AUTO MinarcMig Auto 190/220 -hitsauslaitteet on suunniteltu erityisesti liikkuvaan työhön. Tutustu osastollamme NORDIC WELDING EXPO A101 | 19.–21.3.2024. Sen vuoksi niissä yhdistyvät kannettavan ja kevyen koneen mukavuus sekä tehokkaat MIG/MAG-hitsausominaisuudet
(09) 773 2199 Ilmoitukset Advertisements Hanna Torenius/T:mi Petteri Pankkonen puh. Finlands Svetstekniska Förening r.f. 050 553 6895 markku@oridea.fi Levikki Circulation 3000 Kukin kirjoittaja vastaa itse artikkelinsa sisällöstä eikä Hitsaustekniikka-lehdellä ole mitään vastuuta siitä. 76. (09) 773 2199 www.hitsaus.net Toimitus Editorial Staff Päätoimittaja Editor in Chief Juha Lukkari puh. 0500 414 045 juha.lukkari@shy.fi Toimitussihteeri Editorial Assistant Angelica Emeléus puh. 2 Antti Salminen TEEMA: Laser ja lisäävä valmistus 1/2024 Muuta Kysy vielä jotakin Hitsaustekniikasta! 45 Hitsausstandardipalsta 46 SHY – Tiedottaa 48 Pilapiirros Eero Nykänen 48 SHY – Tiedottaa 50 Tuoteja toimialahakemisto 56 Nordic Welding Expo Mukana messuilla 58 Nordic Welding Expo 2024 Messuinfo 60 Artikkelit Laser World of Photonics 2023, München 27 – 30.6.2023 4 Timo Kankala, Erkki Virkki ja Antti Salminen Turussa järjestetty Nolamp19-konferenssi oli yksi suurimmista sen koko historiassa 7 Antti Salminen ja Anna Huusko Käsilasereiden käyttö teollisuudessa 9 Janne Tuominen Käsikäyttöisten lasereiden turvallisuus, ei ihan helppo asia 11 Aki Piiroinen, Ilkka Lappalainen, Anna Fellman, Antti Salminen ja Aluehallintoviraston työsuojelun asiantuntijaryhmä From the Battery to the Ship’s Hull 14 Luisa-Marie Heine and Markus Bauman Suurnopeuslaserpinnoitus (EHLA) – Uutta kehitystä kulumisja korroosiosuojauksessa 17 Jari Tuominen Inconel 718 hitsaukset sekä eripariliitokset käyttäen 3D-tulostettuja materiaaleja 20 Eetu Kivirasi ja Markku Lindqvist Plasma lasertyöstössä ja ainetta lisäävässä valmistuksessa – prosessikaasun vaikutus 22 Bo Williamsson ja Bartek Kaplan Schlieren-kuvantamisen hyödyntäminen suojakaasuvirtausten tutkimuksessa 24 Tatu Hirvonen ja Juha Kauhanen Suurten metallikappaleiden 3D-tulostus WAAM-teknologialla 29 Santeri Varis Teollisen 3D-tulostuksen kehityksen kiihdyttäjä Suomessa ja maailmalla – FAME-ekosysteemi 31 Eetu Holstein Henkilökuva Pertti Kokko 32 Ilkka Poutiainen ja Marika Hirvimäki Kesätyöntekijöistä kasvaa tulevaisuuden tekijöitä Suomen teollisuuteen 34 Reetta Verho IWQ-klubin seminaari Tampereella jälleen yleisömenestys 36 Juha Lukkari SHY Turun paikallisosasto täytti 70 vuotta! 41 Juha Kauppila. The Welding Society of Finland puh. vuosikerta volume ISSN 0437-6056 Member of The International Institute of Welding European Welding Federation Tilaushinta Suomessa 80 € +alv Subscriptions from abroad 140 € +VAT Seuraavat numerot ilmestyy 2/2024 NWE 2024-messukatsaus 19.4.2024 3/2024 Laatu ja NDT, myös DT ja tuotannon laatu 14.6.2024 4/2024 Eri materiaalien hitsaus 13.9.2024 Pääkirjoitus Mitä lasertekniikalle kuuluu 2024. Lehden aineisto voidaan julkaista uudelleen verkossa. 040 152 4241 hanna.torenius@pp-marketing.fi Osoitteenmuutokset Address changes angelica.emeleus@shy.fi Kirjapaino Printers Oridea Oy Keskustie 32 35300 ORIVESI puh. Julkaisija Publisher Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. (09) 773 2199 tai 050 373 9559 angelica.emeleus@shy.fi Toimituskunta Editorial Committee Angelica Emeléus, Minna Herrala, Juha Kauppila, Ari Koskinen, Jani Kumpulainen, Juha Lukkari, Eero Nykänen, Pauliina Selinheimo, Ville Setälä, Tuomas Skriko Toimisto Office Mäkelänkatu 36 A 2 00510 HELSINKI Puh
seuraavat teollisuuden alat, joiden kehitys on täysin lasertyöstöteknologiasta riippuvaisia: elektroniikkateollisuus, avaruusteollisuus ja sähköinen liikkuvuus. Tässäkin lehdessä asiaa käsitellään ja asiaan kannattaa silmittyä. Laserteknologialla on kuitenkin joitakin etuja, jotka tulevat näkyviin eri sovelluksissa eri aikakausina. Ei voinut silloisilla lasereilla, sillä järjestelmät perustuivat hiiilidioksidilaseriin, joiden käyttö ei ollut kovin realistista edes teollisuusrobotilla. Kuten tiedämme, historiallinen kasvu ei ole tae tulevaisuuden kasvusta. Lasertyöstö on yhteisnimi erilaisille laserille tehtäville työstöprosesseille. Antti Salminen Professori, digitaalinen valmistus Turun yliopisto, Koneja materiaalitekniikan laitos antti.salminen@utu.fi PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS Laseria on käytetty teolliseen valmistamiseen 1970 luvulta asti, mutta vasta parin viimeisen vuosikymmenen aikana sen asema normaalina konepajan työkaluna on vakiintunut. Kun lasertyöstön kehitys ja käyttö Suomessa alkoi, niin yleinen kysymys teollisuuden puolelta oli: ”Milloin tuota voi käyttää käsinhitsaukseen”. www.hitsaus.net 2 1/2024 . Laserleikkaus on näissä paksuissa materiaaleissa halvempi kuin plasma ja tuottaa paremman leikkauspinnan laadun. Mitä lasertekniikalle kuuluu vuonna 2024?. Kuitenkin kaikki sovellukset, joissa kustannussyistä on valittu laserin korvaava teknologia, kannattaa laskea uudestaan taajalla syklillä. Laserin osalta tulevaisuus näyttää raikkaalta ja kirkkaalta, uusia sovelluksia ja uusia valmistajia, mutta nopeasti alenevat lasereiden hinnat ovat trendejä, jota kannattaa seurata ja hyödyntää, jotta yrityksen kilpailukyky pysyy hyvänä myös tulevaisuudessa. Tämäkin sovellus edellyttää kuitenkin sädeturvallisuuden huomioimista tuotannossa. Vastaavasti työstökonemarkkinat ovat kasvaneet n. 3 % vuotuisella nopeudella. Tällä hetkellä tunnistetaan esim. Erilaisia prosesseja ja sovelluksia on löytynyt vuosien varrella tasaisesti uusia ja työstölasermarkkinat onkin kasvaneet lähes 10 % vauhtia 1980 luvun puolivälistä, jolloin Suomessakin teknologiaa alettiin kehittää, näihin päiviin asti. On hyvin oletettavaa, että laserleikkauksen sovellukset laajenevat edelleen yhä paksumpiin materiaaleihin lähivuosien aikana. Kaikki nämä teollisuuden alat asettavat myös paineita laserteknologian kehittämiseen ja tarjoavat hyvin suuren markkinan valmistustekniikalle. Esimerkiksi tärkeät sähköisen liikkuvuuden sovellukset ovat onnistuneet vain laserhitsauksella, jolloin teknologiaa on räätälöity tarpeeseen. Maassamme on jo 30 kW:n leikkauslasereita, jotka tuovat laserleikkauksen etuja yhä paksumpiin materiaaleihin. Sellaiset sovellusalueet, joissa on ollut muu vaihtoehto, ovat usein väistäneet laserin käyttöä kustannussyistä. Laserleikkauksessa on tapahtunut iso muutos viimeisen 10 vuoden aikana, kun leikkauksen lasertehoja on lisätty huomattavasti, ja esimerkiksi happileikkaus on jäämässä sivuun, koska laserteholla voidaan ylittää polttoleikkauksen suorituskyky. On huomioitava myös laserleikkauksen osalta sellainen tosiasia, että laserleikkauksen osuus ohutlevyjen leikkauksesta on ollut noin 90% jo noin 2015. Teknologian käyttökohteet siis muuttuvat ajan trendien mukana, mutta jotkut aiheet pysyvät merkittävinä. Tällainen kattava nimi on tarpeen, sillä teollisuudessa käytettäviä erilaisia lasersäteellä tehtäviä työstöprosesseja on käytössä useita kymmeniä. Esimerkiksi Kiinassa on testattu leikkaukseen jopa 60 kW:n lasereita, jotka pystyvät leikkaamaan yli 200 mm paksuista rakenneterästä nopeammin ja halvemmalla kuin plasmaleikkaus. Kaikkien käsikäyttöisten lasereiden kanssa pitää huolehtia käyttäjän ja ympäristön turvallisuudesta aivan kuten on teollisten lasereiden kanssa tehty teknologian teollisen käytön alusta asti. Käsikäyttöisten lasereiden markkinaennuste on sellainen, että laservalmistuksessa on siirryttävä kehittyneeseen automaatioon ja näyttää siltä, että lasereiden hinnat putoava lähivuosien aikana lähelle tasoa 1000 €/1000 W, jolloin laser on halvin lämmönlähde. Viimeisen 3-4 vuoden aikana olemme saaneet käyttöömme käsihitsauslasereita, joita kerrotaan olevan maassamme jo yli 100 kappaletta. Eli tässä kohtaa käsihitsauslaserteknologian kehittäminen kesti ensimmäisestä laserista lähes 60 vuotta, todennäköisesti käsihitsauslaitteet ymmärrettiin mahdollisiksi vasta viimeisen 10 vuoden aikana. Käsikäyttöiset laserit nostavat heti sädeturvallisuuden esiin
020 779 0586 asiakaspalvelu.finland@airliquide.com fi.airliquide.com Kaasuja kaikkiin tarpeisiin fi.airliquide.com We know gas. Air Liquide Finland Oy Puh. • Harrastajista suuryrityksiin • Kaasupulloissa, nesteytettyinä säiliöautotoimituksina tai tuotantona paikan päällä Helppokäyttöiset ja turvalliset kaasupullot vuokralle tai omaksi • Sisäänrakennetut mittarit • Pikaliitin Paikallinen asiakaspalvelu • Asiakaspalvelupiste Suomessa • Tavoitat nopeasti Asiantuntija-apua • Alueellinen myynti • Maailmanlaajuinen verkosto Ilmastofiksut Eco Origin -kaasut • Vähennämme toimitusketjun hiilidioksidipäästöjä • Sertifioitu menetelmä, jossa toiminnan vaikutus ilmastoon voidaan mitata Asiakkaana • Tilaa kaasua silloin, kun sinulle sopii 24/7 fi.airliquide.com • Seuraa tapahtumiasi reaaliajassa Kotisivuillamme • Sovellukset toimialallesi • Mielenkiintoiset asiakastarinat • Viimeisimmät uutiset ja tapahtumat • Jälleenmyyjämme Maailman johtava teollisuuden ja terveydenhuoltoalan kaasuja, teknologioita ja palveluja tuottava yritys. Air Liquide Finland on osa Air Liquide -konsernia. Air Liquide toimii 73 maassa 67 100 työntekijän voimin ja se palvelee yli 3,9 miljoonaa asiakasta
Skannerien avulla esim. Automatica oli kansainvälinen näyttely automaatiolle ja robotiikalle. Optiikoiden suunnittelun ja valmistuksen ongelmana on tyypillisesti yhä suuremmat lasertehot, jotka aiheuttavat optisiin komponentteihin suuremmat termiset kuormat. Suomalaiset edelläkävijät löysivät messut jo 90-luvun alkupuolella. Näillä messuilla oli yli 1,300 näytteilleasettaja, ja vierailijoita oli 40,000 noin 70 eri maasta. Toinen tärkeä osa-alue messuilla on työstölasereiden työstöoptiikka eli optiikka, jolla lasersäde muokataan eri prosesseihin. leikkausoptiikoiden tehonkesto yltää jo 60kW:n tehoihin, eli laserlaitteita on saatavilla varsin paksun teräksen leikkaukseen. Tällä hetkellä esim. www.hitsaus.net 4 1/2024 . Lasertekniikka ja optiikka, jota LWoP esittelee, liittyy oleellisesti noiden kahden muun aihepiirin toteutuksen. Lasermessuja on järjestetty vuodesta 1973 aina parittomina vuosina, joten käsillä oli 26. Tällä hetkellä laservalmistajia on satoja myös suurteho-luokassa, , on joka messuilla pari uutta valmistajaa, Viime messuilta yli 10 kW tehoisten lasereiden toimittajia löytyy jo yli 10 ja 60 kW:n laserien toimittajiakin 3-4. Timo Kankala, Erkki Virkki ja Antti Salminen Müchenin lasermessut Saksassa ovat olleet kansainväliselle laseryhteisölle tärkein kohtaamispaikka maailmassa. Jotkut työstölaseralan trendit jatkuvat koko ajan, vaikka useampaan kertaan on kuviteltu, että raja tulee vastaa. 2 m/min nopeudella. 27.6.2025, Münchenissä. Tyypillisesti saatavilla olevat työstölaserin tehot ovat korkeammat kuin sopivan optiikan. Leikkauspäissä lasertehon kestävyydet ovat kasvaneet viime vuosina.. Näitä trendejä ovat olleet jo pitkään: laitteiden pienempi koko, suurempi teho, parempi Laser World of Photonics 2023, München 27 – 30.6.2023 Laserien koko pienenee vuosi vuodelta. Tämän päivän 60 kW:n yksikön koko vastaa kooltaan suunnilleen 10 kW:n yksikön kokoa noin 10-vuotta sitten. Müchenin messut ovat olleet kansainväliselle laseryhteisölle tärkein kohtaamispaikka maailmassa. World of QUANTUM tarjosi alustan kvanttiteknologiayhteisölle. säteenlaatu, parempi integroitavuus ja alempi hinta. Mainittakoon maailman tunnetuimmilla ja suurimmilla hitsausmessuilla SCHWEISSEN & SCHNEIDEN Essenissä Saksassa syksyllä messuvierailijoita oli noin 40,000 yli 120 33333maasta ympäri maailmaa ja näytteilleasettajien määrä oli yli 800, jotka tulivat yli 403 eri maasta. Samalla messut vietti 50-vuotisjuhlavuotta. Toinen kehittyvä optiikan alue on erilaiset skanneriratkaisut, joilla voidaan tehdä ns. robottihitsauksen nopeutta voidaan nostaa huomattavasti ja lisäksi skanneriin voidaan integroida esimerkiksi optinen railonseuranta ja sen Precitecin leikkauspäitä. Kuvassa IPG Photonicsin lasereita. Tehon voi suhteuttaa niin, että oikeilla arvoilla 10 kW:n laserilla hitsaa n 10 mm paksuun teräkseen läpitunkeuman yksipalkohitsauksena I-railoon 2 m/min nopeudella ja 60 kW:n laserilla 50 mm paksuun teräkseen läpitunkeuman yksipalkohitsauksena I-railoon n. Luvun loppupuolella messujen kupeeseen on kasvanut 2-3 (vähän vuosista riippuen) aihepiiriin liittyvää konferenssia, joissa käsitellään konepajan lasertyöstöjä, elektroniikan valmistusta, lääketieteen sovelluksia ja viime aikoina myös kvanttitietokoneisiin liittyvää kehitystä. kerta. Seuraava LASER World of PHOTONICS ja World of QUANTUM yhdessä Automatican kanssa pidetään 24. Lasermessujen lisäksi järjestettiin rinnakkaistapahtumana World of QUANTUM ja Automatica. etätyöstöä, eli optiikka on kaukana työkappaleesta ja esimerkiksi osan hitsaus voidaan tehdä hyvin tarkasti ja nopeasti. Messuilla oli esillä erilaisia hitsaukseen, leikkaukseen, pintakäsittelyihin ja 3D-tulostukseen. Joka toinen vuosi on sopiva tahti, jolloin uutuuksia on tullut esille tasaisesti ja messuilla on helposti kulunut 3-4 päivää uutuuksista oppiessa ja tuttuja tavatessa. Messuilla tärkeimmät esiteltävät tuottee ovat uudet laserit, niiden tarjonnan kasvu on myös yksi alan trendeistä
Lessmüllerin osastolta oli esittelyssä laserhitsauksen laadunvarmistukseen kehitetty reaaliaikainen monitorointijärjestelmä. Yksi kehityskohde laserhitsauksen ja muun lasertyöstön puolella on antureiden lisääminen prosessiin. Tämä on ollut sen kymmeniä vuosia jatkuneen käytön tasaisen kasvun taustalla. Muokkauksella pyritään saavuttamaan mm. Kuvassa MAX laserin laite. Muillakin toimittajilla vastaavia laitteita esillä. suurempaa leikkausnopeutta, vähentämään hitsausvirheitä ja lyhentämään läpäisyaikoja. Esim. Avaimenreikähitsausta varten on kehitetty interferometriaan perustuva mittaustekniikka, jolla voidaan mitata avaimenreiän syvyys, sulan pinnan muodot, syntyneen hitsipalon muoto tai tehdä railonseurantaa. Erilaisilla antureilla mitataan prosessia ja siihen liittyviä ilmiöitä ja mittaustietoa hyödynnetään prosessin tuottaman laadun mittaukseen. Laitteisto tarvitsee huomattavasti pienemmän fyysisen tilan ja kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa kuin perinteinen ratkaisu. Laser löytää uusia käyttökohteita jatkuvasti. Photonics Finland osastolla oli suomalaisia näytteilleasettajia 12 kpl. akkujen foilien pinnoitteiden kuivauslaitteistoja. Li-ion akkujen, piikiekkojen, lietteiden, maalien ja jauhemaalauksen kuivauksessa sekä teollisten pinnoitteiden kovettamisessa. Etähitsaus ja muita skannerijärjestelmiä oli esillä usealta alan toimittajalta. Käsihitsauslasereiden käyttämisessä on ymmärrettävä laserturvallisuus, joka ei ole kaikilla toimijoilla hallinnassa. Laserline on johtava diodilasereiden valmistaja ja esitteli mm. Tällä hetkellä yksi uusimmista sovelluksista on laserin, tyypillisesti diodilaserin, käyttö kuivaussovelluksissa. Laseretähitsausta esitteli robottitoimittaja FANUC, joka demosi ohutlevytuotteen laserhitsausta. Messuilla oli kaikkiaan 17 suomalaista yritystä näytteilleasettajina.. Säteen muokkauksella pyritään optimoimaan lasersädettä (muoto ja tehojakauma) kuhunkin käyttötarkoitukseen sopivaksi. Käsihitsauslasereita oli esillä useilla toimittajilla. Tällaisia laitteita on esimerkiksi IPG Photonicsilla, Plasmolla ja Precitecillä. Sovelluksia käytetään mm. Oheisessa kuvassa on Lessmüllerin hitsauspäähän integroitu mittalaite. www.hitsaus.net 5 1/2024 liikeradan korjaus varsin yksinkertaisesti. auton akkujen foilien pinnoiteiden kuivaus on perinteisesti tehty uuneilla, ja vähemmän tehokkailla infrapunalampuilla, mutta tällä hetkellä useampi laitevamistaja esitteli ratkaisuja, joissa kuivaus tehdään laserilla. Uuden laserit ja uudet optiset ratkaisut mahdollistavat uusia sovelluksia. Säteen muokkaukseen soveltuvia laitteita oli useilla näytteilleasettajalla esittelyssä
Lasersäteen analysointiin ja tehon mittaukseen oli nähtävillä mm. PRIMESIN tuotteet. CAILABS:n laitteita, joista esimerkkinä CANUNDAPULSE laitteen muokkaamista säteistä. konepalvelu osa Konepalvelu Osa Oy | Ruunikkokatu 12, Turku | 040 868 0501 | www.osa.fi SIIRRY KÄSILASER-AIKAAN! TUOTTAVUUTTA HITSAAMISEEN Tervetuloa tutustumaan Konepaja / Nordic Welding Expo -messuille Tervetuloa tutustumaan Konepaja / Nordic Welding Expo -messuille Tampereelle 19-21.3, Tampereelle 19-21.3, OSASTOLLEMME A-HALLI / 1238 OSASTOLLEMME A-HALLI / 1238 Katso opasvideo nettisivuiltamme https://osa.fi/uutiset. www.hitsaus.net 6 1/2024 Timo Kankala, Koneteknologiakeskus Turku Oy timo.kankala@koneteknologiakeskus.fi Erkki Virkki, Koneteknologiakeskus Turku Oy erkki.virkki@koneteknologiakeskus.fi Antti Salminen, Turun yliopisto, DMS tutkimusryhmä antti.salminen@utu.fi Laseria hyödynnetään useissa kohteissa sähkömoottorien valmistuksessa. Muutkin sähkömoottorivalmistajat käyttävät kuvassa näkyvää laserhitsattua kuparista ”hair-pin”-teknologiaa sähkömoottorin valmistuksessa. Säteen muokkaukseen oli nähtävillä mm
Yhdessä kutsuttujen luentojen kanssa esitelmiä oli yhteensä kuutisenkymmentä. Antti Salminen ja Anna Huusko Ensimmäinen Nolamp-konferenssi (Nordic Laser Material Processing) pidettiin Oslossa vuonna 1987, ja perinne on jatkunut siitä lähtien, joka toinen vuosi järjestettävänä konferenssina vuorotellen neljässä eri Pohjoismaassa ja sen historia on kestänyt 36 vuotta. Konferenssin tieteellisestä sisällöstä vastasi Turun yliopisto ja käytännön järjestelyistä Aboa Services. Kaiken kaikkiaan konferenssin saatiin 47 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua ja kahdeksan ns. DED-Arc prosessia ollut mukana lainkaan. Ti-6Al-4V, Inconel 781, AISI 316L) jälkikäsittelyjä ja materiaalin karakterisointia. Julkaisuille tehtiin vertaisarviointi, jossa niiden laatu tarkistettiin. Digitaalisuuden kasvu näkyy myös konferenssin esitelmissä peräti 23 % käsitteli digitaalisuutta, monitorointia tai tekoälyä. Tämän jälkeen aiheet ovat hieman muuttuneet ja digitaalisesta valmistuksesta on tullut keskeinen teema konferenssissa vuosien saatossa. Tällä kertaa konferenssissa kuultiin yhteensä 60 esitelmää. Turussa järjestetty Nolamp19konferenssi oli yksi suurimmista sen koko historiassa . Suorakerrostusartikkelit käsittelivät laserpohjaisia menetelmiä, joissa tutkittiin esimerkiksi TiC-nanopartikkeleilla seostetun AA7075-alumiinin tulostusta, MMC-pinnoitteiden käyttöä kupari-beryllium-seoksiin, alumiinipronssilastujen kierrätystä suorakerrostukseen ja suurnopeuspinnoitusta laserilla. Sen jälkeen sen osuus on kasvanut tasaisesti ja tänä vuonna tieteellisistä esitelmistä 55 % liittyi jollakin tavalla 3D-tulostukseen. Koska konferenssi on pääasiassa laserkonferenssi ei esim. Lisäävän valmistuksen artikkelit keskittyivät jauhepetitulostukseen ja suorakerrostukseen. teollista esitystä. Jälkikäsittelyt olivat lämpökäsittelyjä ja laserkiillotusta. Tärkeä aihe oli myös prosessien matemaattinen mallinnus ja jauheen ikääntymisen vaikutus tulosteen laatuun. Leikkauksen artikkeleita oli vain kaksi, mutta hitsauksen osuus oli edelleen 25 %. Gopaluni, A., Nayak, C., Piironen, A., Kantonen,T., Salminen, A., Effect of Powder Recycling on PBF-LB/M printed SS316L parts, 2023.. 7 www.hitsaus.net 1/2024 Esityksistä yli puolet käsitteli 3D-tulostusta Viime kesänä Turussa järjestetty konferenssi pidettiin viidettä kertaa Suomessa ja ensimmäistä kertaa Turussa. Osallistujia konferenssissa oli sata yhdeksästä eri maasta. Ensimmäisissä Nolamp-konferensseissa aiheet käsittelivät leikkausta, hitsausta, pintakarkaisua ja pinnoitusta. 3D-tulostus oli ensimmäistä kertaa ohjelmassa omana sessionaan 2013 Göteborgissa pidetyssä Nolamp14konferenssissa. Laserprosessit tarjoavat mahdollisuuden hitsausparametrien arvojen nopeaan säätöön, ne ovat myös nopeita prosesseja, jonka vuoksi on-line-laadunvarmistus Jauhepetitulostuksella valmistettavan materiaalin testaus edellyttää erilaisten ja riittävän monen eri asennoissa olevan testikappaleen tulostamisen. Myös tulosteen hitsattavuutta tutkittiin useammassa hitsausartikkelissa. Jauhepetitulostuksesta raportoitiin erilaisten materiaalien (mm
Konferenssissa esitetyt kaksi leikkausartikkelia olivat kuitenkin erittäin kiinnostavia ja merkittäviä. Hitsausesitelmissä käsiteltiin tuttuun tapaan ultralujien terästen hitsausta, lasersäteen muokkauksen vaikutusta hitsaukseen, tulostettujen materiaalien laserhitsausta. Mäkelänkatu 36 A 2, 00510 Helsinki Puh./Tel. Leikkaukseen liittyvien artikkelien vähäisyyden ymmärtää teemaan kohdistuvan tutkimuksen vähäisyydestä johtuvaksi. Käytössä oli erilaisia fotodiodi-, kamera-, hyperspektrikamera-, mikrofoniantureita, joita tyypillisesti tulkittiin tekoälyyn perustuvilla järjestelmillä. Toinen artikkeli käsitteli leikatun reunan väsymislujuutta, jossa on joissakin sovelluksissa havaittu puutteita. Oli todella mielenkiintoista nähdä, että jo 90-luvulla esitelty vesisuihkulaserleikkaus on edelleen voimissaan, vaikka se ei ole ollut Suomessa suuremmalti esillä. On-site-konferenssit ovat varsin mukava tapa käydä läpi eri tutkimusryhmien tutkimuksen ja kehityksen etenemistä ja keskustella yhteistyöstä. Leikkauksen huomioi myös Klaus Löffler esitelmässään, jossa hän esitteli laserleikkauksen etenemistä paksujen terästen leikkauksessa. Nämä sovellukset ovat yleensä alumiinin, kuparin tai niiden seosten hitsausta ja laserhitsaus eri muodoissaan tarjoaa näiden liitosten hitsaukseen ainoan järkevän vaihtoehdon. Kuitulasereiden kehitys on tuonut siihen uusia mahdollisuuksia ja lämmönherkkien osien leikkauksessa se näyttää edelleen olevan erittäin pätevä. Hitsausesitelmissä Klaus Löffler (Precitec GmbH & Co. Perinteisesti leikkauksen kehitys on tullut laitteistojen kehityksen kautta. +358 9 773 2199 www.hitsaus.net on tarpeen. KG, Germany) puhui Kiinan vaikutuksesta tulevaan lasermarkkinaan ja siitä, kuinka eurooppalaisen teollisuuden pitäisi asia ottaa vastaan. Tällä hetkellä monitorointiin liittyy usein myös tekoäly ja koneoppiminen. Mukaan pohjoismaiseen laseryhteisöön pääsee vuoden 2025 Nolamp20-konferenssissa, joka järjestetään elokuussa 2025 Kööpenhaminassa. Teemu Tolonen (Teemu Tolonen, Pemamek Ltd., Finland) kertoi, kuinka laserkaarihybridihitsausta voidaan käyttää raskaan teollisuuden hitsauksen automaatiossa ja miten sitä voidaan hyödyntää valmistuksessa. Kiinassa on asennettu 60 kW:n laser plasmaleikkauskoneeseen ja leikattu jopa 250 mm paksua terästä. Nopeus ja leikon laatu on parempi kuin plasmaleikkauksessa. www.hitsaus.net 8 1/2024 VAIKUTTAMINEN KOULUTUS HITSAUSTIETOUS Hitsaavien yritysten kehityksen edistäminen ja toimintaedellytysten varmistaminen Kansainvälisen hitsauskoulutuksen organisointi Hitsaustiedon kokoaminen ja jakaminen SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS RY. Erilaisissa prosesseissa on prosessin aikaista mittausta käytetty jo pitkään. Tervetuloa! Konferenssin vertaisarvioidut artikkelit löytyvät oheisesta linkistä: https://iopscience.iop.org/ issue/1757-899X/1296/1 Konferenssin järjestäjät haluavat vielä kiittää tilaisuuden sponsoreita: Kultasponsori: Linde Gas, Hopea sponsori: Hamamatsu, Pronssisponsorit Cavitar Oy, EOS Finland Oy, ADL optics, Sponsorit, Photonics Finland, Prein lippulaiva, 4D-photonics, Koneteknologiakeskus Turku Oy, Turun Ammattikorkeakoulu ja tukijoita: Turun kaupunki, VisitTurku Antti Salminen, professori Turun yliopisto, Koneja materiaalitekniikan laitos antti.salminen@utu.fi Anna Huusko, projektikoordinaattori Turun yliopisto, Koneja materiaalitekniikan laitos anna.huusko@utu.fi. Asian käsittely on tärkeää ja sen mielessä pitäminen ja huomioiminen lujista tai ultralujista teräksistä valmistettujen tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa on hyvin tärkeä asia. Hitsaus on pitänyt pintansa edelleen ja sillä on merkittävä osuus. Lisäksi verrattiin hybridihitsausta perinteiseen hitsaukseen ja laserhitsaukseen sekä eripariliitosten laserhitsausta. Mikko Vänskä (Meyer Turku Oy) esitteli telakkateollisuuden sovelluksia. Laserleikkaus on siis valloittamassa markkinaa seuraavaksi plasmaleikkaukselta. Keynote-artikkelit keskittyivät hitsaukseen ja 3D-tulostukseen Mukana oli yritysmaailman esityksiä ja tutkimuspuolen uusimpia tuulia. Laserteknologiassa nämä usein etenevät sovelluspuolella jopa samaa tahtia. Esitelmä korosti lasereiden hinnan voimakasta alenemistrendiä ja miten se tulee vaikuttamaan teolliseen valmistukseen. Dhruv Bhatt (Valmet Automotive Oy) puhui laserin käytöstä akkujen valmistuksessa ja sähkömoottorien valmistuksessa sekä suurjännitesovellusten hitsaussovelluksista. Nolamp19-konferenssissa näitä teknologioita käsiteltiin 18 % artikkeleista ja niissä käsiteltiin suorakerrostusta langalla ja jauheella, kuparin hitsausta, jauhepetitulostusta ja avaimenreikähitsausta
Hankaluuksiakin hitsaamiseen liittyy ja ensimmäisenä tietysti tuo työturvallisuus, josta ei selkeitä yhtenäisiä ohjeita tahdo löytyä mistään. . Tässä vaiheessa mekaniikkasuunnittelija alkaa miettimään missä muualla tällä tekniikalla saisi kilpailuetua ja voin vakuuttaa, kohteita on paljon. Laserhitsaamalla voidaan siis hitsata tuet kokonaan lävitse ja kokomatkalta, eikä tuotteelle tule oikomisen tarvetta. Tästä syystä, hitsaajan ja menetelmän pätevöittämisessä, on koordinaattorin huolehdittava, että asia huomioidaan riittävällä vakavuudella. Vickers-kovuuksien tulokset ovat kovimmillaan lujan 650MC (t=3 mm) Tliitoksen perusaineessa 282 HV, HAZ-vyöhykkeellä 293 HV ja hitsissä 306 HV, kuva 1. Laser on hyvin tunnoton tässä asiassa ja tämän valvonta jää hitsaajalle itselleen. Käsilaserilla hitsatessa on syytä ottaa huomioon polttimen kulma, jotta säde taittuisi hitsattavaan päittäisliitokseen oikeaan kohtaan kappaleiden väliin, eikä umpiaineeseen. Sittemmin on käsilaserhitsauksen hyödyt ymmärretty ja mitä kaikkea sillä voi tehdä paremmin kuin esimerkiksi TIGtai MIG/MAG-hitsauksessa. Tuotteiden esivalmistuksessa tulee olla tarkat toleranssit. Liitos on tehty yhdellä palolla läpihitsattuna yhdeltä puolelta. Ensimmäinen kosketus itselläni aiheeseen tuli noin neljävuotta sitten, kun pääsin kyseistä laitetta testaamaan käytännössä. Joidenkin tietojen niitä on jo yli 100 laseria. Kuva 1. Lämmöntuonti kappaleeseen on noin kymmenen kertaa pienempää, kuin MAG-hitsauksessa. Tämä parantaa hitsin t t8/5 jäähtymisaikaa, jolloin hitsiliitos pysyy lähempänä perusainetta varsinkin lujilla teräksillä. Hitsin poikkileikkauksen makrorakenne lujan teräksen S650MC (paksuus 3 mm). Yli 0.2 mm välyksillä hitsiliitos ei tahdo onnistua vaan ilmarako on oltava nollan ja 0.2 mm välissä. teloiden, pintapeltien ja puomien hitsaamiseen. HT Laserilla olemme ratkaiseet asian siten, että olemme käyneet kaikki mahdolliset vaaratilanteet lävitse ja luoneet niiden välttämiseksi turvallisuutta lisäävän fyysisen turva mekanismin, sekä toteuttaneet sen käytäntöön. Hyvän tunkeuman ansiosta tuotteita on mahdollista hitsata yhdeltä puolelta ja hitsausliitos saadaan kappaleiden väliin, jossa siitä on enemmän hyötyä, kuin liitoskohdan vieressä. Janne Tuominen Käsilasereiden käyttö teollisuudessa Turvallisuuden takia moni empi käyttöönottoa toden teolla ja koneen hankintaa sai perustella todella hyvin. Tämä lisää osavalmistus tarkkuuden vaateita, mutta on hyvin tehtävissä laserleikkureilla ja moderneilla särmäyspuristimilla. Käsilasereitä käytetään tällä hetkellä paljon tukien, säiliöiden, koKäsilasereita on Suomen niemelle tullut nyt kuin sieniä sateella. Monesti joudutaan jäykisteitä hitsaamaan tuotteisiin pätkähitseillä, jotta hitsattava kappale pysyisi muodossaan ja tämän jälkeen joudutaan massaamaan liitokset, jotta rakokorroosio ei aiheuttaisi ikäviä ruostenoroja tuotteen kylkeen. Paljon on vielä keksimättä, onhan menetelmä varsin uusi vielä Suomessa. Työntekijät saavat tarkan opastuksen käyttöön ja varmistetaan opin perille meneminen tentillä. Muoto on jouhea ja läpi sulanut.. Siihen mennessä näitä oli näkynyt vain YouTube videoissa, joiden takia kuhistiin laitteiden turvallisuudesta käyttäjille. Koneistaa ei esivalmisteita kuitenkaan tarvitse ja muutokset tuotteisiin ovat hyvin pieniä. Onhan kyseessä kuitulaser, jonka valon aallonpituus on tuhoisa silmän verkkokalvoille ja suora säde polttaa syvälle ihon alle. 9 www.hitsaus.net 1/2024 Kuljetusnopeus pienahitsissä a5 mm hitsissä on MAG-hitsauksella välillä 150 mm/ min-350 mm/min, kun käsilaserilla päästään 550 mm/min nopeuksiin. Muutokset kovuudessa ovat maltillisia, jolloin teräs säilyttää hyvin lujuutensa, eikä hitsistä tule hauras
