PEITTAUSTUOTTEET RUOSTUMATTOMILLE TERÄKSILLE 2/ 20 19 TEEMA: SHY 70 vuotta
2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 2 HITSAUSTEKNIIKKA-LEHTI 70 VUOTTA SITTEN
Sillä voidaan myös parantaa nykylaitteiden tuottavuutta, kehittää toimintatapoja ja valmistusprosesseja sekä myös luoda uutta liiketoimintaa. Tämä aikaansai mm. Euroopan teräsja konepajateollisuudessa niin rajun rakennemuutoksen, että tehtaita lopetettiin ja erikoistuminen on entisestään voimistunut. Edellisen kerran sekä toimintaperiaatetta että strategiaa tarkasteltiin vuonna 2010. Kalastajantorpalla. Siis samassa paikassa kuin 10 ja 20 vuotta sittenkin – mainiota, että nopeasti muuttuvassa maailmassa on jotain pysyvää. Väitän, ettei meillä ei ole selkeää kuvaa siitä, miten esimerkiksi digitalisaatio, teollisuus 4.0 tai YK:n kestävän kehityksen tavoitteet näkyvät SHY:n päivittäisessä toiminnassa tai pitäisikö edes näkyä. Merkittävin muutos tulee tekoälystä. SHY osana rakennemuutosta SHY:n toimintaperiaatteet on määritelty 70 vuotta sitten ja niitä tarkennettu jatkuvasti pitkin matkaa. Itse asiassa käsittämätöntä on miten HT-lehden päätoimittajan Juha Lukkarin aktiivisuus ja pyyteetön työ yhdistyksen eteen jatkuu ja on jo jatkunut melkein 50 vuoden ajan. SHY on varsin laaja organisaatio ja ilman nykyisen kaltaista yhteistyötä ja yhteen hii… puikkoon puhaltamista ei yhdistystä edes tarvita. Tässä mielessä toiminnan suuntaaminen meille tärkeisiin asioihin ei aina ole helppoa. Haluan kiittää myös yhteistyökumppaneitamme ja sidosryhmiä, jotka mahdollistavat toimintamme laajuuden. Tosin tilanne aivan viime vuosina on ollut hyvä koko koneja metallituoteteollisuudessa, ja se onkin Suomen merkittävin vientitulojen ja hyvinvoinnin tuoja sekä merkittävä työllistäjä. Yhteenvetona voidaan sanoa, että SHY saa aivan kelpo paperit. Helppoa ei myöskään ole nähdä se suunta, mihin jäsenistö haluaa toimintaa suunnata. Tämä jatkuu edelleen ja se näkyy myös Suomen hitsaavassa teollisuudessa, sillä erikoistuvat yritykset pärjäävät muita paremmin. Lisäksi arvioimme sitä, ovatko 2010 tehdyssä strategiapaperissa suunnitellut kehitystoimenpiteet lähteneet liikkeelle tai muuttaneet toimintaa. Toisaalta, sillä on osaava ja tehokas henkilökunta ja kirjava joukko jäsenyrityksiä. Toisaalta strategiapäivitys kannattaa tehdä ennen kaikkea teollisuuden megatrendien ja tietysti Suomen teollisuuden näkökulmasta enemmänkin ulkopuolisten silmin. Esimerkiksi teräsliiketoiminnassa Kiina päätti 2000 luvun alussa kasvaa maailman johtavaksi tuottajaksi, välittämättä lyhyen aikavälin taloudesta. Sen avulla koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat toimia ja kehittyä myös itsenäisesti. SHY on myös tärkeä hitsaavan teollisuuden vaikutuskanava. Selvää on myös, että se tulee olemaan lähitulevaisuudessa yhteiskunnan yksi suurimmista muutosvoimista. Se kasvatti yli 10 vuoden ajan kapasiteettia tappiolla ja tuottaa nyt noin 50 % maailman teräksistä. 3 PÄÄKIRJOITUS Suomen hitsaavan teollisuuden 70-vuotista matkaa juhlitaan 24.-25.4. Selvää kuitenkin on, että SHY:n tulee palvella Suomen hitsaavaa teollisuutta asiantuntijana ja kouluttaa osaajia. Toisaalta SHY:n rakenteita tarkasteltiin enemmän sisäisen toiminnan kautta kuin ympäröivän teollisuuden tai vaikkapa globalisaation näkökulmasta. Vain teidän aktiivinen toimintanne mahdollistaa SHY:n olemassaolon. Hitsaavan teollisuudessa tämä näkyy erilaisina kehittyneinä hitsausjärjestelminä, kuten korkeana automaatioasteena, uusina tekoälysovelluksina ja hallintajärjestelminä tai vaikka integroitavina robotteina. Sen perusteella toiminta on kestänyt varsin hyvin aikaa eikä merkittäville muutoksille nähty tarvetta. Suurkiitos Juha! Suomen hitsausteknisen yhdistyksen puolesta Jukka Kömi puheenjohtaja jukka.komi@oulu.fi. Sitä ei tosin voi määritellä yhdeksi teknologiaksi, vaan se jakaantuu useaksi eri menetelmäksi, tekniikaksi, sovellukseksi tai myös tutkimussuunnaksi. Globalisaation lisäksi erityisesti tietotekniikan tekninen kehitys muuttaa myös hitsaavan teollisuuden toimintamalleja. SHY 70 vuotta SHY on toimintona varsin mielenkiintoinen. Viime kesänä pohdimme hallituksen voimin SHY:n kehittämistä, tavoitteena löytää uusia avauksia tekemiselle. Kiitokset Haluan omasta ja yhdistyksen puolesta kiittää ennen kaikkia henkilöja yritysjäseniä, mutta tietysti myös paikallisosastojen aktiiveja, komiteoiden, klubien, instituutin, foorumien edustajia, IIW/EWF kouluttajia ja koulutusyksiköitä. Te olette SHY:n kasvot ja toiminnan ydin. Teollisuuden rakennemuutos Perinteisten alojen voittomarginaalit ovat olleet viimeisten 10 vuoden aikana varsin pienet voimakkaan kilpailun, globalisaation ja myös poliittisten päätösten vuoksi. Se on yhdistys, jonka ytimen muodostaa sen jäsenistö ja toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Erityisesti haluan kiittää toimistosihteeri Angelica Emeléusta, koulutuspäällikkö Juha Kauppilaa ja toiminnanjohtaja Jouko Lassilaa. Siis myös muutokselle nähtiin tarvetta. Tosin, välillä pitää myös ihmetellä, miten teillä pinna kestää meidän jäsenten erilaisia mielipiteitä, kommentteja ja ehdotuksia siitä, miten hommat pitää hoitaa
HITSAUKSEN MESTARI Hanki Motoman-hitsausrobotti tuotantoosi hitsaamaan yhdessä Yaskawan oheislaitteiden, valitsemasi hitsausvirtalähteen ja etäohjelmointiratkaisumme kera. YASKAWA Finland Oy • info.fi@yaskawa.com • 040 3000 600 • www.yaskawa.eu.com Tervetuloa! Osasto B 312.. Saat tuottavuutta ja laatua! Nyt markkinoilla on myös YASKAWAn kompakti valmis robottihitsaussolu ArcWorld V2. Hitsaukseen kehitetyn MA-sarjan MOTOMAN-robotit ovat tehneet YASKAWAsta robottihitsauksen mestarin
Nuorissa on hitsauksen tulevaisuus. Huoli huomisen hitsareista. SHY ei suinkaan ollut vieras Joukolle. Ministeri Ilkka Kanerva nimitettiin 1988 Vuoden hitsariksi, mistä hyvästä hän sai tehdä myös hitsausnäytteen valkoisissa haalareissa SHY:n vuosikokouksen yhteydessä Turun linnassa. Tästä alkoi 1986 Jouko Kempin kymmenen vuotinen puheenjohtajakausi vuoteen 1995 saakka. Silloin pyrittiin parantamaan ihmisten mielikuvaa ”likaisesta, savuisesta ja kipinöivästä” hitsauksesta. Jouko aloitti jo 1950-luvulla hitsaushommat kesäisin ja iltaisin jo vähän yli kymmenvuotiaana isänsä yrityksessä. Hänellä on niin paljon sanottavaa, ettei siinä oikein pysy perässä. Pääkohteena PKTsektori. Kempin Ruotsin tytäryhtiön toimitusjohtajaksi hänet nimitettiin 1977. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 6 ”Kysyin itseltäni SHY:n vaalikokouksessa 26.11.1986, miksi alkaisin puheenjohtajaksi. Hitsauksessa on haastetta. Ensimmäisiä tehtäviä oli mm. Hän suorastaan nauttii haastattelusta kertoessaan pitkiä ja monivivahteisia tarinoitansa. Se valmisti myös muutaman hitsausmuuntajan. Hän oli liittynyt yhdistykseen jo vuonna 1976 ja valittiin hallituksen jäseneksi 1984. Jouko kertookin hitsanneensa paljonkin jo 12-15 vuotiaana, siihen aikaan vielä puikolla. Kempin liikevaihto 1978 oli 37,7 miljoonaa markkaa ja henkilökuntaa noin 500. Jouko Kemppi syntyi 1946 muutamaa vuotta ennen kuin hänen isänsä, sähköasentaja Martti Kemppi perusti yhdessä veljiensä kanssa 1949 yhtiön Veljekset Kemppi Oy. Hän toimi tehtävässä vuoden 2001 loppuun saakka ja sen jälkeen vielä hallituksen puheenjohtajana vuosina 2002-2014. kaapelikenkien juottaminen hitsauskaapeleihin. Lisäksi muisti on kymmenien vuosien takaisiin tapahtumisiin ja niiden yksityiskohtiin uskomaton. 1960-luvun lopussa nimi muutettiin yksinkertaisempaan muotoon Kemppi Oy. Jouko Kempin puheenjohtajakaudelle 1986-1995 sattui montakin isoa asiaa ja tapahtumaa. Pesti kesti vuoden 1979 loppuun, jonka jälkeen hän palasi Suomeen. Hän oli 1960-luvulla Kempin osastolla myös demohitsaajana messuilla ja näyttelyissä sekä asiakkaiden luona. Mistä työtä. Vuosikymmenen suurin tapahtuma oli kansainvälisen hitsausjärjestön IIW:n vuosikokous 1989 Helsingissä, jossa Jouko piti avajaispuheen sujuvalla ranskankielellä! Kokouksen kunniaksi julkaistiin Hitsaustekniikka-lehden englanninkielinen erikoisnumero ”Welding in Finland”, joka esitteli hyvin laajasti ja monipuolisesti suomalaista hitsausta. Vienti ylitti silloin ensi kertaa kotimaan myynnin. Kun muutamien vuosien päästä MIG-hitsaus tuli Suomeen, niin poika tarttui MIG-hitsauspistooliin. Jouko Kemppi oli 70-luvulla myös Ruotsissa omien sanojensa mukaan ”kielikylvyssä” ja erilaisissa tehtävissä Kempin yhteistyökumppaneilla sekä valmistui siellä myös insinööriksi. Talkoohenki. Tuttuja ovat teemojen asiat, jotka sopisivat myös tähän päivään. Jouko nimitettiin 1980 Kemppi Oy:n toimitusjohtajaksi. Viime vuonna 2018 liikevaihto oli 125 miljoonaa euroa, missä on kasvua kuutisen prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, ja henkilökuntaa noin 650 sekä viennin osuus. Ensimmäinen hitsaustaitokilpailun finaali pidettiin 1990 vuosikokouksen yhteydessä Lahdessa, jolloin järjestettiin myös ensimmäinen huurujen huuhtelutapahtuma, johon osallistui lähes 200 henkilöä. Lisäksi hän oli toiminut aktiivisesti Lahden paikallisosastossa. Yhdistyksen talous oli tiukoilla, mutta talous saatiin kuntoon kuitenkin tervehdyttämistoimenpiteiden ansiosta. Siinä joitain Jouko Kempin ominaisuuksia. Valoa putken päässä. Kun on syntynyt miltei hitsauspuikko kainalossa ja hitsauskipinä sydämessä, lupautuminen puheenjohtajaksi olisi jatkumoa siihenastiseen toimintaani”. Alkuun yritys valmisti monien muiden tuotteiden ohella myös hitsausmuuntajia. Keväällä 1990 valmistuivat ensimmäiset Suomessa koulutuksen saaneet hitsausinsinöörit. Hitsauksen tuottavuus. Hänen puheenjohtajakaudellaan valittiin joka vuodelle yhdistyksen toiminannalle teema. Yhdistyksen todettiin tarvitsevan päätoimisen toiminnanjohtajan ja sellainen palkattiin vuoden 1988 alussa. Lappeenrannassa käynnistyi 1989 hitsausinsinöörien pätevöityskoulutus. Jouko Kemppiä seurasivat puheenjohtajina Lauri Kärävä 1996-2000, Risto Karppi 2001-2007, Ismo Meuronen 2008-2016 ja Jukka Kömi 2017-2019. Vaalikokous pidettiin Helsingissä Rakennusmestareiden talolla ja valinta oli yksimielinen. Aktiivinen jäsen on paras kiitos yhdistykselle. 1990-luvulla perustettiin myös senioriklubeja ja aloitettiin hitsaustaitokilpailujen sarja. Imagon kohottaminen. Jouko Kemppi – koko ikä hitsauksessa Juha Lukkari Tekemisen luovuus, tahto ja kyky. Alkusiemen yritystoiminnalle oli kylvetty jo aikaisemmin, kun sodan päätyttyä Martti Kemppi perusti ystäviensä kanssa Sähkö-Tarke Oy -nimisen sähkökonekorjaamon
”Hitsauskoneen käytön helppous ja sen kehittäminen on yksi kehityssuunta. Koko hitsaustuotanto pystytään valvomaan ja ohjaamaan uusien järjestelmien avulla.” Mikä on SHY:n tulevaisuus. Eteenpäin menemiseksi on istuttava alas miettimään esimerkiksi ulkopuolisen vetäjän ohjaamana. ”Virheitä ei pidä pelätä, sillä ne ovat parhaita opettajia.” . Miltä hitsaus yleisesti ottaen tänään näyttää. Mihin SHY:n pitäisi keskittyä. Olisiko siinä myös jotakin, mitä yhdistys voisi tehdä?” ”Vaarana yhdistystoiminnassa on myös sisäänlämpeneminen, enintään 2 kautta hallituksessa.” Jouko Kempin ohjeita elämään ja yritysmaailmaan. ”Virheitä voi tehdä, koska jos et teet virheitä, niin et ilmeisesti tee mitään.” . Loppua näy eikä korvaajia ole, ainakaan merkittävässä määrin. laivat, terässillat ja muut teräsrakenteet, metsäkoneet, autot ja muut liikennevälineet, paineastiat, paperikoneet, voimalaitoskattilat ja nostolaitteet. . Laatua voidaan kontrolloida nykytekniikan avulla myös aivan muualla kuin hitsaustyöpaikalla. Kemppi on kasvanut jo merkittäväksi hitsauskonevalmistajaksi maailmanlaajuisestikin ollen omalla tuotealueellaan hyvinkin kymmenen sakissa. Tunnettuja suomalaisia hitsattuja tuotteita ovat mm. Pienissä työryhmissä mietittäisiin hyvin vapaamuotoisesti, mitä on tehty viime vuosien aikana ja mitä tehdään seuraavan viiden vuoden aikana. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 7 90 %. räätälöityjä valokaaria, kylmäkaarihitsausta, hitsaustiedon hallintaja tallennusjärjestelmiä, pilvipalveluja, digitaalisuutta, adaptiivisuutta ja teollista internettiä (IoT). Ammattitaitoisia hitsaajia myös tarvitaan ja ajoittain heistä taitaa olla jopa pulaa. Nuoria tarvitaan alalle. ”Menestys ei ole yhden miehen show.” Juha Lukkari Päätoimittaja Hitsaustekniikka-lehti juha.lukkari@shy.fi. ”Asiat lähtevät rullaamaan, kunhan lopetetaan jahkaaminen ja tehdään päätöksiä.” . ”Yhdistystä tarvitaan ilman muuta. Softa ja softa sekä sen osaaminen, siinä tulevaisuus myös hitsauskoneissa. Mitä teollisuus haluaa. Robotit, softa, operaattorit, siinä avainsanoja.” ”SHY voisi järjestää myös ongelmaratkaisuklinikoita, yritysten välisiä kehittämispalavereita ja tiedon välittämisen foorumeita.” ”Maahanmuuttajien koulutus ja sen järjestäminen. Siihen on vastattava.” ”Yhdistys voisi toimia viestinviejänä teollisuudesta koulutusmaailmaan ja päättäjiin sekä toisinpäin. Yritysten on panostettava automatiikkaan ja robotiikkaan, jotta suomalaisen hitsauksen kilpailukyky pysyy hyvänä. ”Yrityskauppa on luonteva osa Kempin vahvaa kasvustrategiaa. ”Hitsaushan voi edelleenkin erinomaisesti. ”Sen voin sanoa, että hitsaus ei lopu koskaan. Markkinoilla on eri tyyppisiä hitsauksen hallintajärjestelmiä, joilla voidaan saada tuotannosta erilaista hitsausdataa ja myös hallinnoida sitä pilvipalvelujen avulla. Kehitys on ollut ripeätä hitsausmenetelmissä ja -koneissa sekä lisäaineissa ja on edelleen. Yritykset jatkavat toimintaansa erillisinä yrityksinä. hitsauspolttimet ja niiden kulutusosat, vahvistaa Kemppi-yhtiöiden asemaa erityisesti hitsausliiketoiminnan jälkimarkkinoilla”, kertoo Kemppi Oy:n toimitusjohtaja Ville Vuori. Hitsauksen softan osaajia, hitsausoperaattoreita, tarvitaan. Nämä ovat erinomaisia esimerkkejä suurista hitsatuista tuotteista, joista olemme saaneet lukea paljon myös Hitsaustekniikka-lehdessä. Miten teollisuus ja sen rakenne muuttuu ja sen vaikutukset koulutukseen. ”Pelätä kannattaa vain henkistä uppoamista.” . Yritys toimii yli 70 maassa, joista tytäryhtiöitä on 14 maassa ja lopuissa myyntiedustajat. SHY:n tulee palvella Suomen hitsaavaa teollisuutta asiantuntijana ja koulutuksen järjestäjänä” ”Jäsenkunnan ikärakenne on vähän vanhenemaan päin. 2000-luvun alusta lähtien olemme nähneet valtavasti uusia asioita, mm. Ihmiset kysyvät, mitä SHY antaa minulle. Miten saadaan uusia jäseniä ja mitä heille pitäisi tarjota, että tulisivat toimintaan mukaan. Yritysten liiketoiminnat ja osaamisalueet täydentävät erinomaisesti toisiaan ja Trafimetin tuotevalikoima, mm. Laadunvarmistuksessa käytetään apuna viivakoodia, jolla hitsaaja näkee heti, onko hitsauslanka oikea, onko suojakaasu oikea, onko hitsaajalla oikea pätevyys, jne. Kiinaan on vastikään perustettu tytäryhtiö ja tehdas, joka valmistaa hitsauspistooleja. Kemppi Oy osti maaliskuussa italialaisen poltinvalmistaja Trafimet Group S.P.A.:n koko osakekannan. Kokeillaan jotain uutta, jos se ei toimi, niin vanhoihin voidaan aina palata. Mitä johtopäätöksiä siitä pitää tehdä. ”Massasta ei erotu, ellei hyppää ulos.” . Siinä pulma myös SHY:lle.” Miten Jouko näkee hitsauksen kehityksen ja tulevaisuuden
Tätä taustaa vasten näyttää todella ”pöljäkkeeltä” vuoden 2018 alussa voimaan astunut ammatillisen koulutuksen reformi, joka kyseenalaistaa kansainvälisestikin arvostetun aikaansaannoksemme. Projekti toteutettiin yhdistyksen vetämänä ja sen toteuttamisessa olivat mukana Ari Numminen, Pertti Lepola, Timo Laitinen sekä Esa Tikka. Kansainvälinen pätevöityskoulutus Aktiivinen toiminta EWF-koulutuksessa jatkui ja muuttui 2003 IIW-koulutukseksi. Tällaisen asian jättäminen vapaaehtoisuuden varaan oppilaitoskohtaisesti ei palvele kyllä kenenkään etuja tässä maassa! Suomen aloitteesta käynnistetty ja vastuullamme myös toteutettu hitsatun rakenteen suunnittelijan (IWSD) koulutusohjelma hyväksyttiin vuoden 2007 alussa kansainväliseksi IIW:n ohjelmaksi. 2002 tehtiin esitys nuorisojäsenyyden käyttöönotosta. Tämä edellytti sääntömuutoksia ja toteutui seuraavana vuonna. Tämä työ oli haastava, mutta onnistui hyvin. Esimerkiksi EWE/ IWE tutkintoja suoritettiin parikymmentä vuosittain. OPH antoi SHY:lle taloudellista tukea luoda valmiudet ja auditoida koulutuksen antajat. Enää ei tarvinnut postittaa niin paljon kirjeitä ja yhteydet esimerkisi IIW:een nopeutuivat. Carl-Gustaf Lindewald oli myös mukana erityisesti ruotsinkielisten oppilaitosten auditoinneissa. Oppilaitokset valittiin tavoitteena maanlaajuinen peitto, Kuva 1. Jäsenkuntamme ja myös hitsaajien ikääntyminen aiheutti kasvavaa huolta. Kiitokset tästä ansaitsevat pätevöityskoulutuskomitea, toiminnanjohtaja ja yli 30 opinahjoa, jotka olivat vuosikymmenen puoliväliin auditoitu. Paikallisosastojen yhteistapaamisessa v. Projektin tuloksena useissa toisen asteen oppilaitoksissa jaettiin kevätjuhlassa 2009 kansainvälinen hitsaaja(IW)todistuksia, kuva 1 . Nettiliittymät, sähköpostiohjelmat ja sähköpostiosoitteet olivat vielä uutta vuosituhannen alussa, mutta nopeasti ne otettiin käyttöön sekä pääyhdistyksessä että paikallisosastoissa. Kehitimme perinteisiä tapahtumiamme ja harjoitimme kansainvälistä toimintaa eritoten IIW:n piirissä. Pohja tälle rakentui 90-luvun puolivälissä voimaan tulleeseen ammattitutkintolakiin, joka kytki suomalaisen tutkinnon kansainvälisten vaatimusten toteutumiseen. Opetushallitus oli tuota päätöstä tehdessään ”hoksusta kotoisin” kuultuaan eri tahoja kuten koneja metallialan koulutustoimikuntaa. Muisteluita SHY:n toiminnoista vuosina 2001 – 2008 Risto Karppi ja Esa Tikka Jäsenistö Yhdistyksemme jäsenmäärä pysyi tarkastelujaksollamme lähes vakiona: n. Hitsausalan pätevöityskoulutuksen lippulaivanamme SHY siirtyi nokka kohisten uudelle vuosituhannelle. Tämä ylsi Risto Karpin ja Pertti Puskan ennusteeseen toiminnan aloitusvaiheessa (1989), jolloin moni hymyili arviolle pitäen sitä ylioptimistisena. 125 yritysjäsentä. Koulutusohjelman rakentaminen oli hoidettu asiantuntevasti ja mallikkaasti hyödyntäen pilottikursseja Lappeenrannassa ja Kokkolassa. Tässä hankkeessa oli mukana yli 30 toisen asteen oppilaitosta, jotka saivat projektin kuluessa pätevöityskoulutuskomitean myöntäminä IW koulutusoikeudet. Lisäksi teimme uusia avauksia, joista merkittävimpiä ovat hitsausalan messujen järjestäminen Suomessa sekä Suomen hitsausja liittämisinstituutin perustaminen ja sen toiminnan käynnistäminen. Ylläpidimme korkeatasoisen Hitsaustekniikkalehtemme julkaisua. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 8 referenssinä hitsaavan teollisuuden sijainti ja rekrytointitarve. Pietarsaaren Yrkeskola Optimassa 17 nuorta sai päättötodistuksensa ohella IWtodistuksen 29.5.2009. Erityisen ilahduttavaa oli kansainvälisten hitsaajien tutkintojen ripeä lisääntyminen vuosituhannen alussa. SHY käynnisti syksyllä 2006 Teknologiateollisuus ry:n 100-vuotissäätiön tukemana hankkeen, joka loi edellytykset IW-koulutuksen laajaan käyttöönottoon toisen asteen koulutuksessa. Tämän jälkeen ryhdyttiin laajentamaan kenttää aikuiskoulutuksesta myös nuorisoon. Näitä ja muutamia kohokohtia ajattelimme kaivella esiin muistimme lokeroista tänä juhlavuotenamme. Se ei näet enää kytke IW-pätevyyksien suorittamista suomalaisen ammattitutkinnon tutkintovaatimuksiin. Saimme herätettyä myös uudelleen eloon Pohjoismaiset hitsauskilpailut hitsausmessujen yhteyteen. 3500 henkilöjäsentä ja n
