1/ 20 15 68 th IIW Annual Assem bly Helsinki FINLAND 28 th June – 3 rd July 20 15 68 th IIW Annual Assembly & International Conference 28 th June – 3 rd July 2015 Helsinki, Finland International Conference on High Strength Materials Challenges and Applications 2 nd – 3 rd July 2015 Further information and online registration at www.iiw2015.com H EL S IN KI F I N L A N D IIW2015_198x235.indd 1 2.2.2015 13.29
Nykyaikaiset ja tehokkaat vannesahat sekä jäähdytetyt laikkaleikkurit takaavat nopean ja laadukkaan koekappaleiden läpimenon. AINEENKOETUKSEN ASIANTUNTIJA YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA Puh: 03 3124 5800 Fax: 03 3124 5858 Akkreditoitu (T027) rikkovan aineenkoetuksen laboratorio Rikkovan aineenkoetuksen peruspalvelut, kuten veto-, isku-, taivutusja kovuuskokeet Hitsauksen menetelmä-, tuotantoja pätevyyskokeiden testaukset Korroosiokokeet, ferriittija mikrokuonamääritykset VVaurioanalyysit Erittäin kattava analyysitarjonta Kauttamme myös NDT -palvelut Tarjoamme hitsauksen menetelmäja pätevyyskokeiden valvontaa, dokumentointia sekä konsultointia ENja ASME-standardien mukaan vankalla kokemuksella (IWE) Uuden esikäsittelyhallin myötä sahausja leikkauskapasiteetti on on kaksinkertaistunut. Uusi Secotom-50 leikkuri pienten näytteiden tarkkaan leikkaukseen
Ismo Meuronen. Komiteat perustavat tarvittaessa alakomiteoita ja työryhmiä työstämään IIW-suosituksia ja ehdotuksia ISO-standardeista omalta aihealueeltaan. Komiteoiden kokouksissa pidetään esitelmiä vuoden aikana laadituista tutkimusraporteista ja komitean asiantuntijat keskustelevat niistä. Tuolloin vuoden toiminnassa ollut Sädemenetelmät-klubi järjesti cocktail-vastaanoton Ija IV-komitean eksperteille ja delegaateille, mikä osaltaan lähensi yhteistyötä eri maiden asiantuntijoiden kanssa. 2014 valittu Prof. IIW:n missio on toimia maailmanlaajuisena elimenä liittämisja leikkausteknologian, rakenteiden mitoituksen, tarkastusteknologian, alan koulutuksen ja työturvallisuuden sekä standardisoinnin tiedonsiirrossa, jolla voidaan parantaa globaalia elämänlaatua. Tänä vuonna SHY:llä on kunnia järjestää seuraava IIW:n vuosikokous ja kansainvälinen konferenssi 28.6 3.7.2015 Helsingissä – jälleen neljännesvuosisadan jälkeen edellisestä. Lisäksi on toiminnanjohtaja Jouko Lassila ollut IIW:n hallituksen jäsen vuodesta 2013 ja hän toimii myös tulevan IIW2015 tapahtuman yhteyshenkilönä. Jäsenillä on pääsy myös oman komiteansa IIW:n tietokantoihin, joissa on sähköisessä muodossa tuhansia komiteadokumentteja vuosien varrelta. Osallistujamäärä on vuosittain tyypillisesti n. Tällöin kokousviikon tapahtumiin osallistui 475 henkilöä senhetkisistä 33 jäsenmaasta. Lisäksi komiteoilla on puolivuosittain omat välikokouksensa. Jälkimmäisen pääteemana oli ”Hitsaus äärimmäisissä olosuhteissa”, joita olivat hitsaus ydinvoimaja petrokemian laitoksissa, vedenalaisissa, tuulisissa ja avaruusolosuhteissa sekä jo tällöin kaukonäköisesti arktisessa ympäristössä. 700-800. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 2 Kansainvälinen hitsausjärjestö IIW (International Institute of Welding) perustettiin vuonna 1948 senhetkisten 13 perustajajäsenmaan kansallisten hitsausyhdistysten ja hitsaustutkimuslaitosten toimesta. Hänen aikaisempi pitkäaikainen roolinsa oli IIW:n hallituksen teknisen johtoyhmän puheenjohtajuus (TMB, Technical Management Board). Gary Marquis Aalto Yliopistosta. Jäsenet saavat IIW:ssa erinomaisen kuvan uusimmasta hitsausteknisestä tutkimustyöstä eri puolilla maailmaa sekä pääsevät tutustumaan alansa tutkijoihin ja ekspertteihin. IIW:n presidenttinä ja hallituksen puheenjohtajana on vuodesta 2014 alkaen toiminut Prof. IIW kehittää ja implementoi myös opetus-, harjoitus-, pätevöitysja sertifiointiohjelmia. Jäsenyhdistykset voivat nimetä maansa viralliseksi edustajaksi yhden delegaatin kuhunkin komiteaan ja lisäksi eksperttejä halukkuuden mukaan. SHY on saanut järjestettäväkseen IIW:n vuosikokouksen kahdesti aikaisemmin vuosina 1963 ja 1989. Ekspertit ovat myös asiantuntijoita teollisuudesta. Tällä hetkellä IIW:ssä on mukana 57 maata. Tapahtuman viimeisin esite, ilmoittautuminen ja linkki hotellivarausjärjestelmään löytyvät osoitteesta www.iiw2015.com Jo tässä vaiheessa toivotan kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi. Laiteja tuotetoimittajille sekä asiantuntija-organisaatioille tilaisuus avaa erittäin laajan näkyvyyden 57 maahan osallistumalla eri tapahtumien ja toimintojen sponsorointiin. Halukkuuden voi ilmaista sähköpostilla SHY:n toimistoon (jouko.lassila@shy.inet.fi). Seuraava Hitsaustekniikka-lehti on englanninkielinen kaksoisnumero HT 2-3, joka esittelee Suomen hitsaavaa teollisuutta. Ismo Meuronen Hallituksen puheenjohtaja, SHY Tuleva tapahtuma Helsingissä 28.6.3.7.2015 IIW:n vuosikongressi Espoon Dipolissa vuonna 1989. Kansainvälisen konferenssin aiheena on ”Lujat materiaalit (High Strength Materials – Challenges and Applications)” ja se on avoin kaikille kiinnostuneille, eikä vain IIW:n vuosikokoukseen osallistuville. Suomen teollisuuden tulisi hyödyntää paljon enemmän IIW:n toimintaa ja saada sieltä uusia ideoita hitsaustuotantonsa kehittämiseen. Suomella on tällä hetkellä IIW:n organisaatioissa merkittävin edustus koko SHY:n 66vuotisen historian aikana. IIW:n perusyksiköitä ovat komiteat, jotka pitävät kokouksensa kolmen päivän aikana IIW:n vuosikokouksen yhteydessä. Suomalaiset delegaatit ovat olleet pääosin alan tutkijoita korkeakouluista, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Esimerkiksi ekspertin asema sopii erinomaisesti teollisuuden edustajille, sillä tapaamisissa päästään todelliseen kontaktiin maailman eri asiantuntijoiden kanssa. Kyseisen tukiryhmän jäseneksi on v. Suomalaiset asiantuntijat ovat osallistuneet aktiivisesti IIW:n eri komiteoiden ja työryhmien toimintaan ja yhteistyöhön laajalla rintamalla, ja tämän takia olemmekin saavuttaneet hyvän maineen hitsaukseen ja siihen läheisesti liittyvien toimintojen osaajina. Mainostajille lehti tulee olemaan todella edullinen käyntikortti maailmalle, sillä se jaetaan kaikille IIW:n kongressin ja konferenssin osallistujille. IIW:n vuosikokous Suomessa kerran neljännesvuosisadassa kesällä tulossa yli 800 osallistujaa 57 maasta Vuosikokouksen ohessa järjestetään myös kansainvälinen konferenssi ja runsaasti erilaisia oheistapahtumia. Kannustan kaikkia vähänkin kansainvälisiä kontakteja haluavia osallistumaan tulevaan tapahtumaan, sillä kesällä useat hitsauksen eri alojen asiantuntijat ympäri maailmaa ovat tulossa maahamme koko viikoksi. Suomi liittyi järjestöön jo vuonna 1949 heti Suomen Hitsausteknillisen Yhdistyksen (SHY) perustavan kokouksen jälkeen. Veli Kujanpää, VTT. Tärkeimmät päämäärät ovat tunnistaa, luoda ja siirtää parasta mahdollista tietoa liittämisteknologian ja siihen liittyvien toimintojen alueella
MAG-hitsaus ruostumaton teräs Raskas MAG-hitsaus, hiilteräs TIG/MIGhitsaus MAG-hitsaus, robottisovellukset hiiliteräs Uudet tuotteet helpottavat kaasuvalintaasi! Lue lisää www.airliquide.fi tai soita 020-779 0584. FI_00020_201501_CN_Arcal_Hitsaus_210x297.indd 1 2015-01-30 09:17:43
Mitä Pemamekilla on tehty tämän aseman saavuttamiseksi. Yhtiön liikevaihto on tällä hetkellä noin 40 miljoonaa euroa ja sen tuotteista yli 90 prosenttia menee vientiin. valitsi Pemamekin vuoden päähankkijaksi. Konepajat, telakat ja tuotantolaitokset Pemamek on onnistunut kehittämään erilaisia hitsausratkaisuja monelle eri teollisuuden alalle. Raskaan metallin yhteydessä myytävä softa on noussut toimituksissa koko ajan merkittävämpään rooliin.” Toimitusjohtaja Heikonen sanoo, että yhtiö on voinut nostaa tuotantoa myös siksi, että raskaassa teollisuudessa on havahduttu automaation avaamiin mahdollisuuksiin tuottavuuden kasvun lisääjänä. Viime aikoina Pemamek on vahvistanut näkyvyyttään maailmalla mm. Hitsaustorneja on rivissä ja osittain pakattuna odottamassa asiakkaan kuljetusliikettä. Meillä on maailmanmarkkinoista noin 5 prosenttia. ”Suomalaiset alihankkijoiden etuja ovat olleet joustavuus, nopeus ja laatu. Halvan työvoiman maissakin nähdään, että laatu on saatava kuntoon – automaation avulla.” Luotetut kumppanit Pemamek valmistaa noin puolet laitteidensa komponenteista itse, toinen puoli tulee alihankkijoilta. Mutta toki käytämme jonkin verran myös kansainvälisiä alihankkijoita.” Partnerien valinta on muutenkin tärkeää: ”Teemme yhteistyötä esimerkiksi Lincoln Electricin kanssa, joka on maailman suurin hitsauskoneiden ja hitsausvälineiden valmistaja. ”Osa näistä toimittaa yleisratkaisuja, osa on erikoistunut vielä kapeammalle sektorille kuin me.” ”Ala koostuu aika pienistä palasista. Hyvin vahvassa osassa projektitoimitusten rinnalla ovat myös konepajateollisuuden tarpeisiin tehtävät hitsaustornit, pyöritysKristiina Pispala Hitsausautomaatiolla teollisuus kasvuun – Pemamek Oy Loimaalainen Pemamek on tehnyt yli 40 vuotta työtä päästäkseen raskaan hitsausautomaation alalla johtavaksi yritykseksi maailmalla. Pemamek onkin panostanut voimakkaasti teknologiseen osaamiseen. ”Niin vanhoissa teollisuusmaissa kuin kehittyvissäkin maissa ymmärretään nykyään, että teollisuuden pitää koko ajan uusiutua ja tehostua. pöydät ja rullastot. Yritys räätälöi tuotteet tarkasti asiakkaan toivomusten mukaisesti. ”Automaation lisääminen vähittäinkin lisää yrityksen tuottavuutta mukavasti, ja siten myös investoinnit voidaan jakaa useammille vuosille,” Heikonen painottaa. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 4 Loimaalla Pemamekin tehdashallissa on joulukuun lopulla täysi hyörinä: suurta telakkahitsausasemaa ollaan pakkaamassa kontteihin kohti Kanadaa, palkkihitsauskoneelle tehdään tehdastestejä ja uusia suuria hitsausasemia aletaan tehdä. ”Meillä on paljon asiakkaita, joiden kanssa olemme tehneet pitkään yhteistyötä.” PEMAn toimitusjohtaja Pekka Heikonen: ”Suomalaisten metalliyritysten pitää erikoistua markkinoilla menestyäkseen.”. perustamalla myyntitoimistot Brasiliaan, Saksaan ja Puolaan sekä tytäryhtiön Venäjälle. Vuonna 2013 Suomen Ostoja Logistiikkayhdistys LOGY ry. Erikoistumalla kilpailuetua Heikonen kertoo, että Pemamekin valtteja ovat erikoistuminen ja kyky vaativiin kokonaisratkaisuihin. Kumppanuudet tarjoavat osaltaan mahdollisuuksia vahvistaa asemaamme maailmalla.” Asiakassuhteetkin saattavat tulla lähelle strategista kumppanuutta. Se on raskaan hitsausautomaation alalla johtava yritys maailmassa, erilaisia ratkaisuja on toimitettu jo yli 15.000. Robottipuolella partnerimme on maailman suurin hitsausrobottien valmistaja Yaskawa Motoman. Telakka-, offshoreja energiateollisuuden lisäksi yhtiö toimittaa hitsausautomaatioratkaisuja myös esimerkiksi liikkuvien työkoneiden valmistajille ja muille konepajateollisuuden toimijoille. Pemamek on itse kehittänyt ja patentoinut hitsauksen automatisointiin muun muassa näkörobottiratkaisun, PEMA WeldControl 200 Visionin. Järjestelmässä robotti ottaa työkappaleesta kolmiulotteisen kuvan ja skannatusta kuvasta hitsausliikkeet voidaan ohjelmoida hyvin nopeasti ja helposti. Mutta kasvumahdollisuuksia on kovasti.” Toimitusjohtaja Pekka Heikosen mukaan esimerkiksi energiaan liittyvä teollisuus – offshore-, tuulivoimaja perinteinen voimalaitosteollisuus – on ala, jossa on paljon potentiaalia. Kun sillä on kaikkiaan noin 150 työntekijää, niin näistä insinöörejä on reilut 60. ”Pyrimme olemaan huippuja nimenomaan piensarjojen ja yksittäiskappaleiden hitsauksen automaatiossa. Pemamekin suurimmat kilpailijat ovat Saksassa, USA:ssa, Japanissa ja Etelä-Koreassa
Ja yrittäjän on pystyttävä sietämään epävarmuutta.” Vientikaupan merkitys yrityksille Pekka Heikonen on ollut 36 vuotta mukana Pemamekin kehityksessä. Automaatioon Pemamek alkoi panostaa 1980-luvulla sekä hakea lisämarkkinoita ulkomailta. Koulutuksessa pitäisi huolehtia tekniikan osaajien riittävyydestä. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 5 Pitkäjänteinen perheyritys ja rohkeutta yrittämiseen Pemamek ei ole saavuttanut asemaansa hetkessä. Mutta toisaalta kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin opetusta on lisättävä, sillä siinä suomalaisilla yrityksillä on vielä opittavaa. Ja jos yrityksen tuotteet, Ohuen materiaalin (6 mm) hitsausasemaan tutustumassa joukko asiakkaita Pemamekilla marraskuussa 2014. ”Tiedostimme riskit, mutta näimme myös mahdollisuudet. ”Jotta Suomen teollinen asema ei murene, meidän on huolehdittava kansallisista vahvuuksistamme, teknologiateollisuudesta ja metsäteollisuudesta. Seuraavan parin vuoden aikana se investoi saman verran uuteen tehtaaseen ja lisäsi väkeä. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta olisi saatava taas yli 20 prosentin.” Heikosen mielestä PK-yritysten rahoitusta on kehitettävä. Rohkeana yrittäjänä Pekka Heikonen tiedosti kyllä riskit, mutta uskoi investointien kannattavan parempana tuottavuutena sekä uusina mahdollisuuksina viennissä. 1980-luvulla Pemamek ehti olla niin Korpivaaran kuin Amer-yhtymänkin omistuksessa, kunnes Heikonen hankki sen itselleen vuonna 1988. Nykyään yhtiötä omistavat myös hänen kolme lastaan, joista Jaakko Heikonen toimii myös varatoimitusjohtajana. Yritys aloitti vuonna 1970 valmistamalla muun muassa öljysäiliöitä ja hitsausapulaitteita. Nuoria. Vuonna 2009 tehdasta laajennettiin entisestään. ”Suomella ja metalliyrityksillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin erikoistua ja tehdä asiat entistä fiksummin, muita paremmin. Heikonen alkoi johtaa Pemamekin avaintoimintoja pari vuotta myöhemmin. Hän näkee, että Pemamekin tie on paljolti myös Suomen tie. Kun insinööri Heikonen tuli taloon vuonna 1978, yhtiö työllisti tusinan verran ihmisiä. tuotanto ja myynti ovat kunnossa, jos sillä on aitoa kilpailukykyä, niin sen kannattaa suunnata rohkeasti ulkomaille. ”Aasian markkinat pelastivat yhtiön 90-luvun lamassa, kun markkinat muualla tyrehtyivät lähes täysin.” Vuonna 2003 Pemamek työllisti 75 henkeä ja pyöritti 10 miljoonaan liikevaihtoa. Kansainvälistyminen tarjoaa myös entistä enemmän mahdollisuuksia erikoistumiselle.” Suomen uusi teollistaminen Pekka Heikonen painottaa, että myös kotimaassa yleisen toimintaympäristön on oltava kunnossa
Kansainvälisestä kilpailukyvystä huolehtiminen vaatii hänen mukaansa myös esimerkiksi julkisen sektorin tervehdyttämistä: ”Uudelleenteollistumisesta puhutaan nykyään paljon myös maailmalla, erityisesti Yhdysvalloissa, joissa halpa energia onkin luonut teollisuudelle hyvät kilpailuedellytykset.” Asiakas pitää kohdata henkilökohtaisesti Pekka Heikonen mainitsee, että on tavallista, että ison projektin valmisteluihin menee parikin vuotta, ennen kuin nimet ovat sopimuspapereissa. ”Se ei riitä, että tuote ja palvelu on kunnossa, vaan niitä pitää markkinoida ja ne pitää myydä asiakkaalle henkilökohtaisesti sekä vakuuttaa hänet tapaamisessa siitä, että olemme hänelle ykköspartneri. Miten on mahdollista, että maailmaa saatetaan valloittaa Loimaan maaseutukaupungista käsin. Mutta vastaavia teknologiayrityksiä on kyllä muuallakin suurten kaupunkien ulkopuolella. Olen solminut vuosien varrella paljon hyviä ihmissuhteita ympäri maailmaa.” Varsinais-Suomessa, Loimaalla Pemamekin halleissa, teräksen ja koneiden keskellä ja raskaan rokin soidessa tunnelma on hyvin teollinen ja kansainvälinen – asiakkaita on eri maista useissa neuvotteluhuoneissa samanaikaisesti. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 6 olisi kannustettava entistä enemmän yrittäjyyteen ja yrittäjyyttä pitäisi tukea myös veroratkaisuilla ja turhaa byrokratiaa karsimalla. Kristiina Pispala Pemamek Oy Loimaa Telakkaprojektin valmistusta Pemamekin tehtaalla Loimaalla. Automatisoinnilla ja erilaisilla robottiasemilla on suuri kysyntä konepajateollisuudessa. Se on ollut menestyksemme kannalta aivan keskeistä.” Pekka Heikonen tiivistää lopuksi. Perheillä on täällä luonnonläheinen ja turvallinen ympäristö. Loimaalla on erittäin hyvä asua ja toimia. B2B-myynti on kuitenkin myös ihmiseltä ihmiselle myyntiä. Tässä valmistumassa robottiasemia Pemamekin tehtaalla. Hitsaustorneja valmistetaan Pemamekilla konepajateollisuuden tarpeisiin.. ”Asiaa on joskus ihmetelty ainakin Kehä III:n sisällä. Ja se on toisaalta myös erittäin antoisaa. Eikä Turkuunkaan ole matkaa kuin 65 kilometriä.Olemme onnistuneet saamaan erittäin ammattitaitoisia ja hyviä työntekijöitä. Toimitusjohtajalle kertyy nykyään ulkomaanmatkapäiviä viitisenkymmentä vuodessa, mutta myynti-ihmiset saattavat matkustaa parikin sataa päivää vuodessa
Muutoksen määritelmiä Yritysten kokemiin muutostilanteisiin pätevät yleiset teoriat muutosjohtamisesta riippumatAnna Fellman Hitsausmaailmassa eletään muutosten aikaa Miten muutoksista saadaan pysyviä. Organisaation kehittämisen näkökulmasta muutos on joukko käyttäytymiseen liittyviä tieteellisiä teorioita, arvoja, strategioita ja tekniikoita, jotka tähtäävät suunnitellun muutoksen aikaansaamiseen organisaation työssä. Muutos voidaan jakaa yrityksen ulkoiseen tai sisäiseen muutokseen: ulkoinen muutos kuvaa taloudellisen tilan vaihteluja, lainsäädännön muutoksia, energian hinnan ja saatavuuden muutoksia jne. Alussa ryhmä ei vielä tiedosta muutoksen tarvetta, kunnes jokin ulkoinen tai sisäinen tekijä herättää muutostarpeen. (Weick & Quinn, 1999). 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 7 Lisääntynyt kilpailu ja säädökset ovat viime aikoina pakottaneet hitsaavia yrityksiä kiinnittämään entistä enemmän huomiota hitsaustoimintojen toimivuuteen ja saavutettavaan laatuun sekä kustannustehokkuuteen. Muutos on yleensä epälineaarista, se tapahtuu sykähdyksittäin eikä sille ole olemassa alkuja loppupistettä. Mikäli pohjatyöt jätetään tekemättä, organisaation jäsenet saattavat ryhtyä vastustamaan muutosta. Kotter & Schlesinger (1979) ovat listanneet kuusi asiaa, joilla organisaatiota voi valmistella muutokseen: kouluttaminen ja kommunikointi, mukaanottaminen, mahdollistaminen ja tuki sekä jopa jonkinasteinen pakottaminen. Kuva 1. (Stenvall & Virtanen, 2007). Kun ongelmiin aletaan löytää ratkaisuja, käytännöt vakiintuvat ja rutiinit syntyvät, tuottavuus alkaa vähitellen kasvaa ja konfliktien vähentyessä henkilöstön energia alkaa taas keskittyä entistä enemmän perustehtävien suorittamiseen. Olennaista muutoksen onnistumisen kannalta on, että organisaatio valmistellaan muutokseen. Sanotaankin, että organisaation tulisi mukautua koko ajan ympäristöönsä (yrityksen sisäinen jatkuva parantaminen), jotta se pysyisi kilpailukykyisenä. Muutosta ei pidä ajatella välttämättömän pahana, vaan mahdollisuutena. ja se on annettu fakta, jonka pitäisi sysätä yritys sisäiseen muutokseen. Mikäli yritys ei pysty muuttumaan, se voi menettää markkinaosuuttaan ja avaintyöntekijöitään kilpailijoille, vaarantaa osakkaiden tuen tai pahimmassa tapauksessa yrityksen toiminta lakkaa. Kun muutos lähtee liikkeelle, toiminta voi olla hyvinkin kaoottista ja tehokkuus laskee, joidenkin arvioiden mukaan työteho voi laskea hetkellisesti jopa 25-30 %. Toimintatapojen muutokset aiheuttavat kuitenkin usein muutosvastarintaa, jonka ymmärtäminen ja hallinta on avain toiminnan pysyvälle uudistumiselle. Onnistuminen jossakin muutospyrkimyksessä synnyttää usein uuden parannustarpeen. Organisaatioiden muutoksella tarkoitetaan muutoksia organisaation toiminnassa, ketkä ovat sen jäseniä ja johtajia, minkälaisessa muodossa se toimii tai miten se allokoi resurssinsa. Muutosprosessin vaiheet (Salminen, 2011).. ta siitä, mitä yritys tekee. Muutosprosessin vaiheet ja muutoksen valmistelu Muutosprosessista voidaan erottaa tiettyjä vaiheita, kuva 1. Kun muutostarve on havaittu, tulee tehdä päätös muutokseen ryhtymisestä ja mietitään tapoja muutoksen toteuttamiseksi. Organisaatiot alalla kuin alalla ovat joutuneet ja joutuvat jatkuvasti käymään läpi muutoksia ympäristön, työvoiman ja teknologisten muutosten sekä kiristyvän kilpailun ja taloudellisen ympäristön epävakauden vuoksi. Selviytyäkseen muutoksista yrityksen tulee pystyä mukautumaan niihin muuttamalla strategioita, toimintatapoja ja kulttuuria. Hitsaustoimintoja tulee koordinoida entistä tarkemmin ja tiettyjen menettelyjen käyttö tulee olla systemaattista ja pysyvää. Muutosta on kuitenkin osattava johtaa, jotta muuttuneet tavat toimia voivat jäädä elämään yrityksessä. Lisäksi kilpailun yhä kiristyessä yritykset joutuvat muuttamaan toimintatapojaan saavuttaakseen paremman tuottavuuden. Hitsaavassa maailmassa voidaan siis ajatella, että lisääntynyt kilpailu ja sääntely sysää yrityksiä tekemään muutoksia toiminnassaan, jotta ne säilyvät markkinoilla ja kilpailukykyisinä. Laatujärjestelmien ja standardien SFS-EN 3834 ja SFS-EN 1090 vaatimukset edellyttävät hitsaavilta konepajoilta pysyviä muutoksia toiminnassaan. Tällä pyritään edistämään yksilöiden kehittymistä ja parantamaan organisaation suoriutumiskykyä muuttamalla organisaation jäsenten työkäyttäytymistä
(Salminen, 2011). Miten syyt ja tarve muutokselle ja sen toteutus viestitään henkilöstölle hiin, että sen kaikki kuulevat ja ymmärtävät. Kun ajatellaan nykytilannetta hitsaavassa teollisuudessa, kriisiä on helppo osoittaa, sillä monelta taholta sysätään eteenpäin väkisinkin. Muutoksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että muutoksen tarve ja kiireellisyys on kaikkien tiedossa ja sen kaikki hyväksyvät ja ymmärtävät. Muutosjohtajan tulee innostaa ihmisiä osallistumaan, ottamaan riskejä ja vastuuta sekä muodostaa ilmapiiri, jossa ihmiset pystyvät testaamaan muutosta, tekemään ehdotuksia, kokeilemaan uusia toimintatapoja (ja kyseenalaistamaan vanhoja) ja osoittamaan toimintahäiriötilanteita muutoksen juurtumisesta organisaatioon (Moran & Brightman, 2000). Mikäli kaikki eivät ole yhdessä toteuttamassa toimintatapojen muutosta, ei muutoksesta tule jäämään pysyvää. Esimerkillä on myös merkittävä vaikutus: jos johto ja esimiehet eivät itse toimi muutosta edistäen, ei sitä voida odottaa muultakaan henkilöstöltä. Avoin kommunikaatio ja luottamus ovat työhyvinvoinnin edellytyksiä ja työhyvinvointi on yksi tärkein näkokulma organisaatiomuutoksen toteutuksessa ja siinä onnistumisessa. Vasta tämän jälkeen ihmisen näkemys, asenteet ja käyttäytyminen muuttuvat. Muutosjohtajan on saatava kaikki mukaan muutokseen Muutostilanteet ovat haasteellisia esimiestyölle, sillä varmuus työpaikan ja oman ammattitaidon pysyvyydestä on heikentynyt ja jatkuvat muutokset rasittavat ja ahdistavat ihmisiä. Kriisin voi synnyttää esimerkiksi osoittamalla tappiollista tulosta, paljastamalla johtajille suuria heikkouksia kilpailijoihin nähden, antamalla virheiden vaikuttaa loppuun saakka pyrkimättä korjaamaan niitä tai tuomalla esiin mielipiteitä mahdollisilta tyytymättömiltä asiakkailta, tavaratoimittajilta tai osakkailta. Muutosjohtajan tehtävänä on aikaansaada organisaatioon turvallinen ilmapiiri, jossa kriittistä keskustelua voidaan käydä. (Stenvall & Virtanen, 2007). Luonnollisesti kiinnitetään huomiota tunnettujen ja luotettujen ihmisten uusiin tekemisiin (Senge et al, 1999). Henkilöstöstä löytyy erilaisen työhistorian omaavia ja älykkäitä ammattilaisia, jotka saattavat mielellään jakaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan muille. Muutos olisi kiva, kunhan ei itse tarvitsisi muuttua. Jos jo tässä mennään metsään, voidaan joutua painimaan muutosvastarinnan kanssa vielä pitkään ennen kuin muutos saadaan toteutumaan! Täsmällisellä viestinnällä ilmaistaan henkilöstölle muutoksen sisältö ja tavoitteet ja sitoutetaan organisaatio niihin. Vaikka faktat ymmärretäänkin, se ei vielä muuta syvällisesti ihmisten ajattelua tai käyttäytymistä. Johdon on osattava tehdä isot ratkaisut muutoksen suunnasta, sitouduttava niihin itse ja viestittävä ne koko organisaatiolle. Muutosviestin perille menemisessä auttaa avoin keskusteleva ilmapiiri, asioista pitää voida kysellä ja keskustella, tuoda esille huoliaan, turhautumiaan ja tarpeitaan ilman pelkoa rangaistuksesta. Valitettavan usein tilanne on kuten kuvassa 2. Monissa suomalaisyrityksissä esitetään faktoja ja laskelmia muutosten perusteluiksi, muttei antauduta keskustelemaan muutoksesta. Ihmiset haluavat muutosta, mutteivät ole itse valmiita muuttumaan! Kotterin (1995) mukaan joissakin yrityksissä on luotu tarkoituksella kriisitila, jotta saataisiin aikaan sysäys organisaation muutokselle. communities of practice) auttavat jäseniään oppimaan uusia ajatuksia ja tekemään kokeiluja parempien työmenetelmien kehittämiseksi. Käytännössä se ei valitettavasti ole mahdollista, sillä organisaation muutos edellyttää muuttumista kaikilta sen jäseniltä.. Johdon ja esimiesten tulee ensin itse sisäistää muutoksen tarve, syyt ja toteutustavat ennen kuin he edes puhuvat asiasta enempää henkilöstölle. Muutosviestin muodostaminen ja viestiminen on erittäin olennainen asia muutoksen toteutuksessa ja se onkin yleensä muutosprosessin haastavin kohta. Uudet kokeilut vaativat apua ja neuvonantoa joka tulee useimmiten lähemmiltä työkavereilta. Valitettavasti yksikin muutoksen tärkeyttä aliarvioiva kommentti muistetaan pitkään ja siihen vedotaan kun ei viitsitä opetella uusia tapoja toimia. Muutoksen onnistumista edistää myös se, että organisaatiosta löytyy muitakin ihmisiä, jotka pyrkivät oppimaan uutta ja jakamaan tätä tietoa muille. Siksi kannattaa muodostaa tiimejä arvostettujen ja muutosta aktiivisesti edistävien henkilöiden ympärille sekä nostaa muutosta edistäneiden työporukoiden edistysaskeleita esille innostamaan muita. Muutoksen toteutukseen on tärkeää saada kaikki osallistumaan: organisaation ylhäältä tuodaan alas visio ja rakenne ja alhaalta ylös osallistuminen ja tuki. Cameron & Greenin (2009) mukaan ihmiset haluavat tietää neljä asiaa, jotka auttavat heitä uuteen alkuun: muutoksen tarkoitus, jonkinlainen käsitys siitä miltä uusi organisaatio tulee näyttämään ja tuntumaan, vaiheittainen suunnitelma muutoksen toteuttamisesta ja rooli lopputulemassa. Kuva 2. Ajattelun muutos edellyttää aina myös tunnetason reaktioita eli emotionaalista hyväksymistä. Organisaation sisällä muodostuvat epäviralliset verkostot (ns. Tiimien tai työporukoiden sisäisiin keskusteluihin ja työkiertoon tulee antaa mahdollisuus ja aikaa. Muutosjohtajan on tärkeää tunnistaa omat tuntemuksensa muutokseen liittyen: Mikä on hänen oman sitoutumisensa taso ja mitkä ovat prioriteetit. Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan sen toteuttaa yrityksen henkilöstö. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 8 Muutoksen toteutus edellyttää kaikkien panosta ja hyvää viestintää Kotter (1995) esittää merkittävimmäksi syyksi muutoksen epäonnistumiselle yhteistyön puutteen, joka johtuu kyvyttömyydestä motivoida yksilöitä viemään muutosta läpi yhteistyössä. Mikäli henkilö ei pysty sisäistämään muutosta yksilötasolla ei hän voi toteuttaa sitä organisaatiotasollakaan! Muutoksen hyväksymistä edistää, jos organisaation jäsenet ovat edes jossain määrin tyytymättömiä tämänhetkiseen organisaation tilaan ja siten innokkaita muuttamaan sitä uudenlaiseksi