Menetelmäkokeet, pätevöittämiset ja hitsausmerkinnät menevät käsilasereissa standardien mukaan, vaikkakin ne hieman Ruostumattoman teräksen (2 mm) käsilaserhitsausta käyttäen kylmää lisäainetta. 040 152 4241 hanna.torenius@pp-marketing.fi. Hitsaus tapahtuu käsilasereilla käytännössä päittäisliitoksiin ja automatisoidussa laserhitsauksessa myös limiliitoksiin. SFS-EN ISO 13919-1: Electron and laser-beam welded joints Requirements and recommendations on quality levels for imperfections Part 1 Steel, nickel, titanium and their alloys . Janne Tuominen Tuotekehityspäällikkö R&D Manager, HT Laser Oy janne.tuominen@htlaser.fi www.htlaser.fi Janne Tuominen. SFS-EN 1011-6: Welding Recommendation for welding of metallic materials Part 6 Laser beam welding.pdf . Käytännössä käsilasereissa puhutaan päittäishitseistä ja niiden tunkemasta. SFS-EN ISO 15614-11: Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä metalleille Menetelmäkokeet Osa 11 Elektronisuihkuja laserhitsaus . On vain ajankysymys, koska myös TIG-hitsaukseen tullut kuumalanka tulee myös käsilasermaailmaan ja pienentää tehohäviötä, kun lankaa ei tarvitse lasersäteellä lämmittää. Nykyisissä käsilasereissa on mukana kylmälanka, joka auttaa railojen täytössä. Kun mukana on kylmälanka, merkintänä voi olla 52-C Aiheeseen liittyviä standardeja . Käsilaserprosessilla ei ole toistaiseksi ainakaan omaa numerotunnusta, joten hitsauskuvissa voi käyttää SFS-EN ISO 4063 standardin kohdan 3 mukaista, yleistä 52 Laserhitsaus tunnusta. SFS-EN ISO 13919-2 (2021): Electron and laser-beam welded joints Requirements and recommendations on quality levels for imperfections Part 2 Aluminium, magnesium and their alloys and pure copper. SFS-EN ISO 15609-4: Specification of welding procedures for metallic materials Part 4 Laser beam welding . Tällöin jää kalliit kiinnitinja ohjelmointikulut pois ja se tarkoittaa laserhitsauksen ulottamista yksittäiskappaleisiin ja muodoltaan hankalampiin tuotteisiin. ALANSA AINOA AMMATTILEHTI Teemat ja aikataulut 2024: NRO TEEMA Ilmoitusvaraukset ilmestyy 2/2024 Konepaja/Nordic Welding Expo/3D&New Materials -messut 22.3.2024 19.4.2024 3/2024 Laatu, NDT, DT sekä tuotannon laatu 17.5.2024 14.6.2024 4/2024 Materiaalitietous 16.8.2024 13.9.2024 5/2024 Suunnittelu 11.10.2024 8.11.2024 6/2024 Hitsaava Suomi (SHY 75 vuotta) 15.11.2024 13.12.2024 Muutokset mahdollisia. www.hitsaus.net 10 1/2024 Käsilaser mahdollistaa sen, mitä portaali ja robottilaserkombinaatioilla eivät voi kustannustehokkaasti tehdä. laahaavat sisällöltään perässä. Tuotteita suunnitellessa on hyvä miettiä luoksepäästävyyttä, hitsauspää on hieman kookkaampi kuin MIG hitsauksessa. Ilmoitusmyynti: Hanna Torenius / T:mi Petteri Pankkonen puh
Työsuojelulainsäädäntö kuitenkin vaatii, että riskienarviointi on työympäristössä (työympäristöstä ja koneesta) tehtävä ja sitä on päivitettävä riittävän usein. . Nyt käsikäyttöisten laserien yleistyessä olemme tilanteessa, jossa käytämme kaiken vaarallisimman turvallisuusluokan 4 laseria ja meidän pitää ymmärtää kuinka pystymme työskentelemään niin, ettei lasersäteestä aiheudu varaa laseria käyttäville työntekijöille eikä ympäristössä oleville sivullisille henkilöille ja omaisuudelle. Laseralan ammattilaisille on myös syntynyt sellainen kuva, että useat konepajoissa toimivat päättäjät eivät ihan ymmärrä lasertyöstön vaarallisuutta ja mahdollisten työtapaturmien vakavuutta. Työympäristön riskianalyysissä on selvitettävä ja huolehdittava ainakin seuraavista asioista: . Standardi SFS-EN ISO 11553-1 määrittelee laserlaitteen turvallisuusvaatimukset yleisesti ja osa 2 keskittyy nimenomaan käsikäyttöisten laserlaitteiden turvalliKäsikäyttöisten lasereiden turvallisuus, ei ihan helppo asia . Samalla myös kolmansista maista tulevat lasertyöstön kuluttajatuotteet rikkovat räikeästi turvallisuusvaatimuksia myymällä kuluttajille luokan 4 lasertyöstö laitteita ilman minkäänlaista kotelointia tai suojausta. Työnantajan tulee hankkia ja velvoittaa työntekijöitä käyttämään vaadittavia suojaimia ja työnantajalla on velvollisuus valvoa, että niitä käytetään. Jos työntekijän epäillään altistuneen liikaa lasersäteilylle, työnantajan on järjestettävä hänelle välittömästi terveystarkastus mahdollisten silmätai ihovaurioiden toteamiseksi. Työsuojelutarkastuksilla valvotaan työntekijöiden ja työmenetelmien turvallisuutta sekä työvälineiden(koneiden) vaatimustenmukaisuutta. Säteily (mm. Standardi SFS-EN 60825-1 määrittelee laserlaitteiden luokittelut ja osa 4 antaa ohjeita lasertyöstöaseman suojaukseen liittyen. Vastuu on kuitenkin lopulta työnantajalla. On kuitenkin yrityksiä, joilla ei ole ollut minkäänlaista käsitystä lasersäteilyn riskeistä eikä ymmärrystä siitä, että laservalo on näkymätöntä eikä suojautumista tehdä häikäistymisen estämiseksi. Olemme tottuneet suojaseinillä suljettuihin laitteisiin, jotka ovat käyttäjille laserturvallisuusluokalta luokan 1 lasereita eivätkä ole vaatineet henkilökohtaisten lasersuojavarusteiden käyttöä tai erillistä ympäristön säteilysuojausta. Laserturvallisuus on otettava huomioon työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa ja työpaikkaselvityksessä sekä altisteisen työn terveystarkastuksissa. Luokan 4 laitteet ovat samassa tilassa käytettynä kaikki vaarallisia käyttäjälleen ja samassa tilassa työskenteleville, ellei turvallisuudesta huolehdita asianmukaisesti. Valtaosa tapaamistamme yrityksistä osaa suhtautua laseriin vaadittavalla vakavuudella. Aki Piiroinen, Ilkka Lappalainen, Anna Fellman, Antti Salminen ja Aluehallintoviraston työsuojelun asiantuntijaryhmä Lasertyöstöä on totuttu tekemään suljetuilla laitteistoilla ja järjestelmillä. Lisäksi Internet on pullollaan kolmansien maiden käsilasertyöstövideoita (hitsaus, puhdistus, leikkaus ja merkkaus) joissa suojaimien käytöstä ei ole tietoakaan. Lasertyöstön kanssa työskentelyä aloittaville suositellaan silmänpohjien ja näkökyvyn tutkimusta työterveystarkastuksen yhteyteen. käsilaserhitsaus) on mukana valvonnassa kuten muutkin fysikaaliset tekijät. suusvaatimuksiin. Haastavia ovat varsinkin tilanteet, joissa yritys on tuonut laserlaitteet itse maahan ilman asiantuntevaa suomalaista myyntiorganisaatiota. 11 www.hitsaus.net 1/2024 Johdanto Yleisesti ottaen laserin käyttäjät Suomessa eivät ole tottuneet työskentelemään samassa tilassa luokan 4 laserlaitteiden kanssa. Standardit antavat tärkeitä ohjeita ja määräyksiä, joita noudattamalla otetaan huomioon lasertyöstön tuomia riskejä ja minimoidaan niiden toteutuminen. Kuinka hyvin tämän toteutumista ja riskienarvioinnin laajuutta seurataan, riippuu täysin yrityksen työsuojeluorganisaatiosta, sen aktiivisuudesta ja asiantuntemuksesta. Tällä tavoin voidaan kirjata mahdolliset aiemmin tulleet vauriot ”lähtötilanteena” ja työnantaja voi seurata henkilöittäin altistumisen aiheuttamia muutoksia tilanteeseen ja mahdollisia vaurioita. Työpisteen turvallisuus, työpiste on eriytettävä muista tiloista paloturvallisella ja heijastamattomalla materiaalilla. Sillä ei edistetä turvallista työskentelyä. Olennaisimmat standardit lasertyöstön työturvallisuuden huomioinnin osalta ovat standardit SFS-EN 60825-1 ja -4, SFS-EN ISO 11553-1 ja -2 sekä SFS-EN 207. Käsilasertyöstö on työmenetelmänä vielä varsin uusi, joten tieto sen turvallisuudesta vaarojen selvittämisen ja vähentämisen sekä suojautumisen osalta on pirstaleista ja vaatii täten yritykseltä asiaan perehtymiseen merkittävää panostusta. Standardi SFS-EN 207 sen sijaan antaa ohjeet vaadittavien suojalasien suojausluokan valintaan. Samalla hänen on selvitettävä altistumisen syy. Heillä on tiedossa lasersäteilyyn liittyvät riskit tai ainakin, että ”jotenkin se laser on vaarallista silmille”. Vastuuthan ovat samat kuin kaikessa työturvallisuudessa. Valvonta, riskikartoitus ja työterveys Laserlaitteiden turvallista käyttöä työpaikoilla valvoo työsuojeluviranomainen (aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet). Asiaa ei helpota se, että laser turvallisuuden vakavuutta vähätellään ja ihmetellään turvallisuusstandardien tiukuutta. Voimakkaan lasersäteilyn vaikutuksen huomiointi paloja räjähdysvaaraan.
Lasertyöstöön testatut työhanskat https://yk-yamamoto.co.jp/en/product/list/category/69/91/93/ Kuva 2. www.hitsaus.net 12 1/2024 . Tällä hetkellä tietoisuutta aiheesta voi lisätä esimerkiksi osallistumalla Amerikan laser-instituutin järjestämään ”maailman johtavaan” laserturvallisuuskonferenssiin (International Laser Safety Conference (ILSC®)). Suojalasit eivät myöskään välttämättä riitä yksistään käsilasertyöstökäyttöön, koska etäisyys säteen lähteestä suojalaseihin on käsilasertyöstössä niin lyhyt (< 500 mm) ja prosessin tuoma kirkasvalo sisältää myös muita valon aallonpituuksia kuin suojalasien suodattamia aallonpituuksia. Kuva 1. Laserhitsausmaski https://www.lasermet.com/laser-safety-products/passive-alf-laser-welding-helmet/. Tilanne ei ole suojavarusteiden maahantuojillekaan helppo, sillä suojalaiteet ja varusteet pitää olla testattuja ja hyväksyttyjä lasertyöstökäyttöön ja asia on heillekin uusi. Lasit eivät myöskään suojaa kasvoja työstön aikaiselta heijastukselta, joten on suositeltavaa käyttää myös juuri lasertyöstöön kehitettyä suojamaskia, kuva 2. Euroopassa linssin lisäksi myös kehyksen on täytettävä turvallisuusvaatimukset ja tämän vuoksi myös esimerkiksi Amerikan markkinoilla myydään suojalaseja, jotka eivät sovellu eurooppalaiseen käyttöön. . Sädeturvallisuusvastaavan on suoritettava laserturvallisuuteen pätevöittävä kurssi. Laserlaitteiden käyttäjät ja käyttöalueella työskentelevät saavat tiedot laitteistosta ja henkilönsuojaimien tarpeesta. Lasertyöstöön tarkoitetuille hanskoille olisi hyvä tehdä esim. Lasersäteilyyn (suoraan ja heijastuvaan säteilyyn) liittyvät tekniset suojaustoimet ja hitsauksessa syntyviin muihin altisteisiin (mm. Tämän lisäksi eurooppalaisen hitsauksen kehittämisen ja hitsauskoulutuksen kattojärjestöllä EWF:llä on myös olemassa oma ohjeistus European Laser Safety officer / Laserturvallisuusasiantuntijan (ELSO) koulutuksen pitämiselle ja tähän perustuen on koulutuksia Euroopassa saatavilla. Laserlaitteiston käyttäjien nimeäminen, koulutus ja perehdytys (turvalliset työtavat). Koulutettuja laserturvallisuusvastaavia kutsutaan maailmalla laser safety officer nimikkeellä (LSO). Lasertyöstö prosessit tuottavat myös kirkasta valoa, joten myös muilta valon aallonpituuksilta kuin juuri laser säteen aallonpituudelta on hyvä suojautua. Hyväksyttyjä ja testattuja tuotteita ei ole kovin paljon edes maailmallakaan vielä saatavilla. Kohdepoistot . Paljon myydyt EN 12477 -standardin mukaisesti sertifioidut työhanskat on suunniteltu hitsaustyöhön, mutta tämä ei osoita hanskoilla olevan riittävä suojaus lasertyöstön säteilyä vastaan. Lasersuojalaseja myydään esimerkiksi maamittauslaserin käyttöön, mutta näiden suojaustaso ei ole riittävä konepajateholuokan laserille, vaikka suojauksen säteen aallonpituus olisikin oikea. Tämän lisäksi myös kaikkia muita työntekijöitä on hyvä tiedottaa uudesta työmenetelmästä ja sen aiheuttamista vaaroista työympäristölle. Ihon ja silmien suojaaminen lasersäteilyltä soveltuvin henkilösuojaimin ja paloturvallisella vaatetuksella (pelkkä silmien suojaaminen ei riitä). Vaara-alueen merkintä, alueelle pääsyn estäminen laserlaitteistoa käytettäessä ja pääsyn valvonta . standardin EN 12254:2010 mukainen 100 s säteen altistumistestaus juuri sen aallonpituuden laserilla, jonka kanssa työtä hanskoilla tehdään. Henkilökohtaiset suojavarusteet Tällä hetkellä Suomessa tilanne on vielä sellainen, että käsilaserien kanssa käytettäväksi soveltuvien henkilönsuojainten saatavuudessa on suuria haasteita. . Silmiensuojaimien valinnassa huomioitava lasersäteilyn aallonpituus ja tehotiheys. Kurssi on rakennettu OStrV:n vaatimusten ja TROS General Sectionin kohdan 5.2.2 f ja kansainvälisen standardin IEC 60825-1 mukaisesti. Kuvassa 1 on esimerkki työhanskoista, joille on altistumistestaus suoritettu 1070 nm laserilla ja turvallisuusluokka määritetty. Vielä haastavampi henkilösuojavaruste on lasersuojalasit, joita on markkinoilla tarjolla kirjava joukko, joista osa ei suojaa lasersäteilyn vaaroilta lainkaan, osa suojaa huonosti ja osa on standardin mukaisia. Hengityksensuojaimet . Luotettavat perinteiset suojavarustemaahantuojat eivät ole vielä tutustuneet uusin tuotteisiin riittävästi, jotta olisivat tuoneet niitä Suomen markkinoille. Kuulonsuojaus (melu) . Meillä ei Suomessa vielä tällä hetkellä ole tahoa, joka ylläpitäisi laserturvallisuusrekisteriä koulutetuista ihmisistä tai järjestäisi laserturvallisuuspäiviä. Työalueelle on lisäksi varmistettava: . Tällä hetkellä on vaikea arvioida, kuinka laajasti kouluttamista on Suomessa tehty ja millä tasolla. Mikäli käytössä on luokan 1 laser (esimerkiksi normaali eurooppalainen CE merkitty tasoleikkauslaseri) sädeturvallisuusvastaavaa ei tarvita. UV säteily, huurut, melu). Lasertyöstöön soveltuvat työhanskat ovat tästä hyvä esimerkki. Laitteiden myyjät ovat järjestäneet omia koulutuksiaan, sekä yritykset ovat pitäneet omia koulutustilaisuuksiaan, mutta selkeää organisoitumista asian suhteen ei vielä ole syntynyt. Palosuojatut suojavaatteet Koulutus Lasertyöstöasemaan ja työpisteeseen pääsyvaatimuksena olisi hyvä olla vähintään 2–4 tunnin laser-turvallisuuskoulutusta, jossa käydään läpi lasersäteen ominaisuuksia ja vaaratekijöitä sekä vaaroilta suojautumista, jotta käyttäjät osaisivat varoa näkymätöntä lasersädettä. Vaikka lainsäädäntö Suomessa ei vaadi, niin yrityksessä olisi hyvä olla myös laserturvallisuusvastaava esimerkiksi osana turvallisuuspäällikön tehtäviä. Esimerkiksi Saksassa yrityksen pitää nimittää laserturvallisuusvastaava, mikäli yrityksessä on käytössä luokan 3B, 3R tai 4 laser. Suojalasien käyttäjän pitää osata tunnistaa tuotteiden testattu ja merkitty suojausluokka (tehotiheyden kesto) sekä laserin aallonpituus
Valtioneuvoston asetus laserlaitteista ja niiden tarkastuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta (Vna 645/2013) . Ratkaisuna tähän voi olla kuvan 4 mukaiset kehykset verhoissa, joiden avulla verhoista tulee seinäkemäisiä ja suojaukseen saadaan ovi, joka on varustettu turvapiirillä. Lasersuojakoppi verhoilla https:// www.jutec.com/en/laser-protection-systems/ Lisätietoa aiheesta Riskien arvioinnissa ja laitteiden markkinointitilanteiden turvallisuusarvioinnissa voi käyttää apuna Stukesin opasta suuritehoisen laserlaitteen käyttöön yleisöesityksissä: https://stuk.fi/laseresitykset. Laser Systems Europen artikkeli käsilaserien turvallisuudesta: https://www.lasersystemseurope. Säteilylaki 859/2018 19 luku, 161 §, 2 kohta. Vaikka käsikäyttöiset laserit eivät ole niin. Työympäristön suojaus Hitsaavan konepajan turvallisuusvastaavalta voisi kysyä, että tekisitkö hitsien röntgenkuvausta ilman ympäristön suojausta tilassa, jossa on ympärillä useita ohikulkevia ihmisiä. W/m 2 ). Esimerkiksi työstöä vierestä seuraavan henkilön suojalasien suojaustason vaatimus on eri kuin käsilasertyöstöä päivittäin työkseen tekevän henkilön. Ei ole olemassa suojalaseja tai työhanskoja, jotka soveltuvat tietylle lasersäteen teholle, vaan on olemassa eri tehotiheyksiltä suojaavia materiaaleja (esim. Huomioitavaa on, että tavalliset kaarihitsaukseen suunnitellut suojaverhot eivät suojaa lasersäteen heijastumilta. Toinen verhojen ongelma laser säteen sammuttaminen, kun ulkopuolinen henkilö pyrkii pääsemään verhojen sisäpuolelle. Lisäksi lasertyöskentelyalue tulee merkitä selvästi asianmukaisin varoituskyltein, kuva 3. Verho pysäyttää UV-säteilyn, mutta lasersäteen aallonpituus menee ainakin osittain verhosta läpi. Työturvallisuuslaki (2002/738) . Jos jotain tästä artikkelista pitäisi jäädä muistiin, niin se on lasersäteen tehotiheyden käsite. Käsihitsauslasersäteen heijastuma voi aiheuttaa näkövamman yli 100 m etäisyydeltä, joten vaara-alueella työskentelevien ja liikkuvien henkilöiden tulee varustautua henkilökohtaisilla suojavarusteilla (lasersuojalasit, kasvosuojaus ja suojavaatetus). Röntgen säteily on samanlailla näkymätöntä vaarallista säteilyä kuin infrapunalaserin näkymätön lasersäde. Tämän tiedon avulla voidaan sitten määrittää suojavarusteiden riittävän suojaustason. Käytännössä vaara-alue rajataan pienemmäksi suojaseinien avulla, tai suorittamalla hitsaus erillisessä huoneessa. Ionisoimattoman säteilyn aiheuttaman altistuksen rajoittaminen. Myöskään lasertyöstöön tarkoitettujen verhojen tehonkestot eivät ole riittäviä usean kilowatin tehoisen käsilaserien suoralle säteen alittumiselle, vaan nekin on suunniteltu laitteistoille, joissa säde on alaspäin ja seiniin voi osua vain epäsuora heijastuma. Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuusja terveysvaatimuksista (Vna 2003/577) . Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (Vna 2008/403) . Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (Vna 2001/715) . Erona on vain, että lasersäteen tapauksessa tapaturmat tulevat ilmi välittömästi eikä vasta vuosien päästä. Lasersäteily . . Mikäli hitsauspiste sijaitsee lähellä suojaseinää, tulee ohut suojaseinä suojata paksummalla levyllä (esim. Lisäksi voimakas lasersäteen heijastuma voi sulattaa hetkessä verhoon reiän. Kulkuovi lasertyöskentelyalueelle tulee varustaa laserteholähteen turvapiiriin kytketyllä turvakytkimellä, joka sammuttaa laserin, mikäli alueelle tullaan kesken hitsauksen. www.hitsaus.net 13 1/2024 Suojavarusteiden kohdalla olisinkin suotavaa, että yrityksen turvallisuusvastaava tai tarvittaessa yhdessä asiantuntijan kanssa määrittäisi itse riskianalyysissä etäisyydet sille, kuinka lähellä työntekijä lähimmillään käy sädettä ja mikä on tällöin säteen tehotiheys. Valtioneuvoston asetus laserlaitteista ja niiden tarkastuksesta (Vna 291/2008) . Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan ja maahantuojan velvoitteet . Sopiva seinämateriaali määritetään aina tapauskohtaisesti. com/analysis-opinion/ questioning-safety-handheld-laser-welding Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu opastaa selkeästi mm. Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta (400/2008) 5 §: Liite I 1.5.10. Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi optiselle säteilylle altistumisesta aiheutuvilta vaaroilta (Vna146/2010) . Mikäli laitetoimittajasi ei osaa sinua opastaa etäisyyden vaikutuksesta tehotiheyteen, niin ”ammu” säteellä muutamalta vakioetäisyydellä pintoihin, jossa näet säteen tekemän jäljen ja laske tämän jäljen pinta-alan mukaisesti (teho/pinta-ala), mikä on sinun laitteistosi tuottama tehotiheys ja vertaa tätä arvoa henkilökohtaisten suojaimiesi suoritusarvoihin. Aki Piiroinen Laboratorioinsinööri, konetekniikka Turun yliopisto aki.piiroinen@utu.fi Kuva 3. työnantajan vastuista: https://tyosuojelu.fi/tyoolot/ fysikaaliset-tekijat/optinen-sateily Käsilasertyöstöön sovellettava lainsäädäntö: . Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) . sanottuja esitys käyttöön tarkoitettuja lasereita, ne aiheuttavat samoja vaaroja vieläkin tehokkaammalla lasersäteilyn voimakkuudella. Laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta (2004/1016). Suojaseinien materiaalin tulee olla palamatonta sekä kyseistä laserin aallonpituutta ja tehotiheyttä läpäisemätöntä materiaalia ja useimmissa tapauksissa sopiva materiaali on 1–2 mm paksu terästai alumiiniohutlevy. Lasersuojakoppi https://www.ionix.fi/tuotteet/lasersuojakopit/ Kuva 4. 5 mm) kohdista, joihin heijastumat saattavat osua. Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (Vna 2006/85) . Tehotiheys ei myöskään ole laserlaitteilla vakioarvo, vaan se riippuu tehosta, säteen hajaantumiskulmasta ja kohteen etäisyydestä. Säteily ja Liite I 1.5.12
Given these characteristics, it is hardly surprising that two of the most important welding innovations in recent history are attributed to the diode laser: the revolution in copper welding made possible by the development of blue diode lasers, and the leap in performance in shipbuilding promised by welding thick plates with particularly powerful IR diode lasers. However, due to the high thermal conductivity of copper, this approach renders controlled heat conduction welding impossible from the outset and may even result in the partial destruction of the component. Thanks to their adjustable power output within milliseconds and the wide range of available processing optics, diode laser systems can now be adapted to almost all component structures and process configurations. an innovative laser welding tool can ultimately be of interest for entirely different application areas. The diode laser, which experienced a breakthrough in the late 1990s and is now considered one of the most effective welding tools, has played a significant role in driving this development. With an electrical efficiency of up to 50 percent, they also have the highest energy efficiency among industrial lasers, and therefore contribute to climate protection. Two of the most important welding innovations in recent times the heat conduction welding of copper and the laser-based joining of thick steel sheets in shipbuilding – have been made possible by this type of laser. Thanks to this progress in welding technology, very thin copper sheets. Blue Diode Lasers Enable Heat Conduction Welding of Copper Indeed, the blue diode laser has exceeded expectations more than once and has enabled the development of a new process for generating high-power white light. Their wavelength of 445 nm is ten times better absorbed by copper alloys than IR radiation, which leads to nearly perfect melt pools without pore and spatter formation for sheet thicknesses of up to 2 mm. A research project also indicates that diode lasers developed for welding may even be suitable for underwater cleaning of ships. www.hitsaus.net 14 1/2024 Since its initial use for spot welding in mechanical watches in the early 1970s, laser welding has advanced from a relatively exotic welding technology to one of the most important industrial joining processes. Both application areas are also linked by the fact that blue diode lasers have been discovered as a tool for combating maritime biofouling on ship hulls an instructive example of how From the Battery to the Ship’s Hull The Diode Laser as a Driver of Innovation in Laser Welding The success story of laser welding is closely linked to the development of the diode laser. The Laserline diode lasers of the types LDF blue and LDM blue are technological leaders in this field, with output powers ranging from 400 W to 4 kW and beam qualities between 20 and 60 mm·mrad. With the help of blue diode lasers, melting the surface becomes effortless. The spectrum of possible output powers now ranges from the three-digit watt to nearly three-digit multi-kilowatt range, which opens up a wide range of possible applications in terms of power. IR lasers (IR = infrared) had always failed at this process, as 95 percent of their light is reflected by copper, forcing the user to melt the component surface by force – using very high output powers. However, its real revolutionary achievement lies in the fact that its development allowed the surface-near heat conduction welding of thin copper components for the first time. After cooling, very clean weld seams of the highest stability are obtained. In addition, it’s possible to work with lower output powers than when using IR lasers, significantly improving the energy efficiency of the processes. Its beam quality ensures high gap bridgeability, and its top-hat profile (homogeneous intensity distribution without an energetic peak in the beam center) ensures uniform energy input, creating exceptionally calm melt pools with minimal spatter and pore formation, resulting in weld seams of excellent stability and high optical quality
