www.somotec.?. 2/ 20 18 TEEMA: Työturvallisuus Hitsauspuikot Mig-langat Tig-langat Juotteet Nykyaikainen tehdas Vientiä yli 100 maahan Yli 300 erilaista tuotetta Vahva osaaja jo vuodesta 1952 Tototie 2, 70420 KUOPIO Puh: 0207 969 240 somotec@somotec.
Missä tahansa hitsaat, mitä tahansa hitsaat, Böhler Weldingillä on paras hitsauspuikko hommaan. Scan for more information Ä lä un o hd a : K ä yt ä a in a su o ja va a tt ei ta BOeHL-W18004_Boehler-Stick-Electrodes-A4-FIN-HitsausTekniika.indd 1 21.03.18 17:07. Toimitamme kaiken tyyppisiä hitsauspuikkoja jotka ovat helppo käsitellä, ovat syttyvyydeltään hyviä ja omaavat hyvän hitsattavuuden. voestalpine Böhler Welding Nordic AB www.voestalpine.com/welding Lasting Connections THE BEST FOR THE BEST
Raflaavat lehtiotsikot kertovat, kuinka ”robotit vievät työt”. Hyytinen, A. Ennakoiva nolla-ajattelu ja sen vieminen osaksi koko yrityksen toimintaa sisältyy keskeisenä periaatteena tavoitteelliseen turvallisuusjohtamiseen. Kun ne otetaan turvallisuuskulttuurin kehittämisen välineeksi, käännetään katse esimerkiksi työtapaturmina näkyvien epäonnistumisten sijasta onnistumisiin ja siihen, ettei turvallisuudessa ja sen onnistumisessa ole kyse vain yksilön suoriutumisesta, vaan koko ryhmän toiminnasta ja erityisesti johtamisesta. – 28.9.2018 Helsinki 31.10. Syynä tähän on altistuminen hengitysteitä herkistäville ja ärsyttäville kemikaaleille tai pölyille. Niitä noudattamalla on mahdollista saavuttaa lakisääteistä tasoa parempi työympäristö, sillä tavoitetasot ovat yleensä alhaisempia kuin lainsäädännölliset, selkeiden terveysriskien välttämiseksi asetetut tasot, kuten haitalliseksi tunnetut pitoisuudet eli HTP-arvot. Uuksulainen, A. Globalit ennusteet mm. Ennakoivaan turvallisuustoimintaan kuuluu keskeisesti inhimillisten tekijöiden huomioonotto – onhan niiden arvioitu olevan taustalla noin 8090 prosentissa vaaratilanteita ja onnettomuuksia. osa, Jaettu ymmärrys työn murroksesta. Mutta myös kuulonsuojainten oikea valinta ja käyttö ovat haastavia, mistä meluvammojen määrä osaltaan kertoo. Työn murros tulee kohtelemaan eri aloja, ammatteja ja alueita eri lailla ja viime aikojen uhkakuvat ovatkin liitetty etenkin asiantuntijaja tietotyöhön. Henkilönsuojainten rooli riskienhallinnassa Työturvallisuuslain (738, 8§) mukaan työnantajan on parannettava työolosuhteita noudattaen seuraavaa järjestystä: 1. Yrityksen kulttuuri, sen johtamismallit sekä käytännöt luovatkin perustan turvallisuuskulttuurille ja turvallisuuden johtamiselle. Samanaikaisesti toisaalla kerrotaan, kuinka työpaikat lisääntyvät ja kuinka pätevistä työntekijöistä on pula mm. Työelämä on muutoksessa ja sen takana ovat tutut megatrendit, kuten digitalisaatio, globalisaatio, robotisaatio ja automaatio. Näissä tautitaakkalaskelmissa hitsaajat ovat ammattiryhmänä mukana kärkikahinoissa niin keuhkosyöpien kuin hengitystiesairauksien osalta. Tässä keskustelussa ei pidä kuitenkaan unohtaa ns. Lisäksi Työterveyslaitoksen verkkosivuilla on julkaistu eri työtehtäviin malliratkaisuja, jotka antavat erityisesti pienyrityksille neuvoja ja apua työympäristön kemiallisten ja muidenkin riskien hallintaan. Valitettavan usein tuntuu teknisten ratkaisujen tekeminen kuitenkin unohtuvan ja tartutaan ensimmäisenä kuulonsuojaimiin; melulta kun osataan periaatteessa suojautua. estetään vaaraja haittatekijöiden syntyminen, 2. vaaraja haittatekijät poistetaan tai ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla menetelmillä. Yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä, esimerkiksi henkilönsuojainten käyttöönottoa. Priha ja T. valmistavassa teollisuudessa, jossa ihmiset työskentelevät jo nyt rinta rinnan robottien kanssa – kummankin keskittyessä omiin vahvuuksiinsa. Uusien työelämäriskien lisäksi näiden perinteisiksikin kutsuttujen riskien hallinta on työsuojelun arkipäivää myös ensi vuosikymmenellä. Ja kun puhumme työtapaturmista tai ammattitaudeista, nolla on ainoa eettisesti kestävä tavoite. häviävien työpaikkojen määrästä vaihtelevat suuresti, alle kymmenestä prosentista yli 50 prosenttiin. Vahvistettujen ammattitautien määrä on ollut viime vuosina laskussa ja kemikaalien aiheuttamien ihotautien ja hengitystieallergioiden yhteismäärä on vähentynyt noin 400 tapaukseen vuodessa. Ne ovat osoittaneet, että sitoutuminen turvallisuuden ja terveellisyyden jatkuvaan parantamiseen vie niitä kohti nolla-tavoitetta. – 5.9.2018 Helsinki Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 28.8.2018 – 21.4.2019 Tampere LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN ttl.fi/koulutus koulutusinfo@ttl.fi, p. Epidemiologisten tutkimusten perusteella on kuitenkin pystytty arvioimaan eri työperäisten tekijöiden aiheuttamaa tautitaakkaa esimerkiksi valtakunnallisella tasolla. Louhelainen, S. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 2 P Ä Ä K IR JO IT U S Paljon haasteita työterveydelle ja -turvallisuudelle Työn murros on sanapari, jolta ei ole viime aikojen julkista keskustelua seuratessa voinut välttyä. Ammattitaudit edustavat kuitenkin vain osaa työperäisestä sairastavuudesta eikä valtaosaa työn ja kemikaalialtistumisen aiheuttamista vaikutuksista voida selkeästi erottaa muusta sairastuvuudesta. Meluntorjuntaan tulisikin hitsaustyöpaikoilla panostaa. – 30.8.2018 Oulu Työsuojeluvaltuutetun perustieto 22. Yleisiä suosituksia kemikaalialtistumisen hallintaan on kerätty Työterveyslaitoksen viime syksynä julkaisemaan raporttiin Kemikaaliriskien hallinta kuntoon. KONE Oyj:n pitkäaikaista henkilöstöjohtajaa Kerttu Tuomasta lainatakseni organisaatiokulttuuri on sitä ”Miten me toimimme, kun kukaan ei katso?” Jos esimerkiksi suojaimet jäävät tällöin käyttämättä, onko turvallisuus todellakin yrityksen arvo ja osa sen kulttuuria!. Hitsaustyöhön malliratkaisuja löytyy useita niin hitsaussuojainten valintaan kuin oikeaoppiseen kohdepoistoon liittyen. – 1.11.2018 Oulu Työsuojelupäällikön perustieto 22. Terästen hitsaussavulle/huuruille on Työterveyslaitoksessa asetettu myös tavoitetasot jo vuonna 2011. 030 4741 TYÖTERVEYSPÄIVÄT 11.-12.9.2018 Tampere ttl.fi/ttp ttl.fi/nollis18 Turvallisuus on oivalluksia -seminaari Asiantuntijaluentoja | Työpaikkavierailuja | Verkostoitumista 15.-16.5.2018 Turku KISS MY SAFETY IL MO IT TA UD U NY T!. Kemikaaleille ja pölyille altistumisen lisäksi melu ja siitä aiheutuneet ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt ovat edelleen hitsaajien murheenkryyninä. – 4.5.2018 Helsinki Kemikaalien terveysriskien arviointi työterveyshuollossa 22. – 21.11.2018 Helsinki Henkilönsuojainten valinnan perusteet 8.5.2018 Helsinki Riskien arviointi työpaikalla 28. Karjalainen, E. Monissa töissä ei kaikkea riskeille altistumista saada kuitenkaan riittävälle tasolle näillä ratkaisuilla, vaan työntekijöiden tulee käyttää henkilönsuojaimia, jotka valitaan riskinarvioinnin perusteella. Santonen, Kemikaaliriskien hallinta kuntoon. Kemikaalialtistuksen hallinnassa on siis hitsaustyössäkin ensi sijaisena keinona tekniset ratkaisut, kuten tehokas kohdepoisto ja hyvä yleisilmanvaihto, mekanisointi/automatisointi ja kotelointi sekä vähäpäästöisemmän hitsausprosessin valinta. – 24.5.2018 Turku 11. Suojainten käytössä tulee kuitenkin muistaa, että parhainkaan tuote ei suojaa, jos sitä ei osata käyttää oikein, se on vääränkokoinen tai jopa tarkoitukseensa sopimaton ja sitä ei asianmukaisesti huolleta. Lisäksi hitsaustyöhön liittyy lämpökuormitus, fyysinen kuormitus, tapaturmariskit ja usein myös huono ergonomia. Mikkola, E.-R. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 13a/2017. – 13.6.2018 Helsinki 28. – 29.5.2018 Tampere 27. K. Hitsaussuojainten puhtauteen, sopivuuteen ja tiiviyteen tulisi työpaikoilla kiinnittää erityistä huomioita, sillä niistä huolehtimisen laiminlyönti voi kostautua altistumisena monille terveydelle haitallisiksi tunnetuille kemikaaleille. Työterveyslaitos, 2017. Työn sisällön, työntekotapojen ja työympäristön murros tulee aiheuttamaan uusia haasteita työterveydelle ja -turvallisuudelle. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-432-0. perinteisiä työympäristöriskejä, sillä jatkossakin Suomessa on teollisuutta, jossa työskentelevät robottien lisäksi ihan oikeat ihmiset, jotka esimerkiksi hitsaustyössä altistuvat melulle, tärinälle, säteilylle, pölyille ja terveydelle vaarallisille kemiallisille yhdisteille. 23.5.2018 Helsinki Kemikaaliturvallisuus työpaikalla 20. Kemikaaliriskit hallintaan! Arviolta puolet Suomen vuosittaisesta noin 4 500 epäillystä ammattitautitapauksesta aiheutuu kemikaaleille altistumisesta. Hitsaustyö onkin tuoreen selvityksen mukaan kemikaalialtistumisen kannalta TOP 10 -merkittävimmän riskityön joukossa. – 24.5.2018 Turku 3. Mutta mitä on yrityksen kulttuuri. Viitteet Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. Visiona Nolla! Työterveyslaitoksen koordinoiman Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenyritykset ovat onnistuneet merkittävästi vähentämään työtapaturmien määrää. Hallitus on tulevaisuusselonteossaan todennut sen olevan Suomen suurin haaste. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134853/ Kemikaaliriskien-hallinta-kuntoon.pdf?sequence=1 Carita Aschan Tutkimusja palvelukeskuksen johtaja Työterveyslaitos carita.aschan@ttl.fi POIMINTOJA KOULUTUKSISTA Kaikki hyöty käyttöturvallisuustiedotteesta 3. Epävarmuus muutoksen suunnasta ja nopeudesta onkin piirre, joka leimaa tulevaisuuden työstä käytävää keskustelua. Saalo, J
– 29.5.2018 Tampere 27. 23.5.2018 Helsinki Kemikaaliturvallisuus työpaikalla 20. – 24.5.2018 Turku 11. – 13.6.2018 Helsinki 28. – 28.9.2018 Helsinki 31.10. – 1.11.2018 Oulu Työsuojelupäällikön perustieto 22. – 5.9.2018 Helsinki Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 28.8.2018 – 21.4.2019 Tampere LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN ttl.fi/koulutus koulutusinfo@ttl.fi, p. – 30.8.2018 Oulu Työsuojeluvaltuutetun perustieto 22. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 3 POIMINTOJA KOULUTUKSISTA Kaikki hyöty käyttöturvallisuustiedotteesta 3. – 24.5.2018 Turku 3. – 4.5.2018 Helsinki Kemikaalien terveysriskien arviointi työterveyshuollossa 22. – 21.11.2018 Helsinki Henkilönsuojainten valinnan perusteet 8.5.2018 Helsinki Riskien arviointi työpaikalla 28. 030 4741 LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN TYÖTERVEYSPÄIVÄT 11.-12.9.2018 Tampere ttl.fi/ttp ttl.fi/nollis18 Turvallisuus on oivalluksia -seminaari Asiantuntijaluentoja | Työpaikkavierailuja | Verkostoitumista 15.-16.5.2018 Turku KISS MY SAFETY IL MO IT TA UD U NY T!
Työntekijöihin kohdistuvat terveyden vaarat on selvitettävä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuollon on tehtävä kattava arviointi työoloista. Riskinarvioinnin perusteella suunnitellaan ja toteutetaan turvallisuustoimenpiteet sekä laaditaan tarvittavat dokumentit ja käyttöohjeet. Työpaikalla työnantaja arvioi koneen käyttöön työpaikan olosuhteissa liittyvät riskit, mihin hänen kannattaa hyödyntää koneen valmistajan tekemää koneen riskinarviointia. Näissä laeissa ei varsinaisesti käytetä termiä riskinarviointi, mutta käytännössä mainituista menettelyistä käytetään nykyään termiä riskinarviointi. ”Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haittaja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle”. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 4 Riskinarviointi hitsaustyössä Tom Johnsson ja Juha Lukkari Hitsaajat altistuvat todennäköisesti useammalle työstä aiheutuvalle vaaratekijälle kuin muut työntekijät metalliteollisuudessa. Riskinarviointi ja -hallinta ovat osa työpaikan työturvallisuustoimintaa. Riskillä tarkoitetaan mahdollisesti toteutuvan vaaran tai haitan todennäköisyyttä ja vaaran tai haitan vakavuutta käyttötai altistusolosuhteissa. Työturvallisuuslaki (738/2002) ja Työterveyshuoltolaki (1383/2001) asetuksineen säätelevät työpaikan työturvallisuustoimintaa ja työterveyshuollon toimintaa. Tämän perusteella valitaan toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan velvollisuus on selvittää työpaikalla esiintyvät vaarat ja arvioida niiden aiheuttamat riskit. Riskinarvioinnin avulla arvioidaan työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle ilmenevistä vaaroista aiheutuvat riskit. Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001) ja valtioneuvoston asetukset melusta, tärinästä ja säteilyistä työpaikalla.. Koneiden turvallisuutta koskeva valtioneuvoston asetus (VNa 400/2008) velvoittaa koneiden valmistajat myös arvioimaan niihin liittyvät riskit. Myös useat muut työturvallisuussäädökset edellyttävät työnantajaa tekemään riskinarvioinnin, mm
Tom Johnsson Tapaturva Oy Finnoonlaaksontie 2 02270 Espoo tom.johnsson@tapaturva.fi www.tapaturva.fi ja Juha Lukkari Päätoimittaja Hitsaustekniikka-lehti juha.lukkari@shy.fi. Riskinarviointi pidetään työpaikalla jatkuvasti ajankohtaisena päivittämällä sitä muutosten, turvallisuushavaintojen, uuden tiedon ja tapaturmien perusteella eli suunnitellaan riskinarviointidokumentaation päivityskäytännöt eri tilanteissa (kuka, miten, milloin). säteily . Vaikuttaakin siltä, että riskinarviointeja ei ole suunniteltu muulta kuin riskinarviointiprojektin osalta, ja että niille ei ole asetettu pitkän tähtäimen tavoitteita tai mietitty, miten niitä voidaan hyödyntää jokapäiväisessä toiminnassa työpaikalla. säädökset ja standardit . Vaaratekijöitä hitsaustyössä ovat mm: . No 5/2014 ja 1/2011. altistumisen mahdolliset seuraukset . Tämän yhteenvetotaulukon tavoitteena on nopeuttaa ja tehostaa vaarojen tunnistamista ja riskienhallintaratkaisujen valintaa hitsaustyöpaikoilla. tärinä . hitsaussavu (huurut ja kaasut) . Tällöin arviointi toteutetaan työn etenemisjärjestyksessä arvioimalla eri osatehtävät työhön osallistuvien työntekijöiden ja siihen perehtyneiden työpaikan asiantuntijoiden toimesta unohtamatta työn valmistelevia ja päättäviä osatehtäviä. sähkömagneettiset kentät . muualla tässä lehdessä sekä Hitsaustekniikka-lehden aikaisemmissa työturvallisuusnumeroissa, mm. palavat kaasut . Niitä voidaan käyttää myös välineiden hankinnan vaatimusten määrittelyyn, työprosessien johtamisen ja muutosten suunnittelun apuvälineenä, turvallisuuskierrosten tukimateriaalina jne. silmiin ja ihoon kohdistuva säteily . Vaatimuksena on mm., että ennakoitavissa olevat häiriötilanteiden ja kunnossapitotyöt huomioidaan riskinarvioinnissa. koneet . vaaratekijälle altistuvat . 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 5 Henkilönsuojainten tarve ja vaatimukset työssä selviävät työpaikan riskinarvioinnin perusteella (VNp 1407/1993). kemikaalit . sähkö . Tietoa löytyy myös internetistä useista lähteistä. Myös toimenpiteiden vaikutusten seuranta jää helposti unholaan. Hitsaavassa teollisuudessa esiintyy lähes kaikkia vaaroja, mitä suomalaisessa työelämässä voi kohdata. tapaturmat . palamattomat kaasut . Työturvallisuuslaki puhuu kuitenkin työturvallisuuden ja -terveyden suunnitelmallisesta ja tavoitteellisesta edistämisestä ja ylläpitämisestä. sähköisku . Tehtäväkohtainen riskinarviointi muodostuu usein sopivankokoiseksi kerralla arvioitavaksi. melu . hankalat työasennot ja työn kuormittavuus (ergonomia) . tulipalo . vaaratekijän vaikutusalue . Tällä pyritään varmistamaan, että työpaikalla jo olevat hallintakeinot ovat riittävät. palovaara . vaaratekijä (tapaturman, terveyshaitan tai onnettomuuden lähde) . puutteelliset työtasot ja kulkureitit Turvallisuuden ja terveyden varmistaminen hitsaavassa teollisuudessa tarvitsee hyvää vaarojen tunnistamista sekä luovia ja toimivia käytännön toimenpiteitä vaarojen hallitsemiseksi jokapäiväisessä työssä. Hitsaustyön ja sen oheistoimintojen sisältämien vaarojen suuren lukumäärän takia sekä työympäristön, olosuhteiden, tuotannon, koneiden, laitteiden, apuvälineiden sekä työn organisoinnin, henkilöstön ja alihankkijoiden huomioiminen vaatii, että vaarojen tunnistaminen ja arviointi tehdään sopivissa osissa. Riskinarviointi on ennakoivaa työsuojelutyötä ja siksi työpaikalla tulee sopia käytäntö, miten riskinarviointi toteutetaan riittävän kattavasti myös harvoin tehtävien ja yksittäisten työtehtävien kohdalla ennen työhön ryhtymistä ja miten nämä riskinarvioinnit yhdistetään ja päivitetään olemassa olevaan riskinarviointiin. Taulukoon ei ollut mitenkään mahdollista sovittaa kaikkia hitsaustyön vaaratekijöitä, joten niiden lisääminen ja huomioiminen jää vaaroja ja haittoja työpaikalla tunnistavien henkilöiden tehtäväksi. riskinarviointi ja torjuntatoimenpiteet) hitsaustyössä on koottu oheiseen taulukkoon, jossa on seuraavat pääkohdat: . säiliötyöt . riskien hallinta (torjuntatoimenpiteet) Taulukossa mainitut vaaratekijät ovat: . Syventävää tietoa vaaroista ja haittatekijöistä sekä niiden hallinnasta on esitetty mm. hapettavat kaasut . Yhteenvetona riskienhallinta (so. Riskinarvioinnin hyödyntäminen voi esimerkiksi tarkoittaa arviointitulosten käyttämistä perehdytysja työnopastusmateriaalina sekä työja turvallisuusohjeiden laadinnassa. Tietoa ja taitoa tarvitaan varsinaiseen riskienar vioinnin tekemisen lisäksi toteutettavien tehokkaiden toimenpiteiden valitsemiseksi ja perustelemiseksi työpaikalla. Hyvän ja tehokkaan riskinarvioinnin suorittaminen hitsaavan teollisuuden työpaikalla edellyttää työprosessien tuntemuksen, suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden lisäksi myös tietoa ja taitoa hitsauksesta ja sen oheistoiminnoista. melu . Jopa epätodennäköiset tilanteet kuten esimerkiksi tilanne, jossa suojalaite on ohitettu tai hälytysääni jää kuulematta kuulonsuojainten takia tms, on otettava huomioon arvioinnissa. Sillä ei tarkoiteta riskinarviointidokumentaation pikaista tuottamista. työterveyshuoltoa. . Tähän kiirehtimiseen saattaa vaikuttaa se, että työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantajalla on riskinarviointi hallussaan eli hänen pitää pystyä esittämään, että se on tehty. Monasti työpaikoilla toteutetaan vaarojen tunnistaminen ja arviointi projektinomaisesti kireällä aikataululla, mikä johtaa pinnallisiin ja yleistasoisiin riskinarviointeihin ja vaaroja saattaa jäädä kokonaan tunnistamatta. Tämä, jotta riskinarviointi voidaan toteuttaa riittävällä tarkkuudella eri tyyppisille töille ja tehtäville sekä näiden erilaisille yhdistelmille. Oheisessa taulukossa, joka on päivitetty versio Juha Lukkarin laatimasta taulukosta ESAB-Hitsausuutisten Nro 2/2006 artikkelissa (Hitsaustyön riskinarviointi ja riskinhallinta), esitetään yleisiä hitsaustyössä esiintyviä vaaroja ja haittoja sekä hallintakeinoja, joita voi hyödyntää vaarojen tunnistamisessa ja riskinarvioinnissa työpaikalla. ergonomia Kaikkien normien ”äiti” Työturvallisuuslaki edellyttää, että työantaja huolehtii työpaikoilla työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta, mihin tämä artikkeli antaa ohjeita ja neuvoja. sähkömagneettiset kentät . tärinä . hitsaussavut (huurut ja kaasut) hengitysilmassa . Myös turvallisuuden ja terveyden johtaminen työpaikalla vaatii kattavaa riskinarviointia, jotta johtaminen keskittyy oikeisiin asioihin sekä turvallisuus ja terveys kehittyvät tehokkaasti ja suunnitelmallisesti. kipinät, roiskeet yms. Ulkopuolisina asiantuntijoina prosessissa käytetään mm
Tä ri nä Tä ri se vi ä ty ök al uj a kä yt tä vä t ty ön te ki jä t K äd et ja ko ko ke ho S or m ie n pu ut um in en , va lko so rm is uu s, tu nn ot to m uu s, he rm ov au ri ot , yl ära aj oj en ra si tu so ir ei de n pa he ne m in en , al as el kä va iv at ke ho tä ri nä st ä jn e V N a: Tä ri nä (4 8 /2 5 ) 6 ) To im in ta -a rv ot : kä si tä ri nä : 2 ,5 m /s 2 ke ho tä ri nä : ,5 m /s 2 R aj aar vo t: kä si tä ri nä : 5 m /s 2 ke ho tä ri nä : 1 ,1 5 m /s 2 Ty öm en et el m än /ta va n va ih to si te n, et te i tä ri se vi ä ty ök al uj a ta rv it a, vr t. H en ki lö ns uo ja im et : H it sa us m as ki t, -s uo da tt im et ja -v aa te tu s. E si m . lis ää nt ym is te rv ey de n he ik ke ne m in en jn e. ty pe no ks id i, hä kä ) 4 ) . ra sv an po is to H it sa aj at ja m uu t ty öp ai ka lla ol ev at Ih o, si lm ät , lim ak al vo t, si sä el im et S yö py m ät , he rm os to va iku tu ks et , sy öp ä (t ie ty t liu ot in ai ne et ), pa lo -/ rä jä hd ys va ar a (p al av at / ha ih tu va t liu ot ti m et ) V N a: K em ia lli se t te ki jä t ty ös sä (7 1 5 /2 1 ) S TM a: H ai ta lli si ks i tu nn et ut pi to is uu de t (H TP -a rv ot ) 3 ) K em ik aa lie n kä si tt el y ja va ra st oi nt i kä yt tö tu rv al lis uu sti ed ot te en m uk ai se st i, ke m ik aa lil ue tt el o. P es ua in ee n va ih ta m in en vä he m m än ha it al lis ee n. V N a: O pt in en sä te ily (1 4 6 /2 1 ) 7 ) S FS 1 6 6 ja 1 6 9 : S uo ja la si t ja su od at ti m et S FS 3 7 9 : H it sa us m as ki t S FS 2 5 9 8 : S uo ja ve rh ot S ät ei ly n le vi äm is en es tä m in en su oj as ei ni llä ja -v er ho ill a. M el us sa ol oa ja n ra jo it ta m in en . 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 6 Ta ul uk ko . hi tsa us lis äa in ee n, -s uo ja ka as un , -p ar am et ri en jn e. K ro m ill e ja ni kk el ill e al ti st uv at ilm oi te tt ava A S A re ki st er iin (L ak i 7 1 7 /2 1 ). V N a: M el u (8 5 /2 6 ) 5 ) To im in ta -a rv ot (8 h ty öv uo ro n ai ka in en ): A le m pi : 8 dB ty ön te ki jö it ä in fo rm oi ta va ta rjo tt av a ku ul on su oj ai m et Y le m pi : 8 5 dB la ad it ta va m el un to rju nt ao hj el m a ka ik ki en kä yt et tä vä ku ul on su oj ai m ia R aj aar vo : 8 7 dB (k uu lo ns uo ja im en al la ) vi ip ym ät tä ry hd yt tä vä to im en pi te is iin al ti st uk se n vä he nt äm is ek si yl it ys ei sa a to is tu a Te kn is et to im en pi te et : m el ul äh te en po is ta m in en m en et el m än /t yö ta va n m uu tt am in en es im . m eta lli ok si di t, flu or idi t, pi nn oi tt ei de n ha jo am is tu ot te et ) ka as ut (m m . S TM a: H ai ta lli si ks i tu nn et ut pi to is uu de t 3 ) S av ui ss a es iin ty vi en ai ne id en ty öi lm an oh je ar vo t (H TP -a rv ot ), jo tk a on ot et ta va hu om io on . Y le is ilm an va ih to . S ät ei ly t (U V -s ät ei ly , ki rka s va lo , la se r ja lä m pö (I R )-s ät ei ly ) H it sa aj at ja m uu t hi ts au spa ik an lä he llä ol ev at S uo ja am at on si lm ä ja ih o S ilm äv am m at , lu m is oke us , ih on pu no it us ja pa lo va m m at , Ih om el an oo m a jn e. K uu lo ns uo ja im et , m yö s ym pä ri llä ol ev ie n su oj au tu m in en hu om io it u. H en ki lö ns uo ja im et (ih o, si lm ät , ka sv ot ja he ng it ys ). K em ik aa lit hi ts au st yö ssä , m m . Ty ök al uj en /l ai tt ei de n kä yt tö aj an ra jo it ta m in en . ot so ni , ty pe no ks id it , hä kä ) H it sa aj at ja m uu t ty öp ai ka lla ol ev at K eu hk ot , he rm os to , si sä el im et H en gi ty se lin te n är sy ty s, ke uh ko sa ir au s, ke uh ko ah ta um at au ti , sy dä nja ve ri su on it au di t, he rm os to sa ir au de t, m et al lik uu m e, as tm a, sy öp ä. H ei ja st um ie n to rju nt a. K oh de po is to n (p ai ka lli sp oi st o, hi ts au sp is to ol iin in te gr oi tu po is to ) kä yt tö ja hu ol to . M el u H it sa aj at ja m uu t ty öp ai ka lla ol ev at H en ki lö K uu lo na le ne m a, ti nn it us , st re ss i, ko ho nn ut ve re npa in e, ta pa tu rm a va ro itu sh uu to je n ku ul em at ta jä äm is en ta ki a jn e. jä äm ie n po is to hi ts au sk oh da st a en ne n hi ts au st a. H en gi ty ks en su oj ai n (T H 2 P /T H 3 P hi ts au sh uu ru t, A su od ati n, jo s pi nn oi te tt u, pa in ei lm as yö tt ö jo s m m . H uo m io it av a m yö s sä te ily n kä yt tö ai ne en ko es tu sm en et el m is sä ja ra di oa kt iiv is ia ai ne it a si sä lt äv än el ek tr od in hi om aj ät e.. hi ts au s ni in , et te i ta rv it a hi on ta a ei kä ku on an po is to a uu si vä he m pi m el ua tu ot ta va ko ne /l ai te (m el ut as o va lm is ta ja n oh je is ta ) m el ul äh te en ko te lo im in en ta i si ir to ty öt ila n va im en nu s. V äh em m än sa vu ja tu ot ta va hi ts au sm en et el m ä (m l. Tä ri nä va im en ne tu t ty ök al ut . m el u yl lä . U us i vä he m m än tä ri nä ä ai he ut ta va ko ne /l ai te (t är in ät as o va lm is ta ja n oh je is ta ). Ri sk in ar vio in ti ja ris ki en ha lli nt a hi ts au st yö ss ä 1) Va ar at ek ijä Al ti st uv at Va ik ut us al ue M ah do lli se t se ur au ks et S ää d ö ks et 2 ) ja st an d ar d it R is ki en ha lli nt a H it sa us sa vu t: hu ur ut (m m . P es uk aa pp ie n ko te lo in ti ja pa ik al lis po is to . ku us ia rv io in en kr om i al le ,0 5 m g/ m 3 , al um iin i < 1 ,5 m g/ m 3 , ty pp id io ks id i < 1 ,9 m g/ m 3 . Tä ri nä ä va im en ta va t kä si ne et ja ka hv at . va lin ta ), pi nn oi tt ei de n ym
