5 2010
suomalainen Kulttuurilehti 9
Puun taito
625
Kenen maisema s. 26, pitäjiemme Köllit s. 35
ellei alkuperäinen rakenne selviä, korjaus tehdään miettimällä, miten rakentaja olisi työnsä tehnyt ja millä välinein, kertoo NeTTA BÖÖK.
35 "Minä olen Piiskakylän tyttäriä"
Köllit, pitäjien pilkkanimet, elävät nykyään uutta elämää. 13 kadonneenkatteenjäljillä Tuohi-malkakaton tekemisen vaiheita selvittävät MARKO HUTTUNeN ja KATJA SAVOLAINeN. Tapahtumasta raportoi Hiidenkiveltä näkyy -sarjassa KARINA LUKIN.
26 Monien identiteettien maisemat
Maisema on muutakin kuin näkymä: se voi olla kuva, kirjallinen kuvaus, mielikuva, muisto tai alueellinen kokonaisuus. Folkloristiikan ääriviivoja piirtämässä
Millaista tiedettä folkloristit nykyään harjoittavat, pohdittiin tutkijoiden kesäkoulussa. 16 tsasounanihme ÁRPÁD SAILO kertoo, kuinka Vienan Karjalan Venehjärven rukoushuone rakennettiin uudelleen. Ruuhien ja haapioiden tekotaito kiinnostaa ja perinne elpyy, kirjoittaa eeVA MIeTTINeN. Yksi osoitus siitä on konttikattotuoli. 22 veneenveistäjättäRet Gradu-sarjassa eLISA SARPO kertoo itäisen Suomenlahden veneenveistoperinteestä perheiden yhteisenä työnä. Aiheesta kertovat Aineksista aiheiksi -sarjassa SAKARI KATAJAMÄKI ja OSSI KOKKO.
44 Arvioita, katsauksia 56 Kritiikki ja sivistys
Märepalaa pureskelee kriitikko PeKKA WAHLSTeDT.
57 Uutisia 63 Kalenteri
Kansikuva: Sipoon keskiaikaisen kirkon kattorakenne. Nortamo oli vakavarainen porvari ja lääkäri ja F. Heitä yhdisti muun muassa luonnontieteellis-lääketieteellinen maailmankatsomus, kirjoittaa PANU RAJALA.
41 Keräilyä kaikilla mausteilla
NILKKA pakinoi.
42 Tekstien elämä ja teot
Tekstien alkuperäislähteiden kriittiseen tutkimukseen perustuvista editioista uusin on lokakuussa 2010 ilmestynyt Aleksis Kiven Nummisuutarit. Niitä käytetään esimerkiksi matkailumainonnassa. Köllejä kääntelee KIRSTI MÄKINeN.
10 innovaatio800vuodentakaa MARKO HUTTUNeN: Keskiaikaisten kattorakenteiden tekniikka oli edistyksellistä. OUTI-KRISTIINA HÄNNIKÄINeN tarkastelee suomalaisten juurien näkymistä Kanadan New Finlandin maisemassa.
5
Voihan Via, Nokia!
Nokian lingvistit tekevät pyyteetöntä hygieniatyötä kauniin suomen puolesta, kiittää Päivystävä tekstintutkija VeSA HeIKKINeN.
29 Luonnonsuojelua Koivujärvellä
Nimenpyörittäjä TeRHI AINIALA tutkii metsäisiä nimiä.
29 Yleisökysymys 30 Sukupuolineutraalia
Ajan sanaa pohtii RIITTA eRONeN.
6
RestauRointileiRiopetusmuotona Korjaamisessa noudatetaan tarkasti mutta luovasti perinteisiä käsityön rakennustapoja. e. 5/2010
Sisältö
3 4 Pääkirjoitus: Miksi puurakentaminen katosi. Siinä tutkitaan muun muassa tekstiin tehtyjä muutoksia ja julkaisuhistoriaa. Kuva: Livady / Mikko Mälkki.
2
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0. Sillanpää rahapulaa kärsivä boheemi, löysivät nämä eri sukupolven kirjailijat toisistaan hengenheimolaisen. 20 hyvintehtyonkuinihmisenmieli Yksipuiset vesikulkuneuvot kiehtovat myös nykytekijöitä. 23 metsäsuomalaisuudenRenessanssi Kallion Savo-Seuran ja Aalto-yliopiston käsityöläisarkkitehti NeTTA BÖÖK raportoi Ruotsin ja Norjan metsäsuomalaisalueiden restaurointityömailta.
38 Kui Nortamo ja Sillanpää yhdes prohtasiva
Vaikka HJ
Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 20102050. S. Pääkirjoitus
21.10.2010
Miksi puurakentaminen katosi?
ämäHiidenkivionpuurakentamisenylistys,Aalto-yliopistonarkkitehtienvoimannäyttö.Muttaseeiriitä.tarvitaanjälkiviisautta,historiantajuajarohkeuttaosoittaa talouspoliittisiasyitäsille,miksipuurakentaminenkatosimaastamme.naulaantähänyksinkertaisenanalyysin,asennanvedenpitäväntuohikatonnäkymättömyysilmiönjatkotutkimuksille. siismihinjäipuutietoisenteollisuudentukeminensuomessa. RAK & Sarmala 1997. Marko Huttunen kaataa kuusta tuohi-malkakaton koukkupuuksi. 35
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0
AIHeeSTA eNeMMÄN Brittiläisen Kolumbian puuteollisuuden verkosto http://www.findbcwood.com Harri Metsälä, Puukirja. eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2010.
3. Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta. Metsäsuomalaisia vaadittiin rangaistuksen uhalla käymään kirkossa, mutta pitkät etäisyydet ja jumalanpalvelusten ruotsinkielisyys eivät edistäneet asiaa. 23.
Kirnunkylvettäjät, keltamahat ja muut köllinimet ovat olleet oman aikansa räppiä. Puurakentamisentaitojatuotannonylläpitämineneiolesopinutniihinsuuriinkuvioihin,joitateollisuusjasuuretpääomat suomessaovatpiirtäneet.Yrittämistä,jokakehittyisipikkuverstaissajaautotalleissapientenlainojenjatuenvarassa,ontyölästä javaikeaavalvoa.Aivanyksinkertaistamarkkinalogiikkaakaanei olenoudatettu,silläsuomenkaltaisessamaassamyösvoimakkaatammattiliitotovatpitäneetpienettoimijatjavaihtoehtoiset kehityslinjatpysähdyksissä. Tervattu, pienillä paanuilla vuorattu länsitornillinen ristikirkko vihittiin vuonna 1765. ovathanjuurisuomalaisetsiirtolaiskirvesmiehetkanadanBrittiläisenkolumbiankuuluisienpuuarkkitehtienesi-isiä.siinämissä kanadalaistenWoodFirstActjototeuttaalaajamittaistajulkista puukerrostalorakentamista,meilläeduskunnantulevaisuusvaliokuntavastaskenarioi,ettäpuurakentamisestaontehtäväsuomellekansallinenvahvuusvuoteen2030mennessä. Mieliimmejääehkäkytemäänkuumottavakateusruotsalaisten kahdeksankerroksisia,energiapihejäjapaloturvallisiapuutaloja kohtaan. S. 13.
nettaBöök
Östmarkin kirkko Värmlannissa on suomalaismetsien vanhimpia. Kuvassa Paattisten vaakuna ja sen varekset. Hiemanmutkiaoikaistenlähihistorianäyttää,ettävastakun betoniteollisuussiirtyiulkomaiseenomistukseen,täällä"keksittiin"puunmonipuolisuus.siinävaiheessasuomalaisprofessorit matkustivatBrittiläiseenkolumbiaantutkimaanpuurakentamisenkehittämistä,"uusien"ympäristöystävällistentuotteiden mahdollisuuksia. onhankansainvälisempääjamukavampaalukeauusistatekniikoista,esimerkiksisiitä,kuinkasuoratulostustekniikallarakennuksiinliimataantoiminnallisuuttajaälykkyyttätuoviaosia,korkeitalämpötilojajakuluttaviaolojakestäviäantureita,tuhansien virhemahdollisuuksienautomaattistaturvallisuuttajavalvontaa.
OUTI LAUHAKANGAS
T
nettaBöök
Puusta tehty tuohi-malkakatto oli ennen pärekattoja Suomen tavallisin kate ja sen tekeminen oli jokamiehen taito. "intopuurakentamiseenkasvaahitaasti",otsikoiMarjasalmela Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla samana päivänä, jonamuotoilenomaakirjoitustanijohdatukseksiPuuntaito-teemaamme.salmelakummasteleejapäivitteleemuttavarooosoittamastaminkäänyhteiskunnallisentahonhyötyneentilanteesta. S. Toim. Nyt perinnettä elvytetään. Vielä nykyäänkin nämä pitäjien pilkkanimet näkyvät, niitä on esimerkiksi vaakunoissa. Muttamiksirämpiävanhoissametsissä,tutkiavaivalloisesti aluskasvillisuutta tai kuunnella kaikenlaisia harrimetsälöitä
ArkkitehtiPanukailaoliensimmäisiä,jokakiinnittikatoavaanpuurakennusperinteeseenlaajemmin huomiota.Hänalkoi1970-luvullapitääteknillisessäkorkeakoulussaarkkitehtuurinhistoriankurssiaperinteisistärakenteistajaniidenkorjaamisesta. Puurakennustaito ja-tietopääsivätrapistumaanjasamallatuntuma siihen,mitenperinteisintekniikointehtyjähirsirakennuksiavaalitaanjakorjataan. Luentokurssien opit muuttuvat käytännöksi perinteisten puurakennusten restaurointileireillä, joitaolemmejärjestäneetvuodesta2002.Leiritpidetäänarkkitehtuurinhistorianjapuurakentamisen oppituolienyhteisenäopintojaksona.
S
Kohteet valitaan tarkasti
Leirin restaurointikohteeksi ei käy mikä tahansa korjaustakaipaavaperinteinensuomalainenpuurakennus.tarkoitustavastaayleensäparhaitentalomuseo,jokaonrakennustaiteellisestija-teknisesti mielenkiintoinen ja jossa rakennukset sijaitsevat mahdollisimmanalkuperäisilläpaikoillaan. ReSTAURoiNTiLeiRi
nettaBÖÖk
suomessaonlukematonmääräperinteisellähirsisalvostekniikallarakennettuja rakennuksiakirkoistajakouluistakaupunki-jatalonpoikaistaloihin.vaikka perinteinenpuurakentaminenoliväistymässäjoennentoistamaailmansotaa, materiaalipulanvuoksisitähyödynnettiinvielätoisenmaailmansodanjälkeisenä pula-aikana,koskamuunmuassatiiliäjanaulojaolivaikeasaada.Rautalangan sijastaväännettiinkoivuinenvitsas,jatiilikatonsijastatehtiinpärekatto.
kss/n
ettaBö
ök
Perinnetaitaja Urho Harmonen sovittaa koivuvitsaslenkkiä Murtovaaran portin lukoksi.
ittemmin vitsaksia ei paljon tarvittu, kun tehokkaammat ja teollisemmat rakennustekniikat ja -materiaalit syrjäyttivät vanhat käsityövaltaiset rakennustavat. Leirejä on pidetty Pien-toijolan talomuseossa ristiinassa,PeltolanmäkitupalaismuseossaLuhangalla,Murtovaarantalomuseossavaltimolla,kanajärventalomuseossakalvolassajaLindalstorpetilla GrueFinnskogissanorjassa.kauasnorjaanlähdettiin,koskasuomalaismetsienfinngårdeissaonsäilynytmeiltäjohävinneitäsuomalaisenkansanrakentamisenpiirteitä,kutenautenttisiahirsikehikolleeli metsäsuomalaisittainpankollerakennettujajapai H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0
Heli Vauhkonen ja Eliane Leuzinger dokumentoivat Murtovaaran navettaa, entistä metsäkämppää.
kss/nettaB
öök
6. kailanperinnettäjatkaaosaltaankallionsavoseura (kss) eli arkkitehdit netta Böök, Marko Huttunenjakatjasavolainen.opetammeAaltoyliopistonarkkitehtuurinhistoriankursseillaperinteistenpuurakenteidentutkimustajakorjaustasekä suomalaisenpuurakentamisenhistoriaa
restaurointikohteessajamuissalähiseudunkohteissatutkimmepaikallistenrakentajienkädenjälkeä. sopivankohteenlisäksitarvitaanmielelläänkulttuuritahtoinen rakennuttaja ja asiantuntijatueksi Museovirastotaimaakuntamuseo,jajostainonsaatavarahoituskin.esimerkiksinorjassajärjestelyistä jaantikvaarisestavalvonnastavastasinorskskogfinskMuseum.
esiselvitys tärkeää
varsinkinmuseorakennuksiakorjattaessaontärkeää, ettäpyritäänsäilyttämäänpaitsirakennuksetmyös historiallinenkerroksellisuus,paikallinenrakennustapa ja rakenteelliset yksityiskohdat.tätä varten teemmeennenleiriäkorjauskohteestaesiselvityksen, jokaperustuurakennuksenkenttätutkimukseenja kirjallisuus-jaarkistotutkimuksiin. niissä noudatetaan tarkasti mutta luovastitutkimuksissailmenneitäperinteisiäkäsityömäisiärakennusmenetelmiäja-työtapoja,jotka useinvielätarkentuvatleirillärakenteitaavattaessa. korjauksetpyritäänsuunnittelemaanyhteistyössä Museoviraston tai maakuntamuseon asiantuntijoiden kanssa. tämäntyyppinenrestaurointionsuomessalähes ylellisyyttä, sillä käsityövaltainen rakentaminen vaatiipaljonaikaajaresursseja.Leireilläaikaaon kymmenenpäivääjaresursseina18suomalaistaja ulkomaalaista opiskelijaa.työkaluina on pääosin perinteisiä kirveitä, talttoja, puukkoja, kuorimarautoja,poria,kairojajasahoja.Materiaaleinaon raaka-aineita,jotkanykyäänovathankalastilöydettäviäjakalliita,kutentuohilevyjä,talvellakaadettuja tukkejajaaihkipuita.
Kanajärven leirin laania eli hirsityömaata.
Suunnitelmasta julkaisuun
Leireillä on tarkoitus kokeilla useita perinteisiä rakennustapoja.niinkirvesmiestaitoinenkuin-taidotonkinopiskelijapääseehetityöhönkiinni,sillä talonpoikaisestapihapiiristälöytyymonenlaistateh7. suomalaisetarkistottaastarjoavatpoikkeuksellisen arvokastaaineistoa,sillävenäjänalaisessasuomessa maankansankulttuuriakerättiinkansallisistasyistä järjestelmällisestijo1870-luvultaalkaen.Museovirastonjasuomalaisenkirjallisuudenseuranarkistoissaontekijöidenelitavallisenkansankäsinkirjoittamia kuvauksia ja piirustuksia muun muassa perinteisistärakenteistajapuunvalinnasta.Yksittäistenrakennustenkadonneitayksityiskohtiavoi löytyävanhoistavalokuvistajamittauspiirustuksista.
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0
esiselvityksenpohjaltapäätämme,mitkärakennuksen tai pihapiirin osat leirillä kunnostetaan. ellei alkuperäisestä rakenteesta saada varmuutta, korjaustapa ratkaistaan pohtimalla, miten rakentajaolisityönsäpyrkinyttekemäänjamitävälineitä hänelläolisiollutkäytettävissään. kss/nettaBöök
oPeTUSMUoToNA
koinyhälämmitettäviäsavu-uunejalieskakivineen
tämänvuotisellaleirilläpäiväohjelmaankuului, ettäkukinryhmäensinesittelimuilleomanrestaurointiongelmansajasuunnitelmansasenratkaisemiseksijapäivänpäätteeksiselosti,mitenkorjausoli edennyt.niinkuinasianmukaiseenrestaurointiin kuuluu,ryhmätdokumentoivatrakenteenpiirtäen javalokuvatenennenkorjaustasekäkorjaukseneri vaiheetjalopputuloksen. Leirillä on myös "teroituskoulu", jolla opitaan kirveiden,puukkojenjatalttojenteroitusta."vitsaskoulussa"vanhamestarinäyttääkädestäpitäen, mistä vitsaskoivua löytyy ja miten vitsas vääntyy. opetustapaonkehittynythiljalleen.opiskelijat toimivattyöryhminä,joillaonomakorjausprojektinsajajoidenkoostumustavaihdellaan.siksitarvitaanselkeäätyönjohtoajatyönjakoa,jottatyöteteneväteikäkukaanjouduvirumaantoimettomana. taitotietoasiirtyysukupolvenylittävänäharppauksena:vanhojenmestarientaidotovatuseinperäisinsotienjälkeisiltävuosilta.Mestaritovatyleensä 7085-vuotiaita, kuten ristiinalainen vitsastaitaja
Willem-Anne van Bolderen kittaa Peltolan mäkitupalaismuseon vanhaa ikkunaa.
Reeta Sakki poistaa lahoa puuta Kanajärven pääportin rakenteista.
kss/ne
ttaBöök
8
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0. toisaaltatyönlomassapitääollaaikaapysähtyäpohtimaanjakeskustelemaantyöstä. kss/nettaB
öök
täväätalkootyötävaativistapärekatoistapuusepäntaitoaedellyttäviinikkunankunnostuksiin,aidanrakentamisestavoimaavaativiinhirsitöihin
Leireillä saa omakohtaisesti pohtia, miten on satoja vuosia eletty ja asuttu, millaisia rakenteitajaratkaisujapuustaonkehitetty,kuinka puutaonkäsitelty,kuinkapuukäyttäytyyesimerH i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0
AIHeeSTA eNeMMÄN: http://arkkitehtuuri.tkk.fi/oppituolit/arkhis/OPkurssit/ A27_1243PDF/ Murtovaara kruununmetsätorppa Valtimolla. Toim. kss/nettaBöök
urhoHarmonen,posiolainenlautojenlohkojaeero Majava,liisteidenkiskomisessaopastanutnurmeslainen Leo kolehmainen ja aidanpanoa johtanut valtimolainenkaarloMuikku. Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiö 2008.
9. Netta Böök on tutkiva ja kirjoittava arkkitehti Helsingistä.
Hirren sovitusta metsäsuomalaiseen karapuuhun eli beitskiin, joka poikkeaa suomalaisesta ja ruotsalaisesta.
Arkkitehtikö kirvestöihin?
Herääehkäkysymys,tarvitseekotulevanarkkitehdin ylipäätäänruvetakirvestöihin,kunonammattilaisiakin. Leirinjälkeenkoostammerestaurointityötjulkaisuksi,jotajaetaanmuunmuassaAalto-yliopistolle, Museovirastolle,rakennustenhaltijoille,maakuntamuseoillejaopiskelijoille.siinäkerrotaankohteen historiajaesitelläänhavainnollisestikuvinjatekstein,mitäleirilläonsaatuaikaan.raporttikertoo myöhemmilletutkijoillejakorjaajille,mitenjamiksi korjauksetontehty,jasetoimiilisäksiopetusmateriaalinajareferenssinämuillerestaurointitöille.erityisestiolemmetutkineettuohi-malkakattoa,joka olivielä1800-luvullasuomalaisenhirsitalontavallisinkatemuttanykyisinlähinnämuseokate.
kiksikosteudentaiauringonvaikutuksestajamiten puurakennetoimiijamitäsenhuoltovaatii.sevoi ehkäistätulevassaammatillisessatyössävirheellisiä rakenne-jamateriaaliratkaisujajaauttaaymmärtämään,millaistataitoaarkkitehtivoirestauroinnin käsityöläiseltävaatia. Netta Böök. uskomme,ettäsuomalaistapuurakentamistaja perinteisiärakenteitavoiymmärtääriittävästivain, josonitsekokeillutniihinkäytettyjätyökalujaja materiaaleja. Bonuksena työstä tulee konkreettinen tulos: perinteisin menetelmin ja työkaluin korjattu rakenne,jokakestäävähintäänseuraavallesukupolvelle.jostainkertoose,ettäleireilleonkovatunku toista,kolmattataineljättäkinkertaa. Myös kss on saanut leireiltä korvaamatonta oppiajamateriaalianiinopetukseenkuinarkkitehdintyöhön.jakoskasuomalaisestatalonpoikaisesta talostajasenrakenteistaeioleolemassaperusteosta, kirjoitammenytTalonpoikaista rakennusoppia
vuosina 12701560 suomessa aloitettiin 104 kivikirkonrakennustyöt.valtaosanäistäelivuoden 1420jälkeenrakennetutkirkottehtiinsamanmallin mukaan:itälänsisuuntaisen,holvatunrunkohuoneenpohjoispuolellaoliniinikäänholvattusakasti jaeteläpuolellaasehuone.rakentamisenperusperiaatteet ja malli lähetettiin seurakunnilleturun hiippakunnasta,muttarakentamisentapajayksityiskohdatratkaistiinpaikallisesti. näiden lisäksiainoitakokonaisinasäilyneitäkeskiaikaisia puurakenteitaovaterityisenkaunisAkaansakastin kattorakenne,vaatimattomammatsomeronjaisonkyrönsakasteissasekäHauhonasehuoneessa.
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0. Monessaseurakunnassavarateivätriittäneetmallinmukaisenkokonaisuudentekemiseen.Asehuone saattoijäädätekemättä,holvitmuuraamattataihankkeessaeiedettysakastinrakentamistapidemmälle. keskiaikaisia kirkkoja on nykyisin suomessa seitsemisenkymmentä,joistakahdeksassaonjäljellä alkuperäisetkattotuolit.rakenteellinenideaonkaikilleyhteinen,muttakahtasamanlaistakattorakennettaeitulevastaan.tulipalojen,vesikattovuotojen jamuutostöidenkouristaovatselvinneetkarjaan, keminmaan,Pernajan,Perttelin,Pohjan,Pyhtään, sipoon ja ulvilan kirkon puurakenteet. einiinpahaa,etteijotain hyvääkin.tulipalotantoivat uuttavauhtiakeskiaikaisten kattorakenteidentutkimukselle suomessa.käyilmi,kuinka edistyksellistäsilloinentekniikka tosiasiassaoli.
lauramattila
Akaan sakasti.
alto-yliopiston,MuseovirastonjaArkkitehtitoimistoLivadyntekemientutkimustenjälkeentiedämme,missäsäilyneetkeskiaikaiset kattorakenteetovat,mitenneontehty,kuinkane toimivatjamitenniitätuleekorjata.MarkusHiekkasenselvityksetsuomenkeskiaikaisistakirkoista yhdessä1990-luvunvilkkaanskandinaavisentutkimuksenkanssatoimivatoivallisenapohjananyt tehdylletyölle. rakenteitatutkimallaselviääkirkkojenrakenta10
A
misenjärjestys.useimmitenensinmuurattiinsakasti sekärunkohuoneenkivimuurittasakertaanelisivumuurienharjakorkeuteenasti.tämänjälkeentehtiinpuisetkattorakenteet,joidensuojassamuurattiintiiliholvit.Myöspäätykolmiotmuurattiinvasta kattorakenteidenpystytyksenjälkeen. Muurienmuurauksetjakirvestyötlieneeuseimmitenteetettypaikallisilla,kuntaasholvitjatiilikoristeluttilattiinkiertäviltäammattilaisilta.työmaalla onselvästiollutmyösrakentamisenkokonaisuutta valvovajaohjaavamestari. maRkohuttunen
innovaatio 800 vuoden takaa
Ruotsalainen konttikattotuoli
tyrväänkeskiaikainenpyhän olavinkirkkopoltettiinvuonna 1997japorvoonkeskiaikainen autuaanneitsytmariankirkko yhdeksänvuottamyöhemmin
Pystytysaloitettiinviemälläpinonpäällimmäinen kattotuoliosinatasakerranpäälle,missäsekoottiin jatapitettiinvaakatasossajanostettiinlopuksikokonaisenapystyyn.Pystyssäkattotuolitkiinnitettiin
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0
Marko Huttunen on arkkitehtitoimisto Livadyssä työskentelevä puurakenteiden restaurointiin erikoistunut arkkitehti ja kirvesmies.
AIHeeSTA eNeMMÄN Marko Huttunen ja Laura Mattila, "Sipoon vanhan kirkon kattorakenne, keskiaikaisen kattorakenteen historiallinen ja tekninen selvitys." Arkkitehtuurin julkaisuja 2008/96, TKK 2008. ei jouduttu todistamaan täydellistä tuhoa, jokaseuraa,kunteräsliitoksiinperustuva rakenneromahtaajoennenkuinseon kunnollapalanut. 1800-luvun käpälä jälkipuoliskolla sen konttipuu korvasi insinöörien suunnittelema, holvi teräksisiin kiinnikkeisiin ja sahatavaraan perustuva katsivumuuri jalasparru torakenne. Arkkitehtitoimisto Livady 2010. Konttikattotuolin synty
Gotiikanaikanakirkkojenpuisetlaipiotvaihtuivat tiiliholveihin,jolloinalapaarteelliseteliehjänkolmionmuodostavatkattotuoliteivätenäämahtuneet vanhoillesijoilleen.keski-euroopanhiekka-jakalkkikivialueillanostettiinsivumuureja,jolloinvanhaa kattotuolityyppiävoitiinedelleenkäyttää.suomessa tätäratkaisuaedustaaHattulankeskiaikaisenkirkon sakastinkattorakenne.MuttaHattulankirkkoonkin muurattutiilestä. vähäisellä huoltokorjauksella selvitään mainiostiseuraavat500 vuotta.
esivalmistus maassa
kirkkojen kattotuoleista voi lukea, että osat on veistettyjakoottumaassaennenniidennostamista tasakerranpäälletehdylletelineelle.kokoamistyö tehtiinmaantasollapinossa,jolloinedellistäkattotuoliasaattoikäyttääseuraavanmallina. nykyaikaiset kattorakenteet koostuvat jäykistä palkeista ja niissä on jäykät liitoskappaleet, eikä rakenteissahyväksytätaipumia.sensijaankeskiaikainenkattorakennetoimiikokonaisuutena,jossa osat taipuvat kuorman alla ja liitokset joustavat. suomeen kattorakennetulipitkänkehitystyönjälkeenjahyvinkoeteltuna.
aluksitoisiinsanaulaamallaniidenselkäpuihinvaaka-taivinosuuntaisiasoiroja, jotkauseinpoistettiinsiinävaiheessa, kun kattotuoleihin naulattiin aluslaudoitus.
vaakasoiro kitapuu aluslaudoitus
Turvallinen ja kestävä
Kattorakenteen toiminta
kattorakenteeseenkohdistuvatvaaka-japystykuormattuuli,rakenteenomapainojalumivälittyvätjalasparrujenkauttakivimuureihinpysty-javaakavoimina.Muuritpaitsikannattelevatkattotuoleja myösestävätniitäleviämästä. "ruotsalainenkattotuoli"onikäänkuinkontillaan elipolvillaanmuurienpäällä,jasentoimintaperustuumuurienvakauteen.kattorakenteestajätettiin poisalapaarre,jolloinholvitmahtuvatnousemaan puisen kattorakenteen sisään. Pystykuormat aiheuttavat kattotuolien liitoksiinpelkästäänpuristusta,jotaliitoksetkestävätkin hyvin.vaakasuuntaisetvoimatvälittyvätmuureille käpälän ja jalasparrujen välisenä kitkana ja siten, ettäkonttipuunalaosatukeutuusisemmänjalasorrensisäpintaan.tiivisjajykeväaluslaudoitustasaa voimiaviereisillekattotuoleillejapäätymuureille. näinpystytääntekemäänkeveitäpitkänjännevälin kattotuoleja.
saksipuu keskiajalta1800-luvullelähes kaikkienkirkkojenkattoraselkäpuu kenneperustuikonttikattotuoliin. kuinka sitten mh Porvoonkirkontulipalossakävi?keskiKonttikattotuolin osat. rakennetoimiihuolimattayksittäisistävaurioituneista osista tai liitoksista, sillä kuormat siirtyvät ainakulkemaanehjienosienkautta. www.livady.fi
mh
Hattulan Pyhän Ristin kirkon sakastissa sivumuurit on muurattu niin korkeiksi, että tiiliholvi jää kokonaan kattorakenteen alapuolelle.
11. työläidenjakalliidengraniittistenharmaakivimuurien korottamisen sijaan päädyttiin kehittämäänuudenlainenkattotuolityyppi.tämäkonttikattotuolikehitettiinruotsissa,jossakeskiaikaisia kirkkojarakennettiinylituhannellepaikkakunnalle. kaunein esimerkki keskiaikaisestapuurakentamisestaonAkaan sakastinkonttikattotuolit,joitaei olekorjattuniidenrakentamisen jälkeen eli viiteensataan vuoteen. Lauri Saarinen ja Laura Mattila, Sipoon vanhan kirkon kattorakenne, osa 2, restaurointityöt. aikaisiin puutappiliitoksiinperustuvamassiivipuinenrakenne paloi sievästi pois rikkomatta holveja
Kiila halkaisee helposti tapin, mitä on estetty sälöyttämällä tapin kärki joustavaksi tapituksen jälkeen terävällä kirveellä.
mathiasWahlberg
Sipoon ja Pyhtään sakasteissa tapit on mitoitettu tarkasti siten, että tapin kärki kiilautuu hieman kartionmuotoiseen reiän kärkeen. Tapitus
markohuttunen
Keskiaikaisten kattotuolien tapitustekniikka on sekä monipuolista että edistyksellistä. Tekniikka havaittiin hyvin toimivaksi Sipoon vanhan kirkon kattorakenteen restaurointityömaalla vuonna 2009.
livady
Tappeja tyssätessä on kuivasta puusta veistetty hieman lopullista tappia vahvemmat aihiot, jotka on lyöty rautalevyyn tehdyn kartionmuotoisen reiän läpi, jolloin tappi on tiivistynyt oikeaan kokoonsa. Tapit ovat lukittuneet automaattisesti, koska joustava kattotuoli notkahtaa pystyyn nostettaessa.
markohuttunen
Toisinaan tappien kiinnipysyminen on varmistettu kiilaamalla. Liitoksessa tappi sitten hiljakseen turpoaa ja hirttää kiinni. Useimmiten tapit ovat lohkomalla ja veistämällä työstettyä, suora- ja tiheäsyistä mäntyä, joka on teroitettu kärjestään ja lyöty liitoksen läpi, kunnes tapin leveä kanta ottaa kiinni. Osa menetelmistä on löydetty uudestaan vasta viimeisimmän tutkimuksen aikana. Menetelmää käytettiin hyvällä menestyksellä Sipoon vanhan kirkon kattorakenteen restaurointityömaalla vuonna 2009.
tuomasklaus
12
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0
tuohi-malkakatto on mahdollista tehdä kokonaanpuusta,ilmannaulojajametalliosia.työvälineiksiriittävätkirvesjapuukko,ryhtyypäkatontekijäksipuurakentajakivi-,pronssi-,rauta-taiteräskaudelta.
