3539. 5 2011
suomAlAinen kulttuurilehti 9
Kritiikki
sensuuri satiiri 423
Anni sumAri s. 29 kAnsAnkirjAilijAt s
5/2011
Sisältö
3 Pääkirjoitus:Esilukijamme
4 Suomalainenkritiikki
Hiidenkiveltä näkyy -palstalla OUTI LAUHAKANGAS perää arvioiden arviota.
29 Aiheenaihmisluonto
RITA DAHL haastatteli kirjailija Anni Sumaria.
35 Merimieselämästäjasielunolemuksesta
Kaleva lakki on vahva osoitus kansanihmisten kirjallisesta kulttuurista, kirjoittaa KAISA KAURANEN.
5
kriitikkovaStaa
Vastaajana JOUKO GRÖNHOLM
38 ReheviäkirjoituksiaSompiosta
Lauri Hihnavaara tallentaa kotiseutunsa elämänmenoa, haastattelijana KIRSI LAURÉN.
6
kriittinenjakokeellinentiedeSyntyi turuSSa
TIMO SOIKKANEN
40 NauravaLohikäärmeelävöittääentisaikoja
Esihistorian opastuskeskuksessa Eurassa kävi AINO UKKALA.
6
reunahuomautukSiaitSekritiikiStä
Päivystävä tekstintutkija VESA HEIKKINEN
42 Arvioita,katsauksia 56 Vauvamahajamasutuubi
Ajan sanaa tutkii RIITTA ERONEN.
11 monipuolinenjuteini
OUTI LAUHAKANGAS
12 kritiikkiäSatiirinmuodoSSa
H. K. RIIKONEN
57 Uutisia 63 Kalenteri
15 kritiikinkannukSiajamuuta Sparnologiaa
Nilkka pakinoi.
16 kiellettyjenkirjoituStenjäljillä
HELENA PILKE kertoo Aineksista aiheiksi -palstalla, miten Julkaiseminen kielletty -teos sai alkunsa.
www.hiidenkivi-lehti.fi
Hiidenkiven verkkolehdessä Niilo Ihamäki kertoo matka-arkkunsa tarinan ja Erkki Lyytikäinen jatkaa Lyhyet-sarjaansa.
18 kuStannuSpolitiikkaavaiSenSuuria?
Naisten homoseksuaalisuus oli aiemmin käännöskirjoissa tabu, kertoo ALEXANDRA STANG.
21 Slangiakadunnimiin?
Nimenpyörittäjässä julkaistaan TERHI AINIALAN ja JOHANNA LEHTOSEN kriittinen puheenvuoro.
22 tulkintaerotviharyhmien generaattorivaikehitykSenmoottori?
JUHA RIKAMA
24 Annamajakoidenkaatua!
Automaatio on ihmisen ja kulttuurin vastainen idea, väittää HARRI NYMAN.
Matti Kaltokari
28 Slangikielenkäyttäjiennäkökulmasta
Gradut-palstalla kirjoittaa KAISA ROSENBERG.
Kansikuva: Seppo Laurell Yksi Suomen viimeisistä majakkamiehistä, majakkamestari Rainer Wallenius työpaikallaan Isokarin majakkatornin lyhtykojussa.
2
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 1
Hänellä on näköalapaikka kirjallisuuskritiikkientarjontaan.katajamäkionpannutmerkille, ettäkeskiverrossalehtikritiikissäteostenesittelynja arvottavanarvioinninvälineneroonaikavähäinen; useimmat kritiikit tuntuvat olevan teosesittelyjä,
4
joitatäydennetäänyksittäisilläarvottavillahuomioilla.Päivälehtienkritiikittukevatlähinnälukijoiden valintapäätöksiäjasilloinkinuseinsamassalehdessä palstatilaasaaneidenteostenvälillä. Onko Helsingin Sanomilla liian suuri painoarvo muihin sanomalehtiin nähden. nykytyyliin lehtien elokuva- taikirja-arvostelutkorvataanusein tähtienjakamisellajamuutamanrivin perustelulla.opettajatovathuolissaannettisukupolvenheikostakyvystätunnistaatekstilajeja jailmaisemisensävyjä.Monioppilaseierotamainostekstiäesittelystä.
K
Tutkijatvastaavat
Lähetintoimitusneuvostossaheränneetkysymykset Bibliophilos-lehdenpäätoimittajallesakarikatajamäelle. taitava asiantuntija-arviovoiesitellälaajempiakulttuuriilmiöitäosoittamallaalanuusissateoksissayhtäläisyyksiäjaeroja. onkolievennettyilmausantanuttilaakatsauksille ja esittelyille perusteellisten arvostelujen kustannuksella?jottasuomalainenkinkritiikkivoitaisiin edelleenmääritelläsanakirjaterminä"punnitsevaksi tutkimukseksi"eikäpelkästääntarkasteluksi,hyviä arvioidentekijöitätarvitaan. katajamäkipuhuuerikoislehtienpuolesta.nuorenvoimanKritiikki-lehtijaverkkolehtiKiiltomato käyvätkritiikinkeinoinkeskustelua,jollesanomalehdissäeiolesijaa.erikoislehdissäonmyösmahdollistajulkaistaarvostelujasellaisistateoksista,jotka eivät muualla saisi lainkaan näkyvyyttä. onkokohtuutontavaatiakustantajiapanostamaanperinteistenkirjojenjohdonmukaiseen sisältöön ja estetiikkaan, kun sähköinen tekstien ja kuvien vaihtoehtojaviliseväseikkailumaailmavaltaamarkkinoita. koska ilmaus on saanut omassa kielessämmenegatiivisensävyn,puhutaan arvostelunsijaanuseinmieluumminarvioinnista. Miksi Suomesta puuttuu tykkänään arkkitehtuurin kritiikki. Turkulainen teatteriarvostelija haastettiin vastaamaan samoihin kysymyksiin. Ou t i toinen haastateltavani, kirjalliLa u ha ka ng suudentutkijatellervo krogerus pohtiivastauksissaanammattiarvostelua.Hänenväitöskirjansa käsitteli Anna-Maria tallgreninkriitikontyötäja sentaustoja(1988). Päätoimittaja pyysi kahdelta kirjallisuudentutkijalta arvostelukulttuurimme arviota. Onko kulttuuripiireissä vaarana viihtyä liian hyvin Keskinäisen Kehun Kerhoissa. kirjailijan vuosien työ tai taiteellisen tiimin kuukausien ja vuosienkin urakka käsitellään muutamallalauseella.Hänottaaesimerkiksikriias
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 1. hiidenkiveltä näkyy
Suomalainenkritiikki
mikalaunis
OUTI LAUHAKANGAS
Hiljattain pohdittiin Hiidenkiven toimitusneuvostossa suomalaista arvostelukulttuuria. Perinteisentaidekritiikinelikuvataiteen,esittävän taiteenjakaunokirjallisuudenarvostelunrinnalleon noussuttietokirjojenkritiikki,jokaonyksiHiidenkivenkinkeskeisistätehtävistä.tietokirjojakinvoidaanarvioidavastaanottajankannaltaajatuksiajatunteita herättävinä lukukokemuksina. "kriitikonjalukijansaatikriitikonjataiteilijan suhdeeiolevaltasuhde,pikemminkinluottamussuhde.Ainakinitsellenikritiikkionparhaimmillaan avannutteoksestasellaisiaulottuvuuksia,joitaenole taienolisiitsetavoittanut;seontehnytjonkinteoksenkiinnostavaksi,välttämättömäksilukea,nähdä, kokea." siltikritiikinjaarvosteltavanteoksensuhdeon krogeruksen mielestä aina tietyssä mielessä kohtuuton. "Foorumit ja yleisöt vaihtelevat,muttaammattilaisen lähtökohtana on ainakyseessäolevantaiteen alan tuntemus, niin tiedon, teorian kuin kokemuksenkin kautta",pohtiikrogeruskysymystä kritiikintavoitteista. Hänen vastauksensa löytyvät viereisen sivun Kriitikko vastaa -palstalta.
ritiikkijuontuuarvostelutaitoamerkitsevästä sanasta
krogerusmääritteleehyvänkritiikinsellaiseksi, jokasyventäätavallisentaiteenharrastajanluku-ja katselukokemuksia,asettaanetämänmielessälaajempiinyhteyksiinjajoparohkaiseetätäylittämään taiteidenkartallesyntyneitärajoja.
jouko Grönholm: Mistä kritiikin historia tunnetaan?vain hiukan kärjistäen voi kiteyttää, että kritiikki tunnetaan teilauksista. Onko ammattiarvosteluille kysyntää maassamme?
Helsinkikeskeisyyshyvässäjapahassa
josTurun Sanomat alkaaturunkulttuuripääkaupunkivuodenansiostaprofiloituamonipuoliseksikulttuurilehdeksi,sekannattaakokomaassahuomata. kriitikko vastaa
tikonhyväntahtoisenmuttaylimieliseltäkuulostavankiteytyksenhelsinkiläisenteatterinensi-illasta: "kelpoteatteria." "onhauskaa,ettäihmisetkertovatblogeissaan, mitäovatjuurilukeneetjalukemastaanajatelleetja ettämonillaontapanaFacebookissakertoataidekokemuksistaan:lukekaaihmeessä,käykääkatsomassa!"krogerustähdentää.Lukupiiritjamuutkin taidettakoskevankeskustelunverkostotovatyleistyneet. "ParhaimmillaansosiaalinenmediamurtaatervetulleellatavallaammattilaistenyksinvaltaajaHelsingin Sanomienvalta-asemaa.Pahimmillaanseonvastuutontahuulentailianheittämistä.sellaisenase taaskorostaaammattimaisenasiantuntijanarvoa."
Kuvaile, tulkitse, arvota
Outi Lauhakangas: Kuinka näet kritiikkien, arvioiden, katsausten ja esittelyjen tavoitteet. 54-55.
5
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 1. katajamäki on havainnut suhteellisen uuden ilmiön:kritiikissäesillenostettujaasioitavoipuida lehdenkeskustelupalstoilla,jolloinkritiikillevastakkaisetkinnäkemyksetpääsevätkuuluviin."Hesarin verkkosivuillasyttyitaannoinlaajakeskusteluerään runokritiikininnoittamana.siihenosallistuimyös monirunoilija.jopalehdentoimitusreagoikeskusteluun." · "Parhaimmillaankriitikkotoimiivälittäjähahmona haastavanteoksenjavastaanottajanvälilläjaantaa avaimiateoksenymmärtämiseen",katajamäkivastaa kysymykseenkriitikonvaikutuksesta. Lue teatterikritiikki s. vaikka harva on nykypäivinälukenut,mitäAugustAhlqvistkirjoitti AleksiskivestätaitoiniHavuväinöLinnanTuntemattomasta sotilaasta,juurinämäkritiikitmainitaan heti,kunaihepiiristäviriääkeskustelua. Mutta jos turkulainen käyteatterissaraumallataiLahdessa,uskonhänen kiinnostuneenalukevan,mitäLänsi-Suomi jaEteläSuomen Sanomatkirjoittavat.
Mikä voisi kriitikon vaikutus parhaimmillaan olla?
VERKKOLINKKEJÄ http://www.kaapeli.fi/nvl/kritiikki.html (Nuoren Voiman Liiton Kritiikki) http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/ (Agricola Historiaverkon kirja-arvostelut) http://www.kiiltomato.net/ (Kirjallisuuskritiikin verkkolehti Kiiltomato)
Parhaimmillaankriitikonpositiivinenvaikutusvoi merkitäsitä,ettäkäsiteltävääntaideteokseenolise sittenkirja,teatteriesitystaielokuvasyntyynäkökulmia,jotkalisäävätteoksenulottuvuuksia.tekijä, kriitikkojalukijamuodostavatkolmion,jonkakulmat ovat rakentavassa dialogissa. "Muunsuomen"voiHelsingistäkäsinpitäänäkymättömänä,muttasenvoimyösnäyttääelinvoimaisenajapuoleensavetävänä.kulttuuripolitiikkaon myösaluepolitiikkaa. krogeruksenmielestäonvahinko,ettäpääkaupunkiseudullaasuvatsaavatniinvähäntietoaesimerkiksisiitä,mitenpaljontämänmaanmaakunnissaontaiteellisestikunnianhimoistateatteriväkeä. Maan suurimman sanomalehden hegemoniaasemalieneevainoletettu.jokatapauksessasevaihteleehuomattavastikulloisenkintilanteenkriitikonnäkökulmastatyötehtävänmukaan.tottasen sijaanlienee,ettävaikkapa50vuottasittenmoni aktiivinen kulttuurin kuluttaja seurasi useampia foorumeita kuin nykyisin. Poikkeaako eri tiedotusvälineiden julkaisupolitiikka toisistaan tässä suhteessa. tyystintoisentyyppisellekritiikinperinteelleviitoittisuuntaaAaroHellaakoskenaforismisarjaSuomen kirjallisuuden vuosikirjassa1947.Hellaakosken maksiiminäyttäytyytoisaaltaylevänä,toisaaltasuorapuheisena:"kriitikko,hienointehtäväsiontulkitseminen.Arvostelemisenvoitjättääjälkiajalle.se arvosteleesinutkin."
Mikä vaikutus mielestäsi Helsingin Sanomien hegemonialla on arvostelujen ja arvioiden yleistilanteeseen. Jouko Grönholm on turkulainen vapaa toimittaja ja kriitikko. kriitikko ei ole rintamanvastakkaisellapuolella. Onko tilanne muuttunut johonkin suuntaan.
Hyvänjahedelmällisiintavoitteisiintähtäävänkritiikinkolmijalkaontuskinmihinkäänkadonnut: kuvailu,tulkitseminen,arvottaminen.Lehtijuttujenlajityypiteivätenääoleniintiukkaannapitettuja kuinjoskusaikaisemmillavuosikymmenillä.siksi kuvailua,tulkitsemistajaarvottamistasisältyymyös teksteihin,jotkatarkkaanottaeneivätoleperinteisiä kritiikkejä
joskuskielipalaaloppuunjoalkumetreillä.
Reunahuomautuksia itse kritiikistä
6
valehteleminenonrehellisintä,mitäihminen voikielellääntehdä. ruotsinvaltakuntaeiollut1600-luvunkehityksessämukanavaanolipassiivisenavastaanottajana. ruotsi nousijoillakinluonnontieteidenaloillaerityisesti kemiassajaluonnonhistoriassanopeastimerkittä-
Päivystävä tekstintutkija
kritiikkionteksti,jokakäsitteleetekstiä,joka käsitteleetekstiä,jokakäsittelee... tieteelliset tulokset Akatemiassa saavutettiinkinvälttäenhuolellisestikaikkeakokemusperäistä,
mihin syntiin Manner-euroopan "vääräuskoiset" GalileoGalileijakopernikusolivatvainvähänaikaisemminlangenneet. 1700-luku ja valistus toivat muutoksen. turun Akatemian ensimmäisiä vuosikymmeniä on syystä kutsuttu puhdasoppisuuden ajaksi. Fysiikassa, mekaniikassa tai optiikassa ei voitu saavuttaa mitään, mitä kreikkalaiset eivät jo olisi saavuttaneet.demokraattisistaajatuksistaliikkeelle lähtenytluterilaisuustaipuipuhdasoppisuudenhirmuvaltaanyhtänotkeastikuinkatolilaisuus. Kun kytkös Upsalan yliopistoon katkesi Akatemian siirryttyä Helsinkiin Turun palon jälkeen, Suomen tieteen ainutlaatuinen kultakausi oli lopullisesti ohi.
V
uonna1640perustetunturunAkatemian tehtävänä ei niinkään ollut uuden tiedon tuottaminen vaan vanhan klassisen sivistysperinnön välittäminen tuleville virkamiehille. tieteellistäinnovatiivisuuttajakilpailuapitisuorastaanvälttää.niinpärehtoriMichaelWexoniuslausuikeväällä1642ankarasti:"varoitanitsekutakin professoriaolemaanesittämättämitäänuuttasiinä tarkoituksessa,ettävoisiantaajotainparempaaja enemmänkuinmuut,mistäepäilemättäaiheutuu pahennustajaepäsopua." innovatiivista ajattelua ja tutkimusta oli turha toivoa.Akatemianalunhenkiasettuikokemusperäistätutkimustavastaan.teologiavallitsiylimuiden tieteiden. Luonnontieteiden nousu veti mukanaan myös humanistiset tieteet. tekstejäonkolmenlaisia:asia-,lukija-jakirjoittajakeskeisiä.Lisäksiontekstejä,jotkaovattekstikeskeisiä.
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1. uudet matematiikan ja luonnontieteiden saavutuksetpysyivätsieltäpääosinpoissa,samoinmaata pidettiinmaailmankeskipisteenävuosisadanlopulle asti.väitöskirjatjatutkimustuloksetmuistuttavat nykyajastakatsottunasatukirjoja.
Hyödynjavalistuksenvuosisata
empiirinen ja kokeellinen fysiikka oli kokenut euroopassa1600-luvulla,varsinkinsenjälkipuoliskolla,merkittävännousun.johtavissatiedemaissa italiassa,englannissa,ranskassajasaksassasyntyi omat tiedeakatemiansa. TIMO SOIKKANEN
Kriittinenjakokeellinen tiedesyntyiTurussa
Turun Akatemia elpyi isonvihan kurimuksen jälkeen ja kehittyi huippuyliopistoksi. kaikkien tiedekuntien professorit olivat samalla teologeja ja päätyivät useimmiten kirkkoherroiksi. kokeellinen tiede ja sen maailmankuvaetenivätpikemminkintiedeseuroissa kuinyliopistoissa
turunoliennen"uuden"voittoakäytäväisonvihan (17131721) myötä syvän alhon pohjalla. eikö nolta: kritiikkiä ja kritiikin kohteita on laidasta
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1
7. Monet aiemmin arveluttavat uudettieteellisetnäkemyksetvakiintuivat. Laadukkaita kuva-aineistoja käytettiin Akatemian painatteissa.
Hyödynaika
kritiikki on oksennuspallo, jonka kriitikkohaukkayökkäähotkaistuaantekstihiiren. Kritiikin juuret ovat protoindoeuroopan siivilöimistä ja erottelemista merkitsevässä sanassa. Pääosakirjastostasaatiintukholmastatakaisin, ja myös uusia julkaisuja saatiin. nytkunkenellätahansaonmahdollisuusryhtyäkriitikoksi,kriittisyysonuinutverkkoonjarimpuileekuolinkouristuksissaankuinkuuttiYövedellä.
minuarakastetakaan?vihaattekominua. rehellinenkritiikkitappaalehmän,jotalypsää. upsalan suuret tiedemiehet Anders Celsius sauudelleen1722professorikuntaoliläheskokonaanuudistunut.Myöstieteellinenajattelumuuttui (17011744)jaCarlvonLinné(17071778)näyt-
Monet aikaisemmin arveluttavina pidetyt uudet tieteelliset näkemykset vakiinnuttivat asemansa.
radikaalisti.kaarleXii:nkuoltua1718yksinvaltaisenhallitsija-absolutisminaikaloppui,jatodellisen vallan saivat säädyt. venäläisten lähestyessä turkua Akatemia lähetti arkistonsa,kirjastonsa,valtikkansajarehtorinviitan tukholmaan,jamyösmonetprofessoritpakenivat sinne.isovihakatkaisiyliopistontoiminnanlähes vuosikymmeneksi.venäläisetkäyttivätakatemiatalonalakertaahevostallina.
valistusasettiakateemisentutkimuksentehtäväksi taloudellisenhyödynjavaltionvauraudenedistämiAkatemiantoimintaelpyikuitenkinhämmästyt- sen.kotiseudunvarallisuudenlähteidentutkiminen tävännopeastiisonvihanlamasta.toiminnanalkaes- tulisuosituksi. syksyinenporoerotusonluihinjaytimiinmenevää kritiikinharjoittamista:eloporotluetaanjaloislääkitään,osahirvaistakuohitaan,toisiaodottaakuolon konttori.
tykkäämisenjotenkinymmärrän,muttamitkä Hajanaisia muistiinmerkintöjä kritiikkiluenovat peukuttamatta jättämisen merkitykset. Museovirasto
väksitiedemaaksi.ruotsinkuninkaallinentiedeakatemiaperustettiin1739. Heti toiminnan alettuaAkatemianmatematiikanprofessoriviittasi newtoniin!uudistunutyliopistokulttuuritoiuusia vaatimuksiamyöskirjapainotoiminnalle.Akatemian kirjapainoon palkattiin kaivertajia valmistamaan kuva-aineistoja, joita käytettiin väitöskirjoissa ja muissapainatteissa.väitöskirjojenlaatuparanisekä sisällöllisestiettäulkoisestiratkaisevasti1700-luvun jälkipuoliskolla.
Ruotsin kuningas Fredrik I 1730-luvulla, jolloin todellinen valta oli jo siirtynyt säädyille
virkaanastumisvuonnaan Browallius julkaisi kaksimerkittävääohjelmakirjoitusta:"tankaröfver historiaenaturalisnyttavidungdomensupfostring ochundervisning"ja"tankaröfvernaturkunnigheten,ochhuruthenbördrifvaswidenAcademia". kalm sai rinnalleen ja kilpailijakseen Pehr AdrianGaddin.Yhdessäheloivatkokonaanuudenlaisenviljelytavan,jossahyötykasvitkorvasivatkoristekasvit. Gadolinnimesisenlöytöpaikanmukaanyttriaksi eliyttriumoksidiksi.nykyäänyttriumonkeskeinen alkuaine muun muassa suprajohtavuutta tutkittaessa.Löytöavasijamahdollistiaiemmintuntemattomienharvinaistenmaametallienkeksimisen.
EsimerkkinäGadolin
Uushumanisminnousu
teologis-humanistisen yliopistokulttuurin valtaGadolinin ura kuvaa hyvin kultakautta. ratkaisumerkitsiluonnontieteidenprofessuurin jakautumistakahtia.PehrkalminvalintaprofessoriksimerkitsiAkatemiantalousopinpainottumista luonnonhistoriallis-maataloudelliseen suuntaan. kalmtekiuseitatutkimusmatkojajaperustiturkuun muun muassa kasvitieteellisen puutarhan 1757. kirjoituksetolivatsuomentieteenmerkittäviäohjelmanjulistuksiajasuuntasivatAkatemiansentulevaannousuun. tivätesimerkkiä,jamyösturunAkatemiassaluonnontieteetjatalousoppinousivatkukoistukseen. Gadolinoli1700-luvunlopullayksijohtavista termodynamiikan tutkijoista euroopassa. Luonnontieteen professoriksi nimitettiin1737 nuorijohanBrowallius.Hänolitutustunutuusimpaanfysiikkaanjatunsiisaacnewtoninajattelua. Browallius valittiin Akatemian rehtoriksi ja hänolikeskeisestiideoimassasuunnitelmaa,jossa runousopinprofessorintehtävätsiirrettiinkaunopuheisuudenprofessorillejatilalleperustettiintalousopinprofessuuri.valtaneuvostohyväksyiehdotuksen1747,jaAkatemiansatavuotinenoppialajako kokiensimmäisenajanmukaisenmuutoksen. Gadolinistatulikansainvälisestierittäintunnettu kemistijafyysikko,kunhänsittemminselvittiharvinaisenmetallinlaadun.Mineraalissaoliuusi,alumii- ni- ja kalsiumoksidia muistuttava metallioksidi. GadolinopiskeliturunAkatemiassasuomenensimmäisenkemianprofessorinGaddinjohdollajajatkoi upsalan yliopistossatorbern Bergmanin ohjauksessa.Gadolintutustuiuusiintutkimusmenetelmiin jaorgaaniseenkemiaansekäjulkaisi1781raudan analyysiäkäsitelleenväitöskirjansaDe analysi ferri.
Nykyisin muodissa oleva kansainvälistyminen oli 1700-luvulla itsestään selvää.
Gadolinpalasiturkuun1783jalähtikaksivuotta myöhemmin opintomatkalle tanskaan, saksaan, Alankomaihinjaisoon-Britanniaanjatutustuiyliopistoihinsekäkaivoksiin.nykyisinmuodissaoleva kansainvälistyminenoli1700-luvullaitsestäänselvää. Pehrkalm(171679)jaluonnontieteilijätPehr AdrianGadd(17271797)jaCarlFredrikMennander(17121786)sekäjohanGadolin(17601852) nostivatAkatemianarvostustaniinruotsissakuin ulkomailla.
isänsä oli turun Akatemian tähtitieteen professori,sittemminmyösteologianprofessorijapiispa. Hänen asemahorjuialuksi,kunluonnontieteetsaivataikai-
laitaan.kritiikkejäkirjoitetaankirjoista,elokuvista, musiikista,teatterista,maalauksista,tanssista,kaiken maailman taiteista. kritiikin kohteena on milloin aate,milloinuskonto,milloinideologia.kritiikkiä syntyyihmisistä,eläimistä,luonnonvoimista.kritiikinvoikirvoittaaniinyksilön,ryhmänkuinihmiskunnankintoiminta.kritiikinkohteeksikelpaaniin jyväkuinakanakin,niinhyttynenkuinelefanttikin, niinkärpänenkuinhärkänenkin.Ylenonopettavaista:elämäonkokonaistaideteos,suoritus,performanssi.elämäonmerestäerotettusärki,ruodittavaksi tarkoitettu.jaruodinta,kritiikki,onkaikki.Mutta mitäkaikkioikeinon?siitäseuraavallaluennollalisää.
8
kriitikkojaonjokalähtöön.Lisätäänvuoroja, kaukokohteita,menolippuja. Hän muun muassa määritteli ensimmäisenä peruskäsitteenominaislämpö,mikäonnykyäänkeskeinen käsitefysiikassa.Hänmyöskirjoitti1789Pohjoismaidenensimmäisenmoderninkemianoppikirjan, Inledning til Chemien. kirjailijaeikäsittänytkritiikkiäni,muttahänellä eiollutvaikeuksiakäsitelläsitä.Hänmenisaareensa jasytyttisanoillanisaunan,jokapaloiporoksi.
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 1. Hänoliystävystynytmyösupsalannousevantähden CarlLinnénkanssa,jonkaajatuksiahänsittemmin kiivaastipuolustiturussa. kritiikkionkriisissä,koskakriitikkoeiajattele kriittisesti.Häneiajattelekriittisesti,koskahänajatteleevainitseään.Hänajatteleevainitseään,koska hänenmielestäänvainhänajattelee.vainhänajattelee,ettähänajattelee
kritiikeissäolla-verbikaveeraatositavankanssa jahallitseetosiolevaista.
kriitikollaontietoakaikkienmuidentekstien Monettaiteilijatryhtyvätkriitikoiksi.Harvoista paitsikritiikinlajista.joshänelläolisitietoakritiikin kriitikoistaontaiteilijoiksi. kritiikkiontaidetta,jostaeikirjoitetakritiikkejä.kritiikkieisiisoletaidetta. silta.kritiikkiontyypillinenmielipidekirjoitus.
