagojakirjoitettiinnoin11001400-luvulla islannissajajoitakinharvojaehkämyösnorjassa. siinämissäjättiläisetolivatosapakanallistamaail- mankuvaa,saamelaiseteivätsopineetenääkristilliseenmaailmankuvaan.kristilliseenmaailmankatsomukseeneikeskiajallakuulunutsopusointuinen rinnakkainelo pakanoiden kanssa, vaan kristityt muodostivatomanyhteisönsä,jokasulkipakanatja vääräuskoisetulkopuolelle
Ap.t. Ps. Jer. 2:16-17 Olen myös Isä, joka lohduttaa sinua kaikissa murheissasi. 19:5 Haluan koko sydämestäni ja sielustani palauttaa asemasi lapsenani. Joh. 1. Ps. Matt. 3:1 Tarjoan sinulle enemmän kuin maallinen isäsi koskaan kykenisi. 139:15-16 Päätin tarkkaan, milloin synnyt ja missä asut. Ilm. Jer. Joh. Moos. Ps. 3:20 sillä olen suurin rohkaisijasi. 4:10 Annoin kaiken, mitä rakastin, saadakseni sinun rakkautesi. Lapseni,
Et ehkä tunne minua, mutta minä tiedän kaiken sinusta. 1:11-12 Et ollut vahinko. 10:29-31 Tein sinut minun kuvakseni. 4:16 Ja haluan antaa sinulle ylen määrin rakkauttani. 6:31-33 Suunnitelmani sinun tulevaisuutesi varalle on aina ollut täynnä toivoa. Joh. Moos. Jaak. 8:38-39 Tule kotiin, ja järjestän taivaassa kaikkien aikojen juhlat. Jes. 33:3 Jos etsit minua koko sydämestäsi, löydät minut. 1. Kor. 2. Kor. 8:41-44 En ole kaukainen enkä vihainen vaan täydellinen rakkaus. Moos. 3:14-15 Kysyn sinulta: haluatko olla lapseni. Tess. Ps. Sef. 139:15-16 Kaikki sinun päiväsi on kirjoitettu minun kirjaani. Room. 31:3 Ajatukseni sinua kohtaan ovat lukemattomat kuin hiekanjyväset meren rannalla. 37:4 koska juuri minä olen antanut sinulle ne toiveet. 1. 3:17 En koskaan lakkaa tekemästä sinulle hyvää. 17:26 Sinä olet ihme, suuri ihme. Hepr. Matt. 139:1 Tiedän milloin istut ja milloin nouset. 2. 5:48 Kaikki hyvä, mitä saat, tulee minulta. 5:18-19 Hänen kuolemansa oli lopullinen osoitus rakkaudestani sinua kohtaan. Ps. Joh. 17:28 Sillä sinä olet minun lapseni. 15:11-32 Rakkaudella,
Taivaallinen Isäsi Kaikkivaltias Jumala
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 1
17. Jer. 71:6 Ne, jotka eivät tunne minua, ovat antaneet minusta väärän kuvan. 5. 1:12-13 Minä odotan sinua. 1:3-4 Kun sydämesi on särkynyt, olen lähelläsi. 29:11 Minä rakastan sinua ikuisella rakkaudella. Luuk. Ps. 139:2 Tunnen kaikki sinun tiesi. 32:40 Sillä sinä olet minun aarteeni. Kor. 21:3-4 Ja otan pois kaiken sen tuskan, jota olet kärsinyt maan päällä. 21:3-4 Olen Isäsi ja rakastan sinua aivan kuin poikaani Jeesusta. 2:13 Voin tehdä sinulle enemmän kuin osaat edes kuvitella, Ef. 139:3 Olen laskenut kaikki pääsi hiuksetkin. 1:3 Hän tuli osoittamaan, että olen puolellasi, en sinua vastaan, Room. 1. Ef. Fil. Room. 5:18-19 Jeesus kuoli, jotta sinä ja minä voisimme tehdä sovinnon. Joh. 15:7 Olen aina ollut ja tulen aina olemaan Isä. Joh. 2:23 Eikä mikään enää erota sinua minun rakkaudestani. 34:18 Kannan sinua sylissäni niin kuin paimen kantaa lammastaan. 2. 40:11 Kerran tulee päivä, jolloin pyyhin silmistäsi kaikki kyyneleet. 17:23 Jeesuksessa rakkauteni sinuun tulee ilmi. Jer. Joh. Matt. Ilm. Ps. Ps. Joh. 139:17-18 Minä iloitsen sinusta laulaen. 1:17 Minä olen sinun huolenpitäjäsi ja täytän kaikki tarpeesi. 32:41 Ja tahdon näyttää sinulle suuria ja ihmeellisiä asioita. Ps. 17:26 Hän on olemukseni täydellinen kuva. 7:11 Sillä minä olen täydellinen Isä. 1:27 Minussa sinä elät, liikut ja olet. Matt. 4:29 Iloitse minussa, ja annan sinulle, mitä sydämesi toivoo, Ps. Ps. Jer. 8:31 ja kertomaan, etten pidä kirjaa synneistäsi. Ap.t. 1. Joh. 2. Ap.t. 8:31-32 Jos otat vastaan Jeesuksen, otat vastaan minut. Luuk. 139:13 Saatoin sinut maailmaan syntymäpäivänäsi. 139:14 Kudoin sinut kokoon äitisi kohdussa. Jer. 1:4-5 Valitsin sinut, kun suunnittelin luomakuntaa. 3:1 vain siksi, että olet minun lapseni ja minä olen Isäsi. 17:28 Tunsin sinut jo ennen syntymääsi. Ef. 2
Kirkon tutkimuskeskus 2003. Kati Niemelä, "Uskonnollisuus eri väestöryhmissä." Kimmo Kääriäinen, Kati Niemelä, Kimmo Ketola, Moderni Kirkkokansa.Suomalaistenuskonnollisuusuudella vuosituhannella. Allekirjoituksenarakkauskirjeessäon"rakkaudella, taivaallinenisäsikaikkivaltiasjumala".
Uuden kristillisen spiritualiteetin ilmiö
"isänrakkauskirje"onuseidensuomalaistenvapaiden suuntien seurakuntien nettisivuilla, samoin nuorisotyösivustoilla,rukousklinikkasivuilla,henkilökohtaisillasivustoillajasiitäonmoniamainintojakeskustelupalstoilla.FLL-sivustollaonmelko tasapuolisestimiestenjanaistentodistuksiakirjeen merkityksestä,muttasuomalaisillakeskustelupalstoillakirjevaikuttaakiinnostavanenemmännaisia kuinmiehiä.
Uuskarismaattinen liike väljentää hiljalleen sukupuolirooleja niin, että avoin emotionaalisuus hartauselämässä on sallittua myös miehille.
ilmiöonhelppoliittääuuteenkristilliseenspiritualiteettiin. kansainväliseksievankeliointiverkostoksikasvanut"isän rakkauskirje"yhdistyy helpostiesimerkiksiuuskarismaattisenliikkeentoimintaan,jolle kaikenlainenverkostomaisuusonluonteenomaista. Myöskarismaattisellekristillisyydelleominainen perinteenmuotoelitodistuspuheenvuorototeutuu verkossa,silläomantodistuksensavoiladatasivustollemistätahansamaailmankolkasta.todistajien kertomuksetkuvaavatkirjeentuomaalohdutusta, iloajaapua.
18. Kirkon tutkimuskeskus 2006. Kun Elias Lönnrot yhdisteli kansanrunoaineistoja vahvistaakseen kansallista herätystä, Barry Adams käytti kirjallista kanonisoitua traditiota evankelioinnin edistämiseksi.
Adamsonsoveltanutkirjeentekstinkokoamisessa oikeastaansamankaltaistaluovaaoivallustajajuonentamisenperiaatettakuinaikoinaaneliasLönnrot,jokatavoittelikalevalaisentarinanmaailmaa. Lisäksi myytävänä on traktaatteja vastaantulijoille jaettavaksi, rohkaisukorttejaniihinsopivinekirjekuorineensekäerilaisia yhdistelmäpakkauksialahjatavaroiksi. jo alun alkaen sanoman rakentamiseen ja levitykseenonkäytettyinternetiä.Monillakielillä ladattavissaolevanalkuperäisenkirjeenlisäksimonet oheistuotteet ovat lisänneet toiminnan laajuutta. kunLönnrotetsisopivaajuonta,valikoi,yhdistelija muokkasikansanrunoaineistojavahvistaakseenkansallisenherätyksenaatetta,Adamskäyttikirjallista kanonisoituatraditiotakristillisenmission,evankelioinninedistämiseksi. Adamsin toimitustyö etenee siten, että kirjeen alussa rakentuu kuva isä-jumalan kaikkitietävyydestä, omistajuudesta ja täydellisestä hyvyydestä, jokaeivoikuuluainhimilliseenelämäänmuutoin kuintoiveenataiihanteena.tekstijatkuuviittauksinlukijallehenkilökohtaisestivarattuunuusitestamentilliseenlunastukseenkristuksenuhrinkautta. Teija Mikkola, Kati Niemelä, Juha Petterson. kansanomaisenuskonnollisuudenmuotona"isän rakkauskirje"vastaayksilöllisyydenjaomaehtoisuudenpyrkimyksiin.senlähtökohtaoliei-teologinen: sanomalehtitoimittajan henkilökohtainen kutsumus.kansanomaisuuselikanonisenkirjallisentraditionvapaasoveltaminenjavastaanottomerkitsee, ettäkukatahansavoitoimiarakkauskirjeenlähettiläänä.suomessakirjesopiivapaidensuuntientoimintaanjaosuuuuskarismaattistenyhteisöjenopetukseen,kunnämäsiirtävätopillisiapainotuksiaan pehmeämpäänjarauhallisempaansuuntaan. FLL-sivustontuoteluettelossaonkaupandvd,video, cdjakirja,joissaonvarsinaisenkirjetekstinlisäksi esimerkiksi rukoustekstejä. kollektiivista uskonharjoitusta todennäköisemminsekuuluuyksityiseenhengellisyyteenjamystiikankokemiseen.spirituaalisuus laajemmassamerkityksessäänantiautoritaarisena jayksilöllisyyttäkorostavanauskonnollisuutenaja henkisyytenäonsuomessajamuissaPohjoismaissa paremminkinnaistenkuinmiestenalaa.toisaalta erityisestiuuskarismaattinenliikeväljentäähiljalleen sukupuoliroolejaniin,ettäavoinemotionaalisuus hartauselämässäonsallittuamyösmiehille. kirjeeseen liittyvä yhteisöllisyys ei silti edellytä kasvokkaisryhmäävaanvoirakentuayksilöllisesti "lähettilään" tehtävän kautta. jokainen voi jakaa yksilöllisiäkokemuksiaanvirtuaalisessaFLL-ympäristössä. Toim. www.fathersloveletter.com/ www.jamijarvenseurakunta.fi/manna.php [26.2.2009]
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 1
Kansanomainen evankeliointituote
"isänrakkauskirje"onyksiesimerkkiverkkouskonnosta. Tuija Hovi on filosofian tohtori ja uskontotieteilijä, jonka tutkimusalueena on karismaattinen kristillisyys nykypäivän Suomessa.
