www.ratsastus.fi 9,20 € 2 | 2025 RATSASTUKSEN ERIKOISLEHTI Hevonen tunnistaa ihmisen ilmeet Ratsastusvaellus Etelä-Ranskassa Estetreenissä kaarteen ratsastus Haastattelussa Mette Samuli
ESCAMILLO Escolar Rohdiamant CASALLCO Casall Contender CHACCOTHAGE BLUE PS Chacco-Blue Conthargos CHAD BLUE PS Chacco-Blue Sandro Boy VITALIS Vivaldi D-Day DAAN G Donkey Boss Don Olymbrio DIALLASCO BLUE PS Diablue PS Casallco PROUD JAMES Jameson RS2 Johnson CHACOON BLUE Chacco-Blue Cartoon B R I N G I N G T H E B E S T S TA LLI O N S TO G E T H E R V POWER Viva Gold Fidertanz ESCANTO PS Escamillo Fürstenball DOURKING HERO Z Dourkhan Hero Z Kassander van’t Roosakker LA PAIX La Vie Sir Donnerhall I Champion Stallion Oldenburg 2025 Oriaseman siemen välitys Suomessa Kaisa Niiranen 0400812247 Helena Niiranen 0449888210 info@carrusdressage.com PAUL SCHOCKEMÖHLE www.schockemoehle.com HELGSTRAND DRESSAGE www.helgstranddressage.com Luettelot:t saatavilla pyynnöstä.
Painettu PEFCsertifioidulle paperille. Meidän on tärkeä tuntea, kartoittaa ja taiten hyödyn tää kaikki saatavilla olevat, mahdolliset tukimuodot hevosalan sekä talli ja seura toiminnan hyväksi. Tilaamatta lähetettyä materiaalia ei palauteta. Samaan aikaan kan nattaa muistaa, että ratsastukselle on voimakas, jopa kasvava sosiaalinen ti laus. Sen taakse tarvitaan sekä tietoa lajistamme että päättäjiä, jotka ymmärtävät sen mitta van yhteiskunnallisen merkityksen ja mahdollisuudet. On vaikea nähdä, että yhteiskunta lähtisi haastamaan nykyistä elin keinoa rakentamalla ja rahoittamalla kilpailevaa toimintaa ainakaan suu ressa mittakaavassa. Ratsastuksen mahdollistava tallitoiminta on edelleen pääosin yrittä jien harteilla. Sonja Holma Vaikuttavaa ratsastuskevättä! Ratsastuksen erikoislehti Hippos-lehti www.ratsastus.fi 9,20 € 2 | 2025 Hevonen tunnistaa ihmisen ilmeet Ratsastusvaellus Etelä-Ranskassa Estetreenissä kaarteen ratsastus Haastattelussa Mette Samuli RATSASTUKSEN ERIKOISLEHTI Hippos-lehti on ratsastuksen ja hevosten ystävien omna lehti, joka paneutuu kiinnostaviin ihmisiin, hevosiin ja ilmiöihin sekä ajankohtaisesti sekä syvemmällä otteella. Tallit ja seurat ovat tärkeä nivelkohta, joiden yhteistyöllä rahoitusta voidaan varmasti kohdentaa ja saada paremmin myös yksittäisille harrastajille. Ratsastus on rakennettu lajina suomalaisten talliyrittäjien ja seurojen va paaehtoisten voimin. Voit lukea siitä lisää tästä lehdestä. Tukea on saatu mahdollisesti kaavoituksessa ja maankäytössä, jonkin verran myös tallien ja maneesien rakentamiseen. Hippos-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Hippos-lehti vastaa vain tilaamastaan materiaalista. Hippos-lehti ei vastaa taloudellisesti painoyms. Kansikuvassa jalostusori Gangster He’las. Luoda väyliä, kanavia ja malleja rahoituksen toteuttamiseen, oli kyseessä sitten esimerkiksi palve luseteli, iltapäiväkerho tai mahdollisuus tutustua lajiin koululiikunnassa. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Meillä on monta painavaa syytä nostaa esiin ratsastuksen merkitys ja tär keys nykyisille ja tuleville päättäjille kunnallisella ja valtakunnallisella tasolla. Keskipainos on noin 35 000 kappaletta. OKM:n Koululaiskyselyssä 2024 ratsastus oli alakouluikäisten tyttöjen ykköstoive ja yläkouluikäisillä se nousi nyt kolmanneksi. Julkaisija ja kustantaja Suomen Ratsastajainliitto ry ratsastus.fi Toimitus Päätoimittaja Sonja Holma 040 5600 225 sonja.holma@ratsastus.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Myyntipäällikkö Niina Tuulaskoski 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Ilmoitusaineistot aineistot@saarsalo.fi Ulkoasu ja taitto Tikka Talvenheimo Oy Vakituiset avustajat Hanna Heinonen Ann-Helena Hokkanen Jutta Koivula Katri Klinga Riitta Kosonen Heidi Lammi Paula Rintamaa Tiina Tarkkala Painopaikka UPC, Vaasa ISSN 0355-8800 Tilaukset ratsastus.fi/ratsastamaan/liity-seuraan ratsastus.fi/hippos-lehti/tilaa Irtonumerot lehtiluukku.fi Lehtiarkisto oma.ratsastus.fi Postin jakelutavasta johtuen lehti jaellaan tarkan julkaisupäivän ohella sen lähipäivinä. Kun haluamme, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori voisi harrastaa mieliharrastustaan, pitää ajatella innovatiivisesti. virheiden aiheuttamista vahingoista. Ratsastus lisää liikuntana terveyttä, kuntouttaa ja raken taa maaseudun elinvoimaa. Se työllistää yhtä paljon Lapin matkailu. Hevosala ja ratsastus ovat monella mittarilla merkittävä, myönteinen osa yhteiskuntaamme. Mittakaava on ollut kuitenkin aivan eri luokkaa kuin muilla lajeilla, esimerkiksi jääkiekolla. Pääkirjoitus 3. Lehden vastuu ilmoituksen pois jäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu maksetun ilmoitushinnan palauttamiseen. Se postitetaan kaikille Suomen Ratsastajainliiton jäsenseurojen jäsenille. Hippoksessa on laajasti asiaa ratsastuksen osaamisesta, valmennuksesta ja eri lajeista hevostaitoihin, varusteisiin ja terveysaiheisiin. Hippos-lehdessä julkaistun aineiston osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. SRL on laatinut tuh din tietopaketin vaikuttamisen tueksi. Kuva Sonja Holma. Ratsastusseurojen SRL-jäseniä palvelee kattava lehtiarkisto Jäsenhuoneessa osoitteessa oma.ratsastus.fi. Jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hevosalan sosiaalinen lisenssi on herättänyt huolta. Ne ovat toimintamme kivijalat ja perusta. Hippos luetaan tarkasti ja säilytetään vuosia. Ratsastus tarvitsee myös päättäjien myötämielisyyttä ja tukea
10–19, la 10–16, su 12–16 VOIMAELÄIN SALO Hämeentie 37, 24100 Salo • Puh. 10–18, la 9–15. 050 4658876 • Avoinna ark. VERKKOKAUPPA www.voimaelain.fi • Verkkokaupan myymälänouto molemmista liikkeistä. Hevosten UUTUUS aktivointimatto. VOIMAELÄIN TURKU Markulantie 1, 20300 Turku • Puh. 044 242 9194 • Avoinna ark. Hevosen hoitoa laatutuotteilla Aktiivisuutta osastolla A435 Yli 500m 2 :n myymälät – Yli 30 000 tuotteen valikoima kaksija nelijalkaisille www.voimaelain.fi – löydät meidät myös Voimaeläin mukana Hevoset 2025 -messuilla Tampereella 12.–13.4.25, osasto A435 Tervetuloa vierailemaan osastollamme
5 Vakiot Pääkirjoitus 3 Hevostaitajan puuhasivu 63 Historian havinaa Hippos-lehdessä 65 Vapaaehtoiset: Seuratoimintaa Kainuussa 69 SRL:n tapahtumakalenteri 72 18 26 36 12 6 Haastattelussa Mette Samuli 12 Ratsastusvaelluksella Etelä-Ranskassa 16 Estetreenissä: kaarteesta kaikki alkaa 20 Ratsastuskeskus Aino täyttää kymmenen vuotta 22 Tutkimustietoa: Ilmeet viestivät tunteista 26 Valvontaeläinlääkärin matkassa tallitarkastuksella 30 Muinaiset hevosmiehet valloittivat koko Euroopan 34 Oriasema Helasuo hakee laatua ja terveyttä 38 Psyykkinen valmennus tukee kohti tuloksia 42 Hevoskuljetus vaatii tietoa, taitoa ja lain tuntemusta 46 Justina Vanagaiten kouluklinikalla 52 Valjakkoajo valloitti Coco Roineen 56 Tukko heinää on hyväksi ennen ratsastusta 60 Sädemätä, ikävä vaiva, mutta hoidettavissa 62 Ensiponi eläkeiässä 63 Hevostaitajan puuhasivu 65 Historian havinaa Hippos-lehdessä 66 Ratsastusterapiasta monipuolisesti hyötyä 70 SRL ja vaalit: Hevonen luo hyvinvointia ja yhdistää Treeniä, tutkimusta, ruokintaa, kuljetusta ja paljon muuta. Tässä numerossa 5. Hevosista ja hyvästä hevosenpidosta kertyy jatkuvasti sekä kokemusta että uutta tutkimustietoa. Me hevosihmiset haluamme hevosten parasta, oli kyseessä sitten kuljetus, koulutus, ruokinta tai vaikkapa jalostusoriin pito
Mette ratsasti ratsastuskoulun hevosilla, kunnes isä ja äiti ostivat hänel le viisivuotiaaksi kääntyneen oman hevosen, puolalaisen täysveriruunan Caro Tuo XX. Lähden talven yli Ruotsiin pääs täkseni muihin ajatuksiin ja yli hevosen kuolemasta. Pelasimme samaan aikaan jalkapalloa ja ratsastimme. Iltapäivällä vuorossa on kolme seitsenvuotiasta hevosta, joita hän ratsuttaa ja kilpailuttaa sekä eteenpäin että mahdollisesti myyntiin. – Siellä ei oikeastaan kyselty, vaan kenttäratsastus tuli automaattises ti mukaan. Hän aloitti vastaavassa tehtävässä jo kaksi vuotta sitten. Pahimpina viikkoina alussa lensin satulasta kolme kertaa. Jal kapallon lopetimme lopulta, kun matkaa treeneihin oli monta kilometriä polkupyörällä, Mette kertoo. Mette Samuli on ratsastanut aamupäivällä jo muutaman hevosen. Kun on mennyt kenttää, on vahva pohja myös esteissä ja koulussa sekä osaa istua kaikissa satuloissa. Siellä tajusin, että pääsen Lundin yliopistoon paperillani. Haasteiden kautta menestykseen Mette Samuli, 48, syntyi Naantalissa, mutta asui lapsuutensa Espoossa. – Juuri niin kuin ei pitäisi tehdä, että nuori ratsastaja laitetaan istumaan nuoren, kouluttamattoman hevosen selkään. 6. – Samana vuonna, kun kirjoitin ylioppilaaksi, menetin hevoseni ähkyyn, vaikka veimme sen Helsinkiin klinikalle. Sonja Holma Kenttäratsastuksen maajoukkuekapteeni Mette Samuli ja El Berlin. Kun opin ratsastamaan paremmin ja kas voimme yhteen, hevonen rauhoittui vähitellen. Unelmat muuttuvat, hevoset pysyvät Hampurin lähistöllä kauniissa maalaismaisemassa pakkanen on väistynyt kevätauringon tieltä. – Olin sporttinen ja urheilin useaa lajia, tennistä ja jalkapalloa. Innostus kenttäratsastuksen syntyi Ingemar Teräksen tallilla. Ratsukko saavutti junioreiden SMpronssia kenttäratsastuksessa Ruove dellä 1994. Meten omaa tietä ovat ohjanneet hevoset sekä menestyksen ja menetyk sen hetket. Aloitin ystävieni kanssa Tapiolan ratsastuskoulussa ja siirryin myöhemmin Kirk konummelle. Ja se oli hyvä valinta. Henkilö M ette Samuli nimettiin vuoden alussa kenttäratsastuksen maa joukkuekapteeniksi kuluvalle olympiadille kohti Los Angelesin olympialaisia 2028
7
Myyntitallilla oma hevonen oli enemmänkin rasite, joka piti jollain tavoin myös rahoittaa. – Siinä vaiheessa olin ostanut uuden nuoren he vosen. Mette Samuli ja 7-vuotias oldenburgtamma Chakuna Matata. Autoin heillä opiskeluiden lomassa myös he vosten kanssa ja kisahoitajana. Mette työskenteli pitkään Elmar Leschin myynti ja kenttätallilla Bavendorfissa. Nuoren olin jo myynyt pois ja radoilta ostamani täys verisen myin Saksassa. Minulla oli paljon hevosia kilpailutettava 8. Hän suoritti samalla ensin saksalaisen ratsuttajatutkinnon ja kolme vuot ta myöhemmin mastertutkinnon erinomaisin arvo sanoin. – Ajattelin, että olen siellä talven yli tai vuoden, mutta se vähän venähti, Mette toteaa. – Minulla on ollut elämässäni vain kolme hevosta. Olin myös vuoden töissä Flyingen oritallissa ja sain kisata siittolan he vosilla. Lund sijaitsee lähellä Flyingeä, joten Mette pää si samalla valmentautumaan lähistöllä asuvien Piia Pantsun sekä Jan ja Fredrik Jönssonin kanssa. Saksalaistalli maaseudun rauhassa. Mette opiskeli kaksi vuotta taloushistoriaa, yh teiskuntatieteitä ja politiikkaa. Kiinnostus hevosiin kuitenkin voitti ja Mette lähti ratsuttajaksi Saksaan vuonna 2000
Saksalaisen perimisjärjestyksen mukaan tallit, he voset ja aivan kaikki siirtyi miehen poikien käsiin edellisestä avioliitosta. Iso estekenttä, osittain lasiseinäi nen maneesi ja pieni laukkarata laidunten ympäri. Eteen tuli myös SRL:n joukkueenjohtajakoulutus. Koko elämä ni oli tila ja hevoset. Mette sai mukaansa omat tava ransa ja yhden vanhan tamman, Cocktails for Twon. – Olimme avoliitossa ja puhuneet aina naimisiin menosta, mutta siihen liian kiireisiä. Hän kilpaili koulu ja esteratsastuksessa aina Sluokkiin asti eli pikkukierrostasolla ja 150 cm:n luokissa. Tämä oli monille tuttavilleni va roittava esimerkki. Istuin melkein aina hevosen se lässä ja minulla oli myös muutama oppilas. Loppuaikoina minulla oli muuta ma parempikin hevonen kilpailtavana. Siitä lähtien olen ratsastanut vain koulutettavia, korjattavia, nuoria ja ties mitä hevo sia. Avopuolison ja yhdessä vuosia rakennetun elämän menetys oli niin raskasta, että Mette sairastui itsekin fyysisesti vakavasti. Ammatiltaan hän oli raken nuttaja. Paratiisi vaihtui painajaiseen Mette oli tutustunut hevoskasvattaja Uwe Gerneriin, kun tämä oli Elmar Leschin tallin asiakas, mut ta pariskunnan tie vei yhteen vasta kahdeksan vuot ta myöhemmin. – Meillä oli todella hyvä koulutamma, josta oli yksi hyväksytty orijälkeläinen. – Uwe ei itse ratsastanut, mutta hän kasvatti hevo sia, oli kasvattanut aina. Idylliä kuvastaa Hugoksi nimetty kesy peura, joka eleli estekentän vieressä, nukkui ruusupensaan juu rella ja naposteli nuppuja. – Tallimme oli paratiisi maan päällä. Mette otti yhteyttä urheilujohtaja Jutta Koivulaan ja pääsi mukaan. Talli kasvatti laadukkaita hannoverejä, holsteineja ja oldenburgeja. na työn puolesta ja saatoin ratsastaa jopa 15 hevosta päivässä. Ja kun vaihdoin toiselle kasvattajalle, jolla oli este ja kouluhevosia, kenttäratsastus jäi. Meillä oli tosi isot tallit, joista huolehdin ko konaan ja vastasin myös hevosten koulutuksesta ja kilpailutoiminnasta. Meillä oli ti laa 40 hevoselle. – Tilanne stabilisoitui ja näytti, että on jo toivoa, mutta kahden päivän kuluttua hän menehtyi vain muutaman tunnin sisällä. – Elin unelmaa. – Se oli hienoa, mutta kiireistä aikaa. Aika monet ovat menneet sen jäl keen naimisiin tai tehneet testamentin. Olimme myös olleet täysin terveitä, eikä mielessä käynyt, että asiat olisi pitänyt käydä hoitamassa kuntoon maistraatis sa tai notariaatilla. Ystäväni joutui jalkaleikkaukseen ja hän Hei, ystäväni! 9. – Yritimme saada tammaa kantavaksi vuoden ver ran, myös ystäväni, mutta hänkään ei onnistunut. Mette laskee ratsastaneensa yli 500 hevosella. Kun menetimme sen leu kemiaan, meillä ei ollut enää koulupuolen periyttä jää ja keskityimme estehevosiin. – Kenttäura jäi taakse, kun ei ollut omaa hevosta, joka olisi mennyt isompia luokkia. Hän oli surun murtama. Aikaa kului. Takaisin satulaan ja uusiin kuvioihin Mette mietti mitä tehdä elämällään. – Ajattelin silloin, että en halua enää koskaan rat sastaa. Avomieheni vielä eläessä pystyin kilpailemaan omilla kasvateillamme myös pidempiä aikoja. Hän sovitti ja möi satuloita ja haki muihin töihin. Uwe sairastui vakavasti aivan yllättäen ilman mi tään ennakkovaroitusta. Ystävät ja hevoset vetivät Meten pikkuhiljaa takai sin elämään ja satulaan. Kävelykone, isot laitumet ja tarhat, kaikki mitä oike astaan voi toivoa
Vaikka ne ovat joskus vähän villejä, ne ei vät ole koskaan käyttäytyneet niin huonosti kuin jot kut ihmiset. Olen pettynyt moniin ihmisiin elämäni aikana, mutta en yhteen kään hevoseen. Tamma on ollut Meten ratsutuksessa nelivuotiaa na, ja palasi tälle varsan jälkeen viime vuonna. Autoin häntä ja toista ystävääni satunnaisesti. Ennen tamma Chakuna Matatan vuoroa tarkistetaan, ettei tallin pitäjän kanaparvi ole vapaana ja valloillaan. Tuttavuus syveni yhteistyön lomassa ys tävyyttä pidemmälle. Mette valmentaa myös muutamaa kenttä ja este ratsastajaa sekä ratsuttaa paikan pitäjän kouluhevo sia. Siitä se taas alkoi. Hevoset ovat aina rehellisiä – hieno Hevoset ovat aina rehellisiä – hienoja ja jaloja. – Heinz sanoi, että sinähän osaat kouluttaa niin hyvin, voisitko ratsastaa minulle yhden hevosen. Ja he kaikki olivat siellä paikalla. He halusivat minut takaisin normaalin elämän pariin. Pitää osata lukea hevosta ja sopeutua siihen, etsiä tarvittaessa uusia teitä ja ratkaisuja. Vaihdelaatikkoa löytyy lau kassa hienosti kootusta lisättyyn sekä tasapainoisiin vastalaukkoihin laukanvaihtoineen. Zangersheiden orilau takunnassa. Niiden kaakattava pyrähdys kulman takaa voi aiheuttaa sy dämentykytyksiä. Toiset ystäväni veivät minut puolipakolla kentän EMkisoihin Sveit siin. Hevosista täytyy pitää hyvä huoli, Mette muistut taa. Mette tutustui sattuman kautta nyt kolmen ratsut tamansa hevosen omistajaan, Heinz Meyeriin, joka on ollut pitkään mukana mm. Kun sinulla on hyvä suhde hevoseen, se antaa kaikkensa radalla ja taistelee puolestasi. – Kun oma perhe on kaukana Suomessa, on tär keää, että ympärillä on hyviä ystäviä. 10. Chakuna Matatan kanssa tallin ovella. Iloiset ja terveet hevoset suorittavat parhaiten. ja ja jaloja. Hevosten kanssa ei voi toimia kaa vamaisesti, mikä toimii yhden kanssa ei toimi toisel la. Luottamus pitää saavuttaa niin, että hevonen silti kunnioittaa sinua. Asiat eivät para Mette ja hannoverruuna Diacontinos, 7, kentällä. – Jokainen hevonen on erilainen, ja sehän onkin niin kiinnostavaa. – Kaverini huijasivat minut kisapaikalle mukaan. – Kun se rentoutuu, se on aivan ihana ja sitä voi ratsastaa ajatuksella. pyysi liikuttamaan hevosiaan. Vaikka ne ovat joskus vähän villejä, ne eivät ole koskaan käyttäytyneet niin huonosti kuin jotkut ihmiset. Hän auttaa tuttuja kasvattajia myymään hevo siaan sekä asiakkaita sopivan hevosen etsinnässä. Keskityin ratsastukseen ja valmennuk seen. – Hevosen hyvä perusratsastus ja koulutus vaatii aikaa. Siellä mieleen palasi lajin hienous. Se ei synny porkkanan syöttelystä, vaan siitä että hevonen luot taa ratsastajaan. Kun eteen tulee vaikeuksia, todelliset ystävät erot tuvat muiden joukosta. Satulahommasta luovuin vuosi sitten. Jossain vaiheessa niitä olikin sitten jo neljä. Her kän ja upeasti liikkuvan tamman kanssa työn sai aloittaa lähes alusta, mutta se kannatti. Iloiset hevoset suorittavat parhaiten Hannoverruuna Diacontinos pääsee ulos kentälle, se on pirteä ja innoissaan. He väittivät, ettei ole ketään muuta, joka voisi auttaa eli voisinko tulla mukaan vaikka vain aamupäiväksi. Valmennettaviakin tuli pik kuhiljaa, ja ratsastin tarvittaessa heidän hevosiaan
Ja olisi tosi hauskaa, jos minulla olisi myös oma nuo ri kenttähevonen tulossa. Kisapaikalla Hampurin pohjoispuolella on hyytä vä tuuli. Silti tähtäin on sama. Mette laukkaa ruunan kanssa isolla ulko kentällä ennen verryttelyä pienemmässä maneesis sa. Kysymys on myös fiiliksestä ja siitä, että ratsastaja uskoo hevo seen. Se empii hetken aikaa trailerin lastaussillalla takajalkojaan nostellen. Tarvitsemme lisää ratsu koita ja uusia lupaavia hevosia kokeneille ratsastajil le. Se on suuri unelma. Päätavoitteena on saada joukkue Los Angelesiin. – Tällä hetkellä meillä ei ole valittavana kovin montaa ratsukkoa arvokisatasolla, mutta toivottavas ti tilanne muuttuu. Hän käy tapaamassa rat sastajia ja heidän valmentajiaan tarpeen mukaan. Tarvittaessa annan nä kemykseni, mihin pitäisi kiinnittää lisää huomiota. Mette ja 7-vuotias KWPN-ruuna El Berlin estekilpailuissa Hampurin lähellä. Toimin myös linkkinä linkki liiton ja ratsastajien kesken sekä kisapaikalla heidän ja järjestäjän välillä. – Unelmia on monenlaisia. Toivon ko keneempien ratsastajien tukevan tarvittaessa koke mattomampia, koska yksikään tiimi ei ole vahvempi kuin sen heikoin linkki. ne sillä, että lyö päätä seinään sadatta kertaa samal la tavoin. Minusta on tosi hie noa, jos voin auttaa Suomen joukkuetta menestyk seen. Toisaalta on hienoa saada hevosia kaupaksi, mutta toisaalta niitä olisi mukava pitää itsellä vähän pidempään, viedä eteenpäin ja kilpailla isommissa luokissa. Mette pyytää Heinzia otta maan pois pitkät kuljetussuojat, ja ruuna astelee rau hallisesti kyytiin. Vaikka en suoranaisesti toimi valmentajana, seuraan silti rat sukoiden valmistautumista. – Haluamme mahdollisimman hyviä suorituksia. Oma haaveeni olisi hypätä nuorten estehevosten MMkilpailuissa tänä vuonna. Mette nauttii jälleen ratsastuksesta ja työstä hevos ten kanssa. Lähdemme motivoituneena kohti uutta olympiadia. – Olen tehnyt tosi paljon nuorten hevosten kans sa, ja olen hyvin onnellinen pienistäkin edistysaske leista. Joskus esteet ovat ratsastajan omassa päässä. Tänäänkin ruuna on onnistunut nappaamaan Me ten takista karvahupun irti. Mette asuu viiden minuutin ajomatkan päässä Luhmühlenin kuuluisasta kisapaikasta Hampurin eteläpuolella. – Se ei ole lainkaan tuhma, vaan lapsellinen ja leikkisä, Mette hymähtää. Mette on mukana myös kenttäratsastuksen edusta jana SRL:n huippuurheilun johtoryhmässä, HUJOs sa sekä lajin valintakomiteassa arvokilpailuihin. Siinä on tärkeässä roolissa myös kaikki mitä teh dään varsinaisen kisakauden ulkopuolella. Ta voitteena on rakentaa joukkuetta pitkällä tähtäimel lä sekä löytää mukaan myös nuoria ja nousevia rat sukoita. 11. Optimaalisesti meillä olisi noin kahdeksan ratsukkoa, joista voitaisiin koota täysi joukkue vararatsukon kera. – Kaikilla on omat suunnitelmansa kisakaudelle sen mukaan, tarvitaanko kvaalituloksia ja mistä kan nattaa aloittaa. Huo lehdin, että ratsastajat pystyvät rauhassa keskitty mään suorituksiinsa tarvittaessa järjestän vaikka kengittäjän paikalle. Vahva joukkuehenki auttaa! – Kapteenina pidän joukkuetta yhdessä. Taloudel linen tuki olisi tärkeää ratsukoille, mutta esimerkik si hyvä joukkuehenki ei ole ostettavissa. – Hevosen ja ratsastajan pitää sopia yhteen. Seuraavana aamuna El Berlin lähtee estekilpailui hin. Valmistautuminen ja rata sujuvat hyvin, hevonen hyppää virheittä. Tästä on hyvä jatkaa. Seuraan ratsastajien tuloksia ja hevostilannetta. Kapteenin katse tähtää Los Angelesiin Maajoukkueenkapteenina Meten tehtävä on johtaa, koota ja tukea joukkuetta. Mietimme yh dessä, missä tarvitsemme enemmän apua. Pitkäaikainen haave toteutuu, kun hän saa siirtää hevosensa paikan ratsastuskeskukseen maalishuhtikuun vaihteessa. Kauden pääkilpailu, senioreiden EMkisat käydään Blenheimissa, IsossaBritanniassa syyskuun puolivä lissä. Tämän vuoden suunnitelmissa on on rakentaa joukkuetoimintaa Nations Cupkilpailujen kautta. – Kaikki mitä kisaan maaliskuulle asti, on treeni rundia
Matkalla Vaelluksen alkuosa ratsastettiin EteläRanskassa Alpillesin vuoristoisessa luonnonpuistossa. 12