V N a: S äh kö m ag ne et ti se t ke nt ät (3 8 8 /2 1 6 ) 8 ) A kt iiv is te n im pl an tt ie n kä yt tä jie n ka rt oi tu s, ra sk aa na ol ev at . M uu al la ri it tä vä ilm an va ih to , jo tt a ha pp ea on ri it tä vä st i, ha pp ip it oi su us hä ly tt im et . H it sa aj ie n op as tu s sä hk öt ur va lli se en ty ös ke nt el yy n. sy dä nta hd is ti n Lä m pö va ik ut uk se t, he rm oja lih as ku do sv ai ku tu ks et , H äi ri öt im pl an te is sa . öl jy n ka ns sa ai he ut ta a rä jä hd yk se n, it se sy tty m is en . H uo m . sä än nö lli ne n ta rk as tu s, ku nt ot ar ka st us ko rt ti . ku nn os sa pi to ja sä än nö lli ne n ta rk as tu s. S äh kö ke sk us te n ed us ta t va pa at , sä hk öt ila t lu ki tt u.. K aa su ja po lt to le ik ka us la it te id en le tk uj en ja sä ät im ie n, ta ka tu lija ta ka is ku su oj ie n ym . ko ht a S äi liö ty öt . H ap pe a ei sa a kä yt tä ä ko rv aa m aa n m uu ta ka as ua es im . H it sa aj at ja m uu t La it te ita , ka ap el ei ta ja lii tt im iä ko sk et ta va t he nk ilö t H en ki lö S äh kö ta pa tu rm a: lih as ki pu ja , he ng it ys va ik eu ks ia , pa lo va m m at , pu to am ine n, sy dä m en to im in ta hä ir iö , pa hi m m as sa ta pa uk se ss a ku ol em a S äh kö tu rv al lis uu sl ak i (1 1 3 5 /2 1 6 ) V N a: S äh kö ja kä yt tö ty ö (1 4 3 5 / 2 1 6 ) S FS 6 2 : S äh kö tu rv al lis uu s S äh kö la it te id en , -v et oj en , lii tt im ie n, jo ht oj en jn e. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 7 Va ar at ek ijä Al ti st uv at Va ik ut us al ue M ah do lli se t se ur au ks et S ää d ö ks et 2 ) ja st an d ar d it R is ki en ha lli nt a S äh kö m ag ne et ti se t ke nt ät H it sa aj at ja ne , jo tk a ko sk ev at ka ap el ei ta ta i vi rt al äh de tt ä H en ki lö , ak ti iv is et lä äk et ie te el lise t im pl an ti t es im . P ul lo t po is tu lip al on va ar aal ue el ta Ty ös ke nt el y ah ta as sa ti la ss a, es im . S äh kö ty öt va in pä te vi en he nki lö id en to im es ta . tu lip al os sa re ve tä ja ai he ut ta a va ka va n va ar at ila nt ee n S FS 1 1 6 2 5 : K aa su pu llo t. va st us hi ts au sk on ee t ja m uu t su ur ia sä hkö vi rt oj a ja te ho ja kä yt tä vä t la it te et m l. V N a: Va ar al lis te n ke m ik aa lie n te ol lis en kä si tt el yn ja va ra st oi nn in tu rv al lis uu sva at im uk si st a (8 5 6 /2 1 2 ) S FS 5 9 : Tu lit öi de n pa lo tu rv al lis uu s P ai ne ilm an kä yt tö va at te id en pu hd is tu ks ee n on ki el le tt y ja ha pe lla ei sa a pu hd is ta a m it ää n m uu ta ka an . S äh kö is ku : V ia lli se t ta i va ur io it un ee t, la it te et , ka ap el it , lii tt im et ym s. P id ä vi rt ak aa pe lit yh de ss ä ni pu ss a. H ap et ta va t ka as ut : ha pp i pa in ei lm a K aa su pu llo je n lä he llä ol ev at , ka ik ki ra ke nn uk se ssa ol ev at H en ki lö , om ai su us H ap pi ki ih dy tt ää rä jä hd ys m äi se st i pa la m is ta ja vo i m m . sä ili ös sä : ks . Ä lä ol e su or as sa ko sk et uk se ss a ka ap el ei de n ta i vi rt al äh te en ka ns sa . P al av at ka as ut : as et yl ee ni ne st ek aa su ve ty K aa su pu llo je n lä he llä ol ev at , ka ik ki ra ke nn uk se ssa ol ev at H en ki lö , om ai su us H uo m . pa in ei lm at yö ka lu is sa . Tu rv al lin en kä si tt el y K aa su pu llo je n tu rv al lin en kä si tt el y ja va ra st oi nt i. K aa su ja po lt to le ik ka us la it te id en le tk uj en ja sä ät im ie n, ta ka tu lija ta ka is ku su oj ie n ym . sä än nö lli ne n ta rk as tu s, ku nt ot ar ka st us ko rt ti . Ä lä pi dä ka ap el ei ta ol al la . N es te ka as u on ilm aa ra sk aa m pa a Tu lip al os ta ta i rä jä hdy ks es tä jo ht uv at on ne tt om uu de t V N a: Va ar al lis te n ke m ik aa lie n te ol lis en kä si tt el yn ja va ra st oi nn in tu rv al lis uu sva at im uk si st a (8 5 6 /2 1 2 ) V N a: N es te ka as ul ai to st en tu rv al lis uu sva at im uk si st a (8 5 8 /2 1 2 ), 4 lu ku S FS 5 9 : Tu lit öi de n pa lo tu rv al lis uu s S FS 3 3 5 9 : A se ty le en i S FS 3 2 7 8 : Ve ty Va ra st oi nt i py st ya se nn os sa ja ki in ni te tt yi nä er ill is es sä tu ule tt uv as sa ti la ss a er ill ää n m ui st a ka as ui st a ja ke m ik aa le is ta se kä lä m m ön lä ht ei st ä, AT E X ja va ro it us m er ki nn ät , pu tk is to m er ki nn ät , ka as uv uo to hä ly tt im et . M yö s pa in ei lm a ki ih dy tt ää pa la m is ta . P al am at to m at ka as ut : ar go n ar go nhi ili di ok si di he liu m ty pp i H uo no st i tu ul et tu va ss a ti la ss a ty ös ke nt el ev ät H en ki lö S yr jä yt tä ä ilm an ha pe n, m ik ä vo i ai he ut ta a vä sy m ys tä , he ng it ys va ik eu ks ia ja jo pa tu ke ht um is ku ol em an . K aa su pu llo je n as ia nm uk ai ne n kä si tt el y ja va ra st oi nt i, ha ju ste tt u ha pp i, ha pp iv uo do n hä ly tt im et . Ve nt ti ili en ja le tk uj en ku nt ov al vo nt a. vo im ak ka at ke st om ag ne et it . K aa su pu llo t vo iv at ku um en tu es sa an es im . m m
ah ta at sä ili öt , m är kä / ko st ea t ti la H it sa aj at H en ki lö S äh kö ta pa tu rm a: lih as ki pu ja , he ng it ys va ik eu ks ia , pa lo ha av at , pu to am in en , pa hi m m as sa ta pa uk se ssa ku ol em a S äh kö tu rv al lis uu sl ak i (1 1 3 5 /2 1 6 ) V N a: S äh kö ja kä yt tö ty ö (1 4 3 5 / 2 1 6 ) S FS 6 2 : S äh kö tu rv al lis uu s S FS 6 9 7 4 H it sa us la it te et V ir ta lä ht ee n si jo it ta m in en sä ili ön ul ko pu ol el le . P it oi su us m it ta uk se t (e nn en ja ty ön ai ka na , ep äp uh ta ud et + ha pe n ri it tä vy ys ) Ilm an va ih do n jä rje st äm in en . Tu lip al o: K ip in ät ja su la n m et al lin ro is ke et , ku um uu s H it sa aj at ja m uu t va ik utu sa lu ee lla ol ev at H en ki lö , om ai su us P al ov am m at , pa lo ku ol em at , om ai su us va hi ng ot P el as tu sl ak i (3 7 9 /2 1 1 ) S FS 5 9 : Tu lit öi de n pa lo tu rv al lis uu s Fi na ns si al an Tu lit yö t tu rv al lis uu so hj e E i pa la va a/ sy tt yv ää m at er ia al ia ty ök oh te es sa . ku nn os sa pi to ja sä än nö lli ne n ta rk as tu s. pu ik on pi ti m es sä H it sa aj at H en ki lö S äh kö ta pa tu rm a: lih as ki pu ja , he ng it ys va ik eu ks ia , pa lo ha av at , pu to am in en , pa hi m m as sa ta pa uk se ssa ku ol em a S äh kö tu rv al lis uu sl ak i (1 1 3 5 /2 1 6 ) V N a: S äh kö ja kä yt tö ty ö (1 4 3 5 / 2 1 6 ) S FS 6 2 : S äh kö tu rv al lis uu s Jä nn it te el lin en os a ei sa a ko sk et ta a ke ho a. Tu rv at oi m et tu lit yö pa ik oi lla (e nn en , ai ka na ja jä lk ee n) . K un no lli se t ku lk ut ie t ja te lin ee t. S äh kö is ku : S ar ja ky tke nt ä (e ri na pa is uu ks ia kä yt tä vi en hi ts aa jie n ke sk in äi ne n ko sk et us . he ng it yk se ns uo ja im et .. ku nn os ta . lis äs uo ja t (m m . S äh kö is ku : S äh kö n ka nn al ta va ara lli se t kä yt tö ol os uh te et , es im . E ri st äv än m at on ta i al us ta n kä yt tä m in en . H it sa aj ill a ku iv at er is tä vä t kä si ne et (m yö s pu ik on va ih do n ai ka na ) ja ku iv at hi ts aa ja n su oj av aa tt ee t. al ku sa m m ut us jä rje st el yt . Tu lip al o: V ia lli se t hi ts au ska ap el it , lii tt im et ja m aa do it ti m et . Tu lit yö ko rt ti ja tu lit yö lu pa (t ila pä in en tu lit yö pa ik ka ). H uo le hd it ta va ka ap el ei de n ym s. M aa do it us ka ap el in ky tk em in en va in ty ök ap pa le es ee n. Ty öt ur va lli su us la ki (7 3 8 /2 2 ) E nn en ty öt ä sä ili ö er ot et ta va m uu st a la it te es ta , ty hj en ne tt ävä se kä hu uh de lt av a ja tu ul et et ta va . S äh kö is ku t ei vä t ku ul u hi ts aa ja n ty öh ön . K ah de n pi ti m en / pi st oo lin kä si tt el y sa m an ai ka is es ti ) H it sa aj at H en ki lö S äh kö ta pa tu rm a: lih as ki pu ja , he ng it ys va ik eu ks ia , pa lo ha av at , pu to am in en , pa hi m m as sa ta pa uk se ssa ku ol em a S äh kö tu rv al lis uu sl ak i (1 1 3 5 /2 1 6 ) V N a: S äh kö ja kä yt tö ty ö (1 4 3 5 / 2 1 6 ) S FS 6 2 : S äh kö tu rv al lis uu s S äh kö vi rr an er i na pa is uu ks ia kä yt tä vi en hi ts aa jie n ol ta va se lv äs ti er ill ää n to is is ta an . S äi liö ss ä ty ös ke nt el ev ät , m ah do lli se st i m uu t va ik ut us al ue el la ol ev at H en ki lö , om ai su us Tu ke ht um in en , ta ju nn an m en et ys , m yr ky ty s, ku ol em a, sä hk öi sk u, pa lo va m m at , pa in ea al lo n ai he ut ta m at tu ho t tm s. S -tu nn us vi rt al äh te es sä . ko ht a S äi liö ty öt S äh kö is ku : H it sa us vi rr an ku lk em ine n m ui de n os ie n ka ut ta ku in ty ök ap pa le en ka ut ta H it sa aj at ja m uu t va ik utu sa lu ee lla ol ev at H en ki lö , om ai su us H en ki lö ta pa tu rm at , om ai su us va hi ng ot (s äh kö n ku lk em in en no st ol ai tt ei de n tm s. H it sa us pi sto ol in , el ek tr od in , pi ti m in en oi ke ao pp is es ta kä si tt el ys tä so pi m in en . sä ili ös sä : ks . 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 8 Va ar at ek ijä Al ti st uv at Va ik ut us al ue M ah do lli se t se ur au ks et S ää d ö ks et 2 ) ja st an d ar d it R is ki en ha lli nt a S äh kö is ku : K os ke tu s jä nn it te is en os an ka ns sa , es im . ka ut ta ) P al ov aa ra S äh kö tu rv al lis uu sl ak i (1 1 3 5 /2 1 6 ) V N a: S äh kö ja kä yt tö ty ö (1 4 3 5 / 2 1 6 ) S FS 6 2 : S äh kö tu rv al lis uu s S FS 6 9 7 4 : H it sa us la it te et H it sa aj ie n op as tu s sä hk öt ur va lli se en ty ös ke nt el yy n, m m . ka ul asu oj a) se kä m uu t he nk ilö ns uo ja im et , ha al ar ie n la hk ee t hi ts au ssa ap pa id en va rs ie n pä äl lä . Va rm is tu sh en ki lö ja pe la st us su un ni te lm a H en ki lö ns uo ja im et , m m . S äh kö la it te id en , -v et oj en , lii tt im ie n, jo ht oj en jn e. P al ot ur va lli ne n pu hd as su oj av aa te tu s m l. H it sa us vi rr an ku lk em ine n m ui de n os ie n ka ut ta ku in ty ök ap pa le en ka ut ta H it sa aj at ja m uu t va ik utu sa lu ee lla ol ev at H en ki lö , om ai su us P al ov am m at , pa lo ku ol em at om ai su us va hi ng ot , P el as tu sl ak i (3 7 9 /2 1 1 ) S FS 5 9 : Tu lit öi de n pa lo tu rv al lis uu s Fi na ns si al an Tu lit yö t tu rv al lis uu so hj e S FS 6 9 7 4 : H it sa us la it te et P el as tu ss uu nn it el m a si s. S äi liö ty öl up a. M aa do it us jo hd ot ja -li it im et se kä lii to ks et se kä lii to sk oh ta ku nn os sa . M aa do it us jo hd ot ja -li it im et se kä lii to ks et se kä lii to sk oh ta ku nn os sa . m aa do it us ka ap el in ky tk em in en va in ty ök ap pa le es ee n. Ty ös ke nt el y ah ta as sa ti la ss a, es im . S äi liö ty öt (a hd as ti la ): H ap en pu ut e, m yr ky ty s, rä jä hd ys , tu lip al o, pu to am in en tm s
H it sa us te kn iik ka le hd en ai ka is em m is ta ty öt ur va lli su us nu m er oi st a es im . K ap pa le id en kä si tt el yä he lp ot ta va t ap uv äl in ee t sa at av ill a ja kä yt ös sä . Ty öt ur va lli su us la ki (7 3 8 /2 2 ) V N a: K on ei de n kä yt tö as et us (4 3 /2 8 ) 9 ) K on ei de n ja la it te id en ku nn os sa pi to ja oh je id en m uk ai ne n kä yt tö S uo ja se in ät ty öp is te en ym pä ri lle H it sa us m as ki , su oj ak yp är ä, su oj al as it , su oj ak äs in ee t, su oj ava at et us , su oj aj al ki ne et . O ik ea n no st oja si ir to te kn iik an ko ul ut ta m in en . 5 /2 1 4 ja 1 /2 1 1 se kä m m . se ur aa vi st a ju lk ai su is ta : Ju ha Lu kk ar i, Te rv ey s ja tu rv al lis uu s hi ts au ks es sa (S P E K , 2 6 ) H it sa uk se n ty öt ur va lli su us -ju lk ai su (w w w .e sa b. fi/ tu ot et uk i/ es ab -ti ed os to t/ m uu t ju lk ai su t) C hr is te r Lö fs tr öm : Te ol lis uu sk aa su je n tu rv al lin en kä yt tö (S P E K , 2 6 ) C hr is te r Lö fs tr öm : K aa su hi ts au sja po lt to le ik ka us la it te et ja ni id en tu rv al lin en kä yt tö (S P E K , 2 6 ) K an sa in vä lis is iä lä ht ei tä : m m . N os to la it te et ja -a pu vä lin ee t ta rk as te tt av a Tu rv al lin en ty öt ap a. Ta uk oj um pp a ja fy ys is en ku nn on yl lä pi to . pi tä ä ol la E N -s ta nd ar di en m uk ai si a ja C E -m er ki tt yj ä: K aa ri hi ts au sl ai tt ee t: S FS -E N 6 9 7 4 -1 … 1 3 H en gi ty ks en su oj ai m et : S FS -E N 5 2 9 , 1 2 9 4 1 , 1 2 9 4 2 , 1 4 5 9 3 K uu lo ns uo ja im et : S FS -E N 3 5 2 -1 … 1 H it sa aj an su oj al as it : S FS -E N 1 6 9 ja 3 7 9 H it sa aj an su oj av aa te tu s: S FS -E N IS O 1 1 6 1 1 H it sa aj an su oj ak äs in ee t: S FS -E N 1 2 4 7 7 Tu rv aja su oj aj al ki ne et : S FS -E N IS O 2 3 4 5 ja 2 3 4 9 Te ol lis uu sk yp är ät : S FS -E N 3 9 7 ja 1 2 9 4 1 5 ) Va lt io ne uv os to n as et us ty ön te ki jö id en su oj el em is ek si m el un ai he ut ta m ilt a va ar oi lt a (8 5 /2 6 ) 6 ) Va lt io ne uv os to n as et us ty ön te ki jö id en su oj el em is ek si tä ri nä st ä ai he ut uv ilt a va ar oi lt a (4 8 /2 5 ) 7 ) Va lt io ne uv os to n as et us ty ön te ki jö id en su oj el em is ek si op ti se lle sä te ily lle al ti st um is es ta ai he ut uv ilt a va ar oi lt a (1 4 6 /2 1 ) 8 ) S os ia al ija te rv ey sm in is te ri ön as et us ha it al lis ik si tu nn et ui st a pi to is uu ks is ta (H TP -a rv ot ; vi im ei si n 1 2 1 4 /2 1 6 , pä iv it et ää n n. K on ei de n ja la it te id en ku nn os sa pi to se kä tu rv al ai tt ei de n to im in na n ta rk as tu ks et . E st ee tt öm ät ja m er ki ty t ku lk ut ie t. Ty öt ur va lli su us la ki (7 3 8 /2 2 ) V N a: K on ei de n kä yt tö as et us (4 3 /2 8 ) 9 ) S FS 1 4 1 2 1 : K on ee n ri sk ie na rv io in ti S FS 1 4 1 2 2 : K iin te ät ku lk ut ie t S iis te yd en ja jä rje st yk se n yl lä pi tä m in en (v ar as to in ti ja lo gi sti ik ka su un ni te lt u) . Ty öt ur va lli su us la ki (7 3 8 /2 2 ) V N p: K äs in te ht äv ät no st ot ja si ir ro t (1 4 9 /1 9 9 3 ) 1 ) S FS 5 4 7 ja 1 5 : Ih m is en m it at ja fy ys ine n su or it us ky ky Ty öp is te m it oi te tt u kä yt tä jä n ja te ht äv än m uk aa n, sä äd et tä vi ss ä. 1 ) Y ks it yi sk oh ta is em pa a ti et oa lö yt yy m m . 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 9 Va ar at ek ijä Al ti st uv at Va ik ut us al ue M ah do lli se t se ur au ks et S ää d ö ks et 2 ) ja st an d ar d it R is ki en ha lli nt a Ta pa tu rm at : Le nt äv ät ki pi nä t, ro is ke et ja ka pp al ee t H it sa aj at ja m uu t va ik utu sa lu ee lla ol ev at S ilm ät , pä ä ja m uu t ke ho n os at S ilm äv am m at , pa lo va m m at jn e. R iit tä vä va la is tu s. P ol vi su oj at . es in ei de n ka at um ine n ja pu to am in en , es in ei si in ja ko ne is iin sa tu tt am in en , aj on eu vo n al le jä äm in en , liu ka st um in en , ko m pa st um in en , pu to am in en H it sa aj at ja m uu t va ik utu sa lu ee lla ol ev at H en ki lö E ri la is ia va m m oj a, va ka va va m m au tu m in en ja jo pa ku ol em a m ah do lli ne n. E rg on om ia : ha nk al ie n ja ra sk ai de n es in ei de n kä si tt el y, ha nk ala t ty öa se nn ot , ty ön st aa tt is uu s H it sa aj at K äd et , ni ve le t, ol ka pä ät , se lk ä, po lv et , ni lk at Ty ök yv yn m en et tä m in en , to im in ta ky vy n m en et tä m ine n, ku n kä de t, ja la t, se lkä ei vä t en ää to im i ku te n nu or en a. ky pä rä , tu rv ak en gä t, vi ilt os uo ja kä si ne et , nä ky vä va at et us , jn e. Ty öja ku lk ut as oj en jä rje st äm in en ja ni id en su oj ar ak en te et . Ty ön ja ol os uh te id en ed el ly tt äm ie n he nk ilö ns uo ja in te n kä yt tö m m . se / W el di ng he al th an d sa fe ty ht tp :/ /w w w .h se .g ov .u k/ w el di ng / 2 ) S TM : so si aa lija te rv ey sm in is te ri ö, V N : Va lt io ne uv os to , p: pä ät ös , a: as et us 3 ) Va lt io ne uv os to n as et us ty ön te ki jö id en su oj el em is ek si sä hk öm ag ne et ti si st a ke nt is tä ai he ut uv ilt a va ar oi lt a (3 8 8 /2 1 6 ) ja K äy tä nn ön op as sä hk öm ag ne et ti st en ke nt ti en ai he ut ta m ie n va ar oj en ha lli nt aa n ty öp ai ko ill a, S TM 2 1 6 (S aa ta vi ss a: Va lt io ne uv os to n ju lk ai su ar ki st o VA LT O ) 4 ) H it sa us la it te id en ja he nk ilö ns uo ja in te n ym . Ta pa tu rm at : m m . 2 vu od en vä le in ) 9 ) Va lt io ne uv os to n as et us ty öv äl in ei de n tu rv al lis es ta kä yt ös tä ja ta rk as ta m is es ta (4 3 /2 8 ) 1 ) Va lt io ne uv os to n pä ät ös kä si n te ht äv is tä no st oi st a ja si ir ro is ta ty ös sä (1 4 9 /1 9 9 3 ). S ve ts a rä tt ht tp :/ /w w w .s ve ts ar at t
Syöpädirektiivin päivityksen lisäksi EU:ssa on tammikuussa 2017 annettu neljäs työperäisen altistumisen viiteraja-arvodirektiivi (2017/164/EU). Osassa yrityksistä kuitenkin tämä taso ylittyy tai mitatut tasot ovat lähellä 0,005 mg/m 3 , jolloin voi olla, että pieni hitsausmäärien lisääntyminen tai muu muutos johtaa 0,005 mg/m 3 pitoisuuden ylittymiseen. Kuudenarvoinen kromi Tähän mennessä jo asetetuista ar voista keskeinen on kromi(VI):lle ensimmäisessä syöpädirektiivin päivityksessä (2017/2398/ EU) annettu sitova raja-arvo. Nämä altisteet ja niihin EU-tasolta kohdistuvat raja-arvojen muutostarpeet on koottu taulukkoon 1. Tämän lisäksi hitsaukselle ja plasmaleikkaukselle ja vastaaville työprosesseille, joissa syntyy huuruja, annettiin poikkeus, jonka mukaan näissä töissä sovelletaan arvoa 0,025 mg/m 3 aina 17.1.2025 asti, jonka jälkeen myös näitä töitä koskisi raja-arvo 0,005 mg/m 3 . Vaikka kromin raja-arvo pysyy samana kuin ennenkin, sitoviin arvoihin lainsäädännössä kohdistuvat velvoitteet ovat HTP-arvoja tiukempia. Myös mm. Mukana on myös raja-arvoja aineille, jotka ovat merkityksellisiä hitsaustyössä. Vaikka prosessit ovat vielä osittain EU-tasolla kesken, on hitsaustyöpaikkojen hyvä olla tietoisia tilanteesta ja valmistautua uusien raja-arvojen tuloon. Päivityksissä myös hitsauksen kannalta merkityksellisiä raja-arvoja Syöpädirektiivin päivitysten ja neljännen viiteraja-arvodirektiivin myötä uusia tai aiempaa tiukempia raja-arvoja on tulossa myös eräille hitsauksen kannalta relevanteille aineille. Nämä EU:n viiteraja-arvot toimeenpannaan Suomen lainsäädäntöön Sosiaalija terveysministeriön asetuksella haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (HTP-arvot). Direktiivien raja-arvot tullaan sisällyttämään osaksi suomalaista lainsäädäntöä. Päivityksissä asetetaan erityisesti uusia raja-arvoja työtekijöiden terveyden kannalta haitallisille kemiallisille tekijöille. Sitovien arvojen osalta asetuksessa edellytetään, että mikäli työntekijän altistuminen ylittää sitovan raja-arvon, on työnantajan viipymättä huolehdittava, että altistuminen saadaan raja-arvon alapuolelle. Keskeisimpiä näistä ovat kromi, nikkeli ja typen oksidit. Komission esityksiä kolmanneksi ja neljänneksi päivitysdirektiiviksi odotetaan annettavaksi vuoden 2018 kuluessa. Kromi(VI):lle asetettu sitova arvo 0,005 mg/m 3 on sama kuin nykyinen HTP-arvo. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 10 Muutoksia EU:n kemikaaleja koskeviin työsuojeludirektiiveihin ja muutosten merkitys hitsaustyössä Sirkku Saarikoski ja Tiina Santonen EU:ssa päivitetään parhaillaan kemikaaleja koskevia työsuojeludirektiivejä. Direktiivissä on annettu kromi(VI):n arvoksi 0,005 mg/ m 3 kuitenkin niin, että arvoa koskee siirtymäaika 17.1.2025 asti, johon asti arvo on 0,010 mg/m 3 . Mikäli työpaikal. Suomessa tämä toteutetaan päivittämällä direktiivissä annetut uudet sitovat raja-arvot sekä muut muutokset valtioneuvoston asetukseen työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (716/2000). Nyt näiden aineiden arvoja tarkistetaan ja annetaan raja-arvot yli 20 uudelle syöpävaaralliselle aineelle. Näin ollen suomalaisella teollisuudella on ollut aikaa sopeuttaa toimintaansa tähän arvoon. Neljästä suunnitellusta päivitysdirektiivistä ensimmäinen (2017/2398/EU) on tullut voimaan tammikuussa 2018 ja direktiivi tulee saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä 17.1.2020 mennessä. Nykyinen asetus on annettu vuonna 2016 (STMa 1214/2016) ja uusi asetus on tulossa vuoden 2018 alkupuoliskolla. EU:n direktiivien sitovat arvot täytyy saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kemiallisista tekijöistä annetun valtioneuvoston asetuksen (715/2000) mukaisesti HTP-arvot ovat arvoja, jotka työnantajan on otettava huomioon työpaikan ilman puhtautta, työntekijöiden altistumista ja mittaustulosten merkitystä arvioidessaan. kadmiumille ja berylliumille sekä hiilimonoksidille on tulossa uudet EU-tason raja-arvot. Olemassa olevien mittaustilastotietojen mukaan valtaosassa yrityksistä tähän tasoon yleensä päästäänkin. Tämä direktiivi täytyy saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä 21.8.2018 mennessä. Poikkeukseen päädyttiin, koska kyseiseen arvoon pääsemisen todettiin olevan haasteellista erityisesti näissä töissä. Tarkoituksena on neljällä erillisellä päivityksellä lisätä direktiiviin uusia sitovia raja-arvoja syöpävaarallisille aineille ja päivittää vanhoja raja-arvoja. Päivityksiä EU:n kemikaaleja koskeviin työsuojeludirektiiveihin EU:ssa ollaan parhaillaan päivittämässä niin kutsuttua syöpädirektiiviä (viralliselta nimeltään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta; 2004/37/EY). Direktiivissä on aiemmin ollut sitovat rajaarvot ainoastaan kovapuupölylle, bentseenille ja vinyylikloridimonomeerille. Komissio on antanut ehdotuksensa toiseksi päivitysdirektiiviksi 10.1.2017 ja ehdotus on EU:ssa parlamentin ja neuvoston käsittelyssä
Hitsaushuuruissa esiintyvien aineiden nykyisiä raja-arvoja ja niihin tulossa olevia muutoksia Aine HTP-arvo 2016 (STMa 1214/2016) Tuleva HTP-arvo 2018 (merkitty vain muuttuvat arvot) Biologisten näytteiden viiteraja-arvo 2016 (STMa 1214/2016) Tuleva biologisten näytteiden viiteraja-arvo 2018 (merkitty vain muuttuvat arvot) Tulevat EU-direktiivien muutokset 8 h 15 min. 8 h 15 min. Komission direktiiviehdotus 5.4.2018: 0,0002 mg/m 3 , 5 v. Komission direktiiviehdotus 5.4.2018: 0,001 mg/m 3 , 7 v. siirtymäaikana 0,004 mg/m 3 (hengittyvä jae) Koboltti ja sen epäorgaaniset yhdisteet 0,02 mg/m 3 130 nmol/l (virtsa) Kromi ja sen (II, III)-yhdisteet 0,5 mg/m 3 Kromi –(VI) ja sen yhdisteet 0,005 mg/m 3 0,2 µmol/l (virtsa) Direktiivi 2017/2398/EU: Uusi sitova ilmaraja-arvo 0,005 mg/m 3 ; siirtymäaikana 17.1.2025 asti 0,01 mg/m 3 Poikkeus hitsaukselle ja plasmaleikkaukselle: 0,005 mg/m 3 ; siirtymäaikana 17.1.2025 asti 0,025 mg/m 3 (Direktiivin oltava kansallisesti täytäntöön pantuna 17.1.2020) Lyijy ja sen epäorgaaniset yhdisteet Sitova ilmarajaarvo 0,1 mg/m 3 (VNp 1154 /1993) 1,4 µmol/l (veri) Jos työntekijän veren lyijypitoisuus ylittää 2,4 µmol/l häntä ei saa käyttää työhön, jossa altistumista tapahtuu (VNp 1154/1993) Mangaani ja sen epäorgaaniset yhdisteet 0,2 mg/m 3 (hengittyvä pöly) 0,02 mg/m 3 (alveolijae) Nikkeli, metalli 0,01 mg/m 3 (alveolijae) 0,1 µmol/l (virtsa) Nikkeli, yhdisteet 0,05 mg/m 3 (hengittyvä pöly) 0,01 (alveolijae) 0,1 µmol/l (liukenemattomat Ni-yhdisteet) 0,2 µmol/l (liukoiset Ni-yhdisteet) (virtsa) Sitova ilmaraja-arvo tulossa syöpädirektiiviin; komission ehdotus tulossa 2019 Rautaoksidi, huuru 5 mg/m 3 Sinkkioksidi, huurut 2 mg/m 3 10 mg/m 3 Kaasumaiset aineet Typpioksidi 10 ppm 2 ppm 1) Typpidioksidi 1) 1 ppm 2 ppm 0,5 ppm 1) 1 ppm 1) Otsoni 0,05 ppm 0,2 ppm Hiilimonoksidi 35 ppm 75 ppm 20 ppm 75 ppm veren COHb 4% 1) Typen oksideille annetaan 4. siirtymäaikana 0,0006 mg/m 3 Fluori 0,16 mg/m 3 Kadmium ja sen yhdisteet 0,004 mg/m 3 (alveolijae) 20 nmol/l (virtsa) Sitova ilmaraja-arvo tulossa syöpädirektiiviin. Hiukkasmaiset aineet Alumiini, hitsaushuuru 1,5 mg/m 3 Barium, liukoiset yhdisteet 0,5 mg/m 3 Beryllium ja sen yhdisteet 0,0001 mg/m 3 0,0004 mg/m 3 Sitova ilmaraja-arvo tulossa syöpädirektiiviin. Direktiivin siirtymäaika loppuu 21.8.2023.. viitearvodirektiivin mukaisesti poikkeus maanalaiselle kaivostoiminnalle ja tunneloinnille eli HTP raja-arvot eivät koske näitä toimintoja. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 11 Taulukko 1
Hiilimonoksidille, typpioksidille ja typpidioksidille on asetettu neljännessä työperäisen altistumisen viiteraja-arvodirektiivissä (2017/164/ EU) uudet viiteraja-arvot (ks. Tästä huolimatta typpioksidin 8 tunnin HTP-arvo kiristyy vuoden 2018 asetuksessa nykyisestä arvosta 10 ppm arvoon 2 ppm ja typpidioksidin arvo 1 ppm:stä 0,5 ppm:ään. Kemikaalialtistumista tulee ensisijaisesti rajoittaa työolosuhteisiin kohdistuvilla yleisesti vaikuttavilla keinoilla kuten ilmastoinnilla ja kohdepoistoilla, mutta mikäli näillä toimenpiteillä ei ole mahdollista päästä riittävän alhaisiin altistumistasoihin voidaan viime kädessä käyttää henkilönsuojaimia estämään raja-arvojen ylittyminen työtekijän hengitysilmassa. Tämä arvo on Työterveyslaitoksen tekemissä työpaikkamittauksissa ylittynyt usein. Näiden aineiden osalta prosessi on kuitenkin EU-tasolla vielä kesken. Suomalaisten mittaustilastotietojen mukaan tämä taso saattaa helposti ylittyä hitsaustyössä. Suomen nykyinen HTP-arvo on puolet komission esittämää arvoa alhaisempi, 0,0001 mg/m 3 . Uudet raja-arvot ovat varsin alhaisia ja pitoisuudet voivat ylittyä joissain tilanteissa myös hitsauksessa, vaikkakin suurimmat haasteet kyseisiin raja-arvoihin vastaamisessa tulevat olemaan erityisesti maanalaisessa kaivosja tunnelityössä. Vastikään julkaistiin EU:n kemikaaliviraston riskinarviointikomitean kannanotto nikkelin terveysperusteisesta raja-arvosta. Komission direktiiviehdotus, johon sisältyvät raja-arvot berylliumille ja sen epäorgaanisille yhdisteille julkaistiin 5.4.2018. Myös hiilimonoksidin arvo laskee uuden asetuksen myötä 35 ppm:stä EU:n viiterajaarvodirektiivin mukaiseen arvoon 20 ppm. Komissio myös esittää 5 vuoden siirtymäaikaa, jona arvo olisi 0,0006 mg/m 3 . Direktiiviehdotus, johon sisältyisi nikkelin ja sen yhdisteiden raja-arvo, julkaistaneen vuoden 2019 aikana. Samalla asetetaan vastaava hiilimonoksidin biologisten näytteiden viiteraja-arvo. Sirkku Saarikoski Neuvotteleva virkamies Sosiaalija terveysministeriö, Työja tasa-arvo-osasto sirkku.saarikoski@stm.fi ja Tiina Santonen Johtava asiantuntija Työterveyslaitos tiina.santanen@ttl.fi. Raja-ar vojen asettaminen EU-tasolla takaa yrityksille tasapuolisemmat toimintaedellytykset ja työntekijöiden korkean suojelun tason koko EU:n alueella. Nämä arvot asetetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoden 2018 aika STM:n asetuksella haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista. Mikäli kyseessä on tilanne, jossa sitova raja-arvo ylittyy työntekijän hengitysilmassa, on tapauksesta riippuen mahdollista antaa myös käyttökielto. Myös kadmiumille komissio esittää seitsemän vuoden siirtymäaikaa, jolloin arvo olisi 0,004 mg/m 3 hengittyvälle jakeelle. taulukko 1). Vähintään tätä tasoa on hyvä käyttää tavoitetasona työolosuhteita kehitettäessä. Kaasumaiset epäpuhtaudet Syöpävaarallisten metallien lisäksi myös hitsauksen kannalta relevanttien kaasujen osalta on tullut tiukennuksia raja-arvoihin. Uusien tietojen pohjalta niin EU:ssa kuin kansallisestikin arvioidaan jatkuvasti tarvetta asettaa uusia raja-arvoja tai muuttaa vanhoja arvoja. Muut metallit Kromin lisäksi syöpädirektiiviä ollaan päivittämässä lisäämällä sitovat raja-arvot myös berylliumille, kadmiumille ja nikkelille. Komission direktiiviehdotus menee seuraavaksi Euroopan neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyihin, joissa arvot voivat hyvinkin vielä muuttua. Raja-arvojen asettaminen työntekijöiden turvallisuuden parantamiseksi on jatkuva prosessi Tutkimustieto kemiallisten tekijöiden haitallisista vaikutuksista lisääntyy jatkuvasti. Berylliumin arvoksi komissio ehdottaa 0,0002 mg/m 3 . Suomen nykyinen HTParvo on 0,004 mg/m 3 alveolijakeelle. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 12 la tehdyssä tarkastuksessa havaitaan, että HTP-arvot, sitovat raja-arvot tai biologisten näytteiden viiteraja-arvot ylittyvät, työsuojeluviranomainen voi tapauksesta riippuen antaa työnantajalle toimintaohjeen tai kirjallisen kehotuksen tilanteen korjaamiseksi. Myös riskinhallintamenetelmät kehittyvät, mikä edesauttaa altistumisen vähentämisessä ja tiukentuviin raja-arvoihin pääsemisessä työpaikoilla. Suomessa arvoja alennettiin ennakoivasti jo vuoden 2016 asetuksessa jonkin verran vuoden 2014 arvoista. Berylliumille esitetään myös huomautusta sen ihoja hengitystieherkistävyydestä. Vaikka ei vielä tiedetäkään, mille tasolle sitova raja-arvo tulee asettumaan, hitsaustyöpaikkojen olisi hyvä alkaa valmistautua sitovan raja-arvon tuloon. Johtuen arvojen haasteellisuudesta näissä töissä, maanalaisille kaivosja tunnelitöille annettiin direktiivissä 21.8.2023 asti voimassa oleva poikkeus ja tämä mukaisesti myöskään vuonna 2018 asetettavan HTParvot eivät tule vielä koskemaan näitä töitä. Siinä keuhkoihin menevien nikkelihuurujen rajaarvoksi suositeltiin 0,005 mg/m 3 . Komission ehdotuksessa kadmiumille esitetään hengittyvälle jakeelle arvoa 0,001 mg/m 3 . Näistä hitsaustyön kannalta merkittävin on nikkeli