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0
T
Räystäskoukullinen tuohi-malkakatto.
ak
so
no
me
tria
pii
rus
tus
:l
iva
dy
/s
aa
ra
ha
nn
ula
13. Puunvalinnantaitoonollutkeskeinentekijäsuomalaisentalonpoikaisenpuurakennuskannansäilymisessä: hyvästä materiaalista toimivin rakentein tehdytrakennuksetovatsäilyneetmeidänpäiviimme saakkavähänkehnomminkinhuollettuina. maRkohuttunenjakatjasavolainen
Kadonneen Katteen jäljillä
Puusta tehty tuohi-malkakatto
tuohi-malkakattooliennenpärekattojen valtakauttasuomentavallisinkateja sentekeminenjokamiehentaito.1800luvunjälkipuoleltaalkaenteollisten päreidenjanaulojensaatavuussekä tuohensaanninvaikeutuminenjohtivat katetyypinhäviämiseen1900-luvun puoliväliinmennessä.aalto-yliopistonja kallionsavo-seuranrestaurointileireillä onjokymmenenvuodenajantutkittu jarakennettunäitäkadonneitaja hykerryttäväntoimiviakatteita.
Tuohi-malkakaton valmistus
tuohi-malkakattoaonsuomessakahtapäätyyppiä räystäskoukullinenjaharjapiikillinen.tässäkuvaillaanvainensimmäisenvalmistus. useinkäytettiinkuustaelinärettä,jokasoveltuu juurimuodoltaan erityisen hyvin koukkupuuksi. 3. Valmista aluskatteeksi liisteitä eli lautoja ohuempia sitkeitä säleitä tai varppeita eli vavanohuita, kuorimattomia puunrunkoja. Aseta räystäskoukut kattovuoliaisten päälleja tueylimpäänsivuhirteenloveamalla.sidonevielä kattorakenteisiinvitsaksella. kuusenkuivuessasensolurakenneumpeutuu,mikä tekeesiitähitaastikastuvanjasiksioivanrakennuspuun. 1. Etsi katonlappeelle räystäskoukuiksi sopivat puunrungot,joihinjätätyhdenrungonkanssasuorankulmanmuodostavanjuuren. Parastapuutasaatiinvanhastasekametsästä,joka oliyleinenmetsätyyppiennennykyisiätasarakenteisiahoitometsiä.katontekijätunsimetsänsäjatiesi tarkoitukseensopivienpuidenkasvupaikat.nevalittiinrakennusosiavartenuseinjometsässäjahyvissä ajoin.Puulajinohellavalitsijaottihuomioonkasvuolosuhteet,maaperänlaadun,puuniänjakaatoajan, jotkakaikkivaikuttivatsitkeyteenjalahonkestoon. ei ole toista yksittäistä rakennetta,jokakertoisimeilleyhtäpaljonpuulajien käytöstäjapuurakentamisentaidosta. Perinteinen tuohi-malkakatto on erinomainen esimerkkipuuntaidokkaastajamonipuolisestakäytöstärakentamisessa.siinäonhyödynnettymonen eripuulajinominaisuuksia:männynlohkeamistaja lahonkestävyyttä,koivunnotkeuttajatuohenvedeneristyskykyä,kuusenhidastaharistumistajajuuren muotoasekätoisinaankatajansitkeyttäjahaavan säänkestävyyttä. 2. niinpä se ehti kehittyä mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi. vesikatto tehdäänniinloivaksi,ettäaluskatepysyypaikallaan pääasiassakitkanavulla.
uohi-malkakatonhistoriaonpidempikuin minkään muun suomalaisen katetyypin
Vitsakset
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0. Liisteet
KSS
4. Malat 14
6. Räystäslauta
KSS
3. Räystäskoukut.
KSS
2. Tuohet
KSS
5. KSS
KSS
1
Katja Savolainen on korjausrakentamiseen ja restaurointiin erikoistunut arkkitehti.
Katso nettivideona ote Georg Grotenfeltin dokumentista Rakentajat, Nostalgia film 2008. Naulaa notkea ja tukeva kuusivitsas toisesta tavallisessa sahalaudassa, päästäänvuoliaisennokkaanjatoisestapäästäänreu- eisekastuyhtähelpostija nastalukiennoinkymmenenteenmalkaankiinni. Mestari osaa päätelläpuunlaadunmyöskilpikaarnanlinjoista: mikäli kaarnan halkeamat kulkevat pystysuorina linjoinapuunrunkoapitkin,kulkevatmyöspuun syytsuoraan. vedeneristeenä toimivien tuohien vaihtoväli voi parhaimmillaanlähennelläsataavuotta. Valitse tyvestään noin neljän tuuman eli kymmenen sentin vahvuisia, kuorittuja kuusenrunkoja eli malkoja,mieluitenmuidenpuidenvarjossa hitaasti ja suoraksi kasvaneita aliskasvustokuusia. koron kohdalta voi nähdä, kulkevatkopuunsyytsuoraan. kiskotuohetalkukesästä,kunkoivunlehtialkaa ollatäysikasvuinenjatuohiirtoaahelposti.Ladone suomukselleelilimitätoistensapäällesekäpysty- ettävaakasuunnassa.Ladottaessapitääollatyyntä, jottatuohetpysyisivät paikoillaanilman kiinnikkeitä.tuohilevyjä tulee katolle kahdesta kuuteen kerrosta rakennuksen käytön mukaan.tuohikerroksenilmavuusjaepätasaisuuslisäävätkokokattorakenteenkäyttöikää. kestääsiisparemminsäätä. 5. toinen keino on asettaa malkojen päälle harjansuuntainen painomalka, joka sidotaan tukevalla kuusivitsaksellavuoliaisenpäähänkiinni.viekatolle lisäpainoksilaakeitakiviätarpeenmukaanestämään tuultanostamastaräystäitä. suoruutta voidaan tutkia kaarnaa, oksistoataikoroaelirungossaolevaa, esimerkiksimetsäpalonaiheuttamaa, kaarnatonta kohtaa tarkastelemalla. nuorestasuoraanjahyvinpituuttakasvaneesta kuusestatehtyvitsaselisideonnotkeajasitkeä.Halkaisemallatehtyjäkuusivitsaksiaonkäytettymyös aitatyömailla,kuustakinsitkeämpienkatajavitsasten ohella.koivuntaimistaväännettyjävitsaksiataason käytettyyleensäsäältäsuojassa,kutentuohikaton koukkupuidenkiinnittämisessä.
Eero Majava opettamassa särkylautojen lohkomista Murtovaarassa.
jaa kko ki lpiä ine n
Marko Huttunen on puurakenteiden restaurointiin erikoistunut arkkitehti ja kirvesmies. Pienimpiinrakennuksiinkelpaavattyvestäänparituumaisetrungot. Perinnetiedon mukaan puun voi olettaa suoraksi, mikäli alimmat 34 oksakertaa näyttävätolevanlinjassa,mieluumminalaviistoon kuin yläviistoon suuntautuneina. 4. www.hiidenkivi-lehti.fi
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0
15. kaada malkapuut kirveellä, jotta saat niiden tyvipäistäsamallaterävät.Asetanetuohienpäälle. reunimmaisetmalatsaattavathelpostivierähtää katoltaalas.tämävoidaanestääeritavoin.
Lautojen lohkominen
Suoruus
Lautojen lohkomiseen tarvitaan suorasyisen aihkimännyn tyvitukki. Lado aluskatteen päälle katon varsinainen vedeneriste eli tuohet.tuohi ei siedä auringon ultraviolettisäteilyä, mutta on lähes lahoamaton. katolla malkojen terävät kärjet tukeutuvat pistemäisestiräystäslautaavasten,mikäedistäärakenteen kuivumista. Mitävanhempaapuuon,sitäenemmänsiinäon sydänpuuta.sydänpuunkorkeahartsipitoisuusja pinosylviini,männynluontainenlahonsuoja-aine, tekevätsiitäerinomaistarakennuspuuta.
KSS
Aihkimänty, jossa on koro.
Lujuus
Lohkotussapuutavarassapuunsyytjatkuvatehjinä päästäpäähän,mikätekeesiitä sahatavaraa lujemman ja taipuisamman.koskalohkotussapuutavarassaeiole avoimiasolukkoja,kuten 6. Malatpitävättuohetpaikoillaan,suojaavatniitä mekaaniseltakulutukseltajauv-säteilynharistavalta vaikutukselta.juurikoukkujenvaraanripustettava räystäslautaonlahollealtis,jotenteeseaihkimännynsydänpuustalohkomallaelisärkemällä
ryhdyin kalevalatalosäätiön kauttaprojektinvetäjäksilukuistenystävieni,sukulaistenisekääitiniystävienavustuksella.Pitkinmatkaatuliesiinerojavanhanjanykyisenpuurakentamisenvälillä.kunoikeantekniikantaitajatlöytyivät,hetotesivattsasounanrakentamiseentoimitetun puutavaranolevanniinhyvälaatuista,ettäsellaista onvaikeasuomestasaada.
16
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0
K. ÁRpÁdsailo
TSASoUNAN ihMe
Kuinka Vienan Karjalan Venehjärven rukoushuone rakennettiin uudelleen
valokuvaajai.k.inhajasuomensukulaiskieltentutkija k.F.karjalainenkiersivätvuonna1894vienankarjalaaperinnettä tallentaen.venehjärvellehesaapuivatvuotuistenpokkouhrijuhlien aikaan.juhlapaikallaotettujenkuvienjoukossaonmyösmuutama erinomaisentarkkakuva,jossataustallanäkyytsasouna. tärkeintä oli löytää ammattitaitoiset tekijät ja projektin rahoitus. kansanperinteenkerääjänsamulipaulaharjunottamassakuvassa näkyytsasounanlänsitorni.nämäkuvatriittivätlähtökohdiksi venehjärventsasounanrakennussuunnitelmalle.
alevalatalosäätiöjärjesti1994talkoomatkan venehjärvenkylään.talkootoverieniPaavo immosenjaPenttisuhosenkanssatulimme kysäisseeksi, kuinka voisimme osallistua vienan runokylienelvytysprojektiin.omankiinnostukseni taustallaolikuvanveistäjävanhempieniAlpojanina sailonkiintymysvienankarjalaan. toinenrukoushuoneendokumentaatioonvuodelta1915. kävi ilmi, että kuhmon kulttuurikornitsan (myöhemminjuminkekosäätiö)jaArhippaPerttusensäätiönperustamarunokylienelvytysprojektioli onnistunutteettämääninhanjaPaulaharjunvalokuvienperusteellaPetroskoinyliopistossaarkkitehtipiirustuksettsasounanjälleenrakentamiseksi.Lesosten veljeksetesittelivätmeillepiirustuksia,jatästäinnostuneinalupasimmeauttaasen,minkäpystyimme
K. He viimeistelevät tornin rungon. Opettaja Aki Sulosesta tulee projektin tärkeä perinteentaitaja. Torni jäykistetään alkuperäisen tsasounan aikaisin keinoin ja työvälinein. Nina Sailon ateljeessa käyneiltä ryhmiltä ja yksityishenkilöiltä kertyy lahjoituksia. · 1996 syksyllä Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen restaurointiosasto innostuu hankkeesta. Elokuun 14. Aletaan myydä pienoispatsaita, muun muassa Sortavalan runonlaulajan pienoismallia. Paanusipulin paanut kiinnitetään itäisen perinteen mukaisesti pihlajanauloin, eikä niitä ole tervattu. Inhan valokuvat. Tsasounan perustukset puhdistetaan. Projekti saa lahjoituksena ehtoollishopeat ja myy Pentti Sammallahden lahjoittamat I. Jo keväällä nivalalainen eläkeläisryhmä on tehnyt tsasounan paanusipulia ja ristiä tornin huipulle Aki Sulosen ohjeiden mukaan. Molemmat koulut pitävät viikon kurssin keväällä ja syksyllä. · 2001 Sailo etsii kellojen valajaksi Suomen parasta valimoa ja päätyy 1881 perustettuun kaavilaiseen Juutilan valimoon. · 2003 Kirvesmies-arkkitehtitoimisto Livady tulee mukaan kolmen miehen, Pekka Lehtisen, Lauri Saarisen ja Marko Huttusen viikon työn voimin. · 1997 alkavat tsasounan rungon rakennustyöt metsäoppilaitoksen opettajien Toivo Holopaisen ja Ossi Hakkaraisen johdolla. Sellisti Seppo Laamanen ja pianisti Tuomas Halonen antavat tukensa pitämällä ateljeekonsertin. Myöhemmin ikoneja maalaa ja lahjoittaa myös Samuli Paulaharjun veljentytär Marjukka Paulaharju.
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0
17. · 1996 keväällä Kalevalatalosäätiön jäsen, silloinen Lammin kunnanjohtaja Tapio Tuominen saa Evon Metsäoppilaitoksen (nykyisin Hämeen ammatti-instituutti) innostumaan projektista, ja ensimmäinen hirsirakentamisryhmä lähtee Venehjärvelle. Lokakuun lopussa Sulonen oppilaineen tekee tornin koristeellisen katon. Vihtori Lesonen laudoittaa järvenpuoleisen katon lappeen poikansa Vitalin kanssa, ja kesällä Santerin poika Sergei ja Vihtorin pojat tekevät tsasounan lattiaa sekä latovat luonnonkivisokkelin. Eljas Juutilainen valaa kolme erinomaisesti soivaa pronssikelloa niin edullisesti, että myös häntä on pidettävä projektin tukijana. Myös ikaalislaiset ovat osallistuneet tähän työhön. Jo aiemmin Suomessa on valmistettu ikkunat, jotka kiinnitetään kyläläisten voimin. Viimeisenä työnä Sulo Lesonen veistää ikkunoiden vuorilaudat, ja näin on tsasounan rakennustyö saatettu loppuun. · 19941995 varojen keruu jatkuu, vaikka tekijöistä ei ole tietoa. Konsertin yhteydessä akateemikko Pertti Virtaranta pitää aiheesta esitelmän. Kellojen sävelkulku korkeimmasta matalaan on a f h. Juminkekosäätiön Sirpa ja Markku Nieminen hoitavat viisumiasiat sekä pienempiä järjestelyasioita. · 2002 Evolaisten hirsirakennusvaihe päättyy, runko valmistuu. Dobrin hankkii rahoituksen lisäksi neljälle upealle Larisan maalaamalle ikonille. Isoin kello on 42-kiloinen, halkaisijaltaan 40 senttiä, pienin 17 kiloa, hieman yli 22 senttiä ja keskimmäinen 26 kiloa ja halkaisijaltaan noin 30 senttiä. Hänen johdollaan tehdään valmiiksi tornin lattia, kaiteet, katolla oleva risti ja sisäovi. Merkittävin yksityisen henkilön lahjoitus, 6 000 markkaa, saadaan Pirkko Tuokolta. päivänä Isä Nikodim Kostamuksesta vihkii tsasounan käyttöönsä lausuen: "Tämähän on ihme!" · 2005 Kalevalaseura lahjoittaa pääikonin, jonka maalaa Larisa Medvedeva, tsasounan ikonien hankintaan omistautuneen Vitali Dobrinin opiskelutoveri. Hän organisoi ja saa myöhemmin Venehjärven kylän väen osallistumaan hankintoihin, rakentajien ruokailujen järjestämiseen ja projektin lopulla rakennustyöhön. Kuljetuksen Venehjärvelle hoitaa Unto Ojalehto Nivalasta. Juminkeossa hoidetaan myös pienoispatsaiden myyntiä sekä ohjataan rahaliikennettä Arhippa Perttusen säätiön kautta. Jokaiseen kelloon on ikuistettu valmistusvuosi "Venehjärven tsasouna 2001". · 2004 Seppo Kanko pitää vuorostaan rakennuskurssin. Nivalalainen Tuomo Takalo tekee eläkkeellä olevien ystäviensä kanssa tsasounan sisääntulokatoksen ja ulkoportaat. Neuvottelut käydään yleensä kylän vanhimman eli Santeri Lesosen kanssa. Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskelijat Tuomas Jäntti sekä Tiina Tavast pitävät tsasounatyömaalla viikon kurssin, jonka aikana rakennetaan lattiaa, portaita, tornin lautakattoja ja kaiteita. Koska kunnon hirsiä ei tsasounaa varten vielä ole rakennuspaikalla, hirsirakennuskurssi harjoittelee toisella työmaalla. Kalevalatalosäätiö osallistuu rahoitukseen ja Juminkeon sekä Arhippa Perttusen säätiöt käytännön järjestelyihin talkoiden onnistumiseksi. Kun työt ovat edistyneet riittävän pitkälle, projektiin haetaan ja saadaan rahoitusta: Kalevala-Korun stipendirahastolta 10 000 markkaa ja Väinöläsäätiöltä vuodesta 2000 lähtien 5 000 markkaa vuodessa. Projektin kulku ja tekijät
· 1994 marraskuussa Kari Saari Kirkkonummen kamarimusiikkiorkesterista järjestää jousikvartetin esiintymään ilmaiseksi Nina Sailon ateljeehen. · 2000 Tsasounan helat ja lukon takoo Ilkka Laakso Ruotsinpyhtäältä. Vaikka konsertista ei kerry kovinkaan paljon rahaa, tilaisuuden avulla saadaan jaettua tietoa runokylien elvytyksestä. Evon metsäoppilaitos järjestää joulukuusia myytäväksi Kirkkonummella
Muiden puiden suojaamaan mäntyyn ei kasva myöskään tyvilaajentumaa. Paras kaatoaika on sydäntalvi, jolloin ravinteet puussa toimivat pakkasnesteenä ja estävät tuhohyönteisten ilmaantumisen. Kuinka paras liistelauta syntyy
Tavoitteena aito liistekatto
tsasounan arkkitehtipiirustuksista ei selvinnytkäytettysalvostyyppi,eikaton oikeaatekotapa,paanusipulinteko-ohje eikätorninjäykistys,muttaAkisulonen pystyitoteamaanvalokuvienperusteella katonjasalvoksentekotavat.Alkuperäinenkattoolitehtyliisteistäelivanhasta suorakasvuisestamännystälohkaistuista laudoista. Liistelautoja varten puu on kaadettava pehmeästi, jotta siihen ei synny rengashalkeamia.
Tukeva maaperä, tiheä, puolukkaa ja mustikkaa kasvava mäntyvaltainen sekametsä, jossa männyn juuret saavat tunkeutua suoraan alaspäin, saa aikaan tasavahvan ja oksattoman rungon. Tiheikössä kasvaneeseen puuhun ei tule myöskään liistelautakattoon sopimattomia oksia.
Sydänpuun muodostamista voidaan edistää "kiusaamalla" puuta eli veistämällä sen kuorta rikki. Ladottiinkattoonlimittäinjanaulattii raaviloihin(vuoliaisiin)kiinnijaelleivät ulottuneetharjalleolipantutoinenrivi jatkoksi." "Päreet nakutettiin kiinni kuivilla pihlajanauloilla. kiinnitys tehdäänsellaisenpuisenhakaliitoksen avulla,ettäallaolevassaorsihirressäon puunastajapäällämakaavassalaudassa lovi,taikäytetäänpuutappeja.rautanaulaaeikarjalainenrakentajakäytä." venehjärven tsasounassa on yhä edelleentilapäinenlautakatto.enpidä mahdottomanasadanvuodentakaisen taidon elvyttämistä ja konkreettista tavoitettani löytää tekijöitä ja rahoitustaalkuperäisenmukaisenliistekaton toteuttamiseksi.
Sydänpuu alkaa kehittyä mäntyyn noin 80 vuoden iässä ja on parhaimmillaan noin 160 vuoden iässä. Löysin sks:n kansanrunousarkistosta samuli Paulaharjun muistiinpanojavuodelta1907suistamolta:"suistamolaisetkiskoivatliistehiijalatoivat niistäliistekattoja.Liisteetolikiskottu pari syltä pitkiä, tuumaa paksuja ja leveys sen mukaan kuin puu antoi. vintilällä porattiin taikka napautettiin niitä rautapiikillä kutensuutarikenkään.kesälläjanilan aikanakuorittiinnaulapuutkuivumaan jatalvellasahattiinkappaleiksijanakutettiinnauloiksi." Myös jalmari kekkosen kirja Kansanomaisia rakennustapoja ja koristemuotoja Karjalasta kahden puolen rajaa vuodelta1929ohjaakatontekijää: "rukoushuoneiden katot yleensä tehdääntoisinkuinmuidenrakennusten.näissäkattolaudateivätsaatukea räystäskouruista eikä harjakourukaan aina pidä lautoja kiinni. 18
Árpád Sailo on Espoon kaupunginmuseon tutkimusarkkitehti.
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0. Sydämen tulee olla keskellä, eikä rauhassa kasvaneen puun vuosirenkaissa näy kasvupyrähdyksiä
Rukoushuoneissa, joissa ei ilmeisesti ole ollut lämmitystä, kosteutta sitovista sammaleista olisi ollut vain haittaa. Ennen varastointia puut on aina kuorittava, jotta tuhohyönteiset pysyisivät niistä loitolla. Salvosta on arvosteltu huonoksi, koska on ajateltu sen keräävän vettä ja siten lahoavan helposti. Liisteet kiinnitetään vuoliaisiin pihlajatapein. Mutta Venehjärven vanhimmassa, noin parisataa vuotta vanhassa rakennuksessa on viikinkisalvos, joka on rungoltaan edelleen hyvässä kunnossa. VaraStointi. "Soloma" kiinnitetään harjahirteen "pulpukan" avulla kiilaten. tSaSounan runKo on salvottu venäläisellä tai oikeammin "viikinkisalvoksella". Puut pinotaan varjoisaan paikkaan irti suorasta maakosketuksesta. Harja tehdään kuten karjalainen katto "solomahirttä" sekä sen alla olevaa harjahirttä käyttäen. LIISTEIDEN TAITAJAT Opettaja Aki Sulonen, arkkitehti Harri Metsälä sekä edesmennyt perinteentaitaja Sulo Lesonen Venehjärveltä. Mikäli puuta ei heti jatkojalosteta, pyritään sen kuivumista hidastamaan veistämällä, tyssäämällä tai maalaamalla sen päät. Salvokselle ominaisista "poskista" ei voi erehtyä. Itäisen perinteen mukaan paanuja ei kiinnitetä takonauloin kuten Suomessa. Liistekattoa ei tervata. Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen "Puurakentamisen perinneprojekti".
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0
19. Olennaista on oikea veistämistapa. Tappi katkaistaan osittain ennen kuin se lyödään lopullisesti hirren sisään, jotta se ei jäisi kantamaan hirttä sen laskeutuessa. Tällä tavoin tehdyt paanusipulit ja katot ovat säilyneet hyvin. Tavalliseen lautaan verrattuna liistelauta on erinomaisen kestävää, puun solukko ei rikkoudu lautaa revittäessä. Kun viikinkisalvoksen oppii tunnistamaan, sen huomaa myös Inhan valokuvasta. Kuivaa ydintä ei käytetä. Liistämiseen käytetään erityistä liistekirvestä, puukiiloja ja puunuijaa.
Katon teKeminen valmiista liisteistä on varsin yksinkertaista. Tämä tehdään aina alempaan hirteen ja siihen asetettava ylempi hirsi veistetään V-muotoiseen salvokseen sopivaksi. LiiStäminen voidaan tehdä eri tavoin säteittäin tai isohkon puun neljänneksistä tangentin suuntaan lohkaisten. Hirsien varaus on tehtävä erittäin huolellisesti, sillä sammalia ei tsasounissa käytetä. Paanuja ei myöskään tervata, vaan ne saavat harmaantua. Tsasounissa, toisin kuin karjalaisessa asuintalossa, ei ole käytetty "potokkaa" (eli lautaa tai kourua) räystäillä kattolautojen tukemiseen. Salvoksen pohjan sivuilla on pienet urat, joiden kautta vesi pääsee vuotamaan pois ja salvos tuulettuu.
paanuSipuLin eli tornin päällä olevan "sipulin" sisus on umpimäntyä, johon on kiinnitetty haapapaanut pihlajatapein. V aarnatapituS tehdään tsasounaan normaalisti
Yksipuisetvesikulkuneuvot tunnetaankaikissa maanosissa. eevamiettinen
hYViN TehTY oN KUiN ihMiSeN MieLi
Yksipuiset vesikulkuneuvot kiehtovat nykytekijöitä Haapion mukana on nykyaikaan saakka elänyt
a kuv :ee vam in iett en
kappale muinaisaikojen ihmeellistä teknistä taituruutta ja luonnonvaraisiin menetelmiin pohjautuvaa suurenmoista keinokkuutta. Aseena vain kirves ja telso sekä tekoaineksena kohtalainen haapa on voitu valmistaa mainio vesikulkuneuvo.(kustaavilkuna1977)
Matti Kurkela ja Kari Kärkkäinen Puunkuokkijoista.
urtilo,kouru,kotti,kuutti,paatti,palkovene, honkio,haapiotairuuhi.tärkeillävesikulkuneuvoillaonollutsuomessalukuisianimityksiä,muttasiitähuolimattajosanojenruuhija haapioerittelytuottaanykysuomalaisellevaikeuksia. Myösyksipuistenvesikulkuneuvojentutkimuson elänytvuosikymmeniähiljaiseloa,vaikkamuinaisruuhilöytöjätehdäänedelleen.viimeisenyleisesityksenaiheestajulkaisit.i.itkonenvuonna1941. ne olivat tärkeimpiä kulkuvälineitä ennentasa-jalimisaumaisiaveneitä,joidenkäyttö yleistyi jo rautakauden aikana. silti esimerkiksi yhdestä puusta valmistettuja, onteloituja ja lämmönavullalaajennettujahaapioitaonvalmistettu vielä 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä suomessa etenkin satakunnan alueella. sittemmin ruuhia ehkä alettiin kovertaa sisäpinnoiltaan siten, että matkaaja ei kulkenutkaan enääitsevedenvarassavaankulkuneuvossa,jaliikevoimasaatiinmelomallataisauvomallakulkuneuvoa eteenpäin.tämäfunktionaalinenjayksinkertainen malli säilyi ruuhen ominaispiirteenä kivikaudelta 1900-luvullesaakka. suurineroruuhenjahaapionvälilläonse,että ruuhi on yksinkertaisimmillaan kaukalomaiseksi koverrettupuunrunko,kunhaapiotaasonkovertamisenlisäksimyöslämmöntaivedenavullalaajennettujaavattupalkoveneeksi.
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0. Mihinhukkuikiinnostusmuinaisiavesikulkuneuvojakohtaan,jahukkuikoikiaikainenvalmistustraditiosenmukana?
P
Kovertaminen oli tärkeä innovaatio
varhaisimpienvesikulkuneuvojenrakentamisenlähtökohtanavoidaanajatellaolleenkovertamattoman puunrungon.Muinaineneränkävijäkäyttisitäapunaanvarusteidenkannattamisessavedenpäällä,kun hänuirungonrinnallasitätyöntäen.ensimmäiset venemäisetmuodotsaatiin,kunluonnonpuurunkoonkoverrettiinkäsilletaijaloilletarttumapintoja
20
helpommankäsittelyntoivossa. Myöskirjallisuudessasanatsekoitetaankeskenään, japuhutaanhaapiomaisistahonkioistataiavatuista palkoruuhista. Yhdestä puusta koverrettuja, laajentamattomia ruuhia oli syrjäisillämetsälammillakäytössävielä1950-luvun tienoilla
Moderninruuhi-jahaapiovalmistuksentaidot onsaatujokoimitoimallavalmiitavesikulkuneuvoja,tutustumallahistorialliseenjakansatieteelliseen lähdeaineistoon,käyttämälläomia,kokemusperäisiäpuurakentamisentaitojataioppimallatyötätehdessä. (einonikkilä1936) oikeanpuunvalinnanlisäksihaapiotuleetelsota ja onteloida profiililtaan sellaiseksi, että se lämmön,vedenjatervanavullaaukeaapalkomaiseksiveneeksi.ontelonpäällejätetäänkämmenen levyinenaukko,johonmuutamantunninmittaisen avaamisenaikanaasetellaanlepästäkatkottujanytipuitaaukkoavähitellenleventämään."eiväkisin, vaanväsyttämällä." Hyvistäennakkovalmisteluistahuolimattahaapapuueivälttämättäainanöyrryrakentajansakäsissä sulavaksipalkoveneeksi,vaanhalkeaamestarinkin käsissäkauttaaltaankäyttökelvottomaksiraakileeksi.
haastejaoppimisprosessijamyösvahvastiitsetyön elämyksellisyys. Tällainen puu on lujaa ja eheää, sitä "saa taivutella ja venytellä kuin nahkaa" ja se kuivuu erittäin kevyeksi. suomalaiset ruuhet on valmistettu pääasiassa männystä.joskusharvoinraaka-aineenaonsaatettu käyttäämyöskoivua,kuustataihaapaa.Löytöaineistonperusteellaruuhetovatolleetharvoinylikuusi- taiseitsenmetrisiä,janiidenpohjatonjätettyuseimmitenkuperiksi.Perääjakeulaaonsaatettumuotoillavenemäisempäänmuotoontaisittenkyseessä onollutvaintasapäinenpölkky.erityispiirteinäovat useinerilaisetnirkotjakolotsekävakauttatuovien siipipuidenjäänteet. Jos perä on äkkijyrkän tapainen tai kaksiselkäinen, niin ruuhi vetää vettä perässään. Puun tulee olla hyötykasvuinen, vaaleakuorinen sekä oksaston mahdollisimman lähellä latvaleikkausta. siinämissäpölkkyruuhikoverretaankirveenja talttojenavullakourumaiseksivesikulkuneuvoksi, vaatiihaapionvalmistaminenerityistaitoja,joihin jovanhatneuvotjauskomuksetviittaavat. Männystä pölkkyruuhi, haapapuusta palkovene
Arkeologisissakaivauksissaruuhiaonlöydettysuomenalueeltatuhansia,muttavainharvojaonkoskaantarkemmintutkittu,ajoitettutaiedesdokumentoitu. Hankittuatietoajataitoarakentajatsoveltavat omaanrakennustyöhönsäkahdellatavalla.toisille rakentajille itse rakennusprosessi on olennaisemmassaosassa,jolloinsaatujaoppejahyödynnetään kirjaimellisemminvanhaarakennustraditiotavaalien.toisilletärkeintäonlopputulos,javastavalmis lopputuotevastaarakentajantavoitteita;menetelmät jatyövälineetsaattavatheilläollahyvinkinmoderneja.Molempientavoitteenaonkuitenkinyksinkertainenjakauniinpelkistettyvesikulkuneuvo. Eeva Miettinen valmistelee arkeologian väitöskirjaa toisenasuurenamotivoijanaonhenkilökohtainen Oulun yliopistossa.