Noustuamme satulaan matkamme meinasi tyssätä alkuunsa, koska yksi he vosistamme oli rakastunut tallin aasiin eikä halun nut lähteä pihasta. Ennen jälki ruokaa ranskalaiseen tapaan tarjottiin oliiviöljyssä Vaelluksella mustien härkien, valkoisten hevosten ja vaaleanpunaisten flamingojen maassa Marianne Hyppönen Marianne Hyppönen, Saija Grönholm, Riitta Kosonen ja Magalie Phavorin pehmennettyä vuohenjuustoa kotitekoisen, makeu tetun oliivihillokkeen kera. 13. Ratsastusvaellus käynnistyi hevosten jaolla ja va rustuksella. Ranskan hurmaa satulasta käsin T oteutin viime syyskuussa pitkäaikaisen haaveeni ratsastusmatkasta lempeälämpöi sessä syksyisessä EteläRanskassa. Vaihdoimme konetta Marseillesiin Pariisissa ja jän nitimme löytävätkö ruumalaukkumme perille. Ruo kimme ja juotimme hevoset purettuamme ensin va rusteet. Halki tammimetsien ja jännittävä liikenneympyrä Ensimmäinen ratsastusosuus oli yli 20 kilometrin mittainen tammi ja mäntymetsiä halkova reitti Mal lemortiin. Meidät noudettiin sovitusti lentokentältä. Lounaan nautimme paikallisella hevostilalla. Olim me varmuudeksi pakanneet kaikki tärkeimmät ratsas tus ja hygieniatarvikkeet käsimatkatavaroihin. Vauhti oli rauhallinen sisältäen paljon käyntiä ja muutamia kivoja laukkapätkiä. Pitkänä naisena sain melko korkeasäkäi sen lusitanon, joka osoittautui miellyttäväksi satu loitavaksi ja ratsastettavaksi. Oppaan päättäväisellä suostutte lulla hevonen talutettiin pihasta pois ja vaellus pääsi alkamaan. Ratsastusseikkailumme pursusi vaihtelevaa luon toa, paikallista hevoskulttuuria ja ranskalaisia herk kuja. Koko simme reissuun joukon tuttuja ja kokeneita ratsastusmatkailijoita, ostimme matkapaketin ja len simme Marseillesiin, mistä meidät noudettiin Lauri sin tallille Luberonin vuoristoon. Majoi tuimme kaksi ensimmäistä yötä tallilla. Olimme satulassa yhteensä 5 tuntia, joista aamupäivällä 3,5 tuntia ja 1,5 iltapäivällä. Viiden ratsastuspäivän aikana kiipeilimme Al pillesvuorten yli kohti Camarguen aluetta, missä laukkasimme merenrannalla, ihastelimme flamin golaumoja ja tutustuimme Camarguen alueen hevos paimenkulttuuriin valkoisine ratsuineen ja mustine härkineen. Pääsimme heti ranskalaisen keittiön makuun kesäkurpitsasa laatteineen ja paahdettuine kanoineen. Kirjoittaja Marianne Hyppönen sai ratsukseen miellyttävän lusitanon. Itse nautimme pihalle katetun picnicpöydän äärellä muun muassa pieniä pitsapaloja ja juustoja
Iltapäivällä koimme sykettä nostattavan joen yli tyksen. Itse siirryimme autokyydillä tallille illalliselle ja yö pymään. Kiersimme myös liikenneympyrän, jossa isot rekat odottivat kiltisti kärkikolmion takana hevosletkam me etenemistä. Rooman aikainen kylä ja villisikojen metsästys Seuraavana päivänä jatkoimme Mallemortista Eyga lieresiin, joka on Rooman aikainen, idyllinen kylä. Vuoristoreitti eteni historiallisissa maisemissa Rooman aikaisine siltoineen ja keskiaikaisine lin nanraunioineen, joiden eteen pysähdyimme het keksi poseeraamaan. Hieman etäämmällä ihastelimme Saint Rémy de Provencen Rooman ai kaista riemukaarta, jonka ali ratsastimme komeana letkana. Puolen päivän paikkeilla saavuimme taidemaala ri Van Goghin maisemiin sen mielisairaalan edustal le, jossa taiteilija oli potilaana vuonna 1888 maalaten monet kuuluisimmat taulunsa. Hevoset olivat rauhallisia ja kylmäpäisiä, eivät kä ne välittäneet, vaikka viereen huristeli iso rekka. Matkasimme päivän aikana 30 kilometriä yli 6 tun tia satulassa istuen, lähinnä rauhallista käyntiä Al pillesin luonnonpuistossa vuoren rinteitä ylös ja alas maisemia ihaillen. Olipa jännittävä kokemus ratsastaa liikenneympyrässä liikennesääntöjä noudattaen! Päivän päätteeksi ratsastimme hevoset isolle laitu melle, missä ne yöpyivät oppaamme valvonnassa. 14. Vauhti oli yhä pääasiassa rauhallista käyntiä. Oppaamme ratsasti tien keskellä tietä hidastaen muuta liikennet tä, ja me loput ravasimme reippaasti autojen jarru tellessa perässä. Omat lounaamme koostuivat vaihtelevista suolai sista ja makeista pikkupaloista. Jyrkimmät pätkät alaspäin käve limme omin jaloin hevosia taluttaen, mikä venytteli mukavasti jalkoja. Yöksi asetuimme Eygalieresiin Vuoristosta jatkettiin matkaa Camarguen maisemiin Välimeren rannalle. Välimeren suomaisemiin ja laukkaamaan rantahietikolle Camargue oli kuin peilikuva aiemmista maisemista. Hevosille oli mutustelta vana ruohoa tarjoamamme välipalan ja veden lisäk si. Ratsastuspäivien eväshetket sijoittuivat matkan varrella yleensä alueille, joissa saimme kiinnitettyä hevoset puihin, mitä varten satulalaukuissamme oli mukana riimuja ja naruja. Pääsimme tutustumaan kaupunkiin myös kävellen ja yövyimme viehättävässä, vanhaan luostariin raken netussa hotellissa. Reitin lopussa autoimme lastaamaan hevoset au toon, joka vei ratsut Camargueen meitä odottamaan. Rehevät vuoret ja leudon ilmaston korvasi avara la paikalliselle hevostilalle, jonka isäntä ja emäntä tar josivat meille muhevaa piirasta, kanaperunapataa, juustotarjottimen sekä omenapiirakkaa. Iltapäivän kuljimme ylös ja alas vuorilla polveilevia, kapeita hiekkateitä ja nautim me henkeäsalpaavan kauniista maisemista alas laak soon ja etäämmällä siintävään vuoristoon. Syksy on Ranskassa vil lisikojen metsästysaikaa ja sivuutimme muutaman jahtiseurueen. Pääsimme tutustumaan kaupunkiin myös kävellen ja yövyimme viehättävässä, vanhaan luostariin rakennetussa hotellissa. Kah luutimme ja juotimme hevosia, ennen kuin kiin nitimme ratsut puihin ja siirryimme oman eväs pöytämme ääreen. Opas seurasi tarkkaan metsästyspo rukoiden liikkumista, ettemme osuisi villisikojen tai metsästyskoirien tielle. Seuraavana aamupäivänä tutustuimme ranskalai seen metsästyskulttuuriin. Vedenpinta oli noussut poikkeavan korkeal le, joten kahlaamisen sijaan ylitys tehtiin vilkaslii kenteistä autotietä ja ajosiltaa pitkin. Päivän aikana istuimme satulassa yli kuusi tuntia. Päivän päätteeksi ratsastimme vuoren huipulle olevaan kes kiaikaiseen Les Baux du Provenceen. Ratsastimme letkana kylän halki päätyen lukuisien kahvittelevien ja ostoksia tekevien turistien kuviin ja videoihin. Olimme ihailleet pientä, linnoitettua kaupunkia ratsailta jo kauempaa. Iltapäivällä saavuimme pienelle tekojärvelle
Camargue tunnetaan paitsi valkeasta, monikäyt töisestä hevosrodustaan, myös mustista häristä, joi ta käytetään erilaisissa härkätaisteluissa ja peleissä. Näimme suuria parvia valkoisia ja vaaleanpunaisia flamingo ja matalassa rantavedessä. Valkeat camarguenhevoset seurasivat kiinnostuneina aamupuuhiamme. Ratsastusreittimme kulki kolmessa luonnonpuis tossa. Ajoimme aamulla satuloimaan hevosemme, jotka olivat yöpyneet pai kallisella hevostilalla. Tämä vaellus oli maisemal taan yksi hienoimmista ja vaihtelevimmista mitä olen kokenut. Vaelluksemme päättyi rannalle, joten päivän päätteeksi kiitimme hevosia ja lastasimme ne kuljetusautoon. Viimeinen ratsastuspäivä päivä tuntui vuoriston jälkeen kuumalta, vaikka lämpötila pysytteli reip Rehevät vuoret ja leudon ilmaston korvasi avara lakeus ja välimerellinen kuumuus. Muut hevoset olivat tottuneita myös ranta osuuteen, ja päästelimme vedenrajassa tyylikkäästi hallittua laukkaa. Satu loinnin jälkeen ratsastimme paikallisen hevospaime nen maatilalle, jossa on 150 mustaa härkää ja 40 val koista hevosta. Flamingojen väri voimis tuu iän mittaan, mitä vanhempi yksilö, sitä punai sempi väri. Kuljimme hevosten kanssa eri kyydillä, mutta lähes samaa matkaa takai sin kotitallille, jossa vietimme viimeisen yön. Nautimme lounaan hevostilalla ja starttasim me lyhyelle ratsastukselle camarguelaisen suomaise man halki kohti hevosten seuraavan yösijaa. Nyt koitti monien odottama vaelluksen kohokoh ta eli vauhdikas rantalaukka. Illallisen nautimme kaupungilla marokkolaisessa ravintolassa kuinkas muuten kuin paikallista häränlihaa maistellen. Huollettuamme ratsut meidät kuljetettiin hotelliin Välimeren rannalle Saintes Maries de la Merin pik kukaupunkiin. Aamupäivän reittimme halkoi kuuluisaa Camarguen suoaluetta, minkä päätteeksi saavuimme kilometrien mittaiselle rannikolle. keus ja välimerellinen kuumuus. Oppaan hevoselle aal lot olivat uusi asia, ja se otti muutaman isomman si vuloikan. 15. Luberonissa vietimme ensimmäisen ratsastus päivän, Alpillesissa kaksi seuraavaa ja Camarguessa loput. Ranskassa härkiä ei vahingoiteta, vaan härkätaisteli jan tehtävänä on napsia härän otsaan ja sarviin kiin nitettyjä pieniä koristeita – mitä vaikeampi tehtävä, sen parempi palkinto. Iltapäivällä pääsimme ratsastamaan merenpoh jaa pitkin, sillä vuorovesi pysytteli alhaalla. Alpillesissa eli pikkuAlpeilla korostuivat vuo ristomaisemat ja Camarguessa puolestaan suoalue sekä upea merenranta. Pulahdimme välittömästi hotellin uima altaaseen nauttimaan kesän lämmöstä. Neljän ratsastuspäivän jälkeen lepopäivä uimaaltaineen oli erittäin tervetullut. Vietimme satulassa jälleen yhteensä 6 tuntia rei tin ollessa 30 kilometriä pitkä. Seurasimme hevospaimenen työskentelyä härän kanssa ja ajoimme itsekin pari härkää takaisin lau maan. paasti alle 30 asteessa
Kaarteessa hevoseen on helpompi vaikuttaa kuin suoralla ural la, esimerkiksi takajalat saa aktivoitua paremmin rungon alle. Mukana on kaiken tasoisia ratsastajia. 16. Ratsastajan tehtävä on tiedostaa tilanne ja auttaa hevosta. – Piia uskoo jokaiseen valmennettavaansa ja todella haluaa, että oppilaat onnistuvat. Juho arvostaa valmentajaansa suuresti. Kaarteista kannattaa ottaa kaikki irti. Perusasiat ovat tärkeitä. Kaarteessa liikkeen pitää viedä eteenpäin. Tänään aiheena ovat kaarteet. Hän siirtyi kilpailemaan esteratsastuksessa vuonna 2007. Hän on kannustava, vaativa ja ottaa asiat tosissaan. Valmennuksissa ei ole kikkailua, eikä siellä selitellä. Hevonen tulee hyppyyn oikein, kun se on takaosansa päällä. Pariskunnalla on 12ja 18-vuotiaat lapset. Piia valittiin kolmesti Suomen olympiajoukkueeseen. Legendaarinen kenttäratsastaja, Flyingen pääopettaja ja taitava hevosnainen Piia Pantsu Jönsson valmentaa paikan nuorta isäntää Juho Noriloa, joka on itsekin valmentaja. Pidät teet ovat ryhdistäviä ja kokoavia, eivät hidastavia. Piia on tuttu vieras Ainossa, sillä kaksipäiväisiä estetreenejä on kerran kuussa aamusta iltaan. Kokoaminen tarkoittaa lyhyempiä ja vahvempia as Esittelyssä PIIA PANTSU JÖNSSON Olympiaratsastaja ja huippuvalmentaja Piia Pantsu Jönsson, 54, edusti Suomea maajoukkueessa jo poniratsastajana. Katri Klinga Sonja Holma Valmentaja valmennuksessa J uhon ja Piian yhteistyö on alkanut yli kym menen vuotta sitten. Uutta tutkimustietoa tulvii jatkuvasti mm. satuloista, ruokinnasta ja fysiologiasta, mikä saattaa hämmentää ratsastajia. Esteratsastus on kaarteiden ratsas tamista, niistä kaikki alkaa, Juho toteaa. Hevosten kanssa pitää osata elää tässä ja nyt. Hän kilpaili kenttäratsastuksessa kansainvälisellä huipputasolla vuosina 1994-2007 ja on Suomen menestynein kenttäratsastaja kautta aikojen. Valtaosa estera dasta taitetaan sileällä. Noin 1 500 metrin esteradalla laukataan noin 400–500 as kelta, kun varsinaiseen hyppyyn hevonen ponnistaa ehkä 12–15 kertaa. Piia on asunut vuodesta 1993 lähtien Ruotsissa, missä hänellä on puolisonsa Fredrik Jönssonin kanssa oma valmennuskeskus Flyingessä. Juho pohtii päivän teemaa eli esteradan kaartei ta ja radan laukkaaskelten määrää. Hyppyjä on vain vähän. Hevosella on yleensä vahvempi ja heikompi puo li eli se on erilainen oikeassa ja vasemmassa kaar teessa. Ratsastajan on tunnettava myös oma kehonsa ja mahdolliset puolieronsa. SRL:n maajoukkueja aluevalmentajat jakavat osaamistaan Hippos-lehden treenivinkeissä. Treenivinkit Kaarteesta kaikki alkaa Ratsastuskeskus Ainossa Järvenpäässä on tarjolla harvinaista herkkua. Sekä puoliso että poika Emil kilpailevat esteillä. Opetussuunnitelmat ja arvosteluperusteet vaativat perehtymistä ja aikaa. Satulassa on vain tämä hetki, johon keskitytään, Piia painottaa. Piian uusi ura Flyingen pää opetta jana pitää hänet kiireisenä
Juho kokee, että oma hyp pyrutiini ei ole sama kuin parhaimmillaan, sillä päi vittäin ratsastettavana on vain yksi hevonen. Kilpahevo sen on myös totuttava kisaolosuhteisiin, matkusta miseen ja vieraassa paikassa asumiseen. Tilan ne pitää rauhoittaa yksi, kaksi tai kolme laukkaas kelta ennen estettä hevosen mukaan. Juhon mukaan hieman matalampi tempo harjoi tusradalla parantaa tällä hetkellä kommunikointia hevosen kanssa ja takaa paremman tasapainon. Sitä haen ja kehitän jatkuvasti. Kilparadalla eteen tulee väkisinkin tietty määrä kontrollin menettämistä. Juho Norilo ja Chellaino eli ”Minni” hyppäämässä Ratsastuskeskus Ainossa Piia Pantsu Jönssonin valmennuksessa. Hevosen pitää luottaa ratsastajaansa. Asian ydin on siinä, kuin ka nopeasti ratsastaja pystyy ratsastamaan hevosen sa takaisin tasapainoon. Rutiini, automaatio ja suoritusvarmuus ovat eri tasolla kuin esimerkiksi Juhon palatessa Hollannista ratsuttajan töistä vuonna 2017. Kun hevonen totutetaan ja koulutetaan hyvin, se yleensä nauttii kisarutiineista ja innos tuu radalle päästessään, jopa kuljetusauton nähdes sään. keleita, ei taaksepäin ratsastamista. Kaarteet ovat ratsastajan vastuulla ja hypyn hoitaa hevonen. Juho nauttii valmentautumisesta ja imee siitä op pia myös omaan valmentamiseensa. Silti kaikki tehdään niin hyvin kuin pystytään. Ratsastuksen hienous on kahden elävän olennon kommunikoinnissa. Se on koko ratsastuksen ydin. Ratsastajan käsi ei saa koskaan ajatella taaksepäin. Siksi harjoittelussa edetään ensin rauhallisem min ja tempoa nostetaan vasta, kun asiat sujuvat riit tävän hyvin. Ra tatempossa asiat vaikeutuvat ja ote saattaa herpaan tua. Hevoselle pitää antaa rauha hypätä. Jos nämä asiat ovat hevoselle kovin vaikeita, hevosesta ei tule kilparatsua. Ongelmia kaarteessa ja lähestymisessä esteelle voivat aiheuttaa huono reitinvalinta, tasapainon me nettäminen, tehtävään sopimaton rytmi tai ratsasta jan ja hevosen eri rytmi. Hän haluaa pu hua omille valmennettavilleen vain niistä asioista, joita pystyy myös itse tekemään ja näyttämään satu lasta käsin. Tänään Juhon alla on kahdeksanvuotias Chellaino eli ”Minni”, joka on puoliso Katri Siltala-Norilon en simmäinen oma kasvatti. 17
Juholla ja hänen puolisollaan Katri SiltalaNorilolla on yhteisiä nuoria hevosia, joista osa on Juhon menestystamma Doppsko Carimban jälkeläisiä. Silloin pysyt mukana laukassa, eikä ylävartalosi heilu eteen ja taakse, Piia ohjeistaa. Juho on kilpaillut kansallista gp-sarjaa ja kansainvälistä tasoa. Huolehdi, että laukka nousee joka askeleella ylöspäin ja hevonen kantaa itse etuosansa. Älä mieti, oletko oikealla tai vasemmalla. Esittelyssä JUHO NORILO Esteratsastuksen Keski-Suomen liittovalmentaja Juho Norilo on myös kilparatsastaja ja SRL:n estekomitean puheenjohtaja. Ajattele, että lantiosi muodostaa laukassa o-kirjaimen muotoisen kuvion takaperin. Valitse tapa, joka tuntuu hyvälle. 18. Hevonen ei saa pullistaa itseään ulos. HARJOITUS 1 Maapuomi laukassa Ratsasta hevonen laukassa lämpimäksi ennen esteharjoituksia. Keskity siihen, että olet keskellä. Hän on voittanut ikäluokissa hallimestaruuden ja saavuttanut hopeaa senioreiden PM-joukkueessa. Ylitä maapuomi muutaman kerran helposti molemmista suunnista ilman turhaa säätöä. Hevosen takajalat seuraavat etujalkojen linjaa eli hevonen on suora myös kaarteissa. Voit istua kevyessä istunnassa tai lähempänä hevosta. Juho ja Katri pitävät Ratsastuskeskus Ainoa Järvenpäässä. Yritä saada hevosesi mahdollisimman pehmeäksi ja rennoksi. Tarkista, että istut keskellä hevosta. Käännä hevosta ulkoavuilla, älä sisäkädellä. Chellaino eli ”Minni”, Juho Norilo ja Piia Pantsu Jönsson tyytyväisinä valmennuksen jälkeen. 1 Juho tavoittelee kaikessa ratsastuksessaan parempaa kommunikaatiota hevosen kanssa
3 2 Aloita rata edellisen tehtävän viimeiseltä esteeltä maapuomeineen. Voit hypätä jokaisen radan osan tarvittaessa ensin yksittäin. Ratsasta kaarre vasemmalle pehmeästi ja helposti. Päätä, kuinka monta laukka-askelta aiot ratsastaa. Käännä kaarre oikealle ja hyppää sarja kahdella laukka-askeleella. Jos hevosesi on kovin vireä ja vaikuttaa iloiselta, kiitä sitä ja anna sen näyttää tunteitaan, Piia muistuttaa. Maapuomi esteen takana lyhentää hevosen hyppyä. Valitse linja joko sisempää lyhyempänä tai ulompaa pidempänä, jotta onnistut. Keskity tehtävään, älä ratsasta ylimääräisiä voltteja väleihin. Näe mielessäsi vain onnistuneet hypyt, kuuluu Piian ohje ratsukoille. Jatka tarkasti sopivaa linjaa oikealle kohti seuraavaa tehtävää. Esteharjoitus aloitetaan hyppäämällä muutama tehtävä peräkkäin. Juho ja Minni suhteutetun välin toisella osalla. HARJOITUS 3 Rataharjoitus kolmella kaarteella HARJOITUS 2 Pieni rata kahdella kaarteella Ratsastaja huolehtii kaarteista. Pidä asentosi liikkeen mukana. Jatka kaarteella vasemmalle ja hyppää suhteutettu väli neljällä laukka-askeleella. Muista katse ja pysy linjalla. Juho ja Minni Piian tarkan silmän alla. Anna hevosellesi vain välttämättömät ohjeet. Muista ulkoavut. Viimeisen esteen edessä ja takana on maapuomit. Mistä ero voisi johtua, ja kuinka voisit korjata sitä harjoittelulla. 18 m 11 m 3 m 3,5 m pysty este pysty este maapuomi maapuom it maapuo mi maapuomi 3 m 3 m 3,5 m 3 m 19. Jatka pitkä linja sokeripaloista rakennetulle muurille. Puomi auttaa löytämään oikean ponnistuspaikan. Pysy ratsastaessasi rauhallisena. Älä kuitenkaan väsytä hevosta turhaan. Katso, että energia laukassa säilyy, ulkokylki ei pullahda ulos ja hevosen takaosa seuraa etuosan linjaa. Mieti, onko kaarre helpompi vasemmalle vai oikealle. Aloita pystystä, jonka edessä on maapuomi. Ylitä laukkapuomit ja anna hevosen vaihtaa laukka puomien keskellä tai muussa sopivassa kohdassa. Hevosen vastuulla on hypätä. Muista joustaa nilkasta, ettet vahingossa laskeudu esteeltä ilman iskunvaimennusta. Juho pitää katseen suoraan eteenpäin. Esimerkkiharjoituksessa tavoitellaan kahdeksaa laukka-askelta tehtävien väliin. Anna niiden ohjata hevosen hyppyä, älä puutu liikaa, vaan anna hevoselle rauha hypätä
Minun oli silloin vaikea hahmottaa Ingrid Klimken klinikka tammikuussa Ratsastuskeskus Aino kymmenen vuotta Katri SiltalaNorilo ja Juho Norilo sekä perheen yhteinen hevonen Minni. Ainon iso maneesi muutettiin ratsas tuskoulun lopettamisen yhteydessä ta pahtumaareenaksi. Pariskunnalla on myös muutama varsa ja nuori hevonen muualla kasvamassa tai ratsutuksessa. Saksalainen huippu nimi, kaksinkertainen olympiavoittaja Ingrid Klimke, pitää vain kaksi klinik kaa vuodessa, toisen niistä Ainossa 17.– 18. Haluamme vaalia hyvää hevostaitoa. Kilpailuja ja valmennuksia järjeste tään säännöllisesti. Koko perhe odottaa kovasti ”Strös seliä”, vauvan laskettu aika on touko kuun puolivälissä. Suunnitteluvaiheessa kierrettiin talle ja Suomessa ja Euroopassa. Veli on maanrakennusalal la ja huolehtii myös Ainon ratsastuspoh jista. Pariskunta tapasi toisensa Piia Pantsu Jönssonin treeneissä vuonna 2015. Katrin sisko on mukana perheen luksus laukkuja myyvän liikkeen toiminnassa Helsingissä. Katri muistelee Ainon alkuaikoja. Ratsastuskeskus Ainon talli siirtyi heidän hoitoonsa maaliskuussa. Tarjolla on tallipaik koja yksityishevosille sekä valmennus ta. Ratsastuskeskus Ainon päätalli jälleen omiin käsiin Maaliskuussa Juho,33, ja Katri, 29, otti vat jälleen 30 hevosen tallin omaan hoi toonsa. Perheen esikoista, ”Strösseliä”, odotetaan syntyväksi keväällä. – Isä näki visiona eurooppalaisen ratsastus kes kuksen loistavalla sijainnil la. R atsastuskeskus Aino juhlii kym menvuotista taivaltaan. – Piia on kuin perheenjäsen, tärkeä osa Ainoa. Katri ja puoliso Juho Norilo asuvat viiden minuutin matkan päässä Ainos ta. Isä ajelutti 17vuotiasta tytärtään Ainon tontin läpi ja kertoi os taneensa sen ratsastuskeskusta varten. Aino on isännöinyt merkittäviä rat sastuskilpailuja aina kansainväliselle Nations Cup tasolle asti. tammikuuta. kokonaisuutta, kun paikalla oli vain pel toa ja pari vanhempaa tallirakennusta. Ainon lounasravintolassa vierailee päivittäin noin 200 asiakasta. Juh linta huipentuu ensi vuoden alussa, kun nykyinen tapahtu maareena otetaan ratsastuskäyttöön koko tammikuuksi. Sain toteuttaa mo nen ratsastaja tytön unelman eli suun nitella omaa tallia – tietysti ammat ti laisten tuella. – Olemme todella otettuja, että saim me hänet tänne. Nyt sen täyttävät yritystilaisuudet, messut ja kuluttajata pahtumat. Hänellä on oma kon septinsa klinikoille, joilla keskitytään kavaletteihin, Katri SiltalaNorilo ker too. Ainossa pitävät jatkossakin omia pienempiä tallejaan myös Jyri ”Jykke” Malmström ja Else Väyrynen. Erkin puolison, Mia Siltala-Stellbergin tyttären kilpaponi ”Brandy” asuu Ainossa. Tallinpito on tuttua, sillä he ehti vät tehdä sitä kahdeksan vuoden ajan en nen toiminnan siirtymistä pariksi vuo deksi vuokralle. Tapahtumista mieleen ovat jääneet mm. Aika näyttää, seuraa ko Strösseli vanhempien jalanjälkiä ja hurahtaa hevosiin. Välissä oli vain kolme vuotta, jolloin talli oli vuokrattu ulkopuo liselle. Katrilla ja Juholla on Ainossa yksi yh teinen hevonen, Minni, jota Katri ohjas ajaa odotusaikanaan ja Juho ratsastaa. – Oli hauskaa ajaa isän kanssa Helsin kiin arkki tehdin luo. Ruokaili jat voivat ihailla maneesissa olevia he vosia lasin läpi. Henri Ruosteen kouluratsastusklinikka ja Suomen hevosen tarina esitys. – Olisi kunnia, jos Brandy voisi toimia Strösselin opetusmestarina! Katri Klinga Sonja Holma 20. – Ainon ajatus on, että talli on ensisi jaisesti hevosten koti. Hä nellä oli kaksi kisahevosta, jotka hyppä sivät 130tasolla. Yhdessä te keminen oli antoisaa. Katrin isä Erkki Siltala pe rusti ja rakennutti Ainon. Ainossa oli myös ratsastuskoulu vuosina 2016–22. Kansallisia kisoja on kesäkaudella joka kuukausi, Juho ker too. Nykyään lii ketoimintaa vetää Katri, jolle perheyri tyksen pitkäkestoinen kehittäminen ja taloudellinen menestys on kunniaasia
Kiitolaukkaa tai rauhallista käyntiä. Kun Suomi pysyy liikkeessä, kaikki kyllä järjestyy.. pohjolavakuutus.