Yhteistapaaminen elokuussa hallituksen ja paikallisosastojen avainhenkilöiden kesken osoittautui edellistäkin paremmaksi ratkaisuksi yhteisten ongelmien taklaamisessa ja siitä muodostui perinne. Aiemmin kokeiltu ”salkullisen ministerin” valinta asiaa hoitamaan hallituksessa ei ollut enää tätä päivää. Seinäjoella itse kaupunginjohtaja ja pari kaupunginhallituksen edustajaa tulivat toivottamaan meidät tervetulleiksi. Hengitystä ei saanut pidättää ei ainakaan liian kauan. Sen yhteydet paikallisosastoihin olivat heikot. Hallitus kokoontui 40-luvun junanvaunussa 18.6.2008 Kuva 3. Jatkosta oli jo sovittu kumppanimme Etelä-Karjalan Messukeskus Oy:n kanssa, kun se ajautui vararikkoon kesällä 2005. Design Alosen lyhyen esittelyn ja paikan historiikin jälkeen meille tarjottiin tervetulokahvitus pajalla, taontanäytös sekä mahdollisuus kokeilla ison naulan takomista. Kyllä siinä maisemat kieppuivat silmissä. Toinen mielenkiintoinen kokouspaikkamme oli Jyväskylän Pykälistössä uudiskäyttöön valjastettu VR:n vahtitupaalue vuodelta 1898. Tämä hanke onnistui hienosti: messut ja konferenssi toimivat kohtauspaikkoina alamme yrityksille, tutkimuslaitoksille, opinahjoille ja yhdistyksemme toimielimille. Kultaalla se tehtiin puheenjohtajan tinkimäKuva 2. Seuraavien messujen pitopaikaksi valitsimme hitsaavaa teollisuutta kuultuamme Tampereen, jolla on keskeinen sijainti ja hy. Näissä paikoissa koimme työn ohella monia mieliinpainuvia elämyksiä. Onneksi Karpin Risto oli lukenut netistä edellisenä iltana taustatietoja Etelä-Pohjanmaan ja sen kartanoiden historiasta. Samanaikaisesti messujen kanssa järjestettiin Hitsausja liittämistekniikan kansainvälinen konferenssi LTKK:ssa. Päätettiin, että vuoden alussa lyödään lukkoon hallituksen kokousten ajat ja paikat, ja niistä puolet pidetään ”kentällä” vuorollaan eri paikallisosastojen ehdottamissa paikoissa ja yhdessä heidän kokoustensa kanssa. Kokouspaikaksemme he tarjosivat meille Seinäjoen kaupungin juhlahuoneistona ja edustustilana toimivan Törnävän kartanon. Sitten nostimme rimaa olemalla mukana yhteistyöjärjestäjänä alan ensimmäisissä erikoismessuissa JOIN03:ssa Lappeenrannassa vuoden 2003 toukokuussa. Meistä ei kukaan ollut aiemmin kokeillut koskiuintia. Oppaan neuvomina pujottauduimme märkäpukuun ja humpsahdimme jokeen virran vietäväksi ”liukumäkeä” alas. Kokoukselle saimme käyttöömme vanhan junavaunun, kuva 2. Paikallisosastojen ja hallituksen yhteistapaaminen Olavinlinnassa 30.8.2007 nä kahdestikin. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 9 Piristysruiskeita kotimaiseen toimintaan Työpaikkojen työtahdin jatkuvasti kiristyessä aika ja energia yhdistystoimintaan väheni entisestään 2000luvulle siirryttäessä . Mukaan alan messujen järjestäjäksi Yhdistyksen julkisuutta ja tunnettavuutta pyrimme lisäämään osallistumalla näytteilleasettajana alan messuille: FinnTec 2000 ja 2002 sekä Alihankinta vuodesta 2001 alkaen. Nämä tapaamiset vaikuttivat merkittävästi em. Hallitus joutui ensin katsomaan omaan napaansa. Muutamat paikallisosastot ottivat asian niin tosissaan, että kokouksista uutisoitiin paikkakunnalla jopa maakuntalehdissä. Hyvä porukkamme kiitti onnistumisestaan myös virikkeitä antavia kokouspaikkoja: Unitas kongressikeskus Vuosaaressa (2000, 2002), Spårakoff-ravintolarautatievaunulla kiertoajelu Helsingin keskustassa (2001, 2003), Rantasipi Eden Nokialla (2004), Kultaan koskikeidas Kymijoessa (2005), LehmoCuisine Pohjois-Karjalan Juhlaja pitopalvelu Lehmossa (2006), Olavinlinna (2007), kuva 3 ja Haminan varuskuntakerho (2008). Näillä eväillä onnistui kiitospuhe. Näimme toiminnan jatkamisen hyödylliseksi myös henkilöjäsentemme kannalta. nuorisojäsenyyden käyttöönottoon, osallistumiseemme alan messujen järjestämiseen sekä Suomen Hitsausja Liittämisinstituutin perustamiseen. Tällöin jouduimme pohtimaan, miten löytäisimme uutta intoa ja keinoja vastata yhdistyksemme päätavoitteeseen: Hitsaustiedon tarpeen tunnistaminen, hankinta ja välittäminen jäsenistölle ja kentälle. Näkyvyyttä mediassa tästä saatiin yllättävällä tavalla
Uutena ideana foorumissa esiteltiin vuoden aikana valmistuneita tai jo pitkälle ehtineitä hitsausalan väitöskirjatöitä. Myöhemmin jouduttiin resurssien ja teollisuuden mielenkiinnon pohjalta tekemään foorumien osalta karsinta siten, että HRO:n rinnalle jäi Materiaalija Tuotantofoorumi sekä uutena Laserfoorumi vuodesta 2005. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 10 vät valmiudet. 20012002. tutkimusyksikkö: Lappeenranta Laser Processing Centre (LLPC) . Tarpeiden valtaosa kuului kolmeen osaamiskokonaisuuteen: . Sielläkin hän saavutti huippuhyvän tuloksen tullen viidenneksi. LTKK:n ja sittemmin LTY:n Teräsrakenteiden laboratorio koordinoi tätä hitsattujen rakenteiden suunnittelijoille ja tutkijoille muodostunutta kohtauspaikkaa. Samaa sabluunaa hieman muokkaillen käynnistettiin foorumit myös seuraaville instituutin toimialueille: materiaalit, tuotanto, ohutlevyjen liittäminen sekä laatu&työympäristö. Tekes luopui hankkeen käynnistysvaiheen rahoituksesta. NWE 06 -messut avasi tyylikkäästi Elinkeinoelämän Keskusliiton johtaja Timo Kekkonen. Kolmipäiväiset messut keräsivät 5511 kävijää, joista järjestäjän tekemän tutkimuksen mukaan 98% piti messuja onnistuneina ja vastanneen hyvin odotuksia. Suomen hitsausja liittämisinstituutti Kuten irokeesit aikanaan hitsausalan julkisen sektorin tutkimusyksiköt (LTY, VTT, OY, TKK, TTY ja HAMK) saivat kilpailuasetelmista huolimatta sovittua ”sotakirveiden hautaamisesta” ja ilmaistua tahtonsa yhteistyön tiivistämisestä ja verkottumisesta teollisuuden kanssa. Foorumien yhteisiä asioita koordinoivan johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Jussi Vikström Parametilta. Tehtyä selvitystä pystyttiin kuitenkin hyödyntämään useissa muissa alaan liittyvissä hankkeissa. ohutlevyrakenteiden liittämisteknologian kehittäminen ja integrointi muuhun valmistukseen . kouluttaja: Lappeenrannan teknillisen yliopiston Koulutusja Kehittämiskeskus Tästä palkisemisesta tehtiin perinne, jossa yhdistyksemme valitsee vuosittain palkinnon saajat. Instituutti järjesti syyskuussa 2004 yhteisfoorumin, johon luennoitsijoiksi kutsuttiin peräti viisi professoria yhdestä alamme huippuyksiköstä, Osakan yliopistosta Japanista. Jakaa koulutusta ja hitsaustietoutta, mm. Kongressiin osallistui lähes 200 hitsausalan ammattilaista kaikista Pohjoismaista. Professori Erkki Niemen aloitteesta oli jo vuonna 1992 perustettu yhdelle keskeiselle saralle mallisuoritus: HRO Suunnittelufoorumi. Se lähti professri Gary Marquisin vetämänä instituutin peruspilariksi. Instituutin foorumien tavoitteiksi kiteytyi tässä alkuvaiseessa seuraavaksi: 1. Messuilla ratkottiin myös nuorten hitsaajien Pohjoismaiden mestaruus kolmipäiväisessä Nordic Welding Competition -hitsauskilpailussa. Professori Tapani Moision kerrotaan tuolloin sanoneen kuulevansa ”historian siipien havinaa”. järjestämällä vuosittaisia seminaareja 5. Tilaisuuksiin osallistui tyypillisesti 50-60 henkilöä, parhaimmillaan jopa 100. Omasta takaa instituutin tutkimusyksiköistä ja teollisuudesta tilaisuuteen saatiin myös hyviä esitelmiä ja runsaasti kuulijoita. Kilpailu oli erittäin tasokas. SHY palkitsi avajaisissa ensimmäistä kertaa Suomen hitsaushuiput kolmessa luokassa seuraavasti, kuva 4: . hitsaavan konepajan kustannusja laatutehokkuuden parantaminen . Edistää yhteistyötä alan teollisuuden ja T&K-yksikköjen välillä 2. 10. Samassa yhteydessä järjestettiin myös kaksipäiväinen Pohjoismainen hitsausalan kongressi, joka pidetään joka kolmas vuosi. Aiheesta SHY, VTT ja LTY tekivät Tekesin tuella laajan kartoituksen v. Tältä pohjalta perustettiin vuonna 2001 Suomen hitsausja liittämisinstituutti. Tämän jälkeen yhteisfoor umien järjestämisestä muodostui perinne. Tampereen Messut Oy järjesti Nordic Welding Expo 06 -messut Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry:n toimeksiannosta 8. Epäilemme tämän tapahtuneen syystä, että tämänkaltaisesta yhteistyöstä tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välillä katsotaan helposti EU:n käyttämin kriteerein syntyvän epäsuoraa valtiontukea yrityksille. Etsiä ja luoda kansainvälisiä yhteyksiä, esimerkiksi jatkuvalla sparrauksella alan huippuyksikön kanssa Tavoitteen 3 toteuttamiseen ideoitiin hitsausja liittämisklinikka, joka pystyisi kustannustehokkaasti ja nopeasti palvelemaan alan PK-yrityksiä. Suomen ensimmäiset hitsaushuiput ja HT-lehden vuoden 2005 parhaan artikkelin kirjoittaja saivat tunnustuksen messujen avajaisissa 8.11. Janne Jauhola, 17-vuotias kolmannen polven metallimies Keminmaalta sijoittui toiseksi ja sai kunnian edustaa Suomea hitsauslajissa nuorten WorldSkills-ammattitaidon MM-kilpailuissa Japanin Shizuokassa marraskuussa 2007. yritys: John Deere Forestry Oy, Joensuun tehdas . Kilpailun voitti norjalainen Espen Nyberg. Kilpailijoita oli yhteensä kahdeksan Islannista, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Niissä sai Kuva 4. Mukaan talkoisiin oli saatu myös Suomen Robotiikkayhdistys ry sekä lukuisia yrityksiä, tutkimusyksiköita ja opinahjoja. Seuraavana vuotena yhteisfoorumi järjestettiin onnistuneesti Olkiluodossa, kuva 5. marraskuuta 2006 Pirkkahallissa. Tällöin vierailtiin yli 50 hitsaavassa metallialan yrityksessä sekä yli 30 ohutlevyalan yrityksessä, jotka käyttivät merkittävästi myös muita liittämismenetelmiä kuin hitsausta. Messujen aihepiiriin kuuluivat hitsauksen ja liittämisen ohella terminen leikkaus, robotisointi, lasertekniikat, terminen ruiskutus, hitsattujen rakenteiden suunnittelu, hitsauksen simulointi, hitsattavat materiaalit sekä laatu ja testaus. materiaalien valinnan ja sovelluslähtöisen käytön optimointi hitsatuissa konstruktioissa Varsinaista teknologiaklinikkaa ei valitettavasti saatu käynnistetyksi. Aktivoida PK-yrityksiä osallistumaan toimintaan 4. Turvallisuussyistä kilpailijat työskentelivät tummennettujen lasien takana, mutta näytöltä yleisö saattoi seurata nuorten työskentelyä. Viimeisenä messupäivänä pidettiin vielä Robotisoitu liittäminenseminaari. Kilpailun käytännön junailijoina toimivat Seppo Paloluoma ja Juho Muhonen. 2006. Hankkeeseen kuului myös kattava tutkimusyksiköiden sekä tiedeja ammattikorkeakoulujen hitsausja muun liittämisalan osaamisen kartoitus ja sen peilaaminen yritysten tarpeisiin. Aikaansaada tarvelähtöisiä T&Khankkeita prosessikaaviona: Ideointi, priorisointi, valmistelu, markkinointi ja tiedonsiirto sekä tarvittaessa muiden foorumeiden mukaan ottaminen 3
Tekesin rahoitus jäi ”alkupaukun” varaan myös Roadmap-hankkeessa. Foorumi auttoi muutamia muita yrityksiä benchmarkkauskäynneillä ja käynnisti uuden teeman aiheena ”Kevytmekanisoinnin käytön edistäminen”. Erityisesti saksalaiset, mutta myös me pohjois-eurooppalaiset pidimme ääntä siitä, että nuorten osallistumiskustannukset kokouksiin ja tilaisuuksiin tulee pitää matalina. Lisäksi SISU 2010 Uusi tuotantoajattelu-teknologiaohjelmaan saatiin SISU-hitsi-projekti, jonka tavoitteena oli kehittää malli suomalaisen hitsaavan teollisuuden menestymismahdollisuuksista ja -keinoista. Vannoivat pystyvänsä tasoittamaan pelin ja pian. laajentaa näkökulmaa osallistuen eri komiteoiden ja toimintayksikköjen kokouksiin oman lisäksi . Joskus nämä koskivat muutakin kuin tekniikkaa. Päivän aikana pidettiin usein mielenkiintoisia esitelmiä myös teollisuuden taholta. Elin Westin tekikin tämän vuonna 2009. Kesällä 2007 kerättiin kyselytutkimuksena tietoa suomalaisen hitsaavan teollisuuden tilasta ja näkymistä, jotka raportoitiin kattavasti. lisätä kulttuurikompetenssiaan viestintäja toimintatavoissa Suomalaiset nuoret hitsaustutkijat hyödynsivät em. Hitsaus muuttui yhä teknisemmäksi ja enemmän pääomaa kysyväksi uusien menetelmien ja automaatiovaatimusten myötä. Aika hyvä paperihan siitä syntyi esitellen asioiden tilaa ja hoitotapoja meillä. Instituutin yhteisfoorumi 24.11,2005 Olkiluodossa a. Ruotsalaiset olivat laskeneet, että kovassa Granjon-kisassa he olivat Suomelle tappiolla 5-4. Työryhmän ”Hitsaustutkimuksen strategia ja yhteistyö” puheenjohtaja Richard Dolby pyysi Karpin Ristoa ja Kujanpään Veliä laatimaan Romanian kokoukseen IIW:n dokumentin aiheena: Trends in technology and technology transfer in Finland with special reference to welding and joining techniques. He “kahmivat” IIW:n Granjon-palkintoja parhaista hitsaustekniikan väitökirjoista maailmassa sekä valmistusprosessien että materiaalitekniikoiden kategorioissa 10 vuoden aikana seuraavasti: 1996 Liisa Heikinheimo: Interface structure and fracture energy of Al 2 O 3 -Ti-joints 2000 Martti Vilpas: Prediction of microsegregation and pitting corrosion resistance of austenitic steels by modelling 2004 Pekka Nevasmaa: Predictive model for the prevention of weld metal hydrogen cracking in high-strength multipass welds 2005 Tommi Jokinen: Novel ways of using Nd:YAG laser for welding thick section austenitic stainless steel 2006 Henrik Pantsar: Models for diode laser tranformation hardening of steels Länsinaapurissa oltiin kateudesta vihreitä edellisestä. hankkia kokemusta omien tutkimustulosten esittämisestä vieraalla kielellä . Esimerkiksi Joensuussa vuonna 2007 kuultiin alihankintakokemuksista Kiinassa ja Etelä-Afrikassa sekä Barentsin meren tulevista jättihankkeista. Vastaavanlaisella asialla oli oltu jo 1990-luvun alussa. kohdata oman alan kansainvälisiä huippuja ja nuorempia tutkijoita sekä tutustua heihin . Professori Pavel S?tular Sloveniasta jopa pyysi saada julkaista sen artikkelina maansa hitsausteknillisen yhdistyksen lehdessä Varilna Tehnika. oppia käymään tieteellistä keskustelua ja vastaanottamaan rakentavaa kritiikkiä palautteena . Kyllä IIW:n komiteoissa vanhat konkaritkin joutuivat esitelmöitsijänä usein koville kiperien kysymysten ristitulessa. Vaikka hitsaavan teolisuutemme tilanne oli 2000-luvun alussa kohtuullinen, se ei pystynyt vastaamaan moniin muihinkaan haasteisiin. Tämän keskeisen asian osaaminenhan ei ollut aiemminkaan kuulunut keskeisiin kilpailuvaltteihimme. Tämä kävi ilmi, kun Risto Karppi kävi SHY:n edustajana Ruotsissa onnittelukäynnillä Svetskommissionen täyttäessä 75 vuotta ja Svetstekniska Föreningen 65 år. syventää näitä tuttavuuksia rennoissa sosiaalisissa tilaisuuksissa . Samalla hitsaustoimintaa ja menetelmien kehittämistä siirrettiin kuitenkin pienempien yritysten hoidettavaksi. Projektissa toteutettiin tutkijanvaihto VTT:n ja Aachenin Yliopiston (RWTH, ISF) välillä sekä 4 case-tutkimusta. IIW-toiminnasta ja muusta kansainvälisestä IIW:n vuosikokoukset uuden vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä pidettiin varsin mielenkiintoisissa paikoissa: Firenze, Ljubljana, Kööpenhamina, Bukarest, Osaka, Praha, Quebec, Dubrovnik ja Graz. Näin nuorille luodaan ja ylläpidetään hyvät mahdollisuudet: . Vahvasti työryhmä kuitenkin kokouksessa kommetoi kahta asiaa: Kuva 5. Lisäksi aivan uusi huoli kohdistui teollisuuden ulkoistusaallon vaikutuksiin. Samalla tavalla pelättiin aivan syystä sitä, että suunnittelun ulkoistus johtaa hitsausystävällisyyden unohtumiseen. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 11 hyvän läpileikkauksen maamme hitsausja liittämistekniikan tuotanto-, tutkimusja kehitystyöstä. Suomalaiset osallistuivat näihin vahvasti, mutta pitkälti lähes vakiomiehityksellä. Silloisen selvityksen tulokset todistivat automaation välttämättömyyttä, mutta aika ja tekniikka eivät tuolloin olleet valmiit toimenpiteisiin varsinkaan pienemmissä yrityksissä. Johtokunnan puheenjohtaja Raimo Sorjonen avaa tilaisuuden c. IIW:n yleiskokouksissa tuotiin usein esiin huoli siitä, että nuoria insinöörejä ja tutkijoita pitäisi saada enemmän mukaan ”kehiin”. Tarkkaavaista kuulijakuntaa seuraamassa Pekka Rajamäen esitelmää hitsin jähmettymisen neljästä ”pääkeissistä”. Luennoitsijat Risto Laitinen, Antero Tanska, Esa Tikka ja Kalervo Leino valmistautuvat esitemiinsä b. Itse asiassa hitsauksen laatu oli useilla sektoreilla jopa selvästi heikentynyt aiemmasta. Osin foorumin tekemän esiselvityksen pohjalta alan suurilla yrityksillä oli näet käynnistymässä lukuisia omia kehitysohjelmia alihankkijoiden hitsauksen laadun ja tuottavuuden parantamiseksi. mahdollisuuksia kiitettävästi. Materiaalija tuotantofoorumi valitsi vuonna 2007 teemaksi Hitsauksen Roadmap 2020, jolla pyrittiin määrittämään hitsaavalle teollisuudellemme lähitulevaisyyden kehityslinjat
Hauskaa oli ollut ja tosi hyvä valokuvaajakin matkassa. Aveceja oli IIW:n reissuilla mukana enemmän kuin edellisellä vuosikymmenellä, näin Suomesta kuin monesta muustakin maasta. Seminaari oli korkeatasoinen ja esilletuotujen yhteistyöhankkeiden rahoittajat (mm. Tähän taas Helena Karppi oli tottunut tuntiessaan Nishimotot ja asuttuaan Japanissa. Vajaan 30 km päässä Koben kaupungissa järistys tuhosi 100 000 rakennusta. Professorit Kazuyoshi Saida ja Risto Karppi Akashi-Kaiky ?n sillan edessä 19.7.2004. Seminaarin aikana osa meistä tutustui Awajin ja Honshun saaret yhdistävään Akashi-Kaiky ?n siltaan, kuva 6. Niinpä kiinalaiset ja japanilaiset rouvat hallitsivat hyvin esineitä ja asioita kuvaavat kiinalaisperäiset sanamerkit ja niiden nopean piirtämisen paperille. Vuonna 1995 kesken rakennustöiden tapahtui pelätty maanjäristys magnitudiltaan 6,9. Voimme olla onnellisia siitä, ettei meitä ole ruvenneet askarruttamaan monien ekonomien ja juristien päivänpolttavat kysymykset: voiko kilpailijoiden kanssa pelata korttia tai golfia, vähän bilettää, kuulua samaan yhdistykseen vai tavata ensinkään. Tuolloin salmen poikki kulki lautta. Kanaviin tutustuminen ja niitä pitkin liikkuminen vei näet aikaa. Aiheellista pohdintaa ja ennakointia maamme asioista IIW SG-RES -työryhmältä vuonna 2003! IIW:n Osakassa vuonna 2004 pidetyn vuosikokouksen jälkeen järjestettiin Awajin saarella suomalais-saksalais-japanilainen yhteisseminaari aiheena mekaanisia ja metallurgisia edistysaskeleita uusissa liitämisprosesseissa. Paikka oli Karpin Ristolle tuttu ajoilta, jolloin hän valmisteli väitöskirjaansa Osakan yliopistossa vuosina 1978-80. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 12 . Samalla tulee eittämättä mieleen se, ettei niiden perään kannata haikailla vaan katsoa tulevaisuuteen. Yhdessä oli rouvia Japanista, Kiinasta, Saksasta ja Suomesta. Silta suunniteltiin kestämään magnitudiltaan 8,5 maanjäristykset ja jopa 80 m/s puhaltavat tuulet. . Surmansa sai yli kuusi tuhatta ihmistä, heidän joukossaan hitsausmetallurgian professori Yoshikuni Nakao. Tämän jälkeen siltaa alettiin suunnitella ottaen em. Sillä kulkeminen ei kuitenkaan aina ollut turvallista vilkkaan laivaliikenteen ja myrskyjen takia. Siitä tuli maailman pisin riippusilta: koko pituus on 3 911,1 metriä. Rouva Taeko Nishimoto tulkitsi sanamerkit USAssa asuttuaan amerikan englanniksi, tosin japanilaisittain murtaen. Lujin siinä käytetty rakenneteräs on Nippon Steelin valmistama 780-murtolujuusluokan DQT-teräs. Helsingin senioriklubi oli jostain kuullut syksyllä 2005, että Karpin Risto ja Lukkarin Juha olivat kutsuttu Ruotsiin pitämään Axel F. ongelmien lisäksi huomioon, että alueella esiintyy kovia maanjäristyksiä ja salmi ylittää 100 metrin syvyyden. 2008 klo 23.51 Kuva 6. Lisäksi sillan toinen pää oli liikkunut sivusuunnassa joitakin metrejä, joten sillasta tuli hieman vino. Yksi keskeinen arvo on meillä kuitenkin SHY:ssä ja sen jäsenkunnassa säilynyt 70 vuotta ja tulee säilymään: usko olla avoimesti hitsauksen puolesta. Mutta vaikkei putkilinja ihan ulotu aluvesillenne, sen alku ja reitti liippaa niin läheltä , että Venäjä eliminoi keinoja kaihtamatta liittymisenne NATOon. Huurujen huuhtelukin lienee vienyt vähän aikaa. Japaniin kirjoitusjärjestelmä kuitenkin lainattiin alun perin Kiinasta. Vielä kattamaton silta pysyi ehjänä, mutta maanjäristys siirsi sillan pyloneita metrin kauemmas toisistaan. Sen ensimmäisiin kohteisiin Karpin Risto ja Puskan Pertti tutustivat keväällä 1987 hankkiakseen Suomeen tietoja TMCP-terästen käytöstä. Esityksen jälkeen Ristoa pyydettiin jäämään kokoukseen. Lopuksi Haikeudella näitä menneitä muistelee. Järistyksen keskus sijaitsi juuri Awajin saaren alla noin 20 kilometrin syvyydessä. Alueen asukkaat vaativat lautan tilalle siltaa jo 1950-luvulla. Akashi-Kaiky ?n silta rakenettiin vuosina 1988–1998. Ainakin T&K-yhteistyössä, tiedonhankintaja laatuhankkeissa pääosa tilanteista on edelleen sellaisia, joissa kilpailijoiden yhteistyö on paitsi järkevää, myös hyväksi ”pisnekselle” ja kaiken lisäksi laillistakin. Kaatosade banquetin jälkeen ei onnistunut täysin yllättämään rouvia Hilkka Leino ja Helena Karppi Grazissa 7.7. Kaksi klubin edustajaa Leo Lindblad ja Janne Holmström, Riston esimiehiä 70-luvulta kumpikin ilmoittivat tälle, että jos juttu kerran kiinnosti ruotsalaisia niin kyllä heitäkin: tervetuloa Makkaratalolle klubin seuraavaan kokoukseen kertomaan koko juttu. Sillan pylonien korkeus on 280 metriä. Ei uskota tämän muuttuvan jatkossakaan. Matka tehtiin pikkubussein. Matka oli kestänyt viikon sivu. Perillä Essenissä kerittiin sentään olla lähes viisi tuntia. Kannatusta päättäjien keskuudessa idea sai vasta, kun salmessa tapahtui 168 koululaisen hengen vaatinut lauttaturma. Nokia alihankkijoineen on tullut yhteiskunnallenne liian elintärkeäksi. – Seuralaisilla oli hauskoja pikku ongelmia myös palattaessa Grazin banquetista vuonna 2008, kuva 7. Suomen Akatemia) olivat tyytyväisiä. He pärjäsivät mukana mainiosti ja näyttivät välillä keksivän omia ratkaisuja esilletulleisiin pulmiin. Seurasi toinen vielä vivahderikkaampi esitemä: Seniorien matka Schweissen und Schneiden-messuille Esseniin. Ja näin sitten tapahtuikin. Hanke kytkettiin laajempaan projektiin luoda siltajärjestelmä, joka yhdistää kaksi pääsaarta Shikokun ja Honshun toisiinsa. Näin keskinäinen viestintäketju oli valmis ja rouvat olivat iloisia ja ylpeitäkin opittuaan tuntemaan matkan aikana paitsi toisensa myös kunkin lapset ja harrastukset. Enström luento ”Svetsning i Finland”. He halusivat tutustua toisiinsa, mutta yhteinen kieli puuttui. Varautukaa siihen, että IT-Suomi palaa sellumetalli-Suomeksi. Pärjäätte hyvien metsienne ansiosta. Myös yhdistyksemme seniorit olivat aktiivisia tietämään mitä alalla tapahtuu niin Suomessa kuin maailmallakin. Dubrovnikin kokousten yhteydessä vuonna 2007 seuralaisille järjestettiin koko päivän tutustumismatka Montenegroon. Kiinan kieli kun ei ole lainkaan sukua japanille. Risto Karppi SHY:n puheenjohtaja 2001-2007, varapuheenjohtaja 1989-2000 ja 2008 ristokarppi@yahoo.com Esa Tkka SHY:n toiminnanjohtaja 10/1999 – 5/2011 esa.tikka@twm.fi Kuva 7. Etuja emme haali vain hitsauksen tosiuskovaisille vaan koko yhteiskunnalle vastustamatta niitä, jotka muillakin tonteilla toimivat samoin. Pohjois-Euroopan kaasuputki ( myöhemmin Nord Stream) ei aiheuta taloudellisia, ympäristöön liittyviä eikä hitsausteknillisiäkään ongelmia. Siten hän saksaa opiskelleena pystyi tarvittaessa varmistamaan, että saksalaisrouvat pysyivät ”messissä”
