Hippos 4/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

9,20 € www.ratsastus.fi Nro 4 • 2024 Mitä, jos ratsastus pelottaa. Haastattelussa Mikko Mäentausta Hevosen anestesia Irtohypytys Kilpailueläinlääkärin matkassa
Puhelun hinta normaali paikallisverkkomaksu (pvm) tai kotimaisen matkapuhelinoperaattorin hinnaston mukainen matkapuhelinmaksu (mpm).. Pohjola Terveysmestari -palvelun tuottaa Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy. • Yhteydenottoosi vastaa aina terveydenhuollon asiantuntija. Laajenna turvaasi – vain 30 € / vuosi! Tutustu osoitteessa: Vakuutuksen myöntää Pohjola Vakuutus Oy. • Saat terveysmestarilta hoito-ohjeet ja tarvittaessa ajan sopivan ammattilaisen vastaanotolle – täysin ilman päivystyksessä vaadittavaa jonottamista! • Terveysmestari täyttää vahinko ilmoituksen puolestasi, joten maksat hoidosta vain mahdollisen omavastuun. Vahinkotilanteissa käytössäsi on Pohjola Terveysmestari -palvelu. ratsastus.fi/vakuutus Ennen laajentamista vakuutuksesi korvaa tutkimusja hoitokuluja 4 000 euroon saakka, kun laajennettuna yläraja on peräti 15 000 euroa. Samalla turvaat ratsastuskypäräsi 100 euroon saakka. Pohjola Terveysmestari on apunasi tapaturman sattuessa Miten Pohjola Terveysmestari toimii. • Jos loukkaannut harrastuksesi parissa, voit olla yhteydessä terveysmestariin. Ratsastusseuran SRL-jäsenenä sinut on vakuutettu Pohjola Sporttiturvalla. Saat käyttöösi laajennetun Sporttiturvan vain 30 eurolla vuodessa! Psst! Saat jäsenetuna myös 10 % alennuksen Pohjola Vakuutuksen hevosvakuutuksesta. • Saat yhteyden terveysmestariin joka päivä klo 7–23 Pohjola Terveysmestari -sovelluksen chatissa tai soittamalla numeroon 0100 5225
• Saat yhteyden terveysmestariin joka päivä klo 7–23 Pohjola Terveysmestari -sovelluksen chatissa tai soittamalla numeroon 0100 5225. Pohjola Terveysmestari -palvelun tuottaa Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy. Harmin ja huolen aiheena oli eniten kilpailemisen kiinnostavuus, kun palkinnoista päättää tuomari taidon perusteella virhepisteiden ja ajan sijasta. Se on varmaa, että hevonenkin tavoittelee mieluiten sitä, mistä palkitaan. 3 HIPPOS 4 • 2024. ratsastus.fi/vakuutus Ennen laajentamista vakuutuksesi korvaa tutkimusja hoitokuluja 4 000 euroon saakka, kun laajennettuna yläraja on peräti 15 000 euroa. Porkkana on aina keppiä parempi kannuste. Ratsastajien taitoa saa ihailla ja myös palkita entistä paremmin pistein. Ratsastusseuran SRL-jäsenenä sinut on vakuutettu Pohjola Sporttiturvalla. Esteratsastus on siistiytynyt alemmissa luokissa. Tämä on todella tärkeä kysymys myös kouluratsastuksessa. Parhaimmillaan tavoitteena on flow, jossa ratsastaja ja hevonen liikkuvat saumattomasti samassa tilassa ja hetkessä kuin ajatuksen voimalla, suorittaminen on helppoa ja soljuvaa – mentiin sitten maastossa, ratsastustunnilla tai kilparadalla. Vahinkotilanteissa käytössäsi on Pohjola Terveysmestari -palvelu. Pohjola Terveysmestari on apunasi tapaturman sattuessa Miten Pohjola Terveysmestari toimii. Ja kun taitoa on tarpeeksi, jatkossa voidaan edetä myös aikaratsastukseen. Tätä ajatusta kunkin on hyvä pohtia omasta vinkkelistään, kun astelee talliin tai nousee satulaan. • Saat terveysmestarilta hoito-ohjeet ja tarvittaessa ajan sopivan ammattilaisen vastaanotolle – täysin ilman päivystyksessä vaadittavaa jonottamista! • Terveysmestari täyttää vahinko ilmoituksen puolestasi, joten maksat hoidosta vain mahdollisen omavastuun. Saat käyttöösi laajennetun Sporttiturvan vain 30 eurolla vuodessa! Psst! Saat jäsenetuna myös 10 % alennuksen Pohjola Vakuutuksen hevosvakuutuksesta. Puhelun hinta normaali paikallisverkkomaksu (pvm) tai kotimaisen matkapuhelinoperaattorin hinnaston mukainen matkapuhelinmaksu (mpm). Kun ratsastetaan kilpamielessä, tavoitteena on voitto tai ainakin hyvä suoritus. Laajenna turvaasi – vain 30 € / vuosi! Tutustu osoitteessa: Vakuutuksen myöntää Pohjola Vakuutus Oy. Ihanaa ratsastuskesää, nauttikaa siitä hevosten kanssa! Ystävällisin terveisin, Sitä tarjotaan, mistä palkitaan Sonja Holma päätoimittaja PÄÄKIRJOITUS Porkkana on aina keppiä parempi kannuste. • Jos loukkaannut harrastuksesi parissa, voit olla yhteydessä terveysmestariin. Kaunis ja taitava ratsastus, hyvä yhteistyö hevosen kanssa, korkeammat esteet tai pisteet. Kaikki varmastikin allekirjoittivat ajatuksen taidon tärkeydestä ratsastuksessa. Entä hevonen, miten sen saisi parhaiten mukaan kohti tavoitetta. Ratsastajat tarjoavat radalla sitä mistä palkitaan, ja välttävät pisteitä rokottavia virheitä. • Yhteydenottoosi vastaa aina terveydenhuollon asiantuntija. Tuomareilla on suuri vastuu. Takavuosina kansainvälisillä radoilla oli ajanjakso, jolloin nähtiin varsin sähköisiä ja kireitäkin suorituksia, joissa liikkeen lennokkuus meni heittämällä harmonian ohi. Kokeneiden esteja taitotuomareiden mukaan taitoarvostelu on tehnyt tehtävänsä. Radalla halutaan nähdä yhä enemmän ratsastajan ja hevosen kevyttä, harmonista yhteistyötä ja tyytyväisenä suorittava ratsu. Mikä palkitsee minut, mikä on oikeasti tavoitteeni. Samalla turvaat ratsastuskypäräsi 100 euroon saakka. Kun matalamman tason esteluokissa otettiin käyttöön taitoarvostelu, se aiheutti sekä ihastusta että vihastusta. Sen, mitä oikeasti halutaan nähdä, pitää käydä selkeästi esille myös annetuista pisteistä. Se mistä palkitaan, ohjaa aivan selkeästi ratsastusurheilun suuntaa. Suunta on onneksi oikeaan päin. Tuskin kukaan liputti myöskään pahimmillaan holtittoman ja vaarallisen kaahauksen puolesta aikaratsastuksissa. Ei vain suorituksen arvioinnista, vaan koko lajin kehittymisestä. Ainakin siihen tarvitaan taitoa ja yhteistyö. Kuten kouluratsastuksessakin, tuomareiden arviointikyky askarrutti
Haastattelussa Mikko Mäentausta Hevosen anestesia Irtohypytys Kilpailueläinlääkärin matkassa. TÄSSÄ NUMEROSSA: Saga Dahlman ja Artuwinn LN Sandbackan Ratsastajien seurakilpailuissa. Kuva Sonja Holma. 9,20 € www.ratsastus.fi Nro 4 • 2024 Mitä, jos ratsastus pelottaa. 22 Esittelyssä Menorcan musta helmi 18 Oikeaa tunnetta estetreenissä 36 Hevonen ei unohda helposti 44 Orin matka Savosta ykköspalkinnolle 56 Vanhat vaunut esillä perinneajoissa Kuva: Sonja Holma Harvinainen menorcanhevonen on juhlien tähti sekä suosittu kouluratsu ja yleishevonen
Lehden vastuu ilmoituksen pois jäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu maksetun ilmoitushinnan palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Esteratsastuksen taitoarvosteluluokissa saataneen käyttöön jo tänä kesänä perusrataa seuraava uusinta, johon pääsevät parhaat taitopisteet ansainneet ratsukot. 79 Vikellyksen monitoimija Oona Pekkala 80 Kirjaesittelyssä Pekka Käyhkön Sotilashevoset itsenäisyytemme aikana 81 SRL:n tapahtumakalenteri. Hippos-lehdessä julkaistun aineiston osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. virheiden aiheuttamista vahingoista. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041 09 48 Hippos 5_2023.indd 5 Hippos 5_2023.indd 5 15.8.2023 15.55 15.8.2023 15.55 SISÄLTÖ 4 / 2024 6 Haastattelussa Mikko Mäentausta 12 Eläinlääkäri Tanja Pehkonen kenttäratsujen tukena 18 Irtohypytys 22 Uhanalainen menorcanhevonen 28 Estetreenissä oikeaa tunnetta opettelemassa 34 Stall Annassa hevosperinteitä moderneissa puitteissa 36 Hevosilla on hyvä muisti 40 Taitoarvostelu este esteeltä 44 Sir Sawyer Francis – orin matka Savosta ykköspalkinnolle 50 Ratsastajan pelko 56 Perinneajoissa vaalitaan vanhaa vaunukulttuuria 60 Hevosten lajityypillinen syömiskäyttäytyminen 64 Hevosen anestesia 67 Helsinki Horse Show’n aika, paikka ja vetäjä vaihtuu 68 Hurraa – mikä hevonen! 72 Pararatsastus etenee askellajiratsastukseen 73 Kolumni: Tätiyhteisössä on voimaa 74 Matkaratsastuksen tehoviikonloppu Ypäjällä 76 In memoriam Matti Kuusi 77 Kisakalenteri 78 Liikeanalyysistä osa ratsastuskoulutusta. Hipposlehti vastaa vain tilaamastaan materiaalista. Tilaamatta lähetettyä materiaalia ei palauteta. Kuva: Sonja Holma Julkaisija ja kustantaja Suomen Ratsastajainliitto ry ratsastus.fi Toimitus Päätoimittaja Sonja Holma 040 5600 225 sonja.holma@ratsastus.fi Ilmoitusmyynti Kruunu Media Oy Henna Anttila 050 541 9943 henna.anttila@kruunumedia.fi Ilmoitusaineistot aineistot@kruunumedia.fi Ulkoasu ja taitto Graafinen suunnittelu Milla Saarikko Vakituiset avustajat Hanna Heinonen Ann-Helena Hokkanen Jutta Koivula Katri Klinga Riitta Kosonen Heidi Lammi Paula Rintamaa Tiina Tarkkala Painopaikka UPC, Vaasa ISSN 0355-8800 Tilaukset ratsastus.fi/hippos-lehti/tilaa/ Irtonumerot lehtiluukku.fi Lehtiarkisto oma.ratsastus.fi Postin uudesta jakelutavasta johtuen lehti jaellaan tarkan julkaisupäivän ohella sen lähipäivinä. Keskipainos on noin 40 000 kappaletta. Se postitetaan kaikille Suomen Ratsastajainliiton jäsenseurojen jäsenille. Painettu PEFC-sertifioidulle paperille Taitoarvostelu kehittää ratsastajaa, mikä koituu myös hevosen hyväksi. RATSASTUKSEN ERIKOISLEHTI HIPPOS 40 Esittelyssä Menorcan musta helmi Radalla Ellen Juth ja Menja. Hippos-lehti ei vastaa taloudellisesti painoyms. Jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hippos-lehti ilmestyy seitsemän kertaa vuodessa
Ovatko hevoset tehneet haluttua tasoa vai vasta siirtymässä sille. 6 HIPPOS 4 • 2024. legendaarisella, piskuisella ratsullaan Jappeloup. Fiilis Tanskassa oli erittäin hyvä ja kaikki täysillä mukana. Jatkossa Mikko Mäentausta nousee joka päivä ponin satulaan äitinsä Koskella pitämällä Merjan tallilla. – Nykyään valmennan oman yritykseni nimissä. Lehden ollessa painossa joukkue kilpaili vielä kesäkuun alussa Norjan Drammenissa. Maajoukkueen vetämisessä isossa roolissa on yhteistyö ja yhteydenpito ykkösrivin maajoukkueratsastajiin. Hieno ratsukko toinen toisensa jälkeen etenee huikean vaikealla radalla. Ensimmäinen haku oli vuosi sitten helmikuussa ja uusi taas ensi vuonna. – Saimme hyvän joukkueen, mutta emme niin vahvaa, kuin uskoin ja toivoin vielä talvella. Tehtävä on tuntunut kiinnostavalta, mutta myös monitahoisemmalta ja haastavammalta kuin odotin. Satunnaiset maastoretket vaihtuvat määrätietoiseen harjoitteluun. Jännittävässä loppuhuipennuksessa Soulin olympiakullan voittaa Ranskan Pierre Durand Jr. – Ykkösnimistä Noora Pentti ei jatka toistaiseksi huippu-urheilua, AnnaJulia Kontio tekee parhaillaan paluuta lapsensa syntymän jälkeen ja Eveliina Talvion ja Maiju Mallatin ykköshevoset on myyty. Nykyään hän luotsaa maajoukkuekapteenina maamme esteratsastajia kohti menestystä. Y ksitoistavuotias poika on liimaantunut television eteen syksyllä 1988. – Ideaalitilanteessa meillä olisi kymmenen ratsastajaa, jotka kilpailevat säännöllisesti 150-tasolla. Tehtävässä on haasteensa, mutta Mikko on tottunut rakentamaan tietä eteenpäin myös läpi vaikeuksien ja yli kompastuskivien. Konsepti toimi, ja pestiä jatketaan kahden vuoden jaksoissa. Onneksi meillä on joukko vahvoja nousevia nimiä, Mikko toteaa. Tämä tehtävä on ehdottomasti se lisä, mitä kaipaan sen rinnalle. Tulosseurannan sijaan keväällä oli katsottava missä kohti ratsukot olivat kehityskartallaan. Mikko Mäentausta elää ratsastusurheilulle. – Kärkiporukkamme on liian pieni, koska hevosten saanti ja pitäminen on vaikeaa, ja hevoset voivat myös loukkaantua. Ei päästy tavoitteisiin tai maksimisuorituksiin, mutta kaikki pysyivät sillä alueella tekemisessä, mitä tällä hetkellä voi odottaa. Potentiaalisia uusia nimiä ovat muun muassa myös Anni Hjerpe ja Pipsa Koski. Kapteenin katse on joukkuemenestyksessä Mikko valittiin senioreiden esteratsastuksen maajoukkueen kapteeniksi kaksi vuotta sitten määräaikaisessa kokeilussa. Nations Cup -joukkueessa Tanskassa toukokuun puolivälissä ratsastivat Aura Vasama, Anniina Nordström, Petra Heikkinen ja John Antell. Toivomme, että joukkueen ratsukot lähtevät tekemään parasta kautSonja Holma Intohimona huippu-urheilu Mikko Mäentausta Minulla ei ollut ikinä mitään muuta ajatusta, kuin että minusta tulee ammattiurheilija. Meillä on silti ollut koko ajan selkeä suunnitelma, joka on viety myös läpi. Pienessä ratsastusmaassa joukkueen koko vaihtelee paljolti hevostilanteen mukaan. Pari muutakin asiaa tapahtui talven aikana. Näin ratsastajia olisi useampi samalla viivalla, ja joukkue voitaisiin valita puhtaasti tulosten perusteella. – Seuraan ratsastajien tuloksia myös laajemmalla sektorilla, jotta tiedän missä mennään ja osaan kannustaa ja antaa ideoita, millä tavalla olisi hyvä mennä eteenpäin. Seuraavana aamuna poika katsoo tallipihan poneja aivan toisin silmin. Saan olla mukana huippu-urheilussa ja maajoukkuekuvioissa. Syksyllä tehdyt suunnitelmat menivät talven aikana uusiksi, kun muutama parhaita tuloksia tehnyt ratsastaja ei ollut enää käytettävissä Suomen Nations Cup -joukkueeseen toukoja kesäkuussa. Hän edusti Suomea estejoukkueessa aina EM-tasolla asti. Ensimmäisestä kilpailusta selvittiin ihan odotusten mukaisesti
7 HIPPOS 4 • 2024. Mikko Mäentausta pitelee Mira Rantasen ratsua Warnaba L Z Lempäälässä sillä aikaa, kun Mira keittää valmentajalleen kahvit
Nuoremmissa ikäluokissa meillä on realistiset mahdollisuudet menestykseen ja työ täytyy aloittaa niistä. – Minä, veljeni ja isosiskoni olimme HAASTATTELUSSA Mikko Mäentausta ja Eternety D menossa radalle Aachenin EM-kisoissa 2015. Saattamassa silloinen urheilujohtaja Aki Ylänne (vas.) ja maajoukkuevalmentaja Hervé Godignon. Joukkue tarkoittaa isompaa volyymiä, siihen tarvitaan systeemiä, halua vaikuttaa ja olla työn takana. Joukkuekilpailut ovat myös senioreissa avain ja työkalu päästä kilpailemaan joukkueena kolmen tähden tasolla ja edelleen semifinaaleihin ja karsintaluokkiin kohti EMja MM-tasoa. 8 HIPPOS 4 • 2024. SRL:n tuki on kannustavaa, olemme mukana ja taustalla. Joukkuetoiminta nostaa koko maan tasoa Mikko tekee paljon yhteistyötä myös ikäluokkien maajoukkuevalmentajien, Sanna Backlundin ja Kari Nevalan, kanssa. – Tuki ei ole mikään valtava, mutta varmasti toisten lompakossa mittavampi kuin toisten ja helpottaa ratsastajien kuukausibudjettia, vaikka sen avulla ei pyöritä koko systeemiä millään tavalla. Senioreissa taso on helpompi mitata, kun kaikki näkevät, mitä huiput tekevät 160-tasolla. Yksilömenestykset tulevat usein ilman ulkopuolista tukea. Niihin paikat ovat kortilla ja todella haluttuja. Silloin ratsastajat kehittävät itseään kilpailijoina ja pian paras joukkueen ulkopuolella onkin ratsastajista paras. – Erityisesti ikäluokkatasolla nuorissa ja junioreissa maajoukkuetoiminta on selkeä mittari menestymiselle, kun lähdetään maan ulkopuolelle kilpailemaan muita vastaan. Nations Cup -kilpaileminen on yksinkertaisin ja helpoin linja edetä kohti joukkuemenestystä. – Olen mukana suunnittelemassa ja ideoimassa, miten esteratsastus saataisiin kestävään nousuun. Helsinki Horse Show isännöi maailmancupin osakilpailua, mikä tietää Suomelle isäntämaana ratsastajapaikan jokaiseen Länsi-Euroopan liigan osakilpailuun. Tähtäimessä vain ammattiurheilijan ura Merja ja Mauno Mäentausta, Mikon vanhemmat, muuttivat Liedosta perheen kotitilalle Koskelle, kun Mikko aloitti kolmosluokan. taan ikinä tai pitkään aikaan. – Tätä kautta pystymme saamaan ratsastajia yksitellen mukaan isompiin kilpailuihin, mutta pohjaksi tarvitsemme myös joukkueen, joka menestyy ja nostaa koko maan tasoa ylöspäin. – Haluamme, että kilpailuihin lähtee paras mahdollinen joukkue. SRL tukee maajoukkueratsastajien valmentautumista ja edustustehtäviin osallistumista taloudellisesti. – Jos EM-kilpailuista halutaan jatkossakin kultamitaleita, joka ikäluokkaan täytyy saada iskukykyiset joukkueet. Se nostaa rimaa. Joukkueen menestys nostaa muiden halua olla mukana. Joukkueena pitää kilpailla yhdessä, mutta päästäkseen mukaan täytyy olla halu olla parempi kuin muut. – Kaikki tietävät, että tällä hetkellä olemme senioreissa kaukana kansainvälisestä huipusta. Mikon mukaan menestys ruokkii menestystä. Me taistelemme, emme jätä hommaa kesken. Emme tietenkään keksi lajia uudelleen, mutta haluamme kehittää systeemiä
Ennen ratsastusta pelasin jalkapalloa ja jääkiekkoa. Minulla ei ollut ikinä mitään muuta ajatusta, kuin että minusta tulee ammattiurheilija. kaikki ratsastaneet Kotimäen Ponitallin tunneilla. Takana onnistunut rata, vierellä puoliso Emma Melgin Mäentausta. – Lapsilla on erilaisia toiveammatteja. – Tapa, jolla lähdin toteuttamaan unelmaani, ei ollut välttämättä paras. Siskolle hankittiin poni, sitten tuli toinenkin. Äiti tarjosi lomien aikaan lapsille hoitoa, ja siinä ohessa alkoi pyöriä ponikerhoa ja ratsastusta. Muistan edelleen Soulin esteratsastuksen finaalin, jota katsoin televisiosta 11-vuotiaana. YrittäjäJoukkueena pitää kilpailla yhdessä, mutta päästäkseen mukaan täytyy olla halu olla parempi kuin muut. Oma ratsastuskoulu ei ollut alun perin suunnitelmana, mutta ei kestänyt kauaa, kun meillä pyörivät tunnit ja kerhot sekä loma-aikaan leirit. Seuraava askel oli oman talliyrityksen pyörittäminen vuokratiloissa. Seuraavasta päivästä alkaen aloin ratsastamaan poneilla joka päivä. En halunnut olla yrittäjä, mutta luulin nuorena kokemattomana poikana, että se oli tie menestykseen. – Ensimmäisinä vuosina ratsastin satunnaisesti ja mieluiten maastossa. Mikko ratsasti Wegeliuksen valmennuksessa ja myös hänen hevosillaan Siuntiossa. – Minulla oli jo nuoresta iästä ratsastuksessa vahvin mielenkiinto päästä maajoukkueeseen sekä menestyä henkilökohtaisesti. Hyppy sujuu isolla areenalla, kuva Satu Pirinen. Silloin minulle aukesi esteratsastuksen maailma. Mieleen painui myös menestys avoimessa 140-luokassa 16-vuotiaana, kun estetitaani Christopher Wegelius voitti, Jukka Rantanen oli toinen ja Mikko itse kolmas. 9 HIPPOS 4 • 2024. Neljä vuotta myöhemmin Mikko ratsasti ensi kertaa SM-radoilla sijoittuen junioreissa neljänneksi. Mikko ei ole pohtinut uravalintoja. Kun armeija oli käyty, Mikko suuntasi olympiavoittaja Gerd Wiltfangin tallille Saksaan
On aika hienoa, jos ostaa kaksi arpaa ja molemmat voittavat. Molemmat hevoset siirtyivät eläkkeelle vuoden 2016 loppukaudesta 13-vuotiaina. Kumpikaan hevonen ei ollut mitenkään täysin helppo. Mikko nousi edustusjoukkueeseen aikana, josta Suomen mittakaavassa voi puhua kultavuosina. Luota itseesi ja hevoseen. – Molemmilla hevosilla olisi ollut vuosien varrella useita ostajia ja isolla rahalla. Olin niin kiintynyt hevosiin, etHAASTATTELUSSA Norjan Drammenissa PM-kisoissa viime kesänä Ad van de Wetering, Mikko ja Markus Backlund, kuva Kati Hurme. Quenaroa vaivasivat pienet kulumat siellä täällä. – Mieleenpainuvin menestys oli Aachenin EM, missä tein Eternetyn kanssa kolme hyvää rataa ja nousin semifinaaliin. ”Aina rennosti ja hyvällä asenteella. Vain kaksi arpaa, kumpikin voitti – Yleensä kilpahevoseni myytiin viimeistään, kun ne olivat valmiita 140–150-tasolle. Se oli huikea matka. Eternety D oli lopulta hevosista parempi. – Jokainen ymmärtää, että missään kohti ei voinut epäröidä. Pehmeä tuntuma tuo rauhan hevoseen.” Osalla on kovempi kunnianhimo tuloksiin, toisille taas on tärkeämpää, että taito säilyy hyvänä ja kehittyy. Arnold Tomfohrdelta tuli holsteinori Quenaro ja Klaus Dammannilta hannoveruuna Eternety D. Silloin ajattelin, odotapas, näytän sinulle! Ja niin se menikin. Vuonna 2016 Eternetylle tuli tapaturmainen jännevaurio, jota yritettiin kuntouttaa, mutta kilpaura ei jatkunut. nä keskityin monen muuhun asiaan kuin kilpailemiseen. Jos seinä tulee vastaan, siihen ei toki hakata päätä. Hevosista Quenaro oli aiemmin valmis suorittamaan Nations Cup -tasolla, ja se edusti joukkueessa vuonna 2012. 10 HIPPOS 4 • 2024. Minulla oli ainoastaan nämä kaksi, joiden kanssa etenin. Kun kerroin suunnitelmistani, joku vähän hymähti minulle. Sitten päätin, että tämän on aika loppua, täytyy ottaa selkeä tähtäin mihin pyrin. Suvi Harkki ja Linekers Never Knock Mikon valmennuksessa Lempäälässä. Kyse ei ollut siitä, että olisin voinut kokeilla ja vaihtaa hevosia. Mikon päättäväisyys ei horjunut, vaikka tie on pitkä kolmivuotiaasta hevosesta huipputasolle. Kummankin miehen kanssa sovimme, että näitä hevosia ei myydä, vaan katsotaan, mihin asti ne riittävät. – Kolmivuotiaan estehevosen kykyä ei voi arvioida vielä paljon, mutta näin molemmissa jonkin verran kykyä. Sen sijaan minun olisi ehkä kannattanut jatkaa ratsastusta jonkun toisen tallissa niin, että tie olisi jatkunut kilpauraan keskittyen. Mikko sopi kahden tutun kasvattajan kanssa, että projektiksi valitaan 3–4-vuotiaat hevoset. Mikko ratsasti menestyksellä Nations Cupeissa, osallistui maailmancupeihin ja sijoittui kolmen ja neljän tähden kansainvälisissä gp-luokissa. – Täytyy olla päätös, kunnianhimo ja valmius viedä homma läpi niin, ettei sitä missään vaiheessa kyseenalaisteta. Suomella oli vuosien ajan vahva, jopa voitokas edustus Nation Cup -kilpailuissa ja kokonainen joukkue Aachenin EM-kisoissa 2015. Piti luottaa omaan tekemiseen, olla itsevarma ja jopa ylimielinen. Pysy rytmissä ja anna laukan rullata. Tein aikaisessa vaiheessa päätöksen, että tavoitteisiin mennään
Mikko nousi hevosen kanssa menestykseen ja Nations Cup -joukkueeseen. Menestystä matkaan, Mikko ja Suomen estejoukkue! Suomen Nations Cup -joukkue kapteeninsa kanssa Tanskassa toukokuussa: John Antell, Petra Heikkinen, Anniina Nordström ja Aura Vasama. – Vanhin tammavarsa on kolmevuotias ja hyppää upeasti irtohypytyksessä. Ratsastin kyllä paljon maastossa vanhemmilla hevosilla, joilla pidetään yllä lähinnä lihaskuntoa ja rentoutta. – Minulla ei ole kiinnostusta ratsastaa ilman tavoitteellisuutta. – Kilpaileminen 160-tasolla ei tunnu samaan aikaan oikein miltään ja samaan aikaan tosi mahtavalta. Varsotamme sen, ja sen jälkeen ei ole poissuljettua, että ottaisin tamman tänne Suomeen ja aloittaisin sen kanssa ratsastuksen ja kilpailemisen. Se olisi yhdeksän eli riittävän ikäinen MM-vuotena, Mikko pohtii. – Olen viihtynyt Suomessa hyvin. – Kisasin silloin kyllä useammallakin hevosella 140-tasolla, mutta nuorin huipputasolle ajateltava oli viisivuotias. Tallinpidossakin oli puolensa. Halusin, että ne jäävät mukavasti kasvattajien luokse, saavat laiduntaa ja niillä on hyvä olla. Kun hevosen kanssa on hyvä yhteistyö ja eteneminen on joustavaa, harmonista ja sujuvaa, se on upeaa. Ja oli sujuvaa, kun oppilaat ratsastivat omassa tallissa ja päivät pyörivät samassa paikassa. Kun päätin jättää kilpailemisen, ei tallinpidossa ollut enää ideaa. Veikolle ostettu poni asustaa anopin tallissa Nummelassa eläkeläishevosen seuralaisena. Siinä kohtaa en pystynyt saamaan kilpauralleni jatkoa haluamallani tasolla. tei myynti tullut kyseeseenkään. Kaikessa on puolensa. Mikolla oli projektina myös Carriado, jonka omistajan kanssa sovittiin, että hevonen pidetään yhdeksänvuotiaaksi. Kilpailusopimuksia hevosista olisi pitänyt järjestää enemmän, keskittyä jatkumoon. Omistaja päätti myydä hevosen, ja Mikko jäi kisatavoitteineen tyhjän päälle. – Minulla on Suomessa yhteistyötalleja ja kivat valmennusporukat. – Omassa yrityksessäni keskityin valmentamiseen ja nuorten hevosten koulutukseen ja myyntiin. Päätimme, että jos muutamme Suomeen, se tehdään ennen koulun alkua, ettei Veikolla vaihdu yhdellä kertaa koulu, kieli ja kaverit. Suunnittelin hyvinkin tarkasti tallini päivät, mitä tehdään ja mihin aikaan. Perhe asuu Nummelan lähellä. Ylipäänsä kysymys on enemmän hyppäämisestä kuin korkeudesta. Maajoukkuekapteenin katse ja tähtäin pysyy korkealla, määrätietoisena ja päättäväisenä. – Perustin aikanaan oman tallin tavoitteena kilpaileminen. Molemmat kasvattajat pitivät kunniasanansa, Nicolle se oli kunnia-asia hänen isänsä Arnoldin kuoltua. 11 HIPPOS 4 • 2024. Paluun aika takaisin Suomeen Mikon ja puoliso Emma Melgin Mäentaustan perhe kasvoi pojalla vuonna 2016. – Oli paljon upeita hetkiä ja nautin, kun sain viedä nuoria hevosia eteenpäin. Kumpikaan hevonen ei ole vaihtanut omistajaa kertaakaan. Tein päätöksen, etten lähde tekemään useamman vuoden työtä. Jos alan ratsastaa uudelleen, tähtäin tulee olemaan erittäin korkealla. Ikäkaaren ja kisauran kannalta järkevä hetki myydä olisi syksyllä kauden päätteeksi. Kilpailemaan lähteminen oli hienoa. Tamma on kuulua hollantilaista Sina-linjaa. Olisin voinut jatkaa valmentamista Saksassa ja sieltä käsin Suomessa, mutta Emma halusi kovasti palata Suomeen. Valmennan eri tasoilla lapsista junioreihin, nuoriin ja aikuisiin. Takaisin satulaan vain tositarkoituksella Nykyään Mikko ratsastaa tarvittaessa valmennettaviensa hevosilla, käytännössä muutaman kerran kuukaudessa. Suomeen palattuaan Mikko on jatkanut valmennustyötä. Tässä kuviossa pystyn suunnittelemaan kaiken hyvin täsmällisesti, mistä pidän. Osalla on kovempi kunnianhimo tuloksiin, toisille taas on tärkeämpää, että taito säilyy hyvänä ja kehittyy. Tuntuu monesti, ettei tässä mitään töitä tehdäkään, vaikka päivittäin on hienoja hetkiä eri tavalla. Mikolla on yksi yhteinen viisivuotias hevonen Jani Sinerkarin kanssa, joka pitää tallia Wegeliuksen vanhassa paikassa. Viisivuotias hevonen myytiin ja aloin keskittyä valmentamiseen. Lisähaastetta odottamattomista asioista ei käytännössä ole, kuten omaa tallia pitäessä. Työ on enimmäkseen rentoa ja keskittyy viiteen kuuteen tuntiin päivässä. Minun olisi pitänyt miettiä paremmin, miten teen ja johdan asioita. Lisäksi Saksassa on hieno, 160-tasolla kilpaillut siitostamma ja sen kolme varsaa. Estekorkeus sinänsä ei ole Mikolle se juttu. Olen aina pitänyt siitä, että pystyn järjestämään tekemiseni hyvin
Sonja Holma Maajoukkueen eläinlääkäri Tanja Pehkonen Kenttähevosten tukena kohti Pariisia Hy v i nv o i nt i 12 HIPPOS 4 • 2024
13 HIPPOS 4 • 2024. Pariisiin joukkueeseen nimetty kenttäratsastaja Veera Manninen avustaa vieressä ja katsoo myöhemmin kuvat tarkkaan tietokoneen näytöltä. En ole kouluttautunut delegaattieläinlääkäriksi asti eli en tee esimerkiksi päätöksiä hevostarkastuksissa, mutta voin olla niissä avustamassa, Tanja kertoo. – Tunnen hevosen hyvin. Hevonen pääsi tekemään tehtävät rauhassa huolellisesti, mutta teki silti parhaan sijoituksensa tähän asti, Veera kertoo. En ole koskaan missään tilanteessa nähnyt, että hän hermostuisi sille, vaikka joskus olisi ollut aihettakin. Mukana olivat myös nyt olympiajoukkueeseen nimetyt ratsastajat. Jotkin asiat sopivat sille, toiset eivät ja niistä on turha yrittää käydä neuvottelua. Mini Magicin kanssa ajatus ei ollut vielä hakea sijoitusta, vaan tason nostoa. Veera on aina todella taitava ja rauhallinen Gregin kanssa. – Gregin kanssa kilpailut sujuivat kaikin puolin hyvin ja suunnitelmien mukaan, saimme olympialaisiin vaadittavan MERtuloksen. Edessä jo toiset olympialaiset Tanja Pehkonen on Sir Gregin hoitava eläinlääkäri, mutta myös Suomen kenttäratsastuksen maajoukkueen eläinlääkäri. FWBruuna Mini Magic nousi samalla reissulla kolmeen tähteen. – Minulla on tarvittavat oikeudet toimia kansainvälisissä kilpailuissa avustavana eläinlääkärinä. Hänellä on myös FEI:n kilpailueläinlääkärin oikeudet. Tilanne katsotaan aina vuosi kerrallaan, mutta tämä on tavoitteena. – Arvokisoissa Suomella on ollut ajatus, että jos saamme mukaan joukkueen, matkaan otetaan myös eläinlääkäri. – Voitte jatkaa valmistautumista suunnitelmien mukaan, Tanja lupaa. Tanja lähtee Pariisin olympialaisiin mukaan kenttäratsastuksen joukkueen eläinlääkärinä. Sitä on ollut hienoa seurata, Tanja sanoo. Veera saa uskomattomalla tavalla hevoset puolelleen, on hienoa seurata hänen ja hevosten yhteistyötä. Sanna Siltakorpi oli joukkueen johtaja ja Veera ratsasti Colibrilla nuorissa. Maajoukkueen eläinlääkärinä Tanja aloitti nuorten ja junioreiden EM-kilpailuissa vuonna 2019 Maarsbergenissä Hollannissa. – Olen saanut kulkea Veeran kanssa matkaa ylöspäin sieltä lähtien. Sen jälkeen ultrataan jalat. Veera on palannut juuri kisamatkalta Puolasta Suomeen, missä neljän tähden kilpailu sujui hienosti olympiaratsu Sir Gregin kanssa. E läinlääkär i Tanja Pehkonen tunnustelee eli palpoi hitaasti ja huolellisesti hevosen kauttaaltaan. Greg on todellinen persoona. Silloin kun asiat menevät hyvin, minua tarvitaan käytännössä kilpailuissa hyvin vähän. Kaksi päivää myöhemmin hän on tarkistuttamassa hevosen voinnin Laukaan Hevosklinikalla. Se on päässyt mukaan matkakumppaniksi sekä katsottavaksi