AIHeeSTA eNeMMÄN Kimmo Ketola, "Kaupunkien uusi henkisyys." Urbaani usko.Nuoretaikuiset,uskojakirkko
verkkoidentiteettiänivoisinkuvatamoninmuinkin nimin.netinkeskustelupalstoillavoimmenimetä itsemme haluamallamme tavalla. useinseonsyntymävuosi,muttasevoiollamuukin luku.nimimerkissävoilisäksiollaesimerkiksiosia omastaetunimestätaipuhuttelunimestä,tainimi voipeittyäkielileikintainokkelankäännöksentaa. verkon käyttäjänimenkunantaaainakäyttäjäitse.reaalimaailmassasiihenonharvoinmahdollisuuksia.etu-ja sukunimemmesaammevanhemmiltammetaipuolisoltamme.Lempi-jahellittelynimiäantavatläheisemme,pilkallisialisänimiäehkäne,joidenkanssa suksetmenevätristiin. nimi voi kiteyttääaatteenijavankentaakinkannanottojani verkkokeskustelussa.käyttäjänimenikissan_ulkoiluttajaturvinpuhunehkäpontevammintarpeista saadakissoilleomatulkoilupuistot.Ainanimieiole näinläpinäkyvä.Piilotellumminvoidaanantaavihjeitävaikkaomastaiästätaisukupuolesta.tavallatai toisellakäyttäjäilmentääomiamieltymyksiäänmyös nimenkielisyydellä,erikoismerkkienkäytölläjaison taipienenalkukirjaimenvalinnalla.
O
nimenvalintaa säätelee paitsi yksilöllisyyden vaatimus myös palvelun tarjoajan nimelleasettamakriteeristö.nimessätulee ollajokinmäärämerkkejäjaehkäjoidenkin niistätuleeollatietynlaisia.Muutoinnimenvalintaonvapaata.sisällöllisiätaitypografisiarajoituksiaeiole. verkonkäyttäjänimetmuistuttavathiemankaupallisianimiä.käyttäjänimentuleeollaainutlaatuinen,jottaseeisekoitukenenkäänmuunkäyttäjän nimeen. käyttäjänimenavullailmaistaan,millainenpersoonanimimerkintakanaontaiehkäpikemmin, millainen virtuaalipersoona siellä on. Lisäksi verkossa käyttäjä usein brändääitsensäsamoinkuinyritysbrändääitsensä taituotteensa. useinnimivalitaanhyvinnopeasti.kunpalveluun kirjaudutaan, nimi saatetaan suinpäin vain keksaista.Motivaationavoiollajokinsinähetkenä konkreettinenasiataimuutenmieleentuleva.jos radiossasoituurekilpeläisen"valonpisaroita",voi Valonpisaratuntualoistonimeltä.Hätäpäissäkeksittynimisaattaamyöhemminharmittaa,josnimen haluaisikuitenkinolevanvaikkakuvaavampitaipersoonallisempi. nimenpyörittäjä
Millaisena minänä verkossa?
lenTerhi Ainiala,muttavirtuaaliminänivoisi olla Eileen, terhi_67 tai kissan_ulkoiluttaja. tuotteiden ja yritystenkin tulee kantaa uniikkeja nimiä. niintainäin,virtuaaliminäänimetessäonnimien maailmaisojaavoin.nimeämälläitseniluontarinoitaitsestäni.
TeRHI AINIALA, dosentti, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 1
19. omavirallinennimieivälttämättäkovinusein pääsekäyttäjänimeksiainakaansellaisenaan.Melkeinpäklassiseksionnoussutnimeämistapa,jossa omaan nimeen yhdistetään jokin numerosarja
vanhaLappijaviimeisetperinteisetlapinkertojat ovatkuolleet.nykylappilaisetedustavatmodernia suomalaistasukupolvea,jokaeitunneLapinmenneisyyttävaanjopahalveksuuomaakulttuuriaan. MyösLapinmatkailunpioneeritlähestyväteläke20
ikää,eikälapinosaavaaväkeälöydyedesohjelmapalveluihin,jotkayrittävätvastataasiakkaidentarpeisiin.Lappilainenajatteleenykyäänetelänaivoilla. se,mikäennennäyttilappilaisenpäämäärättömältä kuljeskelultapitkinmaanäärtä,nähdäännyttarkemmin.Liikkuminenoliluonnonkansannerokkuutta eläääärimmäisissäoloissa,jotkaeivättuotamitään yhdeksänäkuukautenavuodessa.
Vanha Lappi kokoon pala palalta
1960-luvulla matkailija tuli Lappiin keskiyön auringontakia,2000-luvullasydäntalvella,jolloin onhiljaista,pimeää,kylmääeikätapahdumitään. osa perustuu todellisiintapahtumiinjaosantotuudestaeitiedä kukaaneikätarvitse.tarinan"totuus"harvoinkäy yksiintieteellisentai"virallisen"totuudenkanssa. tarinantotuusontunnetila.joskertomusliikuttaa, sekoetaanaidoksijatodeksi.
T
Lapin luonto ja kulttuuri ovat mykkiä
1600-luvullaLappiariivasivatperkeleellisetdemonit ja siksi se piti pelastaa kiesuksen huomaan. Paikalliset kummeksuivat vielä 19501980- luvulla, kun etelän turisti hiihti tunturiin "ihan tyhyjänpäiten,ilimanasiaa.eiseoletäyspäinen, houkka."tyhjäntakiakulkeminentarkoittiturhaa energiankuluttamista.sellaisenamatkailunäyttäy H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 1. tarinankertojaatarvitaankipeästi,koskaLapin tärkeimmätmatkailuresurssit,luontojakulttuuri, eivätaukenenykylappilaisellesaatiulkomaalaiselle. Hänkatsookulttuuriaanulkopuolisinsilmin,etelästäpohjoiseen.katseensuuntapitäämuuttaa. Lapissa on tuhansia tarinoita. 1860-luvulta lähtien Lappia on modernisoitu ja nostettu kehittymättömyyden tilasta edistyksen valoon ja siinä ohessa muun suomen yhteyteen. tapaniniemi
Tarinankerronnan mestariluokka
lapinyliopistokouluttaaammattimaisiatarinankertojia, jotkatuntevatlappilaistaeräkulttuuria,kansanperinnettäja historiaa.Hetarjoavatmatkailijoillevanhanlapinrikkauksia, joidenvalmistusonlopetettu:hiljaisuutta,luonnonrauhaaja kansantarinoita.rohkeimmatpovaavatkulttuuristakäännettä lapinmatkailussa,jokaontähänastikeskittynytsuuriin investointeihinjarakennushankkeisiin.
arinamatkailu lisääntyy kehittyneissä matkailumaissajaedustaauudenlaistaekologista matkailua.tarinatvainparanevatkulutuksestatoisinkuinfyysinenympäristö.tarinallavoi matkustaa, siirtyä ajasta ja paikasta toiseen, jopa 1600-luvunvanhaansompioon. Matkailijatarpoosyrjäiseenpaikkaan,jossapalvelu puuttuutaionäärimmäisenalkeellista.näistäLapin tämänhetkenvetovoimaisimmistapalveluistaturisti maksaailoitenluksushintaa. viimesotienjälkeenlappilaisetsaatiintuhoamaan omankulttuurinsaviimeisetrippeetkevätsiivousten yhteydessäjajopailoitsemaansiitä
Kaikki esitykset kertovat jotain. onneksiasenteetovatjomuuttumassa.tajutaan, ettäterapeuttinenhiljaisuuskuuluumaailmassaharvinaisiin ylellisyystarvikkeisiin. onhan hiljaisuudestajamielenrauhastatarinoituaina,muttavasta nytmatkailuelinkeinossalöydetäänniillesellainen sovellus,etteipuhuta"tyhyjää".
Luonto haltuun kerronnan avulla
kehittelin tarinankerronnan koulutusta 1990- luvullaekologisestajanarratiivisestanäkökulmasta. Aionkuulemmatyhjentäätunturitmatkailijoista. Yhdentekevää, koska kummatkin ovat tarinankerrontaa. opiskelijoille kehittyi kyky käsitteellistääjatunnistaakerronnanvaiheet.Pian hearvioivatkerrontaasamoillakäsitteilläkuindramaturgitaipsykologi.Heoppivatarvioimaanomaa työtään"kahdellakatseella",vertailemallaesityksen aikanaomiatuntemuksiaanyleisönreaktioihin. Lähdinsiitä,ettätärkeintäonlapinsivistys.Luonnonensisijaisuuslappilaisessakulttuurissaonmahdollistaottaahaltuunkerronnallisinmenetelmin. tarinaMestaeisiltioleteatteriaLapinkulisseissa,vaanse korostaanäkijänjakuulijankohtaamisenjahurmaamisentaitoa.Matkailunnäyttämöllämikäänesitys eimuistutatoistaan,koskatiedonjatarinataiteen herättämäosallistujapuuttuujuonenkulkuun,keskeyttää,kysyyjahäiritsee.
