(03) 3141 4200 pirkkahitsi@pirkkahitsi.fi www.pirkkahitsi.fi HITSAUSKONEET HITSAUSLISÄAINEET MIG-, TIG-, PLASMAVARAOSAT HITSAUSVARUSTEET VALTUUTETTU HUOLTOLIIKE LUOTA ALAN AMMATTILAISEEN! KUN LAATU RATKAISEE 1/ 20 19 TEEMA: Eripariliitosten hitsaus. HITSAUSALAN ERIKOISLIIKE MYYNTI VARAOSAT HUOLTO Katso lisää www.pirkkahitsi.fi verkkokaupasta Vesalantie 20, 33960 Pirkkala Mestarintie 2, 78200 Varkaus Puh
Metlab Oy:n tarjoamat palvelut kattavat laaja-alaisesti rikkovan aineenkoetuksen eri menetelmät, sekä NDT-testauksen ja hitsauksen koordinointipalvelun (IWE). • Rikkova aineenkoetus • Hitsauskokeiden testaus • Koesauvojen valmistus • Kovuusmittaukset • Makroja mikrorakennetarkastelut • Alkuaineanalyysit • Korroosiokokeet • Vaurioanalyysit Metlab Oy Nuutisarankatu 15 33900 Tampere 03-3124 5800 orders@metlab.fi www.metlab.fi. Metlab Oy palvelee koko metalliteollisuuden kirjoa tehokkaasti ja asiantuntevasti. Metlab Oy on 100% kotimainen yritys, joka palvelee asiakkaitaan korkealla ammattitaidolla ja asiakaslähtöisesti. Uutena palveluna tarjoamme alkuaineanalyysit XRF-analysaattorillamme sekä asiakkaan kohteessa, että Metlab Oy:n tiloissa. Metlab Oy on FINAS-akkreditiontipalvelun akkreditoima ja luokituslaitosten hyväksymä testauslaboratorio (T027)
Hitsaustekniikka-lehden ensimmäinen numero ilmestyi marraskuussa 1949.. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 2 PÄÄKIRJOITUS Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. perustettiin 70 vuotta sitten 11.4.1949
Kaasuntoimittaja kaikkiin tarpeisiin Suojakaasumme • Puhdas pinta • Erinomainen pinta • Monikäyttöinen ARCAL TM Prime • Siisti hitsaussauma • Kustannustehokas • Matala hapettuminen ARCAL TM Chrome • Korkea hitsausnopeus • Puhdas lopputulos • Vähemmän jälkityöstöä • Automaattisovelluksiin ARCAL TM Speed • Hyvä tunkeuma • Taloudellinen • Vähemmän esityötä ARCAL TM Force FI _0 08 62 _2 01 90 1_ E P Tarjoamme aina: • Korkeaa laatua • Helpon kaasuvalinnan • Toimitusvarmuutta • Digitaaliset asiakasratkaisut • Asiantuntijan apua • Palvelua siellä, missä sitä tarvitset Air Liquide Finland Oy www.mygas.fi • www.airliquide.fi Asiakaspalvelu puh. 020 779 0586
kemian-, selluloosaja prosessiteollisuuden sekä voimalaitosten rakenteissa ja laitteissa. Toki muitakin nimityksiä käytetään, esim. esikuumennus, lämmöntuonti ja jälkilämpökäsittely. . Erityisesti saksankielisillä alueilla käytetään näistä liitoksista paljon nimitystä musta/valkoinen-liitos (Schwarz-Weiss-Verbindung, S/W-Verbindung). seostamatonta terästä olevan rakenteen ”vuoraus” ohuella ruostumattomalla levyllä. . S355 jne) ja toinen perusaine esim. Tällaisia asioita ovat mm. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 4 Tässä artikkelissa käytetään yleisesti termiä eripariliitos. Aihepiiriin kuuluvat tavallaan edellämainittujen liitoshitsaustan lisäksi myös seuraavat hitsausmetallurgisessa mielessä vastaavan tyyppiset kohteet: . kuumalujaan putkilevyyn lämmönvaihtimessa hitsattavat ruostumattomat putket. Tässä artikkelissa käytetään pääasiassa termiä musta/ruostumaton-eripariliitos tai vain eripariliitos, kun kyse seostamattoman tai niukkaseosteisen teräksen ja ruostumattoman teräksen (austeniittinen tai duplex-teräs) liitoshitsauksesta. . Kuitenkin samaa käsittelytapaa voidaan soveltaa myös silloin, kun se on esimerkiksi ruostumaton duplex-teräs. ruostumattomaan säiliöön ja putkistoon hitsattavat vahvisteet, kannattimet ja tukirakenteet, jotka ovat seostamatonta terästä. Austeniittiset ruostumattomat teräkset ovat erinomaisen korroosionkestävyytensä ja myös kuumalujuutensa ansiosta paljon käytettyjä materiaaleja mm. ruostumattomaan prosessisäiliöön hitsattava rakenneteräksinen yläosa. . Eripariliitosten hitsaukseen liittyy monia hitsausmetallurgisia ongelmia, jotka ovat erilaisia kuin samapariliitoksissa. Eripariliitokset ovat valtavan laaja aihepiiri, joka ei käsittele pelkästään tämä artikkelin perinteistä aihetta seostamattoman/niukkaseosteisen teräksen ja ruostumattoman teräksen liitoshitsausta. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista, koska tällöin eri materiaalien sekoittumisen tuloksena syntyy haitallisia mikrorakenteita hitsiaineeseen. Ruostumatonta terästä vastaava lisäaine, esim. Rajakohdissa, joissa materiaalit vaihtuvat, joudutaan liittämään hitsaamalla näitä erilaisia teräksiä toisiinsa. Nimitys ”musta” tulee lähinnä seostamattoman/niukkaseosteisen valssauspintaisesta tummasta ulkonäöstä, vaikkakaan ei tietysti ole aivan musta, ja ”valkoinen” ruostumattoman teräksen peitatusta pinnasta, vaikkakaan ei tietysti ole aivan valkoinen. Siihen kuuluu myös erilaisten ferriittisten terästen, terästen ja alumiiniseosten, terästen ja nikkeliseosten, terästen ja kupariseosten sekä ei-rautametallien välisiä eripariliitoksia. Yksinkertaisin tapa näiden eripariliitosten hitsauksessa olisi ehkä käyttää lisäainetta, jonka koostumus vastaa vähemmän seostettua osapuolta eli seostamatonta terästä. Niitä esiintyy mm. Ruostumattomia teräksiä käytetään kohteisiin, joissa niitä todella tarvitaan, ja muualla voidaan käyttää vähemmän seostettuja ja hinnaltaan halvempia sekä myös lujempia rakenneteräksiä. Tärkein asia eripariliitosten hitsauksen onnistumisessa on riittävästi seostetun lisäai. Musta teräs/ruostumaton teräs-eripariliitosten hitsaus Näistä eripariliitoksista käytetään useita erilaisia nimityksiä, mm. ruostumattoman päällystelevyn (kompound-levyn) hitsaus. Ne ovat kuitenkin kalliita ja niillä on huoneenlämpötiloissa matala lujuus verrattuna rakenneteräksiin. Perusaineet ja niiden muutosvyöhykkeet käyttäytyvät suurin piirtein tavalla kuin samanlaisten terästen hitsauksessa toisiinsa. seostamattoman teräksen päällehitsaus ruostumattomalla lisäaineella. seostamaton rakenneteräs (esim. ”18/8”-lisäaine, ei myöskään ole sopiva valinta. ruostumattoman putken hitsaus kuumalujaan putkeen. . Ruostumaton teräs on yleensä austeniittinen ruostumaton teräs. Hitsausliitos Hitsausliitos käsittää karkeasti kolme selkeästi eri osaa: perusaineen A muutosvyöhyke, hitsiaine ja perusaineen B muutosvyöhyke. ydinvoimalaitoksilla, paineastioissa, paperikoneissa, laivanrakennuksessa, kuljetusvälineissä, teräsrakentamisessa, Musta/ruostumatoneripariliitosten hitsaus Juha Lukkari Sanastostandardin SFS 3052 määritelmä eripariliitokselle: ”Eripariliitos on hitsausliitos, jossa perusaineiden mekaanisissa ominaisuuksissa ja/ tai kemiallisissa koostumuksissa on merkittäviä eroja”. 18%Cr8%Ni, AISI 304 jne), jotka kumpikin ovat yleensä hyvin hitsattavia teräksiä ilman mitään erityisiä suuria metallurgisia ongelmia samapariliitoksissa. Kuitenkin tärkein vyöhyke näissä eripariliitoksissa on hitsiaine, joka muodostuu sekoittumisen tuloksena sulaneista perusaineista ja sulaneesta lisäaineesta. Eripariliitos Eripariliitoksessa toinen perusaine voi olla esim. Termi musta teräs tarkoittaa yhtä hyvin seostamatonta, hienorae-, lujaa tai kuumalujaa terästä, joille kaikille yhteinen metallurginen nimitys on tässä yhteydessä ferriittinen teräs. musta/ruostumaton-, musta/kirkas-, musta/valkoinen-, ferriitti/ austeniittija seostamaton/ruostumaton-eripariliitos. huonosti hitsattavien terästen (voimakkaasti karkenevien) hitsaus ruostumattomalla lisäaineella. . Korkealämpötilakohteissa voi tapahtua lisäksi myös ferriittisen perusaineen ja hitsiaineen välillä metallurgia ilomiöitä (hiilen diffuusio), ja lisäksi ongelmana voi olla hitsiaineen haurastumisilmiöt ja osapuolten erilaiset lämpölaajenemisominaisuudet. Tässä lehdessä on myös artikkelit kompoundlevyn hitsausliitoksista sekä teräs/alumiinija teräs/kupariliitoksista. . jäänmurtajan kompound-levyn hitsausartikkeli on myös tässä lehdessä. Näiden eripariliitosten käyttö on melko yleistä hitsatuissa rakenteissa. Oikea hitsauslisäaine on avaintekijä eripariliitosten hitsausten onnistumisessa ja niiden kestävyydessä. voimalaitosputkistoissa ja prosessiteollisuudessa. sekaliitos ja eriaineliitos. Tyypillisiä kohteita eripariliitoksille: . Niiden vaatimat erityistoimenpiteet on otettava huomioon myös eripariliitosten hitsauksessa. austeniittinen ruostumaton teräs (esim
kestämään taivutuskokeen, eikä se ole vetyhalkeiluarka (martensiitti). Diagrammiin lisättin vielä jähmettymisalueiden rajat (A, AF, FA ja F: austeniittinen, austeniittis-ferriittinen, ferriittis-austeniittinen ja ferriittinen jähmettymisjärjestys), jotka ovat tärkeitä mm. Lisäaineen valintaa varten pitäisi tietää lisäaineen ja perusaineiden sekoittumisen tuloksena syntyvän hitsiaineen kemiallinen koostumus ja mikrorakenne. Se voidaan tehdä periaatteessa kahdella tavalla: . DeLong-diagrammi (1973) . WRC-digrammi (1998 ja 1992) Nämä diagrammit eroavat toisistaan mm. amerikkalaisessa paineastioiden ASME-koodikirjassa. Vuonna 2001 tätä WRC-diagrammia vielä täydennettiin ns. Tällaisessa hitsiaineessa kuumahalkeilu on epätodennäköinen kuumahalkeilua estävän ferriitin ansiosta sekä hitsiaine on riittävän sitkeä ilman hauraita mikrorakenteita ja yhdisteitä esim. Se soveltuu myös duplex-teräksille. puikkohitsaus (111): 15-30 % . Tunnetuimmat ferriittidiagrammit ovat: . koostumuksen laskeminen . Mikrorakennediagrammit Vuosien varrella on kehitetty austeniittisen hitsiaineen ferriittipitoisuuden määrittämiseksi erilaisia ns. Hitsausvirta on tunkeumaan eniten avikuttava parametri ja yleensä myös sekoittumisastetta eniten hallitseva parametri. Schaeffler-diagrammi (1949) . esikuumennuksen, aineenpaksuuden, railomuodon, palkojen limityksen, lisäaineen halkaisijan, hitsausvirran, napaisuuden, kaaL P Päällehitsi: P L+P = x 100 (%) Liitoshitsi: P1 + P2 L + P1 + P2 = x 100 (%) P1 P2 L Kuva 1. ja lisäksi tulevat mahdollisesti korkean lämpötilan aiheuttamat ongelmat ja niiden seuraukset liitoksissa: . Sekoittumisaste voi käytännössä toki myös alittaa tai ylittää mainitut luvut. Alkuperäinen Schaeffler-diagrammi on jo ”vanhentunut” pelkästään ferriittipitoisuuden määrittämiseen, koska monta myöhempää ja tarkempaakin diagrammia on. terminen väsyminen . hitsiaineen kuumahalkeilualttiuden kannalta. TIG-hitsaus ilman lisäainetta (142): 100 % Kuten %-luvuista nähdään, sekoittumisaste vaihtelee huomattavasti ensinnäkin hitsausprosessin mukaan ja vielä kunkin prosessin sisällä hitsausparametrien mukaan, mm. Siinä Schaeffler-diagrammiin on piirretty erilaisia halkeiluja haurastumisalueita, joita pitää välttää oikealla lisäaineen valinnalla, ns.Schaeffler/ Bystram-diagrammi. Näissä ei ole huomioitu jäähtymisnopeutta, jonka vaikutus on kuitenkin pieni käytettäessä tavanomaisia kaarihitsausprosesseja. Kun halutaan määrittää tarkimmin ferriittipitoisuus austeniittisessa hitsiaineessa, niin nykyään käytetään siihen etupäässä WRC1992 -diagrammia tai lyhyesti WRC-92, koska alkuperäinen Schaeffler-diagrammi on auttamattomasti vanhentunut ja epätarkka siihen tarkoitukseen. Korkealämpötilakohteissa on lisäksi omia vaatimuksia, kuten edellä. hauraus . Ne antavat “ison” kuvan asiasta. haurastuminen Sekoittumisaste Hitsiaineen koostumus määräytyy sulaneiden perusaineiden koostumuksista ja sulaneen lisäaineen koostumuksesta sekoittumisasteen osoittamassa suhteessa. WRC-92 diagrammin käyttökelpoisuus ulottuu koko ferriittipitoisuusalueelle 0-100 FN. Hyvin käyttökelpoinen diagrammi on Bystramin täydentämä Schaeffler-diagrammi vuodelta 1956. Yleensä oletetaan molempia perusaineita sulavan yhtä paljon (1:1) esimerkiksi eripariliitosten pienahitseissä tai railojen pohjapaloissa, jotka edustavat tavallaan ideaalitapauksia. hiilen diffuusio . neen käyttö ottaen huomioon, jotta vältytään hitsiaineessa seuraavilta hitsausongelmilta: . mikrorakennediagrammien avulla Koostumuksen laskeminen Eriparihitsiaineen kemiallinen koostumus voidaan määrittää etukäteen yksinkertaisilla laskutoimituksilla, kun tunnetaan perusaineiden koostumukset ja lisäaineen koostumus sekä odotettavissa oleva sekoittumisaste. jauhekaarihitsaus (12): 30-70 % . Diagrammia käytetään kuitenkin edelleen paljon eripariliitosten lisäaineen valintaan. ferriittipitoisuutta ja haurastumistai halkeilualttiutta. Se on edelleen kuitenkin havainnollinen ja käytössä myös ruostumattomien terästen yleisissä tarkasteluissa. TIG-hitsaus lisäaineella (141): 20-40 % . Sen etu on, että siinä olevat mikrorakennealueet ulottuvat myös seostamattomiin ja niukkaseosteisiin teräksiin saakka. vetyhalkeilu . Sekoittumisella ja sekoittumisasteella on eripariliitosten hitsauksessa paljon suurempi merkitys kuin samapariliitosten hitsauksessa, koska se vaikuttaa merkittävästi syntyvän hitsiaineen koostumukseen ja siten ominaisuuksiin. rijännitteen ja hitsausnopeuden mukaan. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 5 Tyypillisiä sekoittumisasteita eri hitsausprosesseille on seuraavassa luettelossa (suluissa prosessien tunnusnumerot), joka on saksalaista alkuperää (DVS Merkblatt 3011): . Se on mukana maailmalla monissa standardeissa, mm. Sekoittumisasteella tarkoitetaan sulaneiden perusaineiden osuutta hitsiaineessa, kuva 1. ferriittidiagrammeja eli mikrorakennediagrammeja, joita kutsutaan usein myös yhteisnimellä ”Schaeffler-diagrammit”, vaikka “ainoa ja oikea” Schaeffler-diagrammi on 70 vuotta vanha vuodelta 1949. Näitä diagrammeja käytetään, kun halutaan määrittää austeniittisen hitsiaineen ferriittipitoisuus, mutta myös eripariliitoksen lisäaineen valintaan tai kun yleisellä tasolla tarkastellaan ruostumattomia teräksiä. täytelankahitsaus ilman suojakaasua (114): 15-35 % . Lopputuloksena saatavan hitsiaineen mikrorakennetta ja laatua (ominaisuuksia) ei kuitenkaan ole aina helppo päätellä pelkän koostumustiedon perusteella, esim. MAG-jauhetäytelankahitsaus (136): 15-35 % . Monipalkohitsissä yksittäisen palon toisina osapuolina eivät ole aina perusaineet, vaan niinä voivat olla myös edellisiä palkoja.. Sekoittumisaste. Eriparihitsiaineen koostumuksen ennustaminen Mikrorakenteellinen tavoite musta/ruostumaton-eriparihitsiaineelle on yleensä austeniittinen rakenne, jossa on pieni määrä ferriittiä. MAG-metallitäytelankahitsaus (138): 20-40 % . Niitä käytetään myös päällehitsien koostumuksen arviointiin. Tässä yhteydessä asiasta voidaan käyttän hyvin osuvaa termiä, koostumuksen ennustaminen. Niiden käyttö edellyttää, että tunnetaan lisäaineen (hitsiaineen) kemiallinen koostumus. Diagrammit perustuvat hitsiaineen koostumukseen, jossa seosaineet on ryhmitelty austeniittia suosiviin aineisiin pystyakselille (Ni-ekvivalentti) ja ferriittiä suosiviin aineisiin vaaka-akselille (Cr-ekvivalentti). Monipalkohitsissä yksittäisen palon toisina osapuolina eivät ole aina perusaineet, vaan niinä voivat olla myös edellisiä palkoja. Tämä tarkastelu voidaan tehdä paremmin seuraavien mikrorakennediagrammien avulla, Schaeffler-, Schaeffler/Bystramja WRC-diagrammi. martensiittiviivoilla, jotka parantavat sen käyttökelpoisuutta eripariliitosten analysoinnissa. MIG/MAG-umpilankahitsaus (131 ja 135): 25-40 % . kuumahalkeilu . ekvivalenttien laskentakaavojen ja diagrammien mikrorakennealueiden laajuuden ja rajojen suhteen
Ni-ekv=%Ni+30x%C+0.5x%Mn Austeniitti A+M 50 50 30 30 M+F 0% Fe rrii tiä 5% 10 % 20 % 100 % A+M+F Martensiitti Ferriitti 1. WRC-diagrammia voidaan käyttää yhdessä Schaefflerja Schaeffler/Bystramdiagrammien kanssa niin, että ensiksi haetaan karkeasti sopiva lisäaine näiden avulla ja analysoidaan mikrorakenne tarkemmin WRC-diagrammin avulla. 1. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 6 Schaeffler-diagrammi Schaeffler-diagrammista saadaan hyvin havainnollisesti ja kätevästi tietoa musta/ruostumaton teräs-eripariliitoksen hitsiaineen mikrorakenteesta ja sitä kautta myös tietoa sen ominaisuuksista ja käyttökelpoisuudesta, kun tunnetaan lisäja perusaineiden koostumukset sekä sekoittumisaste. Eriparihitsin koostumuksen muodostuminen Schaeffler-diagrammissa liitoksessa S235 EN 1.4306 (AISI 304L), kun käytetään yliseostettua ”haponkestävää” puikkoa EN E 23 12 2 L (AWS 309MoL). Kun pitää määrittää ja antaa ferriittipitoisuus (ferriittiluku FN) ruostumattomalle lisäaineelle, se tehdään tämän diagrammin avulla. Kolmiomainen ”hyvä alue” sijaitsee diagrammin keskellä austeniitti/ferriittialueen vasemmassa nurkassa. Schaeffler-diagrammi. Se soveltuu koko ferriittipitoisuusaluelle 0-100 FN. WRC-diagrammit Uusin ”Schaeffler-diagrammi” on amerikkalainen WRC-92 (Welding Resaech Council), vuodelta 1992, kuva 6. Eriparihitsiaineen paikka tällä viivalla riippuu sekoittumisasteesta, jota numerot (= %-luvut) kuvassa esittävät. Tätä diagrammia voidaan soveltaa myös eripariliitosten lisäaineen valintaan, jos se sijoitetaan laajempaan ruudukkoon, kuva 7. Seosainepitoisuuksista lasketaan ns. Austeniittisen hitsiaineen osalta tämä pitää paikkansa melko laajojen rajojen puitteissa. 4 8 12 16 20 24 28 32 36 4 3 10% 5% 0% 20% Fer riitt i 40% 80% 100% Austeniitti Alue 1: Rakeenkasvuhaurausvaara yli 1150°C Alue 2: Vetyhalkeiluvaara alle 400°C Alue 3: Sigmahaurastumisvaara 500-800°C Alue 4: Kuumahalkeiluvaara yli 1250°C M+F 2 Martensiitti A+M A+M+F Ferriitti Cr-ekv=%Cr+%Mo+1.5x%Si+0.5x%Nb Ni-ekv=%Ni+30x%C+0.5x%Mn 28 24 20 16 12 8 4 1 A+F Kuva 4. 2. “Haponkestävällä” lisäaineella tulos ei ole luotettava ja se edellyttää, että sekoittumisaste pysyy pienenä, koska muuten hitsiaineeseen ei saada riittävästi ferriittiä (“kuumahalkeiluriski”). tyypillinen 30 %, hitsiaineen mikrorakenne on austeniittinen, jossa on noin 10 % ferriittiä. Diagrammissa eriparihitsiainetta kuvaava piste sijaitsee viivalla, joka yhdistää käytettävän lisäaineen ja perusaineiden ekvivalenttipisteiden yhdistysjanan keskipisteen (oletettu sulaminen 1:1), Diagrammin käytön perusidea on ohjata sopivalla lisäaineella syntyvän eriparihitsiaineen koostumus sellaiseksi, että se “osuu” kolmiomaiselle alueelle, kuva 5. Siihen 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 3638 Martensiitti M+F A+M Austeniitti A+M+F A+F Ferriitti 0% Fe rri itti 5% 10 % 20 % 40% 80% 100% Cr-ekv = %Cr + %Mo + 1.5x%Si + 0.5x%Nb Ni-ekv = %Ni + 30x%C + 0.5x%Mn Kuva 2. Kuvassa seostamaton rakenneteräs S355 hitsataan “haponkestävään” teräkseen EN 1.4404 (AISI 316L). 19/12/3 5. Tämän diagrammin avulla voidaan analysoida tarkimmin austeniittisen ja austeniittis-ferriittisen hitsiaineen mikrorakenne. 4. Jos sekoittumisaste on esim. ruostumaton “haponkestävä” lisäaine (EN 19 12 3 L) . Näiden väliin jää näiden muodostamia seka-alueita. Tämän diagrammin avulla on helppo arvioida hitsiaineen laatua ja kelvollisuutta. Kuvion (diagrammin) alue on jaettu kolmeen päärakennealueeseen: ferriitti-, martensiiittija austeniittialueeseen, kuva 2. Lopputulos on hyvin kuumahalkeilua kestävä ja sitkeä hitsiaine. Kuvaan on merkitty seostamattoman rakenneteräksen S355 ja duplex-teräksen 1.4462 välisen eriparihitsin hitsaus duplex-teräksen lisäaineella EN 22 9 3 L N. Hitsiaine edustaa austeniittista hitsiainetta, jossa on pieni määrä ferriittiä (noin 5-15) %) kuumahalkeilun estämiseksi eikä seosaineita ei ole liian paljon ilmaistuna Cr-ekvivalentilla (max noin 23 %) sigmahaurauden estämiseksi eikä siinä ole haurastavaa martensiittia. 5. Jos sekoittumisaste on kuvaan merkitty 40 %, hitsiaineen mikrorakenne on ”hyvä”, austeniitti + 10-12 % ferriittiä. 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 Ni -e kv = % Ni + 30 x% C+ 0. 23/12/3 A+F Kuva 5. Schaeffler/Bystram-diagrammi, jossa on piirretty erilaisia haurausja halkeilualueita. Käyttö perustuu ajatukseen siitä, että hitsiaineen mikrorakenne riippuu ensi sijassa sen koostumuksesta eikä niinkään hitsausolosuhteista, esimerkiksi lämmöntuonnista ja hitsin jäähtymisnopeudesta. kuva 3. “yliseostettu ruostumaton (”haponkestävä”) lisäaine (EN 23 12 2 L). Teräs S355 2. 3. Schaeffler kehitti diagramminsa 1940-luvulla perustuen suureen määrään päällehitsejä ja niiden analysointiin. Yliseostetulla lisäaineella voidaan välttää helposti haitallinen mikrorakenne hitsiaineessa. Diagrammia kutsutaan Schaeffler/Bystram-diagrammiksi tai pelkästään vain Schaeffler-diagrammiksi tahi vain Bystram-diagrammiksi. perusaine: seostamaton rakenneteräs S355 . Kun sekoittumisaste riittävän pieni, voidaan sitä ehkä joskus käyttää. Schaeffler/Bystram-diagrammi Bystram täydensi 1950-luvulla alkuperäistä Schaeffler-diagrammia rajaamalla siihen ”vaarallisia alueita”, joissa voi esiintyä hitsiaineen haurastumista ja halkeilua, kuva 4. täydennetty WRC-92 -diagrammi vuodelta 2001. Seostamattomalla lisäaineella (puikko OK 48.00) hitsiaine ”osuus” väistämättä hauraalle ja halkeiluherkälle martensiittiselle alueelle, eikä sitä pitäisi koskaan käyttää. Teräs 18/12/3 3. Uusin diagrammi eriparihitsien tarkasteluun ja analysointiin on ns. Eripariliitos seostamaton rakenneteräs S355 austeniittinen ”haponkestävä” teräs EN 1.4404 (AISI 316L) Schaeffler/ Bystram-diagrammissa. Pisteet 1 ja 2 edustavat perusaineita ja pisteet 3, 4 ja 5 lisäaineita: . Suuremman tunkeuman omaavilla menetelmillä, esim. perusaine: ruostumaton (“haponkestävä”) teräs 1.4404 . seostamaton lisäaine (puikko “OK 48.00”) . Vaaka-akselina on ferriittiä suosiva kromiekvivalentti (Cr-ekv: %Cr+%Mo+1,5x%Si+0,5x%Nb) ja pystyakselina austeniittia suosiva nikkeliekvivalenetti (Ni-ekv: %Ni+30x%C+0,5x%Mn). kromija nikkeliekvivalentit, jotka ilmaisevat eri seosaineiden suhteelliset vaikutukset. 5x % M n Cr-ekv=%Cr+%Mo+1.5x%Si+0.5x%Nb 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 A+M 100% 80% 40% 20 % 10 % 5% 0% Fe rrii tiä M+F A+M+F Ferriitti Martensiitti Austeniitti E 23 12 2L 304L F+M S235 10 30 50 70 90 Kuva 3. OK 48.00 Cr-ekv=%Cr+%Mo+1.5x%Si+0.5x%Nb 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 F M + 80% 40% 4. MAG-umpilankahitsaus ja erityisesti jauhekaarihitsaus, se ei ole enää luotettava valinta
Lisäaine 23/13 L on huomattavasti enemmän seostettu (Cr ja Ni) ja se antaisi sekoittumisasteella 30 % hyvän hitsiaineen, jossa ferriittipitoisuus on noin 5 FN. Yliseostettu 23/13 L-tyyppinen lisäaine on yleensä suositeltavin vaihtoehto. Vaikka kaikki hitsit eivät ehkä halkeile, niin varmasti joihinkin hitseihin muodostuu kuumahalkeamia. “Lankastandardissa” SFS-EN ISO 14343 on seostukseltaan myös vastaavat lisäaineet. Näistä syistä 19/9-tyyppinen lisäaine ei ole hyvä vaihtoehto. . SFS-EN ISO 3581 (2016): Hitsausaineet. 25 x% Cu Cr-ekv=%Cr+%Mo+0.7%Nb 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 2 4 6 8 Teräs S355 10 12 14 16 18 Teräs 1.4301 40% 30% 19 9 L Si AF A FA F FN 1% Mn Kuva 8. Seostunnus Puhtaan hitsiaineen kemiallinen koostumus C (%) Mn (%) Cr (%) Ni (%) Mo (%) 18 8 Mn max 0,20 4,5-7,5 17,0-20,0 7,0-10,0 18 9 Mn Mo 0,04-0,14 3,0-5,0 18,0-21,5 9,0-11,0 0,5-1,5 20 10 3 max 0,10 max 2,5 18,0-21,0 9,0-12,0 1,5-3,5 20 16 3 Mn L max 0,03 5,0-9,0 19,0-22,0 15,0-18,0 2,5-4,5 23 12 L max 0,04 max 2,5 22,0-25,0 11,0-14,0 23 12 Nb max 0,10 max 2,5 22,0-25,0 11,0-14,0 Nb: 8xC-1,1 23 12 2 L max 0,04 max 2,5 22,0-25,0 11,0-14,0 2,0-3,0 29 9 max 0,15 max 2,5 27,0-31,0 8,0-12,0 19%Cr-9%Ni 23%Cr-13%Ni . Hitsauspuikot ruostumattomien ja tulenkestävien terästen puikkohitsaukseen . Yliseostettu lisäaine Oikealla hitsauslisäaineella täytyy ohjata ja varmistaa hitsiaineen koostumus sellaiseksi, että hitsiaineen mikrorakenne ei ole halkeilualtis eikä hauras ja sillä on erilaisissa käyttöolosuhteissa riittävät ominaisuudet, mm. Tämän avulla voidaan analysoida parhaiten eriparihitsiaineen mikrorakenne sekä ennustaa myös martensiitin syntyminen ja siten hitsiaineen sitkeys, kuva 8. Hitsauslisäaineet ovat yleensä ns. 17%Cr-10%Ni Seostamaton teräs . Seostamaton rakenneteräs (S235)/ruostumaton teräs (EN 1.4301 ja AISI 304) -eriparihitsi hitsattuna (MAG-umpilankahitsaus) normaalilla 19/9L-lisäaineella (EN G 19 9 L Si ja AWS 308LSi) sijoitettuna täydennettyyn WRC-92 -diagrammiin. Lisäksi hitsiaine on lähellä martensiittiviivaa ja suurempi sekoittumisaste tuottaisi jo hauraamman rakenteen, joka sisältää martensiittia. Jos käytetään normaalia ruostumatonta 18Cr/8Ni-lisäainetta, niin hitsiaineen mikrorakenteeksi saadaan sekoittumisasteella 30 % suurinpiirtein austeniittinen rakenne ilman ferriittiä. Lisäksi hitsiaine on kaukana martensiittiviivasta. martensiittiviivat (martensiitin “rajavyöhykkeet”). Sekoittumisen tuloksena päällehitsipalossa on suurinpiirtein tavanomainen 18-8 -tyyppinen hitsiaine. mikrorakenteen pysyvyys. 14%Cr-7%Ni Kuva 9. WRC-92 -diagrammi. Tälläinen hitsiaine on arka kuumahalkeamille. SFS-EN ISO 14343 (2017): Hitsausaineet. 2 4 6 8 10 12 N iek v= % N i+ 35 x% C+ 20 x% N + 0. yliseostettuja lisäaineita, jotka ovat riittävästi seostettuja etupäässä kromilla ja nikkelillä, jotta niillä on varaa ”laimistua” hitsiaineessa seostamattoman teräksen kanssa, kuva 9. Yliseostetun lisäaineen periaate. Lisäaine on duplex-lisäaine, jonka luokittelumerkintä on EN 22 9 3 L N. Taulukko 1. Se 4 8 12 16 20 24 2835 45 55 65 75 85 95 6 2 10 14 1822 26 30 40 50 60 70 80 90 10 A F 10 12 14 16 18 18 20 22 24 26 28 30 Cr-ekv = %Cr + %Mo + 0.7x%Nb Ni-ekv = %Ni + 35x%C + 20x%N + 0.25x%Cu Ferriittinumero FN FA AF Kuva 6. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 7 on lisätty ns. Umpilangat, nauhat ja hitsaussauvat ruostumattomien ja tulenkestävien terästen sulahitsaukseen. 4 8 12 1620 24 28 35 45 55 65 75 85 95 6 2 10 14 1822 26 30 40 50 60 70 80 90 10 EN 22 9 3 L N A AF FA F 40 % Teräs 1.4462 Teräs S355 Ni-ekv = %Ni + 35x%C + 20x%N + 0.25x%Cu Cr-ekv = %Cr + %Mo + 0.7%Nb 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 2 4 6 8 10 12 14 16 18 22 24 26 28 30 Kuva 7. Martensiitin ennustaminen on tärkeä, koska se on hauras, kova ja halkeilualtis sekä vältettävä mikrorakenne. Taulukossa 1 on esitelty yliseostettuja ruostumattomia lisäaineita, jotka sisältyvät ”puikkostandardiin” SFS-EN ISO 3581. Standardeissa niiden alaotsikko on erikoistyypit. Yliseostettuja ruostumattomia lisäaineita, hitsauspuikkoja (SFS-EN ISO 3581). WRC-92 -diagrammin käyttö seostamaton rakenneteräs S355/ruostumaton duplex-teräs EN 1.4462 -eripariliitoksen lisäaineen valintaan. sietää myös muutoksia sekoittumisasteessa ilman haitallisia ilmiöitä hitsiaineessa
