MM Nordic Ski 1926-2017 LAHTI 1958 1 Hiihdon MM-kisat 1926–2017 H iih d o n M M -k is a t 1 9 2 6 -2 1 7 La h ti Lahti
Hiihdon MM-kisat 1926–2017 Lahti
KIRJOITTAJAT: Toimittaja Matti Hintikka (MH) tuottaja, Urheilumuseo Kuvatoimitus, erityisartikkelit: Suvi Kuisma (SK) tutkija, Hiihtomuseo/Lahden kaupunginmuseo Urheilumuseo: MM-kisalukujen kirjoittajat 1926 ja 1938 erikoistutkija Vesa Tikander (VT) 1958 erikoistutkija Jouni Lavikainen (JL) 1978 tutkimuspäällikkö Ossi Viita (OV) 1989 intendentti Riitta Forsman (RF) 2001 erikoistutkija Kalle Rantala (KR) Muut kirjoittajat johtaja Pekka Honkanen (PH) kehitysjohtaja Kaisa Laitinen (KL) museolehtori Jonna Kokkola (JK) JULKAISIJA: Mediatalo ESA Kehitysjohtaja Kari Kaikkonen Graafinen suunnittelu, taitto: Noora Huppunen Arkistoaineistot: Päivi Taavila PAINOTYÖ JA SIDONTA: Painettu Stora Enson paperille Paperi: LumiSilk 150 g, 94 % PEFC certified Paino & kuvankäsittely: Painotalo Plus Digital Oy Sitomo: Finnreklama Oy Lahti, lokakuu 2016 ISBN 978-951-98129-4-6
Kalle Rantala 86 Kuvahistoriaa 88 Salpausselän kisat 1923–2017 ............................... Vesa Tikander 20 1938 – Suomen suurkisat ........................................ Suvi Kuisma 92 Ei oo Lahden voittanutta – kisakaupunkina ....... Riitta Forsman 70 2001 – Pahan ilman kisat ........................................ Suvi Kuisma 96 Ihmiset kisojen kulisseissa ...................................... Vesa Tikander 12 1926 – Pakkasherran armoilla ................................ SISÄLLYS 5 Lukijalle 8 Ladut vievät Lahteen .............................................. Suvi Kuisma 98 Hiihtourheilun välinekehitys 100 Ikuinen olympiaunelma ........................................... Vesa Tikander 28 1958 – Hiihtäjien maan voimannäyte ................... Ossi Viita 56 1989 – Kun Suomella meni lujaa ............................ Jouni Lavikainen 42 1978 – Yllätysten kisat ............................................ Vesa Tikander 102 Tulokset ja tilastot HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI
HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 4
Lahden MM-kisojen vaiheissa näkyvät niin poliittiset mullistukset ja tasa-arvokehitys kuin urheilubisneksen kasvu ja tekniikan edistysaskeleet. Kiitos ja kunniamaininta kirjaidean isälle ja toteuttajalle, Kari Kaikkoselle. Kerronta etenee kisoittain aikajärjestyksessä ja kertaa kilpailutapahtumat. Urheilumuseolla, Helsingin Kalasatamassa 16.9.2016 Matti Hintikka. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 5 LUKIJALLE Lahti kuuluu pohjoismaisen hiihdon maailmanmestaruuskisojen ytimeen. Ja koska kyse on kilpaurheilusta, mukaan kuuluvat myös tulokset ja mitalitilastot. Tämän kirjan pääsisältönä ovat kaikki järjestetyt Lahden MMhiihdot. Samalla tapahtumat kytketään hiihdon ja urheilumaailman kehitysvaiheisiin. Teksteistä on pääosin vastannut Urheilumuseo, kuvat taas ovat Hiihtomuseon toimittamia. Kiitos museoiden henkilökunnalle joustavasta, toistemme asiantuntemusta täydentävästä yhteistyöstä. Kilpailujen historia peilaa koko hiihtourheilun muutosta. Lämmin kiitos myös kirjan ulkoisen ilmeen taidolla loihtineelle Noora Huppuselle. Eri aikakausien tunnetuimmat urheilijat ja eräät Lahden MM-kisojen keskeiset taustahahmot saavat omat henkilöesittelynsä. Kiitos Mediatalo ESA:lle urheilukulttuuriteosta, kirjan kustantamisesta. Salpausselän rinteillä on kilpailtu MM-mitaleista kuudesti, useammin kuin missään muualla. Hiihdon MM-kisat 1926–2017 Lahti on Urheilumuseon ja Hiihtomuseon yhteistyönä syntynyt kirja
HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 6
HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 7
Norjalaisen ihanteen mukaan tärkeintä ei ollut hiihtovauhdin nopeus vaan monipuolinen suksitaito: hiihtäjän tuli selviytyä kunnialla niin nousuista ja laskuista kuin hyppyreistäkin. Hiihdon ja mäkihypyn yhdistetty kilpailu olikin Holmenkollenin kisojen tärkein ja pitkään ainoa virallinen laji. Asialla olivat ensin norjalaiset: maan pääkaupungissa on vuodesta 1879 lähtien järjestetty jokatalviset suuret hiihtokilpailut, jotka 1892 siirrettiin Holmenkollenin mäkeen. Salpausselän synty – vauhdikas vuosi 1922 Hiihtourheilun levitessä 1910-luvulta lähtien Keski-Euroopan alppimaihin alkoi käydä selväksi, että tasamaahiihdoilla ei ollut tulevaisuutta. Vuonna 1889 aloitetuista Oulun hiihdoista muodostui maan tärkein vuosittainen kilpailutapahtuma. Useimmat Suomen hiihtokisoista järjestettiin 1910-luvulle saakka meren tai järven jäällä. Tapani Niku voitti Suomen ensimmäisen varsinaisen murtomaahiihtokilpailun Puijolla 1916. Kilpailumielessä sitä ryhdyttiin harrastamaan 1800-luvulla. Harjoittelu tuotti ennen pitkää tulosta: vuonna 1922 Suomen Anton Collin voitti ensimmäisenä ulkomaalaisena Holmenkollenin 50 kilometrin hiihdon Nikun sijoittuessa toiseksi. Suomessa ryhdyttiin hiihtämään kilpaa jo 1800-luvun jälkipuolella. Suomalaiset tunnettiinkin tasamaahiihdon taitajina norjalaisten keskittyessä ”murtomaahiihtoon” mäkisissä maastoissaan. Varhaisimpana esimerkkinä on pidetty Tyrnävällä vuonna 1879 järjestettyä hiihtokisaa. Suomalaistenkin oli opeteltava yläja alamäkien salat menestyäkseen kansainvälisillä laduilla. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 8 LADUT VIEVÄT LAHTEEN Hiihtäminen on ollut luonnollinen keino liikkua pohjoisessa Euroopassa tuhansien talvien ajan. Kansainvälinen kilpailuvaihto oli pitkään vähäistä: paremmuutta ratkottiin oikeastaan vain Tukholmassa 1901 lähtien joka neljäs vuosi järjestetyissä Pohjoismaisissa kisoissa, joiden loivat hiihtomaastot yleensä suosivat suomalaisia. Holmenkollenin kaksoisvoiton huumassa suojeluskuntien urheilutarkastaja Lauri ”Tahko” Pihkala ehdotti Pohjoismaisten
Pihkala oli alun perin ehdottanut latureittiä, joka olisi johtanut Lahden urheilukentältä itään ja kiertänyt Vesijärven jään yli Messilän kautta takaisin kaupunkiin. Suomessa asuva norjalainen insinööri Robert Pehrson, Holmenkollenin mäkivoittaja 1899, sai tehtäväkseen suunnitella ”Kollenin” veroisen hyppyrimäen. Suomesta puuttui Holmenkollenin veroinen kilpailuareena, mutta Tahkolla oli tähän jo vastaus. Kansainvälinen kilpailuvaihto oli vielä kovin vähäistä ja toimi vastavuoroisuuden periaatteella: kun suomalaisia ei ollut hiihtänyt Holmenkollenilla vuoden 1922 jälkeen, ei Norjastakaan lähetetty hiihtäjiä Suomeen.. Sama toistui kahtena seuraavana talvena. Itsenäisyyspäivänä 1922 valmistunut mäki mahdollisti jopa 40 metrin ilmalennot. Osakilpailut järjestettäisiin vuorovuosin kussakin kolmessa maassa. Lahtelaiset tarttuivat kuitenkin ripeästi toimeen: jo 3.4.1922 perustettiin Lahden Hiihtoseura (LHS), jonka johtokuntaan tuli vahva edustus niin kaupunginhallinnosta kuin liike-elämästäkin. Ensimmäiset Salpausselän talvikisat järjestettiin 3.–4.2.1923. Suhteellisen lyhyet matkat kaikkialta – niin, tuskinpa lienee asemaa, jolle päästäisiin vähemmillä rahoilla, jos Suomen kaikkien asukkaitten pitäisi käydä samassa paikassa.” Maaston sopivuudestakin Tahko oli vakuuttunut: ”vain paikkakuntalaiset tietävät”, miten vaihtelevan metsäradan voisi Lahden ympäristöön rakentaa. Tahkon hahmottelemista maaotteluista ei lopulta tullut mitään, mutta Lahdessa innostuttiin sitäkin enemmän ajatuksesta ”Suomen Holmenkollenista”. Salpausselän kisat otti heti paikkansa yhtenä kotimaisen hiihtokauden päätapahtumista, mutta ulkomaalaisia kilpailijoita ei Lahteen saapunut. Ajatukset kääntyivät kuitenkin pian kaupungin länsilaidalla sijaitsevan ampumaradan takaisiin Salpausselän ja Tiirismaan rinteisiin. Ongelma tosin oli, että nuorelta, vasta 1905 perustetulta kaupungilta puuttui hiihtoseura, hyppyrimäki, hiihtokeskus ja mestaritason hiihtäjät, mäkihyppääjistä nyt puhumattakaan. Kaupunki vuokrasi LHS:lle ampumaradan maastosta 14 hehtaarin laajuisen maa-alueen 50 vuodeksi 50 markan vuosimaksua vastaan. Hän kirjoitti Suomen Urheilulehdessä 13.3.1922: ”Minkähänlainen olisi Lahti tällaisen kilpailun tyyssijana. Ohjelmassa oli viisi kilpailua, joihin otti osaa yhteensä 76 hiihtäjää. Päämatkana hiihdetyn 50 kilometrin kilvan voitti Tapani Niku, ensimmäisen mäkihyppykilpailun Sulo Jääskeläinen. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 9 hiihtomaaotteluiden käynnistämistä
HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 10 Pohjoismaat vastustivat talviolympialaisia Vuonna 1910 perustettiin norjalaisten aloitteesta Kansainvälinen hiihtokomissio yhtenäistämään hiihtourheilun sääntöjä eri maissa. Hiihdon pohjoiset mahtimaat Norja, Ruotsi ja Suomi pyrkivät ylipäätäänkin torjumaan keskieurooppalaisten pyrkimykset saada sananvaltaa hiihtourheilun kabineteissa. Lahtelaisten toive houkutella ulkomaalaisia kilpailijoita Salpausselän kisoihin toteutui näin itsestään. Yksi komissiota askarruttavista kysymyksistä oli hiihtolajien ottaminen olympiakisojen ohjelmaan. Liitto päätti myös järjestää jatkossa kerran vuodessa suuret kansainväliset kilpailut (rendez-vous games), jotka joka toinen vuosi pidettäisiin liiton kongressin yhteydessä. Norja ja Ruotsi omaksuivat jyrkän kielteisen kannan: Norja halusi suojella Holmenkollenin kisoja, Ruotsi omia Pohjoismaisia kisojaan. Suomalaisille jyrkät alppirinteet olivat järkytys: ainoaksi palkinnoksi jäi Tapani Nikun saavuttama pikamatkan pronssi. Pohjoismaat vastustivat myös erillisten talviolympiakisojen perustamista. Ranskan Chamonix’ssa 1924 pidettyjä kilpailuja kutsuttiinkin virallisesti vain ”kansainväliseksi talviolympiaviikoksi”; ensimmäisten talviolympialaisten arvon ne saivat vasta jälkikäteen. Vesa Tikander. Vuoden 1926 FIS:n kongressi ja kisat myönnettiin Suomelle. Norjalaiset hallitsivat kilpailuja niin hiihtoladuilla kuin hyppyrimäessäkin. Suomen Voimisteluja Urheiluliiton (SVUL) hiihtojaosto julisti kisat maan hiihtoseurojen haettavaksi ja valitsi keväällä 1925 järjestäjäksi Lahden Hiihtoseuran. Chamonix’ssa kisojen aikana kokoontunut Kansainvälinen hiihtokomissio päätti virallisesti muuttua Kansainväliseksi hiihtoliitoksi (FIS)
Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1926 11 Lahti 1926
30 km pe 5.2.–la 6.2. Moritz 1929 MM Zakopane 1930 MM Oslo. Nyt oli vastaanotettava koko hiihtomaailma yhtä lyhyellä varoitusajalla. Poissaolollaan loisti tosin Suomen valtiovalta, jota sai edustaa opetusministeri Lauri Ingmanin FIS:n kongressille lähettämä tervehdyssähke. LAHTI 1926 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 12 LAHTI 1926 PAKKASHERRAN ARMOILLA Kolme talvea aiemmin lahtelaiset olivat luoneet tyhjästä Salpausselän kisat yhdessä vuodessa. 1926 MM Lahti 1927 MM Cortina d’Ampezzo 1928 OK St. Itse kongressin käsittelemistä asioista tärkein oli olympiakysymys. Neljä lajia, kuusi maata Kilpailujen ohjelmassa oli vain neljä virallista mitalilajia: 30 ja 50 kilometrin hiihto, yhdistetty kilpailu ja mäkihyppy. 50 km 1924 OK Chamonix 1925 MM Janské Lázn. Rautatiehallitukselta saatiin ylimääräisiä junia, joiden makuuvaunuissa kisavieraat saattoivat myös yöpyä. yhdistetty su 7.2. Työhön ryhdyttiinkin kuumeisesti. LHS varasi kaikki kaupungin hotellit ja matkustajakodit käyttöönsä kaupunkiin saapuvia urheilijoita, lehtimiehiä, kongressivieraita ja kisaturisteja varten. Näiden lisäksi nelipäiväisten kisojen kalenteria täyttivät lukuisat kansalliset kilpailut nuorille, ikämiehille, sotilaille ja suojeluskuntalaisille. Metsäalue kartoitettiin ja latuja kunnostettiin, kisa-alueelle rakennettiin ravintolatila, ja viestiyhteyksiä parannettiin kilpakanslian ja puhelinkeskuksen yhdistävällä kaapelilla. Lahden kaupunki suostui luovuttamaan kaupungintalon hiihtokongressin käyttöön ja huolehtimaan arvovieraiden kestityksestä. mäkihyppy su 7.2. Kuten kaikissa suurissa hiihtokilpailuissa tuohon aikaan asiaan kuului myös suksinäyttely, jossa ensimmäisen palkinnon jakoivat porvoolainen Emil Lampinen ja KISAOHJELMA 1926 to 4.2. Norja tosin ilmoitti, että se ei tule olympiahiihtoihin osallistumaan. Junat toivatkin Lahteen kisapäivinä 4.–7.2.1926 tuhansia vieraita, joukossa Helsingistä saapunut ryhmä diplomaatteja rouvineen. Lisää majoitustilaa syntyi, kun kouluhallitus myönsi Lahden koululaisille lomaa kisapäivien ajaksi. Kansainvälinen Olympiakomitea oli 1925 virallisesti päättänyt perustaa talviolympiakisat, ja tähän oli FIS:n nyt Pohjoismaiden vastustuksesta huolimatta myönnyttävä. Naisille oli tarjolla 5 kilometrin hiihto tasamaalla
Toiseksi nousi Tauno Lappalainen ohi lopussa väsyneen nuoren Veli Saarisen. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1926 13 helsinkiläinen Oy Urheilutarpeita Ab (myöhemmin tunnettu nimellä Karhu Oy). Ennakkosuosikkeihin luettu Tapani Niku hyytyi loppukilometreillä täysin. Yksi erikoisimpia näkyjä MM-hiihtojen historiassa: Matti Raivio 50 km:n kilpailun lähdössä. Kankainen maski suojaa kasvoja kovaa pakkasta vastaan.. Pohjoismaiden lisäksi edustettuina olivat Tšekkoslovakia, Saksa ja Latvia. Ruotsin joukkueen nimekkäin hiihtäjä oli maan mestari Gustaf Jonsson. Norjalaisten saapuminen Suomeen oli suuri uutistapaus. Isäntien pettymykseksi norjalaiset ilmoittivat keskittyvänsä vain mäkeen ja yhdistettyyn; hiihtomatkoille osallistuisivat vain Olav Kjelbotn ja Ole Hegge. SVUL:n hiihtojaosto päätti rajata Suomen edustuksen kussakin virallisessa kilvassa 10 kilpailijaan. Keskieurooppalaisten kilpailijoiden ei vakavasti odotettu kilpailevan mitaleista, ja eräät heistä olivatkin matkassa puhtaassa amatöörihengessä. Yhteensä Lahden kilpailuihin osallistui 26 ulkomaalaista hiihtäjää tai mäkihyppääjää viidestä eri maasta. Ruotsin Jonsson sijoittui parhaana ulkomaalaisena neljänneksi. Västerbottenin maakunnassa asuvat ruotsalaishiihtäjät olivat harkinneet saapumista Suomeen sivakoimalla yli Merenkurkun, mutta jääolojen muutos sai heidät muuttamaan mielensä ja hyppäämään Haaparannan-junaan. Kylmää kyytiä Ensimmäisenä kilpailupäivänä, torstaina 4.2., ohjelmassa oli 30 kilometrin hiihto. Norjasta saapui vahva edustusjoukkue Chamonix’n sankarien Thorleif Haugin ja Johan Grøttumsbråtenin johdolla. Viimaisessa 10 asteen pakkasessa hiihdetyn kilvan nopein oli Matti Raivio yli kuuden minuutin erolla seuraavaan. Päätöspäivänä hän ilahdutti hiihtäjätovereitaan soittamalla gramofonilevyjä metsässä 50 kilometrin reitin varrella. Kisojen iloisin hahmo oli Tšekkoslovakiasta saapunut Emmerich Rath, 42-vuotias monen urheilulajin veteraani, joka keskeytti 30 kilometrillä, sijoittui viimeiseksi yhdistetyn hiihdossa ja kaatui yhdistetyn mäessä. Tšekkoslovakiassa pidettyjä vuoden 1925 FIS-hiihtoja olivat Pohjoismaat viitanneet kintaalla, joten Lahden kisat olivat hiihtomaailman ensimmäinen voimainkoitos sitten Chamonix’n talvikisojen 1924. Hiihtäjät valittiin kahden katsastuskisan perusteella, joista ensimmäisen voitti Martti Lappalainen ja toisen Tapani Niku. Voitto oli yllätys, sillä 32-vuotista pihlajavetistä oli jo pidetty ehtoopuolen hiihtäjänä. Ennen Lahteen lähtöään he esittivät taitojaan helsinkiläisille Alppilassa pidetyssä mäkikilpailussa vieden kuusi ensimmäistä sijaa. 1931 MM Oberhof 1932 OK Lake Placid 1933 MM Innsbruck 1934 MM Sollefteå 1935 MM Tatra 1936 OK Garmisch-Partenkirchen 1937 MM Chamonix 1920-luvun suomalaiset huippuhiihtäjät harjoitustunnelmissa, vasemmalta Tauno Lappalainen, Matti Raivio ja Tapani Niku
Päivän nopein oli Johan Grøttumsbråten yli kolmen minuutin erolla Thorleif Haugiin. Muista mitaleista käytiin tiukka taistelu: Tauno Lappalainen otti jälleen hurjan loppukirin ja päihitti norjalaisen Kjelbotnin kahdella vaivaisella sekunnilla. Jäljellä oli vielä erikoismäen kilpailu, jossa norjalaiset olivat odotetun ylivoimaisia. Uutiset ladun varrelta lämmittivätkin suomalaisyleisöä: Matti Raivio otti komennon jo 9 km:n kohdalla ja kasvatti johtoaan mitä pitemmälle kisa eteni. Naamioitu mestari Sunnuntaina pakkasta oli edelleen yli 25 astetta. Kullasta ja hopeasta ei syntynyt kunnon kamppailua, kun Grøttumsbråten esitti kaksi varmaa 33,5-metristä ja Haug kaksi 33-metristä hyppyä. Tiukan vastuksen hänelle antoi maanmies Otto Aasen. Yrjö Kivivirta hyppäsi parhaana ei-norjalaisena viidenneksi. Kilpailun jälkeen Thams ilahdutti vielä katsojia leiskauttamalla 40 metriä muiden norjalaisten työnnettyä hänelle lisävauhtia. Jo alkumatkalla myssynsä pudottanut Grøttumsbråten palellutti korvansa. Matti Raivio oli pitänyt ideaa hyvänä ja teetättänyt itselleen samanlaisen ”naamarin”. Vähän yli 30 metriä molemmillaan venyttänyt Järvinen sai päästää ohitseen norjalaiset Einar Landvikin ja Otto Aasenin sekä seuratoverinsa Toivo Nykäsen. Norjalaisrintaman rikkoi kotiyleisön iloksi Lahden oma poika Esko Järvinen hiihtämällä kolmanneksi. Vielä pahemmin kävi neljänneksi sijoittuneelle Asbjørn Elgstøenille, joka menehtyi palattuaan Norjaan, kun sisäkorvan paleltuma paheni aivotulehdukseksi. Pakkasta oli järjestäjien mittareissa yli 20 astetta, norjalaisten kertomuksissa reilusti yli 30. Kaksoismestaruus varmistui lopulta yli 8 minuutin turvin. Ajan kuuluisin mäkimies Jacob Tullin Thams vei odotetusti voiton kahdella varmalla hypyllä, jotka kantoivat 37 ja 38,5 metriä. LAHTI 1926 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 14 Norjan tähdet astuivat esiin perjantaina, kun vuorossa oli yhdistetyn 15 km:n hiihto-osuus. Yhdistetyn mitalit ratkaistiin lauantaina hyppyrimäessä. LAHTI MM 1926 MAAILMANMESTARIT Hiihto, miehet 30 km Matti Raivio, Suomi 50 km Matti Raivio, Suomi Yhdistetty Johan Grøttumsbråten, Norja Mäkihyppy Jacob Tullin Thams, Norja SUOMALAISET MITALISTIT Kultaa Matti Raivio, 30 km ja 50 km hiihto Hopeaa Tauno Lappalainen, 30 km ja 50 km hiihto Pronssia Veli Saarinen, 50 km hiihto. Maalialueella ja ladun varrella kylmyyttä uhmasi monituhantinen väkijoukko. Kisojen päämatkalle 50 km:lle starttasi ensimmäisenä Tapani Niku kasvojensa suojana flanellikankaasta harsittu huppu, joka jätti näkyviin vain silmät ja suun. Matka hiihdettiin kahtena 25 km:n lenkkinä; metsässä oli kaksi tarkastusasemaa, joista väliajat toimitettiin kenttäpuhelimella maalialueelle kuulutettavaksi megafonin avustuksella yleisölle
Vuoden 1927 FIS:n kisoihin Italian Cortina d’Ampezzossa eivät Suomi ja Norja osallistuneet, joten hiihtomaailma selvitti välinsä seuraavan kerran vasta St. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1926 15 Myöhästynyt tunnustus Kisavieraat jättivät Lahden kiittäen vuolaasti järjestelyjä, suomalaisten vieraanvaraisuutta ja hiihtomaastoja, jotka olivat tuottaneet yllätyksen ainakin tasamaalatuja odottaneille ruotsalaisille. Vesa Tikander LAHTI MM 1926 MITALIT K H P Yht. Moritzin talviolympiakisoissa 1928 – jonne norjalaisetkin lopulta suostuivat saapumaan. FIS päätti vuonna 1965 tunnustaa vuosina 1924–36 pidetyt talviolympiakisat ja niiden välissä järjestämänsä rendez-vousja FIS-kisat taannehtivasti MM-kilpailuiksi. Kuvassa naisten epävirallisen kilpailun voittaja Siiri Lievonen. Pihlajavedelle uutinen saapui liian myöhään: vuonna 1957 kuollut Matti Raivio ei itse saanut koskaan nauttia kaksinkertaisen maailmanmestarin arvostaan. Yleisömäärä MM-kisoissa 1926 jäi vielä vaatimattomaksi verrattuna myöhempiin vuosiin.. Lahden kongressikisatkin saivat näin jälkikäteen MM-arvon. Matti Raivio 2 2 FIN hiihto Jacob Tullin Thams 1 1 NOR yhdistetty Johan Grøttumsbråten 1 1 NOR mäkihyppy Tauno Lappalainen 2 2 FIN hiihto MAITTAIN Norja 2 2 3 7 Suomi 2 2 1 5 Naisten hiihtoeleganssia Lahden MM-kisoissa 1926
HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 16 ESKO JÄRVINEN oli sekä urheilumuotonsa yhdistetyn hiihdon että suomalaisen urheiluvälineteollisuuden uranuurtajia. (MH) ESKO JÄRVINEN * 15.12.1907–7.3.1976 Yhdistetyn hiihtäjä MM-Lahti: 1926 6:s Olympiakisat: 5:s 1928 MM-kisat: 1 pronssi 1929 Esko Järvinen, yhdistetyn hiihdon ensimmäinen suomalainen arvokisamitalisti ja myöhemmin menestynyt suksitehtailija. Kisoissa hän osallistui yhdistetyn lisäksi myös mäkihyppyyn ja pääsi varamiehenä mukaan sotilaspartiohiihtoon, josta Suomi otti hopeaa. Tehdas siirtyi hänen nimiinsä vuonna 1939, ja seuranneet sotavuodet merkitsivät tuotannon voimakasta kasvua Suomen armeijan suurtilausten ansiosta. MM-MITALISTI JA SUKSITEHTAILIJA. Vuonna 1962 kauppaneuvoksen arvonimen ansaitusti saanut Järvinen oli aloittanut suksitehtailijana liikekumppaniensa kanssa 1930-luvun alussa. Hän toi Suomelle yhdistetyn hiihdon ensimmäisen arvokisamitalin, MM-pronssia Zakopanessa 1929. Niillä saavutettiin kymmeniä olympiavoittoja ja maailmanmestaruuksia. Kyseessä ei kuitenkaan ollut virallinen olympialaji. Vuotta aiemmin Järvinen sai kunnian kantaa Suomen lippua talviolympialaisten avajaisissa Sankt Moritzissa. Kilpauran komeista muistoista huolimatta hänet tunnettiin huomattavasti paremmin suksitehtailijana. Ratkaiseva kehitysaskel oli siirtyminen sälesuksien valmistamiseen 1940-luvun lopulla. Maailmankuulut Esko Järvinen Oy:n tummanpunaiset puusukset olivat 1950–60-luvulla alansa huipputuote
Ensimmäisen kansainvälisen voittonsa Tapani Niku saavutti vuonna 1920 Åressa murtomaalla käydyssä kilpailussa. Vuonna 1923 Niku alkoi valmistaa murtomaasuksia omassa suksiverstaassaan Haapavedellä. Matkan voittaneelle Matti Raiviolle hän hävisi lähes 19 minuuttia. Hiihdon ensimmäiset arvokilpailut järjestettiin Ranskan Chamonix’ssa 1924. Matti Raivio ja Tapani Niku olivat suojanneet kasvonsa kangasnaamarilla, josta ainoastaan suu, sieraimet ja silmät pilkistivät esiin. TAPANI NIKU * 1.4.1895–6.4.1989 Hiihtäjä MM-Lahti: 1926 6:s 50 km, 13:s 30 km Olympiakisat: 1 pronssi 1924 (Lahti 1926 uran ainoat MM-kisat) TAPANI NIKUN ura sijoittui suomalaisen hiihdon suureen murroskauteen, siirtymiseen tasamaalta maastoon eli murtomaalle. Hiihtolenkit metsissä sopivia suksipuita etsien venyivät pisimmillään yli sataan kilometriin. Hän oli saanut tehtäväkseen uudestavuodesta lähtien postinkuljetuksen Pihlajaveden asemalta Sällinkylään. Kolmesti viikossa hän hiihti postilaukku selässä asemalle ja takaisin. Niku oli Suomen viimeinen tasamaiden suurhiihtäjä ja ensimmäinen murtomaiden mestari. Raivio hallitsi kilpailua alusta lähtien. Ruotsiin ja Norjaan tehty kilpailumatka ei muutoin ollut suomalaishiihtäjille menestys. Työ tuotti nopeasti tuloksia, sillä jo vuonna 1922 suomalaiset saavuttivat Holmenkollenilla kaksoisvoiton 50 kilometrillä. Norjan suurin toivoa Ole Hegge oli jäänyt Saarisesta puoli minuuttia. Loppumatka sujui Raiviolta kilpakumppaneihin nähden ylivoimaisesti. Voittomarginaali on edelleenkin suurin tämän matkan arvokisoissa. Matti Raivio on hiihtohistorian ensimmäinen suomalainen maailmanmestari. Puolimatkassa toiseksi oli noussut Tapani Niku, mutta noin minuutin Raiviota jäljessä. Menomatkalla oli toimitettavana yleensä vain jokunen kirje, mutta palatessa saattoi laukulla olla painoa jopa 15 kiloa. Anton Collin voitti ja Tapani Niku oli toinen. Kunto nousi kohisten, ja kahtena seuraavana talvena Niku oli kotimaan kisoissa lähes lyömätön. Vuonna 1989 kuollut suurhiihtäjä haudattiin valtion kustannuksella Lahden Mustankallion hautausmaalle. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 17 Matti Raivio voitti MM-kisoissa 1926 molemmat hiihtomatkat, 30 km ja 50 km. Suomen Urheilulehden mukaan ”näyttivät miehen sukset olevan kuin santapaperia.” Kilpailun hiihti loppuun 15 osanottajaa, jotka kaikki olivat suomalaisia, ruotsalaisia tai norjalaisia. Hänen parhaaksi saavutuksekseen olympiakisoissa jäi 7. Hän johti toisena olevaa Veli Saarista yli minuutilla. Menestys kotikisoissa oli Nikulle suuri pettymys. 50 kilometrin kilpailun alkaessa oli pakkasta yli 20 astetta. Lahden 1926 kisojen aikaan Nikun kilpailu-ura oli jo lopuillaan, seuraava kausi jäi hänen viimeisekseen. Matti Raivio otti selvän johtopaikan jo ensimmäisellä väliaikapaikalla yhdeksän kilometrin kohdalla. Lopetettuaan hiihtouransa Tapani Niku jätti myös suksiverstaansa ja muutti Lahteen. Postimatka oli pituudeltaan 50 kilometriä, joten Raivion peruskuntoharjoittelu sujui osittain työn ohessa. Ruhjeistaan huolimatta Niku taisteli 18 kilometrillä kolmanneksi. Hänen eronsa jälleen toiseksi hiihtäneeseen Tauno Lappalaiseen oli 8 minuuttia 27 sekuntia. Eroa toiseksi kiristäneeseen Tauno Lappalaiseen kertyi 6 minuuttia 18 sekuntia. Kisaohjelmassa oli 50 ja 18 kilometrin kilpailut. Matkaan lähti viiden eri maan edustajia mukavassa 10 asteen pakkasessa. Niku totesi matkan jälkeen, että syytä oli niin välineissä, voitelutaidossa kuin hiihtotekniikassakin. Yleisön mukaan he olivat ”kaamean näköisiä”. sija vuonna 1924 sekä 18 km:n että 50 km:n kilpailuissa. Hän alkoi kehittää murtomaahiihtoon sopivaa suksea porvoolaisen suksitehtailija Emil Lampisen palveluksessa. Hänen saavuttamansa pronssi on Suomen hiihdon ensimmäinen olympiamitali. (KL). Kolmenkympin kisassa hän oli 15 maaliin päässeen hiihtäjän joukossa kolmastoista. Kilpaura huipulla päättyi MM-talveen 1926. Ensimmäisellä matkalla, 30 kilometrillä, Raiviota ei ennakkoon edes pidetty parhaana suomalaisena. Kilpailemisen hän aloitti 1910-luvun puolivälissä hiihtäen tasamailla kotipitäjänsä kuuluisilla ”haapavetisillä”. (PH) Tapani Niku, Suomen hiihdon ensimmäinen olympiamitalisti. Kovassa pakkasessa hiihdetyllä 50 kilometrillä Niku saapui maaliin kuudentena. Nikun sulava hiihtotyyli on ikuistettu Viktor Janssonin vuonna 1938 valmistuneeseen, nykyisin Lahden Hiihtostadionin edustalla sijaitsevaan hiihtäjäpatsaaseen. Kuva kovassa pakkasessa hiihdetyn 50 km:n kilvan jälkeen, kasvoilta riisuttu pakkassuoja huoltajan käsissä. Viimeisenä lähtenyt latvialainen Motmiller tosin keskeytti jo 200 metrin hiihdon jälkeen. Pidemmällä matkalla Alppien jäiset rinteet koituivat Tapani Nikun kohtaloksi: hän putosi ladulta rotkoon ja mursi kaksi kylkiluutaan. MATTI RAIVIO * 22.2.1893–25.5.1957 Hiihtäjä MM-Lahti: 1926 2 kultaa 30 km ja 50 km Olympiakisat: 7:s 18 km, 7:s 50 km 1924 (Lahti 1926 uran ainoat MM-kisat) MATTI RAIVIO valmistautui Lahden kisoihin kaikessa rauhassa kotioloissa Keski-Suomessa
(MH) Mäkihypyn norjalaiset mitalistit Jacob Tullin Thams (vas.) ja Georg Østerholt. Tullin Thamsin jälkeen vain kolme urheilijaa on voittanut mitaleita sekä kesäettä talviolympialaisissa. Mäkihypystäkin hän sai Chamonix’ssa 1924 pronssimitalin mutta menetti sen tarkistuslaskennassa, joka suoritettiin vasta vuonna 1974. Erityisen makealta maistui Thorleif Haugin jättäminen hopealle. Holmenkollenin kisoissa Haug voitti kuninkuusmatkan 50 km kuusi kertaa vuosina 1918–1924. (MH). Mäkihypyn, silloiselta nimeltään erikoismäenlaskun, lapsipuolen asemaa norjalaisessa hiihtokulttuurissa kuvastaa, että laji liitettiin Holmenkollenin kisojen ohjelmaan vasta vuonna 1933. Norjalaisten eniten arvostaman yhdistetyn kilpailun Haug voitti Holmenkollenilla kolmesti. Lahden MM-kisoissa 1926 Grøttumsbråten tarttui vahvalla otteella mestaruuteen jo hiihto-osuudella, joka tuolloin suoritettiin ensin. Hän kuului 8 m luokassa purjehdushopeaa voittaneen norjalaisveneen miehistöön. Ennätys on edelleen lyömätön. Hänestä tuli yhdistetyn kaksinkertainen olympiavoittaja (kultaa St. Moritzissa 1928 ja Lake Placidissa 1932). Berliinin kesäolympialaisissa 1936 Jacob Tullin Thamsista tuli kautta aikojen toinen urheilija, joka voitti olympiamitalin sekä kesäettä talvikisoissa. Chamonix’n talviolympialaisissa 1924 yhdistetyn ja molemmat hiihtomatkat voittanut norjalainen joutui Lahdessa tyytymään yhdistetyn hopeaan. Kisojen ylivoimaiseksi sankarihahmoksi kohosi Norjan Thorleif Haug, joka voitti molemmat hiihtomatkat (18 km ja 50 km) sekä yhdistetyn kilpailun. THORLEIF HAUG (Norja) * 28.9.1894–12.12.1934 Hiihtäjä, yhdistetyn hiihtäjä MM-Lahti: 1926 hopeaa yhdistetyssä Olympiakisat: 3 kultaa 1924 MM-kisat: 1 hopea 1926 CHAMONIX’N TALVIOLYMPIALAISET 1924 olivat historian ensimmäiset hiihdon kansainväliset arvokilpailut. MM-kisat päättänyttä erikoismäen kisaa johti ensimmäisen kierroksen jälkeen Norjan Otto Aasen. (MH) Johan Grøttumsbråten (Norja). Mäessä maanmies Otto Aasen oli parempi, mutta ladulla peräti kymmenen minuuttia jääneenä hän ei uhannut Grøttumsbråtenin kultaa. Lahden MM-hiihdot 1926 jäivät Haugin uran päättäneeksi pettymykseksi, kun voittamaan tottunut norjalainen ylsi yhdistetyssä vasta hopealle. Kukaan muu hiihtolajien urheilija ei ole yltänyt saavutukseen. Hän venytti siinä kisojen pisimmän hypyn, 39,5 metriä, mutta oli jäänyt ladulla kärjestä 12 minuuttia, eikä siten kamppaillut mitaleista. Hän voitti kaksi ensimmäistä mäkihypyn kansainvälistä arvokilpaa, johon norjalaiset osallistuivat. Toisella kierroksella Tullin Thamsin 38,5-metrinen hyppy riitti maailmanmestaruuteen. Tullin Thams osallistui Lahdessa 1926 myös yhdistetyn kisaan. Lisäksi Grøttumsbråten voitti urallaan neljä maastohiihdon arvokisamitalia, kirkkaimpana 18 km:n olympiakulta St. Norjalaisella arvoasteikolla vähintään Grøttumsbråtenin kansainvälisen menestyksen rinnalle kuuluivat viisi yhdistetyn voittoa Holmenkollenilla 1923–1931. JACOB TULLIN THAMS (Norja) * 7.4.1898–27.7.1954 Mäkihyppääjä MM-Lahti: kultaa mäkihyppy Olympiakisat: 1 kulta 1924 MM-kisat: 1 kulta 1926 OSLOLAISTA JACOB Tullin Thamsia voidaan perustellusti pitää maailman mäkihyppyhistorian ensimmäisenä valtiaana. Yhdistetyn maailmanmestaruus Lahdessa 1926 oli ensimmäinen uran kuudesta arvokisavoitosta. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 18 Hiihtokuningas Thorleif Haug vakavana. Moritzissa 1928. JOHAN GRØTTUMSBRÅTEN (Norja) * 12.2.1899–24.1.1983 Yhdistetyn hiihtäjä MM-Lahti: 1926 kultaa yhdistetyssä Olympiakisat: 3 kultaa, 1 hopea 2 pronssia 1924–1932 MM-kisat: 3 kultaa 1926–1931 POHJOISMAISTEN HIIHTOLAJIEN arvokisahistorian ensimmäinen kuningas oli norjalainen Thorleif Haug, joka voitti Chamonix’n talviolympialaisissa 1924 kolme kultaa. Norjalaiset arvostivat yli kaiken yhdistetyn hiihdon mestaruuksia, ja tässä lajissa Haugin valtikan peri Johann Grøttumsbråten
Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1938 19 Lahti 1938
Joulukuussa 1937 valmistuneen mäen kriittinen piste oli 62 metriä. Ensimmäiset FIS:n viralliset MM-kisat pidettiin Chamonix’ssa 1937. 50 km 1938 MM Lahti 1939 MM Zakopane 1948 OK St. LAHTI 1938 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 20 LAHTI 1938 SUOMEN SUURKISAT Lahtelaisten innostus suurkilpailujen järjestämiseen heräsi uudelleen 1930-luvulla olympiahankkeen myötä. Salpausselän kisat keräsivät normaaleinakin vuosina toistakymmentä tuhatta katsojaa. KOK ja kansainvälinen hiihtoliitto FIS ajautuivat asiasta ilmiriitaan, ja vastavetona FIS päätti perustaa omat hiihtourheilun MM-kilpailunsa. yhdistetty su 27.2. 18 km la 26.2.–su 27.2. Tuolloisten sääntöjen mukaan kesäja talviolympiakisat myönnettiin pääsääntöisesti samalle maalle, joten jos Helsinki saisi vuoden 1940 kisat, voitaisiin talvilajit järjestää Lahdessa. Katsomoalue uudistettiin 60 000 katsojaa vetäväksi hiihtostadioniksi, jonka takana kohosi ajanmukainen ravintolarakennus. mäkihyppy ma 28.2. Olympiahaaveet jouduttiin hautaamaan, kun Kansainvälinen Olympiakomitea päätti 1936 myöntää kisat Helsingin sijasta Tokiolle. Lahden Hiihtoseuralla oli vahva edustus Suomen Hiihtoliiton johdossa, ja olipa Hiihtoliiton päämajakin siirretty Lahteen. Alppihiihto oli tullut olympialajiksi 1936, mutta KOK kielsi osallistumisoikeuden laskettelunopettajilta, joita se piti ammattilaisina. Suomi jätti hakemuksen seuraavan vuoden kisoista ja niihin liittyvästä kongressista. Vaikka FIS:n ajatus oli järjestää kaikki kilpailut samassa paikassa, se suostui jakamaan vuoden 1938 MM-kisat: Suomi sai pohjoismaiset lajit ja kongressin, Sveitsin Engelberg alppilajit. 4x10 km viesti la 26.2. Aivan kisaportin viereen valmistui asemarakennus, jonka äärelle ylimääräiset kisajunat saattoivat suoraan ajaa. Koko stadionin alue varustettiin sähkövaloin, minkä jälkeen hyppyrimäessä voitiin järjestää KISAOHJELMA 1938 to 24.2. Samalla virisi kuitenkin uusi mahdollisuus. FIS:n edellyttämän uuden suurmäenkin rakennustoimet oli jo ehditty laittaa vireille. Lahti valmistautuu jälleen MM-kisojen isännyys oli periaatteessa vielä kilpailutettava Suomen sisällä, mutta Lahti oli jo vakiinnuttanut asemansa maan johtavana hiihtokeskuksena. Moritz 1950 MM Lake Placid 1952 OK Oslo 1954 MM Falun 1956 OK Cortina d’Ampezzo
Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1938 21 iltakilpailuja. Isäntämaan joukkueessa oli enemmän urheilijoita kuin muilla 12 maalla yhteensä.. Ankkuriosuutta suomalaiset olivat etukäteen pelänneet: Klaes Karppista lähti takaa-ajamaan pikamatkan hallitseva maailmanmestari Lars Bergendahl. Pohjoismaisten lajien arvokisaohjelmaan tuli viidentenä lajina mukaan miesten 4x10 km viestihiihto Garmisch-Partenkirchenin olympiakisoista 1936 alkaen. Vuosien 1925–1927 arvokisat tunnettiin nimellä rendez vouz -kilpailut (Suomessa Lahti 1926 FIS:n kongressikilpailuina), ja vuosien 1929–1935 mittelöt FIS-kilpailuina (FIS races). Uusia maita vuoden 1926 kongressikisoihin verrattuna olivat Japanin lisäksi Italia, Itävalta, Jugoslavia, Puola, Sveitsi ja Viro. Toisin kuin 1926, kansallisia oheistapahtumia oli vain kaksi: ilotulituksen säestämä iltakilpailu hyppyrimäessä sekä pujotteluhiihto, jonka voitti autourheilijana tunnettu Karl Ebb. Vuorenvarma viestivoitto Heti avajaisten jälkeen käynnistyi MM-kisojen avauslaji, 4 x 10 km:n viestihiihto. Hiihdon MM-kisojen avajaiset Lahden torilla 24.2.1938. Lipsuvien suksiensa kanssa tuskaillut Jussi Kurikkala hävisi avausosuudella norjalaiselle yli minuutilla, mutta Martti Lauronen nosti Suomen toisella osuudella johtoon, ja Pauli Pitkänen kasvatti etumatkan 1.40 minuuttiin. Näiden kahden maan ennusteltiin nytkin kamppailevan voitosta. Niinpä pikamatkalle oli ilmoittautunut 112 suomalaishiihtäjää ja viidellekympille 84. Näille kaikille myönnettiin jälkikäteen virallinen MM-arvo FIS:n kongressissa 1965. Suomi oli toinen maa, joka sai järjestääkseen MM-kisat toistamiseen: Tšekkoslovakia oli järjestänyt MM-kisat 1925 Janské Lázn?ssa (saksalaisittain Johannisbadissa) ja 1937 Tatralla (Vysoké Tatry). Myös toisin kuin 12 vuotta aiemmin, osallistujamääriä ei ollut rajoitettu millään tavoin. Kasvaneet puitteet Hiihtomaailma oli kasvanut sitten viime näkemän: MM-kilpailuihin saapui osallistujia isäntämaan lisäksi 13 maasta, kaukaisimmat Japanista saakka. Radio oli ollut paikalla Salpausselän kisoissa jo vuodesta 1932 lähtien; MM-hiihdot toivat suomalaisten olohuoneisiin Yleisradion mainiot selostajat Martti Jukola ja Pekka Tiilikainen. Kisojen ohjelmassa oli viisi kilpailulajia: 18 ja 50 kilometrin hiihto, viestihiihto sekä mäkihyppy ja yhdistetty kilpailu. Norjalaiset ja suomalaiset jättivät väliin Cortina d'Ampezzon MM-hiihdot 1927. Viesti oli otettu FIS:n kisojen ohjelmaan 1933; Suomi oli voittanut kultaa 1934 ja 1935 sekä Garmisch-Partenkirchenin olympiakisoissa 1936, mutta taipunut Chamonix’n MM-laduilla Norjalle. Tämä huomasi kuiHiihtomaailman muutoksia 1926–1938 KANSAINVÄLINEN HIIHTOLIITTO FIS alkoi järjestää virallisia MM-kisoja 1937. Mukaan ehtivät myös FIS:n kongressiherrat, jotka olivat pitäneet kokouksensa tällä kertaa Helsingin Säätytalolla. Lehdistön olosuhteita ja puhelinyhteyksiä parannettiin myös entisestään. FIS onnistui säilyttämään molemmat leirit suojissaan, ja alppihiihdon MM-kisojen järjestäminen aloitettiin 1931 Sveitsin Mürrenissä. Kisojen arvoa korosti se, että avajaisissa Lahden torilla torstaina 24.2.1938 piti puheen tasavallan presidentti Kyösti Kallio, jonka vanavedessä kisakaupunkiin oli saapunut suuri joukko ministereitä, diplomaatteja ja muita pääkaupungin silmäätekeviä. Alppilajeista kiinnostuneet Keski-Euroopan maat ja Pohjolan maastohiihtomaat kävivät kamppailua hiihtourheilun suunnasta ja hallinnasta. Pronssista ottelisivat Ruotsi ja Italia, josta suomalaisen Väinö Sareksen valmennuksessa oli kehkeytymässä varteenotettava hiihtomaa
Ruotsalainen yllätysmies Westbergh onnistui myös pitämään toisen sijansa. LAHTI MM 1938 MAAILMANMESTARIT Hiihto, miehet 15 km Pauli Pitkänen, Suomi 50 km Kalle Jalkanen, Suomi 4x10 km Suomi (Jussi Kurikkala, Martti Lauronen, Pauli Pitkänen, Klaus Karppinen) Yhdistetty Olaf Hoffsbakken, Norja Mäkihyppy Asbjørn Ruud, Norja SUOMALAISET MITALISTIT Kultaa Pauli Pitkänen, 15 km hiihto Kalle Jalkanen, 50 km hiihto Miesten hiihtoviestijoukkue (Jussi Kurikkala, Martti Lauronen, Pauli Pitkänen, Klaus Karppinen) Hopeaa Alvar Rantalahti, 50 km hiihto Pronssia Kalle Jalkanen, 15 km hiihto. Eniten pettyivät norjalaiset, joista paras oli kahdeksanneksi sijoittunut yhdistetyn mies Olaf Hoffsbakken. Miesten järjestys oli sama myös maalissa. Kilpaan starttasi peräti 213 miestä, joukossa yhdistetyn hiihtäjät. Ne hän esittikin 50 ja 51 metrin pituisina. Ensiksi ratkottiin yhdistetyn palkinnot. Vaikka menestystä ei isäntämaalle ollut suuremmin luvassa, hiihtostadionille virtasi yli 50 000 henkeä, suomalaisilla urheiluareenoilla ennen näkemätön väenpaljous. Sakeaa sumua ja yleisön humua Sunnuntai oli pyhitetty mäkihypylle. Yhdistetyn mäkiosuuden paras hyppääjä oli rovaniemeläinen Timo Murama, joka toisellaan venytti 61,5 metriä. Hyppytorni peittyi ajoittain tyystin näkyvistä, mikä aiheutti kilpailuun katkoksia. LAHTI 1938 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 22 tenkin tehtävän toivottomaksi, ja kokenut Karppinen pääsi kasvattamaan Suomen voittomarginaalin lähelle neljää minuuttia. Viimeisenä sijalla 11 maaliin sivakoi Latvia 37 minuuttia Suomelle hävinneenä. Keski-Euroopan vahvimpia nimiä olivat Itävallan Sepp Bradl ja Puolan Stanis?aw Marusarz. Hoffsbakkenille riitti voittoon kaksi pystyssä pysyttyä hyppyä. Messilän tarkastusasemalla 10 kilometrin kohdalla kilpailua johti Pauli Pitkänen, josta Ruotsin Alfred Dahlqvist oli jäänyt 20 ja Kalle Jalkanen 40 sekuntia. Kokonaiskilpailussa Murama sijoittui kymmenenneksi; paras suomalainen oli viidenneksi noussut Pentti Vesalainen. Suomalaisista paras oli yhdeksänneksi hiihtänyt Lenni Anttila, jolta ei mäessä kuitenkaan odotettu paljoa. Leipälajissaan yhdistetyssä norjalaiset olivat kuitenkin ottaneet tukevan otteen: Hoffsbakken johti kilpailua ylivoimaisesti perässään Ruotsin John Westbergh ja kuusi omaa maanmiestään. Edellispäivien kirkas pikkupakkanen oli vaihtunut koleaan sumuun, jota sankensi vetureiden tupruttama savu. Arvonnalla oli suuri merkitys, sillä jälkipään lähtijöillä oli edessään pahasti jauhautunut latu. Tungosta ladulla Suomalaisten kisat olivat alkaneet loistavasti, ja jatkoa seurasi lauantaina hiihdetyllä 18 km:n pikamatkalla. Eniten kärsi mestaruutta puolustanut Bergendahl, joka numerolla 200 päätyi sijalle 23. Ruotsi otti pronssia Italian hyytyessä kuudenneksi edellään vielä Sveitsi ja Saksa. Mäkihypyn erikoiskilpailu oli MM-kisojen ainoa laji, jossa Pohjoismaiden rintama oli murrettavissa
Ansaitun osansa kunniasta saivat Suomen hiihtäjien päävalmentaja Veli Saarinen ja epävirallinen ”rasvamestari”, voidetehtailija Esa Rossi. Pisimmän hypyn, mäkiennätyksen 67 metriä, esitti Marusarz, mutta tasaisen kilpailun loppujärjestystä ei kukaan osannut arvioida ennen kuin tuomaristo sai pisteet laskettua pari tuntia kilpailun päättymisen jälkeen. Lämpömittari näytti nollaa, ja edellisyönä satanut lumi teki ladun raskaaksi: vallitsi siis ”ruotsalaiskeli”. Garmisch-Partenkirchenin olympiaviestin sankari Kalle Jalkanen sauvoi uransa suurimpaan henkilökohtaiseen voittoon yli neljän ja puolen minuutin eron turvin. Asbjørn Ruud julistettiin voittajaksi 0,3 pisteen erolla Marusarziin. Hopealle ohi Bergendahlin nousi suuryllättäjä Alvar Rantalahti. Ensimmäisellä väliaikapaikalla 11 km:n kohdalla kilpaa johti Norjan Bergendahl, mutta puolimatkassa hän oli taipunut kolmanneksi edellään Pekka Vanninen ja Kalle Jalkanen. Vanninen johti kilpailua lottien hoitamalla virvokeasemalla 33 km:n kohdalla puolentoista minuutin erolla Jalkaseen mutta harhautui sitten kertomansa mukaan väärälle ladulle ja keskeytti menetettyään liikaa aikaa. ”Oikein käy sääliksi pohjoismaisia naapureita, ja eteläisistä ei viitsi puhuakaan”, jatkoi pakinassaan lehden päätoimittaja Hugo Valpas. Pauli Pitkänen 2 2 FIN hiihto Kalle Jalkanen 1 1 3 FIN hiihto Olaf Hoffsbakken 1 1 NOR yhdistetty Asbjørn Ruud 1 1 NOR mäkihyppy MAITTAIN Suomi 3 1 1 5 Norja 2 1 3 6 Ruotsi 2 1 3 Puola 1 1 Suomen kultajoukkue viestihiihdossa: Klaes Karppinen (vas., 4. Tasavallan presidentin sanoja ei otettu varteen. ”Kaikkien aikojen suomalais-saavutus”, otsikoi Suomen Urheilulehti. Suomen Väinö Tiihonen sijoittui yhdeksänneksi. osuus).. osuus), Martti Lauronen (2. MM-kisojen päätösja kuninkuuslaji oli ohjelmassa maanantaina, joten monet kisavieraat olivat presidentin tavoin jo lähteneet kisakaupungista. osuus) ja Jussi Kurikkala (1. osuus), Pauli Pitkänen (3. Kaikkien aikojen saavutus ”Älkää nyt sitten maanantaina viekö 5:llä peninkulmalla kaikkia, vaan olkaa toki vieraille kohteliaita”, varoitteli virkatehtäviensä vuoksi Helsinkiin palaamaan joutunut Kyösti Kallio Suomen Hiihtoliiton puheenjohtajaa Tauno Aarretta. Ladun varteen riitti silti tuhansia katsojia. Voiteluongelmiin sortuneet ruotsalaiset olivat kadonneet kuvasta lähes tyystin: vain Nils-Joel Englund sinnitteli viidentenä hyytyäkseen hänkin lopulta sijalle 12. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1938 23 Kolme edellistä arvokilpailua voittanut Birger Ruud ei ollut saapunut Lahteen, mutta tasaisesta norjalaisrintamasta löytyi hänen 18-vuotias pikkuveljensä Asbjørn. LAHTI MM 1938 MITALIT K H P Yht. Tuloslistan tarkastelu osoitti, että yhdentoista parhaan hiihtäjän joukossa oli kymmenen suomalaista; ainoastaan pronssimitalisti Bergendahl rikkoi rintaman
Myytyjä pääsylippuja oli miltei 60 000. Vuoden 1940 kesäja talvikisat peruutettiin, ja hiihtomaailma hiljeni moneksi vuodeksi. LAHTI 1938 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 24 Korkeat mutta lyhyet jälkimainingit Vuoden 1938 MM-hiihtoja seurasi paikan päällä yli 100 000 ihmistä. Kesällä 1938 Helsinki sai sittenkin vuoden 1940 olympiakisat, kun Japani luopui niistä Kiinan-sotansa vuoksi. MM-kisoihin 1938 osallistui kaksi japanilaista mäkihyppääjää. Sinivalkoiset hiihtojuhlat jatkuivat jo viikon kuluttua Holmenkollenilla, jossa Pekka Niemi ja Pekka Vanninen ottivat kaksoisvoiton 50 kilometrillä. Ilman hiihtokilpailuja ei Suomi halunnut järjestää talvikisoja, jotka siirrettiin St. Menestys oli lupaavaa: Masaji Iguro 10:s ja Tomico Kikuchi 12:s. Runsas kuukausi Lahden MM-kisojen päättymisen jälkeen Saksa liitti Itävallan itseensä, ja syksyllä 1938 kriisi levisi Tšekkoslovakiaan. Salpausselän siluettiin nousi kaksi radiomastoa vuonna 1927, ja uusi suurmäki valmistui ennen vuoden 1938 MM-kisoja.. FIS vahvisti Helsinginkongressissaan aiemmin tekemänsä päätöksen vetää hiihtolajit pois olympiakisoista, koska KOK ei ollut taipunut laskettelunopettajien ammattilaiskysymyksessä. Saksan hyökkäys Puolaan 1.9.1939 käynnisti toisen maailmansodan, ja Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen 30.11.1939 talvisodan. Pilviä oli kuitenkin kertymässä taivaalle. Vesa Tikander Kalle Jalkanen (vas.) matkalla maailmamestaruuteen 50 km:n kisassa. Seuraavana talvena MM-mitaleista oli määrä hiihtää Holmenkollenilla. Moritzille ja sittemmin Garmisch-Partenkirchenille. Menestys jatkui vuoden 1939 MM-kisoissa Zakopanessa, jossa Jussi Kurikkala voitti pikamatkan ja Suomi jälleen viestin. Läsnä olleet 74 ulkomaalaista sanomalehtimiestä raportoivat paitsi suomalaishiihtäjien loistavasta menestyksestä myös järjestelyjen mainiosta onnistumisesta sinetöiden Lahden maailmanmaineen pohjoismaisen hiihtourheilun toisena mekkana. Synkempiä varjoja loi maailmantilanne
Kultamitalisti oli lopulta yli neljä ja puoli minuuttia nopeampi kuin toiseksi sijoittunut maanmies Alvar Rantalahti Bergendahlin ollessa kolmas. Lahden MM-kisoista 1938 muodostui Pauli Pitkäsen uran täysosuma. Hän joutui ohittamaan Norjan Bjarne Iversenin kahdesti, koska joutui välillä hakemaan tekohampaitaan matkan varrelta. Jalkanen kannettiin kultatuolissa saunaan riemuitsevan yleisömeren halki. Henkilökohtaiselle 18 km:n matkalle osallistui peräti 188 hiihtäjää, joten ladun kuluminen muodostuisi loppupään lähtijöille ongelmaksi. Kaksi päivää myöhemmin, 26. Kilpailu sai dramaattisen käänteen kun ennen 44 kilometrin väliaikapistettä Vanninen keskeytti hiihdettyään harhaan hyvin merkityllä ladulla. Kolmannen maailmanmestaruutensa Pitkänen voitti vuotta myöhemmin Zakopanen MM-kisojen viestihiihdossa. Kalle Jalkanen kaatui jatkosodassa 5.9.1941 Kirjasalossa Inkerinmaalla. Talvisodassa haavoittunut ja kepin varassa liikkunut Pauli Pitkänen menehtyi syksyllä 1941 käsikranaattionnettomuuden seurauksena. Pitkänen johti 18 km kilpaa alusta lähtien ja vei maailmanmestaruuden 25 sekunnin turvin. helmikuuta 1938, oli vuorossa hiihtouran suurin päivä. Olihan Kalle todennut suksia kotona pakatessaan, että ”Jos tuosta suksiparista joku menee ohi, niin eipä harmita yhtään, sillä lujasti se mies silloin hiihtää.” Kuninkuusmatka 50 km hiihdettiin kisojen viimeisenä päivänä sumuisessa suojasäässä. Kalle Jalkasen lähtönumero oli 62 ja 10 km:n väliajoissa hän oli kolmantena Pauli Pitkäsen ja Ruotsin Alfred Dahlqvistin jälkeen. Edellisenä syksynä Pitkänen oli vaihtanut maanviljelijän työstä poliisin virkaan, ja fyysisesti kevyempi työ nosti esiin huippukunnon. (PH). Tunnetuimman kilpailunsa Kalle Jalkanen suoritti vuoden 1936 olympiakisojen kultamitalihiihdossa 4 x 10 kilometrin viestin ankkurina. Kolmikon järjestys säilyi maaliin asti samana. Jalkanen ottikin kaksi päivää myöhemmin MM-kultaa 50 kilometrillä. Jalkasen kestävyys todistettiin kilpailun lopussa. Savolaishiihtäjä oli menestynyt 1930-luvun jälkipuoliskolla kansallisella tasolla erityisesti Puijon kisoissa voittaen siellä pikamatkan kolmesti. Jalkasen nopeus tuli ainakin todistetuksi. Ennen MM-kotikisoja hänen paras saavutuksensa oli jaettu kakkostila Holmenkollenin pikamatkalla 1937. Jalkanen kukisti neljänneksi sijoittuneen Ruotsin Martin Matsbon vaivaisella seitsemällä sekunnilla. KALLE JALKANEN * 10.5.1907–5.9.1941 Hiihtäjä MM-Lahti: kultaa 50 km, pronssia 18 km Olympiakisat: 1 kulta 1936 MM-kisat: 1 kulta, 2 hopeaa, 1 pronssi 1937–1939 VAJAA KUUKAUSI ennen Lahden MM-hiihtojen alkua Kalle Jalkanen voitti Lappeenrannassa 34 km:n kilpailun, joka samalla oli epävirallinen MM-katsastus. Kilpailun jälkeen Jalkanen totesi ”Tiedän nyt kestäväni, vaikka olenkin nopeassa kunnossa”. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 25 Pauli Pitkänen voitti Lahdessa 1938 kaksi maailmanmestaruutta, pikamatkalla ja viestissä. MM-kisat avanneessa Suomen kultaviestissä hän jätti osuudellaan Norjaa yli 40 sekuntia ja Ruotsia yli kaksi minuuttia. Ounasvaaran hiihdoistakin Pitkäsellä oli yksi voitto, mutta Suomen hiihdon silloista kovaa tasoa kuvastaa, ettei hän voittanut urallaan yhtään SM-mitalia. Ensimmäisellä 11 kilometrin väliaikapaikalla johdossa oli Norjan Lars Bergendahl 45 sekuntia ennen Jalkasta. (MH) Kalle Jalkanen voitti 18 km:n kisassa MM-pronssia, mutta ilmeestä näkee, että voitonnälkää jäi vielä. Lahden 18 kilometrin kilpailun jälkeen Kallen Martta-vaimo matkusti kilpailua seuraamaan. PAULI PITKÄNEN * 2.12.1911–28.9.1941 Hiihtäjä MM-Lahti: 1938 2 kultaa 18 km ja 4x10 km Olympiakisat: varamiehenä 1936 MM-kisat: 3 kultaa 1938–1939 PAULI PITKÄSESTÄ tuli Lahden MM-hiihtojen 1938 menestynein urheilija kahden hiihtokultansa ansiosta. Seuraavilla kahdella väliaikapisteellä johtoon oli siirtynyt Pekka Vanninen Jalkasen ollessa toisena. Garmisch-Partenkirchenin olympiakisoissa 1936 Pitkänen jäi loukkaantumisen takia varamiehen rooliin
Ruudin veljessarjan vanhin, Sigmund, oli puolestaan voittanut MM-kultaa Zakopanessa 1929. Pikkuveli Asbjørn tuurasi oivallisesti ja otti maailmanmestaruuden, uransa ainoan arvokisamitalin. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 26 ASBJØRN RUUD (Norja) * 6.10.1919–26.3.1989 Mäkihyppääjä MM-Lahti: kultaa 1938 Ei olympiakisoja MM-kisat: 1 kulta 1938 BIRGER RUUD (Norja) * 23.11.1911–13.6.1998 Mäkihyppääjä MM-Lahti: ei kilpaillut Olympiakisat: 2 kultaa, 1 hopea 1932–1948 MM-kisat: 3 kultaa, 1 hopea 1931–1939 SIGMUND RUUD (Norja) * 30.12.1907–7.4.1994 Mäkihyppääjä MM-Lahti: ei kilpaillut Olympiakisat: 1 hopea 1928 MM-kisat: 1 kulta, 1 pronssi 1929–1930 NORJAN BIRGER Ruud hallitsi maailman mäkihyppyä koko 1930-luvun mutta Lahden MM-kisoihin 1938 hän ei lähtenyt. Asbjørn Ruud.
Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1958 27 Lahti 1958
Toisen maailmansodan jälkeen hiihdon MM-kisat päätettiin järjestää harvennetulla tahdilla olympiakisojen parillisina välivuosina. yhdistetty ti 4.3. KISAOHJELMA 1958 su 2.3 M 30 km su 2.3.–ma 3.3. Kun Lahti sai vuonna 1955 jälleen kerran vastuun hiihdon maailmanmestaruuskilpailuiden järjestämisestä, Suomi oli hiihtourheilun suurvalta. M 50 km su 9.3. Kotkassa syntynyt mutta jo alle kouluikäisenä Lahteen muuttanut mäkikotka oli uhkunut hyvää virettä kauden alusta lähtien, mutta kotimäessä hänen harjoitushyppyjensä taso oli vaihdellut. N 10 km to 6.3. M 15 km ke 5.3. Sen puolesta puhuivat myös aiempien arvokisojen mitalitaulukot. Lahden kolmas MM-kisaisännyys sai sinettinsä FIS:n kongressissa kesällä 1955, kun Lahti voitti äänestyksessä Länsi-Saksan Garmisch-Partenkirchenin, Kanadan Banffin ja Ranskan Chamonix’n. LAHTI 1958 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 28 LAHTI 1958 HIIHTÄJIEN MAAN VOIMANNÄYTE Lahden hiihtostadionilla porisi. Mitalistien rintamaan olivat liittyneet runsain joukoin myös naiset. Tuuletkin pyörivät mäessä arvaamattomasti. mäkihyppy 1958 MM Lahti 1960 OK Squaw Valley 1962 MM Zakopane 1964 OK Innsbruck 1966 MM Oslo 1968 OK Grenoble 1970 MM Tatra. Yleisölajina mäkihyppy – tai mäenlasku, kuten lajia kutsuttiin – oli jopa maastohiihtoa suositumpaa. Maastohiihdon ohella suomalaisten suosikkilajiksi oli noussut nopeasti mäkihyppy: uudella aerodynaamisella tyylillä lentäneet suomalaiset mäkimiehet valtasivat palkintokorokkeen ylimmät sijat niin Falunin MM-hiihdoissa 1954 kuin Cortinan olympialaisissa 1956. Liki satatuhatta katsojaa pidätti hengitystään, kun Kärkinen hyppäsi vauhtiradalle, laski hyppyrille ja ponnisti kohti kiehuvaa mäkimonttua. MM-kisat 1958 olivat edenneet viimeiseen päiväänsä ja mäkikilpailu kahdenteenkymmenenteen hyppääjäänsä, kun vuorossa oli yksi kisojen odotetuimmista hetkistä: hyppyvuorossa oli suomalaisten valtti Juhani Kärkinen. N 3x5 km viesti la 8.3. M 4x10 viesti pe 7.3. Falunin jälkeiset MM-kisat ajoittuivat vuoteen 1958, ja kun kyseessä oli Suomen Hiihtoliiton 50 -vuotisjuhlavuosi, aika oli kypsä Lahden uudelle kisahakemukselle. Falunissa suomalaiset voittivat yksitoista mitalia neljästätoista, vaikka mukana oli ensimmäistä kertaa myös idän jättiläinen, Neuvostoliitto
Urheilijoita saapui 18 maasta, lehtimiehiä oli mukana satamäärin, ja pääsylipun lunasti lopulta yli 200 000 katsojaa. Suomesta tuli 1950-luvulla johtava mäkihyppymaa. Naisten hiihto tuli uutena lajina mukaan Oslon talviolympialaisissa 1952. Meno ei rauhoittunut öisinkään. Lähes yhtä vallankumouksellisena voi pitää sitä, että Norja menetti ylivoimaisen valta-asemansa mäkihypyssä ja erityisesti yhdistetyssä. Naiset kilpailivat ensimmäisen kerran 3x5 km:n viestissä. Vielä suurempi mullistus hiihtomaailmassa koettiin, kun Neuvostoliitto ja DDR osallistuivat ensimmäisen kerran lajin arvokilpailuihin: Neuvostoliitto otti heti mitalitilaston kärkisijan. TV-kuvaajia näkyi kuitenkin jo kisoissa, ja pätkiä kisatapahtumista esitettiin televisiossa jälkilähetyksinä. Sodan jälkeen hiihdon arvokisamitaleista kilpailtiin ensimmäisen kerran Sankt Moritzin olympialaisissa 1948. Liikenneyhteyksiä parannettiin myös siirtämällä Salpausselän juna-asema kisojen ajaksi aivan stadionalueen laitaan. Kisat avasi presidentti Urho Kekkonen. Maailmanmestariksi metsäkoulusta Kahdeksan päivän kisarupeama käynnistyi miesten 30 kilometrin hiihdolla sunnuntaina 2. MM-kisojen avajaiset järjestettiin hiihtostadionilla 1.3.1958. Etelä-Suomen Sanomat kertoi Aleksanterinkadun olleen yö-kahdeltakin täynnä ”nykyistä, hieman kaltoin kasvanutta tai ehkä kasvatettua nuorisoa, joka pitää kunnia-asianaan vetelehtiä jossakin.” Vuonna 1958 Suomi oli TV-aikakauden kynnyksellä, mutta suorien televisiointien kannalta kisat tulivat hieman liian aikaisin. 1972 OK Sapporo 1974 MM Falun 1976 OK Innsbruck. Lahden hiihtostadion sai kisoja varten ajanmukaisen ilmeen, kun katsomo-, ravintola ja selostamotilat uusittiin ja moottoriajoneuvoille rakennettiin pysäköintialueita. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1958 29 Suurtapahtuma ”Hiihto on Pohjoisissa maissa osa ihmisten jokapäiväistä talvista elämää. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajan, kenraalimajuri Ali Koskimaan alaisuudessa kisakoneistoa pyöritti noin 2500 henkilöä. MM-hiihdot 1958 olivat moninkertaisesti suurempi tapahtuma kuin vuosien 1926 ja 1938 kisat. Stadionin yleisökapasiteetin arvioitiin tarvittaessa yltävän pitkälti yli 100 000 katsojan. Salpausselän tiheissä metsiköisHiihtomaailman muutoksia 1938–1958 VUODEN 1941 MM-kisojen virallinen status peruttiin sodan jälkeen, koska vain natsi-Saksan, sen valloittamien maiden ja Saksan liittolaisten sekä Ruotsin urheilijoiden oli mahdollista osallistua kisoihin. maaliskuuta. Sen vuoksi niissä on hiihtourheilu korkealla sijalla urheilumuotojen keskinäisessä arvoasteikossa.” MM-kisojen avajaisissa 1. Ulkomaiset urheilijat ja toimittajat, kisaturistit eri puolilta maata ja hiihtolomaa viettäneet koululaiset tekivät Lahden kaupunkikuvasta ennen kokemattoman vilkkaan. Mukaan tulivat uusina lajeina miesten 15 km ja 30 km, ja vastaavasti 18 km poistui kisaohjelmasta. Ohjelmassa oli vain 10 km:n hiihto, jossa Suomi otti kolmoisvoiton. maaliskuuta 1958 puhuneen presidentti Urho Kekkosen sanat kuvaavat hiihtämisen merkitystä 1950-luvun Suomessa. Falunin MM-kisoissa 1954 arvokisaohjelmaa rukattiin enemmän. Suurmäkeä oli uudistettu jo muutamia vuosia aiemmin, ja siitä liidettiin jopa yli 70-metrisiä hyppyjä. Sodalta säästynyt Ruotsi nousi hiihtomitalitilaston kärkeen ja säilytti asemansa myös ensimmäisissä Euroopan ulkopuolella järjestetyissä MM-kisoissa Lake Placidissa 1950. Valtaosa suomalaisista oppi liikkumaan suksilla pian kävelemisen jälkeen, mikä teki maastohiihdosta harrastajamääriltään ylivertaisen lajin. Valtaosa hiihtofaneista seurasi MM-hiihtoja entiseen tapaan radion ja sanomalehtien välityksellä sekä tietysti paikan päällä. Pitkä talvikausi hallitsi maatalousvaltaisen Suomen vuosirytmiä. Osa toteutti harrastustaan myös MM-hiihtojen avajaispäivänä: Lahden hiihtostadionille päättyneet 70–80 kilometrin pituiset laturetket houkuttelivat useita satoja osanottajia
25-vuotiaan metsäkoululaisen kunto tiedettiin kovaksi, mutta alhaisen lähtönumeronsa vuoksi hänen ei ajateltu yltävän kärkisijoille. Kilpailijoiden järjestystä ei nimittäin vielä määrännyt mäkiosuus, vaan 15 kilometrin hiihto käytiin väliaikalähtönä arvotussa järjestyksessä. Ensimmäisenä päivänä ohjelmassa oli toinenkin tapahtuma. Ensimmäisenä suomalaisena matkalle lähti Kalevi Hämäläinen. Kilpailu suoritettiin entiseen tapaan väliaikalähtönä, jossa hiihtäjät lähtivät liikkeelle arvotussa järjestyksessä puolen minuutin välein toisistaan. Yhdistetyn hiihdon mäkiosuus käytiin kolmen kierroksen kilpailuna, jossa kahden parhaan hypyn pisteet jäivät voimaan. Heikkona hiihtäjänä hänen ei kuitenkaan arveltu pärjäävän ladulla hallitsevalle olympiavoittajalle Sverre Stenersenille, joka hyppäsi toiseksi. Puuskittaiset tuulet kesytti parhaiten Suomen Martti Maatela. Mäkihypyn suosiolle kuvaavasti katsojia oli saapunut selvästi enemmän kuin aamun hiihtokisaaan. ”Ladulla tapahtui kummia” Yhdistetyn hiihto-osuuden seuraaminen oli vielä 1950-luvulla kynää, paperia ja laskupäätä vaativa tehtävä. Ensimmäinen kisapäivä valkeni komeassa auringonpaisteessa reilun kymmenen asteen pakkasessa. Toisin kuitenkin kävi. LAHTI 1958 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 30 sä risteillyt 30 kilometrin reitti koostui kahdesta lenkistä, joista ensin hiihdettiin pidempi, 20 km:n kierros. Ennakkokaavailussa suosikin viittaa aseteltiin vuoron perään Veikko Hakuliselle, Ruotsin Sixten Jernbergille ja Neuvostoliiton Pavel Koltšinille – kaikki mitalisteja vastaavalla matkalla Cortinassa 1956. Juvalaisen kärkinoteeraukset pitivät pintansa jokaisella väliaikapisteellä, ja kun lähin uhkaaja Koltšinkin joutui lopulta taipumaan, saivat kisat yllätysvoittajan jo ensimmäisessä kilpailussa. Pitkäliukuinen, tekninen Hämäläinen oli luistavassa kelissä omimmillaan ja vastoin odotuksia hyötyi lähtönumerostaan, sillä jäinen ladun pinta alkoi kilpailun edetessä säröillä ja pettää suksien alla. Lähtöjärjestyksen arveltiin suosivan erityisesti viimeisten joukossa startannutta Hakulista, joka pääsisi tarkkailemaan kaikkien tekijämiesten menoa. Ennalta Norjan tai Ruotsin juhlaksi povattu kilpailu lähti tuntemattomille urille jo alusta pitäen: vasta sijalla 13 mäen jälkeen ollut Paavo Korhonen jysäytti viiden kilometrin väliaikapisteellä todellisen pommin kellottamalla ajan 16.12, joka oli lähes kaksi minuuttia parempi kuin enLAHTI MM 1958 MAAILMANMESTARIT Hiihto, miehet 15 km Veikko Hakulinen, Suomi 30 km Kalevi Hämäläinen, Suomi 50 km Sixten Jernberg, Ruotsi 4x10 km Ruotsi (Sixten Jernberg, Lennart Larsson, Sture Grahn, Per-Erik Larsson) Hiihto, naiset 10 km Alevtina Koltšina, Neuvostoliitto 3x5 km Neuvostoliitto (Radja Jerošina, Alevtina Koltšina, Ljubov Kozyreva) Yhdistetty Paavo Korhonen, Suomi Mäkihyppy Juhani Kärkinen, Suomi SUOMALAISET MITALISTIT Kultaa Veikko Hakulinen, 15 km hiihto Kalevi Hämäläinen, 30 km hiihto Paavo Korhonen, yhdistetty Juhani Kärkinen, mäkihyppy Hopeaa Veikko Hakulinen, 50 km hiihto Naisten hiihtoviestijoukkue (Toini Mikkola, Pirkko Korkee, Siiri Rantanen) Ensio Hyytiä, mäkihyppy Pronssia Arvo Viitanen, 50 km hiihto Miesten hiihtoviestijoukkue (Kalevi Hämäläinen, Arto Tiainen, Arvo Viitanen, Veikko Hakulinen) Siiri Rantanen, 10 km hiihto. Huonosti ei mennyt muillakaan suomalaisilla, sillä kaikki kuusi hiihtivät kahdeksan parhaan joukkoon
Puolimatkassa norjalaisen mäkikisasta saama yli kolmen minuutin etumatka Korhoseen oli jo umpeutunut. Yhdistetyn kisan kärkikolmikko, vasemmalla pronssimies Gunder Gundersen (Norja), keskellä maailmanmestari Paavo Korhonen, oikealla hopeaa saavuttanut Sverre Stenersen (Norja). Korhosen armoton veto kesti loppuun saakka: hän hiihti maaliin aivan mäkiosuuden voittajan Martti Maatelan kannoilla, vaikka Maatela oli lähtenyt matkaan viisi minuuttia aiemmin. Sixten Jernberg 2 1 3 SWE hiihto Alevtina Koltšina 2 2 URS hiihto Veikko Hakulinen 1 1 1 3 FIN hiihto Ljubov Kozyreva 1 1 2 URS hiihto Kalevi Hämäläinen 1 1 2 FIN hiihto Paavo Korhonen 1 1 FIN yhdistetty Juhani Kärkinen 1 1 FIN mäkihyppy --Pavel Koltšin 3 3 URS hiihto MAITTAIN Suomi 4 3 3 10 Neuvostoliitto 2 4 1 7 Ruotsi 2 2 4 Norja 1 1 2 DDR 1 1 Hakulinen vauhdissa 30 km:n hiihdossa. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1958 31 nakkosuosikki Stenersenillä. Kalevi Hämäläinen otti urallaan kaksi yllätysvoittoa. Suomalaisten LAHTI MM 1958 MITALIT K H P Yht. Ennakkosuosikki jäi kisassa kuudenneksi, mutta keräsi myöhemmillä matkoilla värisuoran: kultaa 15 km:ltä, hopeaa 50 km:ltä ja pronssia viestistä. Kuvassa hän hiihtää kohti niistä ensimmäistä, Lahden 30 kilometrin maailmanmestaruutta.. Hiihtokuningas keräsi urallaan yhteensä peräti 14 arvokisamitalia
Muut suomalaiset eivät tällä kertaa pystyneet aivan parhaimpaansa: kisan jälkeen maalialueella vihaisesti käyskennellyt Arvo Viitanen oli toiseksi parhaana suomalaisena vasta seitsemäs. LAHTI 1958 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 32 maaliintulon jälkeen stadionin kuuluttaja lietsoi kotiyleisön kuumeista jännitystä kertomalla, että Stenersenillä oli enää seitsemän ja puoli minuuttia aikaa saapua maaliin lyödäkseen Korhonen. Kolmanneksi hiihti Norjan Gunder Gundersen, joka myöhemmin tuli tunnetuksi nimeään kantavasta ”Gundersenmenetelmästä”, jossa mäkiosuuden piste-erot muunnetaan aikaeroiksi takaa-ajona käytävälle hiihto-osuudelle. Lähtöjärjestyksen perusteella mielenkiintoisin pari oli kilpailun loppupuolella peräkkäin lähtenyt Koltšin-Hakulinen. Suomalaisten onneksi kuuluttajan laskupää oli pettänyt, ja Korhosen aika riitti kuin riittikin yllätysmestaruuteen. Kaukaa tulleen vieraan kuLahden MM-hiihtojen erikoisuus on ollut hiihtostadionille saakka saapuva kisajuna. Yleisradio oli ainoa sähköinen media vielä vuonna 1958 – Salpausselän hiihtoja televisioitiin ensimmäisen kerran 1959. Kuvassa ”sinivalkoiset äänet”, vasemmalla Paavo Noponen, keskellä ruotsiksi selostanut Enzio Sevón ja oikealla Pekka Tiilikainen.. Kurkijoella syntynyt mestarihiihtäjä ei viimeisillä sadoilla metreillä enää hyytynyt, ja Lahdessa saatiin juhlia kolmatta peräkkäistä suomalaiskultaa. Ensimmäisen lehdistötilaisuutensa maailmanmestari saikin pitää saunan pukuhuoneessa. Lähtijöistä kovimmat suosionosoitukset hiihtostadionin kymmentuhatpäinen osoitti kuitenkin eksoottisen Chilen edustajalle Jorge Luis Carrascalle. Kuinka sitten kävi Chilen Carrascalle. Pettymys olikin suuri, kun norjalaistähti saapui metsän suojista huomattavasti tätä aikaisemmin. Kilpailun lähestyessä loppua voitiinkin kertoa, että Jernberg oli pudonnut Šeljuhinin taakse ja – yleisön suureksi riemuksi – Hakulinen oli ajanut puoli minuuttia aiemmin lähteneen Koltšinin lähes kiinni. Kun väliaikatiedot kahdeksan kilometrin kohdalta kuulutettiin, alkoivat asetelmat lukittua: suomalaisista ainoastaan Veikko Hakulinen uhkasi Jernbergiä ja neuvostohiihtäjiä, joista Koltšinin lisäksi kärjen tuntumassa hiihti Anatoli Šeljuhin. Kuninkaan paluu Kolmantena kilpailupäivänä oli vuorossa hiihdon pikamatkaksi laskettu 15 kilometriä. Kyse oli kilpailun ainoasta virallisesta väliaikapisteestä, mutta järjestelytoimikunta välitti stadionille epävirallisia tietoja myös tilanteesta 800 metriä ennen maalia. Ennakkosuosikit olivat tuttuakin tutumpia: Koltšin, Jernberg ja suomalaiset. MM-kisoissa menetelmä on ollut käytössä vuodesta 1985 lähtien. Korhonen itse sai tietää voitostaan hiihtostadionin saunassa, jonne hän oli ehtinyt siirtyä ennen tarkistuslaskennan valmistumista
Sukupuolittuneisuutta kuvaavat muun muassa kisojen jälkeen annetut kunniapalkinnot. ESS:n toimittaja kiteytti kisakolumnissaan vallitsevia asenteita: ”kisamontun reunamilla ei ole niinkään jännitelty tämänpäiväisen kilvan voittajaa veikkaillen, vaan etsien heidän joukostaan kisojen kauneuskuningatarta, oikeata kisamissiä.” Tässä kisassa kolumnisti arvioi Kozyrevan voittaneen. Kun mitalisijoille yltäneet mieshiihtäjät saivat kunniapalkinnoksi hopeakelloja ja maljakoita, palkittiin naiset ompelukoneella ja pesukoneella. Koltšinan sukset luistivat paremmin – osaltaan siksi, että hän oli saanut voiteluapua aviomieheltään Pavel Koltšinilta. Tekijänaisista kelistä kärsi eniten Ruotsin Sonja Edström, kun taas neuvostourheilijat olivat juuri niin vahvoja kuin odotettiin. Pronssille yltäneen naisurheilun ladunavaajan mitaliputki kattoi näin jo neljät peräkkäiset arvokisat. Raskas keli otettiin erityisesti suomalaisleirissä hyvillä mielin vastaan, sillä sen ennakoitiin tasoittavan voimasuhteita kivikovien Neuvostoliiton naishiihtäjien ja muiden välillä. Yöpakkasista suojasäähän Ensimmäisiä kisapäiviä leimannut kuiva pakkassää muuttui neljänneksi päiväksi, kun lämpötila nousi suojan puolelle ja alkoi sataa hennosti lunta. Suomalaisten toiveet olivat turhia. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1958 33 vattiin olleen suksilla ”kuin kala kuivalla maalla”, mutta maaliin asti chileläinen kaatuilustaan huolimatta sinnitteli: hän ylitti maalilinjan 20 minuuttia Hakulista hitaammalla ajalla ja sai sijoituksen 67. Se oli myös 50 kilometrin jälkeen arvostetuin matka, jonka arvoa Suomessa lisäsi siinä saavutettu menestys: eräät urheilutoimittajat 1950-luvun muotikuvia naistenlehden MM-kisajuttuun. Neuvostoliiton naishiihdossa tapahtui kilpailun myötä vallanvaihto: Kozyrevan suuruudenvuodet alkoivat olla takana, kun Koltšina vasta lähestyi uransa huippua. Idän hiihtäjistä nopeimmin etenivät Alevtina Koltšina ja Ljubov Kozyreva. Hiihtäjien menestys lisäsi naisurheilun arvostusta Suomessa, mutta urheilukulttuuria leimasi edelleen maskuliinisuus. Taktikointi pettää Viestihiihto oli pitkään ainoa hiihdon kilpailumuoto, jossa startattiin yhteislähdöllä. Erityisesti Kozyrevan sukset luistivat kuin tervassa, mutta väkivahva Cortinan olympiavoittaja pisti tarvittaessa juoksuksi ja joutui antamaan Koltšinalle periksi vasta aivan lopussa. Punaisen rintaman onnistuivat rikkomaan vain suomalaiset, joista paras oli jälleen kerran Lahden Hiihtoseuran Siiri ”Äitee” Rantanen. Vuonna 1958 mainonta oli jo iso osa Lahden MM-kisailmettä.
