6 2010
suomalainen kulttuurilehti 9
Sosiaalinen esine
622
kalevalaseura 100 vuotta s. 23, pitäjänhistoriaa toisin s. 27
16 ufovAikirjA. 19 toiseudenkuvAtMuuttuvAssAMuseossA Museoissa ilmiöitä on esitelty aina jostakin näkökulmasta, vahvistettu yleistyksiä, PINJA HAUKKAVAARA kirjoittaa. 12 kehittyvätjAvAnhAtkArtAt Myös kartat siirtyvät internetiin, mutta painetuillakin kartoilla on edelleen sijansa ja arvonsa, toteaa MARTTI HÄIKIÖ. 6/2010
Sisältö
3 4 Pääkirjoitus: Sosiaalinen esine Päiviä kustannusosastolla
Hiidenkiveltä näkyy tällä kertaa SKS:n kustannusosaston johtaja Päivi Vallisaaren pitkä kokemus seuran jäsenenä ja työntekijänä. Kuva: Reijo Piispanen.
2
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0. eero Karisto pohtii Polemiikki-sarjassa, korvaako googlettaminen yleissivistyksen. 14 "läskillevoille,läskillevoille!" entisajan vellikelloilla oli omanlaisensa äänet, muistelee NIILO IHAMÄKI. RAIMO JUSSILAN mielestä sampo voisi olla "kirja ja sitä kannattava patsasmainen lukuteline". Päätoimittaja puolestaan kysyy mielipiteitä siitä, onko Päivystävä tekstintutkija ylittänyt oman kolumninsa tyylilajin rajat.
23 Kalevalaseura 19112011: Kansallisen tieteen ja taiteen puolesta
Kalevalaseura on lähentynyt uudelleen alkuperäisiä tavoitteitaan yhdistää kansallinen tiede ja taide harmoniseksi kokonaisuudeksi, kirjoittaa KRISTIINA KALLeINeN.
26 Tolstoin muuttoaikeet Suomeen
eeRO SAAReNHeIMO kertoo 1800- ja 1900-luvun vaihteen tapahtumista.
Kansikuva: Sergei Arhipov: Nainen ja kärppä, 2010. 22 rintAlAnveljestenMuseoesitteleesAvitorpAn kerAMiikkAA ALeKSI AHTOLA vieraili nurmijärveläisessä museossa.
40 Kansan elämää Inkerissä
Aineksista aiheiksi -sarjassa MARJUT PAULAHARJU kertoo, miten Samuli Paulaharjun vuoden 1911 Inkerin-matkan aineisto saatiin vihdoin kansien väliin.
42 Crocsit ja pädi
Ajan sanoja ihmettelee RIITTA eRONeN.
43 Arvioita, katsauksia 54 Viranomainen kiukuttelee
Märepalaa pureskelee eRKKI LYYTIKÄINeN.
55 Uutisia 59 Kalenteri 61 Lohkeamia Hiidenkivestä www.hiidenkivi-lehti.fi 62 Hiidenkiven hakemisto 2010
www.hiidenkivi-lehti.fi
Hiidenkiven verkkolehden Suomalaisen kirjallisuuden järkäleitä -sarjassa Pasi Lankinen tarkastelee Hannu Mäkelän Kivi-romaania. OUTI LAUHAKANGAS haastattelee.
27 Muistelmateos paikallishistoriallisena johtolankana
MATTI PeLTONeN: Tarina lukkari Saxbergista kertoo jännittäviä yksityiskohtia maaseudun oloista sääty-yhteiskunnan viime vuosikymmeniltä.
35 Vaarilla on Jaguaari
Nimenpyörittäjä TeRHI AINIALA tutkii polkupyörien nimiä.
5
Vihanvapaus
Vihan, nöyryyttämisen ja halveksunnan markkinoilla on kasvupotentiaalia, kirjoittaa Päivystävä tekstintutkija VeSA HeIKKINeN.
35 Yleisökysymys 36 Mielen ja maailmanhistorian liikuttajat
Millaiset kirjat ovat muokanneet eniten maailmankatsomustasi, kysyy JARI OLAVI HILTUNeN.
6
Mobiilinuoruus Matkapuhelimen kautta nuoret määrittelevät rajojaan ja luovat omaa tilaa, kirjoittaa PIRJO RAUTIAINeN.
39 Sanataidetta rakettinopeudella
NILKKA pakinoi.
10 AkseliGAllen-kAllelAnkeskenjäänytfontti JORMA HINKKA kertoo, kuinka Akseli Gallen-Kallelan SuurKalevalaa varten suunnittelema kirjaintyyppi on herännyt eloon nuoren graafikon opinnäytetyössä
Muttaotetaanvaikkapatuoli.katselenhenkisalpaantuneena HannaBrotheruksentanssiteostaTähän asti,jossamustatpuutuolitilmestyvätnäyttämöllemiestenkantaessatuoleillaistuvia hauraitatyttölapsia.tytötpyrähtävättuoliltajajuoksevatnäyttämöntaa.kuusikymmentämustaatuoliasiirtyytilanteestatoiseensäilyttäensuhteensaniihintukeutuviinihmisiin.vanhukset nousevatylös,istuutuvat,nousevatjaistuvat,nojaavatjairrottautuvat.nuoretheittävättuolinilmaanjaonnistuvatestämään senpirstoutumisenlattiaan.tuolionesine.seelääihmisten mukana,odottaaodotussalissajahaetaanväsyneenistuimeksi. Nykyään näyttelyt ovat moniäänisiä ja keskustelevampia. 6.
Museovirasto/harryhintze
Museoiden esitykset eri kulttuureista eivät aiemmin olleet objektiivisia, vaan yleisölle on tarjottu ihmeitä, eksotiikkaa ja kehitysajattelua. Se on merkki henkilökohtaisesta elämänalueesta ja yksilöllisyydestä. Runsasta aineistoa ei kuitenkaan jostain syystä julkaistu ennen kuin Marjut Paulaharju kokosi aineiston kirjaksi tänä vuonna. Helsingin kaupunginmuseon näyttely Varokaa mustalaisia! toi ennakkoluulot päivänvaloon. toinenkintuoreväitöskirjapuhuuesineistä.Aikaontoinen. S. kalannin mukaanesineetluovatihmisensosiaaliselleminällemateriaaliset kasvot.Autostatuliromanttisenyksilöllisyydenpuolustuskeino sosiaalisestikahlitsevaayhteiskuntakoneistoavastaan. S. "jos rakastat liikaa kirjoja, minä kysyn sinulta, miten käy minun,kuntunnetminutkannestakanteenjajuonenilakkaavat kiinnostamastajamuistatulkoakaiken",olivuoden1966teesi. kirjana se on ehtymätön aarre.entäsampo,onkosekäänvainesine?vaikkaemmekoskaanhaluakaanpäästäyksimielisyyteensiitä,mikäsampoon, tiedämme,ettäseonuudenrikkaudensymboli,innovaatio,joka pelastaameidättaloudellisestaahdingosta.sampovoiollapelkkä haavejalupausparemmasta,lottovoittokultalaan. teemanlehteemmelainasinsosiologitimokalanninväitöskirjan alaotsikosta Esseitä esineiden sosiaalisuudesta. tulevatkovieläkeksimättömätesineetjavälineetauttamaan meikäläiset pois takapajulasta ja toistaitoisuudesta muiden kanssakilpaillessa?Aikasaanäyttää.
OUTI LAUHAKANGAS
"J
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0
3. Uuni Rääpyvän kirkonkylästä. tämälehtikertooesineidensosiaalisuudestataisosiaalisesta esineestä,jokavoiollamyyttinentaiarkinen,aitotaiepäaito, kirjataikirjain.sosiaalisuudessaanilmeisinonmatkapuhelin, pienilaite,johononliitettyihmissuhteita,viihdettä,turvallisuutta,tehokkuuttajalohtua. S. 40
os rakastat kylmää kuuta, esineitä, kirjojen kansia, auton ovia, ihmisen kuorta, en tule sinun kanssasi merenrantaan,enkäpiirräkuvaasihiekkaan",lauloi kristiinaHalkolaMattirossinrunoa. kalevalaapidetäänlähesmyyttisenäesineenä,jokanäyttää suomen kasvot ulkomaille saakka. sittenseurasivatehdot,joillakristiinataiMattijakoimeikäläiset jamuut.Meikäläistenkanssahänolivalmistulemaanmerenrantaan,muttaesineisiinjaasioihinkiintyneetjättisydämensä ulkopuolelle. Pääkirjoitus
Sosiaalinen esine
1
9.12.2010
0 i
#
tarjapitkänen
Kännykkä ei ole nuorille vain käyttöesine. 19.
samulipaulaharju1911.
Samuli Paulaharju teki kesällä 1911 rakennustutkimusmatkan Inkeriin. Arkeologi visa immonen tutkii nykyaikaiselta kuulostavan kulutus-käsitteenavullaylellisyyskulutuksenmuotojajatuotteita 12001600-luvunsuomessa.esineidenavullavoidaankuvata ihmistenjaajatustenliikkumista.esinekulttuurionmyöskertomustaihmisenhalustakoristautuajaosoittaaomaastatustaan
toiseksi yhtä tärkeäksi tehtäväksi ja samalla aarteidenlähteeksionosoittautunuttietokirjojen, arkistoaineistoihinperustuvienantologioidensekä hakuteostenjulkaiseminen.joalunalkaensks:ssa onajateltuisosti,lähdettytoteuttamaansukupolvia ylittäviähankkeita.tähänlaaduntakuutyöhönPäivikinonkasvanut.jotaloonpäästyäänhäntunnisti bibliografian mentäviä aukkoja ja teki ehdotuksialuetteloiksi.
Tekemisen meininki
Hannu Launonen aloitti pääsihteeri urpo vennon saankysyttyätoisenkinjuhlalvasempana kätenä, siis lisenkysymyksen,jotapohjusensimmäisenä kustannustanesittämällä,ettäsuomalaitoimittajana, kun kootsenkirjallisuudenedistäminen tiin kirjailijamatrikkelia. kolmiosaisen kirjasarjan kokoaminen Päivivahvistaa,ettätodellakinkieltäluotiinseu- merkitsiPäivillekestävienverkostojenluomista.jo ranalkuvaiheessaurakalla.kirjeetniiltäajoiltanäyt- sks:ntalonsijaintiHelsinginkruununhaassaon tävät,ettäherratsaattoivatkysyäyksittäistensanojen merkinnytkansallistentieteidenkannaltakeskeisten kääntämisestätoisiltaan.kieltäuudistettiin,koska yhteistyötahojenkanssatoimimista,muttavuosikirseolivälttämätöntäsuomalaisenkirjallisuudenhyl- jantoimituskasvattikontaktejamoneensuuntaan. lymetrienkartuttamiseksi.tarveliittyäeuroopan varsinainen tiimityö alkoi, kun Päivi sai työsivistyneistöönomallakielelläänajattelevinakansa- parikseen Gummerukselta sks:aan siirtyneen laisinariittiseurantoimintasuunnitelmaksi. MatkaarauniPurasenjohtamankirjastonjuhlasalin kakkosparvenhyllyjenvälistäsuomenvanhimman kustannustalonjohtotehtäviinkertyikunnioitettavanpitkälti.siltimonelletuleeyllätyksenä, ettäjoensivuodenalustaPäivintyötä jatkaauudeksikustannusjohtajaksi valittuteronorkola.
E
folkloristiikan,kirjallisuudentutkimuksen,suomen kielen, kulttuurintutkimuksen ja nyt jo pitkään myösraunoendéninmukanaantuomanhistorian alantutkimuksiajulkaistaantasaiseentahtiin. hiidenkiveltä näkyy
Päiviä kustannusosastolla
Mika Launis
outilAuhAkAnGAs
suomalaisenkirjallisuudenseurantakavuosientavallinentarinaolitilapäiseen työsuhteeseentulojakuinsattumaltaliikkeellelähtenytelämäntyö.suomenkielen maisteripäivivallisaaritulitaloon1977kolmenkuukaudentyöharjoitteluunkirjaston etnologiselleosastolle.jokinoutokiintymyssystemointiinjapelottomuussuurten aineistojenäärellätaisitehdätalossavaikutuksen.
iolevaikeaarvataPäivivallisaarenvastausta ensimmäiseen kysymykseeni: "tunnetko työskennelleesiseurassavaikustantamossa?" ilmanmuutaseurassa.Päivinkäsipiirtääkaaren, joka kulkee kustannustalon huoneiden kautta, ja hänsanoolämpöääänessään:"seonnämäihmiset." seurasta on siis täällä työskentelyssä edelleen kysymysmuutamanvuosikymmenenvierähdettyä. eevainkisen1982.Hetisamanavuonnaideoitiin nykyisinsuomalaisenkirjallisuudenedistäminen ensimmäinen kustannusosaston syysinfo. en r e ij o p i i s p a n denedistäminenPäivivallisaarenkatsannossa. Päiville merkitseemonensuuntaistayhteistyötä,muttamyös lukijoidenpalveleminenolikäynytjotutuksikirpitkänlinjanitsepäistälaadunvaalimista.ensinnä- jastonedistykselliselläetnologisellaosastollaHenni kinsksontieteellinenseura,jokaonsitoutunut ilomäen,terttukaivolanjaHelenajärvisenkanssa tieteellistenjulkaisujenkustantamiseen.varsinkin uutuusaineistoistatiedotettaessa.
Kirjallisuuden edistäjät
4
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0. oliaikanaanensisijaisestisuovuonna1981Päivitulikusmennostentuottamista,lukeneitannusosastonpuolellejasai suudenedistämistäjakäyttökirjohetivennoltaluottamustehtäjenjärjestämistäsuomalaisille.Miten vän,Suomalaisen vuosikirjantoionnyt?Mitäonsuomalaisenkirjallisuumittamisen
kysynnytsinulta,hyväjussi,niinkuinihminenihmiseltä,onko sinunpahaolla.Minustatuntuu,ettähalajathalipuseja.samallakun halveksuthyysääjiä,tunnutkaipaavanitsehyysätyksitulemista. rasistisistajutuistanoinkolmasosasisälsipelkkiäsanallisiarikoksia,kutenloukkauksiajauhkauksia.Ylipuolessatapauksistapuhuivat sanojenlisäksinyrkit. Minustatämäonkestämätöntä.juuripolitiikanpitäisiollaseelämänalue,jossaneuvotellaanenemmistöntahdoista. vuonna2001kustannusjohtajaksitultuaanPäivi tiedostiyhäselvemmin,ettävoimakkaitajasamansuuntaistatyötätekeviäkumppaneitatarvitaanjo taloudellisistakinsyistä.Hänaloittihetiyhteistyön suunnittelunsvenskaLitteratursällskapetinkanssaja viittaatuoreimpaantulokseenelilähihyllyssäkomeilevaanPorvoo 1809 -juhlakirjaan,jostaonotettujo kolmaspainos. nytmeilläonvapausmyösolla vihaisia.vihanvallassaolemisesta kuuluuavautualehtienpalstoillajatunnustuskirjoissa. Halla-ahoeikuitenkaankiihottanutkansanryhmäävastaan.syyttömyydestäonsekäkäräjäoikeudenettähovioikeudentuomiot. tuskinPäivikäänkovinkauasseurastaanloittonee.Hänsoisi,ettäkustannustalossajasenpihamaallajatkuisierisukupolvieneloisavuoropuhelu, jostaomanosastonperinteinenPerhepäiväjasen viimekesänennätysmäiset17lastajalastenlastaovat iloinenesimerkki. Outi Lauhakangas on Hiidenkiven päätoimittaja.
H i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0
LÄHDe Laura Peutere, Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa. · kuntero norkola aloittaa sks:n kustannusjohtajanatammikuussa2011,hänsaaupeanikkunanäkymän kantakaupungin toiseksi vanhimmasta talostaylipakkahuonesiivensatamansuuntaan.jos huoneensisustuskoostuuedelleenkatostalattiaan ulottuvastakirjanäyttelystä,onvaikeaunohtaa,mikä ontyössäolennaisinta.Lähihuoneissaonhistoriatietoinenjakokeilunhaluinentyökumppanientiimija kadunylityksenpäässäkansanrunousarkistoehtymättömineantologia-aineksineenjatutkijoineen. oletpyrkimässäkansanedustajaksi,jasehänsopii.sinulletuntuu olevanselvää,ettäonkansa,erityisestisuomenkansa.Arvojasiovat "kansallismielisyys"sekä"suomalaistenedunasettaminenulkomaalaistenedunedelle". suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen kanssa sksprofiloituijohtavaksitaidekirjakustantajaksi. Perustelujaeimielestäsitarvita,koskakyseessäon"aivanpuhdas arvovalinta".demokratiaonmukaasisitä,ettäkun"kansanenemmistö"jotaintahtoo,niinontehtävä. päivystävä tekstintutkija
ventoosoittautuirohkeaksiuudistajaksi,jonka ansiostasks:nkirjojenulkoasuunalettiinkiinnittää huomiota.tilattiinjopagraafikonsuunnittelemia kansia.kirjainfo-tilaisuuksiinkeksittiinleikkimielisiäyllätyksiä,jakokotuoaikaedustiluovuudenirti pääsyävanhakantaisessatalossa.Persoonallisuudet, kutenLeenaWällärikirjamarkkinoinninhenkenä, pääsivätoikeuksiinsa.ideoitiinmuunmuassaupeastikuvitettujalastenkirjoja.silloinvallitsihulvaton yhdessätekemisenmeininki.
Vihanvapaus
ussi Halla-aho kirjoitti blogissaan, että"ohikulkijoidenryöstelyjaverovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre". kenenyhteisiäasioitaajaisitkaankansanedustajana?kenelleantaisit arvoa,kenenteoilleoikeutusta. Lisäksi hän väitti islamia "pedofiiliuskonnoksi". Mielestäsipoliitikkojentehtäväeioleopettaakansalleoikeitamielipiteitä.Miksisinäsaatopettaakansalleoikeitamielipiteitä,vieläpä ilmanperusteluja. suurpäänkulttuuritekoolimyösaloittaasuomalaisenkirjallisuudenklassikko-sarjajatuottaakolmiosainenSuomen kirjallisuushistoria. vallisaarenkaudelleosuimyösmittavanjariskialttiinKansallisbiografia-hankkeenluotsaaminenkonkreettisiintuloksiin.onnistunutajoitusolituottaa perinteistenhakuteostenrinnalleinternetinkautta toimivatietokanta. vihamyyhyvin,javihaatuotteistetaan:politiikaksikuorrutettuna pelotteluna,"nuortenvihaistenmiesten"esseekokoelmina,kiusaamiseenperustuvinatositelevisio-ohjelmina.vihan,halveksunnanja nöyryyttämisenmarkkinoillaonkasvupotentiaalia.
VeSA HeIKKINeN, suomen kielen dosentti
J
Näkemystä ja riskienhallintaa
kaikki tämä antoi vahvan pohjan myöhemmälle kustannustoiminnanlaajentumiselle.Mattisuurpäänkustannusjohtajakaudellaalkoiyhteistoiminta suomenelokuva-arkiston(nykyisinkAvA)kanssa. · Vihataonsiitämielenkiintoinenverbi,ettäsevaatiikohteen.josvihaa, onvihattavajotakintaijotakuta. · kukaanmeistäeiolevi(h)atoneikävihoineenyksin.viimevuonna tehtiinylituhatviharikosilmoitusta;85prosenttianiistäsisälsiviitteitä rasismista. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 88/2009.
"Haluan kunnon keskustelua, en vastaväitteitä."
5. Luonteviayhteiskustantamisenkohteitaonlöytynyt yhä enemmän, esimerkiksi Museoviraston kanssatoteutuinäyttäväLinnoista lähiöihin -teos
tekniikallaonsekämateriaalinenettäkulttuurinenjayhteiskunnallinenulottuvuus.Yksilötasolla seliittyyvarsinkinnuorenidentiteetinrakentumiseen.näidenkolmenulottuvuudenkauttalähestyttiinnuortenmediasuhdetta1990-luvunlopulta saakkatampereenyliopistontutkimushankkeessa jasenjatkoprojekteissa.tutkimuksessavertailtiineri ikäryhmien,yhteensäyli1500suomalaisen,uusmedia-jateknologiasuhdettajuurikännykänläpimurtovaiheessa.
6
M
Statuksista yhteisviestimiksi
suomalaiset nuoret ottivat kännykän käyttöönsä 1990-luvun puolivälissä, jolloin matkapuhelimet olivat varakkaiden nuorten statuslaitteita. tämänhetkennuortenkeskeisimmäksisukupolvikokemukseksi jää todennäköisesti uuden median merkitysyhdistävänäkulttuurinmuotona. vaikka pitkälle kehitetty viestintätekniikka ei olevainnuoriavarten,seantaanimenomaanheille mahdollisuuksia kokeilla täysin uusia sosiaalisen kanssakäymisenmuotoja.nuorilletietotekniikkaon ensisijaisestiviestintätekniikkaa:senarvoonsosiaalistensuhteidenylläpidossajauusiensolmimisessa. Alussa käytiinjulkistakeskusteluasopivastahankintaiästä jakritisoitiin"kännykkävanhempia",joidenarvioitiinkasvattavanlapsiaanlähinnämatkapuhelimen välityksellä. Nyt muutaman vuoden päästä se ikä puolittuu. kunennenvalittiinlankapuhelintai kirjeviestinpituuden,yksityisyydenja huomioarvonmukaan,nykynuorikin valitsee,muttanyttekstiviestin,puhelun, facebookin,sähköpostin,messengerinja irCinvälillä.
atkapuhelinonilmeisenpysyväosanuorten arkea, elämänhahmottamista ja sosiaalistensuhteidenylläpitoa.uusiote, jollalapsetjanuoretomaksuvatmobiilitekniikan, eioleirrallinenilmiövaanliittyylaajemminkommunikaatiosuhteisiinja-kenttään.nuoretkykeneväthyödyntämääntuoreimpaatekniikkaamonella tavalla. kännyköistä keskusteltiin kuin muodista tai populaarikulttuurista:nuoretvertailivatlaitteiden ulkonäköä,käytettävyyttäjasisältöjä.sisällöttoimivatjopasosiaalisenamittarina.nuoretvertailivatviestientaitallennettujennumeroidenmääriä japyrkivätsitenosoittamaanasemaansajoukossa. Ei tarvita mitään erityistä syytä, vaan kyllä se kulttuuri muuttuu niin että se on seittemän vuotta se seuraava kynnys jolloinka lapselle hankitaan kännykkä. vuosituhannen vaihteessa kännykkä alkoi olla yleinen10-vuotiailla.Yksitoistavuotiaantytönäiti vuonna2000:Kolme vuotta sitten rippikouluikä oli se jolloinka hankittiin kännykkä. pirjorAutiAinen
Mobiilinuoruus
ihmistenvälisenvuorovaikutuksen sisällöteivätoleviimevuosikymmeninä muuttuneet,muttakeinotovatlisääntyneet. konkreettinenmerkkisosiaalisestasuosiostaoliesimerkiksihälytysäänensoiminenmahdollisimman usein.
H i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0. kun matkapuhelintenhintajakäyttömaksuthalpenivat, laitteet yleistyivät nopeasti kaikenikäisille
sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä viestien tunneskaalaolilaaja.erityisestitytötalkoivatkerätä niitä talteen kalentereihin, päiväkirjoihin ja jopa erityisiinviestivihkoihin.viestejämyösnäytettiin ystäville ja niistä keskusteltiin.tekstiviestintä oli aikuisiltapiilotettuakulttuuria. kännykkämerkitseenuorilleensisijaisestikeskinäistäkommunikaatiota.Hearvostelevatvanhempientapaa"tunkeutuamatkapuhelimeen".Aluksi vanhemmateivätjuurikäyttäneettekstiviestejäper-
"Koti soittaa" -kutsu ei kiinnosta.
heensisäisessäviestinnässä.Huomattuaannuorten jättävänvastaamattakännykkääntunnistettuaanvastenmielisenkutsun"kotisoittaa",vanhemmatkin oppivatturvautumaanviestiennaputteluun,koska vainnäihinnuoretvastasivat.
"Äiti minä rakastan sinua, roskis on viety."
Tekstattuja tunteita
äiditolivatmatkaviestinnänhitaimpiaomaksujia 1990-luvunloppuunsaakka.oliyleistä,ettäperheennuoriantoiomankäytetynpuhelimensaäidille tämänensimmäiseksikännykäksi.äitienroolikuitenkinmuuttui,heistätuliperheidensentraalisantroja,perheensisäistenpuheluidenjaviestienaktiivisimpia välittäjiä.vanhemmat kirjoittivat aluksi vainasiaviestejä,kotiintuloaikojataiohjeita,mutta rinnallealkoiilmestyämyöshenkilökohtaisempia viestejä.
ter
os
ivu
la
/r
od
eo
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0
7. Ystäväpiirissä saattoi olla kielellinen koodisto, jota vain oman ryhmän jäsenet ymmärsivät.
Aikuisilta piilotettua kulttuuria
tekstiviestistätulinuorillematkapuhelimenkeskeinenkäyttötapa.Hekehittivätviestintäänkäyttökonventioita,sääntöjäjasisältöjä.ketjuviestit,puhekielisyys,sanaleikitjamerkeistämuodostettavatkuvat taianimaatiotrikastuttivattekstiviestienrepertuaaria.Ystäväpiirissäsaattoiollakielellinenkoodisto, jotavainomanryhmänjäsenetymmärsivät
etteivätnuoretenääpidäomaakädenjälkeäänvälttämättömänäpuhelimenulkokuoressasisäpuolella kylläkin.kännykkäkorutovatkuitenkinnytlähes välttämätöntyttöjenlisävaruste. Puhelimentoimintojavoisäätäätarkastioman halunsajatarpeensamukaan.kännykkäänmahtuu myös aiempaa enemmän viestejä, kuvia ja muistiinpanoja. vuosituhannenvaihteessahaastateltavatvisioivat innokkainatulevaisuutta,tekniikankehittymiselleei ollutrajoja.nytkunmultimediapuhelimetovattulleet,nuoretpuntaroivatsitä,tahtovatkohekäyttää näitälaitteita:sijoittaakorahaamediaominaisuuksiinvairiittääköperuspuhelin. kännykkä arkipäiväistyi, siitä tuli arkinen ennenvanhempiaan.tietoteknologianonpelätty hyödyllinenlaite.nuoretkuljettivatpuhelimiahuo- muuttavan jopa perheen sisäisiä auktoriteettiasemaamattomammin,niitäeienäävertailtueikäniistä mia.Lapsetkasvavatkuinitsestäändigitaalilukutaipuhuttukaveripiirissäniinpaljonkuinaikaisemmin. Se on olennainen osa minua, kirjoittaa 17-vuotiastyttö. Personointi-innostus hiipui muutamassa vuo- Monilapsitainuoriomaksuuuudetmediamuodot dessa. Laitteenulkomuotokertoikäyttäjästään,yhtälailla Pienet mobiilikansalaiset kuinsensisältämättekstiviestittaipuhelutiedot. toisiksi.syntyyformaalistapedagogiikastataiopetussuunnitelmistariippumatontahallitsematontaja "Se on olennainen osa minua" omintakeistalastenkulttuuria. omaan puhelimeen kaikkine ominaisuuksineenkiinnytään.Se on semmonen taskussa kulkeva kaveri. näiden asema on korostunut entisestään.Puhelimestaontullutviestintäväline,kamera, kalenteri, viihdekeskus peleineen tai vaikkapa 1 muistilappu. Matkapuhelinviestintääonsiirtynytmyösinternetiin:tekstiviestitovatedelleensuosittutapakomKynsilakkaa kännykän kuoreen munikoida,muttaosaviesteistäkorvataanmessenesineeioletärkeäpelkästäänkäyttötarkoituksensa ger-sanomillataikeskustelemallafacebookissa.nuovuoksivaansiksi,ettäseonmerkkihenkilökohtai- retvaativatmedialtamahdollisuuttaitseilmaisuun, sistaelämänalueista.Matkapuhelimestatulipaitsi jatätäominaisuuttavisuaalinenviestintänäyttäisi yksiaikakautensakeskustelluimmistaesineistämyös tukevan. ne on viimeistelty niin esteettisiksi, joidenkokemusuusistavälineistäjasisällöistäon
8
H i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0
nytsekänuoretettävanhemmatkuvaavat,kuinkatekstiviestitsekerrotaantunteistaarkisten asioiden ohessa: Tuntuu mukavalta kun iskä kesken koulupäivän kyselee miten menee (Hanna, 16 vuotta) tai Äiti minä rakastan sinua, roskis on viety (11-vuotiaansaanan tekstiviestiäidilleen). yksilöllisyydenmerkki.varsinaisenviestinnänlisäksi nuoriilmaiseeitseänsämyöslaitteenvalinnanjasiiVaikka lapset saattavat henkiinnitettyjensymbolienkautta. Matkapuhelinten yleistyessä nuoret alkoivat hallita vanhempiaan koristellapuhelimiaan.Markkinoilletulivalmiita paremmin laitteiden tuotteita:värikuoria,soittoääniäjalogoja.nuoret myöspersonoivatitsekännyköitään.niidenkuoria tekniikan, aikuisten maalattiinkynsilakallataiteollisillaväreillä,puheapua tarvitaan medialintakoristeltiintarroilla,niillekudottiintaiommeltiinkuljetuspusseja.kyseoneräänlaisesta"kädensisältöjen tulkinnassa. nykyisetpuhelimetovatnuortenmielestädesignLastenmediataituruushuolestuttaavanhempia, tuotteita. nuoret ovat löytäneet uusmediasta viestintäkanavan, jonka avulla he voivat olla yhteydessä vertaisryhmäänsä ilman auk# toriteettien väliintuloa. jälkiteknologiasta":teknisestälaitteestapoistettiin huipputeknologianleima,jasesaipersoonallisuutta. i 0 Matkapuhelimenkautta määritelläänrajojajaluodaanomaatilaasuhteessasosiaaliseenympäristöön.Matkaviestinnälläyhdistetäänjakiinteytetäänkaveripiiriä,muttaseantaa myös mahdollisuuden "tunnusteluun" uusissa kontakteissa.