22. Mielihyvää luovat tunteet palkitsevat ja lisäävät hevoslauman yhteenkuuluvuuden tunnetta. Mielipahaa tuottavat tunteet taas luovat epävarmuutta ja epäluottamusta yhteiseloon. Mielihyvää tuottavat asiat ovat usein selviy tymisen ja sopeutumisen kannalta eduksi. Sosiaalisina laumaeläi minä hevoset ovat tunneviestinnän mestareita. Esimerkiksi iloon ja riemuun liittyy mielihyvää ja usein voima kastakin kiihtymystä. Tunteet eroavat myös siinä, kuinka voimakkaan reaktion ne saavat elimistössä aikaan. Hevosten kanssa toimiessamme tulemme yleen sä tavallista tietoisemmaksi sekä omista tunnetilois tamme että käytöksemme vaikutuksesta. Hevoset myös reagoi vat tunnistamiinsa tunteisiimme omalla käytöksel lään. Tunteet ohjaavat Tunteet ja niistä viestiminen luovat pohjan kaikel le hevosten ja ihmisten väliselle vuorovaikutuksel le. Samoin me voimme oppia tulkitsemaan hevostemme tunnetiloja tarkkailemalla niiden ilmeitä. Tunteita voisi ajatella kompassiksi, joka aut taa hevosia ja ihmisiä suunnistamaan elämässä oi keaan suuntaan. Tarvitsemme erilaisia tunteita elämässä selvitäk semme, samoin kyvyn viestiä kokemuksistamme muille. Hevoset välittävät runsaasti tietoa tunteistaan ja kokemuksistaan rikkailla, mutta usein myös vai vihkaisilla eleillä ja ilmeillä sekä korviensa asentoa muuttamalla. Suru, pettymys ja turhautumi Tutkimus Hevosilla on rikas ilmeja elekieli. Siksi niitä kannattaa tavoitella samalla, kun koetamme välttää negatiivisia tunnetiloja aiheuttavaa toimintaa. Hevoset pystyvät tunnistamaan erilaisia tunteita kasvoiltamme ja reagoimaan niihin. ELT Ann-Helena Hokkanen Sonja Holma T unneviestinnällä on hyvin suuri rooli la jien sisäisessä sosiaalisessa vuorovaiku tuksessa. Tiede on osoittanut, että tunteis ta viestitään tehokkaasti myös eri lajeihin kuuluvien yksilöiden välillä. Samalla hevoset tulkitsevat ihmisten ilmeitä, kehonkieltä sekä äänensävyjä ja etsivät niis tä vihjeitä tunnetiloistamme. Tunteet mielletään usein positiivisiksi tai negatii visiksi. Samalla hevosten kokemien tunteiden tulkitseminen on tai to, jota kannattaa harjoitella läpi hevoselämän. Ilmeet viestivät tunteista Ilmeillä on suuri merkitys sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Sa malla niillä on erinomainen kyky sopeuttaa käyttäy tymisensä nopeasti toisen eläimen tai ihmisen koke maan tunnetilaan. Samalla tavalla ne vahvistavat myös ihmisen ja hevosen vä listä sidettä
Yleensä hy vään mieleen liitetään rento ilme. Alahuuli lerputtaa rentouden merkkinä usein myös silloin, kun hevo nen torkkuu tai nukkuu. Siksi nii tä on vaikeaa tehdä tietoisesti, toisin kuin varsinaisia pidempikestoisia ilmeitä. Erityisesti jännittyvät puruli hakset ja silmää ympäröivät lihakset. Ha vaitusta mahdollisesta vaarasta varoitetaan lauma tovereita usein jo mikroilmeillä ennen uhan tietoista mieltämistä ja harkintaa. Ikävä stressireaktio saa kasvojen lihakset kiristymään. Negatiiviset tun teet saavat kasvojen lihakset jännittymään luoden ki reän ilmeen. Jännittyneesti eteenpäin sojottavat korvat taas ovat merkki valppaudesta ja hevosen kiinnostukses ta jotakin lähistöllä olevaa asiaa kohtaan. 23. Kun hevonen on rauhallinen ja hyvällä mielellä, sen ilme on pehmeä. Mikroilmeillä viestitään nopeasti erityisesti en simmäisiä vaikutelmia kohdatusta tilanteesta. Alahuuli lerputtaa, naaman lihakset ja korvien asento ovat rennot ja korvat on suunnattu rennosti eteenpäin. Erilaisia ilmeitä Ilmeet syntyvät kasvojen ja pään moninaisten lihas ten liikkeistä sekä asennon muutoksista. Kireä ilme kertoo epämukavuudesta, harmistuk sesta tai kivusta. Tavallisten kasvonilmeiden lisäksi tunteista viesti vät myös mikroilmeet. Pään sivuilla näkyy juosteita, posket kiristyvät ja silmän yläpuo Ilmeet syntyvät kasvojen ja pään moninaisten lihasten liikkeistä sekä asennon muutoksista. nen taas ovat luonteeltaan kielteisiä, mutta aiheutta vat elimistössä pelkoon tai vihaan verrattuna usein paljon maltillisemman reaktion. Hevosilla myös pään ja korvien asento sekä liike ja katseen suunta ovat tärkeitä viestejä tun teista. Ilme ei kuitenkaan ole kiristynyt, jos tilanteeseen ei liity epävarmuutta, pelkoa tai kipua. Nämä tahattomat, hetkelliset ilmeet kestävät vain sekunnin murtoosan. Myös ryh dikäs kehonkieli kertoo uteliaasta valppaudesta kat seen suunnan osoittaessa kiinnostuksen kohteen
Ranskalaissuomalaisessa yhteistyössä Toursin ja Turun yliopistoissa työskentelevät tutkijat selvittivät hevosten kykyä tunnistaa ilo ja suru ihmisen kasvon ilmeistä. Tutkimus osoittaa, että hevoset paitsi erottivat vihai set kasvot iloisista, ne myös kokivat vihaiset kasvot mahdollisesti vaarallisiksi. He näyttivät 28 hevoselle samanaikaisesti kahta äänetöntä videota, joista toisessa näkyi surulli set ja toisessa iloiset ihmiskasvot. Myös silmien valkuaisten näkyminen ja nopeat silmien liikkeet kertovat epämukavuudesta, pelosta tai kivusta. Tunteet voidaan tunnistaa henkilön olles sa läsnä, mutta myös videoilta, valokuvista ja ääni nauhoilta. 24. Yksi tällainen tunne on suru. Kentällä oleva hevonen jännittyy ja her mostuu kuullessaan tallin pihalta hoitajansa vihais ta huutoa. Tutkijaryhmä totesikin vuonna 2023 julkaistussa ar Yhdessä vietetään aikaa rajuissa leikeissä ja sulassa sovussa. Ensimmäisellä näyttökerralla hevoset katsoivat pi dempään videoita, joissa ruudulla näkyvä ilme oli ristiriidassa videoon liitetyn äänen kanssa, kuin vi deoita, joissa ilme ja samaan aikaan kuuluva ääni so pivat yhteen. Samasta syystä hevosen turpa muuttuu rennon pehmeästä ki reäksi suupielen samalla lyhentyessä. Sussexin yliopistossa työskentelevät tutkijat näyt tivät hevosille 30 sekunnin ajan kuvaa iloisista ja hy myilevistä tai irvistävistä ja vihaisista miehen kas voista. Ilo ja viha ovat luonteeltaan kiihtymystä herättäviä. lelle voi ilmestyä kolmion mallinen ryppy. Yksilö kokee sen kielteiseksi, mutta se ei aiheuta elimistössä niin voimakasta reaktiota kuin esimerkiksi viha. Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen tulos on merkittävä, sil lä vasemmalla silmällä katsotut asiat käsitellään ai vojen oikealla puolella, joka on erikoistunut analy soimaan uhkia ja negatiiviseksi miellettyjä asioita. Videoihin liitettiin joko surullinen tai iloinen ääni. Samoin hevoselle tulee epämukava olo tai vaaran tunne, jos joku katsoo sitä vihaisesti. Harvemmat tutkimukset ovat selvittäneet hevosten kykyä tunnistaa ja erottaa toisistaan muita ihmisen kokemia tunteita, joiden ai heuttama reaktio elimistössä ja käyttäytymisessä on hienovaraisempi. Tiu kasti pitkin päätä taaksepäin painetut korvat ovat va roitusmerkki ja kertovat hevosen olevan valmis puo lustamaan tai se uhkailee: poistu läheltäni! Hevoset tunnistavat ihmisten tunteita Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että eläimet tun nistavat ihmisen ilmeistä sekä äänensävyistä tuntei ta, jotka aiheuttavat voimakkaan reaktion, kuten ilon ja vihan. Kävi myös ilmi, että hevoset katsoivat vihaista il mettä enemmän vasemmalla silmällään. Jos korvat liik kuvat hyvin nopeasti eteen ja taakse, se on yleensä merkki huolestumisesta tai ahdistuksesta. On tavallista, että toinen korva osoittaa taaksepäin he vosen kuunnellessa ääniä takaansa. Ne saavat aikaan voimakkaan reaktion sekä ihmisen että hevosen elimistössä. Hevoset siis tunnistivat ristiriidan il meen ja äänen välillä ja jäivät pohtimaan tilannetta. Hevonen pelkää, kokee epämukavuutta tai sillä on kipuja. Normaalisti ympäristöään tarkkailevan hevosen korvat liikkuvat eteen ja taakse ääniä seuraten. Vihaisia kasvoja katsovien hevosten sydämen syke kiihtyi nopeammin kuin iloisia kasvoja katso vien
Ne katsoivat iloisia videoita pi dempään, useammin ja nopeammin kuin surullisia videoita. Sillä hyvin usein naa masta näkee, kuinka meillä tänään menee. Hevosilla onkin todettu pal jon yksilöllistä vaihtelua kyvyssä tunnistaa erilaisia ihmisen ilmeitä. Aivojen peilisolujen tehtävä on edistää toisten ym märtämistä, toisilta oppimista sekä laumanjäsenten välistä kommunikaatiota. Arjessa omia ja hevosensa ilmeitä kannattaa py sähtyä tietoisesti pohtimaan. paljon yksilöiden välillä. Aiemmin on jo todettu hevosten kiinnittävän paljon huomiota iloisiin ihmisääniin. Tämä sopii aikaisemmassa tutkimukses sa havaittuun seikkaan, että hevoset olivat tarkkaa vaisempia katsoessaan iloisia kuin surullisia ilmei tä esittäviä videoita. Hevosen ja ihmisen hermostossa aktivoituvat hyvin samat me kanismit, kun koemme jonkin tunteen tai kun näem me jonkun muun kokevan sen. Kun tammat oli opetettu tunnistamaan iloiset tai surulliset kasvot ja koskettamaan näyttöä valitun il meen kohdalla, tutkijat tekivät yleistystestin. Myös tarkkaavaisuus opetustilan teen aikana vaihteli hevosten välillä. Tämä on tärkeää, sillä viestimällä tunteis taan hevoset kertovat meille laajasti kokemuksistaan. Peilisolujärjestelmä vastaa muiden tunnetilojen tunnistamisesta ja omien tun teiden mukauttamisesta saatuun tietoon. tikkelissaan hevosten pystyvän erottelemaan ilon ja surun toisistaan sekä ihmisen ilmeiden että äänen perusteella. Surulliset kasvot piti erottaa muista tun teista viestivistä ilmeistä, joita olivat yllättyneisyys, viha, inho, pelko ja ilo. Vaikuttaisi siltä, että hevosten on helpompaa yleis tää ihmisen iloinen kuin surullinen ilme henkilös Ku va H an na H ein on en 25. Tutkimuksessa käytettiin kosketusnäyttöön perus tuvaa automatisoitua laitetta. Laumaelämään kehittyneiden hevosten mieli on ra kentunut reagoimaan toisten tunnetiloihin. Tämä tuo uusia mahdollisuuksia selvittää, miten hevoset koke vat eri tilanteet ja olosuhteet sekä hoitajansa käyttäy tymisen. Hevoset ovat luonnostaan hyvin empaattisia eläimiä. Hevosten kyky oppia painamaan halut tua ilmettä esittävää kasvokuvaa vaihteli kuitenkin Vaikuttaisi siltä, että hevosten on helpompaa yleistää ihmisen iloinen kuin surullinen ilme henkilöstä toiseen. Mielenkiintoinen valokuvatesti Sama ranskalainen tutkimusryhmä selvitti seuraa vassa tutkimuksessaan edelleen, voivatko hevoset oppia erottamaan ihmisen kokeman ilon tai surun muita tunteita viestivien ilmeiden joukosta katso malla valokuvia. Lisäksi hevosten sydämen syke kiihtyi, kun ne kuulivat iloisen äänen ja hidastui surullisen äänen kuuluessa. He esit tivät hevosille eri ihmisten kasvokuvia kuin koulu tusvaiheessa. Viisi tammaa sai puolestaan ruokapalkinnon tunnistamalla ja koskettamalla iloi sia kasvoja. Mielenkiintoista kyllä, surullisilla kasvoilla kou lutettujen hevosten oppimistulokset olivat korkeam mat kuin niillä hevosilla, joiden piti oppia tunnista maan valokuvista ihmisen iloinen ilme. Näin läsnä olevan tut kijan reaktiot näytettyihin ilmeisiin eivät voineet vai kuttaa hevosten tulkintaan. Kun hevosille esitettiin uusien ihmis ten iloisia tai surullisia kasvokuvia muita ilmeitä esittävien valokuvien kanssa, iloisilla kasvoilla pal kitut hevoset pystyivät tunnistamaan iloiset ilmeet muista ilmeistä paremmin kuin surullisilla kasvoilla koulutetut tammat. Tutkimustyön avuksi on myös alettu kehittää auto matisoituja menetelmiä hevosten kokemien tuntei den tunnistamiseksi ilmeiden perusteella. Laite esitti ihmismuoto kuvia pareittain ja jakoi pellettejä, kun hevonen kos ketti palkitsevaksi valittua ilmettä esittäviä kasvoja. Miten menee. Artikkelin tutkimusviitteet saa halutessa lehden toimitukselta. Vaikuttaa siis siltä, että hevoset kiinnit tävät enemmän huomiota iloisiin ihmiskasvoihin. Kun hevonen kosketti ”vääriä” kasvoja, herkkuja ei tullut. Harjoittelun loppuun mennessä tammojen suo ritukset ryhmätasolla olivat sattumaa merkittävästi paremmat. tä toiseen. Hevosia käytetään menestyksellä siksi myös monenlaiseen terapiatyöhön. Tutkijat kouluttivat laitteen avulla kuusi welsh tammaa koskettamaan surullisia kasvoja palkkion saadakseen
Nämä tiedot, kuten moni muu kin, on kysytty ja täytetty jo ennalta lo makkeeseen samalla, kun Koskinen il moitti tulevasta käynnistä tallinpitäjälle kaksi päivää aiemmin. Onko siinä hälytystä, jos se ei toi mi. Rutiinitarkastus kuuluu ammattitalleilla asiaan Kyseessä on nimenomaan normaali tar kastuskäynti, joita tehdään rutiiniluon teisesti paikkoihin, joissa eläimiä pide tään laajamittaisesti. Eläinlääkäri Annastiina Turunen esittelee sirun lukulaitteen ennen sirun lukemista. Päivän ruokintakerroil la päälle kaadetaan kuumaa vettä, jol loin vesi pysyy sulana. Vastaan saapuvat paikan omistaja Sonja Danielsson sekä talliyrittäjänä nykyään toimiva Emilia Hakomäki. – Meillä tarkistetaan kerran vuodessa kaikki ilmanvaihtosysteemit, myös loi mihuoneen kosteudenpoisto, Daniels son vastaa. 26. Rintapielessä lukee valvontaeläinlää käri. – Isoäidin isä teki aikanaan onneksi niin korkean navetan, että tallissa riittää hyvin ilmaa. Niistä kolme on poneja, viisi suomenhevosia, kolme es panjalaisia PREhevosia ja loput puoli verisiä. Tallitarkastus Valvontaeläinlääkärin matkassa tallitarkastuksella Sonja Holma S ateisen harmaana aamuna Wääksyn Kartanon tallin pi halla seisoo kaksi eläinlääkä riä tummissa virkatakeissaan. Onko teillä koneellinen ilmanvaihtosys teemi. Heli Koskinen ja Annastiina Turunen silmäilevät samalla ulkotarhoja, onko niissä hevosille säänsuojia vai voi daanko ne ottaa tarvittaessa sisään suo jaan. Käynti aloitetaan tallin tarkastelul la. Nykylain mu kaan myös tarhoissa pitää olla sulavesi aina myös pakkasella. – Onko sammuttimia joka käytävällä. Hevoset juovat aika vähän pakkasella, joten käsitäyttö riittää hyvin, Hakomäki selvittää. – Kun hevoset viedään aamulla ulos, pakkaskelillä otetaan samalla mukaan lämmintä vettä. Tallista löytyy tällä hetkellä 20 ruu naa, 11 tammaa ja 1 ori. Karsinoiden koot ja tallin korkeus vastaavat silmämääräisesti jo niin hyvin määräyksiä, että lasermittaa ei tarvita käyttöön. Koska kyseessä on karsinatalli ja tarhat suoraan sen edessä, asia ei herä tä enempää pohdintaa. Tar kastus on tallin historian ensimmäinen. Karsinoihin tulee vesi. Koskinen tiedustelee. Karsinat ovat myös 20 sent tiä käytäviä alempana, Danielsson toteaa. Tarkastuksia on tehty myös seudun muihin talleihin
Passin pitää olla samassa pai kassa hevosen kanssa. kaan jatkuvasti vettä tarjolla, Koskinen selittää. Siru löytyy ja kaikki täsmää hienosti. – Kyse kahdesta eri lainsäädännöstä, joista toinen koskee kuljetuksia ja toi nen pysyvää pitopaikkaa. Vanhem pia ja uudempia Suomesta ja muista maista. Hän on laatinut valmiin listan, jossa näkyvät hevosten nimet ja tiedot, myös saapumisaika ja edellisen pitopaikan numero. – Yleensä talleilla ongelmia on lääke kirjanpidossa ja passeissa, muuten asiat ovat varsin hyvin kunnossa, Koskinen toteaa. Sonja hämmästelee, miksi lainsäädän nön mukaan hevosille riittää kuljetukses sa juotto 12 tunnin välein, kun taas tallilla edellytetään jatkuvaa sulaa vettä. Lääkekirjanpito on hevosen omista jan vastuulla. – Meillä on tallisopimuksessa mainin ta, että hevosenomistajan on huolehdit tava kirjanpidosta. Jos jotakin sattuu ja hevosta joudutaan lääkitsemään ja merkitsemään passiin teuraskielto, pas sin pitää olla saatavilla, Koskinen muis tuttaa. Koskinen tiedustelee. Tallinpitäjiltä edellytetään pätevyyt tä hevosten hoitoon, mutta siihen riittää koulutuksen ohella myös pitkä kokemus. Ja sitähän molemmilla riittää. Hyvä käytäntö on säilyttää passit esimerkiksi hevosten omissa varustekaapeissa. – Jos meille tulee hevonen ulkomailta, sillä on aina ensin kahden viikon karan teeni, Hakomäki jatkaa. Sirujen lukemista ja hevosten tarkkailua Seuraavaksi siirrytään ulkotarhoihin katsomaan, että passien merkinnät täs määvät hevosten mikrosiruihin. Eläinlääkärit tiedustelevat mahdolli sista eristystiloista, mikäli joku tallin he vosista sairastuisi tarttuvaan tautiin. Tal lin väki riisuu kaulakappaleita ja eläin lääkärit lukevat laitteillaan siruja. Kuljetus katso taan tilapäiseksi tilanteeksi, kun taas py syvässä pitopaikassa on oltava lain mu tä maininnasta, mutta ymmärtävät hy vin, kun selitämme, Hakomäki kertoo. – Eristyskarsina ei ole lainsäädännölli nen velvoite, mutta se on hyvä käytäntö, Koskinen nyökkää. Hakomäki on kerännyt asiakkailta passien ohella asianmukai set kirjanpidot, osan tulosteina ja osan sähköisessä muodossa kännykkäänsä. – Onko lääkekirjanpito hallussa ja onko passeihin merkitty tarvittaessa teuraskielto. – Käytettävissä on kaksi ulkokarsinaa ja pieni kahden hevosen erillinen tal li, minkä lisäksi tallista voi eristää myös yhden siiven hevosille, Danielsson ker too. – Hyvä käytäntö on säilyttää passit esimerkiksi hevosten omissa varuste kaapeissa, kunhan niihin on tarvittaes sa pääsy. Hakomä ki on koulutukseltaan hevostenhoitaja ja hänellä on vuosien kokemus alalta. Moni asiakas on kysynyt täs 27. Nyt kaikki on asiakirjojen osalta tip top. Da nielsson on pitänyt tallia vuosia ja elänyt hevosten keskellä lapsuudesta asti. Jokaisen hevosen passi löytyy pinosta, ja ne tarkistetaan yksi kerral laan listaan verraten. Ihan Valvontaeläinlääkärit Heli Koskinen ja Annastiina Turunen tarkastavat hevospasseja, tallinpitäjä Emilia Hakomäki ja paikan omistaja Sonja Danielsson seuraavat sivusta. Jos sen puutteelli suudesta on seuraamuksia, hän vastaa niistä itse. Passit ja lääkekirjanpito tallessa ja ajan tasalla Hakomäki kantaa paikalle korkean pi non eri värisiä hevospasseja
– Suhtaudumme, että huoli on todelli nen, kunnes olemme olleet yhteydessä kyseessä olevien ihmisten kanssa. – Me valvontaeläinlääkärit emme tee praktiikkaa. Tarkastuskäyntejä tehdään rutiinisti sekä epäilyn takia Suomessa eläinten hyvinvointia valvovat eläinsuojeluviranomaiset, kuten kunnan eläinlääkäri, läänineläinlääkäri, poliisi ja tulli. Tarkastuskäyntejä tehdään myös epäi lyksen ja saadun ilmoituksen perusteella. Tuontihe vosista otetaan verinäytteitä erityisesti näivetystaudin varalta. Käynnit pyritään tekemään parityönä. Danielsson ja Hakomäki pohtivat, että ongelma on nykyään enemmänkin sii Tallin katselmuksessa Heli Koskinen, Annastiina Turunen, Sonja Danielsson ja Emilia Hakomäki. Samalla asiakkaan tilanne tulee laajemmin nähdyksi ja kuulluksi, kun silmäpareja on kaksi. Viime vuoden alussa voimaan tuli uusi eläintenhyvinvointilaki. Sen hevo siin liittyvä asetus on puhuttanut hevos ihmisiä, myös tallin väkeä. Kokemukseni mukaan tarkastukset ovat olleet miellyt täviä ja asiat talleilla pääosin kunnossa. – Meiltä tulee paperi, että täällä on käyty ja kaikki asiat ovat kunnossa, Kos kinen lupaa. Joskus joku aidantolppa on kaatunut ja joku kohta repsottaa, mutta ne ovat vä hemmistössä. Onneksi sellai nen vaaditaan vain 1.7.2009 alkaen syn tyneiltä hevoseläimiltä. Danielssonin Donnahevosen 26vuo tias seuraponi Hilde on niin vanha, ettei siltä löydy mikrosirua. Silloin katsomme, onko sa malta tallilta tullut useampia epäilyjä tai koskevatko ne tiettyä, samaa hevosta. nä, että hevoset ovat liian lihavia. Eläintautiasiat voi vat olla aika iso osa työnkuvaa, samoin terveysvalvonta ja näytteiden ottaminen. – Se antaa meille turvallisuuden tun Valvontaeläinlääkärin laaja työnsarka joka sirua ei päästä suuressa tallissa kerralla tarkastamaan, sillä osa hevo sista on ratsastuksessa ja yksi klinikka käynnillä. Hevosia ei tarkasteta mitenkään pe rinpohjaisesti. Heli Koskinen on työskennellyt Tampe reella ja lähikunnissa muutaman kuu kauden, mutta sitä ennen vastaavissa tehtävissä muualla. Päälle päin näkyy myös moni muu tarkastettava asia, kuten että hevoset näkevät toisensa ja voivat seurustella keskenään sekä paikat ovat ehjät ja ai taukset kunnossa. Iskevätkö tarkas tajat öisin ja istuvat tallissa odottamassa tunteja laskien. – Ihmisille tulee työstä ensimmäisenä mieleen eläinsuojelu, minkä alle tallien kin valvonta kuuluu. Poikkeustilan teessa suunnitelmat menevät uusiksi. Tehtäväkenttään kuuluu eläintenpi don ja hyvinvoinnin valvonnan ohella myös eläinten merkintä, rekisteröinti ja tunnistaminen sekä eläinten ja eläin peräisten tuotteiden tuonnin ja viennin valvonta. – Asetus on edelleen työn alla, eikä sitä siksi vielä sovelleta, kuuluu asialli nen vastaus. netta, mutta takaa myös asiakkaan oi keusturvaa. – Meitä on askarruttanut, aletaanko hevosten ruokintaa laskemaan tarkasti kuuden tunnin välein. – Joskus voi tulla ilmoitus, että tallilla käytetään paljon raippaa. Näin kävi silloin, kun turkistarhoilla oli lintuinfluenssaa ja uusia näytteitä piti ottaa jatkuvasti. – Rutiinitarkastuksista ilmoitetaan etu käteen, jotta esimerkiksi tallinpitäjillä on aikaa koota papereita ja varautua ole maan paikalla, Koskinen toteaa. Ehkä oman eläinlääkärin on vähän vaikea huomauttaa siitä asiakkaalle. Eläinsuojelutarkastuksia tehdään ru tiiniluonteisesti ammattimaisesti tai laa jamittaisesti eläimiä pitäviin paikkoi hin, kuten hoitoloihin, hevostalleihin tai kenneleihin. Tehtäväkenttä on kuitenkin hyvin laaja. Käynti päät tyy molemmin puolin tyytyväisyyteen. Tällaista asiaa on vaikeaa todentaa enää jonain muu na hetkenä. Tautien valvontaa tehdään esimerkiksi kanoihin yleensä ja munien myyntiin tai luovutukseen, Koskinen kertoo. – Suomen rajat ylittäville hevosille tehdään tracestodistuksia, mitä edeltää yleinen kliininen tarkastus. Näin ei synny myöskään mitään eturistiriitoja, Koskinen sanoo. Moni asia, joka 28. Eläinlääkäreitä kysymys hieman hy myilyttää. – Katsomme kyllä yleissilmäyksel lä miltä hevosten yleiskunto näyttää ja ovatko esimerkiksi kaviot liian pitkät ja hoitamattoman näköiset, Koskinen to teaa. Ihmi sillä on nykyään hyvin erilaisia käsityk siä siitä, mikä on hyvää hevosenpitoa tai kohtuullista käsittelyä. Vielä keskustellaan muun muassa he vosten lopettamisesta ja tarjotaanko tallil la ammattimaista kuljetusta. Työnkuvaan kuuluu tarvittaessa myös oikeudessa todistajana toimiminen. – Epäilys salmonellasta tai lintuin fluenssasta voi työllistää valvontaeläin lääkäreitä erittäin paljon. Valvontaeläinlääkäri on valvontatyö hön keskittynyt kunnaneläinlääkäri
Jos poliisi löy tää esimerkiksi kotikäynnillä pentuteh taan ja huonokuntoisia koiria, hänellä on mahdollisuus ottaa ne pois, mutta sen jälkeen tehdään pikimmiten ilmoi tus valvontaeläinlääkärille. Ihmisillä on lain edessä oma oikeus turvansa. – On hyvin paikkakuntakohtaista, minkä verran tulee höpöhöpöilmoituk sia, joissa ei ole perää, Koskinen toteaa. Eläin on vietävä silloin jonnekin, missä se saa hoitoa, tai sille on järjestet tävä hoitaja kotiin. Se on jo aika kova toimenpide, jonka määräämi seen kunnalla ei ole toimivaltuutta, vaan se tulee läänineläinlääkärin kautta. Tehdäänkö talleista paljon aiheetto mia ilmoituksia. Jaahas, tämä ei taida olla mitään vaarallista. On mukava tavata muita hevosihmisiä! 29. Onneksi räikeimmät tapaukset ovat poikkeuksia ja valvontaeläinlääkärin työssä on paljon antoisia puolia. – Usein asiat ratkeavat jo neuvonnal la, mutta pahimmissa tapauksissa sel vittely ja ratkaisu voivat kestää kauan. Hevosihmiselle tallikäynnit ovat eri tyisen mieluinen työtehtävä. Olen teh nyt hevosten kanssa kaikkea paitsi län nenratsastusta, vikellystä ja hiihtoa. Se on Sonja Danielssonin hienon koulutamma Donnan rakas seuraponi. Kult tuurissa on tapahtunut iso muutos. – Poliisi voi ottaa mukaansa myös huonokuntoisen eläimen. Nopeita ja hitaita ratkaisuja ongelmatilanteissa Eläin voidaan ottaa huostaan akuutissa tilanteessa, mutta muissa tapauksissa ratkaisua voi edeltää pitkäkin prosessi. – Tykkään hevosista, olen harrasta nut niitä viimeiset 41 vuotta. Se on pakkokei no, jota voidaan tehostaa kertaluontei sella tai juoksevalla uhkasakolla. Tal likäynnit ovat erityisen kivoja, kun pai kalle ei olla menossa epäkohtien takia. Yhtenä keinona törkeissä ja tai pitkäkestoisissa tapauksissa voi daan tehdä tutkintapyyntö poliisille, ja saada asiaan päätös käräjäoikeuden kautta. – Ihmisten oikeusturva on hyvin vah va, ja jotkut osaavat venyttää oikeuk siaan äärimmäisyyksiin. Hyvään hallintoon kuuluu, että ihmi sillä täytyy olla ensin mahdollisuus kor jata asioita sekä tulla kuulluksi. oli ok 1980luvulla, ei ole sitä enää. Ja on hir veän iloinen asia, kun joku ihminen saa asiansa kuntoon tai esimerkiksi ymmär tää, että navetan pito on liian raskasta ja lopettaa hyvissä ajoin, Koskinen toteaa. – Eläin voidaan ottaa välittömästi huostaan muutamaksi päiväksi tai kor keintaan viikoksi, jos se jää ilman hoi toa, kun omistaja joutuu esimerkik si akuutisti sairaalaan tai lähtee vanki laan. – Jos taustalla on paljon ongelmia, ih minen ei välttämättä hae kuulemiskir jeitä. Ja jos eläintenpidossa on suuria ongelmia ja kaikki jo ulosotossa, niin silloin yksi uhkasakko lisää ei merkitse ehkä mitään. – Tykkään kun saan toimia erilaisten ihmisten kanssa, päivät voivat olla hy vin vaihtelevia ja värikkäitä. Päätöksistä voi valittaa, jolloin kuuleminen sekä mahdollisesti myös tarkastus ja päätös pitää tehdä uu delleen. Hevosten kanssa kyseessä ei ole aina välttämättä omistaja, sillä esimerkiksi ravitalleilla hoidosta vastaa usein valmentaja. Hilde-poni on niin vanha, ettei siltä löydy sirua. Jos ne eivät tehoa, voidaan antaa määräys. Eläin rinnastetaan lainsää dännössä esineeseen, vaikka laki tur vaakin sen hyvinvointia. Ihmisistä saat taa tuntua, että viranomainen ei tee mi tään, mutta tietyt etenemistavat ja pro sessit on pakko ottaa huomioon. Käytännössä jutut pitkittyvät usein sik si, että kun annetaan määräys, sen saa jaa on kuultava. – Ensin neuvotaan, seuraavaksi voi daan antaa kehotus. Kun epäkohtia tulee vastaan, ensim mäiseksi keskustellaan eläinten hoidos ta vastaavan ihmisen kanssa
