Hippos 3/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

RATSASTUKSEN ERIKOISLEHTI. Estevälit haltuun Vuoden palkittavat Varsan oppiminen Haastattelussa Tuomas Jauhiainen Mestari Jone Illin kotona 9,20 € Nro 3 • 2023 www.ratsastus
Laajenna turvaasi – vain 30 € / vuosi! Tutustu osoitteessa: Vakuutuksen myöntää Pohjola Vakuutus Oy. Pohjola Terveysmestari -palvelun tuottaa Pihlajalinna Omasairaala Oy. Puhelun hinta normaali paikallisverkkomaksu (pvm) tai kotimaisen matkapuhelinoperaattorin hinnaston mukainen matkapuhelinmaksu (mpm).. • Saat terveysmestarilta hoito-ohjeet ja tarvittaessa ajan sopivan ammattilaisen vastaanotolle – täysin ilman päivystyksessä vaadittavaa jonottamista! • Terveysmestari täyttää vahinko ilmoituksen puolestasi, joten maksat hoidosta vain mahdollisen omavastuun. • Yhteydenottoosi vastaa aina terveydenhuollon asiantuntija. Pohjola Terveysmestari on apunasi tapaturman sattuessa Miten Pohjola Terveysmestari toimii. Samalla turvaat ratsastuskypäräsi 100 euroon saakka. Ratsastusseuran SRL-jäsenenä sinut on vakuutettu Pohjola Sporttiturvalla. ratsastus.. • Jos loukkaannut harrastuksesi parissa, voit olla yhteydessä terveysmestariin. • Saat yhteyden terveysmestariin joka päivä klo 7–23 Pohjola Terveysmestari -sovelluksen chatissa tai soittamalla numeroon 0100 5225. Vahinkotilanteissa käytössäsi on Pohjola Terveysmestari -palvelu. Saat käyttöösi laajennetun Sporttiturvan vain 30 eurolla vuodessa! Psst! Saat jäsenetuna myös 10 % alennuksen Pohjola Vakuutuksen hevosvakuutuksesta. /vakuutus Ennen laajentamista vakuutuksesi korvaa tutkimusja hoitokuluja 4 000 euroon saakka, kun laajennettuna yläraja on peräti 15 000 euroa
Sonja Holma päätoimittaja HIPPOS. Meillä voi olla ratsastuksessa tietty päämäärä, mutta päämäärän sijaan tärkeämmäksi nousee sitä kohti tehtävä matka. Voitot, mestaruudet, menestykset ja juhlahetket ovat kuin kirkkaina hohtavia helmiä arkipäivien pitkän ketjun lomassa. Tässä lehdessä juhlitaan Vuoden 2022 ratsastuksen parhaita monella saralla. Sekä omasta matkasta että matkanteosta hevosen kanssa pitää voida nauttia, muuten tätä lajia ei jaksa. Ne jäävät mieleen ja muistoihin, valaisevat ja innostavat meitä eteenpäin matkallamme silloinkin, kun se on raskas ja kohtaamme vastoinkäymisiä. Ratsastuksessa sankarit ovat arjen sankareita. PÄÄKIRJOITUS Eepos kreikkalaisesta tarusankari Odysseuksesta kertoo kuninkaan paluusta kotisaarelleen Ithakaan vaimonsa ja poikansa luo. Aurinkoisia kevätpäiviä! Arjen aherrusta ja aihetta juhlaan Onneksi hevosten rinnalla on kiehtovaa kulkea. Matkalla kohti omaa Ithakaa on useita mielenkiintoisia välietappeja. Heitä, jotka jaksavat jatkaa päivästä toiseen satulassa harjoitellen ja hevosia kehittäen tai tehden työtä lajin hyväksi tallissa, seurassa tai kilpailuissa mahdollistaen menestyksen muille. Osaavaksi ratsastajaksi kasvamiseen vaaditaan vuosien työ, huipulle on pitkä matka, joka on usein myös raskas ja vaiherikas. Tarinan keskiössä ei kuitenkaan ole päämäärä, Ithakan saari, vaan kymmenvuotinen, seikkailurikas matka jännittävine haasteineen ja käänteineen. Lämpimät, suuret onnittelut kaikille palkituille! Kiitos kuuluu myös aivan jokaiselle, joka on mukana viemässä lajiamme eteenpäin omalla tavallaan. On tärkeää nostaa esiin sekä menestykset että pitkäjänteinen työ, jota lajimme hyväksi tehdään muun muassa vapaaehtoisina, seuratoiminnassa, ratsastuskouluissa ja hevoskasvatuksessa. Matkanteossa oppii jatkuvasti uusia asioita sekä lajista, itsestään että hevosista, mitä ilman matka ei myöskään etene. Toivon matkallenne kauniisti hohtavia helmiä ja onnellista päätöstä kohti päämäärää, olipa se sitten kaukana huipulla tai pienenkin etapin päässä. Se on pitkän tähtäimen toimintaa. Onneksi hevosten rinnalla on kiehtovaa kulkea. Ratsastuksessa on paljon samaa kujin Odysseuksen tarussa. Hevosen kouluttamiseen varsasta aikuiseksi ratsuksi kuluu myös vuosia, sekin tie on harvoin aivan mutkaton tai ilman vastoinkäymisiä. Hevosgaala oli hieno tilaisuus
16 Mestarin arkitreeni 22 Estevälit haltuun Marinan kanssa 28 Turvallisuus tukee varsan oppimista 50 Tallineuvojan matkassa 56 Asiaa ruokinnasta ja automaateista Kuva: Sonja Holma Jone Illin voitot ja menestykset pohjautuvat tunteihin satulassa. Tässä koulutreenissä tammalla Notholmens Tilde.. TÄSSÄ NUMEROSSA Kansikuvassa Jone Illi ja varsa Mayday FG eli Vappu. Kuva Sonja Holma
60 Suomalaiset heinäautomaatit maailmaa valloittamassa 64 CDI Ypäjä: Ponnistus kohti alkavaa arvokisakautta 67 Hockus Wahlman – Helsinki Horse Show’n ääni 68 Oripäivillä Orvokki Jalkasen kanssa 71 Esittelyssä mestariratsu Eolita L 72 Hevosten irtopalat 74 Hämeen alueen luentorinki palkittiin 76 Hevoset valtaavat Bastionin kesäkuussa 78 Järvenpään Ratsastusseura kutsuu kaikki mukaan 79 Vuoden vapaaehtoinen Marja Uusiaho 82 SRL:n asiaa: Tapahtumakalenteri ja kevätkokous. virheiden aiheuttamista vahingoista. Keskipainos on noin 40 000 kappaletta. Painettu PEFC-sertifioidulle paperille RATSASTUKSEN ERIKOISLEHTI HIPPOS 32 6 Haastattelussa Tuomas Jauhiainen 12 Uusi Hevosgaala onnistui nappiin 14 SRL:n Vuoden palkittavat 2022 16 Mestari Jone Illin kotona 22 Estevälit haltuun Marina Ehrnroothin kanssa 28 Turvallisuuden tunne tukee varsan oppimista 32 Vuoden ratsastuskoulu LaKu Stall 38 Nuori lännenratsastaja Eemil Porola 42 Oheistreenissä mukavuusalueelta poistuminen 44 Suunnitelmallisesti kilpailemaan 48 Kävijäennätys rikki Hevoset-messuilla 50 Tallineuvojan matkassa 56 Tarkkuus rehuhyllyllä kannattaa SISÄLTÖ / Vuoden ratsastuskoulun oppilaat menestyvät myös kisaradoilla Kuva: Sonja Holma Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 LaKu Stallin Salla Taipale ja Balans voittivat viime vuonna junioreiden mestaruuden Valtakunnallisissa tuntiratsastajien mestaruuksissa. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Julkaisija ja kustantaja Suomen Ratsastajainliitto ry ratsastus.fi Toimitus Päätoimittaja Sonja Holma 040 5600 225 sonja.holma@ratsastus.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy myyntipäällikkö Santeri Selin 044 23 80 511 santeri.selin@saarsalo.fi Ilmoitusaineistot aineistot@saarsalo.fi Ulkoasu ja tuotanto TK mediatalo Oy tkmediatalo.fi Vakituiset avustajat Hanna Heinonen Ann-Helena Hokkanen Jutta Koivula Katri Klinga Riitta Kosonen Heidi Lammi Paula Rintamaa Tiina Tarkkala Tarja Teräväinen Painopaikka UPC, Vaasa ISSN 0355-8800 Tilaukset ratsastus.fi/hippos-lehti/tilaa/ Irtonumerot lehtiluukku.fi Lehtiarkisto oma.ratsastus.fi Postin uudesta jakelutavasta johtuen lehti jaellaan tarkan julkaisupäivän ohella sen lähipäivinä. Jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hippos-lehti ei vastaa taloudellisesti painoyms. Se postitetaan kaikille Suomen Ratsastajainliiton jäsenseurojen jäsenille. Hipposlehdessä julkaistun aineiston osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Lehden vastuu ilmoituksen pois jäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu maksetun ilmoitushinnan palauttamiseen. Hippos-lehti ilmestyy seitsemän kertaa vuodessa. Hippos-lehti vastaa vain tilaamastaan materiaalista. Tilaamatta lähetettyä materiaalia ei palauteta
– Omassa ratsastusfilosofiassani ytimessä on pehmeys ja keveys. Ratsastuskentältä komean kukkulan laelta näkyy Puijon tornille saakka. Heidän aloitteestaan paikan pitäjä, Tuomas Jauhiainen, palkittiin SRL:n Vuoden ratsastuksenopettajana. T uomas Jauhiainen tervehtii sydämellisesti. – Meille tärkeintä on oppilaiden fyysinen turvallisuus, hyvät hevoset ja olosuhteet. Hän luo esimerkillään kannustavan ilmapiirin tallille ja kävijöihin. Yhtä tärkeää on henkinen turvallisuus, että oppilaat uskaltavat ratsastaa ja yrittää ja he voivat myös epäonnistua ilman pelkoa, Tuomas kertoo. Tuomas opettaa yksilöllisesti ja kiinnittää huomion joka tuntilaiseen ja valmennettavaan. Systeemimme on joustava. Tuomaksen ja puoliso Jaanan yhdessä pitämä Keskimäen Hevostila sijaitsee Haminalahden maalaismaisemissa 17 kilometrin päässä Kuopion torilta. Jos ei pääse tunnille, riittää että ilmoittaa. Niin tammalla kuin sen kasvattajallakin on yhtä lempeä ja levollinen ilme. Ratsastuksessa edetään perusasioiden ja hevosten koulutusskaalan kautta. Töihin Tepa lähtee iloisesti korvat hörössä. Haluan pitää toimintamme niin hyvänä, että ihmiset haluavat tulla meille ja jos he eivät pääse paikalle, siihen on oikeasti joku syy. Hän kohtelee hevosia hyvin ja arvostavasti sekä velvoittaa ratsastajat toimimaan samoin. Talliyrittäjä, agrologi Tuomas Jauhiainen, 53, on mastertason ratsastuksenopettaja ja ammattivalmentaja. Tarhoissa osa hevosista popsii heinää, toiset nuokkuvat nokosilla, vuosikas ponivarsa katselee kulkijoita virkeän uteliaana. – Keskeistä toiminnassamme on innostava ja urheilullinen ilmapiiri. Tuomas satuloi tallissa Dorotean, ”Tepan”, joka on hieno seitsenvuotias estelupaus. Emme kaipaa syytä tai selitystä eikä käyttämättömästä tunnista tarvitse maksaa. Innostuksen kipinä kantaa ratsastajan Hyvä ilmapiiri, taitava opetus ja osaavat hevoset täyttävät Keskimäen Hevostilan ratsastustunnit innokkailla ja tyytyväisillä asiakkailla vuodesta toiseen. On myös tärkeää olla aina hevosten puolella, Vuoden ratsastuksenopettaja 2022 Tuomas Jauhiainen Tuomas on opettajana kannustava, taitava, jämpti sekä lämminsydäminen oppilaita ja hevosia kohtaan. Oppilaamme pääsevät kisaamaan seuraja aluetasolla. Tuomas ottaa tallilla kaikki huomioon ja pysähtyy keskustelemaan. Haluan, että oppilaat ratsastavat eleettömästi, heillä on hyvä kevyt istunta ja tasapaino. Hän kilpailee esteratsastuksessa ja kasvattaa FWB-hevosia. Ratsastuskoulu on erikoistunut esteratsastukseen. Pysymme ratsastuksellisesti keskitiellä ja etenemme urheiluratsastuksen kautta ilman mitään äärisuorituksia. Hän pukee ylleen pitkät nahkachapsit, joissa tarkenee ratsastaa kevättalven viimeisissä lumimyräköissä. Tuomas on reilu, tasapuolinen ja kohtelias – pitkän linjan esimerkillinen ammattilainen! H a a s tat t elu s s a Sonja Holma HIPPOS
Kesällä pidämme kursseja. – Silloin kun perustimme ratsastuskoulua, meillä oli maneesille valmiit laskelmat ja kävimme jo pankissakin. – Tunnin kulku on ollut onnistunut, kun se on tarjonnut ratsastajille sopivasti haastetta ja hyviä onnistumisen kokemuksia. Hevoset, ystävällinen ilmapiiri ja hyvä opetus ovat kaikkein tärkeimmät asiat, lopulta ehkä tärkeämpiä kuin se lämmin maneesi. Tänä vuonna laitoimme ne myyntiin tiettynä päivänä ja ne menivät hetkessä. Ihmiset laittoivat jopa ajastimen päälle muistuttamaan asiasta. Sisältö on vain opettajan kekseliäisyydestä kiinni, Tuomas näkee. Esteratsastuksen ohella asiakkaille on monipuolisesti tarjontaa, kuten pienryhmiä, kursseja ja valmennuksia sekä myös alkeistunteja. Viime hetkellä mietimme, kuinka monta kuukautta hallia oikeastaan tarvitaan ja se jäi pystyttämättä. Puolet hevosista on omia kasvatteja. Hyvät hevoset suosion takana Asiakkaita Keskimäessä on riittänyt, pysynyt ja tullut myös uusia. Lumessa pystyy ratsastamaan hyvin ja huonommalla kelillä menemme pellolle ja laitumille. – Meillä on myös aamiaisratsastuksia ja muita spesiaalijuttuja, kuten oma päivä kouluikäisille ratsastajille. Suurin osa on ratsastuskouluhevosia, loput siitostammoja, varsoja ja Tuomaksen kilparatsuja. Tallissa sen tietää siitä, kun tunnin jälkeen on paljon puheensorinaa ja iloinen meininki. HIPPOS. Vaikka kaikki ei menisi aina nappiin, pitää jäädä hyvä yrittämisen tunne. ei niitä vastaan. Ja pakkohan hevosten on olla hyviä, kun niin monet ovat omaa kasvatusta, Tuomas hymyilee. – Ratsastuskoulun menestys tulee hyvistä hevosista. Keskimäen Hevostilalla ratsastetaan talvisin valkoisten kuitupohjien sijaan hohtavilla hangilla. – Etelämpänä talvisin maassa on paljon jäätä, meillä lumi pelastaa tilanteen. Jäljellä 130 paikasta on enää yksi pienten kurssilla. Tallissa on 20 hevosta, kaikki omia lukuun ottamatta yhtä yhteistä miniän kanssa. Tunneista tulee kivoja ja jänniä, kun päästään hankeen laukkaamaan
Käytännössä pihatot helpottavat myös työmäärää, mutta niissä pitää olla hyvät olosuhteet, kuivikkeet ja lämmin vesi talvella. Olen yrittänyt kasvattaa kisahevosia, mutta monet niistä ovat tehneet hienon uran myös ratsastuskoulun puolella. – Hevoset olivat meille kolmelle linkittävä ja yhdistävä tekijä, jatkuva mielenkiinnon ja intohimon kohde. Silmien ystävällisen tuikkeen takana asuu syvä suru. HIPPOS. – Tuomaksen silmä lepää, kun hän näkee hevoslaumat mäen päältä laitumella. Tämä on yksi kaviourani huippuhetkiä. Ihmiset ovat lähettäneet henkilökohtaisia viestejä ja auttaneet paljon Karoliinaa. Hän lähti saappaat jalassa, ratsasti ja kävi lenkillä vielä viimeisenä päivänään. Hän oli kuollut juuri edellisenä iltana. Antti oli Tuomakselle enemmän kuin ystävä ja veli. Jos minulla oli vaikeampi hevonen, liu’utin sen Antille. Tietyllä tavalla Antin lähtö kuitenkin yllätti. – Tiesimme, että Antilla on syöpä. Pariskunnalla on kouluikäinen poika. Ilman heitä en olisi tässä tänä päivänä, saan kiittää heitä niin paljosta. – Ratsastusyhteisön tuki, osanotto ja välittäminen on ollut todella vaikuttavaa ja koskettavaa. – Hevoset viihtyvät pihatoissa. – Minulla on tästä uskomattoman hieno ja otettu olo. Jaakko ja Antti, rakkaat isä ja veli Tuomas otti tunnustuksen kiitollisena vastaan, mutta ristiriitaisin tuntein. Hevosilla on myös hauska ja hyödyllinen kesätyö Haminalahden sopimuslaitumilla. HAASTATTELUSSA – Meillä on sikäli aika hyvä hevostilanne, että ratsastuskoulussa on käytössä aika monta hevosta, joilla olen kisannut itse kansallisella tasolla asti. Olen tosi kiitollinen asiakkaillemme, sieltähän aloite varmasti on lähtenyt. Omaa toimintaympäristöä on 20 hehtaaria. Elimme sitä hetkeä mikä meillä oli, emme murehtineet liikaa tulevaa. Se on upea näky, Jaana sanoo. Ne pitävät laiduntamalla avoimina von Wrightin veljesten maalauksista tuttuja, arvokkaita kulttuurimaisemia. Arvostin äärimmäisen korkealle hänen hevosja ratsastustaitonsa. Hevosista kahdeksan asuu karsinoissa ja kaksitoista pihatoissa. Se oli Antin näköinen elämä. Isä Jaakko menehtyi viime syyskuussa ja pikkuveli Antti maaliskuun puolivälissä. – Kun kuulin palkinnosta ajattelin heti, että nyt pitää soittaa veljelleni Antille. – Tuli aika ristiriitainen olo. Tilalla on vajaa yhdeksän peltohehtaaria ja lisäksi sopimuslaitumia. Haluan omistaa sen isälle ja Antille. Toisaalta palkinto tuli hyvään saumaan, toi valoa surun keskelle. nellinen ja ylpeä puolestani. Tuomas ja oma kasvatti Dorotea eli Tepa, lupaava seitsenvuotias esteratsu. Jos olisin saanut tiedon valinnasta vain päivää aiemmin, olisin pystynyt vielä jakamaan uutisen Antin kanssa. –Minulla oli aina Antin sataprosenttinen tsemppaus ja tuki, en voi kuvitella parempaa keskinäistä suhdetta ja yhteyttä kuin mitä meillä oli. Ehkä hän on sitä nytkin siellä jossain, samoin isäni, Tuomas hiljenee. Niillä on koko ajan lauman tuomaa sosiaalista hyvää oloa, vapaa heinä, ne pääsevät syömään ja liikkumaan omassa tahdissaan ja palautuvat hyvin töistä. Vaikka sairaus jarrutti, hän ei hiipunut heikoksi. Hän olisi ollut koko sydämestään iloinen, onIsälle oli iso juttu, kun aloimme kasvattamaan hevosia 90-luvulla. Ei ollut montaa puhelua, ettei se olisi liipannut hevosasioihin aina jollain tavoin. Antti piti puolisonsa Karoliinan kanssa Haukirannan Ratsutilaa Iisalmessa Tuomaksen äidin kotipaikassa. Isä oli selkeästi huonommassa kunnossa ennen kuolemaansa. Antti oli oikea hevosmies, tosi taitava kouluttaja, ratsastaja ja kilpailija
Isä Jaakko kouluttautui estetuomariksi ja stewardiksi ja toimi vuosia Kuopion Ratsastajien puheenjohtajana, aluetoiminnassa sekä aktiivisena kilpailujen järjestäjänä. Häntä kiinnostivat suvut, varsomiset ja astutukset. Äiti Marja-Leena teki porukalle kisaeväät ja oli mukana Kuopion Ratsastajien toiminnassa muun muassa puhvetin puolella. Sytyin lajiin kuitenkin ensi kerrasta ilman pienintäkään epäilystä. Se ruokki innostustamme vain lisää. Hän seurasi tarkkaan Kyvyt esiin -reissut ja ensimmäiset kisat kasvattiemme kanssa. Pojat kävivät tunneilla Rauhalahden Ratsastuskoulussa, myös isä Jaakko nousi siellä ratsaille. – Se oli perheemme miehille aina viikon kohokohta, yhteinen harrastus alusta alkaen. Hän oli ammatiltaan sianjalostuskonsulentti, hevosmiehenä maanläheinen. – Äiti oli omissa puheissaan hevosasioissa jarruna, mutta käytännössä myös toimeenpaneva voima. – Saaran jälkeläisiä ja jälkeläisten jälkeläisiä syntyi sekä minulle että Antille. Ennen tallille menoa tuumin, että ratsastus on tyttöjen homHyvää hevosen elämää vapaan heinän ja laumatovereiden kera. Olimme kilpailleet jo ratsastuskoulussa, siellä pääsimme kisaamaan yksityisillä hevosilla. – Isälle oli iso juttu, kun aloimme kasvattamaan hevosia 90-luvulla. Ratsastuskenttä on komeasti mäen päällä. – Hyvä perheystävämme Sirpa Shemeikka ehdotti, että ratsastuksesta tulisi hyvä harrastus minulle ja veljilleni Antille ja Samille. Hän bongasi perheellemme myös omakotitalon ja neljän hevosen tallin Uuhimäen Ranta-Toivalasta ja osti sen saman tien isän ollessa vielä pitkällä työmatkalla. Käänteentekevä oli kuitenkin seuraava ratsu, tamma Zahrin, joka ostettiin vuonna 1987 Tarja Huttusen vinkistä Saksasta näkemättä ja tuuripelillä. – Isä teki ratsastuksessa pitkän uran. – Saarasta tuli elämäni hevonen monella tapaa. – Ennen opiskeluja olin pari vuotta HIPPOS. Ratsastus oli heti tosi kivaa ja jännää. Siitä tuli Jauhiaisten kasvatustyön arvokas kantatamma. Ratsaille noustiin Rauhalahdessa Tuomas oli kymmenvuotias noustessaan satulaan. Tepa innostuu puomeista, niitä hyppäisi Tuomaksen kanssa enemmänkin. Harrastuksessa ammattiin Lukion jälkeen Tuomas kävi isänsä tavoin Niinisalon eläinlääkintäkoulun. Perheen ensimmäinen oma hevonen, Victor, oli kilpaillut Ekin kanssa. Hän oli meille pojille tärkeä sponsori ja tsemppaaja, nautti kun olimme kisoissa, mutta ei asettanut suorituspaineita. Se menestyi aina tasollaan, oli todellinen taistelijahevonen. Se oli ihan mahtava hevonen, jolla oli meille kaikille aivan uskomaton merkitys. Antin ykköshevonen Rangoon oli myös Saaran jälkeläinen. maa. Pieni, kuuma, tulinen ja rohkea hyppääjä, joka halusi mennä esteen yli. Jostain syystä äiti oli aikanaan sitä mieltä, että Zahrin piti ostaa ja potkaisi asian liikkeelle. Kilpailin Saaralla vuosina 1988–92 ja nousin kansalliselle 140-tasolle. Viisi vuotta myöhemmin pääsimme ratsastamaan Esko ”Eki” Muttosen tallille Sotkanniemeen. Meillä ratsastuskoulussa on nyt neljä hevosta sen sukulinjaa. Kun Saaralle tuli jalkavaivoja, se siirtyi tekemään varsoja
Lasten ja heidän kavereidensa kanssa on perustettu yhteinen Välähdyksiä-yhtye, jonka omia kappaleita löytyy mm. Oma kilpaura tuo kipinän tekemiseen Tuomas istuu satulassa rauhallisena, Tepa ravaa kauniin kuuliaisesti. Pariskunta meni yhteen vuonna 1990 ja naimisiin neljä vuotta myöhemmin. Kaksikko kisasi viime kaudella nuorten hevosten metrin luokkia. Hän opetti hevosaineita Pudasjärvellä sekä Hingunniemessä Kiuruvedellä yhdeksän vuotta. Itse opiskelin ravintolakokiksi ja päätin nuorena, etten jää maalle enkä halua lapsia – ja ihmeen onnellinen olen täällä nyt, nykyään tallimestarina työskentelevä puoliso Jaana hymyilee. YouTubesta. Ratsastuskoulu perustettiin vuonna 2010. On sykähdyttävää, kun asiat onnistuvat. – Tuomas halusi jo pienenä maanviljelijäksi. Se on raamikas, innokas, varovainen ja rohkea – parhaita hevosia, mitä minulla on koskaan ollut. On tosi tärkeää, että ratsastaa ja käy itsekin valmennuksissa ja kisoissa. Niko ratsasti nuorena, nykyään puoliso Nita Tuomi on aktiivinen ratsastaja ja Kuopion Ratsastajien puheenjohtaja. pyynnöstä ratsastuksenopettajana ja tallipoikana Rauhalahdessa, se oli hyvä oppikoulu ja ponnahduslauta eteenpäin ammattiin. Tuomas on valmentautunut 1980-luvulta asti Kimmon Kinnusen luona Joroisissa. Ryhdyimme suunnittelemaan tulevaisuutta yhdessä ja lähdin opiskelemaan agrologiksi. Keskimäen tila ostettiin omaksi kaksikymmentä vuotta sitten. Pariskunnalla on kolme lasta, Niko, 31, Ella, 24, ja Hilla, 20. Hilla opiskeli hevostenhoitajaksi ja Ella on kilpaillut aktiivisesti. – Nuorena aikuisena ajattelin uraa kilparatsastuksen kautta, kunnes aloin seurustelemaan Jaanan kanssa. Tuomas toimi myös yhdeksän vuotta esteratsastuksen alueellisena liittovalmentajana. – Tepa on oikeasti hirmu hyvä hevonen, sillä ei jää kapasiteetistä kiinni. Halusimme hieman riskilläkin kokeilla, saisimmeko pyöritettyä ratsastuskoulua, Tuomas jatkaa. – Satulassa olen aina kuin kotonani, se tulee luonnostaan. Seura on myös Tuomaksen kotiseura. Ja kisahuuma onkin vielä sitten asia aivan erikseen. – Meillä on ollut hevosia niin kauan kuin olemme olleet tässä. – Sieltä saa ratsastukseen aina uutta kipinää. Into tekemiseen säilyy ja se välittyy myös opetukseen ja tsemppihenkeen tallilla. – Tuomas on hyvä sytyttämään kipinän lajiin myös oppilaissamme, Jaana kehuu. HAASTATTELUSSA HIPPOS. – Silloin ramppasin paljon maailmalla, nyt on hyvä viettää enemmän aikaa kotosalla. Joka kerran on kiva ratsastaa, vaikka vain asiakkaiden kanssa maastossa. Opettajaksi ja masteriksi Tuomas valmistui Ypäjältä 2018. Laukasta ja maapuomeista se syttyy, mieli tekisi mennä vähän enemmänkin. Tuomas valmistui ratsastuksenohjaajaksi vuonna 1998 Ypäjältä. Ensin pidimme täysihoitotallia ja omia hevosia. Nyt vain pitää kouluttaa sitä eteenpäin ja kehittää ratsastettavuutta, Tuomas toteaa. Hänen perheellään oli maatila ja olin aina halunnut maataloushommiin. Tuomas soittaa, laulaa ja säveltää. Yksityistallin pito ei ollut kannattavaa, koska meille mahtui vain vähän asiakkaita ja tallivuokra oli pieni. Satulassa olen aina kuin kotonani, se tulee luonnostaan
Olin pienenä soittanut pianoa ja vähän kitaraa, aloin hiljalleen tehdä omia rämpyttelykappaleita, Tuomas kertoo. Zahrin. Täydennysrehu hevosten lihaksiston toiminnan tueksi. Soijaproteiinista hevonen saa tärkeitä aminohappoja lihaksistolle. Jaakko, Antti, Tuomas ja Ella Jauhiainen sekä For Emil, eee. Soveltuu erityisen hyvin harjoitusja kilpailukaudelle sekä hevosille, jotka tarvitsevat täydennystä seleenin, C-vitamiinin, E-vitamiinin tai sinkin osalta. – Sain Seppäsen Jaanan ideoimana 50-vuotislahjaksi studiolle lahjakortin ja pääsimme äänittämään kappaleitamme, se oli aivan uskomattoman hienoa. Käymme myös keikoilla. Tuomas saa elämäniloa ja voimaa myös muista harrastuksista. Maittavuuden takaa vanilja-aromi. 28,95 – Monet oppilaistamme ovat opiskelleet hevosalan ammattilaisiksi ja toimihenkilöiksi, osa palannut meille takaisin opettajan töihin eli opettajatkin ovat omaa kasvatustyötä, Tuomas hymyilee. On myös hienoa, jos pääsen jatkossakin tsemppaamaan ratsastajana esteradoilla, se tuo intoa, iloa ja kilpailemisen jännitystä. Kaiken surun alla Tuomaksen sydämessä sykkii onnellisuus ja kiitollisuus. Elektrolyyttivalmiste auttaa parantamaan suorituskykyä ja palautumaan nopeammin. – Teen elämässäni juuri sitä mitä haluan. SUPREME HORSE CARE -tuotteet löydät Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustetuilta jälleenmyyjiltä. Arkistokuva Jutta Koivula. Niitä on nyt yli kymmenen YouTubessa. – Musiikkihommat lähtivät käsistä, se on tosi kivaa. Hiljainen tyytyväisyys arkeen tässä ja nyt. Hän juoksee joka vuosi ainakin yhden puolikkaan maratonin. Se pitää yllä myös juomahalukkuutta. Valoa ja varjoja. Vaikka elämässä on paljon surua, paljon on myös iloa. Palautumiseen ja lihaksiston toiminnan tukemiseen Supreme Horse Care -tuotteet valmistetaan Suomessa korkealuokkaisista raaka-aineista. Tuomas soittaa, säveltää ja laulaa. Musiikki on todella hienoa vastapainoa työlle ja on huippua, kun meillä on lasten ja heidän kavereidensa kanssa oma soittoyhteisö. Viime vuosina musiikista on tullut tärkeä osa elämää. Haaveet ovat oman elämän kokoisia. Zahrinilla eli Saaralla oli suuri merkitys koko perheelle sekä huikeana kilparatsuna että oman kasvatustyön kantatammana.. Unelmani on turvata maatilan ja ratsastuskoulun tulevaisuus, että tässä jatkuisi hyvä meno. Tuotteeseen on valikoitu tehokkaasti hyväksikäytettäviä raaka-aineita. Tyttäreni Ella ja Hilla alkoivat soittamaan ja mietin jos he pystyvät siihen, miksen minäkin. 1 kg 2 kg TARJOUS! SH C8 23 68 SH C8 23 76 Tarjous voimassa 31.5.2023 saaakka (12,48 / kg) Norm. 17,99 24,95 Supreme Horse Care Lihas E + seleeni Supreme Horse Care Elektrolyytti su pr em eh or se ca re .. Hänellä on myös oma bändi, Välähdyksiä-yhtye
