VKO 2015-13 274522-1501. UUSINTA TIETOA HEVOSEN RUOKINNASTA ÄIDIT JA TYTTÄRET RATSAILLA MITEN SÄÄSTÄN HEVOSTENPIDOSSA. Mervi Ahon elämä jockeyna Australiassa www.ratsastus.net 1/2015 www.ratsastus.net 1/2015 Hinta 8,50 € HORSE FAIR MESSUEXTRA Hervé Godignonin kurssilla +!4;>B82”KHIFFK! #YSXNc P AL
Sivut 48 – 50. Suomalaiset vammaisratsastajat tähtäävät nyt menestykseen joukkueena. Kuva: Hannu Kerttunen Kansikuvassa jalostusori Pius Paccelli 20-vuotispäivänään. Pienemmän kuvan Mervi Ahosta on ottanut Chrystle Campeao. 24 24 44 44 48 48. Kuva: Leena Kahisaari. Sisältö 1/15 Vakio Ajankohtaiset 16 Uusinta tietoa hevosen ruokinnasta 36 H & R tiimiläisten kuulumiset 40 Horse Fair -messuliite 68 Reining-valmennusta Karkkilassa Tapahtumat & kilpailut 12 Hervé Godignonin valmennusklinikka 20 Miten kilpahevonen pysyy terveenä. Sivu 44. Sivut 24 – 27. Friisiläishevonen Coen D ja Marko Särmäharju menestyvät valjakkoajossa. Kati opettaa ratsastusta ratsastuslukiolaisille Ruotsin Strömsholmassa. 28 Äidit ja tyttäret tallilla 56 Hevosharrastaja kengityskurssilla Tallielämää 8 Mervi Aho laukkaratsastajana Australiassa 24 Marko Särmäharju ja Coen D menestyvät 32 Hollannista Suomeen 34 Nina Nilosaari satsaa kouluratsastukseen 48 Kati Ojala opettaa Strömsholmissa 51 Mistä voi säästää hevosenpidossa. 60 Hevosena Intiassa 64 Valmentajan luona 72 Pikkutallin tarinoita 73 Kasvatusuutiset 74 Hörinää 83 Seuraavassa numerossa Kati Ojala ja Alex kouluradalla viime kesänä
USING ONLY PREMIUM SELECTED LEATHER AND INCORPORATING A NUMBER OF ELEGANT, WELL-DESIGNED DETAILS IN CANVAS, METAL AND LEATHER, EACH BOOT HAS ITS OWN UNIQUE STYLE. IN STORES SOON! OPUS HIGH RIDER, SOVEREIGN HIGH RIDER, SERENGETI HIGH RIDER & SERENGETI PADDOCK. www.mountainhorse.se/fi www.facebook.com/mountainhorsefinland OUR HARMONY COLLECTION IS THE MOST BEAUTIFUL SERIES OF BOOTS WE HAVE EVER MADE
Messuilta löytyy myös alan uusin tieto, vinkit ja trendit sekä koneet, laitteet ja tarvikkeet tallien rakentamiseen ja ylläpitoon. 9:00–17:00 Keppihevosten Suomenmestaruuskisat 2015 10:00–11:00 Kenttäratsastusklinikka presented by Horze Klinikan vetäjinä Elmo Jankari ja Sanna Siltakorpi 10:30–11:00 Tiedon siivin raviradalle 11:15–12:15 Rotuesittely 12:00–12:30 Hyppää kärryille -ravikurssi 13:30–15:30 Agrimarket Poni Trophy Agrimarket Junior Trophy 14:00–15:30 Ratsuhevosen kouluttaminen 18:00–19:00 Rohan Tallien Turjanaisshow Sunnuntaina 12.4. 11:00–16:00 Keppihevosten Suomenmestaruuskisat 2015 10:00–12:00 Ypäjän Hevosopiston tietoiskut 10:30–12:00 Hevostaitoliitto esittäytyy 11:15–11:45 Raviliigan viestiralli 12:30–14:30 Agrimarket Speed Trophy Agrimarket Tammer Trophy 16:00–16:15 Ypäjän Hevosopiston Katrilli Voimassa olevalla SRL:n jäsenkortilla sisäänpääsy Hevoset-messuille puoleen hintaan. Hevosalan ykkösmessut! AGRIMARKET TAMMER TROPHY -esteratsastuskilpailu la 11.4. (Huom! Etu ei koske ryhmälippuja.) Ratsuja raviväki kohtaavat Tampereen hevosmessuilla Hevoset-messut on koko hevosalan yhteinen tapahtuma, joka tarjoaa mielenkiintoista koettavaa ja nähtävää kaikille hevosten ystäville ja lapsiperheille. ja su 12.4. Ohjelmassa mm.: Messut avoinna la klo 9–20, su klo 10–18 Hevoset-messut kahdessa messuhallissa! Lisätiedot tapahtumasta ja ohjelmasta: www.hevosmessut.fi. ajankohtaisia seminaareja, näyttäviä esityksiä, kilpailuja ja tietoiskuja. Ohjelmamuut ok set mahdol lisia. Monipuolinen ohjelma sisältää mm. Esiintyjinä nähdään tunnettuja hevosalan osaajia sekä nuoria tulevaisuuden tähtiä. Agrimarket Areenalla Järjestäjä: Team Eurohorses Lauantaina 11.4
Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hevoset Ratsastus 5 Pääkirjoitus Osoite: PL 34, 01901 Nurmijärvi Puh. Ja lisää on tulossa; maaliskuussa Ypäjän Oripäivien yhteydessä nähdään pitkästä aikaa Kyra Kyrklundin valmennusklinikka Suomessa. Tammikuun lopulle sijoittui myös Aulangolla pidetty Warwick McLeanin klinikka, josta tulee juttu seuraavaan lehteemme. Tilaamatta lähetettyä materiaalia ei palauteta. Vanhatkin oppivat vuosi vuodelta lisää ja pystyvät paremman tietopohjansa ansiosta oppimaan myös vierailevilta kouluttajilta enemmän nyansseja kuin harrastuksen alussa. 045 899 9929 Kustantaja: RideMedia Oy PL 34 01901 Nurmijärvi Toimitusjohtaja: Jukka Helminen Painopaikka: SP-Paino, Nurmijärvi ISSN 1239-856X www.ratsastus.net Hevoset ja Ratsastus -lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Eri alojen osaajien klinikat ovat tärkeitä lajin kehittymisen kannalta. Toisaalta, Suomi on saanut myös lisää osaajia, kun hollantilainen kouluratsastaja ja nuorten hevosten kouluttaja Cora Verleuw muutti tänne. ja 18.12. Helsingin messukeskuksessahan järjestetään tavallisten messujen lisäksi myös esteratsastuksen kansainvälisen tason kilpailu, joka on varmasti jännittävää seurattavaa. Hevoset ja Ratsastus -lehdessä julkaistun aineiston osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Hevoset ja Ratsastus -lehti vastaa vain tilaamastaan materiaalista. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu maksetun määrän palauttamiseen. Esittelemme myös Nina Nilosaaren, joka tähtää kansainvälisille kouluradoille ja harjoittelee sitä varten Englannissa. Hänetkin esitellään tämän numeron sivuilla. Tässä lehdessä on Helsingin Horse Fair -messujen liite, jonka avulla voit hyvissä ajoin tutustua messujen tarjontaan. Vuositilaus 54,, kestotilaus 49,-. Vuoden 2015 ilmestymispäivät ovat 13.2., 27.3., 8.5., 12.6., 21.8., 9.10., 13.11. Tammikuussa on järjestetty paljon koulutuksia ja seminaareja, viimeisimpänä niistä Hervé Godignonin kolmipäiväinen esteklinikka, josta löytyy enemmän asiaa toisaalla tässä lehdessä. virheiden aiheuttamista vahingoista. Hyviä lukuhetkiä! Uusi vuosi, uutta oppia. klo 9.00–15.00 tilaukset@ridemedia.fi Vastaava päätoimittaja: Jutta Koivula 09 8789 2400 040 5530 475 jutta.koivula@ratsastus.net Toimituksen sihteeri: Virpi Hyökki Ulkoasu: Pekka Keskinen Vakituiset avustajat: Katri Ahokas Marko Björs Anna-Maija Herlevi Riitta Jalonen Leena Kahisaari Riitta Kosonen Teri Kovács Neena Kuukasjärvi Susanna Lehto Raili Manninen Nina Niemelä Jaana Paanetoja Tuula Pyöriä Marianne Roivas Johanna Viitanen Ilmoitusmyynti: Markkinointitoimisto Lasse Kankaanpää lasse.kankaanpaa@ridemedia.fi puh. 09 8789 2400 www.ratsastus.net Tilausasiat ja osoitteenmuutokset: 09 8789 2400 ark. Hän on elävä esimerkki siitä, että tilaisuuteen kannattaa tarttua ja omia unelmia tavoitella. Mervihän lähti ennakkoluulottomasti kiertämään maailmaa ja päätyi Australiaan jockeyksi. V uosi 2015 on lähtenyt jo vauhdilla käyntiin. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Tämän numeron pääjuttuna on Mervi Ahon haastattelu. Hevoset ja Ratsastus -lehti ei vastaa taloudellisesti paino-, ym. Vaikka ratsastuksen perusasiat ovat toki vuodesta toiseen samat, mukaan tulee aina uusia harrastajia
Tilaa netistä www.hooks.fi tai soita 0800 770 700 espoo · kuopio · oulu · raisio seinäjoki · Vantaa · ylöjärVi oletko jo saanut uuden kuvastomme. tervetuloa noutamaan se ilmaiseksi lähimmästä myymälästäsi, tai soita 0800770 700. 54,90 terracina Fleeeloimi 75,ragusa housut alk. 79,90 piemonte suojat 4 kpl 59,JH Collection JH Collection badge A-13 19-3921TCX 12-0806TCX 15-0927 TPX. uusi kuvasto! trani Fleecetakki alk
Miksei siis kaiken ratAreena auki Betadine-haude – ihan itse tehty! sastuksen voisi ulkoistaa ammattilaiselle. On hyvä laittaa ammattilainen selkään hevosen koulutusvaiheessa. Toinen puoli asiassa on se, että vastapainoksi tulee väistämättä epäonnistumisia. Kun tajuaa, ettei todennäköisesti koskaan tule olemaan niin etevä kuin haluaisi olla. 5) Saat ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen hetken kuluttua salasanan, jonka avulla pääset lukemaan kaikkia Lehtiluukussa olevia Hevoset&Ratsastus-lehden numeroita. Siinä se riemu ja taika yhä ovat tallella, reippaassa maastolaukassa ja hevosen lämpimässä hengityksessä. Ja kun vuosia kertyy mittariin, huomaa itse asiassa palaavansa siihen, mistä kaikki alkoi silloin, kun ensimmäisiä kertoja pääsi sen pikkuisen shettistamman selkään. Jostain se aina löytyy, se motivaatio yrittää myös itse kehittyä. Aina on uutta opittavaa. Kaikki muuttuu eikä mikään kuitenkaan muutu. 3) Klikkaa painiketta ”Lue tilaajatunnuksella” 4) Täytä ”Uusi käyttäjä” -osion tiedot ja klikkaa ”Lähetä”painiketta. Mutta ratsailla tuntuu ihan liian usein, että jokin kehon osa on koko ajan väärässä asennossa tai toimii väärällä tavalla. Erittäin tehokas ratkaisu tähän dilemmaan on ratsastuksen lopettaminen tykkänään. Palvelu toimii osoitteessa www.lehtiluukku.fi Sinun tulee rekisteröityä Lehtiluukun käyttäjäksi. Tätä ratkaisua näkee jonkin verran eri ikäryhmissä, ja tunnetustihan kaikkein taitavimpia ratsastajiahan ovat ne, jotka istuvat katsomoissa. Niistä pitäisi vain osata ottaa opikseen, virheitä ei pitäisi pelätä liikaa. Marianne Roivas Hevoset&Ratsastus-lehden kestotilaajat pääsevät lukemaan lehden digiversioita ilmaiseksi tietokoneella, tabletilla ja älypuhelimella. Tulee niitä hetkiä, kun liiankin selvästi tajuaa oman keskinkertaisuutensa ja ymmärtää, miten hirmuisesti pitäisi treenata ja satsata aikaa sekä rahaa, jotta olisi ratsastuksessa yhtään hyvä. Rehellisyyden nimessä ei ole aina helppo ottaa hankaluuksia tyynesti ja opinhaluisesti vastaan. Olkapääni yli kurkin, ettei kukaan näe kömpelöä tuhraamistani, kun paketoin koipea ja kaatelin liuosta muovikääreen sisään ja omille vaatteilleni. Mitä jos vaan heittäisi pyyhkeen kehään. Vaikka hevosvuosia on takana jo koko joukko ja kysymys oli yksinkertaisesta toimenpiteestä, kyllä siinä sai kieli keskellä suuta askarrella hevosen takajalan kimpussa. Joka päivä haluankin oppia vähintään yhden asian.” Näinhän se menee. Jos on kysyttävää, lähetä meiliä tilaukset@ridemedia.fi Kaikki lehdet vuodesta 2008 ovat luettavissasi ILMAISEKSI digilehtiarkistossamme. Tällaisina hetkinä saattaa nousta mieleen, että kannattaako edes yrittää. hoidosta huolimatta! Onnistumiset ovat hieno asia. Hevostelusta ei tarvitse luopua kokonaan, sen kun vaan lakkaa laittamasta itsensä likoon satulassa. Potilas siis parani . Katsomosta, enkkufiltin kätköstä voisi sitten esittää asiantuntevia kommentteja ratsastajan kyvykkyydestä, hevosen liikemekaniikasta ja suomalaisen hevosurheilun surkeasta tilasta. Kevennyksen rytmi kun on jo syvällä lihassoluissa, istuinluut haluavat töitä ja mieli kaipaa täydellisen keskittymisen hetkiä kaikenlaisen sekavan multitaskaamisen sijasta. Käyttäjätunnus on sähkö-postiosoitteesi. liian pitkiä taukoja ei siis kannata pitää. Vaikka se arkisessa aherruksessa helposti unohtuu, iso osa hevosharrastuksen viehätystä on, että siinä ei ikinä tule valmiiksi. Vuoden alkupäivinä tein itse elämäni ensimmäisen Betadine-hauteen hevoseni impparinpoikaseen. Esimerkiksi minulla on jatkuvasti se tunne, että maasta käsin, ohjasajaessa, juoksuttaessa ja muussa käsittelyssä, pystyn vielä toimimaan tarkasti ja huolellisesti niin, että hevosen ja minun välillä vallitsee ymmärrys. Hevoset Ratsastus 7 M eidän tallilla on mukava hevosenomistajaperhe, jonka äidin olen kuullut monesti sanovan: ”Kas, opin taas uutta hevosista. Kun yhden palikan korjaa, jokin muu kohta alkaa elellä omaa elämäänsä. Tilaajatunnus löytyy lehden takakannesta osoitetietojen yhteydestä. Rekisteröityminen sujuu näin: 1) Mene osoitteeseen www.lehtiluukku.fi 2) Valitse yläreunan ”Valitse lehti” -valikosta Hevoset&Ratsastus. On mahtavaa välillä tuntea itsensä pystyväksi ja jossain asiassa jopa hieman taitavaksi, kun puolipidäte menee oikeasti läpi tai hevonen alkaa pysyä pohkeen edessä. Ihan vielä en kuitenkaan suostu lehteriratsastajaksi. Ilmainen lukuoikeus edellyttää kuusinumeroisen tilaajatunnuksen käyttöä kirjautumisen yhteydessä. Kestotilaaja!. Mitä enemmän ratsastaa, sitä enemmän sitä haluaa tehdä . Lopputulos ei ollut oppikirjan mukainen, mutta aamulla saatoin todeta, että jalka rutikuiva
8 Hevoset Ratsastus Haastattelu Mervi Aho viettää Jockeyn elämää Australiassa Teksti: Jutta Koivula Kuvat: Chrystle Campeao ja Jutta Koivula Mervi Aho on tehnyt varsin harvinaisen uravalinnan. Hän ryhtyi yli kolmikymppisenä laukkaratsastajaksi eli jockeyksi. Vähitellen pääsin myös ratsastamaan harjoituksissa. Kävin kysymässä valmentajilta, että pääsenkö ratsastamaan, ja he sanoivat että kyllä onnistuu, kun tulet töihin. – Pitkän aikaa tein sitten sitä että olin jo aamukolmelta tallilla ja neljältä viemässä hevosia aamutreeneihin. Ratsastustyyli oli tietysti täysin erilainen kuin mihin olin tottunut, oli aika paljon tekemistä, että opin jarruttamaan vahvoja laukkahevosia. Mervi päätyi jockeyksi monen sattumuksen kautta. Hän on asettunut Mackayn kaivoskaupunkiin, joka sijaitsee noin tuhat kilometriä Brisbanen pohjoispuolella. Vähitellen Mervi päätyi Australiaan ja töihin ravintolaan. 36-vuotias Mervi on ottanut urallaan jo 42 voittoa. – Kysyin työkavereilta, löytyykö täältä hevosia ja menin heti ensimmäisenä vapaapäivänä Perthin laukkaradalle. – Mitä lyhyemmät jalustimet, sitä helpompi on jarruttaa hevosta. – Vuonna 2006 lähdin kiertelemään Aasiaan, mutta siellä ei ollut mitään järkeä tehdä hevosalan töitä, kun niistä maksetaan niin huonosti. Ohjat laitetaan. Haastattelu Mervi Aho on yksi harvoista suomalaisista jockey-ratsastajista. Entinen kenttäratsastaja oli kiertämässä maailmaa. Mervi kertoo, että lyhyistä jalustimista on hyötyä hevosen hallinnassa
Siihen kouluttaudutaan eräänlaisessa oppisopimuskoulutuksessa valmentajien ja ammattilaisten johdolla neljän vuoden aikana. sillaksi kaulan yli ja pidätettäessä siltaa vedetään säkää kohti ja koko kropan paino laitetaan ohjien päälle. Meno on aika hurjaa kun vaikka 16 täysveristä laukkaa rinnakkain. Aika pian eräs valmentaja kehotti Merviä harkitsemaan jockeyn hommia harjoitusratsastajan työn ohella. Hevoset Ratsastus 9 Laukkahevoset esitellään ennen lähtöä yleisölle. – Innostuin ajatuksesta, mutta jockeyksi ei tietenkään ruveta ihan noin vaan. Jokaisen jockeyn on tiedettävä, miten toimitaan.. Alkuun minulla meni kyllä pahimmillaan yli kilometri, että sain hevosen laukasta alas, hän nauraa. Itse sain luvan ratsastaa kilpaa puoli vuotta siitä kun aloitin koulutuksen. Kuvassa ratsu Sleep on It. Koska Mervi-nimi ei oikein taipunut australialaisille, Mervi käyttää kilpaillessaan toista etunimeään Katariina. Sillä tavalla saa pidettyä myös todella vahvasti pullaavan hevosen. – On ihan ymmärrettävää, että ketä tahansa ei voi päästää radalle
Australiassa laukkamatkat ovat yleensä 800 – 2200 metrin väliltä, maan suurin kilpailu Melbourne Cup on 3200 metriä. – Kun harjoitteluaikani loppuu, haluan kyllä katsoa pystynkö tienaamaan elantoni tällä. Valmentajat taktikoivat usein sen kanssa, minkälaisen ratsastajan laittavat kyytiin. Englannissa ei taida kovin montaa naisjockeytä olla, hän miettii. Suurimmalla osalla Australian laukkaratoja ratsastetaan myötäpäivään. – Harjoittelija saa tiettyjä painoetuja kilpailuissa, joten hevosia on aika hyvin saatavissa käyttöön. Risuestelaukkoja ei järjestetä kovin paljon, vaan kilpailut ovat sileällä. Tasot ovat samat koko ”Kilon painoero vastaa kolmen metrin eroa maalissa”. Mervin hallussa on myös Mackayn radan tämänhetkinen rataennätys 1050 metrin matkalla. Mervi tässä keskimmäisenä hevosella Sleep on It. 10 Hevoset Ratsastus Mervi Aho viettää Jockeyn elämää Australiassa... – Joku on laskenut, että kilon painoero vastaa kolmea metriä, ja useinhan voitto ratkeaa tätä pienemmällä erolla. Sain ratsastettavakseni lähinnä sellaisia hevosia, joita muut eivät halunneet. – Perthissä laukkaurheilu alkoi vähentyä ja toisaalta siellä oli erittäin kova kilpailu jockeyiden välillä. Olen aloittanut suhteellisen vanhana, mutta täällä on kyllä myös yli 60-vuotiaita aktiivisia ratsastajia. – Jossakin vaiheessa haluaisin kyllä katsastaa tilanteen USA:ssa. Mervi kertoo, että muutto Perthistä Mackayhin oli kuitenkin tarkoituksenmukainen. Ketään ei varmaan yllätä, että naisten ei ole kaikkein helpointa toimia miesvaltaisessa laukkaurheilussa. Hevosen painomääräykset perustuvat sen aiempaan laukkamenestykseen ja siihen, millaiseen lähtöön se on ilmoitettu. Painolla on väliä Mervi kertoo, että jockeyn painolla on oikeasti merkitystä kilpailumenestykseen. – Olen edelleen harjoittelijajockey, harjoitteluni päättyy huhtikuussa 2016. – Queenslandissa en saa kilpailla vielä korkeimman tason kilpailuissa lainkaan, vaikka Perthissä sain neljä voittoa sillä tasolla, Mervi kuvailee. Kisat on jaettu kolmeen eri tasoon. Tosin taloudellinen tilanne on täälläkin huono ja on entistä vaikeampaa saada ratsastettavia hevosia. Mackayssa olen saanut alleni paljon parempia hevosia. Sain 14 kuukauden jatkoajan harjoitteluaikaani, kun putosin pahasti pari vuotta sitten ja olin vuoden pois radoilta. – Australia on kuitenkin paras paikka maailmassa tässä suhteessa. – Jockeyn pitää ratsastaa kisa valmentajan ohjeiden mukaan, jos suinkin mahdollista. maassa, mutta lännessä ratsastajalla on enemmän vapautta sen suhteen, millä tasolla hän voi ratsastaa
Minun satuloistani painavin painaa kolme kiloa. Hevoset Ratsastus 11 Kerran tosin olin saanut ohjeet peesata viitosportin hevosta loppusuoralle asti, mutta se hevonen missasi lähdön ja jäi niin paljon jälkeen muista, että jouduin ratsastamaan kärjessä. Varusteiden paino on laukkakilpailuissa minimoitu. – Viime vuonna sattui viikon sisällä kolme jockeyn kuolemaan johtanutta onnettomuutta, kaksi niistä Australiassa. Mervi kertoo, että jockeyt eivät ratsasta edes harjoituksissa ilman kypärää ja turvaliiviä, mutta onnettomuuksia sattuu silti. Onnettomuus sattui torstaipäivänä, ja minulta pyyhkiytyi muistista koko se viikko. En muista tapahtuneesta yhtään mitään, ja hyvä niin, sillä se ei ole myöskään aiheuttanut jälkikäteen pelkoja. Hevonen yrittää parhaansa jos se on aito kilpailija. Jockeyn tavallinen työpäivä on täynnä toimintaa. Yleensä voitto kelpaa, vaikkei olisi ratsastanutkaan kovin hyvin, Mervi nauraa. Mielestäni raipan käytöstä ei ole suurempaa hyötyä. – Sakkoja ja kilpailukieltoja rapsahtaa tuomaristolta helposti, jos ei noudata sääntöjä. – Kun aloitin jockeynä, pudotin noin kahdeksan kiloa ruokavalion avulla ja nyt pyrin pitämään painon mahdollisimman lähellä 50 kiloa. Syön koko ajan mahdollisimman terveellisesti. Välillä täytyy olla pari päivää syömättä, mutta sekin onnistuu. Omistani kevyin painaa vain 180 grammaa, mutta on markkinoilla kevyempiäkin. Mervi ja Candente tekivät tässä lähdössä uuden Mackayn 1050 metrin matkan rataennätyksen. – Minulta oli lähtenyt jalustin ja hiilikuitujalustimet ovat niin kevyitä, ettei niitä voi saada takaisin jalkaan vauhdissa. Kurinalaista elämää Jockeyn työssä on osattava pitää painonsa kurissa. Olen 165-senttinen ja minua pitempiä ihmisiä näissä hommissa ei kovin paljon näy. – Aamusta ratsastan 15 – 20 hevosta treeneissä. Mervi menossa lähtökarsinaan Lokelani-hevosella, jolla hän on voittanut neljä klipailua.. Jockey ei voi kuitenkaan olla mikään lihakseton ruipelo, sillä täysverihevosen hallitseminen täydessä vauhdissa vaatii voimia. No, onneksi hevoseni voitti ja valmentajakin oli tyytyväinen. Voittajaesittelyssä hymy on herkässä. Mekaanisen hevosen selässä harjoitellaan muun muassa raipan käytön tekniikkaa. Sen jälkeen harjoittelen tekniikkaa mekaanisella hevosella parikymmentä minuuttia. Se kyllä pysäytti. Tunnissa ehtii ratsastaa kolme tai neljä. Pari vuotta sitten hän putosi pahasti lähdössä ja joutui olemaan teho-osastolla viikon ja sairaalassa kaikkiaan kuusi viikkoa. ”Onneksi en muista mitään” Laukkaurheilu on yksi vaarallisimmista urheilulajeista. On olemassa myös 7 kg painoisia satuloita. – Joka jockeylla on muutama erilainen satula, koska lähdöissä tarvitaan erilaisia painoja. Jockeyn lyhyt raippa on pehmustettu, joten sen käyttö on enemmän show’ta kuin mitään muuta. Laukkasatulakin painaa noin 180 grammaa. – Minulle painonpudotus on onneksi helppoa, Mervi kertoo. Jockeyn on kuitenkin annettava yleisölle se vaikutelma, että hän tekee kaikkensa voiton eteen. Samassa toinen hevonen oli tönäissyt omaani ja sittenhän sitä mentiin. Myös Mervi on saanut kokea osansa. Kilpailupaino on noin 50 kiloa vähän tilanteesta riippuen
12 Hevoset Ratsastus Ratsastus Teksti: Jutta Koivula Kuvat: Leena Kahisaari Hervé Godignon näytti mallia Ypäjällä Hervé ratsastamassa Cearaa.