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0
21. ehkä juurivähäisenlähdeaineistonjasuppeanharrastajapiirinvuoksineuvojajaetaanjakartoitetaanaktiivisesti.tieto näistä vesikulkuneuvoista ja niiden tekemisentaitoeivätolesiiskokonaankadonneet, vaantuntuvatpikemminkinelpyvännykyihmisen etsiessäuusiahaasteitajaelämyksiäperinnerakentamisenparista.
haapioita telsoamalla
"sevaintuntuutäälläjanäissä",kuvaapuutaiteilijaryhmäPuunkuokkijoidenseppokalliokoskirintakehäänsäjakäsivarsiaanosoittaen,kunyritänselvittää,missävaiheessahaapapuuntelsoaminentäytyy lopettaa,etteivätpohjatailaidatkäyliianohuiksi: "sitäeivaanvoiiskeäenää."kalliokoskenmukaan telsoniskuntuomatunnetuntuukehossa. Yhänykyäänmuinaistenvesikulkuneuvojenvalmistustaito halutaan pitää elinvoimaisena. (einonikkilä1936)
elpyvää perinnerakentamista
ruuhienjahaapioidenikiaikainenperinnesiisjatkuu edelleen, joskaan ei aivan katkeamattomana traditiona;nykyvalmistajattutkivatpääasiassa1900luvunensimmäistenvuosikymmentenkansankulttuurintallentajienmuistiinpanoja. "Naaraspuolinen puu" on parempaa veistää, "koiraspuu" on äreämpää ja kovempaa. Yhtälaillasopivaalaidanpaksuuttavoikokeilla "taputtamallapalkoaposkelle".Puussatuntuuresonoivavärähdyskokovesikulkuneuvonmatkalta,kun kylkiontarpeeksiohut. Tukevin on laakkopohjainen ruuhi. jokatapauksessalieneesyytäuskoa,ettäsenjälkeen,kunmuinaistyyppistenvesikulkuneuvojenvalmistamineneioleollutarjentarpeidensanelemaa, säilyiruuhenrakennusperinnekäytännöllisyydenja haapionvalmistusperinnesentyöstötaidonarvostuksenvuoksi. vaikkaruuhi-jahaapiotutkimusonelänythiljaiseloaan,suomessaonedelleenihmisiä,joidenkäsissä haapioitasyntyytelsoamalla.Moderniaruuhentai haapionvalmistajaamotivoivatmonettekijät,joista mestaritradition säilyttäminen ei liene vähäisin. Mutta hyvin tehty on kuin ihmisen miäli. ruuhien valmistusprosessin säilyminen on ymmärrettävää,koskaraaka-ainettasaahelpostija rakentaminenvaatiivainfyysistävaivannäköä.Haapionvalmistamisenonsitävastointäytynytsäilyä tietoisena mestaritaitona aikoina, jolloin tasa- ja limisaumasiaveneitäonjovalmistettu.tosinhaapiovoittaakäytännöllisyydessälaudoistarakennetun puuveneensilloin,kunvesikulkuneuvoatäytyykantaamaataipaleidenyli
v:...när man skull in och koka kaffe och mat i mellan, och allt mögligt, så det blev nu så där lite... k:Ni skötte hushåll hela tiden samtidigt. naisten monitaitoisuutta kuvaa se, että he ovat kodin ja lastenhoidon lisäksi olleet mukana niin maatilantöissä,kalassakuinverstaallakin. Myöseritieteenalatovatvaikuttaneetsukupuolten tarkasteluarajanneisiinkehyksiin.evolutionistisessa ajattelussasukupuoltenerilaistumistatulkittiinsuhteessakansanoletettuunkehitysasteeseen,jaselkeää sukupuoltentyönjakoapidettiinkehityksenmerkkinä.
Askelten kaiku
Aineistoni painottuessa suomen sotien jälkeisiin vuosikymmeniinonmahdollista,ettänaistensiirtyminenverstaisiinjohtuiosaksimyössodanaiheuttamastamieskadosta.Moniveistäjäpalasirintamalta työkyvyttömänätaieipalannutlainkaan.Maaseudunnaistenoliluontevaasiirtyämiehisenäpidettyyntyöhön,vaikkapuuveneenveistoeiperinteisesti kuulunutyhteisiintöihin. vaikka nykyinen elämäntapamme poikkeaa 1950-luvun veneenveistäjän vaimon tilanteesta, ainakinyksikysymysonmeillesama:kuinkayhdistäätyöjaperhe-elämä. 1940-luvulta1970-luvulleulottuvaperinneaineisto paljastaa monisyisen kuvan puuveneenveistäjän ammatistajaelämäntavasta. Yleinen diskurssi on kuitenkin esittänyt naisen lähinnä kotiliedenvaalijana,huolimattasiitä,ettänaisten täysipainoinen osallistuminen kaikkiin pihapiirin töihinolitaloudellisestivälttämätöntä.Puuvenealaa pidetäänpikemminkäsityöläisyytenä,harrasteenaja elämäntapanakuindynaamisena,riskejäsisältävänä yrittäjyytenä.niinpätarvesäilyttääelinkeinoperheyrittäjyytenäonvahvempikuinsosiaalisenaseman jataloudellisenvoitontavoittelu. Koko ajan hän tulos tännekii jotakin tekemää...kunsiirryttiin työveneidenveistostamatkaveneidenvalmistukseen,
22. Aineistonaniovathaastattelut,jotkaonkerätty kahdessatutkimushankkeessa:"MallikaarestaCAdsuunnitteluun.itäisensuomenlahdenveneenveistoperinteenkeruujatuotteistaminen"ja"Bevarande avFinlandsochestoniansträbåtstradition".jälkimmäisenhaastatteluttehtiinitäiselläuudellamaalla. tuonajannaisillekertyiaskeliakodin,navetan javerstaanväliäjuostessa.nyttaasjuostaankodin, päiväkodin,työnjaharrastustenväliä,yhtäkaikki juostaan.
eLISA SARPO valmistelee kansatieteen pro gradututkielmaa Modernisaation vaikutus elämänmuotoon puuveneenveistotyön, kodin, perheen ja maanviljelyksen parissa Helsingin yliopiston kulttuurintutkimuksen laitokselle.
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0
Näkymättömät naiset
suomenmaatalousyhteiskunnassaonollutselvää, ettänaisetjalapsetovatosallistuneetkaikkiinmaatilan töihin. onvaikeatodentaa,kuinkapaljonyleinenyhteiskunnallinensukupuoliroolejakoskevaajattelutapa on vaikuttanut veneenveistäjien arkeen. (Vaimo) oli ja sit, vähä kyllästeli ja aika paljo lakkas, ja maalas lattialautoj ja aika paljo mukan ja oppi paljo (naurua.) Se on kova käsityöihminen itekii. verstaillaovatolleetauttamassasekätytötettäpojat. naistenosallistumistaonpidettyluonnollisena, kuten eräs haastateltava tilannetta kuvaa: Ei siin mitää epäilystäkää, ei sit silloo edes aatellu, et se olis ollu mitenkää niinku poikkeuksellist, et kaikki oli töissä. naiset tekivät sisustuksia, patjoja ja pehmusteita. niinpämonestaveistäjäntyttärestäontullutseuraavansukupolvenveneenveistäjänvaimo. Gradut
Veneenveistäjättäret
Puuveneenveistoapidetäänyleisestimiehisenäammattina.veneenveistäjääonpidetty milteitietäjänä.tietynlaistatietäjyyttämielestänitarvitaankin,jottasaapuuntaipumaansulavalinjaiseksi, kauniiksijasielukkaaksikäyttöesineeksi.Myösaiemmanpuuveneenveistoonkohdistuvantutkimuksen näkökulmaonollutmiehinen:kiinnostusonkohdistunutlähinnärakennusteknisiinseikkoihin. olenvalikoinutnehaastattelut,joissatyönovat tehneetomanperheenjäsenet,jatarkastelenaineistoa perheyrittäjyyden näkökulmasta. Yksi syy naisen roolin pysymiseen näkymättömänäonollutmiehentyönpitäminenetusijallaja senvarmistaminen,ettätaloudellinenvoittopysyy miehilläjanäinonedelleen.Modernisaatioon luonutaiempaatiukemmansukupuoltenroolijaon. Lapset on sosiaalistettu työntekoon varhain,eikäolevallinnutehdotontasukupuolen mukaistatyönjakoa.Poikiaonpantunaistenaskareisiin,janaisetovathallinneetmyösmiestentyöt. veneitäonveistettyrannikkoseuduillaomiintarpeisiin,muttavarsinkintaloudellisennousukauden aiheuttamakysyntäAmerikassa1950-luvullajohtisiihen,ettäammattimainenveneidenvalmistuslisääntyi.Harvemmalleveneenveistoolipääelinkeino,vaan sitäharjoitettiinmaanviljelynjakalastuksenrinnalla. naiset ovat lähes poikkeuksetta osallistuneet veneenveistoon. naistenpäätehtävinäverstaallaoliauttaaveneen kaaritusvaiheessajapitäävastaanniittauksessa.tarkkuuttavaativatjatyöläättehtävät,kutenkyllästys, lakkausjamaalaus,lankesivatuseimmitennaisille. eräshaastatelluistakertoimyössuunnitelleensaja piirtäneensäveneitäyhdessämiehensäkanssa. v:Nå, vem skull annars gjöra det
nettaBÖÖk
Metsäsuomalaisuuden renessanssi
kss/nettaBöök
metsäsuomalaistaustaonnykyisinRuotsissajanorjassasuorastaan ylpeydenaihe.alueellaonmeneilläänuseitarestaurointityömaita.
uomalaiseteivätmuuttaneetruotsiintyön perässäensikertaa1960-luvulla.nykyisestä savostajakeski-suomestalähdettiintuohikonttiselässälänteenjovuosina15801630tavoitteena leveämpi ruisleipä ja rauhallisemmat olot. kunkaskenpolttoaalettiinsuitsiapuutatar-
Keckåsenin finngård ravistuneine hirsipintaisine savutupineen jatkaa elämäänsä loma-asumuksena. Tupa on korjattu suomalais-ruotsalaisena yhteistyönä.
23. värmlannissa Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijattekivättöitäkeckåseninkorpitilalla,ja arkkitehtiMarkkuMattilavetikollegansaAimonissinkanssakansainvälisen"CiAvvernadoc2010" -leirin,jonkaaikanamitattiinjapiirrettiinsuomaH i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0
S
laismetsienvanhimpiinkuuluvaÖstmarkinpaanukirkko(1765).norjanGrueFinnskogissaolikallion savo-seuranjaAalto-yliopistonarkkitehtuurinlaitoksenrestaurointileiri.
Kiertävää kaskiviljelyä
kunmetsäsuomalaistenesi-isätmuuttivatruotsiin jasittemminnorjaankin,seutujenparhaatpeltomaatolivatjokäytössä.suomalaisiaseeihaitannut, sillä heillä oli hallussa kaskiviljelytekniikka, jolla kivisetkinmetsävaarattuottivatparivuottahuikeita satoja.Muuttoliikettäkannustimyösruotsintalous- politiikka,jonkatavoitteisiinkuuluisyrjäseutujen asuttaminen. kevätkesällä2010suomalaismetsissäoliarkkitehteja,tutkijoita,kansatieteilijöitäjaopiskelijoita ympärimaailmaa.norjankongsvingerissäpidettiin iCoMos:n (kansainvälinen asiantuntijajärjestö, jokaedistäähistoriallistenrakennustenjaalueiden suojelua,tutkimustajarestaurointia)kansanrakennuskomiteanCiAv:nseminaari"vernacularCrossingBorders".tilaisuudessakuultiinmuunmuassa kansatieteen dosentti teppo korhosen esitelmät metsäsuomalaistenhistoriastajaperinteistä. siksiruotsinvärmlannissa,taalainmaalla,Hälsinglandissajasödermanlandissasekänorjansolørissä törmääsellaisiinpaikannimiinkuinLinna,Peckala, HonkamackjaFinnskog,suomalaismetsä. Aluksiasiatolivathyvin.kruunuostimieluusti suomalaistenviljaa,koskariihitettynäseolikevyttä jahyvinsäilyvää.vaurastuneetsuomalaisetpuolestaanrakennuttivattalojaanruotsalaisillajanorjalaisilla.nykypäiviinsäilyneitämetsäsuomalaisrakennuksiaontoisaaltaarvioituteknisestikantaväestön taloja vaatimattomammiksi, mitä selitetään sillä, etteirakentamisenlaadukkuuteenollutmieltäsatsata,kunalatimuutettiinuusillekaskimaille
ruotsissa metsäsuomalaisten kulttuuria vaaliitorsbyFinnkulturcentrum,norjassarakennuskulttuuriinkeskittyvänorskskogfinskMuseum. korjausrahoituksenansiostameneilläänonuseita restaurointityömaita.suomestamittaus-jakorjausryhmiä on väsymättömästi mobilisoinut espoon kaupunginmuseontutkimusarkkitehtiÁrpádsailo, jollaonomakohtainensuomalaismetsäsuhde:hän asuilapsuudessaanmuunmuassaÖstmarkissa.
Gottlund metsäsuomalaisten asialla
1800-luvun alkupuolella ruotsiin asettunut suomalaiskirjailijajasuomenkielenlehtoriCarlAxel Gottlund kiinnostui metsäsuomalaisista.taalainmaansuomalaisillaGottlundtapasituolloinriihiäja savusaunojamuttaeienääsavutupia.ensimmäinen savupirttitosinhylättylöytyiruotsintuoreen kruununprinssinkotiseudultaockelbosta. vittiin muun muassa ruukkien polttoaineeksi , metsäsuomalaistentilannevaikeutui.Hesäilyttivät kuitenkin omaleimaisen kulttuurinsa. talomuotonaolikaskitalouteenperustuvafinngård,jonka tärkeimmätrakennuksetolivatsavutupa,savusauna jariihi.ruotsalaisillejanorjalaisillesavu-uunitolivat vieraita.norjalaistaloihinmuurattiinavoimetpiisit, jotkaolivattehokkaitavalonlähteitämuttamitättömiälämmittimiä.
entisilläkaskimaillaantoilaihojasatoja,jamaataloudenkehitystyssäsi.vielä1970-luvullasuomalaismetsienmaataloudessapärjättiinpaikoinhevospeleilläjaarkaaisillaauroilla,finnplogeilla.
Kulttuuria vaalitaan
nykyään metsäsuomalaistausta on jonkinlainen ylpeydenaihe.norjassametsäsuomalaisetontunnustettujopaomaksikansalliseksivähemmistökseen, vaikkaviimeinensuomeataitanutskogsfinnsiirtyi mananmaille1960-luvulla. Gottlundistatulimetsäsuomalaistenpuolestapuhuja,jonkatavoitteenaolimuunmuassaperustaa metsäsuomalaisilleomakihlakuntaFennia.sittemmin suomalaismetsiä kolusi kansatieteen professoriAlbertHämäläinen,jokajulkaisiaineistojaan vuonna1945kirjanaBostads- och byggnadsskick hos skogsfinnarna i Mellan-Skandinavien. Gottlundinaikoihinsuomeapuhuviametsäsuomalaisiasaattoiollaarviolta25000.Assimilaatio tapahtuivasta1800-ja1900-luvunyhteiskunnallistenmuutostenmyötä.suomalaismetsissäkaskeaminenjatkuipaikoin1900-luvulleasti.Peltoviljely
Rikkaita ja köyhiä taloja
seminaarinjaleirinohjelmassaoliekskursiosuomalaismetsiinrajanmolemminpuolin.opaskirjana toimiMarkkuMattilankokoamaSmoke Cabins of Finnsylvania,jokasisälsiedellisvuosinatehtyjämittauspiirustuksiakäyntikohteista.
kss/nettaBöök
Juholan avaraa, kivikkoista kaskimaisemaa säilytetään Ruotsin valtion tuella kulttuurimaisemana.
24
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0. uusipohjoismainentutkimusontuottanutsuomalaismetsistä kokoomateoksia, kuten Det skogsfinska kulturarvet (2001) ja Finland i Värmland (2009)
Finnetunet-museo, Svullrya, Norja.
1740-luvulta asti asuttu Juhola talousrakennuksineen kuuluu edelleen sen ensimmäisen asukkaan Juho Oinoisen perillisille. Netta Böök on tutkiva ja kirjoittava arkkitehti Helsingistä.
Metsäsuomalainen savu-uuni on muurattu hirsikehikon eli pankon päälle. rehdimpää metsäsuomalaismeininkiä koettiin eräänäiltanakeckåsenissaelikähkösessä.Paikka oliaivankorvessa,rakennuksetolivathirsipintaisia, janeolisijoitelturinteeseenmaastomuotojenjakäytännöntarpeidenmukaan.Metsäsuomalaistenrasvainenkansallisruokamutti tulitutuksi,jaisäntäjo saitodistaa,kuinkapiskuiseensavusaunaanmahtui kerrallaanainakin18henkeä. Uunin otsasta törröttää lieskakivi, joka estää tulen tarttumista kattoon. Hyvää toimeentuloa huokuvan päärakennuksen kanttiinsa seitsenmetrinen savupirtti on vuodelta 1848.
kss/nettaBöök
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0
25. Liikuttavanaskeettisenmetsäsuomalaisenilmiasunohellapaikankulttuurihistoriallistapainoarvoakorostaa,ettäsielläperustettiinsotienjälkeen "keckåsenintasavalta". kss/nettaBöök
YksinorjanpuolenkohteistaolinedreØyerenin1830-luvuntupa,jonkapaikallinenerikoisuus onkaksiuunia,toinenlämmitykseen,toinenleipomiseen.tupatulleeolemaanensimmäinensuojeltu finngårdnorjassa.värmlanninfinngårdeistaonsuojeltukolme:Lekvattnetinpaikallismuseonomistama ritamäkijakunnanomistamakvarntorpsekähuimassavaaramaisemassasijaitsevayksityinenjuhola. Finngårdeissaoneroja.käyntikohteistajuhola jatemppelimäisenkomeaPurala,jonkasavutupaa väitettiinskandinaviantoiseksisuurimmaksi,edustivatfinngårdienvertailussavarakkuudenjaruotsalaistuneisuudenääripäätä:olilaudoitetutjamaalatut päärakennuksetjasuorakaiteenmuotoonjärjestetyt pihapiirit
outi-kRistiinahännikäinen
Monien identiteettien maisemat
suomenkielessäsanamaisemaymmärretään tavallisestinäkymäksi.maisemallaonkuitenkin moniamerkityksiä.sevoiollafyysistenelementtien muodostamanäkymä,kuva,kirjallinenkuvaus, mielikuva,muistotaialueellinenkokonaisuus. Paikannimet ovat toimineettervetulotoivotuksenaentuudestaantuntemattomaanpaikkaan,jollakuitenkinonyhteys suomeen.. Yksilön identiteetti koostuu hänen tärkeiksi kokemistaan tekijöistä, kun taas kollektiivinen identiteetti perustuu samastumiseen jonkin ryhmänkanssa.identiteetitmuuttuvat,jayksilöilläon samanaikaisestimoniarinnakkaisiaidentiteettejä. useimmilleohikulkijoillenämänimetovatarkipäiväisiäitsestäänselvyyksiä,muttaminussaneovat herättäneetuteliaisuudenlisäksikotoisantuttuuden tunteen vieraassa ympäristössä. Maisemayhdistääeriryhmienjayksilöidenidentiteetitpaikkoihinjapaikkojenidentiteetteihin. nimienperusteellaolenottanutselvääalueistatai ainakintehnytmutkanmatkaaninähdäkseni,millaisestapaikastaonkyse. ihmisetnäkevät,kokevatjatulkitsevatmaisemaa omistalähtökohdistaaneritavoin.näinsamamaisemamerkitseeeriasioitaesimerkiksipaikkakuntalaiselleja vierailijalle.vaikka maiseman luomat mielikuvatovathenkilökohtaisia,niidentaustalla Maisema yhdistää vaikuttavat yhteisön sisäiset ja yhteiskunnalliset Paikannimetovatyksiosaarkipäivänkäytäntöjäja merkityksetsekävaltasuhteet.Arkipäivänmaiseman kulttuurimaisemaa.Arkipäivänmaisemaonusein merkitystenymmärtäminenvaatiikintuekseentausniintavallinenjaitsestäänselvä,etteisiihenkiinni- talla vaikuttavien muuttuvien yhteiskunnallisten, tetäerityistähuomiota.kuitenkinmaisemanfyysiset taloudellistenjahistoriallistenkontekstientuntejaaineettomatelementitsisältävätvahvojaidenti- mista.
26
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0
P
ohjois-Amerikassamatkaillessaniolenusein yllättynytiloisestihuomatessanipientareella suomenkielistäpaikannimeäosoittavankyltin,kutenKarjala RoadinWashingtonissa,Eskonja HeinolanMinnesotassasekäOulunWisconsinissa. kaikillamaisemanilmenemismuodoillaon keskeinenrooliyksilön,yhteisöjenjapaikkojen identiteettienmuodostuksessa;identiteettiä ilmaistaanmaisemanavullajamaisemavaikuttaa identiteettiensyntyynjaylläpitoon.
outi-kristiinahännikäinen
teettipoliittisia viestejä, jotka rakentavat persoonaamme.samallajätämmeomallatoiminnallamme jälkiämaisemaantietoisestijatiedostamatta.nämä jäljetpuolestaankertovatsiitä,keitämeolemme
Muistinpaikoissakinonkysymysvallankäytöstä, sillä muistin paikat ohjaavat näkemään ne asiat, jotkamuistomerkinpystyttäjäonkokenuttärkeiksi. esimerkiksiPohjois-Amerikansuomalaisillesiirtolaisillepaikannimetolivatyksitapailmaistaalkuperäänsä,omistusoikeuksiajayhteisöllisyyttäsekä rakentaasymbolisiarajojasuomalaistenjamuiden siirtolaisryhmienvälille. siirtolaisten jälkeläisten käsitys suomalaisuudesta perustuulähinnäedellistensukupolvienvälittämiin mielikuviin,nostalgisiinmuistoihinsekäkanadansuomalaisenlehdistönkirjoituksiin. toisaaltavähemmistöryhmätvoivatilmaistaomia arvojaanjapoliittisiatavoitteitaanmaisemanavulla. uudensuomenomatinstituutiot,kutenseurakunnatjaurheiluseurat,pitivätylläsuomenkielen käyttöäjasuomalaisiatapojatoiseenmaailmansotaanasti.senjälkeensuomenkielenmerkitysarkikäytössäalkoinopeastivähentyä,koskauudetsukupolvetolivatoppineetenglanninkielen,jaavioliitot yhteisönulkopuolistenkanssaolivatyleisiä.Lisäksi maaltamuuttovähensialueenasukasmäärääjajohti vähitellenuseimpienomieninstituutioidentoiminnanloppumiseen. Muistinpaikatmielletäänuseinpysyviksi,mutta
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0. uudensuomenmaisemailmentäämoniasamoja kulttuurisiajaideologisiatekijöitäkuinuseatmuut Pohjois-Amerikan suomalaisten asuttamat alueet. Muistiapidetäänylläjavahvistetaantietoisesti maisemassaniinkutsuttujen"muistinpaikkojen" avulla.niitäovatmuunmuassahautausmaat,muistomerkit, museot, julkiset rakennukset ja niihin liittyvätkäytännöt.kansakunnanyhteistämuistia vahvistavatesimerkiksisankarihautausmaat. Muistinpaikatovattietoinentapavahvistaavalittua identiteettiä. identiteetinilmaisueikuitenkaanoleitsestäänselvyys.eritasoisetvaltasuhteetvaikuttavatsiihen, kenen identiteetti saa ilmetä maisemassa ja millaisena.valtasuhteetnäkyvätetenkineriryhmien kyvyssämääritelläjarajoittaatoistenryhmienidentiteettiäjasenilmentymistä. Alueenmaisemastailmeneese,ettäsuomalaisten juurien arvostus on noussut uudelleen viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana.tähän ovat vaikuttaneetyleinenetnisyydenarvostuksennousuja kanadan1970-luvullaaloittamamonikulttuurisuuspolitiikka.Yhteiskuntaonikäänkuinantanutluvan ollaylpeäjuuristajatukenutniidenesiintuomista. näitätekijöitäovatmuunmuassasaunat,hirsirakentaminen,useatseurakunnatkirkkoineen,kou27
Muistin paikat
Muistionolennainenosaidentiteettiä.Muistotsitovatmenneisyydenjanykyisyydenyhteen,silläkuva menneisyydestä muodostuu nykyisyydestä käsin. Myösmaisemaonosamuistia,koskatapahtumat ovatpaikkasidonnaisia. esimerkiksi suomalaista nationalismia rakennettiin 1800-luvultaalkaenmuunmuassamaalaustaiteen, kirjallisuudenjamusiikinluomienkansallismaisemienavulla. suomalaisenalkuperänilmentämineneioleaina ollut sallittua kanadansuomalaisille. Maisemaakäytetääntietoisestimuunmuassatukemaanvallitseviayhteiskunnallisiarakenteitajaideo- logisia päämääriä, kuten kansallistunnetta. useinmaisemistavälittyymielikuvanäennäisestä yhtenäisyydestä,koskavähemmistöryhmienidentiteettiennäkymistäsaatetaanrajoittaa.esimerkiksi virallisissa paikannimissä saatetaan käyttää valtakulttuurinkieltätainimistösaattaaperustuavaltakulttuurintapaantulkitahistoriaajaantaapaikoille merkityksiä. Hyvin usein suomalaisten siirtolaisten käyttämä suomenkielinen nimistö jäi epäviralliseksi, koska muut etniset ryhmät eivät ymmärtäneet nimien merkitystä.Lopultamonetnimetunohtuivatsuomenkielenkäytönvähenemisenjamuuttuneiden nimeämistarpeidenmyötä.
Kenen maisema?
nekinmuuttuvatkulttuuristenjapoliittistenmuutostenvuoksi.esimerkiksikommunisminromahtaessa itä-euroopassa vanhan vallan tunnuksia, kutenmuistomerkkejäjapaikannimistöä,pyrittiin nopeastihävittämäänjakorvaamaanuuttayhteiskuntajärjestelmääpönkittävillätunnuksilla. He joutuivat erityisentarkkailunkohteeksivasemmistotoiminnan takia maailmansotien välillä.vaikein tilanne olitoisenmaailmansodanaikana,jolloinsuomija kanadaolivattoistensavihollismaita.tästäseurasi rajoituksiasuomalaistenkokoontumisillejakansallistensymbolienkäytölle. sen sijaan epäviralliset, lähinnä puhekielessä käytetytpaikannimetkertovattoisenlaisistakollektiivisistaidentiteeteistäjapaikkojenmerkityksistä. Myösmuistinpaikkojenkollektiivisetmerkityksetovatmuuttuvia:samapaikkavoisaadauuden tulkinnanuudessatilanteessataitoinenryhmävoi tehdäsiitäomantulkintansa.nykyäänkommunismin ajan muistomerkitkin soveltuvat nähtävyyksiksi,janiitäonkoottuerityisiinpatsaspuistoihin. samallaosaasioistaonsaatettutietoisestiunohtaa. Myössuomalaisetsiirtolaisetjälkeläisineenovat omillaasuinalueillaanilmentäneetsuomalaisiajuuriaanmuistomerkkienavulla.samallaheovatosoittaneetsyntyperänsämerkitykselliseksijamuistamisen arvoiseksi.
Suomalaiset juuret Kanadan maisemassa
vuonna1888suomalaisetsiirtolaisetperustivatnew Finlandineliuudensuomenkaakkois-saskatchewaniin.suomalaisiaalueellehoukuttelivatkanadan hallituksenjakamatedullisetuudisraivauspalstat
Jouni Häkli & Anssi Paasi, "Geography, space and identity." Voices from the north. Laura-Kristiina Moilanen & Susanna Sulkunen. Maisemailmentäämyösasukkaidenmonitasoisia identiteettejä;vaikkaheilläonsuomalaisiaesivanhempia,ovathemyössaskatchewanilaisiajakanadalaisia.erityisestiuudisasukkaidenosallistuminen saskatchewaninrakentamiseenontärkeäosaasukkaitayhdistävääkertomusta. Siirtolaisuusinstituutti 2010. Öhman Jan & Kirsten Simonsen. Outi-Kristiina Hännikäinen on filosofian tohtori, joka maantieteen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan (2010) tarkasteli asukkaiden suomalaisten juurien ilmentymistä New Finlandin maisemassa eri aikoina.