Martensiitin välttäminen ja noin 5-15 % ferriittipitoisuus kuumahalkeamien syntymisen estämiseksi sekä riittävän sitkeyden varmistaminen ovat yleensä kriteerit lisäainevalinnassa. . EN 23 12 L) ja 23%Cr13%Ni-3%Mo (esim. Tällaisia liitoksia esiintyy erityisesti esim. Erilaiset lämpölaajenemiskertoimet hitsiaineen (yliseostettu ruostumaton lisäaine) ja perusaineiden välillä. Ruostumattoman levyvuorauksen hitsaus. Ryhmien nimitykset ovat “kansanomaisia”. EN 18 8 Mn), 23%Cr-13%Ni (esim. Tyypillinen eripariliitos on EN S355/EN 1.4436 (AISI 316). Korroosionkestävyys edellyttää lisäaineelta riittävää kromija nikkeliyliseostusta sekä riittävän matalaa hiilipitoisuutta tai stabilointia, esim. EN 22 12 L (AWS 309L) ja 22 12 2 L (AWS 309MoL). Liitokset toimivat korkeissa käyttölämpötiloissa ja/tai niille joudutaan tekemään jälkilämpökäsittely sekä lämpötilat ovat vaihtelevia. Yleensä eriparihitseiltä ei vaadita mitään erityistä korroosionkestävyyttä, koska vieressä olevan seostamattoman/niukkaseosteisen teräksen korroosionkestävyys on olematon. Sopivia nikkelivaltaisia lisäaineita ovat esim. puikko AWS ENiCrFe-3 (EN E NiCr15Fe6Mn) sekä lanka AWS ERNiCr-3 (EN S NiCr20Mn3Nb). Martensiitti Täysin austeniittinen Sigmahauraus 18Cr-8Ni-6Mn 23Cr-13Ni-(L) 23Cr-13Ni-3Mo-(L) 29Cr-9Ni II. Korroosionkestävyysvaatimus hitsille tulee esille lähinnä ruostumattomien päällystelevyjen (ns. Siinä on esitetty myös mahdolliset ongelmat ja annettu lisäainesuositukset. Hiilen diffuusio musta teräksen puolelta hitsiaineeseen aiheuttaa hiiliköyhän vyöhykkeen mustan teräksen puolelle muutosvyöhykkeelle ja edelleen ruostumattoman teräksen puolelle karbidirikkaan vyöhykkeen, mitkä heikentävät liitoksen mekaanisia pitkäaikaiskestävyysominaisuuksia erityisesti mustan teräksen puoleisella hiiliköyhällä alueella. Lämpötilarajasta on olemassa erilaisia suosituksia eri lähteissä, mutta ne vaihtelevat välillä 300 °C ja 400 °C, jonka yläpuolella suositellaan käytettäväksi nikkelivaltaista (nikkelipohjaista) lisäainetta torjumaan näitä ongelmia. Korroosionkestävät liitokset kuten I lisäksi korroosio Ruostumaton päällehitsaus. Tämä aiheuttaa näiden erilaisten materiaalien välillä erityisesti vaihtelevissa käyttölämpötiloissa suuria jännityksiä liitoksessa heikentäen liitoksen kestävyyttä ja mahdollisesti aiheuttaen väsymismurtumia pitkäaikaisessa käytössä erityisesti mustan teräksen puoleisella hiiliköyhällä vyöhykkeellä. Lämpölaajenemiskäyttäytyminen ja terminen väsyminen. Tietyissä pinnoituksissa, erityisesti kuumalujien CrMo-terästen pinnoitushitsauksissa, tulee esille myös mahdollinen jälkilämpökäsittely ja sen vaatimus hitsiaineen lämpökäsittelyn kestävyydelle. Juha Lukkari Päätoimittaja Hitsaustekniikka-lehti juha.lukkari@shy.fi Taulukko 2. Käyttölämpötila on alle noin 300-400 °C. prosessiteollisuudessa ja voimalaitoksilla, joissa joudutaan hitsaamaan ruostumattomia teräksiä mm. Hitsausliitosten pitkäaikaiskestävyyteen näissä olosuhteissa vaikuttavat lähinnä kaksi seuraavaa hitsausmetallurgista asiaa. kompound-levyjen) hitsauksessa, päällehitsauksessa ruostumattomalla lisäaineella ja ruostumattoman vuorauslevyn kiinnityksessä. Ilmiö riippuu lämpötilasta ja ajasta. Nikkelivaltainen lisäaine (hitsiaine) ehkäisee tätä, koska hiilen liukoisuus nikkelivaltaiseen hitsiaineeseenon pieni. Päällystelevyn (kompound-levyn) hitsaus. Mn-yliseostettujen lisäaineiden käyttö jää näissä kohteissa pois, koska hitsiaine on liian vähän seostettu kromilla ja nikkelillä sekä hiilipitoisuus on yleensä liian korkea. Hiilen diffuusio . Perusliitokset lämpötila alle 300-400 o C ei jälkilämpökäsittelyä (PWHT) Tavanomaiset tukija kannatinrakenteet yms. Käyttöolosuhteet Tyypillisiä kohteita Ongelmia hitsiaineessa ja liitoksessa Tyypillisiä lisäaineita I. Tällöin uusiksi lisäaineen valintakriteereiksi ryhmän I lisäksi tulevat kuumalujuus ja mikrorakenteen stabiilisuus eli pysyvyys käyttöolosuhteissa. EN 22 12 2 L), mikäli sekoittumisaste ei ole hyvin korkea. sigmahauraus. ruostumattomaan rakenteeseen. Musta/ruostumaton-eripariliitosten ryhmittely ja lisäainesuositukset. Kuten I ja lisäksi korroosio 23Cr-13Ni-L 23Cr-13Ni-3Mo-L III. Ryhmä I: Perusliitokset Peruseripariliitokset eli ”kylmät liitokset”ovat mm. Niiden käyttöolosuhteisiin eivät kuulu esimerkiksi korkeat lämpötilat, jälkilämpökäsittely (esim. Liian pieni ferriittipitoisuus aiheuttaa kuumahalkeiluriskin ja liian suuri ferriittipitoisuus voi aiheuttaa monipalkohitseissä haurastumista, mm. Tätä voi tapahtua jo jälkilämpökäsittelyn aikana. Kuten I ja lisäksi: hiilen diffuusio, terminen väsyminen, sigmahauraus Ni-pohjainen seos. Ryhmä II: Korroosionkestävät liitokset Vaatimukset ryhmän II hitsiaineille ovat samat kuin ryhmässä I, mihin tulee vielä lisävaatimus korroosionkestävyydestä. Martensiitin syntyminen hitsiaineeseen aiheuttaa vetyhalkeiluriskin ja sitkeyden huonontumista. Nikkelivaltaisen lisäaineen käytöllä liitoksen elinikä on tutkimusten mukaan monikertainen, joidenkin läheiden mukaan noin 4-8 -kertainen. . . kuumaluja teräs tai suuret levynpaksuudet) eivätkä korroosiorasitukset. Korkealämpötilaliitokset korkea lämpötila, yli 300-400 o C ja/tai jälkilämpökäsittely (PWHT) Kuumalujat CrMo-teräs/ ruostumaton-liitokset. . kuumalujiin CrMo-teräksiin. Lämpötilaraja on noin 300-400 °C. Ryhmä III: Korkealämpötilaliitokset Näitä liitoksia voidaan kutsua myös ”kuumiksi liitoksiksi” vastakohtana ryhmän I ”kylmille liitoksille”. . 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 8 Eripariliitosten ryhmittely ja lisäaineen valinta Eripariliitokset voidaan ryhmitellä eri ryhmiin (”rasitusluokkiin”) käyttökohteiden ja lisäaineelle/hitsiaineelle asetettujen vaatimusten perusteella, taulukko 2. Nämä liitokset hitsataan yleensä tavanomaisilla yliseostetuilla lisäaineilla: esimerkiksi 18%Cr-8%Ni-6%Mn (esim. Nikkelivaltainen lisäaine/hitsiaine, jonka lämpölaajenemiskerroin on lähellä mustan treäksen arvoa, tasaa näitä eroja, jolloin liitos on kestävämpi termistä väsymistä vastaan hiiliköyhällä vyöhykkeellä. tavanomaisia tukija kannatinrakenteiden liitoksia
Helsingin telakalla on rakennettu laivoja yli 150 vuotta, mukaan lukien noin 60 prosenttia maailman toiminnassa olevista jäänmurtajista. Tällä hetkellä Arctechilla on rakenteilla kaasukondensaattia tulevaisuudessa Jamalin niemimaalta Eurooppaan ja Aasiaan kuljettava arktinen tankkeri. Tästä tuoreimpana esimerkkinä mainittakoon Helsingin telakalla rakennettu järjestyksessään maailman ensimmäinen dieselin lisäksi LNG:tä (Liquid Natural Gas) eli nestemäistä maakaasua polttoaineenaan käyttävä jäänmurtaja Polaris, kuva 1, ja jäätämurtava innovatiivinen monitoimialus Baltika, kuva 2, missä on patentoitu epäsymmetrinen runkomuoto. Arctech Arctech pyrkii jatkuvasti kehittämään laivanrakennukseen uusia ratkaisuja ja olemaan alansa edelläkävijä. Kuva 2. Arctechin suunnittelema laiva on 229 metriä pitkä ja 32,5 metriä leveä. Jäänmurtaja Polaris Jäänmurtaja Polaris on suunniteltu toimimaan pääsääntöisesti Itämeren ja erityisesti Perämeren vaativissa jääolosuhteissa. Laivan kolme azimuth-potkuria mahdollistavat aluksen liikkumisen sekä vinottain että keula tai perä edellä. Alus käyttää polttoaineenaan sekä matalarikkistä dieseliä että LNG:tä, minkä johdosta alus Jäänmurtajan eriparihitsausliitokset jäävyöhykkeellä Lauri Kujala ja Juha-Pekka Keltanen Helsingin telakan omistavalla Arctech Helsinki Shipyard Oy:lla on pitkä kokemus laivanrakennuksesta. Maailman ensimmäinen LNG-käyttöinen jäänmurtaja. Innovatiivinen monitoimialus Baltika murtamassa ränniä jäähän vinottain.. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 9 Kuva 1. Tankkeri on suunniteltu Venäjän pohjoisosien haastaviin olosuhteisiin, minkä johdosta se pystyy operoimaan + 45 °C ja -50 °C välisellä lämpötila-alueella. Tankkeri pystyy itsenäisesti liikkumaan Koillisväylän vaativissa jääolosuhteissa, pystyen murtamaan noin 1,8 metrin tasaista jäätä sekä perä että keula edellä
Tämä kompound-levy kiertää koko laivan jäävyöhykkeen ulkolaidoituksen ympäri 2,8 metrin korkuisena rakenteena, kuva 3. Kuva 4. Kokoonpanotelakkakonseptia onnistuneesti soveltamalla voidaan laivaprojektin kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä parantaa, mikä parhaimmillaan johtaa laivaprojektin kokonaisläpimenoajan lyhentymiseen. Jäänmurtokyvyltään Polaris pystyy kulkemaan pysähtymättä noin 1,6 metrin vahvuisessa tasaisessa jääkentässä ja tekemään noin 25 metrin levyistä ränniä 1,2 metrin vahvuisessa jääkentässä noin 6 solmun nopeudella. Luokituslaitosaineistossa määritettiin laidoituslevyn paksuus ottamatta huomioon 3 mm vahvuista ”haponkestävää” AISI 316L levyä, mutta korroosiovaraa ei tarvinnut erikseen huomioida kyseisellä alueella. Kyseisen konseptin perusajatuksena on telakan keskittyminen omiin ydinosaamisalueisiin, kuten projektinjohtoon ja hallintaan. Kokoonpanotelakkakonsepti Arctechin soveltaman kokoonpanotelakkakonseptin mukaisesti valtaosa uudisrakennuslaivan runkorakenteista hankitaan mahdollisimman pitkälle varusteltuina sekä maalattuina lohkoina tai kelluvina runkokokonaisuuksina kansainvälisiltä ja kotimaisilta telakkamarkkinoilta. POLARIS toisen jäätalven jälkeen Helsingin telakalla. Erityisen suurta hyötyä saadaan kiinteiden Kuva 3. POLARIS juuri ennen vesillelaskua. Suurimmat tekniset haasteet kyseisessä eripariliitoksessa oli hyvä suojaaminen rakennusajalle, jotta lentoruosteelta vältytään ja galvaanisten korroosioparien eliminointi jäävyöhykkeeltä oikeilla hitsauslisäaineja materiaalivalinnoilla. Kompoundlevy on kaksiosainen levy, joka on valmistettu siten, että seostamattoman runkolevyn pintaan on kuumavalssaamalla liitetty ohut ruostumaton levy. Lohkot toimitetaan yhteistyötelakoilta Helsingin telakalle hinaajan vetämän proomun päällä, lohkokuljetuksiin soveltuvalla aluksella tai vaihtoehtoisesti kelluvina runkokonaisuuksina joko hinaajan hinaamina tai osittain upotettavilla kansilastialuksilla, kuva 5. Arktisen tankkerin kelluvan keulapalan toimitus Helsinkiin kansilastialuksella kesällä 2018, jäätä murtavan monitoimialuksen lohkojen kuljetus M/V Merillä Viipurista Helsinkiin syksyllä 2015 ja Venäjän valtiolle rakennetun jäänmurtajan lohkojen kuljetus Scanbargeproomulla Klaipedasta Helsinkiin kesällä 2014.. Lohkovalmistuksen ulkoistaminen kansainvälisille telakkamarkkinoille on osa Helsingin telakalla käytössä olevan kokoonpanotelakkakonseptin tuotantostrategiaa. Kuva 5. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 10 täyttää tulevaisuudessa voimaan tulevan IMO Tier III päästövaatimuksen sekä Itämeren aluetta koskevat erityisvaatimukset rikkipäästöille. Kuvassa 4 on esitetty Polariksen kompound-levyrakennetta sekä sitä ympäröivää maalikerrosta toisen jäätalven jälkeen. Jäänmurtokyvyn takaamiseksi Polarikseen valittiin muun muassa kolmen ruoripotkurin propulsioratkaisu ja laivan jäävyöhykkeelle asennettiin kompound-levy vähentämään jäänmurtovastusta sekä minimoimaan jäävyöhykkeen uudelleenmaalauksen tarvetta johtuen jääkuormien aiheuttamasta mekaanisesta rasituksesta
Runkolevynä oleva laivanrakennusteräs EH36 on 355MPa myötölujuusluokan teräs, jonka iskusitkeysarvot on testattu -40 °C:ssa. Lean-filosofian mukainen laivanrakennus tarkoittaa kustannusten vähentämistä eliminoimalla tuotannosta turhat, ei arvoa lisäävät prosessit ja välivarastot. Odotusaikojen lyhentämisellä saavutetaan sitoutuneen pääoman pienentyminen prosessissa. Työvaiheiden välillä ei ole pitkiä odotusaikoja, mikä osaltaan virtauttaa tuotantoa. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 11 kustannusten minimoimisella, mihin päästään oman työvoiman ja pääomaa sitovien toimintojen supistamisella telakalla. Kokoonpanotelakkakonseptissa välivarastoinnista pyritään luopumaan siirtymällä synkroniseen rakennustapaan. Kompound-levy Polariksen jäävyöhykkeellä käytetty kompound-levy on kuumavalssaamalla valmistettu päällystetty teräslevy, jossa runkolevynä oleva EH36 laivanrakennusteräs Kuva 6. Hitsaus ja lisäaineet Kompound-teräksen hitsauksen menetelmäkokeet hitsattiin EN 15614-1 -standardin mukaisesti, Lloyds Registerin valvonnassa. Polaris uudisrakennuksen lohkotuotantoa valvova organisaatio kiinnitti erityistä huomiota ruostumattoman kompound-levyn suojaukseen sekä hitsauslisäaineiden oikeaan valintaan projektin hitsaustaulukon mukaisesti lokhotoimittajalla, jotta mahdolliset lentoruosteen ja hitsauasliitosvirheiden aiheuttamat laatuhaasteet saatiin minimoitua. Lohkotoimittajalta vaadittiin omat menetelmäkokeet ja omat hitsausohjeet. Helsingin telakan lohkohankintaa ohjaa ISO 9001 laatustandarin mukaiset laatuohjeet sekä Arctechin toimintakäsikirja. Kompound-levyn periaate. Kuva 7. Tähän tarkoitukseen jokaiselle lohkotoimittajalle perustetaan oma laadunvalvonta-organisaatio, joka pääsääntöisesti koostuu työmaapäälliköstä, terästyönvalvojasta, maalaustarkastajasta ja varustelutyönvalvojasta. Se on hyvin hitsattavaa ja sen esikuumennustarve on vähäinen näillä levynpaksuuksilla ja lisäaineiden ollessa niukkavetyisiä (H5). Kompound-teräksen makrohieet.. Kompoundteräksen hitsaajilta vaadittiin erikseen suoritettu pätevyyskoe AISI 316L teräkselle ja EH36 teräkselle. Tämän lisäksi jäävyöhykkeen kaikki hitsit hiottiin tasaisiksi +/1 mm tolereanssilla, kuva 6. Polaris-laivan vesilinjan alapuolisen osan hiontatyötä lohkotoimittajalla. Kompoundlevyn pinnassa oleva ruostumaton teräs takaa korroosionkestävyyden ja pienentää kitkaa. Toinen paljon erityishuomiota vaatinut kohde oli laivan ulkolaidoituksen vesilinjan alapuolisten pintojen sekä jäävyöhykkeen yläreunan välisen alueen terästyön mekaanisen esikäsitelyasteen viimeistely P3-tasoon standardin ISO 8501-3 mukaisesti. Kuva 8. on pinnoitettu kuumavalssaamalla 3 mm paksulla haponkestävällä AISI 316L-ruostumattomalla teräksellä. Näin toimimalla kiinteistä kustannuksista saadaan muuttuvia kustannuksia, mikä parantaa telakan toimintakykyä tuotannon kuormituksen ollessa vähäistä. EH36 laivanrakennusteräs on hitsattavuudeltaan samankaltainen kuin perusrakenneteräkset. Kompound-levyn periaate on esitetty kuvassa 7. Lohkotoimittajilla on pyritty ja pyritään jatkossakin panostamaan lohkovarusteluasteen nostoon, lohkojen terästyön viimeistelyyn, hitsauslaatuun, lohkojen maalaukseen sekä erityisesti lohkojen mittatarkkuuteen. Lohkoja rungonkoonti Lohkot toimitetaan Helsinkiin auditoiduilta (ISO 3834 hitsaustandardin mukaisesti) lohkotoimittajilta Baltiasta, Venäjältä ja muilta Itämeren lähialueilta. Tätä toimintatapaa voidaan kutsua JOT (juuri oikeaan tarpeeseen) tuotannoksi, mikä on yksi osa Lean-tuotantofilosofiaa. Jäävyöhykealueen kompound-levyn materiaalipaksuudet vaihtelevat 26 mm:stä 36 mm:iin. Laadunvalvontaorganisaatio työskentelee yhteistyössä Helsingin telakan laatuorganisaation, hintsausinsinöörien sekä eri tuotantoja suunnitteludisipliinien kanssa varmistaakseen lohkojen laatuja mittavaatimuksien täyttymisen. Tähän päästään, koska keskeneräisen tuotannon määrä vähenee. Menetelmäkokeen makrohieet on esitetty kuvassa 8
Kompound-teräksen EH36 ja AISI 316L rajapintaan hitsattiin yliseostetulla Elgan DW309LP täytelangalla (EN T 23 12 L P M7C 1) ensimmäinen palkokerros ja tämän palkokerroksen päälle hitsattiin AISI 316L perusainetta vastaavalla Elgan DW316LP rutiilitäytelangalla (EN: T 19 12 3 L P M/C 1) pintakerros. Hitsauslisäaineet kompound-levyn päittäisliitoksessa.. Laivan suurlohkojen kompound-alue suojattiin suojakankaalla, joka poistetiin vasta ennen laivan vesillelaskua. Polaris-laivan lohkoja odottamassa lohkokuljetusta lohkotoimittajalla. Kompound-levyn päittäisliitoksen periaate ja lisäaineet on esitetty kuvassa 9. Ruostumattoman teräksen käsittely ja haasteet Ruostumaton teräs on haasteellinen materiaali käsitellä telakan tuotantoympäristössä. Ruostumattoman teräksen ohut passiivikalvo vaurioituu helposti, ellei sen käsittelyyn kiinnitetä riittävästi huomiota. Parhaaseen lopputulokseen päästään, jos ruostumattoman teräksen käsittelyyn ja hitsaukseen varataan oma tila, jossa ei muita materiaaleja käsitellä. Lauri Kujala runkotuotannon osastopäällikkö Arctech Helsinki Shipyard Oy lauri.kujala@arctech.fi Juha-Pekka Keltanen rungon hitsausinsinööri IWE, Arctech Helsinki Shipyard Oy juha-pekka.keltanen@arctech.fi Kuva 9. Suojakangas suojasi kompound-levyä mustan teräksen hankaumilta, hionnan ja polttoleikkauksen aiheuttamilta kipinäsuihkuilta sekä hitsausroiskeilta. Mekanisointilaitteiden magneeteilla kiinnitettäviä kuljetinkiskoja jouduttiin myös varmistamaan hitsaamalla ne laivan kylkeen, koska austeniittinen ruostumaton teräs ei Kuva 11. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 12 Kuva 10. Hitsauksessa käytettiin siis kolmea eri lisäainetta. Kompound-alueella olevien laivan tankkien pohjatulpat piti valmistaa myös ruostumattomasta teräksestä, jotta vältytään galvaaniselta korroosiolta. Tuotannossa railot avautuvat ulospäin ja laivan lohkorajat hitsattiin mekanisointikuljettimia käyttäen. Kompound-teräksen suojausta lohkotoimittajalla Kompound-teräksen EH36-runkolevyn osuus hitsattiin Esabin PZ6115 rutiilitäytelangalla (EN: T 50 5 2Ni P M 2 H5) ja railo hitsattiin noin 2 mm alle ruostumattoman teräksen rajapinnan. Telakan allashallissa tämä on mahdotonta toteuttaa, joten kompound-levyn suojaukseen oli panostettava. ole magneettinen. Tuotannossa huomiota oli kiinnitettävä työkaluihin, jotta ne olivat puhtaita ja ruostumattomalle teräkselle sopivia mm. ruostumattomat teräsharjat ja rautavapaat hiomalaikat
Ajoneuvojen painoa voidaan selvästi alentaa käyttämällä keveitä materiaaleja kuten alumiinia tai kuituvahvisteisia muoveja, mikä vaikuttaa positiivisesti mm. Kokeissa selvisi tuloksena, että tämän paksuuden pitäisi olla ideaalisesti alle kymmenen mikrometriä kestävän ja lujan. ”Kylmä” hitsausprosessi parantaa liitosta Lämmöntuonti hitsauksessa määrää metallien välisen yhdisteen kerroksen paksuuden. Kustannusten säästämiseksi valmistajat hitsaavat alumiinisen laippaosan sinkittyyn teräkseen, jotta ne voidaan hitsata korinvalmistuslinjalla käyttäen perinteellistä ja edullista pistehitsausta. Autoteollisuus satsaa yhä enemmän autonkorin valmistuksessa erilaisten materiaalien yhdistelmiin ja hyvästä syystäkin. Vähäiset roiskeet ja erityisen vakaa valokaari tekevät mahdolliseksi optimaalisen tuloksen. Jotta yritys voisi alentaa tuotantokustannuksia teräs-alumiini-hitsauksessa, se lähti tutkimaan tarkemmin liittämisprosessia ja tuli siihen johtopäätökseen, että lämpötilalla on ratkaiseva merkitys liitoksen laadulle. Tämä vaikuttaa haitallisesti hitsausliitoksen laatuun ja lujuuteen. tehoon ja polttoaineen kulutukseen. Kansainvälinen autoteollisuuden toimittaja Magna Steyr on kehittänyt sen avulla teknologian, mikä on mahdollistanut autonkorin osien valmistuksen selvästi taloudellisemmin ja samalla saavuttaen painosäästöjä. Lujuus ja muovattavuus rajoitettua Yksi yleisimmistä materiaaliyhdistelmistä autoteollisuuden kevytrakentamisessa on teräs ja alumiini sekä niiden liittäminen toisiinsa. lämpölaajenemisessa, lämmönjohtavuudessa ja korroosionkestävyydessä. Hitsausmenetelmään teräksen ja alumiinin liittämiseen ratkaisu on käyttää menetelmää, jossa on normaalia matalampi lämmöntuonti. Tässä on kuitenkin otettava huomioon, että molemmilla materiaaleilla on hyvin erilaiset fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, esim. Nykyaikaisissa ajoneuvoissa mennään pienemmissäkin yksityiskohdissa materiaalien yhdistelmävalikoimaan, jossa jokainen osa on tähdätty suureen keveyteen ja optimaaliseen toimintakykyyn. CMT-menetelmä (Cold Metal Transfer). Syy tähän huonoon muovattavuuteen on alumiinista rikas metallien välinen faasi, joka muodostuu teräksen ja alumiinin hitsauksessa sinne, missä molemmat materiaalit koskettavat toisiaan ja sulavat keskenään. Näiden yhä tiukkenevien pakokaasumääräysten täyttäminen ilman edistystä keveiden rakenteiden valmistuksessa on vaikeata. Myös muovattavuus myöhemmissä tuotantovaiheissa on hyvin rajoitettua. Materiaalien, jotka ovat ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia, liittäminen toisiinsa tuo kuitenkin suuren haasteen. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 13 Matala lämmöntuonti tekee mahdolliseksi teräksen ja alumiinin liitoshitsauksen Erilaisten metallien kuten teräksen ja alumiinin liittäminen toisiinsa on erittäin tärkeä asia autoteollisuudessa, jossa käytetään paljon kevyttä alumiinia. Tällainen menetelmä on Froniuksen kehittämä ns. Näiden metallien erilaiset fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet tuovat kuitenkin erityisiä haasteita. Yritys kehittää ja toimittaa yksittäisosia ja kokonaisia ajoneuvoja sekä panostaa korivalmistuksessa kevytrakentamiseen. Kansainvälisesti tunnettu, itävaltalainen autoteollisuuden toimittaja toimittaja Magna Steyr joutui tekemisiin myös tämän ongelman kanssa. Kerros on hauras sekä altis halkeamille ja huokosille, mikä vaikuttaa haitallisesti liitoksen kestävyyteen. Korkealaatuisten ja kestävien tulosten saavuttaminen on vaikeaa sekä puolivalmisteosien myöhempi työstö on selvästi rajoitetumpaa
Tämä menetelmä tarjoaa verrattuna tähän saakka käytettyyn menetelmään (vastuspistehitsaukseen) lisäksi edun siinä, että liitoksessa ei enää tarvitse pääsyä molemmilta puolilta, vaan se voidaan tehdä nyt yhdeltä puolelta. Menetelmä soveltuu myös teräksen ja alumiinin liittämiseen toisiinsa, koska teräspuoli ei sula vaan ainoastaan ”kostuu” kuten juottamisessa. Menetelmä soveltuu hyvin myös teräksen hitsaukseen käyttäen suojakaasuna CO2 ja erilaisia seoskaasuja. Tästä seuraa, että valokaaren palovaihe on hyvin lyhyt ja lämmöntuonti matala. Lisäksi kalliimmat liitosprosessit kuten niittaus jäävät pois, mikä parantaa myös taloudellisuutta. Lisäksi menetelmä tekee mahdolliseksi hitsausosaan tuodun energian portaattoman säädön hitsattavan komponentin mukaa. Tästä syystä se soveltuu erinomaisesti käytettäväksi autoteollisuudessa. Salaisuus löytyy digitaalisessa prosessin ohjauksessa, mikä tunnistaa automaattisesti oikosulut ja sitten auttaa hitsauslangan takaisin vetämisellä pisaroiden irtoamista. Alumiinilevyn (AW 6016 – AlSi1,2Mg0,4) ja lisäaineen (AlSi3Mn1) välillä tapahtuu ”hitsaus” ja teräksen ja lisäaineen (hitsiaineen) välillä ”juottaminen”. Liitoksen mekaaniset ominaisuudet täyttävät asetetut vaatimukset. Vanha teräskonstruktio (oikealla).. Törmäyksessä alumiini sitoo energiaa ja teräs ei anna periksi loppuvoimalle. Hitsauksessa lanka liikkuu eteenpäin ja kun oikosulku tapahtuu, lanka vedetään heti taaksepäin. CMT 03/2010 MOTOMAN (Finland) Alumiini: hitsataan ja teräs: juotetaan Erinomaisia tuloksia Magna Steyr on kehittänyt CMT:n ja hitsauslangan optimoinnin avulla kehittänyt teknologian liittää terästä ja alumiinia toisiinsa luotettavasti ja tehokkaasti. Lopuksi Magna Steyr löysi ratkaisun tähän Froniuksen kehittämästä ”kylmähitsausmenetelmästä” eli CMT-menetelmästä. Tämän saavuttamiseksi täytyi ohjata optimaalisella tavalla lämpötilaa – pitäen sen alumiinin sulamispisteen yläpuolella mutta teräksen pinnalla olevan sinkkikerroksen höyrystymislämpötilan alapuolella. Teräs-alumiini -liitoksen makrohie Kuva 2. Hyvin matala lämmöntuonti ja lisäainelangan sopiva koostumus rajoittavat kerroksen paksuuden muutamaan mikrometriin. Kuva 1. Researchgate,sopivilla hakusanoilla. Artikkeli on käännös Froniuksen kotisivuilla (www.fronius.com) olevasta artikkelista (Geringer Wärmeeintrag fur stabile Verbindungen, Low heat input for stable welded joints). Hitsausparametrien tarkka säätö tekee mahdolliseksi pitää metallien välisen faasin kerrospaksuuden ohuempana kuin kymmenen mikrometriä. Alumiinin ja teräksen väliselle liitospinnalle muodostuu alumiinista rikas, teräksestä ja alumiinista muodostuva metallien välinen yhdistefaasi. Artikkelissa mainittu CMT-hitsauksessa käytettävä optimoitu lisäainelanka on alumiiniseos AlSi3Mn1. Uusi konstruktio, jossa on alumiini (6000-sarja) ja suurlujuusteräs (sinkitty) liitetty yhteen (vasemmalla). 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 14 liitoksen varmistamiseksi. Myös hitsaus on roiskeeton, mikä on myös tärkeä etu. Useimmissa kaarihitsausmenetelmissä tämä ei ole yksinkertaisesti mahdollista. Kääntäjä on Juha Lukkari. CMT-menetelmä alentaa lämmöntuontia selvästi verrattuna muihin MIG/MAG-hitsausmenetelmiin. Teräs on ThyssenKruppin autoteollisuudelle kehittämä ultraluja teräs. Suurlujuusteräspalkit alumiinikorin sisällä Kuva 3. Magna Steyr sai 2017 Saksassa tästä innovatiivisesta liitostekniikasta palkintosarjassa alusta, kori ja ulkopuoli AutomotiveINNOVATIONS palkinnon, jonka jakaa Centre of Automotive Management ja PricewaterhouseCooper. Kääntäjän lisäys. Tämä laskee kustannuksia ja helpottaa työtä. Enemmän tietoa aiheesta löytyy Googlesta, esim