Omaan puhelimeen kaikkine ominaisuuksineen kiinnytään.
tarjap itkänen. nuoret käyvät murrosiässäitsenäistymisprosessia, jonka aikana identiteetti, perhesuhteet ja yhteisöt alkavat muuttua
Lotta halusi sen kun Miisallakin [kaverilla] on. vaikkalapsetvoivatollalaitteidenkanssamotorisestitaitavia,viestinnällisettaidotovatvastakehittymässä.nonverbaalinenviestintäilmeineenjaeleineenovattärkeitälapselle,viestintulkintapelkästäänverbaalisesti"kasvottoman"laitteenvälityksellä saattaaaiheuttaaongelmia. Meanings of mobile communication in everyday life among teenagers in Finland." New Media and Society, 319339. A medium in itself. Ei niinkään sen takia että se haluais isälle tai äidille soittaa. Lapsillajaaikuisillaonuseinerikäsitysmediavälineiden,erityisestikännykän,merkityksestä.Yhdek-
sänvuotiaantytönäitikertoo: Kännykkä merkitsee Lotalle eri asiaa kuin meille. toisaalta tutkimusten mukaan vanhemmat saattavat myös idealisoidalastensaluontevaajaennakkoluulotonta suhdettateknologiaanjaantavatmielelläänlastensa mediataidoistaylioptimistisenkuvan. Virpi Oksman, The mobile phone. Sage Publications 2004.
Mikaheittola/rodeo
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0
9. VTT Publications 737, 2010. Me taas annettiin kännykkä Lotalle sen takia, että me saadaan se kiinni. Nuoret, väline ja viesti. tutkijatovathavainneet,ettäkoskalapsitarvitsee välittömänpalautteen,einiinsanottuverkostososiaalisuustyydytäetenkäänalle10-vuotiaidensosiaalisenturvallisuudentunnetta.vaikkalapsetsaattavat hallitavanhempiaanparemminlaitteidentekniikan, aikuistenapuatarvitaanmediasisältöjentulkinnassa. Pirjo Rautiainen on mediatutkija, joka valmistelee väitöskirjaa monitieteellisestä kenttätyöstä. lähesolematon.Puuttuuvertailukohtiaomanlapsuudenmediamaailmaan.keskusteluvellooeettisissä ja kasvatuksellisissa kysymyksissä. Virpi Oksman ja Jussi Turtiainen, "Mobile communication as a social stage. Perustamassaan Stirlitz-yrityksessä hän tutkii muun muassa sähkökirjan tulevaisuutta.
AIHeeSTA eNeMMÄN eija-Liisa Kasesniemi ja Pirjo Rautiainen, Kännyssä piilevät sanomat. Tampere University Press 2001
jorMAhinkkA
Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1930 piirtämiä Suur-Kalevalan kirjaintyypin luonnoksia.
Jorma Gallen-Kallelan piirtämän Kalevala-kirjakkeen koevaluilla painettu mallisivu, joka julkaistiin Kalevalaseuran vuosikirjassa 1933.
AkseliGallen-kallelanelämänparinviimeisenvuosikymmenenkeskeinenhanke,suur-kalevala,eikoskaan valmistunut.jälkipolvillejäimuistoksijoukkoupeitasivuluonnoksia,jotkayleisestimuistetaanGallen-kallelan elämäntyötäkäsittelevissäjulkaisuissa.tuohonmahtavaankirjasuunnitelmaanliittyiolennaisestierityisesti kansalliseepostammevartentarkoitetunsuomalaiskansallisenkirjaintyypinsuunnittelu,jokaonsensijaanjäänyt vähällehuomiolle.Graafinensuunnittelijateemuheinilehtoontaideteollisenkorkeakouluntaiteenmaisterin opinnäytetyössäänKalevala-kirjakkeen jäljilläkiinnostavallatavallaherättänyteloontämän80vuottauinuneen kirjainmuotoiluprojektin.
aidehistorioitsijoidenkatseonkohdistunut ensisijaisesti suur-kalevalan kuvituksiin. Akseli Gallen-kallela otti todella haasteellisen tehtävänlähtiessäänkehittelemäänsuur-kalevalan kirjakkeitasuomessa,maassa,jossaeiollutpainokirjaintenmuotoilunperinnettä,eialanammattilaisia eikäomiakirjaintyyppejätuottaviakirjasinvalimoita. kalevala-kirjake,siitäsyntyneetluonnoksetjakoevalut,onyleisestiunohdettutainiistäon mainittuvainmuutamallasanalla. uusifonttiteknologiaonmahdollistanutmonien vain typografian historiakirjoissa esiintyneiden ja aikanaantoteutumattajääneidenkirjainsuunnitelmien muokkaamisen käyttökelpoisiksi fonteiksi. tällainentoimintaolisuurteollisuutta,jokavaati paljonpääomaajalaajatmarkkinat.suomalaisetkirjapainotostivatkäyttämänsäkirjakkeetjalatomakoneidenmatriisitmaailmalta.kalevala-kirjakkeen kehitystyösujuikinvaivalloisesti,eikävähitensiksi, ettäGallen-kallelankalligrafianjatypografiantaidot olivatmelkovaatimattomat.
10
Tietotekniikka apuna
tämänpäivängraafisetsuunnittelijatpystyvättietokoneineensiihen,mikäennenolimahdollistavain suurillekirjasinvalimoille.kirjaintyypinsuunnittelu digitaaliseenympäristöönvaatiitietystiedelleenhyvin koulutetun ja taitavan kirjainmuotoilijan, mutta suunnitelmiensaattaminenladottavaksifontiksion vanhaanmetallikirjakkeidenaikaanverrattunayksinkertaista.Myösfonttibittienjakaminentaimyyminen internetinkauttamaailmalleonnistuuhelposti. esimerkiksiHerbertBayerinjajantschicholdin, 1920-luvun saksassa typografiaa uudistaneiden mestareiden,kokeellisetkirjaintyypitovatnytkah H i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0
sellaista ei luonnoksista pystykiteyttämään. onneksiHeinilehtoeiolelannistunuthajanaisenaineistonedessävaanonlähtenytetsimäänisäja Jorma Hinkka on graafinen suunnittelija.
H i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0
poikaGallen-kallelansäilyneisiinluonnoksiinpohjautuvaanykytekniikkaanluontevastisopivaaomaa tulkintaansa kalevala-henkiseksi kirjaintyypiksi. Heinilehto nostaa esiin kiinnostavia tietoja kalevala-kirjakkeensuunnittelusta.Muunmuassa vuonna1932toteutettujenkoekirjakkeidenvalmistustekniikkatuleenyt,ehkäensimmäistäkertaa,selvitettyäkunnolla.suomessamahdollinenkirjakkeidenvalutekniikkaolihankalaajalopputulosheikkolaatuista.näidenongelmienkanssajoutuierityisesti painimaanisänsätyökumppaninatyöskennellytja vielätämänkuolemanjälkeentyötäjatkanutjorma Gallen-kallela.
Joukahainen valmistuu
Bayerinjatschicholdinjälkeensäjättämiinmelko täsmällisiinkirjainluonnoksiinverrattunaHeinilehdonpulmanaonollutAkselijajormaGallen-kallelanpiirtämätmonetversiotkalevala-kirjaimista. Heinilehto on pohjustanut työtään tutkimalla perusteellisestisäilyneenaineiston.Hänonmyös tallentanutsiitämerkittävänosanopinnäytteensä kauniistitoteutettuuntyökirjaan. Heinilehtototeaakin,ettäsäilyneittenluonnosten pohjaltaonmahdotontatoteuttaaGallen-kallelan kalevala-kirjaintyyppiä. FontistaanHeinilehtototeaa:"vaikkasenmuotoiluseuraapääpiirteissäänGallen-kallelanluonnoksia, vertailemalla lähtökohtaa ja lopputulosta näistäonoikeastaanhelpompilöytääerottaviakuin yhdistäviäpiirteitä.omaafonttianieinäinollenvoi kutsuakalevala-kirjakkeendigitaaliseksiversioksi. kysyntäätälle"suomalaiskansalliselle"kirjaintyypille onjonytilmennyt.toivottavastiHeinilehtolöytää intoajaaikaaviedäsuunnitelmansahäntäitseäänkin tyydyttäväänlopputulokseen,jottaGallen-kallelan haavekalevala-kirjakkeestatoteutuisijatämäkansallistaiteilijammeunohdettusuomalaisenkirjainmuotoilunpioneerityösaisiansaitsemansahuomion.
11. Heinilehdontietokoneennäytölläsuunnitelmatovat kääntyneeteheäksidigitaaliseksifontiksikadottamattakuitenkaanGallen-kalleloidenalkuperäisten luonnostenydintä. vaikka Heinilehdon toteuttama kirjaintyyppi onluonteeltaanselvästinykyaikainendigitaalinen fontti,sesopiimainiostiilmaisemaanmyösKalevalankieltä.senhänhavainnollistaalatomallamuutamanKalevalankatkelmanomallakirjaintyypillään. Joukahainen on selvästi GallenKallelan sukua.
Akseli Gallen-Kallelan kirjainluonnokset (vas.), Jorma Gallen-Kallelan koekirjakkeet (kesk.) ja Teemu Heinilehdon Joukahainen-fontti (oik.)
deksankymmenenvuodenjälkeenvihdoinsaatavilla digitaalisinafontteina.teemuHeinilehtoottiopinnäytetyössääntavoitteekseenselvittää,voisikoGallen-kallelankalevala-kirjakkeensuunnitelmistaolla vastaavallatavallaainestatoimivaksikirjaintyypiksi. teemuheinilehto
teemuheinilehto
teemuheinilehto
Joukahainen-fontin koearkki kertoo kirjaintyypin sopivan yhtä hyvin sähköpostiosoitteen kuin Kalevalan kielen ladontaan.
Teemu Heinilehto kokeili muotoilemaansa fonttia Valvoja-lehdessä 1909 julkaistun Suur-Kalevalan mallisivun päälle. tästäsyystäolenantanutkirjaintyypilleninimen joukahainen." tekijänsämielestäjoukahainenvaatiivieläviimeistelyä ennen kuin se on valmis käyttöfontti
kokoelma sisältää karttoja suomen alueilta1600-luvultaaina1930-luvulle asti, mutta valtaosa on kuitenkin 16001800-luvun karttoja. MArttihäikiÖ
Kehittyvät ja vanhat kartat
Autojenjakännyköidennavigaattoritohjaavatkartoinjaääniopasteinsyrjäiseenkin mökkiin.netarjoavattiedonlähimmästäkameratolpasta,kebab-baaristajajopa huoltoasemasta.eivarmaanmenekauan,kunniistäsaatiedonmyösmatkanvarrella sijaitsevastapronssikautisestakalmistosta,perinnepolustajakotiseutumuseosta kuvineen,taustatietoineenjaääneenpuhuttuineselostuksineen.
aikkatieto, joksi karttoihin ja satelliittipaikantamiseen perustuviapalvelujakutsutaan, onyksimobiililaitteidennopeimmin kehittyvistä palveluista. Suomi esiintyy siinä ensimmäisen kerran niemimaana. Maanmittaus & kartografia -osiossa onkattavatietopakettimaanmittauksenkehityksestä1600-ja1700-luvulla, samanaajanjaksonasuomessatoimineista maanmittareista ja karttojen tulkitsemisesta.
P
Osa Jacob Zieglerin Pohjoismaiden kartasta vuodelta 1532. vanhakartta.fi.tietokantaantallennetutnoin5400karttaajaniihinliittyvätnoin6350karttakuvakettaovat rantatuvankarttatutkimuksensatoa. dosentti Heikki rantatupa tunnetaanyhtenäsuomenjohtavistahistoriallistenkarttojentutkijoista.Hän on ollut keskeisimmin kokoamassa internetiintodellistaaarreaittaa:www. karttojen lisäksi portaaliin on koottu myös muuta niihin liittyvää aineistoa.tutkimus-välilehdenallaon sekä kartta-aiheisia tutkimuksia että karttatutkimusta täydentävää aineistoa, kuten valokuvia ja tarkempia tietoja taloista sekä talonhaltijoista. Leena Miekkavaaran Suomi 1500luvun kartoissa -teoksen kuvitusta.
12
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0. internetissä karttapalvelut, historialliset kartat ja animaatiot ovat olleet pitkin harppauksinkehittyvääarkipäivää. digitaalisetversiotontallennettujyväskylän yliopistondigitaaliseenjulkaisuarkistoon,jYX:iin
Atlasart 2008.
Helsingin historiaa
Pitkään odotettu Marjatta Hietalan, Martti Hel- Heikki Rantatupa, Matti Rautiainen, Jukka Jokinen, Atlas. ensimmäinenpainettukarttaPohjoismaistasisältyi nicolausGermanuksentoimittamaanPtolemaioksen Geographiaan vuodelta 1482. karttojennäköispainoksistapaikallistaväestöänäytti kiinnostavan eniten vuosien 17551757 aikana kootuttarkatpitäjäkartat.näyttelynovatkoonneet HeikkirantatupajaMattiPehkonen. Marjatta Hietala, Martti Helminen ja Merja Lahtinen. Historiallinen kaupunkikartasto(2009)liittyykansainvälisenkaupunkihistoriallisenkomissionaloitteestaerikaupungeissa toteutettuunsarjaan.teoksentavoitteenaonantaa vertailukelpoinennäkökulmakaupunginfyysiseen rakenteeseen,asemakaavalliseenkehitykseen,kaupunginlaajenemiseensekätoimintojenjapalvelujen sijoittumiseenpitkälläaikavälillä. Leena Miekkavaara, Suomi 1500-luvun kartoissa. suomi esiintyy ensimmäisen kerran niemimaana jacob Zieglerin Pohjoismaiden kartassavuodelta1532. Suomen historia. varhaisinmerkintäsuomenalueestakartallaon vuodelta1427,jolloinClaudiusClavuksenkartassa mainitaanFinlandijaFinlappisekämainintatoisuskoistenkarjalaistenmaastakauimpanapohjoisessa. Helsingin kaupungin Tietokeskus 2009. uudistettu painos. Historiallinen kaupunkikartasto. kansalliskirjastonA.e.nordenskiöldinkarttakokoelmanjulkaisujatoimittanutLeenaMiekkavaara onkirjoittanutpopulaariteoksenSuomi 1500-luvun kartoissa (2008).seonhyväjaselkeäjohdanto,joka alkaavarhaisimmistaPohjolaakoskevistatiedoistaja syventyykuuteenkartantekijään:jacobZiegleriin, olaus Magnukseen, sebastian Münsteriin, Abrahamorteliukseen,LucasjanzoonWaghenaeriinja GerardMercatoriin.
Suomi kartalle 1427
kartat alkoivat kehittyä 1400-luvulla ja pian sen jälkeenjostakinmerkillisestäsyystä.tuohonasti AlexandriankirjastonjohtajanPtolemaioksen(noin 90168)Geographiaolikarttatiedonpohjana.kyse lieneeyleisemmästäeuroopanälyllisestäheräämisestä, samaan aikaan kun siihen saakka monissa tieteissäjohtavakiinaalkoikääntyäsisäänpäinja taantua. sen julkaisuihin kuuluu rantatuvan,MattirautiaisenjajukkajokisentoimittamakätevänkokoinenjaselkeäAtlas. rantatupa julkaisi osmo rinta-tassin kanssa teoksenKeski-Suomi karttakuvina(2009),jokakäsitteleelaajastialueenasutus-,nimistöjarajankäyntihistoriaa eräkaudelta nykypäivään. suurikokoisessakartastossaonhavainnollisiaja selkeitäartikkeleitaHelsinginkehityksestä,maankäytöstä ja rakentumisesta, Aleksanterinkadusta, katajanokasta, elintarvikekaupasta, liikenteestä, kouluoloista, kirkollisesta elämästä, kirjastoista ja teattereista, terveyden- ja sairaanhoidosta, lastentarhoistajapäiväkodeistasekäasemakaavoista. Toim. valokuvatjagraafittäydentävättekstejäjakarttoja. Kuvauksia ja paikannimiä. misen ja Merja Lahtisen toimittama suomen- ja Suomen historia. 2. rantatuvan kanssayhteistyössätoimiiopetusvälineitätuottava iisalmelainen is-vet oy. Liitteenäonsuurikokoinenjulistekeskustanalueesta vuoden1878kartasta. Historic Town Atlas. Miekkavaaran teoksessa on lisäksi hyödyllinen taulukko paikkakuntien nimimuodoista 1500luvunkartoissa.esimerkiksijuvalöytyynimetyistä kartoistanimilläjochas,iokas,iokis,jokas,jokis, jockas.
englanninkielinenHelsinki. esimerkkinävoimainitaHelsinginoppilaitosten kehitystäkuvaavan28-sivuisenluvun.siinäkerrotaan ensin kansanopetuksesta ruotsin javenäjän vallan aikana.teemakarttoihin on sijoitettu Helsinginoppilaitoksetvuosina1875,1900ja1950ja viereistensivujentaulukoissaonluettelokouluista perustamisvuosineenjaosoitteineen. Martti Häikiö on professori ja historiantutkija.
AIHeeSTA eNeMMÄN http://www.vanhakartta.fi Helsinki Helsingfors. Painettu kirja pysyy
Myösei-sähköisilläkartoillakirjalla,jokaonniin sanotultakäyttöliittymältäänkäteväonedelleen sijansajaarvonsa,etenkinkunniihinyhdistyynykyajanteknologiantuomiapalveluja.Hyväesimerkki oniisalmenYlä-savonkotiseutumuseonkesän2010 näyttely Ylä-Savo 500 vuotta Euroopan kartalla. Is-vet 2008.
H i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0
13
köyliönvanhakartanonkelloilmoittiruokatunninlisäksiaamullatöihinlähdönjaillallapäivän päättymisen.niinpäturkulaiseltavaluriltavuonna 1790hankittuunkelloonolivalettulause"uskollisilletyöntekijöilleojennukseksi". ihmettelynaihe.
H i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0
14. euralainen Lasse ruohomaa muistaa,ettäjosmentiintalostapoispäin,hevoset hetikellonsoitonkuultuaanvänkäsivätkotiinpäin. kellothankittiinuseimmitentilaustyönäammattivalajilta.Heitäoli1900-luvunalussaetenkinPohjanmaallajaturussa.Pohjois-savossatunnettukellojenvalajaolikiuruvedenhaudankaivajajakellonsoittajaimmanuelväisänen.jonkinverrankelloja kulkeutuimaahanvenäjältäjaruotsista.joskello valettiintilaustyönä,saatettiinlaitaanliittääomistajannimi,joskuskirkonkellojentapaanmyösjokin sopivatunnuslause. kiukaisissaerkkilänhevosethirnahtivat,kuntalon vellikellosoi.
Ruotsinkielinen kello
ilmajoen vellikellot olivat kuuluisia kauniista äänestään, mikä könnien kotipitäjälle sopikin. Hevosetkin oppivat tuntemaan ruokakellon äänen.eskolanhevosettiesivätkellonkilkahduksista pääsevänsäappeelle.neeivätottaneetenääyhtään askelta vaan vartosivat vetoaisojen irrottamista ja valjaiden riisumista. Hevosetkin tottelivat isokokoinen salomon muistuttikin patsasta seivellikellonäänikuuluikauas.esimerkiksikuorta- soessaan pohjalaistuvan keskilattialla kellonperiä neenMäki-rasinperänkellokantoisuotuisallasäällä hypistellen.Hänolisilminnähdentyytyväinenja neljänkilometrinpäähän.kelloapitisoittaaaina ylpeä, kun vesi juoksi johdosta sisään.vesijohto samaanaikaan.näintalonelämänmenostavälittyi olimaaseudullasiihenaikaanperinharvinainenja täsmällinenkuva. semuistuttilähes raamatullisin äänenpainoin taksvärkkiä tekeville torppareille,muonamiehillejamuulleväelle,että työssäolioltavaisännälleuskollinen. vellikellonostettiinkahdestahirrestärakennettuuntelineeseenjakellonsuojaksinakuteltiinpieni, koristeellinenkatos.setoimimyösakustisenakaikupohjana ja vahvisti äänen kuuluvuutta. tuominiemen talon vellikello kuulutti isännän mainetta hokiessaan "maailmanpatas, maailmanpatas!" kellotarkoittisalomontuominiemeä,joka 1800-luvun lopulla hoiti taloaan tarmokkaasti. kellon narusidottiinniinylös,etteivätlapsetyltäneetsitä nykimään.isotpojankoltiaisetpääsivätjoskuskelloa ilkikurisestiheiluttelemaan.
K
tarkkakuulijasaattoikuullasoitostamyöstalon varallisuudenjaruoanlaadun.niukinnaukineläväntalonvellikellokutsui"silakalle,vellille!"kun taasvauraammantalonkellolupasi"läskillevoille, läskillevoille!" ähtärinketolanvellikellomuistutti talonnuukuudesta:"ketolänkkäketolänkkä,LänginvellilleLänginvellille!kitupiikkikitupiikki!" rauman eskolantimo-isäntä on kuullut, että hänenvuonna1929kuollutisoäitinsäLoviisaeskola olitaitavavellikellonsoittaja.Hänsaisukutalonkelloonjuurioikeanrytmin.kyläläisettunsivatkinkellonäänestä,milloinnaruoliLoviisankäsissä.kun eskolankellokalkattipuolenpäivänaikaan,kyläläisetsanoivatLoviisansoittavan. niiloihAMäki
"Läskille voille, läskille voille!"
Maaseudunkartanoihinhankittiin1800-luvunlopultalähtienkirkonkelloa muistuttaviaruokakelloja.kartanoidenesimerkkiäseurasivatratsutilatja muutvauraimmattalot.kunkelloillakutsuttiinpuolenpäivänaikaanväkeä syömään,niitäalettiinnimittäävellikelloiksi.kellojenäänissäkuultiinerilaisia komentoja:"päinpöytääpäinpöytää!"tai"läskillevoille,läskillevoille!"
artanoissa ruokakello nostettiin luhdin, tallin tai muun ulkorakennuksen harjalle. Maalaistalossa kelloa soitti tavallisestiemäntä,jasiksikellosijoitettiintuvanlähelle, asuinrakennuksenpäätyyn.kartanossakelloasoitti yleensätilanhoitajataipehtori
1950-luvullataloonminiäksitullutrauhaMalmi opettelilauseenkellonsoitonohjeeksimuttaeiedes yrittänyttavoitellakellonvanhaakutsua:"Malmin vellikellosoi,vellillekaikkihoi,taksvärkkärit,pussijunkkarit.Pynnökans,Pynnökans!"Pynnöäkello muistierityismaininnalla,kunhänellepäivämiehenä ei kuulunut talon ruoka. Lopuksisekilauttivieläisännännimenkin:"kalle Lintunen." joskusruokakellovaroittivaarasta.Malminvellikelloakin soitettiin muutaman kerran tulipalon merkiksi.Lempeänruokakutsunsijastakellosoisilloinkuintuomiopäivänpasuuna.kunkylänkaikkiakellojasoitettiinsamaanaikaanjahätäkutsuun yhtyivätmyöskirkonkellot,sammutusväkisaatiin pianliikkeelle. vellikellottulivattarpeettomiksitasku-jarannekellojen yleistyttyä. niiloihamäki
ilmajoen Pirilässäkin kello ylisti isäntäparia: "isäntäonkomia,emäntäonrehevä." könnienopissaollutMikaelrostedtvaloieurajoelleengelinsuunnittelemaanvuojoenkartanoon ruokakellon,jonkaäänessäkuultiinkutsu"kaljavellillekaljavellille!" taioikeaoppisestipaikkakunnanpuheenparrenmukaan"kalivellillkalivellill!" eräänvihtiläisentalonruokakelloosasiruotsiakin: "keitvellii,paistsilakkaa,kokvelling,stekströmming!" niukan asiallisesti "Päin pöytää päin pöytää!" huuteli kokemäen Malmin talon vellikello. Puolimatkan kartanon nimi syntyi, kun entisaikaan keskisestä Satakunnasta tehtiin kaupunkimatkoja Turkuun, ja kartanon kohdalla oltiin puolimatkassa. Ruokakellokin kilkatti: "Puolipäiväll puolimatkas."
"Kurria vaan"
Hyvinkäänsykärinvellikellolupasimonipuolista ateriaa:"silakankintutkaalitjalantut,hautaperunan Niilo Ihamäki on eläkkeellä oleva Yleisradion jyrsykkäät."tuovilanvellikellopuolestaanvalitti, toimittaja.
H i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0
15. nyt isäntä istuu puimurin hytissäjaohjaasentoimintojatietokoneella.korvakuulokkeissasoimielimusiikki.ruokakutsunisäntä saakännykkäänsäemännäntekstiviestinä.
Köyliön Puolimatkan kartanon isäntä Olli Markkula kokeilee, millainen helkähdys talon ruokakellosta lähtee. kello kuitenkin kutsui hänetkinsyömään.
että"kurristaeitulekunnonruokaa,kurrisekiahuu kunsaiputkuahaa.kurriavaankurriavaan." kuopionlähelläsijainneenPulkintalonvellikello kutsui"vellillevellille,kampelinluukampelinluu, luuvelliäluuvelliä,rieskanmöttöjä,voenhöttöjä"
sammontakojaksiväinämöinenpetkuttiseppo ilmarisen,jonkaorjatyövoimainenpajatuottiensin jousen,sittenvenon,kolmanneksihiehonjalopuksi Takoi Sammon taitavasti auran.takeista varsinaisia pajatuotteita ovat vain seettäkirjasampotehdääntakomalla,sopiihyvin aurajateräsjousi.tuotoksetsymboloivatentiseneläkielemmevanhaankuvastoon.vaikkaKalevalassa mänkannaltakeskeisiäelinkeinoja.vastaviidennellä ei ilmarisen sammon taonnan lisäksi suoranai- kerrallatuloksenaolisampo: sestisanojenseppäätaivirrentakojaaesiinnykään, Takoi Sammon taitavasti: runoissaonmuunlaisiaviitteitäpajasanastoon,esi- laitahan on jauhomyllyn, merkiksikatkelma:noita saamia sanoja, virsiä virit- toisehen on suolamyllyn,
temastaasiasta,tässäsiis:"sammonkansiensisällä onniinkuinohranjyviäriveissä."jyvänkokokäy varsinhyvinvanhantekstinkirjasinkoonelikeilin mitaksi.viimeinenvälineistävihjaamusteenkuivaamiseen;märällemusteelleonlevitettytavallisesti hienoahietaa,muttaehkätuolloinonollutmyös imupaperimenetelmiä.
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0
17. Tarja Pitkänen
tämiä, vyöltä vanhan Väinämöisen, alta ahjon Ilmarisen(i:29).enmaltatässäollalainaamattaKalevalan ulkopuoleltaAgricolaa,jokarunoili:"Aeinemöinen wirhettacoi."kalevalaisenkirjapajanseppäolisiis kopistijarubrikaattori
Mitenmuseoissaonaiemminkuvattutoisiakulttuureja?Menneinävuosisatoinamuseotovatennen kaikkeavahvistaneetedelläesitetynkaltaisiakliseitä. ideologisinalaitoksinamuseottarjoavatkinkävijöilleen samastumisen tai erottautumisen kokemuksia.identiteettimuodostuupaljoltisiitä,mitä ihmineneiole. Muistaakokukaanelokuvien kauniinveeran?entäkomean Mustalaishurmaajan?onko pulttiboisinromanikarikatyyrivielä ihmistenmielissä?
N
äistä epämääräisistä vaikutelmista muodostuvat monien valtaväestön edustajien tuntemat romanien kuvat. kyläänsaapuuomituinenmeluava joukkopovareita,hevoskauppiaita jakäsityöläisiäeläimineen, lapsineenjarattaineen. salattua tietoa sisältävienkokoelmienerilaisistakummajaisistaja aarteistarakentuipienoiskosmos.Myösnesisälsivät kaukaisten maiden eksoottisia aarteita. Mustalaisviulistinsoittimesta kohoaavaikeroivasävelmä. kolonisaatiokylätsaattoivatsisältääjopa"ihmistarhan".
Kuriositeettikabinetista kolonisaatiokyliin
Helsingin kaupunginmuseon romaninäyttelyssä Varokaa mustalaisia! oli esillä romanivangin hihanauha, jota on käytetty Ravensbrückin keskitysleirissä.