Vanhimmista arkeologien löytämistä jamnojen hevosten leuoista Matti Pirhonen IStock on löydetty mahdollisia kuolainten jälkiä, jotka ovat syntyneet orgaanisista materiaaleista, kuten köydes tä ja nahasta. Uralilta Tonavalle ulottunut kulttuu ri, jamnat, alkoi levittäytyä hevosilla itään, länteen ja pohjoiseen noin vuosina 3600–2200 eaa, ennen ajan laskun alkua. Vasta noin 2000 eaa. Historia Muinaiset hevosmiehet valloittivat koko Euroopan Y ksi kulttuuri on vaikuttanut olennaisesti sii hen, millaisia ihmisiä Euroopassa nykyään asuu. Mahdollisesti ennen ajoneuvois sa käytettävää pyörää keksittiin savenvalajan pyörä, dreija. Jamnoilla oli karjaa, siis kesytettyjä eläimiä: nau toja, lampaita ja hevosia. keksittiin, että pyörää voi keventää tekemäl lä siihen aukkoja. Jamnat myös ratsastivat hevosilla. Jamnat ottivat käyttöön kaksipyöräiset hevosvau nut aroilla heimosotia käydessään. Vankkureita ja hevosten luuran koja on löydetty monista jamnojen haudoista, mikä kertonee hevosten merkityksestä omistajilleen. Vankkuri oli tuon ajan matkailuauto, jossa saattoi yöpyä vaik ka keskellä aroa. Yksi villiori kaikkien nykyhevosten esi-isä. Ennen jamnakulttuuria pyörää käytettiin Aasian puolella Mesopotamiassa, jonka sotavaunut tunnetaan historiassa hyvin. Hevosilla oli tässä kaikessa ratkaiseva rooli. Kuolaimet olivat merkittävä keksintö, koska niiden ja suitsien avulla hevosta pystyttiin hal litsemaan aivan uudella tavalla. Hevosvetoiset purilaat kuluisi vat nopeasti käytössä. Kivikauden huippukeksinnöt pyörä, vankkuri ja kuolaimet Jamnat ottivat Euroopassa ensimmäisinä käyttöön pyörän noin 3300 vuotta eaa. Tammoista saatiin maitoa lypsämällä ja he vosten lihaa syötiin. Hevosista saatiin myös ra vintoa. Nykyhevosten geeneistä päätellen ne periytyvät ka peasta määrästä oreja, ehkä vain yhdestä yksilöstä, mistä kertoo hevosten geneettinen isälinja, Ykro Altamiran luolista Espanjasta löytynyt, hevosta esittävä kalliomaalaus, joka on noin 15 000 vuotta vanha. Ruoka, vesi ja saviastiat kulkivat helposti mukana. 30. Suurin osa nykyisistä eurooppalaisista on jamnojen jälkeläisiä ja puhuu heidän kielestään kehittyneitä, indoeurooppalaisia kieliä. Aluksi pyörät olivat umpipuisia. Jamnat olivat paimentolai sia, jotka pystyivät siirtymään eläintensä kanssa sin ne, missä niille oli ruokaa. Jos pyörää ei olisi koskaan keksitty, maailma olisi hyvin erilainen nyt. Kaksipyöräinen sotavaunu oli nelipyöräistä vähemmän vakaa ja vaa ti siksi käyttäjältään enemmän, mutta se oli nopea ja ketterä, ja kyydistä oli hyvä heittää keihäitä tai pis tää niillä. Niiden merkkejä tuskin olisi vat BMW, Volvo ja Kia. Härkä ja hevosvankkureilla oli helppo matkustaa laajassa aromaastossa pitkiäkin matkoja
Emme tiedä tarkalleen, ketkä kesyttivät ensimmäi set hevoset, missä ja milloin, mutta jamnojen hau talöydöistä päätellen hevonen kesytettiin noin 6000 vuotta sitten Volgan alueella. Kyseinen alue on Eu raasian aron läntisellä puoliskolla, joka ulottuu To navan suistosta Mustanmeren pohjoispuolitse Altai vuorille asti. Villieläinten kesyttäminen on mahdollista nykyäänkin. On hauska pohtia, että ehkä joku ih minen ystävystyi villin orivarsan kanssa jo pian sen synnyttyä, ja se lisääntyi tammojen kanssa saaden yhteistyöhaluisia jälkeläisiä. Näin valitut ominaisuudet ko rostuivat jälkipolvissa. mosomin geeni. Eurooppalaiset kielet levisivät hevosmiesten matkassa Jamnojen oli helppo ja nopea matkustaa aromaastos sa hevos ja härkävankkureilla, metsävyöhykkeellä he liikkuivat ratsastaen. Tutkijoiden arvioiden mukaan ihmiset valitsivat paikallisista villihevosista todennäköisesti tietyn tyyppisiä, haluttuun tarkoitukseen hevosia ja jalosti vat niistä kotieläimiä. Hevos ten käyttö oli monin tavoin merkittävä syy jamnojen menestykselle. Jamnojen levittäytyessä le visi myös heidän kielensä, indoeurooppalaisten kiel 31. Esimerkiksi turkistarhan ketuista voi tulla kesykettuja jo seitsemännessä su kupolvessa. Hevosesta tuli oivallinen apu muiden eläinten paimentamiseen. Kun paimenkoiran kanssa jalan kulkeva paimen voi kaitsea ehkä vain 100 lampaan laumaa, hevospai men voi käsitellä jopa 500 lampaan laumaa. Ennen hevosta ihminen oli kesyttänyt monia mui ta eläimiä, kuten lampaan ja vuohen
Niitä edustavat mm. Nykyisistä Tarimin tasangon asukkaista Kiinas sa noin kolmanneksella on jamnojen geeniperimää. Monissa muissa Euroopan maissa jam nojen jälkeläisiä on suorassa isälinjassa noin puolet. Jamnojen kuoppahautoja on löydetty kym meniä tuhansia, ja moniin niistä on haudattu omis tajiensa kanssa myös eläimiä, etenkin hevosia. Hevo sen juurisana PIE:ssä on *ek´wos, josta on peräisin esimerkiksi latinankielinen equus. Muumioiden geeneissä esiintyy mutatoitunut jamnojen haploryh mä. Haploryhmä tarkoittaa yksin kertaistetusti geenin pätkää. Muinaisten hevosmiesten jälkeläisiä löytyy Kiinasta Eurooppaan Härkä ja hevosvaunuilla jamnojen oli helppo liikkua aroa pitkin käyden kauppaa ja sotia. Monet sanat jäivät niissä edel leen käyttöön, mutta muuntuivat vähitellen. Euroopan puolella osalla jamnoista matka jatkui ehkä sukupolvi toisensa jälkeen Atlantin rannikoil le saakka, Espanjaan ja Irlantiin asti. ten alkumuoto protoindoeurooppalainen kieli (PIE) ja sen useat haarautumat. Vuosituhansia sitten nykyisten Ukrainan ja EteläVenäjän aroalue yhdisti toisiinsa Balkanin ja LähiIdän aina Kiinaan saakka. Puolalainen konikhevonen on erittäin vanha hevosrotu, jonka on arveltu polveutuvan villeistä tarpaaneista ja muistuttavan niitä edelleen ulkonäöltään. 32. Jamnat olivat Euroopan ensim mäinen kuoppahautakulttuuri. Jamnojen tiet tyä alahaploryhmää esiintyy vieläkin yli 80 prosen tilla miehistä Irlannissa, Baskimaalla ja Bretagnen seudulla. He hautasivat vaina jansa kuoppiin ja luultavasti tärkeiden henkilöiden hautojen päälle he rakensivat kummut, kurgaanit eli tumulukset. Pronssin valmistuksessa käytettävä tina oli tärkeä kauppatavara, samoin hevoset. sanat akseli, pyörä, vaunut, aisa, lammas, lan ka ja villa. Sana jamna tulee venäjänkielen sanasta jama, joka tarkoittaa kuoppaa. Jamnojen ratsut saattoivat olla hyvinkin samantyyppisiä. Maista eniten jamnojen perimää kantavia jälke läisiä on Espanjassa (71 %), Ranskassa (61,5) ja Sak sassa (60,5). PIE hajaantui myöhemmin eri kieliryh miksi, kuten germaani, slaavi, baltti, keltti, kreikka ja tokaariset kielet. Ruotsalaisissa heitä on 37,5 prosenttia, mutta suo malaisissa vain 8,5 prosenttia. Osassa hautauksista käytettiin lisäk si okraa. Se on ihmisen perimän tyyppi, joka on eri alkuperää olevilla väestöryhmillä erilainen. Jamnojen jälkeläisiä suorassa isälinjassa ovat kaikki, joilla on DNA:ssaan haploryhmä R1 tai jo kin sen mutaatioista. Kielentutkijoiden mukaan PIE sisälsi sanastoa, joka liittyi uusiin innovaatioihin eli hevosella ja vau nuilla liikkumiseen sekä villaan. Xinjiangista, Kiinan läntisimmästä osasta, on löy detty vaaleatukkaisten ihmisten muumioita, joista vanhimmat ovat ajalta noin 2000 eaa
Jos jamnat eivät olisi levittäytyneet soturi, per he tai heimo kerrallaan vankkurikyydillä Euroop paan, täällä puhuttaisiin nykyään ihan muita kieliä kuin esimerkiksi saksaa, ranskaa ja englantia. Aluksi hevoset olivat todennäköisesti arvokkaita riistaeläimiä, ja ne kesytettiin paljon myöhemmin, arvioilta noin 6000 vuotta sitten. Hevosia esiintyy Madeleinen kulttuurin aikaisissa luolamaalauksissa, jotka ovat jopa yli 15000 vuotta vanhoja. Jamnamiehet olivat alkuperäisiä eurooppalai sia kookkaampia, missä saattoi olla taustalla ravit semus. Laji kuoli sukupuuttoon ja tilalle kehittyi hevoseläimiä. Varhaiset eurooppalaiset villihevoset, Equus caballukset, eivät muistuttaneet rakenteeltaan nykyhevosta, vaan enemmän seepraa ja aasia. HEVOSEN HISTORIAA Hevosen esi-isät, eohippukset, elivät jo noin 50 miljoonaa vuotta sitten Euroopassa, Aasiassa sekä Pohjois-Amerikassa. Hevosen maito on ollut jamnoille ilmeisesti merkittävä proteiinin lähde. Ne olivat koirankokoisia, säältään 30–50 cm. Hevosella ja ihmisellä on vuosituhansien pituinen, yhteinen historia. Villihevosista kehittyi edelleen kesyhevonen, Equus caballus caballus. Ensimmäinen yksivarpainen laji oli Pliohippus, joka eli noin 7 miljoonaa vuotta sitten. Hevoset palasivat sinne ihmisen tuomina vasta 1500-luvulla. Hevoset ovat avarien arojen eläimiä, ja myös pitkät taipaleet taittuivat niiden kanssa ratsain tai vankkureilla aromaita pitkin. Villihevosia olivat itä-Euroopan tarpaanit, pohjoiset metsähevoset ja Keski-Aasian przewalskinhevoset. Se lienee geenien lisäk si toinen syy sille, miksi jamnat olivat aikalaisiaan kookkaampia ja voimakkaampia. Nykyhevosten esi-isät levisivät maasiltojen kautta Pohjois-Amerikan mantereelta Aasiaan ja Eurooppaan. Sen vuoksi eurooppalaisten geneettiset äitilinjat eivät muuttu neet yhtä radikaalisti kuin isälinjat. On arveltu, että jamnojen mukana vaihtui jopa 80 prosenttia eurooppalaisten geeneistä. Suomessa ensimmäiset arkeologiset löydöt hevosista sijoittuvat rautakaudelle. Viimeiset Equukset kuolivat sukupuuttoon Amerikassa 8000– 10000 vuotta sitten. 33. Yksi syy eurooppalaisten kadolle saattoi olla jamnojen mukanaan tuomat taudit, joille nämä itse olivat kehittäneet immuniteetin. Tiesitkö tämän. Siitä kehittyi edelleen hevosten, seeprojen ja aasien esi-isä, Equus, noin 4 miljoonaa vuotta sitten. Alkuvaiheessa Eurooppaan tulleiden jamnojen ar vellaan olleen lähes yksinomaan miespuolisia sotu reita eli hevosmiehiä, jotka lisääntyivät alkuperäis väestöön kuuluneiden naisten kanssa. Teksti Sonja Holma NykyEuroopassa jamnojen vaikutus on edelleen suuri. Eurooppa muuttui hevosen maidolla Levittäydyttyään hevosilla pitkin Eurooppaa jamnat syrjäyttivät erään arvion mukaan noin 70 prosenttia KeskiEuroopan väestöstä ja noin 30 prosenttia Ibe rian niemimaan väestöstä
Haluamme, että oreilla on erittäin vahvat emälinjat, jotka jättävät jälkeläisiin ja niiden jälkeläisiin suorituskykyä. Tytär Mira Helasuo vastaa tallin toiminnasta vanhempien poissa ollessa. Sitä kautta kasvoi kiinnostus oritoimintaan ja keinosiemennykseen, Ulla kertoo. Olemme käyneet tyttäremme Miran kanssa siittolaavus tajan koulutuksen, ja Kimmo auttaa orien kanssa. Esittelemässä tallimestari Kalle Kokkonen. Emänisä Acobat II. Sen emä Fredrika He’las on kantatamma Tian tytär. Helasuot ovat sekä tuoneet Suomeen oreja että kasvat taneet niitä itse. Se on Helasoiden kantatamma Tian ja ori Cadentin jälkeläinen. Sonja Holma 34. – Nykyään suosimme myös belgialaisia ja hollantilaisia linjoja. Kolmea oreista on valmisteltu kotitallissa Tölmän tilalla Karjalohjalla, loput Kimmo Helasuo tuo Suomeen Saksas ta oripäivien alla. – Meillä oli kotona tammoja, jotka eivät tiinehtyneet. Luomuastutimme niitä Cascanolla. Vuonna 2006 toimme Suomeen kaksi kolmi vuotiasta holsteintammaa, kantatammamme Tian ja Tra ven. Hyvät kontaktit ovat tärkeässä roolissa. – Teemme oriasemalla töitä pääasiassa kolmistaan. Kimmo Helasuo osti esteratsukseen baijerilaisen jalos tusori Cascanon. – Olemme kasvattaneet hevosia vuodesta 2003, ensin welshponeja. Emänisä Cascano on taas tilan ensimmäinen oma kantaori. Jalos tus ja orien pito on hirveän mielenkiintoista. Jalostus Oriasema Helasuo hakee laatua ja terveyttä O riasema Helasuo on toiminut Karjalohjalla jo kymmenen vuotta. Kolmivuotias FWB-ori Bastelli He’las on isäoriista Baloutelli. Viisivuotias holsteinori Cadex He’La on kehittynyt hienosti ja menee oripäiville nyt toistamiseen. Jos kaikki menee suunni tellusti, tänä vuonna on tarkoitus viedä kuusi esteoria Suomen Hippoksen ratsuoripäiville, jotka järjestetään Ypäjällä lehden ilmestymisen aikoihin. Meillä on ollut paljon holsteineja, myöhemmin myös ranskalaisia hevosia, Ulla Helasuo kertoo puhelimessa Espanjasta talvilomalta tavoitettuna
– On ollut positiivisia vuosia, mutta nyt on ollut vä hän alavireistä, kuten muuallakin. – Saksassa meitä on auttanut Lutherin perhe. Jos oriilla on esimerkiksi polvessa kasvuhäi riö, sillä ei tee mitään. Pitää tietää, kuka on luotettava kasvattaja ja tekee kaiken alusta asti oikein. Kotitallilla on pääasiassa esteoreja. Oriaseman pito on hektistä. Lisäksi ulkomailla on kasva massa 20–30 lisää. Sieltä oripäiville tu lee Sempre AvantiS ja Pico BelleS. Isä Comme Il Faut, emä F-Malibu van het Schaeck ja emänisä Tinka’s Boy. Se on yhteistyökump panimme Hof Sosathin oriaseman kantatammasta, sa masta tammalinjasta kuin Diamant de Plaisir. He ovat nähneet monta ker taa, miten hevoset hyppäävät ja tuntevat niiden emä ja isälinjat sekä kasvattajat, Ulla toteaa. 35. Toivottavasti nyt on hyvä kausi tulossa, Kimmo sanoo. Kyllähän ne aina ko Ratsuttaja LottaKatariina Lehtonen ja Helasoiden nelivuotias holsteinori Correcto van het Schaeck, joka on Perry de Winterin kasvatti. Kimmon mielestä oriaseman ja orien pitäminen on hienoa ja mielenkiintoista. Kotona Karjalohjalla on noin 40 hevosta, oreja, tam moja ja niiden jälkeläisiä. Onneksi kuljetukset saatiin viime vuonna taas rullaamaan sujuvasti Matka huollon lopetettua ne. Yhtä oria kohti koh ti tulee aika vähän kerralla tammoja. Helasoille orien terveys on kaiken a ja o. Laskusuhdanne on näkynyt hevoskasvatuksessa. – Tykkään, että Straateneilla myös tammat testa taan, kaikki hevoset kuvataan ja röntgenien pitää olla puhtaat. Emme ha lua oria, joka periyttää mitään piilevää. – Ensinnäkin minähän kaipaan haasteita, ja niitä orit asettavat hevosmiestaidolle. – Valmiita kouluoreja on vaikea saada, eikä oikein kukaan tahdo myydä niitä. – Oriaseman pidossa on herättävä aikaisin, kaiken pitäisi tapahtua ennen aamuyhdeksää. Hä nen luonaan on ollut oldenburgiin hyväksytty Casador, jonka nimi vaihdettiin Casino Helsingiksi, kun kanta kirjassa oli jo samanniminen ori. Saksassa asuva Niclas Aromaa on ollut merkittävä apu orien löytämisessä ja kouluttamisessa. Hollannissa yhteis työkumppani on van Straatenin perhe, joilla on vahva tammalinja jo 1980luvulta alkaen. Belgiassa apuna on ollut Nina Fagerström, jonka kautta löytyi muun muassa Perry de Winterin kasvat tama Correcto van het Schaeck. He ovat katsoneet meille oreja etukäteen huutokauppo jen oritestien yhteydessä. – Nikke esittää hevosista oripäivillä ainakin osan. – Olemme voineet ottaa hevosia enemmän kotiin, kun meillä on Lotta-Katariina Lehtonen ratsuttajana ja Kalle Kokkonen, joka auttaa muussa valmistelussa. Toisaalta sitten työt ovat ohi siltä päivältä, ja seuraa normaalia hevos ten hoitoa ja siemennettävien tammojen katsomista, Kimmo kertoo
Kameran eteen tuodaan myös kuvankaunis kouluori Gangster He’las. On hyvä, että nuori hevonen oppii joka päi vä jotain uutta, Kalle toteaa. Orit pitää juonitella omal le puolelle, voimalla niiden kanssa ei pärjää, vaikka olisi kuinka iso mies. Jokainen ori kohdataan yksilönä Tölmän tilalla Lohjan järven rannalla on toiminut ratsutila jo vuodesta 1553. – Gangster on tosi ystävällinen. Ja orit ovat hyvin erilaisia, toi selle pätee toinen kuin toiselle. 36. Tallimestari Kalle Kokkonen varustaa näytille He’La Cadexin, joka on Helasoiden oma kasvatti, kuten myös oripäiville valmisteltava kolmivuotias Bastelli He’las. Kun orin kanssa voi vähän leikkiä, siitä saa ulos parhaan kapasiteetin. Oripäivillä sitä irtohypytettiin enemmän, joten rat sastin sillä esittelyssä vasta toisen kerran. Varsat telmivät iloisina avarassa pihatossaan, tallis sa ja pihamailla on siistiä ja viihtyisää. Kalle on työskennellyt paljon orien kanssa, muun muassa Hof Sosathin oriasemalla ja siittolassa Sak sassa. Vaikka olenkin enemmän esteratsastaja, se on ehkä hienoin hevo nen, jolla olen koskaan ratsastanut. Aloitin täällä seuraavana syksynä, LottaKatariina kertoo. Sen jälkeen Helasuot kysyivät, tulisinko heille töihin. keilevat, jos et ole hereillä. Hän nauttii työstään ja iloitsee siitä, että tallilla jo kainen ori kohdataan yksilönä. Sillä on yli 170 jälkeläistä Suomessa. Tallin toiminta kattaa siit tolan, oriaseman ja nuorten hevosten kilpatallin. Ehdin käydä ratsastamassa sen vain kerran. Ratsuttaja LottaKatariina Lehtonen laukkaa iloi sella ja energisellä holsteinori Correcto van het Schaeckilla maneesissa. Sen kanssa on ihan turha haastaa asiasta, kun muuten se toimii aivan loistavasti. Levisonn on tallin itsevarma ja energinen johtajaori, joka ei korvaansa lotkauta nuorempien tohinoille. Isä Governor, emä Sonnenwolke, emänisä Bretton Woods ja kasvattaja Johann Martens. Oriilla on 46 jälkeläistä, Helasoilla on siitä kaksivuotias tammavarsa Pandilla He’las. Kolmivuo tias ori esiintyi todella edukseen vieraassa maassa ja paikassa, luotti ratsastajaansa hienosti. Nyt kuusivuotias oldenburgori Gangster He’las valittiin oripäivien parhaaksi askellajioriiksi kolme vuotta sitten ja se voitti laatuarvostelun vuotta myöhemmin. Helasuot jou tuivat etsimään sille viime tingassa esittäjän oripäi ville. Se pistää pää tä kainaloon ja antaa pusut ja halit. – Kun tunnet orit, niitä ei tarvitse koskaan pelätä, mutta aina pitää olla varuillaan. Samalla ne saavat virikkeitä ja niitä kä sitellään. – Esimerkiksi Cadex ei halua tehdä töitä ruokaai kaan. – Haluan, että nuoret orit ovat liikkeessä kolme kertaa päivässä jollain tavoin, tarhan ohella esimer kiksi ratsastuksessa, kävelykoneessa, ohjasajossa tai talutuksessa. – Gangster on syy, miksi olen täällä. Gangster on todella laadukas ja yritteliäs, se lähtee itse tarjoamaan oikeita asioita. Hän palasi Suomeen Saksasta kaksi kuukaut ta sitten ja auttaa orien valmistelussa maasta käsin, hoitaa, ohjasajaa, juoksuttaa, taluttaa ja nousee jos kus satulaankin. Holsteinori Levisonn, 20, (Levisto – Lennon) on edelleen tallin kuningas. Tian jälkeläisis sä on kaikissa hyvä tekemisen meininki, ne eivät ole nössöjä, vaan niistä löytyy sopivasti kilpahevosen ki pinää. Se saattaa vä hän hypähdellä ja pompahdella, mutta se on oikeas ti tosi kiltti, joten sen voi antaa olla vähän eläväinen
Saatavilla 12 cm ja 23 cm pituisina. Uuden CE EN 1384:2023 -turvastandardin mukainen. 30 päivän alin hinta 69,95 €. a muovia, terä metallia. Säädettävä. 69,95 | EQ10140LIG125 30 päivän alin hinta 69,95 €. 169,00 | HZQM6UN09955X57 Upea MIPS®-Safety System teknologialla varustettu kypärä uuden CE EN 1384:2023 -turvastandardin mukaisena. 74,95/KPL | AL2150004314 30 päivän alin hinta 74,95 €/kpl . Niskaa suojaava muotoilu. Kypärässä erittäin iskunkestävä ulkokuori ja Memory Foam -sisus. Koot 125-165 cm. 30 päivän alin hinta 169,00 €. AITANAUHA BWR9 400M 100,NORM. Niskassa säätönuppi. KERBL HEPPALELUT 18 99 KB3228260 Mokkanahkapäällysteiset ja kookoskuitutäytteiset heppalelut tylsistymistä vastaan. KERBL NOVA HEINÄVERKOT 14 99 /16 99 KB3224659/KB3224661 Vahvasta nailonmateriaalista käsin punotut heinäverkot. HINNAT VOIMASSA 31.5.2025 SAAKKA HEVOSET KEVÄT 2025 SUPREME HORSE CARE ELEKTROLYYTTI 2KG 22 95 NORM. Ristimahavyöt, jalkalenkit sekä häntänaru. 99,95 | HZYHU6M09852X54 Valitse tästä mattapintaisesta uutuuskypärästä versio käärmeennahkan näköisellä yksityiskohdalla tai pitäydy hillityssä mattamustassa. 2 KPL EQCODE LILY HYÖNTEISLOIMI 59 95 NORM. UUTUUS! EQCODE LILY HYÖNTEISLOIMI 59 95 NORM. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk. Iso häntäläppä antaa suojaa. TARJOUKSET VOIMASSA 31.5.2025 SAAKKA. WAHLSTEN SHEDDY GROOMER HARJAUSBLOKIT 3 99 /5 99 VW115002640, VW115003640 Huipputuote irtokarvoille! Kädens. a.fi HORZE CELESTE KYPÄRÄ 89 95 NORM. 69,95 | EQ10140LIG125 Hyönteisloimi vahvasta, pienisilmäisestä verkkokankaasta. UUTUUS! B VERTIGO MAJORIS KYPÄRÄ, MIPS 149,NORM. Leveä, hyvin suojaava lippa. 30 päivän alin hinta 99,95 €. Pieni silmäkoko hidastaa syömistä. Saatavilla 5x5 cm sekä 3x3 cm silmäkoolla. Kiinteä kaulakappale. 28,95 | SHC82368 12,48 €/KG 30 päivän alin hinta 28,95 €. Hevostarvikkeet_kevät_2025.indd 1 Hevostarvikkeet_kevät_2025.indd 1 18.3.2025 14.19 18.3.2025 14.19 OTA TALTEEN UUSIN KUVAS TOMME! VARUSTEET KEVÄÄSEEN JA KESÄÄN! Hankkija_Hippos2_A4.indd 1 Hankkija_Hippos2_A4.indd 1 18.3.2025 15.18 18.3.2025 15.18
Urheilijan on tärkeää oppia tunnistamaan oma vireystilansa ja ymmärtää, milloin se on optimaa linen. Hyvä tähtäys, mie li ja keho valmiina. – Sen avulla voi kehittää ajattelutaitoja. Lisäk si menetin isäni ja maajoukkueen valmentajan ura ni huippuvaiheessa. Esimerkiksi ah distus, masennus, voimakkaat pelot ja syömishäiriöt ovat asioita, joihin on tärkeää saada kliinisen puolen apua. – On tärkeää tietää ja tunnistaa, milloin oma asi akas tarvitsee kliinisen puolen apua. Ja silti kouluttautuessani ajatte lin monesti, että voi kunpa olisin tämänkin aikanaan tiennyt. Omaa vireystilaa voi säätää optimaaliseksi Urheiluuran päättyminen johti identiteettikriisin kautta uusiin unelmiin. Jos vireys on ylä tai alakantissa, molempiin päihin on hyvä olla joku käyttökelpoinen työkalu, kuten mielikuva tai hengitys. Hanna piti puolentoista vuoden tauon kilpailemi sesta mm. Se alkoi jo Kuortaneen urheilulukiossa ja jatkui lajiliiton ja olympiakomite an alla, Hanna kertoo. – Kun siirryin ammattiurheilijaksi, leipä oli kiinni siitä, osunko keskelle taulua. Rajanveto kul kee siinä, kun ongelmat ovat jatkuvasti häiritseviä tai vaikeuttavat arjessa selviämistä. Silmä tähtäimeen, sor mi liipaisimelle. Hanna on saapunut Ypäjän Hevosopistolle pitämään luennon käytännön harjoi tuksineen kouluratsastuksen eri ikäluokkien maa joukkueille. Se alkoi kummallises ti jännittämään kilpailuissa, mitä piti työstää. – Kun aloitin uudelleen, en harjoitellut määrälli sesti yhtä paljon kuin ennen, mutta käytin tukena mielikuvaharjoittelua. Hanna Pitkänen teki kivääriampujana 20 vuoden urheiluuran ennen kouluttautumista psyykkiseksi valmentajaksi. Mielen treenillä kohti tuloksia Valmennus T asapainoinen haaraasento. Psyykkinen valmennus on hänen mu kaansa ennaltaehkäisevää, hyvinvoinnin tukemista sekä psyykkisten taitojen ja ominaisuuksiin kehittä mistä. – Psyykkinen valmentautuminen on ollut omassa menestyksessäni tärkeä osa. Kiväärin perä kainalonhankaan, toinen käsi kyljelle ja pää poskipakalle. – Olin hyödyntänyt psyykkistä valmentautumis ta oman urheiluurani manageroinnissa, kisatilan teen hallintaan liittyvissä haasteissa ja urheilijaiden titeetistä luopuessa. Se vakuutti mielikuvaharjoittelun voimasta. Hanna kouluttautui ensin neljä vuotta NLPopinnoissa ja kävi lisäksi psyykki sen valmentajan koulutusohjelman vuonna 2023. Hanna ei ole psykologi tai psykiatri, eikä hän hoida kliinisen puolen tapauksia. Hanna toimii nykyään yhteistyössä yli kymmenen eri lajin kanssa ja pitää vastaanottoa sekä Paraisil la että etänä. loukkaantumisen vuoksi. Hanna tutustui asioita työstääkseen Yhdysvallois sa 1970luvulla kehitettyyn NLPmenetelmään, joka yhdistää mielen, kielen ja kehon. Sonja Holma Sonja Holma ja Hanna Pitkäsen albumi 38. Kun har joitteluun yhdistetään kehollisia elementtejä, se on kokemukseni mukaan hoksauttavampaa ja koko naisvaltaisempaa kuin pelkkä keskustelu. Silloin tuli kerta, että ylitin kilpailuissa 400 pistettä ensimmäisenä naisena Suo messa. Hetki on tyhjä kaikesta muusta, fokus tiukasti taululla. Psyykkisessä valmennuksessa optimoidaan omat henkiset kyvyt urheilusuorituksen tueksi. – Tiedän heti, miten laukaisu lähtee, tunnen sen, ei tarvitse katsoa tauluun. Kun samassa kakussa oli siviili puolen asiat ja huippuurheilu, tasapainon hakemi nen vaati työtä. Hän on vastannut SRL:n parakoulu ratsastuksen maajoukkueen psyykkisestä valmen nuksesta vuodesta 2020 ja aloitti viime vuonna työn kouluratsastajien kanssa
Haasteena oli, että yksilönä suoritettiin hyvin, mutta joukkueena se oli haasta vampaa. – Se oli tosi kiva malli työskennellä ja syvensi jouk kuetta, kun oli toinen ratsastaja, jonka kanssa jakaa asioita. Hanna aikanaan oman kilpalajinsa parissa. Yksi haluaa ehkä puhua pulputtaa, toinen taas ryömiä yksin koloon. – Olen kova hengitysharjoitusten puolestapuhuja. – Keskustelimme paljon ja teimme ryhmälle pe lisäännöt, miksi se on olemassa ja miten kukin voi vaikuttaa siihen. Kävimme läpi esimerkiksi asioita, että jos joku jän nittää, miten hän käyttäytyy ja kuinka toinen voi auttaa. Kaikki lähtee itsetuntemuksesta, jo ten käytimme paljon aikaa tutustumiseen. Sen avulla pystyy painamaan jar rua, kun hermosto lähtee laukalle. Myös hengitys on meillä kai killa synnynnäistä ja helposti hyödynnettävissä, kun sitä osaa käyttää. Yksi haluaa puhua pulputtaa, toinen ryömiä yksin koloon Pararatsastuksen maajoukkuejohto on kiittänyt Han naa erityisesti joukkuehengen rakentamisesta. Työ alkoi koronaaikaan ja jouduttiin tekemään aluksi etänä, kun leiritysten suhteen tuli rajoituksia. Millainen persoona kukin on, mitkä ovat tavoitteet sekä askel merkit niitä kohti. Prosessi kasvatti keskinäistä luottamusta. Ratsastajat pitivät myös yhteisiä kahvihetkiä etänä. Hanna Pitkänen seuraamassa kouluratsastuksen maajoukkuevalmennusta. Tosipaikan tullen helpot taa elämää, kun ei tarvitse arvailla mitä toinen tun tee tai toivoo, Hanna toteaa. 39. – Tanja Takkula otti minuun aikanaan yhteyttä ja kertoi mitä kaivataan. Hermoston taistele, pakene ja lamaannu toiminnot ovat jokaisen DNA:ssa. Hengitys syvälle palleaan asti vie keholle viestin, että kaikki on hyvin. Yhden kauden onnistunut toteutus tehtiin urheili japareina. Se rauhoittaa mieltä ja kehoa, Hanna toteaa