Yhtenä vuonna mittasimme myös maitohapot. – Kilpailin juniorina kouluja kenttäratsastuksessa 90-luvun lopulla. Tarvittaessa voimme yhdessä myös miettiä sopivaa vastuueläinlääkäriä. Maajoukkueratsastajat ovat antaneet luvan, että tietyissä tilanteissa saan keskustella hevosen terveydentilasta valmentajan ja mahdollisesti joukkueenjohtajan kanssa. – Harjoittelemme käytännössä myös hevosen esittämistä jalan hevostarkastuksessa. Myös kuolaimet, kannukset ja varusteet katsotaan sekä tarkistetaan, ettei hevosilla tule esimerkiksi puremaa suuhun. Yleensä käymme läpi, miten hevosia treenataan, miten treeni vaikuttaa sekä millaisia vammoja hevosilla voi olla ja mihin pitää kiinnittää huomiota. – Osa hevosista käy minulla vuositarkastuksissa ja ne ovat hoidossani, mutta maajoukkueessa kaikki hevoset ovat samalla viivalla, oli oma eläinlääkäri kuka tahansa. – Leirillä katsomme yhdessä hevosen valmennussuunnitelman. Muutoin vaitiolovelvollisuus koskee eläinlääkäriä samalla tavoin kuin arkisessa potilastyössäkin. Lisäksi maajoukkueleireillä on mukana teoriaosuuksia. Siihen kuuluu myös hevosen hengitys, lämpötilan lasku ja yleisvointi. Toimin joukkueen hevosten ja HYVINVOINTI Jos on jotakin pientäkin poikkeavaa, se tarkastetaan, vaikka kyseessä olisi vaaratonkin pikku kolhu. Tutustuin Ruotsissa myös Sannaan jo silloin, kun hän oli vielä juniori. Se on ratkaiseva osuus, joka on läpäistävä, ennen kuin pääsee jatkamaan kilpailua. Nautin päästessäni ammattitaidollani auttamaan kenttäratsastajia olympialaisissa jo toistamiseen. Tanjalla on vahva oma ratsastustausta. Tanja konsultoi paljon myös hevosia hoitavia kollegoitaan. Tanja on mukana muutamalla maajoukkueleirillä vuosittain sekä usein myös kotimaisen kauden pääkilpailuissa, kuten SM:ssä tai kansainvälisissä kilpailuissa. On myös tärkeää osata tarvittaessa ohjata hevonen eteenpäin asiantuntijalle, joka on asiassa Suomen tai Euroopan paras, niin että hevoset saisivat huipputason hoitoa jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 14 HIPPOS 4 • 2024. On hyvä, jos asioista saa kiinni jo aikaisessa vaiheessa ennen kuin niistä tulee isompia ongelmia. Tietyllä tavalla jokainen meistä on kehittänyt osaamistaan omalla polullaan eteenpäin. – Meillä on ollut esimerkiksi laukkatreenejä, joiden yhteydessä on katsottu palautumista sykemittauksella. – Maajoukkueen eläinlääkärinä minun ei tarvitse olla se, joka tutkii kaikki hevoset ja vaivat, mutta minulla pitää olla yleisnäkemys niiden terveydentilasta. Pohdimme, onko hevonen riittävän hyvässä fyysisessä kunnossa, pitäisikö treeniä optimoida johonkin suuntaan tai onko terveydentilassa jotakin, mihin pitäisi puuttua. Silmä tarkkana aamusta iltaan Kilpailuissa on mukana eläinlääkäreitä tavallaan kahdella eri puolella. Harvoin näkee mitään ontumaa, mutta hevoset voivat juosta vinossa tai säästää jotain jalkaa tai niillä on muuta pientä, kuten joku pikku turvotus. Tanja Pehkonen tarkkailee, kun Sir Greg on Veera Mannisen kanssa Laukaan Hevosklinikan juoksutuskujalla. Leirillä Tanja palpoi eli tunnustelee hevoset läpi ja seuraa niitä myös kouluja estetreenissä. Nykyään olen tyytyväinen, kun työskentelen maajoukkueja kilpailueläinlääkärinä. – Kun olen mukana maajoukkueen eläinlääkärinä, minulla on vähän eri funktio. Leirillä on myös testattu ja mitattu hevosten kuntoa. En taivuta hevosia tai tee varsinaista terveystarkastusta. Tietoa ja tutkintaa hevosten hyväksi Tanja tehtävään maajoukkueessa kuuluu paljon koordinointia. Keskustelen myös nuorten, junioreiden ja heidän vanhempiensa kanssa. – Ratsastajat saavat toivoa aiheita, jos heillä on joku tietty mielessä. – Olin Piia Pantsun luona Ruotsissa vuosina 1999–2001 ja hänen mukanaan hevosenhoitajana muun muassa Luhmühlenin EM-kilpailuissa sekä Sydneyn olympialaisissa. Tämä on minun tapani pysyä mukana urheilussa mukana ja työskennellä huipputason ammattilaisten kanssa. Sykkeen mittaaminen on vain pieni osa palautumista. – Ratsastajat saavat kysyä ja tuoda esiin miettimiään asioita. – Järjestäjien puolesta eläinlääkärinä valvon kilpailun tuomariston ja stewardien kanssa, että hevoset eivät ole liian väsyneitä suorituksen aikana ja että ratsastajat seuraavat sääntöjä
Kilpailujen aikana suomalaisratsastajien seuraavan päivän aikataulu sovitaan edellisenä iltana. Tarkistan hevoset heti ensimmäiseksi, kun ne tulevat kisapaikalle. Vaikka hevosia ei voi juurikaan lääkitä ratsujen kilpailuissa, Tanja kokee, että niiden hyväksi voidaan tehdä silti paljon muutakin kuin kylmätä, hieroa ja kävelyttää. Suomella on pieni joukkue, jossa kaikki tekevät mitä pystyvät. – Hyvin nopeastihan me päätimme, että kilpaileminen ei ole riskin arvoista ja tilanteen kanssa eletään. Oli tosi raastavaa olla itse kotona, kun olisi halunnut auttaa paikan päällä sen minkä pystyy. – Esimerkiksi teemme usein ultraäänitutkimuksen maaston jälkeen, mistä saa paljon tietoa hevosten voinnista ja mahdollisista pikku kolhuista. Raastavia tilanteita tulee myös eteen Eläinlääkäri on erityisen tärkeässä roolissa vaikeita ratkaisuja pohdittaessa. Aamulla käyn kierroksen tallissa, huikkaan huomenet ja kysyn hevosenhoitajilta, missä mennään. – Kilpailueläinlääkärin työ on hevosten voinnin kontrollointia ja seuraamista. Hampaat raspataan. Valmentaja tai joukkueenjohtaja ei ehdi välttämättä joka paikkaan. Ei huomautettavaa, jatkoon vain! 15 HIPPOS 4 • 2024. Joukkueen eläinlääkärinä Tanja keskittyy seuraamaan hevosia ja niiden vointia aamusta iltaan. Näin tiedetään tarkasti, kuka ratsastaa ja treenaa milloinkin. Saatan myös käydä kokeilemassa jonkun jalan tai jänteen. Ravihevosille ei saa antaa antibiootteja, nivelravinteita, mahahaavalääkitystä tai nesteytystä missään tilanteessa Kilpailun aikana kaikki on täysin kiellettyä. Jos he katsovat koulua ja esteitä, menen itse seuraamaan esimerkiksi laukkavetoja. Puhun paljon hevosenhoitajien kanssa ja kysyn myös ratsastajilta, onko jotain mikä heitä mietityttää. Tanja seuraa tarkasti kaikki kilpailusuoritukset. – Seuraavaksi lähden seuraamaan aamutreenejä. Monelle kyseessä on kauden pääkisa, joka mennään maksimirajoissa. Mieluummin on päätettävä, kumman puolelta asiaa tarkastelee, vaikka kaikki tähtäävät loppupelissä hevosen hyvinvointiin. Todennäköisesti en olisi pystynyt tekemään kisapaikalla enempää ja lopputulos olisi voinut olla sama. Erityisen tärkeää on hakea hevosten kanssa liikkeen ja levon tasapainoa, että saavutettaisiin optimaalinen taso suorituksen aikana. Pienestä pintanaarmustakin saattaa olla seuraavana aamuna jalka paksuna, ellei sitä hoida hyvin. – Tietyt systeemiset eli verisuoneen tai lihakseen annettavat nivelainepistokset ovat myös sallittuja, mutta niveleen pisMini Magicin jalat ultrataan. – Silloin kun asiat menevät hyvin, minua tarvitaan käytännössä kilpailuissa hyvin vähän. Katsoin videoita ja keskustelin tiimin kanssa. niiden optimaalisen suorittamisen hyväksi. Itse en usko, että molemmissa rooleissa toimiminen on mahdollista samassa kilpailussa. – Katson miten hevoset liikkuvat, onko joku jalka mitä pitäisi kylmätä enemmän tai pitäisikö jotain hevosta ehkä nesteyttää. Ratsuhevosia saa sentään hoitaa Tanja työskentelee myös ravihevosten kanssa Suomen Hippoksen rataeläinlääkärinä. Kukaan ei miettinyt, pitäisikö yrittää jotain. – Kun kaikki on tehty viimeisen päälle parhaan mukaan ja hevonen kolauttaa jalkansa matkalla tai karsinaan saapuessa, se on tuskallinen tilanne kaikille. Jos hevoset kilpailevat kuumissa ja lämpimissä oloissa eivätkä juo riittävästi, niitä voidaan nesteyttää sekä antaa vitamiineja ja elektrolyyttejä. Yksi tiukka paikka oli, kun Veera Mannisen Sir Greg jätettiin pois startista EMkisapaikalla viime vuonna. Ratsastajat kysyvät ennemminkin, että onhan hevosella varmasti kaikki ok. – Olen ratsastajan tukena katsomassa voiko hevonen jatkaa turvallisesti kilpailun loppuun vai onko se järkevämpää vetää pois. Asioita ei kannata kaunistella tai dramatisoida, ne otetaan sellaisina kuin ne ovat. – Toisaalta kyllä missään tilanteessa ei ole tullut tunnetta, että pitäisi pyytää ratsastaja jättämään hevonen kisasta pois. Melkein asia on toisinpäin. Rajatapauksissa etenkin nuoren ratsastajan ei ole aina itse helppoa nähdä, milloin on hevosen etu jättää kilpailu kesken ja milloin voi jatkaa. Jollekin voi tulla myös haava, jota joutuu hoitamaan intensiivisesti. On hyvä, kun tunnemme toistemme toimintaperiaatteet, joihin kuuluu suoruus ja rehellisyys. Kurkkaan, että hevosilla on kaikki hyvin. – Niillä dopingsäännökset ovat paljon tiukemmat kuin ratsuilla, joiden hoitamisessa on enemmän tilaa
Kuva Heidi Lammi. 16 HIPPOS 4 • 2024. Ratsastajien kuuntelu aivan pienissä asioissa on myös tärkeää. Kun hevoset tarkastetaan useammin, asioihin päästään puuttumaan ajoissa. – Vaikka taivuttaminen ei kerro absoluuttista totuutta, se antaa tietynlaisen kuvan hevosen nivelten tilasta. USA:n koulujoukkueen eläinlääkäri kertoi, että hän tarkastaa hevoset vähintään kerran kuukaudessa, suurimman osan kerran viikossa. Erityisen tärkeää on hakea hevosten kanssa liikkeen ja levon tasapainoa, että saavutettaisiin optimaalinen taso suorituksen aikana. Maajoukkuevalmentaja Sanna Siltakorpi ja Tanja Ypäjän kansainvälisissä kilpailuissa viime kesänä. Samalla oppii, että jos joku hevonen reagoi aina samoin, se on mikä on, eikä asiaan tarvitse puuttua. Suomeen Ruotsista palattuani vuonna 2012 yleinen asenne oli enemmänkin, että jos hevoselle tehtiin tarkastus ja niveliä ei tarvinnut lääkitä, kysyttiin oliko käynti turha. Kuva Heidi Lammi. Joskus haluan nähdä myös hevosen ratsastettuna ja kuulla ratsastajalta, mitkä asiat ovat sille helppoja tai vaikeita ja onko jossakin asiassa tullut muutosta. HYVINVOINTI täminen ja varsinaiset lääkitykset ovat tietenkin kiellettyjä, Meillä ei ole mukana hevosille fysioterapeuttia tai hierojaa, mutta hoitajat saattavat antaa hevosille TENStai laserhoitoa sallitulla tasolla, jollekin hevoselle voidaan antaa omatoimista hierontaa. – Näen, että nykypäivänä ratsastusurheilussa ollaan tosi paljon pidemmällä monessa asiassa. Kenttäratsastus on siitä mukava laji, että siinä pitää osata kaikkea, mutta hevosta ei tarvitse virittää kaikkeen ihan äärimmilleen. Nykyään kilpahevosille tehdään enemmän terveystarkastuksia kuin ontumatutkimuksia, Tanja kertoo. Myöhemmin jos sama hevonen reagoi enemmän tai toisella tavalla, asian kannattaa kiinnittää huomiota. Minusta on vaikea ajatella, ettei hevosten hyväksi saisi tehdä mitään. Tanja taivuttaa mielellään myös jalat ja katsoo hevoset liikkeessä sen jälkeen. – Terveystarkastuksessa haluan katsoa hevosen ravaavan ympyrällä ja suoralla sekä pehmeällä ja kovalla pohjalla. – Itse todellakin koen, että tehdyt asiat ovat enemmän hevosten terveyden kuin sairauden hoitoa ja näen ne hevosten hyvinvointia tukevana asiana. On vaikea nähdä, että niitä saisi pakottamalla pyydettyihin suorituksiin. Se oli aika silmiä avaavaa. Nykyaikana ratsastusvideot auttavat myös monesti osana tutkimusta. Sallituilla hoidoilla ei tähdätä niinkään suorituskyvyn paranemiseen, vaan hevosen terveenä pysymiseen. – Koen, että kilpahevoset voivat Suomen olosuhteissa hyvin. – Kisahevosten kanssa pitää olla tarkkana. Ontumatutkimuksista terveystarkastuksiin Eläinlääketiede ja hevosten hoitaminen kehittyvät jatkuvasti. – Kävin joulukuussa San Diegossa USA:ssa suuressa eläinlääkäreiden kongressissa. – Ratsastajan kannattaa pitää päiväkirjaa ja laittaa ylös, jos hevosella on jotakin Tanja tarkastaa Soie Noiren ja mittaa sen sykkeen maastoradan jälkeen. On esimerkiksi tärkeää pistää merkille, jos hevonen hyppää vinoon tai se on tehnyt aina laukanvaihdot puhtaasti ja tuntuu yhtäkkiä erilaiselle. Nämä kenttähevoset ovat minun osaamiseni mukaan onnellisia urheilijoita. Jos on jotakin pientäkin poikkeavaa, se tarkastetaan, vaikka kyseessä olisi vaaratonkin pikku kolhu
– Hevoset on hyvä katsoa puolivuosittain myös siksi, että jos esimerkiksi suussa on jotain sanomista, hampaat saadaan samalla hoidettua. Käytän omat lomani pitkälti kilpailuihin. Molemmat ratsastavat Versaillesin palatsin puistossa järjestettävissä kilpailuissa itse olympiatasolle kouluttamallaan hevosella. Kenttäratsastajat nimetty Pariisiin olympiajoukkueeseen Suomen Olympiakomitea nimesi toukokuussa valintakokouksessaan kenttäratsastajat Sanna Siltakorven ja Bofey Clickin sekä Veera Mannisen ja Sir Gregin Suomen Pariisin kesäolympialaisten joukkueeseen. kesäkuuta saakka, minkä jälkeen tehdään valinnat ja Olympiakomitea nimeää joukkueen. esteratsastus 17 HIPPOS 4 • 2024. Konsultoin myös paljon muita eläinlääkäreitä esimerkiksi siitä, mitä voi tehdä ja mitä ei dopingsääntöjen kannalta. Pariskunta pitää omaa kilpaja valmennustallia Warendorfissa Saksassa lähellä Saksan olympiavalmennuskeskusta. Kilpailuissa tapaa todella paljon taitavia eläinlääkäreitä, joiden kanssa vaihdamme kokemuksia ja opimme toisiltamme. Sir Greg odottaa rauhassa vuoroaan. Seuraavaksi raspataan hampaat. kenttäratsastus 30.7.–4.8. epänormaalia. Vahvoilla joukkueeseen on Emma Kanerva, jonka ykkösvaihtoehto Pariisiin, Greek Air, sekä Mist of Titanium ovat kumpikin tehneet vakuuttavia tuloksia kuluvalla kaudella. Monta asiaa on vaikea nähdä, jos hevosen vointiin ei ole yleisnäkymää vuosien varrelta. Pariisin kesäolympialaiset, Château de Versailles, Ranska 27.–29.7. Dopingja lääkintäsääntöjä täytyy myös jatkuvasti tarkistaa, niistä on vaikea pysyä ajan tasalla. Hänen puolisonsa Elmo Jankari ratsasti Rion olympialaisissa. Jos hevonen katsotaan aina syksyllä, kevääseen ja kisakauteen mennessä suuhun on voinut tulla jotain, mikä saattaa aiheuttaa ikäviä tuntemuksia. Tanja suosittelee, että kisahevoset tarkistettaisiin säännöllisesti esimerkiksi pari kertaa vuodessa. Pienen pientä terävöitymistä jossakin on, mutta kaikki muuten kunnossa ja limakalvot ehjät. – Sellainen asenne, ettei oltaisi yhtä hyviä tai yritetään pärjätä vain omillamme, ei vie pitkälle. Juttelen ihmisten kanssa ja etsimme ratkaisuja mahdollisiin pulmiin. kouluratsastus 1.–6.8. Tehtävä on myös todella kiinnostava, tiedon määrä mitä voi oppia, on loputon. Veera suuntaa valmistautumaan olympialaisiin kesäkuussa Sir Gregin kanssa Warendorfiin Saksaan, minne hevonen jää olympialaisiin asti. Kun auttaa muita, saa vastavuoroisesti itsekin apua. Kouluratsastajilla näytön paikka juhannukseen asti Suomi saa Pariisiin historiallisesti mukaan kokonaisen koulujoukkueen, jossa on paikka kolmelle ratsukolle. Ilahduttavan suuri joukko suomalaisratsukoita on kamppaillut joukkuepaikasta, mikä kertoo lajin kovasta kansainvälistä tasosta Suomessa. Käytän aika paljon aikaa siihen iltaisin ja viikonloppuisin. Jos meillä esimerkiksi logistisista syistä ei ole oma ultra mukana, olen aina saanut sellaisen lainattua. Minulle on syntynyt myös mahtavia ystävyyssuhteita, olen tavannut tehtäväni kautta paljon hienoja hevosihmisiä. Näyttöjä on mahdollista antaa 24. Kummallekin ratsastajalle olympiaedustus on ensimmäinen. Tämä antaa paljon tietoa vuosien saatossa. Sanna Siltakorpi, Veera Manninen ja Emma Kanerva nähtäneen kaikki Pariisin olympiaradoilla. Kenttähevoset siirtyvät valmisteluleirille Pariisin lähelle Haras de Jardyyn muutamia päiviä ennen olympiatallin ja -kylän avautumista. Veera on edustanut junioreiden ja nuorten arvokisatasolla EM-kilpailuissa kahdesti kummassakin ikäryhmässä ollen nuorissa kerran seitsemäs. – Tämä tehtävä ei sovi ihmiselle, joka stressaantuu siitä, että joku soittaa vapaa-ajalla työasioista. Uusia ystäviä ja ikuista oppimista Sosiaalisuus ja hyvät suhteet muiden maiden kollegoihin on Tanjan mukaan maajoukkueen eläinlääkärin roolissa todella tärkeää. Sanna on kokenut arvokilpailija, jolla on takanaan kahdet MM-kisat ja kuudet EM:t. – Teen eläinlääkärinä päivätyöni Tampereen ja Laukaan hevosklinikoilla, maajoukkuetyö on minulle intohimo. Tanjan sydän palaa kilpaurheilulle
Karin ja hänen elämänkumppaninsa Minna Niemisen matkassa paikalle tuli kolmivuotias ruuna Del-Optimum eli ”Onni”. Nuorten hevosten hyppykykyä, tekniikkaa ja asennetta myös arvioidaan sen avulla. Hevonen saa itse oivaltaa, miten kujassa mennään. Ypäjän Hevosopistolla järjestettiin kevään mittaan useita irtohypytystilaisuuksia, joihin sai tuoda hevosen harjoittelemaan tai mukavaan ilonpitoon. Tilaisuuksia on järjestänyt Hevosopiston tapahtumakoordinaattori Oona Pekkala yhteistyössä nuoriin hevosiin erikoistuneiden Hassan Iberin ja Hanna-Maria Korven kanssa, joten kaikki halukkaat saivat tarvittaessa apua ja neuvoja. Nuoret hevoset tutustutetaan tehtävään ajan kanssa. Kari pitää maneesia suositeltavampana irtohypykseen kuin kenttää. Niillä on tosi kivaa ja ne syttyvät aika nopeasti hyppäämiseen, Kari toteaa. Kari Nevala. Mutta kun asiat tehdään oikein, ne oivaltavat idean. Irtohypytyksessä oli seesteinen ja mukava tunnelma. – Maneesi on helpompi ympäristö hypätä, kun toisella puolella on kiinteä seinä Irtohypytys Kolmivuotias ruuna Del-Optimum eli ”Onni” tutustuu Minna Niemisen kanssa hypytyskujaan. – Ensin kun aloitetaan, nuoret hevoset eivät tiedä, että irtohyppääminen on hauskaa. Tehtävät aloitettiin aivan alkeista ja niitä vaikeutettiin pikkuhiljaa hevosen mukaan. Hevosilla oli hauskaa ja ne saivat mukavia onnistumisen tunteita, vaihtelua sekä hyvää kokemusta maailmalla käymisestä. I r t o h yp y t y s I rtohypytys on yksi ensimmäisiä opittavia askelia varsan tiellä ratsuhevoseksi. Tasapaino ja rytmi kuntoon kujassa Irtohypytyksessä tutustutetaan nuori hevonen hyppäämään esteitä, löytämään tasapaino ja rytmi laukassa kujassa sekä ja ymmärtämään mitä pitää tehdä, kun nenän edessä on kirjava puomi. SRL:n maajoukkuevalmentaja Kari Nevala on toiminut pitkään estehevosten suorituskykytuomarina Kyvyt esiin -tilaisuuksissa ja Laatuarvosteluissa. Puomit kootaan usein kolmen puomin ”apiloiksi” esteiden kohdalle. Hän on tuomarina myös Suomen Hippoksen orilautakunnassa. Puomeja nostetaan pikkuhiljaa esteiksi sitä mukaa, kun hevonen ymmärtää tehtävän. Seuraavaksi hevoset yritetään saada laukkaamaan vapaana ja hyvällä rytmillä kujan läpi. – Tärkeintä on säilyttää nuoren hevosen leikkimielinen into ja samalla rauha tekemisessä, Kari Nevala korostaa. Irtohypytyksessä on tärkeää tietää, mitä tehdään, miten ja mitä haetaan. Niiden kanssa kävellään ensin rauhassa maassa olevien puomien yli. Sonja Holma 18 HIPPOS 4 • 2024. Puomit on kerätty kolmiapiloiksi
Irtohypyttää voi ulkokentälläkin, mutta siellä voi olla haastavampi rakentaa kuja niin, että idea toimii. Pidetään esteet maassa niin kauan, että hevonen ymmärtää, mistä on kyse. eikä ole pelkoa, että hevonen hyppää tilasta ulos. Käytännössä yksi tuo hevosen sisään, yksi on ottamassa kiinni ja kaksi kujan vieressä ohjaa hevosta. Kujan voi rakentaa estepuomeista ja tolpista. Jos hevonen hyppää sivuun, kannatin voi tehdä tosi rumaa jälkeä. Kun hevonen tuodaan sisään kujaan, sen ei pitäisi ehtiä ottaa liikaa vauhtia. Tällaisesta tavasta on myöhemmin vain haittaa, kun siirrytään esteradoille. Sitä on käynyt turhan paljon, että nuoret hevoset hyppäävät peilin sisään. Viimeinen este hypätään ensin pystynä. Tilan turvallisuus on tärkeää. Seuraavaksi kokenein on se, joka tuo hevosen sisään. On myös helpompaa, jos kiinni ottoon käytettävä matka on kohtuullinen. Kentälle ei saa jättää ajelehtimaan mitään ylimääräistä tavaraa, johon hevonen voi törmäillä. Ja jos hevonen ei oivalla, ei sekään ole niin ihmeellistä. Hevosen ei ole missään tapauksessa tarkoitus rynnätä esteelle. Esimerkiksi kiiltävä mustavalkoinen herättää hevosissa kunnioitusta. 19 HIPPOS 4 • 2024. – Jos hevonen pysyy maapuomeilla suunnassa, kiemurtelematta ja jatkaa eteenpäin, mukaan voi lisätä pieniä esteitä. Niiden tilalla voidaan käyttää myös leveää ja näkyvää nauhaa, joka katkeaa tai irtoaa turvallisuussyistä helposti. Mutta ei kannata ajatella, että tämähän osaa ja ahnehtia liikaa tehtäviä. Jos mukana on kokeneita hevosia, niille voi laittaa lankun tai kirkkaamman värin. Kaikki tehdään rauhassa ja pikkuhiljaa, että hevonen saa itse oivaltaa, miten kujassa mennään. – Tärkeintä on sijoittaa viimeisen esteen kohdalle kaikkein kokenein avustaja. Okseriksi se muutetaan vasta, kun pysty sujuu mukavasti. Kumpi on parempi tai huonompi tapa, käytännössä en ole huomannut mitään eroa. Eivät hevoset sivusta kauhean montaa kertaa yritä, Kari näkee. Kokenut ohjaaja seisoo viimeisen eli koulutusesteen lähellä. Jos hevonen ymmärtää helposti tehtävän, se voi hypätä kujan kolmesta neljään kertaa ja viimeisellä kerralla maksimissaan 80 sentin okserin. Tilanteessa pitää osata reagoida nopeasti, ei ole kauheasti aikaa miettiä. Hevosta ei lyödä sillä, mutta kun ihminen seisoo kaukana kujan vieressä, raipan on oltava riittävän pitkä, että hevonen näkee sen ja sillä ylettyy myös ohjaamaan hevosta. Jotkut hevoset saattavat yrittää kujan esteistä ohi sivusta, mutta seuraavalla kerralla samaan kohtaan laitetaan ihminen seisomaan tai korotetaan kujan rajausta. Kokenein avustaja viimeiselle esteelle Avustajia tarvitaan mukaan riittävästi. Kannattaa miettiä kannattaisiko tilaa rajata, samoin jos käytössä on todella iso halli. – Pitkä raippa on ohjausja merkinantoväline. – On hevosia, jotka oivaltavat tehtävän nopeasti. Harjoittelun alussa idea on, että hevonen menee kivassa laukassa ja sopivassa rytmissä muutaman kerran puomien yli. Raipalla voi osoittaa, ettei hevonen tule liian laitaan ja hevosta voi tarvittaessa pyytää menemään pikkuisen enemmän eteenpäin. – Estekalustossa ei kannata käyttää mitään kauhean pelottavia värejä aloittelevan hevosen kanssa. Irtohypytyksessä avustajilla on käytössä pitkät juoksutusraipat. Enempää ei kannata ensimmäisellä kerralla mennä, vaikka hevonen hyppäisi kuinka hyvin. – Tila on ulkokentällä usein aika iso, mikä aiheuttaa omat hankaluutensa. Sen jälkeen esteitä nostetaan hieman. Viimeisen esteen kohdalla on helpointa jakaa ohjeita niille, jotka toimivat kujan alkupäässä. Ulkokentällä kentän aidan on oltava riittävän korkea. Kaikessa hyppäämisessä on tärkeää muistaa, ettei ylimmän puomin yläpuolella ei saa olla kannatinta. Sen jälki ei ole koskaan mitään kivaa. – Kokeneen hevosen pystyy irtohypyttämään kaksistaan, jopa yksinkin. Jos hevonen on kokematon, minimissään tarvitaan helposti 3–4 henkeä. Chaccovera OE hyppää hienosti, omistaja Oranta Equestrian Oy. Hänen pitää osata päättää, tarvitseeko hevonen ohjausta ja minkälaista vai ei ollenkaan. – Irtokuja on helpompi ja nopeampi tehdä nauhalla, puomeilla rakentaminen on työläämpää. Hevonen ei saa jäädä naruun tai nauhaan kiinni. Pyyntö eteenpäin tehdään aina hevosen takaa. – Maneesissa peilit täytyy aina peittää
Karin ja Minnan ”Onni” hyppää kujassa nyt ensi kertaa. – Nuoren hevosen into pitää säilyttää, sitä ei kannata väsyttää irtokujassa. Poneilla välit ovat lyhyemmät, noin 2,6, 6,4 ja 6,9 metriä. Hypytys on tarjonnut mukavan mahdollisuuden irrotteluun etenkin silloin, kun ulkokentät ja tarhat ovat olleet liukkaan jään vallassa. 3 m pysty maapuomi pysty okseri 20 HIPPOS 4 • 2024. Oona Pekkala kertoo, että Ypäjän irtohypytyksissä on käynyt myös aikuisia esteja kouluratsuja, suomenhevosia sekä valjakkohevosia. – Aikuisten hevosten irtohypytyksestä ei ole mitään haittaa, joskaan ei hyötyäkään estehevosen kehitystä ajatellen. Kari on usein IRTOHYPYTYS Ypäjän Vanhassa maneesissa on valmiina ylhäältä laskettava hypytyskuja. Viimeisen hypyn pitää olla aina onnistunut. 6,8m okseri pysty pysty maapuomi n. Jos tehdään oikein, se on päivän paras. Monet opettavat hevosen siihen, että kujan päässä odottaa makupala joko ämpärissä tai kiinniottajan taskussa. Alkuvaiheen rytmitysesteet pidetään matalina, niiden avulla haetaan vain oikeaa rytmiä ja tasapainoa varsinaiseen koulutushyppyyn. Jos tulee olo, että voisi hypyttää vielä kerran, juuri silloin kannattaa jättää tekemättä. Irtohypytyksellä ei mielestäni sen jälkeen saavuteta mitään, mutta se voi olla hevosille hauskaa vaihtelun ja mielenvirkistyksen vuoksi, Kari näkee. Suomenhevosten laatuarvosteluissa välit ovat noin 2,8, 6,5 ja 7 metriä. Estevälit hevosen askelen mukaan Osviittaa sopiville esteväleille kujassa voi hakea alustavasti esimerkiksi arvostelutilaisuuksien ohjeista ja säännöistä. Ryntääviä hevosia on usein paineistettu liikaa tai niiden kanssa on koitettu tehdä laiska ratkaisu, eli hevonen on saanut laukata kujaan vapaana ilman, että sitä on otettu välillä kiinni, jolloin se pääsee ottamaan liikaa vauhtia kujaan mennessään. Yleensä hevoset ovat valmiita viidellä tai kuudella toistolla myös oripäivillä. Makupalan käyttö kujan päässä on oiva keino välttää hevosen turhaa väsymistä. Romanly etenee sujuvasti kujassa, omistaja Iber Equestrian and Health ky. Aina on parempi katsoa hevosta kuin mittanauhaa, Kari sanoo. Ei kannata ottaa riskiä, että hevonen epäonnistuu toistamiseen. – Hevosilla on eripituinen laukka, joten esteväli on sovitettava jokaiselle erikseen. Sopiva vauhti kujassa on sellainen, että hevosella on ajatus eteenpäin, mutta rauha tekemisessä. – Jos hevoselle tulee epäonnistuminen, se säikähtää, kieltää tai tekee karkean pudotuksen, tehtävää pitää keventää ja helpottaa. Yleensä se helpottaa hevosen kiinni saamista, se etsiytyy makupalan luokse ilman turhanpäiväistä edestakaisin säntäilyä. Kyvyt esiin -tilaisuuksissa alustavat välit ovat maapuomilta ensimmäiselle pystylle noin 3 metriä, pystyjen välillä 6,8 metriä ja pystyltä okserille 7,3 metriä. 7,3 m n. Itse en irtohypytä hevosia enää sen jälkeen, kun niillä on alettu hypätä satulasta. Joidenkin mielestä kujaan mennään töihin, ei syömään. Esteiden alle sijoitetaan maapuomit, jotta hevosten on helpompi hahmottaa esteen korkeus. Alussa myös avustavat pystyesteet tehdään usein helpommiksi ristikoiksi. Aloitan katsomalla, kun puomi on maassa ja hevonen laukkaa yli. – Toiset tykkäävät käyttää makupaloja, toiset eivät. n. – Jos hevonen on itse kovin kiihkeä ja meinaa rynnätä, olisin harkitsevainen, kannattaako sitä irtohypyttää lainkaan. Jokaisella on oma tapansa. Mutta onko siitä toisaalta haittaa, että hevonen saa makupalan. Yritän arvioida sen pohjalta, mihin kohtaan este on paras sijoittaa. Tehtävä pitää kuitenkin sovittaa aina hevosen mukaan