Initially, such welds required a hybrid process in which a blue laser melted the surface, and an IR laser stabilized the keyhole. www.hitsaus.net 15 1/2024 and copper foils, such as those used in the batteries of electric vehicles, can now be successfully joined. With this laser solution, also developed as part of a three-year research project [2], ship walls up to 25 mm thickness can be welded in a single pass assuming that the roots have been formed. It is often challenging to reconcile the numerous process parameters of the process. Initially, only a hybrid process that combines laser and MIG/MAG welding, leveraging the advantages of both welding technologies, gained traction. A welding tool for copper material processing ultimately becomes a tool for underwater cleaning of ships. The fiber-coupled 60 kW high-power laser system from Laserline now enables overcoming these deficiencies and realizing thick sheet welding based on diode lasers. The biocide-free fouling-release or self-polishing coatings (SPC) used instead somewhat mitigate the problem, but are often damaged by mechanical cleanings, which has been the only viable method to remove the growth so far. Moreover, the laser can reach hardto-access areas, which allows the effective cleaning of rudder systems, ship propellers, kort nozzles and propeller nacelles in addition to the ship’s hull. Thick-sheet Welding in Shipbuilding with IR Diode Lasers The diode laser is also used as a classic welding tool in marine technology, albeit with an infrared rather than blue wavelength configuration. Laser welding is also superior to these conventional processes in terms of post-processing: Its controlled and moderate energy input prevents distortion of the welded components, while the high energy input of MAG welding often leads to component distortion requiring correction, resulting in considerable postprocessing work. The typical challenges of thick sheet welding in shipbuilding or, for example, pipeline construction can therefore be mastered with ease. In the North Sea and Baltic Sea alone, for example, 80 to 100 invasive species can be detected that have entered these marine regions as blind biofouling passengers. The growth of microorganisms, plants, algae, mussels, and barnacles that colonizes the hulls of ships within a short period of time is one of the major challenges in commercial and passenger shipping. The process ensures both high welding depths and a high gap bridgeability and can also score with fast process sequences for medium-thick sheets: Using a 10 kW diode laser, a high feed speed of 3.5 m/min was achieved with 5 mm sheet thickness. Nevertheless, this process struggles with the high energy input of MIG/MAG welding. A follow-up project will now transfer these research results from the laboratory scale to practice and test them on the hull of a North Sea ship. The spot width of conventional diode lasers usually isn’t sufficient to bridge the height offsets and large gaps that are characteristic of welding thick steel components. The results are narrow, smooth and clean weld seams of high stability and homogeneity, and the welding conditions are also reliably fulfilled: Classified to IP protection class 54, the laser systems are robust enough to withstand the harsh conditions in shipyards or pipeline environments. In a three-year research project [1] conducted in the port of the North Sea island of Heligoland, this approach actually proved to be viable: The irradiated growth detaches from the surface after a short time. Between these two extremes, there are numerous other welding solutions based on diode lasers many of which. This makes it possible, for example, to weld copperbased power electronics for electric vehicles electronics that transport battery current to the drive unit. Excursion: Blue Diode Lasers in the Underwater Cleaning of Ships Originally developed for welding copper and other non-ferrous metals, making it suitable for related processes such as copper-based cladding and additive manufacturing, the blue diode laser was also discovered as a tool for a completely different application namely combating biofouling. With double-sided irradiation, even walls up to 50 mm thickness can be welded securely and stably. However, combating fouling proves difficult: Antifouling coatings containing biocides are largely prohibited due to environmental concerns. However, the increase in the maximum output power of blue diode lasers to 4 kW now allows the welding of larger cross-sections without the need for a hybrid process. Today, blue diode lasers are used to realize classic busbar connections with an overlap, whereby the entire spectrum of conventional welding depths from around 0.3 to 2 mm can be implemented with a single laser setup. Additionally, fouling-related species displacement poses a growing threat to sensitive marine ecosystems. Impressive Deep Welding of Power Electronics Beyond heat conduction welding, blue lasers can also be used for keyhole welding of copper components. Against this backdrop, the idea emerged to damage the fouling lethally by irradiating it with blue laser light, so that it would simply be washed away by the shear forces of the water during the next voyage. Conclusion The outlined innovative solutions in copper and thick sheet welding once again highlight the key role that the diode laser plays in laser welding. The applications realized are no less spectacular than the innovations in copper welding Laserline has succeeded in bringing the diode laser into play as a tool for welding thick sheets in maritime steel construction by developing a fiber-coupled 60 kW high-power laser system. It increases flow resistance, causing fuel consumption and CO 2 emissions to rise. The use of additional material can also positively influence the quality of the weld seam. This allows for the easy realization of various welding geometries with convincing results. The high-quality seams withstand even strong currents and ensure excellent electrical conductivity of the copper components at all times. They also show how broad the spectrum of possible welding applications is, which has been opened up by this type of laser: From wafer-thin copper foils to centimeter-thick ship hulls, almost all materials and material thicknesses in the metal sector can now be welded using lasers. With feed speeds of up to 2 m/min and the high efficiency of the diode laser, the process is significantly faster, more energy-efficient and therefore economically more attractive than the established joining processes of submerged arc welding (SAW) or metal active gas welding (MAG). With this spot configuration, gaps of up to 1 mm and height offsets of up to 2.5 mm can be reliably bridged, and even poorly milled sheet edges can be reliably joined. These traditional processes require complex welding preparations and can often only weld sheets over 20 mm thick in multiple layers. The oscillation of the laser spot, which is common in IR welding of copper, can be dispensed with due to the very good absorption and the homogeneous welding depth, as can the start and end ramps. Key to this innovative system solution was the development of a mirror optic that generates a practical spot size of 2.7 mm by focusing with a focal length of 400 mm. With this approach, the laser beam is used to ensure a sufficient welding depth, while a MAG torch fills the joining gap with the help of an additional wire, effectively compensating for suboptimal seam preparations which occur frequently due to the weight of the components. From Hybrid Process to Pure Laser Use For a long time, it seemed unlikely that laser welding alone could achieve welding performance equivalent to submerged arc or MAG welding. For this purpose, a blue underwater diode laser will be developed, which will be moved over the hull surface by a semiautonomous, magnetically adhering underwater vehicle (“crawler”) and will irradiate the fouling directly through a window. The parameterization is also straightforward: Ultimately, only the welding speed and laser power need to be adjusted
17 www.hitsaus.net 1/2024 Menetelmässä yhdistyvät termisen ruiskutuksen suuri tuottavuus (m 2 /h), korkea pinnanlaatu ja alhainen lämmöntuonti laserpinnoitteen erinomaiseen kiinnipysyvyyteen ja korroosionsuojauskykyyn. Suurnopeuslaserpinnoituksen jauheensyöttösuutin ja kaasuatomisoitua metallijauhetta. Kovapinnoitteet olivat erilaisia keskikovia martensiittisia ruostumattomia teräksiä, työkaluteräksiä ja Stelliittejä sekä erilaisilla erittäin kovilKuva 1. Uusiopinnoituksen lisäksi menetelmää voidaan käyttää kalliiden koneenosien korjauspinnoituksessa ja uudelleenvalmistuksessa. Korkea tehotiheys mahdollistaa suuret liikenopeudet (~20-100m/min), jonka ansiosta voidaan valmistaa ohuita (0.1-0.5mm) yksikerrospinnoitteita alhaisella seostumalla. Kuva 2. Lähtöaineena käytettävän jauheen pieni partikkelikoko (10-50µm) mahdollistaa jauhesuihkun kohdistamisen tarkasti myös pienempään polttopisteeseen, kuva 1. Sovelluskohteina ovat esimerkiksi hydraulisylinterien männänvarret. Kehitystyön alla olevia sovelluskohteita ovat maaja kallioporaustyökalut, teollisuusvaihteistojen komponentit sekä liukulaakerit. Pinnoitteet ovat tyypillisesti pehmeitä nikkelipohjaisia superseoksia (Inconel 625) ja keskikovia martensiittisia ruostumattomia teräksiä (431, 420) sekä kobolttipohjaisia Stelliittejä (St21, St6), jotka pystytään valmistamaan säröttömänä ilman esilämmitystoimenpiteitä. Perusaineet ovat tyypillisesti erilaisia rakenneteräksiä, nuorrutusteräksiä ja valurautoja. Suurnopeuslaserpinnoituksen tuottavuus (m 2 /h) riippuu voimakkaasti käytettävissä olevasta lasertehosta ja halutusta pinnoitepaksuudesta, kuva 2. Käytetyt laserit ovat jatkuvatoimisia noin 1 µm:n aallonpituudella toimivia kuitu-, kiekkoja diodilasereita, joiden hinta länsimaisilla valmistajilla on noin 30–40 k€ per kilowatti. Jari Tuominen Suurnopeuslaserpinnoitus (Extreme High-Speed Laser Cladding, EHLA) on laserpinnoituksen ja termisen ruiskutuksen hyvät puolet yhdistävä korkean materiaalitehokkuuden pinnoitusmenetelmä, jolla voidaan valmistaa sulaliitoksella kiinnittyviä ohuita ja täysin tiiviitä metallija metallimatriisikomposiittipinnoitteita jauhemaisista lähtöaineista erilaisten metalliseosten päälle. Korkeimmat käytetyt lasertehot ovat olleet luokkaa 20 kW, joka edellyttää tehokkaasti jäähdytettyä jauheensyöttösuutinta. Suurnopeuslaserpinnoituksen tuottavuus (m 2 /h) pinnoitepaksuuden funktiona.. EHLAmenetelmän olennaisin ero perinteiseen laserjauhepinnoitukseen on korkeampi tehotiheys (W/mm 2 ), joka saavutetaan käyttämällä pienempää polttopistettä (Ø1-2mm). Suurnopeuslaserpinnoitus leviää maailmalla ympäristölle ja ihmiselle haitallisen kuudenarvoisen kovakromauksen korvaajana. Korkeimmat raportoidut tuottavuudet ovat luokkaa ~7 m 2 /h 8 kW:n laserteholla, mikä tekee menetelmästä kustannustehokkaan suurten pinta-alojen kuten esimerkiksi erilaisten telojen pinnoitukseen. Kovilla volframija titaanikarbideilla lujitettuja metallimatriisikomposiittipinnoitteita käytetään muun muassa autojen jarrulevyissä vähentämään jarrupölyn määrää ja parantab) Suurnopeuslaserpinnoitus (EHLA) – Uutta kehitystä kulumisja korroosiosuojauksessa . Inconel 625 -pinnoitteita valmistettiin rakenneteräksen, nuorrutusteräksen, pallografiittija suomugrafiittivalurautojen päälle. maan kulumisja korroosiokestävyyttä. Suurin osa jauheesta pyritään lisäksi sulattamaan matkalla jauhesuuttimesta pinnoitettavaan kohteeseen hieman pinnoitettavan pinnan yläpuolella. Tampereen yliopistolla toteutetussa NOPSA-hankkeessa (2022-2023) selvitettiin menetelmän mahdollisuudet erilaisten korroosionsuojaja kovapinnoitteiden valmistamiseen
Lähtöaineena käytetyn jauheen rautapitoisuus oli 3.8 p.%. EHLA-menetelmällä valmistettujen Inconel 625 -korroosionsuojapinnoitteiden poikkileikkauksia a) 42CrMo4:n, b) GGG50:n ja c) GG25:n päällä. Pinnoitteiden paksuus on noin 0.2 mm ja rautapitoisuus 3.9–4.8 painoprosenttia. Kuvassa 5 on poikkileikkauksia koneistetuista Inconel 625 -pinnoitteista nuorrutusteräs, palloja suomugrafiittivalurautojen päällä. ve CMT-pinnoituksessa. Lämpövaikutusvyöhykkeen (HAZ) syvyys on muutamia kymmeniä mikrometrejä. Lähtöainejauheen laadulla on siten iso merkitys EHLA-pinnoitteiden ominaisuuksiin. Kuva 5. Pinnoitteiden korroosionsuojauskyky on varmennettu 750 tunnin suolasumutesteissä. Hanke oli rahoitettu Euroopan aluekehitysrahastosta REACTEU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Tampereen yliopiston EHLA-laitteisto koostuu CNC-ohjatusta sorvista, jatkuvatoimisesta kuitulaserista (3kW), kahdella jauheensyöttösuppilolla varustetusta jauheensyöttimestä sekä koaksiaalisesta jauhepinnoituspäästä, kuva 3. Pinnoitteiden Vickers-kovuus on ~310 HV 1 hienojakoisen rakenteen takia. Kuvassa 4 on esitetty makrokuvia Inconel 625 -korroosionsuojapinnoitteista pinnoituksen jälkeisessä ja koneistetussa tilassa sorvatun nuorrutusteräspyörötangon päällä. Kaksi jauheensyöttösuppiloa mahdollistaa esimerkiksi erilaisten monimateriaalija gradienttirakenteiden valmistuksen jauhesuhteita lennossa muuttamalla. Lisäksi tutkittiin alumiinipronssipinnoitteen valmistusta. Tampereen yliopiston suurnopeuslaserpinnoituslaitteisto. Jauhetarve 3.5 kg/m 2 on merkittävästi pienempi kuin perinteisessä laserpinnoituksessa tai lankatarKuva 3. Termiseen ruiskutukseen tarkoitetuista jauheista valmistetut pinnoitteet sisälsivät ajoittain yksittäisiä kuumahalkeamia eivätkä kaikki pinnoitteet läpäisseet testiä. www.hitsaus.net 18 1/2024 la volframija kromikarbideilla lujitettuja nikkelipohjaisia metallimatriisikomposiittejä. Vakuumissa sulatetun ja kaasuatomisoidun jauheen ensisijainen käyttötarkoitus oli metallin 3D-tulostus jauhepetimenetelmällä. Sekundääridendriittikäsien (SDAS) etäisyys on vain noin 300 nm. Pinnoitteiden paksuus koneistettuna on ~0.2mm. EHLA-menetelmällä valmistettuja Inconel 625 -korroosionsuojapinnoitteita 42CrMo4:n (D 100 mm) päällä: a) pinnoituksen jälkeisessä tilassa (Ra ~10µm) ja b) koneistettuna (Ra ~0.25µm). Kuva 4. Kaikki jauhepetitulostukseen tarkoitetusta jauheesta valmistetut pinnoitteet läpäisivät testin. Tasomaisten kappaleiden pinnoituksessa pinnoitettavan kappaleen liikuttelulaitteena käytetään rinnakkaisrakenteista robottia. a b a b c. Pinnoituksen jälkeisessä tilassa olevan pinnoitteen pinnankarheus R a on ~10 µm ja hiotun ~0.25 µm
Jari Tuominen TkT Tampereen yliopisto Materiaalitieteen ja ympäristötekniikan yksikkö jari.tuominen@tuni.fi Kuva 6. Pinnoitteet ovat paksuudeltaan 0.4-0.5 mm. Primäärikarbidien tilavuusosuudet vaihtelevat pallomaisen volframikarbidin 45 prosentista kromikarbidin noin 5 tilavuusprosenttiin. www.hitsaus.net 19 1/2024 EHLA-menetelmällä valmistettuja kovapinnoitteita on esitetty kuvassa 6. EHLA-menetelmällä valmistettujen metallimatriisikomposiittipinnoitteiden abrasiivisen kulumisen kestävyyksiä kovakromiin ja nuorrutusteräkseen verrattuna. Pallomaisen volframikarbidin kovuus on ~2800 HV, kulmikkaan volframikarbidin ~2500 HV ja kromikarbidin ~1300 HV. Stelliittija rosteripinnoitteet ovat rakenneteräksen ja työkaluteräspinnoite työkaluteräksen päällä. EHLA-menetelmällä valmistettujen metallimatriisikomposiittipinnoitteiden poikkileikkauksia a) pallomainen WC/W2C-NiBSi, b) kulmikas WC/W2C-NiBSi ja c) Cr3C2/ Cr7C3-NiCrMoNb. Syövytetyssä työkaluteräspinnoitteen rakenteessa erottuvat yksittäiset pinnoitepalot. Volframikarbideilla lujitettujen pinnoitteiden kulumiskestävyys ylitti selvästi kovakromin (950 HV) ja nuorrutusteräksen (450 HV) kulumiskestävyyden (Kuva 8). EHLA-menetelmällä valmistettujen kovapinnoitteiden poikkileikkauksia a) stelliitti (560 HV), b) martensiittinen ruostumaton teräs (530 HV) ja c) työkaluteräs (520 HV). Pinnoitteiden kulumiskestävyyttä tutkittiin kumipyöräabraasiokokeessa kvartsihiekan (0.1-0.6 mm) toimiessa abrasiivina. Pinnoitteiden paksuudet ovat pinnoituksen jälkeisessä tilassa noin 0.2-0.3 mm. Jatkotutkimusja -kehitysaiheina voidaan mainita menetelmän skaalaaminen korkeammille tehotasoille (>10 kW) sekä pinnoitelisäainevalikoiman kehittäminen ja laajentaminen esimerkiksi korkean entropian seokset, itsevoitelevat pinnoitteet, kobolttivapaat kovapinnoitteet, amorfiset ja nanokiteiset pinnoitteet, kierrätyskovametallipinnoitteet jne. Kuva 8. a b c a b c. Kuva 7. Kromikarbidipinnoitteen kulumiskestävyys perustuu enemmän matriisista erkautuviin Cr7C3-sekundäärikarbideihin. EHLA-menetelmällä valmistettuja metallimatriisikomposiittipinnoitteita on esitetty kuvassa 7
Eetu Kivirasi ja Markku Lindqvist Metallin jauhepetisulatus on yksi yleisimmin käytetyistä 3D-tulostustekniikoista. Tutkimuksen on mahdollistanut Delva Oy ja Turun yliopisto. Tämä heikentää materiaalin lujuutta. Koska 3D-tulostettu mikrorakenne poikkeaa jonkin verran perinteisen materiaalin mikrorakenteesta, on Inconel 718 hitsaukset sekä eripariliitokset käyttäen 3D-tulostettuja materiaaleja . 3D-tulostetun Inconel 718 materiaalin hitsauksesta sekä hitsien lämpökäsittelystä. Pienellä lämmöntuonnilla tätä vyöhykettä pystyttiin minimoimaan ja lämpökäsittelytesteissä nähtiin, että AMS 5662 standardin mukainen lämpökäsittely poistaa haitallisen faasin muutosvyöhykkeeltä. Tulokset kertovat, että hitsatussa tilassa materiaalin kovuus hitsin kohdalta on huomattavasti pienempi kuin perusmateriaalissa. Inconel 718 hitsaus voi olla haastavaa, koska suurella lämmöntuonnilla hitsiin saattaa muodostua rakennetta heikentävää Laves-faasia. Elektronimikroskoopilla otetussa kuvassa 3 näkyy valkoisella ei toivottuja Laves-faaseja. Kuvassa 1a nähdään eripariliitoksen mikrohie elektronimikroskoopilla kuvattuna ja kuvassa 1b sama liitos valomikroskoopilla kuvattuna. Tämä rajoittaa vielä materiaalin ja menetelmän käyttöä, koska usein varsinkaan jauhepetisulatuksella ei kannata valmistaa koko rakennetta kokorajoitteiden takia. Kirjoittajat tekevät väitöstutkimusta mm. Kovuus saadaan palautettua halutulle tasolle tekemällä standardin mukainen lämpökäsittely. Eripariliitoksen nikkeliseos Inconel 718 – haponkestävä teräs 316L laserhitsi.. Ensimmäiset julkaisut koostuvat hitsin rakenteen arvioinnista eri hitsausarvoilla sekä Inconel-liitoksissa että eripariliitoksissa 316L-haponkestävään teräkseen. Hitseistä mitattiin myös kovuus. Vaikka Inconel 718 on yleisesti hyvin hitsattavissa ja tulosteen ominaisuudet hyvin tunnetut, on tulostettujen kappaleiden liittämisestä huomattavan vähän tietoa. Nikkeliseos Inconel 718 on yksi vaativiin sovelluksiin käytettävistä materiaaleista. Tämän faasin muodostumista pystytään estämään pienellä lämmöntuonnilla sekä sopivalla lämpökäsittelyllä hitsausprosessin jälkeen. Kuvassa 4 nähdään miten hitsin lämpökäsittely vaikuttaa liitoksen kovuuteen. Sillä olevat korkean lämmönkesto-, korroosioja väsymisominaisuudet tekevät siitä oivan valinnan moneen sovellukseen. Inconel 718 perusmateriaalin kovuus noin 450 HV5 ja 316L noin 185 HV5. Sitä käytetään usein korvaamaan perinteisiä valmistusmenetelmiä varsinkin monimutkaisissa kappaleissa. Eripariliitoksissa Inconel 718 – haponkestävä teräs ei tällä Inconel 718 standardin mukaisella lämpökäsittelyllä huomattu olevan haitallista vaikutusta 316L-teräkseen. Lämmöntuonnin takia alustaviin testeihin on valittu menetelmäksi laserhitsaus ilman lisäainetta. Kuvassa 2 näkyy näytteistä skannaavalla elektronimikroskoopilla tehty alkuaineanalyysi. Elektronimikroskoopilla otetuissa kuvissa pystyttiin selvästi huomaamaan alue, jolle jäi huomattava määrä Lavesfaasia. Eetu Kivirasi Additive Manufacturing Specialist Delva Oy eetu.kivirasidelva.fi Markku Lindqvist Teknologiajohtaja Delva Oy markku.lindqvistdelva.fi Kuva 1. tutkimuksen tekeminen tärkeää. www.hitsaus.net 20 1/2024 Teknologian korkea valmiusaste mahdollistaa menetelmän käytön myös erittäin vaativissa käyttökohteissa, esimerkiksi autoteollisuudessa, ilmailussa ja lääketieteessä. Testeissä huomattiin, että lämmöntuonnilla on huomattava merkitys muutosvyöhykkeellä muodostuvaan mikrorakenteeseen
Laserhitsatun Inconel 718 – 316L liitoksen kovuusmittaus.. Laves-faaseja elektronimikroskooppikuvassa. www.hitsaus.net 21 1/2024 Kuva 2. Skannaavan elektronimikroskoopin alkuaineanalyysi. Kuva 4. Kuva 3
Lasertyöstössä nämä aineet ovat yleensä prosessikaasuja ja metallihöyryjä. Tätä tapaa lisätä leikkauskapasiteettia voidaan kutsua plasmaa indusoivaksi laserleikkaukseksi. Myös prosessikaasun syöttötavalla on suuri merkitys. Normal plasma formation and deep weld penetration Normaali plasman muodostus ja syvä tunkeutumissyvyys . Laserhitsauksessa kuitulasertekniikalla argonia käytetään yleisesti vakiokaasuna. Plasman muodostuminen laserhitsauksessa. Laserhitsauksen tapaan myös leikkaamisessa syntyvän kaasuplasman määrä on kuitulaserilla huomattavasti pienempi kuin CO 2 -laserilla. Yksi menestyksen syy on kehittyvä jauhepetitekniikka, joka on tällä hetkellä ylivoimaisesti suosituin ainetta lisäävän valmistuksen muoto. Vaikka metallien jauhepetitekniikassa voi käyttää myös muita liitostekniikoita, kuten elektronisädesulatusta tai sidosaineruiskutusta ja sen jälkeen tehtävää sintrausta, myytyjen laitteiden määEnglannin kielisten termien suomennokset kuvassa 1: . Esimerkiksi kaasun syöttö sivulta, jota käytetään usein myös metallipohjaisessa ainetta lisäävässä valmistuksessa käyttäen jauhesulatustekniikkaa, on koaksiaalista kaasunsyöttöä parempi vaihtoehto laserhitsauksessa. Siinäkin se pieninä määrinä parantaa energian siirtymistä aineeseen. www.hitsaus.net 22 1/2024 Plasman muodostuminen suurteholasereilla tehtävän lasertyöstön aikana on hyvin tunnettu ilmiö, ja sitä esiintyy erityisesti laserhitsauksessa. Yli 6–8 kW:n tehoilla prosessikaasuna käytetään usein pelkästään heliumia. Nyrkkisääntö on, että heliumia tarvitaan argonin seassa sitä enemmän, mitä suurempaa lasertehoa käytetään. Lasertekniikka puolestaan on ollut olennainen tekijä jauhepetitekniikan menestyksessä, erityisesti kuitulaser ja jossakin määrin myös diodilaser. tuvan plasman määrää voidaan vähentää huomattavasti esimerkiksi sekoittamalla argonin sekaan heliumia. Extended plasma formation: Laajentunut plasman muodostus . Mitä suurempi käytetyn energian määrä on, sitä korkeampi on ionisoitumisaste ja sitä suurempi on sähkönjohtavuus. Welding gas supply Hitsauskaasun syöttö . Kuitulasereiden läpimurto on vähentänyt tämän ilmiön merkitystä, sillä niiden lyhempi aallonpituus vähentää käytetyn prosessikaasun ionisoitumista. Bo Williamsson ja Bartek Kaplan Plasmaa voisi yksinkertaistaen sanoa aineen neljänneksi olomuodoksi, ja se koostuu pääasiassa ionisoituneesta kaasusta. Sitä muodostuu, kun käytetyn energian määrä suurenee tasolle, jossa ionisoitumisprosessi alkaa. Paksun ruostumattoman materiaalin leikkaamisessa CO 2 -laserilla typpeä käyttäen plasmaa hyödynnetään yhdistämällä suurteholaser hyvin suureen energiatiheyteen polttopisteessä. Niinpä siinä voidaan useimmissa tapauksissa käyttää puhdasta argonia. Lisäksi asiaan vaikuttavat prosessissa syntyvät metallihöyryt (katso L-PBF-tekniikkaa käsittelevä kappale). Lyhyempi aallonpituus, suurempi ionisoitumisenergia ja prosessikaasun alhainen tiheys estää liiallisen plasmamäärän muodostumisen. Toinen kuitulasereiden käyttökohde on jauhepohjaisen 3D-tulostuksen energianlähteenä toimiminen. Leikkausnopeudet ovat kummallakin tekniikalla yleensä niin suuria, ettei plasma yleensä aiheuta ongelmia. Plasma lasertyöstössä Laserin indusoima plasma syntyy suurienergiaisen lasersäteen ja jonkin aineen vuorovaikutuksesta. Mitä lyhyemmän ajan lasersäde ehtii vaikuttaa kaasuun, sitä vähemmän plasmaa syntyy. Plasma koostuu ionisoituneesta kaasusta ja vapaista elektroneista. Kuitulaserin käyttö vähentää muodostuvan plasman määrää, kuten edellä on mainittu. Eräs tapa hallita plasman syntymistä CO 2 -laserilla tehtävässä laserhitsauksessa on sekoittaa alkuperäiseen prosessikaasuun sopiva määrä toista kaasua, jolla on suurempi ionisoitumisenergia. Low penetration depth due to absorption in the plasma Matala tunkeutumissyvyys plasman absorboinnin takia. Plasman muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat myös aineen ionisoitumisenergia ja molekyylipaino sekä lasersäteen aallonpituus. Tässä artikkelissa kuvataan tätä ilmiötä ja sen vaikutuksia kuhunkin prosessiin. Artikkelin otsikon toiseen osaan liittyen täytyy todeta, että ainetta lisäävien valmistusprosessien esiinmarssin ovat varmaankin huomanneet monet valmistusteollisuuden alalla. Laser beam – Lasersäde . MuodosPlasma lasertyöstössä ja ainetta lisäävässä valmistuksessa – prosessikaasun vaikutus . Vähemmän tunnettua on, että plasmaa syntyy myös laserleikkauksessa. On kuitenkin todettava, että suurempi teho saavutetaan jossakin määrin leikkauslaadun kustannuksella. Kuitulaserleikkauksessa plasmaa ei voida hyödyntää samassa määrin, vaan sen sijaan tehon parantamisessa hyödynnetään polttopisteen suuren energiatiheyden tuottamaa parempaa absorptiota aineeseen. Kuva 1. Tietty määrä plasmaa helpottaa energian siirtymistä lasersäteestä työstökappaleeseen, mutta liian suuri määrä plasmaa voi saada lasersäteen imeytymään plasmapilveen, jolloin se ei pysty ylläpitämään hitsaustai leikkausprosessia, kuva 1. Tämä koskee siis hitsausta CO 2 laserilla. Tällöin muodostuva plasma parantaa leikkausprosessin tehokkuutta
Mielenkiintoista asiassa on se, että heliumin lisääminen vaikuttaisi tuottavan L-PBF-tekniikassa vastaavia etuja kuin laserhitsauksessa on jo havaittu, laserin aallonpituudesta riippumatta. Tutkimuksessa on pyritty tutkimaan ja kuvaamaan tällaisen höyrypilven koostumusta, ja selvää on, että kyseessä on pääasiassa plasma, jonka pääkomponentteja on prosessikaasu. Tarkka mekanismi on kuitenkin vielä tuntematon. www.hitsaus.net Skannaa lisätietoja LASTING CONNECTIONS Hitsauslaitteiden, -lisäaineiden ja -teknologioiden täydellinen yhdistelmä yhdistettynä tunnettuun sovellusja prosessituntemukseemme tarjoaa parhaan ratkaisun vaatimuksiisi: Todellinen ja kestävä yhteys ihmisten, tuotteiden ja teknologioiden välillä. Myös atmosfäärin vaikutus on tärkeä huomioon otettava seikka. Toisaalta on pohdittu, että laserin tuottaman sulan yläpuolella voisi tapahtua metallin paikallista höyrystymistä ja tämä höyry voisi siis muodostaa plasmaa. Höyrypilven muodostumisen kannalta määräävä tekijä on saapuvan energian määrä pituus-, pinta-alatai tilavuusyksikköä kohti, kuva 2. Vaikka tekniikalla on yhteyksiä nykyään hyvin tunnettuun ja paljon tutkittuun laserhitsaukseen, toistaiseksi plasman vaikutuksesta ei ole vielä selvää konsensusta. On kuitenkin mainittava, että ensimmäisessä tällaisessa höyrypilveä koskeneessa työssä plasmaa käsiteltiin niin kuin se koostuisi sekä argonettä metalli-ioneista. Höyrypilven hehkuva osa ja kipinöinnin määrä ovat selvästi sitä suurempia, mitä enemmän energiaa materiaaliin kohdistetaan. Lupaamme tuloksen: Täydelliset ratkaisut kestäviin liitoksiin. Samanaikaisesti laboratorioja tuotantoympäristössä tehtyjen käytännön kokeiden kanssa on meneillään työ, jossa pyritään simuloimaan ainetta lisäävän valmistusprosessin eri vaiheita. Tämä on tämänhetkinen yleinen näkemys, ja sillä on tukenaan myös fysiikan lait. Toisin sanoen käsityksemme plasman koostumuksesta ja ympäristön vaikutuksesta voi hyvin todennäköisesti vielä muuttua. Jatkoa seuraa. Vertailu suuren ja pienen lineaarienergian (J/ mm) välillä Inconelnikkeliseoksen lisäävässä valmistuksessa L-PBF-tekniikalla, kun prosessikaasuna on argon. Etuihin kuuluu huomattavasti pienempi hehkuva höyrypilvi ja siihen liittyen huomattavasti vähemmän hehkuvia materiaaliroiskeita laserin osuessa jauhepetiin ja prosessikaasuun polttopisteessä (mieti tähtisadetikkua). Bo Williamsson, Application Manager – Laser and AM, Region Europe North, Linde Gas AB Bartek Kaplan, Application Engineer – Powder and AM, Region Europe North, Linde Gas AB www.linde.com Kuva 2. voestalpine Böhler Welding www.voestalpine.com/welding rässä mitattuna lasertekniikka on ollut viime vuosina lähes yksinvaltias. Prosessikaasujen vaikutus perustuisi siis muihin ominaisuuksiin, joita heliumilla on argoniin verrattuna, kuten erittäin hyvään lämmönjohtavuuteen tai hyvin erilaisiin virtausominaisuuksiin (heliumatomi on hyvin kevyt ja helposti haihtuva). Lasertekniikan vahva asema materiaalia lisäävän valmistuksen alalla on luonut tutkimuksen kannalta suotuisan ilmapiirin, jossa lukuisat korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset ovat tutkineet jauhepetitekniikan (englanniksi LaserPowder Bed Fusion, L-PBF) eri puolia tarkoituksenaan parantaa tulostettujen osien laatua sekä materiaalin pinnan että sisäisten ominaisuuksien osalta. Suurempi energia saa myös värin muuttumaan valkoisemmaksi.