Henkilöstö ei kuitenkaan edistä tai pysty edistämään muutosta, jos sillä ei ole valtuuksia. Kenties syynä tähän on se, ettei tavoitteita ole selkeästi asetettu ja/tai niiden toteutumista ei seurata tai mitata mitenkään. Koska pelon tunne kasvaa tiedon puutteen vuoksi ja hankaloittaa uuden tiedon hankintaa ja vastaanottamista, pelko voi aiheuttaa ikävän noidankehän (Schein, 2004) ja (Salminen, 2011). Muutoksen tapahtuessa tulee muodostaa uudet työpaikan säännöt, käyttäytymismallit, arvot ja odotukset sekä päivittää roolit ja vastuunjaot (Moran & Brightman, 2000; Self & Schraeder, 2009). Oppimisen pelkoa voidaan hälventää kouluttamalla, tarjoamalla harjoittelumahdollisuuksia, antamalla palautetta, muodostamalla tukiryhmiä jne. Asioiden johtamiseen tottuneet ihmiset tekevät suunnitelmia mutteivät visioita, viestivät liian vähän muutoksen tarpeesta ja suunnasta ja valvovat ihmisiä sen sijaan, että antaisivat heille valtuuksia. Mikäli näitä ei oteta huomioon muutosjohtamisessa, syntyy väistämättä muutosvastarintaa, joka voi tyrehdyttää muutospyrkimyksen. Ihmisten innokkuus ja halukkuus sitoutua muutokseen lisääntyvät kun he huomaavat itse tuloksia muutoksesta. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 9 Muutos edistyy johtamalla ihmisiä Yksi todennäköisimmistä syistä muutosyritysten kariutumiseen on, että organisaation johtajat eivät ole täysin ymmärtäneet, mitä tulee ottaa huomioon vietäessä muutosta läpi. Välitavoitteita kannattaa asettaa useita ja tarkastella niiden toteutumista, sillä tavoitteiden saavuttamiset ja niistä palkitsemiset innostavat etenemään muutoksen tiellä. Tällöin prosessikonsultaation (Schein, 1999) avulla ulkopuolinen konsultti auttaa johtoa huomaamaan ja ymmärtämään tilanteen ja toimimaan oikealla tavalla. Työkäyttäytymisen tekijät Tarkoitus Identiteetti Osaaminen Vastustuksen syy Muutos vaarantaa henkilön tarkoitusta Muutos vaikuttaa käsitykseen itsestä – Halu palata takaisin lähtöpisteeseen Muutos uhkaa henkilön käsitystä osaamisestaan Vastustuksen ratkaisun lähtökohta Henkilöstön annetaan vaikuttaa muutokseen (=osallistaminen) Muutokselle viestitään erittäin pakottava ja ymmärrettävä syy Annetaan koulutusta ja harjoittelumahdollisuuksia Taulukko 1 Taulukko 1. Tämä lisää heidän halukkuutta panostaa muutoksen edistymiseen ja johtaa uuden oppimiseen (Senge et al, 1999). Menestyksekäs muutos ja sen johtaminen edellyttää muutosta johtajuudessa, työntekijöiden osallistuvuudessa, työn organisoinnissa ja resurssien hyödyntämisessä. Konsultti ei siis pyri suoraan sanomaan mitä tehdä tai ratkaisemaan ongelmaa, vaan ohjaamaan tai neuvomaan johtoa itse ymmärtämään mitä tulisi tehdä ongelman ratkaisemiseksi. Muutoksen tulee olla suunniteltu ja sen toteutusta on seurattava Muutossuunnitelman laadinta on tärkeä muutoksen onnistumisen kannalta, joten suunnitelma tulee laatia huolellisesti ja perusteellisesti. Niin kauan kun oppimisen pelko on voimakas, henkilö tulee vastustamaan uuden tiedon omaksumista ja keksii erilaisia tekosyitä miksei voi osallistua muutoksen tuovaan oppimisprosessiin. Opittaessa uusia toimintatapoja varsinaista oppimista ei välttämättä itse tule ajatelleeksi. Oppimisen pelko pitää sisällään erityyppisiä pelkotiloja, jotka voivat vallita koska vaan kun ihminen miettii tarvetta oppia pois vanhasta tai oppia jotain uutta. Muutostilanteessa on lisättävä turvallisuuden tunnetta Moran & Brightmanin (2000) mukaan muutos vaikuttaa merkittävästi kolmeen voimakkaimpaan työkäyttäytymisen tekijään: Tarkoitukseen, identiteettiin ja osaamiseen, taulukko 1. Toisinaan johto havaitsee, että organisaation toimintaa voisi parantaa, mutta he eivät keksi, miten ja millä tavoin se tehtäisiin. Kotterin (1995) mukaan ihmisten johtajat eroavat asioiden johtajista siinä, että he eivät tee suunnitelmia, ratko ongelmia tai organisoi ihmisiä, vaan he valmistelevat ihmisiä muutokseen ja auttavat heitä selviytymään muutoksesta. Mikäli selkeitä vaikutuksia muutoksesta ei havaita jo aikaisessa vaiheessa prosessia, on haastavaa saada muutosta jatkumaan. On tärkeää suunnitella tavoitteiden mittausja palkitsemisjärjestelmä muutostavoitteiden rinnalle, jotta muutostoimenpiteitä saataisiin heti toteutumaan ja tarvittava draivi muutosten eteenpäin viemiseksi käynnistymään. Muutoksia saattaa tapahtua, mutta jos niitä ei mitenkään mitata tai niiden edistymistä ei raportoida, ihmisistä tuntuu, ettei mikään ole muuttunut. Useat lähteet osoittavat, että enemmän kuin puolet muutosyrityksistä epäonnistuu saavuttamaan asetetut tavoitteensa (Stenvall & Virtanen, 2007). Mikäli henkilöstöllä ei ole valtaa, eikä se pysty vaikuttamaan asioihin, tämä lopulta turhauttaa ja katkeroittaa koko uudistamishankkeen. Onkin arvioitu, että muutoshankkeissa onnistuminen edellyttää 70-90 prosenttisesti ihmisten johtamista ja vain 10-30 prosenttisesti asioiden johtamista. edellä mainituilla tekijöillä ei pystytä lisäämään turvallisuuden tunnetta. Jotta muutos voisi tapahtua, selviytymisen pelon tulee olla suurempi kuin oppimisen pelon ja toisaalta oppimisen pelkoa tulisi pyrkiä pienentämään eikä lisäämään selviytymisen pelkoa. Konsultin käyttö muutostilanteessa voikin auttaa johtoa löytämään ratkaisuja muutoksen edistämiseksi, sillä johdon voi olla hankalaa itse havaita toimintansa sudenkuoppia. Tällöin onkin tärkeää, että esimiehet havahduttavat työntekijät huomaamaan omaa kehitystään, jolloin voidaan antaa positiivista palautetta ja innostetaan jatkamaan uusien asioiden oppimista edelleen. Syvällinen muutos saadaan parhaiten aikaiseksi, kun ihmiset havaitsevat suoria henkilökohtaisia etuja muutoksesta. Scheinin (2004) mukaan useimmat muutokset epäonnistuvat, koska mm. Schein (2004) on esittänyt, että jokaisen yksilön kohdalla taistelee kaksi voimaa muutosta vastaan: oppimisen ja selviytymisen pelko. Saavutetut tulokset antavat lähtökohdan kokeiluille, mukauttamiselle ja palautteelle ja siten muutosta voidaan hioa edelleen paremmaksi. Tavoitteille ja niiden mittaamiselle on järkevää asettaa aikataulunsa ja nimetä henkilöt, jotka edistämisestä ja edistyksen mittaamisesta ovat vastuussa. Suunnitelman tulee pitää sisällään muutoksella saavutettavia tavoitteita ja millä tavoin niiden toteutumista voidaan mitata. Selviytymisen pelko on itseasiassa muutosta ajava voima, mutta oppimisen pelko estävä tekijä. Pelkoa voi syntyä väliaikaisesta osaamattomuudesta ja siitä mahdollisesti seuraavasta rangaistuksesta tai pelkoa voi aiheuttaa myös oman identiteetin menettämisen tai ryhmästä putoamisen pelko. Kolmen voimakkaimman työkäyttäytymisen tekijän yhteys muutosvastarintaan ja lähtökohta muutosvastarinnan hallintaan, mukaillen Moran & Brightmania (2000).. Yksilö miettii, pystyykö hän oppimaan uusia asioita ja muuttamaan toimintaansa. Tärkeää muuttumisen kannalta myös on, että virheet tiedostetaan oppimisen lähteeksi ja että kokeiluihin ja riskinottamiseen kannustetaan, eikä kaikista epäonnistumisista rangaista. Prosessikonsultaatio perustuu uskomukseen, että tehokkuutta voidaan parantaa henkilöiden välisten ongelmien selvittämisellä. Muutosjohtamisessa on pohjimmiltaan kyse ihmisten johtamisesta
Näihin markkinoiden muutostilanteisiin useiden yritysten on ollut ja on jatkossakin pakko mukautua muuttamalla omaa toimintaa, mikäli ne mielivät olla kilpailussa mukana. Public transportation Tampere Public Transport bus number 14 drives from Tampere Central to Tampere Exhibition and Sports Centre. Weick, K.E., Quinn, R.E., 1999, Organizational change and development, Annu. +358 (0)100 0506. +358 207 701 222 (Mon–Fri 8 am–4 pm) Halls A and E and outdoor area 15–17 March 2016 Tue–Thu 10 am to 4 pm Admission Free entrance for registered visitors. Julkinen liikenne Tampereen joukkoliikenteen reittiuudistuksen myötä linja 14 liikennöi Tampereen Messuja Urheilukeskukseen. 59-67. Aikataulut: joukkoliikenne.tampere.fi Taksi www.taksitampere.fi | p. 12, No 2, ss. 66-74 Salminen, J., 2011, Uuden esimiehen kirja, 2. Schein, E.H., 2004, Organizational Culture and Leadership, 3rd Edition, San Francisco: John Wiley & Sons Self, D.R., Schraeder, M., 2009, Enhancing the success of organizational change: Matching readiness strategies with sources of resistance, Leadership & Organizational Development Journal, Vol. Muutostilanteet ovat aina haasteellisia organisaatiolle, sillä ihmiset joutuvat tällöin epämukavuusalueelleen, opettelemaan asioiden tekemistä uusilla tavoilla. Ongelmat ovat monesti ratkaistavissa avoimella keskustelulla, mutta niihin voidaan myös hakea ratkaisuja yhdessä konsultin kanssa. 0207 701 222 (ark. Alle 18-vuotiaat vain täysi-ikäisen seurassa. Rekisteröityminen avataan lähempänä tapahtuma-ajankohtaa. Moran, J.W., Brightman, B.K., 2000, Leading organizational change, Journal of Workplace Learning: Employee Counselling Today, Vol. painos, Helsinki: Talentum Media. 8–16) A ja E-hallit sekä ulkoalue 15.–17.3.2016 ti–to klo 10–16 Sisäänpääsy Sisäänpääsy on maksuton rekisteröityneille kävijöille. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 10 15.–17.3.2016 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS KOKO HITSAUSALAN SUURTAPAHTUMA www.nordicweldingexpo.fi Nuorten SMhitsauskilpailu 2016 UUT UUS 15.–17.3.2016 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS Messutapahtuma, joka palvelee 10 000 konepajaa www.konepajamessut.fi Aika ja paikka Tampereen Messuja Urheilukeskus Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere p. 50:361.86. Muutos voi olla esimerkiksi yleistä toimintatapojen järkeistämistä (kuten leanin käyttöönotto) ja/tai dokumentoinnin lisäystä (laatujärjestelmät) ja/tai tuotantomenetelmien kehittämistä. 30, No 2, ss. Taxi Landline 10041 Mobile phone +358 (0)100 4131 ohutlevytuotekilpailu Yhteenveto Viime vuosina hitsaavat konepajat ovat kohdanneet merkittäviä muutospaineita johtuen ulkoisista muutoksista toimintaympäristössä: kilpailu on kiristynyt, säädösten määrä lisääntynyt ja asiakkaat vaativat yhä enemmän. Anna Fellman Konsultti, TkT, IWE, KTM Weldcon www.weldcon.fi Lähteitä Cameron, E. 167-182. Schein, E.H., 1999, Process Consultation Revisited – Building the helping relationship, Reading: Addison-Wesley. Kotter, J.P., Schlesinger, L.A., 1979, Choosing Strategies for Change, Harvard Business Review, Vol. 0100 4131 Time and place Tampere Exhibition and Sports Centre Ilmailunkatu 20, FI-33900 Tampere tel. Senge, P, Kleiner, A., Roberts, C., Ross, R., Roth, G., Smith, B., 1999, The Dance of Change – The Challenges of Sustaining Momentum in Learning Organizations, New York: Doubleday. , ss. Reitti kulkee Tampereen rautatieaseman (pysäkki Stockmannin edessä), Keskustorin sekä Tampereen linja-autoaseman kautta. Muutoksen menestyksekäs läpivienti ja kehittyminen edelleen edellyttää muutosta myös johtamisessa. Rev, Psychol. On siirryttävä asioiden johtamisesta voimakkaammin ihmisten johtamiseen, mahdollistamaan henkilöstön toiminnan muuttuminen. Rekisteröidyttyänne saatte sähköpostiinne nimellänne varustetun kortin, jolla pääsette sisään tapahtumaan. Olennaista muutoksen läpiviennin onnistumisessa on panostaa selkeään ja täsmälliseen muutosviestintään ja suunnitella muutoksen toteutus tarkasti, jotta vältytään muutosvastarinnalta, joka helposti tukahduttaa muutospyrkimykset. Stenvall, J., Virtanen, P., 2007, Muutosta johtamassa, Helsinki: Edita. Registration opens closer to event. 106-114 Kotter, J.P., 1995, Leading change: Why Transformation Efforts Fail, Harvard Business Review, Vol. Registered visitors will be sent a nametag with e-mail that allows free entrance. 57, No. 73, No 2, ss. City Transport Information joukkoliikenne.tampere.fi/en tel. Under 18 year olds only with adults. Muutoksen aikaansaamisessa ja sen saamisessa pysyväksi korostuu työyhteisön hyvinvointi ja avoin ilmapiiri, jossa keskustelua ja kyselyä voidaan käydä sekä uusia toimintatapoja kokeilla ja edelleen kehittää ilman pelkoa rangaistuksesta. Johto ei aina pysty paikallistamaan kaikkia muutosta vastustavia tekijöitä ja ideoimaan keinoja ratkaista muutostilanteissa syntyneitä solmuja. & Green, M., 2009, Making Sense of Change Management: a complete guide to the models, tools & techniques of organizational change, London: Kogan Page
Suunta on vähitellen kääntymässä, kun kaikenkokoiset hitsaavat yritykset ovat ottaneet käyttöönsä mekanisointia ja automatisointia tuotantonsa tehostamiseksi. Monitoimijäänmurtajat NB 512, NB 513, NB 514 (http://arctech.fi/fi/). Tämä rajoittaa huomattavasti prosessin käyttöä. Esimerkkinä voidaan mainita jauhekaarimenetelmän kapearailoprosessi. Tavoitteena oli löytää mekanisoinnin ja uusien prosessien etujen kautta harppaus hitsauksen tuottavuudessa kaventamalla railoa oleellisesti verrattuna nykyisin käytössä oleviin railoihin. (Elmesalamy, Francis, & Li, 2014 ja Hitsaustekniikka 2/1999).. Erilaisia kapearailotekniikoita on kehitetty ja niiden avulla on onnistuttu parantamaan hitsauksen tuottavuutta. Kuvassa 1 on kuvattuna uusimmat työn alla olevat jäänmurtajat Arctec Helsinki Shipyard Oy:ssä. Jäänmurtajissa hitsauksen tehokkuuden vaikutus kokonaistulokseen korostuu. Samalla tavoitteena oli tutkia uusien hitsausprosessien soveltuvuutta näiden lujien laivaterästen hitsaukseen. Suomessa ollaan tällä teollisuuden alalla edelleen maailman huippua. Usein kehitetyt kapearailoprosessit ovat erikoisprosesseja, joita voidaan käyttää vain tietyissä hitsausasennoissa, yleensä jalkoasennossa. Laivanrakennusala on toiminut monessa suhteessa hitsaamisen edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä suomalaiselle hitsaavalle teollisuudelle. Kuva 2. Kapeampi railo tarkoittaa käytännössä lyhempää hitsausaikaa, pienempää lisäainemäärää ja vähemmän virheitä. Suomesta on viime vuosikymmeninä siirtynyt paljon hitsaavaa teollisuutta halvemman työvoiman maihin johtuen suuresta käsinhitsauksen määrästä. Tämä kaikki kasvattaa tuottavuutta. Kapea railokulma Railokulma on oleellinen osa hitsausta. Tutkimus oli osa Etelä-Karjalan Liiton ENPI -rahoitteista ”Arctic Materials Technologies Development”-projektia. Sitä on pyritty pienentämään koko hitsauksen historian ajan. Projektin osapuolia ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, venäläinen Pietarissa toimiva Venäjän johtava materiaalitutkimuksen instituutti, CRISM Prometey, Arctec Helsinki Shipyard Oy, Kemppi Oy ja Stalatube Oy. Suomalaisten yritysten hitsaava henkilöstö on korkeasti koulutettua, joten se on myös valmis vastaamaan siihen haasteeseen, jota mekanisoinnin ja automatisoinnin lisääminen yrityksissä vaatii. Kuitenkin edelleen hyvin yleisesti käytetty railokulma on viistetyssä päittäisrailossa 60°. Ruostumattoman teräksen kapearailo-TIG-hitsi (vasen) ja tavanomainen TIGhitsi (oikea). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia uusien lujien laivaterästen soveltuvuutta jäänmurtajarakentamiseen. Vieläkin yli 60 % maailmalla toimivista jäänmurtajista on rakennettu Suomessa. Tällä kertaa Kemppi Oy:n kehittämät uudet hitsausprosessit antoivat mahdollisuuden uuden askeleen ottamiseen. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 11 Yleistä Laivanrakennusteollisuus edustaa tyypillistä hitsaavaa teollisuutta. Kuva 2 vasemmalla esittää ruostumattoman teräksen kapearailoTIG-hitsiä ja oikealla tavanomaista V-hitsiä. Hitsaava teollisuus on siirtynyt jatkuvan parantamisen tielle ajateltaessa tuottavuutta, taloudellisuutta ja laatua. Tämä edellyttää aina myös yrityksen muiden prosessien läpikäymistä ja tuotteiden uudelleen suunnittelua. Markku Pirinen, Jukka Martikainen, Matti Nallikari, Eero Nykänen, Mikko Veikkolainen ja Juha Nykänen Tuottavuuden kasvattaminen arktisessa laivanrakennuksessa käyttämällä lujia teräksiä ja kapeampaa railoa Kuva 1. Niin on tänäkin päivänä. Puhutaan NGW-hitsauksesta, joka tulee englannin kielestä sanoista Narrow Gap Welding (kapearailohitsaus)
huono näkyvyys hitsattaessa Tutkimusasetelma Tutkimuksessa käytetty hitsausprosessi oli MAG-prosessi. Suomalaisten terästen paksuus oli 25 mm ja venäläisen teräksen paksuus oli 35 mm. Käytetyt hitsauslaitteet olivat Kemppi FastMIG X 450 virtalähde ja Fastmig MXP 37 langansyöttölaite. huokoisuus hitsissä railon pohjalla johtuen suojakaasun mukaansa ottamasta ilmasta . pienempi jälkilämmitystarve . riittämätön sekoittuminen railon kyljissä . 25 mm:n levyillä vastaavat t 8/5 jäähtymisajat olivat 3 s, 13 s ja 15 s. Vanha railokulma oli 45 ° ja uusi railokulma on 30 °. Massey (2012) on listannut kapearailohitsauksen ongelmia seuraavasti: . Suomessa valmistetuista teräksistä tutkittiin kahta eri teräslaatua, termomekaanisesti valmistetut PC E500 TMCP ja S500 G2M. Teräs Paksuus Pcm C % Si % Mn % P % S % Al % Nb % V % Ti % F500W 35 mm 0.25 0.09 0.24 0.65 0.006 0.002 0.02 0.029 0.02 E500 TMCP 25 mm 0.17 0.079 0.25 1.5 0.008 0.001 0.053 0.035 0.008 0.018 S500 G2M 25 mm 0.19 0.058 0.3 1.37 0.006 0.001 0.033 0.038 0.01 0.012 Teräs Cu % Cr % Ni % Mo % N % B % Sb % Sn % Pb % Bi % Ca % Co % F500W 0.5 1.05 1.86 0.17 0.008 0.003 E500 TMCP 0.289 0.05 0.76 0.013 0.003 0.0003 0.001 S500 G2M 0.242 0.06 0.71 0.008 0.006 0.0003 0.001 0.004 0.002 0.001 0.003 0.014 Taulukko 1 . Esitutkimuksen jälkeen käytettäväksi hitsausprosessiksi valittiin Wise Penetration -prosessi. pienemmät esivalmistelukustannukset . Tutkittavat teräkset Hitsattavat teräkset olivat lujia laivateräksiä. Kolmantena teräksenä tutkittiin venäläistä lujaa nuorruttamalla valmistettua laivaterästä F500W. lyhempi kuonanpoistoaika . Näin haluttiin varmistua liitoksen kestävyydestä eri jäähtymisajoilla. elektrodi ei yllä railon pohjaan . lyhempi hitsausaika . ja WisePenetration -prosessit. vähemmän muodonmuutoksia . Tutkittujen terästen kemialliset koostumukset VANHA UUSI t Paksuus 25 mm 25 mm a/2 Railokulma 22,5° 15° c Ilmarako 4 mm 4 mm y Juuren kupu 2 mm 2 mm d kupu 2 mm 2 mm 388 mm 2 289 mm 2 3,1 kg/m 2,3 kg/m RAILON MITAT Hitsin alue Hitsin massa Teräs Myötölujuus [MPa] Rp02 [MPa] Murtolujuus [MPa] Murtovenymä [MPa] Testauslämpötila [°C] Iskusitkeys [J] keskiarvo F500W 500 610 26 -60 295 E500 TMCP 545 645 19 -40 243 S500 G2M 539 644 25 -40 348 Taulukko 2 . Kuvasta 3 nähdään, kuinka railokulman pienentäminen vaikuttaa käytetyn lisäaineen määrään. Kemialliset koostumukset ja mekaaniset ominaisuudet käyvät ilmi alla olevista taulukoista 1 ja 2.. Hitsaukset suoritettiin kolmella eri lämmöntuonnilla: 0,5 kJ/mm, 2,0 kJ/mm ja 2,5 kJ/mm. Suojakaasuna oli M21 kaasu, jossa koostumus oli 75 % Ar ja 25 % CO 2 . Erikoisprosesseina olivat Kemppi Oy:n kehittämät WiseRoot Kuva 3. Tutkittavien terästen mekaaniset ominaisuudet Kuva 4. pienemmät lisäainekustannukset . parempi sitkeys . Railokulman vaikutus käytetyn lisäaineen määrään päittäishitsattaessa 25 mm:n levyä 4 mm:n ilmaraolla. Vanha ja uusi railokulma. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 12 Railokulmalla on suuri vaikutus käytetyn lisäaineen määrään. Modenesi (1990) on luetteloinut useita etuja käytettäessä kapearailohitsausta: . Hitsaus suoritettiin mekanisoidusti käyttämällä Esabin Railtrac-hitsaustraktoria. Lisäaineina käytettiin kahta 1,2 mm:n halkaisijaista asentohitsattavaa rutiilitäytelankaa, Esabin PZ6115 (EN ISO 17632: T 50 6 2Ni P M 2 H5) ja Lincolnin OS81K2-H (T 50 6 1,5Ni P M 2 H5)
Kovuudet mitattiin perusaineesta, muutosvyöhykkeestä ja hitsistä. Uudeksi railokulmaksi valittiin 30°. Kuva 6. Iskukokeen testauslämpötila oli teräksille PC E500 TMCP ja S500 G2M -40°C sekä teräkselle F500W -40°C ja -60° C. Röntgenkuvauksessa ei havaittu sellaisia virheitä, jotka olisivat johtaneet hitsien hylkäämiseen. a), b) ja c). Iskusitkeyden alarajalle asetetaan myös rajoitukset. Suurennus 340 x. Kovuuskokeiden paikat hitsatulle rakenteelle perusaine S500 G2M + lisäaine PZ6115. Venäjän merirekisterin (RMRS) vaatimukset päittäisliitoksille jäänmurtajarakentamisessa Teräksen luokka Iskusitkeys KV (J) @ -40 o C, min HAZ Hitsi ja sularaja Pitkittäissuuntaan Poikittaissuuntaan A – F 420 42 28 47 A – F 460 46 31 47 A – F 500 50 33 50 A – F 550 55 37 55 A – F 620 62 41 62 A – F 690 69 49 69 Taulukko 5 . Kuvassa 6a lämmöntuonti 0,5 kJ/mm, 6b lämmöntuonti 2,0 kJ/mm ja 6c lämmöntuonti 2,5 kJ/mm. Taulukko 4 . Tutkimuksessa hitsatuille rakenteille tehtiin kovuuskokeet. Kovuuskokeet Laivanrakennuksessa hitsatun rakenteen kovuus ei saa nousta määriteltyä arvoa suuremmaksi. Hitsit koestettiin Venäjän merirekisterin (RMRS, Russian Maritime Register of Shipping) vaatimusten mukaisesti. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 13 Hitsausliitostyyppi Tutkimus Tutkimuksen laajuus Päittäisliitos, levyt ja putket Visuaalinen tarkastus 100% Radiografiatai ultraäänitarkastus 100% Pintahalkeamatarkastus 100% Vetokoe 2 koekappaletta Taivutuskoe 4 koekappaletta Iskukoe Kolme sarjaa, joissa jokaisessa kolme koekappaletta: Lovi hitsin keskellä, sularajalla, ja 2 mm sularajalta perusaineeseen päin. a b c. Yksipalkohitsauksen ja monipalkohitsauksen kovuusvaatimukset eroavat merirekisterin vaatimuksissa. Iskusitkeysvaatimukset RMRS mukaan eri lujuusluokan teräksille (RMRS) Venäjän merirekisterin mukaisesti suoritettujen kokeiden tulokset läpäisivät valtaosaltaan vaatimukset hyväksytysti. Taulukossa 3 on kuvattu vaaditut testit. Kuvassa 5 on tyypillinen makrokuvaesimerkki pystyasennossa mekanisoidusti hitsatusta hitsistä lämmöntuonnilla 2,0 kJ/mm. Pystyasennossa mekanisoidusti Kemppi Wise Penetration -prosessilla hitsattu hitsi 25 mm:n levyyn, jossa railokulma oli 30° ja ilmarako 4 mm. Kuvassa 6 nähdään esimerkki S550 G2M teräksen lisäaineella PZ6115 hitsatun rakenteen kovuuskokeiden testauskohta. Kuva 5. Kovuuskoe Vaadittu Makrokuva 1 näyte Tärkeä osa tutkimusta oli tutkia, saataisiinko nykyisin käytettävää 45° railokulmaa pienennettyä hitsatun rakenteen ominaisuuksien oleellisesti heikentymättä. WiseRoot ja WisePenetration -prosesseilla hitsattiin koehitsejä, joille tehtiin makrohietutkimuksia. Taulukossa 5 on kuvattu RMRS mukaiset iskusitkeys-arvot -40 °C:ssa eri lujuusluokan teräksille. Lämmöntuonti 2,0 kJ/mm. Taulukossa 4 on kuvattu kovuusvaatimukset EN 15614-1 ja RMRS normeissa. Tulokset Prosessin valinta Tutkimuksessa haettiin hitsauskonevalmistajan eri prosesseista sitä, joka parhaiten soveltuisi tämän tyyppiseen hitsaukseen. Näiden perusteella käytettäväksi hitsausprosessiksi valittiin WisePenetration -prosessi. Viereisellä sivulla olevasta kuvasta 4 käy ilmi railon muoto ja mitat. Lujien terästen maksimikovuusrajoitukset (EN 15614-1 ja RMRS) Normin laatija Yksipalkohitsaus Monipalkohitsaus Ei lämpökäsitelty Lämpökäsitelty Ei lämpökäsitelty Lämpökäsitelty EN 15614-1 380 HV10 320 HV10 380 HV10 320 HV10 RMRS 450 HV10 Normin käsittely kesken RMRSssä 420 HV10 Normin käsittely kesken RMRSssä Taulukko 3 . Standardin ISO 5817 B mukaiset vaatimukset täyttyivät hyväksytysti
Muilta osin sekä sularajalta tehtyjen iskukokeiden että HAZ alueelta tehtyjen iskukokeiden tulokset täyttivät vaatimukset. Minimiarvo hyväksynnälle oli 50 J. Oheisissa taulukoissa 6, 7 ja 8 on kuvattuna saatujen -40 °C:ssa tehtyjen kokeiden keskiarvotulokset. Iskukoetulokset eri teräsja lisäaineyhdistelmillä silloin, kun lämmöntuonti oli 2,5 kJ/mm ja testauslämpötila -40 °C .. Iskukoetulokset eri teräsja lisäaineyhdistelmillä silloin, kun lämmöntuonti oli 2,0 kJ/mm (jäähtymisaika t8/5 13 s) ja testauslämpötila -40 °C . Kovuusarvot rakenteen keskilinjalla, kun lämmöntuonti on 2,0 kJ/mm, joka vastaa jäähtymisaikaa t 8/5 13 s. Loven paikka Teräs + lisäaine: Lämmöntuonti 2,5 kJ/mm E500TMCP + PZ6115 S500G2M + PZ6115 S500G2M + 81K2-H F500W + 81K2-H Hitsi 44 J 48 J 27 J 30 J Sularaja 54 J 187 J 204 J 132 J Sularaja + 2 mm 259 J 272 J 294 J 216 J Taulukko 8 . 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 14 Mitatut kovuusarvot alittivat sallitun maksimikovuuden kaikilta osin. Kaikki mitatut kovuudet olivat alle salKuva 7. Kuva 8. Iskukokeiden testauslämpötila oli -40 °C ja lisäksi teräs F500W tutkittiin vielä myös -60 °C:een lämpötilassa. litun maksimikovuuden. Loven paikka Teräs + lisäaine: Lämmöntuonti 0,5 kJ/mm E500TMCP + PZ6115 S500G2M + PZ6115 S500G2M + 81K2-H F500W + 81K2-H Hitsi 69 J 61 J 87 J 76 J Sularaja 84 J 119 J 116 J 97 J Sularaja + 2 mm 238 J 229 J 241 J 216 J Taulukko 6 . Loven paikka Teräs + lisäaine: Lämmöntuonti 2,0 kJ/mm E500TMCP + PZ6115 S500G2M + PZ6115 S500G2M + 81K2-H F500W + 81K2-H Hitsi 41 J 24 J 42 J 39 J Sularaja 69 J 111 J 179 J 89 J Sularaja + 2mm 246 J 224 J 281 J 201 J Taulukko 7 . S 500 G2M teräksen maksimikovuus t 8/5 3 s jäähtymisajalla oli 230 HV5 ja teräkselle E500 TMCP 242 HV5. Taulukossa 9 on kuvattu iskukoetulokset F 550W teräs + lisäaine 81K2-H yhdistelmällä lämmöntuonneilla 0,5 kJ/mm, 2,0 kJ/mm ja 2,5 kJ/mm silloin, kun koelämpötila on -60 °C. Teräksen F500W maksimikovuus tällä jäähtymisajalla oli 277 HV5. Pienimmällä t 8/5 jäähtymisajalla, 3 s, saatiin suuremmat kovuusarvot kuin suuremmilla jäähtymisajoilla. Kuvassa 7 ovat kovuuskäyrät 3 s t 8/5 jäähtymisajalla. Kuva 9. 13 s ja 15 s t 8/5 jäähtymisajalla tehdyillä hitseillä ei ollut merkittävää eroa kovuuksissa. Tehtyjen iskukokeiden tulokset olivat jäähtymisajalla 3 s hyväksyttäviä. Teräksen F500W maksimikovuus 13 s t 8/5 jäähtymisajalla, 265 HV5, oli suurempi kuin kahdella muulla käytetyllä teräksellä, mutta se alitti selvästi sallitun maksimikovuuden. Iskukoetulokset eri teräsja lisäaineyhdistelmillä silloin, kun lämmöntuonti oli 0,5 kJ/mm (jäähtymisaika t8/5 3 s) ja testauslämpötila -40 °C . Kovuusarvot rakenteen keskilinjalla, kun lämmöntuonti on 0,5 kJ/mm, joka vastaa t 8/5 jäähtymisaikaa 3 s. Kovuusarvot rakenteen keskilinjalla, kun lämmöntuonti on 2,5 kJ/mm, joka vastaa jäähtymisaikaa t 8/5 15 s. Pidemmillä jäähtymisajoilla, 13 s ja 15 s, sekä -40 °C että -60 °C:een lämpötilassa tehtyjen kokeiden hitsien arvot eivät enää täyttäneet vaatimuksia. Kuvissa 8 ja 9 on kuvattu kovuuskäyrät 13 s ja 15 s t 8/5 jäähtymisajoilla