huhtikuuta Hevoset-messujen yhteydessä. HIPPOS. Hevosgaalan juontaja Teemu Ahtee, FWB-yhdistyksen tapahtuman tekijänaiset Hanna Nyholm ja Pauliina Virta keskellään idean isä, puheenjohtaja Håkan Wahlman sekä toinen juontaja Emmi Korpiola. Gaala oli avoin kaikille hevosten ystäville ja houkutteli paikalla lähes 300 vierasta. Gaalassa palkittiin menestyneitä ratsastajia, kasvattajia, ratsastusurheilun ammattilaisia, vapaaehtoisia ja toimihenkilöitä. Sonja Holma Heidi Lammi ja Hanna Heinonen Hevosgaalassa tunnelma katossa Hevosalan ensimmäinen yhteinen palkitsemisilta, Hevosgaala 2023, järjestettiin SRL:n, FWB-yhdistyksen ja Suomen Hippoksen yhteistyönä Tampereella hotelli Rosendahlissa 15. Tapahtuma oli järjestäjien mukaan erittäin onnistunut ja sille toivotaan jatkoa tulevaisuudessa
FWB-yhdistyksen kultamerkin saivat FWB-hevosten pitkän linjan kasvattajat Anja Lönnholtz, Markus Lindblom ja Eeva-Liisa Penttilä. Vieressä kilparatsastaja Hanna-Maria Korpi Kultajousen tiimistä. Kunniamaininnat saivat Anne-Mari Pekonen ja Johanna Mikkola. Hevosgaalassa järjestettiin hyväntekeväisyyshuutokauppa, jonka tuotto ohjataan nuorten ratsastajien ja hevosten hyväksi. HIPPOS. Yksi vetonauloista oli Kyra Kyrklundin silinteri sekä käsin kirjoitettu, Max-hevoselle tehty Cabaret-kürohjelma CD-levyn kera, jonka huusi 3250 euron hintaan Alexander Tillander Oy:n toimitusjohtaja Katja Warborn. Huutokaupan tuotto oli upeat 11 600 euroa. Penttilä sai myös Suomen Hippoksen kultaisen ansiomerkin samoin kuin Tuula Pyöriä. FWB-yhdistyksen hopeamerkin vastaanottivat Anne Niemi, Anna Pajanen, Maucca Kärki, Kimmo Kinnunen, Siiri Kyrö ja Stella Hagelstam sekä pronssisen Hanna-Maria Korpi
Vuoden vastuullisuusteon taustavoimat Piia Nikka ja Antero Salja sekä SRL:n hallituksen edustaja Terhi Koipijärvi. HIPPOS. Vuoden ratsastuksenopettaja Tuomas Jauhiainen. Vuoden jäsentallin yrittäjäpari Auli ja Wouter Lamers. Jone Illi palkittiin sekä sykähdyttävimmästä hevoshetkestä että vuoden ratsastajana. Suomen Ratsastajainliiton Vuoden palkittavat 2022 VUODEN SYKÄHDYTTÄVIN HEVOSHETKI Jone Illin junioreiden EM-kulta esteratsastuksessa VUODEN RATSASTAJA Jone Illi, Myrkyn Yksityisratsastajat VUODEN RATSASTUKSENOPETTAJA Tuomas Jauhiainen, Kuopion Ratsastajat VUODEN HEVONEN Wolle Wolkenstein, omistajat Martti ja Seija Paloheimo, ratsastajat tyttäret Ella ja Veera VUODEN RATSASTUSNUORI Eemil Porola, Ruukki Rangers VUODEN JÄSENTALLI LaKu Stall VUODEN RATSASTUSSEURA Järvenpään Ratsastusseura VUODEN VAPAAEHTOINEN Marja Uusitalo, Husön Ratsastajat VUODEN VASTUULLISUUSTEKO Hämeen aluejaoston ja muiden hevostoimijoiden luentosarja Vuoden vapaaehtoinen Marja Uusitalo. Vuoden seuran, Järvenpään Ratsastusseuran, edustajat. Wolle Wolkensteinin perhe: Ella, Veera, Seija ja Martti Paloheimo
liput myynnissä nyt! Hevoset Bastionissa 7.–11.6.2023 Haminassa Tule kokemaan unohtumatonta hevostunnelmaa maailmanluokan pikkukaupunki Haminaan! • Vauhdikkaat Cityravit keskellä kaupunkia • Huikeita esteja kouluratsastuskilpailuja Hamina Bastionin areenalla • Monipuolisia taidenäyttelyitä ja expoja • Lasten kesäpuisto täynnä iloista tekemistä • Valloittavia hevosnäytöksiä sekä paljon muuta! Hamina maailmanluokan hevoskaupunki hevosetbastionissa.fi
Mestarin kotona Viime vuoden sykähdyttävin hetki koettiin ratsastusurheilussa, kun Jone Illi, 15, laukkasi yli maalilinjan tuoreena Euroopan mestarina junioreiden esteratsastuksessa – ensimmäisenä juniorivuotenaan. Sonja Holma V uo d e n ra t s a s t aj a HIPPOS. Jone valittiin selkeällä äänienemmistöllä myös Vuoden ratsastajaksi 2022
HIPPOS
Ystäviä molemmilla on sekä koulusta että tallilta. – Voisin hyvin ajatella urheilutoimittajan tai selostajan työtä aikuisena, Jone virnistää. Ihan normiarkea on eletty, mediassa on ehkä ollut vain vähän enemmän juttuja, Jone toteaa. Samoin kuin lapsia, myöskään hevosia ei rasiteta liian kovalla treenillä. Edes Piparin utelias kuono ei haittaa varsaa, vaikka hereillä ollessaan se voi olla hyvinkin vallaton ja vauhdikas. VUODEN RATSASTAJA Vuoden ratsastaja 2022 Jone Illi Karijokelainen Jone Illi voitti junioreiden kirkkaimmat mitalit esteratsastuksessa EM-, PM-, SM-kilpailuissa. Jonella on ratsastuksessa tällä hetkellä neljä hevosta, Sanilla kolme. Ehkä muiltakin luokilta oppilaat tietävät nyt kuka olen, onneksi ei tapahtunut mitään muuta suurta muutosta. – Mestaruus ei herättänyt onneksi koulussa hirveästi huomiota, kaverit ja opettajat kyllä onnittelivat. Sopiva treeni tuottaa kovan kunnon Tallin isossa ryhmäkarsinassa lasten entinen kisaratsu Klaara ottaa tulijat vastaan rennon suopeasti kauniin orivarsansa kanssa. Käytössä on lisäksi kävelykone. Sen kaveri Oreo on lähtenyt aamutuimaan koiranäyttelyyn. Lasten kilpahevosilla on viikossa yksi tai kaksi vapaapäivää, niitä ratsastavat tarvittaessa myös tallin osaavat työntekijät. Vastuuvalmentajana Nevala auttaa myös kisoissa, katsoo ratoja ja pohtii Sannan tukena kisasuunnitelmia ja hevoshankintoja. Ratsastuksen ohessa aikaa jää koululle, kavereille ja muille kiinnostuksen kohteille. Jone ja Pipari-gorgi. Tunnelma on välitön, luonteva ja lämmin. Hevosten kanssa olemisesta ja tekemisestä nautitaan aidosti. Lapset Jone ja Sani tulevat äidin huhuilusta huoneistaan. PM-estehopeaa ja joukkuekultaa lapsiratsastajissa. Hän on aina mukava ja iloinen, auttaa usein tallissakin, vaikka ei edes pyytäisi, Sani kertoo. one Illin Euroopan mestaruudessa kyseessä ei ollut onnenkantamoinen tai sattuma, vaan pitkän ja määrätietoisen jatkumon tulos, takana tunteja ja vuosia satulassa arkitreenissä. Levon ja harjoittelun oikea suhde on tärkeä, samoin laatu. Väittäisin silti, että hevosemme ovat aika kovassa kunnossa, Sanna sanoo. Lahjakas nuori ratsastaja saavutti yli 30 kansainvälistä luokkavoittoa kansainvälisistä kilpailuista. Iiro raottaa vähän silmiään ja jatkaa pötköttelyä mukavien rapsutusten keskellä. Tarkoitus on selvittää, millaista on mestarin kotoinen arkiharjoittelu, joka lennättää aina EM-kultamitalille asti. Oma kilpaura esteillä ja kouluradoilla jäi enemmän sivuun lasten aloittaessa kilpailemisen. Molemmat ratsastavat yhden tai kaksi hevosta arki-iltaisin Sannan silmän alla ratsastuskoulun tunneilla. – Jone on aika kiltti veli, joka auttaa tosi paljon sekä elämän asioissa että ratsastuksessa. Sanna Illi avaa kevättalvisena lauantaiaamuna Karijoen Myrkyn kylässä kotitalonsa oven hymyillen, jaloissa touhottaa iloisena Pipari-gorgi. Jone siirtyy syksyllä lukioon ja Sani yläasteelle. Pikkusisko Sani, 12, kirittää lujasti kannoilla, hallussa lukuisten voittojen ohella mm. Jone harrastaa laskettelua, jalkapalloa tulee pelattua sekä pihalla että tietokoneella. Sani istahtaa sohvan päätyyn, Jone päätyy loikoilemaan matolle aurinkoläikkään Piparin kaveriksi. Opin siellä, ettei hevosia liikuteta joka päivä. – Kumpaakaan lasta ei tarvitse patistaa ratsaille, kysyvät itse mikä hevonen otetaan tänään, Sanna kertoo. – Tärkeintä on, että liikunta on johHIPPOS. Oleellinen osa menestystä ratsastuksessa on vahva tiimi, Illeillä sen ytimessä on luja ja yhtenäinen hevosperhe. Illien perheessä harjoitellaan tosissaan mutta ei totisesti. Jone edustaa Myrkyn Yksityisratsastajia. Sen ohella Jonella on plakkarissa SMja PM-kultien ohella jo 44 kansainvälistä luokkavoittoa. Yhteen hiileen puhaltaminen ja mukava rentous leimaa kaikkea tekemistä. Viikonloppuisin on valmennuksia joko Kari Nevalan kanssa tai Talenttoiminnassa. Matseja seuratessa koko perhe saa jakaa Jonen eläytymisen ja eloisat selostukset. Opiskelu sujuu molemmilta hyvin, Sani sai juuri ruotsin kokeesta 9,5. – Olin nuorena töissä ravitallilla. Oppia haetaan myös Ad Van De Weteringin ja Marina Ehrnroothin maajoukkuevalmennuksissa. Mailaa ei puristeta, mikä on varmasti hyvä valinta sekä lasten että hevosten kannalta. Muut hevoset paistattelevat päivää rennosti tarhoissaan, osa popsii heinää. Sanna on mastertason ratsastuksenopettaja ja valmentaja
Koulutreenien jälkeen hevosillamme on useammin hiki kuin estetreenien, jotka ovat lähinnä tekniikkaharjoittelua. Pikkusisko Sani Illi. – Elsan kanssa tehdään kyllä vähiten, se osaa hommansa eikä sitä tarvitse enää opettaa. Kevättä kohti tehdään enemmän työtä esteillä. Elsa on rauhallisempi, mutta puheliain. – Joulu–tammikuussa on kevyempää, mennään kavalettija puomitehtäviä. Kotona hypätään koko ajan pienempää kuin kisoissa. Se hörisee aina tarhassa, kun tulen koulusta kotiin. Hyvää säilöheinää, puoli litraa kauraa ja saman verran väkirehua sekä päälle kivennäiset ja vitamiinit. Joka hevonen hyppää kerran tai kaksi viikossa ja valmennuksissa. Pystyn aika hyvin lukemaan kaikkia hevosiani, mutta Elsaa luen kuin kirjaa, Jone sanoo. Kaikki hevoseni ovat erilaisia ratsastaa, mutta tosi sosiaalisia ja leikkisiä, pökkäävät turvalla kypärää ja vaikka mitä. Väsyneellä hevosella ei kannata hypätä esteitä, virheiden riski on silloin paljon suurempi. Ja kukas sinä olitkaan. Virheet noteerataan ja niistä opitaan Jone ratsastaa varsin tasapuolisesti kaikilla hevosillaan. Muuten työskennellään sileällä, Sanna kertoo. Iiro eli I'll Ignore (Carlos II – Cassini II) on lasten entisen kilparatsun, Klaaran eli Claire II:n varsa. Hevosilla on yksinkertainen perusruokinta. Jonen ajattelutapa ratsastuksesta on Ihan normiarkea on eletty, mediassa on ehkä ollut vain vähän enemmän juttuja. Hevosten vuosi rytmitetään lepoja treenikausiin. donmukaista ja lapset ja juniorit eivät ratsasta vain yksin, vaan säännöllisesti tunnilla tai silmän alla. HIPPOS
Usein iskä on eniten innoissaan lähtemään. Kotikisoissa Jone oli viime kesänä Helpossa B:ssä neljäs. Kisareissuilla Jukka kuljettaa hevoset ja kuvaa radat. Jens Fredrickson sanoi tämän minulle Horse Showssa. Se on hänen mukaansa yksi syy, miksi hevosihmisten lapset usein pärjäävät ratsastuksessa, Sanna kertoo. Sani on kilpaillut hyvällä menestyksellä myös kouluratsastuksessa, tuloksena viime vuonna lasten aluemestaruushopeaa. Suunnitelmat elävät tilanteen mukaan Hevoset ja kilpaileminen ovat perheen yhteinen mielenkiinto ja harrastus. Sopiva tekemisen rentous auttaa suhtautumaan virheisiin rakentavasti. Mutta pystyn nollaamaan itseni hyvin, menen vain seuraavan hevosen selkään ja yritän paremmin. Sanna näkisi Sanin mieluusti useammin myös kouluradoilla. – Jukka oli aluksi sitä mieltä, ettei kannata mennä EM:iin, kun sinne saa vain yhden hevosen mukaan ja matka Espanjaan on todella pitkä. – Ennen ajattelin enemmän sitä, miten pitää itse ratsastaa, nyt mietin enemmän myös hevosen kehittymistä. ”Mustikkia” tarjottiin Belgiasta ratsastuskouluun, ja videolla se meni pikkutytön kanssa sarjavaihtoja ykkösellä Hollannissa. Sani ja Jone kuuntelevat keskittyneinä ja ratsastavat huolella ja kauniisti. Niitä seuraavat isot kansalliset estekisat ja kolmantena viikonloppuna suomenhevosten koulumestaruudet. Hyppysissä on myös taito nostaa hevoset kuntoon ja pitää ne myös pitkään kisakuosissa. Taitojen hiontaa koulusatulassa Sani ja Jone laittavat tallissa hevoset kuntoon, on mukavaa ja viihtyisää. Hyvässä arjessa ja treenissä hevosystävien kanssa, yhdessä koko perheen voimin ja rennolla fiiliksellä. Kädet ojentavat nopeasti harjan tai riimunnarun sitä tarvitsevalle. Kun tulen radalta ja olen ratsastanut huonosti, se kyllä harmittaa. Kisareissuilla perhe asuu hevosautossa ja viettää paljon aikaa sekä yhdessä että hevostuttavien kanssa. Jukka rakensi tallin viereen pari vuotta sitten kansainväliset mitat täyttävän kilpakentän, jolla hypätään Pohjola-sarjan osakilpailu heinäkuun lopulla Myrkyn Ratsukarnevaaleissa. – Jukka ei pidä ääntä itsestään, mutta joka kerran kun lapsilla on valmennus, hän käy vähintään vilkaisemassa menoa, Sanna sanoo. urakoitsija, mutta hän huolehtii myös monista tilan konetöistä, kuten lanauksesta ja aurauksesta. ”Tilda” toipui tapaturmasta varsavapaalla, ja kasvattajan luovuttua hevosista hän ehdotti tammaa Sannalle. Perheen hevostausta antaa realismia tekemiseen. Harjoitellaan ja hiotaan perusteellisesti perusasioita, temput saavat vielä odottaa. Radat eivät ole välttämättä sen kummempia kuin täällä, mutta jos voin pärjätä sielläkin muita vastaan, se kasvattaa voitonhalua. Haetaan reagointia kevyelle avulle, hevosen rentoutumista, askellajien laadukkuutta ja sopivaa taipumisastetta. Kansainvälisissä kisoissa on hieno, isojen kisojen fiilis. Kirsi on Sannan vanha ystävä ja mentori Ypäjän masterkurssilta. Äiti Sanna pyörittää Suupohjan Ratsutallin ohella kodin ja kisasysteemin, hankkii hevoset ja suunnittelee treenit. Ratsastajan on hyvä ainakin tietää, miltä tuntuu tehdä vaihdot ykkösellä tai ratsastaa piaffea, Sanna sanoo. Mutta ne siintävät vielä kaukana, keskittyminen on tässä ja nyt. – Kouluhevosprojektimme liittyy nimenomaan ratsastajana kehittymiseen. Jone nauttii kisaelämästä sekä kotimaassa että ulkomailla. Puoliaskelista ja piaffesta esimerkiksi ajatellaan, että niitä tekevät vain gp-hevoset, mutta kyllä niitä voi opettaa muillekin. Suhtaudun epäonnistumisiin aika iisisti. Hän seuraa Jonea ja Sania hevosineen tarkoin silmin. Omassa ratsastuksessani haluan kehittää kehonhallintaa, että saan ratsastettua hevosen aidosti läpi ja se on rento ja venyttää kaulaansa, kun löysään ohjat loppuravissa. Kun ohjat koottiin käsiin uudessa kodissa, tamma tarjosi rauhallisesti hienoa piaffea. Kun mukaan saatiin sitten toinenkin suomalaisratsastaja, päätimme lähteä, Sanna kertoo. Miksi murehtia, se vie energiaa turhaan, Jone sanoo. Päätös EM-kilpailuihin lähdöstä syntyi viime vuonna vasta Norjan Drammenin kevätkisojen jälkeen. Lasten kilpailukalenteria suunnitellaan harkiten, mutta ei ryppy otsassa, vaan tilanteen ja fiiliksen mukaan. Perheen isä Jukka on rakennusalan Lasten kilpailukalenteria suunnitellaan harkiten, mutta ei ryppy otsassa, vaan tilanteen ja fiiliksen mukaan. – Ja jos ensin itse ratsastaa hevosella, joka jo osaa tietyn asian, sen jälkeen sama asia on paljon helpompi yrittää opettaa toiselle hevoselle. Sanna seuraa valmennusta maneesissa, Jukan hiljainen hahmo on ilmestynyt vaivihkaa katsomoon. – Kisoissa tapaa vanhoja kavereita ja tutustuu uusiin ihmisiin. Ratsastuskoulun tallissa ja pihatoissa asuu yli neljäkymmentä hevosta. Usein hevosta on katsottu ensin jollekin tuttavalle, mutta lopulta se päätyy mutkien kautta Illien talliin. Drammenissa meille tultiin sanomaan, että kai Jone on lähdössä, hänellä on tosi hyvät mahdollisuudet pärjätä. Kukaan perheessämme ei ole kovin suunnitelmallinen. Tykkään, että pitkälle koulutetut hevoset tuovat ratsastukseen paljon tärkeää lisää. – En stressaa mistään, elän päivä kerrallaan. – Sani olisi hyvin voinut tänä vuonna tähdätä lapsiratsastajien SM-kouluun, mutta kisat ovat päällekkäin SM-esteiden kanssa, Sanna harmittelee. Jos keksitään, että lähdetään vaikka lomalle, se tehdään yleensä saman tien, kun joku toinen taas varaa matkansa jo puoli vuotta aiemmin, Jone kertoo. Iltapäivällä molempia odottaa Kirsi Hagnerin valmennus äidin uusilla löydöillä, osaavilla kouluhevosilla. HIPPOS. On parempi kuitenkin tietää, mistä virhe johtui, koska silloin siitä on mahdollista oppia. Kesän suunnitelmissa ovat viime vuoden tapaan SMja PM-kisat, toivon mukaan myös EM-areenat. VUODEN RATSASTAJA muuttunut taitojen ja kokemuksen karttuessa. – Jos vanhemmat eivät tiedä ratsastuksesta, sanotaan helposti, että oli huonoa tuuria, kun ei mennyt hyvin. Virheet noteerataan, niistä opitaan, mutta niitä ei jäädä murehtimaan. Yksi Sannan ehdoton kyky on löytää hyviä hevosia suht huokeaan hintaan. – Yhdessä reissaaminen on meille elämäntapa. Kun taas menee hyvin, sitä ei pidetä onnen ansiona
– Koko systeemi on huolella rakennettu ja hyvin toimiva. sarjavaihdot. Hän on mukana myös kilpailuissa, suunnittelussa, hevosvalinnoissa ja kokonaissysteemin tukena. Kun voitat Jonen, voitat kenet vain! Jone ja Sanin Illin vastuuvalmentaja Kari Nevala on ollut pitkään matkassa reitittämässä nuoria kohti menestystä. Vaikka lopullinen päätös EM:iin lähdöstä tehtiin vasta myöhäisessä vaiheessa kesällä, kisoihin oli valmistauduttu jo kaukaa ja huolella. – Tietysti kummallakin on valtava määrä luontaista lahjakkuutta, siltä osin molemmat ovat todella poikkeuksellisia. – Mukana kaikessa tekemisessä kulkee rentous. Jos ei onnistu, maailma ei kaadu siihen, tulee seuraava suoritus. Sama koskee Sania. – Kotona Jonella ja Sanilla kaikki on hyvin tavallista. Sanilla on kova mittari isoveljessään. Ratsastus ei ole heille vain hevosten liikuttelua, vaan molemmat tekevät töitä ja harjoittelevat paljon silmän alla. Kun ratsastusta korjataan koko ajan, ei pääse syntymään virheitä, Kari toteaa. Menestyksen takana on myös toimiva kokonaissysteemi ja perheen oman ratsastuskoulun tarjoamat harjoittelupuitteet. Jone ja kouluratsu Notholmens Tilde. Kasvattaja Hanna Esch palkittiin Hevosgaalassa parhaan FWB-hevosen, Notholmen Linzanon, kasvattajana. Hän on aina halunnut voittaa Jonen, ja kun voitat Jonen, voitat kenet vain! Ku va He id i La m m i HIPPOS. Äiti Sanna Illi, Jone ja kouluvalmentaja Kirsi Hagner. He eivät ole siellä mitään maailmantähtiä, osallistuvat tunneille muiden kanssa ratsastuskoulussa. Sani ja Belgiasta ratsastuskoululle tullut Simon vd Stuyver, joka on yllättävän osaava kouluratsu, tekee mm. Jokaisella on oma tehtävänsä ja se on hyvin selkeää. – Kun kilpailuihin lähdetään, siellä ollaan valmiita ratsastamaan kilpaa, ei mennä vain harjoittelemaan tai hakemaan kokemusta. Jonella ja Sanilla on aina lupa voittaa, mutta ei pakkoa. Sanna huolehtii koko ajan, että molemmilla lapsilla on tehtäviinsä sopivia hevosia. Kari valmentaa molempia kotitallilla Myrkyssä. Jone on hyvä keskittymään ja paranee vain paineen alla, hyvä kilpailija. Mutta sen verran pitkälle kumpikin on päässyt, että pelkkä lahjakkuus ei selitä kaikkea. Myös hyvä asenne ratkaisee
Tavoitteena on tulla esteelle samanlaisessa laukassa kuin missä jatketaan seuraava esteväli. Väärin mitattuna harjoituksista voi tulla jopa vaarallisia. Ratsastaja siis miettii, kuinka monta laukka-askelta hänen kannattaa hevosellaan ratsastaa mittaamaansa esteväliin. Maneesissa seinät hidastavat vauhtia ja lyhentävät laukkaaskelta. Keväistä aurinkoa tulvii sisään isoista ikkunoista. Välit mitataan aina esteen takareunasta seuraavan esteen etureunaan. Estevälien mittaaminen ja estetehtävien rakentaminen vaatii paljon kokemusta ja hyvää hevostaitoa. Paikka on Marinan kotitalli Svartvik Stables Kirkkonummella. Mittaaminen kuuluu esteratsastajan perustaitoihin ja sitä voi harjoitella alkuun vaikkapa mittanauhan kanssa. Lyhyemmillä esteväleillä voi hakea ratsukolle rauhaa etenemiseen ja pidemmillä taas tavoitella reippaampaa menoa, Marina sanoo. – Ammattilainen osaa arvioida tilanteet oikein. On vakioitava oma askeleensa ja löydettävä riittävä tarkkuus. Hevosen laukka-askel on keskimäärin 3,5 metriä, mutta se vaihtelee paljon hevosen ja tilanteen mukaan. Pyydä ammattilainen avuksi, kun rakennat tai hyppäät esteitä. Ratsastuskoulujen opettajat tuntevat opetushevosensa ja oppilaansa ja tekevät esteharjoituksista mahdollisimman turvallisia. Yhden laukka-askeleen sarjaväli voi vaihdella hevosesta ja tilanteesta riippuen 5,4 metristä 7,2 metriin. Muokkasin ruotsalaisten tekemän taulukon avuksi ratsastajillemme, Marina sanoo. Kaikki harjoitukset voi tehdä myös pelkillä puomeilla ja kavaleteilla. Yhteistyötä Marinan kanssa on jatkunut reilut puoli vuotta. Laukkaa lyhennetään kokoamalla hevosta ja pidennetään ratsastamalla reippaammin eteenpäin. Yksi heistä on maneesiin saapunut 15-vuotias Matilda Santala hevosellaan Frida. Esterata ei ole vain menoa ja meininkiä, vaan se on tarkkoja välimatkoja, suunniteltua etenemistä ja keskittymistä. – Usein radankävelyssä puhutaan vain laukka-askelista, mutta on hyvä muistaa myös metrit. Matilda on menestynyt hienosti taitoarvosteluissa aina Helsinki Horse Show´ta myöten. Valmennettavia tallissa on kolmisenkymmentä. Taitava ratsastaja tuntee hevosensa laukka-askeleen pituuden eri olosuhteissa ja osaa myös tarvittaessa muuttaa sitä. Suoralla uralla tätä vaihtoehtoa ei ole. Metrimäärä muutetaan laukka-askeliksi. Valmentaja myös päättää, mitä asiaa milloinkin harjoitellaan. Isolla ulkokentällä laukka-askel on yleensä pidempi kuin hallissa. Marina muistuttaa, että tietty määrä laukka-askelia on helpompi sovittaa kaarevalle uralle kuin suoralle uralle, koska kaaresta voi tehdä isomman tai pienemmän. Aloittelevan ratsastajan on hyvä päästä harjoittelemaan juuri sopivilla esteväleillä ilman tarvetta muuttaa hevosen perusetenemistä. HIPPOS. Hänen on tunnettava hevosensa laukka-askeleen pituus. Väli pyritään rakentamaan hevoselle mahdollisimman sopivaksi. Marina suosii valmennuksessaan ratsukon tasaisuutta ja kuuliaisuutta esteradalla. Hippos-lehden estetreeneissä saadaan hyödyllisiä harjoituksia, tietoa ja vinkkejä SRL:n liittoja maajoukkuevalmentajilta. Laukka-askeleen pituus ja etenemisen rytmi säilyvät mahdollisimman tasaisina läpi koko radan. Sekin on hyvä tietää, että esteiden noustessa korkeammiksi optimaalinen esteväli pitenee, koska hevosen hyppykaari esteen yli suurenee ja ensimmäinen laukka-askel seuraavalle esteelle lähtee kauempaa esteen takaa. Esimerkiksi väärään paikkaan sijoitettu apupuomi voi estää hevosta hyppäämästä. S RL:n ponija lapsiratsastajien maajoukkuevalmentaja Marina Ehrnrooth ahertaa esteiden parissa kauniissa maneesissa, jossa on puukaaria tukirakenteina. Harjoitukset tehtiin maneesissa, joka on kooltaan 58 x 23 metriä. Yleisesti laukka-askeleen pituus on lyhyempi poneilla kuin hevosilla. E s t e tr ee n i Katri Klinga Heidi Lammi Estevälit tutuiksi ja laukkaaskeleet haltuun Hyvä ratsastus vaatii paljon tunnetta ja rohkeutta, mutta siihen kuuluvat olennaisesti myös mitat ja luvut, kuten kaikkeen urheiluun. Marina askeltaa tarkkaa mittaa esteiden väleihin. Laukan säätely on perusratsastusta, jota oppii vain harjoittelemalla
Ei ole tarkoitus kiihdyttää vauhtia. en välissä on 2,5 metriä. Puomeja lähestytään molemmista suunnista. 1 a) Ravipuomien välissä on 1,1 metriä. LaukkapuomiHarjoitus 1 b) Laukkapuomit, suunnanmuutos ja laukanvaihto. Alkuverryttely ravija laukkapuomeilla Harjoitus 1 a) Marina teettää harjoitusten aluksi usein ravipuomeja, jotka ylitetään helposti ja rennosti. Sujuvat vaihdot pitää opettaa jo nuorelle estehevoselle, sillä ravin kautta laukan vaihtaminen rikkoo etenemisen rytmin. Tehtävä pidetään hevoselle helppona ja rentona alkuverryttelynä. HIPPOS. Kaarteissa hevosta taivutetaan sisäpohkeen ympäri. 1 b) Seuraavaksi siirrytään laukkapuomeille, jotka on sijoitettu ravipuomien tapaan radan keskelle. Harjoitus aloitetaan lyhyesti ravipuomeilla ja pian jatketaan laukkapuomeille. Marina muistuttaa, että ravipuomit sopivat kaikille, eivät vain esteratsastajille. Ratsastaja ei saa kaatua uuden laukan puolelle. Tavoitteena on helppo laukanvaihto, jonka ei tarvitse tapahtua askeleessa, vaan sujuvuus on tärkeintä. Ennen puomeja tasapainotetaan hevosta ja puomien jälkeen hevonen pidetään kontrollissa. Yleensä laukka vaihtuu jälkimmäisen puomin päällä, kun ratsastaja kertoo hevoselle, mihin suuntaan jatketaan. Lopuksi harjoitukseen lisätään suunnanvaihto ja samalla vaihdetaan laukkaa
Pyydä opettaja tai valmentaja avuksi, kun rakennat ja hyppäät esteitä. Esteväli on molemmissa linjoissa sama. Esteväleihin vaikuttavat muun muassa hevosen laukka-askeleen pituus, hallin tai kentän koko ja ratsastuksen rytmi. Esteiden välit noin metrin korkuisille esteille Hevonen Iso poni tai suomenhevonen Pieni poni Ravipuomit 1,1–1,3 m 1–1,1 m 0,8–0,9 m Ravipuomi + este 2,5 m 2,3 m 1,9 m Laukkapuomi + este 3–3,25 m 2,75–3 m 2,25–2,5 m 1 laukkaaskeleen väli 6,8–7,2 m 6,5–6,9 m 5,4–5,8 m 2 laukkaaskeleen väli 10–10,5 m 9,8–10 m 7,9–8,4 m 3 laukkaaskeleen väli 14,2–15,2 m 13,2–14,2 m 11,5–12,5 m 4 laukkaaskeleen väli 17,8–18,8 m 16,5–17,5 m 14–15 m 5 laukkaaskeleen väli 21–22,5 m 19,8–20,8 m 16,5–17,5 m 6 laukkaaskeleen väli 24,5–26,5 m 23–24 m 20,5–21,5 m HIPPOS. Harjoituksen 3 kolme punavalkoisista kavalettia voidaan ylittää joko kaarevilla urilla tai suoraan. Harjoituksessa 4 hypätään suoraan pystyltä pystylle tai kaarevalla uralla pystyltä okserille. Harjoitus 1 aloitetaan ravipuomeilla. ESTETREENI Harjoituksessa 2 hypätään kahta vihreävalkoista kavalettia kaarevalla uralla molempiin suuntiin. Suuremmilla esteillä välit ovat pidemmät, koska hevosen hyppykaari laajenee. Taulukon mitat soveltuvat noin metrin korkuisille esteille. 21,5 m 16 m 16 m 5,8 m a 1,1 m b 2,5 m Mitat ovat suuntaa antavia