H i i d e n k i v i
19. tässä näyttämisen tavassa toiseus luotiin mystisistätuoksuista,hohtavistaväreistäjakummallisistaesineistä.esimerkiksikolonisaatiokylätolivat 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa museonäyttelyjenvakituinenosa.nämäväliaikaiset rakennelmatmahdollistivatkävijänosallistumisen performanssiin,katuteatteriin.Performanssissatoinenkulttuurikulutettiinjatehtiintyhjäksiesittämälläseyksinkertaistavallajaviihdyttävällätavalla. Museotovatosallistuneeteurooppalaisenidentiteetinrakentamiseenesittämälläerilaisuutta,toiseutta. näyttelytovatpyrkineetluomaanshokeeraaviatai viihdyttäviävaikutelmia.Museoidenesittämättoiseudenkuvatovatsaattaneettoimiamyöstieteellisinätodisteinaeuroopanvaltaväestöönkuulumattomienihmistenalemmuudesta. kuriositeettikabinettientapaanmyösmyöhemmät, yleisölle avoimet museonäyttelyt tarjoilivat kävijöilleenihmeitäjaeksotiikkaa.Monestivieraat kulttuuritesittäytyivät"vieraudensekamelskana". Hallitsija kykenivoimistamaanvaltaansakuriositeettikabinetinsalaisuuksienavulla:tietoesineistäantoikyvyn hallitaniidensymboloimiailmiöitä. pinjAhAukkAvAArA
Toiseuden kuvat muuttuvassa museossa
luxemburginkaupunginhistoriallinenmuseo
Carmenantautuuvilliin tanssiintummatkutritliehuen. Helsingin kaupunginmuseon näyttely Varokaa mustalaisia! Väärinymmärryksen historiaapyrkihyödyntämään uudellatavallavähemmistöönliitettyjäyleistyksiä jastereotypioita.näyttelyironisoi,parodioijatoi ennakkoluulotpäivänvaloon. erityisesti itämainen kulttuuri on nähty mystisenäjairrationaalisenasuhteessarationaaliseen länteen.Museossakinorientalismintoiseusonollut ihmistenunien,seksuaalistenfantasioidenjautopioidenkohde.
6 / 2 0 1 0
Myösnykyisenmuseonedeltäjätovatkuvittaneet orientin"turmeltuneita"kulttuureja.Museonesivanhemmat olivat kuriositeettikabinetteja, valtaapitävien yksityisiä kokoelmia
1800-luvulta lähtien kehitysajattelu saavutti huippunsa nationalismissa. romaneihinliitetyistäkäsityksistäkertoivatmyöserilaiset,oikeankokoisethevosetMercedes-logoineenja muinehumoristisineyksityiskohtineen. tämä johtui
Museovirasto/harryhintze
Suomen romanit elivät vuosisatoja maaseudulla, jonka yhteiskunnassa oli kysyntää romanien taidoille ja tilaa näiden elämänmuodolle. Kiertävä romaniperhe kuvattiin Punkaharjulla vuonna 1896.
20
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0. nykypäivän museot ovat saaneet toisenlaisia piirteitä.niistäontullutmoniäänisempiä,keskustelevampiajaavoimempia.Yhdenmaailmankuvan tilalleontullutuseitamaailmankuvia.tällaisessa kehyksessämyöstoistenkulttuurienesittäminenon saanutuudenlaisiasävyjä.
Tiedettä ja pääkalloja
Myöskehitysajattelutunkeutuimuseoihin.esineet alettiinjärjestääkehityksenjaksojenedustajiksi,ja muiden kulttuurien objektit toimivat todisteina eurooppalaisesta muinaisajasta. ne sijoitettiin kehityksenvarhaisempiakausiakuvaavienjaksojen kohdallemallissa,jokaeteniyksinkertaisistakehitysmuodoistamonimutkaisempiin. edellä kuvatussa esittämisen tavassa toiseuden näyttäminen on eriytymätöntä ja irrationaalista.näissänäyttelyissätoisetkulttuurittarjosivat eurooppalaisillealkukantaisuudenmallin.neolivat todisteinasiitä,mitäeurooppalainenihmineneiole; ne kertoivat eurooppalaisen kulttuurin oletetusta kehittyneisyydestä.
kistayhteyksistäänalkuperäiseenkulttuuriseentai alueelliseenympäristöönsä.
Uusi museokäsitys
kolonisaatiokylät ja kansallisuusaatetta tukevat museot vannoivat yhden oikean maailmankuvan ja yhden eurooppalaisen totuuden nimeen. vaikka kehitysajattelun mukainen toiseuden esittämisen tapa ajateltiin tieteelliseksi, se ei todellisuudessa ollut kovinkaan johdonmukainen.toisten kulttuurien objektitesiteltiin"vieraudensekamelskan"tapaan vaillakontekstitietoja,epämääräisenävaikutelmien joukkona.kehitysmallissaesineetolierotettukai-
Vanhaa ja uutta romaninäyttelyssä
MyösHelsinginkaupunginmuseonsuomenoloihinsopeuttama,LuxemburgistatuotukiertonäyttelyVarokaa mustalaisia!onesimerkkipyrkimyksestä esittäävähemmistöjenkulttuuriauudellatavalla. Aiemmatmuseotmiellettiinkinuseinobjektiivisen totuudenesittäjiksisekäarvokkaidentavaroidensäilytyspaikoiksi. kansallisuusaatteen myötä monet museot alkoivat jopa esitellä eri rotujen kasvokuvia ja kalloja. ihmiskunnankehitystäesittävänsarjantuleminenmuseoihinedellyttihistoriallisenmuinaisajan käsitteensyntymistä.Yksiensimmäisistäyrityksistä järjestää esineet tällä tavoin oli kööpenhaminan museon toteuttama kolmen aikakauden kivi, pronssijarautajärjestelmä. näyttelypyrkimurtamaanromaneihinliittyviä ennakkoluulojatarkastelemallaromanikliseitäironisoivassavalossa.esineistössänähtiintuttujamustalaiskuvianiinCarmen-nukestatintti-sarjakuviin kuin Budapest-karkeista Pulttiboiseihin. näyttelyn ironia ja provosoivuus eivät kuitenkaan avautuneet kaikille kävijöille
History, theory, politics. olimyösniitä,joillenäyttelynviestiaukesi.nämä kävijättotesivat,ettäheidänkäsityksensäerityisesti itsestäänjavaltaväestöstäheidänennakkoluuloistaanmuuttuivat.joidenkinihmistennäyttelykokemuksessakaikkitulkinnatolivatläsnä:kävijätulkitsi ironisoivatkliseetobjektiiviseksitotuudeksi,viehättyi näyttelyneksotiikastajakokiavoimuutensalisääntyvänjaennakkoluulojensamurenevan.
dettä,tiedettäjaeksotiikkaa,taineovatvierauden sekamelska, jonka pohjalta kävijä rakentaa omaa identiteettiään.tästäsyystäkiinnostaviaovatjuuri romaninäyttelyn kaltaiset museonäyttelyt, jotka tarkastelevatvähemmistökulttuurinjavaltaväestön suhdetta.tällainenkulttuurienvuorovaikutuksen tarkastelu tarjoaa tuoreemman näkökulman kuin perinteisetetnografisetnäyttelyt. nämä kysymykset vaikuttavat paljon siihen, mitentoisetkulttuuritnykyäänmuseoissaesitetään jamitennäyttelyjätulkitaan.nykypäivänmuseonäyttelyonkinvarsinainentulkintojentemmellyskenttä.näkyvänpaikkansaansaitseeuudenlainen, aiempaakeskustelevampi,kulttuurivähemmistöjen esittäminen. onkomuseooutojaaarteitapiilottelevakuriositeettikabinettivaiavoinjakeskusteleva?onkomuseo konservatiivinenvaiprovokatiivinen. Helsingin onvoimissaan.toisetkulttuuritovatmuseoissaviih- kaupunginmuseo 11.2.30.8.2009.
Valentin Vaalan 18-vuotiaana ohjaama Mustalaishurmaaja (1929) on ensimmäisiä Suomen harvoista romaniaiheisista elokuvista. muunmuassasiitä,ettäuseatmuseokävijätnäkivät museonvanhanmuseokäsityksenmukaisestiennen kaikkeaoikeaoppisenhistoriantulkkinajaaarteidensäilytyspaikkana.tämäkäyhyvinilminäyttelyn kävijätutkimuksesta. Pinja Haukkavaara, Selvitys museonäyttelyn
Kulttuurien suhde esille
Museonvoiollavaikeaalöytääuudenlaisiatoiseu- vaikutuksista. kävijöidenkäsityksetsiitä,mikämuseoon,vaikuttavat siis huomattavasti näyttelystä tehtyihin tulkintoihin.jotkutkävijätesimerkiksitulkitsivat suomi-Filminvanhatelokuvapätkättotuudenmukaisena historiana tai todellisina muistoina menneistäajoista.joskävijäodottaamuseonkertovan objektiivisestijaarvokkaastiyhdenoikeantotuuden, onhänenehkävaikeatulkitakliseidenkauttaromanienjavaltaväestönvälistävuorovaikutustatarkastelevaanäyttelyä. Mykkäfilmin tähtenä 16-vuotias Theodor Tugai (myöhemmin Teuvo Tulio), naisnäyttelijä on Meri Hackzell.
kansallinenaudiovisuaalinenarkisto
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0
21. Routledge 2002. jotkut taas pyrkivät kuluttamaan romanikulttuuriakolonisaatiokylienkatuteatterintapaan.He hurmaantuivatvaatteista,väreistäjavaikutelmista sekäpienistähauskoistayksityiskohdista. jokainenmuseokävijätulkitseenäyttelyäoman museokäsityksensä kautta: onko museo yhden totuuden temppeli vai moniääninen tulkitsija. Pinja Haukkavaara on folkloristi ja museologian opiskelija.
AIHeeSTA eNeMMÄN Tony Bennett, The Birth of the Museum. "Varokaa mustalaisia! denesittämisentapoja,koskavanhamuseokäsitys Väärinymmärryksen historiaa"
Museo on auki sopimuksen mukaan, sillä meillä ei ole varaa palkata oppaita, emmekä aio käyttääkaikkiaeläkepäiviämmemuseonaukipitämiseen",kertoojuhanirintala. (19112003)perustivatsavitorpan1951.Pajassa Mattijajuhanirintalaostivatsaulnordqvisvieraili monia diplomaatteja ja valtiovieraita, oli- tinkuoltua2003hänenirtaimistonsajaperustivat muutamaavuottamyöhemminnurmijärvi-taiteen Museon. veljeksetasuivatnurmijärvellä,jotensavitorppaansaattoimyösvieraatviedähelposti.vähitellenkokokauhajoeltakotoisinolevarintalansuku innostuikeramiikankeräämisestä. mastaansavitorppasulkiovensamoneksivuodeksi. "envoimuutakuinarvostaaheitä,silläheopettelivathyvinkorkealuokkaisenkeramiikanteonamatööripohjalta",summaaMattirintala. AleksiAhtolA
Rintalan veljesten museo esittelee Savitorpan keramiikkaa
legendaarisennurmijärveläisenkeramiikkapajansavitorpan upeaakulta-jakoboltinsinistäkeramiikkaaonnäytteilläjuhani jaMattirintalanvuonna2007perustamassanurmijärvi-taiteen Museossa.savitorppaoli19601980-luvullakuuluisimpia suomalaisiakeramiikkapajoja.Museossaonmyösmaanlaajin Aleksiskivenkirjojenjakuvienkokoelma.
vathankansainvälisetyhteydetsuomenruotsalaisille taiteilijaystävyksilleluontaisia.Ainutlaatuisentaiteilijayhteisönvakituisiajäseniäolivatmyösmonitoiminainenkaarinarinnejavelhomaisentaitava dreijari kauko "kage" Forsvik. Häneltä on juuriilmestynytkivestäkirja,jossatuodaan esille uusia näkökulmia kirjailijan persoonaanjaelämään. savitorpantavaramerkiksimuodostuijovarhain kultapatinaksikutsuttulasite,jokakeksittiinmelkeinvahingossa.kun1970-luvullasuuriosamuusta suomalaisestataideteollisuudestatuottiankaranpelkistettyämoderniamuotokieltä,savitorpantuotteet olivatavoimenromanttisia.Myösitserakennushirsiseinineenjaantiikki-jakeramiikkaesineineenoli tunnelmaltaankuinsuoraan1800-luvulta.
Savitorpan keramiikan tunnistaa kultapatinaksi kutsutusta lasitteesta.
AleksiAhtola
eljesten kiinnostus savitorpan keramiikkaanheräsiMattirintalanvierailtuapajassa vuonna1967."teinsavitorpastajutunpaikallislehtiNurmijärven Sanomiinjaostinensimmäisen esineeni. savitorpan muita tärkeitä työntekijöitä olivat muun muassa erkki stenius,eirasavolainenjaGarazimHansen. Museossaonsavitorpanesineistönlisäksipaljon muutakinveljestenkeräämäänurmijärveläistätaide- jakulttuurihistoriallistaesineistöä.kokoelmissaon muunmuassataiteilijavilhoAskolantauluja jasota-aikaanliittyvääesineistöä.juhani rintalaonkerännytmyöslaajanAleksis kivi -aiheisen kokoelman. Kansainvälinen taiteilijayhteisö vaikka savitorppa toimi uudestaan 19961999, HolgerGranbäck(19271985)jasaulnordqvist tunnelmaeiollutenääentisensäilmanGranbäckia. Aleksi Ahtola on historian jatko-opiskelija ja freelance-toimittaja.
V
22
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0. savitorpan keramiikka oli korkealuokkaista ja uniikkia.Alkuperäiseltäammatiltaannordqvistoli tanssijajaGranbäckoopperalaulaja. sen jälkeen kävin savitorpassa joka vuosi ja pyysin myös veljeni mukaan", muistelee Mattirintala. "emme ole saaneet penniäkään julkista rahoitusta. "Ainakunjokusukulainenvieraililuonamme, käytiinsavitorpassa.varsinkintätimmeoliinnokas savitorpanesineidenkerääjä.kunhänkuoli,osti Nurmijärven taidetta Mattikuolinpesästäkaikensielläolleensavitorpan Granbäckkuoliinhimillisestiottaenliianaikaisin, 58-vuotiaana.Allevuodenkuluttuahänenkuolekeramiikan",kertoojuhanirintala
setälä ja Gallen-kallela toimivat seuran puheenjohtajinakuolemaansasaakka;Gallen-kallela kuoli1931jasetälävanhanKalevalansatavuotisjuhlanallatammikuussa1935.
V
sekä Gallen-kallelan kuvittaman suur-kalevalan toteuttaminen. jormaGallen-kallelaolivalmisjatkamaanisänsä aloittamaatyötä,koska"isänviimeinentahtooli, ettäjoshänkaatuu,onminunjatkettavasiitä,mihin hänlopetti".jormaGallen-kallelakuitenkinkaatuikarjalankannaksellatalvisodantoisenapäivänä 1939, ja haave kuvitetusta suur-kalevalasta jäi toteutumatta.
Oman talon sijaan Gallen-Kallelan museo
toinen säännöissä pitkään ollut tavoite, ajatus kalevalatalosta,sensijaanonelänytpitkään.kalevalataloolietenkinkuvanveistäjäAlposailonsuuri unelma,jotahänpyrkitoteuttamaankokoelämänsä ajanvuoteen1955saakka.sailonjakalevalaseuran Tavoitteina Kalevalatalo ja Suur-Kalevala välit alkoivat viiletä 1940-luvun puolivälistä lähseuranensimmäisissäsäännöissämainittiinseuran tiensailonkatsoessaseuranluopuneenkalevalatasuurinatavoitteinakalevalatalonaikaansaaminen lontoteuttamisesta.kalevalatalosäätiöperustettiin
H i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0
23. Gallen-kallela yritti saada koko 1920-luvunajanrahoitustatällesuurprojektilleen, jotayleisestipidettiinaivanliiankalliina.Hankkeella olitokikannattajiakin,kutensuurenkoristemaalausliikkeenperustajajaomistajasalomoWuorio, aikansa kansallisten hankkeitten mesenaatti, joka kahteenkertaantekiseurallelahjoituksenprojektin toteuttamiseksi. neuvonpidossakiteytyiajatusseurasta,joka"saattaisiyhteen kansanrunousaiheitammeharrastavattaiteilijatjatiedemiehet".
äinösalminenonmuistellut"kalevalasääteen" 4.7.1911 pidettyä perustamistilaisuuttaseuraavasti:"Mattiäyräpäästätehtiin rahavartija.Gallen-kallelalöiensimmäisenäsatamarkkasenpöytään,setälätekisamoin,rahavartija itseliittilompakkonsasamaanosastoonniinikään sata markkaa, sailo ja allekirjoittanut kumpikin kymmenenmarkkaa,janiinoltiinvarmat,ettäsiitäpänyttiemenevi,urauusiurkenevi." näinhelpostieiseuraasaatusynnytettyä,sillä tarvittavaperuspääomakarttuihitaasti.Alposailon jauseidenmuidenponnistustentuloksenapääoma karttuisaatujenlahjoitustenansiosta.Merkittäviä suurlahjoittajiaolivatmuunmuassakauppaneuvoksetemilAaltonenjajuhoLallukkasekäkauppahuoneA.Ahlströmoy. taiteilijankokopäiväiseenjajatkuvaantyöhön vaadittavaariittävänsuurtasummaaolikuitenkin mahdotontasaadakoottua.Gallen-kallelankuollessa 1931 suur-kalevalan kuvitettuja runoja oli valmiinaviisi. kristiinAkAlleinen
Kalevalaseura 19112011
Kansallisen tieteen ja taiteen puolesta
kesäkuunlopussa1911kuvanveistäjäAlposailonateljeehenkokoontui useitaKalevalastajakansanrunoudestainnostuneitataiteilijoita jatiedemiehiä,kutentaiteilijaAkseliGallen-kallela,suomen kielenprofessori,sittemminmyöskansanedustajajaministeri emilnestorsetälä,suomalaisuusmiesjahammaslääketieteen uranuurtajaMattiäyräpääsekäsittemmin kansanrunoudentutkimuksenprofessoriväinösalminen. virallisiaperustajaisiavietettiin9.12.1919vastavalmistuneessavirkamiestalossaPohjoinenMakasiinikatukuudessa.ensimmäistenseuraankutsuttujen jäsentenjoukossaolisuomalaisuudensuurmiehiä, kuteneinoLeino,jeansibelius,robertkajanus, eero järnefelt, Pekka Halonen, kaarle ja ilmari krohn, emil Wikström, eliel saarinen ja Armas Launis
tojenulkopuolellasiitähuolimatta,ettäuseatseuran kaikillaäänilläminunääntänivastaansuunnitelma johtohenkilötovatolleetaktiivisiayhteiskunnallisia hyväksyttiin."
24
H i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0
sailonaloitteestavuonna1950,mikäläheskatkaisi sailonjakalevalaseuransilloisenpuheenjohtajan, musiikkitieteendosenttiArmasottoväisäsenvälit. sirkkudölle/kalevalaistennaistenliitonarkisto
Kalevalaseura nousi muiden tieteellisten seurojen kanssa puolustamaan Suomussalmen kunnassa rajan lähellä sijaitsevaa Murhijärven erämaaaluetta. uudelleen ajatus virisikeväällä1970,jolloinkalevalatalosäätiökutsuikoolleeritahojaedustavanneuvottelukokouksen kalevalatalonperustamiseksi.Ajatuseisaanutkannatustamiltääntaholta. Kuvassa SKS:n kylttiä kantaa Kalevalaseuran puheenjohtaja Pekka Laaksonen, Kalevalaseuran kylttiä professori Hannes Sihvo ja Suomen Antropologisen seuran kylttiä professori Matti Sarmela.
rauhantekoaseuranneenvuosikymmenenaikanakalevalaseuraelihiljaiseloa.Muutostapahtui1960-luvun alussa,kunpitkäaikainenpuheenjohtajaA.o.väisänen siirrettiinsyrjäänjapuheenjohtajaksitulikulttuuripoliitikko,kansanrunoudenprofessoriMattikuusi. seuraavankerranasianousiesilleKalevalanjuhlavuonna1985,kunopetusministeriönkansliapäällikköjajuhlavuodenpäätoimikunnanpuheenjohtaja jaakkonumminenkatsoiajanolevankypsäkalevalatalontoteuttamiselle.juhlavuodentoimikunnan pääsihteerinätoimituolloinkalevalaseuranpuheenjohtaja,suomalaisenkirjallisuudenseurankansanrunousarkiston johtaja Pekka Laaksonen. Puheenjohtajaksi nimittämisestään kuusi on muistelmissaankertonutseuraavasti:"vähänennen kalevalanpäivää1963saapuikesäyliopisto-nimisen Karjala-illuusion vallassa salaseuranistuntoonkolmeisoapoikaa:kustaavilMielenkiintoinenpiirreseurantoiminnassaonollut kuna,MarttiHaaviojatoivovuorela.Hekertoivat johtokunnantietoinenjajohdonmukainenpyrki- päättäneensä,ettäA.o.väisäsenpitkähallintokausi myspysytelläpoliittisten,myöskielipoliittisten,kiis- päättyyjaMattikuusiistutetaanhänentilalleen. niinpä asiaaolialettavapohtiamyöskalevalaseurassasiitä huolimatta,ettäseuranjohtokuntaeimitäilmeisimminollutasiastainnostunut.ideakalevalatalosta muuttui ideaksi kalevalan tiedotuskeskuksesta, muttatämäkinsuunnitelmajäitoteutumatta. tämänjälkeenkalevalatalopainuiunohduksiin muutamaksi vuosikymmeneksi. sodanaikanauseatseuransilloisetjatulevattoimijat retkeilivätkarjalaisillalaulumaillakatoavaakansanperinnettäkeräämässätaikalevalaisiaihmistyyppejä kuvaamassa,muunmuassaAlpojaninasailo. vaikkakalevalaseuraeisaanuttoteutettuakalevalataloaeikäsuur-kalevalaa,seosallistuimerkittävällätavallaperustajajäsenensäAkseliGallen-kallelan perinnönvaalimiseenjaryhtyiajamaanGallen-kallelanmuseohanketta1950-luvunalussa.Gallen-kallelanmuseosäätiöperustettiintammikuussa1958, jamuseoavattiinsuurinjuhlallisuuksin16.5.1961 arvovaltaisenkutsuvierasjoukonläsnäollessa.
japoliittisiavaikuttajia.senenempääaitosuomalaisuudellekuinjyrkimmällevenäläisvastaisuudellekaanseurassaeiolluttilaa1920-ja1930-luvulla, jolloinkansallinenyhtenäisyysjakielirauhaolivat seurantavoitteita. Syksyllä 1988 Eduskuntatalon portailla järjestettiin mielenosoitus Metsähallituksen suunnittelemia hakkuita vastaan. jatkosodanaikanasuomessavallitsimelkoyleisestisuur-suomi-ajattelu.tämäulottuimyöseräisiinkalevalaseuranjäseniin,kuntoiveenaolisaada kalevalaisetlaulumaattakaisinsuomenyhteyteen. kunneuvostoliittoaloittikesäkuussa1944suurhyökkäyksenkannaksella,olisailojenkinvetäydyttäväitä-karjalasta.Alposailokirjoitti:"olilähdettäväpoissatavuotistenukkojenparistajajätettävä ihanataiheetunhonpeittoon."suomalaistenvalloittamallaalueellaliikkuneettutkijateliväteräänlaisen karjala-illuusionvallassa:itä-karjalanonkintodettu olleensuomalaisillekuinluvattumaaisraelilaisille.
Kulttuuriviikkoja ja palkintoja
seurantoimenkuvalaajenikuusenpuheenjohtajakaudella myös siten, että tuolloin aloitettiin nykypäiviin saakka säilynyt kekrin vietto siihen liittyvinepalkinnonjakoineenperinteentaitajilleja tallentajille,nuorilletutkijoillejataiteilijoillesekä varttuneilletutkijoillejataiteilijoille.seuranjakamienpalkintojenmääräonkasvanut2000-luvun kuluessa ja sisältää nykyään myös joka kolmas vuosi jaettavat eepos- ja Akseli Gallen-kallelan palkinnot.
tamisenjälkeenosallistuminenmyösrajantakaisten vienalaiskylienvenehjärven,LatvajärvenjaPaanajärvensuojeluhankkeisiin. juhlavuodenteemaonkalevalantulkinnallisuutta korostava"Mielenikalevala" javisuaalinentunnus graafikkoMarkusitkosensuunnittelemaKalevala palaa-tunnus.
Kulttuurimaisemia ja kyliä elvyttämässä
Professori Aimo turusen puheenjohtajakauden (19751981)jälkeenseuranuudeksipuheenjohtajaksivalittiinsks:nkansanrunousarkistonjohtaja PekkaLaaksonen.Hänluotsasiseuraavuoden2007 vuosikokoukseensaakka. taisteluMurhijärvenerämaa-alueenpuolestaoli pitkämuttatuottilopultahyväntuloksen,kunMetsähallitusryhtyisuunnittelemaansuojelualueiden ketjuasuomussalmenerämaa-alueille.
Suunta juuria kohti
kuluvallavuosituhannellaseuraonprofessoriseppo knuuttilanjohtamanalähentynytuudelleenalkuperäisiätavoitteitaanyhdistääkansallinentiedeja taideharmoniseksikokonaisuudeksi.tämänäkyy etenkintiedonjulkistamispalkinnonvuonna2009 saaneessa Kalevalan kulttuurihistoria -hankkeessa sekävuodesta1921lähtienjulkaistunvuosikirjan uudenlaisissatemaattisissapainotuksissa. Yhdessä muiden tieteellisten seurojen kanssa kalevalaseura oli mukana vaatimassa suomussalmenMurhijärvenerämaa-alueensäilyttämistäkoskemattomanasekävaatikolinalueensuojelemista ylimitoitetuilta rakennushankkeilta. Pekka Laaksonen luovuttaa Kalevalaseuran tilaaman ikonin Venehjärven tsasounalle. Ikonia vastaanottavat kyläpäällikkö Santeri Lesonen ja taiteilija Vitali Dobrinin. seura osallistui merkittävällä tavalla Kalevalan juhlavuosien1985ja1999järjestämiseensekäoli mukana Kantelettaren juhlavuoden 1990 järjestelyissä.vuonna1985seurantoimistoolijuhlavuodentoimistona,vuonna1999juhlavuodentoimisto sijaitsikalevalaistennaistenLiitossa. kalevalan 175-vuotisjuhlavuonna 2010 seuran toimisto toimii jälleen juhlavuoden toimistona. kalevalaseuran toiminnassa uusi piirre 1980luvunlopussajaseuraavanvuosikymmenenalkaessa oliaktivoituminenkalevalaistenkulttuurimaisemien Kristiina Kalleinen on poliittisen historian dosentti ja jakylienelvyttämisessäsekäneuvostoliitonromah- Kalevalaseuran satavuotishistorian kirjoittaja.
H i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0
25. Murhijärven alueensuojelemiseksiHelsingissäjärjestettiin1988 mielenosoituskin,jollaiseenosallistuminenlienee ollut useille seuran professoreille ainutkertainen kokemus. Heidän välissään on ikonin tekijä, Venäjän arvostetuimpiin ikonimaalareihin kuuluva Larisa Medvedeva.
Markkunieminen,juminkeko2005.
kuusenpuheenjohtajakaudelleleimaaantavinta olivatvuodesta1965lähtienjärjestetytkulttuuriviikot,jotkavaativatseuraltajasenyhteistyökumppaneiltamerkittävänpanostuksen.kulttuuriviikkojen tavoitehälventääpölyttynytjaantikvaarinenleima kalevalaseuran,suomenkotiseutuliitonjatalonpoikaiskulttuurisäätiönimagostavarmaankinonnistui,muttataloudellisestiponnistusolimittava.se onepäilemättämyötävaikuttanutseuranmyöhempiintaloudellisiinvaikeuksiin
tolstoikysyimyös,olikojärnefeltilläpaljonlukijoitajakannattajia.siihentuorilavastasikieltäen, japainottisamalla,ettäjärnefeltolimaansaparhaita kirjailijoita. Eero Saarenheimo on Yleisradion eläkkeellä oleva ohjelmapäällikkö.