2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 13 Suojaudu hitsaushuuruilta! Tiina Santonen Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC (International Agency for Research on Cancer) 1) nosti viime vuonna hitsaushuurujen syöpävaarallisuusluokituksen mahdollisesti syöpävaarallisista ihmisille (luokka 2B/Group 2B: ”possibly carcinogenic to humans”) syöpävaarallisiksi ihmisille (luokka 1/ Group 1: ”carcinogenic to humans”. Luokituksen nosto perustui uusiin hitsaajatutkimuksiin, jotka antoivat vahvistusta aiemmille epäilyille hitsaustyön syöpävaarasta. Onko luokituksella vaikutusta Suomessa. Se kuitenkin nostaa asian esille ja on mahdollista, että tätä asiaa tullaan jossain vaiheessa miettimään pohdittaessa EU:n syöpävaarallisia ja perimämyrkyllisiä aineita koskevan työsuojeludirektiivin täydentämistä. Malliratkaisukortti: ergonominen hitsauspistooli Kuvaa miten eri hitsauskahvamallit eroavat lihasten kuormitusten kannalta Malliratkaisukortti: hitsaussuojaimet Antaa apuja hitsauksessa tarvittavien suojainten valintaan Huoneentaulu: hitsaajan ja polttoleikkaajan suojaimet Hyviä käytäntöjä suojainten valintaan hitsaustyössä Huoneentaulu: hitsausmaskin tummuus Antaa apuja hitsausmaskin tummuusasteen valintaan. raja-arvoja koskeva artikkeli tässä lehdessä) ja vastaava saattaa lähivuosina tulla myös nikkelille. Kuudenarvoiselle kromille on vastikään asetettu EU-laajuiset sitovat raja-arvot (ks. asbesti) tai ovat tupakoineet, mutta näiden tekijöiden ei katsottu riittävän selittämään tätä havaittua riskinlisäystä ”mustan teräksen” hitsaajilla. Osassa tutkimuksia puolestaan ei ole pystytty selkeästi erottamaan seostamattoman teräksen hitsaajia ruostumattoman teräksen hitsaajista. IARC:n luokituksella ei ole suoraa vaikutusta hitsausta koskeviin normeihin Suomessa tai Euroopassa. Monet hitsaajat ovat työuransa aikana altistuneet myös muille keuhkosyöpää aiheuttaville tekijöille (esim. Suomen ASA-lainsäädäntöä (Laki syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteristä) uudistettaessa tullaan miettimään itse hitsaustyön lisäämistä ASA-ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Vielä ei ole kuitenkaan päätetty, tuleeko ASA-ilmoittamisvelvollisuus koskemaan lähinnä ruostumattoman teräksen hitsaamista vai myös laajemmalti terästen hitsaamista IARC:n kannanoton mukaisesti. Riskinhallinnan malliratkaisut auttavat altistumisen ja syöpäriskin minimoimisessa hitsaustyöpaikalla. Perinteisesti on ajateltu mahdollisen syöpäriskin liittyvän lähinnä ruostumattoman teräksen hitsaukseen, koska hitsattaessa ruostumatonta terästä syntyy syöpävaarallisia kromija nikkelihuuruja. Hyvillä työtavoilla, tunnistamalla riskit ja niihin vaikuttamalla on mahdollista minimoida hitsaustyön terveysriskit, mukaan lukien syöpäriski! Tiina Santonen, johtava asiantuntija Työterveyslaitos Helsinki tiina.santonen@ttl.fi 1) TLO May17 IARC News: Carcinogenenicity of welding, molybdenum trioxide and indium tin oxide Taulukko: Malliratkaisut hyviä käytäntöjä hitsaustyön riskinhallintaan. Muutamissa uusimmissa hitsaajia koskevissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu lisääntynyt keuhkosyöpäriski myös seostamatonta/niukkaseosteista terästä (”mustaa” terästä) hitsanneilla työntekijöillä. Vinkkejä suojautumiseen hitsaustyössä Työterveyslaitos on tuottanut internet-sivuilleen ( www.ttl.fi/malliratkaisut) runsaasti tietoa hitsaustyön hyvistä käytännöistä ja vinkkejä suojautumiseen hitsaustyössä. Riskinhallinnan malliratkaisut, www.ttl.fi/malliratkaisut Malliratkaisukortti: levyseppähitsaajan työ Sisältää tietoa keskeisistä hitsaustyössä esiintyvistä vaaratekijöistä sekä ratkaisuja hyviksi ja turvallisiksi todetuista toimenpiteistä vaaratekijöiden vähentämiseksi Malliratkaisukortti: kohdepoistot hitsaustyössä Antaa vinkkejä kohdepoistojen suunnitteluun. On huomioitava, että IARC:n syöpävaarallisuusluokittelu perustuu tutkimuksiin, joissa pääasiallinen altistuminen hitsaushuuruille on tapahtunut osassa tapauksia paljonkin ennen vuosituhannen vaihdetta, jolloin työolot ovat usein olleet merkittävästi huonommat kuin nykypäivänä. Johtaako se jossain vaiheessa esimerkiksi spesifisten raja-arvojen asettamiseen hitsaushuuruille ei pysty tässä vaiheessa sanomaan. Joissain tutkimuksissa havaittiin kuitenkin lisääntynyt riski erityisesti, mikäli hitsattava materiaali oli maalattu tai sitä jouduttiin puhdistamaan kemikaaleilla ennen hitsausta. Nämä pätevät myös hitsaustyössä, mutta ovat oleellisia lähinnä vain, kun hitsataan ruostumatonta terästä. Asian selvittäminen vaatii kuitenkin vielä lisätutkimuksia. Miten hitsattava materiaali tai hitsaustekniikka vaikuttaa syöpäriskiin. Hitsaushuurujen kromihuuruista pahimpia ovat ns. Lisäksi hitsauksessa syntyvän UV-säteilyn todettiin lisäävän silmän melanoomariskiä etenkin, mikäli UV-säteily oli johtanut silmän sarveiskalvon tulehduksiin ja vaurioihin. Koska seostamatonta terästä hitsattaessa ei synny edellä mainittuja syöpävaarallisia kromija nikkelihuuruja ei tarkalleen tiedetä, mitkä tekijät ”mustan” teräksen hitsaushuuruissa voisivat tämän joissain tutkimuksissa havaitun keuhkosyöpäriskin aiheuttaa. kuudenarvoisen kromin huurut Cr(VI), joita syntyy erityisesti ruostumattoman teräksen puikkohitsauksessa. Hitsaushuurut lisäsivät näiden tutkimusten mukaan keuhkosyövän riskiä
Tällä kertaa tilanne on toisin. Lähteet [1] T. Yksinkertainen lähestymistapa vaarojen arviointiin löytyy Sosiaalija Terveysministeriön (STM) julkaisemasta käytännön oppaasta [4]. Hitsaaminen on perinteisesti ollut ns. Alanko, Sähkömagneettisia kenttiä koskevat työsuojelulliset altistustasot myllerryksessä. Mitattavien sähkömagneettisten kenttien toimenpidetasot [3] eivät sinänsä ole este suurimmalle osalle hitsaustyötä, mutta työnantajan on tiedettävä millaisille altisteille työntekijät altistuvat. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi henkilöt, joille on asennettu sydäntahdistin tai muu lääketieteellinen implantti. Valitettavasti näitä tietoja on saatavilla erittäin vähän, joten seuraava askel on arvioida syntyviä kentän voimakkuuksia tunnettujen laiteasetusten perusteella tai tehdä magneettikentän mittauksia. Pääsääntöisesti voidaan ajatella, että kaarihitsaus on työntekijöille kenttien osalta turvallista, kunhan noudatetaan turvallisia työtapoja ja riskienarvioinnin kautta on huomioitu mahdolliset vaaratilanteet. Pistehitsaus ja sellaiset hitsausmenetelmät, joissa käytetään hyvin suuria tehoja, voivat vaatia erillistä altistumistason arviointia, ellei valmistaja ole toimittanut tästä tietoa. kieltolistalla tahdistimen saaneille, joten riskien arviointi on syytä tehdä huolellisesti yhteistyössä työterveyshuollon ja tahdistimen asentaneen poliklinikan kanssa. Lähtökohtana on, että sähkömagneettiset kentät eivät aiheuta vaaraa, jos työntekijöiden altistumisen taso on alle toimenpidetasojen. julkari.fi/handle/10024/134938 Tommi Alanko Johtaja Työterveyslaitos tommi.alanko@ttl.fi. Tiikkaja, M. Alanko, H. Sähkömagneettiset kentät. Hietanen, T. Alanko, Sosiaalija Terveysministeriön esite (2016). Alanko, Sähkömagneettiset kentät hitsauksessa. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/74950 [5] Ohjeellinen opas hyvistä käytännöistä direktiivin 2013/35/EU täytäntöönpanon alalla. [2] T. Kenttiä mitatessa on syytä käyttää sellaista mittausasetelmaa, joka vastaa todellista työtilannetta. Toivo ja T. Hitsaustekniikka 1/2007. Helpointa työpaikoille olisi, jos laitteiden valmistajat toimittaisivat laitteen mukana tiedot maksimikentänvoimakkuuksista laitetta käytettäessä. Riskienarvioinnissa ja lainsäädännössäkin nostetaan esille erityisryhmien huomioiminen. Työterveylaitos (2012). Edellisissä kirjoituksissa on aina ollut jokin kysymys vielä avoinna ja lainsäädäntö toimeenpanematta. Voisi jopa ajatella, että työpaikat voisivat vaihtaa altistumisen arviointitietoa keskenään kustannustehokkaan vaarojen arvioinnin toteuttamiseksi. Hitsaustekniikka 1/2011. [4] Käytännön opas Sähkömagneettisten kenttien aiheuttamien vaarojen hallintaan työpaikoilla, T. Valtioneuvoston asetus (388/2016) työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta tuli voimaan 1.7.2016. Hitsauslaitteen aiheuttaman altistumisen suuruus riippuu hyvin paljon laitteen asetuksista, joten kannattaa pyrkiä etsimään suurimman altistumisen aiheuttavat asetukset. Yhdellä laitemallilla tehty arvio on sovellettavissa muihin vastaaviin laitteisiin, eikä niitä kaikkia tarvitse mitata erikseen. https://www. [3] T. Jos tasot ylittyvät, tarvitaan tarkempia selvityksiä altistumisen tason määrittämiseksi. Hitsaustekniikka 5/2014. EMF-direktiivi) terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille julkaistiin vuonna 2013 ja se saatettiin Suomessa kansallisesti voimaan muutamaa vuotta myöhemmin valtioneuvoston asetuksella. Nykyaikaiset tahdistimet ovat jo hyvin suojattuja ulkoisia häiriöitä vastaan ja työtekijä pystyy usein jatkamaan työtään. Riskinarvioinnin tekemiseen voi myös hyödyntää on myös Euroopan unionin oppaita [5], jotka julkaistiin direktiivin käytäntöön panon yhteydessä. Tason arvioinnissa voidaan käyttää valmistajilta saatua tietoa tai tasot voidaan mitata tai laskea. Tällaisille henkilöille tulisi tehdä henkilökohtainen riskinarviointi, jossa otetaan paremmin huomioon lääketieteellisten laitteiden häiriintymisriski [6]. Osa 1 (Euroopan komissio). Käytännön opas. Lindholm. Pienikin lisäys etäisyydessä kaapeleista pienentää magneettikenttää huomattavasti. Hitsauskaapeleiden sijoituksella on erittäin suuri vaikutus työntekijän altistumisen suuruuteen, joten oikeilla työtavoilla altistumista voidaan vähentää huomattavasti. Direktiivi on Suomessa toimeenpantu ja käytännössä meillä on menetelmät tehdä riskinarviointi myös hitsaukseen. Alanko, Sähkömagneettiset kentät. Direktiivi 2013/35/EU (nk. Tässäkin kannattaa huomioida, että mikäli työntekijän ei tarvitse olla aivan laitteen vieressä sen ollessa päällä, on altistuminenkin todennäköisesti vähäistä. Arvioinnin tekijä voi olla työnantajan palveluksessa tai ulkopuolinen taho, kunhan hänellä on siihen riittävät taidot. https://publications.europa.eu/fi/ publication-detail/-/publication/c6440d358775-11e5-b8b7-01aa75ed71a1/ language-fi/format-PDF/source-68599868 [6] Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä, M. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 14 Sähkömagneettisille kentille altistuminen on hallittavissa hitsauksessa Tommi Alanko Hitsaustekniikka-lehdessä on kirjoitettu sähkömagneettisten kenttien riskien arvioinnista jo useampaakin kertaan [1,2,3]
Tiedä mitä vastaan tulee suojautua. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 15 Hitsaukseen liittyvät riskit ja suojainvalinnat Pentti Siika-aho Hitsaus on vaativa työ, joka sisältää monia riskejä. 3. On huomioitava, että suojaimen väärällä käytöllä sekä suojainten puutteelliMonikäyttöinen hengityssuojaimella varustettu hitsaussuojain, johon voidaan liittää myös kuulonsuojaimet. Työympäristöt saattavat vaihdella suurestikin erilaisten työkohteiden välillä, joten työympäristö vaikuttaa riskien määrään ja laatuun. Hitsaus on työnä vaativaa ja siinä tulee ottaa huomioon monia muitakin mahdollisia seurauksia edellisten lisäksi. On hyvä, jos hitsaaja voi esimerkiksi yhden hitsausmaskin avulla tehdä hitsauksen, hionnan ja asennuksen sekä lisäksi vielä tarvittaessa polttoleikkauksen ja hiilikaaritalttauksen. Valitse oikea suojain. Myös hitsauslasin roiskesuojalasi tulee vaihtaa riittävän usein, jotta esimerkiksi automaattilasi toimii oletetulla tavalla ja hitsaaja näkee hitsattavan sauman häiriöittä. Pitkäaikainen altistuminen kromille ruostumattoman teräksen hitsauksessa voi johtaa työperäiseen astmaan tai pahimmassa tapauksessa keuhkosyöpään. Työnantajan on tehtävä työpaikalla riskinarviointi. Kaikilla kolmella esimerkillä on yhteys hengityksen suojaamiseen tai sen puutteellisuuteen. Riskinarviointi pitäisi olla kaiken toiminnan pohjana, jotta epäkohtiin ei tarvitsisi puuttua mahdollisten tapaturmien tai ammattitautien syntymisen jälkeen. Esimerkiksi hitsausmaskin mukana asiakkaan tulee saada kyseisen hitsaussuojaimen käyttöohjeet sekä suomeksi että ruotsiksi. Valittujen suojaimien tulee olla hyväksyttyjä ja CE-merkittyjä. Oikeat suojaimet valitaan riskinarvioinnin perusteella. Siinä selvitetään työpaikalla yhdessä työntekijöiden kanssa mahdolliset vaarat sekä niistä koituvat terveysja turvallisuusriskit. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on annettava riittävästi koulutusta suojaimista ja niiden käytöstä. Riskienkartoituksen avulla saadaan selville työympäristön haasteet ja riskeihin voidaan varautua. Esimerkkeinä mainittakoon UVja infrapunasäteily, kirkas valo, ilman epäpuhtaudet, melu, lämpö ja työn asettamat ergonomiset haasteet. Käytä suojainta oikein. Suojaimen oikea käyttö takaa tuotteen toimivuuden ja suojaimesta saadaan täysi hyöty irti eli sen lupaama suojausteho mahdollisimman tehokkaasti. Hitsausuojaimen käyttäjän tulisi tietää kuinka tarkastaa suojain ennen sen käyttöä, kuinka vaihtaa tarvittaessa suojaimen kulutusosat, kuinka puhdistaa suojainta sekä kuinka varastoida suojainta. Kartoitus tehdään määräajoin työpisteittäin. Tällöin henkilökohtaisten suojainten valinnalla ja oikealla käytöllä voidaan vaikuttaa turvalliseen työn toteuttamiseen. Tiedä mitä voi tapahtua, jos et suojaudu oikein. Jotta hitsaaja voisi motivoitua käyttämään suojaimia oikein, hänen tulee tietää, mitä voi seurata suojaimien käytön puutteesta tai vääränlaisten suojaimien käytöstä. Suojaimen väärää käyttöä on esimerkiksi kasvotiivisteen poistaminen ilmastoidusta hitsausmaskista. Ilmastoidun hitsausmaskin ja moottoroidun hengityssuojaimen muodostaman laitekokonaisuuden tulee olla hyväksytty kokonaisuus. Silmien, ihon, hengityksen ja kuulon suojaus on oleellinen osa ammattihitsaajan työtä. Vaatimus suojakypärän käytöstä esimerkiksi kunnossapidossa tai asennustöissä on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana, jolloin hitsausmaskin liittäminen teollisuuskypärään tai ilmastoidun hitsausmaskin ja suojakypärän yhdistelmä on tarpeellinen. Ohjeita suojaimen oikeaan käyttöön voi saada esimerkiksi suojaimen käyttöohjeesta tai suojaimen myyjän tai valmistajan antamasta koulutuksesta. Käyttämällä hyväksyttyä laitekokonaisuutta voidaan hyödyntää valittujen suojaimien tehokkuus ja voidaan olla varmoja laitteiden antamasta suojasta hitsaajalle. Esimerkki akuutista vaikutuksesta on metallikuume sinkille altistumisesta johtuen. Työmenetelmien arvioinnin kautta voidaan poistaa tai lieventää riskejä. Työturvallisuuslain mukaan työntekijällä on velvollisuus käyttää ja hoitaa käyttöönsä annettua suojainta huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti. Neljä kohtaa suojainten valintaan 1. (Kuva 3M).. Työmenetelmien muuttaminen riskien vähentämiseksi tai poistamiseksi ei ole aina kuitenkaan mahdollista. Vaarojen kartoitus on tehtävä uudelleen, jos työmenetelmissä tai -oloissa tapahtuu muutoksia. 2. Laitekokonaisuudessa on testattu puhallinyksikkö, suodattimet, ilmaletku sekä kasvo-osa ja testin perusteella laitekokonaisuudelle määritellaan hengityssuojauksen osalta suojausluokka. Myös suojaimen monitoimisuus on tärkeää. 4. Kuulosuojaimen liitäntämahdollisuus hitsauspäähineeseen on myös hyvä lisäominaisuus ja se on saatavilla muutamissa tuotteissa. On tärkeää valita oikean kokoinen suojain, jonka materiaalit sopivat hitsaajalle. Koulutuksessa on hyvä käydä läpi tuotteen oikeaa käyttöä, huoltoa ja säilytystä. Suojainten oikealla käytöllä, huollolla ja säilytyksellä voidaan hyödyntää suojaimen parhaat ominaisuudet ja tuotteen elinkaarta voidaan jatkaa. Tällöin hitsaaja ei saa laitekokonaisuuden ilmoitettua suojausta hengityssuojauksen osalta
STYL on Eurooppalaisen kattojärjestön ESF:n jäsen. Pentti Siika-aho Tuotepäällikkö Suomen 3M Oy, työsuojelutuotteet pentti.siika-aho@mmm.com STYL on vuonna 1973 perustettu yhdistys, jonka jäseninä ovat kaikki työsuojelualan merkittävimmät yritykset. STYLin jäsenyritysten tarjonta koostuu henkilönsuojaimista, teknisistä laitteista ja työsuojelukoulutuksesta. Yli 300 ammattilaista käytettävissäsi. Lisätietoja: suojainpassi@styl.fi. Yhdistyksen tärkeimpiä tehtäviä on yli 40 vuoden ajan ollut kouluttaa jäsenistöään ja vaikuttaa työsuojelualan yleiseen kehitykseen yhdessä viranomaisten kanssa. Hitsaussuojainten valinnassa vallitsevat samat periaatteet kuin muidenkin henkilökohtaisten suojainten valinnassa. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 16 sella huollolla ja varastoinnilla on taloudellisia vaikutuksia, mutta myös vaikutuksia hitsaajan hyvinvointiin. Työturvallisuuden toteutumisessa vaaditaan sekä työnantajan että hitsaajan panos. Lähes kaikki työturvallisuuden parantamiseen tarvittavat tuotteet ja palvelut ovat saatavissa STYLiin kuuluvilta yrityksiltä. Alan parhaat ammattilaiset ovat valmiina palvelemaan. Tutustu uusimpaan koulutuspakettiin Suojainpassiin! Se on työturvallisuustuotteita tarvitseville suunniteltu kokonaisuus, joka kattaa kaikki suojaintyypit. Käyttämällä hyväksyttyjä suojaimia sekä hyväksyttyjä laitekokonaisuuksia oikein hitsaaja voi olla varma turvallisuudestaan. Riskinarvioinnin kautta eteneminen on todella tärkeää ja se on pohjana suojaimen valinnalle. Voikin hyvin todeta, että hitsaussuojainten käyttäjille järjestettävä suojainten käyttökoulutus on tärkeä tapaa edistää hitsaajien terveyttä ja hyvinvointia
Integraatiomahdollisuudet ISO / DIS 45001 perustuu ns. Ylimmän johdon on huolehdittava siitä, että kaikkien osapuolten on ymmärrettävä tehokkaan OH&S -järjestelmän merkitys ja varmistettava, että johtamisjärjestelmä saavuttaa suunnitellut tavoitteensa. Standardia tarvitaan siis byrokratian vähentämiseen ja sen helpottamiseen, että yritys voi yhdistää prosesseja, jos sillä on ennestään jo jokin ISO-sertifikaatti. Johdon sitouttaminen/rooli Uuden standardin ansiosta organisaatioiden on helpompi sisällyttää OH&S -järjestelmänsä (Occupational health and safety) keskeisiin liiketoimintaprosesseihin ja osallistaa ylin johto laadunkehittämisprosesseihin. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 17 Maailman ensimmäinen kansainvälisesti tunnistettu työterveysja työturvallisuusstandardi on ilmestynyt Tapaturmiin ja tauteihin kuolee vuosittain maailmassa yli kaksi miljoonaa työntekijää. Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO aloitti syksyllä 2013 mittavan työn, minkä tarkoituksena oli määrittää maailmanlaajuisesti tunnistettava työterveysja turvallisuusalan standardi organisaatioiden käyttöön, jotka hakevat TTT-järjestelmää (Työterveysja turvallisuus) strategisista lähtökohdista ja kaipaavat jatkuvalle kehitykselle sopivaa hallintamallia. Päivittäin työperäisiin tapaturmiin menehtyy noin 6300 työntekijää. 45001 yhdistää ennesKiwa Inspecta. ISO 45001 kor vaa julkaisun OHSAS 18001. Korvaukset arvioiden mukaan ovat noin 4 miljardia vuosittain (Kela, tapaturmavakuutus ja eläkevakuutusyhtiöt). Suomessa työntekijälle kertyy sairauspoissaoloja keskimäärin vajaa 10 päivää vuodessa, mikä on n. Kun organisaatiolla on käytössään ISO 45001, sen on helpompi sisällyttää OH&S-johtamisjärjestelmänsä keskeisiin liiketoimintaprosesseihin ja lisätä ylimmän johdon osallistumista. ISO 45001 -standardin pyrkii tarjoamaan puitteet ennaltaehkäistä työhön liittyviä kuolemia, tapaturmia ja sairauksia sekä ohjata turvallisen ja terveellisen työympäristön mahdollistamiseen. Standardien hyödyntämiseen tarvittavaa byrokratiaa on haluttu vähentää ja yhteisellä termistöllä ja määritelmillä tukea työterveysja työturvallisuusjärjestelmän kytkemistä muihin ISO-standardeihin. Lisäksi organisaation parantaessaan kykyään tunnistaa ja hallita riskejä tehokkaammin koko järjestelmässä, joustavuus toiminnassa lisääntyy. Laadunkehittämisessä keskeistä Plan-Do-Check-Act (PDCA) -ongelmanratkaisumallia voidaan esimerkiksi soveltaa OH&S-johtamisjärjestelmään kokonaisuutena. SLliitteeseen, joka määrittelee kaikille ISO-standardeihin perustuville johtamisjärjestelmille yhteiset puitteet. Ohjeita OHSAS 18001:n soveltamiseksi) ja ILO-OHS 2001 -standardit ja keskittyy työterveysja työturvallisuustason parantamiseen. Työntekijät maksavat terveydellään mutta myös työnantajille ja yhteiskunnalle lasku on kova. OHSAS 18001 -sertifioiduille yrityksille tulee kolmen vuoden siirtymäaika uuteen ISO-standardiin. Yhtenäistetyn ISO 45001 -standardin keskeisimmät edut ovat johdon sitouttaminen/rooli, riskien ja mahdollisuuksien hallinta sekä standardin integraatiomahdollisuudet. Occupational health and safety managements systems – Requirements with guidance for use Mihin uutta ISO 45001-standardia tarvitaan. OH&Stoiminnan suorituskyvyn ja työntekijöiden turvallisuuden parantamista edistävien mahdollisuuksien tunnistamista voidaan näin helpottaa. SFS-ISO 45001:2018:en. tään tutut OHSAS 18001: fi (Työterveysja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät), OHSAS 18002:fi (Työterveysja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät. Tämä helpottaa johdonmukaisuuden ylläpitämistä eri ISO-standardien välillä ja auttaa mukauttamaan erilaatuiset johtamisjärjestelmien normit. Työ on vihdoin saatu päätökseen ja ISO 45001 -standardiksi nimetty johtamisjärjestelmä on julkaistu maaliskuussa. Riskien ja mahdollisuuksien hallinta Riskin ja mahdollisuuksien hallinnan ottaminen osaksi standardivaatimuksia vahvistaa sen käyttöä hallintotyökaluna. 5 % koko työajasta. Lisäksi uusi, yhtenäinen ISO-rakenne tarjoaa vastaavia alaluokkia huipputason rakennetta vasten ja mahdollistaa yhteisen kielen käyttämisen kaikissa standardeissa
Hallintajärjestelmän sertifioinnit ovat vapaaehtoisia. Sertifikaatti on myös kolmannen osapuolen antama pätevä todiste, joka osoittaa yrityksesi ponnistelevan laadun, turvallisuuden, kestävän kehityksen tai toimintaja toimitusvarmuuden puolesta. SFS-ISO 45001: 2018. Yritys on osa globaalia Kiwa-konsernia. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 18 Entä jos meillä on jo OHSAS 18001 tai ILO-OHS 2001. Muussa tapauksessa ulkopuolisilla ei ole osoittaa muuta kuin oma sanansa ulkopuolisille siitä, että heidän järjestelmänsä todella vastaa standardin vaatimuksia. Sertifiointi Sertifikaatilla voidaan osoittaa, että tuotteet, johtamisjärjestelmät ja työntekijöiden osaaminen vastaavat kansainvälisiä, kansallisia tai paikallisia vaatimuksia. Koska peruselementit järjestelmissä ovat samoja, ei OHSAS 18001 -sertifioinnin eteen tehty työ mene missään tapauksessa hukkaan, vaan siitä on hyvä ponnistaa vielä ISO 45001 -tasolle. Työterveysja työturvallisuusjärjestelmät – Vaatimukset ja niiden soveltamisohjeet Lisätietoja Sini Ahlgren Kiwa Inspecta/Inspecta Sertifiointi Oy sini.ahlgren@inspecta.com Lähde: Kiwa Inspecta, Uutishuone 2017. 600 osaajan voimin Suomessa ja on Pohjoismaiden johtava asiantuntija turvallisuudessa, laadussa sekä luotettavuudessa. Mikäli auditoinnin perusteella voidaan todeta, että käytänteet noudattavat standardiohjeita, voidaan sertifikaatti myöntää. le, että se noudattaa ko. Kukaan ei vaadi tätä yrityksiltä paitsi ehkä yrityksen oma asiakas, joka haluaa varmistaa, että yritys jolta ostaa, toimii kansainvälisesti tunnistettujen parhaiden käytäntöjen mukaan Mikäli yritys haluaa sertifioida TTT-johtamisjärjestelmänsä, eli osoittaa ulkopuolisilKiwa Inspecta testaa, tarkastaa, sertifioi, kouluttaa sekä tarjoaa konsultoivia asiantuntijapalveluja n. Menettely on siis samanlainen kuin minkä tahansa muun johtamis-/hallintajärjestelmän osalta (ympäristöjärjestelmä, energiatehokkuusjärjestelmä yms). Siirtymäajan pituudesta ei ole vielä päätöstä, mutta sen oletetaan olevan kolme vuotta. OHSAS 18001 ja ISO 45001 -standardien välillä on jonkin verran eroja mutta perusvaatimukset ovat pitkälle samoja, kuten riskien arvioinnit, lakisääteisten vaatimusten seuranta ja noudattaminen, tavoitteiden asettaminen, toimintasuunnitelmat tavoitteiden toteuttamiseksi, henkilöstön koulutus ja osallistuminen, vastuiden ja valtuuksien määrittely, sisäiset auditoinnit ja tarkkailu sekä johdon sitoutuminen ja katselmoinnit. standardin mukaisia työterveysja turvallisuusmenettelyjä, on ulkopuolisen tahon auditoitava yrityksen toiminta. Tätä tekee Kiwa Inspecta tai muut vastaavat sertifiointiyritykset. Organisaatioiden, joiden TTT-järjestelmä on jo sertifioitu vastaavaa standardia vasten, tulee tehdä muutokset järjestelmäänsä saadakseen ISO 45001 -sertifiointi. Standardin ilmestyminen Standardin suomennos ilmestyy toukokuussa 2018