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1
9. nen?eikätämäolekysymys,tämäonpaheksumista. Porthanseurasilaajastitieteellistäkirjallisuuttaja olimonitieteinentutkija,jokahallitsikansatieteen,
Jos nykyisin niin suosittuja yliopistojen rankinglistoja olisi pidetty 1700-luvun lopulla, Kuninkaallinen Turun Akatemia olisi vuosisadan lopulla sijoittunut aivan kärkisijoille.
historian ja kielitieteen. PorthanintoimintavarmistiAkatemiannousun kokokuningaskunnaneturivinyliopistoksi.oikeustieteenkatsotaansuomessatodellaalkaneenCaloniuksenlainopinprofessuurista1778;turkuuntuli
Turun Akatemian kultakauden kansainvälinen tiedemies, "Suomen kemian isä" Johan Gadolin 1790luvun lopulla.
taideitseonkritiikkiä,muutenseeioletaiMitenkukaanvoirehellisestiollasitämieltä, detta.Myöstaidekritiikkiontaidetta,silläjosseei ettäSmurffit-elokuvaonvainyhdentähdenarvoiolisitaidetta,seeiolisikritiikkiä. Mu
seo
vi r
as
to
sempaapaljonvahvemmanasemanopetuksessa.toisaaltaluonnontieteidennousuvetimukanaanmyös humanistisettieteet. erityisen mielenkiinnon kohteenaolivatsuomenhistoriajakieli. ranskassajaenglannissaolipitkään1600-luvulla kiisteltymoderninkulttuurinjaantiikinkulttuurin keskinäisestäetevämmyydestä.ratkaisun"vanhojen"ja"uusien"vastakohtaisuuteentoiuusiantiikinharrastus,uushumanismi.semuuttikäsityksen antiikistauudenlaiseksimuttasiirsisamallasenhistoriaan. Luonnontieteiden nousu vahvisti modernistien tai uushumanistien asemaa myös turussa 1740-luvultalähtien.varsinainenläpimurtotapahtui1770-luvulla.tärkeimpiähenkilöitäolivatMatthiasCalonius(17371817)jaHenrikGabrielPorthan(17391804). lajista,häneivoisitoimiakriitikkona. Mielipiteille on tyypillistä, että ne yritetään itsekritiikistänäkyykaikkikirjoittajansaharsaadanäyttämäänsanojastaanirtioleviltatotuukjoittamastaitsekritiikistä
ennenupsalaa. förtviflad att ej vara fri ennentaijälkeentuonkukoistuskaudensuomaskall ropa hämnd på edra grafvar lainentiedeeiolepäässytlähellekäänsamojakanom ni förut ej hängda bli. Kiittäminen voi tarkoittaa vain kahta asiaa: "Maahanmuuttokriittisyyttä",hänhuokaa,"ei haukkumistataikehumista.Kriittisyysonmonimutsaa ymmärtää väärin." Mitä ymmärrettävää siinä kaisempaa,ainajotainpahaa. jokainensuomalainen,jokaorjuusvalaatavaa Timo Soikkanen on poliittisen historian professori Turun yliopistossa.
ihminen syntyy kriittisyyden kina ihollaan. oikeinon?Mitäoikeinymmärrettävääsiinäon. alistua ilkeilylle", hän sanoo, kun on kyse hänen asioistaan. kenraalikuvernööri varatolikohdistettuuudenakatemiatalonraken- Arseni Zakrevski kielsi jopa ylioppilaiden laulun tamiseen.joparipäiväävenäläistentulonjälkeen kaupunginyleisilläpaikoilla. varakansleri,piispajacobtengströmkävivenäläisturunpalo1827antoihyvänsyynsiirtääAkatetenylipäällikön,kreiviBuxhoevdeninluonalausu- miaHelsinkiinjanimetäseuudelleen.Aleksanterin massailonsavenäläistentulosta.toukokuussakoko yliopistoaolinythelppovahtiaikkunastasuurtorin yliopistovarakanslerintoivomuksestavannoivalan yli. Akatemiassa vallitsi suuri olevansopivaopiskelupaikkakruununprinssille,siis riemu. turunmaineentakanaolivatkalmin,Gaddin, kesäkuussa1820suuriruhtinasnikolaijokaoli Gadolinin,CaloniuksenjaPorthaninkaltaisetpro- valittukansleriksisaapuiturkuun.Hänilmoitti fessorit. jokakertakunpuhummesuummepuhtaaksi, elämäonsaari,sillaton.elämäonerotusaidan puhummepaskaa. keisarille. (jatkuu sivulla 12)
10
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1. kunonpuhemuidenasioista."Meidäneitarvitse Loppuelämäkuluusitäkaristellessa. sainvälisiäsaavutuksia. ruotsin-matkojen olevan kiellettyjä: "siellä eivät vallitsehyvätperiaatteet." Venäjänvallanalku tyytymättömyyslevisinytmyösAkatemianopetsuomensotajavenäläistentulo1808osuivatAka- tajakuntaan.venäläisetturvautuivatkarkotuksiin, temiankannaltamerkittäväänaikaan:kaikkivoima- ja tilanne paheni entisestään. tulemmehuutamaankostoahaudoillanne jollettejoaiemminkohtaahirsipuutanne Rankinglistankärkipäässä (käännösts) jos nykyisin niin suosittuja yliopistojen rankinglistojaolisipidetty1700-luvunlopulla,kuninkaal- uhkauksistahuolimattavalatvannottiinjaAkatelinenturunAkatemiaolisivuosisadanlopullasijoit- miapääsinauttimaanmyöntyväisyydenhedelmistä. kirnu.elämäonpakoaepäkriittisessätilassakohti "Meidän tulee kestää kritiikkiä", hän sanoo, kriittistätilaa. tunutaivankärkisijoille.Asiastaonuseitatuonajan opettajialisättiin,jaturkumenimäärällisestijopa todistuksia.kuningaskustaaiiiharkitsiAkatemian upsalan jatarton ohi. näkemykseen on litiikkaa.Yliopistontaululleilmestyikinruno,joka vaikeayhtyä.kytköksenkatkaiseminenerityisesti vannoikostoayliopistonjohdollejaherättisuurta upsalan yliopistoon merkitsi "hyötytieteiden" kohua: lamaantumista. Aleksanterin yliopisto keskittyi lähinnä kansalliseen herätykseen ja virkamiesten Hvarje finne, som träldomseden stafvar kouluttamiseen. venäläisetvallanpitäjätpelkäsivätkuitenkinhystunnettu englantilainen tutkimusmatkailija teerisestiuusienaatteidenleviämistälännestä.voi edward Clark (17691822) kirjoitti matkallaan vainkuvitella,mitätämämerkitsitieteelliselletutki1799ruotsista,ettäturunAkatemiavoittiupsalan muksellejainnovatiivisuudelle."studiosusten"välit yliopistonkin!vuosisadanlopussapäätettiinuuden uusiinvallanpitäjiinkiristyivätnopeasti;yhteenotkomeanakatemiarakennuksenrakentamisestatur- tojaopiskelijoidenjavenäläisensotaväenvälilläsatkuun. tuikintiheään. eräidenhelsinkiläistentutkijoidenmukaansiirkaikki varsinkaan studiosukset ja nuorempi toaseurasiyliopistonhistorian"suurivaihe",joka opettajakuntaeiväthyväksyneetmyöntyväisyyspo- kesti suomen itsenäistymiseen. ruotsistaaatelispoikiaopiskelemaanCaloniuksen toivottomanakoskaeioovapaa johdolla
vastaromantiikkasiirsiisänmaallisuuteenmaiseman ihannoimisen ja symboliikan. Huomattavaa oli hänen suhtautumisensa myös eläinten kohteluun: "älä vahingoita itseäs, muitaeläkäeläimiä!"
V
"Arvon mekin ansaitsemme" (alunperin präntättynä: "Arwon mekin ansaintsemme").
Kokeilija
juteinin johtoajatus oli, että yhteinen kirjakieli yhdistääkansanosat.turun opiskeluvaiheessa hänen opettajansaH.G.Porthan jaFranzéntukivatsuomen kielenharrastusta.kuitenkin suomen historiassa kesti pitkään ennen kuin syntyijuteiniinverrattava monipuolinenkielenkäyttäjä.esimerkiksifilosofiset kirjoituksensajuteinikirjoittiainaruotsiksi. Hänkäsittelikansanperinteenhahmojasuomalaisen edistyksensymboleina.Hänkirjoittimielelläänvitsejä,aforismejajapieniähuvijuttuja,joissaoneläväädialogia.kirjallisuudenolioltavakuvitelmanja järjenpuolimaissa.jospelkkääjärkeäkäytettäisiin, olisisekuinkiusatunkananyritystäkiekua.
OUTI LAUHAKANGAS, Hiidenkiven päätoimittaja
Valistusajanihminen
kirjoittajalla,jokahyökkäsikärjekkäästituomarien jaherrojenlahjottavuuttavastaan,oliymmärrettävästi arvovaltaisia vastustajia. juteinipainotti,ettäihminenvoiottaamyönteisestihuomioonmyöstoisetjakehittäätätäominaisuuttaitsessään.Hyvänsuontoolijuteininkäyttämä käsite. Referaatti on laadittu ohjelmaan osallistuneiden luvalla.
11. Kansalliskirjasto
MonipuolinenJuteini
iipurinsuomalaisenkirjallisuusseurantai suomenkielenlempijöidenseuranperustaja jaakko juteini (17811855) oli lähtöisin supisuomalaisestahämäläisestäympäristöstärahkolankylänjuutilantalosta.viralliseltanimeltäänhän olijacobjudén,muttajokouluaikanaanhänkäytti Juteini-nimeä.Häntekielämäntyönsäviipurissa, jonka3000asukkaasta1300olisuomalaisia.judén olikaupunginvirkamies,muttanykynäkökulmasta häntävoipitäämyösammattimaisenakirjailijana. Franzéninohellaainoa,jokatekilapsillejaopettajilletarkoitettujakirjoja.Ajatusolivapauttaaihminen nuoruudessa hankituista huonoista tavoista, tottumuksistajaharhaluuloista. Keskusteluohjelman juonsi toimittaja Marjatta Alander-Valtonen. Pahin hankaus kirkon kanssa syntyi vuonna1827.niihinaikoihinhänkirjoittiitsestään: "olenainakinhouruinhuoneenjasäälinarvoinen." juteinivapautettiin,muttahänenkirjansapoltettiin senkristinuskonvastaisuudenperusteella. vaikkajuteinistatulimyöhemminhyvinkinkielitaitoinen,ruotsinkieliseenkouluunmenoolisuomenkielisellehämäläispojallevaikeapaikka.niiltä ajoiltavarmastijuonsihänenhalunsakirjoittaakasvatusalanteoksia,joissahänpainottilapsenoman luonteenhuomioonottamista.ihmistäeivoieikä saamuokatamillaiseksitahansa.juteiniolikinF.M. Myös uskonnolliset kirjoituksetherättiväthuomiota.Hännäkijeesuksenvalistuksenhengessäjavierastisyntienanteeksi saamista. Ohjelmassa keskustelivat Jaakko Juteinin hiljattain ilmestyneistä kootuistateoksista Juteiniseuran perustajajäsen, kirjailija Eero Ojanen ja kirjallisuuden professori emerita Liisi Huhtala. kannattaa muistaa, että juteini kirjoitti huomattavastienneneliasLönnrotinKalevalankokoamistaväinämöisestä,joukahaisestajailmarisesta. siihenaikaaneioltuniinnokonnuukiajuttujen omistusoikeuksista.vaikkahänkokeilimielellään kalevalamittaa,hänoliperimmältäänsitämieltä, ettäriimikuuluurunouteen. nykynäkökulmastaonnähtävissä,ettäsyyhänen unohduksiinpainamiseensaolipitkältisiinä,että hänenajatuksensaeivätenääsopineetyhteenromantiikanaatteidenkanssa.valistuksenihmisenäjuteini puhuiensisijaisestiihmisestä.Hänpainottimetsien japuutarhanhoitoajanäkipeltomiehenarvon,tasaarvoisenalustalaistenkohtelunmerkityksen. juteini aloitti käytännöllisesti katsoen lähes kaikki kirjoittamisen lajit, hän laati muun muassaensimmäisensuomalaisennäytelmän.Hän menijopaniinpitkälle,ettäkeksiitsesananlaskuja. kuitenkaan j.L.runeberginjajuteininkuvaamattalonpojat eivätpaljonkaanpoikenneettoisistaan.jokatapauksessa juteinilta jäi elämään laulun sanoina vahva runo,jossakorostuuse,kuinkavalistusonviritetty:
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1
Outi Lauhakangas laati oheisen referaatin 1.3.2010 lähetetystä Yle radio 1:n epookki-ohjelmasta. Monipuolisuus oli myös eri tekstilajien hallitsemista
G. lisuudestamuuttaaajattelua,huudattetuskissanne Orwell! Orwell! VESA HEIKKINEN on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija. Valitus on kuitenkin aiheeton. Tarkasteltiinpa satiiria omana lajinaan tai eri yhteyksissä sovellettuna ilmaisutapana, sitä on viljelty Suomessa aina runsaasti. Porthan puolestaankäsitteliruotsinkielisissäestetiikanluennoissaan(julk.M.klingejaj.sarjala2001)satiiria
omanalukunaankirjallisuudenlajienjoukossa.Hän tarkasteli satiirin yleisiä piirteitä ja kohteita sekä satiirikonmielenlaatua,luettelisenkeskeisiäedustajiaerimaissajakoskettelimyössatiirinsuhdetta parodiaan.satiirinhänmääritteliihmistenpaheiden ja hulluuksien esitykseksi; edelliset ominaisuudet tehdäänhalveksittaviksi,jälkimmäisetnaurettaviksi, tarkoituksenaonrangaistaihmisiäjatehdäheidät paremmiksi. Myöskään sitä koskevaa tutkimusta ei ole unohdettu.
äkemyssatiirinvähäisyydestäsaattaajohtua siitä,ettämonetsatiiritonaikaansasidottuinajounohdettu,eikäniidenotsikoissa useinkaanolemainittulajimäärettä.toisaaltasatiirejaovatkirjoittaneetmuuntuotantonsataitoimintansaohessavähemmäntunnetutkirjailijat.kukapa muistaisiesimerkiksitoivokuismaa,ilmarieskolaa taijuhanikonkkaanimenomaansatiirikkoina.
N
H. K. RIIKONEN
Kritiikkiäsatiirinmuodossa
Suomalaisen satiirin vähäisyyttä on usein valiteltu. G. Porthan määritteli satiirin ihmisten paheiden ja hulluuksien esitykseksi.
satiirinpitkästäperinteestäsuomessapuhuuse, ettäjoturunAkatemiassakirjoitettiinlajistamuutamia latinankielisiäväitöskirjoja. H. H. eniten muilta vaativat ne, jotka vaativat itseltäänvähiten.enitenitseltäänvaativatmeleimaammevaatimattomiksi.
12
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1 Hän on kirjoittanut teatteri-, kaunokirjallisuus- ja tietokirjallisuuskritiikkejä sekä horoskooppeja.. Porthan,jokaitsekinsaattoikirjeissäänkäyttää satiirista ilmaisutapaa, mainitsi erityisenä satiirin kohteenapapit.Häntosinvaroittimenemästäliian pitkälle.Mikälipapittehdäänrajoituksettahalveksittaviksi,myösuskontomenettääsuurtenjoukkojen keskuudessa sitä kunnioitusta, joka sillä joka tapauksessapitääolla,ajattelivarovainenPorthan.
Paskillienperintö
samaan aikaan kun oppineet tarkastelivat akatemianpiirissäsatiiria,pilailevajaivaavailmaisutapa kukoistierimuodoissaaneritahoilla.sitäedustivat
teilleonopetettu:ajatelkaa,mitäpuhutte,älkää Pilkunnussiminenonkriittisyydenviheliäisimpuhuko,mitäajattelette.kunhuomautanmahdol- piämuotoja.todellapientenihmistenpuuhaa. Mummonisuussamaailmaoliisottelua.Hänelle riittivähänvähempikin,mailma
satiirilletyypillinenkysymysviisaudesta,tyhmyydestä ja hulluudesta on tietysti myöhemminkin tullutsuomenkirjallisuudessaesille,ennenkaikkea LassilanLiika viisaassa.
JuteinijaViisaudenvaellus
suomen kirjallisuuden varhainen merkkihahmo jaakko juteini uskoi satiirin mahdollisuuksiin todetessaan: "Pisto-puhe pilkallansa / ombi lyömistälujembi,/itsetositoisinansa/korwapuustia kowembi." juteinintuotannossasatiirionkinmonipuolisesti edustettuna.useissahänenrunoissaanonsatiirisia aineksia.Hänsuosiesimerkiksipienimuotoistasatiirista (hauta)epigrammia, kuten runoissa "Hautapiirrosmuidenmoittijalle"ja"Hauta-kiwipahalle puolisolle". satiirinen epigrammi tuli sittemmin suosituksi;sitäkäyttimuidenohellaAugustAhlqvist.sitäpaitsi1800-luvullasuomennettiinlajin ehdotontaklassikkoa,roomalaistaMartialista. j.Ahlqvistkirjoittirunomuotoisen,paskillinperinnettäjatkavankirjoituksen,jossahyökättiinjuteinin ajatustenjamotiivienkimppuun."voisunjuttujas, juteini/villitsijäveisujasi./Mitäskonnakirjoittelet/Mitäleuoistaslaseksit/aivanilmanajatusta/ Mitäspappejapaneksit/koiranhampaillakaluilet /valatpaksultavaletta."juteininvastattuaseurasi vielälaajempiAhlqvistinsatiiri. Lopputuloksen pitäisi olla ennakolta selvä, muttatilannejohtaasiihen,ettätyhmyyskiivastuu,"niinkuintyhmyydentapaon".kiivastuksissaan hän ajaaviisauden pois, eikä epähuomiossa tuletuominneeksiviisauttakuolemaan,niinkuin hänenoliodotettutekevän.näinonalkanutviisaudenvaellusmaanpäällä:"Häntävainotaanvielä monessa paikassa; mutta hän pitää jo kuitenkin puolensaystäväinavulla.Hänontosinuseastivaipumaisillansa;muttaleimahteleejälleen,niinkuin tulitaivastakohden,kussahänvähäisenkinhavaitsee ihmistenystävyyttä,jokasiihenainettalisää,eikävoi pimeydenvaltahäntäenäähävittää."(suom.rauno ekholm) näinviisaudenkohtalossatuleeesillemyösjuteininvalistuksellinentendenssi:vaikkaviisauttavielä vainotaan, pimeyden valta ei enää häneen pysty. usein pilkka kohdistui pappeihinjanäidenahneuteen("pohjatonkuinpapin säkki").satiirisiapappishahmojalöytyysittemmin runsaastisuomalaisestakirjallisuudesta,esimerkiksi Maiju Lassilan Liika viisaan (1915) pastori Pöndinen.kansanrunoilijoidensatiirikohdistuimyös heränneiden tekopyhyyteen, taikauskoon ja naisiin.varsinkinihalaisellaonesillämonensatiirikon perusasenne:hänonlaudator temporis acti,menneen ajanylistelijä.
onjuteininalunperinruotsiksikirjoittamaViisauden vaellus maan päällä(1826).otsikossamainitun,personifioidunviisaudenohellasiinäesiintyy myöstyhmyys.satiirissakuvataan,kuinkaviisaus saapuuvaelluksellaan"ajatustenvaltakuntaan".se onjonkinlainenoligarkia,jossavallanpitäjinäovat synti,omanvoitonpyyntö,Ylpeys,ennakkoluulo, Hekuma, viekkaus, vaino ja Ahneus. erasmuksen tunnetuin satiiri on Laus stultitiae (suom.Tyhmyyden ylistys).senvaatimatonvastine
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1
"Mitäs pappeja paneksit / koiran hampailla kaluilet / valat paksulta valetta."
Pappejajavirkamiehiäivannutjuteinisaiosakseenmyösmerkittävänvastahyökkäyksen.PappiFr. viisauden saavuttuahenäkevätvaltansaolevanvaarassa.kun viisauttaeituomiottavoidasurmatakansavoisi noustakapinaan,hejärjestävätoikeudenkäynnin viisauttavastaanjavalitsevattuomariksityhmyyden. juteiniedustimyösproosasatiiria.Hänentuotannostaan voidaan löytää yhtymäkohtia jopa humanistijasatiirikkoerasmusrotterdamilaiseen. niinsanotutpaskillit,kaupungeissatalojenseiniin kiinnitetytkirjoitukset.niinlähelläkuintermipaskillionkinsuomentunnettuasanaakysymysoli eräänlaisestakirjallisestapaskanheitosta,seonetymologisestiaivanmuutajuurta.sejuontuuitalian Pasquino-ryhmästä,jokaolikopioantiikinkreikkalaisestapatsaasta.siihenjamuihinpatsaisiinryhdyttiinkiinnittämään(poliittisia)häväistyskirjoituksia. Polemiikkeihinjoutunutjuteinikirjoittivastustajilleenmyöserikoisen"Wainotuntestamentin", jonkajälkiosassahän"kissmyarse"-teemaasoveltaen esittää toivotuksen vastustajilleen: "koskan kuolenkurjuudessa,/sielusiirtyymajastansa/wai13. tunnetuimpiapaskillejaonviipurilaisen,saksalaissyntyisen Paul Moijn kirjoitus, joka on tullut esillemyössuomalaisessahistoriallisessaromaanissa. Moijkäyttääsatiirikkojentunnettuakeinoa:oloja tarkastellaanpaikkakunnallesaapuvanvieraansilmin.
Kansanrunoilijoiden satiiri kohdistui pappeihin, heränneiden tekopyhyyteen, taikauskoon ja naisiin.
Arkkiveisuissa ja kansankirjailijoiden, kuten iisakkiPieksiäisen,kustaaPaturin,AnttiPuhakan ja juhana ihalaisen, runoissa on niin ikään usein satiirisia vivahteita
K. sinänsä suomalaisen kirjallisuuskritiikin kummallisimpiinkuuluvassajaksossaCygnaeuskäsitteleeasiaavarsinlaajastijaliittääesimerkiksisatiirin juutalaisten fariseusten mielenlaatuun. L. Riikonen on Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professori, joka valmistelee parhaillaan teosta suomalaisen satiirin historiasta yhdessä dosentti Sari Kivistön kanssa.
Ampiainen 1910, piirros: Aarno Karimo.
14
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 1. Yhtälaillavoidaanmainitanäytelmä,kutenLeinonMaan parhaat (1911),pilalehdetjapoliitikkojentoilauksiaivailevattelevisiosarjat. H. satiiri on vallannut myös romaanin, esimerkkinäjoelLehtosenlaajamuotoinenHenkien taistelu (1933),jokalöytääpuolivillaisestayhteiskunnasta monenlaista hammasteltavaa ja joka ammentaa enemmän kirjallisesta satiiritraditiosta kuin ehkä mikäänmuuteossuomessa.romaaneistaesimerkin tarjoaamyösMarttiLarninNeljäs nikama(1957), jokakapitalisminkritiikkinäsaavuttiaikoinaanhuomattavaasuosiotasosialistisissamaissa.Pakinaeino Leinostaolliinjanäidenmyöhempiinseuraajiinon ollutkeskeinensatiirinväline. Cygnaeuslöytääsatiirisiahenkiäerityisestijuutalaistenparista.Hänperusteleejuutalaistensatiirin käyttöätuhatvuotisellasorrolla,jokasittenpurkautuijuutalaissyntyistensaksalaistensatiirikkojentuotannossa: "kunpilkatut,sorretut,poljetutvihdoinavasivat sydämensäkokovaraston,höyrystyisieltäpahuutta, jokariittikokomaailmansaastuttamiseenvaikkase tähänmennessäolituskinselvinnytpuolesta,koska tartunnanleviämineneiollutjokapaikassalöytänyt tarkoituksenmukaisempiatiedotusvälineitä.venttiilejä,jotkameidänpäivinämmeovatpäästäneetulos myrkkypilviä,onleegioittain.Heistäenitenkiitettyjä ovatBörnejaHeinrichHeine.Hejamonetmuut kutenjälkimmäinenlaulaa"mit dreifacher Seuche: mit Armuth, Krankheit und dem Judenthume"[kol-
minkertaisella kulkutaudilla: köyhyydellä, sairaudellajajuutalaisuudella,Hkr]ovatvalmistaneet juutalaistenheimollerunsastakorvaustasiitä,mikä olipuutteellistaheidänvanhimmillaesi-isilläänja myöhemmineläneillä."(suom.MarttiBerger) Laimennetussa suolahapossakin Heinen satiiri Cygnaeuksen mielestä häpäisee ja tahraa kaikki jumalallisetjainhimillisetasiat. Mutta joka tapauksessa Cygnaeus asettaasatiirinvastakohdaksiAleksiskivenhuumorin,kutenilmeneehänenNummisuutareitakäsittelevästäkirjoituksestaan.
Satiirinlaajentuneetnäköalat
teoreettisetkannanototsatiiristapuolestajavastaan sekä satiiriset ja satiiristyyppiset runot ja proosatekstit 1700- ja 1800-luvulla loivat hyvän perustansuomalaisensatiirinkehitykselle.juteinin jakansanrunoilijoidenperintönäsatiirionlevittäytynytrunouteen:satiirialöytyymoniltakeskeisiltä lyyrikoiltaeinoLeinostajaottoMannisestaPentti saarikoskeen. runebergin eräiden varhaisten parodisten tekstien, Porvoon maapäivistäkirjoitetunpilkkalaulunsamoinkuin AugustAhlquistinjaYrjökoskisenvälisenpolemiikinansiosta.sevaatimyösvastapainon.sellaiseksi osoittautuivaikutusvaltainenjamonessasuhteessa tarkkasilmäinenestetiikanjanykyiskansainkirjallisuudenprofessoriFredrikCygnaeus.runeberg-tutkielmassaanhänviittaajoihinkinsatiirisiinaineksiin tämäntuotannossa,muttapäätyysittentarkastelemaanyleisemminsatiirinkehitystäjaluonnetta. nonaldawapahana,/wäännettäköönwatsallensa/ ruumisjäänytjähtymähän,/ettäwiimeinwainomiehet,suuteliatsalaapurten,/taka-puolenpaljahana/suottasaisivateteensä."
FredrikCygnaeussatiirinkriitikkona
suomessaoli1800-luvullasatiirisenkirjoittamisen traditio paskilliperinteen, arkkiveisujen, kansanrunoilijoiden, juteinin ja myös j. kritiikinkohteitasatiirikoilleonlöytynytlähes kaikesta, minkä osoittaa hyvin erno Paasilinnan tuotanto.epäilemättäsuomalaisiaovatopettaneet satiirinkäyttöönmyösmonetulkomaisetsatiirikirjailijat,joidentuotantoaonsuomennettu. erikoista kyllähänpäätyyinnossaanitsekinlähessatiiriseen ilmaisutapaan
Yhteistäaineistolleoli,ettäpäämajantiedotus- untoseppänen,oivaPaloheimo,olavisiippainen, osasto,jokakäviläpirintamakirjeenvaihtajientekstit olofenckelljaLorenzvonnumerssekäryhmyn jatoimittineedelleenlehdille,olisyystätaitoisesta jaromppaisenluojaArmasj.Pulla.kansatieteilijä katsonutaiheettaikäsittelytavansiviiliensilmille sakariPälsihakeutuimukaanvapaaehtoisena.Heidänlisäkseentk-joukoissaoliuseitasotavuosinatai sopimattomaksitaivaaralliseksi. tutkijannäkökulmastaolisitietystiollutkäte- sodanjälkeenjulkaisseita,muttasittemminunohvää,ettäsensuroinninsyyolisimerkittyjuttuihin, dettujakirjailijoita. neljäsosakielletyistäkirjoituksistaolitaisteluselostuksia,joihinsisältyimyösaimoannospropagandaa.neeivätjuuripoikenneetsamaanaikaanjulkaistuistateksteistä,joitalueskelinerityisestiUudesta Suomesta jaSuomen Kuvalehdestä.vauhdikkaatilmasodanjapartioretkienreportaasitjuuttuivathelposti sensuurinseulaan.enitenminuahämmästyttise, ettäaselevonjälkeenkirjoitetuttunnelmakuvaukset, joissakerrottiinmiestenhuojentuneisuudestasodan vihdoinpäättyessä,useimmitenkiellettiin. rivimiestenjavangiksisaatujenvihollistenhaastatteluihin, teatterikiertueista urheilukilpailuihin ja Kirjoittajinatuttujakinnimiä muihinrintamanharrastuksiin.karjalanmaisemia Armeijan rintamakirjeenvaihtajina palveli jatkojaihmisiäkuvailtiinrunsaasti.joukossaolimyösjoi- sodan vuosina paljon kirjailijoita, muun muassa Martti Haavio, olavi Paavolainen, Matti Hälli, takinnovelleja,pakinoitajarunoja. Aineksista aiheiksi
HELENA PILKE
Kiellettyjenkirjoitustenjäljillä
Jatkosodan rintamakirjeenvaihtajista ja päämajan sensuurista kertova Julkaiseminen kielletty (2011) on esimerkki siitä, miten kiinnostava tutkimusaihe löytyy täysin sattumalta ja millaisia jatkotutkimuksen mahdollisuuksia arkistokaivausten aikana paljastuu.
harvoissatapauksissa.tulkinnoillejapäätelmillejäi siisrunsaastitilaa.ilahduttavaaoli,ettäaineistoylipäänsäolitallella,vieläpäilmeisenkokonaisenaja koskemattomana.väitöskirjaatehdessäniolintottunutaukollisiinarkistoaineistoihin. silloin,kunpunakynääpiteliolaviPaavolainen, Tuhatkiellettyäjuttua päämajasaattoiheittäytyämyöskriitikoksijahuokiellettyjätekstejäolikaikkiaankymmenenmapil- mauttaa,ettäaiheolimitätön,käsittelytapanaiivi lista,1070kirjoitusta.Aiheetvaihtelivattaistelu- taityyliniinhorjuvaa,etteisitäkannattanutedes selostuksista rintamakomentajien, ansioituneiden korjata. kaikkikiellettykiehtooihmistä,jaaivanerityisesti ihmistä, joka on työskennellyt toimittajana hehäntekevätmielelläänpaljastuksia.kunvielä kustannustoimittaja sattui kysäisemään, voisiko tuotaaineistoajulkaista,lupasinkatsoa,löytyisikö kirjoituksialisää.Parivuottamyöhemminkannoin kirjankäsikirjoituksenhänenpöydälleen.
