Ratsastusseurojen SRL-jäseniä palvelee kattava lehtiarkisto Jäsenhuoneessa osoitteessa oma.ratsastus.fi. Sonja Holma P.S. Jos etsimme kielteistä, löydämme vain kielteistä. Hippos-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Hippoksessa on laajasti asiaa ratsastuksen osaamisesta, valmennuksesta ja eri lajeista hevostaitoihin, varusteisiin ja terveysaiheisiin. Vastuuta kannattaa kantaa myös keskustelun yleisestä sävystä, oli kyse sitten tallin takahuoneesta tai sosiaalisesta mediasta. Kansikuvassa minihevostamma Harmony. Olemme vastuussa siitä, mitä sanomme ja kuinka se vaikuttaa kanssaihmisiin. Ja kannetaan kukin vastuumme siitä, että kanssakäymisen sävy säilyy myönteisenä vieden asioita eteenpäin. Painettu PEFCsertifioidulle paperille. Mainitut aiheet nousevat monin tavoin esiin tämän Hippos-lehden sisällöissä. Purskahdamme hetkessä yhteiseen, iloiseen nauruun. Lehden vastuu ilmoituksen pois jäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu maksetun ilmoitushinnan palauttamiseen. Lehden ulkoasua on uudistettu kevyesti, toivottavasti se miellyttää. Tuodaan esille hyvät asiat ja vahvuudet. Jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Rauhallinen rapsuttelu vaihtuu silmänräpäyksessä säikähdykseen, joka saa koko lauman havahtumaan ja säntäämään pakoon. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Tunteet taas ovat se liima, joka kiinnittää ja sitoo meidät yhteen, pitämään huolta toisistamme ja tarvittaessa myös puolustamaan myös läheisiämme uhalta. Pääkirjoitus 3. virheiden aiheuttamista vahingoista. Tilaamatta lähetettyä materiaalia ei palauteta. Tämä on erityisen tärkeää lajissamme, joka on ollut julkisessa keskustelussa monin tavoin suurennuslasin alla. Olet varmasti huomannut, miten hevosten kesken tunne tarttuu nopeasti yksilöstä toiseen. Rikkominen on helppoa ja halpaa, rakentaminen vaikeaa ja vaatii paljon enemmän ponnistusta. Myös ihmiskunnan historiassa laumayhteisö, kuten perhe tai kylä, on ollut selviytymisen edellytys. Se postitetaan kaikille Suomen Ratsastajainliiton jäsenseurojen jäsenille. Hippos-lehti ei vastaa taloudellisesti painoyms. Kuva Sonja Holma. Hippos-lehti vastaa vain tilaamastaan materiaalista. Keskipainos on noin 35 000 kappaletta. Oletko huomannut, kuinka nopeasti tunteet voivat tarttua myös ihmisten kesken. Julkaisija ja kustantaja Suomen Ratsastajainliitto ry ratsastus.fi Toimitus Päätoimittaja Sonja Holma 040 5600 225 sonja.holma@ratsastus.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Myyntipäällikkö Niina Tuulaskoski 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Ilmoitusaineistot aineistot@saarsalo.fi Ulkoasu ja taitto Tikka Talvenheimo Oy Vakituiset avustajat Hanna Heinonen Ann-Helena Hokkanen Jutta Koivula Katri Klinga Riitta Kosonen Heidi Lammi Paula Rintamaa Tiina Tarkkala Painopaikka UPC, Vaasa ISSN 0355-8800 Tilaukset ratsastus.fi/ratsastamaan/liity-seuraan ratsastus.fi/hippos-lehti/tilaa Irtonumerot lehtiluukku.fi Lehtiarkisto oma.ratsastus.fi Postin jakelutavasta johtuen lehti jaellaan tarkan julkaisupäivän ohella sen lähipäivinä. Katse ja energia kannattaa suunnata mieluummin siihen, mikä vie asioissa eteenpäin, kohti yhteistä hyvää. Lukuiloa! Yhteistä matkaa hyvässä hengessä Ratsastuksen erikoislehti Hippos-lehti www.ratsastus.. Samalla tavoin tarttuu aggressio. 9,20 € 1 | 2025 Ratsastuslomalla Toscanassa Marko Björsin treenivinkit Kesäleirillä Yyterin aallokossa Hevosalan opin poluilla RATSASTUKSEN ERIKOISLEHTI Hippos-lehti on ratsastuksen ja hevosten ystävien omna lehti, joka paneutuu kiinnostaviin ihmisiin, hevosiin ja ilmiöihin sekä ajankohtaisesti sekä syvemmällä otteella. Tehdään asioita hyvässä ja rakentavassa hengessä sekä ihmisten että hevosten kesken. Hippos-lehdessä julkaistun aineiston osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Tällainen yhteisreaktio on ollut pakoeläimelle elinehto. Hippos luetaan tarkasti ja säilytetään vuosia. Vihainen purkaus saa nopeasti tulen tarttumaan myös muiden tukkaan ja pian koko tunnelma on ilmiliekeissä
Vahinkotilanteissa käytössäsi on Pohjola Terveysmestari -palvelu. ratsastus.. • Jos loukkaannut harrastuksesi parissa, voit olla yhteydessä terveysmestariin. Saat käyttöösi laajennetun Sporttiturvan vain 45 eurolla vuodessa! Vakuutetun kotikunta tulee olla väestötietojärjestelmän ja kotikuntalain mukaan Suomessa. Pohjola Terveysmestari -palvelun tuottaa Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy. Samalla turvaat ratsastuskypäräsi 100 euroon saakka. • Yhteydenottoosi vastaa aina terveydenhuollon asiantuntija. Pohjola Terveysmestari on apunasi tapaturman sattuessa Miten Pohjola Terveysmestari toimii. Ratsastajainliiton Green Card -harrastajana sinut on vakuutettu Pohjola Sporttiturvalla. Laajenna turvaasi – vain 45 € / vuosi! Tutustu osoitteessa: Vakuutuksen myöntää Pohjola Vakuutus Oy. /vakuutus Ennen laajentamista vakuutuksesi korvaa tutkimusja hoitokuluja 4 000 euroon saakka, kun laajennettuna yläraja on peräti 15 000 euroa. Puhelun hinta normaali paikallisverkkomaksu (pvm) tai kotimaisen matkapuhelinoperaattorin hinnaston mukainen matkapuhelinmaksu (mpm).. • Saat terveysmestarilta hoito-ohjeet ja tarvittaessa ajan sopivan ammattilaisen vastaanotolle – täysin ilman päivystyksessä vaadittavaa jonottamista! • Terveysmestari täyttää vahinko ilmoituksen puolestasi, joten maksat hoidosta vain mahdollisen omavastuun. • Saat yhteyden terveysmestariin joka päivä klo 7–23 Pohjola Terveysmestari -sovelluksen chatissa tai soittamalla numeroon 0100 5225
44 Tutkimus: Hevosen hyvä mieli näkyy ja kuuluu 48 Eläinlääkärin kynästä: lääkekirjanpito 52 Ratsastusmatkalla Dalmatian vuorilla 56 Dressage going strong – Kohti Los Angelesia! 60 Hevosalan opintoihin ja ammattiin. Ratsastus on myös ikuista oppimista. Tässä numerossa 5. 63 SRL tarjoaa monipuoliset koulutusmahdollisuudet 65 Kansainvälisen koulutusseminaarin satoa Ypäjältä 66 Maajoukkueen kuivaleiriltä vauhtia kohti kisakautta 68 OKM:n seuratuella ”Keho kunnossa ratsaille” 70 Muistoissamme ratsastuksen moniosaaja Pekka Larsen Leirit, matkat ja hevosalan koulutukset Vuoden alkupuolella on mukava kääntää katse eteenpäin ja miettiä, mitä kaikkea uutta tuleva voisi pitää sisällään. Olisiko vuoden kohokohta vaikkapa ratsastusleiri tai matka. Taitoja voi kehittää satulassa, kouluttautua toimihenkilöksi tai jopa hevosalan ammattiin. 5 Vakiot Pääkirjoitus 3 Kolumni: Tiina Tarkkala 59 SRL:n tapahtumakalenteri 72 Markkinat 73 18 26 36 12 6 Haastattelussa Henna Stockås 12 Ratsastusleirillä Yyterin merimaisemissa 18 Marko Björsin treenivinkit: kulmasta kaikki lähtee 22 Ratsastuksen juhlaa Urheilugaalassa 26 Ratsastuslomalla Toscanassa 34 Treenivinkki: Irtonainen hevonen taipuu ja suoristuu 36 Esittelyssä minihevostamma Harmony 38 Some ja ratsastusurheilu: Ystävä vai vihollinen
Ratsastuskeskus ILO Kuopion Sorsasalossa sykkii nimensä mukaisesti iloista hevoselämää. Hän palasi Kuopi6. Henna opiskeli Helsingissä myynnin tradenomiksi. – Äitini pelkäsi kuollakseen hevosia. Äiti Pirjo Koistinen katsoi kentän laidalla tyttären harjoittelua, ja mietti miten ratsastus voi olla muka niin vaikeaa. Kannattaa miettiä mihin lähtee mukaan, Henna nauraa. Sonja Holma – Äiti halusi kokeilla ja jäi koukkuun. Talliyrittäjä Henna Stockås, 37, katselee ympärilleen valoisin mielin. Hän jäi autoon kaivelemaan hansikaslokeroa ja laittoi minut yksin talliin, ettei pelko tarttuisi. Maneesi valmistui vuonna 2005 ja uusi, oma talli sen viereen kaksi vuotta myöhemmin. Kohtalokas käänne koitti treeneissä sarjaesteellä. – Ensin hankimme harrasteponin, mutta kun kilpaja esteratsastus kiinnosti, sain 12-vuotiaana maajoukkuetason pikkuponin ja vuotta myöhemmin ison ponin, Prins Alwinin. Henna nousi poneillaan esteillä maajoukkuetasolle. Opinnot veivät sen jälkeen nuoren naisen mukaansa. Sen jälkeen hyppäsin metrin ratoja ok, mutta 120 cm:n esteillä pää ei kestänyt, vaan viimeistään kolmoissarjan C-osalle toin ponin ulos. Henna halusi palavasti ratsaille jo viisivuotiasta alkaen. Lapset ja nuoret taluttavat ponit ja hevoset ratsastustunnille, joukko vanhempia seuraa hymysilmin. Äiti liittyi joukkoon vasta, kun saimme hevoset kentälle. – Tulimme huonosti sisään ja menimme B-osan keskellä pahasti ympäri. Elämän keinulaudalla Elämän keinulauta voi tarjota tasaista kyytiä tai singota yllättäen korkeuksista alhoihin. Henna avioitui ja sai kaksi lasta. Kisakenttien haasteet ja menestyksen päivät Hennan ensimmäinen ratsastuksenopettaja Sanna Salkola näki tytössä potentiaalia, mikä vauhditti oman ponin hankintaa. Henkilö T alli on täynnä onnellista touhua ja tohinaa. – Kun lapsella on toiveissa oma poni, se saattaa johtaa siihen, että lopulta on myös oma ratsastuskoulu. Henna kilpaili junioreissa ja nuorissa menestyksellä nousten Mr Don Hillin kanssa kahdesti PM-joukkueeseen ja saavuttaen joukkuehopeaa ja -pronssia. Kohtalokas vuosi käänsi kaikki kuviot Perheen hevoset olivat siirtyneet Kuopion Sorsasaloon raviradan talliin, missä käynnistyi myös ratsastuskoulu. Se on opettanut myötätuntoa, kiitollisuutta ja asenteen, jolla vaikeuksista selvitään. – Hain molemmissa lajeissa mukaan PM-joukkueeseen, valitsin lopulta esteet ja sieltä käytiin sitten kieltämässä ulos. Aina ei ollut samoin. Talliyrittäjä Henna Stockås on kulkenut pitkän ja vaiherikkaan tien. Alwin oli osaava myös kouluratsastuksessa, Anky van Grunsvenin kouluttama. Lajiksi valikoitui kouluratsastus. Hän osti itselleen ensin ponini seuraksi vanhan amerikanravurin, minkä jälkeen hevosia alkoi kertyä lisää
Henna Stockås ja opetusratsu ”Kurmis”. 7
Sukupolvenvaihdos tehtiin nopeasti, suunniteltua aiemmin. oon ja alkoi pyörittää ratsastuskoulua äitinsä rinnalla vuonna 2012. Aada Toivanen kävi hakemassa Hennalta yksityisoppia ponilla Rose. Takana oli myös isoäidin kuolema ja vaikeat, traumaattiset synnytykset. Oma pysähdys seurasi syyskuussa. Yhteen niistä oli ehtinyt muodostua pahempi hyytymä, joka olisi voinut olla kohtalokas. – Äidin sairastuminen oli shokki. Yhtäkkiä minulla oli tallista täysi vetovastuu ja jouduin hoitamaan kaiken. Suurten valtimoiden sisäseinämät repesivät. Henna oli vetänyt voimavaransa tiukille jo aiemmin, mihin vaikeuksiin ajautunut avioliitto lisäsi oman painolastinsa. – Vasemmalta puolelta meni voimat. Olin itse vielä äitiysvapaalla, ja minulla oli yhdeksän kuukauden ikäinen vauva. Itkin, miten voin jatkossa pitää edes ohjia kädessä. 8. Kyseessä oli koko elämäni ja ammattini. Huhtikuussa 2016 äiti sai yllättäen vakavan sairaskohtauksen kesken aamutallin. Henna teki töitä hartiavoimin ja aloitti myös ratsastuksenopettajan opinnot. – Minulla on kaulan verisuonissa synnynnäinen heikkous
– Aluksi minulla ei ollut muita tavoitteita, kuin että pääsen palaamaan kouluratsun selkään, ravaamaan vähän isompaa ravia ja nauttimaan hevosen kanssa olemisesta ja tekemisestä. Pysähdys oli raju ja totaalinen. Satulaan Henna nousi ensi kerran kuuden vuoden kuluttua sairastumisesta. Henna valmistui sen sijaan ammattivalmentajaksi viime elokuussa. Pohjakosketuksen aikaan Hennalla ei riittänyt voimia edes ulkoiluun. – Ostin äidiltä lähes velattoman tallirakennuksen, mutta sen jälkeen korot ja kustannukset lähtivät käRatsastuskeskus ILOn tuntitoimintaa. Mutta sen sijaan että olisin nolostellut, että hölskyn kuin heinäsäkki, mietin wau, minä ratsastan! Lapsena tavoite oli kilpailemisessa, mutta haaveet muuttuvat. Päätätkö heittää käpälät kattoon ja jäädä surkuttelemaan itseäsi. Ratsastuskoulun vetäminen on antoisaa, mutta taloudellisesti haastavaa. Sympaattinen ja ihmisläheinen ”Laku”, oli ratsuna säikky ja reaktiivinen. Innovatiivisuus on lääke tallien taloushaasteisiin Henna on innostunut ja innovatiivinen talliyrittäjä. Hevoset ovat niin tärkeä osa elämääni, että ajattelin ainakin yrittää. Minulle se, että pääsin istumaan hevosen selkään, oli iso juttu. Lääkäri kertoi, että suonet olivat arpeutuneet hyvin ilman uusia muodostumia. Heillä on kaikilla ollut valtavan suuri merkitys tapaani opettaa ja valmentaa. 9. Oma paluu tallille ja työelämään vei puolitoista vuotta. Hän aloitti viime vuoden alussa Kuopion Yrittäjien puheenjohtajana. Olin ajatellut, ettei sitä päivää koskaan tule. Henna hankki myöhemmin hienon nuoren kouluhevosen, Irlandon. – Kun ensi kerran ravasin ympyrällä, hytkyin ja heiluin ilman koordinaatiota, vartalo ei totellut. – Olen kiitollinen, että pääsin nopeasti avun piiriin, kävin terapiassa ja hoitotapaamisissa. Psykiatri kehotti ajattelemaan, ettei pienelle kävelylenkille meneminen ole mikään pakko, vaan mahdollisuus. Sitä koulittiin kaikessa rauhassa ratsuttajan avulla. Henna palasi satulaan opetushevosen kyydissä talutuksessa. – Kaulan verisuoniin liittyi uuden repeämisen riski, ja tilaani seurattiin säännöllisesti. – Mietin, että voin myös liukastua kotipihassa, jolloin seuraus olisi sama kuin jos putoan satulasta. Kun mietit, miksi olet kohdannut haasteen ja mitä voit siitä oppia, sillä on valtava merkitys selviytymisessä. Viime kädessä päätät itse, miten suhtaudut terveydellisiin tai taloudelliseen haasteisiin, joita elämä tuo. Sairastuminen oli viimeinen niitti lopulliselle romahdukselle. – Tärkeimmät omat valmentajani ovat olleet Kyra Kyrklund Team PP:ssä sekä Anu Korppoo, Kerstin Nyberg ja Jenny Erikson. Paluu takaisin satulaan uudenlaisin unelmin Avioliitto päättyi eroon, mutta ratsastuskoulu selvisi Hennan äidin ja veljen sekä palkatun henkilökunnan avulla. Hennan ratsastuksenopettajan opinnot keskeytyivät sairastumiseen, eikä hän voinut suorittaa niitä loppuun vaadittavien estenäyttöjen vuoksi. Suhtautuminen haasteisiin antaa itsessään jo paljon. Totesin, että tämähän kuulostaa vihdoin siltä, että voin alkaa uudelleen ratsastamaan. Toipuminen alkoi pienin askelin. – Olen ollut aina peruspositiivinen ihminen. – Minulla oli burnout ja masennus
Tärkeintä meille on hevosten ja ihmisten hyvinvointi. Se oli liiketoiminnan kannalta hyvää aikaa, vaikka ei toki muutoin. 10. Korona-aika oli ratsastukselle suopeaa, koska lajia pystyi jatkamaan, ja ihmisillä oli paremmin aikaa ja rahaa harrastuksiin. – Ukrainan sodan aika nosti lainojen korkoja sekä sähkön, kuivikkeiden ja rehujen hintoja. Tarjoamme ohjattua oheisharjoittelua sekä ratsastajille suunnattuja jumppatunteja. Hennan mielestä kilometrien sijaan on tärkeämpää tarkastella hevosten kokonaiskuormitusta. – Haluamme tarjota erilaisia mahdollisuuksia olla hienojen ja upeiden hevosten kanssa. Meidän hevosillamme on neljä viikkoa lomaa vuodessa. sistä. Tiukkaa on. – Harrastaja ymmärtää paremmin kysymyksen osaatko varustaa, hallitsetko hevosen kaikissa askellajeissa ja ratsastusradan teillä kuin kouluratsastuksen tasot Helppo C, B ja A. Pienessä kuvassa vierellä poni Rose. Se on seuraava asia, johon lähdemme panostamaan. Oma vaatemerkki vastuullisuuden idealla Henna on perustanut myös oman ratsastusvaatemerkin Stockås. – Emme myy vanhoja hevosiamme, vaan kevennämme niiden työtä. – Meillä on laajasti hevosavusteista toimintaa. Ne ovat pitkäikäisiä, iloisia ja tyytyväisiä, monet edelleenkin leikkisiä. – Usein hevosilla on virtaa turhankin paljon. Ne ovat olleet meillä suuren osan elämästään, ja eihän kukaan anna vanhaa koiraakaan pois. Hevonen on luotu liikkumaan. Ratsastuskoulussa pitää ottaa huomioon myös hevosten henkinen kuorma. Talli ja hevoset tarjoavat siihen loistavat puitteet. Tuntien tasojärjestelmä on laadittu helppotajuiseksi. Tallin yläkerrassa on kuntosali. Monipuolinen ajattelu mahdollistaa hevosten oman eläkeohjelman. Saa olla kekseliäs, että pärjää, mutta periksi ei anneta. Vanhemmilta hevosilta kukaan harvemmin putoaa, sillä ne tunnistavat, kun ratsastaja ei ole enää mukana ja milloin on parempi hidastaa. Tunti voi olla kevyt lasten alkeistunti tai kehonhuoltoon keskittyvä joogatunti, jossa mennään vain käyntiä. Meillä on vähän yli 200 tuntipaikkaa ja alle 10 ratsastajaa, joita kiinnostaa kilparatsastus. Hevosavusteinen toiminta on hieno mahdollisuus hyödyntää tallin toimintaympäristöä. Vanhemmat hevosemme tekevät kevyempää työtä vointinsa mukaan ja ne saavat ylimääräisiä vapaapäiviä. Olisi tärkeää saada matalalla kynnyksellä ja pienemmällä kustannuksella ihmiset avun piiriin jo ennen kuin tilanne menee liian huonoksi. Jumppaa, ratsastusjoogaa ja tuntihevosen eläkeohjelma Talli tarjoaa ratsastuksen ohessa myös muuta hevostoimintaa. Henna arvostaa kokeneiden tuntihevosten viisautta. On tärkeää, että ne saavat nauttia rauhallisesta ja hiljaisesta ajasta. Henna esittelemässä Stockås -ratsastusvaatteita lokakuussa Helsinki Horse Show´ssa. Käytännössä kaikki kiinteät, pakolliset kustannukset lensivät taivaisiin. Hevosemme ovat hyvin vähän sairaina. – Nuori hevonen saattaa säikähtää, kun ratsastaja horjahtaa, keski-ikäinen ei enää välitä siitä. – Tavoitteena on ensisijaisesti ratsastuskoulu, johon jokainen on tervetullut juuri sellaisena kuin on. Tallin liiketoiminta perustuu ratsastuskoulun tunneille, jotka on jaettu ikäluokkien mukaan vakiotunneille ja joustoasiakkuuksille, joissa palveluista voi rakentaa itselleen sopivan paketin. Meillä on hevostaitokursseja ja osa asiakkaista haluaa nauttia hevosista maasta käsin
Käyttöalueet: Soratiet, Ravija valmennusradat, Valmennustiet, Ratsastuskentät. Työstä pitää saada asiallinen korvaus. En halua myydä lapsen tai sellaisen ihmisen tekemiä vaatteita, joka nukkuu ompelukoneen alla. – Nyt elämä on täysi. Joskus on ihan hyvä joutua vähän odottamaan – ja ratsastajat ovat tottuneet tilaamaan mittatilaussaappaita ja -satuloita. Tärkeintä meille on hevosten ja ihmisten hyvinvointi. Raaka-aineiden vastuullisuus on myös tärkeää. Onnen aiheita on paljon. Meillä on hyvä ja kannustava tiimi, ja vanhempieni apu on korvaamatonta. Illalla ei tarvitse miettiä, tulisiko uni tai mitä tekisi, Henna hymyilee. Viemme puolisoni kanssa yrityksiä eteenpäin. Matalan toksisuuden ansiosta magnesiumkloridi on paras ratkaisu raviradan sekä maneesin pölyämisen hillintään. Tavoitteena on ensisijaisesti ratsastuskoulu, johon jokainen on tervetullut juuri sellaisena kuin on. Viime syksynä saimme paljon ylistystä materiaalien laadukkuudesta, Henna kertoo. Emme valmista pikamuotia odottamaan, että se saadaan myytyä alennuksessa. Siinä on muulla muotimaailmalla opittavaa. Täyttä, mutta hallittua elämää eteenpäin Hennan elämä on edelleen kiireistä, mutta hyvässä tasapainossa. Sähköinen Silber-alumiiniaitaus on tyylikäs, turvallinen ja erittäin kestävä vaihtoehto. Tällaisen vastuumäärän kantaminen ilman, että pitäisi omasta hyvinvoinnista huolta, olisi aika edesvastuutonta. Tuotteet valmistetaan tilauksesta. silber.fi Silber-aitausasioissa ota yhteyttä myyntiimme: Pohjoinen Suomi pauli.junttila@hankkija.fi 0400 819 681 Itäinen Suomi henna.paattimaki@hankkija.fi 010 76 85056 Länsi-Suomi, Keski-Suomi, Eteläja Keski-Pohjanmaa markku.kivikangas@hankkija.fi 010 402 7902 Länsija Etelä-Suomi daniela.fager@hankkija.fi 010 76 83341 Myös ruotsinkielinen palvelu Monikäyttöinen magnesiumkloridi pölynsidontaan Magnesiumkloridi on ympäristöystävällinen ratkaisu pölynsidontaan ja turvallinen vaihtoehto niin ihmisille kuin eläimille. hankkija.fi Tilaa kotimainen Silber-aitaus nyt, varmistat haluamasi toimitusajan. – Yrittäjän ja valmentajan oman elämän pitää olla hallinnassa. Wibax pakkauskoot: 25 kg ja 1000 kg. Se on ruostumaton, helppo asentaa ja mitoitus on muokattavissa. Biohajoavat kankaat maatuvat kompostissa viidessä vuodessa. – Haluan nostaa suomalaisen tekstiiliteollisuuden takaisin maailmankartalle, ja valmistaa laadukkaita, eettisesti tuotettuja ja kestäviä vaatteita omien arvovalintojeni mukaan. Rinnalle löytyi seitsemisen vuotta sitten uusi puoliso, ruotsalainen Simon Stockås, ja perhe täydentyi vielä kahdella lapsella. – Uskon, että vaatemerkki lähtee lentoon, mutta se vaatii pitkäjänteisyyttä. Magnesiumkloridi sopii myös ratsastusreittien pölynsidontaan. Housut kestävät kyllä pitkään, mutta sen jälkeen ne voi kompostoida. Niiden alkuperä selvitetään tarkasti ja kerrotaan avoimesti myös asiakkaille. Arkeen kuuluu työn ohella lasten kanssa touhuamista ja leikkimistä, kodinhoitoa ja ruoanlaittoa. Minulla on Stockåsin kanssa suuret unelmat, paljon päättäväisyyttä ja toivon mukaan myös sopivasti onnea matkassa. – Ratsastushousujen ja -takkien kangas on kudottu Suomessa, langat tulevat Italiasta tai Ranskasta. – Teemme myös mittatilaustuotteita, joiden on tarkoitus olla mukavat ja hyvin istuvat. Olen oppinut löytämään raameja ja ohjenuoria arjen rakentamiselle kestävälle pohjalle. Kun lanseerasimme merkin Helsinki Horse Show’ssa puolitoista vuotta sitten, moni ihmetteli, että meilläkö on ne päälle hajoavat ratsastushousut. Silber-aitaustuotteet ovat kotimaista tuotekehittelyä ja valmistusta
12
Rauhaa, merivettä ja välittämistä S atakunnassa Luvialla sijaitseva ratsastuskoulu Ratsastus Granifiq Oy tarjoaa taitavan opetuksen rinnalla elämyksiä kaikille. Pauliina on master-ratsastuksenopettaja ja suorittanut valmentajan ammattitutkinnon. Naiset tekevät arvokasta työtä. Aina ei tarvita vauhtia. Hän juttelee leiriläisille rauhallisella äänellä ja kuuntelee. Se ei estä retkeä Yyterin hiekkarannalle. Aika pysähtyy. Matalat aallot huuhtovat tasaisesti rantaa ja pian hevosten jalkoja. Ratsastusleirin viidestä leiriläisestä vain yksi on ratsastanut aiemmin. Ratsastajat eivät taida arvata, kuinka taitavissa käsissä he ovat. Sama rauhallisen jämpti ajatusmaailma näkyy Sanna Niemen otteista. Jos vaikka hevoskipinästä kasvaisi kestävä liekki. Utuinen aamu saattelee pienen ponin ja ison hevosen kohti merta. Hän on myös IV-tason koulutuomari. Erityisesti lasten onnistumiset ilahduttavat ratsastuksenopettaja Pauliina Palinia, 34. Tämä tekee rantaelämyksen entistä turvallisemmaksi vasta-alkajille. Puolisen tuntia kestävä matka taitetaan henkilöautolla, joka vetää perässään hevoskuljetustrailerissa Pipsa-shettistä, 16, ja Kira-hevosta, 18. Tuoksuu suolalle ja kostealle. Isä ja hevostytär uuden äärellä Parisen vuotta ratsastusta harrastanut Iida, 12, on saanut houkuteltua isänsä Jani Hannulaisen mukaan leirilLeirikesä kiikarissa. Aurinko kurkistaa pilven takaa. Pipsa marssii veteen innokkaan päättäväisin askelin. Yyterissä voi ratsastaa myös rauhallista käyntiä. Ratsastusleirit Katri Klinga Sonja Holma 13. Voidaan myös olla aivan hiljaa. Taivas, meri ja maa avautuvat upeissa värisävyissä. Kokeneet kyytiläiset tietävät, mikä perillä odottaa. Sanna opiskelee Ypäjällä ratsastuksenohjaajaksi. Yyterin koirille ja hevosille avoin ranta tunnetaan rantalaukoista ja tuulen viuhunasta ratsastajien kasvoilla. Maneesin yläkerrassa nukutun yön ja aamiaisen jälkeen ratsastusleiriläiset suuntaavat yhteiselle retkelle merenrantaan. Ratsut Pipsa ja Kira eivät muusta rannalla tiedäkään