Luontokuva vai Lapin matkailubrändi. tarinaMesta-koulutusohjelmayhdistäävanhan Lapin kulttuuria, perinteistä tarinankerrontaa ja draamallista ilmaisua matkailuelinkeinoon. dosentti sari Poikelankanssahänonyhteisöllisenoppimisenja PBL-tekniikanpioneerisuomessa. näintuntematonmaailmankuvavälittyykuulijoille kiehtovallatavalla. syntyityöskentelymalli,jokaalkaakuukauden tutkimustyöllä.etsimmevanhaatietoaarkistoista ja kirjastoista, haastattelemme vanhoja ihmisiä ja surffaammenetissä.keskustelemmekokoprosessin ajanopiskelijoidenkanssajatuninverkossaoppimistehtävistä.tiedonetsintähuipentuukaksipäiväiseen lähijaksoon.tietoverstaassakäsittelemmeyhteisen oppimistehtävänperusteellisestiongelmaperustaisen oppimisentekniikalla.tarinapajassamuunnamme senkertomukseksi,jokaesitetäänkoeyleisölle.koko esitys nauhoitetaan videokameralla ja arvioidaan monestanäkökulmasta. vaikeintaolimotivoidaopiskelijoitatutkimaan Lapinhistoriaajakansanperinnettä.Professoriesa Tapani Niemi on lappilainen toimittaja, PoikelanluentoLapinyliopistossaongelmaperus- tietokirjailija ja tarinankerronnan kouluttaja.
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 1
taisesta oppimisesta toi ratkaisun. Tapani Niemi
tyi.kunpuhuinvuonna1999hiljaisuusmatkailusta, muuanpilkkasiminuaLapinmatkailunPolPotiksi. Menetelmä toimi. Matkailun näyttämöllä jatkojalostetut tarinat siirtyvät aitoon ympäristöön, kylämaisemaan, eräpirttiin, savottakämppään, laavulle, jokivarteen, tunturirakkaan.
21
Moderni Lappi: Kalmarin plakaatti muodosti ensimmäisen käännekohdan Lapin historiassa, sahateollisuus toisen ja viime sodat kolmannen. Rovaniemeläinen "näpernöömi" Irene Kangasniemi sai Suomen kulttuurirahastolta vuoden apurahan matkailun tarinallisuuden kehittämiseen. Noviiseista tulee tarinankerronnan kisällejä. Tarinapajassa opitaan erilaisia draamallisia keinoja. Yli puolet haluaa jatkaa täydennyskoulutusta. Lapin emäntien pidoissa kutsuvieraat lähtevät ruokamatkalle vanhaan Lappiin ja Peräpohjolaan.
Mikä on TarinaMesta?
TarinaMestan koulutusohjelma jakaantuu kahdeksaan kuukauden pituiseen jaksoon, joiden aikana opiskelijat rakentavan vanhan Lapin maailmankatsomusta pala palalta. Ensimmäisen kerran vuosikymmeniin koulutukseen etsittiin lapintaitajia, jotka osaavat kalastaa, metsästää, paimentaa poroja, näskätä koipinahkoja tai keittää poronlihavelliä. Kahden ensimmäisen kurssin opiskelijat kiittävät TarinaMestan koulutusmallia. Tarujen Pohjola: Pohjoiset kansat ajattelivat muinoin, että meri reunustaa maanäärtä. Kahdelle ensimmäiselle vuosikurssille valittiin ammatillisesti kokeneita lappilaisia, jotka olivat harjoittaneet jotain perinteistä lapinelinkeinoa tai tunsivat lappilaista kulttuuria. He muodostavat Lapin tarinamestariyhdistyksen iskujoukon. Ensimmäiseltä kisällikurssilta valmistui 13 tarinamestaria ja toiselta valmistuu kesään mennessä samankokoinen ryhmä. TarinaMesta alkoi keväällä 2009 Lapin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa ja päättyy 2012. Saivo, seita, samaani: Ennen vanhaan metsän- ja vedenväki asutti koko maanpiiriä. tapaniniemi
Lapin yliopiston TarinaMesta Tarinamestarin koulutusohjelma
on ensimmäinen perusteellinen yritys kuroa umpeen modernisaation aiheuttamaa katkosta ja palauttaa Lapin alkuperäiskulttuuria arvoon. Niiden takana sijaitsivat Vainajala ja tarujen Pohjola. www.laplandstories.com
Kahdeksan teeman aikataulu
Sää, kahdeksan vuodenaikaa ja elinkeinojen vuotuiskierto muodostivat kaiken lappilaisen kulttuurin perustan vanhana aikana ja muodostavat vielä nykyään. Erämaiden nautinnoista tapeltiin vuosituhansia. Lisäksi kaksi mestalaista on pärjännyt erityisen hyvin ja heistä on tehty lukuisia koti- ja ulkomaisia lehti- ja televisiojuttuja. Erämaa, eräjärvi, eräpirtti: Vanhassa Lapissa kaikki varallisuus syntyi erämaista, vaikka luonto ei tuottanut mitään yhdeksänä kuukautena vuodessa. Tietoverstas kehittää tarinankertojan lapinsivistystä ja asiantuntemusta, joka antaa hänelle mahdollisuudet muuttaa joustavasti valmista käsikirjoitustaan erilaisten yleisöjen ja tilanteiden mukaan. Jatuninverkko: Opiskelija kerää tietoa haastattelemalla, kirjastoista, arkistoista ja netistä ja muokkaa sen kirjalliseen muotoon yliopiston tietoverkkoon keskustelua varten. Laaja Lapinmaa on aina ollut monikulttuurinen paikka, jossa yhä asustaa kymmenkunta eri saamelaista kansaa, itämerensuomalaisia, skandinaaveja ja slaaveja. Kolmannelle puolivuotiselle kurssille haetaan parhaillaan noin 20 noviisia, joilla ei tarvitse olla lapinsivistystä tai -osaamista ennestään. Jokainen käänne ja murros toivat muutoksia, mutta Lappi sopeutti tulokkaan. Heidän kanssaan neuvoteltiin päivittäin ja käytiin kauppaa. Luonto näyttelee aina pääroolia ja ihmisen pitää sopeutua säiden ja vuodenaikojen oikulliseen leikkiin. Lapin kansanomainen ruokaperinne ja tapakulttuuri ovat saaneet vaikutteita kaikista ilmansuunnista ja kulttuureista. Tuotekammi liittää tarinan fyysiseen esineeseen, tuotteeseen tai palveluun, esimerkiksi ruokaan, käsitöihin tai matkamuistoihin. Muoniolainen turistisamaani Jari Rossi (kuvassa oikealla) voitti tarinankerronnan Lapin ja Suomen mestaruudet sekä kuudennen sijan Pohjoismaiden kisoissa. Matkailun näyttämöllä tarinatuotteet dramatisoidaan aitoon ympäristöön, kylämaisemaan, eräpirttiin, savottakämppään, laavulle, jokivarteen, tunturirakkaan - osaksi koko ympäristön luontoa, historiaa ja kulttuuria.
22
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 1
siniKKasaloKorpi
Kirjojen palvelijat Pariisissa
sinikkasalokorpi
tämänvuodenmaaliskuussapariisin kirjamessuillavierailinoin180000ihmistä. tutunnäköinenmiesonMattirönkä.Hänen neljästoistakirjansaVäärän maan vainajailmestyy syksyllä. "Paneelit olivat hyvin kiinnostavia ja innostavia,haastattelijatolivattehneetpohjatyönsähyvin. ranskalainenpuhekulttuurieroaaaikapaljonsuomalaisesta.josmeilläsuomessaonvartinhaastatteluja,Pariisissaneolivattunnistapuoleentoista.ja ihmisetkuuntelivathiljaajainnokkainapitkiäkin puheita.Pitkätpaneelikeskustelutpohjoismaisten kollegoidenkanssaolivatmielenkiintoisiajaantoisia yleisölle",rönkäkertoo.
T
tanutnäytteillemyösruotsiksikäännetynrunokirjani."Färsaarelaisten,tanskalaistenjasaamelaisten kirjailijoiden ohella olsen aaju tapasi muutamia suomalaisialastenkirjailijoita. MessujenkääntäjäseminaarissaPohjoismaatoli isoteema.Pohjoismaidenosastoolinäyttävä,tyylikäsjamuistaerottuva.MessujenjärjestäjätjaFiLin Pohjoismaidenkirjallisuudenosastoolivatkutsuneet mukaanajankohtaisiajakiinnostaviakirjailijoita, joiden teoksia on käännetty ranskaksi ja monille muillekielille. seenkirjakarttaan." "irisontehnytvaltavantyönviemälläläpitämän "olinhyvinylpeänähtyäni,ettäminunkinkirjojanioliskandinavianosastollajaettäFiLioliaset- suuritöisenprojektinjokaisenPohjoismaanpuolesta.
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 1
Matti Röngän päiväja iltaohjelmat olivat täynnä esiintymisiä.