Osa 1: Terästen kaarija kaasuhitsaus sekä nikkelin ja nikkeliseosten kaarihitsaus Kiitokset Tämä artikkeli perustuu Lauri Araston valmistumassa olevaa diplomityötä varten tehtyihin tutkimuksiin. Näillä lämmöntuonneilla hitsatut hitsit eivät enää täyttäneet Venäjän merirekisterin vaatimuksia. A comparison of residual stresses in multi pass narrow gap laser welds and gastungsten arc welds in AISI 316L stainless steel. (2014). ijpvp.2013.11.02 Kemppi Oy. Kovuuden kasvua ei ollut paitsi hyvin nopeassa jäähtymisessä (3 s), jopa pientä pehmenemistä hitaassa jäähtymisessä (15 s). A., & Li, L. (2014). Eroa ei esiintynyt termomekaanisesti ja nuorruttamalla valmistettujen terästen hitsien välillä. Menetelmä on nyt otettu käyttöön Arctec Helsinki Shipyard Oy:n uusien jäänmurtajien tuotannossa. Yleensä tämä tapahtuu sularajalla ja karkearakeisella vyöhykkeellä eniten ja johtaa rakenteen heikkenemiseen. Johtopäätökset Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta näiden uusien lujien laivaterästen soveltuvan hyvin jäänmurtajarakentamiseen. Railokulman pienentäminen alkuperäisestä 45 asteesta 30 asteeseen on mahdollista käyttämällä Wise Penetration -prosessia. Lämmöntuonnin ja sitä kautta jäähtymisajan merkitys korostuu hitsattaessa lujia teräksiä. doi:10.1016/j. Kemppi Oy:n uudet hitsausprosessit tarjoavat hitsaavalle teollisuudelle mahdollisuuden kehittää tuottavuutta uudella tavalla. Kuten tässäkin tutkimuksessa kävi selvästi ilmi, niin liian suuri lämmöntuonti johtaa sitkeyden heikkenemiseen. International Journal of Pressure Vessels and Piping, 113, 49–59. Menetelmän käyttöönottoa myös muussa suomalaisessa hitsaavassa teollisuudessa voi suositella. Termomekaanisesti valmistetut teräkset käyttäytyvät toisin. Luettu osoitteesta EWI. (1990). http://ewi.org Modenesi, P. Näin on etenkin hitsattaessa lujia nuorrutusteräksiä, joiden muutosvyöhykkeen kovuus kasvaa selkeästi perusaineen kovuutta suuremmaksi HAZ alueella. Kirjoittajat TkT, IWS Markku Pirinen*; Professori, TKT, IWE Jukka Martikainen*, TkL Matti Nallikari**, ins., IWE Eero Nykänen**, DI, IWE Mikko Veikkolainen***, ins., IWE Juha Nykänen*** * Lappeenrannan teknillinen yliopisto ** Arctec Helsinki Shipyard Oy *** Kemppi Oy Robottijärjestelmät hitsaukseen OTCja Nachi-robotit OTC-hitsauskoneet ja –varusteet Finnrobotics-radat ja –hitsauspöydät FINNROBOTICS OY www.finnrobotics.fi info@finnrobotics.fi Kimmo Yli-Anttila +358 (0)50 383 4800 Timo Kerminen +358 (0)50 383 4803 LÄHES JOKA KOLMAS MAAILMASSA MYYTY KAARIHITSAUSROBOTTI 2013 OLI OTC. J. (2012). Luettu 5.1.2015 osoitteesta http://www.kemppi.com/ Massey, S. Iskukoetulokset F 550W teräs ja lisäaine 81K2-H -yhdistelmällä lämmöntuonneilla 0,5 kJ/mm, 2,0 kJ/mm ja 2,5 kJ/mm silloin, kun testauslämpötila on -60 °C . Statistical modelling of the narrow gap gas metal arc welding process. Lähteet Arctech Helsinki Shipyard Inc. Loven paikka Teräs F500W + lisäaine 81K2-H Koelämpötila: -60°C Lämmöntuonti + jäähtymisaika t 8/5 0.5kJ/mm + 3 s 2kJ/mm + 13 s 2.5 kJ/mm + 15 s Hitsi 64 J 26 J 17 J Sularaja 109 J 102 J 82 J Sularaja + 2 mm 218 J 222 J 217 J Taulukko 9 . Luettu 5.1.2015 osoitteesta http://arctech.fi/ Elmesalamy, A., Francis, J. Menetelmän käyttöönotto parantaa yrityksen kilpailukykyä. Jutun kirjoittajat kiittävät Arastoa ansiokkaasta tutkimustyöstä. Tämä tutkimus tarjoaa laivanrakennusteollisuudelle mahdollisuuden parantaa hitsauksen tuottavuutta huomattavasti lyhentyneen hitsausajan, pienentyneiden lisäainekustannusten ja hitsauksen virhemahdollisuuksien vähentyessä. Granfield Institute of Technology. Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä metalleille. 2014 Standardi SFS-EN ISO 14616-1. Tässä tutkimuksessa iskukoetulokset osoittivat muutoksia tapahtuneen eniten hitsissä lämmöntuonneilla 2,0 ja 2,5 kJ/mm, joka johti alle normin oleviin iskukoetuloksiin. Russian Maritime Register of Shipping. State-of-the-art in narrow groove welding technology and techniques. (2014). Hyväksyntä menetelmäkokeella. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 15 Näiden kokeiden lisäksi tehdyt muut Venäjän merirekisterin vaatimat, taulukossa 3 kuvatut kokeet suoritettiin ja ne läpäisivät vaatimukset hyväksyttävästi
Kansainvälisyyttä edustavat logistiikkapalvelut lähimaissa, kansainvälinen jälleenmyyjäverkosto Iso 200 tonnin materiaalinkäsittelykone työssään.. He hoitivat polttopuuja tukkipuukuljetuksia Porche-traktorilla paikallisille metsäyhtiöille ja kunnille. Nykyään Mantsisen toiminta on jaettu kahteen liiketoimintayksikköön, logistiikkapalveluihin ja materiaalinkäsittelykoneisiin. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 16 Mantsinen Group Ltd Oy tehostaa tuotantoaan robottihitsauksella Juha Lukkari Joensuu-Kuopio -tiellä kymmenkunta kilometriä Joensuusta Liperin kunnan Ylämyllyllä tulee vastaan teollisuusalue, josta löytyy valkoisen talvisen metsämaiseman keskeltä valtavat valkoiset teollisuushallit – Mantsinen Group Ltd Oy. Mantsinen on kansainvälinen yritys, jolla on kuitenkin vahvat paikalliset juuret. Aikamoinen yllätys tulijalle. Mantsisen toiminta alkoi puutavaran kuljetuksista ja puunkäsittelyn urakoinnista jo 1960-luvulla, kun Mantsisen maanviljelijäveljekset Veli ja Juhani aloittivat yrittäjäuransa. He jatkoivat logistiikkapalveluita aina 1990-luvun lopulle saakka, jolloin valmistuivat materiaalinkäsittelykoneiden tuotantotilat Liperin Ylämyllylle
Ylämyllyllä on suunnittelu, tuotanto, myynti ja johto. 120 tonnin koneen kokonaispainosta hitsattua terästä on noin 110 tonnia. Esim. Materiaalinkäsittelykoneiden konemallisto kattaa koneet 50 tonnin kokoluokasta aina yli 200 tonnia painaviin satamanostureihin. Isoissa yli 100 tonnin koneissa Mantsinen on merkittävä valmistaja maailmassa, joissakin koneissa jopa markkinajohtaja! Mantsinen on edelleen perheyritys. Perustajat ovat jo jättäneet päivittäisen toiminnan yrityksessä, mutta seuraava sukupolvi on tiiviisti mukana yrityksen toiminnassa. Materiaalinkäsittelykoneet toimivat mm. ”Hitsaus on meille elinehto ja strateginen tuotantomenetelmä”, toteaa tuotantopäälTuotantopäällikkö Jaakko Junninen (oik.) ja työnjohtaja Jari Nuutinen. PEMA robottihitsausasema koekäytössä Loimaalla.. Konevalmistus Ylämyllyllä vastaa suurinta osaa liikevaihdosta, mutta logistiikkapalvelut ovat edelleen myös olennaisen osa Mantsisen toimintaa. Viime vuonna valmistettiin vajaa neljäkymmentä konetta. Koneet ovat todellisia hitsattuja tuotteita. satamissa, terästehtailla, sellutehtailla, terminaaleissa ja voimalaitoksilla, joissa niillä puretaan ja lastataan hiiltä ja muuta irtotavaraa, romumetalleja, terästuotteita, puuta yms. Tehtaalla ei ole omaa polttoleikkausta, vaan kaikki leikkeet tulevat viistettyinä alihankkijoilta lähiympäristöstä. Suomessa Mantsisella ei ole kilpailijoita, jotka valmistaisivat koneita Suomessa, mutta toki eri yritykset tuovat maahan maailmalta kilpailevia koneita. Liikevaihto vuonna 2014 oli noin 55 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa koko yrityksessä noin 450, josta Ylämyllyn tehtaalla noin 130. Suurimmilla yli 200 tonnin koneilla puomiston ulottuvuus on lähes 40 metriä ja nostokyky suurimmillaan lähes noin 50 tonnia. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 17 ja lähes 90 %:in viennin osuus
Korostamme uusissa tuotteissa ennen kaikkea hyvää valmistettavuutta.” Mantsisella on DNV:n myöntämät sertifikaatit SFS-EN ISO 14001 (Ympäristojärjestelmät. Vaatimukset), OHSAS 18001 (Työterveysja turvallisuusjohtamisjärjestelmät) ja ISO 9001 (Laadunhallintajärjestelmät). Menetelmäkokeita on tehty joitakin tärkeimmille liitoksille, joille on laadittu myös wepsit (WPS) eli hitsausohjeet. Direktiivi ei erikseen käsittele hitsausta. Yleisteräslaji on seostamaton rakenneteräs S355J2G3. Toki asiakkaat käyvät tehtaalla ja tarkastelevat myös hitsejä, joskus jopa ulkopuolisen tarkastuskonsultin avustuksella. Suunnittelusta on lyhyt tie hitsaamoon katsomaan ja kysymään tekijöiltä, miten homma sujuu. EU:n konedirektiivi on Mantsisen koneiden taustalla. Korjaavat toimenpiteet ja muutokset ovat nopeasti tehtävissä. Koska hitsaus on oleellinen osa koneiden valmistusta, niin siihen myös panostetaan. Teräksen kokonaiskulutus on noin 3000 tonnia vuodessa. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 18 likkö Jaakko Junninen. Hitsaajia on tehtaalla parikymmentä. Runkojen hitsaus on monimuotoisten ja paksujen levyjen hitsausta.. Toimitukseen kuuluu myös PEMA WeldControl 300 OffliRobottihitsausasema Mantsisella. Viimeisin investointi oli syksyllä Pemamekin toimittama iso MIG/MAG-robottihitsausasema, joka koostuu mm. Suunnittelussa työskentelee noin 15 insinööriä. Hitsausmenetelmät ovat MAG-hitsaus eri muodoissaan ja jauhekaarihitsaus. ”Umpilanka on halvempaa ja sen tunkeuma on parempi,” toteaa hitsaamoiden työnjohtaja Jari Nuutinen. MAG-hitsausta tehdään käsin, kevytmekanisointilaitteilla ja nyt myös uudella robottihitsausasemalla. ”Meidän mielestämme on erinomaisen tärkeätä ja tarpeellista, että on oma suunnittelu samassa talossa. Omat kaksi ultraäänitarkastajaa tarkastavat vaativimpia hitsejä ja hitsaajat tekevät myös itse silmämääräistä tarkastusta hitseille. Paljon keskusteltiin myös suunnittelusta ja valmistusystävällisyydestä. Puomistoissa käytetään myös lujia teräksiä, kuten S650 ja S700 sekä kahmareissa kulutusteräksiä, Hardox 400. Hitsaukselle ja hitseille ei oikein ole mitään ulkopuolelta asetettuja standardivaatimuksia, mutta yrityksellä on omat laatuvaatimukset hitseille, yleisvaatimus on C-luokka ja koneiden puomistoille tiukempi B-luokka. Hitsauslisäaineiden kokonaiskulutus on noin 30 tonnia, josta jauhekaarihitsauksen osuus on noin 6 tonnia. Hitsauslanka on pääosin umpilanka, mutta käytetään jonkin verran myös täytelankaa. Koneet ovat väsytyskuormitettuja ja -mitoitettuja, mistä syystä hitseille tehdään hyvin paljon ”tikkausta” eli TIG-uudelleensulatusta, jolla parannetaan hitsien reuna-alueiden juohevuutta liitosten väsymiskestävyyden parantamiseksi. Luonnollisesti kaikki hitsaajat ovat pätevöitettyjä. Tuotantotilat yllättivät kirjoittajan siisteydellään, valoisuudellaan ja järjestyksellään, tosi miellyttävän tuntuinen työympäristö. Suunnittelu saa nopeasti palautetta ja myös uusia ideoita hitsaajilta, tällä hetkellä erityisesti uudelta robottihitsausasemalta. XYZ-tyyppisestä porttaalista, vastapöytäparista (kantavuus 30 tonnia) ja railonseurantajärjestelmästä. Runkojen robottihitsausta. Asemassa on Motomanin robottivarustus ja Lincolnin hitsausvirtalähde. Hitsaukseen panostetaan, mistä viimeisin esimerkki on syksyllä 2014 Pemamekiltä hankittu iso MIG/MAGrobottihitsausasema suurten kappaleiden hitsaukseen
Käsinhitsauksen läpimenoaika rungon silloituksineen ja kokoonpanoineen on noin kaksi viikkoa. ”Korkeampi tuottavuus, lyhyempi läpimenoaika, kapasiteetin lisäys, parantunut laatu ja pienempi fyysinen rasitus hitsaajille.” Siinä Junnisen avainsanoja hankinnalle. ”Olemme olleet hyvin tyytyväisiä Pemamekin hitsausaseman toimintaan.” Juha Lukkari Päätoimittaja Runkojen käsinhitsausta.. Iso asia on, että voimme vähentää hitsaajien rasitusta. ”Lisäaineen kulutus tulee myös vähenemään, kun voidaan optimoida hitsit, pienentää a-mittoja ja välttää käsinhitsauksen ylihitsaus.” Mantsisen materiaalinkäsittelykoneiden runkojen hitsaus edustaa todella järeiden ja paksujen rakenteiden monipalkohitsausta, jollaista Suomessa ei juurikaan liene muualla. Robotti hitsaa valmiiksi kokoonpannun ja silloitetun kappaleen muutamaa hitsiä vaille valmiiksi. Päädyimme kuitenkin 1-lankahitsaukseen, joka on meidän mielestä helppokäyttöisempi ja sen luoksepäästävyys hankalampiin kohteisiin parempi.” Pemamek toimitti hitsausaseman toimituksen mukana myös valmiit ohjelmat 120-tonnisen koneen alavaunun rungon hitsaukseen. Hitsattavat levynpaksuudet vaihtelevat 15-50 mm. Investointihankkeen selvittelyyn liittyi myös Teemu Hirvosen DI-työ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Asema hankittiin materiaalinkäsittelykoneiden ylävaunujen runkojen hitsaukseen. Tuotanto ei ole sarjatuotantoa, vaan lähes yksittäisvalmistusta eli 1 kappaleen sarjakoko. Ylävaunun runko on täydellisesti hitsattu rakenne. Hitsaajien yläraajavammat eli lähinnä jännetuppitulehdukset ovat olleet työterveydellinen ongelma, jotka ovat vähentyneet hitsauksen mekanisoinnin käyttöönoton jälkeen,” sanoo Junninen. ”Tarjolla oli sekä 1-lankahitsaus että tandem-hitsaus. Kiristyvä kilpailu markkinoilla ja kustannuspaineet edesauttoivat investoinnin toteuttamista Mutta myös hitsattavan työn laadun parantaminen oli tärkeä tekijä laitteiston hankinnassa. Hän sai samalla pysyvän työpaikan Mantsisella. Mittasimme jopa lähes 50 %:in paloaikasuhteita,” mainitsee Jari Nuutinen. ”Toki vaunujen runkojen käsinhitsauskin on tehokasta. Hitsausarvot vaihtelevat pienistä pohjapalkojen hitsausarvoista suuriin täyttöja pintapalkojen arvoihin. Hitsaajat olivat myös mukana projektissa alusta pitäen. Tyypillinen langansyöttö täyttöpaloissa on 20 m/min (440 A ja 37 V). Se painaa 120 tonnin materiaalinkäsittelykoneessa noin 10 tonnia ja lankaa kuluu noin 200 kiloa. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 19 ne-ohjelmointiohjelmisto. ”Meillä on paljon raskasta hitsausta, mikä käy myös hitsaajien terveydelle. Robottihitsausaseman osto tehtiin syyskuussa 2014. Näin hitsaus voitiin aloittaa heti tehtaalla Nykyään operaattorit tekevät itse ohjelmat uusille tuotteille. Lisäksi Pemamekiltä saatiin koulutusta ja tuotantotukea kolmen viikon ajan. Läpimenoaika (ohjelma-aika) on noin 24 tuntia
Kuvassa on esitetty yleisimpiä lasertyöstöprosesseja, joita käytetään teknologiateollisuudessa globaalisti. resonaattoreita. Lasereita käytetään erilaisissa sovelluksissa. Säteen laadun heikentäminen sovellukseen sopivaksi tehdään optiikalla. Nähdään, että CO 2 -lasereiden myynti on kääntynyt laskuun, vaikkakin se on vielä tärkeä tekijä uusissakin laitteistoissa. viisinkertainen laserresonaattorien myyntiin verrattuna. (Belforte, 2014) Antti Salminen ja Veli Kujanpää Laserhitsaus tänään ja huomenna Laserhitsaus on yksi laserin konepajasovelluksista. Laserleikkaus on edelleen ylivoimaisesti suurin lasertyöstön käyttöalue. kiekkolasereita (disc-lasereita) ja diodilasereita. Jotkut laservalmistajat ovat raportoineet jopa yli 30 % myynnin kasvun viimeisten vuosien aikana. Tämä johtuu sovelluskirjon laajuuden lisäksi tämän laitetyypin valmistajien määrän jatkuvasta kasvusta ja hintojen laskusta. Tavoitteena laserkehityksessä on laitteiden pienempi fyysinen koko ja yhä parempi säteenlaatu teholuokassa. Laserien kokonaismyynti korjasi vuoden 2009 taantuman aiheuttaman notkahduksen vuodessa ja palasi edeltäneelle kasvu-uralle hyvin nopeasti. Nykyään kidelaserit ovat suurelta osin ns. Laitteistomyynnistä n. Nd:YAG lasereita puolestaan on saatavilla konepajateollisuuden sovelluksiin enää vain hienomekaniikan valmistukseen. Kuitulasereista on tullut johtava lasertyyppi ja sen myynnin kasvu on hyvin merkittävä. Kuvassa 2 on kuvattuna yli 1 kW makrotyöstön lasereiden myynti vuonna. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 20 Kuva 2. Kasvu on nopeinta Kiinassa, yli 7 %. Esimerkkinä elektroniikan juotto, jossa laserjuotto mahdollistaa helpomman tavan hyödyntää lyijyttömiä juotteita. Kokonaislaitteistojen myynnin volyymi rahassa on n. 62 % on lasermakrotyöstöön eli konepajasovelluksiin, lähinnä leikkaukseen ja hitsaukseen liittyviin sovelluksiin. Vielä 20 vuotta sitten ne olivat melkein yksinomaan hiilidioksidilasereita, mutta sitten kidelaserit, ennen kaikkea Nd:YAG-laserit tulivat käyttöön. Laserhitsauksen ja -leikkauksen osuus lasereiden myynnistä vuonna 2013. Periaatteessa riittävän hyvälaatuisella säteellä ja isolla teholla voidaan tehdä kaikki kuvassa esitettävät prosessit. Myynnin kasvu on hitainta USA:ssa ja Japanissa, joiden suhteellinen osuus maailman markkinoista on pudonnut 2000-luvun aikana selvästi. CO 2 -laserit ovat kuitenkin säilyttäneen valta-aseman aivan näihin päiviin asti, johtuen lähinnä laserleikkauksessa käytettävistä resonaattoreista. Laserresonaattorien maailmanlaajuinen myynti eriteltynä resonaattorien tyypin mukaan. Yli 90 % kaikesta lasertyöstölaitteistojen myynnistä menee neljään maahan: Saksa, USA, Japani ja Kiina. Laserin käyttö eri sovelluksiin riippuu sen tehosta ja säteenlaadusta. Kuva 1. Mukaan on tullut kuitenkin uusi vahva tekijä, kuitulaserit, joiden osuus on kasvanut merkittäväksi sekä hitsauksessa että viime aikoina myös leikkauksessa. Euroopan suhteellinen osuus myynnistä on pysynyt vakaana, reilussa 30 %:ssa. (Laser Focus World) Lasertyöstön markkinat Metallija konepajateollisuuden lasertyöstössä käytetään useanlaisia lasereita, ns. Kuvassa 1 on esitetty viimeisten vuosien laserresonaattoreiden myyntikehitys (M$)
Nykyään säteen laatu on kehittynyt niin, että diodilaserilla päästään syvätunkeumahitsaukseen ja leikkaukseen. Nykyiset uusinvestoinnit hitsauslasereiksi ovat pääasiassa kuitu-, kiekkotai diodilasereita. Tilasto on näyttänyt lähes samalta jo muutaman vuoden aikana. Laserhitsauksen osuus on n. Molemmin puolin hitsattu päittäisliitos, materiaalin paksuus 23 mm, laserteho 40 kW, hitsausnopeus 2.0 m/min. 75 %. Laserien tehon kasvaessa ja säteenlaadun parantuessa voidaan toteuttaa uusia prosesseja ja sovelluksia. (www.coherent.com). Sillä voidaan hitsata esim. Eli tulemme jälkijunassa suuriin ”lasermaihin” verrattuna. Suuritehoisella kuitulaserilla saavutettava tunkeuma eri lasertehoilla ja -hitsausnopeuksilla. Koska laserleikkauslaitteistoja on myyty paljon pidempään, niiden osuus vielä käytössä olevista laitteistoista on selkeästi suurempi kuin nykyinen myynti. Muut sovellukset muodostavat marginaalisen osuuden. Kuvassa 5 on esimerkki diodilaserilla kahdelta puolelta hitsatusta 23 mm kappaleesta. Kuvassa 4 on esitetty alustavia kokeellisia tuloksia niukkaseosteisen teräksen hitsauksesta päittäisliitokseen eri lasertehoilla. ovien kokoonpanossa. Aiemmin oli faktaa, että diodilaser on vain ohutlevyjen hitsauksen työkalu. Sovelluksia on etenkin autoteollisuudessa ja esim. (Laserline 2015). Diodilaserilla mahdolliset lasertyöstöprosessit laserteho – säteenlaatu koordinaatistossa. skanneripeilien avulla. On raportoitu, että vuoden 2015 aikana on markkinoilla kuitulasermalli, jonka hyötysuhde on yli 40 % ja säteenlaatu samaan aikaan 2 mm*mrad yli 6 kW teholla. Laserhitsausprosessit Vaikka hiilidioksidilasereiden myynti onkin hieman vähenemässä ja Nd:YAG-lasereiden myynti hitsaussovelluksiin loppunut, aiemman valta-aseman takia niitä on vielä hyvin paljon käytössä. Etähitsaus on prosessi, jossa lasersädettä liikutetaan nopeasti esim. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 21 2013. Kuva 3. Näitä ovat esimerkiksi etähitsaus ja -leikkaus. Kuva 5. Suomessa hitsauksen osuus kaikista lasertyöstösovelluksista on selkeästi pienempi kuin maailmalla. Jännitysjakauma on jatkuvassa hitsissä huomattavasti edullisempi mahdollistaen ohuemman teräksen käytön, kapeammat laipat hitsiä varten ja huomattavasti lyhemmän valmistusajan. Laserhitsauksen sovelluksia Autonvalmistajat ovat käyttäneet laserhitsausta jo pitkään. Hitsausajan säästö on puolestaan ollut 60 sekunnista 6 sekuntiin eli 90 %. Näiden terästen erittäin suuri lujuus (murtolujuus 1500 MPa, murtovenymä 10 %) mahdollistaa aineenpaksuuden huomattavan alentamisen, sekä Kuva 4. 22 % ja laserleikkauksen osuus n. Teholuokka 30 kW on tällä hetkellä varsin käyttökelpoinen, siihen on optiikkaa saatavilla ja tuolla teholla päästään jo lähelle 30 mm tunkeumaa yksipalkohitsauksessa 2 m/min nopeudella. Laserhitsauksen käyttö on mahdollistanut autonkorin painon alentamisen kun laserhitseillä on korvattu vastuspistehitsejä. Niillä päästään jo yli 10 mm tunkeumaan hitsauksessa. Sekä hitsauksen että leikkauksen osuus kasvaa jatkuvasti, ja varsinkin laserhitsauksessa uusia sovelluksia kehitetään jatkuvasti. Seuraavalla sivulla kuvan 6 esimerkissä kardaanitunnelin osan paino on alentunut 440 g eli 31 %. ohutlevyjen päällekkäisliitoksia nopeasti. Esimerkki 40 kW:n diodilaserilla hitsatusta kappaleesta. Suurimpien kuitulasereiden teho on kymmeniä kilovatteja. Suurin on 100 kW, vaikkakin siinä on vielä ongelmia optiikan kestävyydessä. Diodilaserit ovat myös kehittyneet nopeasti. Eri lasertyöstöprosesseilla on erilainen tarve säteen laadun ja tehon suhteen, kuva 3. Tarjolla on jo 40 kW:n diodilasereita. Uusin käyttökohde on kuormaakantavien korinosien valmistus kuumamuovattavista teräksistä kuten 22MnB5. Etu on myös säteen liikuttaminen hitsauskohdasta toiseen, jolloin sivuajat minimoituvat. Etähitsaus edellyttää erittäin hyvää säteenlaatua laserilta
Laserhitsauksesta on viimeisten vuosien aikana kehitetty versio, jolla näitä materiaaleja voidaan hitsata metalliin. 1/2015 David Belforte, Market place, Business Forum, ICALEO 2014 Löffler Klaus, Laser trends in the automotive industry. (Löffler, 2014). Lähteet http://www.coherent.com/products/?807/ Diode-Laser-Systems-and-Fiber-Lasers Laser Focus World, No 1/2012, No. Auton B-pilarin rakenne perinteisesti ja laserhitsattuna kuumamuovattavasta teräksestä. Suomessa Valmet Automotivella käytetään laserhitsausta Mercedes-Benzin A-tyypin mallien valmistuksessa, (Industrial Laser SoKuva 6. KeskiEuroopassakin on siis päästy tasolle, joka Suomessa saavutettiin jo 90-luvulla, kun Dinoliftille kehitettiin henkilönostimen palkkien laserhitsaussovellus. Kuva 8 esittää lopputuotetta ja tuotteeseen hitsattua laserhitsiä. Pääosin laitteet ovat lakanalinjoilla, mutta myös jäykisteen hitsausta tehdään jo teollisesti. Heidän laivoissaan jopa 50 % hitseistä on tehty laserhybridihitsauksella. Laserhitsaamalla voidaan saavuttaa niin suuri jäähtymisnopeus, että hitsin mekaaniset ominaisuudet vastaavat perusaineen ominaisuuksia. Käytön rajoituksena on näiden materiaalien liittäminen ympäröivään metallirakenteeseen. Kuvassa 7 on esimerkki auton Bpilarin rakenteen muutoksesta siirryttäessä perinteisestä sinkitystä ZSte260 teräksestä 22MnB5 teräkseen. Kuva 7. Kaiken kaikkiaan tällä hetkellä maailmalla on käytössä yli 25 laseria telakan hitsaustehtävissä. AKL 2014 Lutz Walter, Action auf der ganzen Linie, INDUSTRIE HANDBUCH 2014, s 82-85. Vastaaviin sovelluksiin on edelleen olemassa valmiudet Suomessa, esimerkiksi Lappeenrannassa. Telakkateollisuus on yksi laserhitsauksen hyödyntäjiä. laivan sisällä tehtävää hitsausta kevytmekanisoidusti sekä pystyhitsien hitsausta ylöspäin ja alaspäin robotisoidusti. Kirjoittajat Antti Salminen, professori, TkT Lappeenrannan teknillinen yliopisto Veli Kujanpää, professori, TkT Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy Kuva 8. CFRP:n käyttökohteet laajenevat tämän tekniikan ansiosta huomattavasti ja uuden tyyppisten hitsattujen rakenteiden käyttöä voidaan laajentaa edelleen. Isompien kokonaisuuksien hitsaukseen on tutkittu mm. lutions 7/2012). Industrial laser suppliers could benefit from auto giants’ new expansion plans, Industrial Laser Solutions, 7/2012 Laserline, markkinointimateriaali 40kW prototype laser, 2015. Manitowoc:in nosturin puomit valmistetaan laserhybridihitsaamalla ultralujasta teräksestä. Viime vuonna otettiin Euroopassa käyttöön kaksi laseria käyttävää hitsauslinjaa teleskooppiputkipalkkien valmistukseen. (Löffler 2014). Laserhitsaus tarjoaa näiden terästen hitsaukseen hyvän vaihtoehdon ja mahdollistaa niiden käytön saavutettavan hitsin mekaanisten ominaisuuksien ansiosta. Kardaanitunnelin muotoilun, painon ja valmistusajan muutos siirryttäessä vastuspistehitsauksesta laserhitsaukseen. 1/2013, No. Manitowocin sovelluksessa, johon Cloos on rakentanut robottiaseman, käytetään 1100 MPa lujuusluokan terästä ja kuitulaserhybridihitsausta. (Lutz, 2014).. Hiilikuituvahvistetut muovit (Carbon fibre reinforced plastics, CFRP) ovat uusimpia materiaaleja auton kantavissa korirakenteissa. Molemmissa sovelluksissa käytettiin ultralujaa terästä ja pitkittäishitsin laserhitsausta. Meyerin telakka Saksassa on yksi alan edelläkävijöistä. Niiden käyttö kasvaa koko ajan keveyden ja hyvien mekaanisten ominaisuuksien vuoksi. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 22 joissain tapauksissa osien määrän vähentämisen
Näinhän tuotannon kehityksessä edetään millä tahansa hitsausmenetelmällä. Tietämättömyys johtaa helposti vääriin käsityksiin ja ennakkoluuloihin, joita on hankalaa muuttaa etenkin, jos ympärillä olevilla kolleegoilla on samantyyppisiä käsityksiä. Kaikkia laserin käytöllä saavutettuja hyötyjä ei aina projektin alkuvaiheessa pystytä rahallisesti arvottamaan, joten investoinnin kannattavuus tulee laskelmissa helposti määritellyksi alakanttiin. Investointina laserhitsauslaitteisto toki on kalliimpi (laserlaitteiden hinnat ovat tulleet viime vuosina kyllä hurjasti alaspäin ja trendi jatkuu!) kuin kaarihitsauslaitteisto, eikä sitä kannatakaan hankkia tekemään muutaman minuutin töitä päivittäin. Anna Fellman Laserja laserhybridihitsauksen myytit syynissä Laseriin luotetaan suomalaisessakin tuotannossa Totuuksia laserja laserhybridihitsauksesta Tämän tästä törmää hitsauspiireissä pinttyneisiin käsityksiin laseriin ja laserhitsaukseen liittyen. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 23 Laserin käyttö hitsauksessa tarjoaa monia mahdollisuuksia parantaa hitsaustuotannon tuottavuutta. Laserhitsattu tuote voi olla niin älykkäästi suunniteltu ja toteutettu, etteivät kilpailijat pysty sitä helposti kopioimaan. Laskelmissa on hyvä huomioida, että toimivuudeltaan, designiltaan ja laadultaan parempi lopputuote voi myös lisätä myyntiä, jos myyntihenkilöstö tietää, mistä naruista vetää. Tämän takia laserin käyttö voi olla myös keino pitää tuotanto Suomessa. Ennakkoluulot voivat pohjautua jonkun tutun tai tutun tutun vanhoihin kokemuksiin eivätkä ne päde suoraan toiseen sovelluskohteeseen. Usein ajatellaan, että laserin vaatima suurempi tarkkuus railonvalmistuksessa ja siitä syntyvät suuremmat railonvalmistuskulut ovat prosessin rajoite eikä näihin tarkkuuksiin ole mahdollista päästä konepajaolosuhteissa. On totta, että syvätunkeumahitsaus vaatii useita kilowatteja ja laserin hyötysuhteet ovat välillä 1040 %. Aina joudutaan läpikäymään muutama iterointikierros, jotta löydetään oikea laser, optiikka, liitosmuoto ja -tyyppi, hitsausasento, kiinnitystapa jne. Hyvä tuote voidaan myös turmella osaamattomissa käsissä ja laserhitsaus-prosessista jää käteen vääriä käsityksiä. Myytti 1: Laser ja laserhitsaus on kallista. Myytti 2: Laserin vaatimat tarkkuudet eivät ole realistisia saavuttaa konepajaolosuhteissa. Keneltäkään tuskin löytyy täysin valmiita ratkaisuja kaikkiin tapauksiin. Näin varmasti on, jos myyntityöhön ja tuotekehitykseen ei panosteta, vaan istutaan odottamassa tilauksia ja unohdetaan tuotteen kehittäminen. kansilevyjä ja jäykisteitä. Kaikkiallehan laseria ei voi eikä kannatakaan istuttaa, muttei valmista tuotantokonseptia ole mahdollista saavuttaa muutaman tunnin testauksellakaan. Näitä myyttejä tässä artikkelissa pyritään murtamaan. Lopuksi esitellään muutama suomalainen laserhitsausta tuotannossa soveltava yritys ja kerrotaan, mitä heillä on laserhitsauksella saavutettu.. Tässä kohtaa monet sanovat, ettei lisää nopeutta ja kapasiteettia enää tarvita, kun tuotteita ei mene enempää kaupaksi. Silti laserin käyttökulut voivat ja usein ovatkin alhaisemmat kuin kaarihitsauksella jo puhtaasti siksi, että laserilla hitsaukseen kuluva aika voi olla merkittävästi lyhyempi kuin kaarihitsausprosesseilla. Useimmiten ne pohjautuvat kuulopuheisiin tai vanhaan tietoon, eivätkä asiat välttämättä ole niin mustavalkoisia kuin usein ajatellaan. Miten sitten on mahdollista, että esimerkiksi saksalainen telakka Meyer Werft on Papenburgissa onnistunut hitsaamaan laserilla ja laserhybridillä pitkälti yli kymmenen vuotta mm. Vaikka satsaukset investointiin ja tuotannon laadukkuuden mahdollistamiseksi ovatkin suuremmat kuin ”perinteisillä” hitsausmenetelmillä, voidaan hitsauksen aikaisissa ja jälkeisissä kuluissa säästää niin merkittävästi, että investointi voi jäädä hyvinkin kannattavaksi, vaikkei koko kapasiteetti olisikaan käytössä. Tarkastellaanpa hieman laserhitsauksen ympärillä pyöriviä myyttejä, kenties onnistun niitä hieman murtamaan. Laserhitsaus mahdollistaa sen, että hitsaus voi olla nopeampaa: ei pelkästään sen takia, että itse hitsausprosessi etenee nopeammin, vaan myös siksi, että syvän tunkeuman ansiosta palkojen määrä voi vähentyä merkittävästi. Telakka on tänä päivänä yksi kannattavimmista teollisuudenhaaransa edustajista. Investoinnin ei välttämättä tarvitse tulla maksetusti yhdellä valmistettavalla osalla tai tuotteella, sillä usein käy niin, että laitteisto ”imee itseensä” lisää tuotettavaa, kun laitteiston käyttöön päästään kunnolla vihkiytymään ja ymmärrys prosessista ja sen mahdollisuuksista lisääntyy. Toisaalta yrityksen sisällä laserilla tehtävä tuotanto edellyttää erikoisosaamista ja asianmukaista tuotantotilaa, eikä sitä siten voida herkästi siirtää tehtäväksi halpamaissa. Puhumattakaan kaikista muista telakoista ja konepajateollisuuden edustajista, jotka ovat jo usean vuoden ajan hyödyntäneet lasermenetelmiä Laserhitsauksella saavutettavia etuja tuotteissa ja tuotannossa ei aina täysin tiedosteta, ja hitsauspiireissä pyörii vääriä olettamuksia ja ennakkoluuloja laserhitsaukseen liittyen. Kallis investointi voi toisinaan johtaa niin suuriin säästöihin muualla tuotannossa, ettei laserin kapasiteetin täysi käyttö ole edes tarpeen, jotta investointi saadaan kannattavaksi. Tämä vastaavasti lyhentää tuotantoaikaa ja tarjoaa lisäkapasiteettia valmistaa enemmän tuotteita tietyn aikavälin aikana. Tuottavuuden parantumista ei kannata ajatella pelkästään hitsausajan pienentymisenä, vaan kokonaisuutena siitä kaikesta, joita laserin käyttö tarjoaa: tasaisen ja hyvän laadun, tarkemmat osat ja tuotteet, tuotesuunnittelun mahdollisuuksia hyödyntämällä monin tavoin parempi tuote, vähemmän esija jälkitöitä jne. Yleisimmin kuulee kommentteja laserin kalleudesta