Tehtävä tehdään myös toiseen suuntaan ja kolmen laukka-askeleen jälkeen on yllättävän haastavaa palata kaariin ja viiteen laukka-askeleeseen. Marinan ”leikkitehtävä” haastaa ratsukkoa monella tapaa. Harjoitukseen voidaan lisätä useampia kavaletteja, jolloin tehtävä muuttuu vaativaksi voimaharjoitteluksi. Kolme kavalettia sijoitetaan kahdelle kaarelle 16 metrin välein. Aina voi myös palata taaksepäin helpompaan tehtävään. Marina muistuttaa, että harjoitus päätetään aina onnistuneeseen suoritukseen. HIPPOS. Hevoset ovat erilaisia ja joillekin vain osa tehtävästä sopii juuri senhetkiseen tilanteeseen. Tehtävä kannattaa pitää lyhyenä, sillä kaarevalla uralla työskentely on hevoselle raskasta. Ratsastajan on myös uskallettava muuttua nopeasti, kun hitaamman vauhdin jälkeen tavoitellaan ratatempoa. Tavoitteena on taivuttaa hevosta sisäpohkeen ympäri. Väliin otetaan yksi laukka-askel. mättä vinossa olevista kavaleteista. Samaan esteväliin eri määrä laukka-askelia Jumppatehtävä kavaleiteilla kaarevalla uralla Kaarevalle uralle sijoitetut kavaletit kertovat, onko hevonen suora. Tavoitteena on, että ponnistusaskel kavaletille on samanlainen kuin tehtävän muutkin laukka-askeleet. Tehtävä auttaa huomaamaan reittivalinnan ja kaarien merkityksen esteratsastuksessa. Kaaret kannattaa tehdä mahdollisimman isoiksi, jotta saa vaaditut laukka-askeleet mahtumaan väleihin. Välit tähdätään kolmella laukka-askeleella ja aivan suoralla linjalla. Väli on hieman normaalia lyhyempi, koska tehtävän kaari hidastaa laukkaa. Eri yhdistelmillä tehtävään saa paljon lisähaastetta vaikkapa ratsastamalla ensimmäisen välin neljällä ja toisen välin viidellä laukkaaskeleella. Matilda ja Frida onnistuivat haastavassa ”leikkitehtävässä” mainiosti. Tehtävä tehdään molempiin suuntiin. Tehtävä aloitetaan ratsastamalla viisi laukka-askelta kavalettien väleihin. Tämä tehtävä sopii kokeneemmille ratsukoille valmentajan silmän alla. Harjoitus on helppo toteuttaa samaan aikaan erilaukkaisilla hevosilla, kun hyppäämisen voi sijoittaa enemmän kavalettien ulkotai sisäreunaan laukka-askeleen pituuden mukaan. Hevonen siis hyppää kavalettien yli taipuneena. Seuraavaksi humputellaan menemään ja hypätään suoraan koko linja välittäKavaletit on sijoitettu kaarevalle uralle ja niiden välissä on 5,8 metriä. Parhaiten tehtävä onnistuu, jos jo ensimmäiselle kavaletille ratsastaa hevosen sopivasti koottuna. Tehtävä kertoo, onko hevonen vino jompaankumpaan suuntaan, kaatuuko se sisään vai pyrkiikö ulos. Seuraavaksi välit ratsastetaan neljällä laukka-askeleella, jolloin ratsastaminen onnistuu pehmeämmin ja loivemmin kaarin. Marina teettää tehtävää usein maajoukkueleireillä ponija lapsiratsastajille. Silloin ratsastajalta ja hevoselta vaaditaan tosin jo paljon osaamista
Sama etäisyys on pystyltä hieman sivuun sijoitetulle okserille. Kun esteet nousevat korkeammiksi väleihin ratsastetaan viisi laukka-askelta. Ennen estettä ja sen jälkeen jatketaan samanlaisessa laukassa. ESTETREENI Suoran ja kaarevan uran vaikutus estevälien ratsastamiseen Lopuksi päästään varsinaisille esteille eli kahden pystyn suoralle linjalle ja vieressä olevalle okserille. Marina Ehrnrooth Marina on toiminut syksystä 2015 asti SRL:n ponija lapsiratsastajien maajoukkuevalmentajana. Tehtävässä harjoitellaan alkuun kuuden laukka-askeleen ratsastamista esteiden väliin suoralla uralla ja kaarevalla uralla. HIPPOS. Herkkä tamma Frida on ollut Matildalla nyt puolitoista vuotta. Matilda Santala, 15 ja Frida, 13 Ratsukon tavoitteena on hypätä tulevalla kaudella 100–110 cm:n ratoja. Eli sillä laukalla tullaan sisään, millä jatketaan esteen jälkeen seuraavalle esteelle. Tavoitteena harjoituksessa on tasainen laukka, sama laukka jo kaarteessa ja lähestymisessä esteelle kuin esteiden väleissäkin. Menestystä on tullut Horse Show´n taitoarvosteluista ja sinne tähdätään tänäkin vuonna. Hän vastaa Kirkkonummella sijaitsevan Svartvik Stablesin toiminnasta sekä kouluttaa omia ja asiakkaiden hevosia. Ratsastaja huomaa, kuinka kaarevalla uralla pystyy muokkaamaan laukkaaskelien määrää helpommin kuin suoralla uralla. Lisäksi esteet ovat eri estetyyppiä eli pystyltä voidaan tulla kaarevasti okserille tai suoraan pystylle tai okserilta kaarevasti pystylle. Matilda totesi, että päivän harjoituksissa oli tärkeää säilyttää tasainen rytmi ja huolehtia siitä, ettei valu kaarteissa ulos linjoilta. Huippuratsu Evli Ellingtonin on tarkoitus aloittaa kausi ulkokentillä. Marina on ammattiratsastaja ja -valmentaja, jolla on II-tason valmentajaoikeuksien lisäksi AMK liikunnanohjaajan tutkinto. Marinalla on PMja SM-mitalien lisäksi lukuisia voittoja ja sijoituksia kansallisista ja kansainvälisitä kilpailuista aina 150 cm:n tasolle asti. Marinan valmennusfilosofiaan kuuluvat tasaisuus ja kuuliaisuus ja tämä harjoitus opettaa ratsastajalle juuri myös näitä asioita. Suora etäisyys pystyltä pystylle on 21,5 metriä. Näitä kolmea estettä hypätään erilaisin yhdistelmin. Muitakin lupaavia ratsuja nähdään tällä kaudella Marinan alla esteradoilla. Lisäksi okserille pitää ratsastaa hieman reippaammin kuin pystyesteelle, koska esteessä on pituutta
SELO E 900 g ja 1,8 kg Orgaaninen eli suoraan luonnosta peräisin oleva seleeni sekä Evitamiini ja inuliini. PSYLLIUM 2,5 kg, 5 kg ja 25 kg Siemenet hoitavat tehokkaasti ylimääräisen maa-aineksen pois hevosen suolistosta! Lisää suoraan kostean rehun joukkoon, ei tarvitse liottaa tai turvottaa, joten hevoset syövät tämän mieluusti. Sisältää kaikki tärkeät B-vitamiinit. luuston, lihaksiston ja nivelten rakenteisiin ja toimintaan sekä moniin muihin kehon toimintoihin. Sopii kaikille hevosille, vain annostelu on erilainen hevosen tarpeen mukaan! 1 litra riittää noin kuukauden. 1 litra ja 1 kg antavat noin 20 annosta. Saatavilla myös omenan makuinen ja tuoksuinen Psyllium nirsoille kavereille! Riittoisa, viisi kiloa riittää kahteen tehokkaaseen puhdistuskuuriin! SUN FEEDER 1 l ja 2,5 l Hevosesi aurinko ympäri vuoden! Sisältää B1-, B2-, B6ja B12-vitamiinit sekä myös A-, Dja C-vitamiinit, joita saadaan auringonvalosta ja laidunruohosta. Erityisesti kesäihottumahevosilla, mutta myös, kun hevonen ei laidunna tai on päivät tallissa, tuolloin nämä vitamiinit tulee lisätä ruokintaan. E-vitamiini on tärkeä kaikille hevosille ja tarve nousee mm. Maittava nestemäinen vitamiinivalmiste ympärivuotiseen käyttöön! 1 litra riittää noin kuukauden. 1,2 kg antaa 60 päiväannosta, riittoisa! LIHAS MUSKEL E 900 g ja 1,8 kg Puhdas E-vitamiinivalmiste. kuljetuksen, kovan harjoittelun ja karvanvaihdon yhteydessä. V.S.L 1 l ja 5 l / 1 kg, 2,5 kg ja 10 kg E-vitamiinivalmiste nesteenä ja jauheena, sisältäen seleenin ja lysiinin. Hyvinvointia – Välittämistä – Huolenpitoa BIOMINERAL TOTAL 1,2 kg ja 3,6 kg Kaiken tarvittavan sisältävä mineraalivalmiste heinäruokinnan tueksi. 900 g antaa noin 40 päiväannosta. Valitse hevosellesi tunnettua laatua! 1 litra riittää noin kuukauden. V.S.L vaikuttaa positiivisesti kalsiumin imeytymiseen, lihasten kehittymiseen, hormonien tuotantoon ja vasta-aineiden kehittymiseen. Seuraa meitä myös somessa Tutustu tuotteisiin ja löydä lähin jälleenmyyjäsI www.fysiohealing.fi PUHTAASTI PUHTAASTI HEVOSESI RUOKINTAAN! HEVOSESI RUOKINTAAN!. E-vitamiini, seleeni ja L-lysiini ovat tärkeitä ravintoaineita lihasten kehittymiselle, suorituskyvylle ja palautumiselle. Turvaa hevosesi E-vitamiinin saanti laadukkaalla E-vitamiinilisällä. CHEVINAL 1 l, 2,5 l ja 5 l Täydellinen monivitamiinivalmiste hevosille turvallisen, hyvän ja monipuolisen ruokinnan perustaksi. Käytetään, kun rehun B-vitamiinipitoisuus ei riitä sekä mm. Sopii kaikille hevosille. Sopii kaikille hevosille, eritoten kilpahevosille, lisäämään E-vitamiinia ja seleeniä ruokintaan. 020 712 1515 e-mail: myynti@fysiohealing. Maahantuonti ja Markkinointi: Fysio Healing Oy, Hämeentie 37, 24100 Salo • puh. Ei lisättyä sokeria! SHY FEEDER B 1 l, 2,5 l ja 5 l Huippusuosittu, maittava B-vitamiinivalmiste, joka on käytössä kautta maailman. • www.fysiohealing. Seleeni ja Evitamiini sekä täydentävät että vahvistavat toistensa vaikutusta. Tärkeää E-vitamiinia hevosen lihaksistolleja koko elimistölle. Sopii kaikille hevosille. 900g antaa noin 40 päiväannosta. Chevinal on hiivauute/hunajapohjainen vitamiinitiiviste, joka sisältää kaikki hevosesi tarvitsemat vitamiinit, hivenaineet ja aminohapot. valmennuksessa, kasvun ja tiineyden aikana. Sisältää tärkeimmät pääkivennäiset ja hivenaineet, näitä tarvitaan mm
Turvallisuuden tunne auttaa varsaa oppimaan HIPPOS
Toisaalta taas kuormittava stressi ja ikävät tunnetilat rasittavat elimistöä ja häiritsevät oppimista. Ne myös edistävät nuoren eläimen oppimista. Myös verrokkiryhmän kontrollivarsat olivat ELT Ann-Helena Hokkanen IStock Tamma alkaa opettaa varsaansa heti sen synnyttyä. Turvallisuuden tunteella ja muilla positiivisilla tunnetiloilla on suuri merkitys varsojen hyvinvoinnille. Tutkijat jakoivat tiineet tammat kahteen ryhmään. H evosten hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttavat monet erilaiset asiat niiden elinympäristössä ja eläimissä itsessään. Tanskalaisessa tutkimuksessa selvitettiin tammojen suhtautumisen vaikutusta niiden varsojen käyttäytymiseen. Onhan syntyneen varsan nopeasti uhmattava painovoimaa, liikuttava, seurattava emäänsä, juostava ja päästävä petoja pakoon. Ja toisinpäin – jos pikkuvarsan emä pelkää hoitajaansa, voi varsan luottamusta ihmiseen olla hankalaa rakentaa. Varsomisensa jälkeen totutetut tammat varsoineen osallistuivat kerran viikossa kahdeksan viikon ajan testiareenalla tapahtuvaan lyhyeen hetkeen, jossa varsat näkivät emiensä kohtaavan rauhallisesti nämä asiat. Haluammekin edistää positiivisia tunnetiloja ja erityisesti tukea varsan kokemaa turvallisuuden tunnetta. Tutkimuksessa varsat, joiden emää oli varsan läsnä ollessa käsitelty hyvin pikkuvarsa-aikana, suhtautuivat ihmiseen rauhallisemmin myös vieroituksensa jälkeen kuin ne varsat, jotka eivät olleet saaneet mallia emän hyvästä käsittelystä. Puolet tammoista totutettiin ennen varsomista suhtautumaan rauhallisesti erilaisiin hevosille yleisesti pelottaviin tilanteisiin, kuten esimerkiksi kulkemaan kiiltävän valkoisen muovisen pöytäliinan päältä, sallimaan heiluva muovipussi selkänsä iholla sekä olemaan avatun liikkuvan sateenvarjon lähellä. Oppiminen jatkuu hevosen koko elämän ajan. Kuten hyvinvointi kokonaisuudessaan, myös turvallisuuden tunne on varsan yksilöllinen kokemus. Nykyään kuitenkin tiedetään, että mahdollisuudet kokea positiivisia tunteita ja mielihyvää ovat yhtä lailla tärkeitä. Pikkuvarsa onkin hyvin valmis oppimaan uusia asioita. Näyttää myös siltä, että mitä nuorempi varsa on, sen tehokkaampaa emän hyvä käsittely on luotaessa hyvää suhdetta hoitajan ja varsan välille. Totuttamisen jälkeen tammat suhtautuivat rauhallisesti näihin asioihin. Varsa ottaa mallia emästään Ensimmäisinä elinpäivinään varsa siis oppii emältään, kuinka ollaan hevonen. Ja kun varsa oppii jonkin uuden asian, se myös muistaa tilanteeseen liittyvän tunnetilan. Tamma rohkaisee vastasyntynyttä varsaansa nousemaan ylös ja ohjaa sen hellästi mutta päättäväisesti utaretta kohden imemään. Varsa myös muistaa oppimansa. Tutkimuksissa on todettu, että tamman hyvä käsittely ja luottavaisuus edistävät varsan ja hoitajan hyvää suhdetta. Nopeasti pieni hevonen alkaa myös ottaa mallia laumansa muista hevosista. Kuitenkin erityisesti oman emän suhtautumisella näyttää olevan suuri vaikutus siihen, millaisen kannan varsa omaksuu maailman uusiin ja outoihin asioihin. Ennen ajateltiin, että hyvinvointi on lähinnä ikävien, negatiivisia tunteita aiheuttavien asioiden, kuten esimerkiksi nälän, janon, pelon ja kivun puuttumista. Tamma opettaa varsaansa Toisin kuin vaikkapa ihmisen tai koiran jälkeläisellä, hevosen varsan elimistö ja etenkin hermosto ovat syntymän hetkellä hyvin valmiita. Yhdessä muiden positiivisten tunnetilojen se kanssa parantaa varsan hyvinvointia ja edistää nuoren eläimen oppimista. O pp im i n en HIPPOS. Tamman rooli varsansa opettajana on hyvin suuri. Varsa oppii myös nopeasti seuraamaan emänsä perässä. Toinen tammaryhmä ei saanut totutusta
Hippokampus on keskeinen aivojen osa oppimisen ja muistin kannalta. Näin stressi kuluttaa paljon voimavaroja. Erityisen haitallista varsojen unelle on pelko, sillä se estää nuoren eläimen normaalille kehitykselle välttämättömän vilkeunen nukkumisen. Silloin stressi häiritsee elimistön normaalia toimintaa, heikentää hyvinvointia, häiritsee kasvua sekä altistaa varsan erilaisille tarttuville taudeille. Ikävät tunnetilat häiritsevät oppimista Epävarmuuden tunne, kontrollin puute, ahdistus ja pelko kaikki häiritsevät varsan oppimista ja muistia. Elimistöä kuormittavalla negatiivisella stressillä ja siihen liittyvillä ikävillä tunnetiloilla onkin paljon haitallisia vaikutuksia varsan kehitykseen, myös oppimiseen. Useampi elimistöä kuormittava haaste yhtä aikaa voi kuitenkin aiheuttaa paljon ongelmia. Kaikki hevosen normaaliin elämään kuuluva stressi ei siis suinkaan ole vaarallista, saati haitaksi. Sairauksiin ja vammoihin liittyvä kipu aiheuttaa myös voimakasta stressiä, joka helposti pitkittyy, jos kipua ei hoideta tehokkaasti. Tämän kaltaisen stressin tiedetään olevan varsoille hyväksi, sillä se aktivoi elimistön puolustusjärjestelmää ja edistää näin vastustuskykyä taudinaiheuttajia vastaan. Hyvä uni Tärkeä ero positiivisen ja negatiivisen stressin välillä on tunne tilanteen hallinnasta. Se auttaa myös oppimaan. Toisaalta varsan kokema turvallisuuden tunne edistää unta ja parantaa näin valmiuksia oppia uusia asioita. Stressireaktio auttaa hevosta selviämään haastavasta tilanteesta. Siihen liittyy ikäviä tunnetiloja sekä etenkin epävarmuutta ja hallinnan tunteen menettäminen. Varsan elimistö ei pysty sopeutumaan tilanteeseen, että jokin asia on koko ajan huonosti. OPPIMINEN saman ajan emiensä mukana samalla testiareenalla, mutta silloin siellä ei ollut asioita, joihin koeryhmän tammat oli totutettu. Elimistöä kehittäviä haasteita kohdanneen varsan elimistö osaakin reagoida tarkoituksenmukaisemmin myös ikäviin, negatiivisia tunteita aiheuttaviin ongelmiin, joita varsa myöhemmin elämässään kohtaa. Varsat, joiden emä oli suhtautunut rauhallisesti areenalla oleviin asioihin, kävelivät kontrollivarsoihin verrattuna useammin kiiltävän pöytäliinan päältä sekä reagoivat paljon rauhallisemmin heiluvaan muovipussiin ja avattuun sateenvarjoon. HIPPOS. Negatiivinen stressi kuormittaa elimistöä. Leikin varjolla varsat oppivat paljon hyödyllisiä taitoja. Haitallinen stressi vaarantaa varsan hyvinvoinnin ja terveyden etenkin jatkuessaan pitkään. Kipu itsessään myös aiheuttaa negatiivisia tunnetiloja, kuten ahdistusta. Kontrollivarsat eivät siis voineet ottaa mallia emiensä suhtautumisesta. Lisäksi koettu stressi vähentää varsan kykyä vastata tuleviin haasteisiin ennen kuin elimistön voimavarat ovat palautuneet. Oppiminen ja leikkiminen myös lisäävät varsan itseluottamusta. Erityisen haitallista negatiivinen stressi on jatkuessaan pitkään. Stressi voi joko edistää tai häiritä varsan oppimista sen mukaan, miten se elimistöä kuormittaa ja millaisia tunnetiloja se aiheuttaa. Totutettujen tammojen varsat myös tutkivat esineitä paljon enemmän kuin verrokkiryhmän varsat. Emän ja muiden hevosten turvallisessa seurassa koetut asiat opettavat varsalle, kuinka uusiin asioihin on hyvä suhtautua. Myös stressin summavaikutus on syytä ottaa huomioon varsoja hoitaessa. Lisäksi stressihormonit vaikuttavat haitallisesti varsan aivojen hippokampuksen hermosoluihin. Varsat siis muistivat testiareenan asiat, emänsä mukana oppimansa rauhallisen suhtautumisen sekä emältään saamansa mallin vielä kuukausienkin päästä. Kehittävä tai kuormittava stressi Stressi eli varsan elimistön reaktio haastavaan tilanteeseen vaikuttaa monella eri tavalla siihen, miten varsat oppivat. Myöhemmin tutkijat testasivat varsojen reaktioita testiareenalla ensin kahdeksan viikon iässä ja myöhemmin viiden kuukauden iässä. Erityisen kiintoisaa on se, että varsojen reaktio testiareenalla oli samanlainen vielä viiden kuukauden iässä, kun varsat testattiin uudelleen. Positiivista, elimistöä kehittävää stressiä varsat taas kokevat, kun ne tekevät jotakin kiihdyttävää ja mielihyvää tuottavaa asiaa, kuten leikkivät. Siksi pitkään jatkuva turvattomuuden tunne ja ahdistus heikentävät tehokkaasti varsan kykyä oppia ja muistaa. Elimistöä kuormittava stressi voi häiritä varsan oppimista ja muistia myös heikentämällä unta. Esimerkiksi vetoisessa varsapihatossa säilytään terveenä lievästä kylmyydestä huolimatta, kunnes heinäerä vaihtuu kuormittaen lisää varsojen elimistöä ja koko ryhmä sairastuu hengitystietulehdukseen. Hyödylliseen, elimistöä kehittävään kiihtymykseen kuuluu se, että varsa kokee pystyvänsä itse vaikuttamaan tilanteeseensa. Virikkeet valmistavat uusiin tilanteisiin Tiedetään, että vaihtelevissa oloissa pidetyt eläimet suhtautuvat rauhallisemmin uusiin ja yllättäviin asioihin kuin virikkeettömissä oloissa pidetyt lajitoverinsa. Negatiivisia tunnetiloja aiheuttavaan stressiin liittyykin usein varsan epätietoisuus siitä, mikä käyttäytyminen parhaiten varmistaisi elimistön pysymisen turvassa. Tärkeä ero positiivisen ja negatiivisen stressin välillä on tunne tilanteen hallinnasta. Varsojen leikkimisestä voi lukea lisää Hippos-lehden numerosta 2/2023. Varsoille negatiivista stressiä voivat aiheuttaa epämiellyttävä käsittely, pelko, turvattomuuden tunne, epämukavuus, liian kylmä tai kuuma ympäristö, ahtaus, liian suuret ryhmäkoot, epätasaiset ryhmät, nälkä, sosiaalisten kontaktien puute ja esimerkiksi vieroitus. Voidaankin puhua joko positiivisesta tai negatiivisesta stressistä. Usein haasteet on helpompi selättää, kun ne tulevat eteen yksi kerrallaan. Joskus stressireaktio aiheuttaa ikäviä tunnetiloja ja vie varsan voimavaroja niin paljon, ettei se pysty sopeutumaan tilanteeseen
myös kehittää varsan stressinsietokykyä sekä puolustusjärjestelmän toimintaa. Uteliaisuus auttaa oppimaan Varsojen oppimiseen vaikuttavat paljon myös yksilöiden erilaiset luonteenpiirteet. Myös ikävien asioiden kokemista helpottaa, kun ongelman voi jakaa ystävän kanssa. Esimerkiksi uteliaisuus eli nuoren hevosen innostus uusia asioita kohtaan on tutkimuksissa osoittautunut oppimiselle edulliseksi luonteenpiirteeksi. Arjessa arka varsa saa paljon hyötyä luottavaisesti ihmisiin ja asioihin suhtautuvan lajitoverinsa seurasta ja esimerkistä. Vaikka miten oli uusi, liehuva ja kirkkaan sininen. Toisaalta itselleen voi järjestää jos jonkinlaisia hankaluuksia ja jännittäviä tilanteita antamalla jo valmiiksi rohkean, uteliaan ja varsin itsepäisen suomenhevosvarsan iäkkään shetlanninponin kasvatettavaksi. Ystävän kanssa on turvallisempaa Arvojärjestyksen lisäksi hevosten sosiaaliseen elämään liittyvät kiinteästi ystävyyssuhteet, jotka pitävät ryhmää koossa. Rapsuttamalla laumatovereita voidaan myös vähentää sosiaalista jännitystä, uudistaa sosiaalisia suhteita sekä vakauttaa hevoslauman arvojärjestystä. Mahdollisuuksien mukaan kannattaakin siirtää tai vieroittaa useampia kaveruksia kerralla. Hyvillä sosiaalisilla suhteilla on todettu olevan varsoihin ja nuoriin hevosiin rauhoittava vaikutus. Samoin ensimmäistä kertaa kuljetusautoon astuminen sujuu hyvin, kun sinne menee kokeneemman, luottavaisen ja reippaan pihattokaverin vanavedessä. Esimerkiksi varsapihattoon ilmestynyttä uutta ihmeellistä asiaa, kuten palloa, tutkitaan yleensä yhdessä heti, kun porukan rohkein on ensin kokeillut, ettei pallo vain pure. Oppia siis ikä kaikki. Ja pian taas silmänurkastaan huomaa toisen varsan tarhan aidalle unohtamansa upouuden untuvatakin olevan jo täysin silputtuna vailla täytteitä. HIPPOS. Tutun eläimen seurassa stressaaviin tai pelottaviin asioihin suhtaudutaan rauhallisemmin kuin yksin tai vieraassa sosiaalisessa ympäristössä. Siis vaikkapa varsan koko elämän samassa tallin nurkassa seissyttä sadevesisaavia. Haastavassa tilanteessa toisilleen tutut varsat saavat turvaa toisistaan ja niiden sopeutuminen uuteen ympäristöön sujuu helpommin ja nopeammin. Yhdessä eläneiden varsojen on todettu muodostavan hyvin tiiviitä, jopa koko elämän mittaisia ystävyyssuhteita keskenään. Uteliaat varsat lähestyvät uusia asioita nopeammin ja oppivat uutta helpommin. On myös helppoa onnitella itseään, kun taas kerran hoksaa ja ymmärtää antaa epäluuloiselle nuorelle hevoselle kärsivällisesti aikaa kaikessa rauhassa lähestyä hyvin epäilyttävää esinettä. Varsat suhtautuvat siis luonnostaan ja emänsä mallin seurauksena hyvin eri tavalla uusiin asioihin. Merkkejä ystävyydestä hevosten välillä ovat lähekkäin makaaminen, yhtäaikainen käyttäytyminen, ystävän kanssa yhdessä sovussa ilman kilpailua lähekkäin syöminen sekä ystävän kehon hoitaminen. Myös ikävien asioiden kokemista helpottaa, kun ongelman voi jakaa ystävän kanssa. Tämä on hyvä muistaa varsoja hoitaessaan
Jyväskylän kupeessa Tikkakoskella ratsastuskoulu LaKu Stallin pihamaalla vallitsee mukava hyörinä. Maneesissa on käynnissä tallin järjestämät seuratason koulukilpailut. LaKu Stall: Kohti tavoitteita hyvässä hengessä HIPPOS
Kun hän hankki oriin Anton H, tuloksena oli luonnollisesti varsa Jeevertti eli Vertti, 18. Valtteri tuli aikoinaan Suomeen opiskelijavaihtoon ja tapasi samassa oppilaitoksessa opiskelleen Aulin. Sunnuntaisin järjestetään kilpailuja, valmennuksia ja muuta toimintaa sekä kesäisin ratsastusleirejä. Jonkin ajan kuluttua perässä seurasi Valtteri, Aulin pyynnöstä mukanaan uusi hevostraileri ja kaksi Hollannista ratsastuskoulun aloittamista varten hankittua friisiläistä. Hollantilaissyntyinen Wouter, tutummin Valtteri, on koulutukseltaan maaseudun kehittämisen insinööri. Vertti on tallin kantavia voimia, tunnollinen taitava opetushevonen. Tiina Tarkkala ja Sonja Holma Sonja Holma Auli Lamersin ensimmäinen oma hevonen oli suomenhevostamma Jesniina. Wouter Lamers huolehtii hevosista ja hyvästä ilmapiiristä. – Pidän oppilaista, jotka esittävät kysymyksiä. Keski-Suomen suurimpia ratsastuskouluja Toiminta on laajentunut huomattavasti alkuaikojen neljästäkymmenestä viikkooppilaasta. Tallilla tiloja, toimintaa ja kehitetään jatkuvasti ja samalla ylläpidetään erittäin positiivista ilmapiiriä. Ryhmäkoko tavallisilla tunneilla on seitsemän ratsastajaa ja valmennuksissa neljä. Auli opettaa, valmentaa ja vastaa koulun toiminnasta. Puoliso, masteropettaja Auli Lamers on ratsastuskoulun sielu. Ratsastuskoulun opetustunteja on kuutena päivänä viikossa. Asuimme Pohjois-Karjalassa ja paikka oli etsinnässä alun perin sieltä. Hän toimii ratsastuskoulussa kengittäjänä ja tallimestarina, pitää huolen rakennuksista, tiloista ja ratsastuspohjien kunnosta. Päivääkään emme ole katuneet, Auli kertoo. Kyse voi olla vaikka uskalluksesta ratsastaa puomiVuoden jäsentalli 2022 Laku Stall LaKu Stallin yrittäjäpariskunta Auli ja Wouter Lamers panostaa laadukkaaseen harrastamiseen ratsastuskoulussa, asiakkaisiin ja hevosten hyvinvointiin. Muutimme tänne elokuussa, ja jo syyskuussa alkoivat ratsastuskoulun tunnit. Tallin nimi, LaKu Stall, tulee Valtterin sukunimestä Lamers ja Aulin tyttönimestä Kuikka. Hetken pariskunta asui Hollannissa, mutta Auli ei kotiutunut sinne, vaan palasi Suomeen. Vastapäätä aikuisoppilaat Mari Tuulikki Moilanen-Oikarinen ja Miiko Taka. HIPPOS. LaKu Stall onkin tällä hetkellä yksi Keski-Suomen suurimmista ratsastuskouluista. Jokaisella oppilaalla on yleensä joku henkilökohtainen tavoite, jota kohti yritämme päästä yhdessä. Pariskunnan Maxpoika, 9, harrastaa ratsastusta vaihtelevalla innolla. Lamersit ostivat Tikkakosken tilan kesällä 2011. Kun tämä valmis tallikokonaisuus maneeseineen tuli huutokauppaan, ei päätöstä tarvinnut miettiä kauaa. – Paikka oli aikamoinen impulssiostos. T ulijat ottaa vastaan iloisesti hymyilevä tilan isäntä Wouter Lamers. Opetushevosia ja -poneja on yhteensä 18, ja oppilaita viikoittain yli 200