…Hitsatun metallirakenteen valmistaminen aloitetaan tarvittavien esivalmisteiden tekemisellä. Tee Tuotantovaiheessa kaikki tunnistetut turvalliseen työn tekemiseen liittyvät oman tuotannon ominaispiirteet ja viralliset työturvallisuusvaatimukset yhdistyvät käytännöiksi. Työn toteutuksen suunnittelu lähtee asiakkaan tarpeesta sekä valmistajan halusta/ tahtotasosta ja kyvykkyydestä valmistaa tuote. työntekijöiden osallistumista . Eräs putkenhitsaukseen liittyviä koneita, laitteita ja työkaluja messuilla esitellyt yritys oli TAG-PIPE (www.tag-pipe.com), jonka edustaja Wouter Hoffman kommentoi turvallisuusasioiden huomiointia laitevalmistajan näkökulmasta seuraavasti: ”TAG Pipe Equipment Specialists valmistaa ja myy koneita, laitteita ja työkaluja helpottamaan hitsattujen putkirakenteiden valmistusta. riskien hallintaa ja toiminnan parantamiseen liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämistä . Isommassa ja pienemmässäkin mittakaavassa kokonaisvaltainen työn turvallinen ja tehokas toteuttaminen edellyttää aina tarvittavalla tasolla tuota selvän oloisen tapahtumaketjun mukaista toimintaa. ylimmän johdon sitoutumista . Esimerkiksi putkenhitsaus-työpisteeseen oli tarjolla polttoleikkauslaitteita ja -varusteita, koneita putken katkaisuun ja viisteiden mekaaniseen valmistukseen, putken paikoitustyökaluja, kappaleen nostoja käsittelylaitteita, välineitä ja kaasuja juurensuojaukseen, polttoleikkaukseen ja hitsaukseen, laitteita kohdepoistoihin, hitsauskoneita ja suojavarusteita. Työturvallisuuden huomiointi on aina etusijalla. Mittareiden määrittelyyn kannattaa ottaa mukaan riittävän laajasti organisaation henkilöitä ja osaajia. Tahtotaso näkyy mm. Suunnittele Toukokuussa ilmestyvä kansainvälinen työterveysja työturvallisuusjärjestelmästandardi SFS-ISO 45001:2018 Työterveysja työturvallisuusjärjestelmät. . Kappaleet katkaistaan ja viistetään määrämittaan termisesti leikkaamalla tai mekaanisesti koneistamalla. Nämä tunnistetut asiat tarkastellaan lähemmin: . He, jotka kävivät NWE 2018 -messuilla, näkivät hyvän otannan markkinoilla olevasta tarjonnasta. Tavoitteena on löytää ja määritellä ne seurattavat asiat, jotka tapahtuessaan/vaikuttaessaan aiheuttavat vaaran tai todellista haittaa ympäristölle ja/tai työntekijöille.. Työn vaiheistaminen ja yksittäisten työvaiheiden lyhyt kuvaaminen tuovat esiin sen, miten työ yrityksen omassa ympäristössä kannattaa toteuttaa. Vaatimukset ja niiden soveltamisohjeita painottaa . 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 19 Työsuojelu ja terveys Plan, do, check, act (PDCA) … Pasi Hiltunen … siis suunnittele, tee, tarkista/valvo ja vaikuta/toimi. Tämän jälkeen kappaleet kohdistetaan ja hitsataan yhteen… Tämä on tyypillinen menetelmäkuvaus, joka ei tuo esille työn sille asettamia toteutusvaatimuksia. arvioimalla olemassa olevien riskien suuruutta. Kun olemme tutustuneet asiakkaiden työkohteeseen ja tarpeisiin, me suunnittelemme, valmistamme ja testaamme ratkaisumme huolellisesti ennen kuin tuotteitamme voidaan myydä asiakkaille.” Tarkista/valvo Jokaiseen yritykseen liittyy oman toiminnan mittaaminen ja havainnointi. Tässä lehdessä aikaisemmin olevassa artikkelissa Riskinarviointi hitsaustyössä sekä siihen liittyvässä taulukossa esitetään tekijöitä, joita työkohteeseen liittyvässä riskinarvioinnissa huomioidaan. Vaiheistetumpana ja tuottavuutta/laatua/työtur vallisuutta painottaen edellä mainittu menetelmäkuvaus ottaisi kantaa esimerkiksi työtilan vaadittavaan puhtauteen sekä ilmanvaihtoon, kappaleenkäsittelyyn ja nostoihin, rakenteiden kohdistuksiin ja kohdistusmenettelyihin, esilämmityksen mahdolliseen toteutukseen, käytettäviin valmistusja hitsausmenetelmiin jne. Työsuojelu ja terveys -asioissa yrityksen johto määrittää yrityksen turvallisuusjohtamisen tahtotason ja panostukset töiden toteutukseen. Käytännössä se näkyy johdon sitoutumisena työn turvallisen toteutuksen mahdollistamiseen, osaavana tekemisenä tuotannossa, ymmärryksenä oman toiminnan kannattavuuden ja laadukkuuden tasosta sekä ulospäinkin ajan mukana näkyvästä toiminnan ja tuotteen laadun kehittymisestä. yksilöimällä ne toimet ja mittarit, joilla tuotannon aikaista työympäristöä monitoroidaan. Taulukkoon on myös merkattu säädöksiä ja standardeja, jotka ohjaavat valmistajaa tuotannon työtilaratkaisuissa. määrittämällä keinot, joilla ne voidaan olemassa olevin resurssein minimoida. Erilaiset työturvallisuuteen olennaisesti liittyvät turvalaitteet sekä tuotantotilojen ja -laitteiden käyttöön ja kunnonvalvontaan liittyvät asiat voidaan sisällyttää hyvään kuvaukseen. tuotantotiloissa, ennen varsinaista valmistusta tehdyn ennakkotyön laadussa, tuotantohenkilöstön osaamistasossa ja työn toteutuksessa. työterveysja työturvallisuusasioiden yhdistämistä organisaation liiketoimintaprosesseihin. Yleiset vaatimukset sekä riskiarvioinnissa esille tulleet riskit ja niiden ehkäisemiseksi määritellyt työturvallisuutta varmistavat toimet voidaan sisällyttää valmistuksen ohjeistukseen, jolloin suunnitteluvaiheessa tehty työ tulee myös käytännössä huomioiduiksi. Työympäristö, työtilat, työn tekemiseen liittyvät koneet/laitteet/lisäaineet ja henkilöstön osaaminen mahdollistavat turvallisen työn tekemisen. . Se, millä tasolla monitorointia tehdään ja miten, riippuu olennaisesti yrityksen johdon tekemistä linjauksista ja toteuttavan portaan motivoituneisuudesta. Valmistusta varten on kehitetty eri työvaiheita helpottavia ja tehostavia työkaluja, koneita, laitteita, lisäaineita ja kaasuja. Turvallisuusjohtamiseen liittyvät mitattavat ja/tai seurattavat suureet voivat olla koko yrityksen toimintaan liittyviä, määriteltyyn pienempään kokonaisuuteen kuuluvia tai yksittäisiä mitattavia asioita. . Kyvykkyys liittyy työn tekemisen edellytyksiin. Työn kannattavuuteen ja turvalliseen toteutukseen liittyvä katselmointi ja riskinarviointi ovat valmistajan hyviä tuotannonsuunnitteluvaiheen työkaluja. määrittämällä keinot, joilla ne voidaan mahdollisin investoinnein minimoida. Yritys määrittää ja täsmentää itse ne asiat, jotka omassa tuotannossa ovat olennaisia riskitekijöitä eri työvaiheissa
Työsuojelu ja terveys -näkökulmasta on tärkeää ylläpitää työn turvallisen toteutuksen mahdollistavaa toimintaa ja työympäristö sen tavoitetasolla koko ajan. Tällaisessa ympäristössä työntekoon ja työympäristöön vaikuttavat poikkeamat korjataan nopeasti, tehdyt havainnot viestitään ja työympäristön kehittämiselle annetaan mahdollisuus. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 20 Vaikuta/toimi Toiminnasta saatujen tulosten dokumentointi ja tarvittavalla laajuudella tapahtuva viestintä mahdollistavat tapahtumaketjun neljännen vaiheen ”vaikuta/toimi”, jolla ylläpidetään ja parannetaan työntekijän, työnteon ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Toimintamalleja korjaavien toimien ja jatkuvan parantamisen periaatteiden toteuttamiselle on olemassa monia, kuten Kaizen, TQM ja Lean. Pasi Hiltunen Teknillinen johtaja Masino Welding Oy pasi.hiltunen@masino.fi www.masino.fi Kuva 1. Apulaitteita putkien hitsaukseen (TAG-PIPE).. Tuotannossa esille tulleisiin asioihin tulee reagoida. Yritys käytännössä valitsee tai luo itse organisaatioon haluamansa toimintamallit
Tällä hetkellä hitsaajilla on muita työntekijäryhmiä suurempi riski joutua ennenaikaisesti eläkkeelle alentuneen työkyvyn tai ammattitaudin vuoksi. Erityisesti tukija liikuntaelinten sairaudet nousevat tilastoissa esille työkyvyttömyyseläkkeisiin johtavana syynä. Ilmeisesti hitsaajat jatkavat työssään alentuneen työkyvyn sallimissa rajoissa ammattitautidiagnoosin saatuaan tai vaihtavat ammattia. Johnsson 2014). Eläkkeistä yli kolmannes (27 kpl) oli osa-aikaisia. Taulukosta nähdään, että mielenterveyden häiriöt ovat pääasiallinen työkyvyttömyyseläkkeen syy konepajaja rakennusmetallityö -ammattiryhmässä. STM 2010). Hitsaajilla työn ergo. Toimialalla on syytä tarkastella hitsaajan työtä ja työolosuhteita siten, ettei alalla menetetä kokeneita ja ammattitaitoisia hitsaajia ennenaikaisesti työkyvyttömyyden takia. 6600 (Lähde 3. Tämä on todettu myös sosiaalija terveysministeriön teettämässä selvityksessä (Lähde 4. Vaikka hitsaajan työ usein on aika yksinäistä, hitsaajat jaksavat hyvin henkisesti. Myös melu, tärinä, kemikaalit ja työilman epäpuhtaudet aiheuttavat hitsaajille ammattitauteja, joiden takia joudutaan ennenaikaisesti eläkkeelle. Työkyvyttömyyttä kannattaa torjua Seuraavan sivun taulukossa esitetään kaikki Kelan työkyvyttömyyseläkkeen saajat sekä konepajaja rakennusmetallityön ammattir yhmän työkyvyttömyyseläkkeen saajat. Positiivisia asioita työssä pitää myös muistaa tukea, jotta hitsaajat jaksavat myös henkisesti paremmin. Kansaneläkelaitoksen (Kela) tilastojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeitä oli vuonna 2017 maksussa ammattiryhmässä konepajaja rakennusmetallityö, johon hitsaajat sisältyvät, yhteensä yli 3300 kappaletta (Lähde 2. Syitä työkyvyttömyyteen Hitsaajan ammatissa työkyvyttömyyden alkavuus on tilastojen mukaan korkeampi kuin monissa muissa ammateissa. Näistä 16 kappaletta oli osa-aikaeläkkeitä (Lähde 1. TVK 2018). Tukija liikuntaelinten sairauksia ovat mm. Kahta työssä käyvää hitsaaja kohden ennenaikaisella eläkkeellä on yksi hitsaaja. Tähän voisi ajatella vaikuttavan hitsaajan työn itsenäisyys, hitsaajien terve ammattiylpeys ja se että työn tuloksen näkee heti. jännetupentulehduksia ja olkapäävaivoja (Lähde 5. Kela 2018). Tukija liikuntaelinsairauksia esiintyy merkittävästi enemmän hitsaajien ammattiryhmässä kuin kaikissa työkyvyttömyyseläkkeiden saajissa. Mutta positiivista on, että osuus on merkittävästi pienempi tässä ammattiryhmässä verrattuna kaikkiin työkyvyttömyyseläkettä saaviin. Sen sijaan tukija liikuntaelinsairaudet eivät näy hitsaajien ammattitautina, kun katsotaan vain ammattitautilainsäädännön tarkoittamia työkyvyttömyyteen johtavia ammattitauteja. Tilastokeskus 2018). Hitsaajia ja kaasuleikkaajia oli Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan 2015 yhteensä n. Mukaan taulukkoon on valittuna suurimmat sairaudet ryhmiteltynä ja sellaiset, joissa ammattiryhmä poikkeaa kaikista työkyvyttömyyseläkkeen saajista. nivelrikko, nivelreuma, olkaluun sivunastan tulehdus, jännetupentulehdus, rannekanavaoireyhtymä ja selkäsairaudet. STM:n selvityksen mukaan tietojen mukaan. Myös työtapaturmat aiheuttavat hitsaajille vähäisempien vammojen ja sairauslomien ohella ennenaikaisia eläkkeelle siirtymisiä. Hitsaajien ammattitaitoa myös arvostetaan yhteiskunnassa. Näistä selkäsairaudet ovat suurin ryhmä. Näitä oli maksussa vuonna 2015 yhteensä 76 kappaletta Tapaturmavakuutuskeskuksen nomiaan ja fyysiseen kuormitukseen liittyvinä ammattitauteina todetaan mm. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 21 Hitsaajan ammatissa on korkea työkyvyttömyysriski Tom Johnsson ja Pirkko-Liisa Rasa Ammattitaitoisten hitsaajien työkyvyn ylläpito kannattaa. Vuonna 2015 Tapaturmavakuutuskeskuksen tietojen mukaan maksettiin 46 hitsaajalle ammattitautien takia eläkettä
2. Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäyntitilasto. Kirjoittajat Tom Johnsson, asiantuntija Tapaturva Oy tom.johnsson@tapaturva.fi ja Pirkko-Liisa Rasa, asiantuntija Tapaturva Oy Lähteet 1. Ammatit ja työkyvyttömyyseläkkeet. 4. Tätä voidaan tehdä tukemalla työhyvinvointia ja jaksamista, suunnittelemalla työn ergonomiaa ja kohtuullistamalla työn fyysistä rasittavuutta sekä torjumalla tehokkaasti työtapaturmia. STM 2010. Hitsaushuuruille altistumista on tästä huolimatta torjuttava huurujen sisältämien vaarallisten aineiden takia. Tapaturmavakuutuskeskus / Aktuaarija tilastotoiminto, Maksussa olevat vahvistetut tapaturmaeläkkeet vuonna 2015 ammatille hitsaaja haittaasteittain [viitattu: 23.1.2018]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kelan eläkkeet. Helsinki: Kansaneläkelaitos [viitattu: 31.1.2018]. Kela 2018. Ammattitaitoisten hitsaajien puute vaivaa alaa ja siksi työkyvyttömyyteen johtavia syitä Kelan työkyvyttömyyseläkkeen saajat sairauspääryhmän mukaan (Lähde 2. 5. Kiitos Jussi Laatunen ja Janne Sysi-Aho. Hitsaajan liikkumista ja verryttelyä tukevaa toimintaa tarvitaan työpaikoilla staattisuuden vastapainoksi. Kela 2018) Tilanne 31.12.2017 Kaikki Konepajaja rakennusmetallityö* Sairauspääryhmä Määrä % Määrä % Yhteensä 132080 100 3324 100 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 82317 62,3 1737 52,3 Tukija liikuntaelinten sairaudet 15954 12,1 553 16,6 Vammat ja myrkytykset ym. ulkoiset syyt 4481 3,4 262 7,9 Verenkiertoelinten sairaudet 5033 3,8 199 6,0 Hengityselinten sairaudet 1074 0,8 39 1,2 Muut sairauspääryhmät yhteensä 23221 17,6 543 16,1 * ammattiryhmässä mukana myös muita kuin hitsaajia tulee torjua hitsaavan teollisuuden työpaikoilla. Saatavissa: https:// tinyurl.com/hitsaajan-tapaturmat. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2010 :16 Helsinki 2010. Harvemmin hitsaustyöpaikoilla näkee keppijumppaa rakennustyömaiden tapaan. Tiina Pensola, Raija Gould ja Anu Polvinen. Hitsaajien ammattitaudit, Hitsaustekniikkalehti s. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.1.2018]. Tähän ei päästä hitsaustyöpaikoilla, mikäli työn suunnittelijat eivät huomioi ergonomiaa ja kappaleen käsittelyä suunnitelmissaan. 30 nr. Masennukseen, muihin mielenterveyden häiriöihin sekä tukija liikuntaelinten sairauksiin perustuvat eläkkeet. Tilastokeskus 2018. TVK 2018. Kiitos Reeta Pösö ja Henri Riuttala. Kappaleiden käsittelyyn tarvitaan apuvälineitä ja työpisteiden ergonomiaan tulee panostaa. Hitsaustyön staattisuus on yksi merkittävä tukija liikuntaelimiä rasittava tekijä. Kiitos Marketta Lukkari. 5, 2014. 3. Johnsson 2014. Tom Johnsson Pirkko-Liisa Rasa. Liikkuminen ja kunnon ylläpitäminen auttaa myös tunnetusti vähentämään verenkieroelinten sairauksia. Taulukossa hengityselinten sairauksia ei ole merkittävästi enemmän hitsaajia sisältävässä ammattiryhmässä, vaikka hitsaus tuottaa ilmaan epäpuhtauksia ja hitsaajat näille altistuvat. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 22 50-64 vuotiaiden eläkealkavuus hitsaajilla tukija liikuntaelinsairauksien takia on yli 110 kpl per 10 000 henkilötyövuotta verrattuna keskimääräiseen, joka on alle 75 kpl per 10 000 henkilötyövuotta
Useissa työympäristön kehityshankkeissa juuri tuottavuuden paraneminen on merkittävin lopputulos. Työkyvyttömyyden takia ennenaikaisella eläkkeellä on tällä hetkellä noin 150 000 henkilöä. Uusia keinoja turvallisuustyöhön Monissa teollisuusyrityksissä on tehty jo vuosikausia töitä turvallisuuden parantamiseksi. Henkilöstö on silloin myös kykenevämpi muutoksiin, kehittymiseen ja osallistumaan toiminnan kehittämiseen. Hyviä tuloksia voidaan saavuttaa, kun tuetaan esimiehiä turvallisuustyössä ja kehitetään työturvallisuuden johtamista. Vaikka turvallisuus olisi asetettu organisaatiossa keskeiseksi arvoksi ja tavoitteeksi, johtaminen voi olla kuitenkin hyvin henkilösidonnaista. Esimiehiä on aktiivisesti kasvatettava haluttuun kulttuuriin jo rekrytointija perehdyttämisvaiheesta alkaen. Toteuttamalla organisaation turvallisuusarvoja omassa toiminnassaan ylin johto tukee alempien esimiesten sitoutumista turvallisuuteen. Työhyvinvointitutkimuksissa on arvioitu, että panostamalla 1 euro työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen saadaan hyötyinä takaisin 6 euroa. Suomessa on kuitenkin edelleen työmaata työturvallisuuden kehittämisessä. Esimiesten asenne ratkaisee Esimiehet, erityisesti ylimmät johtajat, ovat yrityksissä avainasemassa työturvallisuuden edistämisessä. Väitöskirja on saatavilla sähköisenä TTY:n TUTCRIS-tietokannasta (http:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-4056-1).. Inhimillisten kärsimysten lisäksi työtapaturmat aiheuttavat merkittäviä taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnalle. Puutteet työturvallisuudessa maksavat: tapaturmat ja poissaolot aiheuttavat turhia kustannuksia. Lukuisissa tutkimuksissa työympäristön kehittämisinvestointien takaisinmaksuaika on ennemminkin kuukausia kuin vuosia. Keskeisinä keinoina siihen ovat ylimmän johdon tuki ja resursointi turvallisuustyöhön, yhtenäiset ja selkeät käytännöt sekä suunnitelmallinen työturvallisuusasioiden kehittäminen osana esimiestyön kehittämistä. Hän tutki väitöstyössään sitä, millaista tukea esimiehet yrityksissä odottavat ja tarvitsevat onnistuneen työturvallisuustyön tueksi. Työntekijöiden työturvallisuuden ja hyvinvoinnin paraneminen vaikuttaa tuottavuuteen kahta kautta; toisaalta turhien kustannusten vähenemisen kautta, toisaalta tehollisten työssäolopäivien määrän lisääntymisen kautta, edellyttäen että työssä tehdään oikeita asioita. Työperäiset sairaudet tappavat noin 2 200 suomalaista vuodessa. Työtapaturmien ja työperäisten sairauksien aiheuttamat kustannukset ovat noin 3,34 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Onnistunut työturvallisuuden johtaminen edistää työntekijöiden hyvinvointia ja yrityksen kilpailukykyä. Esimiesten kouluttamiseen ja asenteisiin kannattaa satsata, sillä heidän esimerkkinsä vaikuttaa työntekijöiden suhtautumiseen turvallisuusasioihin. Jos yhtenäistä tur vallisuuskulttuuria halutaan edistää, esimiehet kautta linjan on saatava mukaan turvallisuuden kehittämiseen. Samassakin organisaatiossa voi olla turvallisuusasioista hyvin huolehtivia ja niistä piittaamattomia esimiehiä. Jotta kaikki esimiehet osaavat, ehtivät ja haluavat toimia sovittujen pelisääntöjen mukaan, tarvitaan organisaatiotason käytäntöjä ja tukea. Lisäksi on paljon tietämättömyyttä esimiesroolin tärkeydestä ja siihen liittyvistä työturvallisuusvastuista. Viime aikoina on saatu hyviä tuloksia eriSari Tappura väitteli tekniikan tohtoriksi turvallisuusjohtamisen alalta Tampereen teknillisessä yliopistossa joulukuussa 2017. Tämän menetetyn työpanoksen hinnan on arvioitu olevan vuositasolla 23 miljardia euroa. Henkilöstön hyvinvointi on kilpailutekijä Työturvallisuus on nykypäivänä keskeinen arvo monille teollisuuden palveluja tarjoaville yrityksille. Korvattavia työtapaturmia sattuu vuositasolla noin 120 000 kappaletta. Kyselyiden mukaan työpaikolla on saman verran eli noin 120 000 itsensä kiusatuksi kokeneita henkilöitä. Kun henkilöstö voi hyvin, se parantaa organisaation edellytyksiä sekä kehittää uusia tuotteita, palveluja ja toimintatapoja että parantaa kustannuskilpailukykyään. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 23 Työturvallisuus on kilpailutekijä Esimiehiä kannattaa tukea työturvallisuustyössä Sari Tappura Turvallisuus on monissa yrityksessä yhä keskeisempi osa liiketoimintaa ja asiakasvaatimuksia. Monet organisaatiot ovat saaneet aikaan hyviä tuloksia turvallisuustyössään, kun turvallisuus on asetettu yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi, ylin johto on sitoutunut siihen aidosti ja sitä kehitetään systemaattisesti. Terve ja hyvinvoiva henkilöstö on tärkeä kilpailutekijä. Esimiehet ovat usein itsekin hyvin kuormittuneita. Työtapaturmissa kuolee vuosittain 20-30 ihmistä. Ei riitä, että osa esimiehistä huolehtii alaistensa työturvallisuudesta ja hyvinvoinnista työpaikalla. Parhaimmillaan he toimivat esimerkkeinä ja korostavat turvallisuuden tärkeyttä kaikessa tekemisessä, toimivat itse sovittujen pelisääntöjen mukaan ja puuttuvat lipsumisiin
Esimies-alaiskeskustelut: esimiesten turvallisuustehtävien sisällyttäminen keskusteluihin 5. Turvallisuusjohtamisen arviointi: 360-asteen tai alaisarviointi esimiehen onnistumisesta turvallisuustehtävässään sekä siihen liittyvät kehittämissuunnitelmat 9. Tulokset näkyvät yhteisten toimintatapojen ja pelisääntöjen noudattamisena, ennakoivien toimenpiteiden lisääntymisenä ja tapaturmien vähenemisenä. Hyvä johtaminen edistää tuottavuutta Esimiehillä on keskeinen rooli minkä tahansa bisneksen onnistumisessa. Toisin sanoen siinä, miten hyvin yritys pystyy saavuttamaan tavoitteensa, uudistumaan ja pysymään kilpailukykyisenä. Hyvällä johtamisella saadaan positiivisella tavalla ihmisistä enemmän irti. Ihmiset myös voivat hyvin, kun saavat käyttää osaamistaan ja luovuuttaan työssä. Ne kannattaa kytkeä muuhun johtamiseen ja kehittämiseen, jolloin ei tarvita erillisiä turvallisuusaiheisia tilaisuuksia tai koulutuksia. Perehdyttäminen: turvallisuusvastuiden ja -tehtävien sisällyttäminen esimiesten perehdyttämiseen 4. Ne näkyvät myös henkilöstön lisääntyneenä aktiivisuutena esimerkiksi vaaratilanteiden ilmoittamisessa ja työympäristön kehittämisessä. Johtamisperiaatteiden määrittely: Millaista on hyvä turvallisuuden johtaminen meillä. Keinot on valittava yrityksen tilanteen, turvallisuustason ja tavoitteiden mukaan. Voidaan ajatella myös niin, että esimiestoiminta on työhyvinvoinnin ja tuottavuuden tärkein tekijä, johon organisaatio voi itse vaikuttaa, kun maailma myllertää ympärillä. Turvallisuusvastuut: esimiesten turvallisuustehtävien määrittely eri organisaatiotasoilla 3. Henkilöstön osaaminen, innostuminen ja luovuus on alihyödynnetty potentiaali monissa organisaatioissa. Ylimpien johtajien turvallisuustyöpajat: Miten minä voisin edistää turvallisuutta vastuualueellani. Esimiehiä siis todellakin kannattaa tukea turvallisuustyössä! Sari Tappura TkT, työturvallisuuden tutkija ja opettaja Tampereen teknillinen yliopisto sari.tappura@tut.fi. Esimiestyötä on kehitetty esimerkiksi seuraavien keinojen avulla: 1. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 24 tyisesti panostamalla esimiesten valmiuksiin ja tukeen sekä esimiestyön kehittämiseen. Esimiesfoorumit: tilaisuuksia, joissa esimiehet voivat keskustella toimintatavoista ja hankalista tilanteista sekä etsiä yhdessä ratkaisuja niihin 8. Turvallisuusosaamisen kehittäminen: esimiesten turvallisuusosaamisen arviointi ja kehittäminen osana muuta osaamisen kehittämistä 6. Valmennukset: turvallisuusasioiden sisällyttäminen esimiesten koulutukseen 7. 2
Hanke on ensimmäinen laatuaan Suomessa, missä tekoälyä pystytään käyttämään työkyvyn analysointiin ja ennakointiin. Myös perusraportointiin saadaan uusia näkökulmia, kuten mihin aikaan vuorokaudesta tai minä viikonpäivänä tapaturma-alttius on suurimmillaan”, Soforin Head of Analytics Kirsti Laurila sanoo. Analytiikkatoimija Sofor on ollut mukana Business Finlandin (ent. Sovellus jaksaa louhia ja analysoida suuria määriä dataa väsymättömästi ja tunnistaa nopeasti aiemmat, samanlaiset tapaturmat. Tekoälyä on jo sovellettu Outokummun ja SSAB:n tehtailla. Ympäri maailmaa toimivalla SSAB:llä on käytössään eri työkieliä 24. ”Tähtäämme maailman turvallisimmaksi teräsyhtiöksi. Keskimäärin noin 15 000 työntekijän yrityksessä työpoissaolojen aiheuttamat kulut voivat olla jopa 50-70 miljoonaa euroa vuoTekoälyn avulla eroon työtapaturmista Tekoälyn avulla voidaan löytää tapaturmia aiheuttavia paikkoja ja syitä dessa. ”Työturvallisuustiedon ja tekoälyn yhdistämisessä olennaista on se, että ihmiselle mahdottomat tehtävät siirtyvät ohjelmistolle. Hankkeessa hyödynnetään Suomen ja Puolan toimipaikkojen työturvallisuustietoja. Tavoittelemme nollatoleranssia kaikissa työtapaturmissa ja työperäisissä sairauksissa. Se yhdistelee ilmiöitä, sen avulla löydetään tapaturmariskejä ja korrelaatioita, esimerkiksi tapaturma-altteimmat paikat tehtaalla. Tekoäly pystyisi periaatteessa kääntämään ja yhdistämään kaikki kielet analyysissa – näin sisältö on kokonaisuudessaan hyödynnettävissä. Laurila korostaa, että siinä missä ihminen pystyy ajan kanssa löytämään datamassasta vaikkapa nosturitai trukkitapaturmat, voidaan NLP:tä (Natural Language Processing) käyttäen tehdä vapaan tekstin analyysiä ja löytää tapaturmien yhteisiä tekijöitä. Tekoälyn avulla voimme löytää piilevät syyt, jotka aiheuttavat tapaturmia, ympäristöja turvallisuusjohtaja Harri Leppänen SSAB:lta kertoo. Kirsti Laurila Head of Analytics kirsti.laurila@sofor.fi Sofor Oy, Helsinki www.sofor.fi Kirsti Laurila. Tekes) Tekoäly-hankkeessa, jossa se yhdisti työturvallisuustiedon tekoälyyn. Yrityksillä on toki paljon muutakin tekstimuotoista tietoa järjestelmissään kuin työturvallisuushavaintoja, esimerkiksi asiakaspalautetta, reklamaatioita tai erilaisia työtilauksia (tiketit). Tähän mennessä olemme jo käyttäneet helpot turvakeinot, kuten kypäräpakon, joten nyt halusimme mennä pidemmälle. Tapaturmataajuuden pienentämiseen eivät pelkät ihmissilmät pysty, vaan siihen tarvitaan väsymättömän tekoälyn rikastamaa analytiikkaa ja tapaturmiin johtavien tilanteiden ennakointia. Tätäkin informaatiota voi analysoida tekoälyn avulla yhä tarkemmin ja näin ymmärtää edelleen eri ilmiöitä entistä paremmin, ennakoida sekä reagoida nopeasti muutoksiin. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 25 Työturvallisuuden kehittäminen on monessa teollisuusyrityksessä olennainen osa strategiaa ja siihen panostetaan huomattavasti