Haastattelimme Viljamaata Schlierenkuvantamisesta. Cavitar Schlieren -kuvauslaite. www.hitsaus.net 24 1/2024 Tässä työssä tutkittiin kohdepoistajan etäisyyden vaikutusta suojakaasun suojaavaan vaikutukseen. Kuva 1. Kuvauslaitteen keskellä on 50 cm pituinen alue, missä tapahtuvaa hitsausta laite kuvaa. Kohteen jälkeen kollimoitu valo fokusoidaan uudelleen pieneksi fokuspisteeksi, missä valon kulku pysäytetään fokuspisteen suuruisella maskilla. Vasemmalta Maria Viljamaa, Tomi Piippo (selin) ja Taito Alahautala Cavitar Oy. ”Mitä Schlieren-kuvantamisella voidaan kuvata. Tatu Hirvonen ja Juha Kauhanen Artikkeli on osa YAMK-opinnäytetyötä (OAMK), missä Tatu Hirvonen ja Juha Kauhanen Savon ammattiopistossa Varkauden yksikön koneja tuotantotekniikka-alalla tekivät tutkimusta yhteistyössä Cavitar Oy:n kanssa suojakaasujen käyttäytymisestä hitsauksen aikana. Tutkimuksen tuloksena löydettiin etäisyys, jota lähempänä tavanomaisen kohdepoistajan imu häiritsee suojakaasuvirtausta niin, että suojakaasuvirtaukseen sekoittuu ilmaa ja hitsi pääsee hapettumaan. Miksi hiilidioksidi on näkyvämpi kaasu Schlieren-kuvauksessa kuin argon kaasu. Schlieren-kuvantamisen hyödyntäminen suojakaasuvirtausten tutkimuksessa . Tuotantotyöntekijästä kehitysinsinööriksi Viljamaa on työskennellyt Cavitar Oy:ssa muutamia vuosia työskennellen aluksi tuotannossa pari vuotta. Nykyisin Viljamaa on tuotekehittelijänä Cavitar Oy:ssä ja vastuussa mm. Kaasu, jolla on eri taitekerroin kuin ilmalla, muuttaa valon kulkusuuntaa eikä tämä kulkusuuntaansa muuttanut valo osu maskille, vaan pääsee etenemään kameralle. Laite tuottaa tarkkaa kuvaa myös muista hitsausprosesseista. ”Kuvattavien kohteiden tulee olla läpinäkyviä kohteita, joissa esiintyy esim. Schlieren-kuvantamisen kehittämisestä yhdessä Alahautalan kanssa. Tällä tavoin Schlieren näkee. Alahautala kertoo, että maailmalla ei ole aikaisemmin onnistuttu kuvaamaan suojakaasuja MAG-hitsauksen suojakaasun virtauksia tämän erityisen kirkkaan valokaaren vuoksi. Schlieren-projektiin hänelle avautui mahdollisuus laitteiden mekaniikkasuunnittelun ja 3D-tulostukseeen liittyvän osaamisen pohjalta. Kyseinen kuvauslaite pystyy tähän ja siinä hyödynnetään laserteknologiaa, mikä on valokaarta kirkkaampaa. Tässä työssä saatiin kohdepoistajan kriittiseksi minimietäisyydeksi noin 200 mm. Tässä työssä käytetty Schlieren-laite on kehitetty erityisesti hitsauksen kehitykseen ja sen näkemän kohdealueen koko on max Ø 106 mm tai voimakkaampaa suurennosta käytettäessä tätä pienempi”, kertoi Viljamaa. erilaisia kaasuja, nesteitä, lämpöväreilyjä tai muita tiheyseroja. Jos kuvattavan kohteen alueella ei ole valon kulkusuuntaa muuttavaa väliainetta eli kohde on homogeeninen, niin valo pääosin pysähtyy maskiin eikä etene kameralle. Schlierenissä laserin valokuidusta tuleva valo kollimoidaan niin, että valo etenee kohdealueella yhdensuuntaisesti. Tutkimusvideot kuvattiin Cavitar Oy:n Schlieren-kuvauslaitteistolla, jonka käyttöönoton opastivat toimitusjohtaja Taito Alahautala ja kehitysinsinööri Maria Viljamaa Cavitar Oy:stä, kuva 1 ja 2. Kuva 2
Kuvassa 9 valokaaren syttyessä kaasun turbulenssi lisääntyy kohdepoiston imun vaikutuksesta. Valo heijastuu vedessä olevasta pillistä takaisin, ja kulkee rajapinnan läpi, jossa valon kulkusuunta muuttuu vähän ja silmät havainnoivat, niin että vedessä pilli olisi eri paikassa.”, kertoi Viljamaa. Kuva 4. Vertailukohtana oli valokaaren sytytys ilman kohdepoistoimuria. Kaasuissa taitekertoimien erot ovat kuitenkin hyvin heikkoja nesteisiin verrattuna ja ero on tuhatkertainen. Kuva 5. Kohdepoistosta 200 mm. Suojakaasuvirtaus mitattiin rotametrillä. Kuivan ilman taitekerroin on 1,000292. Suojakaasuvirtaus eri kohdepoiston etäisyyksillä. Ei kohdepoistoa ei riittänyt saamaan kuvaan täysin identtistä syttymishetkeä. Taitekerroin ilmiötä voi selittää, kun esim. Eri nopeuksilla hidastetuista videoista pystyy havainnoimaan eri nopeudella eteneviä kohteita. Videoissa suojakaasun käyttäytyminen on helpommin havaittavissa. Maski voi olla yksinkertaisimmillaan ”partaterä”, joka pysäyttää homogeenisen (ilma) alueen läpi kulkeneen valon, mutta päästää enemmän suuntaa muuttaneet valonsäteet kameralle. Helium-kaasu (taitekerroin 1,0000344) näkyisi parhaiten, koska sen taitekerroin ero on -0,000257 kuivaan ilmaan verrattuna. Videot katsottavissa QRkoodeista (Kuvista 1, 2, 32–34 ja 40–41). Valokaaren syttyminen tapahtuu nopeasti ja 2000 fps herkästi ne kohteet, jotka poikkeuttavat valon kulkua, mikä johtuu kohteen erilaisesta taitekertoimesta. Kohdepoistosta 160 mm. Valokaaren syttyminen Kuvat 8, 9, 10 ja 11. Suojakaasu seinä on lähes suora ja pyörre ei lävistä sitä. Tutkimuksessa käytettiin CO 2 suojakaasuna ja sen havaittavuus oli oikein hyvä kuvauksia varten. Hiilidioksidilla on vielä suurempi taitekerroin ero kuin argonilla ilmaan nähden, mikä muuttaa valon kulkusuuntaa enemmän ja se näkyy selvemmin. Jotkin ilmiöt tapahtuvat yhden tai muutaman kuvan aikana kuten esim. Kaasujen vertailu (Schwedesky, 2021). Kohdepoistosta 120 mm. Tämän työn videot kuvattiin suurnopeuskameralla Photron Nova, joka yltää 16 000 kuvaan sekunnissa (fps) täydellä resoluutiolla. Kuvassa 8 valokaari muodostuu kaasusuojassa, johon edelleen sekoittuu happea. Valitsimme artikkeliin MAG-prosessin, koska seoskaasussa Mison25 olevalla CO 2 :lla on suurempi taitekerroin (1,000449) kuin argonin taitekerroin (1,000281). shokkiaallot. Kohdepoistaja on kuvissa vasemmalla. Tällainen kuvanopeus sisältää niin nopeita ilmiöitä, joita ei pysty ihmissilmällä havaitsemaan ilman videoiden hidastamista. Näin argonkaasun virtaus saadaan näkymään ympäröivässä ilmassa. Suojakaasujen näkyvyyttä havainnollistetaan hyvin kuvassa 3, mutta siinä vertailu on tehty ilman valokaaren läsnäoloa, mikä helpottaa valtavasti kaasun näkemistä. Kohde. Kuvassa 10 suojakaasun turbulenssi on laajempi ja suojakaasupatsas suora, näin ollen happi ei pääse seostumaan suojakaasuun. Etäisyydellä 200 mm kohdepoiston imu ei juuri vaikuta suojaukseen, kuva 6. Suojakaasuvirtaus ennen valokaaren syttymistä (etukaasuvirtaus) Kuvissa 4, 5, 6 ja 7 etukaasuvirtaus juuri ennen valokaaren syttymistä. Tämän tutkimuksen videoissa hitsausparametrit olivat vakioitu: hitsausprosessi oli MAG-hitsaus (135), jännite 17,9 V, langansyöttö 5,0 m/min, lisäaine Ø 1,0 mm umpilanka OK Autrod 12.50 ja suojakaasuna Mison25-seoskaasu virtauksella 17 l/ min. Suurella nopeudella etenevät roiskeet ja pienet partikkelit sekä kaasujen ja huurujen liikehdintä näkyy kymmenien tai satojen kuvien aikana. Voimakas imu seostaa happea suojakaasuun. Kuvassa 11 ei ole kohdepoistoa, mutta ilmastointi ohjaa suojakaasua edelleen oikealle. Hitsaussuojakaasun käyttäytymistä tutkittiin ennen valokaaren syttymistä (etukaasu), valokaaren palaessa (suojakaasu) sekä valokaaren sammumisen jälkeinen kaasunvirtaus (jälkikaasu). Kuva 3. Kuivaan ilmaan verrattuna taitekertoimen ero argon kaasussa on -0,000011 ja CO-kaasussa 0,000157, joten CO 2 näkyy Schlieren-kuvauksessa selkeämmin. Hitsauslaitteena käytettiin Kemppi Kempact 323A. Kohdepoiston imutehoa ei tutkimuksessa mitattu. www.hitsaus.net 25 1/2024 Kohdepoistoimurin etäisyyden vaikutus hitsin laatuun Tässä tutkimuksessa testattiin kohdepoiston etäisyyden vaikutusta suojakaasun käyttäytymiseen hitsauksen aikana. Työssä sopiva nopeus oli 2000 fps ja kuvattujen videoiden kesto reaaliajassa on noin 3–5 sekuntia, jolloin kukin video sisältää 6000-10 000 kuvaa. Etäisyydellä 160 mm suojakaasuvirtaus kääntyy vähän kohdepoistoon päin ja aiheuttaa turbulenssia suojakaasuseinämän oikeassa reunassa, kuva 5. Kuvassa 7 ei ole kohdepoistoa, mutta ilmastoinnista johtuva ilmavirtaus ohjaa suojakaasuja oikealle. Kohdepoistajan etäisyydellä 120 mm imu on voimakasta ja suojakaasuvirtaus kääntyy välittömästi kohdepoistoa kohden, kuva 4. Kuva 7. pilli vesilasissa näyttää taipuneelta. Kohdepoisto oli tutkimuksessa asetettu 120 mm, 160 mm, 200 mm päähän valokaaren sytytyskohdasta. Suojakaasuvirtaus hitsauksen aikana Kuvissa 12, 13, 14 ja 15 on näytetty suojakaasuvirtaus hitsauksen aikana kohdepoistajan etäisyyden funktiona. Kuva 6. Ilmavirtaus on niin vähäinen, että se ei vaikuta suojaukseen, mutta toisaalta vie kaasuja ja huuruja hitsaajaa kohti
Kuva 15. Kuva 10. Kuva 11. Suojakaasun virtaus viimeisten oikosulkujen aikana Kuvissa 16, 17, 18 ja 19 näkyvät viimeiset pisaranmuodostumiset ennen valokaaren sammumista. Kuva 17. Kohdepoistosta 160 mm Kuva 18. Kohdepoistosta 160 mm. Kohdepoistosta 120 mm Kuva 19. Kuva 16. Kuvassa 15 ei ole kohdepoistoa niin turbulenssia ei muodostu ja kaasut leviävät joka suuntaan. Kuva 12. Kuva 14. Viimeinen pisaran irtoaminen Kuvissa 20, 21, 22 ja 23 on hetki, jolloin pisara irtoaa viimeisen kerran. Kohdepoistaja etäisyydellä 120 mm (kuva 20) on hitsissä selkeästi havaittava epävakaa suojakaasupatsas ja hapen vaikutuksen alaisena oleva hitsin pinta. Kohdepoistosta 120 mm. Ei kohdepoistoa. Etäisyydellä 160 mm (kuva 21) turbulenssi taivuttaa suojakaasupatsasta välillä jopa hitsiin asti ja riski hapettumiselle on oleKuva 8. Etäisyydellä 160 mm (kuva 17) tilanne sama kuin edellisessä kuvasarjassa, mutta turbulenssin aiheuttama pyörre voi tuoda mukanaan happea hitsiin. Kohdepoistosta 200 mm. Kuvassa 19 ei ole kohdepoistoa, turbulenssia ei muodostu ja hitsi on suojatussa tilassa. Etäisyydellä 200 mm (kuva 18) kohdepoisto ei vaikuta suojakaasuvirtaukseen. Etäisyydellä 160 mm (kuva 13) suojakaasupatsas on taipunut kohdepoistoa kohden. Kohdepoistosta 120 mm. Kuva 13. Kohdepoistajan etäisyydellä 120 mm (kuva 16) suojakaasuseinämän taipumisen vuoksi osa hitsistä on paljaana hapen vaikutuksen alaisena ja hitsi hapettuu voimakkaasti. Kohdepoistosta 200 mm. Kaasut leviävät joka suuntaan kiihtyvällä vauhdilla lisääntyvän lämmön vaikutuksesta. Kaasujen turbulenssilla ei ole vaikutusta suojakaasupatsaaseen ja hitsi on suojatussa tilassa. www.hitsaus.net 26 1/2024 poistajan etäisyydellä 120 mm (kuva 12) kohdepoiston imu on voimakasta ja suojakaasupatsas on taipunut kohdepoistoa kohden, jolloin syntyy voimakasta turbulenssia ja hitsi ei ole kaasusuojassa. Hitsauksessa syntyvien kaasujen muodostama turbulenssi imee mukaan happea, joka törmää suojakaasupatsaaseen. Ei kohdepoistoa.. Kuva 9. Etäisyydellä 200 mm (kuva 14) turbulenssista aiheutuva pyörteily on laajemmalla alueella ja hitaampaa, eikä se pysty läpäisemään suojakaasupatsasta. Kohdepoistosta 200 mm. Kohdepoistosta 160 mm. Ei kohdepoistoa. Viimeisen pisaran irtoamisen jälkeen jatkuu suojakaasun jälkivirtaus, jonka tehtävä sulassa tilassa olevaa hitsiä sen jähmettymisen ajan
20 mm. Kuvassa 36 hitsin vasemmalla reunalla hapettumista. Kohdepoistosta 120 mm. Hitsaussavu [KAMAT tietokortti] on erilaisten kaasujen (otsoni, typpioksidi ja hiilimonoksidi) ja hiukkasmaisten aineiden seos (hitsaushuuru). Kuva 30. Kohdepoistosta 120 mm. Hitsien pituus n. Kuva 20. Kuva 22. Virtaus edelleen oikealle hitsaajan suuntaan. Kohdepoistosta 160 mm. Suojakaasupatsas kääntyy hieman oikealle ympäröivän tilan ilmanvirtauksen takia. www.hitsaus.net 27 1/2024 massa. Kohdepoisto sijaitsi kuvista katsottuna vasemmalla puolella. Etäisyydellä 200 mm (kuva 22) hitsi on suojatussa tilassa. Työkappaleet olivat S235, t =3 mm ja l = 50x100 mm. Kuva 26. Kuva 23 Ei kohdepoistoa. Ei kohdepoistoa.. Kohdepoistosta 160 mm. Etäisyydellä 160 mm (kuva 25) havaitaan selkeä suojakaasuseinämän taipuminen turbulenssin vaikutuksesta. Kuvassa 35 hapettuminen näkyy selkeästi koko hitsin alueella. Kuva 24. Kuva 29. Riski hapettumiselle on merkittävä. Kohdepoistajan etäisyyksillä 120, 160 ja 200 mm (kuvat 28, 29 ja 30) virtaus etenee kohdepoiston suuntaan. Kuuman ilman virtaukset hitsin jäähtyessä Kuvissa 28, 29, 30 ja 31 näkyy kuuman ilman virtaus hitsin jäähtyessä. Kuvassa 38 ei hapettumista ja hitsin reuna tasainen. Kohdepoistosta 200 mm. Kohdepoistosta 200 mm. Kuvissa 35, 36, 37 ja 38 tutkimuksessa hitsatut työkappaleet. Kaasut ja huurut leviävät oikealle hitsaajan suuntaan. Kohdepoistosta 120 mm Kuva 25. Kohdepoistosta 160 mm. Paljaan hitsin pinnasta nousee kuumaa ilmaa, josta muodostuu turbulenssi kohdepoisto imun vaikutuksesta. Kuvassa 37 ei hapettumista, mutta hitsin reunassa hieman epätasaisuutta. Sammutettaessa kohdepoisto (kuva 23) hitsi on suojatussa tilassa. Lämmön vaikutuksesta turbulenssi laajenee isommalle alueelle. Kuva 27 Ei kohdepoistoa. Kuva 28. Kuvassa 31 ei ole kohdepoistoa, jolloin kuumentuneen ilman virtaus kääntyy oikealle. Etäisyydellä 200 mm (kuva 26) suojakaasupatsas on suora ja laajalla alueella oleva turbulenssi ei vaikuta siihen. Suojakaasuvirtaus hitsauksen jälkeen (jälkikaasuvirtaus) Kohdepoistajan etäisyydellä 120 mm (kuva 24) suojakaasu ei suojaa hitsin pintaa. Hitsaushuurun pienimpiä hiukkasia (nanoluokan metallioksidihiukkasia) on mahdotonta nähdä paljain silmin. Ei kohdepoistoa (kuva 27), suojakaasu toimii oikealla tavalla ja hitsi suojatussa tilassa. Kohdepoistosta 200 mm. Kuva 21. Kuva 31. Sammutettaessa kohdepoisto
Turbulenssissa sekoittuu happea suojakaasuun, joka läpäisee suojakaasupatsaan. ”Suojakaasuvirtauksen optimointi suojakaasun virtausmäärän optimointi on tärkeää hyvän hitsaustuloksen aikaansaamiseksi. Lähteet 1. Tärkeitä hitsauslaatuun vaiKuva 40. Kuva 41. www.hitsaus.net 28 1/2024 kuttavia asioita ovat myös suojakaasun esija jälkivirtaus. Esimerkkinä tutkimuksessa ollut kohdepoiston vaikutus hitsaussuojakaasuun sekä monet muut tilanteet, kuten se, milloin on liian työntävä poltinkulma tai liian likainen kaasusuutin kaasun virtausten kannalta.” kertoo VillePekka Arasmo, EveryWeld Oy. 4. Hitsauksen tuottavuuden parantaminen kaasuvalinnoilla, Saavalainen 2011. Kohdepoistosta 160 mm. Suojakaasun käyttäytyminen I-railon hitsauksessa.. “Toimin tutkimuksen videoissa hitsaajana tai operaattorina Juha Kauhasen kanssa vaihdellen. Kuva 38. Kuva 37. International Institute of Welding 2021, Limitations of the Schlieren technique for shielding gas flow visualization in arc welding processes, Schwedersky, Rosa, Okuyama, Silva. Suojakaasun johtaminen hitsaustapahtumaan aloitetaan ennen valokaaren sytyttämistä ja lopetetaan reilusti kaaren sammumisen jälkeen. Hitsauksen loputtua on tärkeää suojata jäähtyvää hitsiä ja varsinkin TIG-hitsauksessa jäähtyvää volframielektrodia” [Saavalainen 2011]. Kuva 35. Maria Viljamaan kouluttama ja Cavitar Oy:n tarjoama laitteisto oli käytössämme n. Näin varmistetaan hitsauksen alkuja loppupäähän riittävä kaasusuoja. Tatu Hirvonen, opettaja, koneja tuotantotekniikka, tatu.hirvonen@sasky.fi & Juha Kauhanen, lehtori, koneja tuotantotekniikka juha.kauhanen@sakky.fi Kuva 32. Ei kohdepoistoa. Liian lähellä oleva kohdepoistaja imee tärkeää suojakaasua pois sekä muodostaa suojakaasupatsaan reunaan turbulenssia [Monto, 2017]. TIG-hitsauksessa käytettävän argon suojakaasun käyttäytyminen ruostumattoman teräsputken sisällä ja ulkopuolella eri virtauksilla, kaasusuojatun Rst-putken hitsausrailon avaaminen kulmahiomakoneella (kuva 40) ja MAGhitsaus Mison25 suojakaasun käyttäytyminen mm. kaksi kuukautta. 3. Kuva 34. Tähän asti minulle on opetettu tiettyjä asioita ja samat asiat olen itse opettanut eteenpäin, mutta nyt pääsimme itse toteamaan, mitkä opit pitivät paikkaa ja mitkä eivät. KAMAT-tietokortit – kemiallinen altistuminen metallija autoalan työtehtävissä Työturvallisuuskeskus (ttk.fi). Kiitokset Suomen Hitsausteknilliselle Yhdistykselle artikkelisarjan julkaisusta ja Cavitar Oy:lle mahdollisuudesta tutkia hitsauskameran käyttömahdollisuuksia sekä kaikille artikkeli-sarjassa mukana olleille yhteistyötahoille, haastatelluille henkilöille ja yrityksille. Liian kauas hitsausprosessista sijoitettu kohdepoisto ei pysty poistamaan kaikkea siitä aiheutuvaa hitsaussavua ja se voi joutua hitsaajan hengitysteihin. Tutkimus oli todella mielenkiintoinen ja kehitti myös itseä hitsaajana ja kouluttajana lisää. Kohdepostosta 120 mm koko video. Suojakaasun virtausmäärän on oltava riittävä hitsisulan suojaamiseksi, mutta liian suuri virtausnopeus saattaa aiheuttaa epäedullista pyörteilyä ja huonompaa suojausta. Visa-Valtteri Monto (2017) Schlieren-kuvauksen hyödyntäminen MAG-hitsauspolttimen rakenteen kehittämisessä. ulkonurkka-, I-railohitsauksessa (kuva 41) sekä erilaisten epäpuhtauksien sekä likaisten suuttimien vaikutus TIGja MAG-hitsaukseen. 2. Kohdepoistosta 120 mm. Kuva 33. Kohdepoistosta 200 mm. Pitkäaikainen altistuminen hitsaussavulle voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. Lisäksi tutkimme mm. Kuva 36. 4 videota kommentoituna. Tutkimuksen 4 video vertailut. Kohdepoiston käyttö hitsauksessa lisää työturvallisuutta, mutta sen oikea etäisyys hitsausprosessista on erittäin tärkeää. Rst-putken railon avaaminen
Kun tähän yhdistetään jatkuvat ja vahventuvat kustannuskilpailukykyhaasteet, tulee väistämättä mieleen että jotain täytyisi tehdä. Toki tämän mahdollistamiseksi joutuu tekemään investointeja osaamiseen ja mahdollisesti ohjelmistopuolelle, mutta sitä yritykset joutuvat joka tapauksessa tulevaisuudessa tekemään säilyttääkseen kilpailukykynsä. Nyt noin vuoden jälkeen onkin hyvä ottaa päivitys, että mitä tällä rintamalla tapahtuu. Suomessa on siis jo tällä hetkellä kapasiteettia tuottaa 100 x 8760 x 0,5 x 3 = yli 1,3 miljoonaa kiloa korkean jalostusasteen 3D-tulostettuja metallikappaleita ilman investointeja laitekantaan. Noh, ihan ei niin käynyt ja kärjistävä uutisointi laantui. Froniuksen Cold Metal Transfer), mutta myös TIG-, plasmaja jopa jauhekaarihitsausta voidaan käyttää hitsausprosessina. Globaalin pandemian, sotien ja muiden kriisien myötä on huomattu, miten herkkiä nykyajan toimitusketjut ovat erilaisille häiriöille. suorakerrostus energianlähteenä valokaari). Gartnerin hype-käyrää mukaillen voitaisiin sanoa, että odotusten huippu, realismin iskeminen ja siitä toipuminen ovat jo takana päin. Standardi tuntee menetelmän lyhenteellä DED-Arc (Directed Energy Deposition Arc, suom. Kiinasta. Perusteet ja sanasto) määrittelee lisäävän valmistuksen seuraavasti: ”menetelmä tuottaa kappaleita 3D-mallitiedon pohjalta materiaaleja yhteen liittämällä, tyypillisesti kerros kerrokselta -periaatteella, vastakohtana materiaalia poistaviin ja materiaalia muovaaviin menetelmiin.” Valmistusteknologia itsessään pitää sisällään lukuisia alakategorioita eri raaka-aineille ja eri tulostusteknologioille. Maltillisilla investoinneilla ja teknologian kehittyessä entisestään luku kasvaa helposti paljon korkeammaksikin. Yleiset periaatteet. Uskaltaisin väittää, että hyvin pieni osuus Suomessa sijaitsevista robottisoluista on oikeasti 24/7 tuotannossa, vaan robotit seisoo tyhjillään öisin, viikonloppuisin tai muuten vain seuraavaa työtä odottaessa. Suurten metallikappaleiden 3D-tulostus WAAM-teknologialla Hitsausrobottien vapaa kapasiteetti apuna kilpailukykyyn ja huoltovarmuuteen – Case WAAM . Ei ole täysin itsestäänselvää, että saamme pitkälle tulevaisuudessakin halpaa raaka-ainemateriaalia esim. Tilanne ei välttämättä ole muuttumassa parempaan suuntaan, vaan entiseen paluun sijaan täytyisi kuvitella, miten selvitä nykyisessä maailman myllerryksessä. Tässä artikkelissa pääpainona on metallimateriaalien tulostaminen hitsausrobottiin perustuvalla teknologialla. Nyt ollaan ”tuottavuuden tasangolla” (Plateau of productivity), jossa teknologia alkaa saavuttamaan maturiteettinsa. WAAM-teknologiassa hitsausprosessina käytetään yleisesti MIG/MAG-hitsausta ja erityisesti vielä hitsauslaitevalmistajien omia kylmäkaariprosesseja (esim. Jos palataan korkealentoisista ajatuksista takaisin tähän päivään ja siihen, mihin WAAM-teknologiaa voi hyödyntää. Kaupallisessa kontekstissa vakiintuneempi lyhenne on WAAM, joka tulee sanoista Wire & Arc Additive Manufacturing (”Lanka & Kaari Lisäävä valmistus”). Standardi SFS-EN ISO/ASTM 52900:2021 (Lisäävä valmistus. Kirjoitin ison mittakaavan 3D-tulostuksesta viime vuonna Hitsaustekniikka-lehden numeroon 2/2023 artikkelin: 3D-tulostus – ei vain nyrkin kokoisten kappaleiden etuoikeus. Lähivuosina maailmassa on eletty kriisistä toiseen ja kehityskulku ei näytä ainakaan heti kääntyvän stabiilimpaan suuntaan. Santeri Varis Lisäävä valmistus eli kansankielisesti 3D-tulostus oli aikaisemmin kovassa hypessä, jolloin jäi kuva että ihan kohta kaikki tullaan 3D-tulostamaan vain nappia painamalla. Yksi lähestymistapa niin huoltovarmuuden turvaamiseksi kuin yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi olisi ottaa kaikki potentiaali irti olemassa olevasta laitteistosta. 29 www.hitsaus.net 1/2024 Kehitystyö toki edelleen jatkuu, mutta jo nyt 3D-tulostus on saanut jalansijaa muovien ja metallien valmistuksessa eri toimialoilla ja on vain – vähän tylsästi sanottuna – yksi työkalu valmistusmenetelmien työkalupakissa. Osittain jo menneiden tapahtumien johdosta ja osittain tulevaisuuteen varautumisen näkökulmasta yrityksissä on herätty paremmin erinäisiin toimitusketjuihin liittyviin riskeihin. Tehdäämpä vähän mutkia oikoen pieni havainnollistava laskuesimerkki: Otetaan alkuarvoiksi 100 hitsausrobottisolua, 8760 tuntia vuodessa, 50 % vapaa kapasiteetti ja kaikki työvaiheet huomioiden 3 kg/h hitsiaineentuotto lisäävälle valmistukselle. Hitsauspäätä liikutetaan yleensä tavanomaisella käsivarsirobotilla, mutta manipulaattorina voidaan käyttää myös yksinkertaisempaa XYZ-akseleihin perustuvaa gantrya. Suomessa on varmuudella yli 100 hitsausrobottisolua, jotka jo sellaisenaan soveltuisivat liitostai pinnoitushitsauksen lisäksi myös lisäävään valmistukseen. Parin viime vuoden aikana olemme päässeet hyödyntämään ison skaalan metallitulos
Erässä meillä huollettavassa laitteessa virtauskanavan äkillinen poikkipinta-alan muutos aiheuttaa voimakkaan turbulenttisen virtauksen, mikä kuluttaa putki-insertin välillä hyvinkin nopeasti puhki. Tämän estämiseksi suunniteltiin kappale uudelleen niin, että poikkipinta-alan muutos on hallitumpi ja näin saavutetaan osalle arviolta 2-5 kertaa pidempi kestoikä. Kuten alussa on mainittu, 3D-tulostus alkaa vakiinnuttamaan paikkaansa valmistusmenetelmien valikoimassa ja onneksi etenkin lähivuosina on hyvin tunnistettu myös se, että 3D-tulostuksen ei tarvitse rajoittua pieniin kappaleisiin. Toisena konkreettisena esimerkkinä on keinot osien toiminnallisuuksien tai performanssin parantamiseksi. Viime vuonna pilotoitiin menetelmää, jossa koneistettiin halkeillut alue pois, 3Dmallinnettiin roottorista irroitettu osuus ja WAAM-menetelmällä täytettiin roottori taas oikeaan muotoon. Vaikka tässä tapauksessa yksittäisen osan kustannukset ovat hieman alkuperäistä korkeammat, pidemmän kestoiän kautta päästään kuitenkin lopulta halvempaan ratkaisuun kokonaiskuluja ajatellen. Valmistusmenetelmästä riippumatta suurin osa metallikappaleiden päästöistä syntyy käytetyistä materiaalikiloista, joten osia optimoimalla kevyemmäksi 3D-tulostukselle voidaan suoraan tiputtaa valmistuksen päästöjä. www.hitsaus.net 30 1/2024 tusta prototyyppien ja pilottituotteiden lisäksi jo ihan oikean elämän tuotantokappaleissa. jäähdytystä parantamalla tai paremmilla virtausominaisuuksilla, jolloin käytön aikaiset päästöt vähenevät. Jos joudutaan hankkimaan ainesputki tai -tanko josta koneistetaan huomattava osa pois tai vaihtoehtoisesti valmistamaan aihio taivutetuista ja yhteenliitetyistä levyistä, kuulostaa kieltämättä helpolta valmistaa aihio 3D-tulostamalla vain muutamien millimetrien koneistusvaroilla, jolloin saadaan minimoitua käytettävät materiaalikilot, koneistusaika sekä tärkeimpänä, hinta. Näin saavutettiin roottorille noin kaksinkertainen elinkaari, merkittävästi pienempi materiaalinkäyttö uuteen valuun verrattuna ja tärkeimpänä, peräti 90 % vähennys valmistuksen hiilijalanjäljessä. Kolmas saavutettava etu on yksinkertaisesti osan elikaaren pidentäminen sitä korjaamalla tai uudelleenpinnoittamalla. Vanha ratkaisu yllä, uusi alla. Tarkempi raportti on luettavissa Savonian blogista ”Roottorin korjauksen hiilijalanjälki WAAM-menetelmällä” (linkki lopussa). Lisäävän valmistuksen ympärillä on jo pitkään tunnistettu mahdollisuus saavuttaa pienempi hiilijalanjälki ja vihreämpiä tuotteita. Osia voidaan myös suunnitella prosessitehokkuudeltaan paremmaksi esim. Suomessa on erittäin hyvät edellytykset hyödyntää etenkin ison skaalan 3D-tulostusta, sillä meillä on paljon yrityksiä tukemassa arvoketjun eri vaiheita sekä paljon loppukäyttäjiä, joiden tuotteita yhdistää suuri kokoluokka. Roottorin korjauksen hiilijalanjälkilaskelma: https://www.savonia.fi/3d/roottorink o r j a u k s e n h i i l i j a l a n j a l k i w a a m menetelmalla/ Santeri Varis Manager, Additive Manufacturing ANDRITZ Savonlinna Works Oy santeri.varis@andritz.com. Ensimmäisenä esimerkkinä on niinkin yksinkertainen käyttökohde kuin erilaiset holkit. Vaikka muoto on yksinkertainen eikä äkkiseltään kappale kuulosta 3D-tulostukselle soveltuvaksi, joissain tapauksissa kokoluokka tai käytettävä materiaali aiheuttaa ongelmia aihion hankinnalle. Tästä jälkimmäisestä skenaariosta saatiin viime vuonna yhteistyössä Savonia AMK:in ja ROBO3D-hankkeen kanssa myös konkreettisia tuloksia. 1500 kg painava roottori romuttamaan ja hankkimaan tilalle uusi valu. Erään meidän konepajalla huollettavan prosessilaitteen roottorissa esiintyy aika-ajoin halkeamia, joiden ollessa tarpeeksi pahoja, joudutaan koko n
Pertin työpäivät kuluivat tehden pääasiassa parametriajoja ja yrityscaseja uudella laserilla. Ilkka Poutiainen ja Marika Hirvimäki Harvalla ihmisellä on yhtä pitkä ja monipuolinen ura lasertyöstön parissa kuin LUT-yliopiston laboratorioteknikko Pertti Kokolla. Käytännössä koko työuran Pertti on työskennellyt lasereiden kanssa ja samalla nähnyt lasertyöstön kehittymisen Suomeen rantautumisen alkuajoista lähtien nykypäivään. Pertin työympäristönä Kareltekissa oli halli, johon oli sijoitettu isokokoinen 2,5 kW Control Laserin hiilidioksilaser ja työasema. PertPertti Kokko.. Pertti sai professori Tapani Moisiolta kutsun työhaastatteluun, joka johti vuonna 1986 laboratorioteknikon virkaan yliopistolle. Pertillä ei työuransa alussa ollut aikaisempaa kokemusta lasereista, joka oli varsin ymmärrettävää, sillä suurteholaserit olivat vasta tulleet Suomeen. Imatralla suoritetun kurssin jälkeen Pertti huomasi työpaikkailmoituksen, jossa Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun (nyk. Technopolis Skinnarila). Ala ei kuitenkaan tuntunut täysin omalta ja Pertti haki Helsingin teknilliseen oppilaitokseen lukemaan tietoliikennetekniikkaa. www.hitsaus.net 32 1/2024 Pertti Kokko syntyi 1959 ja kasvoi Lauritsalan kauppalassa, joka myöhemmin liitettiin osaksi Lappeenrantaan. tutkijat Veli Kujanpää ja Esa Tikka sekä laboratorioinsinööri Tapio Yläkäs ja laboratorioteknikko Tero Kallio. Yrityscasejä tuli ympäri Suomea, koska uusi tekniikka herätti paljon mielenkiintoa yritysmaailmassa. Työryhmään kuului Pertin ja professori Moision lisäksi mm. Hieman myöhemmin aloittivat diplomityönsä Antti Salminen ja Juha Kauppila. Pertti teki töitä 1980-luvulla Kareltekin tiloissa (nyk. Kun oli aika valita opiskelupaikkaa, Pertti lähti ammattikouluun radioja tv-linjalle. Vuonna 1988 LUTille tuli uusi Rofinin 6 kW hiilidioksidilaser. Pertti jäi viime kesänä ansaitusti eläkkeelle ja purkaa tarmoa nyt omien harrastustensa parissa. Tutkimusaiheet ja sitä kautta myös työtehtävät tulivat pääasiassa käynnissä olevista projekteista, joista esimerkkinä voidaan mainita Suomen akatemian rahoittama Pamowe sekä Fimeccin rahoittama Manu P6+P1 -projektit. Tulevaisuuden Tehtaan tiloissa Pertti teki mm. Laserprojekti muuttui 1990-luvulla LUTin lasertyöstön laboratorioksi ja Pertin työtilat siirtyivät Kareltekista muutaman sadan metrin päähän Tulevaisuuden Tehtaalle, jossa olivat myös VTT Teknologian tutkimuskeskuksen tilat. Armeijan jälkeen Pertti sai työpaikan Lappeenrannan kaupungin kouluvirastosta, jossa hänen työtehtäviinsä kuului koulujen avlaitteiden huoltokorjaaminen. Vuoden 2010 jälkeen Suomessa kiinnostus kasvoi lisäävää valmistusta eli tutummin 3D-tulostusta kohtaan. Työtehtäviin kuului laserhitsausta, -leikkausta, -karkaisua ja -pinnoitusta. Tämän jälkeen hän palasi takaisin Etelä-Karjalaan ja kävi Imatralla vuoden mittaisen kurssin aiheesta tietokonelaitteistot ja ohjelmointitekniikka. LUT-yliopisto) haettiin teknikkoa Laserprojekti-nimellä kulkeneeseen hankkeeseen. Pertti onkin vuosien varrella tullut tutuksi monelle laseralan toimijalle, koska yhteistyötä on tehty isoista metallialan yrityksistä alkaen aina seppiin ja taiteilijoihin asti. Pertti valmistui tietoliikenneteknikoksi vuonna 1984. Henkilökuva Pertti Kokko . laserhitsausta ja -pinnoitusta vuonna 2005 hankitulla 5 kW kuitulaseilla ja myöhemmin myös 10 kW kuitulaserilla