– Nykyinen suuntaus on, ettei nuorelta hevoselta pyydetä liian aikaisin liian paljon, vaan sen annetaan kehittyä rauhassa. – Tuomarina kiinnitän estekorkeutta enemmän huomiota siihen, miten tasalaatuisena suoritus sujuu läpi kujan, kuinka hevonen ponnistaa ja miten nopeasti ponnistus kimpoaa maasta. Minna taluttaa Onnin kujaan, evääksi on otettu mukaan myös herkkuja. Okeroisten Anssi vauhdissa. Näin tehdään kaikkialle Euroopassakin. Poikkeuksia löytyy. Harjoittelu ja maailmalla matkaaminen on kuitenkin nuorelle hevoselle hyväksi. Karin mukaan irtohypytyksestä ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä hevosen hyppykyvystä. En pidä hyvänä asiana, että hevonen hyppää kujassa vähän kuin henkensä edestä. tuomarina Kyvyt esiin -tilaisuuksissa, joten oma hevonen jättää ne jääviyssyistä väliin. Onni pääsee jutun juonesta pian kiinni, se laukkaa kujan iloisena ja hyvässä rytmissä. On parempi, ettei hevonen tee nuorina vuosina liikaa. – Haluan nähdä hyvän, sujuvan ja rennon suorituksen, jossa hevonen ei yliyritä. Irtohypytyksestä ei kannata lukea liikoja Irtohypytystä käytetään nuorten hevosten estekykyjen arvostelussa. suomenhevosten laatuarvosteluissa sekä oripäivillä nuorilla oreilla. FWByhdistys järjestää 2ja 3-vuotiaille hevoselle Kyvyt esiin -tilaisuuksia. Ne eivät ole kilpailuja, vaan koulutusja harjoittelutapahtumia, joissa saadaan jonkinlainen käsitys hevosen kyvyistä ja kehitysmahdollisuuksista. Joku voi olla todella flashy irtohypätessä, mutta aivan tavallinen ratsastajan kanssa. Onni on iso poika, näyttelyssä sen säkäja lautaskorkeudeksi mitattiin keväällä 172 senttiä. Irtohypytys on käytössä myös mm. Varsinaisia isompia esteitä alan esitellä vasta 2,5-vuotiaalle hevoselle. 21 HIPPOS 4 • 2024. Viimeisenä hypätty este oli lopulta hyvin pieni. Irtohypytyksessä tehdystä esityksestä ei kannata liikaa pettyä eikä innostua. Irtohypytys on käytössä myös mm. Onni sujahtaa pihalla traileriin ilman ongelmia, kun matkakumppanina on kokenut hevoskonkari. – Odottaisin itse, että hevosen ikä on vähintään 40 kuukautta eli reilu kaksi vuotta, ennen kuin irtohyppäämisellä on mitään tekemistä varsinaisen suorittamisen kanssa. Toisaalta taas toinen voi olla kujassa epävarmempi ja ratsastaen esteillä taas tosi hyvä. Hypystä katson, miten luontevasti hevonen lentää esteen yli, jääkö hyppy liian suoraksi ja kuinka hevosen selkä pyöristyy hypyssä, Kari kertoo. Saatiin hyvä kokemus, ja ensi kerran on taas mukava lähteä matkaan. – Onnin kanssa päästiin ensikertalaisena varsin pitkälle kuitenkin liioittelematta. – Irtohypytys on vain suuntaa antava. Kari hypyttää nuoria hevosia harkiten ja varovasti. Sitä nuoremmalle hevoselle voi alkaa varovasti esitellä tehtäviä, mutta tekeminen on enemmän leikkimistä esteiden kanssa. suomenhevosten laatuarvosteluissa sekä oripäivillä nuorilla oreilla. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei saisi tehdä mitään. Toki on tärkeä saada monipuolista liikuntaa niin, että nivelet ja lihakset vahvistuvat, mutta ilman mitään äärimmäistä rasitusta, Kari toteaa
Ma a ilm a l l a 22 HIPPOS 4 • 2024
Puhdasrotuinen menorcanhevonen eli Caballo de pura raza Menorquina on harvinainen, uhanalaiseksi luokiteltu hevosrotu, jonka kotipaikka on pieni, kaunis Menorcan saari Välimeressä Espanjan edustalla ”isoveli” Mallorcan vieressä. Pitkä hevosperinne, nuori kantakirja Menorcanhevosia on noin 3800, joista 2800 asuu Baleaarien saarilla ja loput manner-Espanjassa sekä muualla maailmassa, Sveitsissä, Ranskassa, Saksassa ja aina Yhdysvalloissa asti. Vaikka kyseessä olivat harrastajat, show oli huikean taitavasti laadittu visuaalinen elämys, jossa etevää ratsastusta täydensivät hauskat tarinat ja musiikki. Tänä vuonna areenalla valloitettiin muun muassa villiä länttä ja ratsailla nähtiin Zorro joukkoineen. Tapahtuman huipensi hevosshow, jossa oli esiintymässä seitsemän paikallista ratsastusyhdistystä eli klubia menorcanhevosilla. – Jalostustyön ohella tapahtuman tavoite on tuoda esille menorcanhevosta, sen ominaisuuksia ja monipuolisuutta, kertoo rotuyhdistyksen puheenjohtaja Cristóbal Marqués Benejam. Vuotuinen tapahtuma houkuttelee yli 4500 kävijää. Hevosia seurataan areenalla tarkasti, tuloksille ja voittajille hurrataan ja aplodeerataan iloisesti. Toukokuussa järjestetään vuotuinen menorcanhevosten festivaali, näyttelytapahtuma ja jalostuskilpailu, Es Mercadalin pienessä kaupungissa keskellä Menorcaa. Parhaat palkitaan lopuksi juhlavassa seremoniassa. Hevosia on tänä vuonna paikan päällä on 164, omistajia 53 ja kasvattajia 57. Varsoja syntyy vuosittain noin 125. Menorcan saarella on ollut hevosia vuosisatojen ajan, mutta oma kantakirja rodulle luotiin vasSonja Holma 23 HIPPOS 4 • 2024. Paikalliset ryhmät ovat käyneet esiintymässä myös maailmalla, muun muassa Italiassa ja Englannissa. Nuorten hevosten näyttelyssä arvioidaan hevosten rakenne ja liikkeet esitetään tuomaristolle käynnissä ja ravissa, osalla hevosista myös laukassa. Mukaan kuuluvat myös kilpailut toiminnallisuudessa eli kouluratsastuksessa ja sen menorcalaisessa versiossa. Ratsastajapitelee ohjia yhdessä kädessä istuen rauhallisen tyynenä satulassa. Menorcan musta helmi M usta hevonen karahtaa pystyyn harja hulmuten ja kävelee takajaloillaan metrien matkan
Haluamme, että hevoset ovat monipuolisia ja niiden kanssa voivat lapsetkin harrastaa, Benejam kertoo. – Rotu on fuusio arabialaisen ja espanjalaisen hevosen välillä. Paikallisessa 24 HIPPOS 4 • 2024. Näitä liikkeitä tarvitaan raivaamaan juhlivan väkijoukon keskellä tilaa pystyynnousuun. Menorcanhevosilla on muiden Iberian niemimaan hevosten tavoin hyvä kokoamiskyky. Hän on ratsastanut vuosien mittaan itse kaikissa saaren kaupunkija kyläjuhlissa. Käytössä on tavallisesta kouluratsastuksesta poikkeava ratsastusasu ja kankisuitsitus sekä satula, jonka korkea etuja takakaari mahdollistavat selässä pysymisen hevosen noustessa takajaoilleen. Juhlaperinteestä kilpalajiksi Menorcalainen kouluratsastus on saanut vaikutteita nimenomaan juhlakäytöstä. lllan juhlassa esillä olivat myös muut korkean koulun liikkeet, kuten espanjalainen käynti, laukanvaihtosarjat, piaffe ja passage. – Perinne elää vahvana. Juhlissa esiintyminen kuuluu perinteisesti miehille ja niissä on tyypillisesti mukana vain oreja, mutta kouluratsastuskilpailuissa ja iltajuhlassa oli mukana ilahduttavan paljon lapsia, nuoria ja myös naisia. Menorcanhevonen on suosittu ja tärkeä osa saaren kaupunkien ja kylien suojeluspyhimysten juhlia eli ”Jaleoita”. Musta on ainoa sallittu väri, mutta pienet valkoiset merkit hyväksytään päässä ja jaloissa. Lapset ja nuoret haluavat oppia ratsastamaan ja päästä aikanaan esiintymään juhlissa, puheenjohtaja Benejam kertoo. Erityisesti ruunat ja tammat ovat ihanteellisia ratsuja ratsastuskouluissa lapsille sekä vaelluskäytössä. Niitä oli eniten, ja musta on arvokas ja vaikea väri säilyttää, Benejam kertoo. Ohjat ovat vain vasemmassa kädessä, oikeassa on raippa, jota pidetään sivulla ilmassa. MAAILMALLA ta vuonna 1988. Olen vetänyt hevosilla 14 vuoden ajan ratsastusretkiä pitkin saarta ympäröiviä Camí de Cavalls -ratsupolkuja epätasaisissa maastoissa. Rotumääritelmän mukaan menorcanhevonen on lämminverinen, jalo, hyväluonteinen ja helposti koulutettava, erinomainen ratsuhevonen, joka sopii kaikenlaisille ratsastajille. Saarella on muutamia ratsastuskouluja, joissa lapset voivat opetella myös menorcalaista kouluratsastusta. Hevoset tanssivat musiikin pauhatessa väkijoukon keskellä. Näytimme hänelle noin 90 hevosta, oreja ja tammoja. Urheilussa ne taipuvat parhaiten kouluratsastukseen, mutta niillä hypätään myös ja on kilpailtu valjakkoajossakin. Temppuna nähtiin myös hevosen laskeutuminen etupolville ja kumarrus. Tavallisten koululiikkeiden ohella siinä esitetään hevosen pystyynnousu sekä käännökset eli piruetit etuosan ympäri käynnissä ja ravissa. Hän valitsi kantakirjaan mustat hevoset. Hevoset eivät ainoastaan nouse pystyyn, vaan taitavimmat kävelevät takajaloillaan pidempiäkin matkoja. Oreilla vähimmäissäkäkorkeus on 154 cm ja tammoilla 151. Hevosten pää on profiililtaan kupera tai suora. Niiden erityinen ohjelmanumero on pystyyn hyppääminen ja tanssiminen takajalkojen varassa. – Menorcanhevoset sopivat hyvin monenlaiseen käyttöön. Eversti Sánchez-Belga tuli mantereelta ensimmäiseen kantakirjaukseen. Hevosia kasvatetaan pääasiassa käyttöön kouluratsastuksessa ja esiintymään juhlissa. Menorcanhevonen on keskikokoinen hevonen
Sillä on hienot liikkeet, vahva selkä ja se on kookas, yli 170 cm säältään. Eniten niitä jalostetaan omaan käyttöön. Hevosmäärä kasvattajaa kohti on keskimäärin alle kolme. – Ensin on tärkeää korjata jalkoja, vasta sitten miettiä kokoa. Viime vuonna menorcanhevonen voitti espanjalaisten rotujen finaalin viisivuotiaissa, eli rodussa löytyy potentiaalia. Asukkaita on alle satatuhatta. Menorcan saari on kooltaan alle 700 neliökilometriä, pituudeltaan vajaa 60 kilometriä ja leveydeltään alle 18. – Olemme tyytyväisiä Kioniin. Myös sivuttaisliikkeet ovat niille yleensä helppoja. Ongelmana on, että kasvattajat seuraavat trendejä. Kouluratsastuksessa festivaalien kilpailussa käytössä oli FEI:n kansainvälinen nuorten hevosten arvostelutapa, eli kollegiaalinen tuomaristo antoi pisteet askellajeista, kuuliaisuudesta sekä yleisvaikutelmasta, missä ajatuksena oli myös hevosen potentiaali tulevaisuutta kilparadoilla ajatellen. Pieni populaatio asettaa haasteita Menorcanhevosia on lähinnä pienkasvattajilla eli paikallisilla tilallisilla maanviljelyksen ja karjanpidon ohella. Sillä on hyvät lavat, jotka antavat hyvin tilaa liikkeelle lisäyksissä. Haluamme kehittää jalostuksellisesti myös hevosten liikkeitä. ratsastuskoulussa jo kahdeksanvuotias tyttö harjoitteli espanjalaista käyntiä ja pystyynnousuja. Rotu on kehittynyt pitkälle vuodesta 1988. Jalostuksellisesti eniten korjattavaa nähdään jalka-asennoissa. – Hevosten populaatio on pieni. Toistaiseksi on tehty päätös, ettei rotuun oteta vahvistusta muista kantakirjoista, mutta jatkossa sitäkin saatetaan harkita, puheenjohtaja Benejam kertoo. Tavoitteena kilpailukykyinen kouluratsu Osa kasvattajista ja ratsastajista tähtää menorcalaiseen kouluratsastukseen, osalla tavoite on nykyaikaisessa kouluratsastuksessa. Kun joku ori voittaa ja menestyy, jokainen haluaa astuttaa tammansa sillä, vaikka tärkeämpää olisi parhaan orin löytäminen juuri kyseiselle tammalle. Meitä kiinnostaa vain kouluratsastus, missä tähtäin on mahdollisimman pitkällä, omistajat Ibai Martínez ja Noemí Torres kertovat. Tässäkin on tärkeä muistaa, että hyvällä rakenteella on suurempi mahdollisuus saada parempia liikkeitä, Benejam toteaa. Festivaalien kouluvoittaja Francisco Marqués tähtää kuusivuotiaalla orilla Kion MT Espanjan kansalliseen nuorten hevosten finaaliin, joka on avoin kaikkien kantakirjojen hevosille. – Jos katsomme vanhoja valokuvia sieltä tähän päivään, kehitys rodussa on huomattavaa, etenkin kun katsoo he25 HIPPOS 4 • 2024. Kasvattajat ovat tietoisia pieneen populaatioon ja sisäsiittoisuuteen liittyvistä ongelmista. Kypärä kuuluu myös ratsastusvaelluksilla vakiovarusteisiin. Samoin kuin espanjalaisilla PRE-hevosilla ja Portugalin lusitanoilla, menorcanhevosilla on hyvä kokoamiskyky. Juhlissa ja näytöksissä käytössä ovat esiintymisasut, mutta ratsastuskoulussa ja koulukilpailuissa ratsastajilla oli päässä turvakypärä. Käytössä on lineaarinen arviointi ja työkaluina myös muun muassa laskurit sukusiitosasteen vähentämiseksi. – Suosittelemme kasvattajia käyttämään eri oreja. Olen jopa hieman huolissani siitä, että rotuun jalostetaan liian kookkaita hevosia
Saari on Unescon biosfäärialue, jonka luontoa varjellaan ja monimuotoisuutta suojellaan. Miellyttävän pehmeä ja tilava jalassa. astuvaa valoa. KAIKEN KESÄÄN LÖYDÄT HANKKIJALTA TARJOUKSET VOIMASSA 30.6.2024 SAAKKA. Luonto on siellä todella kaunista, täydellinen kehys saaren mustalle, harvinaiselle helmelle, menorcanhevoselle. Itse saari tarjoaa paljon nähtävää ja koettavaa kiehtovasta historiasta herkullisiin tapaksiin. Matkailukäytössä on myös muita hevosrotuja. 79,95 | EQ10075Z95 Hyönteiset karttavat tutkitusti seepraraidoista polarisoitumalla he. Myös ponikokoja. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk. Ohjista ei saa vetää, oikealle pituudelle on merkkinä nappulat. a.fi COVALLIERO SEAMLESS LEGGINSSIT 59 95 KB3227788 Kevyet mutta napakat ratsastuslegginssit, joissa saumaton, tukea antava vyötärökaistale sekä lahkeensuut. Myös ponikokoja. BUCAS ZEBRA BUZZ OFF HUPPU 26 95 BUC65135 80 Hyönteisiltä suojaava huppu kevyestä ja pienisilmäisestä verkkokankaasta. Ne ovat nykyään suosittuja vaellusja pyöräilyreittejä, jotka on merkitty maastoon hyvin. Kotimatkalla otetaan pieni pätkä ravia, joka luontuu pehmeäliikkeisten hevosten kanssa hyvin myös ensikertalaisilta. Kyseessä on kuitenkin hyvin pieni eläinpopulaatio, joka valittiin kantakirjaan siitä materiaalista, mitä oli aikanaan saatavilla, rotuyhdistyksen jalostusjohtaja, eläinlääkäri Maria Dolores Gómez sanoo. maidontuotanto ja juustojen valmistus. Idyllisen kaunista saarta kiertävät aikanaan saaren vartiointiin syntyneet Camí de Cavalls -ratsupolut, joita on yhteensä 185 kilometriä. EQCODE LILY HYÖNTEISLOIMI 79 95 EQ10140LIG125 Vahvasta ja pienisilmäisestä verkkokankaasta valmistettu hyönteisloimi, jossa kiinteä kaulakappale ja iso mahaläppä antavat suojaa. Kokopaikka.. 30 päivän alin hinta 79,95 €. HORZE WILLOW PIKEEPAITA 29 95 HZENDA6590034 Yksinkertaisen tyylikäs pikeepaita miellyttävän tuntuisesta ja hyvin hengittävästä materiaalista. MAAILMALLA 26 HIPPOS 4 • 2024. Maatalous on saarella edelleen vahvassa roolissa tärkeänä suuntauksena mm. Ne ovat suosittuja ratsuja, oppivaisia, kevyitä avuille sekä luonteeltaan tasapainoisia, eivät normaalisti hätkähdä helposti. Kesän sesonkiaikaan useimmille uimarannoille ei ole asiaa hevosen kanssa, mutta muina aikoina niille pääsee laukkaamaan ja kahlaamaan. Hankkija_Hippos4_A4.indd 1 Hankkija_Hippos4_A4.indd 1 23.5.2024 14.10 23.5.2024 14.10 vosia liikkeessä radalla. Poluilla myös ratsastetaan. Turismi ohitti pääelinkeinona perinteisen kenkäja koruteollisuuden vasta 1990-luvulta eteenpäin. Hevosilla on ollut hänen mukaansa hyvin kysyntää myös ulkomailla. Edessä avautuu huikaisevan kaunis rantapoukama, jonka luona otetaan kuvia muistoksi. Tarjolla on myös vauhdikkaampia retkiä kokeneille ratsastajille. 30 päivän alin hinta 79,95 €. Rannoille laukkaamaan ja kahlailemaan Menorcanhevoset etenevät jonossa rauhallisina ja varmajalkaisina perä perää yllättävän vehreän, suuren metsän läpi. Menorcan olosuhteissa on suhteellisen helppoa pitää hevosia, sillä ne voivat elää laitumilla. USG WALK&WORK TURVAJOHDPURIT 119,USG1200001736 Turvahyväksytyt jodhpurit teräskärjellä, pitävä Anti-Slip Dual grip-pohja. Jo ennen kantakirjan perustamista jalostuksessa suosittiin hyväluonteisia hevosia, jotka sopeutuivat esiintymään juhlissa häiriintymättä niiden hälystä. EQCODE ZEBRA HYÖNTEISLOIMI UV SUOJALLA 64 95 NORM. Loimessa kiinteä kaulakappale, vatsalappä ja iso häntäläppä. Rannat ovat tyypillisesti pieniä, vaaleahiekkaisia poukamia. – Viime vuosina mukaan on tullut enemmän maita, joissa kasvatetaan menorcanhevosia. Menorcanhevosiin pääsee tutustumaan maatilamatkailussa sekä ratsastusyritysten järjestämillä retkillä ja pidemmillä vaelluksilla, joita on tarjolla aivan aloittelijoille. Leuan alla joustava kiinnitys. Menorca a Cavallin retkenvetäjä kehottaa nojaamaan rauhallisesti eteen ylämäessä ja taakse alamäessä
astuvaa valoa. 79,95 | EQ10075Z95 Hyönteiset karttavat tutkitusti seepraraidoista polarisoitumalla he. Miellyttävän pehmeä ja tilava jalassa. HORZE WILLOW PIKEEPAITA 29 95 HZENDA6590034 Yksinkertaisen tyylikäs pikeepaita miellyttävän tuntuisesta ja hyvin hengittävästä materiaalista. EQCODE ZEBRA HYÖNTEISLOIMI UV SUOJALLA 64 95 NORM. Myös ponikokoja. Leuan alla joustava kiinnitys. 30 päivän alin hinta 79,95 €. EQCODE LILY HYÖNTEISLOIMI 79 95 EQ10140LIG125 Vahvasta ja pienisilmäisestä verkkokankaasta valmistettu hyönteisloimi, jossa kiinteä kaulakappale ja iso mahaläppä antavat suojaa. a.fi COVALLIERO SEAMLESS LEGGINSSIT 59 95 KB3227788 Kevyet mutta napakat ratsastuslegginssit, joissa saumaton, tukea antava vyötärökaistale sekä lahkeensuut. KAIKEN KESÄÄN LÖYDÄT HANKKIJALTA TARJOUKSET VOIMASSA 30.6.2024 SAAKKA. Kokopaikka.. USG WALK&WORK TURVAJOHDPURIT 119,USG1200001736 Turvahyväksytyt jodhpurit teräskärjellä, pitävä Anti-Slip Dual grip-pohja. Hankkija_Hippos4_A4.indd 1 Hankkija_Hippos4_A4.indd 1 23.5.2024 14.10 23.5.2024 14.10. BUCAS ZEBRA BUZZ OFF HUPPU 26 95 BUC65135 80 Hyönteisiltä suojaava huppu kevyestä ja pienisilmäisestä verkkokankaasta. Loimessa kiinteä kaulakappale, vatsalappä ja iso häntäläppä. 30 päivän alin hinta 79,95 €. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk. Myös ponikokoja
28 HIPPOS 4 • 2024. ww T r e e n i v in k i t Taru ja Quartal nauttivat kevään ensimmäisistä hypyistä ulkona
Valmennettavat ovat verryttelemässä itsenäisesti äskettäin lumen alta paljastuneella, hyväkuntoisella kentällä. Taputuksen tai etusormella harjan tyvestä rapsutuksen jälkeen käsi tulee palauttaa rauhallisesti ja hallitusti paikalleen, ettei rentoutunutta ja kaulaansa venyttävää hevosta vahingossa nykäise sisäohjasta. Pysytään siis lähellä satulaa. Kenttäheppa Quartal käy harjoituksen jälkeen kahlaamassa lammessa, kaksi muuta suuntaavat rauhallisesti kohti tallia. Se on elävä olento ja kaikki on kiinni monesta asiasta. Rentoutta tuo myös ratsastajan tasainen käsi ja kevyt taputus kaulalle sisäkädellä. Ratsastajan on syytä tuntea hevosensa. Taru ja Quartal nauttivat kevään ensimmäisistä hypyistä ulkona. Tavoitetaan oikea tunne. - Olihan tämä ensimmäinen kerta ulkona vähän leikkiä ja laulua, mutta positiivista on se, että hevoset pysyivät kaikesta huolimatta varsin rentoina ja kuuntelivat ratsastajiaan. Matalammalla kevennyksellä kevyessä ravissa voi yrittää rentouttaa ja rauhoittaa hevosta. Ruoho suojellun päärakennuksen edessä vihertää kauniisti. Janka saa hypätä innostuksissaan yhden ylimääräisen kierroksen. 29 HIPPOS 4 • 2024. Pitkillä sivuilla ratsastetaan loivia avotaivutuksia, jotta hevoset kuuntelevat paremmin ratsastajiaan ja notkistuvat. Kuumalla hevosella pitää muistaa pitää jalka rentona ja lähellä hevosta, hitaammalla jalka voi olla hetkittäin hieman irti kyljestä. Se rauhoittaa, kiittää ja kannustaa. Emma Kallion, 19, alla on 15-vuotias tamma Janka. Taipuminen niillä rentouttaa hevosia, jotka ovat kovin innoissaan. Rentous ja rytmi auttavat. Taru Raussi, 20, ratsastaa kimoa kenttähevosruunaa Quartal, 14. Hypättävä rata on pitkä, mutta estekorkeudeltaan maltillinen. Paikalla on kolme nuorta naista kokeneiden hevostensa kanssa. Silloin hevoset taipuvat mukavasti, pehmenevät kyljistään ja rentoutuvat. Valmentaja juttelee valmennettaviensa korvanappeihin ja opastaa ratsastajia aloittamaan isoilla ympyröillä. Ääni on hyvä apu ja sitä kannattaa käyttää estehevosella paljon. Vireille hevosille tehdään harjoituksen aikana selväksi, etteivät esteet lopu kesken. Hyvän fiiliksen löytyminen innostaa ratsastajia ratsastamaan aina vain paremmin. Tilanne vaatii ratsastajilta taidon lisäksi paljon tunnetta. Se ja Quartal pääsevät iloitsemaan esteistä vielä kerran ennen kisaviikonloppua. Edessä on kevään ensimmäinen hyppykerta ulkona. Tunnetta ei voi pakottaa, vaan sitä haetaan erilaisin harjoituksin, mielikuvin ja oikealla asenteella. Päivät ja tilanteet vaihtelevat. Tytöt tavoittivat hyvin oikean fiiliksen, Anna summaa. Ratsukot kilpailevat tasolla 100–120 cm. Katri Klinga Sonja Holma Oikeaa tunnetta opettelemassa Liittovalmentaja Anna Granberg ohjaa ratsastajia kohti oikeaa tunnetta hevosten kanssa. Vaikka hevonen olisi kuinka vireä ja villi, ratsastaja pysyy järkähtämättömän tyynenä, ei provosoidu hevosen koheltamisesta. Esimerkiksi laukan voi nostaa kuin kuiskaten. Ulkopohje huolehtii, ettei hevonen ajaudu kaarteissa ulos. Seuraavana viikonloppuna kaksi heistä tähtää ulkokauden avaukseen rataesteillä ja yksi kenttäratsastuksessa. Keski-Uudenmaan Haarajoella sijaitsevassa Stall Annassa on siistiä ja paikat järjestyksessä. Hevoset ovat erilaisia ja pystyvät parhaimpaansa fiksulla ennakoinnilla ja suunnittelulla. Silloin ratsastaja ei myöskään ole liian kaukana hevosesta ja tasapaino säilyy, jos hevonen yllättää omilla kuvioillaan. Tosin kentällä intoilevat hevoset tuntuvat pitävän ravia täysin turhana askellajina, mieli tekisi laukata. Älkää lähtekö mukaan hevosten humppaan, vaan säilyttäkää rauhallinen ja matala kevennys, Anna muistuttaa. Pian siirrytään kavaleteille kaarevalla uralla. Pitää tuntea, millaiset avut hevonen milloinkin tarvitsee. Hyvinvointia hevosille treenistä – SRL:n liittoja maajoukkuevalmentajien harjoituksilla, tiedolla ja vinkeillä. Ääni on hyvä apu ja sitä kannattaa käyttää estehevosella paljon. Keväisiä hevosia kentällä E telä-Suomen alueen uusi liittovalmentaja, ratsastuksenopettaja, kilparatsastaja ja maatilan pitäjä Anna Granberg tervehtii ystävällisesti Avantin ratin takaa lippalakki päässään. CC Chandonille esteet nostetaan kertaalleen isommiksi ja viikon hyppykerrat ovat siinä. Ida-Lotta Nousiaisen, 23, valkoinen CC Chandon on 12-vuotias. Alun ravityöskentely kevyessä ravissa tekee hyvää, koska se vetreyttää, mutta ei ole yhtä kuluttavaa kuin laukka. Joskus rento laukka kevyessä istunnassa saattaakin sulattaa helpommin alkujännityksen varsinkin iäkkäämmiltä hevosilta
Kavalettien väleissä sivuilla on pehmopuomit. Tehtävä auttaa tarkistamaan, että hevonen taipuu, mutta myös suoristuu kohti uutta tehtävää. Ratsasta harjoitus myös toisesta suunnasta eli suoralta kavalettilinjalta kaareville kavaleteille. Harjoituksen voi aloittaa maapuomeilla ja nostaa ne kavaleteiksi myöhemmin. Taustalla Taru ja Quartal. Taputa hevosta sisäkädellä, jotta kätesi ja hevonen rentoutuvat. Väliin ratsastettiin tarvittaessa voltteja, joilla hevonen palautui rennoksi avuille ennen kavaletteja. Tarkoituksena on hakea hyvää laukkaa kaarteisiin ja suoralle uralle. Kevennä ravissa matalasti eli nouse vain hiukan irti satulasta, jolloin tasapainosi säilyy paremmin. Toisella pitkällä sivulla voit ratsastaa loivaa avotaivutusta, jos hevosesi on kovin menossa tai sen sijaan laukkalisäyksen, jos hevosesi tuntuu kaipaavan lisäpontta. kavaletit pehmopuomit sivuilla kavaletit kapea kavaletti kapea kavaletti loiva avotaivutus tai eteenratsastus 30 HIPPOS 4 • 2024. Ida-Lotta ja CC Chandon kaarevilla kavaleteilla. Kaarevalla uralla hevonen taipuu sisäpohkeen ympäri ja pysyy samalla linjalla koko ajan. Harjoituksen voi tehdä ensin myös ravissa. Toista sama harjoitus molempiin suuntiin laukassa. Jos hevonen on kovin malttamaton, ratsasta voltteja ennen ja jälkeen harjoituksen. TREENIVINKIT Ensimmäisen harjoituksen kavaleti t on asetettu laukkaväleille, mutta alkuun niitä ratsastetaan ravissa. Kapea kavaletti vaatii suoruutta. Tee harjoitus molempiin suuntiin. Stall Annan keväistä ratsukolmikkoa suora kavalettilinja innosti jopa liikaa. Emma ja Janka kaarevilla kavaleteilla. Houkuttele hevosta pikkuhiljaa taivutukseen sekä pidemmille ja rennommille askeleille ja kaulalle. Huomaatko puolieroja. Ne ohjaavat hevosta oikealle linjalle, jolloin ratsastajan ei tarvitse keskittyä yhtä paljon ohjaamiseen, vaan hän pystyy ratsastamaan rennolla kädellä, jolloin hevonenkin rentoutuu. Odota, että kavaletit tulevat eteesi rauhassa, älä jahtaa hevosta. Kavaletit kaarevalla uralla ravissa ja laukassa 1 2 Kavaleteilla kaarevalta linjalta suoralle ja kapealle Ratsasta kaareva kavalettilinja laukassa ja jatka pitkällä sivulla oleville kahdelle kapealle kavaletille. Käytä ääntä tarvittaessa rauhoittamaan tai innostamaan hevosta. Ulkopohje huolehtii, ettei hevonen valu ulos linjalta
Otetaan siis ensimmäinen yksittäinen este mukaan harjoitukseen ja edetään rauhassa kohti rataharjoitusta. Taivuta hevosta pehmeästi sisäpohkeen ympäri kaarevilla urilla. Kentän pitkälle sivulle on rakennettu suora, joka alkaa ravipuomeilla, jatkuu ristikolle ja edelleen pystylle ja okserille. Taru ja Quartal maapuomeilla ja ristikolla. Tämän jälkeen ratsastetaan iso ympyrä ja jatketaan edellisistä tehtävistä tutulle kaarevalle kavalettilinjalle. Ympyrät tehtävien välissä rentouttavat myös. 2,5 m 6 m 13,5 m okseri pysty ristikko puomit väli 120–130 cm 3 2 1 kapea kavaletti kapea kavaletti 31 HIPPOS 4 • 2024. Sivupuomeja voi käyttää osoittamaan linjaa ennen estettä, jolloin esteelle ohjaaminen helpottuu ja ratsastaja voi keskittyä rentoon ja suoraan lähestymiseen. Kiinnitä siis huomiota myös siihen, että hevonen laskeutuu esteeltä myötälaukassa. Edelliseen tehtävään lisätään kaarevien kavalettien jälkeen jälleen yksi ympyrä ja ratsastetaan pystyesteelle. Ratsastajan keskittyminen ja riittävän helpoksi rakennettu tehtävä auttavat ratsukkoa rentoutumaan. Jos hevonen on rento, voit jatkaa edellisen tehtävän kapeille kavaleteille suoralla linjalla. Ida-Lotta ja CC Chandon etenevät rauhallisin harjoituksin kohti koko radan ratsastusta. 3 Sarja, ympyrä väliin ja kavaletit kaarella 4 Sarja, ympyrä, kavaletit kaarella, ympyrä ja pysty Tehtävät vaikeutuvat. Tavoittele ympyröillä hyvää rytmiä laukkaan. On tärkeää, että hevonen hyppää suorana, muuten lihakset eivät kehity symmetrisesti, eikä hevosesta tule kestävä. Pidä jalat koko ajan pitkinä ja rentoina. Muista, että ei ole kiire minnekään, eivätkä esteet lopu innokkaalta hevoselta. Jos menohaluja on liikaa, ympyrän voi ratsastaa uudelleen ja tehdä hyvän siirtymisen rauhassa ravin kautta käyntiin
Radan väleihin pyritään ratsastamaan suunniteltu määrä laukka-askelia. Tavoitteena ei ole väsyttää hevosia, vaan saada ne malttamaan ja rentoutumaan kevään ensimmäisellä hyppykerralla ulkona. Väljyys harjoittelussa rentouttaa ratsastajankin mielen. Kaikkea ei tarvitse ratkoa kerralla, huomenna on aina uusi päivä. Sileän ratsastuksessa häntä sparraa Tiina Polso. Rata on riittävän pitkä luomaan innokkaille hevosille tunteen, ettei esteitä tarvitse ahnehtia, vaan niitä riittää kyllä hypättäväksi. 3 6 2 4 5 1 32 HIPPOS 4 • 2024. Lopuksi hypätään koko rata. Ratsukko tähtää tällä kaudella 135–140 cm:n tasolle. Tärkeiksi valmentajikseen vuosien varrelta Anna listaa mentorinsa Jukka Rantasen lisäksi hollantilaiset Ad van de Veteringin ja Luc Steeghsin sekä Piia Pantsun. Väleihin ratsastetaan tarvittaessa ympyröitä. Jos tämä ei onnistu heti, tullaan rauhassa uudestaan. Harjoitukset lopetetaan aina onnistuneeseen suoritukseen. Ympyrälle käännetään hyvissä ajoin, ei enää lähellä estettä. Ida-Lotta Nousiainen ja CC Chandon, Emma Kallio ja Janka sekä Taru Raussi ja Quartal onnistuneen treenin jälkeen valmentajansa Anna Granbergin kanssa. Anna tunnetaan kansallisilta esteradoilta kymmenvuotiaan kasvattinsa Chekkosen kanssa. TREENIVINKIT Emma ja Janka pitkällä radalla matalin estein. Koulutukseltaan Anna on esteratsastuksen lajivalmentaja, ratsastuksenopettaja ja viittä vaille valmis master-opettaja. Anna järjestää ESRAn aluevalmennukset Stall Annassa. 5 Koko rata, ympyröitä tarvittaessa väleihin VALMENTAJAESITTELY Anna Granberg Etelä-Suomen esteratsastuksen liittovalmentajana viime syksynä aloittanut Anna Granberg, 42, on kilparatsastaja sekä tallin ja maatilan pitäjä. Malttia on myös tehdä hyvä suunnitelma eteenpäin ja jättää harjoitus kohtaan, joka edistää tulevia tavoitteita