2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 13 Vuosittaisilla Hitsaustekniikka-päivillä ja vaalikokousseminaareissa eri puolilla Suomea esiteltiin paikallisten yritysten ja tutkimusyksiköiden kannalta ajankohtaisia aiheita. Esimerkiksi Kuopion vuoden 2008 ”Halvatun papat” -esitystä pitivät toiset liiankin rohkeana. Päivän seminaariohjelma oli laaja ja antoisa sekä keskustelua herättävä. Helsingin 50 v.juhlat olivat vuonna 2009, Saimaan vuonna SHY 70 vuotta – Lähihistoriaa vuosilta 2008-2016 Ismo Meuronen Lähes kymmenvuotiseen jaksoon yhdistyksen puheenjohtajana mahtui paljon muisteltavaa ja mieleen painuneita hetkiä. Pitkän puheenjohtajakauden kohokohta oli tietenkin IIW2015 kongressi Helsingissä. SHY:n hallitus oli ennakoinut tilanteen jo ennalta ja hyväksynyt ehdotuksen – senioripojat saivat siis tahtonsa lävitse. 2012, Satakunnan vuonna 2013 ja Oulun vuonna 2015. Senioriklubien edustaja Olavi Ahlsted vaati senioreiden jäsenmaksun alentamista Kalajoella vuonna 2016. Tampereen paikallisosaston 60 v.-tilaisuudessa vuonna 2012 esiintyi juhlavasti kuoro, johon kuului myös paikallisosaston jäseniä, kuten pitkäaikainen sihteeri Esko Hyssy. SHY:n 60 v.-juhlat vuonna 2009 Yhdistyksen 60. Iltajuhla jatkui mm. sambatanssijoiden esityksellä. vuosijuhla vietettiin 23.4.2009 Helsingin Kalastajatorpalla kuten 10 vuotta aiemminkin. Jyväskylässä vuonna 2015 oli paikallisosasto järjestänyt illan tanssien yhteyteen halukkaille oikein karaoken orkesterin tähdittämänä. Illalla uusiksi kunniajäseniksi nimitettiin Risto Karppi, Carl-Gustaf Lindewald, Juha Lukkari ja Jouko Kemppi. Satakunnan paikallisosastolla Porissa oli vuonna 2013 illallisen yhteydessä esitys paikallisella murteella, josta ulkopaikkakuntalaiset saivat vähemmin selvää kuin vironkielestä. Kokousten jälkeisissä iltajuhlissa oli paikallisosastojen ideoimina värikästäkin showjuhlaa. Vaalikokouksista jäi erityisesti mieleen tilaisuus Kalajoella vuonna 2016, jossa senioriklubien puolesta esitettiin Olavi Ahlstedtin johdolla vetoomus seniorien jäsenmaksun alentamiseksi. Karaoke näyttikin olevan paikallisosaston hallituksen harrastus no 1, varsinkin seremoniamestari Markku Ukkoselle. Muistorikkaita olivat myös vuosittaiset Hitsaustekniikkapäivät ja vaalikokousseminaarit niihin liittyvine paikallisosastojen juhlallisuuksineen. Raahen paikallisosasto vietti 40 v.-juhliaan keväällä 2016 Kalajoella. Paikallisosastoista 60 v.-juhlia viettivät myös Turku vuonna 2013, Jyväskylä vuonna 2015 ja Lahti vuonna 2016. Oli uusien strategialinjausten laatimista, Nordic Welding Expo -messujen käynnistämistä ja lamaa sekä siitä toipumista. Tässä yhteydessä kunniamaininnan ansaitsee Saimaan paikallisosaston ja samalla SHY:n historian pitkäaikaisin paikallisosaston sihteeri Kari Juvonen, joka on ollut vapaaehtoisesti toiminnassa mukana yli 40 vuotta
SHY:n puh.joht. SHY:n toiminta onkin 2000-luvulla laajentunut ja kansainvälistynyt, joten seuraaville vuosille päätettiin SHY:n painopistealueiksi: hitsaustietous, sekä koulutuksen organisointi ja vaikuttaminen. henkilö. Oheisessa graafissa on esitetty jäsenmäärän kehitys yhdessä teollisuuden tuotannon kanssa eri vuosina. Hitsaustekniikkalehden ilmoitusmyynti päätettiinkin ulkoistaa vuonna 2007. Kyselyn toteutti Swot Consulting Finland Ltd ja sen tulosten perusteella ehdotettiin yhdistykselle mm. Työpaikkoja väheni vuoden aikana koneja metalliteollisuudessa n. Myöhemmin illalla todettiin yleisesti, että vielä olisi ollut keskenään enemmänkin juteltavaa, mutta aika loppui taas kesken. 2000-luvun lopussa alkanut taantuma vaikutti myös yhdistyksen vuosittaiseen jäsenmäärään. Henkilökunta uudistui Yhdistyksessä vuonna 1989 alkanut pätevyyskoulutus ja sen koulutusyksiköiden käynnistämisen organisointi auditointeineen ja todistuksineen olivat kasvaneet 2000-luvulla jo niin mittaviksi, että toiminnanjohtajamme Esa Tikan ja toimistosihteerimme Terttu Lindewaldin työpanos täyttyi suurelta osin niihin liittyvistä tehtävistä. Taantuma alkoi Koko maailman talouteen vaikuttanut taantuma iski Suomeen konkreettisesti vuonna 2009. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 14 Sali oli täynnä kuulijoita iltapäivän juhlaseminaarissa. Ismo Meuronen jakoi kunniaosoitukset. Laaja jäsenkysely SHY:n toiminnasta Yhdistyksen toimintaa vuonna 2010 kuvasi strategialinjausten selkeyttämiseksi ja tueksi tehty jäsenkysely. Hänellä oli kokemusta erilaisten laajojen hitsaukseen liittyvien teknologiaohjelmien organisoinnista Kunniajäseniksi nimitetyt, Juha Lukkari (vas.), Risto Karppi, Carl-Gustaf Lindewald ja Jouko Kemppi. Lamavuodet vaikuttivat myös SHY:n henkilöjäsenmääriin laskevasti. Metalliteollisuudessa tilauskanta laski edellisvuodesta 60 % heti alkuvuonna ja tuotannossa oli ylikapasiteettia 2/3. 25 % edellisvuoden kokonaishenkilöstön tasosta. Teollisuuden tuotantokyky laski vuodesta 2008 vuoteen 2016 yli 22 %, joka tarkoitti vastaavasti vientituotteiden vähentymistä ja laitekannan rapistumista. Tilaisuutta kunnioitti myös sairasvuoteeltaan mukaan tullut pitkänlinjan NDT-ekspertti Jan Holmström, joka totesi, että näihin juhliin hän halusi ehdottomasti tulla. Esa Tikan aloittaessa oman yritystoiminnan, oli tehtävänämme rekrytoida uutta toiminnanjohtajaa, joksi eri vaiheiden kautta valittiin syksyllä 2011 Jouko Lassila. 16 000, mikä oli n. voimakkaampaa julkisuuskuvaa ja kannanottoja hitsaavan teollisuuden puolesta, vahvaa ja nykyisenkaltaista alan koulutuksen koordinointia sekä joustavampaa tiedonvälitystä uudistuneiden www-sivujen muodossa. Yritysten investoinnit minimoituivat useiksi vuosiksi, vaikka tarpeellisia koneja laitehankintoja olisi pitänyt tehdä tuottavuuden parantamiseksi. Vuoden 2016 pudotus johtui pääosin henkilörekisterin päivittämisestä, jossa yhteydessä poistettiin listoilta jäsenmaksunsa laiminlyöneet jäsenet
Tässä yhteydessä lausun Terttu Lindewaldille (lähes 25 vuotta) ja Esa Tikalle (yli 12 vuotta) kiitokset pitkäaikaisesta ja panostusta vaatineesta työstä yhdistyksen hyväksi. Kaikkien näiden 40 vuoden aikana mitä olen SHY:n jäsenenä ollut, en voi kuin ihailla pitkäaikaisen päätoimittajamme Juha Lukkarin omistautumista lehden toimittamiseen Tästä suuret kiitokset hänelle. Aiheesta järjestettiin kursseja eri puolilla Suomea yhteistyössä niin Teräsrakenneyhdistyksen kanssa kuin paikallisosastotasollakin sekä HT-lehteen oma teemanumero. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 15 ja siten yhteyksiä hitsattuja tuotteita valmistaviin yrityksiin. Yksi entinen varastohuone remontointiin täysin uusiksi henkilöstöä ja kokousvieraita palvelevaksi keittiöksi. Nyt jo 7 yhteistä NWE-messua kokeneena voin väittää, että yhteistyö on sujunut tosi hienosti ja tulee sujumaan jatkossakin. Pätevyyskoulutuksen organsointiin tarvittiin sitten vastaavasti myös oma osaajansa, joksi valittiin Juha Kauppila vuoden 2013 alusta lähtien. Mainittakoon, että 80-luvun lopulla oli eräs vierailijaryhmä nähnyt jopa ukrainalaisessa tutkimuslaitoksessa vasta muutamia päiviä aikaisemmin ilmestyneen lehden käännöksiä venäjän kielelle – päätoimittajamme tunnisti artikkelin kuvista. NWE-messut käyntiin Nordic Welding Expo -messut aloitettiin yhteistyössä Tampereen Messujen kanssa vuonna 2006 ja niitä on järjestetty Tampereella joka toinen vuosi. Vuonna 2006 järjestettiin NWE-messujen yhteydessä Tampereella alan kansainvälinen konferenssi Nordic Welding Conference 06, johon osallistui runsaasti pohjoismaisia eksperttejä. Heidän ammattitaitoinen henkilökuntansa on osannut ottaa eri toiminnot ja järjestelyt niin sisällöllisesti kuin aikataulullisestikin hienosti haltuun. Maailmanluokan koulutusta Hitsauskoordinaattoreiden pätevöityskoulutuksen alkaessa Lappeenrannassa vuonna Hitsaustekniikka-lehden pitkäaikainen päätoimittaja Juha Lukkari. Yhteistyö on Tampereen Messujen kanssa ollut joustavaa, hedelmällistä ja antoisaa. Näissä on keskusteltu ajankohtaisista aiheista ja verrattu eri pohjoismaiden toimintatapoja toisiinsa. Pitkäaikaisen toimistosihteerimme jäädessä eläkkeelle vuonna 2013, olimme taas uuden rekrytoinnin edessä. Vuonna 2006 NWE-messut järjestettiin omana tapahtumana ja sitten Energia-, Työturvallisuusja viimeksi Konepaja -messujen kanssa yhteistapahtumana. Tamperehan on jo keskeisen sijaintinsakin puolesta mitä parhain tämänkaltaisille tapahtumille – nääs. HT-lehti myös 70 vuotta Hitsaustekniikka-lehdestä on tässä lehdessä oma artikkelinsa. Kokonaisuutena on parhaimmaksi osoittautunut nykyinen yhteistyö Konepaja -messujen kanssa. Tehtävään valittiin Angelica Emeléus. Hitsaustekniikka-lehti on kansainvälisestikin arvostettu ja korkeatasoinen lehti. Yhdistyksen omistamassa toimistossa on kaiken kaikkiaan neljä huonetta ja vuokrattuna lisäksi kellaritilat, joissa on edelleen historiallista aineistoa viimeisen 70 vuoden ajalta. SHY:n rooli on ollut yhdessä Robotiikkayhdistyksen kanssa kehittää messujen sisältöä ja olla avustamassa seminaarien järjestämisessä ja markkinoinnissa. Vuonna 2013 nousi myös SHY:ssä tärkeäksi teemaksi hitsattujen teräsrakenteiden CE-merkintä ja siihen liittyvä standardi SFSEN 1090, joiden säännökset alkoivat koskea jopa huoltoasemien sadekatosten valmistajia. Mäkelänkadun toimisto uudistui Vuoden 2011 aikana toteutettiin SHY:n toimistotilojen modernisointi, maalaukset ja uusien kalusteiden hankinta. Norjan NWC12-tapahtuman vuonna 2012, Tampereen vuoden 2014 NWE -messujen yhteydessä järjestetyn NWC14 -tapahtuman ja vuoden 2018 Islannin Reykjavikin NWC18 -tapahtuman myötä on osallistujien määrä jälleen elpynyt. Svetskommissionen järjesti Ruotsissa muutama vuosi myöhemmin vastaavan tilaisuuden, johon pyydettiin myös suomalaisten esityksiä. Muissa yhdistyksen nimissä olevia tehtävävaihdoksia olivat Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry:n hallituksen SHY:n edustajan Jorma Hietalahden poisjäänti vuona 2014 ja Mari Mikkosen siirtyminen hänen tilalleen. Konferenssin osallistujamäärä jäi entistä alhaisemmaksi ehkä osaltaan siksi, että tapahtuma oli kolmepäiväinen. NWE-messuja on tehty menestyksellisesti yhteistyössä Tampereen Messujen kanssa, viimeksi 2018.. Pohjoismaista ja kansalista yhteistyötä Pohjoismaisten kollegayhdistysten vetäjien kanssa on järjestetty muutaman vuoden välein Nordic Presidium -kokouksia. Aikoinaan hyvin palvelleet fax-laitteet ja kirjoituskoneet saivat väistyä uusien laitteistojen tieltä
Klubitoimintaa kaikille Yhdistyksessämme on aktiivista klubitoimintaa useilla eri osaamisalueilla. IIW:n missio on toimia maailmanlaajuisena elimenä liittämisja leikkausteknologian, rakenteiden mitoituksen, tarkastusteknologian, alan koulutuksen ja työturvallisuuden sekä standardisoinnin tiedonsiirrossa – tavoitteena parantaa globaalia elämänlaatua. Nykyisin IIW:ssä on edustettuna yhteensä 55 maata. IIW:n vuosikokoukseen ja toimielimien työskentelyyn. Technical Management Board (TMB), jäsen 2008-2011 . IIW:n hallituksen väistynyt puheenjohtaja 2017 . IIW:n hallituksen tuleva puheenjohtaja 2013-2014 . Suomesta on ollut myös IIW-johdossa viime vuosien aikana vahva edustus seuraavasti. Useat muutkin ovat iältään jo 25-30 vuotta. NDT-komitea), Pätevyyskoulutuskomitea, EWQ-klubi, Sädemenetelmätklubi, Senioriklubit, Suomen Hitsausja Liittämisinstituutti, Laserfoorumi, Materiaalija tuotantofoorumi sekä HRO Suunnittelufoorumi. IIW myöntää kunnianosoituksen myös henkilöille, jotka ovat osallistuneet 10, 20, 30 jne. Tällaisia henkilöitä ovat Pentti Kopiloff (30), Erkki Niemi (20), Risto Karppi (20), Carl-Gustav Lindewald (20), Veli Kujanpää (20), Ismo Meuronen (10) ja Mika Siren (10). 2017, prof Veli Kujanpää, Fellow of IIW Award . IIW:n hallituksen puheenjohtaja 2014-2017 . Komitean I puheenjohtaja 2001-2008 . SHY:n koordinoima ja Teknologiateollisuus ry:n tukema hanke hitsaajien IW-koulutuksen aloittamiseksi toisen asteen oppilaitoksissa, konkretisoitui vuonna 2009 kun ensimmäiset todistukset jaettiin. 2008, ins Carl-Gustaf Lindewald, Thomas Medal . Vuonna 2015 aloitti AEL englanninkielisen ja samalla osittain etäopiskelumuotoisen IWE-koulutuksen. Tällä hetkellä Suomessa on 40 oppilaitosta, joilla on IW-koulutusoikeudet. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 16 1989 LUTyliopistossa oli opetuksessa käytössä perinteiset kalvot ja kirjoituskoneella laaditut aineistot. Käytännön ylivoimaesimerkkinä mainittakoon IIW:n kongressissa Grazissa vuonna 2008 sattunut tapahtuma: Itävaltalais-illan yhteydessä oli puistossa iso esiintymislava, jossa eri maiden ryhmät alkoivat esittää karaokea. Technical Management Board (TMB), jäsen 2013-2016 Dr Liisa Heikinheimo: . Suomalaisten äänitaso oli selkeästi voimakkaampi, josta johtuen italialaiset valuivat lavalta pois yksitellen LUT-yliopisto on olut eturivissä käynnistämässä uusia alan kursseja, jotka ovat myös vakiintuneet kansainvälisiksi kursseiksi. Osallistujien määrän ja palautteen mukaan tämänkaltaiselle kurssille olikin selvästi kysyntää. IIW:n hallitus Helsingin kokouksessa vuonna 2015. IIW:ssä on 16 eri teknistä työryhmää (aiemmin komitea) ja lukuisia muita työryhmiä mm. Tästä 30-vuotisesta, pitkäjänteisestä työstä lausun suuret kiitokset LUT:n henkilökunnalle. Italialaiset olivat rohkeasti laulamassa ”We are the champions” -säkeistöjä ja tästä innostuneena ja Suomen sijoituksesta rohkaistuneena suomalaisryhmämme nousi samalle lavalle. Näin jälkikäteen kiitokset Teknologiateollisuus ry:lle vielä kerran. Presidentti Gary Marquis (seitsemäs vasemmalta) ja hallituksen jäsen Jouko Lassila (toinen oikealta).. 2017, Dr Eeva Mikkola, Henry Granjon Prize, “Allowable Stresses in Highfrequency Mechanical Impact (HFMI)treated Joints Subjected to Variable Amplitude Loading”. Kiitokset kaikille niille vapaehtoisille, jotka olette jaksaneet pitää komitea-, klubija foorumitoimintaa yllä. Niiden työskentelyyn on meiltäkin osallistunut vuosittain toistakymmentä delegaattia. Klubien omilla tapahtumilla ja matkoilla on ollut suuri merkitys keskinäisessä tiedon vaihdossa ja samanhenkisissä keskusteluissa. SHY osana kansainväistä IIW-organisaatiota SHY iittyi kansainväliseen International Institute of Welding -järjestöön (lyh. Komitean I puheenjohtaja 2008-2017 . Jäsenten ja yritysten tarpeiden muuttuessa ovat Tutkimusja Kehityskomitea, Plasmahitsaus-klubi ja Terminen ruiskutus -klubi lopetettu. IIW:n hallituksen varapuheenjohtaja 2016-2019 IIW on myöntänyt suomalaisille viimeisen kymmenen vuoden aikana seuraavat palkinnot ja kunnianosoitukset: . Pitkä ikä on jo hyvä osoitus toiminnan tarpeellisuudesta. IIW) heti perustamisen jälkeen vuonna 1949. Yhdistyksessämme nykyisin olevat klubit ja ryhmät ovat Hitsauksen Laatu -komitea (ent. 2016, ins Carl-Gustaf Lindewald, Arthur Smith Award . IIW:n hallituksen jäsen 2013-2016 . Technical Management Board (TMB), jäsen 2002-2008 DI Jouko Lassila: . Vuosien varrella ovat välineet ja tekniikat kehittyneet ja samalla pätevöitettyjen hitsauskoordinaattoreiden lukumäärä kasvanut Suomessa sellaisiin määriin, joka on kansainvälisestikin huippuluokkaa suhteutettuna väkilukuun. Prof Gary Marquis: . Tässäkin lehdessä on klubeista ja muista ryhmistä ryhmistä omia artikkeleitaan, jotka puhuvat puolestaan. hitsausmenetelmille, suunnittelulle, laadunvarmistukselle, pätevyyskoulutukselle ja standardeille. Hallintokomitean puheenjohtaja 2017Prof Veli Kujanpää: . Osallistujien ikääntyessä ovat EBWForumin aktiviteetit vähentyneet ja toiminta on nykyisin siirtynyt Svetskommissionin yhdeksi työryhmäksi Toiminnaltaan vanhin SHY:n ryhmä on Hitsauksen Laatu -komitea (ent. NDT-komitea), joka juhli 40 vuotista toimintaansa vuonna 2017. Pohjoismaiset EB-hitsauksen ekspertit ovat kokoontuneet vuodesta 1992 lähtien vuorotellen eri maissa ja vierailleet alan yrityksissä. Komitean XIII puheenjohtaja 2006-2014 . TMB, puheenjohtaja 2011-2014