AIHeeSTA eNeMMÄN Aika ja identiteetti. Suomen kansallisen kuvaston rakentuminen. ed. SKS 2006. Toim. Stuart Hall, Identiteetti. Critical toponymies. lunkäynninarvostusjaharrastustoiminnankeskukseksirakennettu"haali". uuden suomen muistamisen maisemassa suomalainenidentiteettionkytkeytynyterityisestisuomenkieleen,kulttuuritraditioihinjauudisasukkailta periytyneeseenarvomaailmaan,jossakeskeisintäon ollutevankelis-luterilainenuskontojasentyöetiikka. Maunu Häyrynen, Kuvitettu maa. Petri Raivo, "Sotahistorialliset matkakohteet Suomessa." Terra 3/2002.
outi-kristiinahännikäinen
Kanadan Uuden Suomen hautausmaat pitävät yllä yhteisöllisyyttä ja kertovat vierailijalle alueen asutushistoriasta. Toim. Outi-Kristiina Hännikäinen, "Identiteettien maisemat Saskatchewanin Uudessa Suomessa Uudisasutuksesta uusidentifikaatioon." Siirtolaisuustutkimuksia A 32. Ashgate 2003. Vastapaino 1999. Berg Lawrence & Jani Vuolteenaho. Kuvassa vuonna 1985 rakennettu Vanhan hautausmaan portti, joka konkretisoi esivanhemmilta perittyjä arvoja ja liittävät alueen nimen osaksi maisemaa.
28
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0. Ashgate 2009. SKS 2005
Pikemmin paikannimienantamakuvaonkuinLinnanmäenpeilitalon: paikoinkaventavajapaikoinleventävätaijotenkin muuten mutkalla. nimenpyörittäjä
Luonnonsuojelua Koivujärvellä
suomionmetsienmaa.onkonimi-suomi sittenmetsänimienmaa?jovainon,sillä puiden nimitykset ovat maamme paikannimissä yleisiä.tavallisimpiapuitanimissäovatsynonyymisetmänty,honkajapetäjä.näitäseuraavatkoivu, haapa,leppä,kuusi,paju,tuomijapihlaja. Ylipäänsä paikannimet eivät anna maailmasta tarkkaa kielellistä kuvausta. Harvinainenluonnehtiikinpaikkaaparemminkuin yleinen. suomenmetsiineikuitenkaankannatatutustua vainnimiäihailemalla.nimeteivätnimittäinanna oikeassajärjestyksessäolevaakuvaasiitä,mitkäovat olleethallitsevimpiapuulajejamme.Haapa-alkuisia nimiäonhuomattavastienemmänkuinhaavikkoja jaLeppä-alkuisiakinnimiäenemmänkuinlepikkoja. MirjaPekonenkirjoittaa,ettähänonvanhanatapiolalaisenaihastunutkotipaikkansanimeenjanimistöön:nallenpolku,otsolahti,otsolahdentiejakontiotie; Mäntyviita,neulaspolkujaPihkapolku;Hiidenkiventie,AarnivalkeantiejaMielikinviita.
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0
29. sehän olisi ollutimagollisestiaikamukavanimisysäysympäristöliikkeelle.
TeRHI AINIALA, dosentti, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
YLeiSöKYSYMYS
Mitä sananparrella tarkoitettiin?
Muistuukomieleesisananparsi,sananlaskutaiesimerkiksimurteellinenlausahdus (eipelkkäsana),jonkamerkitystäjakäyttöäoletlapsenaihmetellyttaijokaedelleenkinvaivaamieltäsi?kerrotilanteista,käyttöyhteyksistäjaväärinkäsityksistä! kysymykseenvoitvastataHiidenkiveninternetsivuillawww.hiidenkivi-lehti.fi> Yleisökysymys,lähettämälläsähköpostiaosoitteellaouti.lauhakangas@stellatum. olisikosuomentunnetuinkoivu-paikkakuitenkinkoijärvi,hiemansalamyhkäisestitosin?1970luvunlopussatunnetuksitullutlintujärvijasensäilyttämistäpuolustanutkoijärvi-liikeolivatkeskeisiä myösvihreänliikkeensyntymiselle.järvennimen katsotaan alkuaan olleen Koivujärvi. Paikannimikin kertoo ihan oikeaa ja todellistatietoakohteestaan,muttaeivälttämättä sitä,mikäkohteessaontyypillisintä.tämäjohtuu paikannimen tehtävästä: paikannimen tulee yksilöidä kohteensa, erottaa se muista samanlajisista. koivuja on nimissä melkein enemmän kuinkoivujamaassamme.nimienmäärää lisääsekin,ettäKoivuonollutsuosittualkuosanuorissaasumustennimissä.Koivurinteitä,Koivuharjuja ja muita on paljon, puhumattakaan Koivistoista, Koivikoista ja Koivuloista. fitaikirjeitseosoitteellaHiidenkivi,stellatumoy,Purotie1B,00380Helsinki. koivu on kaunis puu, yhtä aikaa herkkä ja voimakas, ja myös kodin ja kansankinsymboli.tiennimissäkinKoivu-alkuiset nimetovatsuosittuja:KoivuteitäonylisatajaKoivukujiavieläenemmän.Koivukatujatosinonvain alle20,muttaeihänkatujenvarsillakoivujaniin kasvakaan. kuvasta kuitenkin aina näkyy kohteensa. edellisessäyleisökysymyksessätiedusteltiin,onkopaikannimiestevaihoukutin
nyt tämä sana on alkanutlevitäyhäuusiinyhteyksiin.Sukupuolineutraaliksionehdittyjulistaamuunmuassatulevaisuudenarmeija.tällainensaataisiin,josasevelvollisuus ulotettaisiin koskemaan myös naisia.Yhtäällä on vaadittupuoluetoiminnanmuuttamistasukupuolineutraaliksi ei enää naisjaostoja , ja toisaalla lopulliseksitavoitteeksionasetettukokonaansukupuolineutraali yhteiskunta. Katso tarkemmat tiedot verkkosivuiltamme osoitteesta www.kotus.fi > kurssit. Aihettakäsiteltäessäonkuitenkinryhdyttykäyttämäänmyösilmaisuasukupuolineutraali avioliitto, jokaeikestälähempäätarkastelua.senonkinjulistanutmahdottomaksikäsitteeksiLassekoskela,joka kotuksenblogissamuistuttaasiitä,ettäolipakyse heteroistataihomoista,aviopuolisonsukupuolion tärkeäseikka:"kummallekaanavioliittoeiolesuinkaansukupuolineutraali,pikemminkinsukupuolisensitiivinen." Sukupuolineutraali ei ole ihan uusi sana. ullatiililäkirjoittiaiheesta Kielikellossa(2/1994) otsikkonaan"kielenhuoltojakielellinenseksismi. se ilmaantuikieleenjakielitieteeseennaistutkimuksen myötäjarantautuisuomeen1990-luvulla.tuolloin alettiinvaatiasukupuolineutraalia,siissukupuoleen viittaamatonta,kielenkäyttöä.Huomiotakiinnitettiinerityisestimies-loppuisiintehtävänimikkeisiin. ajan sana
Sukupuolineutraalia
Monet kummeksuvat "kieleemme ilmestynyttäsanahirviötä",adjektiiviasukupuolineutraali.sanaontulluttutuksi tänävuonna,kunsuomessaonkeskusteltu sukupuolineutraalista avioliittolaista.tällainenmonissamaissajovoimassaolevalaki mahdollistaisi samaa sukupuolta olevien pariskuntienavioliitonjaantaisikaikilleavioliitonsolmineillesamatoikeudetjavelvollisuudet. Lokakuun loppuun mennessä ilmoittautuneille 25 prosentin alennus. näitä oikeinkirjoitusasioita ja testata taitosi silloin kun sinulle parhaiten sopii. Pulmakohdista pääset keskustelemaan päivystävän kielenhuoltajan kanssa, jolta saat myös palautteen lopputestistäsi!
Kurssi on maksullinen. Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja?". Tiedustelut ja ilmoittautumiset · puhelimitse numeroon 020 781 3204 · sähköpostitse osoitteeseen kurssit@kotus.fi · Internetin kautta osoitteessa www.kotus.fi > kurssit OIKEINKIRJOITUSTA VERKOSSA Voit suorittaa kurssin maaliskuun 2011 aikana.
30
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0. suomen kielen lautakunta laati "kannanoton sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi" vuonna2007.käännöslainasukupuolineutraali on siis omaksuttusuomeen,vaikkaseonkieltämättä raskasjaselvästiruotsinjasaksanmallinmukaan muodostettu yhdysadjektiivi. samanavuonnailmestyneessäSuomen kielen perussanakirjassaonjomukanahakusanasukupuolineutraali.senselitteenäon"sukupuolestariippumaton; kummankinsukupuolentasapuolisestihuomioon ottava". Kurssi sisältää runsaasti harjoituksia, joihin saat vastaukset saman tien. Melkeinmikätahansavoiollasukupuolineutraalia.kunnaputanGoogle-hakuunsanansukupuolineutraali englanninkielisenesikuvan,sanangenderneutral,ontuloksenapaitsiavioliittoajakielenkäyttöäkoskeviaosumiamuunmuassasukupuolineutraalejahenkilönnimiälapsellemyösilmoituksia sukupuolineutraaleista vaatteista (gender-neutral t-shirts).Muttaeiväthänneoleuutta:olivathanjo 1970-luvullamuotiaunisex- eliuniseksiasut,esimerkiksinemolemmillesukupuolilleyhteisettuulipuvut.
RIITTA eRONeN, tutkija, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Opiskele oikeinkirjoitusta verkossa!
Haluaisitko päivittää tietosi välimerkeistä ja yhdyssanoista, mutta sinun on vaikea irrottautua työstäsi kurssille?
Kielitoimiston verkkokurssilla voit opiskella mm
klo 13.30 Eino Leino
Erkki-Sakari Harju ja Jussi T. 36,
Marraskuun kuukauden kirjana SKS:n jäsenille 25,
31
Nämä ja yli 1 700 muuta nimekettä verkkokaupasta www.finlit.fi/kirjat
Kuninkaan tiekartasto Suomesta 1790. Mitä, missä ja milloin keskiajan Suomessa kirjoitettiin ja luettiin. 28,
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0
Petri Neuvonen (toim.)
Kävelyretkiä 1930-luvun Viipurissa
Eino Partasen valokuvia Upea valokuvateos avaa kiehtovia näkymiä suomalaisen Viipurin kaduille ja kadonneen karjalaiskaupungin ainutlaatuiseen miljööseen. Teos luo katsauksen myös kartaston syntytaustaan, yleiseurooppalaiseen poliittiseen tilanteeseen ja kartoituksen käytännön toimeenpanoon. klo 15.30 Aino
Matti Klinge
Kirjallinen kulttuuri keskiajan Suomessa
Uusimpaan tutkimustietoon ja laajaan lähdemateriaaliin perustuva teos luo ensimmäistä kertaa kokonaiskuvan maamme varhaisimmasta kirjallisesta kulttuuria. klo 16.30 Kirjakahvila
Näköispainos Kustaa III:n tilaamasta kartastosta on tarkka kuvaus Etelä-Suomen teistä, vesistöistä ja paikkakunnista. Lappalainen (toim.)
La 30.10. Kirja on ainutlaatuinen suku-, nimi- ja paikallishistorian lähde. Lisätiedot verkkosivuiltamme www.finlit.fi/kirjat
La 30.10. Kuinka käsikirjoitukset laadittiin, mistä tulivat vaikutteet. Onko liike-elämän etiikka luonteeltaan kahiseva. SKS:n kirjat osastolla 6e48 ja messuohjelmassa. klo 16.30 Kullervo
Lasse Koskela ja Pasi Lankinen
Johtajakirja
Suomalaisen kaunokirjallisuuden johtajia Teos tarjoaa uuden näkökulman johtajuuteen tarkastelemalla kaunokirjallisia teoksia ja johtamiskirjallisuutta. Osin ennen julkaisematonta kuva-aineistoa täydentävät tekstit, joissa valotetaan kokoelman syntyvaiheita ja kuviin tallennettua kaupunkia. Syksyn kirjauutuuksia
Tervetuloa tutustumaan vuoden uutuusteoksiin myös Helsingin kirjamessuille 28.31.10.2010. Oliko luutnantti Lammio mainettaan parempi johtaja. 34,
To 28.10. 36,
Suomalainen ja eurooppalainen menneisyys
Historiankirjoitus ja historiakulttuuri keisariaikana Perinteisistä historiantutkimuksen oppialarajoista irtautuva teos tuo esiin suomalaisen keisarinajan historiakulttuurin kokonaisuudessaan: kaunokirjallisuudesta genealogiaan ja arkelologiaan, tilastollisista tutkimuksista biografioihin. Miltä tuntuu olla muutosjohtaja, joka huomaa visioittensa kariutuvan ankaran majakkasaaren rantakallioihin. 92,
Lokakuun kuukauden kirjana SKS:n jäsenille 64,
Tuomas Heikkilä (toim.)
Pe 29.10
klo 16.30 Aino
Satu Laatikainen (toim.)
Pieni käytöskirja
Teos luo katsauksen käytöstapojen kulttuurihistoriaan vanhojen käytös- ja tapaoppaiden sekä arkistolöytöjen kautta. 24,
Pe 29.10. To 28.10. 34, Tapani Pennanen ja Susanna Luojus
Todellisuusmies ja unennäkijä
Alfred Kordelinin säätiö kuvataiteen mesenaattina Liikemies Alfred Kordelin (18681917) tunnettiin kuvataiteen ystävänä ja tukijana. Kruskopf käy tekstein ja taideteoksin läpi sota-ajan ja sodanjälkeisten vuosikymmenten taiteen keskeiset suuntaukset modernismista konstruktivismiin, grafiikkaa unohtamatta. klo 15 Z. 34, Maija Larmola, Antti Larmola ja Leena Lumme
,
Nämä ja 1 700 muuta nimikettä verkkokaupasta www.finlit.fi/kirjat
32
Su 31.10. 29, Sven Hirn
Nukketeatterimme varhaisvaiheet
Kirja valottaa marionetti- ja nukketeatterin vaiheita Suomessa 1800-luvun alusta 1900-luvun alkuun. Kirja kertoo Kordelinin säätiön monipuolisesta tuesta kuvataiteille ja säätiön taidekokoelmien muotoutumisesta sekä esittelee viitisenkymmentä kokoelmiin kuuluvaa teosta. 24,
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0. Kirja tarjoaa konkreettisten neuvojen ohella tunnelmapaloja vanhoista materiaaleista sekä pohtii hyvän käytöksen olemusta. 26, Jouni Kuurne (toim.)
La 30.10. klo 16 Kullervo
Unelmien koti
Nukketalojen pienoismaailmat Runsaasti kuvitettu teos esittelee Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluvia nukketaloja 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun loppuun. Tarinoissa ja taidokkaassa kuvituksessa tulevat esiin ajan aatteet, kielipolitiikka, elämä eri kaupunginosissa ja eri yhteiskuntaluokissa. Sanomalehtiaineiston ja erilaisten pienpainatteiden avulla Hirn luo värikkään ja elävän kuvan lukuisten seurueiden esiintyjistä ja näytännöistä sekä marioneteista ja nukeista. Topelius
Tiikerihevonen
ja muita juttuja Kukkulan korttelista Iki-ihana Kukkulan kortteli -sarja saa jatkoa! Lasten tietokirja kertoo elämästä 1800-luvun lopun Helsingissä. klo 15.30 Kullervo
Erik Kruskopf
Valon rakentajat
Suomen kuvataidetta 19401950-luvuilta Teos luo katsauksen aikaan, jota voidaan pitää yhtenä suomalaisen kuvataiteen kiehtovimmista kausista. Mukana on myös muita eri ajoilta peräisin olevia, nukketaloihin rinnastettavia pienoismaailmoja
28, Ulla-Maija Peltonen ja Ilona Kemppainen (toim.)
La 30.10. 34, Irma Lounatvuori (toim.)
Keittiökasveja kotitarpeeseen
Brinkhallin puutarhaopas 1804 Keittiöpuutarhaopas 200 vuoden takaa välittää käytännön ohjeita ja kasvatusneuvoja aina siementen huollosta kypsän sadon säilömisestä kellarin hämärään. Hänen matkapäiväkirjansa avaavat monipuolisen näkymän 1800-luvun alun kulttuurihistoriaan. 36,
Pe 29.10. Teoksen näkökulmat kumpuavat perinteen-, historian- ja kirjallisuudentutkimuksesta. Su 31.10. klo 11.30 Kullervo
Tuomas Martikainen ja Lotta Haikkola (toim.)
Maahanmuutto ja sukupolvet
Teos tarjoaa monialaista tutkimustietoa maahanmuuttajien aikuistuvien lasten yhteiskunnallisesta asemasta ja integraatiosta. Kirjan artikkelit käsittelevät toisen sukupolven kotoutumisen keskeisiä tekijöitä kuten perheen merkitystä, koulutusta ja rasismia. 22, Bernhard Crusell
Keski-Euroopan matkapäiväkirjat 18031822
Bernhard Crusellin ura klarinetistina ja säveltäjänä on tärkeä luku Suomen ja Ruotsin musiikinhistoriaa. klo 15 Kullervo
Sankaruuden olemusta pohtiva teos luo kuvaa erityyppisistä sankaruuksista, joita esimerkiksi arki, sota, työ, media ja sukupuoli ovat tuottaneet ja yhä tuottavat. Lehtikirjoitusten, olympialaisiin liittyneiden kampanjamateriaalien ja mainosten pohjalta piirtyy oivaltava kuva kansakunnasta, joka vartioi tiukasti suomalaisuuden rajoja, mutta avautui samalla kohti yhä avarampaa maailmaa. Tuoreutta tuoksuvilla kuvilla varustettu, edelleenkin käyttökelpoinen opas kutsuu lukijan puutarhatöihin. Liitteenä oleva DVD-levy sisältää autenttisia ääni- ja filminäytteitä sekä taustatietoja sotavuosien radio-ohjelmista. Lasse Vihonen 29,
Radio sodissamme 19391945
Teos kertoo, miten suomalaiset, viholliset ja puolueettomat maat käyttivät radioaaltoja hyväkseen sodan aikana. klo 16 Aino
Maija Urponen
Yli kaikkien rajojen?
Helsingin olympialaiset ja Armi Kuusela kansainvälisyyden kynnyksellä Teos tarkastelee kahta vuoden 1952 keskeistä ilmiötä. Teoksen on suomentanut ja toimittanut Janne Koskinen.
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0
28,
33
Nämä ja 1 700 muuta nimekettä verkkokaupasta www.finlit.fi/kirjat
Kirjoituksia sankaruudesta
Pohjanmaalla kirkkooset on pitäjäläisten synonyymi; jorma ollilakinonkurikkalaisenapaitavasaran kirkkoonen. "Miessenpuukirkommiehenpuhheista."nimittelykulttuurissammeei voisivuuttaakirkonjaseurakunnan merkitystä. oriveden ahneelle papille tehtiinmukaniinisomakkara,että sitä piti kuljettaa rattailla (orivesi: isomakkara).schwabenissaBopfingeninasukkaatveivätherttualleenvuotuisiamaksujaanjapolkivatjaloillaan
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0
tuulauus
i-hallila
36. Vimpelin sääksjärveläinen ihan tuhisi, kun toinen todisti hänelle: "Sinähän olet Pyöreänkirkon pitäjästä, Pikkulinnun kylästä",samuliPaulaharjukirjoitti1929. sinistä pahkaa vai veristä haavaa)?" näin kirjoitti Yrjö koskinenvuonna1851.Hämeenkyrönjaikaalistennuortenmiestenvälilläonennenollutjatkuvaasanaharkkaa.ikaalinenjaviljakkalaovatolleet Hämeenkyrönemäseurakunnankappeliseurakuntia,mikäonkinollutjatkuvannahistelunsyynä.
Totta toinen puoli
jakoemä-jakappeliseurakuntiinerottinaapuritselvemminkuinhallinnollinenkuntajako,jokavirallistettiinvasta1870-luvulla.silloinkinrajatmääriteltiinyleensävanhanseurakuntajaon mukaan.vanhimmatköllitiedotovat jo keskiajalta: sääksmäen pannahiset viittaa vuoden 1340 kirkonkiroukseen,jonkapaaviBenedictusXii sääti25sääksmäkeläisentalonpojan ylle.nämäolivatkieltäytyneetmaksamastakymmenyksiäahneellepapilleen. Eikä Vimpelin mieskään tahtonut pysyä nahoissaan, jos häntä sanottiin vaanpitäjäläiseksi tai pyöreän kirkon mieheksi. köllitiedot ovat kiitettävästi säilyttäneet myös kuvauksia nimien käyttöyhteyksistä. naapurit olivat kuitenkin loputtoman uteliaisuudenjakiinnostuksenkohteenajaainaheitä pitivähätelläjaväittäämukaköyhiksi,tyhmiksija takapajuisiksi,toisinsanoenerilaisiksikuinoman kyläntaipitäjänasukkaita.Aiheenlöysiaina:erilainenvaatetus,murretairuokatavat,elinkeinottai nolotsattumukset. kirkolliset köllit kertovat oman seurakunnanhistoriasta,muttaniihin liittyymyöskansainvälisiähölmöläistarinoita. Viljakkala
Sauvo
Multia
Ravintola Nokiotta Kuortaneella.
köllit,nuoarkisenrunoudenvähäisetyksiköt,ovat kiteyttäneeterivuosisatojenhistoriaa,tarinoitaja elämäntapaa.nykyisenalituisenliikkeenjamuutoksen aikana on vaikea eläytyä isovanhempien agraarisen elämänpiirin asenteisiin, aran kyräilyn aikakauteen,jolloinnaapuripitäjänalueelleeihevin lähdettyilmanasiaa. köllit ovat miestenjanuorukaistenperinnettä,niistärevittiin viihde markkinoilla, kortteeripaikoissa, kirkonmäellä,pitkillätieosuuksillanaapurienkohdatessa. Aikuistennaisteneiniitäsopinuthuudella.
erilaiset toiset
Vetelin vellimaha oli paras "sananpaukaus", jolla veteliläinen saatiin melkein kiukusta kihisemään. Kun kyröläistä kyrönsarveksi soimataan, hän kohta kysymään: "Tahdotkos sinistä vain punasta (so
delegaatioasuikomeastiStrand-hotellissa,joka häikäisiSillanpäänmaalaispariskuntaarouvaSigridseurasimukana,jokakaupunkimatkoillaanoli tottunut "siivoihin hospitseihin". Juhlaillalliset ja banketitpidettiinGrandHotellinpeilisalissa,jossa tanssittiinkin.Pöydätnotkuivatruotsalaisenkeittiön herkkujaeikäjuomapuolessakaanollutpuutteita Bellmanin kuulussa Gyldene Fredenissä istuttiin ahkerastivanhojentammipöytienäärellä. Tämäeiollutnortamollekovinkaanihmeellistä, hänoliennenkinkäynytTukholmassajamatkustellutBerliinissä,Wienissäjaitaliassa.Sillanpäälle matkaoliihmeitätäynnä.Hänsaapuiahdingostaan Porvoosta,jossahäntoimikustantajanpalkkarenkinä,jaolisitäennennuohonnutHämeenkyröäkyllikseen.TosinhänolikäynytMalmönbalttilaisessa näyttelyssä Uuden Suomettaren kirjeenvaihtajana kymmenenvuottaaiemminjapoikennutpaluumatkallaTukholmassa,joteneihänkäänihanensireissun poikaollut.
Nortamo matkarakastajana
nortamo ja Sillanpää löysivät matkalla toisensa hyvinäseuramiehinäjakaskujenkertojina.Heolivatseurueenraikulipoikia,muujoukkoolikinvakavampaasorttia."nuorinortamo,nuorinortamo", kuuluukoskenniemikinsöpöttäneenPelikan-nimisessämerimieskapakassa,jossanortamohalusitarjotaseurueelleaamiaistamerellisessäympäristössä, hänellehyvinluontuvassa. nortamostapaljastuimatkallaaikamoinenkavaljeerijaromanttinenhurmuri.Olihänessäaiemminkinollutsensuuntaisiapiirteitä,kutenTapioniemi
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0. Yhteyttä he pitivät Nortamon kuolemaan saakka.
illanpää kuvailee matkakertomuksessaan, kuinkakirjailijakongressiinedelläsaapuneet suomalaisetolivatTukholmansatamassavastaanottamassajälkijoukkoa.TulliköydentakanaseistessäänSillanpäänäkilaskusillanyläpäässäprofessori GunnarCastréninrouvineen,kriitikkoAnna-Maria Tallgreninvilkkaanhahmonsekätämäntakananortamon,"jonkasitäennentunsinvainkuvista". Hän oli juuri saanut mainetta Ruotsissa Hurskaan kurjuuden käännöksestä (Hagar Olssoninlaatutyötä),jahänenmuutakintuotantoaanoli alettuteosteokseltakääntääruotsiksi.JuhaniAhon kuolemanjälkeen1921hänetolijomainittuSuomentulevananobel-ehdokkaana.Hänellekontaktit Tukholmankirjalliseenelämäänjaruotsalaisiinkir38
jailijoihinjakirjallisuudenvaikuttajiinolivatkullanarvoisia.niitähänellesittenkongressinaikana karttuikinhedelmällinenjoukko. Suomendelegaatioolinimekäs,siihenkuuluivat myösv.A.koskenniemijaSanteriivalo.Joukkoa luotsasiTukholmassaitsesuurlähettiläsjaministeri WernerSöderhjelm,jokaolijotehnytyhdenelämäntyönpohjoismaisenfilologianjaestetiikanja nykyiskansainkirjallisuudenprofessorinaHelsingin yliopistossa.
S
Otollinen matka-aika
kongressimatka sattui sekä nortamolle että Sillanpäälleotolliseenaikaan.nortamooliselvinnyt 1910-luvunhenkisistäkriiseistään,asettunutpitämäänpraktiikkaansaRojohoppentaloonPoriinja samallakeskittynytyli60vuodenikäisenätoden teollakirjalliseentyöhön.Hänenjaarituksensaolivat saaneetvarsinmyöhäänansaitsemaansahuomiota, hänen ainoa romaaninsa Helmikoristeinen kirjanmerkki oli vastikään ilmestynyt, hän oli ryhtynyt puuhaamaanmyösteatterinparissajahänenlaulunsaolivatlevinneetyhteiseksiomaisuudeksi. He osallistuivat Tukholmassa pidettävään pohjoismaiseen kirjailijakongressiin toukokuussa 1924 suomalaisen delegaation jäseninä. PANU RAJALA
Kui Nortamo ja Sillanpää yhdes prohtasiva
Frans Hjalmar Nortamo ja Frans Emil Sillanpää tapasivat ensimmäisen kerran juhlavissa merkeissä. Sillanpäälle matka sattui vielä sopivampaan aikaan
Jaaritustensa vanki (2003).Yksiaviotonjasalattu lapsikin hänellä oli palvelustytön kanssa tilillään. Usein mainittujen silakkamarkkinoitten aikana hän kyllä laskujeni mukaan omaa erinäisiä fysiologisia piirteitä, joille kylläkin sopivasti voidaan antaa kukoistuksen vertauskuvallisesti kaunis nimitys, mutta jotka kumminkin huomattavasti vähentävät hänen vaelluksensa vaarallisuutta kosketelluissa suhteissa... Sillanpääolineljännellävuosikymmenelläännoussut josuomalaisenproosansuureksilupaukseksi. Herrojayhdistimyösluonnontieteellis-lääketieteellinenmaailmankatsomus,eräänlainenilluusiotonkarskirealismi.kumpikintarkasteliihmistäetupäässäbiologisenaolentonavaillasosiaalisenaseman verhoja.kumpikinanalysoiyhteiskuntaatiedemiehenjalääkärintavoin.Josyhteiskuntaruumiinjokin
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0
39. nortamo on siis pystynyt hurmaamaan myös 25-vuotiaannuorenrouvan,jokaoliehtinytneljästi
synnyttääjaviideskinolitulossa,johonkirjeessäviitataan.Sillanpäätsuunnittelivatsilakanhakumatkaa Poriinsyksymmällä.