2150025164 155 cm ref. 2150041624. 2150025169 Standard veräjänkahva ref. 2150004319 Premium rengaseristin ref. 3,47 TARJOUS 56€ /180kpl suos. ref. Etäseuranta ja-hallinta kaukoohjaimen avulla. 5,70 TARJOUS 3,90 suos. 394,30€ Suos. 6 paimenta/ ohjain ja 3 ohjainta / paimen. ref. Verotus Sopimukset Työoikeus Riidat Rahoitus RATKAISUKESKEINEN JA HELPOSTI LÄHESTYTTÄVÄ LAKITOIMISTO bowa.fi Kauko-ohjattavat yhdistelmäpaimenet Verkkovirta tai akku. 4,35 TARJOUS 6,50 suos. ref. 2150025165 UUTUUS TARJOUS 95,suos. 97270462 Lasikuitutolppa BWP150 pituus 150 cm. Kauko-ohjaimen kantama on jopa 10 km E30BMRC: Latausenergia 3,0 J / Ulostuloenergia 2,0 J / Max.ulostulo 12 000 V / Aidan pituus vaikeissa olosuhteissa 1,5 km. ref. 7,10 Suos. 4,00 TARJOUS 3,60 suos. Halk. 3,5 mm, vastus 0,063 Ohm/m, 1000 m. 90632055 TARJOUS 27,suos. 97270463 Lisäeristimet lasikuitutolppiin 25kpl/pkt Lisäät aitauslinjoja laskuitutolppiin. 71,90 2 1 3 Lasikuitutolppa BWP110 pituus 110 cm. E75BMRC: Latausenergia 7,5 J / Ulostuloenergia 5,0 J / Max.ulostulo 11 000 V / Aidan pituus vaikeissa olosuhteissa 4 km. Lasikuitutolpat 2 1 TARJOUS 6,90 25kpl pussi suos 13,65 3 3 Premium aitalanka BW4 Erinomainen sähkönjohtavuus, vetolujuus ja säänkestävyys. ref. Max. 138,90 TARJOUS 2,50 suos. 88248803 Pienikokoinen FT10 aitatesteri ref. ref.97270480 Premium Jalustintolpat Luja jalansija, joka on helppo painaa maahan 115cm ref. 489,80€. 2150041623. 30,40 TARJOUS 2,50 suos
Kentän reunalle valmistuu parhaillaan katsomoja ravintolatilat. Ison, 40 x 80 metrisen kuitupohjaisen ratsastuskentän ympärillä rakennetaan aktiivisesti. Lopuksi ihastellaan vielä ponit ponipihatossa ja nuoret hevoset tarhoissaan. L iittovalmentaja Anna Granbergin pitämän Stall Annan tiloja ja toimintaa on kehitetty aktiivisesti ja työ jatkuu edelleen. Suomenhevonen aina tallissa Stall Anna sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Keski-Uudenmaan Haarajoella. Anna esittelee vielä tilavan lämmitetyn maneesin ja tallin, joka on täynnä yksityishevosia. Jutustelu Annan kanssa on hauskaa. ww Ta l l it Katri Klinga Sonja Holma 34 HIPPOS 4 • 2024. Moottoritie ja junarata on aikoinaan linjattu kiertämään suojeltu päärakennus. Anna esittelee kentän viereisessä rakennuksessa puolisonsa Oskar Granbergin ylpeydenaiheen, golfsimulaattorin. Pian maneesin esteet siirtyvät hyvin talvehtineelle nurmipohjaiselle derby-kentälle. Tilalla asuu 25 hevosta, joista osa Hevosperinteitä ja modernit puitteet Stall Anna Anna ja kolmevuotias tulevaisuuden lupaus Celtas ST London Eye. Perhe toteuttaa unelmaa yhteisvoimin. Idearikas mies on tilannut aidon napolilaisen pizzauunin uuteen ravintolaan. Ulkokenttä katetaan talvella puulämmitteisellä kuplahallilla, ja kentän laidan estevarasto toimii sen sisääntuloaulana. Ratsastuskeskus tarjoaa oivat puitteet valmentautumiseen ja siitä on kehkeytymässä myös laadukas ja monipuolinen kilpailupaikka. Kun ympäristö täydentyy paikoitustiloilla, myös isompien kansallisten kilpailujen järjestäminen onnistuu. Kahvit juodaan siistissä ja viihtyisässä tallin kahvihuoneessa ja ihmetellään Stall Annan historiaa. – Jotakin kivaa pitää olla myös kannustusjoukoille, kun he saapuvat meille kisoja katsomaan ja auttamaan kilpailijoita, Anna kertoo hymyillen
Päiväleirien lisäksi osassa leirejä voi yöpyä piha-aitassa. Hänellä on ajolle opetettu oma suomenhevonen, joka taitaa myös ratsun tehtäviä. Tallin oma, aktiivinen seura on innostunut mukavasti mukaan. Vuonna 2016 perustettu hyvänmielen ratsastusseura Stall Anna Riders on järjestänyt tilalla kilpailuja jo useamman vuoden. Kun tähän lisätään suora ja pohkeen edessä liikkuva hevonen sekä hyvä fiilis, esteratsastus on ihanaa! Stall Annan suojeltu päärakennus. on Annan omia, osa yksityisiä. Täsmällistä omien hevosten määrää Anna ei paljasta. Ehkä olisi syytä hankkia uusi aasi jälleen. Anna luottaa yhteistyön voimaan Ratsastuskeskus tarjoaa oivat puitteet valmentautumiseen ja siitä on kehkeytymässä myös laadukas ja monipuolinen kilpailupaikka. Hän oli hevosmies ja mukana perustamassa myös Ypäjän hevoskeskittymää. Hevoset voivat hyvin, kun keskitytään hyvään managementtiin eli systeemiin ja hoitoon. Anna muistaa hyvin yli 40-vuotiaaksi eläneen, tilalla vapaana kuljeskelleen Jukura-aasin. Anna sai ammatinvalintatesteissä aina suosituksen ryhtyä teatterinjohtajaksi – nykyrooli sopiikin hänelle kuin nenä päähän! Ponipoppoo pihapiirissä Anna toimi pitkään korujen maahantuonnissa ja kiersi esittelemässä niitä kultasepänliikkeissä ympäri Suomen. Annan periaatteisiin kuuluu, että hevosia pitää treenata viisaasti, jotta ne pysyvät terveinä. Ajatuksena on edetä myös kilpailunja tapahtumanjärjestäjänä pikkuhiljaa opetellen. Hauskaksi Stall Annan tarinan tekee, että Suomen Tivolin eläimet asuivat tilalla aikoinaan ensin talvikaudet ja myöhemmin eläköityneet eläimet pysyvästi. Tila viljelee hevosille sopivaa heinää ja olkikuivitus edesauttaa hevosten terveyttä ja palautumista. 35 HIPPOS 4 • 2024. Omilla ja vuokramailla on viljelyksessä yhteensä 50 hehtaaria. Kauden pääkilpailut lähtijämäärältään hypätään kuitenkin keppareilla. Ensimmäiset kansalliset kilpailut järjestettiin vikellyksessä tänä vuonna yhteistyössä Ratsastusseura Equusin kanssa. Tämän asian tärkeys on korostunut, kun omassa käytössä on ehkä vain yksi kilparatsu kerrallaan sekä nuoria kasvatteja. Annan isoisäkin oli hevosmiehiä ja kävi vielä yli 90-vuotiaana tallissa tarkistamassa, että siellä asuu myös kunnon hevosia eli suomenhevosia. Paikalla käy myös runsas joukko vierailevia valmentajia, kuten kenttäratsastaja, ESRAn liittovalmentaja Axel Lindberg ja kouluvalmentaja ja -tuomari Kiki Nyberg. Omien lasten synnyttyä toiminta on keskittynyt kotitilalle monessa roolissa valmennuksesta tallinpitoon ja poniporukan opetukseen. Vetonauloina ovat muun muassa pehmiskone, hodarivitriini ja iso vohvelirauta. Ratsastuksenopettaja Niina Laukkasen pitämään ponikerhoon tulee viikoittain iso joukko pikkuratsastajia lähialueilta. Annan puoliso ei ole hevosihmisiä – vielä. Stall Anna tekee myös merkittävää ratsastuksen kasvatustyötä nostaen lapsia ja nuoria satulaan ja opettaen heille hevostaitoja. Ratsastuskeskus täyttää ensi vuonna kymmenen vuotta. Tilalla järjestetään myös ratsastusleirejä lapsille ja joskus aikuisillekin. Koulupuolella Stall Annassa valmennuksista ja ideoinnista vastaa tilan tallissa hevosiaan pitävä Tiina Polso. Tilan perusti Annan isoisän isä, maatalousneuvos Jalmari Jyske. Annalla on edelleen tallissa aina ainakin yksi oma suomenhevonen. Annan vanhemmat asuvat myös tilalla ja auttavat piha-alueiden ja lasten hoidossa. Vapun perinteikkääseen keppihevoskilpailuun osallistuu vuosittain jopa sata lasta. Hän vastaa nauraen kuin poromies, että poneja on alle kymmenen. Osallistujia on paljon, toteaa 2ja 4vuotiaiden lasten äiti iloisesti
He v o st i e t o a 36 HIPPOS 4 • 2024
Kykyyn tuoda asioita pitkäkestoisesta muistista työmuistiin vaikuttavat monet asiat, kuten esimerkiksi mieliala ja motivaatio. Sen sijaan asioiden ja tapahtumien pitkäaikaismuistiin säilömiseen liittyy myös unohtamista. Opitut taidot ja tavat eivät juuri unohdu. Aivojen täytyy osata On hyvä muistaa, että ihminen ja hevonen näkevät eri tavalla. Me ihmiset muistamme pitkään todennäköisemmin meille tärkeitä asioita. Muistamiseen vaikuttaa myös se, kuinka paljon eläimen aivojen huomiota jokin asia on saanut tapahtuessaan. Myös sillä, mitä muistetaan, on vaikutusta. Pitkäkestoisen muistin osia ovat esimerkiksi tietoja taitomuisti. Juttusarjan ensimmäisessä osassa Hippoksessa 3/2024 pohdimme hevosten kykyä muistaa selviytymisen ja sopeutumisen kannalta. Toisessa osassa käsittelemme hevosen pitkäkestoista muistia. H evoset voivat muistaa erilaisia asioita hyvin pitkään. ELT Ann-Helena Hokkanen IStock, Sonja Holma Hevosilla on hyvä muisti 37 HIPPOS 4 • 2024. Työmuistin avulla asioita voidaan sekä painaa mieleen että palauttaa sieltä. Kaikkea ei voi eikä tarvitse muistaa. Ihmisen muistoista tiedetään, että niiden pitkäikäisyys riippuu siitä, kuinka vahvoiksi hermosolujen väliset yhteydet ovat muodostuneet sekä miten näitä yhteyksiä vahvistetaan. Lisäksi muistettavan asian merkitys vaikuttaa siihen, tuleeko muistosta pitkäaikainen. Samoin mitä luultavammin käy myös hevosilla. Erilaisten asioiden oppiminen ja muistaminen on enemmän tietoista, kun taas taitojen ja tapojen oppiminen ja muistaminen tapahtuu enemmänkin tiedostamatta, harjoittelun aikana. Aivojen tärkeäksi kokemat asiat jäävät helpommin mieleen kuin sellaiset, joihin ei kiinnitetä yhtä paljon huomiota. Lyhytkestoista muistia kutsutaan usein myös työmuistiksi ja pidempikestoista säilömuistiksi. Työmuisti on tärkeä työkalu, jossa asioita voi pitää korkeintaan minuutteja. Kun samat hevoset testattiin kuusi vuotta myöhemmin, ne muistivat edelleen oppimansa. Myös entiset tallikaverukset voivat muistaa toisensa tavatessaan vuosien päästä uudelleen. Muistot ja opittu tieto on tallentuneena hevosen aivokuoren eri alueiden hermoverkoissa. Yhteydet puolestaan heikkenevät, jos muistoja ei käytetä. Mieleen palauttamisen ja uudelleen tallentamisen aikana nämä hermoverkot aktivoituvat, ja hermosolujen väliset yhteydet vahvistuvat käytön myötä. Kaliforniassa tehdyssä tutkimuksessa hevoset opetettiin yhdistämään tiettyjä symboleja ja esineitä saamaansa palkkioon. Hevosilla on tutkimusten mukaan molempia. Siten tiettyyn muistoon liittyvien hermoverkkojen toistuva aktivoiminen vahvistaa muistia. Tarvitaan myös kyky unohtaa Lyhytkestoinen muisti jakautuu aistimuistiin ja työmuistiin. Negatiiviset tunteet, etenkin ahdistus, häiritsevät eläimen muistin toimintaa. Eräs tärkeimmistä muistin jaotteluperusteista on perinteisesti se aika, jonka asiat pysyvät muistissa. Muistot voivat säilyä tunteja, päiviä, viikkoja tai vuosia. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, kuinka kauan hevoset pystyvät pisimmillään säilyttämään muistonsa
Mene ja tiedä, ehkä tietoa ja tarinoita tallissa, tarhoissa ja laitumilla sittenkin välittyy vaikkapa tapojen kautta. Eihän niiden käyttämiä hermoverkkoja ole aikoihin aktivoitu. Muisti voi mahdollisesti häiriintyä jonkin toisen, kilpailevan tiedon sekoittaessa sitä. Toisaalta tätä asiaa on hyvin vaikeaa tutkia. Käsitteet muistiin Hevoset voivat tutkitusti muodostaa, muistaa ja soveltaa erilaisia käsitteitä, myös suhteellisia, kuten esineiden tai asioiden kokoa ja tiheyttä. On myös mahdollista, että muistot heikentyvät ja lopulta katoavat ilman uuden häiritsevän tiedon vaikutusta. Silmien asennon vuoksi hevosten on vaikea katsoa ja tulkita suoraan edessä olevaa kaksiulotteista kohdetta. Tiedostamatta syntyneiden muistojen muuttumattomuus voi olla toisaalta lohduton ajatus, koska sehän tarkoittaisi, ettei hevonen voi vapautua koskaan Harjoittelun pelottava asia kannattaa esitellä hevoselle tilanteessa, jonka se oppinut turvalliseksi. Siksi hevosten muistia ja käsitteiden ymmärtämistä selvittävissä tutkimuksissa on käytetty kolmiulotteisia kuvia ja esineitä. Ainakin osittain tiedostamatonta muistia kutsutaan implisiittiseksi muistiksi. Siis se muisti, mitä me ihmiset yleensä tarkoitamme puhuessamme arkikielessä muistamisesta ja muistelemisesta. HEVOSTIETOA myös unohtaa. Erityisesti muistot, joita ei ole pitkään aikaan käytetty, ovat alttiita haalistumiselle ja lopulta häviämiselle. Osin tästä syystä hevosten erilaiset ”traumaattiset takaumat” perustuvat tiedostamattomaan muistiin. Pyydettäessä hänen voi olla vaikeaa selittää, miten selkään nouseminen ihan tarkalleen tapahtuu. Lisäksi hevosilla on hyvin kehittynyt kyky määrittää kavioiden alla olevaa maan lujuutta ja käyttää sitä hyödykseen tehtävissä, joissa pitää oppia tunnistamaan ja erottamaan kaksi eri tiheyden omaavaa esinettä toisistaan, kuten kova ja pehmeä. Luultavaa kuitenkin on, että ainakin suurin osa hevosen muistoista perustuu itse koettuihin asioihin. Sikäli kuin tiedämme, hevoset eivät kerro toisilleen tarinoita ja välitä näin tietoa menneistä ajoista seuraaville hevossukupolville. Ratsastajan apuihin reagoiminen olisi varsin hankalaa, jos jokaisen neljän jalan liikettä pitäisi ajatella erikseen ja samaan aikaan. Unohtamisen hermostollisista mekanismeista tiedetään ihmisillä jo jotakin. Hevoset valitsivat kuvista heti avoimen keskuksen omaavat muodot. Kokenut ratsastaja ei esimerkiksi harkitusti pohdi, kuinka nousta hevosen selkään, hän vain tekee sen. Tämä on tietysti hyvä, jos opittu ja ainiaan muistissa pysyvä asia on hyödyllinen. Moni on varmasti pohtinut, miten tallia johtava shetlanninponi saa välillä koko lauman mukaan kepposiinsa ja miten vanha tamma johdattaa lajitoverinsa säännöllisille iltavaelluksille ehkäpä emänsä esimerkin muistaen. Hevoset saivat ruokapalkinnon valitessaan avoimen keskuksen omaavan muodon. Hevosten kykyä unohtaa on tutkittu hyvin vähän. Vaarallinen asia ja siihen liittyvät aistihavainnot säilötään pitkäaikaismuistiin, jotta kyseistä uhkaa osataan varoa jatkossakin. Onhan sanonta “kuin pyörällä ajaminen” kaikille tuttu. Sen pari on tietoinen eli eksplisiittinen muisti. Hevoset ymmärtävät myös suhteellisen koon käsitteen, sillä ne voivat oppia valitsemaan kuvista tai esineistä ryhmän suurimman tai pienimmän, ja ne myös muistavat oppimansa. Lisäksi me muistamme myös muiden kokemuksia. Esimerkiksi jokin häiritsevä asia voi päästä vaikuttamaan juuri opittuun tietoon, joka ei vielä ole kunnolla tallentunut muistiin. Voi käydä myös niin, että kun eläin tai ihminen palauttaa mieleensä jo aiemmin opitun asian, jokin uusi tieto alkaa käyttää osittain samoja, jo aktivoituneita hermoverkkoja. Kun eläin myöhemmin kohtaa vaarasta muistuttavia aistihavaintoja, muisto aktivoi stressireaktion. Siis niitä, joita saamme vaikkapa kirjoista, mediasta, koulusta, ystäviltä ja perheeltä. Samoin esimerkiksi kouluratsastusliikkeiden suorittaminen vaatii hevoselta monimutkaista koordinaatiota. Hevoset voivat tunnistaa oppimansa kolmiulotteisen esineen myös silloin, kun ne näkevät sen eri asennossa. Vaaratilanteissa kannattaa reagoida pakenemalla mahdollisimman nopeasti paikalta asiaa sen enempää miettimättä ja harkitsematta. Vaikka muistojen katoamista täytyy tutkia vielä paljon lisää, on kuitenkin osoitettu, että päinvastainen toiminta, siis kertaaminen ja toistuva mieleen palauttaminen, vahvistaa muistia. Hevosilla mahdollisesti on kuin onkin omat tapansa välittää kokemuksiinsa perustuvaa tärkeää tietoa lajitovereilleen. Unohtaminen saattaa olla aivoissa muistin normaalin toiminnan kannalta välttämätön asia, jota tapahtuu erityisesti eläimen nukkuessa. On hyvä muistaa, että ihminen ja hevonen näkevät eri tavalla. Samassa kuvassa oli aina sama muoto sekä avoimella että kiinteällä mustalla keskustalla. 38 HIPPOS 4 • 2024. Tiedostamattomat muistot taas ohjaavat eläimen ja ihmisen toimia ilman, että niistä ollaan tietoisia. Myöhemmin pelottavaa tilannetta analysoidessa aivot yhdistävät vaaran esimerkiksi samalla hetkellä näkemäänsä esineeseen, varjoon, hajuun tai muuhun havaintoon. Tiedostamatta toimivaa muistia hevoset tarvitsevat myös voidakseen toimia tehokkaasti tilanteissa, jotka vaativat erityisen nopeaa toimintaa, kun saatavilla olevan tiedon arvioimiseen ja ajatteluun ei kerta kaikkiaan ole aikaa. Tietoinen muisti on hyvin muokkautuvaa ja muuttuvaa. Tiedostamaton ja tietoinen muisti Pitkäaikaisia muistoja on kahta perustyyppiä. Tällöin se häiritsee jo aiemmin tallentunutta tietoa, jolloin muisto voi kadota tai muuttaa muotoaan. Kun hevoset läpäisivät testin johdonmukaisesti, niille esitettiin parillisia kuvia uusista muodoista, taas sekä kiinteällä että avoimella keskipisteellä. Muisti muokkautuu Pitkäkestoista tiedostamatonta muistia on pidetty pitkään täysin muuttumattomana. Eli kun asian jonkin kerran oppii, se ei unohdu, vaikka edellisestä kerrasta kuluisi vuosikausia. Eräässä tutkimuksessa hevosille näytettiin kuvia, joissa oli erilaisia muotoja. Yleensä nämä tilanteet liittyvät eloonjäämiseen ja pakenemiseen. Voimme esimerkiksi muistella menneitä tarinoiden muodossa
Ja niin edelleen. 39 HIPPOS 4 • 2024. Hevonen voidaan opettaa koskettamaan esinettä, kuten kepin päässä olevaa pesusientä, ruokapalkan toivossa. Tästä syystä esimerkkimme ratsu voi sitkeällä harjoittelulla oppia ohittamaan rennosti postilaatikoita, mutta silti se saattaa reagoida vuosien päästäkin epäluuloisesti tai yllättävästi uudessa paikassa olevaan laatikkoon, johon liittyy jotakin erikoista. Turvalliseksi todettu pesusieni tietää herkkuja, eikä sen koskettaminen ole mitenkään epäilyttävää uudessakaan ympäristössä. Sama on helppo toistaa kotitallilla tutun lastausharjoituksen yhteydessä ja yleensä epäröimättä myös vieraan paikan pihassa. Hevosen täytyy kokea hallitsevansa tilanne jokaisen uuden kohtaamisen aikana. Toisaalta taas hevoset yleistävät myönteisiä mielleyhtymiä sisältävät käyttäytymistavat helposti turvallisiksi ja hyödyllisiksi myös uusissa tilanteissa. Kun kaikki sujuu luottavaisesti, ratsu on valmis kohtaamaan postilaatikon jossakin uudessa paikassa ja tilanteessa. Hevonen voi kuitenkin ajan ja sitkeän harjoittelun avulla voittaa jonkin tietyn pelkonsa. Harjoittelun pelottava asia kannattaa esitellä hevoselle tilanteessa, jonka se oppinut turvalliseksi. Mitä lähempänä uusi tilanne on jo turvalliseksi opittua skenaariota, sitä helpompaa yleistäminen on. Vastavuoroisesti vaaralliseksi todettua asiaa kannattaa karttaa. Kun hevonen kohtaa pelkoon aikanaan yhdistämänsä asian monta kertaa erilaisissa turvallisissa tilanteissa, se oppii hiljalleen yleistämään kaikki postilaatikot taas turvallisiksi. Sen jälkeen tilannetta muutetaan taas hieman, esimerkiksi pysäytetään hevonen postilaatikon kohdalle ja tehdään lyhyt peruutusharjoitus. Esimerkiksi postilaatikoita pelkäävä ratsu totutetaan ensin ohittamaan kotipihaa lähimpänä oleva postilaatikko oikealta puolelta. Jos hevonen kovin laajalti yleistää uhkaavia asioita turvallisiksi, se saattaa olla pakenematta todellisen vaaran edessä ja tulla syödyksi. Kun hevonen kokee olonsa tilanteessa varmaksi ja rauhalliseksi, ratsastaja voi harjoitella ohitusta toisesta suunnasta. Vaara kannattaa aina muistaa Hevosten on vaikea oppia yleistämään pelkäämänsä asiat turvallisiksi, mille löytyy luonnollinen selitys. pelottavasta muistostaan. Vilhelmiina Eskola ja Milky Way Ratsuniityn postilaatikolla Lempäälässä
Este esteeltä Taitoarvostelu ww T a itor at sa st u s Sonja Holma LUOKKA 70 CM, arv. Hevoselle voi näyttää silloin reittejä ja esteitä, kunhan ei ole suorituksen tiellä. Ratamestari Suvi Takko. – Mitä aiemmin ratsastaja kiinnittää katseensa seuraavalle esteelle, sen parempi lähestymisestä tulee. Se ei selvästikään tiennyt, minne se oli menossa. Radalla pitää olla hyvä suunnitelma Viitosestettä seuraa U-kaarre kuutoselle. Mukana on Stall Sandbackenin tuntiratsastajia omissa mestaruuksissaan ja muita kilpailijoita. Hevonen meni esteen jälkeen hetken ristilaukkaa, mutta ratsastaja korjasi tilanteen onneksi nopeasti. Rytmikästä laukkaa, hops yli. taito Esteet I-II Pituus 440 m Tempovaatimus 325 m/min Enimmäisaika 82 sek Radan pituus 440 metriä, tempovaatimus 325 metriä minuutissa. – Katse pitää olla ajoissa seuraavassa esteessä, jolloin myös hevosen huomio kiinnittyy siihen. Nyt hevosen pitää todella olla sisäpohkeen ympärillä ja se pitää suoristaa huolellisesti ennen estettä. Etenkin esteluokkien alkutasolla on tärkeää varmistaa, että hevonen varmasti näkee seuraavan esteen. K atse kiinnittyy tarkkana seuraavalle esteelle, ratsu seuraa tasapainossa mukana. Hevoselle haetaan hyvä tasapaino sisäpohkeen ympärille, mutta sisäohjasta ei saa jäädä vetämään. Ratsastajalla pitää olla selkeä käsitys hevosensa laukka-askeleen pituudesta. Radalla ratsastaja tulee kakkosesteelle vinoon, mikä kostautuu pudotuksena seuraavalla esteellä. – Viisi askelta ei ollut tälle pienilaukkaiselle hevoselle kuitenkaan liian pitkä. Väli on suunniteltu viidellä askeleella poneille ja neljälle hevosille. – Tuomarina katson, että hevonen pitää myötälaukan, etenee tasapainossa ja hyvässä rytmissä, ratsastaja istuu liikkeessä mukana ja osaa ratsastaa kaarteet vetämättä sisäohjasta. On hyvä, jos hevonen tulee hypystä alas nyt vasemmassa laukassa, mutta kaari viitosesteelle on niin pitkä ja loiva, että välin voi selvittää myös oikeassa laukassa. Kaarteessa pitää tiedostaa laukan tempo, pitääkö vauhtia säätää hitaammaksi tai nopeammaksi. Ennen rataa pitää etsiä hyvä laukka ja rytmi. Paikalle on tullut myös joukko Espoonlahden ratsastuskoulun oppilaita mukanaan talliyrittäjä, ratsastuksenopettaja ja valmentaja Raija Jensen, joka on toiminut taitotuomarina jo 1990-luvulta asti. Katse ajoissa kiinni seuraavaan esteeseen Raija kävelee ja katsoo päivän 70 cm:n radan kertoen neuvot, joilla pääsee hyviin taitopisteisiin este esteeltä. – Kolmosen jälkeen kannattaa käyttää kentän kulmassa hyvin tilaa, että tiukemmasta kaarteesta pääsee sujuvasti nelosesteelle. Jos kyseessä on vähän erikoisempi este, kuten lankku, tai hevonen epäröi muusta syystä, ratsastajan jalkojen pitää olla hyvin hevosen ympärillä tukena. Hienosti tehty, hyvä! Tunnelma on aurinkoinen Sandbackan Ratsastajien seurakisoissa toukokuussa Veikkolassa Kirkkonummella. Seuraava ratsastaja jää kaarteessa kiinni sisäohjaan, poni käsittää väärin ja tekee neloselle voltin. 60 m 40 m 2 3 4 7 6 10 9 8 11 1 5 40 HIPPOS 4 • 2024. Kilpailut käydään tasolla 40–80 cm eli ne arvostellaan taitoarvostelulla. Enimmäisaika 82 sekuntia. Oppilaita luotsaa tytär, esteratsastaja Mette Jensen, joka on myös valmentaja, taitotuomari ja ratamestari. Nykyään hän myös kouluttaa taitotuomareita. Usein ongelmia syntyy, jos hevosen kanssa lähtee oikomaan tai sen kääntää liian myöhään esteelle. Kakkoselle eli okserille pitää edetä hyvässä laukassa ja suoralla hevosella, mistä pääsee jatkamaan suoraan kolmoselle. – Kuutoselle tullessa pitää tiedostaa, että seiskalle sen jälkeen tarvitaan hyvä suora linja. – Kentälle tullessa kannattaa käyttää hyväksi aika, jonka ratsukko saa olla paikalla edellisen ratsastajan hypätessä. Ykkösesteelle mennessä pitää olla tarkkana, sillä hevoset vetävät helposti tuttujen hevosten luo, Raija toteaa viitaten aidan toisella puolen helteessä lepäileviin kilparatsuihin. SANDBACKAN RATSASTAJIEN ESTEKILPAILU 19.5.2024, luokka 70 cm, taitoarvostelu
Muuten rata oli oikein hieno. Laura Suortti ja Ludacris. Näin pystyy tekemään radan hyvin loppuun asti. – On hyvä ajatella radalla, ettei siinä ole koskaan viimeistä estettä, vaan matka jatkuu aina seuraavalle. – Nyt ratsastaja kiirehti vähän tarpeettomasti loppua kohti. Pitää olla hyvä suunnitelma, esteratsastus ei saa olla sattumanvaraista. Yhdeksältä kympille on U-kaarre, jossa testataan, että hevonen on nähnyt seuraavan esteen ja se tulee sille suorana. Katse pitää olla ajoissa seuraavassa esteessä, jolloin myös hevosen huomio kiinnittyy siihen. Viimeiselle esteelle hevonen ei saisi kuitenkaan hidastaa, vaan napakka laukka pitää säilyttää aivan loppuun asti. Sen kohdalla on erityisen tärkeää varmistaa, että oma katse on ajoissa esteellä ja että hevonen näkee ja ymmärtää tehtävän myös ajoissa. Anna hevosen laukata ja nauti radasta Taitoarvostelussa pitäisi ratsastaa aivan normaalisti omalla taitotasollaan samoin kuin kotitallillakin. Kannattaa myös muistaa, että kyseessä on varsin pitkä rata, jossa pitää säilyttää keskittyminen loppuun saakka, mikä on itsessään jo hyvä ja kehittävä tehtävä. Ratsukko saakin hyvät pisteet. Tämä oli hyvä rata, jossa oli sopivasti tehtäviä! Ratsukko suorittaa radan sujuvasti ja hyvällä suunnitelmalla. Toinen ratsukko takeltelee samassa tehtävässä. Katse on tiukasti aina seuraavassa tehtävässä. – Esteessä numero kymmenen on maanvärinen puomi. 41 HIPPOS 4 • 2024. – Ratsastaja ei ole selvästikään miettinyt, meneekö hevonen välin neljällä vai viidellä askeleella, koska ensin tuli pitkä laukka-askel ja sen jälkeen lyhyt juuri ennen estettä. Seuraavaksi pitää ratsastaa huolellisesti kulmasta ulos ja kääntää kasille. – Voisin hyvin kuvitella, että tällaisella ratsastuksella on turvallista ja järkevää ja jatkaa edelleen uusintaan aikaratsastuksessa, Raija kiittää. Hän ehkä ajatteli, että hevonen on laiska ja lähti usuttamaan suotta liikaa
Raijan kokee, että taitoarvostelun käyttöönotto on tuonut mukanaan näkyvää kehitystä esteratsastukseen. Niin tulee yleensä paras tulos. – Ratsastajan kannattaa suorittaa normaalisti sen mukaan, mitä on harjoitellut kotona. Kaikkein tärkeintä tuomarin toiminnassa on löytää ratsukon kehitystä ja hevosen tasapainoa ja hyppäämistä haittaavat virheet. Tärkeintä on, että ratsastajan istunta mukautuu hyvässä tasapainossa hevosen liikkeisiin, ei siinä ole mitään sen ihmeellisempää. Arvostelussa istunta, teiden ratsastus sekä laukan rytmi ja tasapaino vaikuttavat suorituksen onnistumisen ohella hevosen hyvinvointiin, ratsastettavuuteen ja kestävyyteen. Moni ratsasti taitoarvostelun alussa radalla liian hiljaa miettien sitä, mitä arvostellaan. – Radalla ei kannata lähteä yrittämään mitään uutta ja ihmeellistä, vaan suhtautua kuin edessä olisi normaali esteratsastuksen harjoitus. – Näen selkeän vaikutuksen, ihmiset ratsastavat alempia esteluokkia paremmin. On harhaluulo, että taitoarvostelussa etsittäisiin mitään erikoisempaa istunnan suhteen. Taitoarvostelu tekee helposti Raijan mukaan helposti sen, että ratsastaja alkaa miettiä ja säätää tekemistään kilpailun aikana. Perusistunta, jalat ja kädet pitää olla ratsastajan taitojen kehittymisen kannalta kunnossa jo ennen kilpailua. xxx Tämän päivän puhutuimpia ja kiistellyimpiä asioita on hevosen käyttö ihmisen kilpailukumppanina sekä hevosen hyvinvointi. Riittävä taitotaso on ratsukoille välttämätön edistysaskel kohti aikaluokkia ja niiden turvallista suorittamista. Ratsastaja voi istua kevyemmin tai pystympänä hevosen tai Raija Jensen: Taitava ratsastus on hevosen hyväksi Raija Jensen, Iiris Munukka ja Blue Moon. 42 HIPPOS 4 • 2024. Istunnassa tärkein hevosen liikkumiseen ja esteen ylittämiseen vaikuttava asia on tasapaino. Taitoarvostelu esteratsastuksessa on juuri se, mitä nyt tarvitaan! Taitoarvostelun tarkoituksena on lisätä kokemattomien ratsastajien tietoa, taitoa ja harjoittelumotivaatiota, edistää ratsukon turvallisuutta ja sitä kautta tehdä ratojen ratsastus hevoselle mukavaksi. Ilman luottamusta hevosen ja ratsastajan välillä ei voi kehittyä eikä nostaa tasoa. Uudistus kohti taitoluokkien uusintoja aikaratsastuksessa on mielestäni perusteltu, toivottu ja tarpeellinen. Ratamestarin rooli on olennainen oppimisen ja ratsukon luottamuksen kasvun kannalta. Radalla ei pitäisi miettiä mitään muuta kuin seuraavaa estettä, antaa hevosen laukata ja nauttia siitä. – Siinä kohti ei saisi enää muuttaa mitään