On mukava vaihtaa kaikenlaisia kuulumisia tuntien lomassa. On hienoa nähdä, miten ratsastus ja hevoset yhdistävät ihmiset iästä ja tasosta riippumatta. Opetushevoset tarhailevat pienissä porukoissa talvisaikaan. Rupert on osaava ja kuuntelee ratsastajaa kivasti. Kisaamisen ohessa porukalla reissataan myös yhdessä, on käyty Helsinki Horse Show´ssa ja Salla Taipale ja Cristoff sekä Meeri Hannukainen ja Balans. Siiri kilpaili itse Rupertilla neljä vuotta ja voitti sen kanssa kolme kertaa Keski-Suomen alueen koulumestaruuden. Salla ja Risto voittivat Ratsastuskouluoppilaiden mestaruuksissa junioreiden koulukultaa viime kesänä ja Balans oli junioreiden estemestari Iida Emilia Karjalaisen kanssa. – On kivaa, kun saa olla hevosten kanssa tekemisissä ja tallilla saa kavereita. Koulutuomari seuraa silmä tarkkana nuoren ratsastajan ensitaivalta Helppo B-luokassa, ja kannustaa samalla hiljaa, hop hop, nosta se laukka, hop! Meeri Ahonen, 11, hymyilee kauniisti lopputervehdyksessä ja taputtaa ponia Beaufort Rupert. – Oli hienoa pystyä menestymään muita alueen poniratsukoita vastaan ratsastuskoulupohjalta. en yli tai ylittää muuten itsensä. Ystävyyssuhteita solmitaan puolin ja toisin, oppilaat keskenään ja olen itsekin saanut heistä hyviä ystäviä. Tallissa on yhteensä 32 hevospaikkaa, ja käytössä täyspitkä maneesi ja iso ulkokenttä, joka on lähes sata metriä pitkä. Minulle on aivan sama, kuinka pieni tavoite on, mutta joku tavoite on hyvä olla, että osaan puolestani neuvoa parhaani mukaan, Auli kertoo. Meillä on monia aikuisja junnuryhmiä, joissa oppilailla on keskenään todella vahva tsemppihenki. Kesällä vieteLAKU STALL M aneesin katsomo on täynnä tallin porukkaa, osa väestä seisoo oven suussa. Siiri Meijanen, 15, kävelee ratsukon tukena maneesilta kohti tallia, nappaa verryttelykentän ämpäristä ponille kiitokseksi porkkanan. Hän pitää hyvänä ratkaisuna, että koululla on erityyppisiä opettajia. LaKu Stallilla Siiri on käynyt koko ratsastusaikansa, noin kahdeksan vuotta. Meeri viihtyy LaKu Stallilla hyvin. Aulin ohella tunteja pitävät ratsastuksenopettaja Sara Koskinen ja ratsastuksenohjaaja Tiia Ahonen. Perusryhmissä hypätään tason mukaisesti kerran kuukaudessa, lisäksi on muutamia ryhmiä vain kouluratsastajille. Jos itsellä ei mene joskus hyvin, oppii iloitsemaan toisten puolesta ja samalla saa puolestaan muilta lohdutusta, Siiri kertoo. Täällä on hyvä ryhmähenki, toimivat tilat ja hepoista huolehditaan hyvin. Auli vastaa itse kouluja estevalmennuksista. Näin ratsastajat voivat aina valita itselleen sopivimman tuntuisen opetustavan. – Opetus on täällä monipuolista, tavoitteellista ja sopivan tarkkaa ja tiukkaa, Siiri kiittää. Tallissa aikuisratsastajat Miiko Taka ja Mari Moilanen-Oikarinen harjaavat ja puunaavat Tuikkausta kisakuosiin. HIPPOS. Molemmat ovat aktiivisesti mukana kisatiimissä, joka hankkii varoja toimintaansa muun muassa myymällä mainoksia ja pitämällä puhvettia. – Olemme kovia kannustamaan toisiamme. Tallilla on vahva yhteisö. Siiri on myös ahkera talkoolainen, jolta sujuu kisoissa niin radanrakennus kuin soppakattilankin vahtiminen. Se on sopivan reipas, ja kun siltä osaa pyytää, se menee tosi kivasti, Meeri kertoo. Molemmat hevoset tekivät hienot Helppo A -radat kotikisoissa, Risto vei odotetusti voiton. – Ratsastuskoulun oppilaat tekevät ratsastuskoulun. TalliporuMestikset kruunaavat kisatiimin työn kan hyvästä yhteishengestä kertoo myös vuonna 2021 Ratsastuskouluoppilaiden valtakunnallisten mestaruuskilpailuissa eli Mestiksissa saatu tsempparipalkinto. Nyt hän kilpailee Helpossa A:ssa hevosella, mutta auttaa myös Meeriä Rupertin kanssa
Molemmat naiset kilpailevat Helppo A -luokassa suomenhevosella Tuikkaus, joka siirtyi ratsun uralle kuusivuotiaana. Sen maailma ei mullistu mistään, naiset kehuvat. Erityisen tärkeänä Auli näkee Mestikset. Aulin kolme muuta hevosta ovat tällä hetkellä Vaativa B -tasolla, ja niitä koulutetaan eteenpäin. Menestystäkin on tullut, muun muassa viime vuonna junioreiden kultaa sekä kouluettä esteratsastuksessa. Tiimiläiset ratsastavat tunneilla ja käyvät lisäksi valmennuksissa. Hän avustaa oppilaita hevosten kuntoon laitossa ja kuuntelee samalla herkällä korvalla ratsastajien tuntemuksia. Omilla tiluksilla on myös maastorata ja kaksi uimalampea, toinen ihmisille ja toinen hevosille. – Nautin monipuolisesta työstä, asiakkaiden kanssa toimimisesta ja tallitouhuista. Siitä on kehkeytynyt oiva kouluratsu. Olen onnellisessa asemassa, kun saan tulla tallille joka päivä. Olemme kuin yhtä suurta perhettä. Saavutuksina on muun muassa useita aluemestaruusmitaleita kouluja esteratsastuksessa. Täällä oppii myös hyvää ja järkevää hevostaitoa, Miiko ja Mari toteavat. Vaikka reissu on melko rankka, on ihanaa seurata omia oppilaita ja nähdä pitkäaikaisen työnsä tuloksia. Kisatiimin kesken vallitsee loistava yhteishenki, kaikkia kannustetaan ja myös tuetaan silloin, kun kaikki ei mene ihan nappiin. – Täällä on ihana ilmapiiri, kaikki tervehtivät ja auttavat toisiaan. Tallin kisatiimissä on mukana parikymmentä aktiivista harrastajaa ikähaarukalla 10–60-vuotta. Auli kilpailee kouluratsastuksessa KWPNruuna Expreszo B:llä eli Ressulla, 14, Intermediate I -tasolla asti. – Myös tunteiden kirjo on laidasta laitaan koskettaa jokaista paikalla olijaa, opellakin on aina välillä ”roska silmässä” oppilaiden suorituksia seuratessa. Miiko Taka, Mari Tuulikki Moilanen-Oikarinen ja Tuikkaus. Tuotosta saadaan mukavasti varoja kisatiimin toimintaan. tään laatuaikaa isommissa laumoissa tilan laitumilla. Apassionatassa. Vaikka Valtteri on kasvanut maalaisPuhvetissa ja pihakirppiksellä viihdytään koko talliväen voimin. Kaikki elävät täydestä sydämestään mukana jokaisessa suorituksessa ja yhteishenki on mahtava, Auli kertoo. Tallissa asustavat lisäksi Aulin omat ratsut ja muutama yksityishevonen. Haaveena olisi nousta aina gp-tasolle saakka. Auli Lamers pitää kilpailemista tärkeänä. Vaikka ratsastuskoulussa lähdetään ensisijaisesti hyvän perusratsastuksen opetuksesta, kilpaileminen luo motivaatiota niin oppilaille kuin opettajillekin. LaKu Stallin oppilaat ovat pärjänneet opetushevosilla kisoissa erittäin hyvin myös aluetasolla. Vuoden Ratsastuskoulu -valinnan perusteissa kiitettiinkin erikseen Valtteria iloisesta tsemppaamisesta, yhteishengen luomisesta ja ihmisten kohtaamisesta. Tallin parkkialueella onkin kisareissuja varten pitkä rekka yhdeksälle hevoselle. – Mestiksien viikonlopun ajaksi ratsastuksesta tulee ikään kuin joukkuelaji. He osallistuvat sekä oman tallin että ulkopuolisiin kilpailuihin isolla porukalla. Täällä on ihana ilmapiiri, kaikki tervehtivät ja auttavat toisiaan. Suurin osa valmentautuu sekä kouluettä esteratsastuksessa. – Se on innokas, tosi kiltti ja peloton. Tein pari vuotta toimistotöitä, mutta niihin en halua takaisin, Valtteri kertoo. Kauden päätavoite ovat tietysti Mestikset. Valtteri huolehtii koko tallin väestä Kun Auli pitää tunteja, Valtteri huolehtii tallitöiden ohella asiakkaista ja asioista tallin puolella. HIPPOS. Kisa on niin oppilaille kuin opettajillekin vuoden odotettu kohokohta, jota kohti harjoitellaan ahkerasti. LaKu Stall on ollut mukana Mestiksissä vuodesta 2017. Valtteri jaksaa aina tsempata ja kannustaa meitä
30 päivän alin hinta 3,99/5,69 €. – Joskus ratsastajat miettivät jo tallissa ennen tunnin alkua, miten he vaikka pärjäävät jonkun tietyn hevosen kanssa. Käytetään sellaisenaan tai sekoitettuna öljyyn. a.fi UUTUUS! YHDISTELMÄPAIMEN E8BM DELAVAL 189,NORM. 3,99/5,69 | AL97270462/ AL97270463 Vahva ja tukeva jalkaosa helpottaa pystytystä. 27,95/KPL Kestävä nauha pysyviin aitauksiin. 33,95/76,95 679,00/314,75 €/L Hyönteisten pistoihin. 2 KPL SÄHKÖPAIMEN 30M 269,NORM. TM ticketmaster. 239,00 Helppokäyttöinen paimen pieniin aitauksiin. Parasta työssä on kuitenkin ratsastajien kohtaaminen. TERVASKANTO PIKIÖLJY 50/200 ML 24 95 / 62 95 NORM. 7,19 | AL87896405/ AL87896406 Premium tolpan erikoissuunniteltu jalans. Se pitää yllä myös juomahalukkuutta. Ja paras palkinto on, kun ratsastajat palaavat tunnilta hymyn ja onnistumisen tunteen kanssa. 30 päivän alin hinta 239,00 €. aa, pellavaa, hiivaa tai maissia. Sensitive EI sisällä kotimaisia viljoja, sinimailasta, so. LAKU STALL Meeri Ahonen ja Beaufort Rupert radalla. 30 päivän alin hinta 33,95/76,95 €. Aito Lapin tuote. Sittemmin hän on hevostaitojen ohella opetellut ratsastamaankin, ja voi tarvittaessa täydentää tallin kisajoukkueen esteratsastuksessa. helsinkihorseshow. Voidaan käyttää verkkovirralla tai 12 V akulla. Hankkija_Hippos_3_A4.indd 2 Hankkija_Hippos_3_A4.indd 2 17.4.2023 16.10 17.4.2023 16.10. Myös työtä helpottavat rakennusratkaisut ovat lähellä Valtterin sydäntä. On mukavaa, jos pystyn kääntämään heidän ajatuksensa – jos hevonen oli jonkun toisen ratsastajan kanssa vähän hankala, se ei ole välttämättä ole sitä sinun kanssasi. Useita kiinteitä eristimiä, jopa 40 mm nauhalle. Auli joutuu välillä jopa muistuttamaan Valtteria, että tämä pysyisi kotosalla harvinaisena vapaailtana, sillä yrittäjän jaksaminen koituu viimekädessä sekä asiakkaiden että hevosten parhaaksi. SUPREME HORSE CARE ELEKTROLYYTTI 2 KG 24 95 NORM. Kestäviä ja keveitä kantaa, erikoispinnoitus parantaa käsiteltävyyttä. HELSINGIN JÄÄHALLI Helsinki International TARJOUKSET VOIMASSA 31.5.2023 SAAKKA. talon poikana, hänellä ei ollut juuri kokemusta hevosista ennen Aulin tapaamista. Monien muiden hevosyrittäjien tavoin Auli ja Valtteri elävät ja hengittävät hevosiaan ja yritystään 24/7. a on vahvistettu ja kestävä. 30 päivän alin hinta 27,95/kpl. LAADUKKAAT LASIKUITU JA MUOVITOLPAT HELPPOON JA NOPEAAN AITAAMISEEN! LASIKUITUTOLPPA 110 CM / 150 CM 2 59 /3 79 NORM. 28,95 12,47 € /KG Elektrolyyttivalmiste auttaa parantamaan suorituskykyä ja palautumaan nopeammin. AITANAUHA W10 / 010 / BL10 44 95 NORM. 30 päivän alin hinta 7,19 €. Kisaverryttelyä LaKu Stallin maneesissa. MUOVITOLPPA PREMIUM 145 CM, VALKOINEN TAI PINKKI 4 99 NORM. 30 päivän alin hinta 349,00 €. Uutena projektina pariskunnalla onkin oppia aika ajoin hetkeksi irrottautumaan tallista. Leveys 10 mm, pituus 200 m. Korkealaatuinen ja helposti imeytyvä. RACING SENSITIVE 20 KG 29 95 1,50 € /KG Mahaystävällinen täysrehu herkille hevosille. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk. 349,00 | AL94300010 Kaikille eläimille soveltuva tehokas peruspaimen. 30 päivän alin hinta 28,95 €. Korkeammat hivenaine-, kivennäisja vitamiinipitoisuudet. Parhaat paikat tarjolla – Osta nyt! 2023 18.-22.10. Maittavuuden takaa vanilja-aromi. Insinöörinä Valtteri pohtii jatkuvasti, miten tallin töitä voi järkevöittää ja työkuormaa keventää
Se pitää yllä myös juomahalukkuutta. Aito Lapin tuote. Maittavuuden takaa vanilja-aromi. 30 päivän alin hinta 28,95 €. 30 päivän alin hinta 239,00 €. Korkealaatuinen ja helposti imeytyvä. 33,95/76,95 679,00/314,75 €/L Hyönteisten pistoihin. aa, pellavaa, hiivaa tai maissia. 349,00 | AL94300010 Kaikille eläimille soveltuva tehokas peruspaimen. 28,95 12,47 € /KG Elektrolyyttivalmiste auttaa parantamaan suorituskykyä ja palautumaan nopeammin. 30 päivän alin hinta 7,19 €. Useita kiinteitä eristimiä, jopa 40 mm nauhalle. 2 KPL SÄHKÖPAIMEN 30M 269,NORM. 30 päivän alin hinta 33,95/76,95 €. LAADUKKAAT LASIKUITU JA MUOVITOLPAT HELPPOON JA NOPEAAN AITAAMISEEN! LASIKUITUTOLPPA 110 CM / 150 CM 2 59 /3 79 NORM. MUOVITOLPPA PREMIUM 145 CM, VALKOINEN TAI PINKKI 4 99 NORM. a on vahvistettu ja kestävä. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk. Sensitive EI sisällä kotimaisia viljoja, sinimailasta, so. TERVASKANTO PIKIÖLJY 50/200 ML 24 95 / 62 95 NORM. 30 päivän alin hinta 349,00 €. TARJOUKSET VOIMASSA 31.5.2023 SAAKKA. 30 päivän alin hinta 27,95/kpl. AITANAUHA W10 / 010 / BL10 44 95 NORM. 27,95/KPL Kestävä nauha pysyviin aitauksiin. Käytetään sellaisenaan tai sekoitettuna öljyyn. SUPREME HORSE CARE ELEKTROLYYTTI 2 KG 24 95 NORM. 7,19 | AL87896405/ AL87896406 Premium tolpan erikoissuunniteltu jalans. RACING SENSITIVE 20 KG 29 95 1,50 € /KG Mahaystävällinen täysrehu herkille hevosille. Leveys 10 mm, pituus 200 m. Kestäviä ja keveitä kantaa, erikoispinnoitus parantaa käsiteltävyyttä. Hankkija_Hippos_3_A4.indd 2 Hankkija_Hippos_3_A4.indd 2 17.4.2023 16.10 17.4.2023 16.10. a.fi UUTUUS! YHDISTELMÄPAIMEN E8BM DELAVAL 189,NORM. Voidaan käyttää verkkovirralla tai 12 V akulla. 239,00 Helppokäyttöinen paimen pieniin aitauksiin. Korkeammat hivenaine-, kivennäisja vitamiinipitoisuudet. 30 päivän alin hinta 3,99/5,69 €. 3,99/5,69 | AL97270462/ AL97270463 Vahva ja tukeva jalkaosa helpottaa pystytystä
– Alussa oli haasteita tutustua ja oppia ratsastamaan sitä. Äiti Anna pyörittää koulua, pitää tunteja ja valmentaa. Jos ne säikkyvät jotain, Bruno ei lähde mukaan. Kannustuksen kannukset vauhdittavat Eemil Porolaa N uori Eemil ”Epe” Porola, 15, laittaa hevostaan kuntoon tallissa. Eemil on aina avulias ja tsemppaava muille. Letti suojaa hännän jouhia. – Kisatilanteissa Bruno on todella rauhallinen, ei hirnu eikä kyttää. Se on myös tosi kiltti hoitaa ja käsitellä. Pikkusisarukset Lassi, 10, ja Iida, 6, ovat myös jo istuneet satulassa. Isä Mika Porola on tallimestari ja kengittäjä. Häntä luonnehdittiin hevostaitoiseksi ja esimerkilliseksi nuoreksi, joka on pärjännyt hienosti kilpailu-uransa alkutaipaleella auttaen ja kannustaen muita. – Se tuli ihan yllätyksenä, Eemil hymyilee. Kisahevosena Bruno on luottokaveri. Se on paras kaverini ja opettanut minua ihan hirveästi, Eemil kertoo. Nyt olen oppinut ratsastamaan sitä hyvin ja olemme edistyneet hienosti. Nopea nousu kansalliseen kärkeen Eemil sai kipinän lännenratsastuksen kymmenvuotiaana Kytäjän reiningleirillä. Ruukki Rangers ry:tä edustava Eemil valittiin tulleista ehdotuksista SRL:n Nuorten päättäjien kesken Vuoden ratsastusnuoreksi 2022. – Äitinä koen isoa ylpeyttä, että Epe on niin kohtelias ja avulias, hyvä tyyppi. Paljon hankikäyntiä, radalla pitkää laukkaa ja venyttelyä, maneesissa jumppailua, ravia, kokoamista, siirtymisiä Sonja Holma Lä n n en ra t s as t u s Vuoden ratsastusnuori 2022 Eemil Porola Eemil on iloinen, kohtelias, hevostaitoinen ja esimerkillinen nuori, joka on pärjännyt hienosti kilpailu-uransa alkutaipaleella. Nykyisen kilparatsunsa, painthevosen Brunon, 13, Epe sai vuosi sitten maaliskuussa. – Se on täydellinen juniorihevonen, antaa 110 prosenttia, kun sen voittaa puolelleen, Anna-äiti kiittää. Epe noudattaa tarkkaa treeniohjelmaa. Harjaa huolella, kieputtaa hokit irti kengistä ja letittää hännän. Ratsastuksen hän aloitti kuusivuotiaana perheensä ratsastuskoulussa. Satulahuopa ja suitset asetellaan paikalleen rauhallisesti ja huolella. Epe oli Suomen rankingpisteissä junioreiden ykkönen ja avoimen rankingin neljäs, Anna kertoo. Sitä pitää osata kohdella tosi nätisti ja suostutella. – Talvella teen perustreeniä. – Viime vuonna Epe kilpaili muun muassa Ruotsissa NRHA-luokkia ja menestyi hyvin ikäisekseen, voitti ison miestenkin luokan ainoana juniorina. Hevoset ovat hänelle tärkeitä, hän hoitaa ja huomioi ne todella hyvin, äiti Anna Porola kiittää. Sen kanssa voi verrytellä rauhassa pienellä areenalla 30 hevosen joukossa. Eemil nousi reiningissä yhdessä kesässä vuonna 2021 seuratasolta kansallisiin kilpailuihin ja saavutti nuorten lajimestaruuspronssia. Nykyinen Rajakorpi Ranch sijaitsee Kempeleellä lähellä Oulua. Bruno on erikoinen, toimii vähän eri avuilla kuin muut hevoset. Samaan tapaan nuori mies asettelee myös sanansa, ystävällisesti ja kohteliaasti. HIPPOS. Kohta mennään reiningiä, laukkaympyröiden ja laukanvaihtojen ohella muun muassa vauhdikkaita liukupysähdyksiä eli sliding stopeja ja spinejä eli pyörähdyksiä paikallaan
Unelmani olisi ratsastaa jonain päivänä maailman parhaiden ratsastajien joukossa.” Eemil Porola HIPPOS
Lännenratsastuksessa Epeä viehättää itse lajin ohella myös luja yhteisöllisyys. Meillä tehdään kaikki niin, että ihmisilläkin on helppoa ja turvallista olla hevosten kanssa. Oman hevosen Epe sai sillä ehdolla, että huolehtii siitä itse. Maialta saan myös neuvoja Brunon kanssa, hän tuntee hevosen hyvin. Pidämme yhteyttä somessa ja tapaamme kisoissa ja valmennuksissa. Bruno on hevosena turvallinen ja tolkku. Tallilla pidetään myös vasikoita, joiden kanssa voi kouluttaa työhevosia sekä harjoitella karjan työstämistä. – Keskityn itse äitinä olemiseen, muut valmentavat Epeä. Parasta on, kun saa ratsastaa eri hevosilla. HIPPOS. On mahtavaa, että nuori saa itse etsiä ja löytää tapansa, viettää aikaa hevosen kanssa ja oppii ratsastamaan sitä, ei vain lajia, Anna toteaa. Neuvoksi tarjottiin kovia keinoja, mutta muun muassa Katja Vanhatalon ja Kari Vepsän kautta löytyi toinen tie maasta käsittelyn ja pyöröaitauksessa työskentelyn kautta. LÄNNENRATSASTUS Anna Porola on opettanut marraskuusta alkaen lännenratsastusta Koulutuskeskus Brahen Ruukin luontoja hevoskeskuksessa, missä hevospalveluohjaajan opinnoissa voi erikoistua jatkossa myös lännenratsastukseen. – Pete käy meillä kerran kuussa ja tsekkaa miten treeni sujuu. Ruukissa on voinut opiskella marraskuusta alkaen lisäkoulutuksena hevosten maasta käsittelyä lännenratsastuksen ideologian pohjalta sekä lännenratsastuksen perusteita sisältäen myös karjanpaimennusta.Uusi koulutus on herättänyt paljon kiinnostusta. Petelle laitan viestiä, jos tarvitsen apua, hän vastaa aina. – Hevoset ovat minulle numero yksi. Rajakorpi Ranchilla asuu opetusja yksityishevosia. Kannustus kantaa lajissa eteenpäin Aiemmin Brunolla kilpaili Ruut ”Maia” Vidgren. Pete Perkiö käy valmentamassa Epeä kotona, samoin apua saa Siri Haanpäältä. Olen tuottanut Suomeen valmentajia ja opiskellut lajia Yhdysvalloissa ja Saksassa, Anna kertoo. Anna ei puutu Epen valmentautumiseen. – Kahdelle ensimmäiselle kurssille otettiin kerrallaan kahdeksan opiskelijaa ja reilu parikymmentä jäi ilman paikkaa. – Kilpaileminen ei napannut minua ennen karjalajeja, joissa tehtävillä on selkeä tarkoitus, teet hommat ja se on siinä. Epe käy säännöllisesti valmennuksissa Vepsän KV Stablella Karkkilassa saksalaisen huippunimi Ann Fonckin silmän alla. Lännenratsastus tarjosi toisen tien Anna Porolan toi nuorena lännenratsastuksen pariin haastava suomenhevosori. – Olen tehnyt itseoppineena kaikkia hevosalan hommia opettajasta tallimestariksi. – Joka päivä koulun jälkeen hoidan ratsastuksen ohella ruoat ja karsinan, siivoan tarhan, juotan ja hoidan Brunon. Kisojen alla Ann Fonck tai Siri auttavat saamaan Brunon kisakuntoon. Anna on pyörittänyt ratsastuskoulutoimintaa päätoimisesti vuodesta 2010. Maaliskuussa siirrytään hiljalleen kovempiin treeneihin ja otetaan mukaan manöövereitä ja stoppeja. – Reining on itsessään mukavan haastavaa, samalla pikkutarkkaa ja tosi vauhdikasta. Lännenratsastukseen uusi koulutus Ruukissa Anna ja Eemil Porola sekä Bruno. Tarjolla on säännöllistä lähiopetusta sekä jatkossa myös etäopiskelua lähipäivineen, mikä mahdollistaa mukaan tulon myös kauempaa. Minulla on maaseutuyrittäjän tutkinto, mutta ei varsinaista hevosalan koulutusta. Unelmani olisi ratsastaa jonain päivänä maailman parhaiden ratsastajien joukossa. – Tallimme painottuu lännenratsastukseen, mutta opetan lajista riippumatta ketä vain. Jos illalla on menoa, käyn ratsastamassa ja hoitamassa Brunon puoli kuudelta aamulla. Sitä tekisi mieli kisata enemmän, ehkä jonain päivänä myös yhdessä Epen kanssa. Parhaat kaverini tulevat lajin piiristä, Maia Vidgren ja Verona Haanpää, joka on Sirin tytär ja Kari Vepsän tyttärentytär. Reiningin parista on löytynyt läheinen ystäväpiiri. Meillä käy paljon myös englantilaisen puolen hevosia koulutuksessa ja kursseilla, Anna kertoo. – Minut otettiin tosi hyvin lajin sisällä vastaan, olen saanut paljon tukea ja apua muilta. Annan suosikkeja ovat karjalajit, joissa vaaditaan eläintenlukutaitoa. American paint horse -ruuna Doc Drop Hakunamatata eli Bumba on Annan oma kasvatti. Oma juttuni on lännenratsastus, mutta sitä ei pystynyt opiskelemaan Suomessa ennen vuotta 2021. Paras hetki satulassa on, kun astuu kisa-areenalle. Ensi syksynä lännenratsastus tuodaan Ruukissa mukaan ammattitutkintojen alle, tarjolla on näillä näkymin ainakin kaksi lännenratsastusta sisältävää opintopolkua. ja taivutteluita. – Orista tuli kelpo hevonen, joka oli minulla 27-vuotiaaksi asti. Hevoset ovat ihan parhaita eläimiä, lempeitä ja älykkäitä
HIPPOS
Muista kuitenkin tehdä myös niitä harjoituksia, joita osaat ja joissa onnistut, koska niiden tekeminen kasvattaa itsevarmuutta ja pystyvyyden tunnetta. Jos jännität kilpailemista, harjoittele suoritusta ensin vaikkapa lähitallilla ja muissa helpommissa olosuhteissa. Kun olet luonut selkeät tavoitteet, pohdi ratkaisuja ja askelmerkkejä sekä mitä asioita voisit tehdä normaalista poikkeavasti johtaen siihen, että pääset askeleen lähemmäs unelmiasi. Askeleet eivät välttämättä tunnu helpoilta, mukavilta tai kivoilta, mutta tarvitseeko niiden aina tuntuakaan. HIPPOS. Uusiin asioihin joutuu keskittymään tietoisesti. Suurin osa meistä elää eniten mukavuusalueella, tuttujen ja turvallisten rutiinien mukaan. Kun totutat itsesi pikkuhiljaa pienemmästä isompaan, asiasta ei muodostu ongelmaa. On tutkittu, että uudet elämänhaasteet saattavat tuntua ahdistavilta, koska koemme helposti, ettemme ole uuden haasteen tasolla. Kun harjoittelet mukavuusalueelta poistumista säännöllisesti ja nousujohteisesti, resilienssisi kasvaa. Ratkaiseeko logiikka vai vievätkö tunteet. Päätä tehdä asiaan muutos. Käytännössä mukavuusalueelta poistuminen tarkoittaa sitä, että ryhdyt poistumaan arkirutiineista niiltä osin, joihin haluat muutosta tai kehitystä. Harjoitteet kannattaa suunnitella niin, että ne ovat sopivan haastavia. Askeleen pituus on yksilökohtainen. Epämukavuusalueelta poistuminen vaikuttaa tunnekeskukseen. Ne voivat tuntua myös jännittäviltä, haastavilta ja jopa pelottavilta. Koska rutiinit ja totutut tavat ovat mukavuusalueen keskiössä, niitä on helppoa tehdä ja toteuttaa. Pikkuhiljaa se käy aina vain helpommin ja luontevammin. Resielenssi on kehittyvä ominaisuus Resilienssi on tietyntyyppistä muutosketteryyttä. Jos sinua jännittää julkinen esiintyminen ja olet ryhmässä mieluusti taka-alalla, päätä vaikka, että kerrot mielipiteesi ensimmäisten joukossa ryhmässä aina, vaikka jännittäisi. Samalla harjoiteltu asia siirtyy yhä enemmän mukavuusalueelle eli arkirutiineihin. Jokainen päättää millaisen askeleen on valmis ottamaan, jollekin se on isompi, toiselle pienempi. Kehityt vasta, kun asetat tavoitteita ja poistut mukavuusalueeltasi esimerkiksi tuuliseen säähän tai ristiaallokkoon. Tee toistoja, kunnes asia tuntuu helpolta. Jos haluat olla taitava purjehtija, tyynessä purjehtiminen ei juurikaan vie sinua lähemmäs tavoitettasi. T e r on ku n t o v i n k i t Mukavuusalueelta poistuminen Miten mukavuusalueelta poistuminen johtaa tavoitteiden ja unelmien saavuttamiseen. Käytännössä se tarkoittaa tottumista ja vahvistumista siihen, että elämässä tulee eteen erilaisia haasteita, vastoinkäymisiä, uusia askelmerkkejä ja mukavuusalueelta poistumisia. Pääasiassa mukavuusalueella elämisessä ei ole mitään vikaa, mutta jos haluamme kehitettyä tai mennä eteenpäin elämässä, mukavuusalueelta kannattaa lähteä pois säännöllisesti ja nousujohteisesti. Alkuun niiden tekeminen vaatii ajatustyötä, keskittymistä sekä henkistä tai fyysistä panostamista. Pohdi esimerkiksi oman ratsastuksesi tai muun elämäsi tärkeä kehityskohde, jota haluaisit muuttaa ja mikä vaatii mukavuusalueelta poistumista. Jokainen joutuu joskus myös poistumaan mukavuusalueelta vaikkapa haasteiden ja hankaluuksien kohdatessa. Kuten on todettu aiemminkin, tyynessä vedessä kenestäkään ei tule hyvää purjehtijaa. Seuraava vaihe on valita uusi, seuraava askel. Jos päätät esimerkiksi kasvattaa kestävyyskuntoasi, mene alkuun lenkille vaikka vain viideksi minuutiksi ja ota seuraavalla viikolla mukaan viisi minuuttia lisää. Harjoitella kannattaa myös psyykkisesti. Pohdi, millainen mukavuusalueelta pois vievä, pienikin askel on itsellesi vielä ok. Kun esimerkiksi joudut yllättäen kylmään veteen, mieli tekee kirkaista ja hypähtää rajusti Sonja Holma IStock ja Sonja Holma SRL:n maajoukkueiden fyysinen ja psyykkinen valmentaja Tero Puustinen antaa helppoja ja käytännönläheisiä täsmävinkkejä ratsastuksen oheisharjoitteluun. Voit hyvin aloittaa myös isommilla tavoitteilla sen mukaan, mikä tuntuu itsellesi sopivalle haasteelle, kunhan se on toteutettavissa. Liikkeelle kannattaa lähteä sopivin askelin ja askelmerkein. Tueksi on toki hyvä ottaa oppia ja neuvoja valmentajalta, joka auttaa sinua löytämään asioita, joilla taito tai muu tarvittava ominaisuus kehittyy. Mutta kun harjoitettu taito tai ominaisuus kehittyy toistojen kautta, saavutamme lisää itsevarmuutta ja epätietoisuuden tunne vähenee