H i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0. tuorila kertoo muistelmissaan, miten tolstoi tunsihyvinj.L.runeberginjaAleksiskivenkirjailijoinajatiesitopeliuksestakin,ettätämäolikirjoittanut paljon nuorisolle niin kuin hänitsekin. ranskan radion silloinen pääjohtaja vladimirPorchéottisuomalaistenseurassapuheeksi isänsä,kirjailijaFrançoisPorchénhiljattainilmestyneenteoksenLeo Tolstoin psykologinen muotokuva. vuosisadan alussa suomalainen venäjän kielen opiskelijaosmotuorilatutustuilähellätulaaisäntäperheensäystävääntolstoihin.tuorilastatulimyöhemminsenaattiinvenäjänkääntäjä. Porchénteoksessajärnefeltmainitaankohdassa, jossakäsitellääntolstoitauseinvaivannuttahalua jättääkotijasiirtyämuualle.tässähiemanarvoituksellisessa,17.7.1898päivätyssäkirjeluonnoksessaan tolstoipyytäävaitiololupaukseenvedoten,ettähän voisitarvittaessalöytääturvapaikansuomestajärnefeltinluota.onkojärnefelttuonkirjeensaanut, sitäemmetiedä,kuntolstoinlähettämätkirjeetovat tuhoutuneet.ehkäkirjejäilähettämättä,koskaPorchékaaneiolevastaukseenviitannut. Lähellä asuivaltiollisenpoliisinvalvonnassamyöskirjailija Maksim Gorki, jolletolstoi olisi silloin sanonut, etteihänelleoikeinsovivenäjäeivätkäulkomaat, muttaettäjokinsellainenkuinsuomisaattaisitulla kysymykseen,sielläkunonkylmää.ilmeisestitolstoikärsituolloinkriminhelteestä. FrançoisPorchéolihyvinperehtynytvenäjänkirjallisuuteenjakirjoittanutkinsiitäpaljon. koskatuossakirjassa olisiisjotakinsuomesta, hankinteoksenPariisiinpäästyäni.siinäolitodella yksi maininta Arvid järnefeltistä vuodelta 1898. tuorilatoihenkilökohtaisestitolstointervehdyksenjärnefeltille,jokakiittisiitäseuraavassakirjeessään.kotiinlähtiessääntuorilatapasitulanasemalla tolstoin,jokapanimerkillesuomaaisenylioppilasl lakin:"valkeakuvastaahyviäharrastuksiajamusta reunaonkapea." · Mitäkaikkeaolisikaanvoinutseurata,jostolstoin suurtakansainvälistähuomiotaherättänytkuolinkamppailusatavuottasitteneiolisikaantapahtunut AstapovonrautatieasemallavaanLohjanrantalassa. suomessa käytyä kielitaisteluatolstoi piti tarpeettomanariitana,koskaseeivoihänenmielestään edistääyleisinhimillisiäaatteita.Minkävuoksihän sittenkirjoittivenäjäksi,kunosaamainiostiranskaa,kysyisuomalaisopiskelijahiemannenäkkäästi. tolstoin ja järnefeltin kirjeenvaihto oli alkanut jovuonna1895.kirjeetyhdestätehtyäkopiota lukuunottamattaovattuhoutuneetLohjanrantalanlattianalla,jonnenesantarmienpelossapiilotettiin. kesällä1901tolstoiolivetäytynytkrimilleGaspran kaupunkiin hoitamaan terveyttään. tolstoivastasi,ettävenäjäolisuurikielijaettähän rakastisitä.tuorilapuolestaantotesi,ettähänestä suomiolimaailmankauneinkieli,kauniimpikuin venäjäjaettäsenvoimistaminenolikansammeelinehto. kunArvidjärnefeltmyöhemminns.sortovuosien aikanapyysitolstoitapuolustamaansuomenuhattuavaltiollistaasemaa,tämäkieltäytyi.sensijaan tolstoi oli meillä syntyneen asevelvollisuuslakon alkaessa tervehtinyt suomalaisia ensimmäisenä kansana,jokakieltäytyyasepalveluksesta.Pianhän kuitenkinpettyisaatuaantietää,etteikysymysollut
26
E
aseistaluopumisestavaanomansotaväensaattamisestaperustuslaillisellepohjalle. eerosAArenheiMo
Tolstoin muuttoaikeet Suomeen
tänävuonnaonkulunutsatavuottaleotolstoin kuolemasta.suomessahäntäonmuisteltu Gallen-kallelanmuseonnäyttelynyhteydessä, jasksonjulkaissutteoksenMaaemon lapset hänensuhteistaansuomeen.Merkkivuosi onantanutminulleaiheenmuistellaerästä kohtaamistanoinpuolivuosisataasitten.
telä-ranskassakäydessänijouduinArlesissa pidettyyneuroopanradiounioninkokoukseen. tolstoi tunsi ilmeisesti melko hyvin suomen oloja,olivathanmonetmaanmiehemmejärnefeltin lisäksikäyneettapaamassahäntäjasnaja Poljanassa kuuntelemassaviisaudensanoja. kuntolstoi teki eron ulkomaiden ja suomen välillä,häntäkaivoipitäävenäläisenäpatrioottina
Yksiyllättävimmistäpaikallishistorianlisistäon tarinalukkariMatiassaxbergista.seonväkivaltaa tihkuvakuvausluonteeltaankieroutuneestalukkarista,saidastakoronkiskurista,jollaolikymmeniä aviottomialapsiajajollesekälähiseudunettäpääkaupunginsilmäätekevätolivatvelkaa.
H i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0
L
Mu
seo
LapsenaLydiaHällforsolikuullutkerrottavanseuraavaatarinaa.Pitäjänlukkarisaxbergolipaljain käsintappanuttorppariperheentyttären,jonkapaimentamakarjaolipäässytlukkarinniityllejotoisena päivänäperäkkäin.Hällforseimainitsepaimentytön nimeä,eikäteehänestäuhria.tyttöolievaMaria MatintytärLöytyntorpasta.Hänolivienytpappilan alustalaistenkarjansusiltaturvaaneräälleaidatulle niitylle,joltaheinäolijokorjattu.Lukkariolisäästänytniittyähevostensasyyslaitumeksi. tavanomaisemman pitäjänhallintoon keskittyvänesityksenpäälleonvoitukirjoittaauusia paikallisenkokemuksenkerroksia,joillapaikallisuudestaanhuolimattaonmyösyleisempäämerkitystä suomenhistoriankäsittämisessä. Hällfors kuvautti itsensä valokuvaamossa Oulussa.
27. MAttipeltonen
Muistelmateos paikallishistoriallisena johtolankana
vir ast o
lydiahällforsin(18441916) teosÄidin muistelmiaon ensimmäisiänaisenkirjoittamia suomenkielisiäjulkaistuja omaelämäkertoja.seilmestyi 1924,muttaseolikirjoitettu joennenensimmäistä maailmansotaa.teoson kulttuurihistoriallisesti arvokaskuvauslapsuudesta januoruudesta1800luvunpuolivälin herännäispappilassa.kirjassa onmyöskiinnostavatarina vihatustalukkaristaMatias saxbergista.
ydiaHällforsin(o.s.Bergroth,aik.Wegelius) teoksessa tulee esille hyvin varhaisen fennomanianjaherännäisyydenyhteenkietoutuminen,ilmiöjokapääkaupunginnäkökulmasta helpostihukkuujohtavienpersoonallisuuksienpieniinerimielisyyksiin.Hällforsinmuistelmaonantanutpaljonaineksiahänenkotipitäjänsäkeuruun historiaan. Kun muistelmat 1924 ilmestyivät, Hällforsin kirjaamista kokemuksista tuli Keuruulla paikallishistorian tulkintoihin vahvasti vaikuttanut dokumentti. vuokraamansa laitumen luvattomasta käytöstä suuttuneenalukkaririensikurittamaanpaimentyttöä.vaikkaHällforsolikuullutsurmatyöstävain kertomuksia hänhän syntyi viisi vuotta 1839 tapahtuneensurmatyönjälkeen,hänkertootapahtuneestaerittäinyksityiskohtaisestijavärikkäästi. ilmeisestitapaustaolikäsiteltypappilansuullisessa
Saxbergin rikos
Lydia Hällfors kirjoitti Äidin muistelmia 1910-luvulla kahteen mustakantiseen vihkoon
klo 1114 Verkkokauppa www.finlit.fi/kirjat Joulun lahjakirjat -kampanja 15.12.2010 asti
Eino Mäkisen kansatieteellisiä valokuvia
Seinäkalenteri 2011 12,
Tervetuloa lahjaostoksille!
Lapsille ja lapsenmielisille
Maija Larmola, Antti Larmola ja Leena Lumme
Tiikerihevonen
ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Lasten tietokirja kertoo tarinoin ja taidokkain kuvin elämästä 1800-luvun lopun Helsingissä. mato klo 1118, pe klo 1116 23.12. klo 16.30
H i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0
31. Joulun kirjavinkit
Vuoden uutuusteoksista löydät laatulahjoja moneen makuun
Runsaasti jouluisia tarjouksia SKS:n kirjamyymälässä ja verkkokaupassa
Kirjamyymälä SKS:n Kirjatalossa Mariankatu 3, Helsinki 13.22.12. 29, Joulukuun Kuukauden kirjana SKS:n jäsenille 20, Jouni Kuurne
Unelmien koti
Nukketalojen pienoismaailmat 24,
Muista myös muut Kukkulan kortteli -kirjat
Tutustu teokseen Kirjatalon keskiviikossa 16.12
Säännöiltään yksinkertainen peli sopii 3 8 pelaajalle.
Kulttuurihistoriasta kiinnostuneille
34, "Näköispainos on kaikin puolin erinomaisen elegantti. -- Biribi sopii oivallisesti hienostuneen seurustelun oheisviihteeksi, sillä peli ei vie liikaa huomiota." www.lautapeliopas.fi
Satu Laatikainen (toim.)
Pieni käytöskirja
Kirja luo katsauksen käytöstapojen kulttuurihistoriaan vanhojen käytös- ja tapaoppaiden sekä arkistolöytöjen avulla. 26, "Ei sovi puheessaan ja käytöksessään olla jäykkä tai unelias, mutta ei myöskään liiaksi vilkas ja monisanainen. Sievä, vakava käyttäytyminen on paras." Ei sovi 1886 Maarit Knuuttila Irma Lounatvuori (toim.)
Kauha ja kynä
Keittokirjojen kulttuurihistoriaa 26,
Keittiökasveja kotitarpeeseen
Brinkhallin puutarhaopas 1804 22,
Leena Sammallahti ja Marja-Liisa Lehto
Pinja Metsäranta (toim.)
Annikki Kaivola-Bregenhøj
Kalusteita kamareihin
Suomalaisten keinutuolien ja piironkien historiaa
Linnoista lähiöihin
Rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa 42,
Kerrotut ja tulkitut unet
Kulttuurinen näkökulma uniin 28,
H i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0
32
38,. Biribi
Peli 1700-luvulta
Louhisaaren kartanolinnasta löytyneen uhkapelin näköispainos sisältää pelilaudan ja -merkkien lisäksi vihkosen, jossa on pelin säännöt ja historiaa suomeksi ja ruotsiksi
92, "Se, joka tutustuu tähän 300-sivuiseen kartastoon, ei tule pettymään." Elimäen Sanomat "Kuninkaan tiekartasto on jokaisen karttojen harrastajan unelma." Hämeen Sanomat Sanna Karkulehto ym. (toim.)
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria
34,
Lasse Koskela ja Pasi Lankinen
Johtajakirja
Suomalaisen kaunokirjallisuuden johtajia 28,
Kuvataiteen ystäville
Hanna Mamia (toim.)
Erik Kruskopf
Timo Valjakka
Kuvanveisto ajassa ja tilassa
38,
H i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0
Valon rakentajat
Suomalaista kuvataidetta 19401950-luvuilta 34,
Modernin kahdet kasvot
34,
33. Taustoittavine artikkeleineen teos on ainutlaatuinen suku-, nimi- ja paikallishistorian lähde. Historiasta kiinnostuneille
Matti Klinge
Lasse Vihonen
Suomalainen ja eurooppalainen menneisyys
Historiankirjoitus ja historiakulttuuri keisariaikana 34,
Radio sodissamme 19391945
36,
Erkki-Sakari Harju ja Jussi T. Lappalainen (toim.)
Kaunokirjallisuuden kuluttajille
Kuninkaan tiekartasto Suomessa 1790
Harvinainen arkistolöytö! Varhaisin ja laajin tiekartasto on hämmästyttävän tarkka kuvaus eteläisen Suomen teistä, vesistöistä ja jopa yksittäisistä rakennuksista
mato klo 1118, pe klo 1116 23.12. 0201 131 216
SKS:n jäsenille 25 % normaalihintaisista teoksista kirjamyymälässä ja verkkokaupassa
Verkkokauppa www.finlit.fi/kirjat. klo 1114 (24.31.12. Toimittanut Petri Neuvonen. suljettu)
34
Tilaukset postitse kirjamyynti@finlit.fi puh. 36,
Liisa Lehto (toim.)
Kaipaus Karjalaan
Matkoja kotiseudulle 34,
Vuoden karjalainen kirja 2010
Perinteestä pitäville
Samuli Paulaharju
Marjut Paulaharju (toim.)
Juha Nirkko (toim.)
Irma-Riitta Järvinen
Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa
34,
Samuli Paulaharjun Inkeri
34,
Sauna
Pieni perinnekirja 26,
Kalevala Guide
24,
Pekka Jalkanen, Heikki Laitinen ja Anna-Liisa Tenhunen
Muista myös
Kantele
45, " -- teos on kulttuurihistoriallinen kokonaisesitys, joka avaa eteemme kanteleen tuhatvuotisen jatkumon erinomaisen kattavan lähdeaineiston ja arkistomateriaalin valossa." Agricola
Kirjamyymälä SKS:n Kirjatalossa Mariankatu 3, Helsinki 13.22.12. Karjalaan kaipaaville
Kävelyretkiä 1930-luvun Viipuriin
Eino Partasen valokuvia
Upea valokuvateos avaa kiehtovia näkymiä suomalaisen Viipurin kaduille ja kadonneen karjalaiskaupungin ainutlaatuiseen miljööseen
useat merkit ovat päässeet myös kuvatuiksi. tässä mainiossa julkaisussa on lueteltu lähes 800 pyörännimeä valmistustiedoin. nimenpyörittäjä
Vaarilla on Jaguaari
etterästipolkeevaari,vaarillaonjaguaari", muistuttituttumainosriimivuosikymmeniä sitten.Jaguaronsuomalainenpolkupyörämerkki. isänmaallisuuttakorostivatMaamme,Suomija Finlandia.kansainvälistäkinainestanimistössäoli, kunantiikinsankaritAchilles,Apollo,Atlas,Jupiter, Juno ja Venus pääsivät nimiksi.toisinaan pyörän kelpo ominaisuuksia mainosti universaali mainesana;Express,Ideal jajopaSpecial Extra Primakulkivatketterästikyliemmesorateillä.englanninkieliset nimet,kutenEagle, King,Winner jaRacer,yleistyivät 1950-luvulla. nimistön perusteella ainakin nopea, vankka ja luotettava. 1970-luvulla paikallinen pyöränvalmistus lähes loppui,kunvainsuuretpolkupyörätehtaatjäivätjäljelle. Pyörämerkkienmoninaiseen maailmaanjohdattaatuorekirja, Suomalaisia polkupyörämerkkejä (vanhatvelotry.,2010),jonka on toimittanut kalevi Lepo. samankaltaisianimiäannettiinkansallisenheräämisenaikana1800-luvunlopullamyösmuunmuassa vakuutusyhtiöille.1900-luvullakotiseutukinsaat-
"K
toinäkyäpyörännimessä:Aulanko,Häme, Imatra,Karjala,OulujaVuoksi. ensimmäistenpyörämerkkienjoukossaonkansallisromanttisiajaKalevalastaammentavianimiä, kuten Aino, Väinö, Kaleva, Sampo ja Ilmarinen. näitävaarienjamuidenkinsuosimiapyöriävalmistettiinvuosina19341962tampereella,koneja teräoy:npajalla. ja toki kelpo kumppani: Kaveri, Toveri ja Oma. Pyörämerkitovatikkunajokadonneeseensuomeen.nevievätaikaan,jolloinpyöräolijokamiehenja-naisentasavertainenkulkupelijamaailman laventaja.vaarinJaguaarijamummonOmakuljettivatvarmastijavikkelästi.
TeRHI AINIALA, dosentti, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0
35. Maaseudun ystäväsaattoiajellaViljelyksellä taiMaaseudulla. Millainen menopeli suomalainen pyörä sitten oli. suomalaisetovatistuneet1970-lukuunmennessä paitsijaguarinmyösmonenmuunkotimaisenpyöränsatulassa.eripyörämerkkejäonollutjopanoin tuhat.Aikamoinenmäärä!kotimaisenpyöräntaival kuneiolepitkänpitkä.itsenäisyytemmealkuvuosinapyörästätuliuseimmilletarjolla olevakulkupeli,japieniäpyöränvalmistajiaolikin1920-luvulta 1960-luvulle liki joka pitäjässä. Pyörä voi olla myös Ihanne, Kiva, Mainio, Sievä ja perätiYlivetotaiParas.Pyörästäonmoneksi. eikä tässä varmasti ole kaikki: nimiä ja merkkejäonenemmänkinkuinkirjaanonmukaanlöytynyt. nimi kuvasi pyörän laatua, erinomaisuutta ja erottimuista.nimelläluotiinmyösmielikuvia. Luja Ote -nimisen pyörän merkissä on työväenliikkeen taisteleva nyrkki. kantaakin nimessä voitiin ottaa, tosinmaltillisestijayllättävänharvoin.suomenMaanviljelijäin kauppaoymyiSopu-pyörää. on Keveä, Kestävä, Vakava, Lennokki,Lento,Luja,Menoja Ratsu.kaksipyöräinensaattoi ollamyöskuinkiitäväjavahva eläin: Haukka, Hirvi, Ilves, Karhu, Kotka
jAriolAvihiltunen
Mielen ja maailmanhistorian liikuttajat
Mitkäovatrakkaimmatkirjasi?Millaisetkirjat ovatmuokanneetenitenajatuksiasi,asenteitasi jaelämänkatsomustasi?entämillaistenkirjojen kuvitteletvaikuttaneenenitenmaailmanhistoriaan?
36
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0
HistorioitsijaMattiklingelletopeliuksenVälskärin kertomuksia(18531867)onupea,suurikirja historiasta,rakkaudestajajaloudesta,jokaonkirjoitettuhauskastijavetävästi.YrjökarilaanPikku jättiläinen (1958) näyttäytyy filosofi ilkka niiniluodollehakuteostenjainternetinisoisänä,jonka tiheiltäsivuiltahänlöysipikkupoikanajotakintietoa kaikesta. MainintojaenitenkerännytkirjailijaonpuolestaanMikaWaltari(neljämainintaa).Mitrorepolle Johannes Angelos (1952) on matka omiin juuriin jatietoisuuteensiitä,mitenyli1000-vuotinenkin valtakuntatuhoutuuaikanaan.HiihtäjäAino-kaisa saarinenlöysisattumaltaisoäitinsähyllystäSinuhe egyptiläisen(1945)ensipainoksenjaihastuisitälukiessaanikihyviksi.
K
karienqvistjakirjallisuudenemeritaprofessoriLiisi HuhtalatoteavatPamukinteoksenIstanbul Muistot ja kaupunki(2003)olevankiintoisasekoitushistoriaa,omaelämäkertaajamatkakirjaa. Antologiassamainituissateoksissaonkaunokirjallisuutta,lastenkirjoja,fantasiaromaaneja,tietokirjoja,luonto-,uskonto-jamietekirjallisuuttasekä filosofiaa.käännöskirjallisuudenmerkitystäkorostaase,ettämainituista125teoksesta47ovatkotimaistenja78ulkomaistenkirjailijoidentuottamia. sofioksasenPuhdistus(2008)ongraafikkokaisa Lekalle"ravistelevateosvahvoistanaisistasodanja moderninkapitalisminjaloissa".samaansuuntaan omallatavallaanosoittaaMarjot.nurmisenTiedon tyttäret(2008),jokaesitteleevärikkäänjoukonpäättäväisiähistoriansuurnaisia. ansalliskirjastossa Helsingissä on näyttely "Mikäskirjantappaisikirjanytjatulevaisuudessa"31.12.2010saakka.näyttelyn yhteydessäonjulkaistuinkeriPitkärannantoimittamaantologiaElämäni rakkaimmat kirjat,jokatuo esille21tunnetunsuomalaisenkaikkeinrakkaimmatteokset. suuriin kertomuksiin lukeutuvat Raamattu ja Bhagavad gîtâsaivatmolemmat"vain"kaksimainintaa.eeroHämeenniemilöytääRaamatustayllättäviäasioitalukemallakahtakolmeasuomennosta taikäännöstärinnatusten.toimittajaYazkajanille Bhagavad gîtâonkorvaamatonarjenkohottaja,joka antaavoimaajaperspektiiviäjapaneeasioitaoikeaan tärkeysjärjestykseen.kaisaLekapuolestaantoteaa ikivanhan intialaisen filosofian tarjoavan "häkellyttäväntarkkanäköisiäoivalluksiaelämästämyös nykyihmiselle".
Ihmisen osasta Raamattuun
Muita tärkeitä kotimaisia kirjailijoita ovat kari Hotakainen(2mainintaa),sofioksanen(2),Marjo t. nurminen (2), Zachariastopelius (2) ja Yrjö karilas(2).säveltäjä-kirjailijaeeroHämeenniemi lukiHotakaisenIhmisen osan(2009)Münchenin lentokentällä ja sanoo sen olleen elämänsä paras koneenodotus.uutisankkurikatjakannonlahdelle HotakaisenJuoksuhaudantie(2002)on"kertakaikkisenupeateos,vähänvinoikkunamaailmaan". kokki-kirjailija sami Garam toteaa, ettävaikkakivenkielionvanhahtavaa,kirjassaon yllättävänmodernejakinteemoja.kirjallisuustieteen emeritaprofessoriMaijaLehtoselle"kivenkielion tuoreudessaan,runsaudessaanjarytmikkyydessään nautinnonlähde". Maailmankirjallisuudestamuideneteennousivat orhan Pamuk (3 mainintaa), Fedor dostojevski (2),Platon(2)jaAstridLindgren(2).kosmologi
H i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0
37. enitenyhteisiävalintojasaanutyksittäinenteos (kolmekappaletta)onAleksiskivenSeitsemän veljestä (1873)
Toim. Suom. Hän opiskeli kieltä innokkaastijatyöstivaiheittainIliaansuomeksivuoteen 1919mennessä.Huomionarvoistaon,ettäensimmäinensuomennettuamerikkalainenromaanion HarrietBeecherstowenSetä Tuomon tupa(1852), taylorinlistallepäässytkirjasekin. Mitt livs käraste böcker. englanti 2008. Ajatus Kirjat 2010. Maailmanhistorian vaikuttajat
englantilaisen journalistin Andrewtaylorin teos Kirjat jotka muuttivat maailmaatuoesilleviisikymmentäsellaistakirjaa,joillakirjoittajanäkeeeniten vaikutustamaailmanhistoriaan,tieteenkehitykseen jakaunokirjallisuuteen. Iliaan suomentamisen otti tehtäväkseen otto Manninen vuonna 1899, vaikka hän ei osannut kreikkaa kovin hyvin. ensimmäinennykyaikainenromaanioliCervantesinDon Quijote(16051615).Anglosaksisenkaunokirjallisuudenjateatterinperinteitäonmääritellyt ennenkaikkeashakespearenFirst Folio("ensimmäinenfolio";1623),jokasisälsikolmekymmentäkuusi näytelmää.
Suomennosten historiaa
Lukuisiin taylorin kirja-artikkeleihin on lisätty lyhyet yhteenvedot myös teosten suomennosten historiasta.useattaylorinmainitsemistateoksista onsuomennettuainakinensimmäiselläkerrallaenglanninkielistenkäännöstenpohjalta.näinkäviesimerkiksiKoraanille(noin650),jostailmestyi1942 ensimmäinensuomennosvuoden1930englanninkielisenkäännöksenpohjalta. toisinaanonjopapoliittinentahovoinuttuoda taylorin mainitseman teoksen suomenkielisten lukijoidenulottuville.näinkäviesimerkiksiMaon Pienelle punaiselle kirjalle(1964),jotakiinanulkomainenpropagandapalvelualkoitoimittaamuihin maihinhetiilmestymisenjälkeen.kiinansuomensuurlähetystöjulkaisisuomennoksen1967. taylorinmainitsemaniccolòMachiavellinRuhtinas(1532)suomennettiinensimmäisenkerranvasta 1918jatoisenkerran1969.MarxinKommunistinen manifesti(1848)käännettiinruotsiksiilmestymisvuonnaan,muttasuomeksiniinkinmyöhäänkuin 1906.Parempimyöhäänkuineiollenkaan. Simo Liikanen. Alkuteos Books That Changed The World. Inkeri Pitkäranta. Hän työskentelee Porissa äidinkielen opettajana ja kirjallisuuskriitikkona.
AIHeeSTA eNeMMÄN Andrew Taylor, Kirjat jotka muuttivat maailmaa. Jari Olavi Hiltunen on suomen kielen ja kirjallisuuden maisteri. Elämäni rakkaimmat kirjat. Näyttelyjulkaisu Kansalliskirjaston näyttelyyn "Mikäs kirjan tappaisi kirja nyt ja tulevaisuudessa." Kansalliskirjasto 2010.
38
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0. My all-time favorite books. niinantiikinkirjailijatkuinlänsimaisenkirjallisuudenmyöhemmätsuurmiehetammensivatpaljon vaikutteitaHomeroksenIliaasta(noin700eaa.)ja HerodotoksenHistoriateoksesta(n.400eaa.).FilosofeillejateologeillevastaavateosoliPlatoninValtio (noin300eaa.).varsinkinkristilliseenteologiaan sopisaumattomastiPlatonintapaerottaatoisistaan arkipäiväisetkokemuksetjaabstraktitäydellisyyden maailma
vaikkamatkatjanopeudetjäävätmelkopieniksi, katkelmankokonaisvelositeettinouseeketterästiyli 250000:n. jotta"Alastalon salissa,hohhoijaa"tai"Kiljusen herrasväki kulkeekuinkallePalander"eivätjäisipelkiksiheitoiksi,onkalkuloitavatekstinvauhtivetoisuutta(V)elikirjankokonaisvelositeettiasuhteessa tekstinlaajuuteen. · otetaannäyteKiljusen herrasväenHelsingin-matkan ensimmäisistä sivuista. rautatieasemalle saavuttuaankiljusetmuunmuassajuoksevatraitiovaunun
K
perässä,aiheuttavattulvanhotellissa,pinkovattuomiokirkollakymmenenpoliisiakintereillään,pulikoivateteläsatamassa(mitäkaupunkilaisetrientävät ihmettelemään)japalaavathotelliin. Mitä hänestä sanottiin. nilkan pakina
Sanataidetta rakettinopeudella
irjallisuuttaeipidetänopeuslajina,muttamoni harrastaasitävainsaadakseenvauhdinhurmaa. Yhäharvempijaksaahaukotellayksivakaisillejeremiadeille saati herätä poski kuolassa sukusaagan päältä. kilven romaanin 40000 merkin laajuisessa luvussa, jossa Pukkila kävelee 13 askeleella Alastalonsalinperäsohvallejaisäntäkinvähänastelee, velositeettionsensijaankorkeintaan2mv.Lyhyellä laskutoimituksellavoidaantodeta:V<0,00005nilk. selasketaanjakamallatekstinvauhtiaktien(va) summatapahtumienkuvaukseenkäytetylläkokonaismerkkimäärällä(kmm).Ynnättävätvauhtiaktit muodostuvatagenttienlukumäärän(a)sekäliikkeen matkan(m)javauhdin(v)tulosta.kaavanmuodossa: V=(a1×m1×v1+...+an×mn×vn):kmm suureenyksikköonnilk. kysymykseen voit vastata Hiidenkiven internetsivuilla www.hiidenkivi-lehti.fi > Yleisökysymys, lähettämälläsähköpostiaosoitteella outi.lauhakangas@stellatum.fitaikirjeitseosoitteella Hiidenkivi,stellatumoy,Purotie1B, 00380Helsinki. Edellisessä yleisökysymyksessätiedusteltiinsananparrentarkoituksia.essiäaskarrutti,mitäLapualla tarkoitettiinsanonnalla"kissammaharit"vähäteltäessäjotainasiaa.HannuP.kirjoittaa,kuinkalapsena monetRaamatunlausahduksettuottivatväärinkäsityksiä,kutenvirren490kohta"Mätaimiolensun tarhassass".Miksimuistalapsistaeilauleta,onmoni taimiihmetellyt.Hannuonlaatinutmyösammatillisiavirsiäalkusanojenperustella:unikekojenvirsi alkaa"Herätkää,niinhuutokaikaa"jakaavoitusinsinööritveisaavat:"josmaatammeeirakenna." kaisaneimalaihmettelee"tottaMooses"-sanonnanetymologiaa.joukoMattilaakummastuttilapsenasanonta"Pyykkionpantujapysyy".kristiina Brypohtii,mistätuleesanonta"voihyväsylvi",jota hänenmummonsakäytti"Herranenaika"-ilmaisunrinnalla.LiisaHolstilakertooennenHeinolassa vähä-älyisestäsanotun:"Alimmaiselpattaalkylvötetty."(Pattaat=saunanlauteet.)olavieilapsena ymmärtänytisoäitinsäsanontaa"vaikkasitäonsyrjässäsyntynyjanaapuristanaitu,niintarvitseekositä kokoikänsäsäkkipäässäsätkytellä".
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0
39. Aktien kuvaamiseen on tarvittu vain noin6500merkkiä,jolloinvauhtivetoisuuson40 nilkinluokkaa. Millainen vaikutelma kivestäsinullejäiensimaininnasta. kirjallisenvauhdikkuudenarviointiontavannut perustuapelkkiinimpressioihinjahuhupuheisiin. · näytteistävoipäätellä,ettäjosAlastalontapahtumista haluaa saada yhtä vauhdikkaan elämyksen kuin kiljusten kaupunkimatkasta, pitää opetella pikalukutekniikka.sellaista,jollalukunopeusnousee800000-kertaiseksi.vaihtoehtoisestiromaanin tapahtumia voi muuttaa sen verran, että Pukkila ammutaanraketillaporstuastaperäsohvalle300000 km/h.käänteisillätekniikoillaflegmaatikotsaadaan lukemaanAdHd-klassikoita.
YLEISöKYSYMYS
Milloin kuulit Aleksis Kivestä?
