4 2010
suOMalainen kulttuurilehti 9
Teille
626
MaiseMan kiviset juuret s. 29, OOpperaa kOkkOlassa s. 35
15 HärkätiELLäHistoriastaHuoMisEEn Härkätiellä ovat 800-luvulta lähtien vaeltaneet muun muassa viikingit, linnanherrat ja teatteriseurueet. Kanootilla Korsan reittiä matkaa eeRIKKI RUNdGReN. 4/2010
Sisältö
3 4 Pääkirjoitus:Teillejalaajakaistoille VilmosVoigtjaSKS:nhenki
Hiidenkiveltä näkyy -sarjassa OUTI LAUHAKANGAS haastattelee unkarilaisprofessoria tämän nuoruudenaikaisista SKS-muistoista.
27 AlfhildjaViktor
RITVA SePPÄSeN isovanhempien kihlausajan kirjeet 1890-luvulta avaavat näkökulman säätyläisten kulttuuriharrastuksiin.
29 Kulttuurimaisemankivikautisetjuuret
Kulttuurimaiseman syvintä kerrosta vuosilta 30001800 eKr. ei tutkimatta havaitse, kertovat TeIjA ALeNIUS ja TeeMU MöKKöNeN.
5
Lisäälaulujasiirtomaa-Suomesta
Onko raha työpaikat, yritysten voitot, kuntien verotulot kaiken mitta, kysyy Päivystävä tekstintutkija VeSA HeIKKINeN.
32 "Yksinpävapaudenajallesangenrumajuttu"
Gradu-sarjassa jUHA-MATTI GRANqVIST kertoo Helsingin Vanhankaupungin pitkällisestä 1700-luvun myllyriidasta.
6
MatkaoppaanaLönnrot eeRO SAAReNHeIMO seurasi elias Lönnrotin vuonna 1828 tekemän runonkeruumatkan reittiä vuonna 1959. 25 isaaspinLyHytrunoiLijantiE "Taidan kuolla nuorena", arveli runoilijatyttö Isa Asp. 24 kEpEästipiLviLinnankaduLLa Nimenpyörittäjä TeRHI AINIALA kadunnimien kimpussa. Kuvareportterina SINIKKA SIPOLA.
42 Kaulakorunpitkämatka
NIILO IHAMÄKI kertoo, kuinka tsaarin armeijan upseerin 1800-luvulla hankkima kaulakoru kulkeutui Venäjältä espooseen.
43 Nivelvaiheessa
Ajan sanaa pohtii RIITTA eRONeN.
44 Arvioita,katsauksia 54 -ttuilupolitiikassa
Märepalaa pureskelee MATTI WIbeRG.
55 Uutisia 59 Kalenteri 61 LohkeamiaHiidenkivestäwww.hiidenkivi-lehti.fi
Kansikuva: Anna Koivisto
2
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0. "EtnografinjaMuinaistutkijanLuvattuMaa" Suomalaisten arkeologien jalanjäljillä Itä-Karjalassa kulkevat KeRKKO NORdqVIST, PIRjO UINO ja CHRISTIAN CARPeLAN.
33 Juhlapuheetvaihtuivattalkootunneiksi
Rääkkylä-Seuran puheenjohtaja Helena Paakkinen toivoi 60-vuotispäivälahjaksi jOY-talkoita ja sai toivomansa. ei tarvitse myydä itseään, ostaa toista. Paikalla oli myös KAARINA KAINULAINeN.
9
35 Länsirannikoltakajahtaa
Kokkolassa tehdään rohkeaa oopperaa, kirjoittaa RITA dAHL.
12 taLvitEiLtätaipaLEiLLE jONINA jANSSON selvittää, kuinka nimistö on apuna vanhojen teiden tutkimuksessa. 22 apinavaaranarvoitus Mistä juontuu paikannimi Apinavaara, pohtii VeLI-PeKKA LeHTOLA. jAANA jANHILA kirjoittaa Suomen ensimmäisen naislyyrikon vaiheista.
37 Pyykitystäjarajankäyntiä
NILKKA pakinoi.
38 SaunapoluillajaKarjalanteillä
Aineksista aiheiksi -sarjassa SIRKKA-LIISA MeTTOMÄKI haastattelee SKS:n kansanrunousarkiston tutkijoita Liisa Lehtoa ja juha Nirkkoa aineistojulkaisujen laatimisesta.
40 KotiseutupäivilläJoensuussa
Rajalla, takamailla vai risteyksessä. Uusimpia kulkijoita ovat pyhiinvaeltajat, kertoo MeRjA ISOTALO. 15 kiELEntiELLä VeSA HeIKKINeN: Kun astuu tieltä pois, saa olla yksin, paossa. 18 korsankuLkijat Korsatunturi on ollut tärkeiden kulkureittien maamerkki
()Pysyvyysonjoustavuutta.Lauri Honko Pienalaisiin suojelualueisiin [kuuluvat] myös entisen liikenteenluomatmaisemat,kutenkanava-,piensatama- javalkamamaisematsekävanhojenmaanteiden,vanhojen maaseudunrautatieasemienjaerämaaseutujenpolku-ja ratsuteidenmaisemat.Martti Linkola Sekärakennetutettärakentamattomatpaikatohjaavat ihmisenkäytöstä.Jalkaastuusammaleelleeritavallakuin asfaltille,mutkittelevametsäpolkumuokkaavartaloamme toisellatavallakuinrakennettujalkakäytävä.Matti K. Mäkinen Tee erilainen, yksilöllinen matka, niin tekevät kaikki muutkin.Seppo Knuuttila
OUTI LAUHAKANGAS
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0
3. Maisemastaeiselvitäkatselemalla,maisemassaollaan, eletään,vaelletaan.Martti Rapola (Yrjö Sepänmaa) 1960-luvullaluonnonsuojeluolienemmänestetiikkaa kuinpolitiikkaa.Seoliherrasväenharraste,jokavainjoskus törmätessäänyksityisenomistusoikeudenbarrikaadeihinvoi saadahiukankapinanhehkua.Matti Kuusi kulttuuriperinnönvaalimiseenliittyyse,ettäpystymme näkemäänmenneenajanesineissäjarakennuksissaikuisia arvoja,sellaisiapitkänlinjanperusominaisuuksia,jotkavoidaanhavaitaaineistossasensyntyajastariippumatta.Henrik
Lilius
L
Kokkolan ooppera WCKO tunnetaan rohkeista rajanylityksistään oopperan ja muiden taiteenalojen välillä. Tomitsan varhaismetallikautisen asuinpaikan maasto nykyasussaan. S. esityksissä lauletaan sekä suomeksi että ruotsiksi. S. Vesa Karosen ja Panu Rajalan teos Yrjö Jylhä, talvisodan runoilija edustaa laadukasta mutta jonkin verran yllätyksetöntä ns. Döbeln 1809 -esityksessä Sören Lillkung (döbeln). Oikealla arkeologi Aleksei Tarasov. perinteistä kirjallisuudentutkimusta, jossa päähuomion kohteena ovat elämäkerralliset tapahtumat ja niiden heijastuminen kirjailijan tuotantoon, arvioi Pasi Lankinen. Tällä tiellä uskon pääseväni riittävän liikkuviin ajatuksiin kotiseutuaatteesta,-työstä,-tutkimuksestajaympäristöstä.Teen pyhiinvaellusmatkan läpi Kotiseutujen ja Hiidenkivien kohti entistäparempaalehtemmetavoitteenymmärrystä.Tallennan matkan kuvina, yhteyksistään irrotettuina sitaatteina, joiden punnitsemisenilonjavaivanjätänTeille. 9.
EsaMelametsä
iikkuvuuden,hyviensuhteidenjavaihdonedellytyson reittienlöytyminen,parhaantienvalintajanykyisintehokaslaajakaistayhteys.valitsenvanhattekstitkartakseni, naputtelenreitti-paikantimeeniosoitteeksiKotiseutu/Hiidenkivi jaodotan,kuinkanavigointionnistuu.Hetilöytyykinoikotie: PekkaLaaksosenjaLassiSaressalonkokoamaKotiseutuni mun. Vuonna 2009 kolme arkeologia palasi entisille tutkimuspaikoille, joita ei aina ollut helppo löytää. 35. Tuolloin innoittajana oli veljeskansa-aate. S. Se pyrkii riisumaan oopperasta pois liiallista arvokkuutta esimerkiksi roolihenkilöitä ja repliikkejä päivittämällä. Toisen, jatkosodan aikaisen tutkimusaallon pontimet olivat paljolti poliittiset: haluttiin löytää tukea alueen kuulumisesta Suomelle. 46.
Meolemmepohjoistenmetsienjasoidenekohistoriaa, merenrannikoiden, jokivarsien ja järvireittien kansoja; maanosanvanhinkulttuuri.Matti Sarmela kulttuuriensamanlaistumisenennustajatmenevätharhaanjuuritässä.Hesortuvatepäanalyyttisyyteenjasaarnailuunjuurisilloin,kunkatsettapitäisiterävöittäähuomaamaanpystysuorien,sitkeidenrakenteidenolemassaolo. PääkirJoiTuS
Teillejalaajakaistoille
2.9.2010
ChristianCarpelan
Itä-Karjalan muinaismuistoja on tutkittu 1800-luvun lopulta lähtien. valikoimankirjoittajakaartionperinmiehinen,muttakelvatkoon! vuoden1909Kotiseudussaetsitäänniitä,jotkatahtovatsäilyttää"toden,elämänlämpöähehkuvankuvankansammeelämästä".vuoden2006Hiidenkivessäkysytään,olisikojosyytä "keskustellajoidenkinerityisenedustavienkaatopaikkojensäilyttämisestäjalakisääteisestärauhoittamisestakulttuurimuistomerkkeinä"
hiidenkiveltä näkyy
VilmosVoigtja SKS:nhenki
Mika Launis
outiLauHakangas
päätoimittajatapaasuomalaisenkirjallisuudenseuranpäärakennuksenaulassaBudapestinEötvösLoránd -yliopistonprofessoriemeritusvilmosvoigtin,folkloristinjasemiootikon,jokatäyttijuuri70vuotta.Hänmiettii Hallituskadullemennessään,ettäminkäänkustannuskonseptintaituotantostrategianvirtuaalitilaeisoveltuisi tapaamisiin,muttatämäomaksikoettuseurantalonaulaonitsestäänselväkulttuurivaeltajienkohtaamispaikka.
nkarilaisen vilmos voigtin tapaamista odotellessani mielessäni pyörii Suomen suurimmankirjakustantamonstrategioista päättävänhollantilaisenkonserninjohtajanlausunto, ettäsuomalainenkaunokirjallisuusonhänenkustannuslaskelmissaanvain"pieniäperunoita".enpä osaakuvitella,ettäSkSsenpahemminkuinSvenska LiteraturSällskapetryhtyisipunnitsemaankotimaisenkirjallisuudentaikansanperinteenpainoarvoa niteidenmäärillä. ruotsinvallanaikaisenVanhan Fennican kirjakokoelma, 1960-luvulta saakka kootutkirjailijahaastattelut, kirjailijoiden lahjoittamat kirjeet ja käsikirjoitukset,Suomen Kansan Vanhat Runot, läheskuudellekymmenelle kielelle käännetty Kalevala ja kolmattakymmentähyllymetriäkotimaista jakansainvälistävertailevaasananlaskukirjallisuuttamahtuisivatnykyisinkaikkidigitoituinakenentahansakustannuslaskijanperunakappaan. Muttatietoisuuskonkreettistenniteiden,kirjojen jaluetteloidensijainnistaSkS:ntiloissamerkitsee symbolistakotimaisenkirjallisuudensydäntä.Servaali-korttelissasykkiimyösSLS:nsydän.korttelissa onhelppoluottaatunteeseen,ettäkirjailijoidenyksi tärkeätehtäväonedelleentoimiakansallisinahereilläpitäjinä.
4
U
JuuritätäSkS:nerityislaatuaprofessorivoigthaluaa kuvatahaastattelussani.Hänkatselee1960-luvulla alkanuttapitkääSuomi-suhdettaansuomalais-ugrilaistenkieltenjakielitieteenunkarilaisopiskelijan näkökulmasta. eteisestä suoraan työhuoneeseensiirryttyäkuusikysyivilmokseltaensin,kuinka tämävoijahetiperäänunkarinuutisia."Hänoli seurannutaikahyvin,mitäunkarissaolitapahtunut jaesittivähänironisetkysymyksetjasittensanoi, ettänytaloitamme,tässäkortit",voigtmuistelee. Folkloristiikkaa opiskelleen vilmoksen asettuminenSkS:aanoliluontevinta,koskasinneolituolloin keskittynytkansanrunoudenopetusjatutkimus. SkS rajautuu historian syvyyssuunnassa, ei niinkään maailman trenditilastojen kehyksissä. ensivaikutelmiaan elävästä suomen kielestä hän hankki seuratessaan, kuinka arkistonjohtaja LauriSimonsuurihaastatteli60-vuotiasta"iäkästä ukkoa"arkistonnurkkauksessa.vilmosmuistaaymmärtäneensäSimonsuurenpuhetta, muttatäysinhämäräksijäi,mitäperinteentaitajamahtoikertoa. Myös voigtin aikalainen, sananlaskututkijajasittemminäidinkielenyliopettajakariLaukkanenon mukanamuistelemassa.nauhoitan keskustelua äänitearkiston nauhurilla.Molemmatmuistavattilanteen, jossavilmossaiakateemikkokustaa vilkunaltatalvikengättaisen,kuinka mutkattomasti professoriväinö kaukonenlahjoittihänellekirjoituskoneensa. MeneilläänoliitämerensukuistenkieltensananlaskujenvertailuprojektineliProverbia Septentrionalian alkuvaihe.Stipendiaattisaitehtäväkseenunkarinkielistenvastineidenetsimisen.
L i i sa Le h to
SKSunkarilaissilmin
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0. Suomenjaunkarinvälilleolijuurisolmittukulttuurisopimus,kunnuorivilmostulivuoden1963 syksyllä Helsinkiin "koko talven stipendiaatiksi". Parinviikonkuluttuatulostaanvilmossai kutsunprofessoriMattikuusenkotiinHelsingin runeberginkadulle. TaloHelsinginkruununhaassaonainutlaatuiseksi koettupaikka,jonneonvaellettueripuoliltamaailmaaihmettelemäänsenlaajaaperinne-ja kirjallisuusarkistoajamonipuolista kirjastoa
Outi Lauhakangas on Hiidenkiven päätoimittaja.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
Lisää lauluja siirtomaa-Suomesta
Miljardi vuotta sitten olin tulivuori. kymmenen tuhatta vuottasittenjäätikkövetäytyipäältäni. Huolimattasiitä,ettäyliopistooliyliopisto,tämäoli sellainenfolkloristienpesä",sanoohaastateltavani painokkaasti.voigtkertoonauhurilleniensimmäisenalustuksensataustasta. mietinhölmistyneenä.Lopultasanoin,ettäkirjoitetaanPietari,Tallinna,Tartto,riikajavilnaelisinne, missäonarkistoja.Hekirjoittivatvainensimmäisen. "kun tulin sosialistisesta unkarista, en voinut tietää,ettämatkustaminenneuvosto-karjalaanei ollutyksinkertaista.Meninneuvostoliitonsuurlähetystöönjaminultakysyttiin,minkälainenonvirallinenmatkantarkoitus.virallinenmatkantarkoitus. ikimuistettavaolimyösrajanylityksenjälkeensattumaltajärjestynytestradiesitys.karjalaismummot lauloivat,kutenkuuluikin,Leninistä,hiemanStalinista,muttaennenkaikkeavanhoistasankareistaan LemminkäisestäjaPietarinkultaisestakuninkaasta. kaivoksenvastustajatkäyttävätperusteluissaansellaisiailmauksia kuinradioaktiivisetaineet, tuhoisat vesistöjärjestelyt japoronhoidon vaarantuminen.kaivoshankettapidetäänniinlain,järjenkuinkohtuudenkinvastaisena. kannattajilleSoklinmalmionhyödyntämättäjättäminenon"törkeinskandaali".vastustajienmielestä"kaikkimäskätäänjatuhotaan rahanhimossa". kaivoksenkannattajienmielestäSoklionitä-Lapilleonnenpotku, vastustajienmielestäkuolinisku.kumpikaanosapuolieinettikeskusteluissasäästeleylisanojaan. Siitä huolimatta olen ollut jokaisessa näistä paikoista. 1927Markus-setämurjaisiradiossa,ettäJoulupukkiasuutäällä,ja 1967rautaruukkiväittilöytäneensäminut. entiennyt,ettäneuvostoliittolaistenkinpitisaada erikoislupa päästäkseen naapurikaupunkiin. · käytännössävuodeksivenyneenstipendiaattikautensaaikanavoigtehtikäydävieläkolmessaPohjoismaassaelihänsaijo24-vuotiaanaerinomaiset opinnotkansainvälisistäsuhteista.MatkatHelsinkiinjatkuivatlähesvuosittain. vrruMM,vrruMM. Aiheestaeiolejulkisuudessakeskusteltuläheskäänyhtälaajasti kuin samalle suunnalle suunnitellusta vuotoksen altaasta. vastapuoliväittää,ettäolisiälytöntäjättäähyödyntämättämaan rikkaudet.kansanedustajaJanneSeurujärvionhehkuttanut,että luonnonlisäksionsyytäsuojellamyösihmisiä.Seurujärvenjamuiden äijien mukaan luonnonsuojelualueet ovat kivoja, mutta eri kivojaovatmyösavolouhoksetjaiii-SoTkaterpillaritjahullujussit. Yhtiöntavoitteenaon"vastatatämänpäivänhaasteisiinkestävällä tavalla,heikentämättätuleviensukupolvienmahdollisuuksia".Sokli erämaana-liiketaasjulistaa,ettähankkeessaeiolemitäänkestävää. Syytä olisi:kaivoksenvaikutuksiaalueenluontooneikiistäkukaan,eikä oleitsestäänselvää,ettäkaivoksestaolisiitä-Lapinvähälleväellemainittavaahyötyä. Seolifantastinentyperämaailma!" utelias ja luottavainen unkarilainen matkusti Murmanskin yöjunalla Petroskoihin, jossa hänet ottivastaankirjallisuudentutkijaeinokarhukysyen: "doyouspeakenglish?"naurustahykerrellenvoigt kertoo,kuinkaselvisiviralliseksinaamioidustamatkastaanpaikallistenfolkloristienjavahingossataskuunjääneenopiskelijakirjastonlainakuitinsuuren leimanavulla. olisivoinutkäydähuonostikin,muttavenäläisetja virolaisetystävämmejärjestivät. Syvällisempikeskusteluvoitaisiinkäydäsiitä,mitkäargumentit ovatparhaitatällaisissahankkeissa.onkorahatyöpaikat,yritystenvoitot,kuntienverotulotkaikenmitta?onkojoitakinmuita arvoja,jotkavoisivatpainaakeskusteluissaenemmän:ekologisia, sosiaalisia,kulttuurisia. päivystävä tekstintutkija
Tiistaipiirijatutkimusmatkat
HetisyyskuussaLaukkanentoivilmoksenkuusen johtamaantiistaipiiriin,jokakokoontuiSkS:nkirjastontakanakolmannenkerroksenkeittiössä."Se olifantastinenopettavatilaisuus.Meilläeiollutsellaista,johontulevatnuoretassistentit",professori voigtnytmuistelee. Stipendiaattivimoksestatulitutkija,vaihtosymposiumienorganisaattori,kansainvälisensananlaskuaikakauskirjantoimittaja.kunsemiotiikanopetus aloitettiinHelsinginyliopistossavuonna1967,hän pitiensimmäisetluentonsavierailevanaulkomaalaisenatutkijana.Puhuakseen"sataprosenttisestisuomalaisena"voigtkäyttiilmaisuamerkkioppi.Täällä moiseenkotimaisuuteeneisentäänoltuvalmiita. "unkarissaeiolisionnistunuttiistaipiirinmuoto, tämävapaakeskustelu.vainSkS:ntalossaonnistui. · MikkoAlatalojulkaisi1970-ja1980-luvunvaihteessakolmelevyä, jotkakiinnittiväthuomiotaSuomensisäisiinsiirtomaihin.eteläimi syrjäseutujenihmisetjaluonnonvarat;jäljellejäikaipuutajakurjuutta,vaikkamuutaluvattiin.
VeSA HeIKKINeN, suomen kielen dosentti
"Haluan kunnon keskustelua, en vastaväitteitä."
5. · kansainvälinenkemianjättiYaraavaaSavukoskellekorvatunturin kupeeseenfosfaattikaivoksen.Hankkeestaonkirjoitettulukemattomiasivujaselvityksiä,tutkimuksia,arviointeja. olenSokli,jahistorianimahtuumuutamaanvirkkeeseen.Tulevaisuutenivievähemmänpalstamillimetrejä
Toisin kuin Lönnrot en uskonut löytäneeni mitään arvokastatulevillepolville.Yleisradionfonoteekin arkistosta käy ilmi, että olen itse antanut näiden nauhojenpoistomääräyksen.Siihenaikaanradiooli nykyistäkinköyhempi,jakallisnauhamateriaalioli
6
S
saatavapianuusiokäyttöön.runsaanviidenvuosikymmenenkuluttuatuostaseikkailustaeioletallessaainoatakaanääntä,sensijaantekijänmielessä onvieläjoitakinmuistikuviasieltätäältä.
Kirkoltatoiselle
Sammatistatietystilähdinliikkeelle.olihanalkuun tehtäväpieniesittelyLönnrotintorpastajasenvanhastaelämästä. Hyväänkuunteluaikaannämäpuolentunninpalaset lähetettiin,tavallisestikello20.00. kun sana tästä sarjasta tuli julki ohjelmien ennakkotiedoissa,polkupyöräkauppiaidenedustajattarjoutuivatrakentamaanpyöränitakatelineen sellaiseksi,ettäsiinäkulkimukavastijaturvallisesti magnetofoni.Maihak-nimistälaitettapitipyörittää kammenavullaviritykseenparinkolmenminuutin välein.Siinätahtoihaastattelijanajatususeinluiskahtaatekniikansivuraiteille,eikänauhoitusväline oikein antanut luontevaa mahdollisuutta pitkiin keskusteluihin. YstäviäLönnrotillaolirunsaastivaellusreittinsä varrella,varsinkinkirkonmiehiä.niinpämatkaraporttiinikuuluiuseitaselostuksiakirkoista.kirkot olivatniitäharvojarakennuksia,joitaLönnrotoli
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0. JaniinmeilläolihauskakeskusteluLönnrotistaja tämänapteekkikokemuksista. MuttakunLönnrotolipäässytlukitsemattomaan apteekkiin ilman, että "lääkkeenvalmistajat olisivatnäyttäneetheräämisenmerkkiäkään",hätääntyi minutkohdannutpäivystävänuorifarmaseuttineitonen pahanpäiväisesti. HämeenlinnastaenkuitenkaanlähtenythetipolkemaankohtiHollolaa,silloinhanolisinsyyllistynyt tankojuoppouteen,vaanhyppäsinjunaanjapalasin muutamaksipäiväksiHelsinkiinpanemaankertynyttääänimateriaalialähetyskuntoonjahoitamaan tehtäviäniYleisradiossa.retkenieisiisollutyhtämittaistavaelluspyöräilyä.MuttapysähtyihänLönnrotkinsillointällöinystäviensäluohenkeävetämään. EErosaarEnHEiMo
MatkaoppaanaLönnrot
kunEerosaarenheimoolisyksyllä1958kävellytHannibalinjälkiä alppienylijatehnytsiitäradioonohjelmasarjan,hänetottipuhutteluun radionaltisavustaja,kansanrunousarkistonjohtajaLaurisimonsuurija ilmoitti,ettäsuomessakinonhyviäkävelyreittejä.samallahänojensi EliasLönnrotinensimmäisenrunonkeruumatkanuutenapainoksena ilmestyneenpäiväkirjanjap.MustapäänrunonVaeltaja.
iitäkaikkialkoi.Lönnrotinvaelluskertomus ontodellaviehättävääluettavaa.nuorifilosofiankandidaattijalääketieteenopiskelijalähti keväällä1828Sammatistakohtiitä-Suomeatapaamaantuttaviaanjakeräämäänvanhojarunoja.niin täsmällistäLönnrotiakuvauson,ettäsenperusteella saattaaseuratahänenjälkiäänmelkeinpäivästätoiseen.Tarkkojenkarttojenavullahänenreittinsäkin olihelppoviitoittaamaastoon. Mitä retkellä äänitetyt nauhat sisältävät. ensimmäinen taival päätyi Hämeenlinnaan, jonneLönnrotkertoitulleensavastayösydämenä. Sain kauniisti puhumalla anteeksiyörauhanhäiritsemisenjasovimme,että aamullaapteekkariitseselvittäisireseptittömänvieraanasiat.niintapahtuikin,silläapteekkariossian oksalaonitsekinhyvinkiinnostunutlääkelaitoksemme historiasta ja oman apteekkinsa vaiheista. AamullaLönnrotolimennyt"liköörikamariin, jonneproviisoripitäenhuoltaterveydestäniolipyytänytminuatippojamaistelemaan".TämänkinkohdanLönnrotinvaelluksestaapteekkarioksalahyvin tunsi,janiinpälounaammesujuihilpeästi. Lönnrot lähti vaellukselleen varhain keväällä, mutta minä pääsin liikkeelle vasta heinäkuussa. Lönnrot teki retkensä enimmäkseen jalkapatikassa mutta turvautui joskus myös kievarikyytiin taioikaisiveneellävesistöjenpoikki.radio-ohjelmantekijäjoutuiturvautumaanpolkupyörään,sillä kävely olisi ollut liian hidasta matkantekoa, kun samaanaikaanpitihoitaaradionmuitakinohjelmia.varsinaisetvaelluspäivätosuivatkinsitenviikonlopuiksi. niinpäminäkinajoitinsaapumisenisenmukaan. kaikkiyhdeksänohjelmaalähetettiinlauantaisinja sunnuntaisin,niinettäsarjapäättyilokakuunalussa. vanhojen ohjelmapäiväkirjojen mukaan sarjan avausolisunnuntaina,2.päivänäelokuuta1959
Millaiseksihanhaastattelujensatoolisimuodostunut,josolisinpäässytäänittämäänkolpakonääressä askartelevanmiesjoukontuumailuja.Joskuställaisenporukanyhytinkinjatavallisestisiinähauskaa haasteltiin.useinsilloinsaikuullakansanihmisten suoraajakiertelemätöntäsananrieskaa. Muistan,mitenHeinolastalähdettyänitulinPaasonkartanoonjotaLönnrotinkäydessäisännöivät vonessenitjaryhdyinetsimäänhenkilöitä,jotka
Eero Saarenheimo Yleisradion radiotalon edessä Helsingin Fabianinkadulla 25.7.1959.
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0
7. Muutaman kerran taisin käydänykyisenkirkkoherranopastuksellaLönnrotinjonkunvanhanystävänhautakummunääressä. erittäinperusteellinenolitutustuminenHollolan kirkkoonjasenvaiheisiin,sillärovastirafaelSaartiooliperinpohjintutkinutkeskiaikaisenkirkkonsa monipolvisiavaiheita. matkallaan itse nähnyt. Saarnastasainkuinvahingossaäänitetyksikohdan, jossapappijulisti,ettäJumalavoipolttaapahan. ehkä ärtymystäaiheuttisekin,kuntotesin,mitenerään vanhanteologinmukaankirkkosaattoipalaamyös sentakia,ettäsielläonvarastettuatavaraataiettä
aarnepietinen/ylenkuva-arkisto
Jumalavainhaluaaantaaseurakunnallemahdollisuudenrakentaaentistäehommanherranhuoneen.
Jaarittelijoitajamuistihirmuja
reittitietojajouduintavallisestitiedustamaanteidenristeyksienhuoltoasemilta,jotkaviisivuosikymmentäsitteneivätolleetpuotejaeivätkäkeskiolutbaareja.niissäolitoimittavaasiallisesti,kysyttävä tietä ja joskus myös lähitienoon muistihirviöitä, sellaisethanovatpaikkakuntansakuuluisuuksia. kuntähäntoteamukseenliitinsuoraanavustajani kertomuksenvanhankirkonpalosta,saiohjelmapäivystäjä närkästyneen soiton Heinolasta. HyvinperinteellisenajankuvansainmyösHeinolasta,jossavanhaystäväni,Heinolanhistoriankirjoittaja,opastivaeltajaa.kävinkirkossaseuraamassa jumalanpalvelusta niin kuin aikoinaan Lönnrot
Tuohonaikaantelevisioottivastaensiaskeliaan, jotenpolkupyörämatkaakylläseurattiin,vaikkasen lähetysaikaolitelevisionprime time.Ystävällisesti kaikki haastateltavat yleensä suhtautuivat tähän hankkeeseen.kerraneräässäLönnrotintienvarrella olevassatalossatervehdittiinsinnetullessani:"Teitä ontäälläjoodotettu." MuitavastoinkäymisiäeiHummonvaaraalukuun ottamatta ollut. Hänonollutradiouranivastahakoisinpuhuja.Jospa talossaolisiollutläsnänaisväkeä,ehkäisäntäolisisiitä hiemanpehmentynyt.ehkäynseysjohtuihaastattelijanpersoonasta,muttamyöhemminJoensuunradion toimittajatjoskusirvistelivätminulle,ettäolinkoluullutjotainsaavanitämänpäivänkainulaisesta. kainulainen tuli antaneeksipaljonitsestäänKalevalaan. koskella poikkesin tien poskeen etsimään näsiäpensaita, joita Lönnrot oli nähnyt täydessäkukassatoukokuussa.Minätaasenvoinut havaitanäsiänkukkimistaenääheinäkuussa,mutta pensaanmyrkkymarjatolivatkauniistikypsymässä. Jaretkeni"tieteellinen"tulos?LönnrotinVaeltaja kävivieläpuolivuosisataasittenhyvästämatkaoppaastaSammatinjakesälahdenvälillä.