Tähän Pertin vahva osaaminen laserhitsauksessa ja -pinnoituksena toimi hyvänä pohjana. Takana on 37 vuoden Hitsauskokeita 10 kW kuitulaserilla vuonna 2014. Kesällä 2023 Pertti siirtyi hyvällä mielellä eläkkeelle. Ratsastus ja hevostenhoito kuuluu Pertin harrastuksiin. Suorakerrostuksessa lankaa tai jauhetta liitetään kerros kerrokselta yhteen lasersäteen avulla. Vapaa-aikaa miettiessään Pertin ajatukset siirtyvät nopeasti kotona odottaviin projekteihin. www.hitsaus.net 33 1/2024 ti oli mukana tekemässä LUT-yliopistolla ensimmäisiä suorakerrostuskokeita 10 kW kuitulaserilla. pitkä työura LUT-yliopistolla. Vaikka Pertti ei vielä 1980-luvulla arvannutkaan päätyvänsä alalle, niin mielenkiinto tekniikkaa kohtaan ja erityisesti opiskelijoiden harjoitustöiden toteuttaminen on pitänyt työn mielekkäänä. Verrattuna nykyistä tekniikkaa 1980ja 1990-lukuun, niin laserien tehot ovat kasvaneet huomattavasti, koko pienentynyt, kuitulaser on tullut markkinoille ja laserien huoltoja korjaustarve vähentynyt. Kiitoksia on voinut myös lukea väitöskirjojen, diplomija kanditöiden alkusanoista, sillä Pertin osaaminen on mahdollistanut töiden kokeellisten osuuksien tekemisen. Lisäksi uusien laserhankintojen myötä materiaalikirjo ja sovelluskohteet ovat laajentuneet. Ilkka Poutiainen, Head of Laser Laboratory, LUT-yliopisto ilkka.poutiainen@lut.fi Marika Hirvimäki, projektitutkija, LUT-yliopisto marika.hirvimaki@lut.fi. Pertti on tullut meille laboratorion työntekijöille tutuksi rauhallisena ja ystävällisenä kollegana, jolla on suuri määrä tietoa koejärjestelyistä, parametreistä sekä laserlaitteiden korjaamisesta ja huollosta. Omakotitalo Joutsenossa ja iso pihapiiri hevostalleineen pitävät Pertin kiireisenä eläkkeelläkin. Optiikan puhdistus sujuu rutiinilla. Pertin uran aikana tekniikka kehittyi nopeasti, joka tarkoitti uusien asioiden opettelua ja vanhojen laitteiden päivittämistä. Hän on saanut myös runsaasti hyvää palautetta opiskelijoilta, joiden laboratorioharjoitukset eivät olisi onnistuneet ilman Pertin ammattitaitoa. Vuonna 2017 laserlaboratorion tilat siirtyivät LUT-yliopistolle yhteen muiden konetekniikan laboratorioiden kanssa ja Pertin yksiköksi vaihtui LUT Voima. Työnkuvaan tämä ei juurikaan vaikuttanut ja Pertti jatkoi edelleen laserlaboratorion tehtävien parissa
Työllistämällä esimerkiksi konetekniikan opiskelijan opintojen alkuvaiheessa on yrityksillä mahdollisuus vaikuttaa opiskelijan suuntautumisvaihtoehtoon. Toki hitausala tarvitsee monenlaisia osaajia erilaisilla koulutustaustoilla. ”Kesätöissä pääsin tutustumaan hitsausprosesseihin ja Kemppiin yrityksenä. Automaatioinsinööri Jere Luoto työskenteli ensimmäistä kertaa Kempillä kesätyöntekijänä vuonna 2019. Valmistumiseni jälkeen oli helppoa aloittaa työskentely globaalissa asiakaspalvelutiimissä, kun tunsi jo entuudestaan osan ulkomaisista työntekijöistämme ja tiimin toimintatavat”, Luoto kertoo. kijänä kesällä 2021 ja työskenteli myös seuraavankin kesän samoissa tehtävissä. Automaation ja robotiikan lisääntyessä hitsaustuotannossa alamme kaipaa kipeästi myös automaatio-osaajia. Diplomityöntekijä Jani Utela.. Reetta Verho Kemppi Oy panostaa nuorten työllistämiseen kesätöiden ja TTT-harjoittelujaksojen (Tutustu työelämään ja tienaa) muodossa. Vaikka hakijoiden joukossa ei olisikaan pelkästään hitsausalan opiskelijoita, voimme omalta osaltamme tutustuttaa nuoria opintojen aikana alaamme. LUT-yliopiston konetekniikan opiskelujen edetessä Utela työskenteli Kempin tuotekehityksen mekaniikkatiimissä. Kesätyöntekijöitä on palkattu runsaasti myöhemmin vakituisiksi työntekijöiksi erilaisiin työtehtäviin valmistumisen jälkeen. Suuntautumisvaihtoehtona hänellä on hitsausja tuotantotekniikka. Tämän lisäksi alamme yritysten tulisi omalta osaltaan tehdä töitä hitausalan kiinnostavuuden lisäämisksi nuorten keskuudessa. www.hitsaus.net 34 1/2024 Teknologiateollisuuden tuoreen osaajatarveselvityksen mukaan teollisuus tarvitsee kymmenen vuoden sisällä noin 130 000 uutta teknologiaosaajaa eli vuosittain noin 13 000. Tästä on ollut hyötyä myöhemmin työskennellessäni kesätöissä tuotekehitysosastolla ja diplomityöntekijänä”, Utela toteaa. Osaajapulaa on ratkottu muuntoja täydennyskoulutuksen keinoin. Diplomityötekijä Jani Utela aloitti Kemppi Oy:llä kesätyöt tuotantotyönteKesätyöntekijöistä kasvaa tulevaisuuden tekijöitä Suomen teollisuuteen . ”Kesätöiden aikana pääsin tutustumaan hitsaukoneiden valmistukseen ja tutustuin yrityksen työntekijöhin sekä toimintoihin. Kesätyöntekijät Kemppi työllistää tänä kesänä noin 50 kesätyöntekijää tuotentotehtäviin ja insinööriopiskelijoiden työtehtäviin
www.hitsaus.net 35 1/2024 Yläkouluikäisten harjoittelujaksot Teollisuuden tulisi tehdä töitä alamme tunnettavuuden lisäämiseksi nuorten keskuudessa. Järjestämme jokaiselle TET-harjoittelijalle hitsauspäivän, jossa kerromme hitsausalasta, hitsausprosesseista ja mikä tärkeintä oppilaat pääsevät itse hitsaamaan päivän aikana. Haastan kaikki alamme yritykset työllistämään nuoria opiskelijoita ja tekemään oman osansa alamme tulevaisuuden hyväksi! Automaatioinsinööri Jere Luoto tutustui Kemppiin jo opiskeluaikana kesätöissä. Yritykset ehtivät vielä hakemaan nuoria kesätyöntekijöitä ja TTT-jaksolaisia työskentelemään tulevaksi kesäksi. Reetta Verho, DI, IWE Manager, Welding Services Kemppi Oy reetta.verho@kemppi.com. Elkku Krook pääsi TET-jaksolla hitsaamaan Kempin ulkomaisten työntekijöiden kanssa. Kemppi ottaa vuosittain myös noin 20 yläkouluikäistä oppilasta TET-harjoittelujaksoille tuotanton. Työllistämme joka kesä noin 20 TTT-harjoittelijaa (Tutustu Työelämään ja Tienaa). Nuoret pohtivat jo yläkoulussa omia tulevaisuuden suunnitelmiaan ja tuo onkin otollinen aika tutustuttaa ja innostaa heitä hitsaavan teollisuuden töihin. Alamme kaipaa niin hitsaajia, asentajia kuin korkeakoulun tai yliopiston käyneitä nuoriakin, eri alojen insinöörejä ja osaajia. Jokaisen yrityksen olisi syytä pohtia omalta osaltaan, miten voisimme yhdessä lisätä alamme vetovoimaa ja tunnettavuutta nuorten keskuudessa. Harjoittelun aikana hauskinta oli päästä päiväksi opettelemaan hitsausta.” Lopuksi Suomalainen teollisuus kaipaa kipeästi nuoria osaajia työskentelemään tärkeälle vientialallemme. Me Kempillä teemme oman osamme tästä työstä. Monet näistä TET-harjoittelijoista hakeutuvat myöhempinä vuosina tuotantoon kesätyöntekijöiksi. Harjoittelujakso on kahden viikon mittainen ja tarkoitettu 14-17 vuotiaille nuorille. Yläkoulussa TET-harjoittelussa Kempillä työskennellyt Elkku Krook kertoo: ”Työt ovat olleet mielenkiintoisia ja olen päässyt näkemään erilaisia tuotantotehtäviä sekä elektroniikkatehtalla että kokonnpanotehtaalla
Vuodesta riippumatta seminaari kerää hienosti hitsausihmisiä. SHY:n puoIWQ-klubin seminaari Tampereella jälleen yleisömenestys . Olli-Pekka Tuomi (TAKK).. Uusi Tammelan jalkapallostadion Tampereella. lesta klubimestari Reetta Verho ja TAKK:n puolesta yrityspalvelujohtaja Olli-Pekka Tuomi lausuivat tervetulosanat. Aiheetkin ovat yleensä hyvin valittuja ja käytännön läheisiä, kuten tälläkin kertaa. Reetta Verho (SHY). Seuraavassa lyhyitä referaatteja pidetyistä esitelmistä. Juha Lukkari Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) pääsali oli 18.1.2024 jälleen lähes täynnä IWQ-klubin perinteisessä vuosittain pidettävässä seminaarissa, kun ilmoittautuneita oli yli 70. Sali oli jälleen lähes täynnä. www.hitsaus.net 36 1/2024 SHY:n IWQ-Hitsauskoordinoijaklubi (IWQ, International Welding Qualification) on ahkera järjestämään seminaareja
”Venyy, puristuu, taipuu ja roikkuu, mutta kestää, kuten on laskettukin”. Janne Hihnala (Bureau Veritas Oy). Bureau Veritas on maailman johtava testaus-, tarkastusja sertifiointialan yritys. Käytännön kokemuksia standardista SFS-EN ISO 3834-2 Janne Hihnala, Lead Welding Auditor, Bureau Veritas Oy Janne Hihnala kertoi laajasti käytännön kokemuksiaan ja havaintojaan hitsauksen laatuvaatimusstandardin SFS-EN ISO 3834-2:2021 (Metallien sulahitsauksen laatuvaatimukset. Tämän jälkeen on kolme kuukautta stadionin varustamista ja kalustamista. Asemakaavan ja tarveselvityksen mukaisesti päädyttiin vanhan pallokentän purkamiseen ja sen korvaamiseen uudisrakennuksella. Anni Heikkisen esitys keskittyi kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja kestävyysraportointistandardien (ESRS) esittelyyn sekä yritysten valmistautumiseen niiden vaatimuksiin. Stadionin rakennuttaja ja pääkäyttäjä on Tampereen kaupunki. Rakennesuunnittelija on Ramboll Finland ja teräsrakenteiden valmistaja ja asentaja Teräselementti Oy. Iltapäiväkahvin jälkeen siirryttiin hitsaamon puolelle katsomaan ja kuuntelemaan ajankohtaisia tuote-esittelyitä päivän aiheista. Stadion kätkee sisäänsä myös jykevät teräsrakenteet. Toivotaan, että saadaan tästä kaikkia yrityksiä koskevasta aiheesta oma artikkeli HT-lehteen. www.hitsaus.net 37 1/2024 Seminaarin esitelmien aiheet olivat ajankohtaisuuden mukaisesti monipuoliset: yritysten kestävyysarviointi, hybridirakennus keskellä kaupunkia, kokemuksia laatustandardista SFS 3834, hitsausstandardien tilannekatsaus, hitsauskameran käyttö, käsilaserit, cobotit ja digitalisaatio tarkastustoiminnassa. Vuonna 1828 perustetulla konsernilla on yli 80 000 työntekijää yli 1600 toimistossa ja laboratoriossa eri puolilla maailmaa. Tammelan stadionin erikoisuutena on ripustettu katto, jollaisia ei ole aiemmin Suomessa toteutettu eli luokassaan uniikki teräsrakenne. Matti Pirinen (Ramboll Finland Oy). Anni Heikkinen (Bureau Veritas Oy). Stadionin kuva on artikkelin alkukuvana. Stadioniin tulee 8000 katsomopaikkaa. Uniikin arkkitehtonisen ratkaisun ansiosta kaikilta katsojapaikoilta on esteetön näkyvyys koko kentän alueelle. Mitä rakennuksesta voisi leikkisästi sanoa. Yritysten kestävyyden raportointidirektiivi Auditointikoordinaattori ja vastuullisuusasiantuntija Anni Heikkinen, Bureau Veritas Oy Matti Pirinen oli seuraavana vuorossa. Stadionin rakennustyöt aloitettiin kesällä 2021, ja se valmistui marraskuussa 2023. Tampereelle Tammelan kaupunginosaan valmistui loppuvuodesta 2023 upea kokonaisuus, johon kuuluu uusi Tammelan jalkapallostadion sekä asuinkerrostaloja, kauppakeskus ja pysäköintilaitos. Tämä on hyvin virkistävä ohjelmanumero, joka tuli seminaarin ohjelmaan muutamia vuosia sitten. Tammelan stadionin teräsrakenteita (Ramboll Finland Oy). Tammelan stadion palkittiin vuoden 2023 teräsrakenteena, joka yhdistää asumisen ja jalkapallon. Hitsaustekniikassa on nykyään kolme ”kovaa” aihetta: Cobotit, käsilaserit ja ainetta lisäävä valmistus (3D-tulostus). Osa 2: Kattavat laatuvaatimukset) soveltamisesta hitsaavassa teollisuudessa. Päätykatsomoiden suojana oleva katto on yli sata metriä pitkä, ja sitä kannattelevat satametriset vaijerit. Bureau Veritas auttaa asiakkaita parantamaan suorituskykyään tarjoamalla palveluja ja innovatiivisia ratkaisuja, jotta heidän omaisuus, tuotteet, infrastruktuuri ja prosessit täyttävät erilaiset laatuun, terveyteen, turvallisuuteen, ympäristönsuojeluun ja sosiaaliseen vastuuteen liittyvät kansanväliset standardit ja säädökset. Tammelan stadion – Hybridirakennus keskellä kaupunkia Matti Pirinen, Ramboll Finland Oy
Suomessa vastuu on hajautettu ja METSTA vastaa koneja metallituoteteollisuuden standardoinnista. Hitsiluokat . Niitä on tosi runsaasti eli hitsaus on hyvin standardisoitu ala: . Standardien tilannekatsaus Ville Saloranta, Asiantuntija, Metsta Ville Saloranta selvitti aluksi hitsausstandardien kansainväliset ja kansalliset laadintamenettelyt. Hitsauskameroita käytetään teollisuudessa apuvälineenä mm. Hitsin laatu saadaan aikaan tekemällä eikä tarkastamalla. Tatu Hirvonen, Sasky, Mäntän seudun koulutuskeskus ja Juha Kauhanen, Sakky, Savon ammattiopisto tutkivat Oulun OAMK:n hitsausalan tutkinto-ohjelman (YAMK) opinnäytetyössä hitsauskameran käyttöä teollisuudessa. Edeltäjät aloittivat metalliteollisuuden standardisoinnin vuonna 1947. Muita hitsauksen laatuun liittyviä työkohteita . Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry eli METSTA aloitti toimintansa 1.1.2007. Hitsaajien pätevöinti . Työvaiheisiin voidaan palata myös jälkikäteen tallenteen avulla. Direktiivit (PED) vaativat . Muita julkaistuja, tulevia standardeja ja työkohde-ehdotuksia Mainittakoon, että Hitsaustekniikka-lehdessä ilmestyy nykyään myös Hitsausstandardit-palsta, jota toimittaa Ville Saloranta. Tuotestandardeissa on viittauksia standardiin . Palstalla kerrotaan ajankohtaisista ja uusimmista standardisointiasioista, esim. Hitsauslisäaineet . Henkilömäärä on 8 ja toimisto Helsingissä Etelärannassa. Hitsausparametrien seurannasta ei ole näyttöä . www.hitsaus.net 38 1/2024 Miksi SFS-EN ISO 3834 tarvitaan. . Hitsausohjeet . Asiakkaat vaativat . Sen jälkeen Saloranta esitteli laajasti uusia ja tulevia hitsausstandardeja eri aihealueilta. CEN laatii eurooppalaisia EN-standardeja ja vahvistaa eräät ISO-standardit EN ISO -standardeiksi; tiettyjä EN-standardeja myös yhdenmukaistetaan direktiivien kanssa. Suuri osa standardisoinnin työkohteista koskee standardien päivittämistä ja suuri osa muutoksista on luonteeltaan toimituksellisia, mutta hyvin oleellisiakin muutoksia tehdään standardien uusimisessa. Näiden alkusanojen jälkeen hän kävi läpi standardin eri lukuja ja kertoi havainnoistaan niiden soveltamisesta kentältä, miten standardin vaatimuksia noudatetaan ja miten ei noudateta. SFS-EN 1090 vaatii Hitsaus on prosessi, jonka tuloksia ei voida (täydellä varmuudella) todentaa myöhemmällä seurannalla tai mittauksella ja jonka puutteet ilmenevät yleensä vasta, kun tuote on käytössä tai palvelu on toimitettu. Katselmuksia ei ole tehty jokaisesta kaupasta . Hitsaajien pätevyyksien 6kk seurannasta ja ylläpidossa on puutteita . ISO laatii maailmanlaajuisia ISO-standardeja. Suomen Standardisointiliitto (SFS) vahvistaa EN-standardit kansallisiksi SFS-EN -standardeiksi sekä julkaisee myös suomalaisia SFS-standardeja. Pätevyysalueet ja niiden vastaavuus toimintaan Erittäin ansiokas esitelmä ja hänen lopputoteamuksensa oli. Hitsausstandardien tilannekatsaus (kaikki julkaisut ja työkohteet) ovat esillä METSTAn kotisivuilla: www. TutkimukVille Saloranta (Metsta). Betoniterästen hitsaus . mekanisoidussa hitsauksessa. lehden tässä numerossa 1/2024: Mitä muutoksia hitsausstandardeihin on tulossa. Hitsausohjeiden noudattaminen . Hitsauskameran käyttö koulutuksessa ja teollisuudessa Juha Kauhanen, opettaja, Sakky ja Ville-Pekka Arasmo, toimitusjohtaja, EveryWeld Oy EveryWeld Oy kehittää hitsauksen opetusta ja oppimateriaalia yhteistyössä Savon Ammattiopiston ja Cavitar Oy:n kanssa. Standardit laaditaan teknisissä komiteoissa, mikä kestää n. Lisäaineita ei säilytetä valmistajien ohjeiden mukaan . Cavitarin hitsauskamera mahdollistaa samanaikaisen koulutuksen tarvittaessa isommallekin ryhmälle tarjoamalla tarkan ja yksityiskohtaisen näkymän hitsaustapahtumaan. 3 vuotta. Vastuullisen hitsauskoordinoijan asema yrityksessä . Ville-Pekka Arasmo (EveryWeld Oy). Tarkastus toki lisää luotettavuutta. Standardeja päivitetään ja uusia laaditaan jatkuvasti. Lopuksi hän kokosi yhteen myös omat ”TOP-TEN” auditointihavaintonsa hitsaavasta teollisuudesta: . Hitsauskameran näyttö hitsaustapahtumasta (EveryWeld Oy.. metsta.fi. Harvinaisen ”paljastava” puheenvuoro, erittäin tärkeä ja antoisa. Silloitushitsaus . Hitsauskoneiden huoltoja ei ole tehty . METSTA:lle kuuluu Teknologiateollisuuden alueen kansallinen standardisointi lukuun ottamatta sähköja tietotekniikkaa, sekä CENja ISO-työn kansallinen koordinointi. Hitsaava yritys haluaa kehittyä . Tarkastusvälineitä ei ole kalibroitu tai kelpuutettu kuvattujen menettelyiden mukaan (Suojakaasun virtausmittarit, lämpömittarit jne.) . Laatu ei ole koskaan sattuma, vaan tulosta järjestelmällisestä työstä. Kovajuotto . Tästä seuraa, että hitsaus vaatii jatkuvaa tarkkailua ja/tai dokumentoitujen toimintaohjeiden noudattamista
. . . Asiakasesimerkki Terminologia tuntuu olevan hiukan epäselvää, kun puhutaan vaihtelevasti robotista, yhteistyörobotista ja cobotista ym. Lasersäteilyä läpäisemätön seinärakenne (esim. Valmistelu ja heftaus: 3 min x 5 kpl = 15 min . . Käsikäyttöiset laserhitsauslaitteet ovat kuitulasereita, ja jopa verrattain heikot heijastumat työkappaleen pinnasta voivat aiheuttaa pysyviä näkövammoja. kaarihitsaus: . Käsilaserlaitteet myydään Luokan 4 laserlaitteina, jolloin turvallisuus vastuu siirtyy loppukäyttäjälle: . Pienemmät käyttökulut (sähköenergia, suojakaasu, lisäaine, suuttimet). Suurempi hitsausnopeus. Helppo käyttää. Mikä on yhteistyörobotti tai cobotti . Ionix suosittelee käsilaseria käytettäväksi vain suljetulla alueella, johon sivullisilla ei ole pääsyä. TIG-hitsaus), koska: . Pienempi lämmöntuonti. Hitsaus katkohitseillä: 3 min x 5 kpl = 15 min . Asianmukainen kohdepoisto. Yhdellä palolla tunkeuma teräkseen ja alumiiniin laitteen tehosta riippuen 4 mm ja 6 mm saakka. . Viiden kappaleen läpimenoaika: 30 min Juho Liljamo (Machine Tools Oy) sessa valittiin yksi kamera, jonka käyttöä testattiin kahdessa Case-tapauksessa mekanisoidussa hitsauksessa. 4mm) päittäis-, nurkkaja limiliitokset. Collaborative robot). Hitsaus voi olla myös mekanisoitua tai robotisoitua. TIG-hitsauksella. . . Ilkka Lappalainen (Ionix Oy) . . Pohjapalkojen hitsaus Yja V-railoon helpompaa kuin esim. Laserturvallisuus otettava huomioon. . Asiakasesimerkki: Viiden kappaleen tuotantosarja Ihminen hitsaa käsin: . Lisäainelangalla hitsattaessa kuljetusnopeuden pitäminen vakiona on helppoa. Suurempi investointikustannus. Pienempi lämmöntuonti. Tiukemmat railotoleranssit. . Laserhitsaus vs. . tia (”hitsaajan apulaista”) kutsutaan usein myös yhteistyörobotiksi (eng. Suurteholaser vs. Käsilaserhitsaus Ilkka Lappalainen, Technology Director, Ionix Oy. Tämän vuoksi hitsaajalla on oltava kyseisen laserin aallonpituudelle soveltuvat suojalasit silmillään. käsilaser: . Ovatko käsihitsauslaserit turvallisia käyttää. Perinteisestihän teollisuusrobottien turvaratkaisut edellyttävät robotin työtilan rajaamista siten, ihmisen läsnäolo tilassa estyy. . . . Hitsisula on pieni ja helppo hallita. Cobottien kehittämisen ajavana voimana on ollut mahdollistaa ihmisen ja robotin työskentely samassa työtilassa. Cobottien käyttökohteet hitsaavassa teollisuudessa Juho Liljamo, Sovelluspäällikkö, Machine Tools Oy Juho Liljamon esitelmä oli selkeä ja havainnollinen yhdestä tämän päivän hitsauksen ykkösaiheesta, coboteista. Yhteistyörobotti hitsauksessa . Käsinhitsauksen ja perinteisen robottihitsauksen välimuotona se tarjoaa helppokäyttöisyytensä ja edullisuutensa ansiosta hyvän vaihtoehdon hitsaustuotannon tehostamiseen. Suurempi hitsausnopeus ja tunkeuma. Käsilaserhitsaus on helppoa verrattuna kaarihitsausmetelmiin (esim. Cobottien käyttöä varten on rakennettu erityisiä cobottihitsausasemia (”cobottisellejä”). Polttimen kärki laahaa kappaleen pintaa, jolloin kohdistus on helppoa. Käytännössä vastuu on hitsaajalla. Ovissa turvarajakytkimet tai valoverhot. . Hyvä valaistus. . www.hitsaus.net 39 1/2024 Tyypillisimmät sovellukset: . Heidän kirjoittamansa artikkeli aiheesta ilmestyi Hitsaustekniikka-lehdessä No 4/2023: Cavitar-hitsauskameran käyttö teollisuudessa. . Jopa 4-kertainen hitsausnopeus verrattuna TIG-hitsaukseen. metallilevy, lasersuojaikkunat, ei rakoja) . . Erikoistekniikat (kehämoodilaserhitsaus, laadunvarmistus, jne.). Ohutlevyjen (t . Hitsaajan on varmistuttava oman henkilökohtaisen suojautumisen lisäksi, ettei muut henkilöt voi altistua suoralle, heijastuneelle tai sironneelle lasersäteilylle. . . . CobotKäsilaserhitsauslaitteisto (Ionix Oy)
Virkistävä tilaisuus ja antoisa! Juha Lukkari Päätoimittaja Hitsaustekniikka-lehti juha.lukkari@shy.fi Digitalisaation hyödyntäminen tarkastustoiminnassa ja hitsauksen laadunhallinnassa Henrik Asplund, Boiler and Pressure Vessel Specialist, Finspection Oy Henrik Asplund esitteli seminaarin lopuksi mm. Kappaleen valmistelu ja heftaus robotin hitsatessa . Ville-Pekka Arasmo (EveryWeld Oy) esitteli hitsauskameran käyttöä. Tuote-esittelyt Lopuksi siirryttiin iltapäiväkahville ja sen jälkeen hitsaamon puolelle kuuntelemaan ja katsomaan kolmen yrityksen tuote-esittelyjä. Cobotti pitää opettaa vain kerran . Jussi Martiskin (ProWeld Oy) ja Juho Liljamo (Machine Tools Oy) esittelivät cobottihitsausasemaa. Laatu on vakio . Viiden kappaleen läpimenoaika: 31 min Lisäksi: . www.hitsaus.net 40 1/2024 Ihminen hitsaa cobotilla: . Käsilaserhitsausta (Ionix Oy). Opetus: 11 min . Ei lepuutusaikoja . Oliko monikaan nähnyt käsilaserhitsausta ja vieläpä itse hitsannut käsilaserilla. Onpa kotona kerrottavaa. Parempi työergonomia Henrik Asplund (Finspection Oy) ja digitalisaatio. Finspectionin ja Hurja Solutions Oy:n suunnittelemaa ja toteuttamaa tarkastusten ja todistusten hallinnointijärjestelmää Finspection App -sovellusta, joka on kehitetty helppokäyttöiseksi jokapäiväiseksi työkaluksi tukemaan tarkastuslaitoksen toimintaa ja raportointia. Kappale robotin hitsaamana: 4 min x 5 kpl = 20 min
Teollisuuden tilanne Euroopassa on heikentynyt syksyn edetessä ja vientikysyntä jatkuu heikkona loppuvuoden. LUT Teräsrakenteet, jonka tutkimusten aiheteemat keskittyvät teräsrakenteiden suunnitteluun, analysointiin ja valmistukseen, painottuen hitsattuihin metallirakenteisiin ja siellä erityisesti hitsausliitosten kestävyyteen, jossa tutkimusfokus on lujista teräksistä tehtyjen liitosten väsymislujuudessa . Teknologiateollisuus tuo vuosittain 23 miljardin euron verotulot Suomeen. Yleisesti todettiin, että tulevaisuudessa tuotteet ovat yhä enemmän yksilöllisiä, joka aiheuttaa yhä enemmän tuotevaihtoja tuotantoon. Teknologiateollisuuden terveiset juhlatilaisuuteen toi Hanne Mikkonen (Teknologiateollisuus ry) esityksellään Metalliteollisuuden vaikutus Suomeen ja sen hyvinvointiin, koneja metalliteollisuuden näkymät. Lisäksi fokus on laserhitsauksen ja -työstön tietoisuuden kasvattamisessa ja laserteknologian hyödyntämisen edistämisessä. Teollisuustuotannon määrä teknologiateollisuudessa on vielä hyvä, mutta koko teollisuuden suhdannetilanne ja näkymät ovat heikolla tasolla: tarjouspyynnöt ovat vähentyneet, uudet tilaukset ja tilauskanta ovat laskussa. Ensimmäisenä päivänä järjestettiin seminaari, SHY ry:n sääntömääräinen syyskokous sekä juhlaillallinen ja seuraavana päivänä yritysvierailu Meyer Turku Oy:n telakalle. SHY Turun paikallisosaston puheenjohtaja Timo Kankala avasi tilaisuuden. Kone ja laitevalmistuksen osuus koko alan tuottamasta arvonlisästä on suurin teknologian päätoimialoista 37 % ja teknologiateollisuus kokonaisuudessaan vastaa noin 50 % koko suomen viennistä. LUT Hitsaustekniikka, jonka tutkimusteemat keskittyvät nykyaikaisiin hitsausprosesseihin, metallimateriaalien hitsattavuuteen ja hitsausautomaatiosovelluksiin, painottuen hitsausmetallurgiaan sekä laadukkaaseen ja tuottavaan robottihitsaukseen, jossa tutkimusfokus on ohjelmoinnin, simuloinnin ja valmistuksen aikaisen monitoroinnin avulla tapahtuvassa hitsaustuotannossa. Investoinnit puhtaaseen energiaan ja vihreän siirtymään tulevat olemaan runsaan 10 vuoden aikana noin 200 000 miljoonaa euroa. Juha Kauppila Turun paikallisosaston 70-vuotisjuhlia vietettiin 9.-10.11.2023 Turun VPKtalolla. Osaavan hitsaushenkilöstön nykytilanne ei helpota ja kilpailu kiristyy, jolloin osaamisen ja tehokkuuden merkitys korostuu entisestään. Juhlallisuuksiin osallistui kaiken kaikkiaan 115 henkilöä, joista seminaariin 85 henkilöä ja illalliselle 115 henkilöä. Työllisyysvaikutus on suoraan noin 338 000 ja välillisesti 720 000 henkilöä. Suomen hitsaustutkimuksen nykytilaan toi tilannekatsauksen prof. Näyttää siltä, että vähintään puoli seuraavat vuotta tulevat olemaan vaikeita. Ellei kysyntä lähde lähikuukausina piristymään, uhkaa tuotanto ja työllisyys heiketä selvästi alkuvuoden 2024 aikana. Tämä puolestaan vaatii osaavan henkilöstön, tuotantomenetelmien ja digitalisaation hyödyntämistä entistä enemmän. Tämän siirtymän toteuttamiseen tarvitaan osaajia. Tilanne Suomessa indikoi tilannetta koko euroalueella, jossa teollisuuden tilanne jatkunut vaikeana ja teollisuustuotanto on laskusuunnassa. LUT Lasertyöstö ja lisäävä valmistus tutkimus keskittyy erilaisten materiaalien ja materiaaliparien laserhitsattavuuteen, painottuen laserhitsauksen vaikutuksiin materiaalien ominaisuuksiin ja sulan käyttäytymiseen erityyppisillä optisilla kokoonpanoilla. Seuraavan päivän telakkavierailulle osallistui 30 henkilöä. 41 www.hitsaus.net 1/2024 Laivanrakennusta ja tulevaisuuden tuulia Seminaarin puheenvuorojen aiheet oli löydetty itseoikeutetusti laivanrakennuksesta ja tulevaisuuden tekniikoista ja näkymistä. Antti esitti tutkimuslaitosten ja yliopistojen hitsaustutkimuksen painopistealueita: SHY Turun paikallisosasto täytti 70 vuotta! . Seminaarin yhteydessä järjestettiin myös pienimuotoinen näyttely, jossa kahdeksan yritystä ja yhteisöä esitteli tuotteitaan ja palveluitaan. LUT-yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen painopistealueita . Antti Salminen (Turun yliopisto) esityksessään. Teknologiateollisuus tarvitsee 130 000 uutta osaajaa seuraavan 10 vuoden aikana noin 65 000 osaajaan eläköityessä ja alan kasvun vaatiessa saman verran uusia osaajia teknologiaa pariin.