Aika kovalta selkä tuntui, Iida pohtii yhtä kokemusta rikkaampana. Yhdessä toimitaan. Pauliina on master-ratsastuksenopettaja ja suorittanut valmentajan ammattitutkinnon. Ohjeita on tarttunut muistiin. Sanna-ohjaaja on mukana ja noutaa Kiran tarhasta talliin valmistautumaan lähtöön. Olen miettinyt myös, kuinka käy, jos putoan ison hevosen selästä. Iida ja Jani ovat saapuneet leirille Porista. – Turhaan jännitin. Tämä oli ensimmäinen kertani ilman satulaa. – Isä ratsasti eilen ensimmäisen kerran, Iida kertoo ylpeänä. – Oli kivaa. Hevosen lämpö on lähellä. Iidan tekee mieli halata hevosta, heittäytyä sen kaulalle. Sanna-ohjaaja taluttaa ja juttelee. Olen pari vuotta seurannut tyttären touhuja ja talutellut hevosia ja avustanut varustamisessa. Ei ollut niin pelottavaa kuin luulin. Laatuaika tyttären kanssa tuntuu tärkeältä. Aini ja Pipsa. Nyt ratsastetaan ilman satulaa paljain varpain. Tulevaisuudessa isä aikoo viettää sitä joko itse ratsastaen tai kuskaten, kustantaen ja kannustaen. Ennen lähtöä Yyteriin Iida hakee Pipsan tarhasta. Isä kantaa jakkaran veteen ja vaihdetaan ratsastajaa. 14. Tytär olisi halunnut herätä ensimmäisenä aamuna jo aamutalliin auttamaan, mutta isä muutti herätyksen pirisemään hieman maltillisempaan aikaan. Jaloilla tekee mieli takertua kiinni hevoseen, mutta sitten rytmi löytyy ja käsi hakeutuu silittämään hevosen kaulaa. Ratsastajat eivät taida arvata, kuinka taitavissa käsissä he ovat. Sanna opiskelee Ypäjällä ratsastuksenohjaajaksi. Iida Kiran selässä ja Aini Pipsan kanssa. Merenrannassa matalassa vedessä isä nostaa tyttärensä hevosen selkään. Pauliina auttaa selkään. Äitikin on saanut syntymäpäivälahjaksi ratsastuksen kokeilukerran. Kips ja kops sanovat pienet kaviot tallin käytävällä. Harjasta kiinni, yksi, kaksi, kolme ja ponnistus. le. Ja niin saa tehdä. Hän on myös IV-tason koulutuomari. Taluttajat turvana. Hevonen tietää, että se hoitaa hommansa juuri niin kuin toivotaan. Hevonen ravaa aalloissa Iida selässään ja Sanna saa nostella jalkojaan tosissaan. Jani myöntää, että häntä on jännittänyt keväästä asti
Hevosten hoitaminenkin on kivaa. Äidin tavoitteena on löytää Raumalta kotoisin olevalle perheelle yhteinen harrastus. Rata katsotaan vielä Ypäjällä videolta ja varmistetaan asiat. Tytöt tuumaavat pian, että heidän perheeseensä voitaisiin hankkia yksi poni ja kaksi hevosta. 15. Taluttaja Sanna saa nostella jalkojaan. Sylvistä taisi kyllä tulla heppahöperö kerralla, äiti hymyilee. – Pääsin eilen selkään hyvin, mutta alas olikin yllättävän iso pudotus. Jos olisin ravannut, olisin pudonnut, Jani-isä naurahtaa. Tytöt eivät matkaan lähtiessään tienneet, mikä oli määränpää. Sinähän uskallat kaikkea! Benjihyppyjä ja muuta, Iida nauraa. – Alkuun oli aika tasapainoilua, mutta totuin hytkymiseen. Oma kouluhevonen, vaativa b-tasolla kilpaillut Capri on saanut toimittaa esteratsun virkaa. Kelpo ratsu saa monta taputusta ja kiitoksena myös halauksen. Äiti ja pienet tytöt aallokon hurmassa Hennot kiharat karkaavat pienten tyttöjen kypärien alta. Näytössä esteiden korkeus oli ”vain” metri, mutta radassa oli 23 hyppyä, paljon suhteutettuja välejä ja teknisiä tehtäviä, Pauliina kertoo. Master-opettajana sitkeästi yli esteiden Pauliina Palinin kisaura kouluratsastuksessa on ollut viime vuoden tauolla, master-tason ratsastuksenopettajan on annettava myös tasokkaat estenäytöt. Pauliinaa valmentaa Kalle Nykänen esteratsastuksessa sekä Tiina Tarkkala, Pilvi Tuominen ja Antti Lehtilä kouluratsastuksessa. Vuoden ajan olen mennyt estesatulalla ja harjoitellut huolella hyppäämistä, mutta silti jalat menivät veteliksi ennen estenäyttöä. – No en kyllä vaihda, tuore master nauraa ja pyörittelee päätään. Näytön jälkeen ei heti tiedä, menikö se läpi. Äiti Outi Viitanen yllätti tyttärensä yhteisellä ratsastusleirillä. Sylvi, 6, on kokeillut joskus ponitalutusta markkinoilla. Äidillä ei ole aiempaa kokemusta hevosista. MeRavia! Ida ja Kira. Pauliinan mielestä vaikeinta esteratsastuksessa on se, että haastavissa kohdissa pitää aina ratsastaa eteenpäin ja ratkaista ongelmat niin. Tämä ei välttämättä ole luontaista kouluratsastajalle, vaikka toki siinäkin ajatus on eteenpäin, mutta hieman eri tavoin. Kullanarvoinen ystävä siis. Hevonen on kiltti ja toimii ratsastuskoulussakin. Ravi tuntuu tyttäristä hauskalta. Ei kuitenkaan ollut hirmuisen vaikeaa. Aini, 9, on käynyt noin vuoden ajan satunnaisesti tunneilla. Onneksi tuli vihreää valoa. Vaihdatko lajia. – Isä, mikset ravannut. Jännitys jatkui kokelailla vielä näytön jälkeen. Täällä ollaan! Jani ja Kira
Sylvi tunnustelee tasapainoa kädet sivulle levittäen Pauliinan neuvoessa ja kannustaessa hymyssä suin. Pipsa ja Kira hirnuvat toisilleen, jos välimatka merivedessä kasvaa liian suureksi. Yyteri on elämys vailla vertaa, mutta muukin leiriohjelma sopii kaikille. Opettajat arvelevat, että hevoset haluavat lopuksi nauttia meriretkestä vielä rantahiekassa piehtaroiden. Lisäksi kaikki saavat Pauliinalta kuvataulut muistoksi leirin jälkeen. Outi-äiti istuu luontevasti selässä hevosen käyskennellessä aallokossa. Päivittäisen ratsastuksen lisäksi harjoitellaan hevosten käsittelyä, harjausta ja taluttamista, ajetaan kärryillä, opetellaan varustehuoltoa, irtohypytetään poneja ja ilakoidaan poniagilityssä. Muistot ovat tallentuneet mielen sopukoihin ja kännyköihin. Seesteinen ilo kuplii koko porukassa, vaikka ollaankin hiljaa. Pauliina opastaa tulemaan hieman lähemmäksi. Tytöt mukautuvat myös pehmeästi Pipsa-ponin liikkeisiin. Mietitään, mitä se piehtaroiminen oikein onkaan ja pian nähdään moneen kertaan maassa ketterästi kierähtävä Pipsa. Aini unohtuu hetkeksi selailemaan kännykkää rantahiekalla. Otetaan vielä yhteiskuva siskoksista 170-säkäisen Kiran selässä. Silmistä sen näkee. renrannassa on rauhallinen ilmapiiri, ketään ei taida jännittää – ainakaan paljoa. – Tämä on koko perheen toimintaa, Pauliina hymyilee. Mikään ei voita pieniä hetkiä. Tänään vuorossa on vielä ponien pesua. Pipsa-poni on hörppinyt suolavettä merestä ja paluumatkalla trailerille ihmetellään sen tekemää isoa lätäkköä. Hetki kahlataan vielä rantavedessä ilman hevosia ja tunnustellaan hiekkaa varpailla ja sormilla. Pieni nyrkki kimmeltää pieniä ihmeitä: valkoisia, vaaleanpunaisia, sinisiä ja mustia simpukankuoria. Aini ja Sylvi huokaavat, miksei leiri voi kestää kahta viikkoa. Jani-isä, Iida ja ravia Pipsan kanssa. 16. Pipsa pääsee lopuksi piehtaroimaan. Sylvi, Pipsa ja Pauliina
• Pauliina on master-ratsastuksenopettaja, ammattivalmentaja ja IV-tason koulutuomari. EQPRO joint complete – nivelten parhaaksi Monipuolinen huipputuote nivelille Sopii erinomaisesti kovaan rasitukseen, toipilaille ja vanhemmille hevosille. • Pauliina kilpailee kouluratsastuksessa tasolla vaativa B. Sitä piti 2000-luvun alkuvuosina Pauliinan äiti Eeva Palin. Poneja on kuusi ja hevosia neljä. Mielenkiintoisessa keskittymässä on Granifiqin lisäksi terapia-, kasvatus-, ravija kilpatalli. • Tallilla on kaksitoista hevosta, joista kaksi yksityisiä. • Pauliinan sisko Susanna Syvärinen on siirtynyt muihin töihin, mutta kouluttaa ja kilpailuttaa edelleen nuoria estehevosia. • Ratsastuskoulun nimi tulee Pauliinan kahden entisen hevosen, Grandin ja Fiian, nimien yhdistelmästä. • Talli tarjoaa oppilaille mahdollisuuden kilpailla kouluja esteratsastuksessa, muun muassa ratsastuskouluoppilaiden mestaruuksissa alueja valtakunnallisella tasolla. • Tallilla järjestetään kilpailuja myös aloitteleville kilpailijoille. Jo vuodesta 1990 asti tiloissa on toiminut ratsastuskoulu. • Neljä naapuritallia sijaitsee viereisillä tonteilla. Oma ratsastusseura Power Riders. • Sanna Niemi opiskelee Ypäjällä ratsastuksenohjaajaksi. Ratsastus Granifiq Oy • Pauliina Palin perusti Ratsastus Granifiq Oy:n vuonna 2016. Vieressä sijaitsevalla Luvian Ratsastajien kentällä järjestetään yhdessä isompia kilpailuja. EQPro Joint Complete sisältää: » Glukosamiinija kondroitiinisulfaattia, jotka ovat rustokudoksen ja nivelnesteen tärkeitä rakennusaineita » MSM:ää, jota suositellaan nivelten hyvinvointiin ja lihaksiston ongelmiin » Hyaluronihappoa eli hyaluronaattia, joka on rustokudoksen ja nivelnesteen tärkeä rakennusaine (tuotteissa käytetty hyaluronihappo on puhtaudeltaan yli 90 %:sta) » Kollageenihydrolysaattia eli II-tyypin kollageenia, jota on elimistössä erityisesti rustoissa ja sidekudoksissa » Nivelten toiminnalle tärkeää mangaania orgaanisessa muodossa » Ruusunmarjajauhetta, jonka sisältämä C-vitamiini tukee erinomaisesti nivelten terveyttä » Ei sisällä täyteaineita eikä viljoja 600 g EQPro-tuotteet löydät Hankkijalta, Puuilosta ja hyvin varustetuista alan liikkeistä.. Tallilla on oma Talent-ryhmä. Sannan tyttäret ratsastavat myös ja toinen opiskelee hevosalaa. Tänä vuonna tavoitteena ovat ratsastuksenopettajien mestaruuskilpailut
Kouluratsastuksessa eri tasoilla ja ohjelmissa vaaditaan erilaisia liikkeitä, minkä ohella ne pitää pystyä yhdistämään sulaviksi kokonaisuuksiksi. On pidettävä huoli, että energia säilyy läpi kulmien. SRL:n maajoukkueja aluevalmentajat jakavat osaamistaan Hippos-lehden treenivinkeissä. Kulmat ovat ratsastajan ystäviä, koska niissä voi tasapainottaa ja korjata hevosta kisaradalla, mutta niissä voi myös menettää otteen. – Taitava ratsastaja osaa hyödyntää kulmat. Hän auttaa hevosen hyvään asentoon kulman läpi ratsastaessaan. Ratsastajan tehtävä on nimenomaan auttaa hevosta, Marko painottaa. Mieti, kuinka monta kulmaa on ohjelmassa, jonka ajattelit seuraavaksi ratsastaa. Hän on voittanut senioreiden SM-kullan ja kilpaillut gp-tasolla. Hevonen hidastaa luonnostaan kulmiin. Mitä haastavampi kouluohjelma, sitä nopeammin tehtävät tulevat vastaan. Hän on myös gp-tason koulutuomari, paratuomari ja arvioi myös nuoria hevosia. Eläkkeelle apteekkarin työstä jäänyt Tuuli, 67, tavoittelee hevosillaan interja grand prix -tasoa. Jos hevonen kantaa itsensä hyvässä tasapainossa ja tahdissa kulman läpi, sen on helppo jatkaa odottavaan tehtävään. Ja jos asiat eivät ole kunnossa kulmassa, ne ovat sitä tuskin linjalle edetessäkään. Marko pitää valmennustallia Ruskeasuolla Helsingissä. Marko aloitti hevosuransa Kyra Kyrklundin kilpatallilla ja ratsasti silloin myös kuuluisaa Matadoria. – Ilman energiaa ei ole mitään! Katri Klinga Sonja Holma Esittelyssä MARKO BJÖRS Maajoukkuevalmentaja Marko Björs on luotsannut Suomen nuorten ja junioreiden maajoukkuetta jo 15 vuotta. Ratsastaja tiedostaa hyvin kulmien ratsastamisen ja koko kilparatsastuksen haasteet. Omalla ratsastusurallaan Marko on edustanut Suomea junioreissa ja nuorissa ja hänellä on useita PM-mitaleita ja EM-tasolta joukkuehopeaa. K ouluratsastaja Tuuli Koski verryttelee 16-vuotiasta, rautiasta hevostaan Brocks Mon-Eyrea eli Eppua. Maajoukkuevalmentaja, koulutuomari ja hevosammattilainen Marko Björs kehottaa harjoittelemaan erityisesti kulmien ratsastamista – niistä kaikki alkaa. Jos vauhti hyytyy joka kulmassa, mitä on jäljellä radan lopussa. Marko muistuttaa, että kulma on kuin kuuden metrin voltti eli ei ihme, että se haastaa ratsukkoa. Marko kehottaa miettimään, säilyykö hevosen muoto, kokoamisaste, tahti ja tasapaino kulmissa ja sitä kautta koko radalla. Treenivinkit Kulman ratsastus radan kulmakivenä Helsingin Ruskeasuon lämpimässä maneesissa valmistaudutaan ahkerasti alkavaan kisakauteen. 18
Hyvän kulman ja suoristuksen jälkeen lävistäjällä voi vain nauttia menosta. Hymyileminen alkutervehdyksessä tuomarille on aina positiivista, mutta se ei peitä virheitä. Ratsastajan on opeteltava olemaan kisaradalla yksin hevosensa kanssa. Kisatilanteesta tulee silloin epämukava ja tehtävistä haastavia. Jos tehtävät eivät suju kotitreeneissä helposti, radalla on turha odottaa ihmeitä. Verryttelyssä kannattaa keskittyä siihen, että hevonen kulkee avuilla, rentona ja tyytyväisenä kaikki askellajit ohjelman vaatimassa kokoamisasteessa. – On kiva nähdä varman näköinen ratsukko, joka tulee sisään asenteella, että täältä tullaan ja tämä on mukavaa. Ratojen ratsastamista kannattaa harjoitella myös rataharjoituksina, ilman valmentajan ohjeita radan aikana. 19. On todella tärkeää valita ratsukolle sopivan tasoiset haasteet. Hankalimpia tehtäviä ei siinä kannata enää hioa, saati toistaa niissä epäonnistumisia. – Ratsastajaa auttaa, jos hän ymmärtää itse, mistä virhe radalla johtui ja mitä pitää korjata ja harjoitella enemmän. Valmentajan kanssa mietitään yhdessä jälkikäteen, kuinka harjoitus meni. Tuuli Koski hevosellaan Brocks Mon-Eyre ravilisäyksessä. Verryttely on tärkeä, myös sitä kannattaa harjoitella ennalta. Itsevarmuus ja rentous kasvavat onnistumisista, mistä on hyvä edetä. Jännittynyt ratsastaja saattaa myös vaikuttaa hevoseen eri tavalla kilpailuissa kuin kotona, mikä saa hevosenkin jännittymään. – Kouluohjelman pitää tuntua mukavalta ja helpolta ratsastaa. Verryttely ei ole harjoittelun paikka. Vaikka hevonen osaa laukanvaihdot, mutta kokoamisaste on puutteellinen, ei kannata ratsastaa pyhää yrjöä, Marko toteaa. Kilpailuradan ratsastamisen haasteena on ensinnäkin olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja oikein valmistautuneena. Suoritus on kokonaisuus, ei temppuja. Radalle kannattaa suunnata mahdollisimman itsevarmana ja tyytyväisenä ratsukkona
Onnistuvatko kulmat käynnissä, ravissa ja laukassa. Laukkaaminen suoraan sisään, pysähdys tasapainossa ja siirtyminen kauniisti ja lennokkaasti raviin haastavat ratsukkoa. Jos kulma epäonnistuu, koko sisääntulo vaikeutuu. Muista säilyttää energia. Sisääntulon laukan laatu vaikuttaa pisteiden lähtötasoon. Koottu hevonen on lyhyt rungostaan ja kantaa itsensä myös kulmissa. Mieti, kummassa laukassa hevosesi suoriutuu tehtävästä paremmin. Ratsukko tulee tyytyväisenä ulos hyvin tehdystä kulmasta. • Laukassa sisään radalle • Pysähdys • Ravi 2 20. ”Sekoita tietokonetta”, jolloin hevonen tulee paremmin kuulolle. Mieti, millaisen kulman jälkeen on helppo jatkaa eri tehtäviin. HARJOITUS 2 Alkutervehdys on käyntikortti HARJOITUS 1 Kulmasta ulos parempana vai huonompana. Takajalat seuraavat etujalkojen uraa. Ei ole samantekevää, kuinka suoritus lähtee käyntiin. Hevonen on suora, se pysähtyy rintakehä ylhäällä takaosansa päälle ja seisoo tasapainossa. Jos näin tapahtuu joka kulmassa, rata on vaikeaa ratsastaa loppuun. Tärkeämpää on ratsukon tasapaino, tyytyväisyys ja pysähdyksen helppous. Mitä, jos hevonen ennakoi pysähdystä. Voit harjoitella valmistelemalla pysähdystä, mutta älä teekään sitä tai tee pysähdyksiä tai raviin siirtymisiä keskilinjalla tai muualla radalla eri kohdissa. Ei siis ole samantekevää, millaisen kulman ratsastat ennen pituushalkaisijaa. Ratsastajan kannattaa ajatella pientä avotaivutusta ennen pysähdystä. Myös itse kulmassa voit tasapainottaa hevosta. Huomaatko hevosessasi puolieroja. 1 Alkutervehdykseen tullaan usein tiukan kulman läpi. Ratsukon on oltava sisääntulossa oikealla linjalla. Ratsasta silloin keskilinjaa vain suoraan ilman pysähdystä. Tahti säilyy samana kuin muuallakin radan aikana. Hevosen jalat ovat pysähdyksessä tasan, mutta se ei ole millintarkkaa. Hevosen sisäkylki pysyy lyhyenä, ulkokylki ei saa valahtaa liian pitkäksi. Alkutervehdyksessä on paljon tehtävää. Ota tasapainottava puolipidäte ennen kulmaa ja kulman jälkeen. Kulmiin voi tulla silloin jopa hieman avotaivutusmaisella ajatuksella. Tästä on helppo jatkaa kohti uusia tehtäviä. Helpoimmissa luokissa pidemmässä muodossa kulkevaa hevosta ei saa taivuttaa liikaa, sillä sisälapa ja koko rintakehä putoavat silloin alas ja hevonen venyy liian pitkäksi. Kulmassa hevonen ei saa kaatua sisään eikä ulos. Se ei saa juosta ratsastajan alta pois, eikä se saa hidastaa
Tuuli omistaa kaksi hevosta, joista kuvassa inter A-tasolla Tuulin kanssa kilpaileva Brocks Mon-Eyre. Käynnin kautta tehdyissä laukanvaihdossa käyntiä ratsastetaan 3–5 askelta. Varmista, että helpommat siirtymiset sujuvat ennen kuin ryhdyt harjoittelemaan siirtymisiä laukasta käyntiin. Jotta hevonen voi siirtyä laukasta helposti käyntiin ja taas takaisin laukkaan, sen tulee olla riittävän koottuna takajalat rungon alla ja etuosa ylämäkeen. Jos hevonen on liian vireä ja hätäinen, voit harjoitella kävelemällä pidempään tai ottaa väliin myös pysähdyksen. 21. Tasapainoisesta vastalaukasta on helppoa siirtyä käyntiin. Tee täyskaarto ja jatka vastalaukkaa keskiympyrällä. Huomaat pian, että sinun on ratsastettava radan jokainen askel huolella. Siirrä hevonen sopivassa kohdassa käyntiin ja nosta uusi laukka. HARJOITUS 4 Vastalaukkaa ja käynnin kautta vaihto HARJOITUS 3 Kulmasta avotaivutukseen tai lisäykseen Avotaivutus on kokoava liike. Harjoittele kulman ratsastamista niin, että saat tuotua hevosen mahdollisimman hyvin pitkän sivun alkuun ja ensimmäisestä kirjaimesta avotaivutukseen. Valmentaja Marko Björsin ja kouluratsastaja Tuuli Kosken katseet ovat kohti ensi kesää ja tulevia vuosia. Kun hevonen tuntuu hyvältä, ratsasta takaisin uralle vastalaukassa. Muista suoristaa hevonen huolella ennen lisäystä. Vastalaukka parantaa hevosen laukan laatua. Jo kulmassa kannattaa varmistaa, että hevonen on koottuna takajalat rungon alla, etuosa ylämäkeen ja sisäkylki pehmeänä. Ei siis ole kyse vain lisäyksestä, vaan ennen kaikkea sen valmistelusta kulman läpi. Varmista, että laukan laatu säilyy myös vastalaukassa. Myös ennen lisäystä kulma kannattaa ratsastaa niin, että hevonen on todella takajalkojensa päällä ja valmis kohoamaan etuosastaan lisäykseen. Tallissa odottaa grand prix -radoille tähtäävä Joy Vienna D. Millä tavalla eri lailla ratsastettu kulma vaikuttaa avotaivutuksen tai lisäyksen laatuun. Pitkän sivun viimeisessä kirjaimessa suorista hevonen ja ratsasta uusi hyvä kulma. Kulman jälkeen vino ja pois tasapainosta oleva hevonen ei pysty lisäämään hyvin. Avotaivutus Lisäys • Käynti 3–5 askelta • Uusi laukannosto Vastalaukkaympyrä Täyskääntö 4 3 Ratsasta laukka aktiiviseksi ja tasapainoiseksi. Käynnin pitää olla rauhallista ja aktiivista. Ratsasta kulma testimielessä huolella ja hieman huolimattomammin. Siirtyminen takaisin koottuun raviin tapahtuu lävistäjällä, minkä jälkeen edessä on jälleen uusi kulma ja uusi tehtävä
22. Olympiaja paralympiaratsastajamme saapuivat paikalle eri puolilta Suomesta ja muualta Euroopasta. Veera Manninen ja Sir Greg loistivat kentän estefinaalissa. Ratsastuksen juhlaa Urheilugaalassa Suomalaisen ratsastuksen historiallinen olympiavuosi huipentui juhlatunnelmiin Urheilugaalassa tammikuussa. Urheilugaala Sonja Holma, Kati Hurme Sonja Holma Olympiaratsastajia Urheilugaalassa. Emma Kanerva ja Greek Air Pariisin olympialaisissa Urheilugaalan näytöllä
Kaksi ratsastuksen ehdokkuutta Urheilugaalassa on saavutus, josta saamme olla ylpeitä! Kannustusjoukkoja Versaillesissa. Y leisöäänestyksessä Emma Kanervan ja Greek Airin Pariisin upea finaalisuoritus oli ehdolla Sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi. 23. Suomen koulujoukkue, ratsastajina Emma Kanerva, Joanna Robinson ja Henri Ruoste, otti olympialaisissa hienosti pistesijan ja oli ehdolla Vuoden joukkueeksi. Emma sijoittui kovassa joukossa hienosti kahdeksanneksi
Pariisista mieleen jäi erityisesti urheilun luoma upea yhteenkuuluvuus ja ratsastuksen saama näkyvyys yli lajirajojen. ”Siitä on tietysti pitkä matka radalle. Treenissä on myös muutama nuorempi lupaus, jotka tekevät gp-ohjelman kotona. Joanna Robinsonin olympiaratsu Glamouraline voi hyvin. Emman päätähtäin on edelleen Los Angelesissa, ja projektiin sopivat hevoset etsinnässä. Katsotaan, koska ne aloittavat, mutta hyviä hevosia.” Myös Sanna Silta korpi ja Elmo Jankari nauttivat Urheilugaalasta Suomen olympiakomitean vieraina. Joanna tähtää kisa-areenoille maalishuhtikuussa ja tallissa on myös lukuisia lupaavia tulokkaita. 24. Paljon onnea! Emma on nykyään Pohjois-Saksassa yksityisyrittäjä, kun Gert Saborowski laittoi Greek Airin ja muut omat hevosensa Pariisin jälkeen myyntiin. Tallin tähtenä loistaa Tiffanys Diamond. Henri Ruoste tähtää tämän kauden EM-kilpailuihin Crozetiin, Ranskaan. Emma Kanerva ja Nils Teufert olivat vuoden lopussa pitkällä lomalla etelän lämmössä ja solmivat samalla kihlat
Hevosenhoitaja Senni Skön ja Veera Manninen. Pariisin pararatsastaja Laura Kangasniemi osallistui gaalaan Paralympiakomitean kutsuvieraana. 25. Pararatsastaja Jonna Aaltosen ratsu Laxton For U pääsi gaalaan mukaan ihastuttavissa jouhikoruissa. Equestrian Trainers Finland ry:n eli ratsastusvalmentajien yhdistyksen seurueessa ratsastusmenestyksiä juhlimassa Tom Gordin, Sari Ukkonen, Anu Korppoo, Rudi Järvinen, Riitta Holopainen, Marja ”Tytteli” Tetri-Rantanen, Karlo Rantanen, Kiki Nyberg, Jaana Seppänen, Pirkko Herd, Tuija Rosenqvist, Aki Karhapää ja Tanja Takkula. SRL:n hallituksen puheenjohtaja Marjukka Mannisen johtama Iin kunta oli ehdolla Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi. Veeran nimettömässä kimalteli sormus, hän meni Pariisin olympialaisissa kihloihin Casper Nykäsen kanssa