Hyvät tulokset selittyvät sillä, että coldArc®-prosessin oikosulkukäyttäytyminen luo vähemmän roiskeita ja myös kaarijännite on pienempi kuin lyhytkaarihitsauksessa. Nämä ominaisuudet yhdessä takaavat sen, että hitsauslisäaine ja -energia siirtyvät mahdollisimman tehokkaasti hitsiin eikä ympäröivään ilmaan hitsaushuurujen muodossa. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 26 Hitsaushuurujen vähentäminen uusilla MIG/MAG-hitsausprosesseilla Jani Kumpulainen Saksalainen hitsauslaitevalmistaja EWM kehittää hitsausteknologiaa niin, että hitsausprosessit ovat entistä tehokkaampia, tuottavampia ja jopa turvallisempia – esimerkiksi ne tuottavat vähemmän haitallisia hitsaushuuruja. Tuloksista nähdään, että forceArc®-prosessilla voidaan vähentää 40 % huurujen muodostumista verrattuna kuumakarihitsaukseen, kuva 3. Digitaalisesti muokatuilla MIG/MAGhitsausprosesseilla voidaan merkittävästi vähentää hitsaushuurujen muodostumista. Syynä tähän on forceArc®-prosessin roiskeeton ja energiatiheä valokaari, jolla hitsaus kohdistuu tarkemmin perinteiseen kuumakaareen verrattuna. Saksalaisten yliopistojen RWTH Aachen ja Dresden tekemien tutkimusten mukaan EWM:n innovatiivisilla hitsausprosesseilla voidaan vähentää jopa 75 % hitsaushuuruja MIG/MAG-hitsauksessa. Tulokset ovat johdonmukaisia ja selkeitä. roiskeettomuus, suurempi hitsausnopeus ja vakaampi valokaari. coldArc® coldArc® on digitaalisesti muokattu lyhytkaariprosessi ohutlevyjen hitsaukseen ja kaarijuottoon. coldArc®-prosessi soveltuu ohutlevyjen hitsaukseen ja kaarijuottoon. Tutkimuksissa verrattiin perinteisiä lyhyt-, kuumaja pulssikaarihitsausprosesseja EWM:n vastaaviin coldArc®, forceArc® ja forceArc puls® -prosesseihin. coldArc®-prosesseilla voidaan vähentää jopa 75 % hitsaushuuruja perinteiseen lyhytkaarihitsaukseen verrattuna. Hitsaushuurujen määrä ja koostumus riippuvat hitsausprosessista, hitsausparametreista, hitsattavasta materiaalista, lisäaineesta ja suojakaasuusta. Saksalaisen tutkimuksen mukaan EWM:n digitaalisesti muokatut hitsausprosessit coldArc®, forceArc® ja forceArc puls® vähentävät selvästi hitsaussavupäästöjä ja alentavat merkittävästi hitsaajien ja operaattoreiden riskiä altistua haitallisille yhdisteille. Tuloksista nähdään, että coldArc®-prosessilla voidaan vähentää 75 % hitsaushuuruja verrattuna lyhytkaarihitsaukseen. forceArc®-prosessilla voidaan vähentää jopa 40 % hitsaushuuruja kuumakaarihitsaukseen verrattuna.. Tutkimuksessa coldArc®-prosessia verrattiin perinteiseen lyhytkaarihitsaukseen seostamattoman teräksen hitsauksessa umpilangalla, kuva 1. forceArc® forceArc® on digitaalisesti muokattu kuumakaariprosessi, jolla saavutetaan suuri tunkeuma vakaalla, lyhyellä ja energiatiheällä valokaarella. Puikkohitsauksessa ja MAG-täytelankahitsauksessa hitsaushuuruja muodostuu enemmän kuin MIG/MAG-umpilankahitsauksessa. Kuva 3. TIG-, plasmaja jauhekaarihitsauksessa puolestaan hitsaussavuja syntyy hyvin vähän. Kuva 1. Kuva 2. Valtaosa hitsaushuuruista on peräisin hitsauslisäaineesta. Sen etuja lyhytkaarihitsaukseen verrattuna ovat mm. Tutkimuksessa forceArc®prosessia verrattiin perinteiseen kuumakaarihitsaukseen seostamattoman teräksen hitsauksessa umpilangalla
Kuva 6. forceArc puls®prosessilla voidaan kasvattaa hitsiaineentuottoa ja hitsausnopeutta sekä toisaalta alentaa lämmöntuontia, roiskeiden muodostumista ja reunahaavan riskiä. Yhteenveto Digitaalisesti muokatuilla MIG/MAG-hitsausprosesseilla voidaan vähentää hitsaushuurujen muodostumista verrattuna perinteisiin MIG/MAG-hitsausprosesseihin. forceArc puls®-prosessilla hitsattujen tulosten vertailua MIG/MAG-hitsaukseen (*keskimääräinen arvo saatu Saksan rakennustyönantajien tilastosta). Kuva 5. Kuva 8. Jani Kumpulainen DI, IWE, IWI-C Area Sales Manager Scandinavia EWM AG jani.kumpulainen@ewm-group.com. Kuva 7. Tässä tutkimuksessa forceArc puls®prosessia verrattiin perinteiseen pulssi-MIG/ MAG-hitsaukseen eri hitsaustehoilla ruostumattoman teräksen umpilankahitsauksessa, kuva 5. forceArc®-prosessi kuumakaarihitsausprosessi, jolla on suuri tunkeuma. Lyhytkaarialueella toimivalla coldArc®-prosessilla syynä tähän ovat vähemmät roiskeet ja alempi kaarijännite. Kuva 4. Sekaja kuumakaarialueilla toimivilla forceArc® ja forceArc puls®-prosesseilla taas päästään matalampiin hitsaushuurujen emissiotasoihin, koska niillä muodostuu vähemmän roiskeita ja valokaari kohdistuu tarkemmin hitsisulaan verrattuna perinteiseen pulssija kuumakaarihitsaukseen. Kuvassa 6 on verrattu forceArc puls®prosessia MIG/MAG-hitsauksen keskimääräiseen arvoon, joka on saatu Saksan rakennustyönantajien tilastoista. EWM Titan XQ puls. EWM:n uusimmasta Titan XQ puls -hitsauslaitteesta, kuva 8. Tuloksista nähdään, että forceArc puls®-prosessilla saavutetaan huomattavasti matalammat hitsaushuurujen emissiotasot suuremmilla hitsaustehon arvoilla. forceArc puls®-prosessilla saavutetaan monia etuja erilaisten terästen hitsauksessa. Muissa tutkimuksissa ja asiakkaiden kokemuksien perusteella se soveltuu erittäin hyvin erilaisten terästen hitsaukseen 4-5 mm:n levynpaksuuksista ylöspäin. Eli se lisää laatua ja tuottavuutta. forceArc puls® ja pulssi-MIG/ MAG-prosessien hitsaushuurujen emissiotasot eri langansyöttönopeuksilla ruostumattoman teräksen hitsauksessa. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 27 forceArc puls® forceArc puls® on digitaalisesti muokattu pulssikaariprosessi, jolla saavutetaan vakaa, roiskeeton ja energiatiheä valokaari. EWM:n digitaalisesti muokatut MIG/MAGhitsausprosessit löytyvät mm
Kunnon ilmanpuhdistusjärjestelmälle todettiin olevan todellinen tarve. Monivuotinen työskentely huonoissa työolosuhteissa voi aiheuttaa mm. Niiden hitsaaminen vapauttaa kuusiarvoista kromia, joka on tunnettu syöpää aiheuttava aine. Teknologinen kehitys uusiutuvien energialähteiden kanssa toimivissa teollisuusaloissa on aina ollut yhtiölle tärkeää.” Vuonna 2016 Genano Solutions Oy ja Raumaster Oy aloittivat yhteistyön selvittääkseen parhaan mahdollisen ratkaisun, jolla Raumalla sijaitsevan hitsaushallin (10 000 m 3 ) synnyttämät haitalliset hitsaushuurut saadaan vähennettyä hallin sisäilmasta. Korkea laatu, tuotteiden luotettavuus ja kestävyys on yhtiön tapa suojella ympäristöä. Lyhyesti ilman hiukkasista: Hengitettäviksi hiukkasiksi (PM10 eli Particulate Matter <10) kutsutaan halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin (µm) hiukkasia. Patentoitu, ilman suodattimia toimiva Genano-teknologia pystyy poistamaan pienimmätkin hiukkaset nanokokoon asti. muutoksia keuhkoissa, astmaa, hermostovaurioita ja lisääntyneen keuhkosyöpäriskin. Uskomme, että ilmanlaatu on yksi avaintekijä työhyvinvointia tukevassa työympäristössä. Hitsaushuuru syntyy tuotantoprosesseissa, joissa työntekijät ja robotit hitsaavat suuria kappaleita, pääasiassa ” ruostumatonta” ja ”mustaa terästä”. Huippuosaajat suosivat turvallista ja nykyaikaista työympäristöä. Pienhiukkaset ovat suuri riski tuotannon laadulle ja teollisten tuotantolaitteiden eliniälle. Laitteisto toimitettiin ja asennettiin Raumasterille syksyllä 2017. Hyödyt teollisuuden ilmanpuhdistuksessa Genano 1000 -sarjalla on useita merkittäviä etuja muihin ilmanpuhdistusmenetelmiin verrattuna. G1000-järjestelmän asennuksen jälkeen Kariahon ääni on kestänyt puhe-esittelyt ja hallin ilma on muutenkin raikkaampaa, sekä työntekijöiltä kysyttäessä niin saatiin vastaukseksi, että ”ilma on raikkaampaa ja on vähemmän savua”. Lisäksi hiukkaspöly aiheuttaa turhaa energiahukkaa ja lämmityskustannuksia, kun lämmin mutta saastunut ilma joudutaan johtamaan suoraan ulkoilmaan. Tehtaan edellytyksenä järjestelmälle annettiin vaatimukseksi tarpeeksi kompakti koko sekä kohtuulliset kustannukset, jotta asennus ja käyttöönotto olisi realistista ja kannattavaa. Välittömästi käyttöönoton jälkeen oli selvästi nähtävissä, miten huuru vähentyi ja sisäilma kirkastui silminnähden. Raumaster Oy:n Workshop Manager Esa Kariaho kertoo aiemmin menettäneensä äänensä hallin huonon sisäilmanlaadun vuoksi esitellessään asiakkaille yhtiön osaamista. Lämmityskauden aikana tämä merkitsee huomattavia säästöjä lämmityskuluissa. Hitsaushuurut johtavat moniin akuutteihin ja kroonisiin terveysongelmiin. Kustannussäästöt. Puhtaalla ilmalla on valtava vaikutus työympäristöön ja sen terveellisyyteen. Tämän kokoiset hiukkaset kulkevat hengitysilman mukana ihmisen keuhkoputkiin asti. Ylivertainen puhdistuskyky. Kannettavilla mittareilla (Trotec 2020) suoritetut partikkelipitoisuuden kohdemittaukset osoittivat hallin sisäilmassa olevan selvästi kohonnut hiukkasmäärä ja jopa näkyvää hitsaushuurua, mikä heikensi merkittävästi työskentelyolosuhteita. Erityisen vaarallisia ovat kromia sisältävät metallit, kuten ruostumaton teräs. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 28 Raumamaster Oy Hitsaushallin ilmanpuhdistus kuntoon Raumaster Oy on maailman johtava materiaalinkäsittelyn järjestelmien toimittaja. Tällä on positiivinen vaikutus tuottavuuteen, motivaation ja sitoutumiseen. Terveyshyödyt. Näihin kuuluvat vakavat hengityselinten sairaudet, neurologiset ja kognitiiviset vaikutukset, kasvanut syöpäriski sekä muut terveysvaikutukset. Yritykseen imago ja menestys. Genano 1000:n puhdistama ilma on niin puhdasta, että osa siitä voidaan johtaa takaisin sisätiloihin. Ilmanlaatu voi vaikuttaa yrityksen imagoon monella tapaa, jopa rekrytointiin. Hans Brunila (ins.) Sales Manager, Nordic +358 50 521 1240 hans.brunila@genanosolutions.com GENANO SOLUTIONS Ltd Industrial air pollution control www.genanosolutions.com Genano 1000 -ilmanpuhdistuslaitteisto Hans Brunila. Ote yhtiön laatusekä ympäristötekstistä: ”Yhtiön vastuu ei ole vain asiakkaille, se on myös ympäristölle maailmanlaajuisesti. Genano 1000 myös suojaa herkkiä laitteita ja pitää näin tuotannon laadun ja tehokkuuden korkeana. Monet hitsaajat tuntevat “metallikuumeen”, joka on hitsaushuurujen hengittämisestä johtuva tila. Annettujen kokomääritysten perusteella Genano Solutions esitti ratkaisuksi ilman kuitusuodattimia toimivaa G1000-järjestelmää, joka puhdistaa ja kierrättää hallin ilmaa jatkuvasti ilmanpuhdistuskapasiteetilla 2 m 3 /s. Eli pystymme tuottamaan puhdasta ilmaa, josta on poistettu jopa 100 ker taa pienemmät hiukkaset kuin kilpailijoillamme, joiden suorituskyky tyypillisesti alkaa vasta 0,3 mikrometristä
2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 29 Kirjallisuutta: Terveys ja turvallisuus hitsauksessa Hitsaustekniikka-lehden artikkelit 2010-2018 Haasteita työterveydelle ja -turvallisuudelle Carita Aschan, No 2/2018 Muutoksia EU:n kemikaaleja koskeviin työsuojeludirektiiveihin ja muutosten merkitys hitsaustyössä Sirkku Saarikoski ja Tiina Santonen, No 2/2018 Suojaudu hitsaushuuruilta! Tiina Santonen, No 2/2018 Riskinarviointi hitsaustyössä Tom Johnsson ja Juha Lukkari, No 2/2018 Hitsaajan ammatissa on korkea työkyvyttömyysriski Tom Johnsson ja Pirkko-Liisa Rasa, No 2/2018 Sähkömagneettisille kentille altistuminen on hallittavissa hitsauksessa Tommi Alanko, No 2/2018 Hitsaukseen liittyvät riskit ja suojainvalinnat Pentti Siika-aho, No 2/2018 Maailman ensimmäinen kansainvälisesti tunnustettu työterveysja työturvallisuusstandardi on ilmestynyt Inspecta, No 2/2018 Työsuojelu ja terveys Plan, do, check, act (PDCA) … Pasi Hiltunen, No 2/2018 Työturvallisuus on kilpailutekijä Esimiehiä kannattaa tukea työturvallisuustyössä Sari Tappura, No 2/2018 Tekoälyn avulla eroon työtapaturmista Tekoälyn avulla voidaan löytää tapaturmia aiheuttavia paikkoja ja syitä Kirsti Laurila, No 2/2018 Hitsaussavujen vähentäminen uusilla MIG/ MAG-hitsausprosesseilla Jani Kumpulainen, No 2/2018 Raumamaster Oy Hitsaushallin ilmanpuhdistus kuntoon Hans Brunila, No 2/2018 Henkilönsuojaimet ovat Ponsse Oyj:lle kunnia-asia Pentti Siika-aho, No 3/2017 Ruostumattoman teräksen TIGhitsauksessa vapautuu nanoluokan hiukkasia Mirella Miettinen ja muut, No 5/2016 Työhyvinvoinnin parantaminen tuo miljardisäästöt Jukka Nortio, No 2/2016 Otsoni on terveysriski kaasukaarihitsauksessa Nils Stenbacka, No 6/2015 Hitsaushuuruista eroon suomalaisella ilmanpuhdistimella Susanna Junnila, No 2-3B/2015 Edistämme hitsaustyön terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää Juha Lukkari, No 5/2014 Metallien uudet HTP-arvot ja niiden huomioiminen hitsaustyössä Reetta Orsila, Helena Stockmann-Juvala ja Arto Säämänen, No 5/2014 UV-säteilyä koskeva valtioneuvoston asetus edellyttää riskinarviointia hitsaustyössä Maila Hietanen ja Patrick Nandelstadh, No 5/2014 Melu työhaittana, esimerkki hitsaustyössä Tapani Ollila, No 5/2014 Sähkömagneettiset kentät Tommi Alanko, No 5/2014 Henkilönsuojainten valinta, käyttö ja huolto hitsaajan työssä Heli Koskinen ja Erja Mäkelä, No 5/2014 Suojakypärän käyttö hitsauksessa nyt entistä kätevämpää Jyrki Rautio, No 5/2014 Hitsaustoiminnot ydinosaamista Warkaus Works Oy työturvallisuuden ja -menetelmien kehityksen kärjessä Pentti Siika-aho, No 5/2014 Ilman hiukkasten aiheuttamat vaarat Pasi Raekorpi, No 5/2014 Hitsaajien ammattitaidot Tom Johnsson, No 5/2014 Työtapaturmat hitsaustyössä Tom Johnsson, No 5/2014 Turvallisuusjohtamisen normipäivä Tomi Kasurinen, No 5/2014 Työhyvinvoinnin tuottavuus työpaikoilla Tom Johnsson, No 2/2014 Savonlinna Worksin työntekijät ovat ylpeitä työstään Pirjo Kemppinen, No 4/2013 STX Finland Oy:n Turun telakalla rakennetaan turvallista tulevaisuutta Pirjo Kemppinen, No 1/2013 Uudenlaisella hitsauskahvalla käsija hartiakipuja taltuttamaan Risto Toivonen, No 2/2012 Turvallisuutta ei voi ulkoistaa Harri Vainio, No 1/2011 Hitsaustyön vaikutus terveyteen Bengt Sjögren, No 1/2011 Henkilöstön työkyky ja toimipaikkojen tuottavuus Petri Mäki-Fränti, No 1/2011 Hitsaussavut ja HTP-arvot Asko Aalto ja Juha Lukkari, No 1/2011 Hitsaushuuruille altistumisen hallintamenetelmät ja riskinarviointi Tom Johansson, Mirja Kiilunen ja Helena Stockmann-Juvala, No 1/2011 Apuvälineitä metallialan riskien hallintaa Niina Kallio, No 1/2011 Sähkömagneettisia kenttiä koskevat työsuojelulliset altistustasot Tommi Alanko, No 1/2011 Melu ja tärinä hitsaustöissä Tapani Ollila, No 1/2011 Stairon Oy panostaa hitsaajien turvallisuuteen Jyrki Rautio, No 1/2011 Muuta kirjallisuutta 2005-2017 Kemikaaliriskien hallinta kuntoon Työterveyslaitos, 2017 (www.ttl.fi) Malliratkaisuja – Hitsaussuojaimet Työterveyslaitos, 2016 (www.ttl.fi/ malliratkaisut) Malliratkaisuja – Hitsaaja-levyseppätyö Työterveyslaitos, 2009 (www.ttl.fi/ malliratkaisut) Malliratkaisuja – Kohdepoistot hitsaustyössä Työterveyslaitos, 2009 (www.ttl.fi/ malliratkaisut) KAMAT-tiekortti: Levyseppä-hitsaaja Työterveyslaitos, 2008 (www.ttl.fi/kamat) Kamat-tietokortti: Terminen leikkaus Työterveyslaitos, 2008 (www.ttl.fi/kamat) Terveys ja turvallisuus hitsauksessa, kirja, 152 sivua, 2006 Juha Lukkari, SPEK (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö) Hitsauksen työturvallisuus (Tietopaketti hitsauksen työturvallisuudesta), 29 sivua, 2006 Juha Lukkari, www.esab.fi/tuotetuki/esabtiedostot/muut julkaisut/ Hitsaussavut (Tietopaketti hitsaussavuista), 7 sivua, 2006 Juha Lukkari, www.esab.fi/tuotetuki/esabtiedostot/muut julkaisut/ Hitsauksessa syntyvät ilman epäpuhtaudet ja terveystarkastukset Päivi Eliander, Katja Paakkola ja Bernt Engström, Työterveyslääkäri No 3/2005 Juha Lukkari Päätoimittaja Hitsaustekniikka-lehti juha.lukkari@shy.fi
EN ISO 13918:2018/prA1 Welding -Studs and ceramic ferrules for arc stud welding . prEN ISO 10863 Non-destructive testing of welds -Ultrasonic testing -Use of time-of-flight diffraction technique (TOFD) . EN ISO 11666:2018 Non-destructive testing of welds -Ultrasonic testing -Acceptance levels . Käännetyt standardit: . ISO 21904-3:2018 Health and safety in welding and allied processes -Requirements, testing and marking of equipment for air filtration -Part 3: Determination of the capture efficiency of on-torch welding fume extraction devices Uudet työkohteet: . SFS-EN 13479:2017 Hitsausaineet. ISO/NP TR 23413 Resistance welding -Overview of standards for resistance welding . Tekniset toimitusehdot hitsauslisäaineille ja jauheille. prEN ISO 15609-1 rev Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure specification -Part 1: Arc welding . SFS-EN ISO 13916:2017 Hitsaus. (09) 19 231, GSM 050 576 4643 www.metsta.fi ville.saloranta@metsta.fi. ISO/TR 22281:2018 Welding consumables -International Institute of Welding (IIW) position statement on the use of trace element analyses in welding consumable specifications . EN ISO 15653:2018 Metallic materials Method of test for the determination of quasistatic fracture toughness of welds . EN ISO 15614-1:2017/prA1 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure test -Part 1: Arc and gas welding of steels and arc welding of nickel and nickel alloys . prEN ISO 13919-2 Welding -Electron and laser beam welded joints -Guidance on quality levels for imperfections -Part 2: Aluminium and its weldable alloys . Yleinen tuotestandardi metallien sulahitsauksen lisäaineille ja jauheille . prCEN ISO/TR 20172 rev Welding -Grouping systems for materials -European materials . Tuotemuodot, mitat, toleranssit ja merkintä . prEN ISO 13919-1 Welding -Electron and laser-beam welded joints -Guidance on quality levels for imperfections -Part 1: Steel . ISO/PWI 15614-9 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure test -Part 9: Underwater hyperbaric wet welding Ville Saloranta Asiantuntija, DI METSTA puh. SFS-EN ISO 544:2017 Hitsausaineet. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 30 Hitsausstandardien tilannekatsaus Tässä tilannekatsauksessa on esitetty teknisten komiteoiden ISO/TC 44, ISO/TC 44/SC 3, 5-14, IIW sekä CEN/TC 121 julkaisut ja työkohteet, jotka ovat muuttuneet sitten viime tilannekatsaukseen nähden, joka julkaistiin Hitsaustekniikka-lehden numerossa 4/2016. Esikuumennuslämpötilan, välipalkolämpötilan ja ylläpitolämpötilan mittausohjeet Uudet julkaisut:
SHY Savonlinnan paikallisosaston edustajat ja SAMIEDUn metalliosaston opettajat saivat mukaan kilpailemaan sopivasti osallistujia ja myös hankittua kelpo palkinnot. Jori on ehtinyt suorittaa jo useissa metallialan yrityksissä työharjoitteluita ja hänellä on hyvä tuntuma erilaisiin hitsausalan työtehtäviin. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 31 Kilpailu kiristyy – hitsauksessakin! Kai Kasanen Savonlinnan kevät käynnistyi taas kerran kiivaalla ja jopa yllätyksellisellä hitsauskilpailulla SAMIEDUn hitsauskoulutustiloissa Pohjolankadulla. Kisan ratkettua eivät kilpailijat kuitenkaan kauan tuskailleet sijoittumistaan vaan voittajaa onniteltiin olalle taputuksin ja onnentoivotuksin. Tämän kertaisessa kisassa oli mukana ensimmäisen vuosikurssin oppilas Hanna Kautonen. Ammattikoululaisten osallistujamäärää karsi hieman kilpailuajankohtaan sattuneet työharjoittelujaksot ja osan opiskelijoiden varhainen ammattiin valmistuminen. Tyypillistä reilun metallimiehen meininkiä! Konesekä lisäainetoimittajien edustajat Mikko Huovinen Kemppi Oy:stä ja Jani Vestola Esab Oy:stä esittelivät ja koehitsauttivat koko päivän uusimpia hitsauskoneitaan ja kertoivat hitsaukseen liittyvästä problematiikasta. Ammattilaisten kisan alussa oli silmiinpistävää se, että osaaminen ja keskittyminen oli kaikkien kisaajien kohdalla viritetty aivan äärimmilleen ja varsin pienet erot suorituksissa ratkaisivat lopulta kilvan voiton. Kilpakumppaneille aiottiin laittaa luu kurkkuun ja vaihtovirtaa kolviin! Uhoaminen tuotti myös tulosta, sillä ammattilaissarjan kaksi ensimmäistä sijaa meni SAMIEDUn kurssilaisille, voittajana Niko Makkonen, toisena Pekka Makkonen ja kolmantena Savonlinna Works Oy:n Matti Thil. Käytännön tilaja suoritusjärjestelyistä päävastuun kantoivat työnopettajat Timo Palkolahti ja Lauri Käyhkö SAMIEDUsta. Ammattilaisten sarjan alkutunnelmissa oli aistittavissa selvää revanssihenkeä SAMIEDUn hitsaajakurssin taholta, jopa pienJori Pulkkinen Hanna Kautonen tä psykologista painostusta leijui ilmassa. Kilpailun tuomareina toimivat IWS Tapani Lipsanen Savonlinna Works Oy:stä ja koulutuspäällikkö Timo Huoman SAMIEDUsta. vuosikurssin oppilas Jori Pulkkinen kuitenkin suostui valottamaan opintojen sujumista ja kilpailuun osallistumistaan. Jori on osallistunut kilpailuun koko ammattikouluajan, joten perinne vaati miehen kehiin tälläkin kertaa. Kilpailun alkua odotellessa oli selkeästi kiristynyt tunnelma aistittavissa eikä kilpailijoilta tahtonut irrota rentoa hymyä tai haastatteluja. Jorin mieluisin hitsausmenetelmä on TIG-hitsaus, mutta puikkoja MAG-hitsaus seuraavat heti perässä. Kilpailijajoukko oli suuruudeltaan lähes aiempien vuosien kokoinen. Vuoden 2019 keväällä on jälleen kiivas kilpailu edessä, joten uuttera harjoittelu käyntiin jo nyt ja mukaan kisaamaan Kai Kasanen IWE/QE SHY Savonlinnan po:n pj Savonlinna Works Oy kai.kasanen@andritz.com Mikko Huovinen Kemppi Oy:stä esittelee kilpailijoille uusien laitteiden säätömahdollisuuksia.. Uusien koneiden säätömahdollisuudet ja monipuolisuus kirvoittivat molemmille edustajille kysymystulvan ja selvityspyyntöjä. Hannalla on erittäin hyvä hitsauskäsiala, joten kilpakumppanit tulevat vielä saamaan hänestä kovan vastuksen tulevina vuosina. Hannalla riitti rohkeutta astua hitsauskilpailijoiden joukkoon ja sijoituskin oli kohtuullinen, vaikka pienoinen väärinkäsitys kilpatehtävän sisällössä sotki suoritusta. Osalle kisaajista kompastuskivenä oli tunnin määräaika, toisille taas liian pienellä puikolla hitsaaminen välipaloissa. Molempien myyntiedustajien kärsivällisyys ja esittelyjen perinpohjaisuus ilmaisivat, että paikalla ovat ammattimiesten huiput niin myyntikuin hitsausosaamisen alalta. Hanna on vaihtamassa ravintola-alalta metallialan töihin ja erityisesti koneistus kiinnostaa häntä. Aika ajoin myös naiset ovat osallistuneet hyvällä menestyksellä hitsauskilpailuun. Pienen lämmittelyn jälkeen ammattikoululaisten 3
-luokan opiskelijat: 1.Aku Kainulainen (kesk.), 2.Konsta Kauppinen (vas.) ja 3. Tatu Hiltunen (oik.) Ammattilaissarjan palkitut: 1. luokan opiskelijat 1. Kainulainen Aku 16 pKM 2. Varpenius Ville 17 pKM 2. Pekka Makkonen (oik.) ja 3. Huittinen Veeti 16 pKM 5. Hiltunen Tatu 16 pKM 4. luokan opiskelijat 1. Nabizada Reza 17 pTA 5. Niiranen Eemil 17 pKM 7. Kautonen Hanna 17 pKM 8. Makkonen Niko SAMI Hitsauskurssi 2. Joona Heikkilä (vas.) Palkitut sarjassa 2.-3. Matti Thil (vas.) 2.-3. Thil Matti SLN Works 4. Sinkkonen Taisto SLN Works 8. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 32 1. Bruun Teemu SAMI Hitsauskurssi 5. Tiainen Aleksi 17 pKM Palkitut sarjassa 1. Heikkilä Joona 18 pTA 4. Auvinen Esa SAMI Hitsauskurssi 6. Makkonen Pekka SAMI Hitsauskurssi 3. luokan opiskelijat: 1. Karhu Veeti 17 pKM 6. Pulkkinen Jori 15 pKM Ammattilaiset 1. Ville Varpenius (kesk.), 2. Seppänen Juhani SAMI Hitsauskurssi 7. Kauppinen Konsta 16 pKM 3. Niko Makkonen (kesk.), 2. Hirvonen Jusa 17 pTA 3. Taskinen Jari SAMI Hitsauskurssi Savonlinnan hitsauskilpailujen 15.3.2018 tulokset. Jusa Hirvonen (oik.) ja 3
Kulutusosien käyttöiän ilmaisin etupaneelissa ilmoittaa vastaavasti käyttäjille, milloin on aika vaihtaa kulutusosia tuottavuuden ja leikkauslaadun ylläpitämiseksi. Näyttö tarjoaa intuitiivisesti ja välittömästi palautetta, jonka perusteella arvoasetukset ja leikkauslaatu voidaan optimoida. Ilmansuodatin ja verkkokaapeli voidaan vastaavasti vaihtaa helposti takapaneelista, mikä yksinkertaistaa ja parantaa käyttöä TPM (Total Productive Maintenance) -näkökulmasta. ESABin hitsauslisäaineet, laitteet ja varusteet tarjoavat ratkaisuja asiakkaille ympäri maailmaa, palkituista hitsausja leikkausprosesseista aina uraauurtaviin mekanisoituihin leikkausja automaatiotekniikoihin saakka. Kun käyttäjä säätää virran, käyttötilan ja poltintyypin ja lisää polttimen pituutta leikkuualueen laajentamiseksi, kone ilmoittaa värinäytössä suositellut kaasupaineasetukset, jotka takaavat optimaalisen leikkauskyvyn. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 33 UUTUUSTUOTTEITA Uusi Cutmaster 60i-plasmaleikkauslaite tarjoaa erinomaisen teho-painosuhteen ESAB® Welding & Cutting Products:n uusi käsikäyttöinen Cutmaster ® 60i -paineilmaplasmaleikkauslaite on nyt saatavilla: 400 V, 3-vaihe, paino 16,8 kg ja 7,6 kW:n nimellisteho 50 % kuormitusaikasuhteella ja 60 ampeerilla. Cutmaster 60i tarjoaa kaiken kaikkiaan valtuuttavimman käyttökokemuksen, käyttökohteesta riippumatta.” Cutmaster 60i -järjestelmä sisältää uuden SL60QD™ 1Torch . Lisäksi useaan iskukohtaan kohdistuneet kattavat pudotustestit läpäisseet kahvat lisäävät suojausta, tekevät profiilista kapeamman, minkä ansiosta laitetta on helpompi säilyttää. ”Olemme suunnitelleet Cutmaster 60i:n uudelleen siten, että se tarjoaa alan korkeimman teho-painosuhteen luokassaan”, sanoo Michelle Chamberlain, Director Global Manual Plasma Product Development, ESAB. ”Käyttäjät huomaavat heti ylisuuren, selkeän LED-näytön, joka tarjoaa entistä enemmän tietoa entistä selkeämmin yhdellä silmäyksellä ja pitkänkin matkan päästä. Maadoituskaapelissa on nyt standardi 50 mm:n OKC-liitin, joka voidaan kytkeä ja irrottaa nopeasti. Yksittäisen kahvan tai suojakehikon sijaan Cutmaster 60i:llä on kiinteä nelikahvarakenne, joka helpottaa laitteen nostamista sekä sen kuljettamista työmaalla. Lisätietoja: Juha Hurtta Oy ESAB juha.hurtta@esab.fi Uusi Cutmaster 60i tarjoaa alan korkeimman teho-painosuhteen luokassaan, ja siinä on ylikokoinen digitaalinen käyttöliittymä, joka välittää entistä enemmän tietoja, mikä auttaa käyttäjiä optimoimaan leikkauslaadun.. Sillä on luokkansa paras pitkän valokaaren ylläpitokyky, mistä on apua erityisesti leikattaessa hankalissa asennoissa ja mikä helpottaa käyttöä taltattaessa. -polttimen, johon kuuluu pikaliitin, jonka ansiosta polttimen kahva ja poltinkaapelit voidaan vaihtaa erikseen edullisemmin kuin jos ne täytyisi vaihtaa yhdessä, mitä ei voida välttää polttimen ja letkun koostuessa yhdestä osasta. ESAB Welding & Cutting Products on johtava hitsausja leikkausalan toimittaja. Käyttäjä voi kietoa maadoituskaapelin ja polttimen laitteen ympärille sitä kuljetettaessa. Kaasunoptimointitekniikka auttaa takaamaan erinomaisen leikkauslaadun ja -suorituskyvyn täsmäsäätelemällä ilmanpainetta samalla, kun käyttäjät voivat säätää kaasunpaineen manuaalisesti mieleisekseen. Sen suositeltu leikkuupaksuus on 16 mm ja irtileikkauksen maksimipaksuus 38 mm, ja sen leikkausnopeus on luokkansa suurin kaiken paksuisilla materiaaleilla