Päävalmentaja Veli Saarinen ei tähän kuitenkaan suostunut. Penkkiurheilijan asiantuntemus oli kohdallaan. Hopealle pääsevät omat tyttäremme Ruotsin hiihtäjättärien saadessa tyytyä kolmanteen tilaan.” Hutin mukaan olisi suuri yllätys, jos loppujärjestys poikkeaisi tästä – huolimatta siitä, että Cortinassa näin oli Suomen voiton myötä käynyt. LAHTI 1958 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 34 nostivat viestin jopa 5000 metrin juoksun ja keihäänheiton tapaiseksi suomalaislajiksi. Kolmannella osuudella kisojen nuorin hiihtäjä Marcello De Dorigo hiihti kuvia kumartelematta Norjan kokeneen Martin Stokkenin kiinni ja ajoi hänestä ohi. Ei ollutkaan ihme, että miesten viesti viidentenä kisapäivänä houkutteli stadionille toistaiseksi suurimman yleisön – huolimatta uudelleen pakastuneesta säästä, jota vieläpä säesti pureva viima. Tiainen ja Viitanen karistivat norjalaiset helposti, mutta kärkimaat karkasivat auttamatta. Helppo veikkauskohde Kun ESS:n ”päivän penkkiurheilijalta” Matti Hutilta kysyttiin päivää ennen naisten viestihiihtoa kuinka kilpailussa käy, vastausta ei tarvinnut pohtia: ”Neuvostoliitto voittaa nyt toisen kultamitalinsa. Ankkuriosuudella Håkon Brusveen pystyi vain vaivoin pelastamaan Norjan kasvot. Vaihtopaikalle Suomi saapui yhdessä Norjan kanssa – yli minuutin Ruotsin Jernbergin ja Neuvostoliiton Terentjevin jälkeen. Tässä kamppailussa vahvempi oli hieman yllättäen Ruotsin Per-Erik Larsson Pavel Koltšinin saadessa jälleen tyytyä hopeaan. Hämäläinen jäi kiivaassa lähtökahinassa alakynteen, eikä myöhemminkään pysynyt kärjen vauhdissa. ”Haku-Veikko” oli itseoikeutettu ankkuri, mutta muistelmissaan hän paljasti lähteneensä kisaan vastahakoisesti, koska olisi halunnut lepovuoron ennen tärkeää 50 kilometrin hiihtoa. Italialainen oli ylittänyt vaaditun 20 vuoden ikärajan vasta kisojen alla. Neuvostoliiton Radja Jerošina hiihti avausosuuden naisten viestin kultajoukkueessa. MM-kisoissa 1958 tarvittiin jo isot parkkipaikat. Yhä useampi saapui paikalle henkilöautolla.. Taktikointi ei onnistunut. Ensimmäiselle osuudelle lähti yllättäen Kalevi Hämäläinen, jota seuraisivat Arto Tiainen, Arvo Viitanen ja Veikko Hakulinen. Suomen hiihtäjät nimettiin viestiä edeltävänä päivänä, mutta lähtöjärjestys selvisi yleisölle vasta starttipaikalla. Neuvostoliiton Radja Jerošina lähti omille teilleen jo lähtösuoralta, mikä tasasi helNaisten 10 km:n hiihdon mitalikolmikko MM-kisoissa 1958, vasemmalta hopeamitalisti Ljubov Kozyreva (Neuvostoliitto), pronssimitalisti Siiri Rantanen ja maailmanmestari Alevtina Koltšina (Neuvostoliitto). Hakulisen helpoksi tehtäväksi jäi pronssin varmistelu samalla kun yhtä aikaa ankkuriosuudelle lähteneet Ruotsi ja Neuvostoliitto ratkoivat voiton. Kärjen takana käytiin kiivas kamppailu nelossijasta, jossa Italia oli yllättää laihoja hiihtovuosia eläneen Norjan
Lahden MM-kisojen maastohiihdot huipentuivat, kun Jernberg ilmestyi metsien kätköistä stadionalueelle. Todellista kilpailua ei syntynyt muistakaan mitaleista: Pirkko Korkee ja Äitee Rantanen pitivät Ruotsin helposti takanaan eron venyessä lähes kahteen minuuttiin, ja lähes yhtä suuri oli lopulta Puolan ero Ruotsiin. Useampikin katsoja lienee viettänyt rokulipäivää, olihan lauantai vielä 1950-luvulla työpäivä. Sixten Jernberg jäi ilman mitalia ainoastaan 15 kilometrin pikamatkalla ja oli sekä 50 kilometrillä että viestissä Ajankuva hiihtoladuilta: mustikkasoppaa numerolapussa. Eero Kolehmainen hiihti MM-laduilla 1958 viidenneksi 50 km:llä. Kilpailun edetessä yksi suomalainen toisensa perään joutui tunnustamaan ruotsalaisen vauhdin ylivoimaiseksi, suureksi pettymyksekseen myös Veikko Hakulinen. Suomen Urheilulehti veti kilpailun viihdearvon yhteen toteamalla, että se lienee ollut kaikkien aikojen tapahtumaköyhin arvokisahiihto. Lahden MM-kisojen hiihtokuninkaasta ei viimeisen taiston tauottua ollut epäilystä. Paikalla olleet norjalaiset asiantuntijat arvioivat katkerina, että norjalainen naishiihto oli saanut lopullisen kuoliniskunsa. Luvan kanssa tai ilman vapaalla olleet katsojat lämpenivät kilpailun edetessä nopeasti: suomalaishiihtäjät pitivät kärkisijoja hallussaan alusta lähtien ainoana uhkaajanaan Ruotsin Jernberg. Virallisesti maksaneita katsojia ilmoitettiin olleen 67 000.. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1958 35 pon tien kultaan henkilökohtaisen kilpailun kärkikaksikolle Alevtina Koltšina-Ljubov Kozyreva. Mylvivä kisamonttu otti ruotsalaisen hiihtokuninkaan lisäksi vastaan Arvo Viitasen, joka pinnisti lopussa Jernbergin ohi – ja kukisti hyvän loppunsa ansiosta Arto Tiaisen pronssikamppailussa. Kuningas Ruotsista, prinssit Suomesta Hiihdon kuninkuusmatka, 50 kilometrin kilpailu käytiin kuivassa, pilvisessä ja todella kylmässä säässä: kilpailun alkaessa pakkaslukemat ylittivät 20 asteen. Yksi kaikkien aikojen suurimmista suomalaisista urheiluyleisöistä todisti Lahden hiihtostadionilla 9.3.1958 MM-mäkikilpaa, joka päättyi suomalaisten kaksoisvoittoon. Puolimatkassa tilanne oli kehkeytynyt suorastaan loistavaksi, sillä kaikki kuusi suomalaista olivat seitsemän parhaan joukossa – harmittavasti kuitenkin sijoilla 2–6, sillä kärkitilaa piti hallussaan Jernberg. Puolimatkan suomalaishegemonia ei aivan kestänyt loppuun saakka, joutuihan Auvo Simonen keskeyttämään viimeisellä kympillä ja Kalevi Hämäläinen päästämään Koltšinin edelleen. Norjan maastohiihdolle viesti oli todellinen mahalasku: se sijoittui seitsemän joukkueen kilpailussa viimeiseksi. Tulosluettelo oli silti suomalaisittain komea. Katsojia sää ei pelottanut, sillä lähtöpaikalla parveili tuhansia ihmisiä jo ennen ensimmäisen hiihtäjän lähtöä
Ja nykyisin kannattaa olla hyvä juuri mäenlaskussa. Lähelle Kärkisen lukemia pääsi ainoastaan Eino Kirjonen, joka kuitenkin tyylilleen ominaisesti nojasi liikaa eteenpäin ja kaatui hyppynsä. Vankka, kaunis, hallittu ilmalento. Ensimmäisen kierroksen jälkeen lähimmäs Kärkistä pääsivät Juhanin veli Kalevi, Antero Immonen sekä Harry Glass ja Helmut Recknagel, jotka edustivat KeskiEuroopan ensimmäistä mäkimahtia Itä-Saksaa. Hirmuhypyllä kultaan ”Numero 20 liukuu rinnettä alas, ponnistaa. Hieman loppupuolella horjahdusta, mutta silti alastulo oli kissamaisen varma. Ehdottomasti paras hyppy tähän mennessä. Korkeimmalla korokkeella Lahden oma poika Juhani Kärkinen, vasemmalla hopeamitalisti, rovaniemeläinen Ensio Hyytiä, ja oikealla pronssille hypännyt DDR:n Helmut Recknagel. MM-kisojen maastohiihdot jättivätkin monen suomalaisen hiihtofanin suuhun kahdesta maailmanmestaruudesta ja lukuisista himmeämmistä mitaleista huolimatta hieman karvaan maun. Mäkipoikamme ovat urheilun vientimarkkinoilla haluttua tavaraa, joille satelee kutsuja maailman kulmilta aina kaukaisia Japania, Amerikkaa ja Kanadaa myöten.”. ESS maalaili päätöskolumnissaan lajille valoisaa tulevaisuutta. Kierroksen pisimmälle venytti yllättäen nuori Ensio Hyytiä – 72,5 metriä. Japanin Yosuke Eto oli kisayleisön suosikkeja. Hän hyppäsi yhdistetyn kilpailun mäkiosuudella paremmin kuin maailmanmestari Paavo Korhonen, mutta hävisi ladulla yli kymmenen minuuttia.. Sama toistui toisella kierroksella, ja Kirjonen jäi kauas mitalisijoilta. ”Tuolla Hiihtomäen laitamilla seisoskeli eilenkin tuhansia pikkumiehiä, joiden mielessä mäenlaskijan ’ura’ väikkyy kaikkein korkeimpana tavoitteena. LAHTI 1958 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 36 murskaavan ylivoimainen. Kisojen mitalitaulukko saikin vielä viimeisessä lajissa viidennen maan, kun DDR:n miehet valtasivat sijat kolme ja neljä. Toisella kierroksella Juhani Kärkinen tyylitteli 66,5 metriin, mikä käynnisti villit voitonjuhlat kisamontussa, vaikka yli puolet kierroksesta oli vielä jäljellä. MM-hiihdot 1958 päättyivät vuolaisiin kiitoksiin kisajärjestelyistä, jotka luistivat alkukankeuden jälkeen yhtä sujuvasti kuin suomalaisten suksi ladulla. Urheilulajeista eniten sykähdytti mäkihyppy, joka vakiinnutti paikkansa Suomen uutena menestyslajina. Jouni Lavikainen Mäkihypyn palkintojenjako. 74 metriä, Juhani Kärkisen alkunoteeraus näissä kisoissa! Se saa jo varmasti monen huippuhyppääjän hermot tornissa natisemaan.” Radioselostaja Paavo Noposen arvio piti paikkansa, sillä Kärkisen huima ilmalento riitti selvään johtopaikkaan ensimmäisen kierroksen jälkeen. Naisten puolella kuningatar oli yhtä selvä – Alevtina Koltšina. Antero Immonen olisi voinut varmistaa Suomelle kolmoisvoiton, mutta mies oli kaatua jo vauhtiradalla, ja hyppy jäi torsoksi
Lahden MM-hiihdoissa 1958 Rantanen joutui kotiladuillaan tunnustamaan neuvostohiihtäjät jälleen paremmiksi, mutta henkilökohtaisessa kilpailussa hän kiilasi parhaana suomalaisena kolmanneksi ja toi viestiankkurina Suomen maaliin toisena. Tuloksena oli unohtumaton olympiakulta. Hiihtäjälegendan lajirakkaus ei sammunut vanhoilla päivilläkään: Äiteetä nähtiin laduilla vielä yli 90-vuotiaanakin. Tohmajärvellä syntynyt, mutta uransa huippuvuodet Lahden Hiihtoseuraa edustanut Rantanen nousi naisurheilun aallonharjalle Oslon olympialaisissa 1952 ja poistui sieltä vasta 10 vuotta myöhemmin. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 37 SIIRI RANTANEN on suomalaisen naisurheilun suurimpia uranuurtajia. Lempinimensä ”Äitee” sai hiihtäjätovereiltaan; yli kolmekymppisenä suurimman osan arvokisoistaan hiihtänyt Rantanen oli ehtinyt perustaa perheen, johon aviomiehen lisäksi kuului kaksi poikaa. Siiri Rantanen valittiin 1950-luvulla vuoden naisurheilijaksi neljä kertaa. (JL) SIIRI RANTANEN * 14.12.1924 Hiihtäjä MM-Lahti: 1958 pronssia 10 km, hopeaa 3x5 km Olympiakisat: 1 kulta, 2 pronssia 1952–1960 MM-kisat: 3 hopeaa, 2 pronssia 1954–1962 MITALEITA KOTILADUILTA Siiri Rantanen hiihti MM-pronssille 10 km:n kilpailussa ja sai hopeaa viestissä.. Myös taloudellista tukea oli turha toivoa. Voittoon ei uskonut edes hiihtojoukkueen valmentaja Veli Saarinen, mutta sitkeä Rantanen laittoi viimeisessä nousussa kaiken peliin ja jätti uupuneen Jerošinan taakseen. ”Äiteen” mitaliputki kattoi peräti kuudet arvokisat. Vuonna 2009 hänelle myönnettiin suomalaisen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi. Rantanen lähti naisten viestin ankkuriosuudelle kuusi sekuntia ylivoimaisena pidetyn Neuvostoliiton ankkurin Radja Jerošinan perässä. Peräänantamattoman taistelijan hiihtouran kruununa olivat Cortinan talviolympialaiset 1956. Muiden naishiihtäjien tavoin hän joutui harjoittelemaan huomattavasti aikalaismieshiihtäjiä heikommissa olosuhteissa. Rantanen oli ammatiltaan verhooja
Hiihtojohdon pitkällisen pohdinnan jälkeen Hämäläinen pääsi kuin pääsikin yhdeksi Suomen edustajaksi 50 kilometrille. Metsäteknikoksi Veikko Hakulisen ja Arvo Viitasen tavoin valmistunut Hämäläinen jatkoi uraansa vielä lähes vuosikymmenen. Kisojen jälkeen Hakulinen jäähdytteli hiihtäjänä mutta jatkoi kilpailemista ampumahiihtäjänä. Lahden menestyksestä huolimatta mies joutui jännittämään loppuun saakka valintaansa Squaw Valleyn olympialaisiin 1960, ja heikosti sujuneen 30 kilometrin kilpailun jälkeen rima väpätti entistä enemmän. Ensimmäinen arvokisaedustus Cortinan olympialaisissa 1956 ei tuonut mainetekoja, ja Lahden kotikisoihin 1958 tuolloin Evon Metsäpoikia edustanut Hämäläinen valittiin viimeisten joukossa. Veteraanihiihtäjä jäi kiistanalaisesti rannalle sekä Oslon MM-hiihdoista 1966 että Grenoblen olympialaisista 1968. Jälkimmäistä pahoitteli kirjeitse jopa presidentti Kekkonen. Uudella urallaan ”Haku-Veikko” voitti joukkuehopeaa Seefeldin MM-kisoissa 1963 ja kilpaili myös seuraavan vuoden olympialaisissa Innsbruckissa. Kansainvälisen tason hiihtäjäksi Hakulinen jalostui 1940ja 1950-lukujen taitteessa muutettuaan Valkeakoskelle Yhtyneiden Paperitehtaiden palvelukseen. Tulos ylitti kaikki odotukset – sensaatiomainen olympiavoitto maastohiihdon arvostetuimmalla matkalla. Lahden MM-kotikisoissa 33-vuotias Hakulinen voitti kultaa 15 kilometrillä, mutta kokonaisuutena kisat olivat pettymys. Hakulinen piti uransa katkerimpana tappiona Ruotsin Sixten Jernbergin taakse jäämistä 50 kilometrin kilpailussa. Raskaat työt kotimaatilalla Juvassa ja tukkitöissä antoivat Hämäläiselle hyvän peruskunnon, jonka varaan hiihtoharjoittelu oli hyvä rakentaa. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 38 Veikko Hakulinen. Talvella 1958 Hämäläisen harjoittelu oli jäänyt tavallista vähemmälle, koska hän kävi aikaa vievää Evon metsäkoulua, mutta kilpailuissa 25-vuotias hiihtäjä oli osoittanut nousujohteista kuntoa. Zakopanessa 1962 pitkien matkojen erikoismies otti viideltä kympiltä jälleen mitalin – sillä kertaa pronssisen. VEIKKO HAKULINEN * 4.1.1925–6.4.1989 MM-Lahti: 1958 kultaa 15 km, hopeaa 50 km, pronssia 4x10 km Olympiakisat: 3 kultaa, 3 hopeaa, 1 pronssi 1952–1960 MM-kisat: 3 kultaa, 3 hopeaa, 1 pronssi 1954–1958 Ampumahiihto: MM-hopea 1963 joukkuekilpailu MESTARIHIIHTÄJÄ VEIKKO Hakulinen on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä suomalaishiihtäjistä. (JL) Kalevi Hämäläinen. (JL). Squaw Valleyn olympialaisissa 35-vuotias ikämies saavutti kaksi henkilökohtaista mitalia ja johdatti ankkurina Suomen viestikultaan loppusuoran unohtumattomassa kirikamppailussa Norjan Håkon Brusveeniä vastaan. Lujan peruskuntonsa hän arvioi saaneensa raskaista metsätöistä. Vanha mestari nousi kuitenkin vielä kerran. 30 kilometrin MM-kulta ensimmäisenä kisapäivänä olikin jättiyllätys. Hämäläisen uran viimeisiä vuosia varjostivat viileät välit Hiihtoliiton kanssa. Hämäläisen uran kruunu oli kuitenkin vielä kahden vuoden päässä. Hakulinen nousi hiihtomaailman huipulle Oslossa 1952 voittamalla olympiakultaa 50 kilometrillä legendaarisella ajalla 3.33.33. Hakulinen tunnettiin taipumuksestaan liiankin ankaraan harjoitteluun, joka toisinaan johti ylikuntoon. Alkuun apumiehenä ja myöhemmin metsäteknikkona työskennellyt Hakulinen pääsi aikansa urheilijoihin nähden etuoikeutettuun asemaan: tehtaanpatruuna Juuso Walden ei koskaan evännyt alaiseltaan pääsyä kilpailumatkoille tai leireille ja antoi jopa luvan käyttää osan työajasta harjoitteluun. KALEVI HÄMÄLÄINEN * 13.12.1932–10.1.2005 Hiihtäjä MM-Lahti: 1958 kultaa 30 km, pronssia 4x10 km Olympiakisat: 1 kulta 1960 MM-kisat: 2 kultaa, 2 pronssia 1958–1962 KALEVI HÄMÄLÄINEN nousi huipulle kiiruhtamatta. Falunin MM-hiihdossa 1954 ja Cortinan olympialaisissa 1956 Hakulinen oli loistavasti menestyneen hiihtojoukkueen johtotähti. MM-hiihtojen alla yksikään asiantuntija ei silti nimennyt Hämäläistä ennakkosuosikkien joukkoon. Taloudellisesti hän ei menestyksestään juuri hyötynyt: hiihtokilpailuissa ei ollut tarjolla yhtä paksuja ruskeita kirjekuoria kuin yleisurheilussa, ja Hiihtoliiton päivärahatkin piti tilittää Juuso Waldenille kilpailumatkojen jälkeen. Hiihtäjänä mies tunnettiin verkkaisen näköisistä työnnöistään ja pitkästä liu’ustaan. Kurkijoella Laatokan-Karjalassa syntynyt Hakulinen oli nuoruudessaan monipuolisesti lahjakas urheilija, joka kilpaili SM-tasolla useissa lajeissa
Kärkisten kilpailuvuosina uusi aerodynaaminen hyppytyyli löi läpi, ja mäkien koot alkoivat kasvaa. Mäkiharjoittelua vaikeuttivat olosuhteet: hypyt Joutsenon 30 metrin mäestä eivät valmistaneet hyvin kansainvälisiin kilpailuihin, joissa hypättiin suuremmistä mäistä. Joutsenon Kullervoa koko uransa edustanut Korhonen oli kuulunut yhdistetyn kotimaiseen kärkikaartiin jo vuosikymmenen ajan, mutta arvokisoissa täysosumaa ei ollut kuulunut. Juhanin viimeiseksi suureksi voitoksi jäi Salpausselän mäkikisan voitto vuonna 1963. Lahdessa Korhonen pääsi parhaalla hypyllään 59 metriin ja oli mäkiosuuden päätyttyä sijalla 13. Olympialaiset jäivät Korhosen viimeisiksi arvokisoiksi, mutta kansallisissa kilpailussa hänet nähtiin vielä kahden vuoden ajan. Olympiavoittaja Sverre Stenersen hävisi Korhoselle ladulla useamman minuutin, vaikka oli ollut miesten lukuisissa keskinäisissä kohtaamisissa lähes aina parempi. Hänen jälkeensä suomalaisista on saavuttanut lajin henkilökohtaisen MM-kullan vain Hannu Manninen sprintissä 2007. Luistavassa pakkaskelissä eroa kärkeen arveltiin olevan liikaa jopa Korhosen tasoiselle hiihtäjälle. Veljekset työskentelivät liikeapulaisina lahtelaisessa konttorikoneliikkeessä, jonka omisti heidän isänsä. Mielessä olikin käynyt jo urheilu-uran lopettaminen. Kivutessaan uransa huipulle Lahdessa 1958 Juhani Kärkinen oli vasta 22-vuotias, mutta jo seuraavissa MM-kisoissa neljä vuotta myöhemmin menestysodotukset oli suunnattu toisiin miehiin. JUHANI KÄRKINEN * 28.10.1935 Mäkihyppääjä MM-Lahti: 1958 kultaa mäkihyppy Olympiakisat: MM-kisat: 1 kulta 1958 SUOMALAISET MÄKIKOTKAT liitelivät kaksoisvoittoon 1950-luvulla kolmissa peräkkäisissä arvokisoissa: Falunissa 1954, Cortinassa 1956 ja Lahdessa 1958. (JL) Pavel Koltšin. Joutsenolainen sähköasentaja hiihti Lahdessa elämänsä kilpailun. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 39 Juhani Kärkinen. Lahden Hiihtoseuraa edustanut Kärkinen nousi kansalliselle huipulle Lahden MM-hiihtoja edeltäneinä kuukausina. Squaw Valleyn olympialaisissa 1960 kokenut urheilija sai kunnian kantaa Suomen lippua avajaisissa; itse kisassa hän oli sillä kertaa yhdeksäs. Korhonen keskittyi harjoittelussaan leipälajiinsa maastohiihtoon. Kalevi liiteli enimmillään 127 metriin Juhanin jäädessä veljestään parin metrin päähän. Amatööriaikakaudella hypänneiden mäkimiesten urat jäivät tavallisesti lyhyeksi, eikä kumpikaan Kärkinen muodostanut poikkeusta. PAAVO KORHONEN * 5.6.1928 Yhdistetyn hiihtäjä MM-Lahti: 1958 kultaa yhdistetty Olympiakisat: MM-kisat: 1 kulta 1958 LAHDEN MM-HIIHTOJEN alla 29-vuotiaan Paavo Korhosen parhaat vuodet näyttivät olevan jo takanapäin. Suomalaisten mäkimiesten valioihin kuului myös Juhanin vuotta vanhempi veli Kalevi. Tason laajuutta kuvaa se, että kaikki mitalit menivät eri miehille. Yhdistetyn maailmanmestarina uraa oli helppo jatkaa. PAVEL KOLTŠIN (Neuvostoliitto) * 9.1.1930–29.12.2010 Hiihtäjä MM-Lahti: 1958 3 hopeaa 15 km, 30 km ja 4x10 km Olympiakisat: 1 kulta, 3 pronssia 1956-1964 MM-kisat: 3 hopeaa, 1 pronssi 1958-1962. Keski-Euroopassa kilpaillessaan myös Juhani ja Kalevi saivat kokemusta suurmäistä, joista pisimmälle hypättiin Saksan Oberstdorfissa ja Slovenian Planicassa. Mäkiviikolla 1960/1961 Kalevi voitti Innsbruckin osakilpailun ja sijoittui kokonaiskilpailussa kolmanneksi, kun taas Juhani voitti Oberstdorfissa ja oli kokonaiskisassa viides. Sekä Oslon että Cortinan talviolympialaisista tuomisina oli ollut neljäs sija mitalin jäätyä kummallakin kerralla alle kahden pisteen päähän. Hän voitti ylivoimaisesti sekä uransa ensimmäisen Suomen mestaruuden että MM-kisoja edeltäneet katsastuskilpailut. Lahdessa 1958 valokeilaan nousi Kotkassa syntynyt mutta Lahteen jo pikkupoikana muuttanut Juhani Kärkinen, joka ponnisti ensimmäisen kierroksen 74 metrin hirmuhypyllä maailmanmestaruuteen. (JL) Paavo Korhonen voitti yhdistetyn maailmanmestaruuden
Jos Lahden MM-kisojen 50 kilometrin kilpailu oli Veikko Hakuliselle uran suurin pettymys, Jernberg piti kisaa makeimpana voittonaan. Kun kilpakumppanit eivät enää nähneet toisiaan, Jernberg tiesi voittavansa. Vuonna 1961 Jernberg ei malttanut jäädä pois Ruotsin mestaruuskisoista Uumajassa, vaikka sairasti punatautia ja kilpailupaikalle ajaminenkin tuotti vaikeuksia. Hänestä tuli erityisesti Veikko Hakulisen kova kilpakumppani. (JL). Hiihtäjinä Koltšinit herättivät ihailua paitsi rautaisen fysiikkansa myös puhtaan tyylinsä vuoksi. Olo ei kohentunut kilpailuihinkaan, mutta siitä huolimatta hän voitti kultaa kaikilla matkoilla joihin osallistui. (JL) 15 arvokisamitalia vuosina 1956–1964 saavuttanut Ruotsin Sixten Jernberg voitti Lahdessa sekä 50 km että viestin ja oli pronssilla 15 km:n kisassa. Kuusi vuotta sen jälkeen kun Emil ja Dana olivat juhlineet Helsingin olympialaisissa, Koltšinit iskivät mitalikantaan Lahden MM-hiihdoissa. Jernbergin mukaan hän selvisi maajoukkueen leireillä fyysisesti huomattavasti helpommalla kuin normaaleina työpäivinään. Eläkepäivillään Koltšinit muuttivat Viroon, jossa heille myönnettiin maan kunniakansalaisuus. Lahdessa 1958 hän hiihti uransa ensimmäiset kaksi MM-kultaa – enempää ei naisten sarjassa ollut tuolloin tarjollakaan. Koltšinit syntyivät vuonna 1930 ja saavuttivat parhaat vuotensa urheilijoina kolmekymppisinä. Nykyään jo historiaan jäänyt hiihtotyyli oli pitkäpotkuista ja näyttävää. Arvokisadebyyttinsä Koltšinit olivat tehneet Cortinan olympialaisissa 1956, joissa kumpikin ylsi heti mitalisijoille. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 40 Seitsemänkertainen hiihdon maailmanmestari Alevtina Koltšina, Neuvostoliitto. Miehiä yhdisti paitsi suuri keskinäinen kunnioitus myös siviilityö: kumpikin hankki peruskestävyytensä metsässä. Jernberg murtautui kansainväliselle huipulle 1950-luvulla, jolloin arvokisahiihtoja hallitsivat suomalaiset. Pitkien matkojen erikoismies saavutti komealla urallaan yhdeksän olympiamitalia, joista neljä oli kultaisia. Kotimaansa latuja hiihtokuningas hallitsi mielin määrin: Ruotsin mestaruuskisoissa saldona oli yhteensä 15 henkilökohtaista kultamitalia. Alevtina Koltšina oli kahdella kultamitalillaan kisojen hiihtokuningatar; Pavelin saldona oli kolme hopeaa. Pavel sai viestipronssia niin Zakopanen MM-laduilta 1962 kuin Innsbruckin olympiakisoista 1964. Olympiamitalien suurta määräänsä mies selitti uransa jälkeen sillä, että useimmat kovista hiihtäjistä antoivat kaikkensa jo avausmatkoilla, eivätkä olleet enää parhaimmillaan viestissä ja 50 kilometrillä, joihin Jernberg kisakuntonsa tähtäsi. Hiihtouransa päätyttyä Pavel Koltšin vaikutti muutaman vuoden Neuvostoliiton hiihtomaajoukkueen päävalmentajana. Lahdessa 1958 keli oli raskas erityisesti naisten kilpailuissa, mutta Alevtinan hiihtorytmi ei siitä kärsinyt. Urheilijana Jernberg oli tinkimätön. Pavel tikitti lyhyillä, nopeatempoisilla työnnöillään eteenpäin, ja Alevtina hiihti sulavalla ja pettävän helponnäköisellä tekniikalla, jossa jokainen lihas palveli hiihtämistä. ALEVTINA KOLTŠINA (Neuvostoliitto) * 11.11.1930 Hiihtäjä MM-Lahti: 2 kultaa 10 km ja 3x5 km Olympiakisat: 1 kulta, 1 hopea, 3 pronssia 1956–1968 MM-kisat: 7 kultaa, 1 hopea 1958–1966 HIIHTÄVÄ AVIOPARI Pavel Koltšin-Alevtina Koltšina on talviurheilun vastine Emil Zátopekille ja Dana Zátopkoválle. Hakulinen lähti matkalle puoli minuuttia ruotsalaisen jälkeen ja oli 20 kilometrin jälkeen hieman saavuttanut häntä, mutta alkoi tämän jälkeen hyytyä. Alevtina puolestaan pysyi maailman johtavana naishiihtäjänä lähes koko 1960-luvun: Zakopanessa hän oli yhtä ylivoimainen kuin Lahdessa ja voitti MM-kultaa kaikilla naisten matkoilla; Oslosta 1966 tuomisina oli kaksi maailmanmestaruutta, ja vielä Grenoblen olympialaisissa 1968, 37-vuotiaana veteraanina, hän sivakoi kahdelle pronssille. Toisinaan mies ajoi itsensä kirjaimellisesti henkihieveriin tavoitellessaan voittoa. SIXTEN JERNBERG (Ruotsi) * 6.2.1929–14.7.2012 Hiihtäjä MM-Lahti: 1958 2 kultaa 50 km ja 4x10 km, pronssia 30 km Olympiakisat: 4 kultaa, 3 hopeaa, 2 pronssia 1956–1964 MM-kisat: 4 kultaa, 2 pronssia 1954–1962 RUOTSALAINEN MAASTOHIIHTÄJÄ Sixten Jernberg on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä talviurheilijoista
Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1978 41 Lahti 1978
normaalimäki su 19.2. Mäkikilpailussa hypättiin vuonna 1972 valmistuneesta 90 metrin mäestä. Hiihtokuningattareksi yllättäjä Neuvostoliiton naishiihtäjistä ennakkokaavailuissa ykköseksi nostettiin viisinkertainen maailmanmestari ja nelinkertainen olympiavoittaja, 35-vuotias Galina Kulakova. Uutena joukkueeseen oli nousemassa 20-vuotias Raisa Hvorova. 2016 59 €) lippua, joka oikeutti matkustamaan rajattomasti Lahden ja Helsingin väliä. Kaikkialta Suomesta tuleville annettiin junalipuista 30 prosentin alennus. Raisa Smetaninan kunto oli enemmän arvoitus, sillä hän ei ollut vilustumisen vuoksi osallistunut maansa katsastuskisaan. Pikkumäet valmistuivat vähän ennen kisoja. Joukkueet majoitettiin kisakylässä hienoihin tiloihin. Lahden kisat kestivät runsaan viikon: avajaisia vietettiin perjantai-iltana 17. Urheilijoita saapui 26 maasta. N 10 km la 18.2. M 15 km ke 22.2. Vaikka neljäs lenkki viestiin ei ollut yhtä vahva kuin kolme muuta, Neuvostoliiton naisten viestikultaa pidettiin yhtenä etukäteen varmimpana mitalina. LAHTI 1978 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 42 LAHTI 1978 YLLÄTYSTEN KISAT Lahti panosti vuoden 1978 MM-kisoihin. Pelottavan hyvässä kunnossa oli Kulakovan ohella myös Zinaida Amosova. Osallistujamaita oli kahdeksan vähemmän kuin kaksi viikkoa aiemmin päättyneissä alppihiihdon MM-kisoissa Garmisch-Partenkirchenissä. helmikuuta ja päättäjäisiä juhlittiin sunnuntaina 26. Latuverkosto oli uusittu. VR kuljetti kisavieraita erikoiskuljetuksin Helsingistä Lahteen. M 30 km su 19.2.–ma 20.2. yhdistetty ma 20.2. Salpausselällä usein kilpaillut Kulakova odotti kovasti MM-kisoja kehuen Lahden ladut ja innokkaan yleisön. M 4x10 km viesti la 25.2. suurmäki 1978 MM Lahti 1980 OK Lake Placid 1982 MM Oslo 1984 OK Sarajevo 1985 MM Seefeld 1987 MM Oberstdorf 1988 OK Calgary. M 50 km su 26.2. Tulospalvelun tietokoneet olivat viimeisintä huutoa. päivä. N 20 km su 26.2. Kilpailijat ja kisavieraat otettiin Salpausselällä vastaan aiempaa paremmissa olosuhteissa uuden katsomoja huoltorakennuksen ansiosta. KISAOHJELMA 1978 la 18.2. Pääsy Lahteen tehtiin mahdollisimman helpoksi. Ulkomaalaisille myytiin sadan markan (v. N 4x5 km viesti to 23.2. N 5 km ti 21.2
Smetanina joutui tyytymään pronssiin, ja Kulakova oli jälleen katkerasti neljäs. Muutos tosin ei ollut pysyvä, sillä vasta 1990-luvun alussa nähtiin MM-kisoissa seuraavan kerran kymmenen mitalimaata. Karpalon mäessä Takalo iski toistamiseen eikä enää johtopaikkaa luovuttanut, vaikka toinen side oli murtunut. Neuvostoliittolainen voitti mutta ykkösenä oli Zinaida Amosova Raisa Smetaninan jäädessä toiseksi. Suomen joukkueen ylijohtajana toimi Hiihtoliiton puheenjohtaja Hannu Koskivuori ja kilpailujohtajana Heikki Kantola. Lahdessa 1978 alettiin hiihtää mestaruuksista naisten 20 km:n matkalla. Neuvostoliitto jäi yllättäen kolmanneksi DDR:n ottaessa hopeaa. Norjassa oli menossa sukupolvenvaihdos eikä nuorilta hiihtäjiltä vielä odotettu menestystä. Viestissä Taina Impiö hiihti loistavan aloitusosuuden jättämällä DDR:n Marlies Rostockia kahdeksan sekuntia ja Neuvostoliiton Nina Rotševaa lähes puoli minuuttia. Vielä Lahden MM-hiihdoissa 1958 vain viisi maata ylsi mitaleille. Neuvostoliiton Zinaida Amosova painalsi ohi ja karkasi Suomelta puoli minuuttia ja DDR:n Birgit Schreiber 25 sekuntia. Kärkeen oli pyrkimässä laadukas isäntämaan joukkue. Kaksi päivää myöhemmin hiihdetty pikamatka oli Helena Takalon näytöstä. Ankkuriosuudella Helena Takalo ja Galina Kulakova kyttäilivät toisiaan, minkä vuoksi DDR:n Christel Meinel ajoi kaksikon kiinni. Kymmenen vuotta myöhemmin, Grenoblen talviolympialaisissa 1968, pohjoismaisten hiihtolajien mitaleita saavuttivat kymmenen maan urheilijat. Lasikuitusuksi valtasi ladut Falunista 1974 alkaen; yhtenäiset hiihtohaalarit, kapeat kärkisiteet ja hiilikuitusauvat olivat muita vuosikymmenen uutuuksia. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1978 43 Lisäksi kärkisijoille oli mahdollisuus ruotsalaisilla Eva Olssonilla ja Lena Karlssonilla sekä Tšekkoslovakian Blanka Paululla. Kilpailu ratkesi suomalaisten mainioon loppukiriin. Viippola-koulun oppilaiden esityksen koreografian oli luonut Tuula Luhtanen.. Marja-Liisa Hämäläinen epäonnistui toisella osuudella. Helena Takalo oli lipsuvin suksin ja vatsavaivaisena vasta 13:s Taina Impiön noustessa toiseksi parhaaksi suomalaiseksi viidennellä tilallaan. Hilkka Riihivuori avasi isäntämaan mitalitilin pronssilla jättäen Kulakovan neljänneksi. Naisten 10 km:n kisa 20 asteen paukkupakkasessa aloitti hiihtomatkat yllätyksellisesti. Niin ikään Grenoblen talviolympialaisissa 1968 koettiin merkittävä käänne urheiluhistoriassa, kun dopingtestit aloitettiin. Hänen paikkansa vei katsastuksissa yli minuutilla 10 km:n matkalla Kajosmaan lyönyt Marja Auroma. Hilkka Riihivuori hiihti kolmannella osuudella yhden elämänsä parhaista kisoista jättäen Smetaninaa peräti puoli minuuttia. Marjatta Kajosmaata ei kisoihin enää valittu. Falunin MM-hiihdoissa 1974 DDR oli suorastaan ylivoimainen viidellä maailmanmestaruudellaan ja 11 mitalillaan. Hiihtolajien varusteet kehittyivät 1970-luvun puolivälissä suurin harppauksin. Etukäteiskaavailuissa ykkössijoille povatut Galina Kulakova ja Raisa Smetanina eivät voineet 5 km:n kisassa mitään kotiladuilla hurjasti hiihtäneille Takalolle ja Hilkka Riihivuorelle. DDR nousi Pohjoismaiden ja Neuvostoliiton rinnalle ja ohikin erityisesti mäkihypyssä ja yhdistetyssä. Myös mäkihypyssä siirryttiin haalareiden ja kypärien aikakauteen. Takalo rutisti puolimatkan jälkeen pienessä nousussa johtopaikalle. Naisten viimeisellä hiihtomatkalla Zinaida Amosova nousi kisojen hiihtokuningattareksi voittamalla 20 km ennen Kulakovaa ja Takaloa. MM-kisojen avajaisohjelman harjoitukset. Hiihtomaailman muutoksia 1958–1978 HIIHDON ARVOKISALAJEIKSI otettiin Zakopanen MM-kisoista 1962 alkaen naisten 5 km:n hiihto sekä mäkihypyssä suurmäen kilpailu. Muuta henkilökuntaa oli kuusitoista. Riihivuori jäi niukasti neljänneksi
osuus).. Smetanina kilpaili Lahden MM-kisoissa sekä 1978 että 1989 ja voitti viestissä olympiakultaa vielä Albertvillessä 1992. Varusmiesten tehtävänä oli vartioida kilpailupaikkaa, avustaa mäkien kunnostuksessa, osallistua huoltotehtäviin ja toimia lähettinä. LAHTI 1978 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 44 Paras mieshiihtäjä Puolasta Ruotsissa odotukset kohdistuivat Falunin maailmanmestariin Thomas Magnussoniin ja Innsbruckin olympiapronssimitalistiin Benny Södergreniin. Naisten viestihiihdon maailmanmestarit 1978, vasemmalta Hilkka Riihivuori (3. Uudeksi ruotsalaishuipuksi oli nousemassa hiljaiseksi ja syrjäänvetäytyväksi kuvattu 21-vuotias Thomas Wassberg, joka yllättäen oli voittanut kauden 1976–77 epävirallisen miesten hiihdon maailmancupin. Pataljoonan pitempi puolikas kisakomennuksella Kisoihin komennettiin 500 varusmiestä ja 50 kantahenkilökuntaan kuulunutta. Sisukas norjalainen tavoitteli mitalia, vaikka hän loukkasi polvensa Davosissa ennen joulua ja myöhemmin kärsi flunssasta pari viikkoa. Paras mahdollisuus tähän oli viestihiihdossa. Komennukselle eivät päässeet sellaiset varusmiehet, joiden pituus jäi alle 170 cm. Rinnalle oli nousemassa 23-vuotias Lars-Erik Eriksen. Kaikkiaan hän voitti urallaan 10 olympiamitalia ja 12 MM-mitalia, joista yhteensä kahdeksan kultaa. Mitaliputki oli alkanut vuoden 1966 Oslon MM-hiihdoista. Norjan vahvin valtti oli Oddvar Brå, joka ennen Lahtea teki norjalaista hiihtohistoriaa voittamalla maansa mestaruudet kaikilla hiihtomatkoilla. osuus), Taina Impiö (1. Hänen ainoa hiihtonsa kisoissa oli 15 km ja sijoitus vasta 27:s. Norjalainen joutui kuitenkin pettymään. Lahden kisat jäivät kuitenkin dramaattisesti väliin ruotsalaisen loukattua polvensa auto-onnettomuudessa kolme viikkoa ennen kisoja. osuus), Helena Takalo (ankkuri), Marja-Liisa Hämäläinen (2. Norjan Odd Martinsen yritti tehdä hiihtohistoriaa tavoittelemalla Lahdesta mitalia neljännestä perättäisestä MM-kisasta. Lahdessa 1978 Raisa Smetanina sai kolme mitalia
Yleislippua kisoihin tarjottiin ainoastaan koululaisille, jotka pääsivät kisamonttuun jokaisena kilpailupäivänä 55 markalla. Garanin tähtäsi puolestaan 50 kilometrille. Neuvostoliiton hiihtäjiltä odotettiin menestystä Lahdessa, koska kaksi vuotta aiemmin Innsbruckin olympiakisoissa he olivat onnistuneet laajalla rintamalla. Tietokoneaikaan Tulospalvelussa käytettävien tietokoneiden muistikapasiteetin kerrottiin yltävän aina 128 000 merkkiin (ilmeisesti tarkoitettiin kilotavuja). Kuvassa vasemmalla Petra Frey ja oikealla Erkki Liikanen. Lippuarvonta lahtelaisille Lahtelaisista pääsi 1978 onnellista avajaisiin vapaalipulla. Heistä Rotšev oli viihtynyt Salpausselällä aiemminkin voittaen pikamatkan kahdesti. Suomen miesten joukkueeseen valittiin peräti yhdeksän hiihtäjää. Lipun saajat arvottiin väestökirjanpitoa hyväksi käyttäen. Uusi tulokas joukkueeseen oli katsastuskilpailut voittanut 22-vuotias Nikolai Zimjatov. Kaupungin kisailmettä Rautatienkadulla.. Kovatasoisessa katsastuksessa suksi luisti myös Beljajevilla ja olympiavoittaja Sergei Saveljevilla, joka oli jälleen hyvässä kunnossa välivuoden jälkeen. Viestikullan uskottiin menevän Suurelle ja Mahtavalle. Joukkueeseen nousseista yllättäjinä pidettiin Heikki Torvea Kurikan jätti Juha Mieto saavutti Lahdessa 1978 MM-pronssia 15 km:n kisassa ja hiihti jälleen vahvan viestiosuuden. Neuvostoliiton päävalmentaja Venedikt Kamenski oli jo syksyllä 1977 lupaillut Lahden matkaa edellä mainittujen lisäksi myös olympiavoittaja Nikolai Bažukoville, Vasili Rotševille ja Ivan Garaninille. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1978 45 Miesten kuninkuusmatkan yllätyskortiksi povailtiin Ranskan Jean-Paul Pierratia. Lahden torille rakennetulla esiintymislavalla nähtiin MM-kisaviikon ”Hiihtomarkkinoilla” maan suosituimpia viihde-esiintyjiä. Lahden kovien laskujen arveltiin antavan etulyöntiaseman kookkaille hiihtäjille kuten Suomen Juha Miedolle ja Neuvostoliiton Jevgeni Beljajeville
Pronssille taistellut Suomen Juha Mieto jäi kullasta vaivaiset viisi sekuntia johdettuaan 5 ja 10 km:n väliaikapisteissä. Magnusson iski Karpalon nousun juurella salaman nopealla kirillään ja ratkaisi viestikullan Ruotsille. Pitkänen yritti irtiottoja, mutta ei saanut ruotsalaista jätettyä. Kolmannella osuudella Suomen Pertti Teurajärvi ja Ruotsin Tommy Limby pääsivät karkuun Norjan Ivar Formon kaaduttua. Lopulta näin kävi ainoastaan Koskelalle. Ruotsin Sven-Åke Lundbäck ja Norjan Lars-Erik Eriksen tulivat vaihtoon rinta rinnan. Miesten viestistä odotettiin samanlaista jännitysnäytelmää mitä naiset olivat tarjonneet. Vanhoista tutuista hiihtäjistä kisajoukkueen ulkopuolelle jäi Juhani Repo, mistä nousi lopulta yllättävä vähäinen poru. Kolmanneksi tuli yllättäen Puolan Józef ?uszczek, joka nousi lopulta kisojen parhaaksi mieshiihtäjäksi voitettuaan 15 km:n matkan vajaalla kahdella sekunnilla ennen Neuvostoliiton Jevgeni Beljajevia. Ankkuriosuudella Matti Pitkänen veti ja Ruotsin Thomas Magnusson kolkutteli kannoilla. Neuvostoliiton Beljajev yllätti huonolla hiihdolla jääden kärjestä yli puoli minuuttia. Voitto tuli kovalla loppukirillä. LAHTI 1978 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 46 ja Markku Koskelaa. Karsintakisan vahvin oli Risto Kiiskinen perässään Pertti Teurajärvi. Viimeisten kilometrien ongelmana olivat lipsuvat sukset. Miesten päätösmatkalla 50 km:llä Ruotsin Sven-Åke Lundbäck otti yllätyskultaa kuuden vuoden tauon jälkeen. Suuresta mieshiihtäjäjoukosta osan arveltiin jäävän kisojen aikana työttömäksi eli numerolappua vaille. Hiihtäjiä oli niin monta, että vielä Lahden viimeistelyleirin aikana pidettiin katsastuskisa, vaikka hiihtäjät eivät taputtaneet viime hetken karsinnoille. Mieto ja Pitkänen vapautettiin ylimääräisestä rasituksesta. Mitali oli Ranskan LAHTI MM 1978 MAAILMANMESTARIT Hiihto, miehet 15 km Józef ?uszczek, Puola 30 km Sergei Saveljev, Neuvostoliitto 50 km Sven-Åke Lundbäck, Ruotsi 4x10 km Ruotsi (Sven-Åke Lundbäck, Christer Johansson, Tommy Limby, Thomas Magnusson) Hiihto, naiset 5 km Helena Takalo, Suomi 10 km Zinaida Amosova, Neuvostoliitto 20 km Zinaida Amosova, Neuvostoliitto 4x5 km Suomi (Taina Impiö, Marja-Liisa Hämäläinen, Hilkka Riihivuori, Helena Takalo) Yhdistetty Konrad Winkler, DDR Mäkihyppy Normaalimäki Matthias Buse, DDR Suurmäki Tapio Räisänen, Suomi SUOMALAISET MITALISTIT Kultaa Helena Takalo, 5 km hiihto Naisten hiihtoviestijoukkue (Taina Impiö, Marja-Liisa Hämäläinen, Hilkka Riihivuori, Helena Takalo) Tapio Räisänen, suurmäki Hopeaa Miesten hiihtoviestijoukkue (Esko Lähtevänoja, Juha Mieto, Pertti Teurajärvi, Matti Pitkänen) Hilkka Riihivuori, 5 km hiihto Rauno Miettinen, yhdistetty Pronssia Juha Mieto, 15 km hiihto Hilkka Riihivuori, 10 km hiihto Helena Takalo, 20 km hiihto. Miesten hiihtomatkat avattiin toisena kisapäivänä 30 km:llä. Rehdisti Mieto totesi, että lopun lipsuminen oli osin voiman puutetta kovan alun vuoksi. Toisen osuuden vahvin oli Juha Mieto, joka toi Suomen vaihtoon ensimmäisenä Ruotsi ja Norja kannoillaan. Sveitsin Hansueli Kreuzer oli vain sekunnin ja Suomen Esko Lähtevänoja runsaan kahdeksan sekunnin päässä. Hopeaa otti Neuvostoliiton Jevgeni Beljajev ja pronssia etukäteiskaavailuissakin kärkeen povattu Ranskan Jean-Paul Pierrat. Neuvostoliitto otti odotusten mukaisesti kaksoisvoiton. Pitkänen hiihti pettyneenä maaliin tuoden kuitenkin Suomelle hopeaa
Hän piti Kari Ylianttilaa, Jouko Törmästä ja koko DDR:n joukkuetta pahimpina vastustajinaan. Kovaksi luuksi arvioitiin myös Sveitsin Walter Steiner, joka sai kilpakumppaneilLAHTI MM 1978 MITALIT K H P Yht. Bergerud kehui Lahtea vieraskoreasti maailman parhaimmaksi hyppypaikaksi. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1978 47 kaikkien aikojen ensimmäinen maastohiihdossa. Toinen kärkisijoille povattu oli mäkiviikolla Innsbruckin osakilpailun mäkiennätyksellä voittanut Norjan Per Bergerud. Kymmenen parhaan lista osoitti, että monessa maassa osattiin hiihtää tämä vaativa matka. Bergerud ei nostanut itseään ennakkosuosikiksi. Heistä parhaaksi arvioitiin DDR:n kansanarmeijan luutnantti Jochen Danneberg, joka oli monen suosikki, vaikka hänen mäkiviikolla loukkaamansa jalka oli ollut kipsattuna vielä runsas kuukausi ennen Lahtea. Kärjessä oli kaksi miestä Ruotsista ja Neuvostoliitosta sekä yksi Ranskasta, Suomesta, Norjasta, Tšekkoslovakiasta, Puolasta ja DDR:stä. Zinaida Amosova 2 1 3 URS hiihto Helena Takalo 2 1 3 FIN hiihto Sven-Åke Lundbäck 2 2 SWE hiihto Hilkka Riihivuori 1 1 1 3 FIN hiihto Józef ?uszczek 1 1 2 POL hiihto Sergei Saveljev 1 1 URS hiihto Konrad Winkler 1 1 GDR yhdistetty Matthias Buse 1 1 GDR mäkihyppy Tapio Räisänen 1 1 FIN mäkihyppy --Jevgeni Beljajev 2 2 URS hiihto Raisa Smetanina 1 2 3 URS hiihto Galina Kulakova 1 1 2 URS hiihto Juha Mieto 1 1 2 FIN hiihto MAITTAIN Neuvostoliitto 3 5 3 11 Suomi 3 3 3 9 DDR 2 2 2 6 Ruotsi 2 2 Puola 1 1 2 Itävalta 1 1 Norja 1 1 Ranska 1 1 Norjalaisia villapaidoissaan kisakylän ruokalassa.. Norjalaiset panostivat MM-kisoihin leireilemällä Lahdessa viikon. Neuvostoliiton mäkihypyn ykkönen oli Falunin MM-kisojen pikkumäen pikkumäen pronssimies Aleksei Borovitin. Suurmäestä kultaa Suomeen MM-kisojen mäkihypyn ennakkosuosikki oli Keski-Euroopan mäkiviikon kokonaiskilpailun voittanut Kari Ylianttila, joka oli noussut ranking-listalla maailman ykköseksi