Moni saattaa nähdä mukavuusalueelta poistumisessa vain epämukavuutta, se ei tunnu kivalle. Molemmilla on sijansa, ilo motivoi meitä, mutta ison osan kehittymisestämme muodostavat haasteita saadut opit. Ratsastuksessa on tärkeää kasvattaa myös hevosen resilienssiä harkituin ja sopivin askelin niin, että se tuntee itsensä itsevarmaksi ja luottavaiseksi uusissa tilanteissa ja haasteissa. Mieti mikä on muokannut itseäsi eniten ihmisenä, ilot vai haasteet. Haasteisiin vastatessa oppii myös tuntemaan omat vahvuutensa sekä kasvattamaan niitä. Laji on haastava ja vaatii jatkuvaa kehittymistä, tietty mukavuusalueelta poistuminen kuuluu jo lähtökohtaisesti ratsastuksen luonteeseen. Tämän esimerkin tarkoitus on valottaa kykyä hallita tunteita niin, ettei anna tunneajatuksen keskukselle epämukavassa tilanteessa valtaa, vaan toteuttaa asian tietoisesti ja loogisesti. Voit harjoitella itsesi hallintaa esimerkiksi laittamalla suihkuveden epämiellyttävän viileäksi, mutta ei aivan kylmäksi. Kun on tottunut siihen, että elämässä tapahtuu stressaavia asioita, kokee helpommin selviänsä seuraavistakin. Ratsastusurheilijoilla on yleensä varsin vahva resilienssi. Mutta jos opettelet sisäisessä puheessasi näkemään haastavat asiat oman kehityksesi kultahippuina, saat harjoittelusta paljon enemmän kuin se ottaa. Mene uloshengityksellä kylmään suihkuun, hengitä muutama sekunti rauhallisesti ja tule hillitysti pois. Kun niistä tulee tietoiseksi, niitä on helpompi purkaa pois pienin askelin ja totuttautumalla. Ajattelemme, ettemme pysty, kykene tai osaa tai jokin pelottaa meitä. Eniten meitä rajoittavat esteet ovat yleensä pelot ja uskomukset. On hyvä pohtia ja reflektoida, m i t k ä pelot ja uskomukset rajoittavat omien tavoitteiden saavuttamista. pois. Suurimman osan asioita voi ottaa haltuun pienin askelin. Ratsastajana kehittyy, kun haluaa edetä korkeammalle ja kokeilee rakentavasti kehityskohteita, jotka auttavat kehittymään taitoalueella vielä pidemmälle. Mukavuusalueelta poistuminen kehittää myös stressinsietokykyä. He on tottuneet pitkiin, fyysisesti ja henkisesti rasittaviin päiviin. Tämän jälkeen voit hiljalleen kylmentää vettä. HIPPOS. Mieti mikä on muokannut itseäsi eniten ihmisenä, ilot vai haasteet. Hevosten kanssa sattuu ja tapahtuu, mikä pitää oppia kohtaamaan tyynesti ja ratkaisukeskeisesti
Kilpailujen ja ratsastettavien luokkien valintaa kannattaa miettiä huolella, ja pyytää myös tässä ehdottomasti apua opettajalta tai valmentajalta. HIPPOS. Hevosen pitää olla rokotettu hevosinfluenssaa vastaan sääntöjen mukaisesti, ja rokotuksista täytyy olla eläinlääkärin vahvistamat merkinnät hevosen passissa. Jos verryttely tapahtuu kilpailukentällä tai maneesissa ryhmissä, verryttelyaika on yleensä melko lyhyt, mikä saattaa vaikuttaa joidenkin hevosten suorittamiseen. On tärkeää, että aloitteleva kilparatsukko saa mahdollisimman hyviä kokemuksia. Ratsastajan täytyy olla jonkin ratsastusseuran jäsen, jolloin hän voi ostaa kullekin tasolle vaadittavan kilpailuluvan. Alueja kansallisissa kilpailuissa kilpailevista hevosista maksetaan vuosimaksu. Ratsastusseurat järjestävät myös usein ennen kilpailukauden alkua sääntökoulutuksia jäsenistölleen, sellaiseen kannattaa ehdottomasti osallistua. Kouluratsastuksessa tilanne on sikäli helppo, että ratsastettavat ohjelmat ovat aina samoja ja ennalta tiedossa kilpailun tasosta riippumatta. Esteratsastuskilpailuissa ratojen vaikeusaste yleensä vaihtelee kilpailun tason mukaan siten, että seuratason kilSuunnitelmallisesti kilpailemaan Tiina Tarkkala IStock ja Hanna Heinonen Uraansa aloitteleva kilparatsastaja tarvitsee ratsastuksellisten taitojen lisäksi melkoisen määrän kilpailemiseen liittyvää uutta tietoa. On tärkeää, että aloitteleva kilparatsukko saa mahdollisimman hyviä kokemuksia. Kun kyseessä on harjoitustilanne, ovat niin ratsastaja kuin tukijoukotkin melko varmasti rennompia ilman aikataulupaineita, jolloin kokemus on mukava kaikille osapuolille. Seura-, alueja kansallisen tason kilpailuihin ilmoittaudutaan SRL:n Kisapalvelussa eli Kipassa, josta löytyy kisakalenteri, kutsut ja muut tarkemmat tiedot. Vaikuttavia asioita on esimerkiksi, miten verryttely on järjestetty. Varsinkin aloittelevan kilparatsukon kohdalla kannattaa ottaa etukäteen selvää kilpailupaikan olosuhteista. Kilpailujen ja luokkien valinta, tarvittavat luvat, säännöt, kilpailukutsun lukeminen ja ilmoittautuminen saattavat ensin tuntua hämmentäviltä, mutta omalta ratsastuksenopettajalta tai valmentajalta saa varmasti apua. Sen vuoksi esimerkiksi kilpailupaikka, jossa suorittava ratsukko on yksin maneesissa, ei välttämättä ole paras mahdollinen ensivalinta. Sääntötuntemustakin tarvitaan. Harjoittele myös kilpailemista Jos kyseessä on kokematon ratsukko, on hyvä käydä ainakin pari kertaa ennen kilpailuihin ilmoittautumista harjoittelemassa jossakin vieraassa paikassa. Kokemattomampi kilpailija tarvitsee tarkan suunnitelman, jonka mukaan verryttely etenee, muuten aika menee helposti toisia ratsukoita väistellessä. K i l p a i le mi n e n K ilpailut jaetaan seura-, alueja kansallisiin kilpailuihin. SRL:n nettisivuilta löytyy hyvät ohjeet Kipan käyttöön. Ja jos kyseessä ovat maneesikilpailut, onko ratsukko maneesissa yksin vai onko siellä hevoskaveri seurana. Ratsastuskilpailujen säännöt ovat SRL:n nettisivuilta, ja sieltä löytyy myös julkaisu Ratsastajan opas kilpailumaailmaan, jossa on esitetty sääntöjen tärkeimmät kohdat lyhyesti selkokielellä. Näin saa selville, miten hevonen reagoi ympäristön vaihdokseen, ja voi antaa sen kaikessa rauhassa tutustua uuteen paikkaan. Kipan kautta voi myös lunastaa kilpailuluvan ja suorittaa hevosen vuosimaksun. Myös väistämissäännöt on syytä olla mielessä – ehkäpä erityisesti ratsastuskouluoppilailla, jotka eivät yleensä joudu huomioimaan muita ratsukoita samalla tavalla tunneilla
HIPPOS
Rutiinin kautta kohti tavoitteita Aloitteleva kilparatsukko tarvitsee rutiinia kilpailuissa ratsastamiseen. Kansallisella tasolla on erikseen luokkia ponija junioriratsastajille sekä esimerkiksi suomenhevosille ja nuorille hevosille. On hyvä asennoitua niin, että ainakin ensimmäiset viisi kilpailua ovat harjoittelua, jolloin ei tuijoteta tuloksia, vaan haetaan oppia ja rentoutta verryttelyyn ja suorituksiin. Viime vuonna voimaan tulleen säännön mukaan 90 cm:n ja sitä alemmissa luokissa käytetään taitotai ihanneaikaarvostelua. joitellaan kilpailemista, onnistunut kokonaisuus ja niin hevosen kuin ratsastajankin hyvä mieli ovat tärkeämpiä kuin tulokset tai sijoitukset. Nousu ylempiin luokkiin edellyttää myös hyväksyttyjä kvaalieli karsintatuloksia alemmalta tasolta. HIPPOS. Vaikka Kisatunnelmissa Mona Relander ja Kaisa Kuivalainen. Radan kävelyssä ratsastaja tekee, usein yhdessä valmentajan kanssa, tarkan suunnitelman siitä, miten radalla aikoo edetä. Kilpailutilanne luo aina tiettyä jännitystä ja painetta, joten kisoihin ei ole syytä lähteä kokeilemaan onneaan liian vaativissa luokissa. Eri arvosteluperusteiden kuvaukset löytyvät esteratsastuksen kilpailusäännöistä. On hyvä yrittää valita sellaisia kilpailupaikkoja, joiden olosuhteet ovat ennalta tiedossa esimerkiksi verryttelyn, kilpailukentän koon ja pohjien suhteen. pailuissa radat ovat helpompia kuin aluetason vastaavat, ja kansallisissa haastetta on eniten. Kuten kaikki muukin, kilpaileminen vaatii harjoittelua, ja kilpailemaan voi oppia vain kilpailemalla. Ratsastus on siitä erikoinen laji, että yleensä kaikenikäiset ja sekä miehet että naiset kilpailevat samoissa luokissa. Esteiden korkeus on luokan mukainen, mutta ratsastettavat tiet ja esteiden väliset etäisyydet ovat vaativampia. Seuraja aluetasolla luokkia ei yleensä rajata hevosen tai ratsastajan iän mukaan, vaan kaikki kilpailevat samoissa luokissa. Tämän vuoksi samassa luokassa saattaa kilpailla vuosikymmeniä alalla ollut ratsastuksen ammattilainen hänelKilpailemaan hyvällä mielellä ja realistisin tavoittein Kilpailukautta suunniteltaessa lähtökohtana on kauden päätavoite. Vaikka kotona olisi harjoiteltu ahkerasti ja hyvin, on syytä varautua siihen, että asiat harvoin sujuvat radalla samalla tavoin kuin kotona parhaimmillaan. Muutamissa ensimmäisissä kilpailuissa harKILPAILEMINEN A loittelevalle kilpailijalle todellinen kisatilanne on aina täysin uusi kokemus. On hyvä myös aloittaa kilpaileminen tasolla, jolla ratsukko jo suorittaa suhteellisen varmasti. Rataan saa tutustua jalan yleensä juuri ennen luokan alkua. Ratapiirros julkaistaan viimeistään puoli tuntia ennen luokan alkua
Kotiharjoittelun määrä pitää suunnitella niin, että hevonen jaksaa suorittaa hyvin kilpailuissa. Kilpailukautta suunniteltaessa lähtöKokemattomampi kilpailija saattaa jännittää kisatilannetta melkoisesti. Jos kauden aikana tulee onnistumisia, voi kalenteria päivittää kohti vaativampia tavoitteita, mutta liian nopea nousu luokissa ylöspäin saattaa kostautua myöhemmin. Kilpailukalenteri hevosen ehdoilla Kilpaileminen myös kuormittaa hevosta eri tavalla kuin kotona tehty vastaava harjoitus. kohtana on kauden päätavoite. Koska aktiivisempaan kilpailemiseen kuuluu oleellisena osana myös hevosen kuljettaminen, vähentää kaikkien osapuolen stressiä, mikäli hevonen lastautuu hyvin eikä jännitä itse kuljettamistakaan. kehittyminen houkuttelee, voi olla niin ratsastajan kuin hevosenkin itseluottamukselle turhan kova kolaus, jos suoritus epäonnistuu. Aloittelevalle kilparatsukolle se voi olla vaikkapa viisi onnistunutta suoritusta helpolla tasolla, jonka jälkeen voi yhdessä valmentajan kanssa pohtia jatkoa. Tällöin sopiva tavoite on esimerkiksi kyetä verryttelemään keskittyneesti ja muistaa rata. Kilpailukauden aikana esimerkiksi estehevosilla hypätään kotona vain vähän ja helppoja tehtäviä. Kouluratsastuksessa yksi luokkataso ylöspäin ja esteratsastuksessa 10–15 cm:n nousu luokissa ovat hyviä ja realistisia tavoitteita. Niin koulukuin esteratsastuksessakin kausi kannattaa aina aloittaa helpommilla luokilla kuin mihin on edellisen kauden lopussa osallistunut. Kilpailupäivät venyvät helposti myös melko pitkiksi. Kaksi tai kolme kilpailua kuukaudessa on ehdoton enimmäismäärä hevosen kannalta, tähän vaikuttaa toki myös kuljetusmatkojen ja itse kilpailujen pituus. Tämän takia varsinkaan aloittelevan kilpailijan ei kannata tuijottaa liikaa pelkkää sijoitustaan luokan lopputuloksissa. On myös erittäin tärkeää, että hevosta kuljetettaessa ajetaan hyvin rauhallisesti ja ennakoiden, erityisesti mutkissa, käännyttäessä ja jarrutuksissa. Mikäli ratsastaja saavuttaa oman tavoitteensa, on suoritus onnistunut riippumatta kilpailuissa saavutetusta tuloksesta. Jos ratsukko kilpailee aktiivisesti koko kilpailukauden esimerkiksi huhtikuusta syyskuuhun, hevoselle on syytä varata kalenteriin myös parin viikon kevyempi jakso, jolloin ei kilpailla ollenkaan. Lastaamista kannattaa harjoitella hyvissä ajoin ja rauhallisella mielellä, tarvittaessa kokeneemman lastaajan kanssa. On myös hyvä muistaa, että vieraassa paikassa ja kilpailutilanteessa lähes kaikki hevoset käyttäytyvät jollain lailla eri tavoin kuin kotona. Laiskanpulskealle hevoselle hyvä HIPPOS. Mikäli päätavoite on joku määrätty kilpailu, suunnitellaan kalenteri sitä kohti nousujohteisesti sopivilla, edeltävillä kilpailuilla. Vaativammalla kilpailutasolla kilpailujen määrä yleensä vähenee ja palautumisajat pitenevät. On erittäin huono alku kisauralle, jos kilpailupäivän aamuna kiireen ja jännittyneiden ihmisten keskellä hevonen kieltäytyy menemästä traileriin. Matkustusaika trailerissa tai hevosautossa vastaa hevoselle reipasta kävelyä, edellyttäen että se seisoo hyvin eikä jännitä juurikaan matkustamista. Valmentajan kanssa kannattaa ehdottomasti keskustella luokkavalinnoista. Kun kyseessä on kokeneempi ratsukko, rakennetaan kalenteri ikään kuin taaksepäin. Tsemppiä tulevan kisakauden koitoksiin! lä ratsutuksessa olevalla kokemattomalla hevosella, ja toisaalta kymmenvuotias ensikertalainen ratsastuskoulun opetusponilla. Kokemattomampi kilpailija saattaa jännittää kisatilannetta melkoisesti. Kuljettamista jännittävä hevonen kuormittuu huomattavasti enemmän. Jos ratsastaja jännittää niin paljon, että kokee sen haittaavan suoritusta, voi etukäteen vaikkapa valmentajan kanssa miettiä keinoja liiallisen jännityksen hallintaan, ja sitten pyrkiä toteuttamaan ne kisatilanteessa. Kouluratsastuksessa on myös hyvä muistaa, että uusien liikkeiden harjoittelu kannattaa pääsääntöisesti ajoittaa talvikaudelle eli kilpailukauden ulkopuolelle. Ratsukko tarvitsee useamman kisan, ennen kuin ratsastaja alkaa oppia ennakoimaan hevosensa käytöstä uudessa tilanteessa. On hyvä asettaa itselleen jokin tavoite, joka ei liity sijoitukseen, prosentteihin tai virhepisteisiin mitenkään. Osa hevosista ei myöskään juo matkoilla kovin hyvin, joten ne kannattaa opettaa nauttimaan jo ennalta mashtai makuvettä. tavoite on reipas eteneminen radalla, ja kuumakallelle rauhallisena pysyminen
Kilpailut ja esitykset pidettiin ensi kertaa omassa hallissaan ja katsomot olivat täpötäynnä väkeä. Kävijäennätys rikki Hevoset-messuilla Sonja Holma Heidi Lammi HIPPOS. Samalla pääsi seuraamaan myös verryttelyaluetta. huhtikuuta. Ensi vuonna Hevoset-messut järjestetään Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa 6.–7. Hevoset-messut Tampereella vieraili huhtikuun puolivälissä ennätykselliset 19 386 kävijää. Messualueella riitti myös huisketta ja vilinää, kuten myös suosituissa kepparikilpailuissakin
HIPPOS
Aamulla siivotaan tallit ja ehtii ratsastaa, iltavuorossa huolehditaan hevoset tarhoista sisään, pidetään tunnit ja jaetaan iltaruoat, Riitta kertoo. Talli on ollut alusta asti jäsentalli. – Eikö se vähän kuulu asiaan. Jäsenyys on meille laadun tae. Ratsastuksenohjaaja, sairaanhoitaja Riitta Ojala on pitänyt paikkaa yhdessä ratsastuksenopettaja ja agrologi Sanna Tastulan kanssa vuodesta 2004. HIPPOS. Siinä on äänieristetty huopakatto, mikä on mukavan äänetön kelillä kuin kelillä. Emme kulje kaivelemassa epäkohtia, vaan tarjoamassa apua ja neuvontaa, tallineuvoja Tero Kortelainen hymyilee. Hän pitää Joensuun lähellä Liperin Ratsastuskeskusta, perinteistä ratsastuskoulua, joten näpeissä on läheinen käytännön tuntuma tallitoimintaan. Tero on toiminut SRL:n tallineuvojana pian kymmenen vuotta. – Vieläkin osa mieltää, että paikalle tuli tallitarkastaja, mikä kuulostaa jopa vähän negatiiviselta. Tallilla käy 150–160 oppilasta viikossa. – Teemme Sannan kanssa molemmat kaikkea vuoroilloin ja -aamuin. Kun olet hyväksytty, se antaa statuksen, että asiat ovat hyvin ja toiminnasta huolehditaan ammattimaisesti. Tero on ammatiltaan mastertason ratsastuksenopettaja ja ammattivalmentaja. Suitset ja satulat ovat siististi nimikoiduilla paikoillaan, turvakypärät riveissä hyllyssä. Yrittäjä Riitta Ojala pyyhkäisee harjalla vielä varustehuoneen lattian. SRL on jäsentallien puolella ja toimii hevosurheilun hyväksi. Paikalla oli alun perin 15 hevosen talli ja pressumaneesi. Mielikuvaan nousee helposti vähän viranomaista vastaava inspektrööri, joka ankarana syynää joka nurkan kalpean tallinpitäjän odottaessa tulosta jännittyneenä. Maneesin päässä kävijöille oma sosiaalitila keittiöineen. Tallineuvojan matkassa Ta l l ij ärj e s t e lm ä T allitarkastajan nimike oli pitkään käytössä ja syöpyi mieleen napakkana ja rimmaavana. Hän vierailee talleilla Keskija Etelä-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Talliin laajennettiin paikat 30 hevoselle ja täydennettiin pihatoilla. Myös liiton tarjoama vakuutuspuoli on tosi hyvä asia, Riitta toteaa. Näinhän asiat eivät onneksi ole. Tallineuvoja on paljon mukavampi titteli. Tero kävi Manunkylän Ratsutallissa viimeksi kaksi vuotta sitten. Nyt kelpaa avata ovet SRL:n tallitarkastajalle… no, eipäs kun tallineuvojalle. Silloin kaikki oli kunnossa kuten nytkin. – On myös kivaa, kun liiton tallineuvoja tulee henkilökohtaisesti käymään, saa keskustella ja purkaa asioita, kuten nySonja Holma Manunkylän Ratsutallissa tavarat ovat paikallaan ja käytävät tip top. Uusi maneesi korvasi pressukattoisen yhdeksän vuotta sitten
Jäsentallina saa suoran sidoksen kaikkeen kehitystyöhön mitä SRL organisaationa tekee. Kyltti seinässä kertoo tallinpitäjien vapaaehtoisesta sitoutumisesta kehittämiseen SRL:n tallijärjestelmän avulla, SRL:n liiton tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltonen toteaa. Hevosihmisillä on alaan vahva palo Tero käy vuosittain 50–90 tallilla ja pitää yhteyttä yrittäjiin myös puhelimitse. – Jokainen, joka lähtee mukaan järjestelmään, sitoutuu kriteereihin ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. – Moni tekee tätä työtä ihan yksin ja puhuu mielellään myös jaksamisesta. – Tallit saavat systeemin kautta oman toimintansa kehittämiseen työvälineitä, joita ovat esimerkiksi ohjeet, jäsentallien kriteerit ja erilaiset alaohjelmat, kuten vastuullisuus tai kilpailujärjestelmä. Jäseninä ne sitoutuvat tallitoiminnan kriteereihin, ohjeistuksiin ja sääntöihin. – Kaikki mikä koskee liittoa, koskee myös jäsentallia. Se on kivaa, kun asiakkaista tulee tuttuja ja he uskaltavat kysyä asioista. HIPPOS. Tallin koon ja toiminnan mukaan ensikäyntiin kuluu muutama tunti, tutussa paikassa vierähtää yleensä tunti – ja usein toinenkin. Talliyrittäjät hakeutuvat itse liiton jäseniksi. On myös hyvä tietää, että on paikka mistä voi tarvittaessa kysyä neuvoa. Hevosihmisillä on alaan vahva palo. Kun lähdet mukaan systeemiin, pitää olla avoin virralle ja halukas tiedon vastaanottamiseen. SRL on tallille kumppani, joka seuraa yhteiskuntaa ja sen muutoksia, tuo tiedon saataville. Kollegoiden kanssa keskustellessa syntyy myös hyvää yhteisöllisyyttä, Tero kertoo. Varsinainen toiminta ja kehitys tapahtuu kuitenkin aina jäsentallissa. Katson myös, että käytössä on hyväksytyt turvakypärät, varusteet asiallisia ja satuloissa turvajalustimet. kyistä hevospulaa. – Kun aloitin, talleille oli lisätty eri kategorioita ratsastuskouluista yksityistalleihin, vaellusyrityksiin ja sosiaalipedaManunkylän Ratsutalli on ollut SRL:n jäsentalli alusta asti, pian 20 vuotta. Usein yrittäjät puhuvat avoimesti tilanteestaan ja kysyvät neuvoja, kenenkään ei tarvitse kierrellä tai esittää mitään glamouria. Tallilla tehdään yleissilmäys tiloihin, hevosiin ja niiden tasoon, käydään läpi paloturvallisuus, suunnitelmat, hätäpoistumisreitit ja ensiapuvalmiudet. Kriteerit peilaavat hyviä toimintamalleja sekä yhteiskunnan muutoksia. – Jotkut hoitavat käynnin nopeammin, mutta moni haluaa jutella pidempään. Henkilökunnan koulutus käydään myös läpi, Tero kertoo. Kokonaisvaltaista tallitoimintaa SRL:n jäsentallitoiminnan tarkoituksena on kehittää tallien toimintaa kokonaisvaltaisesti yhteistyössä yrittäjien kanssa. – Tallitoimintamme tarkoituksena on viedä systemaattisesti koko alaa eteenpäin. Niihin lukeutuvat myös SRL:n eettiset ja strategiset periaatteet ja arvot, kuten Reilu Peli. – Kun ensi kertaa auditoidaan uusi, jäsentalliksi haluava paikka, tutustun usein jo ennalta tarvittaviin papereihin, kuten tietolomakkeeseen ja turvallisuusasiakirjaan. Vaikka työ on fyysistä ja raskasta, se antaa myös paljon. Monen urheilulajin voi aloittaa itse kaukalossa tai ladulla, mutta ratsastus vaatii ammattimaista opetusta, turvalliset, toimivat puitteet sekä tehtävään soveltuvat ratsut. Kollegoiden kanssa keskustellessa syntyy myös hyvää yhteisöllisyyttä. – Pystymme auttamaan ja tarjoamaan tallin mukaisesti erilaisia tukitoimia. Maailma muuttuu, me muutumme sen mukana ja se on hyvä asia, Minna sanoo. Suurin osa jäsentalleista ja Teronkin asiakkaista on perinteisiä ratsastuskouluja. Siitä saa ikään kuin ison peiton, jonka voi kääriä toiminnan ympärille. Työssä on myös oma vapaus, saa suunnitella menonsa ja tuntisysteeminsä, vaikka vastuu hevosista sitookin 24/7. Niitä muokataan säännöllisesti sekä lainsäädännön mukaan ja myös siksi, että hevosala pysyy kehityksessä ei vain mukana, vaan edelläkulkijana, Minna painottaa. Eihän tätä tekisi, jos tästä ei tykkäisi. Jokainen järjestelmä linkittyy toisiinsa
SRL nauttii parlamentaarista luottamusta ja saa uusiin lakeihin liittyen lausuntopyyntöjä, joista joka ikiseen vastataan. Kiinnitämme huomion myös siihen, miten asiakaspalvelua kannattaisi toteuttaa sekä henkilökunnan ja yrittäjän työturvallisuuteen ja hyvinvointiin, Minna Peltonen toteaa. – SRL ei ole viranomainen, emme tarkasta talleja, vaan tarjoamme niille luokitukset, kriteerit ja ohjelmat. Nykyään kaikki tallit ovat jäsentalleja ja jos edellytykset täyttyvät, ne voidaan määritellä erikseen ratsastuskouluiksi. Useat viranomaiset valvovat ratsastustallien toimintaa liittyen muun muassa työja eläinja ympäristönsuojeluun sekä rakentamiseen. – Jotta pystymme olemaan aktiivinen osa yhteiskuntaa, meidän pitää olla mukana vuorovaikutusverkostossa. Viranomainen valvoo, tallineuvoja neuvoo Tero katsoo Riitan kanssa läpi Manunkylän Ratsutallin turvakypärät ja -jalustimet. Kävin juuri lobbaamassa europarlamentaarikkoja Hippoksen ja MTK:n kanssa. Tukesin tarkastaja kävi paikalla helmikuussa ja kaikki asiat olivat kunnossa silloin myös viranomaisen silmin. Keskusjärjestönä pääsemme vaikuttamaan korkeimmalla tasolla, kuten lainsäädäntöön. Keskusjärjestönä voimme mahdollistaa epäkohtien tuomisen esiin ja sanottamisen, meihin voi olla yhteydessä montaa eri kautta. Kaikki on ajan tasalla, satuloissakin napakat ja lujat vastinhihnat. Talliyrittäjät suhtautuvat hyvin vakavasHevosalan ja tallitoiminnan edunvalvonta on tärkeässä roolissa SRL:n tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltosen työssä. AVI valvoo tapahtumia, Tukes kuluttajapalvelujen turvallisuutta ja verohallinto omia intressejään. Kun toiminta pohjautuu vapaaehtoiseen jäsenyyteen ja yhdessä sovittuihin pelisääntöihin, tärkein keino mahdollisiin epäkohtiin puuttumiseen on neuvonta ja keskustelu. – Tallitoiminnan kehittämisen ohella omassa tehtävässäni tärkeässä roolissa on koko alan edunvalvonta, kuten esimerkiksi verotuskysymykset ja tasa-arvo liikuntapaikkarakentamisessa, Minna kertoo. – Tallilla voi olla hyvin monenlaista toimintaa, ja usein oli vaikea määritellä, mihin kategoriaan se kuului. On parempi, että vastaus tulee juuri kyseisen alan asiantuntijalta tai oikealta viranomaiselta. Tallien monimuotoisuus on alan elinvoimaisuuden ehto, Tero summaa. – Jos kyseessä on esimerkiksi väärinkäsitys, se selviää usein jo yhteydenoton yhteydessä neuvomalla. Jotain viilaamista voi olla jokaisen toiminnassa, yleensä suurin osa asioista selviää keskustelemalla ja pienillä fiksauksilla, Minna näkee. Meitä kiinnostaa jäsentallin toiminnan kuvaus, henkilöstön koulutus, hevosten soveltuminen tehtäviin, ratsastusalueet ja hevosten pito-olosuhteet. SRL:llä on edunvalvontaa monella tasolla. Pihat ovat siistit ja kulkutiet avarat, irtotavaraa ei loju missään. HIPPOS. – Ensimmäinen neuvomme on yleensä keskustella talliyrittäjän kanssa suoraan. Myöhemmin erityisluokituksista luovuttiin ja systeemiä yksinkertaistettiin, Tero kertoo. Mitä avoimemmin asioihin päästään käsiksi ”suoraan sylttytehtaalla”, sen nopeammin tilanteeseen saadaan myös muutos. Tallit voivat edelleen myös erikoistua johonkin ratsastuksen lajiin tai tiettyyn toimintaan. Yritystoiminta on riippuvainen asiakkaista, joten asiakaspalaute kannattaa antaa yritykselle. – Usein ajatellaan, että SRL:llä on isompi mahti kuin onkaan. Tero Kortelainen ja yrittäjä Riitta Ojala. Keskusjärjestön tärkein tehtävä on työskennellä alan toimintaedellytyksien hyväksi. – Meitä pidetään aktiivisena toimijana, mitä olemmekin. Vakavissa kysymyksissä olemme yhteydessä talliin, emme kerro nimiä, mutta toki asiayhteydestä saattaa selvitä, kuka on kyseessä. Tätä työtä tehdään kuitenkin yhdessä verkostojen kautta. Emme huutele aidalta naapurin pihalle, liikumme verkostoissa Edunvalvontaa koko alan eduksi Satulahuoneessa on kaikki kunnossa. Moni toivoo, että olisi vain yksi paikka, johon voisi soittaa ja kaikki ongelmat ratkeaisivat. TALLIJÄRJESTELMÄ gogiseen toimintaan. Tallien erikoistuessa syntyi myös toimintaa, jolle ei välttämättä löytynyt valmista nimikettä