4 / 2 0 1 0. olisivat voineet kertoa talon vanhasta elämänmenosta.Tienposkessaistuskelevamiesryhmähieman virnistellenkehottikäymäänpienenmatkanpäässä sijaitsevassamökissä,sielläkunasui"oikeaaatelismies"."nuoretaatelispojatoliharjoitellusenäidillä, kunseoliollutalossapiikana."Tuovanhatodistaja löytyikin,jamikseihänolisikäynytmyösaatelismiehestä. "Muinaisen suomalaisuuden juhlava edustaja", Martti Haavio luonnehti. Mutta sitä tyrmistyttävämpi oli vastaanotto, tosin vainpuheenpidonmielessä.Mitäänkeskusteluaei päässytsyntymään,silläisäntävastailiyksisanaisesti taikorkeintaan,että"niinhänsetaisitäälläkäydä". retkelläänLönnrothavainnoiuseinmyösluon- Eero Saarenheimo on Yleisradion eläkkeellä oleva toa ja teki kasveista merkintöjä päiväkirjaansa. / Kiiri, karjankellon kilke! Huhua, / paimentorvi vallaton! Muttamistäpämeidänpäivinämmepaimenidylli ja mistä tuohitorvi. SuomenkielenerilaistapuhettaLönnrotmyös lähtikuulostelemaan.Tässäohjelmasarjassakuuntelijankorvapääsisieppaamaanmonenlaistakielenpartta,silläns.sivistyneistönohessapyrinhaastattelemaanmurteentaitajia.Muttavieläsilloinradiossa esiintyminentekijoskuspuhujanniintärkeäksi,että hänpyrkihaastamaanniinkuinopettajaolikansakoulussaneuvonut.
Vaillapaimenidylliä
ennenmatkaanlähtöänioliLauriSimonsuurisiis pannutkouraaniP.MustapäänrunonVaeltaja,joka oli omistettu Lönnrotin ensimmäiselle runomatkalle.runossaontodellinenvaellusidylli,kunHirvensalmenkirkontienoillapaimenetistuvatmetsän rinteessä,puhaltelevattorviinsa,karjankellotsoivat jaLönnrotyhtyyhuilullaankonserttiin.Helky, laulu, laulu! Tuuli, toitota, / soita, kultakielilintu! Kevät on. HiemanmyöhemminteinLönnrotinpetäjänalla paikallisen asiantuntijan kanssa erillisen selvityksen,mitäkaikkeaLönnrotolikokenutkesälahdella runsaatsatavuottaaikaisemmin.Muttatuotapaaminen ei oikeastaan antanut intoa jatkaa matkaa pitemmälle.eikäpaljonpitemmälleolisivoinutkaan mennä,silläTohmajärvellätuleejovastaanuusiraja. urajärvenkankaillaoliLönnrotihastellutkangasvuokkojenkukintaa,minäsaatoinvainsivelläniiden karvaisialehtiä. Muistan,kuinkaeräsradioarvostelijatotesi,että haastattelijaoliosunutaivaneläväänTippavaaran isäntään.Tuossatilanteessataisinitsekinjoskustoppuutellamiestä,kunhänlähestyiuhkaavastivanhan radion vapaapuheisuuden ahtaita rajoja. Lopenkievarinvaiheillatekimielenikerätähiukan tarinaa tästä mielenkiintoisesta pysähdyspaikasta.TäällähänkohdeltiinLönnrotiayliolkaisesti, eikänuorifilosofiankandidaattijacivis academicus päässytjatkamaanmatkaahevoskyydillä.Lönnrotin kievariaeitietenkäänlöytynyt,muttatienvarteen sattuipienessämökissäänasuvavanhakievariasiakas.Pianhänalkoikertoillakokemuksistaan.vaimo varoittelivieressä,että"älänyttuollaistavieraalle kerro",muttasevaanpanimieheenuuttavauhtia. ohjelmapäällikkö.
8
H i i d e n k i v i
niinpä näitäkin jälkiä oli myöhemmän vaeltajan syytä tarkkailla. Suurin odotuksin astuin siis tupaan, jossa istui yksinäänvanhantarinaurhonkaukainenjälkeläinen. niinhän kankkulan kaivollakin esiintynyttä Tippavaaran teatteri-isäntää koetettiin hillitä hänen parhaassa vauhdissaan. ennen lähtöä olin tavannut ystäväni,historioitsijakaarloWiriladerinjahäneltä saintietää,ettäMikkelinlähelläWirilanderienkartanossaonaitotuohitorvi.kylläsiitäjonkinlainen äänikinlähti,muttatämäinstrumenttituntuuvaativantodellistaammattilaista,väärentämätöntäpaimenta.nauhaantulikuitenkinaitoaääntä,mutta tuskinidylliksiasti. Suurin toivein saavuin sitten kesälahdelle ja sielläHuumonvaaraneliHumuvaarankylään,joka oliollutLönnrotinmatkankohokohta.Vaeltajassa hänkertoo,mitenhäntapasisuurenrunonlaulajan Juhanakainulaisen.kuvauksestahuokuuhyväntahtoisuutta,vieraanvaraisuuttajahienotunteisuutta. vain kerran meni ajoneuvostani kumipuhki,muttaminuneitarvinnuttaluttaapyörääkuinmuutamakilometri,kunvastaantulipaja, jossavikakorjattiin.ilmaoliretkenaikanakaunis, vainparikertaajouduinvetäytymääntienposkeen pitämäänsadettatuuheankuusenalle
koettelemuksiaolikinluvassa.Ensinoli voitettavakansanepäluulotoutojakulkijoita kohtaan:miehiäluultiinmilloin"riähkän" levittäjiksi,milloin"pahantekijöiksi",tai sittenvainmuukalaisiamilteikuollakseen pelästynytnaisväkikomensilapsetpihalta pirttiin:"ruotsitulov!".nykytutkijoille paljonvaivaatuottitutkittavienkohteiden löytäminen.
kerkkonordqvist
enäjänkarjalaoli1800-luvunlopullasuomalaistentutkijoidenjataiteilijoidenluovan innoituksenlähde.kunSuomenMuinaismuistoyhdistysalkoikartoittaamuinaisjäännöksiä kihlakunnittain,katsottiinajanhengenmukaisesti, ettämyösitä-karjalanmuinaismuistojaolitutkittava.veljeskansa-ajatuksenperusteellaajateltiin,että alueenarkeologinenmenneisyysmuodostielimellisenosanSuomenesihistoriaa. ensimmäinenmuinaisesineidenkeruumatkatehtiinvuonna1882etelä-AunuksenjaSyvärinalueelle tohtorio.A.Forsströminjohdolla."itä-karjalaon suomalaisenetnografinjamuinaistutkijanluvattu maa",Forsströmkirjoitti. vuonna1886opettajaJ.W.Juveliuskiersivienankylissä.TuloksellisimpiaolivatL.W.Pääkkösenneljänä1890-luvunkesänätekemätkeruuretket Aunukseenjavienaneteläosiin.Matkoiltatuotiin kansallismuseonkokoelmiinparituhattakivikautistaesinettä,tehtiinkansatieteellisiähavaintojasekä koottiin tietoa kansanperinteestä, uskonnollisista oloistajamaantieteestä.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
V
Uusitutkimusaaltojatkosodanaikana
uuden suomalaisen tutkimusaallon itä-karjala kokijatkosodanaikana,jolloinSuomenvaltaamalla alueellasuoritettiinerialojentutkimuksiavaltion tieteellisenitä-karjalantoimikunnanalaisuudessa, osin poliittisin ja taloudellisin, osin tieteellisin perustein.Ajankohtaistaolilöytääitä-karjalanhallussapitovaatimuksiatukevaatodistusaineistoa. Suomeenpaennutvirolainenarkeologirichard indreko palkattiin talvella äänislinnan museoon tekemään luettelo sikäläisistä kivikauden kokoelmista.Suunnitelmatolivatjovalmiinakesää1944 varten,kunnesotatapahtumiensaamienkäänteiden myötäraukesivat.
Tekstissä mainitut, kesällä 2009 tarkastetut kohteet.
9. kulttuurimuistojenkeruunjaniidensuojeluun tähtäävienmatkojentakanaolivatMuinaismuistoyhdistysjaMuinaistieteellinentoimikunta.Arkeologit pääsivätitä-karjalaankesällä1943,jolloindosentti ellakivikoskiavustajanaanmaisteriAnnikkinisula sekä professori Aarne äyräpää yhdessä maisteri villeLuhon kanssatekivättutkimuksiaeripuolilla Aunusta. pääkkönentulevaamatkakumppaniaan j.H.karvostaennenaunukseen suuntautunuttamatkaavuonna1896. kErkkonordqvist,pirjouinojaCHristianCarpELan
"ETNogrAfiNJAMUiNAiSTUTKiJAN LUVATTUMAA"
Suomalaisten arkeologien jäljillä Itä-Karjalassa
"poiskaikkimukavuudenvaatimuksien vaatimukset",valistiopettajaL.W
Christian Carpelan polun oikealla puolella olevassa asumuspainanteessa.
Jatkosodanaikaisetkansatieteellisetjataidehistoriallisetretketovatolleetäskettäinuudelleenarvioitavina,samoinitä-karjalastatuotujenikonien kohtalot. Matkareittiin
10
kuuluivat Solomanni Petroskoin alueella, Suoju- jaSuunujokienvarretsekäpohjoisimpanakarhumäki.Alueellasuunnistettiinneuvostoarkeologien kirjoistasaatujentietojenmukaan,jaampuma-ja hiekkakuoppienreunoissapilkottavatmuinaislöydöt helpottivatkohteidenpaikantamista.Geologisten mittaustenlisäksitehtiinpieniäkaivauksiakin. näitä etsiessämmepilkistieräästätuulenkaadonpaljastamasta kohdastakampakeraaminensaviastianpala:olimme löytäneet ennestään tuntemattoman kivikautisen asuinpaikan.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0. Suojujoensuualueolikivikaudellans.äänisen viherliuskeestatehtyjenesineidenkaupankeskuksia. vanhoihinkenttämatkoihinliittyvienkysymysten valaisemiseksitämänartikkelinkirjoittajattekivät kesällä2009retkenkarjalantasavaltaan.Mukana olimyöspetroskoilaisiaarkeologejakarjalanTiedekeskuksestajakotiseutumuseosta.
Ala-Salmi,"KarjalanAtlantis"
LiikkuminenAunuksessaonnykyäänpaljonhelpompaakuinPääkkösenaikana,muttasiltikohtasimmematkallammeongelmia,jamonienpaikkojen löytäminentuottipäänvaivaa.erikoisintapausoli Ala-Salmenkivikautinenasuinpaikka,jonkaPääkkönenpaikansivahatjärvensaarestakesällä1899. olisiisuskottava,ettäseoliasuinpaikkoineen jäänytvedenalle.Haastattelemammeasukaskertoi,ettäsärkkänäkyyvainharvoinmatalanveden aikana.Menäimmevedenalaisensaarenvastakotiin palattuammeGoogleearth-sivustonkuvista.
Sota-ajanarkeologitAunuksenteillä
Aarne äyräpää lähti kesällä 1943 itä-karjalaan tavoitteenaan tutkia alueen kivi- ja pronssikautta sekä muinaisrantojen korkeuksia. HuomattavaosaSuomestakinlöytyneistäkiviaseista onvalmistettujuuritästäraaka-aineesta.JoPääkkönenolikerännytalueeltapaljonliuske-esineitä, muttavastakiviesinekaupastaerityisestikiinnostunutäyräpäälöysiSuojustaensimmäisetasuinpaikat, joitasittemminonlöydettyrunsaastilisää. verrattunaedellisiin,maankäytönturmelemiin alueisiin Suunujoen varsi oli arkeologin unelma koskemattomine,hiekkaisinemäntykankaineenja neoliittisineasumuspainanteineen.äyräpäänaikana SuunustatunnettiinkaksiBrjusovintutkimaaasuinpaikkaa, nykyään jo parikymmentä. Ja. Solomannissa tärkein oli A. virtaavanvedenaiheuttamaeroosioolijotuolloin tuhonnutpahoinmatalaahiekkasärkkää,muttakun mepääsimmevahatjärvenrantaan,eisaarestanäkynytjälkeäkään. Brjusovin 1930-luvulla tutkimaTomitsan asuinpaikka, varhaismetallikaudenavainkohde,jonkamukaanmyös yksikeramiikkalajionnimetty.Sittemminalueelta onajettuvaltaviamääriähiekkaakaupungintarpeisiin,niinettäsuuriosapaikallaolleestaharjustaon hävinnyt.Myöslaajentunutasutusonmuuttanut maisemaaäyräpäänpäivistä,javaadittiinparikäyntiä,ennenkuinpalasetalkoivatloksahtaapaikoilleen. kerkko.nordqvist
Retkeläisiä Suunun kivikautisella asuinpaikalla. Sitä vastoin suomalaisvoimin tehtyjen muinaistutkimustenkulkujatuloksetovatjääneet vähemmällehuomiolle.eiihme,ettämonetniihin liittyvättiedotovatjopainumassahämäränpeittoon
voisihelpostikuvitella,ettäjotutkittujenkohteidenpaikannusolisilastenleikkiä,muttamaisemamuutostenvuoksiasiaeisuinkaanolenäin.Tässä valossaretkemmeolionnistunut:kaikkipaikatpys- AIHeeSTA eNeMMÄN tyttiintunnistamaanmaastossa.Matkaoliantoisa Muinaista ja vanhaa Itä-Karjalaa. Activities in the Present-day Karelian Republic until 1944."
Vitelen eli Vidlitsan kylän idylliä. neitä,jotkaajoittivathaudat1000-luvulle. L. Nordqvist & O. pirjouino
Solomannin,SuojunjaSuununkohteetjuontuvatnuoremmalta,neoliittiseltakivikaudeltajavarhaismetallikaudelta.karhumäessääyräpäätutkisen sijaanvanhemman,mesoliittisenkivikaudenasuinpaikkoja. ja karttojakaivauksista.Lopultapäädyimmepaikkaan, Kerkko Nordqvist on filosofian maisteri. myösvenäläisilleisännillemme,joillehistoriallisen Suomen Muinaismuistoyhdistys 1944. Korrehtuurivedos. Meillekivikoskentutkimienkumpujenlöytäminenolimahdotonta,vaikkaapunaolivalokuviaja Christian Carpelan on filosofian tohtori h.c. Meille näiden kohteiden sijainti nykyiselläkaupunkialueellaasettiomathaasteensa.osa niistäolijäänyttalojenjateidenalle,muttatoisaalta muutamatpaikatolivatläheskoskemattomiaja hämmästyttävästisamannäköisiäkuinäyräpään66 vuottaaiemminottamissavalokuvissa.
len karjalaisia alkuperältään läntisinä, hän arveli itäpuolenhautakumpujenkuuluneenvepsäläisille. Seitsonen, "Finnish Archaeological tutkimuksetolivattuntemattomia. He ovat jossahautojenolitäytynytsijaita.kurgaanejaeienää arkeologian tutkijoita Helsingin yliopistosta. Myösnykyisetvenäläisarkeologitluonnehtivatniitä muinaisvepsäläistenleposijoiksi. Pirjo ollut,silläneolivattuhoutuneetlaajentuneenmaan- Uino on filosofian tohtori, Helsingin yliopiston käytönmyötä. Pääkkönen, "Kesämatkoja Vienan Karjalassa sekä
ennen sotia neuvostoarkeologit olivat tulkinneet hajanaisia kuvauksia Karjalan kansan nykyisyydestä ja vitelenkurgaanitkäkisalmenkarjalaistenesi-isien entisyydestä." Suomen Muinaismuistoyhdistyksen haudoiksi.koskakivikoskipitiLaatokanlänsipuo- Aikakauskirja 18, 1898.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
11. kivikoski julkaisi sodan päätyttyä tuloksistaan artikkelinulkomaisessaaikakauskirjassamainitsemattakuitenkaanaineistonsäilytyspaikkaakaiketi varovaisuussyistä. Pirdoilankadonneetkurgaanit Mikä oli näiden tutkimusten anti nykypäivän ellakivikoskenkiinnostuskohdistuiLaatokanitä- näkökulmasta?Tutkimuksetkartuttivattietoaäänirannikolle,jonkajokivarsillatiedettiinolevanrau- senalueenvarhaisestaasutus-javesistöhistoriasta, takautisiahautakumpuja,kurgaaneja.Toiveenaoli samoinSuomenjaitä-karjalankivikaudeneroista löytää kumpuja, jotka olisivat jääneet kaivamatta jayhtäläisyyksistä.kunäyräpäävakuuttuisiitä,että niitäaiemmintutkineeltav.i.ravdonikasilta.Pit- ainakin neoliittisen kulttuuripiirin kehto ei ollut känetsiskelynjälkeenvitelenjoenrannaltaPirdoi- SuomivaanAunus,tuloseitukenuttehtävänannon lastalöytyikaksikurgaania.kaivausolimenestys: mukaistakäsitystäitä-karjalankuulumisestaSuokummuistalöytyiyhdeksänhautaustajametalliesi- meen,pikemminkinpäinvastoin. äyräpää puolestaan jätti tutkimuksensapääosinjulkaisematta.MyöhempääntuotantoonsahänkuitenkinkätkiviittauksiaAunuksen tutkimustentuloksiin. dosentti ja Museoviraston intendentti. Nousemajoki laskee vasemmalta Vitelenjokeen.
Sota-ajantutkimustenanti?
Fennoscandia archaeologica XXV 2008, 2760. W. painolastinjakielimuurinvuoksimonetsuomalais- K
Jonina Jansson
JONINA JANSSON
talviteiltä taipaleille
Nimistö apuna vanhojen teiden tutkimuksessa
Monikaannykyaikaistamoottoritietämatkustava eiarvaisikiitävänsäpitkinhistoriallistakulkureittiä. Ajoitustaontutkittuesimerkiksiluonnontieteellisin menetelminsilloin,kunseonollutmahdollista. Monilletuttuvanhasuomalainenlaulukertoo: Tuu, tuu tupakkarulla, mistäs tiesit tänne tulla. niidenylläpidostahuolehtivattienvarrellaolevien
Keskiajanvaltaväylät
12
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0. vanhojateitätarkasteltaessaonhyvähuomata, etteiväthistoriallisetkulkureititolleetläheskäänaina muuttumattomia ja vakiintuneita.Tiet saattoivat muuttaakulkuaantarpeenvaatiessa,jaolimyösrinnakkaisiareittejä.Lisäksiasutuksenlevitessäsyntyi tarveuusilleristeyksillejateille,janäinpaikallinen tieverkostomonipuolistui.
K
Hämeen Härkätien käytöstä jäänyt tieura Rengossa Kanta-Hämeessä.
Suomenvanhoistateistäonkentiesenitentutkittu keskiaikaisiamaanteitä.niistäovattunnetuimpia HämeenHärkätiejaetelärannikkoapitkinkulkenut Suurirantatie,jokatunnetaanmyöskuninkaantienä. Suuretmaantiettoimivatkeskiajallajauudella ajallavaltakuntaayhdistäneenäväylänä,jotapitkin kulkivatmatkailijat,postijahallinnonvirkamiehet. Tulin pitkin Turun tietä, hämäläisten Härkätietä.Hämeen HärkätieyhdistikeskiajallaTurkuajaHämeenlinnaa.Seonmahdollisestisaanutalkunsajorautakaudella,ylituhatvuottasitten.Tiennimenalkuperä eioletäysinselvä,muttasenonarveltuviittaavan härkienkäyttöönLounais-Suomensavimaidenviljelysalueilla.Härätesiintyvätmyösvanhojenteiden syntytarinoissa, joissa jonkin suuren eläimen on sanotturaivanneenensimmäisentieuran. suomalainentieverkkoperustuupitkältikeskiaikaisten maanteidenja1700-luvunpaikallisteidenmuodostamalle pohjalle.vanhatkulkureititjatietovatedelleenosa maisemaa.niidenlähempitarkasteluavartaakäsitystä historiastajaympäristönmuuttumisesta.
aikkeinvanhimmattietolivatuseinpieniä polkuja ja uria, joiden rinnalla käytettiin luontaisiamaa-javesireittejä,esimerkiksi harjujajajokia.vanhojenkulkureittienjateiden tutkimusonarkeologiassajahistoriantutkimuksessa vieläsuhteellisenpienitutkimusala,muttakertonee tulevaisuudessalisääkaupastajakauppapaikoista, taloudellisista toimeentulotavoista ja yleensäkin ihmistenliikkumisestajakäsityksistäympäröivästä maailmasta. nykyäänHärkätietoimiimyösmatkailureittinä, jonkavarreltalöytyykäytöstäjääneitätieuria.Myös Turustaviipuriinkulkenutkuninkaantieonviitoitettumatkailijoitavarten. Suomessaontutkittujoitakinteitäarkeologisin menetelmin.Tutkimuksissaonselvitettyesimerkiksi tienlinjausta,siihenliittyviärakenteitajatienajoitusta.Linjaustajasenmuutoksiaontutkittuhistoriallisenkartta-aineiston,arkistotietojensekäkenttätutkimustenavullajarakenteitayleensäkaivauksin
Menneinävuosisatoinayksitärkeimmistäsyistä lähteä matkantekoon oli kirkossa käynti. omalukunsaovattalviseenkulkemiseenviittaavatnimet.Talvitietolivatlumiseenaikaankäytettyjä teitä,jotkakulkivatuseinjärvenjäitäjajäätyneitä soitapitkin.Historiallisistatalviteistäonrunsaasti mainintoja eri puolilta Suomea. Talvitie-alkuisia nimiäovatsaaneetmonetsuoalueidentaivesistöjen osat,kutenTalvitienkangas,TalvitiennevataiTalvitiensuo.LukuisialahtiaonnimettyTalvitienlahdiksi. Suomen lukuisille soille on rakennettupitkospuitajasiltarakennelmianiiden ylittämiseksi.SellaisetpaikannimetkuinSiltasuotai Pitkäsiltasaattavatkertoapaikallajoskussijainneesta sillasta,jokavoiollaedelleenhavaittavissaarkeologistentutkimustenavulla.vanhojenkarttojenavulla sillatvoidaanuseinpaikantaatarkemmin,janiiden arkeologinentutkimuskertoisilisääentisajankulkemisestajateidenrakentamisesta. Yleisiä ovatkinKirkkotietjamuutkirkko-jaristi-alkuiset nimet.esimerkiksiäänekoskenristinlahdellaon
Espoon kartanon museosilta Sågbro Suuren Rantatien varrella.
Jonina Jansson
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0
13. pitäjientalonpojat.kuitenkintavallisellekansalle pienemmillä kylä- ja paikallisteillä oli todennäköisesti enemmän merkitystä arjen kulkemisessa. Muitatalviteihinviittaavianimiävoivatollasuksi-ja lyly-alkuisetnimet,joitaniitäkinonrunsaasti. Yleisettaipale-jataival-nimetonuseintulkittu kauttakulkupaikoiksi,janeonyhdistettyesimerkiksi kannaksiin,joidenyliveneitäonvedettyvesistöstä toiseen.Taipale-nimiäonSuomessasatoja,joukossa Vetotaipale,TelataipalejaSavitaipale.Sanaesiintyy myös monissa kulkemiseen liittyvissä ilmaisuissa, kutentaivaltaataitaittaa taipaletta. Paikallisteitäkuljettiinpelloillejametsästysmaille ja pidettiin yhteyttä lähellä asuviin sukulaisiin ja naapureihin.
Kulkemisestakertovanimistö
Suomalaisiin paikannimiin on jäänyt runsaasti merkkejävanhoistateistäjakulku-urista.esimerkiksitavanomaisetnimenosattie,siltajataipaleviitannevatuseinkulkureitteihin.voisijopaajatella, ettäaikana,jolloinkartatolivattuntemattomiatai jolloinneeivätolleetvielätavallisenkansankäytössä, paikannimetsaattoivatohjataoikeallekulkutielle. Silta-nimiäonannettumonillesoilletaisoihin
liittyville paikoille
Tietovatolleetsuomalaisenmaisemannäkyvä elementtijosatojavuosia,janiidentarkastelukertoo yhteisestähistoriastamme.Myöspaikannimetvoivat antaavihjeentienmenneisyydestäkertomallakirkkomatkastajavihjaamallatalvitiestä.Samallatiellä, jollaajammeautolla,ontodennäköisestikulkenut talonpoikahevosensakanssataikuninkaanviestinviejäsatojavuosiasitten.
Hyvätapaaloittaatutustuminenteihinliittyvään kulttuuriperintöön ovatTiehallinnon ylläpitämät Jonina Jansson on arkeologian jatko-opiskelija, joka museotietja-sillat.kohteitaonkymmeniä,jane tutkii historiallisia kulkureittejä.
Tietutkimusta Hartolassa
1600-luvun kartta Hartolasta, jossa erottuu vasemmalla suosilta. Arkeologisessa tutkimuksessa paikannimistön käytönsuurinongelmaonkentiesnimistönajoittaminen.useinnimenalkuperävoimyösollavaikea varmistaa,kutenHämeenHärkätiellä.vanhatkartat jaarkistolähteetsaattavatkuitenkinkertoanimien alkuperästäjaselittääniidensyntyä.useinnimistö kertookinpaikanhistoriastaelävästijakuvailevasti jaantaauusiamahdollisuuksiatienjasenvaiheiden tutkimukseen.
Tietsuomalaisessamaisemassa
sijaitsevateripuolillaSuomea.vanhimmatkohteet ovatkeskiaikaisia.Läheskaikillamuseoteilläja-silloillaonopaskylttejä,jotkakertovatniidenhistoriasta.useanmuseotienvarrellavoitutustuamyös monipuoliseen paikannimistöön, joka parantaa kuvaatienhistoriasta. kartassanäkyvältäisosuoltalöydettiin1930-luvulla veneen jäännökset, jotka ajoitettiin myöhemmin radiohiilimenetelmälläristiretkiajalle,noinvuosiin 10251150. kartassakeskellänäkyväTainionvirran ylittävä siltakin mainitaan tuomiokirjoissa 1600-luvulla, ja kerrotaan sitäylläpitäviksikyliksiHartolasekäläheisetruskealaja Joutsa.Sillatovatmyöskenttätutkimuksessa hedelmällinentutkimuskohde,jasiltoja arkeologisin kaivauksin tutkimallahistoriallisistakulkureiteistävoidaansaadaentistä monipuolisempaatietoa.
jONINA jANSSON
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
14. Mainintoja keskiajanjauudenajanalun teistälöytyyrunsaastituomiokirjoista,sillätienhoitovelvollisuuksistasyntyneitäkiistoja setvittiin usein oikeudessa. Hartolassa on siis veneilty jo tuhat vuottasitten.kartassanäkyväTainionvirtaonollut alueellatärkeävesireitti;suurinosaHartolanjaläntisennaapurikunnanSysmänrautakautisestajakeskiaikaisestaasutuksestasijaitseevirranvarrella. Nykyään suon nimi on Isosuo, mutta aiemmin sitä kutsuttiin myös Pitkänsillansuoksi.
Historiallisiajaesihistoriallisiakulkureittejätutkitaanyhdistelemälläerilaisiamenetelmiäjaaineistoja. esimerkiksi keskiaikaisia teitä voidaan tarkastella 16001700-luvunkarttojenavullapeilaamallaniidenosoittamaaasutustilannettatakautuvasti.Hartolanalueellaitä-Hämeessäasutusnäyttääsijainneen paljoltisamoillaalueillakeskiajaltauudelleajalle, joten myös kulkutarpeet ovat olleet samanlaisia. karttatutkimuksenjaesinelöytöjenlisäksikulkureittienmenneisyyttävalottavat arkistolähteet ja kenttätutkimukset. kuitenkinkeskiaikaiseksitaisitäkinvanhemmaksi arvelluntienhistoriatulisiainavarmistaakenttätutkimuksilla.
kansallisarkisto
kulkureittienvarreltatehdytarkeologisetesinelöydötkertovatomaatarinaansaentisajanmatkustajista. kerrottupidetynjumalanpalveluksia.Yleistäolikirkkomatkantekoerityiselläkirkkoveneellä,jokajätettiinpalveluksenajaksiodottamaanKirkkovalkamaan. Oikealla joen rannalla näkyvät Koskipään kartano ja Hartolan vanha kirkko
Mistäs tunsit meidän portin. Tulin pitkin Turun tietä, hämäläisen härkätietä. PenttiHaanpää,tiekirjailijoistammesuurin,aloitti kirjailijantiensä kokoelmalla Maantietä pitkin vEsaHEikkinEn (1925).Tievievanhastauuteen,sitäpitkinvoikul1. Mitään oikeuspuntaria metsäautotie. Meidän pitää osata elää sen Elämän valtatieltä,jossatiejasilläkävelytuottaa kanssa. Näin teidän uuden portin. laviPesonen:Laulukirja.21.painos.osakeyhtiövalistus1960.vuonna1964kirjoitan Pesosen laulukirjan ensimmäiselle sivulleMerjakoiraneniC. Hämeessä härkien pito syrjäytti hevosten käytön vasta 1600-luvulla, kun kruunu veitalonpoikienhevosiaarmeijanloppumattomiin tarpeisiin,varsinkin30-vuotiseensotaanSaksaan. TavallistakinkansaaHärkätielläkulki,koskakirkkojenvierelläpidettiinsuurinajuhlapyhinämarkkinoita eli messuja, jotka vetivät puoleensa sekä kauppiaitaettärahvasta. Kun tällaisia tuhoja tulee, meidän on käärit- taassuuriaajatuksia,joidenkinmielestäturhankin tävä yhdessä hihat ja autettava toisiamme viranomai- lennokkaita: sina, naapureina ja lähimmäisinä. varrentoimijat.TurunlinnastaHämeenlinnaan taiHattulanPyhänristinkirkollejohtavantien varhaisvaiheetulottuvatnykytiedonmukaanrautakaudenloppuunviikinkiajalle,noin800-luvulle. Matkustaminen ja matkailu olivat alkaneet, muttapalveluitaeitienvarrellajuuriollut.kunkie-
o
Laulustalähdetäänjaperinteestä
Pieni kyselykierros vahvistaa oman kokemuksen: "TuuTuutupakkarullan"ensimmäinensäkeistöhallitaanhyvin,toisenosaavatvainharvat.kehtolaulustaontullutsamaantapaansävel-jasanahokema kuintelevisiomainoksistanykyään,kuten"Saarioisten..." tai "vasara ja nauloja..." Mainostoimistoa eiaikanaantarvittu,kunSuomenkansasävelsija sanoittilaulunsa."Tuutuutupakkarullastakin"on löydettynelisensataaversiota. ihmettelemässätuultentekosia: useinastelijanaonlentojätkä,kutennovellissa Luonto on arvaamaton. Myrtynyt, katkera jätkä miettii astellessaan valtatien kiitos, nyt tiedän paikkani: olen ihminen, ja soivaa somerikkoa, miettii täynnä epäilystä ja tuskaa, toisaallaonluonto.eikävälissäolemitäänvain että ei ole oikeutta maailmassa. keskiajalla Härkätie yhdisti valtakunnan kaksi tärkeäälinnaa,TurunlinnanjaHämeenlinnan.Se merkitsi sotilaiden, hallintomiesten ja verottajan kulkuaHärkätiellä.Tietäkäyttivätlisäksivarsinkin kirkonmiehetjamyöspyhiinvaeltajat,silläHärkätie liittitoisiinsaTurunTuomiokirkon,rengonPyhän JaakonkirkonsekäHattulanPyhänristinkirkon. Haka alla, pyörä päällä, karhun talja portin päällä. Härkätie-nimi on tavallaan hämäävä, koska matkaa ei yleensä taitettu härällä vaan hevosella. Harvoin kukaan pysähtyy miettimään yleisesti tunnetun,jolapsenamoneenkertaankuullunlaulun sanoja. Härkiä käytettiin keskiajallaja uuden ajan alussa varsinais-Suomen ja Someron vahvan savikkoalueenkyntötöissä,jakeskiajanHämeolitunnettu hevosmaakunta. jettaalukijaatarinastatoiseen.Seantaakirjailijalle TiedonvaltatiellävoitavataSuomenpääministerin näkymiäluontoonjaluonteeseen. näinä valistuksen aikoina tietysti voi herätäihmettelemään,miksilastenunilaulussalauletaantupakasta.Ainoavastaantullutselitysonollut entisaikojensuomalaistentupakanviljely:tupakanlehdetkuivattiinjakäärittiinrullalle,janäinsaatiin tupakkarulla,jokamuistuttikapaloitualasta.