LAHTI 1978 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 48 taankin tunnustusta tekniikastaan ja ilmanlennon hallinnastaan. Suomen mäkimiehistä Pentti Kokkosen valinta oli tiukin. Esimerkiksi Törmänen oli liidellyt tuulille alttiista isosta mäestä lähes sata hyppyä. Hänen joukkuetovereinaan olivat Pekka Hyvärinen, Jari Puikkonen, Tapio Räisänen, Jouko Törmänen ja Kari Ylianttila. Kultaa ei tuonut hyvin harjoitellut Törmänenkään eikä nuori ja lahjakas Puikkonen, vaan kaksi vuotta aiemmin Innsbruckin olympiakisakoneesta viime hetkellä pudotettu Tapio Räisänen, joka oli jo yltänyt pikkumäessäkin hienosti kuudenneksi heti Pentti Kokkosen jälkeen. Normaalimäessä tuli 1978 MM-kisojen viides sija, ja seuraavassa vuodenvaihteessa uran paras saavutus: Saksan–Itävallan-mäkiviikon voitto. Kovista ennakko-odotuksista huolimatta erityisesti 24-vuotiaasta Jouko Törmäsestä ja epäsuomalaisesti koko Suomen joukkueesta huokui vahva itseluottamus. Räisäsen yllätysvoitto MM-kisojen viimeisenä kilpailupäivänä laittoi kisamontun sekaisin. Liikaan harjoitteluun kuntonsa kadottaneita itävaltalaisia ei veikattu mitalisijoille. Siinä ei enää suuremmin välitetty, että jälleen kerran kovien tuulien takia kisaa oli jouduttu siirtämään päivällä eteenpäin ja se aloitettiin aikaisin aamupäivällä. Suurmäessä oli isäntämaan vuoro. Per Bergerud jäätyi molemmissa kilpailuissa ollen vasta 11:s pikkumäessä ja 19:s suurmäessä. Sairaalassa oikean jalan todettiin murtuneen, joten ennakkosuosikin kisat päättyivät ennen kuin olivat alkaneetkaan. Walter Steinerin parhaaksi suoritukseksi jäi suurmäen kymmenes tila. Aleksei Borovitin otti sentään normaalimäessä pronssia. Ennen kisoja parjatut itävaltalaiset saivat yhden hopean Alois Lipburgerin hypätessä suurmäessä toiseksi vain 0,3 pistettä Suomen Tapio Räisäselle hävinneenä. Hän ei kuitenkaan hypännyt Suomelle kultaa. Suomalaisen voitto ei yllättänyt, olihan Kari Ylianttila voittanut mäkiviikon. Mäkikotkat olivat siirtyneet joulukuussa Lahteen asumaan. Epävirallisen joukkuemäen voitti DDR ylivoimaisesti ennen Suomea ja Norjaa. Ennakkosuosikeista Jochen Danneberg oli molemmissa kisoissa vasta kahdeksas. 24-vuotias rovaniemeläinen kiidätettiin sairaalaan ensimmäisistä harjoituksista viimeisen hypyn päätyttyä kaatumiseen. Ensimmäisenä kisapäivänä normaalimäessä juhli DDR. Vasta 18-vuotias Matthias Buse hyppäsi voittoon ja maanmies Henry Glass hopealle. Suksien sovittaminen ladulle vaati huolellisuutta.. Lahden Hiihtoseuran Pentti Kokkonen kuului mäkikilpailujen suosikkeihin. Suomalaisiin kohdistui paineita, sillä edellisestä mäkihypyn arvokisamitalista oli vierähtänyt kaksitoista vuotta. Suurmäessä hyppääjät lähtivät vauhtimäkeen eri korkeudella sijainneilta lähtölavoilta
Toinen ongelma oli kiista ladunvarsimainoksista. Lopulta 370 metriä mainoksia siirrettiin kamerakuvien ulkopuolelle. Pidennys myönnettiin ainoastaan avajaisten jälkeiseen yöhön ja yhteen yökerhon itsensä valitsemaan ajankohtaan. Alkoholitarkastajan mielestä tällainen sulkeminen olisi aiheuttanut vain ongelmia, mm. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1978 49 Sääntö-Suomi 1978 Lahden Kristillinen valtuustoryhmä teki valtuustoaloitteen alkoholiliikkeiden sulkemisesta kisojen ajaksi. Televisiointi toteutui, vaikka Tekniset olivat uhanneet ennen kisoja lakolla. Merkittävä osa Euroopan yleisradioliiton jäsenistä ilmoitti jättäytyvänsä televisioinnin ulkopuolelle, mikäli mainoksia ei poisteta. Poliisi arvioi päihtyneiden pidätysten lisääntyvän kisojen aikana 40 prosentilla. Edellisen kerran Suomi oli saanut mäkihypyn arvokisavoiton 14 vuotta aikaisemmin, Innsbruckin olympiakisoissa 1964.. Lahden raittiuslautakunta halusi Lahden liikkeiden lisäksi sulkea myös lähikuntien myyntipaikat. Suomen miehet pääsivät juhlimaan MM-kultaa kisojen viimeisenä päivänä, kun Tapio Räisänen yllätti suurmäen maailmanmestaruudellaan. Haastavaa televisiointia Televisio lähetti Lahdesta ohjelmaa 25 tuntia, joista yksitoista tuli suorana lähetyksenä. Lahden yökerhot anoivat kisojen ajaksi tunnin pidennystä aukioloihin, kello kahdesta kolmeen. viinan salamyyntiä. Esimerkiksi mäkihyppykisat näytettiin jälkikäteen
Pronssia otti maanmies Wehling. Itäsaksalaisten lisäksi mahdollisuuksia mitaleille oli myös Suomen Rauno Miettisellä, joka oli vahva erityisesti mäessä. MMja olympiahopean jälkeen Miettinen tavoitteli kultaa. DDR:n Konrad Winkler hiihti upeasti ja jätti Miettistä reippaan minuutin. Kisat televisioitiin seitsemääntoista ja radioitiin kahdeksaan maahan. Kisaviikkoa suosi useana päivänä upean aurinkoinen keli, suomalainen helmikuun loppu häikäisevimmillään.. Yhdistetyssä käytiin odotetusti kamppailu Miettinen vastaan DDR. Ossi Viita Tasavallan presidentti Urho Kekkonen jakaa kisojen päätteeksi Taistelijan maljat. Televisiokatselijoiden määräksi arvioitiin yli 200 miljoonaa. Julkisuudessa kisojen todettiin onnistuneen erinomaisesti, vaikka 200 000 maksaneen katsojan tavoitteesta jäätiinkin yli 25 000 hengellä. Taistelijan maljat Tasavallan presidentti Urho Kekkonen palkitsi Taistelijan maljalla parhaan ulkomaisen ja suomalaisen miesja naisurheilijan. Myös 21-vuotias Jouko Karjalainen oli hyvissä asemissa, neljätoista sekuntia pronssimitalista. Jouko Karjalainen oli lopulta lupaavasti 8:s. MM-kisojen päättäjäisissä joukkueilta oli paikalla enää muodollinen edustus. Winklerin ja Wehlingin mitaleiden lisäksi lajin erikoismaa otti vielä sijat neljä ja viisi. Valmentaja Esa Klinga povasi ennen hiihto-osuutta kahta mitalia, mutta joutui tyytymään yhteen. Kisojen menestynein maa oli Neuvostoliitto yhdellätoista mitalilla. LAHTI 1978 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 50 Yhdistetty DDR:n juhlaa Yhdistettyä hallitsi yksi maa: DDR. Naisista maljan saivat Zinaida Amosova ja Helena Takalo sekä miehistä Józef ?uszczek ja Tapio Räisänen. Suosikkeina kisaan lähtivät Lahden MM-esikisojen voittaja Konrad Winkler ja kolminkertainen maailmanmestari Ulrich Wehling. Suomi oli toinen yhdeksällä ja DDR kolmas kuudella palkintosijalla. Rauno Miettinen voittikin Lahdessa mäkiosuuden ja pääsi seuraavana päivänä hiihtoladulle 49 sekunnin johdossa. Hän oli voittanut katsastuksissa pikkumäen, mutta jätti sen edustustehtävät väliin, koska halusi keskittyä pääkilpailuunsa
Henkistäkin voimaa löytyi. Räisäsen suurmäen voitto oli yksi Lahden 1978 kisojen suurimmista yllätyksistä, vaikka hän oli ollut epävirallisena kisalajina hypätyssä joukkuemäessä toiseksi paras hyppääjä ja normaalimäessä kuudes. ”Oli se niin pevon sisukas – minä sanonki, että se on ku sähköpaimen: jos siihen koskee, niin se iskee heti takasin,” Lempi Kivioja totesi tyttärestään vuonna 1976. Latua hänelle ei ollut annettu useista pyynnöistä huolimatta. Innsbruckin olympiakisoista 1976 jäi kova harmitus, kun Räisänen pudotettiin viime hetkellä joukkueesta. Kunnostaan itsevarmana hän passaili aina Karpalon nousuun asti, kunnes ohitti kilpakumppaninsa umpihangen kautta. Lake Placidissa 1980 Takalo sijoittui pronssille 10 kilometrillä. Ura oli päättyä siihen. Kaikkien katseet kohdistuivat mäkiviikon voittajaan Kari Ylianttilaan. Nivalassa syntynyt ja hiihtouransa alkuvaiheessa Pyhäjärvelle muuttanut Helena Takalo saavutti urallaan yhteensä kymmenen arvokisamitalia, viisi olympialaisissa ja viisi MM-kisoissa. Mäkihyppääjä hallitsi yleisurheilun 10-ottelun lajit ja eri pallopelit. (OV) Juha Mieto. Niitä hallitakseen ja kaiken mahdollisen henkisen voimava. Lisäksi kotiin tuomisina oli kaksi hopeaa. Räisänen sai valmistautua kilpailuihin ilman suurempia paineita. Viiden kilometrin mestaruuden hän ratkaisi viimeisen kilometrin hurjalla vauhdillaan. Puusukset koituivat Takalon kohtaloksi Falunissa 1974, mutta tuloksena oli kuitenkin pronssia 10 kilometrillä, jolla kaikki muut kärkihiihtäjät käyttivät lasikuitusuksia. Olympiavoittaja Helena Takalosta tuli Innsbruckissa 1976, kun hän löi 5 kilometrin hiihdossa Neuvostoliiton Raisa Smetaninan. Kahden kultamitalin lisäksi Takalo sai pronssia ensimmäistä kertaa naisten hiihtolajien MM-kisaohjelmassa olleella 20 kilometrillä. (KL) Tapio Räisänen. Kolme vuotta ennen Lahtea Räisänen alkoi vastata harjoittelustaan itse lajipäällikkö Niilo Halosen antaessa vinkkejä. Tatralla 1970 Takalo hiihti Suomen viestijoukkueessa, joka saavutti pronssia. Heikosti mennyt alkukausi ei musertanut itseluottamusta. Viestin ankkuriosuudelle Takalo lähti yhdessä DDR:n ja Neuvostoliiton hiihtäjien kanssa. HELENA TAKALO * 28.10.1947 Hiihtäjä MM-Lahti: 1978 2 kultaa 5 km ja 4x5 km, pronssia 20 km Olympiakisat: 1 kulta, 3 hopeaa, 1 pronssi 1972–1980 MM-kisat: 2 kultaa, 3 pronssia 1970–1978 PERIKSI ANTAMATTOMUUS ja sisukkuus ovat ominaisuuksia, jotka mainitaan lähes poikkeuksetta Helena Takalosta kirjoitettaessa. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 51 Olympiavoittaja Helena Takalo lisäsi Lahdessa ansiolistalleen kaksi maailmanmestaruutta. Räisäsen voiton taustalla oli hänen urheilullinen lahjakkuutensa ja monipuolisuutensa. Ennen kisoja hyppyjä oli takana 750, vaikka alkukaudesta jäi hyppäämättä sata hyppyä olkapäävamman takia. Ensimmäinen olympiaedustus Grenoblessa 1968 ei vielä tuonut menestystä, mutta jo seuraavissa kisoissa Sapporossa 1972 hän oli mukana Suomen hopeaa saavuttaneessa viestijoukkueessa. Muun Suomen joukkueen tavoin Räisänen harjoitteli Lahtea varten ahkerasti. Lahdessa 1978 Helena Takalo nousi yleisön suosikiksi kirimällä voittoon sekä 5 kilometrillä että viestin ankkuriosuudella. Hiihdon MM-kisoissa Helena Takalo oli mukana kolme kertaa. JUHA MIETO * 20.11.1949 Hiihtäjä MM-Lahti: 1978 hopea 4 x 10 km, pronssi 15 km Olympiakisat: 1 kulta, 2 hopeaa, 2 pronssia 1976–1984 MM-kisat: 2 hopeaa, 2 pronssia 1974–1982 PAINEET JUHA Miedon ympärillä olivat kovat ennen Lahden MM-kisoja 1978. TAPIO RÄISÄNEN * 10.5.1949 Mäkihyppääjä MM-Lahti: 1978 kulta suurmäki; hopea joukkuemäki (epävirallinen) Ei olympiakisoja MM-kisat: 1 kulta 1978 TAPIO RÄISÄSEN ei odotettu olevan Lahden MM-kisoissa 1978 suomalaisten hyppääjien ykköstykki ja vieläpä kultamitalisti suurmäessä. Urheilu-uransa Taivalkoskella aloittanut ja vasta 16-vuotiaana ensimmäiset mäkisuksensa saanut Räisänen oli mäkihyppääjänä myöhäisherännyt. Talviolympialaisiin hän osallistui neljä kertaa
Jyväskylän Laajavuoren SM-hiihtojen 15 km:n jälkeen Kurikan jätti totesi: ”Piti pistää asiat järjestyksehen.” Mieto voitti kisan yli puolen minuutin erolla ja näytti voitollaan, ettei häntä voi pudottaa Lahden MM-joukkueesta. Ikimuistoisimmat hiihtonsa Mieto esitti olympialaduilla. Urheiluhistoriaa Mieto teki häviämällä Lake Placidin 1980 olympialaisten 15 km:n kisan yhdellä sadasosasekunnilla Ruotsin Thomas Wassbergille. Lahden MM-kisojen 1978 avausmatkalla 10 km:llä Riihivuori paikkasi erinomaisesti Helena Takalon epäonnistumisen ottamalla pronssia. Hilkka Riihivuorelle Lahti oli hänen läpimurtonsa. Kahden hyvän hiihdon jälkeen edessä oli vielä yksi Riihivuoren hiihtouran hienoimmista suorituksista. Maalissa Riihivuorta harmitti. Pikamatkalla Riihivuoren pronssi kirkastui hopeaksi ja hän varmisti Takalon voittaessa Suomelle kaksoisvoiton. Riihivuori jäi 20 km:llä Takalosta ja pronssista vaivaiset 2,3 sekuntia. Saunan jälkeen mies oli kuitenkin yhtä hymyä ja ilmoitti iskevänsä kahden vuoden päästä Lake Placidissa! Kolmannen vahvan hiihtonsa Mieto esitti viestin toisella osuudella nostaen Suomen kärkeen, mutta päätösmatka 50 km meni pipariksi. Hilkka sai valtavat voimat huomattuaan, että hän tavoittaa Raisa Smetaninan. Neljäs erinomainen hiihto nähtiin vielä päätösmatkalla. Hän takoi sellaista vauhtia, että 30 sekunnin ero vaihdossa hupeni silmissä ja vaihtui Suomen ykköstilaan Takalon lähtiessä ankkurina matkaan. Pikamatkalla hän ylsi pronssimies Juha Miedosta vajaan kymmenen sekunnin päähän jääden toistamiseen neljänneksi. Hän oli voittanut nuorten Euroopan mestaruuden vuonna 1968 ja ollut voittamassa viestijoukkueessa olympiahopeaa sekä Sapporossa 1972 että Innsbruckissa 1976. Riihivuoren mainio kolmas osuus pohjusti Suomen voiton. Seuraavaksi Mietaa kepitti Västeråsissa Ruotsin kärkinimet 12 km:n matkalla lähes puolen minuutin erolla. Joutsenon kisoissa vajaat kaksi viikkoa ennen MM-kisojen alkua Mieto oli voittoisan maaliintulon jälkeen edelleen tulta ja tappuraa. Ennen saunalle kiirehtimistä hän antoi Etelä-Suomen Sanomien toimittajan mielestä yleisölle vain ”yhden myötämieliseksi tulkitun mulkaisun”. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 52 ransa käyttöön ottamiseksi Mieto oli valmentajansa Heikki Kelton ja tohtori Jussi Kankaan kanssa keskittynyt fyysisen harjoittelun lisäksi myös mentaalipuoleen. Kuntola * 24.12.1952 MM-Lahti: 1978 kulta 4x5 km, hopea 5 km, pronssi 10 km Olympiakisat: 4 hopeaa 1972–1980 MM-kisat: 1 kulta, 2 hopeaa, 3 pronssia 1978–1982 HILKKA RIIHIVUORI jalostui kymmenessä vuodessa maailman naishiihdon huipulle. Hän oli Amosovan ja Takalon jälkeen maailman kolmanneksi paras naishiihtäjä. (OV) Hilkka Riihivuori. Hilkka Riihivuoren hiihtouralla riitti huippuhetkiä vielä MM-Lahden jälkeenkin. Hän oli viestihiihdon yksityisajoissa ykkönen 15 sekunnin erolla DDR:n Christel Meineliin. Maaliviivalta hiihto jatkui sukset jalassa pukuhuoneeseen saakka. Se oli kova pettymys. Lake Placidin olympiakisoissa 1980 hän hiihti kaksi hopeaa, 5 ja 10 km:n matkoilta. Hän tunsi, ettei ollut saanut koneestaan kaikkia irti vaan voimavaroja jäi varastoon. Kisat päättäneeseen 50 km kilpaan Pitkänen starttasi taistelutahtoisena.. Miedon mukaan lehdistön lisäksi korkeallakin tasolla oli ollut puhetta hänen jättämisestään kisajoukkueen ulkopuolelle. Riihivuori arvioi syyksi ehkä liian vähäisen verryttelyn, turhan varovaisen alun ja liiallisen jännittämisen. Himoittu mitali tuli 15 km:n matkalta, vaikka pronssi tuntui aluksi pettymykseltä. Miesten ensimmäisellä hiihtomatkalla, 30 km kisassa, Pitkänen sijoittui lupauksia herättäväsi neljänneksi. Mieto kiitteli myös vaimoaan Minnaa siitä, että hän oli päässyt elämässään hyvään tasapainoon. Kaiken kestävää päätä tarvittiin. Oslon MM-kisoissa 1982 Riihivuori otti mitalin kaikilta kolmelta henkilökohtaiselta hiihtomatkalta. MATTI PITKÄNEN * 20.12.1948 Hiihtäjä MM-Lahti: 1978 hopea 4x10 km; 3 nelossijaa Olympiakisat: 1 kulta, 1 pronssi 1976–1980 (Lahti 1978 uran ainoat MM-kisat) MATTI PITKÄNEN menestyi suomalaisista mieshiihtäjistä parhaiten Lahden MM-kisoissa 1978, kun lasketaan sijoitusten keskiarvo henkilökohtaisilta matkoilta. Julkisuudessa kirjoiteltiin alkukaudesta, että Mietaa on niin heikossa kunnossa, ettei häntä kannata valita Lahteen. Innsbruckissa 1976 hän nosti Suomen viestin toisella osuudella johtoon, joka piti loppuun saakka tuoden Miedolle uran ainoan arvokisakullan. HILKKA RIIHIVUORI os. Mieto aloitti 30 kilometrin kisan hyvin, mutta jäi lopulta seitsemänneksi, eikä edes ollut paras suomalainen Matti Pitkäsen hiihdettyä neljänneksi. (OV) Matti Pitkänen. Kärki karkasi 25 minuutin päähän ja sijoitus oli 44:s, viimeinen
Yhdeksänkertainen arvokisavoittaja, naisten hiihtoa koko 1970-luvun dominoinut Galina Kulakova tosin haastoi Amosovan tiukasti. Henkilökohtaisista hiihtosaavutuksista Pitkäsen komein voitto heltisi Holmenkollenin 50 km:n kisassa Lahden MM-kisojen 1978 jälkeen. Viimeiset kilometrit tuli vauhdikkaimmin ?uszczek, joka voitti mestaruuden reilun kahden sekunnin turvin ennen Beljajevia. Mestaruus ei ollut aivan täydellinen yllätys – sellaisen zakopanelainen oli järjestänyt jo Lah. JOSEF ?USZCZEK (Puola) * 20.5.1955 Hiihtäjä MM-Lahti: 1978 kultaa 15 km, pronssi 30 km Olympiakisat: ei mitaleita 1980–1984 (paras sijoitus 5:s 30 km 1980) MM-kisat: 1 kulta, 1 pronssi 1978 JOSEF ?USZCZEK saavutti Puolalle maan ensimmäisen pohjoismaisten lajien arvokisakullan Lahden MM-kisoissa 1978. (MH) Zinaida Amosovan uran huippuhetki osui Lahden MM-laduille 1978: kaksi henkilökohtaista kultaa ja viestipronssi. Sama tahti jatkui MM-laduilla. MM-hopea jäi Matti Pitkäsen uran toiseksi kirkkaimmaksi mitaliksi. Hänen täysosumansa tuli miesten 15 km kisassa, josta suomalaiset odottivat ja toivoivat Juha Miedon voittoa. Kultakamppailua kävi kaksikon lisäksi Neuvostoliiton Jevgeni Beljajev. Maailmanmestaruudesta Ikaalisten mies pääsi taistelemaan 23.2.1978, kun hän starttasi Lahden hiihtostadionilla miesten viestikisan ankkuriosuudelle yhtä aikaa Ruotsin Thomas Magnussonin kanssa. Mieto johti kisaa niin viiden kuin kymmenen kilometrin väliaikapisteellä, mutta joutui lopussa antamaan periksi molemmille. Kokenut Magnusson antoi Pitkäsen kuitenkin kuluttaa voimiaan kärjessä, ja rynnisti Ruotsin kultaan viimeisessä nousussa. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 53 Hän johti kisaa 10 km kohdalla, oli vielä 30 km väliaikapisteellä kiinni hopeassa, mutta joutui taipumaan hieman lopussa – ja tuloksena oli kolmannen kerran samoissa MM-kisoissa neljäs sija. Viimeisen viitosen Amosova hiihti kuitenkin selvästi nopeammin ja otti toisen maailmanmestaruutensa. Vielä 15 km:n kohdalla Kulakova johti kahdeksalla sekunnilla. Innsbruckin olympiakisoissa 1976 hän oli toki ollut jo voittamassa viestikultaa, mutta henkilökohtaisilta matkoilta arvokisamitaleita ei ollut irronnut ennen Lahtea. ZINAIDA AMOSOVA (Neuvostoliitto) * 12.1.1950 Hiihtäjä MM-Lahti: 1978 2 kultaa 10 km ja 20 km, pronssi 4x5 km Olympiakisat: 1 kulta 1976 MM-kisat: 2 kultaa, 1 pronssi KAZAKSTANIN SOSIALISTISESSA neuvostotasavallassa sijainneessa kolhoosissa syntyneen, armeijan harjoituskeskuksessa Siperian Novosibirskissä harjoitelleen Zinaida Amosovan hiihtoura huipentui Lahden MM-kisoihin 1978. 5 km:n pikamatkalla Amosova jätettiin kuudenneksi, mutta ensimmäistä kertaa arvokisaohjelmaan kuuluneessa 20 km:n kilvassa hän osoitti omaavansa kovimman kestävyyden. Innsbruckin olympiakisoissa 1976 Pitkänen kuului Suomelle kultaa voittaneeseen miesten hiihtoviestijoukkueeseen hiihtäen avausosuuden. Legendaariset joukkuetoverit Raisa Smetanina ja Galina Kulakova joutuivat taipumaan; Kulakova jäi jopa mitalitta, kun Hilkka Riihivuori taisteli pronssille. 28-vuotias Amosova hallitsi kisojen avauslajia, naisten 10 km:n kilpaa, lähdöstä maaliin. Jo MM-esikisoissa 1977 hän oli hallinnut Salpausselän latuja voittaen 5 km ja ja 20 km sekä viestin. (MH) Puolan Józef ?uszczek, 15 km:n hiihdon maailmanmestari Lahdessa 1978, edelleen Puolan hiihdon ainoa miesten arvokisavoittaja. Mieto jäi ”Lusekista” ja kullasta tällä kertaa viiden sekunnin päähän. Mitali jäi myös hänen viimeisekseen
Paluu huipulle tapahtui kuitenkin komeasti. Lake Placidin olympiakisoissa 1980 hän tosin hiihti vielä aivan mitalisijojen tuntumaan kahdella matkalla. Heti ensimmäisissä arvokisoissaan Sapporon talviolympialaisissa 1972 hän jätti 15 km:n pikamatkalla pahimpia kilpakumppaneitaan yli puoli minuuttia. (MH) Sven-Åke Lundbäck. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 54 dessa avausmatkalla ottamalla 30 km:n kisan pronssia. Ruotsin omissa MM-kisoissa Falunissa 1974 Lundbäck oli hiihtänyt aivan mitalin tuntumaan, mutta Innsbruckin olympiakisoissa 1976 hänen uransa näytti olevan jo laskusuunnassa. Myöhemmällä urallaan ?uszczek ei enää päässyt mestaruuskuntoon. 20 km:n väliaikapisteeltä lähtien hän piti hallussaan kärkipaikkaa, johti 40 km:n kohdalla minuutilla ja juhli maalissa uransa kolmatta arvokisavoittoa. Lahden MM-kisojen 1978 viestihiihdossa Lundbäck toi sinikeltaiset värit ensimmäiseen vaihtoon kärjessä, ja sama oli Ruotsin sija myös viestin maalissa. Lahden MM-kisojen 1978 päätöslajissa, miesten 50 kilometrillä, Lundbäck oli alusta lähtien kiinni kultakamppailussa. SVEN-ÅKE LUNDBÄCK (Ruotsi) * 26.1.1948 Hiihtäjä MM-Lahti: 2 kultaa 50 km, 4x10 km Olympiakisat: 1 kulta 1972 MM-kisat: 2 kultaa 1978 SVEN-ÅKE LUNDBÄCK hiihti vuosina 1972– 1980 kaikkiaan 17 arvokisastarttia, joissa ylsi kolmesti mitaleille – ja joka kerta mitali oli kultainen. Lopussa Takalo rynnistää ohi ja tuo Suomen värit maailmanmestaruuteen.. (MH) Suomen Helena Takalo päästää hymyillen Neuvostoliiton Galina Kulakovan kärkeen naisten hiihtoviestin ankkuriosuudelle lähdettäessä
Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1989 55 Lahti 1989
suurmäki ti 21.2. normaalimäki su 26.2. yhdistetty su 19.2. Esittelytilaisuutta valmisteltiin huolella. Kuin tilauksesta pari päivää ennen avajaisia satoi kunnolla lunta, ja kisakaupunki sai kauniin talvisen ilmeen. M 15 km (v) ma 20.2. yhdistetyn joukkuekilpailu pe 24.2. M 50 km (v) 1989 MM Lahti 1991 MM Val di Fiemme 1992 OK Albertville 1993 MM Falun 1994 OK Lillehammer 1995 MM Thunder Bay 1997 MM Trondheim. M 4x10 km viesti la 25.2. Tavoitteeksi asetettiin hankkeen esitteleminen Seefeldin MM-kisoissa seuraavana vuonna. Lahden kymmeniltä jääkentiltä oli kerätty varastoon yli 12 000 kuutiota lunta, jota nyt kuljetettiin kuorma-autokaupalla, jotta ladut saataisiin tarkastuskuntoon. M 15 km (p) ke 22.2. N 4x5 km viesti to 23.2.–pe 24.2. Kisat myönnettiin Lahdelle FIS:n Vancouverin kongressissa 1985. Vodka-puolukalla kisat Lahteen Kisahanke käynnistettiin 1984, kun Lahden kaupungin MM89-toimikunta alkoi kokoontua. N 10 km (v) ma 20.2. Muita ehdokkaita olivat Italian Val di Fiemme, Ranskan Autrans ja Kanadan Thunder Bay. LAHTI 1989 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 56 LAHTI 1989 KUN SUOMELLA MENI LUJAA Kisojen avajaisiin oli aikaa vielä viikko. Ja tottahan kaikki saatiin kuntoon suomalaisella organisointikyvyllä ja tuhansilla talkootyötunneilla. Myös suurmäkeä lumetettiin lainalumella. Toimikunta mietti tilaisuuden järjestämistä lahjoista lounastarjoiluihin; juomaksi päätettiin kotoisasti tarjoilla lahtelaista olutta ja vodka-puolukkaa. Vähäluminen talvi ei ollut Suomenkaan olosuhteissa tavatonta, joten siihen oli varauduttu. Ladut ja mäet hyväksyttiin, kisat saattoivat alkaa. M 30 km (p) la 18.2.–su 19.2. MM-kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi nimettiin Lahden Hiihtoseuran Heimo Seppälä ja pääsihteeriksi monien arvokisojen parissa työskennellyt Pirkko Hannula. Lahden etuja olivat ennen kaikkea Suomen hyvä maine kisajärjestäjänä sekä kaupungin keskustan tuntumassa sijaitseva moderni hiihtokeskus. Muillakin kuin järjestelyorganisaation väellä oli kylmä hiki otsalla: kisakeskuksen maisema oli ankean harmaan kalpea, ei tietoakaan lumesta... Perustyöt oli tehty huolella edellisenä talvena ja laduilla oli vankka lumipohja valmiina. N 30 km (v) la 25.2. Kaiken tuli olla moitteetonta, kun Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) tekninen asiantuntija Peter Petricek tekisi tarkastuksen muutamaa päivää ennen kisojen alkua. N 15 km (p) ke 22.2. joukkuemäki to 23.2. N 10 km (p) la 18.2. Apuna heillä oli KISAOHJELMA 1989 pe 17.2
Suomella riitti tähtiurheilijoista pohjoismaisissa hiihtolajeissa: vuosina 1984–1989 kuudesti peräkkäin Vuoden urheilija tuli hiihtolajeista. Lajit eivät olleet mukana Sarajevon olympiakisoissa 1984 mutta samana vuonna niissäkin järjestettiin erilliset MM-kisat. FIS järjesti mäkihypyn maailmancupin ensimmäisen kerran kaudella 1979–80, maastohiihdossa talvella 1981–82 (epävirallisena jo 1973–74). Yhdistetyssä otettiin MM-kisoissa 1985 käyttöön Gundersen-menetelmä, jossa mäkiosuuden voittaja lähtee ladulle ensimmäisenä. Lennokkaimmat ideat ilmalaivoista ja maailmanluokan julkkiksista, muun muassa Monacon prinsessa Stephanien saaminen kisoihin Unicefin lähettiläänä, jäivät haaveeksi. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1989 57 tehokas organisaatio, jossa työskenteli 24 palkallista sekä noin 2500 vapaaehtoista hiihdon ystävää. Mäkihypyssä joukkueet tosin olivat kisanneet epävirallisesti jo Lahdessa 1978. Luistelutekniikat mullistivat maastohiihdon 1980-luvun puolivälissä. Jako perinteisen ja vapaan hiihtotavan lajeihin tuli arvokisoihin MM-Oberstdorfissa 1987. Kyseessä on ainoa hiihdon MM-kilpailu Suomessa Lahden ulkopuolella. Yhdistetyn joukkuekilpailu järjestettiin Rovaniemellä. Otteista näkyi, että Suomi eli 1980-luvun lopulla onnellista nousukauden huumaa, jota 1990-luvun alun lamavuodet eivät vielä häirinneet. Aurinko lämmitti pääkatsomoa pakkaspäivinäkin. Osa aivoriihen ideoista toteutui, kuten Suurhallin monipuolinen oheistarjonta. Hiihtomaailman muutoksia 1978–1989 OLYMPIAKISOJEN HIIHTOLAJEILLA oli viimeisen kerran MM-arvo Lake Placidissa 1980. 1998 OK Nagano 1999 MM Ramsau. Kisojen turvallista sujumista auttoi lisäksi parisataa poliisia ja saman verran varusmiehiä. Hiihdon MM-kisoja alettiin pitää vuodesta 1985 lähtien joka toinen vuosi. Sen tehtävänä oli pohtia muun muassa tulevien kisojen näkyvyyttä erilaisissa tapahtumissa, oheisohjelmaa ja sponsoreille tarjottavia palveluita. Aktiivista markkinointia hoiti järjestelytoimikunnan alainen erityinen aivoriihi. Naisten 20 km:n hiihdossa järjestettiin tuolloin Falunissa erillinen MM-kisa, koska laji pääsi olympiaohjelmaan vasta Sarajevossa 1984. Oslon MM-kisoissa 1982 uusia lajeja olivat mäkihypyn ja yhdistetyn joukkuekilpailut. Sarajevon olympialaduilla nähtiin lähinnä yksipuoleista luistelupotkua, mutta Seefeldin MM-kisoissa 1985 luisteltiin kaikilla hiihtomatkoilla
Testaamisella pyrittiin kontrolloimaan vieraan veren käyttöä suorituskyvyn parantamiseksi. V-tyylin kehittäjä ruotsalainen Jan Boklöv ei päässyt mitaleille Lahdessa, mutta hän voitti kauden 1988–1989 mäkihypyn maailmancupin. Oberstdorfin MM-kisoissa 1987 kilpailtiin ensimmäistä kertaa erikseen vapaalla ja perinteisellä hiihtotyylillä. Hallissa oli kaikille kaikkea: autoratoja, diskomusiikkia, myyntikojuja, hernerokkaa ja olutta. Mäkihypyssä ja yhdistetyssä muutokset olivat vähäisiä – V-tyyli tosin teki tuloaan, mutta perinteinen aerodynaaminen tyyli oli vielä voimissaan. Eksyneitä lapsia keräiltiin mustaanmaijaan vanhempien nauttiessa virvokkeita Suurhallin kaljabaareissa. Tavoitetta kerrakseen Suomalaisten menestys Sarajevon olympialaisissa 1984 oli ollut huikea: 13 mitalia ja mitalitaulukossa neljänneksi paras maa. Hiihtoliitto tavoitteli vähinLAHTI MM 1989 MAAILMANMESTARIT Hiihto, miehet 15 km (p) Harri Kirvesniemi, Suomi 15 km (v) Gunde Svan, Ruotsi 30 km (p) Vladimir Smirnov, Neuvostoliitto 50 km (v) Gunde Svan, Ruotsi 4x10 km (2p+2v) Ruotsi (Christer Majbäck, Gunde Svan, Lars Håland, Torgny Mogren) Hiihto, naiset 10 km (p) Marja-Liisa Kirvesniemi, Suomi 10 km (v) Jelena Välbe, Neuvostoliitto 15 km (p) Marjo Matikainen, Suomi 30 km (v) Jelena Välbe, Neuvostoliitto 4x5 km (2p+2v) Suomi (Pirkko Määttä, Marja-Liisa Kirvesniemi, Jaana Savolainen, Marjo Matikainen) Yhdistetty Trond Einar Elden, Norja Joukkuekilpailu Norja (Trond Einar Elden, Trond Arne Bredesen, Bård Jørgen Elden) Mäkihyppy Normaalimäki Jens Weissflog, DDR Suurmäki Jari Puikkonen, Suomi Joukkuemäki Suomi (Ari-Pekka Nikkola, Jari Puikkonen, Matti Nykänen, Risto Laakkonen) SUOMALAISET MITALISTIT Kultaa Harri Kirvesniemi, 15 km (p) hiihto Marja-Liisa Kirvesniemi, 10 km (p) hiihto Marjo Matikainen, 15 km (p) hiihto Naisten hiihtoviestijoukkue (Pirkko Määttä, Marja-Liisa Kirvesniemi, Jaana Savolainen, Marjo Matikainen) Jari Puikkonen, suurmäki Mäkihyppyjoukkue (Ari-Pekka Nikkola, Jari Puikkonen, Matti Nykänen, Risto Laakkonen) Hopeaa Miesten hiihtoviestijoukkue (Aki Karvonen, Harri Kirvesniemi, Kari Ristanen, Jari Räsänen) Pirkko Määttä, 10 km (p) hiihto Marjo Matikainen, 10 km (v) hiihto Marja-Liisa Kirvesniemi, 15 km (p) hiihto Ari-Pekka Nikkola, normaalimäki Pronssia 2 Marjo Matikainen, 10 km (p) ja 30 km (v) hiihto Pirkko Määttä, 15 km (p) hiihto Matti Nykänen, suurmäki. Kokonaan uusina matkoina naisille olivat 15 km perinteisellä ja 30 km vapaalla. Lahden MM-kisoissa 1989 näytteet otettiin ensimmäistä kertaa virtsan lisäksi myös verestä. Suurhalli oheistapahtumineen oli aivan uusi konsepti suomalaisessa vakavahenkisessä arvokisatapahtumassa. Kovin mairittelevaa ajankuvausta ei kylläkään tuon ajan lehdistä saanut lukea kisakansan käytöstavoista. Muutoksia tapahtui myös dopingtesteissä. Suomen Hiihtoliitto asetti Sarajevon jälkeen tärkeimmäksi tavoitteekseen omat MM-kisat Lahdessa 1989. Hiihtokeskuksessa sijaitseva Suurhalli, johon mahtui enimmillään kymmenentuhatta ihmistä, täyttyi päivittäin innokkaista kisavieraista. Viestissä sekä miehet että naiset hiihtivät ensimmäistä kertaa arvokisoissa ensimmäiset kaksi osuutta perinteisellä ja jälkimmäiset vapaalla hiihtotavalla. Seefeld 1985, Oberstdorf 1987 ja Calgaryn talviolympiakisat 1988 olivat vain välietappeja Lahtea varten. Miehet hiihtivät 15 km sekä vapaalla että perinteisellä tavalla. Tällä kertaa yhtään positiivista dopingnäytettä ei löytynyt. Taakse jäivät niin Norja kuin Ruotsikin. Maailmanmestaruus ratkaistiin kaiken kaikkiaan 15 lajissa. Naisten ohjelmasta pudotettiin pois 5 km, suomalaisten vastustuksesta huolimatta, ja lyhimmäksi matkaksi tuli 10 km, joka hiihdettiin molemmilla tyyleillä. Kisoja seuraamaan tulleelle hiihtokansalle tarjottiin urheilun lisäksi runsaasti oheisohjelmaa, ruokaa ja juomaa. LAHTI 1989 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 58 Muutosten tuulet Hiihtourheilu eli muutosten aikaa, mikä näkyi myös kilpailuohjelmassa. Lahden kisaohjelmaan 1989 lisättiin uusia matkoja ja vanhoja jätettiin pois
Lupaus ei kuitenkaan jäänyt tyhjäksi. Erityisesti mieshiihtäjien valinnat olivat tarkastelun alla. V-tyyli valtasi mäkimaailman syyskaudella 1991. helmikuuta. Lahteen oli ilmoittautunut 31 maata ja 359 urheilijaa. Avajaisohjelmasta vastasi niin ikään lahtelainen voimistelunopettaja ja koreografi Tuula Luhtanen, joka oli suunnitellut Lappi-aiheisen ohjelmanumeron. MM-kisoissa parhaaksi saavutukseksi jäi normaalimäen 10:s sija. Pirkko Määttä otti hopeaa ja Marjo Matikainen pronssia. Tuolloinkaan joukkueen nimittäminen ei tapahtunut ilman arvostelua. Suomalaisten neljäs hiihtäjä Tuulikki Pyykkönen sijoittui seitsemänneksi. Edellisessä vuodenvaihteessa hän oli voittanut mäkiviikon. Päävalmentaja Pekka Vähäsöyringin valintoja kritisoitiin ja esitettiin, että joukkueeseen valittiin huonoja hiihtäjiä tyyliin ”jo hiihtouraansa lopetteleva Juha Mietokin olisi parempi...” Alkukaudesta suomalaisten mieshiihtäjien menestys oli ollut heikkoa. Kaikki oli valmiina kisamaskotti Nestoria myöten. Avajaisia oli saapunut katsomaan reilut 30 000 ihmistä ja tunnelma oli riemukas. Suomalaisten hiihtourheilijoiden vastaus näihin tavoitteisiin oli vahva, sillä ainoastaan yhdistetyssä mitalitavoite ei toteutunut. Suomalaisittain kisat eivät olisi paremmin voineet alkaa, sillä naiset hiihtivät Marja-Liisa Kirvesniemen johdolla kolmoisvoittoon. Kuvassa 10 km:n perinteisen hiihtotavan mitalikolmikko: kultaa Marja-Liisa Kirvesniemi (kesk.), hopeaa Pirkko Määttä (vas.) ja pronssia Marjo Matikainen.. Vähäsöyringin lupausta henkilökohtaisesta mitalista ja maailmanmestaruudesta pidettiin epärealistisena. Ohjelman esittivät 400 Viippolan koulun oppilasta ja Lahden hiihtoseuran junioria musiikin ja välkkyvien lamppujen tunnelmissa. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1989 59 tään yhtä mitalia jokaisesta lajiryhmästä ja paikkaa pohjoismaisten hiihtolajien ykkösmaana, joka oli Sarajevossa saavutettu. Presidentti Mauno Koivisto julisti kisat avatuiksi ja kaiken päätti mahtava ilotulitus. Suomen naishiihtäjien kaksi kolmoisvoittoa samoissa kisoissa oli ainutlaatuinen menestys. Suomen joukkueeseen valittiin 26 urheilijaa: seitsemän naisja yhdeksän mieshiihtäjää, kuusi mäkihyppääjää ja neljä yhdistetyn hiihtäjää. Voittajakolmikko marssi Suomen joukkueen kärjessä ja sai luonnollisesti raikuvat suosionosoitukset. Edellisestä naisten arvokisojen kolmoisvoitosta oli kulunut 37 vuotta. Pirkko Määtälle hopea oli ensimmäinen henkilökohtainen arvokisamitali, ja mestaruus Kirvesniemelle ensimmäinen MMkultamitali. Jan Boklöv hyppäsi itse kehittämällään v-tyylillä suoraan tulevaisuuteen. Hiihtostadionin rinteessä kohosi yli viisimetrinen kisamalja, jossa paloi kaikkien aikojen ensimmäinen MM-kisatuli. Suomen lipunkantajana oli mäkihyppääjä Jari Puikkonen, Lahden oma poika. Sen olivat hiihtäneet Oslon olympialaisissa 1952 Lydia Wideman, Mirja Hietamies ja Siiri Rantanen. Presidentti Mauno Koivisto ja puoliso Tellervo Koivisto kisakatsomossa. Jo ennen avajaisia hiihdettiin naisten 10 kilometriä perinteisellä hiihtotavalla. Avajaispäivä suomalaistahdissa MM-kisat käynnistyivät perjantaina 17
Vladimir Smirnov otti johtopaikan 7,5 km:n kohdalla ja piti sen maaliin saakka. Naisten 10 km:n vapaan tyylin hiihdossa Suomella oli viisi edustajaa, kun hallitseva maailmanmestari Marjo Matikainen sai henkilökohtaisen paikan kilpaan. Toiseksi hiihti Norjan Vegard Ulvang ja kolmanneksi Ruotsin Christer Majbäck. Pronssin nappasi Norjan Trond Arne Bredesen. yhdistetyn kisa jatkui 15 km:n hiihto-osuudella, jota johti alusta lähtien Elden. kisatun miesten 30 km:n perinteisen kilpailun suurin ennakkosuosikki, Ruotsin Gunde Svan, jäi pois vilustumisen takia, joten voittajaehdokkaita löytyi leveältä rintamalta. Kilpailu oli alusta lähtien ruotsalaishiihtäjien juhlaa. LAHTI 1989 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 60 Mestaruuksia välillä vieraillekin Lauantaina 18.2. Harri Kirvesniemi sijoittui neljänneksi. Matikainen oli voittanut 5 km:n maailmanmestaruuden Oberstdorfissa 1987. Hän voittikin maailmanmestaruuden ylivoimaisesti, sillä toiseksi tulleen Neuvostoliiton Andrei Dundukovin aika oli yli 2,5 minuuttia huonompi. Kilpailua oli saapunut seuraamaan ennätysyleisö, reilut 70 000 katsojaa, sillä samana päivänä oli tarkoitus hypätä suurmäen kilpailu. Keskellä voittaja Jelenä Välbe (Neuvostoliitto), oikealla pronssinainen, Neuvostoliiton Tamara Tihonova.. Vilustumisesta toipunut hiihtokuningas Gunde Svan pääsi aloittamaan hiihtourakkansa maanantaina 20.2. Kulta oli Smirnoville ensimmäinen arvokisamitali. vapaan tyylin pikamatkalla. Parhaimmat pisteet (222,6) sai Norjan Trond Einar Elden, joka tunnettiin erityisesti hyvänä hiihtäjänä. Toisena ladulle lähteneen Jukka Ylipullin suksi ei oikein kulkenut ja hän oli lopulta kisan kolmastoista. Ennakkosuosikki ja luisteluhiihdon erityistaitaja Neuvostoliiton Jelena Välbe hiihti nopeimmin, ja toiseksi tuli kotiyleisön raivoisan kannustuksen saattelemana Marjo Matikainen. Kaikkiaan hän saavutti vuosina 1984–1991 neljä olympiakultaa ja seitsemän maailmanmestaruutta sekä yhteensä 17 arvokisamitalia. Yhdistetyn mäkiosuus hypättiin lauantaina hienon sään vallitessa: aurinkoinen sää ja itätuulta enimmilläänkin vain pari metriä sekunnissa. Suomalaisista parhaiten menestyi Jyri Pelkonen, joka piti kuudennen sijansa. Vapaan hiihtotavan kisoissa suomalaismenestys jäi vaatimattomaksi verrattuna perinteisen kilpailuihin. Suomalaisista ladulle lähtivät Matikaisen lisäksi Erja Kuivalainen, Eija Hyytiäinen, Tuulikki Pyykkönen ja Jaana Savolainen. Ruotsin Gunde Svan hiihti Lahdessa 1989 kolme MM-kultaa. Naisten 10 km vapaalla sujui Marjo Matikaiselta (vas.) hienosti: tuloksena MM-hopeaa. Voittajaksi Kisatyttö esittelee MM-kisojen opasteita. Se jouduttiin siirtämään kovan tuulen takia seuraavalle päivälle. Sunnuntaina 19.2. Neuvostoliittolaiset Aleksei Prokurorov ja Vladimir Smirnov tiedettiin koviksi, mutta myös Ruotsin, Norjan, Italian ja DDR:n joukkueissa riitti mestaruuden tavoittelijoita. Suomen Jukka Ylipulli onnistui hypyissään mainiosti ja sijoittui kakkoseksi vain 0,6 pistettä jäljessä Eldenistä. Neuvostoliiton Tamara Tihonova oli kolmas
Odotukset Suomen hyppääjiltä olivat kovat, eikä mikään ihme, sillä nelikon meriitit puhuivat puolestaan: nelinkertainen olympiavoittaja ja viisinkertainen maailmanmestari Matti Nykänen, yhdeksän arvokisamitalin mies Jari Puikkonen, nuorten maailmanmestari Ari-Pekka Nikkola ja Keski-Euroopan mäkiviikon voittaja Risto Laakkonen. Puikkonen jatkoi edellisten Lahden MM-kisojen suomalaistraditiota, sillä 1958 mestariksi tuli Juhani Kärkinen ja 1978 Tapio Räisänen. helmikuuta 1989. Kotiyleisön suureksi riemuksi kultaa otti Puikkonen, toiseksi hyppäsi Weissflog ja kolmanneksi Nykänen. Kuten avajaispäivän perinteinen kymppi, myös tiistaina 21.2. Jo edellisten Lahdessa pidettyjen MM-kisojen 1978 kokemusten jälkeen oli mietitty tuulta vaimentavien verkkojen asentamista, mutta säästösyistä tästä oli luovuttu. Tahtia se ei kuitenkaan heikentänyt. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1989 61 selviytyi Svan, toiseksi tuli Torgny Mogren ja kolmanneksi Lars Håland. Tämä sai etukäteen kritiikkiä osakseen juuri suomalaisten hiihtäjien keskuudessa. Päivä ei ollut norjalaisten: Terje Langli oli parhaana vasta 18:s. Järjestys maalissa vain hieman muuttui: Matikainen – Kirvesniemi – Määttä. Nikkola, Puikkonen, Nykänen ja Laakkonen eivät pettäneet, mutta lajin herkkyydestä johtuen voitto ei ollut pelkkää suomalaisten juhlaa. (päivän ainoana lajina) käyty 15 km:n kisa hiihdettiin täysin suomalaisten hallinnassa. Joukkuemäessä oli vain yksi suosikki, ja suomalaisilta odotettiin ylivoimaista voittoa. Naisten perinteisellä tavalla hiihdettävillä matkoilla ei ollut käytännössä juuri mitään eroa. Suomalaisista parhaiten menestyi Jari Räsänen, joka sijoittui viidenneksi. “If you want to win, call a Finn” Suurmäen kisaa oli tullut seuraamaan yli 53 000 katsojaa, vaikka kilpailu oli siirretty sunnuntailta maanantaille tuulen takia. Gunde Svan 3 3 SWE hiihto Marjo Matikainen 2 1 2 5 FIN hiihto Jelena Välbe 2 1 3 URS hiihto Marja-Liisa Kirvesniemi 2 1 3 FIN hiihto Jari Puikkonen 2 2 FIN mäkihyppy Trond Einar Elden 2 2 NOR yhdistetty Torgny Mogren 1 2 3 SWE hiihto Pirkko Määttä 1 1 1 3 FIN hiihto Harri Kirvesniemi 1 1 2 FIN hiihto Jens Weissflog 1 1 2 GDR mäkihyppy Ari-Pekka Nikkola 1 1 2 FIN mäkihyppy Vladimir Smirnov 1 1 URS hiihto Christer Majbäck 1 1 2 SWE hiihto Lars Håland 1 1 2 SWE hiihto Trond Arne Bredesen 1 1 2 NOR yhdistetty Matti Nykänen 1 1 2 FIN mäkihyppy MAITTAIN Suomi 6 5 4 15 Neuvostoliitto 3 3 2 8 Ruotsi 3 2 2 7 Norja 2 3 3 8 DDR 1 1 1 3 Sveitsi 1 1 Tšekkoslovakia 2 2 Itävalta 1 1. Harri Kirvesniemi toteutti unelmansa henkilökohtaisesta arvokisavoitosta 15 km:n perinteisen hiihtotavan kisassa keskiviikkona 22. Suomalaisten lisäksi voittajasuosikkeihin luettiin Ruotsin Jan Boklöv, Länsi-Saksan Dieter Thoma ja DDR:n Jens Weissflog. Kovat paineet helpottuivat ja voimakkaasti kisaan eläytynyt valmentaja painui metsään hiihtolenkille. Norjalaiset antoivat kovan vastukLAHTI MM 1989 MITALIT K H P Yht. Vasta seuraavana päivänä hän pystyi tulemaan lehdistön eteen vastaamaan kysymyksiin. Ikipronssi vaihtui kultaan, ja samalla Kirvesniemi lunasti päävalmentaja Pekka Vähäsöyringin antaman lupauksen