23. messuillaolimukanakuutisenkymmentä pohjoismaistakirjailijaa.
utun näköinen mies istuu isolla lavalla muutamanmuunesiintyjänkanssa.Lavan edustallaonvaltavamääräkuulijoita.Mies puhuukuuluvastisuomeksi,puhetulkataanranskaksi. rönkätapasimyöskääntäjiä.Hänenkirjojaanon käännetty12kielelle. tärkeimpinä esiintymisinään olsen aaju piti paneelikeskustelua ranskalaiskirjailija valentine Gobynjatanskankuuluisankirjailijanjørnrielin kanssa,jonkarunoteoksenhänonkääntänytgrönlanniksi. "LesLettresnordiquesinosastoolimoninemerkittävine ranskaksi käännettyine pohjoismaisine kirjailijoineenfantastinenelämys.Meidänmonien päivät kylläkin kuluivat vilkkaasti erilaisissa tilaisuuksissa.Mukanaolimyöserimaidenlastenkirjailijoitajalastenkirjakuvittajia.Yleisöoliheistähyvin Messujen laajuus yllätti kiinnostunut,jamonetperheetolivattulleetmestanskassaasuvakirjailijakristianolsenaajuedusti suillelastensakanssa." Grönlanninkirjailijayhdistystä.Hänyllättyikirjamessujenlaajuudesta."tämäsalonduLivreonniin Yhteistyö on voimaa suuri,etteiminullagrönlantilaisenakirjailijanaja tanskantaideneuvostonkirjallisuudenjohtokunnan runoilijanaylipäänsäollutmahdollisuuttakiinnittyä pääkonsuliklavsnordstrandantaatuhatpistettä edespienenäpisteenäskandinaaviseenjaranskalai- skandinavian messuosaston menestyksestä FiLin johtajalleirisschwankille. rönkä kertoo tavanneensa sekä ranskalaisen ettäitalialaisenkustantajansa."Henkilökohtaisten tapaamistenkauttapystyyhahmottamaan,millaisiakustantajatovat.jakunvoivieraillaulkomaisen kustantajansatalossa,tajuaa,onkokyseperinteisestä perheyrityksestävaipikkukioskista",rönkäsanoo. yksisuosituimpiaosastojaolipohjoismaiden kirjailijoidenosasto,leslettresnordiques
"olemme suuressa kiitollisuudenvelassa myöskaikillekirjailijoillemme.Hekannustivatpohjoismaistakirjallisuuttaupeasti."nordstedtkuitenkinmuistuttaa,ettävastatulevat vuodetnäyttävät,mitenmonipohjoismainen kirjapäätyyranskalaisiinkirjakauppoihinranskaksikäännettynä. Lastenkirjatolivatmessuillahyvinsuosittuja", kertoonordstedt. nordstedttietää,ettämessujensuunnittelu vaatiipitkänajan."viisiPohjoismaatapäätti kirjamessuille osallistumisesta tammikuussa 2009.kiireisintäolivatyhdeksänkuukautta ennenavajaisia.tämänvuodentammikuussa irisschwancknimitettiinprojektinjohtajaksi jaranskankielenkomissaariksi.rahaaosastollemmetulierilaisiltakulttuurijärjestöiltäja tietystiviideltäPohjoismaalta." "ranskalaisetkustantajat,jotkaolivatäskettäinkääntäneetpohjoismaisiakirjoja,ehdottivatomiaehdokkaitaankutsuttaviksiPariisiin. ähessatavuottasitten,kauanennenmaapalloistumistajasosiaalisenmedianläpimurtoa,Frigyeskarinthyväitti,ettäkukatahansaihminenon korkeintaankuudenaskeleenpäässäkenestätahansa toisestakuolevaisesta.Minullaonkaveri,jokatuntee toisen,jonkalähipiiriinkuuluukolmas,jokaputtaileesäännöllisestineljännenkanssajaniinedelleen. schwankin mielestä Pariisissa oli mielenkiintoisintasaadaviidenPohjoismaanjaneljän itsenäisenalueenkirjallisuudentoimijattyöskentelemäänyhdessäkymmenienranskalaisten yhteistyökumppaneidenkanssa. Mussukka, ohjaile sinä George Clooneya. elämänamoröösilläsarallanakkiketjuinenpersuaasio avaa ennen kokemattomia ulottuvuuksia. virttynyttäavioelämäästimuloikummasti,josaistiilotulkoistaajumalaisencharmanteillejasensuelleilleavattarille. "kymmenet haastattelut, ranskalaiset ja pohjoismaisetkustantajat,viranomaiset,järjestäjät,kääntäjät,hotellit,taksit,messuliput, lentoliput, ohjelmat, yhteispohjoismainen paviljonkiLesLettresnordiquesjamuutmuodostivatvaltavankarusellin.Palkitsevintaoli, ettäkarusellitoimilähesmoitteettomasti." Sinikka Salokorpi on toimittaja ja kirjailija.
24
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 1. ketjutettupersuaasiovaatiivainkirjesakinkärsivällisyyttä:kiedotpikkusormenympärilletutun, jokamanipuloiystäväänsä.tämälaulaaedellisen laulujajapitääotteessaankolmatta,jokaaivopesee vanhankamunsa,jolleonilovoidellakössipartnerinsa,jossaheräätahtotilataivutellaketjunpäässä olevaakohdehenkilöäkuinkeväistävarpua.koko maailmaroikkuukäsissäsivainkuudennakinpäässä! · jossuunnitteletsyksyllesaunailtaa,nytkannattaa tilataPutinjaCameronselkiäkuuraamaan.Ajoissa buukattukaarlekustaavoikaataaystävillesicavaaja kertoahersyviänorjalaisvitsejä.taksijonossakinon parempihaastaariitaa,kunonjärkännytobamalta parisWAt-heppuaselustaan.rasmussenintuoma ohjustakaanaapurisovunpitkälletulevaisuuteen. jouluksivoikutsuaPapakonstantinoun,Lenihaninjateixeiradossantosinlaulamaanitsekullekin säädylle,sekäisännilettäemännil....ja tähteemme kynttilänpätkää. jos timppaunohtaapestäkätensäjakätteleeravikaveriaan,niinkohtapasarkozysaajostainposkisuudelmastaespoolaisenmahapöpön.kuusituttavallista kontaktialisää,jaeikösjovatikaanissavalkeahelma vilahdapihanperälle.ubietorbi,timppa! · Maailmakutistuuentisestään,joskarinthynteoriaan liittää kokemuksen siitä, miten tavattoman helppoa kavereille on nakittaa mitä vain.teoriaa soveltaenonlastenleikkiäperustaamarionettiteatteri,jossanaruinaovatmonilenkkisetnakkiketjut. kuuden ketju on uskomattoman lyhyt. nilkan pakina
Nakkiteatteria ja hullutusyllytyksiä
suurenaapunaovatolleetmyöskaikkiPariisinpohjoismaisetsuurlähetystöt",nordstedt kiittelee. Grönlantilaisen,färsaarelaisenjasaamelaisen kirjailijan löysimme tanskan kirjailijaliiton kautta.Merkittävääolise,ettäosastollamme olimonialastenkirjailijoita,myössuomesta. ottaisinkominäPalininvaitymosenkon?
L
Karuselli pyöri
FiLinjohtajairisschwankkävipianPariisin jälkeenLontoonkirjamessuilla,jossapääosassa eivätolleetkirjailijatvaankansainvälisetkustantajat.Lontoossahuomasikasvavankiinnostuksensuomalaistakirjallisuuttakohtaan
Kuvan yläosassa näkyy kaksi teosta Juhana Blomstedtin viisiosaisesta teossarjasta Portaat jaovi (19921996). petteririnne
tuulauusi-Hallila
SYK antoi mallin oppikouluille
Keväällä1886Helsinkiinperustettiinuudenlainenkoulu.setarjosivihdoinkinmyös tytöilleyliopistoonjohtavaaopetusta.suomenkielisiätyttöjäjapoikiaalettiinvieläpä opettaasamoissaluokissa.myösuudenlainenopetusohjelmatekiHelsinginsuomalaisesta yhteiskoulustaalustaalkaenomaleimaisen.tänävuonnasyKtäyttää125vuotta.
Yk:nperustamisenaikoihinsuomenylipyyhkivätmonenlaisetuudetaatteetjavirtaukset. kuopiossa kauppias ja kirjailija Minna Canth seurasi omien tyttäriensä koulunkäyntiä ja hämmästyi,mitenyksipuolistatyttökoulujenopetusoli. Maalaukset hankittiin kouluun vanhempainyhdistyksen keräämin varoin.
25. Savo-lehdessä julkaistiin "kehoitus": "niitäkunnioitettavianaisiapaikkakunnallamme, jotkapitävätkorkeammannaissivistyksensuomessa tarpeen vaatimana, kehoitetaan kokoontumaan suomalaiselletyttökoululle,ensilauvantainakello 5j.p.p.keskustelemaan,olisikonaistentässäsuhteessajohonkintoimeenryhtyminen.runsastasaapuvillaoloatoivotaan!"
SYK:n nykyistä koulutaloa Helsingin EteläHaagassa hallitsee korkea ja valoisa juhla-aula. rautateitärakennettiin,kaupungitkasvoivat, tiedonkulkuparani,kirkollinenyhtenäiskulttuuri horjui.varsinkinsuomalaisuusliikkeennuoripolvi ymmärsi,mitentärkeääonkouluttaasuomenkielistä sivistyneistöä.tässäyhteydessäkeskusteluunnousivatmyöstyttöjenkasvatusjanaisenasema.Henrik ibseninjaAuguststrindbergintuotantoaluettiin ahkerasti. epäkohtakirvoittiniinCanthinkuinmonenmuunkinnaisaktivistinteräväänlehtikirjoitteluun.Myös nuorikirjailijanalkujuhaniAhokiinnostuinaisen
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 1
S
asemasta juuri Canthin luona ja kirjoitti nuoren tytönkasvukertomuksenPapin tytär,niinkinvarhainkuin1885.