Avara ja valoisa maneesi valmistui yhdeksän vuotta sitten. Se on tosi epämiellyttävää, Minna toteaa. Minna pitää erittäin valitettavana, jos muutaman tallin puutteet ja ylilyönnit vahingoittavat koko järjestelmän mainetta. Omaan toimintaan sokeutuu ja tavaraa voi jääEnsimmäinen neuvomme on yleensä keskustella talliyrittäjän kanssa suoraan. Kuuden työvuoteni aikana on erotettu yksi jäsentalli. HIPPOS. – SRL:n ainoa vilpitön tarkoitus on auttaa kaikkia, jotka ovat toiminnassa mukana. Olemme tavanneet seurojen ja tallien edustajien kanssa alueellisia päättäjiä esimerkiksi tukia ja kaavoitusta koskien. Kun valtaosalla talleista toiminta on laadukasta, on pohdittu, pitäisikö murheenkryyneistä päästä eroon muita mustaamasta. Tänä vuonna ratkaistiin ratsastustuntien ALV-käytännön soveltaminen ja ohjeistus yhdessä verottajan kanssa alan hyväksi niin, että tuntien ALV-kanta on edelleen 10 prosenttia, kun uhkakuvana oli nousu 24:ään. Jos neuvonta tai sanktiointi eivät tehoa, tallin jäsenyys päätetään. Vakavimmissakin tapauksissa tosiasialliset keinomme ovat varoittaa tai erottaa. – Lähinnä olen joutunut huomauttamaan esimerkiksi siisteydestä. Kirjoitamme paikallisesti myös puoltolausuntoja, kun haetaan lupia rakennuksille tai ratsastusalueille. Usein talli eroaa jo itse ennen kuin erottamiseen joudutaan, Minna kertoo. Olemme lausuneet myös eläinten hyvinvointilaista ja olleet mukana asetustason keskusteluissa. – Mutta jos joku rikkoo lakia, onko se lain vika. Meillä ei ole mahdollisuutta olla mukana tallin päivittäisessä toiminnassa, joten järjestelmä perustuu luottamukseen ja sitoutumiseen yhteisiin kriteereihin. Kurinpitomenettely vakaviin epäkohtiin Helmikuun puolessa välissä jäsentallitoimintaan luotiin oma viisiportainen kurinpitomenettely, joka etenee ei huomautettavaa asteelta huomautukseen, kehotukseen, varoitukseen ja vakavimmillaan jäsenyyden päättämiseen. Valitettavan suuressa osassa tapauksia taustalla on riita rahasta. Myös kurinpitotoimet ovat auttamista, vaikka se ei aina siltä tunnu. Yleensä dialogilla päästään paremmin eteenpäin kuin eristämällä jokin toimija. – Vähintään 95 prosenttia jäsentalleista on meidän näkökulmastamme sellaisia, joiden takana voimme seisoa hyvillä mielin. Vuositasolla yhteydenottoja on alle 50–100. ti, kun liitosta soitetaan. Tero Kortelainen allekirjoittaa Minna Peltosen havainnon, että valtaosassa jäsentalleista asiat ovat erinomaisessa kuosissa ja plakaatti seinässä on arvossaan laadun takeena. Välillä yrittäjän kättä yritetään vääntää valituksen kautta. ja systeemeissä, mikä vaatii diplomaattista osaamista, sidosryhmien tunnistamista ja kommunikaatiotavan hiomista. SRL:n tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltonen. Joukossa on muutama murheenkryyni, mutta leijonanosa talleistamme toimii moitteettomassa, hyvässä yhteistyöhengessä asiakkaiden, sidosryhmien, alueen toimijoiden ja SRL:n kanssa. – Käytännössä ne koskevat pääasiassa hevosten hyvinvointia, asiakaspalvelutilanteita ja turvallisuutta. – Pidämme tärkeänä, että meillä on väylä auttaa talleja kehittymään ja samalla asiakkailla väylä tuoda epäkohtia esiin. Kyseessä ei ole asettaa vain vaatimusta toisen perään, vaan vuorovaikutteinen suhde, jossa kysymykset voivat olla vaikka kuinka laajoja. – Se oli todella tärkeä asia ja meni kuten pitikin
– Meillä vanhoja aarteitamme hoidetaan huolella, esimerkiksi jalkoihin kiinnitetään paljon huomiota. Puhuminen on puhumista, teot ratkaisevat. Otamme niitä mielellämme, koska ne ovat osaavia ja nähneet maailmaa, eivät hätkähdä juuri mistään. – SRL on hevosen puolestapuhuja. Talleissa vierailevat säännöllisesti myös monet alan ammattilaiset, kuten eläinlääkärit ja kengittäjät, Tero muistuttaa. Hevoset ammattilaisten huolenpidossa Manunkylän Ratsutallin hevoset ja ponit popsivat tyytyväisinä heinää tarhoissaan pienissä porukoissa. Hevosten löytäminen on Riitan mukaan tänä päivänä vaikeaa ja hinnat pilvissä. Sen avulla liiton tallihakurista netistä löytyvät muun muassa tallin tarjoamat palvelut ja puitteet. – Yhdessä paikassa rapaisena syksynä hevoset olivat aika likaisia, yrittäjä vähän suuttuikin siitä sanomisesta ja lupasi pestä ne. Hevoset menevät päivittäin enintään kaksi tuntia, vanhemmat luottoratsut ehkä vain yhden alkeistunnin. Niissä mennään alku-, loppuja välikäynnit ja työskentely tehdään sopivissa pätkissä. – Tunnemme hevosemme kuin omat hanskamme ja seuraamme jatkuvasti niiden vointia. – Mikä on periaatteessa parempi paikka. Moni yrittäjä pitää itsestään paljon huonommin huolta kuin hevosistaan. Siitä joutuu joskus herättelemään, että jos itse tulisit asiakkaana pihaan, millainen kuva syntyy. SRL:n jäsentallit 2022 • Jäsentalleja yhteensä 334 • Ratsastuskouluja niistä 206 HIPPOS. Hevoset liikkuvat tasaisesti ja niistä huolehtivat ammattilaiset. Omia hevosia tallilla on 19 ja yksityisiä täyshoidossa 16. – Nykypäivänä ratsastuskoulut ovat jatkuvan syynin alla ja kyllähän parhaita laadun tarkastajia ovat asiakkaat itse. TALLIJÄRJESTELMÄ Riitta Ojala ja Tero Kortelainen katsovat tallin tietolomakkeen ajan tasalle. Jos jokainen hevosihminen on samalla asialla, tuemme hyvinvointia koko yhteisön voimin. Joskus olen sanonut myös tarhojen kunnosta ja varusteista. dä kasoihin. Hevosilla on hyvät arkirutiinit ja ne viettävät aikaa laumassa kavereiden kanssa. Aina kun olet kanssakäymisessä hevosen kanssa, vaikutat itsekin suoraan hevosen hyvinvointiin, Minna Peltonen muistuttaa. En muista, että koskaan olisi tarvinnut huomauttaa hevosten kunnosta tai laihuudesta. Yrittäjälle hyvä tuntihevonen on todella arvokas. Moni yrittäjä pitää itsestään paljon huonommin huolta kuin hevosistaan, Tero pohtii. Myös hevosia on hyvin erilaisia alkeishevosia niihin, jotka menevät vain edistyneemmillä ratsastajilla, yrittäjä Riitta Ojala kertoo. – Tallimme tarjoaa kaiken tasoisia tunteja alkeisratsastajista hyvin edistyneille asti kouluja esteratsastuksessa. Myös SRL:n tallitoiminnassa hevosen hyvinvointikysymykset ovat keskeinen asia. Silläkin olemme laittaneet pihattoja, että hevoset liikkuvat niissä enemmän ja pysyvät paremmin vetreinä. Meille tarjotaan myös usein vanhoja kilpahevosia. Lähivuosina edessä on useamman uuden osto ja hyvät ja turvalliset hevoset koko ajan etsinnässä. Samalla rakennettiin lisää pihattoja, suurin osa ratsastuskouluhevosista asuu niissä. Tero ihmettelee joidenkin myyjien näkemystä, ettei hevosta haluta ratsastuskouluun. Meillä hevoset eivät joudu osaamattomiin tai välinpitämättömiin käsiin, niillä ei rällätä pitkin peltoja. Tallineuvojien ohella toimintaa tarkastelevat lukuiset muutkin silmäparit. Tunnit eivät ole hevosille raskaita. Raspaukset, kengitykset ja madotukset hoidetaan säännöllisesti. – Meillä on paljon vanhempia hevosia, koska ne ovat niin toimivia. Tarhojen pohjat tasattiin ja kuorittiin viime syksynä ja aidat uusittiin. Seuraavan kerran ne kiilsivät puhtauttaan
• Täydennysrehu on rehuseos, jolla täydennetään ruokintaa, esimerkiksi karkearehua täydennetään kivennäistäydennysrehulla. • Täysrehulla tarkoitetaan rehua, joka kattaa eläimen koko ravinnontarpeen, esimerkiksi koirien kuivaruoka. • Rehun lisäaineita ovat esimerkiksi vitamiinit, aminohapot ja säilöntäaineet. Rehutyypit • Rehuaineita ovat esimerkiksi viljat, leseet, rouheet ja merisuola. HIPPOS
Käyttötarkoitukset on määritelty eri eläinlajeille erikseen. Rehulainsäädännön näkökulmasta kaikkien sairauksiin tai elimiin liittyvien väittämien esittäminen rehujen markkinoinnissa on kielletty. Markkinointiväittämille pitää olla perusteet Rehujen tarkoituksena on täyttää eläimen ravitsemuksellisia tarpeita, kuten valkuaisen, kivennäisaineiden tai vitamiinien tarvetta, joten niitä ei voida markkinoida sairauksien tai niiden oireiden hoitoon, parantamiseen tai ennaltaehkäisyyn. Toinen tuoteryhmä, joka on puhekielessä hevosrehujen osalta virheellisesti nimetty, ovat hevosten rehuseokset, joilla on tarkoitus täydentää hevosen ravitsemukselliset tarpeet karkearehun lisäksi yhdestä säkistä. Koska hevosen ruokinta perustuu karkearehuun, ei hevosille voi olla saatavilla mysliä tai pellettiä, joka täyttäisi kaikki niiden ravitsemukselliset tarpeet. H evosten rehuja markkinoidaan monenlaisiin vaivoihin ja sairauksien hoitoon. Pinja Pettinen, Ruokavirasto Istock ja Pinja Pettisen arkisto Tarkkuus kannattaa kaupan rehuhyllyllä Ruokavirastosta terveisiä: HIPPOS. Luetteloon hyväksytään vain erityisiä ravitsemuksellisia käyttötarkoituksia, jotka ovat läpäisseet EFSA:n ja EU-komission arvioinnin tieteellisen tutkimustiedon perusteella. Eläinten rehuissa ei ole olemassa tuotetyyppejä lisäravinne tai ravintolisä, vaan lainsäädännön mukaisia rehutyyppejä ovat rehuaineet, rehun lisäaineet, täydennysrehut ja täysrehut. Tuotteen syöttömäärä on vain lusikallinen päivässä, mutta sillä saavutetaan kaikki toivotut vaikutukset: nivelvaivat loppuvat ja kaviokuume kaikkoaa. Ruokinnassa karkearehua voidaan täydennysrehujen lisäksi täydentää rehuaineilla, kuten viljoilla, rouheilla, melassileikkeellä tai vaikkapa merisuolalla. Poikkeuksena terveydellisten väittämien käyttöön ovat hyväksytyt erityiset ravitsemukselliset käyttötarkoitukset, jotka on listattu EU:n asetuksessa 2020/354. Nämä rehut pitää merkitä erityisravinnoiksi. Tuotteiden koostumuksen pitää täyttää tarkat vaatimukset, jotta niistä voi esittää asetuksessa mainitut väittämät, ja mukaan ei saa lisätä mitään muita mainittuja vaikutuksia tai ominaisuuksia. Rehut eivät ole lääkkeitä, eikä niitä saa sellaisina myöskään markkinoida. Vaivojen parantamisen tai ennaltaehkäisyn sijaan rehujen käyttötarkoitus on täyttää eläimen ravitsemukselliset tarpeet. Tällaiset rehut ovat usein puhekielessä tunnettuja täysrehuina, mutta rehulainsäädännön määritelmien mukaisesti nekin ovat täydennysrehuja, joilla nimensä mukaisesti täydennetään karkearehua. Sen sijaan ei saa väittää, että C-vitamiinin vuoksi rehu ennaltaehkäisee virtsatulehdusta tai ylläpitää virtsateiden terveyttä. Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta. Puhuttaessa lisäravinteesta, on todellisuudessa yleensä kyse täydennysrehusta. Sen lisäksi, että rehuista esitetyt terveydelliset väittämät ovat rehulainsäädännössä kiellettyjä, ne ovat ne myös harhaanjohtavia. Esimerkiksi hevosille on hyväksytty erityiseen ravitsemukselliseen tarkoitukseen rehuja R u o ki nt a Rehupakkaus ja valmistajan nettisivut lupaavat apua nivelvaivoihin, mahahaavaan ja kaviokuumeeseen. Vai kannattaisiko tuotetta kuitenkin kokeilla ennen eläinlääkärille soittamista. Ruokinnassa on aina kyse kokonaisuuden tasapainosta, ei yksittäisen ravintoaineen ominaisuuksista. Esimerkkinä runsaasti C-vitamiinia sisältävän rehun voi kertoa täydentävän C-vitamiinin puutosta ruokinnassa
Vaikka ruokinta olisi laskettu analyysin perusteella pilkulleen oikein, saattaa toinen yksilö laihtua ja toinen lihoa. Lisäksi täytyy aina katsoa miltä hevonen näyttää. RUOKINTA kavioiden ja nahan uudistumisen edistämiseen sekä elektrolyyttitasapainon säilyttämiseen runsaan hikoilun yhteydessä. Suuri osa kevyttä työtä tekevistä harrastehevosistakin syö kuitenkin myös viljapohjaisia täydennysrehuja tai esimerkiksi kauraa. Pettinen on harrastanut hevosia 20 vuotta ja hänellä on ollut omia poneja 15 vuotta. Rehujen markkinoinnissa käytetään usein viittauksia tieteellisiin tutkimuksiin. Kuluttajan kannattaa olla tarkkana, kun rehulla kerrotaan olevan tutkitusti vaikutusta johonkin – ja etenkin silloin, jos tutkimusviitteitä ei ole saatavilla markkinointitekstin yhteydessä. Mainoslause ei tunne tallin karkearehua Rehujen markkinoinnissa kuluttajaa ohjataan valitsemaan rehuja erityyppisille hevosille. Nämä tunnetaan hevosihmisten keskuudessa yleensä lisäravinteina tai ravintolisinä. Jos kyseessä on vitamiinitai hivenainetäydennykseen tarkoitettu täydennysrehu, voi syöttömäärä olla aivan perustellusti melko pieni. HIPPOS. On myös hyvä muistaa, että vaikka rehuja markkinoitaisiin esimerkiksi ylipainoisille hevosille tai laihdutukseen, se ei tarkoita, että kyseiset rehut millään tavoin edistäisivät hevosen laihtumista verrattuna pelkkään karkearehuun. Hevosten ruokintaan ja rehuihin liittyen tehdään toki jatkuvasti tutkimusta, mutta ruokintakokeet ovat kalliita ja tieteellisen tutkimuksen tekeminen on hyvin aikaa vievää. Tällä hetkellä hän harrastaa kahdella ponillaan valjakkoajoa. Hän on opiskellut kotieläinravitsemusta Helsingin Yliopistossa ja koulutukseltaan MMM agronomi. Tarkastelemalla täydennysrehujen ravintoarvoja ja vertaamalla niitä heinäanalyysiin voi myös huomata, että markkinoilla on paljon täydennysrehuja, jotka eivät esimerkiksi energiatai valkuaispitoisuudeltaan poikkea juurikaan karkearehun vastaavista arvoista. Varsinkin syöttömääriltään pienten täydennysrehujen kohdalla kannattaa tutkia tarkkaan mitä tuote sisältää ja ennen kaikkea millaisina pitoisuuksina. Perimmäinen syy tähän lienee tottumus siihen, että hevoselle täytyy syöttää väkirehuja. Karkearehu on kaiken perusta Vaikka rehuja ei saa markkinoida sairauksien parantamiseen, tasapainoisella ja lajityypillisellä ruokinnalla ja elinolosuhteilla voidaan toki ennaltaehkäistä monta ongelmaa. Täydennysrehua valitessa kannattaa aina pohtia, mitä se tuo ruokintaan lisää verrattuna karkearehuun ja löytyykö mainoslauseille perusteluja tuotteen sisällöstä. Jos tarkoitus taas on tuoda ruokintaan lisää kuitua tai vaikkapa valkuaista, tulisi hälytyskellojen soida, mikäli päiväannos täytyy mitata teelusikalla. Pettinen on työskennellyt aiemmin myös hevosenhoitajana ja tehnyt hevosten ruokintasuunnitelmia. Sen perusteella voidaan laskea, mitä karkearehu tarvitsee täydennykseksi. Tämän vuoksi markkinoinnissa saatetaan käyttää viitteenä esimerkiksi ihmisillä tai rotilla tehtyjä tutkimuksia, joiden tuloksia ei voi soveltaa suoraan hevosiin. Toisaalta hevonen saa keskiverPinja Pettinen Ruokaviraston rehujaoston ylitarkastaja Pinja Pettisen pääasiallisena työtehtävänä on rehualan toimijoiden valvonta. Jos karkearehun valkuaispitoisuus on alhainen, voi olla tarpeen täydentää ruokintaa runsaasti valkuaista sisältävällä rehuaineella tai valkuaistäydennysrehulla. Hevosille markkinoidaan varsinaisten väkirehujen, kuten myslien ja pellettien, lisäksi täydennysrehuja, joiden Hevosen ruokinnan perustana pitäisi olla aina karkearehu. Tietääkseen mitä hevonen ruokinnassaan karkearehun lisäksi tarvitsee, täytyy selvittää karkearehun ravintosisältö edustavalla rehuanalyysillä. Rehuanalyysin lisäksi pitää toki ottaa huomioon hevosen yksilölliset ravinnontarpeet, joihin vaikuttaa muun muassa hevosen rotu, ikä, sukupuoli ja käyttötarkoitus. Rehuja voidaan markkinoida varsoille, urheiluhevosille tai vaikkapa alkuperäisroduille. Hevosen ruokinnan perustana pitäisi olla aina karkearehu. Jos esimerkiksi kuitutäydennykseksi markkinoidun tuotteen suositeltu syöttömäärä on 30 grammaa päivässä 500 kiloa painavalle hevoselle ja sen raakakuidun pitoisuus on 15 prosenttia, hevonen saa päiväannoksesta 4,5 grammaa raakakuitua. Rehunkäyttökyvyssä voi olla suuriakin eroja hevosten välillä. Rehuhyllyllä kannattaa pitää mielessä, että vaikka valmistaja markkinoi rehua jollekin tietylle hevostyypille, se ei välttämättä sovi täydentämään käytössä olevaa karkearehua. syöttömäärät ovat hyvin pieniä. Rehulainsäädännön näkökulmasta tällaiset rehut ovat täydennysrehuja. Muilla kuin kohde-eläinlajilla tehtyjä tutkimuksia ei saa kuitenkaan käyttää rehujen markkinoinnissa. Käytännössä suuri osa hevosista pärjäisi Suomessa hyvin laadukkaalla karkearehulla ja kivennäistäydennyksellä ilman väkirehuja
Lisäaineille on määritetty myös sallitut käyttötarkoitukset. Esimerkiksi tekniseen käyttötarkoitukseen sidontaaineena hyväksyttyä piimaa-sedimenttijauhetta ei voi markkinoida ravitsemuksellisiin tarkoituksiin. Kaikki nämä toimijat ovat Ruokaviraston riskiperusteisen rehuvalvonnan piirissä. toisesta 10 kilon päivittäisestä kuivaheinäruokinnasta raakakuitua noin 3000 grammaa. Lainsäädännön tarkoituksena on säädellä lisäaineiden käyttöä rehuissa niin, että kullekin eläinlajille käytetään vain niille turvalliseksi todettuja lisäaineita turvallisina pitoisuuksina. HIPPOS. Ruokavirasto valvoo eläinrehuja Ruokavirasto on rehujen valvonnasta vastaava viranomainen Suomessa. Viranomaisnäytteistä tehtävien analyysien lisäksi valvotaan tuotteiden merkintöjä sekä tehdään etämyynnin valvontaa, johon sisältyy esimerkiksi nettikauppojen markkinointitekstien tarkastamista. Ruokaviraston edustajat tekevät myös rehualan toimijoiden luokse tarkastuksia, joilla käydään läpi tuotantoja varastotiloja sekä esimerkiksi toimijan omaa laadunvarmistusta ja tuotteiden jäljitettävyyttä. Tarkastustiheyteen vaikuttaa muun muassa toiminnan laajuus, tuotetyypit ja valvonnassa havaitut puutteet. kuivaja säilöheinä, säilörehu, laidunruoho ja olki. Vaikka jokin lisäaine olisi yleisesti käytetty ihmisten ravitsemuksessa, se ei välttämättä tarkoita, että sama tuote olisi sallittu eläinten rehuissa. Ruokaviraston rehujaosto vastaa rehujen turvallisuuden valvonnasta kotimaisen valmistuksen, tuonnin, alkutuotannon, varastoinnin, kuljetusten sekä vähittäiskaupan osalta. Karkearehuihin luetaan mm. Rehujen lisäaineet Tuotteiden ravintoarvojen lisäksi huomio kannattaa kiinnittää myös rehujen lisäaineisiin, joita käytetään parantamaan rehujen koostumusta, säilyvyyttä tai täydentämään eläimen ravitsemuksellisia tarpeita. Karkearehu on hevosten ruokinnan perusta. Hevoset luetaan lainsäädännössä elintarviketuotantoeläimiksi, joten hevosten rehuja myyviltä, välittäviltä, tuovilta ja valmistavilta toimijoilta edellytetään rekisteröitymistä rehualan toimijaksi. Hyväksytyt lisäaineet on merkitty rehun lisäaineiden rekisteriin ja niillä pitää olla hyväksyntä kohde-eläinlajille EU:ssa. Tuotteista ja raaka-aineista otetaan näytteitä kaikissa rehuketjun vaiheissa aina raaka-aineen tuonnista kaupan hyllylle asti. Voiko täydennysrehun 4,5 gramman kuitulisällä olla silloin merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi ruoansulatuksen kannalta, vaikka pakkauksessa niin luvattaisiinkin. Lisäaineet voivat olla esimerkiksi vitamiineja, aminohappoja tai pelletin koostumusta parantavia aineita
Syntyi Heinätin, Kulmakorpi jatkaa. – Tarvitsimme hevosellemme yökäyttöön vähintään kolme heinäannosta sisältävän automaatin, joka annostelisi heinää tiheästi, ja josta hevonen söisi hyvässä asennossa ja vapaasti niin, ettei meidän tarvitse koko ajan päivystää. – Halusimme helpotusta perheen omien islanninhevosten ruokinnan haasteisiin. Vaimo patisti insinööritaustani tuntien, että etkös sinä nyt pystyisi heinäkoneen suunnittelemaan, Yli-Piipari kertoo. YliPiipari on työskennellyt yli 40 vuotta koneinsinöörinä ja suunnitellut meijereitä eri puolille maailmaa. Sekä Equine Innovationsin Heinätin että Horse Haytecin heinäautomaatti perustuvat vahvaan koneosaamiseen. – Hevoseni sairasti kroonistuneita vatsavaivoja eikä hevossairaalan neuvoma heinäruokinta auttanut, koska hevoseni joko sotki verkkoon jalkansa tai kipeytti niskansa ylös asetettuun verkkoon kurkottaessaan, kertoo Katja Kulmakorpi, joka perusti Oy Equine Innovations Ltd:n puolisonsa Jarkko Kulmakorven kanssa. Jarkko Kulmakorpi kiertänyt ratamoottoripyöräkisoja maailmanmestaruustason mekaanikkona. – On hämmästyttävää, ettei tallityötä ole automatisoitu lähellekään samaan Riitta Kosonen Jenni Kanerva ja Katja Kulmakorpi Innovaatiolla helpotusta tallityöhön ja hevosen ruokintaan Suomalaisilla heinäautomaateilla on nyt kysyntää ympäri maailman. Oman tallin tarpeista kumpusi myös Horse Haytec -perheyrityksen heinäautomaatti, kertoo automaatin kehittänyt Reino Yli-Piipari. I n no va a t i o t H evosen hyvinvointi on ruokinta-automaattien suunnittelun keskiössä. HIPPOS. Puolen vuoden miettimisen ja suunnittelun jälkeen laite oli valmis ja ELY-keskuksen kannustamana idean ympärille perustettiin yritys. Hämeenkyröläinen Oy Equine Innovations Ltd ja tuusulalainen Horse Haytec Oy ovat kehittäneet tahoillaan hevosen ruokintaa helpottavia innovaatioita
Kolmanneksi ne helpottavat tallien vaikeuksia löytää osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa vähentämällä työtunteja ruokintojen toteutukseen. – Asiakkaat voivat luottaa meidän vastaavan viesteihin välittömästi. – Pihatoissa hevosen ruokinnan automatisointi voi vapauttaa tallinpitäjän päiviksi tai jopa viikoiksi hevosten ruokinnasta. – Euroopan laajuisen patentin saatuamme pystyimme huoletta markkinoimaan laajemmalle. Samaa toivoisin ravitalleilta, etenkin kun ravihevosten odotetaan juoksevan radalta rahaa. Kansainvälisessä myyntityössä painottuvat hevosalan messut, sosiaalinen media ja hyvät asiakasreferenssit. Kansainvälistä kysyntää riittää Suomalaisia heinäautomaatteja myydään eri puolille maailmaa, kuten Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Saksaan, Itävaltaan, Sveitsiin sekä Yhdysvaltoihin. Equine Innovationsin myynnistä osa ja Horse Haytecin myynnistä puolet menee ulkomaille. Kulmakorpi näkee kasvupotentiaalia myös ravitalleilla. Toiseksi ne vähentävät tallityön kuormitusta ja vapauttavat tallinpitäjää muihin tehtäviin – ellei peräti vapaa-ajan viettoon, sillä heinät voi ”jakaa” kerrallaan vähintään kolmen ruokinnan köntissä. – Luotamme markkinoinnissa sosiaaliseen mediaan, etenkin Facebookja Instagram-viestintään, kertoo Yli-Piipari, jonka tytär, hevosalaa tunteva Jenni Kanerva hoitaa somemarkkinointia. Tuotekehittelyä ja tulevaisuuden haasteita Heinäautomaatti on keksintönä jatkuva innovoinnin lähde. tahtiin kuin muussa maataloudessa esimerkiksi meijereitä, joissa automaatiota on jo paljon, miettii Yli-Piipari. Olemme myös keksineet taloudellisen ratkaisun automatisoida perinteinen heinähäkki. Hyväksi hevosille ja työntekijöille Sekä Kulmakorpi että Yli-Piipari kertovat heinäautomaattien kysynnän nojautuvan kolmeen tukijalkaan. Ensimmäisenä menimme Ruotsiin, Yli-Piipari kertoo. Molemmat yritykset painottavat asiakassuhteen hoitamisen tärkeyttä myyntija kehitystyössä. Equine Innovationsin Heinättimiä ja heinäautomaatti. Osa palveluamme on suunnitella asiakkaalle juuri heidän tarpeisiinsa sopiva ja kustannustehokas laiteratkaisu, Katja Kulmakorpi toteaa. Heinäautomaatteja löytyy sekä karsinoihin että tarhaan ja pihattoon. Horse Haytecin väkeä messuilla, automaatit matkalla ja käytössä Norjassa. – Hevosten hoidossa mennään kohti luonnonmukaisempaa suuntausta, eli pihattojen määrä kasvaa koko ajan, Reino Yli-Piipari visioi. Viive vastaamisessa olisi virhe, sillä talliyrittäjät eivät koskaan soittele turhia, Yli-Piipari painottaa. HIPPOS. – Iso-Britannian ja Norjan tullikuviot ovat sen verran mutkikkaita, että niihin maihin panostamme vasta, kun muut alueet ovat hallinnassa, Kulmakorpi kiteyttää. – Suomen markkinoiden pienuuden vuoksi päätimme suunnata alusta asti Equine Innovationsin heinäautomaatti käytössä. Horse Haytecille pihatot ja ulkotarhat ovat kasvun lähde. Parhaillaan neuvotellaan jälleenmyyjistä Benelux-maihin. – Heinäautomaattimme ovat helposti muokattavissa erilaisille hevoslaumoille sopiviksi. Equine Innovations käyttää maailmalla paikallisia jälleenmyyjiä, joita yrityksellä on Tanskassa, Saksassa ja Ruotsissa. ulkomaille. Equine Innovationsin tuotannossa karsinatallin ratkaisuja myydään enemmän kuin tarha-automaatteja. – Ratsupuolella jo on herätty kehittämään tallitoimintaa. Molemmat yritykset kuuntelevat herkällä korvalla asiakaspalautetta ja toiveita. Horse Haytecin heinäautomaattiin kehitettiin lämpötilan aistiva järjestelmä, joka avaa automaatin vapaalle heinälle pakkasen laskiessa tietyn rajan alle. Ensinnäkin automaatit parantavat hevosen hyvinvointia, sillä ne mahdollistavat lajityypillisemmän tavan ruokailla tiheästi pieniä määriä kerrallaan. Heinäautomaattiruokinnalla voitaisiin parantaa ravihevostenkin hyvinvointia, Kulmakorpi miettii. – Anturi varmistaa, etteivät automaaHeinäautomaattimme ovat helposti muokattavissa erilaisille hevoslaumoille sopiviksi. EU-patentti oli suomalaisena yrityksenä hieno merkkipaalu, Yli-Piipari iloitsee