Tämä ei merkinnyt enää mitään, kun viimeisen osuuden neljä parasta hiihtäjää tulivat yhtä aikaa maalialueelle. Risto Laakkonen ratkaisi kisan erinomaisesti onnistuneella hypyllään ja runsaan 80 000 katselijan riemuksi suomalaisten kultajuhlat pääsivät käyntiin. Oikukkaat tuuliolosuhteet uhkasivat muuttaa kilpailun täydelliseksi farssiksi. Loppukirikamppailussa Norja jätettiin neljänneksi. KOLMEN KULLAN GUNDE Miesten 4 x 10 km:n viestikisasta kehkeytyi todellinen jännitysnäytelmä. Kaikilla oli mahdollisuus ottaa kultamitali. Viimeisenä lajina hiihdettiin miesten 50 km:n vapaalla hiihtotavalla. naisten 4 x 5 km:n viestissä Suomi oli ylivoimainen suosikki – ja kotiyleisöä hemmoteltiin taas. Toiseksi tuli Neuvostoliiton ja kolmanneksi Norjan joukkue. Ruotsalaiset olivat hienoisia ennakkosuosikkeja. Suomalaiset eivät nousseet mitaleille, vaan päivä päätJälkipyykkiä KAIKKIEN AIKOJEN paras mäkihyppääjä Matti Nykänen ”kunnostautui” muuallakin kuin mäessä. Jelena Välbe julisti haastatteluissa itsensä voittajaksi ennen kuin naisten 30 km:n vapaan hiihtotavan kilpailu edes alkoi lauantaiaamuna 25.2. Edellisen talven olympiakisoissa Calgaryssa 1988 oli tullut kultaa kaikista kolmesta kilpailusta.. Marjo Matikainen luisteli kolmanneksi. LAHTI 1989 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 62 sen: ennen viimeistä hyppyä Norja oli niukassa johdossa. Kova tuuli pakotti keskeyttämään kisan ensimmäisen kierroksen jälkeen, ja sitä päätettiin jatkaa seuraavana päivänä. Ei ihme, että stadionilla nähtiin banderolli, jossa julistettiin: If you want to win, call a Finn. Suomen Hiihtoliiton 28.2.1989 päivätyssä tiedotteessa todettiin lyhyesti: ”Mäkihyppääjä Matti Nykäsen sopimaton käyttäytyminen lahtelaisessa hotellissa MM-kisojen aikana on Suomen Hiihtoliitossa selvitetty ja se on liiton osalta loppuun käsitelty.” Nykänen oli tehnyt sen taas. Suomen rutisti kakkoseksi Jari Räsänen, aiemmat osuudet hiihtivät Aki Karvonen, Harri Kirvesniemi ja Kari Ristanen. MM-kisojen päätöspäivänä sunnuntaina 26.2. Matti Nykänen sai MM-kisoista ”vain” joukkuemäen kullan ja suurmäen pronssin. Tuuli ei laantunut, eikä tuomariston auttanut muu kuin julistaa ensimmäisen kierroksen pisteet virallisiksi lopputuloksiksi. Maailmanmestaruuden voitti Jens Weissflog, Ari-Pekka Nikkola oli toinen, ja Itävallan Heinz Kuttin sijoittui kolmanneksi. Suomen voittojoukkueessa hiihtivät Määttä, Kirvesniemi, Savolainen ja Matikainen. Lehdissä oli vihjailtu pitkin 1980-lukua Matin arveluttavasta käytöksestä kilpailumatkoilla eikä MM-Lahti tehnyt poikkeusta. Hermoja raastava draama päättyi Ruotsin voittoon, ja Suomi otti hopeaa vain 0,1 sekunnin erolla Tšekkoslovakiaan. Yritys kukistaa kanssasiskot psykologisella sodankäynnillä toi toivotun tuloksen. Perjantaina 24.2. Isäntämaa oli siihen mennessä voittanut kuusi maailmanmestaruutta, muut maat yhteensä neljä. Torstai oli kisaviikon välipäivä. järjestetyssä normaalimäen kisassa oli yksi päärooli ylitse muiden. Kilpailun voitti luistelukuningatar Välbe hopean mennessä saman maan Larisa Lazutinalle
Neuvostoliiton Aleksei Prokurorov sai pronssia. Suomi komeili kärjessä niin mitalikuin pistetilastossakin. Suomeen oli edellisenä vuonna perustettu Lumilautaliitto, ja kansainvälinen lajiliitto syntyi vuonna 1990. Lajin MM-kisat aloitettiin 1993. Marjo Matikainen hiihti Lahdessa viisi kilpailua ja otti jokaisesta mitalin: kaksi kultaa, yhden hopean ja kaksi pronssia. Suomalaisyllättäjä Timo Kuorelahti näytti parantavan vauhtiaan koko ajan. Riitta Forsman Yhdistetyn palkintojenjaossa poseeravat poron vierellä norjalaiset maailmanmestari Trond Einar Elden (oik.) ja pronssimies Trond Arne Bredesen. Huikea saavutus ja uran lopetus, sillä vain pari kuukautta MM-kisojen jälkeen hän ilmoitti lopettavansa aktiiviuransa. Taloudelliset tavoitteet saavutettiin suorastaan yltiöpäisesti. Budjetti oli laadittu 250 000 katsojan varaan, mutta 10 päivän aikana kisoja kävi katsomassa reilut 460 000 maksanutta hiihtourheilun ystävää. Järjestäjät kuittasivat puhdasta tuloa 2,5 miljoonaa markkaa. Lumilautailijat kurvailivat pienimmän mäen alastulorinteessä. Mitä jäi käteen. Suomelle jälleen kultaa! Marjo Matikainen tuo Suomen naisten viestijoukkueen maailmanmestarina maaliin. Jari Puikkonen kruunasi uransa voittamalla kotimäessään suurmäen maailmanmestaruuden.. 42,5 km:n kohdalla Äänekosken mies oli jo kiinni pronssissa mutta väsähti loppukilometreillä. tyi Ruotsin kaksoisvoittoon: kultaa Gunde Svanille ja hopeaa Torgny Mogrenille. Urheilullisesti kisat olivat kaikkien aikojen onnistuneimmat suomalaisittain: 15 mitalia, joista kuusi kultaista, viisi hopeista ja neljä pronssista. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 1989 63 Uutuuslaji lumilautailu MM-HIIHTOJEN TOISENA kisapäivänä hypätyn yhdistetyn mäkiosuuden tauoilla esiteltiin uutta muodikasta talvilajia, ”snow surfingia”. Pääsylipputulot ylittivät 191 % arvioidusta. Yleisö otti aluksi ohjelmanumeron viihteenä, mutta lautailijoiden taituruus sai lopuksi myös arvostavat suosionosoitukset. Sijoitus oli kuitenkin komeasti kuudes. Olympiakisoissa lumilautailijat laskivat ensimmäisen kerran Naganossa 1998
LAHTI 1989 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 64
Puikkosta ei valittu Oberstdorfin MM-kisojen 1987 suurmäen kilpaan ja hän lähti kisoista kesken pois. Pitkä ura oli välillä osoittanut jo laskusuuntaa. Puikkonen matkasi vielä kuudensiin MM-kisoihinsa 1991 Italian Val di Fiemmeen jättämään jäähyväiset kansainväliselle mäkieliitille, johon hän oli kuulunut koko 1980-luvun ajan. (MH) JARI PUIKKONEN * 25.6.1959 Mäkihyppääjä MM-Lahti: 1989 2 kultaa suurmäki ja joukkuemäki Olympiakisat: 1 kulta, 2 pronssia 1980–1988 MM-kisat: 4 kultaa, 2 hopeaa, 1 pronssi 1982–1989; lentomäen MM-kulta 1981 KAKSI KULTAA KOTIMÄESSÄ. Jari Puikkonen oli maailmanmestari, lahtelainen ja suomalainen kansanjuhla saattoi alkaa. Kolme päivää myöhemmin siniristit liehuivat villisti, kun Puikkonen liiteli suurmäen kilvan kärkeen 113,5-metrisellään. MM-kisojen 1989 avajaisissa Jari Puikkonen sai kunnian kantaa Suomen lippua. DDR:n Jens Weissflog ja Ruotsin Jan Boklöv menivät niukasti ohi, mutta toinen hyppykierros oli suomalaisten juhlaa. Jan Boklöv ei kestänyt hermopainetta, hyppy jäi kummulle. Juhla jatkui kahden päivän kuluttua joukkuemäessä, vaikka paras lataus puuttuikin. Matti Nykäsen kärkipaikka piti aina Jari Puikkosen toiseen hyppyyn saakka: lahtelaisen leiskautus toi kärkipaikan 13,5 pisteen turvin. Lahden edellisistä MM-kisoista 1978 alkanut ura oli tuonut palkintokaappiin jo kolme olympiamitalia, kirkkaimpana joukkuemäen olympiavoitto Calgarysta 1988, sekä kaikkiaan kuusi MM-mitalia, joukossa lentomäen maailmanmestaruus vuodelta 1981. Myöskään MM-kisoja 1989 edeltänyt talvi ei lupaillut menestystä: maailmancupin kilpailuissa hän oli parhaimmillaankin yltänyt vasta neljänneksi. Oman kaupungin mäkimies veti MM-kisoihin 1989 lahtelaisia, ja edellisen vuoden huikea olympiamenestys Matti Nykäsen johdolla lupasi jatkoa MM-kisojen 1958 ja 1978 suomalaismenestykselle. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 65 ”53 000 KATSOJAN valtaisa pauhu kuului jopa kypärän läpi”, Jari Puikkonen on muistellut lähtöä uransa tärkeimpiin hyppyihin Lahden kotimäessä. Jens Weissflog hyppäsi hyvin – mutta se riitti nyt vain hopeaan. Puikkosella oli ennen MM-kotikisoja kokemusta kolmista olympiakisoista ja neljistä MM-kisoista. Ankkurina hypänneen Risto Laakkosen ansiosta Suomi vei maailmanmestaruuden ja Jari Puikkonen sai kaulaansa toisen kultamitalin kotikisoista
Lahden MM-kisoissa 1978 Marja-Liisa Hämäläinen pääsi lähtemään naisten hiihtoviestin toiselle osuudelle kärkipaikalta mutta hänen osuudellaan Suomi jäi kärjestä puolen minuutin päähän. Tähtimatkaksi hänelle osoittautui lopulta 15 kilometrin matka perinteisellä tyylillä, joka oli nyt ensimmäistä kertaa arvokisaohjelmassa. Kahdella kullalla, yhdellä hopealla ja kahdella pronssilla Matikainen nousi kisojen parhaaksi naishiihtäjäksi Jelena Välben rinnalle, jopa ohi. Takana olivat kauden 1985– 86 maailmancupin voitto, kevään 1987 5 km:n maailmanmestaruus ja 10 km MM-hopea sekä maailmancupin toinen kokonaiskisan voitto. Suomalaiset olisivat innolla seuranneet mitalinaisen menoa vielä tulevinakin vuosina, mutta Matikainen päätti toisin. Rata arvioitiin melko raskaaksi, keli oli leuto. Hänen lisäkseen kolme MM-kultaa on Lahdessa voittanut vain Ruotsin hiihtokuningas Gunde Svan. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 66 Marjo Matikainen voitti mitalin kaikilla naisten viidellä hiihtomatkalla. Kisat jäivät 24-vuotiaan espoolaisen viimeisiksi. Kesti viisi vuotta, ennen kuin Marja-Liisa Hämäläinen oli valmis maailman huipulle. Keväällä 1983 hän voitti hiihdon naisten maailmancupin kokonaiskilpailun ja vuotta myöhemmin oli vuorossa Sarajevon olympialatujen valloitus. Calgarysta 1988 oli irronnut 5 km:n olympiavoitto ja 10 km:n olympiapronssi, ja kevät 1988 huipentui jo uran kolmanteen maailmancupin kokonaiskilpailun voittoon. HÄMÄLÄINEN) * 10.9.1955 Hiihtäjä MM-Lahti: 3 kultaa 4x5 km 1978, 10 km (p) ja 4x5 km 1989, hopea 15 km (p) Olympiakisat: 3 kultaa, 4 pronssia 1984–1994 MM-kisat: 3 kultaa, 5 hopeaa 1978– 1993 MARJA-LIISA KIRVESNIEMI on ainoa urheilija, joka on voittanut kultaa kaksissa Lahden MM-kisoissa. Kisojen ensimmäinen päivä tuotti mitalista huolimatta Matikaiselle pettymyksen. Perinteisellä hiihtotavan 10 km:n kilpailussa hän sijoittui kolmanneksi suomalaisnaisten kesken käydyssä mitalikamppailussa. Lopullinen taistelu 15 km:n voitosta käytiin MarjaLiisa Kirvesniemen ja Marjo Matikaisen kesken. Kultaa tuli 15 km:n perinteisen kisassa sekä viestissä. Lisää oli kuitenkin tulossa. Ensimmäisestä väliaikapisteestä kisaa johtanut Matikainen hiihti periksi antamattomasti voittoon. Järkähtämättömällä varmuudella hän taisteli itselleen mitalin kaikilta viideltä matkalta. Maailmanmestaruuden voitti Marja-Liisa Kirvesniemi ja hopean vei 0,6 sekunnin erolla Matikaiseen Pirkko Määttä. MARJO MATIKAINEN * 3.2.1965 Hiihtäjä MMLahti: 1989 2 kultaa 15 km (p) ja 4x5 km, 1 hopea 10 km (v), 2 pronssia 10 km (p) ja 30 km (v) Olympiakisat: 1 kulta, 3 pronssia 1984–1988 MM-kisat: 3 kultaa, 2 hopeaa, 2 pronssia 1987–1989 SUOMEN NAISHIIHTÄJIEN osalta loistavasti sujuneet Lahden 1989 MM-kisat saivat kirkkaimman tähtensä uransa viimeisissä arvokilpailuissa hiihtäneestä Marjo Matikaisesta. (JK) Marja-Liisa Kirvesniemi. Viestikilvassa Matikainen sai kunnian tuoda Suomen voittajana maaliin, kun aiemmilta osuuksilta oli jo karttunut hänelle yli 20 sekunnin etumatka. Matikaisen menestys Lahden 1989 MM-kisoissa ei ollut yllätys vaan jatkoa edellisvuosien huippuhiihdoille. Jo seuraavassa koitoksessa, 10 km:n vapaan hiihtotavan kilpailussa, Matikainen kirkasti pronssin hopeaksi. Lahden MM-kisojen hiihtokuningattaren kruunun Matikainen silasi ottamalla sisukkaasti vielä pronssia naisten viimeisessä, 30 km:n vapaan hiihtotavan, kilpailussa. MARJA-LIISA KIRVESNIEMI (e. Suomen urheiluhistorian menestyneimmän naisurheilijan uran alku ei ollut helppo. Hilkka Riihivuori kuitenkin nosti joukkueen takaisin kultakamppailuun, jonka Helena Takalo lopulta ratkaisi voitollisesti. Hämäläinen voitti Sarajevossa 1984 kaikki naisten henkilökohtaiset maastohiihtomatkat.. Menestystä siis pitikin tulla. Upean kilpailun kruunasi Pirkko Määttä hiihtämällä pronssille
HARRI KIRVESNIEMI * 10.5.1958 Hiihtäjä MM-Lahti: kulta 15 km (p) 1989, hopea 4x10 km 1989 Olympiakisat: 6 pronssia 1980–1998 MM-kisat: 1 kulta, 3 hopeaa, 4 pronssia 1982–1997 HARRI KIRVESNIEMI näytti huipentavan pitkän uransa maailmanmestaruuteen 15 km:n perinteisen hiihtotavan kisassa Lahden MM-laduilta 1989. Aktiiviuransa jälkeen Harri Kirvesniemi on työskennellyt hiihtovälineteollisuuden palveluksessa toimitusjohtajana. Nousu maailman hiihtohuipulle eteni suoraviivaisesti, sillä vuotta myöhemmin hän otti ensimmäiset voitot maailmancupissa. Mutta niin vain ura jatkui ja Kirvesniemi nähtiin tavoittelemassa menestystä vielä Lahden MM-kisoissa 2001. Kaikkiaan 11 arvokisavoiton uran huippu osui Lahden MM-hiihtoihin 1989. Viestissä suomalaiset kestivät ennakkosuosikin paineet ja ottivat kultaa – Kirvesniemen kolmannen Lahden MM-laduilta. Kultajuhla päättyi kuitenkin seuraavalla viikolla, kun Harri Kirvesniemen, Janne Immosen ja Mika Myllylän todettiin syyllistyneen dopingrikkeeseen. MM-kisojen avausmatka, naisten 10 km:n perinteisen hiihtotavan kisa, muodostui suomalaisten tyrmäysvoitoksi. Avioliitto Harri Kirvesniemen kanssa toi uuden sukunimen ja kaksi tytärtä. GUNDE SVAN (Ruotsi) * 12.1.1962 Hiihtäjä MM-Lahti: 1989 3 kultaa 15 km (v), 50 km (v) ja 4x10 km Olympiakisat: 4 kultaa, 1 hopea ja 1 pronssi 1984–1988 MM-kisat: 7 kultaa, 3 hopeaa, 1 pronssi 1985–1991 GUNDE SVAN voitti hiihdossa nuorten maailmanmestaruuden keväällä 1982. Avauskilpailu 30 km:n nelossija oli pettymys, mutta neljä päivää myöhemmin kunto ja voitelu osuivat kohdalleen. Lahden MM-kisoissa 1989 Kirvesniemi kuului perinteisen hiihtotavan suosikkeihin. Tiukimman vastuksen antanut Norjan Pål-Gunnar Mikkelsplass, hiihti edellä, ja hänen väliaikojaan tarkkaillen Kirvesniemi hallitsi kisaa. Uransa toisissa Lahden MM-hiihdoissa 2001 Kirvesniemi ylsi vielä 15 km:n perinteisen kisassa neljänneksi. (MH) Harri Kirvesniemi. (MH). HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 67 Hiihtäjätähti keskittyi 1980-luvun loppupuoliskon perhe-elämään. Mestaruustoiveet oli ladattu viestikilpaan, jossa Suomi tulikin ykkösenä maaliin. Luisteluhiihtoon siirtyminen näytti vain lisäävän ruotsalaisen etumatkaa, ja Sarajevossa 1984 Svanista tuli jo kaksinkertainen olympiavoittaja. Kolme kultaa on enemmän kuin kenelläkään muulla urheilijalla yksittäisistä Lahdessa järjestetyistä MM-kisoista – ja ilman sairastelua saldo olisi voinut olla vieläkin komeampi. Kirvesniemi sai hopeaa myös 15 km:n perinteisen kilvassa, jonka Marjo Matikainen voitti vain kahden sekunnin turvin. (MH) Gunde Svan. Svan voitti urallaan 30 maailmancupin osakilpailua, mutta Lahden laduilla ainoastaan MM-kisoissa 1989. Marja-Liisa Kirvesniemi, Pirkko Määttä ja Marjo Matikainen ottivat kolmoisvoiton, ja Kirvesniemen ero hopealle sijoittuneeseen Määttään kasvoi lähes minuutin suuruiseksi. Takana oli jo vuosikymmen maailman hiihtoeliitissä. Loistelias paluu kilpaladuille huipentui Lahden MM-hiihtoihin 1989. Olympiakisoissa hän saavutti ennätykselliset kuusi pronssista mitalia. Tutusti pää hieman oikealle kallistuneena Harri Kirvesniemi sauvoi kisa ensi kilometrit pari sekuntia kärkeä hitaammin mutta puolimatkassa hän oli jo kärjessä. Lake Placidin olympiakisoista 1980 alkanut arvokisaputki päättyi 21 vuotta myöhemmin Lahdessa. Huikean pitkällä urallaan Harri Kirvesniemi kilpaili peräti kymmenen kertaa hiihdon MM-kisoissa ja kuudesti talviolympialaisissa
Toisin kuitenkin kävi: hän voitti arvokisoista joukkuemitalien ohella enää vain MM-pronssia 1993. Seuraavalla viikolla Elden sai joukkuekilpailusta toisen MM-kullan täytettyään välissä 19 vuotta. Kaudella 1988/89 pistevähennys ei enää estänyt Jan Boklövin taivalta maailmancupin kokonaiskilpailun voittoon. 1980-luvun puolivälissä v-tyylin kehittänyt ruotsalainen sai aluksi tyypillisen uuden keksijän kohtelun: tyyliä pidettiin epäesteettisenä ellei peräti vaarallisena, ja Boklöv sai hypyistään vähennetyt tyylipisteet. TROND EINAR ELDEN (Norja) * 20.4.1968 Hiihtäjä MM-Lahti: 1989 2 kultaa 30 km (v) ja 10 km (v), hopea 4x5 km Olympiakisat: 3 kultaa, 4 pronssia 1992–1998 MM-kisat: 14 kultaa, 3 hopeaa 1989–1997 TROND EINAR ELDENIN uran huippuhetket osuivat heti sen alkuun. Joukkuekultaa hän juhli Norja myös edustaneen veljensä Bård Jørgenin kanssa. JELENA VÄLBE (Neuvostoliitto) * 20.4.1968 Hiihtäjä MM-Lahti: 1989 2 kultaa 30 km (v) ja 10 km (v), hopea 4x5 km Olympiakisat: 3 kultaa, 4 pronssia 1992–1998 MM-kisat: 14 kultaa, 3 hopeaa 1989–1997 KYMMENEN HENKILÖKOHTAISTA maastohiihdon maailmanmestaruutta voittanut Jelena Välbe on ennen Lahti 2017 -kisoja MM-historian menestynein hiihtäjä (Marit Bjørgen on hänen lisäkseen yltänyt 14 MM-kultaan, mutta joukossa on yksi viestimestaruus enemmän kuin Välbellä). Aktiiviuransa jälkeen Välbe on toiminut Venäjän hiihtoliiton puheenjohtajana. Venäjän Kaukoidässä, Magadanissa, syntyneen ja kasvaneen Jelena Välben (os. Joukkuemäen kisassa Boklöv leijaili kisojen pisimmän, 117-metrisen, hypyn. Hän voitti Lahden MM-kisoissa yhdistetyn henkilökohtaisen maailmanmestaruuden vasta 18-vuotiaana. Lahden MM-kisoissa 1989 hän taisteli suurmäen mitalista epäonnistuen kuitenkin toisessa hypyssään. (MH). Kukaan muu hiihtäjä ei ole voittanut yksissä MM-kisoissa yhtä monta matkaa. (MH) Jan Boklöv. Uransa loppuvuosina Trond Einar Elden menestyi maailmancupissa myös sprinttihiihtäjänä. (MH) Trond Einar Elden. Kovaksi hiihtäjäksi tiedetty norjalainen ratkaisi kisan jo voittamalla mäkiosuuden. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 68 Jelena Välbe. Välbe voitti heti ensimmäisissä arvokisoissaan MM-Lahdessa 1989 naisten molempien vapaan hiihtotavan matkojen mestaruudet. Trubitsyna) sukunimi on peräisin virolaiselta aviomieheltä. JAN BOKLÖV (Ruotsi) * 14.4.1966 MM-Lahti: 1989 10:s normaalimäki, 21:s suurmäki Ei mitaleita arvokisoissa, maailmancupin voitto 1988/89 HYVIN HARVA urheilija on mullistanut lajiaan kuten Jan Boklöv mäkihyppyä. Historiallisen viiden kullan suoran Jelena Välbe saavutti Trondheimin MM-kisoissa 1997. MM-kisojen jälkeen arveltiin Eldenin dominoivan yhdistetyn hiihtoa pitkään
Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 2001 69 Lahti 2001
Liiton varainhankinta ylitti 1990-luvun jälkipuoliskolla vuosittain budjetoidun, mikä mahdollisti toiminnan jatkuvan kasvattamisen. Hiihto siirtyi internet-aikakaudelle, kun Hiihtoliitto avasi ensimmäiset verkkosivunsa vuonna 1997. M takaa-ajo 10+10 km (p+v) su 18.2. M 30 km (p) ma 19.2. Nyt, jos joskus, piti menestyä kunnolla. LAHTI 2001 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 70 LAHTI 2001 PAHAN ILMAN KISAT YLI KAKSI vuosikymmentä aiemmin ensimmäisen olympiamitalinsa saavuttanut Harri Kirvesniemi hiihti yhä. M 50 km (v) su 25.2. Hiihtoliitto sekä urheilijat olivat haluttuja yhteistyökumppaneita. M 15 km (p) pe 16.2. N takaa-ajo 5+5 km (p+v) ma 19.2. yhdistetyn sprinttikilpailu la 24.2. Menestys takasi hiihtolajien vankan aseman yhteiskunnassa. Samoihin aikoihin avauskisan dopingnäytteet olivat matkalla laboratorioon. N 15 km (p) to 15.2. Hiihtäjillä luisti yhteiskunnan vaikeuksista huolimatta lujaa. Suomalaiset saavuttivat 18 olympiamitalia pohjoismaisissa hiihtolajeissa vuosina 1992–1998 (1992 6, 1994 5, 1998 7). N sprintti (v) ke 21.2. Mäkihyppy, hiihto ja yleisurheilu olivat läpi 90-luvun jääkiekon edellä tvkatsojamäärissä. Nokian kännykät ilmestyivät katukuvaan ja tekstiviestit alkoivat piippailla. Kirvesniemen valmennettava, Jari Isometsä, itki raskaasti pettymystään neljänteen sijaan. Keinolla millä hyvänsä. N 10 km (p) ti 20.2. 1980-luvun nousuhuuma ja Lahden sensaatiomaisen hyvin onnistuneet MM-hiihdot 1989 unohtuivat, kun talousongelmat hiipivät yrityksistä järjestöihin ja kotitalouksiin. yhdistetyn normaalikilpailu la 17.2. normaalimäen joukkuekilpailu 2001 MM Lahti 2002 OK Salt Lake City 2003 MM Val di Fiemme 2005 MM Oberstdorf 2006 OK Torino 2007 MM Sapporo 2009 MM Liberec. suurmäki ti 20.2. N 30 km peruttu pakkasen takia su 25.2. suurmäen joukkuekilpailu su 25.2. N 4x5 km viesti pe 23.2. normaalimäki la 24.2. yhdistetyn joukkuekilpailu ke 21.2. LAMA KOURAISI suomalaista yhteiskuntaa syvältä 1990-luvun alussa. Illan avajaisissa kymmenet nuorten tanssijoiden esittämät Harri-ilvekset pyörivät rinteessä ja tanssivat riemukkaasti Sibeliuksen sävelten tahdissa. Sähköpostit alkoivat korvata kirjepostia ja ihmiset olivat jatkuvasti tavoitettavissa kännyköiden kautta. Pieniä toiveita paremmasta huomisesta alkoi nousta pinnalle 90-luvun puolivälissä. SM-kisajärjestäjiltä alettiin vaatia tulosten toimittamista verkkoon ja seuroja kannustettiin omien nettisivujen toteuttamiseen. Viides sija MM-kotikisojen avausmatkalla oli kelvollinen aloitus uraansa kruunaamaan tulleelle karpaasille. M sprintti (v) to 22.2. M 4x10 km viesti pe 23.2. KISAOHJELMA 2001 to 15.2. Internet nousi uudeksi tiedonvälityksen kanavaksi ja jääkiekon MM-kulta villitsi kansan tapaamaan torilla
Venäjä oli MM-kisojen menestynein maa 1995 ja 1997, mutta sen jälkeen Norja on pitänyt mitalitaulukon kärkipaikkaa kaikissa MM-hiihdoissa. Esisopimus Lahden kaupungin, Suomen Hiihtoliiton ja Lahden Hiihtoseuran välillä tehtiin vuonna 1993 ja se konkretisoitui vuonna 1999. Projektin pääsihteerinä työskenteli Seppo Innanen, kilpailupäällikkönä Leila Lepistö ja sihteerinä Virpi Hurri. MM-ohjelmaan laji nousi Lahdessa 2001. Hakuprosessi oli pitkä, sillä jo lokakuussa 1990 Lahden kaupunginvaltuusto oli tehnyt päätöksen vuoden 2001 kisojen hakemisesta. Yhdistetty palasi suomalaiseksi menestyslajiksi: lajin ensimmäinen arvokisavoitto sitten MM-Lahden 1958 tuli Ramsaun MM-kisojen joukkuekilpailussa 1999. Stadionympäristöön hyvin istuvassa sprinttihiihdossa kilpailtiin maailmancupin pisteistä ensimmäisen kerran vuonna 1996. FIS:n kongressi Uuden-Seelannin Christchurchissa päätti toukokuussa 1996, että vuoden 2001 kisaisäntänä toimii Lahti. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 2001 71 Samalla Lahden kaupungin MM-kisatoimikunta teki hartiavoimin töitä, jotta pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailut saataisiin jälleen kerran Suomeen ja Lahteen. Kilpailujen pääyhteistyökumppaneina toimivat A-lehdet, Merita, Pohjola, Sonera, Valio ja Veikkaus. Miljoonien markkojen arvoinen sopimus jakoi järjestelyjen vastuut ja kustannukset. Hiihdon takaa-ajokilpailu tuli MM-kisalajiksi Falunissa 1993. Valtiovarainministeriö Hiihtomaailman muutoksia 1989–2001 NEUVOSTOLIITON HAJOAMISEN ja Euroopan valtiokartan muutosten jälkeen syntyi uusia hiihtomaita. Falunin MM-kisoissa 1993 ylsi mitaleille ennätykselliset 11 maata, niistä uusimpana Kazakstan. Myös aiemmin kilpailujen suojelijana oli toiminut silloinen presidentti, Kekkonen luonnollisesti kahdesti. Lahden MM-hiihtojen 1989 ja 2001 välillä Suomi sai olympiakultaa mäkihypyssä (Toni Nieminen ja joukkuemäki 1992, Jani Soininen 1998), naisten hiihdossa (Marjut Lukkarinen 1992) ja miesten hiihdossa (Mika Myllylä 1998). Elokuussa 1999 tiimi vahvistui viestintäpäällikkö Kirsti Pohjaväreellä sekä myöhemmin tiedottaja Maarit Mertaniemellä, ohjelmapäällikkö Vesa Ruotosella ja talouspäällikkö Päivi Kekäleellä. Kyösti Kallio toimi avaajana 1938 ja Mauno Koivisto 1989.. Loppuvaiheessa päätoimisia työntekijöitä oli 15 ja talkoolaisia yli 2000, joista kaikille ei ollut edes osoittaa tehtäviä. Suojelijaksi kisoille saatiin tasavallan presidentti Tarja Halonen, perinteen mukaisesti. Mäkihypyssä Jan Boklöv oli käyttänyt V-tyyliä jo MM-Lahdessa 1989 mutta varsinaisen läpimurtonsa tyyli teki kaudella 1991–92. Kovin työ alkoi vuonna 1998 lopullisen kisaorganisaation rakentamisella ja tärkeimpien kotimaisten sopimusten teolla. 2010 OK Vancouver 2011 MM Oslo 2013 MM Val di Fiemme 2014 OK Sotši 2015 MM Falun 2017 MM Lahti Tarja Halonen oli neljäs Suomen presidentti Lahden MM-kisoja avaamassa: 1926 kongressikisojen avajaisissa ei ollut valtiovallan edustusta, ja Urho Kekkonen avasi kahdet MM-kisat (1958 ja 1978). Lahti selviytyi ensimmäisessä vaiheessa Suomen sisäisen kilpailun voittajaksi Rovaniemen ja Kuopion edelle
Makkaraa ja viihdettä kisakylässä Kilpailuja varten Lahden Urheilukeskukseen tehtiin useita uudistuksia. Linnanisäntänä toimi itseoikeutetusti Juha Mieto. Tuolle rahalle olisi käyttöä niin seuralla kuin liitollakin. Hiihtomuseon viereen valmistui puurakenteinen infoja ravintolarakennus, jonka yläkerrassa sijaitseva ravintola ”Voitto” toimi kisojen aikana tilausravintolana ja alakerran pystybaari yleisöravintolana. Suurhalli varattiin kisojen yhteistyöyrityksille, kun taas messuhalli toimi mediakeskuksena sadoille toimittajille. Päivähinnat vaihtelivat istumapaikkojen 350 markan ja 450 markan väliltä (nykyrahassa 73–94 euroa) seisomapaikkojen 150–200 markkaan (31–42 euroa). Vuoden 2001 MM-kisoja varten Lahden hiihtostadionille oli rakennettu uutta ja tilapäistä sekä vedetty uuden ajan tietoliikenteen tarpeita varten satoja kilometrejä kaapeleita. LAHTI 2001 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 72 puolestaan julkaisi ”Lahti 2001”-juhlarahan, jota otettiin 100 000 kappaleen painos. Lumilinnassa järjestettiin muotinäytös, jossa esiteltiin Lahden ammattikorkeakoulun muotija vaatetusalan opiskelijoiden suunnittelemia turkisvaatteita. Erilaisten VIP-vieraiden kestitseminen nousi olennaiseksi osaksi suurkisojen järjestämistä 1990-luvulta lähtien.. Kisapaikalle johtavan Paasikiventien varteen tunnelmaa toivat lumiveiston SM-kilpailujen teokset sekä myyntikojut. Suunnittelijat saivat käyttää tekoturkiksia eläinaktivistien kannanottojen vähentämiseksi. Helsingistä järjestettiin perinteiseen tapaan päivittäiset kisajunat, joiden pysäkki sijaitsi hiihtostadionin takakaarteen takana. Mäkija hiihtostadionien väliin pystytettiin uusi videoja tulostaulu. K116-mäen puolelle rakennettiin uusi katsomoalue, joka tarjosi noin 7 000 katsomopaikkaa entisten noin 50 000:n lisäksi. MM-kisojen tavoitteena oli pääsihteeri Innasen mukaan olla täyden kympin kisat, jopa kaikkien aikojen kisat, kuten liiton puheenjohtajana valmisteluvaiheessa ollut Esko Aho maalaili. Järjestelyjen onnistumisen myötä saavutettaisiin yleisötavoite, 300 000 katsojaa, ja sen avulla 15 miljoonaa markkaa voittoa 50 miljoonan markan talousarviolla. Fellmanin puistoon rakennettiin jäähotelli sekä suuri lumilinna ravintoloineen ja baareineen. Uuden viiden kilometrin vapaan hiihtotavan ladun ylitse rakennettiin peräti kolme siltaa yleisön kulkureiteiksi. Toinen videotaulu sijoitettiin hiihtostadionin takakaarteeseen sekä tulostaulu pikkumäen tuomaritornin juurelle. Kisamakkaran saatavuudesta yleisön ei tarvinnut kantaa huolta. Lipunmyyntipisteet sijaitsivat porteilla Salpausselänkadulla sekä Hämeenlinnantiellä. Hernesopasta ja makkaraperunoista on edetty. Suurhallin parkkipaikalle pystytettiin kolme lämmitettyä ravintolatelttaa, joista yksi toimi expohallina
Mäkihypyssä Jani Soinisen olympiakulta ja -hopea 1998 sekä Janne Ahosen tuore maailmancup-menestys synnyttivät mitalitoiveita. Sympaattista puolta rakentamisessa edusti pääkatsomon eteen tehty SOSlapsikylän puumökki. Vielä kun vaativin nousu oli heti alkumatkasta, oli epäilyjä, ovatko ladut fyysisesti riittävän vaativat. Yhdistetyn puolella nuoret Samppa Lajunen ja Hannu Manninen kolkuttelivat aikuishuippua. Rakennustyöt valmistuivat jopa etuajassa, mikä antoi ilolla vastaanotettua pelivaraa asuntojen kalustamiseen. Ramsaun MM-kilpailuissa 1999 Myllylä takoi nimensä pysyvästi hiihdon historiaan ottamalla neljältä henkilökohtaiselta matkalta kolme kultaa ja hopean pitkän mitalirivinsä kruunuksi. Naishiihtäjillä etenkin 1990-luvun jälkipuoliskon arvokisat ja maailmancup olivat nihkeitä Marja-Liisa Kirvesniemen lopetettua uransa. Elinikäiseen toimitsijakieltoon tuomittiin Suomen joukkueen valmentajat Kari-Pekka Kyrö ja Jarmo Riski sekä joukkueen lääkärit Pirkka Mäkelä ja Juha-Pekka Turpeinen. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 2001 73 Tärkein rakennushanke liittyi asumiseen. Lajunen voitti ensimmäiset olympiamitalinsa jo Naganossa, vaikka pääsi vielä nuorten sarjoihin. Jatkuvat sääntömuutokset pukujen ja hyppyjen suhteen sekoittivat urheilijoiden hyppytekniikkaa, mutta ongelmat eivät koskettaneet vain suomalaisia. Uusi viiden kilometrin vapaan latu kävi Vesijärven rannassa asti. Kaksi Harria, vasemmalla toista kertaa Lahden MM-kisoissa kilpaillut Harri Kirvesniemi ja oikealla kisamaskotti ”Harri”. Sitä sentään pidettiin yleisesti riittävän vaativana. Lahden kilpaladut täyttivät kansainväliset vaatimukset vain niukasti. Käänne tapahtui heti vuosituhannen vaihteessa: Kaisa Varis kehittyi kohti huippua, ja Pirjo Manninen otti täyden mitalivärisuoran nuorten MM-kisoista vuonna 2000. Karpaasit kärjessä kohti kisoja Mika Myllylän voittama kultamitali Naganon 30 km:n hiihdosta 1998 oli ensimmäinen henkilökohtainen olympiakulta suomalaismieshiihtäjälle 34 vuoteen. Hiihtäjät olivat tästä syystä painottaneet harjoittelussaan tasatyöntöä, sillä yli kahden kilometrin tasaiset osuudet olivat poikkeuksellisia. Kaikkiaan projektiin kuului 14 kerrostaloa ja kolme rivitaloa. Naisten viralliseksi tavoitteeksi asetettiin nöyrästi vain paluu mitalikantaan. ”Karpaasit”, Myllylä, Isometsä ja Kirvesniemi olivat Suomen joukkueen vantterat ikihongat. Menestystä tuli jatkuvasti sekä MM-kisoissa että maailmancupissa. Kuin tätä korostaakseen, Salpausselänkadun liikenneympyrässä kisavieraat toivotti tervetulleeksi kuusimetrinen lumesta veistetty Harri-ilves. Pidemmät hiihtomatkat kiersivät reitillä, jossa oli pitkiä tasamaaosuuksia ja lyhyet jyrkät nousut. LAHDEN MM-KISOISSA ja niiden jälkeen tuomittiin kilpailukieltoon dopingrikkeiden takia kuusi suomalaishiihtäjää: Jari Isometsä, Janne Immonen, Milla Jauho, Virpi Kuitunen, Harri Kirvesniemi ja Mika Myllylä. Aiemmat Lahden MM-kisat oli avattu päiväjuhlalla, 2001 avajaiset järjestettiin iltavalaistuksessa.. Ankkurin alueelle rakennettiin kisakylän käyttöön noin 290 asuntoa 130 miljoonan markan budjetilla
”Oli tämä silti paras perinteisen hiihtoni arvokisoissa”, muistutti Isometsä ehkä enemmän itseään tsempaten. Vuoden 2000 loppuun mennessä yli 90 prosenttia budjetoiduista lipuista oli myytynä. Avajaisten suurin spektaakkeli oli Raine Ampujan ja Lassi Ikäheimon käsikirjoittama ja ohjaama Sisun synty-niminen esitys, jossa teemana oli Kalevalan Hiiden hirven hiihto. Näin ollen odotukset kaikkien aikojen, jopa vuoden 1989 ylittävistä, kisoista alkoivat voimistua – ainakin yleisö oli valmis. Suomalaisten suurin suosikki kärsi sairasteluista ja oli piilossa julkisuudelta. Ristiriitojen kisat ”Piilevä huoli Mikan terveydentilasta on hieman valoisampi”, totesi Suomen joukkueenjohtaja avausviikon tiedotustilaisuudessa. Tästä huolimatta kisakylässä myytiin vauhdilla erilaisia Myllylä-tuotteita kännykkäkoteloista avaimenperiin. Uusia maita MM-laduilla olivat Kirgisia ja ensimmäisenä Afrikan mantereen maana Marokko. Myynti sujui silti loistavasti. Suurin huolenaihe kisa-aattona oli Mika Myllylän kunto. LAHTI 2001 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 74 Lahden kisoihin osallistui ennätysmäärä eri maita, kaikkiaan 39. Suomen joukkueen lipunkantajana oli kisakaupungin oma mäkikotka, Janne Ahonen. Kilpailut alkoivat yllätyksillä torstaina 15.2. Kuin tulevia kaupallistumisen vuosia enteillen Lahteen piti tulla yhteislähtökilpailut 50 ja 30 kilometrin hiihtoon. Isometsän jääminen neljänneksi 15 km:llä jätti happaman maun mieshiihtäjille, eikä Myllyläkään startannut kisaan. Samana iltana järjestettiin avajaiset mäkimontussa. Kilpailumuotojen vaihto oli kiusallinen järjestäjille, sillä lipunmyynti oli ollut käynnissä jo kolme kuukautta. Kisaohjelma laajentui aiempaan verrattuna, kun uusina lajeina kilpailtiin sprinttihiihdossa sekä K90-mäen joukkuekilpailussa. Naiset sen sijaan täyttivät mitalitavoitteensa heti ensimmäisessä startissa Kaisa Variksen pronssin myötä. Ennakkoon suosikkeina pidetyt Ruotsin Per Elofsson ja Norjan Bente Skari lunastivat voitoillaan odotukset. Hiihdon takaa-ajokilpailua uudistettiin siten, että molemmat osat puristettiin nyt yhden päivän aikana; perinteiseltä osuudelta ei enää jaettu erikseen mitaleita. Esitystä taustoitti Sibeliuksen musiikki ja solistit Pentti LAHTI MM 2001 MAAILMANMESTARIT Hiihto, miehet Sprintti Tor Arne Hetland, Norja 15 km (p) Per Elofsson, Ruotsi 30 km (p) Andrus Veerpalu, Viro 50 km (v) Johann Mühlegg, Espanja 10 km (p) + 10 km (v) takaa-ajo Per Elofsson, Ruotsi 4x10 km Norja (Frode Estil, Odd-Bjørn Hjelmeset, Thomas Alsgaard, Tor Arne Hetland) Hiihto, naiset Sprintti Pirjo Manninen, Suomi 10 km (p) Bente Skari, Norja 15 km (p) Bente Skari, Norja 5 km (p) + 5 km (v) takaa-ajo Virpi Kuitunen, Suomi 4x5 km Venäjä (Olga Danilova, Larisa Lazutina, Julija Tšepalova, Nina Gavriljuk) Yhdistetty Sprintti Marko Baacke, Saksa Normaalimatka Bjarte Engen Vik, Norja Joukkuekilpailu Norja (Kenneth Bråten, Sverre Rotevatn, Bjarte Engen Vik, Kristian Hammer) Mäkihyppy Normaalimäki Adam Ma?ysz, Puola Suurmäki Martin Schmitt, Saksa Normaalimäen joukkuekilpailu Itävalta (Wolfgang Loitzl, Andreas Goldberger, Stefan Horngacher, Martin Höllwarth) Suurmäen joukkuekilpailu Saksa (Sven Hannawald, Michael Uhrmann, Alexander Herr, Martin Schmitt) SUOMALAISET MITALISTIT Kultaa Pirjo Manninen, sprinttihiihto Virpi Kuitunen, takaa-ajohiihto Hopeaa Kati Sundqvist, sprinttihiihto 2 Samppa Lajunen, yhdistetyn sprintti ja normaalikilpailu Normaalimäen joukkue (Matti Hautamäki, Risto Jussilainen, Ville Kantee, Janne Ahonen) Suurmäen joukkue (Jani Soininen, Risto Jussilainen, Ville Kantee, Janne Ahonen) Pronssia Kaisa Varis, 15 km (p) hiihto Yhdistetyn joukkue (Jari Mantila, Hannu Manninen, Jaakko Tallus, Samppa Lajunen) Janne Ahonen, suurmäki. Presidentti Tarja Halonen avasi kisat, ja joukkueet marssivat sisään. FIS:n kongressi perui kuitenkin päätöksen kesällä 2000. Karpaasien nimellä kaupaksi kävi kaikkea ternimaitokapseleista sinappiin. Myös Kiina palasi MM-laduille tauon jälkeen
Martin Schmitt 2 1 1 4 GER mäkihyppy Per Elofsson 2 1 3 SWE hiihto Bente Skari 2 1 3 NOR hiihto Tor Arne Hetland 2 2 NOR hiihto Bjarte Engen Vik 2 2 NOR yhdistetty Olga Danilova 1 2 1 4 RUS hiihto Larisa Lazutina 1 1 1 3 RUS hiihto Johann Mühlegg 1 1 2 ESP hiihto Frode Estil 1 1 2 NOR hiihto Adam Ma?ysz 1 1 2 POL mäkihyppy Martin Höllwarth 1 2 2 AUT mäkihyppy Odd-Bjørn Hjelmeset 1 1 2 NOR hiihto Julija Tšepalova 1 1 2 RUS hiihto Sven Hannawald 1 1 2 GER mäkihyppy Michael Uhrmann 1 1 2 GER mäkihyppy Alexander Herr 1 1 2 GER mäkihyppy Andrus Veerpalu 1 1 EST hiihto Pirjo Manninen 1 1 FIN hiihto Virpi Kuitunen 1 1 FIN hiihto Marko Baacke 1 1 GER yhdistetty --Samppa Lajunen 2 1 3 FIN yhdistetty Janne Ahonen 2 1 3 FIN mäkihyppy MAITTAIN Norja 6 2 2 10 Saksa 3 2 3 8 Suomi 2 5 3 10 Ruotsi 2 2 4 Venäjä 1 3 6 10 Itävalta 1 1 3 5 Puola 1 1 2 Espanja 1 1 2 Viro 1 1 Italia 1 1 2 Kun kaikki näytti vielä hyvältä: Jari Isometsä piti elämänsä vauhtia takaa-ajokilpailussa ja juhli hetken aikaa hopeaa. Tummia pilviä kasautui kuitenkin taivaalle, kun sairastelun vaivaama Myllylä ilmoitti jättävänsä loppuosan väliin. Harri-ilveksiä oli seitsemänkymmentä. Immonen taas keskeytti sauvarikkoon, keskeytettyään siderikon vuoksi jo avausmatkalla. Illan palkintojenjaossa Lahden kauppatorilla ”Jari, Jari!” -huudot sulattivat Isometsän rankkaa pettymystä. Ennen palkintojenjakoa selvisi, että hän oli jäänyt kiinni dopingtestissä.. Kisat jatkuivat perjantaina yhdistetyn normaalikilpailulla, jossa suomalaisten panos oli mainio. Lauantaina vuorossa oli kaksijakoinen miesten 10 + 10 kilometrin takaa-ajo. Urheilujuhla alkoi mahtavasti, kun Mika Myllylä voitti ensimmäisen osuuden Isometsän säestäessä toisella ja Janne Immonen neljännellä sijalla. Suurimmat huudot saivat yhdistetyn miehet Lajunen ja Manninen. Voittajallekin sija oli tuttu – maailmanmestaruus oli jo neljäs Norjan Bjarte Engen Vikille. LAHTI MM 2001 MITALIT K H P Yht. Yleisön tiedoksi tuli vain, että takaa-ajon palkintoseremoniat siirrettiin poikkeuksellisesti seuraavalle päivälle. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 2001 75 Hietanen, Ella Lahtinen sekä puhallinyhtye Super Brass ja 2001-henkinen kuoro. Lajuselle hopea oli jo liiankin tuttu sija edellisistä arvokisoista. Päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö kertoi kisan jälkeen Isometsälle, että tämän antamasta dopingnäytteestä oli löytynyt kiellettyä ainetta. Teos koostui kalevalaisten päähahmojen ohella tanssijoista, laskettelijoista sekä vaijereissa liitävistä mäkihyppääjistä. Hopealle Per Elofssonin perässä hiihtänyt Isometsä iloitsi mitalistaan vain hetken
Kulttuurija urheiluministeri Suvi Lindén jännitti tiistaina yleisön joukossa naisten 10 kilometrin kilpailua. Tilaisuus oli kuitenkin vain alku myrskylle, joka keräsi voimia. Osittain ehkä siksi, että venäläisillä oli ollut oma tapaus kisoja ennen. Myllylä ei tälläkään kertaa startannut, mutta Immonen sen sijaan hiihti vihdoin maaliin. Viimeisenä tornista tuli alas yleisön suosikki, aina iloinen Itävallan Andreas Goldberger, joka kaatui hyppynsä pahannäköisesti. LAHTI 2001 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 76 Hiihtoliitto oli kerennyt jo painattaa 5 000 fanikorttia Isometsästä jaettavaksi sunnuntaina. Isometsä otti vastuun tapahtuneesta tyynen rauhallisesti. Suomalaisnaiset valittelivat joukolla väsymystä, mutta silti kolme heistä oli kymmenen joukossa. Kuitusen menestyksestä huolimatta päivän päähuomio kiinnittyi Hiihtoliiton järjestämään mystiseen tiedotustilaisuuteen, joka täytti lehdistökeskuksen ääriään myöten. Norjan Bente Skarista tuli kisojen toinen kaksoismestari Lindénin silmien edessä. ”Huutomeri oli sellainen, ettei tehnyt mieli loikkaa lopettaa”, Kuitunen myhäili maalissa. Naisten 15 km:n perinteisen hiihtotavan mitalikolmikko: kultaa Bente Skari (Norja), hopeaa Larisa Lazutina (Venäjä), pronssia Olga Danilova (Venäjä). Dopingtapaustaan selvittävän Jari Isometsän puoliso oli tukena tiedotustilaisuudessa. Huhupuheiden mukaan luvassa oli yhden urheilu-uran loppu. Salamavalot valaisivat tilaisuuden keskipisteen, Jari Isometsän, kirkkaammin kuin voittajat palkintojenjaoissa. Mäkihyppyä edelliset vuodet hallinnut Saksan Martin Schmitt yllätti Ma?yszin, kun suurmäki päästiin hyppäämään loppuun. Kisoja seuraamassa ollut Matti Nykänen totesi, että ” Adam Ma?yszin voittamiseen ei ole muita vaihtoehtoja kuin hypätä häntä pidemmälle.” Kuin allekirjoittaakseen Nykäsen lausuntoa Ma?ysz hyppäsi harjoituksissa suurmäen uuden mäkiennätyksen 130,5 metriä. Naisten takaa-ajon voitti sensaatiomaisesti Virpi Kuitunen. Kortit jäivät jakamatta, mutta yleisö ei saapunut sunnuntaina turhaan paikalle. Janne Ahonen kampesi lahtelaisten riemuksi pronssille ja antoi vastinetta Veikkauksen kuningaskotka-mainokselle. Hän kehui kisajärjestelyjä ja tunnelmaa erinomaiseksi, kaikesta huolimatta. Mitali tuli kaikista neljästä kilpailusta, kultainen suurmäestä ja suurmäen joukkuekilpailusta.. Räntää, tuulta ja pakkasta Maanantaina miesten 30 kilometrin perinteisellä Viron Andrus Veerpalu voitti maan ensimmäisen MM-kullan suomalaismiesten ollessa henkisesti alamaissa. Naapurimaan ministerien kanssa Isometsän dopingtapaus ei ollut juuri puhuttanut. Isometsän toivottiin olevan sanojensa mukaisesti yksittäinen sooloilija, mutta takahuoneissa ryhdyttiin suunnittelemaan koko Suomen joukkueen testaamista. Itse kilpailu jouduttiin keskeyttämään vaikeissa tuulioloissa 29 hyppääjän jälkeen. Lahden MM-kisojen 2001 menestynein urheilija oli mäkihyppääjä Martin Schmitt (Saksa)
Ramsaun kisojen alennustilasta oli tultu pitkälle. Valmentaja Jarmo Riski kehui, että naishiihtäjien kunnonajoitus oli osunut kohdalleen ja harjoittelun muutokset olivat tehneet tehtävänsä. Maailmanmestari Manninen keskellä, vasemmalla hopeamitalisti Kati Sundqvist, oikealla pronssille hiihtänyt Julija Tšepalova (Venäjä). Suurimmat aplodit sai ainoana suomalaisena kultamitalistina Virpi Kuitunen. Samppa Lajuselle osui heikko tuulirako: ”Kuin olisi kaivoon hypännyt”, kommentoi jyväskyläläinen. Jaakko Tallus (oik.) lähettää Samppa Lajusen ankkuriosuudelle.. Yhdistetyn joukkueen nuoret mitalimiehet olivat etenkin nuoremman yleisön mieleen. Nuorten MM-hiihtoja hallinnut 19-vuotias Pirjo Manninen vuoli yllättäen kultaa sprintissä keskiviikkona. Lahden tori täyttyi illalla kisakansasta, kun jaettiin kuuden eri lajin mitalit varusmiessoittokunnan säestyksellä. Pirjo Mannisesta tuli historian ensimmäinen sprinttihiihdon arvokisavoittaja. Kati Sundqvist täydensi hopeallaan suomalaisnaisten huikean nousun 1990-luvun lopun menestymättömyydestä. ”En olisi ruvennut tähän hommaan, jos en olisi uskonut menestykseen.” Kaksi kultaa ja pronssi olivat reilusti yli odotusten. Vuoden 1997 suurmäen maailmanmestari Janne Ahonen voitti MM-kotikisoissaan kolme mitalia, mutta nälkää jäi vielä vuoden 2017 kisoihin asti. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 2001 77 Japani hallitsi yhdistetyn joukkuekilpailun mäkiosuutta ja lähti minuutin ja 20 sekunnin etumatkalla ladulle. Yhdistetyn joukkuekilpailussa Suomi sijoittui kolmanneksi. Miehissä sprinttiin erikoistunut Norjan Tor Arne Hetland voitti ja Ari Palolahti jäi niukasti ulos mitaleilta. Lahdessa hän otti kultaa normaalimäessä ja hopeaa suurmäessä. Tilaisuus päättyi varusmiesten laulamaan We are the champions -kappaleeseen. Ja kisoja oli vielä jäljellä. Japanin johto suli nopeasti ja joukkue taipui lopulta viidenneksi Norjan viedessä voiton. Puolan Adam Ma?ysz oli noussut mäkimaailman huipulle voittamalla mäkiviikon 2000– 2001. Suomen pronssijoukkueen sankariksi nousi Hannu Manninen väkevällä toisen osuuden hiihdollaan. Myös Lahden oma pronssimitalisti, kuningaskotka Janne Ahonen sai voimakkaan huutomyrskyn. ”Ehkä olen arktinen raketti”, totesi Manninen viitaten lakanaan yleisön joukossa