40. Lähdimme pohtimaan, mistä paine kertyy. Omasta urheilutaustasta on työssä paljon apua. Meni hyvin tai huonosti, aina vain tuli kritiikkiä Maajoukkuetoimintaan kuuluu kaikille yhteinen psyykkinen valmennus, mutta osa ratsastajista on hakeutunut myös yksityiseen valmennukseen. Hän verta si kaikkea tekemäänsä omaan parhaaseen suorituk seensa. Toinen tärkeä asia on kisatilanteen ja kilpailujännityksen hallinta. Tulosta voitteen sijaan tehtiin enemmän tavoitteita proses siin, kuten mitä tapahtuu kilpailua valmistelevissa rutiineissa ja kuinka hyvin pystyy olemaan hevosen kanssa läsnä. Puolen tunnin päätteeksi on oikeus rauhassa miettiä, halu aako yhteistyötä. Valmentaja kädet puuskassa ei ehkä olekaan vihainen Myös liian suuret suorituspaineet voivat käydä haas teeksi. – Tavoitteen asettelu oli yksi avainasia. Han nan pakeilla käy muitakin kuin maajoukkueratsasta jia. Ja kun fokus ei ollut pelkästään pisteissä ja onnistumisissa, kilpai leminen oli kivaa ja tekemiseen palasi ilo. Yksilövalmennuksessa prosessi lähtee liikkeelle alkutapaamisesta. – Yksi ratsastaja tuli luokseni tilanteessa, jossa hän mietti kilpailullisen ratsastamisen lopettamista ko konaan. – Sitä kautta ratsastaja alkoi kokea onnistumisia, mikä antoi aika paljon enemmän, kuin pohtia suo rituksen epäonnistumista jossain kohti. Siitä oli tullut ikävää ja vastenmielistä, koke muksena epämukavaa. Muu timme ajatuksen siihen, että on parempi tehdä ver Ratsastuksesta tekee kiehtovaa ja haastavaa, kun mukana on kaksi mieltä. – Olen todennut hyväksi tavaksi tunnustella aluk si, löytyykö tarjottavaa molemmin puolin. Myös ratsastajilla on varsin erityyppisiä haasteita. Jollakin voi olla jo kokemusta psyykkisestä valmennuksesta tai kaikki on aivan uutta. – Urheilijoiden kesken vertaisuus on todella tärkeä asia. Toinen taas tietää ja tunnis taa ajatuksensa ja lähtötilanteen paremmin. – Minulla voi olla kymmenen asiakasta ja kymme nen eri reittiä asioiden käsittelyyn. – Yksi nuori tyttö oli onnistunut rakentamaan val tavan paineen suoritukseen. On tärkeää muistaa, että yksi per soona sopii yhdelle ja toinen toiselle. Se tuo työskentelyyn aitoa jakamista, kohtaa mista ja ymmärtämistä. – Tärkeää on elämän tasapainon hallitseminen, että sinulla voi olla urheilijana muutakin elämää ja voit tavoitella unelmiasi hyvinvoivana. – Suomalaisessa urheilukulttuurissa tarvitaan ylei sesti enemmän me yhdessä henkeä. Jokainen urheilija on erilainen. Jokainen ihmi nen pitää miettiä erikseen ja yksilöllisesti. Sekä urheilija että valmentaja oppivat toimimaan eri tavalla. Asioista tuli sillä tavoin aika raskaita. Jakamisesta ja vertaisuudesta voitaisiin ammentaa vielä tosi paljon enemmän. Hän rohkaistui keskustelemaan tämän kanssa, oppi rau hoittumisen taitoja ja löysi kilpailurutiineja, jotka auttoivat valmistautumaan. Toisaalta joka urheilija on omansa, kaikki ei toimi kaikilla. Se liittyi odotuksiin. – Ratsastaja koki, että meni hänellä hyvin tai huo nosti, valmentajalta aina tuli vain kritiikkiä. Valmennuksen suurimmaksi hyödyksi nähtiin, että joukkueessa opittiin keskustelemaan avoimem min ja sanoittamaan asioita
Hartiat aivan tippuvat, enkö olekaan ihan epänormaali. Hanna ei ole harrastanut ratsastusta, mutta hänel lä on siitä vahva, mieleen painunut kokemus. Psyykkiseen valmennukseen liitetään Hannan mukaan usein aivan suotta ajatus, että pitää olla on gelma, vika tai heikkous, että sellaista tarvitsee. Val mentaja kädet puuskassa ei ole yhtä kuin vihainen. On tosi kiva, että ratsastajat toivoivat tätä aihetta. Se oli hänelle maata mullistava ajatus. Keskittyminen valikoitui ykkösjutuksi. Myöhemmin sama toistetaan niin, että voidaan hyväksyä ajatusten vir ran kulku, mutta kun huomataan, että mieli lähtee seikkailemaan, keskittyminen palautetaan pistee seen. Hanna piti talvella luennon psyykkisestä valmentautumisesta myös olympialajien maajoukkueiden yhteisellä kuivaleirillä Kisakalliossa. – Nilkka oli parantunut ja hän oli saanut luvan pa lata ratsaille. – Nivelkohta voi olla esimerkiksi siirtyminen lap sista nuoriin tai aikuisiin. – Ratsastaja teki paljon tulkintoja valmentajan eleistä tavalla, joka ei ollut edullinen häntä itseään kohtaan. Lopulta kokemus ratsaille nou susta muuttui ja harrastuksesta tuli taas kivaa. – Itse ajattelen, että otat vallan ja vastuun siitä, että voit kehittyä edelleen kohti parasta versiota it sestäsi. Hanna on auttanut harrasteratsastajaa, joka oli tippunut hevosen selästä ja murtanut nilkkansa. On hyvä tiedostaa omat tulkintansa. Lähdimme hänen kanssaan issikkatallille met sävaellukselle ennen auringonlaskua Savonlinnan Tanhuvaarassa. Tilanne rauhoittui, kun ratsastajan odotukset suo rittamiseen ja tulkinnat valmentajan suhtautumi seen liittyen selkeytyivät. Monesti etenkin nuorille on tosi hel pottavaa kuulla, että jännittäminen on täysin nor maalia ja sille voi myös tehdä jotain. Se ei ole helppoa, mutta onneksi harjoi teltavissa. Kohti parempaa keskittymistä satulassa Tämän kerran psyykkisessä maajoukkuevalmennuk sessa teemana on keskittyminen. Mutta kun hän yritti mennä takaisin selkään, hänet valtasi pelko onnettomuuden toistu misesta. – Keräämme koko ajan aistiinformaatiota, asioita tapahtuu ja ympäristö muuttuu. – Jos pinnistelemme liikaa keskittyäksemme, voi ko fokus olla riittävästi siinä mitä tekee. – Sehän on vain tunne ja reaktio, hyvin luonnolli nen sellainen. 41. Kaiken keskellä on tärkeä oppia, miten voi harjoitella keskittymistä ja siirtää harjoitteita edelleen omaan lajiympäristöön. Vuorovaikutus valmentajan kanssa oli toinen iso asia. Siirtymävaiheessa vastaan voi tulla myös oma tai hevosen loukkaantuminen. Ratsastuksessa omien tunteiden ja vireystilan hal linta on erityisen tärkeää siksi, että mukana on kaksi mieltä. Käytimme paljon mielikuvatyöskentelyä, käsittelimme tapahtunutta ja purimme siihen liitty vää tunnetaakkaa. Jokainen tapaus on omansa. Hän voi olla kylmissään tai seuraa vain keskittynees ti, mitä ratsastaja tekee ja antaa samalla aika monta hyvää neuvoa. Urheilijan on hyvä tuntea oma keskittymistapan sa. Ympärillä oli talvi, valtavat nietok set ja vaaleanpunertava taivaanranta. Hanna nauttii työstään urheilijoiden kanssa. Jännittäminen on aivan normaalia, ei heikkous Hannasta on ihmeellistä, että jännitystä voidaan aja tella heikkoutena. Ratsastuksessa on omien tunteiden ja vireystilan hallinta on erityisen tärkeää. Rauhan tunne ja tyyneydentila, jonka voi kokea yhdessä hevosen kanssa, oli aivan mahtava. – Pyydän esimerkiksi keskittämään huomioon mi nuutin ajaksi pisteeseen taululla. Keskittymistä käsitellään sekä keskustelun kautta että käytännön harjoituksilla. – Ampumavalmentaja Juha Hirvi on kova hevos mies. tailua omaan rutiinitasoon. – Vuoden alussa kysyin, millaiset asiat kiinnostai sivat. – Psyykkisessä valmennuksessa saa olla tekemisis sä kivojen asioiden kanssa, kuten miettimässä keino ja ja parempaa tietä kohti jokaisen omia tavoitteita ja unelmia. Hevonen reagoi yleensä herkästi ratsastajan mielentilaan eikä sille voi valehdella. Psyykkisestä valmennuksesta voi saada tukea elä män hallintaan myös muutostilanteessa. Valmenta jan näkökulmasta voin tarjota korjauksia ja ohjauk sia siihen, että mieli kiinnittyy suorituksen kannalta olennaiseen. Samoin uran lopetus kohtana, jossa rakennetaan uutta identiteettiä
On tärkeä varmistaa, että trailerin valot, jarrut, ovet ja lukituslaitteet toimivat moitteet ta. Harras teeläimen kuljetuksessa ei Ruokaviras ton mukaan tarvita mukana eläimen lo petusvälineitä, mutta kaupallisessa kul jetuksessa eläimen lopettamiseen on Ruokaviraston mukaan varauduttava vähintään kirjallisesti mukana olevalla suunnitelmalla. Samalla huolehditaan, että matkassa on mukana vararengas ja renkaan vaih tamiseen tarvittavat välineet, huomiolii vit sekä muut turvallisuutta lisäävät va rusteet. Mat 42. Selkeintä on, jos merkin nässä lukee lain vaatimuksen mukaan ”eläinkuljetus” joko suomeksi tai ruot siksi. Kuljetuksissa on otettava huomioon laissa määritetyt matka ja lepoajat sekä esimerkiksi ruokinta ja juottovälit. Yleiset vaatimukset koskevat kaupallisten ohella myös harrasteja seuraeläinten kuljetuksia, ja vastaavasti kaikkia eläinkuljetuksia voidaan tarkastaa ja valvoa. Eläinkuljetus on myös merkittävä. Hevosten kuljettamista säätelee eläinkuljetuslaki ja eläinkuljetusasetus, osaltaan myös eläinsuojelulaki sekä asetus eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimer kiksi sitä, että jos hevosta kuljetetaan trailerilla, kuljetusväline tarkastetaan huolellisesti ennen matkaa. MMM Tiina Harrinkari iStock ja Tiina Harrinkarin kotialbumi Kuljetus K aiken kuljettamisen peruslähtö kohtana on, että kuljettaminen ei saa aiheuttaa eläimelle vam moja eikä sen hyvinvointi saa vaarantua kuljetuksen seurauksena. Hevoskuljetus vaatii tietoa, taitoa ja lain tuntemusta Hevosten kuljettamisessa tärkeintä on, että hevonen matkustaa mahdollisimman hyvävointisena lähtöpaikasta määränpäähän. Puukko on hyvä olla mukana, koska sitä voi tarvita esimerkiksi riimunna run katkaisuun hätätilanteessa. Kaikissa eläinkuljetuksissa on noudatettava myös lakeja ja asetuksia
Pidemmillä matkoilla on hyvä tarkistaa tutuillakin ajoreiteillä, onko reitille esimerkiksi ilmoitettu tie töitä. Kuljettamisessa on kaiken kaikkiaan useita stressitekijöitä, kuten lastaus, liik kumisen estäminen, tärinä, liike, äänet sekä kuljettajan ajotaito, jossa olennaisia osia hevosen kannalta ovat riittävän hi das kiihdytys, hidastus ja kääntyminen. Se voi olla myös liiketaloudellista toi mintaa, kuten jos hoitotallin omistaja kuljettaa hoidossaan olevia hevosia tai ratsastuskoulusta viedään koulun hevo nen korvausta vastaan kilpailuun, johon koulun asiakas osallistuu. Eikaupallista kuljetusta on esimerkiksi oman harrastehevosen kuljettaminen. Tottu mista voidaan edistää huolellisella ope tuksella ja pitämällä hevosen kuljetuk sesta saamat kokemukset mahdollisim man positiivisina. Tiina Harrinkari ja Sveina frá Koskiniemi. Poliisi voi käyttää apunaan virkaeläinlääkäriä. Eläinkuljettajaluvan lisäksi kaupalli sessa eläinkuljetuksessa eläimiä kuljet tavalla henkilöllä on oltava eläintenkul jettajan ja hoitajan pätevyystodistus. Yli 8 kuukauden ikäisellä, koulutetulla hevosella on oltava riimu päässä. Hevo nen voi loukkaantua tai ääritapaukses sa kärsiä vedenpuutteesta kuljetuksen aikana. Hevoskuljetuksen merkintä ja lopetus välineiden puute ovat myös joitakin vii me vuosina raporteissa mainittuja asioi ta. Hevosen arvellaan sopeu tuvan kuljetukseen vasta noin viiden tunnin kuluessa, ja sikäli alle tunnin kuljetuksia pidetään stressaavimpina. Onnettomuus ja loukkaantumis tilanteiden varalta on hyvä selvittää etu käteen reitin varrella päivystäviä eläin lääkäreitä. Paperiasioissa eniten puutteita kuljetuksissa Hevoskuljetusten tarkastuksia suorittaa yleensä poliisi muun liikennevalvonnan yhteydessä. Kirjoittaja Tiina Harrinkari on maaseutuyrittäjä, freelancetoimittaja sekä kouluttaja, joka kouluttaa myös eläinkuljettajia. Se on voimassa siihen asti, kun henkilö täyt tää 70 vuotta. Vuoden 2022 tarkastusten koosteesta silmään pistää, että irtotavaroita oli ollut hevosten kanssa samassa tilassa. Pitkissä kuljetuksissa on oltava aina mukana riittävästi vettä ja rehua. Pätevyystodistus edellyttää osallistu mista koulutukseen ja kokeeseen. 43. Eläinkuljettajalupa hae taan aluehallintovirastosta, ja se on voi massa viisi vuotta. Suunnittele kuljetus ja reitti huolella Onnistunut eläimen kuljettaminen vaa tii suunnittelua, vaikka kyseessä olisi kokenut kuljettaja ja matkaamiseen tot tunut hevonen. Matkat luokitetaan lyhyiksi, kun kesto on alle kahdeksan tuntia, sitä pidemmät pitkik si kuljetuksiksi. Hevosen kuntoa kannattaa seurata myös matkan jälkeen, koska kuljetus al tistaa vammoille ja sairauksille. Jos hevonen sidotaan kiinni riimusta, sen on oltava toisaalta riittävän tukeva. Eläinkuljetukset nousevat aika ajoin kohuotsikoihin. Kuljetustyyppi vaikuttaa vaatimuksiin Eläinkuljetukset jaetaan kaupallisiin ja eikaupallisiin. Hevonen kannattaa kouluttaa lastauk seen huolella ennakkoon. Ruokaviraston julkai semien tilastojen mukaan esimerkik si vuonna 2023 noin 57 prosenttia valvo tuista, kaupallisista kuljetuksista ei täyt tänyt lainsäädännön vaatimuksia. ka ja lepoaikaan vaikuttaa matkan pi tuus sekä matkan päämäärä. ”Hevosen jalkojen suojaaminen kuljetussuojilla on hyvä tapa tai vaihtoehtoisesti voi käyttää esimerkiksi pinteleitä ja putseja. Kuljettamisen tiedetään nostavan he vosen stressimarkkereita noin 24 tunnin ajaksi, ja 36 tunnin yhtäjaksoisen kulje tuksen vaikutuksia on havaittu jopa vii kon jälkeen. Kiinnitystapa ei saa aiheuttaa tukehtumistai vahingoittumisvaaraa.” Toisaalta tällöin stressi myös kestää ly hyemmän ajan. Kuljetuksen aiheuttamaan stressin vaikuttavat merkitsevästi hevosen aiem mat kokemukset ja tottuminen. Kaupallisessa eläinkuljetuksessa vaa ditaan eläinkuljettajalupa, joka myön netään joko lyhyisiin, alle kahdeksan tunnin kuljetuksiin tai pitkiin, yli 8 tun tia kestäviin. Jos häntä pyydetään maksamaan kuljettamisesta, muuttuu kuljetus kaupalliseksi. Tallikaverin harrastehe vonen voi olla myös kyydissä, ja kaveria voi pyytää osallistumaan kuljetuksen polttoainekuluihin. Hengitystiesairaudet, kaviokuu me tai ähky voivat olla seurauksia kulje tuksesta. Oman veden varaaminen matkalle mukaan on siksi usein hyvä tapa toimia. Eniten puutteita on vuodesta toiseen ollut pape riasioissa: eläinkuljettajalupa ja kuljetus asiakirjat ovat olleet puutteellisia. Muita eläinkuljetuk sia valvovia tahoja ovat esimerkiksi tul li ja aluehallintovirastot. Jos hevosta on vaikea lastata tai ongelmia esiintyy kuljetusmatkan aikana, on todennäköis tä, että sillä on ollut huonoja kokemuk sia joskus aiemmin. Harrastehevosen kanssa ulkomail le lähdettäessä kannattaa ottaa selville, miten kauttakulku ja määränpäämais sa kaupallinen kuljetus luokitetaan. Hän on mukana SRL:n hevosten hyvinvointityöryhmässä. Esi merkiksi Tanskassa eläinkuljetukset luokitetaan usein kaupallisiksi kuljetuk siksi, jolloin omaa harrastehevostaan kilpailuihin kuljettava saattaakin tarvita eläinkuljettajaluvan, vaikka sitä ei esi merkiksi Suomessa vaadittaisi. Lyhyissä kuljetuksissa vastaavaa vaa detta ei ole, mutta toisaalta on hyvä muistaa, että kaikki hevoset eivät suos tu juomaan ”vierasta vettä” esimerkiksi kisamatkalla. Kaupallinen kuljetus on sellainen, josta kuljettaja saa taloudellista hyötyä. Hevosen voi myös opettaa juomaan ”makuvesiä”, jossa on mukana esimerkiksi mashia tai omenamehua, jolloin vesi maittaa helpommin myös vieraassa paikassa. Vesi määrä pitää mitoittaa riittämään noin puolitoista kertaa matkalla tarvittavak si määräksi
Passi ja muut luvat • Hevoskuljetuksessa mukana on aina oltava hevosen tunnistusasiakirja eli passi. • Ämpäri ja riittävästi vettä hevoselle, tarvittaessa heinää. • Huomioliivi. Muista myös turvaväli ja ennakointi! Sonja Holma Turvallista matkaa! . • Tasainen kyyti on kaiken a ja o. 44. Loimita sopivasti niin, ettei hevonen hikoa. • Taskulamppu, puhelin ja laturi. • Renkaiden paineet, kunto ja urasyvyys. • Kaupallisessa kuljetuksessa tarvitaan myös eläinkuljettajalupa, kuljettajan ja hoitajan pätevyystodistus ja kirjallinen reittisuunnitelma. • Kaikki tarvittava mukana, mm. • Huolehdi ilmanvaihdosta. Juota hevonen ja tarjoa heinää, jos sitä ei ole muuten tarjolla. • Tarkista reitti etukäteen ja vältä ruuhka-aikoja. Matkalle mukaan • Puukko, jos hevonen tarvitsee irrottaa nopeasti. . Jos vaunu jostain syystä irtoaa, se ohjautuu ojaan, ei vastaantulevien puolelle. • Varariimuja naru rikkoutumisen varalta. Varmista perävaunun kytkentä vetokoukkuun. Katso että se pyörii, suuntaa se mieluummin hieman oikealle. Vältä voimakkaita jarrutuksia tai sivuttaisliikkeitä viimeiseen asti. • Kiinnitä hätäjarruvaijeri niin, että jos perävaunu irtoaa, vaijeri vetää vaunun jarrut päälle. • Matkaseurana toinen hevonen voi lievittää stressiä, meteliltä suojaa korvahuppu ja pumpuli korvissa. Tarkistuslista ajoon lähtiessä • Onhan auto ja perävaunu katsastettu. • Ulkomaille suunnattaessa lupakäytännöt kannattaa selvittää kunkin maan osalta huolella ennakkoon. • Tarkista perävaunun vetokidan lukitus. • Valot, erityisesti perävaunun valojen toimivuus. Huolehdi sopivasta liikutuksesta jo ennen matkaa. • Tarkista nokkapyörän huolellinen kiinnitys ylös. pyöräkiila, varapyörä, tunkki sekä varoituskolmio. . • Varaa riittävästi aikaa lastaamiseen ja matkustamiseen. • Pidä pidemmillä matkoilla lyhyt tauko parin tunnin välein. Hevoskuljettajan muistilista • Tee tarkistuslista mukaan otettavista tavaroista ja varusteista. . • Opeta hevonen lastaukseen riittävän ajoissa ja harjoittele huolella. • Varmista vetokoukun kunnollinen kiinnitys. Kiihdytä ja jarruta suoralla, ei koskaan mutkassa
Iskuteho 5 J. 30 päivän alin hinta 29,95 €. 30 päivän alin hinta 33,95/74,95 €. YHDISTELMÄPAIMEN E8BM DELAVAL 189,NORM. 249,00 | AL87881601 Helppokäyttöinen paimen pieniin aitauksiin. 44,95 39,95 €/L VIF86161 30 päivän alin hinta 44,95 €. Erilliset, selkeät jänniteja maadoitus-merkki valot kertovat onko aita kunnossa. Ei täyteaineita. 29,95 | VIF86153 74,88 €/KG Tehokas apu hevosen ruoansulatuksen tasapainottamiseen esim. Hankkija_Hippos2_A4.indd 2 Hankkija_Hippos2_A4.indd 2 18.3.2025 15.19 18.3.2025 15.19. Progres® on patentoitu rehuinnovaatio, joka perustuu pihkan resiinihappoihin. TARJOUKSET VOIMASSA 31.5.2025 SAAKKA. 279,00 | KB381160 Korkeatehoinen paimen keskipitkille ja pitkille aitauksille, joissa aluskasvillisuutta. Tuotetta suositellaan käytettäväksi 1–3 kuukauden kuureina tarpeen mukaan. PIKIÖLJY 50/200 ML 24 95 / 62 95 NORM. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk. 30 päivän alin hinta 39,95 €/kpl. Sisältää elävää hiivaa ja thermostabiloitua ZooLac® -valmistetta. Luomudekstroosi, Himalajan suola, kaliumkloridi ja runsas annos magnesiumia tasapainottavat hevosen elektoryyttija nestetasapainon hikoilun jälkeen. 2 KPL SÄHKÖPAIMEN CORRAL SUPER N5000 249,NORM. 30 päivän alin hinta 249,00 €. RACING LACTOBAC 400 G 24 95 NORM. 30 päivän alin hinta 279,00 €. Yhteistyössä Hyvinkään Hevossairaalan kanssa 39 39 95 95 NORM. 39,95/KPL | KB441502 Kestävä aitalanka erinomaisella johtavuudella, soveltuu hyvin pidemmille aitauksille. 33,95/74,95 | TER1003/TER1004 679,00/314,75 €/L Hyönteisten pistoihin. 24,95/59,95 | VIF86146/VIF86147 23,47/11,99 €/KG Luonnollinen ja erittäin maittava elektrolyytti valmiste. Voidaan käyttää verkkovirralla tai 12 V akulla. KAUPAN PÄÄLLE ÄMPÄRI! EQPRO HIMALAYAN ELECTROLYTE 850 G/4000 G 19 95 /47 95 NORM. 30 päivän alin hinta 24,95/59,95 €. AITANAUHA STAR 20 MM 200 M 59 95 NORM. ripuli. a.fi RACING PROGRES® OIL 1 L Hevosille suunniteltu täydennysrehu ruoansulatuskanavan hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Käytetään sellaisenaan tai sekoitettuna 1:4 oliiviöljyyn.Korkealaatuinen ja helposti imeytyvä. Sisältää ainutlaatuista havupuista jalostettua Progres®:ia ja kylmäpuristettua pellavaöljyä. Aito Lapin tuote. Vastus vain 0,10 ?/m
Valmentajana Vanagaite ei kaikessa rempseydes sään ja iloisuudessaan yllättänyt kummallisuuksilla. Vanagaite ei harjoittele liikaa, vaan pitää ratsun sa aina virkeinä. Hevonen ratsastetaan aina rennoksi, ylälinja pi detään avoimena, suoruus on tärkeää ja puolipidät teet on syytä muistaa. Viime syksynä Justina Vanagaite voitti Helsinki Horse Show´n kansainväliset kouluratsastusluokat ja villiinnytti yleisöä vilkutuksillaan ja lentosuukoillaan. – Valmentaja halusi, että teen vaihtoja reippaassa laukassa ja avoimessa muodossa. Olympiaratsastaja Justina Vanagaite: Grand prix -ratsastaja Siiri Kyrö haki tulevaisuuden hevosensa, tamma I´m Marzipanin kanssa varmuutta laukanvaihtoihin. – Ole avoimin mielin ja kokeile. Tamma kuumeni äänentois tosta kaikuvista maiskutuksista ja naksutuksista heti saavuttuaan maneesiin. Asiaa ratkottiin muun muassa ottamalla lisäyksen keskellä puolipidäte ja tekemällä pohkeenväistöä kahdessa osassa ratsas taen välillä suoraan. – Älä murehdi, jatka vain, kuului valmen tajan neuvo ratsastajille. Kouluratsastusklinikka järjestettiin Wesunda Dressage Centerissä. Harjoittele, mutta älä liikaa Vanagaite haluaa, että hevoset työskentelevät iloi sesti ja mielellään. On miljoonia tapoja, Vanagaite kannusti. Hevonen houkutellaan työs Ole avoimin mielin ja kokeile Liettualainen olympiaratsastaja, Justina Vanagaite, 35, ilahdutti suomalaista kouluratsastus väkeä kevään kynnyksellä. Ne onnistuivat aika kivasti. Eh käpä minäkin joskus, mietittiin katsomossa. Siiri Kyröllä oli allaan kohti gpratoja har joitteleva I´m Marzipan. Wesundan ratsuttaja Minna Uronen nähtiin 5vuo tiaan Vidal de Halliersin satulassa. Wesundassa hän oli ensimmäistä kertaa valmen tamassa suuren yleisön edessä. Valmiita ja helppoja ratsuja kun ei ollut tarjolla kotimaansa kouluratsas tuksen uranuurtajalle. Klinikka K olmesataapäinen yleisö kunnioitti ratsasta via kanssasisariaan ja piti näkemästään. Hän on tottunut itse energisiin ja hieman haastaviinkin hevosiin. Hän toivoi ratsastajien istu van syvempänä satulassa ja muistutti myös sisäpoh keen käytöstä. Tallissa asuvat mm. Päivän viimeisenä nähtiin klinikan kokenein rat sastaja. Päivittäin hän ratsastaa kolme hevosta, joita on tallissa kai ken kaikkiaan kymmenkunta, osa myös valmennet tavien. Treenikertoja hevosta kohti on noin kolme viikossa, muut päivät ovat kevyitä. Ammattilaisten lisäksi harrastajat ja ratsastuskouluoppilaat pääsivät mukaan valmentautumaan. Hän oli selkeä ja ohjeet olivat tuttua kouluratsastus ta. Aiempaa kokemus ta oli pienemmistä valmennustapahtumista ja muun muassa maansa urheilugaalan juontamisesta. gpratsu Nabab sekä sa 46. Vanagaite painotti, että laukka nostetaan radalla täsmällisesti kirjaimen koh dalla ja laukanvaihtosarja keskitetään lävistäjälle. Katja Järvenpää ratsasti Inter A rataharjoituksen hevosellaan Don de Charry. Käytä ääntä. Ratsukko toi voi raviin lisää näyttävyyttä. Valmennuksen teemana ol leet laukanvaihdot sujuivat silti mallikkaasti. Katri Klinga Kerli Hintsalu kentelemään oivaltavilla harjoituksilla, jatketaan vain ja toistetaan apuja. Tämä oli hyvä harjoitus ennen kisakauden alkua ja mukava tapahtuma muutenkin, Siiri kiitti
Tarhoja tulee lisää ja hevoset pääsevät laitumelle kesäksi. Rataharjoituksia on pari kertaa kuussa. Muuten hän on suunnitellut tämän vuoden kilpailullisesti hieman kevyemmäksi kuin aiemmat vuodet. – Kaikki on kiinni fiiliksestä. Wesunda Dressage Center Uusi areena tapahtumille Heidi Taipale maneesin puukaarien alla. Roy Kokkonen hoiti kuulut tajan hommat moitteetta englanniksi ja suomeksi. Jo noja ei muodostunut. Onnistunut tapahtuma, lisää luvassa Klinikan tunnelma oli välitön. – Tarvetta on nähdä ihan tavallista ratsastusta. Maneesin yläkertaan rakentuu tilapäismajoitusta, neuvotteluhuone, sauna, jumppasali ja luentotila. Wesundan perustaja ja toimitusjohtaja on myös koulutuomari, valmentaja, hevosten omistaja ja kasvattaja sekä kilparatsastaja. Ensimmäiset hevoset saapuivat talliin viime vuoden toukokuussa. Keskus on rakennettu kouluratsastusta, valmennuksia ja tapahtumia varten. Hevosia on tallissa kaiken kaikkiaan 30, karsinoita yhteensä 40. Hän aikoo järjestää vastaavia tapahtumia myös jatkossa. Pa rannusideat pyörivät hänen päässään jo ennen kuin yleisö oli ehtinyt poistua paikalta. En usko, että hevosiakaan voi. Wesundasta on tullut myös Kyra Kyrklundin ja Richard Whiten valmennusten kotipaikka. Oma kouluratsastuskeskus on ollut lääkealalla työskentelevän Heidin unelma lapsesta asti. Klinikan ideoi ja järjesti entinen olympiatason pi kajuoksija, nykyinen kouluratsastaja Johanna Manninen, joka pyysi yleisöä antamaan palautetta. malla tasolle etenevä Feldon. 47. Wesunda sijaitsee Hattulassa lähellä Hämeenlinnaa. AnneMari Miss esiintyi koulutuomarin roolissa ja piti tunnelmaa yllä. Kaikki on valmista, yleisö voi saapua. Valmentajina vierailevat lisäksi Janne Bergh, Jenny Eriksson, Ville Vaurio ja Terhi Stegars. Ylei söstä tuli toive päästä näkemään myös helppo A ta soinen rata valmennettuna ja tuomarin silmin, Johan na kertoo. – Asiat ovat sujuneet suunnitellusti. Minua ei voi puskea väkisin minnekään. Tapahtumien jär jestäminen on Manniselle tuttua ja sosiaalinen me diakin hallussa. Reilun tunnin mittai sella lounastauolla ehti hyvin vaihtaa kuulumiset. Ole avoimin mielin ja kokeile Justina Vanagaite keskittyi huolella kaikkien ratsukoiden valmentamiseen. Kehitystyö jatkuu edelleen. Ratsastajatähdellä on takanaan yli parikymmen tä vuotta kärsivällistä valmentautumista Svetlana Snarskienen kanssa. Vapaita karsinoita on tarjolla tapahtumiin ja valmennuksiin saapuville. Maneesikauden jälkeen paikan viimeistely jatkuu vielä, Heidi kertoo. Kisamatkojen jälkeen hevoset saavat levätä usein kaksikin viikkoa. Lisäksi maneesin lämmittämiseen tarvittavat maalämpöputket saadaan talven jälkeen viimeisteltyä. Vanagaite paljastaa, että hänet saatetaan nähdä kilpailemassa Ypäjällä Pohjoismaiden ja Baltian mes taruuskilpailuissa kesäkuun lopulla. KLINIKAN RATSUKOT • Minna Uronen – Vidal de Halliers • Irina Kokko – Hiljalan Fantom • Johanna Ljungqvist – Cikorij • Veera Vesto – Donna Lottchen • Katja Järvenpää – Don de Charry • Katja Ståhl – Donna Adonda • Annevi Monto – Miss Fifty • Essi Kajander – Golden Loma • Siiri Kyrö – I´m Marzipan Kouluratsastaja Heidi Taipale on rakennuttanut uuden areenan suomalaiselle ratsastusväelle