H alusin löytää paikan, jossa en saisi pelkästään ratsastustunteja, vaan oppisin ennen kaikkea ratsastuksen taidon, sanoo Daniela Cecchi. Kaksi vuotta sitten opetusvastuu ja keskuksen pyörittäminen siirtyi heidän pojalleen Pietrolle ja tämän avovaimo Natalielle. On fantastinen tunne, kun onnistuu pienillä kehon liikkeillä saamaan yhteyden hevoseen. Ymmärrän hyvin mitä Daniela tarkoittaa. – Olen ollut aina kevyisiin apuihin keskittyvän ratsastuksen ystävä. Hän on käynyt vuoden verran tunneilla klassiseen kouluratsastukseen erikoistuneessa Il Paretaio-keskuksessa Barberino val d’Elsan pikkukylässä Italiassa. Toscanan kukkuloilla Firenzen ja Sienan välimaastossa sijaitsee klassisen kouluratsastuksen keskus Il Paretaio. Ella Kanninen Cristina Libardi, Il Paretaio ja Ella Kanninen 26. Opetushevosten kohtelu ja lempeän kannustava opetustapa teki minuun suuren vaikutuksen kymmenen vuotta sitten. – Nyt olen oikeassa paikassa enkä voisi olla onnellisempi, hän hymyilee. Tuolloin opettamisesta vastasivat paikan vuonna 1987 perustaneet milanolainen pariskunta Cristina Libardi ja Giovanni De Marchi. Täällä Paretaiossa näin ei ole, Daniela sanoo. Muutama vuosi sitten tilalla tehtiin sukupolven vaihdos ja keskusta pyörittävät nyt kolmikymppiset Pietro de Marchi ja Natalie Schofield. Pitkään ratsastusta harrastaneella, kuusikymppisellä Danielalla on kotonaan kaksi omaa eläkeläishevosta. Kotiinpaluu perheen ja perheyrityksen pariin Nykyään Cristina ja Gianni toimivat takaalalla ja keskittyvät olemaan nonnia eli isovanhempia. Kansainvälisessä paikassa käy ratsastamassa myös toimittaja ja juontaja Ella Kanninen, johon Paretaion ratsastusfilosofia on tehnyt suuren vaikutuksen. Hevonen ei voi olla vain väline, jota käytämme suorittaaksemme ratsastusta. Ratsastuslomalla Toscanassa Asiakkaat majoittuvat satoja vuosia vanhassa päärakennuksessa Firenzen maaseudulla
Kesän tunneilla tapasin ratsastajia muun muassa Etelä-Afrikasta, Keniasta, Yhdysvalloista, Ruotsista, Sveitsistä ja Norjasta. Tunnelma on kansainvälinen. Matkalla 27. Meillä on myös paljon englantilaisia ratsastajia asiakkaina, Natalie kertoo. Hevosja ratsastustaidot opetuksen keskiössä Paretaion hevosmiestaitoa, hevosten hyvää kohtelua ja muutenkin erinomaista palvelua kiittelee myös kesällä 2024 siellä ratsastuslomalla ollut kirkkonummelainen Marjo Harri. – Halusin kokea maailmaa ja saada kokemusta muualtakin, ennen kuin tiesin pystyväni omistautumaan vanhempieni aloittamalle työlle sataprosenttisesti. Tiiviiseen perheeseen olennaisena osana kuuluu myös 93-vuotias isoäiti Elide, joka ajaa monta kertaa viikossa kylille toimittamaan perheen ruokaostokset. Ratsastuskeskuksen pyörittäminen on elämäntapa ja tilalla asuvat vanhempani tulevat aina olemaan jollain tavalla mukana toiminnassa, Pietro sanoo. Paretaiossa opetusta saa italiaksi, englanniksi ja ranskaksi. – Englanti on ehdottomasti hevosmaa! Ratsastimme useiden esteja kenttäratsastajien nuoria hevosia ja toimme muutaman hevosen Englannista Italiaankin. Joukkoon mahtuu niin aloittelijoita kuin kotimaassaan ammattimaisia ratsastuksenohjaajia, jotka tuulettavat Toscanassa taitojaan. Nuoripari asui tovin myös Englannissa Natalien kotiseudulla Cheshiressä. Touhua riittää, sillä parin esikoistytär Ludovica on kaksi ja Sebastiano-poika puoli vuotta. Ratsastuskeskuksen pyörittäminen on elämäntapa. Daniela Cecchi käy säännöllisesti vuoden ympäri tunneilla Paretaiossa. Pietro ratsastaa itse päivittäin
Hevoset, parhaat mahdolliset työtoverit Pietro ja Natalie ratsastavat itse päivittäin. Kesällä 2024 vietetty loma oli onnistunut. Kaksi pientä lasta eivät jätä paljon vapaa-aiPietro ja puoliso Natalie Schofield sylissään puolivuotias Sebastiano. Asiakkailla on käytössään uima-allas ja mahdollisuus osallistua kokkaustai maalauskursseille. 28. Kouluratsastuskentän hyvin hoidettu pohja näytti Marjon silmiin houkuttelevalta samoin kuin 1800-luvulta peräisin oleva paksuseinäinen päärakennus, missä ratsastuslomalaiset majoittuvat. Kuva Ella Kanninen. Natalie ja Pietro opettavat ratsastusta selkeästi, hetkessä sekä oikea-aikaisesti niin, että rentous säilyy. – Valmennuksen taso ja sen pieteetti, yksilöllisyys sekä hevosystävällisyys tekivät minuun suuren vaikutuksen. Olin lähdössä lomalle Toscanaan ja päätin käydä katsastamassa paikan. Kesällä Paretaiossa viihtynyt kirkkonummelainen Marjo Harri palaa Toscanaan jo vuoden lopussa. Oikealla tallimestari Rita Sportolari ja vasemmalla tallityöntekijä Giorgia Cuccuini. – Hevosen kokoamisen opettelu on ollut minulle aiemmin hyvin haastavaa, mutta Paretaiossa sain siitäkin onnistumisen kokemuksia, Marjo kertoo ja sanoo varanneensa jo uuden ratsastusloman loppuvuodesta. Marjon saavuttua paikalle hänet otettiin ystävällisesti vastaan. – Löysin netistä paikan mainosvideon ja mietin, vastaakohan video totuutta. Hevoset viettivät iltapäivän lepohetkeä viileässä ja raikkaassa tallissa, joka esiteltiin Marjolle ensimmäisenä
Hevosemme opettavat Paretaion ratsastajia yhtä paljon kuin mekin emmekä voisi olla niistä ylpeämpiä, Pietro summaa. – Italia ei varsinaisesti ole tunnettu yrittäjämyönteisyydestään, mutta haasteet kuuluvat italialaisten arkeen. Meillä on tiivis, noin 15 hengen tiimi, jossa tallityöntekijät vaihtuvat. Paretaion arki on tällöinkin tallimestari Rita Sportolarin vastuulla. Tämän lisäksi useat liittoon kuulumattomat maatilat tarjoavat turisteille ratsastusretkiä. Isossa maassa valikoimaa riittää ja opetuksen taso vaihtelee valtavasti. Il Paretaion kaltaisia kansainvälisiä keskuksia, joissa opetusta saa useilla vierailla kielillä, on vähemmän. Hevosia on 20, joista opetuskäytössä 15. 29. Valitsemme henkilökunnan tarkkaan niin, että jokainen tuo oman osansa hyvään tunnelmaan. Joskus tosin käy niinkin onnekkaasti, että asiakkaat haluavat tulla myöhemmin meille töihin! Pietro nauraa. Minulla ja Nataliella on onneksi parhaat mahdolliset työtoverit eli fantastiset hevoset, jotka palkitsevat työtämme päivittäin. Työ on rankkaa, päivät pitkiä ja kesällä kuumia. – Valitsemme henkilökunnan tarkkaan niin, että jokainen tuo oman osansa hyvään tunnelmaan. Pelkästään Toscanassa on toista sataa liiton sertifikaatin omaavaa talliyritystä. Pietro singahtaa säännöllisesti myös Ranskaan, missä hän valmentaa 16-vuotiata esteratsastaja Romane Seretiä. kaa, mutta mahdollisuuksien salliessa he käyvät alueen klinikoilla hakemassa lisäoppia. Paretaio sijaitsee Italian maaseudulla Toscanassa, tunnin ajomatkan päässä Sienasta. ltaliassa on sikäläisen ratsastajainliiton FISEn, Federazione Italiana Sport Equestrin, mukaan noin vajaa parisataa tuhatta ratsastuksen harrastajaa
Vaikka ratsastus saattaa näyttää staattiselta, sitä se ei ole, Sanna muistuttaa. Ohja ei saa estää hevosen etuosaa liikkumasta. Hevosen jalkojen alla on paljon ilmaa eli se liikkuu ylämäkeen suurin askelin. Istuinluut pysyvät samassa vaakatasossa ja seuraavat hevosen liikkeen rytmiä. Kaikki ratsastajat voivat kehonsa avulla innostaa hevosta liikkumaan laadukkaammin. Aloittelevakin ratsastaja voi olla oikea-aikainen, vaikka hän ei olisi ratsastusteknisesti vielä kovin pitkällä. Sanna muistuttaa, että yhteisessä liikkeessä oleminen hevosen kanssa on tärkeä osa hevosen hyvinvointia. Hän haluaa kokea ja kokeilla kaiken opettamansa myös itse, ja muiden lajien tarpeista hän ei koe olevansa riittävästi perillä. Selkäranka kiertyy pystysuunnassa, mutta keho pysyy silti pitkänä ja rennon jäntevänä. 30. Tämä voi onnistua kaikilla ratsastuksen tasoilla. Sekä ratsastajan että hevosen rintakehät pysyvät ylhäällä. Jännitys esimerkiksi kilpailuradalla saattaa muuttaa istunnan jännittyneeksi ja jähmeäksi. Pohjetta voi käyttää ratsastamaan liikkeeseen lisää energiaa. Sulkutaivutuksessa oikealle ratsastaja ajattelee vasenta istuinluuta ja vasenta olkapäätä kohti hevosen oikeaa korvaa. Ratsastajan lonkat joustavat, ne eivät lukkiudu ja estä hevosen liikettä. Liikkeen rytmi tulee hevosen takajaloista. Sulkutaivutus haastaa ratsastajan kehoa Sulkutaivutuksessa ratsastaja tarvitsee rankaansa kiertoliikettä, jota kannattaa harjoitella paljon myös ilman hevosta. Yhteisessä liikkeessä Sujuvat sulkutaivutukset, pyörivät piruetit ja lennokkaat laukanvaihdot ovat monen ratsastajan unelma. Eihän kukaan liiku vain yhdessä asennossa. Vinouden korjaus pitää tehdä aina ensisijaisesti lantiosta. Piruetit ja sarjavaihdot ovat tuttuja ja muistissa omassa kropassa kokemuksen kautta toisella tasolla kuin esimerkiksi alastulo esteeltä. Yhteisessä liikkeessä oleva ratsukko on myös henkisesti enemmän yhtä kuin riitasointuinen pari – samoin kuin tanssissa. – Ei ole helppoa istua hyvin. Ratsastajan käsi mukautuu liikkeeseen ja on pehmeä. Sulkutaivutuksessa ratsastaja kiertyy selkärangastaan liikkeen suuntaan. Istuinluut eivät kallistu ylös ja alas, vaan pysyvät samassa vaakatasossa ja seuraavat hevosen takajalkojen liikettä. – Yleisessä keskustelussa pohditaan paljon kuolaimia ja luotiviivaa, mutta ratsastajan mukautuminen hevosen liikkeisiin on myös merkittävä asia hevosen hyvinvoinnin kannalta. Ratsastaja ja hevonen löytävät toisensa kuin paritanssissa. Istunta I stuntavalmentaja ja ratsastuksenopettaja Sanna Siekkinen on rauhoittava ja kannustava apu ratsastajille. Sanna opettaa kouluratsastusta. Katri Klinga Sonja Holma Sanna Siekkisen istuntavalmennus OSA 2/2 Allu näyttää liioitellen esimerkin vääränlaisesta istunnasta sulkutaivutuksessa. Taivutuksissa ratsastajan lantio ja rintakehä kääntyvät vaakatasossa liikkeen suuntaan ja ranka kiertyy pystysuorana spiraalina. Ratsastajan istuinluut seuraavat aina hevosen takajalkojen rytmiä. Hän opettaa nimenomaan liikettä yhdessä hevosen kanssa. Ohjaa tarvitaan mahdollisesti vain ohjaamaan hevonen asetukseen ja taivutukseen. Usein rangan kiertäminen ja lantion ja rintakehän kääntäminen riittävät, kun hevonen on kuulolla, oppinut tehtävän ja sillä on riittävät fyysiset ominaisuudet suoriutua siitä. Istunta mielletään usein pelkäksi asennoksi hevosen selässä. Ratsastajan paino putoaa virheellisesti ulos ja hän istuu vinossa. Toivon, etteivät ihmiset ota istunnasta kuitenkaan liikaa painetta, vaan uskaltavat harjoitella. Rintakehä ja lantio kääntyvät menosuuntaan. Liikkeiden ajoitus ja suunta on yhteinen. Molempien kehot ovat yhteisessä rytmissä irtonaiset ja joustavat. Sulkutaivutuksessa ratsastajan lantio ja rintakehä kääntyvät liikkeen suuntaan. Hevosen on vaikea suoriutua liikkeestä laadukkaasti. Jos lantio kallistuu sivusuunnassa, tulee selkärankaan sivutaivutus, jolloin toinen kylki on kasassa ja hartiat eri tasolla. Sanna auttaa ratsastajia löytämään yhteisen rytmin hevosen kanssa, ajoittamaan avut oikein ja ajattelemaan niitä oikeaan suuntaan. – Ratsastajan istunta ei ole asento. Sulkutaivutus on kokoava liike
Lävistäjällä tehtynä pitkän sivun ajatellaan vain siirtyvän lävistäjän linjalle. Hesus on kiltti ja herkkä hevonen, joka on tottunut pieniin apuihin. Kysy itseltäsi, oletko oikeassa hetkessä antaessasi apuja. Silloin laukan rytmissä pyörivä ratsastajan käsi lukitSulkutaivutus voidaan tehdä käynnissä, ravissa ja laukassa esimerkiksi pitkää sivua tai lävistäjää pitkin. Laukannosto onnistuu, kun hevosella on mahdollisuus ponnistaa ulkotakajalallaan laukkaan. Sisäistuinluu tekee hieman isompaa ympyrää kuin ulkoistuinluu, jolloin ratsastajan selkärangan kiertoliike on hevosen liikkeen mukainen. Suurempi pohjeapu ei silloin auta. see helposti hevosen etuosan töksähtämään siirtymiseen. Epäonnistuneessa laukasta käyntiin siirtymisessä hevosen rintakehä on alhaalla, takajalat eivät juurikaan koukistu ja ratsastaja nojaa taakse. Hevosen laukan laatu ja kokoamisaste toki vaikuttavat, mutta optimaalinen hetki auttaa tehtävän ratsastamisessa. Ratsastajan lonkka on koukistuneena. Lonkka joustaa hevosen liikkeen mukana ja istuinluut ratsastavat laukkaa eteenpäin. Hevonen voi siirtyä tasapainoisesti laukasta käyntiin laukan liitovaiheen lopussa, jolloin hevosen takajalat ovat rungon alla koukistuneina. Laukan pitää olla niin koottu, että hevonen kykenee siirtymään käyntiin. Mieti laukan rytmiä ennen kuin vaadit hevoselta siirtymisiä. Käsi joustaa olkapäästä asti rytmissä takaa alhaalta eteen samassa liikkeessä lonkan kanssa. 31. Laukasta käyntiin oikea-aikaisesti Laukassa ratsastajan lonkkanivel joustaa takaa alhaalta ylöspäin laukan rytmissä. Tähän mennessä Fiderandron, 13, kanssa on kilpailtu inter-tasolla. Siinäkin ratkaisee hetki, jolloin ulkotakajalan on mahdollisuus ponnistaa. Tuolloin hevosen rintakehä on ylhäällä ja ratsastajan lonkka koukistuneena. Sanna Siekkisen istuntavalmennuksessa ratsukko on käynyt parisen vuotta. Pienet epätäsmällisyydet ratsastajan ajoituksessa estävät hevosta suorittamasta tehtävää parhaalla mahdollisella tavalla. Kyse on molemmilla linjoilla samasta liikkeestä. Jos ratsastajan lantio on jo matkalla kohti seuraavaa laukka-askelta, ajoitus on väärä ja siirtyminen tapahtuu hevosen ollessa etupainoinen. Hevonen ei ole tottelematon, vaan se ei yksinkertaisesti voi juuri sillä hetkellä suoriutua tehtävästä. ”Hesus” on ollut Allulla nelivuotiaasta ja se on hänen itsensä kouluttama ammattilaisten avulla. Aliina ”Allu” Pesulan, 46, tavoitteena on ratsastaa gp-tasolla. Piruettiin tarvitaan oikea suunta ja rytmi ja energia. Ajoitus on tärkeä myös, kun käynnistä tehdään laukannosto. Ratsastajan keho kääntyy kohti hevosen sisäpuoleista korvaa ja ranka kiertyy. Siirtymisessä on kysymys ennen kaikkea ajoituksesta. Onnistuneessa siirtymisessä laukasta käyntiin hevosen takajalat ovat rungon alla ja rintakehä ylhäällä. Voit opetella laskemaan mielessäsi kolmeen laukan rytmissä. Rytmitys auttaa myös laukanvaihtojen opettelussa. Erkylän Kartanon Tallilla asuvaa ratsukkoa valmentavat myös Maria Pyykönen, Maisa Torkkola ja Jenny Eriksson
Ratsastajan on tärkeää ajatella piruetissa laukka-askelia myös eteenpäin, ei vain kääntämistä. Laukanvaihtojen avut ovat ratsastajalle ja hevoselle usein keskinäinen, yhteinen sopimus, jossa on ratsukkokohtaisia eroja. Siksi ei ole yhdentekevää, millaisessa kunnossa ratsastajan keho on. Tarvitaan tarkka silmä havaitsemaan oikea suunta ja rytmi ratsastajan avuille. Laukanvaihdoissa tarvitaan oikeaa ajoitusta ja rytmiä. Liike itsessään vaatii hevoselta jo monia asioita, kuten suoruutta ja riittävää energiaa laukassa. 32. Jos ratsastaja antaa vaihtoavun lonkka suorana, jalkaa alas painaen, vaihdoista tulee matalia tai hevonen ei vaihda lainkaan. Oikeasta laukasta vaihto vasempaan laukkaan. Ratsastajan ranka kiertyy liikkeen suuntaan. Jos ratsastaja antaa vaihtoavun lonkka suorana, jalkaa alas painaen, vaihdoista tulee matalia tai hevonen ei vaihda lainkaan. – Ratsastuksen helppous tulee oikea-aikaisuudesta. Ratsastajan kireä takareisi tai mahdollisesti koko kropan kireä takalinja saattaa estää mukautumista laukkaan käännöksessä. Kootussa ravissa liike suuntautuu energisemmin ylöspäin, harjoitusravissa taas matalammin eteenpäin. Piruettia voi lähteä kääntämään hevosen laukan rytmissä. Jos vaihdot sujuvat, apuja ei kannata lähteä muuttamaan juuri kilpailukauden aikana, etteivät jo sovitut asiat häiriinny. Aktiivisuutta saa lisää pohjetta käyttämällä. Helppoutta piruetteihin Piruetti vaatii hevoselta laukan kokoamista äärimmilleen. Hevonen vaihtaa laukan liitovaiheen aikana. Kaikki on paljon helpompaa, kun ratsastaja ja hevonen ovat samassa rytmissä, Sanna painottaa. Se vaatii ratsukon hyvää yhteistyötä ja hevoselta paljon energiaa ja voimaa. Laatua ja parempaa tekniikkaa on varmempi rakentaa treenivaiheessa. On hyvä tiedostaa, ettei laukanvaihto ole vain hevosen ominaisuus, vaan ratsastaja voi istunnallaan vaikuttaa myös laukanvaihtojen laatuun. Piruetissa oikealle vasen istuinluu laukkauttaa hevosen vasenta takajalkaa ja oikea istuinluu huolehtii sisätakajalasta. Ratsastajalla ja hevosella tulee olla kaikissa askellajeissa yhteinen rytmi. Ratsastajan lonkka on koukussa. Ratsastaja istuu kuin aallon harjalla lonkka koukussa joustaen, jalustin kevyesti päkiällä. Ratsastajan istuntaa korjaamalla piruetit onnistuvat helpommin ja niihin voi saada lisää laatua. Erityisesti sarjavaihtojen onnistumisen avain on rytmi. Ratsastajan ulkoistuinluu ja ulko-olkapää ovat matkalla kohti hevosen sisäpuoleista korvaa. Ratsastaja antaa lantionsa keinua hevosen liikkeen mukana. Lisää laatua laukanvaihtoihin Myös laukanvaihdoille löytyy liikkeessä optimaalinen hetki, jonka avulla vaihdoista tulee ilmavia ja suuria ylämäkeen suuntautuen. Ratsastaja saattaa joskus tahattomasti ja tietämättään estää hevosta tekemästä työtään. Ratsastajan ja hevosen vinoudet näkyvät siinä selkeästi. Piruetti on teknisesti ja fyysisesti sekä rytmiltään todella haastava liike
Lopullisena tavoitteena ei kuitenAllu iloitsee paremmasta kehotietoisuudesta, joka on löytynyt Sannan istuntaja pilatesharjoitusten avulla. Kun valmentaja kehottaa ratsastajaa kokoamaan hevosta ja ratsastamaan nopeampia askeleita, hän toivoo liikkeeseen ehkä enemmän aktiivisuutta ja energiaa, jotta kokoaminen on mahdollista. LAUKANVAIHDOT VAATIVAT JOUSTOA SELKÄRANKAAN Ratsastajan istuinluut seuraavat hevosen takajalkojen liikettä takaa eteen. Suurempi liike vaihtuu siis hetkessä ratsastajan lantion toiselle puolelle. 33. Myös hevosen ranka kiertyy eli liike vaatii paljon myös hevoselta. Sanna on opettanut, kuinka liike jatkuu siirtymisten läpi ilman töksähdyksiä tai suuria apuja. kaan ole nopeus. Tiesitkö tämän. Oivallukset siirtymisissä ovat ehkä tärkeimpiä. Laukassa sisäistuinluu tekee hieman isompaa liikettä takaa eteen kuin ulkoistuinluu. Harjoittele hevosellesi lisää voimaa ja kokoamisastetta pieniä jaksoja kerrallaan. Hän huomaa nyt omat vinoutensa, vaikka ei aina osaakaan niitä korjata. Pohdi aina, mihin hevosesi on valmis koulutustasoltaan, voimaltaan ja juuri sillä ratsastuskerralla. Selkäranka tekee samalla pientä spiraalimaista kiertoliikettä pystysuunnassa akselinsa ympäri. Sanna on vuosien varrella pohtinut paljon, mitä merkitsevät sellaiset sanat kuin tahti, rytmi, tempo, vauhti, aktiivisuus, energia ja nopeus. Ensimmäinen asia kokoamisen harjoitteluun ovat siirtymiset askellajista toiseen ja askellajien sisällä. Kokoaminen ei ole temppu, vaan se on vuosien koulutuksen ja harjoittelun tulos. Kokoamisessa ratsukon rytmi jopa hidastuu, koska hevosen askel on korkeampi ja viipyy kauemmin ilmassa. Sitä kannattaa pohtia mielikuvaharjoituksin myös ilman hevosta. Istu jumppapallon päällä tai tee itse laukanvaihtoja lattialla ja mieti, kuinka istuinluusi ja selkärankasi liikkuvat laukanvaihdoissa. Jo tiedostaminen auttaa. Huomaathan, että istuinluiden liikkeestä johtuva spiraalimainen kierto on eri kierto kuin lantion ja rintakehän kääntymisestä rankaan aiheutuva kierto kaarevilla urilla. Mitä ajattelet, kun kokoat hevosta. Kokoaminen on myös rytmillinen onnistuminen yhdessä ratsastajan kanssa. Joustoa rankaan vaaditaan erityisesti sarjavaihdoissa. Ratsastajan joustava ranka sekä koukistuvat lonkat auttavat pysymään pehmeästi satulassa. Allu pystyy harjoitusten jälkeen ratsastamaan pienemmillä avuilla. Esimerkiksi passagen rytmi on yleensä hitaampi kuin kootun ravin rytmi, samoin piruetin verrattuna koottuun laukkaan. Laukanvaihdossa puolet vaihtuvat laukka-askeleen liitovaiheessa. Sanoilla on suuri voima ja me kaikki ymmärrämme ne omalla tavallamme
Siinä ovat avuksi tukiharjoitteina esimerkiksi pilates ja jooga. Joskus palautuminen ja itsestä huolehtiminen on paras valinta päivän harjoitukseksi kiireisessä arjessa, Sanna muistuttaa. Kiertoliike laajenee entisestään, kun ojennat taakse osoittavan käden suoraksi. Ratsastaja, varsinkaan kouluratsastaja, ei tarvitse suuria lihaksia. Seiso suorassa ja nosta kädet eteesi vaakatasoon. Hengittämistä auttavat myös rauhoittuminen ja rentoutuminen. Pidä lantio paikoillaan. Toinen käsi edempänä. – Ratsastajan on syytä varata aikaa riittävälle palautumiselle ja myös hermoston rauhoittumiselle. Kyynärpää koukkuun. HARJOITUS 1 Rintarangan kierto Ratsastajan pitää pystyä kiertymään rangastaan, jotta hän voi ratsastaa kaarevia uria, avoja sulkutaivutuksia sekä piruetteja. Ratsastajan vahva vartalon ydintuki auttaa löytämään luontevan liikkeen myös hevosen selässä. Koululiikkeiden tukitreenejä Aerobinen kunto on myös tärkeä, jotta ratsastaminen on riittävän kevyttä ja hengittäminen sujuu vaivatta. Työnnä oikeaa ja vasenta kättä vuorotellen mahdollisimman pitkälle eteen. Kun viet oikeaa kättä eteen, vie vasen kyynärpää taakse. Ajattele, että kierrät selkärankaa ja selkäranka vie rintakehän kautta kättäsi eteenpäin. Laajenna liikettä. Aerobinen kunto on myös tärkeä, jotta ratsastaminen on riittävän kevyttä ja hengittäminen sujuu vaivatta. Katri Klinga Sonja Holma 34. Näin saat selkärankaan suuremman kiertoliikkeen. Käsi suorana taakse. Omien vinouksien tiedostaminen ja niiden työstäminen auttavat ratsastajaa. Tiedostatko puolieroja. Sanna Siekkisen oheistreeni OSA 2/2 Oheistreeni S anna Siekkisen kokemuksen perusteella ratsastajat hyötyvät yleisesti liikkeistä, jotka parantavat kehonhallintaa ja liikkuvuutta. Pidä lantio vakaana. Selkäja rintarangan kiertoja kannattaa harjoitella paljon myös ilman hevosta. Voit asettaa pallon tai tyynyn polviesi väliin helpottamaan lantion hallintaa. Erityisesti rangan kiertoliikkeet kannattaa ottaa osaksi oheisharjoittelua