K. jottalukijavoisiominsilmintodeta,mitäkaikkea muttatätätarkastajateivätolleettehneetkuinhyvin
16
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1
unkirjoitinvuosina19391944julkaistun sotakirjallisuudensensurointiakäsittelevää väitöskirjaani(Etulinjan kynämiehet2009), selasinpäämajantiedotusosastonpapereitasilloisessa sota-arkistossa.Löysinpikkunipuntk-miesteneli armeijanrintamakirjeenvaihtajienjuttuja,joissaoli sensuurin leima "julkaiseminen toistaiseksi kielletty"
Mitkä muut tekijät vaikuttivat suomenkielisen käännöskirjallisuuden valintoihin?
B
rittikirjailijaradclyffeHallinnaistenvälistä rakkauttakuvaavaThe Well of Loneliness ilmestyi1928englannissa.seaiheuttisuurenskandaalinkiistanalaisenaiheensavuoksi.Monillekielille käännettyäkirjaakutsutaanedelleenkinlänsimaiden "lesbojenraamatuksi".suomeksiYksinäisyyden kaivo ilmestyivastavuosisittenBasamBooksinklassikkosarjassa,vaikkakirjajulkaistiinruotsissajovuonna 1932jasiitäotettiinhetimuutamalisäpainos.Mistä täkäläinenhitausjohtuu. Alexandra Stang pohtii Suomen itsenäistymisen ajan jälkeistä kustannustoimintaa ja kysyy, millainen asenne kirjamarkkinoilla vallitsi varsinkin naisten homoseksuaalisuus -aihetta kohtaan. esimerkiksisuomenruotsalaisiltataisaksanjaisonBritanniankirjamarkkinoiltalöytyynaistenvälistä rakkauttakäsitteleviäkirjailijoita,kutenjuuriHall taiHagarolsson,AnnaelisabetWeirauchtaivirginiaWoolf.Heidänteoksiaansuomennettiinhyvin myöhäänelleilainkaan.
Konservatismiaja omahyväisyyttä
suomessasekämiestenettänaistenhomoseksuaalisuusoli18891971kriminalisoitua,jalakivaikutti selvästimyöskirjallisuudentuottamiseenjajulkaisemiseen.tosinsuomenkielisenkäännöskirjallisuuden valikoimaanovatitsenäisyydenjälkeenvaikuttaneet lukuisatmuutkintekijät.1920-lukualkoivahvan patriotismin merkeissä ja loppui suureen lamaan 1929.Muttajo1928oliratkaisevavuosi,silläsuomi
18
liittyikirjallistenjataiteellistenteostensuojaamista koskevaankansainväliseenBerninsopimukseen. Historiantutkija kai Häggman osoittaa myös toisen syyn käännöskirjallisuuden laskusuhdanteeseen:"1930-luvunalkupuolioliotollistaaikaa perusteettomalle kansalliselle omahyväisyydelle. Läheskaikissalänsimaissahomoseksuaalisuutta käsitteleviä teoksia on julkaistu vähän. silti suomennosten vähäinen määrä kiinnittää huomiota. Berninsopimukseenliittyminenvaikeuttikustantamojenheikentynyttätaloustilannettaentisestään: jokainen käännös maksoi paljon enemmän kuin ennen.käännöskirjallisuudenmäärävähenihuomattavasti.vaikkasuomenkansainvälisessävertailussamyöhäistäliittymistäpidettiinkunnia-asiana, sejohtikäytännössätilanteeseen,jossavainsuurilla kustantamoillaolivaraakäännöskirjallisuudenjulkaisemiseen.suurtenkustantamoidenkonservatiivinenarvomaailmaaheijastuikin1930-luvultalähtien yhävahvemminkirjamarkkinoille. tietty itseriittoisuuden ihanne ja ulkomaalaisen kirjallisuuden halventaminen leimasi myös kirjaalaa,eivätkäkaikkisuomalaisetkirjailijatkaanenää etsineetinnoitustaanmaailmankirjallisuudenklassikoistataikansainvälisenkaunokirjallisuudenuusista suuntauksista."
Fennomanianvaikutusta
toisinkuinsuurinosatulenkantajienpiiriinkuuluneistaulkomaisiavaikutteitakaipaavistakirjailijoista MikaWaltarikirjoitti1933Suomalaisessa Suomessa mietiskelleensä,mikseisuomestalöydyuuttakäännöskirjallisuutta.
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1. ALEXANDRA STANG
Kustannuspolitiikkaa vaisensuuria?
Suomessa on jäänyt julkaisematta tai kääntämättä useita heteronormatiivisuudesta poikkeavia teoksia
suurtenkustantamoidenjamonienkirjailijoiden arvomaailma oli saanut vaikutteita 1900-luvulta lähtienvarsinkinfennomaniastajaj.v.snellmanin ajatuksista.kustantamoiltaodotettiinosallistumista kansallisen identiteetin rakentamisen projektiin. niinpähänsittenehdottikinniille,jotkasiltiolivat kiinnostuneitatästäkirjallisuudesta,tutustumista siihenruotsiksi. Yksi tärkeimmistä tehtävistä oli varmistaa kansakunnansäilyminen.naisiltaodotettiinennenkaikkeaäitiyttä,jokatoistuiaiheenamyöskirjallisuuden kaanonissa.
kustantajateikäkirjoittajatvoiniinpiiloutuaeikä toimintaansaniinverhota,etteihuomattaisi,löydettäisijavedettäisiesilleteoistansavastaamaan.Mutta meilläkinkylläyritteleeversoatämänlajinkirjallisuutta.[]sillointällöinmeillämyösilmestyy, etupäässäkäännöksinämuistakielistä,teoksia,jotka taiteellinenarvosteluasettaakorkealle,muttajoiden sisällysonrivoajatörkeästiaistillisuuteenkiihoittavaa.[H]uononkirjallisuudenvastustaminenon tärkeäsivistystehtävä."(o.toivanen) kuuluisin suomenkielinen esimerkki lesboaiheen vuoksi hylätystä käsikirjoituksesta lienee Helvi HämäläisenteosKaunis sieluvuodelta1928(julkaistu2001).teosonesteettinenkuvausnuoresta naisesta,jokatoisaaltasuunnitteleemiesrakastajansa murhaajatoisaaltapohtiiomaa,seksuaalistakiinnostustaannaisiakohtaan. Kansallisteatteri 2011.
"Huonoa"kirjallisuuttavastustettiin
kaikkea"epäsiistiä"vastustettiin,japäämääränäoli julkaistakansaasivistävääkirjallisuutta,antaakirjallisuudenkauttahyväksyttäviämalleja.kansainväliseenkirjallisuuteenerikoistunutkirjallisuuslehti Sininen Kirjatotesikin1929,ettäprojektiolisangen hyvinonnistunut: "varsinaista likakirjallisuutta meillä suomessa on verrattainvähän.Pienissäoloissammeeivätsellaisten
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1
19. lauramalmivaara
Waltarituli"lohdulliseentulokseen:uusiulkomainenkirjallisuusona)epäsiveellistä(siinäkäsitellään runsaasti mm. seksuaaliprobleemaa), b) myrkyllistä(so.älykästä,repivääjahajoittavaa),c) yhteiskunnalliseenkumoukseenyllyttävää[]". Hämäläisenkaksihaastatteluaosoittavat,miten ajatjaasenteetaihettakohtaanvähitellenmuuttuivat.vuoden1972haastattelussakirjailijavieläkertoi teoksensyntyneen"vaistonvaraisesti",sillähänellä ei ollut "tietoa siitä, että ihminen voi rakastaa eroottisestiomaasukupuoltaan".kymmenenvuodenkuluttuahänsaattoijotodeta:"sitäeisilloin julkaistuvarmaansenkäänvuoksi,ettäsekäsitteli kyllä,minäolinnuori,kokematonihminenlesbolaistarakkautta."
Pirkko Saision ja Jussi Tuurnan Homo! Outojen ooppera
Aiheenanaistenhomoseksuaalisuusolijo1920luvunsuomalaisessakirjallisuudessaolemassa,joskin väheksyvällä eli yhteiskunnallisten odotusten mukaisellatavalla.MikaWaltarikuvaateoksessaan Suuri illusioni(1928)sivuhenkilöäänrouvaspindeliä:"HäntulijalaskikätensäkeveästiCaritaksen vyötäisille.tulinaivanhuomaamattaniajatelleeksi, olikomitäänperääniissäjutuissa,joitahänestäkerrottiin.epämiellyttävätunnepuristisydänalaani, aivankuinpimeässäolisinkoskettanutjotakinpehmeääjakylmää." naistenvälinenrakkausonWaltarinkirjoissavastenmielistäjalikaista.esimerkiksiYksinäisen miehen junassa(1929)tällaistakiinnostustaedustavanaishenkilöonepäilyttäväjaepäsympaattinen.
kaanarkistoistaeikäyilmipoistojensyytä. Tämä todellisuus on helppo ohittaa. SKS 2008. Alexandra Stang (MA) tekee kirjallisuustieteen jatkotutkimusta Helsingin yliopistossa.
Hienovaraistasensuuria
emileZolanNana(1880),jokakäännettiinkaksi kertaa(1930ja1952)suomeksi,onmielenkiintoinenesimerkkisensuurista.vuoden1952käännöksentarkkalukeminenpaljastaa,ettäteoksestapuuttuvatjuurinekohdat,joissakuvataanpäähenkilö nanan rakkaussuhdetta ystävättäreensä. Yhteiskunnallisten ilmiöiden, kuten homoseksuaalisuuteenasennoitumisen,heijastuminensuomenkirjallisuushistoriassaeisiisnäysuoraviivaisena kehityksenä.Aaltoiluunvaikuttaasekäkustantamo arvomaailmoineenettämarkkinaodotukset. Suomalainen kustannustoiminta 1800-luvulta 2000-luvulle. sodat,itsenäistymiskehitysjanationalismiinliittyvätilmiötnäyttävätvaikuttaneenvahvastitapaan, jolla naisten homoseksuaalisuutta käsiteltiin tai jätettiinkäsittelemättäkirjallisuudessa.naisiltaodotettiinennenkaikkeakansakunnanäidinroolia.sen sijaanrikoslakiatuskinkoskaanjulkaisuvalinnoissa mainittiin, joten homoseksuaalisuuteen liittyvien aiheidenhylkäämisestätaisivallitayleinenkonsensus. Suomalainen Suomi 2/1933.
Nico Backström
20
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 1. uudemmastakäännöksestäpuuttuusitensekäkokonainen henkilöettäkerrontalinja.senenempäätammen kuinsilloisenkustannuspäällikköuntamoutrion-
Hanna Brotherus et al.: Paperiankkuri. Kansallisteatteri 2011.
AIHEESTA ENEMMÄN Kai Häggman, Maailman paras tawara. Mika Waltari, "Tyhjiä tynnyreitä eli kolinaa ammattikirjailijan aivokopassa"
konteksti määrää siis olennaisesti merkityskokemustajatulkintaa. vastaanottotutkimusten mukaan merkitys syntyy Pahoihin konflikteihin johtavia tulkintaeroja vasta, kun vastaanottaja havaitsee merkin ja tul- syntyysitähelpommin,mitäenemmänosapuolten
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1
E
22. viestinvastaanottamiseenkeskittyvänmerkitysteoriansuurinansioonse,ettäsenavullavoidaan selittääyhteiskuntaelämässäjamaailmanpolitiikassa yleisettulkintaerot.Lääkärittulkitsevateritavoin potilaanoireita,asianajajatasiakkaidensatoimiaja oikeuksia,valtiotmaailmanpolitiikantapahtumia. kaikkihistorianeriasteisetkonfliktitvoidaankäsittääjohtuneenyksilöiden,eturyhmientaivaltioiden Tulkintayhteysmuovaamerkitystä tekemistäerilaisistatilanteidentulkinnoista. Kajaanin Kaupunginteatteri 2011.
lämäonjatkuvaamerkkientulkintaa.tulkintaerot aiheuttavatihmisten ja kansojen keskuudessa eriasteista erimielisyyttä, lievimmilläänhenkevääväittelyätaideteoksentodellisestamerkityksestä,pahimmillaankansainvälisiä konflikteja,joissatulkinnanoikeusyritetääntodistaa sodalla. Käsikirjoitus Sami Keski-Vähälä, ohjaus Miko Jaakkola. Internetin käytön ansiosta yhä suurempi määrä merkkejä tulkitaan maailmanlaajuisesti samalla tavalla. Toisaalta tulkintaerojen salliminen on myös tieteen ja taiteen kehittymisen tae.
Kajaanin seminaari. niintaiteenkuinrauhankintutkimuksessaon alettukiinnittääyhäenemmänhuomiotaitsetulkintatapahtumaanjasiihenvaikuttaviintekijöihin. Silti monissa kysymyksissä vallitsee yhä suuria tulkintaeroja, jotka johtavat viharyhmien syntyyn. JUHA RIKAMA
Irja Samoil
Tulkintaerot viharyhmiengeneraattori vaikehityksenmoottori?
Historian konfliktit voidaan käsittää johtuneen yksilöiden, eturyhmien tai valtioiden tekemistä asioiden erilaisista tulkinnoista. Myösdemokratisoituminenonpakottanutkiinnittämäänentistäenemmänhuomiotasiihen,mikäon vastaanottajienosuusviestintätapahtumassa.
kitseesen.Merkkilaukaiseemerkityskokemuksen, jokariippuuvastaanottajantiedoistajakokemuksista.näidenkulttuuristentulkintavarantojenlisäksi merkintulkintaanvaikuttavattulkitsijanintressit
kintaeroille. tulkintaerot ovat toisaalta kehitystä eteenpäin vievävoima,varsinainenkehityksenmoottori.tiede kehittyyvainluomallauusiateorioitaeliantamalla vanhoilletiedoilleuudentulkinnan.Myöstaidetta uudistaaenitenihmistenkokemustenjatkuvauudelleentulkinta.erilaisetkilpailevattulkinnatjaniiden Yhtenäistyykömaailma. ryhmittymistätulkintaerojenmukaisestijaerilaisten viharyhmiensyntyä. rauhanomainen rinnakkainelo eri aloilla ovat jo valtioidenintressienerilaisuusjasenaiheuttamat sinänsäosoituskulttuurinrikkaudesta. Aivantoisenlainenmerkkionesimerkiksikielellitasopimuksia.niihinperustuvatniinkansainvälinen rauhanturvaamistoiminta kuin maailmankaupan nenteksti.senomajäsentyneisyydenasteonsuuri, jasekantaajosenavullamerkitystäjatuleekeskijatkuvakasvukin. tulkintaerot ilmenevät kärjistyneimmin sodissa, tähänastikohtalokkaimminviimevuosisadanmaail- Missämerkityssijaitsee. kapitalistiselle tulkintataistelua käydään nykyään tämäonjoitsessäänhyväesimerkkitulkintaerojen markkinataloudensäätelynasteesta. viestinnänjatkuvantäsmentymisensekätiedonjatMuitasuuria,jopaihmiskunnankohtaloonvai- kuvankasvunvoimaantulkintaaohjaavanatekijänä. sia ihmisten maailmankuvalle. jatkuvankiistanaiheonsyntynytsiitä,ettämerkin näidensuurenluokanvastakkainasettelujenja käsiteonitsessäänkinmonitulkintainen,altistultulkintaerojenjälkeenmaailmaonglobalisoitunut. esimerkiksi internetsaattaakylläihmisethelppoonyhteyteen toistensakanssa,muttasehelpottaamyösnopeaa Juha Rikama on filosofian tohtori.
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1
taustakonteksteissavaikuttavattoisistaanpoikkeavat intressitjaaiemmatkokemuksetjamitävähemmän puolueetontietoohjaatulkintaa.Myösvirhetulkinnat,niinsanotutväärinkäsitykset,johtuvattulkitsijantiedonpuutteista,muttanekinvoivatjohtaa konflikteihinjaollamyöstahallisia.Mainilanlaukauksiaeikoskaanammuttu.
23. telmät, kuten liikennemerkistö tai matematiikka. voimastajavaikutuksistasekäniidensyidentutkiviestinnäntehostumineneivieläsinänsävähennä misentärkeydestä. edellämerkistäonpuhuttuminätahansatulkinsemerkitseemuunmuassapyrkimystäkansainvälisenyhteistoiminnanjatkuvaanlisäämiseenjamaail- nankohteeksijoutuvanailmiönä,jolloinsensisältö manlaajuiseen yhteisymmärrykseen yhä useam- jääepämääräiseksijavastatulkintakontekstinsatäsmissaasioissa.tämänpyrkimyksenonnistuminen mentämäksi.Merkinomajäsentyneisyydenasteon nykyisessämäärinonvaatinutvaltioidenintressien tällöinvähäinen.Merkityksensaadakseenjaymmäryhtenemistäjasiitäjohtuvaatulkintaerojenvähene- retyksitullakseensevaatiitäydennyksen,jonkase mistä,yhäuseampiayhteisestihyväksyttyjätulkin- saavastaanottajantaustasta,tulkintakontekstista. maailmassa vallitsevaa erimielisyyttä. vähitenkontekstiriippuvaisiaelimerkkeinätäysamallatavalla.Globalisoituminenlisäämaailman dellisimpiäovatuniversaalistipätevätmerkkijärjesstandardisoitumista. mansodissajaniidenjälkeisessä"kylmässäsodassa", Piileekö merkitys enemmän itse merkissä vai sen jossaideologistenleirienvastakkaisetintressitsyn- tulkintayhteyksissä,tekstissävaikontekstissa?tämä nyttivättulkintaerojaläheskaikistaelämänilmiöistä. kuttavia tulkintaeroja aiheuttavat nykyään ennen Lisäksimerkki-käsitteentulkintaerotmuuttuvat kaikkealuonnonsaastumisenjailmastonmuutok- helposti taustaolettamuksiksi, jotka synnyttävät senseuraukset.kommunistisentalousopinhävittyä kokonaisia tutkimussuuntauksia ja koulukuntia. relativistit korosuskonnot ovat tunnetusti aiheuttaneet paljon tavattulkinnanvastaanottajakohtaistavaihteluaja tulkintaeroja.Yksimaailmanrauhaaenitenhorjut- kontekstisidonnaisuuttapysyvänärealiteettina,joka tavatulkintaeroonse,ettäislaminmilitanttisiipi ontunnustettavayhteisymmärrykseenpääsemisen pitääkristillisiälänsimaitasiirtomaaimperialismin lähtökohdaksi.kehitysoptimistitpuolestaanuskovat jatkajina,mitätulkintaalänsimaateiväthyväksy. intressitpoikkeavatedelleenjyrkästitoisistaan,mikä ratkaisulla merkityksen todellisesta sijainnista ohjaaenitenniidenmaailmantulkintaajakäyttäy- käytäväänkiistaanonpitkällemeneviäseuraamuktymistä. Uskonnottuovattulkintaeroja tosinkirjailijadostojevskipilkkasimerkintää2+ Yhteisymmärryksenlisääntymisestähuolimattamaail- 2=4,koskaseei"mahtipontisestapätevyydestään" manmerkittulkitaanmonillatahoillaedelleeneri huolimattailmaisemitäänihmiselämästä,jotakirtavoin.Monienkansojenjamuidenihmisryhmien jailijatyrittävätilmaista. samalla kun viestintätekniikka on olennaisesti määrinymmärretyksisamallatavoin,vastaanottajan parantunut esimerkiksi internet on mahdol- kontekstistariippumatta.siksikaikenasiakirjoittalistanut nopean merkitysten vaihdon miljoonien misentavoitteenaonoppiatuottamaanmahdolliihmistenvälillä,ihmisetovatalkaneettulkitayhä simmanjäsentyneitä,mahdollisimmanvähäntulsuuremmanmääränmerkkejämaailmanlaajuisesti kinnanvaraajättäviätekstejä
suomenrannikonviimeinenmiehitettymajakka, kirkkonummenkallbåda,valmistui1920,jakahden vuoden kuluttua perustettiin ensimmäinen
R
miehittämätönmajakka,jussarönsundharu.vaikka kaikkiuudetmajakattehtiintuostalähtienautomaattisiksi,vanhoillaasemapaikoillaihmistyöstäei hetikokonaanluovuttu,ainoastaanhenkilökuntaa vähennettiin. Vuonna 1980 Tuomari Nurmio loihti osuvia, mutta pessimistisiä loppunäkyjä kappaleessaan "Maailmanpyörä palaa": "Anna muistojen museon maatua, anna majakoiden kaatua."
Söderskärin majakka sammutettiin tarpeettomana vuonna 1989. Majakanvartijakunnanammatillisenarvostuksen uusiteknologiakuitenkinhiljalleensöi.
Ikiliekkisyttyy
Majakkatyön lähihistorian näkyvin käännekohta oli juhlallinen tilaisuus vuonna 1949, kun 1868 perustettu Ahvenanmaan luoteissaariston laivalii H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1
24. Nykyään saarelle järjestetään turistiristeilyjä.
uotsalainen insinööri Gustaf dalén eteni kaasuvaloteknologian kehittelyssä 1900luvunensimmäisillävuosikymmenilläniin vauhdikkaasti,ettäjovuonna1917hänsaattoiesitellämajakoidenkannaltaratkaisevankeksinnön: hehkusukanvaihtajan.tämä laite vaihtoi rikkoutuneenvalonlähteenautomaattisestiuuteenjateki mahdolliseksirakentaajopakokonaanmiehittämättömiämajakoita. Majakkatyö oli arvostettua ja hyvin palkattua. HARRI NYMAN
Annamajakoidenkaatua!
Harri Nyman / Museovirasto
Vielä 1900-luvun alussa majakat olivat paitsi turvallisen merenkulun edellytys myös järjestäytyneen yhteiskunnan symboleja. Teknologian kehitys ja automaatio vapautti työvoimaa. Muutos oli kuitenkin jo ovella
Harri Nyman / Museovirasto
kennettä ohjannut sälskärin majakka muutettiin täysautomaattiseksi.Merenkulkuhallituksenluotsi- ja majakkaosaston johtaja svante sundman ja majakkamiehetseisoivattodistamassa,kunkauppa- jateollisuusministeriuntotakkisytyttikaasulaitteiston ikiliekin majakkamestarilta lainaamallaan tulitikulla.kaikkiseurasivatautomatiikankäynnistymistävaikuttuneina. tarinanopetus?keskusjohtooliteknologiauskon pauloissa, kun majakkahenkilökunta vielä kipuili tunnetasolla.Huonostivalmistelluttäysautomatisoinnitetenivätriitojenkauttajajättivätjälkeensä katkeruutta.
Työpaikallaan Norrskärin majakalla Evert Söderholm koki hengittävänsä vapautta.
Tuhansiksipirstaleiksi
Merenkulkulaitoksen keskusjohdon toteuttama majakkaketjun modernisointi herätti ristiriitaisia tunteita.kunmajakkainsinööriPenttisarvasesitti automatisointienpelastavanmajakanvartijatasemapaikkojensaeristyneistäjaepäinhimillisistäoloista, olitämäkenttähenkilökunnannäkökulmastahyväntekijyyttäteeskentelevääjasuorastaanloukkaavaa retoriikkaa. evert oli rönnskäriläisenluotsisuvunpoikaviidennessäpolvessa. johtoloistojen vähäiset huoltotyöt annettiin läheisen rönnskärinluotsiasemanvastuulle.työtlankesivat kuinluonnostaanevertille,jokatyöskenteliasemapaikallatuolloinluotsikutterinkuljettajana.jännit25. tehdessäniulkosaaristonluotsi-jamajakkaperheitäkäsittelevääväitöstutkimustanitörmäsinkiihkeimmänautomatisointikaudentunnelmiaheijastelevaantarinaan.kertomussärkyneestälinssistöstä kulkeejouseanmajakkapaikanfolklorena,vaikkase perustunee1964automatisoidunvalassaartenmajakantapahtumiin.
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1
Evertjalipunlasku
Laivaväylienvirkamiesyhdyskuntienautioituminen henkilöityy evert söderholmissa. tarinanvertauskuvaonvahva:huolimattoman käsittelynvuoksimonenmajakanvartijasukupolven pieteetillävaalimalaitetuhoutuukeskushallinnon pihalle.Mitäänmuseoitavaaeijäänyt. isäntyönäolihoitaasaarensivuitsekulkevanlaivaväylänjohtoloistoja.Perheasuipuolenkilometrin läpimittaisellasaarellatoisenloistonhoitajaperheen seinänaapurinakahdenhuonekunnanpienessävirkatalossa. 1900-luvunpuolivälissämajakkahenkilökuntaaoli 76,vuonna1968noin40ja1970-luvunpuolivälissä30.vuonna1987ammattikuntalakkasiolemasta.
komeaFresnel-linssistö,jokajouduttiinpoistamaanuudenlaitteistontieltämajakkatornista,oli määräkuljettaaHelsinkiinmuseoitavaksi.kunlastia purettiin,messinkikehikonkoossapitämäarvokas prismalinssistöhajosituhansiksisirpaleiksi.Helähdyskuuluikilometrienpäähän. Hän vietti lapsuutensa 1930-luvulla Lillsandissa, jokasijaitseenoin40kilometriävaasastalänteen. tapahtumientuloksenasaarijäityhjilleen.tästä alkoinoin40vuottakestänyttapahtumasarja,jonka aikanamajakanvartijatpoistuivat22asemapaikalta. Automatisointi autioitti Lillsandin 1959
Siellä asui kokonaisia perheitä toiseen maailmansotaan asti.
täväyksityiskohtaon,ettäevertinvanhemmatolivat kasvaneettuollasamallaluotsisaarella. spontaanisti pohdiskellen hän jatkoi: "norrskär,seonkeskipiste,kaikkimuuonsieltäsyrjässä. evert oli siirtynyt Merenkurkussasijaitsevallenorrskärinmajakka-asemallejo 1960-luvulla.kunhaastattelinhäntäBergössä2004, enaluksioivaltanut,ettäjuuritätämiestäpidettiin suomenviimeisenämajakanvartijana.Lämpimällä tyylillään myhäillen hän kuitenkin vahvisti: "jag verkligenvardensist." kun evert söderholmin viimeinen vahtivuoro päättyiheinäkuussa1987,järjestettiinnorrskärissä pienilipunlaskutilaisuus.utönmajakanperustamisestaalkanut,suomessa234vuottakestänytmajakkaelämäepookkiolipäättynyt.
päätöksen toimeenpano ei enää herättänyt järin suuriatunteita.Automatisointiajatukseenolisopeuduttujouseanvuodenajan. "Hengitänvapautta" ihmiseteivätainaoikeinymmärrä,kunsanon,että työn ja vapaaviikkojen vuorotteluun tottuneessa norrskäronmaailmankeskipiste."evertolioivaltaevertissäjapienessäkollegajoukossalakkauttamis- nut,ettämaailmankeskipisteonsiellä,missäihmi-
Harri Nyman / Museovirasto
26
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 1. Harri Nyman / Museovirasto
Kirkkonummen Kallbåda on Suomen viimeinen miehitetyksi rakennettu majakka. Haastattelua tehtäessä evert kertoi käyvänsä norrskärissäedelleenparikertaavuodessa."Mutta kyllä se on upeaa norrskärissä, juu! ja kun minä pääsensinne,minullaontapanasanoasuurinpiirteinnäin:nytolentäälläjahengitänvapautta",hän nauraa."silloinihmiselläonkaikki.kaikkiympärilläonavointa,eiolemitäänmikäsulkisi,estäisitai rajoittaisi.kaikkionavointa,vapaata." evertinpuheessafyysinenjapsyykkinenyhdistyivätyhdeksi ja samaksi mielentilaksi:vapauden kokemukseksi,senhengittämiseksi. Myös rönnskärin luotsiasema rationalisoitiin hiljaiseksi 1983
nenitseontaihaluaaolla.Hänenkeskipisteensä täysautomaatioononihmisenjakulttuurinvastaisijaitsinorrskärissä,paikassa,jossahänelläolikaikki. esi- tääkökukaanjonkintraditionjaidentiteetinsaamerkiksi söderskärin majakka sammutettiin tar- mistakolhuista?josyksikinmajakkavirkaolisisäipeettomana1989.tornitehtivätrapistuapahoin, lytetty, olisi majakkaketjun modernisointi saanut sillähenkilökunnanlähdettyäloppuikunnollinen aivantoisenjälkikaiun. tamaton. Rannikkokulttuurivaakalaudalla kunelämämajakoillasammui,kaventuiinhimilliAnnetaanko majakoiden kaatua, kuten tuomari senajattelunjamaailmankuvanmarginaalihitusen; nurmionlauluunmaalatussatulevaisuudenuhka- yksisiihensaakkamahdollinenelämäntapahävisi. nenidea.Majakoillaihmistyönlopettamisenvuoksi menetettiin kokonainen rannikkokulttuurin osa. elektronistensuuntimalaitteidenvallatessaalaa ensisijassakysymysonarvovalinnoista.välitovat merenvalot menettäneet merkitystään. huolto.Pahimmatuhkakuvatovatsiltijotakanapäin. Majakka-asemat on 1990-luvulta lähtien ymmärrettyarvokkaiksimonumenteiksi,jamonet Harri Nyman on kansatieteilijä, jonka tahottyöskentelevätniidensäilyttämiseksi. väitöskirja uloimmallarannalla.Luotsi-ja teknologianjaihmisentekemäntyönrajapin- majakkamiesperheetasemayhdyskunnissaan nallaonpysyttävävalppaana.väitän,ettäpyrkimys hyväksyttiin Helsingin yliopistossa elokuussa 2011.