Kansalaiskeräykseen osallistui koko Suomi
jomarraskuussa1882kuopiossapidettiinkokous, jotavoidaanpitääyhtenälähtölaukauksenasYk:n synnylle
oulusta palautettiin helmikuussa 1884 rahankeräyslista,jonkamukanaolisaatekirje:"tätensaan kunniansulkearahankeräyslistann:o26osoittaen
petteririnne
Koulun ilmapiiriä sävyttää eri-ikäisten oppilaiden rinnakkainelo niin arjessa kuin yhteisissä juhlissa. koulunrahankeräyslistatovatpalasuomalaista sivistyshistoriaa.Lahjoittajienjoukossaonvirkamiehiä,pastoreita,kauppiaitajatalollisia,muttalesken roponsaovatantaneetmyösmaaseudunrengitja torpparit,joillejoomannimenkirjoittaminennäyttääjoskusolleenvaivalloista.jokuonlahjoittanut koulunperustamiseen25,toinen50penniä.keräyslistanlähettäjäselittääsaatteessaan:"koskatämäon kerätty köyhänpuolisemmilta kansalaisilta, näkyy siitä kuitenkin, että niitä löytyy rahvasta tälläkin kulmalla,jotkaasiaaharrastavat." Aina varainkeruu ei onnistunut yhtä hyvin. kutsuanoudatettiin.seuraavallaviikollaSavolehtitiesikertoakokouksenpäätöksistä.toimeliaat naisetsopivat,ettäHelsinkiinperustetaanyksityinen lyseojokovaintytöilletaisekätytöilleettäpojille. Huhtikuussa1883Helsingissäpidetyssäkokouksessahankekallistuinaislyseonkannalle.nytnimitettiinmyöstoimikuntakeräämäänvaroja.Arpajaisia,myyjäisiä,iltamiajamuitahuvitilaisuuksia järjestettiin tiuhaan. Kuvissa pojat opettelevat huovutusta, lukiolaistytöt keskittyvät kemian tunnin töihin.
petteririnne
26
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 1. kolmen vuoden ajan rahaa kerättiin eri puolilla maata myös keräyslistojen avulla.keräyslistannumero1onpalauttanutMinna Canth
välitunneilla kuulee suomen ohella nykyään lähinnäenglantia,silläperusopetuksenluokillaon paljonpaluuoppilaita,jotkaovataloittaneetkoulunsavanhempientyönvuoksiulkomailla,yleensä englanniksi.Lukiossataason20vuottatoiminut kansainväliseenylioppilastutkintoonvalmentavaiBlinja,jonkaopetuskielionenglanti.Yhäuseamman iB-lukiolaisenäidinkielionjokinmuukuinsuomi. naislyseonhyväksiainoastaansmk5.ikävällätäytyytunnustaaettäarvoisatoimikuntaminussaei olelöytänytasiankiitollistaharrastajaa,sillätoisen palveluksessaollen9tuntiapäivässäeiaikaniole riittänytkäydäetsimässäkannattajiajaniille,joille asiastaolenpuhunut,eivätolekäsittäneetsentarpeellisuutta."Listaanmerkittyviisimarkkanenoli kerääjänomalahjoitus.
sYk:ssaopiskeltiinpitkänäkielenäsaksaa. tästäperiaatteestasYkonpitänytkiinni.Peruskoulunkolmannelleluokalleoppilaatvalitaansoveltuvuuskokeessajuuriäidinkielenvalmiuksienperusteella,koskahyvätäidinkielentaidotluovatpohjan kaikelleoppimiselle. rohkeakouluonjatkuvastivalmisopetuksellisiin uudistuksiin.Yhtätärkeääonpitääkiinnihyviksi koetuistarakenteista. kun 25-vuotias Mikael johnsson (myöhemmin soininen)olipalannutYhdysvaltoihintekemältään opintomatkalta, hän kirjoitti tammikuussa 1886 Valvojaan ja Excelsioriin innostuneesti yhteiskasvatuksenpuolesta.samanlaistahengenpaloalehtikirjoittelussa osoittivat kuopiolaiset naiset sekä HämeenlinnanvoimakaksikkoLucinaHagmanja FredrikaWetterhoff. Piankäviselväksi,ettätytötjaksoivatkoulupäivän rasituksetsiinäkuinpojatkin. radikaaleintanykyisessäsYk:ssaonvahvapanostusvieraisiinkieliin.saksan,ranskantaivenäjänkielenopiskelualkaakolmannellaluokalla.vuosikymmenienmittaanopettajatovathankkineetpysyvät yhteistyökoulut Lyonista, nancysta, tournaista, kölnistäjaPietarista,joihintehdäänopintomatkoja jajoistakoulusaavuosittainmyösvieraita. Pitkäjänteinen vieraiden kielten opetus johtaa siihen, että yli 80 prosenttia kokelaista kirjoittaa A-kielensäpitkänäkielenäylioppilaskirjoituksissa. Yhteiskasvatusaatteen lisäksi sYk:ssa radikaaliaoliopetuksensuomenkielisyys.Pääkaupungissa suomenkielistenosuusnousi1880-luvunkuluessa samalletasolleruotsinkielisenväestönkanssa.Alkuvuosinakoulussaopetettiinsuomealäheskaksikertaaniinpaljonkuinmuissakouluissa.vastaavasti ruotsinkielentuntejavähennettiinsilläperusteella, ettäuseimmatoppilaatosasivatruotsiamuutenkin. suomalaisuusonsiissaanutrinnalleenkansainvälisyyden.HarvinaisenkoulunsYk:statekeeyhtenäiskoulunperiaate:halutessaanoppilasvoikäydä kouluakymmenenvuottasamassa,tutussarakennuksessajakasvaaeri-ikäistennuortenkanssa. Helmikuussa1886olijälleenkokous,janytaika olikypsä:kaikkiosanottajatkannattivatyksimielisesti yhteiskoulun perustamista naislyseon sijaan. Tuula Uusi-Hallila on Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori.
Koulun juhlakirja Rohkeakoulu.SYKNervanderinkadulta Isonnevantielle (SKS) ilmestyi huhtikuussa 2011.
27. koulunperustajathalusivatluoda"uudenaikaishumanistisenoppilaitoksen".semerkitsiäidinkielenlisäksipanostustahistorianopetukseensekäniin sanottuihinuusiinkieliin.Latinanjakreikansijaan
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 1
"kielienopetusperustetaanäidinkielelle",todettiin koulun opetusohjelmassa sen perustamisvuonna. sYk:n lukiolaisista ruotsinkielenkirjoittaaylioppilaskokeessanoin80 prosenttiakokelaista,vaikkamaankeskiarvoonpainunutalle70:n. sYk:nperustaminenantoimallinkokooppikoululaitokselle.kuntytötnäyttivätmenestyvänhyvin koulussaeikäsiveettömyydestäkääntullutongelmaa, yhteiskoulujaalettiinperustaamyöspienillemaaseutupaikkakunnille,joissaerillisentyttö-taipoikakoulunylläpitämineneiolisitaloudellisistasyistä ollutmahdollista.
Radikaali opetusohjelma
Rohkea koulu uudistuu samaanaikaan,kunnaislyseonperustamiseenkerät- ja pitää kiinni perinteistä
tiinvaroja,alettiinkäydäyhäpainokkaamminkeskusteluayhteiskasvatuksesta.Amerikassasiitäolijo pitkäkokemus,ruotsiinoliperustettu1876yhteiskoulujameilläkin1883ruotsinkielinenyhteiskoulu. toisenapitkänäkielenähekirjoittavatenglannin, jonka opiskelu alkaa viidennellä luokalla. Lisäksi monetkirjoittavatlyhyenäkielenäespanjan,italian, ranskan, saksan tai venäjän. koulupalkkasiomankoululääkärinseuraamaan oppilaidenterveydentilaa.Lukujärjestykseenmerkittyjenliikuntatuntienlisäksijokapäiväpidettiin puolentunninvoimistelutauko,jonkaaikanaluokkahuoneissataikäytävillätehtiinvoimisteluliikkeitä. senaatinlupakoulunperustamiseenheltisitoukokuussa1886,jaopetuspääsialkamaanvieläsaman vuodensyksyllä.Alkuvuosinaankoulueikuitenkaan saanutvaltionapuaperiaatteellisistasyistä.Pappissäätyjatalonpoikaissäätypitivätnimittäinyhteiskasvatustasiveellisestiarveluttavanajatytöilleliian rasittavana. ruotsin vahvasta asemasta Helsingissä kertoo se, ettäyhteiskoulunpöytäkirjatpidettiinensimmäisenviidenvuodenajanruotsiksi.olitavallista,että oppilaatjavarmastiopettajatkinpuhuivatvälituntisinkeskenäänruotsia
Hiljattain50vuottatäyttänytroihuvuori-seura ryhtyisuurisuuntaiseenhankkeeseen:sesiirsikirkon kupeessavietetyntoukokuisenroihuvuori-päivän rohkeasti elokuulle, jolloin koko Helsinki viettää taiteiden yötä.tapahtuman kynnyksellä joukko aktiivisiaasukkaitajulkaisi28-sivuisenRoihuvuoren kyläjuhlat-lehden.kerrostalolähiössäriittääkin omastatakaakirjailijoita,taiteilijoita,valokuvaajia, toimittajia ja opettajia esiintymään kirjastossa ja kyläkahvilassa.juhlatsaivatliikkeelletuhansiaihmisiävauvoistavaareihin.
Vanhaa kulttuuriseutua
roihuvuori on monien mielestä tyypillinen helsinkiläinen 1950-luvun kerrostalolähiö. Lähiö ei ole metron varrella, mutta yhdistetty bussi- ja metromatka keskustaan kestää vain parikymmentä minuuttia.
Vapun juhlintaa roihuvuorelaisen talon pihalla.
otto-villemikkelä
28
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 1. talon kunnossa oleva pääty on nyt sisustettu käyttöönsopivaksi.viimekesänävanhemmathuolehtivatkäytännönjärjestelyistäkaupunginperinteisessä puistoruokailussa. Roihuvuoren pinta-ala on vain 1,47 neliökilometriä, asukkaita noin 7 400. Helsingin rautatientorilta Roihuvuoreen on kymmenisen kilometriä. roihuvuorenkirjastoauhanneenlakkauttamisen asukkaattorjuivatperustamallatalonkellariintalkoovoimintoimivankyläkahvilaPeukaloisen.kahvilantoimintavaikuttihetikirjastonkävijämääriin. Lähiö sijaitsee runsaan kymmenen minuutin kävelymatkan päässä Pohjoismaiden suurimmasta ostoskeskuksesta, Itäkeskuksesta. roihuvuorellaonkuitenkinpitkähistoria.Aikoinaan se kuului Herttoniemen kartanon laajoihin tiluksiin.jo1400-luvullakartanoolirälssitilana,ja parhaimmillaansenmaatkattoivatpaitsinykyisen
Mikä Roihuvuori on. se edustaayhdessäHaagan,Munkkivuoren,Maunulanja HerttoniemenkanssaHelsinginlähiörakentamisen ensimmäistäaaltoa.tuolleajalletyypillisetvirtauksetmetsälähiönihanteet,tehokkuustavoitteetsekä vuoden1953asuntoreformikilpailumäärittivätja ohjasivatsuunnittelua.rakentaminenalkoivuonna 1954,jaensimmäisetasukkaatmuuttivattaloihin seuraavanakeväänä. anna-liisamiKKelä
Roihuvuori on Itä-Helsingin helmi
roihuvuoreenonviimevuosinakehittynytkyläkulttuuri, jokahakeevertaistaan.eiihme,ettäsevalittiinvuoden 2010kaupunginosaksi.
johannaaydemir
K
unsuomenkotiseutuliittonimesiHelsinginroihuvuorenviimevuodenparhaaksi kaupunginosaksi,perusteluinaeivätolleet alueenerikoisuudet:eijapanilaistyylinenpuutarha taikirsikkapuistoeikäjuniorijousistaanmaailman- kuuluitä-Helsinginmusiikkiopisto.kotiseutuliiton tunnustuseitullutedeskiitellyn1950-luvunkokeellisenarkkitehtuurinvuoksi;perusteluksinostettiin alueellatoimivakyläyhteisö.