Järjestelyihin osallistui miltei 50 vapaaehtoista Aalto-yliopiston opiskelijaa ja SHY:n eksperttiä puolisoineen. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 17 IIW:n vuosikoukous 2015 Helsingissä IIW:n 68. Juteltavaa oli paljon ja kuohuvaa riitti. vuosikokous Helsingissä 2015. Erityiskiitos Kemppi Oy:lle vuosikymmenten tukemisesta ja resurssien ohjaamisesta SHY:lle sekä onnittelut yhtiölle omasta 70v. -juhlavuodesta 2019. IIW:n vuosikokouksen Gaalaillassa olivat estradilla vasemmalta Ismo Meuronen, Juha Kauppila ja Jouko Lassila hetki ennen kuin IIW:n lippu luovutettiin seuraavalle järjestävälle maalle. Eräänä puhujana oli avaruudessa käynyt kosmonautti, joka kertoi hitsauksesta ja leikkauksesta avaruudessa elektronisuihkulla; sulapisaroiden kanssa oli vaikeuksia, koska ei ollut painovoimaa, joka olisi vienyt pisarat pois leikkausrailosta. Tilaisuudet pidettiin Crowne Plaza Hotellissa, Scandic Hotel Parkissa ja Finlandiatalossa. Vuoden 1989 teemana oli Hitsaus ääriolosuhteissa. IIW-vuosikokouksen tukijat.. varapuheenjohtaja 2002-2007 2.varapuheenjohtaja 1999-2001 ismo.meuronen@meuro-tech.fi www.iiw2015.com IIW:n 68. Ismo Meuronen Puheenjohtaja vuosina 2008-2016 1. Kiitokset Lopuksi suuret kiitokset kaikille vuosien aikana SHY:n toiminnassa mukana olleille ihmisille ja toimintaa tukeneille yrityksille. IIW 2015 -tapahtumasta on julkaistu omat laajemmat artikkelinsa Hitsaustekniikka-lehdissä 4 ja 5/2015 sekä David Porterin ansiokas esitelmä lujista teräksistä (Hitsattavat erikoislujat teräkset – Haasteet ja sovellutukset) HT-lehdessä No 3/2016. Konferenssin teemana oli ajan hengen mukaisesti Lujat materiaalit – haasteet ja sovellukset, jonka avajaisluennon ”Weldable High-Strenght Steels: Challenges and Engineerin Applications” esitti ansiokkaasti pitkän työuran terästen kehitystyössä tehnyt Prof David Porter. Yksi kokouksen vierailukohde oli Posiva Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen esittelytila. Sateisen kesän poutapäivät osuivat juuri kyseiselle viikolle. Esityksissä kerrottiin hitsauksista ydinvoimaja petrokemian laitoksissa, vedenalaisissa, tuulisissa ja avaruusolosuhteissa sekä jo tällöin kaukonäköisesti arktisessa ympäristössä. Helsingissä 28.6.-3.7.2015 järjestetyt vuosikokous, konferenssi, iltatapahtumat ja vierailut onnistuivat todella hyvin. Samoin kuin vuonna 1989, järjesti SHY:n vuonna 1988 perustettu Sädemenetelmätklubi cocktail-tilaisuuden tiistai-iltana Ija IV-komiteoiden delegaateille vuonna 2015. vuosikokousi (IIW 68th Annual Assembly) on järjestetty kolme kertaa Suomessa: vuosina 1963, 1989 ja 2015. Kokouksiin ja tapahtumiin osallistui miltei 900 henkilöä 54 maasta
Teema: Perinteiseen tapaan NDT ja laatu. Uusia ihmisiä tulee hitsausyhteisön piiriin, joten tiedottamisen tarve perusasioistakin on jatkuvaa. Sen nykyiseen kehitysvaiheeseen sisältyy suuri määrä teoreettisen ja käytännöllisen insinööritiedon ja -taidon tuloksia ja sen valtava nopea käytäntöön ottaminen perustuu laajaan ja sitkeään työhön, jossa tosin on sattunut pahoja takaiskuja. katsaus vuosiin 2010-2018 Hitsaustekniikka-lehden ensimmäinen numero vuodelta 1949 Päätoimittajat Olavi Eiro 1949-1956 Mauri Sormaala 1957-1964 Erkki Vesikivi 1965-1966 Eero Grönlund 1967-1974 Erkki Neuvonen 1975-1978 Juha Lukkari 19792010 No 1. Jokaisen, hitsaajasta konstruktööriin ja hitsausinsinööriin, tulee tuntea ammattinsa perusteet ja osata löytää oikea ratkaisu.” ”Teollisuutemme rajoitetut taloudelliset mahdollisuudet vaikeuttavat uusien tekniikan haarojen kehittämistä. Lehdessä käytiin perusteellisesti läpi koko pätevöintikoulutuksen järjestelmä. Mukana oli myös artikkeli suomalaisten kehittämästä ultralujasta, suorakarkaistusta teräksestä Optim 960 QC ja sen hitsauksesta.. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 18 Lehden ensimmäisessä numerossa ensimmäinen päätoimittaja, professori Olavi Eiro kirjoitti seuraavan esipuheen. Hitsaustekniikka-lehden historiakatsaus vuosiin 1949-1999 on julkaistu 50-vuotisjuhlamatrikkelissa 1949-1999 ja katsaus vuosiin 2000-2009 lehdessä no 2/2009. No 3. Haasteena on edelleen tehdä mahdollisimman monipuolista ja hyvää lehteä suomalaiselle hitsaavalle teollisuudelle. ”Hitsaus ei ole eikä saa olla sattumanvaraista haparointia. Hitsaustekniikka kehittyy ripeästi ja uudet tekniikat ja virtaukset pitää tuoda hitsaavan teollisuuden tietoon, jotta se voi kehittää toimintojaan entistä paremmiksi ja tehokkaammiksi. lujat alumiiniseokset, hitsauksen mekanisointi ja automatisointi, Etelä-Korean hitsaava teollisuus ja uudet MIG/MAG-menetelmät. Tällä kertaa jatketaan eteenpäin vuosilla 2010-2018. Joka tapauksessa aika on ollut antoisaa ja mukavaa aikaa. 70 vuotta Hitsaustekniikka-lehteä Juha Lukkari Hitsaustekniikka-lehden ensimmäinen numero ilmestyi marraskuussa 1949. Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys oli perustettu jo aikaisemmin keväällä perustamiskokouksessa 11.4.1949. Teema: Eri aiheita. Teema: Hitsauksen koulutus ja pätevöinti. No 2. Suomihan on kärkimaa maailmalla IIW/EWF:n koulutuksen toteutuksissa suhteessa väkilukuun ja käytettyihin terästonneihin. Hitsaustekniikka-lehti yrittää tässä suhteessa olla lukijoilleen välittäjänä ja vastavuoroisuuden perusteella toivoo, että sen lukijat vuorostaan olisivat lehden avustajia.” Hitsauslehteä tarvitaan varmasti edelleenkin. Emme pysty siinä määrin kuin olisi toivottavaa kilpailemaan kehityksen eteenpäin viemisessä suurien teollisuusmaiden kanssa, mutta voimme niiden tuloksia käyttää hyväksemme, voimme koota yksityisten erilliset tiedot ja jakaa ne yleiseen käyttöön sekä soveltaa ja jopa parantaa vierasta alkuperää olevia menetelmiä teollisuutemme luonnetta vastaaviksi, ja ehkäpä tulevaisuudessa kykenemme antamaan myös oman panoksemme kehityksen kulkuun. ”Tarkasteltaessa nykyaikaista hitsaustekniikka huomaamme, ettei se rajoitu vain käsityömäiseen lisäaineen sulattamiseen ja käytettävien kappaleiden liittämiseen, vaan on tunnettava perusja lisäaines, miten hitsattava rakenne on suunniteltava, kuinka hitsaustyö on taloudellisesti järjestettävä, kuinka saadaan varmuus hitsisaumojen laadusta jne. Hitsaukselle ei näy loppua eikä oikein korvaajaa! Tänä vuonna 2019 tulee minulle täyteen tasan 40 vuotta tämän lehden päätoimittajana. Mutta käytäntö ja tiede ovat yhteisvoimin selvittäneet takaiskujen syyt ja seuraukset, joten ne on seuraavalla kerralla osattu välttää”. Hiukan ”vahingossa” tulin tähän hommaan 1979. Lisäksi oli erinomainen ja havainnollinen artikkeli käsittelypöytien käytöstä hitsauksessa sekä vaikutukset tuottavuuteen, ergonomiaan ja työturvallisuuteen. Näemme siis, että hitsaustekniikka on hyvin laaja ja monipuolinen. Tänä vuonna pätevöintikoulutus täytti Suomessa 20 vuotta. Artikkelien aiheita olivat mm
Aihetta käsiteltiin usean artikkelin voimin. No 6. Tämä on aina ajankohtainen laaja ja tärkeä aihe hitsaavalle teollisuudelle. No 2. suurlujuusterästen hitsaus ja lämmöntuonti, hitsauksen kevytmekanisointi Turun telakalla, LNG ja nikkeliterästen hitsaus ja hitsaus Savonlinnan Worksillä. kapearailohitsaus – Kapearailojauhekaarihitsaus järeiden paineastioiden valmistuksessa. No 4. Teema: Hitsaustalous ja tuottavuus. No 6. Teema: Tuottavuus. lasertyöstön tilaa ja kehitystrendejä, laserhitsausta LUT:ssa ja laserhitsausta autojen valmistuksessa. Robottihitsauksella voidaan parantaa tuottavuutta monella eri tavalla, kuten perusteellinen ja havainnollinen artikkeli Tuottavuuden parantaminen robottihitsauksella – keinoja kilpailukyvyn kasvattamiseksi osoitti. Teema: Suomalaiset hitsaustutkimuksen ja -opetuksen yksiköt ja laitokset: Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja VTT. No 5. Tämä oli järjestyksessä jo kuudes teemanumero, kun sarja alkoi vuonna 1981. Tästä numerosta lähtien lehti alkoi julkaista entistä enemmän tästä aiheesta artikkeleita hitsaustuotannon tehostamisesta ja tuottavuudesta. Teema: Hitsauksen standardisointi. Sen oli laatinut TWI:n (The Welding Institute) kirjoittajaryhmä. Tässä numerossa käsiteltiin mm. Numero täyttyi monilla uusilla konepajojen kilpailukykyä parantavilla aiheilla, mm. niiden vaikutuksista terveyteen, lainsäädännöstä ja suojauskäytännöistä, joten on aiheellista pitää tätä teemaa esillä lehdessä noin viiden vuoden välillä. No 3. yleinen katsaus ruostumattomiin teräksiin ja hitsaukseen, ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus, duplex-teräkset ja niiden hitsaus, super-duplex-teräksen hitsauscase sekä päästövärit ja juurensuojaus ruostumattomien putkien hitsauksessa. Muita aiheita olivat mm. Mukana oli myös Lean-esimerkkejä. Teema: Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. Näitä käsiteltiin perusteellisesti, myös yritysesimerkkien avulla. Teema: Kansainvälisen hitsausjärjestön IIW vuosikokous Istanbulissa, kansainvälinen hitsauskonferenssi ja komiteaselostuksia. Lehdessä esiteltiin myös juuri ilmestynyt SHY:n kustantama kirja Hitsaustalous ja tuottavuus. Painava ja tärkeä artikkeli oli Hitsauksen laatu – Laadun vaikutus hitsauksen kilpailukykyyn. Syksyn alihankintamessuihin liittyvä teemanumero. Teema: NDT ja laatu. Kansainvälinen täytti Suomessa 25 vuotta. Teema: Alihankinta. No 2. Merkittävä artikkeli oli myös lähinnä suunnittelijoille suunnattu artikkeli Yhteistyöllä hitsattujen tuotteiden valmistettavuutta parempaan suuntaan No 6. Lisäksi mukana oli laaja katsaus Nordic Welding Expo 2012 -messuihin Tampereella. Ne järjestetään Saksassa joka neljäs vuosi ja joiden eri osa-alueista kerrottiin jälleen kerran monen artikkelin avulla. hitsien luokittelua, silmämääräistä tarkastusta ja hitsausohjeita. No 3. Teema: ESSENin hitsausmessut. 2012 No 1. Alumiini on ollut teemanumeron aiheena vuosina 1981 ja 1994. Aiheita mm. Teema: Eri aiheita. 2013 No 1. Teema: Terveys ja turvallisuus hitsauksessa. säänkestävät teräkset, hienoraeteräkset, ferriittiset ruostumattomat teräkset ja ruostumattomien terästen umpilankaja täytelankahitsaus. Hyvin paksujen levyjen hitsaukseen on tarjolla mm. Runsaasti artikkeleita eri aiheista, joista kannattaa nostaa erityisesti esille artikkeli Hitsauskustannusten alentaminen, jossa selvitettiin laajasti hyvin arvovaltaiselta taholta perusteellisesti ja havainnollisesti tätä tärkeätä aihetta. Teema: Hitsauksen koulutus ja pätevöintikoulutus. No 4. ruostumattomien putkihitsien juurensuojaus, tuottavuus sekä kuluminen ja kulumiskestävyys. Artikkeleissa käsiteltiin terästen hitsausta ja korjaushitsausta, teräsrakennestandardia SFS-EN 1090, työhyvinvoinnin tuottavuutta ja hitsauksen tehostamista Transtechin tehtaalla Otanmäessä. Teema: Eri aiheita, mm. Teema: Eri aiheita. No 2. Lean, TWM (Total Welding Management), ainetta lisäävä valmistus, 3D-tulostus ja jauhekaarihitsauksen tehokkaita uutuuksia. Tämä teemanumero oli järjestyksessä jo seitsemäs. Nykyaikaisemmin ilmaistuna lasertyöstö on jo tuttu aihe lehdessä ja se on ollut lehdenkin teemana jo muutaman kerran. Teema: Laserhitsaus. Ar tikkeleita oli hyvin erilaisista aiheista alkaen Raex-kulutusteräksistä ja päätyen hitsauksen laadunhallintaohjelmistoihin. Teema: Eri aiheita. Artikkelit valottivat jälleen uusimmilla asioilla ja nykytiedoilla tätä tärkeätä aihetta. Teema: NDT ja laatu. No 5. No 3. Artikkeleiden aiheita olivat mm. Lehdessä esiteltiin mm. kuitulaser, Wise-prosessi, pätevyyskoestandardi, hitsausohjeet (WPS) ja painelaitteet. Mukana oli monipuolisesti artikkeleita itse alumiinista sekä sen hitsattavuudesta ja hitsauksesta. Teema: NDT ja laatu. No 5. No 5. Teema: Eri aiheita. No 6. No 3. Artikkeli Hitsauksen taloudellisuudesta ja tuottavuudesta käsitteli aihetta perusteellisesti, käytännön läheisesti ja esimerkkien avulla. No 4. lujien ja ultralujien terästen hitsauksesta ja hitsauskoulutuksesta. 2011 No 1. Teema: Standardit, niin hitsausstandardit kuin myös terässtandardit. Teema: Alihankinta. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 19 No 4. Numerossa oli artikkeleita eri aiheista, mm. Teema: EN 1090. Riskitekijät ovat pysyneet aika samoina vuodesta toiseen, mutta uutta tietoa tulee mm. Euroopassa on tullut voimaan laaja uusi teräsrakennestandardi EN 1090 sekä siihen liittyvät CE-merkinnät ja hitsausohjeiden tarve. Teema: Alumiini. No 5. alihankintayrityksiä. Teema: Eri aiheita, mm. NDT ja laadunhallintajärjestelmiä. Muut artikkelit käsittelivät mm. No 4. Tämä teemanumero oli järjestyksessä kahdeksas! 2014 No 1. Teema: Terästen hitsaus. Artikkeleissa käsiteltiin monipuolisesti mm. No 6. Tämä oli uusi teema, mikä liittyy vuosittain pidettäviin alihankintamessuihin Tampereella. No 2. Teema: Terveys ja turvallisuus hitsauksessa. Teema: Nordic Welding Expo -messut Tampereella, joista oli laaja selostus.
Teema: Hitsausta ääriolosuhteissa. Lisäksi mukana oli painelaitteiden tarkastusta, väsymisen hallintaa ja väsymiskestävyyden todentamista sekä Nordic Welding Expo 2018 -messuselostus. No 6. Lisäksi lehdessä oli muita hyvin ajankohtaisia artikkeleita, Teollisuus 4.0, aaltomuoto-ohjattu MIG/ MAG-hitsaus ja kaaritehon mittaus. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 21 korjaushitsausta. No 6. HITSAUSALAN ERIKOISLIIKE MYYNTI VARAOSAT HUOLTO Katso lisää www.pirkkahitsi.fi verkkokaupasta Vesalantie 20, 33960 Pirkkala Mestarintie 2, 78200 Varkaus Puh. Lisäksi tuottavuus ja kilpailukyky olivat jälleen mukana, kuinkas muuten. (03) 3141 4200 pirkkahitsi@pirkkahitsi.fi www.pirkkahitsi.fi HITSAUSKONEET HITSAUSLISÄAINEET MIG-, TIG-, PLASMAVARAOSAT HITSAUSVARUSTEET VALTUUTETTU HUOLTOLIIKE LUOTA ALAN AMMATTILAISEEN! KUN LAATU RATKAISEE 1/ 20 19 TEEMA: Eripariliitosten hitsaus. Mielenkiintoinen avausartikkeli oli NDT ja inhimilliset tekijät, joka käsitteli näiden tekijöiden vaikutusta NDTtarkastajan arkiseen työhön. Todellinen helmi oli artikkeli Hitsausvirheet Suomen hitsaavassa teollisuudessa, joka perustui käsittämättömän suureen määrään hitsien tarkastustuloksia, yli 22 000, jotka perustuivat puolestaan yli 72 000 röntgenfilmin arviointiin vuosina 2015-2017. Teema: Teräkset ja niiden hitsaus sekä NWE 2018-messuinfo. Lisäksi tehtiin teräksen ja kuparin liitoshitsauksia. Teema: Alihankinta ja IIW 2018. Teema: Työturvallisuus. 2019 No 1. Kun EU uudisti kuukausi aikaisemmin työsuojeludirektiivejä, niin jo tässä numerossa Hitsaustekniikka-lehti kertoo tästä asiasta artikkelissa Muutoksia EU:n kemikaaleja koskeviin työsuojeludirektiiveihin. Erinomainen käytännön tasolle osoitettu ja kehuttu artikkeli oli Työsuojelu ja terveys. Hitsausta veden alla, kuumassa, kylmässä ja tyhjiössä sekä ydinpolttoaineen kapselin hitsaus. Näiden Essenin hitsausessujen järjestysnumero oli 19 ja lehden teemanumeron järjestysnumero 9. Lisäksi oli yritysartikkeli Euroopan suurimmasta alumiiniveneiden valmistajasta, Buster Boats Ähtärissä. Lisäksi merkittävä suunnitteluartikkeli oli Yhteistyöllä hitsattujen tuotteiden valmistettavuutta parempaan suuntaan. Mielenkiintoinen kuvallinen katsaus hitsauksen lähihistoriaan oli artikkelissa EB-hitsausta Suomessa jo 45 vuotta. Teema oli esillä nyt kahdeksatta kertaa. Kun tähän vielä lisää edellisen numeron (No 6) artikkeli teräksen ja kuparin liitoshitsauksesta sekä eriparimateriaalien liittäminen kitkaan perustuvilla menetelmillä seuraavassa numerossa (No 2), niin tosi laaja tietopaketti eripariliitosten hitsauksesta on valmis. Teema: NDT ja laatu. Haastava ja tärkeä teema, jonka ympärille saatiin monipuolinen tietopaketti: musta/ruostumaton-eripariliitosten hitsaus, jäänmurtajan eripariliitokset, teräksen ja alumiinin liitoshitsaus, alumiini/kuparija alumiini/teräs -FSW-hitsit. Palkitut kirjoittajat ja artikkelit 2010: Jouko Leinonen, Lujat ja ultralujat alumiiniseokset sekä niiden hitsattavuus 2011: Kari Lahti, Mekanisoitu hitsaus – Ai, mitä varten?. Teema: Eripariliitosten hitsaus. Tärkeä tieto oli myös artikkelissa Suojaudu hitsaushuuruilta, jossa kerrottiin tärkeä uutinen, että kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC luokittelee nykyään kaikki hitsaushuurut syöpävaarallisiksi. Teema vaati myös äärimmäisiä ponnistuksia saada kokoon tällainen lehti. Sisältö painottui, kuten sopii odottaakin, laserhitsaukseen ja kennorakenteisiin neljän artikkelin voimin. Yritysesittelyjä, Mesekon Turussa, Sahala Works Varkaudessa, Warkaus Works Varkaudessa ja HT Laser Keuruulla. No 3. Tämän lehden ajankohtaisuudesta on oivallinen esimerkki. No 5. Jännevirran silta Kuopion ja Siilijärven rajalla edusti suurta ja mielenkiintoista hitsattua teräsrakennetta, jonka pääteräs on termomekaaninen teräs. Jälleen saatiin mukaan paljon uusia näkökulmia ja tietoja. Numero koostui perinteelliseen tapaan katsauksista eri hitsauksen aihealueisiin messuosastoilla. Teema: Schweissen & Schneiden. 2018 No 1. 2012: Anna-Niina Räsänen, Yhteistyöllä hitsattujen tuotteiden valmistettavuutta parempaan suuntaan 2013: Severi Anttila, Vesa Lauhikari ja Hannu-Pekka Heikkinen, Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsien jälkikäsittelyt 2014: Juha Lukkari, Laukaan ratsastushallin sortuminen 2015: Anna Fellman, Laserja laserhybridihitsauksen myytit syynissä 2016: David Porter, Hitsattavat erikoislujat teräkset – Haasteet ja sovellukset 2017: Mika Korhonen, Yhteistyöllä hitsattujen tuotteiden valmistettavuutta parempaan suuntaan Lehden sivumäärät Lehden kokonaissivumäärä vuosina 2010-2018 oli 3470 sivua, minkä mukaan laskettuna keskimääräinen sivumäärä/vuosi oli 386 sivua ja sivumäärä/numero oli 64 sivua. Tuhti lukupaketti kuusi kertaa vuodessa! Juha Lukkari Päätoimittaja Hitsaustekniikka-lehti juha.lukkari@shy.fi Juhlavuoden 2019 ensimmäinen numero. Raumalaisen telakkatoiminnan historiaa esiteltiin artikkelissa Raumalaista telakkahistoriaa. Teema: Ohutlevyt ja hitsaus. Savonian ja LUT:in yhteinen HitWerk-hanke tähtää yritysten systemaattiseen kehitystyöhön, mitä esiteltiin artikkelissa Hanketoiminta yritysten kehittämisen tukena. No 2. No 4
Porkka . Tärkein tehtävä oli: “Suorittaa hitsaustekniikan alaan kuuluvien kansallisten standardien valmistelutyötä, pyrkien erityisesti tekemään tunnetuksi maassamme kansainvälisen standardisoimistyön tulokset soveltaen niitä kansallisiin standardeihin. Valistuskomitean puheenjohtajana toimi O. SFS 2226 Paineastioiden hitsaaminen. Terästen sulahitsaus. Perusainekomitean puheenjohtajana toimi H. Peltonen. Hitsausliitosten lujuuskertoimet seostamattomille ja niukkaseosteisille teräksille . Hitsaajien pätevyyskokeet, puheenjohtajana O. Kere. Miekk-oja, jäseniä 16 . Tuomisto . Tuomisto ja E. 3. SFS 2218 Paineastioiden hitsaaminen. Suoritusja tarkastusmääräykset (TES 255-32) . Tirronen, jäseniä 11 . 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 22 1950-luku Vuonna 1950 komitea siirtyi äsken perustetun SHY:n hoitoon. Määritelmiä (SFS B.XI.1) . seuraavat standardit: . Rakenteellinen muotoilu. Eiro ja sihteerinä R. Autio. Eiro ja jäseninä K. Rakennekomitean alaisuuteen perustettiin seuraavat 8 työryhmää: . O. Perusaineet ja lämpökäsittely, puheenjohtajana H. Holmström Hitsauksen standardisointia 70 vuotta Carl-Gustaf Lindewald Hitsaukseen liittyvä standardisointi alkoi jo vuonna 1948 eli vuosi ennen SHY:n perustamista. Holmström. Perusainekomitea, jonka tehtävänä oli hitsattavuus-, haurasmurtuma-, väsymisja jännityskysymykset. Tämä tapahtuu yhteistyössä TES:n (Teollisuuden standardit) ja nykyään METSTA (Metalliteollisuuden standarddisoimisdkeskus) ja Suomen Standardisoimisliitto ry:n kanssa, joka hoitaa standardien julkaisutyön.” Teknillinen komitea aloitti työnsä vuonna 1969 kokoonpanolla:. Hitsin murtokoe (TES 257-32) Vuonna 1953 teknistä toimintaa laajennettiin muodostamalla seuraavat neljä komiteaa: 1. Hitsausliitosten lujuuskerroin, laatuvaatimukset ja laadunvalvonta, puheenjohtajana E. Muille kuulumattomat yleiset kysymykset . Sulahitsaus. 2. Valistuskomitea, jonka tehtävänä oli opetus-, sanasto-, kirjallisuusja turvallisuuskysymykset. Piirustusstandardien täydentäminen laatuvaatimuksia, tarkastusta ja lisäaineita koskevilla merkinnöillä, puheenjohtajana V. Karjalainen . Sormaala ja sihteerinä A. Hitsaajan pätevyyskokeet . Alaranta . Eiro ja sihteeriksi valittiin V. Teräksen liitoshitsauspuikot. Sulahitsaus. SFS 2223 Paineastioiden hitsaaminen. Ekholm . Yleiset suositukset . Valanti. Lisäaineet, puheenjohtajana V. Yleisen hitsauskomitean puheenjohtajana toimi edelleen O. Hitsin osat ja hitsausliitosten vyöhykkeet (SFS B.XI.5) . Porkka. Rakennekomitean puheenjohtajana oli edelleen M. Valanti, jäseniä 8 . Vuoteen 1969 mennessä oli saatu valmiiksi 15 SFS-standardia, jotka pitkälti tehtiin paineastiavalmistusta varten. V. Eri menetelmien, lisäaine-, väline-, koneja menetelmäkysymykset . Luokittelu ja vaatimukset (SFS B.XI.21) . Miekk-oja ja sihteerinä A. J-E. Eiro, jäseniä 20 . Piirustusmerkit (SFS B.XI.11) . Eiro . Vuonna 1968 laadittiin teknilliselle komiteatyöskentelylle suuntaviivat, jossa perustettavalle Teknilliselle Komitealle annettiin tehtäviä. Alaranta, jäseniä 7 . Kattilat ja putkijohdot, puheenjohtajana E. Komitean puheenjoihtajan toimi O. Pietiläinen ja sihteerinä J-E. Eiro ja sihteerinä J-E. Hitsien koestus, mittaus ja tarkastus . A. Näistä mainittakoon: . Järnefelt, H. Silloin Suomen Standardisoimisliitto perusti hitsauskomitean, jonka puheenjohtajana toimi O. Komitean puheenjohtajana toimi M. Standardisointi . SFS 2229 Paineastioiden hitsaaminen. Blank . Tähkiö. Railo, hitsi ja liitosmuodot (SFS B.XI.4) . 4. Sulahitsaus. Valanti, jäseniä 16 . Rakenteellinen muotoilu, puheenjohtajana V. Porkka, A. U. Paineastiat, puheenjohtajana V. Komitean puheenjohtajana toimi L. V. Paineastioita koskevat asetukset ja päätökset . Hitsaus ja hitsausmenetelmät. Järnefelt, R. Komitean kokoonpano oli aluksi: . Järnefelt . Paakkunainen, jäseniä 13 . Sormaala, mutta sihteeriksi valittiin T. Toiminta jatkui tällaisena noin kymmenen vuotta. Holmström (siht.) Komitea laati mm. Komitean puheenjohtajana toimi H. B. H. Rakennekomitea, jonka tehtävänä oli kattilat ja painesäiliöt sekä tarpeen mukaan muut hitsatut rakenteet. Yleinen hitsauskomitea, jonka tehtävät olivat: . R. Niska, jäseniä 6. Valanti . Päittäisliitoksen taivutuskoe (TES 256-32) . Tuloksista mainittakoon: . Teräksen sulahitsaus ja kaarihitsauksen railomuodot (TES julkaisu 1/57) 1960-luku Vuonna 1962 tarkistettiin toiminta ja laadittiin ohjeet (7 sivua) teknillistä työskentelyä varten. E. Mauranen