G30-naamarit sopivat niin hitsaukseen kuin hiontaankin. Mäkelänkatu 36 A 2, 00510 Helsinki Puh. Asettelun jälkeen tarvitsee vain kallistaa päätä hieman, jolloin voidaan hitsata yhdistetyllä tummuudella. F20:ssa on DIN 10 hitsauslasi, ja aukon kooksi voidaan valita 60 x 110 mm tai 90 x 110 mm. G50:n kääntyvässä visiirissä on valokennokäyttöinen 97 x 47 mm:n automaattisesti tummeneva kasetti (ADF), joka toimii alueella DIN 9–13. Kirjat täyttävät kansainvälisen hitsausjärjestön IIW:n (International Institute of Welding) ja sen alakomitean IAB:n (International Authorisation Body) Guidelinen aihealueen Materiaalien käyttäytyminen hitsauksessa (Materials and their behaviour during welding) sisältövaatimukset hitsausinsinöörikursseille ja luonnollisesti myös alemmille koulutustasoille. F&G-sarja on ESABin naamareiden monipuolisin hitsausja hiontanaamariratkaisu. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 34 ESABin uudet F&Gsarjan hitsausnaamarit erinomainen ratkaisu hitsausja hiontakäyttöön ESAB on tuonut markkinoille F20, G30, G40 ja G50-hitsausnaamarit, jotka soveltuvat hitsaus-, leikkausja hiontakäyttöön ainutlaatuisella tavalla ylös käännettävän visiirinsä ansiosta. Muovinen suojalasi suojaa kasvoja käännettävän lasin ollessa yläasennossa. Ne sopivat erinomaisesti tällaiseen monipuoliseen työhön ja tarjoavat edullisen vaihtoehdon käyttäjille” Lisätietoja: Juha Hurtta Oy ESAB +358 500 202 663, juha.hurtta@esab.fi UUTUUSTUOTTEITA Hitsauksen materiaalioppi -kirja osat 1 ja 2 on tarkoitettu hitsaushenkilöstön kansainvälisten koulutusohjelmien mukaisten IWE-, IWI-, IWTja IWS-kurssien oppikirjaksi. +358 9 773 2199 Verkkokaupasta www.hitsaus.net ja kirjakaupat Taitto: Oriveden Kirjapaino Painopaikka: Oriveden Kirjapaino 2016 UUSI HITSAUKSEN MATERIAALIOPPI NYT MYYNNISSÄ. Ne on suunniteltu käytettäväksi vaativissa hitsausympäristöissä, joissa voidaan hitsata, leikata ja hioa. G40 ja G50 sisältävät suuren, kirkkaan UV-suojan. G40:n kääntyvässä visiirissä on DIN 10 hitsauslasi, ja aukon kooksi voidaan valita 60 x 110 mm tai 90 x 110 mm. F20 on kiinteän tummuuden naamari, jonka kevyt kuori ja mukava pääpanta muodostavat F&G-tuotevalikoiman perustan. Esimerkiksi vaihtaessaan plasmaleikkauksen ja hitsauksen välillä käyttäjät voivat valita sisätummuudeksi 5 ja ulkotummuudeksi 5, jolloin kokonaistummuus on 10. Kirjat soveltuvat myös muulle hitsausja metallialan henkilöstölle sekä materiaaliasioiden parissa työskenteleville henkilöille koulutusja opiskelumateriaaliksi, perustietolähteeksi yms. Lisäksi ulkovisiiri ei peitä UV-suojaa täysin, jotta hitsin asetteluun jää pieni katselualue. (SHY) Kieli: Suomi Sivumäärä: 192 + 384 Asu: Pehmeäkantinen kirja Koko: A4 Painos: 1. Hitsausja hiontakäytössä ulkopuolinen kääntyvä DIN 10 visiiri ja kirkas UV-suoja tekevät helpoksi vaihtamisen hisauksesta hiontaan. Hitsauksen materiaalioppi on jaettu kahteen kirjaan, yleisosa (Osa 1) ja materiaalikohtainen hitsattavuusosa (Osa 2). F20:n kiinteästä tummuudesta ja korkeasta suojaustasosta G30:n monipuolisuuteen ja G40:n ja G50:n suureen UV-suojaan. painos Julkaisuvuosi: 2016 Hinta/sarja: 140 e (alv 0%) + toimituskulut Myynti: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. Osa 1:Metalliopin perusteet, terästen luokittelu ja valmistus, rakenneterästen käyttäytyminen hitsauksessa, murtuminen ja korroosio Koko: A4 Sivuja 188, 230 kuvaa ja 27 taulukkoa ISBN 978-951-98212-4-5 Osa 2: Metallit ja niiden hitsattavuus Koko: A4 Sivuja 380, 192 kuvaa ja 233 taulukkoa ISBN 978-951-98212-5-2 Tekijät: Juha Lukkari, Antero Kyröläinen ja Timo Kauppi Julkaisija ja kustantaja: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. Kaikissa malleissa on Air eli raitisilmavaihtoehto. G30 sisältää suuren (155 x 170 mm) UV-suojan ja ulkoisen kääntyvän visiirin, jolloin käyttäjä voi yhdistellä visiirejä ja UV-suojia säätää siten tummuustasoa. Naamarit ovat hyvin tukevia ja vahvoja naamareita, jotka täyttävät tai ylittävät kaikki soveltuvat turvallisuusstandardit
AGAIN. And the focus is on doing business. Elmia, Jönköping May 15–18 th 2018 Produktionsmässorna.se ONE TICKET ADMITS YOU TO ALL THE FAIRS!. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 35 » korkea laatu » jatkuvuus » tehokkuus Teknohaus-laatua: • Thermcut-plasmaja polttoleikkauskoneet valmistamme tilaajan toivomuksen mukaan. HERE THE INDUSTRY IS WELDED TOGETHER. Yhteiset päämäärät orbitaalihitsausTEHOKKAAN TUOTANNON TEKIJÖITÄ VUODESTA 1987 El At the leading industry fair you are served with news and innovations and you can explore tomorrow’s technology, equipment and accessories. Quite simply, this is where everything to do with welding and joining is gathered in one place. Here you will strengthen your competitiveness. Together with five parallel production fairs, Elmia Welding & Joining Technology is a platform for tomorrow’s industry. • Hypertherm-plasmaleikkauslaitteet käsiplasmoista järeisiin konepajalaitteistoihin • Polysoude-orbitaalihitsauslaitteiden kapasiteetit 1,6-275mm; kiinteät ja työmaalaitteistot • Orbitalum-putkisahat • Laboratorioja puhdasvesi / puhdas-kaasujärjestelmien suunnittelu ja asennus • Kulutusosat plasmaleikkaukseen • Putken hitsauksen kaasutustulpat • Erikoiskaasut (09) 274 7210 • www.teknohaus.fi • info@teknohaus.fi korkea laatu korkea laatu Laadukkaat laitteet ja järjestelmät, joiden huoltoja varaosapalvelu sekä opastus ja neuvonta ovat nopeasti saatavilla, tulevat ajan mittaan taloudellisimmiksi
Kun laboratoriomme vastaa jatkossa myös Kansainvälisestä hitsauskoordinoijakoulutuksesta (IWE/IWT), voimme tarjota hitsausteknologiassa koulutusta kandidaatti-, maisteri-, tohtoritasolla ja täydennyskoulutuksessa. IoT (teollinen internet) ja digitalisaatio mullistavat niin liiketoimintamalleja kuin yriKuva 1. Olemme tässä kehityksessä vahvasti mukana. Olemme muuttaneet uusiin, peruskorjattuihin tiloihin ja Welded Metal Structures laboratorion osaamisalueen ydin muodostuu kolmen tulosyksikön yhteistoiminnasta oheisen kuvan mukaisesti”, kertoo marraskuussa 2017 aloittanut hitsaustekniikan professori TkT Harri Eskelinen. Hitsaustuotannon robotisoinnissa ja automatisoinnissa toiminnan painopistealueita ovat automati-soinnin ratkaisuvaihtoehtojen arviointi, robottihitsauksen toteuttaminen ja kannattavuuslaskelmat, robottihitsauksen mallinnus ja simulointi sekä robottihitsauksen tehostaminen. Laboratoriossa panostetaan hitsausprosessien tuottavan ja tehokkaan käytön tutkimukseen sekä uusien kehittyneiden hitsausprosessien käytön lisäämiseen. Hitsattujen metallirakenteet laboratorion osaamisalueet. tysten prosesseja ja toimintoja suunnittelusta tuotekehitykseen, tuotantoon, myyntiin, markkinointiin, laskutukseen ja jopa takuisiin. Tarjoamme myös laajan valikoiman rikkomattoman ja rikkovan aineenkoetuksen tutkimuspalveluja. ”Kullakin tulosyksiköllä on omat vahvuutensa (kuva alla), jotka yhdistämällä on muodostunut Suomen paras hitsattujen ja 3Dtulostettujen metallirakenteiden suunnittelu-, simulointi-, testaussekä tuotantotekninen osaamiskeskittymä, joka hyödyntää moderneja digitalisoituja kehitysja tuotantoympäristöjä. ”Jatkamme vahvana hitsausteknologian osaajana ja panostamme hitsaustutkimukseen ja opetukseen merkittävästi. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 36 UUTISIA Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT, panostaa hitsaustutkimukseen ja -opetukseen Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla on pitkät perinteet hitsausteknologian tutkimuksessa ja opetuksessa. Teräsrakenteet (Steel structures) WMS-laboratorio on maailman johtavia laboratoriota energiatehokkuutta edellyttävien rakenteiden tutkimisessa ja kehittämisessä Rakenteet ovat usein lujista teräksistä hitsattuja tuotteita, jotka joutuvat tyypillisesti väsyttävään kuormitukseen ja joiden pitää toimia luotettavasti myös arktisissa olosuhteissa ”Opetuksemme tuottaa Suomeen ja maailmalle vaativien teräsrakenteiden suunnittelun ja siihen kytkeytyvien analyysien osaajia, joista työelämä jalostaa alansa huippuja. Muita tutkimuksemme painopistealueita ovat tuotteiden valmistusja kokoonpanoystävällisen tuotesuunnittelun, DFMA, kokoonpanoystävällisyys sekä materiaalinvalinnan ja valmistusmenetelmien yhteensovittaminen. Tapani Moisio aloitti hitsaustekniikan professorina 1980-luvun alussa ja Jukka Martikainen jatkoi edeltäjänsä työtä viime vuoteen saakka. Automatisointiasteen nostaminen voi tapahtua hyödyntäen hitsauksen mekanisointia, automatisointia tai robotisointia. Omia ja muiden tuottamia uusimpia tutkimustuloksia hyödynnetään opetuksessa, ” teräsrakenteiden professori Timo Björk. WMS-laboratorion kanssa tehtävä tutkimusyhteistyö tähtää hitsaustuotannon kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, jossa otetaan huomioon laatu, tuottavuus ja taloudellisuus sekä kehittyneiden materiaalin hitsattavuus (esimerkiksi ultralujat UHSja AHSS-teräkset) ja kehittyneiden hitsausprosessien tarkoituksenmukainen hyödyntäminen (esimerkiksi erityyppiset hybridiprosessit). Tutkimus ja opetus perustuvat teollisuuden kanssa tehtävään tiiviiseen yhteistyöhön, jossa teollisuuden tämän hetken ja tulevaisuuden ongelmia ratkotaan tieteellisin menetelmin. Innovatiivisten rakenteiden suunnittelussa otetaan huomioon modernit valmistusmenetelmät ja etenkin digitalisoidun hitsaustuotannon hyödyntäminen. Kaikkia etänä ja joustavasti asiakkaidemme tarpeiden ja aikataulujen mukaisesti”, Eskelinen jatkaa. Keskeisellä sijalla on myös hitsattujen rakenteiden rakeenteellisen, valmistuksellisen ja materiaalikohtaisen hitsattavuuden tutkimus Laatujohtamisen työkalujen, kuten LEAN, SixSixma ja TWM, käyttö hitsaustuotannon laadun kehittäminen ovat toimintamme keskiössä. Olemme saaneet lisäresursseja hitsauksen täydennyskoulutukseen, opetusteknologioiden kehittämiseen ja yritysyhteistyöhön, kun IWE:t Erkki Veijalainen ja Antti Martikainen liittyivät joukkoomme. Tutkimuksessa ja opetuksessa tarkoituksenmukaisuus ovat korostetusti ohjaava mekanismi. Hitsaustekniikka (Welding technology) ”Hitsauksen robotisointi ja automatisointi ovat ensiarvoisen tärkeitä toimenpiteitä hitsauksen tuottavuuden parantamisessa. WMS-laboratoriolla on nykyaikainen tutkimusja opetusympäristö tutkimushankkeiden toteuttamisessa”, kertoo laboratorioinsinööri, DI, IWE Esa Hiltunen
Toki muukin LUT:n osaaminen kuuluu meidän valikkoomme. Harri Eskelinen, professori, TkT harri.eskelinen@lut.fi Erkki Veijalainen, Senior Sales Engineer, DI, IWE erkki.veijalainen@lut.fi Antti Martikainen, Sales Engineer, DI, IWE antti.k.martikainen@lut.fi LUT Laboratory Welding Metal Structures Lappeenranta Kuva 3. Yrityksille suunnattu ja räätälöity koulutus WMS-laboratorion tarjoama yrityksille suunnattu koulutus jakautuu neljään päämoduuliin, kuva 3. Tulosten vastuullisuus edellyttää kokeellista tutkimusta ja siksi WMS-laboratorio on pyrkinyt kehittämään ja ajanmukaistamaan mittauslaitteistojaan vastaaman tämän päivän tarpeisiin. Tutkimuksen painopistealueita ovat laserpohjaisten prosessien tehokkuus ja laadunvarmistus sekä -monitorointi. metallien materiaalien liittämisessä, leikkaamisessa ja poraamisessa. Monesti juuri opinnäytetöiden kautta yrityksillä on mahdollisuus toteuttaa omaa rekrytointipolitiikkaansa ja löytää sopivia uusia työntekijöitä yrityksen tarpeisiin. 10% vuodesta 1985 asti. ”Tehtävänämme on tehdä LUT:n hitsausja opetustoimintaa tunnetuksi yrityksissä ja auttaa yrityksiä hitsaukseen liittyvissä ongelmaja kehittämistilanteissa”, toteavat ”myyntitykit”. Vastaamme mielellämme sekä valtakunnallisia että yrityskohtaisia koulutustapahtumia koskeviin tiedusteluihin ja pyyntöihin. Lasertyöstön edut ovat kasvaneet teollisten lasereiden vuosittaista myyntiä n. Tällä hetkellä kysytyimpiä aiheita ovat metallisten materiaalin 3D-tulostus, lasertyöstö ja tuotannon automatisointi, robotisointi sekä IoT tuotannossa. Kursseja on toteutettu yli 50 ja pätevöitettyjä hitsauskoordinoijia on yli 1000. WMS-laboratorion osaamisprofiili. WMS-laboratoriossa tehtävän tutkimuksen painopistealueisiin on kuulunut vuodesta 2009 metallisten materiaalien lisäävien valmistusmenetelmien eli ns. Laserhitsaustyöstö ja -3D-tulostus (Laser processing) WMS-laboratorio tutkii ja kehittää lasertyöstöön perustuvia energiatehokkaita valmistusmenetelmiä ja prosesseja teollisuuden tarpeisiin. Lisäksi WMS-laboratorio toteuttaa vuosittain lyhytkestoisia 1-2 pv mittaisia asiantuntijakoulutustapahtumia sekä yrityskohtaisesti räätälöityjä koulutustilaisuuksia joko perinteisinä seminaareina tai etäja verkkoopetuksena. ”Lasertyöstö luo mahdollisuuksia myös tuotannon läpäisyajan lyhentämiseen, tuotteiden suunnitteluun ja laadun parantamiseen sekä täysin uudenlaisten tuotteiden ja tuotantoprosessien kehittämiseen”, täsmentää lasertyöstön professori Antti Salminen ja jatkaa, ”Opetuksessamme käydään läpi lasertekniikan perusteet, teolliset prosessit, modernien lasertyöstölaitteiden perusteet, työturvallisuus, prosessien mahdollisuudet tuotesuunnittelussa sekä prosessikehityksen perusteet.” WMS-laboratorion laitteisto ja osaaminen mahdollistavat lasertyöstön ja sen teollisten sovellusten monipuolisen tutkimusja kehitysyhteistyön. Pystymme räätälöimään yrityksille heidän tarpeisiinsa sopivia tutkimuskehitysja koulutuspaketteja”. Suomen ensimmäiset yliopistojen myynti-insinöörit LUT:ssa aloittivat helmikuussa Suomen yliopistojen ensimmäiset myynti-insinöörit; DI, IWE Erkki Veijalainen ja DI, IWE Antti Martikainen. WMS-laboratorio koordinoi Suomen johtavista teräsrakenteita suunnittelevista ja valmistavaista konepajoista muodostuvaa HRO (Hitsattujen Rakenteiden Optimointi -foorumia, www.lut.fi/hro), joka toimii luontevana yhteydenpitoalustana teollisuuden kanssa Rakenteiden ja erityisesti fokuksessa olevien hitsattujen liitosten tutkimuksessa käytetään analyyttisiä ja numeerisia (FEA) menetelmiä. Laseriin perustuvat menetelmät ovat tehokkaita ja kestävän kehityksen mukaisia menetelmiä, joita hyödynnetään mm. Yrityksille tehtävät opinnäytetyöt Kukin WMS:n professori ohjaa myös mielellään yritysten tarpeista nousseita opinnäytetöitä (kandidaatintyöt, diplomityöt ja väitöskirjat) ja auttaa yrityksiä löytämään sopivan opinnäytetyön tekijän yrityksen määrittelemän aihepiirin mukaan. Hitsauksen pätevöityskoulutus on WMSlaboratorion koulutustoiminnan keskiössä ja olemme kouluttaneet kansainvälisiä hitsauskoordinoijia (International Welding Coordinator, IWE/IWT) lähes 30 vuoden ajan. Lisäksi tehdään tutkimusta prosessien tuomista mahdollisuuksista tuotesuunnitteluun ja tuotannon digitalisaatioon. Kurssi on mahdollista toteuttaa osittain etäopiskeluna. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 37 Kuva 2. WMS-laboratorion tarjoama koulutus.. 3D-tulostuksen kokeellinen tutkimus
ADF:llä hitsaajat käyttivät wolframielektrodeja, jotka sisälsivät thoriumia, ja ensimmäinen suositus oli tämän tuotteen vaihtaminen. Hiontalaitteessa on myös mahdollisuus kylmään märkähiontaan, joka on yhdistetty timanttilevyn korkeaan hiontanopeuteen. Luettelossa on vihdoin pätevyyskoestandardi EN ISO 9606-1:2017, eli sen soveltaminen painelaitteiden hitsaajien pätevöimiseen onnistuu ilman ylimääräisiä selvittelyjä. Noin 800 työntekijää työskentelee Etang de Berre-järven ympärillä, ja heillä on käytössä noin 75 hitsausasemaa. Lisätietoja: Ville Saloranta ville.saloranta@metsta.fi Ranskalaiset valitsivat tanskalaiset wolframielektrodien hiomakoneet Ranskalainen ADF-ryhmä päätyi ostamaan 30 hionta-asemaa tanskalaiselta Inelco Grindersiltä. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 38 Yhdenmukaistettujen PEDstandardien luettelo päivitetty – Pätevyyskoestandardi EN ISO 9606-1:2017 vihdoin mukana Euroopan komissio julkaisi päivitetyn luettelon 9.2.2018 ( https://ec.europa.eu/ growth/single-market/european-standards/harmonised-standards/pressureequipment_en). öljyja kaasuteollisuuden alalla. Sitä kautta ADF-Ryhmä sai vaihtoehdon hitsaukseen ja elektrodien leikkaukseen kulmaja penkkihiomakoneilla. ADF-konserni työllistää 4000 työntekijää kautta maailman. Vuoden 2014 jälkeen ryhmä korvasi thoriumoksidin (WT) wolframielektrodeilla, jotka sisälsivät lantaanioksideja (merkkiä WL) ja ceriumoksideja (WC), E3. Sen jälkeen hitsaaja lähettää astian hävitykseen joko myyntipisteen tai Inelcon kautta. Inelco Grinders A/S Claus Oxholm Brandsborg Area Sales Manager E-mail: cob@inelco.com Web: www.inelco-grinders.com UUTISIA. Sieltä tuotiin esille, että markkinoilla oli kone, joka eliminoi työtapaturmien ja pölyn sisäänhengityksen riskiä wolframi-elektrodeilla hionnassa. ADF-Ryhmä työskentelee yhdessä yrityksen CLS (Comptoirs Lyonnais de Soudage) kanssa hitsausasemien imupuomien asennuksessa. Ultima-Tig -laitteeseen rakenteeseen kuuluu palautusastia, joka automaattisesti kerää kaikki myrkylliset pölypartikkelit. ADF on Ranskan suurin toimija ”smart industrial solution”-alalla, mikä käsittää asennuksen, prosessien optimoinnin, energiansäästöt sekä palvelun ja huollon mm. Hitsausstandardien muutoslehdet ovat suunnitteilla, joiden avulla standardit saataisiin lopulta luetteloon. Lisähyötynä on ollut hiontojen ja elektrodien säästö Ultima-Tig hiomakoneiden käytössä. Menetelmäkoestandardi EN ISO 156141:2017 ja päällehitsausta käsittelevä standardi EN ISO 15614-7:2017 eivät ole vieläkään luettelossa, eivätkä myöskään tietyt painelaitestandardit, kuten putkistojen valmistusosa EN 13480-4:2017 ja säiliöiden valmistusosan muutos EN 13445-4/ A1:2016. Ne olivat menetelmiä, jotka lisäsivät työtapaturmien ja haitallisen melun riskiä ja altistivat hitsaajan hiontapölylle ja tärinöille. Syy tanskalaisten hiomakoneiden ostoon oli ranskalaisten tahto saada työturvallisuus täyteen hallintaan wolframielektrodien hionnassa. Se saa aikaan sen, että wolframelektrodi lopulta saa liukkaan ja kiiltävän pinnan
Toimitusten arvosta Varsinais-Suomi kattaa yli puolet (51 %), Uusimaa alle kolmanneksen (31 %). ”Olemme erittäin kiitollisia, että TUI Cruises haluaa meidän rakentavan uuden aluksen modernien ja kauniiden Mein Schiff -alusten sarjaan. Toteutuessaan rakentaminen tuo lisää hyvää työtä niin Turun telakalle kuin koko suomalaiseen meriklusteriin. 4,1 miljoonaa euroa. Lähde: Meyer Turku Oy:n lehdistötiedote 2017-12-13 Meyer Turulle uusi laivatilaus Saksalainen TUI Cruises on tilannut uuden Mein Schiff 7 -laivan Meyer Turulta. Neljä kymmenestä (41 %) toimittajayrityksestä sijaitsee Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla lähes yhtä paljon (38 %). Muita tutkittavia osa-alueita olivat vaikutukset mm. Myös investointien kehitystä ja vaikutuksia koulutustarpeisiin selvitettiin. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 39 Nimitysuutisia DI, IWE Pasi Hiltunen on nimitetty Masino Weldingin tekniseksi johtajaksi 19.3.2018 alkaen. Tutkimuksessa selvitettiin telakan suoria ja epäsuoria taloudellisia vaikutuksia, kuten telakan ja toimittajaverkostoon kuuluvien yritysten liikevaihtoja työllisyyslukuja ja niiden vaikutusta palvelualoille. Meyer Turku Oy:n Turun telakan alueelliset vaikutukset tutkittu – jokainen laiva on varsinaissuomalainen, valtakunnallinen suurhanke Telakan talousvaikutukset säteilevät monille alueille Turun telakalla rakennetaan laivoja vahvasti kotimaiseen verkostoon nojaten. Sopimus on rahoituksen osalta edelleen avoin, rahoituksesta neuvotellaan pankkien ja Finnveran kanssa. Tähän valmistaudumme rekrytoinneillamme ja investoinneillamme”, Meyer Turun toimitusjohtaja Jan Meyer kommentoi. Lisäksi hän on luennoinut eri yrityksissä sekä Turun AMK:ssa ja toiminut opettajana STX-koulutuksissa. Laiva valmistuu vuonna 2023. Yli kolme neljäsosaa toimittajista on suomalaisyrityksiä. liikenteeseen ja asuntomarkkinoihin sekä laivanrakennusteollisuuden kiinnostavuus myös matkailun kehittämisen kannalta. Hiltusella on vahva tekninen osaaminen hitsaukseen liittyvistä projekteista kansainvälisissä yrityksissä: mm. Vaikutukset ovat suurimmat Varsinais-Suomessa kaikilla mittareilla mitattuina, selviää Turun kaupungin ja Meyer Turku Oy:n yhdessä Turun yliopiston Brahea-keskukselta tilaamasta telakan aluetaloudellisia vaikutuksia selvittäneestä tutkimuksesta. Yli yhdeksän kymmenestä Meyer Turku Oy:n työntekijästä asuu Varsinais-Suomessa, samoin kuin valtaosa toimittajayritysten henkilöstöstä. Telakkaan liittyvät yhteisöverotulot ovat n. DG-Diving Group, Aker Yards, Kemppi ja Kvaerner Masa-Yards. Tämän luvun lisäksi työntekijöiden maksamat kunnallisverotulot lisäävät positiivista verotulovaikutusta alueelle. Lähde: Meyer Turku Oy:n lehdistötiedote 2018-02-12. Myös suurin osa verotulovaikutuksista säteilee Varsinais-Suomen kuntiin. Vahvasti paikallista – kansallisesti vaikuttavaa globaalia liiketoimintaa Telakka on erittäin merkittävä paikallinen toimija Turun talousalueella ja Varsinais-Suomessa, mutta sen vaikutukset ulottuvat koko maahan ja liiketoiminnan globaalisuudesta johtuen myös ympäri maailmaa. Hiltunen toimii Suomen Hitsausteknillisen Yhdistyksen Turun paikallisosaston hallituksessa
VTT:n Prof. Prof. teräksen tuotannon ylikapasiteetista Kiinassa, yhdistystoiminnan jäsenhankinnan menetelmistä sekä SHY:n yhteisen jäsenrekisterisovelluksen käytöstä. Lausun suuret kiitokset ja yhdistyksemme toimintaa tukeville yritysja yhteisöjäsenille, lehtemme ilmoittajille, yhteistyökumppaneillemme sekä talkoohenkisille jäsenillemme ja yhdistyksen henkilökunnalle. Toimintojemme painopistealueiden ollessa HITSAUSTIETOUS, VAIKUTTAMINEN ja KOULUTUKSEN ORGANISOINTI, olemme vakiinnuttaneet asemamme entisestään niin kansallisena kuin kansainvälisenäkin asiantuntijaorganisaationa. Hallituksen kokoonpano oli seuraava (suluissa jäljellä olevat toimikaudet): Puheenjohtajat Puheenjohtaja prof Jukka Kömi Oulun Yliopisto (3) 1. Yhdistyksen, paikallisosastojen ja eri ryhmien tiedotuskanavana on www-sivujen, ryhmäsähköpostitusten ja sosiaalisen median merkitys korostunut. Veli Kujanpään kolmivuotiskausi komitean C-I puheenjohtajana ja myös IIW:n technical management boardin jäsenenä päättyi kesällä. Juhlaillallisella Olavinlinnan kuninkaansalissa palkittiin paikallisosaston aktiivisia jäseniä. Toiminnanjohtaja Jouko Lassila jatkaa kolmivuotiskauttaan IIW:n hallituksessa varapresidenttinä. Senioriklubit toimivat tapansa mukaan hyvin vireästi ja järjestivät mm. Pätevöityskoulutus oli aktiivista myös vuoden 2017 aikana. Samalla vietettiin Savonlinnan paikallisosaston 40-vuotisjuhlaa. Kansainvälisesti tarkasteltuna voidaan todeta, että hitsauksen pätevyyskoulutus on meillä korkealla tasolla ja väkimäärään suhteutettuna aktiivisinta maailmassa. IWE Jukka Martikainen LUT/ iQWeld (2) IWE Jaakko Prokki DEKRA Industrial Oy (3) IWE, IWI-C Petteri Souru Souru Oy (3) IWT Mikko Vaittinen Oy AGA Ab (3) Varajäsenet IWE Pasi Hiltunen DG Diving Group Oy (2) IWE Niko Kuikka Suomen Levyprofiili Oy (1) DI Pasi Leiviskä SSAB Europe Oy (3) DI Kari Mäntyjärvi Oulun yliopisto (1) DI Ville Saloranta METSTA ry (2) EWT Henry Sollman Helen Oy (3) Tilintarkastajat Varsinaisina tilintarkastajina toimivat Jukka Silvo HTM ja Katja Heikkinen HTM, Aaltonen & Co Ky sekä varatilintarkastajina Jani Holmi HTM ja Timo Virkkilä KHT, Aaltonen & Co Ky. Yhdistyksen vaalikokous järjestettiin Hitsauksen laatu -päivien yhteydessä Tampereella 23.-24.11.2017. varapuheenjohtaja IWE Ari Ahto Technip Offshore Finland Oy/Nakkila Works Oy (1) 2. SHY:n koordinoiman Suomen Hitsausja Liittämisinstituutin HRO Suunnittelufoorumi ja Laserfoorumi ovat toimineet aktiivisesti ja Materiaalija Tuotantofoorumikin käynnistää toimintaansa. Paikallisosastojen puheenjohtajien ja sihteereiden vuosittainen yhteistapaaminen järjestettiin 6.9.2017 Suomen ilmailumuseossa Vantaalla. Kaksi kokouksista järjestettiin etäkokouksena videoyhteyden avulla. messumatkan Schweissen und Schneiden messuille Saksaan. Hitsaustekniikkapäivät ja vuosikokous järjestettiin 6.-7.4.2017 Savonlinnassa. Perinteistä painettua mediaa edustavan Hitsaustekniikkalehden asema on kuitenkin edelleen vahvistunut syvällistä hitsaustietoutta välittävänä ammattilehtenä. Tilaisuudessa kuultiin alustuksia ja keskusteltiin mm. Kansainvälisen IIW:n hallinnossa olivat edustajiamme edelleen merkittävissä luottamustehtävissä. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 40 TOIMINTAKERTOMUS 2017 PUHEENJOHTAJAN PUHEENVUORO Arvoisat yhdistyksemme jäsenet Vuosi 2017 oli yhdistyksemme 69. Hitsauksen laatu -komitea ja IWQ-Hitsauskoordinoijaklubi järjestivät myös vähintään yhden tilaisuuden. Seminaarin esitykset käsittelivät erityisesti hitsauksen digitalisaatiota ja teollista internetiä. Vastaavat luvut vuonna 2016 olivat 2265 ja 141. Gary Marquis Aalto-yliopistosta siirtyi IIW:n hallituksessa kesällä past presidentiksi toimittuaan presidenttinä kolmivuotiskauden. Seminaari oli laatu-, NDTja DT-painotteinen ja kuulijoissa oli entistä enemmän myös asiakasyritysten edustajia. Uusia henkilöjäseniä yhdistykseemme liittyi 79 kpl ja yritysja yhteisöjäseniä yksi kpl. Henkilöjäsenten määrä vuoden 2017 lopussa oli 2185 sekä yritysja yhteisöjäsenten 137. toimintavuosi. Henkilökunta Toiminnanjohtaja DI Jouko Lassila Koulutuspäällikkö IWE Juha Kauppila Toimistoja toimitussihteeri Angelica Emeléus TALOUS SHY:n vuoden 2017 kirjanpito osoitti 16 072,15 euroa alijäämää ja yhdistyksen paikallisosastojen kirjanpito 3 732,24 euroa alijämää.. varapuheenjohtaja IWE Reetta Verho Kemppi Oy (2) Jäsenet DI Jaakko Heikonen Pemamek Oy (1) IWE Timo Kankala Koneteknologiakeskus Turku Oy (2) TkL Timo Kauppi Lapin ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto (2) Tj Pentti Kopiloff Tapex Oy (1) IWE Ville Lahtinen Kiwa Inspecta (1) Prof. Kaikki nämä järjestivät ainakin yhden yleisötilaisuuden. Oulussa 7.3.2018 Jukka Kömi SHY YHDISTYKSEN HALLINTO Hallitus kokoontui toimintavuoden 2017 aikana 5 kertaa. Samalla juhlittiin Hitsauksen Laatu -komitean ja sen edeltäjän NDT -komitean 40 -vuotista toimintaa ja palkittiin komitean pitkäaikaisia jäseniä