Kierto Kierrä keppiä vuorotellen oikealle ja vasemmalle ollessasi ala-asennossa. Pidä kädet takaraivolla. Askelkyykky Siirrä toinen jalka eteen ja toinen taakse. Ajattele samaa tunnetta, kun nouset seuraavan kerran hevosen selkään. Laita pallo tai taiteltu pyyhe lapaluiden väliin. HARJOITUS 2 Selkärangan kierto ja takaketjun venytys Tämä harjoitus on kuningasliike, joka voi auttaa esimerkiksi piruettien ratsastamisessa. Rauhoitu, rentoudu ja hengitä luonnollisesti ilman suorituspaineita. Taivuta kyynärpäät auki taakse, jos mahdollista lattiaan asti. Lähtöasento Aseta jalkaterä pallon päälle. Tee muutama toisto molemmille jaloille. Keppi eteen vaakatasoon Kallista lantio ja siirrä keppi pitkälle lantion eteen kädet suorina. Huomaatko, että periaatteessa liikutat vain selkärankaa. Liike haastaa myös ratsastajan tasapainoa. 35. Harjoitus avaa kehon takalinjaa ja parantaa selkärangan kiertoliikettä. Hengitä kohti rintakehän yläosaa. Kiertyvä selkäranka ohjaa rintakehää, rintakehä ohjaa käsiä ja kädet keppiä. Jos ratsastajan ranka ei kierry ja takareisi kiristää, tehtävä vaikeutuu huomattavasti. Pudota päkiän paino kohti palloa ja kantapään paino kohti lattiaa. Jää pallon päälle. Ojenna jalka suoraksi, mutta varo yliojentamasta polvea. Keppi ylös Nosta keppi välillä ylös suorille käsille ja taivuta keppi jälleen eteen. Toista liikkeet molemmille puolille. Tee muutama liike ylös ja alas, jos jääminen suoraan selinmakuulle tuntuu liian haastavalta. Ota pallo pois ja tunnustele litteää selkääsi ja hyvää lapatukea lattiaa vasten. HARJOITUS 3 Askelkyykky kiertäen Ratsastaja tarvitsee voimaa lantionhallintaa ylläpitäviin lihaksiin ja pakaralihaksiin voidakseen säilyttää asennon hevosen selässä helposti. Ajattele, että työnnät istuinluita taaksepäin. Pidä selkäsi ylhäällä suorassa. HARJOITUS 4 Palautuminen ja hengitys Käy selinmakuulle. Vatsalihakset tiivistyvät kohti selkärankaa. Tee muutama toisto molemmille puolille. Kierrä selkärankaa oikealle ja vasemmalle. Ajattele pitkä linja venytettävälle puolelle jalkapohjasta kohti istuinluuta ja edelleen kohti selkärankaa päälaelle saakka. Pehmitä kehosi ja mielesi. Pirueteissa ratsastajan on ohjattava hevostaan samaan aikaan säilyttämään eteenpäinpyrkimys, äärimmäinen kokoaminen ja kääntäminen. Ajattele keuhkoja laajemmiksi. Varmista, että lantio pysyy vakaana ja suorassa. Luota siihen, että löydät oikean kohdan luontaisesti. Laskeudu alas niin, että polvissa on noin 90 asteen kulma. Hae suora linja päkiästä kannan kautta istuinluuhun. Muista, ettei tämä ole vatsalihasliike. Vaikka pakaralihakset ovat ratsastaessa rentoina, ne osallistuvat vartalon asennon ylläpitoon. Pidä toinen jalka taaempana polvi koukussa. Kierto molempiin suuntiin Pidä keppi lantion etupuolella, lantio suorassa ja selkäranka pitkänä
Myöhemmin joukkoon liittyi amerikkalainen minihevosori, nyt jo edesmennyt Fly High American Macho. Kotosalla tamma osaa olla konstikaskin, mutta kylille mentäessä se on hyvätapainen ja vieraskorea, tietää ja täytMinitamma Harmony ja Susanne Ylikesti. Nyt kisauraa jatkaa tytär Peppi, 11, kahdella kenttäponillaan. – Olen aina halunnut asua maalla ja eläinten kanssa, Susanne kertoo. Eurooppalainen minihevostamma GMH Scout Zodiacs Harmony, 17, löytyi Tanskasta noin 15 vuotta sitten. Vaikka Susannen laji oli ollut esteratsastus, tuttavien kautta kotitilalle löysivät tiensä islanninhevoset, minkä jälkeen sydämen valloittivat minihevoset. Hän teki pitkän työuran Seppälän palveluksessa aluepäällikkönä, nykyään hän keskittyy eläinavusteiseen työhön ja koirien trimmaukseen. Tampereelta kotoisin oleva Susanne Ylikesti on ratsastanut lapsuudesta asti ja kilpaillut aina 120 cm:n esteillä asti. Mummola sijaitsi Kangaslammilla Varkauden kupeessa, ja sattumoisin samalta seudulta löytyi aviopuoliso, jonka kanssa rakennettiin myöhemmin hirsitalo Saimaan rannalle Viljolahteen. Susanne lähti pikkuserkkunsa kehotuksesta Harmonyn kanssa vierailulla Kangaslammin palvelukeskukseen. Minitamma Harmony ilahduttaa työkseen Esittelyssä Sonja Holma Harmony vierailulla Palvelutalo Mansikkapaikassa Joroisissa syksyllä, kuva kotialbumista. Susanne on toiminut aikoinaan aktiivisesti myös Suomen Minihevosyhdistyksessä ja osallistunut hevostensa kanssa menestyksellä myös näyttelyihin. Ystävällinen pikkuhevonen on vieraillut omistajansa Susanne Ylikestin kanssa sekä vanhainkodeissa että varhaiskasvatuksessa. 36. Pariskunnan oripoika American Gringo syntyi kotitilalla vuonna 2013. M inihevostamma Harmonyn elämäntyö on ilahduttaa ihmisiä pikkulapsista vanhuksiin
– Heti ensimmäinen käynti meni superhyvin, siitä aukeni ura hevosavusteisessa työssä. Harmony kosketti häntä turvalla kämmenselkään, puhisi hiljaa ja haisteli. Hän näytti superonnelliselle. – Toinen pappa oli vuoteenomana. Minihevoset haluavat miellyttää, ne ovat kilttejä, älykkäitä ja ihmisläheisiä. Menestys. He tekivät meille retken, paistoimme makkaraa ja vaahtokarkkeja ja otimme kaikkien kanssa yhteiskuvan. Harmony osaa myös nousta pyydettäessä takajaloilleen. He eivät olleet koskaan ennen kuulleet papan puhuvan, Susanne muistelee. – Koon puolesta minihevosilla ei voi ratsastaa, mutta niiden kanssa voi kärrytellä. Harmony on vieraillut päiväkodissa tylliasussa sirkusteemaan somistettuna. Onneksi Harmonylle riittävät kiitokseksi kehut ja rapsutukset, ja näin se ei ole oppinut hamuilemaan vanhustenkaan taskuja. Vahva A-, Dja E-vitamiinia sisältävä öljyvalmiste. tää tehtävänsä. Mieleen on jäänyt monta koskettavaa hetkeä. Hevosen läsnäolo herättää tunteet ja muistot eloon. Pieni annoskoko. Kevättalvella kaikki hevoset hyötyvät vitamiinilisästä! VITAMIINITÄYDENNYKSEN OIKEA AIKA ON NYT! Racing ADE-Vimin Oil. racing.fi Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustetuista alan liikkeistä. Harmonyn poika Gringo. Se on ollut demohevosena myös koulun heppakerhossa, ja sen kanssa on saanut harjoitella harjaamista ja kavioiden puhdistusta. Pappa vastaili verkkaisesti kyynelsilmin, että on ollut. – Vanhainkodissa oli pyörätuolissa muistisairas ja poissaoleva pappa. Harmony kohtaa vieraat mieluiten pihamaalla, mutta se ajelee tarvittaessa somasti myös hississä ja kulkee sievästi sisätiloissa. Harmony käveli nätisti perässä ja kohtasi kaikki huomaavaisesti. Hoitajat ja vanhainkodin johtaja alkoivat myös itkeä. Suositellaan erityisesti sisäruokintakaudella. Kotona Harmony viettää normaalia hevoselämää, yöt tallissa ja pitkät päivät ulkona tarhassa. Kyselin, onko hänellä ollut hevosia. Harmony oli muutama vuosi sitten mukana myös kummihevostoiminnassa. Uskon koulutuksessa palkitsemiseen. Kotosalla on järjestetty lasten synttäreitä, joilla on voinut retkeillä ja kokeilla poniagilitya sekä viilettää keppariesteitä. Kehitys. Tuotteen E-vitamiini on luonnollisessa, tehokkaasti imeytyvässä muodossa. Hän ei pystynyt enää juttelemaan, mutta kun Harmony laittoi pään kainaloon, pappaa alkoi naurattamaan aivan hirveästi. – Leppävirran toimintakeskuksen väki seurasi Harmonyn päiväkirjasta kuvia ja kuulumisia, missä se asuu ja mitä se tekee päivisin. Hyvinvointi. Olen opettanut niille paljon maasta käsin, esimerkiksi väistöjä
Tänä päivänä sen vaikutukset ovat tavalla tai toisella levinneet lähes kaikille elämänalueille – myös ratsastusurheilun ja -harrastuksen pariin. Siinä, missä some voi olla hauskaa ajanvietettä ja helppo keino pitää yhteyttä kaukanakin oleviin ihmisiin, se voi pahimmillaan aiheuttaa paineita, ahdistusta, kateutta ja stressiä käyttäjilleen. Hyvien puolien rinnalla on kiistaton tosiasia, että somessa myös arvostellaan ja kiusataan. Sosiaalinen media Ystävä vai vihollinen. Osa jakaa hevoselämänsä sattumuksia omaksi ja kavereidensa iloksi, toiset pyrkivät saamaan mahdollisimman paljon näkyvyyttä tukijoiden ja yhteistyökumppaneiden hankkimiseksi. 38. Tiina Tarkkala Sonja Holma ja IStock H arrastajat, kilparatsastajat ja ammattilaiset ovat aktiivisia somen eri alustoilla. Sosiaalinen media ratsastusurheilussa Vielä parikymmentä vuotta sitten sosiaalinen media, some, oli käsitteenä suurimmalle osalle vieras ja etäinen
– Nykyään otan yhä paremmin huomioon myös esimerkkinä toimimisen. 39. Tähän liittyen Aada on tehnyt selvän linjauksen: hän ei halua, että hänen kanavillaan maalitetaan tai arvostellaan Aada Lätti ja Viljo. – Olen aina rakastanut kirjoittamista. Lähes koko ikänsä ratsastusta harrastanut Aada on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja työskentelee viestinnän alalla. – Suhteeni sosiaaliseen mediaan on muuttunut isosti viime vuosina. – Julkaisen asioita omasta elämästäni ikään kuin muistoina itselleni, sillä niihin on ihana palata myöhemmin. Ratsastustunteja seuraavat katsojatkaan eivät useinkaan katso ratsastusta, vaan puhelimensa näyttöä. Keskimäärin alustalle tehdyt julkaisut keräävät kolmen kuukauden ajanjaksolla reilut kuusi miljoonaa näyttökertaa. Mitään erityistä sanomaa sisällöilläni ei ole, mutta toivon pystyväni jakamaan samaistuttavaa hevosarkea, hyvää fiilistä sekä toimimaan vaikkapa vertaistukena eri asioissa, olipa kyse sitten pieleen menneistä kisoista tai hevosen sairastumisesta. Huomio hevosiin kännykän sijaan Puhelimen jatkuva läsnäolo tuo omat haasteensa erityisesti nuorten keskuudessa myös talliolosuhteisiin. Turvallisuussyistä pyrin välttämään esimerkiksi liikkuvan hevosen selässä kuvaamista, vaikka joskus siitä tulee lipsuttua. En esimerkiksi seuraa somessa juuri muita kuin ystäviäni, ja muiden ihmisten runsas puhelimen käyttö harmittaa. Kiinnostus sosiaalista mediaa kohtaan näkyi myös hänen pro gradu -työssään ”Julkaisen, siis olen”, joka käsittelee somen ja sosiaalisen pääoman suhdetta. Ennen julkaisin todella paljon. Sitä some on myös itselleni. Hevosten lukutaito ei kehity, kun huomio on hevosten sijaan puhelimessa, puhumattakaan turvallisuusriskistä, jonka huomion herpaantuminen aiheuttaa. Nykyään Aada tunnetaan someaktiivina, jolla on Instagramissa 40 000 seuraajaa. Kun tietoisesti vähentää puhelimen käyttöä, tulee materiaaliakin vähemmän. Olin juuri ollut kesän töissä esteratsastaja Nina Fagerströmin luona Belgiassa. Aluksi kritiikistä harmistunut Aada puhuu nykyään avoimesti somen jatkuvaa käyttöä vastaan. Hevosihmisenä somen peilissä Somevaikuttaja, ratsastaja Aada Lätti N yt 30-vuotias Aada Lätti aloitti sisällöntuotannon ollessaan vasta 16-vuotias. Isomman yleisön keränneet somekanavat tarjoavat laajaakin näkyvyyttä eri teemoille. Koko aikuisiän jatkunut sisällöntuotanto on pitänyt sisällään monenlaisia vaiheita. Näistä kokemuksista kertominen kerrytti nopeasti innokkaita lukijoita, vaikka teksti olikin pelkkää ajatuksenjuoksua. Nuorena aloitettu sisällöntuotanto on jatkunut aikuisikään. Hevostarinat siirtyivät ruutuvihkoista blogialustoille vuonna 2011, kun ne olivat ”se juttu”. Aada sai jo nuorena ystäviltään moitteita siitä, että puhelin oli jatkuvasti kädessä. Hän on pyrkinyt vähentämään puhelimen käyttöä vaihtelevasti siinä onnistuen. Ainoastaan silloin, kun tehtävät vaikeutuvat tai tunnilla sattuu jotain odottamatonta, kiinnittyy huomio tunnin tapahtumiin – koska niitä aletaan kuvata
Joskus kommentteja saattoi olla satojakin, ja nimettömillä palstoilla haukuttiin niin ratsastustani, persoonaani kuin muitakin tekemisiäni. – Tämä on ollut tosi kivaa, mutta toisaalta minua ei haittaisi, vaikka koko some katoaisi huomenna, Aada hymyilee. – Tiedän tapauksia, joissa kilpaileva ratsastaja on ennen kilpailua ollut niin kovan paineen alla, että ahdistus on purkautunut itkuna. 40. Some on tuonut mukanaan monia työtehtäviä, uusia ystäviä ja ratsastusmahdollisuuksia. Someen jaetaan pieni kuva arjesta siisteissä vaatteissa, uusissa varusteissa ja kauniiden hevosten kanssa. Somessa on usein kuitenkin pakko olla, jotta yhteistyökumppanit saavat luvattua näkyvyyttä. Vaikka ihan tavallisia tallaajia siellä ruudun takana ovat kaikki, omine haasteineen. Aada on kuitenkin iloinen, että aloitti aikanaan sisällöntuotannon sosiaaliseen mediaan. Paine aiheutuu lähes aina epäonnistumisen ja siitä seuraavan negatiivisen somejulkisuuden pelosta. Se voi saada aikaan voimakastakin kateutta ja alemmuutta verratessa omaa, varsin tavallisen ja hankalankin tuntuista elämää somejulkkisten näyttävään elämään silloin, kun omaa identiteettiään on vasta rakentamassa. Aadan mielestä somevaikuttajilla on vastuu muistuttaa tästä myös seuraajiaan. Etenkin, jos on kasvanut teinistä aikuisuuteen ja julkaissut matkalta yhtä jos toista, Aada summaa. – Toivon todella, että kouluissa opetetaan tänä päivänä medialukutaitoa ja kriittisyyttä, Aada painottaa. Elämä voi näyttäytyä täydellisenä ja huolettomana. Nykyään Aadan saama palaute on pääosin myönteistä, mutta hän tietää, etteivät kaikki ole suinkaan samassa asemassa. Mutta mukana oli myös ihan keksittyjä juttuja: sellaisia, missä oli selkeästi tarkoitus vain aiheuttaa pahaa mieltä. – Tosiasiassa virheet kuuluvat mihin tahansa oppimisprosessiin ja erehtyminenkin on inhimillistä, myös somen alustoilla. Tämän takia hän ei myöskään ota kantaa hevosalalla ajoittain ilmeneviin kohuihin. Osa kilpailevista ratsastajista hakee näkyvyyttä somessa voidakseen mahdollisen kaupallisen yhteistyön kautta kattaa edes osan kuluistaan. Niin harrastajiin kuin kilparatsastajiin kohdistuu monesti voimakasta arvostelua. On myös hyvä muistaa, ettei somen luoma kuva kilparatsastajan tai harrastajan elämästä välttämättä vastaa todellisuutta kaikilta osin. ketään. Ei kovin kivaa muisteltavaa. Aikaisemmin ihmisillä oli enemmän tilaa tehdä virheitä ja oppia niistä. Joskus perheenikin vedettiin mukaan. Lopulta homma meni siihen, että jännitin kisoja älyttömästi ja jouduin turvautumaan sallittuisiin lääkkeisiin saadakseni hermoni kuriin. – Varsinkin nuoret saattavat helposti pitää täytenä totena sitä kuvaa, jonka he somessa muista saavat. Ratsastus ja erityisesti kilparatsastus on tunnetusti hintavaa. Kauniita hevosia ja ihmisiä kuin kiiltokuvissa On myös hyvä muistaa, ettei somen luoma kuva kilparatsastajan tai harrastajan elämästä välttämättä vastaa todellisuutta kaikilta osin. Päivätyönsä ansiosta hän ei koe olevansa taloudellisesti riippuvainen somesta. – Kun ensimmäisen hevoseni kanssa tuli vaikeuksia kilpailuissa, sain osakseni valtavasti myös kielteistä kommentointia ja arvostelua. – Osa kommenteista oli toki aivan tosia, olinhan harrastaja ja opettelin ratsastamaan siinä missä muutkin. Palautetta ja painetta nuorena hevosihmisenä Aada kertoo saaneensa parikymppisenä hevosenomistajana kielteistä palautetta julkaisemiinsa sisältöihin liittyen
Vaikka Cinna itse ei tietoisena valintana käytä sosiaalista mediaa juuri lainkaan, hän näkee työssään esteratsastajien parissa hyvinkin selvästi somen aikaansaaman muutoksen. Joidenkin someaktiivien kohdalla näyttää myös siltä, että asioiden tärkeysjärjestys on jollakin lailla päässyt kääntymään päälaelleen. Ratsastaja alkaa taas keskittyä ratsastukseensa, tekeminen vapautuu ja kehittyminen pääsee uudelleen vauhtiin. 41. Tämä luo tekemiseen kovaa jännitystä, mikä puolestaan johtaa helposti juuri epäonnistumisiin, Cinna näkee. Tämä taas väistämättä jollain aikavälillä johtaa myös onnistumisiin, jotka taas puolestaan motivoivat ratsastajaa yrittämään vielä enemmän. Suurin osa Cinnan valmennettavista on somessa, osa varsin aktiivisesti. Pikapyrähdyksen jälkeen ”tavalliseen työelämään” hän palasi esteratsastuksen ja valmennuksen pariin, missä aikaa on vierähtänyt pian 25 vuotta. – Ratsastajat kokevat liian suurta painetta someseuraajiensa mahdollisista reaktioista julkaisuihinsa. Myös mahdollinen myönteinen palaute, tulee se sitten mitä kautta tahansa, on aina kannustava ja hyvä asia. Positiivinen pyörä pyörähtää käyntiin ja onnistumiset johtavat yhä uusiin onnistumisiin sekä kehittymiseen, kun virheistä ei tarvitse ottaa niin valtavia paineita, Cinna toteaa. Cinna saavutti aktiiviuransa aikana muun muassa SM-kultaa senioreissa ja junioreissa sekä kaksi gp-sarjan voittoa. – Ero on valtava. Ratsastus on vaikea taitolaji. Hänen valvovan silmänsä alla treenaa säännöllisesti noin 60 ratsastajaa, joista valtaosa on 10–25-vuotiaita, aktiivisia esteratsastuksen harrastajia. Some esteenä kehityksen tiellä Estevalmentaja Cinna Procopé Cinna Procopé C hristine ”Cinna” Procopé on monien tuntema ja tunnustama pitkän linjan esteratsastusvalmentaja. – Kukaan ei voi tulla kokeneeksi ja hyväksi missään tekemättä matkan varrella virheitä. Hän on Lounais-Suomen aluevalmentaja esteratsastuksessa ja työskentelee valmentajana myös SRL:n Talent-ohjelmassa. Myös Cinna painottaa, että virheet ja epäonnistumiset kuuluvat oppimiseen ja kehitykseen. Koska kaiken pitää aina näyttää mahdollisimman hyvältä, epäonnistumisen pelko kasvaa kohtuuttomiin mittasuhteisiin. Harrastaminen, valmentautuminen ja kilpaileminen ei enää palvelekaan hyvän mielen harrastusta ja omaa kehittymistä ratsastajana, vaan tärkeimmäksi muodostuu se, miltä kaikki näyttää somessa ja seuraajien silmissä. – Seurauksena on kierre. Itse näen ja koen valmennustyöni kautta kuitenkin enemmän niitä ikävämpiä ja jopa kehitystä haittaavia vaikutuksia, Cinna toteaa. Ratsastaja ei enää uskalla tehdä mitään epäonnistumisen pelossa, jolloin kehittyminen pysähtyy tai ratsastus jopa taantuu. Somepaasto vapauttaa yrittämisen iloon Cinna on nähnyt myös tapauksia, joissa nuori ratsastaja on vanhempiensa kehotuksesta lakannut tekemästä julkaisuja someen. Mukaan mahtuu kaiken tasoisia ratsukoita aina vasta-alkajista 140 cm:n luokkien kilpailijoihin asti. Virheiden tekemisen pelko johtaa väistämättä lamaantumiseen. – Parhaimmillaan some on ilman muuta erittäin hyvä tiedonvälityskanava ja keino olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Jos kehittymiseen pyritään ilman ainuttakaan epäonnistumista, taito ei voi mitenkään lisääntyä
– Jos alkaa mennä huonommin, on taatusti ilkeiden kommenttien kohteena. – Seuraajista ja heidän mielipiteistään tulee ratsastajalle aivan liian tärkeitä. Villellä on myös muutamia yhteistyökumppaneita, joiden tuotteita hän mainostaa jonkin verran tilillään. Nuori ei välttämättä osaa hahmottaa, että kommentoinnin motiivina voi olla kateus, tietämättömyys tai yksinkertaisesti halu kiusata. – Oikeastaan kuka tahansa voi olla nykypäivänä somessa ”kuuluisa”. Helposti tulee ajatus, että on itse oikeasti huono ja koko muu maailma on samaa mieltä. – Jos kisaradalla tulee yksi kielto, ratsukko keskeyttää. – On varsin ymmärrettävää, että nuoret ratsastajan alut kokevat seuraajiensa negatiiviset ja ilkeätkin kommentit painostavina. Esimerkiksi ratsastuksen harrastaja voi olla toiselle harrastajal42. Hänen Instagram-tilillään on 24 000 seuraajaa ja Ville julkaiseekin säännöllisesti tarinoita harjoittelustaan, elämästään ja kuulumisistaan. Myös menestyviä ratsastajia aletaan helposti arvostella kovin sanoin ja heidän taitojaan sekä suorituksiaan kilpailuissa vähätellään. Cinna kokee, että välillä valmennustapahtumat alkavat muistuttaa enemmän somespektaakkelia kuin ratsastukseen keskittyvää harjoittelua. Ilmeisesti ajatellaan, että keskeytys näyttää tuloksissa paremmalta kuin hylkääminen, Cinna ihmettelee. K ouluratsastaja ja -valmentaja Ville Vaurio ei liiemmälti esittelyjä kaivanne. Tässä mitä suurimmalla todennäköisyydellä puhuu kateus. Tiedän jopa tapauksen, jossa ratsastajan ponivuosien päätyttyä ponin suunnitellut myyntiaikeet lykkääntyivät vuodella vain siksi, että seuraajat pahoittivat mielensä, kun ponin mahdollisesta myynnistä edes alettiin puhua. Sanomattakin on selvää, että tällainen kuvio ei voi mitenkään toimia. Hyvän mielen juttuja ja videopäiväkirja Kouluratsastaja ja -valmentaja Ville Vaurio Ville Vaurio ja Merry Francis eli ”Kenttis”. Mitä korkeamman tason ratsastajasta on kyse, sitä kovempaa on yleensä myös arvostelu. Välillä mieleen tulee väistämättä kuitenkin ajatus, että kuvaamisen ainut tarkoitus on saada materiaalia somejulkaisuihin eikä suinkaan toimia oppimisen tukena, Cinna toteaa. Näin, nurinkurista kylläkin, tapahtuu helposti myös silloin, jos alkaa menestyä ”liian hyvin”. Some saattaa olla henkisesti myrkyllinen ympäristö, ja seuraajien kommenteista tulla elämää ja tekemistä määrittävä asia. – Ajoittain tulee tunne, että videoiden kuvaaminen on tärkeämmässä roolissa kuin itse ratsastus. Joidenkin nuorempien esteratsastajien kohdalla on viime aikoina näkynyt hieman erikoinen uusi suuntaus. Itseluottamus saa kovan kolauksen ja tilannetta yritetään paikata pakottamalla itsensä olemaan täydellinen. En koskaan kiellä kuvaamista valmennuksissani, koska se voi parhaimmillaan edistää oppimista paljonkin. Jos haluaa selvitä somessa suuremmalti mieltään pahoittamatta, turvallisinta on olla kultaisen keskitien tallaaja. Näkyvyyttä eivät tuo vain saavutukset ja tulokset, vaan paljolti myös se minkälaisiin asioihin ja arvoihin henkilö yhdistetään seuraajien silmissä. EM-edustaja, tuore kaksinkertainen SM-kultamitalisti ja arvostettu valmentaja on aktiivinen myös somessa
Myös urheilullinen tulokulma on tärkeä. – Ilman muuta some lisää paineita. Hyvät käytöstavat ja toisen ihmisen huomioon ottaminen unohtuvat siellä helposti kokonaan. En voisi kuvitellakaan tekeväni yhteistyötä esimerkiksi jonkin kiinalaisen halpakauppayhtiön kanssa. Nuorempana jäin usein kiinni tähän tunteeseen, mutta nykyään pystyn hetken päästä jo muistamaan myös radalla tapahtuneet onnistumiset. Lähes poikkeuksetta suorituksen jälkeen tuntuu, että olisi todellakin voinut mennä paremmin, ennen kaikkea olisi pitänyt ratsastaa paljon paremmin. Kilpaileminen, hevosen hyvinvointi ja kouluratsastus Ville on ollut ratsastusuransa alkutaipaleelta asti erittäin itsekriittinen. Arvostan kotimaisuutta, perhettä, kotia ja ylipäätään rehtiä tapaa toimia. On myös täysin mahdotonta hyväksyä tilannetta, jossa täysin lajia tuntemattomat ihmiset voisivat tulevaisuudessa määrittää koko lajin suunnan. Hevosten hyvinvointia koskevaa keskustelua värittävät usein varsin yksioikoiset ja suvaitsemattomat ääripäiden näkemykset. Jos joku on todella aidosti huolissaan esimerkiksi taidoistani tai hevosteni hyvinvoinnista, hän voi ottaa yhteyttä suoraan minuun eikä kirjoitella nimettömänä somessa, Ville toteaa. Jos epäonnistuit ennen someaikaa, siitä saattoi olla joku pieni maininta hevoslehdessä kolmen viikon kuluttua. Tämä piirre korostuu voimakArvostan kotimaisuutta, perhettä, kotia ja ylipäätään rehtiä tapaa toimia. Samalla itselle kertyy muistoja sekä tulee pidettyä eräänlaista videopäiväkirjaa omasta ja hevosten kehityksestä. Ville meni nuorena alun perin someen, koska kaikki kaveritkin olivat siellä. Myös urheilullinen tulokulma on tärkeä. – Koen, että kaikenlainen väittely somessa on täysin turhaa, se on kuin puille puhuisi. Se oli myös näppärä keino pitää yhteyttä ystäviin erityisesti ulkomailla töissä ollessa. – Saamani palaute on valtaosin positiivista enkä seuraa muita kanavia etsiäkseni muuta palautetta ratsastuksestani. kaimmin kilpailutilanteessa. – Tuntuu, että lajin harrastajat ja erityisesti kaikki kilparatsastajat ovat pahimman luokan rikollisia, joita kiinnostaa vain menestyminen hinnalla millä hyvänsä hevosista ja niiden hyvinvoinnista piittaamatta. – Itselleni kilpaileminen on tapa tuoda esille kotona tehtyä työtä. Ville haluaa julkaista oman näköisiään hyvän mielen juttuja. Ville on myös ajoittain leikkinyt ajatuksella, että jättäytyisi kokonaan pois somesta. – Olisi mielenkiintoista nähdä, miten se vaikuttaisi omaan ajatteluun ja ajankäyttöön. Aina, kun kommentoi somessa jotain, pitäisi sama asia voida sanoa ihmiselle kasvokkain. Kilpailemiseen liittyy edelleen myös aikuisena jännitystä ja välillä ahdistustakin. Epäonnistumiset todellakin leviävät reaaliajassa. Hän ei halua ottaa tilillään kantaa päivänpolttaviin hevosalan keskusteluihin tai kohuihin eikä myöskään seuraa keskustelupalstojen mahdollista kritiikkiä esimerkiksi omasta ratsastuksestaan. En ylipäätään ole somessa yhteistyökumppanien takia, vaikka toki niillä on jonkinlaista taloudellista merkitystä. Nykyään videot ovat ehtineet levitä jo vaikka kuinka laajasti, ennen kuin olet saanut lastattua hevosesi kisapaikalla kotimatkaa varten autoon. Hyvän mielen juttuja ja videopäiväkirja le paljon helpompi samaistumisen kohde kuin joku kilparatsastaja huipulta, vaikka toki idoleitakin tarvitaan, Ville miettii. 43. Nykyään some on hänelle enemmänkin tiedon hankinnan ja markkinoinnin kanava. Nykyään somen kautta voi jakaa videopätkiä myös kotiharjoittelusta. – Kun laittaa koko sielunsa sekä lähes kaiken aikansa ja rahansa johonkin, joka on itselle todella tärkeää, tuntuu erittäin pahalta, kun se käytännössä demonisoidaan. Iso osa tästä keskustelusta käydään tietenkin juuri somessa. – Tuntuu että kiivaimpien keskustelijoiden mielestä on olemassa vain yksi oikea tapa pitää hevosia. – Minulle on tärkeää, että koen yhteistyökumppanieni arvot omikseni. – Kisapäivän aamuna ajattelen vain, että olisipa jo ilta ja koko homma takana päin. Itse koen, että hevosten hyvinvointia parannetaan, kun yritetään löytää jokaiselle yksilölle sille parhaiten sopivat käytännöt. On vaikeaa esimerkiksi kuvitella, että jonkun alkuperäisrodun ponin ja kilpailevan urheiluhevosen tarpeet ovat täsmälleen samanlaiset, Ville pohtii. Villeä huolettaa kouluratsastuksen ympärillä tapahtuneet kohut ja erittäin negatiivissävytteinen keskustelu, joka koskee nimenomaan kouluratsastusta