Tiellepäästäänjahistoriaan
Härkätieonvanhimpiahistoriallisiateitämme.vanhimmaksisenmainitsevatainakinkaikkiHärkätien
KiELENTiELLä
2. ei taivaitten reunalla ole, kaikki sattuu kuten sattuu.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
12
15. Pakko-ottojenvälttämiseksisiirryttiinhärkiin. MErjaisotaLo
Härkätiellähistoriastahuomiseen
Tuu tuu tupakkarulla, mistäs tiesit tänne tulla
Tilanne muuttui vasta 1800-luvulla, kun alettiin siirtyäkonevoimaan:ensintulirautatie,sittenautoliikenne.kunvuonna1962saatiinvalmiiksiuusi valtatie 10, Härkätie muuttui pääosin kylätieksi. Hanketta hallinnoi hieman yllättäen Härkätien Teatteriyhdistysry.
Tieltäteatteriin
Talvella 2004 minulle soittaa Letkun MaamiesseuransihteerieijaLainejapyytääkirjoittamaan näytelmänheidänkesäjuhlaansa,koskaolintehnyt pienenhistoriallisenkuvaelmanLetkunkyläkoulun 100-vuotisjuhlaanedellisenävuonna.vastaankyllä ja sitten jatkamme puhumista maaseudun kehittämisestä ja kylien yhteistyöstä. kuulen yhtäkkiä sanovani:"PerustetaanHärkätienteatteri!"Jaeija vastaakyllä. Sanastatietääonsuorayhteysikivanhaantiehenja sanastakäsittääkäteen.keskeisiäkognitiivisiaprosessejailmaisevatsanammejuontuvatmateriaaliseen todellisuuteenviittaavistasanoista.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0. Härkätienyhdistämätvarsinais-SuomijaHäme muodostivat pitkään yhtenäisen liikennealueen. SiitäalkoierikoinenHärkätieninnoittamaprosessi, kolmen kylän, Letkun, Torron ja Portaan, yhteinenponnistusomanhistorianelävöittämiseksi teatteriatekemällä.noinsadanhengenjoukkoon sittemmin ollut vuosittain mukana, kyläläisten lisäksimuitakintammelalaisiajaforssalaisia.kahtenaensimmäisenävuonnasaimmeLounaPlussan kauttaeu-rahaa,muttapääosinontultutoimeen omillammeTammelankunnan,Hämeentaidetoimikunnanjamuutamiensponsoreidenavittamina. 4. nykyisestä reitistä kerrotaan, että tie "kulkee lähesalkuperäisessämaisemassakirkonkylien,varsinaissuomalaistenpeltolakeuksienjajokilaaksojen sekä hämäläisten metsäseutujen läpi. Härkätien kievarit sijaitsivat rengon kirkolla, Tammelan Portaassa, Someron Lahdessa,MarttilanJuutilassajaLiedonPinomäessä. Tietoteidenmäärästälöytyyhelpostiverkosta: puolimiljoonaakilometriä.Tietoaetsiessänijään kiinniTiehallinnontuottamaanvirkkeeseenLiikennesuorite nousi vuonna 2009 0,9 % ja oli 35,9 mrd.
autokm. nimistön perusteellaniitäolivatesimerkiksi rengon Asemi,Tammelan PyhäjärvenMämmi,Mämmikallio ja Mämmikari sekäMarttilanPirttiniemi. kruunu kiristi otettaan ja määräsi kievareita perustettavaksivarsinkinomienmiestensämatkojen helpottamiseksi. Härkätien
34
16
3. Se vie meidät tiedon hämärälle alueelle; kuinpäintulevarekkaviitostiellä. entiedä,kuinkapaljonmeilläonteitä.en,vaikka olenasiantuntija.Jopoikanalampsinlappilaistapistotietälukemattomataskeleet. Merja Isotalo
Piilotettua arkkua ihmettelemässä Mikael Agricola yhdessä kyläläisten kanssa Portaassa 2007.
varit puuttuivat, yövyttiin sekalaisissa majapaikoissa, joistaosaolierämiestenkin käytössä. Mämmi-nimet selittää se, että mämmi oli matkustavaistenperusevästä. Lomasuomen (www.lomasuomi.fi) sivuilla esimerkiksikerrotaan,ettäHämeenHärkätie-reitin pituuson170kilometriäjaettäseonSuomenvarhaishistorianmerkittävintie,jotaylituhannenvuodenajankauppiaat,sotilaat,talonpojatjakuninkaat ovatkäyttäneet. esitystentoteuttaminentapahtuutoisellatavalla kuinteatterissayleensä.ensintutkinHärkätiensekä
Kulkemisestamatkailuun
Härkätie on tunnettu laulustaan, mutta muuten tietämysonsatunnaista.Monenlaistamarkkinointiviestintäätarvitaan,jottamatkailijatlöytävätHärkätienjasenkohteet. Härkätien merkityksestä kuitenkin historiallisena reittinäkertoose,ettäeuroopanneuvostonkulttuuritiet-projektiinsekäviikinki-ettähansatieverkostoihinvalittiinedustajaksijuuriHärkätie.
varreltalöytyymoniahistoriallisiakäyntikohteitaja nähtävyyksiäsekäarvokkaitaluontokohteitakuten TorronsuonjaLiesjärvenkansallispuistot." Täsmälleensamatasiatjalauseettoistuvatmyös uudenvisitFinland-portaalin(www.visitfinland.fi) sivuilla,joillaonlisäksitarkkareittitienumeroineen: "Turustatietä10LiedonkauttaTorstilaan,jonka jälkeen vasemmalle tielle 2230Tarvasjoelle tie 2250Marttilaantie2264koskiTL:iintie2810 Somerolletie2802ja2824Portaankauttatielle 2831tie10renkoontie2855Hämeenlinnaan." MatkailunedistämiseksionmeneilläänHärkätiellähistoriastahuomiseen-esiselvityshanke.Seon eu-rahoitteinenkolmentoimintaryhmänelivarsinais-SuomenJokivarsikumppanien,LounaPlussan jaLinnaseuduntukemaprojekti,jossaselvitetään toimijoita, heidän toiveitaan ja resurssejaan sekä haetaan kehittämisideoita ja yhteistyöverkostoja
Härkätielläovatvaeltaneetsekäteatterissaettä todellisuudessamuunmuassaviikingit,kirkonmiehet,pyhiinvaeltajat,linnanherrat,MikaelAgricola, hakkapeliitatjateatteriseurueet.Haluammepysyä mahdollisimmantarkastihistoriallisissatosiasioissa jamyöstodellisissahenkilöissä. Tie,tieto,tietoisuus.Tietyö,tietotyö,tietoisuustyö.Minnejatkammetästä,kunsuomemmejohtamisjärjestelmänrajatalkavattullavastaan?
17. Mehänolemmejosiellä,eikäkielitunnuriittävänenäämihinkään.emmeymmärrätoisiamme,
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
muttaseeihaittaa,josemmeitsekääntiedä,mitä haluammetarkoittaa.Pelaammepelejä,joissaainoa sääntöon,ettämitäänsääntöjäeiolejatämäkin sääntöontehtyvainrikottavaksi. useimpinavuosinameilläonollutkeväisinhistorialuentotulevankesänaikakaudesta,ruokakurssi, vaatetuskurssijaretkiaiheeseenliittyväänkohteeseen.näinsaammetietoajayhteisennäkemyksen siitä,mitäaiommeesittää.Samaanaikaanteenkäsikirjoitusta,mietintarinaa,tutkinhistoriaajasovitan roolejatoivomustenmukaanjalopulta"plari"on käsissäharjoituksetvoivatalkaa. Yksi pääosanesittäjistävalmistilusikat,ja näinmeilläolikäytössä300puulusikkaa.
Merjaisotalo
Historiastahuomiseen
Tulevaisuus tuntuu turvatulta ainakinHärkätienTeatterinosalta. Palvelut ja matkailu kasvavat, vaikka perinteistenelinkeinojenharjoittajiaon vähemmän.Tieonsuosittumoottoripyöräilijöidenreitti,japolkupyöräilijöitäkinolisienemmän,jospyöräilyolisiturvallisempaa.kiihkeänelämänmenonvastapainoksi vaeltaminenonsaanutliikkeelleyhäenemmänharrastajia,senyhtenäerityisenämuotonanimenomaan pyhiinvaeltaminen.Härkätiellämennäänhistoriasta huomiseen. HärkätienTeatterinkuvaelmatalkoivatvuodesta 987.Seuraavanavuonnasiirryimmeristiretkiaikaan, sittenkeskiaikaan,sitten1500-luvullejasiitäaina seuraavallevuosisadalle.Tarinaalkaaensimmäisessä kylässä, jatkuu toisessa ja päättyy kolmannessa, muttanevoikatsoamyöserikseen.Pienijoukko, kolmestakahdeksaannäyttelijää,onmukanakaikkienkolmenkylänesityksissäviemässätarinaaeteenpäin. Sen sijaan as- tioidenkanssaolitullaongelma,kunpaperilauta-
setjamuovihaarukateivättulleet kysymykseen.ohjaajammeTanja Thomssonilmoitti,ettähäntekee lautaset, ja niinpä hän teki 250 lautasta ilman dreijaa. esiintyjien ikähaitari on ollut laaja, vanhimmat 80-vuotiaita ja nuorin roolinhaltija syntyi vasta neljäkuukauttaesitystenjälkeen. Maailmaan,jossaovatvallallafaktiojavirtuaalisuus. Merja Isotalo on kulttuurihistorioitsija ja kouluttaja.
Turun akatemian professori matkalla Hämeenlinnaan valistamassa poikaansa luonnon ihmeistä Torrolla 2009.
Jatkammekotästäeteenpäin?Maailmaan,jossa konkreettisenjaabstraktinerollaeiolemerkitystä. Maailmaan,jossapitääkirjatalakiin,ettävirkahenkilönonkäytettäväymmärrettävääkieltä. esityksiinkuuluutoisennäytöksenajanmukainentarjoilu,jolloinyleisöonosaesitystä.viikinkiajan ruoka oli helppo toteuttaa. Härkätien tulevaisuus on varmasti myös turvattu. Merjaisotalo
Harjoitukset Härkätien varressa Letkun Pirtillä, osoite on Härkätie 189.
senvarrenkylienjapitäjienhistoriaa,sittenehdotan yhteisessäkokouksessaaikaavuodentarkkuudellaja hiukanteemaakinjakeskustelemmeaiheesta.Sen jälkeen kiinnostuneet ilmoittautuvat ja esittävät mahdollisiatoivomuksiaomistarooleistaan. Mukanaonvanhempialapsineen jamyöskolmensukupolvenperhe
korsatunturiin kurottautuu useita ounasjoen, kitisen ja ivalojoen latvajokia, joita pitkin Lapin kyliensaamelaisetjakittilänuudisasukkaattavoittelivatalueenriistaajakalaakuhisseitajärviäjajokia. ikiaikaisenajaa-verbinrikastuminenajatella-verbiksi jasennykyisintunnetuiksimerkityksiksionkaukaistahistoriaa.Ajaminenontodennäköisestitarkoittanutkonkreettistatakaaajamista.nykyäänajatellaanelijahdataanmielenvoimalla,josajatellaan. useimmitenajatuksetvainvirtaavat,ajaudutaan. Lapin kylien nautinta-alueiden rajat seurasivat useinvedenjakajaa,jossatunturittoimittivatrajapyykinvirkaa.karttaalähemmintutkittaessahuomiokiinnittyykinkorsatunturissaristeäviinpitäjien rajoihin,jotkanoudattivatpitkältivanhojenLapin kylienrajoja.
S
5
18
5. EErikkirundgrEn
Korsankulkijat
tavoitammevedenjakajanvietka-aavalla meloessammeikivanhaavesireittiä keminLapistainarinLappiin.ounasjoen jaivalojoenvälinenvetotaivalon lyhimmilläänkorsatunturinvartioimassa erämaassa.
kartaö
fv
kaLa erfins
ppmark
en186
0
uomenLappiaesittävässäkartassavuodelta 1860korsatunturionviedäkaikenhuomion. Tietäälieneemuinoinmerkinnyttientuntemista, mahdollisesti myös sitä, että on seurattu jälkien
muodostamaauraa.Käsittäminenonollutkonkreettistakäsiinsaamistataikiinniottamista,ymmärtäminenjonkinympärikiertämistä. nykyään tiedämme Suomi-neidon olkapäällä sijaitsevanlaakeantunturinyltävänainoastaan463 metriin.Seonollutmerkittäväaivanmuistasyistä kuinkorkeudestataihuomattavastaulkomuodosta. karttaasilmäillessäeivoiollahuomaamatta, ettätunturionpiirrettytodellistakokoaanhuomattavastisuuremmaksi.Mitäänmuutamaastonkohtaa eimyöskäänkorostetatummallavärilläyhtäselvästi. kyse oli korsatunturia ympäröivän vedenjakajaalueeneränautintaoikeuksienrajaamisesta. AnttiHyrykuvaanovellissaanKivi auringon paisteessa(1958)poikaa,jokavuoleenuoltajousipyssyynsä.Yhtäkkiähänkiinnittäähuomiotajalkaansa: Pojan läpi kulki jokin tärisyttäen häntä, ja hän ihmetteli ja katsoi: onko tuo minun, koko jalka
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0. 1700-luvunlopullakäytiinkäräjiäkinivalojokeen laskevanLismajoenmajavanpyyntioikeuksista
ivalojoen kultalöytö vuonna 1868 sai ihmiset pyrkimääntodenteollavedenjakajanyli.korsassa Kulkureittienvartija kruunurakennuttiveneenvetoteitäjaautiotupiahelFinskaLappmarken-kartanpiirtäneelläMaanmittaus- pottamaanmatkalaistenelämää.Maanmittauslaitos laitoksenyli-insinöörilläPetterWilhelmAurenilla komensi Aureninkin laatimaan ivalojoen varrelle olikuitenkinmyöstoinenhyväsyynostaakorsatun- pitäjäkarttoja. Tätänykyäoivaltamineneitosinolein.oivalluksetonjotehtymuualla,kielennetty,paketoitu siististijapantukaupaksiverkossa.Tilaasieltä.
19. Myöhemmin uoma muuttuu niin mutkaiseksi ja ryteikköiseksi, että kanootin kanssa joutuu kahlaamaan vedessä.
alhaalta ylös asti, aivan kokonaan. Ajatus liikkui polttavana polvihousujen ja lyhythihaisen paidan alla käsiin ja päähän. Yhtätärisyttävääonkuvitellalajinhistoriastase
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
hetki, jolloin ihminen oivalsi ulkoisen ja sisäisen samuuden.oivaltaminentapahtuiaivoissa.ihmislajilleonominaistamahdollisuuskäyttääoivaansaeli päätääntehokkaasti,myöstoistenihmistenperimmäistenaivoitustenoivaltamiseen. Hän kiersi hitaasti lautaläjän ja käveli pirtin taakse astuen joka askeleen erikseen. vuosisatojaaiemmin,silläjotainreittiäpirkkalaikemijoenjaPaatsjoenvesistöjäerottavamaakan- setkin aikoinaan osasivat inariin. Hän kiersi hitaasti rakennuksen ja meni sisälle pirttiin. Hän istui penkille ja katseli kattoa ja nurkkia. Eerikkirundgren
nasonhelpoinylittääounasjoenlatvoillavietkaaavalla,jostaveneensaavedettyäkorsajärvenkautta ivalojoelle.ennenteitäihmisetjatavaratliikkuivat enimmäkseenvesitse,jatalvitietkinseurasivatusein tuttujavesireittejä. turiesille;senvieritsekulkivattärkeätkesä-jatalvikorsanvetotaivallieneekuitenkintunnettujo reititvedenjakajanyliinariinjaedelleenJäämerelle. ounasjoen latkorsatunturionollutikimuistoisistaajoistalähtienpohjoisenLapintärkeimpiärajapyykkejäjaon edelleen.nykyäänsenlaellakohtaavatkolmenkunnanelienontekiön,kittilänjainarinrajat.Myös Puljun erämaan ja Lemmenjoen kansallispuiston välinenrajakulkeekorsatunturinkautta.
Syvä-Tepastojoella kanoottia on vielä kohtuullisen helppo uittaa ylävirtaan rannalta. Ja poika nousi seisomaan
urakan päätyttyä saunomme läheisellä korsan autiotuvalla.Aikaahyvinkestänytrakennusonollut niillä sijoillaan jo ennen kultaryntäystä. vavesien kautta kulkeneeseen veronkantoreittiin viittaavat Jerisjärven kalamajat, joita torniolaiset talonpojatpitivätylläainakinjo1500-luvulla. Aikomuksemme oli ensi alkuun leiriytyä korsajärvelle, mutta sen kivisiltä rannoilta ei löydy kunnollista sijaa teltan alle. erämaassaonainamahdollistakulkeaharhaan. kaikki kelluu, tiekin. vaikkakorsalompolostaeteenpäinmatkataittuu alavirtaan,ivalojoelleonsiltivieläpitkäjatyöläs matka.korsajärveenlaskevassakivisessäjavähävetisessäojassamelomineneikäyvieläpäinsä,vaanjouduntuontuostariisumaanhousunijahyppäämään veteenuittamaankanoottia. Haarakoskentievojenmäntykankaillaonviimeinenmahdollisuussaadatelttapystytetyksikuivalle maalle ennen vedenjakajan vetisiä aapoja. kittilän nimismiesrakennuttiaikoinaantuvanPielpajärven kirkolle vievän talvitien varteen viranomaisten ja muidenkulkijoidensuojaksi. Yhdelle tie merkitsee vauhtiajavapautta,toiselletaakkaajatukaluutta. ei tarvitse muuta kieltä kuin sen sisällä olevan. vilkasvesireittihiljeni,kuntieSodankylästäivaloonelisilloiseenkyröönvalmistuivuonna1914. kyllävapaaAaronythämmästyisiumpihangessa tarpoessaan,kunkännykkäpirahtaisijamyyntimiehenkeskeytymätönkielivirtaisihänenkorviinsa. kanootinjavarusteidenkuljettaminenkorsalompolonrantaanvieläheskaksipäivää.Hakiessamme ylempää vietkavaaran rinteiltä parempaa kulkureittiä törmäämme vanhaan polkuun, jota ei ole merkittykarttoihin.Senvarreltalöydämmemyös merkkejäkullankaivajienveneenvetotiestä. vedenjakajalle rakennetut tuvat ja veneenvetotiet purettiintainemaatuivatniillesijoilleen.kulkijoidentienviittanatoiminutkorsatunturijäiunohduksiinkeskelleSuomensuurintaerämaata.
erämaa-alueellaleiriytyminenonvapaata,jamaapuuluvan lunastettuaan tulet saa tehtyä risuja ja oksiahiemanjykevimmistäkinpuista. nykyään Puljuun pääsee autolla. käytämme kernaastitiensuomaamahdollisuuttajalaskemme kanootin vesille vasta Puljujärven rannalla.Tästä huolimattaedessämmeonaivanriittävänpitkäerämaataivalSyvä-Tepastojokeaylösvietka-aavalleja edelleenvedenjakajanyliivalojoelle. Tankavaarankultamuseojärjesti1980-luvullakahdestisoututapahtumanivalonkultalastarovaniemelle. Puljun
Alavirtaan
Puljustalähdettyämmeemmeolenähneetihmisiä mutta kylläkin runsaasti muuta elämää.Tarpoessammevetiselläaavallaedestämmepyrähtäämustaviklosiivilleen.Linnunvaroitushuudotkantautuvat suontoisellelaidalle,jossayksinäinenhirvinostaa päänsämättäästäjajolkotteleemetsänsuojaan. ensimmäisessä kultasoudussa osa kilpailijoistaeksyinaskamajoellehuomatenerheensävasta vedenkäytyäjoessaepäilyttävänvähiin. Lounastettuamme
67
6. Onko siellä Aaro itse hyvää päivää tiedätkö nyt olisi elämäsi tilaisuus...
20
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0. "Tietäkäydentienonvanki,vapaaonvainumpihanki", väittää Aaro Hellaakoski (1946). Pikatieeiolenopea,moottoritieeikuuma.eikätie vie.nämäovatvainsanoja,parempaanemmepysty. vietka-aavantavoitettuammevesikäyniinvähiin, ettämelomisestatäytyyluopua.Meidäntäytyyvetää kanoottia kapean ojan molemmilta rannoilta, ja välilläjoudummejopanostamaansitätiukempien mutkienylitse.Lopultaeiautakuintunnustaakantotaipaleenkoittaneen.
Kullankaivajienjäljillä
ivalojoenkultamaillepyrkineiltäonvaadittuhyvää kuntoajaerämiestaitoja.raskasmatkaalkoirovaniemeltä,jostanoustiinylävirtaanhetiounasjoen vapauduttuajäistä.PelkästäänPuljuun,jokaoliviimeinenasuttukyläennenvedenjakajansuuriaerämaita,kertyisauvottavaa260kilometriä. voi tosinolla,ettähäntarkoittaatielläihmistenseuraa,sivilisaatiota.
kunastuutieltäpois,saaollayksin,paossa.ei tarvitse myydä itseään, ei ostaa toista. kanootinuittaminenkoskiaylösonnistuuyllättävänhelposti.MatkasujuuleppoisastiainaHaarakoskelle,jossapitääosatavalitavasemmaltalaskeva vähävetisempivietkaoja.veikkaammevuolaamman Perseojansaaneennimensävääränjokiuomanmyötä laajoillesoilleeksyneiltäkullankaivajilta. Kaikki kelluu,eikätuolausemerkitsesenenempää kuinmitkäänmuutkaan,josemmeaktiivisestiprosessoisillemerkitystä. ei tarvitse pakottaakaikkeaulos.voiollayksin,uhmata
Tie eri muodoissaan edustaa ihmiselle jatkuvuuttajatoistuvuutta,rutiiniamiettikääpävaikka englannnsanaaroute.entiedä,muttaluulen,että tämäeiolevoinutollavaikuttamattasiihen,millaiseksiihminenonkielensäkäyttänyt.
21. Tie on keskeinen kontekstimme, motiivimme ja tietysti metaforamme: elämän tie. Elävä ajeli elävää, toisen loppu oli toisen elämä. Tutustaotetullamallillatuotetaanjärkeäjamerkitystävieraaseen. Sen jälkeen joki on helpompi meloa, ja välillä saa laskea vauhdikkaita koskiakin.
Eerikki Rundgren on toimittaja, luonto- ja eräopas.
7. Mikäihmiselleontuttua?varmastitiet.näyttää siltä,ettätaivaankappaleillaonomattiensä.Sittisontiaisetlentävätjostakinjonnekin,harjoittamaan koprografiaaluultavasti,siissyömäänsontaa.Hiirillä onpolkunsa,samoinjäniksillä,peuroilla.Maailmassa onhavainnoitavissaasioita,jotkaovatvarmoja,toistuvia,jostakinjonnekineteneviätiedettäviä.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
ihminenkinkehittääitselleenomaturansa.Pärjätäkseen,elääkseen.SamuliPaulaharjukertooKiveliöitten kansassa(1937)metsienmiestenvirkateistä, pilkotetuistapyyntikeinoista: Suurien metsien meno oli alituista nälkäisen naakimista ja vaeltamista virkateillä. vaatimattomastakoostaanhuolimattasyrjäinentunturitoimiiedelleentärkeänärajapyykkinä.
Ivalojoki alkaa Korsaojan yhdyttyä Avisuorajokeen. SamallamyösPuljunerämaa-aluevaihtuiLemmenjoenkansallispuistoksi.korsaojanjaAvisuorajoen yhtymäkohtaan,mistäivalojokialkaa,eioleenää kilometriäkäänmatkaa.
korsaojallasaammevihdoinnäkyviimmetunturin,jotaolemmepitkäänodottaneet.Pysähdymme ihailemaankorsatunturinmatalaalakea,vaikkase hädintuskinerottuutunturikoivujentakaajoelle. Eerikki Rundgren
päätämmejatkaasamantienivalojoelleasti.kultakurunojatuokorsaojaansenverranlisäävettä,että pääsemmekaikkikolmetaasistumaankanoottiin. käsitejärjestelmämme on luonteeltaan vertaava, analoginen. Tavoitettuamme poroaidan tiedämme hetkeä aikaisemmin siirtyneemme enontekiöltä inariin
Yleinen tie päättyy.Muttatiejatkuu,jatkuu. kartaöfverfinskaLappmarken1860
kailletutuksiSakariTopeliuksenLuonnonkirjasta.Se ilmestyiensikerranvuonna1862,jasitäkäytettiin inarinkin kiertokouluissa jo 1800-luvun lopulla. WSOY 1946. Otava 1958. WSOY 1925. Inha, Suomen maisemia. Tiehallinto: http://www.tiehallinto.fi (2010)
23. professori Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa.
AnteAikionmukaaninarissaonuseitamuitakin Cáhálig-alkuisiapaikannimiäjautsjoellaainakinyksi Cáhkál-alkuinen,pohjoissaamenkielinennimipesye. Paulan avulla pyydystäminen ei muuten ollut ainoatapasaadacáhkálinaarteita.utsjoenkirkkoherra Anders Andelin kirjoitti utsjoelta muistiin tarinan,jotaerässaamelainenmuisteleeäitinsäkertoneenmukavanalastensatunavielä1950-luvulla. käteväsaamelainenveitalvellasulapaikkaantonkallisenmaitovelliä,jotaahnecáhkáltulilitkimään. I. Tarpeeksisyötyäänsejäätyipakkasessajahalkesi, jolloinvatsassaolevatrahatkilisivätlumelle.
Apinavaaran löytää lähtemällä Ivalon koillispuolella olevan Nellimin kohdalta luoteeseen Sulkusjärvelle päin, jonka vasemmalla puolella on Apinavaara.
9. K. on osattava oikeatloitsut,onhallittavasopivansumeakieli,tarpeeksiitselleedullisiatietoja. Antti Hyry, Maantieltä hän lähti. SamoinenontekiöltälöytyyCáhkáljärvi.erikoista nimityypissäonse,ettälevinneisyysnäyttäärajoittuvanpohjois-,inarin-jakoltansaamenalueelle.Muita apina-käännöksiäeikuitenkaanoletiedossa. kalevalainen tietäjyys on valttia. Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
Pentti Haanpää, Maantietä pitkin. Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta. WSOY 1937. WSOY 1909. Siinäapinakuvataankarvaisenajahäntäisenäpikkuolentona,jokamuistuttaakaukaisestiihmistäja jotatoisessakertomuksessapojathoukuttelevatmetsässärusinoidenavulla.