Menetelmä on monin verroin tehokkaampaa kuin käsinhitsaus ja hitsausliitokseen ei synny heikkoja kohtia kuten sulahitsauksessa. Eripariliitoksia kitkahitsaamalla Yritys on myös tehnyt testimielessä erilaisia eripariliitoksia mm. z o.o. Alumiinin ja kuparin päittäisliitos on vaikea toteuttaa pyörivällä työkalulla, joten siihen on kehitelty erityyppistä ratkaisua perustuen lineaarikitkahitsaukseen. Hyväksyntä soveltuu myös muiden luokituslaitoksien kohteisiin. Alumech Oy ja sen puolalainen emoyhtiö Alumech Sp. Lisäksi yhtiön kitkahitsaajista 2 on pätevöitetty Marine-hitsauksiin. Näistä eripariliitoksista voisi löytyä hyviä sovelluskohteita esimerkiksi sähköjohteisiin tai alumiini-teräsliitoksista esim. Osaamista löytyy laajalti kitkahitsauksesta erityisesti työkaluja hitsausarvojen suhteen. 3 M € ja henkilöstöä yrityksessä on noin 30-40. Ensimmäinen alumiini-teräs eripariliiAlumech Oy kitkahitsaa kahden koneen voimalla Esa Pyöriä Yrityksellä on kaikkiaan yli 20 vuoden kokemus kitkahitsauksesta, joten se on ollut pioneeri alalla, joka ei vieläkään ole kovin paljoa yleistynyt. Osaamista löytyy siis eripariliitoksien valmistamiseen, vaikka mitään kaupallisia sovelluksia ei ole vielä tuotannossa. räjäytyskiskon korvaajaksi. Kaupalliset sovellukset, joita yritys tällä hetkellä valmistaa ovat kaikki alumiinien kitkahitsausta. muodostavat konsernin, Kitkahitsattuja eripariliitoksia: Alumiini-kupari päittäisliitoksena (ylempi) ja alumiini-teräs limiliitoksena jonka liikevaihto on n. 050 540 3910 esa.pyoria@alumech.fi Pasi Kalliomäki Toimitusjohtaja 040 738 9070 Alumech Oy pasi.kalliomaki@alumech.fi. Kitkahitsaus soveltuu erityisen hyvin pehmeille materiaaleille esim. Alumechin päätuotteet ovat hitsattuja alumiinirakenteita sekä näihin liittyviä kokoonpanoja. Alumechilla on Lloyd’s Registerin hyväksyntä kitkahitsausmenetelmän soveltamiseksi laivateollisuuden ratkaisuihin. Verkostosta löytyvät toimintaa tukemaan mm. meri-, energiaja elektroniikkateollisuuden sekä vene-, raideliikenneja logistiikkateollisuuden kansainvälisistä toimijoista. Toki alumiinissakin liitokset eivät aina ole saman materiaaliryhmän liittämistä toisiinsa, vaan sovelluksia löytyy myös alumiinivalujen ja alumiinilevyn kitkahitsauksesta. alumiinin ja kuparin liittämistä toisiinsa sekä alumiinin ja teräksen liitoksia. Alumiini-teräsliitokset ovat limiliitoksia, joissa alumiini hitsataan läpi kiinni teräkseen. Kitkahitsaus pyörivällä työkalulla (FSWhitsaus, Friction Stir Welding) tai lyhyesti vain kitkahitsaus on menetelmä, jossa pyörivä hitsauspää muuttaa kitkan avulla kappaleen liitoskohdan plastiseen tilaan ja hitsauspään geometrian avulla sekoittaa materiaalit yhteen luoden kestävän liitoksen, joka vastaa perusmateriaalin lujuutta. Yrityksen asiakaskunta koostuu mm. profiilien pursotukset, koneistukset, pintakäsittelyt ja suunnittelut. tos syntyi vahingossa, kun hitsattavana ollut alumiinikappale hitsautui niin voimakkaasti pöytään kiinni, ettei sitä saanut kuin hiomalla irti hitsauspöydästä. alumiinille, mutta menetelmä sopii myös muille materiaalisovelluksille. Molemmat koneet on itse rakennettuja ja niissä on nykyaikaiset kitkahitsaukseen räätälöidyt ohjaukset. Toisella 6 metrin koneella tehdään erityisesti vaativia 2D-kitkahitsauksia. Tämä menetelmä on vielä toistaiseksi ollut protoiluasteella. Esa Pyöriä Myyntijohtaja p. Yrityksen laaja toimittajaverkosto Alajärven Luoma-ahon alumiinikeskittymän seudulla mahdollistaa isojenkin kokonaisuuksien valmistamisen kustannustehokkaasti. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 15 Alumech Oy sijaitsee Alajärvellä Etelä-Pohjanmaalla ja sillä on käytössään kaksi kitkahitsauskonetta. Toisen koneen työalue on peräti 13 metriä. Alumech olisi valmis toteuttamaan tuotekehityshankkeen kitkahitsattujen eripariliitosten kaupallistamiseksi, jos löytyisi kiinnostuneita asiakkaita tai yhteistyökumppaneita, jotka olisivat valmiita myös osallistumaan yhdessä tuotekehitykseen
Yleisesti ottaen arktinen alue määrittyy sen mukaan, missä lämpimimmän kuukauden korkein keskilämpötila on vähemmän kuin +10?C. Kuva 1b. Öljyn hinnan ollessa alhaalla kiinnostus aktiseen kehitystyöhön on vähentynyt. Kuva 1a. Ensinnäkin arktisten olosuhteiden vaatimuksia ei tunneta, mikä johtaa siihen, että prosesseja ja materiaaleja ei käytetä optimaalisesti. Tällöin rakenteen paksuutta ja painoa voidaan vähentää jopa 30-50 % ilman, että lujuus tai valmistettavuus huononevat ja pystytään valmistamaan ympäristöystävällisempiä ja kustannustehokkaampia. Talvikauden aikana suuri osa Suomea kokee arktisia olosuhteita. Kuitenkaan öljyja kaasuteollisuus eivät ole ainoita alueita, joilla arktista insinööriosaamista voidaan hyödyntää. Arktisen alueen tuotantoalueet ja lupaavat alueet on merkitty kuvaan 1 a. Johtuen syrjäisestä sijainnista ja hankalista olosuhteista, valmistuskustannukset nousevat huomattavasti rakenteiden painon, materiaalien ja laitteistojen määrän lisääntyessä. Kuitenkin teollisen hyödyntämisen näkökulmasta tämä jaottelu ei ole merkitsevä, sillä ainoastaan maantieteellinen paikka ei määritä ilmasto-olosuhteita alueella. Maantieteellisesti arktinen alue voidaan määrittää alueeksi, joka sijoittuu 66?34 pituuspiirin pohjoispuolelle. Kartta arktisen alueen tuotantoalueista ja alueista, joiden hyödyntämisestä ollaan kiinnostuneita, (Anderson, 2010). Lyhytaikainen arktisille lämpötiloille altistuminen ei ole vaarallista, mutta pitkittyneet käyttöjaksot matalissa lämpötiloissa voivat aiheuttaa monenlaisia vahinkoja. Arktisella alueella käytettävien rakenteiden tulee kestää erittäin matalia käyttölämpötiloja, jopa –60 °C. Ajavina voimina ovat olleet öljyn korkea hinta sekä tuulienergiateollisuus, jossa on tapahtunut suurta kehitystä arktisissa olosuhteissa. Lisäksi tuulet, jopa tuulenpuuskat 50 m/s, asettavat rakenteille merkittäviä haasteita. Avainhaasteet arktisen alueen kehityshankkeissa. Toisaalta ei tunneta arktisia olosuhteita ja niiden vaihteluiden vaikutusta työolosuhteisiin ja projektien hallintaan. Nämä edellä mainitut pääkohdat on esitetty kuvassa 1 b. Arktisiin operaatioihin liittyvät haasteet voidaan jakaa kolmeen pääteemaan. Kolmantena on taloudelliset näkökohdat, jolloin vaaditaan jatkuvaa kehitystyötä materiaalien valmistettavuuden ja käytettävyyden osalta. Arktinen alue mahdollistaa uusien laivareittien avaamisen, joka tuo huomattavan hyödyn niin taloudellisesti kuin ekologisestikin. Tästä syystä arktisiin rakenteisiin kohdistuu vaatimuksia nimenomaan rakenteiden painon vähentämiseksi. Suurlujuusterästen sovelluskohteet arktisissa olosuhteissa Monissa teollisissa sovelluksissa ja kuljetusvälineissä on mahdollista käyttää suurlujuusteräksiä. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 16 Suurlujuusterästen hitsaus arktisissa olosuhteissa Pavel Layus, Paul Kah, Erkki Veijalainen ja Sakari Penttilä Viimeinen vuosikymmen on ollut vilkas arktisen alueen hyödyntämisessä
Koska M s ja M f ovat matalia, austeniittisaarekkeet muodostuvat hauraan martensiitin ja jäännösausteniitin sekaan. Nuorrutusterästen valmistus alkaa valssauksella, jota seuraa kuumennus austeniittialueelle ja nopea jäähdytys. Vaatimukset HAZ:n sitkeydelle on yleensä määritelty standardeissa kuten EN 10225 tai API RP 2Z. Hitsatuilta rakenteilta ja hitseiltä vaaditaan hyvää iskusitkeyttä ja lujuutta matalissa lämpötiloissa sekä erinomaista hitsattavuutta matalammilla esilämmityslämpötiloilla ja suurempaa tuottavuutta (Horii, et al., 1995). Riittävä korroosionkestävyys käyttökohteesta riippuen Vaatimukset ja haasteet hitsaukselle arktisissa olosuhteissa Hitsaus on haastavaa arktisissa olosuhteissa ja huonosti suoritetusta hitsauksesta johtuvia vaurioita esiintyy paljon. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 17 Kuva2 E si ku u m en n u s (° C ) Lämmöntuonti (kJ/mm ) Halkeiluriski Lujuuden, kovuuden ja sitkeyden heikkeneminen tuotteita. Seuraava vaihe on päästö alle A 1 -lämpötilassa. HAZ:iin muodostuu mikrorakenteita, joista osa on karkearakeisia ja hauraita. Chin-Hyung Lee et al. . Riittävä hitsattavuus ja vaatimukset lämmöntuonnille, esilämmitykselle sekä jälkilämpökäsittelyille . aineenpaksuudesta, hitsausvirrasta materiaalin lämpötilasta ennen hitsausta, hitsauspalkojen lukumäärästä ja hitsauksen aikaisesta lämmöntuonnista. laivanrakennuksessa, teräsrakentamisessa ja kuljetusvälineteollisuudessa. Jälkimmäinen määrittelee CTOD-koevaatimukset, jotka on saavutettava. Kuumennusja jäähtymisnopeudet hitsauksessa riippuvat mm. Arktisissa olosuhteissa käytettävien materiaalien tulee kestää edellä mainittuja olosuhteita ja rasituksia (Layus, et.al, 2016, 2018). kelluvissa porausyksiköissä käytetään yleisesti jopa 70 mm teräslevyjä ja joissain sovelluksissa jopa 130 mm. Lämmöntuonnin ja esilämmityksen vaikutus hitsin mekaanisiin ominaisuuksiin.. Kun karkearakeinen mikrorakenne kuumennetaan kaksifaasialueelle muodostuu austeniittisaarekkeita raerajoille ja lähelle edellisiä austeniittirajoja. Erityisesti hitsiaineessa ja muutosvyöhykkeesä (HAZ) esiintyy usein iskusitkeysongelmia matalissa lämpötiloissa. TMCP-suurlujuusteräksien lujuuden ja sitkeyden saa aikaan hieno mikrorakenne. Myötölujuus 690 MPa asti, jotta voidaan varmistaa staattinen ja dynaaminen kestävyys käyttökohteen mukaisesti . Hieno raekoko on kytköksissä matalaan transitiolämpötilaan eli lämpötilaan, jossa teräksen murtumismekanismi muuttuu sitkeästä hauraaksi. Tämä johtaa parempaan perusaineen hitsattavuuteen. Termomekaanisella valssausprosessilla tietyllä lämpötila-alueella saadaan aikaan ominaisuuksia, joita ei saavuteta pelkällä lämpökäsittelyllä. Arktisilta rakenteilta vaaditaan suurta iskusitkeyttä kylmässä (jopa -60 °C) ja hyvää korroosionkestävyyttä. Arktisten rakenteiden yleisin suunnittelulämpötila on vähintään -40 °C. Toisessa tutkimuksessa Jia-Bao Yan et al. Termomekaanisesti valssattuja teräksiä on viime aikoina tutkittu paljon, koska niillä on matalampi hiiliekvivalentin arvo (C eqv ) kuin nuorrutusteräksillä. Hitsattujen rakenteiden kuten laivojen on pystyttävä toimimaan jopa -60 °C:ssa. Nykyään arktisissa olosuhteissa toimivissa kiinteissä rakenteissa ja mm. suunnasta riippumattomuus) suuren lujuuden varmistamiseksi . Lisäksi niiden pitää kestää staattista ja dynaamista kuormitusta. Tuloksena on erittäin hieno mikrorakenne, jolla on erinomaiset mekaaniset ominaisuudet matalissa lämpötiloissa (Zhao, et al., 2002). TMCP-teräksien käyttö on lisääntynyt mm. Vastaavia ongelmia ei synny täytelankaja puikkohitsauksessa, joissa lämmöntuonti on pienempi, kuva 2. Sen sijaan standardissa EN 10225 ei ole esitetty vaatimuksia, mutta kuitenkin EN 19902 vaatii, minkä vaatimuksen täytyttävä, kun materiaaleja testataan EN 10225 mukaan. Myös jäänmurtajissa käytetyt teräslevyt voivat olla paksuudeltaan jopa 60-70 mm. Joitakin tutkimuksia on tehty TMCPja QT-suurlujuusterästen käytöstä arktisilla alueilla. Sitkeyden putoaminen johtuu martensiitti/austeniitti-faasista, joka usein muodostuu uudelleenkuumennuksen ja sitä seuraavan jäähtymisen johdosta HAZ:ssa. Vaikka pitkillä arktisilla talvilla on merkittävä vaikutus terästen sitkeyteen, täyttävät useimmat rakenneteräkset sitkeysvaatimukset arktisissa lämpötiloissa. Vaatimusrajat valmistusparametreille (kuten kemiallinen koostumus, valssaus ja jäähdytys) on määritelty standardissa API RP 2Z. Muodostuneessa austeniitissa on korkea seosainepitoisuus, joka alentaa sekä martensiittin muodostumislämpötilaa (M s ) ja loppumislämpötilaa (M f ) sekä kykyä muodostaa perliittiä ja ferriittiä suurilla jäähtymisnopeuksilla. Matalat lämpötilat, jopa -60°C. Hitsin laadun arvioinnin käytetyimpiä kriteereitä on kovuus. TMCP-teräksillä on erinomaiset lujuusja sitkeysominaisuudet ja alempi hiilipitoisuus kuin nuorrutusteräksillä. (Yan, et al., 2014) tutkivat S690-QT nuorrutusteräksen mekaanisia ominaisuuksia arktisissa olosuhteissa ja havaitsivat myötöja murtolujuuksien kasvua matalammisissa lämpötiloissa. Jauhekaarihitsauksessa on tyypillisesti suuri lämmöntuonti ja hitsin mikrorakenne sisältää bainiittia, asikulaarista ferriittiä ja Widmanstättenin ferriittiä. Jokainen näistä tekijöistä, yksistään ja yhdessä, voivat merkittävästi vaikuttaa HAZ:iin muodostuneisiin mikrorakenteisiin. Haluttuja mekaanisia ominaisuuksia tavoitellaan lisäksi seostamalla tai mikroseostamalla vanadiinilla, niobilla ja titaanilla. Omissa tutkimuksissaan Shin et al. (Lee, et al., 2012) tutkivat termomekaanisesti valssatun teräksen SM570-TMCP käyttöä arktisissa olosuhteissa ja tulivat siihen lopputulokseen, että oleellista on soveltuvan hitsausprosessin valinta. Haurasmurtuman sietokyky kylmässä . Vaatimukset materiaaleille ja hitsaukselle arktisissa olosuhteissa toimiville jäänmurtajille, öljynporauslautoille ja muille rakenteille poikkeavat merkittävästi normaaliolosuhteista. . EN 10225:n liite E on sen sijaan lähinnä ohje ostajalle erityisten laatuominaisuuksien määrittelylle. Käytännön kokeiden perusteella on voitu havaita, että mikäli HAZ:n kovuus ylittää perusaineen kovuuden enemmän kuin 20-30 %:lla, vetyhalkeilun (kylmähalkeilun) Kuva 2. (Shin, et al., 2006) keskittyivät termomekaanisesti valssattujen ja nuorrutusterästen murtumismekanismiin arktisissa olosuhteissa. Esimerkiksi ensimmäisen arktisen offshore-lautan, Prirazlomnayan, suunnittelulämpötila oli -50 °C. Yleisimmin käytetyt suurlujuusteräkset (myötölujuus >350MPa) ovat toimitustilaltaan termomekaanisesti valssattuja (TMCP) ja nuorrutusteräksiä (QT). Ensimmäisessä vaiheessa muodostuu martensiittinen tai bainiittinen rakenne, jonka sitkeysominaisuuksia myöhemmin parannetaan päästöllä. Arktisilla alueilla toimiville aluksille on ollut esillä vaatimus CTODtestauksesta jopa 20-30 mm aineenpaksuuksilla. Laivanrakennuksessa, paitsi jäänmurtajissa, ei yleensä vaadita CTOD-testausta suhteellisen ohuista materiaalipaksuudesta (enintään 20-30 mm) johtuen ja koska suurlujuusteräksiä ei käytetä (myötölujuus enintään 350 MPa). Kovuudet mitataan kokeellisesti ja hienoraeteräksen HAZ:n maksimikovuutta voidaan arvioida seuraavalla kaavalla: HV = 90 + 1050(wt%C) + 47(wt%Si) + 75(wt%Mn) + 30 Kaavan perusteella nähdään, että hiilen määrällä on ratkaiseva merkitys HAZ:n kovuudelle. Hitsatut rakenteet ovat kuitenkin herkempiä matalien lämpötilojen iskusitkeysongelmille (Akselsen, et al., 2011). Materiaalin isotropia (so. Öljyn ja kaasun etsinnässä käytettävissä aluksissa materiaalien lujuusluokka on tyypillisesti 420 MPa ja aineenpaksuus 40-50 mm
Useimpien standardien iskusitkeysvaatimukset ovat 10 % teräksen myötölujuudesta suunnittelulämpötilassa. 0.15 5 . Tutkimuksissa on havaittu, että paras mikrorakenne hitsiaineessa on asikulaarinen ferriitti (Akselsen, et al., 2011). 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 18 todennäköisyys kasvaa merkittävästi, iskusitkeys huononee ja hitsin epähomogeenisuus lisääntyy. Lisäksi havaittiin, että titaani-boori seostettu hitsauslisäaine tuottaa suuren määrän asikulaarista ferriittiä hitsiaineeseen (Horii et al., 1995). Näitä teräksiä on äskettäin käytetty arktisissa offshore-projekteissa (Gorynin & Khlusova, 2011). Hitsauksessa lämmöntuonti on 3-3.5 kJ/mm ja suurempi lämmöntuonti on turmiollista hitseille matalissa lämpötiloissa. Standardivaatimukset E500 ja F500 teräksille. Taulukko 2. Muita haasteita arktisissa olosuhteissa ovat jäännösjännitysten kontrollointi, kylmähalkeilusta aiheutuvat hitsausliitoksen halkeamat ja murtumat sekä suuret muodonmuutokset. Nämä havainnot ovat johtaneet sellaisten terästen kehittämiseen joiden myötölujuus on 500 MPa ja joilla on hyväksyttävät CTODkoearvot äärimmäisen kylmissä olosuhteissa 80-100 mm aineenpaksuuksilla (Nagai et al., 2004). Suurlujuusterästen kylmänkestävyyden testauksessa käytettäviä kokeita. Standardi Testausvaatimukset ISO 19906 (Petroleum and natural gas industries Arctic offshore structures) Charpy-koe lämpötiloissa 0°C-30 °C, alle LAST:n (Lowest Anticipated Service Temperature). Lisätty miinuslämpötila riippuu komponentin murtumistavasta. Vaatimukset vaihtelevat eri standardeissa. Terästen ja hitsien kylmänkestävyys varmistetaan yleisimmin Charpy V-iskusitkeyskokeilla. Kylmänkestävyyskokeet sisältävät iskusitkeyskokeet matalissa lämpötiloissa: NDT-, Tkbsekä CTODkoe. Tavoitteena onkin lisätä hitsauksen tuottavuutta ilman, että lämmöntuonti kasvaa. CTOD kriteerien saavuttaminen on vaikeinta HAZ:n karkearakeisella alueella. Materiaalit ja erityisesti hitsit on tarkastettava perusteellisesti, jotta voidaan varmistaa rakenteiden turvallisuus ja luotettavuus matalisissa lämpötiloissa. Testausvaatimukset perusaineelle ja hitseille on esitetty taulukossa 1. Vaaditut arvot vaihtelevat kuitenkin terästyypistä ja rakenneosan kriittisyydestä riippuen. hitsauspalkojen lukumäärä, austeniitin raekoko ennen hitsausta, ferriittifaasien tilavuusosuus ja neulasmaisen ferriittilaatan leveys. API RP 2N (Planning, Designing, and Constructing Structures and Pipelines for Arctic Conditions) Charpy-koe perusaineessa 2 mm sularajalta 20–30 °C alle LAST, iskusitkeysvaatimus of 27-34 J. Tuotantovaatimukset, teräslaji, hitsausprosessi jne riippuvat sovelluksista. yleisesti teräksiä, joiden myötölujuus yltää 500 MPa:iin. ASME 31.3 Charpy-koe lämpötiloissa 0–27.2 °C alle LAST, iskusitkeysvaatimus 14-20 J. Laivanrakennuksessa käytetään Taulukko 1. Kylmänkestäviltä teräksiltä vaaditaan CTOD-kokeessa tyypillisesti arvoja 0.1 mm ja 0.3 mm välillä (Russian Maritime Register of Shipping, 2012). Vaatimus Arvo R m , MPa 610-770 R p0.2 , MPa 500 A 5 , % 18 Iskuernergia, KV -60 (Grade F) ja KV -40 (Grade E), J 1 33 2 50 3 CTOD-koe levyille 50 mm paksuuteen saakka -60°C (Grade F) ja -40°C (Grade E), mm 2 . Materiaalin käyttö alemmissa lämpötiloissa edellyttää tyydyttävää iskusitkeyttä. Toisaalta murtolujuuden kasvaessa sitkeys huononee ja hitsaaminen vaikeutuu. Tarkkoja arvoja vaadituille Charpy-kokeille on vaikea asettaa, koska näytteet ovat pienempiä kuin käytetty levynpaksuus. Kaikista kriittisimmällä suunittelutasolla vaaditaan perusmateriaalin, hitsiaineen ja HAZ:n CTOD-koetta minimisuunnittelulämpötilassa ja Charpy-koetta 10 °C alle minimisuunnittelulämpötilan. Hitsit läpäisevät Charpy-kokeen useammin kuin CTOD-kokeen ja CTOD-arvojen täyttyminen suurlujuusterästen suurilla aineenpaksuuksilla on vaikeaa. Vaativat olosuhteet arktisella alueella asettavat tiukkoja vaatimuksia hitsatuille ra. Jäämurtajia rakentavat telakat ovat kiinnostuneita suurlujuusterästen kehittämisestä vähentääkseen murtajien painoa ja kustannuksia. Testausvaatimukset teräksille ja hitseille arktisissa olosuhteissa. 0.13 6 1 GOST R 52927-2008 poikittaisnäytteille 2 Muokkausuuntaan nähden. Td on lämpötila, jossa terästä voidaan käyttää kaikista kriittisimmissä ja eniten kuormitetuissa rakenteissa arktisissa olosuhteissa. DNV-OS-B101mukaan 3 valssaussuuntaan nähden, DNV-OS-B101 mukaan 4 RMRS (Russian Maritime Register of Shipping, 2012) osat 3.2.3.2 5 DNV-OS-C401-2010 6 API RP2Z Arvioitu suunnittelulämpötila Td määritellään koko koesarjan mukaan. ISO 19902 (Petroleum and natural gas industries Fixed steel offshore structures) LAST Charpy V-iskusitkeyskokeen lämpötilan määrittämiseksi. Jotkut standardit, kuten Norsok M-001, käyttävät lisäksi CTOD-koetta, joka on tarkempi, mutta myös kalliimpi. Norsok M-001 (Materials selection) Iskusitkeysvaatimukset rakennemateriaaleille on annettu minimikäyttölämpötilassa -10 °C. Kehittyneet hitsausprosessit ja niiden sovellukset arktisissa sovelluksissa Perinteisiä hitsausprosesseja on käytetty laajasti arktisten rakenteiden valmistuksessa. Vaatimukset 610-770 MPa lujuusluokan teräkselle on esitetty taulukossa 3. Siinä verrataan yleisimmin arktisissa olosuhteissa käytössä olevia standardien vaatimuksia. Iskusitkeyteen vaikuttavat mm. CTOD-koe on tarkempi kuin Charpy V-koe, koska siinä hyödynnetään koekappaleen koko aineenpaksuutta. Lisäksi on kehitetty teräksiä, joiden Charpy V (-60 ?C) arvot olivat vähintään 40 J ja CTOD-arvot (0.35 mm saakka -60 ?C) tyydyttäviä. Perusaine Hitsi Kemiallinen koostumus Kemiallinen koostumus Mekaaniset ominaisuudet (vetokoe, vetokoe paksuusuuntaan, taivutuskoe) Mekaaniset ominaisuudet (Vetokoe, Vetokoe paksuusuuntaan, taivutuskoe) Mikrorakenteen analysointi Mikrorakenteen analysointi Kylmänkestävyyskokeet: Charpy V-iskusitkeyskoe Kriittiset transitiolämpötilan kokeet (NDTkoe, Tkb koe) CTOD-koe Kylmänkestävyyskokeet: Charpy V-iskusitkeyskokeet (hitsin eri vyöhykkeille) CTOD-koe Taulukko 3. Arktisten olosuhteiden materiaalien perusaineiden ja hitsien testaukseen soveltuvat kokeet on esitetty taulukossa 2
E500 TMCPteräksen hitsausliitoksen mekaaniset ominaisuudet. Hitsauksen lämmöntuonti Q oli 3-3.5 kJ/mm. EN 10149-2 standardi määrittelee sallitut enimmäispitoisuudet rikille (S) ja fosforille (P). Hitsauksen jälkeen koekappaleista otettiin mekaanisia kokeita kohtisuoraan hitsejä kohti. Teräksen E500TMCP jauhekaarihitsatun päittäisliitoksen poikkileikkaus.. Matala seosainepitoisuus vaikuttaa teräksen hintaan ja hitsattavuuteen. Koekappaleen railomuoto. Case: E500 TMCP teräksen jauhekaarihitsaus ENPI-hankkeessa tutkittiin E500 TMCP terästä ja hitsejä ja pystyttiin osoittamaan, että tämän lujuusluokan terästä voidaan menestyksekkäästi käyttää arktisissa olosuhteissa. Liitosmuoto on havainnollistettu kuvassa 4b. C Si Mn S P Cr Ni Cu Al N 2 V Ti Nb Mo 0.08 0.25 1 .50 0.001 0.008 0.05 0.90 0.15 0.053 0.003 0.008 0.018 0.035 0.013 Taulukko 5. Koejärjestelyt on esitetty kuvassa 4. E500 teräslevyn kemiallinen koostumus on esitetty taulukossa 4. C (%) Si (%) Mn (%) Ni (%) Cr (%) Cu (%) S (%) P (%) 0.07 0.34 1.24 1.02 0.05 0.25 0.013 0.015 Kuva 4b. Analysoiduille suurlujuusteräksille maksimipitoisuuksien pitäisi olla alle 0.025% rikille ja 0.015% fosforille. Perusaine P cm (%) C eqv (%) C eqv/ levynpaksuus (%) Levy 0.19 0.41 0.016 Taulukko 6. Hitsiaineen mekaaniset ominaisuudet on esitetty taulukossa 7. Kuten taulukosta 4 voidaan havaita, termomekaanisesti valssatulla E500-teräksellä on matalat kromija kuparipitoisuudet Suhteellisen korkea nikkelipitoisuus takaa hyvät ominaisuudet matalissa lämpötiloissa. TMCP E500 teräslevyn kemiallinen koostumus (%), levynpaksuus 25 mm. Koejärjestelyt. Kuva 5. Jauhekaarihitsauksessa käytettiin 4 mm:n Sv10GNA lankaa ja ESAB OK 10.62 jauhetta. Lisäksi tutkimuksen avulla voitiin määritellä kylmänkestävyyttä rajoittavia tekijöitä ja mitä standardien vaatimuksia ei pystytä täyttäTaulukko 4. Valitun hitsausprosessin pitää minimoida tai eliminoida jäännösjännityksiä, korroosiota ja kylmähalkeilua sekä haurasmurtumista johtuvia ongelmia. Jauhekaarihitsatun TMCPteräksen kemiallinen koostumus. Kuva 3. mään. Teräslevyn paksuus, valmistusmenetelmä, teräslaji ja kemiallinen koostumus ovat esitetty taulukossa 5. Arktisiin olosuhteisiin soveltuvia kehittyneitä hitsausprosesseja. R m , (MPa) R 0.2 ( MPa) A 5 (%) Z (%) 613-615 498-514 23-25 67-74 Kuva 4a. Hitsiaineen kemiallinen koostumus on esitetty taulukossa 6a. Hiiliekvivalentit P cm ja C eqv (25 mm TMCP E500 teräs). 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 19 kenteille, jolloin hitsausprosessin valinta on erittäin tärkeätä. Taulukko 7. Hitsattavuus voidaan määritellä hiiliekvivalenttien Ceqv (CEV, CE) ja Pcm avulla