Kalliorantojen vesilammikot olivat majakkasaarten lasten mieluisimpia leikkipaikkoja. Nyt elämä on useimmilla paikoilla hiljentynyt.
Harri Nyman / Museovirasto
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 1
27. kuvassa?Mitätapahtuu,kunihminensyrjäytyytek- Muutosnäyttääpieneltä,muttaseonollutperuutnologiantieltä?olisikotyöpaikatpitänytsäilyttää
Yllättävää on myös se, että vastaajat arvioivat oman slanginkäyttönsä keskimäärin varsin vähäiseksijopaniissävastaajaryhmissä,joissaslanginähdäänlaajimmin"kaikkien"kielenä.onmahdollista, ettävastaajatovatpohtineetomaaslanginkäyttöään mielessäänjonkinlainenideaalislangi,jostaheidän omakielenkäyttönsäeroaa.tämäsaattaisiselittää alhaiset arviot. kuitenkin se koskettaa useita suomalaisiajollakintavalla.seherättäämonenlaisiaajatuksiajatoisinaanvoimakkaitakintunteita; harvassaovatne,joillaeioleslangistaminkäänlaista näkemystätaimielipidettä.tällaisettavallistenkielenkäyttäjiennäkemyksetovathedelmällinenjatärkeätutkimuskohde.netarjoavatkielentutkimuksen käyttöönrunsaastisellaistatietoa,jotaeiolemahdollistasaavuttaapelkästäänkielentutkijoidentietämyksellä. joidenkin mielestä slangia voidaan puhua millätahansatietylläalueella. osavastaajistaliittääsenvainnuoriintaivanhoihin helsinkiläisiin, osa kaikenikäisiin.toisaalta hyvin monisijoittaaslanginkokopääkaupunkiseudulle, jaosakatsooslangiapuhuttavankaikissakaupungeissa. selvitinprogradu-tutkimuksessani,millaisesta ilmiöstäslangissaonkyseei-kielitieteilijöidenmielestä.kyselylomakkeeseenivastasi133pääkaupunkiseudunasukastakolmestaikäryhmästä.vastaajat kuvailivatslangiamonestanäkökulmasta:heottivat kantaaesimerkiksislanginpuhuma-alueeseensekä slanginpuhujienikäänjamuihinsosiaalisiintaustatekijöihin.Lisäksihearvioivatomaaslanginkäyttöäänjakertoivat,mistäomaksuvatuusiaslangisanoja.
S
giakäytetäänjakehitetäännuorena,minkäjälkeen pitäydytäänkerranopitussapuhetavassa.siksieri ikäpolvienslangitmielletäänkeskenäänerilaisiksi. Rosenbergin pro gradu -työ Pääkaupunkiseudulla asuvien slangikäsityksiä hyväksyttiin Helsingin yliopiston suomen kielen oppiaineessa 2011.
Mikäonslangilleominaista?
slangimielletäänkaikissaikäryhmissäyleisimmin nuorten kielimuodoksi. vainpieniosavastaajistamääritteleeslanginmuilla tavoin.
Odottamattomiahavaintoja
Hiukan yllättäen nuoret vastaajat suhtautuvat slangiin sallivammin kuin muunikäiset vastaajat: he pitävät sosiaalisten taustatekijöidenvaikutusta slangin käyttöön vähäisempänä kuin vanhemmat vastaajat.HemyössijoittavatslanginmuitaikäryhmiäuseamminHelsinkiälaajemmallealueelleelihe mieltänevätslangiksisellaisiakinkielimuotoja,jotka eivätmuunikäistenvastaajienmielestäsiihensisälly. Gradut
Slangi kielenkäyttäjien näkökulmasta
langia on suomalaisessa kielitieteessä tutkittu melko vähän. vastaajien mukaan slan-
28
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 1. kaikkiaan voi päätellä, että slangin käsitettä lähestytäänuseimmitensenpuhuma-alueenkautta. kuitenkinkaikenikäisetvastaajatpitävätslangina yleisimmin vanhoja ruotsalais- ja venäläisperäisiä slangisanoja. varsinyleisestiajatellaan,ettäslanginkäytölläon identiteettiäluoviajamuitasosiaalisia(piilo)merkityksiä.slanginsosiaaliseenluonteeseenviittaamyös se,ettävastaajatkertovatomaksuvansaslangisanoja yleensäsuoraanihmistenpuheesta.
Monenlaisetslangikäsitykset
slangionvastaustenperusteellahyvinmoniulotteinenilmiö.vastaustenleveästäkirjostaerottuukuitenkinkahdeksantyypillistätapaahahmottaaslangi: useimminslanginähdäänhelsinkiläistenkielenä. slangin ominaisuuksista vastaajat mainitsevat useimminsanastoonliittyviäpiirteitä,kutenlainasanojenrunsauden,sanojenmuokkaamisenjalyhentelyn,itsekeksitytsanat,sanastonnopeanmuuttumisensekäsen,ettäslangisanojenmerkitystävoiolla vaikeaymmärtää.Myöserityinenpuhetapa,ääntämys,painotus,rytmi,nuottisekäsihahtavas-äänne nähdäänslanginerityispiirteinä. useidennuortenmukaanerimurteillakinvoiolla omatslanginsa. koska tutkimuksessa ei pyydetty perustelemaanarvioitaomastaslanginkäytöstä,tämä havaintojäätulevantutkimuksenselvitettäväksi.
KAISA ROSENBERG, filosofian maisteri. näidenslanginominaispiirteidenlisäksivastaajat pohtivatslangiasensosiaalistentehtävienkannalta. Pieniosavastaajistanäkeeslanginennenkaikkea jonkintietynihmisryhmänpuhetapana,jolloinalueel- lisillatekijöilläeinähdäolevansuurtamerkitystä slanginkäyttöön.Muutamienmielestäkaikkisuomalaisetasuinpaikkaan,ikäänjasosiaalisiintaustatekijöihinkatsomattapuhuvattaivoivatpuhua slangia
/ Onneksi meitä liikuttavat / toisten osoittama myötätunto, omatunto, sääli, / jopa heidän itsesäälinsäkin.tai:Miten ihmisiin voisi uskoa. varsinaisessa kokoelmassa käsitellään kipupisteitä eli mitä saa käyttääjamitäei,mikäonplagiaattijamikäei-plagiaatti.onkoesimerkiksisuullisestisanotunsiteeraamisessakysetekijänoikeusrikkomuksesta?tämä ontavallaanmyöskoe.Mielestänivoinperustella lainauksenkäyttöäoikeudellanikäyttäämottoa." sumarinrunotprovosoivatuseinkohtisubjektiivisuutta,normatiivisuudenvastustamistajaoman yksilöllisyydenlöytämistä."normaalinsäästäneläkepäiviksi",toteaarunoilija, jokaonantanut runoissaan puheenvuoron hulluille ja muille friikeille. Vanginvartija, ristikko otsaan uurtuneena estää minua rakastamasta. Like
Anni Sumaria kiinnostaa rumuuden estetiikka, mutta myös rakkaus pohdituttaa.
uudessakirjassaansumarikäsitteleekintoistuvastikysymystäplagiaateista: "kirjanensimmäisessäversiossaoliminäkertoja, joka oli hyvin lähellä rajanylitystä. jo Mitta ja määrä -kirjassaanrunoilijakehottaaminän jasinänjatkuvaanvuoropuheluun,koskasinäeli esimerkiksirakkaudenkohdeonainauusi,katsojan vaihtuessauusi. Yksittäiset persoonat ovat minulta kiellettyjä, mutta Yhtä voin rakastaa, kaikkien muodostamaa Yhtä. ihmisyyden täyteys edellyttää pikkuporvarillisista stereotypioistajaturvallisuuttaluovistamielikuvista eroonpääsemistä,elämänottamistasellaisenakuin sesattuuvastaantulemaan.
tonta,jasidoksissakonkreettisiinpaikkoihin.rakkausonerityisenvaikeaaerilaisillaturvalukoillatai valvovallayliminälläitsensäsuojanneelleihmiselle: Noudatan ankaria sääntöjä. "jos autan yhtä ihmistä kehitysmaissa, voisin samallamyötätunnonmäärälläauttaasataa.rakkaustarjoaaväylän,jossakaksiyksilöävoivatluoda maailman,jokaonkaukanaterrorinjaväkivallan maailmasta." Rita Dahl on kirjailija, valtiotieteiden ja filosofian sumarinrunoissakuvatturakkausonuseinonne- maisteri.
30
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 1. / Heitä pitää koskettaa, vaikka / liha onkin mätää, pettävää.tairakastajannäkökulmasta: Rakastajat makaavat kyvyttöminä, sanattomina, / sarvet jauheena, luut murskana. Rakkauden lopulla menen erämaahan, tavalla tai toisella; ei mikään ongelma, aina seissyt toinen jalka erämaassa, kuilun partaalla.
Miksirakastaajakirjoittaa?
rakkauden syiden pohtiminen kiinnostaa myös inhimillisestäheikkoudestajahaavoittuvaisuudesta kiinnostunuttasumaria.runoilijaprovosoimenemääntoistakohtihaavoittumisenuhallakin,koska toiset ihmiset tarjoavat mahdollisuuden erilaisiin tunteisiin:ihmisiin oli uskottava tai muuten / ei tule rakkautta, ei ole toivoa. "josfeminiininenmielletäänherkäksijaainutlaatuiseksi,josseviittaanaisenvaistoon,yiniinjayangiinsekähämärään,yöhön:johonkin,jotaonsuojeltavaulkomaailmalta,niinminustamonetihmiset etsivätrakkaudenkohteesta juuri tällaisiaasioita." runoilija provosoi kuitenkin unohtamaan romanttisen ajatuksen rakkauden ainutlaatuisuudestajahyväksymäänreilustisen,ettärakkauson altismuutoksillejasenkohteetovatmonet.näin säilyyhengissävarmemmin.
Eioleyhtärakkautta
"euroopanläpimatkustavienkirjailijoidenyhteistä junamatkaakäsittelevästä Junanäytelmästä (2001) lähtien totuin asenteeseen, että elämä on kirjallisuutta.romaanialkaarealistisena,muttamuuttuu kokoajanunenomaisemmaksisubjektiivisentodellisuudenrakkaudenvallatessaalaa.romaanin taustallaonpuolitoistakuukauttakestänytsuhde, jonka aikana unelmat, haaveet, väärinkäsitykset, ihmisensisäisetilluusiot,vahvistuivat.varovainen ihminen pysyy maan pinnalla, eikä anna itsensä tempautualiiaksisubjektiiviseenmaailmaansa." rakkauden tarve on runoilijan mielestä yhtä syvälläihmisessäkuin uskonnollisuuden jahenkisyydentarve.Hän erottaa rakastumisenjarakkaudentunteentoisistaan.rakkausonviisastila,joka ulottuu rakkauden kohteen ulkopuolellekin. "onolemassaainakinmystisiä,maallisiataianimaalisiasyitärakkaudelle.Mystisetsyytpalautuvat kohtalouskoon,jokaonvähintäänyhtävanhakuin vanhimmattunnustetutuskontommesekätuli-ja esi-isäkultit.rakastumineneisiltiolemahdollista vainuskonnoistajamyyteistäkiinnostuneille;myös sivistynytateistionyhtäaltisrakastumisellehullun lailla." Muusatovatantaneetsumarilleyllykkeenkirjoittamiseen.kirjailijaeiolekuitenkaanlainannut muusiensarepliikkejävaankäynytikäänkuindialogiaheidänkanssaan."dialoginhenkilötsyntyvät rooleihinsa,nousevatkulisseista,kuntarvitaan",on runoilijaitsekintodennut.Mitta ja määrä -kokoelmanrunossa"kiteytyminen"todetaan,että"rakkaus onainafeminiininen,myössilloinkunkohteena onmies"
Nyt tekstit ilmestyvät alkuperäismuodossaan. 59,
Johanna Ilmakunnas
Kartanot, kapiot, rykmentit
Erään aatelissuvun elämäntapa 1700-luvun Ruotsissa
Ylhäisaatelisen von Fersenin suvun arki oli ylellistä. 41,
Helena Pilke
Julkaiseminen kielletty
Rintamakirjeenvaihtajat ja päämajan sensuuri 19411944
Joka seitsemäs rintamakirjeenvaihtajien kirjoitus sensuroitiin jatkosodan aikana. 38,
Su 30.10. 27,
Erkki-Sakari Harju
Sprengtportenin Savon kartasto
1777 Savosta teetettiin sotilastarkoituksiin salainen kartasto, jonka kopio kaapattiin Venäjälle. Helsingin kirjamessuilla
To 27.10. klo 14 Mika Waltari
Antti Matikkala ja Wilhelm Brummer
Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa
Heraldiikan ja vaakunatutkimuksen perusteoksessa tutustutaan niin 1200-luvun sinetteihin kuin moderneihin porvarisvaakunoihin. klo 11 Kullervo
Helena Pilke (toim.)
Taistelu Aunuksesta
Martti Haavion ja Olavi Paavolaisen syksyllä 1941 kokoamat taisteluselostukset ja kuvaukset ItäKarjalasta eivät aikanaan läpäisseet sensuuria. Lappalainen
Tervetuloa SKS:n osastolle 6d70
32
Kuninkaan viimeinen kortti
Viipurinlahden ja Ruotsinsalmen meritaistelut 1790
Jännittävästi kerrottu ja kriittinen teos kuvaa koko Kustaa III:n sodan tarinan 17881790. 78,
Pe 28.10. 38,. klo 16 Aino
Jussi T. Mihin rahaa käytettiin ja miten kallis elämäntapa rahoitettiin. Kartasto sisältää tiedot alueesta yksittäisten talojen tarkkuudella. Mukana aiemmin julkaisemattomia, järkyttäviä TK-kirjoituksia
Vaikuttavia maalauksia, grafiikkaa ja veistoksia esittelevä teos avaa ainutlaatuisen näkymän Aallon tuntemattomaan puoleen. Miten Suomi päätyi Euroopan Unioniin. klo 10.30 Kirjakahvila
Marko Tikka
Tanssiorkesteri Dallapé
Suomijatsin legenda 19252010
Värikäs sukellus Suomen kaikkien aikojen merkittävimmän populaarimusiikin kokoonpanon historiaan. Su 28,
30.10. 32,
La 29.10. 36,
33
Tervetuloa SKS:n osastolle 6d70
Silmänkääntäjiä, konstiniekkoja ja loihtutaiteilijoita. klo 13 ja 15 Lasten aukio
Liisa Helenius ja Jussi Hynninen (toim.)
On meillä nasta täti
Leikkikenttien vanhoja laululeikkejä
40 leikin sanat, nuotit ja ohjeet yksissä kansissa! Nostalgisia valokuvia 195080-lukujen Helsingistä. 45,
Pe 28.10. klo 11 Kirjakahvila
Heikki Nevala
Taikurien vaiheita Suomessa 1800-luvulta 1960-luvulle
Taikureiden salaperäisyyden verhoa raotetaan yli 30 taikurin tarinan kautta kahlekuningas Sunellista Solmu Mäkelään. klo 14 Kullervo
Juhana Aunesluoma
Vapaakaupan tiellä
Suomen kauppa- ja integraatiopolitiikka maailmansodista EU-aikaan
Ajankohtaista taustatietoa eurokriisille. klo 17 Eino Leino
Erik Kruskopf
Helsingin kirjamessuilla Alvar Aalto kuvataiteilijana
Harva tietää, että Alvar Aalto oli myös lahjakas maalari. 38,
La 29.10. Miten elokuvakokemuksia tulisi käsitellä. Pe 28.10. 45,
To 27.10. klo 16.30 Kirjakahvila
Leena Virtanen ja Kirsi Raitaranta
Ruutia, räminää ja rakkautta
Elokuvaklassikoita lapsille ja nuorille
Mitä filmejä lapset ja nuoret katsovat yhä uudelleen ja miksi
0201 131 216 kirjamyynti@finlit.fi
Verkkokauppa www.finlit.fi/kirjat Katso vaihtuvat kampanjat ja Löytökori! SKS:n jäsenille 25 % kirjamyymälästä ja verkkokaupasta. Uusittu laitos kansainvälisestä bestselleristä. 45,
Ilona Salomaa
Valkoinen intiaani
Tutkimusmatkailija Rafael Karstenin elämä
Ennen julkaisemattomaan aineistoon pohjautuva kirja kertoo Karstenin tiestä Etelä-Amerikan intiaanien pariin 1900-luvun alussa, ensimmäisenä suomalaisena. aidon Hitlerin ja Mannerheimin salaa äänitetyn keskustelun. Mukana DVD-levy, joka sisältää mm. 29,
Palkintoehdokas 2011
Kirjamyymälä Mariankatu 7, Helsinki, käynti sisäpihalta ma, ti, to 1117, ke 1118, pe 1116 Tilaukset postitse puh. Granö 18821956
Tutkimusmatkailija, kuvaaja, tietokirjailija ja maisematieteilijä Johannes Gabriel Granön elämäkerta kuvitettuna ainutlaatuisilla valokuvilla. 44,
Lasse Vihonen
Radio sodissamme 19391945
Kirja kertoo, miten suomalaiset käyttivät radioaaltoja hyväkseen sotaponnisteluissaan. 36,
Allan Tiitta
Yli 1600 nimekettä verkkokaupassa www.finlit.fi/kirjat
34
Sinisten maisemien mies
J. G. Isälle 13.11.
Antti Karisto ja Pekka Laaksonen
Punapaidat
Lahtelainen mäkilegenda
Huikeita tarinoita sotien jälkeisestä Lahden kulta-ajasta, kun hyppyrimäkien huimapäät korjasivat kisamitaleja Veikko Kankkosen johdolla. 32,
Jättiläiset
Hauskoissa tarinoissa ja taitavassa kuvituksessa muinaisaikojen kalevanpojat, hiidet ja jättiläiset heräävät henkiin. 34,
Lapsille
Marjut Hjelt ja Jaana Aalto
Pekka Vuori
Keijukaiset
Totta ja tarinaa toisesta maailmasta
Tavallisen keijukaisen jokainen tunnistaa, mutta millaisia keijuja ovat näävelit, suohiset ja pönttöhiittiset. Uusintalaitos upeasta tarina- ja kuvakirjasta
Kaleva lakki on vahva todiste 1800-luvun kansanihmisten kirjallisesta kulttuurista.
Pitkäpaasi-Seura
Pitkäpaaden saariryhmä sijaitsee avomeren äärellä Virolahden Neuvostoliitolle luovutetussa osassa viitisen kilometriä nykyiseltä valtakunnan rajalta. Vuonna 1951 perustettu PitkäpaasiSeura vaalii kylän muistoa: www.pitkäpaasi.fi KARI NIEMELÄ
arikymppinenmerimieseliasniemeläharrasti 1860- ja 1870-luvun taitteessa runojen kirjoittamista. Maanviljelystä ei voitu harjoittaa. Enimmillään asukasmäärä oli aivan ensimmäistä maailmansotaa edeltävinä vuosina noin 400. kynäntuotteistaan hän kokosilähes600-sivuisenkäsikirjoituksen"kaleva lakki.Lukemisianuorisolle",jonkahäntiettävästi lähettikustantajalle.kirjaarunoistaeitullut,mutta jotakinkauttanepäätyivätsaksankielenlehtorinja sks:nasiamiehenB.F.Godenhjelminkäsiin,joka 1890-luvullaluovuttiniemelänmittavankäsikirjoituksensuomalaisenkirjallisuudenseuraan. niemelälle löytyikoti,Pitkäpaadensaariitäiselläsuomenlahdella,jasukulaiset, jotkatiesiväthänet.
35
P
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 1. sainkäsiinikovienmustienkansienväliintalletetunpaksunpaperipinonmuutamiavuosiasitten kartoittaessani1800-luvunkansanihmistentekstejä sks:nkirjallisuusarkistossa.niemelänloppukirjoitus "Pitkäpaadessa 12Heinäkuuta 1873. Asukkaiden toimeentulo perustui pelkästään meren hyödyntämiseen eri tavoin: kalastajina, laivureina, luotseina ja tullimiehinä. KAISA KAURANEN
Merimieselämästä jasielunolemuksesta
Merimies Elias Niemelän käsikirjoituksesta tuli kirja 137 vuotta kirjoitusajankohdan jälkeen. niemelä" johdatti minut Googlen avulla Pitkäpaasiseuran kotisivuille. Nykyisin kylä on tyhjillään, ja kaikki talot on hävitetty. e. Lähes kaikki asukkaat olivat saaren ensimmäisen nimeltä tunnetun asukkaan, 1500-luvun alkupuoliskolla eläneen Jaakko Henrikinpojan jälkeläisiä
niemelänkynänjälkeävoisiluonnehtiaepätasaiseksi, niin kuin usean muunkin itseoppineen kirjoittajan.runojenaihemaailmaonsekalainen, eikäniitäjuurioleryhmiteltyteemojenmukaan. Monetrunotovatliianpitkiä.LönnrotkorhosenrunojentoimittajanaonsaanutWiisikymmentä runoa ja kuusi laulua-kirjaannapakkuutta.runot onsijoitettuyläotsakkeidenalle.esipuhetaustoittaakokoelmaa.Lönnrotontodennäköisestimyös korjaillutrunojenpieniävirheitäjalyhentänytliian pitkiä. Poikkeavajaeriskummallinenkokemusniemelälle oli, kun naiset tulivat kerran mukaan laivan lastaukseenGotlanninsatamassa.naisetlastasivat puitahuolellisestikuinlasiataimunankuoria.Puuha olihidastamuttakielikerkeä:"sitäpäolikälinä,/ Annikiljui,Miinakiljui,/sohvitoisinaansorisi,/ Hälä,kälä,sälä,mälä,/Ainakielensäkilisi",niemeläriimitteli.
Pitkäpaasi-Seura
Itseoppinutvaillahovikriitikkoa
kirjassa on myös lyyrisiä, osin loppusoinnullisia runoja,joissaniemeläeläytyyerirooleihinnuoresta merimiessulhoaan kaipaavasta neidosta nelikymmenvuotiaaksiilmanvaimoajääneeksimiesparaksi. Kotona lienee ollut ainakin uskonnollista kirjallisuutta ja isä osasi luultavasti luotsina lukea ja kirjoittaa. 2000-luvuntoimittajinaMarkettaLeander,kari niemeläjaMarkettaPalolahtiovatsensijaantehneetvarmastioikeanratkaisunjättäessäänniemelänrönsytpaikoilleenjakieliasunkäsikirjoituksen mukaiseksi.kirjaonarvokastutustumiskohdepaitsi sukulaisille myös paikallishistorioitsijoille, merimieselämästäjamerenkulunhistoriastakiinnostuneille,1800-luvunrunokulttuurintuntijoillesekä kirjallistumisentutkijoille.
Elias Niemelä oli pitkäpaatelainen kynäilijä, joka eli 18471910. Rannikkoseuduilla kirjoitustaitoisia oli enemmän kuin Sisä-Suomessa. Muutamien kirjojen lukeminen tuskin selittää niemelänrunojensyntyä,vaanhänenympärillään ontäytynytollajonkinlainenelävärunolaulukulttuuri.senosanaovatvaikuttaneetmyösarkkiveisut, joistaniemeläonniinikäänottanutvaikutteita. toimitustyö ja karsiminen olisivat epäilemättä tehneetmyösniemeläntekstistäaikoinaanhoukuttelevamman,ehkämyyvänkin,josseolisipäässytkirjaksiasti.olihankorhosenkinrunokirjaaikoinaan hyvinsuosittu;setunnettiinkansankeskuudessaeri puolillamaata.itseoppineidentekstientoimittajatja hovikriitikotolivatkuitenkin1800-luvullaharvassa. KARI NIEMELÄ
Kaisa Kauranen on valtiotieteiden lisensiaatti, joka tutkii 1800-luvun itseoppineiden kirjoittajien tekstejä.
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1
37. nojamatkojensaaikana,sillärunotvalottavatmerimatkojajasatamanarkeahyvinyksityiskohtaisesti. Hänkuvaaerilaisuuttaanjayksinäisyyttäänlaulajana jariimientekijänä.olikokysemaneerista,eräänlaisestarunoilijanitsetehostuksestavaiympäristön todellisestatylyydestä. Elias kirjoitteli juttuja lähiseudun sanomalehtiin. Omien sanojensa mukaan hän ei ollut käynyt päivääkään koulua, vain "rippiskoulun". Hänen aiheensa liikkuivat muun muassa kylän historiassa, merimieskertomuksissa ja raittiusaiheisissa kertomuksissa
syrjäseutujenihmistenääneteivätuseinkaankantaudumaalikyliin,keskuksiin.omastakotiseudusta, senarjestajaelämäntavoistakertovatkirjailijatovat tässäjoukossakullanarvoisiaperinteenviejiäja-ylläpitäjiä,joidenansiostamyöskollektiivistamuistitietoasäilyyjälkipolville.LauriHihnavaaraonyksi heistä. ulkopuolisen,muuallaeläneen,olisihankalatuoda niinelävästiesiinjuurisitäsompiotajasenelämää, jollaiseksi ihmiset ovat sen kokeneet. Aikaeiolehaalistanutvuonna1935syntyneen sompiolaisen muistoja, joita hän on kirjoittanut kertomuksiksikolmenkirjanverran:Luiron laulu (2002), Vesittäjät (2006) ja viimeisimpänä tänä vuonnailmestynytPökkilöhaukka.
Sompionkansa
Hihnavaarankirjatvievätlukijansaitä-Lapinpikkukyliin Lokkaan, riestoon, korvaseen ja sompion kansan pariin. oma kieli, Lappijasensanonnatjatavatmuodostavatoleellisenosankertomustenkulkuajatekevätneeläviksija todentuntuiseksi.kirjailijaitsetoteaakin: "seonoleellinense,ettäsekuulostaa,ettäseon sitäomaapuhetta,mitäkansaonkäyttänyt."
38
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1. Oma synnyinseutu ja sen ihmiset saavat miehen kirjoittamaan.
lämänsyrjästäpidetäänkiinniharvaanasuttujenrajaseutujenpikkukylillä,vaikkamaailman tuulet koettelevat niitä rajuin ottein. "Mikäonkirjoittajallemahtavaasia,ettäminä muistan yksityiskohtaisia repliikkejä, ihimisten sanontojahetisoanjäläkeen,aivantäsmälleen,mitä
E
Hyvä muisti ja eläytyminen kuvattaviin ihmisiin on Lauri Hihnavaaran mielestä kirjoittajalle tärkeää.
Kirsi Laurén
nesano.olikosesittenseääretönuteliaisuus,vai mikä.seauttaajo,silloinsinätunnet,pystyteläytymäänsiihenihimiseen,jostasinäkirjoitat.sinä pystyt,sinämenetsennahkoihinniinhyvin,ettäse tuntuuluonnolliselta." Herkkyysjahyväihmistuntemusyhdistettyinä tarkkaanmuistiinovathyvänkertojanominaisuuksia.siteeksitarvitaanjotainomaa,elävöittävää,oma tyylijarytmi,jottaniinlukijakuinkuulijasäilyttävätkiinnostuksensa.sompionerämaassa,soidenja metsienkeskelläMoskussasyntyneelläjanuoruutensaviettäneelläHihnavaarallaonkertojanlahjat. kertomuksissa arkisissa elämänpyörteissäsinnitteleväterämaissakasvaneet pohjoisenihmiset. sodanjälkeinen Lapin jälleenrakennus, Lokan tekoaltaantuomatmullistuksetjapaikallistenihmistenkokematelämänmuutoksetpiirtyvätesiinsisältä päin, kokemusten välityksellä. omatjuuretjamenneisyysantavattekstienaiheet jamyöskyvynkirjoittaasitenkuinasiatovatolleet. näin syntyy kuva kouriintuntuvasta,kaunistelemattomastajakarusta elämästä,jossaaineellinenrikkausonharvojenherkkua.Porot,riistaeläimet,kalastusjamuutluonnonantimetovatelinehtoja,joidenvaraanelämääon rakennettu.korpimaihinraivatuthallanaratpellot jasuoniitytantavatosansa,joshyvinkäy. KIRSI LAURÉN
ReheviäkirjoituksiaSompiosta
Lauri Hihnavaaran muistot taipuvat kertomuksiksi
Lauri Hihnavaara on pistänyt kansiin sompiolaista elämänmenoa viime sotien jälkeiseltä ajalta
Myösmiehenpukuonpystyttymelkotarkoinjäljentämäänlukuunottamattahousuja,joihineikuulunut pronssikoruja.