Hel posti kuluvien alueiden hoitoon voi olla järkevämpää valita laiduneläimeksi lam mas hevosen sijaan. Viljelymaan osalta hiilinielu toteutuu ti lanteessa, jossa hiiltä sitoutuu satoon, kasvitähteisiin ja maahan enemmän kuin sitä vapautuu ilmakehään viljelyn seurauksena. Hevosväen ilmastoteot Y mpäristöstä huolehtiminen on yhteinen asia, johon jokainen voi vaikuttaa mahdollisuuksien sa mukaan valinnoillaan – myös hevostalleilla ja ratsastuksessa. Hehtaari nurmea sitoi vuodes sa enemmän hiiltä kuin hehtaari metsää. Hevostallien toiminnassa kasvihuone kaasuja syntyy mm. Laidun tavien hevosten määrän pitäisi olla sopi va laidunalaan nähden, jotta ylilaidun nusta ei tapahdu. eläinten ruoansula tuksesta, lannan varastoinnista ja käsitte lystä, rakennusten lämmityksestä, työko neiden käytöstä tallin alueiden hoitoon, peltoviljelystä sekä hevosten, rehujen, kuivikkeiden, lannan ja jätteiden kulje tuksesta. Ihmisen toiminta on lisännyt kasvi huonekaasujen määrää ilmakehässä ai heuttaen ilmaston lämpenemisen. Tärkeää on myös huolehtia hiilinieluista, jotka sitovat ilmakehässä olevaa hiilidioksidia. Perinnebiotooppeja ovat metsä laitumet, kedot, niityt ja hakamaat. Ruokinta tyydyttää oikeassa suhteessa hevosen ravintoainei den tarpeen, eikä rehuja mene hukkaan. Nurmipeltojen päästöjä voidaan vä hentää oikeilla viljelytoimenpiteillä. Suomen Ratsastajainliiton. Ilma tieteen laitoksen tutkimuksessa (2024) nurmipelto kivennäismaalla oli par haimpana vuonna jopa metsää parempi hiilinielu. Hevosten laiduntaminen perinnebio toopeilla lisää luonnon monimuotoisuut ta ja auttaa säilyttämään uhanalaisia kas vilajeja. Fos siilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja ki vihiilen, käytön vähentämistä pidetään tärkeimpänä keinona lämpenemisen hil litsemiseksi. Päästöjä syntyy myös matkoista tallille sekä tarvikkeiden ja varusteiden hankinnasta. Suunniteltu hevosten ruokinta ja vähäpäästöiset rehut Hevosen, ilmaston ja usein myös kukka ron kannalta hyvässä tilanteessa hevo sen ruokinta perustuu hevoselle maitta viin ja laadultaan sopiviin rehuihin, jot ka on tuotettu lähellä. Hevosten ruokinnassa käytettävän kar kearehun ravitsemuksellinen laatu on FT Sanna Airaksinen, Hiili haltuun -hanke, Suomen Hevostietokeskus ry Sonja Holma Jokainen voi vaikuttaa mahdollisuuksiensa mukaan 48. Ki vennäismailla pellot on mahdollista saa da toimimaan jopa hiilinieluina. Pellot ja laitumet hiilitasapainon osina Vehreät pellot ja laitumet sitovat ilmake hässä olevaa hiilidioksidia kasvien juu riin, varsiin ja lehtiin, joten kasvien kas vukyvystä on tärkeää huolehtia. Suomen Hippoksen ja MTK:n teettämän hevos alan vaikuttavuusanalyysin mukaan lai duntavien hevosten laidunhehtaarit si tovat optimiolosuhteissa hiiltä 29 miljoo naa kiloa vuodessa, kuivaheinän tuotan toon käytettävä peltoala vastaavasti 31 miljoonaa kiloa
Laiduntaminen lisää luonnon monimuotoisuutta ja auttaa säilyttämään uhanalaisia kasvilajeja. Ilmastoteot Vehreät laitumet sitovat hiilidioksidia kasvien juuriin, varsiin ja lehtiin. 49
• Hyödynnä lanta lähellä tallia. Lanta talteen huolella kuivikehävikkiä välttäen Tallitoiminnan ilmastovaikutusten kan nalta on eduksi, että hevosille sopi va kuivike ja lannan loppukäyttöpaik ka löytyvät läheltä. • Käytä mahdollisuuksien mukaan lähellä tuotettuja rehuja ja kuivikkeita. Se lisää hevosen ve dentarvetta ja virtsaamista ja aiheuttaa turhia kustannuksia rehujen, kuivikkei den ja työn määrässä. • Suunnittele hevosten ruokinta karkearehun perusteella, hanki heinästä rehuanalyysi. • Hyödynnä kuivikkeet tarkkaan. Yli määräinen valkuainen ja hivenaineet poistuvat hevosesta lannan ja virtsan mukana ja kuormittavat ympäristöä. Samalla kasvavat lannan dityppioksidipäästöt, mahdolli sesti ammoniakin määrä tallissa ja tar hoista voi huuhtoutua enemmän typpeä vesistöihin. 50. Hevosen rehujen tuotantoon liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä on mahdol lista vähentää kotimaisia valkuaisrehuja suosimalla, etenkin sellaisia, joissa soija on korvattu esimerkiksi härkäpavulla, rypsillä tai perunaproteiinilla. Sulje tarvittaessa ovet, valitse energiatehokkaat lamput ja koneet, käytä lämmintä vettä säästeliäästi. Tarhoihin sekä har joitusalueille kertyvä sonta siivotaan katettuun ja kiinteäpohjaiseen lantava rastoon. Hevosten ruokinnassa on kuitenkin parannettavaa. tärkeä selvittää rehuanalyysillä, jolloin ruokintaa osataan täydentää muilla re huilla sopivassa suhteessa. Joissakin täysrehujen tuoteselosteissa on jo mer kintä rehun ilmastovaikutuksista. • Lajittele jätteet ja toimita ne asianmukaiseen keräyspisteeseen. ”Hiilisiepparin” muistilista • Huolehdi peltojen ja laitumien kasvukyvystä, vältä ylilaiduntamista. • Valitse fossiilisten polttoaineiden sijaan bioenergia tai vähäpäästöinen sähkö. • Siivoa karsinoiden ohella lanta myös tarhoista ja ulkoilualueilta katettuun ja kiinteäpohjaiseen lantalaan. • Pidennä hankintojen käyttöikää huoltamalla, korjaamalla ja kierrättämällä. • Suosi pitkäikäisiä hankintoja. • Käytä kimppakyytejä ja yhteiskuljetuksia. • Vähennä energiankulutusta. Hevosenhoitaja tekee tärkeää Käyttökelpoisten tavaroiden kierrätys esimerkiksi hevoskirpparilla pidentää tarvikkeiden käyttö ikää. Liian vahvasta valkuaisruokinnasta on useita haittoja. Esimerkiksi liiallinen energian, raakavalkuaisen sekä kupa rin, sinkin, mangaanin ja koboltin saan ti oli Karasun ja Rogersin (2024) mukaan yleistä ratsuhevosilla Hollannissa
Kimppakyydit ja yhteiskuljetukset Kuljetuksista ja muusta energiankulutuk sesta aiheutuvia kasvihuonekaasupääs töjä rajoitetaan tehokkaimmin joko fos siilisten polttoaineiden käyttöä vähen tämällä tai korvaamalla ne esimerkiksi bioenergialla tai vähäpäästöisellä sähköl lä, joka on tuotettu esimerkiksi uusiutu valla aurinkoenergialla tai tuulivoimalla. Energian säästö pienentää päästöjen ohella myös tallinpidon kuluja. Jätä palautetta tästä jutusta: https://link.webropol.com/s/Palaute-lehtijutusta työtä myös huolehtiessaan, että hevosen kuivitusmateriaalia hyödynnetään tark kaan ja vältetään turhaa hävikkiä. Käyttö kelpoisien tavaroiden kierrätys piden tää niiden käyttöikää ja vähentää uusien hankintojen tarvetta. 51. Eri talleilla asuvien hevosten yhteis kuljetuksissa on otettava kuitenkin huo mioon tarttuvien tautien leviämisriski. Artikkeli on kirjoitettu Suomen Hevostietokeskus ry:n toteuttamassa Hiili haltuun -tiedonvälityshankkeessa, jota rahoitetaan Euroopan maaseuturahastosta. Myös lajittelun avulla säästetään luonnonvaroja. On tärkeää muistaa pitää lämmitettävien ja koneellisesti ilmastoitujen tilojen ovet suljettuina. Lyhentämällä suihkutteluaikaa kymmenestä minuu tista viiteen kulutetaan puolet vähem män vettä ja energiaa. Tallinpitäjän on hyvä ohjeistaa asiakkaitaan energian säästöön liittyvissä asioissa, jotta kaikki saadaan mukaan toimintaan. • Välitetään tutkimuksiin ja käytännön esimerkkeihin perustuvaa tietoa hevostoiminnan hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinojen hyödyistä ja kustannuksista. Yhteiskuljetuksella tavoiteltu hyöty me netetään, jos hevonen sairastuu ja tauti leviää kotitalliin. Energian säästäminen tallin olosuhteissa Jokainen tallikävijä voi vaikuttaa osal taan tallitoiminnan energian kulutuk seen ja siitä aiheutuviin päästöihin. Useam man tilaajan yhteishankinnat edellyttä vät myös sopimista ja suunnittelua. Itselle tarpeeton hyödyke voi hyvin palvella jotain toista käyttäjää. Rehu ja kuivikehankintojen kilpai lutus ja suurempi tilausmäärä kerralla mahdollistaa kustannussäästön, materi aalien tasaisemman laadun sekä resurs sitehokkaammat kuljetukset. Valaistuksen ja sähköllä toi mivien koneiden osalta on järkevää va lita energiatehokkaita ratkaisuja ja käyt tää niitä tarpeen mukaan. Jokainen sy tytyskerta lyhentää esimerkiksi lampun käyttöikää, joten valoja ei kannata ”räp sytellä” turhaan. Suuren kertahankinnan esteeksi voi tulla varas tointitilojen puutteen ohella hankintaan tarvittavat rahalliset resurssit. • Tuotetaan tietoa hevostalleilla tehtävän ympäristötyön hyödyntämisen mahdollisuuksista ja arvosta yritysten markkinoinnissa ja viestinnässä sekä ympäristövastuullisuuteen panostamisen merkityksestä koko hevosalan yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta. Ylimääräisiä ilmasto päästöjä ja kustannuksia syntyy tällöin mm. P.S. He vosen loimi on esimerkki kulutusta varasta, jonka käyttöikää voi piden tää huollon ja korjauksen avulla. He vosten ”yliloimittamista” tulisi välttää myös ympäristösyistä. On myös järkevää, että esimerkiksi tallille tilattu kengittäjä hoitaa useamman he vosen kaviot samalla käyntikerralla. Opastetaan arvioimaan ja laskemaan tallien hiilijalanjälkeä ja laajempaa ympäristöjalanjälkeä. Käytetyt lähteet saatavissa lehden toimituksesta tai Hevostietokeskukselta. Kun tavara muuttuu käyttökelvot tomaksi tai heitetään muuten pois, se muuttuu jätteeksi. Hevosenlannan hyödyt viljelykäytös sä liittyvät enemmän maan laadun pa ranemiseen kuin lannoitevaikutukseen. Jätteiden lajittelu laa dun mukaan ja toimittaminen asianmu kaiseen vastaanottopisteeseen mahdol listaa materiaalien hyödyntämisen esi merkiksi uusien tuotteiden valmistuk sessa. Lämpimän veden käyttöön on hyvä kiinnittää huomiota, kun pestään hevo sia tai käydään suihkussa. Lannan avulla voidaan lisätä maan or gaanisen aineksen määrää, mikä pa rantaa maan rakennetta, vedenpidätys kykyä ja pieneliöiden toimintaa. eläinlääkärikäynneistä ja sairaiden hevosten lääkinnästä. Hiili haltuun -hankkeen tavoitteet • Lisätään tallitoimijoiden tietoisuutta ympäristövastuullisuudesta. Kimppakyytien ja yhteiskuljetusten suosiminen ovat käytännön ilmasto tekoja, kun toisena vaihtoehtona ovat henkilön tai hevosen yksin matkusta minen tai useiden pienten tavaraerien kuljetus yhden suuremman sijaan. Rahoittaja Euroopan maaseuturahasto. Huk kakaurariskiä voi torjua varmistamalla, että hevosten kaura ei sisällä hukkakau raa ja lanta kompostoidaan huolella en nen käyttöä. Näin tuotteeseen käytetyt raakaaineet ja tehty työ hyö dynnetään mahdollisimman tarkasti. Kierrätys, lajittelu ja pitkäikäiset hankinnat Hevosiin liittyviä ilmastopäästöjä voi daan vähentää suosimalla pitkäikäisiä hankintoja, jolloin tavarat sopivat käyt tötarkoitukseensa ja niitä on tarvittaes sa mahdollista huoltaa ja korjata. • Toteuttaja Suomen Hevostietokeskus ry, toteutus Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella vuoden 2025 loppuun asti. Loimien valmis tus tuottaa päästöjä ja niiden kuivatta miseen tarvitaan yleensä energiaa
Minulla oli pienenä Topiponi, jonka sain nimiäis lahjaksi kummitädiltäni. Sen kuoltua kävin vähän ai kaa ratsastuskoulussa, missä innostuin myös vikel lyksestä. – Olemme ensisijaisesti kuitenkin hevosharrasta jia. Omat hevoset ohjasivat lajivalintoja Äiti ja tytär tunnetaan kouluratsastajina, mutta itse asiassa lajivalintoja ovat ohjanneet pitkälti hevoset. Alun perin emme edes halunneet, että lapset al kaisivat ratsastaa. Meille oli tärkeintä, että he oppi vat kunnioittamaan eläimiä ja nauttimaan niiden kanssa olemisesta, Sara sanoo. Myös Cocoa kiinnosti aluksi este ja kenttäratsastus. Leppälän Minna kannusti, että annetaan sen juosta ja kisata kenttää. Opin riittävän tasapainon, jotta pystyin pik kuhiljaa keikkumaan myös äidin hevosten selässä. Valjakkoajo valloittaa N yt on hieno tahti, ei tarvitse yhtään enem pää. Mukana matkassa Hevosopistolla on myös per heen kouluruuna, omakasvatti London Eye, jolla Coco voittaa kisaluokan seuraavana päivänä ja maa liskuun puolivälissä edelleen junioreiden hallimesta ruuden. Hyvin tehty!” Innokas poni lähtee lä vistäjälle lennokkaaseen lisäykseen, nuori valjakko kuski keskittyy silmät loistaen. Coco Roine, 17, ajaa ponillaan valjakkoajon Bmaajoukkueen leirillä Ypäjällä aina MMmitaleil le asti menestyneen Ben Simonsénin tarkan katseen alla. Haluan ennen kaikkea kehittyä Valjakkoajo Sonja Holma Coco Roine, äiti Sara MaattolaLindholm ja Holthausen Cal-Rodyn eli ”Mauri”. Hyvin keikkuikin, Coco voitti lapsiratsastajien Suomen mestaruuden vuonna 2021 äitinsä hevosella, Sambayalla, ja edusti Suomea Kameolla PMjoukku eessa lapsissa ja junioreissa. Pokaali ei ole meille se juttu, vaan että voimme nauttia monipuolisesta tekemisestä hevosten kans sa. – Halusin ensisijaisesti puuhata hevosten kanssa. Kilpailin kentässä suomenhevosten SMtasolla, mutta muuten harrastaja ja tutustumis luokkia. Äiti Sara Maattola-Lindholm seuraa sivusta ja painaa evästykset mieleensä kotiharjoitteluun. Se päätyi ensimmäiseksi omaksi hevosekseni, kun olin 17vuo tias. Rentona, rentona! Anna sen pidentää ensin vähän kaulaa, päästä sitten eteen päin. Ja kun pari vuotta meni, niin jarrukin löytyi. – Olen kasvanut siihen, että hevosilla voi harras taa ja tehdä mitä vain. – Halusin nuorena estehevosen, mutta sain hoidet tavakseni Heikki Mutikaisen kouluratsun. Se on eittämättä kuninkuunlaji! Sara kertoo. Hän on kisannut koulua gptasolla ja on myös koulutuomari sekä valmentaja. – Minulla ei ole tavoitteena päästä olympialaisiin tai isoihin kisoihin. Tammani Chili oli niin kuu ma, ettei se meinannut pysyä radalla eikä sillä ollut jarrua. 52. Kilpailin Centurionin kanssa nuorten koulu joukkueessa, joka voitti Helsingissä EMpronssia 1995, Sara kertoo
Ajaminen oli sairaan makeeta. – Siellä se seisoi tukka takussa. Se on kantakirjattu jalostusori. – Kisoissa on hyvä käydä kartoittamassa, missä mennään, Sara täydentää. tää aina hienommat varusteet syrjään ”parempia ki soja” varten. Ta vallisella perheellä on monesta kiinni, että pystyy yli päänsä olemaan mukana ja harrastamaan monipuoli sesti. Meillä on kotona vahvassa roolissa realismi. Kuva Ypäjältä Ansku Ankelo. Itse kisaaminen ei ole minul le numero yksi, vaan hevosen kanssa puuhaaminen, Coco jatkaa. – Olen kilpaillut äidin kisatakilla ja frakilla, ja voi tin hänen saappaillaan SM:t. Hevosemme asuvat kotona Vihdissä aika askeet tisissa oloissa. Varusteet ovat sopivia ja kunnollisia, mutta ilman kummempaa glamouria. Aloitimme varovasti, mutta sitten kun pääsin kunnolla ajamaan, ja edetä sen mukaan. 53. Valjakossa menestyneet tuttavat, Heidi Sinda ja Micaela van Assendelft, nykyinen valjakon maa joukkuekapteeni, tunsivat ponin valjakkotaustan. Meillä on kolmen karsinan talli, pieni kenttä ja lähellä hyvät hiekkakuopat kiipeilyyn. Kun se oikea tulee vastaan, sen tietää Sara ja Coco olivat Saksassa katsomassa tutulle he vosta, kun eteen tupsahti ”Mauri”, joka on ollut per heessä nyt reilut kaksi vuotta. – Olen nähnyt urheilun koko kirjon aina huipulle asti. Coco voitti London Eyen kanssa junioreiden halllimestaruuden. Kun hän oli ottamassa paralympialai siin otsapannan, josta puuttui puolet timanteista, kysyin että milloinkahan ne paremmat kisat sitten oikein tulevat, Coco nauraa. Menestystä tulikin hyvillä sijoituksilla mm. Yhtenä jouluna ajelimme sitten yöky lään Urjalaan. Jostain hevosesta vain tulee se tunne, siinä on se joku. Mieluummin panos tamme hevoseen, sen hyvinvointiin ja valmennuk seen, kuin kalliiseen takkiin ja romppeisiin. Sara oli Katja Karjalaiselle siirtyneen hevosensa, Dr Doolittlen, hoitajana Riossa ja lainasi Katjalle Pa riisiin kisaratsuksi Kameon. Äiti pis Coco ja Mauri ovat molemmat innostuneet valjakkoajosta. Viralliselta nimeltään newforestinponi on Holthausen CalRodyn. – Aina kun näimme, he kysyivät, joko nyt aloite taan ajamaan. Heidi laittoi ihan pränikät, uudet vau nut Maurin perään, Sara muistelee. Sen jälkeen sillä oli ajettu jonkin verran valjakkoa pari vuotta. Mauri ostettiin Cocon omaksi projektiksi viimei selle kaudelle poniratsastajana. kouluratsastuksen ponicu pissa. – Se oli ensikosketus valjakkoajoon ja vei heti men nessään. Mauri oli ollut kuusivuotiaaksi asti orilaitumella
Aikuiset ajavat po neilla MMtasolla asti. 74,05 2 1 3 Lasikuitutolpat BWP150 pituus 150 cm. Kaikki on kuskin vastuulla, hevonen, groomi, vaunut ja koko tiimi. Coco ratsastaa Maurilla edelleen. Kun yhteispeli sujui, Cocolla oli vahva kisatausta sekä laadukas poni, juniorivaljakko otet tiin varsin pian mukaan Bmaajoukkuerenkaan tree neihin. Maraton estealueineen on sekä Cocon että mene väisen Maurin mieliosuus. 405,37€ Suos. Se on myös paljon ran kempi laji. horsemanfinlandia.fi HORSEMAN finlandia Tarjouslaskenta, betonituotteet, suunnittelu: +358 50 3713 290 rauno.luoma@horseman.fi Ab Horseman nlandia Oy, Teuva Pyydä tarjous jo tänään! • Betonielementit talleihin ja maneeseihin • Ulkoseinät, karsinat, ikkunat, hevosaidat, muovilankut ym. 3,64 TARJOUS 59€ /120kpl suos. Hevostarkastuksissa seurataan sykkeet ja palautumi set. 2150004314 E30BMRC: Latausenergia 3,0 J / Ulostuloenergia 2,0 J / Max.ulostulo 12 000 V / Aidan pituus vaikeissa olosuhteissa 1,5 km. Hevoset viihtyvät vaunujen edessä MMtasolla asti kokenut kisagroomi Taija Raatikainen lupautui avuksi heti alusta alkaen niin kisoissa kuin muutenkin lajiin perehtymisessä. Verkkovirta tai akku. – Muistan kuinka Coco huusi vaunuilta, äiti, tässä tuntee elävänsä! Käynnit jatkuivat Urjalassa Heidin auttaessa val jakon alkuun. Saman tien Talvikki Järvinen ja muut kuskit viilettivät paikalle auttamaan ja neuvo maan, ei hätää, tämä kyllä hoituu, Sara hymyilee. Kauko-ohjaimen kantama on jopa 10 km. Mieluummin voin jättää ki saamisen ja vain olla hevosen kanssa, jos en voi enää ratsastaa tai ajaa, nuori hevosnainen toteaa. 2150041623. Toisaalta kun Coco alkaa olla jo aikuisen pituinen, ratsastusta minimoidaan harkiten ja sitä tehdään monipuolisesti, Sara kertoo. 6 paimenta/ ohjain ja 3 ohjainta / paimen. Le ik ka a ta lte en ! Horseman_finlandia_210x148mm.indd 1 Horseman_finlandia_210x148mm.indd 1 12.1.2023 11.56 12.1.2023 11.56 54. 2150021055 TARJOUS 2rullaa 100€ suos. ref. Valjakossa on se ero, että kaiken ikäiset valmentautuvat yhdessä lap sista aikuisiin. – Perusratsastuksesta on iso apu kunnon ja voi man rakentamiseen. Tiedän itse koulu ratsastuksesta aika paljon ja olen ollut pitkään lajis sa. Kannustava ilmapiiri ja lämmin valjakkoyhteisö Vastaanotto on ollut lämmin. Se on sillä tavalla helppo poni ja joka tytön unelma. Mauri on Cocon elämän poni. 2150025165 Premium muovitolpat teräsjalalla pituus 169 cm, valkoinen ref. – Maurille käy kaikki. 94247042 Tarjous 100€/20kpl TARJOUS 3,65 suos. – Valjakossa on hyvä systeemi, potentiaaliset nuo ret tulokkaat halutaan mukaan jo varhaisessa vai heessa, Sara kiittää. Valmennuksissa on paljon yhteistä teke mistä, kun ratoja rakennetaan yhdessä, kaikki ovat katsomassa ja auttamassa toisiaan. – Mukaan voi lähteä monenlaisilla hevosilla. 90632055 TARJOUS 2,50 suos. – Kun otimme vaunut ulos autosta, kovakumit ir tosivat renkaista. Jos hevonen ei palaudu hyvin, se on hylky. Vaikka kysees sä on vauhtilaji, hevoset tekevät valjakossa usein pit kiä kisauria. En haluai si luopua Maurista, enkä mielellään mistään muus takaan hevosestamme. Ensi kerran valjakko kilpaili viime keväänä Ypäjäl lä. On myös hienoa, kuinka paljon kisoissa tarkkaillaan hevosia. Max. – Olemme kotonamme valjakossa. – Isoin ero kouluratsastukseen on valjakon moni puolisuus ja kisaympäristö. Niin hieno luonteeltaan ja muutenkin upea. Taustalla ei ole mitään merkitystä, Sara kertoo. Meillä on vahva yhteys. Valjakko ei ole yksilö suoritus, vaan joukkuelaji. – Hevosista näkee, että ne tykkäävät ajosta ja ovat aivan menossa. Pitkiin aitauksiin, joissa tarvitaan hyvää näkyvyyttä. Kouluratsastuk sesta on tullut taas hevosen käsittelytaito ja ymmär rys, miten hevonen käyttää itseään oikein ja liikkuu oikein päin. Illalla kokoon nutaan yhteen, käydään asioita läpi ja vietetään ihan kaikki yhdessä iltaa, Coco kertoo. 2150025169 Premium rengaseristin sis asennustyökalun. ref. 8,16€ Kauko-ohjattavat yhdistelmäpaimenet TARJOUS 27,suos. ref. – Valjakossa on paljon varusteita ja liikkuvia osia. On tärkeää, että kaikki opitaan alusta asti oikein ja vältytään turhilta kommelluksilta. ref. – Siinä on eniten vauhtia, mutta samalla se vaatii aivan hirveästi. 97270480 Premium Jalustintolpat Luja jalansija, joka on helppo painaa maahan pituus 155 cm ref. 503,26€ 4 4 TARJOUS 20 kpl 100€ suos. Toivon että Coco löytäisi valjakosta oman juttun sa, jossa hän voi opastaa ja neuvoa puolestaan mi nua. – Valjakon kautta olen tajunnut paremmin myös kouluratsastuksen perusjuttuja, kuten kaarteet, tem pon ja aktiivisuuden säilyttämisen. 74,67 Hinnat voimassa 1.5.-31.8.2025 Premium aitalanka BWR9 Loistava sähkönjohtokyky. Isoin juttu siinä on, kuinka kivoja, avuliaita ja kannustavia ihmiset ovat. Kaikki otetaan avosylin vastaan ja kaikki ovat samalla viivalla. 7,28 Suos. 31,38 FT10 aitatesteri ref. ref. TARJOUS 6,95 25kpl pussi suos 14,43 3 Standard veräjänkahva ref. Varmasti lajin monipuolisuus on yksi asia, mikä tekee hevosista kestäviä. 5,90 TARJOUS 6,50 suos. Tykkään valjakosta enemmän, mutta pa nostan molempiin, Coco sanoo. Ben Simonsénin valmennusten ja valjakkoväen hyvä ja mukaansatempaava meininki ilahduttaa nuorta kuskia erityisesti. 97270463 Lisäeristimet lasikuitutolppiin 25kpl/pkt Lisäät aitauslinjoja laskuitutolppiin. Etäseuranta ja-hallinta kauko-ohjaimen avulla. Cocoa ja Saraa viehättää valjakkoajossa myös se, miten hyvin hevosista huolehditaan. Coco on ollut mukana kouluratsastuksen maajouk kuevalmennuksessa junioreissa. E75BMRC: Latausenergia 7,5 J / Ulostuloenergia 5,0 J / Max.ulostulo 11 000 V / Aidan pituus vaikeissa olosuhteissa 4 km. – Siinä oppii paljon, kun näkee miten paremmat menevät. 2150041624 2 1 Verkkokaupasta www.delaval.com ja :n myymälöistä Onko mielessänne uusi talli, maneesi tai vanhan rakennuksen saneeraus. Kun laji on monipuolinen, jokaisella löytyy siinä oma vahvuutensa. Poneilla voi aikuinenkin ajaa ja jatkaa harrastusta ponivuosien jälkeen. Kouluratsastuksessa tehdään yleensä yksi ratasuo ritus päivässä, kun taas valjakossa kilpaillaan kol mella eri osuudella aika samalla tavoin kuin kenttä ratsastuksessa. Kaik ki valjaat tarkistetaan, turvallisuus ja hevosen hyvin vointi ovat isossa roolissa, Sara kiittelee. 400m. ref. vauhti ja adrenaliini veivät mennessään, Coco tun nustaa
74,67 Hinnat voimassa 1.5.-31.8.2025 Premium aitalanka BWR9 Loistava sähkönjohtokyky. 2150041624 2 1 Verkkokaupasta www.delaval.com ja :n myymälöistä Onko mielessänne uusi talli, maneesi tai vanhan rakennuksen saneeraus. ref. Le ik ka a ta lte en ! Horseman_finlandia_210x148mm.indd 1 Horseman_finlandia_210x148mm.indd 1 12.1.2023 11.56 12.1.2023 11.56. 90632055 TARJOUS 2,50 suos. ref. 74,05 2 1 3 Lasikuitutolpat BWP150 pituus 150 cm. 3,64 TARJOUS 59€ /120kpl suos. 6 paimenta/ ohjain ja 3 ohjainta / paimen. Kauko-ohjaimen kantama on jopa 10 km. 2150025169 Premium rengaseristin sis asennustyökalun. 2150004314 E30BMRC: Latausenergia 3,0 J / Ulostuloenergia 2,0 J / Max.ulostulo 12 000 V / Aidan pituus vaikeissa olosuhteissa 1,5 km. E75BMRC: Latausenergia 7,5 J / Ulostuloenergia 5,0 J / Max.ulostulo 11 000 V / Aidan pituus vaikeissa olosuhteissa 4 km. 405,37€ Suos. TARJOUS 6,95 25kpl pussi suos 14,43 3 Standard veräjänkahva ref. 5,90 TARJOUS 6,50 suos. 7,28 Suos. 2150041623. 2150025165 Premium muovitolpat teräsjalalla pituus 169 cm, valkoinen ref. 8,16€ Kauko-ohjattavat yhdistelmäpaimenet TARJOUS 27,suos. ref. 503,26€ 4 4 TARJOUS 20 kpl 100€ suos. ref. 400m. 97270480 Premium Jalustintolpat Luja jalansija, joka on helppo painaa maahan pituus 155 cm ref. Pitkiin aitauksiin, joissa tarvitaan hyvää näkyvyyttä. 31,38 FT10 aitatesteri ref. 97270463 Lisäeristimet lasikuitutolppiin 25kpl/pkt Lisäät aitauslinjoja laskuitutolppiin. horsemanfinlandia.fi HORSEMAN finlandia Tarjouslaskenta, betonituotteet, suunnittelu: +358 50 3713 290 rauno.luoma@horseman.fi Ab Horseman nlandia Oy, Teuva Pyydä tarjous jo tänään! • Betonielementit talleihin ja maneeseihin • Ulkoseinät, karsinat, ikkunat, hevosaidat, muovilankut ym. Verkkovirta tai akku. ref. Etäseuranta ja-hallinta kauko-ohjaimen avulla. 2150021055 TARJOUS 2rullaa 100€ suos. Max. 94247042 Tarjous 100€/20kpl TARJOUS 3,65 suos. ref