Koottuna kulkevalla hevosella on niska ylhäällä. Välillä ratsastetaan pidemmässä muodossa, välillä lyhyemmässä, jolloin tukipintaa maahan on vähemmän. Meidän ratsastajien tulee osata kertoa sille selvästi, mitä haluamme ja näyttää, milloin se teki oikein ja milloin väärin. Tarvittaessa hän nousi itse satulaan ja näytti, mitä halusi muuttaa ja miten se tehdään. Liian vahvoilla avuilla ratsastamiseenkin hänellä oli sattuva ohje. Hän kehotti pitämään lyhyitä taukoja usein ja vaihtelemaan työskentelymuotoa usein. – Useimmat ongelmat johtuvat siitä, että hevonen ei ymmärrä mitä siltä pyydetään. Godignonin mukaan tasapaino on ratsastuksessa tärkeää. Kohteliasta mutta tarkkaa Godignonin valmennustapa oli erittäin ystävällinen ja kohtelias. – Älä ole robotti äläkä tee hevosestasikaan robottia, hän kuvaili. Ratsastus on yksinkertaista – Älä riitele hevosesi kanssa, anna sen riidellä itsensä kanssa. Hän kuitenkin pureutui ratsukon ongelmiin erittäin tarkasti. Se on niin tylsää ettei se kovin kauan viitsi sitä tehdä, hän muistutti. Godignonin systeemi alkaa yksinkertaisista asioista, joista edetään loogisesti eteenpäin. Godignon kehotti ratsastajia toistuvasti olemaan liikkeen mukana, ei sitä vastaan. – Tasapainon kanssa tulee voida leikitellä. Godignon sai kaikki hevoset nopeasti sekä tottelemaan että luottavaisiksi. ” Hervé Godignon sai aikaan hyvän oppimisilmapiirin.. Valmennuksen läpi kulki punainen lanka, yksinkertaisuus. – Don't block the movement, älä lukitse liikettä, kuului usein neuvona. Hän asetti hevoselle selkeät rajat, se ei saanut esimerkiksi yrittää tempaista häneltä ohjia, mutta hän myös kiitti hevosta aina saman tien kun se teki oikein. Se on mahdotonta, jos ratsastaja pitää kätensä koko ajan alhaalla. Jokin asia on joko sallittu tai kielletty sen mielestä. Ratsastajan tulee pitää huolta siitä, että hän toimii selkeästi joka päivä eikä aiheuta hämmennystä. – Näytän usein nostavalla ohjasotteella hevoselle, missä asennossa sen tulee kantaa päänsä. – Kun ratsastaja on selkeä ja johdonmukainen, hevonen kunnioittaa hänen apujaan ja luottaa häneen. – Älä kutsu paikalle palokuntaa, jos tulipalo ei ole vielä syttynyt! Lyhyitä taukoja usein Ratsastajat verryttelivät hevosensa itsenäisesti ja Godignon puuttui asiaan vain silloin, kun halusi tehdä isompia muutoksia. Ensimmäisiin tehtäviin kuului se, että ratsasRanskalainen maajoukkuevalmentajamme Hervé Godignon piti tammikuun lopussa kolmipäiväisen esteratsastuksen valmennusklinikan Ypäjän Hevosopistolla. Hän käytti usein kohottavia ohjasotteita, mutta myötäsi myös aina salamannopeasti, kun hevonen vastasi pyyntöön. Hevoset Ratsastus 13 Hevonen ajattelee yksinkertaisesti
Marika Rättö ja Courtney Love. Nyt voin jättää sen suoriutumaan tehtävistä ilman että laitan siihen liikaa painetta. Emma Tallberg ja Dolce Vita Crosby harjoituksessa.. Marika Rättö ja Courtney Love onnistuivat harjoituksissa kaikkina päivinä erinomaisesti. – Vaikka jokin asia ei onnistunut eilen, se voi onnistua tänään. Usko itseesi ja anna itseluottamuksen siirtyä hevoseesikin. Reagoi tilanteisiin välittömästi! Kaikki ratsastus on hevosen kouluttamista ja ratsastajan tulee olla johdonmukainen. – Nyt hevoset joutuvat käyttämään hypyissä koko kroppaansa, ei pelkkiä jalkoja, Godignon selvitti. Kaikki ratsukot saivat päätettyä valmennuksen onnistumisiin. Hän myös kertoi, miten tärkeää on että hevonen malttaa odottaa ratsastajan apuja. Tämäkin tehtävä aloitettiin helRatsastus on yksinkertaista... – Jos hevonen ryntää esteen jälkeen, jarruta, siirrä se vaikka raviin. – Arvenin kanssa sain harjoituksista paljon lisää itseluottamusta. – Lyhyemmillä ohjilla ratsastaminen toimii molemmille hevosilleni, vaikka ne ovat keskenään hyvin erilaiset. Ryntäilevän hevosen kanssa ratsastaja joutuu koko ajan jarruttamaan ja uusinnoissa ei koskaan pääse kärkeen. Pikkuasioista täytyy olla tarkka, jotta kokonaisuudesta tulee hyvä! Godignon kehotti ratsastajia koko ajan tutkiskelemaan omaa onnistumistaan. – Tyyli sopi meille, hevoset saavat liikkua enemmän ja hänen ohjaamansa käsien asento toimii. – Älä katso peiliin, katso eteenpäin, Godignon muistutti. 14 Hevoset Ratsastus 14 Hevoset Ratsastus tettiin laukassa puomikasojen yli. – Tämän takia on tärkeää, että harjoituksissa hevonen odottaa ja että ratsastaja ei valitse ensimmäistä etäisyyttä vaan ennemmin lisää askeleita esteiden väliin. Kolmannen päivän rataharjoituksessa hiottiin yksityiskohtia sekä verryttelyssä että radan ratsastamisessa. Hevosen tuli pysyä ratsastajan valitsemalla linjalla ja säilyttää sama tahti koko ajan. Osa ratsastajista epäili, että kyseinen tehtävä olisi heidän hevosilleen vaikea. ”Ratsastaja päättää ponnistuspaikan” Godignon muistutti muutenkin, että ponnistuspaikan päättäminen on ratsastajan vastuulla. – Tässä kohtaa linja on tärkeämpi asia kuin se, mihin ponnistus tulee. Jos se lähtee esteen jälkeen vasemmalle, korjaa sitä oikealle. – Tykkäsin tosi paljon, hän iloitsi. posta versiosta, mutta kun tehtävä tuli tutuksi, esteitä korotettiin. Kun hän ratsasti hetken aikaa hevosellani, näin mitä hän tarkoitti ja pystyin itse soveltamaan oppeja heti, hän kiitteli. – Tässä on tarkoituksena, että tehtävä muokkaa hevosta, ei ratsastaja, hän korosti. Toisen päivän tehtäviin kuului vaikea in-and-out -sarja, joka pisti hevoset todellakin töihin. – Ei ole olemassa hyvää tai huonoa etäisyyttä, ratsastaja tekee päätöksen etäisyydestä ja siitä hypätään. – Tosi hyvä kurssi, Godignon näkee ratsastajan ongelmat todella tarkkaan, Rättö kommentoi. – Jos hevonen odottaa, sillä voi ratsastaa nopeita uusintaratoja ja menestyä. ”Sain lisää itseluottamusta” Emma Tallberg osallistui valmennukseen sekä Arvenilla että Dolce Vita Crosbylla
Nyt kaikki huippuhevoset ovat sitä tasoa! Godignon käyttää alkionsiirtomenetelmää omassa kasvatuksessaan, mutta kloonauksesta hän ei perusta. – Minulla on tammoja, jotka ovat itse kilpailleet. – Täältä sai paljon uusia ideoita ja työkaluja. – Arvioin hevosen rakenteen sen mukaan miltä se näyttää liikkeessä. Huippuratsastajat nyt hyppäävät millä tahansa hevosella, mutta suurin osa ratsastajista on amatöörejä, jotka tarvitsevat helposti ratsastettavan hevosen. Kurssin viimeisenä päivänä se tuntui taas yhtä hyvältä kuin ennen kasvupyrähdystä. Oriilta voi sitten saada jälkeläiseen lisää hyppykapasiteettia ja moottoria. Kun siitä päästiin yli, se oli seuraavana päivänä oma itsensä ja hyvin luottavainen. Kangas heijastaa vartalon oman lämmön takaisin infrapunalämpönä, joka nopeuttaa verenkiertoa ja ehkäisee lihasjännitystä. Poista nivelten jäykkyys Back on Track tuotteet valmistetaan ainutlaatuisesta keraamisesta Welltexkankaastamme. Sillä ei ollut kunnon hyppyä, ei mitään. – Jos mietitään miltä Steve Guerdatin Nino des Buissonnettes näytti kolmivuotiaana, niin eihän sitä kukaan olisi ostanut. – Nuoria hevosia ei pidä irtohypyttää niin kauan että on varma siitä, että ne ovat hyviä. – Kävin sitä tilannetta läpi mielessäni tuntikausia. Täytyy luottaa tunteeseen eikä hypyttää hevosta puhki. ”Oppimassahan täällä ollaan” Venla Keränen oli mukana kuusivuotiaalla Cearalla. – Hevonen on todella varovainen ja tämä oli ensimmäinen kerta, kun se sai jaloilleen ja se pelästyi siitä aika tavalla. · www.backontrack.. Toisena päivänä Ceara säikähti innarisarjassa ja kielteli sen jälkeen. Barcelonan olympialaisten aikaan Ratina Z ja Classic Touch olivat superhevosia. Se on hevosen pilaamista. Oppimassahan täällä ollaan! – Ceara kasvoi alkutalvesta paljon, ja nyt tuntuu että se ei oikein tiedä missä sen jalat menevät. – Hevosjalostus on edennyt nopeasti. Back onTrack valmistaa suojia ja vaatetusta ihmisille ja eläimille. Jeica Amino. Enemmänkuin suoja. Sain sen ottamaan enemmän painoa takaosalleen ja ryhdistymään. Suosi elen lämpimästi. Bruno Broucqsaultin Dileme de Cephe laukkasi huonommin kuin useimmat ravurit, mutta menestyi maailmancupissa. Godignon muistuttaa kuitenkin, että hevosen luonne on sen tärkein ominaisuus. www.veljwahlsten.com Tämä Horse Comfort turval vi on käytöä hui umukava. & Billnäs Amorin J Photo Jªna Hietanen. Lisätietoja saat osoitteista · ?nland@backontrack.. – Irtohypytyksessä katson hevosen arviointikykyä ja elastisuutta. – Hevosen tulee olla sekä varovainen että rohkea, mutta ei liikaa kumpaakaan. Hän myönsi heti alkuun, ettei ole asiantuntija kasvatuksessa, mutta hänellä on kuitenkin joitakin omia siitostammoja. – Minulla olisi ollut toinen vuotta vanhempi hevonen myös, mutta koska Cearan kanssa on ollut joitakin hankaluuksia, niin päätin ottaa sen. Ostin juuri kolmivuotiaan joka hyppäsi helpon näköisesti 120 cm. Hevosen täytyy kyetä tekemään päätöksiä. Niiden ei tarvitse olla huippuja, mutta on tärkeää että ne ovat kestäneet käyttöä. Kokemus kääntyi voitoksi. – Geenipankki ei saa pienentyä liikaa! Joillakin oreilla on nykyisin aivan liian paljon astutuksia, monimuotoisuutta täytyisi vaalia. Mutta se halusi hypätä puhtaasti ja se on tärkeintä. Venla oli kuitenkin tyytyväinen siihen, miten ongelma korjattiin. – Tarkoituksenmukainen rakenne ja luonnollinen tasapaino ovet tärkeitä ominaisuuksia, sillä ne helpottavat ratsastajan tehtävää. ”Varovaisuus ja rohkeus tasapainossa” Hervé Godignon puhui kurssin aikana myös ratsuhevoskasvattajille estehevosen ominaisuuksista
Paikalle Leipzigiin oli saapunut noin sata tutkijaa ja hevosalan toimijaa eri puolilta maailmaa. Helppoliukoisten hiilihydraattien eli sokereiden rajoittaminen on aiheellista hevosilla, joilla on todettu näitä oireita. 16 Hevoset Ratsastus Syys-lokakuun vaihteessa 2104 Saksassa järjestettiin seitsemäs EWEN-konferenssi, jonka teemana oli ”The impact of nutrition on metabolism” eli ravinnon vaikutus aineenvaihduntaan. Esitykset vaihtelivat molekyylitason tieteestä käytännönläheisiin ruokintaa ja ’horse managementia’ käsitteleviin selvityksiin. Se tapahtuu tehostamalla glukoosia kuljettavan mekanismin toimintaa. Jos rehusta tulevan glukoosin määrä kasvaa, hevonen pystyy sopeutumaan tähän lisäämällä glukoosin imeytymistä suolistosta. Trottier EWEN-konferenssi Leipzigissa Korsirehu on tärkeintä hevoselle Teksti: Ulla Tennberg Kuvat: Ulla Tennberg ja Leena Kahisaari Ratsastus. Käytäväkeskusteluissa tarkentui, että hevosten “sokeriongelma” johtuu pitkälti tärkkelyspitoisten väkirehujen yliruokinnasta. Seurauksena on erilaisia ruoansulatusongelmia, muun muassa paksusuolen mikrobitoiminnan häiriintyminen. Liiallinen tärkkelys on hevoselle ongelma, koska hevosen erittämä amylaasientsyymi ei riitä pilkkomaan sitä. Ruokinnassa käytetään yhä runsaammin helposti sulavia hiilihydraatteja, mistä seuraa ongelmia. Liiallisesta väkirehuruokinnasta seuraa liikalihavuutta, joka vuorostaan altistaa metaboliselle oireyhtymälle, aiheuttaa insuliiniresistenssiä ja voi johtaa kaviokuumeeseen. Useissa tutkimuksissa selvitettiin metabolista oireyhtymää ja insuliiniresistenssiä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Oman esityksensä johdannossa professori Nathalie L. Konferenssissa esitettiin tutkimuksia, joissa oli selvitetty erilaisten ruokintastrategioiden vaikutusta muun muassa hevosten käyttäytymiseen, suoliston toimintaan, veriarvoihin ja sikiönkehitykseen. Kehittyneessä maailmassa on hevosten liikalihavuusepidemia, joka on pahimmillaan harrastehevosten parissa
Säilöntäaine ei vaikuttanut sokereiden määrään. Sokeripitoisuus mitattiin glukoosin, fruktoosin, sakkaroosin ja fruktaanien kokonaismääränä. Kokeessa tutkittiin näistä neljää: säilöntämenetelmä (säilörehu, heinäsäilörehu, kuiva heinä), biologisten säilöntäaineiden käyttö säilörehun ja heinäsäilörehun valmistuksessa, varastointiajan pituus ja liuottamisen vaikutus. Tri Cecilia Müller Ruotsin maatalousyliopistosta Uppsalasta esitti tuloksia kokeesta, jossa oli pyritty vähentämään sokereiden määrää nurmirehussa. Loppuyhteenvedossa oli enemmän kysymysmerkkejä kuin uusia suosituksia. Kun vuotuinen lantamäärä on lähes kuusi tonnia hevosta kohden, puhutaan jo huomattavista fosforimääristä. Tri Meriel Moore-Colyer kollegoineen vertasi liuottamisen, höyryttämisen ja näiden yhdistelmän vaikutusta sokeripitoisuuteen ja mikrobikontaminaatioon viidellä eri heinällä. Eniten sokereita oli kuivaheinässä. Parhaan tuloksen antoi 9 tunnin vesiliuotus + 50 minuutin höyrytys Haygain-höyrystimessä. Samat ohjeet pätevät tänä päivänä ehkäisemään liikalihavuutta, varsinkin kun muistaa että hevoselle paras hyvälaatuinen, terveellinen ja sulava rehu on karkearehua.. Seuraukset eivät aina ole olleet hevosen edun mukaisia. Sen tunnistaminen ja tunnustaminen on usein vaikeaa. Ihmisen ja hevosen yhteinen historia on noin 5 000 vuoden mittainen. Viimeisten 50 vuoden aikana ihminen on yrittänyt modernisoida hevosta omaan elämäntyyliinsä paremmin soveltuvaksi. Niiton jälkeen ruohossa oli sokereita 101 g/kg ka. Silloin ennaltaehkäistiin ähkyä säännöllisellä ruokinnalla, hyvälaatuisilla, terveellisillä ja sulavilla rehuilla. Fosforiin on kiinnitetty huomioita myös suomalaisessa hevostutkimuksessa. Varastointiajalla ei ollut huomattavaa vaikutusta sokereiden määrään. Liikalihavuus on yhä yleisempi ongelma nimenomaan harrastekäytössä olevien hevosten keskuudessa. Fosfori on jo kauan ollut enemmän ympäristökysymys kuin ravitsemuksellinen kysymys. Fosfori – ravinne vai ympäristöhaitta. van Doorn Utrechtin yliopistosta, Hollannista. Höyrytys ei vähentänyt sokereiden määrää kuin 1,4 – 6,9 %, mutta bakteerien määrä väheni jopa 99 %. Sokeripitoisuudet käsittelyn jälkeen olivat seuraavat: säilörehu 24 g, heinäsäilörehu (600 g ka/kg) 45 g ja heinä 95 g. Useat tekijät vaikuttavat karkearehun sokeripitoisuuteen. Liuottaminen lisää karkearehujen bakteeripitoisuutta. Tallin lannankäsittelystä riippuu, minne nämä ravinteet joutuvat. Korsirehusta käytiin pitkiä käytäväkeskusteluja. Kysymysmerkeistä yksi oli fosforin kohdalla: pitäisikö kiinnittää enemmän huomiota riittävään fosforin saantiin kuin sen erityksen vähentämiseen. K ivennäisruokintaa käsittelevän esityksen piti apulaisprofessori D.A. Vesiliuotus vähensi sokereiden määrää noin 23 – 53 %, mutta lisäsi bakteerien määrän viisinkertaiseksi. Näiden kahden menetelmän yhdistelmä oli tehokkain. Hän totesi että kivennäisaineita tarvitaan ylläpitämään terveyttä, elimistön rakennetta sekä aineenvaihduntaa. Kokeen suomenhevosten lannassa oli 5,3 – 7.9 g fosforia lantakilossa (kuiva-aineessa). Sekään ei ole mikään absoluuttinen raja, vaan jonkinlainen ohjearvo riskiryhmässä oleville hevosille.” Eri käsittelyiden vaikutus sokerija bakteeripitoisuuteen Heinän liuottaminen tai höyryttäminen on Englannissa yleinen tapa pyrkiä vähentämään karkearehun sokeripitoisuutta. Niiden aikana Tri Müller totesi seuraava: – Karkearehun sokerit eivät ole ongelma terveelle hevoselle! Asetettu 10 % raja on amerikkalainen, metabolisesta oireyhtymästä kärsiville hevosille tarkoitettu. Säilönnän aikana sokerit käyvät maitohapoksi. Michiganin yliopistosta totesi: – Hevoseläimet ovat noin 50 miljoonan vuoden kehityksen tulos. Hevoset Ratsastus 17 Korsirehu ja sokerit R uotsissa on tehty runsaasti tutkimusta liittyen korsirehuun hevosten ruokinnassa. Hevosen on saatava tarvitsemansa kivennäiset rehuistaan. Liottamalla heinää tai heinäsäilörehua kylmässä vedessä (17 litraa kuiva-ainekiloa kohti) saatiin 12 tunnissa sokerimäärä vähennettyä lähes puoleen. Samoilla linjoilla oli avajaistervehdyksessään professori Manfred Coenen, kun hän esitti vuonna 1886 julkaistuja hevosen ruokintaohjeita. Alhaisin sokeripitoisuus saatiin tekemällä nurmirehusta säilörehua, jonka kuiva-ainepitoisuus oli 400g/kg. Koerehu oli nurmirehua jossa 50 % timoteita, 40 % nurminataa ja 10 % puna-apilaa. Susanna Särkijärvi Ypäjältä esitti tuloksia tutkimuksesta, jossa selvitettiin hevosalan ympäristövaikutuksia. Kahden hevosen vuotuinen tuotos vastaa yhden laidunhehtaarin fosforilannoitetarvetta
Niiden myrkkyjä voi viljojen lisäksi myös löytyä heinästä ja säilörehusta. Siksi ”turvallisten” pitoisuusrajojen antaminen hevosille on professori Vendrigin mukaan vaikeaa. Luonnonlaiduntammat painoivat 570 kg ja niiden kuntoluokka oli 5,5. Tämän työryhmän puheenjohtajana toimii MTT:n hevostalouden erikoistutkija MMT Markku Saastamoinen. Viimesyksyisen seitsemännen EWEN-konferenssin esityksistä on julkaistu yhteenvedot täällä: http://www.ewen2014.uni-leipzig.de/sites/default/files/EWEN2014_proceedings.pdf Laiduntamisen vaikutus hevoseen Laiduntamista korkeatuottoisella, vahvalla laitumella pidetään hevosille riskinä. Nykyisillä viljelymenetelmillä ei pystytä täysin estämään homesaastuntaa ja homemyrkkyjen muodostumista. Mykotoksiinien muodostama terveysriski riippuu monesta tekijästä. Samanaikaisesti voi esiintyä useampia homemyrkkyjä, jotka voivat vahvistaa toistensa vaikutusta. Eri eläinlajien herkkyys eri toksiineille vaihtelee. Tohtori Shaimaa Selim (oik.) esitteli Ypäjällä tehdyn ruokintakokeen tuloksia. Tammojen lihavuuskunto määritettiin ja niiden paino punnittiin kokeen alussa ja lopussa. Toukokuun lopusta syyskuun alkuun puolet tammoista laidunsi Ypäjällä lähes luonnonlaitumella, puolet peltolaitumella. Yleisimpiä kasvustoissa pellolla ovat Fusarium-homeiden muodostamat myrkyt. Vendrigin luennoi homemyrkkyjen eli mykotoksiinien vaikutuksesta hevosten terveyteen. 18 Hevoset Ratsastus Homemyrkkyjen vaikutus hevosten terveyteen H ollantilaisen Utrechtin yliopiston professori J.C. EWEN Faktoja EWEN – European Workshop on Equine Nutrition E uropean Workshop on Equine Nutrition (EWEN) on joka toinen vuosi järjestettävä hevostutkijoiden tapaaminen. Hevosilla on todettu spesifisiä sairauksia jotka liittyvät homemyrkyille altistumiseen. Lihominen laitumella saattaa johtaa muutoksiin veren sokerija rasvahappopitoisuuksissa ja aiheuttaa insuliiniresistenssia. Hevoset voivat altistua mykotoksiineille rehujen ja kuivikkeiden kautta. Homemyrkkyjen yhteisvaikutus hevosten terveyteen, suorituskykyyn ja lisääntymistoimintoihin on yhä suurilta osin tuntematon. Kummastakin ryhmästä 8 tammaa altistettiin sokerirasituskokeelle. Homeet voivat saastuttaa kasvisperäisiä rehuja ja kuivikkeita joko ennen korjuuta jo pellolla tai varastoinnin aikana. Suomalaiset konferenssikävijät Susanna Särkijärvi, Markku Saastamoinen ja Johanna Sundqvist ehtivät myös tutustua Leipzigin nähtävyyksiin.. T-2 on solumyrkky. Sen järjestää Euroopan kotieläintiedejärjestön EAAP:n alaisuudessa toimivan hevoskomission ravitsemustyöryhmä. Fusarium-homeiden tuottamat myrkyt eli trikotekeenit (DON, T-2 ja zearelenone) vaikuttavat keskushermostoon sekä aiheuttavat hevosilla suolistohäiriöitä kuten ähkyä. Kasvissyöjinä hevoset ovat todennäköisesti sopeutumisen myötä muita kotieläimiä vähemmän herkkiä mykotoksiineille. Tulosten perusteella laidunruohon aiheuttama lihominen ei laukaissut insuliiniresistenssia lihavilla peltolaiduntammoilla. Varastoinnin aikana yleisimpiä myrkkyjä muodostavia homeita ovat Penicilliumja Aspergillus-homesienet. Niiden keskipaino oli 620 kg ja kuntoluokka 6,8. EWEN-konferenssi Leipzigissa... Myrkyn määrä ja altistumisajan pituus vaikuttavat. Sokerirasituskokeessa todettiin veren glukoosi-, insuliinija rasvahappopitoisuuksissa ryhmien välisiä eroja. Zearalenone aktivoi estrogeenireseptoreita ja aiheuttaa hedelmällisyyshäiriöitä. Lähtötilanteessa tammojen kuntoluokat olivat 5,7 ja 5,4 ja elopainot 545 kg ja 552 kg. Näitä useimmiten viljoista löytyviä toksiineja ovat DON, T-2 ja zearolenone. Laidunkauden loputtua peltolaitumella olleet tammat olivat selvästi lihavia mutta eivät liikalihavia. Tri Shaimaa Selim Helsingin yliopistosta esitti tuloksia kokeesta, jossa tutkittiin 22 suomenhevostamman painonmuutoksia ja reaktioita sokerirasituskokeeseen
Lihavuuskunnon arvioinnin teki vain 247 edellisen ryhmän vastaajista. Kasvit varastoivat energiaa tärkkelyksen muodossa. Tärkkelys on tärkeä energianlähde ihmisille ja eläimille. Normaalisti hampaat kuluvat muutaman millimetrin vuodessa. Siksi tärkkelyksen määrää ruokinnassa tulee rajoittaa.. Karkearehujen hienontamiseksi hevonen joutuu tekemään huomattavasti enemmän pureskelutyötä kuin väkirehua syödessään. Loput käyttivät heinäverkkoa tai ’siivuja’ mittana. Näiden joukossa myös sellaisia jotka käyttivät silmämittaa. Lähes joka kymmenes vastaaja ei koskaan määrittänyt hevosen lihavuuskuntoa. Tärkkelyksen pilkkomiseen tarvitaan useita ruoansulatusentsyymejä, muun muassa amylaasia, jota hevonen erittää niukasti. Insuliiniresistenssi Insuliini on hormoni joka säätelee elimistön sokeriaineenvaihduntaa. Veren sokeripitoisuus nousee vaikka insuliinin eritys lisääntyy. Veren kohonneet glukoosija insuliinipitoisuudet vahingoittavat kudoksia vakavin seurauksin (muun muassa kaviokuume). Näin mahdollistetaan hampaiden normaali kuluminen. Hevosella on hypsodonttiset hampaat. Yleisin arvo oli 5, jonka antoi puolet vastaajista. Näistä 70,3 % sijoitti hevosensa luokkiin 3 – 5 asteikolla 1-9. Hevosensa painon määritti silmämääräisesti 21,7 %. Vain noin viidennes vastaajista kertoi punnitsevansa karkearehun määrän. Ruokinnalla on yhteyttä insuliiniresistenssiin. Toinen EWEN:ssa esitetty kyselytutkimus pyrki selvittämään, miten englantilaiset määrittävät hevostensa painon ja miten tietoa sovelletaan ruokintaan. Se tarkoittaa, että hampaat ’kasvavat’ kunnes ne 20 – 30 vuoden iässä ovat kuluneet loppuun. Metabolinen oireyhtymä Ihmisillä metabolisen oireyhtymän diagnoosin perusteina ovat lihavuus, insuliiniresistenssi, kohonneet veren rasva-arvot sekä kohonnut verenpaine. Seniorien osuus on kasvanut, mutta onko niiden hoidossa ja käsittelyssä huomioitu iän aiheuttamat seikat. Huolenaihetta antoi lihavuuskunnon määrittäminen. Tulokset viittaavat myös siihen, että hevosenomistajat ehkä eivät riittävästi tiedosta karkearehun merkitystä hevoselle. Kunnianarvoisa vanha Royal (Dick) School of Veterinary Studies Edinburghissa teki kyselytutkimuksen selvittäkseen yli 16-vuotiaiden hevosten hoitoa. Kysymykseen hevosen painosta vastasi 589 osallistujia ja heistä vain 15,6 %:lla oli mahdollisuus punnita hevosensa. Noin 44 %, ruokkii vapaasti. Näitä ovat mm glukoosi, fruktoosi, sukroosi ja fruktaanit. Insuliiniresistentin hevosen elimistö ei reagoi normaalisti insuliiniin. Insuliinin puutos aiheuttaa diabetesta. Kun kysyin Tri Vogtilta miten tulisi toimia, jotta hevosen hampaat pysyisivät kunnossa, hänellä oli hyvin selkeä ohje: – Säännöllisen hammashuollon lisäksi huolehdi siitä että hevosesi saa riittävästi karkearehua! Hevosen on saatava käyttää hampaitaan. Runsaasti tärkkelystä ja sokeria sisältävä rehustus on riskitekijä. 4,8 % käytti mittaustulosta ja sen tulkitsemiseen yhtälöä. Häiriö on glukoosin otossa soluun tai sen aineenvaihdunnassa solun sisällä. Näitä liukoisia hiilihydraatteja ovat nurmirehuissa kuten laidun, heinä, säilöheinä/rehu esiintyvät sokerit. Hevosilla on 2000-luvun alusta diagnostisoitu vastaavanlainen oireyhtymä. Kahdeksan omistajaa kymmenestä ilmoitti, että koska he eivät tunne karkearehunsa ravitsemuksellista arvoa, he eivät osaa sanoa miten he tämän tiedon perusteella muuttaisivat ruokintaansa. Tärkkelys Tärkkelys on glukoosiyksiköistä koostuva polysakkaridi. Hevoset Ratsastus 19 Vanhojen hevosten hoito M aailman hevoskanta vanhenee. Vilja on hevosten suurin tärkkelyksen lähde. Kukaan ei arvioinut hevostaan lihavaksi. Siihen sisältyy yleinen liikalihavuus tai paikallista rasvakerääntymää etenkin kaulan alueella, insuliinirestenssi sekä kaviokuume. Sokerit Metabolisen oireyhtymän ja insuliiniresistenssin yhteydessä mainitaan aina sokerit, joista käytetään nimitystä Water Soluble Carbohydrates (WSC) eli vesiliukoiset hiilihydraatit. Suurin osa (44,5 %) käytti mittanauhaa. Niiden pitoisuudet vaihtelevat suuresti riippuen kasvilajista, vuorokaudenajasta, korjuuajankohdasta sekä korjuuja säilöntämenetelmästä. Karkearehu pitää hampaat kunnossa E LT Carsten Vogt Otterbergin klinikalta Saksasta esitti kokemuksiaan ja havaintojaan vanhojen hevosten hammashoidosta. Neljä sadasta ei tiedostanut koko asiaa. Nämä ovat kaikki valtimonkovettumataudin ja aikuistyypin diabeteksen vaaratekijöitä. Yleisimmin hevosen lihavuutta määritettiin silmämääräisesti (34,2 %) ja se määritettiin kerran kuukaudessa tai harvemmin (30,1 %). Kyselyn tulokset herättivät tutkijoissa huolta siitä, kuinka moni hevonen todellisuudessa saa kaikkia ravintoaineita tasapainoisesti ja oikeina määrinä. Lihavuuden hallinta Hevosenomistajan käsitys hevostensa painosta vaikuttaa niiden ruokintaan. Purentaviat ja poikkeavat hammasasennot voivat aiheuttaa epätasaista kulumista, mutta myös ikä tuo mukanaan muutoksia. Loput käyttivät eri menetelmien yhdistelmää. Vastanneista lähes 70 % piti mittaustaan arviona, kun taas noin 30 % piti lukua faktana. Vaikka vedensaannin tärkeys tiedetään, niin alle puolet (49,8 %) vastaajista seurasi vedenkulutusta. Tutkimuksen takana on muun muassa tohtori Pat Harris Walthamilta
Ne jäävät helposti taakse ja isojen okserien yli venyminen voi olla hankalaa. opetusmestarin ostaminen juniorille voi olla kaksiteräinen miekka. Maiju Mallat kertoo, että hän voisi hyvinkin ottaa estehevosen jonka kunnossa pitäminen on haasteellista. – Takapolven irtopalat ovat kuitenkin hankalia ja niiden ennuste on usein huonompi. – Tarkastukseen kuuluu myös kliininen tutkimus, joka on mielestäni tärkeämpi. Maiju Mallat saapui sopivasti kotiin joulunviettoon ja tuli matkallaan kertomaan, miten hänen tallissaan Sveitsissä toimitaan. – Varsoilta voi korjata jalka-asentoja, mutta vanhempien hevosten kanssa sitä ei yleensä pidä tehdä, Ertola muistutti. – Estehevosella suora selkä on yleensä hyvä, suoraselkäiset irtoavat usein maasta paremmin. Opetusmestari vai ei. – Jos hevosilla on niitä ollut, niin ne on varmaan poistettu jo ennen kuin ne on ostettu meille. Maiju Mallat kertoi, että suppuvarpaiset hevoset tuntuvat kestävän yllättävän hyvin estehevosina, mutta hajavarpaisilla hän Hevosen hyvinvointi Teksti ja kuvat: Jutta Koivula Teivon hevosklinikalla kokoonnuttiin juuri ennen joulua puhumaan kilpahevosten terveyden ylläpidosta. Harvoin kuitenkaan ostaja on pistänyt tätä merkille hevoseen tutustuessaan, Kristiina Ertola ihmetteli. Hevosen käyttötarkoitus on hyvä pitää mielessä koko ajan kun kauppoja hierotaan. Liikkelle lähdettiin hevosen ostamisesta ja ostotarkastuksesta. – Jos hevonen tulee omaan käyttöön, ei tarvitse välttämättä olla niin kranttu, mutta jos aikoo myydä hevosen joskus eteenpäin, kannattaa pitäytyä niissä, joilla on korrekti rakenne. Röntgenkuvat eivät ole koko totuus Ostotarkastuksessa vastaan tulevat yleensä röntgenkuvat ja niiden tulkinta. Maiju ei myöskään säikähdä jos hevosella on tavanomaista suorempi selkä. Tämä yhtälö ei aina toimi. Ertola oli sitä mieltä, että niille annetaan joskus liikaakin painoarvoa. – Heikompirakenteinen hevonen tarvitsee enemmän vahvistavaa työtä, Ertola tiivisti. Hyvin usein niistä ei aiheudu ongelmia, ne ovat vaan nopeasti sujuneen kasvun kääntöpuoli. – Juniori tarvitsee paljon harjoittelua, mutta vanhemmalla hevosella on usein vaivoja, joiden takia sillä ei voi hypätä kovin paljon. Liian suorat takajalat sen sijaan eivät ole hyvät. – Pukinkavio on sellainen rakenneongelma, jonka kanssa on vaikea pärjätä. – Monenlaisella rakenteella voi menestyä kilpahevosena, mutta huono rakenne on aina jonkinlainen riski. Ertola muistutti myös siitä, että ahtaat suppukaviot tapaavat aiheuttaa ongelmia. 20 Hevoset Ratsastus Luennolle oli varattu aikaa pari tuntia, ja siinä ehdittiin käydä läpi iso kirjo asioita, jotka vaikuttavat hevosen terveyteen. Eläinlääkäri Kristiina Ertola alusti ja johdatti keskustelua. Olisi ihanteellista, että sama eläinlääkäri tekisi molemmat tutkimukset, jolloin hän voi suhteuttaa röntgen-kuvien tuloksen kliinisen tutkimuksen tuloksiin. Kokenut ratsastaja voi ottaa vastuulleen hevosen, jolla voi hypätä vain vähän kisojen välillä, mutta Kristiina Ertolalla on pitkä kokemus ravija ratsuhevosten hoitamisesta.. Kenttäkilpailusta puhuttaessa kuitenkin tarvitaan hevonen, joka kestää kovaakin treeniä ja pysyy kunnossa. – Ratsuhevoset tekevät pidemmän uran kuin ravurit, joten irtopalat ovat periaatteessa niille suurempi ongelma. Ertola muistuttaa, että ns. Kilpahevosten hoito on tarkkaa puuhaa on havainnut esiintyvän tavallista enemmän vuohisnivelen rasitusvammoja. – Ostotarkastuksessa näkee usein hevosia, joilla on todella poikkeavat jalka-asennot. Jalka-asentojen korjaaminen kengityksellä sai molemmat luennoitsijat epäileväisiksi. Maiju Mallat kertoi, ettei ole Sveitsissä juurikaan ollut tekemisissä irtopalaongelmien kanssa. Ertola kertoi, että usein nähdään kasvuhäiriöiden aiheuttamia irtopaloja. Molemmat olivat yhtä mieltä siitä, että hevosen rakenne on otettava huomioon treenija kilpailuohjelmaa laadittaessa
Hevoset Ratsastus 21 Maiju Mallat kertoi kiinnostavasti Sveitsin hevoselämästä ja omista kokemuksistaan kilpahevosten kanssa.
– Mäkiä meillä Sveitsissä riittää, niitä tulee Teivon klinikan leikkaussali muutettiin luentotilaksi ja kiinnostava aihe houkutteli paikalle paljon yleisöä. Tärkeät ratsastuspohjat Yleisöstä kysyttiin Sveitsin ratsastuspohjien ylläpidosta, ja Maiju kertoi, että heillä kunnostetaan pohjat joka päivä. Kaikki hevosemme käyvät maastossa ainakin kerran viikossa, lisäksi juoksutan niitä mielelläni. – Joskus vaiva voi mennä ohi sillä, että hevonen laitetaan tauolle, mutta joskus käykin. Monipuolinen harjoittelu on tärkeää Mallat uskoo monipuoliseen valmentautumiseen. Lihakset pitävät paketin kasassa! – Ihan nuorilla hevosilla ei pidä hypätä paljon. Onnettomuusriski kasvaa, jos hevonen hyppää väsyneenä. – Tekisin mielelläni kunnon laukkavetoja maastossa, mutta meillä ei ole siihen nyt paikkaa. Laukkavedot auttavat saamaan lisää virtaa laiskemmille hevosille ja toisaalta rauhoittavat niitä, joilla on liikaakin menohaluja. Mallat on sitä mieltä, että nuorten hevosten käytös on Keski-Euroopassa parempaa. Sillä hypättiinkin vain kilpailuissa, muuten työskenneltiin sileällä tai käytiin maastossa. Pohja on hiekan ja kuidun sekoitusta. – Hörhöjä hevosia näkee siellä tosi vähän, mistäköhän se johtuu, hän nauraa. – Jos tietyssä tallissa esiintyy tavallista enemmän jalkavaivoja, täytyy miettiä, johtuvatko ne mahdollisesti ratsastuspohjista. Mielestäni nuorten hevosten kanssa kannattaa tehdä ennen hyppäämistä mahdollisimman lyhyt alkuverryttely. – Meillä kaikki hevoset pääsevät tarhaan ja suurin osa myös laitumelle. Pohjia täytyisi huoltaa paljon, että ne pysyvät kunnossa. Olen kyllä saanut tehdä vähän töitä sen eteen, sillä Sveitsissä on vallalla italialaistyyppinen hevosenhoitokulttuuri, jossa hevoset otetaan karsinasta ulos ainoastaan ratsastukseen. Erona on tietysti se, että Suomessa hevosilla on lyhyempi laidunkausi ja talvella hevoset eivät välttämättä liiku kovin paljon. – Hevosten selkävaivat ovat sellaisia, jotka tyypillisesti tulevat esiin omistajanvaihdoksen myötä, kun olosuhteet ja ratsastustapa muuttuvat. Puomija kavalettiharjoittelua tulee tehtyä paljon. – Käsittääkseni se on joskus ongelma Suomessa. Maiju muistutti myös siitä, että Euroopasta ostettujen hevosten voi olla vaikea sopeutua Suomen olosuhteisiin. – Hyvä lihaskunto on tärkeä tekijä kun hevosesta halutaan tehdä kestävä. Aiemmin täysin oireeton hevonen saattaa kipeytyä selästään uudenlaisessa tilanteessa, Kristiina Ertola muistutti. Estetreenin jälkeen voi sitten jatkaa vielä sileällä työskentelyä, jos se on tarpeen. Harrasteluun ei tarvita yhtä hienoja olosuhteita. Nuoren hevosen rakentaminen Maiju kertoo, että kun heille tulee nuori hevonen talliin, ensimmäisenä ohjelmassa on luoda sille hyvä peruskunto. 22 Hevoset Ratsastus aloittelevan kilpailijan tulee päästä harjoittelemaan tarpeeksi. mentyä suunnittelemattakin, mutta tarpeen mukaan niitä mennään maastolenkillä enemmänkin. – Minun mielestäni Suomessa tehdään joissakin paikoissa nuorilla hevosilla jopa enemmän töitä kuin Keski-Euroopassa. Sekä Mallat että Ertola painottivat hyvän kengittäjän merkitystä hevosen terveydelle. – Jos hevosella on hypätty vain todella hyvillä pohjilla ja sitten se tulee kesken talven Suomeen ja saa neljä hokkia joka kenkään, niin muutos on todella suuri. Kilpahevosten hoito on tarkkaa puuhaa... Kuntoa ei pidä rakentaa hyppäämällä! Ertola muistutti, että hevosen luusto vaatii liikuntaa kehittyäkseen. – Se oli viimeisinä kisavuosinaan haasteellinen pitää kunnossa, koska sen toinen etujalka on tosi vino. – Lahjakas hevonen oppii helposti, joten sitä ei välttämättä tule treenattua yhtä paljon kuin tavallisempaa. Tietysti on ihan eri asia ratsastaa kevyesti tai hypätä isoja esteitä. – Selkävaivat ovat hankalia tutkittavia, sillä hevosen röntgenkuvat ja oireet eivät välttämättä aina täsmää. Maiju Mallat otti esimerkiksi Urleven van de Helle -hevosen, jolla hän kilpaili pitkään. – En kuitenkaan ymmärrä sitä, että hevoset pidetään ulkona tarhassa joka päivä kellon ympäri keleistä riippumatta. Nuorten "kasvukivuista" Kristiina Ertola ja Maiju Mallat muistuttivat, että nuorten hevosten treeni on jaksotettava. Sekä Ertola että Mallat ovat sitä mieltä, että lahjakkaalla nuorella hevosella on suurin riski loukkaantua. Tavallinen hevonen kuitenkin vahvistuu treenissä, ja niin sen lahjakkaankin hevosen pitäisi vahvistua, jotta se kestäisi käyttöä tulevaisuudessa. – Melkein kaikille hevosille tulee joitakin vammoja matkan varrella, mutta suurin osa niistä ei aiheuta pysyviä ongelmia. – Jos hevoset eivät juokse laumassa laitumella, niin omistajan tulee huolehtia että ne juoksevat jollakin muulla tavalla, hän kiteytti. Meillä on myös kävelykone, jossa useimmat hevoset käyvät muutaman kerran viikossa
Vettä voi maustaa esimerkiksi mehulla tai greenlinella, jotta se maistuisi paremmin. On kaikille eduksi, että ongelmat hoidetaan heti eikä niitä pitkitetä. – Monet kilparatsastajat, joilla on vanhempi hevonen, käyvät katsastamassa sen pari kuukautta ennen kilpailukauden alkua. • 17 hevoskurssia • Innostava ja mukava ilmapiiri • Ratsasta maksutta kaksi tuntia viikossa • Ratsastuskoulu kävelymatkan päässä Tule Rautalammin ratsastuslukioon!. Ratsastaja tuntee hevosensa Kristiina Ertola kertoo, että ratsastajat huomaavat yleensä hyvin, onko hevonen kunnossa vai onko sille kehittymässä jotakin vaivaa. Ajon aikana niillä ei ole edessään heinää, sillä heinän pölyn hengittäminen lisää riskiä sairastua kuljetuskuumeeseen. Hevosten juottaminen matkalla on todella tärkeää. Mallat kertoi, että kilpailumatkan jälkeisenä päivänä hevoset käyvät aina maastossa. – Hierontakin on todella hyvä asia jos hevonen pitää siitä. Monet hevoset eivät juo tarpeeksi ja silloin on vaan kokeiltava kaikki konstit, jotta ne saisi juomaan. Silloin paraneminenkin kestää kauemmin kuin jos vaiva havaittaisiin ja hoidettaisiin heti. Useamman päivän kilpailuissa tehdään hevoselle pientä venyttelyä. – Meillä ei ole autossa ruokintapöytää, joten hevoset voivat pitää päänsä rennosti alhaalla. Autossa saa mielestäni olla ennemmin kylmä kuin kuuma ja kosteutta pitää välttää. – Yöllä ajaessa liikennettä on vähemmän eikä kesällä ole niin kuuma. – Kaikkein parasta on matkustaa yöllä iltaruokien jälkeen. – Kunnollinen loppuverryttely edistää palautumista, Ertola muistutti. – Yleensä pysyttelemme 700 kilometrin säteellä, jotta matkalla ei tarvitse pysähtyä yöpymään. Maiju Mallat kertoo, että hevosten tukihoitona käytetään kylmäämistä, lämpökääreitä ja magneettisuojia. Perillä ollaan usein vasta aamusta, jolloin hevoset saavat heti aamuruuat ja voivat sen jälkeen lepäillä karsinoissaan. – Nuoret hevoset tarvitsevat taukoja aika ajoin, mutta treenin avulla niitä pitää pyrkiä vahvistamaan eikä kuluttamaan. Pysähdymme tauolle kun hevoset syövät. – Rehumäärät ovat tavallista pienemmät, mutta ruoka-ajoista pidetään kiinni. Kisamatkat ajatuksella Maiju Mallatin kilparatsut matkustavat paljon ympäri Eurooppaa. niin, että tauon jälkeen töitä aloitettaessa huomataan, että vaiva ei ole poistunut mihinkään. Toiset hevoset juovat vähän lämpimämpää vettä mieluummin kuin kylmää. Jos tiedetään, että hevonen rasittuu helposti, suunnitellaan kisakauden keskelle hoitotauko ja keskitytään käymään vain tärkeimmissä kilpailuissa. Silloin ehditään vielä hoitaa mahdollisia vaivoja ennen kilpailuja ja ottaa huomioon doping-varoajat. – Tilannetta ei pidä päästää niin pitkälle, että hevonen alkaa ontua. Lepopäivä tulee vasta seuraavana päivänä. Sveitsissä ei ole samanlaista talvitaukoa kilpailuista kuin Suomessa, joten hevosilla pidetään taukoja sen mukaan mikä tuntuu hyvältä. Loppuverryttely tärkeää Niin Ertola kuin Mallatkin muistuttavat, että hevosta pitää liikuttaa kilpailupaikalla vielä itse suorituksen jälkeenkin. – Hevoset pitää ruokkia matkalla suhteellisen normaalisti, jotta ne voivat perillä suorittaa oman tasonsa mukaan
24 Hevoset Ratsastus Valjakkoajo Teksti: Jutta Koivula Kuvat: Taija Raatikainen ja Jutta Koivula Marko Särmäharju ja Coen D ovat voittaneet yhdessä jo kaksi Suomen mestaruutta.