Aktiivisia asukkaita
kun kolmea sukupolvea palvelleen asukaspuisto tuhkimon rakennuksesta löytyi hometta ja kaupunkisiirsileikkipuistotoiminnanmuualle,perheet valtasivatpaikanterveenosan.syntyiProtuhkimo -liike. vanhemmat ovat nyt pitäneet omakustannushintaista soppakuppilaa ja pyörittäneetkesällämyöskahvilaa.viikonloppuisin onohjelmassaollutmuunmuassakotieläinvierailuja jahyötykasvienviljelyä
kaupunginosan kehittämisessä ja korjaamisessapyritäänlöytämäänratkaisuja,jotka takaavatalueenominaispiirteidensäilymisenjavahvistumisen. sama arkkitehtisaisuunnitellasekäasemakaavanettätalot. Hanamin ovat mahdollistaneet vuodesta 2008 lähtiensuomessaasuvatjapanilaisetyksityishenkilöt jayritykset.Hehalusivatlahjoittaa Helsingin kaupungille150kirsikkapuuta,janepäätyivätroihuvuoreen,koskaalueellaolijoennestäänjapanilaistyylinenpuutarha.serakennettiin19921998 työllisyystöinä. Päivän mittaan ohjelmaa oli kaikissa mahdollisissa paikoissa: kirjastossa ja kirkossa, musiikkiopistolla ja kuvataidekoululla, kaduilla ja kujilla, puistoissa ja ennen kaikkea kyläläisten ylpeyden aiheessajapanilaistyylisessäpuutarhassa.Myöspaikallisissaravintoloissajuhlatnäkyivätjakuuluivat. illansuussajulkistettiinmyösvuodenroihuvuorelainen.vuonna2009arvonimensaivatitä-Helsingin MusiikkiopistonmaailmanmaineeseenvieneetopettajatGézajaCsabaszilvay,viimevuonnaräppäri Asa. Herttoniemenkartanokutenmuutkinlähistöllä sijaitsevat kartanot eli kukoistuskauttaan 1700-luvun loppupuolella viaporin linnoitustöidenaikaan.Alueenrunsaskasvillisuusmonine jalopuineen on perintöä tuolta ajalta.tyypillistä on lehtipuiden runsaus. roihuvuorenjaHerttoniemenmyösMyllypuronja tammisalonnykyisetalueet.kaupunkiostikartanontilukset1920,javuoden1946alueliitoksessa loputkinHerttoniemenkartanonentisistämaista liitettiinHelsinkiin. osa kyläjuhlien esiintyjistä on ammattilaisia, mutta enemmistö on tavallisia roihuvuorelaisia, jotkaovatedenneetharrastuksessaanpitkälle.
Hanami, alueen harvinaisuus
Asukkaitayhdistäätoinenkinjuhlapäivä:kirsikankukkienkatselujuhlahanamitoukokuussa.Päivän ohjelmasta vastaavat japanilaisen kulttuurin ystävätyhdessäroihuvuorelaistenkanssa.vuosisitten paikallesaapuimyösjapaninsuurlähettiläs.tapahtumaan kuuluu vesitornin lähellä pidettävä suuri piknik,japanilaisaiheinenohjelmajatarjoilu,kirsikankukkienkatselujanaapureidenjaystävientapaaminen.tämänvuodenjuhlatovat22.toukokuuta. Puutarhaa tullaan ihailemaan yhä kauempaa.innokkaimmatvalokuvaajatovatnykyisinjapanilaisiaturisteja.Helsinginkaupunkipitää puutarhaaniinmerkittävänä,ettäsesiivotaankesäisinjokaarkipäivä.
Kyläjuhlat alueen käyntikortti
roihuvuorenensimmäisetkyläjuhlatpidettiinelo- Anna-Liisa Mikkelä on eläkkeellä oleva yleisradion kuussa2009,janiistätulimenestys,kokoalueen toimittaja.
johannaaydemir
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 1
29. Levollisen yleisilmeen lähtökohtana oli toisaalta luonnontilainenmetsäinenjajyrkkärinteinenkallioselänne ja toisaalta kulttuurimaisema laakeine peltoaukeineen.näidenelementtienvälistävuoropuheluajajännitettäsäestävätrakennustenmuodot jasijoittelu.
näkyväkäyntikortti.toisetkyläjuhlatviitisenkymmenineohjelmanumeroineeneivätolleetedellistä huonommat.Alueellaolivilskettä.Päiväkoti-jaalakouluikäisetlapsetkuvittivatkatuliiduillakilometrin verranlähiötähalkovaaroihuvuorentietä. Luonnonläheisyys ja vehreät pihat ja korttelit ovatkuinsuunniteltujuuriasukkaidenyhteisiägrillijuhliavarten.spontaaneissatapaamisissasolmitaan uusiatuttavuuksiajaniissäsyntyvätparhaatehdotuksetalueenkehittämiseksi. rakennustenjamaastonharmoniaanonyhtenä syynä se tapa, jolla aluetta aikoinaan ryhdyttiin suunnittelemaanjarakentamaan.rakennusliikkeet saivat laajatmaa-alattyöstettäväkseen. Herttoniemen kartanoa ovat isännöineet muun muassa Helsingin historiaanmerkittävästivaikuttaneetviaporinperustaja, vara-amiraaliAugustinehrensvärd,kauppiasjohan sederholmsekäviaporinviimeinenruotsinvallan aikainenkomendanttiCarlolofCronstedt.
Suunnittelu onnistui
roihuvuorionkulttuurihistoriallisesti,rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurisesti merkittävä suojelukohde
Asukkaiden kohtalot pysäyttivät minut kylpyhuoneremontissaheinäkuussa2003.seinästälöytyiseitsemäntapettikerrosta,alimmaisenaturkoosi vesiväritapetti.senallaolihirsiseinäänliisteröityinä 1840-luvunsanomalehtienlisäksikäsinkirjoitettua paperia. vakuutuskirjastaselviäämyös,ettätalorakennettiin kahdestaosasta. sen hirretkäytettiinkujansiipeen,kunniistäolileikattu huonotpäätpois.siksitoinensiipiontoistaosaa kapeampi. nythuoneitaonviisi.Pikkukamaristaontehty kylpyhuone.Lisäksivintilläonyksiisohuone.kaakeliuuniteivätolesamoja,muttaniitäonyhäneljä, joistakolmeonkäytössä.
30
ennenmeitätalollaonollutainakintusinanverran omistajia.talonhistoriaonavautunutkerroskerrokselta,useinremonttienyhteydessä. vuoden1751kaupunkikartassanykyisentalon kohdallaLäntisenPitkänkadunvarrellaonjokseenkin nykyisen siiven kokoinen rakennus. kapean kissanpiiskaajankujan ja Läntisen Pitkänkadunkulmassavuonna1844rakennettuvinkkelitalonäyttääisommaltakuinonkaan. tunsinhistoriantuulahduksen. kunuusimmesalinkaakeliuuninvuonna2000, kaakeliensisäpuoleltalöytyneistämerkinnöistäselvisi,ettäuunionrakkolanjoenkaakelitehtaantuotantoa 1910-luvun puolivälistä. kun ostimme talon, se oli juuri kunnostettu lempein käsin. vakuutuskirjavuodelta1849kertoo,ettätalon rakennutti ja omisti laivuri Abraham Lagerstam. Kuluneetkynnyksetsaivatmiettimään, kukamuuniidenylioliastunut.
Talossa on säilytetty mahdollisimman paljon alkuperäisiä rakennusosia.
alommeonaivankristiinankaupunginsydämessä.julkisivunempirenleveätvaakalaudat ja vaalea keltainen sekä ikkunoiden keveä jugendantavattalolleomaleimaisenilmeen. jukkapiiroinen
auneWaronen
Merikapteenin jäljillä
Kesällä1990muutimmekeskelle Kristiinankaupunkia,vanhaantaloon. käytinmyössuomensukututkimusseuranHiskitietokantaa,jonkatietojapyrinvarmistamaantoisistalähteistä.
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 1. olemme jatkaneet kunnostamista samassahengessä.isonsalinleveätlattialankutovat todennäköisestialkuperäiset,valkoiseksimaalattu salinkattosamoin.jokaisestakynnyksestänäkyy, ettätalossaonkulkenutmontasukupolvea.
T
Vakuutuskirjojen kertomaa
Meitä onnisti, sillä kadunpätkälle, jolla talomme sijaitsee, tehtiin vuonna 1995 kaupunkikuvan parantamisehdotus.sitävartenolitutkittuvanhoja vakuutuskirjoja valtionarkistosta sekä paikallisen Lebellinkauppiaantalonarkistosta. iloisinaannoimmemuurarilleluvanjatkaatyötä jakoota84-vuotiasuunipaikoilleen. vakuutuskirjan mukaan talossa oli kahdeksan huonetta:sali,viisikamaria,porstuajakeittiö.kahdessahuoneestaoliöljymaalatuttapetitjakuudessa vesiväreillävärjätyt.kaakeliuunejaolikuusi,jakeittiössäolileivinuuni. Hauraassaasiakirjanpalasessaolipäiväysjaallekirjoitus.Herrasundmanolipiirtänytkoukeroisella käsialallanimensäpaperiin"dentredjejulii1834" tasan169vuottajakolmepäivääaikaisemmin. Pianselvisi,ettätaloaolipaperoituvanhoillatullikirjoilla.Ainakinpuuvillalankaa("bomullsgarn") olitullattu,sekä"soppskålmedlack",lasitettusoppakulho.