Tuottavuuden saavuttamiseksi on suositeltavaa käyttää kaksilanka-hitsausta perinteisen yksilankahitsaushitsauksen sijaan. Energy-efficient systems based on renewable energy arctic conditions (EFREA, www.research.lut.fi/converis/portal/Project/10499074) (2018-2021, 1,35 m €) hankkeen puitteissa, ks. Mittauslinja Kovuus (HV5) Perusaine HAZ Sularaja Hitsiaine 1 207, 214, 202 225, 224, 225, 244, 236, 244 293, 297, 299, 305, 307, 297 295, 290, 301 2 198, 199, 195 228, 211, 245, 248, 240, 212 261, 273, 271, 271, 251, 258 284, 288, 265 3 206, 207, 210 274, 284, 254, 255, 278, 290 303, 311, 290, 286, 251, 271 313, 301, 303 Taulukko 9. Ensimmäinen linja oli 2-3 mm levyn pinnan alla, toinen linja hitsin keskellä ja kolmas linja saman etäisyyden päässä keskilinjasta kuin ensimmäinen linja, mutta vastakkaiseen suuntaan. Kah, P., Ryabov, V., Martikainen, J., Evaluation of applicability of thick E500 TMCP and F500W QT steel plates for arctic service, International Journal of Mechanical and Materials Engineering , Vol.11(4), 2016, pp.1-15. & Shan, Y., 2002. Microalloying of Steels for the North and Unique Metal Structures (in Russian). Hitsien iskusitkeysominaisuudet testattiin Charpy V-iskusitkeyskokeilla, joiden tulokset on esitetty taulukossa 9. Esimerkiksi E500 TMCP teräslevyn hitsissä kovuus oli suhteellisen matala ja ei ylittänyt arvoa 350 HV. 14-20. International Institute of Welding. Suurlujuusteräksiä käytetään entistä enemmän arktisissa offshorerakenteissa. 507-513. New Scientist. Mechanical properties of normal strength mild steel and high strength steel s690 in low temperature relevant to Arctic environment. Uusien teknologioiden tutkimustoiminnalla pyritään varmistamaan riittävä hitsauksen laatu ja mekaaniset ominaisuudet (erityisesti iskusitkeys) ja tuottavuus. Kuitenkin eri käyttökohteissa on pidettävä mielessä erot iskusitkeysominaisuuksissa materiaalivalinnoissa, eikä valintoja voi tehdä vain taloudellisin perustein. & Thaulow, C., 2011. Maui, Hawaii, USA, pp. Yan, J.-B., Liew, J., Zhang, M.-H. Low Temperature Toughness in SA Welding of 420 MPa Steel. E.I. Hitsi on esitetty kuvassa 5 ja kovuuskokeiden tulokset taulukossa 8. voimme nähdä kovuus ei ylitä 350 HV, joten hitsit täyttävät standardin ISO 9015 kovuusvaatimukset. Jauhekaarihitsauksen laatu ja tuottavuus arktisissa olosuhteissa täyttävät asetetut vaatimukset. 6 63.4 68 .8 74.5 214.6 216.3 222.2 Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jauhekaarihitsauksella on lupaavat näkymät hitsattaessa suurlujuusterästen suuria aineenpaksuuksia. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 20 Hitsatuille koekappaleille tehtiin Vickers kovuuskokeet (HV5), kuva 5. Jauhekaarihitsatun TMCP-teräksen hitsausliitoksen kovuus. Intermet Engineering, p. Anderson, A., 2010. 150-159. Materials Science and Engineering A, 335(1-2), pp. & Khlusova, E., 2011. Layus, P. Kovuudet mitattiin kolmella levyn pinnan samansuuntaisella linjalla poikittaissuunnassa. YS500N/mm2 high strength steel for offshore structures with good CTOD properties at welded joints, Tokyo, Japan. Gorynin, I. & Wang, J.-Y., 2014. Charpy V iskusitkeyskokeiden tulokset eri kohdissa hitsiä, 25 mm levy TMCP. Iskuenergia ( J) +20 °C -20 °C -40 °C Hitsiaine Sularaja HAZ (2mm sularajalta) Hitsiaine Sularaja HAZ (2mm sularajalta) 86.8 126.8 143.4 82.4 83.2 95.7 277.5 282.9 288.3 49.3 47.6 84. Nagai, Y., Fukmi, H. Kuten taulukosta 8. Horii, Y., Shinada, K. Journal of Constructional Steel Research, Volume 74, pp. Johtopäätökset Arktinen alue on seuraava kohde öljyn ja kaasun etsinnässä. 176. Kehittyneitä ja tehokkaita hitsausteknologioita tarvitaan hitsattaessa suurlujuusteräksistä valmistettuja arktisia rakenteita. Projektin tavoitteena on saada aikaan kevyitä, kestäviä, ympäristöystävällisiä ja kustannustehokkaita rakenteita ja aluksia, jotka pystyvät toimimaan äärimmäisissä olosuhteissa arktisella alueella. 365-371. Hitsaustekniika-lehti No 6/2018. Lee, C., Shin, H. 134-139. Evaluation of high strength TMCP steel weld for use in cold regions. 414-420. Rules for the classification, construction and equipment of mobile offshore platforms. & Bessyo, K., 1968. Hankkeessa on mukana kaksi merkittävää venäläistä yhteistyötahoa; Peter the Great Polytechnic University ja CRISM Prometey tutkimuslaitos. Tutkimus tuotannosta, erityisesti hitsauksesta, arktisissa olosuhteissa jatkuu LUT yliopiston hitsauslaboratiossa. Fracture characteristics of TMCP and QT steel weldments with respect to crack length. The effect of thermo-mechanical control process on microstructures and mechanical properties of a commercial pipeline steel. Odessky, P., 2006. Matalimmat iskusitkeys arvot mitattiin hitsiaineessa ja sularajoilla. & Park, K., 2012. Her. & Ohkita, S., 1995. Russian Maritime Register of Shipping, 2012. Weldability formula of high strength steels related to heat affected zone cracking. Arctic Oil and Gas Drilling Ready to Take Off. Shin, Y., Kang, S. Russ. Ito, Y. Koska termomekaaninen valmistusprosessi on huomattavasti halvempi kuin nuorrutus, on TMCP-teräs materiaalina halvempaa kuin nuorrutusteräs. Materials Science Engineering, 434(1-2), pp. Materials & Design, Volume 61, pp. Tämä artikkeli pohjautuu tuloksiin, jotka saavutettiin vuosina 2012-2014 toteutetussa ”Arctic Materials Technologies Development”-projektissa. Development of high performance welding technology for steels plates and pipe for structural purposes, Tokyo. Acad., 80(6), pp. & Inoue, H., 2004. Pavel Layus, pavel.layus@lut.fi Paul Kah, paul.kah@lut.fi Erkki Veijalainen, erkki.veijalainen@lut.fi ja Sakari Penttilä, sakari.penttila@lut.fi Laboratory of Welding Technology Lappeenranta University of Technology.. Zhao, M., Yang, K. Charpy V-iskusitkeyskokeessa mataliimmat iskusitkeysarvot saatiin hitsiaineessa ja sularaja-alueilla. & Lee, H., 2006. Nanostructured steels for developing the shelf of the Arctic ocean. Layus, P., Kah, P., Martikainen, J., Gezha, V., Advanced SAW processes for arctic structures and ice-going vessels, Proceedings of the Institution of Mechanical Engineers, Part B: Journal of Engineering Manufacture, Vol.232(1), 2018, pp.1-14. Taulukko 8. Kirjallisuusviitteet Akselsen, O., Østby, E
Kylmämuovattuja muotosauvoja ja muotolevyjä koskevat vaatimukset on siirretty uuteena standardiin EN 1090-4 . Erityisesti hitsien laatuvaatimukset sekä tarkastusvaatimukset on standardissa mainittu erikseen esitettäviksi siten, että vaatimukset vastaavat vähintään toteutusluokan EXC3 vaatimuksia. Uusi opastava liite D termisen leikkauksen menetelmäkokeelle (vrt. Siten ainoastaan standardin uusi versio on voimassa 1.1.2019 alkaen. Mikäli toteutusluokkaa ei ole esitetty, valmistajan tulee selvittää toteutusluokka suunnittelijan ja tilaajan kanssa ennen kuin teräsrakenteiden toteutus aloitetaan. Toteutusluokat (Kohta 4.1.2) Rakenteiden suunnittelija esittää rakenteita koskevan toteutusluokan (-luokat) toteutuseritelmässä. Esivalmistus (Luku 6) Termisesti leikatun pinnan koskevia laatuvaatimuksia on lievennetty siten, että standardin EN 9013 mukaista aluetta 3 ei vaadita enää leikkauspinnan vinoudelle ja profiilisyvyydelle. Paksuussuunnassa vetorasitetuilta levyiltä voidaan nyt vaatia kaikissa toteutusluokissa sisäisten epäjatkuvuuksien osalta standardin EN 10160 mukaisen laatuluokan S1 vaatimukset täyttävää terästä kaikissa toteutusluokissa. hitsauksen menetelmäkoe). Prosessin kelpuuttamiskokeet edellytetään tehtäviksi vuosittain, ellei tehdä liitteen D mukaisia menetelmäkokeita. Tässä lyhyessä koosteessa käydään läpi osa standardin muutoksista. . Betoniterästen hitsaaminen rakenneteräkseen on sisällytetty standardiin. Toteutusluokkaa EXC4 koskevat vaatimukset määritetään jatkossa projektikohtaisesti. Betoniteräksiä ei saa käyttää perustusruuveina, ellei sitä ole erikseen hyväksytty. Teräsrakenteiden toteuttamisen standardi EN 1090-2 on uusittu Pekka Yrjölä ja Unto Kalamies Teräsrakenteiden toteuttamista koskevan standardin EN 1090-2 uusittu versio julkaistiin viime vuoden kesäkuun lopulla. Toteutusluokan valintaohjeet on siirretty suunnittelustandardiin EN 1993-11 liitteeseen C, joka on julkaistu jo vuonna 2014. Käytettävät tuotteet (Luku 5) Käytettävien tuotteiden yhteydessä käsitellään myös rakenneteräksiin hitsattavia betoniteräksiä. Toteutusluokkakohtaiset vaatimukset on listattu taulukkoon A.3. Levyjen ja leveiden lattojen pinnanlaatuvaatimus on nyt A1 standardin EN 10163-2 mukaisesti. Kyseessä on vaihtoehtoinen menettelytapa hitsiliitosten rutiinitarkastukseen tai projektikohtaisten tarkastusvaatimusten esittämiseen. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 21 Standardi EN 1090-2 oli revisioitavana vuosina 2011–2017. Myös vaatimusten sisällössä on tapahtunut joitakin muutoksia. . Uuden standardin käyttöön ottoon liittyväksi siirtymäajaksi eurooppalainen standardisoimisjärjestö CEN ilmoitti viimeistään joulukuun 2018. . Soveltamisalaa on selvennetty standardin EN 1993-5 mukaisten ponttiseinien, maata syrjäyttävien paalujen ja pienpaalujen osalta. Osa 2: Teräsrakenteiden tekniset vaatimukset) on ollut saatavilla syyskuun alusta 2018 alkaen. Esijännittämättömiin sovellutuksiin tarkoitetuilta ruuveilta, muttereilta ja aluslevyiltä, joita ei ole tarkoitettu standardien EN 14399 tai EN 15048 mukaisten ruuvikokoonpanojen osiksi, edellytetään tyypin 2.1 laatuvakuutus. Aiemmin vaatimus koski vain toteutusluokkia EXC3 ja EXC4. Vaatimukset on tarkoitettu esitettäviksi projektikohtaisesti. Revisioinnin aikana käsiteltiin noin 1500 kpl jäsenmaiden ja työryhmän toimittamaa kommenttia. Siihen liittyvät kansalliset valinnat on esitetty ympäristöministeriön ohjeissa Teräsrakenteet 2017. Kommenttien lukumäärän perusteella voi jo päätellä, että standardiin on tullut paljon muutoksia. Niitä on nyt 27 kpl aiemman 36 sijasta. Vapaiden reunojen kovuusvaatimus esitetään nyt vain teräksille, joiden myötölujuus on vähintään S460. Suomessa betoniteräksiltä edellytetään kansallisena tuotehyväksyntänä tyyppihyväksyntää ja niiden tulee soveltua hitsattaviksi. Uusi standardi SFS-EN 1090-2 (Teräsja alumiinirakenteiden toteutus. Niiden osalta vain juoksujen, jäykisteiden ja liitosten toteuttaminen kuuluvat standardin EN 1090-2:n soveltamisalaan. Toteutusluokan EXC4 yksityiskohtaiset vaatimukset on poistettu. Rakenneterästen ainestodistusvaatimusten osalta on syytä ottaa huomioon, että lujuusluokan S275 rakenneteräksiltä, joiden iskusitkeys on testattu alle ?C lämpötilassa, edellytetään edelleen vastaanottotodistus 3.1, mikä on tiukempi vaatimus kuin rakenneterästen standardin EN 100251 mukaisen CE-merkinnän yhteydessä vaadittava tyypin 2.2 koetustodistus. Uusi opastava liite L hitsin tarkastusluokan valintaan (weld inspection class, WIC). . . Oleellisia standardin EN 1090-2:2018 muutoksia ovat: . Uusi liite I paksujen korroosiosuojamaalien aiheuttaman esijännitysvoiman katoamisen määrittämiseen esijännitettäville liitoksille. Kovuusvaatimus on tällöin 450 (HV10)..
Teräksillä, joiden lujuus on vähintään S460, pinta tulee tarkastaa silmämääräisen tarkastuksen lisäksi tunkeumanestetai magneettijauhetarkastuksella. Oleellisin muutos on, että puristettujen rakenteiden sallittu alkukäyryys on L/1000 aiemman arvon L/750 sijasta. Aiemmin vaatimuksena oli menetelmäkokeessa käytetty railomuoto. Kokeellisen varmennuksen tulee sisältää veto-, iskuja kovuuskokeet. Pätevyys todetaan standardin EN ISO 9606-1 mukaisesti. Tilapäisiä kiinnityksiä poistettaessa edellytetään edelleen, että alue tulee hioa huolellisesti sileäksi ja tarkistaa silmämääräisesti. Toteutusluokan EXC4 hitseille vaatimukset esitetään aina projektikohtaisesti. Standardin EN ISO 15612 mukaisen standardihitsausmenetelmän hyväksymisen osalta on poistettu aiemman EN 1090-2 version asettamat rajoitukset materiaalien lujuuksille ja mekanisointiasteelle. Hitsien tarkastaminen (Kohta 12.4) Hitsien tarkastusvaatimukset koostuvat tyyppitestauksesta, rutiinitestauksesta ja projektikohtaisesta testauksesta. Rutiinitestaukseen sisältyy kaikkien hitsien silmämääräinen tarkastus koko pituudeltaan ja sitä täydentävä NDT taulukon 24 vaatimuksilla. Suunnittelijalle on kuitenkin annettu mahdollisuus esittää vaatimukset myös projektikohtaisesti. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 22 Kuumalla oikaisua varten kokeelliseen varmennukseen perustuva ohje vaaditaan teräksille, joiden lujuusluokka on yli S355. Hitsaus (Luku 7) Betoniterästen hitsaaminen rakenneteräkseen standardin EN 17660 sääntöjen mukaisesti on lisätty uuteen EN 1090-2 standardiin. Kun tunkeumaa halutaan hyödyntää pienaliitoksen näkyvän a-mitan pienentämiseen täysin mekanisoidussa hitsauksessa, toteutuneen a-mitan suuruus tulee varmentaa menetelmäkokeella kolmen makronäytteen perusteella. Aiempi hitsin laatuluokka B+ on poistettu kokonaan. Ryhmän 8.1 (mm.1.4301, 1.4307, 1,4401, 1.4404) austeniittisten ruostumattomien terästen hitsausmenetelmä voidaan hyväksyä perustuen kaikkiin yleisesti käytettäviin menetelmiin. Lävistämisen käyttöä reikien teossa koskevia rajoituksia on lievennetty. Hitsaajien pätevyyksiä koskevat standardit on päivitetty seuraavasti: hitsaajat EN ISO 9606-1, hitsausoperaattorit EN ISO 14732 ja betoniterästen hitsaaminen rakenneteräkseen EN ISO 17660-1. Uutena vaihtoehtona esitetään myös mahdollisuus vähentää rutiini NDT tarkastuksen laajuutta, jos voidaan esittää vähintään kolmen kuukauden ajalta dokumentoitu näyttö hyväksyttävistä tuloksista. Uusina tarkastusmenetelminä hyväksytään standardin EN ISO 13588 mukainen vaiheistettu ultraäänitarkastus ja standardin EN ISO 17636-2 mukainen digitaalinen radiografia.. Hitsauskoordinoija voi yleensä toimia hitsaajiensa pätevyyskokeiden valvojana. Vaatimus liittyy siis nyt uuden WPQR:n käyttöön ottoon eikä enää välttämättä uuden hitsausohjeen käyttöön ottoon. Tyyppitestaus vaaditaan, kun uuteen WPQR:aan perustuvaa hitsausohjetta otetaan käyttöön. Hitsauksen esivalmistus ja suoritus (Kohta 7.5) Hitsausrailoille esitettyä vaatimusta on muutettu siten, että edellytetään hitsausrailon olevan hitsausprosessiin soveltuva. Mikäli hitsaajieen pätevyyskokeet valvoo ulkopuolinen taho, tämän ulkopuolisen tahon toiminnan edellytetään olevan standardien EN ISO/IEC 17024 tai EN ISO/IEC 17020 mukaista. Tämä tuo vaatimuksia hitsauksen koordinoinnille, hitsaajien ja operaattoreiden pätevyydelle ja pätevyyden ylläpidolle, hitsausmenetelmän hyväksymiselle sekä hitsien laadunvarmistukselle. Lisäksi standardi WPS:iä voidaan käyttää myös toteutusluokkien EXC3 ja EXC4 rakenteissa, mikäli projektin osapuolet ovat tämän toteutuseritelmässä hyväksyneet. Kun hitsausmenetelmän hyväksyntä perustuu menetelmäkokeeseen, tulee noudattaa menetelmäkoestandardin EN ISO 156141 vuoden 2017 versiota ja siinä tasolle 2 esitettyjä vaatimuksia. Toteutusluokkiin liittyvät rajoitukset on poistettu ja nimellispaksuuden yläraja voidaan rajoittaa arvoon 1,4 kertaa reiän nimellishalkaisija. Liitteessä L esitetään tarkastuslaajuusvaatimukset viidelle hitsintarkastusluokalle. Projektikohtaiset vaatimukset voidaan esittää myös hitsintarkastusluokkien (WIC) avulla. Muiden austeniittisten, kylmämuokatussa tilassa olevien austeniittisten ruostumattomien terästen sekä ferriittisten ja duplex ruostumattomien terästen hitsausmenetelmä hyväksytetään menetelmäkokeeseen EN ISO 156141 perustuen. Jos käytetään hitsintarkastusluokkia, toteutuseritelmässä tulee esittää hitsintarkastusluokka jokaiselle hitsille. Oleellisin muutos on, että toteutusluokassa EXC2 liian pienelle a-mitalle vaatimuksena esitetään hitsiluokka B, mikä tarkoittaa, että a-mitalle ei sallita alitusta edes lyhyenä virheenä. Geometriset toleranssit (Luku 11) Sallittavien mittapoikkeamien taulukkoarvot esitetään liitteessä B. Jos halutaan hitsata konepajapohjamaalin päälle, myös toteutusluokassa EXC2 edellytetään hitsausmenetelmän hyväksyminen menetelmäkokeella tai esituotannollisella kokeella. Pätevyys voidaan todeta mm. Liitteen B taulukoissa olennaisten ja toiminnallisten toleranssien arvot on yhdistetty samoihin taulukoihin. Väsytyskuormitettujen hitsien vaatimukset ja 7.6.3. Hitsien laatuvaatimukset (Kohta 7.6) Hitsin laatuvaatimukset on jaettu kolmeen lukuun 7.6.1. Hitsien rutiinivaatimuksena esitetään edelleen toteutusluokassa EXC2 pääsääntöisesti hitsiluokka C standardin EN ISO 5817 mukaisesti muutamin poikkeuksin ja toteutusluokassa EXC3 hitsiluokka B. Rakenneputkien pienen kulman (kulma alle 60 astetta) hitsaajalta edellytetään erillinen haaraliitoshitsaus, joka tarkastetaan silmämääräisesti ja makrohieillä. Betoniteräksiä rakenneteräkseen hitsattaessa hitsauskoordinoijalta edellytetään standardin EN ISO 17660-1 mukainen pätevyys. Sytytysjälkien poistaminen railopintojen ulkopuolelta edellyttää huolellisen hiomisen sileäksi ja tarkastamisen. Sillan teräskansien hitsit. Hitsien NDT tarkastukselle voidaan esittää myös projektikohtaisia vaatimuksia. Hitsien hyväksikäyttöaste ja jännityksen tyyppi eivät enää vaikuta tarkastusvaatimuksiin, joten rutiinitestaus ei välttämättä edellytä lisätietoja suunnittelijalta. Rutiinivaatimukset, 7.6.2. EWF-544 mukaisella kouluttautumisella. Tämän lisäksi teräksillä, joiden lujuus on vähintään S355, hiottu alue tulee tarkastaa pintahalkeamien varalta täydentävällä NDT-tarkastuksella. Hitsien NDT tarkastajilta vaaditaan silmämääräistä tarkastusta lukuun ottamatta standardin EN ISO 9712 mukainen pätevyys. Enää ei vaadita tason 2 mukaista pätevyyttä. Väsytyskuormitettujen hitsien osalta viitataan mahdollisena menettelynä standardin EN ISO 5817 liitteen C mukaiseen luokitukseen: C63, B90 ja B125, joissa väsytysluokalle edellytetään hitsiluokkaa C tai B standardin EN ISO 5817 liitteessä C esitetyillä lisävaatimuksilla. Toteutusluokalle EXC4 tulee aina esittää toteutuseritelmässä tarkastettavat liitokset sekä tarkastuksen laajuus, jonka tulee olla vähintään toteutusluokan EXC3 mukainen
Teräksen korkea hiiliekvivalentti ja nopea jäähtyminen voivat aiheuttaa hitsin karkenemista ja halkeilulle alttiin (hauraan) mikrorakenteen muodostumista. Perusaineen (teräksen) kemiallisesta koostumuksesta laskettava CET-hiiliekvivalentin kaava on erilainen kuin CE-kaava: CET (%) = C + (Mn+Mo)/10 + (Cr+Cu)/20 + (Ni)/40 Tapa B:n esikuumennuslämpötila voidaan laskea seuraavan kaavan avulla: T p ( o C) = 697xCET + 160xtanh(d/35) + 62xHD 0,35 + (53xCET-32)xQ – 328 jossa T p = esikuumennuslämpötila ( o C), CET = hiiliekvivalentti (%), tanh = hyberbolinen tangentti, d = aineenpaksuus (mm), HD = hitsiaineen vetypitoisuus (ml/100 g) ja Q = lämmöntuonti (kJ/mm). Tilannetta helpottaa se, että ilmeisesti suurimmassa osassa muutoksissa kyse on vaatimusten lieventymisestä. Käyttäjien onkin syytä tutustua uuteen versioon kunnolla, jotta kaikki muutokset tulevat varmasti otettua huomioon. Esikuumennusta koskevat ohjeet Esikuumennuksen osalta EN 1090-2 viittaa standardeihin EN 1011-1, EN 1011-2, EN 1011-3 ja EN ISO 13916. Tuotepäällikkö Pekka Yrjölä pekka.yrjola@inspecta.com Tuotepäällikkö Unto Kalamies unto.kalamies@inspecta.com Kiwa Inspecta Mallikuva esikuumennuksen määrittämisestä SFS-EN 1011-2 mukaan (tapa A).. Vetyhalkeamat syntyvät yleensä vasta hitsin jäähdyttyä huoneenlämpötilaan ja joskus jopa vasta muutaman vuorokauden jälkeen. Yhteenveto Uusi standardi EN 1090-2 sisältää paljon muutoksia vanhaan versioon verrattuna. ”Tapa A perustuu laajaan kokemukseen ja tulosaineistoon, joka koskee pääosiltaan, vaikkakaan ei pelkästään, hiilimangaaniteräksiä (kirjoittajan huomautus: seostamattomia CMn-teräksiä). Hiiliekvivalentti CET on ”saksalainen kaava”, joka poikkeaa CE-kaavasta. Taulukoiden A.1 ja A.2 kohdille voidaan toteutuseritelmässä esittää vaatimus. Esikuumennuksen tarve tulee selvittää ennen hitsausohjeen laatimista standardin EN 1011-2 mukaisesti. Siten voidaan hyvällä syyllä olettaa, että uusi EN 1090-2 on entistä parempi työkalu teräsrakentamisen toteuttamiseen liittyvien vaatimusten esittämiseen. Se kuvaa tapoja seuraavasti. Perusaineen (teräksen) kemiallisesta koostumuksesta laskettava CE-hiiliekvivalentin tunnettu perinteellinen kaava on: CE (%) = C + Mn/6 + (Cr+Mo+V)/5 + (Ni+Cu)/15 Tapa B perustuu samoihin neljään tekijään, vaikkakin hiukan eri muodoissa. Vetyhalkeamien (kylmähalkeamien) syntyminen edellyttää kolmen tekijän samanaikaista olemassaoloa hitsissä: vety, hauras mikrorakenne ja vetojännitykset. Tapa A perustuu neljään tekijään: Teräksen hiiliekvivalentti CE (muita käytettyjä lyhenteitä: CEV, CEV-IIW, C-ekv tai C ekv ), hitsiaineen vetypitoisuus HD (vetyasteikko A-E, ml/100 g), lämmöntuonti Q (kJ/mm) ja yhdistetty aineenpaksuus d (perusaineiden aineenpaksuuksien summa, mm). Tapa B perustuu puolestaan kokemukseen ja tulosaineistoon, joka koskee pääosiltaan, vaikkakaan ei pelkästään, niukkaseosteisia lujia teräksiä. Tästä syystä NDT-tarkastusta ei yleensä saa tehdä ennen kuin standardin taulukossa esitetty vähimmäisjäähdytysaika on kulunut hitsauksen jälkeen, mikä on 8-48 tuntia teräksen lujuusluokasta, lämmöntuonnista ja hitsin koosta riippuen. Uusi versio perustuu suureen määrään kommentteja, jotka on laadittu usean vuoden käyttökokemuksen perusteella. Standardissa on kaksi tapaa määrittää esikuumennus, tapa A (Graafiset käyrästöt) ja tapa B (Matemaattinen kaava). Halkeamat ovat hyvin pahoja hitsausvirheitä, joita ei sallita missään hitsiluokassa. Vetypitoisuus ilmaistaan suoraan vetypitoisuuden määränä (ml/100 g) eikä vetyasteikkona kuten tapa A:ssa, lämmöntuonti samalla tavalla yksikkönä (kJ/mm) mutta aineenpaksuus yksittäisen levyn paksuutena (mm) eikä yhdistettynä paksuutena kuten tapa A:ssa. Lisäksi esikuumennus vähentää hitsiin kohdistuvia jäännösjännityksiä. Hitsisulaan liukeneva vety voi olla peräisin lisäaineesta, hitsattavien pintojen epäpuhtauksista ja ympäröivästä atmosfääristä. Tätä eroa tapojen kehittämisessä voidaan käyttää ohjeena niiden käyttökohteille.” Hitsausalueen esikuumennus on tehokas tapa estää vetyhalkeilua hitsissä, koska se hidastaa hitsin jäähtymisnopeutta ja estää karkenemista sekä auttaa vedyn poistumista hitsistä. Standardissa on näihin tekijöihin perustuvaa 13 käyrästökuvaa, joiden avulla voidaan esikuumennus määrittää näiden mainittujen tekijöiden avulla. Vetyhalkeamat Esikuumennus koskee vetyhalkeamien syntymistä hitsin alueelle ja niiden estämistä. Standardi ei ota kantaa siihen, kumpi tapa on parempi. Hitsausjännitykset, jotka voivat olla teräksen myötölujuuden luokkaa, syntyvät hitsausalueen paikallisesta kuumenemisesta ja jäähtymisestä sekä hitsiaineen kutistumisesta. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 23 Liite A, Lisätiedot, luettelo vaihtoehdoista Taulukoissa A.1 Lisätiedot ja A.2 Vaihtoehdot on lähes 60 uutta projektikohtaisesti selvitettävää kohtaa. Esikuumennusta tarvittaessa se tulee tehdä soveltuvan hitsausohjeen mukaisesti ja sitä tulee ylläpitää hitsauksen aikana myös silloituksessa ja tilapäisten kiinnitysten hitsaamisessa. Esikuumennuksen tarve tulee siten ottaa aina huomioon
Vuonna 1989 perustettu yritys valmistaa 4500 m 2 toimitiloissa keskiraskaita ja raskaita levytöitä sekä teräsrakenteita työllistäen lähes 40 työntekijää. Kuva 1. Kuva 2. Perinteisen osaamisemme tukena toimii uusin teknologia ja mittava toimittajaverkosto. Kuva 3. Asiakkaiden lopputuotteet ovat yleensä kohteissa, jotka vaativat huippulaatua, joten toimintajärjestelmä on sertifioitu ja täyttää standardien EN ISO9001/14001:2015, EN ISO3834-2 ja EN 1090-2:2008 EXC3 asettamat vaatimukset. Osa asiakkuuksista on saanut alkunsa yli 20 vuotta sitten. Lauhdekanava. Asiakkaalle toimitetaan valmis tuote, eikä asiakkaan tarvitse kuluttaa aikaa tilailemalla osia. ABB Oy, Häggblom Oy Ab, Maaseudun Kone Oy, Viafin Oy ja KPA Unicon Oy. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 24 Hitsaukseen ja kokonaistoimituksiin erikoistunut konepaja HelaSteel Oy sijaitsee Lapualla hyvien logististen yhteyksien risteyskohdassa. Kimmo Erikoinen Toimitusjohtaja HelaSteel Oy kimmo.erikoinen@helasteel.fi – Metalliteollisuuden sopimusvalmistaja. Ison jalustaputken esivalmistelua ennen jauhekaarihitsauksen aloittamista. Mikään teräslaatu ei ole vieras, vaan kokoonpanohitsauksia tehdään kaikista materiaaleista, myös alumiinista. Henkilökunta hallitsee ja hallinnoi projektit asiakkaan puolesta alusta loppuun, myös tarkastuksineen. Asiakassuhteet perustuvat pitkäaikaiseen kumppanuuteen. Helasteel Oy:n oma sopimusvalmistajaverkosto takaa levyosat eri valmiusasteissa nopeasti ja laadukkaasti. ammattitaitoon ja hyvään laatuun. Oman verkoston kautta yrityksellä on käytössä lähes kaikki koneet ja laitteet, mitä metalliteollisuudessa tällä hetkellä käytetään. Nämä yhdistettynä tinkimättömään laatuun mahdollistavat suurtenkin projektien nopean läpimenon. Hitsattujen rakenteiden maksimipainot ovat noin 20 tonnia. HelaSteel Oy:n asiakaskuntaan kuuluu mm. Levyseppähitsaajat Arto Peltonen ja Marko Perkiö valmistelevat säiliön koeponnista. Sarjatuotanto ja projektitoimitukset ovat arkipäivää. Yrityksen vahvuus perustuu monipuoliseen konekantaan, henkilöstön korkeaan HelaSteel Oy Kimmo Erikoinen Metalliteollisuuden suuriin ja vaativiin hitsauksiin erikoistunut sopimusvalmistaja HelaSteel Oy valmistaa osia ja osakokonaisuuksia eri tarpeiden mukaan kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaille. Pintakäsittelyn osalta vaihtoehtoina ovat märkäja pulverimaalaukset sekä sinkitykset. Laadukas hitsaus on yritykselle kunnia-asia