2016 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 2 350,85 257,50 Muut aineelliset hyödykkeet 479,34 479,34 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 2 830,19 736,84 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 79 658,58 79 658,58 Sijoitukset yhteensä 79 658,58 79 658,58 Pysyvät vastaavat yhteensä 82 488,77 80 395,42 Vaihtuvat vastaavat Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 54 111,96 82 548,32 Siirtosaamiset 2 995,82 12,87 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 57 107,78 82 561,19 Saamiset yhteensä 57 107,78 82 561,19 Rahat ja pankkisaamiset 328 945,98 329 786,90 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 386 053,76 412 348,09 VASTAAVAA YHTEENSÄ 468 542,53 492 743,51 VASTATTAVAA Oma pääoma Muut rahastot Muut rahastot 330 631,99 334 365,10 Muut rahastot yhteensä 330 631,99 334 365,10 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 102 813,28 142 474,59 Tilikauden tulos -16 072,15 -39 661,31 Oma pääoma yhteensä 417 373,12 437 178,38 Vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 12 425,56 21 012,01 Muut velat 6 704,47 6 333,48 Siirtovelat 32 039,38 28 219,64 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 51 169,41 55 565,13 Vieras pääoma yhteensä 51 169,41 55 565,13 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 468 542,53 492 743,51 TULOSLASKELMA 1.1. 31.12.2017 TUOTOT 2017 2016 HT-lehden tuotot 108 483 111 528 HL-komitean tuotot 17 670 22 662 Hitsaustekniikkapäivien tuotot 7 655 13 430 Vaalikokouspäivän tuotot 7 170 Pätevöityskoulutuskomitean tuotot 159 097 235 587 IWQ-, TSja Sädeklubin tuotot 6 240 15 950 Foorumien tuotot 19 190 14 190 Ajankohtaiskoulutusten tuotot 6 970 2 020 NWE/NWC -tilaisuuksien tuotot 15 000 21 851 Sekalaiset tuotot 158 170 TUOTOT YHTEENSÄ 340 463 444 558 KULUT HT-lehden kulut ja palkkiot -84 679 -101 571 HL-komitean kulut -16 590 -20 417 Pätevöityskoulutuskomitean kulut -44 346 -99 591 IWQ-, TSja Sädeklubin kulut -10 612 -6 245 Senioriklubien kulut -4 726 -2 949 Ajankohtaiskoulutusten kulut -6 320 -1 870 Foorumien kulut -10 856 -7 753 Hitsaustekniikkapäivien kulut -7 955 -13 518 Jäsenmaksukulut IIW ja MetSta -5 521 -5 463 Toimistokulut ja palkat -303 960 -324 089 Henkilökunnan koulutuskulut -521 -967 Kokouskulut -2 038 -4 234 Vaalikokouskulut -8 894 Matkakulut* -4 218 -22 748 Alihankintamessujen kulut -6 479 -9 059 NWE/NWC-tilaisuuksien kulut -4 518 -17 846 Kansainvälisen toiminnan kulut (IIW,NWC…)** -9 165 Toiminnan kehittämiskulut Paikallisosastojen määrärahat -9 960 -10 060 Paikallisosastojen avustukset -800 -800 Avustukset ja stipendit -3 674 -2 000 Poistot -257 -86 KULUT YHTEENSÄ -537 196 -660 160 VARSINAINEN TOIMINTA -196 733 -215 602 VARAINHANKINTA TUOTOT Henkilöjäsenmaksut 102 935 98 308 Yritysjäsenmaksut 74 415 74 415 TUOTOT YHTEENSÄ 177 350 172 723 TUOTTO/KULUJÄÄMÄ -19 383 -42 879 Sijoitusja rahoitustoiminta yhteensä 3 311 3 218 TILIKAUDEN TULOS +/-16 073 -39 661 * Matkakuluja myös eri projektien kuluissa ** Uusi seurantarivi. 2017 31. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 41 TASE 31. 12. 12
Paikallisosastojen puheenjohtajina ja sihteereinä toimivat vuonna 2017 seuraavat yhdistyksen jäsenet: Helsingin paikallisosasto Pj. IWE Pertti Salmu, Rautpohjan Konepaja Oy Siht. Tämän lisäksi yksi yhteisöjäsen luopui toisen toimipaikkansa jäsenyydestä. IWE Jukka Kallionpää, Säteilyturvakeskus STUK Siht. IWE Niko Kuikka, Suomen Levyprofiili Oy Siht. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 42 PAIKALLISOSASTOT Yhdistyksessä oli vuoden 2017 aikana 13 paikallisosastoa. Tilaisuuden järjestelyjä tukivat myös Kuopion Konepaja Oy, NST Finland Oy ja Terässaari Oy. IWE Matti Peltola, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Työelämäpalvelut Siht. Myyntija logistiikkakoordinaattori Kirsi Sillanpää, Kemppi Oy Oulun paikallisosasto Pj. EWT Henry Sollman, Helen Oy Siht. Prof. Samalla vietettiin Savonlinnan paikallisosaston 40-vuotisjuhlaa. Komitean puheenjohtaja Pentii Kopiloff Tapex Oy:stä kertoi, että toiminta on käsittänyt 35 vastaavaa seminaaria, 31 Hitsaustekniikka -lehden erikoisnumeroa, standardisointia, useita matkoja alan kansainvälisiin tilaisuuksiin, eri tarkastusmenetelmien koulutusta ja alan oppikirjojen julkaisutoimintaa. IWE Teemu Mäkinen, RMC Finland Oy KOKOUSJA KOULUTUSTILAISUUDET HITSAUSTEKNIIKKA-PÄIVÄT, VUOSIKOKOUS JA SAVONLINNAN PAIKALLISOSASTON 40-VUOTISJUHLA Hitsaustekniikka’17-päivät ja vuosikokous järjestettiin 6.-7.4.2017 Savonlinnassa. Ins. DI Kari Juvonen, Kiwa Inspecta Satakunnan paikallisosasto Pj. Seminaariin ja illalliselle osallistui yhteensä 65 henkeä ja vuosikokoukseen 10 henkeä. IWE Timo Kauppi, Lapin amk/Oulun Yliopisto Siht. Tilaisuudesta on artikkeli Hitsaustekniikka-lehdessä 1/2018. IWS Kaisa Tuominen, Fluidhouse Oy Kuopion paikallisosasto Pj. Perjantain yritysvierailut suuntautuivat Metlab Oy:n ja Patria Aviation Oy:n toimipisteisiin. Paikallisosastojen toiminnasta on tehty oma toimintakertomus. IWE Ari Ahto Technip Offshore Finland Oy/Nakkila Works Oy (3) 2. varapj. Holiday Club Tampereen Kylpylään oli kokoontunut yli 60 laadun asiantuntijaa ja asiakasyritysten edustajaa. Jukka Kömi Oulun Yliopisto (2) 1. IWS Matti Jukarainen, Nordbull Oy Pohjanmaan paikallisosasto Pj. varapj. Iltajuhlassa jaettiin kunniaja ansiomerkit komitean pitkäaikaisille jäsenille. Perjantain yritysvierailulla tutustuttiin peräti neljään yritykseen: SP stainless Oy, Savonlinna Works Oy Savonlinnassa ja Riitek Oy ja Joros Oy Punkaharjulla. Kultainen kunniamerkin vastaanotti komitean perustajajäsen, sihteeri ja pitkäaikainen puheenjohtaja Juha Sillanpää. Vuoden aikana liittyi yhdistykseen 79 uutta henkilöjäsentä ja yksi uusi yritysjäsen Sähköhuolto Tissari Oy (Vantaa/Kuopio). IWT Jukka Sorvali, Savonlinna Works Oy Tampereen paikallisosasto Pj. IWE Sophie Ehrnrooth, AEL Jyväskylän paikallisosasto Pj. Paikallisosaston puheenjohtaja Kai Kasanen toivotti vieraat tervetulleeksi Savonlinnaan. IWT Mikko Vaittinen, Oy Aga Ab Sihteeri IWE Maria Lammentausta, Q-Test Oy Turun paikallisosasto Pj. Prof. IWE Jouko Keinänen, Kiwa Inspecta Siht. Olavinlinnan kuninkaansalin iltajuhlassa palkittiin paikallisosaston aktiivisia jäseniä ansiomerkein. IWT Jouko Korhonen, PKKY/AmoJtk, Koneja metalli Raahen seudun paikallisosasto Pj. SHY:n uusi puheenjohtaja professori Jukka Kömi Oulun yliopistosta esittäytyi ja kertoi teräksen suuresta merkityksestä maailmantaloudelle. Eri osastojen henkilöjäsenmäärät vuoden lopussa ja niiden muutokset olivat seuraavat: Paikallisosasto Tilanne 12/2016 Siirtyneet/ Eronneet* 2017 Liittyneet 2017 Tilanne 12/2017 Helsinki 386 25 16 377 Jyväskylä 91 8 2 85 Kuopio 154 7 3 150 Lahti 160 11 7 156 Oulu 147 18 4 133 Pohjanmaa 217 20 11 208 Pohjois-Karjala 60 6 5 59 Raahen seutu 111 7 3 107 Saimaa 174 18 1 157 Satakunta 166 14 5 157 Savonlinna 39 2 1 38 Tampere 241 12 13 242 Turku 319 11 8 316 Yhteensä 2265 159 79 2185 Yritysja yhteisöjäseniä oli vuoden 2017 lopussa 137 ja henkilöjäseniä 2185. Samassa yhteydessä järjestettyyn vaalikokoukseen osallistui 16 henkeä. IWE Jonne Näkki, Centria Ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan paikallisosasto Pj. Kai Kasanen, Savonlinna Works Oy Siht. Ohjelmassa oli kolmetoista esitystä, tauoilla auki neljä näyttelyosastoa: Finfocus Instruments Oy, Sintrol Oy, Sonar Oy ja SHY. Seminaarin yhteyteen järjestetyssä hitsaustekniikan näyttelyssä esittelivät tuotteitaan ja palveluitaan Erlatec Oy, Finfocus Oy, Somotec Oy, Kemppi Oy, Retco Oy ja SHY. IWS Mika Lassila, Koulutuskeskus SEDU, Metalliosasto Siht. Jukka Martikainen, LUT/ iQWeld Siht. Ne ovat vastanneet alueellisesta toiminnasta yhdistyksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ravintola Paviljongissa järjestetyn seminaarin tekniset esitykset käsittelivät erityisesti hitsauksen digitalisaatiota ja teollista internetiä. Ari Venäläinen, Ahlsell Oy Lahden paikallisosasto Pj. IWS Mikko Suominen, Kemppi Oy Siht. Muissa erityksissä kuultiin mm. IWE Timo Kankala, Koneteknologiakeskus Turku Oy Siht. IWE Ari Ahto, Technip Offshore Finland Oy Savonlinnan paikallisosasto Pj. Kokouksessa muodostui hallituksen kokoonpano vuodeksi 2018 seuraavaksi (suluissa jäljellä olevat toimikaudet): Puheenjohtajat: Pj. Samassa yhteydessä järjestettiin yhdistyksen vaalikokous ja juhlittiin Hitsauksen Laatu -komitean ja sen edeltäjän NDT -komitean 40 -vuotista toimintaa. ins. Tilaisuudesta on artikkeli Hitsaustekniikka-lehdessä 3/2017. Jäsenyydestä luopui kolme yritystä/yhteisöä: Oy Inkone Ab (Inkoo), Jyväskylän aikuisopisto (Jyväskylä) ja Tekniset Asiantuntijat TA Ky (Siilinjärvi). HITSAUKSEN LAATU-PÄIVÄT, VAALIKOKOUS JA HITSAUKSEN LAATUKOMITEAN 40 -VUOTISJUHLA Hitsauksen laatu -päivät järjestettiin Tampereella 23.-24.11.2017. NDT-tarkastuksen inhimillisistä tekijöistä, austeniittihitsien ultraäänitarkastuksesta ja kuparisen loppusijoituskapselin tarkastusmenetelmistä. IWE Reetta Verho Kemppi Oy (1). IWS, IWI-C Timo Suni, Ferral Components Oy Saimaan paikallisosasto Pj. Kaupunginjohtaja Janne Laine muistutti, että oopperajuhlistaan tunnettu kaupunki elää myös konepajaja metsäteollisuudesta
MATERIAALIJA TUOTANTOFOORUMI Materiaalija Tuotantofoorumin toimintaa pyrittiin vuoden kuluessa vireyttämään. Vuoden toinen kokous pidettiin Hämeenlinnassa 18.10.2017. Foorumin toiminnan tavoitteena on hyödyn tuottaminen mukana oleville yrityksille seuraavin toimin: Opinnäytetöiden teettäminen (diplomi-, insinöörija kandityöt), tutkimustarpeiden kartoittaminen ja projektointi, sekä avoimen innovaatiotoiminnan hyödyntäminen yritysten ongelmien ratkaisemisessa. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 43 Jäsenet: Tj Pentti Kopiloff Tapex Oy (3) IWE Ville Lahtinen Kiwa Inspecta (3) DI Kari Mäntyjärvi Oulu Yliopisto (3) IWE Jaakko Prokki (2) IWE Petteri Souru Souru Oy (2) IWT Mikko Vaittinen AGA Ab (2) IWE Timo Kankala Koneteknologiakeskus Turku Oy (1) IWE Timo Kauppi Lapin amk/Oulun yliopisto (1) Prof. Koulutussuunnittelija Kirsi Mäki, Työväen Sivistysliitosta esitteli yhdistyksen jäsenhankinnan työkaluja ja menetelmiä. Mukana oli yhteensä neljätoista henkeä kahdeksasta eri paikallisosastosta ja myös pätevöityskoulutuskomiteasta. Päivän aikana kuultiin kymmenen korkeatasoista esitystä, mm. Foorumeiden vetäjinä toimivat vuoden 2017 aikana: . IWE Jukka Martikainen LUT/ iQWeld IWE Timo Kauppi Lapin amk/Oulun yliopisto EWT Henry Sollman Helen Oy IWE Sophie Ehrnrooth AEL Kati Heikkonen Kemppi Oy IWE Juha Lukkari SHY DI Jouko Lassila SHY IWE Juha Kauppila SHY Angelica Emeléus (siht.) SHY SUOMEN HITSAUSJA LIITTÄMISINSTITUUTTI Instituutin foorumit tarjoavat hitsauksen eri osa-alueista kiinnostuneiden yritysten ja yhteisöjen edustajille mahdollisuuden verkottua muiden samasta alasta kiinnostuneiden kanssa. Foorumilla sekä sen sidosryhmillä on myös merkittävä rooli alan jatkoja aikuiskoulutuksessa Suomessa. Tapahtuman toisena päivänä HRO Suunnittelufoorumin neljä uutta jäsenyritystä kertoivat omasta toiminnastaan. 70-VUOTISJUHLATOIMIKUNTA Juhlatoimikunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa suunnittelemaan yhdistyksen historiikkia ja 70 vuotisjuhlaa keväälle 2019. Toiminnan fokus on alkuvaiheessa lujissa teräksissä mukaan lukien mm. IWE Jukka Martikainen iQWeld (1) Varajäsenet: IWE Niko Kuikka Suomen Levyprofiili Oy (3) IWT Raimo Mäki-Reini Wärtsilä Finland Oy (3) DI Pasi Leiviskä SSAB Europe Oy (2) EWT Henry Sollman Helen Oy (2) IWE Pasi Hiltunen DG-Diving Group (1) DI Ville Saloranta METSTA ry (1) HALLITUKSEN JA PAIKALLISOSASTOJEN YHTEISTAPAAMINEN SUOMEN ILMAILUMUSEOSSA Paikallisosastojen puheenjohtajien ja sihteereiden vuosittainen yhteistapaaminen järjestettiin 6.9.2017 Suomen ilmailumuseossa Vantaalla. IIW:n vuosikokouksessa Shanghaissa ja CIDECT:n vuosikokouksessa Helsingissä. Teemapäivät ovat konferenssi kaikille foorumin aihepiiristä kiinnostuneille. Timo Björk, LUT . Vuonna 2017 siihen kuului 12 jäsentä. Helsingin paikallisosaston Jyrki Honkanen kertoi Helsingin paikallisesta asiantuntijaverkostosta ja loppukesän Valkosaaren risteilystä. Sen kokoonpano muodostui vuoden 2017 aikana seuraavaksi: Tj Pentti Kopiloff (pj.) Tapex Oy IWE Ari Ahto (vpj.) Technip Offshore Finland Oy/ Nakkila Works Oy Prof. HRO Suunnittelufoorumi, prof. HRO Suunnittelufoorumin teemapäivät ja johtoryhmän kokous järjestettiin Turussa 30.-31.8.2017. Tilaisuudesta on artikkeli Hitsaustekniikka -lehdessä 5/2017. Toimistosihteeri Angelica Emeléus kävi läpi tilinpäätösaikataulut, paikallisosastojen jäsentilanteen ja kannusti puheenjohtajia ja sihteereitä yhteisen jäsenrekisterisovelluksen käyttöön. Suomi 100 -hengessä vietetyn tapahtuman ensimmäisen päivän kaikki Keynote -luennoitsijat olivat tänä vuonna kotimaisia. HRO Suunnittelufoorumi jatkaa vahvana suunnannäyttäjänä ja kehityksen edistäjänä myös vuonna 2018 toimimalla kohtauspaikkana vaativien hitsattujen rakenteiden ammattilaisille sekä tarjoamalla mahdollisuuden yhteistyöhön teollisuuden edustajien ja tutkimuksen parissa toimivien osapuolien välillä. LASERFOORUMI Laserfoorumi perustettiin vuoden 2005 lopulla. Lisäksi muita esityksiä kuultiin parametrisesta 3D-suunnittelusta ja plastisoitumisen huomioon ottamisesta rakenteiden suunnittelussa. Teemapäivistä on artikkeli Hitsaustekniikkalehdessä 1/2018. Antti Salminen, LUT . Toiminnanjohtaja Lassila esitteli kokousten kilpailuohjeistusta, joka on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa SHY:n kokouksissa. Pääluennoitsija Jouko Kara esitteli viiden vuosikymmenen aikana kertynyttä hitsaustietämystään ja hitsaavan tuotannon historiaa. Trumpf GmbH:n myyntipäällikkö Christian Föhlin “Recent Trends in Laser Welding and Cutting.” Seminaaria edeltävän päivän kokoontumisajon vierailukohteita olivat Kenno Tech Oy Riihi. Vuonna 2017 HRO Suunnittelufoorumilla ja sen sidosryhmillä oli vahva edustus myös kansainvälisissä tapahtumissa, kuten esim. Foorumi järjesti yhteistyössä paikallisosaston kanssa Hitsauksen ajankohtaisseminaarin Oulussa 1.11.2017. Foorumit jatkoivat toimintaansa laadittujen toimintasuunnitelmien mukaisesti, painopisteen ollessa yksittäisten foorumien toiminnassa. Samassa yhteydessä vierailtiin Control Express Finland Oy:llä Savonlinnassa sekä Riitek Oy:llä ja Joros Oy:llä Punkaharjulla. Puheenjohtaja Jukka Kömi kertoi tilannekatsauksessaan teräksen tuotannon ylikapasiteetista ja sen vaikutuksia maailmantalouteen. Tilaisuuden ohjelma muodostui teollisuuden esityksistä ja viimeaikaisista tutkimustuloksista liittyen vaativien metallirakenteiden ja -materiaalien suunnitteluun, valmistukseen sekä kehittämiseen. Siihen osallistui yhteensä lähes 40 luennoitsijaa ja kuulijaa. Vuoden ensimmäinen kokous pidettiin 5.4.2017 Savonlinnassa. valut rakenteiden osaratkaisujen toteuttamisessa. Veli Kujanpää, VTT ja prof. Materiaalija Tuotantofoorumi, tutkimusjohtaja Kari Mäntyjärvi, OY ja yliopettaja Timo Kauppi, Lapin amk HRO SUUNNITTELUFOORUMI HRO Suunnittelufoorumi on perustettu vuonna 1992 Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Teräsrakenteiden laboratoriossa kohtauspaikaksi hitsattujen rakenteiden suunnittelijoille ja tutkijoille. Lopuksi halukkaat pääsivät testaamaan lentosimulaattoria ja läheiseen hotelliin iltapalalle. Tilaisuuteen osallistui lähes 40 henkilöä ja kuusi näytteilleasettaja. Lisäksi päivä sisälsi esityksiä LUT:n Teräsrakenteiden laboratorion tutkimustuloksista, joista yhtenä merkittävämpänä on väsymislaskennan tulevaisuutta edustava 4R-menetelmä. Jukka Kömi Oulun Yliopisto DI Ismo Meuronen Meuro-Tech IWE Reetta Verho Kemppi Oy Prof. Laserfoorumi, prof. Nykyään HRO Suunnittelufoorumiin kuuluu 36 työkoneita, kuljetusvälineitä ja vaativia rakenteita valmistavaa tai näihin materiaalia toimittavaa yritystä sekä hitsattujen ja vaativien teräsrakenteiden suunnittelua ja lujuuslaskentaa suorittavaa insinööritoimistoa. Tulevien vaalija vuosikokousten aikataulut käytiin myös läpi. Laserfoorumi järjesti Hämeenlinnassa Lasertyöstöpäivät Sokos Hotel Vaakunassa 18-19.10.2017
2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 44 mäellä, Suomen Putkilaser Oy Tervakoskella ja Ionix Oy Hämeenlinnassa. Laserfoorumilla oli edustusta IIW:ssä, HT-päivillä sekä Alihankintaja Teknologia 2017 -messuilla. Vuonna 2017 lehden teemoina olivat: 1. IWIPkurssit käynnistyivät syksyllä 2017. Jukka Martikainen LUT/ iQWeld IWE Ari Numminen Q-Test Oy IWE Eero Nykänen Arctech Helsinki Shipyard Oy IWE Reijo Pettinen EduWeldTech Oy IWE Esa Tikka TWM Tikka Welding Management IWE Juha Kauppila SHY, Sihteeri IIW/EWF:n pätevöityskoulutus on ollut vuoden 2017 aikana aktiivista. Kahtena CD – levynä vuonna 2012 julkaistua hitsaajakoulutuksen (IW) PowerPoint opetusaineistoa ja Kirjallista koulutusaineistoa myytiin pääasiassa koulutuslaitoksille. Teollinen hitsaus (48 sivua) 3. Pätevöityskoulutuskomitea kokoontui vuoden 2017 aikana kolme kertaa ja sähköpostikokouksia pidettiin kerran. Veli Kujanpää jätti puheenjohtajan paikan ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti prof. Koulutustoimintaa harmonisoitiin kansainvälisesti mm. IWE/IWT -koulutuksessa, jossa osaksi otettiin käyttöön harmonisoidut tenttikysymykset. 9.2017 jo viidennentoista kerran Alihankinta messuille Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. Lisäksi panostetaan tiedonsaantiin ja toiminnasta tiedottamiseen mm. Vuonna 2017 saatiin päätökseen kaksi IWE/IWT-kurssia ja yksi kurssi aloitti. SHY:n näyttelyosastolla vieraili runsaasti sekä nykyisiä että tulevia jäseniä. Julkaisuja markkinoitiin alan koulutuksen aineistoksi Hitsaustekniikka-lehdessä, alan messuilla ja muissa tapahtumissa. Niistä 105 oli hitsauskoordinoijille (IWE, IWT, IWS) ja 216 IW hitsaajille. Korjaushitsaus (56 sivua) 6. korjatun painoksen kappaleet myytiin keväällä 2017. HITSAUSTIETOUS JA VAIKUTTAMINEN HITSAUSTEKNIIKKA -LEHTI Yhdistys julkaisi vuonna 2017 kuusi numeroa Hitsaustekniikka lehteä, joka toimii sekä yhdistyksen jäsenlehtenä että korkeatasoisena hitsausalan ammattilehtenä. Viimeiset Hitsauksen materiaalioppi -kirjan vuonna 2014 julkaistun 4. Oppilaitosten kurssikirjatilauksia täydensi edellisenä vuonna avattu verkkokauppa, jonka kautta kirjojen yksittäinen tilaaminen, tilauksien käsittely ja toimitus on nopeutunut. Kirjan tarkoitus on laajentaa tekniikan osaajien tietämystä hitsauksen taloudesta. Laserfoorumin kokouksessa lokakuussa prof. Hitsausliitosten lämpökäsittelijän koulutus saatiin päätökseen Helsingissä 2017 keväällä ja kurssia on tarjottu myös Ruotsiin. Lehden tilaushinta kotimaahan oli 80 euroa ja ulkomaille 140 euroa. ALIHANKINTA 2017 -MESSUT Yhdistys osallistui 26.–28. IWS-kursseja käynnistyi yhteensä 7 kpl 7:llä eri paikkakunnalla. VTT IWE Ari Ahto Technip Offshore Finland Oy, Nakkila Works Oy IWE Sophie Ehnrooth AEL IWE Jyrki Honkanen Oy AGA Ab IWE Timo Kettunen Proxocon Oy IWE prof. Eri tutkintolautakunnat ja auditointiryhmä kokoontuivat tarpeen mukaan. Yhdistyksen kevätja syyskokouksessa on SHY:tä edustanut toiminnanjohtaja Jouko Lassila. vuosi päätoimittajana ja toimitussihteerinä Angelica Emeléus, SHY. Vuonna 2011 julkaistua hitsaustaloutta, hitsauskustannuksia ja hitsaustuotannon tehostamistoimenpiteitä käsittelevää Hitsaustalous ja Tuottavuus -kirjaa myytiin edelleen. Suomi oli puheenjohtajana työryhmässä Mechanized, Orbital and Robot Welding Personnel ja oli mukana mm. Messuilla oli tuhat näytteilleasettajaa 20 maasta ja 17684 kävijää. Schweissen & Schneiden -messut, Hitsausprosessit (80 sivua) Hitsaustekniikka -lehden päätoimittajana toimi DI Juha Lukkari, jolla tuli täyteen 39. kehittämällä kotisivuja, olemalla aktiivisempi sosiaalisessa mediassa ja jatkamalla seminaaritoimintaa myös vuonna 2018. Todistuksia myönnettiin kaikkiaan 355 kappaletta. Laatu, NDT, DT ja standardit (64 sivua) 4. KOMITEAT JA KLUBIT PÄTEVÖITYSKOULUTUSKOMITEA Komitean kokoonpano: IWE Mika Sirén, pj. Osallistuttiin hitsauksen ja levytekniikan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivään Tampereella.. Kansallisesti tenttikysymyksiä yhtenäistettiin tuottamalla uusia IWE/IWT-kysymyksiä moduulikohtaisesti erillisiässä työryhmissä. Alihankinta, IIW (60 sivua) 5. Kirjasarja soveltuu myös muulle hitsausja metallialan henkilöstölle koulutusja opiskelumateriaaliksi, perustietolähteeksi yms. METALLITEOLLISUUDEN STANDARDISOINTIYHDISTYS r.y Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistyksen hallituksessa on Koneja metalliteollisuuden yhdistysten mandaatilla toiminut jäsenenä SHY:n toiminnanjohtaja Jouko Lassila ja varajäsenenä Teräsrakenneyhdistys ry:n toimitusjohtaja Janne Tähtikunnas. DIMECC-Digitalisaatio, hitsatut rakenteet ja materiaalitekniikka (72 sivua) 2. IWIP-tenttikysymysten WT-kysymykset eriteltiin moduulikohtaisiksi. työryhmässä, joka kehittää koulutusohjelmaa hitsauskoordinoijille ja hitsattujen rakenteiden suunnittelijoille. Lehden toimituskuntaan kuuluivat päätoimittajan ja toimitussihteerin lisäksi: DI Mikko Aarnio Pemamek Oy IWE Jyrki Honkanen Oy AGA Ab IWE Juha Kauppila SHY IWE Olli Kortelainen Neste Jacobs Oy Tj DI Jouko Lassila SHY IWE Eero Nykänen Arctech Helsinki Shipyard Oy IWT Jukka Setälä Retco Oy IWE Mika Sirén VTT IWE Reetta Verho Kemppi Oy Hitsaustekniikka -lehden ilmoitusmyynnistä on vastannut toimitussihteerin lisäksi Elina Tenhunen, Tmi Petteri Pankkonen. Tilaisuudesta on artikkeli Hitsaustekniikka-lehdessä 6/2017. Se täyttää kansainvälisen hitsausjärjestön IIW:n ja sen alakomitean IAB:n aihealueen Materiaalien käyttäytyminen hitsauksessa sisältövaatimukset hitsausinsinöörikursseille ja myös alemmille koulutustasoille. Suomi oli edelleen aktiivisesti mukana IAB:ssa ja EWF:ssa kehittämässä koulutustoimintaa. Lehden kokonaissivumäärä oli 380 sivua plus kannet. Hitsauksen yleinen laatutietoisuus ja osaamisen vaatimukset ovat pitäneet hitsauksen pätevöintikoulutustarvetta yllä. Nuorisopuolen IW-koulutus on aikaisempaa vähäisempää. Laserfoorumi pyrkii edistämään lasertyöstön hyvien käytäntöjen levittämistä tutkimuksen ja teollisuuden välillä. Teos on tarkoitettu hitsaushenkilöstön kansainvälisten koulutusohjelmien mukaisten IWE-, IWI-, IWTja IWS-kurssien oppikirjaksi. NORDIC WELDING EXPO 2018 –MESSUT Hitsauksen, liittämisen ja leikkaamisen Nordic Welding Expo -messut järjestetään yhteistyössä Konepaja-messujen kanssa joka toinen vuosi. Välivuonna suunniteltiin tulevien messujen ohjelmaa ja hitsauskilpailuja. Koulutus on kuitenkin vakiinnuttanut merkittävän asemansa ja sen tunnettavuus kansallisesti ja kansainvälisesti on hyvä. Antti Salminen. MUUT JULKAISUT Hitsauksen materiaalioppi, osat 1 ja 2 -kirjasarjan myyntimenestys jatkui vuonna 2017