Tärkeintähyvätarina
outoaolisi,joselämäntyönsäkiertokoulunopettajanatehnyt"Laura-täti"eiolisituntenutyhteyttä Luonnonkirjaan. kilpailuonkovaakaikkialla.vainnepärjäävät, jotkatietävät,taioikeastaanvaine,jotkaeivättunnustaei-tietävänsä. 10. Senmukaancáhkálinvatsaolitäynnähopearahoja. entiedä.Sitäeisaasanoa. Aaro Hellaakoski, Huojuvat keulat. on kuitenkin luultavaa, että hänelletärkeämpääolihyvätarina,jossasuomalaisten viranomaisten toiminta saamelaisten keskuudessatuottihassunkurisiatuloksia.kaskunimistönkerääjänjainarinsaamelaisenkäymästäkeskustelusta on sinällään niin erikoinen ja kuvaava, että voisi kuvitella sen ainakin jossakin määrin perustuvan tositapahtumiin.Toisaaltasevoiollatäysinkeksit- Veli-Pekka Lehtola on saamelaisen kulttuurin tykinoudonsuomenkielisennimenselitystarina. Samuli Paulaharju, Kiveliöitten kansaa
keskustastaetäällekinrakennetutalueetovatvoineet saadateikseenkatuja,kunsuunnittelussaonkorostettu urbaania kulttuuria ja tiivistä rakentamista. Toinen tärkeimmistä kaduista oli karjakatu (Fägatan)elivanhauudenmaanmaantie.nimitulee siitä,ettäkaupunkilaisetajoivataikoinaankarjansa tietämyötenkaupunginulkopuolisillelaidunmaille. ensimmäinen kotini kaupungissa olikeskustanliepeilläMuseokadulla,myöhemmin asuinesikaupungeissaviljelijäntielläjaSinettikujalla.olensattumaltaosunut"oikeaoppisille"teille, silläkatu-perusosaonyleensävarattukantakaupunginkaduille. Muutvanhatkadunnimetkertovatpaikansijainnista.Joensuuntaisestikulkiuseampiakatuja:alimpanaJokikatu (Ågatan),ylempänäKirkkokatu(Kyrkogatan), Luostarin välikatu (Kloster mellangatan) ja ylimpänäLuostarin yläkatu(Kloster övergatan). Hämeenkatu(Tavastgatan) mainitaan asiakirjoissa ensi kertaa vuonna 1426. Yleisimmät suomalaiset kadunnimet ovat kuitenkinteitä.kärkijoukossaovatRantatie,Koulutie, Kirkkotie,Myllytie,RinnetiejaTeollisuustie.nimistä avautuusuomalainentaajamamaisemaeriaikaisine kerroksineen.osaesimerkiksiRantateistävoiolla kovinkinvanhoja;Suurella Rantatielläkinonkuljettujokeskiajalta.Tavallisiaovatylipäänsämääränpäätäilmaisevattiennimet.Samallatiellävoisilloin ollauseitaerinimiä. kaupunkiusonainamyössuhteellista:pienemmässä kaupungissa kaduksi kelvannee rauhallisempikin kulkuväyläkuinsuurkaupungissa. TavallisiayleissuomalaisiakadunnimiäovatKoulukatu,Kauppakatu,TorikatujaRantakatu.Suoran asiallisesti nimetyillä kaduilla kaupunkilainen on jämptijajärjestelmällinen.uudemmanajanJuhannusruusunkujatjaIltaruskonkadutantavatpuolestaankulkijalleluvanromanttisiinkävelyihin.eikai kukaanvoipärryytelläpakoputkikolistenPilvilinnankadulla. Säännöstäonpoikkeuksensa,kutenmonitietää. nimenpyörittäjä
Kepeästi Pilvilinnankadulla
olenasunuttiellä,kadullajakujalla. Tiedotmaammevanhimmistakadunnimistäovat keskiaikaisestaTurusta. kysymykseenvoitvastataHiidenkiveninternetsivuillawww.hiidenkivi-lehti.fi>Yleisökysymys,lähettämälläsähköpostiaosoitteellaouti.lauhakangas@stellatum.fitai kirjeitseosoitteellaHiidenkivi,Stellatumoy,Purotie1B,00380Helsinki. ks.koosteedellisenyleisökysymyksenvastauksistasivulta59.
24
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0. Jälkiosianimiinriittäävieläpaljonmuitakin.on polkuja,rinteitä,väyliä,raitteja,esplanadeja jaHelsinginkallionkuuluisatlinjat.Joskuskatuonkatu joilmanperusosaa.Karhunkäpälä,Päivänsäde,KuutamoinenjaLintu Sininenovatkadunnimiänekin.
TeRHI AINIALA, dosentti, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
YLEiSöKYSYMYS
Paikannimi este vai houkutin?
onkokadun-,kaupunginosantaimuunpaikannimivaikuttanutjoskusasuinpaikan taimatkakohteenvalintaasi?onkonimestätullutestetaihoukute?ovatkoennakkoodotuksesituottaneetyllätyksen?Muistatkotällaistalapsuudestasi?entätuleeko mieleesijokinmuillesattunutvastaavatapaus
Myöstodellinen,elettyelämävoi joskusollamilteikirjallinen.
jyväskylänyliopistonmuseo
oviisa"Louise"Aspia(18531872)pidetään kiistellystiensimmäisenäsuomenkielisenä naislyyrikkona.Hänsyntyiyksitoistalapsisen perheenesikoisenautajärvellä.isäJaakkoAsptyöskentelirautaruukinkirjurina.JaakkoAsppuhuilapsilleenruotsia,jottanämäoppisivatsivistyneistön kielen,muttamuutenkotonapuhuttiinsuomea. Loviisanluonneolitärkeähänenrunoilijantiensä kannalta. tragedianpalasetloksahtavat paikoilleenyksinkertaisella, luonnonlakiamuistuttavallavoimalla. Perhe muutti ensin Suomussalmelle ja sieltäPuolangalle.vilkasjaälykästyttöpääsipelkällä olemuksellaan paikallisten pappiloiden suosioon ja piireihin, joissa arvostettiin lukemista ja kirjallisuutta.
L
"Taidankuollanuorena..."
YksitoistavuotiaanaLoviisapalasikouluunraaheen, jossahänolikuusivuotiaanaviettänytlukuvuoden. LuokkatoveriFannyHohenthalolipastorintytär, jatytöttoimittivatpappilassaomiakaunokirjallisia lehtiään.Yksilehdistänimettiinsuomeksi"Laulajaksi"ruotsinkielisestäsisällöstähuolimatta. kehujenkannustamanaLoviisajatkoikirjoittamistakotona.HänkirjoittiFannylleraaheen:"Melkeinkaikkitäälläkiannallaihailevatminua.kaikki sanovat,ettäminunpitäisipäästäkorkeakouluun, ettäminustatulisiuusiFredrikaBremer.olenniin suuttunuttuohonnimeen!Taidankuollanuorena,
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
kunkuvittelenniinsuuriaettäminustatuleesuuri runoilijatar!" neljätoistavuotiaana Loviisa kuuli Jyväskylän seminaarista,jonkanaisosastostavalmistuivatjuuri ensimmäisetopettajat.unelmarunoilijattarenurasta täydentyihaaveellaopettajattarenammatista.kahdeksantoistavuotiaanapääsisipyrkimäänjavarattomiaotettiinvapaaoppilaiksi!Alkoineljänvuoden piinallinenpääsykokeenodotus.
25. äidiltäLoviisaperiulkonäkönsä:mustatsilmät jatummantukan.emäntäluonnettahäneiperinyt, hänessävaikuttivatenemmänisänmusikaalisuusja runoilijanlahjat. jaanajanHiLa
isaAspinlyhytrunoilijantie
isaaspintierunoilijaksiontarina, jotaoikukassattumakinpalvelee. Jaakko Aspin esikuva oli tärkeä. Oulun Viikkosanomatjulkaisihänenrunojaan,mikä innoitti Loviisaakinkirjoittamaan.Yhdeksänvuotiaanahän omistiensimmäisen "oikean"runonsa isälleen.äitivalitti,ettävainkirjat,kynäjapaperinpalapitiväteläväisentyttärenaloillaan,muuten tämäkuljeskeli"unissaan"
kuumeesta huolimatta isa suoriutui pääsykokeestatoiseksiparhaana,hetiLucinaHagmaninjälkeen.Seminaarivuodestatulitoiveidentäyttymys. kirjallinen kokemusolitärkeää. Yhdeksäntoistavuotias isa nousi toistamiseen kievarinkärryille elokuussa 1872. lustaolitullutmaallistaturhuutta. Matka jatkui hevoskyydillä. runon yöllä ja seminaarin musiikinlehtori e. PuolangaltaJyväskyläänoliviisisataakilomeriä. Myöhemminoppilastoveritkeräsivätkolehdin,jolla ostettiinhaudallevalkoinenmarmoriristi. Löytyiuusisydänystävä,LydiaLagus,jokainnosti isanrunoilemaanentistäkiihkeämmin.isankyvyt
26
Hautaristikadoksissa
Lukuvuodenmittaanhoitamatonyskäjakuumeolivatmuuttuneetkeuhkotaudiksi.Palatessaankesäksi kotiinisaolijohyvinsairas.kesälomaeiparantanut isaa,mutteiedeslääkärinkieltoestänythäntäpalaamastaJyväskylään."Yhtähyvinvoinkuollasiellä, missäaloinelää",isakirjoittipäiväkirjaansa. kelirikon vuoksi isa haudattiin opiskelupaikkakunnalle Jyväskylään vanhalle hautausmaalle. A ThauvónienvapaahenkisessäpappilassaLoviisaoli Hagforssävelsisenhetiaamulla.runonovatsävelkuinperheenjäsen.PappilantyttärestäSallyThau- täneetmyösmuunmuassaArmasJärnefeltjailkka vónistatuliLoviisanparasystävä.Taiteilijanimiisa kuusisto.runossakiantajärvenvaahtopäinenaalto napattiinSallynlukemankertomuksensankaritta- eitahdokutenisanrauhatonsydänkäänluopurelta,koskasekuulostihiukan"Louisalta".runot misentuskanjaintohimoisenelämänhalunvuoksi nukahtaajääpeitteenalle. Seuraavana kesänä "Aallonkehtolaulu" kuoli hänen oma pikkuveljensä, nelivuotias vil- Lopullinenläpimurtoseurasifennomaanistaherähelmi.vanhemmatmurtuivatjaliittyivätherännäi- tystä,jonkakiihkeinedustajaLucina"Cina"Hagsiin.kotonalaulettiinenääpelkkiävirsiärunoi- man innosti isan ja muut suomenmieliset sisaret käyttämäänpuhuessaanvainyhtäkieltä,suomea. Loviisaaeikiellettyrunoilemasta,muttaluon- Mottokuului:"Jokoyhtätaitoistakahdenpuolen taisenrunoilunhalunjauskonnollisensyyllisyyden- eionnuta!"isalleseeiriittänyt,hänjulistikirjoittatunnonvälinenristiriitaoliherännyt.rippikoulussa vansakinsuomeksi.Seminaarinmiesosastollavilisi koettuherääminensammuiepäilyksiin.Loviisatunsi suomenkielelläkirjoittaviarunoilijoita,tunnetuimahdistustajajopakuolemanhätääsiitä,etteivoinut pinaheistäerkko,vuorinen,killinenjaramstedt, uskoaniinkuinhalusitäydestäsydämestään.ris- muttaisaAspoliainoanainen. paleltunutpikkupoikajäätynytkyynelposkellaan, mikä järkytti Loviisaa syvästi. iisalmessaisamyöhästyilaivasta,jollahänenpiti matkata kuopioon. Jo ennen kajaania alkoivat rankkasateet, jotka jatkuivatpäivästäjaviikostatoiseen.isaistuikievarinrattaillalikomärkänä.kärrytkeikkuivateteenpäinmutaisillateillä.vaatteeteivätkuivuneetöisin, aamullaolipuettavapäällevalmiiksimärkämekko. nälkävuosienjälkeenperhemuuttiPuolangalle. Historiansaatossahautaristikatosijasekorvattiingraniittilaatalla.Suureksiyllätykseksiristilöytyi elokuussa2008Jyväskylänammattikorkeakoulun elientisenkeskuskansakoulunullakolta.ristipelastuikuinihmeenkaupallajoutumastasiirtolavalleja Mustankorkeankaatopaikalle. elokuussa vuosien haave toteutui ja isa istui hevoskärryillepäämääränäänseminaarinpääsykoe. ristionnytkunnostettu,jaseasetettiinisanhaudalleFloranpäivänä2009.
Jaana Janhila on filosofian maisteri ja vapaa kirjoittaja.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0. Hän menehtyi keuhkotaudinaiheuttamaanverensyöksyynaamulla 12.marraskuuta.Jyväsjärviolijäätynytyönaikana, aallotolivatlopultanukahtaneet. Tosiasiassamatkajohtikirjallisuudenhistoriaan. signeerasinytisaAsp.
Ahdistustajakuolemanhätää
Jyväskylänseminaarissa
SeminaariinpyrkiminensuunniteltiinThauvónien pappilassakevättalvella1871.Jositäennenkirkkoherra ja ruustinna valmistivat isaa pääsykokeisiin muunmuassaopettamallahänellesuomenkielioppiajakäsityötaitoja.Pappilankirjastossaisaahmi runebergia, Topeliusta, Malmströmiä, Wallinia, Byronia, Shelleytä, Heineä, Moorea... pääsivätesiin,jahäneltätilattiinjuhlarunojasemiSamaanaikaanLoviisakokikoviamenetyksiä.ensi- naarinjuhlatilaisuuksiin:TammisaarenuudennaisrakkausJoelBackmankuolirintatautiin.vaeltavat seminaarin kunniaksi järjestettävän juhlan runo, kerjäläislaumatmuuttuivatruumiskasoiksisuurena PortháninsyntymäpäiväjuhlarunosekäFranzénin nälkävuonna1867.Tienvarrestalöytyikuoliaaksi satavuotismuistojuhlanruno. kevätkesälläsyntyiisantunnetuinsuomenkietiriitarepihäntälopunelämää,ja"hulluuteenasti palvomansa"runouden,luonnonjaystäväthänkoki linenruno"Aallonkehtolaulu",jokaonsävelletty moneen kertaan. Legendan mukaan isa kirjoitti epäjumalikseen. Satoiyhärankasti.isallenousikuumejahänalkoi yskiä.Jyväskyläänhänsaapuipääsykokeitaedeltävänäiltana,jolloinsadekinlakkasi
johnsson. Ritva Seppänen on helsinkiläinen eläkkeellä oleva ravitsemustieteilijä.
AIHeeSTA eNeMMÄN "Reseberättelse af j.V. vuosijuhlassa esitettiinCanthinuusiseuranäytelmä Hän on Sysmästä,jokaoli victorinluonnehdinnanmukaan "aikahauska".esityksenjälkeen yhdistyksen edustajat tarjosivat Canthillepienenillallisen.Myös victor oli yksi kahdeksastatoista kutsutusta. MatkajatkuiWieninjaMüncheninkauttaroomaan, missä victor osallistui lääkärikongressiin. Joulukuussa Alfhild tiedotti kirjeessäänvictorilletulevastateatteriesityksestä.idaAalbergsaapuisikiertueellaankuopioonjaesittäisiCanthinSylvin.
ar kis to sit yis
Alfhild varoitteli kihlattuaan teatteritalon vetoisuudestajakeskitalvenkylmyydestä.Hänkirjoitti odottavansamielenkiinnollavictorinmielipidettä Aalbergista.AlfhilditsearvosteliAalbergiatämän liiallisestavartalolla,erityisestikäsivarsilla,elehtimisestä.olisiltimyönnettävä,ettäAalbergillaoli "sulavatliikkeet".
opintomatkaEurooppaan
koska isoisäni victor toimi muun työnsä ohella kylpylälääkärinä,hänolikiinnostunuttutustumaan eurooppalaisiinkylpylöihinjaniidenhoitomenetelmiin.niinpähänanoiLääkintöhallitukseltastipendiäeurooppalaisiinkylpylöihinsuuntautuvaaopintomatkaavartenjasuunnittelisiitäsamanaikaisesti häämatkaa. Mikäli potilastyöltään jouti, victorkin osallistui kuopiolaiseenseuraelämään."kutsujaonpaljonja normaalipotilastyöonrasittavaa",hänkuvasi. Finska Läkarsällskapets Handlingar 1895; 37, 292-312.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
Tuntematon nainen (takana vas.), Annie Edelfelt ja Bertha Edelfelt, istumassa Alfhild Frey, Adele Gadd ja rouva Edelfelt.
28
yk. nuoriparivihittiinviipurissahelmikuussa1894 Alfhildintädinkotona.Josamanailtanahelähtivät junallaPietarinkauttaBerliiniinjasieltäedelleen dresdeniin, missä oli ensimmäinen tutustumiskohde,fysiatrinenklinikka. niinpä victor mainitseeAlfhildinmarraskuisenHelsingin-matkan aikana pelanneensa muun muassa vistiä Canthin luona.Mielitietylleenhäntunnustaa,etteivätpelit sujuneetkovinmenestyksellisesti,koskahänhävisi kokoajan. kuopionseuraelämäpyörituohonaikaanvilkkaasti Minna Canthin ympärillä. eräässä kirjeessään victor kertoo osallistuneensa kuopion Suomalaisen Seuran vuosijuhlaan.Seura oliperustettu 1877suomenkieliseksivastapainoksi ruotsinkielistensäätyläistenkonversationi klubille. kotimatkallehelähtivätveveynjaMünchenin kauttajapalasivatSuomeenmatkustettuaaneuroopassaläheskolmekuukautta. yk
sity
isa
rki
sto
Bertha (vas.) ja Annie Edeflelt ja Alfhild Frey.
Joulukuun alussa Alfhild palasi viipuriin ja osallistuitätinsäkanssakirkkokonserttiinviipurin uudessasuomalaisessakirkossa,jokavihittiinsamana päivänä.Hänmainitseeerityisestisen,kuinkakirkko olivalaistusähkövaloilla.
MinnaCanthinseurapiiri
isoisän kirjeistä löytyi kiinnostavia yksityiskohtia 1800-luvunlopunkuopiolaisestakulttuuripiiristä. SieltänuoriparimatkustimuunmuassaLutzernin jaZürichinkauttadavosiin,jonkasanatoriooliviimeinenvarsinainenmatkakohde. roomasta oli mahdollisuus käydä keväisessä Sorrentossa,Caprillajaischiassa,mistämatkasuuntautuitoiseentunnettuunkylpyläänSanremoon. Seurassa keskusteltiin, pidettiin esitelmiä, huviteltiinjaharjoiteltiinseurustelua suomen kielellä
toon.kivikautisenasutuksenvoitunnistaaavoimuudestajavaloisuudestahyötyvienkasviensiitepölyjensekärunsaastatulenkäytöstärunsastuvienhiilihiukkastenlisääntymisestä.Silti kivikauden viimeisten kahden tuhannen vuodenaikanatapahtuneetelinkeinojenja asumustenvähittäisetmuutoksetvaikuttivat yhäenemmänluonnonympäristöön. Talot ja pihapiirit sekä niihin liittyvät pellot, niityt ja laidunmaat ovat vähitellen muokanneet avoimen ja valoisan kulttuurimaiseman.Joskusmaisemassaonsäilynyt myös näkyviä esihistoriallisia elementtejä, kuten rautakautisiaröykkiöhautoja(500ekr.1000jkr.). MilloinvarsinainenmaanviljelyalkoiSuomessa. Arkeologinen tutkimus kertoo muunmuassasiitä,missäonasuttujamillaisiaasumuksiaeriaikoinaonrakennettu.Siitepölyanalyysin avullapuolestaanselvitetääneriaikoinaluonnonympäristössätapahtuneitamuutoksia.Järvienpohjiinjasuoturpeisiinonkerrostunutmonipuolinen luonnonarkisto,jossasäilyneidensiitepölyjenavulla onmahdollistaselvittääihmisenvaikutustaluonnonympäristöön.
M
60005000ekr.keski-euroopassasyntyneetkivikautisetmaatalouskulttuuritvaikuttivatpohjoiseen huomattavastimyöhemmin.
Kyliensyntyjamaanviljelynalku
ensimmäisetselkeätkylätsyntyivätSuomenalueelle keramiikankoristelunperusteellanimetynkulttuurivaiheen,tyypillisenkampakeramiikan(40003400 ekr.) aikana.Tuon ajan osin maahan kaivettujen asumustenpohjia näkyy edelleen metsämaastossa matalinaasumuspainanteina.Siitepölytutkimukset kertovatsilloisestavilkkaastametsienraivaamisesta: puidensiitepölytvähenivätjaihmistoiminnastahyötyvätlajitrunsastuivat. vanhimmat Suomesta löydetyt viljojen siitepölytajoittavatviljelynalunsuurinpiirteinjaksolle 30002300ekr. ajoitettaviaaineksiatairakenteitaerottuuharvoin nykyisestäkulttuurimaisemasta. Menneisyyttätutkitaanarkeologianjaluonnontieteiden avulla. etelämpänäeuroopassaneoliittisenkivikaudenkatsotaanalkaneensaviastioidenvalmistuksenjamaataloudenalunmyötä.SaviastioidenvalmistustaitoomaksuttiinSuomen ja koko itä-euroopan nykyisen havumetsävyöhykkeenalueellahyvinkinvarhainelinoin
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
Virolahdelta 2000luvun alussa löydetty vasarakirves.
te
29
em uM ök kö ne n. tEijaaLEniusjatEEMuMökkönEn
Kulttuurimaiseman kivikautisetjuuret
useinkulttuurimaisemanapidetäänvuosisatojensaatossamuodostunutta maalaismaisemaa,jostavoihavaitaeriaikoinasyntyneitäelementtejä.nykyisen maisemantaustallaonkuitenkinrunsaastisellaistaajallistakerrostumaa,jokaeioleenää selkeästinähtävissä.näkyvätmerkitvanhimmastaihmistoiminnastaovathautautuneet myöhempienmuutostenalle.suomessaagraarinkulttuurimaisemansyvinkerrosajoittuu noinvuosiin30001800ekr.näitämaisemankivikautisiajuuriaeitutkimattahavaitse.
aatalouden muokkaamat kulttuurimaisemat ovat syntyneet vuosisatojen ja -tuhansien aikana. Sen sijaan kivikautisia eli ajalle ennen 1800 ekr. Suomenlähialueiltaonkuitenkinlikituhatvuotta vanhempiatodisteitaviljelystä.virossatyypillisen kampakeramiikanaikaisiaviljojensiitepölyjäonjo niinrunsaasti,ettämaanviljelynonkatsottuolleen Aukeatjatulenkäyttö yleistä jo kyseisen kulttuurivaiheen alusta alkaen Millainen oli kivikauden ihminen ympäristönsä (4000 ekr.).Yhtä vanhoja maanviljelyn muokkaajana?näyttääsiltä,ettäihmistoimintajätti merkkejäonmyösvenäjältä tuonaesihistorianjaksonahyvinvähänjälkiäluon- äänisenalueelta
kivikauteen,jotaseuraavatpronssi-jarautakausi.
AjANlAsKuN tAitettA vANHeMPiA KulttuuriyMPäristöN syNtyyN liittyviä ilMiöitä
9000 5200
MESOLIITTINEN KIVIKAUSI 5500 eKr. Muutviljatruis,vehnäjakauralevisivätSuomeenvastamyöhemmin.ohraonitsepölytteinen kasvi,minkätakiasenhavaitseminensiitepölytutkimuksissaonvaikeaa.Tälläonvarmastivaikutusta varhaisenviljelyhistoriankuvaan. Myöskarjanlaidunnusonosaltaanmuokannut kulttuurimaisemaajokivikaudella.vaikkaSuomesta eitunnetakivikautisiakotieläintenluulöytöjä,on laidunnustatodennäköisestiharjoitettujovasarakirveskulttuurin(29002300ekr.)aikana.Tämän kulttuurinaikanavirossakatsotaansyntyneenmaatalouttaharjoittavayksittäistaloasutus. Jääkauden jälkeen alkanut maankohoaminen on muuttanutmaisemia.Myösilmastonlämpötilanvaihtelutovatolleetsuuria.kivikaudenlämpökaudellavuodenkeskilämpötilatolivateteläisessäSuomessanoinkaksiastettanykyistäkorkeampia. Lähialueidentutkimustenperusteellaonkintäysin mahdollista, että myös Suomessa maanviljely olisialkanutjotyypillisenkampakeramiikanaikana. TästähyvänäesimerkkinäonMikkelinorijärven rautakautinenmuinaispelto.Peltokerroksestalöydetytradiohiilimenetelmälläajoitetutohranjyvät kertovatviljellynjo600jkr.,muttaviereisenjärven kerrostumista löydetyn ohran siitepölyn mukaan viljelyalkoikuitenkinvasta1200-luvulla.Pienialaisiltametsienkeskelläsijainneiltapelloiltaohransiitepölyjenkulkeutuminenlaajemmalleympäristöön onollutvähäistä.Siksiensimmäisenviljelyvaiheen löytäminensiitepölyjenavullavaatiiainamyösripauksenonnea.
Kuokkaviljelyäraivioilla
Suomestaeitunnetayhtäänkivikautistapeltoa.Siitepölytutkimuksissakin viljojen siitepölyjä löytyy varhaisimmastavaiheestavainvähän.Myösmuut raivauksenmerkit ovat vähäisiä,etenkin josniitä verrataanmyöhempäänkaski-japeltoviljelyyn. niinkivikaudellakuinhistoriallisellaajallakylien paikkaaonjouduttuvaihtamaanmaankohoamisen siirtämienrantojenmukana.Maaseudunkulttuurimaisemanhistoriallinenjaesihistoriallinenjatkumo onkinpisinalueilla,joissaluonnonympäristönmuutosonollutpienintäjaasutusonvoinutpysyäpit-
Suomenesihistoriallisenajanajanjaksot:
(esihistoriallinenaika=aika,joltaeiolevieläkirjallisialähteitä) kivikausionjaettumesoliittiseen(aikaennensavias- Sisämaan järviseuduilla puhutaan lisäksi varhaistioidenvalmistustaitoa)janeoliittiseen(keraamiseen) metallikaudesta,jokaajoittuupronssikaudenalusta rautakaudenalkupuolelle,noin1800ekr300jkr. varhaisimmassavaiheessakysymyksessätuskinon ollutpeltoviljelynykyisessämielessä.Todennäköisestiviljelyolipienimuotoisempaa,jasitäharjoitettiinmuunkasvillisuudensekaantehdyilläpienillä raivioilla.Sitävoidaankutsuaesimerkiksikuokkaviljelyksi.Toimeentulonkannaltakivikautinenviljely onollutmarginaalistavarsinaisenelannontullessa
Kivikausinykymaisemassa
Suomenluontoonjatkuvanmuutoksenkourissa. varmastiviimeistäänkivikaudenloppupuolella (30001800ekr.)viljelyjakarjanhoitoolivatosa toimeentuloamyösSuomessa.Asumustenkokooli jo kasvanut massiivisiin mittoihin; yli kaksikymmentämetriäpitkättalotjarivitaloteivätolleetenää kovinkaanharvinaisia.Tällaisetasumuksetsijaitsivat useinnäkyvilläpaikoilla.neolivatkeskeinenosa aikansakulttuurimaisemaa.
yhämetsästyksestäjakalastuksesta. maanviljely leviää KeskiEurooppaan 40003000 eKr. siitepölytutkimuksissa ensimmäiset selkeät merkit metsien raivaamisesta sekä niittylajiston että asutusindikaattorikasvien määrän lisääntymisestä
4 / 2 0 1 0
30
H i i d e n k i v i. Suomessa varhaisin viljelykasvi on ollut ohra
Riho Grünthal. Suomessa on useita kulttuurimaisemia, joiden perustaonluotujokiviselläkirveellä.vaikkakivikautiset elementit ovat yleensä nykymaisemasta pyyhkiytyneetjopois,tietoalueenraivaushistorian
jaasutuksenkivikautisestaalustatuoesillenykyisenmaisemantodellisensyvyyden.nykyisenmaalaismaisemanrakennuksetovatuseinkorkeintaan muutamansadanvuodenikäisiä,muttamaisema, jossanesijaitsevat,saattaakertoatuhansienvuosien takaisistakarheistakäsistäjahikisistäotsista. Suomen Museo 2009, 538. kulttuurimaisemanpitkäkäyttöhistoriatuhoaa vääjäämättämaisemanvanhintakerrostumaa.Paradoksaalistaonse,ettäsiellä,missäasutusonpysynyt pisimpäänsamallapaikalla,myöhempitoimintaon kaikkeintodennäköisimmintuhonnutkivikautisen asutuksen merkit. Asumusta ympäröivä maavalli on rajattu katkoviivalla. Asumus ajoittuu oletettavasti noin 30002500 eKr.
teemuMökkönen
eKr. käänsamoillasijoilla.Tällaisiaalueitaonhitaimman maankohoamisenalueilla,pientenjärvienympäristöissäjajokilaaksoissa. Toim. Paleoekologi Teija Alenius ja arkeologi Teemu Mökkönen toimivat tutkijoina Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineessa.
AIHeeSTA eNeMMÄN Teemu Mökkönen, "Kivikautinen maanviljely Suomessa". tästä alkaen siitepölyjen avulla tunnettujen maanviljelyn merkkien määrän kasvu 1800 eKr. hautaröykkiöiden rakentaminen alkaa
PRONSSIKAUSI 17001300 eKr. 0 jKr. 1800 500 1300
NEOLIITTINEN KIVIKAUSI 30002500 eKr. Muut fyysiset merkit asutuksesta, kuten asumuspainanteet,ovatyleensätuhoutuneetpeltoviljelyn jamuunmaankäytönmyötä. SKS 2002, 7692.