1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 25 Hitsaustekniikka-lehden artikkelit 2017-2018 Alumiini ja sen hitsaus Buster Boats tekemässä moottoriveneilyn tulevaisuutta Aino Pokela, No 5/2018 Automatisointi ks. Sädemenetelmät Eripariliitokset ja niiden hitsaus Kuparin ja seostamattoman teräksen eripariliitoksen TIGhitsaus kylmälangan syötöllä Jukka Setälä, No 6/2018 Hitsaus (yleisartikkelit) Tekoäly mullistaa hitsausta Markku Pirinen ja muut, No 1/2018 Jännevirran silta Jarmo Koskimaa ja Aki Viiliäinen, No 1/2018 Hitsauslisäaineet Hitsauslisäaineet Dusseldorfissa 2017 Juha Lukkari, No 6/2017 Hitsausrobotit ks. Seostamattomat ja niukkaseosteiset teräkset ja niiden hitsaus MAG-hitsaus ja MAG-täytelankahitsaus ks. Mekanisointi, robotisointi ja automatisointi Hitsausvirheet Hitsausvirheet Suomen hitsaavassa teollisuudessa Timo Kauppi, No 1/2018 Hybridihitsaus ks. Kaasukaarihitsaus Mekanisointi ja automatisointi Tehokas yksittäiskappalevalmistus PEMA-robottiasemalla Timo Tynkkynen ja Emilia Vuorela, No 2/2017 Hitsausautomaatio – kansainvälistä kilpailukykyä Dick Skarin, No 5/2017. Mekanisointi, robotisointi ja automatisointi Elektronisuihkuhitsaus ks. Sädemenetelmät Lisäävä valmistus (3D-tulostus, AM, additive manufacturing) Lisäävän valmistuksen mahdollisuudet Veli Kujanpää ja Antti Salminen, No 1/2017 Lujat teräkset ja niiden hitsaus ks. Mika Siren, No 4/2018 Uusia tuulia hitsausopiskeluun Reijo Pettinen, No 4/2017 Kupari ja sen hitsaus Kuparin ja seostamattoman teräksen eripariliitoksen TIGhitsaus kylmälangan syötöllä Jukka Setälä, No 6/2018 Laatu Omalla toiminnalla nostetta laatuun Jenni Toivanen ja Esa Jääskeläinen, No 3/2018 Laivanrakennus Raumalaista telakkahistoriaa Mika Hämäläinen, No 5/2018 Turun telakka pullistelee Juha Lukkari, No 5/2017 Lujat ja ohuet materiaalit keventävät risteilylaivan rakenteita Ari Niemelä & Muut, No 1/2017 Laserhitsaus ks. Sädehitsausmenetelmät Jauhekaarihitsaus Hitsausmessut Dusseldorfissa 25.-29.9.2017 Juha Lukkari, No 6/2017 Kaasukaarihitsaus (MIG/MAG-, täytelanka-, TIGja plasmahitsaus) Kuparin ja seostamattoman teräksen eripariliitoksen TIGhitsaus kylmälangan syötöllä Jukka Setälä, No 6/2018 Tuottavaa terästen kaarihitsausta matalalla lämmöntuonnilla Jani Kumpulainen, No 1/2018 Hitsaustekniikan darwinismia – TIG:stä TIP TIG:iin Hannu Riikonen, No 1/2018 Miltei unohduksiin vaiettu kaksoiskaasuTIG tekee uutta tuloaan Antti Palomäki, No 1/2018 Kaarihitsauslaitteet Schweissen und Schneiden -messuilla 2017 Jyri Uusitalo, No 6/2017 Hitsausmessut Dusseldorfissa 25.29.9.2017 Juha Lukkari, No 6/2017 EWM:n innovatiiviset hitsausprosessit Jani Kumpulainen, No 6/2017 Aaltomuoto-ohjattu MIG/MAGhitsaus ja SFS-EN 15614-1 Niki Lankila ja Reetta Verho, No 6/2017 Kaaritehon mittaus MIG/MAG-hitsauksessa Jonne Näkki, No 6/2017 IIW:n vuosikokous 2017 – Komitea XII -selostus Paul Kah ja Emmanuel Gyasi, No 6/2017 Laatua ja luotettavuutta konepajahitsauksiin Jussi Martiskin ja Juha Nykänen, No 2/2017 Kempin X8 MIG Welder mullistaa teollisen hitsauksen Petteri Jernström, No 2/2017 Automatisointija mekanisointisovellutuksia MIG/ MAGja TIG-hitsauksessa Jussi Martiskin ja Jani Kumpulainen, No 2/2017 Kitkahitsaus Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja kapselin hitsaus Timo Salonen, No 6/2018 Korjaushitsaus Hyvin suunniteltu tuote kestää Mika Korhonen, No 5/2017 Suurlujuusterästen korjaushitsaus on vaativaa Markku Pirinen, No 5/2017 Ruostumattomien duplex-terästen käyttö öljynjalostamolla Pasi Parhamaa ja Olli Kortelainen, No 5/2017 Voimalaitosten korkean lämpötilan komponenttien viruminen Johanna Tuiremo, No 5/2017 Jäljennetarkastukset voimalaitosten huoltoseisokeissa Tanja Winqvist ja Johanna Tuiremo, No 5/2017 KSB – Vahvaa osaamista pumppujen kunnossapidossa Juha Kauppila, No 5/2017 Panelian Kone Oy Patojen korjaushitsaus Juha Kauppila, No 5/2017 Koulutus ja opetus Quo vadis, hitsauskoulutus
Mekanisointi ja automatisointi Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus Uusia teräksiä tulossa! Juha Lukkari, No 6/2018 PUREST – Eurooppalainen ruostumaton teräsprojekti Pekka Yrjölä, No 1/2018 Ruostumattomien duplex-terästen käyttö öljynjalostamolla Pasi Parhamaa ja Olli Kortelainen, No 5/2017 Seostamattomat ja niukkaseosteiset teräkset ja niiden hitsaus Uusia teräksiä tulossa! Juha Lukkari, No 6/2018 Suurlujuusterästen korjaushitsaus on vaativaa Markku Pirinen, No 5/2017 SSAB:n Raex-kulutusterästen kylmähalkeilukokeet Kimmo Keltamäki ja Sakari Tihinen, No 5/2017 Voimalaitosten korkean lämpötilan komponenttien viruminen Johanna Tuiremo, No 5/2017 Lujat ja ohuet materiaalit keventävät risteilylaivan rakenteita Ari Niemelä & Muut, No 1/2017 Protolabin miehistönkuljetusajoneuvo PMPV 6X6 ”MiSu” Riku Neuvonen, No 1/2017 Standardit Hitsausalan standardiehdotuksiin voi vaikuttaa Anu Attwood ja Sari Sahlberg, No 5/2017 Hitsausalan standardisoimistyö Reetta Verho, No 3/2017 Uusia NDT-standardeja Mika Vartiainen, No 3/2017 Menetelmäkoestandardi SFSEN 15614-1 uudistuu Reetta Verho, No 3/2017 Suunnittelu Väsymisen hallinnalla laatua ja elinikää Timo Björk ja muut, No 3/2018 Poralaitteen puomin väsymiskestävyyden todentaminen Arto Vento, No 3/2018 PUREST – Eurooppalainen ruostumaton teräsprojekti Pekka Yrjölä, No 1/2018 HRO Suunnittelufoorumin teemapäivät Olli-Pekka Hämäläinen, No 1/2018 Hyvin suunniteltu tuote kestää Mika Korhonen, No 5/2017 Nopeutta tuotekehitysprosessiin digitaalisella väsymysstimuloinnilla Arto Vento ja muut, No 1/2017 Käyttövarmuutta kattiloihin uusilla materiaalivaihtoehdoilla Satu Tuurna ja muut, No 1/2017 Materiaalitekniikka siivittää tuulivoimavaihteiston kilpailukykyä Kaisu Soivio ja Jukka Elfström, No 1/2017 Ultralujien terästen ominaisuudet lopputuotteeseen Pertti Mikkonen ja muut, No 1/2017 Wärtsilän moottorija generaattoriyksiköiden väsytystestausta Panu Kämäräinen ja Tero Lokasaari, No 1/2017 Hitsien vikasietoinen väsymismitoitus Petteri Kokkonen ja muut, No 1/2017 Suunnittelijan ja valmistusinsinöörin roolit digimaailmassa. Tarkastustekniikka Nikkeli ja nikkeliseokset ja niiden hitsaus Nikkelipohjaisten seosten hitsaus Johan Ingemansson, No 5/2017 Painelaitteet ja niiden hitsaus Muutoksia painelaitteiden valmistukseen ja käyttöön Mika Löf, No 3/2017 Plasmahitsaus ks. Honore, No 6/2018 Laserhitsaamalla keveitä ja jäykkiä sekä mittatarkkoja ohutlevyrakenteita Anna Fellman, No 5/2018 Laserhitsauis ja kennorakenteet Harri Pekkanen, No 5/2018 Laserin käyttö ohutlevytuotannossa Tapio Väisänen, No 5/2018 Roiskeiden vähentäminen laserhitsauksessa Valtteri Lintunen, No 5/2018 HT Laser Oy – Laseria hyödyntävä järjestelmätoimittaja Juha Kauppila, No 4/2018 EB-hitsausta Suomessa jo 45 vuotta Ismo Meuronen, No 1/2018 Laser tämän päivän autoteollisuudessa Joel Kontturi, No 1/2018 High Metal Group – Hybridi kasvattaa kapasiteettia Mika Hämäläinen, No 4/2017 Lasereilla vauhdikkaasti kilpailukykyiseen tulevaisuuteen Juha Lukkari, No 1/2017 Tarkastustekniikka, NDT NDT ja inhimilliset tekijät Juha Visuri, No 3/2018 Painelaitteiden käytönaikaiset tarkastukset Mika Löf, No 3/2018 Avoimen asennukset radiografiakuvaukset Siiri-Maria Aallos-Ståhl, No 5/2017 Kannettavat alkuaineanalysaattorit materiaalien analysointiin Pekka Vallinkoski, No 3/2017 Katsaus digitaaliseen radiografiaan Ville Lehtinen, No 3/2017 NDT:n luotettavuus ja POD Iikka Virkkunen, No 3/2017 Vertailumittaukset NDT-toiminnassa Jouni Korhonen ja muut, No 3/2017 Uusia NDT-standardeja Mika Vartiainen, No 3/2017 NDT-tarkastaja paljon panttina Petja Partanen, No 3/2017 NDT-pätevöintiasiaa Sami Hemminki ja Heikki Myöhänen, No 3/2017 Terminen ruiskutus Termisellä ruiskutuksella pinnoiteratkaisuja vaativiin teollisuuden käyttökohteisiin Heli Koivuluoto ja Heli Koivula, No 1/2017. Terminen leikkaus Putkien hitsaus T-DRILL-menetelmillä säästöä, laatua ja tuottoa Jessica Ekola, No 4/2018 Robotit, robottihitsaus ks. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 26 Metallikaasukaarihitsaus ks. Kaasukaarihitsaus Polttoleikkaus ks. Kaasukaarihitsaus MIG-hitsaus ks. Dan Pada ja muut, No 1/2017 Digitaalinen materiaalikehitys luo säästöä ja tehokkuutta Matti Lindroos ja muut, No 1/2017 Ponssen kustannustehokkaiden hitsattujen rakenteiden suunnittelu Jaakko Kekkonen ja Ismo Ruohomäki, No 1/2017 Sandvikin puomicase Arto Vento ja muut, No 1/2017 Lujat ja ohuet materiaalit keventävät risteilylaivan rakenteita Ari Niemelä ja muut, No 1/2017 Sädehitsausmenetelmät (Laser, laserhybridi ja elektronisuihku) Hitsausta tyhjössä Juha Lukkari, No 6/2018 Rakettimoottorin suuttimen rakenteellinen vahvistaminen laserilla ja suorakerrostusmenetelmällä M. Kaasukaarihitsaus NDT ks. Kaasukaarihitsaus MIG/MAG-hitsaus ks
Kasvu tarvitsee lisää investointeja Mika Hämäläinen, No 5/2018 Maailman nykyaikaisin metsäkonetehdas ja digitalisointi Mika Hämäläinen, No 5/2018 Tuottavuus = laatu Mika Mäki, No 4/2018 Jatkuva kehittyminen varmistaa kilpailukyvyn Jaakko Heikonen, No 4/2018 5 selkeää keinoa, jotka parantavat työn tuottavuutta Pasi Vastamäki, No 4/2018 Hanketoiminta yritysten kehittämisen tukena Jenni Toivanen ja muut, No 4/2018 Teollisuus 4.0 Johan Ingemansson, No 6/2017 Hitsausautomaatio – kansainvälistä kilpailukykyä Dick Skarin, No 5/2017 Uutta luodaan yhdessä Timo Esko ja Tero Mäkinen, No 4/2017 Fortacon Cabin Kurikassa kehittää tuotantoa Mika Hämäläinen, No 4/2017 MSK Cabins uudisti tuotantonsa ja teki pitkän tuottavuusloikan Juha Lukkari, No 4/2017 High Metal Group – Hybridi kasvattaa kapasiteettia Mika Hämäläinen, No 4/2017 Hitsauksen teollinen Internet – matkalla kilpailukyvyn huipulle Mikko Veikkolainen, No 2/2017 Kemppi uudistaa hitsauksen hallintaa Vesa Tiilikka, No 2/2017 Kaikki hitsaustiedot kokonaisvaltaisesti käsillä Samuel Karjalainen, No 2/2017 WeldCloud – on line data management Esab, No 2/2017 Vain tuottavuus luo digiajan työpaikat Harri Kulmala, No 1/2017 DIMECC MANU-ohjelman projektien esittely Kai Syrjälä, No 1/2017 Sovelluslähtöinen materiaalitutkimus uudistaa metallija koneteollisuutta Markku Heino, No 1/2017 Työturvallisuus (Terveys ja turvallisuus hitsauksessa) Riskinarviointi hitsaustyössä Tom Johnsson ja Juha Lukkari, No 2/2018 Muutoksia EU:n kemikaaleja koskeviin työsuojeludirektiiveihin ja muutosten merkitys hitsaustyössä Sirkku Saarikoski ja Tiina Santonen, No 2/2018 Suojaudu hitsaushuuruilta! Tiina Santonen, No 2/2018 Sähkömagneettisille kentille altistuminen on hallittavissa hitsauksessa Tommi Alanko, No 2/2018 Hitsaukseen liittyvät riskit ja suojainvalinnat Pentti Siika-aho, No 2/2018 Maailman ensimmäinen kansainvälisesti tunnistettu työterveysja työturvallisuusstandardi on ilmestynyt Kiwa Inspecta, No 2/2018 Työsuojelu ja terveys Pasi Hiltunen, No 2/2018 Hitsaajan ammatissa on korkea työkyvyttömyysriski Tom Johnsson ja PirkkoLiisa Rasa, No 2/2018 Työturvallisuus on kilpailutekijä Sari Tappura, No 2/2018 Tekoälyn avulla eroon työtapaturmista Kirsti Laurila, No 2/2018 Hitsaushuurujen vähentäminen uusilla MIG/MAG-hitsausprosesseilla Jani Kumpulainen, No 2/2018 Raumamaster Oy – Hitsaushallin ilmanvaihto kuntoon Hans Brunila, No 272018 Kirjallisuutta – Terveys ja turvallisuus hitsauksessa Juha Lukkari, No 2/2018 Henkilönsuojaimet ovat Ponsse Oyj:lle kunnia-asia Pentti Siika-aho, No 3/2017 Vastushitsaus Pistehitsauksen ylimenovastuksen mittaaminen Kauko Jyrkäs, No 1/2018 Vedenalainen hitsaus Hitsausta veden alla Pasi Hiltunen, No 6/2018 Yritysartikkeleita ja -uutisia Buster Boats tekemässä moottoriveneilyn tulevaisuutta Aino Pokela, No 5/2018 Maailman nykyaikaisin metsäkonetehdas ja digitalisointi Mika Hämäläinen, No 5/2018 Mesekon Oy – moderni sopimusvalmistaja Juha Lukkari, No 4/2018 Warkaus Works – Putkipaneeleita kattiloihin tehokkaasti Mika Hämäläinen, No 4/2018 Sahala Works tähtää Mika Hämäläinen, No 4/2018 HT Laser Oy – Laseria hyödyntävä järjestelmätoimittaja Juha Kauppila, No 4/2018 Heatnasters – Teollisten palveluiden optimointia Ilkka Mujunen, No 4/2018 T-DRILL-menetelmillä säästöä, laatua ja tuottoa Jessica Ekola, No 4/2018 Raskaiden teräsrakenteiden valmistaja Levator Oy Jussi-Pekka aukio, No 1/2018 Turun telakka pullistelee Juha Lukkari, No 5/2017 KSB – Vahvaa osaamista pumppujen kunnossapidossa Juha Kauppila, No 5/2017 Panelian Kone Oy Patojen korjaushitsaus Juha Kauppila, No 5/2017 Euroopan johtavaksi järjestelmätoimittajaksi liikkuvien työkoneiden valmistajille Timo Lehtioja, No 4/2017 Fortacon Cabin kasvaa Kalajoella Mika Hämäläinen, No 4/2017 Fortacon Cabin Kurikassa kehittää tuotantoa Mika Hämäläinen, No 4/2017 High Metal Group – Hybridi kasvattaa kapasiteettia Mika Hämäläinen, No 4/2017 Väsymätön harvesteri täyttää kovat vaatimukset – Ponsse Oy Franz Joachim Rossman, No 2/2017 Ponssen hitsattujen rakenteiden kustannustehokas suunnittelu, hankinta ja valmistus Jaakko Kekkonen ja Ismo Ruohomäki, No 1/2017 Ääriolosuhteet (Hitsaus ääriolosuhteissa) Hitsausta veden alla Pasi Hiltunen, No 6/2018 Hitsausta arktisissa olosuhteissa Jani Kumpulainen, No 6/2018 Hitsausta kuumissa olosuhteissa Saudi-Arabiassa Jani Kumpulainen, No 6/2018 Hitsausta tyhjössä Juha Lukkari, No 6/2018 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja kapselin hitsaus Timo Salonen, No 6/2018 Juha Lukkari Päätoimittaja juha.lukkari@shy.fi. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 27 Teräs (yleisartikkelit) Uusia teräksiä tulossa! Juha Lukkari, No 6/2018 TIG-hitsaus ks. Kaasukaarihitsaus Tuotantotekniikka, tuottavuus, taloudellisuus, kilpailukyky, digitalisaatio, hitsaustietojen hallinta ym
laivoihin ja erikoiskohteisiin maalla. Pöydät tuovat varmuutta, turvallisuutta, ergonomiaa ja mielekkyyttä tekemiseen. www.siegmund.com. TUTEKA työllistää tällä hetkellä 17 henkilöä. Laadulla ja tuotannon tehokkuudella on TUTEKA:n toiminnassa keskeinen rooli. MAAILMAN PARHAAT HITSAUSPÖYDÄT SUORAAN MAAHANTUOJALTA Aleksi Kiviniemi toimitusjohtaja/DI Turun Teräskaluste Oy KUOPIO – VANTAA – TURKU E-Mail: siegmundteam@sht.fi Puh: (+358) 44 303 8400 www.sht.fi MAAHANTUOJASI: Turun Teräskaluste Oy (TUTEKA) on vuonna 1946 perustettu perheyritys, joka toimii kolmannessa sukupolvessa. Hyvät työkalut tehostavat osaavien käsiparien tuottavuutta ja takaavat lopputuotteiden tasaisen laadun ja mittatarkkuuden.TUTEKA:ssa Siegmundin tuotteet on integroitu valmistusprosessiin jo suunnitteluvaiheessa. Siegmundin tuotteiden avulla on saatu ratkaistua muun muassa ongelmakohtia monimutkaisten geometristen muotojen valmistuksessa. TUTEKA on erikoistunut valmistamaan vaativia erikoiskalusteita ja -rakenteita mm. Tuotannon ollessa usein käsityövoittoista, tulee työpisteiden olla parhaat mahdolliset. Asiakkaiden korkeisiin laatuvaatimuksiin vastaamiseksi valmistussuunnittelua ja tuotantoa kehitetään jatkuvasti. Työn helpottuminen ja nopeat ratkaisut ongelmatilanteisiin pöytäjärjestelmän avulla johtavat onnistumisiin, jotka ruokkivat myös tekijöiden itseluottamusta ja motivaatiota. TUTEKA nosti oman tuotantonsa vielä uudelle tasolle Siegmundin pöytien avulla. Vaadittu mittatarkkuus ja laatu on saavutettu helpommin ja nopeammin. Nopeamman ja helpomman työskentelyn lisäksi ne ovat tarjonneet myös uusia tapoja valvoa ja todentaa, että lopputuote vastaa kaikilta ominaisuuksiltaan asiakkaan odotuksia
Asiakkaiden korkeisiin laatuvaatimuksiin vastaamiseksi valmistussuunnittelua ja tuotantoa kehitetään jatkuvasti. Tuotannon ollessa usein käsityövoittoista, tulee työpisteiden olla parhaat mahdolliset. Nopeamman ja helpomman työskentelyn lisäksi ne ovat tarjonneet myös uusia tapoja valvoa ja todentaa, että lopputuote vastaa kaikilta ominaisuuksiltaan asiakkaan odotuksia. www.siegmund.com. TUTEKA on erikoistunut valmistamaan vaativia erikoiskalusteita ja -rakenteita mm. TUTEKA työllistää tällä hetkellä 17 henkilöä. Siegmundin tuotteiden avulla on saatu ratkaistua muun muassa ongelmakohtia monimutkaisten geometristen muotojen valmistuksessa. Työn helpottuminen ja nopeat ratkaisut ongelmatilanteisiin pöytäjärjestelmän avulla johtavat onnistumisiin, jotka ruokkivat myös tekijöiden itseluottamusta ja motivaatiota. Laadulla ja tuotannon tehokkuudella on TUTEKA:n toiminnassa keskeinen rooli. laivoihin ja erikoiskohteisiin maalla. Vaadittu mittatarkkuus ja laatu on saavutettu helpommin ja nopeammin. MAAILMAN PARHAAT HITSAUSPÖYDÄT SUORAAN MAAHANTUOJALTA Aleksi Kiviniemi toimitusjohtaja/DI Turun Teräskaluste Oy KUOPIO – VANTAA – TURKU E-Mail: siegmundteam@sht.fi Puh: (+358) 44 303 8400 www.sht.fi MAAHANTUOJASI: Turun Teräskaluste Oy (TUTEKA) on vuonna 1946 perustettu perheyritys, joka toimii kolmannessa sukupolvessa. Hyvät työkalut tehostavat osaavien käsiparien tuottavuutta ja takaavat lopputuotteiden tasaisen laadun ja mittatarkkuuden.TUTEKA:ssa Siegmundin tuotteet on integroitu valmistusprosessiin jo suunnitteluvaiheessa. Pöydät tuovat varmuutta, turvallisuutta, ergonomiaa ja mielekkyyttä tekemiseen. TUTEKA nosti oman tuotantonsa vielä uudelle tasolle Siegmundin pöytien avulla
telemme ylpeänä, KOBELCO – Aito ja alkuperäinen vuodesta 1968. Nyt monien menestyksellisten vuosien jälkeen tullaan pakkaustamme, koska tunnetut yritykset ovat markkinoineet täyte lankojamme. KOBELCO is a corporate group that you can trust. Nyt monien menestyksellisten vuosien jälkeen tullaan tuotteitamme markkinoimaan omalla tuotemerkillämme joten esittelemme ylpeänä, KOBELCO – Aito ja alkuperäinen vuodesta 1968. Ota yhteyttä meihin, KOBELCO – aito ja alkuperäinen vuodesta 1968. The Kobe Steel Group is engaged in a wide range of fields with its major businesses concentrated on materials and machinery. Both in Japan and overseas, the Kobe Steel Group is more than ever expanding its business activities. Both in Japan and overseas, the Kobe Steel Group is more than ever expanding its business activities. Aito ja alkuperäinen KOBELCO is established as the corporate mark of Kobe Steel, Ltd. Aito ja alkuperäinen vuodesta 1968 KOBELCO Welding of Europe, www.kobelcowelding.nl Löydät täytelankamme Masino Weldingin KOBELCO asiantuntijoilta. Täytelankamme ovat olleet edustettuina Eurooppalaisilla markkinoilla jo useiden vuosikymmenten ajan. Aito ja Aito ja Aito ja Aito ja alkuperäinen Aito ja alkuperäinen Aito ja alkuperäinen Aito ja Aito ja Aito ja alkuperäinen Aito ja alkuperäinen alkuperäinen alkuperäinen alkuperäinen alkuperäinen alkuperäinen alkuperäinen alkuperäinen alkuperäinen alkuperäinen alkuperäinen alkuperäinen alkuperäinen Aito ja alkuperäinen Aito ja alkuperäinen Aito ja alkuperäinen Aito ja alkuperäinen Aito ja alkuperäinen alkuperäinen alkuperäinen Aito ja alkuperäinen Aito ja alkuperäinen Aito ja Aito ja Aito ja alkuperäinen Aito ja alkuperäinen Aito ja alkuperäinen Aito ja Aito ja Aito ja alkuperäinen Aito ja. tuotteitamme markkinoimaan omalla tuotemerkillämme joten esit telemme ylpeänä, KOBELCO – Aito ja alkuperäinen vuodesta 1968. täytelankoja jotka vastaavat asiakkaidemme vaatimuksiin. Ota yhteyttä puh 010 8345500, welding@masino.fi. Ota yhteyttä puh 010 8345500, welding@masino.fi. KOBELCO is a corporate group that you can trust. Ota yhteyttä puh 010 8345500, welding@masino.fi. The Kobe Steel Group is engaged in a wide range of fields with its major businesses concentrated on materials and machinery. Aito ja alkuperäinen Aito ja alkuperäinen Aito ja Aito ja alkuperäinen vuodesta 1968 Aito ja alkuperäinen vuodesta 1968 Aito ja alkuperäinen vuodesta 1968 Aito ja alkuperäinen vuodesta 1968 KOBELCO Welding of Europe, www.kobelcowelding.nl KOBELCO Welding of Europe, www.kobelcowelding.nl KOBELCO Welding of Europe, www.kobelcowelding.nl KOBELCO Welding of Europe, www.kobelcowelding.nl Löydät täytelankamme Masino Weldingin KOBELCO asiantuntijoilta. Joten löydä uusi pakkauksem lemme, itse asiassa vain uusi pakkaus. Nyt monien menestyksellisten vuosien jälkeen tullaan lankojamme. alkuperäinen alkuperäinen KOBELCO is established as the corporate mark of Kobe Steel, Ltd. Ota yhteyttä meihin, KOBELCO – aito ja alkuperäinen vuodesta 1968. Both in Japan and overseas, the Kobe Steel Group is more than ever expanding its business activities. The Kobe Steel Group is engaged in a wide range of fields with its major businesses concentrated on materials and machinery. Joten löydä uusi pakkauksemlemme, itse asiassa vain uusi pakkaus. Ota yhteyttä meihin, KOBELCO – aito ja alkuperäinen vuodesta 1968. Joten löydä uusi pakkauksemlemme, itse asiassa vain uusi pakkaus. Joten löydä uusi pakkauksemme, kaikki muu on täsmälleen kuten ennenkin, korkealaatuisia täytelankoja jotka vastaavat asiakkaidemme vaatimuksiin. We supply original, high value-added products, technologies and services. Et ehkä tunnista logoamme tai jo useiden vuosikymmenten ajan. Joten löydä uusi pakkauksem lemme, itse asiassa vain uusi pakkaus. Both in Japan and overseas, the Kobe Steel Group is more than ever expanding its business activities. We’re working to let more and more people around the world know that. tuotteitamme markkinoimaan omalla tuotemerkillämme joten esit telemme ylpeänä, KOBELCO – Aito ja alkuperäinen vuodesta 1968. KOBELCO is established as the corporate mark of Kobe Steel, Ltd. Joten löydä uusi pakkauksem lemme, itse asiassa vain uusi pakkaus. Et ehkä tunnista logoamme tai pakkaustamme, koska tunnetut yritykset ovat markkinoineet täytelankojamme. The Kobe Steel Group is engaged in a wide range of fields with its major businesses concentrated on materials and machinery. Uusi aikakausi KOBELCO:lle, mutta vain pieniä muutoksia asiakkaillemme, itse asiassa vain uusi pakkaus. täytelankoja jotka vastaavat asiakkaidemme vaatimuksiin. Nyt monien menestyksellisten vuosien jälkeen tullaan tuotteitamme markkinoimaan omalla tuotemerkillämme joten esit tuotteitamme markkinoimaan omalla tuotemerkillämme joten esit tuotteitamme markkinoimaan omalla tuotemerkillämme joten esit telemme ylpeänä, KOBELCO – Aito ja alkuperäinen vuodesta 1968. We supply original, high value-added products, technologies and services. The Kobe Steel Group is engaged in a wide range of fields with its major businesses concentrated on materials and machinery. KOBELCO is established as the corporate mark of Kobe Steel, Ltd. Täytelankamme ovat olleet edustettuina Eurooppalaisilla markkinoilla Täytelankamme ovat olleet edustettuina Eurooppalaisilla markkinoilla Täytelankamme ovat olleet edustettuina Eurooppalaisilla markkinoilla Täytelankamme ovat olleet edustettuina Eurooppalaisilla markkinoilla jo useiden vuosikymmenten ajan. Nyt monien menestyksellisten vuosien jälkeen tullaan tuotteitamme markkinoimaan omalla tuotemerkillämme joten esittelemme ylpeänä, KOBELCO – Aito ja alkuperäinen vuodesta 1968. Joten löydä uusi pakkauksemme, kaikki muu on täsmälleen kuten ennenkin, korkealaatuisia täytelankoja jotka vastaavat asiakkaidemme vaatimuksiin. KOBELCO is a corporate group that you can trust. Et ehkä tunnista logoamme tai jo useiden vuosikymmenten ajan. Nyt monien menestyksellisten vuosien jälkeen tullaan lankojamme. Both in Japan and overseas, the Kobe Steel Group is more than ever expanding its business activities. We’re working to let more and more people around the world know that. Et ehkä tunnista logoamme tai pakkaustamme, koska tunnetut yritykset ovat markkinoineet täyte pakkaustamme, koska tunnetut yritykset ovat markkinoineet täyte pakkaustamme, koska tunnetut yritykset ovat markkinoineet täyte pakkaustamme, koska tunnetut yritykset ovat markkinoineet täyte lankojamme. We’re working to let more and more people around the world know that. telemme ylpeänä, KOBELCO – Aito ja alkuperäinen vuodesta 1968. Ota yhteyttä meihin, KOBELCO – aito ja alkuperäinen vuodesta 1968. Nyt monien menestyksellisten vuosien jälkeen tullaan tuotteitamme markkinoimaan omalla tuotemerkillämme joten esit lankojamme. Et ehkä tunnista logoamme tai jo useiden vuosikymmenten ajan. We supply original, high value-added products, technologies and services. We’re working to let more and more people around the world know that. Nyt monien menestyksellisten vuosien jälkeen tullaan tuotteitamme markkinoimaan omalla tuotemerkillämme joten esit lankojamme. Uusi aikakausi KOBELCO:lle, mutta vain pieniä muutoksia asiakkail Uusi aikakausi KOBELCO:lle, mutta vain pieniä muutoksia asiakkail Uusi aikakausi KOBELCO:lle, mutta vain pieniä muutoksia asiakkail Uusi aikakausi KOBELCO:lle, mutta vain pieniä muutoksia asiakkailUusi aikakausi KOBELCO:lle, mutta vain pieniä muutoksia asiakkailUusi aikakausi KOBELCO:lle, mutta vain pieniä muutoksia asiakkail lemme, itse asiassa vain uusi pakkaus. Aito ja alkuperäinen vuodesta 1968 KOBELCO Welding of Europe, www.kobelcowelding.nl Löydät täytelankamme Masino Weldingin KOBELCO asiantuntijoilta. Täytelankamme ovat olleet edustettuina Eurooppalaisilla markkinoilla jo useiden vuosikymmenten ajan. We supply original, high value-added products, technologies and services. Nyt monien menestyksellisten vuosien jälkeen tullaan pakkaustamme, koska tunnetut yritykset ovat markkinoineet täyte lankojamme. Ota yhteyttä meihin, KOBELCO – aito ja alkuperäinen vuodesta 1968. KOBELCO is a corporate group that you can trust. Uusi aikakausi KOBELCO:lle, mutta vain pieniä muutoksia asiakkaillemme, itse asiassa vain uusi pakkaus. täytelankoja jotka vastaavat asiakkaidemme vaatimuksiin. Et ehkä tunnista logoamme tai pakkaustamme, koska tunnetut yritykset ovat markkinoineet täytelankojamme. We supply original, high value-added products, technologies and services. Joten löydä uusi pakkauksem me, me, me, me, kaikki muu on täsmälleen kuten ennenkin, kaikki muu on täsmälleen kuten ennenkin, kaikki muu on täsmälleen kuten ennenkin, kaikki muu on täsmälleen kuten ennenkin, korkealaatuisia kaikki muu on täsmälleen kuten ennenkin, korkealaatuisia kaikki muu on täsmälleen kuten ennenkin, korkealaatuisia korkealaatuisia korkealaatuisia täytelankoja jotka vastaavat asiakkaidemme vaatimuksiin. Ota yhteyttä meihin, KOBELCO – aito ja alkuperäinen vuodesta 1968. KOBELCO is established as the corporate mark of Kobe Steel, Ltd