Kiinnitinsuunnittelu on olennaisessa asemassa ja siihen kannattaa panostaa huomioiden mm. Koska laserilla hitsattavaa kohdetta rasitetaan pienemmällä lämmöntuonnilla ja vähemmän aikaa, ovat lämmöntuonnin aikaansaamat muodonmuutoksetkin huomattavasti vähäisemmät. Laserin jäljiltä liitosalue voi myöskin olla niin siisti, että hionta tai koneistus on tarpeetonta tai ainakin sen tarve vähenee. Ohuemmilla aineenpaksuuksilla jo nyt kaarihitsattavillakin tuotteilla leikkeiden valmistuksessa käytetään hyvin paljon laserleikkausta, joka railonvalmistusmenetelmänä takaa laserhitsauksellekin riittävän hyvälaatuiset railot. Tekniikka menee laserlaitteidenkin osalta eteenpäin ja tänä päivänä on saatavilla yhä enemmän kilowatteja, paremmalla säteellä ja jatkuvasti edullisempaan hintaan. Laserhybridihitsauksella sen sijaan voidaan hallita myös plasmaleikatut ja levyleikkurijälkiset railot. Paksun teräksen laserhybridihitsejä. Monet limiliitossovellutukset (mm. Tänä päivänä laserhitsaukseen myytävät railonseurantalaitteet pystyvät seuraamaan tiukasti kiinni olevia päittäisliitoksia luotettavasti. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 24 ja toimivat edelleen kannattavasti. Suurilla aineenpaksuuksilla kaarihitsausta varten joudutaan railoa koneistamaan enemmän kuin laserhitsausta varten, sillä kaarihitsaus vaatii railoon V, Y tai milloin mitäkin kirjainta. Lämmönvaihdinlevyjä ja kennolevyjä. Asiaa voidaan myös ajatella siten, että suurempi tarkkuus jo tässä vaiheessa on lähtökohta tarkemmalle ja siten laadukkaammalle lopputuotteelle. Kun railotilavuus pienenee, vähenee myös liitokseen sulatettavan lisäaineen määrä. Lasertai laserhybridihitsaukselle riittää yleensä pelkkä I tai suuremmilla aineenpaksuuksilla (10-15 mm:stä ylöspäin, riippuen käytettävissä olevasta lasertehosta) laserhybridihitsaukseen voidaan tarvita hyvin pieni viiste railon yläja/tai alapäähän. (Kuva: Petring et al, 2007, ICALEO-conference 2007).. Laserin käytöllä saavutetun paremman laadun ja kokoonpantavuuden sekä tuotantoajan lyhentymisen ja työvaiheiden vähenemisen tuomia säästöjä on etenkin projektia vasta suunniteltaessa hankalaa määrittää ja siten ne jäävät helposti huomioimatta, kun investoinnin kannattavuutta lasketaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että laserhitsauksella voidaan saavuttaa suurempia tunkeumia, hitsata yhä erikoisempia materiaaleja ja edelleen suuremmalla hitsausnopeudella. Monesti kuulee sanottavan, että laserhitsaus on ohutlevyjen hitsausmenetelmä. Jos riittäviin tarkkuuksiin halutaan päästä, se on täysin mahdollista, mutta se vaatii hieman työtä ja omistautumista asialle. Laserhitsauksesta puhuttaessa usein valitellaan tiukempien tarkkuusvaatimusten yhteydessä sitä, kun railot pitäisi koneistaa, mikä tarkoittaa enemmän työtä railovalmisteluun. Myytti 3: Laseria varten tarvitaan enemmän panostuksia railonvalmisteluun. Toisaalta lämmön tuomat ongelmat ovat kiinnitystäkin ajatellen vähäisemmät. Myytti 4: Laserhitsaus on ohutlevyjen hitsausmenetelmä. Mikäli kohdistus ei ole kohdallaan, hitsi syntyy väärään kohtaan ja seurauksena voi olla liitosvirhettä. Siten huono railovalmistelu ja/tai kiinnitys vie pois prosessilla saavutettuja hyötyjä, kuten vähäiset muodonmuutokset ja lämpövaikutukset liitosalueelle sekä lisäainekustannusten pieneneminen. Lisäksi tuotesuunnitteluun avautuu lukemattomia uusia mahdollisuuksia toteuttaa tuote. Myös silloitusta käytetään laserilla hyvin yleisesti. laserleikkauksen tuomia mahdollisuuksia: muodon vapaus, nasta-kolot jne. Koneistusjälki ei tarvitse, eikä saisikaan olla kuin peilipinta, vaan pinnankarheus 12,5 ?m on jo useimmiten riittävä. Mikäli railo pystytään pitämään ilmaraottomana I-railona, lisäainetta laserhitsauksessa ei tarvita välttämättä ollenkaan. Lisäaineen kulutuksen väheneminen tai jopa sen tarpeen poistuminen voi olla vuositasolla jo merkittävä säästö. Useimmiten laserhitsauspään yhteyteen kuitenkin hankitaan railonseurantalaitteisto, eikä tässä kohtaa kannata enää investoitaessa säästää. Laserilla 10-15 mm:n tunkeuman hitsaaminen on jo tätä päivää ja koko ajan mennään paksumpaan suuntaan, kuva 2 (joKuva 1. Näinhän se perinteisesti on ollutkin ja siihen sitä edelleenkin paljon käytetään. Kohdistustarkkuuteen laserhitsauksessa tulee ehdottomasti panostaa. Mikäli sorvia tai koneistuskeskusta ei tarvita enää hitsauksen jälkeen, tätä kapasiteettia vapautuu vaikkapa aihioiden valmistukseen, joita tarvitaankin nopeampaan tahtiin, jotta laserhitsauslaitteisto olisi mahdollisimman tehokkaasti käytössä. Laserhybridihitsaukselle riittää rouheampikin pinta. Siltahitsien käyttö laserhitsauksessa on siitä helppoa, että siltahitsin päältä voidaan hitsata huoletta, sillä laser sulattaa siltahitsin uudelleen eikä kyseenomaista kohtaa välttämättä jälkikäteen edes erota. Aivan kuten muillakin hitsausmenetelmillä, siltahitsien suoritus tulee määritellä WPS:ään ja varmistaa siltahitsin laatu ennen ja jälkeen varsinaisen hitsauksen. (Kuvat: Omega Thermo Products, SSAB). Laserhybridihitsauksessa siltahitsien päältähitsaukseen tulee kiinnittää enemmän huomiota, jotta vaadittava tunkeuma aikaansaadaan myös siltahitsin kohdalle. Vaikka laserhybridihitsaukseen pystytäänkin hyväksymään huonompi railonvalmistus ja enemmän ilmarakoa, suurempi railotilavuus lisää aina lisäaineen tarvetta ja siten lämmöntuontia. Osien parempi tarkkuus helpottaa kokoonpanoa ja siten voi luoda melkoisiakin säästöjä, kun tuotteen osia ei tarvita hitsauksen jälkeen korjailla, jotta ne sopisivat kokonaisuuteen. auton ovet ja runko sekä lämmönvaihtimet ja kennolevyt, kuva 1) ovat ehdottomasti laserin heiniä, menetelmällä saavutetaan huomattavasti suurempi tuottavuus ja joustavuus verrattuna muihin menetelmiiin. Tällä on merkitystä myös varastoihin sidottuihin pääomiin, asiakastyytyväisyyteen jne. Laserhitsauksessa kiinnitys on toki kriittistä, jotta railo saadaan pysymään riittävän tiukasti kiinni. Kuva 2. Koska osan tai tuotteen valmistus nopeutuu, myös toimitusajat tehtaan sisällä eri toimipisteille ja loppuasiakkaalle lyhenevät
Rakenteen keventämisellä (ja mahdollisella hinta-alella) saavutetaan sitä kilpailuetua, jota asiakkaat tulevat jatkossa enenevässä määrin arvostamaan. Näissä sovelluksissa käytetään myös eri aineenpaksuuksisia ja lujuuksisia teräksiä, jotta rakenteelle saavutetaan riittävä lujuus niillä alueilla, missä sitä vaaditaan ja toisaalta rakenteesta saadaan kevyempi ja edullisempi (tai tuottajalle suurempi kate) käyttämällä ohuempia ja vähemmän lujia materiaaleja muualla. Siten esimerkiksi ultralujilla teräksillä laserhitsistä tavallisesti muodostuu yhtä kova kuin perusaineesta ja HAZ:ssa pehmenneet vyöhykkeet jäävät huomattavasti kapeammiksi kuin vastaavilla MAG-hitseillä. Laserin käyttö tuo uusia mahdollisuuksia ja tapoja toteuttaa kilpailukykyisempi tuote Jos tuote suunnitellaan uudelleen huomioiden nykyajan mahdollisuudet materiaalivalinnoissa ja valmistuksessa, voidaan tuotteesta saada kevyempi, toimivuudeltaan parempi, käyttäjäystävällisempi, laadukkaampi sekä helpommin ja edullisemmin valmistettava. Laserhitsauksessa perusaineen ei-toivottavia metallurgisia muutoksia, kuten voimakasta rakeenkasvua ja leveää lämpövyöhykettä ei synny. Käytetyt teräkset ovat myötölujuuteen 1100 MPa ja aineenpaksuuteen 12 mm asti. Laserhitsauksella lämmöntuonti on alhaisempi ja jäähtyminen nopeampaa (t 8/5 = 0,5-4 s riippuen hitsausnopeudesta, aineenpaksuudesta ja käytetystä laserprosessista) kuin kaarimenetelmillä. Hitsauksen tuoma lämpö turmelee materiaalin hitsialueelta ja HAZ:sta sitä suuremmalta alueelta, mitä enemmän prosessi tuo lämpöä. uumalevyn tai jäykistimen hitsaus), jolloin lämmöntuonnin aiheuttamat vetelyt saadaan helpommin hallittua. Kolmansilla osapuolilla ei ole syytä evätä laserin käyttöä, jos valmistaja pystyy osoittamaan, että se toimii tuotannossaan standardien ja asetusten mukaisesti ja pystyy takaamaan vaadittavan laatutason. Laserilla hitsattu tunkeumaltaan 16 mm juuripalko, jonka päälle pintapalko hitsattu MAG:lla ja saavutettu yhteensä yli 18 mm:n tunkeuma. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 25 ka on jo lähes 8 vuotta vanha!). Laserhitsin laatu on siis kohdallaan, kunhan tiedetään, miten laatu saavutetaan. Laserilla voidaan toteuttaa pohjapalon hitsaus ja tämän jälkeen hitsata täyttöpalko esimerkiksi jauhekaarella tai MAG:lla, kuten kuvassa 3. Suuremmalla laserteholla teho voidaan jakaa käytettäväksi samanaikaisesti kahdelta puolen hitsaukseen (esim. Totuushan on, että hitsaus pilaa hyvän materiaalin ja paras tilanne on, kun hitsiä ei tarvita. Loppujen lopuksi tuotteet voidaan kenties valmistaa niin paljon järkevämmin ja edullisemmin, että ne voivat olla hinnaltaan jo niin lähellä halpamaiden versioita, että asiakas valitsee ne jo parempien teknisten ominaisuuksien, käytettävyyden ja kestävyyden takia. Laserhitsaus mahdollistaa suuremman kirjon käytettävissä olevia liitosmuotoja, joitakin esimerkkejä on esitettynä kuvassa 5. Otetaanpa esimerkiksi vaikka aineenpaksuudeltaan 12 mm olevan jäykisteen pienahitsaus, joka suoritetaan laserilla yhdeltä puolen hitsattuna läpi koko aineenpaksuuden, kun kaarihitsattuna sama liitos hitsattaisiin kahdelta puolen siten, että tunkeumaa olisi 4-5 mm molemmin puolin. Tämä johtaa hitsin ja HAZ:n pehmenemiseen ja lujuuden heikkenemiseen. Näiden pienahitsien välille jää liitosalueelle ”kylmää”, joka toimii alkusärönä. Tästä hyvin ajankohtaisena esimerkkinä voidaan mainita lujat teräkset. Myös laserja laserhybridihitsauksen hitsiluokille on omat standardinsa, sillä hitsivirheet ovat osin erilaisia ja kooltaan pienempiä kuin kaarihitseissä. Limiliitos on laserille myös ihanteellisin liitosmuoto, sillä kohdistustarkkuus ei ole limiliitokselle niin kriittinen kuin se on päittäisliitoksella. Mitä tulee muutoin hitsin laadukkuuteen, laserhitsauksen pWPS (EN ISO 15609-4) hyväksytetään SFS-EN 10116:n mukaisesti joko menetelmäkokeella (EN ISO 15614-11) tai esituotannollisella kokeella (EN ISO 15613) (HUOM! Laserhybridihitsaukselle on vielä omat standardinsa), aivan kuten toimitaan muillakin hitsausmenetelmillä. Laseria käytetäänkin jo monissa lujia ja ultralujia teräksiä hyödyntävissä sovelluksissa, kuten maansiirtokoneiden lavojen hitsauksessa ja erilaisten nostolaitteiden puomirakenteissa, kuva 4. Ajoneuvonosturin puomit (20 m pitkät) hitsataan laserhybridihitsauksella, aukotukset tehdään hitsauksen jälkeen samalla laserilla. Laserhitsit voivat toisinaan olla niin kapeita, ettei niitä kunnolla edes erota. Limiliitoksen käyttö antaa suunnattoman määrän mahdollisuuksia tuotesuunnittelulle. (Kuva: Weldcon). Meidän hitsausihmisten onneksi teräsrakenteisiin hitsejä kuitenkin aina tulee ja kun niitä tulee, mahdollisimman pienet vaikutukset materiaalin ominaisuuksiin ovat toivottavia etenkin hieman erikoisemmilla materiaaleilla. Laserilla ei synny a-mittaa, mutta liitospinnat on sulatettu eikä siten liitoksen välissä ole alkusäröä. Kuva 4. Laserhitsien laatu tarkastetaan samoilla rikkomattomilla ja rikkovilla menetelmillä kuin kaarihitsienkin. Välillä kuuleekin epäileviä lauseita: ”Voiko noin kapea hitsi olla oikeasti sulattanut liitosreunat ja kestävä kovissa kuormituksissa?” Oikein tehtynä laserhitsi on laadukas ja se on lujuusominaisuuksiltaan jopa parempi kuin kaarihitsi. On myös mahdollista, että tuote jää jopa halvemmaksi valmistaa kuin edeltäjänsä. (Kuvat: Carl Cloos ja IPG Photonics).. Nykyaikaisten materiaalien ja tuotantomenetelmien avulla saavutetuista parannuksista tuotteessa tulee siis olla perillä myös myynnin puolella, jotta tuotetta myytäessä osataan perustella tuotteen paremmuus. Myytti 5: Laserhitsi on niin kapea, ettei se voi kestää samoja rasituksia kuin kaarihitsit. Hitsausoperaattorit tulee pätevöittää samalla tavoin kuin kaarihitsauksessakin, SFS-EN ISO 14732:n mukaisesti. Laserilla on mahdollista hitsata monipalkomenetelmällä vaikka perinteisen menetelmän kanssa yhdessä tai hitsata samanaikaisesti molemmilta puolin liitosta. Laserilla voidaan hitsata suoraan levyn päälle limiliitoksena, ilman railoa, kuten kuvan 1 tuotteista nähtiin. Kuva 3
Tuote rakennetaan hitsaamalla yhteen levyjä, jotka ovat leikattu laserilla haluttuihin muotoihin, esimerkki kuvassa 6. viipalerakenteen käyttö erilaisia muotoja omaavien levymäisten rakenteiden valmistuksessa. Kiinnostusta ovat lisänneet myös erilaiset erikoisputket ja -profiilit, joiden hitsaus muutoin kuin laserilla voisi olla haastavaa tai jopa mahdotonta, kuva 7. Kuva 6. Laserhitsauksella toteutettuja erikoisprofiileja. (Kuva: Innostahl). (Kuva: Trumpf). Näissä räätälöidyissä ratkaisuissa voidaan hyödyntää eri aineenpaksuuksia ja eri materiaaleja. etälaserhitsauksessa hitsausoptiikka voi hyvinkin olla jopa metrin päässä hitsauskohdasta. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 26 Laserhitsauksessa hitsauspään ei tarvitse olla kontaktissa liitoskohtaan, vaan optiikka voi olla useiden senttien päässä työstökohdasta. Usein ajatellaan sen toimivan vain yhdessä työasemassa ja vain yhden tyyppisten kappaKuva 5. Nykyisillä hyvän säteenlaadun omaavilla lasereilla työetäisyyttä voidaan edelleen kasvattaa, ns. Muita laserin tuomia mahdollisuuksia Laserlaitteisto pajan lattialla antaa suunnattoman määrän mahdollisuuksia tuotantoon. Laserin käytöllä leikkauksessa ja hitsauksessa mahdollistetaan, että tuote itsessään voidaan duunnitella uudelleen ja saavuttaa mm: Kustannussäästöjä tuotannossa (nopeus, tasainen laatu, turhat työt pois, joitakin työvaiheita voitu jättää pois jne.) Tuote voidaan suunnitella paremmaksi toimivuudeltaan, kestävuudeltään ja muotoilultaan, ts. Kuvan 6 esimerkkirakenteella on korvattu koneistamalla valmistettu osa ja saavutettu rakenteellisesti hyvin kestävä osa, jossa on erittäin vähän muodonmuutoksia ja viimeistelytarvetta. täyttää paremmin asiakkaan toiveet Painonsäästöä (lujemmat materiaalit ja eri ainevahvuuksien käyttö) ja siten mahdollisesti tuotteen käyttöaikaisten kulujen pienenemistä Materiaalin tehokkaampi käyttö (vähemmän hukkapaloja leikkuusta), rakenteiden räätälöinti Edullisempi kokonaisuus Hitsit on voitu sijoittaa hankaliin paikkoihin tai siten, etteivät ne näy tai haittaavat vähemmän käytössä Taulukko 1 . Yksi mielenkiintoinen esimerkki laserteknologian mahdollisuuksista on ns. Laserin tuomia mahdollisuuksia tuotesuunnitteluun on koostettu vielä taulukkoon 1. Tukirungon valmistus laserhitsaamalla yhteen laserilla muotoon leikattuja ohutlevyjä. Tällä valmistustavalla voidaan välttyä hyvin hankalilta koneistuksilta. (Kuva: Trumpf). Laserhitsaukseen soveltuvia liitosmuotoja. Materiaalina AISI 304 L ja s = 5 mm. Laserin käytön mahdollisuuksia tuotteen suunnittelussa. Tällä ei toki saavuteta useiden millien tunkeumia, mutta etähitsaus on yleistä ohutlevyjen hitsauksessa esimerkiksi autoteollisuudessa myös Suomessa, kuten myöhemmin nähdään. Kuva 7
Tehtaassa on noin 25 SFS-EN ISO 14732:n mukaisesti pätevöitettyä laserhitsausoperaattoria. (Kuva: OSTP Finland Oy Ab). (Kuvat: OSTP Finland Oy Ab). Kuva 10. Tehokkaasti käytettynä sama laser voidaan valjastaa hitsauksen lisäksi leikkaukseen, pinnoitukseen tai karkaisuun. Suomessakin käytetään laserhitsausta tuotannossa Laserhitsaus on jo tätä päivää useassa suomalaisessa konepajayrityksessä. Yksi järkevä perustelu laserhitsauksen ja ylipäätään automatisoidun hitsauksen käyttöön on kylmä totuus, että meillä Suomessa ei ole riittävästi työteliäitä hitsareita ja/tai suomalaisen hitsarin tuntihinta on liian kova. Kun investoinnin suunnitteluvaiheessa mietitään tarkasti, mitkä kaikki osat ja tuotteet voitaisiin nyt tai myöhemmin valmistaa laserilla ja ideoidaan niiden kiinnitysmahdollisuudet, voidaan työasemaan tuoda hitsattavaksi uusia kappaleita tai tuotteita sitä mukaa kun laitteiston toiminta ja prosessi tulee tutuksi. Stalatube Oy Lahdessa on käyttänyt laserhitsausta jo vuodesta 2003 lähtien suorakaiteen ja neliön muotoisten rakenneputkien jatkuvatoimiseen pitkittäishitsaukseen. Tyypillisen laserhitsin poikkileikkauskuva ja lähikuva hitsauksesta on esitetty kuvassa 10. OSTP:llä laserhitsaamalla valmistettuja prosessiputkia. Tietoja investoinnin kannattavuudesta, sillä saavutetuista säästöistä ja muusta sellaisesta yritykset eivät yleensä kerro ulospäin, eikä niistä tässäkään yhteydessä puhuta. Toki kaikkea ei kannata toteuttaa samalla kertaa, vaan vähitellen sovelluksia lisäämällä. Laserhitsausta käytetään menetelmällä saavutettavan suuren hitsaus. Laserin käytöllä on parannettu tuottavuutta sekä hitsin laatu, ulkonäkö ja putken muovattavuus ovat paremmat. Järkevästi suunniteltuna sama työasema voi toimia monenlaisten tuotteiden hitsauksessa. Pietarsaaren tehtaan tuotantovolyymi vuonna 2014 oli noin 26 000 tonnia. Putkien ulkohalkaisijat ovat 42,2-400 mm ja seinämänpaksuudet ovat 1,2-6 mm. Eri prosesseissa käytetään toki erilaisia optiikoita ja jokaisen työaseman ympärillä tulee olla lasertyöturvallisuus-standardien mukaiset turvaseinät. Kuva 9. Samasta laserlaitteesta voidaan viedä kuitu useampaan eri työasemaan suorittamaan erilaisia tuotannollisia tehtäviä. Kirjoittaja ilmaisee suuret kiitoksensa kaikille alla olevien yritysten kontakteille, jotka antoivat luvan kertoa asioista, käyttivät tähän aikaansa ja toimittivat julkaistaviksi hienoja kuvia! OSTP Finland Oy Ab (ent. Hitsausoptiikan edessä on käytössä optinen railonseuranta. Koska tehon siirto kuidusta toiseen tapahtuu ohjelmallisesti, aikaa tässä operaatiossa ei kulu juuri yhtään. Tätä artikkelia varten kirjoittaja sai muutamalta laserhitsausta omassa tuotannossaan hyödyntävältä yritykseltä luvan julkaista heidän laserhitsauksen käyttöön liittyviä asioitaan: mitä hitsataan ja mitä laserista ollaan hyödytty. Makrokuva laserhitsistä (materiaali EN 1.4307 ja s= 2mm) ja laserhitsausprosessi kuvattuna läheltä. Laserhitsatuista putkista tehdään myös putkenosia, kuten käyriä ja T-kappaleita. Uuden hitsausprosessin ja automatisoinnin voidaan nähdä tuovan työhön vaihtelua ja lisähaastetta samalla kun työnteko on fyysisesti kevyempää, turvallisempaa ja terveellisempää. Kuitenkaan eri prosesseille ei välttämättä tarvitse olla omaa työasemaansa, vaan työkalua (optiikkaa) voidaan vaihtaa joustavasti työaseman sisällä. keaseosteiset austeniittiset laadut hitsataan tuoden prosessiin lisäainetta. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 27 leiden hitsaukseen. Ja-Ro Oy Ab ja Outokumpu Stainless Tubular Products Oy Ab) on käyttänyt Pietarsaaren tehtaallaan laserhitsausta ruostumattomien prosessiputkien pituushitsaukseen jo vuodesta 1996, kuva 8 Tuolloin OSTP osallistui MET:n ja Tekesin rahoittamaan HITSI 2000-ohjelmaan, jonka puitteissa laseria testattiin OSTP:llä putken hitsaukseen ja todettiin se hyväksi menetelmäksi. Nuoria on haastavaa saada raskaisiin käsinhitsaustöihin ja vanhemmat hitsarit siirtyvät yhä enenevässä määrin (työkyvyttömyys-) eläkkeille. Putkissa käytettävät materiaalit ovat ruostumattomia teräksiä (austeniittiset, ferriittiset ja duplexit) ja laserilla hitsataan aineenpaksuuksia 1-6 mm. Putken pitkittäissauman CO2-laserhitsausta OSTP:llä. (Kuva: OSTP Finland Oy Ab). Tätä mahdollisuutta ei aina edes ajatella saati, että se huomioitaisiin investoinnin kannattavuutta määriteltäessä. Tällä hetkellä putken laserhitsausta tehdään pääasiassa ilman lisäainetta, kuva 9, mutta erikoislaadut, kuten duplexja korKuva 8. Investoinnin kannattavuutta ei siis kannata määrittää vain yhden tuotteen valmistusta ajatellen, jos muidenkin tuotteiden valmistus on mahdollinen. Nykyään laserilla hitsataankin jo kolmessa putkilinjassa, muissa kolmessa linjassa käytetään TIG+plasmahitsausta
Laserhitsin laatu varmistetaan pääasiassa hitsauksen aikana tapahtuvalla on-line monitoroinnilla. Meyer Turku Oy on käyttänyt laser+MAG-laserhybridihitsausta ohuista materiaaleista olevien laivan kansilevyjen päittäisliitosten hitsaamiseen jo vuodesta 2006. Mikäli laadunvarmistuslaitteisto havaitsee hitsausprosessissa poikkeaman, operaattori tarkastaa vasta tuolloin hitsin laadun silmämääräisesti. Oikealla ylhäällä vertailukuva jauhekaarella hitsatusta kansilevystä ja alhaalla vastaava kansilevy hitsattuna laserhybridihitsauksena. Laserhitsauksella voidaan myös säilyttää oman terästehtaan nauhalevyjen hyvä tasomaisuus ja saavutetaan hitsiliitokseen lähes perusaineen ominaisuudet. Laserhybridihitsauksen alhainen lämmöntuonti on vähentänyt muodonmuutoksia verrattuna jauhekaarihitsaukseen ja tämä on vastaavasti vähentänyt oikomistyön tarvetta merkittävästi kuva 12. SSAB:n (entinen Ruukki Metals Oy) teräspalvelukeskus Uudessakaupungissa valmistaa räätälöityjä teräslevyjä laserhitsaamalla useita tuhansia tonneja vuodessa. KaKuva 11. Levyjen railonvalmistusmenetelmänä käytetään mekaanista tarkkuusleikkausta. Laserleikkauksella ja laserhitsauksella toteutettu junanvaunun seinä ranskalaiselle Alstomille (Siltanen et al, 2011). Putken materiaalina ovat pääasiassa AISI 304 sekä AISI 316L ja levyissä AISI 316L, mutta myös duplexeja käytetään. Ennen laserhitsausta levyjen reunat leikataan laserilla, jotta varmistetaan railopintojen suoruus ja ettei levyjen väliin muodostu ilmarakoa. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 28 nopeuden sekä hyvän ja tasaisen laadun vuoksi. Aineenpaksuudet, joita laserilla hitsataan vaihtelevat 3 mm ja 3,25 mm:n välillä. Outotec Turula Oy on hitsannut katodilevyjä CO 2 -laserilla jo vuodesta 2009 lähtien. Tuotteen valmistus asiakkaiden sekä standardin EN 15085-2 vaatimusten mukaisesti on edellyttänyt paljon työtä SSAB:n Uudenkaupungin tehtaassa. Laserhitsauksen etuna on tasainen laatu sekä mahdollisuus säätää lämmöntuontia tarkasti, joka on etu hitsattaessa erikoisteräksiä, joiden hitsaus on yleensä tarkasti ohjeistettua. Lisäksi on todettu, että laserilla erikoisempien materiaalien hitsattavuus on parempi kuin perinteisillä menetelmillä. kippiautojen lavat, roskalavat, junanvaunujen seinät (kuva 11), kontit, säiliöt ja maatalouskoneet. todilevyjä käytetään kuparin elektrolyysiin ja niitä tuotetaan vuosittain max. Vaatimukset liitosten kestävyydelle prosessissa ovat kovat, sillä käytössä katodilevyt joutuvat voimakkaiden repivien kuormitusten alaisiksi ja niitä nostellaan runsaasti paikasta toiseen. noin 100 000 kappaletta. Lähde: http://www.industrial-lasers.com/articles/print/volume-27/issue-02/features/ laser-welding-train-coach-wall-panels.html, viitattu 15.1.2014 sekä Siltanen, J., Maaranen, I., Nurmela, V-M, 2014, Guidelines for Profitable Laser Processing A Perspective of Ruukki Metals Uusikaupunki Service Centre in Finland, ICALEO 2014. Lisäksi SSAB:lla on nähtävissä, että räätälöityjen levytuotteiden kysyntä on kasvussa, joten tehtaan kapasiteetti tullee pysymään kovassa käytössä jatkossakin. Kuva 12. Uudessakaupungissa työstetyt materiaalit ovat lähes 100 %:sesti erikoisteräksiä, kuten suurlujuusja kulutusteräksiä myötölujuuteen 1250 MPa asti. Levyjen käyttökohteita ovat mm. Tämä vaiva on kannattanut nähdä, sillä tällä hetkellä tehdas toimii korkealla käyttöasteella ja asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä tuotteiden laatuun. Tyypillisesti kaksi tai useampi samaa tai eri aineenpaksuutta oleva levy liitetään toisiinsa päittäisliitoksella muodostamaan kokonaisuuden, josta asiakas tai SSAB leikkaa levyn halutuille mitoilleen. Laserin käytöllä on sovelluskohteessa parannettu tuottavuutta ja vakioitu laatua, mutta olennaisin etu on ollut levyjen mittatarkkuuksien parantuminen. Merkittäviä säästöjä on saavutettu myöskin lisäaineen kulutuksen pienenemisen kautta. Vasemmalla laserhybridihitsausta Meyer Turku Oy:n telakalla. Laserilla lämmöntuonti on niin vähäistä, että muodonmuutoksia ei juurikaan ole. Katodilevyn valmistuksessa laserilla hitsataan suoraan levyyn (koko 1,1 m x 1,3 m) suorakaideputki, kuva 13. Muu. Hitsattavat aineenpaksuudet ovat 2-8 mm, kuitenkin tyypillisesti 3-4 mm. Ennen levyt hitsattiin pätkähitseillä MAG:lla, jolloin levyissä oli paljon muodonmuutoksia johtuen suuresta lämmöntuonnista. Uudenkaupungin tehtaan toiminta ja menestys on edellyttänyt paljon työtä koko henkilöstöltä ja panostuksia hyvän laadun varmistamiseksi. (Kuvat: Meyer Turku Oy)