MilloinkuulitensimmäisenkerranAleksiskiven nimen?Missätilanteessa?koulussa?kotona?Muualla
Paulaharjujulkaisimatkastaanläheskaksikymmentälehtikirjoitusta.Lisäksimatkaltataltioituiyli tuhatpiirrostajakaksisataaviisikymmentävalokuvaa. ArkistoluettelostalöytyikinmainintayhdestäPaulaharjunkirjoituksesta.Selöytyilopultaarkistonalakerrannäyttelystä,jokaolijärjestettyinkeri-päivien (12.13.2.2010)merkeissä.Aiemmintuntemattomastakäsikirjoituksesta"Pohjois-inkeriäpitkinja poikin" puuttuivatniinvuosiluku,lehdennimikuin tilaisuus,jotavartenseolilaadittu. kirjoista.Paulaharjukuljettipolkupyöränsäselässä käsinkirjoitettu296-sivuinenselostus"inkerin kaikkivarusteensasekävalokuvauksessatarvittavat rakennuksista" (1914)sisältäärakennus-jahenki- yli200lasinegatiivilevyä. lökuvauksiasekähaastatteluja.Mukanaonkolme ansanperinteen kerääjä, kirjailija Samuli PaulaharjutekiSuomalais-ugrilaisenseuran tukemana kesällä 1911 kahden ja puolen kuukaudenrakennustutkimusmatkaninkeriin. käsikirjoituksenaiemmandigitoinninansiosta saatoinkuitenkinrauhassaperehtyärakennusselostuksenkopioon.TutustuminenPaulaharjunkoko aineistoonolikinainoareittiinkerinteille,inkeriläistenelämäänjakansanperinteeseen.Olinjoaiemmin tutustunut Paulaharjun tapaan tehdä lyhennellen * muistiinpanoja,jotenosasintulkitahänenkoristeelTyöalkoikansalliskirjastosta,jostalöysinjotiedossa listajavälillähyvinkinkoukeroistakäsialaansa. Paulaharju lähti matkaan Oulusta toukokuun lopullamukanaanvaimonsakreeta-Liisa,jokakävi entiselläasuinpaikallaanviipurinlääninUudellakirkollajapalasisieltälastenluokurikkaanSamulin jatkaessamatkaansa. Suomalais-ugrilaiselle laharjunlaatima"kertomusrakennustutkimusretseuralleluovutettujanykyisinkansanrunousarkis- kestä",jonkaavullaselvitinhänenpyöräreittinsä. Aineksista aiheiksi
Kansan elämää Inkerissä
oheiskansiollistaalkuperäisiävalokuviajapiirroksia. Alkoisalapoliisityö,jonkatuloksenaselvisi,että kustannusyhtiöOtavaolipyytänytvuonna1920 Paulaharjuakirjoittamaanartikkelin"pohjoisinke H i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0
40. koetinnoudattaakirjoittajanalkuperäistäartikkelikohtaistakuvavalintaa,muttatämäosoittautui vaikeammaksikuinluulin.kaikkiaartikkeleissatai kokoelmankansioissaolleitavalokuviaeilöytynyt Museoviraston laatikoista eikä myöskään kaikkia artikkeleiden piirroksia kansanrunousarkistosta, vaikkaapunaniaineistoaetsimässäoliarkistoammattilainen,tutkijaJuhanirkko. tossasäilytettäväinkeri-kokoelmaosoittautuitutki- Päivämatkojenpituudettarkistinvielämatkapäivämuskohteenatavattomanmielenkiintoiseksi. Pääosaamatkallaotetuistavalokuvistanegatiiveineen säilytetäänMuseovirastossasekäkolmeapienempää kansiollistamuutainkeriläistäperinnetietoakansanrunousarkistossa. SuomalaisenkirjallisuudenSeurankustannusjohtaja Päivivallisaariehdottiminullekeväällä2009,että toimittaisintämänainutlaatuisen,lähestuntemattomaksijääneenaineistonjulkaisuksi.Teoksestatuli SkS:njaMuseovirastonyhteishanke.
K
Samuli ja Jenny Paulaharju keittopuuhissa Lapissa 1920-luvun alussa.
Samuli Paulaharju
Salapoliisityötä
kunoletinjolöytäneenikaikkiPaulaharjunkirjoittamatinkeriäkoskevatartikkelit,huomasinerehtyneeni.Juhanirkkoilmoittikeväällä2010saaneensa eräältäinkeri-seuranjäseneltätiedon,ettäkansallisarkistoninkeri-arkistossaolisieräsPaulaharjun käsikirjoitus. olevienlehtiartikkelienlisäksimuutamanunohtukansioidenlisäksiinkeri-kokoelmaanliittyyPauneen, listoista puuttuneen
Samuli Paulaharju 1911 / Museovirasto
riläisistämaisemista"suunnitteilla olevaan"inkerinAlbumi"-teokseen.kirjaaeikoskaanjulkaistu. LähestuntemattomaksijäänytaineistoonnyttoimitettuSamuli Paulaharjun Inkeri-teokseksi.Haastavintakirjankokoamisessaolitekstien,valokuvien japiirrostenyhteensovittaminen.Omatutkimusmatkaniarkistoaineistoononpäättynyt;olensaanut kulkeapuolentoistavuodenajanSamuliPaulaharjun jalanjäljilläinkeriläistenparissaarkistonhiljaisessa ympäristössä.
MARJUT PAULAHARJU, filosofian maisteri
Paulaharju-kokoelmat Kansanrunousarkistossa
SamuliPaulaharjun42vuodentyöntuloksetovatmittavat:SkS:narkistoissaonyli65000perinnemuistiinpanoa,noin4000sivuakansatieteellisiäkertomuksia,suurimääräpiirroksia,satojakirjeitä jamuutakäsikirjoitusaineistoa.Museovirastossaonvalokuviayli8000.LisäksiPaulaharjukeräsi 45500sanamuistiinpanoakurikasta.Hänjulkaisi20kirjaasekäyli500lehtiartikkelia. Samuli Paulaharju kulki talo talolta kuvaamassa ja piirtämässä rakennuksia mukanaan kamera ja A-kirjaimen muotoinen mittakeppi eli sarkakeppi, jolla hän laski tupien mittoja. kunsitteninkerinLiittokokosi 1930-luvullainkeri-arkistoa,pyydettiinmuunmuassaPaulaharjulta inkeriläisiäkirjoituksia,julkaisuja ja valokuvia. Piirrokset ovat yksityiskohtaisuudessaan valokuvien veroisia, jopa parempia. karsin häiritsevimpiä päällekkäisyyksiäpitäenvalintakriteerinänikunkinartikkelin julkaisuajankohtaa,muttavaroinrikkomastayhdenkäänartikkelinnäkökulmaataikokonaisuutta.
Vääskälän talo, Hevaa. Kärrymestareiden jälkeläisenä, taitavana piirtäjänä ja veistonopettajana Paulaharju ymmärsi rakennustekniikan yksityiskohtia myöten. Paulaharjussaolivähitellenherännytkirjailijaja tutkija,jokaeienäätyytynytpelkkäänesineellisen kansanperinteentutkimiseenvaanjokahalusikuvata kansanelämääkaikkinepiirteineenjaetsiä"entistä yksinkertaistaelämää".inkerinmatkaolikinviimeinentutkimusmatka,jossahänvieläkäyttikaavamaisiakysymyssarjoja. Vanhimmat tyttäret Lyyli ja Aili auttoivat leskeksi jäänyttä isäänsä kuvatekstien kirjoittamisessa.
Miksi Inkeri-aineisto hautautui?
Todennäköinensyyinkeri-aineistonhautautumiseen arkistoihinjuontuueräänaiemmankäsikirjoituksen kohtalosta.Paulaharjulaati1909karjalanmatkoiltaan 600-sivuisen käsikirjoituksen, jota ei perustelunmukaanvoitu"esityksenliiallisenlaveuden" takiapainattaa.Aiempikielteinenpäätösvaikutti ilmeisestiPaulaharjuunsiinämäärin,ettähänoli haluton viimeistelemään inkeri-käsikirjoitustaan julkaisukuntoon. näin käsikirjoitus siirtyiinkeri-arkistoon. Lehtikirjoitusten kokoaminen yhtenäiseksi teokseksi oli ongelmallista.vuosikymmenenmittaan Paulaharjukirjoittilukuisiaartikkeleitamatkastaan, jalaatiessaanuusiatekstejähänhyödynsiaiempia kirjoituksiaan. JäätyäänleskeksiPaulaharjuavioituikuudenvuodenkuluttuaopettajatoverinsaJennySime- liuksenkanssa."Maankiertäjänvirkaan"vihitylläJennylläolimahdollisuuslähteäSamulinmukana, silläperheenkotiahoitikesämatkojenaikanapalvelija.vanhimmatlapsetolivatlähteneetopiskelemaanjanuorimmatolisiroteltueripaikkoihin.JennyjaSamuliPaulaharjunyhteisistäkeruutuloksista(27000numeroamuistiinpanoja)Jennynosuuskäsittäänoinviidenneksen(5600).MP
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0
41
kumppareista ja muistakin saappaista on kyllä jo kauan ennen Crocsien keksimistä leikattu varret ja saatupihanylikipaisuunsopivatjalkineet.Tiesvaikka juurinealkuperäisetkumiterätolisivatesikuvakoko Crocseille.
RiiTTA ERonEn, tutkija, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Kielitiedot ajan tasalle
Syntyykö työpaikkasi konkareiden ja untuvikkojen kesken kiistaa pilkun paikasta tai lauseen muotoilusta. Ajan sana
eo
Crocsit ja pädi
irkka-lehdenniksipalstallaneuvottiin,mitenvanhoistakumppareistatehdäänhelposticrocsit:"Leikataanvainvarretpoisjasaadaanmuotitietoisenunelmakengät."Huomiokiinnittyysiihen,ettäsanacrocsit onkirjoitettupienelläalkukirjaimellakuinmikätahansa yleiskielensana.Tässäsanaakäytetäänhuumorimielessä, muttasamaanäkeemuuallakin.kyseessäonkuitenkin tuotemerkki,jonkahaltijannäkökulmastaeiolevain hauskaa, että nimeä käytetään jäljitelmistä; erilaisia feikki-jahalpisversiotovatalkuperäisenvalmistajalle ongelma. Kurssi maksaa aterioineen 463 euroa + alv. Sen sijaansellaisia,useinyleisnimiksiluultuja,sanojakuin vaikkapaEnstexjaTefloneivoiottaamukaansuomen sanavaroja kuvaavaan Kielitoimiston sanakirjaan, josta niidenkirjoitusasuasiisonturhaetsiä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset · puhelimitse numeroon 020 781 3204 · sähköpostitse osoitteeseen kurssit@kotus.fi · Internetin kautta osoitteessa www.kotus.fi/kielitoimisto
KIELENHUOLTO ENNEN JA NYT 17.3.2011 kello 915.30
42
H i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0
Te
ro
Siv
ula
/R
od. Toisaaltayleiskielensanoistaonjoitainrekisteröity tavaramerkeiksinäitäovatmuunmuassatuikkuja kännykkä. Kurssi lisää suhteellisuudentajua kieliasioissa ja tuo varmuutta kirjoittamiseen, kun löydät luotettavan kielitiedon lähteille. Crocsithan ovat ne helposti jalkaan sujautettavat, "sämpylöiksikin"moititutvedenpitävätjalkineet,joiden suosiojoidenkinmielestäkertoosiitä,ettämukavuudenhaluonvoittanutturhamaisuuden.Crocs-jalkineet onalkujaansuunniteltuYhdysvalloissaveneilykäyttöön, mutta2000-luvullaniistätulieri-ikäistensuosikkikengätlukuisissamaissa.ToistenmielestäaidoissaCrocseissasopii mennä minnevain, kun taastyylipoliisit paheksuvatniissäesiintymistämuuallakuinkoiralenkilläjapuutarhatöissä. Mikä kielenhuollossa on muuttunut viime vuosikymmeninä ja mikä pysynyt ennallaan. Kielenhuolto ennen ja nyt -kurssilla saat tietoa kielenhuollon nykysuosituksista ja niiden taustoista. kieleensyntyyjonkinverranuusiasanojasiten,että tuotemerkkeinäkieleentulleetnimetsiirtyvättarkoittamaanmuitakinsamantapaisiatuotteitajamenettävät vähitellenerisnimisyytensä.kaikkipukinkontistalöytyvätbarbiteivätoleaitojaBarbie-nukkejaeikäjokainen
P
stiigaoleaitoStiga-kelkka.näistäonkuitenkinalkuperäinennimivieläselvästinäkyvissä.vaikeampion tunnistaaesimerkiksisähkökirjanlukulaitteennimitystä pädialunperinApplentuotemerkiksiiPad. Tuttu esimerkki kokonaan yleiskieleen siirtyneistä nimistäonmonot,joidennimijuontuuhiihtokenkien valmistajannimestäMononen.Tuotemerkkiineimonoja yhdistetä, ja niinpä ne löytyvät sanakirjoistakin. 23 %. niiden käyttöä ei voi kieltää, mutta vain Tuikku-kynttilöidenvalmistajasaamainostaakynttilöitääntuikkuina,muidenpitääkäyttääsanaalämpökynttilä
Esine ja aika -kirjatuoesiinkiintoisiajaavartavia huomioitaentisaikojenihmistenjaesineidensuhteista.Tosinenemmänkinolisimenneisyydenesineitäjaasioitavoinutverrataniidennykyaikaisiin tehtäviinjamerkityksiin. Maija Mäkikalli & Riitta Laitinen. Laivan ja vaunun valmistusta johtanut maalarimestari olikin yhtä tarkkajaylpeätyönsätuloksestakuintoimitusjohtaja.Samoinvaunustajalaivastapaljonkirjoittaneet lehtimiehetpääsivätniistäluomansakuvanavulla osallisiksiniidenomistajuudesta. Arvioita, katsauksia
Esineilläkin on luonteensa
esineitä pidetään tavallisesti passiivisina ja elottomina asioina, joita ihmiset käyttävät välineinäerilaisiintarkoituksiin.niinpäesineisiin kohdistuvatutkimuskuuluuluonnontieteilijöilleja muilletekniikanasiantuntijoille. Artikkeli herättää kysymyksen, kirjoittavatko nykyajanjuorutoimittajatniinahkerastikuuluisuuksistasenvuoksi,ettähesaisivatosansakuuluisuuksia ympäröivästäloistostajakimalluksesta. Toim. Esine ja aika tarkasteleeesineitätältäkannalta. sKs 2010.
Lahjojen ja valokuvien kertomaa
ilmeisin esimerkki esineen roolista merkitysten välittäjänäihmistenvälilläonlahja.AnuLahtinen esitteleelahjojentehtävää1500-luvunRuotsinaatelinsuhdeverkostoissa.Lahjatilmaisivatlahjoittajan varallisuuttajaasemaa.Pappilahjoittikirjoja,nuoret aatelisnaisetkorujajamuitapieniäesineitäjatalonpojatruokatarpeita.Tilanneyhteysmääräsilahjaesineenarvonjasanoman:kuolemaanvalmistautuvan lahjoittamakorutarjosilohtualähimmäisille,mutta venäjäntsaarillerauhanneuvotteluissaannettuavalkoisellasilkilläkoristeltuahevostapidettiinliianvaatimattomana. viimevuosikymmeninäesineetovatkuitenkin alkaneet kiinnostaa myös kulttuurintutkijoita ja muita humanisteja.Taustalla on uusi käsitys esineidenluonteesta.esineeteivätolekaanmuuttumattomiajamykkiä,vaannepeilaavatinhimillisiä merkityksiä,välittävätihmistenvälisiäsuhteitaja kietoutuvatosaksiidentiteettiäjaarvoja. kirjasuhteuttaaesineetaikaan,sillävastaesineen historiatuoselkeästiesiinesineenaktiivisuudenja elävyyden,sen,mitenesinesaauusiamerkityksiä erilaisissayhteyksissä.
y
talonparhaassahuoneessa,salissataivieraskamarissa.valokuvienkatsomiseenkuuluimyösniiden kädessäpitäminenjakoskettaminen.valokuvateivät esittäneetkäänvainkohdettaanvaanmyösitseään,ja niitänäytettiinmyössellaisille,jotkaeivättunteneet kuvienhenkilöitä. Tilanneyhteydenluomistamerkityksistäolikyse myös fasismin 10-vuotisnäyttelyssä 19321934. Mielenkiintoista olisi pohtia, onko valokuvien ihmeellinenkykypysäyttääaikajavangitakohde kuvaanniidenkunnioittamisenjavaalimisenyksi syy. Se tarkoittaa, että esineiden omistuksesta pääsi osalliseksi myös psykologisesti niitä rakentamalla ja niistä kirjoittamalla. valokuvia on nykyään kaikilla, mutta Tiina Männistö-Funkkertoo,että1900-luvunmaaseutukodeissa niitä vaalittiin ja kunnioitettiin ylellisyysesineinä.niidensäilytyspaikatolivataivanoma maailmansa.käyntikorttejasäilytettiinpaksukantisissa ja -lehtisissä albumeissa, jotka usein olivat hyvinkoristeellisia.Albumejasäilytettiinjaselattiin
H i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0
43. Materiaalisen kulttuurin historiaa. SiitäkertooTainaSyrjämaa.esineitäolisiroteltu viiteentoistaperättäiseensaliin,joissaesineetoliaseteltuaikajärjestykseen.esineidenketjupistooleista javerisestäpaidastaMussolininkirjoituspöytäänja mustepulloonkertoifasisminsuurentarinan,joka huipentuivaltavaanpyhättöön.Siinäverenpunaisenympyränkeskelläseisoikorkeametallinenristi, jonka poikkipuussaluki:"kuolemattomalle isänmaalle." Syrjämaa vertaakin Mussolinin esineitä kristillisiin reliikkeihin ja ristiä fasismin puolesta uhrautuneisiinmarttyyreihin. Rossi tarkastelee huvipurren ja junanvaunun omistamistapsykologisenomistajuudenkäsitteen avulla. kirjassatodetaan,ettänykyäänmerkitysjamateriakohtaavatkuluttamisessa,jollaihmisetrakentavatjailmaisevatidentiteettiäänjaarvojaan.voisikinpohtia,millainenrooliomistajuudella,lahjoilla, poliittisellapropagandallajavalokuvillaonkulutusyhteiskunnassa.Ovatkonemenettäneetperinteiset merkityksensä ja arvonsa ja muuttuneet pelkiksi kulutuksenpalvelijoiksijakohteiksi?
PEKKA WAHLsTEdT, vapaa toimittaja ja kriitikko
Esine ja aika. Pohdinta olisi tärkeää myös siksi, että ny- kyäänvalokuviinontotuttu,eikäniitäenääpidetä ihmeinä.
Psykologinen omistajuus
ehkälähimpänänykyaikaaonLeenaRossinartikkeli,jokakäsitteleetoimitusjohtajaWalterAhlströminrakennuttamaahuippumoderniahuvipurttaja junanvaunua.niissäolikaikkiylellisyydetmitävoi kuvitella,jakansakutsuiniitämiljoonamoottoriksi jamiljoonavaunuksi
kriittisenähuomionamainittakoon,ettätekijä ottaaannettunasaamelaistenkulttuurisenkolonisaation,jonkatekijärakentaaviitteettömänyleisesityksenvaraan.epäammattimaisestitekijäsivuuttaa myösalkuperäislähteitäkäyttäneidenhistoriantutkijoidennäkemyksetsaamelaistenerilaisistaasemista kulloisessakinhistoriallisessaajassajapaikassa.eiole olemassayhtäjaikiaikaistasaamelaistenalistustatai hyväksikäyttöä,vaaneriaikakausinasuhdevähemmistön ja valtaväestön välillä on ilmennyt hyvin erilaisena ja monikirjoisena eri saamelaisryhmien osaltaeikäehkäkoskaanmustavalkoisenavastakkainasetteluna.
Valta työstää kansan
Tekijän tutkimusasetelma on selkeä, joskin hän asettaa monien jatko-opiskelijoiden tapaan itselleenaivanliianpaljontutkimustehtäviävoidakseen vastataniihinkaikkiin.Työnkeskiössäonlyhyesti
44
sanottuna saamelaisten ryhmäyttämisprosessi eli se, miten monenkirjavista saamelaisten joukoista tuotettiinyksiSaamenkansa.Tehtävänasetteluon kantaaottava:tekijäeipuhusaamelaistenryhmäytymisestävaanryhmäyttämisestä,jokaonylhäältäpäin tuotettua. kuten kulttuurintutkijat ovat jo aiemmin lukuisastiesittäneet,tämäntyyppinenvahvapoliittinenmissiotuottaavainyhdenlaistaidentiteettiäja subjektiuttajamurskaaalleenmuunmuassaryhmän moniäänisyydenjasisäisethierarkiat.Tästätiedosta tekijäkinlähteeliikkeellejatoteaayksiselitteisesti, ettäsaamelaisetovatverkostoituneetjaorganisoituneetpoliittisesti,minkäseurauksenaheistäontullut yksikansajaalkuperäiskansa. Muttaketkäsittenjohtivatmainittuaryhmäyttämistä,käyttivättuotamonimuotoisuuttaalistavaa "valtaa"?valitettavastitekijäeiolelaatinuthenkilöhakemistoa, mikä olisi nopeuttanut avainhenkilöiden tunnistamista.Työn lukeminen osoittaa saamelaistutkimuksenherkänkohdan:tekijäeiole tahtonutnimetäavainhenkilöitävaankasvottomia instituutioita,jotkaovatrakentaneetjaylläpitäneet yksi kansa -diskurssia. Arvioita, katsauksia
Miten Saamen kansa tuotettiin
Sannavalkosenväitöskirjaonosasitätutkimustenketjua,jokasaiolemassaolonoikeutuksensajalegitimiteettinsä1970-luvunemansipatorisestamurtumastajajokaloipohjaauudelletavalle käsitelläeritieteenaloillamuunmuassavähemmistöjä, etnisiä ryhmiä ja kansoja. kaikenkaikkiaanvalkosentutkimusonoivallinenlisäsaamelaistutkimukseen.Seperäänkuuluttaa liikkeensisäisenmonimuotoisuudenjamoniarvoisuuden tunnistamista ja tunnustamista jo senkin vuoksi,ettäsevoisiedistääsaamelaistenyhteenkuuluvuuttajaelinvoimaisuutta.
MARiA LäHTEEnMäKi, Jutikkala-professori, itä-suomen yliopisto
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0. Saamelaisuuden uudelleenkäsittelyjuontaajuurensanäistäyksilöllistä jakollektiivistaidentiteettiäarvottavistapuheista. valkonen onnistuu tässä mielestänihyvin,vaikkahänensympatiansatutkimuskohteeseenovatkinilmeiset. Tekijäarvioigroupismiaennenmuuta"kollektiivista ja yksilösubjektiutta tuottavana valtanaja tämänvallantoimintaa".nimenomaantämävalta jäsentää tekijän mukaan saamelaisuuden ymmärtämistä, kokemista sekä saamelaisena elämistä ja toimimista.konkreettisenatutkimuskohteenaovat saamelaistenetnopoliittisetkäytännöt,joistatässä yhteydessätärkeimmätovatyhdenSaamenkansan jaalkuperäiskansanideanrakentaminen,toteuttaminenjaylläpitäminen. nytosanuoremmistatutkijoistanäyttääymmärtävän,etteitarvitsevalitapuoltatailiputtaatutkimuskohteensa puolesta. keskeiset instituutiot ovat Saamelaiskäräjät ja pohjoismaiset saamelaiskonferenssit,joidenjulkaisut,kannanotot,julistukset ja esitteet vuosilta 19802008 ovat tutkimuksen päälähteinä.näillevertailukohtaataivaltaakyseenalaistavaa diskurssia ovat antaneet Lapin Kansan saamelaiskirjoittelu sekä kolmentoista yksittäisen saamelaisenkirjoituksettaihaastattelut. Vastapaino 2009.
Avautuva kenttä
verrattaessa saamelaistutkimuksen kehityskaarta karjalaisuuttatainaisiaerittelevääntutkimukseen, seonomankenttäkokemuksenimukaanollutyllättävästi militantimpaa, suvaitsemattomampaa ja vähemmänaltistamoniäänisyydellejatieteidenvälisyydelle.Onneksi,kutenvalkosenkinkirjaosoittaa, tutkimusten ja tulkintojen vapautta kahlitsevasta poliittisuudestajaherkkähipiäisyydestäollaanvähin erinpääsemässäeroon.Onvaanniin,ettäliiallinen sitoutuminenetniseenja/taipoliittiseenliikkeeseen mikäikinäseonkinlaittaaliikkeentutkijantulkinnatkaltevallepinnalle. 1970-luvustaonpitkäaika,jaonkinniin,ettäviimeistenvuosikymmentenaikanasaamelaisuudenkin pohdinnoissapuhetapojenpainopisteetovatmuuttuneetajassajapaikassa,joskaaneiniinpaljonkuin olisiolettanuttapahtuvan.
y
sanna Valkonen: Poliittinen saamelaisuus
karjalaisten itkussa menetetyn maan ja ennen kaikkeanuoruudenjalapsuuden,kaikenmenneen jasiksirakkaanvuoksiontiettyhysteerinenpiirre, jotailmankokoilmiöolisikinvainkyyneltenmaustamaakatkeruutta.Tarkoitantässähysteriallatoimintaarajalla,itsehillinnän,peiliminänrajapinnalla tilanteessa, jossa tajuaa, ettei omalla psyykellään pystyohjaamaantunnettujajatuttujaasioita.Seon voimattomanlapsennormaalireaktio. Se kauneus, jota karjalaisuus on suomalaisessa kulttuurissa edustanut, on paljaana kirjan kirjoituksissa,ilmanminkäänlaistasuurenteluataijulkkiskulttia.karjalaiset,jotkaviimeisiäkertojakäyvät tuollapuolenrajaa,sinnelopultatoisessamielessä siirtyäkseen,eivätolelainkaansäälittäviä,eivätmatkakohteensavalinnansuhteentaimuutenkaan.Teos onvaillapiileviäasenteita. sKs 2010.
Metsäammattilainen labyrintissä
Millainenonmetsäammattilainentaimetsästä elantonsasaavahenkilö?Useimpienihmisten mielikuvissametsässäkulkeva,puitaasiantuntijan katseellaarvioivatyöntekijäonmies. niin voimakas on kuitenkin kuntajärjestöjen merkitysollut,ettäkarjalaisuuttayhdistävätpsyykkisetkokemuksettulevatjatkumaanseuraavillakin sukupolvillahuolimattafyysistenkokemustenepäautenttisuudesta.JuuritässäLiisaLehdontoimittamallateoksellaKaipaus Karjalaanonpoikkeuksellisensuurimerkitys.Hänonpystynytkoostamaan hienonkaleidoskoopinniistätunteista,joitakaikki suomalaisetjotenkintuntevat,muttajoidenkantajanaovatkarjalaiset. Antropologian alan väitöskirjassaan Sukupuoli meni metsään. Matkoja kotiseudulle. Lehdonelokuvaharrastusnäkyysekäjatkuvuudenettädramatiikantajuna.Hänontehnytsisäisesti omaavaloaanloistavankuvankarjalaistenmatkoista entisillekotiseuduilleen.kirjaonoivaltavajatasapainoinendokumenttielokuvasanoilla.
JÖns CARLson, filosofian tohtori, sosiaaliantropologi
Kaipaus Karjalaan. Toim. kotiseutumatkoillavenäläistenystävällisyyson kuintoisestamaailmasta,eikäsehorjutamatkalaistenyleiskuvaajärjestyksestä,jossavenäläiset,ukrainalaisetjavalkovenäläisetovatvalloittajiensuojassa jaheitsetaasoikeutettujeneräänlainenpiilevyyteen linnoittautunutisrael.Tämäasetelmaonkuitenkin nopeastimuuttumassa,kutenkirjastailmenee. Enemmän kuin leikattu ja liimattu
karjalasta,muistojenmaasta,ontulossapian maa,jotamuistajateivätenäämuista.ensimmäisen polvenmenettäjät vähitellenmenehtyvät, eivätkäkarjalaisjärjestötvoimitenkäänuusiasamaa kokemuksentuoreutta.Myössesuru,jotapsykiatri MarttiSiiralakuvasivammauttavanatekijänä,häviää ihmistenmukana. Luonnon ja sukupuolen polkuja metsäammattilaisuudessa. Lehdonomakohtaisestakirjoituksestakäyilmi, että tämän yhteisen kokemuksen ja karjalaisuudenyhdistämisenontehnytmahdolliseksihänen olemuksessaanasuvatmolemmatpuolet.kirjaon loistava,sisäisestinapitettutiukkaröijy,nostalgiamatkoillaläpikäytyjenkarjalaiskokemustenkirjoksi kudottu.Lehtoontässäorganisaatiossaantäsmällinen.
y
kotiseudullaankäyväkarjalainenonhyvinerikoisessatilanteessa;häntäeisuojelevaltiovalta,hän eioleosaeteneviäsotajoukkoja,eikähänolepalaamassaluvattuunmaahan.Hänelääerikoisenhyväntahdontilassa,jollaontavallaanpaikallinenluonne. Tutkimuskäsitteleesukupuolijärjestelmääjasen
Tiina suopajärvi: Sukupuoli meni metsään. Liisa Lehto. evakkoaikanaoltiinsentäänvaltionsuojeluksessa. sKs 2009.
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0
45. Lukijavoiosallistuamatkoihinvarhaistaideologisuuttaraikkaammassailmapiirissä. TutkimusaineistonaanSuopajärvionkäyttänyt MetsähistorianSeuran,HelsinginyliopistonkansatieteenoppiaineenjaSuomenmetsämuseoLuston yhteistyössätoteuttamanmetsäperinteentallennushankkeenaineistoa.TästälaajastaaineistostaSuopajärvionlukenutkaikkinaismetsäammattilaisten haastattelutjalisäksivastaavanjoukonmiesammattilaistenkertomuksia. karjalaisuudesta "ulkopuolinen" suomalainen voinytkotiseutumatkojenvalossaehkäensikertaa tutustuatämänkansanosanhenkiseenmaailmaan. Luonnon ja sukupuolen polkuja metsäammattilaisuudessafilosofiantohtoriTiinaSuopajärviottaakantaakäsitykseenmetsäalanmaskuliinisuudesta.Hänavaaesimerkiksimetsäammattilaisuudensukupuolittuneisuutta,asiantuntijuuden jasukupuolenyhteenkietoutumistasekämetsäalan
y
työntekijöidensuhdettatyöympäristöönsä,suomalaiseenmetsään
Suopajärvi erittelee mielenkiintoisella tavalla myösesimerkiksihaastateltaviensuhdettametsäänja luontoon.Toisinkuinasiantuntijuudessametsäsuhteenmuodossajasisällössäeitämänaineistonperusteellanäysukupuolittunuttajakoa.Metsäsuhteen muodostumiseenvaikuttavatenemmänesimerkiksi kotitaustajakoulutusmetsäammattiin. Suomessaonmuitakinammattialoja,joissavallitsevatvinoutuneetsukupuolirakenteetsuuntaantai toiseenjajotkaansaitsisivatsaadatutkimuksellista huomiota.Ammattiryhmienantropologisen,kenttätyöhön perustuvien tutkimusten joukossa Suopajärventeosonajankohtainenjaekofeministisen otteensavuoksitoivottavastikeskusteluaherättävä.