Hevosen hyvä mieli näkyy ja kuuluu Hevosten kanssa toimiessamme meidän on tärkeää tietää, miten ne kokevat erilaiset asiat ja tilanteet. Hevoset saavat paljon mielihyvää sellaisten asioiden tekemisestä, jotka ovat olleet näille aukeilla alueilla laiduntaville saaliseläimille lajina elintärkeitä. Eläinten tunteiden tulkitseminen ei aina ole helppoa. Entä ilme. Samalla sekä hoitajan että hoidettavan olo ja turvallisuus paranevat. Molemminpuolinen kehon hoitaminen tuntuu kaveruksista hyvältä. Me ihmiset olemme oman lajikehityksemme aikana oppineet taitaviksi tulkitsemaan erilaisia kasvojen ilmeitä. Millainen niiden asento ja muu kehonkieli on. ELT Ann-Helena Hokkanen IStock ja Sonja Holma L aumaeläiminä hevosille on hyvin tärkeää pystyä viestimään tehokkaasti keskenään niin mukavista kuin ikävistäkin asioista. Ihmislajin kehityksen mittakaavassa ei ole vielä kovinkaan kauaa siitä, kun karvaton apina arolla Tutkimus 44. Vähintäänkin yhtä tärkeää on tunnistaa rento, iloinen ja hyvinvoiva hevonen. Onneksi asiaa tutkitaan koko ajan enemmän. Nautinnollisen hoitohetken palkintona ovat positiiviset tunteet, mutta sään kapsutuksella on myös syvempi tarkoitus; se vahvistaa lauman jäsenten yhteenkuuluvuutta. Erityisesti haluamme tunnistaa, milloin hevosella on hyvä olla ja mistä se nauttii. Usein ilmeisiin käytetään myös vastaavia lihaksia, kuten kulmien kohottamiseen tai suun supistamiseen. Mielihyvä motivoi eläintä tekemään itselleen ja laumalleen hyödyllisiä asioita. Onkin hyvin tärkeää, että opimme kiinnittämään yhä paremmin huomiota siihen, mitä hevosemme eri tilanteissa meille kertovat. Tuoreet tutkimustulokset kertovat, että hevoset viestivät tuntemastaan mielihyvästä etenkin ilmein ja elein, mutta myös äänin. Sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen lisäksi hevosilla on suuri motivaatio liikkua, etsiä ravintoa ja syödä korsirehua. Siksi mieluummin kapsutetaan kiltisti toisen viestejä tarkkaillen ja koetetaan etsiä juuri ne kohdat, jotka kaverista tuntuvat kaikkein mukavimmilta. Positiivisilla tunteilla palkitseminen on siis ollut eduksi lajien säilymiselle ja kehittymiselle. Jos laumatoveria puree hoitohetken aikana, seuraa ikävä tilanne, johon liittyy harmitusta ja muita keljuja tunteita. Lisäksi hevoset osaavat tunnistaa ja erottaa esimerkiksi ihmisten vihaiset ja iloiset ilmeet. Hyvä mieli ohjaa Mielihyvä on erittäin tärkeä toiminnan ohjaaja. Kun tunnistamme hevostemme positiivisista ja negatiivisista tunteista kertovia viestejä yhä paremmin, osaamme tehdä asioita niin, että ne tuntuvat hevosesta mukavilta. Esimerkiksi laumatoverin kapsuttamiseen sään kohdalta liittyy paljon positiivisia tunteita. Sen välttely tähtääkin pääasiassa samaan lopputulokseen kuin mielihyvän tavoittelu. Miltä ne näyttävät, kun tuntuu oikein hyvältä. Hevosten kipuilmeistä ja stressin merkeistä on tehty paljon tutkimusta. Aivojen mielihyväalueita aktivoivat asiat, jotka parantavat yksilön valmiuksia hengissä pysymiseen ja suvun jatkamiseen. Mielihyvän vastavaikuttaja on mielipaha. Samalla viestitään myös tehokkaasti, mistä ja millä tavalla halutaan omaa kehoa hoidettavan. Kannattaa katsoa toistensa säkää ja selkää kapsuttavia hevoskaveruksia. Silloin osaamme lisätä näitä mielihyvää tuottavia asioita juuri kyseisen hevosen elämään. Ilmeet paljastavat Tutkimuksissa hevosten on havaittu kykenevän 17 kasvojenilmeeseen, ihmisillä vastaava määrä on 27. Hevoset kommunikoivat myös meidän ihmisten kanssa monella eri tavalla
45. Tunnetilan peittäminen kasvoilta on hyvin vaikeaa. oli täysin riippuvainen lajitoveriensa seurasta. Voimme käyttää hyväksemme kykyämme lukea kasvojen ilmeitä hevosia hoitaessamme. Kuten ihmisillä, myös eläimillä kasvojen ilmeet ovat kehittyneet hyvin informatiivisiksi ja melkein automaattiseksi tunnetilojen peiliksi. Ja aina se ei edes onnistu, vaikka miten yritämme. Korvat olivat paikallaan ja osoittivat rennosti taaksepäin melkein samassa linjassa turvan kanssa. Ranskalainen tutkijaryhmä selvitti nuorten welsh-tammojen ilmeitä erityyppisen harjauksen aikana. Siksi meille ihmisille on ollut erityisen tärkeää nähdä toistemme kasvoista, miltä milloinkin tuntuu ja miten toiset meihin suhtautuvat. Sen sijaan tammat, joita harjattiin epämiellyttävästi, pitivät päätään korkealla ja silmiään kokonaan Kun tiedämme, mitä katsoa hevosten ilmeissä ja harjoittelemme tätä taitoa, ilmeet useimmiten paljastavat eläimen tunnetilan. Tutkimuksessa havaittiin, että positiivisia tunteita tuottavien toistuvien harjauskertojen aikana hevosilla oli useammin kaula hieman koholla, silmät puoliummessa ja ylähuuli venytettynä. Antoihan ryhmä lämmön, ruuan ja turvan. Varsinaisten ilmeiden lisäksi tunnetiloista kertovat kasvojemme mikroilmeet, joita emme itse tietoisesti hallitse, mutta joita tunnistamme toistemme kasvoilta. Kun tiedämme, mitä katsoa hevosten ilmeissä ja harjoittelemme tätä taitoa, ilmeet useimmiten paljastavat eläimen tunnetilan. Esimerkiksi harjaamisen ja muun hoitamisen aikana kannattaa tarkkailla, mikä saa hevosen ilmeen rennoksi ja mikä taas jännittyneeksi
Kun rapsutus tai harjaus tuntuu mukavalta, hevonen siis usein nojautuu lähemmäs hoitajaa. Kun rapsuttaa karvanlähtöaikaan mehukkaasti kutisevaa mahanalustaa, on helppo uskoa mielihyvän liittyvän tähän käyttäytymiseen: rapsutettavan hevosen kaula nousee, ylähuuli pitenee ja oikein heiluu rapsutuksen tahtiin samalla, kun silmät ovat puoliummessa ja korvat rennot. auki. Näin tammikuun pakkasilla voi vain haaveilla keväästä, valosta ja vihertyvistä laitumista. Ylähuuli pitenee mielihyvästä Erityisesti ylähuulen venyttäminen yhdistettiin tutkimukseen osallistuneilla tammoilla miellyttäväksi koettuun harjaukseen, sillä sitä ei esiintynyt juuri ollenkaan epämiellyttävästi harjatuilla hevosilla. Harjaamista jatkettiin ennalta tehdyn mallin mukaan, vaikka hevoset koettivat välttää jonkin kehonsa osan koskettamista tai liian voimakasta harjaamista ja osoittivat mielipahaa jännittyneisyydellä sekä yrityksillä vetäytyä tilanteesta ja puolustaa itseään. Ilme sekä kehonkieli ovat hyvin rentoja ja nautinnon kirjaimellisesti näkee. Mikä taas aiheuttaa ilmeeseen jännitystä ja saa puoliummessa olevat silmät aukeamaan. Venynyt ylähuuli tulee silloin mieleen. Jännittymisestä kyseistä kohtaa ei harjattu lisää ja kohti nojautumisesta rapsutusta kyseiseen mieluisaan paikkaan lisättiin. Korvat osoittivat jännittyneesti eri suuntiin tai olivat tiukasti päätä myöten taaksepäin. Jos hevonen väistää kosketusta, se ei tunnu mukavalta. Ja karvanlähdöstä. Makoisimmat rapsutuskohdat löytyvätkin useimmiten hevosen reaktioita tarkkaillen. 46. Usein hevonen vielä liikuttaa päätään ylähuulen tahtiin. Ylähuulen venyttäminen ja joidenkin hevosten tekemä pidentyneen ylähuulen liikuttaminen edestakaisin yhdistetäänkin juuri lajitoverin hoitamiseen ja siihen liittyvään mielihyvään. Positiiviseksi hevosten kokema harjaus taas sisälsi paljon rapsutusta ja hoitaja huomioi hevosen viestit. Millainen rapsutus missäkin kohtaa saa hoidettavan ilmeen rentoutumaan ja ylähuulen pitenemään. Miellyttäväksi harjauksen kokeneet tammat olivat rentoja, hakivat hoitajan huomiota sekä nypläsivät huulillaan hoitajaa, läheistä seinää tai riimunaruja harjaamisen aikana. Hyvän mielen lisäksi hevosen viestien tarkkaileminen ja niihin reagoiminen hoitotilanteessa tuovat hevoselle tärkeän tunteen, että se voi vaikuttaa asioihinsa. Sekin lisää hyvinvointia. Tutkimuksessa epämiellyttävä harjaaminen tehtiin niin, että hoitaja ei kiinnittänyt huomiota hevosen reaktioihin. Niiden silmien valkuaiset näkyivät ja huulet olivat jännittyneet
Ranskalainen tutkijaryhmä käyttää pärskähdyksestä termiä ”snort”. Yleensä hevosen pää liikkuu pärskimisen tahtiin. Ja kun tutkimuksessa verrattiin eri tavalla asuvia hevosia, eniten pärskimistä esiintyi laitumella tutussa ryhmässä pidetyillä laiduntavilla hevosilla. Siksi aikaisemmin on ajateltu, että hevonen puhdistaa pärskimällä sieraimensa liikunnan jälkeen. Could snorts inform us on how horses perceive riding. Useinhan pärskimistä esiintyy hevosen rentoutuessa verryttelyssä tai kävellessä reippaan liikunnan jälkeen maastossa löysin ohjin. Siis niillä, joilla ajattelemme olevan paljon mahdollisuuksia kokea positiivisia tunteita. Käytettyjä termejä tärkeämpää on kuitenkin erilaisten äänten yhdistäminen eri tilanteisiin ja tunnetiloihin. Kun ratsusi pärskii ilme rentona matkatessanne maastoon, tiedät, ettet ole ainoa, joka odottaa innolla tulevaa liikuntaa. Tätä tulkintaa tukee se, että tutkimuksessa havaittiin hevosten pärskivän vähiten tallissa, jossa siis luulisi olevan eniten pölyä ja siksi suurempi tarve puhdistaa sieraimia. Sen tuottama kajahtava ääni yleensä yhdistetään suurta valppautta vaativiin tai hälyttäviin tilanteisiin. Korskahduksen aikana hevosen pää on korkealla, sen sieraimet ovat laajentuneet ja eläimen asento on jännittynyt. Todennäköisempää taitaa olla, että hevonen on rento ja hyvällä mielellä ja pärskii mielihyvästä. Kun hevonen tutkii jotakin uutta asiaa tai esinettä, se voi vetää nopeasti ilmaa sieraimiinsa lyhyissä jaksoissa päästäen tuhisevia tai korahtelevia, joskus melkein kuin kuorsaavia ääniä. Kolmas sieraimilla tehtävä äänityyppi on pärskähdys. Edelleen pärskimisen mielihyvästä kertovaa luonnetta pönkittää havainto, jonka sama Rennesin yliopiston ranskalainen tutkijaryhmä totesi myöhemmin. Tuhahtelu tai korahtelu liittyy siis usein 47. Usein eläin tuntee olonsa turvalliseksi, mutta on kiinnostunut tutkimastaan asiasta. An unexpected acoustic indicator of positive emotions in horses. Korskahdus on hyvin lyhyt ja hyvin intensiivinen yhtäjaksoinen äkillinen uloshengitys tai puhallus sierainten läpi. • Lansade L, Nowak R, Lainé AL, Leterrier C, Bonneau C, Parias C, Bertin A. Ja kun ponisi nojautuu rapsuttavaa kättäsi vasten silmät puoliummessa ja ylähuuli pitkällä, tiedät kohdan olevan juuri sopiva. Facial expression and oxytocin as possible markers of positive emotions in horses. Se on usein monta jaksoa sisältävä ääni, joka tehdään suu kiinni puhaltamalla vaiheittain ilmaa sierainten läpi ulos samalla, kun sieraimia värisytetään. Tällä on siis todennäköisesti laumatovereita varoittava tarkoitus. Englanniksi ranskalainen tutkimusryhmä käyttää tästä äänityypistä termiä ”snore”. Uuden löytäminen on mukavaa. Pärskiminen on hyvä merkki Hevosten sieraimistaan päästämille äänille ei ole vielä vakiintunut terminologiaa kirjallisuudessa suomeksi tai englanniksi. Korskuminen taas liittyy vaaran ja pelon tunteeseen ja yleensä äänen katsotaan viestivän voimakkaasta kiihtymyksestä, johon yleensä liittyy negatiivisia tunteita. He havaitsivat, että pärskimistä esiintyi ratsastuksen aikana juurikin erityisen rennoissa tilanteissa, esimerkiksi kun ratsastettiin käyntiä pitkin ja löysin ohjin. Ilmeet ja äänet auttavat meitä kuitenkin jo nyt arkisen aherruksen keskellä. Rennesin yliopistossa Ranskassa työskentelevä tutkijaryhmä selvitti, voiko aiemmin sierainten puhdistamiseen liitetty pärskiminen ollakin merkki hevosen kokemasta tyytyväisyydestä ja positiivisista tunteista. Hevoset voivat tuottaa kolmea erilaista ääntä kuljettamalla ilmaa sieraintensa läpi. Eri kirjoittajat määrittelevätkin nämä kolme ääntä eri tavalla sekä käyttävät niistä erilaisia nimityksiä. • Stomp M, Masson A, Henry S, Hausberger M, Lesimple C. Esimerkiksi kun hevonen havaitsee ympäristöstään jonkin pelottavan asian, se voi päästää sieraimistaan voimakkaan korskahduksen. Äänen lisäksi ilme ja kehonkieli viestivät koetusta vaarasta: keho on jännittynyt ja kasvojen ilmeestä paistaa huoli. Tutkimusviitteet: • Stomp M, Leroux M, Cellier M, Henry S, Lemasson A, Hausberger M. Tällainen tuhahtelu tai korahtelu voi myös ennakoida voimakasta korskahdusta. Tutkimusryhmä käyttää tästä epämiellyttävästä, toisten huomion saavasta äänestä termiä ”blow”. Pärskiminen taas liitetään innostavaan, mutta positiivisia tunteita sisältävään tilanteeseen. jonkin uuden asian tai esineen tutkimiseen; tilanne on hevosesta uusi ja hieman jännittävä, mutta ei pelottava. Pärskähdys onkin korskahdusta hieman pidempi ääni eikä siihen liity hevosen vaaralliseksi kokemaa tilannetta. Hevosten ilmeitä ja eri tavoin käyttämiä ääniä on syytä tutkia paljon tarkemmin, jotta voimme yhä paremmin ymmärtää, miten ne välittävät tietoa tunnetiloista eri tilanteissa. Myös äänillä viestitään Ilmeiden, eleiden ja muun kehonkielen lisäksi hevoset viestivät tunteistaan myös äänin. Pärskiminen taas liitetään innostavaan, mutta positiivisia tunteita sisältävään tilanteeseen
Lähtökohtaisesti lainsäädäntömme mukaan hevonen on tuotantoeläin siinä mielessä, että mikäli se päätyy elämänsä lopussa teurastamolle, sen tulee olla edelleen turvallista ravintoa ihmiselle. Hevosen lääkintä ja lääkekirjanpito ELL Sanna Harjupatana, Hyvinkään Hevossairaala Sonja Holma Eläinlääkäri Sanna Harjupatana pitää Leppäahon Hevostilan lääkintäkäytäntöjä esimerkillisinä. Ravihevosten dopingsäännöt ja varoajat löytyvät Suomen Hippoksen sivuilta hippos.fi. Tällaisten lääkkeiden käyttö on sallittua ainoastaan, mikäli hevosen passiin merkitään ikuinen teuraskielto. Kuitenkin hevosten teurastamisen historia Suomessa yleistyi eläinsuojelijoiden aloitteesta. – On vastuullista hevosen pitoa, että lääkintäasiat ja kirjanpito ovat kunnossa. Lisäksi EU:lla on lista hevosten lääkkeistä, joiden käytöstä tulee passiin merkintä kuuden kuukauden teuraskiellosta. Suomen Hippos ottaa dopingtestejä radoilla ja niitä voidaan tulla tekemään harjoitusaikana Tallinpitäjän käsissä on kaikki, mitä hevosten suuhun menee Leppäahon Hevostila Nina Savolainen näyttää, miten lääkityn hevosen karsina merkitään sanalla doping. Akuuttihoidon 48. Meillä on tarjolla paljon hevosille rekisteröityjä lääkevalmisteita, joille on tehty jäämätutkimukset. Käytännössä jokaisen hevosenomistajan olisi hyvä miettiä lääkintäasioita jo etukäteen. Aiheeseen liittyy myös muita muistettavia asioita. Ravipuolella ollaan erittäin tarkkoja kontaminaatiosta. Itse suosin Suomen Hippoksen sähköistä Oma talli -systeemiä, jossa lääkeaineet on helppo hakea joko valmiista listasta tai skannata klinikkapaperit talteen. Hevoslääkeala on kuitenkin valitettavan marginaalinen, ja kaikkeen ei ole tarjolla hevosen omia valmisteita, joten joudumme usein turvautumaan lääkkeisiin, joita ei ole rekisteröity käytettäväksi hevosilla tai muilla kotieläimillä. Kyseinen lista löytyy netistä hakusanoilla Komission asetus (EU) N:o 122/2013 sekä osoitteesta eur-lex.europa.eu. Aloittamisessa on ehkä oma vaivansa, mutta käyttö on helppoa, kun sen ottaa tavaksi, Savolainen toteaa. Ratsuhevosten kiellettyjen aineiden lista on Suomessa sama kuin FEI:n (feicleansport.org), mutta poikkeuksena meillä kiellettyjen aineiden listaan lisätään myös antibioottien käyttö. Karsinoita on 22 ja pikkupihattoja 8. Hevonen oli aikanaan ennen kaikkea työjuhta, elinkeino ja apuna ihmisen arjessa selviytymisessä. H evosen lääkintä ei ole vain lääkkeiden antamista. Kyseinen hevonen ei ole lääkitty. Ajatus tuntuu vieraalta kovin monelle hevosenomistajalle. Niillä lääkityn hevosen liha on todettu teurasvaroaikojen jälkeen turvalliseksi kuluttajalle. Nina Savolaisen johtamassa täysihoitotallissa asuu ravija ratsuhevosia harrastetasolta kilpureihin. Kun hevosen lihan arvo nousi, hevonen kannatti mieluummin teurastaa kuin ajaa totaalisen loppuun. Oli tavallista, että kun varakkaampi henkilö oli ”käyttänyt hevosen loppuun”, hän myi sen eteenpäin jollekin köyhemmälle ja niin edelleen. Nina Savolaisella on itsellään ravihevosia, mutta tytär harrastaa myös ratsastusta ja kilpailee esteillä. Leppäahon Hevostila on toiminut Nurmijärvellä jo 25 vuotta. Teuraskielto hevospassissa on tärkeä merkintä Nykyisin hevosten käyttötarkoitus on muuttunut, samoin lääkintä. – Jokaisen hevosenomistajan vastuulla on pitää yllä lääkekirjanpito eli tiedot annetuista lääkkeistä vaikka paperilla tai ruutuvihossa. Talteen voi merkitä myös lihashuollon ja mitä hieroja sanoi. Eläinlääkärin kynästä Kaikki lääkkeet säilytetään lukittavassa kaapissa, jonka oveen merkitään lääkkeiden antoajat ja kuitataan tehty lääkitys
Osa lääkkeistä ei kestä auringonvaloa ja ne tulisi suojata siltä. Lääkkeitä ei anneta ruoan mukana, mutta lääkityn hevosen astia pestään silti erityisellä huolella. Kuvassa pakataan kilpahevosten dopingnäytteitä. Myös annetut loislääkitykset merkitään kirjanpitoon. – Jos hevonen saa lääkekuurin, säilytän lääkkeet lukollisessa lääkekaapissa ja annostelen ne hevosille itse. Jos hevosella on ikuinen teuraskielto, mutta hevosta käytetään muuna tuotantoeläimenä, kuten esimerkiksi metsätöissä, tulee kirjanpitoa säilyttää kolme vuotta. Lääkityksen jälkeen pestään aina kädet. harrastehevosilla, joilla on ikuinen teuraskielto, mutta sekin on suositeltavaa etenkin kilpailevilla hevosilla sekä yleisesti hevosen hoitojen seuraamiseksi. Hevosten asianmukainen lääkintä on tärkeä asia. Myös rehuista on pidettävä kirjaa Koska hevoset luokitellaan tuotantoeläimiksi, myös niiden rehuista on pidettävä kirjaa. Omistajan tai haltijan on pidettävä kirjaa kaikista hevosen saamista lääkkeistä, myös loislääkinnästä. – Lääkityn hevosen karsinaan ei mene edes vahingossa käymään toinen hevonen. Siltä varalta, että itse ei ole paikalla tallilla, asiasta kannattaa joko keskustella tallinpitäjän kanssa etukäteen tai merkitä ikuinen teuraskielto passiin jo valmiiksi vaikkapa tavallisen rokotuskäynnin yhteydessä hätätilanteen varalta. Käytännössä helpointa on säilyttää ostettujen rehujen kuitit ja merkitä ylös tallin mahdollisesti itse tuottamat rehut. Rehut annostellaan irrallisiin astioihin, jotka on helppo pitää puhtaina. Jos lääke annetaan suun kautta, annan sen hevoselle aina käytävällä. Tallinpitäjällä on myös hyvä olla kokonaiskäsitys hevosen hyvinvoinnista, johon kuuluu olennaisena terveydentilan tarkkailu. Hyvä kirjanpito osoittaa tarkasti hevosen lääkinnän ja siitä on usein myös merkittävää hyötyä, kun käydään läpi hevosen sairaushistoriaa eläinlääkärin tutkimustilanteissa. Asetuksen mukaan hevospassin tulisi olla siellä missä hevonenkin. Kaikki ymmärtävät miksi meillä tehdään näin. Eläinlääkärillä on velvollisuus antaa käyttämistään ja määräämistään lääkkeistä tiedot eläimen omistajalle tai haltijalle. – Ravimaailman sisällä rikkomukset tuomitaan ankarasti ja niistä seuraa myös sanktiot, joista vastaa hevosen valmentaja toisin kuin ratsastuksessa, jossa vastuussa on ratsastaja. Lääkkeiden käyttö ja säilytys talleilla Lääkkeiden käsittelyyn talleilla tulisi kiinnittää erityistä huomioita. Kirjanpitovelvollisuus riippuu siitä, onko tunnistusasiakirjassa eli hevospassissa teuraskieltomerkintä ja mikä on hevosen käyttötarkoitus. Savolainen tai tallin työntekijä vastaa lääkkeiden antamisesta kaikille hevosille. Näin varmistan, että hevonen saa koko annoksen. Ensinnäkin kullakin lääkkeellä on sille toivottu säilytyslämpötila. Hevosen lääkintä ja lääkekirjanpito yhteydessä joudutaan turvautumaan usein lääkkeisiin, joista voi seurata teuraskielto. 49. Raveissa käytetään taas yleisesti lainakuskeja, joilla ei ole usein tarkempaa tietoa hevosen päivittäishoidosta. Kilpailevilla hevosilla kirjanpito on erityisen tärkeää. Kilpaileva ratsastaja on vastuussa mahdollisista dopingrikkeistä. – Hevosten omistajat ovat 99 prosenttisesti tyytyväisiä siihen, että me hoidamme tallin puolesta lääkitsemisen. Jäätyminen on haitallista pääsääntöisesti kaikille lääkkeille. Rehukirjanpidosta pitäisi käydä ilmi rehujen nimi, valmistaja, toimituspäivämäärä ja toimittaja. Osaamme tarvittaessa heti sanoa kuinka kauan on hevosen lääkityksestä tai lämmön mittauksesta, jos tulee joku tilanne tai oire. Valitettavan usein hevosille saatetaan antaa esimerkiksi ilman reseptiä saatavia lääkkeitä, kuten ihmisten allergialääkkeitä tai mahansuojalääke sukralfaatia, ilman että sitä merkitään mihinkään tai hevosen omistajalla on asiasta eläinlääkärin määräystä. Kun lääkekuuri ja varoaika ovat ohi, hevosen vesikuppi, kalterit ja karsinan seinät pestään huolella. Mikäli hevosen passiin ei ole merkitty ikuista teuraskieltoa, kirjanpitoa tulee säilyttää viisi vuotta. Meilläkin on käyty kerran katsomassa treenissä olevat ravihevoset, samalla kunnossa pitää olla lääkekirjanpito ja passit, Savolainen kertoo. Tyypillisimpiä ovat yleisesti käytetyt silmätipat. Laki ei velvoita pitämään kirjanpitoa ns. Karsinassa hevoset voivat sotkea jäämät ruokakuppiin, seinille ja joka paikkaan. Kun hevosella on lääkekuuri, sen karsina merkitään selkeästi isolla doping lapulla kaikkien tiedoksi. Omistajan taas tulee pitää lääkkeistä kirjanpitoa. myös talliin