Pureskelu puoles taan tuottaa sylkeä ja puskuroi mahahappoja vas taan, Tiina summaa heinäruokinnan muita hyötyjä. Tämä pitää paikkansa väkirehujen kanssa, mutta tukko heinää ennen liikuntaa on vain hyväksi. Alemmas sa on rehua sulattavaa mahahappoa, yläosassa taas sarveisosa, jonka seinämä on pinnaltaan herkempi hapon vaikutuksille. Hevosilla on paljon yksilöllisiä eroja sen suhteen, miten nopeasti ja hyvin ne pureskelevat ruokansa, kuinka nopeasti mahalaukku tyhjenee ja miten entsyymit toimivat. 56. – Karkearehu vaikuttaa suolistossa myös nesteta sapainon säätelyyn, energiantuotantoon ja moniin muihin, tosi oleellisiin asioihin. Sen lisäksi, että soke ri ja tärkkelyspitoinen väkirehu voi alentaa vatsa laukun pH:ta, glukoosi ja insuliini vaikuttavat hevo sen energiatilaan. Liikunta stimuloi yleisesti hevosen ruoansulatus ta, mikä saa mahanesteen pH:n laskemaan. Sokeri ja tärkkelyspitoinen väkirehu voi laskea myös PH:ta, joten väkirehuruokinta ennen liikutusta ei ole siksi suositeltavaa. Väkirehuruokinnan optimaalinen ajoitus suorituk seen nähden on vaikea yhtälö. – Meillä on hirveän paljon hevosten ruokintaan liittyviä uskomuksia. Ja se ei varmasti häiritse hevosta millään tavoin liikutuksessa. Esimerkiksi halutun vaikutuksen sijaan elimistö voikin mennä säästötilaan ottamaan energiaa talteen. Ravissa ja laukassa hevosen vatsalihakset aktivoituvat nos taen mahanesteen pintaa ylemmäksi, jolloin se pää see kosketuksiin mahalaukun ylemmän sarveisosan kanssa varsinkin, jos mahalaukku on tyhjä. Kun mahanesteen PH laskee alle neljän, siitä tu lee niin vahvaa, että se voi rikkoa sarveisosan pin nan. Vaikka rehu tuo pie nen lisäpainon, se on todella vähäistä verrattuna he vosen kokonaispainoon, Tiina toteaa. Heinäruokinnalla on tärkeä rooli haa vaumien estossa. – Vatsan ei tarvitse olla täpötäynnä eikä ole tarkoi tus syöttää kerralla koko päiväannosta ennen ratsas tusta. Tämä altistaa haavaumien synnylle. Karkearehu suojaa hevosen mahalaukkua Karkearehuruokinnan edut ennen liikuntaa ovat tut kitusti merkittävät. – Hevosen mahalaukku on varsin vaikea hallitta va, koska sen tyhjenemiseen vaikuttaa moni asia. Erityisen tärkeä on sen antama suoja mahahappojen haitallisia vaikutuksia vastaan. Omalla tallilla hevoset saavat puolisen kiloa hei nää ennen liikuntaa. Ruokinta Tukko heinää ennen ratsastusta on vain hyväksi Aikanaan eli vahvanakin käsitys, ettei hevosta pidä ruokkia ennen liikutusta. Sonja Holma Sonja Holma ja Lempäälän Ratsastuskoulu A gronomi Tiina Seppälä tekee väitöskir jaa hevosten ruokinnasta ja toimii myös ruokinnan asiantuntijana. Sen sijaan tiede tään, ettei maha saisi mielellään olla koskaan täysin tyhjä, kun hevoselle puetaan varusteet ja lähdetään liikkumaan. Ajateltiin, että hevonen suorittaa paremmin tyhjällä kuin täydellä vatsalla. Heinätukon antaminen ennen liikutusta on helppo tapa varmis tua hyvinvoinnista. – Jossain vaiheessa on ollut vallalla käsitys, ettei hevosta pitäisi ruokkia ennen suoritusta tai ratsas tusta. On ajateltu, että karkearehu ja sen paino vai kuttaa hevosen suorituskykyyn. – Vastaani ei ole tullut myöskään mitään tieteel listä perustetta, jonka mukaan hevonen ei jaksaisi juosta tai liikkua täydellä mahalla. Mitä enemmän hevonen syö, sitä nopeammin vatsa tyhjenee. Tiina välttäisi isoja väkirehumääriä ennen suori tusta monestakin syystä. Sitäkin kuulee, että ihmiset an tavat väkirehua juuri ennen urheilusuoritusta, mut ta en usko siitä olevan hyötyä. Hevosen mahalaukussa on kaksi osaa. Myös suoliston mikrobis to poikkeaa hevosesta toiseen. – Uskallan väittää, että hevoselle tuottaa vähintään epämukavuutta, jos mahassa on vain hapanta nestet tä, kun hevosta pyydetään liikkumaan. Hänellä on li hakarjatilan ohella yhdeksän hevosen tal li kotona PeltoSeppälän tilalla Lopella. Taustalla on pitkä kokemus hevosten pidosta ja hoidosta. Hevoselle kannat taa antaa tuppo heinää ennen rasitusta, sillä heinämassa ja pureskelun tuottama sylki suojaavat maha laukkua
57. Hän tekee väitöskirjaa hevosten ruokinnasta ja on myös ruokinnan asiantuntija, maanviljelijä ja yrittäjä. MMM, agronomi Tiina Seppälä on SRL:n hevosten hyvinvointityöryhmän jäsen
Ruokinta kannattaa pohjata heinä analyysiin. Kaikki hevosenomistajat tietävät, miten tärkeää oikea ravitsemus ja suoliston hyvinvointi on hevoselle. Jokainen osaa pelätä ähkyä, alkuperäisrotujen omista jat myös kaviokuumetta ja suoritushe vosten omistajat taas lihasongelmia. Myös ihmisille tulee hyvä mieli, kun he saavat antaa hevosille ruokaa ja osallistua niiden hoitoon. – Hevosista on mukavaa ja kiva rutiini, kun asiakkaat antavat niille pienen heinäannoksen tullessaan. – Nykyinen heinämme on liian hyvää ja helposti sulavaa suomenhevosillem me. Vaikka hevosten hyvä ruokinta on Tii nalle sydämen asia, sitä ei kannata ottaa liian vakavasti. Samalla mukaan on otettu lisäjuottaminen. Loppu on pitkälti hienosäätöä. Jos hevonen varustetaan karsinassa, heinät voi laittaa ruokakuppiin. Kun harrastehevoselle löytyy sopiva heinä, jota se voi saada riittävän paljon, yleensä hyvä kivennäistäydennys riittää sekä tarvittaessa valkuaislisä. Turha stressaaminen ei ole Tiinan mu kaan hyväksi. Tallin heinä tulee omilta pelloilta. – Hevosta ei voi ruokkia pipetillä ja elämä ei ole aina täydellistä. – Oppilaat antavat hevosille ratsastuksen jälkeen vettä, johon on sekoitettu mashia ja elektrolyyttiä. Tyynyjen ansiosta hevoset saa vat myös purkaa ruuan etsintään liitty viä tarpeitaan ja saavat heinän luonnol lisessa asennossa maasta. Ostimme tarkoitukseen pikku kestokasseja, joihin menee 200–500 grammaa heinää. – Itselleni ruokintaorientoituneena hevosten pitkät yöt ovat vaikea asia. Toisaalta myös ihmisen voimakas tunnetila, ku ten stressi, vaikuttaa tutkitusti hevosen kokemaan stressiin. Hevonen voi olla kiinni riimussa ja samalla kun se syö nätisti, voi aloittaa hoitamisen ja varustamisen. Tallin hevoset ovat voineet hyvin ja ähkyoireita ei ole ollut. – Suolistoaivoakselin olemassaolo on tutkittu ja tunnustettu asia. Hevosemme ovat vähän turhankin pulleita, joten niitä ei ole tarkoitus ylisyöttää, talliyrittäjä Tuija Rosenqvist kertoo. – Esimerkiksi viime kesän syysodel ma saattoi olla paljon kortisempaa kuin sadon ensimmäinen heinä. Turhasta stressaamisesta ei ole mitään hyötyä Tiina tekee parhaillaan väitöskirjaa he vosten ruokinnasta. – Paksusuolen mikrobisto on hevo sen energia ja vitamiinitehdas ja todel la oleellinen osa hevosen hyvinvointia. Hän on tutkinut jonkin ver ran myös hevosten syömiskäyttäytymistä. On tär keää muistaa, että stressin määrä vai kuttaa mikrobiston hyvinvointiin, sitä kautta hevosen hyvinvointiin ja käytök seen sekä edelleen hevosen ja ihmisen väliseen kanssakäymiseen. Jos se ei olisi yhtä energiarikasta, sitä saisi syödä vielä enemmän. Päivällä heinät jaetaan kello 12 ja 16 ja illalla he vosten sisään tullessa kello 19 jälkeen. He vosilla pitäisi olla mieluiten jatkuvasti Hyvä kokeilu jäi ratsastuskoulussa käytännöksi Lempäälän Ratsastuskoulu, Ratsuniitty Oy, otti viime syksynä kokeiluun tavan antaa opetushevosille heinää ennen ratsastusta. heinää saatavilla. Asiakkaiden mukaan on ollut kiva tarjota hevoselle palkkioksi pieni juoma yhteisestä ratsastustuokiosta. Ja yksikin analyysi on enem män kuin ei mitään. Onnistunut kokeilu jäi pysyväksi tavaksi. Merkittävässä roo lissa on miten ravinto sulaa suolistossa sekä mikrobiston hyvinvointi. Toteutus ei ole vaatinut neuvonnan ohella muuta investointia kuin heinäkassit. Monet hevoset juovat talviaikaan huonommin, näin saamme varmistettua riittävän vedensaannin. Jos hevonen laitetaan hoitopaikalla, se saa syödä ensin karsinassa, millä välin oppilas ehtii viedä tavarat hoitopaikalle. – Asiakkaat saavat itse ottaa kasseihin heinää astiasta tallin käytävältä ja antaa sen ratsulleen. Ist oc k 58. – Ymmärrän, että ihmiset haluavat ruokkia hevosensa hyvin, mutta sii tä tehdään usein turhan monimutkais ta. – Meillä on ollut nyt tosi vähän vatsaoireisia hevosia, heinäruokinnalla ja juottamisella voi olla siinä hyvinkin merkitystä. Ruokinta on jatkuvaa tasapainoilua. Haluai sin saada käyttöön myös vähän huonom paa heinää tai sitten olkea, mutta siitä on vaikea tuottaa syöttökelpoista laatua. Ne odottavat oppilaita mielellään. – Yötä vasten hevoset saavat vapaan heinän lisäksi heinätyynyt, jotta niillä riittäisi puuhaa ja syötävää pidemmälle yöhön. He ovat oppineet uuden rutiinin helposti eikä se vie tallin väeltä yhtään enempää aikaa. Tiina on harkinnut myös ruokintaauto maatteja, mutta investointi on hinnakas. Meillä hevoset saavat korsirehun 4–5 kertaa päivässä, mutta jotkut hevoset syövät niin nopeasti ja tehokkaasti, että edellisestä ruokinnasta on voinut kulua jo aikaa, Tuija toteaa. – Olemme kertoneet oppilaille, että korsirehu on hevosille hyväksi. Yöheinät ovat vuorossa iltakymmeneltä. Et voi tietää heinästä juuri mitään ilman, että ana lysoit sen. Se ei kuitenkaan ole helppoa, kun tallissa on helposti lihovia suomenhevosia. – Näin voimme varmistaa, ettei maha ole tyhjä. Ongelmana liian hyvä ja ravinteikas heinä Omassa tallissa hevoset saavat hei nät aamulla 6.30 ja sen jälkeen seuraa vat heti ulos tarhoihin mukaan
#te am equ iba lan s ja #eq uib ala ns #tea meq uiba lans ja #equ ibala ns #tea meq uiba lans ja #equ ibala ns
Niitä pidetään yleisesti sädemädän ai heuttajina. Myös riittämätön kavioiden päivittäinen puhdistus ja liian vähäinen liikunta voivat lisätä sädemädän syntymisen riskiä. Jos säde kutistuu, voimat eivät siirry säteeseen ja seinämille tasaisesti, säteen laajenemista ei enää ta pahdu, kavion kanta kutistuu ja kaviosta tulee suo ra ja pysty. Erite haisee pahalta. Pahat sädemädät tulee erottaa säteen profileratii visesta dermatiitista eli kaviosyövästä, ”kankerista”. Hevosen sädemätä kuvataan kirjallisuudessa he vosen säteen bakteeritulehduksena eli nonprolifera tiivisena dermatiittina, johon ei liity kudoksen liika kasvua. Ylenmäärin märkyyttä ja pahanhajuista mustaa eritettä Sädemädän diagnoosi on helppoa perustuen säteen ja sitä ympäröivien kudosten muutoksiin. S ädemädässä bakteerit hajottavat hevosen kavion säteen sarveisaineen keratiinia, jol loin säde rapautuu. Varsinkin kes kiuurre voi olla tavallista syvempi ja ulottua säteen Sädemädästä kärsivillä hevosilla kuolioitunut pintakudos on usein irti säteen pinnasta. Säteen muodonmuutokset ovat oleellisessa roolis sa sädemädän synnyssä. Kaviosyöpä on sädemätää vaarallisempi. Tällöin myös sädepatja pienenee johtuen kavion muodonmuutoksista. Jos säde surkastuu ja vetäytyy kavioseinämien ta sosta, säteen itsepuhdistava mekanismi ei toimi nor maalisti. Kavion pohjassa todetaan ylen määrin märkyyttä ja säteen uurteissa mustaa eritettä. Tällä tavoin säde suo jaa kaviossa syvemmällä olevia herkkiä rakenteita. Sädemädästä kärsivillä hevosilla kuolioitunut pin takudos on usein irti säteen pinnasta. Sädemädän kehittymistä edesauttavat myös kosteat ja epähygieeniset talli ja tarhaolosuhteet. Onneksi kaviosyöpä on hyvin harvinainen eikä sitä käsitellä tämän enempää tässä kirjoituksessa. 60. Sädeuurteessa tuleh dus tuottaa mustaa, pahanhajuista eritet tä. Sädemätää todetaan harvoin terveen säteen omaa villa, kengättömillä hevosilla. Samalla lika ja roska irtoaa sädeuurteis ta. Tällöin tulehdus on jo vaurioit tanut säteen pintakerrosta, ja tulehdus on levinnyt syvemmälle säteen herkempiin rakenteisiin. Pahassa sädemädässä bakteerit voivat levitä sy vemmälle kavion kudoksiin, jolloin sädemätä voi ai heuttaa kipua ja ontumaa. Anaerobit bakteerilajit bacteroides ja fusoba cerium necrophorum ovat opportunistisia maabak teereja, joita on yleisesti eristetty hevosen kavion pohjasta. Painoa vastaan ottaessaan säde aktivoituu ja säteen varatessa painoa säde leviää. Tällöin lika ja roska kasautuu sädeuurtei siin. Yksi merkki sädemädän ulottumisesta syvemmälle kudoksiin on verenvuoto sädettä putsattaessa. Kengityksellä saattaa kin olla merkitystä sädemädän syntymisessä. Siinä sä teen rapautumisen sijaan syntyy säteen liikakasvua, joka ulottuu päkiäisiin, anturaan ja kavion seinä miin. Terveen säteen leveimmän Sädemätä Sädemätä on ikävä vaiva hevosen kavioissa, mutta onneksi hoidettavissa. Säde suojaa kavion sisäisiä, herkempiä rakenteita Säde ja sädepatja ovat muovautuvia rakenteita ka vioseinämän ja kaviorustojen välissä, jolloin ne vas taanottaessaan voimia toimivat iskunvaimentajina laajetessaan ja supistuessaan. ELT Olli Mäkelä, Hyvinkään Hevossairaala Sonja Holma ja kengittäjä Jaakko Granström Eläinlääkärin kynästä osan kavion kannalla tulisi olla leveydeltään vähin tään 70 prosenttia säteen pituudesta. Opportunistiset bakteerit eivät ole herk kiä läpäisemään normaalia kudosta, vaan tarvitaan kudosvaurio bakteeritulehduksen eli sädemädän ai kaansaamiseksi
Kaviota muutetaan vuolulla niin, että säde on leveimmältä osaltaan vähintään 70 pro senttia säteen pituudesta. 61. Paikallisesti sädemädän hoidossa käytetään val misteita, jotka voivat sisältää muun muassa jodia, klooriheksidiiniä ja kuparisulfaattia. Lisäksi ennen paikallishoitoa on poistettava kaikki kuolioitunut ku dos säteen pinnalta. Valmisteita lai tetaan päivittäin, kunnes säde alkaa näyttää normaa lilta. Erityisesti syvissä halkeamissa on hyvä valuttaa antiseptista liuosta syvälle. Kavion kantakulmat tule vat säteen leveimmän kohdan tasalle ja säde ottaa painoa samassa tasossa kuin kannatinseinät. Sädemädästä kärsivä kavio. Säteen muutokset ja säteen halkeamat voidaan arvioida röntgenkuvista. Joskus tarvitaan useamman kerran toistettu vuo lu, ennen kuin sädemätä saadaan hoidettua. Samal la lyhennetään tarvittaessa liian pitkää varvasta. Ennen bakteeritulehdusta hillitsevien antiseptis ten valmisteiden käyttöä voi olla hyvä liuotella ka viota magnesiumsulfaattiliuoksessa. Täl löin saatetaan tarvita kantakiilaa helpottamaan ve toa syvään koukistajajänteeseen. Kavion roikotuskuvasta voi nähdä, jos kulmatuet ovat ahtautuneet kannoilta tai jos säteessä on syvä halkeama. Sädemädästä puhtaaksi vuoltu kavio. Pahoissa säteen halkea misissa rengaskengällä tai sädetukipohjallisella voi daan vähentää kantapallojen liikettä ja edesauttaa halkeaman paranemista. Kes kiuurre saattaa olla halki säteen kannalta aina ruu nunrajaan saakka. herkempiin rakenteisiin aiheuttaen ontumaa. Sädemädän hoidossa oleellista on palauttaa säteen normaali toiminta. Joskus pukinasentoista kaviota joudutaan vuole maan suhteettoman paljon kannalta, jotta kantakul mat saadaan säteen leveimmän kohdan tasalle. Toipilasaikana hevonen pidetään mieluiten karsi nassa, jossa on kuivikkeena sahanpurua tai haketta, ja hevosta ulkoilutetaan kuivassa tarhassa. Sivulta ja edestä otetuissa röntgenkuvissa nähdään, jos säde ei enää ulotu ka vion kannatinpinnan tasolle. Para nemista voi edesauttaa jättämällä hevonen kengät tä korjaavan vuolun jälkeen
– Se on myös todella seurallinen, tulee joka kerran tarhasta vastaan ja tykkää rapsutuksista. En odota ratsastuk sesta mitään suuria, kunhan pidämme hauskaa, py symme molemmat terveinä ja voimme höntsäillä yh dessä. Pohdim me, mitä olisi vielä kiva tehdä. – Meikäläisen ikäiselle oma hevonen ja tallinpito on hyvä liikuntamuoto. Niina on monelle tuttu myös Saarsalon myyntipäällikkönä, sillä hän vastaa Hippos-lehden mediamyynnistä. Ja kun kävelemme pelloilla kaikessa rauhassa, murheet häviävät. Se ei mennyt kummoisesti, mutta Late oli kiva ja mi nulle juuri sopiva, säältään 147 senttiä, Pirjo muistelee. Newforestinponi ”Late”, Lucky Luke II, on 20vuotias ja eläk keellä sekin tehtyään uran ensin esteponina ja myöhemmin ratsastuskoulun opetusmestarina. Taito on jo olemassa ja kaikki onnistuu, kun löydetään oikeanlainen, rauhallinen hevonen, Niina kertoo. Siinä oli aikaa jutella. Se on vain älähän poika hötkyi le, kyllä tässä ehditään. 62. Late osaa kyl lä vanhan ponin metkut. Onneksi apuna on hyvä ja tuttu talli mestari. Se ei ole missään tapaukses sa paha, mutta saattaa kokeilla, mitäpä jos vetäisin si nutkin heinätupolle, Pirjo kertoo. – Kun äiti soitti ja kysyi, voisiko hän jatkaa vielä rat sastusta ja hankkia oman hevosen, vastasin että il man muuta. Käyn len keillä myös maasta käsin taluttamalla. – Ostoslistalla oli iso poni tai pieni hevonen, sellai nen mummun mussukka. – Hevosesta pitää huolehtia joka päivä, liikuttaa, hoi taa ja ruokkia hyvin, mutta se antaa paljon myös iloa. Pirjo jatkoi säännöllisesti myös ratsastuskoulun tunneilla, mutta nyt taukoa oli tullut 12 vuotta. Niinalle ostettiin myöhem min omia hevosia, joilla äitikin sai ratsastaa. Tuumimme, että jos tytär on melkein 50 ja äiti yli 70, täytämme kriteerit, Niina hymyilee. Laten mieliharrastus on syöminen. Ensiponi eläkeiässä Sonja Holma Pirjo Luomala ja Late sekä Niina Tuulaskoski ja Mito. Ruuna, ehdottoman kiltti ja mielellään vähän vanhempi. Myyntiilmoituksista löytyi ratsastuskoulun poni, joka haluttiin eläkeko tiin pieneen paikkaan, mutta ei enää lapsen ratsuksi. Jos on paljon jäätä tai mutaa, menen kentällä. Oman hevosen pito on Pirjon mukaan ihanaa, mut ta vastuullista. Esittelyssä P irjo Luomala osti ensimmäisen ikioman rat sunsa vasta 75vuotiaana. Kotitallin pihassa on pieni kenttä ja ympärillä hy vät maastot. Lenkeillä syke nousee ihan reilusti ja talli on minulle punttisali, kun siivoan, kul jettelen kärryjä ja kannan heiniä. Nykyään Niinalla on oma pieni kotitalli Sastamalas sa, missä äiti on auttanut ”pehtoorina” ja hoitanut he vosia Niinan ollessa poissa. Nautin istua ja katsella hevosten touhuja laitumella. – Ajoimme mieheni kanssa kotiin PohjoisKarjalas ta kaksi vuotta sitten. – Mito eli Herra Höyrypää saattaa hihhuloida ja hyt kyä, tarjota maastossa piffit ja paffit, mutta Late ei ota siitä mitään kierroksia. Niinan hevonen on Vahton Mito, 14vuotias hispa noarabi. – Saman tien soitettiin ja käytiin koeratsastamassa. Mies kysyi, miksi et tee sitä, toteuta haavee si! Pirjo oli aina haaveillut ratsastuksesta ja kun tytär Niina Tuulaskoski täytti seitsemän, molemmat aloit tivat lajin samaan aikaan. Vaikka kaverukset ovat hyvin eri luonteisia, ne istuvat yhteen kuin paita ja peppu, Niina iloitsee. Late on hyvin rauhallinen eikä tee mitään hölmöyksiä. Sanoin, että olisi kau hean kiva ruveta ratsastamaan, hommata ihan oma hevonen. – Aina kun keli sallii, ratsastan ympäri peltoja
Kavioura: ratsastus.mmg.fi Lisätietoa: ratsastus.fi > jäsenelle > testaa taitosi – suorita merkkejä Hevosen mielialaa voi seurata tarkkailemalla muun muassa sen korvia, pään asentoa, ryhtiä, sieraimia, katsetta, liikkumista ja hännän asentoa. Apaattinen 5. Rauhallinen 4. On kuitenkin tärkeää opetella näkemään kokonaisuuksia ja hienovaraisia eroja. Hevosen oma oleskelutila tallissa. Kastroitu urospuolinen hevonen. Hevosen väri, kun karvapeite on ruskea ja jouhet samanväriset tai vaaleammat. Ku vi tu ks et Ve er a Ar o Sanaristikko Hevosen mieliala 1 3 4 5 6 7 8 9 10 2 1. Esimerkiksi hevosen taaksepäin osoittavat korvat eivät läheskään aina tarkoita, että hevonen on vihainen. Loi mi 3. Jal ust in 9. Pelokas 3. Tal ikk o 10 . 10. Hevostaitajan puuhasivu H evostaidot ovat tärkeä osa ratsastusharrastusta. 9. 5. Hevonen voi tarvita tällaisen ylleen kylmässä säässä. Ratsastusradan ympyrämäinen ratsastettava tie. Työkalu, jota käytetään karsinan puhdistuksessa. San ari stik on oik eat vas tau kse t: 1. 6. 7. Karttuneista taidoista voi suorittaa hevostaitomerkkejä, useimmi ten niitä tehdään hevoskerhoissa, hevostaitotapahtumissa, kursseilla tai leireillä, mutta materiaalia voi opiskella myös itse tai kaverin kans sa. Merkkien suoritustilaisuuksia järjestävät SRL:n jäsenseurat ja tallit. Monet merkkien teoriakokeet löytyvät myös Kaviouralta. 4. Vihainen tai uhkaava 6. Aktiivisesti kiinnostunut Merkitse oikeaan kuvaan numero 63. Rau tia s Ilm ete htä vän oik eat num ero t jär jes tyk ses sä: 2, 1, 5, 3, 4, 6. Innokas tai kiihtynyt 2. Kyp ärä 2. Yleensä jalan tukena, kun ratsastetaan satulalla. Erotatko vihaisesti luimistavan hevosen ja taaksepäin säikähtyneenä kuuntelevan hevosen. Kar sin a 6. Ruu na 4. 2. Tehdään huolella hevoselle ennen satulointia. Täällä hevonen viihtyy ja syö usein kesäisin. Lai dun 5. Hevostaitoja oppii käytännössä tallilla, mutta niitä voi opiskella myös SR L:n netissä Kaviouralla. Lapsille ja nuorille 1. 8. Aina päässä, kun ratsastetaan. Har jau s 7. Vol tti 8. Kun olet ratsastusseurasi kautta myös SRL:n jäsen, pääset opiskelemaan sekä perustaitoja että sy ventäviä kokonaisuuksia, kuten hevosten ruokintaa, varusteita, sairauk sia ja kuljetusta. 3
suomessa valmistettu 850 g / 4000 g. • Tuotesarja ei sisällä viljoja eikä täyteaineita EQPro-tuotteet löydät Hankkijalta, Puuilosta ja hyvin varustetuista alan liikkeistä. • Kaliumkloridia, joka tukee hermoston ja lihasten normaalia toimintaa. • Riittoisa, 850 grammasta saadaan 113 -340 litraa elektrolyyttiliuosta. SAAKKA. racing.fi Tilaa vähintään 1000 kg Racing-hevosrehuja ja toimitamme ne rahtivapaasti tuoreena tehtaalta tallillesi. KYSY HETI LISÄÄ MYYJÄLTÄSI! For Equestrian Professionals ELEKTROLYYTTI HUIPPUSUORITUKSIIN ylläpitää nesteja elektrolyyttitasapainoa luonnollisesti ja tehokkaasti Erittäin maittavaa, lisää hevosen juomahalukkuutta Tukee merkittävästi hevosen suorituskykyä ja palautumista EQPro Himalayan Electrolyte sisältää: • Himalajan suolaa, jossa on lukuisia eri mineraaleja luonnollisessa muodossa ja oikeissa suhteissa • Luomudekstroosia, joka edistää suolojen imeytymistä ruoansulatuskanavasta • Merivedestä eristettyä magnesiumia, joka imeytyy lähes 100 % ja edistää lihaksiston palautumista rasituksesta. KAUPAN PÄÄLLE KESTÄVÄ RACING-ÄMPÄRI! TILAA REHUT EDULLISESTI SUORAAN TALLILLE ILMAN TOIMITUSKULUJA! KAMPANJA VOIMASSA TILAUKSILLE 30.4. Voit tilata sekalavan koostuen eri Racing-rehuista sekä lisäravinteista
Ne löytyvät SRL:n toimiston kokoushuoneesta. Kalenteri tilattiin SRL:n sihteeriltä. Kornetti N. Sivuja lehdessä oli 43. Lehdet sisälsivät myös artikkeleita ja urheiluselostuksia, joten nimeä pidettiin sikäli epätarkkana. Ensimmäisen Suomen Ratsastajainliiton Kalenterin kansi 1948. Lontoon olympialaisten tulokset ja kilpailukatkan selostus luettiin vuoden 1948 lehdestä, kuvasadosta nautittiin seuraavan vuoden kakkosnumerossa. Oulun ratsastajat lähdössä maastoratsastukselle 1950. Hipposlehti Sonja Holma 65. Pikkuhiljaa lehteen tuli enemmän juttuja ja selostuksia myös mustavalkoisten valoku vien kera. Vuosikerran saattoi tilata hintaan 275 markkaa, mikä on nykyrahassa noin 14,50. Nimi muutettiin SRL:n hallituksen esityksestä Hippokseksi vuoden 1956 alusta. SRL:n hallitus ehdotti liittovaltuustolle, että vuoden 1948 alusta alettaisiin julkaista ratsastajan kalenteria, jossa julkaistaisiin ”kaikki kilpailukutsut, kilpailutulokset, liiton tiedoitukset sekä seurojen tiedoituksia ja ilmoituksia”. Ensimmäisenä vuonna julkaistiin seitsemän numeroa, joista kaksi oli kaksoisnumeroita. Lakka Lappeenrannan kilpailuissa 1949. Historian havinaa Hippoksen sivuilla Suomen Ratsastajainliitolla oli suunnitelmissa oma lehti jo 1930-luvulla, mutta taloudellinen tila esti hankkeen toteuttamisen. Ensimmäinen numero Suomen Ratsastajainliiton Kalenterista eli nykyisestä Hippos-lehdestä ilmestyi huhtikuussa 1948. Ratsastusmuotia vuoden 1950 lehdessä. Kaikki vuosikerrat on sidottu alusta alkaen kirjoiksi. Ensimmäisen numeron osalta pahoiteltiin, että mukana on niin paljon tuloksia, kun edellisen vuoden tulokset piti saada julki. Esikuvana oli nimestä alkaen Ruotsin liiton vastaava julkaisu. Toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvulla jäsenmäärä nousi ja tarve pitää yhteyttä paikallisten seurojen ja liiton kesken kasvoi. Fordin mainos, hevonen kumartaa hienosti auton vieressä
Terapia voi sisältää myös tallitöitä ja hevosen hoitamista, jos ne toimivat har joitteina tukien kuntoutustavoitteita. Opinnäytetyöhön kerättiin tietoa kir jallisuuskatsauksella ja huoltajien haastat teluilla. R atsastusterapiasta on koettu saatavan hyötyä monivammaisen lapsen kuntoutukseen sekä fyysisesti, psyykkisesti että sosiaalisesti. Keskeise nä tarkoituksena oli selvittää, miten monivammaisen lapsen huoltajat kokivat ratsastusterapian vaikut taneen lapsen toimintakykyyn eri osaalueilla. Monipuolisesti hyötyä monivammaisen lapselle Opinnäytetyö ratsastusterapiasta kuntoutuksessa Fysioterapeuttiopiskelijat Inka Forsman ja Marika Lind sekä fysioterapian opettaja Kari Kauranen, LAB-ammattikorkeakoulu Sofia Kerstinen Ratsastusterapia 66. LABammattikorkeakoulun fysioterapeut tiopiskelijat Inka Forsman ja Marika Lind toteutti vat yhteistyössä ratsastusterapiaan erikoistuneen fy sioterapeutti Miia Valleman kanssa opinnäytetyön, joka antaa tietoa ratsastusterapian vaikutta vuudesta kuntoutusmuotona. Myös terapiahevonen on valittu ja koulutettu soveltu maan tehtävään. Ratsastusterapeutti on sosiaali ja ter veydenhuollon ammattilainen, joka on suorittanut täydennyskoulu tuksena ratsastusterapeutin tut kinnon. Tar koituksena ei ole ratsastustaitojen oppiminen, vaan esimerkiksi hevosen liikkeitä hyödynnetään eri askel lajeissa, ja asiakas saa niistä tunto, tasapaino ja lii keaistien tuntemuksia. Ratsastusterapia on kokonaisvaltainen hoitomuo to, jossa ratsastusterapeutti ja hevonen tekevät yh teistyötä kuntoutujan kanssa tämän yksilöllisten ja suunnitelmallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehitysvammai suuteen liittyy usein liitännäissai rauksia, kuten CPvamma, erilaiset aistihäiriöt, ADHDtyyppiset oireet tai autisminkirjon häiriöt. Ratsastusterapian avulla edistetään asiakkaan mo torisia taitoja, liikkeen sietämistä, motivoitumista erilaiseen harjoitteluun sekä oman kehon ja mielen hallinnan hahmottamista. Huoltajien ikäjakauma oli 40–51 vuotta ja lasten 10–13vuotta. Terapiatyössä hevosen tulisi olla turvallinen, luottavainen, sopivan energi nen ja ihmisiin tottunut. Tutkimukseen osallistui viisi perhettä. Asiakkaat olivat olleet mukana ratsastusterapiassa vähintään yhden kymmenen viikon jakson. Monivammaisuudella tar koitetaan tilannetta, jossa yksi löllä on kehitysvamman lisäksi jokin muu toimintakykyä hei kentävä haitta. Sen pi tää hyväksyä ihmisen erilaisuus, epävarmuus ja toiminnan hitaus ja soveltua työhön myös rakenteeltaan. Ratsastusterapeutti Mia Vallema työssään. Ratsastusterapeutti Vallema kartoitti asiak kaidensa joukosta mukaan sopivia koehenkilöitä