Tapetin alla tullauskirja
Kapteenin perheen koti
tullimiessundmanistaenlöytänyttietoja,mutta vähitellentutustuinlaivuriLagerstamiin.Paikallisarkistonkristiinalaistenkapteenienelämäkertatiedot sekäChristernorrvikinmainiokirjaPurjeiden kaupunkiantoivatperustiedotLagerstaminmatkoista. vakuutuskirjasta löytyitieto,ettävuonna1916talonoliostanutAlma sandbäck.näyttisiltä,ettähäntekimuutonyhteydessäisonremontin,toisaliinuunin,nostikattoaja uusiikkunatjugendhenkisiksi
Per-Olof Jarle, Kristinestadsbyggnadshistoria. Kristiinankaupunki 1995. Scriptum 2006. vanhimmatkorttelit,jotkamaanmittariClaes Claessonpiirsivuonna1651,edustavatpuhdasta renessanssiasemakaavaa. Lagerstamin jälkeen natalia asui talossa merikapteenimiehensäjatämänäidinulrikasjöblomin kanssa.vuonna1859sinnemuuttimeritullivahti- Salin lattia ja katto ovat todennnäköisesti vuodelta 1844, jolloin kapteeni Abraham mestarikarlGustavsangdervaimonsakarolinan Lagerstam rakennutti talon perheelleen. Pitkäpurjehdusolivastaalussa:pianjatkettiin Malagaan,sieltäpalattiinHampuriinjataasMalagaan.edessäolivatvieläkronstadt,Lontoo,shields, AlgerianrannikkojalopultasardinianCagliari.viedessälastinaolipuutavaranohellatervaasekäpotaskaa,jotakäytettiinlasiteollisuudessa. keväällä1846LagerstamnousiparkkiHebeen, jokaoliyksikaupunginmahtavimmanlaivanvarustajan,s.A.Wendelinin,aluksista.Lagerstampurjehtilaivanvaasaanjaveisieltälastinpuutavaraa viipuriin. Merelle avautuva kauppatori on säilyttänyt 1600-luvun mittakaavan. Pieni perhe sai oman kodinseuraavanavuonna,kuntalovalmistui. Kaupunkikuvanparantamisehdotus:LäntinenPitkäkatu HållfastinkadultaPuistokadulle.Työryhmä HuK Niklas Wenman, Ri Hannu Heikkinen, Rkm Päivi Heikkinen. 18101860.
Keittiön ikkuna on uusittu jugendhenkiseksi 1910-luvun remontissa.
Yksi Brahen kaupungeista
Pietari Brahe perusti kristiinankaupungin vuonna1649.kaupunginkeskustaonedelleen alkuperäiselläpaikallaan. jukkapiiroinen nyttiesin,ettäreilunsadanmetrinpäässämerenrannastasijaitsevatalommeolikapteenienjatullimiestentalo.
Aune Waronen on filosofian maisteri ja toimittaja, joka tekee Kristiinankaupungin taloista kertovaa kirjaa valokuvaaja Jukka Piiroisen ja filosofian maisteri Leena Kylmäsen kanssa.
AIHeeSTA eNeMMÄN Christer Norrvik, Purjeidenkaupunki. kanssa. Museovirasto pitää kaupunkiasuomenparhaitensäilyneenäsuurvalta-ajankaupunkina. Arkistolaitoksen Digitaaliarkisto http://digi.narc.fi/digi/ Kristiinankaupungin henkikirjat vv. kristiinankaupunkionainoanakaupunkina suomessasäästynytisoltakaupunkipalolta.Puutalokaupungissaonjäljelläyli300vanhaarakennusta,vanhimmat1700-luvulta. jukkapiiroinen talonrakentanutLagerstamtulikristiinankaupunkiinPernajastavuonna1838jameninaimisiin kapteenintytärvilhelminaHöökinkanssa.kesällä 1843 syntyi tytär natalia. verkostoonvalitaankaupunkeja,jotkaedistävät hyvääelämääjakestävääkehitystä.kaupungissa on7143asukasta(maaliskuu2011).
H i i d e n k i v i
3 / 2 0 1 1
31. Kristiinankaupunki 1999. kristiinankaupungistatulihuhtikuussa2011 suomen ensimmäinen Cittaslow-kaupunki
Marjovistametsä-jasuokasveistaperuskoululaiset tunnistavatkinyleensävadelman,mustikan,puolukan,metsämansikanjajopamuuraimen. Pelto osattiin raivata lehtoon,lehtomaisellekankaalletairavinteikkaalle suolle.sopivakaivonpaikkatunnistettiin.torppa rakennettiin peruskalliolle tai mäennyppylälle; rakennuksenpohjapysyikuivanailmansalaojitustakin. juHanipäivänen
Luonnonkasvien tuntemus palautettava osaksi yleissivistystä
parinvuodentakainenarjaKaasisenväitöskirjatutkimus osoitti,ettäperuskoululaisettunnistavattavanomaisia luonnossaesiintyviäkasvilajejavarsinheikosti.myös luokanopettajienlajintuntemuksessaolitoivomisenvaraa. vadelmaonsitävastoinselvästihyötynyt.seon siirtynytpellonjametsänrajavyöhykkeeltämetsänuudistusaloille.Myösmaitohorsmaonpioneerilaji, jokavaltaaavoimenkasvutilanavohakkuunjamaanmuokkauksenjälkeen.
Hyödyllisiä ja myrkyllisiä kasveja
kasvilajien tuntemusta voi myös motivoida sillä seikalla, että luonnonvaraisissa kasveissa on sekä ihmisravinnoksi kelpaavia että myrkyllisiä lajeja. reälehtinenkihokki,jostalääketeollisuusvalmistaa
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 1
32. Metsälaidunnuksen loppuminen on vähentänyt jyrkästi ahomansikanesiintymistä.Houkuttelevanpunaisia jatuoksuisiamansikkapaikkojatapaaenääavohakkuualoillakantojenympäriltä.nämäkinkasvupaikatumpeutuvatmuutamassavuodessaheinikkoon javesakkoon. varttuvasukupolvemmeeitunnistaedestavanomaisialuonnonkasvejametsätyypeistäpuhumattakaan.Luontoonkuitenkinjokamiehenoikeuksin käytettävissämme.Lisäksitutkimuksetovatosoittaneet,ettäekosysteemintoimintojenymmärtäminenlisääluonnonympäristöntarjoamanesteettisen kokemuksenarvostamista. Lajintuntemuksenhyödyllisyyttävoisitenperustellasekähenkisilläettätaloudellisillaarvoilla.joskussaattaasaadailonpelkästäoivalluksesta"onpa kivatietäätuokinyhteys".
S
Metsänkäsittelyn muutokset näkyvät pintakasvillisuuden vähittäisenä muutoksena. laajaamuttaeisuinkaansaavuttamattomissaoleMerkittävinsoiltakerättävälääkekasvionpyövaakasvilajintuntemusta. Asumustenympäristönkasveistaovattutuimpia Opaskasvit kertovat kasvupaikoista nokkonenjavoikukka.osaavatkohannykynuoret kasvupaikkojenluokittelussaovattärkeitäopaskas- tehdälettujakäyttämällätäytteenänokkosenlehtiä vit,joidenesiintyminenonselvästirajoittunuttie- pinaatinsijasta?Myösnuorta,keväistävoikukanlehtyllemetsä-taisuotyypille.kasvupaikanresurssien teävoikäyttääsalaattina.Paahdettuvoikukanjuuri niukentuessasillätoimeentulevienkasvilajienmäärä jauhettujenkahvipapujenjatkeenavoijokuulostaa vähenee.Luokittelunhallintaedellyttäämelkoisen pula-ajaneksoottiseltalegendalta. mitäasiallevoitaisiintehdä?Kuuluukokasvilajintuntemus ylipäätäänyleissivistykseen?
uomen kansa on vaarassa kadottaa kykynsä lukea luontoa.vain muutama sukupovi sittenvaltaosaihmisistäeliluonnonehdoillaja sovittikokemusperäisestiomatpyrkimyksensäluonnon asettamiin rajoitteisiin
tosinLapissaonarvostettumyössikäläistäpohjanvariksenmarjaa, joka tunnetaan nimellä kaarnikka.tasokkaimmissaravintoloissariekonrinnan kanssa tarjottava hyytelö on valmistettu nimenomaanvariksenmarjasta.vaikkasianpuolukanmarHaitallisia vieraslajeja jojaeikäytetä,senlehdistähaudutettuateetänautivieraslajitovatihmisenmukanajokotahallisesti taanvirtsatievaivojenlievennykseen. juhanipäivänen
juhanipäivänen
Kevätpiippo (Luzulapilosa) oli Arja Kaasisen tutkimuksen mukaan harvimmin tunnistettu kasvilaji: vain 8 henkilöä 754:stä tunnisti sen. jotkinvieraslajit,esimerkiksijättiputket,aiheut- Muodollisestikeräämisenlopettamistaperusteltiin tavatterveyshaittaa.jättiputkienkasvinesteonfoto- luonnonsuojelusyillä.ääneenlausumattataisijäädä
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 1
33. Etelä-Suomen metsissä se on kuitenkin kahdeksanneksi yleisin laji.
Käenkaali eli ketunleipä (Oxalisacetosella) on lehtojen ja lehtomaisten kankaiden vihreänä talvehtiva ruoho. samoihinaikoihinperuskoulualkoitehdätuloaan. erityisesti lehdoissa ja lehtomaisilla kankailla kasvaauseitalajeja,joidenainakinjotkinosatovat myrkyllisiä.useatniistäovatpensaita,esimerkiksi näsiä,lehtokuusama,terttuselja,koiranheisijakorpipaatsama.Myösruohovartisissasiemenkasveissaon myrkyllisiälajeja.näitäovatesimerkiksikielo,oravanmarja,sudenmarjajamustakonnanmarja.itiökasvienryhmäänkuuluvissasanikkaisissaonmyrkyllisiä kasveja,kutensananjalkaelikuolleenkoura.
toksinen.ihmisenihollejoutuessaansevoiyhdessä auringonvalonkanssaaiheuttaavakaviapalovammankaltaisiaoireita.