Lääkkeille tulisi olla turvallinen, merkitty paikka. Ja jos meiltä eläinlääkäreiltä meinaavat joskus passimerkinnät unohtua, meitä saa muistuttaa tästä osasta työtämme. 50. Samalla ehkäistään oma altistuminen lääkeaineille. Lääkkeiden turvallinen säilytyspaikka ei ole ruokakärry tai tallin käytävä. Harrastehevoselle lääkekontaminaatiosta on harvoin harmia, mutta huolimaton lääkkeiden tai rehujen käsittely voi vaarantaa muiden kilpailevat hevoset. Nina Savolainen pitää kirjaa omien hevostensa lääkkeistä Suomen Hippoksen Oma talli -systeemissä. Lisäksi on tärkeää estää lääkkeiden väärinkäyttö ja huolehtia, että lääke käytetään vain sille hevoselle, jolle se on määrätty. Kertakäyttöisten kumieli nitriilikäsineiden käyttö kannattaa, jos pesumahdollisuutta ei ole sekä erityisesti silloin, kun hevoselle annetaan lääkettä suuhun ruiskulla tai silmälääkkeitä silmiin. Hevosten pitää olla rekisterissä, oli niitä tallissa sitten 2 tai 200. Kiinteissä astioissa kupin saumoihin ja seinän väleihin jää helposti jäämiä. Kun hevonen on oppinut ottamaan annetut lääkkeet rauhassa ja mielellään, ne päätyvät paljon suuremmalla todennäköisyydellä oikeaan osoitteeseen myös jatkossa. Tämä seikka kannattaa ottaa myös huomioon kilpailukaudella, jos hevonen tarhaa ja ruokailee toisten kanssa tai asuu esimerkiksi yhteispihatossa. Jos hevosella on lääkekuuri, astia pestään erityisen huolellisesti pesuaineella, vaikka lääkkeitä ei laitetakaan koskaan suoraan astioihin. Hevosta lääkittäessä lääkeainetta menee helposti käsille, joten kädet kannattaa pestä aina lääkityksen – Rehukirjanpito on tallillamme käytännössä minulla, säilytän kaikki rehulaskut. Tämä kehitys on jo johtamassa siihen, että joillekin parasiiteille ei enää löydy niihin tehoavia lääkkeitä. Lääkitys pitää antaa niin, ettei se pääse kosketuksiin muiden hevosten kanssa ja kontaminoi eli ”saastuta” niiden karsinoita, ruoka-astioita tai tavaroita. Uudet hevoset tulevat tallille karanteenin kautta. Tallin henkilökunta tekee joka hevosen rehuannokset irrallisiin kuppeihin, mukaan lisätään asiakkaan pyytäessä tämän mahdolliset omat lisärehut. Hevosen passi säilytetään sen omassa varustekaapissa. Lääkekirjanpito ei vaadi suurta vaivaa Mitä ei ole kirjattu, ei ole tehty. Luonnollisesti ruoka-astiat, joissa lääkkeitä mahdollisesti annetaan, tulee olla hevosen omia ja erillään muista. On kaikkien etu esimerkiksi tarttuvien tautien varalta, että tiedämme mistä hevoset ovat tulleet ja mihin ne menevät. Suosittelen lämpimästi perehtymään oppimisteorioihin ja positiivisen vahvistamisen hyödyntämiseen hevosten koulutuksessa. Vanha sääntö lääketieteestä. Lääkityksellä olevan hevosen voi myös merkitä esimerkiksi karsinan oveen, jotta kaikki tallilla kävijät tietävät, ettei mitään muuta hevosta kannata laittaa kyseiseen karsinaan edes väliaikaisesti. Osa lääkkeistä poistuu virtsan tai ulosteiden mukana. Hevoset ovat hyviä oppimaan. Hevosen tarpeenmukainen lääkintä kuuluu hyvään hevosenpitoon ja se on myös eläinsuojelullisesti tärkeää. Huolella ylläpidetty kirjanpito on myös kilpailijan vakuutus dopingrikkeiden varalta. On myös huolehdittava, että vanhentuneet lääkkeet toimitetaan apteekkiin hävitettäväksi oikeaoppisesti. Karanteenihevonen viedään ensimmäisenä ulos ja tuodaan viimeisenä sisään, ja sen käsittelyn jälkeen pestään aina kädet. Erityisen tarkkana pitää olla, jos ostaa yrttiseoksia tai muita tuotteita ulkomaisista nettikaupoista, ettei mukana ole esimerkiksi dopingaineiksi laskettavia yrttejä, kuten valeriaanaa. Näin lääkeaine ei kulkeudu vahingossa muille hevosille. – Kun meille tulee uusi hevonen, merkitsen sille edellisen paikan tunnuksen ja lähtiessä minulle ilmoitetaan uuden paikan tunnus. Palvelu on apteekissa maksutonta. Jotta lääkintä olisi kaikille turvallista ja kenenkään ei tarvitsisi olla huolissaan lääkekontaminaatiosta, tallilla on hyvä olla yhteiset, selkeät pelisäännöt. Jos joku ostaa omia rehuja, hänen on vastattava niiden kirjanpidosta. Jotta lääkkeiden teho säilyisi haluttuna, eikä väärä säilytys aiheuttaisi esimerkiksi lääkeainereaktioita, tulee pakkauksen ohjeita aina noudattaa. Se toimii myös hyvänä päiväkirjana, kun potilas asioi eläinlääkärillä. – Näin hevosen passi on myös aina lain mukaisesti hevosen pitopaikassa ja saatavilla, kun hevosia rokotetaan tai hevonen joudutaan viemään hätätilanteessa klinikalle. Erityisenä riskiryhmänä ovat kilpahevoset, joita koskevat dopingsäännöt. Tämä on erityisen tärkeää niinkin tavallisessa tilanteessa kuin matolääkkeen annossa, sillä jokainen vajaa annos matolääkettä vain nopeuttaa lääkkeelle vastustuskykyisten eli resistenttien matokantojen kehittymistä. Lääkekirjanpitoon riittää tavallinen kalenteri, eläinlääkäriltä saadut kuitit ja lääkeselvitykset tai vaikka ruutuvihko. – Kun hevoset ruokitaan erillisistä kupeista, ruoka-astiat pysyvät puhtaina. Tarjolla on myös tietoteknisiä ratkaisuja lääkintäkirjanpitoon. – Meillä on tallinpitäjän käsissä, mitä hevosen suuhun menee. – Uusi tulokas on kaksi viikkoa karanteenissa karsinassa, jossa se ei pääse koskemaan muihin hevosiin, myöskään ulkotarhassa se ei ole kosketusetäisyydellä. Käytännön vinkkejä hevosten lääkintään Yksinkertaisinta on opettaa hevonen jo nuoresta alkaen siihen, että sitä lääkitään esimerkiksi suuhun. Liikaan pelokkuuteen ei kuitenkaan ole aihetta, sillä joitakin yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta pienet lääkejäämät, metaboliitit tai kontaminaatiot eivät aiheuta muille hevosille terveydellistä riskiä. Meillä ei ole onneksi tullut vastaan epävarmoja tuotteita tai tuoteselosteita. jälkeen. Asiaan kuuluu myös se, että kaikki hevoset ovat pitopaikkarekisterissä. Pesemme astiat päivittäin
KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk. Hankkija_Hippos1_A4.indd 1 Hankkija_Hippos1_A4.indd 1 22.1.2025 16.52 22.1.2025 16.52. WAHLSTEN JODHPURIT TEDDYVUORELLA 55 95 NORM. 59,95 | EQ10049HAR Ajattoman tyylikäs villaviltti, merinovillasekoitetta. Lahkeissa lumilukot ja kumilenkit. Koko: 210x190 cm. 30 päivän alin hinta 59,95 €. He. 109,00 | EQ10146DST135 Erityisen lämmin, vedenpitävä sekä hengittävä talviloimi 300 g toppauksella. Kiinteä kaulakappale. astavia yksityiskohtia. a.fi TALVIALE KIIHTYI, TALVIALE KIIHTYI, HINNAT ALENIVAT! HINNAT ALENIVAT! -50% -40% -30% jopa –50% EQCODE DIMA 300 G TALVILOIMI, TUMMAN SININEN 89 95 NORM. Kiinteä kaulakappale. Päällikangas 600D Ripstop polyesteria. Naisten ja lasten koot. Lisäsimme tuotteita aleen ja alensimme useiden talvituotteiden hintaa lisää! Tuotteita rajatut erät ja valikoimat vaihtelevat myymälöittäin. Lämpöarvoa lisää loimen vahva, 1680D päällikangas, jossa on upea, uudentyyppinen kudonta. 65,95 | VW1602999035 Lämpimät ja mukavat teddyvuorelliset nahkajodhpurit. Vedenpitävä ja hengittävä kangas. COVALLIERO ALASKA TOPPARATSASTUSHOUSUT 49 95 /59 95 NORM. Reilusti kokoja! 30 päivän alin hinta 99,95 € EQCODE VILLAVILTTI, TUMMAN HARMAA 47 95 NORM. 30 päivän alin hinta 65,95 €. TARJOUKSET VOIMASSA 28.2.2025 SAAKKA. 99,95 | EQ10111COP105 Lämmin, vedenpitävä sekä hengittävä talviloimi tuhdilla 300 g toppauksella. 89,95/99,95 | KB324058/KB320823 Lämpimät ja joustavat softshell-topparatsastushousut, joissa täyspitkät sivuvetoketjut. 30 päivän alin hinta 89,95/99,95 €. 30 päivän alin hinta 109,00 € EQCODE TALVILOIMI 300 G, MUSTA/KUPARI 79 95 NORM
Myös me hevosnaiset lensimme viime keväänä Kroatian Splitiin, joskaan emme makoilemaan rannikolle, vaan Dalmatian vuoristossa sijaitsevalle ratsutilalle. Ennen koronaa tallin asiakasryhmät olivat jopa 20 henkilön suuruisia, mutta koronan jälkeen ryhmäkoko supistui helpommin käsiteltävään 6 ratsastajaan. Saavuimme tallille myöhään iltapäivällä. K roatia tuntuu olevan tämän hetken todellinen matkailun hot spot. Eurooppalaisen kohteen ratsastusmatkaksi reissu oli pitkä, kymmenen päivää, sillä lentojen vuoksi vietimme Splitissä matkan ensimmäisen ja viimeisen päivän. Ensimmäinen ratsastuspäivä oli rauhallista tunRatsastusmatkalla Dalmatian vuorilla Marianne Hyppönen Marianne Hyppönen ja Riitta Kosonen Matkalla 52. Tallimme Konjicki Klub Javor sijaitsee vuoristossa vajaan 500 metrin korkeudessa. Ensimmäisenä päivänä emme ratsastaneet, vaan tutustuimme ratsutilan toimintaan, rapsutimme innokasta tallikoiraa, joka vaati ja usein pääsikin mukaan maastoretkille, sekä kirjavaa kissaa, joka oli ilmestynyt tallille ja päättänyt jäädä sinne asumaan. Tallin omistaja Stipe Boko kertoi meille paikan historiasta. Hän oli työskennellyt pitkään matkailualalla Lontoossa, kunnes kymmenisen vuotta sitten toteutti unelmansa omasta tallista. Me suomalaiset hevosnaiset täytimme kokonaisen ryhmän
Tämä oli kiva kombo, jossa konkari pääsi pitkille aamupäivän vaelluksille ja nuori tulokas iltapäivän ratsastuksille opettelemaan maastotaitoja. Ratsastin reissullani sekä 20-vuotiaalla holsteinilla että joukkoon juuri liittyneellä, kolmivuotiaalla draft-hevosella, joka oli erittäin sympaattinen ja varhaiskypsä täysja kylmäverisen risteytys. Stipe kertoi meille myös alueen sotahistoriasta. Myrskyä, aurinkoa ja tuoksuvia laventelipeltoja Toisena päivänä ratsastimme vuorelle noin 1100 metrin korkeuteen Stipen vuoristomökille, josta avautuu huikea näkymä ympäröivään vuoristoon ja alas laaksoon. Vuorilla on toisen maailmansodan aikaisia joukkohautoja sekä merkkejä 30 vuoden takaisista Jugoslavian sodan taisteluista. Paikka sopii kovakuntoisille ratsastajille. Menomatkalla aurinko paistoi kuumasti, mutta paluumatkalla jouduimme turvautumaan sadevaatteisiin myrskyn saavuttaessa meidät. nustelua. Satulassa täytyy viihtyä monta tuntia vuorenrinteitä ylös ja alas kavuten, samalla maisemia ihaillen. Väliin mahtuu myös erittäin vauhdikkaita ravija laukkapätkiä laakson niityillä ja hiekkateillä. Stipen tallilla on 20 hevosta, pääasiassa täysverisiä, holsteininhevosia, arabeja, lipizzoja sekä sekoituksia. Harjattuamme ja satuloituamme hevoset kiipesimme rauhallista käyntiä tallin takapihalta alkavan katajametsikön läpi ja seurasimme yli 2000 vuotta vanhoja roomalaisia teitä vuorille ja laaksoihin. Sade onneksi 53
Aamupäivän ratsastus oli erityisen vauhdikas: ravia, laukkaa Oli mukava nähdä, miten myönteisesti paikalliset suhtautuivat talliin ja ratsastaviin turisteihin. Alueen maatalous on pienimuotoista ja kotikutoista. Luonnonantimet ovat paikallisille tuttuja: näimme Brancan noukkivan männynkerkkiä omatekoisen yskänlääkkeen valmistukseen. Iltaisin seurasimme, miten lammasja lehmälaumat ajettiin pelloilta yöksi kotiin. Sää sotki kuitenkin suunnitelmat ja teimme kaksi erillistä ratsastusta palaten välissä lounaalle tallille. Ylhäällä vuoristomökissä nautimme Stipen Branca-äidin valmistamaa gulashia. Ruoat olivat aitoa lähiruokaa, mummon tekemää kotijuustoa, äidin kasvattamaa ja valmistamaa kanaa, isännän itse tekemää makkaraa. Nauroimme, kun itsekin turisteina tuskailimme turistien paljoutta. Reittimme halkoi useita yksityisiä pihapiirejä ja laitumia, ja asukkaat taaperosta vaariin tulivat vilkuttamaan ja kuvaamaan meitä kännyköillään. Välillä sivuutimme lammasja vuohilaumoja myös vuorilla paimenineen ja koirineen. Kävimme ylhäällä aivan Bosnian rajan tuntumassa. Meitä onnisti ja säästyimme pahimmilta kastumisilta, joskaan kyse ei ollut pelkästä onnesta. Paluumatkalla ratsastimme alarinteellä pittoreskin laventelipellon halki. Toivoin laventelin aromien tarttuvan hikisiin ratsastusvaatteisiimme. Myös viinit olivat omaa tuotantoa. Stipe kertoi ihmettelevänsä itsekin, miten nopeasti sää nykyisin vaihtelee yhden päivän aikana: aurinkoa, tyyntä, sadetta, myrskyä ja tuulta. Paikallisen sään tuntemus pelasti myös viimeisen ratsastuspäivän, jonne starttasimme iltapäivällä ja palasimme tallille laskevan auringon oranssissa kajossa. Kolmantena päivänä oli vuorossa 4,5 tunnin maastoretki. Suurin osa ruoasta tuotettiin paikallisesti ja vihannekset kasvatettiin itse. Ystävällinen vastaanotto pittoreskilla maaseudulla Viidentenä ratsastuspäivänä oli tarkoitus kavuta koko päiväksi picnic-ratsastukselle vuoristoon Eagles Rock -nimiseen näköalapaikkaan. Tällä kertaa maastoretkemme suuntautui tuulivoimaloiden täplittämille vuorenhuipuille. Hevoset eivät olleet niistä moksiskaan, vaikka tuulimyllyjen humina yhdistettynä kovaan tuuleen olisi voinut olla vähän hermostuttavaa. Tähyilimme Dinaarisia alppeja ja yli 1800 metrin korkeuteen kohoavaa Kroatian korkeinta vuorta, Dinaraa. Stipen talli sijaitsee keskellä aitoa maaseutua. Stipe on taitava lukemaan tuulien ja pilvien liikkeitä ja suunnitteli reitin aina sen mukaan. Marianne Hyppönen levähdystauolla ratsunsa kanssa. Tuuli tuiversi koko retken ajan, mutta sade saapui vasta palattuamme tallille ja hoidettuamme hevoset. Luvassa oli kovaa sadetta, joten pakkasimme sadetakit satulalaukkuihin, mutta sadekuuro ryöpsähtikin vasta palattuamme tallille. Oli mukava nähdä, miten myönteisesti paikalliset suhtautuivat talliin ja ratsastaviin turisteihin. Vaikka ei ollut vielä täysi matkailusesonki, turisteja oli lähes tungokseen asti. Kaikki tallilla nauttimamme ateriat olivat kotitekoista, omista raaka-aineista valmistettua lähiruokaa, oli sitten kyse vihanneksista, juustoista tai kanapadasta. ja jopa kiitolaukkaa. Ratsastimme myös tuulivoimapuiston läpi kookkaiden tuulivoimaloiden juuressa. Osa laukkapätkistä halkoi ihania alavia niittyjä, osan suikertelimme metsäpolkuja hentoja oksia väistellen. 54. Neljäs päivä oli ratsastukseton välipäivä, joten päätimme verryttää lihaksiamme noin tunnin automatkan päässä Adrianmeren rannalla sijaitsevassa Trogirin pikkukaupungissa. ohitti meidät pian ja pysähdyimme laaksossa kyläkaupalle nauttimaan jäätelötötteröt satulaan tarjoiltuina. Illaksi sää taas selkiintyi ja aurinko paistoi. Se perustettiin kreikkalaiseksi kauppasatamaksi jo 200 vuotta ennen ajanlaskun alkua
Ohjelmassa huippu keynotepuheenvuorot ja klinikat. Suomen monipuolisin hevosalan messutapahtuma! 12.–13.4.2025 Tule näytteilleasettajaksi! • hevosmessut.fi/varaaosasto Suomen hevosala ja harrastajat kokoontuvat yhteen Hevoset-messuilla. Suomen suurin tuoteja palvelukattaus ratsulle ja ratsastajalle. Tampereen Messuja Urheilukeskus LLuuee lliissääää jjaa llaauukkkkaaaa lliippppuukkaauuppppaaaann hevosmessut.fi
Jos jäämme paikoillemme, muut menevät kovaa ohi. SRL:n syyskokouksen myöntämä kultainen ansiomerkki luovutettiin Tanja Takkulalle Ypäjällä. Le ik ka a ta lte en ! Horseman_finlandia_210x148mm.indd 1 Horseman_finlandia_210x148mm.indd 1 12.1.2023 11.56 12.1.2023 11.56 Kohti Los Angelesia! Dressage going strong Kouluratsastusväki kokoontui tammikuussa Ypäjälle Dressage Going Strong -tapahtumaan, joka oli samalla tuomareiden lisenssikoulutus. Menestys ei tule vahingossa, tie ja työ sitä kohti tehdään jo nyt. Tuomarilla ei saisi olla liikaa mielipiteitä, moneen asiaan on varsin eksakti arvosteluohje. Tanja Takkula nimettiin vuoden alusta kouluja pararatsastuksen maajoukkuekapteeniksi kuluvalle nelivuotiselle olympiadille. Paikalla oli SRL:n huippu-urheilun johtoryhmän, HUJOn, uusi puheenjohtaja Tom Gordin. – Pariisin tulokset velvoittavat. Huonosta muistista on myös etua, ettei ratsukon edellisestä suorituksesta jää liian vahvaa mielikuvaa. Onko mielessänne uusi talli, maneesi tai vanhan rakennuksen saneeraus. – Tämän kesän EM:t ovat meille tärkeä näytön paikka antaen suuntaa tulevasta. Jos jatkossa näyttää, ettei touhu pysy tolkuissaan, täytyy miettiä otetaanko kvaalit takaisin, SRL:n kouluratsastuskomitean puheenjohtaja Paula Nysten totesi. Meillä on kolme arvokisaa aikaa valmistautua. Esimerkiksi tumman kilpailutakin rinnalle hyväksytään myös muut yksiväriset takit. Mitä tiiviimpi ja parempi ratsastajan oma taustaryhmä on, sitä varmemmin ja vahvemmin pitkäjänteisyys näkyy hyvänä tuloksena. Olympialaisia edeltää vielä yksi EM-vuosi. Rataa seuraamassa mm. – Fokuksessa on hevosen hyvinvointi, oikeaoppinen tuntuma ja pehmeä ratsastus. Aamupäivällä käytiin läpi kouluratsastuksen ajankohtaisia asioita ja kuultiin urheilujohdon terveiset Pariisista sekä suunnitelmat kohti Los Angelesin kesäolympialaisia 2028. Rankingsääntöjä ei ole vielä julkistettu, mutta yleensä ensimmäiset joukkuepaikat jaetaan MM-kisoissa, SRL:n urheilujohtaja Jutta Koivula sanoi. – Haluan, että HUJOlla on jatkossa vahva, itsenäinen rooli vastata huippu-urheilusta. Iltapäivällä tapahtumassa oli vuorossa skaalantarkastus, jossa kokeneet tuomarit arvioivat ääneen ratsukoiden suoritukset. Ratsastajien omat valmentajat mukana kisoissa ovat nykyaikaa. Anu Sironen ratsasti skaalantarkastuksessa GP:n Fiorettolla. Onnittelemassa Tom Gordin ja Jutta Koivula. – Monipuolinen kokemus on eduksi ratsastajana sekä myös valmentajana, samoin tarkkuus ja keskittymiskyky. Reittipaaluina kohti Los Angelesia ovat kansainväliset arvokilpailut, EM-kisat Ranskassa Crozet’ssa kesällä ja MM:t vuotta myöhemmin Aachenissa Saksassa. Karsintatuloksia edellytetään jatkossa SM-kilpailuihin ja hallimestaruuksiin. – Pariisissa valmentajien yhteistyö oli tiivistä. Arvostelu aloitetaan aina puhtaalta pöydältä. koulutuomari Paula Nysten. 56. Tarkoitus ei ole tallata komiteoiden tontille tai olla vain hallituksen työrukkanen, vaan ajaa huippu-urheilun asiaa hyvässä yhteistyössä, Tom sanoi. Sonja Holma K oulusäännöissä uutena on ”tasokvaalien” poistuminen. Hanne-Mari Kiuttu kertoi hyvän tuomarin ominaisuuksista. Se asettaa omat haasteensa, mutta toisaalta Pariisin jälkeen koen eduksi, että koko joukkue asuu samassa paikassa, Tanja kertoi. Haluamme Los Angelesiin täydet joukkueet koulu-, kenttäja pararatsastuksessa sekä henkilökohtaisen edustajan estepuolelle. – Joukkuepaikka kouluratsastuksessa Los Angelesiin ei tule helposti. – Aikanaan ongelmana oli, että ratsukot nousivat liian varhain ylös luokkatasoissa. – Ratsastus kilpaillaan Equestrian center Temeculassa vajaan kolmen tunnin ajomatkan päässä Los Angelesista. Kilpailuasujen määräyksissä on myös muutoksia. horsemanfinlandia.fi HORSEMAN finlandia Tarjouslaskenta, betonituotteet, suunnittelu: +358 50 3713 290 rauno.luoma@horseman.fi Ab Horseman nlandia Oy, Teuva Pyydä tarjous jo tänään! • Betonielementit talleihin ja maneeseihin • Ulkoseinät, karsinat, ikkunat, hevosaidat, muovilankut ym. Tulostaso nousee ja uusia maita tulee mukaan, vahvoina muun muassa Belgia ja Sveitsi. Ne ovat perusperiaatteita klassisessa koulutusskaalassa, joka on lähtökohta hevosen kouluttamiselle ja esittämiselle kilpailuissa, Paula Nysten totesi
Pidätettä seuraa välitön vapautus. Ohja pitää pystyä antamaan välillä myös kokonaan pois. Daniel demonstroi tämän hienosti käytännössä Elisabet Ehrnroothin gp-tamma Daytonalla, jota on hän ratsuttanut ja kouluttanut kotitallillaan kolmen vuoden ajan. Onko mielessänne uusi talli, maneesi tai vanhan rakennuksen saneeraus. Samaan aikaan toisessa hallissa oli Janne Berghin maajoukkuevalmennus. Daniel painotti minimaalisen kevyitä apuja tavoitteena täydellinen ”self-carriage”, jossa hevonen kantaa itsensä rehellisesti ja itsenäisesti takajaloista alkaen koko kehon läpi, etuosa keveänä ja pehmeällä tuntumalla ilman ohjaan tukeutumista. Samalla hevosta voi ratsastaa yhteisessä rytmissä istunnalla eteen ilman, että se karkaa ratsastajan alta. – Kun hevonen tanssii ratsastajan kanssa kevyin avuin, se on minulle kouluratsastusta! Daniel summasi.. – Kun hevonen kantaa itsensä itsenäisesti ja kuuntelee istuntaa, puolipidätteeksi riittää vain ajatus. Daniel käytti apuna paljon siirtymisiä. Daytona sai hienosti jousitusta alleen. – Perusasiat ovat tärkeitä myös gp-hevosilla. Daniel kehotti ratsastajia istumaan elastisesti, aktiivisesti ja rytmikkäästi niin, että hevonen liikkuu vapautuneesti mukana selän keinuessa joustavana. horsemanfinlandia.fi HORSEMAN finlandia Tarjouslaskenta, betonituotteet, suunnittelu: +358 50 3713 290 rauno.luoma@horseman.fi Ab Horseman nlandia Oy, Teuva Pyydä tarjous jo tänään! • Betonielementit talleihin ja maneeseihin • Ulkoseinät, karsinat, ikkunat, hevosaidat, muovilankut ym. Myös laukanvaihtoihin haettiin keveyttä vaihdoilla käynnin kautta. Kun siirtymisten kautta löytyy helppous ja keveys, sen Minimaalisin avuin ja itsensä kantaen Daniel Bachmann Andersen Elisabet Ehrnroothin Daytonan satulassa. Tarvittaessa energiaa haettiin ratsastamalla hevosta eteenpäin. – Älä jää pitämään! Hevonen ei voi vetää ohjista, jos et itse jää pitämään niistä. Jos et pysty nostamaan laukkaa kevyellä avulla, eivät vaihdotkaan onnistu helposti. Myös ratsastajan käsien ja kyynärpäiden pitää elää elastisesti liikkeessä mukana. Le ik ka a ta lte en ! Horseman_finlandia_210x148mm.indd 1 Horseman_finlandia_210x148mm.indd 1 12.1.2023 11.56 12.1.2023 11.56 Tanskalainen olympiaratsastaja ja -valmentaja Daniel Bachmann Andersen vieraili Dressage Going Stong -tapahtumassa. ”Hevosen pitää odottaa ratsastajaa, ei juosta alta pois.” Rauhallisten käyntisiirtymisten avulla hevoset saatiin herkemmiksi puolipidätteille. ”Ratsastajan on hyvä saada tunne satulaan valmentajan jälkeen ja nähdä myös hevosensa toiselle ratsastajalla.” jälkeen vaikeammatkin asiat sujuvat paremmin, Daniel totesi
#tea meq uiba lans ja #equ ibala ns #tea meq uiba lans ja #equ ibala ns