Tulevaisuudessa siirrytään käyttämään enemmän kierrätettyä terästä (70 %) ja vähemmän rautamalmia (30 %). Esillä oli todellisia onnettomuustapauksia Kemistä ja Oulusta vuodelta 2023. 2023 valmistui uusi isompi tuotantohalli tuulivoimaloiden hitsausautomaation valmistusta varten. Hitsaaminen ja sen osaamisen kehittäminen on tässä tärkeässä roolissa. vedyn, joka on yksi energiatehokkaimista molekyyleistä. Tulevaisuudessa globaali energian kysyntä kasvaa, samoin kuin hiilidioksidipäästöt, sillä energiasta, jota asuminen, liikenne ja teollisuus tarvitsee (noin 73 % energian tarpeesta) tuotetaan valtaosin fossiilisilla polttoaineilla. Hitsauksen automaatio, robotisaatio, yhteistyörobotit . Al toolbox for Lot-Size-Ine robot welding AITOOLS1 hanke, joka keskittyy aihealueisiin: . Prof. Tämä lisää teknologian kustannustehokkaita käyttösovelluksia. Metallien lisäävä valmistus . Tuulivoimaloiden torneissa ainevahvuudet ja halkaisijat kasvavat, D/t-suhde >200. Tänä päivän teräksen tekemisessä yksi tonni terästä synnyttää lähes kaksi tonnia CO 2 päästöjä. Kaasujen käytöstä ja niihin liittyvistä riskeistä kertoi esityksessään Harri Virtanen (FGWE). Tarvitaan uusia energian tuotantomuotoja, kuten tuulivoima ja aurinkoenergia, mutta ne ovat ajoittaisia. www.hitsaus.net 42 1/2024 VTT:n ja Tampereen yliopiston tutkimushankkeita . Hitsauksen laadunvarmistus, antureita ja AI:tä käyttäen . Vedyn tuottaminen vaatii runsaasti energiaa. Kolmen teollisen sovelluksen kautta Turun yliopiston tutkimuksen painopistealueita ja hankkeita . Ketterää, joustavaa ja nopeasti konfiguroitavaa tuotantoyksikköä (mm. Ne voivat olla jopa 250 m korkeita ja teholtaan 20 MW. Näihin haasteisiin vastaaminen mahdollistaa uudenlaisen yritystoiminnan syntymisen. Valmis laiva luovutettiin tilaajalleen Royal Caribbean Groupille pian vierailumme jälkeen marraskuun 2023 lopussa.. Esityksen lopuksi käytiin läpi kaasujen varastointiin ja käsittelyyn liittyvää lainsäädäntöä. Tarvitaan teräksiä, joilla suuren vetolujuuden, 1600-2000 MPa, lisäksi on hyvä venymä (80-90 %). Suomen kylmät olosuhteet asettavat vielä lisähaasteita teräkselle (teräs, joka mahdollistaa vedyn käsittelyn), sekä teräksen valmistettujen tuotteiden (putket, painesäilöt, jne) valmistukselle. Vetyä on suunniteltu hiilipitoisten pelkistimien korvikkeeksi nykyisen masuuniprosessin käyttäessä koksia pelkistimenä. Pemamek pystyy tarjoamaan laitteita kappaleen käsittelyn kasvaviin vaatimuksiin, osien esivalmistuksessa, kustannustehokkaissa hitsausmenetelmissä, laadunvarmistuksessa sekä koko valmistuksen digitaaliKierroksen lopuksi ryhmä kokoontui rakennusaltaaseen lähes valmiin Icon of The Seas 1-laivan luokse, jossa otettiin ryhmäkuva. Tutkimushanke MALAMA: Maalatun ja maalattavan pinnan esivalmistelu laserilla Marine-kontekstissa . Tämä vaatii osaamista suunnittelusta, valmistukseen ja tarkastukseen. Laserleikkaus suuremmalla teholla . Kaikkea ei voida sähköistää, tarvitaan osaamista energian varastointiin, esim. Robottihitsauksen laatu ja johdonmukaisuus eivät ole nykyään hyväksyttävällä tasolla . Keinoja on olemassa, joten tarvitaan toimenpiteitä osaamiseen ja valmistuksen kehittämisellä ottaa vastaa nämä haasteet. käsilaserhitsaus . Tutkimushanke CaNeLis: Hiilineutraalit kevyet laivarakenteet edistyneellä suunnittelulla, tuotannolla ja elinkaaripalveluilla Esityksen lopuksi esiteltiin käsilaserhitsausta ja miten laserteholähteiden hintojen ennustetaan laskevan lähitulevaisuudessa. Uuden sukupolven lujia teräksiä ja lujia teräksiä tarvitaan myös vetysovelluksiin. Itseoppivaa erillistä valmistusjärjestelmää tai solua . Jaakko Heikonen (Pemamek Oy) esitteli hitsausautomaatiota, joka mahdollistaa tuulivoimateollisuuden XXL – tornien automatisoidun kustannustehokkaan valmistuksen. Vetymolekyyli on hyvin pieni ja sen käsittely vaatii uudenlaista osaamista. Vetymolekyyli on paras olomuoto, jolla mahdollista ratkaista energiahaasteet. Tools for adaptive and intelligent control of discrete manufacturing processes TANDEM hanke, joka tutkii ja toteutetaan: . Haasteena on miten käsitellä, säilöä ja siirtää vetyä. Automaation avulla lisätä tuottavuutta . Teräs on teollisuuden tärkein raaka-aine ja sen kulutus kasvaa noin 5 Mt/vuosi, samalla se on yksi suurimmista kasvihuonekaasujen päästölähteistä (7-9 %). Esiteltiin hitsausprosessiin liittyviä mittauksia ja prosessin monitorointia, joita hyödynnetään tutkimushankkeissa . Vihreä muutoksen seurauksena Suomen metalliteollisuuteen on lupautunut vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä 70 % vuodesta 2008. Uuden hitsaustekniikat, esim. Vety aiheuttaa myös materiaalin korroosiota ja hapettumista. Hitsauksessa vety on tuttu haittatekijä vetyhaurastumisen kautta. Pemamek Oy on perustettu 1970, joten se omaa pitkää osaamisen hitsausautomaation valmistuksesta. Robottihitsaustekniikat tukevat huonosti pientä erää tai LS1:tä tuotantoa . Tuulivoimaloiden tehot ja koot kasvavat vuoteen 2030. Tarvitaan siis toimenpiteitä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Jukka Kömi (Oulun yliopisto) kävi esityksessään läpi teollisuuden vihreää muutosta ja miten se vaikuttaa teräksen valmistuksen ja tuotteiden vaatimuksiin tulevaisuudessa. FGWE Oy tarjoaa yrityksille kaasukoulusta, joka räätälöidään vastamaan mahdollisimman hyvin yrityksen prosesseja ja työskentelyolosuhteita. Samanaikaisesti lujien terästen käyttö kulkuneuvoteollisuudessa vähentää kasvihuonepäästöjä saman verran. Se aiheuttaa materiaalin herkästi halkeamia, ja niitä edesauttaa usein korkealujuuksisten terästen käyttö, sekä paineistetun vedyn aiheuttama vetojännitystila rakenteissa. Laserpuhdistus . Haasteena on ymmärtää yrityksessä käytettyjen kaasujen ominaisuuksien erilaiset vaaratekijät ja millainen opastus on riittävä estämään vaaratilanteet ja onnettomuudet. Se työllistää 400 henkeä ja tuotannosta 90 % menee vientiin. lyhyet ohjelmointija ylösajoajat)
Länsimaiset vaatimukset mm. Nyt Tim Meyer johtaa Turun Meyer:in telakkaa ja on jo seitsemännen polven laivanrakentaja. Plasmahitsin pinta on hieman kapeampi, 8,65 mm, kun vastaava hitsi forceTIGillä on 10,14 mm. Haittana nähdään kustannukset suurissa sarjoissa, käytettävien materiaalien rajallisuus, rajoitukset mekaanisissa ominaisuuksissa, pienempi tarkkuus ja huonompi pinnanlaatu. Peittauksen jälkeen tehdään pinnan passivointi joko ilmapassivointina tai liuospassivointina typpihapossa. Juhlapuheen piti Meyer Turku Oy:n toimitusjohtaja Tim Meyer, joka yllätti juhlaväen erinomaisella suomen kielen taidollaan. Suuri laserin leikkausteho (30-50 kW) kasvattaa leikkausnopeutta ohuilla materiaaleilla (jopa 150 mm/ min) ja mahdollistaa paksumpien materiaalien leikkaamisen (50 mm tai jopa paksumpien). Laivalla on 20 kantta ja sen pituus on 365 m. Cobot-hitsauksessa, hitsausradan ohjelmointi opettamalla on helppoa. Näille kaikille on omat peittausaineensa. Viimeinen vaihe on kappaleiden painepesu kylmällä tai haalealla vedellä. Iltajuhla VPK-talon juhlasalissa Iltajuhlaan VPK-talolla osallistui peräti 115 henkilöä. Oppi alusten rakentamiseen tuli 1800-luvulla Yhdysvalloista, jossa Joseph Lambert Meyer opiskeli. Hän valotti hyvin hitsauksen tulevaisuuden näkymiä. Hitsausta tarvitaan myös tulevaisuudessa! Seminaaripäivän lopuksi järjestettiin VPK-talon peilisalissa SHY ry:n syyskokous, jossa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Laivanrakennuksessa käytettävät teräkset tulee hyväksyttää luokituslaitosten toimesta. Yleiset ja julkiset tilat . TIG poltin voidaan korvata vastaavalla kuin MIG/MAG-hitsauksessa, joka helpottaa hitsausprosessin käyttöönottoa. Peittaus voidaan tehdä tahna-, ruisku-, tai allaspeittauksena. Kuumalanka TIG lisää hitsausnopeutta ja hitsauksen laatua. Kahvitauon jälkeen Bo Williamsson (Linde Gas Ab) piti esityksen lisäävästä valmistuksesta, Laser and additive manufacturing, growing technologies for high performance production. Kansirakenteet Heikki kertoi tarkemmin seuraavan päivän yritysvierailukohteessa Meyer Turku Oy:n telakalla rakenteilla olevan Icon of the Seas -laivan yksityiskohdista. Meyerin suvun historia laivanrakennuksessa alkaa vuodesta 1795, jolloin alukset olivat pieniä puualuksia. Hän korosti hitsauksen merkitystä laivanrakennuksessa ja miten se on vuosien saatossa muuttunut laivojen ja terästen muuttuessa. Somotec toimittaa kaikki peittaukseen tarvittavat laitteet ja kemikaalit sekä peittausohjeet. Poltinkulmat voidaan asettaa automaattisesti ja ne pysyvät vakiona koko hitsauksen ajan. Parametrien säätö on tarkkaa ja monipuolista, koska Cobotilta on täysintegraatio virtalähteeseen. Somotecin peittaustiimi tekee peittauksia myös paikan päällä, Olli kertoi. Laivaterästen hitsaamiseen ilman esilämmitystä vaikuttaa hitsausolosuhteet, lämmöntuonti, hitsauslisäaineet (vetypitoisuus) ja ainevahvuudet. Seuraava merkittävä edistysaskel oli 1900-luvun alussa, jolloin kaasuhitsaus ja myöhemmin puikkohitsaus kehittyivät. Laivanrakennuksessa lujiin teräksiin kuuluvat 420 MPa – 960 MPa teräkset. Metallien lisäävää valmistusta voidaan tehdä hyvin erilaisilla tekniikoilla perinteisemmästä valokaareen perustuvasta lankapohjaisesta suorakerrostuksesta, laserin avulla tapahtuvaan jauhepetitulostukseen. kiinalaisten laserteholähteiden ja laserlaitteiden tulo markkinoille on laskenut laitteiden hintoja. Lisäävä valmistuksen etuja ovat suunnittelun vapaus, osien asiakaskohtainen räätälöinti (ei tarvita työkaluja tai muotteja), yksittäissarjojen nopeus ja prototyyppien valmistus sekä vähäinen jätteen/hukkamateriaalin määrä. Toimitusjohtaja Olli Riihiluoma (Somotec Oy) kertoi esityksen aluksi 40 vuotisen yrityksen historiaa ja syntyä. Teräksille on lujuuden lisäksi tärkeää sitkeysominaisuudet matalissa käyttölämpötiloissa. Hitsaus hyödyntää Lincoln jauhekaarihitsausta kahdella pitkällä vapaalangalla. työturvallisuuden suhteen tulee huomioida. Menetelmällä on mahdollista hitsata jopa 10 mm ainevahvuuteen ruostumattomia teräksiä. Lyhyemmän aallonpituuden ansiosta voidaan leikata tehokkaasti myös tavallisesti vaikeasti leikattavia materiaaleja, kuten alumiini, kupari ja messinki. Osavalmistus . Seminaaripäivä oli täynnä mielenkiintoisia esityksiä. Leikkauksessa voidaan käyttää paineilmaa tai erikoiskaasuja, leikkauksen laatu ja nopeus maksimoiden. Menetelmästä voi lukea lisää Hitsaustekniikkalehden 5/2023 artikkelista. Sillä poistetaan mahdolliset hitsausvirheet, kuonat, hitsauslangat ja roiskeet sekä pinnan epäpuhtaudet (maalit, merkinnät, öljyt ja rasvat). Alukseen mahtuu 5 610 risteilyvierasta ja miehistöä aluksella on 2 350 henkilöä. Esimerkkinä käytiin läpi korjausWPS, jossa jauhekaarihitsattu hitsi korjattiin hitsausprosessilla 136. Automaation avulla (varastot ja materiaalin käsittely) tehokkaat leikkauslaitteet voidaan valjastaa osaksi miehittämätöntä tuotantoa. Kari Lahti (EWM GmbH) esitteli innovatiivisia kaarihitsausratkaisuja mekanisoituun hitsaukseen. Meyer onnitteli 70-vuotiasta SHY:n Turun paikallisosastoa ja kertoi, että telakalla työskentelee paljon hitsauksen ammattilaisia, mutta harvoin näkee heitä näin paljon kokoontuneena yhteen. Laitteiden luotettavuus tulee ilmi vasta käyttökokemuksista, joita vasta kerätään. Sarjakoko, johon Cobottia voidaan hyödyntää voi olla pieni, koska ohjelmointi on nopeaa ja helppo eikä vaadi erikoisosaamista. Suurlohkonkoonti . www.hitsaus.net 43 1/2024 sessa hallinnassa. Rungonkoonti . Ruostumattomien terästen peittaus on ollut osa yrityksen tuotteistoa jo alusta lähtien. Esimerkkinä on 128 mm terälevy, joka on hitsattu kapearailotekniikalla 16-18 asteen railokulmalla. Hitsaustoiminta on sertifioitu ISO 3834-2 mukaisesti. Johannes Sainio (SSAB Europe Oy) esitteli laivanrakennuksen käytettäviä lujia teräksiä ja niiden hitsattavuutta. SSAB:n lujia laivateräslaatuja ovat 500 TM ja lujin 690 QT, jota valmistetaan Raahessa 40 mm ainevahvuuteen asti. Telakan hiilineutraalisuus on tavoitteena 2030. Ero merkittävä verrattuna CO 2 laserleikkauslaitteiden ominaisuuksiin. Laivan rakentamisen eri vaiheet ovat: . Peitattavien kappaleiden esikäsittely on tärkeää. Hitsissä oli 45 palkokerrosta, joiden tekemistä (hitsausparametrit, langan kohdistus hitsausrailoon) ohjattiin Weldcontrol 500 -ohjausjärjestelmällä. Näin pysytään hyödyntämään virtalähteen erikoisprosesseja. Esikuumennus tarve määritetään SFS-EN 1011-2 tapa A (graafinen) tai SFS-EN 1011-2 tapa B (laskennallinen) mukaan. Hitsin poikkileikkauskuvia vertailemalla nähdään, kuinka 6 mm ainevahvuudella hitsin poikkileikkaus on hyvin samanlainen. Plasmahitsausta verrattiin suurteho TIGiin. Päätössanoissaan Katri Sahlman (Kemppi Oy) kiitti esiintyjiä ja kertoi, miten tärkeä ja merkityksellinen hitsauksen rooli on. Virhe poistetaan hiilikaaritalttaamalla, hiotaan ja lopuksi korjaushitsataan. Lujilla teräksillä on mahdollisuus saavuttaa laivoissa painosäästöä, suurempi tuotantonopeus ja tuotannolliset säästöt sekä uudenlaiset suunnitteluratkaisut. Lohkonkoonti . Näin ensimmäistä kertaa pystyttiin. Hyväksyntäkokeiden hitsauksessa käytettävät lämmöntuonnit määräytyvät luokituslaitoksen säännöstön mukaan. Kokouksen jälkeen juhlaväki siirtyi valmistautumaan iltajuhlaan. Hiilineutraalisuuden tavoite on asetettu vuoteen 2025, jolloin on valmiina suunnitelma hiilineutraalin aluksen valmistamiseksi. Parametreja ja ohjelmia voidaan vaihtaa lennosta. Hitsin suurempi leveys pinnassa voi aiheuttaa vajaata kupua, kuitenkin hyväksyttävissä rajoissa. Konevarustelu . Seminaaripäivän loppupuolella Heikki Ranta (Meyer Turku Oy) esitteli, miten laiva hitsataan ja mitä hitsausprosesseja siihen tarvitaan. Varustelu . Lyhyesti käytiin läpi telakan historiaa, miten telakan toimintaa on kehitetty ja millaisia laivoja telakan olemassaolon aikana on tehty. Hitsaus tuli laivanrakennukseen 1800-luvun lopulla, kun hiilikaarihitsaus keksittiin. Suurteho TIGissä on tehokkaasti jäähdytetty virtasuutin, joka kestää jopa 1 000 A virtoja. Mm. Hän toi opin, miten saada rauta kellumaan. Bo kävi esityksen lopuksi läpi case-esimerkkejä lisäävän valmistuksen avulla valmistetuista tuotteista ja mitä etuja tulostuksella voidaan saavuttaa
Tähän moduuliin kiinnitetään mm. Maailmaansotien aikana yhä kevyempien ja nopeampien alusten rakentaminen tuli mahdolliseksi mm. www.hitsaus.net 44 1/2024 rakentamaan suurempia laivoja, joissa käytettiin monimutkaisia metallirakenteita. Lopuksi ryhmä kokoontui jo lähes valmiin rakennusaltaassa kelluvan, ICON1 luokse, jossa otettiin ryhmäkuva. Laivanrakennuksessa kehitetään ja käyttöönotetaan ympäristöystävällisempiä hitsausmenetelmiä, jotka vähentävät ja päästöjä ja materiaalihävikkiä. Nykyään hitsaus on myös osa ympäristövastuuta. Juuri valmistunut Icon of the Seasalus hyödyntää ensimmäistä kertaa laivanrakennuksen historiassa erikoislujaa terästä. Tämän jälkeen bussi vei ryhmän pääportille, jossa jalkauduttiin suojavarusteiden päälle pukemisen jälkeen Tero Loulan ja Sanna Nyholmin johtamalle kävelykierrokselle. Tänä päivänä Meyer Turku Oy rakentaa maailman edistyksellisempiä aluksia. Meyerin Turun telakalla oli vierailumme aikaan rakenteilla myös vuonna 2024 valmistuva TUI:n Mein Schiff 7 -alus sekä vuonna 2025 valmistuvaa toinen ICON-luokan Star of the Seas -alus. Turun paikallisosastoa onnitteli myös Turun senioriklubi ja SHY:n hallitus sekä Kemppi Oy, joka teki myös lahjoituksen paikallisosaston stipendirahastoon. Tämä lisäsi laivojen lujuutta ja kestävyyttä. Paluumatkalla VPK-talolle pohdittiin muun muassa sitä, millaisia laivoja mahdetaankaan rakentaa vuonna 2033 Turun paikallisosaston täyttäessä 80 vuotta! Kiitos Turun paikallisosastolle erinomaisten juhlien järjestämisestä ja onnea vielä kerran 70-vuotisen taipaleen johdosta! Juha Kauppila Koulutuspäällikkö Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys juha.kauppila@shy.fi Angelica Emeléus Toimistopäällikkö, toimitussihteeri Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys angelica.emeleus@shy.fi Turun paikallisosaston toimintaa voit seurata myös LinkedInissä www.linkedin.com/ company/ shy-turku Meyer Turku Oy:n toimitusjohtaja Tim Meyer onnittelu Turun paikallisosastoa Seminaariyleisöä. Kierroksen aluksi Anna Hakala Meyer Turku Oy:n viestinnästä kertoi lyhyesti telakan historiasta ja nykypäivän toiminnasta. Automatisoidut hitsausjärjestelmät ovat parantaneet hitsauksen tarkkuutta ja nopeutta sekä varmistaneet hitsauksen laadun yhdenmukaisuuden ja parantaneet työntekijöiden työturvallisuutta. Saimme myös seurata ICON2 -laivan savupiipun hitsausta. Icon of the Seas -laivoihin rakennettavan AquaDome-vesiteatterin alimman moduulin hitsaukseen. Hitsaus on nykyaikaisen laivanrakennuksen perusta ja tärkeä osa tulevaisuutta. Kierroksen aikana käytiin putkipajalla, moduulihallissa ja kierrettiin ohutlevypajalla, jossa perehdyttiin alumiinihitsauksen haasteisiin laivanrakennuksessa. Ilta jatkui perinteiseen tapaan illallisella, ansiomerkkien jaolla, musiikilla ja verkostoitumisella. kylmätekniikkaa sekä esityksissä käytettävät hissit. Hitsaajien ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää ja yrityksessä toimiikin oma 60-vuotias laivanrakennusoppilaitos. Musiikista vastasi Trr Trr Trr, joka esitti juhlaväelle 1980-luvun klassikoita. SHY:n hallituksen puheenjohtaja Reetta Verho jakoi kultaisen ansiomerkin Pekka Paakkaselle, Jyrki Koivistolle ja Timo Kankalalle sekä hopeisen ansiomerkin Jouko Rinnerannalle, Teemu Mäkiselle, Jari Niemelle, Pekka Niinistölle, Vesa Viitasaarelle, Pasi Vuoriselle, Ilpo Ylismäelle ja Teppo Vihervälle Juhlaillan juontajana toimi Kimmo Aro ja stand up -esityksen piti koomikko Ville Kormilainen. Tämän jälkeen siirryttiin Combi 1halliin, jossa tutustuttiin mm. alumiinihitsauksen kehittymisen ja erilaisen teräslajien käyttöönoton myötä. Yritysvierailu Meyer Turku Oy:n telakalle Juhlien jälkeisenä päivänä vierailtiin Meyer Turku Oy:n telakalla. Timin nykyinen kotikaupunki Turku on ollut uranuurtaja niin laivanrakennuksessa kuin hitsauksen kehityksessä
a) 2400 °C b) 3400 °C c) 4400 °C 9. www.hitsaus.net 45 1/2024 KYSY VIELÄ JOTAKIN HITSAUSTEKNIIKASTA! KYSY VIELÄ JOTAKIN HITSAUSTEKNIIKASTA! 1. a) jännityskorroosiota b) vanhenemista c) herkistymistä 12. Mikä teräsryhmä on yleisesti ottaen taipuvaisin kuumahalkeiluun hitsissä. selluloosapuikkoja. 0,28 kg/m Oikeat vastaukset löydät sivulta 47 Kysymykset laati: Juha Lukkari Päätoimittaja Hitsaustekniikka-lehti juha.lukkari@shy.fi. a) 18Cr / 8Ni-teräs b) 18Cr / 12Ni / 3Mo-teräs c) 18Cr / 12Ni / 4Mo-teräs 18. a) n. terminen hyötysuhde. a) nostaa lujuutta b) nostaa iskusitkeyttä c) nostaa venymää 13. Minkä materiaalin MIG/MAGhitsauksessa käytetään yleisesti suojakaasua Ar+2%O 2 . Missä MIG/MAG-hitsauksen kaarityypissä Pinch-voima vaikuttaa eniten. a) emäspuikko b) rutiilipuikko c) selluloosapuikko 19. Mikä on tyypillinen seostamattoman rakenneteräksen normalisointilämpötila. Minkä yrityksen kehittämiä ja tavaramerkkejä ovat Rapid Arc ja Rapid Melt. a) 110 b) 111 c) 112 23. 9) Mitä seosainetta on eniten ns. Mikä puikkohitsauksen puikkotyyppi matalavetyisin. 60 % c) n. Mikä on nikkelipitoisuus seoksessa MONEL 400. a) mangaania b) kromia c) nikkeliä 10. a) hitsauksessa offshore-teollisuudessa b) hitsauksessa telakoilla c) kaasuputkien hitsauksessa 11. a) kromi b) molybdeeni c) nikkeli 15. a) kuumakaari b) sekakaari c) lyhytkaari 24. Mitä ominaisuutta niukkaseosteisessa hitsiaineessa nikkeli oleellisesti nostaa. a) 700 720 °C b) 880 920 °C c) 1020 1100 °C 16. Mitä tarkoittaa lukuarvo 350 valuraudan nimikkeessä GJL-350. a) 10 b) 20 c) 30 7. Millä alalla käytetään eniten puikkohitsauksessa ns. a) jännjite x nopeus / aika b) jännite x virta / aika c) jännite x virta / nopeus 2. a) Jauhekaarihitsaus b) MIG/MAG-hitsaus c) TIG-hitsaus 28. Miten lasketaan kaarienergia (hitsausenergia) kaarihitsauksessa. Millä hitsausmenetelmällä on matalin ns. a) 1947 b) 1949 c) 1951 20. Milloin Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys on perustettu. Missä hitsausmenetelmässä virtatiheys on suurin. a) perliittiä b) martensiittia c) ferriittiä 4. a) jauhekaarihitsaus b) puikkohitsaus c) MAG-hitsaus 21. TTS-diagrammi. a) nikkeli-molybdeenipuikko b) nikkeli-kromipuikko c) nikkeli-rautapuikko 29. Mikä on jännityskorroosion yksi edellytyksistä. a) murtolujuutta b) myötölujuutta c) iskusitkeyttä 14. Millä suojakaasulla on alumiinin MIG-hitsauksessa korkein kaarijännite samalla virralla. Mitä kovaa ja haurasta syntyy teräksen karkaisussa. a) GJS b) GJL c) GJM 27. a) ei vaikutusta b) tulee suuremmaksi c) tulee pienemmäksi 6. a) ruostumaton teräs b) kuumaluja teräs c) kulutusteräs 17. Mikä puikkotyyppi sopii parhaiten valuraudan kylmähitsaukseen. Kuinka muuttuu hitsausvirta MAG-hitsauksessa, kun vapaalanka lyhenee. a) Ar b) 75%Ar + 25%He c) 25%Ar + 75%He 3. a) vetojännitys b) puristusjännitys c) matala lämpötila 5. a) seostamattomat rakenneteräkset b) erikoislujat rakenneteräkset c) austeniittiset ruostumattomat teräkset 26. a) AGA b) EWM c) Lincoln 22. Mikä austeniittinen ruostumaton teräs kestää parhaiten typpihappoa. 70 % 30. a) n. 50 % b) n. 11) Mitä koskee ns. 0,48 kg/m b) n. a) AlZn4, 5Mg1 b) AlMg4, 5Mn0,7 c) AlMg3 8. Mikä on suomugrafiittivaluraudan standardin mukainen tunnus. Hadfieldin kulutusteräksessä. 0,38 kg/m c) n. Mikä on puikkohitsauksen ns. Millä alumiiniseoksella tapahtuu hitsauksen jälkeen hitsissä ns. Mikä seuraavista seosaineita on austeniittia suosiva ruostumattomissa teräksissä. a) kovuutta b) myötölujuutta c) murtolujuutta 25. 8) Mikä on volframin sulamispiste. luonnollista vanhenemista. Mikä on kerroin hiilipitoisuudelle ruostumattoman teräksen Schaeffler-diagrammin nikkeliekvivalentissa. Mitä aiheuttaa kromiseostus niukkaseosteisessa teräshitsiaineessa. numerotunnus standardissa SFS-EN ISO 4063. Mikä on hitsiainemäärä 6 mm:n tasopienahitsissä
Täytelangat lujien terästen MAG-hitsaukseen ja suojakaasuttomaan täytelankahitsaukseen. Luokittelu prEN ISO 18279 Kovajuotto. Uutta painosta saa kuitenkin odottaa vielä muutaman vuoden. Hitsausoperaattoreiden ja hitsausasettajien pätevyyskokeet. Juotteet prEN ISO 18276 Hitsausaineet. Juotosvirheet prEN ISO 9692-2 Hitsaus ja sen lähiprosessit. Menetelmäkokeet. prEN ISO 15613, prEN ISO 15614-2 ja prEN ISO 15614-11 odottavat HAS-konsultin arvioita. Lausuntokierroksella oleviin työkohteisiin voi tutustua ja kommentoida maksutta SFS:n Lausuntopyyntöpalvelussa. Läpinäkyvät hitsausverhot kaarihitsaukseen SFS-ISO 24394:2023:en Ilmailusovellusten hitsaus. EN ISO 15610 on julkaistu viime vuoden helmikuussa. Hyväksyntä aikaisemmalla kokemuksella SFS-EN ISO 15614-13:2023:en Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä metalleille. Osa 13: Tyssäja leimuhitsaus SFS-EN ISO 18279:2023:en Kovajuotto. Spesifikaatioon on tarkoitus viitata uudessa menetelmäkoestandardin painoksessa. Uudet julkaisut ja työohjelma Elokuun 2023 jälkeen on julkaistu mm. Uudessa painoksessa osia 1 (voimaliitokset) ja 2 (kiinnitysliitokset) ei sittenkään yhdistetä, kuten aiemmin oli suunniteltu. Päivitystyön vetäjä on vaihtunut ja betoniteräsvalmistajat ovat liittyneet mukaan. Käytetystä riskitasosta olisi sovittava etukäteen. Metallisten komponenttien sulahitsaus SFS-EN ISO 9012:2023:en Kaasuhitsausvarusteet. Uuteen painokseen sisällytetään painelaitedirektiivin vaatimat muutokset (nykyinen painoshan ei ole yhdenmukaistettu), lisätään moderneja NDT-menetelmiä, päivitetään lämmöntuonnin laskenta ja selkeytetään tekstiä etenkin annettujen tulkintojen mukaan. EN ISO 15611:2024 on julkaistu tammikuussa ja sen käännös valmistuu piakkoin. Juotosvirheet SFS-EN ISO 25980:2023:en Hitsauksen työturvallisuus. Menetelmäkokeet. Muutama julkaistaan alkukeväästä, mutta osaa hidastaa yhdenmukaistamisprosessi. Konsultti varmistaa, että standardit täyttävät direktiivin oleelliset turvallisuusvaatimukset, jotta ne voidaan yhdenmukaistaa painelaitedirektiivin kanssa. seuraavat standardit Merkintä ”en” tunnuksessa tarkoittaa, että standardia ei ole käännetty suomeksi). Bunsenpolttimet. Menetelmäkokeet. Ominaisuudet ja testit Merkittävät loppuäänestystai lausuntovaiheessa olevat työkohteet Tunnus Otsikko FprEN ISO 13585 Kovajuotto. Hitsaajien ja hitsausoperaattorien pätevyyskokeet. Kaarienergian laskentaa koskevan teknisen raportin ISO/TR 18491 päivitys on myös käynnistymässä. Osa 5: Titaanin ja zirkoniumin sekä niiden seosten kaarihitsaus prEN ISO 15614-11 Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä metalleille. Hitsauksessa ja siihen liittyvissä oheistoiminnoissa käytettävien laitteiden kalibrointi, todentaminen ja kelpuutus prEN ISO 9606 Hitsaajan pätevyyskoe. Lämmöntuonnin laskenta uudistuu Teknisellä spesifikaatiolla ISO/PWI TS 8182 on tarkoitus antaa ohjeet hitsausparametrien käyttöön lämmöntuontiin liittyen, kun laaditaan hitsausohjeita. Tunnus Otsikko SFS-EN ISO 15611:2024 Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä metalleille. Hitsausohjeiden hyväksyntästandardit valmistumassa Hitsausohjeiden hyväksyntästandardeja valmistuu tasaisesti. Menetelmäkokeet. Suomi ja Hollanti kehittävät voimaristiliitosten vaatimuksia. Osa 6: Ohjeet standardisarjan ISO 3834 käyttämiseen prEN ISO 14732 Hitsaushenkilöstö. Osa 2: Terästen jauhekaarihitsaus Merkittävät työryhmävaiheessa olevat työkohteet Tunnus Otsikko prEN ISO 14555 Hitsaus. Näistä lisää, kun tulkinnat on virallisesti vahvistettu. Betoniterästen hitsaus prEN ISO 17662 Hitsaus. Kovajuottajien ja kovajuottooperaattorien pätevyyskokeet FprEN ISO 14373 Vastushitsaus. Suurin osa työkohteista koskee standardien päivittämistä ja suurin osa muutoksista on luonteeltaan toimituksellisia, kuten viittausten päivittämistä ja virheiden korjausta. Betoniterästen hitsausstandardin päivitys käynnistyi uudestaan Standardin EN ISO 17660 päivitys on jatkunut tauon jälkeen. Osa 11: Elektronisuihkuja laserhitsaus prEN ISO 17672 Kovajuotto. Metallisten materiaalien mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus prEN ISO 15610 Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä metalleille. Mitä muutoksia hitsausstandardeihin on tulossa. Spesifikaatiossa on määritelty materiaaliominaisuuksiin liittyvät riskiluokitukset (3 tasoa), jotka vaikuttavat mm. www.hitsaus.net 46 1/2024 HITSAUSSTANDARDIPALSTA HITSAUSSTANDARDIPALSTA Standardeja päivitetään jatkuvasti ja uusia laaditaan. Hyväksyntä esituotannollisella hitsauskokeella prEN ISO 15614-2 Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä metalleille. Menetelmäkoestandardin päivitys etenee Standardin EN ISO 15614-1 päivitys etenee parin kuukauden välein. FprEN ISO 15615-5 on hyväksytty loppuäänestyksessä ja se julkaistaan huhtikuussa. Hyväksyntä testatuilla hitsausaineilla prEN ISO 15613 Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä metalleille. Sulahitsaus. Uudessa painoksessa täsmennetään standardin koskevan myös päittäishitsejä. Standardien muutokset ovat lähinnä toimituksellisia ja viitestandardien päivittämistä. Standardista on kuitenkin laadinnassa toimituksellinen päivitys, joka on jo hyväksytty loppuäänestyksessä ja julkaistaneen vuoden 2024 alkupuolella. Menettely seostamattomien päällystettyjen ja päällystämättömien terästen pistehitsaukselle FprEN ISO 17779 Kovajuotto. Railomuodot. Kovajuotto-ohjeet ja niiden hyväksyntä metalleille FprEN ISO 3834-6 Metallien sulahitsauksen laatuvaatimukset. miten tarkasti lämmöntuonti lasketaan. Hitsauksen tilannekatsaus (kaikki julkaisut ja työkohteet) on esillä METSTAn kotisivuilla metsta.fi. Nykyiseen painokseen on tulossa uusia Suomen pyytämiä tulkintoja koskien neliöputkien käsittelemistä levyinä ja hitsausasennon muuttamista jälkeenpäin. Metallisten materiaalien kaaritapitushitsaus prEN ISO 17660 Hitsaus. Osa 2: Alumiinin ja alumiiniseosten kaarihitsaus prEN ISO 15614-5 Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä metalleille. Ilmaimuun perustuvat käsikäyttöiset polttimet, ns
2/ 20 23 TEE MA: Ruo stu mat on ter äs VAS TA ON NIS TUN UT PEI TTA USJA PAS SIV OIN TIP IN TAK ÄSI TTE LY TEK EE RUO STU MAT TOM AST A TER ÄKS EST Ä RUO STU MAT TOM AN Ruo stu mat tom an ter äks en asi anm uka ine n pei tta us ja pas siv oin ti on eri tyi sen tär keä ä kor roo sio lle altt iis sa ym pär ist öis sä, kut en elin tar vik ete olli suu des sa, teo llis iss a tuo tan tol aito ksi ssa tai jät eve den käs itt ely lai tok sis sa. TS = Technical Specification, tekninen spesifikaatio (sisältää vaatimuksia, “esistandardi”) . Optimaalinen suojakaasun peitto taattu! Ilmatai nestejäähdytteinen. ISO/WD = Working Draft, luonnos (ISO) . Kevyt . FprEN = Final Draft European Standard, äänestysvaiheen standardiehdotus (CEN) . 45) oikeiden vastausten pitäisi olla seuraavat: 1) C, 2) C, 3) B, 4) A, 5) B, 6) C, 7) A, 8) B, 9) A, 10) C, 11) C, 12) A, 13) C, 14) C, 15) B, 16) A, 17) A, 18) A, 19) B, 20) C, 21) A, 22) B, 23) A, 24) C, 25) C, 26) B, 27) C, 28) C, 29) C, 30) B T E C H N O L O G Y F O R T H E W E L D E R ’ S W O R L D . SFS-EN ISO = Suomessa vahvistettu kansainvälinen EN ISO -standardi . ISO/DIS = Draft International Standard, lausuntovaiheen standardiehdotus (ISO) . Optimaalinen savunpoistokyky . Ota yhteyttä! Ville Saloranta Asiantuntija, DI METSTA ry ville.saloranta@metsta.fi Sähköinen Hitsaustekniikka -lehti Lehtiluukussa Hitsaustekniikka-lehti on nyt jäsenten luettavissa myös diginä osoitteessa https://www.lehtiluukku.fi/ lehdet/hitsaustekniikka Uusimman numeron lisäksi tarjolla on arkisto lehdistä 1/2015 alkaen. ISO/FDIS = Final Draft International Standard, äänestysvaiheen standardiehdotus (ISO) . Suomessa hitsausstandardeja seuraa kansallinen standardointiryhmä METSTA/SR 105 Hitsauksen laadunhallinta. prEN = Draft European Standard, standardiehdotus (CEN) . www.hitsaus.net 47 1/2024 HITSAUSSTANDARDIPALSTA HITSAUSSTANDARDIPALSTA Käytettyjä lyhenteitä . Näin terveellinen hitsaus toimii vaativissa teollisuusympäristöissä Tehokkaat xFUME ® PRO-savuimupolttimet – täydelliset työkalut puhtaan ilman aikaansaamiseksi Aivan kuin kädessäsi olisi tavallinen hitsauspoltin. ISO/AWI = Approved Work Item, hyväksytty työkohde (ISO) . Tuntuma kuin tavallisella hitsauspolttimella Näin hauskaa on hitsaaminen huipputehokkaalla savuimupolttimella! Kokeile nyt! www.binzel-abicor.com ABICOR BINZEL Finland Oy Kartanontie 53 · 28430 Pori Puhelin: (02) 634 4600 info@binzel.fi Osasto A519 Tervetuloa!. Kat tav ast a Pel oxpei tta ust uot eva lik oim ast am me löy dät kai ken tar vitt ava n: Pin tap uhd ist usa ine et, pei tta ust ahn at, rui sku pei tta us, alla spe itt aus -, pas siv oin tija neu tra loi ntia ine et Pei tta usp um put ja lai tte ist ot Rui sku tus pis too lit, pen sse lit ja har jat Pei tta uss uoj avä lin eet Tot otie 2, 704 20 Kuo pio | +35 8 (0) 207 969 240 som ote c@ som ote c.fi | som ote c.fi Kysy vielä jotakin hitsaustekniikasta! -pulman (s. Edut yhdellä silmäyksellä: . Laa duk as lop put ulo s ede lly ttä ä oik eat pei tta usa ine et ja juu ri pei tta am ist a var ten suu nni tel lut lai tte ist ot, tar vik kee t ja suo jav älin eet . Huippusuorituskyky ja ergonomia . TR = Technical Report, tekninen raportti (ei sisällä vaatimuksia) Mistä saan lisätietoa. Savunpoistokanavien optimoitu muotoilu