Muokkaamattomassa kangasmaastossa kivikautiset asumusten pohjat ovat yhä selkeästi nähtävissä. vanhimmat tunnetut viljakasvien siitepölyt (ohra) 2000 eKr. nykyisillä pelloilla sijaitsevista kivikautisistaasuinpaikoistaovatyleensämuistona vain kynnöspellosta löytyvät esineiden kappaleet. vanhimmat arkeologisissa kaivauksissa löydetyt hiiltyneet viljan jyvät Turun Niuskalasta
RAUTAKAUSI
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0
31. Miten menneisyyttä tutkitaan. Irmeli Vuorela, "Luonnon kerrostumat säilövät menneisyyttä." Ennen, muinoin. Tämä 9 x 7 metrin kokoinen, osin maahan kaivettu asumuksen pohja eli asumuspainanne löydettiin Jaalasta toukokuussa 2010
Saimme ihan mukavasti luetteloitua pienesineistöä ja jonkin verrandokumentoituamyllynkoneistoakin.olen
33. kaarinakainulainen
kaarinakainuLainEn
JUHLAPUHEETVAiHTUiVAT TALKooTUNNEiKSi
JOY-talkoot Rääkkylässä
sepäiväkeväälläolimerkittykalentereihinjo hyvissäajoin."jokaisenomaympäristö-päivä rääkkylänpaksuniemessä",kiittäärääkkyläseuranpuheenjohtajaHelenapaakkinen,joka sainäintoivomansa60-vuotispäivälahjan, siitäpäivästäalkaneetjakesänkantaneet kulttuuriympäristötalkoot.
yksylläjosovimmetästä",kertoivatkarstulastaastientiseenkotikuntaansatalkoisiintulleetilonajakariMatilainen. "Mielenkiintoista", luonnehtii Härkönen työtään. Jouteneivätolleetharavanvarttakiertäneettalkoolaisetkaan.Jokaiselleriittijotainpuuhaa.Joutilain nyppi maasta tupakantumppeja ja muisteli lämmölläniitänuoria,jotkaeräänalueellapidetyn konsertinjälkeenolivattulleetseuraavanapäivänä mukaantumppitalkoisiin.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
"Me niitä taidettiin poltellakin", olivat nuoret motivoineetitsensä. "näinpidetäännesiisteinärikkaruohoista." Silläaikaakuntoisetpaiskivattöitäulkona,levittivätsoraajaharavoivatlaajaapiha-aluetta,osatalkoolaisistaahkeroisisällämyllyssä,jossarotatolivat talvenmittaanmellastaneet,pitäneetomiaperinnepiirejään.Samallamiehetkorjasivatkaikenlaisia pikkuvikoja, oikoivat ovia, rasvasivat lukkoja ja saranoita. "Ja siistiä tuli", ihastelivat tekijät työtään ja samallakokoPaksuniemenaluetta,jossameijeriliikenneonvaihtunutvierasvenesatamanvilkkauteen. Läheisenmetsikönsavupirtillejohtavapolkuja pirtinympäristöolivatturettuneetniin,ettäviikatemiehelleriittityötäpuidenvesojenkatkomisessa jakiskomisessa. Syntymäpäiväkukatolivatvaihtuneetharavoihin jalapioihin,lahjatvesureihinjamoottorisahoihin, juhlapuheettalkootyöhön.kohteenaolikunnanjoitakinvuosiasittenseurallelahjoittamankiinteistön, vanhanmylly-meijerinmiljöö.
"S
Viikatemiesmetsäpolulla
viimevuosisadanalussavalmistuneenmylly-jameijerirakennuksen seinävieret oli alan yrittäjä urho Tapanenjovalmiiksitasoittanut.Sorakuormaodotti traktorinkauhaa,lapioitajaämpäreitä,kymmeniä ahkeriakäsiparejalevittämäänsoraaseinävierille. "Mylly on hyvässä kunnossa. Vanhan savupirtin ympäristö siistiytyi vauhdikkaasti.
Vehnämyllyynkuuluupölykin
TalkooväenjoukossahäärimyösJoensuussaasuva etnologiullaHärkönen,jollemyllymuseostatuli kesätyöpaikka. Aluesiistiytyimuutamassatunnissa,innokkaimmatviipyivättyöntouhussailtaanasti. Matilaistenlaillamukanaoliviitisenkymmentä talkoolaista, rääkkylä-Seuran jäsentä, yhteistyökumppania,marttaa,ympäristöstäänkiinnostunutta ystävää. ToivoHirvonenvirittelijopuoliltapäivintulet kalakattilanalle.kuntyötolivathyvässämallissa, pääsitalkooväkisyömäänjakakkukahville,onnittelemaantalkooideanäitiäsuusanallisestikin. Meijeritoimintaloppui1970-luvulla,viljasiiloon ollutyksityisessäkäytössäviimevuosiinasti.
Rääkkylä-Seuran sihteeri Anne Salin vaihtoi kynän haravaan
entisöintityötä valvoo arkkitehti osmo karttunen, ArkkitehtitoimistoTorikka & karttunen. voitaainaPietariinasti.nytPaksuniemeentullaan Meijerisalijasiihenliittyväkonehuoneomis- vesiteitsevirkistymään,nauttimaansatamaniemen tettiinheinäkuunajantaidemaalariSaaraTikanelä- kulttuurimiljööstä. Myllyonollutkesänavoinnamyösyleisöllekirkonkylällävanhassaviljamakasiinissatoimivankotiseutumuseontavoin.
nytverso-ryhmävastasinytympäristötaidepolusta. omaympäristöonkiinnostanutniinrääkkyläläisiäkuinkesärääkkyläläisiämyösvesiltäkatsottunaja koettuna.rääkkylä-Seuranheinäkuinenperinneristeilyrääkkylänvesilleoliloppuunmyyty.
Kattopitäväksi,ikkunatkuntoon
kaarinakainulainen
34
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0. Se kertoo tuijajatkuiympäristötaidepolkuna,jonkavarrella entisajanelämästä,jossamaidon-javiljantuotanto oliuseitaluonnonjaympäristönpuolestakantaa olikeskeistä.vesitserääkkylästäonaikoinaanviety ottaviateoksia. Härkönenasuikesäntalonmeijeripäädyssä,vanhassaapupoikienhuoneessa.rääkkylä-Seurasuunnitteleeentisiinasuintiloihinelävääasuntomuseota. mäntyölle.näyttelyngalleristinatoimirääkkyläSeura.Aikaisempinakesinätaidenäyttelynjärjestä- Kaarina Kainulainen on rääkkyläläinen toimittaja.
oppinutpaljonuutta,sellaistamitäenosannutkuvitellakaan.Myllyjamyllyntoiminta ovataivanomamaailmansa." kevään talkoista ja kesän jatkuvista siivouksista huolimatta vanhassa vehnämyllyssäolipölyistä."Myllyynkuuluupölykin", Härkönen hymyilee tyynesti. "Saamme onneksi jatkaa työtävielätänävuonna." rahaaseurasaamyösomistamistaankotiseutulehdenosakkeista.SitätarvitaanjuuriPaksuniemen alueenkunnostamiseen,talkoillaeitarvikkeitasaada. kaarinakainulainen
Julia Tikkanen esitteli kesän taidenäyttelyn ja tarvittaessa myös varasi Saara Tikan maalauksia, jotka ovat taiteilijan näkemyksiä luonnosta, hänen mielen ympäristöstään.
Toivo Hirvosen (etualalla) keittämä lohikeitto maistui talkoolahjan saaneelle Helena Paakkiselle (oik.). LuontoajamaisemaakuvaavatTikantyötsopivat hyvinJokaisenomaympäristö-teemaan.neinnostivatmyössuurtayleisöä.näyttelykesäolivilkas. Hän ei apunaanolleenJennirantametsänlaillahätkähtänyt työpaikalleensillointällöinpyrkineitäjyrsijöitäkään. Soppajonossa olivat myös Väinö Vaskonen (toinen oik.), Antti Torikka, Veikko Sallinen ja Anu Pykäläinen.
rääkkylä-SeurasaiMuseovirastoltaviimevuonna avustustakatto-jaikkunaremonttiin. nyt tilat ovat kunnan omistamassa, entisessä meijerinkonttorirakennuksessatoimivanyksityisen kesäkahvilanmajoituskäytössä.konttorirakennuksessaasuiaikoinaanmyösmeijerinisännöitsijäperheineen. "Tässäonmeijerikönhuone",esitteleeHelena Paakkinen. HeinäkuussasavupirtillejohtavametsäpolkumuunPaksuniemen alue on kokonaisuus. AnttiTorikkaolimukanakevääntalkoissa, samoin itseoikeutettunaseuranpitkäaikainenpuheenjohtaja SaaraTikkajaympäristöpolku veikkoSallinen. "Muttatekijöistäpienelläpaikkakunnallaonollut pulaa,ammattimiehetovatylityöllistettyjä",kertoo seuran puheenjohtaja
Yhdysvaltain-aikanaanMylläritoiminousukautenarikastuvanpankkiiriliikkeentoimitusjohtajan sihteerinäjaoppijärjestämäännäyttäviätilaisuuksia. AloinlaulaamyösnykymusiikkiajateimmemuuH i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
tamia rohkeita barokki-nyky-Mozart-oopperoita muunmuassaPorvoonSuvisoittoon." Samallakomsitäydensiklassistarepertuaariaan, suorittilauludiplominSibelius-Akatemiassajateki ensimmäisenisonkansainvälisendebyyttinsäFrankfurtinoopperassaJacquesoffenbachinHoffmannin kertomustenolympiana. Hän on primus motor,jokahankkiiesityksillerahoituksenjahoitaa suhdetoiminnan.
S
Esa M ela me tsä
Laajaohjelmisto
WCko:ntaiteellinenjohtaja,koloratuurisopraano Anukomsidebytoijulkisestijo19-vuotiaanaLakmen kelloaarialla radion Sinfoniaorkesterin ja nuortenSolistienkonsertissaLeifSegerstaminjohdolla.TuleviahaasteitaonesimerkiksiJohnZornin monologidraama La machine de l´être new York Cityoperassamaaliskuussa2011. ritadaHL
Länsirannikoltakajahtaa
WestCoastkokkolaopera(WCko)tuolavalleklassikoita, muttainnoitustaonhaettumyössuomenhistoriasta.
opraano Annika Myllärillä oli kymmenen vuodenrailosuomalaiseenmusiikkielämään, kun hän palasi perheineen Yhdysvalloista Suomeen. "TapasinpiankoloratuurisopraanoAnukomsin. nyt Mylläri hyödyntää oppimiaan taitoja WCko:n toiminnanjohtajana. Saksalaisissaoopperataloissakomsinrepertuaari olilaaja,jalaulajiltavaadittiinnopeaaoppimiskykyä jaheittäytymistämonenlaisiintyyleihin.Monipuolisuudestatuliluonnollinenosakomsia. Mylläri lähti Sibelius-Akatemiasta valmistuttuaan opiskelemaan laulua new Yorkiin, pääsi paikallisiin laulupiireihin ja lauloi vuosiaTrinity StreetinammattikuorossamuunmuassaG.F.HändelinMessias-oratoriota,esittimuunmuassaAdelea JohannStraussinLepakossajadebytoiCarnegieHallissanewYorkissajakennedyCenterissäWashingtonissasekäBostonPopsinsolistina. WCkotilasiparivuottasittenkantaesityksen "täydelliseksiupseeriksi"kuvaillustaruotsinarmeijanupseerista GeorgCarlvondöbelnistä(1758 1820)kertovannykyoopperanDöbeln 1809,jonka BiSonjulkaissuttänävuonnacd:nä.
Anu Komsi ja Mati Tuli Carmenissa kesällä 2010.
Taidettaajassajaajasta
"käsitykseni oopperasta muotoutui oikeastaan 1990-luvun lopussa, kun olin kiinnitettynä Bremeninoopperaan.intendenttitoitaloonohjaajia entisestä itä-Saksasta, lähinnä Berliinistä Berliner ensemblesta,jotkatekivätvälilläerittäinrohkeita
35. HänorganisoimuunmuassaMetropolitan-oopperanegypti-huoneeseenvalmistetunuseanruokalajin illallisen,jonkaaikanaruokailijoitaviihdyttineljä oopperalaulajaa. Hänkertoipohtineensaoopperanperustamistameidänmolempienentiseenkotikaupunkiinkokkolaan jakysyi,kiinnostaakominuaryhtyätuumastatoimeen.Tutkinpatentti-jarekisterihallituksenyhdistyslainsäädäntöäjahavaitsin,ettämeidänkannattaa perustaayhdistyshoitamaankäytännönasioita." näintoimittiin.AnnikaMylläri-McLoud,basso robertMcLoud,AnukomsijakapellimestariSakari oramo olivat WCko:n perustajajäsenet vuonna 2004. "iminuteliaisuudensekäbarokki-ettänykymusiikkiinjolapsuudenkokkolassa,missäJuhakangaslanseerasiensimmäisenäSuomessaesimerkiksi barokkisoitonkäytäntöjä.kunpääsinSibelius-Akatemiaan,oliluonnollistaajautuaavantilaistenpariin
WCkotekeekinteoksia,jotkaovatosaaikaa jakertovatsiitä.Lepakko-operettiolisijoitettujuppiaikaan,jataustallesijoitetullanäytöllänäkyvät oopperanhenkilötkuintositelevisiossa.vastaavaa mediakritiikkiäolimyösWCko:nikimuistettavassatulkinnassaAlbanBerginLulusta,jossasaksalainen eläinsirkus saapuu Suomeen ja herättää henkiineläinaktivistitsekämedian. osasta tuli skandaaleja, osasta suuria yleisömenestyksiä.Sielläkoin,kuinkatärkeääon ollaajassajayrittääkoskettaaihmisiänäkökulmilla, jotkaovattuttujaelämästätässäjanyt.ooppera eiolemuseaalistavaantaidettanykyajassa",komsi valaisee. "olennaistaonlöytäätasapainoyleisönviihdyttämisessä,kouluttamisessajahaastamisessakohtaamaanniinsanottuvaikeampitaide.Yleisöhittien pitääherättääyhtäpaljonuteliaisuuttakuinuuden teoksentuominenmaailmaan",komsilinjaa.
kaivinkonefirman.HänenvaimonsaritvaAlmaviva onkahdenlapsenäiti,jokakärsiiajoittaisistamigreenikohtauksistamiehensäuskottomuudenvuoksi. Figaron häissä,kutenWCko:n lähes kaikissa muissa tuotannoissa, lauletaan sekä suomeksi (40 prosenttia) ettäkokkolankielellä eli ruotsiksi (60 prosenttia).
Esa
M
ela
me
tsä
36
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0. Lulu on kokonaistaideteos, jossa teksti ja musiikkitoimivatsaumattomastiyhdessä.Laulajilla jasoittimillaonoopperankuluessaerilaisiajohtoaiheita,jotkaeriyhteydessäilmentävättunteitaja tunnelmia. estetiikantutkijaPia-LiviaHekanahontulkinnanmukaanLeeaklemolanohjauksessaonpervoutettuansiokkaastisekälähisuhde,perheettäsukulaisuus. PäähenkilöÖjankreiviLennartÅkerström omistaa
janaimisissakreivinkanssa.nythänvastaakreivin firmantyöntekijöidenlääkityksestä.keijo"Garo" rantanen/Timmerbackaontyöskennellytviidentoistavuodenajankreivinfirmassa. Cherubinosamastuumatkanvarrellasekääiteihin ettävauvoihin. Cherubino edustaa monien henkilöiden romanttisten ja eroottisten toiveiden täyttymystä. WCko:nversiossakreivieioleihastunutSusanaanvaanmiespalvelijaansaFigaroon.kokkolan Cherubinoonlihava,kaljuuntuvajamunkkipossuja syövä peräkammarin poika, joka muuttuu kehitysvammaisestapojastanukeksi,tyttövauvaksi jalopultaSusananjakreivinvauvanhoivaajaksi. virveSusanaAhlskobackaonvalmistunutmielenterveys/päihdetyönlinjalta,ollutvuosiatyöttömänä
onnistunutFigaron häidenkotiutus
Döbeln 1809 -oopperassa kesällä 2009 Robert McLoud (vas.), Annika Mylläri, Anu Komsi, Lasse Penttinen ja Sören Lillkung.
MikäolisiparemminsopinutWCko:naloitukseksi kuin ihmissuhdesotkuja sisältävä ikihitti Figaron häät,jokajoutuiaikoinaansensuurinhampaisiinmuunmuassaitävallassa.Beaumarchais´n näytelmäänperustuvassalibretossapilkattiinliian avoimestivaltaapitäviä.Jäljellejäivätihmissuhdehupailujaerilaisetmuodonmuutokset. kokkolanversiossahenkilötonpaikallistettu. ohjauksia. Hekanahon mielestä WCko:n Figaron häidenversionkaikkienhenkilöidenhoivantarve naamioituuesityksessäseksuaaliseksihaluksi
Saavutettukylläisyyspisteolisiabsoluuttinen.kääretorttuunasti.Senkolahtaessapöytäänilmeetkirkastuisivatjapesunkestävätahtaajatsuoristaisivatruotojaan kuinjokuolisimaininnutinga-vainaanlysynryhdin.
Figaron häissä Öjan
kreivi omistaa kaivinkonefirman. Figarona Hannu Ilmolahti.
ihokarvatpystyynnostattavaCarmen
HeinäkuunensimmäiselläviikollakokkolanSnellman-salissa nähtiin WCko:n tulkinta Georges Bizet´nikiklassikostaCarmenista. Leea Klemola, Kokkolan ooppera ja Figaron häiden pervoutusoperaatio." Naistutkimus 1/2008, 3451.
EsaMelametsä
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0
37. Lavaohjauksesta vastasiJuhaMustanoja,jokasaielokuvanjanykyhetkenlimittymäänlavallatoisiinsa. Arkipäivänrajankäyntivaatisipiilokameranjaautenttisia koetilanteita. Päivällisille voitaisiin kutsua neljä ahtaajaa,pohjattomiaherkkusuitajokainen,jaheidän eteensäkatettaisiin40mureaa,viatontalihapullaa.vieraiden louskutellessa ensimmäistä erää heidän ahnaat katseensavahtaisivatjäljelläoleviapalleroitasantsuuta odotellen. nilkan pakina
Pyykitystä ja rajankäyntiä
PaasikivenjaMiettusensäätämässäjakoasetuksessa on oma lukunsa rajankäynnille ja pyykitykselle.Pyykitys!Tuskinmikäänvoisihuonommin kuvatarajojenmerkkaamistakuinpyykki.Likapyykin, puhtaanpyykinjavaatteidenvälilläonvissiero.Mutta missämenevätniidenvälisetrajat. "onpastyylikkäätpyykit!"olisihuonoavaus. 39.lihapullanjälkeenruokahaluolisitiessäänkuin yhdestäsuusta.Jälkikäteensitävoisikatsoahidastetulta videolta.Tarjoiluvuokaanjäänyttäainokaistalihapullaa kohdeltaisiin kuin sisyfoksen möhkälettä, jota isäntä liioitelluin liikkein yrittäisi vierittää kutsuvieraiden lautasille.Hymythyytyisivätkuinjokuolisiviitannut inga-tädin huonoon purentaan. Mitäpyykinjavaatteidenvälilläoikeintapahtuu?Jos vastausolisiniinsimppeli,ettäviikattupyykkituleekaapistaulosvaatteina,niinmitävirkaaolisipesukoneilla ja-pulverilla. WCko on alusta lähtien tunnettu rohkeista rajanylityksistäänoopperanjamuidentaiteenalojenvälilläsekäpyrkimyksestäriisuaoopperastapois turhaarvokkuusesimerkiksiroolihenkilöitäjarepliikkejäpäivittämällä.Länsirannikonomaooppera onsaanuttyöstäänrunsaastijulkistatunnustusta, muun muassa taiteen valtionpalkinnon vuonna 2008.
Rita Dahl on valtiotieteen ja filosofian maisteri, kirjailija ja vapaa toimittaja sekä klassisen laulun harrastaja.
AIHeeSTA eNeMMÄN Pia-Livia Hekanaho, "F1-Garon kesähäät öjassa. "ranskaa lähes toisena äidinkielenään puhuvan,eräänmaailmankysytyimmänkapellimestarin Sakarioramonosuusonmerkittävin.Hänleimaa esityksentempoillaanjatulkinnallaan.HilarySummerstekeeCarmeninpuhkilauletunroolin.Hilary työskenteleesäännöllisestiesimerkiksiPierreBoulezinkanssajasuhtautuumusiikkiinintohimoisen kunnianhimoisesti,kutenminä.YleisökuuleekokkolassasellaisenCarmenin,jossaihokarvatnousevat pystyyn!",ennustaakomsiennennäytöstä. Linkousohjelmanheittäessäviimeisiävolttejaanon selvää,ettärummussapyöriipyykkiä.narullakinroikkuu pyykkiä, kunnes se viikataan kaappiin.Yhtä selvääon,ettäsatunnaisenvastaantulijanylläsitäeiole. · Tiskin ja astioiden rajat ovat aivan yhtä ailahtelevat. ruokakin voi osoittautua tähteeksi ennen kuin ehdit kissaakutsua. Mykkäelokuvanjanäytölleheijastettavanlavastuksen ohjasi Juho kuosmanen. ääniraidalla jylläisi hitaanmuhkea"Öii,öönmmöllöönpösty!"japalleita hierottaisiinteatraalisestiöhkien.Samaanaikaanposliinillahikoilevapullahylkiötransformoituisitähteeksija senallaolevaastiatiskiksi
Perinteeteivätkuitenkaanolemuuttumattomia, eivätkäsamanlaisiajokapaikassa.voisisanoa,että
Miten aineistoa valitaan antologiaan?
SekäLehtoettänirkkoovatpyrkineetjulkaisuissaanmoniäänisyyteen.Molemmatkannattavatlaajaaikä-,sukupuoli-,aika-jamaantieteellistäkattavuutta.Julkaisuissahalutaanantaaaiheestaedustava läpileikkaus. Työtä ja rakkautta(kauranen2009) 2000-luvullaonjulkaistumuunmuassaseuAika hyvä maanantaiksi(Ollaranta2010) raavatteokset: Suvun suuri kertomus(Latvala2001) Lisätietoja:www.finlit.fi/kirjat Isää etsimässä(SadeniemiHyvönen2002)
38
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0. A r v ioi ta , aiheiksi si a Aineksista k at s auk
Saunapoluilla ja Karjalan teillä
Mitentoimittaateosarkistoaineistosta?On ainakinkaksitapaalähestyäperinnetekstejä, kunkootaanaineistojulkaisuja.SkS:nkansan- runousarkistontutkijatLiisaLehtojaJuhanirkko kertovatomistalähtökohdistaansekäkäsityksistään perinneantologioidenmerkityksestä. keskenäänristiriitaisetkinkuvaukset antavatlukijoillemonisärmäisenkuvan,sellaisen kuinelämäoikeastion."emmevoitarkistaakaik-
SKS:narkistojenaineistojakäytetäänpääasiassa Yksi päivä mediaa (kytömäki nirkko folkloristisenjakirjallisuudentutkimuksenmateSuoninen2003) riaaleina.Tutkimusten rinnalla SkS:n arkistoReservin aliupseerina Suomessa(Allonen2005) aineistoista on toimitettu 1800-luvulta lähtien Kotiapulaiset(kilkki2006) myösaineistojulkaisuja,joissaarkistojenkokoel- Laboratoriotyön muistoja(Hako2008) miaesitellään. Lehtojanirkkoovatpitkänlinjanarkistoammattilaisia.Molemmattuntevaterinomaisestikansan- runousarkiston aineistot, koska he päivittäisessä työssään vastaavat asiakaspalvelusta ja yhteyden- pidostaaineistojenluovuttajiin. näin keruu- aineistoistatoimitetutantologiattoimivattiedonsiirtäjinätulevillepolville. minun, meidän, heidän ja niidenkin perinteistä muodostuukansanperinteemmekokokuva."näin ymmärryksemmelisääntyy",nirkkototeaa. Yksitärkeäsyyaineistojulkaisuilleontiedonvälittäminen.Perinne-jamuistelutekstitovateräänlaista mikrohistoriaa,jokatäydentääjajoskuskyseenalaistaakin tietojamme ja luulojamme menneisyydestämme.Lehtokorostaakin,että"paluutkarjalaan ovat julkikertomattoman Suomen historian osa, jokayhäkiinnostaajakoskettaamonia,eipelkästään karjalaisia ja heidän jälkeläisiään vaan myös suurtajoukkoamuitakollektiivisestamuististamme kiinnostuneita".
Keille ja miksi aineistojulkaisuja tehdään?
nirkkokertootehneensäkirjansa"kaikillesaunoville jakaikillekansanperinteestä,murteistajasuomalaisestasielustakiinnostuneille".Tämäsopiilukija- kuvaukseksiuseammallekinperinne-jamuistitieto- julkaisulle. Lehtosanooteoksensaolevan"kiteytyskansalaistenkaipuustakarjalaan".Perinnettäjamuistitietoa siirrettäneen yhä pääasiassa suullisesti huolimatta sähköposteista,tekstareistajafacebookeista.Monet aineistoja arkistoihin lähettävät kertovat yhdeksi motiivikseen perinteen siirtämisen. vastailmestyneidenteostensaLiisaLehto,Kaipaus KarjalaanjaJuhanirkko,Saunatoimitustyöhönhelähtiväterisyistä.Lehdolletyöolisamalla matkaäidinpuoleisensuvunvaiheisiinjaomaankarjalantutkimukseenliittyvääntyöhistoriaan.nirkolle työtaasolienemmänkinarkistoammatillinenhaaste löytäämiljooniinnousevastaaineistomassastajuuri nesopivimmattekstit. Meillä lukijoilla on käsitys siitä, mitä perinneonjatietenkinomatperinteemme
Rajan merkitystä käsiteltiiin niin Takamailla-seminaarissa 5.8. Myös retkillä liikuttiin molemmin puolin rajaa, muun muassa Vanhassa Valamossa Laatokalla.
Seminaari Takamailla
Takamailla-seminaarissaprofessoriAriLehtinen(vas.) puhuirajateemastamaantieteennäkökulmasta,Hän käsittelinykypäivänprovinsialismiajaperiferioiden syntymistä.Jutikkala-prosessoriMariaLähteenmäki katsoiaihettahistoriankannaltajatotesi,ettämuun SuomenlaillaPohjois-karjalaonollutsekätakamaa ettäkeskus;senasemaonvaihdellutkaukaisestapakanamaastamonienvaiheidenjälkeeneU:nitävartioksi.
kulttuurintutkimuksenprofessoriSeppoknuuttila muistutti,ettätakamaitakatsotaanasfaltinreunalta. erikoistutkijaTuulikkikurkitarkastelikotiseutukirjallisuudenpiirteitäelisitä,mitenjamiksiniissätuotetaantietynlaistakotiseudunkuvaa.
Torijarmankat
To r i j a r m a n k o i l l a esittäytyivätpohjoiskarjalaisetjärjestötja yhdistykset. Valtakunnallisia kotiseutupäiviä vietettiin aurinkoisessa Joensuussa 5.8.8. kuin 6.8. Kahden Karjalan rajalla Kotikondujarmankat. Kotiseutupäivillä Joensuussa
Rajalla, takamailla vai risteyksessä?
62. Ulko-jasisäpuolisetnäkökulmatjoutuvathelposti konfliktiin,silläeletynjakuvatunpaikanmerkitykset voivatpoiketamonin,perustavinkintavointoisistaan. Teemana oli pitopaikkakuntien kannalta olennainen aihe. pidetyssä Kahden Karjalan runous -tapahtumassa. Torilla voi tutustua myös karjalaisiin taitajiin ja ostaa paikallisia erikoisuuksiakotiinviemisiksi.
40
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
kansantanssiyhtyeMotoravauhdissa.
Kulttuuridopingia
pidetään vuorovuosin Petroskoissa ja Joensuussa. Seminaarinjälkeenpidetyssäpaneelissakäsiteltiin karjalankieltäjasentulevaisuutta.
kotiseutupäivien aikana pidettiin myöskirjoittajatrajallakahden karjalan runous -seminaari, joka
Keskustelukammarit
Liisa Ryypön (oik.) vetämässä keskustelukammarissaesiteltiinkotiseututyöhön soveltuvaa virtuaalista oppimisympäristöä.Muiden kammareidenaiheenaolivat sukututkimus ja kotiseutu, kausiasukkaat,kulttuurinen monimuotoisuus kotiseututyössä ja kotiseututyön luonneotsikolla"Perinteistäkövaijotainuutta?"
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
41. SiniKKa SipoLa
Motora
kotiseutupäivätavattiinJoensuun torilla6.8.kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Riitta Myllerinjakotiseutuliitonhallituksen puheenjohtajanHeikkikukkosen puheidenlisäksilavallapistettiin lauluksi,soitoksijajalallakoreasti. kirjailijaArviPerttu(kuvassa)sanoi,ettäkarjalainen kirjallisuusonkulttuuridopingintarpeessa."Säilyäkseenhengissäkarjalaisenkirjallisuudenonpalattava emäkulttuuriin,jostaseonirronnut.vaihtoehtoja onkaksi:jokopikainennäivettyminenvenäjänkielisessäympäristössätaiyhtyminenyleissuomalaiseen kirjallisuuteen."FilosofiantohtorikirsiLaurénkertoi,mitenrajaseudustakirjoitetaan,filosofiantohtoriMarttiPelvopuhuievakkokirjallisuudenkotiseutukäsitteestä,jaCarelia-lehdentoimittajakristina korotkih kertoi kirjoittamiskokemuksistaan
AnastasiaWadetjernalla koru oli pysynyt, kunhänpakeniSuomeenPietaristavallankumouksenpyörteistä.Täällähänystävystyiminullekorun jakirjeenlähettäneeseenrouvaan,jollehäniäkkäänä luovutti rakkaan muistoesineensä ja kertoi siihen liittyväntarinan. kirjoittajakertoisäilyttäneensähuolellisestiketjua.muttanytolitullutluopumisenaika.Hänoli kuunnellutkansankulttuuriinliittyneitäradio-ohjelmianijapäätellyt,ettäarvostanvanhojaesineitäja talletanniihinliittyviätarinoita. toimittaja.
I
kenraaliolikoillis-Siperiassatutustunutpieneenalkuperäiskansaan,tsuktseihin. Heidän elintapansa yllättivät kaikennähneenkenraalinkin.elämäarktisellatundralla,70asteenpakkasessa,oli ankaraa.Tsuktsitharjoittivatporonhoitoa, metsästivätjakalastivat.vainajatpoltettiin. Minullakinonkentieslaulunarvoinenvanha esine.TelevisionAntiikkiaantiikkia-ohjelmassasen hintajäisivaatimattomaksi,muttaesinettäeivoikaanmitataaineellisillaarvoilla.Senkintarinassaon suurtarakkauttamuttamyöshistoriallistentapahtumienkerrostumaa. niiLo iHaMäKi
Kaulakorun pitkä matka
i
soisän olkihatun romanttinen tarina antoi TapioRautavaaralleaiheenikivihreäänlauluun. Miehet koristivat karvareuhkansa helmikoristeillajatekivätnaisillekorujapienistä kivistätietämättä,ettäSiperianmaaperässä olikultaajaplatinaa. Yritänkuljettaatarinaaeteenpäinjavarjella,ettei ainakaanonneatuovamustakivikatoa.