Ratsastusta helpottaa ratsastajan riittävä peruskunto, liikkuvuus ja keskivartalon kestovoima. Asia, josta harvemmin kuulee puhuttavan, on mahdollisimman hyvän ratsastuksen merkitys hevosen hyvinvoinnille. Säilyttääkseen tasapainonsa hevonen tarvitsee satulan keskellä istuvan ratsastajan. Jokainen ratsastajan kannattaa siis pyrkiä kehittymään omalla tasollaan ihan jo hevosen hyvinvointiakin ajatellen. Tällöin hevonenkin pehmenee ja pystyy jälleen tuntemaan avut. Se tuntee ihmisen pienimmätkin liikkeet ja asennon muutokset satulassa välittömästi. Ratsastus on vaikeahko taitolaji. Esimerkiksi vinossa, paino enemmän satulan toisella laidalla istuva ratsastaja saa hevosen puoltamaan jatkuvasti ratsastajan painon suuntaan. Jos ratsastaja esimerkiksi tukeutuu ohjiin säilyttääkseen tasapainonsa, hevonen menee nopeasti koko rungoltaan kovaksi välttääkseen kuolaimen aiheuttamaa epämukavuutta tai kipua. Niitä voi kehittää myös oheisharjoittelun kautta. Ratsastaessaan ihminen kommunikoi hevosen kanssa kehonsa avulla. Ratsastajan ei kannata silloin lisätä apuihinsa voimaa, vaan päinvastoin yrittää rentoutua ja pehmentyä lihaksistaan. #tea meq uiba lans ja #equ ibala ns #tea meq uiba lans ja #equ ibala ns Hevosen hyvinvointi puhuttaa tänä päivänä laajasti niin hevosalan ammattilaisia kuin harrastajiakin, ja hyvä niin. Keskustelu kattaa monia aihealueita, kuten hevosen sosiaalisten tarpeiden täyttämisen, kivun tunnistamisen, asiallisten pito-olosuhteiden sekä hyvän hoidon ja oikeudenmukaisen kohtelun merkityksen, muutamia mainitakseni. Hevosella on geeniperimässään kaatumisen pelko, koska se joka laumassa kaatuu, joutuu ensimmäisenä pedon suuhun. Ratsastusta helpottaa ratsastajan riittävä peruskunto, liikkuvuus ja keskivartalon kestovoima. Jotta hevonen voisi ymmärtää mitä siltä pyydetään, pitäisi ratsastajalla olla mahdollisimman hyvä tasapaino ja kehonhallinta. Hevosella on suuresta koostaan huolimatta erittäin herkkä tuntoaisti. Hevosen suu on herkkä. Jos ratsastajalle ei vielä ole kehittynyt tasapainoa ja kehonhallintaa hevosen selässä, hän vaikeuttaa tahtomattaan myös hevosen tasapainon säilymistä. Kolumni So nja H olm a 59. Kun ratsastaja oppii mukautumaan hevosen liikkeisiin oikein, hevonen liikkuu huomattavasti vapaammin ja rennommin sekä kuuntelee ratsastajan apuja paljon helpommin. Jos hevonen kokee tasapainonsa uhatuksi, kohdistuu sen kaikki keskittyminen ensisijaisesti pystyssä pysymiseen. Tilanne johtuu usein siitä, että ratsastajan avut ovat olleet epäselviä tai ristiriitaisia sen sijaan, että hevonen ei tuntisi apuja. Joka ratsastajalle tulee uransa aikana hetkiä, jolloin tuntuu, että hevonen ei reagoi lainkaan. On tärkeää oivaltaa, että ratsastuksen tavalla on suuri merkitys sille, miten hevonen ratsastuksen kokee. Vaikka ihmisen paino on hevosen painoon verrattuna prosentuaalisesti pienehkö, selässä istuvalla ratsastajalla on kuitenkin iso vaikutus hevosen mahdollisuuteen säilyttää oma tasapainonsa. Myös liian voimakkaat tai tahattomat ohjasotteet aiheuttavat saman reaktion. On selvää, että kukaan ei voi olla heti siinä hyvä, vaan kehittyäkseen ratsastaja tarvitsee tunteja satulassa, asiantuntevaa ohjausta sekä ymmärrystä siitä millainen eläin hevonen on. Hyvä ratsastus on hevosen hyvinvointiasia Tiina Tarkkala on ratsastuksenopettaja ja ammattivalmentaja sekä kouluratsastuksen vastuuvalmentaja SRL:n Talent-ohjelmassa. Tällöin hevonenkin vaistomaisesti kovettaa itsensä vastaavasti. Varsinkin aloittelevat ratsastajat helposti puristautuvat satulaan lantio, jalan nivelet ja lihakset jäykkinä
Hevosalan oppilaitoksissa voi opiskella perustutkinnossa hevostenhoitajaksi sekä ratsastuksentai hevospalveluohjaajaksi. 60. Hevostalouden ammattitutkinto • Hevospalvelujentuottaja • Hevoshieroja • Kengittäjä • Valjasseppä • Ratsastuksenopettaja (AT) • Ratsuttaja • Ravivalmentaja Hevostalouden erikoisammattitutkinto • Tallimestari • Kengitysseppä • Hevosurheilumanageri • Ratsastuksenopettaja (EAT eli master) Hevosalan oppilaitoksia • Axxell, Kemiönsaari • Harjun oppimiskeskus, Virolahti • Keskipohjanmaan ammattiopisto, Kaustinen • Koulutuskeskus Brahe, Siikajoki • Koulutuskeskus Salpaus, Lahti • Ylä-Savon ammattiopisto, Kiuruvesi • Ypäjän Hevosopisto, Ypäjä Va i heila on rannikkoruotsin murretta ja tarkoittaa mitä ihmettä, englanniksi what on earth. Ammattiopinnoissa voi edistyä myös pidemmälle aina mastertason ratsastuksenopettajaksi tai tallimestariksi asti. Moniin oppilaitoksiin on käynnissä myös jatkuva haku. Kevään yhteishaku lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin käynnistyy 18. helmikuuta jatkuen kuukauden ajan. ratsuttajana, kengittäjänä, hevoshierojana tai vaikkapa valjasseppänä. Hevosalalle voi työllistyä myös mm. R atsastus on mahtava ja monipuolinen harrastus, joka antaa paljon vahvuuksia myös työelämään, kuten yhteistyökykyä, tavoitteellisuutta, vastuunkantoa ja pitkäjänteisyyttä. Voisiko hevosten kanssa viihtyä opinnoissa, löytyisikö niiden parista jopa ammatti. Kymmenessä lukiossa on tarjolla ratsastuslinja. Sonja Holma Sanna Illi Opiskelu Hevosalan ammattiin. Kaksoistutkinnossa samalla voi hankkia valkolakin. Opiskelutietoa Lukioita ratsastuslinjalla • Hangö gymnasium • Hankoniemen lukio • Kiuruveden lukio • Kristiinankaupungin lukio • Kristinestads gymnasium • Kuhmoisten yhtenäiskoulu • Rautalammin lukio • Ruoveden lukio • Siikajoen lukio • Virolahden lukio Hevostalouden perustutkinto • Hevostenhoitaja • Ratsastuksenohjaaja • Hevospalveluohjaaja Kaksoistutkinto Useissa hevosalan oppilaitoksissa voi suorittaa myös kaksoistutkinnon eli ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon samaan aikaan
Nyt ratsastuslinjalla on yhteensä kymmenen paikkaa, ensi syksyksi kaavaillaan tuplamäärää. Hakusessa on myös lisää majapaikkoja oppilaille kylältä. Jone, 17, käy kotoa käsin Kauhajoen opiston radiotoimittajalinjaa. Sanna pohtii mahdollisuutta toteuttaa kansainvälinen kisareissu myös yhdessä kilpailevien lukiolaisten kanssa. Mopon pärinää, padelia ja yhteisiä iltoja Myrkyn kylän raitti on puhjennut lukionuorten kautta uuteen eloon. Lopuista 3–4 on enemmän harrastajia, myös aivan aloittelevia, jotka ovat mukana ratsastuskoulun eritasoisissa ryhmissä, Sanna kertoo. – Ratsastuslukiolaiset ovat motivoituneita ratsastamaan ja muuhun opiskeluun. – Oppilaista 6–7 on kilpaillut jollakin tasolla. Mukana on kaksi poikaa, ja ensi vuonna on tulossa ainakin yksi. Sanna miettii parhaillaan, miten talliin saadaan lisää tilaa ja karsinoita uusien oppilaiden hevosille. – Onhan tämä aika hulinaa, mutta sopii minulle. Nuoret ovat tuoneet talliinkin uutta, positiivista energiaa. Ensi syksynä mukaan tulee yksi valinnainen tunti lisää. Täällä kuuluu mopon pärinää, mönkkärin mörinää ja skuutit viuhuvat ohi. Syksyllä ratsastuslinjat käynnistyivät yhteensä kymmenellä oppilaalla. 61. Illien perheen kesästä on luvassa kiireinen. Opinnot ovat sujuneet hyvin. Heillä on oma ryhmänsä ja monella on mukana myös oma hevonen tai hevosia, jotka asuvat tallissamme. Välillä istutaan meillä iltaa, vietetään myös synttäreitä ja pikkujouluja. Talli on nuorten estetähtien, Jone ja Sani Illin, kotitalli, ja siellä vierailevat mm. Kesäkuussa pyörivät tallin ratsastusleirit, vähintäänkin heinäkuu asutaan kisamatkoilla hevosautossa ja elokuussa järjestetään Myrkyn ratsukarnevaalit gp-osakisoineen. – Myrkyn kylä on nykyään ihan erilainen. Lukiolaiset asuvat Karijoen kunnan omistamissa rivitaloissa, joista on 100 metriä bussipysäkille ja 400 metriä tallille. Viime syksynä Kristiinankaupungissa käynnistyi kaksi uutta lukion ratsastuslinjaa, sekä suomenettä ruotsinkielinen. Ratsastuksen opetuksesta vastaa Suupohjan Ratsutalli Myrkyn kylässä Karijoella vastuuopettajana Sanna Illi, joka keksi idean ratsastuslukiosta ja sai siihen mukaan Kristiinankaupungin ja Karijoen päättäjät sekä lukioväen. Lisäksi on mahdollisuus osallistua muuhun valmennukseen. Kristiinankaupungin ratsastuslukio piristysruiske koko seudulle Illanviettoa Illien kotona. Sani, 14, on peruskoulun kahdeksannella luokalla Teuvassa, ja tähtää tällä erää Kristiinankaupungin lukion ratsastuslinjalle. Kun suomenja ruotsinkielisten lukiolaisten ryhmä laittaa hevosia tunnille, tallissa kaikuu sekaisin suomea, ruotsia ja englantia, ja tuntuu että kaikkien kielitaito kohenee, Sanna kertoo. – Iltaisin nuoret käyvät muun muassa pelaamassa padelia, leipovat ja pelaavat Aliasta. Mahtuupa ohjelmaan ensimmäinen ratsastusrippileirikin. Suupohjan talli pullistelee hevosista, ja varsojakin on syntymässä kolme. – Meillä on ollut ratsastuslukiosta vain positiivisia kokemuksia. Oppilaat ovat olleet aivan innoissaan ja kun meillä oli tammikuussa lukion avoimien ovien päivät, maneesin katsomo oli täynnä porukkaa ihan ympäri Suomen. Ratsastuslinjalla on kaksi tuntia ratsastusta joka viikko sekä jonkin verran teoriatunteja. Tunnit ovat ratsastajille ilmaisia. Lukiolaisia ratsastustunnilla ja tallissa. En osaa istua paikallani ihmettelemässä, Sanna nauraa autosta tavoitettuna matkalla mahdollista uutta kilpuria katsastamaan. Pienessä lukiossa on myös hyvä mahdollisuus saada yksilöllistä ohjausta ja apua opiskeluihin, joillakin oppilailla numerot ovat nousseetkin. Jone ja Sani suuntaavat tällä kaudella tuttuun tapaan sekä kotimaisille että kansainvälisille kilparadoille. valmentajat Kari Nevala, Kirsi Hagner ja Ad van de Wetering. Heistä valtaosa tulee kauempaa, kuten Oulusta, Kempeleeltä, Porista, Vihdistä ja Pietarsaaresta
10-15 ?C. 30 päivän alin hinta 229,00 €. 35,95 | DEN19981 2,06 €/KG Energiapitoinen sinimailaskuiturehu täydentämään ruokintaa. Termostaatti pitää veden n. Toimitetaan rullana. 110 W vastus, pitää veden sulana n. -20 ?C (suojaisassa paikassa). LÄMMITETTÄVÄ JUOMA ASTIA 60L RANCH 199,NORM. 30 päivän alin hinta 49,95 € EI TÄYTEAINEITA LÄMMITETTÄVÄ JUOMA ASTIA 20L RANCH 99,NORM. 31,95 | DEN19022 1,80 €/KG Kuitupitoinen sinimailashake sopii täydentämään esimerkiksi heikompilaatuista heinää. -20 ?C (suojaisassa paikassa). Sisältää Progut®-suolistoparannetta, Hankkija_Hippos1_A4.indd 2 Hankkija_Hippos1_A4.indd 2 22.1.2025 16.51 22.1.2025 16.51. TARJOUKSET VOIMASSA 28.2.2025 SAAKKA. Pituus 25 m, leveys 20 cm, paksuus 3 mm. Vähän tärkkelystä ja sokereita sisältävä energiatiiviste antaa runsaasti energiaa valmennukseen ja kilpailusuoritukseen. Sisältää Progut®-suolistoparannetta, joka tukee suoliston toimintaa ja vastustuskvykyä. 130 W vastus, pitää veden sulana n. 229,00 | SUT103442229 Valmistettu elintarvikehyväksytystä muovista. 30 päivän alin hinta 35,95 €. Termostaatti pitää veden n. 49,95 | VIF86148 66,58 €/KG Tehokas koostumus. DENGIE ALFA A ORIGINAL 15 KG 26 95 NORM. 30 päivän alin hinta 31,95 €. Ainoastaan nivelten hyvinvointia tukevia raaka-aineita: glukosamiini, kondroitiini, hyaluronihappo, kollageenihydrolysaatti, MSM, orgaaninen mangaani sekä ruusunmarja. 10-15 ?C. DENGIE ALFA A OIL 15 KG 30 95 NORM. Korkea kulumiskestävyys, UV-suojattu. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk. RACING RACING LIUOSVITAMIINIT LIUOSVITAMIINIT -20% -20% RACING SPEEDPOWER 20 KG 23 95 SF4655 1,20 €/KG Vähän tärkkelystä ja sokereita sisältävä energiatiiviste antaa runsaasti energiaa valmennukseen ja kilpailusuoritukseen. Suositeltu käyttölämpötila +50 ?C – -40 ?C. EQPRO JOINT COMPLETE 600 G 39 95 NORM. 119,00 | SUT103442231 Valmistettu elintarvikehyväksytystä muovista. 30 päivän alin hinta 119,00 €. a.fi OVIVERHO PVC POLAR 40C 25 M 99 95 KB291177 Pohjoisen talveen soveltuva PVC-oviverho
Teoria löytyy Kavioura-oppimisalustalta, jossa suoritetaan myös osaan merkeistä liittyvät teoriakokeet. Valmentajakoulutukset SRL ja Hevosopisto tarjoavat yhteistyössä valmentajakoulutusta eri tasoilla aina ammatilliseen valmentajatutkintoon asti. Niitä täydennetään kesän aikana tiedoilla joukkuekilpailuista. Koulutuksen tavoitteena on kehittää valmentajien osaamista ja tarjota työkaluja laadukkaaseen valmennustyöhön. Kaviouralle kirjautuminen vaatii voimassa olevan SRL:n jäsenyyden. Koulutusten painopisteenä ovat hevosharrastukselle tyypilliset tilanteet, kuten onnettomuudet ja loukkaantumiset. Hevoskerhoissa opitaan hevostaitoja ja turvallista tallitoimintaa leikin, askartelun ja liikunnan lomassa. SRL tukee hevoskerhojen järjestämistä hevosja ponikerhojen ohjaajien koulutusjärjestelmällä ja -materiaaleilla. Kavioura-oppimisalustalta pääsee Olympiakomitean oppimisareenalle, joka tarjoaa monenlaisia koulutuksia seuratoimijoille. Kansainvälisen ratsastajainliiton, FEI:n, equivalencyeli vastaavuussysteemi mahdollistaa sen, että kansallinen toimihenkilökoulutus tunnustetaan vastaamaan FEI:n alinta koulutustasoa tietyssä lajissa ja tehtävässä. Lisätietoa: ratsastus.fi SRL tarjoaa monipuoliset koulutusmahdollisuudet Suomen Ratsastajainliitto tarjoaa monipuolisia koulutuksia ja kursseja, jotka on suunnattu niin harrastajille, urheilijoille, valmentajille, ohjaajille kuin seuratoimijoillekin. Viime vuonna Kaviouran sääntökoulutuksen kävi 408 henkilöä. Tämä helpottaa ja nopeuttaa koulutuspolulla etenemistä. Equipen käytön peruskoulutukset koulu-, esteja kenttäratsastukseen ovat tulossa kevään aikana Kaviouralle. Aluejaostot järjestävät myös turvallisuuspäällikkökoulutuksia sekä kilpailujärjestelmien (Kipa ja Equipe) käyttökoulutuksia. Koulutusten tarkoituksena on edistää urheiluja harrastustoimintaa, parantaa hevosja ratsastustaitoja sekä kehittää lajin turvallisuutta ja hevosten hyvinvointia. Hevostaitoja ratsastusmerkit tarjoavat mahdollisuuden seurata taitojen kehittymistä ja tuoda osaamista näkyväksi. ratsastusseuroissa, talleilla ja raviradoilla ja niiden sisältö on uudistettu yhteistyössä Suomen Hippoksen kanssa. Tuula Tella ja Salli Saarela Sonja Holma Seuraja harrastetoiminnan koulutukset Seuraja harrastetoiminnan koulutukset kattavat monipuolisesti aihealueita, jotka tukevat seurojen toimintaa sekä edistävät turvallista ja laadukasta harrastustoimintaa. Ratsastusmerkkejä voi suorittaa eri lajeissa ratsastustuntien, leirien tai kilpailuiden yhteydessä. Koulutuksesta saa todistuksen. Toimihenkilönä voi edetä aina kansainväliselle tasolle asti, SRL tukee tässä koulutettavia, kuten tuomareita. Kavioura Verkkokoulutukset ovat saatavilla Kavioura-verkkopalvelussa osoitteessa ratsastus.mmg.fi. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi pararatsastuksen avustajaja ohjaajakoulutukset sekä vikellyksen ohjaajakoulutus. Tapahtumakalenteri Tulevat koulutukset ja tapahtumat löytyvät Ratsastajainliiton tapahtumakalenterista osoitteessa kipa.ratsastus.fi/ncevents. Koulutukset ovat suunnattu kaikille kiinnostuneille. Oppimisareena vaatii SuomiSport-tunnukset tai rekisteröitymisen käyttäjäksi. Kipan Apua-välilehdeltä löytyy ohjeet kirjautumiseen. Aluejaostot ja eri työryhmät tarjoavat koulutuksien lisäksi monipuolisia luentoja. Lisätietoa: ratsastus.fi > koulutus > toimihenkilokoulutus Kilpailusääntöjä käsittelevää koulutusta tarjotaan Kavioura-oppimisalustalla perustuen Ratsastajan opas kilpailumaailmaan -oppaaseen. Toimihenkilökoulutuksia järjestävät SRL, aluejaostot, lajikomiteat sekä Hevosopisto. Hevostaitomerkit suoritetaan usein kerhoissa, tapahtumissa, kursseilla tai leireillä, mutta materiaali on myös itseopiskeltavissa. Kaviouran sisältöä lisätään ja kehitetään jatkuvasti. Valmentajalisenssi ylläpidetään osallistumalla vähintään joka toinen vuosi valmentajaseminaareihin. Ilmoittautumaan pääsee kirjautumalla Kipaan, mikä vaatii SRL:n jäsenyyden tai rekisteröitymisen. Muut koulutukset Eri lajeilla on omia koulutuksia, jotka tarjoavat mahdollisuuden erikoistua lajin perusteisiin ja syventää osaamista lajin ohjaamisessa. Kilpailutoiminnan koulutukset SRL:n koulutusjärjestelmä tarjoaa monipuolisesti koulutusta kilpailutoiminnan tehtäviin, kuten tuomareille, stewardeille ja ratamestareille. 63. Aluejaostot järjestävät vuosittain EA1 ja EA2 ensiapukoulutuksia. Hakijoilta edellytetään aiempaa kokemusta valmennuksesta ja hevosten kanssa työskentelystä. Ohjaajakoulutuksia järjestetään mm
044 787 1403, tuulia.taalas@sasky.fi Helena Korkeakoski, p. 044 7871408, mirkka.nieminen-hirvela@sasky.fi Tuulia Taalas, p. Opiskele ammattilaiseksi Lahdessa! Hevostalouden perustutkinto Hae päiväopintoihin elokuussa aloittavaan ryhmään yhteishaussa 18.2.-18.3.2025 Voit aloittaa opiskelun myös koulutussopimuksella tai oppisopimuksella, milloin tahansa jatkuvan haun kautta. Asut edullisesti ratsuasunnoilla tai kunnan keskustassa koulun lähellä. Yrittäjä: myös sinä voit opiskella oppisopimuksella. Hevostalouden ammattitutkinto Hevoshieroja Koulutus alkaa 1.8.2025 Hevospalvelujen tuottaja (hevosavusteinen) Ravivalmentaja Jatkuva haku auki ympäri vuoden, oppisopimuksella tai yrittäjän oppisopimuksella! Hevostalouden erikoisammattitutkinto Tallimestari Opinnoissa mahdollisuus suuntautua hevosten lihashuollon erikoisosaajaksi (pohjakoulutuksena oltava hevoshierojan at). Jatkuva haku auki ympäri vuoden, oppisopimuksella tai yrittäjän oppisopimuksella!. Hae yhteishaussa 18.2.–18.3.2025 salpaus.fi #salpaushevosala #salpaushevosala Koulutuskeskus Salpaus, Hevosala Haaveena hevosalan koulutus. 040 585 7271, helena.korkeakoski@sasky.fi Esteratsastuksen ja kouluratsastuksen opetusta yhdessä Ruoveden ratsutallin kanssa. Lisätiedot Sasky Ruoveden lukio: Mirkka Nieminen-Hirvelä, p. Eläinlääketieteellinen painotuslinja yhteistyössä Tarton yliopiston kanssa. sasky.fi/ruovedenlukio @sasky_ruovedenlukio Kansainvälistä opiskelijavaihtoa Italiaan ja Saksaan. LUKIOON RUOVEDELLE! Ratsastustunnit ovat opiskelijoille maksuttomia
Turvallinen oppimisympäristö on tärkeä myös ihmisille. Yhdelle hevoselle paras palkka on lepo ja toiselle taas railakas laukka. Hevosopistolta Anu Korppoo, Helkky Ylönen ja Ypäjä Paavo sekä brittiläinen ratsastuksenopettaja ja valmentaja Sam York, jonka taskusta löytyi tietenkin omena. Lisääntynyt tietoisuus nähtiin hyväksi mahdollisuuksien paikaksi oppia parempia toimintatapoja. Katse tulevaisuuteen kansainvälisessä seminaarissa: Koulutus 65. Toisaalta nähtiin, ettei sen soveltaminen käytäntöön ole aivan yksinkertaista. Hyvään keskittyminen vie eteenpäin. Täydellisyyden hakemisen tai luovuttamisen sijaan kannattaa hakea kerta kerralta parempaa ratkaisua – ystävällisin keinoin. Sofia Roos ja Ypäjä Ilmari. Keskusteluissa nousi esiin, että ratsastus ja hevosala ovat parhaillaan suurennuslasin alla. Nykyään pelätään helposti virheitä niin paljon, ettei uskalleta edes yrittää. Nykyään tiede tarjoaa paljon tietoa siitä, kuinka hevoset oppivat sekä todistetusti toimivia lähestymistapoja hevosten hyvään managerointiin. Hevoskeskeinen ratsastus ja turvallinen oppimisympäristö Sonja Holma Hyväluonteiset ja monipuoliset suomenhevoset herättivät kokousväessä sekä ihastusta että kiinnostusta. Siihen tarvitaan sekä tunnetta että kykyä lukea hevosta ja sen kehon kieltä. Tärkeiksi työkaluiksi alan kehittämiseen nähtiin ammatillinen yhteistyö sekä hevosen ja ratsastajan vuorovaikutuksen edistäminen. Huomioon pitää ottaa todellisuus, jossa yhteen nivoutuvat hevosen ja ratsastajan yksilökohtaiset tunteet, vireystila, aiemmat kokemukset sekä innostuksen ja motivaation aste. Jokaista hevosta pitää ymmärtää ja kunnioittaa aina myös yksilönä. Y päjän Hevosopistolla järjestettiin viime vuoden lopulla kansainvälinen seminaari, joka kokosi yhteen 18 maasta hevosalan koulutuksen ammattilaisia, kuten opettajia, valmentajia ja kansainvälisiä näyttöarvioitsijoita. Tapahtuman tavoitteena on ylläpitää ja kehittää ratsastuksen kansainvälisiä koulutusstandardeja. Samalla pidettiin kansainvälisen ratsastuksenopettajien järjestön (IGEQ) ja Euroopan hevosalan oppilaitosten verkoston (EEN) vuosikokoukset. Jos etsitään vain negatiivista, löydetään vain negatiivista. Hevosten tyytymättömyyttä kuvastavien eleiden ja ilmeiden tarkkailun ohella huomio pitäisi suunnata enenevässä määrin asioihin, jotka kertovat tyytyväisyydestä, rentoudesta, innostuksesta, uteliaisuudesta sekä muista hyvinvointia kuvastavista merkeistä. Toisaalta taas ylikriittisyys voi johtaa siihen, etteivät ratsastajat uskalla enää vaikuttaa hevoseen. Tärkeäksi nähtiin ymmärtää, mitä hyvä elämä tarkoittaa hevosen näkökulmasta ja kuinka se voidaan varmistaa. Seminaarissa nousi esiin ajatus, että tulevaisuudessa keskiössä on hevoskeskeinen ratsastus, jossa seurataan entistä tarkemmin hevosen olemusta, tunteita ja mielenliikkeitä. Koulutuksen kautta voidaan oppia etenemään harjoituksissa systemaattisesti, mutta hevoskohtaisesti sopivassa tahdissa
S RL:n este-, kenttäja kouluratsastuksen ikäluokkien maajoukkueet kokoontuivat jo kolmatta kertaa perättäin vuotuiselle kuivaleirille Kisakallioon Lohjalle joulukuussa. Hyppynarulla hyppely tai loikkaharjoittelu tuo kimmoisuutta, vartalon hallintaa ja joustoa kehoon, jo viisi minuuttia auttaa. Ohjelmassa oli tuttuun tapaan kuntotestaukset palautteineen, tapaamiset ja suunnitelmien laadinta maajoukkuevalmentajien kanssa sekä yhteiset luennot. – Ihan yksinkertaisilla asioilla pystyy auttamaan omaa kroppaa. Ne kertovat myös, mitä osa-alueita pystyy parantamaan. Johanna esitteli hyviä käytännön esimerkkejä ratsastajalle sopivasta lihaskunto-ohjelmasta sekä myös vinkkejä, joiden avulla liikunnallisiin tavoitteisiin on helppo sitoutua ja edistymisestä pääsee myös iloitsemaan. Sonja Holma Kuivaleiriltä vauhtia kohti kisakautta Valmennus Psyykkinen valmentaja Hanna Pitkänen innosti salin osallistumaan. Kehoon on hyvä saada myös nopeaa hermotusta ja reaktiivisuutta, Johanna kannusti. – Vaikka on kiire hevosten ja koulun kanssa, oheistreenin voi sommitella hyvin mukaan arkeen. Pystytte toimimaan hevosen selässä paremmin ja palaudutte nopeammin treenija kisajaksoista, kun teillä on hyvä aerobinen lihaskunto. Yhteishaku 18.2.-18.3.2025 hakijapalvelut@ysao.fi ma-to klo 9-15 pe klo 9-14 p. Ratsastajan oheistreenin tavoitteena on tukea sekä ratsastajan kehittymistä omassa lajissaan että palautumista. Pitkän linjan olympiaurheiluja Johanna Manninen kannusti tavoitteelliseen oheisharjoitteluun. Urheilullinen elämäntapa ja ratsastajan oheisliikunta Luennoilla Johanna Manninen nosti esille urheilullisen elämäntavan ja miten pystyy treenaamaan kiireisessä arjessa. Tallikäytävälläkin voi tehdä jotain, treenin ei tarvitse kestää kahta tuntia. Aina kun tehdään yhdessä, syntyy myös uusia ideoita. 040 481 1400 www.ysao.fi/yhteishaku YSAO Hingunniemi Hingunniementie 98, Kiuruvesi Hae yhteishaussa opiskelemaan ammatillista perustutkintoa Hingunniemeen! Tai hanki lisäosaamista ammattitai erikoisammattitutkinnosta tai tutkinnon osasta: • hevospalveluohjaaja • hevostenhoitaja • ratsastuksenohjaaja Ammattitutkinto • kengittäjä • ratsastuksenopettaja • hevoshieroja • ravivalmentaja • hevospalvelujen tuottaja • hevosavusteiset palvelut • hevoskasvatuspalvelut • valjasseppä Erikoisammattitutkinto • kengitysseppä • hevosurheilumanageri • tallimestari sekä korttikoulutukset ysao.fi/yhteishaku Seuraa meitä #ysao #yhteishaku #yläsavonammatt iopisto #ysaohingunniem i #byiisalmi Kampukset Iisalmi, Kiuruvesi, Liperi, Siilinjärvi, Vieremä, eYSAO Opinnot ovat sujuneet hyvin, olen viihtynyt ja saanut ystäviä! Ada Suutari ja Dexter Taitaja24 hevosenhoitolajin voittaja 66. Testaajat olivat sitä mieltä, että tulokset ovat parantuneet vuosi vuodelta esimerkiksi liikkuvuudessa ja lihasvoimassa. Nykyään hän valmentautuu ja kilpailee kouluratsastuksessa. – Kisakalliossa on hyvät puitteet urheilijoiden yksilölliseen testaamiseen. Manninen on itse entinen pikajuoksija, joka on edustanut Suomea kolmesti olympialaisissa. – Kuivaleirit ovat olleet myös hyvä työkalu yhteishengen rakentamiseen sekä lajien väliseen yhteistyötön, kun sekä ratsastajat ja valmentajat näkevät toisiaan ja pystyvät vaihtamaan ajatuksia. Vaikka ratsastus on taitolaji, siinä tarvitaan hyvää fysiikkaa, sanoo SRL:n urheilujohtaja Jutta Koivula