Laseria käytetään muuallakin A-sarjan autojen valmistuksessa: takaluukun muovatut sinkityt pellit (s = 0,8 mm) liitetään yhteen limija pienaliitoksin laserjuotolla. Lisäksi hitsit ovat paremmin jäljitettävissä. Lisäksi yrityksissä ajatellaan usein, ettei heillä ole riittävästi hitsattavaa, vaadittavia tarkkuuksia ei ole mahdollista saavuttaa tai että laserilla ei pystytä hitsaamaan kuin ohutlevyjä. Laserin käytöllä on parannettu tuotantoprosessin tehokkuutta jopa 80 %. Hitsausprosessit ovat nykyisin helpommin hallittavissa, joka on johtanut parempaan hitsin laatuun. Yhteenveto Laserja laserhybridihitsauksen soveltaminen Suomessa on toistaiseksi melko vähäistä, mutta menestyksekkäitä sovelluksia kuitenkin löytyy. Valmet Power Oy on käyttänyt laserhitsausta kattilarakenteiden putki/putki-liitosten valmistuksessa vuodesta 2012 lähtien. Rakenteissa aineenpaksuudet ovat välillä 1535 mm ja laserilla hitsataan aina 10 mm:n tunkeumaan asti. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 29 toin levyt siirtyvät suoraan tuotannosta paketointiin. Suorakaideputki ja nostokorvakkeet laserhitsattuna katodilevyyn. Kuva 14. Yksi merkittävä syy investointien vähäiselle lukumäärälle lienee investoinnin suuruus: ei olla totuttu siihen, että hitsauslaitteisto voisi maksaa miljoonan. Vaivannäöllä tuotteen ja sen tuotannon järkeistämiseksi ja tehostamiseksi voidaan parantaa kilpailukykyä ja varmistaa yrityksen toiminta Suomessa myös tulevina vuosina. Laserhitsauksen laadunvarmistuksen automatisoinnilla on tuottavuutta vielä entisestään parannettu. Oven sinkityistä Kuva 13. Maailma ympärillämme muuttuu koko ajan ja siten meidänkin tulee muuttua, jos mielimme pysyä teknologian eturintamassa ja kilpailukykyisinä. (Kuva: Outotec Turula Oy). Koneistuskeskuksen kohdalla se on täysin hyväksyttävää. Tässä artikkelissa pyrittiin murtamaan näitä käsityksiä ja luomaan uudenlaista suhtautumista laserin tuomiin mahdollisuuksiin tuottavuuden parantamisessa sekä tuotteiden suunnittelussa. Kaikilla hitsausmenetelmillä joudutaan kinkkisiin tilanteisiin, joissa edellytetään osaamista ja mietintämyssyjä eikä mikään voi onnistua ”heittämällä”. Ennen rakenteet tehtiin TIG:llä ja puikolla/MAG:lla, nyt laserilla ja MAG:lla. Aivan kaikkea vanhaa tietoa ei kuitenkaan tarvitse heittää romukoppaan, sillä laserja laserhybridihitsaukseen pätee hyvin pitkälti samat standardit ja lainalaisuudet kuin kaarihitsaukseenkin, sillä onhan laserhitsauskin sulahitsausmenetelmä. Laserhitsin laadun on todettu olevan parempi kuin pistehitsin. Valmet Automotive Oy:llä Uudessakaupungissa käytetään etälaserhitsausta Mercedes-Benzin A-sarjan autojen etuja takaovien valmistukseen, kuva 14. Kyse ei ole rakettitieteestä ja apuakin on saatavilla. Juotossaumasta saadaan pinnaltaan niin siisti, ettei liitosta tarvitse hioa ennen päällemaalausta. Lisäksi laserhitsaus ei muodosta liitosalueelle pistehitsauksen muodostamaa muodonmuutosta ja painaumaa, jota kohteeseen ei voida sallia. Uudet tavat toimia ja uusi hitsausmenetelmä tarkoittavat siirtymistä epämukavuusalueelle, työn muuttumista, ja ehkä tässä vaiheessa esiin astuu pelko omasta osaamattomuudesta ja siitä pärjääkö ja oppiiko tekemään asioita uudella tavalla. Askel lasermaailmaan voi tuntua hyvin suurelta, sillä vihkiytyminen laserhitsaukseen edellyttää uusien asioiden opettelua ja työtä. Valmet Automotivella valmistettavien Mercedes-Benzin A-sarjan autoissa käytetään laseria ovien ja takaluukun hitsauksessa. Entä jos kilpailija oivaltaakin aiemmin käyttää laseria. (Kuva: Valmet Automotive Oy). pelleistä (s = 0,75-1 mm) muovatut osat hitsataan yhteen limiliitosten avulla käyttäen etälaserhitsausta. Anna Fellman Konsultti, TkT, IWE, KTM Weldcon www.weldcon.fi. Olennaiseksi hyödyksi on myös nähty se, että työergonomia on huomattavasti paremmalla tolalla ja työ on fyysisesti kevyempää hitsareille. Takaluukun muoto on sellainen, ettei sitä pystytä valmistamaan yhtenä kappaleen ja tämän takia osa valmistetaan kahdesta erillisestä osasta juottamalla ne yhteen. Laserhitsauksella on korvattu pistehitsaus, jota itse asiassa ei voitaisi edes käyttää nykyisellä konstruktiolla
Valitsemalla oikeanalaiset työkalut ja keskittymällä kunkin ongelman perimmäisimpään syyhyn yrityksen tuotantotehokkuutta, tuotteiden laatua, ja käytännössä mitä vain on mahdollista parantaa, kunhan tietyt ehdot ensin täyttyvät. Yksinkertaisimmillaan Lean on toimintamalli, jonka periaatteita noudattamalla luodaan yrityksen toimintaan tarkoituksenmukaisuutta, järkevyyttä sekä täsmällisyyttä asiakasnäkökulmasta lähtien. Lean-valmistuksen alkujuuret ovat Japanissa, missä toisen maailmansodan vaiheilla perustetun Toyota Motor Corporationin johto antoi päätuotantoinsinööri Taiichi Ohnolle (1912–1990) tehtäväksi nostaa yrityksen tuottavuutta. Japanista Lean levisi ensin muualle autoteollisuuteen, ja sieltä pikkuhiljaa muillekin toimialoille. Uuden omistajan myötä työtilanne telakalla on parantunut ja pilottina alkanutta Lean-matkaa on jatkettu koskemaan koko runkotuotantoa. Pilottiprojektin aikana hallin läpäisykyky nousi kaksinkertaiseksi! suinkaan ole japanilaisten keksimiä, vaan tosiasiassa monet noista keskeisistä ideoista ovat paljon vanhempia. Hän vieraili amerikkalaisissa autotehtaissa, mutta eniten ideoita hän sai kierrellessään supermarketeissa. Vastauksen uskotaan telakalla löytyvän Lean-toimintatavasta, jota on pilotoitu telakan runkotuotannossa alkaen vuodesta 2013. Keskeytykset voivat johtua monesta eri syystä: toisesta työvaiheesta, epätasaisesta työkuormasta, työn organisoinnista, teknisestä viasta johtuvasta odottelusta tai monen eri asian summasta. Lean-konsepti (Lean-valmistus, Lean manufacturing) on alkujaan valmistuskonsepti, ja sovellutuksessa monet työkalut ja tekniikat on alkujaan kehitetty palveluorganisaatioissa. Lean on kokonaisvaltainen toimintamenetelmä – organisointia ja jatkuvaa parantamista. Toiminnan tavoitteena on katsoa työtehtäviä uudesta näkökulmasta, ja näin tunnistaa mahdolliset työtä haittaavat asiat (hukka) ja poistaa ne lopullisesti. Toyotalaiset, Ohno mukaan lukien, yhdistivät monia konsepteja, jotka oli keksinyt jo joku muu paljon heitä aiemmin. Supermarketin idea tuli, kun Toyotan Taiichi Ohno vieraili Piggly Wigglyn supermarketissa (perustettu 1916 Memphisissä). Toyota luokittelee yhtiönsä toiminnan ydinarvot kahteen pääkategoriaan: jatkuvaan parantamiseen ja ihmisten kunnioitukseen. Lean tarvitsee luonnollisesti projektia vauhdittavan tiimin ylläpitämään kehitystä, mutta kaikkein tärkein onnistumisen avain on jokaisen työntekijän yksilöllinen panostus. Tunnetuin esimerkki on ”Kanban”, joka on mukaelma supermarkettien tavaranohjauksesta. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 30 Teollisuudessa työpäivään käytetystä ajasta vain n. Mitä Lean on. Nykyään Lean on johtava tuotantoperiaate lähes kaikilla toimialoilla, ja sitä noudattavat yritykset ovat usein alansa innovatiivisimpia ja tuottavimpia. viiden prosentin osuus lisää työnarvoa eli aikaa, jolloin tuote jalostuu vastaamaan asiakkaan vaatimuksia ja josta asiakas itse asiassa yritykselle maksaa. Ohno suuntasi opintomatkansa pääosin massatuotantolaitoksiin Yhdysvaltoihin. Eli miksi, miten ja missä mättää. Taiichi Ohnon piti keksiä sellaisia toimenpiteitä, joilla pystyttäisiin tekemään enemmän vähemmällä. Toimintamallin käyttöönotto on pitkäjänteinen strateginen päätös, joka jokaisen työntekijän tulisi sisäistää kokonaisvaltaisena ajatusmallina, jotta siitä oikeasti voi hyötyä jokainen. Toyotan ongelmana oli pääoman lähes täydellinen puuttuminen ja konekannan vanhanaikaisuus. Onnistuakseen jokaiLaipiovalmistusta 11-hallissa.. Toyota Production Systemin kaikki ideat eivät Kari Viklund Lean-toimintamallilla kohti tehokkaampaa ja kilpailukykyisempää tulevaisuutta – Esimerkki telakalta Työpäivän aikana erinäisistä syistä johtuvat keskeytykset ovat jokaiselle työntekijälle tuttu juttu. Sieltä asiakas sai juuri sitä mitä halusi, silloin kun halusi ja sellaisen määrän kuin halusi. Se oli Ohnolle täydellinen esimerkki imuohjauksesta
Hallissa tehtiin valmistelevaa työtä seuraamalla hallin tuotantoa. Yksinkertaisesti ilmaistuna tehdä asiat fiksummin. Kussakin työvaiheessa kirjattiin ylös saavutettujen valmiiden kappaleiden määriä, eriteltiin mahdolliset esteet työn tekemiselle ja niiden syyt sekä kirjattiin ylös kehittämisideoita. Lean-ajattelun omaksuminen vaatii koko organisaation osallistumisen. Käytössä olevia toimintatapoja ja johtamismallia haluttiin muuttaa. Loppuvuodesta 2014 alkoi massiivinen koulutusohjelma, joka sisältää ensin jokaiselle tuotannon toimihenkilölle järjestettävän kahden viikon aikana tapahtuvan peruskoulutuksen ja jatkuen vähintään kolmena päivänä viikossa työpisteissä. Toimintamallissa pyritään muutoinkin toimimaan faktoihin perustuen, eikä edetä ”mutu” tuntumalla. Lean Turun telakalla Lean-toiminnan periaatteita on kokeiltu telakalla aiemminkin enemmän yksittäisinä kokeiluina, mutta nyt toimintamallia lähdettiin pilotoimaan tositoimin Turun telakan runkotuotannossa maaliskuusta 2013 lähtien. Näiden lisäksi on tärkeää tasapainottaa virtaus ja poistaa ylikuorma. Tarkoituksena ei ole valvoa jokaista liikettä tai etsiä virheitä ihmisistä, vaan etsiä hukkaa aiheuttavat tekijät työn tekemisessä käytettävistä toimintamenetelmistä ja työkaluista. Tuottavuuden parantaminen ei toimintamallissa perustu työtahdin kasvattamiseen, vaan erilaisten hukkaa aiheuttavien asioiden poistamiseen. Lean-toimintamallin soveltaminen on siis jo päässyt hyvään alkuun Turun telakalla, mutta Lean ei ole ajallisesti määriteltävissä oleva prosessi, joka alkaa pisteestä A ja päättyy pisteeseen B, vaan enemmänkin jatkuvan kehittämisen toimintatapa, jonka laaja-alaista soveltamista telakalla pyritään edesauttamaan tulevaisuudessa. Työtä tehdään kaikilla tasoilla johdosta työntekijään – jokaisella on mahdollisuus tuoda ideansa esille yhteisen edun hyväksi. Toiminnassa arvioidaan muun muassa tuotannossa aiheutuvaa hukkaa (ylituotanto, odottelu, turhat siirrot, tarpeettomat työvaiheet, varastot, turhat liikkeet, virheet ja työntekijöiden luovuuden käyttämättä jättäminen). Mitattujen arvojen perusteella tehtiin hallin molemmista tuotantolinjoista arvovirtakuvaus, jonka perusteella löydettiin mm. Halliin on ilmestynyt toteumanseurantamittareita, joista jokaisen on helppo seurata, missä vaiheessa mennään ja mitä on vielä tehtävänä. Lopuksi Saavutukset antavat uskoa myös jatkotyöhön, ja siihen että meillä on erinomaiset edellytykset olla kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla. Suurimpana ongelmana pintaan nousi aikaa hukkaava odottelu, jolloin resurssien hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla epäonnistuu. prosessin pullonkaulat. Tulokset, konkreettiset sellaiset, eivät näy yhdessä yössä, mutta määrätietoisella yhteistyöllä ja oikealla asenteella on mahdollista saavuttaa käytännössä mitä vain! Kari Viklund Runkotuotannon kehityspäällikkö Meyer Turku Oy. Työntekijälle tämä antaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työskentelyynsä sekä työympäristöönsä, joka taas edesauttaa työtyytyväisyyttä. Pilottiprojektin aikana 11-hallin läpäisykyky nousi kaksinkertaiseksi! Lean-periaatteilla kohti tehokkaampaa ja kilpailukykyisempää tulevaisuutta Pilottihankkeen rohkaisevista tuloksista johtuen, yrityksen johto näytti vihreää valoa toimintamallin jalkauttamiselle koko runkotuotantoon. Lean-toimintamallin mukaan olisi kannattavampaa saada tasattua toteumamäärät ja lähestyä tuotantoa mieluummin rauhallisesti ja tasaisesti, kuin kyseisellä tuloksia kirjaamalla todetulla epätasaisella tahdilla. Keskeistä on henkilöstön välillä vallitseva luottamus siihen, että jokainen antaa oman panoksensa yhteisten tavoitteiden eteen. Kyseessä on siis toimintastrategia, joka korostaa virtausei resurssitehokkuutta. Johdon sitoutumiseksi ei riitä pelkkä toimintamallin hyväksyntä, vaan johdon tulee teoillaan osoittaa se. Muutoksia hallissa alkoi näkyä pikkuhiljaa enemmän esimerkiksi informaation lisääntymisenä. Lean-toimintamallin tarkoitus Lean saa jokaisen kyseenalaistamaan hyvällä tavalla omaa työtään, mikä aikaansaa parannusideoiden syntymisen. Arvovirtakuvauksen lähtötietoja. Tässä pilottihankkeessa suorituskyvyn parantamisen ehdoiksi asetettiin johdon ja 11-hallin henkilöstön sataprosenttinen sitoutuminen yhteiseen kehittämiseen, jota kautta tehokkaan tekemisen edellytyksien parantaminen, tuotantokyvyn kasvattaminen, valmistusprosessin läpäisyajan lyhentäminen ja koko tiimin taidokkaampi osaaminen. Tuloksia analysoimalla toteutumamäärissä huomattiin merkittäviä epätasaisuuksia; toisinaan toteutumamäärät ylittivät tavoitteen reippaasti, kun taas toisinaan tavoitteesta jäätiin selvästi. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 31 sen, niin johdon kuin työntekijänkin, tulee olla 100 % sitoutunut kehitystyöhön. Parantamisen tarkoituksena on poistaa turhaa tekemistä tai materiaalien turhaa käyttöä eli kaikenlaista ”hukkaa” ja täten vähentää kustannuksia, lisätä tehoa. Tällöin ei kukaan – ei työntekijä, yhtiö tai asiakas, voita. Keskeistä on yhdessä tekeminen, jatkuva oppiminen ja kehittäminen, sekä tietynasteinen tyytymättömyys aikaisempaan tekemiseen – kehitys nimittäin tuppaa usein loppumaan tyytyväisyyteen. Tavoitteeksi asetettiin oppiminen uudesta toimintatavasta ja samalla parantaa läpimenoa laivan laipiorakenteiden valmistuksessa 11hallissa asiakaskysynnän mukaiseksi
Työ on osa Finnish Metals and Engineering Competence Cluster’s (FIMECC Oy) Innovation & Network -ohjelman Trilaser -projektia ja Suomen Akatemian Pamowe -projektia. Kustoksena toimii professori Antti Salminen LUT:sta. Väitöskirjan painetun version voi ostaa Aalef-kirjakaupasta, puh. Terho Torvinen ja Mikko Vänskä Terho Torvinen ja Mikko Vänskä. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 32 DI Mikko Vänskä määritti väitöksessään laserhitsauksessa kappaleen sisälle syntyvän metallihöyryreiän ja hitsisulan käyttäytymisen erityispiirteet. Diplomi-insinööri Mikko Vänskän konetekniikan alaan kuuluva väitöskirja ”DefiTohtorinväitös Laserhitsauksen erityispiirteiden määrittäminen auttaa teollisuutta Laserhitsaus on yleistynyt vauhdilla ympäri maailman teollisissa sovelluksissa. 044 744 5511 tai kirjakauppa@ aalef.fi. Tutkimus määritti avaimenreiän tyypit, joiden avulla saavutetaan suotuinen hitsi sovelluskohtaisesti. Yhteystiedot: mikko.vanska@lut.fi, puh: +388 50 4321 771. Helmut Hugel, prof. Väitöskirja on luettavissa Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUTPubtietokannassa osoitteessa http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-265-734-3. Suomessa prosessin käyttöönotto on edennyt hitaammin. Antti Salminen, tohtori Mikko Vänskä, Sirpa Vänskä, Marika Mali ja Lars Vänskä. Näitä 3D-malleja voidaan käyttää laserhitsauksen mallinnuksessa apuna mallintamaan suotuisa lämmöntuonti ja sen kohdistus. Vastaväittäjänä toimii Professori emeritus Helmut Hügel Stuttgartin yliopistosta. Väitöskirjan tekemistä ovat rahoittaneet apurahoilla myös: Outokumpu Stainless Research Foundation, Lappeenrannan teknillisen yliopiston tukisäätiö ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston teknillisen tiedekunnannan Researcher Mobility-rahasto. Tuore väitöstutkimus käsittelee syvätunkeumalaserhitsauksen käyttäytymisperiaatteita. Väitöskirja on julkaistu yliopiston Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjassa numero 625. ISBN 978-952-265733-6, ISBN 978-952-265-734-3 (PDF), ISSN 1456-4491. Tyyppien avulla Vänskä tuotti tietoa parametrien vaikutuksesta hitsausprosessiin. Tutkimus helpottaa prosessin käyttöönottoa suomalaisessa valmistavassa teollisuudessa. Hän valmistui diplomi-insinööriksi 2010 Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, jossa toimii nuorempana tutkijana. ning the keyhole modes the effects on the weld geometry and the molten pool behaviour in high power laser welding of stainless steels” (Avaimenreiän moodien määritys – vaikutukset hitsin geometriaan ja hitsisulan käyttäytymiseen ruostumattomien terästen suurteholaserhitsauksessa) tarkastetaan 17.12.2014 klo 12 Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) salissa 1383. Väitöskirjaa on myös tukenut Stuttgartin yliopiston Institut für Strahlwerkzeuge. Oikealta prof. Lisäksi näitä prosessista mitattuja avaimenreiän 3D-malleja voidaan käyttää numeeristen simulointimallien ja niiden paikkansapitävyyden todentamiseen. Työ myös mallinsi hitsauksen aikaista avaimenreikää 3D-malliksi eri parametriyhdistelmillä. Mikko Vänskä on syntynyt 1983 Joensuussa
Kun ymmärretään prosessin käyttäytyminen, voidaan skannaavalla optiikalla luoda halutunlainen palko haluttuun kohtaan säätämällä säteen skannausparametreja. Joonas Pekkarinen. Samalla optiikalla voidaan tarvittaessa pinnoittaa leveitä pinnoitepalkoja tai rakentaa tarkkoja muotoja. misesti muokattu säde asettaa prosessin säädölle. Skannaava optiikan käyttö pinnoitusprosessissa mahdollistaa sekä säteen vaikutusalueen että tehon säätämisen numeerisesti prosessin aikana. Se mahdollistaa myös pinnoituspalkojen muotojen muokkaamisen numeerisesti. Kuva 1. Menetelmä tuo uusia prosessin hallinnan mahdollisuuksia sekä pinnoitukseen että metallien 3D-tulostukseen. Laserpinnoitus on moderni ja hyvin monimuotoisesti käytetty lisäävän valmistuksen tuotantomenetelmä, jota voidaan käyttää sekä kappaleiden pinnoitukseen että muotojen rakentamiseen. Vastaväittäjinä toimivat professori Milan Brandt, RMIT University, Melbourne, Australia ja professori Petri Vuoristo, Tampereen teknillinen yliopisto. Vasemmalta Milan Brandt, Petri Vuoristo, Veli Kujanpää ja Joonas Pekkarinen. Jouko Lassila. Kustoksena toimii dosentti Veli Kujanpää LUT:sta. Metallien 3D-tulostus on perinteisesti ollut hyvin hidas prosessi, mutta pinnoitustekniikan käyttö mahdollistaa tuottavuuden nousun. Hän etsi fysikaalisia raja-arvoja skannatun säteen ja materiaalin vuorovaikutuksille sekä keinoja, joilla pinnoitusprosessi saadaan mahdollisimman vakaaksi. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 33 Väitöskirjan englanninkielinen nimi on ”Laser cladding with scanning optics.” Väitöstiedote tiivistää sen sisällön seuraavasti: ”Joonas Pekkarinen tutki väitöskirjatyössään sekä skannaavan optiikan tarjoamia mahdollisuuksia lisätä laserpinnoitusprosessiin joustavuutta että rajoitteita, joita dynaaTohtorinväitös Skannaavalla optiikalla joustavuutta laserpinnoitukseen Diplomi-insinööri Joonas Pekkarinen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta väitteli elokuussa 2014 aiheesta laserpinnoitus skannaavalla optiikalla. Työn tuloksia voidaan käyttää hyväksi muun muassa silloin, kun kehitetään metallien 3D-tulostamista tuottavammaksi, joustavammaksi ja laadullisesti paremmaksi. Skannerioptiikan käyttö pinnoitustekniikan ohella mahdollistaisi metallien 3DKuva 2
Koulutuksen kesto on neljä päivää, joista yksi päivä on teoriaa ja kolmena päivänä harjoitellaan muoviputken puskuja sähköhitsausta AEL:n koulutusta varten hankkimilla, todellista tehdasympäristöä vastaavilla laitteilla. Muoviputken puskuja sähköhitsaus -kurssin hyväksytysti suorittanut henkilö voi hakea muovihitsaajan pätevyyttä Inspecta Sertifiointi Oy:ltä. Väitöstyön tuoman uuden tiedon pohjalta saadaan parempi ymmärrys prosessin käytöksestä ja hallinnasta, joten tulosten implementointi metallien 3Dtulostusta varten on tulevaisuudessa helpompaa.” Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-265-626-1 Tutkijatohtori Joonas Pekkarisen tavoittaa sähköpostilla joonas.pekkarinen@lut.fi tai puhelimitse numerosta +358 404 823 840. 044 7224 783, pauli.joronen@ael.fi Linkki koulutusohjelmaan http://www.ael.fi/koulutustarjonta/koulutus?pid=720142554&back Url=muoviteollisuus§ionTitle=Muoviteollisuus&subsection=Muo vialan%20tuotantotekniikat Ella Heimonen AEL Koulutuksen asiantuntija Pauli Joronen (toinen oiealta). Koulutusasiantuntija Pauli Joronen AEL:stä: ”Hitsauksen laadun luotettavuus on erittäin tärkeä ongelmien ja seurannaisvaikutusten välttämiseksi. Muoviteollisuus Ry:n ohjeistus takaa hitsauskoulutuksen laadun Seuraava Muovija sähköpuskuhitsauskoulutus järjestetään 3.6.3.2015 AEL:ssä. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 34 Kuva 4 a,b ja c. Muoviteollisuus ry:n hitsaustyöryhmä perusti v. Jouko Lassila Toiminnanjohtaja, SHY. Inspecta Sertifiointi Oy ylläpitää rekisteriä hitsauksen pätevyyden omaavista yrityksistä ja hitsaajista. Pätevyyden myöntämisestä vastaa Muoviteollisuus r y:n neuvottelukunta. Pinnoitteen muoto ja pinnoituksen parempi hallittavuus saadaan aikaan skannaamalla tätä pistettä poikittain pinnoitepalon laidasta laitaan samalla kun pinnoitus etenee pinnoitepalon suuntaisesti. Pysyäkseen rekisterissä hitsaajan on pidettävä henkilökohtaista työkirjaa ja lähetettävä se viiden vuoden välein rekisterin pitäjälle. AEL:n muoviputkihitsaajan pätevyyskoulutus sertifioitu Kuva 3. Yhtenäinen koulutusjärjestelmä takaa hitsauskoulutuksen laadun Inspecta Sertifiointi Oy toimii hyväksyttyjen kouluttajien, rekisteröityjen muoviputkihitsausta suorittavien yritysten ja pätevöityjen hitsaajien rekisterin ylläpitäjänä. Hitsaajan pätevyys myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Sertifioitu muoviputkihitsaaja takaa työn laadun AEL:n muoviputkihitsaajan pätevyyteen valmistava koulutus on sertifioitu. Pätevyyden saaneella henkilöllä on valmiudet suorittaa muoviputken hitsaustöitä luotettavasti ja laadukkaasti.” AEL:n koulutus on käytännönläheistä. Ne on saatu aikaan 5 kW:n teholla ja 100 Hz:n skannaustaajuudella muuttamalla amplitudia (3,1 mm 9,6 mm 17,5 mm) ja pinnoitusnopeutta (3,33 mm/s – 3,33 mm/s – 1,67 mm/s). Skannaavassa laserpinnoituksessa laserin teho kohdistetaan kiinteään optiikkaan verrattuna pienempään fokuspisteeseen. Lisätiedot AEL, Pauli Joronen, puh. Neuvottelukunnan tehtävänä on taata muoviputkien (PE ja PP) puskuja sähköhitsauskoulutuksen laatu. tulostukseen lisää tuottavuutta ja joustavuutta. 2010 Suomeen muoviputkien hitsauksen laadunvalvontajärjestelmän neuvottelukunnan (NK). Kuvissa on kolme samalla optiikalla toteutettua pinnoitteen profiilia. Pinnoitteen leveyttä ja paksuutta voidaan ohjata skannauksen amplitudilla ja pinnoitusnopeudella. Koulutukseen sisältyy teoriakoe sekä opinnäytetyö
Meidän järjestelmämme auditoidaan säännöllisesti ja se on huippuluokkaa, toteaa SHY/Pätevöityskoulutuskomitean puheenjohtaja IWE Reijo Pettinen. Meistä optimisimmatkaan eivät odottaneet, että koulutukseen tulee kahdenkymmenen viiden vuoden aikana osallistumaan yli 800 henkilöä ja kurssien kokonaismäärä nousee yli viidenkymmenen, toteaa yksi kouKansainvälistä hitsauskoordinoijakoulutusta Suomessa 25 vuotta Kansainvälisten vaatimusten mukaan pätevöitetyt hitsausinsinöörit ja teknikot juhlistavat 25-vuotista taivaltaan Lappeenrannassa 10.-11.3.2015 järjestettävillä Hitsauskoordinoijien täydennyskoulutuspäivillä. Asiantuntijatuntijaryhmä, johon kuului edustajat silloisista Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta, Suomen Hitsausteknillisestä yhdistyksestä, Metalliteollisuuden keskusliitosta, Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta ja teollisuudesta suunnitteli koulutuksen päälinjat ja ensimmäinen hitsausinsinöörin pätevöityskurssi käynnistyi Lappeenrannassa marraskuussa 1989 ja päättyi keväällä 1990. Lisäksi toteutetaan koulutusohjelmia laserhitsauksesta, robottihitsauksesta, hitsattujen rakenteiden suunnittelussa sekä termisessä ruiskutuksessa. ”Osallistujamäärän perusteella uskalsimme käynnistää seuraavan kurssin jo vuonna 1990 ja uskoa jatkokursseihin oli olemassa. Niitä ei millään kirjekurssilla saada aikaiseksi”, Veijalainen jatkaa. Seuraavat kurssit käynnistyvät jo tänä keväänä, lisätietoja löytyy sivuiltamme www. Seuraava kurssi käynnistyy syksyllä 2015 Turussa ja toinen kurssi mahdollisesti jo aikaisemmin Varkaudessa. Koulutuksesta toteutetaan osa aina Lappeenrannassa, missä meillä on valtakunnan ylivoimaisesti parhaat hitsausalan tutkimusja koulutuslaitteistot”, vahvistaa Erkki Veijalainen. ”Olemme jalkauttaneet koulutuksen lähelle asiakkaita ja niin teemme jatkossakin. lut.fi/executive.” Erkki Veijalainen Erikoissuunnittelija, DI ja IWD Lappeenrannan teknillinen yliopisto Koulutusja kehittämiskeskus www.hitsaus.net www.hitsaus.net. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 35 Vielä 1980-luvun lopussa Suomi oli ainoita Euroopan maita, jossa ei ollut vaativien hitsattujen rakenteiden valmistuksesta vastaavien henkilöiden pätevöittämiseen tähtäävää koulutusta. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki hitsaustekniikasta kiinnostuneet! IWE-29 -kurssilaiset imevät innokkaina professori Jukka Martikaisen oppeja alumiinin hitsauksesta (kuva: Timo Mikkola). ”Kurssilaiset tekevät yhdessä harjoitusja seminaaritöitä ja pänttäävät tentteihin, jolloin heidän välilleen kurssin aikana luontevasti muodostuu pitkäaikaisia ystävyysja liiketoimintasuhteita. ”Hitsausalan pätevöityskoulutusta toteutetaan tiukasti kansainvälisten vaatimusten mukaisesti. Tätä etua eivät muut koulutusorganisaatiot pysty tarjoamaan. Moni on pystynyt hyödyntämään opintopisteytetyn IWE-koulutuksen osana DI-tutkintoa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. ”Kansainväliset vaatimukset hitsausta kohtaan ovat tiukentuneet ja tänä päivänä pätevöitetty hitsausinsinööri tai -teknikko on itsestäänselvyys vaativia hitsattuja rakenteita valmistavassa yrityksessä. lutuksen alullepanijoista, erikoissuunnittelija Erkki Veijalainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Suomessa kansainvälisestä hitsauksen pätevöityskoulutuksesta vastaa Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys, SHY, joka myöntää koulutusluvat oppilaitoksille. Taantuman puristuksessa kamppaileva suomalainen metalliteollisuus tarvitsee jatkossakin entistä osaavampaa ja pätevämpää hitsaushenkilöstöä”, jatkaa Veijalainen ”Koska metalliteollisuudessa väki ikääntyy ja siirtyy myös muihin tehtäviin, näemme koulutuksessa runsaasti väkeä vielä jatkossakin”, Lappeenrannan teknillisen yliopiston koulutusja kehittämiskeskus on järjestänyt hitsauksen pätevöityskoulutusta Lappeenrannan lisäksi yli kymmenellä paikkakunnalla. Koulutuksen aikana syntyneiden kontaktien kautta on käynnistynyt lukuisia tutkimushankkeita ja kynnys yhteydenottoon yliopiston professoreihin on madaltunut”. ”Koulutus alkoi Suomessa insinööritasolta ja se levinnyt aina hitsaajatasolle saakka. EN 1090 on entisestään lisännyt pätevöitettyjen hitsauskoordinoijien tarvetta ja viime kursseilla osanottajamäärä on noussut reippaasti yli 30. ”Emme ole pelkkä kurssinjärjestäjä ja meille on tärkeää huolehtia muutenkin meidän kasvattien jatkokoulutuksesta. Ensimmäiselle kurssille osallistui 16 hitsausalan ammattilaista johtavista suomalaisista metallialan yrityksistä.