KiRsi-MARiA HyTÖnEn, tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos
Naisen ura törmää esteisiin
Metsäammattilaisuudensukupuolittuneetkäytänteet ja rakenteiden miehisyys nousevat terävästi esiinesimerkiksiasiantuntijuuttakäsiteltäessä.Sekä mies-ettänaismetsäammattilaistenhaastatteluista käySuopajärvenmukaanilmi,ettäerisukupuolten asiantuntijuudetovatvarsinerilaisia;nerakentuvateritavallajamerkitseväteriasioita.Metsäalaan kuuluumaskuliininenihanne,jokavaikuttaaalalle pääsyyn,työskentelyynjaurallaetenemiseen. Teoksen tavoitteinaonkintuottaauusiakeskustelunavauksia metsäalansukupuolittuneisuudestametsäammattilaisilleitselleensekätuodatieteelliseenjayhteiskunnalliseenkeskusteluunuusianäkökulmiasukupuolentutkimuksenkäsitteisiinliittyen. Haastateltavillemetsälläonsekätaloudellistaettä esteettistäjanautinnollistaarvoa.Metsäsuhteessa järkijatunnekietoutuvatyhteen,eikäniitäSuopajärvenmukaanvoieikäpidäkäänerotellatoisistaan. Myösmetsäammattilaistensuhdeluonnonsuojeluun ja-suojelijoihinsekätämänsuhteenmuutoksetlähihistoriassa nousevat haastatteluaineistossa monin paikoinesiin.
Tutkija tutkii myös itseään
Suopajärvi kertoo avoimesti lukijalle tutkimuksensamenetelmät,aineistot,teoreettisetkäsitteetja tutkimusasetelman.Hänpohtiihuolellisestiomia valintojaanjaomaapaikkaansaesimerkiksisukupuolentutkimuksenjafeminisminsuhteenjatuo tutkimuksen lopussa uudelleen esiin sen, miten vahvasti tutkijan omat lähtökohdat ohjaavat tutkimuksensuuntaa.Tämäreflektoinniksikutsuttu tutkimusasetelmanavaaminenlukijalleonläsnäläpi kokoteoksen,muttaeiliiantyrkytettynä. Toisaaltaurakehityksenlabyrinttiaeitunnisteta,jos sitäeijoudukohtaamaan: En oo huomannu, se johtuu ehkä omasta rajoitteisuudestani, mutta en niinku näe, että sillä [sukupuolella] olis missään metsäpuolella ollut mitään vaikutusta,arviomiesmetsäammattilainen. LasikatonsijaannaismetsäammattilaisetkohtaavatSuopajärvenmukaanmetsänlabyrintin,jossahe törmäävätesteisiin:uraeietenelainkaantaieiainakaansamassatahdissakuinmieskollegoiden. Ja sitten se, että kun on halunnut lähteä eteenpäin ja edetä uralla, niin kyllä siinä on pitänyt tietyllä tavalla osoittaa olevansa paljon pätevämpi kuin mies, toteaanaiskertojaSuopajärvenaineistossa. Feministinen ote on teoksessa kirkas ja selvä: sukupuolenrakentuminensosiaalisissakäytänteissä on yksi tutkimuksen punainen lanka. A r v ioi ta , k at s auk Arvioita, katsauksia si a
rakentumista puheessa metsäalasta.Tutkimuksen teoreettinenkehysonekofeminismi,jonkaperusteella"se,mitenpuhummeluonnostajatoimimme siellä,heijasteleeyhteiskuntammesukupuolittuneita rakenteita,japäinvastoin". Monet metsäalalla työskentelevät naiset samastuvatkin mieluumminmaskuliiniseenkovuuteenkuinfeminiiniseenpehmeyteen.
pettymyksennaisille,jotkaeivätosanneetodottaa sukupuolensa aiheuttavan niin suuria vaikeuksia. Yksimetsäammattilaisenrooliodotuksistaonolla mies,jolloinnaismetsäammattilaisetjoutuvattyössään kontrolloimaan omaa sukupuoltaan. Suopajärvi kuljettaa lukijaansa haastateltavien elämänkaarenmukanaalkaenkertojienlapsuuskokemuksista,metsäammattilaisuudenrakentumisesta metsäalankoulussajaedetenkohtiensimmäisiätyöpaikkoja.kauttakaikkienteemojenSuopajärvinostaaesiinmetsäammattienmaskuliinisiarakenteitaja pohtiiaineistonsaavulla,mitennaiseusjamiehisyys rakentuvatpuhuttaessametsäalasta. Uralla etenemisen vaikeudet saattavat tuottaa
46
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0
Annikkikaivola-BregenhøjnteosKerrotut ja tulkitut unet kulttuurinen näkökulma uniinvalottaa sitä,millainenasemaunillaonkulttuurissamme.Se eioleopasunientulkintaanvaantutkimusunien kerronnastajatulkinnastasekäniidenkulttuurisista merkityksistä. Unistakiinnostunutlukijatörmääkirjansivuilla moneentuttuunselitykseenjasymboliinsekäunimaailmaanliittyväänratkaisemattomaankysymykseen.Uniennäkemisellejamerkityksilleeioleedelleenkäänyhtätyhjentävääselitystä,jayöllistenseikkailujenkuvastojentulkintakiehtooihmisiäajastaja kulttuuristatoiseen.kaivola-Bregenhøjonkiinnostunuttästävaihtelevastamerkityksenannosta.Hän eiarvotaunientulkinnankäytänteitäeikäperinteitä, vaankorostaaniilläolevantärkeäasemainhimillisessäarjessasamaantapaankuinmuillamaailmanselityksillä,vaikkapauskonnolla.
y
tullutuusia.Mitentulkitaanuniintuleviaverrattain uusiailmiöitäjanykyarkeenliittyviäkapistuksia. Myös kansankeskuudessaselityksetovatkiertäneetniin suullisestikuinluettuina. kirjoittaja olettaa kuitenkin, että lukijalla on ennakkotietoa sekä Lähi-idän kulttuureista, pohjoismaisestakulttuuriperimästäettäkansanperinteen keruustayleensä.esimerkiksikansanrunouttasisältävienkokoelmienrakentumistajaniidensisältöjä eijuuriesitellä.Tämäeikuitenkaanhaittaakulttuurisesta näkökulmasta kiinnostunutta lukijaa, jokatietää,mistälöytäälisäätietoajajokaarvostaa luettavuuttajaselkeyttä. Onkokännykkäsäilyttänytpuhelimeenaiemmin liitetynmerkityksen?Tietääköunessaesiintyvätekstiviestihyväävaipahaa?Jumiinmenevätietokone ontietenkinselväpainajainen.Unitapahtumantulkintalieneekuitenkinedelleensidoksissakokijan elämäntilanteeseen,kutenArtemidoroksenunikirjanlogiikassa,jossakäärmetiesieriasiaaeritavoin elävilleihmisille. kaivola-Bregenhøjntutkimustarjoaahyvänesimerkintieteenpopularisoinnista.Seonyleistajuinenesitysmyössiitä,mitäfolkloristinentutkimusjanäkökulmaovatjavoivatolla,millaisiaasioitavoidaan tutkiajamiten. sKs 2010.
Populaarin ja tieteellisen välillä
Kerrotut ja tulkitut unetonkaunisjakompaktikirja, jonkatekstioneteneväätosinlieväätoistoakinon. Unien kerronnassa pitkä ja elävä perinne
Unien tutkiminen on osa ihmistieteitä, ja silläonpitkätperinteetmuunmuassaneurotieteissä ja psykoanalyyttisesti suuntautuneessa psykologiassa.Muttamillainenonfolkloristinnäkökulmauniinjaniidenkerrontaan?Mitenunetkuuluvatsuomalaiseenkansankulttuuriin. kuriositeettinamainitaan,ettäSuomessailmestyneissäunenselitysoppaissaesiintyyjovarhainitämaideneksoottisiahedelmiä,kutenviikuna,vaikka monetkaansuomalaiseteivätmoistaherkkuaolleet nähneet. kuvitettunateosolisivielähoukuttelevampi.Olisinkaivannutkirjansivuilleesimerkiksiunikirjojen kansiataimaalauksiaeepostenunikohtauksista. Jotkutunisymbolitja-tematiikatnäyttävätolevanvarsinpitkäikäisiäjalaajallelevinneitä.Hampaan puuttuminen tiesi kuolemaa jo muinaisessa egyptissä,jasamateematoistuuniinkeskiaikaisissa unenselitysoppaissakuinnykypäivänsuomalaisten unikerronnassa. Unennäkijääonautettuunentulkinnassamonin keinoin.kauttaaikainovatunentulkinnanammattilaiset tarjonneet apuaan maksua vastaan. kenties kirjan rakennetta olisi voitu hivenen muuttaa.keruuaineistojasekäunikirjojakäsittelevät osiotsijoittuvatvastateoksenloppuun.kirjanalussa neolisivatavanneetkäsiteltyjenlähteidenluonnetta javalottaneetaineistonvalikointia.kirjanviimei47
Unien tulkinnan pitkät perinteet
kaivola-Bregenhøjvertaanykyajanunenkerrontaa vanhempaankansanperinteeseenniinsuulliseen kuinkirjalliseenkinjatarkasteleemyöserikulttuurienuniperinnettäyhdistäviäjaerottaviatekijöitä.Unistaonetsittyenteitäkaikissakulttuureissa jakaikkinaaikoina.niilläonmyösselitettynäkijän omiakokemuksiajalähipiirintapahtumia. Maailmamyösmuuttuu;aiemmintavanomaiset unisymbolitovathiljalleenkadonneetjatilalleon
H i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0. Tieteentekijännäkökulmastaalussaesiteltylähdepohja herättää monenlaisia kysymyksiä: Miksi teoksessaesiteltyjenaineistojenkansanrunouden, kertomustenjaunikirjojenjoukkoonvalikoituvat pohjoismaistenesimerkkienlisäksijuuriLähi-idän kulttuuripiirinkansanperinne?Mistäsuomalainen kansanuskounentulkintoineenonylipäätäänsaanutvaikutteitaeriaikoina,jamitenunentulkinta- perinneeläänykyään. Uskoimmepauniensymboleilleannettuihinselityksiintaiemme,kaikkimenäemmeunia.Skeptisimmätkinmeistäkertonevatmuilleerikoisimpia unikokemuksiaan.vaikkemmesiiserityisestitulkitsisinäkemäämme,jatkammetietämättämmeunien kertomisenpitkääjauniversaaliaperinnettä.
Annikki KaivolaBregenhøj: Kerrotut ja tulkitut unet kulttuurinen näkökulma uniin
kirjan kieli ja ilmiön eri puolten käsittely on sujuvaa.Aarnipuuonselvästikotonaankäsittelemiensäasioidenparissa.Hänantaainformanttiensa ilmaistamyöseriävätmielipiteensä,joitanäillädiivoillavälilläonkin.Aarnipuunensimmäinenkirja Trans sukupuolen muunnelmia(2008,ks.Hiidenkivi 3/2009) käsitteli sukupuolten vaihteluita ja määritelmiä,mikänäkyytekstissä;sukupuolikäsitteidenpohdintaontiivistettyäjasujuvaa.kirjatovat selvästisisarteoksia. Aarnipuueikäsittelepelkästäännaisiksipukeutuviamiehiävaankeskusteleemyösmiehinälavalle nouseviennaistenelidragkingienkanssa.välillä sorrutaanehkäliialliseenkinpikkutarkkuuteenkäsiteltäessäkeikkapäiviäjaravintoloidentiloja.Tämä kertoosiitä,ettäalanpiiritovattodellapienet. Taiteilijoidenesityksistäänsaamapalauteonusein ylitsevuotavaa.Useimmatfanitovatnaisia,jakehuja saavatniinloisteliasjahämääväulkonäkö,imitoi-
tujentähtienmaneerienhallintakuinsukupuolien eroavuuksienalleviivaaminenkin.Huikeanjuhlavia ulkoasujaonsyytäkinkehuaSuomessa,alipukeutumisenluvatussamaassa.Aarnipuutunnustautuuheti alkusivuillatutkimansailmiönylimmäksifaniksi, eikäepäröiylistääinformanttiensarohkeaatyötä, jokaJarkkovalteetalainaten"eioleselväjärkisen ihmisenduunia". Sinivalkoisissa höyhenissäonalallaanensimmäinenteosSuomessajaansaitseekiitoksen.Onhienoa, ettänäinkinvisuaalistataidettakäsittelevässäteoksessa on kunnon kuvitus.värikuvaliitteen lisäksi teoksessaonkymmeniämustavalkoisiaotoksianiin lavaltakuinstudiosta.draginkiehtovuudentiivistää ehkäparhaitentaiteilija,jokakutsuuilmiötäfiktiiviseksisukupuoleksi.
sATU JAATinEn, filosofian maisteri, tietokirjailija
48
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0. suomalainen drag. kaivola-Bregenhøjnmainitsematinternetinkeskustelupalstattarjoavathyvänfooruminunienmerkitystenselvittelylle.niistäolisinmielellänilukenut lisää.niinunityössäkuinkulttuurisessanäkökul-
massauniinliikutaankiinnostavastitieteellisenja kansanomaisenvälimaastossajakäsitelläänjokapäiväistä,elävääjalaajallelevinnyttäperinnettä.vastaavanlaisiasuurelleyleisöllesuunnattujakulttuurintutkimuksellisiateoksiasoisikirjoitettavanlisää.
EERiKA KosKinEn-KoiVisTo, tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos
Maailman vanhin vitsi
y
Tiia Aarnipuu: Sinivalkoisissa höyhenissä. SuurinosaSuomessaesiintyvistäartisteistatuntee toisensa,jaheantavatteoksessasekäruusujaettä risujatoistensatyöskentelytavoista.käyselväksi,että dragtaidettatehdääntässämaassamelkoisentarkasti jakunnianhimoisesti.Muutamattaiteilijathaluavatkinpitäälavaminänsäjayksityisenminänsäerillään, eivätkähekerronimeääntaiannakuvataitseään ilmanmeikkiä. SukupuolitutkijaTiia Aarnipuu paneutuu toisessakirjassaanSinivalkoisissa höyhenissäsuomalaisendragtaiteenhistoriaanjaluonteeseen.Miehet ovatesittäneetnaisiaantiikinajoistaasti.dragtaiteen juuria esitellään niin teatterimaailman kuin kuplettiviihteen ja sota-ajan rintamaviihteenkin kautta.Asemasotasynnyttikuinluonnostaanjoukonlyhytaikaisiadragartistejaelinaisjäljittelijöitä, joitaesimerkiksiOlaviPaavolainenkirjoituksissaan paheksui. A r v ioi ta , k at s auk Arvioita, katsauksia si a
set sivut kertovat nykyihmiselle tutusta Freudin nimeämästä"unityöstä", muttahakusanapuuttuu terminologiaosiosta.Unityöntaustallaolevaajatus unientyöstämisenterveellisyydestälieneeyksisuurimmistamotiiveistaunienkerrontaan. dragtaiteensisälläonlukuisiakoulukuntia:On niitä,jotkaesittäväthuulisynkkaajaniitä,jotkalaulavatomallaäänellään.Jotkutvaihtavatvaatteensa lavallayleisönedessäjatoisetkulisseissa.Onniitä, joillaonyksihahmojaniitä,joillahahmojaonparikymmentä. Suomessadragiaonesitetty1970-luvunlopulta lähtien,jataiteenlajionuseimmitenolluthomojenhallussa.kirjassaedetäänkronologisestiviidessä luvussalähtien1800-luvunlopunvarietee-esityksistäjapäätyenTurunkaupunginuuteenmaskottiinMarjaTyrniin.TässävälissäAarnipuupäästää ääneenparikymmentäeriikäistädragia.Jokainen heistäkertooalalle"ajautumisestaan"jatavastaan toteuttaataidettaanjavastaasamallamuutamaan ikuiseenkysymykseen:"ei,enoletransvestiitti"ja "ei,enpukeudunaistenvaatteisiinkotonani". Like 2010.
Mikäpänaurattaisivarmemminkuinnaiseksi pukeutunutmies.Pahimmillaankyseessäon väsynytjamautonpikkujoulu-taipolttarivitsi,parhaimmillaankansainvälisentasonyökerhoshow,joka kutkuttaaniinaistejakuinnauruhermojakin
Tk:ntoimintapäättyi1960-luvunalussa.Hiljaiselonjälkeenkehitettiinyhteistyötäliiketoimintaaharjoittavientyöväenyhdistystenkesken.vuonna1970 sosialidemokraattistentyöväenyhdistystenyhteistyön perustajinaolivatHelsingin,Jyväskylän,Tampereen jaTuruntyöväenyhdistykset,joillaonkomeatkivisetjakulttuurihistoriallisestiarvokkaattyöväentalot kaupunkiensakeskustoissa.Yhteistyötätehtiinalkuaikoinaetenkinyhdistystenravintolatoiminnassa.
y
kiintoistaonlukeapohjoismaisestayhteistyöstä,jota tehtiinPohjolantyöväentalojenkeskenneljännesvuosisata,muttajokahiipui2000-luvunalussa. Talojen säilymisessä tärkeäksi tuli 1978 valtion budjettiinsaatu100000markankorjausmääräraha työväentaloille.Myöhemminmäärärahanpiiriintulivatkaikkiseurantalot,jamäärärahaonollutviime vuosinanoin1,5miljoonaaeuroa. Sittemminliitossaonedistettytarmokkaastimuun muassatalojentoimintaanliittyvääyhteistyötäSuomessa muiden seurantaloja omistavien yhteisöjen, myös toisen työväentalojärjestön kansantalojen Liitonkanssa.Yhdistäjänäonollutetenkinkorjausmäärärahojenpuolustaminen. Liiton jäsenmäärän kehityksestäeihistoriikistasaaoikeinselvääkuvaa, muttajäseninäonedelleenvainosakaikistasosialidemokraattisistatyöväentaloista. Suurehkoosatyöväentalojenasioistaonkinhoidettusosialidemokraattienpuoluetoimistonkautta,ja yhteistyöonhistoriikinmukaansujunutrakentavasti. Suomen Työväentalojen Liiton edeltäjäoli1946Ruotsinmallinmukaanperustettu Työväenyhdistystenkeskusliitto(Tk).Liittopyrki monintavoinohjaamaanjavahvistamaantyöväen- talojenasemaa,jaseolimukanajopaeuroopanlaajuisessayhteistoiminnassa. kirjasen ansiokas yhteenveto kertoo työväen- talojen vaiheista. vuonna1988toimintajatkuiSosialidemokraattistenTyöväentalojenLiittona.Yhteistyöonsaanut uusiamuotoja,joitaTuomistoselostaayksityiskohtaisesti.Taloihinliittyväkoulutusjatutkimussaavatyhä enemmänsijaaliitontoiminnassa,jaedunvalvonta muun muassa verotusasioissa on tärkeää. niinpäkaikistaseurantaloyhteisöistäjaviranomaisista kootussaSeurantaloasiainneuvottelukunnassataloja edustaaSuomenSosialidemokraattinenPuolue.neuvottelukuntamuunmuassaantaalausunnon,jonka perusteellajaetaanseurantalojenkorjaukseentarkoitettuavaltionavustusta.Talkootyöonvähentynyt,ja nykyisinavustustavoikäyttäämyösmuihinkuinkorjausmateriaalikuluihin,toisinkuinkirjassatodetaan. enimmilläänniitäonolluttuhatkunta,javieläkin sosialidemokraattientalojaonyli300.nykyisinSuomenTyöväentalojenLiitonnimellätoimivanyhdistyksenjohtokunnansihteerin,valtiotieteidenmaisteri TeroTuomistonkirjoittamastahistoriikistaselviää, mistäonkysymys. Historiikissa on kiitettävän paljon työväentalojenkuvia,jotkaovatSuomenTyöväentalojenLiiton nykyisenpuheenjohtajanvisaTammenläheskaikki sosialidemokraattientyöväentalotkäsittävästäkuvakokoelmasta. neljä vuosikymmentä työväentalojen yhteistoimintaa. MielenH i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0
49. Henkilöjä sisältävät kuvat kertovat samaakuinperusteellinenteksti:sosialidemokraattistentyöväentalojenyhteistoimintaonollutmiesten työtä.Sekähistoriikkiettäkokotoimintatyöväentalojenpuolestaovathuomionarvoisiasaavutuksia liitolta,jokatoimiiilmanpalkattuahenkilökuntaa.
LEni PAKKALA, rakennustutkija
Työväenyhdistykset työnantajina
Suorastaanhämmentävältäkuulostaase,ettäsosiali- demokraattiset työväenyhdistykset olivat jäseninä Liiketyönantajainkeskusliitossa.Tarkoituksenaoli täsmentäätyöväentalojenjaniitäomistavientyöväen- yhdistysten työnantajaroolia.Talojen ravintolatoiminnanlakkaaminentaiulkoistaminen1990-luvun kuluessapoistitämänyhteistyönroolin.Tärkeintä yhteistyössäolihistoriikinmukaankuitenkinhalu edistäätyöväentalojenyhteistähyvinvointiajasiten parantaakokoliikkeenaatteellisenjayhteiskunnallisentoiminnanedellytyksiä. Neljäkymmentä vuotta työväentalojen asialla
Onhiukanyllättävää,ettätyöväentalojaomistavat sosialidemokraattiset yhdistykset ovat tehneetjärjestäytynyttätaloihinkeskittynyttäyhteistyötä vasta neljäkymmentä vuotta, kun työväen- taloja on ollut jo yli satakaksikymmentä vuotta. Seurantaloyhteisöjen aloitteellisuus on poikinut muunmuassaseminaarisarjanseurantalojentoiminnastajakorjaamisestasekäSuomenkotiseutuliiton hoitamanseuratalot.fi-sivuston,jonkakauttayhdistyksetvoivatmarkkinoidatilojaan.viimevuosinaliitto näyttääpainottaneentyöväentalojenmerkitystätoimivinajaviihtyisinäkokoustiloina.Seonmyösalkanut arvostaatyöväentalojapaitsitaloudellisenamyöskulttuurihistoriallisenaperintönä,mikäseikkaeiilmennyt sanallakaanliitonalkuvaiheentoiminnassa.
Tero Tuomisto: Talot ja liike. suomen Työväentalojen Liitto ry 2010.
Puolue ruotelissa
Tuomistonmukaanliitonjäseniksiovateriaikoina liittyneetaloitteellisimmatjayhteistyöhakuisimmat työväenjärjestöttaloineen.Mukanaonollutkaikenkokoisia yhdistyksiä ja taloja
Saukkosenkirjanalkusanatsallittaneentoistaa tässäyhteydessä:"ihmistenonturhaetsiäyhteistä totuutta.Ainoatoivoyhteisymmärrykseenpääsemi-
50
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0. nöyristelyyn ei olekaan tarvetta, kun tuodaan tekstilajiaosaksiyleistäsemioottistateoriaajakielentutkimusta. "Semioottinen" tarkoittaa tässä "merkkitoimintaa".Tutkimuksen"aineistona"ovat lähinnäteoriatjaniistäkäydytkeskustelut,mutta merkitystäonmyöstutkijanomillanäkemyksilläja tekstilaji-intuitiolla. käsitteitäjaniidenvälisiäsuhteitariittää.Pandoranlipasonavattu.kunnäkökulmaon"metaa",se tuntuuantavanajatuksellevapautta.Mieleentulee romaanilajistasanottu:sika,jokasyökaiken. Tekstilajitutkimuksennäkökulmastatämävoitarkoittaamuunmuassasitä,ettätekstilajiatutkittaessa ontarkasteltavamyösmuitamerkkejäkuinkielellisiä:"Tekstingenreriippuupaitsikielenpiirteistä myöskielenulkoisistatekijöistäkutentypografiasta, tavastavälittäätekstitihmistoimijaltatoiselle,teksteihinliittyvistäinstitutionaalisistaodotuksista,vaatimuksistajaehdoistajne." Tällaiseen genren moniulotteisuuteen on toki myössuomalaisessakirjallisuudessakiinnitettyaiemminkin huomiota. Toisaalta sen tarjoaa paljon toisaaltanäkökulmia. YksiLajien synnynkeskeisimmistä(meta)teoreettistaanneistaonmielestäniajatuskielenjamuiden viestintäjärjestelmienvälisenrajanmadaltamisesta ja"jopahäivyttämisestä".kielenmerkitnähdään merkkeinämuidenmerkkienjoukossa. Mutta Lajien synnyssä havainnostatuleesuorastaanohjelmallinen. Helppoaeiolediskurssiyhteisöönkuuluvallakaan lukijallatässämoninaistenmerkitystensynnytyksessä,eiollutainakaanminulla.kirjassakäydään ihailtavan antaumuksellisesti läpi muun muassa diskurssikäsitteidenkenttää,merkkientypologiaa, kontekstualisaatioteoriaasekätekstilajinontologiaa jaepistemologiaa. Jyväskylän yliopisto 2010.
Kielenkin merkeissä
kirjassaväitetään,ettäkielitiedeonollutsemioottisessamielessähiemaneksyksissä,kunonajateltu, ettäkieltävoitutkiailmansuhdettakieltäkäyttäviin ihmisiin,heidäntilanteisiinsajapäämääriinsä.käytännössätämäonnäkynytmuunmuassayrityksinä taikoatutkimuksestatutkijapois. väitöskirjasta oletetaan, että se suuntautuu rajatulle diskurssiyhteisölle, alan tieteilijöille,jaettäsetaustoittaa,väittää,kohdentaa, eritteleeynnämuutasellaista. kunvieläkorostetaansitä,ettäjokainentekstintutkimus"palautuuviimekädessätutkijankieli-, teksti- ja laji-intuitioihin" ja että tieteen vaatima "neutraalius toteutuu tässä kehyksessä enemmän tutkijayhteisön intersubjektiivisen tulkinnallisen vertaisarvioinninkuinsatunnaistekijöidenohjaaman objektiivisuudentasolla",olenpaikoinlukijananiin sanotustiliemessä.Joudunpohtimaanesimerkiksi tekstintutkimuksensyntyjäsyviä,jasesaattaaalkaa ahdistaa. Myösperinteisempäätekstiaineistoakäytetään, Aamulehdenyleisönosastotekstejä.niidentehtäväon demonstroidasitä,mitenerilaistentekstilajiteorioidenpohjaltayhdestäjasamastaaineistostasaaesiin erilaisiapuolia.Tarkoituksenaeioleesittääolemassa olevienteorioidenkanssakilpailevaateoriaa,vaan pikemminkinluodakäsitystäteorioista.
y
seksiontiedostaajahyväksyä,ettäminunnäkökulmanieioleeikävoikoskaanollakenenkäänmuun näkökulma."
Väitös on merkki
Lajien synnyssäonkysemyösväitöskirjatekstilajin synnyttämisestä. neljäedeltäjäähukkuivaterilaisiinlettoihin.Tämä höyhenteleeniidenyli,tosinisoinsaappainjaraskainjaloin.
VEsA HEiKKinEn, Kotuksen erikoistutkija ja Tekstilajitutkimuksen teoriaa ja metodeja -tutkimushankkeen vastuuhenkilö
Tommi nieminen: Lajien synty. Lajien syntyonyhtäältärohkeajapaljonväittävä tutkimus. Tekstilaji kielitieteen semioottisessa metateoriassa. välilläsävyonjyrkähkö,välilläkaikkituntuuolevanneuvoteltavissa.Tästäkirjastaetlöydätotuutta. kolmisivuisessa "Alkulauseessa" todetaan, että kyseessä on kirjoittajan "noin viides väitöskirja". Jokainen teksti keskustelee laji- oletustenkanssajavaikuttaaniihin,synnyttääalati uusia odotuksia. Sen sijaan löydät paljon aineksia oman totuutesi muodostamiseen. A r v ioi ta , k at s auk Arvioita, katsauksia si a
Alati syntyvä laji
kirjannimessäonkaksiosaa.kumpaakaan niistäeivoisanoanöyristeleväksi. kirjaalukiessapulpahtaamieleenitekstiteorian suomalainenklassikkoMistä tyyli syntyy?,PauliSaukkosenkiisteltykinvoimannäyttövuodelta1984.ei niinkäänteostensisällöllisensamuudenvuoksi,vaan pikemminkin ehkä sen vuoksi, mitä voisi kutsua asenteeksi
esipuheenmukaan"Suomionmetsääjasuota... Luulisi,ettäedessäntillisestärimpiaavastaolisi haluttukertoa,miksijänteetkatkovatallikoitaniin samansuuntaisestijasäännöllisesti.Muttaei,tämän alkuvoimaisimman ja muuttumattomimmankin suo-Suomen kuvatekstinä Malmberg tokaisee: "keski-Lapissaonlaajoja,ylipääsemättömiäaapasoita.Jänteitäpitkinpääseemelkeinylijasitten onkinosattavatakaisin."Tuoongelmakoskettaasitä ainoaasuomalaista,jonkajalatkerrankesässäkeiH i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0
51. Malmbergmuistaaniitäsatunnaisesti,eikälukija silloinkaanviisastu:"kaikenpäällekapustarintasuree menneitä"viitanneelintuäänivalikoimanjatkeena kahlaajansurumieliseenääneen,muttamonikosen tajuaa?Tosinsurtavaasilläpiisaa,onhansoidenhävityssuurinmullistussittenjääkauden.itseasiassaliki kaikkikuvattäyttyvätihmisenjäljistä,niintehokas luonnontuhoojasuomalainenon. Finland A bird´s eye view. Humanistisena biologina toisaalta ymmärrän kuvienjakuvatekstienihmiskeskeisyyttä,toisaalta harmittelen menetettyjä mahdollisuuksia avartaa suomalaistenymmärrystäomastamaastaan,varsinkinkunkuvienkupeisiinjäikosoltityhjäätilaa. Teknisestikinerovallaksenkuviinonhuima,eikä tarkkojakuvauspaikkojailmoiteta.
nottelevatsuonsydämeenrengastamaanmuuttohaukanpoikasia.eikäsehänelleoleongelma. Sielunmaisemamme ymmärrystä eivät edistä Malmberginirrallisethuomiot,joissamaisemaakatsotaannykypäivänelämänmenonjamaailmankuvan asenteilla.eivätluontoarahaksilapioivanteknosuomalaisensilmätpeilaasitäsielua,jokasyntyi500 sukupolvenketjussa,omissaoloissaanjaelämisellä luonnossajaluonnosta.