43 HIPPOS 4 • 2024. – Halusimme, että uusi arvostelu testataan huolella niin, että järjestelmät toimivat ja arvostelu on helposti suoraan käytettävissä kilpailuissa. Jo silloin, kun taitoarvostelu tuotiin alle 90 cm:n luokkiin, sanottiin että kehitystyötä jatketaan, kertoo taitotuomari ja tuomarikouluttaja, kansainvälinen estetuomari Anu Tuomi, joka on aktiivisesti mukana kehittämässä lajia SRL:n estekomitean ja sääntövaliokunnan jäsenenä. Ensin hypätään perusrata, josta 25 prosenttia eli neljäsosa parhaat taitopisteet saaneista ratsukoista jatkaa mukaan uusintaan, jossa ratkaisevat aika ja virheet. Testikisoissa saimme siitä hirveän hyvää palautetta ratsastajilta, toimihenkilöiltä ja järjestäjiltä, Anu kertoo. Taitoarvosteluun mukaan uusinta aikaratsastuksessa Anu Tuomi. tilanteen mukaan, kunhan paino on jalustimilla ja liikkeen mukana. Siinä on liikaa kysymyksiä tulospalvelun kannalta sekä rajojen määrittämistä. Sääntömuutoksen yhteydessä uusitaan pöytäkirjoja. – Taitotuomarina ja tornissa näen vuosittain tuhansia suorituksia. Uutta konseptia on testattu joulukuusta lähtien huhtikuun puoliväliin seuratason kisoissa ympäri Suomen. Jatkossa taitoarvosteluluokissa 80 cm:n korkeudella ja sen yli voidaan ratsastaa uusinta. Ne ratsukot, jotka eivät ole uusinnassa, sijoittavat tulosluettelossa taitopisteiden perusteella. Ehdotus uudesta arvostelutavasta esteratsastuksen taitoarvosteluluokissa saataneen käyttöön jo tänä kesänä. Ehdotus uudesta arvostelutavasta matkasi touko-kesäkuun vaihteessa sääntövaliokunnan kautta SRL:n hallitukselle, jolle se oli myös esitelty jo ennalta. – Testasimme myös välitöntä uusintaa suoraan toiseen vaiheeseen, mutta se ei ole vielä valmis tuote. Nyt pisteissä mennään reilusti yli kahdeksan ja lähestytään jopa yhdeksää. Ratsastus on kehittynyt tosi paljon matalammalla tasolla. Joskus tornissa vähän jännittikin, mutta näitä tilanteita ei enää juuri tule. Myös yhden pisteen pöytäkirjaan tulee jatkossa vähennykset estevirheistä. – Uudistusta on valmisteltu pitkäjänteisesti jo viime elokuusta lähtien. Pisteet ovat selkeästi nousseet tason mukana, Anu iloitsee. Tätäkään versiota ei unohdeta, vaan kehitystyötä jatketaan. Suunnittelutyö aloitettiin estekomitean kokoamalla ryhmällä, jossa on mukana taitotuomareita, ratamestareita, ratsastuksenopettaja, valmentajia ja kisajärjestäjiä. Anu on tyytyväinen kehitykseen, jota taitoarvostelu on tuonut esteratsastukseen. Käytännössä päätös asiasta on sitä vaille valmis, että se kirjoitetaan sääntömuotoon. Muutama vuosi sitten oli ihme, jos suorituksesta sai antaa seitsemän. Hevosen tulee edetä esteelle suoraan, jotta se voi kiinnittyä siihen, niin sanotusti ottaa esteen ja hypätä suorana ja keskeltä. Sopiva tempo, laukan rytmi ja tasapaino tekevät radan hyppäämisestä hevoselle positiivisen kokemuksen, josta on hyvä jatkaa aikaluokkien ratsastukseen. Teiden ratsastus johtaa hyviin ja hevoselle helppoihin lähestymisiin tai tuhoaa ne. Kädet korreloivat hyvään tasapainoon, kun ratsastaja ei tarvitse käsien tukea pysyäkseen hypyssä mukana. Se tulee heti voimaan saatuaan hallituksen sinetin, mahdollisesti jo tämän lehden ollessa painossa
44 HIPPOS 4 • 2024. J a l os t u s Sonja Holma Santtu-poika Savosta hurmasi Oripäivillä Eläinlääkäri ja kouluratsastaja Raisa Francis toi Pohjois-Savosta Ratsuoripäiville kolmivuotiaan kasvattinsa, FWB-oriin Sir Sawyer Francis, jonka laittoi satulaan ja esitteli hyvä ystävä, kenttäratsastaja Kirsi Oksanen. Kummallekin oripäivät olivat ensimmäiset ja jos ei muuta, niin hyvä kokemus ja koulutusetappi oripojalle. Savolainen pessimismi sai väistyä päivien kuluessa leveän hymyn ja jymymenestyksen alta
Siittolan väellä on hymy korvissa, kun hommat saa tehtyä niin nopeasti. – Teen eniten lehmälääkärin hommia, mutta myös simppeliä pieneläinpraktiikkaa sekä raspaan muun muassa hevosten hampaita. Näillä korkeuksilla huhtikuussa voi olla lunta vielä puoli metriä. Yksi poikapoppoosta on kolmivuotias Sir Sawyer Francis, ”Santtu”, joka hyväksyttiin askellajioriina Ypäjällä kevään Ratsuoripäivillä jalostukseen I palkinnolla ja parhaana FWB-oriina. – Siittolaeläinlääkärin työ on aika sitovaa, mutta myös mukavaa ja mielenkiintoista. Aamulla käy pari potilasta, sitten lähden lehmähommiin ja iltapäivällä on taas muutama asiakas. Maalaispraktiikkaa ja siittolatyötä Raisa Francis on maalaiseläinlääkäri. Santtu ymmärsi orihommat pienen harjoittelun jälkeen. Itse asiassa sen vuotta vanhempi veli Gangsta on porukan pomo, joka tulee aina ensimmäisenä syömään. Oripojan ja kahden ruunan sopuisaa lystinpitoa ei haittaa, että kolmen metrin päässä vieressä on joukko tammoja omassa tarhassaan, vaikka Santtu tietää jo mistä tammojen kanssa on kyse ja se on päässyt astumaankin. Hän työskenteli 20 vuotta kunnan eläinlääkärinä Kiuruvedellä, nyt hän on viihtynyt kaksi vuotta oman itsensä herrana kotosalla. 45 HIPPOS 4 • 2024. Kyljet kiiltävät kevätauringossa, mutta otsaharjassa hapsottaa tarmokkaasti ylle piehtaroitua tomua ja heinänripettä. Sinne on matkaa linnuntietä puolisen kilometriä ja maantietä kaksi. Kun paikalle tuotiin oikea tamma, Santtu alkoi herätä ja aika äkkiä se lopulta ymmärsi tehtävän. Raisan hyvä ystävä ja entinen siittola-avustaja Jari Hyvärinen saapuu paikalle kahden lämminverisen ravuritamman kanssa. Tallista muutettiin satulahuone ja sosiaalitilat vastaanotoksi. – Viime kerralla koko asiaan meni kymmenen minuuttia, ja ori oli takaisin kopissa. – Tammojen astutuskausi alkaa toukokuulta. Yleensä ihmiset ovat tosi kivoja ja kiitollisia, kun tamma tiinehtyy tai varRaisa Francis, FWB-ori Sir Sawyer Francis eli Santtu ja sen nelivuotias veli Gangsta samasta emästä Riverbank Expensive. Täällä ei kannata aloittaa aikaisemmin, koska kelit ovat keväällä vielä niin vaihtelevia. – Kotona Santun käytös ei ole muuttunut. Muut nuuskuttelivat sitä, että missäs oli ja mitä teit, Raisa kertoo. K otalan Tallin pihalla Kiuruvedellä, PohjoisSavossa tarhassa telmii iloisesti kolme pörröpäistä hevosta. Raisa on kesäkaudet myös vastaava eläinlääkäri vieressä sijaitsevalla Hingunniemen Oriasemalla. – Ensimmäinen kerta vei puolitoista tuntia. Jos se alkaisi ramppaamaan kuluttavasti tai jahtaamaan ruunia, se pitäisi ottaa pois laumasta tai siirtää toiseen paikkaan. Santulle näytettiin ensin keppiä, jonka päässä on jouhituppo ja kiimaisen tamman pissaa, mutta se katsoi epäluuloisesti astutuspukkia, jonka yllä oli kerros elmukelmua. Kun Santtu palasi orihommista kotiin, se haukotteli tarhassa leveästi. Kasvattaja, eläinlääkäri Raisa Franciksen taskusta löytyy herkkupoletteja ystävällisen kohteliaasti hamuileviin turpiin. Raisa ultraa tammat, molemmilla on follikkelit riittävän suuria, että voidaan antaa kiiman katkaisupiikki. Ne ovat kuin paita ja peppu ja myyty siitokseen vain lupauksella, että saavat viettää päivänsä yhdessä. Siemennys odottaa seuraavana päivänä. Santun isä on San Amourin poika Sir Arthur Carrus ja Gangstan Charlotte Fryn kuulu MM-kultaori Glamourdale
– Ei ole oikein muutakaan, mitä olisin halunnut tehdä. Leppävirran Laatuhevosilta löytyi Cirkeline-tamma, jonka kanssa Raisa menestyi myös kilparadoilla. Cirkeline on myös Ville Vaurion huippulupaavan Merry Franciksen eli ”Kenttiksen” emänemä. Sir Sawyer Francis ja Kirsi Oksanen, joka palkittiin oripäivillä parhaana esittäjänä ja hyvän hevosen käsittelijän kunniamaininnalla. Kuva Mirella Ruotsalainen. 46 HIPPOS 4 • 2024. Nykyään laitan kotona enää omat sekä Jarin ja Kirsin tammat. Äiti tämän sopan keitti aikanaan. Tein aamulla tallin, tarkastin ja laitoin yöhön asti tammoja virkatyön ohessa. Cirkelinestä tuli tilan hevoskasvatuksen kantatamma. Joka kerran ilahdun yhtä paljon alkiosta tai kun varsa syntyy. Vedonlyönnin seurauksena olen mennyt kerran yhden pienen kenttäluokan. Sen jälkeen olen keskittynyt kouluratsastukseen, minulla ei ole enää minkäänlaista esteintoa. Cirkelinestä tuli Kotalan kantatamma Raisa peri eläinlääkärin ammatin molemmilta vanhemmiltaan. Mehän emme tienneet ollenkaan, että Santusta tulisi ykköspalkinnon jalostusori. Meidän onneksemme Cirkeline ei hypännyt isoja oksereita ja vettä, ja onnistuimme saamaan sen. – Olimme katsomassa aivan eri hevosta eri hintaluokassa, mutta isä oli tolkun mies ja valitsi vähän paremman. – Kun tein kotona tammahommaa, minulla oli jopa sata tammaa kesässä. Kouluradoilla sain vietyä sen Pyhään Yrjöön asti. Raisa kilpaili sen jälkeläisellä, Roulette II:lla, koulua menestyksellä pikkukierroksella eli vaikeissa luokissa asti. Kotona ei ollut siihen aikaan ratsastuskenttää, lähdin maastoon äiti perässä ja jossain vaiheessa lipizza aina kääntyi kannoillaan ja kiikutti minut kotiin. Hän ratsasti nuorena tyttönä Kuopiossa armeijan hevosilla ja oli perustamassa Koljonvirran Ratsastajia ja ratsastuskeskusta. JALOSTUS soo, etenkin jos asiassa on ollut ongelmia. Aloitin ratsastuksen Koljonvirran tuntihevosilla. Jarin kanssa aamukuudelta laulettiin, että ”silmäni kun auki saan…”. – Kilpailin sen kanssa juniorina esteitä 110 cm:n tasolle asti ja voitimme jonkun maapallocupinkin. – Sitten ostettiin poni sekä lipizza, joka ei tosiaankaan ollut mikään lasten hevonen. Aiemmin Raisalla oli tammapraktiikka kotonaan
– Tiesimme kyllä, että Santtu on laadukas ja siitä tulee hyvä kisahevonen, mutta täällä omassa kuplassa helposti ajattelee, että kaikilla muilla on paljon hienommat hevoset. Kirsi palkittiin Oripäivien parhaana esittäjänä ja hyvän hevosen käsittelijän kunniamaininnalla. Santtu käyttäytyi koko ajan tosi hyvin ja suorituksessa vielä paremmin kuin verryttelyssä, tsemppasi ison yleisön edessä. Tykkäsin kaikesta, erityisesti sen liikemekaniikasta. Marjo Vainikan kasvattama Riverbank Expensive, ”Essi”, on ainoa jalostukseen ostamani tamma, Raisa kertoo. Valmista on kiiman katkaisuun, siemenet tilataan huomiselle. Sen emänemä Cleo II polveutuu arvokkaasta Holstein-tammalinjasta, joka on jättänyt 48 jalostukseen hyväksyttyä oria Euroopassa. Keltanokkana oripäiville Hienot liikkeet, rakenne ja luonne eivät riitä Oripäivillä, vaan hevonen pitää myös esittää onnistuneesti. Meistä kumpikaan ei ollut koskaan edes käynyt Oripäivillä. En ole itse mikään näyttelyihminen. – Näin nimiä ei tarvitse miettiä ja ne menevät helposti läpi Suomen Hippoksessa. Pohdimme, joudummeko häpeämään, kun viemme tämän Oripäiville. Näinkin toki on, mutta pitkälle pääsee, kun käyttää silmiään ja laadukkaita, hyväksi tunnettuja aineksia, keskustelee ja kysyy. Se on ollut koko ajan myös kauhean kiltti. Raisan tukena on ollut ansioituneiden kasvattajien kotimainen verkosto. Nykyään kaikki varsat saavat kasvattajanimen Francis. Essin ensimmäinen varsa oriista San Amour, FWB-ori Riverbank Sancrelle, nykyisin San Riant, hyväksyttiin Oldenburg-kantakirjan jalostusoriksi ja myytiin oriasema Sosathille vuonna 2012. Isännälle valehtelin ensimmäisen vuoden, että tamma on vain liisattu. 47 HIPPOS 4 • 2024. Sitten näin Saksassa Niirasten Suomessa kasvattaman holsteinori Sir Arthur Carruksen. Kaikki alkoi, kun Marjo laittoi tamman myyntiin. Etsimme YouTubesta videoita, mitä Oripäivillä tapahtuu. Alun perin tarkoitus oli viedä ori ammattiratsuttajalle, mutta kun Riikka Harjula muutti Ypäjältä Sammalistoon ja Santulle tuli jalkaan pikku polkema, lähtö siirtyi ja siirtyi. Essin takana ovat tunnetut orit Riant ja Come Back. Essi on tehnyt Raisalle Santun ohella kolme muuta hienoa varsaa. Soitin ja kysyin siitä, vaikka ajattelin, että minulla on tarpeeksi hevosia enkä ota yhtään lisää. Kaikki sen askellajit ovat hyvät, kuten myös rakenne. Tammat on kantakirjattu ja Santtu kävi näyttelyssä edellisen kerran maitovarsana. Siitostammani ovat itselle hankittuja kilpahevosia tai niiden varsoja. Helena Niiranen kertoi, että ori on myös tolkku ja järkevä. Sillä oli jo nuorena hyvä orileima. Yksi viereisen tarhan tammoista on Santun ja Gangstan emä, huippuperiyttäjä Riverbank Expensive. Viisivuotias Skyhigh oriista Secret on Ville Vauriolla, nelivuotias ruuna Gangsta MM-voittajaoriista Glamourdale kotosalla, kuten myös viimekesäinen tamma Saffron Francis, jonka isä on San Amour. – Minulla ei ole kirjatietämystä suvuista. Italiassa joku kasvattaa samalla nimellä ravihevosia, mutta me emme todennäköisesti kohtaa. – Jossain vaiheessa päätimme laittaa Santun itse. Ja kun meillä oli numero 13, pystyimme vähän stalkkaamaan, miten muut toimivat paikan päällä. – Kun yhdistelmästä oli jo hyväksytty jalostusori, ajattelin kokeilla samaa linjaa, käyttää joko San Amouria tai etsiä sen poikia. Raisa Francis ultraa kotivastaanotollaan ystävänsä Jari Hyvärisen lämminveritamman. – Santtu on mielestäni ollut koko ajan hirveän korrekti. Kaikkihan meni sitten hienosti. Kun Marjo ilmoitti tammasta uudelleen, menin hakemaan sen, vaikka en ollut nähnyt koko hevosta. Jos se olisi yhtään räyhääjä, se olisi varmasti ruunattu. Tästä kuuluu iso kiitos kenttäratsastaja Kirsi Oksaselle, jonka kanssa Raisa tekee läheistä yhteistyötä. Se oli lopulta varmaan parempi ratkaisu, kuin vaihtaa tallia ja ratsuttajaa vain kuukausi ennen oripäiviä. Mutta ajattelimme, että ne ovat samalla hyvä opetusvaihe ja koulutusetappi, ja ori tulee laitettua satulaan. Menestysresepti ja hyvät tykötarpeet Monesti ajatellaan, että kilpahevosten jalostus on vain harvoille avautuvaa salatiedettä edellyttäen laajaa sukupuiden ja niissä periytyvien ominaisuuksien tuntemusta. Kun sillä oli maitovarsana kaikki irtopalakuvat puhtaat, päätin pitää sen orina. – Oman orin pitäminen ei ole ollut minulle minkäänlainen haave. – Mehän emme tienneet ollenkaan, että Santusta tulisi ykköspalkinnon jalostusori
Santtu on myös iso hevonen, säältään 170 senttiä. – Meillä on Kirsin kanssa hyvin terapeuttinen suhde. Siinä pitää olla jotakin erityisen hienoa, että sitä käytetään jalostukseen. Mutta siinä kohtaa ei voi kauheasti valita kenelle myy, ja kilparatsastajat ostavat vain harvoin maitovarsoja. Siinä pitää olla jotakin erityisen hienoa, että sitä käytetään jalostukseen. – Askellajituomari Anne-Mari Pekonen sanoi, että ette enää ruunaile hevosia, mutta saatamme me jonkun ruunatakin. – Vaikka kaikki tehtiin hyvin varoen ja välillä pidettiin viikon taukoja, Santulla oli kuitenkin aika raskas kevättalvi. Meille on tärkeää, ettei hevosta ei väsytetä liikaa, se saa olla mieluummin raaka ja fressi kuin loppuun ajettu. Raisa aikoo kuitenkin jatkaa hevosten kanssa. Jos molemmat hevoset ovat vähän samantyyppisiä, on isompi mahdollisuus saada sitä mitä jo on, Raisa pohtii. Santun täysiveriaste on yli 32 prosenttia, joten Kirsi aikoo laittaa Santtua kahdelle tai kolmelle kenttätammalleen. Pitkälle auttaa, kun valitsee orin, joka on korrekti eikä hae mitään ääripäätä. Tuemme ja autamme molemmin puolin toisiamme monin tavoin. Pitkäselkäiselle tammalle ei kannata hankkia hämähäkkimäistä oria. Alkuun pikkuankat uiskentelivat kylpyhuoneessa, kunnes ne siirtyivät kevään lämpimien tullen talliin kaakattamaan. Meillä ei ole kotona maneesia, mutta talvisin käymme Hingunniemessä. Välillä käydään tietysti syöttämässä myös poletteja, Raisa lupaa. Ratsastan Gangstalla 20–30 minuuttia kevyttä ravia ja laukkaa. – Nyt Santtu pääsee laitumelle poikaporukan kanssa ja aina välillä pukille, siinäpä sen kesä. Mutta kun sitä niin kehuttiin, toisen päivän jälkeen alkoi nousta pieni aavistus, että se voisi mennä läpi. Santulle tehtiin omat kotisivut sekä sometilit. – Monesti ei tulisi lähdettyä ratsastamaan, ellei Kirsi vetäisi mukaansa. Muutenhan tätä ei pystyisi tekemään ja yhtälö olisi taloudellisesti mahdoton. Raisan veikeä ankkaparvi muutti kevään tullen kylpyhuoneesta talliin. Kun Kirsi sai palautetta, että ori on hyvin valmisteltuja ja esitetty, se oli kirsikka kakun päälle. Lupaavista ja laadukkaista kilpahevosten aluista saa nykymarkkinoilla parhaan hinnan. 48 HIPPOS 4 • 2024. Ratsuhommat aloitetaan uudelleen varmaan vasta loka-marraskuussa. Taloudellisesti kannattavin ratkaisu olisi periaatteessa myydä kasvatit jo maitovarsoina. Savolainen ankkalampi Yksi karsina tallista on varattu ankoille, joita Raisa sai munina ja ”valmisti” ankoiksi hautomakoneessa. Lopulta se hyväksyttiin todella hyvin pistein ja arvosteluin, ei edes rimaa hipoen. Kaikkea on kokeiltava kerran elämässä, nyt en tiedä mitä seuraavaksi. On niin helppoa, kun hevoset voi siementää itse kotona, ja mikään ei maksa juuri mitään ainakaan, jos ei kuluja pahemmin mieti tai laskeskele, hän naurahtaa. JALOSTUS Santtu oli toki käynyt harjoittelemassa vieraiden hevosten kohtaamisia muutaman kerran lähistön maneeseissa. Ankan kasvatus saattaisi olla taloudellisesti parempi bisnes ja olisi sitten muutakin kuin ranskalaista ankkaa ravintoloissa. Nyt pitäisi kovasti somettaa, mutta olemme Kirsin kanssa siinä aika huonoja. Oripäivien olosuhteisiin se saapui pari päivää ennakkoon tutustumaan tukenaan ja turvanaan Kirsin ruuna ”Kullervo”. – Jalostus lähtee pitkälti tammasta. Jos ei joku päivä ehdi, ei tule huonoa omaatuntoa, kun se on vasta nelivuotias. – Tietysti sitä haluaisi, että omat kasvatit pääsisivät esille, että saisi kiertää isoissa kisoissa katsomassa, kun ne menevät radalla. Joka kevät odottaa mitä tulee ja minkälaista. – Koko ajan minulta kysytään, voisinko myydä niistä yhden. Orin valinta ratkeaa tietysti sen mukaan, mihin käyttöön hevosta halutaan, varsinkin jos tekee itselle varsaa. Santtua on kyselty ja Raisa aikoo käyttää sitä kahdelle omalle tammalleen. Jalostus lähtee pitkälti tammasta. – Savolaisina pessimisteinä olimme varautuneet, ettei Santtua hyväksytä. – Hevosten kasvattaminen on hirveän mukavaa ja mielenkiintoista. Jos kasvattaa tavoitteellisesti, tamman pitäisi olla hyvä. – Omaa tammaa kannattaa katsoa rehellisin silmin, mitä asioita siinä haluaisi korjata. Santtua odottaa leppoisa kesä. – Tietysti puhutaan, että pitäisi kasvattaa hevosia myös ratsastuskouluihin, mutta siihen juuri kellään ei ole varaa, vaikka hevoset astutettaisiin luomuna ja varsat pidettäisiin laumassa neljä vuotta. Kirsi on esimerkiksi ratsastanut varsat sisään ja hänen tammansa on puolestaan tulossa meille varsomaan. Ja otapa tuosta pölypallosta nyt kuvia, Raisa nauraa ja katsoo hymyillen tarhassa kirmaavaa oripoikaa
Asiantunteva, monipuolinen, palveleva ratsastusja hevostarvikkeiden myymälä sekä verkkokauppa www.horserider.fi Myymälä: Jäspilänkatu 18, Kerava www.horserider.fi Myymälä: Jäspilänkatu 18, Kerava Kauden suosikkeja: TILAA NOPEASTI NETISTÄ TAI VIERAILE IHANASSA MYYMÄLÄSSÄMME KERAVALLA Asiantunteva, monipuolinen, palveleva ratsastusja hevostarvikkeiden myymälä sekä verkkokauppa www.horserider.fi Myymälä: Jäspilänkatu 18, Kerava www.horserider.fi Myymälä: Jäspilänkatu 18, Kerava Kauden suosikkeja: TILAA NOPEASTI NETISTÄ TAI VIERAILE IHANASSA MYYMÄLÄSSÄMME KERAVALLA For Equestrian Professionals ELEKTROLYYTTI HUIPPUSUORITUKSIIN ylläpitää nesteja elektrolyyttitasapainoa luonnollisesti ja tehokkaasti Erittäin maittavaa, lisää hevosen juomahalukkuutta Tukee merkittävästi hevosen suorituskykyä ja palautumista EQPro Himalayan Electrolyte sisältää: • Himalajan suolaa, jossa on lukuisia eri mineraaleja luonnollisessa muodossa ja oikeissa suhteissa • Luomudekstroosia, joka edistää suolojen imeytymistä ruoansulatuskanavasta • Merivedestä eristettyä magnesiumia, joka imeytyy lähes 100 % ja edistää lihaksiston palautumista rasituksesta. • Riittoisa, 850 grammasta saadaan 113 -340 litraa elektrolyyttiliuosta. • Tuotesarja ei sisällä viljoja eikä täyteaineita EQPro-tuotteet löydät Hankkijalta, Puuilosta ja hyvin varustetuista alan liikkeistä. • Kaliumkloridia, joka tukee hermoston ja lihasten normaalia toimintaa. suomessa valmistettu 850 g / 4000 g
Tiina Tarkkala Sonja Holma Ratsastajan pelko Kuvituskuva, ratsukko ei liity jutun aiheeseen. M i e l enh a l lin ta 50 HIPPOS 4 • 2024
On kuitenkin kiistaton tosiasia, että ratsastuksessa voi sattua hyvinkin vakavia tapaturmia. ”Pakene”-tilassa tilanteesta tulee ratsastajalle liian pelottava, ja hän voi tulla alas hevosen selästä kesken ratsastuksen eikä halua enää jatkaa. Ratsastuksessa tämä voi näkyä ”yliratsastamisena”, jolloin ratsastaja käyttää voimakkaita apuja ja tekee hevosen selässä turhankin paljon. – Hevosella on erinomainen kyky tunnistaa tunnetiloja ja mielialoja. – Nuorilla esteratsastajilla tyypillinen pelkoon johtava tilanne on putoaminen esteen sekaan hevosen kieltäytyessä hyppäämästä. Myös kiireinen tai ärtynyt ihminen tekee hevosesta helposti epäluuloisen ja varautuneen. Hevonen on iso, voimakas ja tilanteen tullen nopea eläin. Jännityksen ja pelon eri asteet Pelko on tunne, jonka aikana ihmisen mielen uhkakeskus aktivoituu. Yleisesti vallalla on myös käsitys, että hyvät ratsastajat eivät koskaan pelkää. On normaalia, että esimerkiksi ennen kilpailuja jännittää. ”Lamaantumisen” tapahtuessa heikkenevät ihmisen kognitiiviset toiminnot, jotka liittyvät tiedon käsittelyyn, vastaanottamiseen ja ympäristön havaitsemiseen, sekä oman toiminnan ohjaus. Sekä keho, hermosto että mieli reagoivat. Jos pelko ”jää päälle” vaikkapa jonkin yksittäisen tapahtuman, kuten putoamisen seurauksena, puhutaan ratsastuspelosta. Jos sen sijaan ollaan jännityksen ja pelon rajamailla voi ihminen mennä ”taistele”-tilaan. Tänä päivänä suhtautuminen ratsastuspelkoon on onneksi paljolti muuttunut niin ratsastuksen ammattilaisten kuin harrastajienkin keskuudessa. Hevonen peilaa ihmistä monella tavalla, Anna sanoo. Keho jännittyy ja verenkiertoon ryöpsähtää adrenaliinia. Opettajan ja valmentajan keinot Annan kokemuksen mukaan ratsastuskouluissa ratsastavilla ei useinkaan ole pahoja pelkotiloja. Ratsastaja pelkää hallinnan tunteen menetystä ja mahdollisesta putoamisesta aiheutuvaa loukkaantumista. Myös ihmisen temperamentti, aiemmat elämänkokemukset ja minäkuva saattavat altistaa pelolle. Myös vanha neuvo siitä, että putoamisen jälkeen on heti noustava takaisin selkään tai alkaa pelkäämään, on Annan mielestä aikansa elänyt. Pelon vähättely tekee ratsastajasta vain entistä epävarmemman. Monilla opettajilla ja valmentajilla on jo työkaluja jännittävien ja pelkäävien oppilaiden kanssa työskentelemiseen. Annalla, joka on askellajiratsastuksessa kokenut kilpailija, valmentaja ja kansainvälinen tuomari, on joidenkin vuosien takaa myös omakohtaista kokemusta ratsastuspelosta ja siitä eroon pääsemisestä. Tosiasiassa hyvin todennäköisesti jokainen ratsastaja pelkää elämänsä aikana jossain tilanteessa hevosen selässä. 51 HIPPOS 4 • 2024. Hevosta käsitellessään ihminen saattaa käyttää liioiteltuja eleitä ja kovaa ääntä peittääkseen epävarmuutensa. Kuvituskuva, ratsukko ei liity jutun aiheeseen. Tällöin on viisainta kääntyä alan ammattilaisen eli esimerkiksi urheilupsykologin puoleen, mikäli mielii jatkaa elämää hevosten ja ratsastusharrastuksen parissa. Voi myös olla, että säikähdyksen jäljiltä kestää hetken, ennen kuin ratsastaja tunnistaa mahdollisen loukkaantumisen aiheuttaman kivun. Yleensä rauhallinen hevonen saattaa tällaisissa tilanteissa esimerkiksi reagoida ympäristöönsä säpsähtelemällä. Ihminen saattaa tiedostamattaan viedä henkiset kuormitustilansa mukaansa tallille ja kaikki hevoset eivät oikein kestä sitä. Aikuiset ratsastajat pelkäävät yleensä vakavampaa loukkaantumista putoamisen seurauksena, kertoo Anna. Jos jännitys ei juurikaan vaikuta tekemiseen, siitä ei ole haittaa. Näin voimakkaasti tilanteen kokevan ratsastajan on vaikea päästä omatoimisesti yli pelostaan. Maasta käsitellessä ratsastaja ei joko halua mennä jonkun määrätyn hevosen luo ollenkaan tai hän poistuu sen luota keskeyttäen hoidon tai varustamisen. – Myös hevonen on kokenut saman tilanteen, joten on varmasti parempi, että molemmat osapuolet vetävät hetken henkeä ja rauhoittuvat. Kokemattoman ratsastajan jännitys ja epävarmuus on varsin ymmärrettävää. Taistele-moodissa olevaa ratsastajaa opettaja pystyy hyvinkin vielä auttamaan, mutta jos pelko on niin voimakasta, että se aiheuttaa lamaantumisen, sitä täytyy käsitellä muualla kuin hevosen selässä. Ratsastaja jähmettyy, sulkeutuu kuoreensa eikä esimerkiksi pysty enää vastaanottamaan ja toteuttamaan opettajan tai valmentajan antamia ohjeita. – Summittaisesti arvioiden yli puolet luonani käyvistä ratsastajista tulevat jonkinlaisen pelon vuoksi. Kun hevoset ovat työhönsä soveltuvia ja tuntien tehtävät oikein suunniteltu, kokemattomatkin ratsastajat pääsevät yleensä pian jänniRatsastajan pelkoa ei pidä millään lailla väheksyä tai sivuuttaa, sillä tunne on todellinen. Mielen täyttävät erilaiset kauhukuvat siitä, mitä voisi tapahtua. Samoin esimerkiksi kuormittava elämäntilanne, kuten työstä aiheutuva stressi, voi aiheuttaa pelon laukeamisen. Ratsastajan pelkoa ei pidä millään lailla väheksyä tai sivuuttaa, sillä tunne on todellinen. Vasta sen jälkeen ratsastajan kannattaa itse päättää haluaako jatkaa sillä kertaa. Ratsastajan pelkoon löytyy ammattiapua Urheilupsykologi Anna Andersén työskentelee oman ratsastustaustansa vuoksi monien ratsastajien kanssa. Pelkääminen koetaan usein jotenkin noloksi ja sen myöntäminen tai siitä puhuminen vieläkin nolommaksi, osoitukseksi heikkoudesta. Pelon laukaisemiseen voi myös riittää, että ratsastaja sattuu näkemään toiselle ratsastajalle tapahtuvan haaverin tai vain kuulee vakavammasta ratsastusonnettomuudesta. Kun hevonen eläimenä on vieras, sen ilmeitä ja eleitä on haastavaa tulkita, jolloin myös käyttäytymistä on vaikea ennustaa. Ratsastajan pelko voi olla kuitenkin niin voimakasta, että sen käsitteleminen tavallisella ratsastustunnilla tai valmennustilanteessa ei enää ole mahdollista. R atsastajan kokema pelko on varsinkin aiemmin ollut asia, josta ei ole haluttu puhua, jonkinlainen tabu. – Vaikka ratsastaja ei loukkaantuisi tapahtumassa fyysisesti, hänen elimistönsä on tärskyn jäljiltä varmasti jonkin asteisessa shokkitilassa. Pelko on usein fyysistä pelkoa. Jos ihminen jännittää tai pelkää, hevosestakin tulee jännittynyt ja pelokas