Saa koskea
Opastuskeskuksenlähesjokaisessahuoneessaonjotakin,johonsaakoskea.esimerkiksiyhdessähuoneessa onpystykangaspuut,joissavoikokeillakutomistatai värttinälläkehräämistä,toisessahuoneessaonlapsille hiekkalaatikkorautakaudestakertovineesineineen. "TapahtumaonSuomenhistorianvanhinkirjallinen tieto,jahistoriallisenajanonkatsottumeilläalkaneen siitä",kertooopastuskeskuksentyöntekijäTerhiPuustelli ja lisää, että surmaan liittyvistä asioista on vain vähänvarmaatietoajaettäasiaatutkitaanedelleen. "Joennenopastuskeskustatäällätoimimuinaistekstiiliverstas,jalisäksipaikkakunnallajärjestettiinesihistorianeura-hankkeenpuitteissamuinaisleirikouluja, jotkasaivathyvänvastaanoton",kertooeurankulttuuritoimenjohtajaSirpaWahlqvist. näkökulmanaoliesihistorianelävöittäminen,jasama painopistenäkyymyösnykyisessätoiminnassa."Opastuskeskuseiolemuseo,vaantäälläesitelläänerilaisin keinoinrautakaudenelämää,erityisestipaikkakunnan rikastaviikinkiaikaa."
E
Lähistöllä sijaitsevaan Mannilaan on rakennettu muinaiskylä,jossaniinikäänpääseeeritavoinkokemaanentisaikaistaelämäntapaa,muunmuassaerilaisia kädentaitoja.
Kiinnostava Euran emännänpuku
Perusnäyttelykäsittääkolmehuonetta,joistayhdessä esitelläänrautakautisennaisenelämää,toisessamiehen elämääjakolmannessaarkielämänerialueita.neljännessäonvuosittainvaihtuvaerikoisnäyttely.Wahlqvistinmukaanperusnäyttelynehdottomiinsuosikkeihin kuuluueuranemännänmuinaispukukomeinepronssikoruineen. Siksi korun kohdalla olevan vaatteen materiaalionsäilynyt,jalöytöjenperusteellaonvoitu rekonstruoidaeuranmuinaispuku." koskaeurannaisenpukuunkuuluipaljonkoruja, puvuneriosiaonsäilynythyvin.Löytöjenperusteella onvoitupäätellä,ettäeuralainennainenonollutnoin 170senttiäpitkä.Wahlqvistinmukaansekertoosiitä, että myöhäinen rautakausi on ollut vaurasta aikaa. keskiajalta peräisin olevien tietojen mukaanpiispaHenrik,Suomenensimmäinenpiispa, surmattiinkirkkokarinlähellävuonna1156. AINO UKKALA
Naurava Lohikäärme elävöittää entisaikoja
Eurassa toimii Suomen ensimmäinen esihistorian opastuskeskus. Syy,miksijuurirautakausionnostettuesiin,piilee siinä,ettämuuallaSuomessarautakaudenesineistöäei tunnetasiinämäärinkuineurassa. Samaavoipäätelläkoristeidenmäärästä. keskuksessaonpienimyymälä,jonkatuotteetpohjaavatrautakautiseenesineistööntaityötapoihin.Muinaisuuttaonhyödynnettymuunmuassasaviastioissa, tekstiileissä,hirvenluustatehdyissänapeissataierilaisissakoruissa,kutenPanelia-korusarjassa,jokaontehty Paneliankylästälöydetynkaularenkaanperusteella.
40
Kirkkokarin aarteita
vuoden2011erikoisnäyttelyonnimeltään"Aarteita köyliönkirkkokariltapyhiinvaellusmuistojapiispa Henrikistä". Vuosittain vaihtuva näyttely esittelee tänä vuonna Köyliön Kirkkokarin aarteita ja piispa Henrikistä kertovia pyhiinvaellusmuistoja.
urankeskustassa,joenvarrentuntumassaon kansallisromanttistatyylisuuntaaedustavaharmaa,pitkäkivinavetta.viimevuosituhannen lopullasesaiuudentehtävän,kunsiitätuliSuomen ensimmäinenesihistorianopastuskeskus.nimennauravaLohikäärmekeskussaieuranOsmanmäenkalmistostalöydetynviikinkiajankeihäänkärjenkoristekuvion perusteella. "eurastaonlöydettyerityisenpaljonvuosien600 1200jkr.elimyöhäisenrautakaudenesineistöä.kauttuanLuistarinkalmistoonoikeaaarreaitta",Wahlqvist kertoo.kalmistostaonlöydettypuolenhehtaarinalueel- tayli1300hautaa.SeonyksikokoSuomenmerkittävimmistämuinaisjäännösalueista. köyliönkirkkokaripaikallistenkielessäkirkkosaarimuotoutuimerkittäväksipyhiinvaelluskohteeksi
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1. euralaiset huomasivat olevansa oikeilla jäljillä. "Ononni,ettäkorutovatolleetpronssia.Pronssi erittäämaassaollessaanmyrkkyä,jokaedistäätekstiilin säilyvyyttä
"Sormus on merkittävä löytö Suomen mittakaavassa, sillä maastammeonlöytynytvainviisisamantapaista.köyliönlisäksi yksi on löytynytTurusta, yksi eurasta ja kaksi Ulvilasta. nykyäänkinkirkkokarilletehdäänpyhiinvaelluksia,jaseon roomalaiskatolistenainoapyhiinvaelluskohdeSuomessa.näyttelyssäisotjulisteetkertovatkuvinjateksteinpiispaHenrikin lisäksimyösPyhänHenrikintie-nimisestäpyhiinvaellusreitistä, jokalähteeTuruntuomiokirkoltajapäättyykokemäelläsijaitsevallePyhänHenrikinsaarnahuoneelle.nykypäivänpyhiinvaeltajavoiitsesoutaakirkkokarillekyläyhdistyksenveneellä. On arveltu, että ne olisi jätetty uhrilahjana pyhiinvaelluskohteeseen." Toinen merkittävä esine on tina-lyijyseoksesta valmistettu pyhiinvaellusmerkki, jonka uskotaan esittävän norjan Pyhää Olavia.Sekertooosaltaanköyliönkirkkokarinpoikkeuksellisestapyhiinvaelluskäytöstäjokeskiajalla.Puustellinmukaan pyhiinvaellusmerkkiäpidettiinmatkoillanäkyvissä,koskasen arveltiinvähentävänmahdollisuuttajoutuaryöstetyksi. "kirkkokarilla tehtiin arkeologisia kaivauksia 1900-luvun alussa",Puustellikertoo."Alueeltalöytyipaljonvärillisiäikkunalasin palasia ja lyijypuitteita.Tästä on päätelty, että siellä olleessapuukappelissaonollutlasi-ikkunatjaainakinyksilasimaalaus.Senvuoksinäyttelyssäonmyösmukanakuvalasimaalauksesta,jokatosineiesitäköyliönkappelinmaalausta." näyttelyssäolevatesineetovatlainassakansallismuseosta,ja neonnytensikertaatuotuyleisönnähtäville.kaivauksissalöytyi muunmuassakeskiajalta1700-luvulleajoittuviarahojajamuita metalliesineitä.Puustellinmukaanyksinäyttelynmerkittävimpiä esineitäonkulta-hopeinenpyhiinvaellussormus,jonkakantaosaanonkuvattukristuksenkasvot. Opastuskeskuksessa voi kokeilla vaikkapa pystykangaspuilla kutomista, kertoo opastuskeskuksen työntekijä Terhi Puustelli.
jo1300-ja1400-luvulla. Aino Ukkala
Aarteita Köyliön Kirkkokarilta -näyttelyn esineet ovat ensi kertaa yleisön nähtävillä (ylhäällä vas.). Perusnäyttelyn kiinnostavimpia kohteita on runsain pronssikoruin somistettu Euran emännänpuku (ylhäällä oik.). Aino Ukkala on vapaa kirjoittaja.
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1
41
Soppaasotkeeentisestäänse,etteiedeskulttuurin erialojavoiverratatoisiinsa.Musiikintekijätovat tyypillisemmin saaneet tekijänoikeustuloja vielä paljon julkaisemisen jälkeen, kirjailijoilla pääosa
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1
42. Toim. Toim. Avain 2011.
tiäonsaatuselvittelemäänjoukkokiinnostaviakirjoittajia.AjatuksiaanjakavatmuunmuassaPiraatti- puolueenpuheenjohtajaPasiPalmulehto,Suomen tietokirjailijatry:npuheenjohtajaPirjoHiidenmaa, tutkijaRaijakoli,muusikkoOlaviUusivirtasekä kirjailijatvesaSisättöjaJarkkoTontti. kriitikon tilanneeiolemikäänerityistapaus,vaankriitikko onkulttuurinmarttyyri,jonkaalennustilasymboloi kokokulttuuria.Jossuuntajatkuu,kokokulttuuri menettää merkityksensä ja muuttuu ongelmajätteeksi.
PEKKA WAHLSTEDT, vapaa toimittaja ja kriitikko
Klimppistä tekijänoikeussoppaa
Tietokirjailija Juri nummelin törmäsi turhauttavaanongelmaantoimittaessaanTankki palaa!-nimistäkokoelmaa(2009)talvi-jajatkosodan vuosinakirjoitetuistasotatarinoista.nummelinolisi halunnutantologiaanmukaaneräänkiinnostavan, sodan todellisuutta kouriintuntuvasti kuvaavan kertomuksen.Tarinajäivalitettavastijulkaisematta, sillätekijänoikeuksien70vuodensuoja-aikaolivielä meneillään,eikätekstikatkelmanoikeuksienomistajiapystyttyjäljittämään. Tekijän oikeuksia mittaamassa. Aihepiirionjoaiemmintunnustettuhankalaksija rönsyileväksi,muttasiitähuolimattasotkuistavyyh-
y
Piraatti vai kirjailija. Arvioita, katsauksia
Tarvitaanko kriitikoita?
Suomenarvostelijainliittojulkaisiviimevuotisen60-vuotisjuhlansakunniaksikirjanKritiikin kasvot.Muitakinsyitäkirjanjulkaisemiselle on.kritiikillämeneenykyäänhuonosti,jaetenkin päivälehdetleikkaavatniinarvostelujenmerkkimääriäkuinpalkkioitakin.Mistäkritiikinalasajojohtuu jamitäasiallevoitaisiintehdä. Pärjätäkseenkovenevassataloudellisessakilpailussapäivälehdetlisäävätviihteenosuuttajavähentävättaidetta.Joskriitikkohaluaapysyämukana, hänenonalettavamielistelläsuurtayleisöäjaryhdyttävävaikkapatietokonepelienesittelijäksi.Tavalliset kansalaiset suosivatkin toistensa kirjoittamia
y
Kritiikin kasvot. Työn tuloksena julkaistiin nummelinintoimittamaartikkelikokoelmaPiraatti vai kirjailija?,jokatörmäyttäätoisiinsaerilaisianäkemyksiätekijänoikeuksistajapiratismista. Heikki Jokinen. Suuriyleisöeiolekiinnostunutpohtimaanvaativaa taidetta,vaankuluttaamieluumminkevyttäjahelpostisulavaaviihdettä. kokemusterävöittinummelininajatuksiatekijän- oikeuskysymyksistäjaosaltaanusuttiuudenkirja- hankkeen kimppuun. Sarv 2010.
arvosteluja. Juri Nummelin. Mitäolisitehtävä,jottasivistystäjavalveutuneisuuttavaalivistakriitikoistaeitulesuurenyleisön lakeijoitajaviihdyttäjiä?kirjaeiannatähänjuuri muuta vastausta kuin kehotuksen vaatia lehdiltä parempaakritiikkiä.Muttakukasitävoisivaatia, kunaiemminsivistysarvojavaalinutkeskiluokkakin näyttääpudonneentavallisenkansantasolle. kritiikinperinteistäasemaajastatustauhkaavat kaikenkaupallistuminenjatavallistenihmistensosiaa- lisessamediassajulkaisematarvostelutjablogit.kritiikinlähtökohtanaonriippumattomuusjavapaus elikriitikonnäkemyksetvoivatpoiketajausein poikkeavatkin suuren yleisön mieltymyksistä. Aiheestarakentuvakuvaonmonitahoisuudessaan masentavajakysymyksiäriittää.kirjoittajiapohdituttavat muun muassa teosten suoja-ajan pituus, sisällöntuottajiensiisvanhanaikaisestiilmaistuna esimerkiksikirjailijoidenjalauluntekijöidentoimeentulo,sisällöistäsaadunhyödyntasapuolinen jakaminen,kulttuurituotteidensaatavuusjakulttuurinkehittämisenedellytyksetjamahdollisuudet. Kritiikin kasvoissa erialojentaiteestasarjakuviinkriitikotlegendaaristaPekkaTarkkaamyötenselvittävätkritiikintilaa,sensyitäjaseurauksia. kirjan kyvyttömyys tarjota toimivia ratkaisuja onymmärrettävä,koskakritiikinalasajossaonkyse maailmanlaajuisestamuutoksestaelisiitä,ettäkaikkeaarvioidaansenmukaan,mitenpaljonsetuottaa voittoa.Tämänäkyymyöskriitikoidentaloudellisessatilanteessa.Jomuutenkinpieniäpalkkioitaon leikattupäivälehdissä,jasamallakriitikonarviota voidaansuruttakierrättääjulkaisijanerilehdissäja verkossa. Kritiikin kasvotonpakollistaluettavaakaikille kulttuurimme tilasta huolestuneille. Myöskriitikontaloudellistatilannettajaerityisesti tekijänoikeuksiatarkastellaan
YksikeskeisistäPekosennäkökulmistakiteytyy sanaan deliberaatio. Wibergottaatehtäväkseenpoliittisentodellisuudentarkastelun"sellaisenakuinsekaikessaraadollisuudessaan ilmenee". Miten pääsisimme sellaiseen neuvottelevaan ja moniarvoisuutta puolustavaan edustukselliseeen demokratiaan, jossa kansalaiset kommunikoivatvapaastikeskenäänjajossapäätöksetmuodostetaankeskustelujenprosesseissa. Siltala 2011.
Kyösti Pekonen: Puhe eduskunnassa. kun vilkaisee parillej-aukeamalle,vastaantuleesellaisiahakusanojakuinjatkosota,jengi,jesuiitta,jobinposti,jokamies,joukkopsykoosijajulkinen salaisuus. deliberatiivisessa demokratiassa korostuu kesH i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1
kustelunjaväittelynmerkitys.Tavoitteenaon,että kaikki,joillaonjotakinsanottavaaasiasta,saavat sanoamielipiteensä.
Pulinat alkakoot!
Suomeaonväitettytuppisuidenmaaksi.Silloinharvoinkunpuhutaan,puhutaanasiaa.Jakunkansa kerranonvaaliuurnillapuhunut,pulinatpois! Tämäkaikkiontietystikummallisiinstereotypioi- hinnojaavaahölynpölyä.kaikenlaistajurnutustaja jupinaa,saarnaajasupinaameilläriittää!Puhe eduskunnassa-kirjastakäymonellatavallailmi,kuinka elimellinenosapolitiikkaajavallankäyttöämääritelläänpänämämitentahansapuhuminendemokraattisessayhteiskunnassaon. kirjaonmielenkiintoistaluettavaa,muttayleiskuvan hahmottaminen aiheesta on artikkelien perusteellahaastavaa.Tekstitovatlyhyitä,muutamansivunmittaisiapuheenvuoroja,heittoja,joissa kirjoittajat poimivat kokonaisuudesta yhden tai kaksiteemaakommentoitavaksitaijoihinheovat
yrittäneettiivistäänäkemyksensä.vaaneipäsyvyyksiinporautuvaaesseistiikkaaluvatakaan. Toim. TätämiettiessäänPekonenpäätyyHannaPitkininajatustenavullaaforisminomaiseenkiteytykseen: edustamisessaonkysesiitä,ettäedustajaonnistuu tekemäänläsnäolevaksisen,mikäeioletosiasiallisestiläsnä. Pekonen pyrkii selvittämään, mikäonpuheenmerkityseduskunnassa,keitäkansanedustajatpuheillaanedustavatjamitenhevoivat vaikuttaaasioihinkielenvoimalla.kirjassakysellään jakeskustellaan,einiinkäänjulisteta. iloa riittää niillekin, jotka ovat kiinnostuneet sanojenkäyttötavoistayleisemmin:kirjassanimittäinesitelläänrunsaastimyössellaistasanastoa,jota käyttävät muutkin kuin poliitikot. Hän vakuuttaa, että tässä kirjassaasiatsanotaan,"niinkuinneovat". Syntyy rakentava puheenvuoro,vaikkakaikkiasianosaisetesimerkiksi kansalaiset ja journalistit eivät pääsekään sanomaanmielipidettään.Tämäpaneemiettimään tutkimuksenjatietokirjallisuudendeliberatiivisuutta sekäasiantuntijuudenmerkitystädemokratiakeskusteluissa.
Matti Wiberg: Politiikan sanakirja. kuvanveistäjäntilanneonoleellisestitoinenkuin esimerkiksi helposti kopioitavien tekstien parissa työskentelevän. Kalevi Koukkunen. Puhe eduskunnassa -kirjaan on koottu yhtäältä keskeisiä tutkimuksen näkemyksiä demokratian olemuksestajatoisaaltaeduskuntaväenhaastatteluihin perustuvia näkökantoja. potistatuleeensimmäisinävuosina.Samayhteismitattomuuskoskeeteostenjakeluajakopiointia. Määrätietoinen mutkien suoristaminen sopii hyvintietokirjaan,johononkasattuvaltavajoukko erilaisiapolitiikankentilläjoskuskäytettyjäsanoja, sanontoja,slogaanejajaniinedelleen.Teosonehtymätönilonlähdeniille,joitakiinnostavatpolitiikan kielenkummallisuudet. Vastapaino 2011.
43. Huomattavasti problematisoivampi on lähtökohtakyöstiPekosen,toisenvaltioviisaan,kirjassa Puhe eduskunnassa. Pulinastaeiolepulaa.keskeisiäkysymyksiävaltaanalyysinjamyösdemokratianparantamisennäkökulmastaovat,ketkäpulisevat,millaistapulinaon jamihinsilläkulloinkinpyritään.edustuksellisessa demokratiassa erityisen tärkeä on kysymys siitä, mitenerilaisetpuheettoimivatjavaikuttavatedustajienjaedustettavienvälisissäsuhteissa. Yhtäkaikkikirjastalöytyymonenlaistaideaaja ituaajatteluun.Havahduttavaonesimerkiksinummelininluotaustekijänoikeuksienhistoriaan.naseva artikkelimuistuttaa,ettäaiheeisuinkaanoleesillä ensimmäistäkertaa.
MArJo JääSKä, filosofian maisteri, vapaa toimittaja
Miten puhua eduskuntaa demokraattisesti?
y
valtioviisasMattiWibergkirjoittaaPolitiikan sanakirjansalyhyessäesipuheessaeduskunnan elipolitiikansisäpiirikielenpuhumisesta.Hänkirjoittaa myös politiikan munkkilatinasta, vieläpä tavalla,jokatuomieleenernoPaasilinnanajatukset vallanjakansanerillisistäkielistä. Inhorealistin versio
Puhe eduskunnassaonpuheidentaustojenjatilanteiden,erilaistenkontekstien,erittelyäjaarviointia. TällaisiinajankohtaisiinkysymyksiinPuhe eduskunnassa ei anna suoria vastauksia. A r v ioi ta , k at s auk Arvioita, katsauksia si a
Lukijallekäyselväksisemerkitystentaisto,joka demokraattiseenjärjestelmääntaijohonkinsenerilaisistaolomuodoistaikäänkuinluontojaankuuluu. itsestäänselväädemokratianmalliaeioleolemassa, Pekonentähdentää.Puolueita,edustajiajavaaleja sekäkokojärjestelmääkoskevatodotuksetovatristiriitaisia. Mitenpuheetsyntyvät,miksineovatsellaisiakuin ovat,mitäniistäajattelevatpuhujatitse?kyseon myösmahdollisuuksienmaailmojenpohtimisesta: tutkijoidenjaedustajienkinmukaandemokratian parantamiseenolisipaljonkintehtävissä. Miten nykymuotoisen edustuksellisen demo-
kratian käykään, jos valtaosa kansasta ja monet kansanedustajistakinajattelevat,ettäeduskuntaon pelkän,tyhjänjaturhanpuhumisenpaikka,teatteriajamediapeliä?Seinillepuhumista?Puppusanageneraattorinpyörittämistä?Propagandaa?Jatkuvaa vaalikampanjaa. kirjassakorostetaankiinnostavallatavallaniiden puheidenmerkitystä,joitakansaeimediansavälitykselläpääseseuraamaan.Avainsanaonvaliokuntatyöskentely.keskusteluvaliokunnissaonmonien haastateltavienmielestäavoimempaajadeliberatiivisempaakuinsuuressasalissa.Tässäonnähtävissä mielenkiintoinenparadoksi:suljettujenovientakana puhutaanavoimesti,eieduskuntaa,vaanasiaa. Jospolitiikkaontemppuiluaesimerkiksisellaisilla käsitteillä kuin työväki (kokoomus), vihreys (keskusta)jarasismi(perussuomalaiset),onkomeillä mitäänmahdollisuuksiadeliberatiiviseendemokratiaan?niinkauankuinkansatyytyyrooliinsaapettaanlusikoivanavaalikarjanajapoliitikotjatkavat porskuttamistaanilkeinihmetoiminmaatamuokkaavinamidaksina,deliberatiivinendemokratiaon vitsivain.
VESA HEIKKINEN, suomen kielen dosentti ja tietokirjailija
44
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 1. Tässäepävarmuudentilassanäyttäisiolevanniin, ettäosallistumistajaaktiivistakansalaisuuttapainottavademokratiaheikkenee:perinteiseenpolitiikkaaneihalutaosallistua.Muttamitäpitäisiajatella siitä,ettäpassiivisuuskanavoituukinaktiivisuudeksi, äänestyskäyttäytymiseksi,jokaperinteisenpolitiikan piirissähalutaanluokitellaprotestiksi. Poliittisessapuheessatuntuumyösnytkäsillä olevienkirjojenvalossamonestiolevankysesiitä, ettäpuhujathaluvatantaaomanlaisiaanmerkityksiä tutuillesanoille.Merkityksiämuljautellaan,kansaa kositaan.Tärkeintäon"edustamaan"pääseminen. kuten Wibergin sanastostakin käy ilmi, suuri reettoriveikkovennamoluonnehtiomaatoimintaansa"asialinjaksi".Monienmuidenmielestäkyse olipopulismistajakapinoinnista. kirjassa ei varsinaisesti eritelläpuheaineistojakielellisinätuotoksina. Tärkeämpää onkin,ettäkirjaantaalukijalleeväitämuodostaa itsetällaisiakysymyksiäjaomiakeskustelupuheenvuorojaan,deliberaationhengessä.
Papupataparlamentarismi
Politiikan sanakirjaeitiukassatieteellisessämielessä olesanakirja,vaanpikemminkinaakkostettukielenainestenkokoelma,mikäeitietenkäänolevähän sekään.eikäPuhe eduskunnassaoikeastaanoleeduskuntapuheenanalyysia,vaikkasennimisaattaakin johtaa näin ajattelemaan
SKS 2011.
Monikielinen työ
Toinen keskeinen syy työn kielellistymiseen on globalisaatio.ihmisettyöskentelevätyhäenemmän monikielisissätyöyhteisöissä,jotkatoimivatmaapallonjokakolkalla.Yhäuseampiviestiityössään muulla kuin äidinkielellään. vaikkateoksenjohdannonmukaankielellistyminenkoskettaaläheskaikkiaammatteja,teospainottuuehkäliikaakintiede-jakorkeakoulumaailmaan,missäkielenmerkitysonjoperinteisestikin tärkeä.Artikkeleistalähespuoletkäsitteleetieteellisentiedontuottamistaerilaisissayhteisöissä,kaikki tosinjonkinverranerinäkökulmastajasitentoisiaan täydentäen.Aihevalintaeitosinoleyllättävä,sillä edustavathankirjoittajatakateemistamaailmaa.
y
kuormittavaatekstityötävarsinaiseksityöksi.vaikka dokumentointionmuuttunutmerkittäväksiosaksi sosiaali-jahoiva-alantyötäjasevieyhäenemmän aikaa,siiheneioleannettutarpeeksiresursseja.ei siten ole mikään ihme, että tekstitaakkansa alle nääntyvät työntekijätkin kokevat kirjoittamisen vievänturhaanaikaa"oikealtatyöltä". englanninkielenylivallastaonkinkirjoitettulähes kyllästymiseensaakka. Sosiaali- ja hoiva-alan ja ehkä muutaman muunkinalantilannekaipaisiilmeisestisamanlaista työ-käsitteenanalyysiajauudelleenarviointia kuin Pirkko nuolijärvi tekee artikkelissaan "Työ kielessä".nuolijärvenmukaan"vainyksityiskohtainenerilaistenpuhuttujenjakirjoitettujen[työtä koskevien]tekstienanalyysivoituodaesiinasenteet janiitämuokkaavatpoliittisetjataloudellisetehdot. MarjutJohanssonin,PirkkonuolijärvenjaRiitta PyyköntoimittamaKieli työssävalaiseekiinnostavastikielellistymisensyitäjaseneriilmenemismuotoja.Teossisältääyhdeksänartikkelia,joidenperusteellatyönkielellistyminennäyttäämoniulotteiselta jatoisaaltavaikeastikinhahmoteltavaltailmiöltä. Toim. Tietoyhteiskuntaa voisikin luonnehtia jonkinlaiseksiautonomiseksitekstigeneraattoriksi,jonka mielekkyyttä arvioivaksi kysymykseksi nousee, laaditaankoesimerkiksiraporttejaensisijaisestitietokoneidenraportointijärjestelmiävaimahdollisia lukijoitavarten.Uhkanaonlukemattomientekstien kierre. Samalla kun ne avustavat kirjoittamisessa, nemyöspelkälläolemassaolollaansynnyttävätlisää kirjoittamista. Samalla työssä ollaanaikaisempaauseammintekemisissävieraiden kieltenjaerikieltäpuhuvienihmistenkanssa.kieli jakielitaitoalkavatollakeskeinenosakenentahansa arkistaaherrusta;puhumattajakirjoittamattaeienää menestyjuurimilläänalalla. Kieli keskellä työtä
Työ on jatkuvassa muutoksessa, sanotaan. Marjut Johansson, Pirkko Nuolijärvi ja riitta Pyykkö. Yksimerkittäviätyöntekoonliittyviämuutoksiaonolluttyönkielellistyminen.Yhäuseamman työntekijäntoimenkuvaansisältyypaitsivarsinaisentyöntekeminenmyöstyöhönliittyväntiedon ja erilaisten tekstien tuottaminen. Semitenihminenkuvaatyötä,onsidoksissaajassa painottuviin arvostuksiin, vaikka kuvauksissa on myösjotainhäkellyttävänpysyvää."Työnkielellistymistäjatekstityönmerkitystäeikentiesolevielä oivallettutyöpaikoillaoikeallatavalla.
Kieli työssä. Asiantuntijan kielelliset käytännöt. Työnkielellistymistäeisiistulesivuuttaaolankohautuksellajaitsestäänselvyytenätyöyhteisöissä, vaansetulisiottaatyöpaikoillavakavastipuheeksi. Kieli työssätarjoaashyvänapuneuvontyönkielellistymisenkielellistämiseksi.