Hannes Heikura (kuvat) & ilkka Malmberg (teksti): Suomi linnun silmin. Hiidenkivi 2/2008) ja Maailman kaunein saaristo2008. kun kuviin paneutuu ajatuksenkanssajakertaileevähänkotiseutuoppia,ei laita-Suomikaantoivottavastinäyttäydyglobaalin huoneihmisensilmissäenääeksoottisemmaltakuin thaimaalainenpalmuranta.
PERTTi KosKiMiEs, biologi ja tietokirjailija
Ihmisen jälkiä
Malmberginmuutamanvirkkeenkuvateksteissäon oivalluksiajamyöshuumoria,muttaaihepiiriltään neovatpuuduttavanihmiskeskeisiä."ilmastanäki, miltäSuomitodellanäyttää.Melkeintyhjältä." Siiskunmittarinaonihmisenasumus,muttaentäpä ne50000muutaeliölajia. Sekalaista Suomi-sälää
y
Helsingin SanomienkuvaajaHannesHeikura jatoimittajailkkaMalmberglensivättoukokuussa2008kuudessapäivässähelikopterillakaikille Suomenlentokentille,joitaon88.HeidänkaksikielinenkuvakirjansasaisamannimenkuinRisto PajarinjakalleLehmuksenSuomea linnun silmin 60vuottaaikaisemmin.ilmakuvinkotimaataovat esitelleet muutkin, esimerkiksi Matti Poutvaara, karhumäenveljeksetjaHannuvallas,jonkaSuomi ilmasta ilmestyi 2007 (ks. Sensijaanhorisonttiinyltävätmaisematpuhuttelevat harvoin, koska suuressa osassa kuvia valo onhuonojapilvenvarjotmustaavatmaankamaraa. Tästä moitteesta huolimatta kirja houkuttelee toistuviin selailuihin. Hs Kirjat 2008.
Menetettyjä mahdollisuuksia
Sattumanvaraisten pikkunokkeluuksien sijaan kuvistaolisikannattanutpoimiahavaintoja,jotka oikeastioivaltaisivatlainalaisuuksiamaankamaran jaesi-isiemmeelämänpiirinsaumattomastavuorovaikutuksesta.Mitenmaastonmuodot,vesienkulut, metsientyypit,ilmansuunnatjamonetmuutluonnon sanelemat säännöt muovasivat metsäläisten töitäjatoimia,menestyksiäjamenetyksiä?Missä kulkiennenvirkatie,siisansapolku,jamiksi?Mitä merkitsivesiparhaanakulkukeinonakesättalvet, mitähanhiajasorsiakuhisevavetelähete?neeivät suinkaantarkoittaneetestettätieinsinöörillevaan elämänantajaakokokotakunnalle. vaikkaHeikurajaMalmbergviipyivättaivaalla murto-osanilmakuva-ammattilaisiinverrattuna,he löysivätpaljonkiintoisianäkymiä.katselijakokee oivalluksiavarsinkinmatalaltakohtisuoraanmaata kohti näppäillyistä kuvista, joista paljastuu usein humoristisiakin maankamaran, kasvillisuuden tai ihmisentoiminnansynnyttämiämuotoja:Paraisten kalkkilouhos,nurmijärvenkynnöspelto,kainuulainentulva-aapa,koillismaankelokko,käkkälöjoen kiemurat... Suomalainenmaisemaeiolekovindramaattinen, eiedesLapissa,sitävoisijopasanoatylsäksi.Mutta siinäontavallaansenlumo,jajokasenymmärtää, alkaaymmärtäämyössuomalaistasielunmaisemaa." Sielunmaisemaammeovatmuovailleetvesien,maankamaranjataivaankannenraamit,vuosituhantisissa kytköksissäeläimiinjakasveihin,panoksinaelämä taikuolema
eräänlaistaeuroopanreunaaedustaamyösUnkarinrajaseutumuttaerityisestiRomanianTranssilvania, jonka romanien ja unkarilaisvähemmistön pariin Sammallahti matkusti kolmisenkymmentä vuottasitten.kumpaakinväestönosaasyrjittiinja sorrettiin.Ajankohtainenaihe. Toki Sammallahden eläintarhaan kuuluu muitakin otuksia. Mustavalkoista läheltä ja kaukaa
Pentti sammallahti: Retrospektiivi. SeinällänionSammallahdenvalokuva,jossapääosassaonvalkoinenjänis;siihensattuuvalomuutentummassaryteikössä.Puutovatlehdettömiä,on kevättaisyksy,luntaeimaassanäy.valkoinenjänis onjokomyöhässätailiianaikaisessa,sevaikuttaa orvoltailmansuojaväriä. MuttaSammallahdellaonkykylöytää uuttajayllättävää,myösennennäkemätöntä, läheltäkin. Ja kuudeskin on jo alkanut. kiinnostavia ovat nepalissa oman temppelinsävallanneetapinat,joistayksiratsastaa vuohella.Mukanaonmyöslintujajalampaita.
Pentti Sammallahti: Solovki, Vienanmeri, Venäjä 1992.
Euroopan reunalla
Sammallahtionnuorestapitäenvaeltanutsyrjäisille seuduille,reuna-alueille.HänonkuvannutWalesin esihistoriallisiakivirakennelmia,irlantilaistenelämää jaPortugalinmaisemia.Muttakohteinaovatolleet myös vienanmeren Solovetskin saarten ihmiset, luostarijalinna. SuomenvalokuvataiteenmuseoesitteleeparhaillaanlaajallatakautuvallakatselmuksellaPenttiSammallahdentuotantoa,elämäntyötä. SammallahtimatkustelimyöskeskiAasiassa,jatekiparikymmentävuotta sitten matkoja yhdessä työtoverinsa kristoffer Albrechtin kanssa muun ohellaJapaniin,kiinaanjaAfrikkaan. eläimet,erityisestikoiratjakissat,ovatkinSammallahdensuosikkejakuvauskohteina.nesaattavat vilahtaasivuosassajossakinotoksessa,muttaneovat
y
myöspääosassa.koiratmuodostavatkiinnostavia sommittelullisiakuvioitajanesaattavat"ajaa"isopyöräisellä moottoripyörällä, kutenvienanmeren Solovetskinsaarellaotetussakuvassa. Siitä on hieno osoitusyhdessäBoCarpelaninkanssa tehtykirjaStaden Kaupunki(2006). Sammallahtionlöytöretkeilijä,jokaonehtinyt kameroineenensimmäisenäsuomalaisenakaukaisille,tuntemattomilleseuduille,muttahänlöytää ennennäkemättömiätaihavaitsemattomiakohteita myösläheltä. näyttely suomen valokuvataiteen museossa 27.2.2011 saakka.
PenttiSammallahtionmustavalkoisenvalokuvanmestari.Hänonpysynytmuutamaa syrjähyppyälukuunottamattalajilleenuskollisena viiden vuosikymmenen ajan. 53
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0. SenkuvissaSammallahtituoesiinHel-
Pentti Sammallahti: Pécs, Unkari 1980
Sairaanhoitopiiri on viranomainen, jonka vastuullaontuhansienjataastuhansienhallintoalamaistenhenkijaterveys.eiviranomaisensoviosoittaa mieltä.eitätäprotestiaoleoikeusasiamiessairaalan opasteistaihailemassa.kylläneovathengenvaarassa olevatpotilaatjaheidänhätääntyneetomaisensa,jotka kantavatsairaalapiirinjohdonpilailunseuraukset. Hänelle Sammallahtiolivankastimukana.Hänrakensiotokriittäävalokuvaajanaolo.Sammallahtivaikuttikui- sistaankuvasalkkuja,kansioita,joissahänenvalokuvansaolivatpainojäljennöksinä.Tässähänjatkoijoyli satavuottavanhaasuomalaistaperinnettä.Hienojaja huolellisestirakennettujaovatmyösnekirjat,joissa Sammallahdenkuviaesitellään. viranomaisnimi ei saa olla ammattislangia eikä sentoisaaltatarvitsekuvatajokaistatoimenpidettä, jonka viranomainen suorittaa, sanoo Kuntalehdessä kotimaistenkieltentutkimuskeskuksennimistöasian- tuntija Sirkka Paikkala. Stroke Unit viranomaisentoimintayksikönnimityksenäeiturvaa kielellisiäoikeuksiaeikäedustahyväähallintotapaa, linjaaoikeusasiamies.Sairaalanyksikölläeivoiolla pelkästäänvieraskielistänimeä. Minullaonsemuistikuva,ettäSammallahtieieriMyösvalokuvaaesittelevänkirjataiteennousussa tyisesti halua korostaa olevansa taiteilija. Sivullisensilmäännäyttääsiltä,ettäPirkanmaan sairaanhoitopiirissäonloukkaannuttuoikeusasiamiehennuhteista."vaietteimeidänhyväjamaailmalla
ymmärrettävänimemmekelpaa?Tässäteilletaatusti suomenkielinennimi.Pitäkäähyvänänne!" Sairaanhoitopiirin mielenosoitus menee liian pitkälle. kuvataiteenlajienjoukkoon.Hänosallistuijoniinkin varhainkuin1980Pariisinbiennaaliin16valokuvan Salkkuja ja kirjoja sarjalla. Siinäriittääkatsomistauseammaksikinkerraksi.
sEPPo HEisKAnEn, kuvataidekriitikko
54
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0. (Lauriviita)
Viranomainen kiukuttelee
E
duskunnanoikeusasiamiesojensiloppukeväästä Tampereenyliopistosairaalaaliianvaikeaselkoisista opasteista. kansalaiskeskustelussa oliesitettymyösnimeäaivohalvausyksikkö,muttase eiPirkanmaansairaanhoitopiirinmukaankäy,koska seeikuvaatarkastiyksiköntyötä. PainokuviatehdessäänSammallahtionkäyttänyt taidegraafikoidenpainomenetelmiä,muunohellalitografiaajapolymeerigravyyriä.niillähänonsaanut aikaanhuikeansävykirjon. Yhdelle neurologian yksikölle oli annettunimeksiStroke Unit.Yksikössätutkitaanja hoidetaan aivoverenkierron häiriöitä. Sammallahdenretrospektiivionupeakokonaisuus. JuurihuolellisuusonkinyksiSammallahdenpainotuotteidennäkyväominaispiirre.Missäänkohdin eioletehtypuolinaisiaratkaisuja,kaikkionviimeisteltyä. Märepala
Älä kirjaa syytä, jos omissa märepaloissasi ei ole kylliksi suoloja. Sairaalaottiojentuakseen,siltäainakinensikatsomaltanäyttää.AriMölsänKuntalehteen14/2010 laatiman katsauksen mukaan yksikön nimi on nyt aivoverenkiertohäiriöyksikkö. Pirkanmaalla tarvitaan nyt hiukannöyryyttäjatalonpoikaisjärkeä.
ERKKi LyyTiKäinEn, vapaa tutkija ja kriitikko
Pentti Sammallahti: Meilahti, Helsinki 2002.
singistäkolkkia,joitaemmearkisessakiireessämme tenkinpaljonsiihen,ettävalokuvastatulilajimuiden tulehuomanneeksi.valokuvaajansilmäonvalpas
Aiemmin hän on toiminut Otavassa, Tammessa, Nemossa ja Like Kustannus Oy:ssä. A. Aineistot ovat myös vapaasti tutkijoiden käytettävissä. Kääntäjäseminaari ruotsinkielisen kirjallisuuden saksantajille pidettiin Münchenissä 19.23.11.2010. Arkistoluovutus sisältää laajan kirjeaineiston: 12 kirjekokoelmaa, kaikkiaan 1,2 hyllymetriä. Festivaali pidetään 27.30.1.2011. Norkolalla on monipuolinen kokemus kustannusalalta ja sen johtotehtävistä. Kulttuurihistoriallisesti kiinnostavia asiakirjoja ovat muun muassa Koskenniemen 5.1.1940 päivätty matkustuslupa sotatoimialueelle koko Suomessa, ja päätösjäljennös matka-apurahasta Saksaan Suomen kulttuuripropagandan hyväksi syyskuussa 1942. Angoulêmen festivaalin 38-vuotisen historian aikana sen kilpailuun on aiemmin valittu suomalaisia sarjakuvia vain kaksi kertaa. Norkola seuraa tehtävässä Päivi Vallisaarta, joka jää eläkkeelle vuoden 2011 alussa. Hän tuntee myös erikoiskustantamiseen liittyvät sisällölliset tavoitteet ja haasteet. Suomalainen sarjakuva täyttää 100 vuotta vuonna 2011. Lisäksi arkistoon saatiin Koskenniemen merkkipäiväalbumit ja kirjallisuustieteellisiä kirjoituksia esimerkiksi Eliel Aspelin-Haapkylästä ja Goethesta. FILI järjesti tapahtuman yhteistyössä Münchenin kirjallisuustalon ja Statens kulturrådin kanssa. Arkistossa aineiston säilyvyys ja käytettävyys ovat taattuja. Sen kunniaksi FILI alkaa osallistua vuosittain Angoulêmen festivaaliin ja vastaa siellä suomalaisen sarjakuvan esittelyosastosta.
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0
55. Päivälehden museon ja SKS:n kirjallisuusarkiston kokoama Keskellä Koskenniemi -näyttely on esillä Päivälehden museossa Helsingissä 27.3.2011 saakka.
FILIn tapahtumia
fili järjestää suomalaista sarjakuvaa
esittelevän osaston Angoulêmen sarjakuvamessuille 27.31.1.2011. SKS:n kirjallisuusarkiston Koskenniemen arkisto sisältää nyt 1,6 hyllymetriä tutkimukselle arvokasta aineistoa. Molemmat on julkaistu Ranskassa tänä vuonna ja ne
ovat saaneet erittäin kiittäviä arvosteluita. Uutisia
Tero Norkolasta SKS:n kustannusjohtaja
Filosofian maisteri Tero Norkola (s. Koskenniemen arkisto SKS:aan
Runoilija, akateemikko V. Aiemmat luovutukset ovat tekijältä itseltään ja muun muassa kustantajalta saatuja runokäsikirjoituksia. Hän on valmistunut filosofian
Sinikka Sipola
Kääntöpiiri pyörii
fili on perustanut Suomen kirjallisuuden kääntäjille oman verkkoyhteisön osoitteeseen www.kääntöpiiri.fi. Yhteisössä voi muun muassa keskustella kääntämiseen liittyvistä pulmista, jakaa tietoa tai ilmoittaa tapahtumista. Kääntöpiiri julkistettiin kääntäjien illanvietossa 28.10.2010, jolloin FILIn toimistolle Ritarihuoneelle kokoontui lähes 60 kääntäjää ympäri maailmaa.
Tero Norkola
maisteriksi Helsingin yliopiston humanistisesta tiedekunnasta yleisestä kirjallisuustieteestä vuonna 1992.
V. Koskenniemen suku on lahjoittanut runoilijan yksityisarkiston SKS:n kirjallisuusarkistoon. Norkola on toiminut viimeksi BTJ Finland Oy:hyn kuuluvan Avainkustantamon kustannuspäällikkönä. A. Joulukuun ensimmäisellä viikolla Iris Schwanck ja Tiina Lehtoranta esittelivät ajankohtaista suomalaista kirjallisuutta Moskovan kirjamessuilla, joilla esiintyivät myös sarjakuvapiirtäjä ja kustantaja Ilpo Koskinen sekä Tatu ja Patu -lastenkirjojen luojat Aino Havukainen ja Sami Toivonen.
Suomalainen sarjakuva kansainvälisille festivaaleille
Kaksi suomalaista uutta sarjakuvaalbumia on valittu Ranskan Angoulêmen kansainvälisen sarjakuvafestivaalin pääsarjaan, Ville Rannan Kajaani (2008) ja Aapo Rapin Meti (2010). Verkkoyhteisöön voivat liittyä niin aloittelevat kuin kokeneetkin kääntäjät, jotka kääntävät suomalaista, suomenruotsalaista tai saamenkielistä kirjallisuutta muille kielille. Muut kuin jäsenet voivat selata kääntäjien profiilisivuja ja etsiä kääntäjiä esimerkiksi näiden äidinkielen mukaan. Kyseessä on maailman tärkein sarjakuva-alan tapahtuma. 1965) on valittu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannusjohtajaksi
Se on nyt mahdollista vastikään avatussa Leksasäädöskieliblogissa. Kairalan kyläyhdistyksen maisemanhoitoalue on Kairalan ja Luiron kylissä. Leksa on osa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa aloitettua kielenhuolto- ja tutkimushanketta Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys. KuKussa on tähdennetty erityisesti sitä, miten kulttuuriympäristöt otetaan kaavoituksessa huomioon ja miten asukkaat voivat itse vaikuttaa kotiseutunsa kehittämiseen. http://www.joy2010.fi Suuri osa järjestöistä on myös allekirjoitta-
56
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0. Tilaisuuksissa on jaettu tietopaketti, joka sisältää muun muassa Katso Yliarkkitehti Tarja Laine Uudenmaan ELYymmärrä hoida -oppaan. Leksa-säädöskieliblogi on osoitteessa http://www.kotus.fi/ blogit.
KuKu-koulutus aktivoi kansalaisia kulttuuriympäristön hoitoon
JOY-kampanjaan liittyvä
Sinikka Sipola
Matkalla maisemaan paras maisemahanke
Suomen luonnonsuojeluliiton ja VR:n
"Matkalla maisemaan luonnollisesti" on palkittu Suomen parhaana maisemahankkeena. Helsingin kaupungin rakennusviraston hankkeessa alueesta on täytön loputtua tehty virkistysalue, jossa on eri tyyppisiä avoimia elinympäristöjä, ja sinne siirretään uhanalaisia ja harvinaisia kasvilajeja rakentamisen alta. Vuosaaren huipulle on tuotu pääkaupunkiseudun rakentamisen ylijäämämaita. keskuksesta kertoi kaavoituksen arvoista Suomen Kotiseutuliiton koorHelsingin Kuku-päivässä 8.11.2010. Toista kertaa järjestettyyn kilpailuun osallistui 12 maisemahanketta. Todellisuutemme on vahvasti tekstualisoitunutta. Kilpailun järjestävät joka toinen vuosi ympäristöministeriö ja Museovirasto.
Kulttuuriympäristö kunniaan -koulutuskierros (KuKu) on syksyn mittaan jakanut tietoa kulttuuriympäristön hoitamisesta ja aktivoinut kansalaisia. dinoimaan JOY-kampanjaan on ilmoittautunut 300 järjestöä, liittoa ja muuta yhteisöä. Kampanjan viralliset päättäjäiset ovat osanottajia ja asiasta kiinnostuneita. Kouluilla kulttuuriympäristöprojekti tuuriympäristöt ovat kansalaisille tärkeijatkuu vielä kevätlukukauden. Koulutuspäiviä on pidetty kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Nykyisellään lait, asetukset ja niihin liittyvät tekstit ovat monille kansalaisille vaikeaselkoisia. Pääosa kohteista on kunnostettu talkoilla. Hankkeen vastuuhenkilö on erikoistutkija Vesa Heikkinen. Laki ei voi olla kaikille sama, jos sen merkityksiä ymmärtävät vain harvat. tä ja niiden säilyvyys huolestuttaa monia. Yhteiskunnan voi sanoa oikeudellistuneen, sillä oikeudellisen sääntelyn piiriin tuodaan yhä uusia asioita ja yhä uusille ongelmille haetaan oikeudellisia ratkaisuja. Luonnonsuojeluliitto ja VR hoitavat perinnemaisemia, radanvarsien uhanalaisten lajien elinympäristöjä sekä muita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ympäristöjä 67 paikassa. Ne ovat järjestäneet useita satoja teemaan liittyviä nut kulttuuriperintöjulistuksen, jossa vaatapahtumia, koulutuksia ja hankkeita eri ditaan, että päättäjät ottavat kulttuuripepuolilla maata koko vuoden ajan. Kisa liittyy JOY-kampanjaan. Kunniamaininnan ovat saaneet Helsingin Vuosaaren huipun maisemointi ja Kairalan kyläyhdistyksen maisemanhoitohanke Pelkosenniemeltä. 16.12.2010 Helsingissä, mutta syntyneen Kotiseutuliiton mukaan kampanjaan verkostoitumisen toivotaan jäävän pysyosallistuvien määrä paljastaa, että kultväksi. Säädöksiä ja niihin liittyviä tekstejä kirjoitetaan Suomessa tuhansia sivuja vuosittain, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Yhteisöt rinnön entistä paremmin huomioon muun jäsenineen merkitsevät kymmeniä tuhansia muassa kaavoituksessa. Hankkeessa selvitetään, millaista säädöskieli on, miksi se on omanlaistaan ja miten säädöksistä saataisiin entistä yleistajuisempia. Uutisia
Leksa lukee lakia kommentoi säädöskieltä
Haluatko osallistua säädöskielestä käytävään keskusteluun. Yhdistys on osallistunut sekä maisemanhoitosuunnitelman tekemiseen että kunnostanut kylämaisemaa. Voittaja kilpailee ensi vuonna Suomen edustajana Euroopan maisemapalkinnosta
Palkinnon arvokkaasta työstä tieteen, taiteen ja kulttuurin alalla saivat suomirockin edelläkävijä, kertovan laulurunouden perinnettä jatkava muusikko J. Hiidenkivi 4/2010 s. Kirjan historiaan ja nykypäivään voi tutustua näyttelyissä, opastuksilla, luennoilla, kursseilla, työpajoissa ja muissa tapahtumissa. Palvelun nykyinen 20 000 kuvan kokoelma kasvaa digitoinnin myötä. Sen nimeksi on kilpailun perusteella valittu Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi. 58). Apurahan saaneita ja palkittuja oli yli 600. Lisätietoja: http://www.kirjainstituutti.fi
Museoviraston kuvia voi ostaa internetistä
Museoviraston uuden verkkopalvelun kautta voi katsella ja ostaa kulttuurihistoriallisia kuvia. Lista apurahojen saajista on osoitteessa http://www.kordelin.fi/apurahat_ myonnetyt.php
Kirjakeskus Pukstaavi avautuu ensi kesänä
Sastamalassa avataan 1.7.2011 valtakunnallinen kirjakulttuurikeskus. Nuoren tutkijan palkinto myönnettiin Yhdysvalloissa Oregonissa syntyneelle perinteentutkijalle Frogille, joka on tutkinut myyttistä runoutta ja eepoksen koostamisen prosessia. Kannustuspalkinnon (20 000 euroa) saivat professori Mikko Ritala, runoilija Panu Tuomi ja Kapsäkki Osuuskunta. Verkon kautta on saatavilla kuvia Suomen historian kiinnostavista henkilöistä, paikoista ja tapahtumista sekä kansankulttuurin ajatonta, tunnelmallista dokumenttikuvastoa. Karjalainen Helsingistä, kansanmusiikin tutkija ja kansanperinteeseen pohjautuvien perinnenäytelmien käsikirjoittaja-ohjaaja Vuokko Kivisaari Tampereelta sekä meänkielen elvyttäjänä ja edistäjänä pitkän uran tehnyt filosofian tohtori, kirjailija Bengt Pohjanen Pohjois-Ruotsista Pajalasta. Joukko kirjailijoita ja muita kirja-alan asiantuntijoita esitti 10.11.2010 eduskunnalle vetoomuksen, että valtio osallistuisi Pukstaavin toiminnan rahoittamiseen. Keskuksessa kerrotaan yleistajuisesti suomalaisen kirjan kulttuurihistoriasta ja kirjallisuuden merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle eri aikoina. Karjalaisen ja kuusi muuta kulttuurissa ansioitunutta
Kalevalaseuran hallitus myönsi vuoden 2010 Kekrinpäivän tunnustuspalkinnot seitsemälle suomalaisen kulttuuriperinnön parissa ansioituneelle henkilölle. Talon sisällön suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Suomen Kirjainstituutti. Näyttelyä varten on meneillään valtakunnallinen muistitiedon keruu, jonka tarkoituksena on tallentaa kirjojen omistamiseen ja säilyttämiseen liittyviä muistoja, kokemuksia, tarinoita ja valokuvia. Keruu jatkuu maaliskuuhun 2011 saakka (ks. Tunnustuspalkinnot (30 000 euroa) annettiin näyttelijä Ritva Valkamalle ja professori Juhani Pallasmaalle. Kalevalaseura palkitsi J. Sastamalan keskustassa sijaitsevaa, kulttuurihistoriallisesti arvokasta apteekkari Bäckmanin taloa peruskorjataan parhaillaan Pukstaavin tiloiksi. Perinteentaitajien ja -tallentajien tunnustuspalkinnon saivat suomalaiseen maaseudun historiaan ja -talouteen perehtynyt perinteentallentaja, filosofian lisensiaatti Hannu Huvinen Espoosta, Kalevala-aiheita hyödyntävä ITE-taiteilija Ullakaisa Kaarlela Porista sekä kylätoimintaa Vienan Karjalan Vuokkiniemen kylässä aloittanut ympäristökasvattaja Riitta Nykänen Puolangalta.
Kordelinin säätiöltä ennätysmäärä tukia
Alfred Kordelinin säätiö on jakanut
90-vuotisen toimintansa kunniaksi historiansa suurimman määrän apurahoina ja palkintoina, yli kuusi miljoonaa euroa. Ensimmäinen vaihtuva näyttely kertoo kirjahyllyistä. Kuvien selailu- ja myyntijärjestelmä on osoitteessa http://www.kuvakokoelmat.fi/.
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0
57. Juhlavuoden palkinnon (50 000 euroa) sai professori Jorma Hynninen
Vartion romaanissa rakentuu 1950-luvun ajankuva, jossa näkyvät naisen roolin muutospaineet ja sotien jälkeisen arjen modernisoituminen.
Filosofian lisensiaatti Helena Ruuskan väitöstutkimuksen mukaan Vartion romaani on kansanrunon "Minä, pyy, pesätön lintu" kaltainen mutta moderni paikaltaan siirtymisen tarina. Nukkekotinäyttelyyn liittyy opastuksia, työpajoja ja tapahtumapäiviä. Olympialaiset liittivät Suomen osaksi geopoliittista Pohjoista ja asettivat etelämaalaiset miehet rodullistetun ja seksualisoidun "toisen" asemaan. 2000-luvun alussa pohjoiskarjalaisten terveys- ja sairauskäsityksissä ja perheparannuksessa on enemmän lääketieteen vaikutusta, jota täydennetään kansanomaisilla hoidoilla, kuten luonnonlääkkeillä, kiropraktiikalla, naprapatialla, kuppauksella, hieronnalla ja homeopatialla. Piela on Kalevalaseuran toiminnanjohtaja. Ruuskan kotimaisen kirjallisuuden väitös Arkeen pudonnut sibylla: Modernin naisen identiteetin rakentuminen Marja-Liisa Vartion romaanissa Kaikki naiset näkevät unia tarkastettiin Helsingin yliopistossa 13.11.2010.
Nukkekoteja kansallismuseossa
Nukkekoteja 1800-luvun puolivälistä 1970-luvun loppuun on esillä Suomen kansallismuseon näyttelyssä 6.11.2011 saakka. www.nba.fi/hanti/
Ylellisyyttä keskiajalta
Myös keskiajan ihmiset halusivat erottautua tai kuulua ryhmään ja osoittaa sen ulkonaisin merkein. Hän on toimittanut liki 30 kirjaa ja kirjoittanut artikkeleita kalevalamittaisesta runoudesta, erityisesti parannusloitsuista. Uut isi Uutisia a
Kansa sairastaa, parantaa ja kertoo
1800-luvulla pohjoiskarjalaisten käsitykset terveydestä, sairaudesta ja parantamisesta pohjautuivat enimmäkseen kansanomaiseen uskontoon, myyttisiin ja maagisiin käsityksiin todellisuudesta sekä perheparannuksessa saatuihin tietoihin. Naisen harhainen unelmissa eläminen on transponoitu 1800-luvun ranskalaisesta porvarillisesta maalaiskylästä 1950-luvun suomalaiseen keskiluokkaiseen lähiöön. Tauteja parannettiin riiteissä, joissa parantaja tai tietäjä teki "parantavia" tekoja ja luki loitsuja. Virtuaalinäyttely "Suomesta Siperiaan" kertoo suomalaisten tutkimusmatkoista obinugrilaisten pariin. Helsingin olympialaiset ja Armi Kuusela kansainvälisyyden kynnyksellä.
58
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0. Sairauksien tulkittiin tulleen työstä ja toimista, joita ulkopuolinen moderni vastamaailma aiheutti. "Unelmien koti" -näyttelyn harvinaisuuksia ovat 1700-luvun alusta olevat hollantilaiset hopeiset nukketalon esineet. Kuuselan avioliiton yhteydessä tuotettiin rodullistettua eroa, jossa vertauskohdan siirtyminen Euroopasta Aasiaan liitti Suomen länteen. Perinteentutkimuksen alan väitöskirja Kansanparannuksen kerrotut merkitykset Pohjois-Karjalassa 1800- ja 1900-luvuilla tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa 27.11.2010.