Pelon työstäminen sen hevosen kanssa, joka alun perin aiheutti pelkotilan, ei useinkaan onnistu. Hänet yritetään auttaa takaisin tähän hetkeen kehollisten harjoitusten kautta esimerkiksi pyytämällä silittämään hevosta, liikuttamaan jalkojaan tai laittamaan kädet rinnan päälle ja hengittämään syvään. Ensimmäinen vaihe on keskustelu, jonka aikana yleensä tarkemmin selviää, mitä pitää harjoitella. Toisaalta on hyvä muistaa, että kaikki hevoset eivät sovi kaikille ratsastajille ja hevosten kanssa voi tehdä paljon muutakin kuin ratsastaa. – Ratsastuspelko on todella laaja termi. Mahdollisesta pelosta kannattaa ehdottomasti puhua ratsastuksenopettajan kanssa. Harrastuksen lopettaminen saattaisi tuntua myös luovuttamiselta. Toimii verkkovirralla tai 12 V akulla. 5,79 | AL97270463 Kestäviä ja keveitä kantaa, helppo pystyttää. a.fi EFFOL FLY BLOCKER+ HYÖNTEISKARKOTE 500 ML 26 95 NORM. 30 päivän alin hinta 13,99 €. YHDISTELMÄPAIMEN ESE16BM 279,NORM. Tässä tilassa olevaa ratsastajaa ei missään tapauksessa kannata yrittää pakottaa jatkamaan ratsastusta, vaan sen pitää olla omaehtoista. 13,99 | FP4100085 14,99 €/L Aitoa hautatervaa sisältävä hoitovoide hevosten iho-ongelmien ja hyönteisten puremien hoitoon. Jos ratsastaja pelkää omaa hevostaan, prosessin ajaksi olisi hyvä löytää hevoselle joku toinen luottohenkilö. Vasta tämän jälkeen on aika nousta ratsastajan luotettavaksi kokeman hevosen selkään. REPEL NATURAL KESÄSUIHKE 1 L 24 95 DR004 Luonnollisista raaka-aineista valmistettu kesäspray. 28,95 | EFF1157110 53,90 €/L Tehokas ja pitkävaikutteinen hyönteiskarkote hevosille. PAARMA ANSALIIMA STICKY TRAP 0,5/1,5 L 15 99 /29 95 VIL34095/VIL34096 31,98/19,97 €/L Edullinen ja helppo ratkaisu hyönteisongelmaan laitumilla, kesämökillä ja missä tahansa purevat hyönteiset ovat ongelmana. Hänet on yritettävä saada palaamaan käsillä olevaan tilanteeseen henkisesti sekä suuntaamaan aistikokemuksensa ulospäin. Lamaantuneen ratsastajan mieli on kauhukuvissa. Ratsastus kannattaa aloittaa mahdollisimman turvallisella ja tasaisella hevosella. Lisäksi kokenut opettaja näkee usein mahdolliset vaaratilanteet jo ennakoiden ja osaa pelastaa tilanteen tehtäviä sopeuttamalla. Onnistumisen kokemus saa yleensä ratsastajan rentoutumaan, jolloin epävarmuuskin helpottaa. 319,00 | AL87881301 Vahva yhdistelmäpaimen lyhyisiin ja keskipitkiin aitauksiin. AITANAUHA BWR9 400 M 62 95 NORM. Siirtyminen ryhmään, jonka ohjelmassa ei ole vielä laukkaa, antaa ratsastajalle lisäaikaa kehittyä tasapainon ja kehonhallinnan suhteen. Myös harrastajan kannattaa lähteä rohkeasti hakemaan apua pelkoonsa, jotta harrastuksesta tulisi jälleen hauskaa ja motivoivaa. Ei houkuttele pölyttäviä hyönteisiä. EFFOL FLY BLOCKER HYÖNTEISKARKOTEGEELI 500 ML 25 95 EFF1156110 51,90 €/L Erityisesti hevosille, joille suihkepullon käyttö ei sovi. Tänä päivänä opettajat eivät pakota ratsastajia tekemään asioita, joita he pelkäävät. Opettajien ja valmentajien pitäisi osata lukea niin ratsastajaa kuin hevostakin. Usein jo pelon myöntäminen edes itselle on vaikeaa. Kun pelottavat tilanteet on kartoitettu, seuraava vaihe on kuivaharjoittelu. Suunnitelma kirjataan ja sitä harjoitellaan ensin ilman hevosta. 30 päivän alin hinta 5,79 €. Tehoaineena ikaridiini, sisältää myös eteerisiä öljyjä. LASIKUITUTOLPPA BWP150 3 59 NORM. Eikö olisi yksinkertaisempaa etsiä joku muu harrastus. Missä kohdassa kehoa pelko ”tuntuu”. Sen jälkeen haetaan kullekin ratsastajalle henkilökohtaisesti toimivia turvakäytäntöjä, kuten ennalta suunniteltuja keskittymiskohteita, ajatusmalleja. 30 päivän alin hinta 319,00 €. MIELENHALLINTA TARJOUKSET VOIMASSA 30.6.2024 SAAKKA. Sen jälkeen ratsastaja voi itse päättää haluaako jatkaa. Näin tämä osaa esimerkiksi valita epävarmalle ratsastajalle luotettavan opetushevosen ja pystyy tunnin aikana seuraamaan tilannetta sekä auttamaan, jos jännitys alkaa kasvaa. Pelosta avoimesti puhuminen on tärkeä vaihe ja se voi jo parilla kolmella kerralla auttaa ratsastajaa pahimman yli, Anna toteaa. tyksestään taidon karttuessa. Turvasuunnitelma jo itsessään lisää usein ratsastajan hallinnan tunnetta. Kun ratsastaja oppii epävarmuuden hetkellä ohjaamaan mielensä johonkin ennalta suunniteltuun ja harjoiteltuun keskittymiskohteeseen, se rauhoittaa tekemisen kautta kehon ja mielen, Anna sanoo. Mikä saa ratsastajat kuitenkin sinnikkäästi jatkamaan pelosta ja jännityksestä huolimatta. 30 päivän alin hinta 72,95 €. Ratsastajan on haastavaa päästä yli voimakkaasta pelosta omin avuin. Ratsastukseen perehtyneillä urheilupsykologeilla on runsaasti työkaluja pelkojen työstämiseen. – Kun työstin omaa ratsastuspelkoani, vietin muun saamani avun lisäksi paljon aikaa hevosten kanssa taluttaen ja maasta käsin työskennellen. Riittoisa geeli levitetään mukana olevalla sienellä halutuille alueille. Erinomainen johtavuus ja säänkestävyys. Lamaannuksen tilassa olevaa ratsastajaa on opettajan ryhmätunnilla vaikea auttaa riittävästi, koska muutkin oppilaat tarvitsevat opettajan läsnäoloa. Urheilupsykologi Anna Andersén, kuva Minna Tallberg. SOLHEDS DERMA3 SUMMER DEO SPRAY/VOIDE 750 ML 37 95 SOL003S/SOL003V 50,60 €/L Peittää tehokkaasti eläimen oman hajun sekä tuo karvapeitteeseen kiiltoa. Kun ihminen pyrkii voittamaan pelkonsa omin keinoin, hän asettaa itselleen helposti liian suuria, vaikeita ja kunnianhimoisia tavoitteita, jolloin huonoimmassa tapauksessa pelko vain kasvaa. Miksi jatkaa, vaikka pelottaa. KAIKEN KESÄÄN LÖYDÄT HANKKIJALTA Hankkija_Hippos4_A4.indd 2 Hankkija_Hippos4_A4.indd 2 23.5.2024 14.11 23.5.2024 14.11 52 HIPPOS 4 • 2024. Mikä avuksi, kun pelko on voimakas. – Jännityksen vastakohta on keskittyminen. Jännittyneen tai pelkäävän oppilaan kanssa puhutaan ja kysytään hänen tunteistaan ja ajatuksistaan. Mikä on suurin yksilöity pelko. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk. Lisäksi tehdään kehollisia harjoituksia, kuten opetellaan esimerkiksi rauhallista hengittämistä ja oman vireystilan säätelyä. 72,95 | AL2150004314 Premium-luokan aitanauha pitkiin aitauksiin. – Hevonen eläimenä on tärkeä varmasti kaikille ratsastajille. Lopuksi Anna haluaa muistuttaa, että urheilupsykologit eivät ole vain kilparatsastajia varten. Taistele-tilassa olevaa ratsastajaa voi auttaa harjoituksen helpottaminen, jos itse tehtävä aiheuttaa jännityksen. Erikoispinnoitus parantaa käsiteltävyyttä. Pistävien hyönteisten torjuntaan. Puhtaista ja luonnonmukaisista raaka-aineista valmistettu. PAARMA ANSALIIMA PAARMA ANSALIIMA HORSE POWER TERVARASVA 800 ML 11 99 NORM. Mahdollisesta pelosta kannattaa ehdottomasti puhua ratsastuksenopettajan kanssa. Lamaantunut ratsastaja voidaan pyytää esimerkiksi kentän keskelle niin, että opettaja tai valmentaja voi olla lähellä häntä. Hevosten kanssa voi olla monella tavalla, kertoo Anna omista kokemuksistaan. Ratsastuksen soisi olevan harrastajalleen hyvää mieltä ja energiaa tuova asia, ei stressin ja jännityksen aihe. Jossain vaiheessa tunsin olevani taas valmis nousemaan selkään. Varsinkin kokematonta ratsastajaa voi auttaa myös siirtyminen astetta helpompia tehtäviä tekevään ryhmään. Kynnys saattaa tulla vastaan, kun aletaan harjoitella esimerkiksi laukkaa. Ratsastaja opettelee tunnistamaan mitä kehossa ja mielessä tapahtuu, kun alkaa pelottaa. Ensin selvitetään keskustelemalla mitä ja minkälaisia tilanteita ratsastaja konkreettisesti pelkää sekä etsitään taustatekijöitä ja tapahtumia, jotka ovat aiheuttaneet pelon. DERMATOLOGISESTI TESTATUT REKISTERÖIDYT KARKOTTEET! DR. Spraypullon sumutin myydään erikseen
Riittoisa geeli levitetään mukana olevalla sienellä halutuille alueille. 13,99 | FP4100085 14,99 €/L Aitoa hautatervaa sisältävä hoitovoide hevosten iho-ongelmien ja hyönteisten puremien hoitoon. 5,79 | AL97270463 Kestäviä ja keveitä kantaa, helppo pystyttää. 72,95 | AL2150004314 Premium-luokan aitanauha pitkiin aitauksiin. 30 päivän alin hinta 72,95 €. 30 päivän alin hinta 13,99 €. 28,95 | EFF1157110 53,90 €/L Tehokas ja pitkävaikutteinen hyönteiskarkote hevosille. YHDISTELMÄPAIMEN ESE16BM 279,NORM. PAARMA ANSALIIMA STICKY TRAP 0,5/1,5 L 15 99 /29 95 VIL34095/VIL34096 31,98/19,97 €/L Edullinen ja helppo ratkaisu hyönteisongelmaan laitumilla, kesämökillä ja missä tahansa purevat hyönteiset ovat ongelmana. Tehoaineena ikaridiini, sisältää myös eteerisiä öljyjä. TARJOUKSET VOIMASSA 30.6.2024 SAAKKA. 319,00 | AL87881301 Vahva yhdistelmäpaimen lyhyisiin ja keskipitkiin aitauksiin. SOLHEDS DERMA3 SUMMER DEO SPRAY/VOIDE 750 ML 37 95 SOL003S/SOL003V 50,60 €/L Peittää tehokkaasti eläimen oman hajun sekä tuo karvapeitteeseen kiiltoa. 30 päivän alin hinta 5,79 €. 30 päivän alin hinta 319,00 €. EFFOL FLY BLOCKER HYÖNTEISKARKOTEGEELI 500 ML 25 95 EFF1156110 51,90 €/L Erityisesti hevosille, joille suihkepullon käyttö ei sovi. LASIKUITUTOLPPA BWP150 3 59 NORM. Erinomainen johtavuus ja säänkestävyys. AITANAUHA BWR9 400 M 62 95 NORM. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk. Ei houkuttele pölyttäviä hyönteisiä. Pistävien hyönteisten torjuntaan. PAARMA ANSALIIMA PAARMA ANSALIIMA HORSE POWER TERVARASVA 800 ML 11 99 NORM. Toimii verkkovirralla tai 12 V akulla. KAIKEN KESÄÄN LÖYDÄT HANKKIJALTA Hankkija_Hippos4_A4.indd 2 Hankkija_Hippos4_A4.indd 2 23.5.2024 14.11 23.5.2024 14.11. Puhtaista ja luonnonmukaisista raaka-aineista valmistettu. a.fi EFFOL FLY BLOCKER+ HYÖNTEISKARKOTE 500 ML 26 95 NORM. DERMATOLOGISESTI TESTATUT REKISTERÖIDYT KARKOTTEET! DR. Erikoispinnoitus parantaa käsiteltävyyttä. REPEL NATURAL KESÄSUIHKE 1 L 24 95 DR004 Luonnollisista raaka-aineista valmistettu kesäspray. Spraypullon sumutin myydään erikseen
Aikuisten pelko on erilaista kuin lasten. Opetushevosia ja -poneja on nelisenkymmentä. Vuonna 2016 perustettu Vahannan Ratsastuskoulu sijaitsee Ylöjärvellä ja vasta hiljattain Outille siirtynyt Tavelan ratsastuskoulu Kangasalla. Outin kokemuksen mukaan tänä päivänä on aiempaa enemmän arkoja ja pelkääviä oppilaita. – Kaiken ikäisten ihmisten liikunnallisuuden väheneminen näkyy kiistatta myös ratsastuskouluissa. Samalla kehittyi tasapaino ja kehonhallinta kuin itsestään ja ohessa varmasti myös itseluottamus, Outi pohtii. Hän vastaa yrittäjänä kahden suurehkon ratsastuskoulun toiminnasta Tampereen seudulla. Ennen lapset juoksivat pihoilla, kiipeilivät puissa ja toki putosivatkin välillä, mutta sitä ei pidetty niin vaarallisena. Toisaalta harrastajien määrän kasvu saattaa tietenkin myös vaikuttaa. – Nykylapsilla on monesti toisenlaiset lähtökohdat. Viikoittain kouluissa ratsastaa yhteensä lähes 400 ratsastajaa. M aster-ratsastuksenopettaja Outi Talvella on vuosikymmenten kokemus kaiken ikäisten ja tasoisten ratsastuskouluoppilaiden kanssa työskentelemisestä. Mitä useampi aloittaa ratsastuksen, sitä todennäköisemmin joukkoon mahtuu myös arempia henkilöitä. Vuonna 1980 uransa aloittanut Outi on aiemmin työskennellyt Lappeenrannassa, Jämsässä ja Kalajoella. Moni aikuisiällä aloittava on todellisuudessa satulaan palaaja eli ratsastanut nuoruudessaan, mutta syystä tai toisesTiina Tarkkala Sonja Holma Onnistumisen kokemukset rakentavat rohkeutta M i e l enh a l lin ta 54 HIPPOS 4 • 2024
– Vaikka ratsastaja pelkäisi paljonkin, mutta hänellä on voimakas halu jatkaa ratsastusta, päästään asioissa eteenpäin. Ratsastuksenopettaja pystyy auttamaan – Lapset ovat ratsastusuransa alussa usein todella arkoja. Vaikka käytössä on maneesi, esimerkiksi kovilla tuulilla on parempi peruuttaa aloittelevien tunti kuin ottaa riski, että jotain tapahtuu. Vaikka hevoskasvatus Suomessa on kallista, Outi koki saavansa tällä tavoin juuri haluamansa laisia hevosia. Hevonen talutetaan yhdessä kentälle tai maneesiin ja ratsastus voi tapahtua aluksi liinassa, kertoo Outi. Jo ison eläimen koko pelottaa. Jos ratsastus jännittää, oppilaalle voidaan suositella alkeiskurssin käymistä kahteen tai jopa kolmeen kertaan. Meillä tällaiset ratsastajat voivat halutessaan tulla yksityistunnille. Turvalliset opetushevoset omalla kasvatuksella Opetushevosen tärkein ominaisuus on turvallisuus. ta harrastus on jossain vaiheessa jäänyt pitkällekin tauolle. Outi on muun ohella ansioitunut connemara-kasvattaja. Ennenhän koko lajissa vallitsi armeijan kulttuuri. Outin connemarojen säkäkorkeus on ollut 140–155 cm. Lopuksi Outi haluaa muistuttaa jokaista ratsastuskoulussa ratsastavaa siitä, että kaikki opettajat tekevät joka päivä ja joka tunti parhaansa, jotta tuntien kulku olisi mahdollisimman turvallinen ja miellyttävä niin ratsastajille kuin hevosillekin. Vaikka connemara mielletään poniroduksi, rotuun syntyy myös hevoskokoisia yksilöitä. Outi Talvi sekä tallin arvostetut työntekijät Jenny Schultz ja Finaal, jotka taisivat hienosti myös mallin tehtävät. Outin kokemuksen mukaan tänä päivänä on aiempaa enemmän arkoja ja pelkääviä oppilaita. Sen lisäksi että heillä saattaa olla pelottavia kokemuksia aiemmalta ajalta, ratsastajan ikä ja mahdolliset fyysiset haasteet täytyy myös ottaa huomioon opetuksessa. Jos joku ei vaikuttanut sopivalta opetuskäyttöön, se myytiin, muistelee Outi. On tärkeää ottaa huomioon myös ratsastajan peruskunto. Hevosten ja ponien kanssa oleminen, hoitaminen ja harjaaminen sekä onnistumisen kokemukset ratsastuksessa vähentävät pelkoa kuitenkin suhteellisen nopeasti. Alussa hevonen hoidetaan yhdessä opettajan kanssa, ja aikaa käytetään niin, että ratsastaja saa tehdä rauhassa ja uskaltaa esimerkiksi puhdistaa takakaviotkin. Outi on hiljalleen elvyttämässä kasvatustoimintaansa. – Koen, että oma empatiakykyni on vuosien varrella kokemuksen kautta kasvanut. Turvallisuutta ennakoidaan myös esimerkiksi säiden suhteen. Yksi tapa saada hyviä opetusratsuja, on kasvattaa niitä itse. Jos kaikki menee hyvin, ensi keväänä syntyy ensimmäinen kuudennen polven Aramara-kasvatti. On parempi, että ratsastaja tulee keskelle kenttää hetkeksi vetämään henkeä, ennen kuin voimat loppuvat. 55 HIPPOS 4 • 2024. Sisäänratsastin ja koulutin ne itse yhdessä kaikkein kokeneimpien oppilaideni kanssa. – Kaikki varsat kasvoivat kotona, joten tiesin myös täsmälleen, miten ne on käsitelty ja hoidettu. Jos ratsastaja väsyy, kehonhallinta heikkenee ja silloin onnettomuuden todennäköisyys kasvaa. Yksityisopetus on tietysti ratsastajalle melko hintavaa ja sitoo myös opettajan aikaa, mutta Outin kokemuksen mukaan tällä tavoin pelostaan yli pääsevistä ratsastajista tulee todella sitoutuneita ja kiitollisia asiakkaita. – Kun kasvatustoimintani oli laajimmillaan, sopivien opetushevosten saaminen oli tähän päivään verrattuna todella helppoa. – Arimmille oppilaille pyritään jakamaan kaikkein helpoimmat hevoset ja ponit, vaikka se on sikäli haastavaa, että ne ovat yleensä suurimmassa suosiossa muidenkin ratsastajien keskuudessa. Lasten alkeiskursseilla edetäänkin aluksi hyvin rauhallisesti ja oppilaita kuunnellen, Outi kertoo. Monien muiden ratsastuskouluyrittäjien tavoin myös Outi kokee tänä päivänä suureksi haasteeksi sopivien opetushevosten löytämisen. Jos oppilas pelkää hevosta, opettajaa tai pahimmassa tapauksessa molempia, on oppiminen tietenkin täysin mahdotonta, Outi sanoo. Omistin itse sekä emätammat että isäoriit, joten vuosien kokemuksella tiesin melko tarkkaan, mitä varsoista voi odottaa. Outin Aramara-kasvatteja on syntynyt vuosien varrella yli 50
Ajurina Maija Räihä, groomit Jaana Lindfors ja Heidi Krüger. Perinneajoissa vaalitaan vanhaa vaunukulttuuria Matti Lahtinen ja Sonja Holma Timo Yli-Hollo ”Kolme arvon rouvaa Askaisten Lempisaaren kartanosta on saapunut ihailemaan Malmgårdin upeaa uusrenessanssilinnaa”. Mylord-tyyppista nelipyörävaunua vetää knabstrupruuna Sartors Digster “Diggy”, 9. Alfred Nobel omisti samanlaisen mylord-vaunun, johon oli asennettu dynamolla toimivat sähköiset ajovalot ensimmäiset laatuaan vuonna 1882. P er int e e t 56 HIPPOS 4 • 2024. Takana tulevassa valjakossa ajurina Tarja Ikävalko ja groomina kreivi Henrik Creutz
– Järjestämme perinneajot kerran vuodessa. Hevosten vaunut ovat yli 50 vuotta vanhoja, ponien vaunuissa on mukana myös uudistuotantoa. – Ihan pienillä poneilla mukaan voi tulla uudisvaunuillakin. Sekä hieman mielikuvitusta, sillä jokaisen valjakon odotetaan liittävän vaunuunsa, hevoseensa ja asuunsa jonkin tarinan. Perinneajoissa esitellään vanhaa vaunukulttuuria. Osallistuminen vaatii suunnittelua, historiallisten ajopelien tuntemusta, perehtymistä tapahtumapaikan historiaan ja henkilöihin sekä ompeluja nikkarointitaitoa. Tarkoituksena on tuoda esille vanhaa ajokulttuuria ja historiallisia vaunuja monipuolisesti. Aurinkoisessa tapahtumassa ajettiin yhdentoista valjakon voimin. Pukeutuminen ja tarinat kuuluvat yhtälöön, kun järjestämme tapahtumat historiallisessa paikassa ja kontekstissa, jotka sopivat vanhojen vaunujen taustaksi, seuran hallituksen jäsen ja tiedottaja Janica Illman kertoo. Seura vaalii hevosvetoisten ajoneuvojen perinnettä ja edistää vaunukulttuuria Suomessa. Järjestämme vuosittain myös muita ajotapahtumia, joihin kaikki ovat tervetulleita mukaan. Seuramme on avoin kaikille kiinnostuneille, joilla on esimerkiksi ajohevonen ja uudemmat vaunut. Päivän aikana tutustuttiin kiesimestari Jenni Mäntysen opastuksella myös Malmgårdin vaunuhistoriaan ja hienoon vaunutalliin, joka oli ensi kertaa yleisölle auki. S uomen Vaunuhistoriallisen Seuran perinneajot järjestettiin Malmgårdin kartanon kauniissa puistomiljöössä Loviisassa toukokuun lopussa. Matti Lahtinen ja Sonja Holma Timo Yli-Hollo 57 HIPPOS 4 • 2024. Seura viettää tänä vuonna 15-vuotisjuhliaan
Ruotsalaisia Victoria-vaunuja vuodelta 1902 vetää suomenhevosruuna Epeli Huisko, 10, joka on Viivin oma kasvatti ja luottotoveri työhön kuin työhön. Yli 7 000 kirkkonummelaisen oli löydettävä itselleen ja eläimilleen uusi koti vain kymmenessä päivässä. Vaunut ECC Exclusive Spider Small pony uustuotantoa. Siksi ajuri pukee tänään päähänsä harmaan päähineen merkkinä, että hän omistaa valjakkonsa itse.” Ajuri Viivi Honkimaa, groomina Milka Kurkisuo. ”Naisten asema ja oikeudet olivat 1900-luvun alussa Suomessa hyvin toisenlaiset. Kärryt ovat Leena Sihvon suunnittelemat ja valmistettu työntökärryistä. Ajurina Cecilia Eklund, maagroomeina seuran nuoria ja vetoponina shettis Ville. Roslagsvagnarin uudistuotantona valmistamia rockard-vaunuja vetää vanha valjakkoponi L.P. ”Perhe nauttimassa kesäpäivästä kartanon puistossa ponilla ajaen.” Ajuri Saila Salonen, kyydissä Eea ja Frans Salonen, vierellä Tuomas Leinonen. ”Eteläpohjalaiset isännät paluumatkalla valkjärveläisillä, uusilla kieseillä Viipurista vuonna 1905 tapaamaan Malmgårdin isäntää kreivi Creutzia .” Ajurina Petri Luoto ja groomina Sari Vainio. Sadonkorjuu-valjakossa ajurina oli Claudia Johansson. PERINNEAJOT 58 HIPPOS 4 • 2024. Etolan ponigigejä vetää shettisruuna, vanha valjakkoponi Reinilän Johannes, 26. ”Porkkalan perenteesi.” Ratsutila Wiknerin ja KyIF Ratsastus ry:n perinneajon teemana oli aika, kun Suomi joutui vuokraamaan Porkkalasta alueen Neuvostoliitolle 50 vuoden ajaksi vuonna 1944. ”Kartanoajelulla parivaljakolla puiston katveessa.” Ajuri Anna Vilkko, vaunuavustaja Remi Pimiä. ”Nuori Milla-neiti on valjastanut lempiponinsa vaunujen eteen ja piika Janice on päässyt mukaan ajelulle ja piknikille.” Ajuri Milla Illman, vaunuavustaja Janica Illman. Valkjärveläisiä, 120-vuotiaita kiesejä vetää Leevi Lennokas. Vasta kun sato oli ajettu talteen, saatiin lupa siirtää huonekaluja, työkaluja ja koneita. Namu, 24. Ensimmäisen valjakon teemana oli muutto. Vetämässä parija nelivaljakoissa kilpailevat shettisruunat Tallbos Gameboy ja Tallbos Gambler, 9, Kalliomäen ponitilalta
Kartano on ollut Creutzin suvun omistuksessa jo yli 400 vuotta, nykyinen isäntä kreivi Henrik Creutz edustaa 13. Suomen Vaunuhistoriallinen Seura järjestää perinneajojen ohella myös matalamman kynnyksen ajotapahtumia historiallisesta vaunukulttuurista kiinnostuneille hevosihmisille. Musiikkia ja vanhoja vaunuja yhdistetään jo toista kertaa myös Korppoossa, Korpo Gårdissa, missä ajoja säestävät kansanmusiikkipelimannit. Aloittelevillakin ajureilla on tilaisuus kokea tapahtumissa puistossa ajamisen hienous. Juhlavuoden tapahtumia ”Bamselan kartanon nuori neiti kuljetti isänsä jahtiseurueelle herukkamehua ja kotikaljaa vanhan ja viisaan Aatu-poninsa kanssa”. Paikalla myös kiesimestari Jenni Mäntynen, jolta saa tietoa vaunuista ja niiden entisöinnistä. Tapahtuma juhlistaa Harjun 135-vuotista taivalta, Kaakon Kamarimusiikin 10-vuotisjuhlavuotta ja Vaunuhistoriallisen Seuran 15-vuotisjuhlaa. Kavionkopsetta ja kamarimusiikkia Harjun oppimiskeskuksessa Virolahdella. Ajurina Tarja Ikävalko, groomina kreivi Henrik Creutz, hevonen Knab-Star af Nollund. Yli satavuotiaita, tanskalaisia kiesejä vetää Pikku-Epeli, omistaja Eva Sandback-Pajunoja. Mahdollisuus tutustua myös Kiessimuseoon ja Harjun Hovin historiaan. Taija-Tuulia Tammelinin hieno monitoimiponi on palvellut ravi-, opetusja näyttelyponina, kouluja esteratsuna, agilityssa ja valjakossa. 6.7. sukupolvea. Kesäisestä puistopiknikistä nautitaan vanhojen puiden katveessa samalla, kun Harjun saleissa ja puistossa kajahtelee kamarimusiikki. ”Aseseppä Ericsson sairastui kihtikohtaukseen ja lähetti vaimonsa tuomaan kreivi Creutzin tilaamaa metsästyskivääriä.” Ajurit Heidi Mäkinen ja Saara Kosonen. Lisätietoa: vaunuhistoria.fi VAUNUMUSEOITA SUOMESSA Emil Cedercreutzin museo, Harjavalta Espoon kaupunginmuseo, Espoo Kiessi-museo, Harju, Virolahti Kärkelän Ruukki, Kisko, Salo Liljendals hembygdsförening, Liljendal, Loviisa Lohjan museo, Lohja Varsamäen hevosajoneuvomuseo, Kangasala Wiurilan Kartano, Halikko, Salo ”Kreivillistä ajelua Malmgårdin puistossa.” Malmgårdin kartanon pitkät perinteet ulottuvat aina 1600-luvulle asti. 27.7. Ajuri Ronja Pimiä, 8, ja shetlanninponi Wyatt Earp eli Aatu, 22. 59 HIPPOS 4 • 2024
Hevosen fysiologia ja ruuansulatus on sopeutunut säännölliseen karkearehun saantiin. Hevosten lajityypillinen syömiskäyttäytyminen MMM Heli Suomala ja ELL, AmO, eläintenkouluttaja (EAT) Anna-Mari Olbricht, Suomen Hevostietokeskus ry IStock, Suomen Hevostietokeskus ry H evosten lajityypillinen syömisja juomiskäyttäytyminen on kehittynyt vuosituhansien saatossa luonnon olosuhteisiin. Hevosilla on luontainen taipumus syödä enemmän vuodenaikoina, jolloin ravintoa on runsaasti saatavilla. Yksi vuorokauden unija lepojaksoista sijoittuu tyypillisesti aamuyöhön, minkä on havaittu vähentävän hevosten syömiskäyttäytymistä ennen auringon nousua. Mikäli karkearehua on saatavilla jatkuvasti, hevoset ovat vain harvoin syömättä 3–4 tuntia kauempaa. Ympäristötekijät ja syömiskäyttäytyminen Valon määrä ja vuodenajat vaikuttavat hevosten syömiskäyttäytymiseen. Tämän takia hevosilla on haasteita pysyä Hy v i nv o i nt i 60 HIPPOS 4 • 2024. Vapaasti laiduntavilla hevosilla on 10–15 erillistä syömisjaksoa vuorokaudessa. Tämä kannattaa ymmärtää ja ottaa huomioon, jotta hevoset voisivat hyvin myös talleissa ja pihatoissa. Näin hevoset kasvattavat elimistön rasvavarastoja niukemmista vuodenajoista selviämiseen
Hevonen vähentää juomista esimerkiksi, jos se ei saa ravinnostaan riittävästi suolaa. Ruoka on hevosille tärkeä resurssi, ja sillä on eri yksilöille erilainen merkitys. Hevosilla on tarkka hajuaisti, jonka avulla ne pyrkivät välttämään esimerkiksi ulosteen saastuttamia eli kontaminoimia laidunalueita. Nämä tekijät voivat muuttaa hevosten ajankäyttöä esimerkiksi siten, että hevoset laiduntavat enemmän öisin, jolloin ilma on viileämpi ja hyönteisiä vähemmän. Muita syömiskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat säätila, kuten kylmyys, kuumuus ja sade sekä hevosia häiritsevien hyönteisten runsaus. Riittävästä suolan saannista on huolehdittava lisääAntamalla hevoselle valinnanmahdollisuus sen karsinanaapurissa pidettävän hevosen näkemiseen ja koskettamiseen voidaan vähentää hevosen kokemaa stressiä. Tutkimuksessa hevosten havaittiin käyttävän kymmenen prosenttia vähemmän ajastaan syömiseen lajitoverin puuttuessa. Hevosille tehdyissä rehujen valintakokeissa on käynyt ilmi, että hevoset ovat mieltyneitä makeaan. Hevoset valikoivat ravintoa ensisijaisesti energian ja suolan tarpeen tyydyttämiseksi. Usein uuden rehun esittely hevoselle voi vaatia useamman kerran maistatuksen tai sekoittamisen tuttuun makuun. Kilpailu resursseista voi johtaa yhteenottoihin ja toisten hevosten ajamiseen pois heinäkasalta. Ravinnon saannin ollessa niukkaa resurssista kilpaileminen lisääntyy, mikä voi johtaa kiistelyyn ravinnosta. Hevosella pitäisi olla jatkuvasti puhdasta ja raikasta juomavettä tarjolla. sopivassa lihavuuskunnossa, jos rehuja pidetään jatkuvasti niiden saatavilla ns. Hevoset ovat neofobisia eli ne suhtautuvat varauksella niille vieraisiin makuihin. Hevosilla ei ole tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan kykyä valikoida syömistään tyydyttääkseen esimerkiksi hivenaineiden tai vitamiinien puutosta. vapaassa ruokinnassa. Huonosti syövä hevonen vähentää juomista ja huonosti juova hevonen vähentää syömistä. Hevosen omistajan on tärkeää tunnistaa hevosen normaali, lajinmukainen syömisja juomiskäyttäytyminen poikkeavista tilanteista, jolloin käyttäytymisen taustalla oleva syy on tärkeää pyrkiä selvittämään. Hevosilla on myös voimakas tarve pureskella. Tämä vaikuttaa esimerkiksi siihen, milloin ja missä osassa laidunta hevoset syövät. Ruokakupin sijoittelussa kannattaa arvioida, kuinka kauas ikkunaluukusta se on hyvä sijoittaa, että hevosilla säilyy ruokarauha. Haasteita voi ilmetä talviaikaan, jolloin rehujen saanti on rajoitettua ja tarhatila on pienempi. Lauman vaikutus Hevosten eläessä laumassa toisten hevosten toiminta stimuloi yksilöiden syömiskäyttäytymistä. Laidunaikaan on huolehdittava hevosten riittävästä suolan saannista. Juomisen yhteys syömiskäytökseen Hevosen syöminen ja juominen ovat yhteydessä toisiinsa. Laitumella hevosilla on yleensä jatkuvasti tarjolla reilusti ravintoa sekä tilaa toisten hevosten väistämiseen. Ravinnon etsintä ja uusien rehujen vierastus Valikoidessaan syötäväksi kelpaavia rehuja hevoset hyödyntävät aistejaan: näköä, makua, hajua ja tuntoa. Laumassa pidettävien hevosten ruokintakäytäntöihin on kiinnitettävä huomiota, jotta jokainen pääsee rauhassa syömään oman rehuannoksensa sekä juomaan. Niiden muu käyttäytyminen oli kolme kertaa aktiivisempaa verrattuna hevosiin, joilla oli kuuloja näköyhteys sekä kosketusmahdollisuus muihin hevosiin. Hevoset ovat neofobisia eli ne suhtautuvat varauksella niille vieraisiin makuihin. Laitumilla onkin usein niin sanottuja hylkylaikkuja, joista hevoset eivät syö. 61 HIPPOS 4 • 2024. Eri makuihin mieltyminen ja tottuminen sekä syötävien rehujen valikoiminen on kuitenkin yksilöllistä