Kirjalliset kaverukset
nortamonjaSillanpäänsuhdelämpeniläheiseksi ystävyydeksimatkanjälkeen.nortamokuuluitosin toiseensukupolveenjapurjelaivojenaikakauteen, hänolivanhanliitonmieshänkirjoittikinsulkakynällä!,monienrientojenkärkihahmojayhteiskunnallinenvaikuttajakirjallisenharrastuksensaohessa. Ne ovat varsinkin kehruupuolella saaneet semmoisia muotoja, että minua tästä puoleen hiukan aatteluttaisi antaa erästä tunnettua daamia Sinulle saattajattareksi. Outi Lauhakangas
kertooansiokkaassaelämäkerrassaanHj. Nortamo. Miehetpainivaterisarjoissataiteellisesti,jaheidänsosiaalinenasemansaolierilainen:nortamooli vakavarainen lääkäri ja porvari, Sillanpää ainaista rahapulaakärsiväboheemi.nortamooliaktiivinen toiminnanmies,Sillanpääpikemminflegmaattinen vegetoija.ilmeisestivastakohdattäydensivättoisiaan. Sillanpäällä ei ollut mahdollisuuksia samoihin seikkailuihin,kunrouvaolimukana.nortamonäyttäähoidelleensivussamyösSigridSillanpäätä,ainakinpäätellentämänmiehensinänsähyväntuulisesta kiitoskirjeestäreissunjälkeenheinäkuussa1924: Terve Nortamo Olisitpa ollut kuulemassa niitä mainioita sanoja, joita Sinusta täällä meidän hotellissa on käytetty Tukholmasta palattua. MuttaTukholmanmatkalla64-vuotiasdonHjalmar rakastui kerrassaan tulisesti matkakumppaniinsa, eleganttiinsinisukkaanAnna-MariaTallgreniin,joka olihäntä26vuottanuorempi.Hjalmarillaoliaimo annostulistatunnettatallella,javastarakkauttakin hännäyttääsaaneen,silläsuhdejatkuivieläSuomessajonkinvuoden. Yhdistäviäkintekijöitäoliriittämiin.nortamooli lääkäri,johonammattiinSillanpääkinoliopinnoissaantähdännyt.Häntäkiinnostivatkokeneenpiirilääkärintarinatpraktiikkansavaiheiltavarsinkin kunnortamoolipistämätönkertoja
Sillanpää antaatodistuksenomastapuolestaan: Nortamoa lukiessani aina kuulen äijän hengen itsensä puhuvan näin ollen herra Nortamo puhuu minulle harrasta kaverin supatusta joka sivullaan, minkä hänen kirjoistaan luen. osa on pahoin tulehtunut, se pitää leikkauksella poistaa,opettiyliopistondosenttiGunnarekman Sillanpään opiskeluvuosina tarkoittaen vuoden 1918tapahtumia. Sillanpääkiitteleeyhdessäolosta"olihansielläeri sirinä"jakyseleesitten: Olisin sangen kiitollinen sille, joka voisi antaa luotettavia tietoja allekirjoittaneen vaiheista ja edesottamuksista n. Joka tapauksessa: Suurenmoinen ilta ja uusia oivallisia tuttavuuksia. Totta kai nortamokin seurasi Sillanpään novellituotantoa1920-luvulla,teosteokselta.Tuskin he silti saivat syvempiä vaikutteita toisiltaan, elleijossakinleppoisassamaalaislääkärinhahmossa, vaikkapateoksessaIhmiset suviyössä (1934)sittenkin ilmenejotakinnortamostaopittuahenkeä.
kirjeenvaihtoon oli turvauduttava, ja herrojen verraten riemukkaat kirjeet sisältävät enemmän vierailusuunnitelmia kuin toteutuneita vierailuja. kyllä herratvarmastiistunnoissaanmaistelivatmurresanojenmerkityksiäjavalööreitajavertailivatlänsirannikonjasisämaansatakuntalaistapuheenpartta. Et sinä tapellut, siinä olet oikeassa, mutta ranskalaista painia sinä harjoitit Väinö Aaltosen kanssa ja hartiat maassa olit yhtäkkiä. vierailija saa tilaisuuden tarkkailla salaa vastaanottohuoneen avoimesta ovesta, kuinka nortamohoiteleejotakutapotilastaan,tuttuaikävaimoa,antaenohjeitaan,niinettävälitönymmärrys ja luottamus heijastuu molemmista osapuolista. Naisia, varsinkin neiti
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0
Kalaton silakkareissu
nortamojaSillanpääeivätlopultakovinuseintavanneet.välimatkaaolijonkinverran.nortamoolijo 1920-luvullaluopunutautomobiilistaanjaturvautui yleensäomnibussiin,muttalinjaHämeenkyröönoli mutkikas.SillanpääkäyttikomeastikärjenReinon pirssiä,muttakalliiksihanmatkaPoriintuli,varsinkinjosmääränpäässävähänviivyttiin.
40. LopultaainakinsilakanhakureissuPoriintoteutui syksyllä1924.Tosinsilakanpäätäkääneinähty,kuten Sillanpääkirjeessäänmyöntää,muttanähtiinhänsen sijaannortamoomassaympäristössään. Tämä tapahtui siellä atelierin lähettyvillä. Tapellut en nähtävästi ole, koska ei mitään anatomis-morfologisia muutoksia ole havaittavissa. nortamoeikoskaanantanutpunaisillearmoa,vaan vaatiheidänlopullistahävittämistään.Hänvastusti demokratiaajayleistäoppivelvollisuuttajamuita uudenajankotkotuksia. Sisältävieraatlöytävätkin"vahvan,leppoisan,kodikkaankulttuurin,jossaeiolenykypäivänpingotettua kilpailunkiiltoa,vaansukupolviensisäpuolellaelettyäelämää". Emmeköhän me tulleet samalla autolla. Sillanpäälläolilopultaharvojamielikirjailijoita, joihinhänainauudelleenpalasi.nortamooliyksi näistä. entä lukivatko he toistensa teoksia. nortamovalistaaveljeäänmuistiaukonosalta: Ja kyllä minä voin antaa sinulle ihan luotettavia tietoja vaiheistasi siltäkin ajalta, jona muistisi on ollut sammuksissa. Sittentohtoriottaaprillitnenältäänjakiepahtaa Sillanpäänvaraamaanautomobiiliinjalähdetään viilettämäänkohtiyhteisiähuvituksia.Sillanpään kertomanmukaanrouvatMimmijaSigrid"istuivatRäpsööntrahtöörinpihallajollakintelttatuolilla sillaikaakunmepimplasimmepullollisuuttasiellä sisäpinnalla".
"Olihan siellä eri sirinä"
nortamo hallitsi herrasmiehen tavoin alkoholin käyttönsä,kuntaasSillanpäälläläikähtitoisinaan railakkaastiyli.Siitäkertookirjeelokuulta1926, jolloinSillanpääontoipumassailmeisenreippaalta Turunreissulta,jataasontavattuvanhaaTukholman joukkoa,mukanakeskushenkilönätietystinortamo. kirjoistakinpuhuttiin,muttavähemmän.Aleksis kivi oli yhteinen vaikuttaja. klassikoita kumpikin luki, Sillanpää pohjoismaisia Strindbergiä, Lagerlöfiä,karlfeldtia,nortamotaasenglantilaista merikirjallisuuttajahistoriallisiaromaaneja.Uutta kirjallisuuttaeikumpikaansanottavastikerennyttai välittänytseurata. elämäkerrankirjoittajaTapioniemitoteaakin, ettäjosasiaolisinortamostariippunut,meilleei olisikoskaansyntynytpohjoismaistademokratiaa jahyvinvointivaltiota.
Murteet yhdistivät
Herrojayhdistimyöskiinnostuskieleen,erityisesti murteisiin.Siinähännortamoolimestari,muttaSillanpääkinkäytteliharkitenjaosuvastiHämeenkyrön murretta kerrontansa harvoissa repliikeissä. 3 tunnin ajalta ennen kuin oikaisin akkani ja plikkani viereen Rautatiehotellissa. nortamollaolisamakäsitys,muttatässäkirjailijoidenvälilläolisentääneroa:Sillanpääsuhtautui ymmärtäenpunakapinanhävinneeseenosapuoleen. SillanpääkuvaileetoimittamassaanPanu-lehdessä, kuinkapariskuntalähestyytorinlaidassaRojohoppetaloajasenkoristeellistaporttiajavanhallavirsikirjapräntillämerkittyäkylttiäHj.nortamonvastaanotosta,jostavoisikuvitella,ettäHakkriiirosiellä onparaikaasisällä"päänahafliitejäsneulotuttamas"
nortamovaikuttiisännän sisikunnan kautta, hänen sielunsa takimmaisesta veräjästä, mutta keikkuu pian parhaalla paraatipaikalla. Huomattava jubileeraus ja kohokohta oli istunto Seurahuoneellavielä1930:läsnäoliSillanpäärouvineen, nortamo, Santeri ivalo, ernst iso-keisari Lampén,ArviJärventausjaArvikivimaa.viimeksi mainittuonnuorimpanajäsenenäluonnehtinutiltaa suurkirjalliseksi juhlatapaukseksi, jonkalaisia saa kokeaelämässäänaniharvoinjossilloinkaan.nortamollaolisilloinenäärunsasvuosielinaikaa.
Keräilyä kaikilla mausteilla
ihmiset keräilevät mitä kummallisimpia asioita:filumenistittikkuaskeja,skripofiilit osakekirjoja,numismaanikotrahaa.Josperimmäisenätavoitteenaonkokoelma,jollaistaeiolekellään muulla,kohteeksikannattaavalitajotainuniikimpaa kuintinasotilaitataiensikuoria. kekkosista saisi vaikka koko salillisen. Sen korot maksat sitten kun voit... LaulutolivatSillanpäälletuttuja.kotioloissaan masentuneenahänsaattoitarttuanortamonlaulukirjaanjakohottaaäänensäjasamallamielialansa. YhteenpöytäänpelkkiänisäkkäitäRvaPukistaHra Hirveen,viereiseenpöytäryhmäänvuorotellenYlä- jaAla-alkuisiajaniinedelleen. Nortamo on tullut ja ottanut talon haltuunsa eikä häntä enää sinä päivänä karkoteta. Muttailmeisestinortamokinaikaamyötenvähänkyllästyi,silläkirjeet lyhenevätjaharvenevat,kunneslakkaavat. YhdessäolotSaavutuksenpirtissäpäätettiinaina nortamontuttuunpäätöslauluun:"Ontaasenvietettyjuhlahetki..."
Josnuorillapäivilläänymmärtääaloittaajärjestelmällisennimienkeräilyn,voivanhemmitenjärjestää ikimuistoisiakestejä.Harrastusvaatiimäärätietoista mutta salavihkaista hakeutumista tietynnimisten ihmistenseuraansekänäinhaalitunsosio-onomastisensuhdeverkostonsitkeäävaalintaa. kunkokoelmanjokinhaaraonkarttunutriittävänrunsaaksi,onaikajärjestääyllätyskalaasit.vuosikausiasuunniteltuakäsikirjoitustaseuratenvieraat voi plaseerata mieltä hiveleviksi muodostelmiksi. Häntä pystyyn! Koetan auttaa ja voinkin auttaa, vaikka nyt näyttää hiukan harmaalta. enokeräileemausteita.kokoelmissaonjomeleguettapippuria,aaprottimarunaa,silfiuminkaltaisiaaromiaineitajafagoraasekätuhatkuntamuuta makunystyjenviettelijää.Suunnitelmissaonperustaa grillieläkepäivienratoksi.Unelmissaensimmäinen asiakas,jokatilaakaikillamausteilla.
*
Laulajapoika kotioloissa
Sillanpää toimitti WSOY:n kustannusvirkailijana ollessaan nortamon merimies- ja muidenkin viisujenkokoelmanLaulajapoika 1925,jokalaajennettiinkaksiosaiseksinortamonkuolemanjälkeen 1933. Lainaksi sinun pitää saada apua. Ei vekseleistä ole. esimerkiksitahtotiloja.niitävoikerätämarkettienkarkkiosastoilla,josvainjaksaakameroineen väijyähaaskakuvaajankärsivällisyydellä.ennenpitkäälattialleheittäytyyjokinsadandesibelintahtotila,jonkaneljäraajaatakoopermantoakuinhullu puuroa.eräsyrityskonsulttionlyönyttahtotilakokoelmallaanmonenjohtoportaantahtotilapäivillä. Nilkan pakina
Koskelaa hakkailit niin intensiivisesti, että ansaitsisit rouvaltasi aika tukkapöllyn palkaksi...
Juhlatapaus Seurahuoneella
vuosikymmenenlopullaSillanpäänongelmatkärjistyivät,kuntaasnortamonlopullisestihellittivät. kun Sillanpäät muuttivat Helsinkiin, voitiin tavatakirjallisissaseuroissa.nortamomatkustimielellään pääkaupunkiin "pannun puhdistukselle". Ottaisimuutamiakekkosiajakokoaisiniitäsieviksi kekkostoiksi.kekkostojaryhmittelisikekkostoikoikoiksijaniistämuovaisiparivaltavaakekkostoikostoa.SeinänvierustoillesulloisipinkeääAhtisaaristoa, kabinetteihinsankkaaRytikköäjaPutikkoa.
*
vesileimojaenainakaankeräile.Yäk.korrektiudessaanse on yhtäyliampuvaa kuin inga-tädintapa etsiäravintolanWC:tä:"Anteeksi,missähänköhän teilläolisiyksinistuttavakaksoisveecee?"
Panu Rajala on kirjallisuudentutkija ja kirjailija.
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0
41. Sillanpäänromaaniviipyijarahahuoletkasaantuivat,perhekasvoi,asuinpaikatvaihtuivat.Hänenkirjeensäkäyväthiemanyksitoikkoisiksi;sisähenkiset veljeilytjasilmäniskutvähenevätjaspriireseptienja takaustenpyynnötlisääntyvät.kunlähteetmuualla ehtyvät,Sillanpääkääntyyvanhantohtorinpuoleen jauseinapusiltäsuunnaltatuleekin. kun Sillanpää julkaisi runomuotoisen "konkurssianomuksensa" Kansan Kuvalehdessä 1927, nortamooliensimmäisenäkannustamassa:Älä helkatissa hellitä. Joskusvoisikutsuapelkkiänimeltäänmaineikkaita:Ståhlbergeja,Churchillejä,koivistojajaThatchereitä
Muissakinmaissatällaisiatekstienkirjoittamisen, variaationjavälittymisenilmiöitätutkivattieteenalat ovat lähentyneet toisiaan viime vuosikymmenten aikana.Onalettupuhuatekstuaalitieteistä(engl.textual scholarship),joihinluetaanmuunmuassatekstienalkuperääjavariaatiotaselvittävätekstikritiikki, käsinkirjoitettujatekstejäjakirjoituskäytäntöjätutkivapaleografiasekäuseitatekstuaalitieteidenosaalueitahyödyntävätieteellineneditointi. vaikka tiedossa olisi, että reitti kirjoittajanmielestälukijanmieleenonmutkikasja välikäsienohjailema,nämäkysymykseton tapanasivuuttaa.Tutkimuksessakinsaatetaanolettaa,ettäensimmäinenkäsiinosuva nidevälittääkaikenriittäväninformaation vuosiaaiemmin kirjoitetusta ja julkaistustateoksesta.
Variantti kokoaa alan tutkijat
valtakunnallinenvariantti-verkostoedistäätekstuaalitieteidenalantuntemusta,tiedotusta,metodologistakeskusteluajayhteistyötä.verkostojasensähköpostilistaovatavoimiakaikilletekstuaalitieteistäkiinnostuneille.varianttijärjestäämyösvuosikollokvioita,joissakeskustellaantieteelliseen editointiinjamuihinalantutkimuskysymyksiinliittyvistäaiheista. www.edith.fi/variantti/
42
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0. hen, miten tekstejä on kirjoitettu, painettu,toimitettujajulkaistueri Pilkahduksia läpi harmaan Kiven aikoina.Onkiinnostuttuesimer- kriittisiä editioita Aleksis Kivestä kiksi keskiaikaisista pergament- LokakuussajulkaistuAleksiskivenNummisuutatifragmenteista ja alettu tutkia rienkriittineneditiotuonäytelmännykylukijalle niidenpohjalta,mitenerilaiset siinämuodossakuinkiviitsesenlähes150vuotta ajatuksetovatkulkeneetpitkin sittenjulkaisi.ProfessoriJyrkinummenjohdolla toimitettuteosavaaSkS:nedithsuomalaisenkireurooppaa. Tekstuaalitieteiden nousu TekstuaalitieteitäesitelläänkootustiSakarikatajaviimeaikoinaSuomessaonvirinnyt mäenjaOssikokontoimittamassakirjallisuudentutentistä enemmän kiinnostusta sii- kimuksenAvain-lehdenerikoisnumerossa3/2010. Aineksista aiheiksi
Tekstien elämä ja teot
täämuunmuassaSuomenkirjahistoriallinenseura sekäSuomalaisenkirjallisuudenSeuraanperustettu edithsuomalaisenkirjallisuudenkriittiseteditiot -yksikkö. Sähköpostia, kirjettä tai onnitteluvärssyä kirjoittaessatuntuuselvältä,etteivätajatuksetsiirryaivoistasuoraanvalmiinatekstinäpaperille taitietokoneenruudulle,vaantekstiämuokataan sieltätäältäennenkuinsepäästetäänkäsistä.kirjoja puolestaanluetaanniin,ettäkäsissäolevantekstin jakirjansyntyhäipyytaustallelukijankeskittyessä vastaanottamaankirjailijanajatuksia. Uusiaalkuperäislähteidenkriittiseentutkimuk- jallisuudenkriittiseteditiot-yksikönkivi-editioiden seenperustuviaeditioitaonalettulaatiaAgricolasta sarjan.Nummisuutareistaedetäänkivenmuuhun kiveen jaTopeliuksesta Lönnrotiin. Alan yhteis- tuotantoon,jajatkossaonluvassaeditioitamuistatyötä,osaamistajakeskusteluaovatalkaneetedis- kinkirjailijoista. Tekstuaalitieteidentutkimuskysymyksetkoskevat esimerkiksikirjoitus-taikirjapainotapojenkehittymistä,kirjojenlukemiskulttuuriasekätietynkirjailijantapaakirjoittaajamuokatateoksiaan
Uuttatietoanäytelmänvaiheistateatterissaesittää dosenttiPenttiPaavolainen,jokakertooesimerkiksi, millä tavoin komediaa siloteltiin kantaesityksessä 1875.näytelmätekstinalaviitteissänykylukijoille avataanyli500vanhaasanaajakäsitettä. entä mitä tarkoittaa stemmatologia SAKARI KATAJAMÄKI ja OSSI KOKKO taiinterpolaatio?MillainenkapistusonHinmanin Kirjoittajat työskentelevät SKS:n Edith suomalaisen kollaattori. Hakusana-artikkelien http://www.edith.fi
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0
43. Sivustollavoitutustua kivenkirjoittamiinkirjeisiin,teostenkäsikirjoituksiinjaensipainoksiinsekämuihinsäilyneisiinasiakirjoihin.Aineistostaselviäämuunmuassase,mitä syötiinjajuotiinkirjailijanhautajaisissa. kivi-editioitajulkaistaanjatkossamyösdigitaalisinaeditioinaverkossa.
Vanhimmassa säilyneessä kirjeessään Aleksis Kivi käytti vanhan kirjasuomen mukaista kirjoitustapaa: "olen kuitengin jälleen tullu terveexi".
lisäksisanastotarjoaayli800erikielistätermivastinetta,jotensitävoikäyttääapunamyösvieraskielisenkirjallisuudenlukemisessa. nämäjanoin500muutatekstuaalitieteidenkäsitettämääritelläänSkS:nlokakuussajulkaisemassa Tekstuaalitieteiden sanastossa (www.edith.fi/teks- AIHEESTA ENEMMÄN tuaalitieteidensanasto/).Seesitteleealankäsitteitä http://www.finlit.fi tutkijoillejaopettajillesekäpyrkiivakiinnuttamaan sanastoa suomen kieleen. verkkosanastoauttaaymmärtämäänkäsitteiden välisiäsuhteitasekäantaanäkökulmiatekstienkirjoittamiseen, painamiseen, julkaisemiseen ja editointiin.esimerkiksiteostenkirjoitusprosessineri vaiheisiin liittyvät erikoiskäsitteet osoittavat, että teoksensyntyensihahmotelmistatyökäsikirjoitukseksi voisisältäälukuisiavälivaiheitajajättääjälkeensä erilaisiadokumentteja,kutenhahmotelmia,skenaarioitajaluonnoksia.
Aksidentaaleista omisteeseen tekstuaalitieteiden sanasto verkossa
Sanastoonsyntynytmonitieteisenähankkeena, johononkuulunutkuusikirjallisuuden,teologian, historianjakielitieteentutkijaaHelsinginjaOulun yliopistoistasekäSkS:sta.
Millaisia merkityksiä on jokapäiväisillä käsitteillä kirja ja teksti. Tekeilläolevissaeditioissatutkitaankivenkirjeitä jaKullervoa.ProfessoriJuhaniniemenpäätoimittamakirje-editiovalaiseemuunmuassakirjailijan elämänvaiheitajahenkilösuhteita,kielitaitoajalukeneisuutta.Tutkimuksessahyödynnetäänkirjeiden ohella SkS:n kirjallisuusarkistossa olevaa muuta kivi-aineistoa,kutenkirjailijallekuuluneitakirjoja. näytelmätekstin lisäksi Nummisuutarit-editiossa selvitetään kiven komedian moniaulottuvuuksia.esimerkiksinäytelmänyhtey- detaiempaankansainväliseenkomediaperinteeseen paljastuvatpäätoimittajanummenartikkelissa,ja niidenyksityiskohtiaselvennetäänmyösnäytelmätekstinalaviitteissä.ToimituspäällikköSakarikatajamäkitarkasteleeNummisuutarienjulkaisuhistoriaa janäytelmäntekstiintehtyjämuutoksia. JyrkinummenjohtamassaKullervo-hankkeessa selvitetäänmuunmuassa,kuinkalänsimainentragediaperinnejakalevalainenkullervontarinayhdistyvätkivennäytelmässä.editioperustuunäytelmän ensipainokseensekäsäilyneeseenlyhyeenkäsikirjoituskatkelmaan. SkS:nkirjallisuusarkistonkivi-aineistoonsaatavillaverkkojulkaisussaTiet lähteisiin Aleksis Kivi SKS:ssa (www.finlit.fi/kivi/). kirjallisuuden kriittiset editiot -yksikössä
Henna Makkonen-Craig tarkastelee, mitennykyinenylioppilasesseekohtaatyöelämän vaatimukset.Hänenmielestäänyllättävänhyvin. passiivistakäyttöäkuusikymmentävuotta.Siltien ehkävanhustailahduttinuorenhäneensuuntaama arkikielessäosaakäyttäähenkilöstähän-pronominia, sinuttelu:kaikkieivieläolekaanlopussa!
44
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0. ilmiönselittämisessä.kannattaamuistaa,ettätuolOlen harjoitellut suomen kirjakielen aktiivista ja loinelettiinjuurialkaneennuorisonpalvonnanaikaa. SKS 2010.
Käännössuomea
Yksiväylä,jonkakauttasuomalaisiavihitäänäidinkielenkirjalliseenkäyttöön,onylioppilastutkinto. kaunokirjallisuudensuomentaminenvaikeutuu varojenpuutteessa,toteaaLiisaTiittulaartikkelissaan,jokaesitteleesuomentamisenkäytänteitäja ongelmia. Hanna Lappalainen, Marja-Leena Sorjonen & Maria Vilkuna. Yksi seikka on Makkonen-Craigin mukaan pahastivinossa:edelleenvoiäidinkielenylioppilaskokeestapäästäläpikirjoittamallakuvailevankertomuksen,jossapohdinnanjaanalyyttisenargumentoinninosuusloistaapoissaolollaan.Arvosteluohjeitapitäisitutkijanmielestämuuttaa. Suomentaminen on tärkeä osa kielen kunnossapitoa.käännöstentutkijatovathavainneet, ettävaikkasuomennoksiauseinrutiininomaisesti moititaanhuonostakielestä,neovatuseinjopanorminmukaisempiakuinalkuteksti.
vaanpronomininionainase.Tämäjohtuukaakkoishämäläisestääidinkielestäni.Josjoudunturvautumaanhän-sanaan,tunnenteeskenteleväni. kielipolitiikkaonhuolenpitoakielestä.Yleensä senharjoittaminenvaatiikokokieliyhteisön,myös ja ennen kaikkea valtiovallan tietoiseksi tuloa ja osallistumista. Hanna Lappalainen tarkastelee kiintoisasti ja monipuolisestiarkikeskustelujenkolmannenpersoonanpronominivalintoja.kirjakielensääntöhän on,ettäihmiseenviitataanhän-pronominilla,muihinilmiöihinpronominillase.kuntämäsääntö jokaonkielessäkeinotekoinennormionollutvoimassaylisatavuottajasitäonkoulussatähdennetty, seonalkanutvaikuttaamyöspuhekieleen.Toisaalta kaikkimurteetkaaneivättorjuihmiseenviittaavaa hän-pronominia:ihmisiähännitelläänvanhastaan varsinkinlounais-jakaakkoismurteissa. Näkökulmia kielipolitiikkaan. nykyisin tähän vapaaehtoiseen initiaatioriittiin joka toki on käytännössä korkeakouluopintojenaloittamisenehtoosallistuupuoletkustakin ikäluokasta. Tuloksistakäyilmisellainenkinhämmentäväpiirre, ettäyllättävänsinuttelunkohteeksijoutuneistavanhatsuhtautuivatasiaanpaljonnuoriamyönteisemmin. Lappalaisen pääkaupunkilaisessa koeryhmässä vanhatkäyttäväthän-pronominiaenemmänkuin nuoret,muttayksilölliseterotovatsuuret.käyttöön vaikuttaamyösse,kuinkavapaatilannepuhujan kannaltaon,sekäse,kehentarkemminottaenviitataan,esimerkiksiläsnäolevaanvaipoissaolevaanhenkilöön.Lappalainenosoittaa,ettänykypuhekieleen on muotoutumassa omia normejaan kolmannen persoonanpronominista;neovatmutkikkaampia kuinkirjakielenyksioikoinensääntö.
Sinä vai Te?
HeikkiPaunonenpuolestaankäsittelee2.persoonan puhuttelusanojalaajassajasyvälleporautuvassakirjoituksessaan.esilletulevatniin1960-luvunsinutteluvallankumouskuinnyttemminuudelleenyleistyvä teitittelyjakaikkisiltäväliltä. Juuri vanhojenhan oli tulkittu vastustavan sinuttelua.Paunonenmyöntääneuvottomuutensa Se sano että... kielipolitiikasta on varhemmin totuttu kuulemaanpienistäjauhanalaisistakielistäpuhuttaessa, muttatähänontultu:vaikkasuomionmaailman suurimpiakieliä,sekintäytyyottaaerityishuoltoon, jossenhalutaansäilyvänkäyttökelpoisena.kaitsettavanaonnimenomaankirjakielijamörkönäkaiken ylläleijuvaenglanninuhka.Tässäteoksessa18kielentutkijaaottaakantaasuomenkielentulevaisuudennäkymiinhyvinmoneltakannalta.
y
Kielellä on merkitystä. Suomessa valtiovalta on matkalla päinvastaiseensuuntaan,kutenkotimaistenkielten tutkimuskeskuksenalasajoosoittaa. Huomiotaherättää,ettävielä1960-luvunlopulla, sinutteluaallonkynnyksellä,kielenoppaissakäytiin taisteluakolmannenpersoonankäyttöävastaan(pastori ottaa kahvia).1960-luvunsinuttelubuumillatiedetäänolevanruotsalaisetjuuret.Paunonentuoesiin senseikan,ettäruotsalaisessayhteiskunnassateitittelylläolialentava,jopasuorastaanhalventavasävy, mikäjarruttisenkäyttöä,toisinkuinSuomessa. Toim. 1970-luvullaPaunosenjaeerokiviniementutkijaryhmäjärjestiPostipankintuellalaajankyselyn puhuttelukäytänteistä ja asenteista puhutteluun. Arvioita, katsauksia
Suomen kieli tuuliajolla tappion maisemassa?
Fennomaaniensuurihankesaatettiinpäätökseen1800-luvunlopulla.Senjälkeensuomen kirjakieliehtitoimiakaikilleelämänaloillekelpaavanajaniitäheijastelevanailmaisuvälineenärunsaat satavuotta.koko2000-lukuonolluthiljaisentaantumisenaikaa.enääeisuomikelpaakaikillealoille kaikkeenkäyttöön
kirjan suuriteemaonmyösyhdenkokonaisenaikakauden kommunismin poliittisten seurausten kuvaaminenerityisestiSuomessa.Majanderinesseistinen ilmaisumuodostaatyylikkäänvaihtoehdonperinteisillehistoriateoksille.
RITA DAHL, valtiotieteen ja filosofian maisteri
Mikko Majander: Paasikivi, Kekkonen ja avaruuskoira. Maalaisliiton tehokas propaganda puri jälleen tehokkaasti. Setäläministerinäjavaltioneuvoksenajärjestelikieli- opinjavaltiovallansuhteitatairunsastasukupolvea
myöhemminkustaavilkunaakateemikkonajunaili virkanimityksiäjatiedepolitiikkaakekkosenmandaatilla. nykyfennistit istuvat väärissä pöydissä. Majanderinkirjaeioleperinteisennarratiivisesti etenevähistoriateos,vaanpikemminkinkokoelma aihettahiemaneritulokulmistavalottaviaesseitä, joiden punainen lanka on lukijan käsissä. Paasikivi valittiin presidentiksi1946jakekkosestatulipääministeri. J.k.Paasikivenjakekkosenvälisetsuhteetovat kirjankeskipisteessä. Majanderinkirjanpääaiheovatvuoden1956presidentinvaalit.Monenpuolueenvastenmielisyyttä kekkostakohtaankuvastiyrityssaadakilpaanmuita ehdokkaita.SuoraselkäisenjamonenmielestäsyyttömänäsotasyyllisyydestätuomitunväinöTannerin ehdokkuuskariutui,muttaPaasikivisuostuiviime hetkellämukaansilläehdolla,ettähänellejärjestettäisiinehdotonääntenenemmistö.näinpititapahtuman,muttaparituntiaennentoisenkierroksen äänestystä kommunistit päättivät äänestää toisin kuinolisovittu.näinkävi,vaikkayleinenmielipide puolueissaolivahvastikekkos-vastainen. FagerholmsuhtautuihyvinkriittisestiHitlerin SaksaanjahäneterotettiinSaksanvaatimuksesta 1943.HänliittyirauhanoppositioonjapitilaitavasemmistonhyökkäystäTanneriavastaankunniattomana.1945Fagerholmvalittiineduskunnanpuhemieheksi.valintaavasiyhteydenPaasikiveen,jonka luottomieshänestätuli. Hän oli vähällä ajautua punakaartiin; 1920-luvulla sosialidemokraattisesta työväenliikkeestätuliFagerholminkoti.Luottamustoimiakertyisekäammattiyhdistysliikkeessäettäpuolueessa. "enääeifennisteistätuleministereitä,tuskinedes kunnanvaltuutettuja", lohkaisee Auli Hakulinen fennistiikkaa ja kielipolitiikkaa käsittelevässä kirjoituksessaan.Tosion.Toistaolisilloin,kune.n. Hänelläolitiiviitsuhteetpohjoismaisiinpoliittisiin piireihin,jahänetvalittiin37-vuotiaanasosiaaliministeriksivuonna1937. Fagerholmin iii hallituksen piti vakiinnuttaa maanolotäärivasemmistoaheikentämällä.Yöpakkaskriisikaatoivihdoinhallituksen1959.Fagerholm vetäytyipolitiikastavähitellen1960-luvunloppuun mennessä.SdP:nRafaelPaasion johdollamuodostettiin1966laajapohjainenhallitus,johonkommunistitpääsivät12vuodentauonjälkeen. kun koululaistenäidinkielentaidotheikkenevät,apuun eihuudetasuomenkielentutkijoita.Tarttistehdä jotain,muttamitä,sitäeikukaantunnutietävän.