Teknologiaa ammattilaisia varten. 010 80 80 90, asiakaspalvelu@amiedu.fi, Valimotie 8, 00380 Helsinki, amiedu.fi Kansainvälinen hitsausneuvojakoulutus – International Welding Specialist (IWS) -koulutus antaa pätevyyden SFS-EN ISO 14731 -mukaisiin hitsauksen koordinoimistehtäviin. Kevyiden ja edistyksellisten poltinten on oltava myös lujia ja kestäviä. Äärimmäisen mukava poltin: helppoa hitsausta kaikissa asennoissa … MB EVO PRO-poltinsarja edustaa täysin uutta konseptia hitsauspoltinten muotoilussa, muodossa ja toiminnassa. Uuden MB EVO PRO -poltinsarjan parannetut liitännät ovat kestäviä ja kahva tilavampi. Näin poltinkahvan huolto on helpompaa. Työolosuhteet ovat raskaat hitsattaessa MIG/MAG -polttimilla. ABICOR BINZEL Finland Oy Kartanontie 53 · 28430 Pori Puhelin: (02) 634 4600 S-posti: info@binzel.fi w w w. b i nze l a b i c o r.c o m. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 32 Pätevyydestä potkua uralle Asiakaspalvelu: puh. Kytkimen asento ja muotoilu sekä pallonivel takaavat optimaalisen tasapainon ja mukavuuden kaikissa hitsausasennoissa. HINTA 3500 €/henkilö + 24 % arvonlisävero KOULUTUSPAIKKA Amiedu, Valimotie 8, Pitäjänmäki, Helsinki LISÄTIETOJA Marko Vattulainen teollisuustiimin vetäjä, IWE puh. 020 7461 250 aila.vaisanen@amiedu.fi amiedu.fi/koulutushaku MB EVO PRO. Päivitetty standardi … MIG/MAG hitsauspolttimet MB EVO PRO. AJANKOHTA 7.5.–16.10.2019 KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ Hitsausliitoksen suunnittelu ja mitoitus, 24 tuntia Hitsausprosessit ja laitteet, 53 tuntia Hitsaustuotanto ja sovellusesimerkit, 56 tuntia Käytännön hitsaussovellukset, 60 tuntia Materiaalit ja niiden käyttäytyminen hitsauksessa, 56 tuntia Koulutusohjelma koostuu 249 tunnista, joista muodostuu 32 lähipäivää. HAKU Hakuaika päättyy 15.4.2019. Jatkuvaan tutkimukseen perustuva ainutlaatuinen ergonomia mahdollistaa paremman tuntuman jolloin hitsaaja tuntee olevansa „yhtä“ polttimensa kanssa. Kysy lisää ja kokeile nyt ! T E C H N O L O G Y F O R T H E W E L D E R ‘ S W O R L D . 020 7461 517 marko.vattulainen@amiedu.fi Aila Väisänen Teollisuustiimin assistentti puh
Suurin kehitys on ollut uusien asiakkuuksien hankkimisessa sekä vientimaiden markkinaosuuksien kasvattamisessa. Turun kauppakamari jakoi Varsinais-Suomen vientipalkinnon nyt yhdettätoista kertaa. Viennin osuus liikevaihdosta (90%) on pysynyt yhtä vahvana jo vuosia. Yritys on erinomainen esimerkki vahvasta ja hyvässä vauhdissa olevasta varsinaissuomalaisesta vientiyrityksestä”, toteaa kansainvälistymisvaliokunnan puheenjohtaja Pasi Vuorinen. keasti ja tuonut uusia valmistusteknologioita toimialalle, mikä on edellyttänyt investointeja uusimpaan ja tehokkaimpaan teknologiaan sekä yhteistyötä innovaattoreiden sekä tutkimusja oppilaitosten kanssa. Yrittäjäpalkinto HT Laser Oy:lle Vientipalkinto Pemamek Oy:lle. Vienti on pitkään ollut merkittävä osa Pemamekin toimintaa. Tulevaisuuden kasvunäkymät ovat myös erittäin hyvät. Tämä on hieno tunnustus siitä, että olemme vieneet asioita oikeaan suuntaan. Yritys on tuonut pioneerina mm. Yrityksen suurimmat vientimaat ovat muun muassa Yhdysvallat, Venäjä, Australia, Ranska, Saksa, Portugali ja Italia. Suomen suurimmassa maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa Jyväskylän Paviljongissa oli paikalla 1 200 vierasta. Lisätietoja: Hallituksen puheenjohtaja Hannu Teiskonen hannu.teiskonen@htlaser.fi ja Toimitusjohtaja Matti Seppälä matti.seppala@htlaser.fi HT Laser Oy Turun kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta on myöntänyt vuoden 2018 Varsinais-Suomen vientipalkinnon Pemamek Oy:lle. Pemamek Oy on vuonna 1970 perustettu perheyritys, joka suunnittelee ja valmistaa hitsausja tuotantoautomaatioratkaisuja raskaalle metalliteollisuudelle. ”Kansainvälistymisvaliokunta päätti yksimielisesti osoittaa palkinnon tänä vuonna Pemamek Oy:lle. “HT Laser on metalliteollisuuden järjestelmätoimittaja ja joustavasti palveleva kumppani. Viimeisen kahden vuoden aikana yritys on ollut vahvassa kasvussa. Yritys on kotikaupunkinsa Keuruun suurin yksityinen työnantaja ja tarjoaa yhteensä yli 400 työpaikkaa noin 65 milj. Yrityksessä on tällä hetkellä töissä noin kymmentä eri kansallisuutta. Ulkomaankauppaja kehitysministeri AnneMari Virolainen luovutti palkinnon yrityksen hallituksen puheenjohtaja Pekka Heikoselle sekä toimitusjohtaja Jaakko Heikoselle. Pemamek Oy:n vuosittaisesta tuotannosta noin 90 prosenttia menee vientiin. Yritys on vastannut osaajapulaan edelläkävijän ottein kansainvälisin rekrytoinnein ja johtamiskulttuuria sekä työntekijöiden perheiden kokonaisvaltaista huomiointia kehittäen. ”Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä yrityksen viennin kasvattamisen eteen. Yritys on toimittanut jo yli 15 000 automaatioratkaisua asiakkaille 50 eri maahan. Näin palkintoraati perusteli HT Laserille myönnettyä Maakunnallista Yrittäjäpalkintoa. Kiitospuheen piti Sanna Teiskonen. laserja vesisuihkuleikkausta Suomeen ja luonut kysyntää näille palveluille. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 33 UUTISIA Palkinnon jakoi Keski-Suomen maakuntajohtaja Tapani Mattila. Yritys on kulkenut alansa teknologisen kehityksen kärjessä rohKeski-Suomen Maakunnallinen Yrittäjäpalkinto 2018 myönnettiin HT Laserin Hannu Teiskoselle lauantaina 19. euron liikevaihdolla.” Palkintoa vastaanottamassa olivat yrityksen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Hannu Teiskosen lisäksi myös perheyhtiön muut omistajat Johanna, Sanna ja Jukka Teiskonen. Globaalit markkinat ovat Pemamekille merkittävät ja tulemme myös jatkossa panostamaan yrityksen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä uusien markkinoiden löytämiseen”, kertoo Pemamek Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Heikonen. marketing@pemamek.com Turun kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunnan puheenjohtaja Pasi Vuorinen (vasemmalla), Pemamek Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Heikonen, toimitusjohtaja Jaakko Heikonen ja ulkomaankauppa -ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen. tammikuuta
Hitsausliitoksen lujuustekniseen laatuun vaikuttavat mikrorakenteelliset, geometriset ja jäännösjännitykselliset tekijät, jotka on otettava huomioon suhteessa kuormitusja ympäristöolosuhteisiin. Valitettavasti kirjoituksessa oleva kuva oli mennyt painovaiheessa sekaisin. X8 SuperSnake tukee myös X8 Gun Remote Control -kaukosäädintä, joka asennetaan suoraan hitsauspistooliin. Tämä välisyöttölaite on täydellinen valinta raskaaseen ja keskiraskaaseen metalliteollisuuteen ja asennustöihin. Uusi teknologia mahdollistaa tuen Kempin Wise -erikoisprosesseille ja varmistaa optimaaliset kaariominaisuudet missä tahansa hitsauksen käyttökohteessa. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 34 X8 SuperSnake on yhteensopiva X8 Wire Feeder -langansyöttölaitteen ja X8 MIG Gun -hitsauspistoolien kanssa. Välisyöttölaite kytketään Kemppi Gun Connector -liittimillä, jotka tunnetaan erinomaisista mekaanisista ja sähköisistä ominaisuuksistaan sekä tarkasta kaarijännitteen mittauksesta. UUTISIA Hitsaustekniikka-lehden viime numerossa 6 oli uutinen ja siihen liittyvä lyhyt kirjoitus DI Tuomas Skrikon tohtorin väitöstilaisuudesta Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Julkaisemme tämän tärkeän kuvan ohessa uudestaan. Välisyöttölaitteeseen yhdistettävä X8 MIG Welderin langaton Control Pad antaa hitsaajan käyttöön kokonaisvaltaisen käyttöliittymän, joka mahdollistaa hitsausparametrien säätöjen tekemisen hitsiliitoksen luona. +358 44 2899 454 marko.tastula@kemppi.com Äärimmäistä ulottuvuutta X8 SuperSnake -välisyöttölaitteella Kempin SuperSnake -välisyöttölaitteiden tuoteperhe laajenee uudella X8 SuperSnakella, joka yhdistää alkuperäisen SuperSnaken erinomaiset hyödyt X8 MIG Welder -hitsausjärjestelmän moderniin teknologiaan ja tarkkaan valokaaren hallintaan. UUTUUSTUOTTEITA Oikaisu. Lisätietoja: Marko Tastula Myyntipäällikkö, projektimyynti Kemppi Oy puh. HT-lehti pahoittelee tapahtunutta. Tämä parantaa työturvallisuutta poistamalla tarpeen kantaa painavia langansyöttölaitteita ja nostaa hitsauksen tuottavuutta. Uusi välisyöttölaite on saatavilla vesijäähdytteisinä malleina, jotka pidentävät hitsauspistoolin tavanomaista ulottuvuutta jopa 25 metrillä, ja takaavat luotettavan avustavan langansyötön sekä kestävän käytön. Kevyt X8 SuperSnake on helppo kantaa sinne, missä sitä tarvitaan. Kuva 2
1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 35 KOULUTUSUUTISIA Taulukko 1. Esimerkiksi tuotantotekniikan ammattitutkinnon levyja hitsaustekniikan osaamisalalla on mahdollisuus erikoistua valinnoistaan riippuen laivanrakennukseen, hitsaustekniikkaan tai levytöihin. Uudistus ja hitsausala Uudistuksen yhteydessä hitsausalan osaaminen sijoitettiin koneja tuotantotekniikan perustutkintoon sekä tuotantotekniikan ammattija erikoisammattitutkintoihin, taulukko 1. Tutkinnon perusteissa määrätään mm. Uudistunut hitsausalan ammatillinen koulutus Inga Sihvo, Joni Virtanen ja Joona Aro Ammatillinen koulutus uudistui vuoden 2018 alusta. tutkinnon muodostuminen, ammattitaitovaatimukset sekä osaamisen arviointi. Aina ei myöskään tarvitse suorittaa kokonaan uutta tutkintoa vaan henkilö voi päivittää, syventää tai laajentaa ammattitaitoaan myös yksittäisiä tutkinnon osien suorittamalla. HOKSiin kirjataan yksilölliset osaamisen tunnistamista, tunnustamista, hankkimista, osoittamista ja ohjausja tukitoimia koskevat tiedot. Edellytykset osaamisperusteisuudelle ja asiakaslähtöisyydelle luodaan jo koulutuksen alkaessa henkilökohtaistamisen yhteydessä. Uusi ammatillinen koulutus ja henkilökohtaistaminen Uuden koulutuksen lähtökohtana on, että ammatillista koulutusta järjestetään osaamisperusteisesti ja asiakaslähtöisesti niin opiskelijan kuin työelämänkin näkökulmasta. Lisäksi tutkinnon perusteissa voidaan edellyttää kirjallisten dokumenttien tuottamista ja erillispätevyyksien suorittamista, kuten hitsauksen osalta hitsauspätevyyksien suorittamista. Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta (L 531/2017) kumosi vanhat lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Huolellisesti ja yhteistyössä laadittu kehittämissuunnitelma luo pohjan laadukkaalle koulutuksen toteutukselle. Työelämän on jatkossa hyvä kiinnittää huomiota erityisesti opiskelijan suorittamiin tutkinnon osiin ja opiskelijan hankkimaan osaamiseen eikä ainoastaan suoritettuun tutkintoon, osaamisalaan tai tutkintonimikkeeseen. Myös tutkintorakenne (OKM 680/2017, muutosasetus 590/2018) uudistettiin ja siirryttiin uusiin laajaalaisiin tutkintoihin. Uudistus vaikutti suoraan ammatillisiin tutkintoihin ja tutkinnon järjestämiseen. Tutkinnoissa on mahdollisuus valita tutkinnon osia myös toisista ammatillisista tutkinnoista. Osana HOKSia tehdään opiskelijan urasuunnittelua, joka koskee opiskelijan osaamisen hankkimisen suunnittelua sekä yksilöllisten valintojen tekemistä, jotta opiskelijan osaaminen vastaisi työelämän tarpeita ja edesauttaisi työllistymistä. Koulutuksen järjestäjä laatii jokaiselle opiskelijalle henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS). Lähtökohtaisesti erillispätevyyksien (esimerkiksi tulityökortin) suorittaminen on kuitenkin osaamisen hankkimista, ei osaamisen osoittamista. Työelämän edustaja osallistuu henkilökohtaistamisprosessiin esimerkiksi, kun suunnitellaan osaamisen hankkimista ja osaamisen osoittamista työpaikalla (näytöt). Tutkinnon osa muodostaa selkeän itsenäisen työprosessin tai tehtäväkokonaisuuden. Uudet hitsausalan ammatilliset tutkinnot. Taulukkoon 2 on koottu työtehtäviä, joissa hitsauksen tutkinnon suorittaneet voivat toimia.. Näiden tutkinnon perusteiden mukaan tutkinnon suorittamisen aloittanut opiskelija voi suorittaa tutkinnon loppuun siirtymäajan puitteissa 31.12.2021 saakka. Uusissa laaja-alaisissa tutkinnoissa urasuunnittelun merkitys korostuu, sillä tutkinnoissa on mahdollisuus suuntautua moneen eri tehtävää. Ammatilliset tutkinnon osat vastaavat työelämän toimintaja tehtäväkokonaisuuksissa vaadittavaa osaamista. Tutkinnot muodostuvat tutkinnon osista, jotka muodostuvat työelämän nykyisten ja ennakoitujen tarpeiden pohjalta. Uudet ammatilliset tutkinnot ja tutkinnon perusteet Tutkinnon perusteiden on tarkoitus varmistaa, että hyväksytyt tutkintosuoritukset ovat kansallisesti yhtenäisiä. Tutkinto Laajuus osaamispisteinä Osaamisala Tutkintonimike Voimaan Koneja tuotantotekniikan perustutkinto 180 Asennuksen ja automaation osaamisala Tuotantotekniikan osaamisala Koneautomaatioasentaja Koneasentaja Koneistaja Levyseppähitsaaja Muovija kumituotevalmistaja 1.8.2018 Tuotantotekniikan ammattitutkinto* 150 Lasija keraamisen alan osaamisala Levyja hitsaustekniikan osaamisala Muovija kumitekniikan osaamisala Koneistuksen osaamisala 1.1.2019 Tuotantotekniikan erikoisammattitutkinto* 180 Hitsauskoordinoija 1.1.2019 * Uuden tutkinnon myötä tutkintorakenteesta poistuvat Levyja hitsausalan ammattitutkinto, Hitsaajamestarin erikoisammattitutkinto ja Levytyömestarin erikoisammattitutkinto. Lisäksi urasuunnitelmaan sisältyy jatko-opintosuunnitelma, suunnitelma työelämään siirtymiseksi tai työuralla etenemiseksi
Tuotantotekniikan ammattitutkinnon levyja hitsaustekniikan osaamisalan suorittanut Levyja hitsaustekniikan osaamisalan suorittanut voi työskennellä itsenäisesti levytöissä, hitsaajana tai levyseppähitsaajana konepajateollisuudessa, rakennustyömailla tai laivanrakennusteollisuudessa. Ammatillisessa koulutuksessa keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Opiskelijan ja työelämän osaamistarpeiden mukaisesti opiskelija voi erikoistua levyja hitsaustekniikan osaamisalalla hitsaukseen, levytöihin tai laivanrakennukseen. Jokainen koulutuksen järjestäjä määrittelee itse, miten toteuttaa koulutuksen, mutta mahdollisen tutkintokoulutuksen toteutussuunnitelman pohjana voidaan käyttää myös IWS-koulutuksen teoriaopetusta. Osaaminen voi olla hankittu esimerkiksi työelämässä. Opiskelijan aloittaessa opinnot hänellä voi olla jo hankittuna tutkinnon perusteissa edellytettyä osaamista. pienahitsaus yhdellä prosessilla, . Kaikki perustutkinto-opiskelijat suorittavat myös yhteiset tutkinnon osat (viestintäja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen ja yhteiskuntaja työelämäosaaminen). Lisäksi hän hallitsee laadunvarmistuksen ja siihen liittyvän dokumentoinnin, virheiden tarkastuksen sekä hitsausteknisten ongelmien ratkaisun. Tutkinto/osaamisala/nimike Työtehtävät Koneja tuotantotekniikan perustutkinnon suorittanut levyseppähitsaaja Levyseppähitsaaja toimii metalliteollisuudessa levykappaleiden ja hitsattujen kappaleiden valmistustehtävissä tehden erilaisia teräsrakenteita tai niiden osia. Tutkinto ei oikeuta suoraan hitsauskoordinoijan pätevyyteen. Tuotantotekniikan erikoisammattitutkinnon hitsauskoordinoija Tutkinnon suorittanut voi toimia hitsauksen laadunvalvonnan tehtävissä ja tuotannossa hitsauksen kehitystehtävissä, kuten hitsauksen esimiestehtävissä tai laadun tarkastajana. Opiskelijan on osattava hitsata, mutta hitsausosaamista ei vaadita siinä laajuudessa kuin ammattitutkinnon hitsaajan polussa. putkihitsaus ja . Tuotantotekniikan ammattitutkinto on uusi laaja-alainen tutkinto, joka sisältää levyja hitsaustekniikan osaamisen lisäksi laivanrakennuksen, koneistuksen, työvälinevalmistuksen, valumallinvalmistuksen, muovija kumitekniikan sekä lasija keraamisen alan osaamista. Ammattija erikoisammattitutkinnot arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Koneja tuotantotekniikan perustutkinnon perusteet ovat samat aikuisille ja nuorille opiskelijoille. Osaamisen arvioinnissa arvioidaan miten opiskelija hallitsee tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Lisäksi suositellaan, että tutkinnon osat suoritettaisiin helpoimmasta vaikeampaan eli seuraavassa järjestyksessä: pienhitsaukset, levyhitsaus ja putkihitsaus. Tutkinnon perusteissa ei säädetä osaamisen hankkimistapoja, ellei erillislainsäädännössä tätä edellytetä. Henkilökohtaistamisessa opiskelijan aiemmin hankittu osaaminen selvitetään ja tunnistetaan sekä tunnustetaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. 3Dvalmistusmenetelmän käyttö ja robotin käyttö. Kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin tehtiin uuden lain mukaiset muutokset. Tuotantotekniikan erikoisammattitutkintoon sisältyy vain hitsauskoordinoijan osaaminen ja hitsauksen asiantuntijatehtävät. Yhteisiä valinnaisia tutkinnon osia kaikille tutkinnon osaamisaloille ovat teollisuuden hankintatoimi, robotiikan hyödyntäminen tuotannossa, tuotantoteknisen projektin ja sen riskien hallinta sekä työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja työympäristön suojelun kehittäminen tuotantoteollisuudessa. levyja putkihitsaus, . Perustutkinnossa on levyseppähitsaajille oma opintopolku. Hitsauskoordinoijan pätevyyttä voi anoa kolmannen osapuolen suorittamalla arvioinnilla. Hän työskentelee osana tuotantoa, jossa valmistetaan työpiirustusten ja ohjeiden mukaisia erilaisia teräksisiä kappaleita. Tutkintoon voi sisällyttää tutkinnon osan myös korkeakouluopinnoista tai muista ammattija erikoisammattitutkinnoista. Erikoisammattitutkinto ei kuitenkaan yksin anna esimerkiksi hitsauskoordinaattorin tai pätevyyksien valvojan pätevyyttä, mutta kattaa niiden tiedot ja taidot. Asiantuntija pystyy esimerkiksi rakentamaan hitsauksen laatujärjestelmän yritykselle ja varmentamaan sen toimivuuden sisäisin auditoinnein. Ammatillisten perustutkintojen arviointiasteikko on 1 5. Jos opiskelija haluaa erikoistua hitsaukseen, hänen tulisi ottaa valinnaisina seuraavat tutkinnon osat: . Laadunhallinta ja arvioinnin laadunvarmistus Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta koostuu koulutuksen järjestäjän itsensä toteuttamasta laadunhallinnasta, kansallisesta ammatillisen koulutuksen ohjauksesta ja koulutuksen ulkopuolisesta arvioinnista. levyhitsaus. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 36 Taulukko 2. Esimerkkejä ammatillisista tutkinnoista, joissa on alan osaamista tukevaa osaamista, ovat prosessiteollisuuden ammattitutkinto, sähköja automaatioalan ammattitutkinto sekä koneasennuksen ja kunnossapidon ammattija erikoisammattitutkinnot. Uusia työprosesseja perusteissa ovat mm. Tutkinnon suorittanut henkilö pystyy toimimaan hitsausalan asiantuntijatehtävissä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida arvioida näytön perusteella, ammattitaidon osoittamista täydennetään yksilöllisesti muilla tavoin. Hän voi toimia myös hitsauksen koordinointitehtävissä, tuotannonsuunnittelijana, hitsauspätevyyksien valvojana tai vastaavissa tehtävissä. Osaamisen arviointi varmistaa sen, että todistuksen saavalla opiskelijalla on se osaaminen, joka tutkinnon perusteissa edellytetään. Ammatillisen koulutuksen lain mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa järjestämiensä tutkintojen, koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja laadunhallinnan jatkuvasta paKOULUTUSUUTISIA. Näytöt ja arviointi Ammatillisen koulutuksen uuden lain mukaan opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä, käytännön työtilanteissa tai työprosesseissa. Hän osaa hyödyntää työssään moderneja CNC-koneita ja laitteita. Tämän tutkinnon ammattitaitovaatimukset vastaavat SHY:n kansainvälisen hitsausneuvojan tai visuaalisen tarkastajan koulutusta. Pätevyysvaatimukset pohjautuvat pääosin standardien asettamiin vaatimuksiin. Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttavat ja arvioinnista päättävät yhdessä tutkinnon osittain koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa (opettaja ja työelämän edustaja). Opiskelija ohjataan hankkimaan puuttuva osaaminen ja näyttöön, kun riittävä osaaminen on hankittu. Esimerkiksi tuotantotekniikan ammattitutkinnosta voidaan valita hitsauksen tutkinnon osia. Työtehtäviä voivat olla esimerkiksi erilaiset hitsaustyöt, levyjen leikkaaminen ja taivuttaminen. Nämä valinnat ja suoritusjärjestys on SHY:n auditoiman kansainvälisen hitsaajan koulutussuunnitelman mukaisia. Työtehtävät, joissa koneja tuotantotekniikan alan ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat toimia. Perustutkinnon suorittajalla on mahdollisuus ottaa tutkinnon osia myös muista perustutkinnoista tai ammattija erikoisammattitutkinnoista
Kansainvälisesti hyväksytty koulutusohjelma sisältää keskeiset aihealueet hitsaavan teollisuuden laadunvarmistuksessa. Esimerkiksi ammattitutkinnon perusteissa edellytetään, että opiskelija osaa toimia todellisissa työtehtävissä sekä -ympäristöissä ja tehdä monipuolisia hitsaustöitä pätevyyskoealueeseen kuuluvilla hitsausasennoilla. Lisäksi koulutuksen luonne ja sisällöt ovat osittain erilaisia. Koulutussopimus ei edellytä määräaikaisen työsopimuksen solmimista, eikä opiskelijalle makseta palkkaa koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa. Jotta ammatillisissa tutkinnoista annettavan todistuksen (tutkinnosta tai tutkinnon osasta) lisänä voidaan myöntää IIW tai EWF mukainen kansainvälinen pätevyys (diplomi), opetuksen tulee täyttää kansainvälisen koulutusohjelman vaatimukset ja sen johdosta pitää auditointi tehdä koulutuksen vaatimuksia valvovan SHY:n toimesta. Suunnitelmaan voidaan kirjata mm. Työvoimakoulutus on nyt osa opetusja kulttuuriministeriön rahoittamaa koulutusta ja siihen hakeudutaan paikallisen TE-toimiston kautta. Ohjeilla ja dokumenteilla varmistetaan voimassa olevien standardien ja määräysten noudattaminen. Tätä tarkoitusta varten koulutuksen järjestäjällä on oltava toimiva laadunhallintajärjestelmä. Erikoistumispolut tuotantotekniikan ammattitutkinnossa. Dokumentointia voi auditoida ulkopuolinen toimija, joka varmentaa käytettävien ohjeistuksien ja menetelmien ajantasaisuuden suhteessa hitsaavan teollisuuden laatuvaatimuksiin. Kaikilla koulutuksen järjestämisluvan saaneilla koulutuksen järjestäjillä on myös lupa järjestää oppisopimuskoulutusta. Valtakunnalliseen koulutustarjontaan voi tutustua osoitteessa https://opintopolku.fi/wp/ ammatillinen-koulutus/. Osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelma. Koulutuksen järjestäjät Koulutuksen järjestämisluvan myöntää opetusja kulttuuriministeriö. Järjestämislupatiedot löytyvät Oiva -palvelusta ( https://oiva. Hitsauksen opetuksen laatua tulisi seurata ja dokumentoida säännöllisesti. Suunnitelmaan kirjataan koulutuksen järjestäjän päättämät linjaukset ja menettelytavat osaamisen arvioinnin toteuttamiseksi. Täten tutkinnon perustemääräyksessä ei ole otettu myöskään kantaa kansainvälisten IIW-koulutusohjelmien käyttöön. toiminta-alueen työelämän toiminta, toimintatavat ja osaajatarpeet sekä esimerkiksi hitsauksen osalta tulisi tuntea työssä tarvittavat pätevyydet. Koulutus ja IIWkoulutusohjelmat Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö ei edellytä koulutuksen toteutussuunnitelman laatimista (opetussuunnitelma) eikä tutkinnon perusteet ota kantaa osaamisen hankkimistapoihin. Lisätietoja koulutuksista löytää myös suoraan koulutuksen järjestäjien verkkosivuilta. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 37 rantamisesta. Ammatillisissa tutkinnoissa elinikäisen oppimisen avaintaidot (kuten digitaalinen ja teknologinen osaaminen, matemaattinen osaaminen ja vuorovaikutusosaaminen) sisältyvät ammattitaitovaatimuksiin tai arviointikriteereihin kyseisen ammatin ja tutkinnon osan työprosessin edellyttämällä tavalla. Koulutuksen järjestäjä laatii vähintään tutkintotai koulutuskohtaisesti osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelman, kuva 1. Tutkintokoulutukseen voi hakeutua joustavasti ympäri vuoden. Hitsauksen osalta laadukkaan osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelman, kuten myös opiskelijalle tehtävän henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman, laadinta edellyttää myös alan ja hitsauksen standardien tuntemusta. arvioijien toimintatavat ja yhteistyö, arviointiin ja näyttöympäristöjen laadunvarmistukseen liittyvät seikat, tutkinnon osien suorittamisjärjestykseen liittyvät asiat sekä mahdollisesti käytettävä IIW-koulutusohjelman mukanaan tuomat menettelytavat. Tutkintoja ja koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä, arvioitaessa ja kehitettäessä sekä osaamistarpeita ennakoitaessa tulee tehdä yhteistyötä työja elinkeinoelämän kanssa. Osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmien laadintaa varten koulutuksen järjestäjän tulisi tuntea mm. Kuva 1. On hyvä muistaa, että työelämässä tarvittavan osaamisen lisäksi ammatilliset tutkinnot tuottavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ja että suoritetuilla tutkinnoilla on vaikutus myös eläkkeeseen. Edellä mainittuja koulutusohjelmia käytettäessä on hyvä huomioida, että koneja tuotantotekniikan alan tutkinnoissa (perus-, ammattija erikoisammattitutkinto) ammattitaitovaatimukset eroavat IIW-koulutusohjelmista. minedu.fi/jarjestajat). Ammatillisen koulutuksen järjestäjät tarjoavat uutena koulutusmuotona koulutussopimukseen perustuvaa koulutusta. Näitä koulutusohjelmia voidaan edelleen käyttää osana hitsausteknistä koulutusta