Tuovinen) . Tuovinen) . Tämä tarkoitti, että hallinnolliset tehtävät siirtyivät Metalliteollisuuden Standardisoimiskeskukselle. Salo) . Lindewald ja komitean ISO/TC 44/SC 10 puheenjohtaja tohtori von Hofe (Saksa) keskustelevat hitsiluokkaluonnoksesta ISO/CD 5817.. V. Vuonna 1986 perustettiin eurooppalainen hitsauskomitea CEN/TC 121, jolloin kansainvälinen ISO-toiminta jossain määrin väheni. Menetelmäkokeet . V. K 81 Radiografia . Nykyinen menetelmäkoestandardi SFS-EN ISO 15614-1 perustuu pitkälti pohjoismaiseen ehdotukseen. H. Samana vuonna Suomesta tuli kansainvälisen komitean ISO/TC 44 ”Welding and allied processes” aktiivinen P-jäsen. Komitean kokoonpanoksi muodostui: Kuva 1. Komiteoita ja työryhmiä oli 25 kappaletta. Miekk-oja . Seuraavat komiteat ja työryhmät aloittivat toimintansa: . SHY:n rooli oli toimia asiantuntijaelimenä. Sihteeristö annettiin Suomelle ja puheenjohtajana toimi Thomas Åström ja sihteerinä C-G Lindewald, kuva 2. Vilhunen) . Hitsaussavu (puh.joht. K 79 Hitsaajan pätevyyskokeet . Kere . O. Hitsauksen menetelmäkoe (puh.joht. R. joht. Lindblad) . Suomi oli aktiivinen 13:ssa. Muutamassa vuodessa ilmestyivät standardit EN 1290 ja EN 1291. Aho) . Yhteispohjoismaiset hitsausstandardiprojektit olivat: . Jauhekaarihitsauksen lisäaineet (puh. Teräsrakenteiden hitsausliitosten laskenta (puh.joht. Hakala) . K 76 Hitsiluokat . Vilhunen) 1970-luku Vuonna 1972 solmittiin yhteistyösopimus Metalliteollisuuden Standardisoimiskeskuksen kanssa. T. Vuonna 1989 perustettiin työryhmä CEN/ TC 121/WG 5B/SWG 5, jonka tehtävän oli laatia standardit hitsien magneettijauhetarkastuksesta ja niihin liittyvät hyväksymisrajat. Vuoteen 1977 mennessä saatiin valmiiksi 15 standardia, joista mainittakoon: . Hitsiaineen iskusitkeys (puh.joht. Valanti) . Niska) . Työkohteita oli yli 200 ja niiden seurantaa varten päätettiin perustaa standardisointikomitea. J. joht. Hitsauskoetus (puh.joht. O. Åström on edelleen mukana näiden standardien kehittämisessä. Eiro . Myös ”filosofia” hitsiluokat ja hyväksymisrajat saatiin hyväksytyksi pohjoismaisten tuella, kuva 1. Kansallisia hitsauskomiteoita olivat: . Suojakaasuhitsauksen lisäaineet (puh. H. Tenkula) . Hitsaajan pätevyyskokeet . K. Sormaala . M. Sihteeritehtävät hoiti vuosina 1975 ja 1976 Risto Virtanen. Komitean tehtäviin kuului myös seurata seuraavien työryhmien ja komiteoiden työtä: . Järvinen) . Hitsaussanastot (SFS 3050...3059) . R. Ne ovat nykyisin ilman suurempia korjauksia julkaistu ISO standardeina ISO 17638 ja ISO 23278. Valanti (puh.joht.) . Koulutusohjelma (puh.joht. Hitsauksen tarkastusmääräykset (puh. Menetelmäkokeet (SFS 3326) . O. Erityisesti hitsausohjeet ja niiden hyväksymistavat perustuvat projektiin ”Menetelmäkokeet”. Standardien SFS 2223 uusiminen (M. E. L. P. J. Standardissa esitetty ”filosofia” omaksuttiin myös muualla ja näkyy standardissa ISO 11666. NDT . Hitsausmerkit (SFS 3669 ja SFS 3670) 1980-luku Vuoteen 1982 mennessä saatiin valmiiksi 29 standardia, joista mainittakoon vieläkin voimassa oleva: . K 89 Ultraääni Pohjoismaista yhteistyötä harrastettiin 1983…1990. M. 1990-luku Vuonna 1994 todettiin eurooppalaiseen hitsaukseen liittyvän standardisoinnin vilkastuneen voimakkaasti. K 75 Hitsaussanastot . Ultraäänikomitean K 89 merkittävin aikaansaannos oli SFS 5108 Ultraäänitarkastuksen hyväksymisrajat. Kaartama (siht.) Kaartaman mukaantulo oli ensiarvoisen tärkeä, koska näin ollen saatiin toimintaan mukaan standardisoinnin ammattilainen. Hitsattujen rakenteiden mittapoikkeamat (puh.joht. Sormaala) . Hitsausmerkintä (puh.joht. Yksi komitean päätehtävistä oli myös tiedottaminen järjestämällä tiedotustilaisuuksia ja kirjoittamalla Hitsaustekniikka-lehteen. Miekk-oja) . Tarkoitukseensopivuus Projekteissa saatuja tuloksia hyödynnettiin eurooppalaisessa standardisointityössä. SFS 2373 Staattisesti kuormitettujen teräsrakenteiden hitsausliitosten mitoitus ja lujuuslaskenta Vuonna 1982 standardien laatimistyö siirtyi METin komiteoiden tehtäviksi ja SHY:n teknillisen komitean tehtävä oli lähinnä koordinoiva ja neuvoa-antava. joht. Erityisesti alakomiteoiden ISO TC 44/SC 5 ”Hitsien tarkastus”, ISO/TC 44/SC 7 ”Hitsaussanastot ja hitsausmerkit”, ISO/ TC 44/SC 10 ”Hitsauksen laadunohjaus” ja ISO/TC 44/SC 11 ”Hitsaajan pätevyyskokeet” kiinnostivat. Paineastioiden alin sallittu käyttölämpötila (puh.joht. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 23 . K 88 Lisäaineet . T. Hitsaajan tietopuolinen koe (puh.joht. Sanastot (puh.joht. Himanen). V
K. Tuloksena saatiin vuonna 2009 ilmestynyt EN ISO 17663. Suomi on tässä työssä aktiivisesti mukana. joht.) . Hietalahti . Suomessa on yli 250 sertifioitua yritystä, mikä on toiseksi eniten maailmassa (Saksa ykkönen). Hitsausalan sanastotyötä tekevät edelleen sanastojen ”ikäpresidentit” Carl-Gustaf Lindewald ja Juha Lukkari sekä Ville Saloranta (METSTA). Tätä varten perustettiin myös kansainvälinen työryhmä ISO/TC 44/SC 10/WG 8, jonka sihteerinä toimi C-G Lindewald. Puheenjohtajana toimii Reetta Verho, Kemppi Oy ja sihteerinä Ville Saloranta, Metsta IIW:ssä (International Institute of Welding, kansainvälinen hitsausjärjestö) tehdään myös jonkin verran standardisointityötä. Lukkari (puh.joht.) . Laitinen (tarkastus) . Komitean merkittävä aikaansaannos oli hitsauksen laatuvaatimusstandardista SFSEN 729 tiedottaminen eri tilaisuuksissa. C-G. Tärkeätä olisi myös pitää huolta, että tuotestandardeissa viitattaisiin hitsausstandardeihin. Nykyään Suomen äänien painokerroin CENin äänestyksessä on 0,9%, kun taas isoilla mailla on 10…13 %. Lindewald (siht.) Komitea siirtyi vuonna 1995 MET:iin komiteaksi K 105 Hitsauksen laadunhallinta. E. Komiteamaksujen poistuttua komiteassa K 105 on tänään yli 30 jäsentä. Eräs englantilainen pätevyyskomitean ISO/TC 44/SC 11 jäsen sanoi, että käytännössä Suomella aktiivisena osallistujana on ainakin 12 ääntä. Hitsaus on kuitenkin horisontaalista eikä yksittäisen yrityksen vastuulla. Suomella oli CEN:issä 3 ääntä ja isoilla mailla 10. Jylhä (kaasuhitsaus) . Pelkällä kirjeenvaihdolla saa korkeintaan 20 % asioista läpi, osallistumalla 80 %. J. T. J. Omia intressejä ei kannata ajaa, vaan sellaisia, joista kaikki hyötyvät. Saaranen (teräsrakenteet) . On kaksi tapaa tehdä standardeja. Mukaan toimintaan saatiin myös Jorma Hietalahti ja Tuomo Orava. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 24 . 2000-luku Tästä innostuneena perustettiin vuonna 2006 lämpökäsittelykomitea K 110 kokoonpanolla: . T. Åström kokeilee standardiehdotuksen prEN 1290 toimivuutta ja Lindewald seuraa sivusta. K. Pitkänen . Esimerkiksi sanastotyö (ISO/TR 25901) tehdään pääosin komiteassa VI ”Sanastot” ja valmiit ehdotukset toimitetaan komitealle ISO/TC 44/SC 7 lausuntokierrosta varten. M. Nieminen (alumiini) . Lopuksi METSTA (ennen osaa MET:iä) perustettiin 2007 ja vastaa nykylinjauksen mukaisesti standardisoinnin hallinnollisesta puolesta, ja teknisestä asiantuntemuksesta vastaavat teollisuuden edustajat. Pitäisikö nyt SHY:n panostaa jälleen enemmän standardisointiin ja palkata hitsauksen asiantuntija, joka hoitaisi useimpia hitsaavia yrityksiä koskevaa osa-aluetta, kuten esimerkiksi terästen kaarihitsausta. Standardisoinnin nettisivut Hitsauksen standardisoinnin tilannekatsaus: http://www.metsta.fi/ standardisointialueet/Kansalliset_ komiteat/K105.php Standardisointikomitean ISO/TC 44 omat nettisivut: https://committee.iso.org/home/ tc44. J. J. P. Tuomi (Kemppi Oy) . Sirviö . Kokki (painelaitteet) . J. Menetelmässä 1 tehdään alustavaa työtä jollekin ISOn komitealle ja menetelmässä 2 tehdään suoraan ISO standardeja. Päivitetty versio julkaistiin vuonna 2013. Aiheesta julkaistiin myös METin tekninen tiedotus 1/98, jossa on vinkkejä teollisuudelle, miten standardien vaatimuksia voidaan täyttää. Jos haluaa vaikuttaa standardien sisältöön, niin pitää olla aktiivisesti mukana. Jääskeläinen (puh. C-G Lindewald (siht.) Komitean tehtävänä oli laatia laadunhallintaohjeet hitsauksen lämpökäsittelylle. Laitinen . Pajula (kattilat) . Carl-Gustaf Lindewald Hitsauksen standardisoinnista vastaava 1977-2014 carlgustaf.lindewald@gmail.com Kuva 2. T. Se hallinnoidaan työryhmässä IIW/ WG STAND
Asukaslukuun suhteutettuna Suomi onkin jo ajat sitten vakiinnuttanut asemansa kansainvälisesti pätevöitetyn hitsaushenkilöstön koulutuksen kärkimaana. Pätevöitys antaa työtä hakevien henkilöiden osaamisesta selkeän kuvan ja helpottaa yritysten rekrytointia. Suomeen on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana rakennettu kattava kansainvälinen hitsausalan koulutusjärjestelmä alkaen ensimmäisestä kansainvälisestä hitsausinsinöörikurssista vuonna 1989 ja aina maanlaajuiseen kansainväliseen hitsaajien IW-koulutukseen sekä nuorisoasteen ammatillisessa koulutuksessa että aikuiskoulutuksessa. Keskeinen tarkoitus, koulutuksen yhtenäistäminen ja osaamisen harmonisointi, on saatu toteutettua eurooppalaisella tasolla (European Qualifications Framework, EQF) ja hitsauksen koulutus on ollut malliesimerkkinä monissa muissa eurooppalaisissa koulutuksen harmonisointiohjelmissa. Väitteelle on edelleen myös katetta esiopetuksesta ja peruskoulutuksesta lähtien aina yliopistotasolle asti. Viimeisen vuosikymmenen aikana Euroopassa jo vakiintuneiden IIW-ohjelmien suosio on kasvanut ennen kaikkea Aa. Suomi on alusta lähtien ollut aktiivisesti mukana kehittämässä koulutusohjelmia ja ottanut niitä laajasti käyttöön eri hitsauksen osa-alueilla. Osaavan ja pätevän työvoiman saatavuus tulee olemaan alati kasvava haaste myös tulevaisuudessa. Eurooppalaiset ohjelmat laajenivat vuosituhannen vaihteessa kansainvälisiksi, kun ne siirtyivät IIW:n (International Institute of Welding) hallinnoimiksi ja samalla niiden kehitystyö siirtyi IIW:n alaisuuteen. SHY:n Pätevöityskoulutuskomitean valvoma koulutus käsittää hitsaustyön ja -koulutusohjelmien kaikki tasot, ja koulutuksen paikallinen tarjonta ja saatavuus ovat kansainvälisestikin huippuluokkaa. Myös Suomessa koulutusten integrointi osaksi tutkintojärjestelmää yhtenäisti koulutuksen toteutusta ja mahdollisti näin laajan koulutuksen ja osaamisen harmonisoinnin. Korkea koulutusaste ja kattava koulutustarjonta ovat arkipäivää myös työelämässä, mistä on kiittäminen mm. Tiettyjen osa-alueiden erikoiskurssien ylläpito ja hallinnointi, samoin kuin uusien erikoisohjelmien kehittäminen, on kuitenkin edelleen myös EWF:n vastuulla. Kansainvälinen pätevöityskoulutus tarjoaa siihen hitsauksen alueella edelleen erinomaiset ratkaisut. Luotettavan hitsatun rakenteen avaintekijöitä ovat osaavat ja pätevöitetyt hitsauksen eri alueiden ammattilaiset, joiden koulutuksessa on pitkään noudatettu hitsauksen alalla toimivaa ainutlaatuista kansainvälistä pätevöityskoulutusjärjestelmää. Suomeen tällainen järjestelmä on rakennettu viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana, ja nykyisin SHY:n Pätevöityskoulutuskomitean valvoma koulutus käsittää koulutusohjelmien kaikki tasot. Yritykset arvostavatkin kansainvälisiä pätevöityskoulutusohjelmia ja niiden antamaa opetusta ja osaamista. Tämä tausta on hyvä huomioida ja muistaa myös tutkintojärjestelmiä suunniteltaessa ja uudistettaessa: emme toimi yksin kansainvälisessä toimintaympäristössä, jossa kilpailu työvoimasta ja sen liikkuvuus kasvavat. Eurooppalaisten koulutusohjelmien kehittäminen EWF:n (European Federation for Welding, Joining and Cutting) puitteissa lähti liikkeelle hitsauskoordinoinnista, jolle kehitettiin vastaavat koulutusohjelmat hitsausinsinööri-, -teknikkoja -neuvojakoulutukseen. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 25 Suomi on koulutuksen suurvalta tai näin meidät on ainakin opetettu uskomaan. Historiaa Hitsauksen laadunhallinnan standardointi eteni nopeasti 1980-luvulla, mikä edellytti myös henkilöstön koulutuksen kehittämistä ja johti sitä kautta kansainvälisesti yhteneväisten hitsauksen pätevöityskoulutusohjelmien luomiseen. korkeatasoista ammatillista koulutusta. Tästä suuri kiitos lankeaa vuosina 2007 2010 toteutetuille, Teknologiateollisuus ry:n 100-vuotissäätiön tukemille ja SHY:n toteuttamille kansallisille kehitysprojekteille, joilla kansainvälinen IW-hitsaajakoulutus ajettiin sisään toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin ympäri Suomen. Erityisen selvästi koulutukseen on panostettu Suomen vientiteollisuuden kivijalassa, metallituoteteollisuudessa. Myös koulutuksen paikallinen tarjonta ja saatavuus ovat huippuluokkaa. 30 vuotta kansainvälistä pätevöityskoulutusta Suomessa Mika Siren ja Juha Kauppila Mikäli haluamme säilyttää metallituoteteollisuuden Suomen teollisuuden ja viennin selkärankana, tarvitsemme jatkuvasti päteviä alan ammattilaisia
Keväällä 2019 Lappeenrannassa käynnistyy jo IWE/IWT-kurssi numero 34. LUT-yliopiston IWE-kurssiperinne on särä, kurssi no 33 Lemin särällä.. Kuva 1. Ensimmäinen kurssin suorittanut ja pätevöitetty hitsausinsinööri saatiin Suomeen kuitenkin jo hiukan aikaisemmin eli ennen kotimaisen koulutuksen alkamista, kun Carl-Gustaf Lindewald teki 13 viikon ekskursion rapakon taakse Ruotsiin, kävi paikallisen EWE-kurssin ja pätevöityi muodollisesti! siellä. AEL aloitti puolestaan vuonna 2015 uudenlaisen IWE/ IWT-koulutusmuodon, johon kuluu huomattava osuus etäopiskelua, ja keväällä alkaa järjestyksessään viides kurssi. Diplomin lisäksi Calle toi tuliaisina malliksi ruotsalaisten koulutusmateriaalia ja oli mukana aktiivisessa ydinporukassa, joka suunnitteli ja valmisteli tuon suomalaisen EWE-kurssin no 1. Eturivi (vas.): Pertti Hynninen, Hannu Paanala, Erkki Mäkäräinen, Pekka Palonen, Erkki Veijalainen ja Hans Storbacka. Takarivi (vas.): Pauli Janhunen, Kari Saaranen, Pekka Tuomi, Jouko Kokki, Rauli Hulkkonen, Eero Pajula, Veli Torvinen, Mikko Harju, Juha Häkkilä ja Henry Vuorinen. Kuluneiden kolmenkymmenen vuoden aikana Suomi on ollut tyypillisesti ensimmäisten joukossa ja usein aivan ensimmäisenä ottamassa käyttöön sekä IIW-koulutuksia että EWF-erikoiskursseja ja nykyisin lähes kaikki ohjelmat ovatkin tarjolla maassamme, taulukko 1. Lappeenrannan kursseilla on käyty perinteisesti Lemillä syömässä, kuva 1. Kuvasta puuttuu Juha Kotamies. Lisäksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa järjestettiin vuosituhannen vaihteessa neljä kurssia insinööreille ja kolme teknikoille. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 26 siassa ja erityisesti Kiinassa, joka on nykyisin lukumääräisesti toiseksi suurin todistusten myöntäjä Saksan jälkeen. Tulevaisuudessa Aasian maiden lisäksi on kiinnostavaa, miten IIW-tutkintojen rooli ja merkitys laajenee esimerkiksi Afrikan maissa. Pätevyystodistusten määrä on Suomessa kasvanut myös vuosikymmenen alun taantumavuosien aikana kohtuullisen tasaisesti, kuva 2. Vuosikymmenen lopulla IW-koulutustarjonta laajeni rajusti mainittujen Teknologiateollisuuden tukemien projektien myötä. Taulukko 1. Suomessa kansainvälistä hitsausalan pätevöityskoulutusta on annettu vuodesta 1989, jolloin ensimmäinen eurooppalainen hitsausinsinöörikurssi käynnistettiin silloisessa Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa, nykyisessä LUT-yliopistossa. Pian ensimmäisen kurssin jälkeen suomalaisen pätevöityskoulutuksen kattavuutta laajennettiin hitsausinsinöörikoulutuksesta kehittämällä kansalliset koulutusohjelmat myös tarkastuksen koordinointiin sekä hitsaajien eurooppalaiselle pätevyydelle piena-, levyja putkihitsaukseen heti tuoreeltaan vuonna 1996. Kurssi E/IWE (International Welding Engineer) E/IWT (International Welding Technologist) IWS (International Welding Specialist) IWI (International Welding Inspector) E/IWP (International Welding Practitioner) IW (International Welder) IWSD (International Welded Structures Designer) ETSS (EuropeanThermal Spayring Specialist) 2004 ETSS ETS (European Thermal Spayer) LWS (Laser Welding Specialist) ELP (European Laser Processing Personnel) RWS (Robot Welding Specialist) 2002 RWS IMORWP (International Mechanized, Orbital and Robot Welding Personnel) WRB (Welding Reinforcing Bars) Heat Treatment of Welded Joints (R)WC (Welding coordinator to EN 1090-2) ELSO (European Laser Safety Officer) Distance Learning (E/IWE, E/IWT) 2013 2013 2004 ETS 2013 IMORWP 2001 LWS 2012 2008 IWSD 2004 IW 2003 IWI 2003 IWS 2003 IWT 2004 IWP 2015 DL Koulutuksen aloitusvuosi Suomessa 1989 2018 2013 ELP 2009 WRB 2015 ELSO 2013 (R)WC 2012 HT-Welded Joints 1994 EWI 1996 EWP 1996 EW 1989 EWE 1991 EWT 1994 EWS 2003 IWE EWE 1 -kurssi Lappeenrannassa. Suomessa käytössä olevat kansainväliset pätevöityskoulutusohjelmat ja niiden aloitusvuodet