ERKKI LYYTIKÄINEN, vapaa tutkija ja kriitikko
Venäjän vaikutuspiirissä
PoliittisenhistoriantutkijanMikkoMajanderinesseistisessäkirjassapyritäänosoittamaan poliittisten voimasuhteiden muutokset sodanjälkeisessäSuomessa.kommunistejapidetäänkirjassa syypäänämoneenSuomenkannaltakohtalokkaaseentapahtumaan,muunmuassa"kekkoslovakian" syntyyneliUrhokekkosendramaattiseenvalintaan presidentiksivuonna1956kahdenäänenenemmistöllä. kukasittenolivarjoonjäänytvastustajaFagerholm. Fagerholmin ii hallitus nimitettiin yleislakon alettua. Majanderin mielestä merkitystä oli myöshalullapurkaakansalaissodastalähtienvallinnutvalkoinenhegemoniakekkosenlegendaarisessa kahdenäänenvoitossak.-A.Fagerholmista. virkaanastujaisissa kekkonen kiitti edeltäjäänsäsuurtyöstäSuomenhistorianvaikeimpiin kuuluvanaaikanajalupasijatkaa"rauhan,sovinnon jaystävyydenulkopolitiikkaa".HäntäjaPaasikiveä yhdistisamanlainenhalupäästähistorianlehdille.
y
kekkonen vietti seuraavat 25 vuotta Tamminiemessä.Majanderarveleeratkaisevienääntentulleen RkP:nkorsbäckiltäjaHollsténiltasekäviisiääntä Suomenkansanpuolueelta. kymenläänissäsuhtauduttiinsinutteluunkaikkeinmyönteisimmin.Tämävoiselittyäetelä-karjalanperinnöllä:menetettyviipurinlääniolisivarmaankiilannuttässäkisassakirkkaaseenkärkeen. Työparin suurin saavutus oli Porkkalan takaisinluovutus. niitätarkastellaan ennen ja jälkeen traagisen tapahtuman. Siltala 2010.
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0
45
Bibliografiaan on kerättytiedotmuunmuassaerillisistäoppikirjoista, karttakirjoista,seinäkirjoistajalentolehtisistä,jotka puuttuvataiemminjulkaistuistabibliografioista. LisäksiSuomea rajan takana 19181944eiole pelkästäänitsenäisenäerinomaisestitoimivahakuteos,vaanluettunayhdessämuidensamastaaiheesta ja ajanjaksosta kirjoitettujen tutkimusten kanssa bibliografiaavaalukijalleyksityiskohtaisenjatarkan näkökulmansuomenkielisenneuvostokirjallisuuden vaiheisiin.Bibliografiantietojenavullalukijapystyy esimerkiksitarkastelemaanneuvostoliitonkirjallisuuspoliittistenlinjaustenvaikutuksiajulkaisutoimintaanaivanyksittäistenteostentasolla. A r v ioi ta , k at s auk Arvioita, katsauksia si a
Suomenkielisen neuvostokirjallisuuden vaiheita
PaulikruhsenjaAnteronUitonteosSuomea rajan takana 19181944käsitteleesuomenkielistä kirjallisuutta neuvosto-venäjällä ja neuvostoliitossa. menkielisenkirjallisuudenbibliografiaa.Bibliografianpohjanaonpääasiassakansalliskirjaston(HY) TUULIKKI KURKI, perinteentutkimuksen dosentti, Itä-Suomen neuvosto-karjala-kokoelmasekäeinonivavaaran yliopisto, Akatemia-projektin Rajaseudun kirjoituskulttuurit ja teettämäkirjallisuuskortisto,jokaonlaadittujatkotraditiot vastuullinen johtaja sodanaikanasotasaalisarkistossaPetroskoissa.
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0
46. 1930-luvun lopun ns. kruhsen ja Uiton teos tuo aiemmin julkaistuun tietoon kiinnostavaa lisätietoa. suuren terrorin kauden jatoisenmaailmansodanjälkeensuomenkielisten määrä neuvostoliitossa ja neuvosto-karjalassa väheni,jasamallavähenivätluontevatkielenkäyttöyhteydet.Muutoksillaolisuoravaikutussuomenkieliseen kirjallisuustoimintaan. Teoksenkolmasosaonkattavanimeke-jatekijähakemisto.
Pauli Kruhse & Antero Uitto: Suomea rajan takana. BTJkustannus ja Kansalliskirjasto 2008.
Perusteellinen hakuteos
erityisestineuvosto-karjalansuomenkielisestäkirjallisuustoiminnasta on aiemmin julkaistu useita teoksia niin Suomessa kuinvenäjälläkin, esimerkiksihistorian-jakirjallisuudentutkimuksenpiirissä. katsauskirjallisuustoiminnanhistoriaantaustoittaa Tiivistänvarmastimonenteoksenlukeneenajatukkirjantoistajalaajintaosaa,neuvosto-venäjälläja senkysymykseen:Onkohanbibliografialletulossa neuvostoliitossavuosina19181944julkaistuasuo- jatko-osaa. Teoksistaannetutbibliografisettiedotovatmyös erittäinperusteellisetjainformatiiviset.kiinnostavaa lisätietoaonerityisestiitä-karjalansotilasarkiston toimintasuomenkielisenneuvostokirjallisuudentalteenkeräämiseksijatoisaaltaylijäävänmateriaalin tuhoamiseksi. Suomenkielisen neuvostokirjallisuuden historia ja bibliografia 19181944. Suomalaisten perustaman sotilasarkiston tavoitteena oli kerätä ja luetteloida itä-karjalasta suomenkielinenkirjallisuusmuunmuassaSuomen vastaisenpropagandanleviämisenestämiseksi.Sotilasarkistontoimintavaikuttimerkittävästimyössuomenkielisenkirjallisuudensäilymiseenjatoisaalta senosittaiseentuhoutumiseen.
y
Bibliografia,jokaonmyöskuvitettujulkaisujen kansikuvillaja-lehdillä,onlaadittuaikajärjestykseen, jajulkaisutonvuosittainryhmiteltykahdeksaaneri ryhmään:sanoma-jaaikakauslehdet;kausijulkaisut; kokousjulkaisut;yhteiskunta;lentolehtiset;koulujen oppikirjatjaopetus;kaunokirjallisuus,lastenkirjat; sekäkarttakirjat,seinäkirjat. Teos ilmestyi vuonna 2008, mutta senesitteleminenjaarvionkirjoittaminenvielänyt kaksivuottamyöhemminkinonajankohtaista.Teos onlaadittukäsikirjaksijahakuteokseksikirjastoille, arkistoille, kirjakeräilijöille ja tutkijoille, ja se on jatkuvastiajankohtainenaihepiirinparissatyöskenteleville. Suomea rajan takana 19181944 on erityisen kiinnostava ja monipuolisesti käytettävissä oleva teos,jokakannattaaollajokaisenaihepiiriätutkivantaisiitäkiinnostuneenlukijanhyllyssäjakäytössä.käytettävyyttäolisivieläparantanutse,jos kirjallisuustoiminnanhistoriankatsauksessakirjalKirjallisuustoiminnan historiaa lisuus-jalähdeviitteetolisivatmerkittynätekstiin. Teoksessaonkolmeosaa.ensimmäinenesittelee tiiviistisuomenkielisenkirjallisuustoiminnanalkuvaiheitajahistoriaaneuvosto-venäjälläjaneuvostoliitossavuosina19181944.Alkuvaiheistaanlähtien neuvostoliitossajulkaistuasuomenkielistäkirjallisuuttarakennettiinosananeuvostokirjallisuutta,ja se kytkeytyi olennaisesti neuvostoliiton kansallisuus-jakielipolitiikantavoitteisiin.Samanaikaisesti sekytkeytyisuomalaistenpoliittistenemigranttien tavoitteisiinrakentaasuomalaistakommunistihallintoaneuvosto-karjalassajahyödyntääkirjallisuutta osanatätäprosessia1920-luvulta1930-luvunalkupuolelle. Suomenkielinen julkaiseminenjasuomenkielenopetuskuitenkin jatkuivat. Teoksessa historiaosion päättää kiinnostava ja yksityiskohtainen itä-karjalan sotilasarkiston toiminnantarkasteluitä-karjalanalueellajatkosodan aikana
Sumaa pitävät kasassa keskeiskäsitteet media (myösmedioituminenjamedialisaatio),rituaali(alakäsitteineen)jayhteisöllisyys.Oikeastaanjäintässä tykityksessäkaipaamaanvaintekstilajinäkökulmaa. Mikähän onkaan genren ja rituaalin suhde näinä mediasekavuudenpäivinä. Se nojaa rituaaleihin eli toistuviin symbolisiin kommunikaation muotoihin, joiden avullakiinnitymmemeitäympäröiväänsosiaaliseen maailmaan. Syntyi monenlaista liikehdintääjakuvittelua,sururyhmiämuttamyös viharyhmiä. kirjassatuodaankiinnostaviinlähteisiinvedoten esiinsitäkäsitteistöä,jollamedia-analyysissaonoperoitujaoperoidaan.Oikeastaankokokirjarakentuu näidenkäsitteidenjaniidenvälistensuhteidenpohtimisenvaraan.Lopuksiviipaloidaannäytösluonteisesti kuolema.
y
tapahtumiakuinLahdendopingskandaali:suuresta kansallisestamediatapahtumastatulimediakatastrofi, jotaseurasikansallinenhäpeä.Uuttajärjestystäeiole rakentunutvieläkään,elämmeyhäliminoidissa. niin, millainen hyvä, kenen elämä,mikämedia,kukakutsuujakeitämeitä?
VESA HEIKKINEN, suomen kielen dosentti
Johanna Sumiala: Median rituaalit. Liminaalitilassaelimäärittelemättömässävälitilassavanhajärjestysvaihtuuuudeksi.käsitteestävoi ollahyötyäesimerkiksianalysoitaessasellaisiamediaH i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0
47. Media-antropologiaavoikuvatajoukoksitieteellisiälähestymistapoja.Media-antropologitkysyvät, mitenmedialiittääihmisettoisiinsajamitenihmiset monintavoinkäyttävätmediaapyrkiessäänymmärtämäänpaikkaansamaailmassa. kirjassa tuodaan saman teeman ääreen monia tunnettujaajattelijoita:Lacan,durkheim,dewey, Goffman,Habermas,Hobsbawm,Simmel,Burke, Bauman,Fornäs,Bourdieu,Giddens.Media-antropologisestiperustavimpiaovatdurkheiminajatukset yhteiskunnankokemisesta,janiitäpeilataanesimerkiksivictorTurnerinajatuksiin"liminaalitilasta". Lopultakyseon,kutenSumialasanoo,"hyvästä elämästä".Millaisiinhyvänelämänrituaaleihinmedia meitä kutsuukaan. keskeisin esimerkeistä on popin kuninkaan MichaelJacksoninkuolemajasenkäsittelytiedotusvälineissä.SitäjamuitaesimerkkejäänkutenRuotsin ulkoministerinAnnaLindhinmurhaa,Muhamme- distajulkaistujapilakuviasekäkurosenjavanhasen suhdettakirjoittajakäsitteleehumaanisti,ymmärtämäänpyrkienjayhtäkaikkiterävästi. vaikkakäsite,esimerkiksimediatairituaali,onensin pilkottuosiin,seuraavassavaiheessasitäonkuitenkin tarvekäyttäätaashämäävänyleisesti. Media, rituaali, kuolema
Josluetjokaaamulehteäsamaanaikaansamalla tavalla,kyseeivälttämättäolerituaalista.Rituaa- liksitoimenpiteesitekeese,kunliityttavantoistamisenkauttajohonkinkuviteltuunyhteisöön. Laajemminkintuntuusiltä,että"kulttuurimme" ja "yhteiskuntamme" sekä vallankin niitä tutkivat tieteenalatovatolleetjopitkäänjonkinlaisessaliminoidissa.Siitäkertooehkätutkimuksenkentänpirstaleisuus ja sellaisten monitieteisten näkökulmien kuindiskurssianalyysin,media-antropologiantaiyleisemminkulttuurintutkimukseksinimetynmeta-alan ilmeinensosiaalinentilaustaiyksinkertaisemmin: niidenolemassaolo.
Esimerkkien valo
Laajankäsitteellisenkeskustelunlisäksikirjassaon mukavastiesimerkkejä.niidenkauttaSumialatuo itsensälukijoideneteenpaitsimedia-antropologina myöstämänkirjamedian"minänä". LuinJohannaSumialantutkielmanmedianrituaa- leistajavaikutuin.kirjaonmielestänimonipuolinen johdatus median ja itsemme ymmärtämiseen sekä tutkimiseen. esitellyilläkäsitteilläonkäyttöäanalyyseissa,joten kaikki kunnossa! Mutta kirja osoittaa, että vaikka kyseessäolisikuinkakielitietoinenja(itse)kriittinen kirjoittaja,kielenkahleistaonvaikearavistautuairti. SensijaanesimerkiksiLindhinsurmasekäJokelanjakauhajoenkoulusurmatnäyttäytyvät"ambivalentimpina tässä suhteessa". Jos seurasit herpaantumatta estonia-, tsunami- jakaksoistorniuutisointia,olitosamediavälitteistä todellisuutta. Lopussasummataan,ettäannetutesimerkitosoittavatmedianrituaalienjayhteisönsuhteenkompleksisuuden.esimerkiksiJacksonintapauksessarituaalit näyttäisivät"tukevanjavahvistavanmaailmanlaajuisenpopulaarikulttuurinympärillesyntyvääkuvitellun yhteisönsisäistäintegraatiota". Johdatus mediaantropologiaan. Vastapaino 2010.
Käsitteet liikkeessä
eteemmerakentuuajatustensuma,jokailoksemme tuleemyöstaitavastipuretuksi.käsittelyssäonsellaisiakäsitteitäkuinkuviteltu,kuvittelu,moderni, traditio,kommunikaatio,arki,symbolinen,myytti, liminaali, pyhä, profaani, uhraus, identifikaatio, struktuuri, antistruktuuri, valta, tunnustaminen, pyhiinvaellus,spektaakkeli,keskusjaperiferia.Ja onniitämuitakin
Meriluodon tuotantoa, joka on jatkunut 2000-luvullesaakka,ontutkittuyllättävänvähän. Avaako tämänkaltainen elämäkertaMeriluodontuotantoauudellatavalla, tekeekö se sille oikeutta, on toinen asia.Tapansa mukaanRajalatyytyypaljoltisiteerailemaankriitikoidenarvioita;kovinpaljonhäneiitsejaksarunoihinpaneutua.kaikkiteoksetkylläesitellään,samoin niidenvastaanotto. ehkäironiaakirjallisuudentutkijoitakohtaanlieneeheitto:"PauldeMannäyttäätodenneen,että jokainentekstivoidaanlukeatekijänsäelämäkerran ilmaisuna."SelieneepoimittuAarnionartikkelista taisittenjostainmuualta,vainRajalayksintietää. kirjailija oli 1970-luvulla avaamassa eeva kilven tavoinlatuauudenlaisellenaiskirjallisuudelle,perinteisiärajojarikkovalle,tunnustuksellisellekin,kirjoittamalla"tietoisestinaisenanaisiakiinnostavista kysymyksistä",kaiHäggmanialainatakseni.
y
Panu Rajala: Lasinkirkas, hullunrohkea. Rajala kirjoittaa sujuvasti, paikoin suorastaan vetävästi, ja Meriluodon henkilökuva rakentuu hyvin mielenkiintoiseksi. A r v ioi ta , k at s auk si a Arvioita, katsauksia
Runotyttö maineen polulla
AilaMeriluoto(s.1924)saikirjailijanuralleenniinlentävänlähdön,etteiolluttodeksi uskoa:kriitikotylistivätesikoiskokoelmaaLasimaalaus(1946)tavalla,jotaeiollutkoettuennensitä eikäsenjälkeen.kehujieneturintamassaolivataikakaudenvaikutusvaltaisimmatprofessorit,joistayksi, v.A.koskenniemi,halusipalkitanuortarunotyttöä muutenkinkuinhenkisesti,muttakohdeeiollut vastaanottavainentällaisellesuosionosoitukselle. Sesisältääpaljonfaktatietoa,muttaseeijuuripiittaa dokumentoinnistataivakiintuneistatutkimuskäytännöistä.Lukijaeiesimerkiksiainatiedä,kenen käsityksiätaimielipiteitätekijäselostaataikuvailee. Paikoinhänsiirtyyvapaaseenepäsuoraankerrontaan,jotapidetääntyypillisestifiktiontunnusmerkkinä. Aila Meriluodon elämästä ja runoudesta. Lasimaalausta myös myytiin hämmästyttäviä määriä:viisikymmentäluvunalkuunmennessärunokokoelmastaoliotettuyhdeksänpainosta,yhteensä 27000kappaletta.MyöhemmistäMeriluodonteoksistamuistetaanparhaiten"eroottisenadokumenttina" markkinoitu romaani Peter-Peter (1971) ja ensimmäisestäaviomiehestäLauriviidastakertova muistelmateos(1974),jonkapohjaltaontehtymyös näytelmäjaelokuvaPutoavia enkeleitä.Meriluoto ontehnytmyösvaativiakäännöstöitä,muunmuassa HarryMartinsoniajaRainerMariaRilkeä.esikoisteoksenkritiikki-jamyyntimenestykseeneimikään myöhempikirjakuitenkaanenääyltänyt. "Auktorisoituna elämäkertana" kirjaa lukijalle kuitenkintarjotaan,jaMeriluotoonkäsikirjoituksenlukenutkin,samoinyksihänenlapsistaan.Meriluodonlapsistajaperhe-elämästäteoksessakerrotaanhämmästyttävänvähänverrattunasiihen,miten paljonesilläonkirjailijanmiessuhteet,joistaRajala ottaakinkaikenilonirti. Rajalamyöntääkirjoittajanaomansubjektiivisuutensa,mihintuoomanlisänsäsekin,ettähänellä jaMeriluodollaoli1970-luvunalussasuhde,jonka laatuaRajalaeiselostayhtäpikkutarkastikuinjoi48
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0. Rakkaussuhteidenelämäkerrastateoksessaonkin ensisijaisestikysymys,mihinväljäalaotsikkoantaa tietenkintäydenmahdollisuuden.Rakkaustarinoita riittääjarakastettujakaiLaitisestaJoukoPaakkaseen,v.A.koskenniemestäPanuRajalaan,Lauri viidastaruotsalaiseenkirkkoherraanC.G.Bergmarkiinjamoneenmuuhunpersoonaan.Lasinkirkkaut- ta kirjan otsikko lupaa, mutta lukijalle tarjotaan ehkäenemmänhullunrohkeaa.
Sujuvaa elämäkertajournalismia
Meriluodontuotantoakuljetetaankokoajankertomuksessamukana,jasekytketäänongelmattomastikirjailijanelämänvaiheisiin.Alun"Todistus elämästä"-luvussaRajalaliittoutuuReettaAarnion kanssa,jonkamukaanMeriluodontekstit"osoittavatmoninkeinoinhaluavansatullaluetuksitekijän henkilöhistoriaahyödyntäen". Teosonhyvinkirjoitettuakirjallisuusjournalismia,jasellaisenaansepalveleesuurtalukijakuntaaja nykyajantarpeita.Moniakiinnostaakirjailijanelämä paljonenemmänkuinhänentuotantonsa.Meriluodonrunojenlukeminenonkinpaljonvaativampaa jahitaampaakuinRajalanelämäkertateoksen.Siinä mielessäkirjanpainopistelieneeharkittujavarmasti kustantamonmielenmukainen.
JUHANI SIPILÄ, kotimaisen kirjallisuuden yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa
Aila ja miehet
PanuRajalanLasinkirkas, hullunrohkea-teoseiole tutkimusvaanvapaallakädelläpiirrettyelämäkerta. WSOY 2010.
denkinmuiden,vaikkahänelläonasiastaensikäden tietoa.kuitenkinmoniaMeriluodonrakkausseikkailujakuvataanvarsinlaveastijaavomielisestinappien avautumisiajaerektioitamyöten,kuukautisiakaan unohtamatta..
kutenMaaritknuuttilakiinnostavassakulttuurihistoriallisessakatsauksessaanosoittaa,keittokirjojen antamakuvaruoanvalmistuksestaeikuitenkaanvälttämättävastaatodellisuutta.keittokirjoissaannetaan malli tai kuvataan ihannetta, jonka välittyminen arjenkäytäntöihinjääedelleenpaljoltitavoittamattomaksi.vihjeitäpitääkinetsiärivienvälistä.
onmilteijokakodissa.knuuttilakirjoittaanäistä kokoelmista"esiäitiemme"perintönä,javaikkapäävastuuruoanlaitostaonkinosunutnaisille,onmyös perheitä(kutenomani),missäreseptitsaattavatsiirtyäesi-isiltätyttärille. "Pöly on kodin vaarallisin vihollinen", kertoo AnnaOlsonivuonna1892ilmestyneessäkeittokirjassaan,"jajokaisenvelvollisuusonkoettaahävittää sitätaiainakinestääsitäkokountumastahuoneisiin."Pölynseassasikiävätpienetolennot,bakteerit, saattavatnimittäintarttuaruokaanjasaadaaikaan sen käymisen ja mätänemisen. Jokaisellakeittiökapineellapitiolemanpaikkansa, jonne se piti heti käytön jälkeen puhdistettuna palauttaa. Lähteistäjalisälukemisestakiinnostuneellekirjankaunistaittoosoittautuupulmalliseksi.viitteet ovatlopussapelkkinänimiviitteinäelikäytännössä viitteenymmärtämiseksilähdepitäävieläetsiäerillisestäkirjallisuusluettelosta.ehkäharmittavintaon kuitenkinse,etteikirjassarunsaastisiteerattujahaastatteluaineistojaoleyksilöitytaitaustoitettuedes viitteissä.Jääsiisepäselväksi,miksineonylipäänsä otettumukaan,kunniitäeielimellisemminsidota teoksenkokonaisuuteen. "Hyppysellinen", "sormen vahvuinen"ja"mielenmukainen"vaihtuivattarkkoihinmittayksiköihin,jahygieniastatulikeskeinen huolenaihe.Ulkomailtaoppinsahakeneetkeittokirjailijatperustivatvalistustyönsäkeittämisenkemiaan jalaativatruoanvalmistukselletäsmällisetsäännöt. SKS 2010.
Vesi kielellä, mutta...
RuokavertaustakäyttääkseniKauha ja kynä herauttaa veden kielelle, mutta ei aivan täytä lukijassa nostattamiaanodotuksiajatiedonnälkää.PerusteellisemmankäsittelynsaakolmekirjaaKokki-kirja, Anna Olsonin keittokirjajaKotiruoka ,joistaKotiruoan osuusnäyttääpaljoltiperustuvanAnuMarttisenHelsinginyliopistossakotitalousopettajalinjan opinnäytetyöhönvuodelta1989.kiinnostavimmat ajatuksettulevatuseinesilleaivanlukujenlopussa, vaikkavälilläoivalluksetolisivoituottaalähtöpisteeksi, jolloin käsiteltävästä materiaalistakin olisi ehkäsaatuenemmänirti. Aineistonkerronnallistaminen,ongelmalähtöi49
"Hyppysellisestä" tarkkoihin sääntöihin
knuuttilakuvaahavainnollisesti,mitenaistinvaraisestakeittotaidostasiirryttiintieteellisiinoppeihin 1800-luvun kuluessa. Kauhan varressa, kirjan ääressä
y
Tietosiitä,mitäihmisetovatennensyöneet, piirtäähätkähdyttävällätavallaesilleheidän arkeaan. Keittokirjojen kulttuurihistoriaa. kuvaus harvinaisen kahvihetken autuudesta kiannon Punaisessa viivassa tai Saarijärven Paavonohje"paneleipäänpuoletpetäjäistä"kertovatsuomalaisenarjenankaruudesta.Perheessäperiytyneeseenkeittokirjaantehdytmerkinnätpuolestaan muistuttavatsiitäjokapäiväisestätyöstä,jonkajäljet näkyvätenääkorkeintaantilastoissakansanterveytenäjapidentyneenäelinikänä. Haastatteluaineistojenirrallisuuskorostuusiksikin,ettäKauha ja kynä onmuutoinjämptistietenevääjasujuvalukuistatekstiä.kirjaalkaakatsauksella keittokirjojeneurooppalaiseenhistoriaanjaetenee keittokirjaesimerkkienkauttapohtimaanreseptiikan muutoksiasekäsitä,mihinkaikkeenkeittokirjattutkimusaineistonataipuvat. Loogisenetenemisenhaittapuolenavoipitäätasapaksuutta,mikävaivaamoniapopulaarejahistoriateoksia.kunkronologiaonjohdonmukainentapa jäsentääasioita,miksipitäisikäänpyrkiätoisenlaiseenetenemistapaan. nykyajan vastine tällaiselletunnollisuudelleonehkähifistely:keittokirjojenkirjoittajilleeikelpaamikätahansatuore timjamitaisuola,vaansenpitääollatiettyälajia. naimakauppojenmyötäreseptikokoelmatsiirtyivät suvustatoiseen.Reseptienalkuperäonharvointiedossa. eliitin ruokakulttuuri on ollut kiinnostuksen kohteenajopidempään,muttaniinkutsutuntavallisenkansanruokailutavoistaonvaikeampaapäästä perille.Yhtenäkanavanavoipitäälaajalleyleisölle suunnattujakeittokirjoja,joidenjulkaiseminenalkoi Suomessa1800-luvulla. knuuttila avaa osuvasti reseptien vaihtoon ja välittymiseenliittyviätekijöitä.Omanperheenerikoisherkkujaonvarjeltusalaisuuksina,jolloinreseptejäonvaihdettuerityisenystävyydenosoituksena. Ruokakirjoittamiseenkuuluvatmuutkintekstit kuinkeittokirjat.knuuttilahuomauttaa,ettäkäsinkirjoitetut,perheessäperiytyneetreseptikokoelmat ovatharvinaisia,muttakeittokirjojenlisälehdilleja väliinkoottujapienempiäreseptiaineistojasensijaan
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0. Ruokakirjoittaminen perustuu toistolle ja varioinnille,jareseptionuseinnimettysenhenkilön mukaan,joltaseonsaatu.
Maarit Knuuttila: Kauha ja kynä
kauneuden rakkauden hän kertoovirinneenmielessäänjovarhain. A r v ioi takatsauksia si a Arvioita, , k at s auk
syystaitemaattinenjärjestäminenvaativatkirjoit- dontakia,vaanmyöselämyksenä,jokatuoyhteen tajalta enemmän, mutta myös tarjoavat lukijalle nykyisenjamenneen. kokonaisuudessaanteosonelämänmyönteinen, henkeväjaosinvarsinrohkeakinkasvu-jaselviytymistarina.Samallaseonnäkymäkaupunkilaiselämäänmateriaalisenniukkuudenaikana.näinkirjallaonarvoamyöskulttuurihistoriallisessamerkityksessä.kirjoittajallekuuluukauniskiitoskirjasta!
LAURA-KRISTIINA MOILANEN, filosofian tohtori
Kodin ahtaat rajat
kirjoittajatarkasteleeuskonnollistaelämänpiiriään helluntailaiskodissaonnistuneestilapsensilminja kuvaa asioiden merkityksiä lapsen käsityskyvyn kautta.AhkeraRaamatunlukeminenjaherätyskokouksissa istuminen synnyttivät yhteisössä myös sisäpiirihuumoria,vaikkavälilläelämääsaneliankara Herrannuhde. kirjaeteneepääpiirteissäänkronologisestijatarkasteleejoitainteemojalaajemmin.Luonnollisesti muistelmallisuustuopientäpoukkoilevuutta,mutta se antaa lukijalle myös muistutuksen jälkikäteen rakennetustaelämänkertomuksesta,jossaasioiden merkitykset ehkä näyttävät luonnollisemmilta ja tapahtumatitsestäänselvästitoinentoistaanseuranneiltakuinoikeassaelämässä.TekstieteneesutjakkaastijavielukijanmiellyttävälleelämysmatkallevanhaanHelsinkiinsekänuoruuteenosuviinsotavuosiin. kirjoittajaonliittänyttekstiinsälukuisiarunoja, sekäomiaettämuiden.nekertovatomallatavallaan kirjoittajankehittymisestä,kasvustajaitseksitulemisesta.Runotolivat1940-luvunnuortenkesken suosittukeinoilmaistatunteita. kotiolipoliittisestipuolueetonristiriitojenal-
50
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0. Kirjapaja 2009.
Kirjoittaminen henkireikänä
kasvutarinaakantaauupumatonmyönteisyysjaelämänrakkaus,jotkaovatvarmastiolleetkirjoittajan elämänvoimansalaisuus.kirjallisuusjakirjoittaminenmuodostuivathänellehenkireiäksipienenätyttönäjanuorenanaisena,silläkotonaelämäoliaika ajoin tukahduttavaa. kirjassaonmoniakokemuksia,jotkaovatsamaan aikaanlapsuuttaaneläneilleyhteisiämuistoja.
y
kaessakärjistyä1930-luvunSuomessa.Muukuin uskonnollinenkirjallisuusolikuitenkinkirjoittajan mielipahaksikotonapitkäänkiellettyä;tietokirjat olivatpoikkeus. Nuoren tytön elämää 1930ja 1940-lukujen Helsingissä. Maallisenkarttaminenolikasvattiäidilleniintärkeähyve,etteihänollutkiinnittänytpukeutumiseensahuomiotasittenvuoden1918.niinpähän ei katsonut hyvällä tyttären alkavaa kiinnostusta pukeutumiseentailähinnätuskaaomienvaatteidenkummallisuudesta.Tädiltäsaadunpuuterirasian äititakavarikoijavaihtoipula-aikanajohonkintähdellisempään. Useat muutkin asiat aiheuttivat jatkuvia ristiriitojakodinjaulkomaailmanvälillävarsinkiniän karttuessa.kirjoittajakuvaileeniitälukuisiaasioita, joidentakiaolivalehdeltavataikeksittäväomatkeinonsa.Onhelppoymmärtää,mitenvaikeiltamonet asiatovattuntuneet,vaikkamyöhemminniistäon voinutkirjoittaahuumorinsiivittämänä.