Tilaisuus on tarkoitettu ensisijaisesti hitsausalan ammatillisten tutkintojen parissa työskenteleville opetusja ohjaushenkilöille. Koneja tuotanto. Lisätietoja: www.oph.fi/reformintuki/ tapahtumat_ja_webinaarit Inga Sihvo Opetushallitus inga.sihvo@oph.fi www.oph.fi/reformintuki sekä Perus-, ammattija erikoisammattitutkintojen kirjoittajat Joni Virtanen Länsirannikon Koulutus Oy WinNova joni.virtanen@winnova.fi ja Joona Aro Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sedu joona.aro@sedu.fi Ammatilliset tutkinnon perusteet löytyvät ePerusteet-palvelusta. opintopolku.fi/#/fi/kooste/4540521 Tilaisuudet Työelämätoimikunnat osallistuvat näyttöjen toteutuksen ja osaamisen ar vioinnin laadun varmistamiseen. Perututkinto https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/kooste/3855075 Ammattitutkinto https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/kooste/4540520 Erikoisammattitutkinto https://eperusteet. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 38 Opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen selvitetään ja tunnistetaan ja opiskelija ohjataan hankkimaan puuttuva osaaminen (lähde www.minedu.fi) TILAA VERKKOKAUPASTA! Hitsauksen materiaalioppi 1 ja 2 www.hitsaus.net tekniikan työelämätoimikunta järjestää yhdessä Opetushallituksen ja SHY:n kanssa 22.3.2019 klo 11-15 tilaisuuden arvioinnin laadunvarmistamisesta hitsausalan tutkinnoissa
1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 39 INTERNATIONAL WELDING SPECIAL (IWS) Hitsausneuvoja Koulutuskeskus Jedu, Kalajoki/Nivala Syrjäniemi Veikko FI/IWS/02370 Syrjälä Jari FI/IWS/02371 Simi Tomi FI/IWS/02372 Räsänen Jari FI/IWS/02373 Pyyny Petteri FI/IWS/02374 Pohjola Risto FI/IWS/02375 Nikula Matti FI/IWS/02376 Kamunen Mika FI/IWS/02377 Brax Juhani FI/IWS/02378 Heikkinen Harri FI/IWS/02379 Ylä-Savon ammattiopisto Puranen Antti Olavi FI/IWS/02380 Räsänen Janne FI/IWS/02381 Roivanen Jari Pekka FI/IWS/02382 Welding Reinforcing Bars at the Specialist Level EWF 544-1 Betoniterästen hitsauskoordinoijakurssi EWF 544-1 WinNova Halme Ville-Juhani FI 00040 Lang Miikka FI 00041 Lyytikäinen Joni FI 00042 Mielonen Timo FI 00043 Saarikoski Jarkko FI 00044 Tupala Teemu FI 00045 INTERNATIONAL FILLET WELDER (IFW) Hitsaaja International MMA Welder Amiedu Airiainen Miia IFW111-1.1-FI03464 Al-Dulaimi Ziyad IFW111-1.1-FI03452 Cotterell Andrew IFW111-1.1-FI03451 Degerth Janne IFW111-1.1-FI03449 Heikkinen Lari IFW111-1.1-FI03461 Kangas Tomi IFW111-1.1-FI03459 Parkkinen Nico IFW111-1.1-FI03457 Weston Blake John IFW111-1.1-FI03454 Virtanen Mikko IFW111-1.1-FI03466 Sedu Aikuiskoulutus, Lapua Rinta-Marttila Esa IFW111-1.2-FI03472 International MIG/MAG Welder Amiedu Airiainen Miia IFW135-1.1-FI03465 Degerth Janne IFW135-1.1-FI03450 Heikkinen Lari IFW135-1.1-FI03462 Kangas Tomi IFW135-1.1-FI03460 Lehikoinen Jussi IFW135-1.1-FI03467 Parkkinen Nico IFW135-1.1-FI03456 Weston Blake John IFW135-1.1-FI03455 Sedu Aikuiskoulutus, Lapua Perälä Timo IFW135-1.2-FI03468 Perälä Timo IFW136-1.2-FI03469 Perälä Timo IFW138-1.2-FI03470 Tiensuu Onni IFW135-1.2-FI03474 Tiensuu Onni IFW136-1.2-FI03475 Tiensuu Onni IFW138-1.2-FI03476 Oulun seudun ammattiopisto, Kaukovainion yksikkö Cadenius Jesper IFW136-1.2-FI03447 Hiltunen Joonas IFW136-1.2-FI03446 Teklay Mussie IFW136-1.2-FI03448 International TIG Welder Amiedu Heikkinen Lari IFW141-8.1-FI03463 Parkkinen Nico IFW141-1.1-FI03458 Ammatiopisto SAMIedu, Savonlinna Kankkunen Jere IFW141-8.1.FI03477 Suutari Ville IFW141-8.1.FI03478 Sedu Aikuiskoulutus, Lapua Perälä Timo IFW141-1.2-FI03471 Rinta-Marttila Esa IFW141-1.2-FI03473 INTERNATIONAL PLATE WELDER (IPW) Hitsaaja International MIG/MAG Welder Amiedu Al-Dulaimi Ziyad IPW135-1.1-FI01363 Cotterell Andrew IPW135-1.1-FI01362 Virtanen Mikko IPW135-1.1-FI01360 International TIG Welder Amiedu Airiainen Miia IPW141-8.1-FI01359 Kangas Tomi IPW141-1.1-FI01358 Lehikoinen Jussi IPW141-8.1-FI01361 INTERNATIONAL TUBE WELDER (ITW) Hitsaaja International MMA Welder Amiedu Lehikoinen Jussi ITW111-1.1-FI01575 International TIG Welder Amiedu Al-Dulaimi Ziyad ITW141-8.1-FI01573 Cotterell Andrew ITW141-8.1-FI01572 Degerth Janne ITW141-8.1-FI01571 Virtanen Mikko ITW141-8.1-FI01574 Valtakunnallinen koneja tuotantotekniikan KOTU-seminaari 4.–5.6.2019 Lahdessa hitsaa opettajat, rekrytoijat, työnantajat ja alan asiantuntijat yhteen. Ilmoittautumalla 28.2.2019 mennessä pääset edullisemmin mukaan. Toimitus pahoittelee virhettä. KOULUTUSUUTISIA. Tule kuuntelmaan, kun Susijengin eli Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann kertoo joukkueen menestystarinan. Ohjelmassa verkostoitumista, asiantuntijaluentoja, teollisuusja tuotantolaitosvierailuja sekä KOTU-näyttely. Todistus on kuitenkin myönnetty LUT-yliopiston IWE-kurssilta 32. Kouluttajaksi oli nimetty AEL. Alan kärkiseminaari tarjoaa ajankohtaista ydinasiaa ja uusimpia tulevaisuudennäkymiä. Ilmoittaudu osoitteessa: www.hamk.fi/kotu Seminaarin hinta: (Hintoihin lisätään alv 24 %) 285 euroa / hlö (28.2.2019 mennessä ilmoittautuneet) 350 euroa / hlö (31.5.2019 mennessä ilmoittautuneet) 1 100 euroa / 4 hlöä samasta organisaatiosta (31.5.2019 mennessä ilmoittautuneet) Saumoja menestykseen! Oikaisu: HT 6/2018-lehden Koulutusuutisia -palstalla julkaistiin Erkki Kurkipurolle myönnetty IWE-todistus FI/IWE/00652
soon ylsi Kiwa Inspectan asiantuntijan Tatu Okkosen uutta teknologiaa ja käyttökohteita monipuolisesti kuvaava ”Drone tarkastukset teollisuudessa.” Andritz Oy:n projektipäällikkö Marjut Hedmanin ”ASME-koodin vaatimusten mukainen valmistus” ja DEKRA Industrial Oy:n johtavan asiantuntijan Ville Lehtisen ”ASME-koodin mukaiset NDT-testaukset” olivat seuraavaksi mielenkiintoisimmat esitykset. Mielenkiintoisimmaksi esitykseksi todettiin saadun palautteen pohjalta Oulun yliopiston / Lapin Ammattikorkeakoulun IWE Timo Kaupin tilastollinen analyysi ”Hitsausvirheet Suomen hitsaavassa teollisuudessa.” Lähes samaan taHitsauksen Laatu -päivät Caribialla Jouko Lassila SHY:n Hitsauksen Laatu -komitea järjesti 31.10. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 40 Tämänkertaiset esitykset käsittelivät Hitsauksen laatua laajasti. 1.11.2018 perinteiset Hitsauksen Laatu -päivät. Seuraavat Hitsauksen Laatu -päivät järjestetään tulevana syksynä Etelä-Suomessa. Samoin kävi seuraavaksi kiinnostavimmissa Kiwa Inspectan liiketoimintapäällikkö Heikki Myöhäsen pätevöintiesityksissä: ”Henkilöpätevöinti uusien menetelmien käyttöön Suomessa” ja ”Ydinlaitoksen painelaitteiden rikkomattomien määräaikaistarkastusten pätevöinti.” Huomionarvoista on, että kaikki päivän esitykset pääsivät ”pisteille” eli olivat jonkin kuulijan mielestä kolmen mielenkiintoisimman esityksen joukossa. Tällä kertaa laatuasioita puitiin lämpimältä kuulostavassa mutta kylmän viimaisessa syyssäässä Holiday Club Caribiassa Suomen Turussa. Tatu Okkonen kertoi dronen, eli kauko-ohjattavan kopterin käytöstä lähes mahdottomien kohteiden tarkastuksessa.. Seminaarin tauoilla järjestetyssä näyttelyssä esittelivät tuotteitaan ja toimintaansa Finfocus Instruments Oy, Sonar Oy, Suomen Timo Kauppi analysoi Suomen hitsaavassa teollisuudessa eri menetelmillä aikaansaatuja hitsausvirheitä. Ohjelmassa oli kaksitoista teknistä esitystä ja kolmen vierailukohteen esittely. Aiheena ASME-koodi olisi noussut kärkeen, mutta pisteet kuitenkin jakautuivat kahden aiheesta kertovan esityksen kesken. Mukana oli myös viisi näytteilleasettajaa. Päiville osallistui yli 60 alan hitsauksen laadun asiantuntijaa ja asiakasyrityksen edustajaa
Åström NDTConsultingin Thomas Åströmia ja Meyer Turku Oy:n Jari Salmea pitkäaikaisesta panoksesta NDTja Hitsauksen -laatu komiteoissa ja luovutettiin muistoksi lahjat, joissa ei taatusti ole hitsausvirheitä. Thomas Åström jätti F1 -tyyliin pitkäaikaisen jäsenyytensä NDTja Hitsauksen -laatu komiteoissa.. Testauspäällikkö Teppo Vihervä kertoi yritysvierailulla, että näytteen valmistus on oleellinen osa DEKRA Industrial Oy Metallilaboratorion toimintaa. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 41 Standardisoimisliitto SFS ry/ Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry sekä isäntäorganisaatio SHY. Engineering Sales Manager Antti Peräsuo kertoi tehdaskierroksesta ja Valmet Automotive Oy:stä. eurooppalaisen ECNDT -konferenssin kuulumiset. Laatupäällikkö Jari Salmi ja Hitsausinsinööri Antti Itävuo (keskellä) esittelivät yritysvierailulla Meyer Turku Oy:n toimintaa ja tuotteita. Jälkimmäisenä päivänä tutustui yksi ryhmä Meyer Turku Oy:n telakkaan ja DEKRA Industrial Oy:n metallilaboratorioon Turussa toisen ryhmän matkustaessa Valmet Automotive Oy:n vieraaksi Uuteenkaupunkiin. Myös esitysten tauoilla riitti näyttelyssä mielenkiintoista katsottavaa. DEKRA Industrial Oy:n Juha Toivonen toi tilaisuuteen kansainvälisen tuulahduksen kertomalla 12. Iltajuhlassa kiitettiin komitean jättäviä T. Niille suoritettiin heti myös silmämääräinen tarkastus, jossa havaittiin, että tuotteessa ei ole yhtään hitsiä. Jouko Lassila Toiminnanjohtaja, SHY jouko.lassila@shy.fi Seminaariyleisö seurasi kiinnostuneena, kun Heikki Myöhänen urakoi kaksi toinen toistaan mielenkiintoisempaa pätevöinti -aiheista esitystä
Hitsauspelissä hitsattiin todellisen tuntuisilla laitteilla ja tulokset olivat heti luettavissa tietokoneen ruudulta. Reetta Verho ja Jouko Lassila. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 42 Roadshow 2019 Lappeenrannassa Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ja Kemppi Oy ovat molemmat perustettu vuonna 1949. Manager, Welding Services Reetta Verho Kempiltä ja koulutuspäällikkö Juha Kaupppila SHY:stä esittelivät nuorille hitsattuja tuotteita, hitsauksen ammatteja sekä hitsauskoneen rakennetta. helmikuuta LUT-yliopistossa ja Saimaan ammattiopisto Sammossa. Juhlistamme yhteistä 70-vuotisjuhlavuottamme jalkautumalla Roadshow 2019 -kiertueelle ympäri Suomen. Tarkoitus on tutustuttaa nuoria hitsausalaan ja järjestää paikallisia ajankohtaisseminaareja yhdessä SHY:n paikallisosastojen kanssa. Ensimmäiset Roadshow 2019 -tilaisuudet järjestettiin Lappeenrannassa 5.-7
Tavoitteenamme oli innostaa tekniikan alan opiskelijoita suuntautumaan hitsaustekniikkaan. Opiskelijat osallistuivat erityisen innokkaasti käytännön hitsausdemoihin ja monet heistä myös hitsasivat itse. Aiheina tilaisuudessa olivat muun muassa lämmöntuonnin oikeaoppinen laskenta, pienoisydinvoimalaitos, työturvallisuus, robotisoidun hitsauksen digitalisointi ja hitsaustuotannon laadunhallinta. Teoriaa on helpompi omaksua, jos käytännön hitsauksesta on riittävästi omakohtaisia kokemuksia. Tutustumassa kävivät niin metallipuolen kuin myös putkipuolen opiskelijat. Tilaisuudessamme kävi aamupäivän aikana runsaat 100 opiskelijaa. Yllättävän moni koululainen ja opiskelija innostui myös kokeilemaan oikeaa TIGja MIG -hitsausta. Seminaariimme osallistui huimat 85 henkeä. Team Coach Mika Naukkarinen Outotech Oyj:ltä kertoi työturvallisuudesta hitsaustuotannossa.. Lukiolaisille ja yläkoululaisille esittelimme hitsausalaa käytännön hitsauksen ja tuoteesimerkkien kautta. Welding Instructor Olli Keskinen esitteli TIG-hitsausta yläkoululaisille. Kiitokset myös yhteistyökumppanillemme Teknologiateollisuus ry:lle ja Suomen Hitausteknillisen yhdistyksen Saimaan paikallisosastolle. Esillä oli tuotteita, joiden valmistuksen yhtenä tärkeänä työvaiheena on hitsaus. Opiskelijat toivoivat omaan koulutukseensa enemmän käytännön hitsausharjoituksia. LUT-yliopiston opiskelijatilaisuus Saimaan ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston opiskelijoille järjestimme LUT-yliopistossa hitsausesityksiä ja opiskelijat pääsivät kokeilemaan taitojaan myös hitsauspelissä. Hitsauspeliä kokeilivat lähes kaikki oppilaat ja hyviä tuloksia syntyi runsaasti. Sammon aikuisopiskelijat tarttuivat MIG/MAG -demopisteessä hitsauspistooliin kukin vuorollaan. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 43 Saimaan ammattiopisto Sammon opiskelijatilaisuus Saimaan ammattiopisto Sammossa järjestimme kaksipäiväisen tilaisuuden, jossa vieraili noin 220 yläkoululaista Kimpisen koulusta, noin 40 lukiolaista Kimpisen lukiosta sekä noin 70 opiskelijaa Sammosta. Saimaan ammattiopisto Sammon opiskelijoille esittelimme tarkemmin modernia X8 MIG Welder -hitsauskonetta ja sen ominaisuuksia. Onnea voittajalle! Kiitokset LUT-yliopistolle ja Saimaan ammattiopisto Sammolle siitä, että saimme järjestää tapahtuman tiloissanne. Lähes jokainen ammattiopiskelija pääsi hitsaamaan. Seminaarin hitsauskone-esittelyjen päätteeksi arvoimme osanottajien kesken Kemppi Minarc 150 puikkohitsauskoneen. Roadshow 2019 seminaari LUT-yliopistossa Roadshow huipentui ajankohtaisseminaariin, joka keräsi puhujia ja kuulijoita lähialueilta
Yhtenä tavoitteenamme on tehdä hitsausalasta houkutteleva työuraansa suunnitteleville nuorille. Jokainen iltapäiväseminaari päättyy hitsauskone-esittelyyn, jossa arvotaan osanottajien kesken Kempin puikkohitsauskone. Työllistämme yli 600 hitsauksen asiantuntijaa 13 maassa. www.hitsaus.net Kemppi on hitsausalan edelläkävijä. Myös syksyn Roadshow 2019 -kiertueen paikkakunnat päätetään piakkoin. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 44 Tulevat Roadshow 2019 -tilaisuudet Ajankohtaisseminaareissa käsittelemme päivänpolttavia aiheita ja myös paikalliset yritykset pääsevät ääneen. Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys on ammatillinen järjestö, joka vaikuttaa alan kehitykseen kotimaassa ja kansainvälisesti. Maksuttomiin ajankohtaisseminaareihin on rajoitetusti paikkoja, joten ilmoittauduthan ajoissa. Tarjoamme tietoa, palveluita ja koulutusta sekä järjestämme alan näyttelyitä ja muita tapahtumia. Pidämme yllä hitsauksen kansainvälistä IIW:n ja EWF:n koulutusjärjestelmää yhdessä koulutusta tarjoavien oppilaitosten kanssa, tuotamme aineistoa alan kouluttajille ja opiskelijoille sekä julkaisemme Hitsaustekniikka-lehteä. Tampereella seminaari järjestetään 12. Haluamme tarjota ratkaisuja, joilla asiakkaamme voivat parantaa hitsaustuotantonsa arvoa merkittävästi. www.kemppi.fi. Lisäksi partneriverkostomme tarjoaa paikallista asiantuntemusta asiakkaidemme käyttöön yli 60 maassa. Tulevista tapahtumista löydät tarkempaa tietoa SHY:n kotisivuilta ja Hitsaustekniikka-lehdestä. maaliskuuta 2019 Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK:n tiloissa. Tervetuloa osallistumaan Roadshow 2019 -tapahtumiin! Reetta Verho Manager, Welding Services, IWE Kemppi Oy reetta.verho@kemppi.com Jouko Lassila Toiminnanjohtaja Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys jouko.lassila@shy.fi Pasi Raekorpi (keskellä) esitteli X8 MIG Welderiä seminaarin jälkeisessä demotilaisuudessa ja Vice President, Global Project Sales Mikko Väisänen (toinen oikealta) kertoi arvonnan palkinnosta. Kempin liikevaihto on yli 110 miljoonaa euroa ja pääkonttorimme sijaitsee Lahdessa. Kehitämme älykkäitä laitteita, hitsaustuotannon hallintaohjelmistoja ja näitä tukevia asiantuntijapalveluja niin vaativiin teollisiin sovelluksiin kuin kuluttajan tarpeisiin. Seuraavana vuorossa ovat Tampere ja Turku
Seminaari alkoi IPG Laser GmbH:n Key Account Manager Berthold Kesslerin esityksellä ”Flexible and Economic Manufacturing with SHY:n Laserfoorumiin kuuluu tällä hetkellä 12 lasertyöstöstä kiinnostunutta yritystä ja tutkimuslaitosta. Seminaarin aiheina olivat mm. kuitulaserin kustannustehokas hyödyntäminen, 3Dtulostus, leikkauskaasujen vaikutus laserleikkauksen kustannuksiin, laserhitsauksen ja leikkauksen laadunvarmistus, hybridihitsaus ja sen soveltaminen sekä esimerkkejä lasertyöstön soveltamisesta. Tehdaskierroksella esiteltiin laajaa osaamista alumiinikoneistuksesta ja laserhitsatuista alumiinielementeistä. Jäsenet saavat ajankohtaista tietoa alan tapahtumien mm. Foorumin jäsenet seuraavat aitiopaikalta mitä lasertyöstössä maailmalla tapahtuu. TilaiLasertyöstöpäivät Yyterissä Juha Kauppila suuden järjestäjät kiittävät vierailun isäntiä mielenkiintoisista käytännön esimerkeistä. Oy Hollmen & Co toimittaa asiakkaille mahdollisimman kokonaisvaltaisia ratkaisuja sekä koneistettuna että laserhitsattuna. Yritysvierailut Oy Hollmen & Co: ssa isäntinä toimivat myyntijohtaja Sami Latva-Risku ja prosessi-insinööri Roni Uusitalo. Mazak/Wihuri Oy Tekninen Kauppa, Vossi Oy, Ionix Oy ja Apricon Oy. Tehdashalli sijaitsee Porista pohjoiseen valtatie 8:n vieressä. kansainvälisten seminaarien, messujen ja tutkimushankkeiden hankesisällöistä, uutuuksista ja trendeistä, standardien muutoksista sekä saavat mahdollisuuden verkostoitua alan kotimaisten asiantuntijoiden kanssa. Konekantaan kuuluu mm. Käytössä on mm. Ensimmäisenä päivänä vierailtiin lasertyöstöä tekevissä yrityksissä sekä kokoonnuttiin foorumin toimintaa ja sen kehittämistä käsittelevään kokoukseen ja illalliselle. Se on perustettu vuonna 1997 ja tällä hetkellä kolmessa toimipisteessä, Porissa ja Nivalassa, työskentelee 90 työntekijää. Tapahtuma keräsi tällä kertaa yhteen noin 40 innokasta lasertyöstön ammattilaista ja alasta kiinnostunutta. Vierailukohteita olivat laserhitsausta soveltava Oy Hollmen & Co ja Jussi-Tuote Oy, joka on ollut laserleikkauksen pioneereja jo vuodesta 1989. Laitetta tullaan käyttämään pääosin omien tuotteiden valmistuksessa, joskin tehokas 6 kW kuitulaser mahdollistaa myös laserleikkausalihankinnan myynnin. Näyttely ja seminaari Jo ennen varsinaisen seminaariohjelman alkua ja päivän tauoilla oli osanottajilla mahdollisuus tutustua näytteilleasettajien tuotteisiin. Vossi Oy:n toimittama kuitulaserleikkauslaite, jonka käyttöönotto oli meneillään. Luennoitsijat olivat tutkimuslaitosten ja lasertyöstöä soveltavien yritysten edustajia sekä uutuuksista kertovia laitetoimittajia. Yritys on ottanut käyttöön uusia valmistusteknologioita, joilla voidaan kehittää asiakkaiden tuotteita kilpailukykyiseen suuntaan. Jussi-Tuote Oy:n toimitusjohtaja Jukka Yli-Kesti esitteli innostavasti yritystään ja sen toimintaa. Toisen päivän seminaarissa pureuduttiin lasertyöstön päivänpolttaviin aiheisiin. Yritys valmistaa lämmönhallintaelementtejä erilaisiin teollisuuden käyttötarkoituksiin protoista volyymiin. Yritys on kehittänyt uusia tuotteita pääosin maatalouden tarpeisiin: täyttöruuvit, peittaimet, viljaruuvit ja hiekoittimet. Foorumin puheenjohtajana toimii lasertyöstön professori Antti Salminen Lappeenrannan LUT-yliopistosta.. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 45 Perinteiset lasertyöstöpäivät järjestettiin Porissa 28.-29.11.2018. Seminaaritilan yhteydessä sijaitsevassa näyttelytilassa uutuuksia ja palvelujaan olivat esittelemässä mm. Tehdas ja yrittäjän monet innovaatiot herättivät mielenkiintoa vierailijoissa. laserhitsausteknologiaa alumiinisekä kuparielementteihin. Jussi-Tuote on valmistanut Jussi-täyttöruuveja vuodesta 1976 alkaen
Mielenkiintoisen Caseesimerkin toi seminaariin Advanced Project Engineer Joonas Pekkarinen Valmet Automotive Oy:stä esityksellä ”Lasertyöstö autojen ja akkujen valmistuksessa”. Osanottajat kokivat vuosittaisen tapahtuman tärkeäksi. Laserin merkeissä tavataan! Juha Kauppila Koulutuspäällikkö Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys Laserfoorumin jäsen juha.kauppila@shy.fi Joonas Pekkarinen (Valmet Automotive Oy), Antti Salminen (LUT-yliopisto) ja Ilkka Lappalainen (Ionix Oy) vaihtavat ajatuksia lasertyöstön ajankohtaisista aiheista seminaarisalin yhteydessä olevalla näyttelyalueella.. 040 505 4079 reijo.pettinen@gmail.com SHY Laserfoorumi Fiber Lasers”. Käytännön esimerkkejä ja sovelluksia 3D-tulostuksesta ja sen käytöstä kertoi liiketoiminnan kehitysjohtaja Marko Vossi, Vossi Group Oy:stä. 040 767 4387 antti.salminen@lut.fi siht. Reijo Pettinen puh. Yamazaki Mazak UK Ltd esitteli tuoteuutuuksiaan Laser Sales Manager Daniel Dopp:in esityksessä ”Mazak laser applications”. Laserhitsauksen ja leikkauksen laadunhallintaa ja sen mahdollisuuksia esitteli teknologiajohtaja Jari Hovikorpi Apricon Oy:stä. Seminaarin aikana ja tauoilla keskustelu oli vilkasta. Oy Hollmen & Co:n toimitusjohtaja Juha Haaslahden esitys ”Alumiinin laserhitsaus case” täydensi edellisen päivän vierailun esimerkkiä alumiinisten lämmönhallintaelementtien valmistuksesta. Päivien lopuksi professori Antti Salminen kiitti osallistujia aktiivisuudesta ja toivotti osanottajat tervetulleeksi seuraavaan Laserfoorumin kokoukseen, joka järjestetään toukokuisen 3D-tulostuseminaarin yhteydessä Lappeenrannassa. Laserleikkauksen laatua, tehokkuutta ja kustannuksia kävi läpi Oy AGA Ab:n myyntipäällikkö Jyrki Honkanen esityksessään ”Laserleikkauksen taloudellisuus kaasujen näkökulmasta”. Ohjelmaa jatkettiin LUTyliopiston dosentti Heidi Piilin esityksellä ”Metallien 3D-tulostus – teollista tuotantoa jo maailmalla”. Yksikön päällikkö Anna Fellman esitteli HT Laser Oy:n Lappeenrannan toimipistettä ja kertoi ”Suuren kokoluokan laserja laserhybridihitsauksesta Lappeenrannassa”. Seminaariaineistot on jaettu osanottajille. Se kuitulaserien uusista sovelluksista ja kustannustehokkaasta käytöstä valmistuksessa. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 46 pj Antti Salminen puh. Pemamek Oy:n Application Development Manager Niko Korkiakankaan esitys oli ”LaserMAG-hybridihitsauksen hyödyntäminen telakkateollisuudessa”. Ohjelma pyritään rakentamaan ajankohtaiseksi ja monipuoliseksi. Myös uudet jäsenet ovat tervetulleita mukaan
1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 47 UUSIA JÄSENIÄ YRITYSJÄSENET Tampereen Pirkka-Hitsi Oy, Pirkkala www.pirkkahitsi.fi Hitsaus-Pasi Oy, Järvenpää www.hitsaus-pasi.fi Iwspect Oy, Kouvola www.iwspect.com HENKILÖJÄSENET Helsingin paikallisosasto Hitsaaja Lotta Junkkari, Lämpösulku Oy Projekti-insinööri Aki Saarenpää, Viafin Uusimaa Piping Oy Seppo Viira Kuopion paikallisosasto Kalle Riihiluoma, Somotec Oy Lahden paikallisosasto Product Manager, Automation Artturi Salmela, Kemppi Oy Satakunnan paikallisosasto Työnjohtaja Jani Juhani Harramo, Potila Tuotanto Oy Laatupäällikkö Aimo Heikkilä, Aimo, Kankaanpää Works Oy Turun paikallisosasto Oppisopimusopiskelija Jarkko Antikainen, Meyer Turku Oy Työnjohtaja Petri Jokinen, Meyer Turku Oy Hitsaaja Markus Lukkarila, Meyer Turku Oy Hitsaaja Sanna Nyholm, Meyer Turku Oy Hitsaaja Kirsi Rajaniemi, Meyer Turku Oy Työnopettaja Tanel Ruotsalo, Meyer Turku Oy Hallitus hyväksyi kokouksissaan 11.12.2018 ja 22.1.2019 yhteensä 13 uutta henkilöjäsentä ja kolme yritysjäsentä. 2019: NRO TEEMA 2/2019 SHY:n 70-vuotisjuhlanumero 3/2019 Laatu, NDT, DT ja Standardit 4/2019 Alihankinta 5/2019 Laser ja lisäävä valmistus 6/2019 Hitsausprosessit ja digitalisointi TILAA VERKKOKAUPASTA! Hitsauksen materiaalioppi 1 ja 2 www.hitsaus.net. Hitsaustekniikka -lehden jokainen numero on erikoisnumero! Ilmoitusmyynti: Elina Tenhunen / T:mi Petteri Pankkonen puh. 040 779 9653 tai 040 504 6774 elina.tenhunen@ pp-marketing.fi Lisätietoa: www.hitsaus.net Teemat v. Uusia jäseniä hyväksytään seuraavan kerran 19.3.2019