PASI LANKINEN, suomen kielen ja viestinnän yliopettaja
Käsitys oikeasta työstä
Yksisyytyönkielellistymiseenonniinsanottutietoyhteiskunta,jokakaikenmuunhyvänlisäksion tuonut useita sähköisiä keinoja dokumentoinnin helpottamiseksi.valmiitlomake-jaasiakirjapohjat jayhäautomaattisemmattekstinkäsittelyohjelmat ohjaavattietojensyöttämisessäjatekstienlaadinnassa. Sosiaali- ja hoiva-alalla vanhastaankasvokkaisissa kohtaamisissaydintyötääntehneetasiantuntijatjoutuvatnykyisinmyöskirjaamaanjadokumentoimaan käymiäänkeskustelujajaniidentuloksia.Paradoksaalisestinäyttääsiltä,etteityönantajakoeydintyötä
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1
45. käytettävän kielen valintaanliittyymyösvallankäytönulottuvuuksia. Lukemattomien tekstien uhka konkretisoituu UllaTiililänartikkelissa"Sanoillalavastettuvirasto". eerovaara,JanneTienari,RebeccaPiekkarija RistoSänttitarkastelevatyritystenkielipolitiikkaan liittyviävaltasuhteitaartikkelissaan"kielijavalta fuusioituvassaylikansallisessayrityksessä".Heidän mukaansakielitaidonvoinähdäorganisaationkommunikaatiossajokotyötekijänasemaavahventavana tai heikentävänä voimavarana sen mukaan, valitaankoyrityksentyökieleksityöntekijänäidinkieli taijokinvieraskieli.Siksiontarkkaanmietittävä, minkälainenkielipolitiikkatyöyhteisöönvalitaanja milläperusteella.kielenvalintavaikuttaamonella tavallakokoyrityksentoimintaanjasitäkautta menestykseen
Myöhemmissä teoksissa luontoa uhkasivat enemmänrikollisetpoikkeusyksilöt,joidenkiinniottaminendekkarimaisestiratkaisiongelman. 1970-luvun lastenkirjallisuudessa luonto olipoliittinenasia,ongelmaoliyhteiskunnassa,ja yhteistoiminta,jopavallankumous,olimuutoksen avain. Uudella vuosituhannella on painottunut se näkemys,ettäyksityisetihmisetkantavatvastuuta luonnostahenkilökohtaisillavalinnoillaan.eettisen kuluttamisenkorostuminentuntuisiliittyvänlaajempaanihmistenajattelemiseenkuluttajina. eläinten inhimillistäminen motivoi suojelemaan niitä,muttasamallaeläimenomaolemushämärtyy. Seikkailukirjallisuudessaluontoonharvemmin esiintynyt suojeltavana, pikemminkin voimien koettamisenjakasvunpaikkana.Poikakirjallisuu-
46
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 1. Toisenlaistasankaruuttatarjosivat1970-luvulla esimerkiksiLeenajainarikrohninVihreän vallankumouksen joukkoajohtavaMortti-poika.vaikka miespuolinensankarionkärjessä,pääosassaonkuitenkinlastenjaeläintenliittoutuminenaikuisten ahnettamaailmaavastaan.
Politisoituja ja inhimillistettyjä eläimiä
Teoksessa nousevat osaksi esiin myös suuremmat linjat. esimerkiksi Yrjö kokon klassinen Pessi ja Illusia esittäätietytominaisuudetsodanoloissakintoiselle sukupuolellekuuluviksijanostaamiehisensodan jälkeiseksiselviytymiskeinoksinaisellisenhoivan. Toisaaltapelkkätieteellisestihavainnoitujaesitettyluontoeikirjallisuudessariitä.Teoksestatulee ilmise,ettäkaunokirjallisuus,jokavetoaisijärkeen eikämielikuvitukseenjatunteisiin,olisikuolleena syntynyttä.
JuHA JärVELä, filosofian maisteri, Suomen historian tohtorikoulutettava
Luontoa suojelemassa ja valloittamassa
Luonnonsuojelu tuli siis lastenkirjallisuuteen jo Topeliuksenmukana.varhaisiineläinsuojeluaktiiveihinkuuluneenkirjailijanteoksissaollaanhuolestuneitavarsinkinSuomenmetsientulevaisuudesta teollisuuden noustessa 1800-luvulla. SatunäytelmässäruotsinkielinenkirjailijavaljastiKalevalasta tututhahmot,metsänkuningasTapionjahaltiat, metsänsuojelijoiksi.näidenaikaolikuitenkinväistymässäjanäytelmäsiirsisuojeluvastuunihmisille, näytelmäänosallistuvillelapsille. Maria Laakso, Toni Lahtinen ja Päivi Heikkilä-Halttunen. eläimistäonmyösvaikeakirjoittaailmanantropomorfismia,liittämättäeläimiinihmisenpiirteitä. Artikkeleitateoksessaon22,kirjoittajiatoistakymmentä emeritusprofessoreista väitöskirjaansa laativiin tutkijoihin. Toim. keskeisesti teoksessa nousee esiin myös sukupuoli,niinluonnonsukupuolistaminenkuinroolit,joitateoksettyttö-japoikalukijoillerakentavat. Teoksessanouseeuseaankertaanesiinkysymys siitä,kuinkaluonnostavoikirjoittaa.esimerkiksi sinänsälukijoihinvetoavadekkarimuotoyksinkertaistaahelpostimonimutkaisetympäristöongelmatkintapauksiksi,jotkaratkaistaanteoksenlopussa. Luonto suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Minkäänlaista kattavaa ekokriittistäkirjallisuudenhistoriaateoksessaeitehdä, vaantarkastellaanmielenkiintoisiakohteita. Teoksenjohdannossatodetaan,ettänäkökulma onnykyajastakatsova:kirjallisuushistorialleesitetään2000-luvunkeskustelunjatutkimuksenherättämiäkysymyksiä.Lähtökohdanaukikirjoittaminen estääkinsyytöksetanakronismista:tarkoituseiole katsoaesimerkiksiTopeliuksenluontokäsityksiävain hänenomanaikakautensakannalta.
y
Tapion tarhoista turkistarhoille. Arvioita, katsauksia
Lasten- ja nuortenkirjojen luonto
Luonnonsuojelueiolehelppoa.kasvissyöntikään ei välttämättä riitä, sillä "sekin on ihanastivalmistuneen,ihmeellisestihoidetunkasvimaailmantuhoamistajasamallanielläänlegionittain näkymätöntäeläinmaailmaa,jokaeläävesipisarassa taiilmassa".Äärinäkemysihmiselämänseurauksista luonnolleonjoylisadanvuodentakaa,Zacharias Topeliukselta. SKS 2011.
delletyypillinenasetelmaonSuomessaolluttytöillekintarjollajoSalmeSetälänSuuressa partioretkessä (1933),jossapoikatyttöysjapartiotaidotnousevat arvoonautiollasaarellaselviytymisessä.MielenkiintoisimminaihepiiriavautuuMariaLaaksontulkinnassaToveJanssoninMuumipappa ja meri-teoksesta,jossamiehinensankaruusjoutuuhumoristiseenvaloonkeski-iänkriisiäpotevanPapanetsiessä seikkailua. Luontojasensuojeluovatsiismukanasuomalaisessalasten-januortenkirjallisuudessajolegendaarisestasatusedästälähtien.UudenartikkelikokoelmantarkastelualkaakinhänestäjapäätyyRosa Liksomiin.TeosedustaaSuomessaharvinaistaekokriittistäkirjallisuudentutkimusta
Tutkimusaineistonesittelynjälkeentutkijanon hyväpositioidaitsensäjatuodaesiintutkimuskysymyksensä. erinomainenratkaisuonse,ettäartikkelitovat parinkymmenensivunmittaisia,jolloinkolmellatoistakirjoittajallaontilaaeritellätutkimusaineistonsa muodostamista, tutkimuseettisiä ja lähdekriittisiäkysymyksiäsekäosoittaa,mitentutkimus eteneemenetelmällistenkokeilujenavulla.Javaikka kirjantarkoituksenaeioleesitellätutkimustuloksia, niitäkinon.
y
hyvinerilaisia,janeherättävätlukijankiinnostuksen,kuntutkijakäyavointakeskusteluaaineistonsa vahvuuksistajaheikkouksista. kirjanasiasanahakemistopaikkaapuutetta,vaikka esimerkiksikynnysteksti, sisällönanalyysitaivastakarvaan lukemineneivätolehakemistossa.Hyväon, ettäjälkimmäinenmonenohimennenmainitsema tarkennetaankirjanjohdannossa. Joskustutkijoidentyöpöydilläovatratkottavina myösmoniaineistoisentekstiryppäänhaasteet.kirjoittajienlähtökohdatjakysymyksenasettelutovat
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1
Löytöjä lukijalle
Artikkeleissatuleeesiinhyvinmoniasekävanhoja että vieraampia käsitteitä ja termejä, joita kaikki eivätehkäniidenoletetuntuttuudenvuoksiselvitä. UseimmatTekstien rajoilla-kirjantutkijatovat osaaviatutkijoitajaloistaviakirjoittajia.Huippuseurassajokinkompurointitosinerottuu.Mielestänitämäkirjakuuluujokaisenkirjoittaenkerrotun aineistonkanssatyöskentelevänkäsikirjastoon.kirja eiolevainhyödyllinen,vaanseonmyösnautinnollinenlukukokemus.
ANNIKKI KAIVoLA-BrEgENHøJ, professori emerita
47. Toim. Sami Lakomäki, Pauliina Latvala ja Kirsi Laurén. kirjoittajienkäyttämäämuistitietoaineistoaovat rintamaltalähetetytkirjeet,poliittistennaisvankien muistelmat,kertomuksetlavatansseista,kirjoituksetsyöpäänsairastumisesta,kahvinjuontiinliittyvät muistot,omaelämäkerrallinenmuistitietojavuoteen 1918liittyväkokemuskertomus.Tutkittavienomakohtaistaaineistoaovatmyösinternetinkeskustelupalstojenpuheenvuorot,poliittisetmuistelmateokset,jatv-toimittajallelähetetytkirjeet,muttaniiden tuottamiseenarkistoteivätoleosallistuneet. Monitieteisiä näkökulmia kirjoitettuihin aineistoihin. Tärkeitäovatkysymyksettutkijanjakertojandialogista,samoinkuinse,mitentutkijanasenneohjaa hänentekemäänsätulkintaa.Mikäontutkijanrooli jahänenvastuunsa?Mitäondiskursiivinentodellisuus?nämäovatkeskeisiäkysymyksiä,jotkatoistuvatartikkeleissa.MainittavaonLuisaPasserinin jo1989esittämäajatussiitä,ettäelämäkerrallinen muistoonainakokemuksellisestijapsykologisesti totta.Tämänymmärtäminenonmuistitiedontutkijoillehyvinkintuttu.
Tekstien rajoilla. SKS 2011.
Aineisto on vasta alku
Suurinosatutkimusaineistoistaonmuistitietoa,jota onsaatuarkistojenjärjestämissäkeruissa.Sopiikin hyvin,ettäarkistojenkeruukutsutovatyhdenartikkelinteemana. kirjanjohdannossalähtökohdat,tavoitteetjaosa tutkimusmetodeihin liittyvistä kysymyksistä ovat hyvinesillä.Tekstien rajoillajakautuuneljäänartikkeleidensisältöjenmukaiseenosioon:"vastakarvaan lukeminen","Ruumiillisuusjatunteet","Julkisenja yksityisenrajoilla"ja"Tekstienkerrostumat".Osioidennimetkuvaavatniidensisältöä. nyt on oikeaaikakeskustellatutkimuksenjametodologian haasteista.SamiLakomäki,PauliinaLatvalajakirsi Laurénovatkoonneetmonitieteisenkirjoittajakunnanjaantaneetsillemahdollisuudenratkoakirjoitettujenaineistojentutkimusproblematiikkaa. kirjoitettuaineistoeiolemilloinkaansellaisenaan valmistutkimuksenlähtökohta,vaikkaseolisivastauskeruupyyntöön.Tarvitaantutkimustajatulkintaa.erityisosaamistaaineistonhankkiminenvaatii silloin,kunsitäonetsittäväviranomaisdokumenteistataikulttuurisestijapoliittisestiulkopuolisen jajopavihamielisentahonkuvauksista. Parhaimmillaan kirjoittaja paljastaa korttinsajapäästäälukijanseuraamaantutkimuksenetenemistä.Muistitiedonjalaajemminkinkertomusperinteentutkijajoutuumiettimäänsuhdettaan kertojaan:haluaakohäneläytyätämänkokemuksiin vaikyseenalaistaane.Arkaluonteisissaaineistoissa hänjoutuumiettimään,ketäuskoajakenenpuolelle asettua.Teksteistälöytyymyösmuistitiedonkirjoittajanpositio,se,kenenäkirjoittajakertoo. Historian, kulttuurinjayhteiskuntatieteidentutkijatkohtaavat samankaltaistenkysymystenäärellä,kuntutkimuskohteena on ihmisten muistelukulttuuri. Tämä on kirja"monitieteisistä näkökulmista", jajokainenkirjoittajapurkaakinnäkökulmiaanja menetelmiään.Silleonkintarvetta!Listaankiinnostukseni perusteella muutaman: aineistoargumentointi,lähiluku,teema-analyysijateemoittelu,vastakarvaanlukeminen,tunteidenpurkaminen.Tässä vainosa,jätänlöytöjentekemisenlukijoille. Käsikirja tekstintutkijoille
Laadullisentutkimuksenkiinnostuksenkohteet ovat yhä moninaisemmat
1910-luku oli Järnefeltin elämässä murroksen aikaa,silläsiihensattuivatoppi-isäLeoTolstoinkuo H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1
48. SKS 2010.
tenviettientukahduttamista. Arvid Järnefeltin päiväkirjamerkintöjä vuosilta 19161919. Arvid Järnefeltin ajatusmaailma. Maatyö puolestaan palauttaa ihmisen kosketuksiintyönkonkreettistentulostenkanssaja poistaavieraantuneisuuden,joskinyksilönhenkisen vapaudentoteutumiseentarvitaanmyösseksuaalis-
Juhani Niemi: Toinen herääminen. karkamantutkimusonnistuuluomaanvaltavirrastapoikkeavallekirjailijallekehykset,jossamonet tämäntuotannonjaajattelunkeskeisetpiirteetnousevatesillejatulevatymmärrettäviksi.Useinväheksytty ja kirjallisuushistorian marginaaliin jätetty aatekirjailija näkyy tutkimuksen kehyksissä ajantasaisena,aikansaperuskysymyksettunnistavanaja niihinpureutuvanaajattelijana. SKS 2010.
ArvidJärnefeltinsyntymästäonkulunuttänä vuonna150vuotta.Järnefeltinjahäntäkaksi kuukauttavanhemmanJuhaniAhonerilainenasema kirjallisuudenkaanonissaonilmennytvuodenmittaanjärjestetyissä150-vuotisjuhlallisuuksissa.Ahojuhlavuosionollutnäkyvästiesilläjuhlaseminaarien, Aho-julkaisujenjajuhlapostimerkinkautta,kuntaas Järnefeltonhuomioituennenkaikkeayleisöluentoinajalehtikirjoituksina.Järnefeltiinjahänenlähipiiriinsäonkuitenkinviimevuosinakohdistunut juhlavuosistariippumatontakasvavaakiinnostusta. vieraantuminen on psykologinen ja eettinen ongelma,jakarkamanäkeeJärnefeltinlöytäneen siitäulospääsynkahdeltasuunnalta:tolstoilaisesta uskostajavieraantumattomanmaatyönihanteesta. Arvid Järnefeltin päiväkirjamerkintöjä vuosilta 19161919tarjoaatoisenlaisenväylänJärnefeltiin,silläsekoostuuJärnefeltin5560-vuotiaanakirjoittamistapäiväkirjateksteistä.niteessäovatmyösJärnefeltinkeväällä1917 Helsinginkirkoissailmanlupaapitämät"kirkkopuheet",jotkajohtivatvankilaanjalopultavaltionhoitajaMannerheiminmyöntämäänarmahdukseen 1919.Teokseenkuuluumyösniemenkirjoittama, päiväkirjaa taustoittava johdanto ja kirjallisuus- luettelo. eettisiä kysymyksiä pohdiskellut Järnefelt on ajankohtaistunutuudellatavalla2000-luvunilmapiirissä,jossakirjallisuudenetiikastaonalettutaas keskustella.ToisaaltaJärnefeltkäsitteliteoksissaan syvienyhteiskunnallistenmurrostenkeskelläidentiteettiäjaelämänymmärrystäetsiviäihmisiä.Globalisoituvan2000-luvunlieneehelppolöytääperiaatteellisiayhtymäkohtiahänenteoksiinsa.
Orjuuttava yhteiskunta
emeritusprofessoriPerttikarkaman640-sivuinen tutkimusVallan orjat ja ihmisarvo. Toisaalta Järnefeltin elämänratkaisut tulevat tulkituksisuhteessalaajoihinyhteiskunnallisiinja kulttuurisiinprosesseihin.Toisenlaisiakintulkintoja onesitetty:esimerkiksiJuhaninieminäkiJärnefelt-elämäkerrassaArvid Järnefelt: Kirjailija ajassa ja ikuisuudessa (2005)Järnefeltinkääntymyksessä myösisäkapinankaltaisiaensisijaisestiyksilöpsykologisiamotivaatioita. Järnefeltnäyttäytyyälymystönedustajana,toisinajattelijana,jokaeityytynytvallitsevanideologiantarjoamiinarvoihinjaelämäntapaanvaanetsi itsenäisestieettisestikestävääolemisentapaa.TutkimuksenläpikäyvänkäsityksenmukaanJärnefeltnäki moderninyhteiskunnanvieraannuttavana,ihmiset orjuuttavanarakenteena.Modernissayhteiskunnassa eläväihmineneitunnetodellistaitseyttäänvaanelää itsepetoksessajaalistavienvoimienorjana. vaikkaJärnefeltinanarkistinenjaaskeettinenelämänkäsityseiehkäkokonaisuutenapuhuttelevaltaosaanykylukijoista,senpohjavirtanakulkevakäsitys maalaiselämänautenttisuudestajaonnellistuttavasta vaikutuksestaelääomankinaikammepuheessajaluo siltaaJärnefeltinjanykyhetkenvälillekukapaei olisikuullutkaupunkielämänoravanpyöränhylänneistäuraihmisistä,jotkaovatlöytäneetonnellisemmanelämänmuodonmaaseudunrauhasta. A r v ioi ta , k at s auk Arvioita, katsauksia si a
Arvid Järnefelt vieraantuneisuuden kriitikkona ja päiväkirjan kirjoittajana
y
Pertti Karkama: Vallan orjat ja ihmisarvo. Arvid Järnefeltin ajatusmaailma pureutuuJärnefeltinajatteluunjuuri modernisaatioprosessinnäkökulmasta.karkamalle Järnefeltonmurroskaudenkirjailija,jokavangitsee tuotantoonsa1800-luvunlopunkulttuurinkeskeiset kysymyksenasettelut ja ongelmat ja kartoittaa ihmisenasemaakäymistilassaolevassamodernissa maailmassa. Tutkimusoneräässämielessäkuinkeskiaikainen summaniintietyistäJärnefeltintuotannonpiirteistä kuintutkimuksentekijänerittäinlaajastalukeneisuudesta.vastaavastiteostaeivoimyöskäänlukea yhdellätaikahdellaistumalla,jasetoimineehyvin myöshakuteoksentapaanJärnefeltinteostenkommentaarina.
Merkintöjä kriittisiltä vuosilta
emeritusprofessoriJuhaniniementoimittamapäiväkirjaeditioToinen herääminen. Yhteydessä korkeampaan voimaan ihminen löytäätodenminuutensajavoiollaaitomyöstoista kohtaan
Sihvolahavainnollistaauskonnonäidinkieltäaivan teoksensalopussa.Hänkertoorukoilevansailtaisin saman rukouksen kuin lapsena 50 vuotta sitten. Sihvolallahumanistinenlähtökohtaohittaapitkältiharrastajateologin,samallatavoinkuinalussa siteeraamallaniWaltarilla.TämänSihvolaolisivoinuttuodaesiinesimerkiksiavaussanojensayhteydessä. koin oudoksi sen, että Sihvola esitteleeuskonperusteidenlisäksiseikkaperäisesti myösateisminjaagnostisisminlähtökohtia.Onko historianprofessoristalopultauskontotieteilijäksi. eiköolisiollutrehdimpääargumentoidaainoastaan historioitsijankompetenssistakäsin. Sihvolapuolestaannostaauskonnonäidinkielenja uskonnollisenlyriikanedellefundamentalismiaja dogmaattisuutta,jotkasaavathäneltäkinjyrkäntuomion. kun vilkaiseevertailun vuoksi Jaakko Heinimäen ja Jussi k. Ympyräonsulkeutunut. Samaasiaoli1950-luvunkankkulankaivonironian,parodianjanostalgianlähteitä,jaseonnostanutpäätänsämyösviimevuosienjälleensyntymissä
eläkeläisistä HumppAvantiin! jaWerner Brosiin, dallapénomatmuodonmuutoksetmukaanlukien. vuosienvarrella"dallapelleihin"liittyimuutakin. A r v ioi ta , k at s auk Arvioita, katsauksia si a
professorillearvokasmahdollisuuspaitsitavoittaa kokemuksiapyhyydestäjaelämänarvoituksellisuudestamyösymmärtääuskonnonäidinkieltäitseään. nevanlinnajaRelanderlähtevätmahtipontisesti problematisoimaanitsestäänselvinäjamielekkäinä pidettyjä tulkintoja uskonnosta, kristinuskosta ja Raamatunkuvaamasta"maailmasta".dialogimuoto tuoUskon sanoihinsirpaleisenjarönsyilevänotteen. niemelän keväälläjulkaistuaväittelykirjaaKamppailu Jumalasta 12 erää uskosta,huomaa,kuinkaerimitoilla teologijavapaa-ajattelijatietojaanlukijalleammentavat.Yhteistämittaataikäsitteistöäeimeinaamilläänlöytyä,kunihmistenammatillisettaustatovat erilaisia.
JArI oLAVI HILTuNEN, äidinkielen opettaja ja kirjallisuuskriitikko
Populaarimusiikin historian perusteos
y
Marko Tikka & Toivo Tamminen: Tanssiorkesteri Dallapé. Sihvolan teos osoittautuu lopulta vapaan uskonnollisuuden mahtipontiseksi manifestiksi. vuoropuhelussakäsitellääntoisaallaJeesuksenneitseellistäsyntymääjamuitaraamatullisiaihmetekoja, toisaallaGolgatantapahtumiajalähetystyönarvolähtökohtia.välilläheittäydytäänurakallakäsiteanalyysiin,jonkanevanlinnanimeääteoksenpäätavoitteeksi.
Eroon fundamentalismista
kirjaimellinen eli fundamentalistinen Raamatun lukutapa herättää kovasti mietteitä kirjoittajissa. PrimaariainestaonlöytynytmuunmuassaSuomenJazz&PopArkistostaettäTampereenkansanperinteenarkistosta.Haastattelutontehnytja päiväkirjat,kirjeetjamusiikkiaineistotonkerännyt etupäässäalanasianharrastajaTamminen.
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1
50. SKS 2011.
kohta satavuotias dallapé on suomalaisen populaarimusiikininstituutio:tanssiorkesteri jaomintakeisentyylinluoja.Senpoikkeuksellisen laajaantoimintaansisältyitanssi-,ravintola-jakiertuesoitto,äänilevy-jaelokuvasoitto,kustantaminen, jopamaailmanensimmäinenkevyenmusiikinopetuskokeilu. Sitäoliperustamisvaiheidentyylillinenjapoliittinenvastakulttuuri,jonkapohjanaolikarnevalistinennauruvalkosuomalaisuudenpinttymiäkohtaan. nevanlinnaosoittaa,ettäkirkonliberaalimainstream edustaakirkontraditiota,kuntaasfundamentalismi vannoosubjektivisminnimiin.kunkirjainjähmetetään,fundamentalistikokeepuhtaassahengessään löytäneensäoikeantulkinnaneikäkyseenalaistasitä. nevanlinnanjaRelanderinteospuolestaanjättää sillisalaattimaisen jälkimaun, vaikka argumentit kristillistenopinkappaleidenjakäsitteidenuudelleenarvioimisestaovatkiintoisiajaosuvia. PopulaarillaotteellatuotetutMaailmankansalaisen uskontojaUskon sanateivätantanepaljonuutta teologiseen keskusteluun. Sihvolannäkökulmamäärittyypitkältihistoriallis-kielelliseksi,kuntaasnevanlinnanjaRelanderin ote painottuu kriittiseen tekstintutkimukseen ja moninpaikoinvalitettavanköykäiseenkäsiteanalyysiin. isollatyöllälaadittu Maailmankansalaisen uskonto onaiheiltaanliianlaajapysyäkseentiiviinäkokonaisuutena.Sihvolanteoksessaonoikeastaanviisiteosta
yksissä kansissa. Suomijatsin legenda 19252010. MarkoTikan jaToivoTammisen teos kuuluu suomalaisenpopulaarimusiikinhistorianperuskirjoihin.Tikka tuntee poliittisen historian ammattilaisena kiinnostavia lähteitä esimerkiksi etsivän keskuspoliisinarkistoista1920-luvunalkupuolella moniadallapénperustajajäseniäkuulusteltiinkommunisteinaepäiltynämaanpetoksenvalmisteluista
Junailutaidonyksimestarinäytösolikevyenmusiikinopetukseenkeskittynytdallapé-opisto. Hän oli orkesterin manageri, sanoittajaM.Majajajonkinverranmyössäveltäjä. Tikankuvausonkiinnostavaajayksityiskohtaista. Tuonkultakaudenvaiheetovatyleisestitiedossa. Jäppilämuunmuassajulkaisidallapénpiirinkappaleitakustannusyhtiössään,sopilevytyssopimukset, hankkipula-aikanaorkesteriintanssimuusikkojen parhaimmiston,yhtiöittiorkesterinjaonnistuikesäkiertueidenuhkayrityksessään. On ällistyttävää, mikä määrä kevyen musiikin huippuja orkesterissa on vaikuttanut. Sörkasta Heimolaan
Tanssiorkesteri Dallapéoninstituutionsamikrohistoriaa.ensisijaisiaovatorkesterinsyntyynjatoimintaanliittyvätseikat.Yhtyeen musiikistaonkirjoitettuaiemmin,viimeksi väitöskirjoissaan Risto kukkonen (Aavan meren tällä puolen, 2007)jaMikkovanhasalo(Humppaa!,2009).Tikanluonnehtiessa valssejajafokseja,esitystyyliäjasoitinnuksia syntyynasevaajailmaisuvoimaistatiivistystä, ilmanmusiikinteorianrasitteita.Samaaihailtavuuttahänosoittiviljovesterinen-elämäkerrassaan(2007). Yleensä populaarimusiikin historiikeissa pahasusiontaidemusiikki. Mutta sitä ennen orkesteristaolitullutkokokansanlemmikki. OpintomatkatLontooseen1930-luvunpuolivälissäolivatepäilemättätärkeitäinnoittajiamodernin swinginsuuntaan.kaikkiseikatyhtyeenkansainvälisistäsytykkeistäeivätehkäolevieläselvillä. Teoksenrunkonaonerivuosikymmenien toiminta. Siinä ovat laulaneetvilleAlanko,veliLehto,A.Aimo,Georg Malmstén,MattiJurva,Olavivirta,kaukokäyhkö, TapioRautavaara,HenryTheeljaHarmonySisters. Toinenkysymysonjazzinjahumpanristiriita, jossaonkysesiitä,arvostaakoulkoaopittuakansainvälisyyttävaisenkotimaistasovellusta.Jazzmodernistitovatainahalveksineethumppaayhtäpaljonkuin taidemuusikot.Huomaamattaonkuitenkinjäänyt lajinkarnevalistinenluonne,seikka,jonkavuoksi dallapénsiementämätanssimusiikkialkaaollany- kyäänarvostettuaperinnettä.
PEKKA JALKANEN, säveltäjä
Erik Majander, Viljo Lehtinen (Veli Lehto) ja Martti Jäppilä matkalla Berliiniin levyttämään huhtikuussa 1931.
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 1
51. Tikanpohdintaonkiihkotonta,populaarimusiikinhistoriointiauseinvaivaavahypetysonhänelle vierasta. 1930-luvunlopullaoliedessätaiteellinenkriisi, swingiintyminenjavälirikkoja. Orkesterivaiheisiinhänniveltääsopivastihaastatteluja,joistavalottuuhavainnollisestisekähuippuhetketettäkriisit.Toiminnanammattimaisuus,rasvattu organisaatiojamieleinenmusiikkiloivatmotivaatiotajahyvänhengen,jokavälittyikuulijoille.