Anna-Liisa Lehtonen: Kengät kuin Tuhkimolla. Helsingin pommitukset tulivat aivan lähelle: kirjoittaja näki ikkunasta punatähtisen lentokoneen,jasittenkiiruhdettiinpommisuojaan.koulu olisuljettunasekätalvi-ettäjatkosodanaikaanja oppilaatsiirtyivätmaaseudulle.kirjoittajatyöskenteliabiturienttivuonnaan1944puhelinkeskuksessa vammalassa.Olotolivatankeat,ruoastaolipulaa eikäsamanhenkisiäystäviäollut.Sanomalehdettäyttyivätsankarivainajiennimistä,jauseitatuttaviakin kaatui.Syvimminkirjoittajanmieleenjäiasemalle seisahtanutruumisvaunu,jonkatunnistihajusta. parhaimmillaanoivalluksia,joihinluetteloivatyyli SANNA NYQVIST, filosofian tohtori eitaivu.kulttuurihistoriaaeiluetapelkästääntie-
Nuoreksi naiseksi vanhassa Helsingissä
Kengät kuin TuhkimollaonviehättävämuistelmateosAnna-LiisaLehtosenlapsuus-januoruusvuosiltajasangenkipeäkasvutarina.kirjoittaja oneläkkeelläolevaäidinkielenlehtori,jokaontyöskennellytmyösmuunmuassaWSOY:nkielenhuoltajanajajulkaissutuseitalastenjanuortenkirjoja. kirjoittajatuoesiin,kuinkatarvekirjoittaamuistoistajaerityisesti omasta perhetaustasta hänet kasvattiisoäitisyntyijolapsuudessa.kirjastavälittyyhalukertoaniinelämänvaikeatkuiniloatuottaneetasiatjaehkäpäsopiarauhamieltävaivanneiden asioidenkanssa.Teosperustuukirjoittajansuvunja perheenkirjeenvaihtoonsekähänenomiinpäiväkirjoihinsa.kirjoittajaottaamyösvaltuudet"muistaa väärin",mikäonrehellinenelelukijoille
Alkuluvut ovat tervetullutta verryttelyä kirjan pääosaa varten. Tekstiili ei ole pelkkä kaunis käsityö, vaan sillä onsyvempikinmerkitys.Severtautuurunonlauluun taitarinaan."josvainvalmistammekäspaikan, tehtävämmeontehtyvastapuoliksi.Sitäonmyös käytettävä:siunaukseen,rukoukseenjaylistykseen, kutenesiäitimmekinniitäkäyttivät.Senontuotava iloajahyvääoloaystävillemme,rakkaillemmejaperheellemme."käspaikkojenvalmistaminenjakäyttö nähdäänkinpyhänäjarituaalisenatoimintana,siltana tekstiilienmaailmanjahengellisenmaailmanvälillä. AiemminaihettaonkäsiteltymyöskirjoissaKarjalainen Käspaikka sekäKukkilintu Liinantie, kuvia suojärveläisistä käspaikoista. Oikeastaan kuvitusonniinkertovaa,ettäpappiloitaesittelevää kirjanpääosaavoisihyvinkutsuakuvateokseksikin. Kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa. nytilmestynyt,toistasataakuvaasisältäväkirjaperustuupääosinilomantsilaisenRitvakorhosen350käspaikankokoelmaan. SKS 2009.
sukeltamaanpappilansalaisuuksiin,pysymällälyhytsanaisinajaolennaiseenkeskittyvinä. Leena Säppi. Pappilanjasenasujaintenroolimonipuolisena kulttuurinkantajanajauusienaatteidentyyssijana käy hyvin ilmi, samoin kuin pappilan erikoinen talousasemajapappissukujensisäpiirisyys.vähintäänrivienvälistäjaviimeistäänkuvistasaattaalukea myössen,ettäpappilaonollutmyöspysyvyydenlinnoitus,melkoinenkonservatiivisuudenkoti. Tapatuodakäspaikkojakirkkoonontodennäköisestisaanutalkunsakirkonkeräämistäkymmenyksistä, toteaa Suomen ortodoksisen kirkkomuseon tekstiilikonservaattori Leena Säppi esitellessään käspaikantehtävääkirkollisenatekstiilinäjahengellisessämerkityksessä. Maahenki Oy 2010.
hevosenluokkiinsolmitusta luokkiliinastakalmiston risteihinsidottuihinitku-taimuistiliinoihin. kirjankäspaikoistaonesiteltymuunmuassaniidentekotapajahistoriasekämallijamallinalkuperä.kirjamyösanalysoiperusteellisestikuvioiden symboliikkaa ja vertailee vanhoja sekä uudempia
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 0
52. valamonluostarijulkaisivuonna1995joloppuunmyydynkirjanKäspaikat pyhäiset pyyhkiet, jokaesitteleeluostarinomaakäspaikkakokoelmaa. Muistiliina. Siitä vastaa MarjaTerttu knapas yksin. Arvioita, katsauksia
Marja Terttu Knapas, Markku Heikkilä ja Timo Åvist: Suomalaiset pappilat. Olenvarma,ettätämänkirjanhankkiminenavaa kotiseudunsyvällisenymmärryksensilmiämuuallakinkuinnytesitellyissäpappilapitäjissä.
HEIKKI KUKKONEN, arkkitehti (SAFA)
Käspaikka on silta maailmojen välillä
"Me20.vuosisadanviimeisenneljänneksen naisetolemmejälleenlöytäneetpunalangalla pellavaankirjuttamisen",lainataanLeenaSäpinja LauriOinontoimittamassakirjassaKäspaikka erään käsityöntaitajanmuistiinpanoja."Punalangallakirjuttaminen" on tapa koristella käspaikka-nimistä tekstiiliä, joka kirjan määritelmän mukaan on "pitkä,kapea,molemmistapäistäänsamallatavoin koristettupyyheliina". Oikeastaanjäinkaipaamaanvainkutakinpappilaa esittelevääpientäasemapiirrostataiainakinortoilma- kuvaa,jottapappilantaloryhmänmoni-ilmeisyysja laajuusolisivatkäyneetilmi.vaanvoihansellaisia kiinnostunutlukijakaivellaitsekinesiinnetistä,joko kansalaisenkarttapaikastataitarkemminkuvatuilla kaupunkiseuduillaGoogle-mapistakin. neovateripuoliltamaailmaa,muunmuassakreikastajavirosta.kyseeisiisoleyksinomaankarjalaisestaperinteestä,kutenjoskusajatellaan. Hänkin pohjustaa esitystään tarpeellisilla pappila-arkkitehtuuria ja pappiloiden puutarhoja kuvaavillajohdantoartikkeleilla.Tässäosassakirjaa selvitetäänpappiloidenroolejarakennustapojenja erityisesti tyylisuuntien maahantuonnissa. Kuvat: Pentti Potkonen. Sittenpäästäänasiaan.Ylikolmekymmentäpappilaamaanerikolkista,kaikistamaakunnistaainakinyksi,ontäyteläinenkokovartalokuva.Jokainen pappila tuo oman lisänsä tuohon mosaiikkiin ja havainnollistaasamallakirjanalkuosaa.Myöslukijanoivalluksillejäätilaa. käspaikannimityksetvaihtelevatkäyttötarkoituksenmukaanvaatetukseenliittyvästävyörätistätai
y
Käspaikka. Toim. Myös maataloudenjaerityisestipuutarhaviljelynairueina pappiloillaolivahvarooli.Molemmatnäkyivätpappiloidenfyysisessähahmossajaovattarkkasilmäisen arvailtavissavielänykyisinkin. esiteltävien rakennusten ikäspektrin ydin on
yllättävänsuppea,vajaatkaksivuosisataa.ehkäseon puutaloilleominaista.kivisiäpappiloitaonjoukossa niukalti,vaikkasellaisiaalettiinjo1700-luvullahaikailla,metsävarojenloppumisenpelossa! kirjankuvitusonhuolellistatyötäsekin.Siitäon vastannutSirkkudölle.Monipappilankuva-albumi on paljastanut ihania aarteitaan, Museoviraston kuvakokoelmienohella.Myösmuutamiakauniita laveerauksia on värikuvina mukana. kuvatonpainettuseepianruskeiksi,ehkäuskollisuudestaalkuperäisille.Samallaonkuitenkinhukattu osavanhojenmustavalkokuviensävykkyydestä
kuvioita.koristelutapojamainitaantusinanverran. kuvatessaanpresidenttiparinvaltiovierailuaTunisiassaBrandtjuoksihikisenäsaattueenvieressä.Siinä tohinassaSylvikekkonenhuusihänelle:"Raskasta varmaantuolehtikuvaus."SamallamatkallaBrandt kuvasikekkosenkiipeämässäpalmuun. käspaikkojen suosiota venäjälläosoittaa,ettäGoogle-kuvahakutoivuonna 2009liki17000aiheeseenliittyvääkuvaa.Myös Romaniassaperinneeläävahvana. Raili Magnusson. Laji syntyiYhdysvalloissa jo 1930-luvulla. Brandtoliitseoppinut,kutenmonethänensukupolvensavalokuvaajat.Hänenvahvanammattitaitonsaperustanaoliloputonuteliaisuusjavimmainen haluollaoikeallapaikallaoikeaanaikaan. Hän sai ensin kesäkuvaajan paikan,muttapestijatkuisittenviisivuotta.SenjälkeenBrandtsiirtyiApu-lehteen,jossahäntyöskenteli eläkkeellejäämiseensäsaakka. Teokseentarttuvanoletetaantuntevanesimerkiksi tavallisimmat kankaankudontaan liittyvät termit
kutenloimi,kudetaisukkula,muttaläheskaikki vähänkinerikoisemmatsanatonselitetty.esimerkiksiviriötähavainnollistetaanseuraavasti:"viriö onloimilankojenväliinkangaspuidenpolkusillatai lastallamuodostettavatila,jonkaläpikudelankakuljetetaansukkulantaisormionavulla." Arvokkaannäköinen,runsaastivärikuviasisältäväkirjaonkattavakatsauserityisestikäspaikkojen koristelussakäytettyihintekniikoihin,jasiksiteos sopiikäsityöntekijänmallikirjaksikin.Seesittelee hyvinmyöskäspaikanhistoriaa.Pientähankaluutta tuottavatsivunumerot,joitasaahakeasuurennuslasinavulla.Myöskäänohuenvalkoisenkursiivitekstin luettavuusmustalla,kiiltävälläpaperillaeiolekaikkeinparhainta.Sisällöllisestikirjaonansiokasjaaihe monipuolisestikäsitelty.Teosvoisihyvinkilpailla vuodenkauneimmankirjantittelistä.
AINO UKKALA, vapaa kirjoittaja, kotiteollisuusopettaja
Valokuvajournalistin tarinoita
valokuvareportaasikukoistiSuomessarunsaan neljännesvuosisadan.Lajiilmestyiaikakauslehtiin1950-luvunalussajakuihtui1970-luvunpuolimaissa.Senpaikanottipaljoltitelevisio,jatoisaalta sensaatiolehdetkavensivatsenmahdollisuuksia. Toim. Hauskajavähäntraaginentarinaliittyypalkittuunjamoneenkertaanjulkaistuunkuvaan"RuletinpelaajaRuotsinlaivalla"vuodelta1965.kuvan rulettiapelaavamiesolikertonutvaimolleenlähtevänsäulkoluodollekalastamaan.Häntunkitumman puvunreppuunsa,pukisenpäälleenjaastuilaivaan. Brandtintekstitovatkiehtovia,muttaniinovat myös kirjan kuvat. Musta Taide 2010.
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0
53. Oteonkepeä,hauska,seottaalukijanmukaansa.Ja lehtikuvaajanarjestakirjakertoopaljon. Brandtmuisteleekollegoitaan,sekäkuvaajiaettä toimittajia. käspaikkojenvertailuerimaidenvälillänäyttää erojapaitsikuvioaiheissajaosinkäyttötavoissamyös materiaaleissa.kunesimerkiksiSuomessakoristeluunkäytetäänyleensäpellava-taipuuvillalankaa, Romaniassakuviolankanaonuseinvilla. niistätunnetuinlieneekarjalainenpunapoimintatekniikka,jokatarkoittaa,ettäkoristekuviopoimitaanlastanavullajokangaspuissakudottaessa.
Perinne elää
Lopussaonkatsauskäspaikannykytilanteeseeneri maissa.Sentodetaanolevanelpymässäesimerkiksi venäjänkarjalassa,jossalapsilleopetetaankouluissa helppoja kirjontamalleja. Tarinoita kuvien takaakertookappaleensuomalaistakulttuurihistoriaa.kiinnostava,hauskakirja.
SEPPO HEISKANEN, kuvataidekriitikko
Tarinoita kuvien takaa. Martti Brandt Lehtikuvaaja. MarttiBrandtonyksisuomalaisenvalokuvajournalisminsuurianimiä.vuonna1957hän18-vuotiaanaastuisisään Uuden Suomentoimitukseenja tarjoutui kuvaajaksi. Tarinoita kuvien takaa-teoksessaBrandtkertoo muistikuviaanlähesneljänvuosikymmenenajalta. Missikisat sateisessa Yyterissä vuonna1965taiseitsemänhunnuntanssielialaston strippariteltassaLieksantorillaovattodellisiatäysosumia.Mukanaonmyösjärkyttäväämateriaalia, kutenkuvaLapuanpatruunatehtaanräjähdyksestä. Mutta myös kuvattavat ovat mukana.
y
kunBrandtjuurialoittaneenavalokuvaajanameni stadionintorniinjanäyttilehtimieskorttiaanpäästäkseenilmaiseksisisään,vahtimestaritokaisi:"TuollaisiakorttejaonHelsingissävähänjokajätkällä." SisäänBrandtkuitenkinpääsi. Sen hienoimmaksifoorumiksitulikuvitettuviikkolehti Life.MeillävastaavavalokuvajournalisminlipunkantajaoliViikkosanomat,jonkaAatoserkkoperusti 1950-luvunalussajajokaeli1970-luvunjälkipuoliskolle.Tokikuvareportaasejajulkaisivatmuutkin lehdet,kutenApu. kunkuvasittenjulkaistiinAvussa,vaimollepaljastui, miksiulkoluodoltaeisaatukalaa
Mukanaontunnettujenlevytystenlisäksirunsaasti myös jo kauan sitten unohduksiin jääneitä kappaleita.RunsaastikinnusenlevytyksiäjulkaistiinmyöseP-levyinä,jotkanykyisinovatharvinaisuuksia. Alkuperäiset levytykset 19571980. Yhdellecd-levylleonkoottuhänenruotsiksilevyttämänsäkappaleet.
Televisioauttoisuurestikinnusenuraa,sillähän esiintyivarsinkin1960-luvunalussasäännöllisesti televisiossa,jahänelläoliomaviikottainenmusiikkiohjelma.Hänestätekitähdenviimeistäänvalinta Suomen ensimmäiseksi eurovision laulukilpailun edustajaksi1961.Hänesiintyimyösneljässäelokuvassa,jotkaolivattuohonaikaansuosittujaiskelmäelokuvia.
Henkilökohtaisuuksia
kinnusenyksityiselämäolivarsinvärikästä,vaikka lehdistö ei vielä 1960-luvulla käsitellyt sitä niin negatiivisestikuin1970-luvultalähtien.Silloinhenkilökohtainenongelmaolijovienythänenuransa laskusuuntaan,jokavarsinnopeastijohtihänetpois levystudioista. kinnunen tuli 1950-luvulla varsin nuorena musiikkielämään. Humppavillitykseenkinnuneneienääjoutunut mukaan,vaikkahänlevyttimuunmuassa"Tulipunaruusut".Levytysonvuodelta1960,jahänesitti senmyöselokuvassaNuoruus vauhdissa (1961).Se on varsin kaukana humpasta, ja siinäkin kuuluu kinnuselleominainentulkintapa.Paljonperinteisemminsujuu"vesivehmaanjenkka"vuodelta1965, vaikkasekinmeneeenemmänletkajenkantyyliin. kinnunenaloittiuransajazz-vaikutteisillaiskelmillä, jotka olivat 1950-luvulla suosittuja. Myöhemminkinnunenvetäytyikokonaanjulkisuudesta.Hänkuolivain60-vuotiaanasyksyllä 2000. kinnusen levylaulajan ura päättyi käytännössäjo1960-luvunlopussa.viimeisetlevytyksethänteki1980,jolloinjulkaistiinyksisinglelevy.Hänyrittivakavastipaluutaesiintyjäksivielä 1970-luvulla,muttasejäiyritykseksi. Arvioita, katsauksia
Iskelmämusiikin ikivihreä
y
Laila Kinnunen, A la Laila. Hän teki ensimmäisen levynsä "Lazzarellan" vain 17-vuotiaana 1957. Hän oli innostunut pääsemään pinnalle,jahänonnistuisiinänopeasti.Hänedusti 1950-luvullauuttanuorempaasukupolvea.
54
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0. Warner Music Finland Oy 2009.
Lailakinnunenoli1960-luvullayksisuomalaisen iskelmämusiikin näkyvimmistä tähdistä.Hänsaavuttijonkinverranmyöskansainvälistäkuuluisuutta,muttahänenuransajäivarsin lyhyeksi.Siltihänlevyttisuurenjoukonsuomalaisen iskelmänmerkkiteoksia.kinnunenoliiskelmälaulaja,jonkatuotannossanäkyivätkevyenmusiikin suuntauksetniinmeilläkuinkansainvälisesti. Suuriosakinnusenlevytyksistäolikäännösiskelmiä,joitatuohonaikaantehtiinSuomessarunsaasti. Hän oli harvinaisen musikaalinen ja oppi hyvin nopeasti uudet kappaleet. kinnunentulkitsiniitäuseinalkukielellätv-lähetyksissä.Hänolisotalapsenaetelä-RuotsissaSkoonessa, jahänoppipaikallisenruotsinkielen.Samallahän lähes unohti suomen. Myös bossanovajaitalialaisetiskelmätolivatlähellähänen sydäntään.käännösiskelmätolivatsuosittuja1970luvun alkuun asti. A la Laila-cd-boxisisältääkaikkikinnusenlevyttämätkappaleet.Mukanaeioletelevisio-jakonserttitaltioinneistamyöhemminlevyilläjulkaistuja musiikkitallenteita,jotenkaikkisäilyneetjajulkaistutkinnusenäänitteeteivätsisällykokoelmaan. kahdeksancd-levynlisäksiboxiinsisältyylaaja kirja, jossa kinnusen elämänvaiheista kertovan kirjoituksenlisäksiontarkattiedotlevytyksistäja kappaleista.PetriTuunaisenkirjoittamassaelämäkerrassakorostuvatkinnusenaikalaistenmielenkiintoisetmuistelmat.
PEKKA KAARNINEN, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, tutkija
Ensimmäisiä tv-tähtiä
HuomattavansuuriosaLailakinnusenlevytyksistä oliaikoinaanhittejä.varhaisimmatlevytyksetjulkaistiin78kierroksenlevyilläelins.savikiekoilla jaseuraavatsingleinä.vaikkakinnusenäänitteitä julkaistiinmyösLP-levyinä,neolivatkokoelmalevyjä,joilleolikerättyaikaisempialevytyksiä.Uransa aikana kinnunen ei tehnyt yhtään LP-kokonaisuutta,jotenkaikkikaksipuolisetsingletolitarkoitettumenestymään,eikäLP-levyjentäytekappaleita tarvinnuttehdä. Sen vuoksi hänen suomen kielen ääntämisessään oli jonkin verran vierasta korostusta,mikäkuuluuselvästivarsinkinvarhaisilla äänitteillä.kinnunenosasilaulaamonillavierailla kielillä,jahänlevyttimyösulkomaillauseitalevyjä, jotkanytensimmäistäkertaajulkaistaanSuomessa. 1960-luvulla musiikkielämä muuttuiBeatlesienmyötä.kinnuneneienääollut nuorison suosikki, vaikka hän Beatles-kappaleita esittijaniitälevyttikin.nuorisonsuosimanmusiikinmuuttuminenvaikuttiosaltaanhänensuosionsa hiipumiseen
Märepala
Älä kirjaa syytä, jos omissa märepaloissasi ei ole kylliksi suoloja. niinlehtienkuinyliopistojenjamuidentahojenkriittisyydenalasajojohtuusiitä,ettäneeivätedistätaloudellista kehitystä.kunuraansaaloittavaltajasuuntaansaetsivältä Popeda-yhtyeeltäkysyttiin,kumpiontärkeämpää,kriitikkojenarvostusvaikansansuosiontuomatautot,huvilatja uima-altaat,työväenluokkaisentaustanomaavatyhtyeen jäsenetvastasivatyhteenääneen,ettätietystijälkimmäinen vaihtoehtojaalkoivatsoittaakovaäänistärockia. itsenäistäajatteluajaponnistelujavaativatteoriateivät enääkelpaa,vaanasiatpitääesittäävärikkäinäanimaatioi- na valkokankaalla. Opetuksen tulee olla viihdyttävää,jaasiatontarjottavavalmiiksipureskeltuina. Jossiistodellahaluatryhtyäjoksikin,muistaAndersenia jaryhdykriitikoksi.
PEKKA WAHLSTEDT, vapaa toimittaja ja kriitikko
*
*
56
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0. eikötällaisessatilanteessakritiikilleolepaljonsuurempi sosiaalinentilauskuinkoskaanaiemmin?kansalleeipidä antaasitä,mitäsehaluaa,vaansitä,mitäsetarvitsee.vaatii-
*
Yksi este on se, että kritiikin asemasta on keskusteltu irrallaansuhteuttamattakritiikkiäfilosofiaan,maailmankuvaan, arvoihin, demokratian ideaan, yliopistoihin ja muuhunlaajempaankulttuuriseenkontekstiin. Toisinsanoenkritiikissäonollutkysymyskansansivistämisestä,jostaJ.v.Snellmanjamuutkorkeakulttuurinedustajat 1800-luvullapaljonpuhuivat.Muttaajatovatmuuttuneet. Akateemisen kriittisyyden keihäänkärki,filosofia,onkinjoutunutsamanlaiseenmarginaaliseenasemaankuinlehtienkritiikki. Josnykyäänerehtyymoisialausuntojaantamaan,saafasistintaiainakindemokratiaahalveksuvanelitistinleiman.niin kritiikkikuinsivistyskinovatnykyäänkiellettyjäsanoja. kriitikko edustaa mennyttäelitististämaailmaajamaailmankuvaa.Muistan, kun1960-luvullaisäni,tavallinentyömies,lukiolohuoneessa Helsingin Sanomia.ensinkuuluihuudahdus:"Hyväkari"ja jonkinajankuluttua:"Perkeleenkajava". hantodellinendemokratiakykyäajatellaitsejakriittisesti, muutenajaudutaanhelpostitotalitarismiin.Muttamiten tämävoitaisiinkäytännössätoteuttaa?
Yksisyyvoiollase,ettäsuurinosaihmisistälukeeAvun, Seuran, AnnantaiMetro-lehdentapaisiajulkaisuja,joissakritiikit ovatparinsadanmerkin(noin30sanan)pituisiajakritiikin kohdearvotetaantähtiäantamalla.Pystyyhänmelkeinkuka tahansapukemaanjailmaisemaannäkemyksensäantamalla teokselletähtiä. kaupallisessanykymaailmassasuurtenmassojentoiveetja halutovatkaikenmitta.Jakansahaluaahelppoaviihdettä eikä ajattelemaan pakottavaa kritiikkiä. (Lauriviita)
Kritiikki ja sivistys
HansChristianAnderseninsadunJotain päähenkilö haluaatullajoksikinjavalitseesiksikriitikonammatin.nykyäänsiivoojankinammattikiiriikriitikonedelle,ja erilehtienkansanäänestyksissäkriitikkoaalemmaksisijoittuu vainbingoemäntä.Mikäonsyynänäinjyrkkäänkäänteeseen kriitikonarvostuksessa. Jokuvoitodeta,ettäonvainhyvä,kunkansaonvapautunutkriitikoidenjamuidenkorkeakulttuurinedustajien pakkosivistämisenkahleistajasaavihdoinitsepäättää, mitäsetarvitsee.Muttaeikötässäoleajauduttuojasta allikkoon?nytkansaapitävätotteessaansuuryrityksetja muuttaloudellisettahot,jasenitsenäisiäpäätöksiäohjataanjamanipuloidaanvaltavanmarkkinakoneistonluomanmainospropagandanavulla. Jokin aika sitten YlenTeemalta tuli 1960-luvun ohjelma, olisikohanollutJatkoaika,jossasäveltäjäerkkiSalmenhaara totesi,ettäkansanmakuatuleejalostaajakoulia.vaikkaolen samaamieltä,ohjelmanäyttijotenkinkoomiselta,kuinaivan toiseltaaikakaudeltaennenkulutusyhteiskuntaa. OngelmaaonpaljonpohdittukriitikkojenammattijulkaisuaKritiikin Uutisia myöten.Jonkunmielestäsyynäonse, ettäkritiikitovattylsiäjakonservatiivisia.Jonkunmielestä kritiikiteivätpalvelekansaa.Jokutaaslöytääsyynsanomalehtienkritiikeilleannetuntilanpienenemisestä. esimerkiksi yliopistojen tilanne muistuttaa kritiikin tilannetta.Opiskelijoitapidetäänasiakkaina,joidentarpeita yliopistojen tulee palvella. Mainokset ohjaavat ja käyttävät yksilöä hyväkseen hänenhuomaamattaanjatekeväthänestäkulutusrobotin, muttakritiikkijasivistyspyrkivätherättämäänyksilön tietoisuudenjaauttamaanhäntäkehittymäänhenkisesti. Onkotoinensyykritiikinarvonalenemiseense,ettäenää eijulkaistapitkiäjaanalyyttisiäarvosteluja?kysymystäpitäisi täydentääkysymällä,miksilehdeteivätniitäenäähaluajulkaista.niitäeijulkaista,koskakansaeijaksalukeaniitä,ja nykyäänajatellaan,ettäkansakyllätietää,mitäsehaluaa
Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön palkinnosta päätti tänä vuonna säätiön hallitus, johon kuuluvat
SKS lahjoitti kouluille Kansallisbiografioita
SKS on lahjoittanut Kalevalan juhlavuoden 2010 kunniaksi
11-osaisen Suomen kansallisbiografia -kirjasarjan kaikille Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan perusopetuksen yläluokkien kouluille ja lukioille Suomen Kansallisbiografiassa on yli 6 000 suomalaista pienoiselämäkertaa tuhannen vuoden ajalta, vaka, vanha Väinämöisestä tietokoneguru Linus Torvaldsiin. SKS:n tavoitteena on ollut ja on edelleen tehdä Suomen kulttuuria ymmärrettäväksi itsellemme ja muille.
kenraalimajuri Sami Sihvo, pääsihteeri Pekka Kouri, kenraaliluutnantti R. Korpisaaren tutkimus osoittaa poikkeuksellisella tavalla, että vuoden 1918 sisällissodasta on mahdollista kirjoittaa tieteellisen viileästi, puolueettomasti ja objektiivisesti. Itsenäisen Suomen puolesta -teos tarjoaa runsaasti uutta ja mielenkiintoista tietoa Sotilaskomitean toiminnasta sekä Suomen itsenäistymisestä ja siitä yhteiskunnallisesta kehityksestä, joka johti tammikuun lopulla 1918 sisällissotaan. Ensimmäinen suomen kielen käännös oli antologia suomalaista runoutta ja proosaa vuonna 1989. Uutisia
Sotahistoriapalkinto SKS:n julkaisulle
Valtiotieteen tohtori Harri Korpisaaren väitöskirjalle Itsenäisen Suomen puolesta Sotilaskomitea 19151918 on myönnetty Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sotahistoriapalkinto 2010. Stewen, prikaatinkenraali Juha-Pekka Liikola, toimitusjohtaja Tapio Peltomäki ja puheenjohtaja Harri Westerlund.
Kääntäjäpalkinto Rami Saarelle
Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto on annettu Rami
Saarelle tunnustuksena ansiokkaasta ja laaja-alaisesta työstä suomalaisen kirjallisuuden välittämiseksi hepreankielisille lukijoille. Lisäksi palkintoperusteluissa painotetaan, että Korpisaari on onnistunut uppoutumaan syvälle tapahtumien syihin ja taustoihin sekä tuomaan esille lopputulokseen vaikuttaneet tekijät ilman tuomionjakajan roolin omaksumista johtopäätöksissään. Hepreaksi on Saaren ansiosta saatavilla muun muassa Daniel Katzin, Veijo Meren, Timo K. Korpisaari väitteli Helsingin yliopistossa 2009. Saari toimii suomen kielen opettajana Ateenassa. Palkintosumma on 5 000 euroa. Kääntäjäpalkinnon (10 000 euroa) myöntää vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriö FILIn esityksen perusteella.