Yli-Piiparilla on kehitysvisioita tulevaisuudelle. 159,00 Airy kypärän "sisarmalli" isolla aurinkovisiirillä. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk. Sitähän mekin teemme omalta osaltamme, Yli-Piipari päättää. levynleikkaus, maalaus ja sähköalan kumppanit löytyvät kaikki noin kahdeksan kilometrin säteellä. Runsaasti kokoja lapsille ja aikuisille. Vahattua nupukkinahkaa. a.fi TURVALLISUUS ENNEN KAIKKEA! SIR LANCELOT TURVALIIVI 159,Laadukas turvaliivi antaa hyvän suojan. Suurimmista myymälöistämme. 30 päivän alin hinta 99,95 €. – Kun yleinen heikko taloustilanne heijastuu asiakkaiden talouteen, ovat laitteet ja järjestelmät ensimmäisiä, joista tallit karsivat. Reino Yli-Piipari esittelee Horse Haytecin heinäautomaattia messuilla Tanskassa. Hyvät säätömahdollisuudet. – Olisimme tarvinneet palkkatyövoimaa jo viime vuonna, mutta päätimme pidentää omaa työpäiväämme ja teemme ”24 tunnin sijaan 27 tuntia töitä”, Kulmakorpi naurahtaa. Suurena kysymysmerkkinä yrittäjät pitävät Suomen taloudellista tilannetta ja energian hinnan nousua sekä kokonaisvaikutusta kansalaisten ja talliyrittäjien maksukykyyn. 94,95/119,00 Kevyt ja hyvin vartaloa myötäilevä selkäpanssari. – Tämän kokoisessa yrityksessä työntekijän palkkaaminen on liian suuri riski, sillä esimerkiksi työntekijän pitkä sairasloma voi kaataa koko firman. Lisäksi luotan kasvuun ulkomailla, minkä pitäisikin olla luonnollista. 139,00 Hyvin muotoiltu kypärä. 30 päivän alin hinta 119,00 € EQUITHÉME AIRY "L" KYPÄRÄ 129,NORM. Työn paljoutta ja alihankintaa Toinen kasvun este on työvoiman palkkaamisen kalleus Suomessa. tin ovet jumiudu pakkasella, vaan hevoset saavat kylmässä kelissä tarvitsevansa määrän heinää, Yli-Piipari kertoo. HINNAT VOIMASSA 31.5.2023 SAAKKA HEVOSET KEVÄT 2023 HORZE TARA RATSASTUSHOUS UT 49 95 NORM. Ymmärtäähän sen, jos rahat menevät jo heiniin, kuivikkeisiin ja sähköihin, Yli-Piipari ja Kulmakorpi kiteyttävät. 69,95 | HZ3609106034 AKKUPAIMEN CORRAL SUN POWER S10 319,NORM. Runsaat säädöt takaavat yksilöllisen istuvuuden. Equine Innovations on rakentanut yhteistyöverkostonsa paikallisesti niin, että metallin työstäminen, INNOVAATIOT Työvoiman palkkaamisen sijaan luotetaan alihankintaan. Omia työntekijöitä palkattaisiin mielellään muun muassa tukemaan laitteiden huoltoa. 119,00 Teräskärjellinen kenkä, joka on mukava jokapäiväisessäkin käytössä. Erittäin tukeva ja pitävä pohja. Vaikka sekä Kulmakorpi että Yli-Piipari ovat tyytyväisiä liiketoimintojensa tilanteeseen, näkevät he tulevaisuudessa haasteita. Erittäin iskunkestävä pintamateriaali, isot ilmastointiaukot. Työvoiman palkkaamisen sijaan luotetaan alihankintaan. 30 päivän alin hinta 129,00 €. Mukautuu yksilöllisesti. USG WALK&WORK TURVAJOHDPURIT 99 95 NORM. Lisäksi automaattikatoksen eri sivut voi ajastaa yhdeltä kosketusnäytöltä, Kulmakorpi toteaa. TARJOUKSET VOIMASSA 31.5.2023 SAAKKA. – Olemme kehittäneet automaattien mukautuvuutta hevosten yksilöllisiin tarpeisiin. – Näin minimoimme tuotantoon liittyvät kuljetukset ja työllistämisen sijaan kasvatamme paikallisia alihankintayrityksiä, Kulmakorpi miettii. Equine Innovationsin heinäautomaatti. Turvahyväksytty EN13158:2018 LEVEL 3 -mukaisesti. 30 päivän alin hinta 79,95/99,95€ CE 1621 2 HYVÄKSYTTY MALLI LASTEN JA AIKUISTEN KOOT LEHDEN VÄLISSÄ UUSIN KUVASTOMME! TUTUSTU KAIKKIIN SESONGIN UUTUUKSIIN JA TARJOUKSIIN! EQUITHÉME AIRY KYPÄRÄ 119,NORM. 349,00 | KB381495 UUTUUS! SUPREME HORSE CARE DESINFIOINTISPR AY 500ML 11 99 SHC86168 23,98 €/L UUTUUS! Hevostarvikkeet_ kevät_2023.indd 1 Hevostarvikkeet_ kevät_2023.indd 1 24.3.2023 11.51 24.3.2023 11.51 Hankkija_Hippos_3_A4.indd 1 Hankkija_Hippos_3_A4.indd 1 17.4.2023 16.10 17.4.2023 16.10 HIPPOS. Tämä maa elää vientivetoisuudesta. Paalinvetoisten automaattiemme sivuja voi liikuttaa keskenään eri rytmissä, jolloin hevoset voivat syödä samasta automaatista eri tahtiin. – Suomen osalta toivoisin talliyrittäjien alkavan kehittää tallitoimintaansa kuin yritystä, jolloin investoinnit ja niiden takaisinmaksuajat tulisivat pohdittaviksi. UUTUUS! USG PRECTO DYNAMIC FIT SELKÄPANSSARI 79 95 /99 95 NORM
KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk. Runsaasti kokoja lapsille ja aikuisille. 30 päivän alin hinta 129,00 €. 30 päivän alin hinta 99,95 €. a.fi TURVALLISUUS ENNEN KAIKKEA! SIR LANCELOT TURVALIIVI 159,Laadukas turvaliivi antaa hyvän suojan. 119,00 Teräskärjellinen kenkä, joka on mukava jokapäiväisessäkin käytössä. Mukautuu yksilöllisesti. 94,95/119,00 Kevyt ja hyvin vartaloa myötäilevä selkäpanssari. HINNAT VOIMASSA 31.5.2023 SAAKKA HEVOSET KEVÄT 2023 HORZE TARA RATSASTUSHOUS UT 49 95 NORM. 139,00 Hyvin muotoiltu kypärä. UUTUUS! USG PRECTO DYNAMIC FIT SELKÄPANSSARI 79 95 /99 95 NORM. 30 päivän alin hinta 119,00 € EQUITHÉME AIRY "L" KYPÄRÄ 129,NORM. Vahattua nupukkinahkaa. 159,00 Airy kypärän "sisarmalli" isolla aurinkovisiirillä. Runsaat säädöt takaavat yksilöllisen istuvuuden. Suurimmista myymälöistämme. USG WALK&WORK TURVAJOHDPURIT 99 95 NORM. Turvahyväksytty EN13158:2018 LEVEL 3 -mukaisesti. 69,95 | HZ3609106034 AKKUPAIMEN CORRAL SUN POWER S10 319,NORM. Hyvät säätömahdollisuudet. Erittäin tukeva ja pitävä pohja. Erittäin iskunkestävä pintamateriaali, isot ilmastointiaukot. TARJOUKSET VOIMASSA 31.5.2023 SAAKKA. 30 päivän alin hinta 79,95/99,95€ CE 1621 2 HYVÄKSYTTY MALLI LASTEN JA AIKUISTEN KOOT LEHDEN VÄLISSÄ UUSIN KUVASTOMME! TUTUSTU KAIKKIIN SESONGIN UUTUUKSIIN JA TARJOUKSIIN! EQUITHÉME AIRY KYPÄRÄ 119,NORM. 349,00 | KB381495 UUTUUS! SUPREME HORSE CARE DESINFIOINTISPR AY 500ML 11 99 SHC86168 23,98 €/L UUTUUS! Hevostarvikkeet_ kevät_2023.indd 1 Hevostarvikkeet_ kevät_2023.indd 1 24.3.2023 11.51 24.3.2023 11.51 Hankkija_Hippos_3_A4.indd 1 Hankkija_Hippos_3_A4.indd 1 17.4.2023 16.10 17.4.2023 16.10
Sekä kouluettä pararatsastuksessa tavoite on päästä mukaan Pariisin kesäolympialaisiin ja paralympialaisiin ensi vuonna joukkueella. Kuva Jutta Koivula. Joukkuepaikan voi saada hyvällä sijoituksella Riesenbeckin EM-kisoissa Saksassa syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Sonja Holma HIPPOS. Kisa oli myös hieno mahdollisuus saada arvokisakvaaleja Suomessa kaikille ikäluokille sekä tärkeä etappi kohti kauden PMja EM-kisoja, kun nähdään missä mennään ja mihin pitää keskittyä lisää, Tanja toteaa. Hän voitti 2* Intermediate GP:n ja vapaaohjelman (69.6 ja 72.5 %) vasta 8-vuotiaalla ratsullaan Laxton For U. Ratsukko on ylittänyt 71 % GP:ssä kahdesti eli täyttänyt FEI:n EM-kvaalirajan 66 % reilusti. Vapaaohjelman tulos oli 75,3 %. Hän on mukana myös SRL:n Huippu-urheilun johtoryhmässä kouluja pararatsastuksen edustajana. nuorten hevosten MM-kilpailuissa. – Ypäjän kisat olivat erittäin myönteinen, hyvä katsaus tulevaan kansainväliseen kisakesään kotimaan ratsukoiden osalta. Oikealla maajoukkuekapteeni Tanja Takkula. Tärkeä osa tehtävääni on olla rakentamassa Pariisi-projektia, Tanja kertoo. Tavoitteena on auttaa ratsastajia ja nostaa huippu-urheilun tasoa, mihin kuuluu sekä yhteydenpito että lyhyemmän ja pidemmän tähtäimen suunnittelu. Y päjällä kilpailtiin kansainväliset kouluja pararatsastuskilpailut maaliskuun lopussa. Jonna Aaltonen sai Ypäjällä kansainvälisen paraluokituksen ryhmään V. Lehtereillä kilpailua seurasi silmä tarkkana tuore senioreiden kouluja pararatsastuksen maajoukkuekapteeni Tanja Takkula. – Kapteenin rooli on täysivaltaisempi ja olen nyt mukana ympäri vuoden, kun joukkueenjohtajana keskityin enemmän kisamatkoihin. Tanja on toiminut aiemmin useita vuosia pararatsastuksen joukkueenjohtajana. Yvonne on kouluttanut hevosen kolmivuotiaasta ja kilpailuttanut sitä mm. Kapteenin katse kohti Pariisia Yvonne Österholm voitti Ypäjällä sekä GP:n että GP vapaaohjelman hienolla, vasta kymmenvuotiaalla jalostusorilla Ironman H
Tanskan MM-mitalisteja vastaan. Hänellä on kolme erittäin vahvaa kansainvälistä hevosta, joista Greek Air on ylittänyt GP:ssä 74 prosenttia, Mist of Titanium 73 ja Feldrose 71, Tanja toteaa. PM-kisat ovat tärkeä näytön paikka, sillä niissä päästään ottamaan mittaa mm. Koulupuolella joukkuetta rakennetaan Emma Kanerva kärjessä. Henri Ruoste aloittaa kilpailemisen ulkokaudella ja on toivottavasti käytettävissä jollakin hevosella myös EM:iin. Ratsukolla oli tätä ennen takana vain yksi yhteinen gp-startti. Vuoden hevonen 2022, Wolle Wolkenstein Hannoverruuna Wolle Wolkenstein, 20, on ollut omistajiensa Martti ja Seija Paloheimon perheessä jo vuosikymmenen ajan ja menestynyt huikeasti tyttärien, Ellan ja Veeran, kanssa. Ypäjän kisoissa kansainvälisen luokituksen sai kaksi uutta pararatsastajaa, Jonna Aaltonen ja Pilvi Tuominen. – Parajoukkueemme on hieman haavoittuvainen, koska joukkueeseen tarvitaan aina vähintään yksi lyhyen radan eli ryhmien I– III ratsukko, joita on tällä hetkellä vain kaksi, Katja Karjalainen ja Sanna Koskiluhta. Elisabet Ehrnrooth ja näyttävästi liikkuva ruotsalaisruuna Macacho saavuttivat Ypäjällä ensimmäisen EM-kvaalin ja neljännet sijat (66,4 % ja 70,2 %). Kouluratsastuksen EM-kilpailuihin tähdätään joukkueella, johon on ilahduttavasti enemmän tulijoita kuin paikkoja. Meriittilistalla on useita Suomen mestaruuksia ja arvokisaedustuksia, tuoreena SM-kulta Veeran kanssa 2022 ja Ypäjä CDI:n parhaat kokonaispisteet pikkukierrokselta. – Yvonne Österholm on tehnyt hienon alkukauden yli 71 prosentin prosenteilla Ironmanin kanssa. Kaikkiaan meillä on kahdeksan kansainvälisen luokituksen saanutta ratsastajaa ja yksi uusi mahdollisesti vielä tulossa. – Ulkokauden alku tulee olemaan kiinnostava. Pararatsastuksessa mahdollisuus joukkuepaikkaan avautuu myös joukkuerankingista, joten suunnitelmissa on kisata kauden aikana useita joukkuekisoja. Ratsukkoa valmentaa Ville Vaurio. Wollen tarina löytyy Hippos-lehdestä 6/2022. Ville Vaurio ja hollantilaisruuna G-Star, 12, ylittivät GP:ssä maagisen 70 % lukeman ja EM-karsintarajan kansainvälisessä debyytissään sijoittuen toisiksi samoin kuin vapaaohjelmassa (74,2). HIPPOS. – Meillä on useita ratsukoita, jotka ovat ylittäneet FEI:n karsintarajan 66 prosenttia kerran tai kahdesti ja hakevat suoritusvarmuutta ja nousua kohti EM:iä, Tanja iloitsee
n Kauraa n Ohraa n Vehnää n Sinimailasta n Maissia n Soijaa n Pellavaa n Hiivaa Sensitive EI sisällä seuraavia rehuaineita: 20 kg SF4844 (1,50 €/KG) RACING Sensitive 29, 95 UUTUUS HERKILLE HEVOSILLE Racing Sensitive on täysrehu herkkien hevosten tarpeisiin. Kehitys. n Mahaystävällinen n Matala tärkkelysja sokeripitoisuus n Korkeammat hivenaine-, kivennäisja vitamiinipitoisuudet n Hiivaton orgaaninen seleeni n Runsaasti hyvin sulavia kuituja ruoansulatuskanavan hyvinvointiin n Riisileseestä hyvälaatuista rasvaa, antioksidantteja ja E-vitamiinia n Perunaproteiinista erittäin laadukkaita aminohappoja Myymälöissä toukokuussa! www.equibalans.fi www.vitabalansshop.fi Nivelten ja lihasten hyvinvoinnin tueksi sekä normaalin toiminnan ylläpitämiseen Glucosaminbalans NIVELILLE JA LIHAKSILLE! Vahva, täyteaineeton nivelvalmiste Sisältää glukosamiinia ja MSM:ää Sokeriton Valmistettu Hämeenlinnassa Equibalans®-tuotteita löydät Puuilon, Kärkkäisen ja Minimanin myymälöistä sekä hyvinvarustelluista Lantmännen Agron myymälöistä, erikoisliikkeistä, hevosklinikoilta ja useista verkkokaupoista. Pakkauskoko 600 g. Hyvinvointi. racing.fi Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustetuista alan liikkeistä. UUTUUS! UUTUUS!. Menestys. Kaikki tuotteemme valmistetaan Hämeenlinnassa ja niillä on Avainlippu-merkki. Riittoisuus ylläpitoannostuksella 2 kk
Teemun ja Hockuksen ratkiriemukas Lasten Matinean yhteisesiintyminen on noussut jo legendaksi. – Kari Nevalan kansainvälinen 140 cm:n luokan voitto alkuvuosina, kun Suomella ei ollut vielä montaa kansainvälistä ratsastajaa. – Ihan vaikea valita mitä kertoa… No, kerran oli hengenlähtö lähellä palkintojenjaossa. Jos en tiedä jotain, pyrin selvittämään nimen ääntämisen etukäteen. Yleisö on myös tarkka ratsastajien ja hevosten nimien ääntämisestä. Monet hetket areenalla ovat painuneet mieleen. Kokemuksen ja rutiinin avulla voin keskittyä välittämään yleisölle tunnetta areenan tapahtumista. Minulta sujuu ruotsi, saksa, englanti, ranska ja italiakin. Sydämeni sykkii sinivalkoiselle. Kaaduin, nousin ylös ja jatkoin kuuluttamista. Malin Baryard-Johnsonin hevonen HM Tournesch oli silmäpuoli, pelästyi jotain asiaa ja hyppäsi sivuun. Maanantaina olen aina tosi väsynyt, mutta onnellinen. Täytyy kyllä myöntää, että jälkeenpäin hirvitti! Horse Show'n yleisö on Hockuksen mielestä maailman paras. Tapahtumajohtaja Tom Gordin tökkäsi hänelle yllättäen mikrofonin käteen todeten ”sinä olet nyt Master of Ceremonies!” – Siinä riitti puuhaa ja kiirettä, kun piti juontaa ja esitellä kaikki show-ohjelmat, haastatella kilpailijoita expon lavalla ja muuta. Joka kerta se koskettaa, kun suomalainen ratsastaja menestyy Horse Show'ssa! Paula Rintamaa Tuija Järvinen ja Sonja Holma Hockus Wahlman – Helsinki Horse Show’n ääni HIPPOS. Alkuvuosina kisakuuluttajana Horse Show'ssa toimi Henrik Arle. Ja kun Kyra Kyrklund ratsasti Matadorilla Apocalyptican Eicca Toppisen säestyksellä, se oli jotain unohtumatonta, Hockus muistelee. Se oli todellinen pikku-Milton. Oli millin päässä, ettei ratsukko mennyt ylitseni. Ensimmäiset kolme vuotta olin mukana ratahenkilökunnassa. Myöhemmin Hockus hoiti kuulutukset yksin tai yhdessä yhdessä Matti Karkkolaisen kanssa. Mielessä ovat myös monet hienot hevoset. – Ainakin Judy Ann Melchiorin pienen valkoisen satuoriin Levisto Z muistaa varmasti jokainen, joka sen näki. – Kyllä! Ratsastusurheilu on aina hyvää ja kiinnostavaa. Samoin Thomas Ehrnroothin toinen sija gp-esteillä. Viime vuosina äänessä on ollut myös Roy Kokkonen kasvamassa uusiin rooleihin. Yli 30 vuoteen mahtuu suuri määrä kaikenlaisia kokemuksia, kommelluksia ja tunteita. – Voi vaikuttaa siltä, että heittäydyn vain mukaan tunnelmaan, mutta teen oikeasti paljon ennakkotöitä. Se hiljaisuus, kun vuorossa on suomalaisratsastaja – nuppineulan putoamisen kuulee. Hockus tunnettiin myös sujuvista sananlahjoistaan. Teemu Ahtee tuli mukaan juontajaksi 12 vuotta sitten. Olin areenalla spiikkaamassa, kun kunniakierros alkoi. Areenajuonnot ja haastattelut ovat olleet Hockuksen vastuulla ja mieleinen pesti. Hockus odottaa Horse Show'n jatkoa suurella innolla. – Kun olen tehnyt tätä näin pitkään, vaistoan yleisön mielialan heti. Arle ja Karkkolainen tunnetaan myös kansainvälisinä tuomareina. – Ilmoittauduin heti vapaaehtoiseksi, kun kuulin että Helsinkiin suunnitellaan kansainvälistä ratsastuskilpailua. HIHS-viikko on äärimmäinen rutistus, mutta en ole koskaan vielä simahtanut kesken. Helsinki International 18.–22.10.2023 – No minähän olen ollut mukana ihan alusta asti, vuodesta 1985, kun Horse Show aloitettiin, kertoo Håkan ”Hockus” Wahlman, kun muistellaan hänen historiaansa Helsinki International Horse Show'ssa. Laadin joka ratsastajasta tarkan kortin, johon kerään tietoa muun muassa menestyksistä ja hevosista. Ja tietenkin suomalaisten hevoset ja monet nuoret hevoset ovat jääneet mieleen
Kahdeksan uutta oria suomenhevosiin Ratsuoripäivillä hyväksyttiin kaikki esitetyt suomenhevosoriit. Ensimmäiseksi huomion kiinnittää väen vähyys. Pienhevossuunnalta hyväksyttiin orit Kankalon Morgan, Väisälän Velmeri ja Ukke. Myöhemmin aviomies Lauri Jalkanen innostui myös hevosista. Jo matkalla alkaa keskustelu, jossa vilisevät oriiden nimet ja suvut vuosikymmenten takaa. Lauri toimi vuosia oman työnsä ohella myös Helsingin Sanomien ratsastustoimittajana ja Okki oli mukana monilla juttumatkoilla maailmalla. Se oli niin mielenkiintoista, että upposin siihen maailmaan täysin. Paula Rintamaa Hanna Heinonen HIPPOS. Miten nuori helsinkiläistyttö aikoinaan innostui hevosjalostuksesta ja hevosten suvuista. Silloin se oli vielä hyvin mahdollista ihan tavallisen perheen lapselle. Ja sama hulluus jatkuu yhä, Okki nauraa. Parhaana suoritusoriina palkittiin estekokeessa Turkan Veikka, esittäjänä Liisa Sassi-Päkkilä. Pidän todella tärkeänä, että kotimaista kasvatustamme jatketaan ja pidetään yllä. – Oli se kyllä niin hauskaa ja jännittävää! Huutokaupat olivat aika vauhdikkaita tapahtumia, Okki muistelee. Ero Keski-Euroopan körungeihin on valtava. Iloa kohta 80 vuotta täyttävän Okin elämään tuo poika, esteratsastaja Tomi Jalkanen perheineen. – Onhan tämä surullista, että paikalla on näin vähän katsojia ja oreja. Ruskeasuon tallin vintiltä käsiin osui Kantakirja no 2. Parhaana oriina ja ainoalla I-palkinnolla palkittiin Kankalon Morgan, ratsailla Johanna Valmunen. – Aloimme ystäväni kanssa selvittää mikä se oli. Kotimaista kasvatusta on tärkeää jatkaa Saavumme Hevosopistolle. Etsimme ja piirsimme sukuja myös tutuille hevosille. Etupenkillä istuu Orvokki ”Okki” Jalkanen, joka on seurannut Ratsuoripäiviä 1980-luvulta saakka. Aloitin ratsastuksen Ruskeasuolla 1955. Oripäivillä Okki Jalkasen kanssa A uton nokka kääntyy kohti Ypäjää upeassa keväisessä auringonpaisteessa. – Olen ollut hevoshullu niin pienestä kuin muistan. Minua opetti Osku Andersson-Blondyx, hän oli todella hyvä, mutta vaativa opettaja, Okki kertoo. Mutta sitä suurempi arvostus heille, jotka Suomessa jaksavat yhä kasvattaa ja tuoda nuoria orejaan esille arvioitaviksi. Ratsuoripäivillä oikeutta jalostuskäyttöön haettiin viidelle 3–4-vuotiPidän todella tärkeänä, että meidän kotimaista kasvatustamme jatketaan ja pidetään yllä. Pian Jalkaset toivat Puolasta myös myyntihevosia Suomeen. – Varsinkin trakehnerien suvut ja koko rodun historia kiehtoivat, Okki kertoo. Oikeuden jalostuskäyttöön saivat ratsuorit Turkan Veikka, Aulangon Ahkera, Kivan Tuuri, Siperian Sankari ja Tähden Töminä. Puoliso menehtyi 80 vuoden iässä viime vuoden heinäkuussa. Sittemmin Okki ja Lauri kiersivät maailmalla kymmenittäin huutokauppoja, oripäiviä ja jalostustapahtumia, Keski-Euroopan vanhoja siittoloita ja ratsastuskilpailuja. Pariskunta suuntasi jo 60-luvulla tuttavien kanssa Puolaan hevoshuutokauppaan, mistä ostettiin ensimmäinen oma hevonen. Väisälän Velmeri hyväksyttiin ajettavuuskokeella
Myös jalostusohjesäännön uudistus ja se, että uudet säännöt koskivat heti myös tämän vuoden oripäiviä, aiheutti paljon keskustelua sekä nelivuotiaiden orien poisjääntejä. Lauantaina orilautakunta ilmoitti valitellen, että yhtään esitellyistä nuorista oreista ei hyväksytty jalostukseen. Upptown Jan Liesendalin esittelemänä. Oletettavasti taas Carlowin jälkeläiset sopivat hyvin harrastajienkin käsiin hyväluonteisina ja laadukkaina hevosia, Okki pohtii. – Tänä vuonna oli mukana kaksikin oritta Cornet Obolenskystä. Hyvän jalostusoriin koko paketti. Nuorten laatu ei ollut riittävä syystä tai toisesta, mutta monesta niistä tulee aivan varmasti erinomainen kilpahevonen, Okki toteaa. – Vaikka oli melkoinen pettymys, ettei yksikään nuori ori päässyt läpi, orilautakunnan päätös oli oikea. Ori oli vain valitettavan pieni, Okki toteaa. – Vanhemmalla orilla tärkeintä on katsoa sen jälkeläisiä ja niiden menestymistä, Okki muistuttaa. aalle lämminveriorille ja yhdelle ponille. Orien poisjääntien vuoksi valitettavasti aikataulut sekä muuttuivat että selvisivät viime hetkillä, mikä aiheutti hämminkiä sekä yleisössä että oriinpitäjissä. HIPPOS. Vaikka nuorta Upptownoria ei hyväksytty, pidin kovasti sen asenteesta ja hyvästä hyppytekniikasta. En ole aivan varma jättääkö se aina luonteeltaan ainakaan harrastajille sopivia hevosia. Vanhat oriit saivat kaikki luvat ja 16-vuotias, 160 cm:n tasolla kilpaillut Carlow van de Helle valittiin Ratsuoripäivien parhaaksi lämminverioriiksi. Osa suorituskyvynkokeista siirrettiin lauantailta perjantaille, mikä oli harmi monen työssäkäyvän kannalta. Niiden esittäminen on vuosien mittaan parantunut huikeasti! Oripäivillä on joka tapauksessa aina mukavaa, Okki totesi kotimatkalla. Se on juuri sitä mitä Suomen hevosjalostus kaipaa: erinomaisen hyvä luonne, kilpailutulokset ja hyvät jälkeläisnäytöt. Orvokki "Okki" Jalkanen Oripäivillä. – Ilahdutti kuitenkin kovasti, että oriit esitettiin niin ammattitaitoisesti. – Carlow oli minunkin suosikkini heti, kun se astui maneesiin. Voittajaoriin toi oripäiville Kimmo Helasuo. Mukana oli myös kolme jo muihin kantakirjoihin hyväksyttyä vanhempaa oria. Ratsuoripäivillä Parhaana oriina palkittiin holstein-kantakirjaa edustava Carlow van de Helle! Sen lisäksi hyväksyttiin oriit Coperphild ja Instertanz V. Janna Jensen ST Campesinon testiratsastajana
TUOTTEET SAATAVILLA MYYMÄLÄSTÄ JA VERKKOKAUPASTA hankk?a.fi YHDISTELMÄPAIMEN CORRAL SUPER NA 200 DUO 159,NORM. 30 päivän alin hinta 159,00 €. Vastus vain 0,31 ?/m. AITANAUHA CORRAL NEOLINE 20 MM 200 M 24 95 NORM. Perfect in any Arena @arenasaddles Katso koko valikoima ja etsi lähin kauppiaasi: arenasaddles.com Monenlaisille hevosille, kaikenlaiseen ratsastamiseen, myös ratsastajalle täydellinen Arena-satula. 30 päivän alin hinta 19,99 €. KAIKKI AITAUSTARVIKKEET KESÄLAITUMILLE HANKKIJALTA Hankkija_Hippos_3_105x297.indd 1 Hankkija_Hippos_3_105x297.indd 1 17.4.2023 16.09 17.4.2023 16.09. AKKUPAIMEN CORRAL SUN POWER S10 319,NORM. 19,99 Kertoo helposti sähköaidan kunnon yhdellä vilkaisulla. Akun ja aidan kunnon merkkivalot. Hinta 1395€. Iskuteho 1,8 J. 179,00 Näppärä yhdistelmäpaimen soveltuu keskipitkille aitauksille. 27,95 Kolmella TriCOND-johtimella. Kaunis Mukava Käytännöllinen… Täydellinen! HINNAT VOIMASSA 31.5.2023 ASTI. 30 päivän alin hinta 27,95 €. AITAVAHTI 16 99 NORM. Kirkas väri erottuu kesällä ja talvella. 30 päivän alin hinta 319,00 €. 349,00 Huoletonta aitaamista läpi laidunkauden kiinteän aurinkopaneelin ansiosta! Erittäin helppo asentaa. Helppo asentaa. Valo vilkkuu vihreänä jännitteen ollessa riittävä turvalliseen aitaamiseen. Iskuteho 1 J
Ratsastus sujuu silti aina ilman ongelmia. – Elsa ei tuntunut mitenkään erityiseltä heti, mutta se tuntui hevoselta, joka hoitaa hommansa, Jone kuvailee ensivaikutelmaa. E steratsastaja Jone Illin kanssa lähes kaiken saavuttanut Eolita L eli Elsa on mutkaton hevonen. Päivärytmi kotitallilla on kuin minkä tahansa hevosen. Esi ttel yssä Mainio ja mutkaton Mestariratsu Eolita L HIPPOS. Elsa matkustaa hyvin. – Elsaa on lellitty aika paljon, Jone nauraa. Elsa kävelee aamuisin tyytyväisenä tarhaan. Ratsastajan ja hevosen välillä vallitsee syvä luottamus. Elsalla on hauska tapa seurustella talKatri Klinga Sonja Holma likissan kanssa hoitopaikalla. Erityisen mieluista on harjan ja kaulan harjaaminen, silloin Elsa painaa itsensä harjaa ja rapsutusta vasten. Jonen ja Elsan yhteistyö alkoi nelisen vuotta sitten. Kilparadalla Elsa on hyvin etenevä, mutta ei hirmuisen villi. Se on täyttänyt kaikki toiveet ja paljon enemmän. Kilpailumatkalla sillä saattaa joskus tulla ikävä kaveria, joka lähtee vierestä tekemään omia hommiaan. Se imee esteelle ja harvemmin sitä tarvitsee patistaa. Jone iloitsee, että Elsa saattaa joskus yritteliäisyydellään pelastaa tilanteita ja lisätä vaikkapa oma-aloitteisesti laukka-askeleen esteiden väliin. Jone kävi silloin Hollannissa kokeilemassa Jukka Rantasen löytämää Elsaa ja muutamaa muuta ratsua. Sillä ei ole ongelmia muiden hevosten kanssa, eikä sitä näe juuri koskaan korvat luimussa. Elsalla on perusruokavalio ilman monimutkaisuuksia. Se on normaali hevonen, joka sattuu vain hyppäämään hieman terävämmin kuin muut, Jone summaa. Elsa on yleensä tosi tasainen ratsastaa, mutta tuulisella säällä se voi olla villi ja säikky. Tummanpunaruunikko, ystävällinen tamma on nyt 14-vuotias. – Elsa on iloinen kaveri. Jone ja Elsa ovat oppineet toisiltaan ja kasvaneet yhteen. Kissa istuu seinän päällä ja Elsa työntää turpansa lähelle. Se on hyvin ohjastuntumalla ja reagoi pohkeeseen helposti. Elsa hirnuu ja hörisee tarhassaan, kun Jone saapuu koulupäivän jälkeen tallille. Jone oli tuolloin vain 11-vuotias ja miettii nyt 15-vuotiaana, ettei Elsalta voisi pyytää tai toivoa yhtään enempää. Viime vuonna ratsukko voitti junioreiden Euroopan mestaruuden. Se myös näyttää usein turvallaan, mistä kutittaa ja odottaa, että Jone ymmärtää ja rapsuttaa. Elsa pitää kaikesta ja kaikista. Se tarhailee yksin, mutta jakaa heinähäkin kolmen muun hevosen kanssa. Joskus kissa läpsäisee tassullaan turpaan ja silloin Elsa säikähtää. Elsan koti sijaitsee Illien perheen tallilla Karijoen Myrkyssä. Kilpaura Jonen kanssa jatkuu edelleen
Yksistään kintereessä irtopaloja voi esiintyä useammassa eri kohdassa. Vuohisen takaosassa pala on tyypillisesti sisemmän tai ulomman nuljuluun alla. Aiemmin Patea oli hoidettu kotitallilla suun ja rokotusten osalta, mutta nyt syy klinikkakäynnille oli niin sanottu irtopalakuvaus. Vuohisluusta lähtöisin olevat palat arvioidaan tilannekohtaisesti. Vuohisen etupinnan palat voivat olla lähtöisin vuohisluusta ja sijaita lähellä vuohisluun yläreunaa. El äin l ä ä kä rin ky nä s tä K aksivuotiaaksi kääntynyt Pate tuotiin ensimmäiselle klinikkakäynnilleen. Muita tyypillisiä syitä kuvaukselle ovat ostoja myyntitilanteet sekä havaittu niveloireilu, niveltäyttyneisyys ja ontuma. Nämä nuljuluiden alla olevat palat aiheuttavat harvemmin hevoselle oireiHIPPOS. Pieni pala on kliinisesti merkityksetön, mutta isompi pala voi aiheuttaa vauriota nivelrustoon. Telaluun sisemmän harjanteen alaosan paloilla ja pattinivelten etupinnalla todetuilla paloilla ei ole kliinistä merkitystä. Näin mahdollisiin haitallisiin muutoksiin voitaisiin puuttua ennen varsinaisten töiden aloittamista. Ylempänä sääriluun etupinnalla sijaitsevat, sääriluusta lähtöisin olevat palat ovat useimmiten nivelpatjan sisäisiä, sääriluun keskiharjanteen irtopaloja, jotka eivät aiheuta oireita tai ongelmia tulevaisuudessa. Satunnaisesti kuitenkin todetaan nivelpatjan alapuolella sääHevoseltani löytyi irtopala, haitta vai harmiton. riluun keskiharjanteessa irtopaloja, jotka vaativat poistoa. Tämän alueen irtopala voi aiheuttaa hevoselle myöhemmin oireita, joten se suositellaan poistettavaksi. Kuvista Patelta löytyi irtopala kintereestä, tarkemmin koipiluun (tibian) keskiharjanteesta. Vuohisen, sääriluun ja takapolven irtopalat Kintereen lisäksi vuohinen on tyypillinen paikka irtopaloille. Irtopalakuvauksella tarkoitetaan hevosten tyypillisten luustoperäisten kasvuhäiriöiden eli osteokondroosin tutkimista. Kuvauksen kohteena olivat ne nivelet, joissa muutoksia tyypillisimmin esiintyy: etujalkojen raajan alaosat ja vuohiset sekä takajalkojen polvet, kintereet ja vuohiset. Se vaatiiko irtopala poistoa, ratkeaa pitkälti irtopalan sijainnista, koosta, nivelestä, oireista ja hevosen tulevasta käyttötarkoituksesta. Pate rauhoitettiin röntgenkuvausta varten. Koipiluun sisäreunan palat (mediaali malleolus) eivät aina ole havaittavissa röntgenkuvissa, mutta aiheuttavat hevoselle oireita. Näihin kuuluvat irtopalojen (osteokondroosi dissecans, OCD) lisäksi myös kystamuutokset ja rustovauriot. Pate, niin kuin monet muutkin nuoret hevoset, päätettiin kuvata mahdollisten kehityshäiriöiden osalta ennen ratsu-uran aloittamista. Vuohisen etupinnan palat voivat olla lähellä vuohisluun yläreunaa ja vuohisluusta lähtöisin tai ylempänä sääriluun etupinnalla, jolloin ne on irronneet sääriluusta. Tämän takia oireilevan nuoren hevosen kinner kannattaa joskus tähystää, vaikka röntgenkuvissa ei olisi havaittavissa selkeää palaa. ELL Nina Pirinen Esittely Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Nina Pirinen työskentelee Hyvinkään Hevossairaalassa pääosin ortopedian ja kirurgian parissa sekä tekee väitöskirjaa varsojen motorisesta kehittymisestä. Keskiharjanteen palojen lisäksi myös kintereen telaluun ulomman harjanteen palojen poistoa suositellaan