Myös laadukkaan ja ajantasaisen opetusmateriaalin merkitys korostuu omatoimisessa opiskelussa. IWSD-kursseja on tähän mennessä järjestetty yhteensä kuusi ja päävastuussa koulutuksesta on ollut LUT-yliopisto. Kuten aiemmin jo mainittiin, hitsausinsinöörin pätevöityskoulutusta on ensimmäisestä kurssista eli vuodesta 1989 järjestetty LUTyliopistossa jokseenkin säännöllisesti noin yhden kurssin vuosivauhtia. Ohjelman tärkeimpiä osuuksia ovat luonnollisesti eri koulutusohjelmien guidelineihin tulleet tai suunnitellut muutokset ja päivitykset sekä valmisteilla olevien uusien ohjelmien tilanne. Kuva 2. Myös tässä olemme olleet yksi parhaita onnistujia maailmassa. Merkittävä kehitysaskel IWE/IWT-koulutuksessa otettiin 2015, jolloin AEL aloitti IIW:n distance learning -Guidelinen mukaisen yhdistetyn IWE/IWT-koulutuksen (nyk. Tärkeänä tavoitteena on kehittää koulutusta edelleen vastamaan yhä paremmin suomalaisten yritysten tarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Koulutusta ei ole toistaiseksi lähdetty viemään ulkomaille, vaikka kiinnostusta ja kysyntää sitä kohtaan on vuosien mittaan ollutkin. Ainakin kiinnostusta aiheeseen on ollut useammallakin taholla. Kansainvälisten pätevyystodistusten määrän kehitys Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana.. Kun otetaan huomioon IWSja IW-koulutusta järjestävät kymmenet oppilaitokset voidaankin sanoa, että hitsauksen pätevöityskoulutuksen maantieteellinen saatavuus on maassamme erinomaisella tasolla, ja myös koulutuksen joustavuus paranee jatkuvasti. Sen lisäksi SHY on mukana koulutusohjelmien hallinnoinnissa ja sekä niiden sisältöjen jatkuvassa päivittämisessä alati kehittyvien teknologioiden ja sitä myötä muuttuvien vaatimusten mukaisiksi. Myös katsaus uusien hitsausstandardien sisältöön ja käyttöönottoon herättää yleensä vilkasta keskustelua. Pätevöityskoulutuksen lähtökohtana on ollut palvella suomalaista teollisuutta ja sen tarpeita. Uusin kansainvälinen koulutusohjelma on suunnattu hitsatun rakenteen suunnittelijalle, jonka kehittämisessä SHY oli mukana erittäin vahvasti ja johon Suomi myös sai ensimmäisenä maana koulutusoikeudet. Suomi sai EWF:n termisen ruiskutuksen koulutusoikeudet (ETSS ja ETS) vuonna 2004, minkä jälkeen järjestettiin yhteensä kolme kurssia Tampereen teknillisessä yliopistossa (nykyisin Tampereen yliopisto), ensimmäiset ETStodistukset jaettiin kesällä 2005. Suomessa SHY:n pätevöityskoulutuskomitea (PKK) hyväksyy auditoijan lausunnon perusteella kaikki kansainvälisen pätevöityskoulutuksen järjestäjät. Oleellinen osa kansallista pätevöityskoulutusta ovat vuosittain järjestettävät kouluttajapäivät, joilla on tyypillisesti ollut mukana runsaat 50 oppilaitosten edustajaa. Lisäksi tilaisuuksissa käydään laajemmin läpi ammatillisen ja pätevöintikoulutuksen nykytilaa sekä oppilaitosten ja koulujen roolia tulevaisuudessa. Tämä mahdollistaa pelkkiin lähiopetusjaksoihin verrattuna huomattavasti joustavamman opiskelun, mutta asettaa toisaalta myös opiskelijalle raskaamman vastuun omasta oppimisestaan ja menestyksestään kurssin suorittamisessa. Opiskelijat ovat metallirakenteiden suunnittelijoita, tuotekehitysinsinöörejä, alan tutkijoita ja kouluttajia. Koulutuksen laadun jatkuvaksi seuraamiseksi oppilaitokset auditoidaan pääsääntöisesti kolmen vuoden välein. Vuonna 2016 Suomi oli kansainvälisessä vertailussa viidentenä edellään vain sellaiset teollisuuden kääpiövaltiot kuin Kiina, Saksa ja Ranska sekä rakas naapurimme Ruotsi. Se antaa kokonaiskuvan hitsattujen rakenteiden valmistuksesta ja nivoo suunnittelun ja valmistuksen yhteen. blended learning), josta lähes 40 % suoritetaan omatoimisesti etäopiskeluna, kuva 3. Hyväksyminen edellyttää koulutuksen auditointia siten, että mahdollisesti havaitut poikkeamat on korjattu sovitun mukaisesti. Hitsaajien (E/IW) ja hitsausohjaajien tutkinnot (E/IWP) otettiin käyttöön vuonna 1996. Jo edellä mainitun IWSD-koulutuksen merkittävän kehityspanoksen lisäksi SHY on ollut aktiivisesti mukana esimerkiksi mekanisoidun, orbitaalija robottihitsauskoulutuksen sekä useiden laserhitsaukseen liittyvien erikoiskurssien kehittämistyössä. Asukaslukuun suhteutettuna Suomi on jo ajat sitten vakiinnuttanut asemansa kansainvälisesti pätevöitetyn hitsaushenkilöstön koulutuksen kärkimaana. Korkeimman tason koulutus ei kuitenkaan ole millään muotoa eteläkarjalainen monopoli, sillä Porissa järjestettiin jo vuosina 1998 2003 neljä kurssia hitsausinsinööreille ja kolme -teknikoille. Kouluttajat ovat alan johtavia asiantuntijoita sekä vierailevia luennoitsijoita teollisuudesta ja tutkimuslaitoksista. Kansainvälinen IWS-Guideline yhdistettyyn etäja lähiopiskeluun on jo hyväksytty ja käytössä, joten ensimmäisen etä-IWS-kurssin järjestäminen Suomessakin lienee vain ajan kysymys. Koulutusmäärien pitäminen vähintään nykytasolla ja mieluiten niiden huomattava kasvattaminen antaa suomalaisyrityksille edellytykset vastata kansainvälisen kysynnän kasvuun hyvinkin nopeasti. Koulutustarjonta Taannoisista taantumavuosista huolimatta pätevöityskoulutusmäärät eri tason ohjelmissa ovat kansainvälisessä vertailussa edelleen huippuluokkaa. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 27 Vuosituhannen ensimmäiseltä vuosikymmeneltä voi ottaa merkittävänä kehitysaskeleena myös sen, että yhtenäiset kansainväliset hitsaajan ohjelmat, aluksi EW ja sittemmin IW, päätettiin sisällyttää kansallisiin hitsausalan ammattija erikoisammattitutkintoihin. Tässä kohdassa on luonnollisesti syytä muistaa, että jo Ruotsin asukasluku on lähes kaksinkertainen Suomeen nähden, muusta kärkijoukosta puhumattakaan. Sittemmin vuoden 2019 alusta voimaan astuneessa tutkintouudistuksessa IW-pätevyyksien suorittaminen poistettiin tutkintovaatimuksista, mutta sisällöllisesti oppimistavoitteet ovat edelleen täysin yhteneväiset IIW-koulutusohjelmien kanssa. Merkkipaaluja Suomen rooli on ollut erittäin merkittävä IIW:n ja EWF:n uusien koulutusohjelmien valmistelussa ja rakentamisessa. Maailman ensimmäiset IWSD-todistukset jaettiin Lappeenrannassa syksyllä 2008. Muutamien hiljaisempien vuosien jälkeen viime aikoina on noussut esille kiinnostusta koulutuksen aktivoimiseksi uudelleen. Nämä tutkinnot olivat sisäänrakennettuina kansallisissa ammattija erikoisammattitutkinnoissa jo vuodesta 1999 lähtien ja IW-pätevyydet otettiin mukaan koneja metallialan perustutkintoon vuonna 2010. Ohjelma on ensimmäinen hitsatun rakenteen suunnittelijoille räätälöity täydennyskoulutus maailmassa
Tässä EWF on tosissaan ajan hermolla. Osittain etäopiskeluna suoritettava pätevöityskoulutustarjonta laajenee toivottavasti pian Suomessa IWS-tasollekin, mikä olisi varmasti tervetullut uutinen pääosin oman työnsä ohella opiskeleville ja heidän työnantajilleen. Tosin Suomessa on myös otettava huomioon taloudelliset realiteetit: kunnollisen etäkoulutusaineiston tuottaminen on kallista, joten kursseille on oltava nähtävissä riittävä kysyntä, jotta niitä kannattaa lähteä rakentamaan. Pätevöityskoulutuksessa tämä tarkoittaa sekä hitsaajien kouluttamista myös operaattoreiksi hyvä hitsaaja on paras hitsausoperaattori että toimihenkilöiden täydennyskouluttamista alan kansainvälisen IMORWP (International Mechanised, Orbital and Robot Welding Personnel) -ohjelman mukaisesti, joka on hiljakkoin hyväksytty ja päivitetty nykypäivän tarpeita paremmin vastaavaksi. Taustalla ovat yhtäältä tiukentuvat työelämän vaatimukset eli koulutuksen pilkkominen pienempiin paloihin helpottaa sen suorittamista työn ohessa, ja toisaalta työelämän ja -tehtävien muutoksista johtuva jatkuva osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen tarve, johon moduulimaisuus voi tuoda erään käyttökelpoisen ratkaisun. Tuottavuuden jatkuva kasvu on kaikista kilpailukykysopimuksista ja lomarahojen leikkauksista huolimatta ainoa keino, jolla teollisen tuotantomme kansainvälinen kilpailukyky voidaan pidemmällä tähtäimellä turvata. Hitsaussimulaattorit ovat jo arkipäivää monissa alan oppilaitoksissa tukemassa käytännön hitsausharjoittelua ja niiden teknisen tason noustessa ja toivottavasti hinnan laskiessa myös käyttö tulee kasvamaan. Virtuaalitekniikoiden merkitystä ei pidä unohtaa myöskään tulevien ammattilaisten värväämisessä alalle. Erilaisille metallien 3D-tulostustekniikoille ennustetaan huikeita kasvulukuja tulevaisuudessa, ja jo nyt todellisten teollisten tuotantosovellusten määrä alkaa olla merkittävä. Lopuksi Vaikka korkeilla ja arvovaltaisilla tahoilla joskus toisin luullaankin, edelleen ja jatkossakin Suomessa hitsataan pieniä sarjoja ja yksittäiskappaleita käsin ja näiltä käsipareilta vaaditaan yhä kattavampaa ja korkeatasoisempaa osaamista, jonka hankkimiseen kansainvälinen pätevöityskoulutus tarjoaa ratkaisun kaikilla hitsaavan tuotannon tasoilla. Ylipäätään voi ennustaa, että moduulipohjaisen ja -kohtaisen koulutuksen tarve ja kysyntä tulee todennäköisesti kasvamaan tulevaisuudessa sekä hitsausmutta myös siihen liittyvissä tarkastustehtävissä. AEL:n IWE/IWT distance learning -pätevöityskoulutusta. Samaa tahtia tuotannon yleistymisen ja tuotantomäärien kasvamisen kanssa lisääntyy myös koulutetun työvoiman tarve alan yrityksissä. Ennustaminen, ja varsinkin tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa, mutta yksi asia on varmaa lähivuosikymmeninäkin. Uusien teknologioiden esiinmarssiin vastaa myös EWF:ssä tehtävä lisäävän valmistuksen eli 3D-tulostuksen koulutusohjelman kehitystyö. Vanha nyrkkisääntöhän on, että 80 % tuotteen valmistuskustannuksista lyödään lukkoon suunnittelupöydällä. Kansainvälinen hitsattujen rakenteiden suunnittelijan IWSD (International Welded Structures Designer) -tutkinto antaa suunnittelijalle erinomaiset valmiudet pienentää euromääräisesti tuota 80 % osuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa automaatioasteen määrätietoista kasvattamista ja robottihitsauksen osuuden selvää lisäämistä siellä, missä se suinkin on mahdollista ja taloudellisesti perusteltavissa. Toinen kilpailukykyyn merkittävästi vaikuttava tekijä on hitsattavan tuotteen suunnittelu. Toisaalta muualla tuotetun aineiston käyttäminen tarkoittaa käytännössä opiskelijoilta riittävän hyvää englanninkielen taitoa, mikä ei välttämättä ole relevantti vaatimus kaikilla koulutustasoilla. Valvoja seuraa koneeltaan, että 12 henkilöä on äänija webkamerayhteyden päässä ja heillä on ruuduillaan sama aineisto kuin luokassa opetusta seuraavillakin.. Riittävän perusteellinen ja kattava koulutus sekä työntekijöille että toimihenkilöille tulee varmasti tarpeeseen alan yrityksissä. IIW-Guidelinen kehityksestä riippuen, distance-learning tai nykyslangin mukaan blended-learning tulee jatkossa todennäköisesti laajenemaan edelleen eri koulutusohjelmiin. Vaativien hitsattujen metallituotteiden valmistaminen jatkuu Suomessa myös tulevaisuudessa, ja niin kauan kuin kaari palaa, korkealuokkaiseen ja kansainväliset vaatimukset täyttävään alan koulutukseen on täällä jatkuvasti panostettava! Mika Sirén SHY Pätevöityskoulutuskomitean puheenjohtaja mika.siren@vtt.fi Juha Kauppila SHY:n koulutuspäällikkkö juha.kauppila@shy.fi Kuva 3. Hitsauksen kokeilu sisäsiistissä ympäristössä erilaisissa tapahtumissa, esimerkiksi messuilla saattaa hyvinkin sytyttää kipinän tulevaa työuraansa arpovan nuoren mielessä… ja miksei yhtä hyvin aukaista varttuneemman uranvaihtajan mielen umpisolmun elinikäisen oppimisen vaatimusten syövereissä. Kun osa opiskelijoista seuraa opetusta luokassa, muut osallistuvat opetukseen etäyhteyden kautta. Tuottavuuden parantaminen edellyttää automatisointiasteen nostamista toistuvissa ja rutiininomaisissa hitsaustöissä, jotta ammattitaitoinen työvoima voi keskittyä tehtäviin, joihin koneet eivät ainakaan kannattavasti pysty. Hitsaustyön tuottavuuden parantamiseksi automatisointiin on investoitava huomattavasti taantumaa ja sitä edeltänyttä nousukautta voimakkaammin: Suomessa hitsataan edelleen suurelta osin käsin eikä täysin mekanisoitu tai automatisoitu hitsaus ole edes realistinen tavoite varsinkaan täkäläisittäin tyypillisessä piensarjaja yksittäiskappaletuotannossa. Kuitenkin tilaa automatisointiasteen huomattavalle nostamiselle on. Merkittäviä säästöjä valmistuskustannuksissa sekä samalla myös tuottavuuden paranemista voidaan näin saada aikaan panostamalla suunnittelijoiden koulutukseen hitsattujen rakenteiden erityispiirteistä – tavoitteena ”hitsausystävällinen rakenne”. Kuluvalla vuosikymmenellä esille noussut uudistus on erilaisten virtuaalitekniikoiden esiinmarssi myös hitsauksessa. Asiasta innostuneiden opiskelija-, kesäharjoittelijatai opinnäytetyöläisten voimalla ei teollista tuotantoa pyöritetä, ja toisaalta eritasoisten oppilaitosten koulutustarjonta on toistaiseksi rajoittunut lyhyisiin täsmäkursseihin ja -seminaareihin. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 28 Tulevaisuus Teollisuuden pyörien päästyä viime vuosina taas kiivaaseen vauhtiin on syytä kiinnittää huomiota erityisesti kahteen pätevöityskoulutuksen osa-alueeseen. IWSD-koulutusrintamalla on viime vuosina ollut hieman totuttua hiljaisempaa, joten viimeistään nyt on aktivoitumisen aika sekä yrityksissä että koulutusorganisaatioissa
Vuodesta 1992 alkaen toiminut HRO Suunnittelufoorumi on ollut esikuvana, kun Suomen Hitsausteknisen Yhdistyksen (SHY) alle on luotu ja koottu muitakin rinnakkaisfoorumeita. HRO:ssa on tällä hetkellä 34 jäsenyritystä, jotka ovat kaikki vaativien metallirakenteiden suunnitteluun, valmistukseen tai kehittämiseen keskittyneitä yrityksiä, kuva 1. Lisäksi HRO-verkostoon kuuluu myös materiaalin toimittajia, laskentaja mittauspalveluja tuottavia yrityksiä sekä tuotteiden rakennuttajia ja asiakkaita. HRO Suunnittelufoorumin jäsenyrityksiä. Tähän kuuluu tiivis kansainvälinen verkostoituminen, jotta maailmalla tehtävän tutkimuksen meille soveltuvat tulokset saadaan eturintamassa hyödynnettyä täällä saavutettavien tulosten ohella. Foorumin keskeinen ajatus on verkostoitua koneja metallialalla toimivien yritysten kanssa ja hyötyä yritysten keskinäisestä yhteistyöstä sekä LUT:n Teräsrakenteiden laboratorion tuottamasta julkisen tutkimuksen tuloksista. Näin ollen edustettuna on koko metallirakenteiden tuotantoketju. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 29 HRO Suunnittelufoorumin perusideana on yhteisiä teknisiä asioita pohtimalla ja tutkimalla pitää Suomen metallirakenteiden osaaminen kansainvälisesti korkealla tasolla. Kuva 1. Yritysten koot vaihtelevat yhden miehen mikroyrityksestä suuriin monen tuhannen työntekijän suuryrityksiin, joilla on toimintaa sekä kansallisella että globaalilla tasolla. Kuvasta puuttuvat: Allu Finland Oy, Andritz Oy, Eisto Oy, Konecranes Oyj, Metso Minerals Oy, One Moment Engineering Oy, Raahen Insinöörisuunnittelu Oy, SSAB Europe Oy, TMT Malinen Oy, Valtra Oy Ab, Waratah OM Oy.. LUT tekee HRO SuunnittelufooYli 25 vuotta tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyötä HRO Suunnittelufoorumissa Tuomas Skriko, Timo Björk ja Antti Ahola HRO Suunnittelufoorumi on LUT-yliopiston (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) Teräsrakenteiden laboratorion koordinoima foorumi vaativien metallirakenteiden suunnittelijoille, valmistajille, tuotekehittäjille ja tutkijoille
HRO Suunnittelufoorumin jäsenmaksut vahvistetaan vuosittain HRO Suunnittelufoorumin Teemapäivien yhteydessä pidettävässä johtoryhmän kokouksessa. Tavoitteena on yksi työ joka toinen vuosi. Hitsauksen simulointija etäohjelmointiohjelmisto. LUT:n Teräsrakenteiden, Hitsaustekniikan ja Lasertyöstön laboratorioissa on kattava laitteistokanta foorumin hyödynnettävissä. Alan opiskelijat tutustuvat yrityksiin ja päinvastoin. . HRO Suunnittelufoorumin pääkoordinaattoreina ovat sen yli 25-vuotisessa historiassa toimineet Petri Tarjavuori, Kari Hakuli, Ilkka Poutiainen, Sami Heinilä ja Tuomas Skriko. LUT:n Teräsrakenteiden, Hitsaustekniikan ja Lasertyöstön laboratorioiden laitteistokanta mahdollistaa rakenteiden monipuoliset testaukset, mittaukset ja analysoinnit. . Teräsrakenteiden laboratorio Hitsaustekniikan laboratorio Lasertyöstön laboratorio Kuormituskehät staattiseen ja väsytystestaukseen, voima-alue: ?5…+5 MN. . 2,7 kW hiilidioksidilaser. Osallistua voivat myös foorumin jäsenyritysten ulkopuoliset henkilöt. Aineenkoetuslaitteet (NDT & rikkova testaus). Monitorointi-, analysointija mittalaitteita (esim. . Timo Nykänen Teemapäivät HRO Suunnittelufoorumin Teemapäivät (HRO Teemapäivät) ovat vuosittain järjestettävä konferenssi kaikille foorumin aihepiiristä kiinnostuneille. . HRO Suunnittelufoorumin (tuolloin Hitsattujen rakenteiden optimointi -foorumi) varsinainen perustamiskokous pidettiin vuonna 1992 Riihimäen asemaravintolan kabinetissa, mitä varten LUT lähetti teollisuusyrityksille kutsun liittyä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla merkittävään toimintaan, kuva 2. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 30 rumissa myös yrityskohtaista yhteistyötä ja tarjoaa omia monipuolisia testauspalveluja, vaurioja kestävyysanalyyseja, sekä välittää mm. HRO Suunnittelufoorumin jäsenmaksuilla sponsoroidaan vuosittaisten Teemapäivien järjestelyjä. HRO Suunnittelufoorumin jäsenmaksuilla teetetään yhteisestä aiheesta kiinnostavia DI-töitä LUTyliopistossa, Teräsrakenteiden laboratoriossa. Väsymistutkimus . Kolmevuotisen hankkeen päätyttyä teollisuudesta annettiin ymmärtää, että yhteistyön olisi jatkuttava, minkä seurauksena LUT:n silloinen Teräsrakenteiden laboratorion yliassistentti Teuvo Partanen alkoi koota laajempaa yritysryhmää vastaavalla konseptilla. Erkki Niemi . 50 milj. Staattinen kestävyys . Optinen (DIC) 3D-muodonmuutosmittauslaitteisto, ARAMIS. Teuvo Partanen . . HRO Suunnittelufoorumin kunniajäseniä ovat: . lämpötila, hitsausparametrit, hitsin muoto, yms.). 10 kW ja 5 kW kuitulaserlaitteisto. . Tutkimushankkeissa kehitetyt analyysija mitoitusohjelmistot pyritään saamaan kaikkien HRO Suunnittelufoorumin jäsenyritysten käyttöön. Simulointi . Lämpökäsittelylaitteet. Tutkimuslaitosten omia tutkimustuloksia ja kansainvälisiä merkittäviä tuloksia esitellään yrityksille vuosittaisilla HRO Suunnittelufoorumin Teemapäivillä. HRO-yhteisö on myös arvostanut sen toimintaan vuosien varrella vahvasti liittyneitä ja vaikuttaneita henkilöitä myöntämällä heille kunniajäsenyyden. ammattikorkeakoulujen ja teknillisten oppilaitosten opettajakuntaa. Jäsenyritykset pääsevät vaikuttamaan alan opetuksen ja tutkimuksen suuntaamiseen. Järjestetään ilmaisia luentotapahtumia kiinnostavista uutuusteemoista ja tiedotustapahtumia esim. Jäsenyritykset saavat alennuksen tutkimuslaitosten palvelututkimuksessa ja heidän tarpeensa priorisoidaan muita korkeammiksi. ”3D-tulostus”). Hybridihitsauslaitteistot. 300 € +alv, Mikroyritykset (liikevaihto . 10 milj. Optimointi . Säännöllisesti Teemapäiville kokoontuvien jäsenyritysten lisäksi konferenssiin on osallistunut mm. 2 milj. Perustamiskutsussa määriteltiin HRO:n strategia, rahoitusmalli ja toiminnan toteutus sekä foorumin pääasialliset tutkimus-, analysointi-, kehitystyökohteet, jotka ovat vielä tänäkin päivänä ajankohtaisia aiheita koneja metalliteollisuuden alalla: . Mahdollisuus liittyä SHY:n rinnakkaisfoorumeihin alennettuun hintaan. Langanja jauheensyöttölaitteistot lisäaineen dynaamiseen syöttöön. FEM-analyysi HRO-toiminnan alkuperäisenä ideana oli, että teollisuuden vuosittaiset jäsenmaksut toimisivat yrityspanoksena silloiselta Tekes:ltä haettaviin tutkimuslaitosten ja teollisuuden yhteisesti määritettyihin tutkimushankkeisiin. K-liitos -kehä rakenneputkien testaukseen. 1250 € +alv, Keskisuuret yritykset (liikevaihto . € ja henkilöstö < 250) . Lasersintrauslaite metalleille (ainetta lisäävä valmistustekniikka eli ns. HRO Suunnittelufoorumin jäsenyys tarjoaa yrityksille ja alan teollisuudelle useita etuja, kuten: . valmistukseen ja testaukseen liittyvistä aiheista. . Monipuoliset ja nykyaikaiset hitsauslaitteistot. Jukka Kömi . Antureita ja mittalaitteita (esim. . Robottihitsausasema (hitsausrobotti, kappaleenkäsittelylaitteisto & kappaleenkäsittelyrobotti). 2D/3D-muodonmittauslaitteisto. HRO Suunnittelufoorumi on tärkeä verkostoitumisreitti ja Teemapäivillä on myös sosiaalinen rooli. . Kylmälaitteisto (-60 °C) rakenteiden testaukseen pakkasessa. antureita. 2500 € +alv, Isot yritykset Historiaa HRO Suunnittelufoorumin historia ja alkuhetket ajoittuvat 1980-luvun puoliväliin, kun kolme teollisuusyritystä sekä LUT, VTT ja Tekes käynnistivät Hitsattujen Rakenteiden Optimointi (HRO) -tuotekehityshankkeen. Laitteista tärkeimmät on esitetty taulukossa 1. mittauspalveluja verkostoitumisyhteistyön kautta. Pian kuitenkin Tekes irtisanoutui tällaisesta rahoitusmallista ja vaati yrityksiä sitoutumaan itsenäisesti käynnistettäviin hankkeisiin. Kaasunsekoituslaitteisto erilaisten kaksija kolmikomponenttikaasuseosten käyttöön työstössä. Jäsenyritykset saavat kaikki IIW:n (International Institute of Welding) julkaisut heti tuoreeltaan käyttöönsä sekä aikaisempien vuosien Teemapäivien esitelmät. . Jännitysalustoja koekappaleiden räätälöityihin kiinnityksiin ja kuormituksiin. Röntgendiffraktiolaitteisto. € ja henkilöstö < 10) . Jäsenyrityksille tarjotaan ensisijaisesti ilmaisia kandidaatin opinnäytetöitä. Metallografialaitteet. Tällä hetkellä maksuluokkia on neljä: . Venymä-, siirtymä-, paine-, yms. Laitteistot mekanisoituun hitsaukseen. spektroskooppi, pyrometri, optiset anturit, yms.).. HRO Teemapäivien ohjelma koostuu alan viimeisimpien tutkimustulosten ja yritysten omien Taulukko 1. € ja henkilöstö < 50) ja oppilaitokset . 625 € +alv, Pienet yritykset (liikevaihto . 200 W kuitulaser ja 20 W pulssikuitulaser