Luulisin että se on auttanut minua näkemään ajolinjat esteillä paremmin. – Tämä tulee olemaan eräänlainen välivuosi. Kilpailumatkat ulkomaille ovat pitkiä ja käyvät kalliiksi. Hevoset Ratsastus 25 MM-kilpailuissa maratonosuus sujui hyvin, se oli varmaan paras maratonimme tähän mennessä. ”. – On käytävä kovissa kilpailuissa jotta kehittyy, Särmäharju kehuu. Kuva: Taija Raatikainen. Koulukoe meni mielestäni myös hyvin, mutta valitettavasti pisteet olivat kovin nihkeät, Särmäharju harmittelee. Tavoitteena ovat vuoden 2016 MMkilpailut ja tänä vuonna tehdään hommia sen eteen, että onnistuisimme niissä hyvin. – Yhteen kilpailuun menee helposti toista viikkoa ja laivoilla matkustaminen tulee ison auton kanssa kalliiksi. Ratsastuskokemusta Markolla sen sijaan on vain vähän. SM-kisat haluan kuitenkin ajaa Savijärvellä. – Minulle ei ole juttu eikä mikään ajaa 2000 km:n päähän kisoihin, kun olen ajanut autoa työkseni koko aikuisikäni. Marko Särmäharju ja Coen D MM-kisan koulukokeessa, groomina Jarmo Murola. Marko Särmäharju tähtää pitkälle Valjakkoajaja Marko Särmäharju edusti Suomea viime vuoden hevosyksiköiden valjakkoajon MM-kilpailuissa Unkarissa. Valjakkokuskit joutuvat reissaamaan paljon, sillä kotimaan kilpailutarjonta ei tarjoa riittävästi haasteita niille, jotka tähtäävät kansainväliselle tasolle. Haluan aina olla kilpailupaikoilla tarpeeksi aikaisin, jotta hevonen ehtii varmasti palautua matkasta kunnolla ennen kilpailua. Myös tarkkuusajo sujui hyvin. Lohjan kupeessa Sammatissa hevosiaan pitävä Särmäharju suunnittelee jo tulevaa kilpailukautta. Markon hevonen on 15-vuotias friisiläinen Coen D, jolla hän on voittanut lajissaan Suomen mestaruuden kahdesti; 2009 ja 2014. Hevonen pysyi koko ajan matalana ja eteni hyvin. – Isojen yhdistelmien ajokokemus on varmasti ollut minulle eduksi valjakkoajossa. Nyt olen pystynyt vähän vähentämään työntekoa ja voin keskittyä ajamiseen paremmin. Toistaiseksi olen suunnitellut vain neljää kilpailua tälle vuodelle, suurin osa niistä ajetaan ulkomailla. Sijoitus (44) oli ensikertalaiselle ihan hyvä yli 80 lähtijän joukossa
Ajamisesta Marko kiinnostui 2000-luvun alussa. Olen tehnyt sen kanssa valtavasti kuntotyötä, jotta tehtävä tuntuisi sen mielestä helpommalta. Marko Särmäharju tähtää pitkälle... Se menee vakaasti ja hienosti, mutta antaa itsestään kilpailutilanteessa vain sen 90 prosenttia, mikä ei oikein riitä parhaita vastaan, Marko kuvailee. – Ne eivät ole tässä lajissa parhaimmillaan, mutta Coen D on toisaalta erittäin hyvä rotunsa edustaja. – Kouluosuudella se friisien tapaan helposti lyhenee kaulastaan ja kulkee selkä alMM-maastokokeen rata sujui hienosti. Ratsastaminen ei ole minua kiinnostanut erityisemmin. Häntä pyydettiin kuljettamaan vanhat ruumisvaunut hautajaisiin. Ben Simonsén ajoi silloin vaunuja ja tilaisuus sytytti Markossa kipinän tähän urheiluun. Päähänpistosta kyllä osallistuin kerran 15 km:n matkaratsastuskisaan ja selvisin maaliin asti, vaikka ensimmäisen 300 metrin jälkeen olin valmis vannomaan, että en näe edes kilometrin kohtaa, hän nauraa. Se näytti pakkaspäivän iloksi pukittelua ja muita konsteja tarhassa. – En edes muista mikä se tilaisuus oli, muistan vain minkä vaikutuksen se hevonen minuun teki. – Kävin joskus nuorena poikana alkeiskurssin ja jatkoin vähän sen jälkeenkin, mutta sitten pidin pitkän tauon. – Maratonit ovat olleet sille vaikeimpia, kun se ei ole ominaisuuksiltaan paras mahdollinen maratonhevonen. Kuva: Taija Raatikainen.. Tässä osakokeessa groomina toimi Jarmo Tauriainen. Friisiläisiin hän ihastui nähtyään Marko Björsin esiintyvän Durkin kanssa. Sen jälkeen asia oli päätetty: halusin friisiläisen, vaikka rodun edustajat ovatkin harvassa valjakkoajon huipulla. Coen D tietää olevansa tallin tähti, Markon ja Rita Inkiläisen silmäterä, jutuntekotilanteessakin se oli itsestään selvästi tapahtumien keskipisteenä. – Se on mahtava luonteeltaan, vähän kuin koira mutta enemmän, Marko kehuu
Maraton on tarkkaa työtä Särmäharju kertoo, että maratonesteiden opettelu on tarkkaa puuhaa. Mieluummin teen kaiken alusta pitäen mahdollisimman hyvin, Särmäharju tiivistää. Jos niitä ajaa karkeasti, saahan ne tietylle tasolle, mutta helposti käy niin, että tehtyjä virheitä saakin sitten korjata pitkään. – Meillä on nykyisin niin vähän lähtöjä vaikeimmissa luokissa, että ratoja ei kerta kaikkiaan voi rakentaa tarpeeksi vaikeiksi. – Kävelen reitit 3 – 15 kertaa sen mukaan, miten hankalasta reitistä on kyse. – MM-kilpailuissa oli äärettömän helppo ajaa, kun Jarmo Tauriainen toimi groominani. ”Coen D on kuin koira, mutta enemmän” Bioglucomin on tarkoitettu ensisijaisesti urheiluhevosille joiden nivelet sekä nivelrustot joutuvat kovaan rasitukseen. Mitä tärkeämpi kisa, sitä paremmin haluan uppoutua tehtävään. Myös tarkkuusradan haluan opetella aina mahdollisimman tarkkaan ja käytän kaiken mahdollisen ajan siihen tutustumiseen. Seitsemänvuotias ”Nalle” eli Björn van den Boezem saa aloitella kilpailu-uraansa tänä vuonna ja kolmivuotias Orlando elää vielä nuoren hevosen huoletonta elämää. haalla, mistä ei juuri tule pisteitä, hän selvittää. Friisit ovat herkkiä ja älykkäitä. Bioglucomin edesauttaa nivelnesteen sekä nivelrustojen uusiutumista. Tämän asian kanssa saan tehdä kaiken aikaa töitä. Maratonilla vaunuavustaja eli groomi voi myös huudella neuvoja. Coen D iloitsee pakkaskeleistä tarhassa. Kotimaan kilpailut eivät Särmäharjun mukaan pelkästään riitä, jos haluaa tavoitella huippua. 020 712 1515 webmaster@fysiohealing.fi www.fysiohealing.fi Bioglucomin varmistaa nivelten optimaalisen toimintakyvyn!. Laji kaipaa lisää harrastajia voidakseen kehittyä. – Tämänrotuisten hevosten kanssa ei pidä kiirehtiä. Fysio Healing Rääkänkatu 9, Hyvinkää puh. Meidän pitäisi saada uudet tulokkaat hyvään säännölliseen valmennukseen, jotta saisimme tasoa parannettua. Glukosamiini, L-metioniini, kalsiumaskorbaatti sekä mangaani vaikuttavat nivelnesteeseen ja nivelrustoihin päivittäisen ravintoinjektion lailla. Markolla on kasvamassa kaksi nuorempaa friisiä tulevaisuuden ajohevosiksi. – Helpoissa luokissa lähtijöitä on aika hyvin ja niiden joukossa myös sellaisia hevosia, joilla olisi varmasti kapasiteettia menestyä kovemmallakin tasolla, mutta tähän tarvitaan hyvää valmennusta ja rohkaisua. Hän pyrkii aina täydellisyyteen ja tiesin, että olisin helposti voinut kysyä neuvoa, jos minulle olisi tullut hetkellinen black out radalla
Vuosituhannen alussa tilanne muuttui, kun SRL:n jäsenistössä seniorien määrä ohitti juniorit. Naisia on moneen lähtöön: osa aloittaa lajin aikuisena, osa jatkaa suoraan juniorivuosista ja osa palaa tallille ruuhkavuosien tauon jälkeen. Teksti: Riitta Kosonen Ratsastus yhdistää sukupolvia Äidit ja tyttäret ratsailla syventyä hevosen vuokraamiseen ja ostoon. – Äiti – tytär -ratsastusparit lisääntyivät, kun 1960ja 1970luvulla aloittaneen ensimmäisen ratsastuskoulusukupolven lapset Heidi, Miranda ja Matilda Luukkanen ratsastavat Primus-tallilla.. Nyt jyräävät aikuiset naiset, sillä kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan (2009-2010) ratsastuksen harrastajista on naisia 76 000 ja tyttöjä 60 000. Yhdessä harrastaminen hyödyttää sekä ratsastusta että perhesuhteita. Yhteinen harrastus saattaa Ratsastustalleilla harrastavissa ponitytöissä ja aikuisissa naisissa on usein hämmästyttävää yhdennäköisyyttä. 28 Hevoset Ratsastus Ratsastus Ä iti – tytär -ratsastusparit ovat lisääntyneet kuluneen kymmenen vuoden aikana. Vielä 1990-luvulla ratsastus oli selvästi juniorien, etenkin tyttöjen laji. ”Paluuratsastajat” tuovat usein tyttärensä alkeiskurssille. Äitejä ja tyttäriä tapaa ratsastuksen eri lajeissa, kuten perinteisessä englantilaisessa ratsastuksessa, lännenratsastuksessa ja islanninhevosratsastuksessa. Syy on selvä, siinä harrastavat äiti ja tytär
Äitien keskittyessä oman ratsastuksen. Issikat ovat hurmanneet meidät molemmat. Lisäksi tunneilla annetaan jokaiselle ratsastajalle oman tasoisia tehtäviä, Sari Väisänen kertoo. kuva Sari Väisänen Paluuratsastajat tuovat usein tyttärensäkin alkeiskurssille tulivat ratsastusikään, miettii Primus-tallin opettaja Kikka Suomio. Kokeilin issikkaa Iidan korvaustunnilla eikä paluuta ollut. Tunneilla treenataan askellajeja ja välillä hypätään pieniä esteitä ja käydään maastossa, Pia Varhelahti kertoo. Pia-, Sarija Heidi-äidit nousivat ratsaille uudestaan tytärten aloittaessa harrastuksen. Ratsastuslaji löytyi osin logistisin perustein. Issikkaratsastajat Pia ja Iida Varhelahti, lännenratsastajat Sari ja Saima Väisänen sekä perinteistä englantilaista ratsastusta harrastavat Heidi, Miranda ja Matilda Luukkanen ovat harrastaneet yhdessä jo useita vuosia. Monipuolisia tavoitteita Äitien ja tyttärien tavoitteet ovat hieman erilaisia. Määrä kasvoi kun perustin joitakin vuosia sitten mammaryhmän, kertoo Anki Väyrynen kirkkonummelaiselta Ankin islanninhevostallilta. Lännenratsastukseen erikoistunut harjavaltalainen Wallan talli, Ankin issikkatalli ja Primus-talli Espoossa sijaitsivat sopivasti kotien läheisyydessä. – Meidän asiakkaistamme äitejä ja tyttäriä on noin 15 prosenttia. – Issikoilla oli helppo aloittaa harrastus. Hevoset Ratsastus 29 Sari ja Saima Väisänen harrastavat lännenratsastusta Wallan tallilla. Laji imaisi mukaansa: – Lännenratsastuksessa on täsmällisyyttä, rentoutta ja lukuisia alalajeja rauhallisesta all aroundista vauhdikkaaseen reiningiin
Isät kannustavat ja ymmärtävät, että lomillakin halutaan nähdä hevosia, kilpailuja ja näytöksiä. Sari ja Saima nauravat ottavansa mielellään neuvoja vastaan muilta kuin toisiltaan. Hyvä länkkärinopetus antaa mainiot hevostaidot muuhunkin ratsastukseen, arvioi Sari ja Saima Väisästä opettava Meeri Simula. 30 Hevoset Ratsastus parantamiseen tyttäret hamuavat kilpailuihin. Ne eivät ole äiti – tytär -keskusteluja, vaan kaksi tasa-arvoista ratsastajaa jakamassa tietoa. Parasta ratsastuksessa on hevonen. Liika on kuitenkin liikaa. Ratsastus rakentaa suhdetta tasa-arvoiselta pohjalta. Tavoitteita on tarkistettu matkan varrella. – Pohdimme kotimatkalla tuntia, onnistumisia ja hevosten toimimista. Luukkasten trio on maastoillut Suomen lisäksi Virossa ja Espanjassa. Ison eläimen kanssa kommunikoiminen on aina kokemus. Putoamisen pelko hiipi aluksi usein mieleen. Tallillamme ratsastavat myös yhden perheen äiti, tytär, isä ja poika. Opimme toistemme kokemuksista. SRL:n Talent-ohjelmaan valittu 15-vuotias Miranda ratsastaa useamman kerran viikossa ja kisaa joka toinen kuukausi oman tallin esterataharjoituksissa ja välillä muilla talleilla. Kuva: Janne Varhelahti.. Heidi huomaa, ettei aina malta olla neuvomatta tuntien jälkeen. Äidit ratsastavat kerran viikossa ja pyrkivät kehittymään omalla tasollaan ratsastajina, jotka tiedostavat lajin riskit. Aina yhteisymmärrys ei löydy helposti, mutta onnistuessaan onnentunne kestää monta päivää. Ainakin harrastuksen alkuvaiheessa äitien kokemuksista on ollut selvää hyötyä. Kohta ratsastetaan jo kolmessa sukupolvessa. Lähiajan tavoitteena ovat ratsastuskouluoppilaiden mestaruuskilpailut. Tasa-arvoista oppimista Yhteinen tekeminen ja ”intoilu” tiivistävät äitien ja tyttärien välejä. – Maastakäsittelystä on ollut valtavasti apua kaikessa hevostelussamme. Naisväen harrastus on otettu perheissä hyvin vastaan. Ja varsinkin alussa tyttöjä rauhoitti, kun äiti ei pelännyt hoidettavaa ponia, oli läsnä ja neuvoi miten kannattaa toimia. Varhelahtien mielessä väikkyy yhteinen vaellus Suomessa ja Islannissa. Äidit korostavat ratsastusta arjesta ja työasioista irrottavana harrastuksena. Luukkasen perheessä isä saatiin houkuteltua alkeiskurssille. Kun varmuus kasvoi, aloin keskittyä istuntaan ja apujen käyttöön, kertoo Heidi Luukkanen. Pia ja Iida Varhelahti ihastuivat Ankin tallin issikoihin. Väisäset ovat hankkineet lisäoppia maastakäsittelykurssilla. Yhteinen tekeminen innostaa monipuolistamaan harrastusta. Perinne siirtyy ja on hienoa, jos Suomeen syntyy sukupolvien ketju hevosharrastuksessa. Äiti voi kysyä neuvoa kymmenvuotiaalta, toteaa Pia. Runsaat kolme vuotta issikoilla ratsastanut 10-vuotias Iida Varhelahti haluaisi joskus kilpailla askellajiratsastuksessa ja haaveilee omasta hevosesta. – Lännenratsastus on turvallinen laji lapsen aloittaa. On helppo olla läsnä kun tietää mistä tytöt puhuvat ja aihe on itsellekin kiinnostava, äidit toteavat. Primus-tallin Kikka Suomio iloitsee ratsastusharrastuksen laajenemisesta: – Yhdessä ratsastajia on moneksi: on äitejä, tyttäriä, tätejä ja kummitätejä. Ratsastuksessa oppii näkemään itsessään onnistumisia, pelkojen voittamista ja vaikeiden asioiden käsittelyä. Eläinten kanssa puuhatessa oppii uutta itsestään ja toisesta. ”Koko rata leikkaata” ja muita vaikeita termejä on harjoiteltu kotona. Tämä kasvattaa tulevaisuutta varten, miettii Heidi Luukkanen. Se voisi olla pakollinen ”ajokortti” jokaisella tallilla, Sari miettii. – Myöhemmin olen tukenut tyttöjen itsetuntoa käsittelemällä epäonnistumisia sekä korostamalla onnistumisia, jos tytöt ovat turhan itsekriittisiä. Kisoihin tähtää myös kaksi ja puoli vuotta ratsastanut lännenratsastaja Saima. Äidistä oli varmasti turvaa myös ensimmäisiä seurakisojaan jännittäneelle tytölle, Heidi miettii. Vaikka äidit eivät tehneet asioita tyttöjensä puolesta, oli välillä autettava, että tilanteesta päästin järkevästi eteenpäin ja tapahtui oppimista. 12-vuotias Matilda keskittyy kouluratsastukseen ja haaveilee rataharjoituksiin osallistumisesta. Äidit ja tyttäret ratsailla... Välillä on saatu miesväki mukaan maastoratsastukseen. – 23 vuoden ratsastustauon jälkeen tavoitteeni oli voittaa jännitykseni, oppia lukemaan hevosta ja toimimaan oikein vaihtuvissa tilanteissa. – Tallimatkat, tallilla oleminen ja jälkipuinti ovat laatuaikaa tyttöjen kanssa. Lasten osalta ratsastus nähdään myös panostuksena tulevaisuuteen: – Ratsastus on kehittänyt tyttöjen keskittymiskykyä ja itsetuntoa. Välillä vieraillaan muilla talleilla kokeilemassa muita lajeja tai ratsastetaan sukulaisen tai ystävän hevosella. Pia ja Iida miettivät, että tytön olisi hyvä kokeilla vielä enemmän itse. Kesäisin käydään ratsastusleireillä ja maastoillaan
Minäkin olen sitä saanut, kun olen pieni varsa ollut. Päivän hoitohetket toisen hevosen kanssa pitävät mielen virkeänä ja jouhet sopivasti sykkyrällään. Oman Ihmisen mielestä näytämme Majakalta ja Perävaunulta, kun kiehnäämme kylki kyljessä tai sotkemme toistemme jouhistoa. Tämähän johtuu vain ja ainoastaan siitä, että Oma Ihminen on niin laiska ja mukavuudenhaluinen, ettei halua joka kerta kiinnittää irtokenkää tai pyytää kengittäjää. Taitolaji on näet sekin, että osaa potkia takasillaan juuri sopivasti etukengän sakaran päälle ja saa kengän lentämään komeassa kaaressa mielellään Oman Ihmisen saavuttamattomiin. Meitäkin on moneen traileriin. Herkkähermoista Omaa Ihmistä vain pelottaa ajatus jäisellä autotiellä laukkaamisesta – minuahan moinen ei hetkauttaisi. Oli miten oli, pois en vaihtaisi – meistä on tullut varsan kanssa nyt jo hyvä parivaljakko, tammoista parhaimmat. Sillä on jokin hammaskausikin menossa, kun suussa on vähän väliä joko oma tai minun loimeni, riimunnaru tai vaikkapa häntäjouhet. Esimerkiksi toisen kaurojen syönti ei käy päinsä, vaikka kuinka oltaisiin tarhakavereita. Siitä ei neuvotella. Annan kuitenkin varsan tulla rapsutteluetäisyydelle, kun itse sitä haluan, ja myönnettäköön, että jokapäiväiset rapsutteluhetket ovat verrattomia. Puretuttaa kuulemma niin mahdottomasti. Itsekseni liikun aina reippaasti, mutta pidän tärkeänä antaa Topakalle tukea ja turvaa. Kun käyn maneesilla valmennuksessa, huudahdan kyllä kotipihaan tullessa varmistushirnahduksen, ettei mikään vain ole muuttunut reissun aikana. Jatkuvasti pitää muistutella, mitkä ovat varsan rajat ja mitä saa tehdä yksin. Ainut huono puoli asiassa on, etten ole erityisen innostunut noista kenkäämisjutuista, ja jotenkin kengät aina takaisin kiinnitetään. Tämän naisen edelle ei ihan helposti mennä. Sen takia meille muutti varsa Topakka rivakkaa tahtia, kun minä olin jäädä yksin. Hevoset Ratsastus 31 Hevonen tarvitsee toista Pikkutallin tarinoita Teksti ja kuva: Mia Sopanen K äymme yhdessä ain, käymme aina turvakkain”, sanoo jo vanha viisukin. Kaveruudessakin on kyllä rajansa. Oma Ihminen on samaa mieltä: hevonen on laumakaviokas, eikä meillä hevonen asu yksinään. Eikä sillä, vaikkei olisi leipääkään, niin minä olen Oman Ihmisen ykköshevonen ja tulen aina ensiksi tarjoutumaan tarhasta tai hakemaan hellyyttä. Urheiluhevonen ei kuulemma kengättä kulje, vaikka minulle se kävisi mainiosti. Toisaalta olen kyllä huomannut, että kaikki kaviokkaat eivät ole ylimpiä ystäviä. Olen niin tottunut tarhaamaan muiden kanssa, että ajatus eri aidassa olemisesta ja vain kaltereiden välistä turvittelusta kuulostaa minun karvakorviini kauhealta paikalta. Noiden nuorten kaviokkaiden kouluttaminen ja kurissa pitäminen on kovaa työtä ja vaatii nopeita reaktioita. Lähden ihan mielelläni yksinkin töihin, vaikka Topakka jää hirnumaan tarhaan tai talliin. Olenhan jo saavuttanut huiman viiden vuoden iän, ja toisekseen olen ollut tallissa pidempään. Yhdessä metsässä käydessä otan vanhan ja viisaan hevosen roolin ja odottelen varsaa, jos se aikoo jäädä jälkeen. Olen siis vankkumattoman rauhallinen omasta mielestäni. Toistaiseksi ei ole muuttunut, joten mikäs tässä on maailmalla matkatessa. Kun olen tyynen rauhallisesti ja käännyn pihasta pois suuria huutelematta, Topakkakin rauhoittuu tarhassaan ja odottelee minua lenkiltä. Jos Omalla Ihmisellä on leipää taskussaan, raivaan kyllä tieni niin, ettei Topakan turpa ennätä ensimmäiseksi höpeltämään. Minulla on onneksi myös ylilyöntiasema siinäkin mielessä, että korkeutta on kertynyt kauniille tammahevoselle sopiva määrä. Meillä on nyt naisenergiaa kahdeksan kavion mitalla! ”. Kesälaitumella tätä harjoittelin, ja mainiosti se sujuu tarvittaessa nytkin. Sääntöihin kuuluu ehdottomasti se, että minä olen etusijalla kaikessa. Voin sitten tilanteen siltä näyttäessä päästää Topakan myös Oman Ihmisen lähietäisyydelle, mutta siinäkin tapauksessa katson tilannetta tarkasti. Minä olen meidän kahden hevosen laumassamme pomo, ja annan sen kyllä näkyä, jos Topakka yrittää lähestyä heinäkasaa lupaa kysymättä. Olen sen verran aikuinen hevonen, että ymmärrän olla huutelematta vastaan jatkuvasti – me laumakaviokkaat näet olemme hyviä lietsomaan toisissamme pientä paniikinpoikasta. Itse nimittäin ajattelen, että toisen poissa ollessa minulla on mainio syy revitellä tarhassa niin, että kengät vain lentelevät. Oma Ihminen on kyllä huomauttanut sellaisesta, että minua ei voi kuulemma jättää tarhaan siksi aikaa, kun Topakka käy jossain. Jos epäilisin, että T on hävinnyt minun poissa ollessani, saattaisin kyllä olla toisella mielellä, mutta ainahan tuo kuuluu paikalla olevan, kun tulen metsästä. Toki varsanvahtina toimiminen on välillä vähän rasittavaakin
Cora Verlouw työskenteli saman tallin pääratsuttajana. Molempien sydäntä lähellä ovat erityisesti varsojen ja nuorten hevosten koulutus sekä ratsutus.. Navakka tuuli pyyhkii peltoaukeita – hevoset tarhoissaan ovat parkkeeranneet visusti heiniensä äärelle. Sää on pukeutumiskysymys, valottaa Miia Paajanen, uunituoreen Paajanen-Verlouw Dressagen toinen osakas. Lomareissuilta Suomesta ja Pyhäjärveltä saamamme palaute rohkaisi pohtimaan Suomea vaihtoehtona, Verlouw kertoo. Tuoreet tulijat Miia Paajanen ja Cora Verlouw uskovat, että pätevien ammattilaisten osaamiselle on kysyntää. Paajanen-Verlouw Dressage Hollannista Suomeen Teksti: Neena Kuukasjärvi Kuvat: Neena Kuukasjärvi ja Cora Verlouwin albumit Vaikka kilparatsastajan tai muun hevosalan ammattilaisen tie vie useimmiten Suomesta kohti Eurooppaa, toisinkin voi tehdä. Päivä on juuri sellainen, jolloin kuka tahansa pitää hevosellaan mieluiten vapaapäivän. – Selvää oli, että Hollannista maan tai valmiin tilan ostaminen tulisi olemaan erittäin vaikeaa. – Harjoitukset valitaan kelin mukaan. Niinpä muuttokuormaan pakattiin viime joulukuussa niin koti, hevoset kuin koko valmennustoiminta. Omaan asiaansa täytyy uskoa, myös tällaisina päivinä, Paajanen naurahtaa ja viittaa ulkona riehuvaan lumimyrskyyn. Yhteiset näkemykset sekä toisiaan täydentävät työtavat alkoivat pikkuhiljaa synnyttää ajatusta yhteisen yrityksen perustamisesta. Nyt tierakelillä ei tehdä passageja, mutta muuten harjoitukset ovat ihan täysipainoisia. Toisaalta mitään ei saavuta, jos ei ole valmis kokeilemaan. Niinpä tänäänkin Cora Verlouwin löytää lumimyräkän keskeltä kentältä täydestä työn touhusta. 32 Hevoset Ratsastus Ratsastus Sydäntalven tummanharmaa taivas paiskoo lunta. – No ei Cora! Olisikohan yhden kerran pakkasen takia jääneet täyspainoiset treenit tekemättä. Reilun kuukauden Suomen kamaralla vaikuttaneen Paajanen-Verlouw Dressagen juuret löytyvät Hollannista, van Uytertin oriasemalta, jonne Miia Paajanen kuusi vuotta sitten lähti tallimestariksi. Osin tämä oli hyppy tuntemattomaan, joka maksoi meille esimerkiksi hyvät työpaikat. – Totta kai ratkaisua punnittiin monelta kannalta, myös sen laskimen kanssa. Intohimo luo siivet elämänmuutokseen Cora Verlouwilla ja Miia Paanasella on tiimissään selkeät vastuuja osaamisalueensa
Viiden vuoden päästä Vaikka hevosista elantonsa saaminen ei tunnetusti ole Suomessa helppoa, jalansijan saaminen suomalaiseen ratsastuskenttään ei tuoreita tulokkaita pelota. Tarvittaessa Paajanen myös tulkkaa englanninkielistä opetusta. Vaikka maneesia ei ole, Jukka pitää ratsastusalueiden pohjat loistavassa kunnossa, Paajanen kiittelee. Aloittelevien yrittäjien ja Verlouwin tapauksessa myös maahanmuuttajan alkutaival vaatii Suomessa erinäköisten viranomaisten kanssa asioimista. 10-vuotias ruuna Ardent L treenaa jo kohti kesän kilpailuja.. Siinäkin tiimityö on valttia kahdet silmät näkevät enemmän kuin yhdet. Suomalaista ja pohjoispohjalaista maalaismeininkiä tuntuvat arvostavan myös Paajanen-Verlouw Dressagen nelijalkaiset jäsenet – eikä edes luminen talvi ole niitä hätkäyttänyt. Hevoset Ratsastus 33 2-vuotias orivarsa Hattivatti (i. – Haaveena on että voimme jatkossa hyödyntää kontakteja ja yhteistyökumppaneita Hollannissa, ja esimerkiksi tuottaa sieltä jalostusoriita vaikka yhdeksi kaudeksi kerrallaan Suomeen astumaan. Talli on rauhallinen ja toimiva – hevosten on täällä hyvä olla. – Tärkeintä on sitoutuminen ja jatkuvuus. Intohimona hyvä hevonen Kaksikon mukana Suomeen saapui kaksi hevosta, 10-vuotias ruuna Arden L (Don Schufro – Ferro), jonka kanssa Verlouw tähtää GPkisoihin tulevalla kaudella, sekä 8-vuotias tamma Chocola (Vic – Mooiman). Tulevaisuus näyttää, tuleeko se jossain vaiheessa perässä tänne, Paajanen kertoo. Tiimityö korostuu myös kaksikon muissa palveluissa. – Tallitöistä emme ole malttaneet pysytellä poissa, joten teemme ihan mielenvirkeydeksi myös ratsastuskoulupuolen tallityöt. Juuret ja siivet Toistaiseksi tiimi pitää päämajaansa Petra Gummeruksen ja Jukka Leppäharjun omistamalla Myllymäen tilalla Pyhäjärvellä. – Hyvä hevonen on meille intohimo, johon ei kyllästy koskaan! Vaikka hollantilaista ja suomalaista ratsuhevoskasvatusta ei varsinaisesti voi verrata, naiset uskovat näkemyksiinsä tälläkin saralla. Hyvät ideat jakoon Yrityksen toiminta tulee alkuvaiheessa keskittymään pääasiallisesti valmennuksiin. – Olemme tunteneet itsemme todella tervetulleiksi. – Chocolan 4-vuotiaan tammavarsan (i. – Ideaali olisi oma paikka, jossa on tilaa nuorten hevosten ratsutukselle sekä oriinpidolle ja pienimuotoiselle kasvatustoiminnalle. Vuodet hollantilaisen hevoskasvatusbisneksen ytimessä ovat luoneet Paajanen-Verlouw dressagen naisille tinkimättömän tavan tehdä töitä. Tässä suhteessa Suomessa asiat ovat aika hyvällä tolalla. Zambuka) möimme hiljattain Belgiaan. Tällainen elämäntapa tekee selvästi hyvää sekä hevosten päälle että fysiikalle, Cora Verlouw kiittelee. Kun keskustelu lähtee rönsyilemään, on selvää, että nyt ollaan tekemisissä asialleen omistautuneiden ihmisten kanssa. Vähän arastelimme aluksi niiden yhdessä tarhaamista, mutta huoli on ollut turha. Määrätietoinen ja johdonmukainen treeni tuo tulosta. – Meidän hevosista on sukeutunut varsinaisia poroja! Ne viihtyvät ulkona ja nauttivat selvästi reilusta liikkumatilasta. – Kun hevosissa on kiinni paljon rahaa, niistä pyritään myös ottamaan kaikki irti mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Tuoreimpana meriittinä hänellä on 6. Isäntäväki saa vuolaat kiitokset tuoreilta vuokralaisiltaan. Cora Verlouw on ratsuttanut uransa aikana useita KWPN-oreja, muun muassa Cadans M (Laura Dyson), Eye Catcher, Estoril, Five Star, Ferdeaux, Foundation, For Gribaldi, Freestyle, Googel, Geniaal, Galaxy, Ferguson (myös Hann.), Laurano (Holst.). Kuvassa tiimin toinen oma hevonen, tamma Chocola. Tila on Miia Paajaselle entuudestaan tuttu, ja niinpä sinne on ollut helppo palata ja asettua. Vankka kokemus nuorten hevosten kouluttamisesta ja ratsuttamisesta on luonut sujuvat toimintamallit: Cora Verlouw ratsastaa, Miia Paajanen vastaa osaltaan koulutuksesta, maastatyöstämisestä ja hevosen perushuollosta. – Valmentautumisesta hyötyy vaikkei kilpailisikaan, Verlouw täydentää. Miia Paajanen ja Cora Verlouw uskovat laadun, osaamisen ja kokemuksen puhuvan puolestaan. – Vakituisen valmentajan kanssa tehty työ muodostaa hyvän perustan, jonka päälle on helppo poimia uusia ideoita myös toisilta valmentajilta vaikkapa yli lajirajojen. Tuorein silmin suomalaista ratsastusmaailmaa katsova parivaljakko toivoo tuovansa valmennettavilleen ripauksen keskieurooppalaista treenausmentaliteettia. – Toivon mukaan viiden vuoden sisällä valmennukset ja hevosten koulutus pyörivät täysipainoisesti ja työllistävät meidät molemmat, Verlouw puntaroi. Pitkä työkokemus eurooppalaisen hevosbisneksen ytimessä on antanut valtavan arsenaalin tietotaitoa hevosten kasvatustyöstä. Kun Suomessa on oltu vasta kuukausi, arkipäivät kuluvat toistaiseksi pitkälti paperitöiden parissa. Jonkin verran valmennuksia on myös tässä omalla tallilla. sija Hollannin mestaruuskisoista 2013 ZZ-Zwaar -tasolla. Tämä näkyy harrastajien ja pientenkin juniorien määrätietoisena valmentautumisena, Paajanen valottaa. Keski-Euroopassa hevoskasvatus on suuren luokan bisnestä, ja vaikka volyymi on meikäläiseen mittakaavaan verrattuna valtava, mitään hevosten onneloita suuret myyntitai kilpatallit eivät kuitenkaan ole. Myös Suomen talvessa olosuhteet otetaan sellaisena kuin ne tulevat. Hollantilainen kilpailujärjestelmä jo osittain kannustaa pitkäjännitteiseen harjoitteluun – siellä maan mestaruuksista kilpaillaan jo perustasolta alkaen. Laurano) jätettiin Hollantiin oripihattoon kasvamaan
34 Hevoset Ratsastus Nina Nilosaari on startannut jo grand prix -luokissa, mutta tätä 25-vuotiasta helsinkiläistä valtiotieteiden opiskelijaa ei tunneta vielä Suomessa kovin hyvin. Teksti ja kuvat: Jutta Koivula Nina satsaa kouluratsastukseen Ratsastus Nina ja Kom Ragdoll nauttivat Cotswoldin lempeästä talvisäästä.