Ma tti Ka lto kar
Oikaisuja
väinökaukosensuomennoskäsikirjoitusHellaWuolijoen"Sotalaulusta"onSkS:nkirjallisuusarkiston kokoelmissa.WuolijoenjaSkS:nsuhteitakäsittelevässäartikkelissani("kirjoituskramppijamaailman pasifistisinsotalaulu",Hiidenkivi3/2010)kirjoitin, ettäkaukosenkäsikirjoituksensäilymisestäeioletietoa.niinesittäämyösPirkkokoskitutkimuksessa Kaikessa mukana; Hella Wuolijoki ja hänen näytelmänsä(2000).Tarkempiarkistotutkimuskuitenkin paljasti,ettäkaukonenonluovuttanut22-sivuisen 1940-luvulla tekemänsä suomennoksen "Laulu sodasta"arkistoonjoennenmuutaaineistoaan.
42
WuolijokiesittelikirjailijaeinoLeinolle(1878 1926)virolaistakansanrunouttajo1914eitoisen maailmansodan jälkeen , ja myöhemmin Leino yrittisuomentaaWuolijoen"Sotalaulua".
SUviRATinen
Hiidenkiven (3/2010)arviossa"veistokoulustaAaltoyliopistoon" oli väärä kuvateksti. kuvan PirkkakalustononsuunnitellutilmariTapiovaara1957,ei AlvarAalto.virheolitoimituksen.Pahoittelumme!
TOiMiTUS
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0. esine on ollut minulla lähes kolmekymmentä vuotta.Sesolahtikerrantyöpöydällenisaatekirjeen taitoksista.Sitäkäänneltiinperheenkanssahämmästellenjaarvuutellen. kirjeenkirjoittaja,minulletuntematonhelsinkiläinenrouva,kertoi,ettähänolisaanutminulle lähettämänsä alkeellisen kaulaketjun 1920-luvun alussavenäläiseltäemigrantilta,kenraalitarAnastasiaWadetjernalta,jonkakanssahänoliystävystynyt.koruolitehnytpitkänmatkan.ensimmäisessä maailmansodassakaatunuttsaarinarmeijanupseeri, kenraaliAleksandrWadetjerna,olilahjoittanutsen Niilo Ihamäki on eläkkeellä oleva Yleisradion puolisolleen1800-luvunlopulla. "Tarunomaisetovattämänkorunvaiheet",saatekirjeessätodettiin.Lähettäjäkertoiihmetelleensä, kuinkaSiperianmiehetpystyivätalkeellisillatyövälineilläporaamaanpieniinkiviinreikiä,jottakivet voitiinsidelangallayhdistää.Alimmainenmustakivi tuokantajalleenonnea
Jos opetukseen liittyvät käsitteet nyt tuntuvat vaativanselvitystä,apuavoihakeaKoulualan sanastosta (OpetusalanAmmattijärjestöOAJ,Suomenvanhempainliitto),jokaonluettavissainternetissä.
RIITTA EROnEn, tutkija, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
-
Kielitoimisto kouluttaa
Kuinka karsia rönsyt ja saada tekstistä ytimekästä ja houkuttelevaa. arvonlisäveron).
Suomi kohtaa englannin -kurssilla saat eväitä käännössuomen huoltoon. nivelvaiheesiintyypaitsialanteksteissä,joskus myös uutisissa, erityisesti silloin, kun kerrotaan, kuinka moni peruskoulun päättäneistä on jäänyt vaillejatko-opiskelupaikkaa.Tähänsiirtymävaiheeseenhanliittyyvaarapudotakoulutuksenulkopuolellejasyrjäytyä,jotensiihenkiinnitetäänhuomiota myösjulkisuudessa. Sanannivel merkitysonlaajentunutensin biologiastajaanatomiastatekniikkaan,jasittensanaa nivelkohtaonalettukäyttäätarkoittamaanyleisesti siirtymäkohtaa,vaikkapanäytelmäntekstissä.erityismerkityksennivelkohtaonsaanutkoulu-jaopetusalalla:seon"asetuksessamääriteltytuntijaonosioi- denvälilläolevanvuosiluokanpäätöskohta,johon tuntijakokiinnittyyjajoihinopetussuunnitelman perusteissaonlaadittuhyvänosaamisenkuvaukset. Nivelvaiheella saatetaan tarkoittaa samaakuinnivelkohdalla,muttaopetusalanterminäsilläonomamerkityksensä: opiskelunnivelvaiheiksikutsutaansiirtymävaiheitakouluasteeltatoiselle. nivelkohdatvaihtelevatoppiaineittain." Nivelvaiheita opintielläovatesimerkiksiesiopetuksestakouluunsiirtyminensekäkoulussakolmannelleluokallejasittentaasseitsemännelleeliyläkouluunmenonvaihe.Yläkouluun,tosiaan:tuskinoli totuttuperuskoulu-uudistuksenmukanaantuomiin asteisiin,kunniistäopetussuunnitelmanperusteissa 2004luovuttiinjaryhdyttiinpuhumaanyhtenäisestä perusopetuksesta jakoulussaesimerkiksiluokista14 ja56.Uuskäyttöönetsittiinvälilläjounohtuneet sanatalakoulujayläkoulu.Perusopetuslakimäärittääperusopetuksenkuitenkinyhtenäiseksikokonaisuudeksi,jokalaajimmillaankattaajopavuosiluokat 010,kunmukaanlasketaanesikoulujatarvittaessa lisäopetuselientinenkymppiluokka. Ajan sana
Nivelvaiheessa
Onkolapsesikoulujentaasalettuanivelkohdassa taijopanivelvaiheessa. Kielitoimiston Tiivistä taitavasti -kurssilla pohditaan, miksi ja milloin tekstiä kannattaa tiivistää ja harjoitellaan erottamaan olennainen vähemmän tärkeästä. arvonlisäveron).
Ks. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vuorikatu 24 00100 Helsinki
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0
43. Kurssipäivä on torstaina 10.2.2011 kello 915.30. Päivän aikana käsittelemme englannin vaikutusta suomen sanastoon, lauserakenteisiin ja kirjoituskäytäntöihin. Hinta 448 euroa (sis. Mitä tehdä, kun suomenkielisestä tekstistä paistaa läpi, että se on englanniksi ajateltu. Peruskouluntuntijakoaollaanparaikaauudistamassa.kunuusituntijakoaikanaanvahvistetaan, muuttuvatopetussuunnitelmatkin,jakansalaisten ontaasopeteltavauuttaterminologiaa.Toivottavasti lausunnonantajatjapäättäjätkiinnittäväthuomiota myös termien selkeyteen ja läpinäkyvyyteen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 020 781 3204. tarkemmin www.kotus.fi/kielitoimisto. Koulutus järjestetään Kielitoimistossa torstaina 25.11.2010 kello 8.3012.30. Hinta 549 euroa (sis
SKS 2010.
runolaulajatjavirsirunoilijat,joidensäkeetulottavattietonsamuitalähteitäkauemmaksivuosisatojen taakse kuvatessaan kanteleen arvostusta ja asemaa suomalaistenarjessa. kaava olisi jopa liian yksipuolinen,jolleiTenhunenolisisisällyttänyttarkasteluunsamyösvähemmänaitojatapauksia,kuten konstantinkuokan,joka"vuoleskelivanhojavuosilukujajasavustikanteleitasaunassa". Ohjelmistonanalyysionkuitenkinmielenkiintoista japainavaa;sealkaaOckenströmistäjapäättyyaivan viimevuosinasävellettyihinhelmiin. kantelesoittimenjuuretjasitäkoskevatrunolaulutlöytyvät pääosinvenäjänkarjalasta.karjalantasavallanmittavakanteleenkehitystyöonkuitenkinjätettysivuun huolimattasiitä,ettäsielläon75vuodenaikana ollutainakinyhtäpaljonkanteleammattilaisiakuin SuomessajaettäsielläonsävellettyklassistaorkesterimusiikkiakanteleellejopaljonennenSuomensäveltäjienhavahtumista. kanteleonollutjatkuvastinousussa,muttasilti monienluulossakuollut.kirjaosoittaavakuuttavasti, ettäkanteleolijokaisessakodissa1800-luvunalussa, jaseolilevittäytynytkaikkialleSuomeenjakaikkiin säätyihin.Myös1900-luvullakanteleolihämmästyttävänyleinenjakansanomainennimenomaanitse tehtynäkotisoittimena.
Painavaa ohjelmiston analyysia
kirjan musiikkianalyyttinen panos on merkittävä. Tässä kirjassa kanteletta on tarkasteltu osana Suomen kansakunnan kehitystä: kanteletta on pidetty pyhänä, loukkaamattomana ja erillisenä ilmiönäsuhteessamaailmanmuihinmusiikkeihin jasoittimiin.Laitinen,jokaon35vuodenaikana tuottanutmerkittävänosankantelettakäsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta,eioletyytynytkokoamaan aiempiatutkimuksiaan,vaanonmielenkiintoisella jakärsivällisellätavallakäynytsystemaattisestiläpi lähdeaineistoja ja tietoja kanteleen esiintymisestä Suomenkulttuurihistoriassa. Tätäaiemminkanteleenkeskeinenasemakoskemattomanakansallisenasoittimenasaamyösperustellun analyysin:musiikkiyksipuolistuiesteettisesti,jaideologinenlataustekisiitäihanteellista,konservatiivista jalatteaa.Luovassakansainvälisessäkontekstissaon enemmäntilaauudistaakanteleenideaa.
PEKKA SuuTARI, filosofian tohtori, etnomusikologi
44
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0. Kanteleen käsittelyrajautuuSuomeen;kanteleenja senkaltaistensoittimienesihistoriaajakansainvälisiä esikuviaeikäsitellä.Samoinonsivuutettukysymys kanteleenmäärittelystärajatapauksissa.esimerkiksi osavenäläisistägusleistaonsamojasoittimiakuin kantele,niilläonvainerikielinennimi,muttaosaon jomelkokaukanasuomalaisistajakarjalaisistasoittimista.ehkärajanlaajentaminenSuomenulkopuolelleolisiollutkirjankannaltaliianperiaatteellinen javienytsivuraiteelle.Lähtöoletuksinakantelejasen suomalaisuusovatsiisolleetkoskemattomia. varhaisten tutkijoiden ohella sanansa sanovat
y
Heikki Laitinen, AnnaLiisa Tenhunen, Pekka Jalkanen: Kantele. Jalkanenonläheshaltioitunutkuvatessaanmusiikkianalyyttisestiuusklassisiajamuitakanteleellesävellettyjä,useineijakankaanrannantilaamia,teoksia. Jalkanen aloittaa tekstinsä melko hämmentävästi kiteyttäen1800-luvunkehityksenjavaikutteetkahteenteesiin:alppimusiikkiinjahelleenisyyteen.kun ottaa huomioon, miten vähän kansainvälistä kontekstiakirjassakäsitellään,Jalkasenlähtöoletuseisen paremmintäydennäkuintuekaankirjanparadigmoja. Hiukankiusallistaonlukeakriittisiäsivuhuomautuksiakanteleenneuvostoideologiastataiodotuksia kanteleharrastuksenkasvusta,kunkarjalantasavallan merkittäväalueonrajattukirjastapois.JopaJapaninkanteleharrastuksestaonenemmäntietoakuin venäjälläkanteleellekirjoitetustamusiikistapuhumattakaanguslinerisuuntiinkehittyneistäsoittotekniikoista,joistasuomalaistenkantelistienkannattaisi ottaavaikutteita. A r v ioi ta , k at s auk Arvioita, katsauksia si a
Kantele kansallinen, suurimuotoinen, analyyttinen
HeikkiLaitisen,Anna-LiisaTenhusenjaPekka JalkasenkirjoittamaKanteleonkansallinenja suurimuotoinen,tutkimuksenaloistavajalukukokemuksenaanalyyttisyytensäansiostaerinomainen. kirjakoostuukolmestaosasta.Laitinenkäsitteleevarhaishistorian1800-luvunloppuunsaakka,Tenhunen 1900-luvunkehityksensekämaakunnallisetilmiötja Jalkanenanalysoi1900-luvunohjelmistonjaniistä etenkin 1980-luvun puolivälin jälkeen kirjoitetut kantelesävellykset. Tarkastelunsasaamyöskanteleennopeakehitys soittimena1800-luvunaikanajavahvistussiitä,että koverrettukantelejalautakanteleovateroistaanhuolimattasamasoitin,sillävähittäisetmuutoksetmuodossa ja rakenteessa ilmenevät lukuisista museois- sasäilyneistä1800-luvunsoittimista.Laitisentaito poimiahistorianvirrastaanalyyttisiäyksityiskohtia onvertaansavailla. Suurin ongelma on karjalainen kantele. Tenhusentekstissäjohtavanaajatuksenaonelvyttäminen.Toistuvastisatojenvuosienajankanteleen onnähtyolevanmarginaalissajaainaonnoussut tulisieluja sitä elvyttämään
viides ryhmä, nimeltään "korkeempikaiku,suomalaisenpuheenjuhla"sisältää kahdentoistatunnetunhenkilöneriaikoinapitämän puheensekäMikaHietasenartikkelin"Mikätekee puheestavakuuttavan?kahdentoistapuheenretoriikkaa18092008". Painavaa puhetta puheesta
Sanassa on voimaa. Tällaisessa suullisessa taistelussa keskeistä on vastustajanpilkkaaminenjaomanparemmuuden vakuuttaminen;pilkanytimessäonuseinseksuaalisuus.Freestyle-rapinnopeastiluodutriimitykset perustuvatvokaaleihin,joidenpituusvoivaihdella. Muutamissa kirjatuissa puheissa eletään kansallisestierityisenmerkittäviähetkiä:mukanaovat muunmuassaG.k.vondöbelninpuheSuomen sotilaille vuonna 1809, P. Humanistisettutkimuksetkestävätaikaaeivätkä vanhenesamallatavoinkuinjoidenkinmuidenalojentutkimukset,jahyväänartikkeliinvoidaanviitata vielävuosienkinkuluttua.Aikanäyttää,jääkönäistä artikkeleistajokinelämään.
MERJA LEPPÄLAHTI, turkulainen filosofian lisensiaatti, vapaa tutkija ja kriitikko
Korkeempi kaiku. Annikkikaivola-Bregenhøjkäsitteleeartikkelissaan "Leikillähäpäisy"arvuutteluunliittyvääkuvitteellistamaailmaaHymylää,jonnelähetettiinpilkaten se,jokaeiosannutvastataarvoituksiin.Hymylässä kaikkiolinurinkurista,lehmätleipoivatjaemäntä oli kytkyessä, pojat haukkua räkyttivät pihalla ja koiratsöivättuvassapöydänääressä;sinnesaatettiinmatkatalusikkarekenäjahiirihevosena.kun Hymyläänlähetettykutsuttiintakaisin,hänenpiti kertoa,mitäkaikkeakummallistahänolimatkallaan nähnyt.Hymyläänjoutuminenolihäpeä,muttaleikistäeisaanutsuuttua,silläHymyläänlähettäminen olitärkeäosaarvuuttelunhauskuutta.
y
jien ohdallaparantajanöyrästipyytääapuaitseään k vahvemmilta,kutenneitsytMarialta,Jeesukseltatai väinämöiseltä.Sensijaantaudinaiheuttajaa,pahaa tai perkelettä, komennetaan jämäkästi. Sanan magiaa ja puheen poetiikkaa. Toim. viljakainen kuvaa, miten eri tavoin parantaja puhutteleetautiajaauttajiaan:ArmollistenauttaH i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
45. e. Parantaja suorastaankerskaileevoimillaanjavakuuttaa,että pahanonparaslähteä,silläsejääainalopultaheikommaksi.
Puheen juhlaa ja juhlapuheita
Teoksenkaksikymmentäartikkeliaonjaoteltuneljäänryhmään:"Puheenjakielentaito","Sananja rytmin poetiikka", "Puhutut maailmat" ja "kansanretoriikkaa". Sanoillavoidaanluodakuvitteellisiamaailmoja. Seppo Knuuttila ja ulla Piela. Lisäksi hänkäsitteleeerikseenpuheidenjohdantojajaarvioi tapoja,joillaeripuhujaterilaisissatilanteissapyrkivätherättämäänkuulijoidenmielenkiinnon. naispuolisista puhujista mukanaovatMinnaCanth,MatildavonTroilja elsaenäjärvi-Haavio.viimeinenjauusinpuheon presidenttiTarjaHalosen. kaikkeinvahvimpiasanojalienevätkuitenkinne, joillavoidaanvaikuttaayliluonnolliseen.Tällaisia ovatesimerkiksitautienparantamisessakäytetytloitsut.Tällaisetloitsutvoivatsisältääsekätautiolennolleettäauttajillesuunnattuapuhetta,kertooMaaritviljakainenartikkelissaan"Minnekäsmiesiun manoan?Taudinpuhuttelutparannusloitsuissa". Riimittelyonsiisvarsinjoustavaa,jatärkeintäonkin, ettärapinrunorytmisäilyy. Kalevalaseuran vuosikirja 88. kalevalaseuranvuosikirjatovatvuosittainvalittuunteemaankiinnittyviäartikkelikokoelmia.Tällä kertaaaiheenaovatvanhatjauudetsuullisetesitykset.Artikkelienjoukkoonmahtuuniitä,joidenkohdallalukijanyökkäilee"noinhanseon"taiihmettelee"noinkoseonkin?"Jotkutartikkelitherättävät kiinnostuksenaikaisemmintuntemattomaanasiaan taiilmiöön. TuomasPalonenkuvaaartikkelissaan"Freestyle-rap suullisenrunonuutenamuotona"sitä,mitenerityisestifreestyle-rapinbattle-muodossarap-artistit kilpailevatkeskenäänesitystilanteessaimprovisoiduinsanoituksin. ArtikkelissaanHietanenanalysoilyhyestikutakin kahtatoistapuhettaklassisenretoriikanperusteiden mukaisesti esitellen kunkin puheen asiasisältöä, ominaispiirteitä ja kokonaisvaikutelmaa. SKS 2009.
Freestyle-rapin voimaa
AikoinaanväinämöinenlauloiJoukahaisensuohon, muttasananmahdillakilpaillaanmyösnykypäivänä. Sana voi haavoittaa ja parantaa,sevillitsee,valloittaajavaikuttaa, seitkettääjanaurattaa.Aikana,jolloinkirjoitustaito oliharvinainen,kirjoitettunasäilyvääsanaaonvoitu pitää erityisen voimallisena, mutta nimenomaan ääneenlausuminenonmonissatilanteissatehnytajatuksetjaasiattodeksi.kalevalaseuranvuosikirjassa tartutaankinerityisestipuhuttuunsanaan.Teoksen artikkeleissatarkastellaanpuhetaitoa,riimittelyäja poetiikkaamuttamyöskehtolaulujajametallimusiikkia,urheiluselostuksiajapoliittistahuumoria, sananlaskujajajopalehmänpuhetta. Svinhufvudin puhe Suomenitsenäistyessä1917jaJ.k.Paasikivenpuhe itsenäisyyspäivänä 1944
kirjankeskiössäovatyksityiskohtaisestikuvatut Taipaleenjoentapahtumatjaniihinvalmistautuminen.noinviidenkuukaudenaikataistelutehtävissä komppanianpäällikkönävie350-sivuisestateoksesta noin 80 sivua.Teoksen alkuosan elämäkerralliset tapahtumatsekärunoteostenjaniidenvastaanoton esittelytounastelevatjoetukäteentulevaakäännekohtaaJylhänelämässä.Mieskuntoisuudenkorostaminen,ensimmäistenkokoelmienkireäksiviritetyt teematjaahdistavatnaissuhteetovatkuinkohtalonomaista valmistautumista Kiirastulen runojen kirjoittamiseen. Sellaiset sotatapahtumia kuvailevat otsikot kuin "Jylhänpaluu","Jylhäepäröi"tai"Jylhätorjuuja iskee" lisäävät kirjaan sankarirunoilijamielikuvaa kirkastavaakorkeajännitystä. Kiirastuli valaisee Jylhän runoilijanlaatua niin häikäisevästi,ettämuuosahänentuotannostaanon jäänytharmittavastivarjoon.kokonaisesitysJylhän metriikastapuuttuuedelleen,samoinhänenrunoutensatarkasteluosanasuomenkielistä1930-ja1940luvunlyriikkaa.Jylhänitsemainitaanarvioineen, etteiole"muitakuinHellaakoski,kailas,Sarkiaja minä".OsmoHormialuonnehtiisuomalaisenlyriikan peonirytmejä käsittelevässä tutkimuksessaan (1960)Jylhäärunoilijaksi,joka"harkitsirytminsä vähäisimpiäyksityiskohtiamyöten".Jylhänrunot edustavatHormianmukaan"taitavintasuomalaista peoninviljelyä".
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
Runorintamalta ei mitään uutta
Jylhää (19031956) on pidetty runoilijana, joka ennenmuutapukisanoiksi, otava riimeiksi ja rytmeiksi kokemuksensaeivain"sieltäjostakin"vaannimenomaanTaipaleenjoentaisteluista (19391940).Tuloksenaolisotakuvaustenaateliin kanonisoiturunokokoelmaKiirastuli(1941,sotarunoiksikarsittuuusilaitos1951). karosen ja Rajalan elämäkerta ei muuta tätä asetelmaa,kutenkirjanalaotsikkokintalvisodan runoilijaosoittaa.Se,ettäelämäkertaontilaustyötalvisodanalkamisen70-vuotispäivänhengessä,
Yrjö Jylhä viimeistelee Shakespearekäännöksiään.
46. viidennenrunokokoelmansaToiviotielläjulkaisemisenaikaan1938Jylhäolijoniinitsetietoinen tekijä,ettähänpititeostaanyhtenäsyksynhuomattavimmista ja ohjeisti sen mukaisesti kustantajaa sekä julkaisuajankohdasta että teoksen painoasusta: "Olisi suotavaa, että minun opukseniilmestyisipariviikkoaaikaisemmin(kuinLauri viljasenkokoelma).Pistäkääpäsiistöpinäksijavaratkaa ajoissa paksua paperia." Hoputus ei tehonnut kustantajaan sellaisenaan, vaan viljasen kokoelma Näköala vuorelta pääsi julkisuuteen aikaisemmin ja sai valtionpalkinnon.
lieneeentisestäänohjannuttekijöitäJylhäänaikaisemmin painetun polttomerkin vahvistamiseen. kirjallisiatähtiäesiteltiinaikakauslehdissä,provokatiivisiakirjallisiatapahtumiajärjestettiinjamanifesteja kirjoitettiin. "Reklaamin valopiirissä" viihtyneet, tulenkantajiksiitseääntituleeranneet1920-luvunkirjailijat olivathyvintietoisiamaineensaaikaansaamistareaktioistajulkisuudessajaostavanyleisönkeskuudessa. Jäljellejääepätoivossaanriutuva,itsetuhoinenkirjailija,jokalopultapäättääpäivänsädramaattisesti omankädenkautta.
Mestarien joukossa
karosenjaRajalanteosedustaalaadukastamutta jonkinverranyllätyksetöntäns.perinteistäkirjallisuudentutkimusta,jossapäähuomionkohteenaovat elämäkerrallisettapahtumatjaniidenheijastuminen kirjailijantuotantoon.kirjoittajateivätolevarsinaisiarunoudentutkijoita,jotenpääosaJylhänlyriikan analyysistaonjäänytreferoitavienaikalaisarvioijien vastuulle. A r v ioi ta , k at s auk Arvioita, katsauksia si a
Yrjö Jylhä, polttomerkitty runoilija
y
Vesa Karonen ja Panu Rajala: Yrjö Jylhä, talvisodan runoilija. Teoksen jälkiosa on toipumista eturintamakokemuksista. Jatkosodan aikana Jylhä ei enää taisteluihinosallistunut,jaTaipaleenjoentapahtumat varjostivatrunoilijankokoloppuelämää.Kiirastulen jälkeenluomisvoimaalkoiehtyä,vaikkasuunnitelmissaolilaajantalvisodaneepoksenkirjoittaminen hiemanJ.L.RuneberginVänrikki Stoolinhengessä. Mielikuva Jylhästä nousevan sukupolvenurheilullisenajaperäänantamattomana lyyrikkonaolimuotoutumassajoennenensimmäisenkäänrunokokoelmanilmestymistä. Otava 2009.
viimeaikojenhuolestuneetäänenpainotkirjailijoidenpakollisestabrändäämisestätaikustantajanjakirjailijanvälisistäristiriidoistaasettuvat erilaisiinmittasuhteisiin,kuntutustuuvesakarosenjaPanuRajalankirjoittamaanYrjöJylhä-elämäkertaan.vaikkatermistöonmuuttunut,ilmiön elementitovatolleetolemassajokauan
Jylhäitsepitisuurimpanapalveluksenaansuomalaisellekirjallisuudellesuomennostyötään,joka käsittää62000runosäettä,muunmuassaGripenbergiä,Heineä,MiltoniajaShakespeareasekäkaksi laajaavalikoimaamaailmankirjallisuudesta,Runon pursi(1933)jaVeri ja kulta(1954). Edesmenneelle valtioneuvos Johannes Virolaiselleonsiisaivan oikein. viinikaisentutkimusontäsmällinenjaluotettava kuvausnimikekonstruktionjanimikkeentaipumisen kehityksestä.Työ myös kuvaa kiinnostavasti kielenhuollon ideologioiden muutosta. viinikainenpaitsikuvaajaselittäänimikkeentaipumistamyösanalysoinimikkeenjanimenvälistä suhdetta.Ovatkonimijanimiketasa-arvoisiavai onkotoinenmääritejatoinenpääsana?Tutkimuksenkehyksenmuodostaakognitiivinenkielentutkimusjakonstruktiokielioppi. Talvisodanmerkkivuosivaikuttaavahvastielämäkerransivuilla.Olisimielenkiintoistatietää,olisiko
teos ollut erilainen, jos se olisi kirjoitettu Jylhän satavuotisjuhlan(2003)motivoimana.vainäkisikö vuonna2013päivänvalonteos"YrjöJylhä,maailmankirjallisuudensuomentaja"?
PASI LAnKInEn, filosofian tohtori, metriikantutkija
Nimikkeen taipuminen lehtikielessä
Pelkkä henkilönnimi riittää harvoin kertomaan kantajastaan riittävästi. kielenkäytössätällainentaipumattomuusonkin yleistynyt,todennäköisestianalogisestimääritteettömännimikekonstruktionmallinmukaan,kuten viinikainentyössäänosoittaa.Suositussiismyötäileenimikkeidentodellistakäyttöä. nykyään määritteitä sisältävässä rakenteessakin nimikkeen voi jättää taipumattomaksi. nimikkeidentaipumisessaentistäväljempisuositusontervetullutjosiksikin,ettäyhteiskunnan eriytymisenmyötänimikkeidenmäärälisääntyyjatkuvasti.OnhanmeilläWeb Mastereita,GIS-asiantuntijoita, limnologeja, maajusseja, salarakkaita, ravintolalegendojajamonia,moniamuita.
TERHI AInIALA, dosentti, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Taru Viinikainen: Taipuuko "akrobaatti Aleksandra". nykyiset suosituksetovatuseinentistälähempänätodellista kielenkäyttöä.kieliyhteisötarpeineentuleehyvin huomioiduksi. eläinoikeusrikkomuksia käsittelevässäuutisessaemmevälttämättäpuhupresidentti Tarja Halosesta,vaankissanomistaja Tarja Halosesta. näin on esimerkiksi sanomalehtitekstissä, jossa lukijan on syytätietää,kukamainittuhenkilöonjamitenhän liittyyuutiseen.Helpointapaauttaalukijaaonliittäänimenalkuunnimike.kunuutisessakerrotaan kaupunginpuistoistutuksista,onväliäsillä,antaako kommentinpuutarhuri Maija Korhonenvaijärjestyspoliisi Maija Korhonen. Tutkimusvalottaamyöskielenhuollonkehitystä jakuvaakirjakielenkehittymistä.Monimuistanee
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
47. ItäSuomen yliopisto 2010.
Ovatko nimi ja nimike tasa-arvoisia?
Taruviinikainenonväitöskirjassaantutkinutnäitä nimikekonstruktioita ja nimikkeen taipumista lehtikielessä.Aineistonaonnoin6400nimikettä, jotkaonkoottu205:stäpaikallislehtiItä-Hämeenja maakuntalehtiKarjalaisennumerostasadanviime vuodenajaltajakahdenkymmenenvuodenvälein poimittuna. nimeltätuttukinhenkilötarvitseeuseinrajaavan nimikkeen.näinonainakinsilloin,kunhenkilöei esiinny uutisessa hänelle kaikkein tavanomaisimmassa roolissa. Yhdessä erisnimen kanssa ne muodostavat nimikekonstruktion.nimikkeetvoivatollaedellä mainitunkaltaisia,yksisanaisiaammatin,arvontai muunominaisuudenkertoviailmauksia.nevoivat ollamyösmonisanaisiajahyvintäsmällisiäkinkuvauksia:Kauppakadun Lääkärikeskuksessa työskentelevä ihotauteihin erikoistunut lääkäri Maija Korhonen.
y
koulunkielioppiopetuksesta,kuinkatällaisianimen ja nimikkeen tai usein "tittelin" yhdistelmiä kehotettiintaivuttamaan.Pääohjeenmukaantittelit,joillaitselläänonjokinmäärite,taipuvat,mutta ilmanedeltäviämääritteitäesiintyväteivät.Taivutettaisiinsiisedesmenneelle valtioneuvokselle Johannes Virolaiselle,muttavaltioneuvos Johannes Virolaiselle. nimikekonstruktio ja nimikkeen taipuminen lehtikielessä 1900luvulta 2000-luvulle. Taivutusohjeetovatlisäksisisältäneetlukuisiapoikkeuksia,jaohjeetovatvoineetollahyvinkinmonipolvisiajahankaliamuistaa.