Hevosen rooli koettiin tärkeäksi osaksi terapiaa. 5 vuoden takuu. • Yhteys puhelimen ja laitteen välillä pilvipalvelun kautta, ei vaadi Wi -yhteyttä tai SIM -korttia • Sovellus ilmainen ladata ja käyttää! • Samaan sovellukseen voit yhdistää kaikki Kerbl Smart tuotteet • Hälytykset suoraan puhelimeen aitauksen vikatilanteissa • Laitteen ohjaus (on/o. Opinnäytetyön tulokset antavat ajankohtaista tie toa ratsastusterapiasta kuntoutusmuotona. Vuorovaikutustaitojen koettiin kehitty vän ja lapset oppivat muun muassa noudattamaan pa remmin ohjeita. Täysin etäohjattava, ei vaadi erillistä internetyhteyttä. ) • Itse paimen GPS paikannettavissa • Etäisyydestä riippumaton aitauksen toiminnan hallinta! UUTUUS! AITAUKSEN TOIMINNAN TARKKAILU JA HALLINTA 24/7, MISTÄ VAIN! SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk. Ratsastusterapian koettiin kehittävän myös psyykkisiä taitoja, kuten lasten tunteiden hallintaa. Välittö mästi ratsastusterapian jälkeen koettiin, että spastisuu suuteen ja kehon virheasentoihin oli saatu helpotusta. Ratsastusterapian koettiin kehittävän myös psyykkisiä taitoja, kuten lasten tunteiden hallintaa ja toiminnanoh jausta. Huoltajat kokivat he vosen roolin tärkeänä, sillä hevonen ei välittänyt lapsen erilaisuudesta tai arvostellut sitä, vaan hyväksyi jokai sen sellaisena kuin hän on. Iskuteho 8 J. Ratsastusterapiasta saatiin hyötyä myös lasten sosiaa lisiin taitoihin. Tallimaailmassa lapsi myös tapasi pal jon muitakin hevosihmisiä, jolloin vuorovaikutus sekä sosiaalinen kanssakäyminen vieraiden kanssa tuli tutuk si ja helpottui vahvistaen osallisuuden tunnetta. aitseville laitumille. Ratsastusterapian koetut hyödyt vahvisti vat lapsen itsenäistä liikkumista mahdollistaen samalla itsenäistymisen tunteita. YHDISTELMÄPAIMEN CORRAL NA 800 SMART 599,KB381478 Voimakas yhdistelmäpaimen kauempanakin s. Jatkotoimenpiteenä tulisi selvit tää laajemmin ratsastusterapian vaikuttavuutta kuntou tusmuotona, esimerkiksi osana psykofyysistä fysioterapi aa tai erilaisten neurologisten sairauksien yhteydessä. Tämä voi mahdollistaa lapsen elinympäristön laajenemisen tai edistää siellä toimimis ta, esimerkiksi koulumaailmassa. Soveltuu kaikille eläimille. Opinnäytetyö ja sen tulokset ovat vahvistava esimerkki siitä, että ratsastusterapian koetaan vaikuttavan myöntei sesti monivammaisen lapsen kuntoutukseen monella toi mintakyvyn osaalueella. Osa lapsista oppi sietämään tallimaailmassa esi merkiksi erilaisia hajuja ja ääniä, jolloin myös aistiyli herkkyydet helpottuivat. a.fi Hankkija_Hippos2_210x148.indd 1 Hankkija_Hippos2_210x148.indd 1 18.3.2025 15.19 18.3.2025 15.19 Kirjallisuuskatsaus antoi tieteellistä näyttöä ratsastus terapian tehokkuudesta monivammaisten lasten kun toutuksessa. Niitä voivat hyödyntää ratsastusterapeutit monien asiakasryhmien kanssa, samoin myös fysioterapeutit ja muut kuntoutus alan ammattilaiset. Opinnäytetyö löytyy Theseus-palvelussa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092425561. Osa haastateltavista koki myös lap sen seisomaasennon ja ryhdin parantuneen. Kehittymisen kautta lapset kokivat pärjäävänsä parem min muissa harrastuksissa ja liikkumisesta tuli moni puolisempaa. Fyysisen suorituskyvyn osalta koettuja hyötyjä olivat tasapainon, kehonhallinnan, liikkuvuuden ja lihasvoi man kehittyminen. Osal le lapsista hevosen läsnäolo toimi rauhoittavana ele menttinä ja toisille taas uusien asioiden tekemiseen ja oppimiseen rohkaisevana tekijänä. Samoin haastatteluihin osallistuneiden huoltajien palautteet terapiamuodon vaikuttavuudesta olivat positiivisia
Woikoski Hevospalvelukeskus on johtava ratsuja ravihevosten kuntoutukseen keskittyvä palvelukokonaisuus. Kuhmo sijaitsee ”perukassa” pääreittien ulkopuo lella. R atsastusseura syntyi Helgan kahvilassa Kuh mosta Sotkamoon kulkevan maantien var rella kolmen hevosia rakastavan naisen kahvitellessa ja keskustellessa hevosista. Kaupunkien välisiä linjoja lukuun ottamatta julkista liikennettä ei ole ollenkaan. WoiShopista löydät niin tallitarvikkeita, lisäravinteita, hevosvarusteita kuin vaatteita ja asusteita vapaa-aikaan. – Sen vuoksi ei riitä, että ratsastusseuroja on vain Sotkamossa tai Kajaanissa. hevospalvelukeskus.fi WoiShop | Nurmaankyläntie 90 | 52960 Nurmaa woishop@woikoski.fi | 040 656 2600 Woikoski Hevospalvelukeskus | Nurmaankyläntie 90 52960 Nurmaa hevospalvelukeskus@woikoski.fi | 040 656 2600 woishop.fi Esittelyssä SUOMEN JOHTAVA HEVOSPALVELUKESKUS. – Koska hevosia on vähän, seuratoiminta painot tuu vahvasti muuhun hevosteluun kuin ratsastuk seen, kertoo seuran puheenjohtaja Heidi Kyllönen, jonka omalla tallilla asuu suomenhevonen ja poni. Lähin ratsastuskoulukin sijaitsee yli 60 kilometrin päässä. Noin 50 kilometrin säteellä Kuhmon keskus tasta sijaitsee ainoastaan pieniä muutaman hevosen ja ponin talleja, joissa asuu lähinnä suomenhevosia ja ravureita. Tarvitsemme oman seu ran hevosharrastukseen, Mustonen jatkaa. Esittelyssä UUSI VERKKOKAUPPA RATSASTAJALLE JA HEVOSELLE Tee ostoksia WoiShop-verkkokaupassa tai WoiShop-myymälässä WHD Gårdilla Nurmaalla. Se järjestää hevostoimintaa alueella, jolla ei ole suuria talleja. Kuhmon alueen hevostilanne muokkaa seuran toi mintaa. Iloista seuratoimintaa Kainuun sydämessä Riitta Kosonen Sari Mustonen ja Heli Huotari Kainuun sydämessä Kuhmossa toimii 29 jäsenen pieni, mutta monipuolinen ratsastusseura Pohjoisen Lady ratsastajat ry. Meillä on alan monipuolisimmat kuntoutuspuitteet ja parhaat asiantuntijat laatimassa yksilöllistä hoitosuunnitelmaa juuri sinun hevosellesi. Monipuolista hevostoimintaa Sari Mustonen pyörittää Kuhmon keskustasta 40 ki lometrin päässä sijaitsevaa Mattila Ranch lännen ratsastustallia. – Muutin Kuhmoon Loviisasta vuonna 2012 ja har mittelin, miksei Kuhmossa ole ratsastusseuraa, ker too seuran syntyhetkistä Sari Mustonen. Mustosen kol men hevosen tallilla asiakkaat pääsevät tutustumaan myös quarterhevosiin. Hän kouluttautuu KeskiPohjanmaan koulutusyhtymä Kpedussa hevospalveluohjaajak si erikoistuen lännenratsastukseen
Vapaaehtoiset 69. – Seuramme jäseneksi voit tulla juu ri sellaisena kuin olet. Myös laadullinen tuki Ratsastajainlii tolta olisi seuran hallituksen toiveissa. Kevät talvella tilaisuus saa jatkoa. Seuran ja halli tuksen keskeiset keskusteluryhmät toi mivat WhatsAppissa. – Esimerkiksi maneesi olisi hyödyl linen myös agilityn harrastajille, joten kannattaisi ehkä miettiä keinoja raken taa sellainen yhdessä, Huotari pohtii. Koulutus ja valmennus houkuttelevat Hevosalan kurssit ja valmennukset kiin nostavat kainuulaisia harrastajia. – Kursseilla saattaa olla mukana myös seuran ulkopuolisia osallistujia, ker too seuran jäsensihteeri Heidi Huotari. Meille kuhmo laisille metsäinen syrjäseutu on myös li säarvo hevoselämälle luonnonhelmas sa, keskellä ei mitään, Huotari päättää. Tukea liitolta ja kaupungilta SRL:n jäsenseurana Pohjoisen Lady rat sastajat ry on hakenut ja saanut toimin nalleen liiton rahallista tukea. Hän määrittelee itsensä maastoilevaksi ja lännenratsastuksesta kiinnostuneeksi puskaratsastajaksi. Pohjoisen Lady ratsastajat ry tukee ai kuisten hevosharrastusta syrjäseudulla, mutta muistaa myös lasten tarpeet. Tänä vuonna suunnataan ehkä joukolla Tampereen Hevoset messuille. Välillä lähdetään joukolla retkelle, kuten lännenratsastuskurssille Mattila Ranchille ja kilparatsastaja Sanna Liimataisen lännentallille tai Ville Vaurion kouluratsastusklinikalle Kajaaniin. – Tarjoamme lapsille tilaisuuksia päästä tekemisiin ja kosketuksiin hevos ten kanssa, Huotari toteaa. Myös Kuhmon kaupunki on avustanut seuraa. Erityisen suosittu on ollut kuukausit tain toistuva Tallitupa teams, jossa osal listujat nostavat esiin itseä mietityttäviä kysymyksiä ja ongelmia, joita sitten jou kolla pohditaan. Sari Mustosen quarterit Kirsi Tengströmin ohjaamalla elämysleirillä. Poniajelua. Seu ran jäseniä on osallistunut Kuhmos sa järjestetylle irtokenkäkurssille, Len tiirassa järjestetylle hevoshieroja Nonna Tammisalon hevoshierontakurssille sekä Mustosen tallin maastakäsittely kurssille. Sanna Mattila-Rautiaisen ke honhuoltokurssilla kuulijat treenasivat kotonaan samaan aikaan etänä liikkeitä ympäri Kuhmon laajaa maaseutua. – Emmeköhän saa tänäkin vuonna käyttöömme Lentiiran läheltä pari suo menhevosta ja ponia, Huotari miettii. Teamsissä järjes tettiin eläinlääkäri Laura Piiran luento hevosen suun rakenteesta ja kuolainten valinnasta. Melko hyvin seura on kuitenkin kään tänyt monet haasteet jäsenhankinnan työkaluiksi, kuten pitkät välimatkat ja tallien vähäisyyden. Aktiivisesti etäyhteyksin Pitkien etäisyyksien alueella osataan hyödyntää etäyhteyksiä. Toissa syksynä kokoonnuttiin Len tiiran kylän suositun piirakkapuodin edustalle lasten hevostapahtumaan po niajeluineen ja keppihevosineen. – Moni liiton esittämä idea toimii ruuhkaSuomen suurissa seuroissa, mutta tällaisen pienen ja perifeerisen seuran profiloitumiseen, jäsenhankin taan ja erottumiseen kaipaisimme lisää neuvontaa, miettii Huotari, joka on toi minut aikoinaan SRL:n PohjoisSuomen nuorisotiimissä. Riittää, että olet kiinnostunut hevosista. Harvaan asutulla, pienten resurssien alueella toimintaan voisi saada nostetta yhteistyöllä muiden lajien kanssa. PoLaRin jäseniä hevoshieroja AT Nonna Tammisalon hevoshierontakurssilla Lentiirassa. – Avustuksilla on ostettu estekalustoa sekä go pro kamera seuran jäsenten lai nattavaksi, Kyllönen kertoo. – Teamsin avulla syrjäseudun tallilai setkaan eivät jää kysymyksineen yksin, kiittävät Mustonen, Kyllönen ja Huotari
Sonja Holma 70. Yhdessä olemme enemmän – hevonen yhdistää! Nostetaan ratsastuksen ja hevosalan ääni kuuluviin ympäri Suomen! Lisätietoa: ratsastus.fi > kuntavaalit SRL ajaa vahvasti ratsastuksen ja hevosalan etua. yhteisissä Teamstapaamisissa. SRL on koonnut tuhdin materiaalipaketin synnyttä mään ajatuksia ja tukemaan hyviä päätöksiä kuntavaali en alla. Mukaan vaali ja vaikutustyö hön on kutsuttu koko ratsastusyhteisö mm. Vaalit SRL kuntaja aluevaaleissa Hevonen luo hyvinvointia – hevonen yhdistää S uomen Ratsastajainliitto on mukana koko he vosalan yhteisessä vaalityössä, mutta laati nut sen ohella ratsastukselle oman, mitta van vaikuttavuuskampanjan. Puheenjohtaja Marjukka Manninen pitämässä puhetta Hevosvaltiopäivillä eduskunnan portailla. Hevosalan tuntemusta tarvitaan kuntien ja hyvin vointialueiden päätöksenteossa, esimerkkeinä maan käyttö, yrittäminen ja elinkeinon taloudelliset vaiku tukset, tasaarvoiset harrastusmahdollisuudet ja he vosavusteiset palvelut. Toisessa kuvassa toiminnanjohtaja Jukka Koivisto ja tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltonen vaikutustyössä. SRL:n edusta jat ovat vieneet hevosalan viestiä vaalien alla myös suo raan puoluetapaamisiin
• Hevosala luo työpaikkoja sekä omalle toimialalle että palvelualoille. • Ratsastustallit edistävät kaikenikäisten terveyttä ja hyvinvointia – ne liikuttavat lapsia ja nuoria sekä yhtä lailla työikäisiä ja eläkeläisiä. Ne ovat kaikkien hyö dynnettävissä nyt ja myös tulevaisuuden projekteis sa. Siksi haluamme juuri nyt tuoda esiin erityisesti meidän ratsastajien sanomaa hevosalan yhteisen vaikuttamisen ohessa. Se osoittaa minulle, että yhdessä hevosten kanssa me olemme vahva ja vaikuttava toimija. Samalla tarjoamme ää nestäjille mahdollisuuden löytää ehdokas, joka ajaa rat sastuksen asiaa. • Hevostalouden liikevaihto vuosittain 800 miljoonaa euroa, tukitoimialat mukaan lukien miljardi. Meillä on tarjota useita, jo hyväksi havaittuja toimin tamalleja ratsastuksen yhteiskunnalliseksi tukemiseksi. SRL:n vaalimateriaaliin on koottu tuoreita vaikutta vuusanalyysejä ja tunnuslukuja. • Hevosala työllistää yhtä paljon kuin Lapin matkailu, noin 15 000 ihmistä ja 6500 henkilötyövuotta. #ratsastajainliitto #ratsastus #srlyhdessä #hevonenyhdistää #ratsastusseura #ratsastuskoulu #hevosharrastus @ratsastajainliitto SRL:n vaaliviestejä SRL haluaa tukea ja turvata ratsastuksen harrastuksen, seuratoiminnan, tallien ja yrittäjien sekä kilpaurheilun edellytyksiä kunnissa ja hyvinvointialueilla. Enemmän kuin keskivertosuomalainen! • Suurimmilla hevostapahtumilla on jopa 10 miljoonan euron kokonaisvaikutus aluetalouteen. Olemme saaneet jo yli 200 yhteydenottoa, joten viestimme puhuttelee ihmisiä. Yhdessä hevosten kanssa olemme vahvoja vaikuttajia! Ratsastusharrastuksella ja Suomen Ratsastajainliiton alaisella toiminnalla on paljon yhteiskunnallista vaikut tavuutta. Edunvalvonta on pitkäjänteistä työtä, jota jatkamme suunnitelmallisesti edelleen kohti eduskuntavaaleja. Ratsastus kuuluu aikuisten suosituimpien harrastusten joukkoon. • Ratsastus on monipuolista ja elämyksellistä urheilua, jossa voi kilpailla läpi elämän eri tasoilla harjoituskilpailuista aina olympiatasolle asti. Se on tasa-arvoinen laji, jossa miehet ja naiset kilpailevat tasapuolisesti keskenään. Alalla on laajat kerrannaisvaikutukset muille toimialoille, kuten maatalouteen, eläinlääkintäpalveluihin ja matkailuun. Se oli alakouluikäisten tyttöjen toivotuin ja yläkoululaisten tyttöjen kolmanneksi toivotuin harrastus vuonna 2024. • Ratsastus sopii kaiken ikäisille, lapsista eläkeläisiin. Tämä on osoittautunut tehokkaaksi ta vaksi jakaa lajistamme tietoa. • Hevosilla ja ratsastuksella on merkittävä ja kasvava yhteiskunnallinen rooli hyvinvoinnin edistäjänä liikuntaja virkistysmuotona sekä hyvinvointija kuntoutuspalveluissa. Hevonen kuluttaa kotimaisia elintarvikkeita noin kahdella eurolla päivässä. Nuorten syrjäytymisriskin poistamisessa lajin tuoma kustannussäästö on arviolta 1,6 miljardia euroa. • Ratsastus on joka neljännen koululaisen toiveharrastus. • SRL:n jäsenten ratsastusharrastus keventää valtiolle liikkumattomuudesta johtuvia kustannuksia yli 30,8 miljoonaa euroa vuodessa. Tietoa jakamalla saamme mukaan kuntia ja hyvinvoin tialueita tukemaan ja organisoimaan toimintaa. Hevosavusteisesta toiminnasta puhutaan paljon, mut ta emme saa unohtaa, että normaali ratsastuskoulutoi minta ja hevosharrastaminen ovat kuntouttavaa ja ter veyttä ylläpitävää toimintaa kaiken ikäisille. • Hevosalan yritystoiminta elävöittää kaupunkikuvaa ja maaseutua, tarjoaa työpaikkoja ja monipuolistaa palvelutarjontaa. Ratsastustallit edistävät kaikenikäisten terveyttä ja hy vinvointia. Tästä syystä sekä alue että kuntavaalien äärellä meillä on todella hedelmällinen maaperä tavoittaa suuri määrä ihmisiä. • Hevosia on 71 500 ja talleja 16 000. Hevosilla ja ratsastuksella on merkittävä ja kasvava yhteiskunnallinen rooli hyvinvoinnin edistäjä nä. Alal la on laajat kerrannaisvaikutukset muille toimialoille. Ehdokkaiden omissa viesteissä on jopa liikuttavia ku vauksia siitä, kuinka hevoset koskettavat ja ovat kosketta neet heidän elämäänsä. Esitellä toimintamalleja, jotka hyödyt tävät kaikkia. Hevosalan avainlukuja • Ratsastuksen harrastajia on 160 000. Uskon – ja tiedän omakohtaisten kokemusten kautta – että hevonen luo hyvinvointia ja hevonen yhdistää! Vaaliterveisin Kati Hurme SRL:n viestintäpäällikkö › › 71. Hevonen vaikuttaa 600 000 henkilön elämään elinkeinotoiminnan, harrastuksen ja hevosenomistuksen kautta. Esittelemme SRL:n nettisivuilla alue ja kuntavaalieh dokkaita, jotka tunnistavat ja haluavat huomioida hevos alan vaikuttavuuden ja tarpeet. Meidän pitää olla itse valmiita lähestymään ihmisiä ja tuomaan heitä lajin pariin. Myös niitä, jotka ovat ja haluavat olla vaikutta massa yhteiskunnassa. Hevosalan yritystoiminta elävöittää aluettaan, tar joaa työpaikkoja ja monipuolistaa palvelutarjontaa. Niin nuoril le kuin työikäisille ja ikäihmisillekin. Meidän ei kannata olla vaatimattomia, vaan tuoda tämä näkyvästi esiin. • Kotimaisia hevosrehuja ostetaan maatiloilta 46 miljoonalla eurolla vuodessa
Suomen Ratsastajainliiton kevätkokous pidetään sunnuntaina 13.4.2025 Tampereella Hevoset-messujen yhteydessä klo 11.00 alkaen. vuoden 2024 tilinpäätös ja vuosikertomus. Hevosgaala Tampereella 12.4. Lounaistuulet 2/4, etä 7.5. Voimaa ja notkeutta satulaan -liikuntapäivä 10.5. Hevosja ponikerhon ohjaaja 1, Mikkeli 14.4. SRL palkitsee Hevosgaalassa kaikki vuoden 2024 parhaat. Tapahtumia SRL:n tapahtumakalenteri Toimihenkilökoulutukset Toimihenkilöt aktivoivat oikeutensa osallistumalla lisenssikoulutukseen joka toinen vuosi. Tampereella SRL järjestää Tampereella Pyynikin urheilupuistossa koko perheen iloisen liikuntapäivän lauantaina 10.5. Suomen Ratsastajainliiton, FWByhdistyksen ja Suomen Hippoksen yhteinen Hevosgaala järjestetään Tampereen Sokos Hotel Ilveksessa 12.4. Lipunmyynti on jo päättynyt, mutta voit seurata tunnelmia ja juhlia palkittavia seuraamalla SRL:n somea. Luento hevosen kuolaimista sekä suun ja hampaiden sairauksista, etä 5.5. klo 10.30–13.30. Komiat Linjoolla 2/4, etä 14.5. Porinapiirin huhtikuu, etä 12.4. Pohjoisen Pöhinät 2/4, etä 21.5. Stewardien lisäkoulutus ja hevosten hyvinvointi, etä 3.-4.5. Etelän Eeppiset 2/4, etä SRL:n kevätkokous Tampereella 13.4. Itä-Suomen Ihmeet 2/4, etä 22.5. Samalla juhlistetaan vuoden sykähdyttävimpiä hetkiä hevosten ja ponien parissa. Kokouksessa käsitellään mm. Hämeen Höpinät 2/4, etä 19.5. Illan hyväntekeväisyyshuutokaupan tuotto ohjataan nuorten ratsastajien ja nuorten hevosten hyväksi. Valjakkokoulutuomareiden lisenssikoulutus, Hevosopisto, Ypäjä 7.4. Kaakon Kähinät 2/4, etä 12.5. Päivän aikana treenataan, liikutaan, tutustutaan ratsastuksen oheisliikuntaan sekä tehdään yhdessä hyvää hyväntekeväisyysviestissä. C-ratamestarikoulutus, esteratsastus, Kurikka 14.-15.5. 5.4. Lisätietoa: ratsastus.fi > koulutus. Tarkemmat tiedot: kipa.ratsastus.fi > tapahtumat 72. Liikuntapäivän järjestävät SRL ja yhteistyökumppani Horse&Rider. Valjakkokoulutuomarikoulutus (uusille), Hevosopisto, Ypäjä 6.4. Tähtiseuravalmennus: etätyöpaja, seuran ihmiset ja aineelliset resurssit, etä 28.4. Kouluratsastustuomarista valjakkokoulutuomariksi, Hevosopisto, Ypäjä 6.4. Hevosja ponikerhon ohjaaja 1, Ratsastuskoulu Tavela 5.4. C-puheenjohtajatuomarikoulutus, esteratsastus, etä Muut koulutukset ja tapahtumat 5.4. Valjakko C-ratamestarikurssi (uusille), Hevosopisto, Ypäjä 14.4. Keski-Suomen Kepposet 2/4, etä 8.5. Verkkotreffit: Miten voin harrastaa ja kilpailla paravaljakkoajossa, etä 23.4. Tapahtuma on avoin ja maksuton ratsastusseurojen SRL-jäsenille. Gaalassa palkitaan menestyneitä ratsastajia, hevosia ja poneja, kasvattajia, ammattilaisia, vapaaehtoisia sekä toimihenkilöitä
Lavaohjelma lauantaina 12.4. • Klo 14.45–15.10 Kestävä ratsastus: Miten kestävän kehityksen teemat näkyvät ratsastuskouluissa. • Klo 9.30–9.55 Hyvinvoiva tulevaisuuden hevosihminen, A-halli, Bäkkäri-lava SRL:n vapaaehtoistoiminnan kehittäjä Emmi Korpiola puhuu aiheesta hyvinvoiva hevosihminen. Keskustelun vetää SRL:n kansallisen kilpailutoiminnan kehittäjä Liina Hannula. • Klo 14.35–15.00 Nuori mieli urheilussa -paneelikeskustelu, A-halli, Bäkkäri-lava Panelisteina asiantuntija Katri Lilja, MIELI ry, maajoukkuevalmentaja Marko Björs ja maajoukkueratsastajan vanhempi Tenna Talvi-Pietarila. Kysy lisää! Seuraa meitä Facebookissa ja instagramissa. Lavaohjelma sunnuntaina 13.4. • Klo 10.00–10.25 Harrastekilparatsastajan hyvinvointi -paneelikeskustelu, A-halli, Bäkkäri-lava Keskustelussa näkökulmansa tuovat kilparatsastaja ja tallinpitäjä Salla Varenti, SRL:n hallintoja kehityspäällikkö Kaisa Kähö ja Tukesin ylitarkastaja, hevosnainen Kielo Erkko. SRL:n ohjelma Tampereen Hevoset-messuilla 12.–13.4. MK Paali Oy Kun laatu ratkaisee! Huippuheinän rinnalla tuotamme nyt myös erittäin ravinteikasta Mustakauraa. 040 550 1273, markku.ylitalo@multi.fi Marstall Suomen oma verkkokauppa marstall.fi on avattu, tervetuloa ostoksille! Suosituin tuotteemme Marstall Force on laadukas, viljaton mineraalirehu, joka sisältää runsaasti hevosten tarvitsemia kivennäisaineita, vitamiineja ja hivenaineita. Ku va So nj a H ol m a Suomen Ratsastajainliitto on mukana Hevosetmessuilla monin tavoin. Tule käymään osastollamme ja seuraa ohjelmatarjontaamme! 73. D-lava Keskustelua aiheesta käyvät SRL:n tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltonen ja ratsastuskouluyrittäjä Salla Varenti. Se tasapainottaa perusruokintaa ja sopii kaikenikäisille ja -rotuisille hevosille. Millaista liikettä keho kaipaa ja miten voisimme tukea ratsastuksessa vaadittuja ominaisuuksia. • Klo 15.25–16.05 SRL Hämeen palkitsemistilaisuus, A-halli, Bäkkäri-lava SRL:n Hämeen alueen eri ratsastuslajien ranking-voittajien palkitseminen. Paneelin juontaa SRL:n vapaaehtoistoiminnan kehittäjä Emmi Korpiola. Evijärvi, p. • Klo 13.00–13.40 Voimaa ja notkeutta satulaan – harrasteratsastajan polku hyvinvointiin, D-lava Paneelikeskustelun aiheena on ratsastuksen harras tajan oheisliikunta. Panelisteina kouluratsastaja Essi Hiidensalo, fysioterapeutti Saaga Auvinen, harrasteratsastaja ja hevostarvikeliikeyrittäjä Maria Niskanen sekä ratsastuksenopettaja ja kilparatsastaja Krista Nieminen
Myös loma-asuntoihin. www.eg-trading.fi | p. 09 298 9924 Hevosten jalat pysyvät kuivina Ecoraster-kennoilla RATSAIN LAPIN LUONTOON ISLANNINHEVOSELLA YMPÄRI VUODEN. KATSO KESÄN JA SYKSYN LEIRIT WWW.YLLAKSENVAELLUSHEVOSET.FI YLLÄKSEN VAELLUSHEVOSET. Suomen Ratsastajainliitto ry Finlands Ryttarförbund rf Olemme mukana! Valmistaa ikkunoiden murtosuojakaltereita asuin-, tuotantoja liikekiinteistöihin
Aki Karhapää Vastuualueina Keski-Suomi sekä kenttäja matkaratsastus. Valtteri Gundersby Vastuualueina ESRA, sääntövaliokunta ja lännenratsastus. Luottamustoimijoiden yhteystiedot: ratsastus.fi > srl > organisaatio Lajikomiteoiden yhteystiedot: ratsastus.fi > lajit ratsastus@ratsastus.fi Toimiston henkilökunnan sähköpostit: etunimi.sukunimi@ratsastus.fi Valimotie 10, 00380 Helsinki – Mikäli sinulla on tarve asioida toimistolla henkilökohtaisesti, ota yhteys ennakkoon. Osmo Metsälä Vastuualueina Itäja Kaakkois-Suomi, kouluratsastus ja pararatsastus, työvaliokunta sekä palkitsemistoimikunta. Carina Nyholm Vastuualueina Pohjanmaa, alueiden puheenjohtajisto (APU), seuratoiminnan ohjausryhmä, työvaliokunta ja palkitsemistoimikunta. Dan Björklöf Vastuualueina Lounais-Suomi, esteja askellajiratsastus sekä vastuullisuustyöryhmä. Salla Varenti Vastuualueina Häme, talliryhmä, hevosen hyvinvointityöryhmä, vikellys ja valjakkoajo. TOIMISTO Jukka Koivisto toiminnanjohtaja 040 592 2721 Kaisa Kähö hallintoja kehityspäällikkö 040 649 0757 Jutta Koivula urheilujohtaja 040 716 0831 Kati Hurme viestintäpäällikkö 040 620 3001 Sonja Holma päätoimittaja, Hippos-lehti 040 5600 225 Liina Hannula kansallisen kilpailutoiminnan kehittäjä 040 923 1310 Emmi Korpiola vapaaehtoistoiminnan kehittäjä 040 9680340 Minttu Kuusisto kilpailuassistentti 040 154 9554 Minna Peltonen tallitoiminnan kehittäjä 0400 231 662 Salli Saarela kilpailutoimen koordinaattori 040 610 6514 Sari Siltala seurapalvelukoordinaattori 09 2294 5249 Tuula Tella IT-päällikkö 050 5228 622 Anna Wessman seuratoiminnan kehittäjä 040 5537513 (vapaalla 31.7.2025 asti) TALLINEUVOJAT Antti Heikkilä 040 5294 975 Rosali Kivitie 0400 386 647 Tero Kortelainen 040 741 4978 Soile Lappalainen 040 645 8858 Tarkemmat tiedot ja vastuualueet: ratsastus.fi/yhteystiedot ULKOPUOLISET PALVELUT Kilpailulaitteistot HorsEventFinland Oy / Hallahuhta 0500 470 392 myynti@hallahuhta.fi Hippos-lehden mediamyynti Saarsalo Oy / Niina Tuulaskoski myyntipäällikkö 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Ilmoitusaineistot: aineistot@saarsalo.fi SRL:N HALLITUS JA VASTUUALUEET 2025 Marjukka Manninen puheenjohtaja Vastuualueina Pohjois-Suomi, yhteiskuntasuhteet, talous, Huippu-urheilun johtoryhmä ja työvaliokunta. VAIHDE: 09 2294 510 suomenratsastajainliitto ratsastajainliitto suomenratsastajainliitto Suomen Ratsastajainliitto ry Finlands Ryttarförbund rf