Kaasinen Oy www.irsmiikakaasinen.fi Isojoen Konehalli Oy www.ikh.fi IS Works Oy www.isworks.fi Iwspect Oy www.iwspect.com John Deere Forestry Oy www.deere.fi Jomeco Oy JTK-Power Oy www.jtk-power.fi Jucat Oy www.jucat.fi K.T. Tähtinen Oy www.kttahtinen.fi Kart Oy Ab www.kart.fi Kavamet-Konepaja Oy www.kavamet.fi Kemppi Oy www.kemppi.com Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä www.kpedu.fi Kirike Oy www.kirike.fi Kiwa Inspecta (Inspecta Oy) www.inspecta.com Koja Oy www.koja.fi Kokkola LCC Oy www.lcc.fi Konecranes Finland Oy www.konecranes.fi Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekami www.ekami.fi Koneteknologiakeskus Turku Oy www.koneteknologiakeskus.fi Kunnossapitoyhdistys Promaint ry www.promaint.net Laatukattila Oy www.laatukattila.fi Lapin ammattikorkeakoulu Oy www.lapinamk.fi Lincoln Electric Nordic Finland Oy www.lincolnelectricnordic.fi LUT-yliopisto www.lut.fi Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä www.luksia.fi Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova www.winnova.fi Majek Oy www.majek.fi Masino Welding Oy www.masino.fi Metawell Oy www.metawell.fi Metlab Oy www.metlab.fi METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry www.metsta.fi Meuro-Tech www.meuro-tech.fi Meyer Turku Oy www.meyerturku.com Migatronic Oy www.migatronic.com Migmen Oy www.migmen.fi Miilukangas Oy www.miilukangas.fi Mimet Oy www.mimet.fi NDT aura Oy www.ndtaura.fi Nordic Power Service Inspection Oy www.nordicpowerservice.com Optima www.optimaedu.fi OSTP Finland Oy Ab www.ostp.biz Oulun Yliopisto www.oulu.fi Outotec (Filters) Oy www.outotec.com Outotec (Finland) Oy www.outotec.com Outotec Turula Oy www.outotec.com Ovako Imatra Oy Ab www.ovako.com Palosaaren Metalli Oy www.palmet.fi Peikko Finland Oy www.peikko.fi Pekka Salmela Oy www.pekkasalmela.fi Pektra Oy www.pektra.fi Pemamek Oy www.pemamek.com Pieksämäen Hitsaus ja Koneistus Oy www.hitsausjakoneistus.fi Pori Offshore Constructions Oy www.porioc.com Prewel Oy www.prewel.fi Pronius Oy www.pronius.fi PVJ Weld Oy www.pvj.fi Raahen Aiku www.raahenaiku.fi Rakennustempo Oy www.rakennustempo.fi Retco Oy www.retco.fi Riveria www.riveria.fi Savon ammattija aikuisopisto www.sakky.fi Savonia ammattikorkeakoulu www.savonia.fi SGG Sahala Oy www.sahala.fi Somotec Oy www.somotec.fi Sonar Oy www.sonar.fi SP stainless Oy, Savonlinna www.spstainless.fi SSAB Europe Oy www.ssab.fi Stadin ammattiopisto www.stadinammattiopisto.fi Steris Finn-Aqua www.steris.com Sumitomo SH FW Energia Oy www.shi-fw.com Suomen 3M Oy www.3m.com Suomen Electrodi Oy www.suomenelectrodi.fi Suomen Levyprofiili Oy www.suomenlevyprofiili.fi Suomen Teknohaus Oy www.teknohaus.fi SVS Supervise Service Oy www.superviseservice.fi Sähköhuolto Tissari Oy www.sht.fi Tampereen Pirkka-Hitsi Oy www.pirkkahitsi.fi Tampereen Messut Oy www.tampereenmessut.fi Tapex Oy Telatek Oy www.telatek.fi Temet Oy www.temet.fi Tenmark Service Oy www.tenmark.fi Teräselementti Oy www.teraselementti.fi Terässaari Oy www.terassaari.fi Transtech Oy www.transtech.fi Turun Aikuiskoulutuskeskus www.turunakk.fi Turun Putkihuolto Oy www.turunputkihuolto.com UKKO-Engineering Oy www.ukko-engineering.fi Vahterus Oy www.vahterus.com Valmet Technologies Oy www.valmet.com Wallius Hitsauskoneet Oy www.wallius.com Vamia www.vamia.fi Veslatec Oy www.veslatec.com Vexve Oy www.vexve.com Viitek Oy www.viitek.fi voestalpine Böhler Welding Nordic AB www.voestalpine.com Woikoski Oy Ab www.woikoski.fi VR-Track Oy www.vrtrack.fi YA! Yrkesakademin i Österbotten www.yrkesakademin.fi Yaskawa Finland Oy www.motoman.fi YTT-Konepaja Oy www.ytt.fi Zetanova Oy www.zetanova.fi Päivitetty 31.1.2019 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys JÄSEN MEMBER The Welding Society of Finland Yritysja yhteisöjäsenet 2019. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 48 A.Häggblom Oy Ab www.haggblom.fi AEL Oy www.ael.fi AGA Oy Ab www.aga.fi Air Liquide Finland Oy www.airliquide.fi Aikuiskoulutuskeskus Kouvola www.kvlakk.fi Abicor Binzel Finland Oy www.binzel-abicor.com Amiedu www.amiedu.fi Ammattiopisto Lappia www.lappia.fi Apricon Oy www.apricon.fi Arctech Helsinki Shipyard Oy www.arctech.fi Axxell Utbildning Ab www.axxell.fi Balanus Oy www.balanus.fi Beam-Net Oy www.beam-net.fi BlackSmith Consulting Oy www.blacksmithconsulting.fi Bronto Skylift Oy Ab www.bronto.fi Calortec Oy www.calortec.fi Cavitar Oy www.cavitar.com Cebotec Oy www.cebotec.tawi.fi Cenmia Oy www.cenmia.com Clean Flame Oy Ltd www.cleanflame.fi DEKRA Industrial Oy www.dekra.fi Delfoi Oy www.delfoi.com DNV GL Business Assurance Finland Oy Ab www.dnvba.com ESAB Oy www.esab.fi Euromaski Oy www.euromaski.fi Finfocus Instruments Oy www.finfocus.fi Finnrobotics Oy www.finnrobotics.fi Haapaveden ammattiopisto JEDU www.jedu.fi Heatmasters Technology Oy www.heatmasters.net HeaTreat Oy www.heatreat.fi HelaSteel Oy www.helasteel.fi Hitsaus-Pasi Oy www.hitsaus-pasi.fi Howden Turbo Fans Oy www.howden.com Hydros Oy www.hydros.fi Impomet Ab Oy www.impomet.com Insteam Oy www.insteam.fi Inst Man Oy www.instman.fi Ionix Oy www.ionix.fi Irs M
+358 9 773 2199 www.hitsaus.net. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 49 THE 72 ND IIW ANNUAL ASSEMBLY AND INTERNATIONAL CONFERENCE The annual event of the International Institute of Welding IIW 2019 New Progressive Materials and Welding Methods in the Automotive Industry The main topic of the International Conference: Bratislava, Slovakia SAVE THE DATE 7 th – 12 th July 2019 Hosted by Conference Secretariat www.iiw2019.com VAIKUTTAMINEN KOULUTUS HITSAUSTIETOUS Hitsaavien yritysten kehityksen edistäminen ja toimintaedellytysten varmistaminen Kansainvälisen hitsauskoulutuksen organisointi Hitsaustiedon kokoaminen ja jakaminen SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS RY. Mäkelänkatu 36 A 2, 00510 Helsinki Puh./Tel
040 557 2939 juha.kauppila@shy.. Reima Karjalainen, Kone – ja tuotantotekniikan työelämätoimikunnan puheenjohtaja 12.15 Hitsauksen laadunvarmistus ja standardiasiaa Juha Kauppila, SHY 13.00 Osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelma ja henkilökohtaistaminen arvioinnin laadunvarmistaminen, tutkinnon perusteet ja arviointi Inga Sihvo, Opetushallitus 13.45 Tauko 14.00 CASE: Arviointi uusien tutkinnon perusteiden mukaisesti Arviointiprosessit, osaamisen arviointisuunnitelmat ja HOKS Hitsauksen tutkinnon osien kirjoittajat: Jari Peltokangas, Sedu Tuotantotekniikan at ja eat, Joni Virtanen, WinNova Koneja tuotantotekniikan pt 14.45 Päivän yhteenveto Reima Karjalainen, Kone – ja tuotantotekniikan työelämätoimikunnan puheenjohtaja n. Osallistujien taustaorganisaatiot vastaavat osallistujien mahdollisista matka – ja majoituskustannuksista. Vierailukohteina Outotec Turula Oy, Mantsinen Group Ltd Oy, Suomen Levypro. 040 183 5371 peter.stagnas@vamia.. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 50 SHY Tampereen paikallisosasto järjestää yritysvierailumatkan Joensuuhun 26.-27.3.2019. Juha Kauppila Koulutuspäällikkö Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys puh. klo 15.00 Tilaisuus päättyy Iltapäiväkahvit Muutokset mahdollisia Ilmoittaudu viimeistään 6.3.2019: https://link.webropolsurveys.com/S/673EEC4D01E75343 Opetushallitus vastaa tilaisuuden järjestämiskustannuksista ja tarjoaa ohjelman mukaiset aloitus – ja iltapäiväkahvit. Matkaan lähdetään Tampereelta tiistaina 26.3 aamulla ja paluu keskiviikkona 27.3 illalla. mennessä maria.lammentausta@q-test.. Lisätietoja Peter Stagnäs Lajipäällikkö Vamia puh. 040 505 2456 Arvioinnin laadunvarmistus tuotantotekniikan alojen ammatillisissa tutkinnoissa Ajankohta 22.3.2019 Paikka Auditorio, Tampereen aikuiskoulutuskeskus, Kurssikeskuksenkatu 11, 33820 Tampere OHJELMA 11.00 Aloituskahvit (sämpylä ja kahvit) 11.30 Miten työelämätoimikunta on tehnyt laadunvarmistustyötä, miten tekee jatkossa, mitä havainnut, mihin arvioinnissa tulisi kiinnittää huomioita. Yöpyminen Original Sokos Hotel Vaakunassa, Joensuussa Hinta: 140 € / henkilö (kahden hengen huoneessa) seniorit 75 € / henkilö (kahden hengen huoneessa tai 120 € yhden hengen huoneessa) Omakustanteiset ruokailut. 044 708 1925 pekka.leppanen@salpaus.. tai puh. ili Oy ja John Deere Forestry Oy. Ilmoittautumiset 11.3. Pekka Leppänen Koulutuskeskus Salpaus puh. Hitsauksen SM-kilpailut 10.-11.4.2019 Koulutuskeskus Salpaus, Lahti Harjoitusleiri ja karsinnat 20.-21.2.2019 Vamia, Vaasa TULEVIA TAPAHTUMIA
pienryhmien tapahtumista tiedotetaan yhdistyksen kotisivuilla ja sähköisillä uutiskirjeillä. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 51 SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat 2019 2019 2019 Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit 2019 2019 2019 2019 2019 2019 SHY:n paikallisosastojen, senioriklubien ym. Varmista kokouskutsujen ja jäsenpostin perilletulo ilmoittamalla voimassa oleva sähköpostiosoite joko paikallisosastosi sihteerille tai SHY:n toimistoon! TULEVIA TAPAHTUMIA
1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 52 HITSAUSTEKNIIKKA-LEHTI 70 VUOTTA SITTEN
1/2019 53 [ www.hitsaus.net ] Hitsaajien pätevöintiä Pätevöintilaitos Hitsaajan PED-pätevyyskokeet direktiivin (97/23/EU) mukaisiin hitsauksiin. 044 785 8344 kari.sarkka@sakky.fi Relanderinkatu 2, 78200 Varkaus tai www.sakky.fi/patevointilaitos Hitsaajan PED-pätevyyskokeet direktiivin mukaisiin hitsauksiin. 050 910 5220 www.vsa-service.fi I .. 050 356 4396 www.hightechtubing.com HYUNDAI Tuottavuuden tekijä Harri Ojanperä p. PäteWin Oy PÄTEVÖINTILAITOS Hitsauskoneita ja -tarvikkeita Hitsauksen pätevyyskokeet myös PED SopimusSKPätevöintilaitos Hitsaajanjalevytekniikan ammattitutkinnot puikko,tig,mig-mag,levyseppähitsaajan koulutus YHTEYDENOTOT: Seppo Kallinen IWS p. 040 357 8136 Sähköposti: etunimi.sukunimi@careeria.fi Careeria HITSAUSKONEET HITSAUSLISÄAINEET MIG-, TIG-, PLASMAVARAOSAT HITSAUSVARUSTEET VALTUUTETTU HUOLTOLIIKE HITSAUSKONEIDEN VALIDOINNIT Soita (03) 3141 4200 tai tilaa verkkokaupasta www.pirkkahitsi.fi MYYNTI • VARAOSAT • VUOKRAUS • HUOLTO Tampereen Pirkka-Hitsi Oy Vesalantie 20, 33960 Pirkkala Mestarintie 2, 78200 Varkaus pirkkahitsi@pirkkahitsi.fi TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO Hitsausautomaatio ja tuotantolaitteet . SK PÄTEVÖINTILAITOS Hitsauksen automaatiota Vaativat levyja hitsaustyöt Laivanrakennus – Konepajat – Offshore www.ablemans.fi (02) 439 6500 Alihankinta: Vaativat hitsaustyöt Teollisuuspalvelu Oy JYVÄSKYLÄN Kemppi -hitsauslaitteet Hypertherm -plasmaleikkauslaitteet Myynti, huolto, validointi, varaosat Juustokatu 2, 40320 Jyväskylä puh. 0400 188 035 Raimo Taimisto IWE p. PATEVOINNIT AJAN TASALLE AKKREDITOITUNA PED:in (Painelaitedirektiivi 2014/68/EU) II-IV hitsauksiin · Hitsaajien pätevyysja menetelmäkokeet (Henkilöja tuotesertifiointeja) hyväksytään akkredi toituna PäteWin Oy:n toimesta. Sopimusvalvojaverkostomme valvoo PED-kokeita alla mainituissa oppilaitoksissa. Huom! Akkreditointimme kattaa myös muovien (PED) ja betoniterästen hitsaukset. Länsirannikon Koulutus Oy WinNova (Rauma, Laitila ja Pori)(+) TAKK(+) Turun AKK Sedu Edu cation, Seinäjoki, Lapua VA MIA, Vaasa(+) Raahen Osaamiskeskus, Raahe(+) Kainuun Ammattiopisto, Kajaani AO Lappia, Tornio(+) Lisätiedot löydät osoitteesta WWW.WINNOVA.FI/PATEWIN (+) -merkityissä paikoissa myös menetelmäpätevöin tien valvontaa. 040 5361 921 Mallimestarinkatu 6, 20780 Kaarina info@metawell.fi www.metawell.fi. . 0207 9280 90 www.jtpoy.com Painelaite-, hitsausja asennustyöt Puh. Uusien hitsausjärjestelmien suunnittelu ja valmistus Jauhekaarihitsaus Mig/Mag Tig Plasmahitsaus METAWELL OY Puh. Kokeita voidaan valvoa myös yritysten tiloissa. .. Lisätietoja Kari Särkkä, puh. Vanhojen hitsaustornien ja järjestelmien modernisointi
Kaikki hitsaukseen • Valtuutettu huolto Laippatie 1, 00880 Helsinki Puh. rek. PL 202 Kotipaikka Helsinki asiakaspalvelu@fonecta.com 00241 HELSINKI alv. 020 692 999 www.fonecta.fi Fonecta Oy PL 202 • 00241 HELSINKI www.fonecta.fi Keltaiset Sivut ® yhdistää ostajan ja myyjän – myös tabletissa. puh. Lataa maksuton Keltaiset Sivut ® sovellus App Storesta tai Google Playsta. puh. 010 778 4400 Gsm 050 559 3780 www.weldtec.fi • weldtec@elisanet.fi • myynti • huolto ja korjaus • varaosat ja varusteet • styrox-leikkurit • lisäaineet • vuosihuollot • turvallisuustestaukset • hitsauskoneiden validointi ja validointitodistukset HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA sivu 1 Tilausvahvistusten automaattinen yöajo Helsingin Seudun Keltaiset Sivut koko 100 % Weldtec Oy, asiakasnumero 185315, ilmoitustunnus J126381 HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA, Graafinen ilmoitus 60x49 pmm Mikäli huomaat jotain korjattavaa tai sinulla on muuta kysyttävää ilmoitukseen liittyen, asiakaspalvelumme palvelee sinua 24 h numerossa 020 692 999. 1/2019 [ www.hitsaus.net ] 54 TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO Hitsauskonekorjaamoja Hitsauslisäaineita ja -tarvikkeita Kaasuja hitsaustarvikkeet Laserja vesileikkausta Hitsauskoneiden huoltoa ja -tarvikkeita Elina Tenhunen / T:mi Petteri Pankkonen puh. Terveisin ilmoituksesi valmistaja Tarja Kovalainen Helsingin Seudun Keltaiset Sivut ® Fonecta Oy Y-tunnus 1755007-6 Asiakaspalvelu palvelee 24 h. Lataa maksuton Keltaiset Sivut ® sovellus App Storesta tai Google Playsta. 040 779 9653 tai 040 504 6774 elina.tenhunen@ pp-marketing.fi Lisätietoa: www.hitsaus.net Ilmoitusmyynti: ARCTRONIC OY Polttolaitoksenkatu 11, 20380 Turku Puh. rek. 020 692 999 www.fonecta.fi Fonecta Oy PL 202 • 00241 HELSINKI www.fonecta.fi Keltaiset Sivut ® yhdistää ostajan ja myyjän – myös tabletissa. PL 202 Kotipaikka Helsinki asiakaspalvelu@fonecta.com 00241 HELSINKI alv. Terveisin ilmoituksesi valmistaja Tarja Kovalainen Helsingin Seudun Keltaiset Sivut ® Fonecta Oy Y-tunnus 1755007-6 Asiakaspalvelu palvelee 24 h. 02 238 8666 www.arctronic.fi HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA sivu 1 Tilausvahvistusten automaattinen yöajo Helsingin Seudun Keltaiset Sivut koko 100 % Weldtec Oy, asiakasnumero 185315, ilmoitustunnus J126381 HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA, Graafinen ilmoitus 60x49 pmm Mikäli huomaat jotain korjattavaa tai sinulla on muuta kysyttävää ilmoitukseen liittyen, asiakaspalvelumme palvelee sinua 24 h numerossa 020 692 999. Huollamme myös muut merkit · Laserleikkaus · Vesileikkaus · Plasmaleikkaus · Polttoleikkaus · Särmäys · Viimeistely svlgroup.fi Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja · Laserleikkaus · Vesileikkaus · Plasmaleikkaus · Polttoleikkaus · Särmäys · Viimeistely svlgroup.fi Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja · Laserleikkaus · Vesileikkaus · Plasmaleikkaus · Polttoleikkaus · Särmäys · Viimeistely svlgroup.fi Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja · Laserleikkaus · Vesileikkaus · Plasmaleikkaus · Polttoleikkaus · Särmäys · Viimeistely svlgroup.fi Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja , Vasarakatu 22, 40320 Jyväskylä hitsauskonehuolto koneet ja varusteet tarvikkeet koneiden validointi www.tevico.fi e n e m m ä n k u i n h u o l t o l i i k e KAIKKI HITSAUKSEEN KUOPIO VANTAA TURKU
044 066 4499 Sepäntie 6, 51200 KANGASNIEMI puh. 0400-124928 www.maasilta.fi z Lämpökäsittelypalveluita asiakkaan tiloissa sekä uunitukset z Lämpökäsittelykoneiden säädinpäivitykset z Materiaalien kovuusmittaukset z Valmistamme myös lämpökäsittelyautomaatteja GSM: +358 45 885 7118 Lampolahti GSM: +358 50 433 4973 Hirsimäki www.heatreat.fi www.ndtmific.fi Lisätietoja: info@ndt-tukku.com www.ndt-tukku. 0400-124928 www.maasilta.fi hihnakuljetinratkaisut teollisuuteen koneja laitesuunnittelu autoCaD keskiraskaat konepajatyöt VuoDesta 1987 Haalintie 348 Salo, p. ??????. EN-ISO 9712 henkilöpätevyyksin LAADUNHALLINTA. 1/2019 55 [ www.hitsaus.net ] Rautarakenteita NDT-tarkastuksia NDT-tarkastuslaitteita Teollisuustarvikkeita NDT-tarkastuksia Lämpökäsittelyjä NDT-tarkastuksia Konepajoja – Kuljetinja siirtolaitteita – Teräsrakenteita HM Steel Oy KANKAANPÄÄ P. laatujärjestelmät La at ua hitsauksen hallin taa n ??. 0400-124928 www.maasilta.fi hihnakuljetinratkaisut teollisuuteen koneja laitesuunnittelu autoCaD keskiraskaat konepajatyöt VuoDesta 1987 Haalintie 348 Salo, p. 050 551 1235 jukka.hakala@ndtteam.fi Puh. 050-551 1234 ari.lahti@ndtteam.fi NDT-TARKASTUKSET Pirkanmaalta laadukkaasti www.ndt-team.fi 044 215 3828 Kari Salli, KOKKOLA kari.salli@nondest.fi 050 433 5144 Tomi Heinonen, OULU tomi.heinonen@nondest.fi Nondest Oy Kokkola-Pietarsaari-Vaasa-Ylivieska-Oulu n n d t p a l v e l u t ondest w w w. hitsausten koordinointi . ISO 9001 sertifioitu NDT Kotka Oy röntgen-, ultra-, pintaja visuaaliset tarkastukset www.ndtkotka.fi | puh. 02 578 7506 kari.huhtamaki@hmsteel.fi www.hmsteel.fi NDT – TARKASTUKSET. 020 785 1650 vesa.knuutinen@zetanova.fi TILAUSKONEPAJA Teräsrakenteet Polttoleikkaukset Levyja hitsaustyöt Koneistus Koneenrakennus Maalaus Sertifioidut ISO 9001, ISO 14001 laatujärjestelmät Täydellistä konepajapalvelua Alvarin Metalli Oy KARVIANKYLÄ www.alvarinmetalli.fi Puh. 0400-124928 www.maasilta.fi hihnakuljetinratkaisut teollisuuteen koneja laitesuunnittelu autoCaD keskiraskaat konepajatyöt VUODESTA 1987 Haalintie 348 Salo, p. ?????????????. ??????. ??. Toimipisteet: Ii: 040 515 1171 Oulu: 040 515 7771 Alavus: 045 631 8682 Pieksämäki: 044 515 7781 Koria: 045 894 2554 www.suomentestauspalvelu.fi tarmo.tuomela@suomentestauspalvelu.fi marko.ylitalo@suomentestauspalvelu.fi 0400 495 267 timo.ronkainen @ nordbull.com 040 834 1053 matti.jukarainen @ nordbull.com NDT palvelut . ??. f i Uutta: CR digitaaliradiografialaitteet, XRF materiaalianalysointi, tarkastustulokset on site heti! Ota yhteyttä Teollisuuden tarvikekumppani www.kuopiontekniikka.fi 3M TM Speedglas TM ja Adflow TM hitsaussuojaimet, sekä 3M TM Cubitron II TM hiomatuotteet suoraan varastosta! Takojantie 17 70900 Toivala p. (02) 544 6155 fax (02) 544 6285 Alihankintaan erikoistunut vuonna 1978 perustettu konepaja ALVARIN METALLII hihnakuljetinratkaisut teollisuuteen koneja laitesuunnittelu autoCaD keskiraskaat konepajatyöt VuoDesta 1987 Haalintie 348 Salo, p. NDT-tukusta SIUI luotaimet lähes kaikkiin ULA-laitteisiin TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO. ??????????. Puh. n o n d e s t . 040 504 7355 Suurniitynkatu 4, KOTKA NDT-Tarkastukset Teollisuusnosturien tarkastukset ja huollot NDT : 040-7000333 Nosturit: 0400389556 NDT-Tarkastukset ja IWE-palvelut ammattitaidolla, luotettavasti
Luciani, IIW President, CWB Group President and CEO 10.00 Kahvitauko ja tutustuminen näyttelyyn / Co. Jouko Lassila, WSF Executive Director, IIW Vice President 9.00 Tervetuloa, Hitsaavan teollisuuden tilanne ja uudet haasteet 100-vuotiaassa Suomessa Welcome, Welding industry today and the future challenges in 100 year old Finland Prof. Aalto University and VTT Technical Research Centre of Finland Ltd Komiteoiden, klubien ja paikallisosastojen ilta 16.30 Ilmoittautuminen ja tervetulokahvit 17.00 – Ryhmien toiminnan ja kärkitulosten esittely 19.30 Laserfoorumi Pj. 1/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 56 SHY:N 70 VUOTISJUHLASEMINAARI 24. Topi Saarenhovi, Executive Vice President, Kiwa Inspecta 14.00 IIW/EWF kansainvälinen pätevöityskoulutus Suomessa IIW/EWF education, training & quali. Prof. Pentti Kopilo , Toimitusjohtaja, Tapex Oy Pätevöityskoulutuskomitea Pj. et-iltapala, keskustelu, verkostoituminen TORSTAI 25.4.2019 Juhlaseminaari / Anniversary Seminar 8.30 Ilmoittautuminen ja tervetulokahvit / Registration and welcome co. cation in Finland Mr. Aalto-yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 15.30 Group 1. Antti Salminen, LUT-yliopisto HRO-Suunnittelufoorumi TkT Tuomas Skriko, LUT-yliopisto Materiaalija tuotantofoorumi Pj. Juha Iiponen, CEO, Atlantia Oy, Telatek Group 11.00 Älykkäät hitsausja tuotantoautomaatioratkaisut raskaalle metalliteollisuudelle Intelligent welding and production automation solutions for heavy fabrication Mr. ee Conference chairman Mr. Mika Sirén, VTT Oy, WSF ANB Governing Board President SHY:N 70 VUOTISJUHLASEMINAARI , LUT-yliopisto VTT Oy 70v_juhla_ilmoitus.indd 1 12.2.2019 21.09. Douglas R. IWE Mika Sirén, VTT IWQ-Hitsauskoordinoijaklubi Klubimestari IWE Reetta Verho, Kemppi Oy Sädemenetelmäklubi Vpj. Ismo Meuronen, Meuro-Tech Senioriklubit Seppo Roschier, Helsingin Senioriklubi Paikallisosastot, Tampere Pj. cation and consultation to support welding Mr. ee break and exhibition 10.30 Hitsattuja ruoripotkurinrunkoja Taivalkoskelta vuodesta 1999 Welded propulsion components from Taivalkoski since 1999 Mr. 26.4.2019, Hilton Helsinki, Kalastajatorppa MENESTYSTARINOITA – SUCCESS STORIES KESKIVIIKKO 24.4.2019 Yritysvierailut / Technical Visits 13.00 – Ryhmä 1. Jaakko Heikonen, CEO, Pemamek Ltd. IWE Maria Lammentausta, Q-Test Oy Paikallisosastot, Turku Pj. Jukka Kömi, University of Oulu, WSF President 9.30 IIW – A global welding and joining organization Mr. ointija konsultointi hitsauksen tukena Inspection, testing, serti. IWE Timo Kankala, Koneteknologiakeskus Turku Oy 19.30 – 21.00 Bu. Mikko Väisänen, Vice President, Global Project Sales, Kemppi Oy 13.30 Tarkastus-, testaus-, serti. IWE Timo Kauppi, Oulun yliopisto/Lapin amk Hitsauksen Laatu -komitea Pj. 11.30 Lounas ja tutustuminen näyttelyyn / Lunch and exhibition 13.00 Hitsauksen tulevaisuuden visiot Welding in the future Mr
IWE Maria Lammentausta, Q-Test Oy Paikallisosastot, Turku Pj. ee break and exhibition 10.30 Hitsattuja ruoripotkurinrunkoja Taivalkoskelta vuodesta 1999 Welded propulsion components from Taivalkoski since 1999 Mr. Pentti Kopilo , Toimitusjohtaja, Tapex Oy Pätevöityskoulutuskomitea Pj. cation in Finland Mr. Ville Lahtinen, Kiwa Inspecta, WSF Board Member PERJANTAI 26.4.2019 Yritysvierailut / Technical Visits 9.00 Lähtö yritysvierailuille 10.30 Ryhmä 2a. Jaakko Heikonen, CEO, Pemamek Ltd. klo 18.00. Juha Iiponen, CEO, Atlantia Oy, Telatek Group 11.00 Älykkäät hitsausja tuotantoautomaatioratkaisut raskaalle metalliteollisuudelle Intelligent welding and production automation solutions for heavy fabrication Mr. Luciani, IIW President, CWB Group President and CEO 10.00 Kahvitauko ja tutustuminen näyttelyyn / Co. Jukka Kömi, University of Oulu, WSF President 9.30 IIW – A global welding and joining organization Mr. Kemppi Oy, Lahti 9.30 Ryhmä 2b. Antti Salminen, LUT-yliopisto 16.30 Seminaari päättyy / The conference ends 17.00 SHY ry:n sääntömääräinen vuosikokous Kokous on avoin kaikille henkilöjäsenille ja yritys/yhteisöjäsenien edustajille. Lisätietoja Jouko Lassila, jouko.lassila@shy. klo 16.00 – 25.4. Antti Salminen, LUT-yliopisto HRO-Suunnittelufoorumi TkT Tuomas Skriko, LUT-yliopisto Materiaalija tuotantofoorumi Pj. SHY 70 -vuotisjuhlaillallinen /WSF 70 Years Anniversary Banquet 18.30 Cocktail vastaanotto ja onnittelut / Cocktail reception and congratulations 19.00 Illallinen / Banquet Master of Ceremonies, Mr. Aalto University and VTT Technical Research Centre of Finland Ltd Komiteoiden, klubien ja paikallisosastojen ilta 16.30 Ilmoittautuminen ja tervetulokahvit 17.00 – Ryhmien toiminnan ja kärkitulosten esittely 19.30 Laserfoorumi Pj. 11.30 Lounas ja tutustuminen näyttelyyn / Lunch and exhibition 13.00 Hitsauksen tulevaisuuden visiot Welding in the future Mr. Topi Saarenhovi, Executive Vice President, Kiwa Inspecta 14.00 IIW/EWF kansainvälinen pätevöityskoulutus Suomessa IIW/EWF education, training & quali. Kiintiö on voimassa 5.4.2019 asti. cation and consultation to support welding Mr. IWE Timo Kankala, Koneteknologiakeskus Turku Oy 19.30 – 21.00 Bu. tai puh. Esillä on hitsauksen, leikkauksen, pinnoituksen ja tarkastuksen teknologiaa, alan tutkimuksen ja koulutuksen viimeisiä uutuuksia, Hitsaustekniikkalehden piirroskuvia vuosien varrelta sekä hitsattuja taide-esineitä. Ismo Meuronen, Meuro-Tech Senioriklubit Seppo Roschier, Helsingin Senioriklubi Paikallisosastot, Tampere Pj. et-iltapala, keskustelu, verkostoituminen TORSTAI 25.4.2019 Juhlaseminaari / Anniversary Seminar 8.30 Ilmoittautuminen ja tervetulokahvit / Registration and welcome co. Douglas R. Prof. 14.30 Kahvitauko ja tutustuminen näyttelyyn / Co. NN, Helsinki Hinta Yksi päivä Ke 24.4.2019 Seminaari, iltapala ja yritysvierailut 200 € To 25.4.2019 Seminaari, illallinen ja yritysvierailut (pe 26.4.) 280 € Illalliskortti 150 € Molemmat päivät Seminaarit, iltapala ja illallinen sekä yritysvierailut 480 € Ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset 5.4.2019 mennessä SHY:n kotisivujen www.hitsaus.net lomakkeen kautta tai sähköpostitse angelica.emeleus@shy. Jouko Lassila, WSF Executive Director, IIW Vice President 9.00 Tervetuloa, Hitsaavan teollisuuden tilanne ja uudet haasteet 100-vuotiaassa Suomessa Welcome, Welding industry today and the future challenges in 100 year old Finland Prof. Majoitus Tapahtuman osallistujille on varattu kiintiö Hilton Helsinki Kalastajatorpalta tunnuksella G2HITA hintaan 1 hh/154 €/vrk ja 2 hh/174 €/vrk. Mika Sirén, VTT Oy, WSF ANB Governing Board President SHY:N 70 VUOTISJUHLASEMINAARI , LUT-yliopisto VTT Oy 70v_juhla_ilmoitus.indd 1 12.2.2019 21.09. IWE Mika Sirén, VTT IWQ-Hitsauskoordinoijaklubi Klubimestari IWE Reetta Verho, Kemppi Oy Sädemenetelmäklubi Vpj. ointija konsultointi hitsauksen tukena Inspection, testing, serti. . tai puh. Varaukset tehdään suoraan hotelliin: sähköpostitse helsinkikalastajatorppa@hilton.com tai puhelimitse +358 9 45 811. IWE Timo Kauppi, Oulun yliopisto/Lapin amk Hitsauksen Laatu -komitea Pj. Tämän päivämäärän jälkeen uudet varaukset vahvistetaan huonetilanteen mukaan. Näyttely Tilaisuuden yhteydessä järjestetään hitsaustekniikan näyttely 24.4. Aalto-yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 15.30 Group 1. ee Conference chairman Mr. ee and exhibition 15.00 Innovatiivisia hitsattuja Plate&Shell -lämmönsiirtimiä tuleville sukupolville Innovative welded plate & shell heat exchangers for the next generations Mr. Timo Sipilä, Quality Assurance Manager, Miilux Ltd 16.00 Metallin 3D -tulostuksen menetelmät, laitteet ja uudet mahdollisuudet Metals 3D printing processes, equipment and new possibilities Prof. Ke 24.4.2019 Seminaari, iltapala ja yritysvierailut 200 € 18.30 Cocktail vastaanotto ja onnittelut / Cocktail reception and congratulations Kemppi Oy 70v_juhla_ilmoitus.indd 2 12.2.2019 21.09 SHY:N 70 VUOTISJUHLASEMINAARI 24. 26.4.2019, Hilton Helsinki, Kalastajatorppa MENESTYSTARINOITA – SUCCESS STORIES KESKIVIIKKO 24.4.2019 Yritysvierailut / Technical Visits 13.00 – Ryhmä 1. Jokainen varaa huoneensa itse. (09) 773 2199 Muutokset mahdollisia. Mauri Kontu, CEO, Vahterus Oy 15.30 Miilux – hitsattavien kulutusterästen ja kulutusosien sovellukset Miilux – application of abrasion resistance weldable steels and components Mr. Mikko Väisänen, Vice President, Global Project Sales, Kemppi Oy 13.30 Tarkastus-, testaus-, serti. (09) 773 2199 Ilmoittautuminen ja näyttely: Angelica Emeléus, angelica.emeleus@shy
70-vuotisjuhlakiertue ROADSHOW 2019 Lappeenranta Tampere Turku 5.–7.2.2019 12.–14.3.2019 7.–8.5.2019 Syksyn 2019 tapahtuma-ajat ja paikkakunnat vahvistuvat kevään 2019 aikana. Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys The Welding Society of Finland Kemppi_roadshow_2019_mainos_183x240mm_.indd 1 29.1.2019 11:31:54 ARU2