Suositukset väljentyvät
Suomenkielenlautakuntaontarkistanutnimikkeidentaivutusohjeitavuosina1979ja2005.Molemmilla kerroilla taivutussuosituksia on väljennetty. nimikkeet ovat lehtiteksteissä tavallisia ja tärkeitä
niemen kerronnassa on samoja piirteitä kuin Hyryllä romaanissaan; mietteissä työ muotoutuu tarinoiksijaelämänsymboliksi.Tositarinassamuurarinpoikamurehtiiyli90-vuotiastaisäänsä:"nytse onjokokonaanlopettanutviraabelihommat,mikähänsillenytontullut?" niementoiveonsaadavanhakinlämmönantaja uuteeneloon.Muurarionkinhänenmukaansakuin lääkäri.Pitkälläurallaonosaamisessatärkeäosuus. TulenmerkityksestäkertoessaanympäristökirjailijaJuhakuismamuistuttaa,ettätulenkuljettaminenjasenkäyttöovatmuuttaneetihmislajinpsyykeä.karvoitusonkadonnut,aivojenkokokasvanut jaihminenonoppinutsuunnittelemaanjakatsomaaneteenpäin.iltaisintulenääressäistuessamyös valistusonsiirtynytsukupolveltatoiselle. Tämän ohellaseonmitämainioinniksikirjakaikilletulisijankorjaajillejakäyttäjille.
y
Pimeydestä pirttiin
eteläafrikkalaiset arkeologit ovat päätelleet, että luolaihmisetsaivattulenavullayliotteenpedoista. 2009.
Mestarin taidolla ja asenteella
Teoksenhurmaavimmastaannistavastaavatkokeneetmuurarit,kutenOnniniemi,jollaontakana
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0
49. vanhojenkaakeliuunienjamuidenperinteisten tulisijojenmuuraukseenerikoistunutTimonylandermuistuttaakosteudenvaaroista.Piipunkosteus on vedon tulppa. Rakennusperinteen Ystävät ry. Kertomuksia uunin kupeesta
Uuni,kuvausperinteisenleivinuuninmuuraamisestasuomalaisellauudisrakennuksella, toi Antti Hyrylle Finlandia-palkinnon. Tuhkan poistossakin on omat niksinsä. ilmavirtauspitääpiipunkuivana,jotenkylmilläänolevissavapaa-ajanasunnoissakannattaasavupellitjättäävähänraolleen. kaikkiataudinoireitaeipystyvähälläkokemuksellatunnistamaan,arvioimaaneikäetsimäänniihin parannuskeinoja.
Klapit ja konstit
Sähköliedenääressäkasvaneillekirjatarjoaalämmittämisenperuskurssinpuidenpilkkomisestatuhkan tyhjentämiseen.Tärkeintäon,ettäpesäänpantava puuonkuivaajapuhdasta.Puutolisihyvätuoda sisälleparipäivääennenpolttamista.kylmääuunia pitäämalttaaaluksiherätelläpienelläpuumäärällä. "kirjan avautuessatajuaalukevansapaljonenemmästäkuin arvasikaan",voittajannimennytTuulaArkioperustelivalintaansa. Pirtinmuurijatuvanuuniovatmyösmeilläjo esihistoriassaalkaneenkehityksentulosta.MyöhäisrautakaudellailmeisestiidästäSuomeenrantautuneessahirsisessäpirtissäoliovinurkassakiuas.varhaiskeskiajallalännestäpäinilmestyneessätuvassa olikivistämuurattusisäänlämpiäväuuni. Tarinansa kertovatmuurarimestari,rakennustutkija,palavasti vanhojauunejarakastavaarkkitehtijamonetmuut kotoisassa lämmössä viihtyvät ihmiset. Tulisijan käyttö ja kohennus. Muurari onkin hänen mukaansaparhaimmillaan,kunmuutjolopettelevat työuraansa,työnkunoppiivaintekemällä. Viri Teppo-Pärnä, Katariina Entonen ja Anne Järvinen. niemisuositteleelatomaanpuutpystyyn,etteivät nevaurioitatulipesäntakaosaa.Parhaitennesyttyvät päältä,jossaon"pivollinenpienimuotoistapuutaja lastuja". Tupalevisikauttamaan,muttaSatakunnankansa pitikiinnipirtistään,kertooSatakunnanmuseon maakuntatutkijanatoiminut,Helsinginyliopiston kansatieteenassistenttiSirkka-LiisaHakala. AtavistisiakaikujatästäovatRaamatunviittaukset "petoon"ja"pimeyteen"sekäniidenvastakohtiin "valkeuteen"ja"valoon". vanhansatakuntalaisenpirtinmuurinrakenteet kertovattaitavistatekijöistä,jotkaosasivatlaskea, mitenilmakiertäähormeissalämmityksenkannalta tehokkaimmin.Tyypillistämuurilleonsenyläosassa olevatpilaritjaniidenväliinjääväavoinholvi.Sieltä ujojenkinlastenolitarinoidenmukaanturvallista kurkkiavierastatulijaa.
puolivuosisataatyötä,parituhattauuttauuniaja satoja korjattuja tulisijoja. Toim. Uunin monet ulottuvuudet ovat esillä myös Uunin kupeessa-kirjassa.Sekertooihmisenjatulen ikiaikaisestayhteydestä,uuninrakentamisenperinteistä, uunien monista olomuodoista. Harva taitaa tyhjentää uunin parin polttokerran välein, muttaniinolisihyvätehdä.Tuhkaeisovikompostiin;pihattomientuhkakuuluusekajätteisiin,pihan omistajatvoivatkäyttääsenlannoitteena.
TuuLA STEnBERG, vapaa toimittaja ja tietokirjailija
Uunin kupeessa. Jos tulisija on käyttämättä, tiilirakenneimeekosteuttailmasta.Savuntuloavoi ehkäistäpolttamallaensinsanomalehteänuohousluukussa
A r v ioi takatsauksia si a Arvioita, , k at s auk
Perusteellinen paikallisarkeologia varoo yleistyksiä
Päijät-Hämeen tutkimusseuran 30-vuotisjuhlajulkaisuntavoitteenaonMattiOijalan mukaanajantasaisenarkeologisentutkimustiedon välittäminentavallisellelukijalle.Päijäthämäläisen aineistontaustoittamiseksiesitelläänseikkaperäisesti alanyleissuomalaistatutkimusta.Artikkeleissaotetaankantaaarkeologisenaineistontulkintoihinyli sadanvuodenajalta.Systemaattisimmintämänäkyy kokoelmanlaajimmassaartikkelissa,jokakäsittelee kalliotaidetta.Siitälieneelukijoillaenitenpohjatietoja,silläaiheestaonilmestynytrunsaastikirjallisuuttajauuttatutkimusta. Hannu Poutiainenmyöntää,ettäjoskuskalliokuvassaon näkevinäänenemmänkuinobjektiivisestionmahdollista. Perinnebiotooppi-kartoituksenmyötäkertynyttä tietoa Hovi analysoi yksityiskohtaisesti ja varsin kiinnostavasti.Yleisluontoinentulosnäyttäisiolevantietoarkeofyyttienkeskittymisestämuinaisiin kyläkeskuksiin.Tutkijantehtäväksijääsiltiedelleen erottaa toisistaan ihmisen toiminnan tuloksena kotiutunutarkeofyyttiluonnonpaikastalevinneestä kasvista.Alkuperäinenkinkasvivoiollaihmisentoiminnastahyötynytapofyyttitaikerrassaanneofyytti, uudempitulokas. Muinaisuskomukset arkeologisen aineiston tulkinnassa. / Sitä mikä on kadonnut kuitenkaan / et tavoita milloinkaan" voidaankoväitejokiistää. Lukijalleselviää,ettäsellainenlajionpäätynytSuomeenihmisenjakarjanmukanaviimeistäänennen 1600-luvunloppua,useinjorautakaudellaelleisitäkinvarhemmin. varhaiskulttuurinkinmaailmankuvaanolettaisi mielelläänuskomuksellisenohellemyöstiedollista ainesta.Sellaisentavoittaminenlieneekuitenkinvieläkinhaasteellisempaa.Uskontoonliittyvätseikat vaikuttavat jo arkeologisten löytöjen ajoitukseen.
Hautaustavan on yleisesti arveltu viestivän kuolema-javainajakäsitystenmuutoksistasiirryttäessä kivikauden ruumishautauksesta pronssikautiseen polttohautaukseenjasittemminkristillisvaikutteiseenruumishautaukseen. Hämeenlinna 2010.
Eero Siljander
Arkielämää ja uskomuksia
Muksut-yhtye lauloi60-luvullaPentti Saarikosken sanoin: Tule ylös sieltä kuopasta, arkeologi / älä kaivele menneitä arkeologi. PäijätHämeen tutkimusseuran vuosikirja 20082009. kalliotaidekinonheitäkiinnostanut.MirjaMiettisenmukaanmuinaisihmistenmaailmankuvajää lopultakinsaavuttamattomaksi.Artikkelinsalopussa hänkirjoittaa,ettähautalöydönrakenteetjaesineistö viestivätkonkreettisemminvainajanasemastayhteisössäänkuinuskomuksistakonsanaan.
Arkeofyytti, apofyytti vai neofyytti?
kahtaviimeistäartikkelialukiessaalkaaomankasvituntemuksenvähäisyysharmittaa.Myösalantutkimusterminologianhallitsevalukijaedenneesujuvammin.AnttiHoviselvittääkuitenkinhetiartikkelinsaalussa,ettäarkeofyyttionmuinaistulokaskasvi. Perinnemaisemassakukoistavienkasvienohella teoksessa esitellään maaperässä säilyneitä kasvien jäänteitä, makro(sub)fossiileita. Ainakin artikkelikokoelman Hirviveneestä hullukaaliin alaotsikko kätkee oletuksen, jonka mukaan arkeo- loginenaineistovoikertoamuinaisihmistenuskomuksista.Tämälähtökohtaonyleisestihyväksytty, siltipuhtaastiuskonnollisenmaailmankuvanoletus maallikkoahiukanaskarruttaa. Päijät-Hämeessä tätätutkimusaineistoalöytyyerityisestimuinaisten
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
Sysmän Väärämaan hopea-aarre vuoden 1000 tienoilta.
50. Laajinselitystenkirjonäyttääliittyvänkuppikiviin,joidenkäyttötarkoituksenetsintäänovatosallistuneetmyösfolkloristitjakansanuskontutkijat. Oikeaanosuvanpäättelynmahdollisuusaskarruttaateoksenkirjoittajia.JukkaLuotototeaakalliomaalaukset,uhrilöydöt,-vuoretja-kivetsekäpyhät aitauksetuskomuksiapeilaaviksipyhätöiksi.Uskomusmaailmanhahmottaminenonhänenmukaansa vaikeaajaesihistoriallisestauskonnostapuhuminen suorastaan"diletanttimaistatoimintaa",eikäarkeo- logialla ole siihen todellisia edellytyksiä. Teoksessakäsitelläänesihistoriallisiauhrilöytöjä, kalliomaalauksia,lapinraunioita,rautakautisiamuinaisjäännöksiä,kätkö-jaaarrelöytöjä,kuppikiviä, arkeofyyttejäjakasvijäänteitä.vastakkaistenkintulkintojenkirjostahahmottuualansuomalaisentutkimuksenpienoishistoria.Tiukantietopaketinnarujen avaaminenonnistuuuseimmitenilmanarkeologisen terminologiantuntemustataitieteensisäisenpäättelyketjunoivaltamista.Joskus"tavallinenlukija"silti kaipaaartikkelinalkuunselkeääkäsitteidenmäärittelyäennenylentiuhaayksityiskohtienesittelyä.
y
Hirviveneestä hullukaaliin
kirjoittajaonselvitellytuseidenlähteidenavulla kansallismuseonesineidenalkuperää,hankkimisaikaajafaktistakuulumistajuuriArmfeltille.kirja onsamallaArmfeltinelämäkerta.kuurneeikuitenkaanpyriavaamaanuusianäkökulmiaArmfeltiin elämäänjatoimintaan,vaankehottaaesipuheessaan tämänvaiheetjoentuudestaantunteviasiirtymään samantienesineteksteihin.nepuolestaankuvaavat kohteensamillimetrintarkastimuseoilleominaiseen tapaan.kuurneonlisäksipyrkinytlöytämäänesineenArmfeltinperunkirjastajatuomaansentueksi mainintojaesimerkiksikirjeenvaihdosta. Museovirasto ja Suomen Kansallismuseo. Perunkirjoituksen laatinut Turun akatemian talous-jakauppaoikeudenprofessoridanielMyréen olitehnyttarkkaatyötä:kiinteänjairtaimenomaisuudenarvoolitietenkinarvioituPietariinjääneitä ajopelejä,arabialaistahevostasekäArmfeltinsukukartanonÅminnenporsaitajalaariinsatoisansyksyn myötäkertyneitäviljahehtojamyöten. Armfelt oli kuitenkin velkaantunut melkoisesti, ja velkojen jälkeen pesän arvoksijäinoin74000hopearuplaa. LisäksiArmfeltinkirjastojaarkisto,erityisestiniidentaiteellisetosat,kutenarkkitehtuuripiirustukset, onsivuutettu. näin päästään uskomuksiin myös tutkittaessaaineistoa,jokaeijohduihmisenluovasta toiminnasta. asuinpaikkojenlanta-jajätekasoista.vanhoistakin siemenien,hedelmänkuorienjapuunkappaleiden jäänteistävoidaanTerttuLempiäisenmukaantunnistaakasvilaji. Asettamassaan tavoitteessa teoksentoimituskuntaononnistunuthyvinjatarjoaa samallaideanvarioitavaksi.
HEnnI ILOMÄKI, SKS:n eläkkeellä oleva kirjastonjohtaja
Armfeltin tavarat
esinetutkimusonvaikealaji.erityisenvaikeaa seonsilloin,kuntavoitteenaontarkastella menneisyyden ihmistä hänen jälkeensä jättämien tavaroidenkauttajayrittääniidenavullaarvioida hänenelämäänsä,edesvälähdyksenomaisesti,kuten Suomen kansallismuseon tutkija Jouni kuurne toteaakirjansaGustaf Mauritz Armfeltin perintöesipuheessa. G. A. Jäljellejääse,mikänäkyykinelisuurikokoinenkiiltävälle paperille painettu kirja, jossa on runsaasti kuviaeräistäArmfeltillekuuluneistatavaroista.
JYRKI PAASKOSKI, historian dosentti
Jouni Kuurne, Gustaf Mauritz Armfeltin perintö. Armfeltin kansallismuseolle 1925 tekemä testamenttilahjoitus,eiG.M.Armfeltinperunkirjoitus.valintarajaatarkastelunkansallismuseolle päätyneeseenirtaimeenomaisuuteen,jotakorostetaantoistuvastihäiritsevänylisuurillaesinekuvilla. Armfeltille kuuluneet esineet Suomen kansallismuseon kokoelmissa. Löydöstenlajimäärärunsastuu edettäessä kivikaudeltakeskiaikaan.Joukossaonniinravinnoksi käytettyjä luonnonkasveja ja muita hyötykasveja kuten kuitu-, mauste- ja lääkekasveja. Paikallisuus tutkimuksen lähtökohtana toimii hyvin,kunsenivotaanosaksilaajempaatiedollista kokonaisuutta. Tuloksenaonperinpikkutarkkaaanalyysiäesimerkiksiastiastojenostamisesta.Sensijaankirjoittajajättääsellaisetsinänsäspekulatiivisetmuttakiinnostavattutkimusongelmat,kutenesineidenhenkilökohtaisetmerkityksettainiidensuhteenArmfeltin persoonallisuuteen,tarkastelunsaulkopuolelle,mikä onkinehkäviisasratkaisu. Mutta mitä jää jäljelle, jos kirjan biografinen osuus ei avaa uusia näkökulmia tutkimuskohteeseensa ja jos esinetutkimuksen päätavoitteena on selvittää esineiden kuuluminen juuri Armfeltille. käsilläolevaArmfeltin perintösiiskorostaakansallismuseonArmfelt-kokoelmanesineistönarvoa
y
suhteessamuidenmuseoidenesimerkiksiTurun maakuntamuseon ja eräiden yksityiskokoelmien, kuten Åminnen kartanon Armfelt-esineistöön. M. Suomenasiainkomiteanpuheenjohtaja,jalkaväenkenraalijakreiviG.M.ArmfeltkuoliTsarskojeSelossa19.8.1814jahänethaudattiinHalikon kirkkoon.Perunkirjoituspidettiin30.10.1815,ja senperusteellapesäninventaarioarvoksilaskettiin 182551 hopearuplaa. kuurneentarkastelunlähtökohtanaonkuitenkin suvun viimeisen miespuolisen jäsenen, kreivi C. Mieleentulevatkansainvälistentaidehuutokauppojenkiiltävällepaperillepainetutnäyttävätluettelot, joita keräilijöiden agentit lehteilevät huutokauppasaleissa. Teoksen nimessä esiintyvän hullukaalin ominaisuudet esitelläänseikkaperäisestimukaanlukiensenkäyttö
magiassa. Kariston Kirjapaino Oy 2008.
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0
51
Radan varrellaonvuosikausienasiantuntijauurastuksentulos:mittava,luotettavajaseikkaperäinen. Arvioita, katsauksia
Rautatieasemat ympäristönsä keskuksina
Suomenrautatiestönrunko-osienrakentaminenkeisarivallanaikana100150vuottasitten eiollutratkaisevaavainliikenteellejaelinkeinoille.Se merkitsimyöskulttuuriympäristönkehitystänimenomaanmaaseudulla.Asemarakennuksistatulipaikkakuntiensa keskuksia ja tapaamispaikkoja. Asemarakennuksetovatkuvastaneetaikansatyylipiirteitäjarakennustapaa.Autonomianajanpuuasematrakennettiintyyppipiirustustenpohjalta.Merkittävinäarkkitehteinämainittakoonknutnylander, kansallisromanttinenBrunoGranholmjasatavuotta
y
Jussi Iltanen: Radan varrella. 52
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0. Asemarakennuksiaympäröiviäistutuksiajapuistoa hoidettiin ammattitaitoisesti. HänentaiteestaanonmyösjulkaistuTimoHuuskon toimittamakirjaVeikko Vionoja Tekijämies. Karttakeskus 2009.
sittenThureHellström.esimerkiksi19101911avatunJoensuunurmes-rataosanrakennuksissanäkyy Hellströminjugendvivahde.Sotienjälkeisenpuuteajanasemarakennuksissahuomaahuokeisiinkustannuksiinpyrkimisen.Tuoreintarakennustapaaedustaa Jyväskylänmatkakeskus. keski-Pohjanmaalla syntynyt vionoja muutti 1940-luvunalussaHelsinkiinmuttapalasiteoksissaanainalapsuutensamaisemiintallentaenmuistinsa varassamennyttäaikaa,katoavaaelämänmuotoaja kulttuuriympäristöä.
Veikko Vionoja: Soittajan ikkuna, 1962. Henkilökunnan asunnotjaniidenpihamaatolivattasokkaita.Rautatieläisperheitäarvostettiin,jahehuolehtivatkotinurkistaan. Upea-asuinen teostäyttäävaltakunnankulttuurihistoriaanunohtuneenaukon.
PEKKA RAuTAMAA, yliopistonlehtori (el.), tietokirjailija
Kadonneen ajan etsijä
Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto / Hannu aaltonen
y
veikkovionoja(19092001)maalasikoko elämänsä pohjanmaalaisia aiheita: lakeuksienrakennusryhmiäjaniidenpihapiirejä,ihmisten työtä,sisäkuviataloista,ikkunoitajaniistäavautuvia maisemia.Ateneumintaidemuseojuhlistaavionojan viimesyksyistäsatavuotispäiväälaajallanäyttelyllä. Ateneumin taidemuseo. kirjarakentuurataosienmukaan.Teosantaatarkat tiedotkaikistamiehitetyistäliikennepaikoista,myös luovutetunalueenasemista.Jokaisellasuurikokoisella aukeamalla on joukko historiallisia ja nykykuvia, samoin karttoja ja aikatauluotteita. niissä sijaitsiuseinmyösposti,janiidenkauttakauppaliikkeetsaivattavaransa.Asutustajaelinkeinotoimintaa siirtyiniidenliepeille. Suomen rautatieliikennepaikat. Jussiiltasenjaaktiivistenrautatieharrastajienasian- tuntijoidenlaatimaRadan varrellaonmaantieteellishistoriallinen, yksityiskohtainen Suomen kaikkien aikojenrautatieliikennepaikkojenesittely.Rautatiealan tietokirjallisuudessa on näihin asti keskitytty lukuunottamattaMattiRinteenkulttuurihisto- riallistaAseman kello löi kolme kertaa-teosta(2001) tekniikkaanjajunakalustoon.Asemienjaniiden rakennusten vaiheet ovat siksi hyvinkin vuorossa. Liikennepaikkoja oli eniten vuonna 1964. Jokseenkinsamaanaikaankunhöyryveturitkaikkosivat radoilta,asemillealkoikäydäkurjasti.ensinliikennepaikkaluokituksetheikkenivät,niinettäasemasaattoilopuksimuuttuaseisakkeeksi.Miehitysjalipunmyyntiloppuivat,junatlakkasivatpysähtymästäja lopuksirakennuksetkinjoutuivatSenaatti-kiinteistöjenmyyntilistalletaipuskutraktorinuhriksi.Onneksi 80asema-aluettaonsuojeltusopimuksin. nykytiedonmukaanmaassaonenäävajaatkaksisataajunienpysähdyspaikkaa,niistärunsaatkolmekymmentälippujamyyviäasemia.Tiheäpaikallisliikenne toimii vain tärkeimmillä työssäkäynti- paikkakunnilla. Aiheenyhdestoistahetkionoikeastaanjoohitettu, kunrakennuksiaonjäänytrunsaastikäytöstäjapaljononkokonaanhävitettykin
"olemme uuden ajan alussa, jospyhiinvaellukset apostoli Jaakobin hausa kulttuuri auttaa arjessa." dalle Santiago de Compostelaan ovat naisten vaeltajaryhmä sai myös viestin yleistyneet muutamien vuosien aikana vietäväkseen Hämeen kylätoimijoille.merkittävästi. toisten vaeltajien kanssa. Kotiseutuliitto kannusti kuntia ja muita vastuutahoja hyödyntämään paikallista kotiseutuasiantuntemusta rakennettuun ympäristöön vaikutettaessa ja tarjosi yhteistyötä. tilausta. Se ja olemassa olevan rakennuskannan virheelliset korjaukset sekä rakennusten ja rakennetun ympäristön suoranainen heitteillejättö synnyttävät maahamme kysymyksiä, joihin kotiseutuaktiivit joutuvat ottamaan kantaa tavan takaa. pyhiinvaellusreittejä on alettu suuntaan, että monimuotoisuus on suomanitella entistä enemmän myös eri puolillaisen yhteiskunnan menestyksen perusla Suomea. Liikkeellä oli noin 40 pyhiinvaeltajaa. "Halusin astua samoihin askeliin kuin tuhat vuotta sitten joku toinen", Koskela kertoo. päivittäin kuljettiin 1028 kilometriä, ja taukoja pidettiin usein. Hiidenkivi 6/2009), joka on nähtävillä Kansatieteen museossa Budapestissa tämän vuoden marraskuun loppuun. Hyvä ympäristö lisää kansalaisten hyvinvointia. ta. näyttelyn järjestävät saamelaismuseo Siida, Finnagora sekä Suomen suurlähetystö.
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0
55. Sen kunniaksi Jaakontien ystävät ry ja Härkätien varren seurakunnat järjestivät pyhiinvaelluksen Rengon pyhän Jaakon kirkosta Turun Tuomiokirkkoon. Vaellukseen kuului hartaushetkiä, ja sen päätökseksi pyhiinvaelluspappi ja kirkkoherra Kalle Elonheimo piti hartaustilaisuuden Tuomiokirkon agricola-kappelissa. Joukon koonnut Koskela sai ajatuksen järjestää vaelluksen eläkkeelle siirtymisensä riittinä. "Kaikki meni oikein hyvin", kertoo Soili Juntumaa, Rengon kirkkoherra ja Jaakontien ystävien puheenjohtaja. Tapiolalta on esillä saamelaiskäsitöitä, esimerkiksi kiisoja, kaaroja, naappuja, rasioita, puukkoja ja leukuja. Viestinviejien tavoite on olla perillä MERJA ISOTALO Hämeenlinnassa seitsemässä päivässä, ja he tapaavat matkansa pysähdyspaikoissa
Kotiseutuväki huolissaan kulttuuriympäristöistä
Suomalainen kotiseutuväki on syvästi huolestunut kulttuuriympäristöömme edelleen kohdistuvista uhkista, esitti Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous julkilausumassaan 6.8.2010 Joensuussa. asenteiden muuttaminen on suurelta osin julkisen vallan, koulujen, päiväkotien, median ja kansalaisopistojen harteilla, julkilausumassa todetaan.
Saamelaiskäsitöitä esillä Budapestissa
Unkarin kansatieteen museossa
Budapestissa avattiin 8.8.2010 ilmari Tapiolan saamelaiskäsitöitä esittelevä Sámi-Duodji-näyttely. Matka kesti sunnuntaista lauantaihin. Tavoitteena oli saaMerja isotalo da aikaa ajatella, mutta kuitenkin ko- Jaakontien pyhiinvaeltajat perillä Turun Tuomio-kirkossa kirkkoherrojen Soili Juntumaa (oik.) ja Kalle Elonheimo kea yhteisöllisyyttä (vas.) johdolla. oli tänä
vuonna sunnuntai ja nyt on siis Jaakontien pyhä vuosi. Se on viimeinen osa 18 kuukauden pituista ja Unkarin lähihistorian suurinta Suomea koskevaa näyttelyä, "Millaisia suomalaiset ovat?" (ks. Siellä on käynyt myös osa Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno edellä mainittujen vaellusten osallistujisLinkorannan ojentamassa viestissä todeta. Helena Koskelan johdolla lähtivät liikkeelle pirkko Lahti, Terttu Sankari ja Eeva Uotila. Koskelan mukaan toisenlaiselle ajankäytölle on nyt Härkätien varren maaseudun toimijoita. Uutisia
Pyhiinvaelluksia Härkätiellä
Pyhän Jaakon päivä 25.7. Mukaan liittyi kulkijoita väliltäkin osallistuakseen vaellukseen pienen matkaa. Huolimatta siitä, että kulttuuriympäristöt kattavat suuren osan kansallisesta kulttuuriperinnöstämme ja niillä on jo varsin hyvä lainsuoja, niihin kohdistuva asenneilmasto on edelleen kohtuuttoman kolea ja tuulinen. Tuntia ennen pyhän Jaakon vaelluksen päättymistä alkoi hiukan toisenlainen vaellus Tuomiokirkon portailta Härkätietä pitkin Hämeenlinnaan. Kulttuuriympäristöä, kestävää kehitystä ja rakennetun ympäristön luonnetta huomioimaton uudisrakentaminen on edelleen maassamme arkipäivää
Raatia miellytti myös napakka esittelykirjanen, jonka avulla paikkakuntaan voi tutustua yksinkin.
56
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0. aineistosta on julkaistu kolme äänitettä, joista tuorein cdlevy "Maastamuuttajien laulu" on tältä vuodelta. Mitalit luovutettiin Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksessa 6.8. Joensuussa Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä. Raati kiitti ämmänsaaren polkua monikerroksiseksi esittelyksi, joka on paitsi paikallinen myös yleinen: osa Suomen ja Euroopan kulttuuriperintöä ja historiaa. Valintaperusteissa painotettiin, että ruijansuomalainen kansanmusiikkiperinne elää ja voimistuu tehdyn suurtyön ansiosta. Yli-Tepsan keräämiä norjan Lapin ruijansuomalaisten kansanmusiikkitallenteita on kertynyt noin 700. Mitalin saivat Ritva ahvenainen Kontiolahdelta, Jorma Kankainen Kontiolahdelta, paavo Koljonen Joensuusta, antti Kotiranta Helsingistä, Yrjö Larmola Helsingistä, osmo paalanen Joensuusta, Jorma pere Eurasta, Lauri pohjakallio Forssasta, Liisa puhakka ilomantsista, Esa Ranta Mänttä-Vilppulasta, Risto Salminen Salosta, Jouko Suoniemi pälkäneeltä, Valto Tahvanainen Joensuusta ja Matti Toivonen Kokkolasta.
Sinikka Sipola
Kotiseututeko, vuoden kaupunginosa, kotiseutupolku
Vuoden 2010 kotiseututekona on
palkittu Ruijan Lönnrotin eli Matti YliTepsan työ ruijansuomalaisen kansanmusiikin tallentamiseksi ja sen uudelleen tunnetuksi tekemiseksi. Suomen Kotiseutuliiton tunnustus jaettiin kotiseutupäivillä 6.8. Valinnassa painoi erityisesti Roihuvuoressa järjestettävä monipuolinen toiminta. Joensuussa. Uut isi Uutisia a
Kotiseututyön ansiomitali 14:lle
Kotiseututyön ansiomitali on myönnetty neljälletoista kotiseututyössä ansioituneelle henkilölle. Musiikki vahvistaa suomalaista identiteettiä erityisesti pohjois-Kalotissa.
Sinikka Sipola
Matti Yli-Tepsa on kerännyt Norjan Lapin ruijansuomalaisten kansanmusiikkia 1970-luvulta lähtien.
astetta puolustamaan syntyneet kansanliikkeet sekä asukaspuiston suunnittelu.