Neljännesvuosisadan aikana tutkimuksissa onkin saatu merkittäviä tuloksia etenkin rakenteiden väsymismitoitukseen ja väsymiskestävyyden parantamiseen liittyen. Porvoossa, Tampereella, Jyväskylässä ja Turussa. Lisäksi konferenssiin kuuluvat juhlaillallinen ja mahdollisesti vierailu jossain yrityksessä tai teknisesti mielenkiintoisessa kohteessa. Hot Spot). Vuosien saatossa HRO Teemapäiviä on vietetty eri puolilla Suomea ja vuosituhannen alkupuolella päästiin käymään jopa ulkomailla, kun Teemapäivien osallistujilla lastattu M/S Romantika rantautui Tallinnaan. Merkkipaaluja Kautta HRO-toiminnan historian on hitsattujen rakenteiden väsyminen ja sen hallinta ollut yksi foorumin pääteemoista. Tutkimuksissa keskityttiin pääasiassa rakenneteräksestä valmistettuihin liitoksiin ja rakenteisiin, mutta myös alumiinin ja austeniittisten ruostumattomien terästen liitoksille määritettiin Hot Spot -tason S-N -käyriä. Vuodesta 2006 asti on ollut käytäntö, että Teemapäivät järjestetään joka toinen vuosi Lappeenrannassa (LUT-yliopisto) ja vastaavasti joka toinen vuosi jossain muualla. Lisäksi hitsausliitosten lujuustekninen laatu sekä rakenneputkien hitsausliitosten staattinen kestävyys ja käyttäytyminen eri lämpötiloissa nousivat vahvoiksi tutkimusaiheiksi ja sitä kautta myös HRO Suunnittelufoorumin agendaan. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 31 tutkimusprojektien esittelyistä, unohtamatta kansainvälisyyttä. 2000-luvulla tehollisen lovijännityksen menetelmän (ENS) käyttö lisääntyi merkittävästi tietokoneiden laskentakapasiteetin parantuessa ja erityisesti menetelmän soveltuessa myös hitsausliitoksen juuren puolen väsymisanalysoitiin ja -mitoitukseen (vrt. Ylipäätään hitsien jälkikäsittelymenetelmät ja niistä saatu hyöty olivat voimakkaasti esillä 1990-luvun loppupuolen tutkimuksissa. Moniulotteinen toimintamalli HRO Suunnittelufoorumi on osoittanut toimivuutensa vuorovaikutuslinkkinä tutkimuksen, koulutuksen sekä koneja metalliteollisuuden muodostamassa kokonaisuudessa, kuva 3. Myös murtumismekaniikkaa sovellettiin ahkerasti hitsien väsymiskestävyyden analysointija mitoitusmenetelmänä. Oheistapahtumat toimivat luontevina verkostoitumiskanavina eri osapuolten ja henkilöiden välillä. 2010-luvulla, aina tähän päivään asti, HRO Suunnittelufoorumin toiminnassa merkittävässä osassa ovat olleet modernit lujat teräkset ja niistä valmistettujen hitsausliitosten kestävyys sekä staattisessa että väsyttävässä kuormituksessa. 1990-luvulla professori Erkki Niemen kehittämää Hot Spot -väsymismitoitusmenetelmää ja Kansainvälisen Hitsausinstituutin väsymismitoitusohjeistuksia (IIW Recommendations for Fatigue Design of Welded Joints and Components) jalkautettiin teollisuuteen HRO:n avulla. Hot Spot -menetelmään perustuen tehtiin laaja rakennedetaljien muotoiluun liittyvä tutkimus, jossa FE-avusteisesti määritettiin tyyppiliitosten rakenteellisen tason muotokertoimia ja niistä rakennettiin regressioanalyysiä hyödyntäen analyyttisiä lausekkeita suunnittelun avuksi. Valmistusprosesseista ja -menetelmistä laser-hitsaus sekä erilaiset hitsien jälkikäsittelyt nousivat vahvasti esille. LUT:n Teräsrakenteiden laboratorioon hankittiin vuonna 1996 Suomen ensimmäinen (ja Euroopassakin vasta toinen) venäläisvalmisteinen ultraäänivasaroitilaitteisto, jota voidaan pitää nykyisten HiFIT (High Frequency Impact Treatment) -vasarointilaitteiden esikuvana. Pienten hitsausliitoskappaleiden väsymistestauksessa käytettiin Ohtan menetelmää, jossa todellista levyrakennetta vastaava jäännösjännitystila aikaansaatiin asettamalla max. Esim. Tänä vuonna Teemapäivät pidetään Lahdessa 21.-22.8. Hitsauslaadun parantuessa mielenkiintoa on herättänyt myös perusmateriaalin leikatun reunan väsyminen, josta merkittävin tutkimus on Juha Peipon vuonna 2015 valmistunut väitöskirja (A modified nominal stress method for fatigue assessment of steel plates with thermally cut edges). Tulokset koottiin yhteen ”Väsymättömän Hitsausliitoksen Suunnittelu” -oppaaseen. Lisäksi perinteisesti osallistujina on ollut myös oppija tutkimuslaitosten väkeä, varsinkin järjestävän tahon (LUT Teräsrakenteiden laboratorio) henkilökuntaa sekä opiskelijoita. Viime aikoina hitsausliitosten väsymiskestävyyden analysoinnissa suuri harppaus tarkempaan ja tarkoituksenmukaisempaan eliniän määrittämiseen on ollut LUT:n Teräsrakenteiden laboratorion julkaisema 4R-menetelmä, jonka kehittämisestä kunnia kuuluu yliassistentti Timo Nykäselle. HRO Suunnittelufoorumin perustamiskutsun kansilehti vuodelta 1992, jolloin syvä lama koetteli teollisuuttamme.. Perusajatuksena LUT:n Teräsrakenteiden Kuva 2. nimellisjännitys perusmateriaalin myötörajan suuruiseksi. Viime vuosina HRO Teemapäiviä on vietetty esim. HRO-toiminnassa uusia suuntauksia edustivat erilaiset suunnittelutyökalut, kuten esim. Teemapäivien osallistujamäärä on vakiintunut n. 80 100 henkilöön, joista suurin osa on teollisuuden edustajia. LUT:n Teräsrakenteiden laboratorion kehittämä X-FAT -väsymismitoitusohjelmisto (nykyään XX-FAT)
HRO Suunnittelufoorumin toimintakoneisto, jossa tieteellinen tutkimus ja opetus on suunnattu palvelemaan kotimaisen koneja metalliteollisuuden menestymismahdollisuuksia. Kuva 4. Opiskelijoilla on lisäksi vahva rooli LUT:n Teräsrakenteiden laboratorion ja teollisuuden välisissä tutkimushankkeissa. Kolmas ulottuvuus HRO Suunnittelufoorumin toimintaan syntyy tulevaisuuden tekijöistä eli koneja metallialan opiskelijoista. HRO-toiminnan avulla LUT:n opiskelijat pääsevät tutustumaan sekä kontaktoitumaan yritysmaaKuva 3. Enenevässä määrin lisääntyvien ultralujien terästen hitsaukseen ja hitsausliitoksiin liittyen LUT on maailman johtava tutkimuslaitos, kuva 4, mikä muodostaa vahvan osaamisen ja uskottavuuden HRO Suunnittelufoorumille nyt ja jatkossakin. Uudet hitsausliitosten kestävyyden parantamiskeinot (hitsaustekniset keinot, kuidut, yms.) . . . Hitsien ja hitsausliitosten jäännösjännitysten sekä muodonmuutosten simulointi ja testaus. Väsymistutkimusten syventäminen multiscale-mallinnuksen avulla. Reaaliaikainen väsymiskuormitus ja elinikäennuste. . Tällä hetkellä LUT:n Teräsrakenteiden laboratorion tutkimusteemoja ovat: . . LUT:n rooli HRO Suunnittelufoorumin koordinaattorina perustuu alan pitkäjänteiseen tutkimukseen, josta osoituksena on esimerkiksi johtava asema maailmassa hitsattujen ultralujien terästen tutkimuksessa (Scopus-tietokanta). Tutkimuksissa ei mennä yritysten liikesalaisuuksien alueelle, joten samallakin toimialalla kilpailevat yritykset voivat huoletta osallistua foorumin toimintaan. HRO Suunnittelufoorumissa on tehty vuosien saatossa useita opinnäytetöitä, joiden viimeisimmistä aiheista esimerkkeinä voidaan mainita:. . Lisäksi HRO tarjoaa informaatioväylän akateemisen ja käytännön tekemisen välillä jalkauttamalla viimeisimmät tutkimustulokset LUT:sta ja maailmalta kentälle teollisuutta palvelevassa muodossa. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 32 laboratorion ja alan teollisuuden välisessä yhteistyössä on tutkia ja ratkaista universaaleja hitsattuihin rakenteisiin liittyviä ongelmia, mistä saavutettava tieto jaetaan kaikkien HRO-jäsenten käyttöön ja hyödynnettäväksi. Digitaalisuus tuotantoketjussa (materiaalivalinta suunnittelu valmistus tarkastus käyttö kierrätys). . 4R-menetelmän jatkokehitys hitseille ja leikatuille reunoille sekä laskennan automatisointi. Lujien terästen hitsausliitosten vyöhykkeisyyden vaikutus äärikestävyyteen, myös alhaisissa käyttölämpötiloissa, ja kestävyyden määritys numeerisella simuloinnilla. Laser-hitsattujen ja 3D-tulostettujen (AM) kappaleiden lujuusominaisuudet. ilmaan ja sitä kautta myös integroitumaan työelämään
HRO Suunnittelufoorumia ei tarvita, jos koneja metalliteollisuus häviäisi Suomesta. FE-analyysin soveltaminen S960 QC teräksisen I-profiilin äärikestävyyden määrittämisessä . Jos niin tahdotte, tulemme toimimaan jatkossakin tarkoituksenmukaisena vuorovaikutusja tiedotuskanavana hitsaavan teollisuuden ja akateemisen maailman välillä. Digitaalisuuden soveltamisessa Suomella on erinomaiset hyödyntämismahdollisuudet vaativien hitsattujen tuotteiden suunnittelun ja valmistusprosessien integroinnissa. HRO Suunnittelufoorumi tulee toimimaan perinteisten teemojen edelleen kehittäjänä, mutta antennit viritettyinä tulevaisuuden tärkeiden teemojen tunnistamiseksi. Tuomas Skriko, Timo Björk ja Antti Ahola LUT-yliopisto Teräsrakenteiden laboratorio etunimi.sukunimi@lut.fi. Onneksi voimme osaltamme toimia niin, että näin ei käy. Capacity of an I-beam made of S960 QC based on Eurocode 3 . Toisaalta tarvitaan myös tarkoituksenmukaista testausta AM-tuotteiden ominaisuuksien varmistamiseksi. Yksi tärkeä tekijä on toimiala itse, sillä koneja metalliteollisuus on osoittautunut hypetys-vaihteluja kestäväksi toimialaksi ja on nykyäänkin noin 37 % vientiosuudella merkittävä toimija säilyttämään Suomi hyvinvointivaltiona. Olemme sitoutuneita hoitamaan oman ruutumme niin hyvin kuin vähäisillä resursseillamme voimme kouluttamalla alan opiskelijoita ja tekemällä tutkimusta, jota suomalainen teollisuus voi vähintään viiden vuoden aikajänteellä soveltaa oman toimintansa kehittämiseen. Metallirakenteiden 3Dtulostuksessa olemme muuta Eurooppaa jäljessä ja ala vaatii uudenlaista suunnitteluosaamista. Convenience of scallops in plate structures . Ultralujan teräksen kaarijuotto . 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 33 . Tutkimusteemoina aktiivisen tuotekehityksen kohteena olevissa lujissa teräksissä tulee riittämään lujuusteknistä tutkimustarvetta jatkossakin, jotta perusmateriaalien erinomaiset ominaisuudet saadaan siirrettyä konepajavalmistuksen läpi lopputuotteiden hyviksi ominaisuuksiksi. Siksi sen tarve ja kohtalo ovat sidottuja alan teollisuuden menestymiseen. HRO Suunnittelufoorumi on ollut toiminnassa liki 27 vuotta, ja pysyvyydelläänkin se on jo osittanut tarpeellisuutensa. WiseRoot-prosessilla hitsatun päittäisliitoksen väsymislujuus Tulevaisuuden näkymät HRO Suunnittelufoorumi on perustettu alan teollisuutta ja sen menestysmahdollisuuksia varmistavaksi toimijaksi, ei yliopistoa itseään varten
Siksi komitea tuotti aineistot ja järjesti koulutuksen kaikissa päämenetelmissä ja lisäksi erillisinä 3-tason päivinä NDT-päivien yhteydessä. Vaikka komitean nimenä oli pitkään NDT-komitea, niin sen toimintaan ovat aina kuuluneet myös hitsauksen laatuun ja laadunvalvontaan liittyvät asiat. Komitean toimista tunnetuin lienee NDTpäivät, joita on järjestetty vuodesta 1980 alkaen lähes joka vuosi. Vuonna 2015 komitea muutettiin Hitsauksen Laatu-komiteaksi, jolloin sen toimialue vastaa IIW:n V-komitean aluetta ja mukana on myös rikkova aineenkoetus. Tähän on pyritty kotimaisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä, vaikuttamalla koulutustoimintaan, harjoittamalla julkaisutoimintaa ja järjestämällä erilaisia koulutusja luentotilaisuuksia sekä osallistumalla asiatuntijoina erilaisiin teknillistieteellisiin toimenpiteisiin kuten standardisointityöhön. Pentti Kopiloff osallistui Shanghaissa kesällä 2017 30. Kansainvälisestä yhteistyöstä tärkeimpiä ovat olleet osallistuminen IIW;n toimintaan ja erityisesti sen V komiteaan, jonka Suomen pitkäaikaisena delegaattina on toiminut Pentti Kopiloff. 40-vuotisjuhatilaisuuden Tampereella 2017. Oman tärkeän tiedonvälityksen väylän on tarjonnut myös Hitsaustekniikka lehti, jossa on vuosittain ilmestynyt laatuja NDT-numero. Laitteiden maahantuojia varten järjestettiin mahdollisuus laite-esittelyihin. Hitsaustekniikka lehti tekee tunnetuksi laatuja tarkastustoimintaa myös alan asiantuntijoiden ulkopuolella, siksi on erittäin tärkeää, että laatuja tarkastusihmiset myös jatkossa kirjoittavat artikkeleita lehteen. Pätevöintistandardi edellytti 3-tason henkilöiltä koulutusta, jollaista ei Suomessa ollut. Päivien ohjelmissa huomioitiin paitsi itse tekniikka niin myös muut ajankohtaiset aiheet sekä teollisuusyritysten laatutoiminnan esittelyt, joita täydensi teollisuusvierailut. Tämän jälkeen komitea on järjestänyt vuosittaisia laatuja NDT-päiviä hyvällä menestyksellä mm. Komitean yleisenä tavoitteena on alan tietämyksen ja osaamisen kehittäminen sekä alan tunnetuksi tekeminen. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 34 Monissa muissa maissa NDT-toimintaa varten oli perustettu omia yhdistyksiä, joihin yhteydenpito myös piti jotenkin järjestää, ja komitean katsottiinkin vastaavan myös tähän tarpeeseen. professorit Wüstenberg ja Heidt Saksasta. Asiantuntijoina on osallistuttu eurooppalaiseen standardisointitoimintaan niin menetelmästandardien kuin EN 473 pätevöintistandardin osalta. Myös pohjoismaisten ja eurooppalaisten NDT-yhdistysten kanssa on tehty yhteistyötä mm. Komitean ensimmäisen puheenjohtajan TkL Jaakko Vuorilehdon johdolla määriteltiin komitean toiminnalle tavoitteet ja tehtävät. Komitea onnistui myös hankkimaan tilaisuuksiin luennoijiksi tunnettuja asiantuntijoita mm. yhteismatkoja. järjestämällä pohjoismaisia NDT-konferensseja ja kehittämällä Nordtest pätevöintijärjestelmää. Ei myöskään osattu kuvitella, miten merkityksellinen ja menestynyt komitean toiminnasta voisi tulla. Vasemalta IIW:n tuolloinen presidentti Gary Marquis, Kopiloff ja IIW:n toimitusjohtaja Cécile Mayer.. Päivät luotiin aikoinaan sekä tiedotusja koulutustilaisuudeksi että mahdollisuudeksi alalla toimijoille tavata toisiaan ja keskustella asioista. kerran IIW:n vuosikokoukseen, mistä hänelle annettiin kunnianosoituksena kunniakirja. Komitean nykyinen kokoonpano on: Pentti Kopiloff, Tapex Oy puheenjohtaja, Jouko Lassila, SHY sihteeri, Kai Ruotsalainen, DEKRA Industrial Oy, Juha Visuri, Kiwa Inspecta, Eero Toivanen, AEL, Jari Salmi, Meyer Turku Oy, Jyrki Lieto, Sonar Oy, Timo Kauppi, Lapin AMK, Juha Toivonen, DEKRA Industrial Oy, Risto Nieminen, METLAB Oy ja Ari Koskinen, VTT. Eurooppalaisella tasolla on oltu mukana luomassa eurooppalaisten yhdistysten EFDNT yhteisorganisaatiota sekä omalta osalta toteuttamassa myös eurooppalaisia konferensseja, joihin on pyritty saamaan Pentti Kopiloff ja Juha Sillanpää NDTja laatukomitea Kun komitea noin neljäkymmentä vuotta sitten perustettiin, oli se eräänlainen kummajainen yhdistyksen piirissä, koska vastaavia toimialueeltaan koko maan kattavia erikoisosaajien ryhmiä ei yhdistyksessä silloin ollut. Usein hoettu toteamus, johon olemme törmänneet, on että laatua ei tehdä tarkasKuva 1. Koulutuskäyttöön on julkaistu mm Thomas Åströmin magneettijauheja tunkeumanestetarkastuskirjat sekä Pentti Ukkosen radiografiaa koskevat kirjat. suomalaisia luennoijia ja osallistujia järjestämällä mm. Komitean tavoitteena on tukea koulutustoimintaa, eikä tehdä sitä itse paitsi silloin, jos kyseistä koulutusta ei muuten ole tarjolla. Vielä ennen vuosisadan vaihdetta Suomessa oli myös teollisuudessa useita painelaitteiden tarkastuksiin viranomaisten hyväksymiä tarkastusyksiköitä, joilla oli omaa tarkastushenkilökuntaa, Niinpä NDT-päivät keräsivätkin yhteen laajalti tarkastusyritysten ja metalliteollisuuden laatuja NDT-ihmisiä. Joskus hairahduttiin myös historiaan kuten vierailuun Tukholman tekniseen museoon. Päivillä on näiden vuosien aikana ollut kaikkiaan noin 2500 osallistujaa. Komitean järjestämiin koulutustilaisuuksissa on ollut osallistujia noin 800
Kunniaja ansiomerkein palkitut vasemmalta: Juha Sillanpää, kultainen kunniamerkki. +358 9 773 2199 www.hitsaus.net. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 35 tamalla. Keskellä edessä Jenni Toivanen, hopeinen kunniamerkki. Kyllä siis alalla töitä riittää tulevaisuudessakin ja komiteassa tehtävää asiansa osaaville sekä kokeneemmille että alasta kiinnostuneille nuorille. Tämä tietysti pitää paikkansa, mutta turvallisuuden ja toimivuuden varmistamiseksi laadunvalvontaja tarkastustoimenpiteitä tullaan myös jatkossa tarvitsemaan ja tekemään. Vai haluttaisiko lentää lentokoneessa, jossa kapteeni kuuluttaa, että kone on niin hyvin tehty, että tarkastustoimenpiteet on jätetty turhina tekemättä ja samasta syystä ohitamme myös lentoonlähtötarkistukset. VAIKUTTAMINEN KOULUTUS HITSAUSTIETOUS Hitsaavien yritysten kehityksen edistäminen ja toimintaedellytysten varmistaminen Kansainvälisen hitsauskoulutuksen organisointi Hitsaustiedon kokoaminen ja jakaminen SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS RY. Pentti Kopiloff pentti.kopiloff@tapex.fi Juha Sillanpää juhat.sillanpaa@elinsanet.fi Kuva 2. Mäkelänkatu 36 A 2, 00510 Helsinki Puh./Tel. Pentti Kopiloff, Heikki Myöhänen, Hannu Kanerva, Jorma Harjula, Jari Salmi ja Thomas Åström, kultainen ansiomerkki
Suuri nostokapasiteetti vähentää rakennusaltaassa tapahtuvaa työtä ja lohkoja voidaan varustella aikaisemmassa vaiheessa. kuun ottamatta nosturin vaunujen kiskojen jatkamisia, jotka tehtiin ns. Turun telakka on luovuttanut yhteensä. Meyer Turku on investoinut yli 200 miljoonaa euroa tuotantokapasiteetin nostamiseen, jotta tilauskirjoissa olevat projektit saadaan toimitettua asiakkaille sovittuun aikaan. Pääkannattimen valmistus ei poikennut kovin paljoa laivan rungon valmistuksesta luKuva 1. Näiden neljän vuoden aikana on paljon ehtinyt tapahtua. Yksi investoinneista on Pohjoismaiden suurin nosturi, jonka 2 500 tonnia painavan pääkannatinpuomi valmistettiin Turun telakalla. Meyer Turun tilauskirjat ulottuvat nyt vuoteen 2024 asti ja uusista aluksista käydään jatkuvasti neuvotteluja. Investointi on erittäin tärkeässä osassa telakan valmistuskapasiteetin nostossa, koska uuden nosturin avulla voidaan lähes kolminkertaistaa nostokapasiteetti. muottihitsauksena eli puikkohitsauksena käyttäen kuparisia muotteja kiskon ympärillä. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 36 Tuuli on kääntynyt Meyer Turun telakan nousu aallonharjalle Antti Itävuo Reilu neljä vuotta on vierähtänyt siitä, kun saksalainen Meyerin perhe osti Turun telakan. Hitsauslisäaineita on Turussa käytetty reilusti yli 3 000 000 kiloa eli 3000 tonnia. Turku sai uuden maamerkin, kun Meyer Turun uusi pukkinosturi vihittiin käyttöön kesällä 2018