www.hitsaus.net 48 1/2024 SHY:n hallituksen kokoukset 2024 01.02.2024 14.03.2024 16.05.2024 29.08.2024 10.10.2024 12.12.2024 SHY ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään huhti-toukokuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. Jos et ole lehden ilmestymiseen mennessä saanut laskua lainkaan, tarkistathan sähköpostisi roskapostin ja sen asetukset. Yksityiskohtaiset ohjeet e-laskun tilaamiseen saat omasta verkkopankistasi. Kokouksista tiedotetaan enemmän HT 2/2024 -lehdessä. Samalle jäsennumerolle voi aktivoida vain yhden lukuoikeuden. Lehtiluukkuun luodaan ensin käyttäjätunnukset (jos sellaisia jo ennestään ole) ja lukuoikeus aktivoidaan jäsennumerolla, joka löytyy jäsenmaksulaskulta ja myös painetun lehden osoitekentästä. Varmista kokouskutsujen ja jäsenpostin perilletulo ilmoittamalla voimassa oleva sähköpostiosoite joko paikallisosastosi sihteerille tai SHY:n toimistoon! SHY – TIEDOTTAA SHY – TIEDOTTAA Toimisto tiedottaa! Henkilöjäsenmaksut 2024 Vuoden 2024 henkilöjäsenmaksut on laskutettu viikolla 7. Messut ja konferenssit 2024 19.–21.3. Tarvitset siihen tämänvuotisen laskun viitenumeron. pienryhmien tapahtumista tiedotetaan yhdistyksen kotisivuilla ja sähköisillä uutiskirjeillä. Jäsenyyden tilanne päivitetään aina lehdittäin eli, jos liittyy kesken vuotta, saa lukuoikeuden vasta seuraavaan lehteen. 044 289 9650 PILAPIIRROS EERO NYK ÄNEN PILAPIIRROS EERO NYK ÄNEN. Lukuoikeuden aktivointi edellyttää, että jäsenyys on voimassa eli jäsenmaksu on maksettu ajallaan. The 77th IIW Annual Assembly and International Conference Rhodes Island, Dodecanisa, Greece Lisätietoja: www.iiw2024.com SHY:n paikallisosastojen, senioriklubien ym. Kuluttajan e-lasku Jäsenmaksulaskun voit tilata kuluttajan e-laskuna oman verkkopankkisi kautta. 040 557 2939 Reetta Verho Hallituksen puheenjohtaja reetta.verho@kemppi.com puh. Paperilasku on lähetetty vain niille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet sekä sellaisille jäsenille, joiden sähköposti ei ole tiedossamme tai se on virheellinen. Valtaosa laskuista lähetettiin sähköisesti joko sähköpostitse jäsenen sähköpostiosoitteeseen, yrityksen verkkolaskuosoitteeseen tai kuluttajan e-laskuna. Talvisin terveisin Angelica Emeléus Toimistopäällikkö & toimitussihteeri angelica.emeleus@shy.fi tai info@shy.fi (jäsenasiat) puh. Konepaja ja Nordic Welding Expo -messut Tampereen Messu-ja Urheilukeskus Järj. Tampereen Messut Oy yhteistyössä SHY:n kanssa Lisätietoja: www.nordicweldingexpo.fi 7.-12.7. Hitsaustekniikkalehti myös diginä! SHY:n henkilöjäsenet voivat aktivoida Hitsaustekniikka-lehden sähköisen näköislehden lukuoikeuden Lehtiluukku.fi-palvelun kautta. (09) 773 21994 Juha Kauppila Koulutuspäällikkö juha.kauppila@shy.fi puh
(09) 879 2266, info@rensi.fi, www.rensi.fi www.rensi.fi Kiinan johtava laservalmistaja Esim. www.hitsaus.net 49 1/2024 SHY – TIEDOTTAA SHY – TIEDOTTAA NORDIC WELDING EXPO 2024, Tampere Nuorten SMhitsauskilpailut 19.21.3.2024 Tampereen messuja urheilukeskus Aikataulu: Ti 19.3.2024 09.00 ISO9606-1 pätevyyskokeiden hitsaus 12.00 Ruokailu 12.45 Kilpailut jatkuvat Paineastian hitsaus 15.00 1. kilpailupäivän päätös Ke 20.3.2024 09.00 Kilpailut alkavat Paineastian hitsaus 12.00 Ruokailu 12.45 Kilpailut jatkuvat Paineastian hitsaus 15.00 2. LF3015GA 4 kW, 149.000 € alv % asennettuna Putkija tasolaserit Suomessa on runsas määrä G-Weike-lasereita CE-merkityt laserlähteet ® Laserhitsauskoneet 1500W koneita esittelykäytössä, varaa omasi Myös Laserpuhdistuskoneet – varaa demo. kilpailupäivän päätös 15.1 Kilpailutöiden arvostelu ja testaus: • hitsauksen laatu • painekoe To 21.3.2024 9.00 Kilpailut alkavat RST-hitsaus Majakka (pienoismalli) Alumiinihitsaus – Majakka (pienoismalli 10.30 Hitsauskilpailut päättyvät 10.30 Kilpailutöiden arvostelu • päämitat ja muodot • hitsauksen laatu 12.00 Lounastauko 14.00 Palkintojen jako Kilpailijat: Teemu Laitinen Sakky, Kuopio Adam Kontiokari Vamia, Vaasa Lauri Mutka Sakky, Varkaus Tomi Rahja Jedu, Kalajoki Nuutti Tikkanen Jedu, Nivala Jeremia Hautamäki Jedu, Nivala Joona Viitanen Sedu, Lapua Oskari Leskelä OSAO, Oulu Varalla Jimi Makkonen Sakky, Varkaus Joona Järvelä Vamia, Vaasa Kilpailun tuomarit: Keijo Kivioja OSAO, Oulu (päätuomari) Mika Viitala OSAO Minna Kiiveri JEDU Mauri Liekola JEDU Jouni Korhonen SAKKY Harri Latvala VAMIA Olli Turja SEDU Kilpailun johtaja Ohjelmamuutokset mahdollisia Peter Stagnäs VAMIA (seuraa www.hitsaus.net) SHY:n edustaja Juha Kauppila, Koulutuspäällikkö Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys juha.kauppila@shy.fi Yhteiskumppanit: Air Liquide Oy, AirWell Oy, Kemppi Oy, KIWA-Inspecta, Masino Welding Oy, Tarkmet Oy ja SOP-Metal Oy Puh
Esko Hyssy puh. Jukka Kömi, Oulun yliopisto jukka.komi@oulu.fi Jäsenet IWE, IWI-C Timo Kankala, Koneteknologiakeskus Turku Oy timo.kankala@koneteknologiakeskus.fi IWE, IWI-C, TkL Timo Kauppi, Oulun yliopisto/Lapin AMK timo.a.kauppi@oulu.fi, timo.kauppi@lapinamk.fi IWE Ville Lahtinen, DEKRA Industrial Oy ville.lahtinen@dekra.com IWE Raimo Mäki-Reini, Wärtsilä Finland Oy raimo.maki-reini@wartsila.com DI Kari Mäntyjärvi, Oulun yliopisto kari.mantyjarvi@oulu.fi DI Ville Saloranta, METSTA ry ville.saloranta@metsta.fi TkT, IWE Tuomas Skriko, LUT-yliopisto tuomas.skriko@lut.fi IWE Petteri Souru, Souru Oy petteri.souru@souruoy.fi IWT Mikko Vaittinen, Oy Linde Gas Ab mikko.vaittinen@linde.com Varajäsenet TkL Kari Lahti, EWM GmbH kari.lahti@ewm-group.com IWE Teppo Lassila, Andritz Oy teppo.lassila@andritz.com DI Pasi Leiviskä, SSAB Europe Oy pasi.leiviska@ssab.com IWE Antti Nykänen, Turula Engineering Oy antti.nykanen@turula.fi Ins. 040 922 4270 maarit.kononen@woikoski.fi Oulun paikallisosasto pj. 050 566 0362 -aki.karvonen@andritz.com Lahden paikallisosasto pj. Sophie Ehrnrooth, Taitotalo puh. Antti Salminen, Turun yliopisto antti.salminen@utu.fi Helsingin senioriklubi klubimestari Jaakko Toikka puh. 0500 710 988 ppasanen@dnainternet.net Tampereen senioriklubi klubimestari Hannu Kirveslahti puh. Jani Vestola, ESAB Oy puh. 040 529 8265 pertti.salmu@rautpohjankonepaja.fi siht. Timo Suni, Ferral Components Oy puh. 044 291 1415 jouko.rinneranta@gmail.com Hallitus kokoontuu vuonna 2024 seuraavasti: 01.02.2024, 14.03.2024, 16.05.2024, 29.08.2024, 10.10.2024, 12.12.2024. Maria Lammentausta, Q-Test Oy puh. Janne Pietarinen, ANDRITZ Savonlinna Works Oy puh. Henri Heinäheimo, Ferrum Steel Oy puh. 050 570 5642 ossi.vaisanen@valmet.com Turun paikallisosasto pj. 044 585 5677 toikkahoikka@gmail.com siht. 0400 285 275 seppo.neuvonen@steka.fi Kuopion paikallisosasto pj. 050 595 9448 jouko.keinanen@kiwa.com siht. Aki Piiroinen, Koneteknologiakeskus Turku Oy puh. 050 366 6360 kotiranta.janne@gmail.com siht. Jouko Keinänen, Kiwa Inspecta Tarkastus Oy puh. SHY ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään huhtitoukokuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. 040 189 7167 jukka.kallionpaa@stuk.fi siht. 040 777 4360 esa.hiltunen@lut.fi Satakunnan paikallisosasto pj. Ari Ahto, Rauma Marine Constructions Oy puh. 050 500 1777 sophie.ehrnrooth@taitotalo.fi Jyväskylän paikallisosasto pj. 0400 206 851 jorma.hellman@gmail.com siht. Jouko Rinneranta puh. 0400 470 252 pekka.paakkanen@pp.inet.fi siht. Kai Ruotsalainen, DEKRA Finland Oy kai.ruotsalainen@dekra.com Prof. 040 1859076 timo.partinen@turula.fi Raahen seudun paikallisosasto pj. 040 505 2456 maria.lammentausta@q-test.fi siht. Pekka Pasanen puh. vpj Prof. 050 3427317 antti.k.martikainen@lut.fi siht. 040 8341053 matti.jukarainen@qualitas.fi Pohjanmaan paikallisosasto pj. Timo Partinen, Turula Engineering Oy puh. Ossi Väisänen, Valmet Technologies Oy puh. 040 860 6342 ville.suutari@andritz.com siht. Seppo Neuvonen, STEKA Oy puh. Maarit Könönen, Woikoski Oy puh. www.hitsaus.net 50 1/2024 Helsingin paikallisosasto pj. 0500 234 934 hannu.kirveslahti@gmail.com siht. 040 167 948 antti.nykanen@turula.fi siht. 050 558 4590 matti.peltola@osao.fi siht. Ville Suutari, ANDRITZ Savonlinna Works Oy puh. Timo Kauppi, Oulun yliopisto/Lapin AMK puh. 050 347 6325 janne.pietarinen@andritz.com Tampereen paikallisosasto pj. Kokouksista tiedotetaan enemmän HT 2/2024 -lehdessä. Mika Lassila, Koulutuskeskus Sedu, Metalliosasto puh. vpj IWE Ari Ahto, Rauma Marine Constructions Oy ari.ahto@rmcfinland.fi 2. Jukka Kallionpää, Säteilyturvakeskus STUK puh. Taisto Lehtinen puh. Aki Karvonen, ANDRITZ Oy puh. (09) 773 2199, angelica.emeleus@shy.fi P ai ka ll is o sa st o je n yh te ys he nk il ö t 20 2 4 S e ni o ri kl u bi e n yh te ys he nk il ö t 20 2 4 S H Y :n ha ll it u s 20 2 4 Puheenjohtajat Pj. Esa Hiltunen, LUT-yliopisto puh. Antti Nykänen, Turula Engineering Oy puh. 040 585 1168 ari.ahto@rmcfinland.fi Savonlinnan paikallisosasto Pj. 050 338 8080 jani.vestola@esab.fi siht. 044 564 0221 timo.suni@ferral.fi Saimaan paikallisosasto pj. 040 868 0756 mika.lassila@sedu.fi siht. 044 346 2589 esko.hyssy@outlook.com Turun senioriklubi klubimestari Pekka Paakkanen puh. Antti Martikainen, LUT-yliopisto puh. 050 438 1287 timo.kauppi@lapinamk.fi; timo.a.kauppi@oulu.fi siht. 0400 974 696 henri.heinaheimo@ferrumsteel.fi Pohjois-Karjalan paikallisosasto pj. 040 537 7593 timo.kankala@koneteknologiakeskus.fi siht. 040 589 5558 taistolehtinen2@gmail.com Lahden senioriklubi klubimestari Jorma Hellman puh. SHY – TIEDOTTAA SHY – TIEDOTTAA. 040 184 1525 aki.piiroinen@koneteknologiakeskus.fi SHY/Jäsenrekisteri Angelica Emeléus, puh. Matti Jukarainen, Nordbull Oy puh. Matti Peltola OSAO puh. IWE Reetta Verho, Kemppi Oy reetta.verho@kemppi.com 1. Janne Kotiranta, Tukes puh. Timo Kankala, Koneteknologiakeskus Turku Oy puh. Pertti Salmu, Rautpohjan Konepaja Oy puh
Lisätietoja tehtävästä antavat: Juha Lukkari Päätoimittaja Hitsaustekniikka-lehti puh. Tarkoituksemme on löytää pitkäaikainen tekijä, jolla laaja hitsausalan tuntemus, hyvät verkostot ja jolla pysyy itselläkin tarvittaessa kynä kädessä. Lehti kertoo eri hitsausmenetelmistä, hitsauksen tutkimuksesta, hitsauslisäaineista ja -laitteista, eri materiaalien hitsattavuudesta, hitsauksen automatisoinnista, termisestä ruiskutuksesta, tuottavuudesta ja kustannuksista, laadunvalvonnasta ja testauksesta, koulutuksesta ja pätevöinnistä, hitsauksen terveydestä ja turvallisuudesta ja paljosta muusta. Tehtävä on osa-aikainen ja oletuksemme on, että sitä hoidetaan oman työn ohessa. Virallinen hakuprosessi käynnistetään myöhemmin, mutta mikäli sinusta tuntuu, että etsimme juuri sinua, olethan yhteydessä. Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Hitsaustekniikka-lehti on SHY:n virallinen jäsenlehti, joka tarjoaa henkilöja yritysjäsenille viimeisintä tietoa hitsauksen ja termisen ruiskutuksen asiantuntijoilta sekä keskeisiltä toimijoilta yrityksiltä, tutkimuslaitoksilta, yliopistoilta koulutusorganisaatioilta jne. SHY ja sen paikallisosastot, komiteat, klubit ja alan tekniset toimijat sekä yritysja yhteisöjäsenet tiedottavat toiminnastaan Hitsaustekniikka-lehdessä. 0500 414 045 tai juha.lukkari@shy.fi ja Reetta Verho Hallituksen puheenjohtaja Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys puh. Kohta 45 vuotta Hitsaustekniikka-lehden päätoimittajana toiminut Juha Lukkari on luvannut seistä ruorissa vielä vuoden, parikin. www.hitsaus.net Valimotie 8, 00380 Helsinki asiakaspalvelu@taitotalo.fi, 010 80 80 90 taitotalo.fi KANSAINVÄLISET HITSAUSKOULUTUKSET Kansainvälinen hitsausinsinööri (IWE/IWT) monimuotokoulutus 21.5.2024–15.5.2025 Kansainvälinen hitsaustarkastajan IWI-koulutus niille, joilla ei ole IWS-, IWTtai IWE-tutkintoa 2.9.2024–11.4.2025 Kansainvälinen hitsausneuvojan IWS-koulutus 2.9.2024–4.4.2025 KÄYTÄNNÖN HITSAUSKOULUTUKSET Kaasuhitsaus osa 1, peruskurssi 14.–15.3.2024 Hitsauksen perusteet 17.–19.4.2024 Pätevyyskokeen hitsauspäivä 17.5.2024 Kaasuja plasmaleikkauksen perusteet 28.–29.5.2024 SILMÄMÄÄRÄINEN TARKASTUS Silmämääräinen tarkastus 1 – visuaalinen tarkastus 1 25.–27.3.2024, 28.–30.5.2024 Silmämääräinen tarkastus 2 – visuaalinen tarkastus 2 7.–8.5.2024 ASIANTUNTIJASEMINAARIT NDT 2024 – kehittyneiden tarkastusmenetelmien hyödyntäminen 3.–4.4.2024 Uusi EU:n koneasetus 2023/1230 6.6.2024, Tampere SÄTEILYSUOJELU (soveltuu myös täydennyskoulutukseksi) Säteilyturvallisuusvastaava (STV) – pätevöittävä koulutus osaamisalalle teollisuusradiografia 6.–7.3.2024 Säteilyturvallisuusvastaava (STV) – pätevöittävä koulutus osaamisalalle umpilähdeja röntgentoiminta sekä avolähteiden käyttö 20.–21.3.2024 Taitotalo kouluttaa hitsauksen ammattilaisia Katso lisää www.taitotalo.fi/hitsaus Sinustako Hitsaustekniikkalehden päätoimittaja. SHY:n hallitus haluaa yhdessä Juhan kanssa varautua tulevaan ja siksi aloitamme jo nyt etsimään ja kartoittamaan Hitsaustekniikkalehden päätoimittajuudesta kiinnostuneita henkilöitä jatkamaan Juhan elämäntyötä. 044 2899 650 tai reetta.verho@kemppi.com
VR-Track Oy) www.nrcgroup.fi Nurmeksen Työstö ja Tarvike Oy www.ntt.fi Optima www.optimaedu.fi OSTP Finland Oy Ab www.ostp.biz Oulun Yliopisto www.oulu.fi Ovako Imatra Oy Ab www.ovako.com Paine Group Oy www.painegroup.fi Palosaaren Metalli Oy www.palmet.fi Peikko Finland Oy www.peikko.fi Pekka Salmela Oy www.pekkasalmela.fi Pektra Oy www.pektra.fi Pemamek Oy www.pemamek.com PHK Works Oy www.phkworks.fi Prewel Oy www.prewel.fi Pronius Oy www.pronius.fi PVJ Weld Oy www.pvj.fi Qualitas NDT Oy www.qualitas.fi Raahen Aiku, Koulutuskeskus Brahe www.raahenaiku.fi Ramac Oy www.ramac.fi Refinec Oy www.refinec.fi Rensi Finland Oy www.rensi.fi Retco Oy www.retco.fi Riveria www.riveria.fi Savon ammattiopisto www.sakky.fi Savonia ammattikorkeakoulu www.savonia.fi SGG Sahala Oy www.sahala.fi Sintrol Oy www.sintrol.fi Somotec Oy www.somotec.fi Sonar Oy www.sonar.fi SP stainless Oy, Savonlinna www.spstainless.fi Speweld Service Oy www.speweld.fi SSAB Europe Oy www.ssab.fi Stadin ammattiopisto www.stadinammattiopisto.fi Steka Oy www.steka.fi Steris Finn-Aqua www.steris.com Sumitomo SH FW Energia Oy www.shi-fw.com Suomen 3M Oy www.3m.com Suomen Teknohaus Oy www.teknohaus.fi Sähköhuolto Tissari Oy www.sht.fi Taitotalo www.taitotalo.fi Tampereen Pirkka-Hitsi Oy www.pirkkahitsi.fi Tampereen Messut Oy www.tampereenmessut.fi TankkiTuomiset Oy www.tankkituomiset.fi Tapex Oy Tarmamet Oy www.tarmamet.fi Telatek Works Oy www.telatek.fi Temet Oy www.temet.fi Tenmark Service Oy www.tenmark.fi Teräselementti Oy www.teraselementti.fi Terässaari Oy www.terassaari.fi Turula Engineering Oy www.turula.fi Turun Aikuiskoulutuskeskus www.turunakk.fi Turun ammattikorkeakoulu Oy www.turkuamk.fi Turun Putkihuolto Oy www.turunputkihuolto.fi Turun yliopisto www.utu.fi Vahterus Oy www.vahterus.com Valmet Technologies Oy www.valmet.com Wallius Hitsauskoneet Oy www.wallius.com V-K Teräsrakenne Oy www.vkterasrakenne.fi Vamia www.vamia.fi Vesi–Vasa Oy www.vesi-vasa.fi Veslatec Oy www.veslatec.com Voestalpine Böhler Welding Nordic AB www.voestalpine.com Welda Oy Weldi Oy www.weldi.fi Weldtec Oy www.weldtec.fi Vesitekniikka ATN8 Oy www.atn8oy.fi Viafin Uusimaa Piping Oy www.viafinservice.fi Woikoski Oy Ab www.woikoski.fi YA! Yrkesakademin i Österbotten www.yrkesakademin.fi Yaskawa Finland Oy www.motoman.fi YTT-Konepaja Oy www.ytt.fi Päivitetty 1.2.2024 Yritysja yhteisöjäsenet 2024 SHY – TIEDOTTAA SHY – TIEDOTTAA. www.hitsaus.net 52 1/2024 A.Häggblom Oy Ab www.haggblom.fi Ablemans LCS Oy www.ablemanslcs.com Air Liquide Finland Oy www.airliquide.fi Abicor Binzel Finland Oy www.binzel-abicor.com Ammattiopisto Lappia www.lappia.fi Apricon Oy www.apricon.fi Axxell Utbildning Ab www.axxell.fi Balanus Oy www.balanus.fi Beam-Net Oy www.beam-net.fi BlackSmith Consulting Oy www.blacksmithconsulting.fi Bronto Skylift Oy Ab www.bronto.fi Calortec Oy www.calortec.fi Cavitar Oy www.cavitar.com Cenmia Oy www.cenmia.com Clean Flame Oy Ltd www.cleanflame.fi DEKRA Industrial Oy www.dekra.fi DNV Finland Oy Ab www.dnvgl.com Edutec Oy www.edutec.fi EduTest Oy www.edutest.fi Elcoline Group Oy www.elcoline.fi ESAB Oy www.esab.fi Euromaski Oy www.euromaski.fi Finfocus Instruments Oy www.finfocus.fi Finnrobotics Oy www.finnrobotics.fi Finspection Oy www.finspection.fi Hanza Levyprofiili Oy www.suomenlevyprofiili.fi Heatmasters Oy www.heatmasters.net HeatTreat Service Oy www.heatreat.fi HelaSteel Oy www.helasteel.fi Helsinki Shipyard Oy www.helsinkishipyard.fi Hydros Oy www.hydros.fi Impomet Ab Oy www.impomet.com Inst Man Oy www.instman.fi Ionix Oy www.ionix.fi Irs M. Kaasinen Oy www.irsmiikakaasinen.fi Isojoen Konehalli Oy www.ikh.fi IS Works Oy www.isworks.fi John Deere Forestry Oy www.deere.fi Jomeco Oy Jotex Works Oy www.jotexworks.fi JP-Konepaja Oy www.jp-konepaja.fi JTK-Power Oy www.jtk-power.fi Jucat Oy www.jucat.fi Kart Oy Ab www.kart.fi Kavamet-Konepaja Oy www.kavamet.fi Kemppi Oy www.kemppi.com Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä www.kpedu.fi Kirike Oy www.kirike.fi Kiwa Inspecta (Inspecta Oy) www.inspecta.com Koja Oy www.koja.fi Kokkola LCC Oy www.lcc.fi Konecranes Finland Oy www.konecranes.fi Koneteknologiakeskus Turku Oy www.koneteknologiakeskus.fi Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, EKAMI www.ekami.fi Koulutuskeskus JEDU www.jedu..fi Kouvolan Ammattiopisto Eduko www.eduko.fi Kunnossapitoyhdistys Promaint ry www.promaint.net Laatukattila Oy www.laatukattila.fi Lapin ammattikorkeakoulu Oy www.lapinamk.fi Lincoln Electric Nordic Finland Oy www.lincolnelectricnordic.fi Linde Gas Oy Ab www.linde-gas.fi LUT-yliopisto www.lut.fi Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä www.luksia.fi LVT-Putki Oy www.lvt-putki.fi Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova www.winnova.fi Majek Oy www.majek.fi Masino Welding Oy www.masino.fi Metalpa Oy www.metalpa.fi Metallityö Mutanen Oy www.mtm.fi Metawell Oy www.metawell.fi Metlab Oy www.metlab.fi Metso: Outotec Filters Oy www.mogroup.com METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry www.metsta.fi Meuro-Tech www.meuro-tech.fi Meyer Turku Oy www.meyerturku.com Migmen Oy www.migmen.fi Miilukangas Oy www.miilukangas.fi Mimet Oy www.mimet.fi MV-Welding Oy www.mvwelding.fi NDT-Inspection & Consulting Oy www.ndt-inspection.fi NDT Pirkanmaa Oy Niinimäki RPDS Oy www.niinimäki.fi Nordic Tank Oy www.nordictank.com NPS Inspection Oy www.nordicpowerservice.com NRC Group Finland Oy, Hitsausyksikkö (ent
Tarjoamamme palvelut: X Hitsauksen henkilöja menetelmäpätevöinnit painelaitedirektiivin mukaisesti X Vaatimustenmukaisuuden arvioinnit moduulien A2 ja G mukaisesti X Painelaitteiden määräaikaistarkastukset X Maakaasu ja biokaasu putkistot, tankkausja täyttöasemat X Kemikaalisäiliöiden ja putkistojen tarkastukset X Nestekaasulaitosten määräaikaisja käyttöönottotarkastukset X Kattilaja prosessilaitosten automaatioarvioinnit (TLJ) X Käytönvalvojien pätevyyskirjojen myöntäminen Yhteystiedot: Insteam Oy | 020 734 1810 | www.insteam.fi. www.hitsaus.net INSTEAM OY on suomalainen vuonna 2010 perustettu FINASakkreditoitu hyväksytty tarkastuslaitos I043 ja eurooppalainen ilmoitettu laitos nro 2545. Vuosien kokemuksen ja ammattitaidon omaava henkilöstö auttaa saavuttamaan tavoitteenne joustavasti ja turvallisesti painelaitteiden valmistuksessa, sekä tarkastuksissa
Seuraavan kerran uusia jäseniä hyväksytään 14.3.2024. UUSIA JÄSENIÄ. IIW/EWF-koulutus KOULUTUSUUTISIA SHY – TIEDOTTAA SHY – TIEDOTTAA INTERNATIONAL WELDING ENGINEER (IWE) Hitsausinsinööri LUT-Yliopisto, Lappeenranta Pikkusilta Tero FI/IWE/00758 Ruotsalainen Juho FI/IWE/00759 Kraus Michael FI/IWE/00762 Taitotalo, AEL-Amiedu Oy Laajoki Olli-Pekka FI/IWE/00760 Välimaa Matti FI/IWE/00761 Kuusisto Pekka FI/IWE/00763 INTERNATIONAL WELDING SPECIALIST (IWS) Hitsausneuvoja Koulutuskuntayhtymä OSAO, Oulu Alakärppä Teuvo FI/IWS/02786 Juntunen Marko Kalevi FI/IWS/02787 Keinänen Ville FI/IWS/02788 Kemilä Roope FI/IWS/02789 Kukkonen Niko FI/IWS/02790 Lämsä Pasi FI/IWS/02791 Ruotsalainen Ilkka FI/IWS/02792 Teppola Ola FI/IWS/02793 INTERNATIONAL FILLET WELDER (IFW) Hitsaaja International MIG/MAG Welder Sedu Education Oy, Lapua Kuzmin Vladimir FI/IFW/135-1.2-03618 Kawakzyk Michal FI/IFW/135-1.2-03619 Tulimäki Jyri FI/IFW/135-1.2-03620 Jäätteenmäki Jouni FI/IFW/135-1.2-03621 Kajanus Joni FI/IFW/135-1.2-03622 International TIG Welder Kuusimäki Jaakko FI/IFW/141-1.2-03623 Kuusimäki Jaakko FI/IFW/141-8.1-03624 YRITYSJÄSENET Vesitekniikka ATN8 Oy, Jyväskylä, www.atn8oy.fi Viafin Uusimaa Piping Oy, Vantaa, www.viafinservice.fi Qualitas NDT Oy, Seinäjoki, www.qualitas.fi HENKILÖJÄSENET Helsingin paikallisosasto Account Manager, Tradenomi Shpetim Kamberi, Oy Linde Gas Ab Jyväskylän paikallisosasto Manager, Quality Control, IWS Jarno Pylkäs, Valmet Technologies Oy Lahden paikalliosasto Hitsaaja, koordinaattori Jarno Markus ärvinen, Levypyörä Oy Oulun paikallisosasto Hitsausmestari, IWS Teuvo Antero Ala-Kärppä, NRC Group Finland Oy Hitsausja kehitysinsinööri, IWS Veli Markus Harrinkoski, HT Laser Oy Projekti-insinööri, IWS Marko Kalevi Juntunen, Stora Enso Oy Pohjanmaan paikallisosasto Konepajan päällikkö, DI, Konetekniikka Jari Juhani Nieminen, Viafin Process Piping Oy Opettaja, Koneja tuotantotekniikka Aki Seppä, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Laatupäällikkö, IWE Matti Välimaa, K Power Service Oy Pohjois-Karjalan paikallisosasto Opiskelija Lari Ville Aleksanteri Hiltunen, Riveria Raahenseudun paikalliosasto Tarkastusinsinööri, IWS Niko Matti Petteri Kukkonen, Inspecta Tarkastus Oy Satakunnan paikallisosasto Tuntiopettaja Kimmo Halminen, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Lehtori Jarkko Juhani Halmela, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Savonlinnan paikallisosasto Putkiasentantaja, IWS Ari Lyytinen, Andritz Savonlinna Works Oy Levyseppähitsaaja, IWS Oula Pekka Aleksi Pekkanen, Andritz Savonlinna Works Oy Työnjohtaja, IWS Jesse-Veikka Joonatan Malmstedt, Andritz Savonlinna Works Oy Tampereen paikallisosasto Account Manager Mika Antero Pitkälä, Oy Linde Gas Ab Account Manager, Teolliset kaasut, Länsi-Suomi, AGRU, IR Tomi Valkila, Oy Linde Gas Ab Turun paikallisosasto Myyntipäällikkö, DI, Hitsaustekniikka, IWE Arto Tapani Parkko, Pronius Oy SHY:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 1.2.2024 yhteensä kolme uutta yritys-ja yhteisöjäsentä sekä 19 henkilöjäsentä. www.hitsaus.net 54 1/2024 Käynnissä 22.05.2023 – 12.04.2024 Kansainvälinen hitsausinsinööri (IWE/IWT) LUT-yliopisto, Lappeenranta, www.lut.fi 23.05.2023 – 16.05.2024 Kansainvälinen hitsausinsinööri (IWE/IWT) monimuotokoulutus Taitotalo, Helsinki & Online, www.taitotalo.fi 15.06.2023 – 28.02.2024 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Tampereen aikuiskoulutuskeskus, Tampere, www.takk.fi 04.09.2023 – 12.04.2024 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Taitotalo, Helsinki, www.taitotalo.fi 04.09.2023 – 19.04.2024 Kansainvälinen hitsaustarkastaja (IWI) (niille, joilla ei ole IWS-, IWTtai IWE-tutkintoa) Taitotalo, Helsinki, www.taitotalo.fi 25.09.2023 – 14.06.2024 (Pilottikurssi, oppilaitos hakee koulutusoikeuksia) Kansainvälinen hitsausinsinööri (IWE/IWT) Turun ammattikorkeakoulu, Turku, www.turkuamk.fi 02.11.2023 – 04.10.2024 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Sedu Education Oy, Seinäjoki, www.sedu.fi 14.12.202 – 14.12.2024 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) OSAO, Oulu, www.osao.fi 15.01.2024 – 31.05.2024 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Koulutuskeskus Salpaus, Lahti, www.salpaus.fi 05.02.2024 – 19.04.2024 Kansainvälinen hitsaustarkastaja (IWI) Taitotalo, Helsinki, www.taitotalo.fi Alkavat 29.04.2024 – 24.10.2024 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Meyer Turku Oy Laivanrakennusoppilaitos, www.meyerturku.fi 22.04.2024 – 14.03.2025 Kansainvälinen hitsausinsinööri (IWE/IWT) LUT-yliopisto, Lappeenranta, www.lutuniversities.fi 14.05.2024 – 23.01.2025 Kansainvälinen hitsatun rakenteen suunnittelu (IWSD) LUT-yliopisto, Lappeenranta, www.lutuniversities.fi 21.05.2024 – 15.05.2025 Kansainvälinen hitsausinsinööri (IWE/IWT) monimuotokoulutus Taitotalo, Helsinki, www.taitotalo.fi 02.09.2024 – 04.04.2025 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Taitotalo, Helsinki, www.taitotalo.fi 02.09.2024 – 11.04.2025 Kansainvälinen hitsaustarkastaja (IWI) (niille, joilla ei ole IWS-, IWTtai IWE-tutkintoa) Taitotalo, Helsinki, www.taitotalo.fi 31.10.2024 – 03.10.2025 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Sedu Education Oy, Seinäjoki, www.sedu.fi 03.02.2025 – 11.04.2025 Kansainvälinen hitsaustarkastaja (IWI) Taitotalo, Helsinki, www.taitotalo.fi Suunnitteilla Kevät 2024 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Ammattiopisto Samiedu, Savonlinna, www.samiedu.fi Syksy 2024 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Ammattiopisto Lappia, Tornio, www.lappia.fi Syksy 2024 Kansainvälinen mekanisoidun, orbitaalija robottihitsauksen asiantuntijakurssi (IMORWP) LUT-yliopisto, Lappeenranta, www.lutuniversities.fi Syksy 2024 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Koulutuskeskus JEDU, Nivala, www.jedu.fi Päivitetty 06.02.2024 Muutokset mahdollisia
Lue lisää verkkosivultamme woikoski.fi/hitsaus Tule tutustumaan tuotteisiimme Nordic Welding Expo -messuille 19.-21.3.2024 osastollemme A 601! woikoski.fi Hitsaustekniikka_Woikoski_183x266mm_16022024.indd 1 Hitsaustekniikka_Woikoski_183x266mm_16022024.indd 1 16.1.2024 11.52.06 16.1.2024 11.52.06. Lopputuloksena on täydellinen hitsaussauma. Valitse siis Woikoskelta • hitsauskone ja -prosessi • hitsaussuojaimet • suojakaasu • hitsauksen lisäaine • kaasuverkoston suunnittelu, asennus ja huolto Näin varmistat erinomaisen kaaren vakauden, vähennät roiskeita ja tehostat hitsausprosessia. Saat kaikki hitsaukseen Woikoskelta kokonaispalveluna. www.hitsaus.net Valitse oikein Valitse oikein Oikeat valinnat takaavat parhaan lopputuloksen hitsauksessa
.. www.hitsaus.net 56 1/2024 Hitsausautomaatio ja tuotantolaitteet . Sopimusvalvojaverkostomme valvoo PED-kokeita alla mainituissa oppilaitoksissa. Uusien hitsausjärjestelmien suunnittelu ja valmistus Jauhekaarihitsaus Mig/Mag Tig Plasmahitsaus METAWELL OY Puh. VA MIA, Vaasa(+) Raahen Osaamiskeskus, Raahe(+) Kainuun Ammattiopisto, Kajaani Länsirannikon Koulutus Oy WinNova (Rauma, Laitila ja Pori)(+) TAKK(+) Turun AKK Sedu Edu cation, Seinäjoki, Lapua Nondest Oy, Kokkola(+) AO Lappia, Tornio(+) Lisätiedot löydät osoitteesta WWW.WINNOVA.FI/PATEWIN (+) -merkityissä paikoissa myös menetelmäpätevöin tien valvontaa. Kokeita voidaan valvoa myös yritysten tiloissa. . PATEVOINNIT AJAN TASALLE AKKREDITOITUNA PED:in (Painelaitedirektiivi 2014/68/EU) II-IV hitsauksiin Hitsaajien pätevyysja menetelmäkokeet (Henkilöja tuotesertifiointeja) hyväksytään akkredi toituna PäteWin Oy:n toimesta. . 040 5361 921 Mallimestarinkatu 6, 20780 Kaarina info@metawell.fi www.metawell.fi Tutustu verkkokauppaamme HITSAUSALAN ERIKOISLIIKE Hitsauskoneet, -suojaimet, -lisäaineet www.pirkkahitsi.fi Tampereen Pirkka-Hitsi Oy | Vesalantie 20, 33960 Pirkkala | 03 3141 4200 HITSAAJIEN PÄTEVÖINTIÄ TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO HITSAUSKONEITA JA -TARVIKKEITA HITSAUSAUTOMAATIO 0402 144 133 • • Hitsauskoneet ja cobottiasemat • • Lisäaineet ja tarvikkeet www.hitsiaijat.fi I .. Lisätietoja: Lisätietoja: skvalvonta@sakky.fi skvalvonta@sakky.fi Relanderinkatu 2, Relanderinkatu 2, 78200 Varkaus 78200 Varkaus Varkaus 044 785 8390 Varkaus 044 785 8390 Porvoo 040 183 2147 Porvoo 040 183 2147 Savonlinna 044 550 6266 Savonlinna 044 550 6266 www.sakky.fi/patevointilaitos. Huom! Akkreditointimme kattaa myös muovien (PED) ja betoniterästen hitsaukset. PäteWin Oy PÄTEVÖINTILAITOS TARKASTUSLAITOS PÄTEVÖINTILAITOS PÄTEVÖINTILAITOS Hitsaajan PED-pätevyyskokee Hitsaajan PED-pätevyyskokee direktiivin mukaisiin hitsauksiin. Vanhojen hitsaustornien ja järjestelmien modernisointi . direktiivin mukaisiin hitsauksiin