24 %) sisältäen luentomateriaalin sekä ohjelmaan merkityt kahvit, lounaat ja iltaohjelman. – 11.3.2015, paikkana Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ylioppilastalon auditorio, Laserkatu 10, Lappeenranta Mitä maksaa Osallistumismaksu 650 euroa (+ alv. – 11.3.2015, paikkana Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ylioppilastalon auditorio, Laserkatu 10, Lappeenranta Mitä maksaa Osallistumismaksu 650 euroa (+ alv. Kenelle Hitsauskoordinoijien täydennyskoulutuspäivät on tarkoitettu IWE/IWT/IWS –pätevöitetyille sekä kaikille hitsaustekniikasta kiinnostuneille Lappeenranta University of Technology Hitsauskoordinoijien täydennyskoulutuspäivät [ 10. – 11.3.2015, paikkana Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ylioppilastalon auditorio, Laserkatu 10, Lappeenranta Mitä maksaa Osallistumismaksu 650 euroa (+ alv. – 11.3.2015 Lappeenranta, Ylioppilastalo] Missä Täydennyskoulutuspäivät pidetään 10. Ilmoittautuminen ja lisätietoja Ilmoittautumiset 24.2.2015 mennessä LUT Koulutusja kehittämiskeskuksen Internet-sivujen kautta https://developmentcentre.lut.fi/koulutukset.asp?kid=4354 Lisätietoja antaa DI, IWE Antti Martikainen, 050 342 7317, antti.k.martikainen@lut.fi Kenelle Hitsauskoordinoijien täydennyskoulutuspäivät on tarkoitettu IWE/IWT/IWS –pätevöitetyille sekä kaikille hitsaustekniikasta kiinnostuneille Missä Täydennyskoulutuspäivät pidetään 10. 11.15 – 12.00 Lounastauko 12.00 – 12.45 Hitsaus Aasiassa ja Afrikassa TkT, Paul Kah, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 12.45 – 13.30 Arctic Meeting Point 13.30 – 14.00 Kahvi 14.00 – 15.00 Verkostoituminen paikallisesti ja kansainvälisesti DI, IWE Jenni Toivanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT nyt ja tulevaisuudessa Strategiajohtaja, Juha-Matti Saksa, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Järjestäjä pidättää oikeudet ohjelman muutoksiin.. Ilmoittautuminen ja lisätietoja Ilmoittautumiset 24.2.2015 mennessä LUT Koulutusja kehittämiskeskuksen Internet-sivujen kautta https://developmentcentre.lut.fi/koulutukset.asp?kid=4354 Lisätietoja antaa DI, IWE Antti Martikainen, 050 342 7317, antti.k.martikainen@lut.fi Kenelle Hitsauskoordinoijien täydennyskoulutuspäivät on tarkoitettu IWE/IWT/IWS –pätevöitetyille sekä kaikille hitsaustekniikasta kiinnostuneille Lappeenranta University of Technology Hitsauskoordinoijien täydennyskoulutuspäivät [ 10. – 11.3.2015 Lappeenranta, Ylioppilastalo] Missä Täydennyskoulutuspäivät pidetään 10. Ilmoittautuminen ja lisätietoja Ilmoittautumiset 24.2.2015 mennessä LUT Koulutusja kehittämiskeskuksen Internet-sivujen kautta https://developmentcentre.lut.fi/ koulutukset.asp?kid=4354 Lisätietoja antaa DI, IWE Antti Martikainen, 050 342 7317, antti.k.martikainen@lut.fi OHJELMA ti 10.3.2015 08.30 – 09.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 09.00 – 09.15 Päivien avaus Professori, IWE Jukka Martikainen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 09.15 – 11.45 Hitsauksen pätevöityskoulutuksen tilanne DI, IWE Erkki Veijalainen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto DI, IWE Juha Kauppila, SHY Laadulla kilpailukykyä Professori, IWE Jukka Martikainen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Pohjoismaisen terästeollisuuden nykytilanne ja tulevaisuus Jukka Kömi, SSAB Europe Oy Laivanrakennus Suomessa tänä päivänä Niko Rautiainen, Arctech Helsinki Shipyard Oy 11.45 – 12.30 Lounastauko 12.30 – 14.00 LNG -liiketoiminta Pasi Hiltunen, VaasaBall LNG Products Oy Lisää tuottavuutta lujilla teräksillä ja kapearailohitsauksella laivanrakennuksessa TkT, IWS Markku Pirinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 14.00 – 14.30 Kahvi 14.30 – 16.30 Uudet modifioidut kaarihitsausprosessit Jyri Uusitalo, Kemppi Oy Adaptiivinen ja neuroverkko-ohjattu hitsaus – demonstraatio DI, IWE Esa Hiltunen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 18.30 – Iltaohjelma: Jääkiekko-ottelu: SaiPa – HIFK, Lappeenrannan jäähalli ke 11.3.2015 08.30 – 09.15 Suunnittelusta valmistukseen Professori, IWE Timo Björk, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 09.15 – 09.45 Kahvi 09.45 – 11.15 Hitsausstandardien tilanne ja hitsauskoordinoijan tehtävät ja vastuu: EN 1090, EN 15085, henkilöpätevöinnit EN ISO 9606 ja EN ISO 14732, WPS:t DI, IWE Petri Toikka, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Standardien ja luokituslaitosten asettamat vaatimukset arktisille materiaaleille ja rakenteille N.N. 24 %) sisältäen luentomateriaalin sekä ohjelmaan merkityt kahvit, lounaat ja iltaohjelman. – 11.3.2015 Lappeenranta, Ylioppilastalo] Missä Täydennyskoulutuspäivät pidetään 10. Ilmoittautuminen ja lisätietoja Ilmoittautumiset 24.2.2015 mennessä LUT Koulutusja kehittämiskeskuksen Internet-sivujen kautta https://developmentcentre.lut.fi/koulutukset.asp?kid=4354 Lisätietoja antaa DI, IWE Antti Martikainen, 050 342 7317, antti.k.martikainen@lut.fi Kenelle Hitsauskoordinoijien täydennyskoulutuspäivät on tarkoitettu IWE/IWT/IWS –pätevöitetyille sekä kaikille hitsaustekniikasta kiinnostuneille Lappeenranta University of Technology Hitsauskoordinoijien täydennyskoulutuspäivät [ 10. – 11.3.2015, paikkana Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ylioppilastalon auditorio, Laserkatu 10, Lappeenranta Mitä maksaa Osallistumismaksu 650 euroa (+ alv. 24 %) sisältäen luentomateriaalin sekä ohjelmaan merkityt kahvit, lounaat ja iltaohjelman. 24 %) sisältäen luentomateriaalin sekä ohjelmaan merkityt kahvit, lounaat ja iltaohjelman
Miellyttävää käyttömukavuutta koko työvuoron ajaksi. Hitsauksen materiaalioppi H its au ks en m ate ria ali op pi Hitsauksen materiaalioppi -kirjan rakenne on kansainvälisten hitsaushenkilöstö n koulutusohjelmien (IWE, IWT ja IWS) mukainen ja se sisältää ”Materiaalit ja niiden käyttäytyminen hitsauksessa” -aihealueen oppimateriaalin. hitsaussuojaus Koe Uudistunut 3M Adflo puhallinyksikkö on saatavilla nyt Li-ion -akuilla, mikä tekee laitteesta lähes 20 % kevyemmän.Ohut ja ergonominen muotoilu helpottaa ahtaisiin hitsauspaikkoihin pääsyä. Hienoraeja mikroseostetut teräkset 11. Halkeamailmiöt teräksessä 10. Johdanto teräkseen 2. Valuteräs ja valurauta 20. Kirja on jokaisen jatkokoulutuksen suorittaneen hitsausinsinöörin, hitsausneuvojan ja asiantuntijan perusteos. 1/ 20 15 37 Kirja sisältää kansainvälisten hitsaushenkilöstön koulutusohjelmien (IWE, IWS, jne.) sisällön mukaan laaditun “Materiaalit ja niiden käyttäytyminen hitsauksessa” -aihealueen oppimateriaalin. Teräksen korroosio 18. Perusaineen ja hitsausliitosten lämpökäsittely teräksissä 7. Nikkeliseokset 22. Kirjan pääsisällöt ovat: 1. Rauta-hiiliseokset 6. Materiaalien ja hitsien aineenkoetus 3. Hiilija hiilimangaaniteräkse t 9. Sisältö noudattaa näiden koulutusohjelmien rakennetta, mutta sopii myös muun hitsaushenkilöstön koulutukseen. Alumiinit 23. Seokset ja tasapainopiirrokset 5. /suojaimet www.speedglas.com tulevaisuuden 3M, Speedglas ja Adlo ovat 3M:n tavaramerkkejä Adflo Hitsaustekniikan ilmoitus FI 02 2015.indd 1 03/02/15 14:51. Termomekaanisesti käsitellyt teräkset 12. 040 779 9653 tai 040 504 6774 sähköposti: elina.tenhunen@pp-marketing Lisätietoa: www.hitsaus.net Onko sinun mainoksesi paikka tässä. Suojaavat kerrokset ja pinnoitteet 19. Hitsauksen materiaaliopin uusittu painos Hinta 50 € Sivuja n. Hitsausliitoksen rakenne 8. Kuparimetallit 21. Ruostumattomat teräkset 17. Metallioppi ja metallien ominaisuudet 4. Erikoislujien rakenneterästen käyttö 13. www.3m.. Metalliopilliset tutkimukset – Nyt myynnissä – Hitsaustekniikka-lehden jokainen numero on erikoisnumero! Teemat ja aikataulut 2-3/2015 IIW-erikoisnumero, Welding in Finland Ilmestyy: 15.05.2015 Ilmoitusvaraukset: 16.03.2015 2-3b/2015 Eri aiheita, Hitsaustekniikka’15 -päivät Ilmestyy: 15.05.2015 Ilmoitusvaraukset: 16.03.2015 4/2015 IIW 2015, Laatu, NDT ja Alihankinta Ilmestyy: 07.09.2015 Ilmoitusvaraukset: 13.08.2015 5/2015 Lujat teräkset, IIW 2015 -konferenssikatsaus Ilmestyy: 29.10.2015 Ilmoitusvaraukset: 01.10.2015 6/2015 Arktinen rakentaminen, joulutervehdykset Ilmestyy: 10.12.2015 Ilmoitusvaraukset: 12.11.2015 Ilmoitusmyynti: Elina Tenhunen / T:mi Petteri Pankkonen puh. Kuumalujat teräkset 15. Runsasseosteiset teräkset 16. Uusi Adflo on entistäkin kevyempi ja tasapainoisempi. Eripariliitokset 24. 300 Julkaisija: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys Myynti: Angelica Emeleus, (09) 773 2199 angelica.emeleus@shy.inet.fi Julkaisija: Suomen Hitsausteknillin en Yhdistys r.y. Alhaisten käyttölämpötilojen teräkset 14
Vuonna 2014 hän jäi eläkkeelle, mutta hiihtäminen jatkuu edelleen. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 38 Tamperelainen Kirveslahti päätti 15-vuotiaana lähteä opiskelemaan ammattikouluun konepajapuolelle. Hannu Kirveslahti tuotannon kaveri Minttu Kauppila Lokomon jälkeen Kir veslahti kävi armeijan, jonka jälkeen hän toimi hitsausja asennustehtävissä muutaman vuoden. Samassa yrityksessä Kirveslahti jatkoi työuransa loppuun asti. Kirveslahti halusi oppia lisää alasta ja lähti opiskelemaan Tampereen teknilliseen oppilaitokseen. Kaikilla oli kova usko vahvaan konepajateollisuuden tulevaisuuteen, ja alaan kasvettiin tiukasti kiinni. ”Pitkästä kokemuksestani huolimatta koulutus Lappeenrannassa antoi paljon. Myös Galvanoimis Oy:ssä olin vastuussa tuotannon tehtävistä. ”Oma vahva kokemus auttaa ymmärtämään konepajan ongelmia. Lisäksi keskustelu työntekijöiden kanssa on helpompaa. Samalla intohimolla Kirveslahti teki töitä painelaitteiden parissa koko työuransa ajan. Alan ammattimiesten opit ovat kantaneet minun kohdallani pitkälle.” Hannu Kirveslahti hiihtää joka talvi 1000 kilometriä. ”Yrityksessä valmistimme alumiiniprofiileita ja niistä rakennusalalle julkisivurakenteita sekä ikkunaja ovirakenteita. Koulutuksessa asioita osattiin lähestyä kansanomaisesti, niin että ne todella ymmärsi.” Koulutusta ja käytännön kokemusta Kurssit ja kouluttautuminen olivat Kirveslahden mielestä hyödyllisiä myös työelämän kannalta. Konepajan tuotannosta vastatessa Kirveslahti huomasi, kuinka tärkeää on koulutuksen ja kokemuksen yhdistäminen. Työ opetti paljon ja antoi hienon mahdollisuuden kehittää itseään.” Opintoja työn ohessa Kirveslahti kävi työhistoriansa aikana monia lyhyempiä koulutuksia kuten PK-JOKO koulutusjakson 2000-luvun alussa sekä erilaisia menetelmäkehitykseen liittyviä kursseja. ”Olen aina ollut tuotannon kaveri. Varsinkin materiaalitekniikan osalta sain paljon irti. Koin sen kaikin puolin hyväksi työpaikaksi.” Työuralle jatkoa toisessa perheyrityksessä Tästä työura jatkui toisessa perheyhtiössä nimeltä Galvanoimis Oy. Siihen aikaan Tampereella oli erittäin vahva konepajateollisuus, ja valinta tuntui Kirveslahdesta selvältä. Lokomo oli todella hyvä koulu perustietojen hankkimiseen. ”Kävin Lokomon konepajakoulun, ja sille tielle jäin. Kun Galvanoimis Oy laajeni, hänen tehtävänsä painottui konepajapuolella painelaitevalmistuksen tuotantopäällikköön tehtäviin. On mutkattomampaa ymmärtää toista, kun puhutaan samoista asioista.” Kirveslahden työura konepajapuolella sai vahvan pohjan Tampereelta.. Olimmekin ensimmäisinä Suomessa ottamassa käyttöön yksinkertaisten painelaitteiden direktiiviä 90-luvun alussa. Opintojen päätyttyä Kirveslahti sai töitä nokialaisesta perheyrityksestä Purso Oy:stä. Yritys keskittyi kuumasinkitykseen sekä erilaisten painelaitteiden valmistukseen. Vuonna 1996 yritys sai sertifioitua ISO 9001 laatujärjestelmän. Pirkan hiihto. Siellä hän toimi aluksi käyttöpäällikön tehtävissä ja myöhemmin työnimike vaihtui tuotantopäälliköksi. 54-vuotiaana hän aloitti Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa hitsaukseen liittyvän IWT-tutkinnon. Tänä vuonna tulee täyteen 30
Ehkä johonkin hitsaukseen liittyvään erityisprojektiin hän voisi lähteä mukaan. Siitä asti hän on ollut aktiivisesti mukana Tampereen paikallisosaston toiminnassa, jossa Kirveslahti toimi pitkään paikallisosaston varapuheenjohtajana ja kaksi kautta puheenjohtajana. Vuonna 2008 alkoi kuitenkin pudotus, josta ei ole vieläkään kunnolla selvitty.” Hitsaustekniikan haasteet Tuotannonkehittäminen. He ovat pienestä pitäen kasvaneet tietotekniikan parissa, joten osaamista pitää vain soveltaa. ”Juhlimme pyöreitä vuosia Hitsaustekniikkapäivien merkeissä. Luennoitsijoita oli Sveitsistä ja Ranskasta asti. Kaikkia jäseniä yhdistää hitsaustausta, mutta keskustelujen aiheet eivät enää pelkästään liity hitsaukseen. Pian uusi työnkuva oli tuotantopäällikön lisäksi tulosyksikön vastaava, ja myöhemmin Pirkkalan tulosyksikön päällikkö. Lisäksi olen yhdistyksen kautta luonut monia hyviä ystävyyssuhteita.” Kir veslahden oma puheenjohtajakausi huipentui Tampereen paikallisosaston 60-vuotisjuhliin vuonna 2012. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 39 Vuonna 2006 Galvanoimis Oy myytiin, ja yrityksen nimeksi vaihtui GaV Group Oy. Hitsausprosessi on pysynyt samanlaisena kuin ennenkin, mutta mitä tehokkaammaksi se saadaan, sitä kilpailukykyisempiä ollaan. 2000-luvun alku oli hurjaa nousukautta ja alan kasvua. Senioriklubi kokoontuu ahkerasti kuukausittain keskustelemaan eri aiheista. Juhlat järjestettiin yhteistyössä pääyhdistyksen kanssa. Kesämökillä riittää rakennushommia, ja omakotitalon remontti jatkuu taas tänä vuonna. Omaa kehittymistä edesauttaa, kun osaa kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin.” Minttu Kauppila Kirveslahti vierailee usein tyttärensä perheen luona Australiassa.. Oikeat asiat etualalle Kirveslahti toivoo talouselämän piristymistä erityisesti konepajapuolella. Nuoria pitäisi kiinnostaa alan automatisoituminen ja tietotekniikan merkityksen lisääntyminen. Tiedän, että kilpailutilanteen kautta Suomessa ollaan koko ajan jäämässä jalkoihin. Meillä on korkea kustannustaso, ja suurempi sarjatuotanto ei ole mahdollista.” SHY – näköalapaikka alalle Suomen hitsausteknillisellä yhdistyksellä (SHY) on Kirveslahden mukaan tärkeä rooli koulutuksen kehittämisessä ja alan kokemuksen hankkimisessa ulkomailta. Kirveslahti sai jatkaa töitään yrityksessä. Tyttäreni perhe asuu Australiassa, joten siellä tulee vietettyä osan aikaa vuodesta. Syksyllä 2013 teimme hienon matkan Esseniin ja sieltä Moselin ja Reinin maisemiin. Hänen mielestään alan nuorilta osaajilta kysytään nyt oikeaa asennetta ja halua itsensä sekä oman työnsä kehittämiseen. Se on mahdollistanut verkostoitumisen ja antanut varmuutta toimia työtehtävissä. Se on Kirveslahden mielestä suomalaisen hitsaustekniikan yksi olemassa olon avain. Matka toteutettiin yhdessä eri paikkakuntien senioriklubien kanssa.” Urheilua ja uusia tuulia Työuraansa tyytyväinen mies ei kaipaa vakituista päivätyötä, jossa päivät olivat harvoin alle kymmentuntisia. Hän on edelleen aktiivisesti mukana SHY:n toiminnassa senioriklubin toiminnan kautta. Kirveslahdella kuitenkin riittää tekemistä urheilun parissa ja erilaisissa rakennuspuuhissa. ”Ei tänne lisää työttömiä kaivata. ”Senioriklubi tekee erilaisia tutustumiskäyntejä eri kohteisiin Suomessa ja ulkomailla. ”SHY:n toiminta on ollut hyvä näköalapaikka alalle. On myös muita orastavia hankkeita, jotka eivät kylläkään liity hitsaukseen. ”Lisäksi sain vastuulleni talousasioita ja budjetointeja. ”Talvisin hiihdän paljon, ja kesällä siirryn sitten hyötyliikunnan puolelle. Hänen mielestään SHY on tehnyt hyvää työtä hitsauksen laadun ja teknologian kehittämisen seurannassa. Hyvin onnistunut tapahtuma huipentui upeaan iltajuhlaan.” Hitsauksen seniorit yhdessä Eläkkeellä Kirveslahden aika on kulunut hyvin. ”Nykyaikaisen tuotantotavan luominen ja kehittäminen on tärkeää. Niistä ei vielä kuitenkaan sen enempää” Kirveslahti kertoo salamyhkäisesti. Kirveslahti itse liittyi yhdistykseen vuonna 1983
. Kääntöpöydän kantavuus on 500 kg. Jauhekaarilaitteistolla on valmius hitsata lanka-, kuumalankasekä nauhaelektrodilla. NG-hitsausmenetelmät mahdollistavat paksujen aineiden tehokkaan ja tuottavan hitsauksen kaikissa hitsausasennoissa vähemmällä lisäaineen kulutuksella ja lämmöntuonnilla kuin perinteiset menetelmät. Laboratoriossa on myös perinteiset juottamiseen tarvittavat välineet. Robotin hyötykuorma on 6 kg, mikä mahdollistaa MIG/MAG-, TIGja plasmahitsauksen. Jäännösjännitysmittausmenetelmät suurillekin ainevahvuuksille eri menetelmillä kuten röntgendiffraktio-, reiänporaus-, rengasura(ring-core) sekä contour-menetelmillä. Koneenrakennustekniikan laitoksen Hitsaustekniikan laboratorion laitteisto ja tietotaito ovat tulos pyrkimyksestä huippututkimukseen, poikkitieteelliseen yhteistyöhön sekä uraauurtavaan opetukseen. Aalto-yliopiston opetusja tutkimustoiminta hitsaustekniikan eturintamassa Pedro Vilaça ja Hannu Hänninen Aalto-yliopiston Koneenrakennustekniikan laitoksella ja Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmällä on pitkä perinne ja vahva usko tulevaisuuteen sekä akateemisessa tutkimustoiminnassa että tekniikan kehityksessä. Kapearailohitsauslaitteisto (Narrow Gap Welding System, NGW) ja siihen tarvittavien hitsauspolttimien sekä railonseurantajärjestelmien kehittäminen, kuva 1. Kapearailohitsauslaitteisto: a) MIG/MAG-hitsauspoltin, b) railon seurantajärjestelmä ja c) jauhekaarihitsauspoltin. Barkhausen-menetelmä on käytöstä pinnassa vaikuttavien jäännösjännityksen tutkimiseen, kuva 4. Robottihitsaussolu. Kuva 3. . Esimerkkinä viimeaikaisista panostuksista on tämän hetkistä huipputasoa edustavan kitkatappihitsauskoneen (Friction Stir Welding, FSW) hankinta. Hitsausrobottisolu, joka sisältää Reis SRV 6 DoF –teollisuusrobotin ja kääntöpöydän, kuva 2. Eriparimateraalien sekä hybridiliitosten tutkimukseen ja kehitykseen on varattu adhesiivisen liittämisen tutkimuksen tilat. Varestraint-kokeessa koekappaletta taivutetaan hitsauksen aikana, jolloin jähmettyvään hitsiin saadaan synnytettyä poikkittaissuuntainen vetojännitys, joka altistaa hitsin kuumahalkeilulle, kuva 3. . Kuva 1. Esimerkkeinä muun muassa: . Tässä artikkelissa esitellään myös Hitsaustekniikan laboratorion kaarihitsausmenetelmien tutkimuslaitteistoa, jolla voidaan tukea teollisuuden käytössä olevien hitsaustekniikoiden tutkimusja kehitystyötä. Koneenrakennustekniikan laitoksen Hitsauslaboratorion laitteisto Hitsaustekniikan laboratoriossa on olemassa nykyaikaiset laitteistot perinteisiin kaarihitsausmenetelmiin ja juottamiseen. Nykyinen robotti on suunniteltu modernisoitavaksi silmälläpitäen Aallon pikaprototyyppien valmistusta sekä 3Dprinttausta (Aalto University Digital Design Laboratory, ADD). Kuva 2. Uuden kitkatappihitsauslaitteiston ohella Hitsaustekniikan laboratoriossa on viime aikoina kehitetty myös kaarihitsaukseen liittyviä laitteistoja ja hitsausta tukevia menetelmiä. Varestraint-laitteisto: a) yleiskuva laitteistosta, b) esimerkki syntyneestä kuumahalkeamasta Ni-seoksessa. a b c a b. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 40 Johdanto Todisteena sitoutumisesta hitsaustekniikan ja rikkomattomien tarkastusmenetelmien kehittämiseen on vuonna 2013 työnsä aloittanut tenure track -professori Pedro Vilaça sekä investoinnit korkealaatuisiin tutkimusvälineisiin sekä laboratorio-olosuhteisiin. Näitä menetelmiä tukevat lineaarija orbitaalikuljettimet, joita voidaan käyttää TIG-, MIG/MAG, plasma-, jauhekaarisekä plasmahitsauslaitteistojen kanssa. Lisäksi laboratoriosta löytyy manuaalinen sekä numeerisesti ohjattu vastushitsauskone, joista jälkimmäinen kykenee 27 kA hitsausvirtoihin. Termisen leikkauksen välineistönä löytyy polttoleikkaus, arc-air ja plasmaleikkaus -menetelmät sekä niiden käytössä tarvittavat kuljettimet. Lisäksi artikkelissa esitellään Aalto-yliopistossa kehitettäviä kiinteän olomuodon liittämismenetelmiä ja termomekaanisia menetelmiä, joiden viimeaikaisia tutkimustuloksia on julkaistu merkittävissä kansainvälisissä julkaisuissa. Varestraint-laitteisto materiaalien kuumahalkeiluherkkyyden tutkimiseksi. Saavutettavia etuja ovat muun muassa tuottavampi hitsaustyö ja korkeampilaatuinen hitsausliitos
Kuva 5. Työalue (x, y, z): 2000 mm, 400 mm, 300 mm Uusi FSW-laitteisto mahdollistaa myös tutkimustoiminnan ja asiantuntijoiden kouluttamisen ydinjätteiden kuparisten loppusijoituskapseleiden hitsaamisessa, joka on suuri tekninen haaste Suomen valitseman ydinjätteen loppusijoituksen kannalta. Jäännösjännityksien mittausmenetelmiä: a) röntgendiffraktio, b) reiänporaus, c) ring-core, d) Contour ja e) Barkhausen noise. Uusi FSW-laitteisto mahdollistaa täyden numeerisen ohjauksen ja käytön aikaisen seurannan sekä paikan, nopeuden sekä voiman manipuloinnin kaikkien akselien suunnassa. Vaikka viskoplastinen materiaali pysyy kiinteässä olomuodossa, muistuttaa sen käyttäytyminen nestettä, joka virtaa 3-ulotteisesti mahdollistaen materiaalien helpon sekoittamisen. Viskoplastisella alueella olevalla materiaalilla on taipumus muodostaa vahva liitos materiaalien välille, kun prosessissa syntyy riittävä määrä deformaatiota ja kemiallisesti aktiivista pintaa. Tälle alueelle ominaista on verrattain matala muodonmuutoslujuus sekä lämpötila rekristallisaatioja sulamislämpötilan välimaastossa. Hankinta on osa Aalto-yliopiston Koneenrakennustekniikan strategiaa, jolla tuetaan Suomen teollisuuden kilpailukykyä sekä mahdollistetaan kansainvälinen huippututkimus kiinteän olomuodon liittämisprosessien alueella. Maksimihitsausnopeudet: Vx max = Vy max = 4 m/min . Karateho ja pyörimisnopeus: 30 kW ja . max = 3000 rpm . Kitkaan perustuvien menetelmien kehitysnäkymät Kitkaan perustuvat menetelmä mahdollistavat tärkeimpien kiinteän olomuodon valmistusmenetelmien soveltamisen rakenteellisten metallisten komponenttien valmistamisessa. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 41 Uusi FSW-hitsauslaitteisto FSW-menetelmälle (Friction Stir Welding, kitkahitsaus pyörivällä työkalulla) myönnettiin ensimmäinen patentti joulukuussa 1991. Verrattuna perinteisiin kaarihitsausmenetelmiin, on FSW-hitsaus hitsaajan työturvallisuuden ja terveyden kannalta edullisempi menetelmä. Hankittu FSW-laitteisto on ainutlaatuinen, koska sen ohjaus mahdollistaa z-akselin (pystyakselin) paikan ja voiman ohjauksen lisäksi z-akselin nopeuden ohjauksen käytön aikana. FSW-hitsauksen yleistyminen ja kehitys on ollut huomattavan nopeaa, etenkin verrattuna muihin liittämistekniikan innovaatioihin. Nykyisin menetelmää sovelletaan myös terästen ja ruostumattomien terästen liittämiseen. Ohjauksen monipuolisuus mahdollistaa mm. Elokuussa 2014 Aalto-yliopiston Hitsaustekniikan laboratorioon saapui uusi, tehokas ja ainutlaatuinen ESAB LEGIO 5UT FSW-laitteisto, kuva 5. Uusi ESAB LEGIO 5UT FSW-laitteisto Aalto-yliopiston Hitsaustekniikan laboratoriossa. a b c d e. Maksimivoimat: Fz max = 100 kN and Fx max = Fy max = 40 kN . Tämä antaa uusia mahdollisuuksia Suomen avainliiketoimintaalueille, kuten telakkateollisuudelle. FSW-menetelmän odotetaan mahdollistavan korkealaatuiset hitsatut rakenteet materiaaleista, jotka perinteisillä menetelmillä ovat vaikeita tai jopa mahdottomia hitsata. Kyseisestä patentista tuli nopeasti yksi viitatuimmista hitsaukseen ja liittämiseen liittyvistä asiakirjoista. Laitteiston tärkeimmät ominaisuudet ovat: . Teknisestä näkökulmasta suurimmat tutkimusja kehityshaasteet FSW-hitsauksessa ovat seuraavat: Kuva 4. kitkapäällystyksen, jossa työkalu kuluu prosessin aikana pinnoittaen työstettävää kappaletta. Alun perin menetelmää hyödynnettiin kevyiden metallisten rakenteiden liittämisessä. Kiinteän olomuodon prosesseissa pääasialliset lämmönlähteet ovat kitka työkappaleen ja työkalun välillä sekä materiaalin plastisessa muodonmuutoksessa syntyvä lämpö. Näissä menetelmissä synnytetään viskoplastisen materiaalin alue, jonka muotoa ja ominaisuuksia voidaan muokata tarpeen mukaan. Teräkset ja ruostumattomat teräkset ovat erityisesti Suomen koneenrakennusteollisuudessa erittäin merkittävä materiaaliryhmä. FSW-hitsauksesta on muodostunut yksi hitsaustekniikan historian merkittävimmistä merkkipaaluista
pp. FSW-työkalujen kehitys: arkkitehtuuri (esim. F. 159-197. Kitkapinnoituksessa vältetään perinteisten sulapinnoitusmenetelmien yhteydessä esiintyvät ongelmat, jotka syntyvät jähmettymisen aikana (rakeenkasvu, hauraiden faasien syntyminen, huokoisuus ja kuumahalkeilu). Kitkapinnoituksessa pyörivää työkalua painetaan aluslevyyn. Vilaça, R. 214 (5), pp. hydraulisissa järjestelmissä, esilämmitystai jäähdytysjärjestelmissä sekä paikallisesti räätälöityjen mekaanisten ominaisuuksien tuottamisessa. 169 (3), pp. Miranda (2015) Surface reinforcement of AA5083-H111 by friction stir processing assisted by electrical current. Miranda, P. Vol. Gandra, P. Sovelluksia menetelmälle ovat mm. Santos (2011) Nondestructive testing techniques for detecting imperfections in friction stir welds of aluminium alloys. Menetelmään voidaan soveltaa mm. Pereira, R. M. 214 (10), pp. 373-383. Kuva 7. Santos, R. Vilaça, H. Gandra, C. Santos, N. Vilaça and T. Kanavien koko ja rata ovat vapaasti muunneltavissa. 216 (2), pp. ferromagneettisten materiaalien FSW-hitsausparametrien valvonta ja ohjaus . Miranda (2014) Differences between secondary and primary flash formation on coating of HSS with AISI 316 using friction surfacing. 661-671. teknisten olosuhteiden kehittäminen alumiinien, kuparien, terästen, ultralujien terästen ( ?myötö . Journal of Materials Processing Technology. P. 85-92. Materials Processing Technology. M. J. P. 452-465. prosessien ja syntyvien liitosten mallintaminen . Beyer, J. Materials Processing Technology. Myös muita kitkaan perustuvia prosesseja tutkitaan Aalto-yliopistossa, kuten kitkajuottaminen (Friction Brazing), kitkahitsaus ja kitkaniittaus. Työkalun kärkeen syntyy jäyste, joka sulkee viskoplastisen alueen sisäänsä. Chapter 7 of book: Aluminium Alloys-New Trends in Fabrication and Applications. Telmo G. Kitkatappikanavointi (FSC): a) Prosessin periaate b) Kitkatappikanavointi käytännössä c) Kitkatappikanavoinnilla valmistetun kanavan poikkileikkaus. Velhinho, P. dos Santos (2014) Friction surfacing a review. P. Vol. Thomas (2012) State-of-the-art in FSW technology. Vilaça, J. . Professori Pedro Vilaça ja professori Hannu Hänninen Koneenrakennustekniikan laitos, Aalto ENG Otaniemi, Espoo c b a c b a. Pyörimisliikkeestä syntyvä lämpö yhdessä työkalun painamisesta syntyvän paineen kanssa käynnistää diffuusion, joka muodostaa liitoksen. Kitkatappikanavointi on yhdistelmä hitsausparametreja, kuten pyörimissuunnan ja työkalun suunnittelua. P. Hänninen, T. Lisätietoa aiheesta P. Welding in the World, Vol. Journal of Fatigue. 85-124. Lopes, M. Vigarinho, D. pinnoitteet, korjaukset sekä pikaprototyypit. Vol. Gandra, R. Materials and Design. Silva, P. F. Krohn, M. Vol. 52 (12), pp. J. Chapter 5 of book: Aluminium Alloys, Theory and Applications. Vidal (2012) Linear friction based processing technologies for aluminum alloys: surfacing, stir welding and stir channeling. Catarina Vidal, Virgínia Infante, Pedro Vilaça (2014) Fatigue behaviour at elevated temperature of friction stir channelling solid plates of AA5083-H111 aluminium alloy. M. 900 MPa) ja ruostumattomien terästen FSW-hitsaukselle . Vilaça, H. rikkomattomien tarkastusmenetelmien kehittäminen FSW-hitseille FSW-hitsauksen lisäksi Aalto-yliopistossa kehitetään myös muita kitkaan perustuvia menetelmiä kuten: . dos Santos (2005) iSTIR Analytical thermal model for friction stir welding, Materials Processing Technology. J. 77-84. M. G. staattinen olake), tapin ja olakkeen suunnittelu sekä työkalumateriaalien kehittäminen . Vol. M. Gandra, D. 32-40. Vilaça (2013) Deposition of AA6082T6 over AA2024-T3 by friction surfacing Mechanical and wear characterization. Vilaça, W. Vol. Uusi FSW-laitteisto mahdollistaa täysipainoisen tutkimuksen ja teknisen kehityksen, joka avaa uusia mahdollisuuksia kitkaan perustuvien prosessien tutkimuksen ja asiantuntijuuden suhteen Suomessa. Vol. Pereira, R. 62, pp. Kitkatappikanavointi (Friction Stir Channeling, FSC) on innovatiivinen menetelmä suljettujen yhtenäisten kanavien valmistamiseen levymäisiin pintoihin, kuva 7. G. Kitkapinnoitus (FS): a) Prosessin periaate; b) AISI 316 pinnoitteen kovuusjakauma pikateräslevyllä; c) Menetelmällä valmistettu kisko alumiinilevyllä. InTech. 58 (5), pp. 223, pp. Quintino, J. Journal of Fatigue. InTech. 62, pp. Ominaista syntyville pinnoitteille on mikrorakenne, joka muistuttaa kuumataottua mikrorakennetta, kuva 6. Surface and Coatings Technology. Työkalun kärkeen muodostuu viskoplastinen alue, joka muodostaa aluslevyyn pinnoitteen työkalun liikkuessa pinnan suuntaisesti. 2127-2133. C. . Miranda, A. Kitkapinnoitusta (Friction Surfacing, FS) tutkitaan metallisten pinnoitteiden valmistamiseksi. Springer. Vilaça (2013) Wear characterization of functionally graded Al-SiC composite coatings produced by friction surfacing. 375-380. 93114. Machado, P. teräs-alumiini -eripariliitosten kehittäminen autoteollisuuteen . M. Vilaça, L. Catarina Vidal, Virgínia Infante, Pedro Vilaça (2014) Fatigue assessment of friction stir channels”. J. Chapter 4 of book: Structural Connections for Lightweight Metallic Structures. Kitkapinnoituksen lämmöntuonti on erittäin pieni, jolloin vältetään muodonmuutokset ja sekoittumisaste pienenee. T. pp. Miranda, Pedro Vilaça (2014) Friction stir welding assisted by electrical Joule effect. Saukkonen, R. kiinnitysjärjestelmien kehitys erilaisille liitostyypeille . Miranda, R. pp. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 42 Kuva 6. Vol. 1062–1093