Sitä kautta on mahdollista saada ongelmiin vertaistukea. Koulutusaiheena oli mm. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA TOIMINTA IIW:ssä ja EWF:ssä IIW:n 70th IIW vuosikokous ja kansainvälinen konferenssi “Green Welding Technologies for Effective and Reliable Manufacturing” järjestettiin Shanghaissa 25.–30.6.2017. Näistä 18 on toisen asteen kouluttajia. Hyväksyttyjä koulutuksen järjestäjiä IIW/IAB pätevyyksiin oli vuoden 2016 lopussa seuraavasti: (E)IWE, (E)IWT: LUT (E)IWE-DL, (E)IWT-DL: AEL (E)IWIP: AEL IWSD: LUT IMORWP: LUT Hyväksyttyjä EWF:n koulutuksien järjestäjiä oli vuoden 2016 lopussa: Lasertyöstön asiantuntija (ELP): LUT Lasertyöstön työturvallisuus (ESLO): LUT Betoniterästen hitsausasiantuntija: WINNOVA Rauma – Laitila Hitsausliitosten lämpökäsittely: AEL Vastuullinen hitsauskoordinoija teräsrakentamiseen (EWCP10902-S): LUT Lisäksi 18 koulutuksen järjestäjällä oli IWSkoulutusoikeudet, joista 15 oppilaitoksella oli oikeudet IWP -koulutukseen. Tilaisuudesta on artikkeli Hitsaustekniikka-lehdessä 1/2018 Finnish Society for NDTseuran kanssa tehtiin yhteistyötä tapahtumajärjestelyissä ja seurattiin edustajien osallistumista eurooppalaisen Göteborgissa pidettävän 12th ECNDT 2018 – konferenssin järjestelyihin. Nelipäiväinen matka alkoi Düsseldorfin messukeskuksesta ja jatkui mielenkiintoisiin kohteisiin Saksassa, Belgiassa, Luxemburgissa ja Hollannissa. Yksi kohokohdista oli vierailu Suomen Brysselin EU-edustustossa. Hitsauskoordinoijat ovat usein edustamissaan yrityksissä ainoita hitsausalan standardeja tuntevia ja joutuvat siten tulkitsemaan niissä annettuja vaatimuksia. Suomen delegaation koko oli 15 henkeä. Useisiin tilaisuuksiin ovat myös seuralaiset olleet tervetulleita. Vierailukohteina 3.2.2017olivat Estanc AS ja Levstal OÜ. uuden menetelmäkoestandardin tuomat muutokset. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 45 PKK:n sisäinen auditointi tehtiin 27.10.2017. Matkalle osallistui 15 henkeä. Gary Marquis, Aalto-yliopisto. Toimitusjohtaja Pentti Kopiloff toimi IIW:n komitean C-V Suomen delegaattina ja osallistui Shanghaissa Kiinassa pidettyyn vuosikokoukseen ja komitean työskentelyyn. IWQ-KLUBI Klubi järjesti 2.-3.2.2017 koulutusristeilyn ja excursiomatkan Tallinnaan. Klubimestareiden ja sihteerien yhteiskokous järjestettiin 23.3.2017 Museokeskus Vapriikissa Tampereella. Vuoden 2016 aikana EWF/IIW – diplomeja myönnettiin Suomessa seuraavasti: IWE 31 kpl, IWT 3 kpl, IWI 21 kpl, IWS 71 kpl, IWP 2 kpl, Hitsatun rakenteen suunnittelu 1 kpl, Hitsausliitosten lämpökäsittelijä 10 kpl ja IW 216 kappaletta. SÄDEMENETELMÄTKLUBI (High Energy Density Processing Club) Klubin yhteyshenkilöinä toimivat: Prof. Tilaisuudessa kerrattiin SHY:n toimiston henkilökunnan kanssa seniorijäsenyyteen edellisenä vuonna tehdyt muutokset ja keskusteltiin niiden vaikutuksista seniorien toimintaan. Tällä kertaa oli järjestelyvastuu Helsingin senioriklubilla. Klubin jäsenille on suljettu Facebook-ryhmä ”HitsauskoordinoijaklubiIWQ”, johon jäsenehdot täyttävät hyväksytään. 29.9.2017 järjestetty messumatka Schweissen und Schneiden messuille Saksaan. Hallitus piti yhteyttä sähköpostilla sekä järjesti kokouksen Raumalla 23.8.2017. Ne toteutettiin Tammikuussa Tampereella. Klubikokouksessa valittiin klubin hallitukseen seuraavat henkilöt: IWE Ari Numminen, klubimestari Q-Test Oy IWE Teppo Vihervä, sihteeri DEKRA Industrial Oy IWE Jari Suominen Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova IWE Juha Kauppila (erovuorossa) SHY IWE Reetta Verho Kemppi Oy IWE Tuomo Orava Erovuoroiset valittiin uudelle kaudelle. Korjaavat toimenpiteet hyväksyttiin ja auditointi suljettiin 8.2.2018. Tämän lisäksi on olemassa avoin Facebook-ryhmä ”Hitsauskoordinoija-IWQ”, joissa voidaan laajemmin tiedottaa asioista alasta kiinnostuneille. Seminaariristeilystä on artikkeli Hitsaustekniikka-lehdessä 2/2017. Antti Salminen (pj.) LUT Laser DI Ismo Meuronen (vpj.) Meuro-Tech IWE Timo Kankala (siht.) Koneteknologiakeskus Turku Oy Sädemenetelmäklubi avusti Laserfoorumia lasertyöstöpäivän järjestämisessä. Suomalaisille delegaateille myönnettiin kokousviikon aikana seuraavat huomionosoitukset: Attendance Recognition, 30 years: Pentti Kopiloff, Tapex Oy Recognition, IIW President, 3 years: prof. HITSAUKSEN LAATU KOMITEA Komitean kokoonpano oli seuraava: Tj Pentti Kopiloff (pj.) Tapex Oy IWE Timo Kauppi Lapin AMK, Oulun yliopisto DI Jyrki Lieto Sonar Oy IWE Risto Nieminen Metlab Oy IWE Eero Toivanen AEL Oy DI Juha Toivonen DEKRA Industrial Oy Ins. Kesällä järjestettiin perinteinen Hitsin Golf -turnaus. Hallitus keskusteli myös mahdollisuudesta palvella hitsauskoordinoijia neuvontaklinikka -palveluilla, mutta asiaa kehitetään edelleen. Illalla 2.2.2017 pidettiin klubikokous. Tilaisuuteen osallistui 1 153 hitsauksen asiantuntijaa 42 eri maasta. Senioriklubien klubimestareina ja sihteereinä ovat vuonna 2017 toimineet: Helsingin senioriklubi: klubimestari Kaj Bjugg, sihteeri Taisto Lehtinen Lahden senioriklubi: klubimestari Alpo Salo, sihteeri Pekka Pasanen Tampereen senioriklubi: klubimestari Hannu Kirveslahti, sihteeri Esko Hyssy Turun Senioriklubi klubimestari: Pekka Paakkanen, sihteeri Jouko Rinneranta Senioriklubien toimintakertomukset julkaistaan omana koosteenaan. Syksyllä järjestettiin NDT-päivien perinnettä noudattaen Hitsauksen laatu -päivät Tampereella 23.-24.11.2017. Auditoinnissa arviointiin PKK:n toimintaa ja sen laatuohjeistusta. SENIORIKLUBIT Kukin neljästä klubista on kesätaukoa lukuun ottamatta pyrkinyt järjestämään kokouksen kerran kuukaudessa. Vuoden kohokohta oli 26. Åström NDT-Consulting DI Jouko Lassila (siht.) SHY Hitsauksen laatu -komitea kokoontui neljä kertaa. Kansainvälisen hitsaajakoulutuksen oikeudet olivat 42 oppilaitoksella. Klubilla ei ollut muuta toimintaa vuonna 2017. Seminaarissa oli esillä PED:in vaatimusten mukainen pätevöinti, hitsausmerkkistandardi SFS-EN ISO 2552, tietoa mahdollista muutoksista menetelmäpätevöintiin ja WPS:n tarkoitus ja käyttö. Juha Visuri Kiwa Inspecta TkT Thomas Åström T. Koulutukseen osallistui 30 henkeä ja klubikokoukseen 26 klubin jäsentä. Näihin on liittynyt useita vierailuja mielenkiintoisiin teollisuusja kulttuurikohteisiin. Kai Ruotsalainen DEKRA Industrial Oy IWT Jari Salmi Meyer Turku Oy Ins. Kokouksessa keskusteltiin 2018 vuoden alussa järjestettävästä koulutustilaisuudesta ja klubikokouksesta. Samassa yhteydessä järjestettiin yhdistyksen vaalikokous ja juhlittiin Hitsauksen Laatu -komitean ja sen edeltäjän NDT -komitean 40 -vuotista toimintaa. IIW/IAB ja EWF -koulutuksista tiedotettiin Alihankintamessuilla, erillisellä tiedotteella kouluttajille, koulutusten ja seminaarien yhteydessä, Taitaja 2017-kisojen yhteydessä sekä Hitsaustekniikka lehdessä
Timo Björk, LUT. Juha Kauppila osallistui EWF:n yleisja teknisen komitean kokoukseen marraskuussa Oierasissa Portugalissa. IAB/WG A#7a:Welding Designer Guideline, edustajat IWE Reijo Pettinen EDUWeldTech Oy ja IWE Juha Kauppila. IAB/WG A#6a: Distance Learning Activities, edustajat IWE Juha Kauppila, SHY ja IWE Sophie Ehnrooth, AEL. XV Design, Analysis and Fabrication of Welded Structures (Hitsattujen rakenteiden suunnittelu, analysointi ja valmistus), edustaja prof. WG-RA Regional Activities (Alueelliset toiminnot), edustaja Jouko Lassila, SHY. SHY. X Structural Performances of Welded Joints Fracture Avoidance (Hitsausliitosten rakenteellinen käyttäytyminen murtumien välttäminen), edustajat prof. Pentti Kopiloff, Tapex Oy. Antti Salminen, LUT. IAB/WG A#9a: Mechanized, Orbital and Robot Welding, edustajat puheenjohtaja IWE Juha Kauppila, SHY ja IWE Reijo Pettinen EDUWeldTech Oy. VI Terminology (Terminologia), edustaja. IAB/WG A#2a: Existing Engineer, Technologist, Specialist and Practitioner Guideline, edustaja IWE Juha Kauppila, SHY. European Laser Safety Officer -ohjelma, edustajat IWE Reijo Pettinen EDUWeldTech Oy ja prof. VIII Health, Safety and Environment (Työterveys, turvallisuus ja ympäristö), edustaja Tom Johnsson, Tapaturva Oy. Veli Kujanpää, VTT. European Laser Processing Personnel -ohjelma, edustajat IWE Reijo Pettinen, EDUWeldTech Oy ja IWE Juha Kauppila, SHY. III Resistance Welding, Solid State Welding and Allied Joining Processes (Vastushitsaus, kiinteän olomuodon hitsaus ja vastaavat prosessit), edustaja, prof. IAB/MM: Member meeting (yleiskokous), edustaja IWE Juha Kauppila, SHY. XVII Brazing, Soldering, and Diffusion Bonding (Juottaminen ja diffuusioliittäminen), edustaja IWE Mika Sirén, VTT. Pedro Vilaça, Aalto-yliopisto. Heikki Remes, Aalto-yliopisto. C-XIII-WG4 Effects of Weld Imperfections on Fatigue Strenght (Hitsausvirheiden vaikutus väsymislujuuteen), puheenjohtaja prof. Tärkein yhteinen hanke on ollut Nordic Welding Conference, joka on suunnitteilla Islantiin elokuuksi 2018. IX Behaviour of Metals Subjected to Welding (Metallien hitsattavuus), edustajat TkT Pekka Nevasmaa ja IWE Mika Sirén VTT. Gary Marquis, Aalto-yliopisto ja varapresidentti Jouko Lassila, SHY. prof. Veli Kujanpää, VTT. WG-STAND Standardization (Standardisointi), edustaja IWE Carl-Gustaf Lindewald, SHY. TMB Technical Management Board (IIW:n hallituksen tekninen tukiryhmä), jäsen prof. NORDISKT PRESIDIE MEETING Nordiskt presidie meeting järjestettiin Kööpenhaminassa 28.29.03.2017. TYÖRYHMÄT (Study Groups, Select Comities, Working Groups etc.) SG-RES Welding Research Strategy and Collaboration (Hitsaustutkimuksen strategia ja yhteistyö), edustaja prof. Paikallisosastojen ja senioriklubien toimintakertomukset julkaistaan omana koosteena numerossa 3/2018.. EWF European Welding Federation EWF:n yleiskokoukset ja tekninen komitea, edustaja IWE Juha Kauppila, SHY. IV Power Beam Processes (Korkean energiatiheyden prosessit), edustajat prof. V Non-destructive Testing and Quality Assurance of Welded Products (NDT ja hitsattujen tuotteiden laadunvarmistus), edustaja toim.joht. IWE Carl-Gustaf Lindewald, SHY. XIII Fatigue of Welded Components and Structures (Hitsattujen komponenttien ja rakenteiden väsyminen), edustaja TkT Heikki Remes, Aalto-yliopisto. IIW/IAB:n ja EWF:n kokoukset Juha Kauppila osallistui SHY:n edustajana IIW/IAB:n (International Authorisation Board) pääryhmien A, B ja MM kokouksiin, jotka pidettiin tammikuussa Pariisissa ja kesäkuussa Shanghaissa. Veli Kujanpää, VTT. XVI Polymer Joining and Adhesive Technology (Muovien liittäminen ja liimausteknologia), DI Susanna Hurme, Aalto -yliopisto. Veli Kujanpää, VTT ja prof. Suomea edustivat Juha Kauppila ja Jouko Lassila, SHY. IAB/WG A#3a: Welder Guideline (IWkoulutusohjelma), edustaja IWE Juha Kauppila, SHY. Vuonna 2017 oli Suomella IIW:n eri toimielimissä seuraava SHY:n ehdottama ja valitsema edustus: HALLINTO Board of Directors (IIW:n hallitus), puheenjohtaja ja presidentti / entinen presidentti prof. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 46 Fellow of IIW: Prof Veli Kujanpää, VTT Henry Granjon Prize, category C: TkT Eeva Mikkola, VTT. XII Arc Welding Processes and Production Systems (Kaarihitsausprosessit ja tuotantojärjestelmät), edustaja IWE Mika Sirén, VTT. XIV Education and Training (Opetus ja koulutus), edustajat IWE Juha Kauppila, SHY ja IWE Reijo Pettinen, EDUWeldTech Oy. XI Pressure Vessels, Boilers and Pipelines (Paineastiat, kattilat ja putkistot), edustaja IWE Olli Kortelainen, Neste Jacobs Oyj. Antti Salminen, LUT ja TkT Pekka Nevasmaa, VTT. POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ EBW – FORUM – AG 53 Svetskommissionin pohjoismaisen EB -aiheisen työryhmän AG 53 toimintaan osallistui Ismo Meuronen, Meuro-Tech. IAB/B: Implementation and Authorisation (hallinto ja ohjeistus), edustaja IWE Juha Kauppila, SHY. General Assembly (Yleiskokous), edustajat Pentti Kopiloff, Tapex Oy, Veli Kujanpää, VTT ja Juha Kauppila, SHY KOMITEAT (Commissions): I Additive Manufacturing, Surfacing and Thermal Cutting (Lisäävä valmistus, pintakäsittely ja terminen leikkaus), edustaja. II Arc Welding and Filler Metals (Kaarihitsaus ja lisäaineet), edustajat IWE Mika Sirén, VTT ja Juha Lukkari, SHY. Kokoukseen osallistuvat edustajat kaikista viidestä pohjoismaasta. IAB International Authorisation Board IAB/A: Education, Training and Qualification (koulutusohjelmat), edustaja IWE Juha Kauppila, SHY. Veli Kujanpää VTT. Carl-Gustaf Lindewald, Reijo Pettinen, Sophie Ehnrooth ja Juha Kauppila ovat osallistuneet omien työryhmiensä (Comission VI – Terminology, WGA 2, WG 6 ja WGA 9) työskentelyyn ja kokouksiin Pariisissa ja/tai sähköpostitse
Ennen kisaa on mahdollisuus lämmitellä harjoittelualueella ja tarjolla on myös keittolounas, klo 11.30 kilpailuinfo klubiravintolassa. Lisäksi järjestetää yritysten välinen, tiukka joukkuekilpailu, josta lisäinfoa kilpailupaikalla. Mikäli tarvitset DEKRAn tarjoamaa majoitusta, niin ota yhteyttä katja.angelis@dekra.com Lisätietoja tarvittaessa teppo.viherva@dekra.com (0400 183 151) Tule keskustelemaan liittämisen nykyisistä haasteista meidän ja muiden alan ammattilaisten kanssa sekä pelaamaan gol?a hyvässä seurassa. 28 henkilöä (ilmoittautumisjärjestyksessä) = Kilpailu käydään täysin tasoituksin pistepogeyna = Kilpailussa pelataan 18 reikää = Kummassakin kilpailussa jaetaan omat palkinnot sekä lopuksi palkinto koko turnauksen voittajalle (molempien kilpailujen pistesumma) = Kilpailussa palkitaan kiertopalkinnolla Rauman kilpailun parhaan tuloksen saavuttanut IW/ EW koulutettu hitsauskoordinoija = Kilpailujen jälkeen on osallistujilla mahdollisuus ruokailuun, kahviin ja saunomiseen Ilmoittautumiset kilpailuihin: Masku 12.6. mennessä Teppo Vihervä, 0400 183 151 teppo.viherva@dekra.com Rauma 31.8. klo 9.30 alkaen RAUMALLA 7.9. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 47 UUSIA JÄSENIÄ YRITYSJÄSENET Cenmia Oy, Jyväskylä www.cenmia.com IS Works Oy, Pori www.isworks.fi Kunnossapitoyhdistys Promaint ry, Helsinki www.promaint.net Turun Putkihuolto Oy, Kaarina www.turunputkihuolto.fi HENKILÖJÄSENET Helsingin paikallisosasto Hitsaaja Riku Antero Korhonen Tarkastaja/osaprojektipäällikkö Janne Antero Kotiranta, Säteilyturvakeskus STUK Kuopion paikallisosasto Laitossuunnittelija, IWE Antti Mika Tapani Kauhanen, Andritz Oy Lahden paikallisosasto Yrittäjä Tuomas Kuikka, SYSMET Eläkeläinen Lauri Antero Pokkinen Eläkeläinen Paavo Sakari Ripatti Pohjanmaan paikallisosasto Hitsauskoordinaattori, IWS Sebastian Söderlund, Profield Oy Koneensuunnittelija, Insinööri (amk) Tuomas Vainio, Ab A.Häggblom Oy Saimaan paikallisosasto IWE Jari Pauli Eerola Satakunnan paikallisosasto Tuotantoinsinööri, IWS Markku Pohjola, Ulvilan Konepaja Oy Savonlinnan paikallisosasto Myymäläpäällikkö, IWS Vili Petteri Paunonen, Industria Center Oy, Savonlinna Turun paikallisosasto Painelaitetarkastaja, IWE Mikka Johannes Lang, DEKRA Industrial Oy Hallitus hyväksyi kokouksessaan Vaasassa 7.3.2018 kaksitoista henkilöjäsenhakemusta ja neljä uutta yritysjäsentä. = Osallistujamäärä max. mennessä Tuomo Orava, 044 5488770 tuomo.orava@gmail.com Huom. Pelimuotona on henkilökohtainen 18 reiän pistebogey täysillä tasoituksilla. klo 10.00 alkaen DEKRA Industrial Oy järjestää kumppaneilleen hyvän tuulen golfkilpailun. seuraja tasoitustietoineen Ilmoittautumiset 28.7.2016 mennessä DEKRAn yhteyshenkilöllesi tai katja.angelis@dekra.com. HITSI golfturnaus 2018 MASKUSSA 15.6. Lisäksi on lähimmäksi lippua erikoiskilpailu. Kierroksen jälkeen sauna, buffet-päivällinen sekä palkintojenjako. Antakaa ilmoittautumisen yhteydessä myös seura/tasoitustietonne O n th e sa fe si de Järjestäjänä DEKRA Industrial Oy Metallilaboratoriot Järjestäjänä SHY:n Hitsauskoordinoijaklubi-IWQ
In connection to the venue is the Gothia Tower Hotel area. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 48 SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat 2018 2018 2018 2019 2019 2019 Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit 2018 2018 2018 Kansainväliset Kansainväliset Kansainväliset Kansainväliset Kansainväliset Kansainväliset 2018 2018 2018 SHY:n paikallisosastojen, senioriklubien ym. The conference venue will be at the Swedish Exhibition & Congress Center in the city center. Varmista kokouskutsujen ja jäsenpostin perilletulo ilmoittamalla voimassa oleva sähköpostiosoite joko paikallisosastosi sihteerille tai SHY:n toimistoon! WELCOME TO GOTHENBURG for the 12th European Conference on Non-Destructive Testing Swedish Exhibition & Congress Center Gothenburg, June 11–15, 2018 The conference will be arranged within the cooperation of the Nordic countri es. Gothenburg, the second largest city in Sweden is situated on the beautiful west coast, right in the heart of Scandinavia. Together they represent the largest combined conference and hotel facility in Europe. pienryhmien tapahtumista tiedotetaan yhdistyksen kotisivuilla ja sähköisillä uutiskirjeillä. Photo: Krister Engström, Dick Gillberg, Jorma Valkonen, Gothia Towers/Svenska Mässan, Kjell Holmner TECHNICAL COMMITTEE Håkan Wirdelius (Sweden) Lars-Ove Skogh (Sweden) Thomas Åström (Finland) Contact information LOCAL ORGANIZING COMMITTEE Peter Merck (Sweden) Frode Hermansen (Norway) Tor Harry Fauske (Norway) Arild Lindkjenn (Norway) MARKETING AND SALES COMMITTEE Håkan Andersson (Sweden) Mats Bergmann (Sweden) Terje Gran (Norway) www.ecndt2018.com ida.eriksson@csmndt.se Håkan NDT ANNONS sep 2016 A4.indd 1 2016-09-26 10:10 TULEVIA TAPAHTUMIA
Mäkelänkatu 36 A 2, 00510 Helsinki Puh./Tel. +358 9 773 2199 www.hitsaus.net VAIKUTTAMINEN KOULUTUS HITSAUSTIETOUS Hitsaavien yritysten kehityksen edistäminen ja toimintaedellytysten varmistaminen Kansainvälisen hitsauskoulutuksen organisointi Hitsaustiedon kokoaminen ja jakaminen SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS RY. Mäkelänkatu 36 A 2, 00510 Helsinki Puh./Tel. Puh. +358 9 773 2199 www.hitsaus.net VAIKUTTAMINEN KOULUTUS HITSAUSTIETOUS Hitsaavien yritysten kehityksen edistäminen ja toimintaedellytysten varmistaminen Kansainvälisen hitsauskoulutuksen organisointi Hitsaustiedon kokoaminen ja jakaminen SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS RY. Mäkelänkatu 36 A 2, 00510 Helsinki Puh./Tel. +358 9 773 2199 www.hitsaus.net VAIKUTTAMINEN KOULUTUS HITSAUSTIETOUS Hitsaavien yritysten kehityksen edistäminen ja toimintaedellytysten varmistaminen Kansainvälisen hitsauskoulutuksen organisointi Hitsaustiedon kokoaminen ja jakaminen SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS RY. +358 9 773 2199 www.hitsaus.net. 2/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 49 Viileämpää, puhtaampaa ja mukavampaa hitsausta. 0207 597 999 www.teknoexpertit.fi Maahantuonti ja markkinointi UUDET IBEDAn TAKATULISUOJAT: GG, GT, TT Enemmän suorituskykyä IBEDA kaasuturvatuotteiden edut Toimitam me myös DS1000 ja DS2000 takaiskus uojat • KEVYEMPI – poltin on mukavampi käyttää • PIENI – letkuliitäntöjen väliin jää enemmän tilaa • OPTIMOITU MUOTOILU – suurempi virtaus nopeus! TÄYDELLISET KOHDEPOISTOJÄRJESTELMÄT Kohdepoistovarret Letkut Puhaltimet Liikuteltavat suodatinyksiköt Suodattimet Kiinteät suodatinyksiköt 020 794 0370 info@kopovent.fi VAIKUTTAMINEN KOULUTUS HITSAUSTIETOUS Hitsaavien yritysten kehityksen edistäminen ja toimintaedellytysten varmistaminen Kansainvälisen hitsauskoulutuksen organisointi Hitsaustiedon kokoaminen ja jakaminen SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS RY. Mäkelänkatu 36 A 2, 00510 Helsinki Puh./Tel
SK PÄTEVÖINTILAITOS Hitsauksen pätevyyskokeet EU-kokeiden valvonta (myös yrityksissä) Hitsaajanjalevytekniikanammattitutkinnot puikko,tig,mig-mag,levyseppähitsaajan koulutus YHTEYDENOTOT: Seppo Kallinen IWS p. Tuemme asiakasta suunnittelusta loppukokoonpanoon asti. Tervetuloa kuulemaan tuotteistamme!. 2018: NRO TEEMA 3/2018 Laatu, NDT, DT ja Standardit 4/2018 Alihankinta, IIW 2018 5/2018 Ohutlevyhitsaus 6/2018 Hitsaaminen ääriolosuhteissa Woikoskelta hitsaavan teollisuuden kokonaisratkaisut Woikoski täyden palvelun kaasutalo! Woikoski osastolla 420 Pohjoinen Teollisuus & Norrkama 2018 -messuilla Oulussa 23.-24.5.2018. Hitsausinsinööripalvelut . 040 2144 133 Tutustu tarkemmin yritykseemme osoitteessa Hitsaajien pätevöintiä Pätevöintilaitos Hitsaajan PED-pätevyyskokeet direktiivin (97/23/EU) mukaisiin hitsauksiin. Koulutus . 040 357 8136 Sähköposti: etunimi.sukunimi@edupoli.fi Vaativat levyja hitsaustyöt Laivanrakennus – Konepajat – Offshore www.ablemans.fi (02) 439 6500 Alihankinta: Vaativat hitsaustyöt Tehokasta ohutlevyvalmistusta. EWM-hitsauskoneet . Hitsauspalvelut . Lisätietoja Kari Särkkä, puh. 040 779 9653 tai 040 504 6774 elina.tenhunen@ pp-marketing.fi Lisätietoa: www.hitsaus.net Teemat v. + 358 13 220 050 JOENSUU www.suomenlevyprofiili.fi Painelaite-, hitsausja asennustyöt Puh. 044 785 8344 kari.sarkka@sakky.fi Relanderinkatu 2, 78200 Varkaus tai www.sakky.fi/patevointilaitos Hitsaajan PED-pätevyyskokeet direktiivin mukaisiin hitsauksiin. Puh. 0400 742 009 www.hightechtubing.com Hitsaustekniikka -lehden jokainen numero on erikoisnumero! Ilmoitusmyynti: Elina Tenhunen / T:mi Petteri Pankkonen puh. 2/2018 [ www.hitsaus.net ] 50 TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO Hitsauksen kokonaisratkaisut KAIKKI HITSAUKSEEN . Hitsauslisäaineet ja -tarvikkeet ProWeld Finland Oy Parkkilantie 1, 82200 Hammaslahti P. 0400 188 035 Raimo Taimisto IWE p
Terveisin ilmoituksesi valmistaja Tarja Kovalainen Helsingin Seudun Keltaiset Sivut ® Fonecta Oy Y-tunnus 1755007-6 Asiakaspalvelu palvelee 24 h. 02 238 8666 www.arctronic.fi Kaasuja hitsaustarvikkeet Haalintie 348, 25370 PERTTELI puh. Meiltä löytyy langat kaikille menetelmille ja materiaaleille. Tuotteemme ovat eurooppalaisia laatutuotteita. 08-5572 700 Päivystys 24h puh. rek. 02 728 4128 / 0400 124 928 juhani.maasilta@smail.fi Monenmoista konepajatyötä! HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA sivu 1 Tilausvahvistusten automaattinen yöajo Helsingin Seudun Keltaiset Sivut koko 100 % Weldtec Oy, asiakasnumero 185315, ilmoitustunnus J126381 HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA, Graafinen ilmoitus 60x49 pmm Mikäli huomaat jotain korjattavaa tai sinulla on muuta kysyttävää ilmoitukseen liittyen, asiakaspalvelumme palvelee sinua 24 h numerossa 020 692 999. 044-557 2701 KUNNOSSAPIDON TAVARATALO Hitsauslisäaineita ja -tarvikkeita Konepajoja HAASTAVIMMATKIN HITSAUSTYÖT www.tevo.fi KATSO VAIKKA! VUOSIKYMMENTEN KOKEMUKSELLA Sepäntie 6, 51200 KANGASNIEMI puh. Toimitukset koko Suomeen www.kailatec.fi Liitintie 11, 90620, Oulu, puh. Kim Isaksson 0407557197 kim.isaksson@nstfinland.fi Hitsauskoneiden huoltoa ja -tarvikkeita Hitsauskoneita ja -tarvikkeita HITSAUSKONEET HITSAUSLISÄAINEET MIG-, TIG-, PLASMAVARAOSAT HITSAUSVARUSTEET VALTUUTETTU HUOLTOLIIKE HITSAUSKONEIDEN VALIDOINNIT Soita (03) 3141 4200 tai tilaa verkkokaupasta www.pirkkahitsi.fi MYYNTI • VARAOSAT • VUOKRAUS • HUOLTO Tampereen Pirkka-Hitsi Oy Vesalantie 20, 33960 Pirkkala Mestarintie 2, 78200 Varkaus pirkkahitsi@pirkkahitsi.fi , Vasarakatu 22, 40320 Jyväskylä hitsauskonehuolto koneet ja varusteet tarvikkeet koneiden validointi www.tevico.fi e n e m m ä n k u i n h u o l t o l i i k e TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO. 020 692 999 www.fonecta.fi Fonecta Oy PL 202 • 00241 HELSINKI www.fonecta.fi Keltaiset Sivut ® yhdistää ostajan ja myyjän – myös tabletissa. Terveisin ilmoituksesi valmistaja Tarja Kovalainen Helsingin Seudun Keltaiset Sivut ® Fonecta Oy Y-tunnus 1755007-6 Asiakaspalvelu palvelee 24 h. Huollamme myös muut merkit Hitsauskoneita ja -tarvikkeita Edustamme Welding Alloys tuotteita. rek. puh. 010 778 4400 Gsm 050 559 3780 www.weldtec.fi • weldtec@elisanet.fi • myynti • huolto ja korjaus • varaosat ja varusteet • styrox-leikkurit • lisäaineet • vuosihuollot • turvallisuustestaukset • hitsauskoneiden validointi ja validointitodistukset HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA sivu 1 Tilausvahvistusten automaattinen yöajo Helsingin Seudun Keltaiset Sivut koko 100 % Weldtec Oy, asiakasnumero 185315, ilmoitustunnus J126381 HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA, Graafinen ilmoitus 60x49 pmm Mikäli huomaat jotain korjattavaa tai sinulla on muuta kysyttävää ilmoitukseen liittyen, asiakaspalvelumme palvelee sinua 24 h numerossa 020 692 999. Lataa maksuton Keltaiset Sivut ® sovellus App Storesta tai Google Playsta. PL 202 Kotipaikka Helsinki asiakaspalvelu@fonecta.com 00241 HELSINKI alv. 2/2018 51 [ www.hitsaus.net ] Hitsauskonekorjaamoja WALLIUS, WAMETA, IMS... puh. Kaikki hitsaukseen • Valtuutettu huolto Laippatie 1, 00880 Helsinki Puh. 020 785 1650 vesa.knuutinen@zetanova.fi TILAUSKONEPAJA Teräsrakenteet Polttoleikkaukset Levyja hitsaustyöt Koneistus Koneenrakennus Maalaus Sertifioidut ISO 9001, ISO 14001 laatujärjestelmät ARCTRONIC OY Polttolaitoksenkatu 11, 20380 Turku Puh. Lataa maksuton Keltaiset Sivut ® sovellus App Storesta tai Google Playsta. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. PL 202 Kotipaikka Helsinki asiakaspalvelu@fonecta.com 00241 HELSINKI alv. 020 692 999 www.fonecta.fi Fonecta Oy PL 202 • 00241 HELSINKI www.fonecta.fi Keltaiset Sivut ® yhdistää ostajan ja myyjän – myös tabletissa
??????????. ??. ????????????. 050 551 1235 jukka.hakala@ndtteam.fi Puh. NDT-tarkastuksia NDT-Tarkastukset ja IWE-palvelut ammattitaidolla, luotettavasti. 010 423 4488 info@carelsoft www.carelsoft.com NDT-tarkastuslaitteita SÄ TE IL YV A A R A Pä äs y ki el le tty ndt -tu kku .. Toimipisteet: Ii: 040 515 1171 Oulu: 040 515 7771 Alavus: 045 631 8682 Pieksämäki: 044 515 7781 Koria: 045 894 2554 www.suomentestauspalvelu.fi tarmo.tuomela@suomentestauspalvelu.fi marko.ylitalo@suomentestauspalvelu.fi 0400 495 267 timo.ronkainen @ nordbull.com 040 834 1053 matti.jukarainen @ nordbull.com NDT palvelut . ST R Å LN IN G SF A R A Ti llt rä de fö rb ju de t www.ndt-tukku.. ??????. Laadukkaat lai eet, tarvikkeet, kemikaalit.. hitsausten koordinointi . EN-ISO 9712 henkilöpätevyyksin LAADUNHALLINTA. f i Uutta: CR digitaaliradiografialaitteet, XRF materiaalianalysointi, tarkastustulokset on site heti! Ota yhteyttä ??. ?????????????. 2/2018 [ www.hitsaus.net ] 52 TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO · Laserleikkaus · Vesileikkaus · Plasmaleikkaus · Polttoleikkaus · Särmäys · Viimeistely svlgroup.fi Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja · Laserleikkaus · Vesileikkaus · Plasmaleikkaus · Polttoleikkaus · Särmäys · Viimeistely svlgroup.fi Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja · Laserleikkaus · Vesileikkaus · Plasmaleikkaus · Polttoleikkaus · Särmäys · Viimeistely svlgroup.fi Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja · Laserleikkaus · Vesileikkaus · Plasmaleikkaus · Polttoleikkaus · Särmäys · Viimeistely svlgroup.fi Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja Laserja vesileikkausta Rautarakenteita – Kuljetinja siirtolaitteita – Teräsrakenteita HM Steel Oy KANKAANPÄÄ P. ??. ??????. n o n d e s t . 040 504 7355 Suurniitynkatu 4, KOTKA NDT-tarkastuksia NDT-Tarkastukset Teollisuusnosturien tarkastukset ja huollot NDT : 040-7000333 Nosturit: 0400389556 MODERNIA TARKASTUSPALVELUA www.ndt-union.com Ohjelmistoja Hitsari Pro Tehokas ja monipuolinen hitsauksen laadunhallintaohjelmisto Puh. 02 578 7506 kari.huhtamaki@hmsteel.fi www.hmsteel.fi NDT – TARKASTUKSET. Puh. ?????????????. ????????????????. ISO 9001 sertifioitu 044 215 3828 Kari Salli, KOKKOLA kari.salli@nondest.fi 040 583 4425 Andrew Katanasho, OULU andrew.katanasho@nondest.fi Nondest Oy Kokkola-Pietarsaari-Vaasa-Ylivieska-Oulu n n d t p a l v e l u t ondest w w w. 050-551 1234 ari.lahti@ndtteam.fi NDT Kotka Oy röntgen-, ultra-, pintaja visuaaliset tarkastukset www.ndtkotka.fi | puh. laatujärjestelmät La at ua hitsauksen hallin taa n
GENIE ® kaasupullojen pieni paino, suuri kapasiteetti, ainutlaatuinen siirreltävyys ja älykkäät sisällönilmaisimet muuttavat tapaa, jolla kaasuja käytetään. Tulevaisuuden kaasupullo. GENIE ® . Tutustu nyt uuteen integroidulla säätimellä varustettuun GENIE ® ViPR -kaasupulloon. Lue lisää www.aga.fi/genie-vipr UUSI O54888_AGA_AD_GENIE_ViPR_210x297_FI.indd 1 2018-01-08 09:39. Uutuus: GENIE ® ViPR -pullo MISON ® 18 ja Argon 4.8 Premium kaasuilla. Parempi työympäristö. Nyt integroidulla säätimellä. GENIE ® ViPR -kaasupullo integroidulla säätimellä Parantaa tehokkuutta, lisää turvallisuutta ja on käytännöllisempi. GENIE ® 300 bar on edistyksellinen, innovatiivinen ja ergonomisesti suunniteltu kaasupullo, joka edustaa täysin uudenlaista kaasupulloteknologiaa. www.aga.fi Kevyt ja ergonominen Helppo kuljettaa Tukeva ja pinottava 300 bar + 45 % enemmän kaasua Digitaalinen LED-näyttö ® GE NI E ja MI SO N ov at Th e Lin de Gr ou pin re kis te rö ity jä tav ara me rkk ejä
Kiitämme Nuorten SM-hitsauskilpailujen yhteistyökumppaneita Seuraavat NWEja Konepaja -messut Tampereella 17.–19.3.2020. SHY:n stipendien sponsoreita Yhteensä 6 554 messuvierasta Kaikkia 268 NWEja Konepaja –näytteilleasettajaa Seminaarien ja tietoiskujen esiintyjiä ja osallistujia sekä hitsauskilpailujen kilpailijoita, valmentajia, tuomareita ja johtoa Tampereen messujen ja alihankkijoiden henkilökuntaa ARU2