??????????. www.hitsaus.net 57 1/2024 ??. INFO@NDT-INSPECTION.FI ARCTRONIC OY Polttolaitoksenkatu 11, 20380 Turku Puh. ??????. ??. 040 152 4241 hanna.torenius@pp-marketing.fi Impomet Oy Nuutisarankatu 22, 33900 Tampere Puh. Puh. 010 820 7800 www.impomet.com Ruostumattoman ja haponkestävän teräksen peittausaineet ja -koneet. ?????????????. Ilmoitusmyynti: Hanna Torenius / T:mi Petteri Pankkonen puh. ??????. Vaadi enemmän laatua ja tehokkuutta tarkastuksiin, Kysy tarjous! WWW.NDT-INSPECTION.FI TEL. Toimipisteet: Oulu, 040 515 7771 Seinäjoki, 044 750 9219 Tampere, 044 247 5303 Raisio, 040 839 7826 Espoo, 050 358 7715 Kouvola, 045 894 2554 www.qualitas.fi info@qualitas.fi ALANSA AINOA AMMATTILEHTI Teemat ja aikataulut 2024: NRO TEEMA Ilmoitusvaraukset ilmestyy 2/2024 Konepaja/Nordic Welding Expo/3D&New Materials -messut 22.3.2024 19.4.2024 3/2024 Laatu, NDT, DT sekä tuotannon laatu 17.5.2024 14.6.2024 4/2024 Materiaalitietous 16.8.2024 13.9.2024 5/2024 Suunnittelu 11.10.2024 8.11.2024 6/2024 Hitsaava Suomi (SHY 75 vuotta) 15.11.2024 13.12.2024 Muutokset mahdollisia. 050-551 1234 ari.lahti@ndtteam.fi NDT-TARKASTUKSET Pirkanmaalta laadukkaasti www.ndt-team.fi 97% asiakkaista antanut kiitettävän arvosanan. 02 238 8666 www.arctronic.fi , Vasarakatu 22, 40320 Jyväskylä hitsauskonehuolto koneet ja varusteet tarvikkeet koneiden validointi www.tevico.fi e n e m m ä n k u i n h u o l t o l i i k e Hitsaustekniikka -lehden jokainen numero on erikoisnumero! Ilmoitusmyynti: Hanna Torenius 040 152 4241 NDT-TARKASTUKSIA NDT-TARKASTUSLAITTEITA KAASUJA HITSAUSTARVIKKEET HITSAUSKONEIDEN HUOLTOA JA -TARVIKKEITA TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO ISO 9001 sertifioitu SFS-EN ISO 9712 pätevyyksin 045 121 4005 Santeri Salmela Seinäjoki-Kokkola-Pietarsaari Vaasa-Ylivieska-Oulu NDT – tarkastukset sekä asennusja valmistusvalvonta. 050 551 1235 jukka.hakala@ndtteam.fi Puh. ??. Ammattitaidolla, luotettavasti, ympäri Suomen. +358 40 52 11 878 EMAIL
19.–21.3.2024, Tampereen messukeskus NORDIC WELDING EXPO A101 EWM GmbH www.ewm-group.com COME AND EXPERIENCE THE WORLD OF EWM AT NORDIC WELDING EXPO 2024_01_ANZ_Ausstelleranzeige_Hitsaustekniikka_89x55mm_LA02.indd 1 2024_01_ANZ_Ausstelleranzeige_Hitsaustekniikka_89x55mm_LA02.indd 1 01.02.24 12:06 01.02.24 12:06. Tervetuloa! Osasto A519 Tervetuloa! ABICOR BINZEL Finland Oy Kartanontie 53, 28430 Pori info@binzel.fi, www.binzel-abicor.com MUKANA MESSUILLA Hitsauslisäaineet Juotteet ja juoksutteet Peittaustuotteet Tekniset kemikaalit Hitsatut panssarilevyt Kulutuslevyt ja keraamit Kovamassat PU-tuotteet Impomet Oy | Nuutisarankatu 22, 33900 Tampere | Puh. www.hitsaus.net Mukana messuilla osastolla A901. 010 820 7800 | myynti@impomet.com | www.impomet.com Tavataan messuilla! Löydät meidät A-hallista, osasto A1001 Laatua, tuottavuutta ja turvallisuutta käsinhitsaukseen sekä helposti integroitavat automatisoidut ratkaisut
www.hitsaus.net TERVETULOA KOKEILEMAAN COBOTTIHITSAUSTA OSASTO A74 MUKANA MESSUILLA Nordic Welding Expo 2024 woikoski.fi Kaikki mitä tarvitset hitsaukseen Woikoski A 601 Tervetuloa Pemamekin osastolle A401 P E M A M E K . 02 634 1900 retco@retco.fi | www.retco.fi Ojantie 36, Pori MUKANA MUKANA MUKANA NORDIC WELDING EXPO NORDIC WELDING EXPO NORDIC WELDING EXPO MUKANA NORDIC WELDING EXPO MUKANA MUKANA MUKANA NORDIC WELDING EXPO MUKANA NORDIC WELDING EXPO MUKANA NORDIC WELDING EXPO MUKANA MUKANA MUKANA NORDIC WELDING EXPO MUKANA -MESSUILLA OSASTOLLA -MESSUILLA OSASTOLLA -MESSUILLA OSASTOLLA -MESSUILLA OSASTOLLA -MESSUILLA OSASTOLLA -MESSUILLA OSASTOLLA A100 A100 A100 TERVETULOA! TERVETULOA! TERVETULOA! TERVETULOA! TERVETULOA! TERVETULOA! TERVETULOA! TERVETULOA! TERVETULOA! MYYNTI • VARAOSAT • HUOLTO Tervetuloa tutustumaan kattavaan valikoimaamme ja uutuuksiimme! Osasto A 42 www.pirkkahitsi.fi. F I Automatisoidut hitsausja tuotantoratkaisut Esittelemme osastolla A301 Thermcut leikkauskone » edistynyt plasmaja polttoleikkaus Hypertherm ProNest nestausohjelma » tarkka plasmaleikkaus Hypertherm plasmaleikkauslaitteet » yli 30 vuoden kokemuksella Polysoude automaattinen putkenhitsaus » orbitaalihitsauksen asiantuntija TEHOKKAAN TUOTANNON TEKIJÖITÄ VUODESTA 1987 Ojantie 36, Pori Puh
. 11. MES SU ILL A NÄ ET NÄ MÄ JA KA IKK I MU UT KEH ITT YN EIM MÄT KO NEE T KER RA LLA . MAALISKUUTA. 29. Saat uusinta tietoa yrityksen hankintojen tueksi. 29.11.–1.12.2022 Tampereen messuja Urheilukeskus PAJAN TRILOGIA KONE, HITSI JA 3D VUODEN ODOTETUIN SAAGA YKSINOIKEUDELLA TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUKSESSA V A PA A PÄ Ä SY Konepajateollisuuden tärkeimmät ammattimessut maaliskuussa Tampereella, osallistu! Näet alan kone-, laite ja työkalu-uutuudet. UUT TA sam aan aik aan : . E-P Mig ja Kone Oy Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy E323 Lempinimi Paino Leveys Pituus Korkeus Tripla Nakke 10000 kg 222 cm 381 cm 220 cm Nakamura-Tome NTY3-150 2-karainen ja 3-revolverinen sorvauskeskus pyörivillä työkaluilla. UUTTA samaan aikaan: . fi #N ord icW eld in gEx po kon epa jam ess ut.f i #K on epa ja 3dn ew mat eri als .fi #3D New Mat eri als PA JA N HE NK I ON VA HV AN A ME SS UIL LA A82 1 Lem pin im i Pai no Lev eys Pitu us Kor keu s Eve 360 210 kg 220 cm 250 cm 200 cm Eve ris ing H-3 60H B Täm ä van nes aha kat koo kon epa jan niin pie net kui n iso tki n pal kit sek ä tan got .. –1. 202 2 Tam per een mes su ja Ur hei lu kes ku s Nordic Welding Expo 2024 | Messuinfo nordicweldingexpo.fi #NordicWeldingExpo konepajamessut.fi #Konepaja 3dnewmaterials.fi #3DNewMaterials P A J A N H E N K I O N VAHVANA MESSUILLA A821 Lempin imi Paino Leveys Pituus Korkeu s Eve360 2100 kg 220 cm 250 cm 200 cm Everis ing H-360 HB Tämä vannes aha katkoo konepa jan niin pienet kuin isotkin palkit sekä tangot. Rekisteröidy nyt! Tapahtuma on maksuton. Tek upi t Oy E50 Lem pin im i Pain o Lev eys Pitu us Kor keu s Ess i ja Kall e 152 kg 79 cm 155 cm 69 cm Eas y 50 ja Kal am it 75 Eas y kan gas suo dat usy ksik kö ja Kala mit mag nee ttie rot tel ija suo dat tav at las tua misn est een . 12. E-P Mig ja Kon e Oy In sin öör ito im ist o Ism o Lin db erg Oy E32 3 Lem pin im i Pai no Lev eys Pitu us Kor keu s Trip la Nak ke 100 00 kg 222 cm 381 cm 220 cm Nak am ura -To me NT Y3150 2-k ara ine n ja 3-r evo lve rin en sor vau ske sku s pyö riv illä työ kal uill a. Tekupit Oy E500 Lempinimi Paino Leveys Pituus Korkeus Essi ja Kalle 152 kg 79 cm 155 cm 69 cm Easy 50 ja Kalamit 75 Easy kangassuodatusyksik kö ja Kalamit magneettierottelija suodattavat lastuamisnesteen. KONEPAJAMESSUT.FI NORDICWELDINGEXPO.FI 3DNEWMATERIALS.FI 19.–21. nor dic wel din gex po. MESSUILLA NÄET NÄMÄ JA KAIKKI MUUT KEHITTYNEIMMÄT KONEET KERRALLA
Kilpailuun on voinut ehdottaa Suomessa lasertyöstettyjä tuotteita, joissa on lasertyöstömenetelmin saavutettu kustannussäästöjä, parempaa laatua tai muuta kilpailuetua laserprosessin ansiosta tai esimerkiksi muotoilusta johtuen. Re kis ter öid y 16 .11 . ”Nordic Welding Expo-messut ovat tärkeä kohtaamispaikka alamme toimijoille ja nämä messut ovat alamme suurin tapahtuma Suomessa tänä vuonna. hit sau s.n et PAJAN TRILOGIA KONE, HITSI JA 3D VUODEN ODOTETUIN SAAGA YKSINOIKEUDELLA TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUKSESSA V A PA A PÄ Ä SY Konepajateollisuuden tärkeimmät ammattimessut maaliskuussa Tampereella, osallistu! Näet alan kone-, laite ja työkalu-uutuudet. IHMISEN JA KONEEN VUOROVAIKUTUS Antti Merilehto, Konepajakoulu, Tampereen Teollisuusoppilaitos Oy “Kun puhutaan tekoälystä on tärkeää miettiä miten tekoäly eli tukiäly auttaa ihmisiä toimimaan paremmin omassa tehtävässään. . Hajautuvien järjestelmien kausi voi tarkoittaa Suomelle kiihtyvän kasvua, mutta riittääkö näkökyky. Säilytysmaksu 2€/takki, 2€/laukku Löytötavarat Pääaulan info, puh. UUTTA samaan aikaan: . Kolmen messun trilogia Nordic Welding Expo, Konepaja ja 3D & New Materials on merkittävä tapahtuma koko Tampereelle. Suomen Hitsausteknillisen Yhdistyksen messuosastolla järjestetään palkintojen jaot messujen ensimmäisenä päivänä 19.3. Tekupit Oy E500 Lempinimi Paino Leveys Pituus Korkeus Essi ja Kalle 152 kg 79 cm 155 cm 69 cm Easy 50 ja Kalamit 75 Easy kangassuodatusyksik kö ja Kalamit magneettierottelija suodattavat lastuamisnesteen. Alle 18-vuotiaat vain täysi-ikäisen seurassa Saapuminen Tampereen joukkoliikenteen linja 12 liikennöi rautatieasemalta Tampereen Messuja Urheilukeskukseen n. ”Tampere on Suomen teollisuuden pääkaupunki ja olemme siitä ylpeitä. 0600 300 758 Ravintolat ja kahvilat Finland Restaurants Oy, Puh. kerros. 3DStepin puheenvuorossa tarjotaan katsaus uusimpiin sovelluksiin, asiakastarinoihin, sekä erityisesti uuden fotorealistisen täysväritulostuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin. E-P Mig ja Kone Oy Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy E323 Lempinimi Paino Leveys Pituus Korkeus Tripla Nakke 10000 kg 222 cm 381 cm 220 cm Nakamura-Tome NTY3-150 2-karainen ja 3-revolverinen sorvauskeskus pyörivillä työkaluilla. Hitsauksen SM-kilpailuissa ammatillista perustutkintoa opiskelevat nuoret pääsevät näyttämään taitojaan. 0207 701 222 Pirkanmaan löytötavaratoimisto, puh. MAALISKUUTA Messuinfo Paikka Tampereen Messu -ja Urheilukeskus Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere Avoinna 19.-21.3.2024 ti-ke klo 9-17 to klo 9-16 Sisäänpääsy Rekisteröitymällä veloituksetta paikan päällä tai ennakkoon: www.konepaja.fi, www.nordicweldingexpo.fi tai www.3dnewmaterials.fi tai pääsylipulla 20€ (sis alv.10%). Yhteisen katon alle Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa kokoontuvat valmistavan teollisuuden tärkeimmät yritykset ja syvällisin asiantuntijaja ammattiosaaminen sekä tulevaisuuden osaajat. MESSUILLA NÄET NÄMÄ JA KAIKKI MUUT KEHITTYNEIMMÄT KONEET KERRALLA. 20 minuutin välein. me nn ess ä ww w. 29.11.–1.12.2022 Tampereen messuja Urheilukeskus Nordic Welding Expo 2024 | Messuinfo Katso ohjelma ja rekisteröidy tapahtumaan » nordicweldingexpo.fi 3D-TULOSTUS: KUVITTELE JA TOTEUTA! Vesa Kananen, CTO 3DStep Oy Kilpailuetua lisääviä 3D-tulostuksen sovellustapoja löydetään jatkuvasti eri toimialoilla. Palkinnot parhaista suorituksista jaetaan Suomen Hitsausteknillisen Yhdistyksen messuosaston ohjelmalavalla. Rekisteröitymällä messukävijäksi sisäänpääsy on maksuton Nordic Welding Expo, Konepaja ja 3D & New Materials– tapahtumakokonaisuuteen. Saat uusinta tietoa yrityksen hankintojen tueksi. Olemme iloisia, että saamme olla jo kahdeksatta kertaa järjestäjänä valmistavan teollisuuden huipputapahtumassa. Rekisteröidy nyt! Tapahtuma on maksuton. nordicweldingexpo.fi #NordicWeldingExpo konepajamessut.fi #Konepaja 3dnewmaterials.fi #3DNewMaterials P A J A N H E N K I O N VAHVANA MESSUILLA A821 Lempin imi Paino Leveys Pituus Korkeu s Eve360 2100 kg 220 cm 250 cm 200 cm Everis ing H-360 HB Tämä vannes aha katkoo konepa jan niin pienet kuin isotkin palkit sekä tangot. Samaan aikaan Konepaja, www.konepaja.fi Nordic Welding Expo www.nordicweldingexpo.fi 3D& New Materials, www.3dnewmaterials.fi Viimeistään nyt kannattaa merkitä kalenteriin varaus Nordic Welding Expo, joka järjestetään tuttuun tapaan Tampereella 19. Voimme puhua jo klassikosta tämän vuoden messujen elokuvateemaiseen konseptiin viitaten, kertoo Tampereen Messut konsernin toimitusjohtaja Tuomas Räsänen.” Tämänkin vuoden tapahtumassa jaetaan Vuoden hitsaushuippu -tunnuksia alalla ansioituneelle yritykselle, tutkimus, kehitystai tarkastusyksikölle sekä koulutusorganisaatiolle. Rekisteröityminen tapahtuu verkossa osoitteessa https://www.nordicweldingexpo.fi/fi/ Ilman lukuisia näytteilleasettajayrityksiä, aktiivista näyttelytoimikuntaa sekä hyviä yhteistyökumppaneita onnistunut messutapahtuma ei olisi mahdollinen – kiitos jo tässä vaiheessa kaikille messujen eteen töitä tehneille! Yhdessä teemme onnistuneen tapahtuman. 0207 701 222 Vaatesäilytys Pääaula ja pohjoinen sisäänkäynti. – 21.3.2024 Tampereen Messuja Urheilukeskukseen! Tuomas Räsänen, toimitusjohtaja, Tampereen Messut Oy Pohjoismaiden merkittävin ja suurin hitsausalan tapahtuma lähestyy! Reetta Verho, puheenjohtaja, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry. Myös kilpakategoria Lasertyöstetty huipputuote on mukana messuilla. Messujen keskeistä antia ovat jälleen koneet, laitteet ja työkalut, joita messuilla on esillä kattava määrä. Kilpailua etenemistä voi seurata kaikkina messupäivinä tiistaista torstaihin. Messuilla voi tutustua hitsausalan uusimpiin innovaatioihin ja tuotteisiin sekä verkostoitua.” Nordic Welding Expo tarjoaa alustan tutustua hitsausalan uusiin tuotteisiin, innovaatioihin ja tulevaisuuteen katsoviin ratkaisuihin unohtamatta alan kehittyviä osaamistarpeita. Samaan aikaan järjestetään myös Konepaja ja 3D & New Materials -messut. Messut ovat mitä parhain paikka luoda verkostoja, solmia liikesuhteita ja löytää taitavimmat, uudet osaajat alalle. Suhtautumisemme riskin ottamiseen on muututtava, mutta kuka aloittaa. – 21.3.2024. 040 504 0530 (ma-to klo 11-14) Muina aikoina asiakaspalvelu@ finnresta.fi Lehdistöhuone Press A-halli, 2. Ravintola Kastrupin vieressä. Teknologia on kuitenkin aina vain väline ja teknologian kehittämisessä on olennaista laittaa työntekijäkokemus keskiöön.” Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys The Welding Society of Finland Yhteistyössä RISKI, ROHKEUS JA RAKENTEIDEN TRANSFORMAATIO Ilkka Halava, tulevaisuustutkija Maapallon kestävyyskriisi ratkaistaan nimenomaan teknologialla. SHY TAMPERE AAMIAISSEMINAARI Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys Tampereen paikallisosasto järjestää aamiaisseminaarin, jossa käsitellään ajankohtaisia aiheita kiskohitsauksesta suunnitteluun ja hitsauksen digitalisointiin. Lisätiedot https://www.konepajamessut.fi/fi/ messuinfo/saapuminen-ja-info/ Pysäköinti Pysäköintimaksu 12€/ vrk (suosittelemme julkista liikennettä) Näyttelyhallit A-ja E-hallit Info Pääaula, Pohjoisen sisäänkäynnin info puh. Tervetuloa Nordic Welding Expo, Konepaja ja 3D & New Materials -messutapahtumaan 19. KONEPAJAMESSUT.FI NORDICWELDINGEXPO.FI 3DNEWMATERIALS.FI 19.–21
. MESSUILLA NÄET NÄMÄ JA KAIKKI MUUT KEHITTYNEIMMÄT KONEET KERRALLA. 11. UUTTA samaan aikaan: . MES SU ILL A NÄ ET NÄ MÄ JA KA IKK I MU UT KEH ITT YN EIM MÄT KO NEE T KER RA LLA . nor dic wel din gex po. E-P Mig ja Kone Oy Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy E323 Lempinimi Paino Leveys Pituus Korkeus Tripla Nakke 10000 kg 222 cm 381 cm 220 cm Nakamura-Tome NTY3-150 2-karainen ja 3-revolverinen sorvauskeskus pyörivillä työkaluilla. 12. E-P Mig ja Kon e Oy In sin öör ito im ist o Ism o Lin db erg Oy E32 3 Lem pin im i Pai no Lev eys Pitu us Kor keu s Trip la Nak ke 100 00 kg 222 cm 381 cm 220 cm Nak am ura -To me NT Y3150 2-k ara ine n ja 3-r evo lve rin en sor vau ske sku s pyö riv illä työ kal uill a. –1. UUT TA sam aan aik aan : . Tek upi t Oy E50 Lem pin im i Pain o Lev eys Pitu us Kor keu s Ess i ja Kall e 152 kg 79 cm 155 cm 69 cm Eas y 50 ja Kal am it 75 Eas y kan gas suo dat usy ksik kö ja Kala mit mag nee ttie rot tel ija suo dat tav at las tua misn est een . Tekupit Oy E500 Lempinimi Paino Leveys Pituus Korkeus Essi ja Kalle 152 kg 79 cm 155 cm 69 cm Easy 50 ja Kalamit 75 Easy kangassuodatusyksik kö ja Kalamit magneettierottelija suodattavat lastuamisnesteen. 29.11.–1.12.2022 Tampereen messuja Urheilukeskus ACG Nyström Oy A 550 Advian Consulting Oy A 1018 AirWell Oy A 153 Aliko Oy Ltd A 853 AMT Hakemistot Oy A 13 Apricon Oy E 620 Arter Oy A 253 Beckhoff Automation Oy A 28 Beijer Oy A 936 Bucci Industries Nordic AB E 640 CADSYS A/S 621 Camcut Oy A 722 Camtek Oy A 1220 Carelian Nirko Oy A 451 Cebotec Oy A 251 CeNiC Finland Oy E 120 CoastOne Oy A 752 Contos Oy E 311 Control Express Finland Oy A 1076 Cron-Tek Oy E 223 Duroc Machine Tool Oy E 401 Edufix Oy E 311 Elisa Oyj A 951 Eltrotec Oy A 878 EMUGE-Franken AB A 679 E-P Mig ja Kone Oy A 821 Erlatek Oy A 779 Evomax Oy E 151 Exact Tools Oy A 876 Finfocus Instruments Oy A 476 Finnris A 676 FMS-Service Oy E 422 FMS-Tools Oy Ab A 374 FUCHS Oil Finland Oy A 920 Grönblom Machines Oy E 301 Haitor Oy A 576 Haklift Oy A 1053 HEIDENHAIN Scandinavia AB E 90 Hertek-Tekniikka Oy A 478 Hexagon Metrology Nordic AB A 520 HSJ-Products A 818 Ilves-Hockey Oy AULA3 IM Tekniikka Oy A 453 Index-Traub AB, Filial i Finland E 98 Industrial Trading Helsinki Oy E 400 Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy E 323 IP-Produkter Oy E 60 Iscar Finland Oy A 353 Iscar Finland Oy A 352 Isojoen Laitevalmiste Oy E 610 JR-Machines Oy E 450 JR-Tools Oy A 651 Kaeser Kompressorit Oy E 521 Kauppa Osakeyhtiö A 581 KERN Microtechnik GmbH A 878 Kestools Oy A 553 KoneBoss Oy E 660 Konekuriiri, K&H-mediat Oy A 1226 Konepaja E. fi #N ord icW eld in gEx po kon epa jam ess ut.f i #K on epa ja 3dn ew mat eri als .fi #3D New Mat eri als PA JA N HE NK I ON VA HV AN A ME SS UIL LA A82 1 Lem pin im i Pai no Lev eys Pitu us Kor keu s Eve 360 210 kg 220 cm 250 cm 200 cm Eve ris ing H-3 60H B Täm ä van nes aha kat koo kon epa jan niin pie net kui n iso tki n pal kit sek ä tan got .. 202 2 Tam per een mes su ja Ur hei lu kes ku s Nordic Welding Expo 2024 | Messuinfo nordicweldingexpo.fi #NordicWeldingExpo konepajamessut.fi #Konepaja 3dnewmaterials.fi #3DNewMaterials P A J A N H E N K I O N VAHVANA MESSUILLA A821 Lempin imi Paino Leveys Pituus Korkeu s Eve360 2100 kg 220 cm 250 cm 200 cm Everis ing H-360 HB Tämä vannes aha katkoo konepa jan niin pienet kuin isotkin palkit sekä tangot. Virtanen Oy A 1041 Konepajakoulu, Tampereen Teollisuusoppilaitos Oy A 800 KYOCERA UNIMERCO Tooling Oy A 479 Lakeuden Hydro Oy A 449 LaoBan Oy A 937 Lecklé Corporate Finance Oy A 22 Leica Geosystems Oy A 421 LSAB Suomi Oy A 653 Låglyftar i Sverige AB A 600 Machinery Oy E 251 Maint Way Oy E 525 Makrum Oy E 451 Masentia Oy A 128 Masijet Oy A 1051 Ma-Tech Oy A 350 Mehi Oy, Mehi Tools A 753 Metecno Oy E 501 Milwaukee, Techtronic Industries Finland Oy A 448 Mitta Oy A 321 Mitutoyo Scandinavia AB Finnish Branch E 322 MLT Machine & Laser Technology Oy A 837 Monitor ERP System Finland AB A 801 Motoral Oy A 448 MTC Flextek Oy Ab E 101 MTC Flextek Oy Ab E 100 MTC Flextek Oy Ab E 50 Muototerä Oy A 577 NCT-Service Oy A 531 Nilfisk Oy A 921 Norion Bank AB, Suomen sivuliike A 123 Norra Finans Oy A 1270 Npy Machinery Oy A 1026 Nucos Oy E 550 Nurminen Tools Oy A 879 OEM Finland Oy A 335 OEM Finland Oy OGP Scandinavia AB A 381 Osatek Oy A 1260 Oscar Software Oy A 664 Ota-Tuote Oy A 652 Oy Faktavisa Ab Eurometalli A 1236 Oy Fredko Ab A 650 Oy Gühring Ab A1073 Oy Interfii Ltd A 777 Oy Laakeri-Center Oy Ab A 939 Oy Maanterä Ab E 80 Oy Machine Tool Co A 330 Pathtrace Oy A 452 Pirkanmaan Työkalukeskus Oy A 477 Plate Power Oy A 1030 Pneumacon Oy A 501 Pohjanmaan Rakennuspelti Oy A 50 PowerTen Oy A 1050 Prodmac Oy A 221 PubliCo Oy A 1222 PW-Tools Oy A 552. 29
Suhtautumisemme riskin ottamiseen on muututtava, mutta kuka aloittaa. Tekupit Oy E500 Lempinimi Paino Leveys Pituus Korkeus Essi ja Kalle 152 kg 79 cm 155 cm 69 cm Easy 50 ja Kalamit 75 Easy kangassuodatusyksik kö ja Kalamit magneettierottelija suodattavat lastuamisnesteen. . me nn ess ä ww w. MESSUILLA NÄET NÄMÄ JA KAIKKI MUUT KEHITTYNEIMMÄT KONEET KERRALLA. 29.11.–1.12.2022 Tampereen messuja Urheilukeskus Nordic Welding Expo 2024 | Messuinfo Katso ohjelma ja rekisteröidy tapahtumaan » nordicweldingexpo.fi 3D-TULOSTUS: KUVITTELE JA TOTEUTA! Vesa Kananen, CTO 3DStep Oy Kilpailuetua lisääviä 3D-tulostuksen sovellustapoja löydetään jatkuvasti eri toimialoilla. Teknologia on kuitenkin aina vain väline ja teknologian kehittämisessä on olennaista laittaa työntekijäkokemus keskiöön.” Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys The Welding Society of Finland Yhteistyössä RISKI, ROHKEUS JA RAKENTEIDEN TRANSFORMAATIO Ilkka Halava, tulevaisuustutkija Maapallon kestävyyskriisi ratkaistaan nimenomaan teknologialla. Hajautuvien järjestelmien kausi voi tarkoittaa Suomelle kiihtyvän kasvua, mutta riittääkö näkökyky. E-P Mig ja Kone Oy Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy E323 Lempinimi Paino Leveys Pituus Korkeus Tripla Nakke 10000 kg 222 cm 381 cm 220 cm Nakamura-Tome NTY3-150 2-karainen ja 3-revolverinen sorvauskeskus pyörivillä työkaluilla. A 835 Toyota Auto Finland Oy A 751 TP-Cleantech Oy A 377 TruTekniikka Oy E 620 Työkalupalvelu-Toolservice Grönblom Oy E 301 Union Tool Europe S.A A 878 Universal Robots A/S A 330 Vaski Group Oy A 450 Visma Amplio Oy A 420 Vossi Group Oy E 201 Wagner Industrial Solutions Scandinavia AB A 379 Walter Norden AB A 1131 Wihuri Oy Tekninen Kauppa A 620 Wihuri Oy Tekninen Kauppa E 123 Workpower Oy A 1250 Yaskawa Finland Oy A 10 Zenex Computing Oy A 750 3D Formtech Oy A 837 Ajatec Prototyping Oy A 1136 AMEXCI Oy A 98 EKVAL OY, Insinööritoimisto Ekval Oy A 1100 HT Laser Oy A 98 miniFactory Oy Ltd A 953 Protech Lahti Oy A 1127 Sacotec Components Oy A 1014 UPM Biocomposites, UPM-Kymmene Oyj A 98. 3DStepin puheenvuorossa tarjotaan katsaus uusimpiin sovelluksiin, asiakastarinoihin, sekä erityisesti uuden fotorealistisen täysväritulostuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin. SHY TAMPERE AAMIAISSEMINAARI Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys Tampereen paikallisosasto järjestää aamiaisseminaarin, jossa käsitellään ajankohtaisia aiheita kiskohitsauksesta suunnitteluun ja hitsauksen digitalisointiin. UUTTA samaan aikaan: . hit sau s.n et ABB Oy A 30 ABICOR BINZEL Finland Oy A 519 Air Liquide Finland Oy A 121 Avertas Robotics Oy A 8 Cavitar Ltd A 130 DEKRA Industrial Oy A 901 Deloro Wear Solutions GmbH A 977 Elekmerk Oy A 21 Ferob Oy A 125 Ferrometal Oy A 1101 Finspection Oy A 1039 Hansa Työvoima Oy A 68 Hilti Oy A 1036 HT Laser Oy A 21 Impomet Oy A 1001 Inspecta Oy A 851 Ionix Oy A 152 Kemppi Oy A 101 Konepalvelu Osa A 1238 Laikas Oy A 76 Leomuovi Oy A 919 Masino Welding Oy A 319 Meuro-Tech A 201 MV-Welding Oy A 72 Nevax Oy A 102 Ourex Oy A 219 Oy Esab A 151 Oy Kontutek Ab A 1120 Oy Linde Gas Ab A 419 Oy Putkikierre Ab A 1210 Pemamek Oy A 401 Pexraytech A 1038 Pro Industrial Services Oy A 102 Pronius Oy A 118 ProWeld Finland Oy A 74 Qualitas NDT Oy A 900 Retco Oy Welding Products A 100 Robomatik Oy A 312 Sintrol Oy A 1150 Somotec Oy A 300 Suomen 3M Oy A 1125 Suomen Electrodi Oy A 701 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys A 275 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys A 159 Suomen Teknohaus Oy A 301 Svenska Elektrod AB A 38 Sähköhuolto Tissari Oy A 820 Tampereen Messut Oy xxx Tampereen Pirkka-Hitsi Oy A 42 Teca Oy A 723 Tehotec Oy A 579 Visual Components Oy A 776 Wallius Hitsauskoneet Oy A 150 Woikoski Oy A 601 Raahen Pultti Oy A 941 Ravema Oy A 621 Rebo Systems Finland A 631 Renishaw Oy c/o WaBuCo Oy E 523 Rensi Finland Oy A 273 RTV-Yhtymä Oy A 532 Schmalz Ab Oy A 719 Seco Tools Oy A 452 SimEvolution A/S A 678 SmartAir And Energy Oy E 511 SMC Automation Oy E 511 Stena Recycling Oy A 231 Suisto Engineering Oy A 979 Suomen Konetalo Oy E 520 Suomen Terätuonti Oy A 852 Tabox Services Oy E 531 Talhu Oy A 1052 Tampereen Messut Oy Tampereen Öljytukku Oy A 1020 Tamspark Oy E 423 Tanreco Oy E 650 Tarkmet Oy A 1138 Teijo Pesukoneet Oy A 1021 Teknologiainfo Teknova Oy A 1019 Teknoma Oy A 819 Tekupit Oy E 500 Teräskonttori Oy E 60 Top Automazioni S.r.l. Re kis ter öid y 16 .11 . IHMISEN JA KONEEN VUOROVAIKUTUS Antti Merilehto, Konepajakoulu, Tampereen Teollisuusoppilaitos Oy “Kun puhutaan tekoälystä on tärkeää miettiä miten tekoäly eli tukiäly auttaa ihmisiä toimimaan paremmin omassa tehtävässään. nordicweldingexpo.fi #NordicWeldingExpo konepajamessut.fi #Konepaja 3dnewmaterials.fi #3DNewMaterials P A J A N H E N K I O N VAHVANA MESSUILLA A821 Lempin imi Paino Leveys Pituus Korkeu s Eve360 2100 kg 220 cm 250 cm 200 cm Everis ing H-360 HB Tämä vannes aha katkoo konepa jan niin pienet kuin isotkin palkit sekä tangot
12. 202 2 Tam per een mes su ja Ur hei lu kes ku s Nordic Welding Expo 2024 | Messuinfo nordicweldingexpo.fi #NordicWeldingExpo konepajamessut.fi #Konepaja 3dnewmaterials.fi #3DNewMaterials P A J A N H E N K I O N VAHVANA MESSUILLA A821 Lempin imi Paino Leveys Pituus Korkeu s Eve360 2100 kg 220 cm 250 cm 200 cm Everis ing H-360 HB Tämä vannes aha katkoo konepa jan niin pienet kuin isotkin palkit sekä tangot. 29. fi #N ord icW eld in gEx po kon epa jam ess ut.f i #K on epa ja 3dn ew mat eri als .fi #3D New Mat eri als PA JA N HE NK I ON VA HV AN A ME SS UIL LA A82 1 Lem pin im i Pai no Lev eys Pitu us Kor keu s Eve 360 210 kg 220 cm 250 cm 200 cm Eve ris ing H-3 60H B Täm ä van nes aha kat koo kon epa jan niin pie net kui n iso tki n pal kit sek ä tan got .. . Tek upi t Oy E50 Lem pin im i Pain o Lev eys Pitu us Kor keu s Ess i ja Kall e 152 kg 79 cm 155 cm 69 cm Eas y 50 ja Kal am it 75 Eas y kan gas suo dat usy ksik kö ja Kala mit mag nee ttie rot tel ija suo dat tav at las tua misn est een . MESSUILLA NÄET NÄMÄ JA KAIKKI MUUT KEHITTYNEIMMÄT KONEET KERRALLA. Tekupit Oy E500 Lempinimi Paino Leveys Pituus Korkeus Essi ja Kalle 152 kg 79 cm 155 cm 69 cm Easy 50 ja Kalamit 75 Easy kangassuodatusyksik kö ja Kalamit magneettierottelija suodattavat lastuamisnesteen. 11. E-P Mig ja Kon e Oy In sin öör ito im ist o Ism o Lin db erg Oy E32 3 Lem pin im i Pai no Lev eys Pitu us Kor keu s Trip la Nak ke 100 00 kg 222 cm 381 cm 220 cm Nak am ura -To me NT Y3150 2-k ara ine n ja 3-r evo lve rin en sor vau ske sku s pyö riv illä työ kal uill a. nor dic wel din gex po. E-P Mig ja Kone Oy Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy E323 Lempinimi Paino Leveys Pituus Korkeus Tripla Nakke 10000 kg 222 cm 381 cm 220 cm Nakamura-Tome NTY3-150 2-karainen ja 3-revolverinen sorvauskeskus pyörivillä työkaluilla. –1. UUT TA sam aan aik aan : . MES SU ILL A NÄ ET NÄ MÄ JA KA IKK I MU UT KEH ITT YN EIM MÄT KO NEE T KER RA LLA . UUTTA samaan aikaan: . 29.11.–1.12.2022 Tampereen messuja Urheilukeskus Aha ll i Eha ll i Työkalut ja ohjelmistot kunnossapito ja Teollisuuden palvelut automaatio ja robotiikka Pohjoinen sisäänkäynti pääaula MEtallintyöstöja levytyökoneet MEtallintyöstöja levytyökoneet Hitsaus ja liittäminen Nordic Welding Expo 3D & NEW MATERIALS I L M A I LU N K AT U K E S K U S TA /C I T Y C E N T R E > < H EL SIN K I/ VA A SA K ÄV I JÄT V I S I TO R S K ÄV I JÄT V I S I TO R S K ÄV I JÄT V I S I TO R S N ÄY T T E I L L E A S E T TA JAT E X H I B I TO R S N ÄY T T E I L L E A S E T TA JAT E X H I B I TO R S V I P -V I E R A AT V I P G U E S T S PÄ Ä S I SÄ Ä N K ÄY N T I M A I N E N T R A N C E P O H J O I N E N S I SÄ Ä N K ÄY N T I N O RT H E N T R A N C E
Nähdään osastolla A419!. MISON minimoi haitalliset otsonipäästöt ja suojaa hitsaajaa epämiellyttäviltä ja haitallisilta oireilta. Ne ovat edelleen markkinoiden ainoat kaasut, jotka suojaavat hitsaajia haitalliselta otsonilta. Linde (ent AGA) juhlii MISON suojakaasujen 40 vuotista taivalta. Making our world more productive www.linde-gas.fi/mison Suojaa hitsaajaa! Älä anna otsonin vahingoittaa terveyttäsi Linden MISON® suojakaasut ovat ainoat suojakaasut, jotka on tehty suojaamaan hitsaajaa. MISON suojakaasuja on saatavilla useilla eri kaasuseoksilla, jotka sopivat kaikkiin tarpeisiisi
21.03.24 2024_01_ANZ_Hitsaustekniikka_183x240mm_FIN1.indd 1 2024_01_ANZ_Hitsaustekniikka_183x240mm_FIN1.indd 1 30.01.24 11:08 30.01.24 11:08. .ARU2 KUINKA SÄÄSTÄT ENERGIAA, RESURSSEJA JA KUSTANNUKSIA Vuotuinen säästö / hitsauskone: 3 652 kWh = 2,65 t CO 2 Näin säästät! EWM Titan XQ 350 puls 9 108 kWh/vuosi 12 760 kWh/vuosi Askelsäätöinen hitsauskone Esimerkki: Li s äti etoa Bl ue Ev o l u t i on Ota yhteyttä meihin! EWM GmbH | myyntipäällikkö: Kari Erik Lahti | Mobil: +46 70 715 81 24 kari.lahti@ewm-group.com | www.ewm-group.com 19