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0
57. Hän on kääntänyt hepreaksi kymmeniä kirjoja sekä runoutta että proosaa paitsi suomen, myös albanian, espanjan, katalaanin, kreikan, portugalin, unkarin ja viron kielestä. Hän on opettanut hepreaa, seemiläisiä kieliä ja suomalais-ugrilaista kielentutkimusta muun muassa Helsingin, Budapestin ja Jerusalemin yliopistoissa. 1963) on kääntäjä, kielitieteilijä, kirjallisuuskriitikko ja seitsemän kokoelmaa julkaissut runoilija. W. Erityisesti Saari on kääntänyt suomalaisia naiskirjailijoita: Eeva Kilpeä, Eila Pennasta, Raija Siekkistä, Eeva Tikkaa ja uusimpana Sofi Oksasta. Mukan, Arto Paasilinnan ja Mika Waltarin teoksia. Näin SKS haluaa johdattaa tämän päivän koululaiset innostavalle löytöretkelle tutustumaan omaan historiaan. SKS on toimintansa alusta lähtien julkaissut suomenkielisiä tiede- ja tietokirjoja sekä oppikirjoja niin kouluille kuin yliopistoihin. Saari (s
Tämä toimi erinomaisesti, olipa kyse musiikista, tanssista, "rovastin ja ruustinnan" toimista tai huumorista. Pihtiputaalaiset olivat jo aiemmin tehneet vastaavan matkan Nivalaan. Tärkein suositus on viittomakielilain säätäminen. Matkoista tuli elämyksellisiä kotiseutujuhlia, joihin sisältyivät niin kansanmusiikki ja -tanssi kuin laulelut, runot ja muu viihdyke. Ohjelma julkaistiin kansainvälisen kuurojen päivän Kieliasiat omissa käsissä. Saarijärvi-Seura ja Keitele-Museo valmistelivat matkat yhdessä JyväskyläSeuran, Karstula-Seuran, PihtipudasSeuran, Viitasaari-Seuran sekä Kannonkosken, Kivijärven, Konneveden, Wanhan Laukaan ja Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistyksen kanssa. elokuuta 2010, KannonkoskiSaarijärvi ÄänekoskiSuolahtiJyväskylä-reitillä. Lisäksi ohjelma suosittaa muun
58
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0. ja 28. Seminaarissa luovutettiin viittomakielinen vetoomus oikeusministeri Tuija Braxille. Uut isi Uutisia a
Kotiseutuyhteistyötä junamatkalla Keski-Suomessa
Pohjoisessa Keski-Suomessa toteutettiin kaksi museojunamatkaa, 22. Suomen viittomakielten kielipoliittisen ohjelman, jonka tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa viittomakielen asemaa. Höyryjunamatkakin olisi ollut mahdollinen, mutta huomattavasti kalliimpi. Kuurojen Liitto ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus katsovat, että perustuslaki ei riitä turvaamaan viittomakielisten oikeuksia; tarvitaan viittomakielilaki. -seminaarissa Helsingissä. Vanhat vaatteet, rapisevat eväät ja sopiva rekvisiitta nostalgisella, kolkkaavalla rataosuudella täydensivät tunnelmaa. Tunnelman ja ohjelman luonti matkan aikana ja asemilla oli matkustajien omatoimisuuden varassa. muassa viittomakieliasiain neuvottelukunnan pikaista perustamista "Viittomakielen tulee näkyä selvästi osana kansallista kielistrategiaa", painottaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi. Heidän kielelliset oikeutensa eivät ole toteutuneet, koska viranomaiset eivät ole pystyneet sisäistämään niiden perustavanlaatuista merkitystä yhdenvertaisuuden toteutumiselle.", toteaa Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen. "Viittomakieliset kuurot kokevat edelleen olevansa epätasa-arvoisia. Ohjelman sivut ovat osoitteessa http://www.kl-deaf.fi/Kipo.
Kielipoliittinen ohjelma kuvaa viittomakielisten arkea ja esittää useita ratkaisuja. Retkeläiset ruokailivat Suolahden upealla vanhalla asemalla. Dm 7 "lättähattu" -junassa matkanteosta ja ohjelmasta nautti yli 400 henkeä. Museojunamatkat sopivat oivallisesti kotiseuturetkiksi.
HANNU LUOTOLA, Keski-Suomen edustaja Suomen Kotiseutuliiton valtuustossa
Viittomakieliset pettyneitä nykyiseen lainsäädäntöön
Kuurojen Liitto ja Kotimaisten kielten
tutkimuskeskus julkaisivat 24.9. Aikakauteen sopiva vaatetus toi heti oikean tunnelman, jota aktiiviset esiintyjät pitivät yllä. Jopa improvisoituja ja humoristisia näytelmänpätkiä nähtiin. Lisäksi lukuisat muut järjestöt, muun muassa kansan-
Eila Peura
Kotiseutupitoisella junamatkalla pistettiin välillä tanhuksi.
musiikin ja kansantanssin harrastajat, martat ja maanpuolustusnaiset sekä asemapaikkojen kuntien edustajat, olivat mukana tavalla tai toisella. Viittomakielten kielipoliittinen ohjelma on tärkeä täydennys muiden kotimaisten kielten vastaavien julkaisujen sarjaan
Asiakkaasta asiantuntijaksi tarina Arantilankodon selkokoulutuksesta -tutkimuksen teki Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Nakkilan Arantilankodon kehitysvammaisten asumisyksikön vt. Selkokeskus on mukana hankkeessa, jonka tavoite on saada seuraavaan hallitusohjelmaan virkakielen selkeyttämisen politiikkaohjelma.
www.hiidenkivi-lehti.fi
Tutustu Hiidenkiven verkkosivuihin osoitteessa www.hiidenkivi-lehti.fi. Siinä käsitellään seurantalojen lämmitys-, vesi- ja viemäri- sekä ilmanvaihtolaitteiden ja järjestelmien korjausta. Käyttääksesi kaikkea verkkopalvelun tarjontaa sinun tulee rekisteröityä. http://seurantalot.fi/seurantalotoimijat > Talon huolto ja korjaus > Talotekniikka
Kela on Vuoden selväsanaisin
Selkokeskus on myöntänyt Vuoden selväsanainen -palkinnon Kelan viestintäyksikölle selkokielisten esitteiden sarjasta. Uutta verkossa on "Kadonneen katteen jäljillä" -artikkeliin liittyvä video-ote Rakentajat-dokumentista sekä arvio kirjasta Silva Kiurun tutkimuksia suomen kirjakielen historiasta. Kulttuuriympäristö kunniaan -koulutuskierros alkaa
Suomen Kotiseutuliitto järjestää maakuntaliittojen kanssa kansalaisille suunnatun koulutuskierroksen "Kulttuuriympäristö kunniaan kansalaisen tietopaketti" kulttuuriympäristötiedon lisäämiseksi ja kansalaisten aktivoimiseksi. Ohje on tarkoitettu seurantalojen vastuuhenkilöille ja korjausten suunnittelijoille. Uusia ohjaajia varten suunniteltiin koulutus. Arantilankodon henkilökunnan lisäksi on nyt koulutettu 20 selkokerhon ohjaajaa ympäri Suomea. klo 15.30 Laitila, kaupungintalo (Varsinais-Suomi, Satakunta) 2.12. https://publications.theseus.fi/handle/ 10024/13285.
AinOUkkALA
Talotekniikan korjausohje seurantaloille
Suomen Kotiseutuliitossa on valmistunut talotekniikan (LVI) korjausohje seurantaloille. "Arantilankoto oli mukana Kehitysvammaliiton Selkokieli ja vuorovaikutus -projektissa, jonka puitteissa meillä kokoontui selkokerho kahden vuoden ajan", Törnroos kertoo. Näin syntyvän verkostoitumisen toivotaan jäävän pysyväksi. Törnroosin mukaan koulutuksessa painottuu kehitysvammaisten näkökulma. Ohjeen on laatinut LVI-insinööri Jukka Sainio Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy:stä. Uutis- ja erityispalstat ovat kaikkien vapaasti luettavissa. Sarjassa on ilmestynyt viisi esitettä: Koti ja perhe, Terveys ja kuntoutus, Opiskelu ja työ, Eläkkeelle sekä Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Esitteissä kerrotaan Kelan etuuksista lyhyesti ja selkeästi. Korjausohjeessa otetaan huomioon erityisesti seurantalojen käyttö ja toiminta sekä niiden kulttuurihistorialliset arvot ja rakennuskannan monimuotoisuus. Sen tavoitteena on lisätä kansalaisten kulttuuriympäristöä koskevaa tietoa ja tehostaa kulttuuriympäristön vaalimista. Tilaisuuksia järjestetään syksyn aikana kahdeksalla paikkakunnalla. Suomen Kotiseutuliiton koordinoimaan kampanjaan on ilmoittautunut jo lähes 300 yhteisöä, jotka jäsenineen merkitsevät kymmeniä tuhansia osanottajia. Myös numerossa 4/2010 olevaan "Korsan kulkijat" -artikkeliin on liitetty video.
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0
59. Tilaisuuksissa on esillä Jokaisen Oma Ympäristö (JOY) -kampanja, joka alkoi vuoden 2010 alussa. Rekisteröitymiseen tarvitaan tilaajanumero, joka on lehden takakannen osoitekentässä. klo 15.00 Helsinki, Balder-sali (Uusimaa, Itä-Uusimaa) 18.11. klo 15.30 Vaasa, kirjaston draamasali, kaksikielinen tilaisuus (Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa) www.joy2010.fi/joy-kampanja/ kulttuuriymparisto-kunniaan-kansalaisentietopaketti www.joy2010.fi www.kotiseutuliitto.fi
Opinnäytetyö selkokielellä
Suomen ensimmäinen selkokielellä kirjoitettu opinnäytetyö valmistui keväällä 2010. Lisäksi sinun tulee luoda itsellesi henkilökohtainen salasana. Myös Hiidenkivi-lehti on mukana kampanjassa. "Kerhossa luettiin selkokielistä materiaalia ja keskusteltiin luetusta." Kerhosta tuli suosittu ikkuna kulttuurielämään, ja projektin päätyttyä sille haluttiin jatkoa. Seuraavat koulutustilaisuudet: 8.11. He ovat mukana kouluttajina, sillä heillä on hyvä käsitys siitä, millainen laadukas selkokerho on. Koulutuskierroksen on tarkoitus tuoda lisää tietoa erityisesti siitä, miten kaavoituksessa kulttuuriympäristöt otetaan tai tulisi ottaa huomioon. esimies Riikka Törnroos
Arabianrannan lisäksi menetelmää on kokeiltu onnistuneesti Suomen Kansallisteatterin Kuka pelkää pimeää?
Terjo Aaltonen
Teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelijat Virpi Pohjonen ja Riikka Siirala johdattivat Päiväkoti Flooran lapset tutustumaan Metropoliaan syksyllä 2009.
-nuorisoteatterinäytöksen yleisöpohjan keräämiseen, Snellman kertoo. Palvelu sopii kulttuurituotantoon, esittävään taiteeseen ja muillekin kulttuurialoille. Nykyään tarvitaan tekstien eri versioiden kierrätystä, lukukokemusten vaihtoa ja jakamista, merkitysten kehittelyä ja tiedon rakentamista luetun pohjalta kulloiseenkin tarpeeseen. Kauppisen soveltavan kielitieteen väitöskirja Lukemisen linjaukset lukutaito ja sen opetus perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmissa tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 18.9.2010.
60
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0. Kauppinen muistuttaa, että vapaa-ajan toiminnat opettavat tulkitsemaan monentyyppisiä tekstejä ja johdattavat niiden kekseliääseen, uudistavaan käyttöön. Lukutaitoa tulisi pitää kaikkien oppiaineiden yhteisenä asiana eikä vain äidinkielen ja kirjallisuuden sisältönä. Oppilas selvittää edelleen tekstin merkitystä pääasiassa yksin. Menetelmää on testattu erilaisten ryhmien kanssa, kuten senioreiden, päiväkotilasten, nuorten ja erilaisten asukasryhmien ja yhdistysten kanssa. Jotta lapsi tulisi toimeen yhä vaativammissa elinympäristöissä, on uusmedian kuvaa, ääntä, sanaa ja muita merkkejä yhdisteleviä tekstejä hyvä oppia tulkitsemaan ja käyttämään jo varhain, Kauppinen sanoo. Opetussuunnitelmat ovat reagoineet hitaasti myös tekstimaailman ja median monimuotoistumiseen. Yhteisöllistä lukutaitoa voi harjoitella myös esimerkiksi uusmediassa ja verkostoitumalla koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Palvelun on kehittänyt kulttuurituottaja Susanna Snellman Metropoliaammattikorkeakoulun Urbaani luovuus -hankkeessa. Hakusaaton idea on yksinkertaisesti hakea ihmisiä kulttuuritilaisuuksiin ja saattaa heidät myöhemmin hakupaikkaan. Snellmanin lopputyö hakusaattopalvelusta on osoitteessa http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201005129061.
Opetussuunnitelmat reagoivat hitaasti yhteiskunnan lukutaitovaatimuksiin
Näkemykset lukemisesta ja lukutaidosta ovat pysyneet lähes ennallaan koko perusopetuksen 40 vuoden ajan, vaikka yhteiskunnan tarpeet ovat muuttuneet, toteaa filosofian lisensiaatti Merja Kauppinen väitöstutkimuksessaan. Koulussa luetaan edelleen pääosin perinteisiä, painettuja tekstejä. Kirjallisuudenopetus tarjoaa mahdollisuuksia lukukokemusten käsittelyyn ja jakamiseen sekä yhteisten merkitysten rakentamiseen. Matkan varrella kävelijöitä haastatellaan. Menetelmä on toiminut hyvin varsinkin erityisryhmien kanssa tehdyissä kokeiluissa, joiden tarkoituksena on ollut kerätä tietoa Helsingin Arabianrannan kaupunginosan ominaisuuksista ja asukkaista sekä saada uusia yleisöjä Metropolian esittävän taiteen esityksiin. Poikkeuksena on Kauppisen mukaan kirjallisuudenopetus, joka monipuolistaa teksteillä työskentelyä. Koulun kannattaisi tunnistaa ja tunnustaa myös oppilaan koulun ulkopuolella hankkima lukutaito ja hyödyntää sitä opetuksessa. Uutisia
Hakusaattopalvelulla kulttuurin pariin
Hakusaattopalvelu on keino päästä
kulttuuritilaisuuksiin turvallisesti yhdessä toisten kanssa. Hakusaattopalvelun avulla on mahdollisuus löytää uusia yleisöjä, ja samalla verkostoida eri toimijoita yhteen
Helsingin Suvilahdessa. Keskusteluissa toivottiin myös nykyajan ilmiöiden tutkimista kirjahistorian osana. Kirjan taitto on rauhallinen. http://www.eestimaja.fi
Lauri Oino
aloilta, kuten yhteiskuntatieteistä. Kullakin aukeamalla on yleensä vain yksi kuva, jota selittää tiivis kuvateksti tai kommenttimainen selite. Näyttelyn suunnitellut nykytaidemuseo Kiasman entinen johtaja Tuula Karjalainen keksi yhdistää Akseli GallenKallelan omia Kalevala-aiheisia töitä aihepiiriltään ja tunnelmaltaan samansävyisiin näyttelytöihin. Vasemmalla Hämeenkatu 3, nykyinen Siltasaarenkatu 13.
TYÖHUONE Tuula Virtanen graa nen suunnittelija, MAT 0400 515 738 virtanen.tuula@kolumbus. Kirjastossa on Tuglas-seuran Viro-kokoelma (noin 32 000 nidettä), Rozentls-seuran Latvia-kokoelma (noin 1 300 nidettä) ja Donelaitis-seuran Liettua-kokoelma (noin 900 nidettä). Kirjaston painopistealueina ovat kaunokirjallisuus ja humanistiset tieteet, erityisesti historia, mutta kirjallisuutta on myös muilta
Kirjojen ulkoasut, taitot ja kuvitukset
Pyydä tarjous!
Kotiseututietokirjaksi Signe Brander -teos
Suomen Kotiseutuliitto on valinnut Vuoden kotiseututietokirjaksi Jan Alancon ja Riitta Pakarisen teoksen Foto Signe Brander. Palkintoraati kiitti teoksen selkeyttä, kuvien hyvää laatua sekä Branderin kuvien sisältämää kertomusta muutoksen alla olevasta Helsingistä sekä helsinkiläisistä asuinympäristössään. Avajaispuheissa todettiin, että "Suomen sillan" vastapariksi on nyt rakennettu "Viron silta". Konferenssin järjesti viisi instituutiota yhteistyössä. www.tyohuone.net/kirja
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0
61. Näyttely on tehty yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton ja Kalevalaseuran kanssa, ja se jatkuu ainakin vuoden 2011 tammikuulle. Kirjahistorioitsijoiden lisäksi osallistujia oli laajalti eri aloilta, yhteensä yli 200 tutkijaa. http://www.gallen-kallela.fi/ite/index.html Eesti Maja eli viiden toimijan uusi Virokeskus avattiin 17.9. Gallen-Kallelan Museossa on avattu Kalevalan 175-vuotisjuhlavuoden kunniaksi nykykansantaiteilijoiden Kalevala-tulkintoja esittelevä näyttely ITE Kalevalainen mielenmaisema. Keskuksessa toimivat Viron matkailun ja yritystoiminnan edistämiskeskuksen Enterprise Estonian Helsingin toimisto, Viron Suomen-instituutti, Suomen Viro-yhdistysten liitto, Tuglas-seura kirjastokokoelmineen sekä Tarton yliopiston toimipiste. Lähde: Kati Mikkola: "Kirjahistorian monipuolisuus avautuu alhaalta päin." Kasvatus & Aika 3/2010.
Hiidenkivi ilmoitus 21.10.2010/lehteen 1/8 sivu, 43 x 132 mm
Eero Leinosen Intiaaninaamio on mukana Gallen-Kallelan museon ITEnäyttelyssä.
Tuglas-seuran ylläpitämä Baltia-kirjasto sai tilat uudessa Eesti Majassa. Kuvan vieressä oleva karttapiirros kuvauspaikasta auttaa kotiseutuihmisiä vertaamaan kulttuurimaiseman muutosta.
· painovalmiit aineistot · laadukas suunnittelu
Helsingin kaupunginmuseo
Signe Branderin kuva vuodelta 1908. http://www.tuglas.fi/kirjasto/ Kirjahistorian 18. kansainvälinen SHARPkonferenssi pidettiin elokuussa Helsingissä. Alpo Koivumäen väkevä karhu traktorinrengasturkkeineen vahtii museon pihalla kulkijoita ja Asser Pajarisen Lemminkäisen äiti suree huumeisiin kuolleen poikansa ruumiin vierellä. Valokuvia Helsingistä ja helsinkiläisistä vuosilta 19071913. Teemaa Book Culture from Below tulkittiin monesta näkökulmasta: alhaalta päin avautuvana tutkimusotteena kirjahistoriaan, poliittisena luku- ja kirjoitustaitona, kirjallisuuden sosiaalihistoriana, kansanomaisen historian henkilöitymisenä, suullisen perinteen ja kirjallisen kulttuurin vuorovaikutuksena
Esimerkiksi Kulttuurien tutkimuksen digitaalisessa arkistossa on arkeologian, folkloristiikan ja kansatieteen kuva-aineistoja kenttätöistä ja muista hankkeista.
Virtuaalisessa hyllyssä on muun muassa Mikael Agricolan ABCkiria(1549 1551), Sakari Topeliuksen Finland framstäldtiteckningar(18451852), Aleksis Kiven Seitsemänveljestä (1908) ja Edith Södergranin dikter (1916).
Hiidenkivi Suomalainen kulttuurilehti 21.10.2010 17. 045 634 7353 outi.lauhakangas@stellatum.fi toimitussiHteeri: Sinikka Sipola Puh. 0400 435 636 Telekopio 09 2245 211 anne.paavilainen@stellatum.fi
x / 2 0 0 8
62
H i i d e n k i v i. Linkit ja vinkit
SLS 125 vuotta
Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) viettää toimintansa 125-vuotisjuhlia 29. 30.10. Kotiseudun 97. Varhia käänsi ja kokosi Viljo Kajavan kanssa Ruotsin 1940-luvun runoutta antologiaksi Viesti mereen sekä käänsi Hugo Valentinin Legenda juutalaisten maailmanherruudesta vuonna 1937. Kirjahyllyssä on 12 kirjaa. NELLI (National Electronic Library Interface) on kansallinen kirjastojen tiedonhakujärjestelmä. Antti Salminen ja Tero Tähtinen. 29.10. Se on käytettävissä yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoissa sekä yleisissä kirjastoissa. Tutkijat kertovat myös kognitiivisesta runotutkimuksesta, ekologisen runon juurista, sekä lyriikan suhteesta julkaisuvälineisiinsä. Vaasassa otsikolla "Vårt bästa arv! Skrivet, talat och sjunget om det svenska i Finland". http://www.sls.fi/index.php > Evenemangskalender http://www.helsinki.fi/openaccess/ helda/index.htm
Kielen proteesit -seminaari 5.11.
Mikä lyriikan tutkijoita nykyään kiinnostaa ja miksi. Varhian runoja ja novelleja julkaistiin sanomalehdissä.
HELDA digitaalinen arkisto
HELDA-arkistoon tallennetaan yliopistolla tuotettua kokotekstiaineistoa, kuten tutkijoiden artikkeleita, yksiköiden julkaisusarjoja sekä tiedekuntien oppimateriaaleja ja laitosten tuottamaa tutkimusaineistoa. Pienoisromaani (1945). http://www.nelliportaali.fi/
Otto Varhia -näyttely
Kuoreveden kirjastossa on Kuorevesiseuran järjestämä näyttely "Otto Varhia 19101956 työ ja elämä" lokakuun 2010 loppuun. Teokset ovat myös Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjan kohteita. Tilaisuus pidetään klo 9.0016.00 luentosalissa Pinni B1100. Hän ehti julkaista kaksi teosta: Siirtolaislaiva. Puhujina ovat Virpi Alanen, Kristian Blomberg, Touko Kauppinen, Teemu Manninen, Outi Oja, Anne Päivärinta. Portaalin ylläpidosta ja koulutuksesta vastaa Kansalliskirjaston Kirjastoverkkopalvelujen Nelli-toimisto. vsk. 0440 358 690 sinikka.sipola@stellatum.fi
kustantaJa: Stellatum Oy Purotie 1 B, 00380 Helsinki www.stellatum.fi ilmoitusvaraukset: Anne Paavilainen Puh. Hiidenkivi on myös verkossa osoitteessa http://www.hiidenkivi-lehti.fi.
ulkoasu: Tarja Pitkänen, Amasertek Oy Sinikka Sipola, Stellatum Oy toimitus: Hiidenkivi Stellatum Oy Purotie 1 B, 00380 Helsinki toimitusneuvosto: Heikki Kukkonen (pj.), Terhi Ainiala, Vesa Heikkinen, Jukka Ihanus, Riitta Korhonen, Maria Lähteenmäki, Kukku Melkas,
Sirkka-Liisa Mettomäki, Lassi Saressalo, Hanna Snellman.
PäätoimittaJa: Outi Lauhakangas Puh. Näihin kysymyksiin vastataan Tampereen yliopiston taideaineiden laitoksen seminaarissa Kielen proteesit 5.11. Lisätietoja: markku.t.soikkeli@uta.fi, maria.e.makela@uta.fi
Virtuaalinen kirjahylly
Kansalliskirjasto on julkistanut digitointi- ja konservointikeskuksensa 20-vuotisjuhlan merkeissä virtuaalisen kirjahyllyn ja keskiaikaisten pergamenttien esittelyn. Varhia oli lehtimies, kääntäjä, runoilija ja kirjailija, joka kuoli traagisella tavalla. 30.10 pidetään Perinnemessut, joiden järjestäjinä ovat myös Folkkultursarkivet, Österbottens traditionsarkiv och Finlands svenska folkmusikinstitut. ohjelmassa on seminaari "Sagesmännen kulturbärarna kulturarvet: 125 år av etnologiskfolkloristisk insamling". JulkaisiJat: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Suomen Kotiseutuliitto
ISSN 1236-794X Aikakausmedian jäsen
Hiidenkivi ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Pergamenttien esittelytekstit ovat dosentti Tuomas Heikkilän, joka johtaa maamme varhaisimman kirjallisen kulttuurin syntyä, kehitystä ja vaikutuksia valottavaa tutkimusprojektia. vuosikerta, numero 5 Eliaksen 23. vsk. Seuraava numero ilmestyy 9.12.2010. http://www.kansalliskirjasto.fi/ verkkokirjat/hylly/hylly_fi/hylly_fi.html http://www.kansalliskirjasto.fi/ verkkokirjat/pergamentit/pergamentit_fi/ index_fi.html
NELLI-portaali
Portaali tarkoittaa verkkopalvelua, joka omien toimintojensa lisäksi tarjoaa pääsyn useisiin muihin verkkopalveluihin. Hän kuului vuonna 1936 perustetun kirjailijaryhmä Kiilan ydinjoukkoon. vsk. Seminaari on avoin ja ilmainen kaikille. Runoja (1941) ja Se heittää varjonsa. Kielipostin 25. Tampereella. Alustuksissa esitellään proosarunouden, etnofuturismin ja digirunouden kaltaisia tuoreita ilmiöitä
klo 1018 ja 10.12. Henkilötietolain 26 §:n ja 30 §:n mukaiset yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina em. Asiakkaiden tulee myös varautua ääniteaineistojen toimituskatkoksiin. 31.3.2011 saakka Ilmastonmuutos ja ympäristö omassa elämässäni -keruu. Nimistönhuollon neuvontapuhelin 0207813203 maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 911. ja 26.11. 9.11. saakka. Mikäli peruutus ei saavu määräaikaan mennessä, laskutetaan tilaajan saamat lehdet irtonumerohintaan sekä peruutuksen aiheuttamat kulut 6 e. Peruutus on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen uuden tilausjakson alkamista. klo 1416 Maahanmuutto ja sukupolvet -tilaisuus SKS:n juhlasalissa. Inarinsaamen neuvonta 0823711406.
tilaukset Ja
osoitteenmuutokset:
Osoitteenmuutosta tehdessäsi ilmoita lehden nimi. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ja markkinatutkimuksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun.
63. 28.2.2011 saakka Tuomiokirkon tarinoita -keruu ja Suomalaiset kuu-uskomukset -tutkimuskysely. Tilauksen voi keskeyttää ennen tilausjakson loppua. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Kirjallisuusarkisto (Mariankatu 19 E) on suljettu remontin vuoksi 29.10. Tilausehdot ovat lehden jokaisessa numerossa. Rauno Koitermaa 31.1.2011 saakka Hopsis kopsis polleamus -kirjoituskilpailu. saakka Lehtiö kädessä, kannettava kainalossa. klo 1017 tutkimusverkostoseminaari Suomen musiikkielämän 187090-luku SKS:n juhlasalissa, Hallituskatu 1, Helsinki. http://www.finlit.fi/arkistot/keruut.htm
Tervetuloa SKS:aan
1.11. Pahoittelemme häiriöitä. Toimittajan työn muutos -tutkimuskysely ja Romanit Suomessa muistoja rinnakkaiselosta 1950-luvulta tähän päivään. Ruotsin kielen neuvonta 0207813202 maanantaista perjantaihin klo 912; ruotsinkielisen nimistön neuvonta 0207813301. 5.11., 19.11. 03 4246 5301
PainoPaikka: Hämeen Kirjapaino Oy, 2010 tilausHinnat suomessa: Kestotilaus 46 (laskutusväli 12 kuukautta), määräaikaistilaus 49 (12 kuukautta), irtonumero 9 .
H i i d e n k i v i x / 2 0 0 8
Kestotilauksena tilattu lehti tulee tilaajalle tilausjakso kerrallaan ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai lopettaa tilauksen. Tervetuloa SKS:n osastolle 6e48! 20.21.11. saakka. tilaajapalvelu@stellatum.fi www.stellatum.fi Puh. Anneli Hänninen: Murrekyselyihin vastanneet ja heidän omaelämäkertansa.
SKS kerää
30.11. Kalenteri
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Vuodenvaihteen aukioloaikoja
SKS on suljettu 27.31.12. Tilaajan tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. saakka Oi nuoruus! Elämäkerrallinen kirjoituskilpailu. 2.3.12. Osastolla on myynnissä muun muassa Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas.
SKS messuilla
28.31.10. 17.11. kansainvälinen seminaari Oral History and Fieldwork SKS:n juhlasalissa.
Neuvontapuhelimet
Kielitoimiston neuvontapuhelin 0207813201, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 914, maanantaisin ja perjantaisin klo 912. osoitteeseen tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona. 7.9.12. klo 16.30 professori Matti Klinge kertoo teoksestaan Suomalainen ja eurooppalainen menneisyys Kirjatalon keskiviikossa, Mariankatu 3, Helsinki. Kirjaston asiakkaiden tulee varautua aineistojen toimitus- ja tietopalvelukatkoksiin. 31.12. Tilauksen hinta on tilausjakson alussa voimassa oleva hinta, joka on painettu lehteen. 7.12. klo 13.1515 SKS:n tutkijaseminaari Perinteen tulkit, kansakunnan rakentajat ja kansainväliset virtaukset SKS:n juhlasalissa. Kansanrunousarkiston kuvayksikkö (Mariankatu 19) on suljettu 30.11. Martin markkinat Kaapelitehtaalla Helsingissä. Vilua Hallapelloilla: perinnetietoa Kotuksen arkistoissa. Arkistojen ja kirjaston muuttojen ja remonttien vuoksi palveluajoissa on poikkeuksia. Tarkemmin: www.finlit.fi/yhteys/aukioloajat.htm SKS:n tapahtumakalenteri: www.finlit.fi/ tapahtumakalenteri/
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Helsingin kirjamessut 28.31.10.
Tervetuloa kirjamessuille Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Stellatumin osastolle 6e40. Luennot pidetään Kotus-salissa (Vuorikatu 24, 00100 Helsinki) klo 17.00 18.30. 4.11. Pohjoissaamen neuvonta 016676402. 30.4.2011 saakka Tosielämän työkaveri -tarinakeruu ja Saunakeruu. Osoitetietoja ei käytetä muussa kuin Stellatum Oy:n omassa toiminnassa.
Rekisterikuvaus ja -seloste ovat nähtävissä Stellatum Oy:n tiloissa Purotie 1 B, 00380 Helsinki. klo 1016 jouluinen kirjatori SKS:n päärakennuksessa, Hallituskatu 1, Helsinki.
Tiistailuennot
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus järjestää yleisöluentoja kerran kuukaudessa tiistaisin. Helsingin kirjamessut