Nina on elänyt koko ikänsä kansainvälistä elämää. – Se oli todella hyödyllistä aikaa, opin valtavasti uutta. – Olin 15-vuotias kun sain nelivuotiaan orlov-ravurioriin, hän nauraa. – Kuulostaa vaaralliselta yhdistelmältä, mutta se oli maailman rehellisin hevonen, jonka kanssa harjoittelin lähinnä esteratsastusta. Emänisä Tolstoy kilpaili kansainvälistä koulua Ulla Håkanssonin ratsastamana. Nina nousi grand prix -tasolle Gladiatrratsulla, joka on nyt myyty. Hänen isänsä on suomalainen ja äitinsä venäläinen. Chantal (Christ Del Piero) on Ninan tulevaisuuden lupaus. – Kilpailin sillä korkeimmillaan Intermediaire 2 -luokkaa ja harjoituskilpailussa myös tein gp-radan. Kilpaillaan enemmän sitten kun ollaan Prix St. Hän on asettunut kahden hevosen kanssa Emile Faurien tallille Cotswoldiin. Ninalla on vielä vuoden – parin verran opintoja jäljellä yliopistossa. – Kun olen löytänyt elämäni hevosen, niin nyt pitää satsata. Ninan nuori hevonen Chantal on temperamenttinen ja näyttävä.. – Se on kilpaillut tosi vähän ja tarkoitus on keskittyä sen kouluttamiseen. Georges -tasolla, Nina suunnittelee. Hevoset Ratsastus 35 Nina tähtää kansainvälisiin luokkiin FWB-tammansa Kom Ragdollin kanssa Englannista käsin. Nina treenasi pari vuotta Saksassa Antonio do Valen luona. – Olin käynyt Antonion valmennuksessa Suomessa, ja kun hän muutti Saksaan, lähdin Gladiatrin kanssa sinne. Lapsena Nina vietti lomia Pietarissa, jossa hänen ensimmäinen oma hevosensakin asui. – Pietarissa minua valmensi Nelli Ogulova, myös Gladiatr asui kaksi vuotta Pietarissa ollessaan minun omistuksessani. Nina on ollut jo reilun vuoden mukana Top Dressage -projektissa. Kom Ragdoll on Playboyn jälkeläinen, jonka emä Tolica kilpaili aikanaan kansallisilla kouluradoilla. – Olin päässyt muutaman kerran Suomessa Emilen valmennukseen, ja se tuntui sopivan minulle ja hevoselleni erittäin hyvin. Hänen kotivalmentajansa on ollut Janne Bergh, joka kannusti Ninaa lähtemään Emile Faurien luo pidemmäksi ajaksi. – Ammattiratsastajan ura kiinnostaisi myös, mutta parasta olisi yhdistää ratsastus muihin töihin. Minun piti olla vain kaksi kuukautta, mutta oleskelu jotenkin venähti kahdeksi vuodeksi, hän kertoo. Kuusivuotias hevonen on koulutettu ikäluokkansa mukaiselle tasolle. Gladiatr oli minulla erinomainen opetusmestari. Hän myös kilpaili jonkin verran siellä. Haluan vielä tämän vuoden aikana päästä kansainvälisille radoille, Nina kiteyttää tavoitteensa. Hän on miettinyt tulevaisuuden ammattiaan, mutta selvää suunnitelmaa hänellä ei vielä ole. – Kom Ragdoll teki gp-debyyttinsä viime kesänä Virossa 62 prosentin tuloksella, Nina kertoo. – Itse varmaan käyn Suomessa opintojen takia, mutta näillä näkymin hevoseni pysyvät täällä pitkään
Tiimiläisillä kovat tavoitteet Ratsastus Maija Yli-Huhtala odottaa esikoistaan ja on toistaiseksi lomalla ratsastushommista. Madis Morna ja 8-vuotias tamma Ziance. Ja jos jostakin syystä lähden Bofey Bridgellä Skotlantiin, Lucky Accord saa mennä myöhemmin syksyllä neljän tähden kisan Ranskan Paussa. Milla Vihavainen tähtää Hegoir-ponillaan esteratsastuksen PM-kilpailuihin.. – Olen käynyt myös Piia Pantsun ja Henrik Ehrnroothin valmennuksissa aina kun olen päässyt. – Ratsastan noin kymmenen hevosta päivässä ja pidän jonkin verran myös valmennuksia. Sen takia en halua sille heinäkuulle pitkää neljän tähen kisaa, Sanna perustelee. Hevoset & Ratsastus -lehden oma tiimi on valmiina alkavalle kilpailukaudelle. – Elmo aloittaa sillä yhdestä tähdestä, mutta tarkoitus on nostaa hevonen nopeasti ainakin kahden tähden kilpailuihin, Sanna kertoo. – Tässä on alkukausi mietitty, miten saadaan hevosille paras mahdollinen valmistelu EM-kisaan ja toisaalta mistä voisi saada parhaat olympiapisteet, Sanna kertoo. Teksti: Jutta Koivula Kuvat: Jutta Koivula, Kaisa Kangas ja tiimiläisten albumit. Pisteitä saa kansainvälisistä kolmen ja neljän tähden kilpailuista. Kenttäkilpailukausi on tarkoitus avata huhtikuun alussa Luhmühlenissä kahden tähden tasolla. – Tämä on alustava suunnitelma, mutta kun kausi lähtee käyntiin, sitä voidaan joutua muuttelemaan. Madiksella nuoria hevosia Madis Morna kertoo, että alkuvuosi on ollut työntäyteinen. – Lucky Accord on ensisijainen valintani EM-kisaan, mutta haluan saada myös Bofey Bridgelle tarvittavat kvaalit. Madiksella on tällä hetkellä viisi hevosta Hongisojan valmennustallilla Perttulassa, jossa käytössä on maneesi. Elmolla on lisäksi kilpailtavinaan seitsemänvuotiaat Soraya ja Blue Gin, joiden molempien tavoitteena on mennä kahta tähteä. Siltakorven ja Jankarin talli sai syksyllä täydennystä, kun sinne muutti Laura Koivulan entinen kisaratsu Hurricane. Kävisin mielelläni useamminkin, mutta aina se ei ole taloudellisesti mahdollista, kun valmennusten ajalta työt jäävät tekemättä. Elmo ja Duchess Désirée starttaavat näillä näkymin Luhmühlenin kesäkilpailussa pitkän neljän tähden luokan, Sanna sen sijaan kilpailee viikkoa tämän kisan jälkeen Strzegomissa pitkän kolmen tähden kisan Lucky Accordilla ja Bofey Bridgellä. Sen jälkeen ohjelmassa on Sopotin kilpailu Puolassa ja Wiesbaden Saksassa. – Hevoset viihtyvät erittäin hyvin ja olen päässyt treenaamaan hyvin talven läpi, hän kertoo. EM-kilpailut Skotlannin Blair Castlessa ovat tämän vuoden tavoite, mutta samalla ratsastajat yrittävät myös kerätä olympiapisteitä Rioon. Mukana tiimissä on muutama yksittäinen ratsastaja sekä Hyvinkään Urheiluratsastajien juniorijoukkue. Sannan kuusivuotiaaksi kääntynyt Bofey Click aloittaa kauden kansallisen tason luokista, mutta Sanna toivoo pääsevänsä sen kanssa syksyllä kuusivuotiaiden MM-kilpailuihin Le Lion d´Angersiin Ranskaan. Tiimiläiset edustavat kaikkia olympialajeja. 36 Hevoset Ratsastus Sanna Siltakorven ja Elmo Jankarin edessä on kiinnostava kilpailukausi
Syksystä se kuitenkin pääsi takaisin radoille ja teki hyviä tuloksia. Elmo Jankari ja Sanna Siltakorpi tähtäävät kenttäratsastuksen EM-kilpailuihin Skotlantiin. Merita treenaa Nipsun eli Eevamaria Porthan-Broddellin valmennuksessa, tekee töitä Sakun Tallilla Rusutjärvellä sekä opiskelee kohti yliopiston pääsykokeita. Maijalla riittää kiireitä Huittislainen Maija Yli-Huhtala jää äitiyslomalle helmikuussa. Maijan tallin työntekijä Aino Hurri on vastannut sen treenaamisesta. Hevoset Ratsastus 37 Meritalla menee mukavasti Merita Kelon vuosi 2015 on lähtenyt käyntiin työn ja treenien merkeissä. Saint Amour, ei. Kenttäratsastaja Veera Valjakka on asettanut päätavoitteekseen juniorien EM-kilpailut, jotka järjestetään elokuun puolivälissä Puolan Bialy Borissa. – ”Stiku” on nyt aivan elementissään ja sillä on varmasti vielä monta kisavuotta jäljellä, Maija kertoo. – Meille kuuluu hyvää. – Kesäkuun ajaksi olisi tarkoitus lähteä ulMerita Kelo treenaa kahdella hevosella kohti kisakautta. Molemmat uudet hevoset ovat nuoria ja kokemattomia. Ella Paloheimo tähtää EMja PM-k ilpailuihin.. Alkukauden tärkein tavoite ovat Suomen mestaruuskilpailut hvenanmaalla. Hopalong Cassidy xx), jonka on kasvattanut Iran talli. – Tavoitteenani on parempi ja tasaisempi tulostaso junioreiden FEI-luokissa kuin viime kaudella. Ella kilpailee 12-vuotiaalla hannoverruunalla, jonka nimi on Wolle Wolkeinstein. Milla kilpailee tällä kaudella lisäksi hevosella Hf Edelweiss, jolla hän ehti hypätä muutaman luokan jo viime vuonna. Hyvinkään tytöillä kovat suunnitelmat Team HyvUran junioriratsastajat valmentautuvat ahkerasti tulevaa kilpailukautta varten. Tammikuun puolivälissä talliin tuli vielä Saksasta viisivuotias "Eetu". Syksyllä Hyvinkäälle muutti Suomessa kasvatettu nelivuotias Dio (i. Milla on mukana ponien esteratsastuksen A-valmennusrenkaassa ja kauden päätavoitteeksi on asetettu Pohjoismaiset mestaruuskilpailut. Ella Paloheimo tähtää juniorimestaruuksiin Kouluratsastaja Ella Paloheimo kuuluu HyvUran junioritiimiin. Aamupäivisin hän työskentelee Sakun tallilla, tässä hän vie tarhaan Durk -hevosta. Keväällä meidän on tarkoitus kilpailla Ruotsissa, sitten ohjelmassa ovat nuorten SM-kilpailut Ypäjän Finnderbyssä ja joskus kesäkuun lopussa olen lähdössä Saksaan Sanna Siltakorven ja Elmo Jankarin luo, Veera suunnittelee. Omia hevosia on silti ihan riittävästi. Maija myi myös oman kasvattinsa, tamma Guineveren sekä kenttäratsu Lemonin vuodenvaihteessa. – Tavoitteena on päästä hyppäämään junioricupin osakilpailuja, Milla kertoo. Maijan EM-tason kenttäratsu Twins United asuu edelleen Huittisissa kotitallillaan, mutta se on myyty junioriratsastajan opetushevoseksi. – Treenaamme perusasioita alkaen istunnasta ja apujen käytöstä sekä harjoittelemme uusia asioita ajatellen Saluutin kanssa U25luokkia ja interiä, ja Danierin kanssa kohti 7-vuotiaiden luokkia sekä vielä parempaa kuntoa. – Kenttäkausi alkaa Ypäjän hallikisasta maaliskuussa. – Corttis on ykköshevoseni ja Cooperin kanssa pääsin viime kaudella jo tekemään muutaman 120-radan. Nyt se on jo aloittanut treenit. – Toivottavasti ulkokauden alussa tai viimeistään kesäkuussa, hän suunnittelee. Maijan esikoisen laskettu aika on maaliskuussa, mutta tuleva äiti miettii jo, missä vaiheessa voi palata takaisin satulaan. Pojat ovat myös käyneet Tuula Pursiaisella tarkastuksessa ja eläinlääkäri Leena Karman vuositarkastuksessa sekä treenanneet myös kotona parempaa yleiskuntoa esimerkiksi metsässä mäkiä kiipeilemällä sekä ravureiden harjoitusradalla, joka kiertää kotona tilan ympäri. Veeralla on tallissa kaksi uutta lupausta. Veeran ykkösratsu Solbackas Kiongozi piti syksyllä lomaa pitkän kilpailukauden päätteeksi. Millalla poni ja hevonen Milla Vihavaisen viime kilpailukausi ei onnistunut kaikilta osin, sillä Hegoir-poni sairasti suuren osan kaudesta. – Nyt poni on todella hyvässä kunnossa, Milla kertoo. Treenaan aktiivisesti kotivalmentaja Riitta Holopaisen ja maajoukkuevalmentaja Marko Björsin tarkkojen silmien alla. Maijan Cortina II piti talvella hyppylomaa hyvän kilpailukauden jälkeen. Veera hankki jo viime vuonna osallistumisoikeuden vahvistavan tuloksen kisaan. Viime vuonna Ella edusti Suomea sekä PMettä EM-kilpailuissa ja tämän kauden suunnitelmat kulkevat osin samoja ratoja
Nyt on treenattu ja oikeat nappulat ovat löytyneet ja yhteistyö alkanut sujumaan. Kiia Kuosa on Team HyvUran uusin jäsen. Poni on hyvässä kunnossa ja itselle on jäänyt myös aikaa käydä salilla ja kuntoilla. Veera Valjakan tavoitteena ovat juniorien kenttäratsastuksen EM-kisat.. Hetalla kaksi ponia Heta Kannela kilpailee tulevalla kaudella omalla ponillaan Lucalla, siskonsa ponilla Codylla ja mahdollisesti omalla hevosellaan Alezanilla, jos se vaan saadaan kuntoon, se on nyt sairaslomalla. Krista Tamminen ja FBI Kassarist menestyiv ät viime kaudella hienosti. Pirre kuitenkin loukkaantui tämän jälkeen ja ponia on kuntoutettu tähän asti lähinnä kävelyttämällä. Tärkeimmiksi tavoitteikseen Heta kertoo ponicupin ja ponien gp-sarjan osakilpailut sekä SM-kilpailut. Koska Aida on nuori ja kokematon hevonen, kauden 2015 tavoitteet ovat alkukaudesta metrin luokissa. – Nyt treenikausi on menossa täysillä. Hän kilpailee koulua sekä poniettä junioriluok issa. – Viime kaudella kilpaillin sen kanssa ponien FEI-luokkia. Olemme ehtineet käydä jo muutamat kisat hyvällä menestyksellä. Tiimiläisillä kovat tavoitteet... Kiia kilpailee tällä kaudella sekä ponilla että hevosella – Ponini Lavita oli syksyllä sairaslomalla ja nyt olen aloittanut sen kohottamisen, Kiia kertoo. Annika Arolainen suuntaa kesäkuuksi Saksaan valmentautumaan. Kotivalmennus tehdään Teppo Hakalan kanssa ja maajoukkuevalmennus Satu Liukkosen huomassa, Krista kertoo. – Kisakausi avataan helmi-maaliskuun vaihteessa Team Eurohorsesin kisoissa Ypäjällä. Hän haluaa kehittyä edelleen ratsastajana ja nauttia viimeisestä ponivuodesta. – Olen päässyt kilpailemaan muutamat aluetason kilpailut. Annikalla uusi ratsu HyvUran junnutiimin Annika Arolainen kilpaili viime kaudenn Snoopyllä, St Louiksella ja St Perhapsilla 90-115 sentin luokkia. St Perhapsin eli Pirren kanssa Annika pääsi osallistumaan myös poniderbyyn Ypäjällä. Kiia Kuosa uutena tiimiin Kouluratsastaja Kiia Kuosa, 15, on uusi kasvo HyvUran junnutiimissä. Muutama Ypäjän viikonloppu sujui erinomaisesti ja kotiin viemisinä oli useita ruusukkeita. 38 Hevoset Ratsastus komaille harjoittelemaan ja jos pääsen joukkueeseen, niin sitten edessä ovat juniorien kouluratsastuksen PMja/tai EM-kisat ja niissä tähtään viime vuotta parempaan menestykseen. Hevoseni Die Welt eli Wellu tuli marraskuussa 2014 omistukseeni, joten yhteistyömme on vasta aluillaan. Krista Tamminen ja FBI Kassarist Onnistuneen ja ehjän kisakauden 2014 jälkeen oli ponilla ansaittu ja pitkä loma. Kauden päätavoitteina Kristalla ovat SMja PM-kilpailut. – Kesäkuuksi menemme Aidan kanssa Niklas ja Laura Aromaan luokse Saksaan kisaamaan ja treenaamaan. – Loppukesästä sain uuden hevosen, Aida tamman, Annika kertoo
OIKEITA KOHTAAMISIA. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. AITOJA ELÄMYKSIÄ. 7.–8.3.2015 Messukeskus Helsinki Messuopas K uv a: Pekk a Pietik äinen
Uutena ohjelmapisteenä on Keravan Horse & Rider -areena, joka täyttyy mielenkiintoisilla työnäytöksillä, muotinäytöksellä ja tietoiskuilla. Yli 100 osastoa tarjoavat mahdollisuuden tutustua alan palveluihin, tuotteisiin ja kalustoon, valikoimaa on hevosmatkailusta trailereihin ja raipoista satuloihin. Emme ole unohtaneet nuorimpiakaan harrastajia, keppariareenalla on ohjelmaa koko viikonlopuksi ja rapsutusponi Lustigin lisäksi tapahtumassa pääsee tutustumaan yli 20 eri rotuiseen hevoseen ja poniin. 40 Hevoset Ratsastus M aaliskuussa järjestettävä Helsinki Horse Fair on täynnä mielenkiintoista sisältöä, jonka suunnittelussa on huomioitu entistä paremmin teidät, lajin harrastajat. Luokat ovat Small Tour 125 – 135 cm ja Big Tour 130 – 140cm. Varaa vapaata omalta talliltasi ja tule viettämään ikimuistoinen hevosviikonloppu 7. Hevoset ja Ratsastus -lehden nimikkolavalle nousevat mm. tuomari Tiina Karkkolainen ja eläinlääkäri Liisa Harmo. Messukeskukseen Pasilaan! Terveisin Päivi Tiitinen ja Essi Kajander Horse Fair -tiimistä sekä yhteistyökumppanimme Hevoset ja Ratsastus -lehti, Suomen Ratsastajainliitto, Suomen Hippos, Global pellet, Keravan Horse & Rider, Pegasos Hevosmatkat ja Horze. Kentän hyvän laadun varmistaa kokenut kentäntekijämme Immi Lätti. Ensimmäistä kertaa messuhistoriassa järjestämme kansainvälisen estekilpailun, joka tuo tänne ratsukkoja naapurimaista. Kentän olosuhteita parannetaan entisestään – kilpailukenttää suurennetaan ja pohjaa vahvistetaan 140 cm kisaluokkia varten. psykologi Anna Andersén, kansainvälinen kouluratsastusOHJELMA Horze areena Lauantai 10.00 Kohti GP:tä Kouluratsastaja Linda Ikonen 10.45 Dressage meets Western Kouluratsastaja Emma Tuominen & Reiningratsastaja Teija Pietilä 11.00 huolto 11.30 Indoor Driving Challenge – valjakkonäytös 12.15 huolto 12.30 Ratsastava poliisi esittäytyy Helsingin ratsupoliisi 13.00 huolto 14.00 Competition no 3 – Small Tour 130 cm Team Eurohorses 15.00 huolto 15.15 Competition no 4 – Big Tour 140 cm Team Eurohorses 16.15 huolto 16.45 Kansallinen vikellyskilpailu SRL vikellyskomitea Sunnuntai 10.00 Knock out – rotujen taisto 10.30 huolto 11.00 Indoor Driving Challenge – valjakkonäytös 11.45 huolto 12.00 Ratsastava poliisi esittäytyy Helsingin ratsupoliisi 12.20 huolto 13.15 Competition no 5 – Small Tour 130 cm Team Eurohorses 14.15 huolto 14.30 Competition no 6 – Big Tour Final Horse Fair Grand Prix Team Eurohorses 15.30 huolto 16.00 Kansallinen vikellyskilpailu SRL vikellyskomitea Muutokset mahdollsia. Yleisöä kiinnostavat myös kansallisen tason vikellyskilpailu ja näytöskisa valjakkoajossa. – 8.3. Kaiken kaikkiaan viikonloppu on täynnä mielenkiintoisia esiintyjiä ja luennoitsijoita, kaikki alansa huippuasiantuntijoita. Tärkeä osa tapahtumaa on myös shoppailumahdollisuus. Tervehdys Messukeskuksesta Helsingistä! OH JELMA Helsinki HORSE FAIR Messuopas Voittoloimet sponsored by Horze ja Cavallo Pro Shop Ruusukkeet sponsored by Rosetti Finland Pokaalit sponsored by Showlink www.ratsastus.net
Annika Schulman, ammattivalmentaja/kenttäratsastaja 16.00 Hevonen auttaa jaksamaan arjessa Riitta Silkko-Vainio, Mind voimauttava hevostoiminta ® -ohjaaja ja – kouluttaja, sosiaalikasvattaja ja työnohjaaja 16.30 Hevosavusteinen työnohjaus Kati Riesen, EHT trainer ja työnohjaaja Sunnuntai 10.30 Eettinen hevosmiestaito Kati Riesen, EHT trainer ja työnohjaaja 10.45 Tietoisesti taitava ratsastaja Anna Andersén, urheilupsykologi 11.15 Hevosen lajinomainen elämä ja kilparatsastus – voiko nämä yhdistää. Annika Schulman, ammattivalmentaja/kenttäratsastaja Muutokset mahdollisia. www.ratsastus.net. Summer’s Dream Prince esittäytyy 15.00 Shiatsu, hevosen hyvinvoinnin tukena jo 10 vuotta Suomessa – Suomen hevosshiatsuyhdistys 15.30 Raviponin valjastus ja hoito – Suomen shetlanninponiyhdistys 16.00 Poniagilityn lajiesittely – Suomen shetlanninponiyhdistys Sunnuntai 11.00 Shiatsu, hevosen hyvinvoinnin tukena jo 10 vuotta Suomessa – Suomen hevosshiatsuyhdistys 11.30 Pararatsastajan valmentautuminen matkalla Rioon! Jessica Kerttunen & Merita Kelo 12.00 Maastakäsittelykilpailun demo Hevostaitoliitto ry 12.30 KEVÄÄN TRENDIT RATSAIN! Powered by Keravan Horse & Rider Oy Juontaja Ronja Salmi 13.30 Satulansovitusnäytös Katja Rikassaari, Satulapaja oy 14.00 Hyvä istunta, toimiva ja vaivaton ratsukko Aira Toivola & ratsastaja Lotte Peltoniemi hevosella Furia 14.45 Kummiponi ”Sami” S.W. Annika Schulman, ammattivalmentaja/kenttäratsastaja 11.45 Turvattu alku siitostamman varsottamisesta varsan ensimmäiseen viikkoon Pia Raistakka, Suomen Hippoksen eläinlääkinnän asiantuntija 12.15 ParaDressage Team Finland Rio 2016! ParaDressage Team Finland 12.30 Ratsastajan ryhti/ryhtivirheet, sekä istunnantoiminnallisuus ja avuilla vaikuttaminen Aira Toivola, AT Ratsastuspilates 13.00 Uudistunut ratsastuskilpailujärjestelmä Marian Seppälä, Suomen Ratsastajainliitto 13.30 Kouluratsastus tuomarin silmin Tiina Karkkolainen, Kansainvälinen kouluratsastustuomari 14.00 Hevonen auttaa jaksamaan arjessa Riitta Silkko-Vainio, Mind voimauttava hevostoiminta ® -ohjaaja ja – kouluttaja, sosiaalikasvattaja ja työnohjaaja 14.30 Turvallista hevosten käsittelyä Mia Kytölä, Hevostaitoliitto 15.00 Tietoisesti taitava ratsastaja Anna Andersén, urheilupsykologi 15.30 Hevosen lajinomainen elämä ja kilparatsastus – voiko nämä yhdistää. OHJELMA Hevoset & Ratsastus infolava Lauantai 10.30 Eettinen hevosmiestaito Kati Riesen, EHT trainer ja työnohjaaja 10.45 Tietoisesti taitava ratsastaja Anna Andersén, urheilupsykologi 11.15 Hevosen lajinomainen elämä ja kilparatsastus – voiko nämä yhdistää. Annika Schulman, ammattivalmentaja/kenttäratsastaja 11.45 Tuomarinkylän ratsastuskeskuksen kehitys vaarassa Micki Schnitzler, ratsastuskeskuksen kehittämistoimikunta 12.00 Hevosen hyvinvointi hevosen näkökulmasta Liisa Harmo, eläinlääkäri 12.30 Ratsastajan ryhti/ryhtivirheet, sekä istunnantoiminnallisuus ja avuilla vaikuttaminen Aira Toivola, AT Ratsastuspilates 13.00 Uudistunut ratsastuskilpailujärjestelmä Marian Seppälä, Suomen Ratsastajainliitto 13.30 Kouluratsastus tuomarin silmin Tiina Karkkolainen, Kansainvälinen kouluratsastustuomari 14.00 Turvattu alku siitostamman varsottamisesta varsan ensimmäiseen viikkoon Pia Raistakka, Suomen Hippoksen eläinlääkinnän asiantuntija 14.30 Turvallista hevosten käsittelyä Mia Kytölä, Hevostaitoliitto 15.00 Tietoisesti taitava ratsastaja Anna Andersén, urheilupsykologi 15.30 Hevosen lajinomainen elämä ja kilparatsastus – voiko nämä yhdistää. Hevoset Ratsastus 41 OHJELMA Keravan Horse & Rider areena Lauantai 11.00 Shiatsu, hevosen hyvinvoinnin tukena jo 10 vuotta Suomessa – Suomen hevosshiatsuyhdistys 11.30 Maastakäsittelykilpailun demo Hevostaitoliitto ry 12.00 Equestrian Bodystorm Gia Winberg & Minna Leppälä 12.30 KEVÄÄN TRENDIT RATSAIN! Powered by Keravan Horse & Rider Oy Juontaja Ronja Salmi 13.30 Satulansovitusnäytös Katja Rikassaari, Satulapaja oy 14.00 Hyvä istunta, toimiva ja vaivaton ratsukko Aira Toivola & ratsastaja Lotte Peltoniemi hevosella Furia 14.45 Kummiponi ”Sami” S.W. Summer’s Dream Prince esittäytyy 15.00 Shiatsu, hevosen hyvinvoinnin tukena jo 10 vuotta Suomessa – Suomen hevosshiatsuyhdistys 15.30 Poniagilityn lajiesittely – Suomen shetlanninponiyhdistys Muutokset mahdollsia
42 Hevoset Ratsastus Helsinki HORSE FAIR Messuopas
Hevoset Ratsastus 43 AiKa-talli K17 Aira Toivola 3d27 Allomeera Oy 3k5 American Bashkir Curly/Huhtala Helena K1 Anette FOTOGRAFIK 3h26 Appaloosa/Riesen Kati K4 Art & Riders Terhi Mickelsson 1a7 Avant Tecno Oy 1a3 B Vertigo 3g5 Back on Track 3g5 Bemer 1a2 BT-Agro Oy Ab 3g2 Camarguenhevonen/Savikko Milla K22 Countryworld Oy 3c21 Criollo-hevosrehut 3e17 Devente / Cheval-Liberté Finland 3c1 Dextor Sales Oy 3c5 Dogfani 3f9 EASEL Training Oy 3f23 Equitar 3e18 Equstom Oy 3h24 Friisiläinen/Ristimäki Raisa K2 Global Pellet 3e5 Hackamore 3c8 Haminan Hevosväylä 3d9 Helmivene 3k1 Helsingin poliisi / Ratsupoliisi 1b1 Hevari Oy 3f5 Hevoset & Ratsastus lehti 1a1 Hevostaitoliitto ry 3h31 Hevosurheilu 3f1 Hippodome.com 3k22 Hobulove 3g26 HorseCare Corner 3d21 Horze 3g5 Hyria koulutus Oy 3d31 Irlannin Cob/Granfelt Carita K18 Just Dressage 3f21 Karprint Oy 3k36 Kaupin ratsastuskoulu / Sappeen ratsutila 3h27 Kaviola 3e9 Kelttikorut 925 3c10 Keravan Horse & Rider Oy 3c17 Knabstrupinhevonen/Ikävalko Tarja K6 Krafft-rehut 3d6 Natalia Horseshoe 3e24 Natural Chia Oy 3f10 Palomaa Oy 3c16 Parkanon Ratsutarvike 3f17 Pegasos Hevosmatkat 1a2 PEQ Services 3h23 Pharmacare 3g5 Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö 3c25 Porin Riding Sport Ky 3d9 ProTick 3c24 Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä 3g24 Ralf Ajalin Oy 1b4 Ratsujalostusliitto ry K8 Reunos Oy 3c2 Rosetti Finland 1b4 Sater Oy 3k24 Satula.com Finland 3e21 Satulapaja Oy 3g21 Savijärven Kartano 3h17 SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto ry 3h32 Showlink Oy 1b3 Smart Riders 3d17 Sukuposti 3d26 Suomen Arabihevosyhdistys ry K16 Suomen Connemarayhdistys ry K12 Suomen Hevosshiatsuyhdistys ry 3g31 Suomen Hippos ry 3e28 Suomen Islanninhevosyhdistys ry K5 Suomen Kengityssepät ry 3g28 Suomen Lusitanohevosyhdistys ry K3 Suomen Quarterhevosyhdistys ry K7 Suomen ratsastajainliitto / Vikellyskomitea 3e23 Suomen Ratsastajainliitto 3e32 Suomen Russponiyhdistys ry K11 Suomen Shetlanninponiyhdistys ry K13 Suomen Welsh-poni ja Cob yhdistys ry K9 Suomen Vuonohevosyhdistys ry K15 Suomenratsut K23 SW Horse Oy 3f18 Team Eurohorses 1a2 Tmi Staffansbergin Talli Ulla Vilen-Gunnarsson 3d5 Trailer Agent Finland Oy Ab 3g2 Vähä-Erkkilä Leena 3h21 Willnäs Oy 3h25 Ylitalon Alpakat ja Laamat 3k3 Muutokset mahdollsia. Helsinki HORSE FAIR NÄ YTTEILLEA SETT AJA T
Niiden lisäksi kansainvälisiin tehtäviin lähteville ratsukoille on viimeistelyleirejä. Hankkeella pyritään hankkimaan tukea kaikille kansainvälisen tason kilpailijoille, lisäksi jokainen voi toki hankkia omia tukijoitaan. – Maalisja huhtikuussa kilpaillaan maajoukkuevalmennusten yhteydessä Ypäjällä, ja kesäkuussa samassa paikassa järjestetään Kisaviikolla Suomen mestaruudet. Kaikilla ei välttämättä ole vielä käytössä sopivaa hevosta. Nyt lajin aktiivit haluavat leventää kärkeä ja satsata joukkueena kilpailemiseen. Sinne ovat lähdössä ainakin Katja Karjalainen, Teija Kurikka ja Jessica Kerttunen. Kotimainen kilpailutarjonta kasvaa Suomessa on tänä vuonna tarkoitus järjestää ainakin kolme kansallista vammaisratsastuskilpailua. Lähtijöitä olisi enemmänkin, mutta kisamatkat ulkomaille tulevat todella kalliiksi eikä liitolta ole juuri saatavissa tukea. Tavoitteeksi on asetettu kunnianhimoisesti paikka Rion paralympialaisissa! Teksti: Jutta Koivula | Kuvat: Hannu Kerttunen ja Jutta Koivula / Hevoset ja Ratsastus Tässä joukkueprojektin taustahahmoja: Janne Bergh valmentaa, Annamari Lammassaari hoitaa viestintäasioita, Ninica AppelrothKerttunen ja Nina Kivimäki hoitavat monia muita tärkeitä asioita. Suunnitelmia Rio-projektia varten tehtiin viime vuoden viimeisellä valmennusleirillä ja projekti on edennyt hyvin siitä alkaen. Hänellä on käytössään Ladykiller II, jolla Miika Miettinen on kilpaillut poniratsukoiden PM-tasolla. Nyt uusien sääntöjen mukaan tulosprosentti ratkaisee, joten eri ryhmien ratsastajat voivat kilpailla tasavertaisesti toisiaan vastaan. – Hyviä ratsastajia on nyt mukana valmennuksissa enemmän kuin pitkään aikaan, Nina Kivimäki vahvistaa. Jessica Kerttunen on yksi maajoukkueen nuorimmista ratsastajista. – Kilpailujen järjestämistä helpottaa se, että syksyllä saimme koulutettua seitsemän uutta vammaisratsastustuomaria. – Kilpailujen järjestäminen on ollut hankalaa, kun esimerkiksi kakkosryhmässä kilpailee nykyisin vain yksi ratsastaja. – On ratsastajia, jotka eivät halua leimautua vammaisiksi. Ensimmäiset kansainväliset kisat ovat ohjelmassa jo huhtikuussa, jolloin suunnataan Belgiaan. Kivimäki kertoo, että vammaisia ratsastajia on enemmän kuin mitä kilpailutilastot näyttävät. – Jos saamme kutsun, niin jatkamme Belgiasta suoraan Saksaan ja Mannheimin kilpailuun, kertoo Nina Kivimäki, joka on yksi projektin vetäjistä. Vammaisratsastajien valmentajana toimii Janne Bergh, joka on raudanluja ammattilainen. Uusilla tulokkailla ei ole niin paljon suorituspaineita silloin. – Katja Karjalainen ja Jaana Kivimäki ovat tehneet hienoja tuloksia, hän kehuu. – Maajoukkueryhmällä on kotivalmennus hyvässä kunnossa, joten suhtaudun oikein luottavaisesti tähän tulevaan kauteen.. ”Sulo on tähti, on todella hienoa että saan ratsastaa sillä”, Jessica iloitsee. Vammaisratsastuksesta tehdään laadukkaat esittelymateriaalit tähän tarkoitukseen käytettäviksi. Bergh kertoo, että tälle vuodelle on suunniteltu neljä maajoukkueleiriä. Aikaa tulosten tekemiselle on ensi vuoden tammikuun loppuun, jolloin lopullinen pistetilanne lasketaan. Meillä on joukkueelle etua siitä, että kahdella ratsastajalla on realistiset mahdollisuudet tehdä yli 70 prosentin tuloksia. Sen takia tämäkin projekti on käynnistetty. – Joukkueellamme on täydet mahdollisuudet saada osallistumisoikeus Rioon, hän sanoo. – Katjalla on laadukas hevonen ja Jaanankin uusi hevonen näyttää todella lupaavalta. 44 Hevoset Ratsastus R ioon ei niin vaan mennä, vaan osallistumisoikeus pitää hankkia kansainvälisillä tuloksilla. Sitä ennen on yritettävä tehdä mahdollisimman paljon hyviä tuloksia. – Vammaisratsastusjaosto järjesti lokakuussa tempauksen, jossa haettiin uusia ratsastajia valmennuksen pariin. Nyt asenteet ovat kuitenkin muuttumassa ja suuri yleisökin ymmärtää, että kyse on parhaimmillaan huippu-urheilusta eikä mistään puuhastelusta tai terapiasta. Helsinki HORSE FAIR Messuopas Vammaisratsastajat tähtäävät nyt joukkueella Rioon Vammaisratsastuksen menestys on viime vuosina levännyt Katja Karjalaisen ja Jaana Kivimäen varassa
pälä on nen a. 10.30-11.30 Kepparinäyttelyn kanslia auki. – Ideana on käyttää hyväksi niitä välineitä, joita maneeseista yleensäkin löytyy, kuten eriTeksti ja kuva: Jutta Koivula / Hevoset ja Ratsastus Minna Leppälä on innovatiivinen ratsastusvalmentaja. Tällä kertaa Keppariareenalla esittäytyy ihkaoikea Kepparitalli Ir-An Porvoosta. 45 minuuttia. Jokaista liikettä tehdään minuutti kerrallaan ja sen jälkeen siirrytään seuraavaan ilman taukoa. R atsastajien oheisliikunnan merkitys ymmärretään yhä paremmin. Tätä harjoittelua varten ei tarvitse ostaa mitään uusia välineitä, Gia painottaa. Yksi ongelma on kuitenkin se, että aktiivisesti harjoittelevalla urheilijalla ei välttämättä ole aikaa sitoutua kovin moniin muihin liikuntamuotoihin. – Teemme yksinkertaisia perusliikkeitä ja harjoittelu on kuntopiirinomaista. Tallin yhteydessä on pieni kuntosali, ja joulukuun alussa Minna ryhtyi kehittelemään hauskaa yhteisliikuntaa Gia Winbergin kanssa. Horse Fair -messuilla nähdään Gian ideoimaa treeniä, joka toivottavasti inspiroi ratsastajia tehostamaan omaa harjoitteluaan. Equestrian Bodystorm esiintyy Helsingissä laista estemateriaalia. – Minna halusi että kehittelen liikuntamuodon, jota voi tehdä maneeissa, Gia kertoo. Winberg on paitsi ratsastuksenopettaja, myös menestynyt thainyrkkeilijä. Keppariareenan aikataulu: LAUANTAI 10.00-11.30 Kepparitalli Ir-An avoimet ovet! Tule tutustumaan Kepparitallin ihastuttaviin hevosiin ja poneihin sekä tietysti upeisiin talleihin. 12.00 Kepparikilpailu. Maksimivoimaa sen sijaan ei tarvita niin paljon. Tule tutustumaan ihastuttaviin hevosiin ja poneihin sekä upeisiin talleihin. Kilpailun jälkeen Kepparitalli Ir-An avoimet ovet. Voit saada kivoja vinkkejä, mitä kaikkea keppareille voi itse tehdä. Keppariareenalle odotetaan myös vierailijoiksi hevosalan ammattilaisia, joille voi esittää kysymyksiä keppareiden hoidosta ja ruokinnasta. Aerobiset harjoitukset ja lihaskuntoharjoitukset vuorottelevat. Joulun jälkeiset treenit olivat menestys. Keskivartalon hallinta on ratsastajille erityisen tärkeää, samoin kestävyys. – Kaikki jaksoivat loppuun asti ja hymyä riitti vielä treenin jälkeenkin, Gia kertoo. Keppariareenalla on molemmille päiville kisoja, joihin on ennakkoilmoittautuminen. sunnuntain kilpailua varten! SUNNUNTAI 10.30 Kepparitunnin esittely! Tule seuramaan keppihevosten esteja kouluratsastustuntia, kesto yhteensä n. 10.30-11.30 Kepparikisan kanslia auki. Niinpä ryhdyin tuumasta toimeen ja järjestimme ensimmäisen Euqestrian Bodystorm -harjoituksen heti joulun jälkeen. Tunnin jälkeen mahdollisuus vapaaseen harjoitteluun esim. Kisakutsun löydät www.horsefair.fi -sivulta. Kepparitallin väki on itse esittelemässä tallin hevosia sekä upeita tallirakennuksia. Peuramaa Horsen toimitusjohtaja Minna Leppälä on innostunut ohjaamaan valmennettaviaan myös oheisharjoitteluun. päivän kilpailua varten. 12.00 Kepparinäyttely. +358 50 4655 851 www.horsecarecorner.com HELSINKI HORSE FAIR 7.-8.3. – Suunnittelin ohjelman tukemaan ratsastajia. “Every horse in mind” VERKKOKAUPPA Tel. Näyttelyn jälkeen keppariareena on avoin vapaalle harjoittelulle esim. Gia Winberg tietää, miten hyvä kunto auttaa jaksamaan satulassa. Tervetuloa sankoin joukoin! Muutokset mahdollisia.. Areenalla on myös ohjatun ratsastustunnin näytös
KESTOTILAAJANA SAAT ILMAISEN LUKUOIKEUDEN MYÖS DIGILEHTEEN! Lue Hevoset & Ratsastus miten haluat! Paperilta, tietokoneelta, tabletilta tai älypuhelimesta. www.ratsastus.net H&R-lehden kestotilaus 49,Tilaa nyt!