Poistoa arvioitaessa on tärkeää hoitaa kuitenkin nimenomaan yksilöä eikä yksistään röntgenlöydöstä. Osteokondroosilla tarkoitetaan endokondraalisen luutumisen häiriötä eli kasvurustoissa ei tapahdu ruston normaalia luutumista. Itse syntymekanismi on monisyinen ja vaatii monen eri tekijän summan. HIPPOS. Kokonaislepoaika leikkauksen jälkeen on kuusi viikkoa, tämän jälkeen Pate ehtii vielä hyvin nauttimaan kesälaitumista. Pate on ollut hyvävointinen nuori herra, mutta vuoden sisällä kasvua on tullut kovaa vauhtia. Paten kohdalla leikkausaika niveltähystykseen varattiin vielä keväälle. Polvilumpion liikkuessa vasten telaa pala voi ärsyttää niveltä, jolloin poisto on aiheellista. Kavionivelen irtopalat suositellaan poistettaviksi, jos niiden arvioidaan aiheuttavan jatkossa nivelrustovauriota. Rusto muuttuu paikallisesti paksummaksi ja se ei kiinnity normaalisti rustonalaiseen luuhun. Kintereen niveltähystys, kirurgina Olli Mäkelä. Jos telan iso kasvuhäiriömuutos havaitaan hyvin nuorella hevosella, kuten puolivuotiaalla varsalla, jolla rusto ei ole vielä kalkkeutunut, irtopalan voi yrittää vielä kiinnittää leikkauksessa rustonalaiseen luuhun. Irtopalaleikkaukset ovat yleensä vähäriskisiä. Takapolvessa tyypillisin paikka irtopaloille on reisiluun ulompi tela. Ravureilta ja täysverisiltä kilpahevosilta nämä monesti poistetaan varmuuden vuoksi. ta eikä niiden poistoa suositella ratsuilla. Taustalla voi olla muun muassa perinnöllinen alttius, nopea kasvu, ruokinnalliset tekijät ja mineraalien, kuten kalsiumin ja fosforin, epätasapaino sekä ympäristötekijät. Myös tällä voi olla vaikutusta kehityshäiriön syntymiseen. Miksi juuri Pate oli saanut irtopalan. Kintereen irtopala koipiluun keskiharjanteessa ympyröitynä. Taustalla ajatellaan olevan niin sanottu rustokanavien vaurioituminen, joka voi aiheuttaa solukuolemia kasvurustossa. Tummanruunikko Pate on saapunut juuri klinikalle yhdessä kaverinsa kanssa, joka tuli myös kuvaukseen. Mistä hevosten irtopalat johtuvat. Vuohisluun sisätai ulkoreunassa oleva irtopalan kaltainen kehityshäiriö (ununited palmar process) on kliinisesti merkityksetön eikä vaadi toimenpiteitä
– Alun perin luentorinki kokoontui Teivon raviradalla, mutta koronan vuoksi oli siirryttävä etäjärjestelyihin. – Luentorinki on yksi esimerkki Hämeen alueen hevostoimijoiden tiiviistä yhteistyöstä. Suosituimmalla, hevosten suolistosairauksia käsitelleellä luennolla oli mukana lähes 400 kuulijaa. Luentojen lisäksi toteutamme yhdessä myös erilaisia tempauksia, kuten ratsastajaraveja ja lajiesittelyjä, Marissa kertoo. Luentoja on järjestetty vuosittain viidestä kahdeksaan. Paikkaan sitoutumaton osallistuminen on toiminut hyvin. Hevostoimijoiden yhteisponnistus Hämeen aluejaosto on järjestänyt luentosarjan yhteistyössä pitkäaikaisten kumppaniensa, Hämeen Hevosjalostusliiton, Hämeen hevosomistajien ja Teivon Raviradan kanssa. Luennot jatkuvat edelleen. – Haluamme olla ajan hermolla uusien tietotarpeiden tyydyttämisessä. Kuulijoita on aiempaa enemmän eri puolilta Suomea aina Pohjois-Lapista pääkaupunkiseudulle, Marissa iloitsee. – Ydintiimimme on innostunut ja motivoitunut jatkamaan luentojen järjestämistä, sillä oman työn vaikuttavuuden näkeminen on vapaaehtoistoiminnan paras kiitos, Marissa päättää. Verkkoluennoille on ollut mukana kerralla muutamasta kymmenestä yli kolmeensataan osallistujaa. Luentosarjan osallistumismaksu pidetään matalana noin viidessä eurossa per kuulija. – Yhteistyön raja-aidat madaltuvat, kun opitaan yhdessä, kysytään kysymyksiä ja keskustellaan. Luennoitsijat ovat eri alojen ammattilaisia, kuten eläinlääkäreitä ja fysioterapeutteja, juristeja, ammattivalmentajia ja yritysneuvojia. Kahtena ensimmäisenä vuonna mukana olivat myös Tampereen Hevosklinikka ja Pohjois-Hämeen Hippos ry. SRL Hämeen ja Hämeen alueen hevostoimijoiden yhteinen luentorinki käynnistyi vuonna 2015 ja siitä tuli jymymenestys. Luentosarja on koonnut vuosien saatossa yhteen miltei 5000 hevosalan toimijaa ja harrastajaa. Tampereen Hevosklinikan eläinlääkäri Inka Tuominen luennoimassa hevosen hammasterveydestä. Niissä on käsitelty hevosten hyvinvointia, kasvatusta ja koulutusta, valmentautumista sekä hevosalan taloutta ja yritystoimintaa. Hämeen alueen luentorinki tavoitti 5000 hevosihmistä Vuoden vastuullisuusteko Riitta Kosonen Sami Tomperi HIPPOS. Tästä esimerkkinä oli tammikuun luento talousneuvonnasta yrityksille kustannusten noustessa, kertoo SRL:n Hämeen aluejaoston puheenjohtaja Marissa Henttinen. Luentosarja on palvellut tärkeänä verkottamisalustana, jolla kohtaavat hevosalan yritykset ja yhdistykset sekä eri lajien edustajat. Osallistujamäärä on kasvanut selvästi luentotoiminnan siirryttyä kokonaan verkkoon. Tänä vuonna käsitellään muun muassa hevosen ominaisuuksien periytymistä, kesäihottumaa, hevosenkäsittelyä sekä tallityön tehostamista. Se palkittiin SRL:n Vuoden vastuullisuustekona 2022
YLÖJÄRVI SEINÄJOKI LIETO JUVA JYVÄSKYLÄ Hanna Niemenlehto Timo Talvitie Jari Laukkanen Kari Rahikainen Jorma Venäläinen Vesa Terhivaara Jari Rahkonen 03 347 8875 03 347 8865 050 400 8588 050 065 1353 03 347 8825 040 055 2000 045 139 4996 050 400 7228 050 475 5547 ESPOO KEMPELE Sähköposti: etunimi.sukunimi@avanttecno.com www.avant.fi Huolto Varaosat NOSTOKYKY 550 kg NOSTOKORKEUS 2,75 m MOOTTORITEHO 22 hv LEVEYS min. 0,93 m * Kuvan kuormaaja kapeilla renkailla, leveys 93 cm Onko mielessänne uusi talli, maneesi tai vanhan rakennuksen saneeraus. alv 24%) Vahva peruskone hyvällä teho-painosuhteella KAMPANJAHINTA ALKAEN KAMPANJA-AIKA 1.4.–31.5.2023 Teleskooppipuomi vakiona Reilusti voimaa alhaisilla käyttökustannuksilla Erinomainen näkyvyys Hyvä työergonomia Helppo kuljettaa jarrullisella peräkärryllä MYYNTIMME PALVELEE SINUA YMPÄRI SUOMEN KAIKISSA KONEIDEN HANKINTAAN LIITTYVISSÄ ASIOISSA. Le ik ka a ta lte en ! Horseman_finlandia_210x148mm.indd 1 Horseman_finlandia_210x148mm.indd 1 12.1.2023 11.56 12.1.2023 11.56. horsemanfinlandia.fi HORSEMAN finlandia Tarjouslaskenta, betonituotteet, suunnittelu: +358 50 3713 290 rauno.luoma@horseman.fi Ab Horseman nlandia Oy, Teuva Pyydä tarjous jo tänään! • Betonielementit talleihin ja maneeseihin • Ulkoseinät, karsinat, ikkunat, hevosaidat, muovilankut ym. 25 900€ (sis
Se on hyvää treeniä myös junnukisaajille. Kouluratsastaja Anna von Wendt hallitsi gp-tason kierroksella viime vuonna Haminassa. Bastionin pohjia täytyy ihan erikseen vielä kehua. Harjun oppimiskeskuksen alueella Virojoella nähdään sekä kansainvälinen vikellyskilpailu että kansallisen tason kenttäkilpailu. Hevoset Bastionissa -tapahtuman tarjonta laajentuu entisestään. On loistavaa, että Helsinki Horse Show’n lisäksi meillä on kesällä tilaisuus päästä kilpailemaan paikassa, jossa on oikeaa kisatunnelmaa, ison yleisön edessä. Haminan kaupungin alueella on paljon hauskaa perheille. Sunnuntain Cityraveissa ajetaan sekä kärryettä montelähdöt. kesäkuuta. Bastionin pohjat olivat erinomaiset, eli nyt kaikki vain Haminaan kisaamaan! Perjantaista sunnuntaihin hypätään muun muassa esteratsastuksen Pohjolasarjan kauden ensimmäiset osakilpailut, muut esteluokat alkavat jo keskiviikkona. Lapsille on tarjolla Kesäpuistossa keppareita ja talutusratsastusta, aikuisille taas vaikkapa useita hevosaiheisia taidenäyttelyitä. Viime kesänä suuren suosion saavuttanut Hevoset Bastionissa -tapahtuma valtaa taas Haminan historiallisen keskustan 7.–11. – Onhan se ihan mieletön kisapaikka, ne puitteet! Ihan kansainvälisen kilpailun tunnelmaa. – Bastionissa on ainutlaatuinen miljöö ja uskomaton tunnelma. Anna ei itse kilpaile Haminassa tulevana kesänä, koska hänen esikoisensa on määrä syntyä toukokuussa. Tapahtuman ravintolatarjontaa on lisätty, ja vierailun täydentää laaja Horse Expo. Sanna Backlund viihtyi Bastionin pohjilla. Viime kesänä tapahtumassa vieraili lähes 15 000 kävijää. Hevosille paikka on erikoinen, ja hyvää harjoitusta isoja kisoja ajatellen. Ratsastajalle on ihan eri fiilis ratsastaa, kun yleisöä on reilusti. Suomenhevoset ovat monin tavoin mukana Haminassa. Sonja Holma Satu Pirinen Hevoset valtaavat Haminan kesäkuussa Haminassa tarjolla myös GP-tason kouluratsastusta. Hamina Bastioni tarjoaa ainutlaatuiset puitteet ratsastustapahtumalle. – Onhan se aivan fantastinen tapahtuma ja kilpailu, sanoo esteratsastaja Sanna Backlund. Kouluratsastuksen ystäville on tarjolla gp-tason luokkia, lisäksi nähdään myös suomenhevosten vapaaohjelma eli kür. Anna von Wendt ja Sir Fashion voittajina viime kesänä. HIPPOS
94247050 suos. 88153901 2 kpl 45,suos. Johtimet ruostumattomasta teräksestä. 4,00,suos. 3,60/kpl UUTUUS DeLaval aitausklassikot ja uutuudet! Veräjänkahva, standard W10 ref. 27,90/kpl Muovitolppa standard, 140cm Yhdistelmäpaimen ESE7BS aurinkokennolla Aurinkokennolla toimiva paimen, jossa on kiinteä aurinkopaneeli ja integroituna 12V 7Ah akku. Jalustintolppa, premium 155 cm ref. UV-suojalla 10 vuoden takuu!. UUTU US lanka, köysi ja nauha t www.delaval.com/. ref. 88859401 suos. 6,20/kpl Rengaseristin, standard 120 kpl sanko 22,/sanko ref. 500,96€ 7,07 /kpl 2,50 /kpl suos. 86674601, keltainen ref. 88154001 BL10 ref. 6,20 Löydät kaikki uutuustuotteet juuri ilmestyneestä Aitauskuvastostamme! Rautalammin ra t le it HIPPOS. Toimitetaan 230V akkulaturin ja liitäntäkaapeleiden kanssa. pinkki ref. 86674602 Sisältää mekaanista kestävyyttä parantavia ruostumattomia teräsjohtimia. O10 ref. 2150021161 suos. 2150004321 Materiaalina lasikuitu, joka on päällystetty kestävällä, pehmeällä PVCmateriaalilla. Nauha tai lanka on helppo kiinnittää sisäänrakennetun kiinnikkeen ansioista. 2150025165 7,07€/kpl Aitaköysi, standard 200m Pirteät värit ja sähköä johtava jousi. 30,38€ ref
Olemme julkaisseet netissä kiusaamisenvastaiset ohjeet, nimenneet vastuulliset kerhovetäjät sekä junnuvastaavat ja pidämme puuttumiseen matalaa kynnystä, Jenni tiivistää. Ratsastusseuratoiminnan keskiössä on myös hevosten hyvinvointi. – Yhdistystoiminnan luonteen mukaisesti ratsastuskoulullemme on tärkeää tarjota asiakkaille yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua hevostoimintaan, vaikka heillä ei olisi varaa varsinaisiin ratsastustunteihin. – Teemme paljon perinteistä seuratyötä, kuten kilpailujen järjestämistä, jäsenten kouluttamista toimihenkilötehtäviin, tapahtumia, retkiä, talkoita, oheisliikuntaa ja kerhotoimintaa. Yhteisöllisyyttä tukevat myös lasten ja aikuisten heppakerhot, joissa ohjataan hevostaitoihin ja tallin sääntöihin sekä leikitään ja liikutaan yhdessä. Alueella toimii useita muitakin yhdistyksiä. – Haluamme, että lapsilla olisi mahdollisuus viettää aikaa talleilla, kävivät he ratsastustunneilla tai eivät, Jenni painottaa. – Ajattelemme niin, että lasten kehityskaareen kuuluukin opetella sosiaalisia taitoja, joten pienet kärhämät ovat luonnollisia. Tallimestari on aina paikalla lapsia ohjaamassa. – Tuttavapiiri laajenee ja yhteisö tiivistyy heppakerhoissa puuhatessa, Jenni näkee. Sen sijaan teemme yhteistyötä paikallisten yhdistysten sekä lähiseudun erityisoppilaitosten ja hevoshierojaoppilaiden kanssa, puheenjohtaja Jenni kertoo. Me haluamme olla perinteinen ratsastuskoulu, jonka keskiössä on ratsastusseuratoiminta ja avoimet ovet kaikille hevosista kiinnostuneille, kertoo Järvenpään Ratsastusseuran puheenjohtaja Jenni Jokipaltio-Jalonen. Runsaan kolmensadan jäsenen ratsastusseuraan kasvetaan mukaan aktiivisen ja avoimen junioritoiminnan kautta. Järvenpään Ratsastusseura ylläpitää omaa ratsastuskoulua ja päättää sen toiminnasta. Vahva yhteisö ja välittämisen kulttuuri Järvenpään Ratsastusseuralla on ratsastuksen tähtiseurojenkin joukossa erityisen laadukas toimintamalli yhteisöllisyyden tukemisessa ja epäasialliseen käytökseen puuttumisessa. Ratsastusseura on ottanut asiasta kopin. – Seuran hallitus päättää toiminnan linjoista ja suurista kysymyksistä, mutta luottaa palkkaamiensa ratsastuksenopettajien ja tallimestareiden ammattitaitoon antaen heille arjessa täyden työrauhan. Kaikille avoin hevosenhoitajajärjestelmä ja heppakerhot ovat hänen mukaansa myös tehokkaita houkuttimia seuran jäsenyyteen. Järvenpään Ratsastusseuran talli sijaitsee kaupungin omistamalla, kohtuuhintaan vuokraamalla tontilla vain muutaman kilometrin päästä keskustasta. Jäsenemme osallistuvat näihin laajasti. Kerhoihin voi osallistua pientä nimellistä maksua vastaan, vaikka ei olisi seuran jäsen. Tallilla on käytössä hevosenhoitajajärjestelmä, johon koetetaan saada kaikki halukkaat osallisiksi. – Suomessa on trendinä, että ratsastuskoulut erikoistuvat johonkin lajiin. Työnjako hallituksen ja ratsastuskoulun työntekijöiden välillä on selkeä. – Tällä reseptillä olemme toimineet jo 55 vuotta, ja jatkamme hyväksi havaitulla tiellä, Jenni toteaa. Seura omistaa koko ratsastuskoulutoiminnan, johon sisältyy rakennusten ohella noin kaksikymmentä hevosta ja ponia. Riitta Kosonen Inka Palorinne Järvenpään Ratsastusseura on avoin kaikille Vuoden ratsastusseura HIPPOS. – Kunnioitamme hevosten työtä ratsastuskoulussa, emmekä vie niitä esimerkiksi talutusratsastuksiin kaupunkiin
Marjan tytär jatkaa äidin jalanjäljillä, sillä hän vetää seuran hevostaitokerhoja yhdessä muiden innokkaiden kanssa. Marja kokee, että kilpailijoilla on velvollisuus osallistua kilpailuiden järjestelyihin. – Jäsensihteerin työt vievät paljon aikaa alkuvuodesta. Husön Ratsastajissa johtokunnan jäsenet vastaavat kilpailuista. Vuoden vapaaehtoinen HIPPOS. Samana vuonna Husön Ratsastuskeskus palkitsi hänet vuoden aikuisratsastajana, viime vuonna hän oli tallin vuoden hevosystävä. Katri Klinga Sonja Nyqvist Halu auttaa ja yhteisöllisyys kiehtovat V uoden vapaaehtoisella, Husön Ratsastajien jäsensihteeri Marja Uusiaholla on monta roolia. – Vapaaehtoistyössä tärkeintä on halu auttaa. Kisapäivät alkavat usein aamukahdeksalta ja hommaa riittää alkuiltaan asti. Ja itse asiassa niin Husön Ratsastajat edellyttääkin. Marja on turvallisesti varajäsenenä, joten isompi vastuu lankeaa varsinaisille jäsenille. Uusia jäseniä tulee, osa vaihtaa seuraa tai lopettaa. Kilpailut tuovat ryhtiä tunneilla ratsastamiseen, Marja näkee. Siviilissä Marja työskentelee Verohallinnon esihenkilötehtävissä. Marja miettii, että kilpailutoiminnassa on loppujen lopuksi kysymys hevosten hyvinvoinnista, kun ratsastajat kehittyvät kilpailuiden myötä paremmiksi ja taitavimmiksi. – Olen työskennellyt ravintola-alalla nuorempana ja pidän kovasti buffan pitämisestä kilpailuissa. Puolet näistä seuratason kilpailuista on esteja puolet koulukilpailuja. Husön Ratsastuskeskuksessa järjestetään kahdeksat kilpailut vuodessa. Yhteydenpito ihmisiin voi olla hyvinkin vilkasta. Ratsastuskoulun opetushevosilla kilpailevien on oltava mukana kisajärjestelyissä, muuten ei voi osallistua. Hän on jäsensihteerin lisäksi johtokunnan varajäsen, toinen kisabuffetin vastuuhenkilöistä, seuran viestintätiimin jäsen sekä tuntiratsastaja ja poniäiti. Myös ennakkovalmistelut vievät aikaa, on kaupassa käyntiä ja muuta puuhaa. Tärkeää on myös hyvä meininki ja yhteisöllisyys. Itse olen aika nopea ja huolehdin, että ratkaisut löytyvät pikaisesti. Jämpti seuratoimija iloitsee järjestyksessä olevista, juuri uudistetuista seuran nettisivuista. Marja aloitti ratsastuksen aikuisiällä. Jossakin välissä oli pidempi tauko, mutta Marja palasi tallille nuoremman tyttären aloitettua ratsastuksen. – Itsekin käyn koulukilpailuissa nöyrtymässä aika ajoin. Ne herättävät luottamusta ja antavat selkeän kuvan seuran toiminnasta. – Jos ei ole vapaaehtoisia, ei ole myöskään kilpailuja, Marja muistuttaa. He koordinoivat muun muassa sopivia toimihenkilötehtäviä kilpailijoille ja muille vapaaehtoisille. Valinta SRL:n vuoden vapaaehtoiseksi yllätti täysin. Tekemistä riittää silti. Hevosharrastuksen vapaaehtoistyöhön kulunutta aikaa hän ei ole laskenut. Kilpailutkin on rytmitetty napakasti joka kuukauden ensimmäiselle sunnuntaille. – Olin aivan puulla päähän lyöty, mutta olen kävellyt tiedon jälkeen puoli metriä maanpinnan yläpuolella, Marja hymyilee. Sonja-tytär kilpailee aktiivisesti ratsastuskoulun hevosilla. Marja on palkittu myös seuransa Husön Ratsastajien vuoden 2019 talkoolaisena yhdessä buffetkollegansa kanssa
Pararatsastajan avustajakurssi, Ypäjän Hevosopisto 10.5. Nuorten hevosten arvostelukoulutus IV-koulutuomarit ja siitä ylöspäin, Hyvinkää 15.5. Lounaistuulet toukokuussa, Teams 22.5. Ponit Maskussa -tapahtuma 22.5. Tavoitteena Tähtiseura, vastuullisuus näkyväksi -etätyöpaja 23.5. Esteratsastuksen Cja B-taitotuomarikoulutus ja lisenssikoulutus taitotuomareille, Alahärmä 24.5. Talent-, ponija juniorimeeting, Ypäjän Hevosopisto 12.6. Kaikkien lajien stewardien lisenssikoulutus 2, Teams 14.5. Koulutuomarien kvartaalitapaaminen 2, etä Kaikki satulasepän palvelut, myös kotikäynnit Uudet satulat ja muut varusteet, mittatilaustyöt Satulaseppä Satu Ritari Järvisentie 19, 61640 Ala-Valli puh. Tämä asettaa ihmiselle haasteen, jonka olemme ratkaisseet. Kevätkokous palkitsi viisi kultaisella ansiomerkillä TAPAHTUMAKALENTERI TOIMIHENKILÖKOULUTUKSET 6.–7.5. Stewardikoulutus uusille, Kokkola 9.5. II-tason valmentajakoulutus, Ypäjän Hevosopisto MUUT KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT 5.5. Tunnustuksen saivat Ypäjän Ratsastajien Anu Korppoo, Ratsastusseura Jazz T:n Tupuna Kangas-Männistö, Niinisalon Ratsastajien Seija Hacklin, Hubertusseuran Johanna Kankaanpää ja sveitsiläinen Max E. Käytettävissäsi on myös maksuton suunnitteluja ideointipalvelumme. Etelän Eeppiset toukokuussa, Teams 4.6. Kultamerkin kevätkokouksessa vastaanottivat Tupuna Kangas-Männistö, Seija Hacklin ja Anu Korppoo. Palkinnon tarkoituksena on tukea nuorta kohti huippu-urheilijan uraa, ja palkintoraha kohdennetaan kilpailuja valmentautumiskuluihin. Keski-Suomen Kepposet toukokuussa, Teams 16.5. Pararatsastuksen luokittelutilaisuus, Ypäjän Hevosopisto 21.5. Kyra Kyrklund -kannustuspalkinto luovutettiin kokouksessa kolmelle kouluratsastajalle. Kaakon Kähinät toukokuussa, Teams 11.5. Ammann. Tilikauden tulos oli 270 000 alijäämäinen kahden reilusti ylijäämäisen vuoden jälkeen. huhtikuuta hybridikokouksena Tampereen messuja urheilukeskuksessa, jossa oli samaan aikaan käynnissä Hevoset-messut. 045 6762 455 Ota yhteyttä ja ideoidaan yhdessä! Meiltä löydät Suomen laajimman heinäautomaattien valikoiman tallija pihattoympäristöihin. Kyra Kyrklund -kannustuspalkinnon sai Mette Kauppila, Veera Paloheimo ja Nora Svensk. Kevätkokous myönsi kultaisen ansiomerkin viidelle ratsastusurheilua merkittävästi edistäneelle henkilölle. ratsastus.fi/ tapahtumat HIPPOS. Tarkemmat tiedot: tapahtumat. Palkinnon vuotuinen kokonaisarvo on 5.000 euroa. Heinätin® heinäautomaatit www.hevoskeksinnot.fi p. I-tason valmentajakoulutus, Ypäjän Hevosopisto 20.5.Estehevosten suorituskykytuomarikurssi, Alahärmä 20.5. Et ole yksin -koulutus seuratoimijoille kiusaamiseen ja häirintään puuttumiseen, Teams 17.5. Hämeen Höpinät toukokuussa, Teams 19.5. Bja C-taitotuomarikoulutus ja taitotuomarien lisenssikoulutus, Huittinen 12.9. Sen saivat juniori Mette Kauppila, nuori ratsastaja Veera Paloheimo ja U25-ratsastaja Nora Svensk. Itä-Suomen Ihmeet toukokuussa, Teams 25.5. Porinapiiri toukokuussa, Teams 24.5. Kokouksessa käsiteltiin vuoden 2022 toimintakertomus ja tilinpäätös. SRL:n kevätkokous järjestettiin sunnuntaina 16. 041 4450 307 sopivatsatulat@gmail.com www.saturitari.fi Tiesithän, että hevosen heinätysvälin tulisi olla enintään 4 tuntia ympäri vuorokauden. Pohjoisen Pöhinät toukokuussa, Teams 15.5
Speedex No Grain Speedex No Grain www.speedexshop.fi www.speedex.fi Aina hyvä tarjous: 2 lavaa rahtivapaasti! Myös sekalavoja Aina hyvä tarjous: 2 lavaa rahtivapaasti! Myös sekalavoja Hyvinvointia hevoselle -viljaton täydennysrehu matala tärkkelysja sokeripitoisuus ei sisällä sinimailasta tai hiivaa -viljaton täydennysrehu matala tärkkelysja sokeripitoisuus ei sisällä sinimailasta tai hiivaa Uutu us! Uutu us! soveltuu hevosille, joiden ruokinnassa halutaan rajoittaa viljan määrää, esim. Tavoitteenamme on onnellinen hevonen. allergian vuoksi. Laitteiden myynti, leasing ja vuokraus käyttötukipalveluineen meiltä. Uskomme, että terve hevonen on onnellinen. Luota kokemukseen, kun haluat eläimellesi parasta. Teethän kaikkesi tämän eteen! Maahantuonti ja markkinointi: Care4Pet Oy www.care4pet.fi Pavo Suomi pavo_suomi Irradia laserlaitteet vammojen, tulehdusten lihaskireyksien sekä kiputilojen hoitoon Superja tehopulssatut lääketieteelliset Irradia laserit MidCare / Midlite / Midlaser kotija ammattikäyttöön. Irradian laserlaitteita käytetään monilla ravija ratsutalleilla, klinikoilla sekä terapeuttien ja hierojien vastaanotoilla. Olemme yli viidenkymmenen vuoden ajan työskennelleet terveellisen ravinnon puolesta. Meitä inspiroi ihmisten ja hevosten välinen yhteys ja se saa meidät vuodesta toiseen kehittämään korkealaatuisia tuotteita hevosille. www .laserwell.fi ismo.haapanen@laserwell.fi Puh.040 035 8888 Laserlaitteita saatavilla eri aallonpituuksilla Horsewell_90x133mm_622.indd 1 Horsewell_90x133mm_622.indd 1 12.9.2022 13.25 12.9.2022 13.25 HIPPOS
040 550 1273, markku.ylitalo@multi.fi Tsekkaa maatalous-, eläinja luontoalan jatkuvan haun koulutuksista lisätietoa sivuiltamme www.kao.?/koulutustarjonta/jatkuvahaku. Myös loma-asuntoihin. Evijärvi, p. Kysy lisää! Seuraa meitä Facebookissa ja instagramissa. MK Paali Oy Kun laatu ratkaisee! Huippuheinän rinnalla tuotamme nyt myös erittäin ravinteikasta Mustakauraa. Valmistaa ikkunoiden murtosuojakaltereita asuin-, tuotantoja liikekiinteistöihin. #eläintenhoitaja #maaseutuyrittäjä #klinikkaeläinhoitaja #eläinhoitolanpitäjä #luonto-ohjaaja #innostutaanyhdessä @kaoluonnonvara Tervetuloa opiskelemaan! www.kao.?/jatkuvahaku HIPPOS
040 550 1273, markku.ylitalo@multi.fi. MK Paali Oy Kun laatu ratkaisee! Huippuheinän rinnalla tuotamme nyt myös erittäin ravinteikasta Mustakauraa. Kysy lisää! Seuraa meitä Facebookissa ja instagramissa. Evijärvi, p. Se on ainutlaatuisen imukykyistä, luonnostaan antibakteerista ja meidän tapauksessamme vaaleaa ja vähän maatunutta rahkaturvetta, joka pölisee niin vähän kuin turve vain voi pölistä. Myynti: Hankkija, Lantmännen Agro, Vapon myyntipalvelu: ma–pe klo 8–16, 020 341 400 ILMAN TURHIA PÖLINÖITÄ: TURVE ON PARASTA Kuiva totuus on, että turve on kuivikkeiden kestosuosikki hyvästä syystä
DTT Stable Nova, Hyvinkää Superfinaali 18.–22.10. CCI2*-S kenttäratsastus, Ranskalainen viikonloppu, Lempäälä 10.–13.8. Esteratsastus, Ypäjä 11.–13.8. Kouluja pararatsastus, Woikoski, Mäntyharju 26.–27.8. Kenttäratsastus, Ypäjä 7.–9.7. Helsinki International Horse Show KOULURATSASTUS Osakilpailut 26.–28.5. Finnderby, Ypäjä 21.–23.7. Vikellys CVI3*, Harju, Virojoki 21.–22.7. Valjakkoajo, Ypäjä 10.–13.8. Pohjola-sarja lukuina: • Palkintorahaa jaossa yli 100 000 euroa! • 5 maakuntaa, 6 paikkakuntaa, 9 kilpailujärjestäjää • Lähes 2000 starttia • Yli 30 suomenhevosta • 89 tuomaria, 42 stewardia, 9 ratamestaria • Satoja vapaaehtoisia Suomen mestaruuskilpailut 16.–18.6. DTT Stable Nova, Hyvinkää 16.–18.6. Olympiakenttä, Ruskeasuo, Helsinki Finaali 15.–17.9. Finnderby, Ypäjä 8.–9.7. Helsinki International Horse Show CSI5*-W esteratsastus ja CDI3* kouluratsastus, Jäähalli ESTERATSASTUS Osakilpailut 7.–11.6. Wääksyn Kartano, Kangasala 26.–27.8. Myrkyn Ratsukarnevaalit, Karijoki Finaali 25.–27.8. Ypäjä Horse Show, Ypäjä Superfinaalit ja Diamond Open 18.–22.10. Askellajiratsastus, Ypäjä 4.–6.8. Tuusulan Ratsastajat, Stable Nova Pohjola Play Offs -hallikauden avaus 22.-24.9. Hamina 15.–18.6. Vikellys, Ypäjä 16.9. Matkaratsastus, Jämsä Kansainväliset kilpailut Suomessa 8.–11.6. Helsinki International Horse Show 2023 Kisakalenteri Pohjola Grand Prix ja Tour -sarjat. NBCH eli PM kenttäratsastus, Ypäjä 18.–22.10