Vuoden kaupunginosa -tittelin sai
Roihuvuori Helsingistä. ämmänsaaren kulttuurikävelyn ja opaskirjasen on toteuttanut Helinä Romppanen. alueella on useita aktiivisia ja eri-ikäisiä toimijoita, mistä on osoituksena vapaaehtoisvoimin tehdyt kylälehdet, leikkipuiston puolesta toimiva pro Tuhkimo -kansanliike, kirjastoa ja ala-
Vuoden kotiseutupolku -palkinto annettiin Kotiseutukävelyllä Suomussalmella -kulttuurireitistä. Kulttuurikävely sisältää runsaasti kaskuja, tarinoita ja muisteluita alueen henkilöistä, rakennuksista ja tapahtumista, esimerkiksi kirjailija ilmari Kiannon sikarinhakumatkasta
Mynsteri on pahviin pistelty ja piirretty nypläysohje, knypylä puolestaan on suomeksi nypylä, jonka ympärille nyplättävä lanka kierretään. Kun tykkimyssy naisten juhlapäähineenä jäi pois muodista, alkoi nypläys ammattina taantua. aaltosen esitys oli tuomariston mukaan jylhän pidättyväinen ja tyylikäs, se otti mukaansa ja sai kuulijan odottamaan seuraavaa säkeistöä. Tänä vuonna mukana oli muun muassa fillarinyplääjä Tarmo, joka nypläystyynyineen kiersi kaupunkia, ja halukkaat saivat osallistua "pisimmän pitsin" nypläykseen. ohjelmassa
aino Ukkala
Tieteen termeistä suomen kielen pankki
Suomeen aiotaan luoda suomenkielisten tieteellisten termien pankki. "pitsiviikko kehiteltiin alkujaan matkailun edistämistä silmälläpitäen", kertoo tapahtuman tuottaja Silja Heikkilä. Tänä vuonna tapahtumassa nähtiin myös itävaltalaisia pitsejä.
AInO uKKALA
www.raumalace.fi
selle ilkka aaltoselle hävyttömien laulujen kilpailussa Kuhmon Sommelo -kansanmusiikkijuhlilla 2.7.2010. pitsien erikoiselta kuulostavat nimet on annettu usein joko kuvion tai suunnittelijan mukaan. perinteiset Rauman pitsit on nyplätty hyvin ohuesta langasta. aaltosen laulu kertoi osin tosipohjaisen tarinan miehestä, jonka sukupuolielin juuttuu naisen suuhun. Rauman pitsi mainitaan historiallisissa lähteissä jo 1740. Suunnittelijan mukaan ovat saaneet nimensä esimerkiksi pitsit Malmberskalai sekä Sabinalai, ja kuvion mukaan ovat syntyneet Mandelkranssi tai Kouknippu. aaltosen laulu jatkoi hienosti vanhaa perinnettä absurdilla huumorillaan. Rauman pitsit kukoistivat tykkimyssyjen aikakaudella 1700-luvun lopulta 1840-luvulle, jolloin Raumalla oli päivittäin käytössä noin 600 nypläystyynyä. Tieteellisten seurain valtuuskunta selvittää ensi vuonna, miten eri tieteen aloilla käytetään suomalaista termistöä. pitsiviikkoa vietettiin Raumalla ensimmäisen kerran vuonna 1971 pitsinäyttelyinä, ja se on vähitellen paisunut laajaksi kulttuuritapahtumaksi. Kolmannen sijan jakoivat yleisön finaaliin äänestämä Cerobi alias Jarmo Saarinen "Kiimainen polte" -esityksellään ja Vantaan sänkykamarikuorona esiintynyt Vantaan kamarikuoro laululla "Meisseli". pitsiviikko elää ajassa, ja se on kaupungin imagolle tärkeä." Heikkilän mukaan pitsiviikon yksi tärkeä tavoite on paikallisen kulttuurin esille nostaminen. kerran. Spindeli on nyplätyn pitsin erään kuvion nimi, joka tarkoittaa hämähäkkiä. Rauma on yksi harvoja paikkoja Suomessa, jossa on nyplätty ammattimaisesti, ja sen avulla ovat tuloja hankkineet sekä miehet että naiset. Kilpailun järjestivät Sommelo-festivaalin kanssa Juminkelo-säätiö sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0
57. Rauman giält ja kysymys on nypläyksen saloista, joita Rauman pitsiviikolla esiteltiin tänä kesänä 40. Hanketta valmistelee suomen kielen professori Lea Laitinen Helsingin yliopistosta.
"Erikoinen tapaus" hävyttömin laulu
"Erikoinen tapaus" toi voiton espoolai-
Rauman museon nyplääjä Maija Salonen valmistaa Pikku prinsessa -pitsiä. Tämän jälkeen aloitetaan järjestelmällinen termien kehitystyö. Hän opettaa myös kansalaisopistossa, jossa nypläyskursseja on järjestetty vuodesta 1947.
oli myös nopeimman nyplääjän kilpailu, Rauman pitsi -luennot, pitsigraffiti -työpaja sekä raumankielen pikakurssit. "Vähitellen mukaan on tullut paljon erilaisia oheistapahtumia. "Raumalainen pitsinnypläys eroaa muun Suomen nypläyksestä hienomman lankansa ja pitsien korkeamman laadun puolesta", kertoo Rauman museon esite. Rauman Pitsiviikoilla: Pitsiä äärest viäre
Mynsteri, spindeli, knypylä.
Jotain vierasta kieltäkö. Kilpailun tuomareina olivat filosofian tohtorit Senni Timonen ja Risto Blomster sekä musiikin maisteri Taito Hoffrén. Jo vuosia on vietetty myös Mustan pitsin yö -kansanjuhlaa markkinoineen ja muine ohjelmineen. Saman vuosisadan puolivälissä pitsiä tiedetään valmistetun paikkakunnalla myyntiin 4000 kyynärää. Sen avulla pyritään säilyttämään suomi elävänä, yhtenäisenä ja ajanmukaisena tieteen kielenä. Toiseksi kilpailussa sijoittui Kissapiiskakokoonpanon esitys "Rengin polkka", joka oli tarina sahdin juomisen siivittäneestä poikuuden menetyksestä. pitsin käyttökohteeksi tulivat vaatetuksen sijaan liinavaatteet
Saksantajana ja kulttuurilähettiläänä ainakin viisikymmentä vuotta toiminut professori ingrid Schellbach-Kopra täyttää 75 vuotta 2.9. Tynnyrkivi-nimi juontuu siitä, että siinä oli kolme isompaa koloa oluttynnyreille ja kaksi pienempää viinanassakoille.
Tietoja kirjahyllyistä
Suomen Kirjainstituutti kerää talteen tietoja kirjahyllyistä. Hän kulkee suvereenisti Savon tuhatvuotisesta historiasta Euroopan kulttuurin kentille, josta hän on juuri julkaissut matkakirjan Oodi ilolle. Molempien kampanjoiden tavoitteena on lisätä kiinnostusta omaan lähiympäristöön ja aktivoida toimimaan sen hyväksi. Lähiympäristön arvo saatetaan huomata vasta, kun se on uhattuna. Residenssissä työskenteleminen kiinnosti myös nuoria elokuvakäsikirjoittajia. Julkaisua saa kotiseutuliitosta. Uudet ympäristökulttuurin tutkijaverkoston internetsivut ovat osoitteessa http://www.uef.fi/ymparistokulttuuri Pienoisrautatienäyttelyyn voi tutustua 12.9. Taito- ja taideaineiden määriä lisätään tuntuvasti ja uusiksi kaikille pakollisiksi oppiaineiksi ehdotetaan draamaa sekä etiikkaa. Uut isi Uutisia a
ERP ja JOY kampanjoivat rakennetun maiseman puolesta
Rakennettu maisema on teemana tämän vuoden Euroopan rakennusperintöpäivillä (ERp) 10.12.9. Mitä esimerkiksi autenttinen historiallinen kohde tarkoittaa. a. Tynnyrkiven muistolaatta paljastettiin asikkalassa 22.7.2010. Matkoja, maita, kaupunkeja (Enostone 2010). Vääksyn liikekeskuksen lähellä olevalla isolla kivellä on historiallinen yhteys vuodesta 1728 alkaen pidettyihin anianpellon markkinoihin: kivi toimi porttina markkinoille saapuville vieraille. oletko itse tehnyt matkan historiaan. Taustavoimana on Kasitie-yhdistys. Nuoren Voiman Liiton ja Sysmän kunnan perustama kirjailijaresidenssi Villa Sarkia sai nuoret runoilijat liikkeelle. Teema liittyy läheisesti Suomen Kotiseutuliiton organisoimaan JoY Jokaisen oma Ympäristö -kulttuuriympäristökampanjaan. heinäkuuta. Hän on tulkinnut saksaksi akateemikkojen laajoja teoksia, väitöskirjoja ja kongressiesitelmiä sekä runoilijoiden ja prosaistien tekstejä kotimaisista kielistämme. Koskenniemen syntymän 125-vuotispäivän kunniaksi jaettu kulttuurijournalismin palkinto (1 000 euroa) myönnettiin dosentti osmo pekoselle 8. Uudistuksilla tähdätään muun muassa perusopetuksen sivistystehtävän syventämiseen. Tarinan mukaan ison kiven suojaan syntyi salakapakka. Runoilija-akateemikko V. http://hum.utu.fi/oppiaineet/satakunta/ tutkimus_ja_jatko-opiskelu/projektit/ Matkailutiehanke.html
Matkailu ja historia
Kiehtooko sinua jokin historiallinen paikka. onko autenttinen historiallinen rakennus sellainen, joka on pysynyt koskemattomana, vai ehkä sellainen, joka on restauroitu täydelliseksi kopioksi varhaisemmasta rakennuksesta. Kulttuuriympäristöihin voi tutustua päivien aikana ja myös muulloin vuoden mittaan eri puolilla maata järjestettävissä tapahtumissa. aiheeseen voi perehtyä myös ERpin ja JoYn yhteisjulkaisusta Kulttuuriympäristöni Rakennettu maisema, jonka ovat toimittaneet Liisa Lohtander ja Lassi Saressalo. www.rakennusperinto.fi/erp www.joy2010.fi
Linkit ja vinkit
Selkämeren rannikolla matkailutiehanke
pohjanlahden rannikolla kulkenutta vanhaa postitietä kunnostetaan matkailutieksi. Kirjailijan nimikkoseura julkisti tiedon Vanhan kirjan päivillä Sastamalassa. Schellbach-Kopra on lisäksi sananlaskututkija ja Jahrbuch für finnischdeutsche Literaturbeziehungen aikakauskirjan päätoimittaja. saakka pohjois-pohjanmaan museossa oulussa. pekonen on monipuo-
lisesti lahjakas matemaatikko, historioitsija ja kirjailija. Tielle halutaan saada Liikenneviraston myöntämä virallinen matkailutiestatus. Syksyllä residenssiin muuttavat muun muassa Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon voittanut runoilija Henriikka Tavi (Esimerkiksi Esa, Teos 2007) ja tämän vuoden puhutuimman runoteoksen, Harry Salmenniemen Texas, sakset (otava). Sen kirjoittajat kertovat itselleen läheisistä ympäristöistä ja pohtivat kulttuuriympäristöjen merkitystä. www.kirjainstituutti.fi/kirjahyllyt Itä-Suomen yliopistossa toimii Metsä, ympäristö ja yhteiskunta -osaamiskeskittymä MYY. Kyselyssä selvitetään, millaisia kirjahyllyjä kodeissa on, missä ne ovat, mitä niissä on ja ennen kaikkea miksi: onko kirjahylly sisustuselementti, monikäyttöinen säilytyskaluste, perintökalleus, statussymboli, omien "muistojen kokoelma" vai kaikkea tätä. http://www.ouka.fi/ppm/tilapaisnayttely/ ppM_pienoisrautatie.htm
58
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0. http://agricola.utu.fi/keskustelu/
Perusopetuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijaon uudistamista vuodeksi 2014 valmistellut työryhmä luovutti ehdotuksensa opetusministeri Henna Virkkuselle kesäkuun alussa. Maaseudun perinnemaisemat, kartanomiljööt ja kaupunkien historialliset keskustat ovat arvokkaita rakennettuja ympäristöjä, joiden varjoon arkiset ympäristöt usein jäävät
saakka Toimittajan työn muutos 31.10 saakka oi nuoruus! jatkuu 30.11.saakka Veikko Huovinen jatkuu 31.12. Kirsti Lemminkäinen-Nuolivaara * Metka mutka lapsuudessani oli Tampereen lähellä oleva pitkäniemen bussipysäkki, jota suomenruotsalaiset kaverini kutsuivat nimellä "Vänta lite" (odota vähän!) Suomeksi tietysti VEnTTaLiiTTE. Taina * Kylätiemme varressa olivat penninkulma, Sorronkulma ja Katinhäntä. Vihonviimeinen
Kalenteri
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS:n aukioloajat
Hallituskatu 1, Helsinki neuvonta mape 1016 Kansanrunousarkisto mape 1016 Kirjasto mato 1018, pe 1016 Mariankatu 19 E Kirjallisuusarkisto ma ja ke 1018, ti, to, pe 1016 Kirjallisuusarkisto on suljettu 27.9.29.10. 0201 131 231.
Kirjallisuuskritiikin historiaa 9.9.
SaRV:n 60-vuotisjuhlaseminaari kirjallisuukritiikin historiasta yhteistyössä SKS:n kanssa to 9.9. Siellä me opettelimme polttamaan ja naukkailemaan. Lopulta kaikki, jopa pikkuveljen kaveritkin naapurissa, käyttivät nimeä. saakka C-kasettien käyttö jatkuu 30.9. Outi Pickering * Lavian Saarijärven kylässä, muutama sata metriä vanhempieni kaupasta oli maantien vieressä valtava kuutiomainen kivenjärkäle, jonka kylkeen oli hakattu sana pÖKHÖLMi, alleviivattuna. klo 13 SKS:n juhlasalissa, Hallituskatu 1, Helsinki. Se ei missään nimessä ole mäki, mutta lapsena nimitin sitä naLLEnMäEKSi. jatkuu 30.9. * Sodan jälkeen varmaan kaikkialla maassamme pikkupojat rakensivat korsuja, niin mekin. Tilaisuudessa julkistetaan Nummisuutarien kriittinen editio. 0201 131 237
Kiven päivä 8.10.
SKS:n perinteinen Kiven päivän tilaisuus on perjantaina 8.10. näitä värikkäitä nimiä en muista vanhempieni tai isovanhempieni koskaan ihmetelleen, mutta omaa kyläämme METTäKULMaa äitini häpesi aina. Arto Seppälä * Vanhempani olivat hoitajina Moision psykiatrisessa sairaalassa, jossa oli yhdeksän potilasosastoa, mutta myös hyvin hoidettu, kuusiaidan ympäröimä pieni hautausmaa. "Mäen" päällä oli talo, jossa asui nalle-niminen pelottavasti haukkuva suomenpystykorva. Hänestä se oli vihonviimeinen näyttö siitä, kuinka köyhä ja syrjitty perheemme asema oikein oli. saakka Rajaseudun elämää jatkuu 30.9. ihana lapsuuden sana, nallenmäki, saa lämpimän olon leviämään mahaan. Lämpimästi tervetuloa! Ks. Turun kirjamessut 28.31.10. Sitä kutsuttiin leikkisästi oSaSTo KYMpiKSi. Antero * Lapsuudenkotini pihasta lähtevä hiekkatie nousi lievästi. klo 12.1515 SKS:n juhlasalissa, Hallituskatu 1, Helsinki. Mutta lähimetsässä ollut KaSino oli maan päälle rakennettu pikkuinen huone kamiinoineen, ikkunoineen, ja lukittu ovikin siellä oli. Tervetuloa! ohjelma: www.finlit.fi/ajassa/sarv60.htm
Klo 16.30 SKS:n Kirjatalossa, Mariankatu 3, Helsinki.
SKS kirjamessuilla
1.3.10. remontin vuoksi. Epävirallisia paikannimiä Vastauksia yleisökysymykseen (Hiidenkivi 3/2010)
(Vastaukset ovat lyhentämättöminä verkkosivuillamme.) * Jaalan erämaapitäjän kotimme ikkunasta näkyvän metsän silhuetissa erottui lovi. isän mukaan sillä kohtaa oli JUURiHiTTE. www.finlit.fi/arkistot/keruut.htm.
Kirjatalon keskiviikot
15.9. Koko kylän pilkkanimenä sitä pidettiin, syrjäkulmalaisia kun oltiin. Mariankatu 3 SKS:n Kirjatalo, kirjamyymälä ma, ti, to 1117, ke 1118, pe 1116 Lisätietoa: www.finlit.fi/yhteys/aukioloajat. Tiettynä kevättalven iltana aurinko laski juuri tähän Juurihitteen. Tiet lähteisiin Aleksis Kivi SKS:ssa: www.finlit.fi/kivi/
SKS kerää
Millainen oli sinun Tapiolasi. Hannu P. näin on jatkunut näihin päiviin. saakka Tuomiokirkon tarinoita jatkuu 28.2.2011 saakka Tosielämän työkaveri jatkuu 30.4.2011 saakka Ks. Kirjaimia yritettiin monesti tervalla peittää, mutta aina joku kävi salaa selventämässä kirjaimet. Timo Valjakka: Modernin kahdet kasvot; Erik Kruskopf: Varjosta valoon
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0
59. Leena Sammallahti ja Marja-Liisa Lehto: Kalusteita kamareihin 20.10. Helsingin kirjamessut Lisätietoa: www.finlit.fi/, tiedotus@finlit.fi, p. htm, tiedotus@finlit.fi ja p
09 612 63225, joy@kotiseutuliitto.fi, www.joy2010.fi.
Seurantalojen korjausavustusten haku syyskuussa 2010
Suomen Kotiseutuliitto julistaa haettavaksi vuoden 2011 seurantalojen korjausavustukset. vsk. Korjausavustusten hakemuslomakkeen ja hakuohjeet voi tulostaa Suomen Kotiseutuliiton verkkosivuilta kohdasta www.kotiseutuliitto.fi > Seurantalot > Seurantalojen korjausavustus. vsk. Seuraavat tilaisuudet 12.10. Seurantalojen korjausavustus on valtionavustus, jonka jakamisen opetusministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Lisätietoja: Leni pakkala, rakennustutkija, Suomen Kotiseutuliitto, puh. Eriaikaisia, erikielisiä ja eri tavoin syntyneitä paikannimiä esittelevä näyttely kiertää pääkaupunkiseudulla seuraavasti: Laituri 7.30.9., Tikkurilan aikuisopisto 5.16.10., Myyrmäkitalo 19.30.10., Entressen kirjasto 2.11.11., Galleria Espoonsilta 16.19.11., Sellon kirjasto 23.11.2.12. Kotiseudun 97. 0440 358 690 sinikka.sipola@stellatum.fi
kustantaJa: Stellatum Oy Purotie 1 B, 00380 Helsinki www.stellatum.fi ilmoitusvaraukset: Anne Paavilainen Puh. Seuraava numero ilmestyy 21.10.2010. Pohjoissaamen neuvonta 016676402. pakkala@kotiseutuliitto.fi, paula Hirvonen, taloussihteeri, Suomen Kotiseutuliitto, puh. Vapaa pääsy, tervetuloa!
Turun kansainväliset kirjamessut 1.3.10.2010
Suomen Kotiseutuliitto on mukana vuoden 2010 Turun kansainvälisillä kirjamessuilla. Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan 50-vuotisjuhlaluentosarjassa ovat tuolloin vuorossa Terhi ainialan (Kotus) esitelmä "Sörkasta Vuokkiin: Helsingin epävirallista nimistöä" ja Maria Vidbergin (Helsingin yliopisto) esitelmä "Finskt inflytande på ortnamsbruket hos svenskspråkiga namnbrukare i Helsingfors".
Suomen Kotiseutuliitto Kulttuuriympäristö kunniaan kansalaisen tietopaketti (KuKu)
Suomen Kotiseutuliitto järjestää maakuntien liittojen kanssa syksyllä 2010 kansalaisille suunnatun koulutuskierroksen kulttuuriympäristötiedon lisäämiseksi ja kansalaisten aktivoimiseksi. näyttelyn toteuttavat Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Maanmittauslaitos ja Svenska litteratursällskapet i Finland. vsk. Hiidenkivi on myös verkossa osoitteessa www.hiidenkivi-lehti.fi.
ulkoasu: Tarja Pitkänen, Amasertek Oy Sinikka Sipola, Stellatum Oy toimitus: Hiidenkivi Stellatum Oy Purotie 1 B, 00380 Helsinki toimitusneuvosto: Heikki Kukkonen (pj.), Terhi Ainiala, Vesa Heikkinen, Jukka Ihanus, Riitta Korhonen, Maria Lähteenmäki, Kukku Melkas,
Sirkka-Liisa Mettomäki, Lassi Saressalo, Hanna Snellman.
PäätoimittaJa: Outi Lauhakangas Puh. ilmoittautuminen 3.9. hirvonen@kotiseutuliitto.fi.
Yleisöluento 28.9.
Kotuksen syyskuun tiistailuennon sijasta pidetään yleisöluento tiistaina 28.9. näyttelyyn voi tutustua myös tutkimuskeskuksen verkkopalvelussa osoitteessa www.kotus.fi.
Helsingin kirjamessut 28.31.10.
Helsingin kirjamessut pidetään Messukeskuksessa 28.31.10.2010. Hakemukset tulee toimittaa kotiseutuliittoon viimeistään torstaina 30.9.2009 (postileima). 09 6126 3223, paula. 09 6126 3221, leni. oulussa ja 14.10. Kielipostin 25. klo 17.0018.30 Helsingin Laiturilla (narinkka 2). vuosikerta, numero 4 Eliaksen 23. JulkaisiJat: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Suomen Kotiseutuliitto
ISSn 1236-794X Aikakausmedian jäsen
Hiidenkivi ilmestyy 6 kertaa vuodessa. mennessä osoitteella joy@kotiseutuliitto.fi. 0400 435 636 Telekopio 09 2245 211 anne.paavilainen@stellatum.fi
60. Koulutuskierros alkaa 10.9. klo 17.0018.30, jolloin Sirkka paikkala kertoo sukunimistä. Lisätietoja: Liisa Lohtander, puh. Kalenteri
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Paikannnimen tarina
paikannnimen tarina -näyttely avautuu Laiturilla (narinkka 2, Helsinki) 7.9.2010. Inarinsaamen neuvonta 0823711406.
valtuustosali, Villimiehenkatu 1). Tervetuloa Kotuksen osastolle 6e40!
Neuvontapuhelimet
Kielitoimiston neuvontapuhelin 0207813201, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 914, maanantaisin ja perjantaisin klo 912. Ruotsin kielen neuvonta 0207813202 maanantaista perjantaihin klo 912; ruotsinkielisen nimistön neuvonta 0207813301. Tampereella. ja Viherlaakson kirjasto 7.16.12.2010. palkitsemme messuilla Vuoden kotiseututietokirjan.
Hiidenkivi Suomalainen kulttuurilehti 2.9.2010 17. 045 634 7353 outi.lauhakangas@stellatum.fi toimitussiHteeri: Sinikka Sipola Puh. Nimistönhuollon neuvontapuhelin 0207813203 maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 912. Kulttuuriympäristö kunniaan (KuKu) -koulutus liittyy JoY Jokaisen oma Ympäristö -kulttuuriympäristökampanjaan. klo 13.00 17.30 Lappeenrannassa (Lappeenrannan
Tiistailuento 19.10
Lokakuun tiistailuento pidetään Kotussalissa (Vuorikatu 24, 00100 Helsinki) 19.10
Mustapohjaiset kassit ovat materiaaliltaan tukevaa puuvillaa.
Iso 6, Pieni 4,
Leena Sammallahti ja MarjaLiisa Lehto
Kalusteita kamareihin
Suomalaisten keinutuolien ja piironkien historiaaa
Teos kertoo monipuolisesti keinutuolien ja piironkien asemasta, muunnelmista ja käyttäjistä suomalaisissa ko deissa. Vilkuna
Katse menneisyyden ihmiseen
Valta ja aineettomat elinolot 15001850 Mielenkiintoinen teos tarkastelee teemoja, jotka palautuvat valtaan, ihmiseen ja ihmisten käsityksiin yhteiskunnasta ja moraalista. Kirja sisältää kevään molemmat äidinkielen yli oppilaskokeet, artikkeleita, opis kelijoiden vastauksia kommenttei neen sekä valikoiman oppilaiden esseitä.
24,
10,
Uutuuskassit
Kirjamyymälässä ja verkko kaupassa on nyt myytävänä uusia malleja kangaskas seista. J. Suomalainen ja eurooppalainen menneisyys 15.12. Runsas ja monipuolinen kuvitus esittelee sisus tuksia kartanon saleista vaatimattomiin kamareihin ja antaa kattavan kuvan eri esinetyypeistä.
Kustaa H. Opas luo myös katsauksen Elias Lönnrotin työhön ja kalevalamittaiseen runouteen sekä Kalevalan paikkaan maailman muiden eeposten joukossa.
Ylioppilastekstejä 2010
Teos tukee abiturientin valmen tautumista äidinkielen ylioppi laskokeeseen ja tarjoaa tietoa ja teoriaa, tekstejä ja tehtäviä opet tajalle ja oppilaalle. 15.9. Tilaisuudet alka vat klo 16.30 Kirjatalon kir jamyymälässä (Mariankatu 3). Se selvittelee myös erilaisuuden vas taanottoa ja sietämistä pureutu malla moraalijärjestelmiin ja niis sä tapahtuneisiin muutoksiin.
38,
Syyskuun kuukauden kirjana SKS:n jäsenille 25,
Kaikki kirjat verkkokaupasta
7,
www.finlit.fi/kirjat
ja SKS:n kirjamyymälästä
28,
Kirjatalo Mariankatu 3, 00170 Helsink. Kalusteita kamareihin 20.10. Kirjatalon keskiviikot
Tervetuloa kuuntelemaan esittelyitä syksyn uutuus teoksista. Lisätiedot verkkosivuil tamme. Tiikerihevonen ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Merja Lumijärvi ja Mervi Murto (toim.)
IrmaRiitta Järvinen
Kalevala Guide
Tiivis englanninkielinen tietopaketti esittelee Kaleva lan pähkinänkuoressa: teoksen juonenkulun, keskeiset hahmot ja paikat sekä maailmankuvan. Modernin kahdet kasvot Valon rakentajat 17.11
38,) Kuninkaan tiekartasto Suomesta 1790 64, (norm. 92,) Kävelyretkiä 1930-luvun Viipurissa Eino Partasen valokuvia 25, (norm. Teos tarjoaa erinomaisen läpi leikkauksen sodanjälkeisten vuosi kymmenten sivistyselämään ja sii nä tapahtuneisiin muutoksiin.
Kalusteita kamareihin Suomalaisten keinutuolien ja piironkien historiaa 25, (norm. 29,)
Lokakuu
Marraskuu
32,
Joulukuu
28,
i | Avoinna ma, ti, to 1117, ke 1118, pe 1116 | Tilaukset kirjamyynti@finlit.fi p. Teoksessa on runsas alkuperäis kuvitus ja Paulaharjuasiantuntija Pekka Laaksonen laatima esipuhe.
Karjalan museot
ja niiden tuhoutuminen talvi- ja jatkosodassa Ensimmäinen perusteellinen sel vitys käy läpi kaikki Karjalaan en nen sotaa perustetut museot ja kokoelmien erityispiirteet sekä nii den kohtalot sodan aikana ja sen jälkeen. Muista myös!
Samuli Paulaharju
Hannu Takala
Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa
Vuonna 1923 ensi kerran ilmesty nyt teos antaa elävän kuvan Lapin korven elämänmenosta, elinkei noista, tavoista ja uskomuksista. Teoksessa kerrotaan hankauskohdista ja yhteentör mäyksistä, mutta myös läheisistä suhteista tulijoiden ja paikallis ten välillä.
Kulttuurin etulinjassa
Erkki Salonen (19202001) Elämäkerta esittelee Salosen pitkää ja ansiokasta uraa mm. järjestötyössä, taidelaitosten johtotehtävissä ja Suomen kult tuurirahaston yliasiamiehenä. Syyskuu
Seija Jalagin, Olli Löytty ja Markku Salakka (toim.) Keijo K. Liisa Lehto (toim.) Juha Nirkko (toim.)
Kaipaus Karjalaan
Matkoja kotiseudulle Karjalakävijöiden matkakuvauk sista koottu teos tarjoaa kosketta van näkymän tuntoihin, joita pa luu kotiseudulle herättää. Kulha
Kaikille kansoille
Lähetystyö kulttuurien vuoropuheluna Kristillisen lähetystyön historia avaa mielenkiintoisen näkökul man uskontojen välisiin suh teisiin. Yh teistä kaikille on kaipuu Karjalaan.
Sauna
Pieni perinnekirja Sympaattinen opas saunottaa lu kijan läpi elämänkaaren. Henriikka Salosen taidokas kuvitus.
34,
34,
26,
29,
Hyvän kirjallisuuden seurassa
Kuukauden kirja sks:n jäsenille
SKS:n jäsenien etuhinta uutuuskirjoista on voimassa ko. Kirja pe rehdyttää muun muassa vihta ja vastakulttuurin eroihin, lämmitys puiden valintaan ja saunataikoi hin. 36,) Tiikerihevonen ja muita juttuja Kukkulan korttelista 20, (norm. kuukauden ajan SKS:n kirjamyymälässä, tilaamalla ja verkkokaupassa (edellyttää rekisteröitymistä SKS:n jäsenenä). 0201 131 216 | SKS:n jäsenille 25 % myös verkkokaupasta. Kirjo on laaja epäonnistuneista reissuista hurmiontäyteisiin tunnelmiin. Kirjassa pohditaan laa jemminkin sotiin liittyvää kulttuu riomaisuuden tuhoamista sekä sen yhteyttä valloitettujen maiden historiankirjoitukseen