Talvimyrsky riepotteli Lahtea. Sääolojen vuoksi siirretty suurmäen joukkuekilpailu päästiin hyppäämään lauantaina, vaikka pakkanen olikin pureva. Testistä vapautettiin jo viestin yhteydessä testin antanut Janne Immonen sekä aiemmin kisaviikolla useasti testattu Samppa Lajunen, joka oli kotonaan Jyväskylässä. Naiset jatkoivat perjantaina viestissä siitä, mihin miehet jäivät. Normaalimäessä Adam Ma?ysz teki lopullisen vallanvaihdon Saksasta Puolaan hyppäämällä ylivoimaiseen voittoon Schmittin edellä. Myllylä palasi sairasvuoteelta voittavana ankkurina. Miesten kilpailua siirrettiin eteenpäin, kunnes tuomarineuvosto vihdoin päätti, että kisa pidetään yhdeltä alkaen. Yhteistyökumppaneiden kylttien ja Suomen maastohiihdon maineen yli vedettiin mustat verhot. ”Meni käsikirjoituksen mukaan”, Riski kommentoi. Suomalaiset olivat kuitenkin erittäin tyytyväisiä hopeamitalisteja. Pakkasta oli alavilla paikoilla -20 asteen paikkeilla, joka oli virallinen pakkasraja. Suomen mieshiihtäjien hymyt nousivat vihdoin korviin torstaina viestikisan aikana. Torstai-iltana järjestettiin naisten ja miesten sprinttikisojen sekä miesten viestin palkintojenjako. Viestikullasta vielä lauantainakin iloinnut Myllylä totesi lähtevänsä sunnuntain kuninkuusmatkalle pakkasesta riippumatta, ”vaikka susiturkki päällä.” Keli oli päätöspäivänä talvisen kova, sillä naisten aamulle sijoitettu 30 kilometrin kisa peruttiin kokonaan stadionin pakkasmittarin näyttäessä -25 astetta. Kultaa tuli, kun sitä eniten tarvittiin. Pakkanen kiristeli, mutta tunnelma oli hieno. Naisten kaksoisvoittajat ja miesten voittojoukkue villitsivät torikansan. Ilotulitus.. Yleisön riemuksi Suomi menestyi, ja sai päivän toisen hopeamitalin Saksan viedessä kullan. Voiton vei tällä kertaa saksalainen yllättäjä Marko Baacke. ”Kisojen aikana lämpötilat vaihtelivat seitsemästä lämpöasteesta Virpi Kuitunen voitti Lahdessa MM-kultaa takaa-ajokilpailussa. Mitali oli jo Lajusen kuudes arvokisahopea. Tällä kertaa Venäjä oli vahvempi ja vei kirkkaimmat mitalit. Joukkueen ilta jatkui myöhään hieman erilaisissa tunnelmissa, kun kansainvälinen antidopingtoimisto WADA järjesti poikkeuksellisen yllätystestin lähes koko Suomen joukkueelle. LAHTI 2001 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 78 Suurmäen joukkuekilpailu jouduttiin siirtämään viikonloppuun vaikeiden sääolojen vuoksi, tuulta oli yhä liikaa. Samppa Lajunen jatkoi yhdistetyn sprintissä mitaliputkeaan vielä kertaalleen ja voitti siten mitalin jokaisesta yhdistetyn kilpailusta ainoana urheilijana. Saksalaislähtöinen Espanjan Johann Mühlegg hiihti härkämäisesti ylivoimaiseen voittoon kuin kiskoilla edeten. Näin ollen myös illalle suunniteltu ilotulitus peruttiin. Myllylä ei viivalle ilmestynyt edes susiturkki olallaan, ja huhuja toisesta mahdollisesta kärystä alkoi liikkua
Kalle Rantala Mika Myllylää juhlittiin viestikullan ratkaisseena ankkurina. Myrsky repi hiihtoa kisojen jälkeisestä maanantaista alkaen, kun dopingskandaali vei lopulta Suomelta molemmat viestimitalit sekä kulutti Hiihtoliitolta kaikki sen saamat osuudet kisojen taloudellisista voitoista. Säiden oikuista huolimatta yleisöä saapui yli 50 000 enemmän kuin oli tavoitteena, useina päivinä liput myytiin loppuun. Pääsylippujen budjetoitu tuotto oli noin 25 miljoonaa markkaa, joka ylitti suunnitellun 10 miljoonalla. Muutamaa päivää myöhemmin ilmeet vakavoituivat. Lahden kisat olivat Suomelle silti mitaleilla laskettuna menestyksekkäät. Petäjä tiedotustilaisuudessa, jossa käsiteltiin Jari Isometsän positiivista dopingtestitulosta.. Hiihdon MM-kisat 1926-2017 LAHTI 2001 79 25 asteen pakkaseen ja yhtenä yönä Lahden yli pyyhkäisi hirmumyrsky”, MM-kisojen pääsihteeri Innanen tiivisti kisaviikon olosuhteet. Nämä kasvot tulivat talven 2001 aikana tutuiksi: Jari Isometsä (vas.), Suomen joukkueen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö ja Hiihtoliiton puheenjohtaja Paavo M. Dopingtapausten muuttuminen epäilyistä todeksi jätti kuitenkin monelle päällimmäiseksi katastrofaalisen häpeän tunteen. Tuotot olivat erinomaiset sekä liitolle, kaupungille että Lahden Hiihtoseuralle
Hyppääjien tavoiteltua lisämetrejä sairaalloisen laihduttamisen avulla sääntöihin otettiin painoindeksirajat vuonna 2004. Samana vuonna luovuttiin hyppyrimäkien koon luokittelussa vanhasta K-piste-määrittelystä ja tilalle tuli HS-arvo. Mäkihyppypukujen kokoa ja niiden ilmanläpäisyä koskevia sääntöjä on tarkennettu jatkuvasti. Myös mäkisuksien siteissä nähtiin erilaisia kehitysversioita. Mäkihypyssä 1980-luvulta jatkunut arvokisamenestys hiipui vuoden 2007 jälkeen. Liberecin MM-kisoissa 2009 mitaleille nousi 15 maan urheilijoita, ja Oslosta 2011 alkaen maailmanmestaruudet on jaettu 21 lajissa. LAHTI 2001 Hiihdon MM-kisat 1926-2017 80 Hiihtomaailman muutoksia 2001– SEKÄ MITALIMAIDEN että kilpailulajien määrä jatkoi kasvuaan. Mäkihypyn sääntöjä on pitänyt uudistaa 2000-luvulla ahkerasti. Päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö joutui tiukkaan paikkaan median edessä. Naisten hiihdossa Virpi Kuitunen Sapporossa 2007 ja Aino-Kaisa Saarinen Liberecissä 2009 nousivat kyseisten MM-kisojen menestyneimmiksi urheilijoiksi. Suomi nousi 2000-luvun alussa yhdistetyn kärkimaaksi. Historiallisen alas Suomen MM-menestys vaipui Val di Fiemmessä 2013 ja Falunissa 2015: tuloksena molemmilla kerroilla vain yksi pronssi (2013 naisten parisprintissä ja 2015 naisten viestissä). Sponsorikyltit verhottiin vähemmän miellyttävää aihetta käsitelleen tiedotustilaisuuden ajaksi.. Kaikkiaan kuusi suomalaishiihtäjää jäi kiinni dopingista. Uusina kilpailumuotoina MM-tasolle ovat tulleet tauoton takaa-ajokisa (2003 lähtien), yhteislähtökilpailut ja parisprintit (2005), naisten mäkihyppy (2009) sekä mäkihypyn sekajoukkuekilpailu (2013). 2010-luvun alussa siteen kantaan ilmestyi suksen ohjattavuutta parantava metallitappi
Tuloksena oli kaksi hopeaa joukkuemäessä ja suurmäen pronssimitali. Salt Lake Cityssä 2002 kultakin oli enemmän kuin lähellä: Saksa voitti kisan 0,1 pisteellä. Henkilökohtaiset maailmanmestaruudet Ahonen otti Trondheimissa 1997 ja Oberstdorfissa 2005. Kesällä 2008 Janne Ahonen ilmoitti ensimmäisen kerran lopettavansa uransa. Arvokisamitaleja Ahonen on saavuttanut yhteensä 19 – yhtä monta kuin suurimpana suomalaisena mäkihyppääjänä pidetty Matti Nykänen. Ahosen kaksi olympiahopeaa ovat tulleet joukkuemäestä (2002 ja 2006). Lahden hiihtoseuraa edustava Ahonen pääsi hyppäämään kotimäessään MM-kisoissa 2001. Keski-Euroopan mäkiviikon Janne Ahonen on voittanut ainoana hyppääjänä viisi kertaa (1999, 2003, 2005, 2006 ja 2008). Olympiakisoissa Ahonen ei kuitenkaan onnistunut saavuttamaan henkilökohtaista mitalia. Hän osallistui olympialaisiin yhteensä kuusi kertaa (1994–2014) ja kolmissa kisoissa hänen paras sijoituksensa oli neljäs. Hän osallistui ensimmäisen kerran aikuisten MM-kisoihin vain 15-vuotiaana Falunissa 1993. (KL) JANNE AHONEN * 11.5.1977 Mäkihyppääjä MM-Lahti: 2001 2 hopeaa suurmäen ja normaalimäen joukkuekilpailu, pronssia suurmäki Olympiakisat: 2 hopeaa 2002–2006 MM-kisat: 5 kultaa, 3 hopea, 2 pronssia 1995–2005; MM-lentomäessä 5 hopeaa, 2 pronssia VIELÄ KERRAN KOTIKISOIHIN. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 81 JANNE AHONEN on yksi sukupolvensa menestyneimmistä mäkihyppääjistä. Ahosen hiihdon MM-kisoissa ja lentomäen MM-kisoissa saavuttamien mitalien lista on vaikuttava: 17 mitalia, joista viisi kultaisia. Lisäksi hänellä on kolme maailmanmestaruuskultaa joukkuemäen kilpailuista. Sen jälkeen hän on kuitenkin tehnyt paluun jo kaksi kertaa ja ilmoittanut jatkavansa uraansa ainakin Lahden MM-kisoihin 2017 asti. Kaikkien aikojen eniten maailmancup-pisteitä kerännyt Ahonen on myös seisonut maailmancupin henkilökohtaisten kilpailujen palkintopallilla useammin kuin kukaan muu hyppääjä: yhteensä 108 kertaa, joista 36 kertaa osakilpailun voittajana
Hyvin menneen alkukauden 2000–2001 johdosta kotikisoihin sopi jo ladata kovempia odotuksia, joskaan maailmanmestaruudesta ei moni uskaltanut haaveillut. Manninen itse pyrki pitämään jalat maassa ja muistutti lajin olevan herkkä yllätyksille. Kovana lähtijänä ja taktisesti taitavana hiihtäjänä hänen päämatkakseen asetettiin sprinttihiihto. Hän voitti päivän jokaisen kilpailun. (JK). Hän oli ainoa, joka Lahden kisojen jälkeen kilpailukieltoon asetetuista suomalaishiihtäjistä palasi kansainvälisen hiihdon huipulle. Lisäksi hänellä on kaksi maailmancupin kokonaiskilpailun voittoa, kuusi maailmamestaruutta sekä kaksi olympiapronssia. VIRPI KUITUNEN * 20.5.1976 Hiihtäjä MM-Lahti: 2001 kultaa takaa-ajo Olympiakisat: 2 pronssia 2006–2010 MM-kisat: 6 kultaa, 1 hopea, 1 pronssi 2001–2009 VIRPI KUITUNEN starttasi Lahdessa 2001 MM-laduille toista kertaa siihenastisella hiihtourallaan. Lahden täysi hiihtostadion sai todistaa Mannisen varmaa menoa karsinnasta välieriin ja finaalin. Päättäväinen taktikko lähti keskiviikon kisaan tosimielellä. Sapporossa vuonna 2007 Kuitunen oli kisojen paras urheilija kolmella kultaja yhdellä hopeamitalilla. Kuitunen lopetti näyttävän hiihtouransa vuonna 2010. Lahti välkkyi vielä taka-alalla, joskin kiinnostavana mahdollisuutena. Urheilijaperheen vaatimaton kansansuosikki lopetti kilpauransa vuonna 2011 hiihdettyään tasaisesti maailman huipulla yhdeksän vuotta. Sunnuntaina 18. Viimeistään huikea menestys nuorten MM-kisoissa, suomalaisittain paras sijoitus aikuisten maailmacupissa sekä kaksi voittoa alkukauden sprintticupissa takasivat, että Pirjo Manniselta voitiin odottaa tuloksia myös Lahdessa. Paluu kansainvälisille kilpaladuille vaati paljon, mutta Kuitusella oli näytettävää ja hän tarttui haasteeseen. Manninen ilmoitti jo varhain kauden alussa, että hänen päätavoitteensa olisivat ehdottomasti nuorten MM-kisat Puolassa, jonne rovaniemeläinen oli lähdössä puolustavana maailmanmestarina. PIRJO MANNINEN (myöh. Manninen hurmasi suomalaisyleisön paitsi upealla hiihdollaan myös nöyrällä ja järkevällä esiintymisellään. Silloinkin Lahdessa. Kuitunen palasi MM-laduille Val di Fiemmessä vuonna 2003 kärsittyään kahden vuoden kilpailukiellon. Avioiduttuaan vuonna 2010 hän otti käyttöön aviomiehensä sukunimen Sarasvuo. Itse MM-kisat eivät vielä vieneet huipulle, mutta kauden 2003– 2004 maailmancupissa Kuitunen sijoittui jo aivan kärjen tuntumaan. Seuraavana vuonna hän hiihti mitaleille Oberstdorfissa ja maailmacupissakin sijoitus oli kolmas, sprintticupissa toinen. helmikuuta hiihdetyssä takaa-ajokilpailussa Virpi Kuitunen jätti venäläisnaiset Larissa Lazutinan ja Olga Danilovan loppusuoralla taakseen ja vei voiton. Virpi Kuitunen pääsi juhlimaan vielä naisten 4x5 km:n viestihopeaa, mutta menetti mitalin dopingrikkeen takia. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 82 Pirjo Manninen. Kaksoisvoittoon päättyneen kisan jälkeen Manninen totesi Urheilulehden 23.2.2001 julkaistussa haastattelussa: ”Taistelutahto finaalissa oli sitä luokkaa, että en lähtenyt häviämään, vaan hakemaan sen kultamitalin.”. Hiihtouransa aikana Kuitunen saavutti 20 maailmancupin osakilpailuvoittoa, joka on enemmän kuin kenelläkään toisella suomalaishiihtäjällä. Maailmancupin osakilpailuvoittoja kertyi viisi ja palkintokorokkeelle hän nousi 14 kertaa. Edellisen kerran suomalaista naiskultamitalistia oli MM-hiihdoissa juhlittu kaksitoista vuotta aiemmin. Maalisuoran jännitysnäytelmä oli suomalaisille lopulta ennakoituakin upeampaa katsottavaa, kun Mannisen vahvassa menossa pysyi myös toinen suomalainen, Kati Sundqvist. Muranen) * 8.3.1981 Hiihtäjä MM-Lahti: kultaa sprinttihiihto Olympiakisat: 1 pronssi 2010 MM-kisat: 3 kultaa, 1 hopea, 2 pronssia 2001–2011 VASTA 19-VUOTIAAN Pirjo Mannisen harteille ladattiin kovia menestyspaineita Lahteen vuonna 2001. Mitalitilillään Mannisella on kaiken kaikkiaan seitsemän arvokisamitalia, joista kolme kultaista. Takana olivat melko vaatimattomasti sujuneet Ramsaun MM-kisat pari vuotta aiemmin. (JK) Virpi Kuitunen voitti Lahdessa MM-kultaa takaa-ajokilpailussa. Hiihtostadion repesi huutomyrskyyn
(PH) Ruotsin Per Elofssonin varsin lyhyen uran huippuhetket osuivat Lahden MM-hiihtoihin 2001: kaksi maailmanmestaruutta. 30 km:n kisan hän jätti väliin väsymystä valitellen, mutta nosti viestissä ankkurina Ruotsin mitaleille. Hyvän hiihdon ansiosta hän nousi kuitenkin hopealle, ollen koko joukon neljänneksi nopein. Lajunen voitti olympiakisoissa lisäksi kummatkin henkilökohtaiset matkat, ja kun saaliina on lisäksi kaksi hopeamitalia edellisistä Naganon vuoden 1998 kisoista, hän on yhdistetyn olympiahistorian menestynein urheilija mitalitilastossa. Joukkueyhdistetyn pronssi saavutettiin samalla joukkueella (Mantila, Manninen, Tallus, Lajunen) kuin kultamitali vuotta myöhemmin Salt Lake Cityn olympiakisoissa. Yhdistetyn maailmacupin hän voitti kaudella 1996–1997 vain 17 -vuotiaana, kaikkien aikojen nuorimpana. Yksikään kisa ei ollut sujunut tasapainoisesti. Kisa on sitten loppujen lopuksi läpihuutojuttu.” Kauden maailmancupin kilpailuissa kokonaisuus ei ollut oikein toiminut. Baacken ero Tallukseen hiihtoajassa oli 5 sekuntia ja Lajusen 51 sekuntia. PER ELOFSSON (Ruotsi) * 2.4.1977 Hiihtäjä MM-Lahti: 2001 2 kultaa 15 km (p), 10 km + 10 km takaa-ajo, hopea 4x10 km Olympiakisat: 1 pronssi 2002 MM-kisat: 3 kultaa, 1 hopea, 1 pronssi 2001–2003 SYKSYSTÄ 2000 lähtien maastohiihdon miesten maailmancupia hallinnut Per Elofsson kuului Lahden MM-kisojen 2001 ehdottomiin voittajasuosikkeihin. Myöhemmin Mühlegg hylättiin dopingin takia. Samppa Lajunen lopetti uransa keväällä 2004 vain 24-vuotiaana ja keskittyi kauppatieteiden opintoihinsa Jyväskylän yliopistossa. SAMPPA LAJUNEN * 23.4.1979 Yhdistetyn hiihtäjä MM-Lahti: 2001 2 hopeaa normaalija sprinttikilpailu, pronssia joukkuekilpailu Olympiakisat: 3 kultaa, 2 hopeaa 1998–2002 MM-kisat: 1 kulta, 4 hopeaa, 3 pronssia 1997–2003 SAMPPA LAJUNEN osallistui ensimmäiseen hiihtokilpailuunsa kaksivuotiaana ja ensimmäisen mäkihyppynsä hän hyppäsi yhdeksän vanhana. Suomen Urheilulehden haastattelussa ennen Lahden kisoja Lajunen totesi: ”Ei minulla ole mitään minimitai pakkotavoitetta, koska yhdistetty on aika pitkälle arpapeliä. Yhdistetyn normaalikilpailun mäkiosuuden jälkeen Lajusen ero kilpailua johtavaan Norjan Bjarte Engen Vikiin oli hiihtoajassa 2.43. Loukkaantumisten ja sairastelun varjostaman arvokisauransa Elofsson päätti MM-kisoissa 2003 uusimalla takaa-ajon mestaruuden. Ruotsalainen kesti paineet ottaen kultaa sekä avauspäivän 15 km:n perinteisellä että kaksi päivää myöhemmin takaa-ajokilvassa. Eroa kilpailun voittaneeseen norjalaiseen jäi hiukan yli minuutti. Olen tehnyt kaiken mahdollisen kisoja varten ja yritän tehdä vain rennon suorituksen. Olympiakisoissa Elofssonin ainoaksi mitaliksi jäi takaa-ajon pronssi Salt Lake Cityssä 2002. Sprinttikilpailun mäkiosuuden jälkeen Lajunen oli seitsemäntenä. Alkujaan pronssinen viestimitali vaihtui Suomen dopingkäryn myötä hopeaan. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 83 Samppa Lajunen. Hiihto sujui jälleen hyvin ja lopputuloksissa eroa Baackeen jäi vaivaiset 6,2 sekuntia Ackermannin jäädessä pronssille. Mäen jälkeen kärjessä oli Jaakko Tallus ja toisena kisan yllättäjä Saksan Marko Baacke. (MH). Avausmatkalla 30 km:n yhteislähtökisassa Elofsson lähti Espanjan Johann Mühleggin hirvittävään vauhtiin mukaan ja joutui keskeyttämään. Lajusen edellä oli lisäksi yksi ennakkosuosikeista saksalainen Ronny Ackermann. Lajusen toinen hyppy oli kymmenen metriä lyhyempi kuin Vikin
Skarin kaikki arvokisamitalit tulivat perinteisellä hiihtotavalla. Tuomisina oli hopea ja pronssi, eikä hän lopulta onnistunut voittamaan olympiakultaa koskaan. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 84 Bente Skari oli Lahdessa 2001 menestynein norjalainen kahdella maailmanmestaruudellaan. Hän saapui Lahden MM-kisoihin 2001 hallitsevana suurmäen maailmanmestarina. Lahden suurmäessä Schmitt pystyi kuitenkin uusimaan maailmanmestaruutensa. Arvokisauran huippu osui Val di Fiemmen MM-kisoihin 2003, jolloin Ma?ysz voitti molemmat henkilökohtaiset mäkikisat. (MH) Adam Ma?ysz. Jopa mäkimieheksi hentorakenteinen puolalainen kesti paineet hienosti Lahdessa. Kuittauksen paikka tuli normaalimäen kisassa neljä päivää myöhemmin. Lahdessa Schmitt sai mitalin kaikista neljästä MM-mäkikilpailusta. Hänen isänsä, myöhemmin FIS:n johtotehtävissä toiminut Odd Martinsen hiihti Norjan joukkueessa viestikultaa Oslon MM-kisoissa 1966 sekä Grenoblen olympiakisoissa 1968 sekä osallistui Lahdessa 1978 jo neljänsiin MM-kisoihinsa. Uransa 13 arvokisamitalista viimeisen, joukkuemäen pronssin, Schmitt saavutti Oslon MM-kisoissa 2011. Se tosin vaati saksalaiselta toisella hyppykierroksella uuden mäkiennätyksen 131,5 metriä. Norjan naishiihdon tasoa vielä vuosituhannen vaihteessa kuvaa, että Bente Skari voitti kaikki kuusi arvokisakultaansa henkilökohtaisilta matkoilta. Salt Lake Cityn 2002 olympiakisoissa odotettiin Ma?yszilta kultaa ellei kahta. Tosin Schmittin hienon alkukauden jälkeen lajikuninkaan valtikka oli vuodenvaihteen mäkiviikolla ja sen jälkeisissä maailmancupin kisoissa siirtynyt Puolan Adam Ma?yszille. (MH) Martin Schmitt. MARTIN SCHMITT (Saksa) * 29.1.1978 Mäkihyppääjä MM-Lahti: 2 kultaa suurmäki ja suurmäen joukkuekilpailu, hopea normaalimäki, pronssi normaalimäen joukkuekilpailu Olympiakisat: 1 kulta, 2 hopeaa 1998–2010 MM-kisat: 4 kultaa, 3 hopeaa, 3 pronssia 1999–2011 VUOSITUHANNEN VAIHTEEN mäkikotkien ykkösnimi oli Saksan Martin Schmitt. ADAM MA?YSZ (Puola) * 3.12.1977 Mäkihyppääjä MM-Lahti: 2001 kulta normaalimäki, hopea suurmäki Olympiakisat: 3 hopeaa, 1 pronssi 2002–2010 MM-kisat: 4 kultaa, 1 hopea, 1 pronssi 2001–2011 MÄKIHYPYN NELINKERTAINEN maailmancupin kokonaiskilpailun voittaja, nelinkertainen maailmanmestari Adam Ma?ysz liiteli lajin terävimpään kärkeen Lahden MM-talvena 2001. (MH). BENTE SKARI (Norja) * 10.9.1972 Hiihtäjä MM-Lahti: 2001 2 kultaa 10 km (p), 15 km (p), hopeaa 4x5 km Olympiakisat: 1 kulta, 2 hopeaa, 2 pronssia 1998–2002 MM-kisat: 5 kultaa, 2 hopeaa 1997–2003 BENTE SKARI on hiihdon olympiavoittaja ja maailmanmestari toisessa sukupolvessa. Keski-Euroopan mäkiviikon voitto vuodenvaihteessa nosti hänet kuumimmaksi maailmanmestarisuosikiksi. Mutta vaikka Ma?ysz onnistui hyvin myös toisella kierroksella, uuden mäkiennätyksen ladannut Saksan Martin Schmitt jätti hänet hopealle. Schmitt oli johtanut kisaa kuudella pisteellä, mutta Ma?ysz venytti toisen hyppynsä 98 metriin ja otti maailmanmestaruuden. MM-Lahdessa 2001 Skari kohosi kisojen hiihtokuningattareksi voittamalla naisten molemmat perinteisen kisat (5 km ja 10 km). Viestissä Skari hiihti odotetusti kisan nopeimman osuusajan perinteisellä. Hän hyppäsi suurmäen harjoituksissa mäkiennätyksen ja tuulen vuoksi siirretyssä kisassa avauskierroksen pisimmän hypyn. Olympiavoittajien listaan Martin Schmittin nimi piirrettin Salt Lake Cityn 2002 joukkuemäen kilpailun jälkeen, kun Saksa voitti Suomen yhdellä kymmenesosapisteellä. Maalissa Norja oli kolmas, ja mitali kirkastui hopeiseksi, kun Suomi hylättiin dopingin takia
helmikuuta 2001 ilmoitettiin, että aiempien kahden tapauksen lisäksi neljä muuta suomalaista oli antanut positiivisen dopingnäytteen Suomen joukkueen yllätystestissä. Suomalainen dopingskandaali laajeni, ja miesten viestijoukkue menetti kultamitalin Janne Immosen positiivisen näytteen takia. Ennen Lahden MM-hiihtoja 2001 hän oli voittanut kultaa kolmissa perättäisissä arvokisoissa. Joulukuussa 1996 Myllylä voitti ensimmäistä kertaa maailmancupin osakilpailun ja Trondheimin MM-hiihdoista 1997 hän palasi maailmanmestarina. Mika Myllylä ei koskaan päässyt tapauksen yli. Vaikka hän ankkuroi viestissä Suomen ylivoimaiseen voittoon, mestaruutta juhlittiin jo kovin epätietoisina. SM-mitalin Myllylä saavutti talvella 1991, jolloin hän myös debytoi MM-tasolla Val di Fiemmessä. 28. MIKA MYLLYLÄ * 12.9.1969–5.7.2011 Hiihtäjä MM-Lahti: 2001, tulokset mitätöity dopingrikkeen takia Olympiakisat: 1 kulta, 1 hopea, 4 pronssia 1994–1998 MM-kisat: 4 kultaa, 3 hopeaa, 2 pronssia 1995–1999 MIKA MYLLYLÄ on viimeisin suomalaisurheilija, joka on voittanut lajissaan sekä olympiakultaa että maailmanmestaruuden. Salpausselän laduilta odotettiin suuria, mutta viestit sitkeästä flunssasta hillitsivät toiveita. Vuosikymmenen ajan, 1991–2001, kansainvälisissä arvokisoissa kilpaillut Myllylä koki uransa huippuhetket MM-hiihdoissa 1999. Mika Myllylä valittiin kahdesti Vuoden urheilijaksi, 1997 ja 1999. Hän menehtyi raskaiden viimeisten vuosien jälkeen, kaiken menettäneenä, tapaturmaisesti heinäkuussa 2011. Myllylä jättikin takaa-ajokisan kesken perinteisen osuuden jälkeen. Äärimmäiselle huipulle yltäneen hiihtouran synkin päivä tuli eteen Lahden MM-kisojen jälkeen. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 85 Mika Myllylä. Suomen hiihdon dopingasioita puitiin käräjillä vuosikymmenen ajan Lahden tapahtumien jälkeen. Välittömästi Lahden tapahtumien jälkeen Myllylä lähetti julkisuuteen tunteikkaan testamenttinsa. Uran ensimmäinen Suomen mestaruus irtosi 50 km:n vapaan hiihtotavan kisasta 1992, tammikuussa 1994 oli vuorossa palkintokorokesija maailmancupissa, ja ensimmäiset arvokisamitalit heltisivät kuukautta myöhemmin Lillehammerin olympiakisoista. Kilpailukiellon jälkeen Myllylä palasi laduille yltäen Suomen mestaruuteen vielä vuonna 2004. Heistä yksi oli Mika Myllylä. Samaan on suomalaisista yltänyt vain Marja-Liisa Kirvesniemi, tyttönimellään Hämäläinen Sarajevon olympiakisoissa 1984. Ramsaun laduilla hän vei kolmella matkalla henkilökohtaisen maailmanmestaruuden. (MH) E-SS torstaina 8.3.2001
HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 86 1926. Lotta Svärd -järjestö paneutui tarmokkaasti kilpailijoiden huoltoon.. Sijat ovat molemmille pettymys, mutta Saarinen voittaa vuosina 1929–1934 kolme MM-kultaa ja Lake Placidissa 1932 hänestä tulee ensimmäinen suomalainen hiihdon olympiavoittaja. Nuori Veli Saarinen (7) on ottanut kiinni 50 km:n kilpailussa Suomen hiihtohistorian ensimmäisen olympiamitalistin Tapani Nikun (3). Saarinen väsähtää lopussa yhdeksänneksi, ja Niku nousee kuudenneksi. Kuvassa iso osuus suomalaisen huippuhiihdon historiaa. 1938
HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 87 1958. Uuden aerodynaamisen tyylin mukaisesti kädet ovat housujen saumoissa kiinni. 1978 Suomen naishiihtäjät juhlivat MM-viestikultaa. Kädet ylhäällä kultatuolissa voiton ratkaissut ankkuri Helena Takalo, hänestä oikealle Hilkka Riihivuori, joka hurjalla kolmannen osuuden hiihdollaan nosti Suomen takaisin kärkeen. Juhani Kärkinen liitää maailmanmestaruuteen. Hän sai ensimmäisenä Suomessa liikuntaneuvoksen arvon 1979.. Oikealla MM-kisapipo päässään Hannu Koskivuori (1922– 2000), joka toimi Hiihtoliiton puheenjohtajana 1967–1985
Monet tekijät puhuivat Lahden puolesta. Vuoden 1926 kisoja varten rakennettiin tilapäinen ravintola ja 60 metriä pitkä puusilta, katsomoalueen ja mäen välisen notkon yli. Sillalle sijoitettiin myös katsomopenkkejä.. Suojeluskunnat ja Lottajärjestö muonittajana olivat voimallisesti esillä kisaorganisaatiossa ja toimitsijatöissä 1920ja 1930-luvulla. Salpausselän Hiihdot Holmenkollenin tapaan Suomeen toivottiin talvista kansainvälistä kilpailutapahtumaa Norjan Holmenkollenin kisojen tapaan. Kisat olivat avoimet vain SVUL:n alaisille seuroille 1920-luvulta sotien päättymiseen saakka. Kisat jäivät osanottajien osalta ensimmäisinä vuosina kansallisiksi, vaikkakin etenkin Pohjoismaista toivottiin osallistujia. Kansainvälinen hiihtoväki on kokoontunut helmi-maaliskuun vaihteessa Lahteen kisaamaan vuosittain jo vuodesta 1923 lähtien. Ensimmäinen hyppyrimäki Lahden hiihtostadionille valmistui vuonna 1922. Lahden seudulla pitkät lumiset talvet ovat tyypillisempiä kuin suurissa rannikkokaupungeissa. Kisoista on tullut koko kaupungille ja Lahden yrityselämälle näytön paikka. Työväen Urheiluliiton seurat eivät kisoihin voineet osallistua eivätkä varmaankaan kokeneet kilpailuja omikseen. Kansainvälisesti merkittävä tapahtuma Salpausselän kisoista tuli Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n kongressihiihtojen kautta 1926 (vuonna 1965 tapahtuma sai maailmanmestaruuskisojen arvon). Vuoden 1918 tapahtumien aiheuttama voimakas kansallinen jakaantuminen näkyi luonnollisesti myös urheilukilpailuissa, niin Salpausselälläkin. Salpausselän vaativat mäkiset maastot tarjosivat oivallisen mahdollisuuden murtomaahiihtokilpailuille. Jo talvella 1923 Salpausselän Hiihdot päästiin järjestämään ensimmäisen kerran. Mäen suunnitteli norjalainen insinööri Robert Pehrson. Lahti kisapaikkakuntana nousi esille urheiluvaikuttaja Lauri Tahko Pihkalan ansiosta 1922 suomalaisten Holmenkollenin kisojen menestyksen jälkeen. Salpausselän kisojen kansainvälisten lajien lisäksi mukana oli pelkästään kansallisiksi kilpailuiksi ajateltuja lajeja, kuten naisten 5 km vuosina 1927–1933 sekä monenlaisia nuorten hiihtoja mäkikilpailuja. Kaupungin sijainti keskeisellä paikalla väkirikkaimmassa osassa Suomea oli myös erinomainen. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 88 Salpausselän kisat 1923–2017 SALPAUSSELÄN KISAT ovat Lahden kaupungille ja lahtelaisille ikkuna suureen maailmaan
Tuolloin uutta olivat kisatytöt sekä sekuntikellon käyttö ajanotossa. Lajista tuli joka pojan harrastus, ja paikallisen Lahden Hiihtoseuran legendaariset punapaidat innostivat mukaan yhä uusia harrastajia. Norjalaiset joutuivat tilanteeseen, jossa muut maat valloittivat palkintokorokkeet hiihdon, mäkihypyn ja yhdistetynkin puolella myös Salpausselällä. Mäkihypyn voittokulku oli lahtelainen ilmiö. Sotavuodet hiljensivät myös urheilurintaman, ja vasta asemasodan aikana tapahtumaa taas järjestettiin, vaikkakin pienempänä. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 89 Salpausselän kulta-aika 1920-luvun lopulla ja 1930-luvun alkupuolella luotiin vankka pohja nykyiselle suurtapahtumalle. Sotien jälkeen vuonna 1947 tuli mukaan naisten kansainvälinen hiihtomatka. 1950-luku oli suomalaisen talviurheilun kulta-aikaa pohjoismaisten lajien puolella. Tuolloin avattiin myös sähkövalaistu hiihtorata ”Lemmenlatu”, ensimmäinen valaistu hiihtolatu Suomessa. FIS hyväksyi naisten maastohiihdon arvokisoihin vasta 1950-luvun alussa, ja ensimmäisen kerran naisten 10 km hiihdettiin talviolympialaisissa Oslossa 1952. Vuoden 1938 kisoihin valmistui uusi komea hyppyrimäki (62,5 m), kisakäytössä juhlaliputettuna.. Kisasunnuntaina yleisöä oli 16 000–30 000 hengen välillä. Osanottajamäärä oli korkeimmillaan ennen sotia 650 urheilijaa. Naisten ja veteraanihiihtäjien kansalliset hiihtokilpailut jäivät pois ohjelmistosta vuonna 1934. Ennätys lyötiin 1992, kun 16-vuotias LHS:n hyppääjä Toni Nieminen oli voittanut kaksi olympiakultaa Albertvillessä: hän houkutteli paikalle 119 200 katsojaa. Vuonna 1940 kisoja ei sotatoimien vuoksi järjestetty eikä myöskään talvella 1942 pidetty virallisia kisoja. Salpausselän hiihdoista kehittyi suomalaisen talviurheilun merkittävin tapahtuma 1930-luvulla. Kymmenessä vuodessa kisoista oli muodostunut kansanjuhla. Profiilikuva Lahden puisen hyppyrimäen suunnitelma. Kävijämäärät kasvoivat 1930-luvulla. Kisatyttöjä valittiin aluksi yleensä kaksi, 1960ja 1970-luvun vaihteesta lähtien neljästä kuuteen. Hiihdon lisäksi myös mäkihypystä ja yhdistetystä tuli suomalaisten voimalajeja. Uusi suurmäki (62,5 m) valmistui 18.12.1937 juuri ennen seuraavia MM-kisoja 1938. Lahdessa harjoitteluolosuhteet olivat ihanteelliset myös nuorille hiihtostadionilla ja kaupunginosien ”tösissä”. Lahden Hiihtoseuran mäkimiehen Veikko ”Viki” Kankkosen olympiamenestys vuonna 1964 toi Salpausselän kisoihin ennätysyleisön, 114 082 maksanutta katsojaa. Vuonna 1952 Salpausselällä maksaneita katsojia oli 82 000 ja suomalaisten menestys oli huipussaan, kun he saavuttivat kaikissa lajeissa voiton. Iltamäenlasku ja ilotulitus tulivat mukaan ohjelmistoon vuonna 1934
Esiintyjäkaartiin oli saatu televisiosta tuttuja huippuviihdyttäjiä, kuten Aarre Elo ja muu Songilon väki, Riitta Väisänen, Leo Lastumäki, Heikki Kinnunen, Erkki Liikanen, Petra Frey ja ”Reijo Salmiset”. Alimmilleen lukema putosi vuonna 1971: vain 48 334 kisavierasta. Parhaita markkinoijia ovat olleet kansainvälisellä tasolla menestyneet suomalaiset mäkimiehet. Suomessa naisten hiihto nousi Helena Takalon ja Hilkka Riihivuoren aikana 1970-luvun puolivälissä tasavertaisempaan rooliin mieshiihtäjien rinnalle, kun naistenkin valmentamiseen alettiin kiinnittää huomiota. Luisteluhiihto muutti laVuoden 1989 MM-kisoihin rakennettiin Radioja tv-keskus, joka muutettiin kisojen jälkeen Hiihtomuseoksi ja rakennuksen yläkerran erikoisnäyttelytilat toimivat 2010-luvun alkuun saakka Salpausselän kisojen lehdistökeskuksena. Lahden suurmäki rakenteilla vuonna 1971. Juuri vuonna 1971 ensimmäistä kertaa yksikään lajivoitto ei jäänyt Suomeen. Mieshiihtäjien rintama uusiutui Juha Miedon johdolla 1970-luvun puoliväliin mennessä ja innosti seuraamaan hiihtoa. Yleisökatoon vaikuttivat huonolumiset talvet ja suomalaisten kehno menestys. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 90 Uudet tuulet Salpausselällä Salpausselän kisoihin haettiin uusia ideoita 1970-luvun alussa, kun tapahtuman kävijämäärät olivat laskeneet voimakkaasti. 1970-luvulla koneilla ajetut ladut korvasivat ”luomuladut” ja muovisukset syrjäyttivät puusälesukset. Myös televisiointi houkutteli yleisöä seuraamaan kisoja kotisohvalla mäkimontun sijaan. Salpausselän hiihdot sai uuden nimen: tapahtuma muuttui virallisesti Salpausselän kisoiksi vuodesta 1972 lähtien. Vuonna 1972 valmistunut betoninen suurmäki ja hiihtostadionin uusiminen toivat kisojen olosuhteet nykyaikaan. Lahden Hiihtoseuran punapaitojen mäkimenestys oli 1970-luvun alussa kuitenkin jo historiaa. Yksi käännekohta oli, kun Salpausselän kisoihin alettiin liittää oheistapahtumia 1960-luvun lopulta lähtien – kisatanssit ja -iltamat olivat kuuluneet toki ohjelmaan jo alkuvuosilta lähtien. Vuonna 1972 kävijämäärä lähti jo uuteen nousuun, kun markkinointiin alettiin panostaa. Kisojen mainosbudjetti kaksinkertaistettiin tuolloin. MM-kisoissa 1978 viihdytettiin yleisöä runsaalla ohjelmalla. Hiihtostadionista tuli laaja-alainen Urheilukeskus sekä talviseen että kesäiseen liikuntaan. Graafikko Kyösti Varikselta tilattu uusi ilme toi vuonna 1973 kisat myös esteettisesti 1970-luvulle. Lähes joka kisapäivä pidettiin ”Hiihtomarkkinat” Lahden kauppatorilla. Kilpailu koventui entisestään, kun Neuvostoliitto panosti huippu-urheiluun. Betoninen hyppyrimäki valmistui 90 metrin mäeksi ja sitä on korotettu myöhemmin.. Myös suomalaishiihtäjien menestys on vaikuttanut yleisömääriin. Ajan hengen mukaisesti julisteissa, kisaohjelmissa ja kaikessa markkinoinnissa Varis käytti luovasti huumoria ja naivistisia hahmoja kirkkaiden värien ilotulituksena. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Esko Hämäläinen
Menestystä ja aallonpohjaa Oheistapahtumat ovat saaneet yhä tärkeämmän roolin. Lahden MM-kisojen 2001 dopingskandaali aiheutti laskusuhdanteen hiihdossa: Hiihtoliitto joutui taloudellisiin vaikeuksiin, ja Salpausselän kisojen yleisömäärät hiipuivat. Oheistapahtumat vievät tänä päivänä suurimman näkyvyyden Salpausselän kisojen verkkosivuilla. Ihailevat ja kirkuvat teinitytöt seurasivat Tonia kuin pop-tähteä.1990-luvun lopulla Lahden Hiihtoseuran mäkihyppääjätähdeksi nousi Janne Ahonen. Vuonna 1992 Albertvillen olympiavoittaja Toni Nieminen houkutteli Salpausselälle ennätysyleisön. Yleisöystävällinen sprinttihiihto sen sijaan on ollut nykypäivää jo liki parikymmentä vuotta myös Salpausselällä. Suomen naishiihtäjät ovat menestyksellään tuoneet katsojia, mutta eivät samassa määrin kuin mäkisankarit. Vaikka kävijämäärät ovat vähentyneet, tunnelma on säilynyt hyvänä ja kisoihin tullaan edelleen nauttimaan talvikarnevaalista. Vuoden 2017 MM-kisojen johdosta myös tapahtuman konseptia on kehitetty. Kesäaikaan suurmäen valtaavat uimarit, kun mäen alastulo on maauimalakäytössä. Salpausselän kisat järjestetään nykyisin maailmancupin osakilpailuina. Suvi Kuisma Urheilukeskuksen remontti vuoden 2017 MM-kisoja varten aloitettiin normaalimäen kunnostustyöllä 2013. Laajennusosan suunnitteli arkkitehtitoimisto Pekka Salminen.. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 91 jia 1980-luvulla. Valintaa seurasivat laajat korjaustyöt Urheilukeskuksessa: hiihtosilta uusittiin, hyppyrimäet korjattiin ja katsomorakennus remontoitiin. Vuoden 2001 kisoihin valmistui Hiihtomuseon laajennus, joka toi ravintolatilat sekä auditorion Hiihtomuseorakennuksen yhteyteen. Sen jälkeen laji on ollut ohjelmassa vain MM-kisoissa. Lasten ohjelmaan ja tiloihin on kiinnitetty runsaasti huomiota, jotta myös lapsiperheet viihtyisivät kisoissa. Mäkihypyn ihmemies Matti Nykänen toi runsaasti yleisöä ja faneja Salpausselälle 1980-luvulla. Vuonna 2005 Janne Ahosen ja yhdistetyn hiihtäjän Hannu Mannisen MM-kisamenestys Oberstdorfissa palautti hetkeksi Lahteen huippuyleisön ja voittoisan tunnelman. Ravintolat ja VIP-tilat ovat tärkeitä urheilutapahtumissa. Kisailme on raikastunut. 50 kilometrin hiihtomatka ei enää kiinnostanut suurta yleisöä ja viimeisen kerran sitä hiihdettiin Salpausselän kisoissa 1986. Esimerkiksi kisojen kevyen musiikin esiintyjät näkyvät siellä voimakkaasti. Suomalainen rockyhtye Dingo veti suosionsa huipulla talvella 1986 kisaravintolaan 13 000 henkeä. Uutta potkua saatiin vuonna 2012, kun FIS:n hallitus myönsi vuoden 2017 MM-hiihdot Lahteen. Kun mäkimiehet ja yhdistetyn hiihtäjät eivät ole yltäneet huippusaavutuksiin 2010-luvulla, kisojen kävijämäärät ovat jälleen pudonneet. Ravintolapalvelut ovat viihtyisissä sisätiloissa ankean kaljateltan sijaan
Paikkakunnalla on ollut helppo perustaa yritys ja menestyä. Salpausselän kisojen järjestäminen ja niiden onnistuminen katsottiin pitkään kaikkien lahtelaisten kunnia-asiaksi. Mallasjuoma Oy oli aktiivinen yhteistyö kumppani Salpausselän kisoissa ja MMkisoissa Lahdessa. Elinvoimainen Lahti on ollut merkittävä kasvukeskus sotien jälkeen. Sitä on kutsuttu myös heimojen sulatusuuniksi ja ”Suomen amerikkalaisimmaksi kaupungiksi”. Lahti on ollut 1900-luvulla yksi Suomen keskeisimpiä teollisuuskaupunkeja. Sitä eivät ole kahlinneet hyvässä tai pahassa pitkät kaupunkiperinteet. Puhdas vesi on tärkeä paikallinen raaka-aine. Maisemaan kuuluvat metsäinen ja mäkinen Salpausselkä sekä Vesijärvi. Sotien jälkeen kaupungista tuli karjalaisten siirtolaisten ja myös muun maassamuuton keskus. Lahti urheileva teollisuuskaupunki Lahti on mielletty erityisen yrityshenkiseksi kaupungin alkuvaiheista saakka. Lahti tunnettiin pitkään Suomen nuorimpana kaupunkina. Kisat näkyivät kaupunkikuvassa liikkeiden näyteikkunoissa. Salpausselkä hyppyrimäkineen ja myös Hollolan puolella kiertelevine latuineen on kansallisen hiihtourheilun symboli. Yritykset ovat antaneet merkittävän panoksen kisojen onnistumiselle ja ymmärtäneet tapahtuman markkina-arvon laajasti. Vuosina 1930–1975 Lahti kasvoi 11 000 asukkaan pikkukaupungista 95 000 asukkaan keskuskaupungiksi. Vireä teollisuus tarvitsi runsaasti työntekijöitä. Lahtelaisuuteen on kuulunut modernin ihailu. Puusepänja huonekaluteollisuus olivat voimakkaimmin kasvava ala 1900-luvun alusta lähtien, mutta suuria valtakunnallisia toimijoita löytyi myös metalli-, elintarvikeja tekstiiliteollisuudesta. Ei oo Lahden voittanutta –slogan näkyy kauas kutsuvierasravintolan katolta. Lahtelaisuuteen liitetään myös luonto. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 92 Ei oo Lahden voittanutta – kisakaupunkina LAHDEN SEUTU on yksi Suomen hiihtokeskuksista Puijon, Rukan ja Vuokatin ohella. Starckjohannin valtavassa näyteikkunassa torin laidalla esitellään urheilijoille annettavia palkintoja.. Ilman kaupungin ja paikallisten yritysten myötämielistä vaikutusta Salpausselän kisoja ei olisi ollut mahdollista Lahdessa järjestää
Pankinjohtajissa on ollut merkittäviä tekijöitä kisaorganisaatiossa, kuten Johan Kemp 1920ja 1930-luvulla sekä Erkki Linko 1970-luvulla. Tehtaat ja johtajat kisojen takuumiehinä Salpausselän kisojen merkittävä voimavara on ollut alkuajoista pitkälle nykypäiviin lahtelaisten yritysten ja talouselämän vaikuttajien aktiivisuus Lahden Hiihtoseurassa ja kisaorganisaation toimikunnissa. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 93 Nämä tekijät ovat omalta osaltaan edesauttaneet Salpausselän kisojen syntyä ja kehitystä. Lindroos (Oy Pallas ja Fennia Faneri), Enok Frigren (Lahden Polttimo), Emil Törmänen (Fennia Faneri), Åke Wahlroos (Lahden lasitehdas), Bernt Starckjohann (Starckjohann & Co Oy), Bert Renwall (Mallasjuoma Oy), Harald Borup (Lahden Vientikerma), Aarne Mustakallio (Lahden Rautateollisuus/Raute Oy), Erkki Kääpä ja Tapani Kääpä (Kääpä sekatavarakaupat), Esko Järvinen ja Toivo Lehtovuori (Esko Järvinen Oy), Jouko Kemppi (Kemppi Oy). Ei oo Lahden voittanutta – Mallasjuoma kisoissa Mallasjuoma on mielenkiintoinen esimerkki yrityksestä, joka oli monella tavoin kisoissa mukana yhteistyökumppanina ja mainostajana. Mallasjuoma oli yritysmaailmassa edelläkävijä urheilutapahtumien Lahtelaista yrityselämää Salpausselän kisojen taustalla Juho Hillo (mm. Yllättävän nopeasti Lahdesta muotoutui merkittävä talviurheilun keskus. Urheilusta tuli tärkeä osa lahtelaisuutta ja sitä on hyödynnetty paikallisidentiteetin vahvistamisessa. Myös Karjalasta Lahteen siirtyneet yritykset johtajineen lähtivät innolla osallistumaan kisaorganisaatioon. Paikallinen lehdistö oli mukana aktiivisesti Salpausselän kisojen alusta lähtien edistämässä kisoja. Monet talousvaikuttajista olivat samalla poliittisia vaikuttajia, ja kaupungin johto pormestari Otto Lyytikäisestä alkaen vuonna 1923 on nähnyt kisojen menestyksen merkittäväksi vetovoimatekijäksi ja tunnettavuuden lisääjäksi Lahdelle. Johtajat antoivat kisojen aikana paitsi johtamiskykynsä, suhteensa ja kielitaitonsa hyvin usein myös firmojensa taloudellisen tuen ja henkilökunnan avun. Pyöräja Puuteollisuus Oy), Johan Th. Hiihtostadionilta avautuva näkymä kaupunkiin MM-kisoissa 1958.