sestä kuvan 1 mukaisesta mekaanisten osien ja teräsrakenteiden valmistamisesta siten, että toimituslaajuus laajennetaan kattamaan useampia toimitusketjun vastuualueita. Paitsi valmistuksella myös logistiikalla on tässä kehittämistyössä tärkeä rooli, sillä sen haastavia kohteita ovat materiaalien ja ostokomponenttien itsenäinen hankinta sekä pakkaus-, lähetysja huolintasektori samalla, kun myös laitesuunnittelu ja kokoonpano olisi tarpeen saada siirrettyä alihankkijan vastuulle. Laadukkaan suunnittelun suorittaminen vaatii hyviä ATK-valmiuksia, joten toimittajalla on oltava tilaajan kanssa yhteensopivat suunnitteluohjelmistot. Kokonaistoimittajan etua ei ole vielä alihankkijoiden leireissä ymmärretty. Pakkaus, lähetys ja huolinta Pakkaus-, lähetysja huolintasektori on tärkeä osa-alue joka vaatii välittömiä kehitystoimia ja peliin katsomista useassa firmassa. Tilausten saaminen edellyttää riittävää toimituslaajuutta mahdollisesti myös yhteistoiminnassa kumppanien kanssa, mistä seuraava alan kokeneen toimijan haastattelu kertoo. Sillä on yli 250 toimipaikkaa ja sen henkilöstömäärä on noin 24 500. Materiaalien ja komponenttien hankintapalvelut Suunnittelun yhteydessä syntyy laitteen “ostettavat komponentit lista”. Hitsatut rakenteet ovat monissa alihankintatoimituksissa keskeisessä asemassa. Leinonen toteaa asioiden toki jotenkin toimivan nykyisellä alihankintapohjallakin. Menestyvien alihankkijayritysten on kilpailukykynsä säilyttämiseksi, sekä kyettävä pitämään kustannuksensa kurissa, että otettava harteilleen kattavampia toimituksia. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 43 Tavoitteena Full-scope toimitus Maailmanlaajuinen kilpailu on tullut jäädäkseen ja on entistä verisempää. Lähetysten laadukkaassa pakkaamisessa esiintyy paljon ongelmia, kun laitteita ei suo. ”Parempaan yhteistyöhön olisi kuitenkin syytä pyrkiä, joten kumppanien olisi otettava tosissaan hänen käytännön kokemuksiin pohjautuvat toivomuksensa ja kyettävä menestyäkseen nousemaan seuraaville portaille. Andritzin sopimusten mukainen, mutta osahankkijan tekemä materiaalien ja komponenttien hankinta itse tehdyn tai teetetyn suunnittelun pohjalta olisi toivottavaa. Fullscope-toimitus. Alihankintatoimintojen ostopäällikkö, Juha T. Samaan aikaan yhtiö pyrkii jatkamaan kannattavaa kasvua pitkällä aikavälillä. Andritzin tavoite esimerkiksi on hankkia sopimuksilla nykyistä enemmän mahdollisimman valmiita laitteita. Yksi konsernin strategisista tavoitteista on vahvistaa ja laajentaa tätä asemaa. Tämä kansainvälinen teknologiakonserni lukeutuu maailman johtaviin vesivoimateollisuuden, selluja paperiteollisuuden, metallija terästeollisuuden sekä kunnallisten ja teollisten erotusteknologiaratkaisujen laitosten, laitteiden ja palvelujen toimittajiiin. Totuttujen tapojensa vangeiksi ei saisi mukavuussyistä jäädä.” Suomalaisilla päätoimittajilla on haastavia toiveita. Kiinan ohella uudet matalan kustannustason maat, kuten Intia ja Vietnam, ovat nopeasti kehittäneet teollisuutensa tuotantokykyä ja tulossa yhä vakavammin otettavina vaihtoehtoina mukaan kansainvälisiin projektitoimituksiin. Varsinkin tuotesuunnittelu, materiaalien hankinnat, kokoonpano ja huolinta olisi tarpeen saada siirrettyä alihankkijan vastuulle täyden toimituksen Full Scope -malliksi. Hän listaa kumppanuusyrityksien haasteiksi: Suunnittelupalvelut Toimittaja saa laitteen päämitat ja kapasiteettitiedot, joiden pohjalta se laatii tai laadituttaa paikallisella suunnittelutoimistolla työpiirustukset. Siirtämällä kokoonpanossa tarvittavien komponenttien hankinta ja logistiikka toimittavan vastuulle saadaan vähennettyä sähläystä Suomessa ja monia kustannuksia aiheuttavia ja usein kalliina kuriiripalveluina tehtäviä erillistoimituksia. Merkittävä etu on, jos toimittaja pystyy tekemään myös käyttö-, hoitoja huolto-ohjeita. Leinonen haluaa kehittää alihankintatoimintaa nykyiVeijo Kauppinen Logistiikka alihankinnan keskeisessä osassa Monialayhtiö ANDRITZ on pörssiyhtiö, jonka pääkonttori sijaitsee Itävallan Grazissa. Se on yksi maailman johtavista toimittajista kaikilla neljällä liiketoiminta-alueellaan. Asiakasdokumentit Valmiina toimitettava laite ei ole “valmis”, ellei sen mukana toimiteta vähintäänkin suomenja/tai englanninkielisiä piirustuksia, ja varaosaluetteloja. Laatukansio Laitteen mukana ostajalle on annettava laatukansioon kerättynä riittävät laatudokumentit, kuten tarkastuspöytäkirjat, materiaalitodistukset, hitsaajien pätevyystodistukset ja maalauksen tarkastusdokumentit. Leinonen Suomen Andritzista on vakuuttunut siitä, että tuloksekas yhteistyö edellyttää kumppaneilta monipuolista yhteistoimintojen kehittämistä tavoitteena nykyistä kiinteämpi yhteistyösuhde ja ns
Andritz on toimittanut eri puolille maailmaa yli 80 HHQ-hakkuria tuotteen tultua vuonna 2001 markkinoille. portaat, kaiteet ja kulkusillat. Tapaukset ovat yksilöitä, mutta tärkeimpinä toimina Leinonen pitää kumppanin tekemää laitesuunnittelua ja logistiikkaa. Toimittajan vastuu toki kasvaa merkittävästi siirryttäessä esimerkiksi pelkkien teräsrakenteiden valmistamisesta kokonaisen toimivan koneen tai laitteen toimittamiseen. Prosessin valvonta yksinkertaistuu. Monenlaista opittavaa vielä riittää myös rahtija lähetysasiakirjojen laadinnassa. . Modulointi on todettu hyväksi menetelmäksi rationalisoida suunnittelua ja valmistusta, joten sitä kannattaa suosia. ruuvikuljettimet Vaativammatkin tuotteet voivat tulla kysymykseen, mutta Leinonen on tyytyväinen jo siihenkin, että jonkin tuotteen kanssa päästään eteenpäin. Vielä tällä hetkellä moni tuotteen toimitusprosessin osaprosessi kuuluu tilaajalle. Näiden toimenpiteiden ansiosta toiminnan tehokkuus on lisääntynyt ja tuotteiden keskimääräinen laatutaso parantunut, etenkin huonon laadun tekeminen on vähentynyt. Konekanta on hitsausja työstökoneiden osalta miltei kokonaan vaihdettu länsimaisiin koneisiin. Kuten: suunnittelu, komponenttien toimittaminen/hankinta, tekniset asiapaperit, laitteen huolinta ja asennus loppuasiakkaan luona. Työtunteja saadaan siirrettyä merkittävästi LC-maahan, mistä syntyy kilpailukykyä parantavia kustannussäästöjä. Hoitotasoratkaisut tämänkin laitteen ympärille ovat mahdollisia Full-Scope-Delivery -kohteita. Toimittaja saa toimituksen osille enemmän toimitusaikaa ja vapautta, kun hän voi itse päättää, mikä osa tai osakokonaisuus on koko toimituksen kannalta tärkeä ja voi itse aikatauluttaa tuotantonsa eri vaiheet. Leinosen näkemys pohjautuu pitkään kokemukseen alihankinnan tilaamisesta Virosta, jonka metalliteollisuudessa hän toteaa kuluneiden 20 vuoden aikana tapahtuneen paljon myönteistä kehitystä. Jos omat resurssit eivät riitä niin on syytä liittoutua itseltä puutuvan erityisosaamisalueen hallitsevan partnerin kansa. Tuotteiden pintakäsittelytilat vastaavat nykypäivän vaatimuksia, hiekkapuhallus on korvattu raepuhaltamisella ja maalaamot on modernisoitu sekä varustettu riittävällä ohjausautomatiikalla. Tuloksellinen yhteistyö edellyttää kumppaneilta syvällisempää paneutumista yhteistyön tekemiseen ja monipuolista toimintojen kehittämistä tavoitteena kuvan 2 mukainen nykyistä kiinteämpi ja läpinäkyvämpi suhde. Uusia tapoja ei tietenkään voi kerralla omaksua, joten on edettävä portaittain. . Toimintamalliin soveltuvia tuotteita ovat esimerkiksi: . koneiden ja laitteiden ympärille rakennettavat hoitotasot, . Toimitilat ovat ympäri vuoden lämpimiä. Näin syntyy molemminpuolinen win-win tilanne. . kuljetinsillat ja niihin kuuluvat hihnakuljettimet . Veijo Kauppinen Aalto-yliopiston emeritusprofessori Kuva 3. Tehdasja toimistotilat on peruskorjattu tai kokonaan uusittu. Full-Scope Leinosen tavoittelemalla täyden toimituksen Full-Scope -mallilla saavutetaan monia etuja, kuten: . 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 44 jata kunnolla pitkiä merirahteja vastaan, käytetään pakkausmateriaaleja, jotka eivät ole kelvollisia ja kollien sidonnat tehdään väärin eikä niitä kiinnitetä kontteihin oikein. FULL-SCOPE-TOIMITUSMALLISSA mahdollisimman moni toimituksen osaprosessi hankitaan alihankkijatoimittajalta, joko suoraan tai hänen oman verkostonsa kautta: Näin pyritään tehostamaan toimintaa, antamaan enemmän toimitusaikaa alihankkijalle ja vapautta itse suunnitella ja aikatauluttaa eri osaprosessit haluamallaan tavalla.. Yritysten, jotka pyrkivät lisäämään vientiään ja pyrkivät maailmanmarkkinoille opeteltava tekemään nämä perusasiat kunnolla. . Koko hankintaketjun yksinkertaistuessa tarvitaan vähemmän työnvaiheita eli sähläystä Suomessa, siis vähemmän hankintarivejä ja varauksia, komponenttien valvontatyötä, edelleen toimituksia, papereiden pyöritystä. Kuva 2. Kuva 1
Seminaarin osallistui lähes 60 tiedonjanoista asiantuntijaa. EWQ-klubi on SHY:n klubi, jonka jäseniä voivat olla kaikki SHY:n ”hitsauskoordinoijasertifikaatin” (IWE, IWT ja IWS) omaavat jäsenet. Kuva 2. Päivän pääpuhuja ja organisoija oli kuitenkin WinNovan Tuomo Orava, joka kävi asiantuntevasti läpi Hitsaajan pätevyyskoestandardin SFS-EN ISO 9606-1, Hitsausoperaattoreiden pätevyyskoestandardin SFS-EN ISO 14732, Menetelmäkoestandardin SFSEN ISO 15614-1 ja Standardihitsausohjestandardin SFS-EN ISO 15612. Toimialajohtaja Olli-Pekka Tuomi esitteli TAKKin arvoja, visioita ja toiminta-ajatusta. Seminaari toteutettiin Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa ja iltaohjelma Tampereen uudessa Hotelli Tornissa. Kuva 3. Hän esitteli lyhyesti TAKKin toimintaa. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 45 Seminaarin avasi tilaisuuden isäntänä toiminut toimialajohtaja Olli-Pekka Tuomi Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKKista. Klubimestari Sauli Suoniemi kannusti kuulijoita pysymään tarkkaavaisina painavasta asiasta huolimatta.. Asioita tarkasteltiin muutosten näkökulmaista: mikä muuttuu, mitä vaikutuksia muutoksilla on pätevöintiin, miten pätevyyksiä ylläpidetään EWQ-klubi pätevää tietoa pätevöinnistä Jouko Lassila ja Juha Kauppila Tammikuun lopulla järjesti 20 vuotta täyttänyt EWQ-klubi seminaarin, klubikokouksen ja juhlaillallisen. Sali täynnä. Kuva 1. Klubimestarina ja TVO:n ryhmäpäällikkönä toimiva Sauli Suoniemi motivoi kuulijoita ja toivoi, että tilaisuudessa saadaan aikaan vilkasta keskustelua päivän aiheista
Kokous kesti puolitoista tuntia ja keskustelu oli vilkasta. Onko se jatkossa IWQ-klubi tai IWQ-hitsauskoordinoija-klubi. Tuomo Orava kertasi, että klubin jäseniä ovat periaatteessa kaikki IWE/EWE, IWT/EWT tai IWS/EWS pätevöitetyt henkilöt, jotka ovat SHY:n jäseniä. Jatkossa heitä aktivoidaan entistä voimakkaammin mukaan klubin toimintaan. Sitä juhlittiin hieman jälkikäteen, sillä klubi on perustettu jo syyskuussa 1993. Lopuksi SHY:n hallituksen puheenjohtaja Ismo Meuronen kiitti tilaisuuden järjestäjiä sekä aktiivisia kansainvälisen koulutusjärjestelmän kehittäjiä LUT:ssa. Kuva 5. Hän piti klubia erittäin tärkeänä ja arvosti sen aktiivista toimintaa. Illan klubikokous keräsi noin 30 asiantuntijaa suunnittelemaan toiminnalle uutta suuntaa. Lopuksi SHY:n toiminnanjohtaja Jouko Lassila vastasi hitsauksen standardisointia ja sen kotimaisia muutoksia koskeviin kysymyksiin, sekä esitteli SHY:n paikalla olleen henkilökunnan. Klubikokouksen virallinen osuus päättyi illalliseen, mutta jatkui epävirallisilla keskusteluilla Hotelli Tornissa ja Tampereen yössä. Klubimestari Sauli Suoniemi kohotti maljan klubin 20-vuotisjuhlan kunniaksi. Se on myös osa SHY:n vaikuttamista ja tärkeää jäsenistön palvelua. Klubikokous toi toimintaan uutta potkua Illan kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tuomo Orava ja sihteeriksi Jari Suominen. Nimestä ja uusista säännöistä tekee ehdotuksen klubin hallitus. Sauli Suoniemi painotti, että nyt uudelleen herätettyyn klubitoimintaan tulee saada mukaan aktiivisia toimijoita ja mielipiteitä kentältä. Tilaisuus tarjoaa suomalaiselle hitsausasiantuntijalle mahdollisuuden verkostoitua kansainvälisesti. Tuomo Orava täydensi käymällä läpi aiheita, tapahtumia ja vierailuja, joita vuosien saatossa on ollut useita. Meuronen kertoi myös, että kuluva vuosi on tärkeä, koska IIW:n vuosikokous järjestetään tänä kesänä Suomessa 28.6.3.7.2015. Kokouksessa todettiin että yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja ajatusten vaihtaminen ovat jatkossakin klubin keskeisiä teemoja. Aiempi klubimestari Paavo Nauha kertoi klubin syntyhetkistä ja historiasta ja siitä, miten yhtenä tarkoituksena oli koota hitsauskoordinaattoreita erilaisiin koulutustapahtumiin ja vierailuihin. Tämä saattoi osaltaan johtua seuraavana päivänä järjestetystä hitsaajan ja hitsausoperaattorin pätevyyskokeenvalvojan tentistä. Siihen nimettiin Tuomo Orava (klubimestari), Teppo Vihervä (klubisihteeri), Jari Suominen, uusina jäseninä Mari Mikkonen sekä Juha Kauppila. Seminaariyleisö oli tavallista tarkkaavaisempaa ja keskustelevampaa. EWQ-klubin toiminta ei voi olla vain yhden aktiivisen miehen show. Kuva 4. Aihealueet liittyivät esimerkiksi uuteen painelaitestandardiin, hitsauksen laatustandardiin ja hitsaajan pätevöintistandardiin. Klubi toimii edelleen ilman erillistä jäsenmaksua ja se rahoittaa toimintaansa mm. Vierailukohteita ovat olleet Transtech, Kvarner-Masa Yards, Tampella Power, Olkiluodon ydinvoimala jne. Klubimestari Sauli Suoniemi päätti seminaarin kiittämällä luennoitsijaa ja yleisöä sekä antamalla koordinaatit iltatilaisuuteen ja seuraavan päivän tenttiin. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 46 jatkossa ja mitä muutoksia on odotettavissa. Jouko Lassila, Toiminnanjohtaja, SHY Juha Kauppila, Koulutuspäällikkö, SHY. Pääluennoitsija Tuomo Orava onnistui nostamaan esiin mielenkiintoisia yksityiskohtia ja saamaan aikaan asiantuntevaa keskustelua. Lopuksi kokous kävi läpi ehdotuksia ja ajatuksia klubin säännöistä ja uudesta nimestä, joka vastaisi enemmän tämän päivän käytäntöjä. koulutustilaisuuksin
Kaikki hitsausohjeet ovat tallessa pilvipalvelussa, ja uusien dokumenttien laatiminen on helppoa. Siksi me saamme selkeää kilpailuetua siitä, että tuotantomme laatu on EN ISO 3834 -standardin mukainen,”, toteaa tehtaanjohtaja Markus Mutanen, Outotec. Nyt voin ArcPM (Production Management) -moduulin avulla luoda PDFtiedoston muutamassa minuutissa”, kertoo hitsaustiimin vetäjä Antti Nykänen (IWE, VT2), Outotec. Esimerkiksi NDT-tarkastuksien, hitsausohjeiden (WPS) sekä hitsaajalistojen ja hitsaajien pätevyyksien kirjaamiseen tarvittavan dokumentaation luontiin kuluva aika on lyhentynyt tunneista vain muutamiin minuutteihin. Siinä näkyvät muun muassa tarkistuspöytäkirjat sekä projektiin mahdollisesti tehdyt lisäykset. Taattu laatu Järjestelmän modulaarisuuden avain on laatumoduuli ArcQ (Quality), joka takaa hitsauksen korkean laatutason aina, myös vaativia materiaaleja kuten ruostumatonta duplex-terästä hitsattaessa, ja lisäksi se myös estää hitsausvirheiden syntymisen. Yhtä kätevästi onnistuu myös suojakaasuihin sekä lisäja perusaineisiin liittyvien tärkeiden tietojen pitäminen ajan tasalla. Tuotevalikoima kattaa kaiken puristimista ja muuntimista happosäiliöihin ja vaahdotuskennoihin. Outotecin Turulan konepaja otti Kemppi ARC System 3 -järjestelmän käyttöön vuonna 2014. Niiden voimin valmistetaan maailmanluokan koneita ja laitteita vaativiin kohteisiin prosessija metalliteollisuudessa sekä metallurgisessa teollisuudessa. Erkki Jäppinen Lisätietoja: Mikko Väisänen Myyntijohtaja Pohjoismaat Kemppi Oy Puh. Konepaja pyrkii ylläpitämään korkeaa laatuja tuottavuustasoa muun muassa hyödyntämällä dokumentaation luonnin automatisointia, ja on siksi ottanut käyttöön Kemppi ARC System 3 -järjestelmän moduuleja, joilla ohjataan tuotantolaitoksen hitsaustoimintojen kaikkia osa-alueita. Suunnitelmissa on laajentaa järjestelmän käyttö myös muihin konepajoihin ja mahdollisesti myös tärkeimmille alihankkijoille. Esimerkiksi tekemällä alustavan hitsausohjeen (pWPS) voit helposti luoda myös menetelmäkoepöytäkirjan (WPQR) ja hitsausohjeen (WPS). Hitsaajien pätevyyksien todentaminen ja pätevyystodistusten luonti on helppoa ArcPQ (Personnel Quality) -moduulissa, jossa pätevyyksien päivittäminen ja niiden vanhentumisen seuranta onnistuu hallitusti. Projektin ollessa meneillään sen edistymistä tarkkaillaan ArcPM-moduulin avulla. Jokaisen hitsin kohdalla on tarkistusruutu, johon hitsi merkitään joko hyväksytyksi tai korjattavaksi. ”Aiemmin meiltä meni ainakin kaksi tuntia siihen, että keräsimme hitsaajatiedot ERPjärjestelmästä, tulostimme ja skannasimme pätevyydet ja kokosimme käsin tiedot hitsausohjeista. Ennen jokaista projektia tehdään testaussuunnitelma, ja kaikki hitsit ja niiden piirustukset tallennetaan ArcE-moduuliin. Kun hitsi on valmis, hitsaaja syöttää järjestelmään ”hitsi valmis” -tiedon. Projektien etenemistä seurataan ArcPM-moduulissa. Kaikkia hitsausprojektien osa-alueita hallitaan nyt kokonaisuutena systemaattisesti, ja dokumentaatio syntyy automaattisesti projektin aikana. Hitsaustoimintojen kaikki osa-alueet huomioidaan Modulaaristen hallintatyökalujen ansiosta Turulan tuotantoyksikössä on voitu ottaa käyttöön paikallisesti toimivat kattavat järjestelmät projektien esisuunnitteluun, hallintaan ja seurantaan. Se on Outotec nostaa hitsauksen uudelle tasolle Kemppi ARC System 3:n avulla Turulan konepajalla käytetään Kemppi ARC System 3 -järjestelmän moduuleja hitsauksen koko tuotantoketjun laadun ja tuottavuuden parantamiseen erittäin hyödyllistä, koska yhdellä hitsaajalla saattaa olla neljäkin eri pätevyyttä, jotka on päivitettävä säännöllisin väliajoin. Nämä dokumentit tehdään jokaisessa hitsausprojektissa niin, että kaikki hitsit, piirustukset ja testaussuunnitelmat tallennetaan ArcE (Engineering) -moduliin. Hitsaustuotannon hallinto voi tarkistaa päivittäisen edistymisen helposti online-käyttöliittymästä, ja hitsaajat näkevät sen taukohuoneessa olevasta monitorista. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 47 Outokummussa sijaitsevassa Outotecin Turulan konepajassa työskentelee täysipäiväisesti 60 hitsaajaa, ja laitoksessa on 70 MIG/ MAG-hitsauslaitteen konekanta. 044 289 938 mikko.vaisanen@kemppi.com UUTISIA. ”Laatu on asiakkaillemme ratkaisevan tärkeää, sillä he käyttävät tuotteitamme erittäin vaativissa oloissa, joissa pienelläkin laatupoikkeamalla saattaa olla erittäin kalliit seuraukset
1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 48 INTERNATIONAL WELDING ENGINEER Hitsausinsinööri Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kivelä Juha IWE FI00534 Multanen Jussi IWE FI00535 Havukainen Eki IWE FI00536 Kokkonen Antti IWE FI00537 Kostiainen Ari IWE FI00538 Martikainen Antti IWE FI00539 Johannala Miikka IWE FI00540 Kattelus Hannelyn IWE FI00541 Lehtinen Mikko IWE FI00542 INTERNATIONAL WELDING TECHNOLOGIST Hitsausteknikko Lappeenrannan teknillinen yliopisto Salmi Janne IWT FI00363 Santala Jarkko IWT FI00364 INTERNATIONAL WELDING PRACTIONER Hitsausohjaaja Saimaan ammattiopisto SAMPO Ikonen Veli-Pekka IWP111-FI0115 Ikonen Veli-Pekka IWP135-FI0116 Ikonen Veli-Pekka IWP141-FI0117 INTERNATIONAL WELDING SPECIALIST Hitsausneuvoja Ammattiopisto Lappia Heinikoski Hannu IWS FI02010 Keinänen Tapani IWS FI02011 Matikainen Vesa IWS FI02012 Ojala Aki IWS FI02013 Särkelä Jani IWS FI02014 Tulkki Jaakko IWS FI02015 Jyväskylän aikuisopisto Antinaho Sami IWS FI01991 Elo Juho IWS FI01992 Heikkinen Osmo IWS FI01993 Kautto Timo IWS FI01994 Korhonen Arto IWS FI01995 Lehtinen Aki IWS FI01996 Lehtola Mikko IWS FI01997 Lehtola Reetta IWS FI01998 Manninen Risto IWS FI01999 Moisio Ari IWS FI02000 Mutikainen Toni IWS FI02001 Neuvonen Jouni IWS FI02002 Pekkanen Juha IWS FI02003 Peltonen Petri IWS FI02004 Rimpeläinen Tommi IWS FI02005 Sievänen Seppo IWS FI02006 Temonen Vesa-Matti IWS FI02007 Tiittanen Pasi IWS FI02008 Valkonen Jukka IWS FI02009 Länsirannikon koulutus Oy, WinNova Heinonen Jari IWS FI02016 Honkanen Mira IWS FI02017 Huhtala Esko IWS FI02018 Kallioniemi Jari IWS FI02019 Koponen Sami IWS FI02020 Koski Rami IWS FI02021 Mattila Kari IWS FI02022 Mohell Jouni IWS FI02023 Savon ammattija aikuisopisto, Toivala Huuskonen Ari IWS FI01981 Kankkunen Ville IWS FI01982 Karppinen Pekka IWS FI01983 Laitinen Kari IWS FI01984 Lappi Petri IWS FI01985 Lipponen Johannes IWS FI01986 Markkanen Juri IWS FI01987 Miettinen Antti IWS FI01988 Snellman Juha IWS FI01989 Sopanen Tommi IWS FI01990 INTERNATIONAL WELDING INSPECTOR Comprehensive Level Hitsaustarkastaja AEL Soukka Markku IWI-C FI00272 Sarkimo Juha IWI-C FI00273 Koskimäki Juhani IWI-C FI00274 INTERNATIONAL WELDED STRUCTURES DESIGNER Comprehensive Level Lappeenrannan teknillinen yliopisto Heikkilä Olli IWSD-C FI00046 Hyvönen Ilkka IWSD-C FI00047 Mäkinen Jani IWSD-C FI00048 Saarinen Jani IWSD-C FI00049 Luomansuu Jukka IWSD-C FI00050 Erikoiskurssit WELDING REINFORCING BARS AT THE SPECIAL LEVEL 544-1 Betoniterästen hitsauskoordinoija Länsirannikon koulutus Oy, WinNova Aho Leo FI 00020 Lehtimäki Antti FI 00021 Värttö Pekka FI 00022 INTERNATIONAL FILLET WELDER Hitsaaja International MMA Welder Amiedu Prittinen Alpo IFW111-1.1-FI02845 Keski-Pohjanmaan Aikuisopisto Paloranta Sami IFW111-1.1.FI02840 SEDU Aikuiskoulutuskeskus Korkeakangas Jarkko IFW135/136, 138-1.1-FI02835 Turun Aikuiskoulutuskeskus Tainio Juhana IFW111-1.1-FI02829 Forsberg Dan Erik Mikael IFW111-1.1-FI02834 International MIG/MAG Welder Edupoli Wetterstrand Oliver IFW135-1.1-FI02831 Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Salmela Perttu IFW135/136-1.1-FI02841 Hyria Koulutus Oy Rautiainen Tomi IFW135/136-1.1-FI02832 Keski-Pohjanmaan Aikuisopisto Hotakainen Tuukka IFW135-1.1-FI02836 Manderbacka Tapio IFW135-1.1-FI02837 Wallin Heidi IFW135-1.1-FI02838 Rajaniemi Mika IFW135-1.1-FI02839 Nivalan ammattiopisto Jernfors Toni IFW135-1.1-FI02847 Hepa-Aho Turo IFW136-1.1-FI02849 Turun Aikuiskoulutuskeskus Lintunen Sami IFW135-1.1-FI02828 Keränen Jarmo IFW136-1.1-FI02830 International TIG Welder Amiedu Hamberg Teemu IFW141-8.1-FI02843 Isokääntä Jesse IFW141-8.1-FI02844 Hyria Koulutus Oy Rautiainen Tomi IFW141-1.1-FI02833 Nivalan ammattiopisto Gubo Attila IFW141-8.1-FI02846 Jernfors Toni IFW141-8.1-FI02848 Hepa-Aho Turo IFW141-8.1-FI02850 Koulutuskeskus Salpaus Kabonen Nikolai IFW141-8.1-FI02842 INTERNATIONAL PLATE WELDER Hitsaaja International MMA Welder Ammattiopisto Lappia Virtanen Joni IPW111-1.1-FI01166 Koulutuskeskus Salpaus Kabonen Nikolai IPW111-1.1-FI01168 Nivalan ammattiopisto Gubo Attila IPW111-1.1-FI01169 Oulun Aikuiskoulutuskeskus Turtinen Jani IPW111-1.1-FI01165 Turun Aikuiskoulutuskeskus Lintunen Sami IPW111-1.1-FI01161 Keränen Jarmo IPW111-1.1-FI01163 International MIG/MAG Welder Edupoli Sulaiman Noraidi Bin IPW135/138-1.1-FI01164 Nivalan ammattiopisto Hepa-Aho Turo IPW135-1.1-FI01170 KOULUTUSUUTISIA
1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 49 Turun Aikuiskoulutuskeskus Tainio Juhana IPW135-1.1-FI01162 Forsberg Dan Erik Mikael IPW136-1.1-FI01167 INTERNATIONAL TUBE WELDER Hitsaaja International MMA Welder Edupoli Sulaiman Noraidi Bin ITW111-1.1-FI01278 Wetterstrand Oliver ITW111-1.1-FI01280 Hyria Koulutus Oy Rautiainen Tomi ITW111-1.1-FI01282 Nivalan ammattiopisto Rieskaniemi Arto ITW111-1.1-FI01287 International MIG/MAG Welder Ammattiopisto Lappia Virtanen Joni ITW135-1.1-FI01283 Nivalan ammattiopisto Gubo Attila ITW135-1.1-FI01286 Rieskaniemi Arto ITW135/136-1.1-FI01288 Koulutuskeskus Salpaus Kabonen Nikolai ITW135-1.1-FI01285 International TIG Welder Edupoli Sulaiman Noraidi Bin ITW141-8.1-FI01279 Wetterstrand Oliver ITW141-8.1-FI01281 Nivalan ammattiopisto Rieskaniemi Arto ITW141-8.1-FI01289 Turun Aikuiskoulutuskeskus Lintunen Sami ITW141-8.1-FI01274 Tainio Juhana ITW141-8.1-FI01275 Keränen Jarmo ITW141-8.1-FI01276 Forsberg Dan Erik Mikael ITW141-8.1-FI01284 UUSIA JÄSENIÄ YRITYSJÄSENET Jyki Oy, Längelmäki METSTA, Metalliteollisuuden Standarsointiyhdistys, Helsinki Palosaaren Metalli Oy, Koivulahti VaasaBall LNG Products Oy, Helsinki HENKILÖJÄSENET Helsingin paikallisosasto Tekniikan kandidaatti Juha-Pekka Keltanen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto Hitsaajan AT, IWS Vesa-Matti Nieminen, ABB Oy Marine & Cranes Insinööri Mikko Peltonen, Aalto Yliopisto DI, IWE Kimmo Pystynen, Säteilyturvakeskus STUK DI Janne Takainen, Arctech Helsinki Shipyard Oy Koneinsinööri Minna Törrönen, Caverion Industria Oy Jyväskylän paikallisosasto IWE Ari Juhani Liukkonen VR Group Oy DI Teemu Pitkänen, Valmet Technologies Oy Kuopion paikallisosasto Petri Haatainen, Kvl-tekniikka Oy Insinööri, IWS Tatu Hirvonen, Savon koulutuskuntayhtymä DI, IWE Aki Karvonen, Andritz Oy Insinööri, IWS, Juha Kauhanen, Savon koulutuskuntayhtymä IWS Jukka Tuovila, Ponsse Oyj Lahden paikallisosasto IWS Jarmo Petroff, Metsi Oy Insinööri (amk) Jenna Matikkala, Kymenlaakson amk Insinööri (amk), IWS Antti Myllärinen Koulutuskeskus Salpaus Levyseppähitsaaja Erkka Salo, Peikko Finland Oy Oulun paikallisosasto Insinööri (amk) Ulla-Maija Annanpalo, Lapin amk, Materiaalin käytettävyyden tutkimus Insinööri Santeri Anttila TkL Severi Anttila, Outokumpu Oy Tommi Häkkinen, OAKK Hitsaajan AT, Pentti Jylhäkangas Koneistaja ao Janne Niskanen, Pro-Pari Oy DI Kari Mäntyjärvi Oulun yliopisto Pohjanmaan paikallisosasto IWE Mikko Hakoniemi, Suomen Testauspalvelu Oy Ins./Tekniikan kandidaatti Markku Halmela, JTK-Power Oy Insinööri (amk) Jarkko Olkkola, Insinööritoimisto Laatutesti Oy Konetekniikan insinööri (amk) Mikko Mattila, Akvaterm Oy Rakennusinsinööri, IWE, Lasse Myllykangas, Ruukki Construction Oy Tekniikan EAT Tommi Turigin, Nordic Tank Kuortane Oy Koneja tuotantotekniikan insinööri Timo Sysiaho, Wärtsilä Finland Pohjois-Karjalan paikallisosasto Insinööri, rakennustekniikka Teemu Turunen, Hestek Oy Raahen seudun paikallisosasto Markus Petteri Mäkelä, Silta-asennus Mäkelä Oy Saimaan paikallisosasto Tekn yo Lauri Hokkanen, Sammet Asennus Oy M.Sc, Doctoral Student, Jr Researcher, Eric Martiak Mvola Belinga, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT M.Sc, Doctoral Student, Jr Researcher Layus Pavel, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT DI Mikko Vänskä, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Satakunnan paikallisosasto Insinööri (amk) Toivo Immonen, Technip Offshore Finland Oy Savonlinnan paikallisosasto ei uusia jäseniä Tampereen paikallisosasto Insinööri (amk) Toni Andersson, HTM Yhtiöt Oy Antti Veikko Forsberg’ Insinööri/IWS, IWI Maria Lammentausta, Kopar Oy Koneteknikko Sakari Lehto, Markku Juselius Oy Master of Business Adminstration Marko Malinen, Air Liquide Finland Oy Levytekniikan EAT, ammatinohjaaja Eriikka Nurmi Valkeakosken ammattija aikuisopisto IWS Ville Parviainen, Rautarakenne Lehtinen IWS Jesse Poskiparta, Hitsausmaailma Turun paikallisosasto IWS Teemu Hallamaa, Oy Woikoski Ab Teknikko, IWS Vesa Juusti, Oy Western Shipyard Ltd Insinööri (amk), EWS Atte Kukkanen, Oy Western Shipyard Ltd Insinööri, IWE Markku Melamies, Thomas-Consulting Insinööri (amk), IWS Hannu-Pekka Peräntie, Trameta Oy IWS Janne Tapio Rantanen, Turun Korjaustelakka IWS Mikko Ristimäki, HT Laser Oy EWE Marko Setälä, Konepaja Timeka Oy