Hyvälaatuinen olki virikkeellistää hevosen karsinassa tai pihatossa oloaikaa ja pidentää hevosen syömiseen ja pureskeluun käyttämää aikaa. Minimissään 8 tuntia, mutta mieluummin 10 tuntia vuorokaudessa. • Lihavilla hevosilla tingitään karkearehun energiasta, ei kuiva-aineen määrästä. Valintakokeissa hevoset ovat juoneet mieluummin ämpäreistä kuin automaattikupeista. mällä esimerkiksi muiden rehujen joukkoon suolaa. Häiriökäyttäytymistä voi olla esimerkiksi se, että hevonen syö runsaita määriä tai usein toistuvien jaksoin muita kuin ravinnoksi luokiteltavia materiaaleja. Mikäli hevosilla on ruokaa ja juomista saatavilla, 89 prosenttia juomisesta tapahtuu aikavälillä 10 minuuttia ennen syömistä ja 30 minuuttia sen jälkeen. Ruokavalion vaikutus hevosen suoliston mikrobiomiin ja sen kautta hevosen käyttäytymiseen on tällä hetkellä kiinnostuksen alla oleva tutkimusaihe. Minimimäärä karkearehua hevoselle vuorokaudessa 1,5 kiloa karkearehun kuiva-ainetta kohti 100 kiloa hevosen omaa elopainoa. • Oljen käyttäminen ruokinnassa . Ulosteen syöminen ja suoliston mikrobisto Emätamman ja muiden hevosten ulosteen syöminen eli koprofagia on varsoille normaalia käyttäytymistä, ja se vaikuttaa varsan suolistomikrobiston kehittymiseen. • Karkearehun tarjoaminen erilaisista ”slow-feedereistä”, kuten syömäverkoista, lisää syömiseen ja pureskeluun käytettävää aikaa. Korsirehuja: • Laidun • Kuiva heinä • Säilöheinä • Säilörehu • Sinimailanen (alfalfa) • Olki Tutkittuja ratkaisuja lajityypillisen syömiskäytöksen tukemiseen HYVINVOINTI Veden tarpeen lisääntyessä hevoset lisäävät ensisijaisesti juontikertojen määrää, eivät juomiseen kerralla käytettävän ajan pituutta. Hevosen syömistai juomiskäyttäytymisen muuttuessa on tärkeää selvittää, voiko taustalla olla sairaudesta, kuten mahan haavaumista, johtuva kipu. Lisää pureskelua ja syömiseen kuluvaa aikaa. Veden tarpeen lisääntyessä hevoset lisäävät ensisijaisesti juontikertojen määrää, eivät juomiseen kerralla käytettävän ajan pituutta. Haasteellisissa olosuhteissa stereotyyppinen käytös voi puhjeta herkemmin perinnöllisesti alttiille hevosille. Sekä pienempi (3 l/min) tai suurempi (16 l/min) virtausnopeus ovat vähentäneet juodun veden määrää. Harvat ruokintavälit, liian vähäinen karkearehun ja kuidun saanti sekä ruokinnan rajoittaminen laihduttamisen vuoksi voivat lisätä hevosilla erilaisten kuivikemateriaalien ja puisten rakenteiden syömistä. • Riittävän paljon karkearehun kuiva-ainetta . Uusien makujen vierastaminen eli neofobia voi kohdistua myös juomaveteen. Ei ole pystytty osoitta• Riittävän tiheä karkearehuruokinta . Näitä poikkeustilanteita varten on hyödyllistä opettaa hevonen jo etukäteen juomaan sille hyvin maistuvaa makuvettä, jolloin vedessä oleva vieras haju tai maku saadaan peitettyä. • Karkearehun syömiseen käytettävä aika . Hevonen totutetaan olkeen vähitellen ja sitä annetaan maksimissaan 30 % karkearehun kuiva-aineesta. Syömiseen liittyvä häiriökäyttäytyminen Hevosen häiriökäyttäytymisen taustalla on johonkin haastavaan olosuhteeseen sopeutuminen. Mahalaukun pieni koko rajoittaa hevosen kerralla juoman veden määrää. Tietyt häiriökäyttäytymisen muodot ovat yhteydessä myös perinnölliseen alttiuteen. Mikäli aikuinen hevonen alkaa syödä jatkuvasti omaa tai toisten hevosten ulostetta, se voi olla seurausta esimerkiksi liian vähäisestä kuitujen saannista, aliravitsemuksesta, hevosen pitkästymisestä ja turhautumisesta, liian pitkistä ruokintaväleistä tai hyvin väkirehuvaltaisesta ruokavaliosta. Hevosen yhden juontikerran pituudeksi on mitattu alle 30 sekuntia. Veden kulutus automaattikupeista on ollut määrällisesti suurempaa, kun veden virtausnopeus on ollut 8 litraa minuutissa. On tärkeää muistaa, että hevonen voi juoda makuvesiä tarvettaan enemmän, jolloin on huolehdittava riittävästä elektrolyyttien saannista nestetasapainon säilyttämiseksi. Hiekan syöminen edelleen mysteeri Syy hiekan syömiseen ei ole tällä hetkellä täysin tiedossa. Epäsopiva ruokavalio tai ruokintatapa altistaa hevosen suoliston toimintahäiriöille, joilla voi olla puolestaan vaikutusta hevosen käyttäytymiseen tai siinä havaittaviin muutoksiin. Veden maustamiseen sopivat esimerkiksi mash-pellettirehut, seosmelassi tai omenamehu. Ei täysin ilman karkearehua 4–5 tuntia kauempaa. Esimerkiksi kilpailumatkalla hevonen voi olla haluton juomaan vieraan hajuista tai makuista vettä. 62 HIPPOS 4 • 2024
Rehujen syöminen suoraan maasta, rapakoista juominen, tallikäytävälle kertyneen hiekan lakaiseminen hevosen heinien joukkoon tai lyhyen laidunnurmen syöminen lisäävät riskiä hiekan kulkeutumisesta hevosen ruuansulatuskanavaan. 1 L Racing Red Iron Monivitamiinivalmiste, joka sisältää vitamiinien lisäksi urheiluhevosille tärkeää rautaa ja seleeniä. Sisältää kaikki tärkeät suolat sekä C-vitamiinia. PMID: 4038939. Equine Vet J. Oksat voi pujottaa esimerkiksi karsinan metallirakenteiden väliin. A Guide for Veterinarians and Equine Scientists. Hikoillessaan hevonen menettää merkittävän määrän suoloja ja kivennäisaineita eli elektrolyyttejä – huolehdi nestetasapainosta ja pidä aina raikasta vettä hevosen saatavilla.. Rauta on hyvin imeytyvää raudan glysiinikelaattia. maan, että se johtuisi kivennäistai hivenaineiden puutoksesta. Red Iron täydentää hevosen ADE-vitamiinien saantia ja sisältää laaja-alaisesti rasituksessa olevalle hevoselle tarpeellisia B-vitamiineja. Effect of water supply method and flow rate on drinking behavior and fluid balance in horses. Poikkeuksellinen juomismäärä Poikkeuksellisen runsasta janoisuutta ja juomista kutsutaan polydipsiaksi. 1985;17(1):17-9. Hiekan kertyminen hevosen suolistoon lisää ähkyn riskiä. 2004. Lähteet: Crowell-Davis SL, Houpt KA. Harris, P.A., Ellis, A.D., Fradinho, M.J., Jansson, A., Julliand, V., Luthersson,N., Santos, A.S. Helpoiten havaittava seuraus tästä on lisääntyneestä virtsaamisesta johtuva märkä karsina. KESÄHELTEILLÄ! MUISTA ELEKTROLYYTIT 2 kg Racing Electrolyte Jauhemainen elektrolyyttivalmiste kovaan rasitukseen ja hikoilusta johtuvaan elektrolyyttitasapainon korjaamiseen. Physiology & Behavior 2001;73:1Pureskelutarpeen tyydyttämiseen käyvät mm. Equine Behavior. racing.fi Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustetuista alan liikkeistä. Tukee hevosen suorituskykyä, pienentää painonmenetystä rasituksessa ja nopeuttaa palautumista. Electrolyte on tarkoitettu käytettäväksi ennen ja jälkeen kovan rasituksen tai hikoilun. Nyman, S., Dahlborn, K. & Vervuert, I. McGreevy, P. Hyvinvointi. doi: 10.1111/j.2042-3306.1985.tb02030.x. Kehitys. Mikäli hevonen juo poikkeuksellisen paljon, eikä veden tarpeen lisääntyminen johdu esimerkiksi helteestä, treenin aiheuttamasta hikoilusta tai imettämisestä, on tärkeää selvittää hevosen terveydentila. Animal (2017), 11:6, 958-967. Mikäli hevosen juomisen muuttuu tavanomaista runsaammaksi, kannattaa tarkistaa syökö hevonen suolakiveä poikkeuksellisen runsaasti. Review: Feeding conserved forage to horses: recent advances and recommendations. Kätevä annostelupullo. Lisää myös juomahalukkuutta kesähelteillä. Coprophagy by foals: effect of age and possible functions. havut, oksat ja kerput. Suolistoon kertyvä hiekka voi aiheuttaa eriasteisia ähkyja kipuoireita. Menestys
Hevosen anestesian voi toki suorittaa myös kenttäolosuhteissa, mutta erityisesti hevosen siirtely ja turvallisen heräämisen järjestäminen ovat kotitalleilla haaste. Anestesia ei ole riskitön Rauhoitusaineet ja anesteetit laskevat hevosen verenpainetta. Alimpana olevat kudokset kärsivät herkimmin verenkierron häiriöistä ja ovat alttiina myös hermoja painevaurioille. Potilas on tyypillisesti syömättä noin 12 tunnin ajan ennen toimenpidettä. Potilaan temperamentti voi myös vaikuttaa päätökseen, kun puntaroidaan nukutuksen ja seisten tehtävän operaation välillä. Näin nukahtaminen ja maahan kaatuminen sujuu mahdollisimman turvallisesti. Hevosen suuri paino voi aiheuttaa rasitusta kudoksille. Tavoitteena lyhyt anestesia Nukutusta vaativa toimenpide pyritään suunnittelemaan ja valmistelemaan hyvin etukäteen, jotta anestesia-aika saadaan pidettyä mahdollisimman lyhyenä. Hengitystuubin avulla potilaalle saadaan annettua nukutusainetta ja lisähappea toimenpiteen aikana. Tämä voi olla todellinen uhka anestesiassa, jos verta ei saada kiertämään tasaisesti koko elimistössä. Esilääkityksen ja rauhoituksen jälkeen potilas nukutetaan tyypillisesti siirrettävän seinän avulla, jolloin potilasta saadaan tuettua sen nukahtaessa. Anestesiat pyritään tekemään klinikkaolosuhteissa, joissa on anestesian valvontaa ja ylläpitoa varten avustavaa koneistusta sekä leikkauksen edellyttämät puhtaat tilat. Riskit pyritään minimoimaan potilaan huolellisella asettelulla leikkauspöydälle. Nukutuksella kun on aina jonkin verran suolen toimintaa lamaava vaikutus. Syömättömyydellä pyritään varmistamaan, ettei mahalaukku painaisi muita sisäelimiä ja että suolen toiminta säilyisi vilkkaampana korsirehun vähäisemmän määrän avulla. Nukuttaminen voidaan myös tehdä pehmustetussa karsinassa antaen potilaan kaatua itsenäisesti. Hevonen on isokokoinen pakoeläin, mikä luo niiden anestesialle erityispiirteitä esimerkiksi pieneläimiin verrattuna. Pakoeläin pyrkii tyypillisesti heräämään ja nousemaan ylös mahdollisimman nopeasti, jolloin voi sattua tapaturmia, kun jalat eivät kanna vielä kunnolla anestesian jäljiltä. Suoniyhteys lääkityksiä sekä nesteytystä varten tehdään valmistelujen yhteydessä kanyloimalla potilas tyypillisesti kaulalaskimoon. Juotavaa on suositeltavaa antaa potilaille ennen ja jälkeen toimenpiteen nestetasapainon ylläpitämiseksi sekä suolen toiminnan varmistamiseksi. Anestesian aiheuttamat riskit kasvavat sen kestäessä pidempään. Monesti karvat ajellaan ja leikkausaluetta esipestään jo ennen varsinaista nukutusta. Verenpaineen ylläpitämiseksi käytetään lisänesteytystä sekä verenpainetta Hevosen suuri koko lisää riskejä sekä anestesian aikana että heräämisessä. Paasto ja nesteytys Anestesiaan valmistelu pyritään tekemään rauhallisessa ja stressittömässä ympäristössä, jotta nukuttaminen tapahtuisi turvallisesti ja riskittömästi. Nykyisin jopa niveltähystyksiä ja murtumaleikkauksia pystytään tekemään seisovalle potilaalle. Hevonen tuodaan klinikalle mieluiten jo toimenpidettä edeltävänä iltana, jotta kuljetuksen tuoma lisästressi hengitysteille ja muulle elimistölle olisi mahdollisimman pieni. Hevosen anestesia 64 HIPPOS 4 • 2024. Apuna tähän käytetään tarkoitukseen suunniteltuja patjoja ja tukia, jotka tasaavat painetta niin, että veri pääsee kiertämään tasaisemmin. Nukuttamista vaativia toimenpiteitä ovat muun muassa erilaiset leikkaukset ja varsottamisapu. Seisten rauhoituksessa ja paikallispuudutuksessa tehtävät toimenpiteet ovat viime vuosina yleistyneet leikkaustekniikoiden kehittyessä. Tarvittaessa potilas voidaan myös kytkeä hengityskoneeseen eli ventilaattoriin, mikäli potilaan oma hengitys ei ole riittävää. Nukuttamisen jälkeen potilaalle asennetaan hengitystuubi, joka pitää hengitystiet avoimina. Hevosen suuri koko lisää riskejä sekä anestesian aikana että heräämisessä. Poikkeuksena ovat varsat ja aikuisten hevosten hätäleikkaukset, jotka on suoritettava välittömästi. ELL Kira Kanerva, Hyvinkään Hevossairaala El äin l ä ä kä rin ky nä s tä Y leisanestesialla tarkoitetaan potilaan nukuttamista toimenpiteeseen
nostavaa lääkitystä. Potilasta ei jätetä koskaan heräämään yksin ilman valvontaa. Tämän jälkeen potilas intuboidaan eli hengitystuubi asennetaan paikoilleen ja hevonen siirretään vinssin avulla leikkauspöydälle. Potilaan anestesiaa valvoo koulutettu avustaja, klinikkaeläinhoitaja tai eläinlääkäri, tapauksen ja klinikan mukaan. Verenpainetta valvotaan anestesian aikana lyhyitä leikkauksia lukuun ottamatta. Anestesianvalvoja seuraa toimenpiteen aikana potilaan unen syvyyttä sekä elintoimintoja. Potilaan syke, verenpaine ja lämpötila pyritään pitämään optimaalisina unen aikana. Heräämistä valvotaan joko fyysisesti paikan päällä tai kameran avulla. Mikäli ongelmia havaitaan, niihin pyritään puuttumaan heti. kaatokarsinassa, jossa hevosta tuetaan taittuvan seinän avulla sen nukahtaessa. Kanyylin avulla potilasta pystytään nesteyttämään suonensisäisesti sekä tarvittaessa annostelemaan myös muita lääkkeitä. Leikkaussali. Avuksi käytetään tyypillisesti rentouttavia lääkkeitä, minkä lisäksi heräämötila pyritään järjestämään valaistukseltaan ja äänimaailmaltaan rauhalliseksi. Anestesianvalvoja tarvittaessa syventää tai keventää unen tilaa, varmistaa verenpaineen pysymisen tasaisena sekä huolehtii sopivasta nesteytyksestä, kivunlievityksestä ja riittävästä hapensaannista. Hevonen nukutetaan ns. EKG-anturit on kytketty valvomaan sydämen toimintaa. Yleisemmin Suomessa käytössä on herääminen, jossa potilaan annetaan itse nousta pehmustetussa heräämökarsinassa. Heräämisessä voidaan käyttää niin sanottua avustettua tekniikkaa, jossa hevosta tuetaan päästä ja hännästä sen noustessa ylös. Potilas on leikkauspöydällä kytkettynä anestesiakoneeseen, jonka avulla potilas hengittää isoflunaari-anesteettia ja lisähappea. 65 HIPPOS 4 • 2024. Rauhallinen herääminen Herääminen pyritään järjestämään mahdollisimman rauhalliseksi ja stressittömäksi hevoselle. Myös kivunhallinta on tärkeässä roolissa heräämisvaiheessa, sillä kivun tunne voi tehdä heräämisestä rajumman
139 € AURINGOLLA LATAUTUVAKSI! AKKUPAIMEN. Täysin asennusvalmis paketti sisältää akun, liittimet ja maadoitussauvan sekä verkkolaturin akulle. Erittäin helppo asentaa, erilliset LED-merkkivalot aidan kunnon ja akun tarkkailuun. 6 99 10142761 PRO Nauhaeristin 25 kpl/pss Ruuvattava eristin 12–40 mm aitanauhoille. HUOLETONTA AITAAMISTA LÄPI AITAUSKAUDEN! Hankkija_Hevosenomistaja2_210x148.indd 1 Hankkija_Hevosenomistaja2_210x148.indd 1 27.5.2024 13.44 27.5.2024 13.44 PUUILO.FI 10120292, 10120295 PRO Aitanauha 200 m 16 90 12 MM 22 90 20 MM 10149479 TAMFORCE Aitatolppa muovia 160 cm 2,99€/kpl 29 90 10 KPL 10146680 OLLI Pro / Olli lasikuitupylväs 160 cm 10 kpl 32 90 10147626 OLLI Aitalanka shockteq 3 mm x 1000 m Kestävä, mustavalkoinen 3 mm aitalanka. 29 90 10146592 OLLI Akkupaimen 250B+ 2,0J Olli 250B+ on ominaisuuksiltaan monipuolinen 12 V akkupaimen kaikille eläimille. 329 € 10158941 OLLI 20 W aurinkopaketti Aurinkopaketti päivittää Olli 122B:n, 250B+:n ja 450B+:n auringon voimalla latautuvaksi. 59 90 10142759 PRO Olli rengaseristin 25 kpl Ruuvattava eristin aitalangoille ja aitaköysille. Kestävä ja vesitiivis kotelo kantokahvalla. TUOTTEET SAATAVILLA MYYMÄLÄSTÄ JA VERKKOKAUPASTA hankk. a.fi AKKUPAIMEN CORRAL SUN POWER S10 349,KB381495 AKKUPAIMEN CORRAL SUN POWER S15 469,KB381491 AKKUPAIMEN CORRAL SUN POWER S30 569,KB381492 VAIN VERKKOKAUPASTA VAIN VERKKOKAUPASTA Kiinteillä aurinkopaneeleilla varustetuista Corral Sun power -paimenista löydät sopivan paimenen niin pienille kuin hieman isommillekin laitumille. Paimenien iskutehot: Sun Power S10 1 J, Sun Power S15 1,5 J ja Sun Power S30 3 J. 7 99 10153117 OLLI Tarvikevyö Kätevä, monikäyttöinen tarvikevyö kestävää polyesteriä. 25 kpl/pss. Kaksi eri käyttötehoa ja älykäs akun käytön hallinta varmistavat paimenen toiminnan myös huonommalla kelillä
– Mietinnässä on muun muassa uusi kotimainen hallisarja syksyyn ja alkutalveen, josta voisi karsia mukaan Horse Show’hun. Göteborg on vuosikausia ollut aina viimeinen kilpailu ennen finaalia, eli käytännössä Länsi-Euroopan liigan oma finaali. Yhdistettynä viikkoa ennen hypättävään Göteborgin kilpailuun, arvokkaita pisteitä on Skandinaviassa runsaasti jaossa finaalia tavoitteleville. Ajankohdan siirtyminen avaa kiinnostavan näkymän myös kotimaisen kisakalenterin kehittämiseksi. Valtteri Gundersby tarttuu uuteen tehtävään 7. – Valtteri on juristi, kilparatsastaja ja kolmannen sukupolven hevosmies, parempaa Horse Show’n kehittäjää ja vetäjää ei varmasti löydy! Muistelen, että olin itse suunnilleen Valtterin ikäinen, kun perustimme Horse Show’n, Tom toteaa, juristi itsekin. Mutta mitä tekee Tom, Mr. Ensi syksy ollaan vielä Jäähallissa, mutta syksyn 2025 HIHS siirtyy vuoden 2026 talveen. Valtava tila tarjoaa mahtavat mahdollisuudet tapahtuman kehittämiselle. Paula Rintamaa Helsinki International Horse Show Messukeskuksen tiloihin tutustumassa Tom Gordin, FEI:n edustaja Louis Konickx ja Valtteri Gundersby. Nyt aukesi vihdoin sopiva aikaslotti juuri helmi-maaliskuun vaihteessa, Tom iloitsee. kesäkuuta. Meillä on jo useita vuosia ollut huoli siitä, että Horse Show’lla ei ole ollut pysyvää kotia. On aika siirtää tapahtuma jonkun nuoremman ohjaksiin. Messukeskus on ollut usein mielessä, mutta se on ollut erittäin varattu. – Helsingissä ovat jaossa viimeiset maailmancupin pisteet, mikä tarkoittaa sitä, että maailman huiput varmasti haluavat tulla Helsinkiin. Aika järisyttäviä uutisia, Tom Gordin. Horse Show. 67 HIPPOS 4 • 2024. – No kyllä. FEI:n edustaja kävi Helsingissä tutustumassa Messukeskuksen huikeisiin uusiin puitteisiin ja oli tyytyväinen näkemäänsä, Tom kertoo. – Tämähän on vähän kuin kotiinpaluu, ensimmäiset 13 vuotta Horse Show järjestettiin Messarissa. Ja nyt sinne saatiin pysyvä koti HIHS:lle. Sopimus kattaa kymmenen vuotta sekä viisi optiovuotta. Se on tuonut epävarmuutta moneen asiaan. Helsinki isännöi jatkossa viimeistä ja ratkaisevaa osakilpailua Länsi-Euroopan liigassa, josta jaetaan viimeiset paikat kaikkien liigojen yhteiseen loppufinaaliin. – Olen sitoutunut jatkamaan mukana seuraavat kolme vuotta, kahden Messukeskuksen tapahtuman yli. Johtoryhmässämme on jo pitkään ajateltu, että alamme kaikki olla jo melko iäkkäitä. Helsinki International 23.–27.10.2024 Isoja muutoksia Helsinki Horse Show’ssa Aika, paikka ja vetäjä vaihtuu I sot uutiset pähkinänkuoressa: Helsinki International Horse Show siirtyy Messukeskukseen vuonna 2026 ja ajankohta vaihtuu helmi-maaliskuun vaihteeseen. Valtterista tulee myös järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, mistä asemasta Kristian ”Kicki” Nyman siirtyy kunniapuheenjohtajaksi. – Göteborg otti Helsingin ajankohdan siirtymisen hyvin vastaan, pienen ”diskuteeraamisen” jälkeen. Jäähallihan on menossa remonttiin. – Ajankohta siirtyy pois syksystä nimenomaan sen takia, että Messukeskuksessa vapautui ainoa sopiva aikaslotti juuri talvella. Ajankohta on urheilullisesti todella jännittävä. Tänä syksynä nautitaan vielä viime tunnelmista Jäähallin täysissä katsomoissa, talvella 2026 nähdään Messukeskuksen hienoissa tiloissa. Messukeskuksessa on noin neljä kertaa enemmän tilaa kuin Horse Show’lla on Jäähallissa. Valtteri Gundersby aloittaa tapahtuman järjestelyistä vastaavan BCM:n toimitusjohtajana Tom Gordinin jatkaessa tapahtumajohtajana
Gumbölen Ratsastuskeskuksessa Espoossa asuessaan Hurraa harjoitteli hoitajansa kanssa helppoja ja mukavia tehtäviä, kuten ”maahankaivettuja” esteitä tai Working Equitation -tehtäviä. Seurallinen ja monipuolinen Hurraa on sopinut hyvin Minnan kaikkiin elämäntilanteisiin. Yhteistä taivalta on kuljettu 18 vuotta ja matka jatkuu. Happy athlete -tuomari Tuire Kaimio puolestaan antoi paremmat pisteet, koska Hurraa oli niin onnellisen näköinen ilman kokoamistakin, Minna nauraa. – Kun aiempi rakas hevoseni menehtyi, kysäisin Ruutsaloilta löytyisikö heiltä joku minulle sopiva, ja löytyihän sieltä Hurraa, Minna muistelee alkutaivalta viitaten hevoskauppias Juha Ruutsaloon. Toisin kävi. Minna kisasi 5-vuotiaan Hurraan kanssa muutamia Helppo A-luokkia. Erityisen mukavat muistot jäi vähän myöhemmin tuttavan 40-vuotisjuhlien leikkimielisistä koulukisoista, joissa ratsukkojen itse valitsemat radat tuomaroitiin sekä perinteisin että iloisen urheilijan ”happy athlete”pistein. E läinlääkäri Minna Viitasen pian 22 vuotta täyttävän oldenburgruuna Hurraan piti olla alun perin välihevonen, kunnes Minna löytäisi ”sen oikean”. – Ajattelin, ettei Hurraa ole mikään kummoinen liikeihme, mutta terve ja ihan ok, joten pidän sen hetken ja myyn kohta pois uuden tieltä. – Eli Hurraa olisi tosi hyvä palkintojenjaossa, mutta Hurraalta puuttuu se, mitä tarvitaan, jotta palkinnoille pääsee, Minna hymyilee. Sen verran hyvä, että pääsimme Ruskeasuolle Jannen valmennukseen, ja tarpeeksi huono, että sillä voi käydä rannalla, sänkkäreillä ja raviradalla paahtamassa täyttä laukkaa, Minna naurahtaa. Hurraa – mikä hevonen! Esi tte l ys sä Riitta Kosonen Minna Viitasen kotialbumi 68 HIPPOS 4 • 2024. Eipä silti, Hurraa on taipunut moneen, Minna on siedättänyt sen myös taputusääniin ja lippuihin. – Hurraa onkin hevonen, jonka kanssa on ollut helppo tehdä kaikenlaista, mutta ilman suuria saavutuksia, kiteyttää Minna pitkää yhteiseloa Hurraan kanssa. Hyvän mielen hevonen moneen menoon Pikkuhiljaa Minna tykästyi Hurraaseen. – Hurraa on hauska kombinaatio. Liikkeetkin näyttivät paremmilta ratsastaessa kuin karsinassa katsellen. – Hurraa saattaa olla Suomen lahjattomin esteratsu, mutta se tykkää painella yli matalista esteistä, Minna toteaa. – Koulutuomari Anders Sucksdorff totesi kokoamisasteen jääneen kovin puutteelliseksi. Mikään parkettien partaveitsi Hurraa ei ole, mutta se oppi Janne Berghin valmennuksessa gp-liikkeet passagea lukuunottamatta. Minna ja Hurraa suorittivat Vaativa A-radan
Kouluratsastus onnistuu, maastoilu käy, samoin lastaaminen. Yksi kavionsisäinen jännevammakin parani täydellisesti. 69 HIPPOS 4 • 2024. Tällä hetkellä Snettansin tallilla Espoossa asuva Hurraa laitetaan kesällä tilavalle laitumelle, josta koetetaan löytää talveksi sen hyväksymä tarhakaveri. Seurallinen Hurraa ei vähästä hätkähdä Hurraa on kovin seurallinen hevonen, joka pitää harjaamisesta ja tulee tarhaa siivotessa pyörimään ympärille. – Kaikkein eniten Hurraa nauttii metsälenkeistä, joille mennään käyskentelemään koirien kanssa heppa riimutettuna ilman satulaa. Maastossa liikkuminen on miellyttävää, sillä Hurraa ei pelkää autoja eikä rätiseviä tielläliikkujia. Myös Minnan lapset ovat tutustuneet hevosiin Hurraan avulla. Hurraan elämä näyttää jatkuvan terveenä ja tyytyväisenä. Tervaskanto hevoseksi Hurraa on ollut koko elämänsä ajan erittäin terve. – Hurraa todisti olevansa aito saksalaismies, joka pelkää maailmassa eniten kotitöitä, Minna nauraa. Kuva Kirsi Helenius. Pelästymiset ovat harvoja. – Eli ehkä Hurraa onkin se lopullinen elämäni hevonen ja mikäs siinä, kun kaikki sen kanssa on helppoa ja yksinkertaista. Minna haluaisi elämäänsä ehkä vielä yhden hienon kouluhevosen, mutta aikoo pitää vain yhtä hevosta kerrallaan. – Hurraa on nimittäin herkästi aika komentelija, joka päättää kuka saa syödä ja milloin, ja että ainakin Hurraa syö, Minna tuumii. Työntekoon kentällä Hurraa suhtautuu sen sijaan hieman varauksellisesti. – Hurraa taipui mainiosti lasten ratsuksi, tosin lasten taitojen ja vaatimusten kasvaessa se saattoi muuttaa mielensä ja palata maastoretkeltä satula tyhjänä ratsastajasta, Minna muistelee. Primus-tallin sijaitessa aikanaan Cypiksellä, Hurraan aiemmalla kotitallilla, Hurraa säikähti, kun Tirli-kahvilasta pöläytettiin matoista pölyt pihalle. Myös ruoka maittaa nirsoilematta, mukaan lukien perheen joulukuusi. Ja jos haluaa tuoda hevosen omaan mökkipihaan, sekin onnistuu, Minna kiittää hevoskaveriaan. Hyvässä hoidossa, sopivalla ruokailulla ja riittävällä liikunnalla Hurraalla voi olla vielä monta hyvää vuotta edessä
O Y T R E X E T F I N L A N D A B Työkalut, tarvikkeet, työvaatteet, suojaimet, varaosat... Meiltä myös painatusja brodeerauspalvelut. HUIT TINEN | KIVINIIT T Y.NET | SAS TAMAL A. VIRALLISET EDUSTUSVAATTEET, SEURAVAATTEET, KANNATUSTUOTTEET
HUIT TINEN | KIVINIIT T Y.NET | SAS TAMAL A. VIRALLISET EDUSTUSVAATTEET, SEURAVAATTEET, KANNATUSTUOTTEET. O Y T R E X E T F I N L A N D A B Työkalut, tarvikkeet, työvaatteet, suojaimet, varaosat... Meiltä myös painatusja brodeerauspalvelut
Riitta Kosonen Mia Honkavuori Pararatsastus etenee askellajiratsastukseen Anette Korhonen ja Hrisla Från Stenholmen Vihdissä kilpailuissa. P a r ar ats a s t u s H attulalaiset äiti ja tytär Mia Honkavuori ja Anette Korhonen tekevät uraauurtavaa työtä viedessään pararatsastusta askellajiratsastukseen. – Vammansa vuoksi Anette ei pysty käyttämään pohkeitaan ”perinteiseen tapaan”, mistä issikkamme ensin hämmentyi ja vähän panikoituikin. – Ratsastuksessa on parasta se, että saa viettää aikaa hevosten kanssa, Anette hymyilee. 72 HIPPOS 4 • 2024. Kipinä islanninhevosiin syntyi, kun tallia vuokrasivat issikkaammattilaiset Martta Uusitalo ja Sandy Carlsson. Lisäksi se on rauhallinen ja haluaa miellyttää ratsastajaa, Mia ja Anette kertovat. Islanninhevonen soveltuu molempien mielestä loistavasti pararatsuksi. Anette on menestynyt kisoissa hyvin, taskussa on viides sija viime vuoden SMkisojen A-finaalin tölttija nelikäyntiluokissa. Tuomari kiitteli kisan jälkeen sekä ratsastusta että hevosen iloista ja tyytyväistä olemusta, Mia iloitsee. Islanninhevonen on hyvä pararatsastushevonen Mialla on taustaa esteratsastuksessa, joten omalle tallille hankittiin ensin puoliverihevosia. Pienin avuin ratsastus tuntuu hevosestakin hyvältä. Kilpaillessaan Anette käyttää synnynnäisen jalkavammansa vuoksi erilaisia apuvälineitä. Anette kokeili Uusitalon islanninhevosta ja menestyi kisoissa niin lupaavasti, että tytölle hankittiin oma issikka, ja kohta toinenkin. Mia Honkavuori on avainpaikalla kehittäessään askellajiratsastuksen pararatsastustoimintaa. Myös räätälöintiä tarvitaan, sillä esimerkiksi nopeatempoiset passiluokat tai ryhmäratsastus eivät käy kaikille. Mia toimii aktiivisesti sekä Suomen Ratsastajainliiton pararatsastuskomiteassa että Suomen Islanninhevosyhdistyksen urheiluvaliokunnassa ja maajoukkuetyöryhmässä. Tällä hetkellä pararatsastajat kisaavat avoimissa luokissa erinäisin vamman edellyttämin apuvälinein, mutta syksyllä on tarkoitus kehittää lajiin erilliset pararatsastusluokat. – Tätähän ratsastus on parhaimmillaan: pieniä apuja ja onnellisia hevosia! Anette nauttii ajasta hevostensa kanssa. – Issikka on pienikokoinen ja mukavaaskelinen, mutta silti vahva. – Toivomme Anetten esimerkin kannustavan pararatsastajia osallistumaan avoimiin luokkiin vammaluokittelun kautta. – Syksyn aikana on tarkoitus keskustella pararatsastuksesta askellajiratsastuksessa avoimissa luokissa kerättyjen kokemusten pohjalta. Askellajiharjoituksia kevennetään lepopäivillä ja rentouttavilla maastolenkeillä. Luokittelu on helppoa ja apuvälineet huomaamattomia, Mia kannustaa. Askellajiratsastus on monipuolinen laji, jonka viisi askellajia sopivat periaatteessa hyvin pararatsastukseen. Myös tänä vuonna Anette karsiutui mukaan SM-kisoihin molemmilla hevosilla. Yksitoistavuotias Anette kilpailee toistaiseksi pararatsastajana avoimissa luokissa. Mian tytär Anette on pararatsastaja ja innokas islanninhevosharrastaja, joka myös kilpailee. Erityisesti he pitävät islanninhevostensa luonteesta. – Anette voitti keväällä askellajiratsastuksen avoimen luokan, jossa hän kilpaili apuvälineiden kera juniorina seniorien seassa. Vuoteen 2025 mennessä on tarkoitus laatia lajikohtaiset säännöt, joiden mukaan muodostetaan pararatsastusluokat, Mia suunnittelee. Pikkuhiljaa tamma oppi lukemaan Anetten pieniä avuja ja toimii nyt kuin unelma. Ratsuina Anettella on kaksi omaa islanninhevostammaa, kahdeksanvuotias Suomessa syntynyt Àsynja Fra Träskbäck ja yhdeksänvuotias Ruotsista ostettu Hrisla Från Stenholmen