Linkit ja vinkit
Hantinkielinen näyttely verkossa
Kulttuurien museo ja Äidinkielen opettajain liitto ovat tuottaneet ensimmäisen hantinkielisen kiertonäyttelyn uhanalaisen kielen opetuksen tueksi. Näyttelyyn sisältyy tietoa hantien, mansien ja suomalaisten elämänmenosta, ja se on toteutettu myös suomeksi ja englanniksi. Vielä vuosisadan puolivälissäkin pohjoiskarjalaisten kotona suoritettu perheparannus ja itsehoito perustuivat kansanlääkintään, jota täydennettiin ammattiparantajien ja lääkäreiden tiedoilla ja tehostettiin tarvittaessa maagisilla menetelmillä. Tällaiseen tulokseen päätyi valtiotieteiden maisteri Maija Urponen sukupuolentutkimuksen alan väitöksessään Ylirajaisia suhteita Helsingin olympialaiset, Armi Kuusela ja ylikansallinen historia. Turun Aboa Vetus & Ars Novassa 16.1.2011 asti jatkuva näyttely "Ylellisyyttä keskiajan bling bling" esittelee keskiaikaisen pukeutumisen ja asustamisen piirteitä kautta koko kehon hiuksista jalkateriin. Näyttelyn koteja voi tutkia myös Jouni Kuurneen kirjoittamasta kirjasta Unelmien koti Nukketalojen pienoismaailmat (SKS).
Olympialaiset, kaunotar ja Suomi-kuva
Olympialaisten ja Armi Kuuselan kautta
Suomi näytti paitsi modernilta, kansainväliseltä ja länsimaalaiselta myös valkoisen rodun kansalta. SKS on julkaissut väitöskirjasta muokatun tietokirjan Yli kaikkien rajojen. Se tarkastettiin 15.10.2010 Helsingin yliopistossa. Suhde luontoon oli käytännöllinen ja osa ihmisen kotipiiriä, jossa myyttiset olennot ja maagiset voimat eivät enää hallinneet. Tässä myyttiseen maailmankuvaan perustuvassa parantamisessa sairauksia pidettiin kodin ulkopuolelta kuten vastamaailmasta, tuonpuoleisesta tai pahantahtoisilta ihmisiltä tulleina vitsauksina. Näyttelyn esineistö on löydetty turkulaisista arkeologisissa kaivauksissa.
RouvatPyyjaBovarykertovatsamaatarinaa
Marja-Liisa Vartion romaani Kaikki naiset näkevät unia on Gustave Flaubertin Rouva Bovary -romaanin moderni versio. Filosofian maisteri Ulla Pielan väitöstutkimuksen mukaan 1800- ja 1900-luvun vaihteessa loitsut ja usko sanan maagiseen voimaan vähentyivät, mutta riiteissä käytetyt tavat säilyivät
Vaalipuheen ei tarvitse liittyä tuleviin eduskuntavaaleihin eikä Suomeen, vaan sen voi kohdistaa kenelle tahansa. Lomake liitteineen lähetetään osoitteeseen
H i i d e n k i v i
6 / 2 0 1 0
59. http://www.ekf.fi/elki
Ensimmäinen Vuoden Kynä -palkinto neljälle
Koneen Säätiö jakoi 1.12.2010 ensimmäistä kertaa Vuoden Kynä -palkinnon, 25 000 euroa hyvästä suomenkielisestä tieteellisestä artikkelista. Tietokirjailijapalkinnon ovat saaneet lääketieteen toimittaja Maarit Huovinen, perheneuvoja, filosofian ja valtiotieteiden maisteri Saara Kinnunen, kääntäjä, filosofian maisteri Arto Kivimäki, urheilukirjailija, toimittaja Markku Siukonen ja kulttuurimaantieteen dosentti Allan Tiitta.
Kirjoita kalevalakielestä ja arvoituksista
Kalevalaisen Runokielen Seura ry:n runo- ja kirjoituskilpailuun voi lähettää Kalevala-aiheisia tekstejä 28.2.2011 saakka. Pääsihteeri Tuomas M. Apurahaa haetaan SKS:n www-sivuilta (www.finlit.fi/seura/apurahahakemus.rtf) tulostettavalla lomakkeella. Se myönnetään henkilölle, joka on edistänyt ansiokkaasti tietokirjallisuuden ja tietokirjailijoiden asemaa. Lähetä tekstisi Kalevalaisen Runokielen Seuralle osoitteella: Karuse ry., Tiera Laitinen, Nukkeruusunkuja 3 A 9, 00990 Helsinki. saakka
SKS:n rahastoista jaetaan vuonna 2011 apurahoja seuraavasti: Martti Haavion ja Aale Tynnin rahastosta jaetaan apurahoja nuorille kansanrunouden ja kirjallisuuden tutkijoille. Tiera Laitinen, p. Sen vuosittain järjestämän kirjallisuusfestivaalin teemana on vuonna 2011 "Karnevaali". 0440 550 327 ja http://www.karuse.info/ Elävän Kirjallisuuden Yhdistyksen ELKI ry:n kirjoituskilpailu arvoituksista jatkuu 14.1.2011 saakka. Pelkästään verkossa ilmestyvien lehtien artikkeleita ei arvioitu, ja monitieteisistä lehdistä mukana olivat humanistisen alan artikkelit. S. Parhaat arvoitukset palkitaan ja esitetään 12.2.2011 Työväenmuseo Werstaalla Elävän Kirjallisuuden Festivaaleilla. Vastaisuudessa Vuoden Kynä -palkinto jaetaan vuorovuosin humanistisen, yhteiskuntatieteen ja ympäristöntutkimuksen alan artikkelin tai kirjan kirjoittajalle.
Kalenteri
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS:n apurahat 2011 haettavana 7.1. Pentti ja Eeva Lylyn rahastosta jaetaan apurahoja suomalaisen kirjallisuuden tutkimukseen sellaisille nuorille tutkijoille, joilla on arvosana kotimaisen kirjallisuuden lisäksi myös suomen kielessä. Mukana olivat myös Kalevalaseuran vuosikirja ja Kulttuurintutkimus. Kukin osallistuja voi lähettää enintään yhden esseen ja kolme runoa. Lehtosen syntymäpäivärahastosta (2010) jaetaan 5 000 euron apuraha monitieteiseen kulttuurien ja menneisyyden tutkimukseen. Kilpailu on avoin kaikille. Arvoituksia arvioidaan ensisijaisesti tekstuaalisin kriteerein, mutta myös visuaaliset keinot ovat sallittuja. Esseesarjassa "Kalevalakielen kosketuksia" voi pohtia esimerkiksi kalevalakielen merkitystä tai kielen nykyisiä käyttömahdollisuuksia. Palkinto jaettiin neljän kirjoittajan kesken: professori Timo Leisiö 10 000 euroa sekä tutkijat Marke Ahonen, Pauliina Haasjoki ja tutkija Anna-Leena Toivanen kukin 5 000 euroa. Kielitieteen alan julkaisut eivät olleet kilpailussa mukana jääviyssyistä. Ainoa ehto on, että arvoitukset mahtuvat yhdelle alustalle, esimerkiksi A4- tai A3-sivulle. Lasten ja nuorten tietokirjapalkinto Tietopöllö on annettu kirjailija- ja kuvittajapari Aino Havukaiselle ja Sami Toivoselle Tatu ja Patu -kirjasarjasta. Palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa. Palkinnon tarkoituksena on edistää suomenkielistä tieteellistä kirjoittamista. Tänä vuonna kannustus suunnattiin humanististen alojen artikkelien kirjoittajille. Kirjailijapalkintoja
Suomen tietokirjailijat ry:n tietokirjallisuuden edistämispalkinnon on saanut nuortenkirjailija, kirjastonhoitaja Kari Vaijärvi. Palkinnon saajan valitsi Helsingin yliopiston suomen kielen professori emerita Auli Hakulinen. ELKI ry on Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden aloitteesta perustettu yhdistys. Esiraadin eli dosentti Vesa Koiviston ja suomen kielen opiskelijan, kauppatieteen maisteri Minna Nurmisen arvioitavana oli artikkeleita viimeisen vuoden ajalta muun muassa filosofian, historian, museoalan, musiikin ja naistutkimuksen aloilta. Runosarjassa tulee laatia vaalipuhe kalevalakielellä
Pohjoissaamen neuvonta 016676402. Päätökset julkistetaan SKS:n vuosikokouksessa 16.3.2011. Viimeisen hakupäivän kotimaan postileima hyväksytään. Lisätietoja: projektipäällikkö Ilona Pikkanen, p. vsk. Apo, Lappalainen ja Nummi, ovat vaalikelpoisia. Paikalla muun muassa kampanjan suojelija Jorma Ollila, kansliapäällikkö Hannele Pokka, runoilija, sanamaija Heli Laaksonen sekä joukko aktiivisia JOY-toimijoita. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: joy@kotiseutuliitto.fi, www.joy2010.fi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Neuvontapuhelimet
Kielitoimiston neuvontapuhelin 0207813201, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 914, maanantaisin ja perjantaisin klo 912. klo 1317. Erovuoroiset valtuuskunnan jäsenet 2011: Pertti Anttonen, Satu Apo, Mari Hatavara, Hilkka Lamberg, Päivi Lappalainen, Jyrki Nummi, Sara Routarinne ja Hanna Snellman. Valtuuskunnan jäsenet 2010: prof. Inarinsaamen neuvonta 0823711406.
Vuodenvaihteen aukioloaikoja
SKS on suljettu 27.31.12.2010. vsk. 0400 435 636 Telekopio 09 2245 211 anne.paavilainen@stellatum.fi
60. Lisätietoja: pääsihteeri Tuomas M. Jussi-Pekka Taavitsainen (Turku); dos. Sinikka Vakimo (Joensuu). Lehtonen, PL 259, 00171 Helsinki. 09 6126 3221.
JOY-kampanjan tilinpäätös
Vuoden 2010 JOY-kulttuuriympäristökampanja on päättymässä. Lisäksi hakemuslomake tulee lähettää sähköpostiosoitteeseen sks@finlit.fi. Hakuaika päättyy 7.1.2011. Pirjo Hiidenmaa (Helsinki); äidink. Hiidenkivi on myös verkossa osoitteessa http://www.hiidenkivi-lehti.fi.
ulkoasu: Tarja Pitkänen, Amasertek oy sinikka sipola, stellatum oy toimitus: Hiidenkivi stellatum oy Purotie 1 B, 00380 Helsinki toimitusneuvosto: Heikki Kukkonen (pj.), Terhi Ainiala, Vesa Heikkinen, Jukka ihanus, Riitta Korhonen, Maria Lähteenmäki, Kukku Melkas,
sirkka-Liisa Mettomäki, Lassi saressalo, Hanna snellman.
PäätoimittaJa: outi Lauhakangas Puh. Riho Grünthal (Helsinki); fil. JulkaisiJat: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus suomalaisen Kirjallisuuden seura suomen Kotiseutuliitto
issn 1236-794X Aikakausmedian jäsen
Hiidenkivi ilmestyy 6 kertaa vuodessa. tri Mari Hatavara (Tampere); fil. Kielipostin 25. Kuoreen merkintä Apurahahakemus. Nimistönhuollon neuvontapuhelin 0207813203 maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 911. Lehtonen, p. 0201 131 200, tuomas.lehtonen@finlit.fi.
Suomen Kotiseutuliitto Neuvontapuhelimet
Järjestötoimintaan ja esimerkiksi kulttuuriympäristöasioihin, arkistointiin, tutkimukseen ja kotiseutumuseoihin liittyvä neuvonta p. Kalenteri
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 Helsinki. Ruotsin kielen neuvonta 0207813202 maanantaista perjantaihin klo 912; ruotsinkielisen nimistön neuvonta 0207813301. Aili Nenola (Helsinki); puh.joht., prof. tri Anne Heimo (Turku); yht.tiet. lehtori Hilkka Lamberg (Helsinki); prof. Apurahalla työskentelevien tutkijoiden vakuutusasioita hoitaa maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela. Lisätietoja eläke- ja tapaturmavakuutuksesta saa Melasta sekä Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnasta. S. vuosikerta, numero 6 Eliaksen 23. Seurantalojen korjausneuvonta ja korjausavustuksia koskeva neuvonta p. seuraava numero ilmestyy 7.2.2011. 0440 358 690 sinikka.sipola@stellatum.fi
kustantaJa: stellatum oy Purotie 1 B, 00380 Helsinki www.stellatum.fi ilmoitusvaraukset: Anne Paavilainen Puh. Kotiseudun 97. Pertti Anttonen (Helsinki); prof. Ulla Piela (Helsinki); dos. tri Sara Routarinne (Helsinki); prof. 045 634 7353 outi.lauhakangas@stellatum.fi toimitussiHteeri: sinikka sipola Puh. Myös erovuoroisia, mutta edelleen vaalikelpoisia valtuuskunnan jäseniä tulee esittää vaalitoimikunnalle, jos heidän halutaan jatkavan valtuuskunnan jäseninä. Apurahan saaja on velvoitettu ottamaan eläke- ja tapaturmavakuutuksen 1.1.2009 alkaen myönnetyistä apurahoista. mennessä
SKS:n jäsenet voivat esittää valtuuskunnan jäseneksi SKS:n jäsentä, joka on antanut valintaan suostumuksensa. Päätösseminaari pidetään Helsingissä Balderin salissa (Aleksanterinkatu 12) 16.12. Hanna Snellman (Helsinki); prof. Vuoden 2011 vuosikokousta varten jäsenesitykset on annettava kirjallisena vaalitoimikunnalle 31.1.2011 mennessä. SKS:n vaalitoimikunnalle osoitetut esitykset lähetetään osoitteeseen: SKS, pääsihteeri Tuomas M. Aihekenttään merkitään otsikoksi Apurahahakemus. Hannu Saha (Helsinki); prof. vsk. Jyrki Nummi (Helsinki); varapuh.joht., dos. SKS:n asiakaspalvelun aukioloajat: www.finlit.fi/yhteys/aukioloajat.htm
SKS toivottaa Hiidenkiven lukijoille hyvää joulua!
Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn Vanhaa ja uutta jouluaiheista fiktiota SKS:n kirjaston kokoelmista SKS:n kirjastoon, Hallituskatu 1, Helsinki. Muut erovuoroiset, paitsi prof. Tiina Onikki-Rantajääskö (Helsinki ja Oulu); toim.joht. 0201 131 201, ilona.pikkanen@finlit.fi.
Esitykset SKS:n valtuuskunnan jäseniksi 31.1. S. Satu Apo (Helsinki); prof. tri Pekka
Henttonen (Tampere); dos. Päivi Lappalainen (Turku); runoilija Kai Nieminen (Pernaja); dos. Vakuutuksen kustannukset ovat noin 14 % apurahan kokonaismäärästä. Näyttely on esillä 7.1.2011 saakka.
Hiidenkivi suomalainen kulttuurilehti 9.12.2010 17. 09 6126 320. Terhi Utriainen (Helsinki); dos. Apurahoista päättää SKS:n hallitus. Panu Pulma (Helsinki); fil
2:41 Esine ja aika. 1:16 outi-Kristiina Hännikäinen: Monien identiteettien maisemat 5:26 Mikko Härö: Kokokuvassa rakennettu historia (Joy) 3:25 niilo ihamäki: Päivä on pulkassa 3:40 niilo ihamäki: Kaulakorun pitkä matka 4:42 niilo ihamäki: "Läskille voille, läskille voille!" 6:14 Henni ilomäki: Minä puhun korvakuulolta, en mene takuuseen 1:10 Merja isotalo: Härkätiellä historiasta huomiseen 4:15 Jaana Janhila: ida Aspin lyhyt runoilijantie 4:25 Jonina Jansson: Talviteiltä taipaleille 4:12 Raimo Jussila: Ufo vai kirja. 6:16 Helmi Järviluoma-Mäkelä: ääniperinnön korvintodistajat makuulla ja kävelyllä 3:22 Kaarina Kainulainen: Juhlapuheet vaihtuivat talkootunneiksi (Joy) 4:33 Kristiina Kalleinen: Kansallisen tieteen ja taiteen puolesta 6:23 Minna Kilkki: Pyhän ja pahan rajalla 1:20 Kaarina Kilpiö: Taustamusiikin houkutus 3:16 Piia Korhonen: Virtuaalitodellisuus pelottaa lapsia 2:15 Kaarina Koski: älkää ikinä yrittäkö tätä! 1:6 outi Lahtinen: Miltä maailma näyttää, Juha. Maija Mäkikalli ja Riitta Laitinen 6:43 Hannes Heikura ja ilkka Malmberg: suomi linnun
H i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0
62. 2:3 Vaikuttavaa! 3:3 Teille ja laajakaistoille 4:3 Miksi puurakentaminen katosi. 3:35 Heikki Laitinen: ihmisen ihmeellinen ääni 3:6 Marko Lamberg: Edistyksen ja selviytymisen moraali 2:10 Petri Lauerma: sanaseppo 1:27 outi Lauhakangas: Joy-kulttuuriympäristökampanja alkoi komeasti (Joy) 1:40 Veli-Pekka Lehtola: Apinavaaran arvoitus 4:22 Pekka Leimu: Espanjantauti kaatoi varusmiehiä suomessa 19181920 2:26 Pirkko Leino-Kaukiainen: Kotiseudun pyhä maisema 1:34 Juha Manninen: Tiedettä "ilmaumista" Wolmar schildt-Kilpisen suomea 1840-luvulta 1:25 Eeva Miettinen: Hyvin tehty on kuin ihmisen mieli 5:20 Kati Mikkola: Päättömiä hevosia ja Perkeleen
puhallustorvia 2:6 Pertti Mustajoki: Kynäsota kaunokirjoituksen vaaroista 1:30 Riitta Myöhänen: Kelpaa teloitettavaksi 2:29 Kirsti Mäkinen: "Minä olen Piiskakylän tyttäriä" 5:35 Pentti Määttänen: Vaikuttava ääni ja arvoista kertovat emootiot 3:10 Teemu Mökkönen ja Teija Alenius: Kulttuurimaiseman kivikautiset juuret 4:29 Kerkko nordqvist, Pirjo Uino ja Christian Carpelan: "Etnografin ja muinaistutkijan luvattu maa" 4:9 Matti Peltonen: Muistelmateos paikallishistoriallisena johtolankana 6:27 Panu Rajala: Kui nortamo ja sillanpää yhdes prohtasiva 5:38 suvi Ratinen: Kirjoituskramppi ja maailman pasifistisin sotalaulu 3:30 Pirjo Rautiainen: Mobiilinuoruus 6:6 Tarja Rautiainen-Keskustalo: Laululla rakennettu historia 3:15 Eerikki Rundgren: Korsan kulkijat 4:18 Eero saarenheimo: Matkaoppaana Lönnrot 4:6 Eero saarenheimo: Tolstoin muuttoaikeet suomeen 6:26 Árpád sailo: Tsasounan ihme 5:16 Ulla salo: Perinnemaisemat eivät säily ilman hoitoa (Joy) 1:37 Mikko-olavi seppälä: Teatterin yliminä johtokunta 3:5 Ritva seppänen: Alfhild ja Victor 4:27 sinikka sipola: Kotiseutupäivillä Joensuussa 4:40 Jouko sirola: Lohjan kirkko, tarinoiden lähde 1:12 Jouko sirola: Kohti pelkojen juuria 2:12 Joni skiftesvik: sanalla sivaltaen 3:14 Tytti steel: suojellaanko kulttuuriperintö hengiltä. Toim. Toim. suvi Keskinen ym. 5:3 sosiaalinen esine 6:3 Hiidenkiveltä näkyy: outi Lauhakangas: Pysy suomessa Erityisasemassa 1:4 Kimmo Katajala: Tuottavuusohjelma murjoo sanakirjan 2:4 Pirkko Koski: Kansallisteatterin tehtävä 3:4 outi Lauhakangas: Vilmos Voigt ja sKs:n henki 4:4 Karina Lukin: Folkloristiikan ääriviivoja piirtämässä 5:4 outi Lauhakangas: Päiviä kustannusosastolla 6:4 Päivystävä tekstintutkija (Vesa Heikkinen): Muistio, tuo mainio tekstilaji 1:5 datanomin tapaus ja puolikuolleita kirjaimia 2:5 Kohtuullistamisen ystävät 3:33 Lisää lauluja siirtomaa-suomesta 4:5 Voihan via, nokia! 5:5 Vihanvapaus 6:5 Artikkelit: Aleksi Ahtola: Rintalan veljesten museo esittelee savitorpan keramiikkaa 6:22 Matti Antila: suurkunnasta ei ole kotiseuduksi (Joy) 2:25 Päivikki Antola: Viestintäjarrut hidastavat kulttuurien kohtaamista 2:18 niklas Bengtsson: Videoita aikakauslehdissä 3:20 netta Böök: Metsäsuomalaisuuden renessanssi 5:23 netta Böök: Restaurointileiri opetusmuotona 5:6 Rita dahl: Länsirannikolta kajahtaa 4:35 Pinja Haukkavaara: Toiseuden kuvat muuttuvassa museossa 6:19 Vesa Heikkinen: Kielen tiellä 4:15 Anne Heimo: Tärkeä viesti! Laita eteenpäin! 2:21 Jari olavi Hiltunen: Mielen ja maailmanhistorian liikuttajat 6:36 Jorma Hinkka: Akseli Gallen-Kallelan kesken jäänyt fontti 6:10 Veli-Matti Huhta: sairaalan synty 1:32 Marko Huttunen: innovaatio 800 vuoden
takaa 5:10 Marko Huttunen ja Katja savolainen: Kadonneen katteen jäljillä 5:13 Martti Häikiö: Kehittyvät ja vanhat kartat 6:12 Kaisa Häkkinen: Millaista suomea puhuttiin keskiajalla. HiidEnKiVEn HAKEMisTo 2010
Pääkirjoitukset: Linjoilla 1:3 Kenelle kirjoitan. 3:28 Eija Turunen: Kouluja varattomille tytöille 1:28 silja Vuorikuru: Kirjahaave kansiin 2:34 Arvioita, katsauksia: Tiia Aarnipuu: sinivalkoisissa höyhenissä 6:48 Paula Arvas: Rauta ja Ristilukki 2:47 Henrik otto donner: Parhaita ottoja 2:52 En ole rasisti mutta..
Toim. Johanna Matero ym. Marianne Aav ja Jukka savolainen (verkossa 4/2010) Marja Mustakallio: Musiikkia rajalla 3:52 Johanna Mälkki: Mitä etevin runoteos 1:48 Tommi nieminen: Lajien synty 6:50 Risto niku: Kovaa peliä Alpeilla 6:52 sinikka nopola: Eila, Rampe ja elämän tarkoitus 2:49 onerva Kaupungin naiset -näyttely 3:53 Palavasta rakkaudesta äidinkieleen. 4:49 sanna Valkonen: Poliittinen saamelaisuus 6:44 Taru Viinikainen: Taipuuko "akrobaatti Aleksandra". 3:34 Pyykitystä ja rajankäyntiä 4:37 Keräilyä kaikilla mausteilla 5:41 sanataidetta rakettinopeudella 6:39 Nimenpyörittäjä (Terhi Ainiala): Hyvät, pahat ja rumat nimet 1:24 Edistystä Kitymarketista 2:24 nimien kolinaa 3:19 Kepeästi Pilvilinnankadulla 4:24 Luonnonsuojelua Koivujärvellä 5:29 Vaarilla on Jaguaari 6:35 Ajan sana (Riitta Eronen): Tanttamainen ensikymmen 1:41 normipäivä 2:40 Hiilipaino ja piilovesi 3:41 nivelvaiheessa 4:43 sukupuolineutraalia 5:30 Crocsit ja pädi 6:42 Märepala: Putte Wilhelmsson: Uusi ja suuri kulttuuri 1:53 Eero Karisto: Harmista sikakiukkuiseen ärtsyraivoon 2:53 Lauri Mäntylä: sana sanaa vastaan 3:54 Matti Wiberg: -ttuilu politiikassa 4:54 Pekka Wahlstedt: Kritiikki ja sivistys 5:56 Erkki Lyytikäinen: Viranomainen kiukuttelee 6:54
63. A. Jari Eilola 3:48 Henrik Meinander: suomi 1944 3:42 Me muut. Toim. Kalela: Kuusen siementen lähtö 1:50 Aino Kallas. 3:49 Laila Kinnunen: A la Laila 5:54 Pekka Kivikäs: suomen kalliomaalausten merkit 3:46 Marja Terttu Knapas ym.: suomalaiset pappilat 5:51 Maarit Knuuttila: Kauha ja kynä 5:49 Timo Koivusalo: Täällä Pohjantähden alla ii 5:55 Korkeempi kaiku. 2:42 Modernismi. Maarit Leskelä-Kärki ym. Toim. Toim. Toim. Toim. Aineksista aiheiksi: Ulla-Maija Peltonen: yksityinen ja salainen yleinen ja yhteinen 2:38
sirkka-Liisa Mettomäki ja Risto Blomster: Kansan perinnettä ääninä 3:38 sirkka-Liisa Mettomäki: saunapoluilla ja Karjalan teillä 4:38 sakari Katajamäki ja ossi Kokko: Tekstien elämä ja teot 5:42 Marjut Paulaharju: Kansan elämää inkerissä 6:40 Gradu-palsta: Riikka Aro: Kuluta henkesi edestä 2:17 Heidi Haapoja: Toisin kukkusin käkönen 3:13 Juha-Matti Granqvist: "yksinpä vapaudenajalle sangen ruma juttu" 4:32 Elisa sarpo: Veneenveistäjättäret 5:22 Nilkan pakina: Mikä olisikaan ihmisen möllyy ilman epuuta 1:31 Edistyksellistä reippailua neljännellä vuosituhannella 2:37 Ken on heistä kaikkein toisin... Timo Huusko 4:53 Veikko Vienoja tekijämies -näyttely 4:53 Katja yesilova: ydinperheen politiikka 1:45. Ulla-Maija Laurila 3:45 Martti Häikiö: V. Pinja Metsäranta 5:51 Lukupiirikirja. Toim. silja Hiidenheimo ym. Lea Laitinen ym. Koskenniemi (verkossa 4/2010) Jussi iltanen: Radan varrella 4:52 Pirjo itkonen: Kierros Kirstaassa 1:49 Kaipaus Karjalaan. Toim. seppo Knuuttila ja Ulla Piela 4:45 Anna Kortelainen: Eri kivaa! onerva Kaupungin naiset 3:52 J. Juhani Kortesalmi: Poronhoidon synty ja kehitys suomessa 1:42 Pekka Korvenmaa: Taide & teollisuus 3:51 Pauli Kruhse ja Antero Uitto: suomea rajan takana 5:46 Kulttuuriosaaminen. 5:44 Kielen piirteet ja tekstilajit. Vesa Heikkinen 3:49 Kielet kohtaavat. Toim. Toim. Toim. Toim. Toim. Toim. Harry Lönnroth 2:48 Tarinoita kuvien takaa. ilkka Mäkinen 2:45 Tiina suopajärvi: sukupuoli meni metsään 6:45 Tampere kieliyhteisönä. silmin 6:51 Hirviveneestä hullukaaliin 4:50 Huviloita Laajasalossa. Hanna Lappalainen ym. Liisa Uusitalo ja Maria Joutsenvirta 2:43 Jouni Kuurne: Gustaf Mauritz Armfeltin perintö 4:51 Käspaikka. Toim. Liisa Lehto 6:45 Annikki Kaivola-Bregenhøj: Kerrotut ja tulkitut unet 6:47 Erkki K. Tekijämies. (verkossa 5/2010) Panu Rajala: Lasinkirkas, hullunrohkea 5:48 sirkka-Liisa Ranta: Luutsaaren kalapirtti 3:45 Mauno saari: Haavikko-niminen mies 1:46 Helena saarikoski: nuoren naisellisuuden koreografioita 1:43 Marja-Leena salo: Kahleissa Koijärvellä 1:52 Pentti sammallahti: Retrospektiivi 6:53 Lassi saressalo: Pois suomesta 3:43 Johanna sumiala: Median rituaalit 5:47 suomen yleisten kirjastojen historia. Raili Magnusson 5:53 Juha Taskinen: Paluu saimaalle 1:51 Viri Teppo-Pärnä: Postitien viestit (verkossa 4/2010) Tero Tuomisto: Talot ja liike 6:49 Uunin kupeessa. Tulkintoja elämästä ja tuotannosta. Toim. Maria Lähteenmäki 2:44 Tiina Mahlamäki: Kuinka elää ihmisiksi 2:46 Mikko Majander: Paasikivi, Kekkonen ja avaruuskoira 5:45 Makaaberi ruumis. Viri Teppo-Pärnä ym. 1:47 Vesa Karonen ja Panu Rajala: yrjö Jylhä, talvisodan runoilija 4:46 Kielellä on merkitystä. 4:48
H i i d e n k i v i 6 / 2 0 1 0
Maria Lähteenmäki: Maailmojen rajalla 1:44 Maa, seutu, kulmakunta. Jyrki Kalliokoski ym. Toim. Toim. Toim. Toim. Toim. Leena säppi 5:52 Heikki Laitinen ym.: Kantele 4:44 Aarne Laurila: Kasvoi kaupunki ympärillämme 3:44 Esa Lehikoinen ym.: Turun akatemian aika 2:51 Heikki Lehikoinen: ole siviä sikanen 3:48 Anna-Liisa Lehtonen: Kengät kuin Tuhkimolla 5:50 Arvi Lind ja Kaarina Karttunen: Arvin kieliopas 2:50 Linnoista lähiöihin. 4:47 Veikko Vionoja