Turku Päivämäärä ja allekirjoitus: Datum och underskrift: Postiosoite Adress Puhelin/Telefon (09) 773 2199 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. Työhön / Tjänst . Kotiin / Hem Kotiosoite / Hemadress: Postitoimipaikka / Postanstalt: Matkapuhelin / Mobiltelefon e:mail: Työpaikka / Tjänst Työpaikan osoite / Tjänsteadress Puh. Oulu . Jyväskylä . I fösta hand vill jag tillhöra den lokalavdelning jag utmärkt med x. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 50 TULEVIA TAPAHTUMIA 2015 2016 TULEVIA TAPAHTUMIA 2015 2016 www.kemppi.com FastMig X Älykäs, monipuolinen ja päivitettävissä FastMig X sopii kaikille metalleille ja hallitsee kaikki menetelmät. Raahen seutu . Savonlinna . Finlands Svetstekniska Förening r.f e-mail: etunimi.sukunimi@shy.inet.fi Mäkelänkatu 36 A 2 Backasgatan 36 A 2 00510 Helsinki 00510 Helsingfors www.hitsaus.net 17 83 9 O riv ed en Ki rja pa in o 9. toimeen / Tjänstetelefon Tehtävä / Tjänsteställning LASKUTUSOSOITE ELLEI SAMA JOHON JÄSENPOSTI LÄHETETÄÄN FAKTURERINGSADRESS OM EJ SAMMA SOM FÖR MEDLEMSPOSTEN Laskutus – yritys / företag: Laskutus – osoite / adress: Laskutus – postinumero / postnummer: Laskutus – postitoimipaikka / postanstalt: Haluan ensisijaisesti kuulua rastilla merkitsemääni paikallisosastoon. . 12 q q q q q q q q q q. Henkilöjäsen / Personmedlem . Nyt voit kopioida asetuksia sekä monitoroida, hallita ja säätää parametrejä ja asetuksia mobiilisti sillä Intelligent-paketissa on vakiona Arc Mobile Control. Saimaa . Nuorisojäsen / Ungdomsmedlem Sukunimi / Tillnamn Syntymäaika / Födelsedatum Ristimänimet (kutsumanimi alleviivataan)/Förnamn (tilltalsnamnet understrykes) Opintotutkinto / Utbildning Jäsenposti / Medlemspost . Lahti . Helsinki . ANOMME SUOMEN HITSAUSTEKNILLISEN YHDISTYKSEN JÄSENYYTTÄ Yritys tai yhteisö Nimi ______________________________________________________________________________________ Osoite Jakeluosoite ________________________________________________________________________ Postitoimipaikka ________________________________________________________________________ Puhelin ________________________________________________________________________ e-mail: _______________________________________________________________________ www osoite ______________________________________________________________________________________ Laskutus Nimi ellei sama ________________________________________________________________________ kuin yllä Osoite ________________________________________________________________________ Postitoimipaikka ________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________________ Päivämäärä Allekirjoitus ja nimen selvennys ______________________________________________________________________________________ YRITYKSEN TOIMIALA Suunnittelu Valmistus Tarkastus Konsultointi Koulutus Hitsauslaitteet, -aineet ja -tarvikkeet Muu, mikä ______________________________________________________________________________________ HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ 1-30 31-80 81______________________________________________________________________________________ JÄSENPOSTI LÄHETETÄÄN Yhteyshenkilön nimi ja osoite ellei sama kuin yllä etunimi.sukunimi@shy.inet.fi LIITTYMISLOMAKE HENKILÖTAI NUORISOJÄSENEKSI T ä y t e t ä ä n t e k s t a t e n b ö r t e x t a s Haluan liittyä Suomen Hitsausteknilliseen Yhdistykseen Jag anhåller om medlemskap i Finlands Svetstekniska Förening . Pohjois-Karjala . Kuopio . Saatavilla keväällä 2015. Pohjanmaa . Tampere . Satakunta
Jyväskylä . Helsinki . Työhön / Tjänst . Finlands Svetstekniska Förening r.f e-mail: etunimi.sukunimi@shy.inet.fi Mäkelänkatu 36 A 2 Backasgatan 36 A 2 00510 Helsinki 00510 Helsingfors www.hitsaus.net 17 83 9 O riv ed en Ki rja pa in o 9. Lahti . Satakunta . Turku Päivämäärä ja allekirjoitus: Datum och underskrift: Postiosoite Adress Puhelin/Telefon (09) 773 2199 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. Raahen seutu . I fösta hand vill jag tillhöra den lokalavdelning jag utmärkt med x. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 51 ANOMME SUOMEN HITSAUSTEKNILLISEN YHDISTYKSEN JÄSENYYTTÄ Yritys tai yhteisö Nimi ______________________________________________________________________________________ Osoite Jakeluosoite ________________________________________________________________________ Postitoimipaikka ________________________________________________________________________ Puhelin ________________________________________________________________________ e-mail: _______________________________________________________________________ www osoite ______________________________________________________________________________________ Laskutus Nimi ellei sama ________________________________________________________________________ kuin yllä Osoite ________________________________________________________________________ Postitoimipaikka ________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________________ Päivämäärä Allekirjoitus ja nimen selvennys ______________________________________________________________________________________ YRITYKSEN TOIMIALA Suunnittelu Valmistus Tarkastus Konsultointi Koulutus Hitsauslaitteet, -aineet ja -tarvikkeet Muu, mikä ______________________________________________________________________________________ HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ 1-30 31-80 81______________________________________________________________________________________ JÄSENPOSTI LÄHETETÄÄN Yhteyshenkilön nimi ja osoite ellei sama kuin yllä etunimi.sukunimi@shy.inet.fi LIITTYMISLOMAKE HENKILÖTAI NUORISOJÄSENEKSI T ä y t e t ä ä n t e k s t a t e n b ö r t e x t a s Haluan liittyä Suomen Hitsausteknilliseen Yhdistykseen Jag anhåller om medlemskap i Finlands Svetstekniska Förening . Pohjois-Karjala . Kuopio . Pohjanmaa . Kotiin / Hem Kotiosoite / Hemadress: Postitoimipaikka / Postanstalt: Matkapuhelin / Mobiltelefon e:mail: Työpaikka / Tjänst Työpaikan osoite / Tjänsteadress Puh. Oulu . . toimeen / Tjänstetelefon Tehtävä / Tjänsteställning LASKUTUSOSOITE ELLEI SAMA JOHON JÄSENPOSTI LÄHETETÄÄN FAKTURERINGSADRESS OM EJ SAMMA SOM FÖR MEDLEMSPOSTEN Laskutus – yritys / företag: Laskutus – osoite / adress: Laskutus – postinumero / postnummer: Laskutus – postitoimipaikka / postanstalt: Haluan ensisijaisesti kuulua rastilla merkitsemääni paikallisosastoon. Nuorisojäsen / Ungdomsmedlem Sukunimi / Tillnamn Syntymäaika / Födelsedatum Ristimänimet (kutsumanimi alleviivataan)/Förnamn (tilltalsnamnet understrykes) Opintotutkinto / Utbildning Jäsenposti / Medlemspost . Tampere . Savonlinna . 12 q q q q q q q q q q. Saimaa . Henkilöjäsen / Personmedlem
Oulu . Pohjois-Karjala . Finlands Svetstekniska Förening r.f e-mail: etunimi.sukuni i@shy.inet.fi Mäkelänkatu 36 A 2 Backasgatan 36 A 2 00510 Helsinki 00510 Helsingfors www.hitsaus.net m Tutkinto / Utbildning Jäsenposti / Medlemspost 17 83 9 O riv ed en Ki rja pa in o 9. I fösta hand vill jag tillhöra den lokalavdelning jag utmärkt med x. Jyväskylä . 12. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 52 LIITTYMISLOMAKE HENKILÖTAI NUORISOJÄSENEKSI T ä y t e t ä ä n t e k s t a t e n b ö r t e x t a s Haluan liittyä Suomen Hitsausteknilliseen Yhdistykseen Jag anhåller om medlemskap i Finlands Svetstekniska Förening . Työhön / Tjänst . Henkilöjäsen / Personmedlem . Saimaa . Pohjanmaa . . toimeen / Tjänstetelefon Tehtävä / Tjänsteställning LASKUTUSOSOITE ELLEI SAMA JOHON JÄSENPOSTI LÄHETETÄÄN FAKTURERINGSADRESS OM EJ SAMMA SOM FÖR MEDLEMSPOSTEN Laskutus – yritys / företag: Laskutus – osoite / adress: Laskutus – postinumero / postnummer: Laskutus – postitoimipaikka / postanstalt: Haluan ensisijaisesti kuulua rastilla merkitsemääni paikallisosastoon. Tampere . Nuorisojäsen / Ungdomsmedlem Sukunimi / Tillnamn Syntymäaika / Födelsedatum Ristimänimet (kutsumanimi alleviivataan)/Förnamn (tilltalsnamnet understrykes) . Turku Päivämäärä ja allekirjoitus: Datum och underskrift: Postiosoite Adress Puhelin/Telefon (09) 773 2199 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. Helsinki . Kuopio . Kotiin / Hem Kotiosoite / Hemadress: Postitoimipaikka / Postanstalt: Matkapuhelin / Mobiltelefon e-mail: Työpaikka / Tjänst Työpaikan osoite / Tjänsteadress Puh. Raahen seutu . Lahti . Satakunta . Savonlinna
Uudet ilmajäähdytteiset ABIMIG ® A T LW polttimet. • SEINÄLLE ASENNETTAVAT IMUVARRET • PUHALTIMET • SIIRRETTÄVÄ SUODATINVAUNU • OHJAUSJA SÄÄTÖTARVIKKEET Plymoth on aina askeleen edellä – mutta on silti hinnaltaan edullinen! Maahantuonti ja markkinointi Joko teitä palvellaan. Kaikkiin hitsaustöihin sopiva poltinkaula parhailla mahdollisilla mitoituk silla ja sovituksilla. Poltinkaulan vaihto minuutissa. Uusia jäseniä ovat: Timo Kauppi, Pentti Kopiloff, Niko Kuikka, Kari Mäntyjärvi ja Jukka-Pekka Rapinoja. 0207 597 999 Fax (02) 243 6004 www.teknoexpertit.fi T E C H N O L O G Y F O R T H E W E L D E R ‘ S W O R L D . Hallituksen ja paikallisosastojen edustajien yhteistapaaminen järjestetään 3.9.2015. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 53 SHY:n hallitus 2015 Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat Pj DI Ismo Meuronen Meuro-Tech ismo.meuronen@meuro-tech.fi vpj IWE Ari Ahto Technip Offshore Finland Oy aahto@technip.com vpj TKT Jukka Kömi SSAB Europe Oy jukka.komi@ssab.com Jäsenet DI Sami Ahonen Oy AGA Ab sami.ahonen@fi.aga.com IWE Pasi Hiltunen Vaasaball LNG Productions Oy pasi.hiltunen@vaasaball.fi TkL Timo Kauppi Lapin ammattikorkeakoulu timo.kauppi@lapinamk.fi Tj Pentti Kopiloff Tapex-QC Oy pentti.kopiloff@tapex.fi IWE Ville Lahtinen Inspecta Tarkastus Oy ville.lahtinen@inspecta.com IWE Mari Mikkonen Dekra Industrial Oy mari.mikkonen@dekra.com DI Jukka Mononen Säteilyturvakeskus STUK jukka.mononen@stuk.fi IWE Erkki Veijalainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto erkki.veijalainen@lut.fi IWE Reetta Verho Kemppi Oy reetta.verho@kemppi.com Varajäsenet DI Jaakko Heikonen Pemamek Oy jaakko.heikonen@pemamek.com DI Timo Kankala Koneteknologiakeskus Turku Oy timo.kankala@koneteknologiakeskus.fi IWE Niko Kuikka Tecwill Oy niko.kuikka@tecwill.com DI Kari Mäntyjärvi Oulun yliopisto kari.mantyjarvi@oulu.fi DI Jukka-Pekka Rapinoja METSTA ry jukka-pekka.rapinoja@metsta.fi Tj Jukka Teiskonen HT Laser Oy jukka.teiskonen@htlaser.fi SHY:n sääntömääräisessä vaalikokouksessa 6.11.2014 Tampereen messuja urheilukeskuksessa valittiin hallitukseen erovuoroisten ja eroavien tilalle viisi uutta jäsentä ja varajäsentä. b i nze l a b i c o r.c o m ABIMIG_A_T_LW_89x131mm_FI.indd 1 30.09.14 08:50. Puh. Häggblom Oy Ketola Arto Wel-Mach Oy Ojala Juho Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Maanselkä Tero Steel Production Maanselkä Oy Pohjois-Karjalan paikallisosasto Haajanen Markus LUT Kruuti Harri MSK/Junkkari Oy Muhonen Jukka ABB Oy Mustonen Janne Ins.tsto Kupiainen Oy Peinola Petri Outotec Turula Oy Toivanen Ari John Deere Forestry Oy Voutilainen Timo Outokummun metalli Oy Raahen seudun paikallisosasto Pudas Tommi YIT Teollisuusja verkkopalvelut Oy Satakunnan paikallisosasto Heikkilä Tero Bureau Veritas Kallioinen Marko Technip Offshore Finland Taipalmaa Petri TOF Vainio Olli-Pekka Bureau Veritas Savonlinnan paikallisosasto Nykänen Tomi Eri-Systems Oy Saimaan paikallisosasto Tupala Tuomo LUT Töller Erkki YIT Teollisuusja verkkopalvelut Väistö Tapio LUT/ Laser Satakunnan paikallisosasto Peipponen Oskari Bronto Skylift Oy Ab Pori Lepistö Jari Länsirannikon koulutus Oy Winnova Taipalmaa Petri Technip Offshore Finland Oy Tampereen paikallisosasto Hallikainen Ari Ammatti-instituutti Iisakki Ilkka Harri Fingo Eco Oy Salmiärvi Jari Asepaja Jari Salmijärvi tmi Turun paikallisosasto Forsgren Mikael Fälden Mikko STX Europe Herrala Minna STX Europe Hurskainen Ville Valmet Automative Kavonius Seppo STX Finland Oy Kesäläinen Hannu Gav Group Oy Kurki Kari STX Europe Kuusinen Heikki STX Europe Ollikainen Janne STX Europe Sirkka Paavo Cadring Oy Siivonen Kari Uutechnic OY Valu Tuomas STX Europe PUHTAASTI PAREMPI RATKAISU Kohdepoistolaitteet työympäristön hitsaussavukaasujen ja pölyjen poistoon. On aika vaihtaa. Hallitus kokoontuu vuonna 2015 seuraavasti: 1/12.3.2015, 2/10.6.2015, 3/2.10.2015 ja 4/9.12.2015. Kysy lisää ja kokeile nyt! Alexander Binzel Hitsaustekniikka Oy Kartanontie 53 · 28430 Pori Puhelin: (02) 634 4600 Faksi: (02) 634 4650 Sposti: info@binzel.fi w w w. »T« – liitäntäjärjestelmä poltinkaulan nopeaan vaihtoon. McCor approved ABIMIG ® A T LW. KUTSU SHY:n vuosikokous KUTSU SHY:n vuosikokous 1/ 20 11 [ www .shy-hitsaus .net ] 39 UUSIA JÄSENIÄ YRITYSJÄSENET Finfocus Instruments Oy, Helsinki Insteam Oy, Turku Outokumpu Stainless Oy, Tornio HENKILÖJÄSENET Helsingin paikallisosasto Heiskanen Mikko Konecranes Finland Oy Jespersen Lotti Oy Oripipe Ab Lappalainen Ilkka Laserplus Oy Jenni Ari Kleinhans Peggy Kone Cranes Silerinne Jukka Procatec Oy Siniluoro Jani ABB Toikka Osmo Dinworks Oy Jyväskylän paikallisosasto Viinikainen Aki Inspecta Oy Kuopion paikallisosasto Korhonen Janne Oulun Yliopisto Purhonen Tero Naaraharju Oy Holopainen Jarmo Komas Oy Miettinen Tero Savon aikuisja ammattiopisto Lahden paikallisosasto Naukkarinen Toni Stala Oy Toivonen Marko Lahden Lämpökäsitteöly Oy Miikkulainen Tapani Koulutuskeskus Salpaus Niemioja Antti Inspecta Tarkastus Oy Panula Ari Inspecta Oy Oulun paikallisosasto Kanerva Sampo Oy AGA Ab Maikkula Tapio Tmi T Maikkula Pohjanmaan paikallisosasto Luomala Sauli Ab A. Ilman työkaluja ja työpisteen välittömässä läheisyydessä
17.4.2015, Jyväskylä Seminaariohjelma Torstai 16.4.2015, Original Sokos Hotel Alexandra, Juhlasali 09.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 09.30 Tilaisuuden avaus hallituksen puheenjohtaja Ismo Meuronen, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry 09.45 Paikallisosaston puheenvuoro SHY ry:n Jyväskylän paikallisosaston puheenjohtaja, System Manager Pertti Kaarre, Kemppi Oy 10.00 Uusien NDT-tekniikoiden soveltaminen hitsien tarkastamisessa johtaja Jouni Koivumäki, Inspecta Oy 10.30 Exceed/tuuliturbiinivaihteen matka suunnittelusta sarjatuotantoon tehtaanjohtaja Marko Haapasalmi, Moventas Gears Oy 11.00 Tauko 11.15 Teollinen muotoilu haastaa valmistuksen Senior Industrial Design Manager Jussi Salojärvi, Valmet Technologies. Mihin yritysten ja yrittäjien kannattaisi panostaa, ketkä ovat pahimmat kilpailijamme. liittovaltuuskunnan puheenjohtaja Pentti A Mäkinen, Metalliliitto 16.15 Uudistunut Hitsauksen Materiaalioppi-kirja Juha Lukkari 16.30 Päätössanat toiminnanjohtaja Jouko Lassila, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry Tilaisuuden puheenjohtajina toimivat SHY ry:n hallituksen puheenjohtaja Ismo Meuronen ja toiminnanjohtaja Jouko Lassila Muutokset mahdollisia! SHY ry:n vuosikokous Torstai 16.4.2015 klo 17.00 Original Sokos Hotel Alexandra SHY ry:n sääntömääräinen vuosikokous (avoin kaikille jäsenille) Iltatilaisuus ja illallinen Torstai 16.4.2015 klo 19.00 Aaltosali, Jyväskylän keskusta Juontaja Mikko Maasola Iltatilaisuuden avaus Ismo Meuronen ja Pertti Kaarre Juhlapuhe Sinuhe Wallinheimo Ohjelmaa Ansioja kunniamerkkien jako Illallinen (sisältäen ruokaja juomatarjoilun) Musiikista vastaa Cocktail Mood Muutokset mahdollisia!. 17.4.2015, Jyväskylä Hitsaustekniikka’15 –päivät, Jyväskylän paikallisosaston 60-vuotisjuhla, SHY:n vuosikokous 16. Hitsaustekniikka’15 –päivät, Jyväskylän paikallisosaston 60-vuotisjuhla, SHY:n vuosikokous 16. 15.45 Metalliteollisuuden näkymät työntekijöiden näkökulmasta katsottuna. 11.45 Pieninvestointilaskelman kannattavuustarkastelu toimitusjohtaja Pekka Himanka, Palax Oy 12.15 Lounas 13.15 Energiapuun paalauksen tuotteistaminen tuotantopäällikkö Juha Tapanen, Fixteri Oy 13.45 Metsä Fibren biotuotetehtaan rakentaminen Äänekoskelle mahdollisuudet hitsaaville yrityksille Project Manager, Maintenance and Mill Life Cycle Ossi Puromäki, Metsä Fibre Oy, Bioproduct Mill 14.45 Iltapäiväkahvit 15.15 Valtra T4 lanseeraus 2014 markkinointijohtaja Mikko Lehikoinen, Valtra Inc
Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava mahdollinen erityisruokavalio sekä osallistuminen: seminaariin, iltajuhlaan, yritysvierailun (Kohde 1 tai 2) seuralaisohjelmaan (avec). Yritysvierailut Perjantai 17.4.2015, klo 8.45 11.45 Kohde 1 Harvia Oy, Muurame www.harvia.fi Kohde 2 Moventas Gears Oy, Keljo www.moventas.com Yritysvierailujen kuljetukset lähtevät Original Sokos Hotel Alexandran edestä klo 8.45. Lisätietoja ilmoittautumisesta puh. Väinönkatu 8 Alueelle ajo Asemakadulta tai Väinönkadulta. Kiintiön hinnat ovat voimassa 25.3.2015 asti. P-Sokos Lisätietoa: Vapaudenkatu 55 www.jyvas-parkki.fi 12.15 Lounas 13.15 Kokoontuminen Original Sokos Hotel Alexandran aulassa Tutustumiskierros Jyväskylään Toivolan Vanhan Pihan opastettu kierros 15.30 Kahvitus Kahvila Muistossa 16.00 Omatoimista kiertelyä Pihan putiikeissa Kierros on osallistujille ilmainen. 0400 345 422 tai timo.kettunen@aurajoki.fi.. (09) 773 2199. Kierroksen päätteeksi tutustutaan vielä Toivolan Vanhaan Pihaan, jossa nautitaan idyllisen 1800-luvun miljöön lisäksi maistuvat kahvit. Seminaaripäivä 195 € /hlö (alv 0%) ja iltatilaisuus: Sisältää seminaaripäivän, iltajuhlan ja yritysvierailun kuljetuksineen. Ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset laskutustietoineen (myös avec) 3.4.2015 mennessä SHY ry:n kotisivujen www.hitsaus.net kautta tai sähköpostitse angelica.emeleus@shy.inet.fi. Pysäköinti P-Alexandra P-Asema Hotellin takapihalla. Majoitus Original Sokos Hotel Alexandrasta on varattu Hitsaustekniikka’15 -päivien osallistujille huonekiintiö tunnuksella SHY. Hannikaisenkatu 35 Kauppakatu 30 40100 Jyväskylä 40100 Jyväskylä www.sokoshotels.fi www.aaltosali.fi Näyttely Mikäli yrityksesi haluaa tapahtumaan näytteilleasettajaksi, ota yhteys Timo Kettuseen, puh. Huonehinnat: 1-hengen huone (economy) 89 € 2-hengen huone (economy) 109 € 1-hengen huone (standard) 99 € 2-hengen huone (standard) 119 € Huonevaraukset: Jyväskylän Sokos Hotellien Myyntipalvelu puh. Seuralaisohjelma: Seuralaisohjelma on osallistujille ilmainen. Hinnat Seminaaripäivä: 125 € /hlö (alv 0%) Sisältää luennot, ohjelmanmukaisen tarjoilun ja perjantain yritysvierailun kuljetuksineen. Iltatilaisuus: 90 € /hlö (alv 0%) Sisältää illan ruokaja juomatarjoilun. SHY laskuttaa osallistumismaksut tapahtuman jälkeen. Opastukset Jyväskylässä tarjoaa Ahonpolku, www.ahonpolku.fi. Tapahtumapaikat Majoitus ja seminaari Iltajuhla Original Sokos Hotel Alexandra Aaltosali, Jyväskylän Työväenyhdistys ry. Seuralaisohjelma Torstai 16.4.2015 Tutustumiskierros Jyväskylään! Kävelykierroksella kuullaan tietoa ja tarinoita Jyväskylän keskusta-alueen historiasta ja nykypäivästä. 020 1234 640, ma–to klo 8–17, pe klo 8-16.30 sales.jyvaskyla@sokoshotels.fi Kukin osallistuja varaa majoituksensa itse
puh 040 743 6975 www.metalarska.fi Käyttökohteita: putkistojen valmistus/korjaus putkityöpajat paineputkistojen valmistus/korjaus petrokemian teollisuuden laittteet laivanrakennusteollisuus kaivoslaitteiden huolto poraputkien valmistus kutistusliitokset Täyden palvelun hitsaustalo Masino Welding Oy puh. 1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 56 Vaativat levyja hitsaustyöt Laivanrakennus – Konepajat – Offshore www.ablemans.fi (02) 439 6500 TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO Alihankinta: Vaativat hitsaustyöt Painelaite-, hitsausja asennustyöt Puh. Alihankinta ja kokoonpanohitsaus . Metallirakenteet Rst/Hst, Al, Fe . 0400 742 009 www.hightechtubing.com . 010 8345 550 www.masino.fi, welding@masino.fi ProHeat™ 35 Miller ® ProHeat™ 35 induktiolämmitin esikuumennukseen ja jännityksen poistoon syöttöjännite: 460-575 VAC, 3-vaihe 60 Hz 400-460 VAC, 3-vaihe 50/60 Hz lämpötilat: varastointi -40...+60°C käyttö -30...+50°C nettopaino 103 kg, kuljetuksessa 170 kg nimellisteho 35 kW, 100% kuormitusaikasuhde, 5-30 kHz syöttövirran voimakkuus nimellisteholla: 400 V: 60 A, 460 V: 50 A, 575 V: 40 A mitat K:699 mm, L:552 mm, S:933 mm. Nostokapasiteetti 12,5t
Lisätietoja Kari Särkkä, puh. Woikoski tarjoaa kaiken hitsauksessa tarvittavan: laadukkaan ja laajan hitsauskoneiden valikoiman, hitsauskaasut, lisäaineet ja tarvikkeet. Myyntipisteiden yhteystiedot: www.woikoski.fi. 040 661 9226, mika.kuusisto@edupoli.fi Hitsauskoneiden huoltoa ja -tarvikkeita , Vasarakatu 22, 40320 Jyväskylä Ammattilaisilta ammattilaisille. 0500 453 084 www.suomenhitsaus.com hannu.kemppinen@suomenhitsaus.com • hitsauskoevalvonta • pätevyystodistukset • IWS-hitsauskoordinointia • menetelmäkokeita • hitsausstudio Hitsauksen kokonaisratkaisut Hitsaajien pätevöintiä • Kansainvälisten hitsausstandardien mukaisten pätevyyskokeiden valvonta (myös PED 97/23 Pätevöintilaitos Savon Ammattija Aikuisopiston valtuuttamana) • EU-kokeiden valvonta Edupolin hitsaustiloissa Porvoossa tai yrityksen omissa tiloissa • Hitsaajan ja levytekniikan ammattitutkinnot, puikko, tig, mig-mag, levyseppähitsaajan koulutus Yhteydenotot: Kaj Montonen, IWS, puh. 040 746 2414, kaj.montonen@edupoli.fi Seppo Kallinen, IWS, puh. 0400 188 035, seppo.kallinen@edupoli.fi Mika Kuusisto, IWS, puh. 1/2015 57 [ www.hitsaus.net ] TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO SUOMEN HITSAUSHUOLTO Vesuripolku 4 E 15, 00760 HELSINKI Hannu Kemppinen, p. Pätevöintilaitos Hitsaajan PED-pätevyyskokeet direktiivin (97/23/EU) mukaisiin hitsauksiin. Omien kaasutuotteidemme lisäksi edustamme tunnettuja koneja tarvikemerkkejä, kuten EWM, Hyundai, Kayser, Elga, Binzel ja Kjellberg. 044 785 8344 kari.sarkka@sakky.fi Relanderinkatu 2, 78200 Varkaus tai www.sakky.fi/patevointilaitos
02-2543 430 www.haka-kone.fi Kärsämäentie 6 b, 20300 Turku p. PL 202 Kotipaikka Helsinki asiakaspalvelu@fonecta.com 00241 HELSINKI alv. 02-2543 430 www.haka-kone.fi Kärsämäentie 6 b, 20300 Turku p. ??????. ?????????????. ??. ??. 02-2543 430 www.haka-kone.fi Kärsämäentie 6 b, 20300 Turku p. Lataa maksuton Keltaiset Sivut ® sovellus App Storesta tai Google Playsta. (03) 3141 4200 www.pirkkahitsi.fi Konepajoja NDT E.HUHTA OY PL 14, 94101 KEMI Puh. ?????????????. e-mail:recylift@gmail.com. 0207 870 050, fax. 0207 870 051 myynti@suomenvesileikkaus.fi www.suomenvesileikkaus.fi 6 työasemaa, ainevahvuudet 0-25 mm Yritystie 1, 42700 Keuruu Uutta! Tehokas kuitulaser käytössä PATENTOIDUN TUOTTEEN OIKEUDET: Katso Youtube / recylift. Puh. ??????. 02-2543 430 www.haka-kone.fi Kärsämäentie 6 b, 20300 Turku Puh. 02-2543 430 www.haka-kone.fi Kärsämäentie 6 b, 20300 Turku p. puh. 050-551 1234 ari.lahti@ndtteam.fi Riippumaton ndt-tarkastusyhtiö 044 215 3828 Kari Salli kari.salli@nondest.fi Nondest Oy Kokkola-Pietarsaari-Vaasa-Ylivieska n n d t p a l v e l u t ondest w w w. ??????????. ????????????. f i NDT-tarkastuksia www.retco.fi • • • • • Hitsauslisäaineet Mekanisointilaitteet Tapitushitsauslaitteet Polttoja plasmaleikkauslaitteet Monitorointilaitteet HITSAUSTARVIKKEET SUORAAN MAAHANTUOJALTA! MYYNTI • HUOLTO • VARAOSAT • Hitsauskoneet ja -lisäaineet • Migja Tig-polttimet sekä varaosat • Polttoja plasmaleikkauslaitteet • Hitsauskoneiden huolto ja validointi Puh. 02-2543 430 www.haka-kone.fi Kärsämäentie 6 b, 20300 Turku p. Kaikki hitsaukseen • Valtuutettu huolto Laippatie 1, 00880 Helsinki Puh. (02) 544 6155 fax (02) 544 6285 Alihankintaan erikoistunut vuonna 1978 perustettu konepaja ALVARIN METALLII Hitsauslisäaineita ja -tarvikkeita Laserja vesileikkausta Laatujärjestelmiä • SFS EN 1090 (CE-merkintä) • SFS EN ISO 3834 • Hitsauskoordinointipalvelut (IWE, SFS EN 1090 Level C, HK0057-C) • Silmämääräiset (VT) tarkastukset ja koulutukset • Menetelmäkokeiden valvonta • Hitsaajien pätevöinti • Hitsausohjeet Yrityksenne parhaaksi www.twm.fi ??. Terveisin ilmoituksesi valmistaja Tarja Kovalainen Helsingin Seudun Keltaiset Sivut ® Fonecta Oy Y-tunnus 1755007-6 Asiakaspalvelu palvelee 24 h. rek. 050 551 1235 jukka.hakala@ndtteam.fi Puh. ????????????????. 0400-695 878 ndt.ehuhta@pp.inet.fi NDT-palvelut UT Ultraääni RT Röntgen MT Magneettijauhe PT Tunkeumaneste VT Visuaalinen Myydään patenttioikeudet Hitsauskonekorjaamoja HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA sivu 1 Tilausvahvistusten automaattinen yöajo Helsingin Seudun Keltaiset Sivut koko 100 % Weldtec Oy, asiakasnumero 185315, ilmoitustunnus J126381 HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA, Graafinen ilmoitus 60x49 pmm Mikäli huomaat jotain korjattavaa tai sinulla on muuta kysyttävää ilmoitukseen liittyen, asiakaspalvelumme palvelee sinua 24 h numerossa 020 692 999. 1/2015 [ www.hitsaus.net ] 58 TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO Täydellistä konepajapalvelua Alvarin Metalli Oy KARVIANKYLÄ www.alvarinmetalli.fi Puh. 02-2543 430 www.haka-kone.fi Hitsauskoneita ja -tarvikkeita Laserleikkausta työalueet 1500 x 3000 mm, 2000 x 6000 mm ja 2500 x 8000 mm Vesileikkausta 3 työasemaa, ainevahvuudet 0-200 mm, työalue 4100 x 9100 mm Putkien leikkausta Dmax 400 mm Särmäystä 5 särmäyspuristinta max särmäyspituus 6000 mm Suomen Vesileikkaus Oy puh. n o n d e s t . 010 778 4400 Fax 010 778 4409 www.weldtec.fi • weldtec@elisanet.fi • myynti • huolto ja korjaus • varaosat ja varusteet • styrox-leikkurit • lisäaineet • sopimushuollot • kalibrointi ja validointi • induktiokuumentimet (Boltbuster) Kärsämäentie 6 b, 20300 Turku p. 020 692 999 www.fonecta.fi Fonecta Oy PL 202 • 00241 HELSINKI www.fonecta.fi Keltaiset Sivut ® yhdistää ostajan ja myyjän – myös tabletissa
(03) 517 5250 • www.airwell.fi Kaikkea automaattiseen plasmaja polttoleikkaukseen Painopalveluita PAINOTYÖT Pyydä kilpailukykyinen tarjouksemme! PL 33, 35301 Orivesi Puh. (03) 358 9500 Fax (03) 358 9535 myynti@orivedenkirjapaino.fi www.orivedenkirjapaino.fi Oriveden Kirjapaino Viistekoneita ja hitsaustarvikkeita oy TERÄS-LVI ab puh. 09-2766 420 WWW.TERASLVI.FI VIISTEKONEET JA SUOJAKAASUESTEET Ohjelmistoja Haluatko, että yrityksesi menestyy paremmin. 0400 410 001 www.ndt-expert.fi. ISO Sertifioidut Hitsitarkastukseen ADEWELD OY • Lasikuulapuhallus • Alumiini-ja rst.työt 040-7163588 www.adeweld.fi Kivimyllärintie 16,15880 Hollola Pintakäsittelyjä Nostolaatteiden lakisääteiset tarkastukset Akkreditoitu tarkastuslaitos I034 Tarkastamme kaikki nosturit ja nosto-ovet Katso palvelumme www.nlt.fi ja ota yhteyttä! toimisto@nlt.fi puh. (02) 7751245 • www.virtasenkoneistamo.fi Termistä ruiskutusta HVOF / Plasma / ARC / Liekki Rautarakenteita – Kuljetinja siirtolaitteita – Teräsrakenteita HM Steel Oy KANKAANPÄÄ P. Laatu-ja toimintajärjestelmät, strateginen talousjohtaminen, hitsauskoordinointi ja NDT-tarkastukset ja -koulutus sekä ulkoistetut palvelut ja muu liikkeenjohdon konsultointi Ota yhteyttä! www.q-test.fi NDT-Tarkastukset NDT-Tarkastajien pätevöintikoulutus SFS-EN 1090 koulutus ja konsultointi Menetelmäkoevalvonta Toimittajavalvonta Suomessa ja Virossa Ota yhteyttä! www.q-test.fi NDT-tarkastuksia Termistä ruiskutusta puh. Toimipisteet: Ii: 0105812502 Oulu: 0105812503 Alavus: 0105812511 Piesämäki: 0105812507 Koria: 0105812512 Puh: +35810 581 2500 www.suomentestauspalvelu.fi tarmo.tuomela@suomentestauspalvelu.fi marko.ylitalo@suomentestauspalvelu.fi NDT-tarkastuslaitteita www.ndt-tukku.com Hitsimitat Työntömitat Luupit jne. 02 578 7506 kari.huhtamaki@hmsteel.fi www.hmsteel.fi NDT-Tarkastukset ammattitaidolla, luotettavasti, tehokkaasti. NDTja oheispalvelut joustavasti ja kustannustehokkaasti! NDT-Inspection&Consulting Oy www.ndt-inspection.fi +3584055 84 181 info@ndt-inspection.fi NDT QC HSE Plasmaja polttoleikkauslaitteita Puh. 044 329 0550 PL 27, 01801 KLAUKKALA Puh. 1/2015 59 [ www.hitsaus.net ] TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO RIIPPUMATON SERTIFIOITU TARKASTUSLAITOS
1/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 60 IIW2015 Helsinki Sponsors Platinum Sponsors Gold Sponsors Silver Sponsors Bronce Sponsors Additional Sponsors 68 th IIW Annual Assem bly Helsinki FINLAND 28 th June – 3 rd July 20 15 68 th IIW Annual Assembly & International Conference 28 th June – 3 rd July 2015 Helsinki, Finland H E L SIN K I F I N L A N D IIW2015_logosivu.indd 1 9.2.2015 15.54
17.12.2015, Lahti Hitsauskoordinoijien täydennyskoulutuspäivät IWE/IWT-koulutuksen 25-vuotisjuhlaseminaari 10. 0400 652 170 NOLAMP THE 15TH NORDIC LASER MATERIALS PROCESSING CONFERENCE 15. 050 342 7317 IWE/IWT Erkki Veijalainen Erikoissuunnittelija erkki.veijalainen@lut.fi p. 10.9.2015, Lappeenranta IWSD – Kansainvälinen hitsatun rakenteen suunnittelijan koulutus 28.4. 040 505 4079 Täydennyskoulutuspäivät Antti Martikainen Suunnittelija antti.k.martikainen@lut.fi p. ARU2 NOLAMP15 The 15th Nordic Laser Materials Processing Conference 25. 27.8.2015, Lappeenranta More information: www.lut.fi/nolamp15 3D-tulostuksen perusteet 18. 11.3.2015, Lappeenranta IWE/IWT Kansainvälinen hitsauskoordinoijan pätevöityskoulutus 5.10.2015 3.6.2016, Turku ja Lappeenranta Lisätietoja: lut.fi/executive NOLAMP15, 3D ja IWSD Reijo Pettinen Koulutuspäällikkö reijo.pettinen@lut.fi p. 19.3.2015, Lappeenranta 3D-tulostuksen asiantuntijaohjelma 22.4