Uusin innovaatio on RP-satulavyö, joka auttaa hevosta hengittämään rennommin. Ristiluun kulmaus ei ole enää niin suuri, joten hevoset liikkuvat enemmän selästään ja käyttävät koko vartaloaan liikkumiseen. Siksi tarvitaan ammattimaista satulansovitusta ja erimallisia satuloita. Carsten Engelke näyttää, että lapaluun taakse tulee jäädä riittävästi tilaa, jotta hevonen pystyy käyttämään koko liikekapasiteettiaan.. – Vasta kun ryhdyin ratsastamaan trakehnereita, jotka olivat lyhyempiselkäisiä ja liikkuvampia kropastaan, huomasin että niille eivät sopineet ne satulat joita olin aiemmin käyttänyt. Tämä tekee satulansovittajan työstä vaikeaa. Kolmas kohta on asiantuntijamielipiteet. Yhä suurempi osa ratsastajista on naisi, jotka tarvitsevat erilaisia satuloita kuin isokokoisemmat miehet. Hän on suunnitellut Prestigelle D1 ja S1-satulat ja Evo-suitset. Kaikki hevoset pystyivät ongelmitta käyttämään samaa satulaa, lisäsimme vain eri paksuisia huopia – tai pehmusteita. – Ennen kävit sovittamassa satulan, ja sitten ratsastaja ratsasti sillä ja kaikki oli hyvin. – Halutaan isoa liikettä ja jalostus on muuttanut ratsuhevosen rakennetta. Jossain vaiheessa satulaa sitten topattiin lisää tai se vaihdettiin, mutta asiat sovittiin ratsastajan kanssa ja käytettiin maalaisjärkeä asioiden ratkaisussa. Satulakauppiaat ja satulansovittajat kerääntyivät tammikuun lopussa kuuntelemaan Carsten Engelken luentoa sekä demoja Espooseen. Carsten Engelke on ennakkoluuloton innovaattori Carsten Engelke tarkisti Madis Mornan ratsun satulat Espoossa pidetyssä koulutustilaisuudessa. Nykyhevosella on usein niin lyhyt satulansija, että entisenmalliset satulat eivät enää sovi. – Hevoset ovat muuttuneet. Tämä on vaikea yhtälö ratkaista. Sen jälkeen minusta tuli hankala asiakas satulakauppiaille, kertoo Engelke taustastansa. – Mitä enemmän hevoset liikkuvat koko vartalollaan, sitä enemmän me voimme tehdä vahinkoa epäsopivalla satulalla, sanoo Carsten. Nykyään hevosten lavat ovat kaltevampia kuin ennen, ja ne myös liikkuvat enemmän. Satulanvalmistajien pitää pystyä auttamaan myös heitä. Ennen hevosilla oli pystympi lapa, ne olivat enemmän työhevostyyppisiä ja niillä oli pidempi satulansija kuin nykyään. Harrastajaratsastajat eivät ole hyväkuntoisia tai hoikkia, mutta saattavat kuitenkin ratsastaa isoliikkeisillä hevosilla. Tietoa on tarjolla internetin kautta lähes rajattomasti ja sitä myös poimitaan sieltä ja käytetään oman ymmärryksen mukaan. Ratsastajat ovat muuttuneet. Hevosen kannalta satulan tulisi olla mahdollisimman leveä edestä jotta lapa mahtuu liikkumaan, ihmisen kannalta satulan rungon tulisi olla mahdollisimman Teksti ja kuvat: H & R Team kapea, jotta ratsastaja pääsee lähelle hevosta. Nykyisin hevosen ympärillä on enemmän erilaista tietotaitoa omaavia ihmisiä: fysioterapeutteja, hevoshierojia, eläinlääkäreitä, valmentajia, tallimestareita, muita ratsastajia sekä muita ihmisiä, joilla kaikilla on mielipiteitä. Trakehnereilla oli jo 1980-luvulla samoja ongelmia satuloiden kanssa kuin nykyisillä, modernilla ja läpi rungon liikkuvaksi jalostetuilla urheiluhevosilla. Niiden koko selkä liikkuu niin paljon, että jos haluaisin sovittaa täydellisesti istuvia satuloita, niin hevoset tarvitsisivat oikeastaan eri satulan käyntiä varten ja toisen satulan ravia ja laukkaa varten, hän kärjistää. Yleisesti ottaen ihmisten koko on kasvanut. Mitä uutta tarvitsee tietää jos kuitenkin on sovittanut satuloita jo monta vuotta. Ne ovat vartalostaan kapeampia kuin ennen. Hevoset Ratsastus 47 C arsten Engelke kiteyttää oman filosofiansa kolmeen kohtaan jotka ovat muuttuneet: hevoset, ratsastajat ja asiantuntijamielipiteet. Perheeni kasvattaa hannoverilaisia. – Hevosen rakenne on jalostuksen myötä muuttunut. Engelke tulee itse hevosperheestä. Pitää pystyä perustelemaan tarkkaan, miksi suosittelee jotain tiettyä satulaa. Tärkeää olisi saada ratsastajan paino mahdollisimman eteen, lähelle säkää, mutta samalla tulisi jättää lavan liike mahdollisimman vapaaksi. Nuorena ratsastin tammatesteissä ja hyppäsin kilpaa
48 Hevoset Ratsastus Kati opettaa esteratsastusta Strömsholmassa Teksti: Jutta Koivula Kuvat: Jutta Koivula ja Kati Ojalan albumit Haastattelu Suomalainen Kati Ojala toimii hevoslukion esteratsastusopettajana Ruotsin ratsastuksen Mekassa, Strömsholmassa. Katin tavoitteena on päästä isommille esteradoille.. Niin kuka Kati
– Janne Jönssonin tunnit ovat aivan mahtavia. Nämä opinnot valmistuivat tammikuussa. Saan kouluvalmennusta Lars Anderssonilta ja Louise Nathorstilta, jotka ovat aivan huippuja. Tullessa ei edellytetä kilpailutuloksia, ratsastustaitovaatimus on noin helppo C. Kaikki käyvät lukion, mutta opintojen sisällössä on todella paljon eroa. Hevoset Ratsastus 49 Hämeenlinnassa kasvanut Kati ei nuorempana pitänyt hevosalaa järkevänä ammattivaihtoehtona, vaikka hän olikin viettänyt ison osan nuoruuttaan Aulangon ratsastustallilla. Haave toteutui etuajassa – Aiemmin ajattelin aina, että haluan töihin joko Strömsholmaan tai Ypäjälle. Strömsholman lukio kuuluu osastoon ”Naturbruksprogram” ja opiskelijat saavat sekä ylioppilaslakin että tutkinnon valintansa mukaan. Hänen olemuksensa on sellainen, että maneesiin laskeutuu täydellinen rentous ja rauha. Loppukesästä Kati sai kuitenkin hienon tilaisuuden päästä opettamaan ratsastuslukiolaisia Strömsholmaan, ja hän viettikin todella kiireisen syksyn. – Sen huomaa, että ratsastuskouluissa käyneet oppilaat istuvat yleensä paremmin kuin ne, joilla on ollut oma hevonen. Niin sitten pääsin työhaastetteluun ja töihin. Siinä ilmapiirissä on helppo onnistua! – Lukiolaisten opettaminen on todella hienoa. Osa suuntautuu hevosenhoitajiksi, osa harrasteohjaajiksi (ridledare). Suomessahan kaksoistutkintoa pidetään erityisen vaativana, mutta ilmeisesti Ruotsissa ei suoriteta yhtä paljon teoria-aineita kuin Suomessa, pohtii Kati. Kurssikaverini oli tässä työssä, mutta hän lähti Saksaan ratsastamaan ja vihjasi rehtorille, että minä olisin sopiva jatkaja. He myös osaavat sopeutua paremmin erilaisiin hevosiin ja osaavat ratsastaa ryhmässä paremmin. Tuntiratsastajataustalta hevosalalle suuntaaminen ei tuntunut järkevältä. Pääsykokeissa testataan perustaitoja kahdella eri hevosella. Tosin monet oppilaat ovat paljon tätä edistyneempiä ja osalla on oma kilpahevonen täällä mukana. Kirjoitusten jälkeen hän lähti Ruotsiin viettämään välivuotta esteratsastaja Olof Smithin talliin, jossa viihtyi töissä peräti kaksi vuotta. Hippologiopintojen jälkeen Kati toimi ratsastuskoulussa opettajana ja opiskeli samaan aikaan ammattiaineiden opettajan tutkinnon Karlstadin yliopistossa. Sen jälkeen hän haki ja pääsi opiskelemaan hippologiksi. En silti olisi uskonut, että haaveeni toteutuisi näin nopeasti. – Strömsholman ratsastuslukio ei ole mikään eliittikoulu. Mutta kyllä se meni, Kati hymyili joululomalla Hämeenlinnassa. Yleensähän oma hevonen ostetaan, jotta opittaisiin ratsastamaan paremmin, mutta valitettavasti monen ratsastajan kohdalla kehitys loppuu siihen. Lukion päättyessä tavoitetaso on koulupuolella helppo A ja esteillä metrin radat. Kati toteaa, että ratsastuskoulutausta tuntuu antavan hyvät valmiudet Ruotsissakin. Käytäntö oli vahvasti läsnä opetuksessa, vaikka teoriatietoakin tuli valtavasti. Voi olla, että matematiikan ja ruotsin opettajilla ei ole ihan yhtä innostuneita oppilaita, mutta koska oppilaat ovat täällä ratsastuksen takia, he eivät todellakaan metelöi teoriatunneilla tai jää pois ratsastuksesta. – Ruotsissa ei ole lukiota ja ammattikoulua samalla tavalla kuin Suomessa. Minulla on etuoikeutettu asema, sillä oppilaat ovat todella motivoituneita ratsastuksen ja sen teorian opiskelemiseen. En osaa verrata näitä tutkintoja suomalaisiin. Kati Ojala on tyytyväinen työhönsä Strömsholman ratsastuslukiossa.. Estepuolella minua opettavat Daniel Svensson, Lars Parmler ja pari kertaa olen päässyt myös Jan Jönssonin oppiin. Opinnot tehtiin osin Flyingessä ja osin Strömsholmassa. – Strömsholmassa minua motivoi ennen muuta mahdollisuus kehittyä itsekin ratsastajana. – Samaan aikaan olin täysiaikainen opiskelija, tein 90-prosenttista työpäivää Strömsholmassa ja lisäksi ratsastin kaksi hevosta ja pidin yhden illan viikossa tunteja läheisellä ratsastuskoululla
– Täällä on aika hyvin tarjolla koulukilpailuja. Ja kyllä isommat esteradat ovat edelleen tavoitteenani. Tässä havainnollistetaan letittämistä. – Nyt olen ensimmäisen kerran ajatellut, että ehkä en olekaan tulossa takaisin. Aiemmin hevonen saattoi olla ajoittain apaattinen ja välillä se sai ratsastaessa todella huonoja ideoita, mutta nyt pihatossa asuessaan se on tasaisen energinen ja positiivinen. Esteratsastaja innostui myös koulupuolesta Kati on aina ollut kiinnostunut esteratsastuksesta. 50 Hevoset Ratsastus Keskitytään hyviin asioihin Suomalainen ja ruotsalainen opetustyyli poikkeavat toisistaan jonkin verran. Jos ottaa jokaisesta tunnista mukaansa onnistuneet asiat ja lisäksi tiedostaa ne, joita pitää vielä kehittää, pääsee varmasti eteenpäin. Pihattohevosella radoille Katin 15-vuotias ruuna on asunut viime kesästä asti aktiivipihatossa. Viihdyn valtavan hyvin työssäni ja toivon että saan jatkaa. Strömsholmassa on tavallisten opetustuntien ohella joka toinen viikko opettajien järjestämä koulutai esteratsastusdemo. Hän osti hippologiopintojen aikana oman hevosen, jolla hänen oli tarkoitus päästä hyppäämään vähän isompia ratoja. Kati ei enää vaihtaisi sitä takaisin tavalliseen talliin. Minulla on koulutettavana kuusivuotias Strömsholman hevonen, jolla tarkoitus on kilpailla 130 cm:n tasolla vielä ennen kesää. Tuntien jälkeen pohditaan aina yhdessä sitä, mikä meni hyvin. – Toki myös ruotsalaisilla teineillä saattaa olla kovin itsekriittinen asenne, mutta lukioopinnot auttavat analysoimaan omaa tekemistä positiivisessa mielessä. Onneksi minulla on ollut aivan mahtavat valmentajat, joiden ansiosta aloin kiinnostua tästä lajista enemmän. Ruotsalaisilla on suurempi halu nähdä positiivisia asioita ja viedä oppimista eteenpäin niiden kautta. Kirjan ansiosta opetus on yhtenäistä ja termejä käytetään samalla tavalla. Kati on koko ajan ajatellut, että Ruotsissa oleminen olisi väliaikaista. Tunnen olevani nyt oikealla paikalla! Katin lopputyö käsittelee sitä, millaista opetusmateriaalia käytännön taitojen opettamiseen tarvittaisiin. Tarhakaveri potkaisi hevostani ja se sai vamman, jonka jälkeen se sai vaihtaa ammattinsa kouluratsastukseen. Nyt Kati on debytoinut vaativa A -luokissa ja kauden 2015 aikana on tavoitteena vakiinnuttaa suoritukset sillä tasolla. Demojen aiheet on suunniteltu vuodeksi kerrallaan ja ne etenevät loogisesti. Kati on laajentanut kokemuspiiriään esteratsastuksesta myös kouluratsastukseen, jossa hän on kilpaillut vaativa A -tasolla. Kati on ollut suunnittelemassa estepuolen demoja, joissa on käsitelty muun muassa tahtia, esteiden lähestymistä, linjoja ja radan ratsastamista. Suomalaiset ovat Katin mukaan usein varsin kriittisiä ja keskittyvät miettimään niitä asioita, jotka eivät vielä onnistu. – Hevonen on nyt parempi kuin koskaan! Strömsholmassa on pulaa tarhoista ja monet tarhat ovat kovin pieniä. – Esteratsastusta en ole jättämässä. – No, kohtalo päätti toisin. – Se on meille varsinainen Raamattu, jota luetaan lukiosta asti. Nykyinen sijaisuus päättyy alkukesästä. En oikein ymmärrä, miksi sitä ei ole koskaan suomennettu, koska se on todella hyvä opus. Niissä keskitytään aina tiettyyn asiaan. Hippologiopinnoissa opittiin 5:1 -periaate, jonka mukaan arvioinnissa pitää aina antaa viidestä asiasta posiitiivinen palaute ja sen lisäksi yhdestä asiasta rakentavaa kritiikkiä. – Kyllä siinä oli suomalaisella oppimista, mutta nyt olen omaksunut tämän asenteen. Porukasta on poistettu öykkärit, jotka kiusasivat muita tai rikkoivat loimia. Vaativa A -luokkiin voi joutua ajamaan tunnin tai parin matkan, mutta kilpailutarjonta on hyvä. Se on hyvin looginen ja siinä esitellään myös kaikki tarvittavat termit. Kati opettaa esteratsastusta Strömsholmassa.... Strömsholman opetuksen ohjenuorana on Ridhandboken. Pihatossa asuu 25 ruunaa, jotka tulevat hyvin toimeen toistensa kanssa. – Nuorten opettaminen on innostavaa ja mahdollisuus kehittyä ratsastuksessa eteenpäin motivoi valtavasti
Hevoset Ratsastus 51 Hevosten hoito 1 Jos haluat välttyä kalliilta itseaiheutetuilta ongelmilta, pidä huoli perusasioista: ammattimaisesta kengityksestä, sopivasta satulasta, mahdollisimman taitavasta ratsastuksesta, hyvästä talliympäristöstä ja ennakoivasta terveydenhoidosta. Näin näet, toimiiko varuste oikeasti sinulla ja hevosellasi ja hutiostosten määrä vähenee. 13 Tallivaatteissa ei ole pakko olla blingblingiä ja brodeerauksia. 3 Keskustele kengittäjäsi kanssa siitä, millaisen kengityksen hevosesi todella tarvitsee. Kahta tusinaa loimeakaan ei todennäköisesti tarvita, vaan muutamalla ulkoja sisäloimella pärjää pitkälle. 5 Kun ostat lisärehuja, vertaa kilohintaa. 2 Ajoita rokotukset, raspaukset ja vastaavat rutiinitoimet samaan aikaan muiden tallilaisten kanssa, niin säästät eläinlääkärin matkakuluissa. Toisaalta vain hölmö maksaa pelkästä brändistä, jos laatu on keskinkertaista. Tarvitseeko se kaikki neljä kenkää vai voisiko se kulkea ilman takakenkiä tai jopa kengittä. Pienet purkit voivat yllättäen tulla edullisemmaksi, vaikka olemme tottuneet ajattelemaan, että iso purkki olisi kilohinnaltaan halvempi. 8 Kun olet hankkimassa uusia kuolaimia, loimia tai vastaavia tuotteita, yritä saada samanlainen ensin tutuilta kokeiluun. Satulahuopien käsinpesu voi säästää väriä ja pitää huovat paremmin kuosissaan kuin raju konepesu. Jos pidät hevostasi täyshoidossa ja tallivuokraan kuuluu kaura, teollinen nappula tai mysli ei välttämättä ole tarpeen vaan säkkirehun syöttäminen hyödyttää ainoastaan rehufirmaa. Jos se liikkuu tai käyttäytyy eri tavalla kuin ennen, sillä on siihen jokin syy. Kyllä sitä ennenkin pärjättiin vanhassa villapaidassa! Säästä ainakin ykkösvaatekertasi ratsastukseen ja tee tallityöt vanhoissa vermeissä. Vitosen tai kympin pikkuostoksista kertyy äkkiä iso summa. Edullisissa merkeissä on mainioita käyttötuotteita, mutta usein hinnalla ja laadulla on vahva keskinäinen riippuvuussuhde. Kengitysväliä ei pidä omatoimisesti pidentää säästösyistä, mutta on mahdollista, että taitavan ammattilaisen avulla väli pitenee. Sovi kengittäjäsi kanssa hevosellesi sopivasta kengitysvälistä. Teksti: Marianne Roivas. Opettele siis tuntemaan hevosesi perin pohjin. 4 Mieti myös, mitä rehuja hevosesi oikeasti tarvitsee. Voi olla paljon fiksumpaa ostaa käytetty merkkiloimi tai -satula kuin uusi mutta laadultaan vaatimattomampi tuote. Kokenut ammattiseppä laskuttaa todennäköisesti kokematonta kengittäjää enemmän, mutta taitavan ammattilaisen jäljiltä et maksele turhaan irtokenkien lyömisestä tai hevosen jalkavaivojen hoidosta. 9 Pidä varusteet siisteinä ja ehjinä. Tallinpitäjän tarjoama kivennäinen voi myös mainiosti ajaa asiansa, vaikka se olisikin epämuodikkaassa pussissa. Säilytä loimet puhdistettuina, ojennuksessa ja turvassa tuholaisilta. Toisaalta älä jynssää liikaa sadeloimia, joiden vedenpitävyyteen peseminen vaikuttaa haitallisesti. Ulkomailta tuotettujen, nätisti pussitettujen heppanamien sijasta hevosen suussa maistuvat rehuporkkana ja rehti kuivattu ruisleipä. 11 Jätä heräteostokset tekemättä. Nahkakengät eivät kovin monta kertaa anna anteeksi kastumista, vanhat kunnon kumpparit ovat mutakelille ja kottikärryralliin paremmat. 6 Kun annat hevosellesi iltapöperöä, älä hakkaa sankoa ruokakupin reunaan. Parasta olisi huomata alullaan olevat terveysongelmat ennen kuin ne kasvavat ylivoimaisen suuriksi ja kalliiksi. 10 Jos varusteet menevät rikki, älä ryntää heti ostamaan uutta vaan korjauta ne, jotka voi korjata. 12 Jos klippaat hevosesi, harkitse kokoajelun sijasta pelkkää loimileikkausta tai vastaavaa, niin et tarvitse jättiarsenaalia paksuja sisätoppiksia. Laatuvaruste kestää ja säilyttää arvonsa. 7 Satsaa varusteiden hankinnassa laatuun. Kansallisesta näkövinkkelistä olisi kuulemma tärkeä laittaa eurot liikkeelle ja satsata yksityiseen kulutukseen. Älä kuitenkaan ikinä säästä rehujen laadusta vaan käytä hevosellasi ainoastaan ravinteikkaita, hygieenisiä rehuja. Tavallisen ratsastussaappaan kuluttajan näkövinkkelistä taas nuukailu voi olla välttämättömyys. Muuten joudut taas lähtemään sanko-ostoksille. Kokosimme vinkkejä säästäväiseen hevosenpitoon. 30 vinkkiä tiukan budjetin hevosteluun Taantuma, leikkaukset, lomautukset, irtisanomiset – masentavalta lamapuheelta ei voi nyt välttyä
Laske toki ensin, että tilapäinen liikennekäytöstä poistaminen säästää vakuutuksissa ja veroissa enemmän kuin verkkomaksut Trafille. 30 vinkkiä tiukan budjetin hevosteluun.... 15 Muuta tarpeettomat, ylimääräiset ja väärän kokoiset varusteesi euroiksi. Vaikka reilu korsirehuruokinta on elintärkeää hevosen terveydelle, älä yliannostele. Juttukokonaisuutta varten haastateltiin kengitysseppä CE-F Riina Villasta Kirkkonummelta, satulaseppä Satu Ritaria Jalasjärveltä sekä Master-ratsastuksenopettaja ja ratsastuskouluyrittäjä Anna Kyläkorpea Porin Ahlaisista. 30 Suunnittele, varaudu ja ennakoi. Liikennekäytöstä poisto ja takaisin liikenteeseen ottaminen käyvät näppärästi Trafin verkkosivuilla. 25 Mieti kaveriporukalla, voisiko teillä olla omien kuljetusvaunujen sijasta kimppatraileri. Vastoin yleistä uskomusta runsaskätinen kuivitus ei ole tuhlausta vaan säästöä. 18 Jos pidät hevostasi täyshoitotallissa ja kuukausivuokra kirpaisee, harkitse puolihoitotai kimppahoitotallia, jotka maailmalla ovat hyvin suosittuja. 28 Jos raha on tosi tiukalla, etsi hevosellesi vuokraaja tai anna hevonen ylläpitoon. 26 Jos vetoautollasi ei ole käyttöä hiljaisina talvikuukausina, laita se seisomaan. Inhorealistinen mutta tehokas tapa hallita rahankäyttöä on perustaa oma pankkitili hevosiin liittyvälle rahaliikenteelle ja pitää kirjaa hevosen kuluista. Puhdista myyntiin tarjoamasi varusteet, kerro oleelliset tiedot tuotteesta rehellisesti ja ota hyvät valokuvat. Hinnoittele järkevästi, niin saat tarvikkeesi nopeasti eteenpäin . Jo murto-osalla omaan hevoseen kuluvasta rahasummasta voit ylläpitää harrastustasi ratsastuskoulussa tai vuokraajana ja odotella parempia aikoja. Kirjallinen sopimus on luonnollisesti tarpeen, ja tärkeä on sopia odottamattomista tilanteista ja niihin liittyvistä kuluista sekä vastuista. Innosta oman tallisi porukka järjestämään kotikisat, niin matkakuluja ei tule ollenkaan. Hevosen arvoa ei kannata liioitella henkivakuutukseen. Tarkasta myös omat vakuutuksesi, ettet maksa päällekkäisyyksistä. Edullisinta olisi päästä tallille kävellen tai pyöräillen, joskin se on monelle kaukainen haave. Älä siis kitsastele turpeen tai purun kanssa, niin virtsa ei kastele koko lattiaa ja voit poistaa pelkät märät kohdat. 52 Hevoset Ratsastus 14 Jos tarhakaveri tuhoaa hevoseltasi riimun per viikko, ota hyvä ihminen suosiolla se riimu tarhassa pois. Vaikka hevosen myynti tuntuisi maailmanlopulta, vakuuta itsesi siitä, että rahan puutteen vuoksi ei ole mielekästä potea jatkuvaa stressiä eikä ainakaan laiminlyödä hevosen tarpeita. 19 Pienet, kauempana taajamista sijaitsevat tallit ovat tyypillisesti edullisempia hevosenpitopaikkoja kuin lähellä asutuskeskuksia sijaitsevat hevosurheilukeskukset. 24 Kuljeta hevostasi kimppakyydillä klinikoille, tunneille ja kisoihin. Harkitse patjaa, jos se toimii hevosellasi. 23 Jos nautit kisaamisesta mutta starttimaksut ja kuljetuskulut ahdistavat, osallistu alemman tason edullisimpiin kilpailuihin lähialueilla. On todistettavasti mahdollista pitää hevonen kunnossa ja treenissä ilman maneesia Suomessakin! Pitkät ajomatkat kylläkin maksavat mammonaa, joten laske kokonaiskustannukset tarkasti. Kauhutarinoita kuulee, mutta kun pelisäännöt on sovittu, luottamus on kunnossa ja kaikkien osapuolten kemiat kohtaavat, onnistumisella on hyvät mahdollisuudet. 21 Älä sen sijaan kuivita kalliilla heinällä. Esimerkiksi loimet, suitset, satulat ja ratsastajat pukimet käyvät kaupaksi netin kauppapaikkojen ja Facebookin kirpputoripalstojen kautta. Vaihtoehtoisesti pidä kisaamisesta tietoisesti välivuosi ja keskity tällä kaudella harjoitteluun ja hyvään fiilikseen. 22 Satsaa opettajaan tai valmentajaan, jonka kanssa pääset eteenpäin ja kohti tavoitteitasi. Jos joudut tekemään myyntipäätöksen, kannattaa lohduttautua sillä, että maailma on täynnä kivoja hevosia, joista voit tulevaisuudessa etsiä uuden elämäsi hevosen. kukaan ei maksa käytetystä tuotteesta uuden hintaa! 16 Järjestäkää kirpputori myös omalla tallilla esimerkiksi kisojen yhteydessä. 29 Jos raha kerta kaikkiaan riitä, eteen voi tulla hevosen myyminen, niin karulta kuin se kuulostaakin. Loimien repimistä voi yrittää estää puremisenestoaineilla tai vaikkapa Tabascolla. Harkitse, kannattaisiko sittenkin pyytää paikalle se kallis mutta erittäin taitava valmentaja hieman harvemmin sen sijaan, että maksat tiuhaan tahtiin valmentajalle, joka kyllä on edullinen mutta jonka kanssa vain matkustelet. Ota myös huomioon, että auto ei ehkä pidä pitkäaikaisesta seisomisesta. Myös mahdolliset konetyöt kannattaa yrittää tilata porukassa. 17 Jos pidät hevosia kotona, selvitä mahdollisuutta tilata kuivikkeet ja rehut yhdessä lähialueen muiden tallien kanssa, niin säästät rahtikuluissa. Kertyvä kosteus voi tehdä hallaa sähköille ja jarrut voivat jumiutua. 20 Kun siivoat karsinoita, älä kärrää puhdasta kuiviketta lantalaan. 27 Tarkasta hevosesi vakuutukset, jotta et maksa turhasta
Hinta, turvallisuus ja toimivuus ratkaisevat, kannattaako rikki mennyt varuste pelastaa vai hankkia uusi. Jos nahan pinta murtuu taittaessa, nahka on huonolaatuista. Tarrat on todella helppo ja nopea ommella kuntoon, jos ne repeävät. – Polvityynyt ja siiven välinen sauma on korjattavissa ongelmattomasti. Muut loimet kannattaa ehdottomasti korjata. – Sadeloimien korjauksessa on kiemuransa, koska alkuperäiset saumat ovat teipatut mutta uudet ompeleet vuotavat aina. Niiden kohdalla pitää siis arvioida, onko korjaus siis järkevä vai ei. Pienet repeämät kannattaa heti ommella tai ompeluttaa kiinni, jotta kangas ei repeä lisää. Istuimen saumat ovat hankalammat korjata, mutta jonkin verran olen tehnyt niihin pinnoituksia eli liimannut päälle uuden nahan. Hinta ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri. Satulaseppä Satu Ritari paitsi sovittaa ja toppaa satuloita, myös korjaa muita hevosen varusteita. Kalliit nahkariimut kannattaa Sadun mukaan aina korjata, mutta myös edullisemman nylonriimun voi saada vielä kuntoon, jos siitä hajoaa vaikkapa yksi pistoolihaka. Kun sitten avasin pussin, haju oli mahtava! Korjauksiin päästiin vasta, kun loimet olivat tuulettuneet ulkona jonkin aikaa. Loimien pitää olla korjaukseen tullessaan puhtaita, jotta ompelukone ei kärsisi hiekasta. Itse käytän tilanteen mukaan joko paikkaa tai saumojen ompelemista limittäin. Suojat, riimut ja loimet Satu Ritarin mukaan jalkasuojia ja putseja kannattaisi korjauttaa enemmän. Loimien pitäisi siis olla kuivia siinä vaiheessa, kun ne pakkaa, Satu muistelee. Tällöin on tärkeää, että ratsastaja liimaa heti kaikki pienetkin uudet repsottavat saumat eikä päästä nii. Sisävuorin ompelen usein käsin, jotta hevosta vastaan ei tule hankaavia saumoja. Hivutussuojia voi myös korjata, minulla on varaosina suojien kovamuovisia kuppejakin, hän sanoo. Rikki mennyt niskahihna on mahdollista korjata, mutta mielellään tekisin usein uuden hihnan, koska kuolaimet ovat kuitenkin juuri niskahihnassa kiinni. Pitää vaan tilannekohtaisesti arvioida, mikä on parasta ja onko korjaus ylipäätään toteutettavissa, sanoo satulaseppä Satu Ritari, joka on toiminut satulaseppänä vuodesta 1996 saakka. – Tulee mieleen tapahtuma vuosien takaa, kun ravimies lähetti loimia korjaukseen. – Itse pidän hevosillani tarhassa suojia ja käytän suojat ihan loppuun. Hän oli ystävällisesti juuri pessyt loimet ennen niiden toimittamista minulle, mutta ne olivat matkalla tiiviissä muovipussissa pari päivää. Kun varuste menee rikki, sen hintalappu on yksi kriteeri sille, kannattaako varuste korjata vai onko parempi marssia kauppaan uuden ostoon. Siitä puretaan vain ompeleet ja laitetaan uusi lukko, kustannus on 6?8 euroa. Esimerkiksi suitset, suojat ja loimet voivat maksaa parista kympistä moniin satoihin euroihin. – Hyvän nahan tuntomerkkejä ovat pehmeys ja taipuisuus. – Se on helppo ja edullinen korjaus. Jos halvoissa suitsissa on nahka niin haperoa, että se ratkeaa heti, kun siihen tekee naskalilla reiän, suitsia ei luonnollisestikaan kannata yrittää enää pelastaa. Sadulle tuodaan korjaukseen kaikenlaisia loimia, muitakin kuin kalliita merkkiloimia. Satu Ritari Satulahuone sijaitsee Jalasjärvellä, mutta liikkuvine verstaineen Satu on tuttu ympäri Suomen. Teksti ja kuvat: Marianne Roivas Satulan korjaustoimet Satula vaatii toppausta hevosen selän muuttuessa tai täytteiden painuessa, mutta muitakin operaatioita satulalle voidaan tehdä, jos ompeleet esimerkiksi alkavat repsottaa saumoissa. Tällaiseen nahkaan ei enää rasvaus auta, oli kyse sitten uudesta tai vanhasta nahasta. Hevoset Ratsastus 53 Hevosvarusteissa on valtava hintaskaala. Samoin ompeleminen on ongelmallista, jos remmit ovat hyvin kapeat, Satu kuvaa. – Jonkin verran korjaan esimerkiksi suitsia. Mitä hevosvarusteita voi ja kannattaa korjata. – Monet varusteet kannattaisi ehdottomasti korjata ennemmin kuin ostaa uudet. Loimet saavat usein kyytiä hevosten tarhaleikeissä tai hevosen piehtaroidessa tai hangatessa muuten itseään. Vaikka loimi olisi aika riekaleina, siitä voi saada kohtuulliseen hintaan käyttökelpoisen. Poskihihnoja voi usein korjata niiden yläpäästä, kun taas alapäässä ei välttämättä ole enää varaa eli tilaa korjauksiin. Satuloiden sovittamisen, toppaamisen ja varustekorjausten lisäksi hän valmistaa erilaisia nahkatuotteita sekä hevosille, koirille että ihmisille