Sytykkeitä ulkomailta
kirjassapohditaankiinnostavastimyöseräitäkansainvälisiäkosketuksia,joistaeiaiemminolejuuri olluttietoa.kaksimatkaaMoskovaan1920-luvun alussa tutustuttivat yhtyeen mahdollisesti jazzin neuvostoliittolaisiinheijastumiinjauuteentanssimusiikkiin.kiinnostavamainintaonPekkaGronowinaiemminkinesittämäyhtäläisyysdallapén janeuvostoliittolaisenLeonidUtjesovinorkesterin välillä. vähemmäntunnettujaovatorkesterinvaiheetsotavuosinajasenjälkeenkertausvaiheissakankkulan kaivo-ilmiöstäLappeenrannanhumppafestivaaleille jalajinuusimpiinvirtauksiin. Pääpaino on pioneeri- ja kultakaudella1920-ja1930-luvulla,joitaTikka valaiseeuseinuudeltakantilta,uusienlähteidenjakatsantokantojenkautta.kiinnostaviaovattiedotyhtyeenkommunistikaudelta, jokavähävähältäliudentuiepäpoliittiseksi, ammattimaiseksimusiikintekemiseksi. SiirtyminenHelsinginSörkastaToverienkerholle jasittenyrittäjäksiHeimolansaliinedellyttihyvää järjestelykykyäjanäköalaa.Sitäoliennenkaikkea Martti Jäppilällä
ikosenteemanaonkorkeastikoulutetunihmisen ihanne.Sitähänerikoulumuodottavoittelivat.1800luvunpuolivälistäalkaenpatriotisminsulkemakoulu52
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 1. SarjantoinenosakäsitteleeSuomenkoulutuksen laajentumisenjamoninaistumisensatavuotistaperiodia.Jaksoalkaa1860-luvunuudistuksista,joihin kuuluukansakoulunperustaminen,japäättyyaikaan, jolloinpäättäjätolivatvalmiitaperuskoulunaloittamiseen.Sadanvuodenaikanahajanaistakoululaitosta kiinteytettiinkoulujärjestelmäksi;sivistysjavalistus muuttuivat koulutukseksi. Tosin Suomen kasvatustieteellinen seura julkaisi aiheesta yksiosaisen niteen 2007. Toim. Lähteiden tarkoituksenmukainen valinta on kysymys, jota kannattaisiyleisemminkinpohtia. koulumuotoisesta kasvatuksestatulihahmoaanetsivänkansallisvaltionja kansalaisyhteiskunnanosajanäidenkehityksenedistäjä.Samoinsevauhdittikristillisenhuoneentauluyhteisönmaallistumista.Myösteknistyväelinkeino-ja talouselämäedellyttivätkoulutuksenuudistamista. Arvioita, katsauksia
Kun koko kansa koulutettiin
Trilogia suomalaisen koulutuksen ja kasvatuskäsityksenvaiheistaontervetullutuutuus. JuhaniTähtinenkirjoittaakouluhygieniakäsitysten kirvoittamastaihmiskuvastajanivoosenaikakauden ideologioihin.SiihenliittyenLeenakoskenteemana onsivistystyönpyrkimysmuuttaavilli-ihminenkypsäksiaikuiseksi.enääeityydyttyromantiikan"jalon villin"ihanteeseen!
Kansakoulusta se alkaa
Luonnollisestikansakoulusaasuurimmantilan.Sen esittelevätjasenongelmistakertovatalanhyvintuntevatJukkaRantala,SaaraTuomaalajaTuulaHyyrö. Laajentunutkoulutussynnyttipelkoja.eliittipelkäsiopillisentasonlaskua,rahvasarvelikoulutuksen pilaavanhyväntyömiehenjapiian.Maallistakouluhallintoakirkolliseenliittävännapanuorankatkaisemineneiolluttuskatonta.eskonikandertarkastelee tätämaallistumisprosessia. kehityslinjojapiirtävätmuunmuassaMariaJalavaja Ristoikonen.Jalavanmukaankansakoulunsynnyttivätdemokratia,edistysjanationalismi.J.v.SnellmaninjaUnoCygnaeuksenkasvatusperiaatteetolivat vastakkaiset:Snellmaninmukaantuliedetäideaalista käytäntöön,Cygnaeuksenmielestäpäinvastoin. Oppineiston ja virkamiestenkoulutusjäisivujuonteeksi. SKS 2011.
tievapautettiinkilpailulle.Sitävauhdittikansallisuusaate.kansastatulipoliittinenvaikuttaja,mikävaati koulutustamolemmillesukupuolillejopayhteistä! Teknillis-taloudellinenmenestysliitettiinkokosatavuotisajan oppikoulusivistykseen. numeroitapursuavakansakoulutilastoonsinänsä tervetullutjahyödyllinen,muttatämäntapaisenkäsikirjantyyliinsesopiihuonosti.Yksityiskohtaisuus vaivaamyöslukua"Aikuisetopintiellä". Puutteistahuomautettakoon,ettäesimerkiksikansakoulunmaanpuolustuskasvatustaeiedesmainita; sosiaalidemokraattisennuorisoleirinkäskynjakorivi onmarginaalioire1930-luvunvaruillaanolosta.etäopetuksenuranuurtajaeiollut1948perustettuSirolankirjeopisto,vaan1920aloittanutkansanvalistusseurankirjeopisto.kaikkeaeimahdulaajahkoonkaanteokseen,esimerkiksisotilaskoulutusta.Toisaalta AnnukkaJauhiainenonpelastanutkansalaiskoulun, yleensänäkymättömiinhäipyneenopetusmuodon. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. koulutusmuuttiyksilönperinteisenelämänkaaren, sekoittisosiaaliluokatjajärjestineuudelleen.koulutusloiuusiaintressiryhmiä,seyhtenäistisukupolvien elämismaailmaajayhdistikansanvaativiaprojekteja varten. Teoksenkirjoittajatovatalojensaasiantuntijoita.
HANNu SYVäoJA, filosofian tohtori
Korkeasti koulutetun ihanne
Ulkoisestiartikkelitovatvarsinaisiaartikkeleitajalaatikkotekstejä.Sisäisestiesitelläänkehityslinjojasekä yksittäisiäkoulutusaloja.kansa-jaoppikoulunohella muistetaanmyöslastentarhat,ammattikoulutusja kasvatuslaitokset;opettajankoulutuskinesitellään. Toimittajien mukaanesiteltäväteoseipyrikorvaamaanaikaisempia,vaankirjoittajatetsivätalansuomalaisiaerityispiirteitä.Suurimmaksiosaksionkinonnistuttuhyvin, muttajoillakinkirjoittajillapunainenlankasekoaa pikkutarkkaanasiatietouteen. OppikoululaitostakäsitteleealastajulkaissutMervi kaarninen.AmmattikasvatusspesialistiAnjaHeikkinentarkasteleealaansakiintoisastimuunmuassa "elatuksen"ja"kumppanuuden"näkökulmasta.korkeakouluistapuhutaanvainnivellytysmielessä. Anja Heikkinen ja Pirkko Leino-Kaukiainen. Toisinaanlukijatuleekysyneeksiitseltään,onko tyylikästämerkitämelkoyleisluontoisentiedonlähteeksijokinmonografia,vaipitäisiköviitataesimerkiksi kouluhistorialliseen yleisteokseen. Autonomiavuosinakoulutuskehittyitsaarinvallan valvonnassa.kattotulivastaanmuunmuassaoppivelvollisuusasiassa,jokaratkaistiinvastaitsenäisyydenalussa1921.kehitystasaantui,ja19211944 otettiinvainpieniäedistysaskeleita.Sotienjälkeinen tilanneloiedellytyksiäyleissivistyksellisenkoulutuksenuudistamiseen.
y
Valistus ja koulunpenkki
Ensi-ilta 9.9.2011.
André Wilms ja Kati Outinen Le Havressa.
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 1
53. kankaalta heijastuva kokonaisvaltainen todistusaineistopuhuuvoimakkaastisenpuolesta,että Akikaurismäkiontällähetkellämaailmanjohtava elokuvaohjaaja.
LAurI TIMoNEN, elokuvakriitikko
Aki Kaurismäki: Le Havre. konkreettiseksivastavoimaksikasvaavirkavaltaa edustavaMonet(Jean-Pierredarrousin),jonkaleipääntyneestäsielustapaljastuukuitenkinennenpitkääCasablancanCaptainRenaultista(ClaudeRains) muistuttaviahumaanejapiirteitä. Tuottaja Sputnik oy. Ozulta on peräisin perhesuhteidenkuvaustenpsykologinentarkkanäköisyys jalämpö,samoinohjaajanmonestivarioimayksinhuoltajaisänjalapsenteema.Melvillentöihinviittaa vastarintaliikkeenkapinajaarkipäivänitseäänkorostamatonhiljainensankaruus.Chaplininihmisrakas
y
henki leijuu Le Havren ylläsenkorkeimpanasuojeluspyhimyksenä ilman senenempiäsitaattejatai alleviivauksia. ihmiset ovat ystäviä keskenään, eikä tarinan varsinaista pahuutta edes henkilöidä kehenkään. visuaaliseltakantiltakatsoenLe Havrenjokainen kuvaonmaalauksellisenviimeistelty,leikkausrytmiltäänyhtätäydellisyyttähipovansaumatonkuin Hawksinviihdyttävimmätelokuvat.kansakuntien sulatusuuninaseepäilemättäonJussiHalla-ahon pahinpainajainen. kaurismäenelokuvaonylistyslaulupaitsiihmisyydenmahdollisuuksillemyöskäsityöläistaidoille, periksiantamattomuudelle ja sinnikkäälle kekseliäisyydelle.Sivuhenkilötkutenmurheenaallonpohjastahyväntekeväisyyskonsertinpääesiintyjäksi kohottautuvaLittleBobonpiirrettytaiten. Laajemmin tulkiten Le Havren ryhmäkuva yhteistäsalaisuuttaansyrjässäviralliseltaeuroopalta varjelevastapienestäihmisryhmästäkasvaasuoraksi vertauskuvaksiRanskanvastarintaliikkeestä.elokuvanvärimaailmasijoittuujonnekinOzunSovinnon kukan(1958)jaJean-PierreMelvillenTuntemattomien sankarien(1969)välille,kuulaanharmaisiin syviin pastellisävyihin. Haaveiden kuja
Sputnik Oy / Marja-Leena Hukkanen
UusimmassaelokuvassaanLe HavreAkikaurismäkisiirtyytyylillisestietäämmälleBressonista,lähemmäsOzua.kertomuspariisilaisesta boheemikirjailijastapienensatamakaupunginkengänkiillottajaksisiirtyneestäMarcelMarxista(André Wilms)seuraatasavahvastikahtaerilläänkulkevaa juonenlankaa. kaurismäen edellisen elokuvan,Laitakaupungin valojen (2006), päähenkilö koistisen Bressoninmaalaispapinmieleen tuova yksinäisyys on vaihtunut iloiseen yhteisöllisyyteen ja Ruoholahdenkylmänmoderni, teknokraattinenarkkitehtuuri vanhan maailman intiimiinjaihmisläheiseen elämänpiiriin,periranskalaiseenkortteliromantiikkaan. Perheen sisäisessä draamassa Marxin vaimo Arletty(katiOutinen)sairastuuvakavasti,mutta pyrkiiviimeiseensaakkasalaamaankohtalonsamieheltään.UlkopuolisenmaailmantodellisuusilmestyyMarxinelämäänAfrikastaLontooseenäitinsä luomatkallaolevanpakolaispoikaidrissan(Blondin Miguel)hahmossa.Tämänauttamisestakaurismäki luokauniin(haave)kuvantyöväenluokankeskinäisestäsolidaarisuudestajayhteisvastuusta. Marxinjahänenystäviensäelämääuhkaavatasiat vaimonsyöpä,idrissankohtaloonvaikuttavatvoimatjakansainvälisenpolitiikansudenkuopattuntuvatsaapuvanjostakinkaukaaheidänonnellisenja harmonisensaarekkeensaulkopuolelta. Pääosissa: André Wilms, Kati outinen, Blondin Miguel, JeanPierre Darroussin, Elina Salo
SuomenkansainvälisestimenestyksekkäinkilpatanssipariSirpaSuutari-JääsköjaJukkaHaapalainen ontehnytPuumalaisenkanssayhteistyötäaikaisemmin muun muassa Veren häissä. Kantaesitys Tampereen Työväen Teatterissa 1.10.2011.
Sirpa Suutari-Jääskö ja Jukka Haapalainen tanssivat komeasti Susi-Aalon ja Metsän Daimonin roolit TTT:n Sudenmorsiamessa.
AalonhiidenmaalainentarinaavautuuTampereenTyöväenTeatterin tuoreessa Sudenmorsiamessa väkevänä ja puhuttelevana myyttinä. Toteutuksenydinpiileeratkaisussa,jossakeskushenkilönroolionjaettusekänäyttelijälleettätanssijalle.Mukanaontokisangenrealistinenkintaso, muttaalustapitäensiihennivoutuuballadikerros, jokamerkitseetyystinerilaistajapoikkeuksellisen rajunahahmottuvaaulottuvuutta. Fuusiokoreografiassajaparitanssinrakentamissa suhteissayhdistyvätmonenlaisettanssillisetelementit.AalojadiabolusSylvarumtoisaaltakietoutuvat tiiviistitoisiinsa,toisaaltarepeytyväterilleenrajusti japuhuttelevasti.Tangonmaailmanmelodisetelementitryydittävätrytmejä;vaikutteissanäkyyniin argentiinalaisuutta, kuubalaisuutta ja espanjalaisuuttakuinklassistakintanssia.
Huikeita hetkiä
Yksilö ja kollektiivi
Puumalaisen ohjaus saavuttaa huikeimmat het- Toisaaltakysymysonyksilöntarinasta,muttayhtä kensäsekäAalonjaMetsändaimoninmahtavissa tehokkaaastihahmottuujarakentuuPuumalaisen
54
H i i d e n k i v i 5 / 2 0 1 1. Arvioita, katsauksia
Uusi Kallas-sovitus kantaesityksenä Tampereella
Vaistojen ja viettelysten maailma luo upeaa ja arvoituksellista kuvastoa
Petri Kovalainen
Aino Kallas: Sudenmorsian. Sudenmorsiamen kiehtovassakokonaisuudessaesityseteneekerronnallisestisekätanssinettäteatterinkeinoin.kylässä puhutaanihmistenkieltä,muttaSusi-AalonjadiabolusSylvaruminyhteisethetketmetsässätoteutuvatainoastaantanssillisesti. Näyttämösovitus ja ohjaus Tiina Puumalainen, koreografia Jukka Haapalainen, Sirpa Suutari-Jääskö ja osku Heiskanen. Ainokallaksenpienoisromaanikuuluusuomalaisenkirjallisuushistorianomintakeisimpiinteksteihin.Siitäonvalmistettulukuisianäyttämösovituksiaensimmäinenkallaksenomastakynästäja TaunoPylkkäsenoopperakin.TTT:nuusisovitus onkuitenkinkantaesitys,silläohjaajaTiinaPuumalainen on tehnyt dramatisointinsa juuri tähän esitykseen.käsiohjelmastakäyilmi,ettäkallaksen tekstionaskarruttanuthäntäsyvästisiitälähtien, kunhänparivuosikymmentäsittentutustuisiihen turkulaisenateinityttönä.
y
tansseissaettävaikkapavalberin(eriikkaväliahde) hätkähdyttävässäkohtauksessa,jokajohtaahänet riippumaanvaltaisankankaankeskelle
sudestakirjallisenaaiheena.viisivuottaSudenmorJoskussaattaisiollapaikallaanvertaillakallaksen siamenilmestymisenjälkeenLehtosenloistavateksti Sudenmorsianta ja suomalaisen kulttuurihistorian kertasiaiheenesiintymäterimaidenkirjallisuuksissa toistasuurtamuodonmuutosteosta:erikBlomberantiikinajoista1900-luvunalkupuolelle. TellervoHelmisenpuvustusyhdistääSusi-Aalon asussaintohimonpunaistajaSurmaavaneroksen mustaa.TeppoJärvisenpelkistettyynrakennuslavastukseennivoutuvatTimoAlhasenvalo-jasavuefektit sekäJaakkoTuohimaantehokasäänimaailma;toisinaanhyvinkinvinhastipyörivättuulikoneetsaavat tuekseenpyrotekniikantulet.ilmaannousseetpuunrungotjäävätmieleenvoimakkainajälkikuvina. viroonjavirolaisuuteentullessaanLehtonenmainitsee,ettäSuomenlahdenetelärannaltaonriittänyt JouKo grÖNHoLM, turkulainen vapaa toimittaja ja kriitikko Suomeensekäoikeitasusiaettäihmissusia.niitä sielläLehtosensanoin"onkin,ainakinviimemai-
Uutta tutkimusta Aino Kallaksesta
ensimmäinenenglanninkielinenartikkelikokoelma Ainokallaksestakuuluusyyskauden2011kirjauutuuksiin:Negotiations with Modernity,jonkaovat toimittaneetLeenakurvet-käosaarjaLeaRojola. ginmaineikastaelokuvaaValkoinen peura(1952). kitzberg halusi varoittaataikauskoisuudenvaaroista,muttakallas "onpitävinääntuonmuuttumisenmahdollisenaja ottaarohkeastipsykologiseksitehtäväkseensiihen liittyvientunteidenkuvaamisen". ohjauksessa kollektiivi: kyläläiset ennakkoluuloineen,tuomioineen,painostuksineen. vahvoja roolitöitäerottuutokimuitakin,esimerkiksiToni Harjajärven Priidik, Samuli Mujeen pappi, vesa kietäväisenkreivisekäJaanaOravistonkertojanja kommentaattorinsävyjäsaavavaimo.
nittuja,ollutsekäkauanettärunsaasti".virolaisen perinteen mahtia osoittaa tutkijan näkökulmasta sekin,ettämonetSuomessamuistiinmerkitytihmissusitarinatpuhuvatvironsusistajakertovatjuuri virolaisestamaisemasta. Aiheenkäsittelyn perinteeseen kallas sitoutuu myös suden vyön tai sudennahkan motiivissa ja ihmissuden fyysisissä tuntomerkeissä. Silmämääränäänballadirunoilijapiti1600-luvunpuoliväliä, virolaisten noitavainojen tunnetuinta aikakautta; Pitkää perinnettä TTT:nesityskinajoittuusiiheneräissäyksityiskohProfessorikaarlekrohninjuhlakirjaan(1933)sisäl- dissa, mutta temaattisesti se luonnollisesti kasvaa tyyJ.v.Lehtosenseikkaperäinentutkielmaihmis- ajattomaksi. MainittuaanAugustkitzberginkuuluisanteoksen Libahunt (Ihmissusi) Lehtonen esittää selvän eroavuudenkallaksenpienoisromaaninjasitäedeltäneen kitzbergin tekstin välillä. keskeiseentutkimuskirjallisuuteenkuuluvatniin ikäänesimerkiksikukkuMelkaksenHistoria, halu ja tiedon käärme Aino Kallaksen tuotannossa (2006) jakaiLaitisenuseatteokset,varsinkinAino Kallaksen mestarivuodet (1995).J.G.
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 1
55. kaksivuottasittenilmestyiMaaritLeskelä-kärjen, kukku Melkaksen ja Ritva Hapulin toimittama Aino Kallas tulkintoja elämästä ja tuotannosta. MiiaSelintekeekoskettavanroolityönnuorena Aalona, joka tulee tietoiseksi muista erottuvasta asemastaan yhteisön kokonaisuudessa
Mammakieleen kuuluu esimerkiksi sana vauva-
masu,jotailtapäivä-janaistenlehdetovatjojonkin aikaalevittäneetkertoessaanjulkkisnaistenraskauden näkymisestäjaetenemisestätyyliin"kansanedustajan vauvamasuonkasvanutvauhdilla".Astettavirallisempana, muodossa vauvamaha, sana esiintyi ainakin raportissa, joka kertoi Ruotsin kruununprinsessan vierailustasyksyllä2011:"villakangastakkipiilotteli Suomessavierailevanvictorian vauvamahaa."(mtv3.fi.) Mutta mistä on kyse, kunvauvamahanyhteydessä puhutaan masutuubista. erityisen paljon esimerkkejä mainitusta tyylistä löytyyvauvaperheidenjaodottavienäitien,mammojen,keskustelupalstoiltainternetistä.Sellaisetyleiset mammakielensanatkuinäippäja masuovatkaiaika normaalialapsiperheentyyliä,mukaviajakotoisia, mutta ne pyörivät myös erilaisilla inhokkisanojen listoilla. esillä ovat olleet etenkin loukkaavinapidetytsanatjavihapuhe.Muttaonhan maailmassa muutakin muun muassa hoivakieli, johonkuuluviensanojenkäyttöyleiskielisissäyhteyk- sissä saattaa sekin kaikessa viattomuudessaan herättäätunteitapuolestajavastaan. Masutuubi vaikuttaa mukavalta ja kätevältä vaatteelta, jollaisenmoniehkämielelläänvetäisisiylleenselkää lämmittämään,vaikkeivauvamahaaolisikaan.Mutta voisikovaatettakutsuajollaintoisellanimellä. Kielitoimiston sanakirjassa sana masuonmerkitty tyyliltään lastenkieliseksi, samoin kuin esimerkiksi känny,nenujapeppu.(Muita:pipi,uppista,iskä,äiskä, leikisti,pusia,heppa,hauva...)Ainakinnaisetsaattavat kuitenkinkysyätoisiltaan,onkomasunyttäynnä,ja jumppaohjaajavoikäskeävetämäänmasunsisään.
rIITTA EroNEN, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
o u ti L a
uh akan gas
56
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 1. Hoivakielellä tarkoitetaanvarsinkinvanhempien lapsilleen puhumaa lepertelykieltä, jota myös esimerkiksihoitajatailääkärisaattaakäyttää.Toisten mielestäseonmukavaa,toistenmielestäärsyttävää lässytystä.Samoinkahtalaisestisuhtaudutaansiihen, ettäaikuisetkeskenäänjutellessaankäyttävätlastenkielisinäpidettyjäsanojataipuhetapaa,esimerkiksi sanaamasu. kyseessä on modernimammavaate, jokaontäysinerilainen kuinentisajanpeittävät mammavaatteet.Masutuubi on "eräänlainen pitkä trikooputki, joka suojaavatsaasekäodotus- että imetysaikana". Ajan sana
Vauvamaha ja masutuubi
S
anojentyylisävystäonkeskusteltuviimeaikoina eduskuntaa myöten
Editiosta käy ilmi muun muassa se, millä tavoin näytelmässä käytetään Raamatun väärinsiteeraamista koomisena keinona, miten näytelmän tekstiä on lyhennetty ja muokattu eri painoksissa ja näyttämöesityksissä sekä millaisia elokuvasovituksia ja käännöksiä siitä on tehty. Nummisuutarien kriittinen editio avaa SKS:ssa 2006 toimintansa aloittaneen Edith suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot -yksikön kriittisten editioiden sarjan, joka julkaistaan painettuina kirjoina ja avoimina verkkojulkaisuina. Editiossa näytelmä on siinä muodossa kuin Kivi sen lähes 150 vuotta sitten julkaisi. Edith-yksikössä laaditaan parhaillaan kriittisiä editioita Aleksis Kiven kirjeistä sekä Kullervo- ja Olviretki Schleusingenissa -näytelmistä. Jonkinasteinen omista elämäntavoista syyllistyminen lienee yleistä, mutta omien elintapojen muutos tai pyrkimys minkäänlaiseen poliittiseen vaikuttamiseen on vähäistä. Jos olisi olemassa"en tykkää" -nappi, uskaltaisiko kukaan painaa sitä. Kunniamaininnan ja kirjapalkinnon sai lisäksi 13 kirjoittajaa. Tuota perinnettä voi pitää, jos ei suorastaan hänen tuotantonsa, niin hänen elämäntyönsä osana.
Suomalainen hiljaisuus
SKS:ssa pohdittiin hiljaisuutta 6.10. Melleri oli oman sukupolvensa ehkä tunnetuin lyyrikko. Kirjoituskilpailu järjestettiin 1.10.2010 31.5.2011. Uutisia
Nummisuutareista digitaalinen kriittinen editio
SKS on julkaissut Aleksis Kiven Nummisuutarien kriittisen edition myös digitaalisena. Tarinaperinnettä hän alkoi synnyttää jo eläessään. Hänet muistetaan epätavallista elämää viettäneenä runoilijaboheemina, jonka persoonallisuudessa oli poikkeuksellista säteilyvoimaa, saman sukuista kuin Olavi Paavolaisessa tai Pentti Saarikoskessa. SKS:n lisäksi käsityksiä suomalaisesta hiljaisuudesta keräävät Helsingin yliopisto, ympäristöministeriö, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallitus, Kuuloliitto, Hiljaisuuden ystävät ry ja Svenska litteratursällskapet i Finland.
Ilmastonmuutos herättää ristiriitaisia tunteita
Ilmastonmuutos ja ympäristö elämässäni -kirjoituskilpailussa 300 euron rahapalkinnon voittivat Valma Sarakumpu Porista, Paula Sankelo Helsingistä ja Anna Toppari Kotkasta. Nyttemmin hyvin harva suomalainen tai ylipäänsä länsimaalainen kykenee pitämään ilmastonmuutosta aivan marginaalisena seikkana: asiaan suhtaudutaan joko
ongelman vakavuuden myöntäen tai sen kiihkeästi kiistäen, mutta kysymys ja sen laajuus on joka tapauksessa tullut vahvasti ihmisten tietoisuuteen. Näkökulmia aiheeseen esittivät tutkija Outi Ampuja, kirjailija Julia Dahlberg, professori Juha Siltala ja muusikko Tuomas Palonen. Digitaalisessa editiossa voi muun muassa valita erilaisia näkymiä näytelmätekstin kommentaareista ja varianteista sekä näytelmään tehdyistä korjauksista sekä tarkastella näytelmän ensipainosta digitaalisina kuvina. Osana ohjelmaa julkistettiin Arto Melleri elävien kirjoissa edelleen -muistitietokeruu, joka jatkuu tammikuun 2012 loppuun saakka. Ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyviä pohdintoja saatiin 79 vastaajalta yli 700 sivua. Kaikille avoin verkkojulkaisu on osoitteessa http://elias.finlit.fi/nummisuutarit/ http://www.edith.fi
SKS julkisti keruita
Romua rakkauden valtatiellä
SKS oli mukana järjestämässä Arto Melleri -tapahtumaa Vallilan kirjastossa Helsingissä. Kirjoituskilpailu liittyi Suomen Akatemian rahoittamiin hankkeisiin "Luontoa koskeva institutionaalinen tieto ja sukupuolittunut toimijuus" ja "Sukupuoli, toimijuus ja teknologian välittämä luonto" sekä Nordic Center of Excellencen rahoittamaan hankkeeseen "Kansalaisuuden muutos ja jatkuvuus pohjoismaisessa hyvinvointimallissa".
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 1
57. Esimerkiksi Facebook tuo tämän todella pahasti iholle: joku kirjoittaa lentäneensä lomalle New Yorkiin ja 40 ihmistä "tykkää". Artikkeleissa ja liitteissä valotetaan Nummisuutarien (1864) aikalaisvastaanottoa, julkaisuhistoriaa ja kieltä, suhdetta komediaperinteeseen sekä näytelmän vaiheita näyttämöllä ja elokuvassa. Edition päätoimittaja on Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professori Jyrki Nummi. Painettuna se ilmestyi viime vuonna. Itse tuskin uskaltaisin, tunnen muutenkin olevani liian hankala ja sosiaa-
lisesti vääränlainen kantaessani huolta hiilidioksidipäästöistämme. Monipuoliset ja tasokkaat kirjoitukset avaavat tutkijoille näkökulmia suomalaisten tuntoihin maan ja maailman tilasta. Tilaisuudessa julkistettiin valtakunnallinen keruukilpailu Suomalainen hiljaisuus / Att uppleva tystnad / Suopmelas jaskatvuohta, joka jatkuu 31.5.2012 saakka. Nykyään asenne tuntuu olevan pikemminkin sellainen, että syyllisyys kuuluu asiaan, mutta siitä huolimatta sopii elää aivan kuten tahtoo. Näytelmätekstin alaviitteissä selitetään kielellisiä ja kulttuurihistoriallisia piirteitä sekä teoksen yhtymäkohtia muuhun kirjallisuuteen; niissä avataan nykylukijoille yli 500 vanhaa sanaa ja käsitettä
http://vsks.onsight.fi/ http://nimikkoseurat.yhdistysavain.fi/ nimikkoseurat/jaakko-juteini/
1800-luvun alusta oleva lautamies Hedmanin vähätuvan pirtti Ylimarkusta siirrettiin Seurasaareen 1924.
Etnosoi! 2011 -festivaali
Etnosoi!-tapahtuman Kansanmusiikin isompi ilta järjestetään 8.11. Myllykolun ja Töllinmäen töllien ja miljöön ennallistaminen on osa HämeenkyröSeuran vetämää Myllykolu-hanketta. Helsingin uudessa Musiikkitalossa. Huovisen henkinen perintö saataneen tutkijoiden käyttöön vuoden 2012 aikana.
Kotuksen blogi
Osallistu kielikeskusteluun Kotuksen verkkosivuilla osoitteessa http://www.kotus.fi/ index.phtml?s=3207.
Herrasväen asuinpaikat
Nettijulkaisu Herrasväen asuinpaikat: Etelä-Savon kartanot ja kartanoiksi kutsutut on avattu Mikkelin kaupunginkirjasto Etelä-Savon maakuntakirjaston kotisivuilla. Nämä alkuperäisaineistot tarjoavat arvokasta lisävalaistusta Huovisen ajattelun ja teosten muotoutumiseen. Luvassa on kansanmusiikin huippuesiintyjiä. http://www.ooppera.fi/100
F. Tilaisuudessa julkistettiin myös e-kirja Jaakko Juteinin Kootuista teoksista. 040 504 9121, vpylsy@gmail.com
58
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 1. Palkitun kansankuvaajan ja satiirikon arkisto sisältää lähes kolme hyllymetriä romaanien ja muiden teosten käsikirjoituksia, kirjeitä, valokuvia, lehtileikkeitä, muita asiakirjoja ja äänitteitä. Kysymykset voi pyytää myös puhelimitse 040 128 6387 / Pirkko Hakala tai 040 128 6368 / Anne Laurila.