Nimillä pitkät perinteet
Monet kasvien suomenkieliset nimet sisältävät kansanomaistatietoajauskomuksia.Mikälikasvin nimessämainitaaneläin,sitäeiolearvostettu.tällaisiakasvejaovatesimerkiksioravanmarja,sudenmarja,konnanmarja,sianpuolukka,variksenmarja jakäenkaalieliketunleipä.kasvintaisenhedelmien onkatsottukelpaavanvaineläimille. Sen kukat puhkeavat samoihin aikoihin, kun käki aloittaa kukuntansa.
astma-jayskänlääkkeitä.tämänraaka-aineentaloudellinenmerkitysonniinsuuri,ettäsveitsiläinen lääketeollisuus pitää velvollisuutenaan rahoittaa suomessatehtävääkihokinluonnonsato-javiljelytutkimusta.suokasvejahyödynnetäänmyöshyvin käytännönläheisesti:lappilaistenjalkineissaankäyttämäkenkäheinä,jouhisara,kasvaaaapasoilla. tulehtiruusujamoninpaikoinmyöskomealupiini. taitahattomastiluontaiseltalevinneisyysalueeltaan uusiinpaikkoihinkulkeutuneitaeliölajeja.Haitalli- Kasvien kerääminen opettaa sianäistäovatne,jotkavahingoittavatalkuperäisla- kasvilajientunnistuksentärkeäopetusmenetelmäoli jejajaluonnonekosysteemejä.erityisenhaitallisia oppikouluissavuosikymmenienajankasvienkeräävieraslajejaovatputkilokasveistajättiputket,kurt- minen, joka kuitenkin lopetettiin vuonna 1969
Antti Reinikainen, Raisa Mäkipää, Ilkka Vanha-Majamaa, Juha-Pekka Hotanen. Kasvikertomuksia. Helsingin yliopisto 2009.
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 1. Toim. Kuvitus Marja Aapala. Otava 2011. Arja Kaasinen, Kasvilajientunnistaminen,oppiminenja opettaminenyleissivistävänkoulutuksennäkökulmasta. Helsingin yliopisto 2009. Tammi 2000. Juhani Päivänen on suometsätieteen emeritusprofessori.
AIHeeSTA eNeMMÄN http://www.helsinki.fi/pinkka/ Kirsti Aapala, Pääskynhattu,päivänkämmen. juhanipäivänen
juhanipäivänen
Valkovuokko (Anemonenemorosa) kukkii Etelä-Suomen lehdoissa äitienpäivän aikoihin, mutta jo VaasaLappeenranta-linjan pohjoispuolella äidit joutuvat tyytymään leskenlehdistä koottuun kukkakimppuun.
Vadelma (Rubusideaus) on selvästi hyötynyt metsätalouden muutoksista. Risto Ihamuotila,300kasviaSuomenluonnossa. kasvilajintunnistuksenopettamisessaonmahdollistakäyttääapunakaikkiaihmisenaisteja:näköä, kuuloa,tuntoa,makuajahajua.niitäkaikkiavoi käyttäävainluonnossa.ulkonatapahtuvaaopetusta pidetäänmyösArjakaasisenväitöstutkimuksessa tehokkaimpanaoppimismuotona. Puolenvuosisadantakaamuistanvarsinhyvän tavan koostaa kasvikokoelma oppimisen tueksi. Otava 2007. Pioneerilajina se valtaa nopeasti uudistushakkuussa vapautuvan kasvutilan.
arvelu,ettäkaikillepakolliseenkoulujärjestelmään tällainen"kesäläksy"saattaisiollaliianvaativa. Professoriniilosöyrinkiyksisuomalaisenluon34
nonsuojelun edelläkävijä vaati, että jokaisella metsäylioppilaallaolimaastoretkeilylläoltavavanha puhelinluettelo,jonkaväliinopiskelijapikaprässäsi tunnistettaviakasvilajeja.Hakamaanveräjänpielessä professoriavasisatunnaisestakohdastakunkin"prässin",javeräjästäpääsiläpivainkyseisenkasvintunnistamalla. oivallisenavunkasvilajientunnistukseentarjoaa Helsingin yliopistossa professori jouko rikkisen johdollakoostettuPinkka-tiedosto.Lähestymistapa yhdistäävanhatkonstitinternetinluomiinmahdollisuuksiin.nytkasvitovat"tuoreina"värikuvinaja niitätukevinateksteinä. olennainenosakasvikokoelmaaeliherbaariota olikunkinlajinsuomenkielisennimenlisäksitieteellinennimi.omassatiedekunnassanisaatoimme havaita,ettäyleissivistävääosuuttaolisiirrettyperuskoulustayliopistoihin! ohjattu kasvien keruu otettiin vuonna 2004 opetussuunnitelmiinyhdeksikasvilajientuntemista lisääväksikeinoksi.nykyäänkasvikokoelmavoiolla myösdigitaalisessamuodossa.kumpikaankeruutapaeivalitettavastiolenoussutsuosioon. Juhani Päivänen, MatkaUudenmaankatolleopasmetsiin jasoilleVihdinMoksissa. Kasvitmuuttuvassametsäluonnossa
se kirjoitettiin koneellajasivuilleliimattiinvalokuvia.kaunopu- Niilo Ihamäki on eläkkeellä oleva Yleisradion heisuusolivaihtunutasiatyyliksi.Arkistossalehtiä toimittaja.
H i i d e n k i v i 3 / 2 0 1 1
niiloiham äki
S
Anni Hyrkö tutkii Euran nuorisoseuran Säde-lehteä.
35. tervanpoltosta.vuonna1945lehdenpäätoimittaeräänävuonnasearvioitiinmaakunnanparhaaksi janaollutAinoMäkitalomuisteleevieläkinaikaaja seuralehdeksi. muunuorisoseurojentoimintaoliaktiivistasotien jälkeisinävuosikymmeninä,1940-ja1950-luvulla Tervapräkäri ja Pirske säkylännuorisoseurajulkaisiTervapräkäri -nimistä Kilpailumenestyjä seuralehteä.nimiolijohdettupitäjälleominaisesta seuralehtikilpailuissaeuranSädemenestyihyvin. käytöksenjaantaaitsestäänedullisenkuvan. maalla.""olikojokukuollut?""kaikki!" numero on uuden ajan tuote. onneksi nusta aloittelevalle kynäilijälle. naulakollatarvitsetungeksia. Säde-lehden viimeinen numero ilmestyi nuoHuumorillakin oli sijansa: "kävin hautausrisoseuran100-vuotisjuhlanumeronavuonna1986. tehtäväälämmöllä."Lehdentoimittamisessaoliaina seuralehteenkirjoittaminenolihyvääharjaan- huoli, saadaanko kirjoituksia riittävästi. mitennuoruudessammeelettiin." Pääkirjoituksessa2/1946kehotettiinnuoriaraittiuLehdessä julkaistut talojen pohjapiirrokset ja teen:josjuomisenjatupakoinninsijaannuorivoikotienkalustoselvityksetkertovat,mitenmaaseu- misteleejaurheilee,hänoppiijoustavan,reippaan dullaasuttiinpuolivuosisataasitten. niiloiHamäKi
Seuralehti talletti paikallishistoriaa
joissakinkotiseutuarkistoissaonmuun paikallishistorianlisäksinuorisoseurojen seuralehtiä.eurankotiseutuarkistoon talletetutvanhimmatSäde-lehdetovat1900luvunalkukymmeniltä.myössäkylänjaKöyliön nuorisoseurojenkirjallinentoimintaolivilkasta.
euralehtikirjoitettiinkäsinjaluettiinkuukausikokouksessa,eurannuorisoseurassatoiminutjaSäde-lehteenkirjoittanutMirjamAalto muistaa.Lehtikertoinuortenharrastuksistajatärkeinäpitämistäarvoista,julkaisirunojajapiirroksia. selaavajääkuitenkinkaipaamaankäsityönätoimiseuralehteäodotettiinjasiitäpuhuttiin.Myös tettujenlehtienlämpöä. toimitustyöstä seuratoimivilkkaasti,jatapahtumistariittikerrotvastannut"sirkka"pohtikirjoittamisenmerkitystä tavaa." Säde-lehdessä 3/1953: "seuralehti auttaa nuoria nimetönkirjoittajapohtiTervapräkärissä elämän pukemaanajatuksensakirjalliseenmuotoon.kir- suuria kysymyksiä, ja muistutti, että "työntäyteijoittaminen lisää henkistä vireyttä ja tuo sisältöä senjapuhtaanelämänmuistoonkauneinta,mitä elämään." ihminenvoitoisillesukupolvillejättää".juhlakulteurannuorisoseuranvanhimmatlehdetovatsil- tuuriakinvaalittiin.numerossa5/1945neuvottiin miähivelevänkauniita.käsialaonhuolellista.kir- iltamissakäyttäytymistä.iltamissaeisaasupatella joituksiinonpiirrettyaiheenmukaisiakuvia.kap- jahäiritäpuhujaa,ravintolaaneikannataryntäillä paleidenalkuasomistaaornamentaalisestimuotoiltu korvikkeenjakorppujenperääneikäpoistuttaessa isokirjain,anfangi. Paikallishistoriantallettajanaseuralehdelläolitärkierrättäminentunnettiinennenkin:"Lumpusta keätehtävä.Säde-lehdessä1/1953"sirkka"muis- tehdäänpaperia,paperistarahaa.rahallaperustetutti:"kotiseudunolojenkuvaajanaomalehtion taanpankkeja.Pankistasaalainoja.Lainoistaseuraa myöhemminerinomainenpaikallishistorianlähde. köyhyyttäjaköyhyydestälumppuja." vuosikymmenienjälkeenonmielenkiintoistanähdä, köyliönnuorisoseuranlehtiolinimeltäänPirske