Ratsastajan kannalta liian pitkää päällimmäistä siipeä voi myös lyhentää, jos alasiiven muoto ja koko toppauksineen sallivat sen. – Yleensä käännytän heidät kuitenkin suutarin puoleen. Silloin kannattaa ensin antaa nahan kuivua ja tuulettua muutaman tunnin ja vasta sitten sulkea huokoset rasvalla tai öljyllä. Vetoketju on saappaissa näppärä mutta joskus kovin lyhytikäinen ratkaisu, ja vetoketjujen vaihdattaminen on valitettavan tuttua ratsastajille. Näin vesi ei jää nahan sisälle tekemään tuhojaan. Anna laskee, että ostoheinästä vuosittainen lasku olisi pitkälle yli 12 000 euroa, mutta kun heinä tehdään vuokrapelloilta niin, että kaikki tehdään paalausta lukuun ottamatta itse, kustannus on noin puolet pienempi. Ohjenuorana uuden tallin rakentamisessa olivat työympäristön suunnittelu mahdollisimman toimivaksi ja työnteon koneistaminen. – Sellaista kivennäistä syötetään, joka ei jää kuppiin. Alusina hevosilla on turpeen ja purun sekoitus. Kyläkorpeen valmistui jouluna 2012 uusi talli. Kyläkorvessa tehdään myös heinä itse. Aluksi hevosia oli 6, nyt niitä on 21, kertoo Helsingistä kotoisin oleva Anna. Käytännössä pitäisi itse tehdä kaikki: tunninpito, tallinpito, rakentaminen, kunnossapito ja korjaus sekä hevosten koulutus, Anna luettelee. – Pidän työstäni valtavasti, tämä on elämäntyö. suuret, että tunteja ei voi pitää ilmaiseksi, vaikka haluaisi. Lapset Venla ja Vanessa ovat myös hevostouhussa mukana. Valmistajien ohjeiden mukaan vetoketjut tulisi aina pitää puhtaina ja vetää ne ylös asti kiinni myös silloin, kun saappaat ovat pois jalasta. Oma työ on pääroolissa Ratsastuskoulu Kyläkorvessa Teksti: Marianne Roivas | Kuva: Leena Kahisaari Ratsastuskoulun pitäminen on rakkautta hevosiin ja opettamiseen, mutta myös talouden huomioimista. A nna Kyläkorpi on ratsastuksen Master-opettaja ja yrittäjä Ratsastuskoulu Kyläkorvessa Porin Ahlaisissa. Traktori, mönkijä ja Avant, joka pääsee sisälle talliin asti, kuljettavat kuivikkeet, heinät ja vedet säästäen ihmistyövoimaa. Korjauskelvoton satula on puolestaan silloin, kun runko on viallinen tai kun nahka on niin kuivaa ja haperoa, että se repeää työstettäessä. Lämpöä ja ilmastointia voi säätää huonekohtaisesti. – Nykyisin puhutaan paljon jaksamisesta ja varoitellaan burnoutista. Tallin energiansäästöä palvelee maalämpö, joka on osin omin voimin asennettu tallinkäytävälle, varusteiden säilytystiloihin sekä sosiaalitiloihin. Mitä hevosvarusteita voi ja kannattaa korjata?... Muovi on kallista, mutta näin enää ei tarvitse heittää pilaantunutta heinää pois. – Nämä 20 vuotta vanhat saappaani ovat vetoketjuttomat . Ratsastuskoulun perustaminen ei aluksi ollut suunnitelmissa, mutta ihmiset alkoivat kysellä tuntimahdollisuuksia. Ostopaaleissa oli aina välillä yllätyksiä, ja pilaantuneita paaleja piti lait. – Kun tekee heinät itse, myös tietää, mitä hevosille syöttää. Samoin virtsakohdat pitäisi ottaa heti pois, niin ei sitten tarvitse seuraavina päivinä tyhjentää koko karsinaa, Anna sanoo. Jos sauma on vuoden auki likaa keräämässä, voi olla, ettei sitä pysty enää laittamaan kiinni, Satu kuvaa. silloin kun ostin ne, ei vielä ollut vetoketjusaappaita, Satu hymyilee. Vein omat 20 vuotta vanhat nahkasaappaani huoltoon, ja ne tulivat takaisin kuin vasta pakasta vedettynä niin, että niillä voisi hyvinkin olla toiset 20 vuotta edessä, Satu kertoo. Satulan ja muiden nahkavarusteiden hoidossa tärkeintä on pyyhkiä hiki heti pois. – Karsinoissa pidetään paljon kuiviketta, ja sitä tarvitsee lisätä vain 2–3 päivän välein. Tätä ei siis saisi oikeastaan sanoa ääneen, mutta jos haluaa toimia taloudellisesti, ei ole varaa runsaisiin vapaapäiviin. Hevosemme ovat kieltämättä hieman pulleita, koska en kestä katsoa liian laihoja hevosia, Anna hymyilee. Vastinhihnat ovat satulassa kuluvia osia, joiden tarkastaminen ja mahdollinen vaihtaminen kuuluvat rutiinihuoltoon. Lisähoitoa nahka tarvitsee silloin, kun se on kastunut. Kuivaa kuiviketta ei kannata turhaan viedä pois vaan pitää jaksata sihdata lantapallot pois. – Aluksi olin töissä opettajana alueen muilla talleilla, mutta sitten ostimme oman tilan, jonne muutti asumaan muun muassa ensimmäinen hevoseni, kenttäratsu Pyry-Aaroni. Lantala täyttyy tosi nopeasti huolimattomalla siivoustavalla, joten tarkkuus karsinanputsauksessa todella säästää. 54 Hevoset Ratsastus hin kertymään likaa. Polvija pohjetukia voi pienentää ja suurentaa ratsastajan maun mukaan, ja jopa kokonaisen päällimmäisen siiven voi vaihtaa. Lisäksi Anna syöttää hevosilleen kotimaista kivennäistä ja täysrehua. Ratsastussaappaat Asiakkaat tarjoavat Sadulle korjaukseen jonkin verran myös ratsastussaappaita. Vetoketjujen voitelemista suositellaan myös, onpa joku vinkannut vetoketjun liukastuttajaksi myös steariinia. Omaa tallia Anna ja hänen miehensä Juha ovat pitäneet vuodesta 2005, joten nyt on 10-vuotisjuhlan paikka. – Jos satulassa on pari ommelta auki, on edullista korjata tilanne kuntoon heti siinä vaiheessa. Taloudellisinta tallinpitoa on mahdollisimman monen asian tekeminen itse. Käytössä on äänentoistolaitteilla varustettu maneesi, kenttä ja maastoja. Kesällä päästään maastoesteille ja laukkaamaan Yyterin hiekkarannoille. – Kostea riepu käy hyvin, ja välillä voi pyöräyttää mukaan hieman glyseriinipitoista saippuaa pitämään nahan pehmeänä. Tyypillinen paikka kuivuuttaan repeävälle nahalle on etukaaren pään alapuolella, hevosta vasten kohdassa, jossa siipi lähtee taipumaan. Hevosten kulut ovat kuitenkin niin taa kokonaan pois. Toisaalta hintoja ei voi nostaa päättömästi, koska hintataso on alueellamme yleisesti matalampi kuin Etelä-Suomessa, Anna kuvaa realiteetteja. Nyt käärimme itse paaleihin tarkoituksella enemmän muovia, ainakin kahdeksan kerrosta. Hyviä saappaita kannattaa paitsi korjauttaa, myös huollattaa suutarilla. Vastinhihnat pitää vaihtaa turvallisuussyistä silloin, jos niissä on pienikin repeämä tai jos reikä on venynyt soikion muotoiseksi. Siis pikaliimaa heti, ei vasta seuraavana päivänä! Satu korostaa. Nämä repeämät ovat korjattavissa nahkapaikalla. Kaurat tulevat lähiviljelijältä isoissa erissä
Anna Kyläkorpi kilpailee itse nykyisin kouluratsastuksessa, aiemmin tutuksi ovat tulleet myös esteja kenttäradat. Kun yleensä on haluttu maksaa kerralla esimerkiksi 20 tunnin kortti, mutta jos on työttömyyttä, mieluummin ostetaan kertatunteja, Anna Kyläkorpi kuvaa tilannetta. Sen jälkeen en ole korjauttanut loimia, jos ne ovat pahasti rikki, vaikka ihmiset saattavatkin ihmetellä, että laitan hyvän loimen roskiin. Anna pyrkii opettamaan oppilaatkin tarkkailemaan varusteita. Kamalinta ja tappiollisinta olisi, jos hevoset seisoisivat pitkään sairauslomalla. Juha Kyläkorpi kengittää tallin hevoset. Tallilla on käytössä teollisuuspesukone, ja loimia, satulavöitä ja huopia pestään ahkerasti, jotta varusteet pysyvät kunnossa eivätkä hankaa hevosia. Suu säkkiä myöten on elettävä, mutta ihminen tarvitsee myös innoitusta. On hienoa, kun voi sanoa tunnilla oppilaalle, että katso tämä kohta uudelleen videolta. Kuvan oma kasvatti Aika-Ässä (s. Kun katsoo pitkään samoja hevosia, tulee pian tunne, jos kaikki ei ole kunnossa. Samoin loimi joutaa pois, jos se ei pidä vettä. Maneesissa näkee hyvin, kun vain kaksi uloimmaista valoriviä palaa. Varsinkin lapset ovat olleet innoissaan järjestelmästä, Anna iloitsee. Viime vuonna hän oli senioreiden Lounais-Suomen aluemestari. Realiteetteja mutta myös uutta innoitusta! Ratsastuskoulu Kyläkorven asiakkaista noin puolet on lapsia, puolet aikuisia. – Olemme tarkkoja noin 7 viikon kengitysvälistä. 2008, Kuningas Ässä – Aika-Lissu – Aika-Petturi) oli vuoden 2013 laatuarvostelun kuudes ja vuoden 2014 kasvattajakisassa kouluratsastuksen neljäs. Hampaat raspataan hevosilta vähintään kerran vuodessa, ja hevoset madotetaan sekä rokotetaan säännöllisesti. Usein apua tuo viikon loma, jonka aikana pienet vauriot paranevat, Anna Kyläkorpi sanoo. Kalliimmat suitset korjataan niiden rikkoutuessa, sen sijaan loimien korjauttamiseen säästösyistä Anna suhtautuu kriittisemmin. Opetushevosilla on erikseen kouluja estesatulat sekä suitset käyttötarkoitukseen sopivine kuolaimineen. Ennakointia ja tarkkailua Ennakointikyky on tärkeä seikka paitsi hevosten hyvinvoinnin vuoksi, myös taloudellisesti. – Nyt on taantuma, joka koskettaa monia. Film.me -videokamerajärjestelmä, joka seuraa ratsukkoa maneesissa automaattisesti, hankittiin Kyläkorpeen lokakuussa viime vuonna. Itsekin aloin tehdä tällaista työtä 12-vuotiaana, Anna sanoo. Harrastukset ovat kuitenkin usein varmasti se asia, mistä perheet haluavat tinkiä viimeiseksi. – Jos jokin asia on vähänkin huonosti, hevonen esimerkiksi pukittaa esteen jälkeen tai liikkuu epätyypillisessä tempossa, liian hitaasti tai vauhdikkaasti, alan heti selvittää ja miettiä, missä on vika. Annaa valmentavat Saksassa asuva Sanna Grönqvist ja Tiina Tarkkala.. – Hyvät varusteet ja satuloiden lampaankarvapehmusteet takaavat, että hevosilla ei ole selkävaivoja. Hevoset Ratsastus 55 Anna muistuttaa, että valaistuksen ei myöskään tarvitse loimottaa yllä koko aikaa. – Se oli kallis investointi, ja tietysti mietin tarkkaan, onko siinä näinä aikoina järkeä. Kilpailusuorituksen jälkeen, kun on tunnekuohussa jo unohtanut ratsastamansa radan, voi myös katsoa ratsastustaan uudelleen. – Meidän ratsastajat suosivat kimppakyytejä tallille ja myyvät itselleen pieneksi jääneitä tai muuten epäsopivia varusteita toisilleen. Ensin säästetään varusteista tai vaikkapa kampaajakäynneistä. Kokeilumielessä ja huvikseen eräs asiakkaamme kylläkin kerran korjasi pahasti rikkoutuneen loimen, ja siitä tuli vielä käyttökelpoinen. Ennakointiin kuuluu, että Kyläkorvessa satsataan varusteisiin ja niiden kunnossapitoon. Kun oman ratsastuksen näkemisen aiheuttamasta alkujärkytyksestä pääsee, hyöty on suuri. Satulat tarkastetaan ja toppautetaan säännöllisesti luottotekijällä. Esimerkkejä ovat vaikkapa koirien ulkoilutus ja lehtien jakaminen. Jonkin verran oppilaat ovat ostaneet omia rannekkeita, ja lisäksi rannekkeisiin myydään meillä kertaja sarjakortteja. Minä sekä ratsastuksenohjaaja, remonttiratsastaja Jenni Ala-Kantti myös läpiratsastamme hevosia säännöllisesti, jotta huomaamme vinoudet ja mahdolliset ongelmat heti. Käytössä se on kuitenkin osoittautunut todella hyväksi ja hyödylliseksi. Pienillä asioilla voi vaikuttaa paljon siihen, miten paljon harrastukseen menee rahaan. – Vein kerran pinon rikkinäisiä loimia korjaukseen, ja lasku oli lopulta monta sataa euroa. Lapsille olen puhunut siitä, että pienilläkin asioilla voi saada tienestiä. Kengän irtoamismahdollisuus pienenee, kun väli on säännöllinen, joten liian pitkästä ja epäsäännöllisestä kengitysvälistä tulee enemmän harmia kuin säästöä, Anna kuvaa
Aion lyödä tälle hevoselle kengän jalkaan. – Yleisin tilanne on se, että hevosen kenkä on irtoamassa tai hevonen on astunut kengän pois jalastaan ja käänne on painautunut kavion pohjaan. – Miettikää, että säteen tehtävä on vaiPennut pois tallista, rähisi lapsuusmuistojeni kengittäjä talliin saapuessaan, jos ehti meistä yhdenkään nähdä. Kengän irrottamiseen ja takaisinlyömiseen tarvitaan seuraavat välineet, järjestyksessä vasemmalta oikealle: kotkauksen avausrauta, nahkanuija, irrotuspihdit, vasara, nauloja, katkaisupihdit, raspi ja kotkauspihdit. Silloin kenkä pitää saada pois, Harri Ståhlberg selittää. Tämä asia on Harjun lehtoreille tuttua. Ainakin minun ikäluokkani on piirtänyt loputtomasti kuvia kavionpohjasta ja varoittanut uusia hevosenhoitajia sanomalla, ettei sädettä saa turhaan ronklata. Kuva: Anniina Paalanen.. 56 Hevoset Ratsastus K engityskurssille osallistuminen tuntuu kuin pääsisi osalliseksi salatiedosta, jonka ulkopuolelle on tahtomattaan jäänyt koko elämänsä ajan. Kurssilaiset nyökyttelevät. Ei ollut puhettakaan, että kengitystä olisi saanut seurata vierestä. Harjun oppimiskeskus Virolahden Ravijoella on yksi harvoja hevosalan oppilaitoksia, jotka järjestävät kengityksen alkeiden viikonloppukursseja. Moni hevosenomistaja huolehtii kengistä edelleen pelkän kaviokoukun ja hokkivääntimen kanssa, ja muu jätetään kengittäjälle. Säteeseen saa koskea Ratsastuksen alkeiskurssilla kavioiden puhdistus opetellaan luonnollisesti ihan ensimmäisten asioiden joukossa. Toisessa kädessä on naula ja toisessa vasara. Yllä teräsharja kavionpohjan ja kengän puhdistusta varten. Hyvälaatuisen välineistön hinnaksi tulee noin 300 euroa. 25 vuotta myöhemmin seison hevosen kavio jalkojeni välissä. Tyypillisesti kengityskursseilla ensimmäisenä kavioihin liittyvänä asiana nousee esille vahva uskomus siitä, ettei säteeseen saa koskea. Vaikka kahden päivän alkeiskurssi tarjoaa vain pienen makupalan kengityksen maailmasta, sen jälkeen moni asia kengityksessä tuntuu ymmärrettävämmältä ja seppien ammattitaitoa arvostaa vieläkin enemmän. Hevostalouden lehtoreiden Harri Ståhlbergin ja Markku Kostiaisen tavoitteena on kahden päivän aikana opettaa 20 hengen ryhmälle kavion anatomiaa Vasara ja nauloja – koko rahalla! Teksti: Anniina Paalanen Ratsastus ja käytäntöä, jotta kaikki pystyisivät nyt ainakin irrottamaan hevoselta kengän, mutta myös lyömään sen uudelleen paikalleen. Tilanne on monelle tuttu. Kengityksen ensiaputaidot – kengän irrottaminen, kengän suoristaminen ja kengän paikalleen lyöminen – olisi kuitenkin hyvä olla jokaisen hevosten kanssa puuhaavan hallussa. Kengittäjää ei aina ole ollut mahdollista saada paikalle lyhyellä varoitusajalla
Kengitystä harjoittellaan ryhmissä. Välineet kuntoon Hevosen puhtaat jalat ovat myös kunnioitusta kengittäjän välineitä kohtaan. En ole salatiedon äärellä, mutta nyt silmiäni avataan toden teolla. Silloin minusta tuntui, että kengittäjä oli lähinnä huvittunut yrityksestäni suojata kaviota, mutta eipä kai hän kehdannut olla kiittämättäkään. On pakko myöntää, että sekä hevosenhoitoon että kengitykseen liittyy paljon pinttyneitä tapoja, uskomuksia ja mielikuvia, joilla ei välttämättä ole todellisuuspohjaa. Ståhlberg ja Kostiainen eivät täysin tyrmää toimintaani. Silloin kavioista on sentään tullut putsattua pois tarhassa sinne jääneet hiekat ja mudat, mutta olenko aina muistanut tarkastaa kaviot maastosta tultuani. – Miettikää, millaisia iskuja säde ottaa vastaan hevosen kulkiessa epätasaisessa maastossa. Kuva: Erica Lilja.. Samalla jokainen askel edistää merkittävästi verenkieroa, Ståhlberg ja Kostianen muistuttavat. Kengässä olevan hevosen kavioihin voi jäädä kiviä tai muuta sellaista, jokaa tekee astumisesta kivuliasta. Pelkästään kengän irrotukseen ja kiinnilyömiseen tarvittavista kunnollisista välineistä saa maksaa miltei 300 euroa. Kuinka paljon olen oikein kuvitellut minussa ja kaviokoukussani olevan voimaa. Kerran maastolenkillä irrotin kiveä kaviosta autonavaimilla, minkä jälkeen aloin sentään kuljettaa kaviokoukkua taskussani. – On tärkeää puhdistaa kaviot aina, kun hevonen on ollut ulkona, oli sitten kysymys ratsastuksesta, tarhaamisesta tai muusta ulkoilusta. Kerran kengittäjä soitti, että olen pahoillani, kengitys ei onnistu, koska hän joutui hakemaan hevosen pakkastarhasta. Minulla ei kuitenkaan ole aina ollut mahdollisuutta olla tallilla kengittäjän saapuessa tai hakea hevosta sisään useampaa tuntia ennen kengitystä, jotta sen kaviot ehtisivät sulaa. Minäkin olen lukenut hevoskirjoista, miten sädettä ei saa tökkiä. Kura, muta ja lika kun eivät varsinaisesti auta pitämään välineitä terävinä. Sen verran olen yrittänyt olla avuksi, että joskus olen suojannut hevoseni kengättömän kavion vauvan kertakäyttövaipalla ja ilmastointiteipillä, jotta se kestäisi vähän paremmin odotella kengittäjän saapumista. Vuosien amatöörikokemuksella sitä vain toimii eikä enää kyseenalaista omaa toimintaansa. Aika harva lähtisi irrottamaan omilla välineillään kenkiä kavioista, joita ei ole edes vähän pessyt ja putsannut. Tunnen piston sydämessäni. Kavioihin ei kuitenkaan voi kurkistaa liian usein. Joku kertoo, miten häntä nuoruudessaan kiellettiin täysin koskemasta hevosen kavioihin. Alkaa naurattaa, enkä ole ainoa. Kuinka monta kertaa olen putsannut hevosen kaviot ainoastaan lähtiessäni ratsastamaan. Hevoset Ratsastus 57 mentaa iskuja. Jäisiä kavioita on kuitenkin miltei mahdoton vuolla. Myönnän, että vaikka olen usein mielestäni ajatellut kengittäjää, vasta hokkien ruuvaaminen oman hevosen mutaisiin jalkoihin huonoilla välineillä pimeänä marraskuun iltana huonossa valaistuksessa sai minut huolehtimaan hevosen jalkojen puhtaudesta ennen kengittäjän saapumista. Silti kavionpuhdistus on talliin tultua jäänyt luvattoman monta kertaa
On vaiVasara ja nauloja – koko rahalla!.... • Ole totuudenmukainen hevosesi kengityskäyttäytymisestä. • Hyvä valaistus helpottaa kengittäjän työtä. Pitkä kengitysväli säästää omistajan rahoja ehkä jonkun kengityksen hinnan vuodessa, mutta hevosen kannalta se ei ole hyvä asia. Kengitysten välillä kavion kulma ei saisi käytännössä muuttua, Kostiainen sanoo. • Jos et saa irtokenkää itse paikalleen, pyri suojaamaan paljasta kaviota ylimääräisiltä lohkeamisilta ennen kengittäjän tuloa. – Muistakaa, että se 600kg kyllä ilmoittaa aika nopeasti, jos naula menee väärin, opettajat varoittavat pilke silmäkulmassa oppilaiden tutustuessa naulojen muotoihin. Kengitysvälin aikana kavion kulma muuttuu siksi, että kavion kanta kuluu enemmän kuin kavion kärki. Se voi säästä kaviota melkoisesti. Se, että kengät pysyvät hevosen jaloissa tai ne eivät ole kuluneet, ei tarkoita etteikö hevosta tarvitsisi kengittää uudelleen. Katkaistun naulan alle raspataan raspilla pieni kohta, johon naula kotkaamalla kiinnitetään. Tämän voi huomata erityisesti kesäisin, jolloin laiduntavat hevoset voivat kävellä useita kymmeniä kilometrejä päivässä. Hevosenomistaja muistilista • Totuta hevonen seisomaan paikallaan. Kengitystyön ytimessä Mitä hevosenomistajan sitten täytyy tietää, kun hän aikoo lyödä irronneen kengän takaisin. On välineitä, joilla kotkaukset avataan, kenkä irrotetaan ja kavio ja kenkä putsataan. 58 Hevoset Ratsastus – Mahdollisuuksien mukaan kavio kannattaa kyllä suojata, jos hevonen on vietävä jaloittelemaan ilman irronnutta kenkää. – Hevosen kengitys on aina hevosen kengitystä ja se pitää hoitaa ajallaan. Sitten pitää tietää, minkä kokoisia nauloja käytetään ja kummin päin ne lyödään kavioon. – Jos kengitys ei kunnioita tätä, ongelmat siirtyvät kaviosta jonnekin muualle. Tämä tekee kavioista pitkät ja suksimaiset. Siinä se. Kengitysväli on yksilöllinen asia – Kengitys on aina hevosen kavion luonnollisen rakenteen jatke eikä kengityksellä ole tarkoituksenmukaista yrittää muuttaa tätä rakennetta, Ståhlberg selittää. • Huolehdi hevonen talvella sisään hyvissä ajoin ennen kengittäjän tuloa, jotta kaviot ehtivät sulaa. Naulat lyödään kiinni, käännetään ja katkaistaan. Erityiskengityksille on kyllä paikkansa, mutta varsinaiset rakennekorjaukset voidaan tehdä vain pikkuvarsojen jalkoihin. – Mitä enemmän hevonen liikkuu, sitä parempi on kavion verenkierto ja sitä enemmän kavio kasvaa. Sillä ei pitäisi olla mitään merkitystä, onko hevonen ratsu vai ravuri, vähäisessä työssä vai raskaassa työssä. Ja pienellä heilautuksella siirtää jalan oppilaan sylistä itselleen. • Muista, että kohtuuton kura ja lika hevosen jaloissa tylsistyttävät kengittäjän työvälineitä. Aikuinen hevonen on mitä on. – Kengitysväli on jokaisella hevosella yksilöllinen ja paras mittari sille on silmä. Tuntuu loogiselta. Helppoa! Ei minkäänlaista salatiedettä! Paitsi että kun vastassa on varsinainen opetusmestarihevonen, se tietää, milloin kengitysoppilas epäröi
Kengitystä paperilla: kotkauksen avaaminen ja irtokengän suoristaminen. Lehtori Harri Ståhlberg havainnollistaa, miten kengityksen tulee aina olla hevosen kavion luonnollisen rakenteen jatke. Kotiläksyjen pariin Päivä kengityskurssin jälkeen operoin kengänirrotuksen kanssa kotioloissa. Kurssille osallistunut Mira Kyynäräinen sen sijaan pääsi treenaamaan oppeja kotioloissa heti pari päivää kurssin jälkeen. Itsevarmuutta kuitenkin lisää tieto siitä, että uskaltaisi tarvittaessa tarttua toimeen. No niin. Tavoitteen voidaan katsoa toteutuneen. Silloin aikaa menee enemmän ja aikatauluissa on vaikea pysyä. – Vasen takakenkä oli ulkoreunasta irti ja sisäreunasta taas kaikki naulat olivat kiinni, Mira kertoi. Ja kuumakin tulee. • Lukuisia kengityksen lyhytkursseja pitkin vuotta. Niissä kerrotaan, että kurssin tavoitteena on ”tutustua kavion rakenteeseen, kavion perushoitoon ja kengityksen perusteisiin”. Kengitysasennossa operoinnin tuntee pakaroissaan ja reisissään: kuin olisi ratsastanut kenttäistunnassa tuntitolkulla! Kuinka monta hevosta kengittäjä oikein jaksaa painaa päivässä. ihan kuulemma treenin vuoksi! Kurssin päätteeksi kurssilaisille jaettiin kurssitodistukset. Sillä tavoin suoristuu vääntynyt kenkä. 3. Kahden päivän kurssin hinta noin 200 euroa. Tai osaisi edes varata aikaa riittävästi. Kengittäjän työtä helpottaisi, jos omistajat pyrkisivät kouluttamaan hevosiaan kengitystilanteeseen ennen kengittäjän saapumista tai ainakin kertoisivat, millaisesta yksilöstä on kyse. 4. Moni hevonen seisoo tyytyväisempänä jalkatuen kanssa, mikä säästää myös kengittäjän selkää. • Opettajia 22, muuta henkilökuntaa 21. Aikuisilla näiden lisäksi mahdollisuus opiskella kengityssepäksi tai ratsastuksenopettajaksi. – Hevosen totuttaminen ei vaadi omistajalta isoja asioita: nostellaan jalkoja ja pidetään niitä ylhäällä päivä päivältä pikkaisen kauemmin. – Sehän riippuu aina hevosista, ammattilaiset vastaavat. En saa naulasta otetta ja kaipaan puhtaita ja putsattuja kavioita, joita en kehtaa valvovan silmän alla ryhtyä puunaamaan. Tai ainakin osallistua kurssille vuoden päästä uudelleen. Lopulta kokenut kengittäjä irrottaa kengän vauhdikkaasti ja minä saan todeta, että ammattilaisilla on ammattilaisten konstit. 1 3 2 4. Silti kukaan ei ole seppä sen paremmin syntyessään kuin yhden viikonloppukurssin jälkeen. 2. • Opiskelijoita 220 • Hevosia: Oppilaitoksella omia hevosia 54. Tässä oli iso ero juuri opittuun, sillä kaikki kurssin hevoset olivat enemmän tai vähemmän juuri kengitettyjä ja kaviot juuri vuoltuja. Silloin kengittäjä saisi keskittyä itse kengitystyöhön hevoskoulutuksen sijaan. Siinä taitaa olla syy siihen, että ”kengittäjät eivät koskaan tule ajallaan”, mitä niin monien kuulee valittavan. Alasin, vasara ja taito lyödä oikeaan kohtaan. – Jotkut hevoset eivät ole niin mukavia kengittää kuin omistajat uskovat tai kengittäjälle kertovat. • Lyhytkursseille ilmoittaudutaan oppilaitoksen sivuilla olevan linkin kautta www.harjunopk.fi. – Kengän irrottaminen ja takaisinlyöminen onnistui hyvin, vaikka kavio oli kasvanut melkoisesti ja parit lohkeamatkin löytyi. Nyt en saanut lyötyä kenkää vanhoihin reikiin, sillä lohkeamat ja kasvanut kavio estivät sen, Mira pohti. Kuva: Alica Lilja. Karsinapaikkoja alueella n. – Soitin tietenkin myös omalle kengittäjälle. Kengitys tuntuu piirun verran enemmän tavallisten kuolevaisten hommalta. Kuva: Anniina Paalanen. Kuva: Anniina Paalanen. Kuva: Anniina Paalanen. 1. Hevoset Ratsastus 59 Harjun oppimiskeskus • Perustettu 1889 • Yksityinen luonnonvara-alan ammatillinen oppilaitos Virolahden Ravijoella. keaa olla nopea, kun ei ole kokemusta, todetaan useammankin hevosen jalkojen juuresta. 120. • Mahdollisuus opiskella nuorisolinjoilla hevostenhoitajaksi ja ratsastuksenohjaajaksi. Tilanne oli siis juuri niin autenttinen, kuin se yleensä on. Kun kerroin nakutelleeni kengän takaisin, kengittäjäni kuulosti tyytyväiseltä ja kehotti minua vielä harjoituksen vuoksi ottamaan kaikki kengät irti ennen kun hän saapuu loppuviikosta paikalle..
60 Hevoset Ratsastus 60 Hevoset Ratsastus Matkailu Teksti: Suvi Viranta-Kovanen Kuvat: Ella Kovanen ALKUPERÄISROTUJA, URHEILUHEVOSIA JA TÄYSIVERISIÄ – Intiassa laukkahevonenkin voi päätyä katuhevoseksi Ilona Otterin kathiawarilla on rodulle tyypilliset sisäänpäin kaartuvat korvat ja lehmänkirjavaväritys.