Lempeydestä, lepertelystä, lämpimistä sukista ja loputtomasta sitkeydestä. Meille se on jo lähempänä elämäntapaa ja kuvaa sitä mahtavaa, kannustavaa yhteisöä, jonka tätiratsastajat yhdessä muodostavat! Se tarkoittaa myös oman epätäydellisyyden tunnustamista, siihen riittävällä lämmöllä ja huumorilla suhtautumista, uusien kokemusten etsimistä ja sopivissa määrin itsensä haastamista. Se kuvaa mielestämme hyvin sitä, miten tuhannet tädit ympäri Suomen uskaltavat heittäytyä harrastamaan juuri niin kuin hevosystävämme meille opettavat: lämmöllä, läsnäollen, syrjimättä. TÄTIYHTEISÖSSÄ ON VOIMAA Iida Savijoki K olu mni 73 HIPPOS 4 • 2024. Hengailusta, halailusta, hyvistä eväistä ja huumorista, Ilosta, innosta, ihanista hevosista ja iltatallin rauhasta. Tätiratsastus ei tarkoita pelkästään ratsastusta. Yhdistävä tekijä on kaikille rakas harrastus. Uskallamme myös väittää, että itsensä tätiratsastajaksi identifioiva on sitä ylpeydellä – katsomatta ikää, harrastusvuosia, taitoa, sukupuolta tai mitään muutakaan toissijaista seikkaa. Haukkumasanat eivät kuulu tallille, joten ei tehdä tätiratsastuksestakaan rumaa sanaa! Kirjoittajat ylläpitävät @tatiratsastajat-nimistä Instagram-tiliä ja harrastavat ratsastusta yhdessä Tuomarinkylän Ratsastuskoululla. Sellaisilla asioilla, jotka tuntuvat kuitenkin itsestä mukavilta. Ja mikä parasta, kuulumisten vaihto ennen tuntia ja tunnin analysointi eli tätilyysi tunnin jälkeen ovat mitä parasta oheistoimintaa turpaterapian rinnalle! Meille tätiratsastus tarkoittaa talliporukkaa, jonka kanssa on hauska viettää aikaa myös ratsastustuntien ulkopuolella, lähteä yhdessä seuraamaan kisoja (eli ratsaamaan kisabuffaa), leirille tai vaikkapa ulkomaille ratsastusvaellukselle. Mistä on tyytyväiset tätiratsastajat tehty. Varmasti kaikki voimme allekirjoittaa väittämän, että tallilla ja ylipäätään hevostelun lomassa syntyy ihmissuhteita, joita ei välttämättä muussa elämässä syntyisi. Tallilla mekin toisiimme tutustuimme, ja huomasimme yhdessä ja positiivisella asenteella tekevämme harrastuksestamme vielä hauskempaa! Tätiyhteisöstä saa voimaa ja kannustusta, mutta myös empatiaa, jos joskus huonosti menneen ratsastuksen jälkeen sitä tarvitsee. Olemme tätiratsastajia ja ylpeitä siitä! Tästä kertoo tekstin alussa näkyvä ote on runosta Oodi Tätiratsastajalle, joka kirjoitettiin somessa, yhdessä tätiyhteisön voimin. Tätä olemme pohtineet sekä keskenämme että myös somen kautta muodostuneen tätiyhteisön kesken. Tätiratsastus on terminä aivan syyttä saanut kovin negatiivisen sävyn, ja sitä käytetään niin omaa kuin muiden ratsastusta ja harrastamista aliarvioivasti kommentoidessa. Mitä tätiratsastaja oikeastaan tarkoittaa, ja mitä on tätiratsastus. Kakanmätöstä, kannustuksesta, kavereista ja kömmähdyksistä. Määritelmiä voi olla yhtä monta kuin tätejäkin, mutta yhdistävä tekijä näissä kaikissa positiivisuus: tapa harrastaa, harjoitella ja käsitellä asioita myönteisen kautta. Tallilla pukeudutaan talliunivormuun, unohdetaan tittelit, musiikkimaut ja ideologiat
Senioreiden mestaruus ratkotaan FEI:n kahden tähden eli 120 kilometrin luokassa, juniorit ja nuoret ratsastavat yhden tähden eli 100 kilometrin matkan. Ypäjällä järjestettiin samaan aikaan matkaratsastuksen maajoukkueen Nordic Master -kilpailuun tähtäävien ratsukoiden leiri sekä uusien matkaratsastusvalmentajien koulutus. M atkaratsastajat kokoontuivat toukokuun lopussa Hevosopistolla tehoviikonlopun merkeissä. Ratsukon tavoitteena pitää olla siirtyminen kansainväliselle tasolle vuoden tai kahden sisällä. Kahden valmentajan voimin maajoukkueessa Matkaratsastuksen maajoukkuetoiminnalla on yksi erityispiirre: virallisia valmentajia löytyy kaksi. Ratsukot kokoontuivat Ypäjällä kilpailuun valmistavan leirin merkeissä. M a t k ara ts a s t us 74 HIPPOS 4 • 2024. Nina Mickelsson huolehtii hevosten valmennuksesta yhdessä eläinlääkärin kanssa ja Nea Mickelsson keskittyy puolestaan ratsastajiin. kesäkuuta Tanskan Lemvigissä. Senioreiden mestaruuksiin tähtää Nea Mickelsson hevosellaan Tersox ja junioreiden ja nuorten mitaleista lähtevät mittelemään Linda Lampinen ja Abdullah sekä Tilda Vainio ja Virkun Vappu. Ratsukko tähtää yhden tähden kilpailuun. Ohjelmassa oli luentoja, henkilökohtaisia tavoitekeskusteluja sekä hevosten ja ratsastajien fysiikkaa mittaavia harjoitteita. Mukaan maajoukkuetoimintaan voi hakea kesken kaudenkin, kun vaadittava tulostaso täyttyy. Junioreilla ja nuorilla vaatimuksena on noviisikvaalaus ja aluevalmennuksiin edellytetään, että ratsukko kilpailee aluetasolla. Aikaisemmin PM-kilpailuna tunnettu mestaruuskisa sai uuden nimen, kun mukaan on kutsuttu Suomen, Tanskan, Norjan ja Ruotsin lisäksi myös Viro, Latvia ja Liettua. Senioreilla pääsyvaatimuksena on kansallinen 80 kilometsin kilpailutulos sekä noviisikvaalaus, joka on kahdesti 40–70 kilometrin matka sekä 80–100 kilometrin matka. Matkaratsastuksen maajoukkuetoimintaan kuuluu tällä hetkellä viisi junioria ja nuorta ja kuusi senioria. Suomesta kilpailuun valmistautuu tällä hetkellä neljä ratsukkoa. Harjoitusta seuraamassa olivat maajoukkuevalmentajat, ratsukoiden henMatkaratsastuksen tehoviikonloppu Ypäjällä Roosa Salonpää Olli-Pekka Salopää Linda Lampinen ja Abdullah. Aluevalmennukset toimivat aktiivisesti maajoukkuetoiminnan yhteydessä. Nordic Master -kilpailuksi nimetty Pohjoisja Baltianmaiden mestaruuskilpailu ratsastetaan nyt ensi kertaa juhannuspäivänä 22. Vauhtikestävyyttä ja laukanvaihtoja Maajoukkueleirillä hevosten kuntoa testattiin lauantaina vauhtikestävyysharjoitteella, joka suoritettiin tasavauhtisessa laukassa Ypäjän raviradalla joukkueen eläinlääkärin tarkastuksen ja pitkien alkuverryttelyjen jälkeen. Lisävahvistuksena Tanskaan lähtee myös Minna Koistiainen hevosellaan Rania del Rieral
Jokainen hevonen suoriutui kuntotestistä moitteettomasti ja ratsukot osoittivat olevansa valmiita Nordic Masterkilpailuihin. Sunnuntaina vuorossa oli ratsastus maneesissa pääteemana laukanvaihdot. Lopuksi tehtiin pitkiä ja syviä venytyksiä, jotka kohdistettiin ratsastajille tyypillisesti heikkoihin kohtiin. Niissä käytiin läpi jokaisen ratsukon ja tiimin vahvuuksia, kehittämiskohteita ja tulevaan Nordic Master -kilpailuun liittyviä tavoitteita. Yhdessä pohdittiin niin henkilökohtaisia kuin koko joukkueen yhteisiäkin tavoitteita. kilökohtaiset valmentajat, joukkueen eläinlääkäri ja joukkueenjohtaja sekä ratsukoiden huoltojoukot. Matkaratsastajien leiri sisälsi myös ratsastajan fysiikkaa tukevia harjoitteita, jotka tehtiin Ypäjän viitostallin kuntosalissa. Ihannetilanteessa hevonen pystyy vaihtamaan laukan vauhdissa siirtymättä raviin. 75 HIPPOS 4 • 2024. Matkaratsastuksessa ratsastajan fyysinen kunto korostuu entisestään, kun itse kilpailusuoritus voi kestää kokonaisuudessaan taukoineen jopa 12 tuntia. Matkaratsastuksessa ratsastajan on huolehdittava siitä, että hevonen käyttää itseään tasaisesti koko pitkän suorituksen ajan. Epätasaisesti itseään rasittava hevonen voi olla herkempi erilaisille ontumille, jotka johtavat luonnollisesti kilpailusuorituksen hylkäämiseen. Laukkaa sekä myös kevennystä ravissa on vaihdettava kilpailusuorituksen aikana tasaisin väliajoin, jotta hevonen rasittuu matkan aikana mahdollisimman tasapuolisesti. Matkaratsastuksessa ratsastajan fyysinen kunto korostuu entisestään, kun itse kilpailusuoritus voi kestää kokonaisuudessaan taukoineen jopa 12 tuntia. Kilpailupaikkana Tanskan Lemvig on jo osalle suomalaisista tuttu, mikä tulee olemaan joukkueelle suuri etu. Ypäjän saliharjoitteet sisälsivät ratsastajien motoristen taitojen vahvistamista, keskivartaloa tukevan yhdeksän liikkeen lankkuhaasteen sekä ylävartaloa vahvistavia käsipainoharjoitteita. Tilda Vainio ja Virkun Vappu. Nordic Master -kilpailujen tuleva joukkue. Kohti kesän mestaruuskisoja Matkaratsastuksen maajoukkuetoiminnan leiri päättyi ratsukkokohtaisten tiimien palavereihin. Vasemmalta oikealle Minna Koistiainen, maajoukkuevalmentaja Nina Mickelsson, Linda Lampinen, joukkueen eläinlääkäri Johanna Bäckström, maajoukkuevalmentaja Nea Mickelsson, joukkueenjohtaja Kai Torp ja Tilda Vainio. Laukanvaihdot ovat matkaratsulle tärkeitä harjoitteita, joiden merkitys korostuu kilpailusuoritusten aikana
Ajan hengen mukaisesti somesta löytyi lähes joka päivä hänen päivityksiään. Se luento-osuus olisi paikallaan tänäkin päivänä. Matti oli kehittäjä. Matin valtava sitoutuneisuus ja rakkaus lajiin sytytti meistä monet toimimaan ratsastuksen hyväksi. Hän oli yksi niistä, joiden ansiosta Niihamassa seisoo tänä päivänä Tampereen Ratsastuskeskus. Esteratsastuksen puheenjohtajatuomarina ja ratamestarina sekä kansainvälisenä FEI:n stewardina Matin kalenteri täyttyi pitkiksi ajoiksi eteenpäin seurakilpailuista aina kansainvälisille areenoille. Käytöstavat ja hevosten hyvinvointi olivat Matille sydämen asia. O n jotakin, mitä pitää ikuisena, eikä se sitten kuitenkaan ole. Hän nautti laajaa arvostusta hienon lajimme parissa, kaikkialla. Voimat kuitenkin ehtyivät kevään aikana ja suru-uutinen saavutti meidät kesken kauniin kisapäivän. Matti teki pyyteettömästi seuratyötä vuosikymmeniä. Matti oli aina kannustava, innostava ja sydämellinen. Hän oli aktiivisesti mukana laatimassa ja kouluttamassa estesääntöjä. Matin sääntöja lisenssikoulutuksissa oli mukana aina TTT eli Tavat ja Taidot takaisin -osio. Kilpailunjohtajana hermoilin, mutta Mattipa oli jo soittanut kaimansa Kulkkaan Matin loka-autoineen imemään vedet kentästä. Matti koulutti lukemattoman määrän hevosihmisiä toimihenkilöiksi, ja oli arvostettu oppi-isä monelle sukupolvelle – myös minulle. Jossain välissä Matti kävi ostoksillakin ja toi pistolapiot, joilla talkoilijoiden ja kisaajien kanssa työstimme vedelle patoja. Matin pitkään uraan ratsastuksen parissa kuuluivat myös luottamustoimet SRL:n hallituksessa ja sittemmin varapuheenjohtajanakin. Yhteistyö Matin kanssa oli hienoa yhdessä tekemistä. Koulutukset olivat aina mielenkiintoisia, Matti osasi pitää kuulijat tarkkaavaisina. Järjestimme esteratsastuksen GP-kisat Tampereella vuonna 2016. Elämän mittainen hieno matka oli tullut päätökseen. Matti kehitti Kipan edeltäjän, PC-tuomarijärjestelmän, joka toimi pitkään kisaohjelmistona. Matti, kotoisemmin ”M6”, teki merkittävän ja pitkän uran ratsastuksen hyväksi. Matti seurasi vielä viime vuonna aktiivisesti kisoja ja osallistui seuramme tapahtumiin. Jäljelle jää suru ja kiitollisuus. Kuinka ollakaan, aamulla seisoimme sääriämme myöten sateen pieksemän kentän lammikossa, vain kaksi tuntia kilpailun alkuun. Matti Kuusi, Suomen Ratsastajainliiton ja Tampereen Ratsastusseuran kunniajäsen, on ollut yksi lajimme kivijaloista. Matille joka tason kisat olivat yhtä tärkeitä. Matin muistoa kiitollisena kunnioittaen, Irmeli Heliö, TRS IN MEMORIAM Matti Kuusi 1942–2024 76 HIPPOS 4 • 2024. Hänen aktiivisuutensa ja osaamisensa oli laajaa. Nykypäivän digimaailmassa hän surffaili suvereenisti. Tarinalla oli onnellinen loppu, kiitos Matin! Matin olemus olkihattuinen on piirtynyt ikuisesti mieleeni ja siellä se säilyy, lämmin auktoriteetti, joka osasi toimia rakentavasti tilanteessa kuin tilanteessa. Perintönä Matilta. It-ala oli yksi Matin intohimoista. Huumoria ei puuttunut hankalissakaan tilanteissa
Tuusulan Ratsastajat, Stable Nova, Hyvinkää, Kesäfinaali 20.–22.9. Dressage August Festival, Ypäjä 14.–15.9. Kenttäratsastus, ponit, Niinisalo 11.–14.7. Wääksyn Kartano, Kangasala 24.–26.5. Stable Nova, Hyvinkää, Finaali Molemmissa sarjoissa finaaliluokkia Helsinki International Horse Show´ssa! Kansainväliset kilpailut Suomessa 13.–16.6. Finnderby Festival, Ypäjä 26.–28.7. Vikellys, Ypäjä Pohjola-sarjat POHJOLA GRAND PRIX -ESTESARJA 14.–16.6. Paratsastus, Husö, Helsinki 19.–21.7. Kouluratsastuksen joukkuemestaruus, Ypäjä 29.8.–1.9. Myrkyn Ratsukarnevaalit, Karijoki 30.8.–1.9. CDI3* Kouluratsastus, Ypäjä 1.–4.8. CAI2* Valjakkoajo, Ypäjä 23.–27.10. Askellajiratsastus, Ypäjä 13.–14.7. Helsinki International Horse Show, Jäähalli CSI5*-W ja CDI3* Esteratsastuksen maailmancup, kansainvälistä koulua ja paljon muuta Muita mestaruuksia ja kilpailuja 10.–14.7. Myrkyn Ratsukarnevaalit, Karijoki 13.–14.7. Kenttäratsastus, juniorit, Hattula 1.–4.8. Esteratsastus, Ypäjä 9.–11.8. Kenttäratsastuksen joukkuemestaruus, Pori 23.–25.8. Kouluratsastus, Woikoski, Mäntyharju 16.–18.8. Husö Dressage Weekend, Helsinki 23.–25.8. Suomen mestaruudet 13.–16.6. Suomenratsujen Kuninkaalliset, Ypäjä 29.11.–1.12. Esteratsastuksen hallimestaruus, Ypäjä Kesäolympialaiset, Pariisi, Ranska 27.–29.7. Suomenhevosten estemestaruus, Myrkky 10.–11.8. Pararatsastus Kisast udiot pystyy n! Kisakalenteri 2024 77 HIPPOS 4 • 2024. Kenttäratsastus 30.7.–4.8. Valjakkoajo, Ypäjä 8.–11.8. Kenttäratsastus, seniorit ja nuoret, Ypäjä 6.–7.7. Ypäjä Horse Show, Play Offs POHJOLA GRAND TOUR -KOULUSARJA 4.–5.5. Kouluratsastus 1.–6.8. Esteratsastuksen joukkuemestaruus, Solbacka, Nurmijärvi 2.–4.8. Esteratsastus Paralympialaiset, Pariisi, Ranska 3.–7.9. CPEDI3* Pararatsastus, Ypäjä 14.–16.6
Opinnäytetyössä saatiin laajempaa näkökulmaa eri askellajeista ja nopeuksista. Opinnäytetyön tulokset antavat uutta tietoa ratsastusasennoista, niiden mittaamisesta ja vertailuista. Te k n ol og i a L AB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelija JuusoVille Rautiainen selvitti opinnäytetyössään, miten ratsastusoppilaiden ja kokeneen ratsastajan ratsastusasennot poikkeavat toisistaan. Lisäksi opinnäytetyössä kiinnosti, miten hyvin ratsastussimulaattorit simuloivat ratsastusasentoa. Kirjallisuuskatsauksessa löydettiin tieteellistä näyttöä siitä, miten ratsastajien ratsastusasennot poikkeavat toisistaan eri kokemustaustalla. Tietoa voidaan hyödyntää ratsastuksen valmennuksessa ja jatkotutkimuksia suunniteltaessa. Ratsastusopiskelijoiden ikäjakauma vaihteli välillä 15–17 vuotta. Eroja ilmeni kootussa, lisätyssä ja keskikäynnissä, ravissa sekä laukassa. Tietoja kerättiin testauksessa kolmelta naispuoliselta ratsastusopiskelijalta ja yhdeltä kokeneelta kilparatsastajalta. 78 HIPPOS 4 • 2024. Lantion sivuttaissuunnan kallistuksessa kokeneen ratsastajan asento oli kallistunut oikealle ja ratsastusopiskelijoilla taas vasemmalle. Keskeisimmät tulokset asennossa havaittiin lantion sivuttaiskallistuksessa ja ylävartalon eteen sekä taakse kallistuksessa. Kuva AIRIDE 2022 -hanke. Aikaisemmissa tutkimuksissa eroja oli tarkasteltu pääasiassa ravin tai harjoitusravin osalta. Liikeanalyysipuvulla tehty rekisteröinti ja analysointi mahdollistavat tarkan liikkeiden seurannan ja sellaisten asioiden huomaamisen, joita ei välttämättä paljaalla silmällä näe. Teknologian kehittyessä erilaiset välineet tuovat uusia mahdollisuuksia ratsastuksen opetukseen ja valmennukseen. Opinnäytetyössä käytettiin liikkeiden analysointiin ratsastussimulaattoria ja liikeanalyysipukua. Mittauksissa käytetyt ratsastussimulaattorit olivat Harjun oppimiskeskuksen Racewood Eventing -simulaattori ja LUT-yliopiston kehittämä HORZIM-simulaattori. Opinnäytetyön tiedonkeruumenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta, fyysistä suorituskykyä mittaavia laitteita ja Xsens-liikeanalyysipukua. Liikeanalyysi mahdollistaa myös tarkan kehittymisen seurannan ja vertailun mallisuorituksiin. Ylävartalo oli kokeneella ratsastajalla kallistunut enemmän taakse ja ratsastusopiskelijoilla taas enemmän eteenpäin. Racewood Eventing -simulaattori ja Xsens-liikeanalyysipukua mittauksen aikana. Opinnäytetyö oli osa AIRIDE-hanketta, joka on LUT-yliopiston, LAB ammattikorkeakoulun ja Harjun oppimiskeskuksen yhteinen tutkimushanke ratsastuskoulutuksen kehittämiseksi. Hankkeen jatkotoimenpiteinä selvitetään, miten kyseisiä tuloksia voidaan hyödyntää ratsastuksen opetuksessa. Harrastusvuosia oli keskimäärin seitsemän vuotta. Teksti ja opinnäytetyön toteutus: LAB-ammattikorkeakoulu, Juuso-Ville Rautiainen, fysioterapeuttiopiskelija ja Kari Kauranen , fysioterapian opettaja Liikeanalyysistä osa ratsastuskoulutusta. Liikeanalyysin perusteella huomattiin, että kokeneen ratsastajan ja ratsastusopiskelijoiden ratsastusasento poikkesi lantion, rintakehän ja pään asennon sekä liikkeen osalta
Myös monivuotinen työ SRL:n vikellyskomiteassa ja HUJOssa tuo tehtävään perspektiiviä. – Joka paikkaan ehtivän hullun hommaahan tämä välillä on, Oona nauraa. Juoksutuksen rinnalle nousi nopeasti kilpailujen järjestämistä, ensin vikellysporukan omissa kisoissa Kangasalan Tavelassa, sittemmin SMja kansainvälisissä kilpailuissa. Oona on osallistunut vuodesta 2017 lähtien vikellyksessä kuusien SM-kisojen ja kaksien kansainvälisten kilpailujen järjestämiseen. – Vapaaehtoistehtävissä karttunutta osaamista on mukavaa hyödyntää uudessa työssäni, iloitsee Hevosopiston kilpailukoordinaattori, ratsastuksenopettaja Oona Pekkala. Kisojen lopussa Oona organisoi palkintojen jaon ja päivä päättyi maneesiin lanaukseen. Päivän lomassa Oona ruokki ja kävelytti kisahevosensa. Esimerkiksi toukokuun kansainvälisissä CVI Finland -kilpailuissa Oona ahersi sekä hevosten, kilpailijoiden että tuomariston parissa. Vikellyksen SM-kisat on vuodesta 2018 lähtien kisattu SRL:n vikellyskomitean järjestäminä Ypäjällä. K angasalalainen Oona Pekkala on ahkeroinut jo kymmenisen vuotta vikellyksen vapaaehtoistyössä. Oona on toiminut komiteassa useita vuosia, viimeiset kaksi vuotta puheenjohtajana tukien maajoukkuetoimintaa ja auttaen kisojen ja valmennusleirien järjestelyissä. Tyypillinen kilpailupäivä Vikellyksen kisapäivät ovat täynnä monipuolista toimintaa. – Lähtölistojen arvonta ja sovittelu on vikellyksessä taidelaji, koska osa kilpailijoista kisaa useita luokkia, osalla on sama juoksuttaja ja osalla saattaa olla vaikkapa sama vikellysvyö. Onneksi apua saa ”vikellysperheeltä”. Nyt Oona juoksuttaa sekä omaa että muiden hevosia esimerkiksi leirien ja kilpailujen yhteydessä. Vikellyksen monitoimija Oona Pekkala Riitta Kosonen Sonja Holma Anna Kivistö, Atterupgaards Marlene II ja Oona Pekkala MM-kisoissa 2022. V a p aa eh t o i n e n 79 HIPPOS 4 • 2024. Myös vikellyskilpailijat saivat päivän mittaan runsaasti tsemppiä ja kannustusta. – Saamme monipuolista jatkumoa, jos vikeltäjät jatkavat kilpauran jälkeen lajin muissa tehtävissä, Oona näkee. Tammikuussa Oonan hevoselämässä avautui uusi sivu Hevosopiston kilpailukoordinaattorina. – Huomasin vikeltäjien olevan kivaa porukkaa, jolla on pulaa mahdollisista vikellyshevosista, Oona muistelee. Seitsemännet SM-kisat ja kolmannet kansainväliset ovat parhaillaan työn alla. Kilpailujen monitoiminainen Oonan toiminta vikellyksen parissa käynnistyi juoksuttajana vuonna 2015, jolloin hän tarjosi omaa hevostaan vikellyskäyttöön. Myös vapaaehtoistyö vikellyksen hyväksi jatkuu. Pienen pojan äitinä hänellä on toisinaan kisoissa mukana oma lapsi. Kaikkiin tehtäviin tarvittaisiin lisää vapaaehtoistyöntekijöitä. – Autan myös perheitä löytämään vikellyshevosia ja totutan uusia hevosia lajiin, kertoo Oona, jolla on toimihenkilöoikeudet SRL:n vikellyksen juoksuttajakouluttajana. Lajin junioripainotteisuus on oiva kasvualusta. Autoin toimihenkilöitä avaamaan kilpailukanslian, vastaanotin ulkomaisia tuomareita, jotka olen kutsunut kilpailuun, ja valmistauduimme vet checkiin, jossa itsekin juoksin viiden juoksuttamani hevosen kanssa, Oona listaa. – Meillä on runsaasti uusia harrastuspaikkoja, kotimaan kisojen lähtömäärät ovat kasvaneet, mukaan on saatu aluemestaruustaso ja kansainvälisiin arvokilpailuihin on mukavasti pyrkijöitä, joista voi jo karsiakin, Oona summaa. Juniorien kanssa toimiminen on lähellä Oonan sydäntä. Lisää vapaaehtoisia kaivataan mukaan Vikellyksen kilpailutoiminta on kehittynyt Suomessa paljon. – Ennen hevostarkastusta ratsastin viisi hevosta, joista osaa myös juoksutin kilpailussa
Se elää kuitenkin edelleen muistoissa ja perinnetoiminnassa. Kirjan toinen osuus keskittyy hevosten hankintaan ostamalla kotimaasta ja ulkomailta, pakollisilla hevosotoilla sotiin sekä omalla hevoskasvatuksella. Hevoshankintojen kuvauksista saa mielenkiintoisen ajankuvan muun muassa hevosten määrästä, kunnosta ja vaivoista, jotka estivät palveluksen. Kirjan ensimmäinen osuus keskittyy tehtäviin, joita hevosille asetettiin sekä rauhan että sodan aikana. Kirjassa valottuu myös sotilashevosten ja varuskuntien tärkeä rooli, kun siviiliväestö nousi aikanaan ratsaille ja ratsastuksesta kasvoi suosittu koko kansan harrastus 1960ja 70-luvuilta alkaen. Ne liikuttivat sekä ratsuväen, tykit, tarvikkeet, muonat ja haavoittuneet. Kirjan tilaukset: ketteratkirjat.fi/kirjat/45192 Sotilashevoset itsenäisyytemme aikana Sonja Holma K i rja esi tte ly SRL:n Horse & Rider Sinä olet tärkeä -seminaari Tampereella 31.8. Seminaari on avoin seurojen SRL-jäsenille sisältäen lounaan. Teoksen viimeisessä osuudessa kerrotaan, kuinka moottoriajoneuvot syrjäyttivät hevosen sotaväessä. Hevosia totutettiin mm. ”Pään ja kaulan kohoasento on kokoamisen seuraus eikä sen päämäärä.” Koulutuksessa ja hevosten käytössä esimerkiksi tykkivaljakossa korostettiin hyvää hevostuntemusta. Sosiaalisen median vaikuttaja Kaktu Kuparinen nostaa esille positiivisen vuorovaikutuksen voiman hevosharrastuksessa ja kuinka käsitellä sosiaalisen median monia puolia. ”Jos sotilas ei voinut kertoa murheistaan toiselle, niin hevoselle kylläkin.” Arvokkaista hevosista pidettiin huolta, ja ne opettivat ihmiskumppaneilleen puolestaan rohkeutta, vastuuntuntoa ja ystävällisyyttä – kasvattaen myös huumorintajua. Kirjan lopussa on hieno kunniagalleria kilpailuissa menestyneille sotilashevosille. ”Hevosella on kolme etua, joita ei mikään moottoriajokki päihitä: sieto kulkea siellä missä mieskin, kyky olla äänetön ja taito käyttää kotimaista polttoainetta.” Hevosten koulutus armeijan tarpeisiin on kiinnostava osuus, josta löytyy paljon myös nykyratsastuksessa käytettäviä ajatuksia. Itsenäisyytemme alussa hevoset olivat sotaväelle välttämättömyys. Ne antavat mielenkiintoista tietoa hevosista sotaväessä, myös hevosten pidosta, hoidosta ja käytetyistä varusteista. Paikkoja rajoitetusti. ajoneuvojen ja soittokunnan ääniin asettamalla konkarit pelokkaiden eteen. Hevoselta edellytettiin hyvän terveyden ohella ”voimakkuutta, nopeutta, kestävyyttä, rauhallisuutta ja kärsivällisyyttä.” Miehet kokivat hevosen asetoverina, johon muodostui vahva side. Näitä historiallisesti merkittäviä askelia soisi valotettavan vielä enemmänkin. Sotilashevosen tarina päättyi lopullisesti vuonna 1994 eli tasan 30 vuotta sitten. Ilmoittautumiset ja tarkemmat tiedot: tapahtumat.ratsastus.fi 80 HIPPOS 4 • 2024. Hyvän huollon ja pätevän hoitohenkilöstön merkitys oli suuri, kun hevostappiot onnistuttiin pitämään minimissä. Nuoren hevosen opetuksessa oli olennaista ”vanhan kertaus, hevosen kyllästymisen välttäminen ja oikean suorituksen palkitseminen.” Neljännessä osuudessa käydään läpi hevoshuollon merkitys aina ruokinnasta majoitukseen, terveydenhuoltoon, varusteisiin ja kengitykseen. P ekka Käyhkö on kirjoittanut ansiokkaan, kiinnostavan ja laajan katselmuksen hevosista puolustusvoimien käytössä, joka perustuu mittavaan tutkimustyöhön. Kirjassa on upea ja kattava kuvitus sekä paljon ennen julkaisemattomia kuvia. Ratsastajiin erikoistunut urheiluja työterveyspsykologi Anna Andersén puhuu seminaarissa mielen hyvinvoinnin valmentamisesta työja suorituskyvyn tukemiseksi. Sotien jälkeen motorisoidut ajoneuvot korvasivat pikkuhiljaa hevosen, mutta sillä oli edelleen käyttöä. klo 10.30–15 SRL järjestää hyvinvointiin keskittyvän seminaarin ratsastusseurojensa jäsenille Lapland Hotel Tampereessa. Mukana ovat myös upseerien hienot hevoset, kuten Mannerheimin Käthy. Seminaarissa keskustellaan SRL:n vuoden teemasta ”Jokainen on tärkeä” ja esille nostetaan myös yhdenvertainen ratsastus sekä vuorovaikutus
Uudet koulutukset alkavat syksyllä – sopivat sekä nuorille että aikuisille! 81 HIPPOS 4 • 2024. Aluevalmennus on suunnattu alueja kansallisella tasolla kilpaileville urheilijoille. Estelajistewardikoulutus, Kurikka 16.11. Valjakkoajon estetoimihenkilökoulutus, Savijärven Kartano 9.9. Käyttö ei vaadi erityisosaamista. Laitteiden myynti, leasing ja vuokraus käyttötukipalveluineen meiltä. SRL:n tapahtumakalenteri Toimihenkilökoulutukset Toimihenkilöt aktivoivat oikeutensa toimia kilpailuissa osallistumalla lisenssikoulutukseen. Stewardikoulutus uusille, Kurikka Lisätietoa toimihenkilökoulutuksista: ratsastus.fi/koulutus Muut koulutukset ja tapahtumat 26.9. www.laserwell.fi info@laserwell.fi Puh.040 035 8888 Laserlaitteita saatavilla eri aallonpituuksilla Irradia laserlaitteet vammojen, tulehdusten lihasongelmien, jännevammojen sekä kiputilojen hoitoon Superja tehopulssatut lääketieteelliset Irradia laserit MidCare / Midlite / Midlaser kotija ammattikäyttöön. työn ohessa henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Käyttö ei vaadi erityisosaamista. 16.6. Käyttö ei vaadi erityisosaamista. Eläinkuljettajakoulutus. Laitteiden myynti, leasing ja vuokraus käyttötukipalveluineen meiltä. Lisätietoa: ratsastus.fi > kilpailu-ja-valmennus > valmennus Irradia laserlaitteet vammojen, tulehdusten lihasongelmien, jännevammojen sekä kiputilojen hoitoon Superja tehopulssatut lääketieteelliset Irradia laserit MidCare / Midlite / Midlaser kotija ammattikäyttöön. SRL:n I-tason valmentajakoulutus, Ypäjän Hevosopisto 15.11. Kaupallisten eläinkuljetusten kuljettajien ja hoitajien koulutus ja koe, Hämeenlinna Tapahtumatiedot: tapahtumat.ratsastus.fi/tapahtumat Haku SRL:n maajoukkueja aluevalmennuksiin 1.7.–18.8. Irradian laserlaitteita käytetään monilla ravija ratsutalleilla, klinikoilla sekä terapeuttien ja hierojien vastaanotoilla. Maajoukkuevalmennus on suunnattu ratsukoille, joiden tavoite ja tulosennuste on kansainvälisen menestyksen saavuttaminen omassa ikäryhmässä lähimmän kahden vuoden aikana. Irradian laserlaitteita käytetään monilla ravija ratsutalleilla, klinikoilla sekä terapeuttien ja hierojien vastaanotoilla. SRL:n II-tason valmentajakoulutus, Ypäjän Hevosopisto 1.10. Laitteiden myynti, leasing ja vuokraus käyttötukipalveluineen meiltä. Opiskele joustavasti – esim. Irradian laserlaitteita käytetään monilla ravija ratsutalleilla, klinikoilla sekä terapeuttien ja hierojien vastaanotoilla. www.laserwell.fi info@laserwell.fi Puh.040 035 8888 Laserlaitteita saatavilla eri aallonpituuksilla Lue lisää ja hae heti www.axxell.fi/ammattina-hevoset AMMATTINA HEVOSET Kemiössä Axxell Brusabyssä hevosalan koulutukset! Hevostalouden perustutkinto – hevostenhoitaja, hevospalveluohjaaja ja ratsastuksenohjaaja Monimuotokoulutus lähiopinnot Kemiössä, etäopintoja ja työssäoppimista / oppisopimus. www.laserwell.fi info@laserwell.fi Puh.040 035 8888 Laserlaitteita saatavilla eri aallonpituuksilla Irradia laserlaitteet vammojen, tulehdusten lihasongelmien, jännevammojen sekä kiputilojen hoitoon Superja tehopulssatut lääketieteelliset Irradia laserit MidCare / Midlite / Midlaser kotija ammattikäyttöön
040 550 1273, markku.ylitalo@multi.fi Kaikki satulasepän palvelut, myös kotikäynnit • Uudet satulat ja muut varusteet, mittatilaustyöt Satulaseppä Satu Ritari Järvisentie 19, 61640 Ala-Valli puh. 041 4450 307 sopivatsatulat@gmail.com www.saturitari.fi Hopti-ruokintalaskurilla hevosen ruokinta kuntoon Hopti on Hevostietokeskuksen ruokinta-asiantuntijoiden kehittämä ja ylläpitämä kotimainen ruokinnansuunnitteluohjelma. Hoptista löytyy kattava määrä kaupallisia rehuja. Kysy lisää! Seuraa meitä Facebookissa ja instagramissa. Laskelmissa voi myös hyödyntää omien rehujen rehuanalyysitietoja. www.hevostietokeskus.fi 82 HIPPOS 4 • 2024. MK Paali Oy Kun laatu ratkaisee! Huippuheinän rinnalla tuotamme nyt myös erittäin ravinteikasta Mustakauraa. Tutustu Hoptiin skannaamalla QR-koodi. Evijärvi, p
Myynti: Hankkija, Lantmännen Agro, Vapon myyntipalvelu: ma–pe klo 8–16, 020 341 400 POIS TURPEETON HUOLI: MEILT Ä SIT Ä SAA Kuiva totuus on, että vaikka muilta loppuisi, me toimitamme edelleen laadukasta paremman palvelun kuiviketurvetta ympäri Suomen. Tuotteemme kysyntä onkin kasvussa, joten teethän tilauksesi hyvissä ajoin.
ticketmaster.fi helsinkihorseshow.fi Helsinki International 2024 2024 23.-27.10. HELSINGIN JÄÄHALLI 23.-27.10.2024 HELSINGIN JÄÄHALLI TM E lä m y ksiä j a S uu r ia Tu n t eit a J ää h a l li s s a!