Museovirasto / Timo Syrjänen
Kotiseutuliiton Kirjamakasiini
Suomen Kotiseutuliiton sivuilla on luettavissa esittelyjä kotiseutuaiheisista kirjoista. Alkuperäinen painettu kirja ilmestyi 2009. E. Hankkeen pääyhteistyökumppaneina ovat Pirkanmaan ELY-keskus ja Hämeenkyrön kunta. Syntymäkotiin kerätään kattava Sillanpään kirjavalikoima, erityisesti Sillanpään ensipainoksia. Makasiiniin voi myös ehdottaa arvioitavia kirjoja ja ilmoittautua arvioiden kirjoittajaksi. nba.fi/fi/keruuarkisto_seurasaarikysely ja ruotsiksi: http://www.nba.fi/sv/insamlingsarkivet_folisoenkat. Lisätietoja: projektipäällikkö Vilja Pylsy, p. Kysymykset ja vastausohjeet ovat museon verkkosivuilla suomeksi: http://www. Julkaisu on osoitteessa http:// kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/.
Juteinin Kootut e-kirjana
Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura
järjesti "Jaakko Juteini Viipurin viisas" -seminaarin syyskuussa Helsingissä. http://www.etnosoi.fi
Ooppera juhlii
Kansallisoopperan 100-vuotisjuhlan merkeissä pidetään juhlaseminaari Alminsalissa 2.12. Digitoitu teksti on varustettu kattavin hakuominaisuuksin ja sisäisin linkityksin, joten se sopii erinomaisesti myös tutkimuskäyttöön. Etnosoi!tapahtuma järjestetään 4.13.11. Uut isi Uutisia a
Linkit ja vinkit
Mitä muistoja Seurasaaresta?
Kansallismuseon ja Seurasaarisäätiön kysely Seurasaari-muistoista jatkuu vuoden 2011 loppuun. http://www.kotiseutuliitto.fi/ tietopankki/kirjamakasiini
Veikko Huovisen arkisto SKS:n kirjallisuusarkistoon
Kirjailija, professori Veikko Huovisen
perikunta on lahjoittanut merkittävän arkistoaineiston SKS:n kirjallisuusarkistoon. Eniten niitä on nykyisen Mikkelin kaupungin alueella (28), Joroisissa (18) ja Juvalla (17). Syntymäkotiin etsitään myös muun muassa 18001900-luvun vaihteen työkaluja ja nahkatyökaluja, kauppatavaroita, keittiötarvikkeita, posliinilautasia ja -kuppeja. Sillanpään kulttuuriperintöä ennallistetaan Hämeenkyrössä
F.E.Sillanpään museoita ja miljöitä ennallistetaan parhaillaan. Se on Klaus Krohnin toimittama ja Rauno Ekholmin ruotsinkielisiltä osin suomentama. Suurimmat muutokset kirjailijan syntymäkodin sisätiloihin ovat pakarin sisustaminen asutuksi. Vastaukset talletetaan Kansallismuseoon tutkimuskäyttöön. Esittelyssä on 129 kartanoa
"Alhopuro on itse koonnut laajan ja perusteellisen aineistonsa, hahmottanut kokonaisuudet ja sisällyttänyt tekstiinsä mielenkiintoisen kuvituksen. Monet nykyisin arvostetut rakennukset ja alueet ovat olleet aikoinaan uhanalaisia ja säästyneet vain sen ansiosta, että riittävän vaikutusvaltaiset ihmiset ovat asettuneet puolustamaan niitä. Aineistoa kehitetään ja
Juha Tuomi / Rodeo
Porvoonjokivarren näkymiä.
kartutetaan koulutuskierroksen ajan osallistujilta koottavan palautteen avulla. Kotiseutuliitto kouluttaa kansalaisia kulttuuriympäristön suunnitteluun
Suomen Kotiseutuliitto järjestää syksyllä
ja keväällä kansalaisille tilaisuuksia, joissa opastetaan osallistumaan elinympäristön suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kunniakirjan saivat Juha Laaksosen kuvateos Utö Syksy ja kevät ulkosaaressa (2011) ja Hannu Syväojan teos Kulttuuripyöräilyä Hämeessä ja vähän ulkopuolellakin (2010). Suomen Kotiseutuliiton valintaraatiin teki voittajakirjassa vaikutuksen harrastajahistorioitsijan kyky kertoa yksittäisten talonpoikien henkilöhistorioista 14 sukupolven ajalta ja taustoittaa näiden tarinat onnistuneesti Ruotsin ja Suomen historiallisiin vaiheisiin sekä yhteiskunnan, sivistyksen ja tekniikan kehitykseen. Tilaisuudet ovat jatkoa vuoden 2010 koulutuskierrokselle, joka järjestettiin osana Jokaisen Oma Ympäristö -kulttuuriympäristökampanjaa. Valinnat julkistettiin Turun kansainvälisillä kirjamessuilla järjestetyillä Suku- ja kotiseutumessuilla 1.10. Haluaisimme kotiseutuliitossa, että kaikki voisivat vaikuttaa itselleen arvokkaiden kulttuuriympäristöjen kehitykseen", Kukkonen sanoo. Kotiseutuliitto on saanut koulutuskierrosta ja sen ohella tehtävän kansalaisoppaan laatimista varten ympäristöministeriön avustusta. "Ympärillämme on paljon sellaista, mitä ei olisi pitänyt lainkaan tehdä ja mitä pitäisi muuttaa ja kohentaa. Koulutukseen toivotaan osallistuvan etenkin erilaisten ympäristö- ja kaavoitusasioista kiinnostuneiden yhdistysten jäseniä sekä ympäristöasioiden parissa työskenteleviä virkamiehiä ja poliitikkoja. "Tavallisen kansalaisen on vaikea puolustaa tärkeäksi kokemiaan rakennuksia, alueita ja maisemia, ellei hän tunne oikeuksiaan ja päätöksenteon vaiheita", yksi koulutuskierroksen vetäjistä, kulttuuriympäristöasiantuntija, dosentti Heikki Kukkonen toteaa. Koulutuksen järjestelyihin osallistuvat myös ELY-keskukset, maakuntamuseot ja maakuntaliitot. Tärkeä osa hanketta on nettiin tuleva kattava ja helppokäyttöinen tietopaketti, jonka avulla asiaan voi perehtyä itsenäisesti. Kun onnistunut taittokin on Alhopuron käsialaa, ei lopputulosta voi kuin kiitellä", toteaa Suomen Kotiseutuliiton pääsihteeri ja ahkera kotiseutukirjallisuuden kriitikko Lassi Saressalo. Äijälän ratsutila sijaitsee Lohjalla. Alhopuron teos on yhtä lailla kotiseutukirja kuin sukututkimus, ja Suomen
Sukututkimusseura valitsi keväällä teoksen Vuoden sukututkimuskirjaksi. Koulutuspaikat ja -ajat varmistuvat syksyn mittaan ja tulevat nähtäville Suomen Kotiseutuliiton nettisivuille http://www.kotiseutuliitto.fi.
Ratsutilan historiasta kertova teos valittiin Vuoden kotiseutukirjaksi
Vuoden kotiseutukirjaksi on valittu maanviljelijä Erkki Alhopuron teos 450 vuotta Äijälän ratsutilan historiaa (2010). Kukkonen on koonnut koulutuksen perusaineiston yliarkkitehti Liisa Tarjanteen kanssa. Voittajakirja ja muita viime vuosina julkaistuja kotiseutukirjoja on esitelty Suomen Kotiseutuliiton Kirjamakasiinissa osoitteessa http://www.kotiseutuliitto.fi/ tietopankki/kirjamakasiini.
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 1
59. Muut kirjassa esitellyt tilat ovat Nummella, Pusulassa, Inkoossa ja Karjalohjalla
Naistaiteilija uhrautui muiden puolesta ja voitti vaikeudet lujalla tahdolla. Taiteilijaesitykset olivat toden ja kuvitellun sekoitus, teatterin vastine tositelevisiolle. Väitöstilaisuus oli Helsingin yliopistossa 23.9.2011.
Esteettinen kokemus yhdistää kansoja
Soile Yli-Mäyry on tutkinut sosiologian alan väitöstyössään taiteilijan, taideteoksen ja taiteen vastaanottajan kohtaamista. "Ensi vuonna kaiketi erikoistumme Euroopan maihin. Ne olivat yhtenäiskulttuurin ja tunteiden tyyssija, jossa oli mahdollista viehättyä tunnustuksista ja kokea empatiaa. Tapahtumapaikkana oli koti ja teemoina naisen asema ja yksityiselämän vastukset. Donner astui varovaisesti isolle lavalle. Helsingin yliopistossa.
60
H i i d e n k i v i
5 / 2 0 1 0. Donnerin yläpuolella oli messujen tunnus, kirjailijan vaaleanpunaiset aivot.
Naistaiteilijoiden selviytymistarinoita
Suomalaisessa teatterissa nähtiin 2000luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä useita kansallisista merkkihenkilöistä kertovia näytelmiä. Pääaiheeni on usein ollut Mannerheim, mutta minulla on myös suunnitelmia kirjoittaa uusi kirja Ruotsista. Kirja perustuu osittain Donnerin tekemiin Mannerheimin tv-dokumentteihin. Fiktiiviset identiteetit muodostuivat kutsumuksen ja kohtalon kuvauksista. Lähitarkastelumaina olivat Kiina, Japani ja Suomi. Teemana oli Pohjoismaat, mutta mukana oli kirjailijoita myös Puolasta, Englannista ja Espanjasta. Väitöskirja Esteettinen kokemus kulttuurisiltana: Soile Yli-Mäyryn taide kiinalaisen, japanilaisen ja suomalaisen kokemana tarkastettiin 20.9. Nais- ja miestaiteilijoiden myytit erosivat toisistaan: Miestaiteilija oli heikompi, ja hän toteutti ensisijaisesti omia tavoitteitaan. Donner puhui lavalla pilke silmäkulmassa. Donner kertoi subjektiivisen näkemyksensä maamme suuresta sankarihahmosta. Valitettavasti meillä tulee olemaan silloin tilanpuutetta, koska muun muassa konserttisali, jossa nyt esiinnyimme, joutuu isoon remonttiin." Messuja tukivat tänä vuonna Valtion kulttuurineuvosto, Pohjoismainen kulttuuriforum ja Skånen seutukunta. Aineistona olivat hänen omat näyttelynsä vuosilta 19972005 yhdestätoista maasta. Eniten yleisöä houkuttivat kuitenkin Ruotsin omat romaanikirjailijat. Tällaiseen tulokseen on tullut Riina Maukola teatteritieteen väitöskirjassaan Elämää suuremmat sankarittaret: Suomalaisen teatterin elämäkerralliset taiteilijahahmot vuosina 20002010. Kirja on ilmestynyt myös suomeksi nimellä Muistiinpanoja Mannerheimista. Teillä kaikilla ruotsalaisilla on syytä olla ylpeitä maastanne." Messuilla monet ulkomaalaiset kirjailijat ja runoilijat vetivät paljon kuulijoita. Yhteisiä, ylikulttuurisia aineksia ovat esimerkiksi elämän merkityksellisyyden kokeminen. "Minulla on voimakas suhde Skåneen. Yli-Mäyry löysi yleisön kokemuksissa sekä samankaltaisia että eriäviä kulttuurisia ominaispiirteitä. Jörn Donner edusti Suomea Skånen kirjamessuilla
Kristianstadissa Etelä-Ruotsin
Skånessa oli syyskuun alussa 13. Kirjamessujen pääjärjestäjän Anders Nylanderin mukaan tämän vuoden messuilla kävi noin 12 000 ihmistä, 2 000 enemmän kuin viime vuonna. "Toivottavasti apu jatkuu", Nylander toivoo.
SINIKKA SALoKorPI
Sinikka Salokorpi
Jörn Donner istui yksin lavalla ja kertoi Mannerheimista, kuulijoita oli sali täynnä, noin 450 ihmistä. Yleisölle kokemus kollektiivisesta identiteetistä oli olennainen. Maukola tarkasteli kahdeksaatoista kotimaista teatteriesitystä tai näytelmää, joiden päähenkilöt olivat etupäässä eri alojen naistaiteilijoita. Suomesta oli vain yksi kirjailija, Jörn Donner. Esitysten kattoteemana oli yksilön elämän tärkeiden käänteiden pohdinta. Kanssakäymiset täkäläisten ihmisten kanssa ovat luontevia. kirjamessut. Hän istuutui paikalleen, katseli yleisöään ja aloitti puheensa Mannerheimista, josta hänen syyskuussa 2011 ilmestynyt kirjansa Anteckningar om Mannerheim kertoo
Uusia "työssäkäynti- ja hallintoaluekokonaisuuksien" suunnitelmia oudoksuvat ihmiset ovat heränneet miettimään suhdettaan omaan paikkakuntaansa. Toisessa ääripäässä ovat keskiluokkaiset, hyvin koulutetut ja hyvätuloiset, jotka pitävät kaikenlaisesta kulttuurista, osallistuvat monenlaisiin kulttuuririentoihin sekä liikkuvat ahkerasti. Väitöstilaisuus oli 23.9. Koska väitöskirjan näkökulma on tilastollinen, kyse on pikemmin todennäköisyyksistä kuin säännöistä, Kahma tähdentää. Turussa Kirjamessujen juhlavuosi
Turun Kansainväliset Kirjamessut
juhlivat 20-vuotista menestystarinaansa syyslokakuun vaihteessa. Toisessa päässä ovat koulutus- ja tulomittarein mitattuna huono-osaisemmat, jotka suhtautuvat lähes kaikkeen kulttuuriin välinpitämättömästi. Helsingin yliopistossa.
Eurooppalaista dysleksiaviikkoa vietettiin 3.9.10.2011, ja suomalaiset lukijärjestöt jakoivat vuotuisen Allvarpalkintonsa. Nuorteva muisteli, kuinka hän oli aikanaan nykyisen messujen ohjelmajohtajan Kari J. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettunen seuraa Kirjamessujen päätoimikunnan puheenjohtajan tehtävässä Arkistolaitoksen pääjohtajaa Jussi Nuortevaa. Viimeisenä messupäivänä Suomen Kotiseutuliiton pääsihteeri Lassi Saressalo ohjaili estradilla keskustelua, jossa yliopistokaupungin omat perinnetieteiden professorit Pekka Hakamies ja Helena Ruotsala määrittelivät kotiseutujulkaisujen suhdetta tietokirjoihin. Kotiseudun toimijat ja perinteentaitajat voivat olla kanssatutkijoita. Aihetta on tutkinut Nina Kahma valtiotieteiden alaan kuuluvassa väitöstyössään Yhteiskuntaluokka ja maku. Tutkimushaastatteluissa keskustelu kääntyi usein siihen, mikä on sopivaa tai saavatko tietyt ryhmät tehdä, mitä tekevät. Vuoden 2011 teemoiksi kansainvälisen erityisesti pohjoismaiden ja Japanin ohjelman sisälle oli valittu kotiseutu ja suku. Hän puhuu mielellään myös erilaisista oppimisen tavoista ja siitä, onko lopulta kyseessä enemmän opettamisen kuin oppimisen ongelma.
61. Hintikka oli aikoinaan mukana työryhmässä, joka laati pohjan uudelle laille lukivaikeuden huomioon ottamiseksi. Keskustelussa todettiin, että käynnissä oleva kuntien muutosprosessi on aktivoinut ihmisiä. Nyt tutkimus tarkastelee kriittisesti kansojen ja ryhmien identiteettien rakentamista. Toisaalta erot kulttuurin kuluttamisessa vaikuttavat siihen, miten yhteiskunnalliset jaot nähdään. He ovat usein passiivisia, mikä näkyy myös liikuntaharrastusten vähäisyytenä. Tunnustuksen sai Anna-Maija Hintikka, kokenut lukitestaaja ja yksi lukijärjestötoiminnan uranuurtajista. Lukivaikeus on systemaattisesti huomioitu ylioppilaskirjoituksissa 10 vuotta. Aiemmin suomalainen ja vertaileva kansatiede ja kansanrunoudentutkimus osallistuivat kansallisen identiteetin rakentamiseen. Hintikka on erityisopettaja, suomen kielen opettaja, puheterapeutti ja tietokirjailija. Kahma tarkasteli seitsemää kulttuurin aluetta: musiikkia, elokuvia, tv:tä, taidetta, lukemista, syömistä ja pukeutumista. Kettulan kanssa saanut idean Göteborgin kirjamessujen mallin soveltamisesta Turkuun. Vaikka valtaosa suomalaisista kykenee ammattiasemansa, koulutuksensa ja tulojensa perusteella nimeämään oman yhteiskuntaluokkansa, kysymys luokasta on Kahman mukaan arka. Kansallisissa tieteissä ei enää rajoituta akateemikko Martti Haavion ehtoon, jonka mukaan kaikki tutkimus alkaisi arkistosta. Tieteellinen tutkimuskin tarkkoine
Tuula Nikulainen
Grönlannin inuitti Makka Kleist, alun perin monipuolinen teatteritaiteilija, veti messuhälinästä kauniin huopajurtan rauhaan pienen ryhmän kuuntelemaan lumoavaa kertomustaan valaan palavasta sydämestä.
lähdeviitteineen voi olla kotiseutukirja. Juuri nyt tarvitaan kotiseutujulkaisuja.
ouTI LAuHAKANgAS
Yhteiskuntaluokka kertoo kulttuurimausta Lukitestaaja palkittiin
Erot yhteiskuntaluokkien välillä näkyvät
kulttuurin kuluttamisessa ja vapaa-ajan harrastuksissa
2011 selvitetään laajasti saamentutkimuksen nykytilaa ja keskustellaan 2000-luvulla esille nousseista kysymyksistä. Ohjeita sukunimien taivutukseen
Miten pitäisi taivuttaa esimerkiksi sukunimet Louet, Järventaka ja Arkko. Seminaarin järjestää Kalevalaseura kekrinpäivän tapahtumana. romanimusiikilla maustettu illanvietto, eahketfeasta, iskelmien ja elokuvien saamelaisista. Jos paikannimilähtöisissä sukunimissä on säilynyt vanhoja muotoja, nimiä taivutetaan kuten vastaavaa tai vastaavanrakenteista nykyistä yleissanaa: esimerkiksi Halmet ja Vuollet taipuvat, kuten sanat halme ja vuolle eli Halmeen ja Vuolteen. http://www.kirjasampo.fi
Hiidenkivi Suomalainen kulttuurilehti 24.10.2011 18. Vastaus alun kysymykseen: Louet : Loukeen : Louetta; Järventaka : Järventaan, Arkko : Arkon. kalevalaseura@kalevalaseura.fi http://www.kalevalaseura.fi
Sampo löytää kirjallisuutta
Tietoa kaunokirjallisuudesta voi vastedes etsiä Kirjasampo.fi-verkkopalvelusta. vsk. Lisätietoja saa Kalevalaseurasta, puh. Seuraava numero ilmestyy 12.12.2011. Kotiseudun 98. vsk. Sukunimien taivutuksen pääperiaate on, että sukunimiä taivutetaan samoin kuin vastaavia yleissanoja, esimerkiksi Kirves : Kirveen; Varis : Variksen. JulkaisiJat: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Suomen Kotiseutuliitto
ISSN 1236-794X Aikakausmedian jäsen
Hiidenkivi ilmestyy 6 kertaa vuodessa. 2011
"Saamentutkimuksen syke" -seminaarissa Rovaniemellä 27.28.10. tanko : tangon); Erti : Ertin; Lerto : Lerton. Apua rakenteellisesti erikoisten sukunimien käyttöön saa nyt sukunimien taivutusluettelosta, jonka Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on avannut internetissä. Luettelossa on yli 1 500 nimeä. Seminaarin oheisohjelmana on 27.10. Järjestäjinä ovat myös Oulun yliopiston Giellagasinstituutti, Lapin yliopisto sekä Helsingin yliopiston kansatieteen oppiaine. 045 634 7353 outi.lauhakangas@stellatum.fi ulkoasu: Tarja Pitkänen, Amasertek oy Sinikka Sipola, Stellatum oy
62. Palveluun on myöhemmin tulossa mahdollisuus arvioida ja suositella teoksia sekä laatia omia virtuaalisia kirjahyllyjä. 0400 435 636 Telekopio 09 2245 211 anne.paavilainen@stellatum.fi
PäätoimittaJa: outi Lauhakangas Puh. 040 538 5144, 040 538 5216. Sen avulla voi tavoittaa myös vanhempaa ja vähemmän kysyttyä kirjallisuutta. Tapahtumat on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille ja niihin on vapaa pääsy. vuosikerta, numero 5 Eliaksen 24. Sen sisällöt karttuvat koko ajan, kun vanhemman kirjallisuuden tietoja tallennetaan kirjastoissa ja BTJ Finland tuottaa uuden ilmestyvän aineiston tiedot. Hiidenkivi on myös verkossa osoitteessa http://www.hiidenkivi-lehti.fi.
toimitus: Hiidenkivi Stellatum oy Purotie 1 B, 00380 Helsinki toimitusneuvosto: Heikki Kukkonen (pj.), Terhi Ainiala, Vesa Heikkinen, Jukka Ihanus, riitta Korhonen, Maria Lähteenmäki, Kukku Melkas, Sirkka-Liisa Mettomäki, Lassi Saressalo, Hanna Snellman.
kustantaJa: Stellatum oy Purotie 1 B, 00380 Helsinki www.stellatum.fi ilmoitusvaraukset: Anne Paavilainen Puh. Luennoitsijat ovat saamen kielen, historian, suullisen perinteen, kansatieteen, musiikin, nykykulttuurin, uskonnon sekä saamelaispolitiikan ja elinkeinon tutkijoita. 360-sivuisessa kirjassa analysoidaan erilaisia työelämän tekstejä ja kirjoittamistilanteita. Ohjeita on myös verkkosivuston tekemisestä ja sähköpostin kirjoittamisesta.
Saamentutkimuksesta seminaari Rovaniemellä 27.28.10. Kielipostin 26. Yleiskielinen taivutus ei koskaan ole väärin. On kuitenkin joukko nimiä, johon yleissääntöä ei voi soveltaa, esimerkiksi Kanko: Kangon (vrt. Kaksikielisessä palvelussa on suomenja ruotsinkielistä aikuisten kaunokirjallisuutta. vsk. Kirjan tarkoitus on auttaa kirjoittajaa erittelemään omaa kirjoittamistaan ja tekemään tekstejä, jotka palvelevat sekä kirjoittajan että lukijan tarpeita. http://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus
Käsikirja opastaa työelämän teksteihin
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuoltajat Salli Kankaanpää ja Aino Piehl ovat laatineet työelämän tekstityöhön tarkoitetun Tekstintekijän käsikirjan (Yrityskirjat 2011). Kirjasampoa rakentavat BTJ Finlandin lisäksi Turun ja Vaasan kaupunginkirjastot ja Kirjastot.fi. Teemoina ovat saamelainen kulttuuriympäristö, perinteiden moninaisuus ja muuttuva saamelaisuus sekä saamelaisuuden kuvat mediassa, museossa, elokuvassa, musiikissa ja populaarikulttuurissa. Seminaaripaikkana on Arktikum, Polarium-sali, Pohjoisranta 4, Rovaniemi
Suomen kielen nauhoitearkistoon, sähköposti nauhoitearkisto@kotus.fi, puh. 09 6126 320. Puukauppamuistoja 30.4. Suomalainen hiljaisuus 31.5. klo 1016. Kosketus Suomessa lämpöä, luottamusta vai pelkoa. ja 27.30.12.2011, 23.12.2011 SKS suljetaan klo 14. Työssä kirjoitetaan muun muassa asiakaskirjeitä, tiedotteita, muistioita, pöytäkirjoja, päätöksiä ja lausuntoja. Tiistailuento pidetään Kotus-salissa (Vuorikatu 24, 00100 Helsinki) 25.10. Tilauksen hinta on tilausjakson alussa voimassa oleva hinta, joka on painettu lehteen. osoitetietoja käytetään ainoastaan Stellatum oy:n omassa toiminnassa.
rekisterikuvaus ja -seloste ovat nähtävissä Stellatum oy:n tiloissa Purotie 1 B, 00380 Helsinki. Kestotilauksen voi irtisanoa ennen uuden tilausjakson alkua. Kalenteri
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Vuodenvaihteen aukioloaikoja
SKS on suljettu 18.11. Helsingin kirjamessut. Tilaajan tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Tervetuloa SKS:n osastolle 6d70!
SKS kerää
Arto Melleri elävien kirjoissa edelleen 31.1.2012 saakka.
tilaukset Ja
osoitteenmuutokset:
osoitteenmuutosta tehdessäsi ilmoita lehden nimi. SKS:n kirjamyymälä, Mariankatu 7 (käynti sisäpihalta) on avoinna ma, ti, to klo 1117, ke 1118 ja pe 1116. Seurantalojen korjausneuvonta ja korjausavustuksia koskeva neuvonta p. Ensimmäinen koulutuspäivä pidettiin Mikkelissä 11.10. saakka. Ilmoittautumiset viimeistään 21.11. perinteinen kirjatori SKS:n päärakennuksen ala-aulassa, Hallituskatu 1, Helsinki www.finlit.fi/tapahtumakalenteri/
Helsingin kirjamessut 27.30.10.
Tervetuloa kirjamessuille Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Stellatumin osastolle 6c71. 03 4246 5301
PainoPaikka: Hämeen Kirjapaino oy, 2011 tilausHinnat suomessa: Kestotilaus 47 (laskutusväli 12 kuukautta), määräaikaistilaus 50 (12 kuukautta), irtonumero 9 .
Hinnat ovat voimassa vuonna 2011 Suomeen tehtyihin tilauksiin. Suomen Kotiseutuliitto järjestää koulutusta yhteistyössä ELY-keskusten, maakuntamuseoiden ja maakuntaliittojen kanssa. Arkistojen päivän tilaisuus ja Juhani Aho -näyttelyn avajaiset Päivälehden museossa, Ludviginkatu 24, Helsinki 7.16.12. asiantuntijaseminaari Kenttien kutsu kenttätutkimuksesta ja keruusta perinteen ja kulttuurintutkimuksessa Joensuussa, Itä-Suomen yliopisto, Agoratalo 16.11. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. SKS:n jäsen- ja opiskelijailta Joensuussa, Itä-Suomen yliopisto, Agoratalo, Yliopistokatu 4, sali AG106 10.11.11. saakka. saakka. Seminaarin ohjelma on osoitteessa http://www.kotus.fi.
Neuvontapuhelimet
Järjestötoimintaan ja esimerkiksi kulttuuriympäristöasioihin, arkistointiin, tutkimukseen ja kotiseutumuseoihin liittyvä neuvonta p. osoitteeseen tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ja markkinatutkimuksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun.
63. Arkistot ja kirjasto ovat avoinna 19.22.12. Muut koulutuspaikat ja -ajat varmistuvat syksyn mittaan ja tulevat nähtäville Suomen Kotiseutuliiton nettisivuille http://www.kotiseutuliitto.fi.
Tervetuloa SKS:aan
10.11. tilaajapalvelu@stellatum.fi www.stellatum.fi Puh. 31.3. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Suomen Kotiseutuliitto Koulutusta lähiympäristön suunnitteluun
Syksyn ja kevään aikana järjestetään koulutustilaisuuksia, joissa kansalaisia neuvotaan ottamaan osaa kotiseutunsa suunnitteluun ja päätöksentekoon. 020 781 3207. Jos tilaaja irtisanoo kestotilauksensa tilausjakson alkamisen jälkeen, on hän velvollinen maksamaan irtisanomisen voimaantuloon saakka lähetetyt lehdet. 09 6126 3221.
SKS messuilla
27.30.10. Seminaari on maksuton. Henkilötietolain 26 §:n ja 30 §:n mukaiset yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina em. Lisää keruita: www.finlit.fi/arkistot/ keruut.htm
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Tiistailuento 25.10.
Työelämän tekstit ja kirjoittamistilanteet. www.finlit.fi/yhteys/aukioloajat.htm
Vanhemmuus eron jälkeen 15.3. Erikoistutkijat Salli Kankaanpää ja Aino Piehl kertovat, miten kirjoitetaan teksti, joka palvelee sekä kirjoittajan että lukijan tarpeita. saakka. klo 17.0018.30. Tilaisuuden järjestävät Paliskuntain yhdistys ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Jos laskutusjakso tai maksueriä on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päätetään maksetun jakson loppuun. Osastolla on myynnissä muun muassa Suomiviro-suursanakirja ja Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas.
Sata vuotta puhuttua porohistoriaa
Poromiehet kertovat -hankkeen päätösseminaari pidetään Kotus-salissa (Vuorikatu 24, Helsinki) tiistaina 29.11.2011 klo 1317. Kestotilauksena tilattu lehti toimitetaan tilaajalle tilausjakso kerrallaan ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai irtisanoo tilauksen