Jalolla intialaisella hevosella on ollut ylhäältä yhteen kaartuvat korvat. Manipuri on myös vahvarakenteinen, mutta nopeampi ja näppärä ratsu. Eri tarkoituksiin on jalostettu erilaisia rotuja. Hevosen elämä köyhässä maassa ei kuitenkaan ole aina helppoa. Vankkarakenteiset ponit selviävät kadunvarsien ruoholla ja roskiksien antimilla. Keskiaikaisissa maalauksissa intialaisen ratsuväen hevosten korvat kaartuvat yhteen. Yhä tänä päivänä kippurakorvia arvostetaan esteettisistä syistä. Kathiawari on hieman suurempi kun aavikolla kehittynyt marwari. Hevoset Ratsastus 61 Intian hevoskulttuuri alkoi viimeistään 4000 vuotta sitten kun arjalaiset sotaratsuineen valloittivat maan. Kippurakorvaiset urheiluhevoset Sekä marwarinhevosella ja kathiawarinhevosella on kapeat suipot korvat, jotka kärjistään kipristyvät yhteen. Toisaalta se on ollut makuasiakin. Hevospoolo on saanut alkunsa Intiasta ja Aasian vanhin laukkarata on Intiassa. Rakenteensa puolesta ne sopivat kouluja esteratsastukseen ja muuhun harrastamiseen. Kauniin ulkomuotonsa ja perinteiden takia niitä käytetään myös viihdetarkoitukseen. Tämä ominaisuus on kehittynyt roduille jo varhain. Marwarinhevoset ja kathiawarinhevoset ovat rakenteeltaan samankaltaisia. Korvien rakenteen on ajateltu parantavan hevosten kuuloa. Varmajalkaisia poneja, joilla on rauhallinen temperamentti, kuten vahvarakenteiset spiti ja zanskarinponi, käytetään sekä ratsuina että työjuhtina. Läntisessä Intiassa Kathiawarin lahden Gujaratissa jalostetetun kathiawarinhevosen ja siitä sisämaahan Thar-aavikon tuntumassa Jodhpurissa jalostetun marwarinhevosen juuret juontuvat jo 1100-luvulle. Sotahevosiksi aikoinaan kasvatettiin urheilullisia hevosia. Molemmat rodut ovat pitkäkaulaisia, suoraraajaisia ja siroja hevosia. Hevosella on Intiassa pitkät perinteet ja alkuperäisrotujakin on useita. Näillä poneilla on omistajat, jotka ratsastavat niillä säännöllisesti.. Sittemmin hevosia on käytetty sodassa ja arjessa. Parhaiten siihen on sopeutunut sitkeät ponit
Entinen laukkahevonen syö niukkaa laidunta Ootyn kaupungin laitamilla.. Poneja käytetään ratsuina ja kantojuhtina. Alkuperäisrotuja, urheiluhevosia ja täysiverisiä... Ne eivät kuitenkaan kestä karua elämää yleensä edes vuotta. Turistiratsastajalle valkoisella marwarilla ratsastaminen on kaksi kertaa kalliimpaa kuin täysiverisellä (big horse). Vielä vähemmällä toimeen tulevat aasit ovat edelleen kuormajuhtina yleisiä myös. Ponit pärjäävät kaupungissa Intian karu maaperä ja suuri väestömäärä ovat suosineet pienikokoisia ja sitkeitä poneja. Vuonna 1999 voimaan astunut laki helpotti vientiä ja nykyään marwareja kasvatetaan muun muassa Martha’s Vineyardilla ja Kentucky Parkissa Yhdysvalloissa. Eläinsuojeluvalvoja Nigel Otter keskustelee talutusratsastuksia tarjoavan yrittäjän kanssa Ootyssa, Etelä-Intiassa. Pitkään intialaisrotuisten hevosten vienti oli kokonaan kielletty. Nämä elävät kylissä ja kaupunkien laitamilla vapaasti laiduntaen ja ruokaa etsien. Kippurakorvien kannat on pyritty pitämään puhtaina ja kotimaisina. Yrittäjä saa läheiseltä laukkaradalta halvalla entisiä laukkahevosia. 62 Hevoset Ratsastus Tanssivia valkoisia marwareja vuokrataan muun muassa häihin tuottamaan onnea hääparille. Intiassa alkuperäisrodut ovat arvossaan. Myös Ranskassa kasvatetaan intialaishevosia
Hevoset joutuvat elämään ulkona, ja etsimään ruokansa enimmäkseen itse. Laukkahevoset Laukkakilpailuista vedonlyönteineen on tullut suuri liiketoimi ja harrastus. Köyhyys ja ahneus ovat kuitenkin johtaneet törkeisiin lainrikkomuksiin, joihin virkavalta ei yleensä ehdi puuttua. Laukkahevosista kuitenkin vain osa kilpailee pitempään. Pooloklubien yhteydessä voi myös harrastaa muutenkin ratsastusta kaupungeissa. Eläinsuojeluliike on voimakas Intiassa on hyvä eläinsuojelulaki ja vanhoja elämää kunnioittavia tapoja. Nykyisin pooloponit ovat isompia ja manipurien käyttö ja samalla lukumäärä maassa on laskenut. Ongelmana on myös eutanasian vaikeus, eläimen lopettaminen voi olla uskonnollisista syistä vaikeaa. Hevospoolo on alunperin intialainen peli, jonka Englannista Intiaan komennettu ratsuväki kehitti nykyiseen muotoonsa 1800-luvun lopussa. Täysiverihevosia kasvatetaan ympäri maan ja omista siittoloista saadaan hyviä laukkahevosia. Nigel neuvottelee myös laukkahevosjärjestöjen kanssa siitä, miten laukkauransa päättäville laukkahevosille voitaisiin tarjota paremmat olot. Lisää IPANin toiminnasta: www.indiapan.org ja www.ipan-kummit.fi Luzern -hyvissä merkeissäEdustus Suomessa Avoinna ark. Hän johtaa myös vapaaehtoistoimintaan perustuvaa IPAN-järjestöä yhdessä eläinsuojeluvalvojamiehensä Nigel Otterin kanssa. Maassa toimii hallituksen valtuuttamia eläinsuojeluvalvojia, jotka tekevät työtä myös hevosten kohtelun parantamiseksi. Pahimpia rikoksia hän on saanut vietyä oikeuden eteen menestyksekkäästi. IPANin tärkein työ on ihmisten valistaminen sekä kaduille jätettyjen hevosten auttaminen ja sairastuneiden lopettaminen. klo 10–18, la klo 10–14, Kilonkartanontie 2, 02610 Espoo, Puh. Intialainen täysverikasvatus on vanhaa perua ja hevosia on tuotu englannista iät ja ajat. Suurimmissa kaupungeissa Ootyssa, Bangaloressa, Delhissä, Kolkatassa ja Mumbaissa on omat laukkaratansa. 09-5419116, Myynti: hyvinvarustetut ratsastustarvikeliikkeet kautta maan. Suomalainen eläinlääkäri auttaa hevosia eteläisessä Intiassa Suomalainen eläinlääkäri Ilona Otter työskentelee Tamil Nadussa Etelä-Intiassa. Usein hevoset myydään halvalla hinnalla kaupungeissa turistiratsastuksia järjestäville henkilöille. Poolo on edelleen eliitin harrastus, vaikkakin sitä voi suuremmissa kaupungeissa harrastaa liittymällä klubiin, eikä omaa hevosta tarvitse omistaa. Kansainväliset ja intialaiset avustusjärjestöt ja vapaaehtoiset eläinlääkärit toimivat katuhevosten ja raskasta työtä tekevien aasien ja ponien hyväksi hoitamalla ja rokottamalla niitä sekä valistamalla omistajia. Alunperin poolossa ratsastettiin poninkokoisilla manipurinponeilla. Laukkahevosten uudelleenkouluttajia on vain vähän, ja vaativan täysverisen ylläpito ja ruokkiminen on kallista. Pieni osa niistä päätyy siitokseen, suurin osa joutuu sananmukaisesti kadulle. Pariskunnan farmilla on kymmeniä aaseja ja muutama eläkeläishevonenkin Ilonan kathiawariratsun ja tyttärien ponien seurana. Laukkateollisuuden tulisi ymmärtää ettei niistä ei ole katuhevosiksi toisin kun siellä kasvaneista poneista. Laukkaratsujen jalostukseen käytettiin myös marwareja ja kathiawareja. Hevosia ei myöskään syödä joten ruhon hävittämisestä joutuu maksamaan omistaja. Siksi sairas hevonen on helpompi hylätä kadulle. Nigel on seurannut hevosten kohtaloita Intiassa jo vuosia. Ascot Barcelona Espoo. Tuomiona jo pelkästään hevosen menettäminen on tanssivia hevosia vuokraavalle iso rangaistus, sillä elanto on hevosista kiinni. Harrastehevosiksi ne eivät sen tähden yleensä päädy
Laukanvaihtoja käynnin kautta ja suoraan Pauliina Tuominen ja Pikku Myyzi tekevät vaihdon käynnin kautta vasemmasta laukasta oikeaan. Siirtymisessä käyntiin hevonen jää vähän etupainoiseksi, se saisi ottaa enemmän painoa takajaloilleen. 64 Hevoset Ratsastus Valmentajan luona Teksti: Marko Björs Kuvat: Jutta Koivula Helpoissa kouluratsastusluokissa on usein esitettävä laukanvaihto käynnin kautta. Vaativa B –tasolta alkaen ratsukon on suoriuduttava varsinaisista laukanvaihdoista, jossa hevonen vaihtaa laukan liitovaiheen aikana vasemmasta oikeaan tai päinvaston. Sarjavaihdot tulevat vaatimuksiin mukaan vaativa A -tason luokissa. Laukannosto on aktiivinen.
Kouluohjelmissa laukkojen väliin tulee saada 3 – 5 käyntiaskelta. Kun lähdetään harjoittelemaan siirtymistä, voidaan alkuun tehdä loivempia siirtymiä esimerkiksi laukasta ravin kautta käyntiin ja pysähdykseen. Hevoset Ratsastus 65 K äynnin kautta vaihtaminen on liike, joka paljastaa armotta ratsukon yhteistyön puutteet. Tässä Pauliina tekee oikeassa laukassa 10 metrin puoliympyrän, siirtyy pituushalkaisijalla käyntiin ja valmistelee vasemman laukan noston. Kun laukka nostetaan, usein hevonen nostaa päänsä ylös tai poikittaa. Edellytykset onnistumiselle Jotta käynnin kautta vaihto voisi onnistua hyvin, täytyy perusratsastuksen olla kunnossa. Tyypilliset virheet Useimmiten käynnin kautta vaihto epäonnistuu siksi, että sitä ei valmistella. Ratsastajan tulee pystyä lyhentämään ja pidentämään laukka-askelta niin että hevonen pysyy suorana ja tasapainossa. On tärkeää suoristaa hevonen hyvin pituushalkaisijan suuntaiseksi käynnissä.. Poikitus laukannostossa johtuu usein siitä, että ratsastaja käyttää ulkopohjetta liian voimakkaasti tai liian takana. Hevonen tulee vaihtoon vinossa ja etupainoisena, ja siirtyminen alaspäin vain pahentaa sekä vinoutta että epätasapainoa. Ratsastajan on istuttava rentona ja suorana ja odotettava oikeaa hetkeä antaa avut laukannostoon. Monessa kouluratsastusohjelmassa tehdään käynnin kautta vaihdot kahden puoliympyrän välissä. Jos hevonen epätasapainossa tai vino tai ei kykene lyhentämään askeltaan, tehtävä on sille todella vaikea. Kun harjoitus tehdään portaittain, ratsastaja oppii tuntemaan, miten nopea hänen pitää olla apujen kanssa ja miten hän voi säilyttää eteenpäinpyrkimyksen vaikka onkin siirtymässä hitaampaan askellajiin. Näiden pitäisi olla aktiivisia ja tahdikkaita askelia eikä hevonen saisi kiirehtiä tai ennakoida laukannostoa. Jos käynti ei ole tarpeeksi aktiivista, hevonen suorastaan joutuu nostamaan päätään kyetäkseen siirtymään laukkaan
Hyvin usein vaihtoja aletaan tehdä ennen kuin hevonen osaa laukata riittävän kootusti, ja laukkaa ei pystytä vielä säätelemään. Laukan tahti ei saa muuttua ennen vaihtoa tai sen jälkeen. Jos vaihto on puhdas, mutta hevonen on kovin pitkä ja veltto, liikkeestä ei tule korkeita pisteitä. Esteradalla epäpuhtaasta vaihdosta ei ole yhtä paljon haittaa, mutta puhdas vaihto on estehevosellakin sujuvampi. Vaihdon tulisi tapahtua liitovaiheen aikana. Vaihdon tulee tulla kunnolla läpi niin että takajalat astuvat hyvin vatsan alle. Apujen ajoitus tärkeä, jotta vaihdosta tulee hevoselle helppo ja mahdollisimman luonnollinen. Tällöin ennuste vaihtojen onnistumiselle ei ole kovin hyvä. Jos ratsastaja ei istu riittävän hyvässä tasapainossa, hän voi jäädä vetämään ohjista. Siirtymisten kootusta laukasta ja harjoituslaukkaan ja takaisin täytyy myös olla hallussa. Laukasta ei löydy liitovaihetta ja se ei ole tarpeeksi energistä. Laukassa on oltava selvä liitovaihe, jotta hevonen pystyisi tekemään sen aikana kunnollisen vaihdon. Vaihdon tulee olla suora, ilmava ja täsmällinen eli tapahtua heti kun ratsastaja on antanut vaihtoavun. Laukanvaihdot Laukan vaihtaminen on liike, jonka useimmat hevoset tekevät luonnollisesti, kun suunta vaihtuu. Ennen kuin voidaan siirtyä harjoittelemaan varsinaisia laukanvaihtoja, tulee hevosen suoriutua hyvin käynnin kautta vaihdoista ja pystyä myös säilyttämään tasapaino ja kokoaminen vastalaukassa. Laukanvaihtoja käynnin kautta ja suoraan... Kouluratsastusohjelmissa vaihdot on tehtävä tietyissä paikoissa, ja hevoset oppivat nopeasti ennakoimaan niitä. Ratsastajan tulee miettiä avun ajoitusta tarkemmin mutta välttää turhaa voimankäyttöä. Hevosen tulisi puolipidätteestä jäädä odottamaan niin että laukka kantaa. Laukka on kolmitahtinen askellaji, jossa ensimmäisessä vaiheessa maahan astuu ulkotakajalka, sen jälkeen samanaikaisesti sisätakajalka ja ulkoetujalka ja kolmannessa vaiheessa sisäetujalka. Jos pidäte on liian iso ja hidas, laukka sammuu ja hevonen menettää tasapainonsa eikä pysty tekemään hyvää vaihtoa. Epäpuhdas vaihto on sellainen, jossa yleensä etujalat vaihtavat laukan ensin ja takajalat vasta askelta tai paria myöhemmin. Silloin se ei kanna itseään takaosallaan eikä kykene tekemään kunnollista vaihtoa. kättä vasten, jolloin vaihto jää lyhyeksi tai epäpuhtaaksi. Epäpuhtaat vaihdot johtuvat usein siitä että hevonen on liian sidottu edestä ja jännittynyt selästään. Tällöin hevonen ei saa riittävästi tilaa edestä vaan vaihtaa ns. Usein ratsastaja huomaamattaan puristautuu jaloillaan tai käyttää turhan voimakkaita apuja, mikä saa hevosen ryntäämään, vastustelemaan tai poikittamaan. Tyypillisiä virheitä Monet hevoset jännittyvät laukanvaihtoharjoittelun alussa. Kotitreeneissä on hyvä tehdä vaihtoja monenlaisissa paikoissa ja harjoitella myös vastalaukkaa riittävästi, jotta hevonen on varmasti avuilla ja tekee vaihdon ratsastajan avusta eikä omasta aloitteestaan. Yksi pahimmista virheistä on puutteellinen valmistelu. Hevosen tulee kantaa itsensä ja ajatella eteenpäin ja kulkea ”ylämäkeen”. Tämän jälkeen seuraa liitovaihe, jossa kaikki jalat ovat yhtä aikaa ilmassa. Jos hevonen yllätetään isoilla vaihtoavuilla ilman huolellista valmistelua ja. Kouluradalla epäpuhtaasta vaihdosta saa aina ei-hyväksytyn numeron eli alle 5
Jasmin Sikström ja Lord Lacoste tekevät diagonaalilla vaihdon oikeasta vasempaan laukkaan. Jos vaihdoissa ilmenee ongelmia, on palattava laukan laadun korjaamiseen ja laukan sisällä tapahtuviin siirtymisiin. Ennen vaihtoja hevosella on hyvä tehdä myös lyhyitä väistöjä ja sulkutaivutuksia laukassa. Hyvä harjoitus on myös tehdä laukannostoja käynnistä ja laukanvaihtoja käynnin kautta. Hevoset Ratsastus 67 1 4 3 2 5 kokoamista, vaihdot helposti stressaavat sitä. Vaihto on puhdas ja tapahtuu ratsastajan avuista.. Silloin hevonen saattaa paeta epämiellyttävää tilannetta ennakoimalla vaihtoa tai lukkiutumalla niin ettei se enää reagoi perusapuihin
Karkkilassa hikoiltiin joulun alla kahtena päivänä tiiviisti, kun belgialainen Ann Fonck-Poels kävi valmentamassa reiningin ykkösratsukoita Kari Vepsän KV Stablesin tiloissa. – Niistä ajoista lännenratsastuksen taso on noussut aivan huimasti. Lähetin hänelle viestin jossa kysyin, voisiko hän tulla opettamaan meitä. 68 Hevoset Ratsastus Olen käynyt täällä nyt kahdeksan vuoden ajan, Fonck-Poels laskee. Tuntui siltä, että tarvitsemme apua. – Spike oli sen jälkeen myyty Saksaan, josta se tuli Karille. Fonck-Poels sai viime kesänä joukkuehopeaa maailmanmestaruuksissa ja on suomalaisten tuttu jo pidemmältä ajalta. Se oli todella osaava ja hieno hevonen, mutta meillä oli aika paljon ongelmia sen kanssa. Ann Fonck-Poels pokkasi joukkuehopeaa Belgiaan. – Tutkin hevosen historiaa ja löysin internetistä Annin yhteystiedot. Reining-ratsastajat treenasivat ahkerasti Kari Vepsä oli mukana Suomen MM-reiningjoukkueessa. – Silloin kun tulin ensimmäisen kerran niin täällä oltiin kyllä vielä todella vihreitä, hän nauraa. Se kuumeni kilpailuissa aivan liikaa emmekä oikein pärjänneet sille. – Tulin silloinkin talvella ja ensimmäinen ajatukseni oli, että miten täällä voi ylipäätään pitää hevosia, hän myöntää. – Ann avasi meidän silmämme ja pisti yrittämään entistä kovemmin, kertoo Kari Vepsä. – Hän myös teki selväksi, että meidän on satsattava hyviin hevosiin jos aiomme päästä kansainvälisille radoille. Hän toimii valmentajana Italiassa miehensä Bernhard Fonckin kanssa. Siitä kaikki alkoi ja Ann on vienyt meitä todella paljon eteenpäin. Ydinporukka on pysynyt samana koko ajan. – Ann oli aikanaan sen hevosen kanssa maailmanrankingin kakkoRatsastus Teksti ja kuva: Jutta Koivula nen, kertoo Maija Vepsäläinen. Yhteistyö alkoi hevosesta Yhteistyö suomalaisten ja Annin välillä alkoi Chic Dual -hevosen eli Spiken kautta. ”
Aiemmin olimme kilpailleet toisiamme vastaan, nyt meistä tuli joukkue ja saimme luotua hienon joukkuehengen. – Jos työntekoa jatketaan nykylinjalla, niin hyvin menee, hän vakuuttaa. Euroopassa hevoset voivat jatkaa kilpailemista vielä senkin jälkeen, mutta hyvin usein ammattilaiset myyvät sen ikäiset hevoset eteenpäin. EM-kisat tavoitteena Kari Vepsä kertoo, että suomalaisten tavoitteena on osallistua joukkueella EM-kilpailuihin 2015. – Hevoset voivat osallistua ensimmäisiin kilpailuihinsa jo kolmivuotiaina ja silloin ne tekevät ihan samat asiat kuin vanhemmatkin hevoset. – Jos tuonne lähtee, niin tarvitsisi vuokrata hevonen paikan päältä, joten reissuun menisi hyvinkin kolme viikkoa kokonaisuudessaan. – Ruotsissa on huhtikuussa kansainväliset kisat ja Ypäjälläkin järjestetään sellaiset. Hyvä perustyöskentely vahvistaa hevosen kroppaa.. Siellä on omat prime time -luokat 50 vuotta täyttäneille, ja minähän olen jo reippaasti sen ikäinen, hän kertoo. Usein hevoset ikääntyessään alkavat ennakoida ohjelmia liikaa, se on ehkä isoin ongelma. – Kävimme joka kuukausi kahdet isot kansainväliset kilpailut, joissa on yhtä tiivis tunnelma mitä MM-kilpailuissa. – Suomesta käsin kilpailumatkojen tekeminen on ymmärrettävästi vaikeampaa ja kalliimpaa, Ann toteaa. Quarter-hevoset ovat muuten erittäin helppoja kouluttaa, koska ne ovat niin yhteistyöhaluisia. Liikkeet eivät ole kovin vaikeita hevoselle ja niitä ei ole kovin monia. – Hevosten on oltava kunnolla ratsastajan avuilla, jotta ratsastus on hienostunutta. Kari paljastaa, että hänen oma unelmansa olisi kilpailla joskus NRHA Futurity -kisassa Oklahomassa. Kun on mukana kovissa kilpailuissa, oppii väkisinkin koko ajan lisää. Reining-hevonen kilpailee nuorena Reining-kilpahevosen ura on varsin erinäköinen kuin esimerkiksi koulutai estehevosen. Näistä haetaan riittävää tulostasoa EM-radalle. Isoimmat palkinnot jaetaan 4 – 6 –vuotiaiden hevosten luokissa USA:ssa. – Tarkoituksena on saada hevoset toimimaan hyvin takaa ja selästään, kertoo Ann. Hevoset Ratsastus 69 Nyt hevosmateriaali on Annin mukaan asiallista. Joulukuun valmennuspäivien ohjelmassa oli perustyöskentelyä. – MM-kisakokemus oli todella hieno ja inspiroiva. – Ratsastajienne pitäisi päästä useammin kilpailemaan isoille radoille, kokemaan isojen kisojen tunnelma. Ann kertoi, miten Belgian joukkue valmistautui viime vuoden MM-kisaan. Ann Fonck-Poels on luottavainen EM-kisan suhteen. Jotakin kuitenkin puuttuu. – Parhaat hevoset ovat hyviä jo kolmivuotiaina, Ann selittää. – Reining on lajina aivan erilainen kuin kouluratsastus. – Suomalaiset ovat menneet koko ajan eteenpäin ratsastustaidossa ja hevoset ovat tarpeeksi hyviä. Se oli kyllä kasvun paikka kaikille. – Sen verran hulluhan sitä on että sinne olisi joskus päästävä. Hevosemme olivat tottuneet isoihin näyttötauluihin ja muihin asioihin, mitä isoissa kilpailuissa on
Vuonna 1982 perustettu WRAS (Western Riders Association of Sweden) kokoaa yhteen kaikki lännenratsastuksesta kiinnostuneet, ratsastavat he minkä rotuisella hevosella tahansa. 70 Hevoset Ratsastus K atselin televisiosta all aroundin saksanmestaruuskisoja ja mietin, että moni suomalaisratsukko olisi pärjännyt kisassa mukavasti. WRAS-vetoapua Ruotsista Pirjon mietteistä inspiroituneena otin yhteyttä Ruotsiin lännenratsastuksen WRASorganisaatioon. Viestini tavoitti WRAS:n hallituksen jäsePirjo Marjasta, Satu Olkkostaja Ingela Ynghagenia kiinnostaa pohjoismainen kilpailuyhteistyö. Tutustuttuaan lännenratsastukseen syvemmin moni WRAS:n jäsen liittyy myöhemmin valitsemansa alalajin ja rodun järjestöön. Yksi reitti johtaa Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin. WRAS kääntää joka toinen vuosi AQHA:n sääntökirjan ruotsiksi, kouluttaa omia tuomareita, kilpailujohtajia ja toimitsijoita ja pitää yhteyttä elinkeinoelämän ja maatalouden yhteistyöelimiin edistääkseen lännenratsastuksen ja hevosen hyvinvoinnin asiaa. Pirjon perspektiiviä laajentaa yhteistyö saksalaisen Euroopan mestarin George Maschalanin kanssa. Suomessa on lahjakkaita reiningja all around -ratsukoita, joita kelpaa esitellä laajemminkin. WRAS:n jäsenseuroja on nykyisin vajaat viisikymmentä. Nyt olisi hyvä hetki kansainvälistää suomalaista all around -ratsastusta, pohti minulle ääneen Pirjo Marjanen Jokirannan ratsastuskoulusta Hyvinkäältä. Koska all around ei ole FEI-laji, täytyy sen kansainvälinen kilpailutoiminta rakentaa omia reittejään. SM-mittelöissä hyvin menestynyt Pirjo on suomalaisen lännenratsastuksen pioneeri, joka valmentaa monia taitavia suomalaisratsukoita. Ratsastus Teksti ja kuvat: Riitta Kosonen Pohjoismaista kilpailuyhteistyötä lännenratsastukseen – Pienen lajin kansainvälisen kilpailutoiminnan rakentaminen kaukaa Suomesta on temppu sinänsä, joten vetoapua voisi etsiä ensin vaikka Pohjoismaista. WRAS:n maanlaajuinen toiminta on organisoitu viiden alueen, itä, länsi, keski, pohjoinen ja etelä pohjalle. ”
– On hallinnollisesti vaikeaa ympätä yhden liiton toiminta toisen liiton sisään. – Lajin markkinointi nuorelle digisukupolvelle on haasteellista, koska lännenelokuvat ja muu lännenromantiikka eivät heihin enää pure. All aroundin ensimmäisten pohjoismaisten kisojen suunnittelu on haastava ja innostava projekti, jossa täytyy miettiä kaikki kvaaleista lähtien. Ruotsin reining-joukkue sijoittui Normandian MM-kisoissa 14. Vuosittain mestaruuksista mittelöi parikymmentä kisaajaa. Suurin osa harrastajista on yli 30-vuotiaita. High Chaparrallissa ”kuuluu asiaan” liikkua stetson päässä leikkiase vyössä keikkuen. Kisaamaan halutaan runsaasti hyvätasoisia kilpailijoita lukuisiin eri lajeihin, karjalajit mukaan luettuna. Suosituin laji on reining, jota seuraa all around -lajeista trail. Lisäksi erilaisiin rotujärjestöihin ja muihin alajärjestöihin kuuluu toista tuhatta ratsastajaa. Siviiliammatiltaan luokanopettajaksi valmistunut Ingela asuu nykyisin lähellä High Chaparrallia, edustaa samannimistä seuraa, valmentaa ratsukoita ja toimii aktiivisesti WRAS:ssa. Ingela Ynghagen ja High Chaparrall tossa ja Ingela hoiti koulun jälkeen huvipuiston hevosia. Myös lassoaminen ja monet karjalajit ovat etenkin poikien suosiossa. I ngela Ynghagen tutustui hevosiin lapsuudessaan High Chaparrall -huvipuistossa, joka on 300 000 vuotuisine kävijöineen Ruotsin suurimpia. Ruotsissa on runsaat neljätuhatta lännenratsastajaa, joista WRASn jäseniä on noin 2500. Suurin luokka on perinteisesti trail. Ingelan mukaan tähän on hallinnollisia ja psykologisia syitä. Ruotsalaiset ovat innokkaita kisaajia. – Kilpailuja on moneen lähtöön ja lajissa on näyttävyyttä. – Kilpailuyhteistyötä voitaisiin rakentaa aluksi WRAS-tasolla vaikkapa Nordic Challenge -nimikkeellä tavoitellen pikku hiljaa pohjoismaiden mestaruuskisojen statusta, jolloin järjestäväksi organisaatioksi saataisiin mahdollisesti Western Sverige, semminkin jos kisat järjestetään Ruotsissa. 1990-luvulla Ingela alkoi keskittyä lännenratsastukseen. Ruotsin ensimmäinen lännenratsastusseura perustettiin vuonna 1975 ja laji kasvaa kohisten. Ruotsin mestaruudet ratkotaan AQHA-radoilla ja kisoihin kutsutaan AQHA-sertifioitu tuomari, usein Yhdysvalloista. Hevoset Ratsastus 71 nen ja kilpailutoiminnasta vastaavan Ingela Ynghagenin, joka kertoi myös ruotsalaisten pohtivan parhaillaan pohjoismaisen all breed -kilpailuyhteistyön kehittämistä. Ingela levitti eteemme WRAS:n all breed -kisakalenterin ja kutsui suomalaisia osallistumaan ruotsalaisten mittelöihin esimerkiksi liittymällä johonkin ruotsalaiseen seuraan ja hankkimalla ruotsalaisen kilpailulisenssin. Kilpailut luokitellaan E-, D-, C-, Bja A-tasoille, joista A on kansainvälinen ja B kansallinen taso. Aiemmin WRAS järjesti useita lännenratsastuksen alalajeja käsittäneet kaikille roduille avoimet Ruotsin mestaruuskisat, mutta viime vuosina kisat on järjestänyt koko lajin uusi kattoverkosto WesternSverige. Ingelan vanhemmat työskentelivät puisIngela Ynghagen on ruotsalaisen lännenratsastusjärjestön WRAS:n kilpailuvastaava. E-taso on tutustumisluokka, jossa ei edellytetä aiempaa lännenratsastuskokemusta tai täydellistä kisavarustusta. Logistisesti tämä olisi ehkä viisainta, sillä Suomi sijaitsee kaikille kaukana, kun taas norjalaisja tanskalaisratsukot reissaavat usein Etelä-Ruotsin kilpailuihin. E-taso on mainio keino esitellä lajia muille ratsastuksen harrastajille. Ruotsalaisratsukot pärjäävät kohtuullisesti myös maailmalla. Lännenratsastuskilpailuja on eri puolilla maata joka viikonloppu huhtikuusta lokakuuhun. Olisi hienoa järjestää esimerkiksi show-henkisiä startteja, joissa kilpailtaisiin maastoradalla tehtävärasteja suorittaen, suunnittelee Ingela, jolla on showaate verissä, sillä hän kasvoi smoolantilaisessa High Chaparrall -huvipuistokaupungissa ja edustaa High Chaparrall Western Riders -seuraa. Pohjoismaista kisavirittelyä Kutsuin Ingelan Suomeen keskustelemaan yhteistyöstä Pirjon ja pleasuren hallitsevan suomenmestarin Satu Olkkosen kanssa. Vastavuoroisten kisavierailujen lisäksi pohdiskeltiin mahdollisuutta järjestää joskus yhteispohjoismaiset all breed -kilpailut. Samoin kuin Suomessa, ruotsalaisen lännenratsastuksen haasteena on lajin tulevaisuus. Nuorena aikuisena Ingela lähti Yhdysvaltoihin työskentelemään arabihevossiittolassa. Lisäksi ruotsalaislänkkärit ovat varsin itsenäistä väkeä ja varjelevat harrastustaan varmuuden vuoksi ”viranomaisohjaukselta ja säätelyltä”. Dja C-tasot ovat koulutustasoja, joissa voidaan ratsastaa minkä tahansa ikäisellä hevosella. All around -puolella on pärjätty Euroopan tasolla esimerkiksi pleasuressa. Palattuaan Ruotsiin hän työskenteli ratsastuskoulun johtajana Karlskronassa ja kilpaili kouluja esteratsastuksessa kouluttaen samalla asiakkaiden hevosia. Ingela kertoi myös Norjan WRAN:n kiinnostuneen pohjoismaisista kilpailuista. Nyt tiivistetään pohjoismaista kisayhteistyötä. sijalle juuri ennen Suomea. Big Bengtiksi itseään kutsuneen liikemiehen vuonna 1966 perustama puisto on kehittynyt vanhoista puhelinpylväistä rakennetusta linnoituksesta 350 ihmistä työllistäväksi 200 hehtaarin laajuiseksi tapahtumapuistoksi, josta löytyvät villin lännen kaupunki pankkija junaryöstöineen, meksikolaiskylä, intiaanileiri aitoine intiaaneineen, lukuisia villin lännen esityksiä sekä täydet majoitusja ateriapalvelut. Toisin kuin Suomessa, lännenratsastus ei kuulu Ruotsin ratsastajainliiton lajivalikoimaan. Laji myös miehistyy, sillä noin puolet lännenratsastajista on miehiä. Ingelan lempilajeja ovat western riding, ranch pleasure ja horsemanship.. B ja A vastaava vaikeustasoltaan AQHA-luokkia. Vieraille järjestetään kullanhuuhdontaa, rivitanssiharjoituksia ja leikkimielisiä kaksintaisteluita. Mahtavatko kaikki edes tietää mikä on cowboy, Ingela miettii. Tällä hetkellä Ingelalla on kaksi hevosta, joista quartertamma Missin Catitsy aloittelee pikkuhiljaa kisauraansa
– Jälkeläiset muistuttavat aina vanhempiaan. Siinä löytyy myös paljon käytännön haasteita, joita luennoitsijat tutkivat. Suomessa on paljon yrityksiä, jotka toimivat hevosavusteisen toiminnan piirissä joko ratsastusterapian tai sosiaalipedagogisen hevostoiminnan parissa. Vuosittain syntyneistä varsoista noin kolmannes on ratsusuunnan hevosia ja vain pieni osa työhevosia ja pienhevosia, loput ovat ravisuunnan varsoja. Perinteiseen tapaan sen avasi piiriagronomi emeritus Eero Perttunen huuliharpun soitolla. Kaikkea ei kuitenkaan perimässä saa. – Täytyy miettiä mitä tulevaisuudessa halutaan jokaiselta eri suunnalta: ravureilta, ratsuilta, pienhevosilta tai työhevosilta. Työ edellyttää muutakin kuin hyvää ratsastustaitoa sekä sopivaa siviiliammattia. Jalostusohjelma uudistuksen alla Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää esitteli uuden jalostusohjesäännön uudistusta. Tällöin jalostus johtaa elitismiin ja vuoksi kasvatettujen hevosten määrä vähenee ja sukusiitos lisääntyy. Nämä asettavat rodulle jalostuksen suhteen erilaisia vaatimuksia. Viime vuodelle on rekisteröity vain tuhat syntynyttä varsaa kun 2000-luvun puolivälissä määrät olivat lähellä 1500 varsaa vuosittain. Ajokokeessa, ratsastuskokeessa sekä vetokokeessa on testattu hevosten luonnetta, toimivuutta, liikkeitä, kapasiteettia, yhteistyöhalua, tekniikkaa tai rauhallisuutta riippuen kantakirjaussuunnasta. Myös populaation pieneneminen ja hevostalouden muuttuminen luovat paineita, kertoo Minna Mäenpää. Se taas altistaa perinnöllisille sairauksille. – Jalostuksessa tavoitteena on oltava aina hevosen perinnöllisen laadun parantaminen sekä hevosten hyvinvointi. – Uudistuksen tarpeen pohjalla ovat viranomaisten määräykset jalostusohjesäännön ja kantakirjan rakenteen muuttamiseksi sekä jalostuksen edistyminen viime vuosien aikana. Meillä on suuri vastuu oman rotumme tulevaisuudesta, johon kuuluu paljon muutakin kuin pelkästään jalostusta. – On pidettävä huolta siitä, että jalostuksessa ei erikoistuta liikaa vain urheiluhevosiin. Nykypäivän suomenhevoselle on asetettu monia erilaisia vaatimuksia: ratsastuksen ja raviurheilun lisäksi se on mukana myös erilaisissa matkailuja elämyspalveluissa, terapiapalveluissa sekä harrastushevosena. – Suomenhevonen on oma kansallinen rotu joten sen osalta on kiinnitettävä myös huomiota, ettei sukusiitosprosentti nouse liian suureksi. Näiden myötä suomenhevosesta on tullut monipuolinen käyttöhevonen joka on suorituskykyinen, helposti käsiteltävä, hyväliikkeinen, kestävä ja terve. Suomenhevonen astutetaan myös myöhään. 72 Hevoset Ratsastus S uomenhevoskasvatuksen seminaari pidettiin tammikuun lopulla Ypäjällä. Tämän vuoksi valintakriteerit on pidettävä riittävän helppoina ja jossain määrin oreille on myös asetettava vuosittaisia tammakiintiöitä. Jalostuksen ongelmia Aiemmin Suomen Hippoksen jalostusjohtajana toimineen Terttu Peltosen luennossa keskityttiin pohtimaan suomenhevosten hyvien ominaisuuksien säilyttämistä muuttuvan hevostalouden Suomessa. Elitistisellä kasvatuksella oma kansallisrotumme myös etääntyisi maaseudulta. Uudistuksista puhuttiin hyvin yleisellä tasolla, sillä valiokunnat ovat vasta aloittaneet työnsä. Kuuntelemassa Päivi Laine.. Tavoitteena on saada uusi jalostusohjesääntö voimaan vuoden 2016 tammikuussa. Ravipuolen tammat tulevat siitokseen keskimäärin 14 vuoden iässä ja ratsusuunnan tammat noin 10-vuotiKasvatusuutisia Suomenhevosten jalostus uuden aikakauden kynnyksellä Teksti ja kuvat: Leena Kahisaari Eero Perttusen huuliharpun soittoa on kuunneltu monissa suomenhevosten tapahtumissa. – Syntyvien varsojen määrä on laskusuunnassa. Voidaan olettaa että hyvä suorittaja on myös todennäköisesti hyvä periyttäjä. Kilpailutuloksissa perimästä saadaan noin 20 – 40 %, loput ovat ympäristötekijöiden summa. Päivi Laine totesi tervetuliaispuheessaan, että kotimaassa suomenhevosen käyttö on itsestään selvää kaikessa hevosurheilussa ja meille suomalaisille se on arkipäivää, vaikka maailmanlaajuisesti oma rotumme luetaan harvinaisiin rotuihin. Kilpailutuloksilla ja periyttämiskyvyllä on vahva yhteys. Luentopäivä aloitettiin professori Pauliina Raennon ja Hippoliksen projektipäällikkö Anne Laitisen yhteisellä luennolla, joka keskittyi hevosen käyttöön sosiaalija terveyspalveluissa. – Suomenhevosen tyyppi on pysynyt hyvin samanlaisena siitä lähtien kun kantakirja on perustettu. Hevosten jalostus on aina perustunut suoritussekä käyttöominaisuuksiin ja kilpailutuloksiin, kertoo Peltonen