Näkymä Lahden hiihtostadionilta pujottelumäen suuntaan. Pujottelukilpailut olivat Salpausselän kisoissa lähinnä kansallisina kisoina tai näytöslajeina vuosina 1939-1968 Hiihtostadionilla ja 1968-1988 Tiirismaan rinteillä. Yhtiön markkinointiosasto tuotti 1970ja 1980-luvulla oheisohjelmaa prja tiedotuspäällikkö Reijo Salmisen johdolla. Kisoissa kohtauspaikkana toimi aiemmin oma kohtauspaalu ja -mänty, jotka olivat pitkään yrityksen hoidettavana. Se myös toi urheilua ja lahtelaisuutta esille kisoissa tuotteissaan ja niiden markkinoinnissa. Mallasjuoma mainosti näyttävin mainoksin itse kisatapahtumassa, jossa näkyivät isot mainoslauseet ”Ei oo Lahden voittanutta” tai ”Juo Lahtelaista”, joskus lentokoneenkin vetäminä. Johtajat kuten Bert Renwall olivat aktiivisesti mukana Lahden Hiihtoseurassa ja MM-kisojen organisaatiossa 1978. Vuosikymmeniä olut oli ykköstuote markkinoinnissa, mutta 1970-luvulla urheilutapahtumien mainosten päärooliin tulivat virvoitusjuomat ja tuoremehut. Kisojen käsiohjelmasta löytyi yleensä aina Mallasjuoman mainos. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 94 ja urheilun tukemisessa. MM-kisoissa 1978 oli tarjolla oheisohjelmaa kuten päivittäiset ”Hiihtomarkkinat” Lahden torilla.. Yrityksen johtoporras suhtautui kisoihin erittäin myötämielisesti. Suvi Kuisma Tiivis tunnelma tuomaritornilla normaalimäen kilpailussa 1989. Mallasjuoma Oy kiteytti Salpausselän käsiohjelman mainoksessa 1950-luvun alussa Lahden tunnusmerkit ja vahvuudet seuraavasti: ”On kuulu kaupunki Lahti, sen otteissa reipas on tahti. Vie maineeseen sitä monet polut, vaan radio, hiihto ja Erikois-Olut – niissä on Lahden mahti.” Kun Mallasjuoma liitettiin osaksi Hartwall-konsernia vuonna 1988, yrityksellä ei ollut enää tarvetta olla mukana Salpausselän kisoissa, ja Lahtea esille tuoneet tuotemerkit hävisivät pääosin julkisuudesta
HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 95 MIKÄ KUVA?
Leila Lepistö valittiin vuonna 1969 ”kisapiiaksi” (kisatytöksi) kuuden tytön ryhmään. 1970-luvulla Lepistön työt jakaantuivat puolittain kisaorganisaation ja yliopiston kesken. Kisamaailma tuli aikanaan hänelle tutuksi puolisonsa, mäkihyppyvalmentaja Hannu Lepistön kautta. Vuoden 1978 MM-kilpailuja valmisteltaessa Lahden Hiihtoseura pyysi Lepistöä kisaorganisaation vakinaiseksi työntekijäksi, ja työsuhde jatkui vuoteen 2011 ja eläkkeelle siirtymiseen saakka. Juho Hillosta tuli myös Suomen Hiihtoliiton (SHL) ensimmäinen puheenjohtaja vuosiksi 1931– 1937. (SK) LEILA LEPISTÖ Kilpailupäällikkö LEILA LEPISTÖSTÄ tuli rouva Salpausselkä hänen työskennellessään lähes 40 vuoden ajan kisaorganisaatiossa. Lahden kaupungin pormestari Otto Lyytikäinen ja toimittaja Jaakko Tervo muodostivat Hillon kanssa toimivan kolmikon kisojen alkuvaiheessa. Siinä työssä hän oli mukana kahtena vuonna. Hän toimi paikallisen puuseppäteollisuuden johtotehtävissä, Pyhäniemen kartanon pyörätehtaan hoitajana 1910–1916, Pyöräja Puuteollisuus Oy:n johtajana 1917–1925 sekä Fennia Fanerin johtajana 1926–1934. Hänestä saatiin seuralle vuosiksi 1922–1928 puheenjohtaja, joka lähti aktiivisesti edistämään hiihtostadionin rakentamista ja Salpausselän kisoja. Lisäksi hän on suorittanut mäkituomarikurssin. Kisasihteerin (kilpailupäällikön) töitä hän hoiti myös vuoden 1989 MM-organisaatiossa. Kisoja perustettaessa lahtelaiset yritysjohtajat ja kaupungin päättäjät toimivat hyvässä yhteisymmärryksessä. Vuotuiset Salpausselän kisojen kilpailukuviot onnistuivat vankalla rutiinilla. Työtehtävät muuttuivat toimistossa tietokoneiden myötä ja tehtäväkenttä laajeni. Paljolti hänen ansiokseen voidaan lukea, että Lahteen saatiin 1926 FIS:n kongressihiihdot ja vuonna 1938 Lahdesta tuli pohjoismaisten lajien maailmanmestaruuskisojen kisaisäntä (SK) BERNT STARCKJOHANN * 10.6.1923 13.7.1997 Kauppaneuvos, yritysjohtaja, konsuli BERNT STARCKJOHANN ehti toimia Salpausselän kisoissa ja maailmamestaruuskisoissa eri rooleissa 1950-luvulta vuoteen 1989. Starckjohannit jatkoivat samoissa vastuutehtävissä myös vuoden 1989 maailmanmestaruuskisoissa. Tilanne aiheutti aluksi kiistelyä SVUL:n johdon ja Lahden välillä, mutta Hiihtoliiton päämaja säilyi Lahdessa vuoteen 1955 saakka. Hillolla oli vaikutusvaltaa sekä kaupunginvaltuutetun toimen että tehtaanjohtajuutensa vuoksi. Vahvat kansainväliset yhteydet rakentanut Lepistö oli jäsenenä usean vuoden ajan Kansainvälisen hiihtoliiton maastohiihdon maailmancupkomiteassa. Sama työmaa jatkui vuonna 2001, kun hän hoiti suvereenisti kilpailupäällikön työsarkaa. Leila Lepistöä, yhtä hiihtourheilun pitkäaikaisinta tapahtumavaikuttajaa, muistettiin Liikuntakulttuurin ja urheilun kultaisella ansioristillä sekä Suomen Hiihtoliiton Hannu Koskivuori -mitalilla vuonna 2011. Hillo toimi myös Kansainvälisen Hiihtoliiton (FIS) johtokunnan jäsenenä vuonna 1932. Hänen vastuualueenaan olivat ulkomaiset vieraat ja hänen vaimonsa Liisa vastasi Kansainvälisen hiihtoliiton rouville järjestetystä ohjelmasta. Kielitaitonsa ja kansainvälisten yhteyksiensä ansiosta hän oli mukana erityisesti attaseatoiminnassa ja isännöi ulkomaisia urheilujohtajia. Vuonna 1978 Lepistö toimi kilpailuvaliokunnan ja apulaispääsihteerin sihteerinä. Vuoden 1978 MM-kisoissa Starckjohann toimi attaseavaliokunnan jäsenenä. Hiihtoseuran ja Salpausselän kisojen ansiosta SHL aloitti toimintansa Lahdessa vuonna 1931. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 96 JUHO HILLO * 16.6.1882–18.6.1957 Lahden Hiihtoseuran ensimmäinen puheenjohtaja, Salpausselän kisojen perustaja, tehtaanjohtaja, kaupunginvaltuutettu 1920–1957 JUHO HILLO oli voimakas liike-elämän vaikuttaja Lahdessa, kun Lahden Hiihtoseuraa (LHS) perustettiin vuonna 1922. Vuonna 1958 maailmanmestaruuskisoissa Bernt Starckjohann toimi järjestelytoimikunnan työvaliokunnan jäsenenä. Suku rakensi Suomeen valtakunnallisen rautakauppa-alan tukkuja vähittäisliikkeen, joka siirtyi Viipurista sotien jälkeen Lahteen. Lepistö opiskeli maastohiihdon tekniseksi asiantuntijaksi (TD = Technical Delegate), joka on eräänlainen hiihdon tuomarin ja konsultin risteytys, kisojen ulkopuolinen tarkkailija. Starckjohannin suku on alun perin Saksasta lähtöisin ja 1800-luvulla se asettui Viipuriin. Lepistö ehti työurallaan olla järjestämässä kolmet pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailut Lahdessa. Leila Lepistö kehitti maamme tärkeintä kansainvälistä hiihtourheilutapahtumaa, Salpausselän kisoja, yhä merkittävämmäksi osaksi pohjoismaisten lajien maailmancupeja. Lepistö muistelee vuoden 1989 MM-kilpailuja erityisellä lämmöllä: kisaorganisaatio pääsihteeri Pirkko Hannulan johdolla oli erityisen toimiva, suomalaiset ylsivät huippumenestykseen – ja Hannu-puolison valmentaman Jari Puikkosen maailmanmestaruus suurmäessä kruunasi kisat. Toiminnan miehenä Hillo jopa siirrätti vuorokaudessa tuomarikorokkeen hyppyrimäen toiselle puolelle, ettei kilpailuolosuhteita päästäisi moittimaan miltään osin. (SK) IHMISET KISOJEN KULISSEISSA. 1960-luvulta lähtien hän oli mukana vastaanottoja juhlakomiteassa, joka huolehti ulkomaisista vieraista ja juhlatilaisuuksista
Attasea-nimike otettiin käyttöön Salpausselällä Helsingin olympiakisojen mallin mukaisesti vuoden 1952 jälkeen. Unto oli Salpausselän kisoissa ensimmäisen kerran talkootöissä 10-vuotiaana vuonna 1929. Sininen villapaita ja takinpieluksessa pieni Suomen lippu riittivät. Norjassa Holmenkollenilla vastaava toiminta aloitettiin vasta 1950-luvulla. Nuo pistetiedot välittivät sitten tuomarien apulaiset pikalaskennasta pahvilapuilla metalliputkea pitkin kerrosta alemmas toimitsijoille tyylipisteiden näyttöä varten. Salpausselän kisoissa panostettiin jo varhain ulkomaisten joukkueiden ja vieraiden palveluun omalla äidinkielellään. Mäkikisassa Unto saavutti 39. Vastedes seuran jäsenyyttä ja koulutukseen osallistumista edellytettiin kaikilta attaseoilta. Unto Mäkinen työskenteli sotien jälkeen toimitsijana aluksi esimerkiksi yhdistetyn hiihdon ”juottomiehenä” ladun varressa. Hyppyrimäen alastulorinteen tamppaaminen ja koehyppääminen mäessä kuuluivat nuoren Unton kisaohjelmaan 1930-luvulla. Lahdessa pikalaskenta toimi mallikkaasti, harvoin jäi korjattavaa kisojen jälkeen. Hyppyrimäen vasemmalla puolella tuomaritornissa tuomarit antoivat tyylipisteet hypystä. "Mäkihypyn tulospalvelu toimi MM-kisoissa 1958 ja 1960-luvulla Salpausselän kisoissa, niin että hypyn mittasivat hyppyrin oikealla puolella mittamiehet, jotka radiopuhelimella välittivät pituusmittatiedot kuuluttamoon ja pisteiden pikalaskentaan. Mieluisaa työtä oli vuoden 1938 kisoihin valmistuvan hyppyrimäen esittely vieraille. Kielitaitoisen yritysjohtajan osaamista hyödynnettiin Salpausselällä myös muissa tehtävissä 1950-luvulta 1980-luvulle.. Hän toimi hiihtävänä lähettinä. Mäkinen on aikanaan muistellut, kuinka kilpavarusteet täytyi hankkia itse, jos ei kuulunut Hiihtoliiton joukkueeseen. Kauppaneuvos Bernt Starckjohann toimi kansainvälisten arvovieraiden isäntänä eli attaseana MM-kisoissa 1978 ja 1989. Pisteet näytettiin yleisölle vanerisilla tauluilla. Silloin vuorossa oli kisaliputuksen hoito, josta vastasi niin ikään LHS:n veteraaniosasto. Kuvassa Hillo työn touhussa Salpausselän mäen tuomaritornissa. Työuraan sisältyivät kolmet MM-hiihdot (1978, 1989 ja 2001), joista kahdessa viimeisessä ”Rouva Salpausselkä” työskenteli kilpailupäällikkönä. Vesa-Vaate, kisatoimitsija, yhdistetyn hiihtäjä, Hiihtomuseon asiamies, Vuoden lahtelainen 1990 UNTO MÄKINEN aloitti kisauransa Lahden maailmanmestaruuskisoissa jo vuonna 1926 kisojen katsojana. Kaikkiaan alueella vedettiin sata lippua salkoon ja alas päivittäin. Leila Lepistö (keskellä) vaikutti Salpausselän kisaorganisaatiossa yli 40 vuoden ajan. Varsinaisia osanottorajoituksia ei ollut ja Suomi nimesi kilpailuun 60 hyppääjää. Lisäksi kunniavieraille ja FIS:n jäsenille on nimetty omat attaseat. Tuolloin Mäkinen ja silloiset Lahden Hiihtoseuran veteraanit toimivat lipuntarkastajina kisakatsomoiden porteilla. Pikalaskennassa tuli nyt kiire, kun piti saada hypyn metrit ja tyylipisteet nopeasti laskettua yhteen. Hän oli myös mukana rakentamassa mäkeä rakennusalan harjoittelijana. (SK) Juho Hillo (ensimmäinen vasemmalla) oli Lahden Hiihtoseuran ensimmäinen puheenjohtaja ja Salpausselän kisojen perustaja. Lahden Hiihtoseura aloitti attaseoiden kerhotoiminnan ja koulutuksen vuonna 1973. Vuonna 1928 Lahteen perustettiin vastaanottotoimikunta hoitamaan kilpailijoiden ja arvovieraiden avustamista. Toimitsijatyöt jatkuivat myös vuoden 1989 ja 2001 MM-kisoissa Lahdessa. sijan. Ehkä attaseatyön tarpeellisuuteen havahduttiin Lahdessa ja Suomessa varhain, koska suomen kieli on harvinainen. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 97 UNTO MÄKINEN * 5.7.1919–15.2.2010 Varastopäällikkö, mm. Sittemmin hän erikoistui toimitsijana mäenlaskun tulospalveluun, ja MM-kisoissa 1958 tehtävänimikkeenä oli mäkihypyn tulostauluhenkilöstön johtaja. Kotitalo sijaitsi vain 150 metrin päässä laduista, joten pienikin poika pääsi kisahumuun mukaan. (SK) Attaseatyö ATTASEAT (englanniksi Team Hosts) toimivat joukkueen ja kisaorganisaation välisinä linkkeinä ja auttavat yhteydenpidossa järjestäjien kanssa. Mieleen jäivät kova pakkassää ja parin hiihtäjän käyttämät naamarit. Radiopuhelimella jälleen ilmoitettiin yhteispisteet kuuluttamoon ja tulostaulua varten." Vuonna 1978 oli siirrytty tulospalvelussa jo tietokoneaikaan. Vuonna 1938 MM-kisoihin Mäkinen pääsi kilpailemaan mäkikisaan
HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 98 1926 (Esko Järvinen) mäystinsiteet kokopuiset sukset varsikengät villapaita pitkät puutai ruokosauvat (ilman hihnaa), isot rottinkisommat paksut rukkaset käsintehty kilpailunumero, hakaneulakiinnitys KEVYEMMIN, JOUSTAVAMMIN, LUISTAVAMMIN – HIIHTOURHEILUN VÄLINEKEHITYS Kuvat Lahden MM-kisojen 90-vuotisesta historiasta havainnollistavat hyvin hiihdon ja mäkihypyn välinekehityksen. 1938 (Kalle Jalkanen) metalliset kärkisiteet, ”loukkusiteet” monot eli matalat nahkaiset hiihtokengät tuulipusero ruokosauvat, joissa käsihihna (1926) 1938 (Lauri Valonen 1938) pysty hyppyasento käsien pyörittely ilmalennon aikana hiihtolakki tai pipo puiset mäkisukset vaijerisiteet 1958 (Juhani Kärkinen) aerodynaaminen etunoja kädet housunsaumoissa matalat, tukevat mäkihyppykengät villapaita ja pipo puiset maalatut mäkisukset
Ensimmäisen oman yrityksen lahtelaiset tekivät vuonna 1959. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 100 IKUINEN OLYMPIAUNELMA Kuudet pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailut ja jokavuotiset kansainväliset Salpausselän kisat ovat tehneet Lahdesta yhden talviurheilumaailman tunnetuimmista kilpailupaikoista. Ei siis ihme, että lahtelaiset ovat vuosikymmenien ajan haaveilleet myös talviolympiaisännyydestä. Suomen edustajana vuoden 1976 talvikisoja hakikin Lahden sijasta Tampere, yhtä heikolla menestyksellä. Tällä kertaa tuloksena oli kolmas sija seitsemällä äänellä. Unelman esteenä on ollut vuorten puute. Lahti lähetti vuonna 1966 KOK:n kokoukseen Roomaan kolmannen peräkkäisen talvikisahakemuksen kumppaneinaan jälleen Åre ja Kuopio. KOK äänesti vuoden 1968 talvikisaisännästä Innsbruckin kisojen yhteydessä 1964. Seuraavaan hakukilpaan lahtelaiset lähtivät jo vakavin mielin. Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) ei lämmennyt koemielessä tehdylle hakemukselle ja myönsi vuoden 1964 talvikisat Innsbruckille: Lahtea eivät äänestäneet edes järjestön kaksi suomalaisjäsentä. Tappiot alkoivat nyt jo turhauttaa: Etelä-Suomen Sanomien (29.4.1966) mukaan ongelmana olivat KOK:n ”yli-ikäiset ukot, joista suuri osa oli jähmettynyt liikkumattomuuteen”. Yhteistyökumppaniksi löytyi ruotsalainen Åre, joka isännöisi alppihiihtokilpailuja; kelkkailu oli määrä järjestää Kuopiossa (!). Vieläkään ei luovutettu. Lahden neljäs olympiayritys kaatui kaupunginvaltuuston kielteiseen päätökseen joulukuussa 1969. Lahti oli esillä mahdollisena hiihtokilpailujen järjestäjänä jo Helsingin hakiessa vuoden 1940 olympiakisoja: tuon ajan käytännön mukaan kesäja talvikisat myönnettiin pääsääntöisesti samalle maalle. Ratkaisevalla kolmannella kierroksella Grenoble löi Calgaryn äänin 27–24. Vuoden 1972 talvikisat sai Sapporo kerättyään jo ensimmäisellä kierroksella 32 ääntä. Lahti sai toisella kierroksella 14 ääntä häviten Calgarylle (19) ja Grenoblelle (18). Parinkymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen lahtelaisten olympiahaaveet virisivät jälleen vuonna 1990, kun KOK:n sääntöihin kirjattiin mahdollisuus joidenkin talvikisalajien järjestämiseen naa
Helsinki käynnisti vuonna 1997 hakemuksen vuoden 2006 talvikisoista kumppaneinaan Lahti ja Lillehammer. Hakemukseen kohdistettiin Suomessa suuria toiveita, mutta niissä jouduttiin pettymään. Vesa Tikander Lahden Hiihtostadion valmiina uusiin arvokisoihin, Salpausselän kisat 2016.. Kisaisännäksi valittiin Torino äänin 53–36. KOK kelpuutti Soulin kokouksessaan 1999 lopulliseen äänestykseen kuudesta hakijasta vain kaksi: Torinon ja sveitsiläisen Sionin. Juuri tähän ongelmaanhan edelliset yritykset olivat viime kädessä kariutuneet. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 101 purimaassa, jos maantieteelliset seikat sitä vaativat. Lahti jäi kuitenkin vaille kumppania, kun ensin Lillehammer ja sitten Åre vetäytyivät yhteistyöstä, ja hanke jouduttiin hautaamaan vuonna 1996. Tuoreimmassa olympiaprojektissa Lahti oli mukana alihankkijana. Lahtelaisten innostusta lisäsivät myös kaupungin oman pojan Toni Niemisen kultamitalit Albertvillen kisoissa 1992
Eero Toivanen FIN 4.23.31 12. A. Thorleif Haug NOR 1.23.37 33,0/33,0 35,415 3. Gustaf Jonsson SWE 2.28.27 5. Willy Dick GER 1.57.06 31,5/33,0 19,773 22. Dahlen NOR */* (*=kaatunut hyppy) Kilpailussa hyppäsivät lisäksi (puuttuvat virallisesta pöytäkirjasta): Tuure Nieminen, Paavo Pohjola, A. Lukander FIN 1.46.27 30,5/ 24,896 13. Harald Holm FIN 32,0/32,5 99,635 11. Lars Bergendahl NOR 4.10.54 4. Gustaf Jonsson SWE 4.29.55 6. Otto Aasen NOR 37,5/37,0 113,135 3. Karl Pallin SWE 1.11.33 8. Tšekkoslovakia 2.58.44 Cyril Musil 42.37 Bohumil Kosour 45.13 František Šim?nek 45.11 Bohuslav Musil 45.43 8. Pauli Pitkänen FIN 1.09.37 2. Jacob Tullin Thams NOR 37,0/38,5 113,88 2. Sven Åström SWE 2.31.27 6. Toivo Reingoldt FIN 1.42.08 */ 18,417 23. Veli Saarinen FIN 4.44.14 10. Tauno Lappalainen FIN 4.26.45 3. Dahlen SWE 1.46.36 */36,0 21,522 18. Martti Lappalainen FIN 2.34.54 7. Sulo Usa FIN 32,0/34,5 101,135 9. Pekka Niemi FIN 4.14.08 5. Martti Lauronen FIN 1.11.19 6. Saksa 2.53.04 Ernst Haberle 43.57 Christian Merz 44.35 Willy Bogner 42.35 Herbert Leupold 41.47 6. Urho Kunttu FIN 30,0/32,0 99,52 12. Andersson SWE, Penttilä FIN, Motmiller LAT 50 km (7.2.) 1. Koskinen, Forselles, Vuorinen, Koistinen, Wickström, Iivonen, Vesalainen. G. Olav Kjelbotn NOR 2.35.55 8. Toivo Tiainen FIN 4.16.43 7. Forsmark SWE 4.48.20 13. Pekka Niemi FIN 1.12.07 kilpailijoita 213 maaliin 187 (suomalaisia 104) 50 km (28.2.) 1. Yhdistetty (5.–6.2.) 18 km mäkihyppy pisteet 1. Italia 2.53.09 Giulio Gerardi 41.39 Gottfried Baur 45.27 Alberto Jammaron 43.54 Vincenzo Demetz 42.09 7. Toivo Tukia FIN 31,5/32,5 99,00 13. B. Reidar Andersen NOR 63,0/65,5 220,3 6. Tapani Niku FIN 4.30.06 7. Toivo Järvinen FIN 1.31.01 33,5/* 26,875 11. Victor Clock NOR 62,5/65,0 217,4 9. Sulo Jääskeläinen FIN 1.47.54 */34,5 20,873 19. Olav Kjelbotn NOR 4.26.47 4. Jacob Tullin Thams NOR 1.42.10 */39,5 25,012 12. Tapani Niku FIN 2.39.33 14. Ole Hegge NOR 4.27.50 5. Toivo Nykänen FIN 30,0/31,0 89,77 18. Juho Kurikkala FIN 4.17.56 8. Toivo Nykänen FIN 1.29.41 30,5/31,5 31,583 6. Gustaf Müller GER 1.42.49 */ 21,875 17. Kalle Jalkanen FIN 1.10.56 4. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 102 MM-kisat Lahti 1926 30 km (4.2.) 1. Einar Landvik NOR */35,0 79,635 19. Norja 2.42.30 Ragnar Ringstad 38.13 Olav Økern 41.49 Arne Larsen 40.50 Lars Bergendahl 41.38 3. A.V. Asser Autio FIN 4.45.15 11. Esko Järvinen FIN 1.28.50 30,5/31,0 31,519 7. Oskar Gavelin SWE 2.44.55 15. Veli Saarinen FIN 2.27.34 4. Matti Ritola FIN 2.37.06 10. Eero Markkanen FIN 4.18.56 10. A. Klaes Karppinen FIN 4.14.14 6. U. Gustaf Müller GER 28,5/31,5 95,63 16. Lukander FIN 31,0/31,5 98,885 14. Georg Østerholt NOR 1.30.00 */ 22,833 16. Nils Englund SWE 4.24.21 kilpailijoita 99 maaliin 57 (suomalaisia 46) 4 x 10 km (24.2.) 1. Matti Raivio FIN 2.20.55 2. Georg Østerholt NOR 34,5/35,0 108,385 4. Matti Raivio FIN 4.18.18 2. Koskinen FIN 1.37.58 */33,5 20,750 20. Verner Petersson SWE 1.40.24 33,0/ 28,813 8. Martin Matsbo SWE 1.11.03 5. Suomi 2.38.42 Jussi Kurikkala 39.26 Martti Lauronen 40.11 Pauli Pitkänen 39.33 Klaus Karppinen 39.32 2. Olaf Hoffsbakken NOR 1.11.36 9. Kalle Jalkanen FIN 4.06.09 2. R. Berg SWE, Josef N?mecký TCH, Taavi Sinkko FIN, Manne Vuorinen FIN Mäkihyppy (7.2.) 1. A. Suomalainen FIN 32,5/33,5 98,75 15. Kalle Heikkinen FIN 4.23.17 11. Alvar Rantalahti FIN 4.10.44 3. Östrand SWE 1.51.32 35,5/35,5 23,750 14. Andersson SWE 4.56.09 Kilpailijoita 20 Keskeyttivät: Oskar Gavelin SWE, Jussi Niemi, FIN, A. Otto Aasen NOR 1.30.56 36,0/37,0 32,827 5. Sven Åström SWE 4.39.50 9. Forsmark SWE, S. Frans Isaksson SWE 4.45.21 12. Johan Grøttumsbråten NOR 1.20.27 35,5/35,5 37,125 2. Asbjørn Elgstøen NOR 1.29.01 */31,0 27,310 10. Sepp Bradl AUT 65,0/65,5 221,4 5. Erkki Kämäräinen FIN 2.37.20 12. Juho Kurra FIN 2.36.51 9. Arnholdt Kongsgaard NOR 63,0/64,5 218,9 7. Erkki Järvinen FIN 32,0/31,5 75,885 20. Frans Isaksson SWE 2.39.19 13. Verner Eklöf FIN 31,0/32,0 99,77 10. Einar Landvik NOR 1.29.25 34,5/34,5 33,127 4. Eino Kunttu FIN 30,0/29,0 93,52 17. Sveitsi 2.49.21 Adolf Freiburghaus 40.15 Adi Gamma 42.39 Ernst Anderegg 42.42 Eric Soguel 43.25 5. Josef Bim TCH 1.46.58 */ 15,080 Emmerich Rath TCH 2.25.12 */* Osallistujia 25 Keskeytti Lars Høgvold NOR (*=kaatunut hyppy; kaikkien hyppyjen pituuksia ei ole tiedossa) MM-kisat Lahti 1938 18 km (26.2.) 1. Erkki Kämäräinen FIN 4.30.54 8. Anton Collin FIN 4.49.32 14. Davidsson FIN */33,5 75,75 Paavo Nuotio FIN */36,5 B. Sulo Nurmela FIN 4.18.07 9. Mikko Kinnunen FIN 2.45.29 Kilpailijoita 21 Keskeyttivät: Josef N?mecký TCH, Emmerich Rath TCH, A.V. Ole Hegge NOR 2.37.14 11. Stanislaw Marusarz POL 66,0/67,0 226,1 3. Jussi Kurikkala FIN 1.11.26 7. Ruotsi 2.43.05 Sven Hansson 39.45 Donald Johansson 41.05 Sigurd Nilsson 41.42 Martin Matsbo 40.33 4. Väinö Tiihonen FIN 61,5/63,5 217,1. Östrand SWE 33,5/* Thorleif Haug NOR */32,5 Verner Petterson SWE */30,5 Josef Bim TCH */28,5 Willy Dick GER 32,5/* Asbjørn Elgstøen NOR */* G. Uuno Suomalainen FIN 1.42.53 32,5/33,0 27,559 9. Kolbjørn Gulbrandsen NOR 65,0/64,5 217,4 8. Toivo Reingoldt FIN 33,0/34,0 101,27 8. Johan Grøttumsbråten NOR 36,0/34,0 106,02 5. Alfred Dahlquist SWE 1.10.02 3. Hilmar Myhra NOR 66,0/64,5 225,0 4. Urho Kunttu FIN 1.49.53 30,0/32,5 23,562 15. Asbjørn Ruud NOR 63,5/64,0 226,4 2. Lars Back SWE 1.12.01 10. S. Tauno Lappalainen FIN 2.27.13 3. Paavo Nuotio FIN 1.50.28 */36,5 19,793 21. Yrjö Kivivirta FIN 33,5/33,5 103,50 6. Lars Høgvold NOR 32,5/34,5 101,50 7. Puola 3.01.09 Mieczys?aw Wnuk 44.04 Stanis?aw Wawrytko 47.04 Stanis?aw Karpiel 45.21 Edward Nowacki 44.40 Mäkihyppy (27.2.) 1
Maija Holma FIN 48.29,3 28. Harald Hedjerson SWE 1.17.11 54,0/55,5 409,55 5. Sixten Jernberg SWE 2.56.21,9 2. Toini Pöysti FIN 47.02,5 8. Werner Lesser GDR 65,0/64,5 206,0 9. Norja 2.22.46,2 Hallgeir Brenden 35.24,5 Oddmund Jensen 36.04,0 Martin Stokken 36.14,8 Haakon Brusveen 35.02,9 5. Arto Tiainen FIN 50.34,7 13. Helmut Recknagel GDR 69,0/66,0 213,5 4. Fjodor Terentjev URS 49.53,7 7. Sverre Stenersen NOR 62,5/56,5/67,5 54.46 447,690 3. Arvo Viitanen FIN 49.53,8 8. Siiri Rantanen FIN 46.02,8 4. Torstein Skinnarland NOR 1.18.48 55,5/57,0 407,97 8. Anatoli Šeljuhin URS 3.03.21,1 9. Esko Syväranta FIN 64,0/64,5 213,4 15. Anja Porkka FIN 52.48,6 Naiset 3 x 5 km (7.3.) 1. Arto Tiainen FIN 1.41.45,0 6. Suomi 2.19.23,2 Kalevi Hämäläinen 35.23,5 Arto Tiainen 34.38,7 Arvo Viitanen 34.42,3 Veikko Hakulinen 34.38,2 4. Haakon Brusveen NOR 49.50,3 6. Bengt Eriksson SWE 67,0/66,5 207,0 8. Juha Mieto FIN 49.14,37 4. Antero Immonen FIN 69,5/59,5 208,0 7. Sveitsi 2.27.23,2 Alphonse Baume 37.13,3 Lorenzo Possa 36.42,2 Michel Rey 36.53,4 Fritz Kocher 36.34,3 8. Asbjørn Osnes NOR 68,5/64,5 209,5 6. Niilo Halonen FIN 66,0/60,0 201,0 56. Lauri Valonen FIN 61,5/63,0 212,8 16. Arto Tiainen FIN 2.59.39,2 5. Pavel Koltšin URS 3.01.53,4 7. Kalevi Hämäläinen FIN 3.02.49,4 8. Jevgeni Beljajev URS 49.11,62 3. Niilo Nikunen FIN 1.18.07 50,0/58,5 404,5 10. Kauko Pusenius FIN 60,0/57,5/62,0 55.14 434,759 … 12. Erkki Mäkinen FIN 1.17.47 49,5/56,0 398,2 kilpailijoita 53 MM-kisat Lahti 1958 Miehet 15 km (4.3.) 1. Masaji Iguro JPN 61,0/64,5 215,6 … 13. Jevdokija Smirnova URS 47.01,5 6. Sixten Jernberg SWE 49.39,6 5. Ruotsi 2.18.15,0 Sixten Jernberg 34.10,8 Lennart Larsson 34.34,4 Sture Grahn 35.14,1 Per-Erik Larsson 34.15,7 2. Veikko Hakulinen FIN 2.57.39,7 3. Sixten Jernberg SWE 1.40.44,4 4. Keijo Verto FIN 61,0/63,0/63,5 57.05 433,603 17. Neuvostoliitto 2.18.44,4 Fjodor Terentjev 34.28,7 Nikolai Anikin 34.57,9 Anatoli Šeljuhin 34.52,9 Pavel Koltšin 34.24,9 3. Puola 1.03.23,8 Maria Bukowa-Kowalska 21.26,3 Stefania Biegun 20.42,8 Józefa P?ksa-Konopka 21.14,7 5. Veikko Räsänen FIN 50.44,2 15. Neuvostoliitto 58.32,4 Radja Jerošina 19.25,6 Alevtina Koltšina 19.29,9 Ljubov Kozyreva 19.36,9 2. Arvo Viitanen FIN 2.58.49,5 4. Martti Maatela FIN 59,0/64,5/69,5 56.28 444,155 5. Leonid Fjodorov URS 59,5/65,0/66,5 55.43 438,759 7. Pirkko Korkee FIN 48.17,3 14. Marija Gusakova URS 47.01,9 7. Ruotsi 1.01.58,5 Märta Norberg 21.19,3 Irma Johansson 20.24,8 Sonja Edström 20.14,4 4. Mihail Prjahin URS 58,0/62,5/66,0 53.47 440,259 6. Niilo Väisänen FIN 50.50,5 Miehet 30 km (2.3.) 1. Jevdokija Mekšilo URS 47.24,9 9. Veikko Hakulinen FIN 1.41.48,8 7. Pekka Ristola FIN 53,0/55,5/56,0 53.43 428,034 19. Veikko Hakulinen FIN 48.58,3 2. Gunder Gundersen NOR 57,0/62,0/61,5 52.52 444,552 4. Hans Vinjarengen NOR 1.16.34 49,0/58,0 411,2 4. Nikolai Kamenski URS 68,0/60,5 204,5 Kalevi Kärkinen FIN 67,5/61,0 204,5 Nikolai Šamov URS 68,5/61,0 204,5 … 14. Kalevi Hämäläinen FIN 50.15,1 … 12. Harry Glass GDR 67,5/62,5 211,0 5. Italia 2.23.03,9 Federico De Florian 36.10,5 Ottavio Compagnoni 36.04,8 Marcello De Dorigo 34.54,0 Giuseppe Steiner 35.54,6 6. Anatoli Šeljuhin URS 1.42.50,7 Miehet 50 km (8.3.) 1. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 103 10. Arvo Viitanen FIN 1.41.28,1 5. Eva Hög FIN 47.30,1 10. Per-Erik Larsson SWE 49.58,5 9. Veikko Iivanainen FIN 61,0/64,5 212,6 kilpailijoita 97 Yhdistetty (26.–27.2.) 18 km mäkihyppy pisteet 1. Anatoli Šeljuhin URS 49.29,4 4. Miehet 4 x 10 km (6.3.) 1. Olaf Hoffsbakken NOR 1.11.36 50,0/51,0 432,6 2. DDR 2.28.33,9 Werner Moring 37.07,5 Rudolf Dannhauer 37.16,7 Adolf Jankowski 37.46,1 Kuno Werner 36.23,6 Naiset 10 km (5.3.) 1. Fjodor Terentjev URS 3.04.51,3 … Auvo Simonen FIN keskeytti. Ljubov Kozyreva URS 45.28,2 3. Pavel Koltšin URS 1.40.15,2 3. Mäkihyppy (9.3.) 1. Kalevi Hämäläinen FIN 1.40.03,0 2. Per-Erik Larsson SWE 3.04.22,7 10. Eero Kolehmainen FIN 3.01.39,5 6. Nikolai Anikin URS 50.05,1 10. Suomi 1.00.14,0 Toini Pöysti 19.52,3 Pirkko Korkee 20.11,8 Siiri Rantanen 20.09,9 3. Ola Bakken NOR 1.16.45 51,0/55,0 407,56 9. Veikko Räsänen FIN 1.42.24,4 9. Józef ?uszczek POL 49.09,37 2. Matti Pitkänen FIN 49.23,85. Eino Kirjonen FIN 73,0/67,0 157,5 Yhdistetty (2.–3.3.) mäkihyppy 15 km pisteet 1. Olav Odden NOR 1.15.55 48,0/53,5 408,0 7. Bengt Eriksson SWE 56,0/64,0/69,0 56.51 438,069 8. Ranska 2.25.46,3 Victor Arbez 36.21,3 René Mandrillon 36.55,4 Benoît Carrara 36.50,9 Jean Mermet 35.38,7 7. Pavel Koltšin URS 49.11,8 3. Pentti Vesalainen FIN 1.18.27 54,0/60,0 408,13 6. Norja 1.06.28,7 Rakel Wahl 22.27,2 Gina Regland 21.55,9 Ingrid Wigernæs 22.05,6 7 joukkuetta. John Westbergh SWE 1.14.13 51,0/53,0 412,8 3. Radja Jerošina URS 46.21,8 5. Paavo Korhonen FIN 55,5/59,0/56,0 51.33 448,500 2. Alevtina Koltšina URS 44.49,0 2. Timo Murama FIN 1.21.25 56,5/61,5 403,69 … 12. Nikolai Galijev URS 1.42.25,2 10. Nikolai Gusakov URS 60,0/61,0/59,5 54.37 437,810 9. Esko Jussila FIN 52,0/62,0/60,0 57.54 423,724 MM-kisat Lahti 1978 Miehet 15 km (21.2.) 1. Ensio Hyytiä FIN 65,0/72,5 214,5 3. Märta Norberg SWE 47.53,7 … 13. Tšekkoslovakia 1.04.18,3 Libuše Pato?ková 21.14,9 Anna Fialová 21.35,1 Eva Benešová 21.28,3 6. Tormod Knutsen NOR 54,5/60,5/62,5 54.07 435,879 10. Auvo Simonen FIN 1.42.11,1 8. Juhani Kärkinen FIN 74,0/66,5 224,5 2. DDR 1.05.41,7 Christa Göhler 22.12,0 Elfriede Spiegelhauer 21.53,0 Sonnhilde Kallus 21.36,7 7