Aivotkin ovat lihas, ja myös ajattelutaitoja voi kehittää, Pitkänen painotti. Ennen luennon alkua leiriläiset kävivät Marko Björsin kannustamina äänestämässä Emma Kanervan ennätyssuoritusta Pariisin olympialaisissa Sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi 2024. – Psyykkinen valmennus on hyvä tukitoimi esimerkiksi kohti parempaa suoritusvarmuutta ja optimaalista viretilaa, Pitkänen toteaa. Pitkänen on itse taustaltaan menestynyt ampumaurheilija. – Kun haluamme kehittää hauislihasta, menemme kuntosalille. Myös hyvät vuorovaikutustaidot ovat urheilussa tarpeen. Tukea voi kaivata myös erilaisissa siirtymävaiheissa, kuten isommissa elämänmuutoksissa tai vaikkapa hevosen loukkaantuessa. Psyykkisessä valmennuksessa suorituskykyä voidaan optimoida pureutumalla esimerkiksi jännittämiseen, paineen sietoon, motivaatioon ja itseluottamukseen. Optimaaliseen suoritukseen psyykkisen valmennuksen tuella Paraja kouluratsastusjoukkueen psyykkinen valmentaja Hanna Pitkänen kertoi, miten urheilijan uraa voidaan edistää psyykkisen valmennuksen keinoin. Pararatsastuksessa hän on saavuttanut psyykkisenä valmentajana hyviä tuloksia muun muassa ryhmätyön ja joukkuehengen rakentajana yksilövalmennuksen ohella. 040 481 1400 www.ysao.fi/yhteishaku YSAO Hingunniemi Hingunniementie 98, Kiuruvesi Hae yhteishaussa opiskelemaan ammatillista perustutkintoa Hingunniemeen! Tai hanki lisäosaamista ammattitai erikoisammattitutkinnosta tai tutkinnon osasta: • hevospalveluohjaaja • hevostenhoitaja • ratsastuksenohjaaja Ammattitutkinto • kengittäjä • ratsastuksenopettaja • hevoshieroja • ravivalmentaja • hevospalvelujen tuottaja • hevosavusteiset palvelut • hevoskasvatuspalvelut • valjasseppä Erikoisammattitutkinto • kengitysseppä • hevosurheilumanageri • tallimestari sekä korttikoulutukset ysao.fi/yhteishaku Seuraa meitä #ysao #yhteishaku #yläsavonammatt iopisto #ysaohingunniem i #byiisalmi Kampukset Iisalmi, Kiuruvesi, Liperi, Siilinjärvi, Vieremä, eYSAO Opinnot ovat sujuneet hyvin, olen viihtynyt ja saanut ystäviä! Ada Suutari ja Dexter Taitaja24 hevosenhoitolajin voittaja. Yhteishaku 18.2.-18.3.2025 hakijapalvelut@ysao.fi ma-to klo 9-15 pe klo 9-14 p. Psyykkisestä valmennuksesta voi saada apua myös silloin, kun jännitys tai pelko alkaa haitata suorittamista tai arjen ja urheilun yhdistämisestä tulee liian kuormittavaa
Ratsastus on tunnetusti tapaturmaherkkä laji, mutta tapaturmia voidaan ennaltaehkäistä, jos ratsastajalla on mahdollisimman hyvä peruskunto ja kehon hallinta, seuran hallituksen sihteeri Tuija Åstedt kertoo. Viimeisellä kerralla helmikuussa mukana on kiipeilyä ja mahdollisesti joogaa. Ilta saa hyisen päätöksen avantouinnissa, mutta sen jälkeen rohkeita kokeilijoita odottaa ihanan lämmin sauna. Kurssiin on kuulunut 11 lajikokeilukertaa mm. Hevoselle on tärkeää ja reilua, että ratsun selkään kiipeää mahdollisimman hyväkuntoinen ratsastaja. Toinen syy on turvallisuus. OKM:n seuratuella 68. ”Keho kunnossa ratsaille” Posket hehkuvat väriä ja kasvot iloa ja innostusta, kun joukko naisia jumppaa painoilla, kuminauhoilla, kepeillä ja jumppapalloilla Liikuntakeskus Pajulahden kuntosalilla Nastolassa. Laaja lajikirjo ja hyvä porukka innosti mukaan Tarjouskilpailun kautta kurssin vetäjäksi löytyi kouluratsastaja, aiemmin olympiatason pikajuoksija Johanna Manninen. P äijät-Hämeen Ratsastajat ry sai ”Keho kunnossa ratsaille” -kurssilleen viime vuoden huhtikuussa opetusja kulttuuriministeriön 4 000 euron urheiluseuroille suunnatun avustuksen, minkä ohella mukaan lisättiin hieman omaa rahoitusta. Sonja Holma Seuratoiminta Päijät-Hämeen Ratsastajien ”Keho kunnossa ratsaille” -kurssilaisia kuntosalilla ja avannossa. – Johanna oli kiinnittänyt lajivalikoimassa hienosti huomiota siihen, että oheisliikunnaksi oli tarjolla myös edullisia lajeja, koska ratsastus on tunnetusti melko kallista, Tuija toteaa. – Näihin seikkoihin halusimme lähteä hakemaan parannusta ja kannustaa siihen, että kaikki voisivat löytää ratsastuksen tueksi jonkun muun, innostavan oheisliikuntalajin. – Perustelimme rahoitushakemustamme lähinnä kahdella seikalla. Seuraavaksi siirrytään kokeilemaan kuntolaitteita jalkaprässistä taljoihin. frisbeegolfista pilatekseen, padeliin, yleisurheiluun ja vesijumppaan
Meillä oli ollut idea tällaisesta kurssista jo pidempään. Kannattaa yrittää, aina joku saa avustuksen Päijät-Hämeen Ratsastajat sai viime vuonna ainoana ratsastusseurana OKM:n seuratukea. Osallistujien ikähaitari on teini-ikäisistä eläkeläisiin, enemmistö kuitenkin 20–50-vuotiaita. – Valpas jäsensihteerimme Jenni Loponen bongasi tuen hakemisen. Se oli meille pienoinen pettymys, koska tavoitteemme oli edistää myös seurojen välistä yhteistyötä ja yhdessä tekemistä. Jäseniä on noin sata, ja kurssille heistä lähti mukaan lähes kolmannes. Edellisenä vuonna sitä sai kolme ratsastusseuraa: Vaulting Club Finland ry, Imatran Ratsastajat ry ja Pohjois-Karjalan Poniporukka ry. Keksimme, että tuen avulla se voitaisiin toteuttaa. Seuratyössä jokaisen kannattaa tuoda mukaan oma osaamisensa, Tiia kannustaa.. Kannustan hakemaan tukia, siitä saa talkoiden ja vapaaehtoistyön oheen kivasti boostia. Seuran jäsenten osaamista kannattaa nostaa rohkeasti esille. – Nyt kun SRL:n uusi kuntohaaste alkaa, lähdemme varmaan jollain porukalla mukaan siihenkin, Tiia lupaa. Hevostalouden perustutkinto Hevostenhoitaja Hevospalveluohjaaja Ratsastuksenohjaaja Hevostalouden ammattitutkinto Lyhytkoulutukset Hevospalvelujen tuottaja @brahe_ruukin_luontojahevoskesk www.brahe.fi/luonnonvara-alat Seuraa somessa: Hae yhteishaussa 18.2.–18.3.2025 tai jatkuvassa haussa! Päijät-Hämeen Ratsastajat on alueellinen seura, jonka toiminta ei keskity tietylle tallille. – Nyt kun vanhoja, koulusta tuttuja lajeja on käyty tekemässä yhdessä, reaktio on ollut wau, oliko tämä näin kivaa. Vaikka kilpailu tuista on kovaa, aina sen joku saa, Tuija kannustaa. – Oli aivan ihana kerta, kun olimme suunnistamassa ja meitä opastivat paikallisen urheiluseuran innokkaat harrastajat melkein kädestä pitäen. Yksi tulee mielellään toimihenkilöiksi, toinen leipoo kanttiiniin ja kolmas taitaa hakemusten teon. Työpäivän jälkeen olisi helppo jäädä kotiin sohvalle, mutta yhteinen porukka innostaa lähtemään mukaan ja tekemään yhdessä, jopa ylittämään itsensä. Tarjosimme myös muiden seurojen jäsenille mahdollisuutta osallistua, mutta siihen ei tarttunut kukaan. Seuran puheenjohtaja Tiia Järvinen on iloinnut lajikokeiluista ja kurssin suosiosta. – Meille oli iso etu, että Tuija on tehnyt työnsä puolesta vastaavia juttuja. Sähköavusteisia fat bike -maastopyöriä oli hauskaa kokeilla, samoin avantouinti oli ihan älyttömän kivaa, Tiia sanoo. Yleisurheilun kokeilu oli hauskaa, väkisin mukaan tulee myös humoristista ja hyväntuulista komiikkaa, kun pituutta on hypätty viimeksi koulussa, Tuija hymyilee. – Kaikki osallistujat ovat olleet naisia eli miehiä emme onnistuneet saamaan mukaan. Urheilullinen elämäntapa innostaa. Tukea haetaan loppuvuodesta ja tieto saajista julkistetaan yleensä seuraavana keväänä
Puoli vuotta myöhemmin ratsukko nousi uusintaan Göteborgin maailmancupissa. Larsen tunnettiin rehellisenä ja suorapuheisena miehenä. Larsen aloitti kilpauransa suomenhevosella Seilinpoika, jonka kanssa hän kilpaili 120–130 cm:n esteillä. Anne Saarinen, Pekka Larsenin ystävä Hevosmies ja ratsastuksen moniosaaja Pekka Larsen Tu ija -A nn ika Jä rv in en 70. Ruoanlaittoa intohimoisesti harrastaneen Pekka Larsenin perhe oli viimeiseen asti miehen ajatuksissa ja teoissa. Larsen voitti urallaan seitsemän SM/PM-mitalia. Häntä jäivät kaipaamaan puoliso Pian ohella kolme poikaa: Oskari, Elias ja Matias Larsen perheineen sekä lukematon joukko hevosihmisiä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Larsen otti ensimmäisenä suomalaisratsastajana sijoituksen maailmancupin osakilpailun esteillä Helsingissä1986 irlantilaistammalla Shananigan, jonka hän oli kouluttanut itse alusta asti. Larsen syntyi 24.12.1960 Anjalassa, mistä tie vei lapsuusvuosina yrittäjäperheen mukana Kotkaan. Larsen oli myös arvostettu valmentaja, ratamestari, hevoskauppias, tietokirjailija sekä ratsastuskilpailujen järjestäjä, jonka kädenjälki näkyy useassa suurtapahtumassa, kuten Ypäjä Horse Show’ssa ja aikanaan osallistujamäärältään mittavassa Jumping Kemiössä yli 1 700 startilla. Lisäksi hän johti useita vuosia estekomiteaa ja oli myös Hevosopiston hallituksen jäsen. Larsen välitti ratsuhevosia liki tuhat yksilöä Suomeen ja ulkomaille aina Yhdysvaltoihin asti, joista tunnetuin on olympialaisissakin kilpaillut ruuna Ritmitsnoj. Larsenin valmennettavat voittivat vuosien aikana yli sata SMja PM-mitalia esteja kenttäratsastuksessa sekä osallistuivat lajeissaan myös EMja MM-kilpailuihin. Pitkä ura jatkui aina kansainvälisille radoille asti. Muistokirjoitus Esteratsastaja ja monipuolinen ratsastusvaikuttaja Pekka Larsen menehtyi leukemiaan 6.12.2024. Tuolloin syttyi elinikäinen suhde hevosiin ja ratsastukseen – elämä, joka hakee vertaistaan monipuolisuudessaan ja joka jätti monin tavoin jälkensä suomalaiseen ratsastusyhteisöön. Larsenin aloitteesta käynnistettiin mm. Mielipiteensä hän toi julki väliin painavinkin äänenpainoin, mutta oli myös aina valmis kantamaan vastuunsa ja kuuntelemaan vastapuolta tiettyyn rajaan asti. Hän jatkoi kilpailemista viime vuosiin saakka ja osallistui suomalaisena uranuurtajana veteraanien EM-estekilpailuihin ratsulla Kazino vuosina 2021 ja 2022. Pekka oli SRL:n hallituksen jäsen kymmenen vuoden ajan, joista kaksi varapuheenjohtajana. ”Kohdelkaa hevosianne hyvin! Ne tarvitsevat rutiineja ja kehittyvät toistojen kautta oppien luottamaan ratsastajaansa positiivisten kokemusten myötä. Larsen sai SRL:n kultaisen ansiomerkin vuonna 2010. Erityisen tärkeänä Larsen piti ihmisen ja hevosen välistä suhdetta. Larsen kehitti myös Helsinki Horse Show´n kanssa Amateur Touria ja vastasi viime vuosina tapahtuman kotimaisten luokkien järjestelyistä. Larsen toimi joukkueenjohtajana lukuisia kertoja ponien, junioreiden ja nuorten ratsastajien PMja EM-kilpailuissa sekä senioreiden Nations Cup ja EM-kilpailuissa. Ääni on hiljennyt, mutta mielestämme et poistu. Amatöörisarja, Noviisisarja ja Hallimestaruudet. Vaalikaa sitä suhdetta kaikin mahdollisin tavoin”, kuuluu Larsenin henkinen testamentti
044 725 0666, riikka.lasanen@kpedu.fi hevosalan hevosalan sydämessä sydämessä HAE YHTEISHAUSSA 18.2.–18.3. Hevostalouden perustutkinto: Hevostenhoitaja, hevospalveluohjaaja ja ratsastuksenohjaaja Opinnoissa mahdollisuus erikoistua: mm. Voit opiskella joko lähiopetuksessa Kaustisella tai joustavasti työelämässä OmaPolku-opinnoissa. KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO | Kaustisen toimipaikka kaustinenkpedu #kpedu Kpedu Kaustinen @kpedufi Hevosten hyvinvoinnin osaajaksi Kaustisella! . Lue lisää opiskelusta https://bit.ly/hevostaloudenpt . ratsastukseen, raviurheiluun, kengitykseen, valjastöihin. Tule tutustumaan meille Hevos-TET jaksolle 1–5 päiväksi! Lisätietoja: Opo Riikka Lasanen, p. Seuraa meitä somessa!
Kaakon gaala, Rakuunamäen Juhlatila 10.2. Hämeen Höpinät, etä 19.2. Kouluratsastuksen arvostelu / Poniohjelmat, etä 12.3. Lisenssikoulutus stewardeille, etä 22.3. Keski-Suomen Kepposet, etä 13.2. Itä-Suomen Ihmeet, etä 24.2. Kouluratsastuksen arvostelu / Helpot ohjelmat, etä 18.2. Story: Puhu poliitikolle -iltatee, etä 12.2. Lakitietoa hevosihmisille – osto, myynti ja sopimukset, etä 9.3. Kouluratsastuksen arvostelu / Vaativa B, etä 4.3. Et ole yksin -palvelun häirintäyhdyshenkilönä urheiluseurassa -koulutus, etä Tarkemmat tiedot: kipa.ratsastus.fi > tapahtumat 72. 8.–9.2. Kalenteri SRL:n tapahtumakalenteri — Toimihenkilökoulutukset Toimihenkilöt aktivoivat oikeutensa osallistumalla lisenssikoulutukseen joka toinen vuosi. Lisätietoa: ratsastus.fi > koulutus. IV, IVK ja V-koulutuomarien lisenssikoulutus, Seinäjoki 23.3. Komiat Linjoolla, etä 19.2. Kouluratsastuksen arvostelu / Grand Prix, etä 20.2. IIIK ja III -koulutus sekä skaalantarkastus IIIK ja luokat siitä ylöspäin, Hattula 30.3. Lisenssikoulutus estetuomareille, Cja B-pj-tuomareille ja ratamestareille, etä 2.3. Porinapiirin helmikuu, etä 11.2. Kouluratsastuksen arvostelu / Intermediate, etä 5.3. Hevosja ponikerhon ohjaaja 1, Vantaa 31.3. Kari Vepsän kurssi, Mäntsälä 15.3. Lisenssipäivitys kenttäratsastuksen TPJ:t, maastoradansuunnittelijat ja TA:t, etä 19.3. Lounaistuulet, etä 10.2. IVK-koulutuomarikurssi, Hevosopisto 8.2. Valjakkoajo tutuksi noviiseille, etä 1.–2.3. Pohjanmaan Ratsastusgaala, Seinäjoki 15.3. C-ratamestarikoulutus, Pohjanmaa — Muut koulutukset ja tapahtumat 8.2. Taitotuomarikoulutus, uusi oikeus ja lisenssipäivitys, Hyvinkää 11.3. Hevosja ponikerhon ohjaaja 2, Eura 24.2. Pararatsastuksen avustajakurssi, Jyväskylä 6.3. Lisenssikoulutus estetuomareille, Cja B-pj-tuomareille ja ratamestareille, etä 8.2. IV, IVK ja Vkoulutuomareiden lisenssikoulutus, Hattula 3.–4.5. Tunnista, ennaltaehkäise ja puutu epäasialliseen käytökseen -koulutus, etä 27.2. Pohjanmaan Kevättapaaminen, Seinäjoki 20.3. Urheiluhevosen kuntoutus kisakentille, osa 2, etä 20.2. Etelän Eeppiset, etä 28.2. Kaupallisten eläinkuljetusten kuljettajien ja hoitajien koulutus ja koe, Hämeenlinna 22.3. Pohjoisen Pöhinät, etä 22.2. Kaakon Kähinät, etä 17.2. Kouluratsastuksen stewardikurssi, Hattula 9.2. Estetuomareiden ja -ratamestareiden lisenssikoulutus, etä 12.2
URHEILULLINEN. Kuntotestiä varten lihaskuntoa ja aerobista kuntoa mittaavat liikkeet ennen ja jälkeen liikuntahaasteen. Haasteen suorittaneille diplomi. Mitä haasteeseen kuuluu. KOKONAISVALTAINEN. Yhdessä liikkuminen on kivaa. Mukavia hetkiä ja kunnon kohoamista. 7. Pääset osallistumaan hyvän mielen arvontoihin, joissa on mukana yhteistyökumppaneiden tuotteita, Hevosetmessut 2025 -lippuja sekä Helsinki International Horse Show 2026 -erikoisliput koko tiimille. Kannustusta ja tietoa hyvinvoinnista kuukausisähköpostilla. horse plore A M A Z I N G R I D I N G H O L I D A Y S www.horsexplore.com Valikoimissa 200 ratsastusmatkakohdetta 44 maassa! HEVOSOPISTO TULEVILLE HEVOSALAN AMATTILAISILLE OPISKELE HEVOSISTA AMMATTI hevosopisto.fi Hevostenhoitaja Hevospalveluohjaaja Ratsastuksenohjaaja Hae yhteishaussa 18.2.-18.3.2025 talli ja talliympäristö hevoskasvatuksen tehtävät hevosvarusteiden valmistaminen kengittäminen ratsuhevosten kouluttaminen ravihevosten hoitaminen ja valmentaminen HEVOSTENHOITAJANA VOIT SYVENTÄÄ OSAAMISTA Haluatko kehittyä ratsastajana ja opiskella laadukkaassa lukiossa. Luentoja. Saat itsellesi ja tiimillesi vuoden 2025 ajan kuukausittaisen teeman liikunnalle. Kerää mukaan tallilta tuttu porukka tai uusien liikuntakaverien joukko. Hae yhteishaussa Virolahden lukion kilparatsastuslinjalle 1,5 h pääkaupunkiseudulta itään! Ratsastuskursseilla • yksilöllistä valmennusta • tukea urheilijana kehittymisessä • osaavat, laadukkaat hevoset • tallipaikkoja omalle hevoselle Virolahden lukiossa • yksilöllistä lähiopetusta • pienet ryhmäkoot • asunto läheltä koulua • kursseja urheiluvalmennuksessa, kotitaloudessa ja tietotekniikassa TAVOITTEELLINEN. 8. ratsastus.fi > materiaalit >kuntohaaste La ur a La ak so SRL:n kuntohaaste 2025. 3. 4. Yhteistä liikkumista ja urheilua. 1. Voit tulla mukaan myös itsenäisesti – muodostamme haasteen kautta myönteisen ja kannustavan yhteisön. 9. www.kilparatsastuslukio.fi Opiskelijat saavat stipendejä opintojen etenemisestä! Voimaa ja notkeutta satulaan Edistä hyvinvointiasi ja lähde mukaan SRL:n kuntohaasteeseen! Voimaa ja notkeutta satulaan -oheisliikuntahaaste sopii ratsastajille ja kaikille hevosten ystäville. 5. 6. Kilpailuja ja tukea liikkumiseen. 2
4 vrk perheleiri 450€ 25.7.-27.7. 4 vrk yleisleiri 460€ 26.6.-28.6. Ilmoitusvaraukset 10.3. 4 vrk perheleiri 450€ 16.7.-19.7. 050 380 0810 10.7.-13.7. 3 vrk hemmotteluleiri sennuille 400€ Monipuoliset, tehokkaat tunnit kaksi kertaa päivässä Iso kenttä, maneesi ja upeat maastot! Majoitus tunnelmallisessa hirsiaitassa, herkullinen kotiruoka. 4 vrk yleisleiri 460€ 9.6.-12.6. 041 4450 307 sopivatsatulat@gmail.com www.saturitari.fi kursseja aikuisille, mm. istunta ja vaikuttaminen, kesäja maastotunteja ponileirit, tenavaja alkeiskurssit Katso kurssitarjonta hopoti.com/ponihaka tai soita 09 876 6304 Hopotista näet myös kevään vapaat tuntipaikat ponihaka.fi Kesällä 2025 Arranmaantila.fi Arranmaantila.fi 3.6.-6.6. Parhaat heinät ja oljet hevosille! Uudentalontie 31a, 32300 Mellilä puh. 4 vrk este/yleiseleiri 480€ Tule meille viettämään unelmiesi ratsastusleiriä! Ota yhteyttä myynti.arranmaa@gmail.com tai soita p. mennessä Kaikki satulasepän palvelut, myös kotikäynnit • Uudet satulat ja muut varusteet, mittatilaustyöt Satulaseppä Satu Ritari Järvisentie 19, 61640 Ala-Valli puh. 0400114470 • info@pollenpaali.fi Suomen Ratsastajainliitto ry Finlands Ryttarförbund rf Seuraava Hipposlehti ilmestyy 4.4. 3 vrk perheleiri 350€ 1.7.-4.7
Laitteiden myynti, leasing ja vuokraus käyttötukipalveluineen meiltä. Olemme SRL:n hyväksymä ratsastuskoulu, jossa työskentelevät alan parhaat ammattilaiset. Irradian laserlaitteita käytetään monilla ravija ratsutalleilla, klinikoilla sekä terapeuttien ja hierojien vastaanotoilla. Kätevä, kestävä ja helppokäyttöinen! Laserlaitteita saatavilla eri aallonpituuksilla info@laserwell.fi Puh.040 035 8888 Toimimme turvallisuus edellä, meillä on siistit tilat, hyvä ruoka ja monipuolista iltaohjelmaa. Mikkeliin on Etelä-Suomesta hyvät kulkuyhteydet. Tallillamme on hevosia ja erikokosia poneja, joilla kaikilla kilpaillaan.. Päiväleirejä, yöleirejä, erilaisia kursseja, irtotunteja niin lapsille kuin aikuisillekin. 050 557 6209 kirsi.relander@ relanderinponitalli.fi Vankalla kokemuksella järjestämme laadukkaita ratsastusleirejä ja -kursseja Mikkelissä. Irradia laserlaitteet vammojen, tulehdusten lihasongelmien, jännevammojen sekä kiputilojen hoitoon www.laserwell.fi Erinomaisia tuloksia myös ihmisten ja koirien hoidossa! Laatua ja osaamista Irradia laserlaitteet vammojen, tulehdusten lihasongelmien, jännevammojen sekä kiputilojen hoitoon www.laserwell.fi Superja tehopulssatut lääketieteelliset Irradia laserit MidCare / Midlite / Midlaser kotija ammattikäyttöön. Kuljetus järjestyy Mikkelin matkakeskukselle ja takaisin. RELANDERIN PONITALLI LEIRITOIMINTAA 40 VUOTTA! KATSO LISÄÄ: www.relanderinponitalli.fi Sairilantie 52, 50180 Mikkeli puh
Luottamustoimijoiden yhteystiedot: ratsastus.fi > srl > organisaatio Lajikomiteoiden yhteystiedot: ratsastus.fi > lajit ratsastus@ratsastus.fi Toimiston henkilökunnan sähköpostit: etunimi.sukunimi@ratsastus.fi Valimotie 10, 00380 Helsinki – Mikäli sinulla on tarve asioida toimistolla henkilökohtaisesti, ota yhteys ennakkoon. TOIMISTO Jukka Koivisto toiminnanjohtaja 040 592 2721 Kaisa Kähö hallintoja kehityspäällikkö 040 649 0757 Jutta Koivula urheilujohtaja 040 716 0831 Kati Hurme viestintäpäällikkö 040 620 3001 Sonja Holma päätoimittaja, Hippos-lehti 040 5600 225 Liina Hannula kansallisen kilpailutoiminnan kehittäjä 040 923 1310 Emmi Korpiola vapaaehtoistoiminnan kehittäjä 040 9680340 Minttu Kuusisto kilpailuassistentti 040 154 9554 Minna Peltonen tallitoiminnan kehittäjä 0400 231 662 Salli Saarela kilpailutoimen koordinaattori 040 610 6514 Sari Siltala seurapalvelukoordinaattori 09 2294 5249 Tuula Tella IT-päällikkö 050 5228 622 Anna Wessman seuratoiminnan kehittäjä 040 5537513 (vapaalla 31.7.2025 asti) TALLINEUVOJAT Antti Heikkilä 040 5294 975 Rosali Kivitie 0400 386 647 Tero Kortelainen 040 741 4978 Soile Lappalainen 040 645 8858 Tarkemmat tiedot ja vastuualueet: ratsastus.fi/yhteystiedot ULKOPUOLISET PALVELUT Kilpailulaitteistot HorsEventFinland Oy / Hallahuhta 0500 470 392 myynti@hallahuhta.fi Hippos-lehden mediamyynti Saarsalo Oy / Niina Tuulaskoski myyntipäällikkö 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Ilmoitusaineistot: aineistot@saarsalo.fi SRL:N HALLITUS JA VASTUUALUEET 2025 Marjukka Manninen puheenjohtaja Vastuualueina Pohjois-Suomi, yhteiskuntasuhteet, talous, Huippu-urheilun johtoryhmä ja työvaliokunta. Carina Nyholm Vastuualueina Pohjanmaa, alueiden puheenjohtajisto (APU), seuratoiminnan ohjausryhmä, työvaliokunta ja palkitsemistoimikunta. Salla Varenti Vastuualueina Häme, talliryhmä, hevosen hyvinvointityöryhmä, vikellys ja valjakkoajo. Dan Björklöf Vastuualueina Lounais-Suomi, esteja askellajiratsastus sekä vastuullisuustyöryhmä. VAIHDE: 09 2294 510 suomenratsastajainliitto ratsastajainliitto suomenratsastajainliitto Suomen Ratsastajainliitto ry Finlands Ryttarförbund rf. Valtteri Gundersby Vastuualueina ESRA, sääntövaliokunta ja lännenratsastus. Osmo Metsälä Vastuualueina Itäja Kaakkois-Suomi, kouluratsastus ja pararatsastus, työvaliokunta sekä palkitsemistoimikunta. Aki Karhapää Vastuualueina Keski-Suomi sekä kenttäja matkaratsastus