Tamma saavutti viime vuonna myös viisivuotiaiden suomenennätysajan. Pörnä-Tytön lisäksi Petrin omistama Maisiri on näyttänyt osaamistaan raviradoilla. Ne jotka voittavat ja pärjäävät nuorena ovat silti vasta uran alussa ja niillä on pitkä matka edessä. Vasemmalta Anne Laitinen, Jukka-Pekka Kauhanen, Petri Laine, Noora Ojanperä, Pauliina Raento, Minna Mäenpää sekä Terttu Peltonen.. Eivät hevoset kehity itsestään. Nuorten ikäkausikilpailuissa voittajien vauhdit ovat vielä kuitenkin paljon hitaampia kuin kunikuuslähtöjen menestyjien. Oriilla on viitisenkymmentä jälkeläistä, joista tunnetuin on varmasti Hessin Leevi. Kasvatusta on sekä raviettä ratsusuunnan hevosille. Molemmat oriit ovat kilpailumenestyksen lisäksi olleet myös erittäin menestyneitä isäoreja. Valmentajan pitää osata katsoa, mihin valmennettavan hevosen rahkeet riittävät. Tilalla on myös paikkoja vieraille hevosille sekä tallissa, pihatossa että kesälaitumilla. Hyvään suoritukseen vaikuttaa moni asia, mutta ilman hyvää valmennusta ei ole hyvää kilpahevosta. – Lastun Leka on periyttänyt varsoilleen joustavaa liikettä sekä ratsumaista keveyttä. – Meille on sattunut talliin hyvät periyttäjätammat. Sillä on 11 varsaa, joiden joukosta löytyy niin kuningatarkilvan kuin muidenkin suurkilpailuiden menestyjiä. – Yksi vahvuus meillä on siinä, että on uskallettu muuttaa valmennustyyliä eikä ole jääty vanhoihin tapoihin kiinni. Ne ovat sopivalla tavalla herkkiä, yhteistyöhaluisia ja miellyttämisen haluisia, kertoo Noora. Tilan omistajat Petri Laine ja Noora Ojanperä aloittivat kasvatuksen tosissaan kun tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Orivalintoihin aikanaan vaikutti myös se, että oriit asuivat kohtalaisen lähellä, kun mitään siirtospermatoimintaa ei vielä ollut. Kasvatusta ja kilpaurheilua Parvelassa Parvelan tilalla Orivedellä kasvatetaan suomenhevosia Pörnä-etuliitteellä. Oriin suurimmat ikäluokat ovat vasta tulossa kilpakentille. Nooran omistuksessa on komea, ruunikko ori Lastun Leka (Pilven Poika – Akuli), joka on myös menestynyt kilpailuissa. Kasvattien joukossa on niin suomenhevosia kuin lämminverisiä ravureita. Kesäkaudella keskitytään enemmän kilpailemiseen. Kaikki varmasti muistavat komean kolminkertaisen ravikuninkaan Santeri Dahlian (Teme – Suikun-Likka) sekä lämminverioriin Jexpress Dahlia (Express Pride – Jane Dalia). Vuosittain tilalle on syntynyt selvästi enemmän ratsukuin ravisukuisia varsoja. Paneelikeskustelussa mukana olivat kaikki luennoitsijat. – Hevosen täytyy olla kuitenkin hyvä jo nuorena, jotta siitä tulee vanhempana hyvä kilpahevonen. – Meillä on tapana keskittyä talvisin hyvin pitkälle perusvalmennukseen, kotipaikkakunnalla valmennusmahdollisuudet ovat hyvät kun on lunta. Joskus nämä hevoset ovat sellaisia, joiden lahjat eivät vaan riitä pidemmälle. Mies voitokkaiden hevosten takana Jukka-Pekka Kauhasen kotitilalla kasvatetaan ravureita Dahlia-kasvattajanimellä. Nykyään mahdollisuudet ovat paremmat, mutta varmasti raha puhuu tässäkin, toteaa Kauhanen. On myös mietittävä kantakirjauksien tulevaa mallia sekä eri jalostussuuntien tarkennuksia. Aina on kuitenkin jätettävä mahdollisuus palata takaisin vanhoihin valmennusmetodeihin jos uudet eivät toimikaan. Hevoset Ratsastus 73 aina. On pohdittava, tarvitaanko kasvattajille kannustimia, joilla tammat saataisiin varsomaan ensimmäisen varsansa jo huomattavasti aikaisemmin, ennen kilpauraansa. Maisiri on tilausvarsa tammasta Vokmanni, joka on yksi menestyneimmistä emätammoista. Tämä saa aikaan hyvin pitkän sukupolvikierron. Jos aikoo urheilla, sen eteen pitää myös tehdä töitä. Viime vuonna Jukka-Pekka Kauhanen ohjasti valmentamansa Mokomanin kuningatarkivassa voittoon. – Ravipuolella puhutaan paljon siitä, että hevoset rikotaan nuorena. – Maisiri on mielestäni ollut näistä kahdesta hevosesta koko ajan se parempi, sillä on vain ollut huonompi tuuri kuin Pörnä-Tytöllä, toteaa Petri Laine. Petri Laineen Pörnä-Tyttö (Viesker – Lumolinja) tuli ravikansan tietoisuuteen sen voittaessa sekä Pikkukunkku-tittelin että Villinmiehen tammakilpailun. Millaiseksi tulevaisuudessa mielletään työhevonen ja mihin töihin se muuttuvassa maailmassa on ajateltu
Turvallinen, monipuolinen ulkoiluja virkistysalue, jolla sijaitsee myös ratsastusja vinttikoirakeskus vaatii kuitenkin alkuperäisen, typistämättömän kaava-alueen kokonaan. Ratsastuskeskusta haluttiin kehittää entistä suuremmaksi tapahtumaja kisakeskukseksi. Punkin tilalla upea uusi maneesi Anni Nohteri Smurffiinana sekä Karkki-poni Punkin tallin maneesin avajaisissa.. L oimaan Kojonkulmalla toimivalla Riika ja Eero Räisäsen omistamalla Punkin tilalla vietettiin avointen ovien päivää tammikuun ensimmäisenä päivänä. Ratsastuskoulutoimintaa alueella on ollut vuodesta 1968 lähtien. Pro Tuomarinkylä -liike kokosi tammikuun puolivälissä sekä vinttikoiraharrastajia että ratsastajia keskustelemaan suunnitelmista miettimään strategiaa. Se leikkasi alueen peltoja uudisrakentamiseen. Tosin tasaväkisistä hahmoista voittajaa ei osattu valita vaan päädyttiin tasapeliin. Myös paikan kehittäminen kilpailukeskukseksi jäisi toteutumatta. Tuomarinkylän ratsastajat summaavat tavoitteensa: ”Me emme vastusta kaupungin tiivistämistä. Me emme vastusta kehitystä. Toissa vuonna Helsingissä alettiin kuitenkin valmistella alueelle uutta yleiskaavaa. Alueen yrittäjät ovat toteuttaneet miljoonien eurojen tallirakennushankkeet, joten kaupungin nopeasti muuttuneet suunnitelmat tuntuvat todella epäoikeudenmukaisilta. Tällä välin katrillissa esiintyneet ratsastajat olivat käyneet sonnustautumassa seuraaviin esiintymisasuihinsa ja vuorossa olikin Punkin tallin oma hahmokilpailu! Hahmoja nähtiinkin monenmoisia, Smurffiina, Peppi Pitkätossu, Taikuri, Merirosvo, Minni Hiiri jne. Hankkeella on omat nettisivut osoitteessa: www.tuomarinkyla.com. Tämän onnistumiseksi alueelle suunniteltiin kolmatta maneesia, jossa voisi järjestää jopa kansainvälisiä kilpailuja. Siellä järjestetään vuosittain 35 000 ohjattua ratsastuskoulutuntia. Hankkeella on omat nettisivut osoitteessa: www.tuomarinkyla.com ja Facebook-ryhmä (PRO Tuomarinkylä). Vinttikoirarata joutuisi tämän suunnitelman mukaan muuttamaan huonompaan paikkaan, jossa ei olisi lainkaan pysäköintitiloja ja ratsastusreitit typistettäisiin minimaalisiksi. Me emme vastusta rakentamista. Ohjelman jälkeen maneesissa oli vielä tarjolla lapsille ilmaista talutusratsastusta ja henkilökunta esitteli paikkoja ja vastaili mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Punkin talli tarjoaa ratsastustunteja ja ponikerhoja, ratsutusta ja valmennusta sekä hevosten täysihoitoa perinteisessä karsinatallissa ja uudenaikaisessa virikepihatossa. Vanhat tallit eivät täyttäneet näitä vaatimuksia eikä vanha kaava sallinut rakennusten laajentamista. Tuomarinkylä on pääkaupunkiseudun suurin ratsastuskeskus, jossa asuu lähes 170 hevosta. Se on ollut käytössä syyskuun alusta alkaen ja Avointen ovien päivänä tarjota kaikille mahdollisuus tulla tutustumaan tallin toimintaan ja uuteen rakennukseen. Kaavamuutoksen tavoitteena oli sekä huomioida alueen maisemalliset ja suojelulliset arvot sekä parantaa ratsastuksen harrastajien olosuhteita. Tuomarinkylän kartano peltoineen määriteltiin tällaiseksi alueeksi vuoden 2009 valtakunnallisessa inventoinnissa. Siinä noudatettiin valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rajausta. Kaikki siis näytti ratsastuksen kannalta oikein hyvältä. Tallille on viime kesän aikana rakennettu lämmin betonirunkoinen 24 x 80m maneesi. Me haluamme tarjota kasvavan ja kehittyvän kaupungin lisääntyville asukkaille monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja palvella alueen ulkoilijoita sekä olla jatkossakin luomassa monipuolista virkistysaluetta ja ratsastuksen kilpailu-, valmennusja tapahtumakeskusta. 74 Hevoset Ratsastus Hörinää H elsingin Tuomarinkylän kartanon alueelle vahvistettiin vuonna 2013 asemakaava. Ohjelmaa maneesissa riittikin; tervetulotoivotusten jälkeen tallin tuntiratsastajat esittivät ratsastuksenohjaaja Kati Kemppaisen johdolla upean katrillin, jonka jälkeen yleisölle esiteltiin joulukuussa järjestetyssä äänestyksessä Vuoden 2014 tuntihevoseksi valittu Taateli-poni. Vain näin voimme kasvaa kaupungin toivomiin mittoihin ja tuottaa yhä monipuolisempia palveluita ja tapahtumia kaupunkilaisille ja ratsastuksen harrastajille.” Pro Tuomarinkylällä on yleiskaavaluonnoksen muuttamiseksi meneillään aktiivinen vaikuttamisja viestintäohjelma. Tuomarinkylässä taistellaan tilasta Tuomarinkylän perinnemaisemaa uhkaa uusi yleiskaava, joka söisi ison osan ratsastusalueista ja pakottaisi vinttikoirakeskuksen muuttamaan. Asemakaavan muutostyöhön ryhdyttiin aikanaan ensisijaisesti siksi, että uudet eläinsuojelumääräykset määrittelivät muun muassa uuden minimikoon hevosten karsinoille. Tallin oppilaat olivat myös järjestäneet opeille oman yllätysohjelmanumeronsa ja vuorossa olikin palkintojen sekä Diplomien ”Vuoden suurpudottaja 2014” ja ”Vuoden rankimmat tunnit 2014” jako sekä tietenkin kunniakierrokset ilman satulaa tallin luotettavimmilla tuntihevosilla
Terveysohjelma on mahdollista laatia sähköisesti tai paperiversiona. Maneesi on hyvin valoisa ja siellä on peilejä sekä pitkällä että lyhyellä sivulla. Suurikokoinen halli piiloutuu hienosti Aulangon kulttuurimaisemaan, sillä se on rakennettu rinteeseen. Tallin terveysohjelmaa voi hyödyntää muun muassa uudessa NEUVO 2020 -tilaneuvontajärjestelmässä. Lisäksi ohjelmassa on mukana 11 tarkempaa lisäohjetta keskeisistä aiheista. H evostietokeskus on kehittänyt ilmaisen terveysohjelman hevostallien omavalvonnan ja ulkopuolisten arvioitsijoiden työkaluksi. Kenestä on kyse. Tallin terveysohjelma on Hevostietokeskuksen uusi palvelu, joka auttaa hevosten hyvinvoinnin kehittämistä. Virpi Nordblad ja Teemu Ahtee. Hevoset Ratsastus 75 H ämeenlinnan Aulangolle nousi syksyn aikana uusi komea maneesi. Myös muut Hevostietokeskuksen palvelut, kuten Hopti-ruokintaohjelma, hevostietosivusto Tietoportti sekä vuoden 2015 alkupuolella julkaistava ruokintakoulu, toimivat työkaluina hevosten terveysja hyvinvointityössä. Arvaa kuka. helmikuuta. Olsen tunnetaan mestarina opettamaan hevoselle piaffea. Virpi Nordblad KORK:n johtoon V irpi Nordblad valittiin Kouluratsastuksen kannatusyhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi tammikuussa. Salla Varenti iloitsee siitä, että Aulangon maneesi saatiin käyttökuntoon talven huonojen kelien alkaessa. Virpi on aktiivinen toimija, joka on toiminut lukuisissa kilpailuissa muun muassa kuuluttajana. Emma kolarissa K ouluratsastaja Emma Kanerva joutui heti alkuvuodesta kolariin Saksassa, kun toinen auto tuli kolmion takaa hänen eteensä. Hän on opettanut lukemattomia hevosia tekemään laadukasta piaffea. Vastaus löytyy tuoteuutispalstan lopusta.. Terveysohjelmaan sisältyy myös kehittämissuunnitelma. Onneksi Emma selvisi lievin vaurioin, mutta hän joutui kuitenkin jättämään kauden ensimmäiset kilpailut väliin. – Rakennusaikataulu piti, samoin budjetti, vaikka joitakin yllätyksiä tuli matkan varrella. Valmennusta voi tulla seuraamaan 20 euron katsojamaksua vastaan. Tosin oppilaat eivät välttämättä ole niin innostuneita peileistä, jotka paljastavat armotta istunnan ongelmat, Salla nauraa. Kuva: Ritva Waris-Wörlin. – Maneesin osalta käyttöönottotarkastus pidettiin joulukuussa ja talli on ollut tammikuun alusta saakka käytössä, kertoo tallinpitäjä Salla Varenti. Piaffen mestari Suomeen T anskalainen kouluratsastusvalmentaja Jørgen Olsen valmentaa Pornaisten Lahassa 25. Siinä on ratsastustilaa 25 x 65 metriä ja kyljessä on 14 hevosen talli. Aulangon maneesi valmistui – Onhan tämä luksusta aiemman kuplahallin jälkeen. Tallin ohje Hevo kesk uusi joka hevo hyvi kehi Hevostalleille kehitettiin ilmainen terveysohjelma Terveysohjelman sekä siihen liittyvät lomakkeet ja lisäohjeet voi ladata ilmaiseksi Hevostietokeskuksen nettisivuilta www.hevostietokeskus.fi (Tallin terveysohjelma). KORK:n aiempi puheenjohtaja Teemu Ahtee on aloittanut Top Dressage Finlandin johtoryhmän jäsenenä. Olsen on itse myös kilpaillut menestyksekkäästi grand prix -tasolla. Täydennettävien, tallennettavien ja tulostettavien lomakkeiden käyttö onnistuu Adobe Acrobat Reader -ohjelmalla. Tallin terveysohjelma sisältää yleisohjeistuksen sekä 16 täytettävää lomaketta, joista valitaan kullekin tallille soveltuvat kaavakkeet. – 27. Kuvan ratsastajatar on edustanut maatamme olympialaisissa. Dokumentoimalla hevosten terveyteen ja sairauksiin liittyvät havainnot sekä tehdyt toimenpiteet, pystytään hevosten terveyttä ja hyvinvointia edistämään pitkäjänteisesti. – Mutta niinhän sitä sanotaan, että jos unelmasi eivät pelota sinua, ne eivät ole tarpeeksi suuria! Arvaa kuka. – Kyllä tässä on kuitenkin tehtävä lujasti töitä, jotta tämän saa joskus maksettua, Varenti muistuttaa
76 Hevoset Ratsastus MARKKINAPAIKKA www.joensuunravi-ratsastus.fi Nopeat toimitukset! Hevosystäväsi parhaaksi! Helmikuun loppuun saakka kaikkiin tilauksiin heppanamipussi kaupan päälle! Bioglucomin on tarkoitettu ensisijaisesti urheiluhevosille joiden nivelet sekä nivelrustot joutuvat kovaan rasitukseen. Bioglucomin edesauttaa nivelnesteen sekä nivelrustojen uusiutumista. Fysio Healing Rääkänkatu 9, Hyvinkää puh. Glukosamiini, L-metioniini, kalsiumaskorbaatti sekä mangaani vaikuttavat nivelnesteeseen ja nivelrustoihin päivittäisen ravintoinjektion lailla. 020 712 1515 webmaster@fysiohealing.fi www.fysiohealing.fi Bioglucomin varmistaa nivelten optimaalisen toimintakyvyn!
Valmistettu ja suunniteltu Italiassa. Toimitetaan säilytyslaukussa. Vuori on pestävä ja tarranauhoilla kiinnitetty. Valmistettu ja suunniteltu Italiassa. Hyväksytty CE-EN 1384. Hevoset Ratsastus 77 Satulaseppä Satu Ritari Järvisentie 19 61640 Ala-Valli puh. Jälleenmyyjät löydät www.globussport.se sivuilta SUURI VARASTONSIIVOUS-ALE! Tyhjennämme varastoa uusien mallien tieltä. 041-4450 307 ELÄINYSTÄVÄSI HYVINVOINNIN PUOLESTA Uusi edullinen verkkokauppa! Scanarab jo vuodesta 1989 www.scanarab.net Ursula Turtiainen 040 5561159 . Lännenratsastusvarusteet myymälästä ja verkkokaupasta . globussport.se sivuilta Kypärä Las-Creo Seta Tekninen, vakaa, turvallinen ja kevyt. Koot: 54 – 60, Hinta: 64,95 e. Jälleenmyyjät löydät www. Hyväksytty standardi CE/EN1384. Leukahihna ekologista nahkaa. Paino: 390 g, väri: musta, koot: 56-58. Vuori on pestävä ja tarranauhoilla kiinnitetty. Ekologista nahkaa Uusi tyylikäs Las-Creo Eco kypärä on tekninen, vakaa, turvallinen ja kevyt. Mattalakattu ulkopinta. Alennukset 20-50 %! Nyt äkkiä satulakaupoille! Paimio Espoo Ypäjä alliston nen istuva ys, ahkaa pikalukolla.. Quarterja arabikasvatus . Myynti ja maahantuonti: Ratsutarvike Bianca www.ratsutarvikebianca.fi 040-6650518. Paino: 390 g, väri musta, koot: 56-58, hinta noin 405 e. Kaikkea tätä on uusi tyylikäs ja mukava Las-Creo Eco kypärä. Hyväksytty CE-EN 1384. Lännenratsastus & Centered Riding Tuoteuutuudet Denimpäällysteinen kypärä Harry’s Horse Anniversary -juhlamalliston turvakypärä farkkupinnalla! Klassinen istuva malli, jossa hyvä kolmipistekiinnitys, ”Leather Look” -remmit vaaleaa nahkaa pikalukolla. Leukahihna ja päällysmateriaali ekologista nahkaa. Hinta noin : 295 e
HippoSport, www.hipposporti.fi. 78 Hevoset Ratsastus Tuoteuutuudet Aineistot tuoteuutuuspalstalle 27.2.2015 mennessä osoitteeseen toimitus@ratsastus.net Riimu Globus Amira Nupukkivuoraus niskaja turpahihnassa. 199 e. Ainutlaatuinen Stay Dry-vuori siirtää kosteuden pois hevosesta ja takaa, että hevonen on aina kuiva. Väri tummansininen, hinta 139 e. Edustus Suomessa: HippoSport Oy, myynti: hyvinvarustetut ratsastustarvikeliikkeet kautta maan. Jälleenmyyjät: www.globussport.se. korvaja jalkakarvojen trimmaamiseen sekä muuhun pieneen siistimiseen. Hinta 268 e. Helppo käyttää treenissä nopean ja näppärän etukiinnityksensä ansiosta. Vedenpitävä high neck. Erittäin lämpimät ja täysin vedenpitävät uutuuskaulaosat suojaavat kovimmiltakin pakkasilta. Koot: Shetland, Cob ja Full. Laadukas kävelykoneloimi Bucas Irish Walker on laadukas kävelykoneliikutukseen suunniteltu loimi. Euro-Star Crystalfleeceloimi Kaunis fleeceloimi hengittävästä, nyppyyntymättömästä fleecestä. Edustus Suomessa: HippoSport Oy, myynti: hyvinvarustetut ratsastustarvikeliikkeet kautta maan. Edessä pikalukot. 1200 D hengittävä / 300 g polyestervuori. Värit: Marin ja tummanvihreä. Väri Power Turnoutkaulakappaleelle hopea, hinta 129 e. Väri musta, hinta 99 e. Döbert Stallmeisterkristallisuitset Kauniilla Swarovski-yksityiskohdilla varustetut laatusuitset säihkyvät upeasti! Swarovskikoristeet myös ohjissa!. Kestää ahkerankin käytön. Lapojen korkea leikkaus mahdollistaa rajattoman liikkeen ilman hankausta. Värit Irish Turnout kaulakappaleelle navy ja musta, hinta 99 e. Ekstrasuuri häntäsuoja, ristivyöt ja häntälenkki. Tuotteella on vuoden takuu. Extrapaksut Bucas-kaulakappaleet Huippulaadukkaisiin Irishja Power-ulkoloimiin saatavilla nyt myös erikoispaksut kaulakappaleet 300-grammaisella täytteellä. HippoSport, www.hipposport.fi. Ulkoiluloimi Globus Rudolf Karvanleikkuri Wahl. Hiljainen karvanleikkuri, joka soveltuu hevosen mm. Karvanleikkuri on akkukäyttöinen ja akun kesto täyteen ladattuna on noin 80min. Upeat koristenauhat ja -kristallit. Hinta noin 14 e. Jälleenmyyjät www.globussport.se. Koot: 85, 95, 105, 115, 125, 135, 145, 155 ja 165 cm, hinta alkaen noin 74,40 e. Veljekset Wahlsten Oy, www.veljwahlsten.com. Värit: Musta, ruskea, mariini, vaaleansininen, minttu, punainen, rosa, lila ja oranssi
Hööks, www.hooks.fi. Rullasoljet, joista toinen hieman alempana. Supratex-materiaali on erittäin kestävää, mikä takaa muun muassa tuotteen pitkän iän. Veljekset Wahlsten Oy, www. Hevoset Ratsastus 79 Vital Herbs Easy Breath Käytetään tukihoitona hengitystieongelmiin. Sopii sekä ratsastukseen että tarhaan. 29,90 e/pkt. Sivuissa renkaat pikalukkoja varten, keskellä karbiinihaka. Gera Supratex -tuotteet Uudistetut Supratex-sarjan bootsit ja hivutussuojat lampaankarvalla. Sen toiminta on näin elintärkeää terveydelle. Värit musta ja ruskea, hinta alkaen 75 e. Hinta: 77,95. Suolikanava takaa kaikkien tarvittavien ravintoaineiden imeytymisen elimistöön. Satulan alla alusta muotoutuu ja hakeutuu tasapainoon antaen tukea juuri sinne minne sitä tarvitaan. Voidaan tarvittaessa käyttää kokoaikaisesti. Jälleenmyyjät:www.globussport.se. SVH 56 € Maahantuonti ja jälleenmyyjät: EquusCare, www.equuscare.fi 045-6714477. Digest boost sisältää hiivaa, probiootteja ja yrttejä. Värit ruskea, musta ja champagne, hinta alkaen 199 e. Vyön lampaankarva on irrotettava, joten sen vaihto ja peseminen on helppoa. Värit musta ja ruskea, koot 110 – 140 cm, hinta 113 e. Vahvistaa hengityselimiä ja irrottaa limaa keuhkoputkista. Kolme resorikerrosta molemmissa päissä. Close Contact -tuntumaan, esimerkiksi kouluratsastukseen, suosittelemme 3-kerroksista Padia ja optimaaliseen iskunvaimennukseen, esimerkiksi estetai kenttäratsastukseen 4-kerroksista Padia. Pakkauksessa 3 x 50g tuubia. Sopii hyvin hevosille joille on vaikea löytää täysin sopivaa satulaa, on isot lapakuopat tai vielä lihasköyhä selkä. Maahantuonti ja jälleenmyyjät: EquusCare, www.equuscare.fi. Mattes Slim-Linesatulavyöt Uusin malli Mattesin suositusta muotoillusta satulavyöstä! Vyöosa on nahkaa, jonka puhdistus on vaivatonta perinteiseen kangasvyöhön verrattuna. Painetta tasaava satulan alusta Harry’s Horsen erinomainen painetta tasaava ja tasapainottava satulan alusta Memory Foamia. Myös siitepölyongelmiin. Materiaali on hyvin kevyttä, lämmön vaikutuksesta muotoutuvaa Memory Foamia jonka 3D-pintakerros hengittää ja säätelee lämpöä. Hinta noin 17 e. Digest boost tarjoaa ainutlaatuisen ratkaisun optimoimaan ruoansulatusta ja parantamaan suoliston terveyttä sekä suolistoflooraa tarjoamalJulian & Jones Digest Boost la oikeanlaisia ravintoaineita oikeassa suhteessa. Saatavilla kaksi paksuutta. Kestää hokin iskut, mutta on silti joustavaa materiaalia. Edustus Suomessa: HippoSport Oy, myynti: hyvinvarustetut ratsastustarvikeliikkeet kautta maan. Multiplex Voimakas B-vitamiiniboosteri antaa lisää energiaa hevosen kilpailusuoritukseen sekä lisää ruokahalua. Psylliumin siemenet huolehtii suoliston puhdistamisesta ja poistamaan hiekkaa. Vital Herbs on ainoa yrttisarja jolla on ISO 22000 2005ja GMP-todistukset. Otsahihna Globus Pehmeä ja elegantti otsahihna, metallikoristeet. Edustus Suomessa: HippoSport Oy, myynti: hyvinvarustetut ratsastustarvikeliikkeet kautta maan. Myynti ja maahantuonti: Ratsutarvike Bianca www.ratsutarvikebianca.fi 040-6650518. veljwahlsten.com. Muotoiltu nahkasatulavyö JH Collection Genoa-nahkavyö on keskiosastaan leveä ja siksi hevoselle miellyttävämpi. Värit musta-hopea, ruskea-kulta
Lyhyt vahakangastakki CRW:n Magdeburg-takki on vahattu ja lyhyttä mallia. Iso, avoin läpimenevä selkätasku, kaksi avotaskua edessä sekä kolme vetoketjullista taskua. Värit musta ja harmaa, koot XS-5XL musta, XS-XXL harmaa. Väri beige, koot: 36 – 43, hinta noin 107 e. 80 Hevoset Ratsastus Tuoteuutuudet Bocaj Funk vapaa-ajankengät Upeat, kevyet vapaa-ajankengät. Jälleenmyyjät: www.globussport.se. Kaksisuuntainen vetoketju. Equipage Ottawa Lämmin takki ratsastushalkiolla. Painonapit kaula-aukossa. Lämmin collegepusero CRW® Nebra College on sporttinen WCT-pusero. Vapaa-ajan kengät Kevyet ja lämpimät vapaa-ajan Bocaj Soul -kengät. Vetoketjullinen sisätasku. T lämmin sek Väri pinkki, poSport Oy. 100 % puuvillaa, polyesterivouri, kaksisuuntainen vetoketju. Pesu 40°. Hinta 35,90 e. Koot: 3542, Hinta noin 93 e. Hihansuissa peukalon aukko joustavaa Uusin malli Canada Gooselta! Camp Hoody -kevytuntsikka kääntää katseet niin lenkkipolulla kuin kaupungissakin. 88 % polyesteria, 12 % elastaania. Tipperarey -takki Käytännöllinen kuoritakki, jossa reipatut saumat olkapäissä, hupussa ja kainaloissa. Koot XS – XL 75 e. Pesu 40°. Kolme D-rengasta dummyja muiden treenivälineiden kiinnitykseen. Päällinen 100 % polyamidia. HippoSport Oy. Valmistettu ja suunniteltu Italiassa. Verkkovuori polyesterista. Lasten koot 72,90 e, aikuisten 76,90 e. Väri pinkki, hinta 550 e. Hööks, www.hooks.fi. Istuvuuden takaa leveä resori selässä. Valmistettu ja suunniteltu Italiassa. Hööks, www.hooks.fi. Vuori 100 % villaa. Tuulta ja vettä hylkivä. Siinä on kaksi tarrallista piilotaskua ja näyttävät yksityiskohdat. Jälleenmyyjät löydät www.globussport.se sivuilta. Joustavaa materiaalia, pehmeä harjattu sisäpuoli. Väri musta. Fleecellä vuorattu pystykaulus ja irrotettava huppu, jossa vahvistettu lippa. Vuori 100 % polyesteria. Vedenpitävä alareuna. Ulkomateriaali KTK Tex, joka suojaa sateelta, kylmyydeltä ja lumelta. Kaprioli Trading Oy, www.ratsastuksen-asiantuntijaliike.com. Irrotettava huppu. Vuori 100 % villaa. Hööks, www.hooks.fi. lycraa, tarratampit. Vyötärö-, huppuja helmakiristys takaa istuvuuden. Ulkomateriaali KTK Tex, joka suojaa kylmältä ja märältä. Tuulenpitävä ja lämmin sekä erittäin kevyt. Värit mariini ja royal, koot XS – XL. Hinta noin 159 e. Irrotettava huppu. Kevytuntsikka kääntää katseet sikka kään lenkkipolul gissakin
100 % polyesteria. Ratsastuksen kaikki lajit, hevosen hoito, asiantuntijoiden palstat, jalostus ja värikkyyttä. Tyylikäs kisatakki JH Collection Rimini-kilpailutakki on hienosti työstetty. Tilaa nyt! Hevosista ja ratsastuksesta kiinnostuneen erikoislehti. Kääntöpuolen kupongilla, numerosta 09 8789 2400 tai www.ratsastus.net Horse Comfort turvaliivi Erittäin miellyttävä ja kevyt turvaliivi on CE 1621-2 hyväksytty. hooks.fi. Kullanvärinen piilovetoketju ja napit edessä sekä hihansuissa. Winterfield Mukavasti istuvat softshell-topparatsastushousut kokopaikoilla. Kaprioli Trading Oy, www.ratsastuksen-asiantuntijaliike.com. Ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Veljekset Wahlsten Oy, www.veljwahlsten.com. HippoSport Oy.. Joustavaa teknistä materiaalia. Musta, koot 134-176 noin 91 e, koot XS-3XL noin 99 e. Pesu 30°. Liivi on hyväksytty kotimaan kenttäkilpailujen maastokokeessa sekä ravija montekilpailuissa. Hööks, www. Hinta 169 e. Mukailee ratsastajan kehoa. Turvaliivin kokoa on helppo säätää kyljissä olevien vetoketjulla kiinnitettävien säätöpalojen avulla. Halkio takana. Peak Performance-uutuudet Peak Performancen uudessa mallistossa huppareita, collegeja, t-paitoja, pikéitä, pipoja ja paljon muuta! Useita eri värejä, hinnat alkaen 15 e. Väri mariini, koot 34 – 44. Hinta 129,90 e
Väri musta, hinta 35 e. Jälleenmyyjät löydät www. Hinta noin 61 e. Edustus Suomessa: HippoSport Oy, myynti: hyvinvarustetut ratsastustarvikeliikkeet kautta maan. Lämpöisyytensä puolesta sopivat niin ratsastukseen kuin tallitöihinkin. (Viesti maksaa normaalin tekstiviestin hinnan.) Läh tä 040 728 8979 Tilaukset myös tekstiviestillä! Lämmintä kypärän alle Canada Goose Powerstretch Balaclava -alusmyssy on ihanan pehmeä Se on tehty erittäin joustavasta Powerstretch-kankaasta. globussport.se sivuilta Arvaa kuka. Näyttävä nahkavyö Erittäin näyttävä nahkainen vyö Bocajlta.Koot: 70, 80, 90, 100 ja 110 cm. Värit punainen ja musta, hinta 40 e. Kouluratsastaja Heidi Svanborg kilpailee tässä kuvassa Vancouverhevosella. Tuoteuutuudet tilaan He voset & Ratsastus -lehden V astaanottaja maksaa postimaksun puolestasi RideMedia Oy Tunnus 5001594 00003 V astauslähetys tutustumistarjouksena, 3 numer oa, 18 eur oa jatkuvana säästötilauksena, 8 +1 numer oa, 49 eur oa vuositilauksena, 8 +1 numer oa, 54 eur oa Nimi Lähiosoite Postinumer o -toimipaikka Allekirjoitus (alle 18 v huoltajan allekirjoitus) Kyllä kiitos, Lähetä numeroon 040 728 8979 lehden nimi, kesto tai vuosi, nimi ja osoite Saat kuittauksen tilauksestasi viimeistään seuraavana arkipäivänä. Hän osallistui Sydneyn olympialaisiin vuonna 2000 hevosella Bazalt.. HippoSport Oy. Elastinen ja kevyt materiaali helpottaa työskentelyä. Hengittävän materiaalinsa ansiosta sopii erinomaisesti lajiin kuin lajiin; ratsastuksen lisäksi myös esimerkiksi lasketteluun ja hiihtoon. RSL Luzern-hanskat Pehmeät, tuulenpitävät ja vettähylkivät softshell-ratsastushanskat
– Laitan lämmityksen aina ensin täysille ja sitten pienennän sen sopivaksi, Salla vinkkaa. Teksti: Jutta Koivula Kuva: Ida Hyvärinen Lämpöliivi auttaa talven yli 2/2015 ilmestyy 27.3. Hevoset Ratsastus 83 Minun valintani Tässä sarjassa tunnetut ratsastajat ja muut hevosalan ammattilaiset esittelevät omia varustevalintojaan Ratsastuksenopettajat ja valmentajat ovat sitkeää sakkia. – Sain lämpöliivin joululahjaksi pohjoissuomalaisilta valmennettaviltani pari vuotta sitten, kertoo Salla Aario Tervosta. – Liivi latautuu taas käyttövalmiiksi kun laitan sen yöksi seinään. – Se on ollut käytössä todella paljon enkä tiedä miten selviäisin kylmistä talvista ilman sitä! – Otan sen syksyllä käyttöön siinä vaiheessa kun kelit alkavat tuntua kylmiltä, ja talvella aina kun pakkasta on enemmän kuin 10 astetta. Täysillä se jaksaa lämmittää yhteen mittaan pari tuntia, pienemmällä teholla paljon kauemmin. Liivissä on kolme eri lämmitystehoa. Talvella kaikki keinot pysyä lämpimänä ovat sallittuja. Seuraavassa numerossa Piaffea Pornaisissa | Warwick McLean kouluttaa nuoria hevosia Emile Faurie ja Wim Ernes opettavat koulutuomareita Horse Fair Helsingissä Suomenhevosori Jalopeno hurmaa kouluradoilla. He työskentelevät ulkoilmassa kelillä kuin kelillä. Aineistopäivä 6.3
alv 14% Kampanjahinnat K-Maatalouksissa helmikuun ajan.. alv 14% sis. www.biofarm.fi Lisätietoja tuotteista: BLACK HORSE BREEDER 20 kg on valkuaispitoinen täydennysrehu kantaville ja imettäville tammoille sekä varsoille. Soveltuu erinomaisesti myös kilpahevosille laadukkaan lisävalkuaisen lähteeksi. Black Horse kivennäinen on myös erittäin maittava, joten hevoset syövät mielellään kaiken niille annetun kivennäisen ja puutoksia ei pääse syntymään. 2695 2595 sis. Nyt kotimaiset suosikit helmikuun kampanjahintaan! BLACK HORSE KIVENNNÄINEN 20 kg Black Horse Kivennäinen sisältää runsaasti sisäruokintakaudella tarpeellisia vitamiineja ja aminohappoja sekä hivenaineita kuten seleeniä hyvin imeytyvässä orgaanisessa muodossa