Helena Takalo FIN 1.13.57,95 4. Marit Myrmæl NOR 19.39,48 … 19. Galina Kulakova URS 37.30,09 5. Tommy Limby SWE 1.36.01,09 … 16. Heikki Torvi FIN 2.59.49,57 44. Zinaida Amosova URS 1.13.00,85 2. Jevgeni Beljajev URS 2.47.34,48 3. Christel Meinel GDR 19.14,38 6. Neuvostoliitto 2.07.56,54 Jevgeni Beljajev 32.06,73 Nikolai Zimjatov 32.06,63 Sergei Saveljev 31.36,70 Vasili Rotšev 32.06,48 5. Taina Impiö FIN 19.30,44 10. Lena Carlsson-Lundbäck SWE 37.42,86 8. Matti Pitkänen FIN 1.34.16,23 5. Juha Mieto FIN 3.12.15,74 Miehet 4 x 10 km (23.2.) 1. Ruotsi 1.14.56,96 Marie Johansson 19.17,15 Eva Olsson 18.18,87 Meeri Bodelid 19.09,61 Lena Carlsson-Lundbäck 18.11,33 5. Nina Rotševa URS 37.51,47 9. Marja-Liisa Hämäläinen FIN 39.33,86 Naiset 20 km (25.2.) 1. Berit Kvello NOR 37.40,77 7. Zinaida Amosova URS 19.17,14 7. Sven-Åke Lundbäck SWE 49.50,86 7. Sveitsi 2.08.40,42 Hansueli Kreuzer 31.34,77 Franz Renggli 32.17,56 Edi Hauser 32.34,53 Gaudenz Ambühl 32.13,56 6. DDR 1.13.29,74 Marlies Rostock 18.28,74 Birgit Schreiber 18.35,98 Barbara Petzold 18.23,65 Christel Meinel 18.01,37 3. Jari Puikkonen FIN 81,5/82,5 236,1 15. Marja Auroma FIN 20.09,15 Naiset 10 km (18.2.) 1. Tšekkoslovakia 2.08.53,36 Ji?í Švub 33.01,48 Milan Jarý 32.21,77 František Šimon 31.39,36 Ji?í Beran 31.50,75 8. Jouko Törmänen FIN 78,5/79,5 227,0 Suurmäki (26.2.) 1. Jevgeni Beljajev URS 1.34.46,66 6. Józef ?uszczek POL 2.51.32,75 8. Raisa Smetanina URS 37.13,37 3. Nikolai Bažukov URS 50.09,56 10. Roger Ruud NOR 82,0/85,0 240,9 10. Pentti Vahvaselkä FIN 51.46,78 Miehet 30 km (19.2.) 1. Matthias Buse GDR 84,0/86,0 253,2 2. Hilkka Riihivuori FIN 18.58,49 3. Józef ?uszczek POL 1.33.52,21 4. Tšekkoslovakia 1.16.25,38 Anna Pasiarová 19.28,91 Blanka Paul. Marja-Liisa Hämäläinen FIN 1.17.06,60 Naiset 4 x 5 km (22.2.) 1. Mathias Buse GDR 110,0/109,5 251,1 5. Pertti Teurajärvi FIN 2.54.18,61 31. Tapio Räisänen FIN 83,5/84,5 246,5 7. Falko Weisspflog GDR 108,0/114,5 255,8 4. Lennart Elimä SWE 82,0/83,0 239,7 … 12. Tauno Käyhkö CAN 108,5/103,5 242,1. Risto Kiiskinen FIN 1.37.06,52 29. Tapio Räisänen FIN 111,5/108,0 256,6 2. Veronika Schmidt GDR 1.15.30,34 9. Taina Impiö FIN 1.16.31,84 16. Ove Aunli NOR 50.21,23 … 12. Berit Kvello NOR 1.15.10,62 7. Valeri Savin URS 82,5/84,0 243,1 8. Raisa Smetanina URS 1.14.38,83 6. Neuvostoliitto 1.13.39,88 Nina Rotševa 18.49,52 Zinaida Amosova 18.14,29 Raisa Smetanina 18.16,25 Galina Kulakova 18.19,82 4. Christel Meinel GDR 1.15.45,83 … 13. Ruotsi 2.05.17,63 Sven-Åke Lundbäck 31.33,87 Christer Johansson 30.42,27 Tommy Limby 31.31,72 Thomas Magnusson 31.29,77 2. Saksan ltv 2.08.46,47 Peter Zipfel 31.43,50 Georg Zipfel 32.05,24 Wolfgang Müller 32.37,29 Dieter Notz 32.20,44 7. Galina Kulakova URS 1.13.08,11 3. Juha Mieto FIN 1.35.40,90 8. Norja 1.15.03,86 Berit Johannessen 19.09,72 Vigdis Rønning 18.54,86 Marit Myrmæl 18.40,49 Berit Kvello 18.18,79 6. 18.51,01 Dagmar Pale?ková 18.38,90 Kv?ta Jeriová 19.26,56 7. Vasili Rotšev URS 50.06,49 9. Zinaida Amosova URS 37.01,72 2. Alf-Gerd Deckert GDR 2.52.17,78 15. Tommy Lundberg SWE 2.51.43,10 9. Christer Johansson SWE 49.54,06 8. Nikolai Zimjatov URS 1.33.48,23 3. Suomi 2.05.28,95 Esko Lähtevänoja 31.42,14 Juha Mieto 30.31,66 Pertti Teurajärvi 31.33,45 Matti Pitkänen 31.41,70 3. Sven-Åke Lundbäck SWE 2.46.43,06 2. TCH 38.08,20 … 13. Helena Takalo FIN 38.24,16 23. Karl Schnabl AUT 84,5/85,0 249,4 5. Alois Lipburger AUT 112,5/107,5 256,3 3. Henry Glass GDR 84,5/85,5 251,7 3. Hilkka Riihivuori FIN 1.14.00,26 5. Helena Takalo FIN 18.53,50 2. Berit Kvello NOR 19.21,11 8. Norja 2.06.48,37 Lars-Erik Eriksen 31.33,88 Ove Aunli 30.43,55 Ivar Formo 31.56,86 Oddvar Brå 32.34,08 4. Barbara Petzold GDR 1.15.31,14 10. Yhdysvallat 1.20.57,11 Betsy Haines 20.38,34 Lynn Vonderheide 19.14,17 Alison Spencer 19.40,76 Beth Paxson 19.46,34 Normaalimäki (18.2.) 1. Lars-Erik Eriksen NOR 2.50.44,82 6. Pentti Kokkonen FIN 82,5/85,0 248,7 6. Lars-Erik Eriksen NOR 1.35.51,20 9. Aleksei Borovitin URS 84,0/84,0 250,0 4. Hilkka Riihivuori FIN 37.23,43 4. Jean-Paul Pierrat FRA 2.47.52,27 4. Jochen Danneberg GDR 83,5/83,5 242,4 9. Raisa Smetanina URS 19.01,30 4. Christel Meinel GDR 38.02,38 10. Sven-Åke Lundbäck SWE 1.34.56,08 7. Matti Pitkänen FIN 2.49.46,28 5. DDR 2.09.10,54 Peter Anders 32.27,15 Alf-Gerd Deckert 32.09,66 Jürgen Wolf 32.33,14 Gerd-Dietmar Klause 32.00,59 Naiset 5 km (20.2.) 1. Eva Olsson SWE 1.15.27,34 8. Sergei Saveljev URS 1.32.56,00 2. Galina Kulakova URS 19.08,83 5. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 104 5. Taina Impiö FIN 37.32,47 6. Ji?í Beran TCH 2.51.17,86 7. Oddvar Brå NOR 1.35.59,26 10. Nikolai Bažukov URS 2.52.13,85 10. Suomi 1.13.25,08 Taina Impiö 18.20,79 Marja-Liisa Hämäläinen 19.12,37 Hilkka Riihivuori 17.46,15 Helena Takalo 18.05,57 2. Arto Koivisto FIN 1.38.44,82 Miehet 50 km (26.2.) 1. Eva Olsson SWE 19.24,01 9. Saksan ltv 1.19.19,61 Carola Göritz 19.31,38 Regina Stoib 19.43,60 Susanne Riermeier 19.47,96 Haldis Zühlke 19.52,76 8. Nikolai Zimjatov URS 49.33,33 6. Pertti Teurajärvi FIN 50.31,33 32. Blanka Paul
Konrad Winkler GDR 84,5/81,0/80,0 49.24,66 435,24 2. Vladimir Smirnov URS 43.55,2 … 16. Pirkko Määttä FIN 1.35.00,7 Naiset 4 x 5 km (2p+2v) (23.2.) 1. Jukka Kuvaja FIN 77,0/74,0/71,5 50.09,22 394,45 17. Larisa Lazutina URS 49.57,9 10. Aleksei Prokurorov URS 2.16.18,8 4. Julija Šamšurina URS 49.42,5 8. Aki Karvonen FIN 43.17,8 5. Andreas Langer GDR 81,0/74,5/78,5 48.57,28 427,25 5. Gunde Svan SWE 40.39,6 2. Marja-Liisa Kirvesniemi FIN 29.19,0 2. Gunde Svan SWE 43.26,6 7. Marjo Matikainen FIN 47.46,6 2. Václav Korunka TCH 43.38,1 9. Jouko Karjalainen FIN 85,0/80,0/75,5 50.54,35 416,99 9. Aleksei Borovitin URS 105,5/100,0 234,5 10. Marit Wold NOR 50.11,5 Naiset 30 km (v) (25.2.) 1. Igor Badamšin URS 2.17.33,5 6. Inger Helene Nybråten NOR 49.47,5 9. Tuulikki Pyykkönen FIN 30.33,8 8. Jaana Savolainen FIN 28.59,1 17. Giachem Guidon SUI 41.34,9 9. Pentti Kokkonen FIN 102,0/102,0 227,9 39. Jelena Välbe URS 30.28,7 7. Stefania Belmondo ITA 28.36,6 … 13. Harri Kirvesniemi FIN 42.40,7 2. Torgny Mogren SWE 2.16.09,2 3. Jari Räsänen FIN 2.22.19,4 16. Lars Håland SWE 43.29,1 8. Raisa Smetanina URS 30.27,6 6. Jelena Välbe URS 27.04,5 2. Uwe Bellmann GDR 1.25.53,0 6. Vladimir Smirnov URS 1.24.56,9 2. Eija Hyytiäinen FIN 28.54,7 16. Tamara Tihonova URS 27.58,8 4. Alžbeta Havran?íková TCH 28.11,3 5. Harri Kirvesniemi FIN 1.25.36,6 5. Jelena Välbe URS 1.29.59,7 2. Alžbeta Havran?íková TCH 1.30.39,9 5. Timo Kuorelahti FIN 2.17.36,5 7. Johan Lind FIN 42.08,5 Miehet 30 km (p) (18.2.) 1. Aleksei Prokurorov URS 1.26.03,5 7. Seppo Rantanen FIN 45.14,2 Miehet 15 km (v) (20.2.) 1. Vegard Ulvang NOR 43.08,4 4. Marja-Liisa Kirvesniemi FIN 47.48,6 3. Pål Gunnar Mikkelsplass NOR 42.44,0 3. 25.06,5 Václav Korunka 24.31,2 4. Torgny Mogren SWE 1.26.38,1 10. Torgny Mogren SWE 41.02,9 3. Manuela Di Centa ITA 28.28,6 8. Jochen Danneberg GDR 107,5/104,0 238,9 9. Al Pilcher CAN 2.19.05,7 9. Tšekkoslovakia 1.40.13,7 Ladislav Švanda 25.19,9 Martin Petrásek 25.16,1 Radim Ny. Walter Steiner SUI 104,0/101,0 230,8 … 12. Pål Gunnar Mikkelsplass NOR 1.26.41,1 … 26. Maurilio De Zolt ITA 2.18.58,8 8. Gunde Svan SWE 2.15.24,9 2. Marjo Matikainen FIN 27.36,7 3. Julija Šamšurina URS 30.23,8 5. Kazunari Sasaki JPN 41.29,1 8. Arne Morten Granlien NOR 80,0/73,0/69,0 48.22,27 415,10 … 16. Silvano Barco ITA 41.42,5 11. Marianne Dahlmo NOR 28.24,4 7. Giachem Guidon SUI 2.20.11,5 … 12. Nina Gavriljuk URS 28.18,0 6. Raisa Smetanina URS 48.54,9 5. Juri Voronin URS 81,0/79,0/77,0 50.08,28 418,40 7. Günther Schmieder GDR 84,5/81,0/81,5 50.25,09 423,48 6. Norja 1.40.14,1 Arild Monsen 25.20,9 Pål Gunnar Mikkelsplass 25.07,5 Terje Langli 25.12,2 Vegard Ulvang 24.33,5 5. Jouko Törmänen FIN 104,0/107,5 241,9 7. Marja-Liisa Kirvesniemi FIN 1.32.16,0 9. Vegard Ulvang NOR 1.25.03,6 3. URS 30.50,9 Naiset 10 km (v) (19.2.) 1. Manuela Di Centa ITA 1.30.46,3 6. Vida Vencien. Ruotsi 1.40.12,3 Christer Majbäck 25.18,7 Gunde Svan 25.12,5 Lars Håland 25.08,7 Torgny Mogren 24.32,4 2. Pirkko Määttä FIN 48.20,8 4. Suomi 54.49,8 Pirkko Määttä 13.26,2 Marja-Liisa Kirvesniemi 13.32,5 Jaana Savolainen 14.03,2. Italia 1.42.31,4 Marco Albarello 25.19,3 Giorgio Vanzetta 25.28,2 Christian Saurer 26.14,7 Silvano Barco 25.29,2 8. Harri Kirvesniemi FIN 2.25.18,9 Miehet 4 x 10 km (2p+2v) (24.2.) 1. Lars Håland SWE 41.10,3 4. Jari Räsänen FIN 41.22,1 6. Juha Sarkkinen FIN 44.33,7 21. Aki Karvonen FIN 1.30.08,7 Miehet 50 km (v) (26.2.) 1. Jochen Behle GER 41.26,6 7. Suomi 1.40.13,6 Aki Karvonen 25.19,7 Harri Kirvesniemi 25.11,6 Kari Ristanen 25.08,6 Jari Räsänen 24.34,3 3. Jorma Etelälahti FIN 78,5/74,0/73,0 51.09,14 389,16 MM-kisat Lahti 1989 Miehet 15 km (p) (22.2.) 1. Jari Puikkonen FIN 92,5/89,0 185,4 Yhdistetty (19.–20.2.) mäkihyppy 15 km pisteet 1. Marianne Dahlmo NOR 1.31.23,0 7. Rauno Miettinen FIN 85,5/81,5/81,5 50.37,89 431,66 3. URS 1.32.00,6 8. Tom Sandberg NOR 84,0/80,0/78,0 50.45,43 417,22 8. Lars Håland SWE 2.16.45,7 5. Anne Jahren NOR 49.00,5 6. Neuvostoliitto 1.40.26,4 Sergei Kiškin 25.52,6 Vladimir Smirnov 25.00,7 Vladimir Sahnov 24.59,6 Aleksei Prokurorov 24.33,5 6. Eija Hyytiäinen FIN 1.34.59,1 21. Tuulikki Pyykkönen FIN 49.31,0 7. Manuela Di Centa ITA 30.41,3 9. Thomas Eriksson SWE 2.19.55,8 10. Vida Vencien. Valeri Savin URS 105,5/105,5 241,2 8. Larisa Lazutina URS 1.30.07,7 3. Larisa Lazutina URS 28.30,2 9. Thomas Eriksson SWE 32.23,5 6. Aleksei Prokurorov URS 41.12,9 5. DDR 1.41.54,3 Torald Rein 25.33,7 Uwe Bellmann 25.01,2 Jens Lautner 25.42,6 Holger Bauroth 25.36,8 7. Ulrich Wehling GDR 81,5/78,5/78,5 48.58,74 430,83 4. Ranska 1.42.50,9 Patrick Rémy 25.48,2 Olivier Bulle 26.06,3 Jean-Luc Thomas 25.29,9 Claude Pierrat 25.26,5 Naiset 10 km (p) (17.2.) 1. Magdalena Wallin SWE 1.32.53,2 … 20. Pirkko Määttä FIN 30.12,2 3. Jochen Behle GER 1.26.35,8 9. Oddvar Brå NOR 43.44,2 10. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 105 6. Marjo Matikainen FIN 1.30.30,6 4. Christer Majbäck SWE 1.25.09,8 4. Kazimierz D?ugopolski POL 79,5/77,0/76,5 49.42,16 415,31 10. Jari Laukkanen FIN 1.30.05,5 32. Juha Sarkkinen FIN 1.29.06,8 31. Kari Ristanen FIN 41.44,0 … 15. Gabriele Hess GDR 28.32,5 10. Tuulikki Pyykkönen FIN 29.10,4 Naiset 15 km (p) (21.2.) 1. Marjo Matikainen FIN 30.12,9 4. Inger Helene Nybråten NOR 30.49,0 10. Marie-Helene Westin SWE 1.32.52,0 10. Kari Ristanen FIN 2.23.29,3 23. Marco Albarello ITA 1.26.25,6 8. Timo Kuorelahti FIN 42.06,8 16. Holger Bauroth GDR 41.37,4 10
Silvio Fauner ITA 8. Tšekkoslovakia 595,5 Ji?í Parma 103,0/103,5 Martin Švagerko 100,5/90,0 Ladislav Dluhoš 111,5/116,0 Pavel Ploc 87,0/100,0 4. Per Elofsson SWE 47.15,5 2. Norja 1.24.21,7 Trond Einar Elden 84,5/87,5/82,0 26.55,3 Trond Arne Bredesen 76,5/82,0/79,0 27.35,4 Bård Jörgen Elden 78,5/80,5/79,5 26.48,0 2. Anders Aukland NOR 40.25,5 8. Jan Boklöv SWE 86,5 103,8 … 13. Hippolyt Kempf SUI 77,5/82,5/80,0 38.10,3 40.40,3 5. Tšekkoslovakia 57.55,1 ?ubomíra Balážová 14.54,9 Zora Sim?áková 14.39,6 Anna Janoušková 14.12,7 Alžbeta Havran?íková 14.09,7 6. Matti Nykänen FIN 105,0/108,5 205,0 4. Miroslav Kopal TCH 78,0/79,5/79,0 38.08,8 40.58,8 6. Magnus Ingesson SWE 40.36,7 10. Matti Nykänen FIN 85,5 107,1 5. Ari-Pekka Nikkola FIN 111,0/100,5 201,5 5. Norja 55.52,3 Inger Helene Nybråten 13.58,8 Anne Jahren 13.48,9 Nina Skeime 14.07,1 Marianne Dahlmo 13.57,5 4. DDR 1.26.10.1 Ralph Leonhardt 80,5/80,5/79,0 28.14,9 Bernd Blechschmidt 80,0/82,0/72,5 28.40,4 Thomas Abratis 79,5/86,0/85,5 27.02,8 4. Harri Kirvesniemi FIN 40.06,3 5. Jyri Pelkonen FIN 81,0/77,5/80,5 39.39,0 40.59,0 7. Tor Arne Hetland NOR 2. Ole Gunnar Fidjestøl NOR 100,5/101,0 185,5 10. Andrei Verveikin URS 109,0/103,0 199,5 6. Heinz Kuttin AUT 87,5 108,5 4. Odd-Bjørn Hjelmeset NOR 39.49,3 4. Sveitsi 1.26.06,0 Andreas Schaad 81,5/84,5/74,0 27.33,8 Hippolyt Kempf 83,0/87,5/76,5 27.44,1 Fredy Glanzmann 76,5/77,5/74,0 26.56,1 3. Andrei Dundukov URS 83,5/80,0/81,5 39.00,6 39.40,6 3. Norja 626,0 Magne Johansen 87,0/102,5 Clas Brede Bråthen 103,5/110,5 Ole Gunnar Fidjestøl 100,0/110,5 Jon Inge Kjørum 113,5/110,5 3. Italia 58.31,6 Gabriella Carrel 15.00,4 Stefania Belmondo 14.32,9 Elena Desderi 14.45,9 Manuela Di Centa 14.12,4 7. Jaak Mae EST 40.41,0 11. Jari Puikkonen FIN 83,0 100,6 24. Kanada 58.44,2 Angela Schmidt-Foster 14.31,9 Lorna Sasseville 14.45,7 Lisa Patterson 14.43,5 Marie-Andrée Masson 14.43,1 Normaalimäki (25.2.) (vain 1 kierros) 1. Johann Mühlegg ESP 47.42,0 3. Allar Levandi URS 77,5/79,5/79,5 37.56,2 41.08,2 9. Pavel Ploc TCH 85,0 105,0 8. Per Elofsson SWE 39.26,0 2. Jan Jacob Verdenius NOR … 13. Jukka Ylipulli FIN 81,5/85,5/83,0 41.20,9 41.24,9 17. Ruotsi 582,5 Thomas Nordgren 97,5/89,5 Mikael Martinsson 85,0/100,0 Staffan Tällberg 94,0/101,5 Jan Boklöv 113,0/117,0 6. Ari Palolahti FIN 5. Trond Arne Bredesen NOR 79,5/81,5/81,5 38.23,0 40.15,0 4. Matjaž Debelak YUG 85,5 105,6 7. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 106 Marjo Matikainen 13.37,9 2. Cristian Zorzi ITA 3. Thomas Müller GER 77,5/78,5/78,0 37.55,0 41.09,0 10. Suomi 645,0 Ari-Pekka Nikkola 114,0/114,4 Jari Puikkonen 95,5/105,0 Matti Nykänen 108,5/98,0 Risto Laakkonen 100,5/110,5 2. Sveitsi 58.38,0 Silvia Honegger 14.24,8 Myrtha Faessler 15.03,4 Marianne Irniger 14.47,7 Evi Kratzer 14.22,1 8. Ruotsi 56.29,3 Karin Svingstedt 14.12,4 Magdalena Wallin 14.14,8 Anna-Lena Fritzon 13.56,3 Marie-Helene Westin 14.05,8 5. Lauri Pyykönen FIN 18. Jari Puikkonen FIN 113,5/107,0 218,5 2. Ari-Pekka Nikkola FIN 87,5 110,5 3. Neuvostoliitto 1.26.33,5 Allar Levandi 76,5/81,5/82,0 28.53,4 Andrei Dundukov 87,0/87,0/83,5 28.07,1 Sergei Zavjalov 78,0/75,5/79,5 27.22,0 5. Johann Mühlegg ESP 40.26,1 9. Anders Högberg SWE 6. Petri Ylönen FIN Miehet 15 km (p) (15.2.) 1. Franz Neuländtner AUT 103,5/103,5 198,5 Ladislav Dluhoš TCH 105,5/103,5 198,5 8. Pasi Saapunki FIN 77,5/75,5/79,0 38.41,2 41.51,2 19. Sami Leinonen FIN 80,0/78,0/80,0 39.48,2 42.01,2 Yhdistetty, joukkuekilpailu (23.-24.2.) mäkihyppy 3 x 10 km yhteisaika 1. Trond Einar Elden NOR 83,0/85,0/84,5 37.10,7 37.10,7 2. Jens Weissflog GDR 89,0 114,3 2. Rene Sommerfeldt GER 9. Klaus Ofner AUT 82,5/83,0/85,5 40.00,6 41.14,6 … 13. Tšekkoslovakia 1.28.43,3 Jaroslav Kerda 80,5/84,0/82,5 29.49,2 Miroslav Kopal 78,0/84,5/80,5 28.13,5 František ?epka 77,0/78,5/73,5 27.04,6 7. Peter Schlickenrieder GER 7. Risto Laakkonen FIN 99,0/88,5 164,0 Joukkuemäki (22.2.) 1. Neuvostoliitto 584,0 Valeri Vdovenko 78,5/84,0 Mihail Jesin 102,0/105,0 Pavel Kustov 92,0/108,0 Andrei Verveikin 107,5/111,5 5. Itävalta 576,5 Andreas Felder 101,0/99,5 Werner Haim 99,5/102,0 Ernst Vettori 102,5/100,0 Franz Neuländtner 99,5/105,0 7. Mathias Fredriksson SWE 39.42,5 3. Saksan ltv 1.29.10,1 Thomas Müller 76,5/78,5/78,5 27.38,4 Hubert Schwarz 82,0/76,0/82,5 29.07,3 Thomas Dufter 81,0/81,0/76,5 28.28,4 8. Sami Jauhojärvi FIN 34. Risto Laakkonen FIN 79,5 94,4 Suurmäki (20.2.) 1. Christoph Sumann AUT 10. Pavel Ploc TCH 106,0/102,5 194,5 9. Frode Estil NOR 40.21,1 7. DDR 558,0 Ingo Züchner 85,5/96,5 Ulf Findeisen 90,0/96,5 Heiko Hunger 91,0/91,5 Jens Weissflog 113,0/114,0 8. Jens Weissflog GDR 114,5/103,0 212,5 3. Erik Johnsen NOR 99,5/99,5 183,0 … 24. Itävalta 1.27.58,2 Günter Csar 84,5/83,5/80,0 30.10,1 Klaus Ofner 85,5/87,0/84,0 29.27,1 Klaus Sulzenbacher 87,0/82,5/80,0 28.21,0 6. Roberto Cecon ITA 85,0 104,0 10. Sami Repo FIN 40.44,0 … Janne Immonen keskeytti Jari Isometsä (4.) hylättiin dopingrikkeen vuoksi Miehet takaa-ajo 10 km (p) + 10 km (v) (17.2.) 1. Andrei Verveikin URS 86,0 104,7 9. Suomi 1.29.23,7 Jukka Ylipulli 83,5/86,5/83,5 29.04,1 Sami Leinonen 77,0/78,5/76,0 28.08,4 Jyri Pelkonen 76,5/81,0/73,0 27.45,2 MM-kisat Lahti 2001 Miehet sprintti (v) (21.2.) 1. Håvard Solbakken NOR 4. Andrus Veerpalu EST 40.06,5 6. Vitali Denisov RUS 47.49,5. Thomas Abratis GDR 80,5/81,5/83,5 39.53,9 41.07,9 8. Neuvostoliitto 54.56,9 Julija Šamšurina 13.59,2 Raisa Smetanina 13.51,3 Tamara Tihonova 13.42,9 Jelena Välbe 13.23,6 3. Jon Inge Kjørum NOR 87,0 106,4 6. Saksan ltv 546,0 Andreas Bauer 96,0/100,0 Josef Heumann 96,0/104,5 Thomas Klauser 95,0/91,5 Dieter Thoma 104,5/95,0 Yhdistetty, henkilökohtainen kilpailu (18.–19.2.) mäkihyppy 15 km yhteisaika 1
Virpi Kuitunen FIN 28.06,1 2. Vladimir Vilisov RUS 2.09.26,9 8. Kanada 55.47,4 Beckie Scott 13.45,2 Milane Thériault 13.55,9 Jaime Fortier 13.52,7 Sara Renner 14.13,6 7. Venäjä 53.01,6 Olga Danilova 13.21,2 Larisa Lazutina 13.27,1 Julija Tšepalova 12.33,6 Nina Gavriljuk 13.39,7 2. René Sommerfeldt GER 2.07.23,4 3. Jussi Ylimäki FIN 2.20.48,8 45. Tor Arne Hetland NOR 48.00,7 8. Larisa Lazutina RUS 45.51,7 8. Milla Jauho FIN 28.24,8 10. Sabina Valbusa ITA 29.15,3 … 26. Bente Skari NOR 26.55,5 2. Italia 1.38.45,1 Fulvio Valbusa 26.23,6 Fabio Maj 24.53,0 Pietro Piller Cottrer 23.24,2 Cristian Zorzi 24.04,3 7. Virpi Kuitunen FIN 45.25,7 6. Stefania Belmondo ITA 27.40,5 5. Bente Skari NOR 28.24,3 6. Anita Moen NOR 8. Sergei Krjanin RUS 2.07.28,4 4. Pirjo Manninen FIN 2. Kristen Skjeldal NOR 48.03,6 11. Julija Tšepalova RUS 28.39,6 8. Olga Danilova RUS 28.09,3 4. Thomas Alsgaard NOR 47.59,0 6. Aleksei Prokurorov RUS 2.10.09,7 10. Ruotsi 1.37.24,7 Urban Lindgren 25.04,2 Mathias Fredriksson 23.16,2 Magnus Ingesson 24.47,9 Per Elofsson 23.16,9 3. osuuden jälkeen Jari Isometsä (2.) hylättiin dopingrikkeen vuoksi Miehet 30 km (p) (19.2.) 1. Johann Mühlegg ESP 2.05.27,2 2. Riikka Sirviö FIN 28.50,1 Naiset takaa-ajo 5 km (p) + 5 km (v) (18.2.) 1. Olga Danilova RUS 44.02,5 3. Christian Hoffmann AUT 2.08.50,5 6. Frode Estil NOR 1.14.18,1 3. Manuela Henkel GER 11. Milla Jauho FIN 45.39,1 7. Olga Zavjalova RUS 28.25,6 … 15. Kaisa Varis FIN 28.26,2 7. Janne Immonen FIN 1.15.52,4 … 32. Anders Aukland NOR 1.15.29,6 10. Hilde Pedersen NOR 27.56,3 7. Erling Jevne NOR 1.14.57,2 5. Italia 54.23,3 Gabriella Paruzzi 13.53,7 Sabina Valbusa 13.43,3 Cristina Paluselli 13.33,7 Stefania Belmondo 13.12,6 4. Tšekki 56.18,6 Jana Šaldová 14.42,4 Kamila Rajdlová 13.59,3 Helena Balatková 13.53,5 Zuzana Kocumová 13.43,4 …. Kaisa Varis FIN 28.03,1 8. Saksa 55.44,5 Viola Bauer 14.00,8 Manuela Henkel 13.33,5 Claudia Künzel 14.17,1 Evi Sachenbacher 13.53,1 5. Norja 54.01,9 Anita Moen 13.42,9 Bente Skari 13.10,2 Elin Nilsen 13.42,6 Hilde Pedersen 13.26,2 3. Mihail Ivanov RUS 1.14.49,1 4. Per Elofsson SWE 2.08.51,9 7. Andrei Nutrihin RUS 2.08.30,3 5. Fulvio Valbusa ITA 48.01,4 9. Larisa Lazutina RUS 27.27,0 4. Ruotsi 55.47,0 Carin Holmberg 14.11,1 Elin Ek 13.42,4 Mariana Handler 13.50,1 Jenny Olsson 14.03,4 6. Virpi Kuitunen FIN 27.43,4 6. Aino-Kaisa Saarinen FIN Naiset 10 km (p) (20.2.) 1. Pirjo Manninen FIN 30.07,4 Naiset 15 km (p) (15.2.) 1. Pietro Piller Cottrer ITA 48.01,9 10. Kristen Skjeldal NOR 2.10.12,1 … 32. Norja 1.36.42,0 Frode Estil 25.09,4 Odd-Bjørn Hjelmeset 24.09,1 Thomas Alsgaard 23.33,5 Tor Arne Hetland 23.50,5 2. Kati Sundqvist FIN 48.34,6 Naiset 30 km (v) (25.2.) Kilpailu peruttiin kovan pakkasen vuoksi. Fabio Maj ITA 1.15.21,6 8. Nina Gavriljuk RUS 28.42,8 9. Markus Hasler LIE 47.59,5 7. osuudella Mika Myllylä keskeytti 1. Petri Ylönen FIN 2.21.44,8 Miehet 4 x 10 km (2p+2v) (22.2.) 1. Julija Tšepalova RUS 46.09,8 … 32. Nina Gavriljuk RUS 6. Pietro Piller Cottrer ITA 2.09.52,0 9. Ari Palolahti FIN 2.16.09,4 44. Milla Jauho FIN 28.50,1 10. Viro 1.40.17,6 Andrus Veerpalu 24.50,8 Jaak Mae 24.28,1 Meelis Aasmäe 25.34,8 Indrek Tobreluts 25.23,9 8. Sabina Valbusa ITA 5. Mathias Fredriksson SWE 47.56,3 5. Kate?ina Neumannová CZE 46.09,7 10. Stefania Belmondo ITA 28.23,3 5. Olga Danilova RUS 27.08,4 3. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 107 4. Bente Skari NOR 43.54,8 2. Julija Tšepalova RUS 4. Naiset 4 x 5 km (2p+2v) (23.2.) 1. Saksa 1.37.30,0 Jens Filbrich 24.59,8 Andreas Schlütter 24.54,2 Ron Spanuth 23.46,3 René Sommerfeldt 23.50,2 4. Harri Kirvesniemi FIN 1.15.24,5 9. Svetlana Nageikina RUS 28.22,5 9. Elina Pienimäki FIN 9. Sami Repo FIN 48.05,7 … Janne Immonen keskeytti 1. Kati Sundqvist FIN 3. Itävalta 1.38.15,8 Gerhard Urain 25.28,8 Mihail Botvinov 25.14,7 Achim Walcher 24.29,3 Christian Hoffmann 23.37,2 6. Timo Toppari FIN 1.18.37,3 Miehet 50 km (v) (25.2.) 1. Mathias Fredriksson SWE 1.15.21,5 7. Stefania Belmondo ITA 46.08,4 9. Hilde Pedersen NOR 45.20,4 5. Kaisa Varis FIN 44.57,5 4. Beckie Scott CAN 10. Sveitsi 56.18,5 Andrea Huber 13.54,6 Laurence Rochat 14.19,6 Natascia Leonardi Cortesi 13.36,5 Seraina Mischol 14.27,8 8. Larisa Lazutina RUS 28.08,9 3. Jelena Buruhina RUS 7. Sveitsi 1.40.46,2 Reto Burgermeister 25.08,8 Patrick Mächler 26.00,8 Gion-Andrea Bundi 24.46,4 Patrick Rölli 24.50,2 … Suomi (1.) hylättiin dopingrikkeiden vuoksi (Janne Immonen, Harri Kirvesniemi, Sami Repo, Mika Myllylä) Naiset sprintti (v) (21.2.) 1. Venäjä 1.38.02,2 Vitali Denisov 24.49,3 Mihail Ivanov 25.14,7 Nikolai Bolštšakov 23.48,9 Vladimir Vilisov 24.09,8 5. Odd-Bjørn Hjelmeset NOR 1.15.15,7 6. Andrus Veerpalu EST 1.14.17,9 2
Sven Hannawald GER 115,5/119,5 236,9 7. Ronny Ackermann GER 117,5 19.19,0 19.50,3 4. Alexander Herr GER 115,0/119,5 234,5 8. Adam Ma?ysz POL 89,5/98,0 246,0 2. Ville Kantee FIN 114,5/116,0 225,3 10. Tšekki 808,5 Jakub Janda 87,0/88,0 Michal Doležal 84,0/85,0 Jakub Hlava 83,5/87,0 Jaroslav Sakala 78,0/82,5 8. Venäjä 51.46,1 Aleksei Fadejev 88,0/89,5 12.36,6 Aleksei Barannikov 82,5/79,5 12.58,7 Valeri Stoljarov 85,5/87,5 12.59,2 Denis Tišagin 78,0/75,0 12.28,6 7. Martin Schmitt GER 91,5/90,0 233,0 3. Kenji Ogiwara JPN 118,5 20.01,9 20.22,9 6. Saksa 911,5 Sven Hannawald 86,5/89,5 Michael Uhrmann 90,0/89,5 Alexander Herr 89,0/91,5 Martin Schmitt 90,5/94,0 4. Puola 849,5 Robert Mateja 82,0/89,5 Tomasz Pochwa?a 80,5/80,5 Wojciech Skupie. Felix Gottwald AUT 112,5 19.43,9 20.37,9 9. Felix Gottwald AUT 87,0/88,0 38.07,0 40.37,0 4. Tšekki 692,2 Jakub Janda 109,0/87,5 Jakub Hlava 109,5/111,5 Michal Doležal 94,5/102,0 Jaroslav Sakala 98,5/104,5 7. Jari Mantila FIN 84,5/89,0 40.42,1 43.15,1 Yhdistetty, sprinttikilpailu (24.2.) mäkihyppy 7,5 km yhteisaika 1. Risto Jussilainen FIN 114,0/112,5 216,6 Joukkuekilpailu, normaalimäki (25.2.) 1. Norja 48.54,1 Kenneth Bråten 84,5/86,0 12.06,8 Sverre Rotevatn 82,5/89,5 12.20,8 Bjarte Engen Vik 86,0/88,5 12.19,2 Kristian Hammer 86,5/85,5 12.07,2 2. Matti Hautamäki FIN 82,0/92,0 214,0 10. Janne Ahonen FIN 124,5/125,5 267,4 4. Japani 837,9 Hideharu Miyahira 113,0/98,5 Kazuya Yoshioka 89,0/126,0 Masahiko Harada 114,0/125,0 Noriaki Kasai 110,0/115,5 5. Suomi 951,5 Matti Hautamäki 91,5/89,5 Risto Jussilainen 93,5/95,0 Ville Kantee 91,0/92,5 Janne Ahonen 90,0/93,0 3. Janne Ahonen FIN 86,0/87,5 216,5 Andreas Goldberger AUT 80,5/93,5 216,5 8. Itävalta 953,5 Wolfgang Loitzl 92,5/94,0 Andreas Goldberger 86,5/91,0 Stefan Horngacher 92,0/94,5 Martin Höllwarth 92,5/95,0 2. Suomi 49.13,5 Jari Mantila 82,0/83,5 12.30,9 Hannu Manninen 84,5/88,5 11.39,8 Jaakko Tallus 95,0/83,5 12.35,8 Samppa Lajunen 78,5/89,0 12.21,0 4. Japani 49.58,9 Satoshi Mori 85,0/87,0 12.49,5 Daito Takahashi 87,5/92,0 12.55,7 Gen Tomii 90,5/95,5 12.47,1 Kenji Ogiwara 91,5/84,5 12.46,6 6. Tšekki 51.46,5 Milan Ku?era 76,5/74,5 12.50,0 Ladislav Rygl 84,5/84,0 12.25,1 Vladimir Šmíd 83,0/80,0 13.11,0 Pavel Churavý 89,5/89,0 12.28,4 8. Noriaki Kasai JPN 80,5/92,5 215,5 9. David Kreiner AUT 117,0 20.28,1 20.56,1 … 21. Hannu Manninen FIN 102,0 18.38,5 20.30,2 7. Slovenia 701,3 Damjan Fras 113,0/76,5 Primož Urh-Zupan 102,0/111,5 Igor Medved 118,5/108,0 Jure Radelj 86,5/105,5 6. Antti Kuisma FIN 101,5 20.15,2 22.09,2 Yhdistetty, joukkuekilpailu (20.2.) mäkihyppy 4 x 5 km yhteisaika 1. David Kreiner AUT 81,5/88,0 38.44,4 42.12,4 10. Adam Ma?ysz POL 126,0/128,5 273,5 3. Norja 680,7 Bjørn Einar Romøren 100,5/105,0 Roar Ljøkelsøy 89,0/103,5 Henning Stensrud 117,5/121,5 Tommy Ingebrigtsen 86,0/91,5 8. Samppa Lajunen FIN 113,0 19.00,5 19.46,5 3. Stefan Horngacher AUT 114,5/123,0 238,9 6. Martin Höllwarth AUT 88,5/88,5 223,0 4. Suomi 900,2 Jani Soininen 100,5/125,0 Risto Jussilainen 110,5/95,5 Ville Kantee 120,0/132,0 Janne Ahonen 112,5/126,0 3. Norja 791,5 Roar Ljøkelsøy 83,5/85,0 Olav Magne Dønnem 84,0/86,5 Bjørn Einar Romøren 84,5/85,5 Henning Stensrud 86,5/82,0 Joukkuekilpailu, suurmäki (24.2.) 1. Japani 886,5 Hideharu Miyahira 88,0/88,0 Takanobu Okabe 83,0/86,5 Noriaki Kasai 90,0/92,0 Masahiko Harada 90,5/89,0 5. Itävalta 880,2 Wolfgang Loitzl 116,5/127,0 Andreas Goldberger 90,5/96,5 Stefan Horngacher 114,0/117,5 Martin Höllwarth 116,5/128,5 4. Saksa 939,8 Sven Hannawald 120,0/110,5 Michael Uhrmann 116,0/123,5 Alexander Herr 119,0/113,0 Martin Schmitt 117,0/122,5 2. 104,5/87,5 Robert Skupie. Kenji Ogiwara JPN 81,5/88,5 38.33,2 42.02,5 8. Marko Baacke GER 82,5/89,0 38.56,5 42.11,5 9. HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 108 Suomi (2.) hylättiin dopingrikkeiden vuoksi (Virpi Kuitunen, Milla Jauho, Kaisa Varis, Pirjo Manninen) Normaalimäki (23.2.) 1. Jani Soininen FIN 114,0/113,5 222,4 … 12. Saksa 49.47,6 Marko Baacke 88,5/85,5 12.10,1 Jens Deimel 84,0/85,5 12.30,0 Ronny Ackermann 89,5/82,5 12.10,9 Sebastian Haseney 88,0/83,0 12.29,6 5. Itävalta 49.05,2 Christoph Eugen 85,0/86,0 12.07,1 Mario Stecher 87,5/84,5 12.24,2 David Kreiner 84,0/84,0 12.33,1 Felix Gottwald 88,5/91,5 12.00,6 3. Ladislav Rygl CZE 78,0/86,0 37.23,8 41.58,1 7. Stefan Horngacher AUT 86,5/89,0 219,0 5. Jaakko Tallus FIN 87,5/93,5 42.21,3 42.29,3 … 15. Henning Stensrud NOR 113,5/118,0 226,6 9. Marko Baacke GER 123,5 m 19.40,3 19.40,3 2. Ville Kantee FIN 85,5/87,5 212,5 … 14. Martin Schmitt GER 124,5/131,0 276,3 2. Masahiko Harada JPN 81,0/94,0 217,5 6. Bjarte Engen Vik NOR 92,0/95,5 39.26,7 39.26,7 2. Martin Höllwarth AUT 117,0/125,5 251,4 5. 85,5/88,5 Adam Ma?ysz 93,0/95,5 6. Puola 659,8 Marcin Bachleda 71,0/86,0 Wojciech Skupie. Bjarte Engen Vik NOR 109,5 19.50,3 20.55,3 10. 99,0/113,0 Adam Ma?ysz 120,5/122,5 Yhdistetty, normaalikilpailu (16.2.) mäkihyppy 15 km yhteisaika 1. Risto Jussilainen FIN 81,5/89,0 204,0 Suurmäki (19.2.) 1. Slovenia 838,5 Damjan Fras 83,5/83,0 Primož Urh-Zupan 86,5/90,0 Igor Medved 85,0/90,0 Jure Radelj 82,5/89,0 7. Hannu Manninen FIN 85,5/86,0 38.08,7 41.21,7 5. Jaakko Tallus FIN 123,0 20.20,4 20.15,4 5. Kristian Hammer NOR 82,0/82,5 37.19,8 41.57,1 6. Samppa Lajunen FIN 88,0/85,5 37.48,3 40.31,3 3. Kristian Hammer NOR 104,5 18.54,5 20.31,2 8. Yhdysvallat 52.05,5 Todd Lodwick 82,0/86,0 12.06,7 Matt Dayton 65,0/82,5 12.33,2 John Spillane 81,0/84,5 12.30,3 Bill Demong 79,0/82,5 13.01,3
HIIHDON MM-KISAT 1926-2017 | LAHTI 109 MITALIT LAHTI MM 1926-2001 K H P Yht. Vuosi Marja-Liisa Kirvesniemi hiihto 3 1 4 1978, 1989 FIN Gunde Svan hiihto 3 3 1989 SWE Marjo Matikainen hiihto 2 1 2 5 1989 FIN Martin Schmitt mäkihyppy 2 1 1 4 2001 GER Jelena Välbe hiihto 2 1 3 1989 URS Per Elofsson hiihto 2 1 3 2001 SWE Bente Skari hiihto 2 1 3 2001 NOR Sixten Jernberg hiihto 2 1 3 1958 SWE Zinaida Amosova hiihto 2 1 3 1978 URS Helena Takalo hiihto 2 1 3 1978 FIN Matti Raivio hiihto 2 2 1926 FIN Pauli Pitkänen hiihto 2 2 1938 FIN Alevtina Koltšina hiihto 2 2 1958 URS Sven-Åke Lundbäck hiihto 2 2 1978 SWE Trond Einar Elden yhdistetty 2 2 1989 NOR Jari Puikkonen mäkihyppy 2 2 1989 FIN Tor Arne Hetland hiihto 2 2 2001 NOR Bjarte Engen Vik yhdistetty 2 2 2001 NOR --Olga Danilova hiihto 1 2 1 4 2001 RUS Raisa Smetanina hiihto 2 2 4 1978, 1989 RUS Marja-Liisa Kirvesniemi.. Suomi 20 19 15 54 Norja 12 9 13 34 Ruotsi 9 6 5 20 Neuvostoliitto 8 12 6 26 DDR 3 3 4 10 Saksa 3 2 3 8 Puola 2 2 1 5 Venäjä 1 3 6 10 Itävalta 1 2 4 7 Espanja 1 1 2 Viro 1 1 Italia 1 1 2 Sveitsi 1 1 Tšekkoslovakia 2 2 Ranska 1 1 Mitalitilastot urheilijoittain LAHTI MM 1926-2001 Laji K H P Yht
VALOKUVAT: L ahden kaupunginmuseon kuva arkisto , e-ss arkisto , kuva arkisto , u rheiLumuseo & L ehtikuva 1926 Modin, Th. & Puusola Esko k uvat : L ahden kaupunginmuseon kuva arkisto Ikuinen olympiaunelma Rekola Tiina k uva : L ahden kaupunginmuseon kuva arkisto. k uvat : L ahden kaupunginmuseon kuva arkisto 1989 Kaarkoski-Johansson Pirjo & Nurminen Veikko E. k uvat : L ahden kaupunginmuseon kuva arkisto 2001 Hussain Mirja, Lahtinen Vesa, Lettojärvi Sami, Louhelainen Pertti & Tapiola Vesa. & Rekola Tiina k uvat : L ahden kaupunginmuseon kuva arkisto Ei oo Lahden voittanutta – kisakaupunkina Halme Erkki, Heikkinen Pentti, Kuusinen Jorma, Nurminen Veikko E. k uvat : L ahden kaupunginmuseon kuva arkisto 1958 Halme Erkki, Heikkinen Pentti, Heimola Ulla, Heinonen Helge, Lilja Risto & Ojonen Marketta k uvat : L ahden kaupunginmuseon kuva arkisto 1978 Kaarkoski Pirjo, Kuusinen Jorma & Nurminen Veikko E. k uvat : e-ss arkisto & L ehtikuva Kuvahistoriaa k uvat : L ahden kaupunginmuseon kuva arkisto & kuva arkisto , u rheiLumuseo Esinekuvat Hiihtomuseo Rekola Tiina k uvat : L ahden kaupunginmuseon kuva arkisto Ihmiset kisojen kulisseissa Aihala Ritva k uvat : L ahden kaupunginmuseon kuva arkisto Salpausselän kisat 1923–2017 Eskola Viljo, Halme Erkki, Heikkinen Pentti, Kaarkoski-Johansson Pirjo, Kuvakiila, Liljendal Osmo, Nurminen Veikko E. Poutiainen Kuvaajatiedot puuttuvat isosta osasta vuoden 1938 kuvia. & Vaahto Antti Kuvaajatiedot puuttuvat isosta osasta vuoden 1926 kuvia. k uvat : L ahden kaupunginmuseon kuva arkisto 1938 Eskola Viljo & Kuvavalmistamo P