Suurlujuusterästen osuus kokonaisuudesta tulee olemaan vain parin prosentin luokkaa, mutta projektin koon takia suurlujuusteräksiä käytetään useampi satatuhatta kiloa. Matkan varrelta joudutaan poistamaan siltoja, jotta alukset pääsevät esteettömästi jatkamaan matkaa. Toimintatapoja on harmonisoitu laajalla rintamalla, mutta tietyissä asioissa muutoksesta saatavat hyödyt ovat pienemmät kuin saatavat haitat, joten standardoinnille ei ole perusteita. Hitsattavien materiaalien kirjo risteilijöissä on mustasta teräksestä, kupareihin ja alumiineihin sekä ruostumattomiin-, nikkelija duplex-teräksiin. Turun telakasta tulee kertaheitolla yksi Suomen suurimmista suurlujuusterästen käyttäjistä. Meyer Werft Meyerin perheellä on Turun telakan lisäksi kaksi telakkaa Saksassa. Meyer Werftin Papenburgin telakka työllistää noin 3200 henkilöä. Tällä hetkellä Meyer on vahvasti mukana RAMSSES nimisessä EU-hankkeessa, jonka tarkoituksena on löytää vaihtoehtoisia materiaaleja perinteisille laivanrakennusteräksille. Suomessa taas täytelangat ovat saavuttaneet erittäin vahvan aseman. Kohti suurempia lujuuksia Suurlujuusterästen käyttöä laivarakenteissa on valmisteltu useiden vuosien ajan erinäisten kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden yhteydessä. Jotta kaikki tämä saadaan yhdistettyä onnistuneeksi kokonaisuudeksi ja Turun telakka pystyisi toimittamaan nykyisen tilauskirjan alukset ajallaan, on Turun telakalla käynnistetty Ramp-up -hanke. Tämän lisäksi Turun telakka kehittää prosessejaan ja vahvistaa entisestään hyvää yhteistyötä verkostoyritysten kanssa. Mein Schiff 4, 5 ja 6: Bruttovetoisuus 99 500, pituus 294m, leveys 36m, syväys 8m ja matkustajia 2506. Kasvua varten telakkaa uudistetaan laajoilla investoinneilla ja uusien osaajien rekrytoinneilla. Meyer Werft Papenburgissa, joka keskittyy Turun telakan tavoin risteilijöiden ja matkustaja-alusten valmistukseen. Meyer Turun luovuttamat alukset: . Neljä vuotta on lyhyt aika, kun pitäisi sulattaa kaksi erilaista kulttuuria yhteen, erityisesti kun kyseessä on varsin konservatiivinen hitsaavaja telakkateollisuus. Telakan tilauskirjoissa on tänään yhteensä seitsemän risteilyalusta, joista kaikki yhtä lukuun ottamatta hyödyntävät nesteytettyä maakaasua (LNG) polttoaineenaan. Neptun Werft Warnemündessä, jonka pääasialliset tuotteet ovat jokiristeilijät ja konehuonelohkojen rakentaminen Turussa ja Papenburgissa valmistettaviin risteilijöihin. Tavoitteena on nykyisen kapasiteetin tuplaaminen vuoteen 2023 mennessä. Pienin aluksista on yli kahden ruotsinlaivan kokoinen, kun taas suurimmat tilauskirjoissa olevat alukset ovat jopa neljä kertaa ruotsinlaivan kokoisia. Henkilöstön määrä on noussut 1300:sta 2000:een ja vuosien tappiokierre saatiin katkaistua heti ensimmäisellä täydellä tilikaudella. Molempien osapuolten tavoilla voidaan tehdä erittäin hyviä tuotteita ja aina ei ole selvää, että tapa, joka toimii Suomessa toimisi myös Saksassa. Laivanluovutukset ovat isoja yleisötapahtumia ja niiden yhteydessä järjestetään usein myös festivaaleja.. . Kuva 2. Neptun Werft työllistää noin 500 henkilöä. Myös puikkopuolella ero Suomen ja Saksan välillä on havaittavissa, kun Suomessa ns. New Mein Schiff 1ja 2: Bruttovetoisuus 111 500, pituus 315m, leveys 36m, syväys 8m ja matkustajia 3132. Saksassa MAG-umpilankahitsaus on edelleen valloillaan. Molemmilla puolilla on liuta hyviä argumentteja oman tapansa tueksi: ”Umpilanka on huomattavasti halvempaa verrattuna täytelankaan ja umpilangat tuottavat vähemmän hitsaushuuruja. . RAMSSES-hanke on jatkumoa Meyerin ja Aalto yliopiston yhteistyölle ja yhteistyön hedelmiä päästään jo nauttimaan lähitulevaisuudessa, kun Royal Caribbean -varustamon ICON-risteilyalus tulee olemaan ensimmäinen alus, jossa Meyer tulee hyödyntämään suurlujuusteräksiä. Menneistä hankkeista voi lukea kirjoittamastani Hitsaustekniikka lehden numerosta 2/2016. Papenburg sijaitsee sisämaassa, joten kaikki Meyer Werftillä valmistettavat alukset on uitettava kapean Ems-joen kautta, joka rajoittaa Papenburgissa rajoitettavien alusten maksimi leveyttä. Papenburgissa valmistetut risteilyalukset joudutaan uittamaan kapean Ems-joen kautta Pohjanmerelle. yleispuikko on emäspuikko, kun taas Saksassa vastaava tuote on rutiilipuikko. Turussa vastaavaa rajoitusta alusten leveyteen ei ole. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 37 kuusi risteilijää TUI Cruises -varustamolle ja yhden LNG-käyttöisen matkustaja-autolautan uusien omistajien aikana. Täytelangat ovat umpilankaa tuottavampia ja täytelangoilla asentohitsaus on helpompaa…”. Pian telakalta luovutetaan kaksi suurta luksusristeilijää vuodessa. Kuva 3. Tallink Megastar: Bruttovetoisuus 49 000, pituus 212m, leveys 30,6m, syväys 7,1m ja matkustajia 2800. Meyer Turku luovutti tammikuussa 2019 Mein Schiff 2 -aluksen TUI Cruises –varustamolle
Synergiaetuja saadaan, kun samoja testejä ei enää pidä tehdä kahdessa paikassa. Teräslevyt ja profiilit saapuvat junalla tai rekalla automaattiseen varastoon. Työpyynnöstä nosturit ja hissit käyvät noutamassa levyt ja profiilit varastopaikoistaan. Antti Itävuo Projektipäällikkö & Hitsausinsinööri Meyer Turku Oy www.meyerturku.fi antti.itavuo@meyerturku.fi. MAG-, laser–hybriditai jopa TIGhitsaus ovat erittäin hyviä vaihtoehtoja perinteiselle jauhekaarihitsaukselle, jonka suuri lämmöntuonti aiheuttaa muodonmuutoksia ohuisiin kansiin, laipioihin ja laitoihin. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 38 Tuottavuutta investoimalla Vanhojen toimintatapojen päivittäminen on huomattavasti hankalampaa kuin kokonaan uusien toimintatapojen luominen. Uusia päittäis– ja pienahitsauslinjastojen hitsausprosessiksi valikoituu usein joku muu kuin jauhekaariprosessi. Lastin purkua lukuun ottamatta kaikki työvaiheet on automatisoitu. Osien purku hoidetaan toisessa pisteessä, jotta leikkauslaitteet saadaan mahdollisimman korkealle käyttöasteelle. si. Kansipaneelilinja eli linja, jolla valmistetaan kaikki laivan kannet ja niiden alapuoliset jäykisteet tulee olemaan päivitetty versio Papenburgissa olevasta linjastosta. Uudet kuljetusradat palvelevat koontipisteiltä ja tuotteet etenevät automaattisesti imuohjauksen avulla juuri oikeaan aikaan. Uusi levyhalli ja uudet esikäsittelylinjat ovat investointiohjelman ensimmäisiä valmistuneita investointeja. Teräslevyt etenevät linjastolla suoraan uuteen leikkausasemaan, jossa hienosädeplasmaleikkauslaitteet merkkaavat, viistävät ja leikkaavat levyt. Kaksi päittäisliitosten hitsausasemaa, jotka pystyvät hitsaamaan myös paksuja levyjä, sekä Tliitoksien hitsaukseen erikoistunut asema. Turun telakalla kuten monilla muillakin telakoilla jauhekaarihitsauksen suhteellinen osuus tulee vähenemään uusien investointien myötä. Levyt ja profiilit noudetaan varastopaikastaan automaattisesti esikäsittelylinjalle. Profiilit etenevät linjastolla uudelle leimuhitsauslaitteelle, jonka avulla profiilit voidaan jatkaa erittäin nopealla aikataululla. Suuri osa 200 miljoonan euron investoinneista on kohdistettu runkotuotannon alkupäähän. Tällä tavalla materiaalihukkaa saadaan vähennettävä. Tavoitteena oli hyödyntää olemassa olevia toimintatapoja ja päivittää asemat uudempiin ja tehokkaampiin laitteisiin. Levyt ja profiilit menevät ennen tuotantoon menoa esikäsittelylinjaston läpi, jossa kappaleet oikaistaan, puhalletaan puhtaaksi ja pohjamaalataan. Linjastossa tulee olemaan kolme laserhybridi-hitsausasemaa. Turun telakka on saanut valtavasti kiriapua uusiin investointeihin Meyer Werftiltä, jonka osavalmistus on huippuunsa viritetty automaattitehdas. Leimuhitsauslaitteen avulla voidaan valmistaa päättymätöntä profiilia, jonka robotit viistävät ja leikkaavat juuri oikean mittaisekKuva 4. Laserhybridi ei sinällään ole uusi asia Turun telakalla, mutta Meyer Werft on käyttänyt laserhybridihitsausta huomattavasti enemmän ja heillä on ollut enemmän resursseja laserin perustutkimuksen tekemiseen. Telakat ympäri maailmaa ovat investoineet uusiin tuotantolinjoihin ja perinteiset hitsausprosessit ovat osittain alkaneet väistyä uudempien tieltä
Lähelle edellisen vuoden valmistusmäärää yltäneestä tuotannosta huolimatta tilauskanta ja toimitusajat venyivät pitkiksi. Myös uusien koneiden myynti kehittyi hyvin. Vuoden päättyessä tilauskannassa valmistamista ja toimittamista odotti 294,9 miljoonan euron arvosta uusia metsäkoneita selvästi yli kaksinkertainen määrä vuoden takaiseen verrattuna. Yhtiö teki tuotantoennätyksensä vuonna 2017, ja ilman suurta tehdasinvestointia ja kaikkia työkoneiden valmistajia vaivannutta komponenttipulaa ennätys olisi viime vuonna kirjoitettu taas uudestaan. Mittava investointi kasvatti tehtaan pinta-alan neljään hehtaariin ja uudisti täydellisesti kokoonpanoja varastotoiminnot. Uusissa puitteissa oli mahdollisuus suunnitella koko tuotantotapa alusta alkaen uudelleen. Uuteen tehtaaseen valittiin samanlainen vaiheistettu linjakokoonpano, mutta nyt kokoonpanotyön työsisältö on jaettu kahdeksalletoista asemalle. Vuodesta 2010 lähtien Ponsse on nousujohteisesti investoinut käyttöomaisuuteen noin 186 miljoonaa euroa ja tuotekehitykseen noin 100 miljoonaa euroa. Koneet kulkevat linjan läpi asema kerrallaan automaattisten siirtovaunujen päällä. Vanhalta kokoonpanolinjalta valmistui 13 000. 14 000. Markkina-alueista vahvimmin kasvoivat Venäjä, Suomi ja Ruotsi. Yksin loppukesän FinnMETKO-messuilla Jämsässä Ponsse lanPonsse menee juhlavuoteen vauhdilla Metsäkoneiden valmistaja Ponsse Oyj viettää ensi vuonna viisikymmentävuotisjuhliaan kiireen keskellä, mikäli menestys jatkuu likikään parin viime vuoden kaltaisena. Koko hankkeen hinnaksi on kerrottu 32 miljoonaa euroa. Esimiesten kesken mietittiin materiaalien virtausta ja työntekijöiden kanssa esimerkiksi työpisteiden suunnittelua”, Penttinen sanoo. Ruotsi on toiseksi ja Suomi kolmanneksi suurin. Erityisesti toisella vuosipuoliskolla kysyntä oli kova. Normaalitilanteessa Ponssen toimitusaika on 3-4 kuukautta, josta koneen valmistamiseen menee pari viikkoa. Linja liikahtaa noin kahden ja puolen tunnin välein eli kone läpäisee kokoonpanolinjan kolmessa päivässä, kun töitä painetaan kahdessa vuorossa. Penttisen mukaan suunnittelutyön kolme avaintekijää olivat alusta alkaen turvallisuus, virtaus ja joustavuus. Ponsse-kone viime vuoden tammikuussa samalla, kun uuden tehtaan harjakaisia juhlittiin. Trukkien käytöstä kokoonpanoalueella Mika Hämäläinen. “Aika monella porukalla istuttiin ja pohdittiin erilaisia vaihtoehtoja. seerasi kymmenen uutta tuotetta ja merkittävää tuoteominaisuutta. Kaikki liiketoiminta-alueet kasvoivat, huoltopalveluiden ja vaihtokoneiden kauppa muuta liiketoimintaa nopeammin. Toimitusjohtaja Juho Nummela luonnehtii vuosikertomuksessakin uusien tuotteiden määrää hengästyttäväksi. Tuhat konetta vuodessa Myynnin ennätyksistä ja tuotekehityksen saavutuksista huolimatta vuosi 2018 jää Ponssen historiaan vuotena, jolloin Vieremällä uusi kokoonpanotehdas valmistui ja otettiin käyttöön. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 39 Vuonna 2018 tilausvirta oli Ponsselle ennätyksellinen. Vanha kokoonpanolinja käsitti kolmetoista vaihetta. Eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia arvioitiin muun muassa simuloimalla. Yksi merkityksellisimpiä lienee kuitenkin viime vuonna markkinoille tuotujen uusien tuotteiden suuri määrä. “Vanha tehdas oli jo ahdas, ja sen kapasiteetti ei riittänyt vastaamaan kasvuun”, sanoo tuotantopäällikkö Esa Penttinen . kone valmistui tämän vuoden tammikuussa, ja samalla otettiin käyttöön uuden tehtaan viimeinen osa ja uusi nosturien kokoonpanolinja sekä juhlittiin koko tehdasprojektin valmistumista. Viime vuonna valmistuneen kokoonpanolinjan jälkeen investoidaan seuraavaksi lisää hitsauksen robotiikkaan. Myyntimenestyksen takana on tietysti paljon vuosien varrella hyvin tehtyjä asioita. Venäjä on edelleen maailman suurin tavaralajimenetelmän metsäkoneiden kokonaismarkkina. Nyt uuden koneen ostaja joutuu odottamaan muutaman kuukauden enemmän. Viime vuonna Ponsse Oyj:n liikevaihto oli ennätyksellinen 612,4 miljoonaa euroa
Eri harvesterimallienkin välillä on paljon eroa”, Penttinen sanoo. Se vaikuttaa myös tuotesuunnitteluun, missä tehdään jatkuvasti tuotteiden valmistettavuuteen liittyviä ratkaisuja. Ponssella koneet valmistetaan periKuva 1. Vielä tarkemmin katsottuna melkein jokaisessa koneessa on jotain yksilöllistä toimitusmaahan tai käyttöympäristöön tai asiakkaan mielitekoon liittyvää erikoisuutta eli melkein jokainen kone on jollain tapaa ainutlaatuinen. Kuva 3. Kaikkiaan Ponssen kokoonpanolinjalta valmistuu parikymmentä erilaista tuotetta. Kuva 4. Kapasiteetti nousee ihmisillä Kuinka paljon tehtaan kapasiteetti nyt nousi. Käytännössä linjan tahtiaika ohjaa kokoonpanotyön suunnittelua. Näkymää uuteen tehtaaseen. Linjakokoonpano on tehokas ja selkeä tapa koota koneita, mutta sen saaminen sujuvaksi ja tehokkaaksi ei ole aivan helppoa. Penttisen mukaan kokoonpanolinjan tasapainottaminen on hyvin monitahoinen asia. Esimerkiksi runkojen kokoonpanohitsauksessa on siirrytty linjamuotoiseen tuotantoon. Ponssen tehtaat Vieremäellä Itä-Suomessa. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 40 halutaan päästä eroon jo turvallisuudenkin vuoksi. Käsin-MAG-hitsausta.. aatteessa siinä järjestyksessä, kun ne on tilattu. “Kapasiteettia nostetaan vain sen mukaan kuin, mitä myynti koneita tarvitsee. PyrimKuva 2. Paikkakokoonpanosta linjaan siirtyminen selkeyttää materiaalin virtaamista näidenkin osien kohdalla. Vieremällä harvesterit ja kuormatraktorit kootaan samassa linjassa, mikä vielä nostaa vaikeusastetta. “Kuormatraktoreiden ja har vesterien työsisältö on hyvin erilainen. Uutta on se, että myös esikokoonpanot, jotka tuodaan linjalle valmiina, tehdään enimmäkseen omissa linjoissaan. Jokaisen harvesterin valmistus sisältää satoja metrejä hitsejä)
Käyttäjä voi koneen hallinnan sijaan keskittyä työhönsä eli puun korjuuseen ja siirtämiseen. Tavoite on kuitenkin. Yhä kauniimpi tulevaisuus Muotoilijat piirtävät futuristisen kauniita koneita, ja insinöörit osaavat rakentaa ne yhä lujemmasta teräksestä ja asentaa niihin yhä vahvempia moottoreita. Keskimmäinen runko pidetään hydraulisesti vaakatasossa etuja takarungon kallistellessa maastoa myötäillen. Päätöksiä runkohitsauksen robotisoinnista tehdään todennäköisesti jo tänä vuonna. Kaikki sitä isompi tehdään robotilla. Kuljettajan ei tarvitse ohjata kaikkia toimintoja, vaan hän osoittaa halutun paikan, ja Active Crane hoitaa kuormaimen noston, taiton ja jatkeen käytön automaattisesti. Sekä tietysti yhdeksän erilaista harvesteripäätä ja viisi nosturija kuormainmallia. Siinä on totuuden siemen edelleen, mutta nyt tuotantomäärä on niin suuri ja koneissa on niin paljon ja niin monipuolista teknologiaa, että aivan kaikkea sitä, mitä ennen tehtiin ei enää voi itse tehdä. Ponsse tukee myös lukion teknologiaja yrittäjyysopetusta. Ponsse valmistaa harvestereita eli puunkorjuukoneita ja kuormatraktoreita. Uusi suuri koneistuskeskus ja muitakin uusia työstökoneita hankittiin jo vuosikymmenen puolivälissä vuonna 2013 esitellyn Scorpion-harvesterin tuotantotarpeisiin. Tällä robottihitsauksen osuus nousisi 90 prosenttiin. Ohjaamon asennosta ja vakaudesta huolehtii järjestelmä, joka tunnustelee etuja takarungon asentoa ja nosturin kuormaa. “Yksi tärkeä itsellä varmasti pidettävä toiminto on asiakasvariointi”, Penttinen sanoo. Nyt tutkitaan hitsauksen automatisointia ja siihen liittyvää valmistettavuuden kehittämistä. Koneen liikehdintä ei ole pelkkää kuljettajan taitoa. Iso osa osto-osista tulee tehtaan lähellä sijaitsevasta toimittajakylästä. Ponssen hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgren on lukion kummi. Viime vuoden FinnMetko-tapahtumassa Ponsse esitteli muun muassa Ponsse Active Cranen -kuormatraktorin hallintajärjestelmän, jossa kuormainta hallitaan kahdella ohjaimella ja kuljettaja ohjaa yksittäisten toimintojen sijasta kahmarin liikettä. Yhtiön tuotekehityksessä työskentelee jo enemmän ohjelmoijia kuin mekaniikan suunnittelijoita. Sillä hallitaan kahdella ohjausvivulla, joista toisella ohjataan kahmarin korkeutta maasta ja toisella liikkeen suuntaa. Yhtiöllä on jo enemmän ohjelmistoihin kuin mekaniikkaan erikoistuneita tuotekehittäjiä. Tandem-robottihitsaus on lähes puolittanut raskaiden runkoelementtien hitsausajan. Yhtiöllä on Ylä-Savon Ammattiopiston kanssa jo kahdeksan vuotta pyörinyt yhteinen laajennettua työssäoppimista hyödyntävä kone-ja tuotantotekniikan opintopolkumalli Ponsse-polku, jossa opiskelija suorittaa kolmasosan opinnoistaan Ponssen eri toimipisteissä ja saa tutkinnon vaatimat tiedot ja taidot sekä suorittaa ammattiosaamisen näytöt työpaikalla. Se ei kuitenkaan vielä riitä siihen, että metsuri tienaisi palkkapussinsa ja rakennettu kone kestäisi vuodesta toiseen niin tropiikissa kuin Siperian pakkasessakin. Harvesterimalleja on kahdeksan ja kuormatraktoreita yhdeksän. Keskimmäinen runko, jossa on hytti ja nosturi, on näiden välissä ja kiertyy jatkuvasti muihin osiin nähden niin, että se on koko ajan vaakasuorassa. Näiden lisäksi tarjolla yhdistelmäkoneita, joilla voi sekä kaataa että kuljettaa. Koneen runko on kolmeosainen. Hankittavia kokonaisuuksia ovat muun muassa voimansiirto ja hydrauliikka. Ponssella ja sen tytäryhtiö Epecillä on Tampereen teknillisen yliopiston Kampusareenalla tuotekehitysyksikkö, joka keskittyy työkoneiden ohjelmistoja automaatiosuunnitteluun. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 41 lähempänä sataa kuin 95 prosenttia.” Ponsse on ollut suorastaan kuuluisa siitä, että koneet valmistetaan itse mahdollisimman pitkälti. Runkohitsaus on ollut robotisoituna jo yli viisitoista vuotta, ja nyt tulevat hankkeet vahvistavat sitä edelleen. Takapyörien painatus maata vasten sekä takarungon massa lisäävät huomattavasti koneen vakautta sivulta työskennellessä vaikka kone liikkuisi. Ammattiopisto perusti Vieremälle myös toimipisteen, jonka luokkahuoneessa ja oppimisympäristössä ammattitutkinnon suorittaminen hoituu kokonaisuudessaan kahdessa vuodessa. Etummainen ja takimmainen runko ovat kumpikin neljän pyörän päällä. Scorpion eroaa kaikista muista metsäkoneista. Mika Hämäläinen toimittaja (free) mikahmlnn@gmail.com Kuva 5. Joidenkin erikoisalojen asiantuntijoista on pulaa, mutta eipä heitä ole liiaksi missään muuallakaan. Valmistettavuuden kehittämiseksi tehdään yhteistyötä aivan päivittäin”, sanoo Esa Penttinen. Todellisuus on kuitenkin paljon monipuolisempi. “Käsin ei pitäisi hitsata kuin alle kymmenen sentin palkoja. Itse tehdään varmasti runko, ohjaamorunko, nosturi puomeineen ja harvesteripään rungot. Näin ohjaamon leveloinnin nivelpiste on mahdollisimman alhaalla, ja kallistelu ja kuljettajan heilahtelut sivusuunnassa ovat mahdollisimman pieniä. “Tuotannolle on valtava etu, että tuotekehitys on tuossa vieressä. Roboteilla tehdään jo nyt seitsemänkymmentä prosenttia työstä, mutta käsinhitsauksen osuutta halutaan vieläkin pienentää. me aina vastaamaan siihen, mikä tilanne tilauskannassa. Seuraavaksi robotiikkaa Kokoonpanolinjan ja automaattivaraston valmistuttua kehitystyön painopiste tehtaalla on osavalmistuksessa. Toinen kumppani oppilaitosyhteistyössä on ammattikorkeakoulu Savonia Kuopiosta. Julkisuudessa on huhuttu myös insinööriopiskelijoille suunnatusta insinööripolusta. Digitaalisuus on pääosassa myös järjestelmissä, joiden avulla valvotaan muun muassa koneen hydraulijärjestelmien kuntoa tai mitataan ja kommunikoidaan puun hankintaketjuun korjatun puun määrää ja mittoja. Patentoitu vakautusjärjestelmä perustuu nosturin suunnan ja asennon tunnistukseen, jonka perusteella takarunkoa painatetaan työskentelysuuntaan. Sen kanssa Ponsse on pyörittänyt työn ohessa suoritettavaa insinöörin tutkintoa. Suuri osa tuotekehityksestä kohdistuu Scorpionin Scorpionin vakausjärjestelmän kaltaisiin digitaalisiin järjestelmiin, joiden avulla koneen käsittely on helpompaa, ergonomisempaa ja turvallisempaa. Metsäkoneyhtiö Ponssen lippulaiva harvesteri Scorpion on kerännyt ylistystä ja palkintoja tekniikastaan, ergonomiastaan ja muotoilustaan. Ehkä tästä johtuu, että se näyttää liikkuvan kuin eläin. Kapasiteetti nousee myös ihmisillä ja käsipareja lisäämäämällä, mutta tärkeämpi tekijä on toimintojen kehittäminen sekä automaation lisääminen.” Työntekijöiden saanti Vieremälle ei ole ollut suuri ongelma. On kiehtovaa katsoa, kuinka se myllertää lumisessa, pimeässä metsässä kuun ja omien valojensa loistessa kuin elävä olento
Raskaassa metalliteollisuudessa hitsausta vaativissa tuotantoketjuissa automaatiolla Automatisoitu hitsaus Lisää tuottavuutta raskaaseen metalliteollisuuteen Jukka Pausola Hitsaavan teollisuuden kova kilpailu, korkeat työvoimakustannukset sekä entistä lyhyemmät toimitusajat vaativat yrityksiä kehittämään tuotantomenetelmiään. Yrityksen menestyminen kovassa kilpailussa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa edellyttääkin panostusta niin aineellisiin, kuin aineettomiin investointeihin. Työvoiman ammattitaito, kyky erottautua kilpailijoista, asiakastarpeiden ymmärtäminen, merkittävien kumppanuussuhteiden luominen sekä teknologian ja digitalisaation hyödyntäminen ovat kaikki osatekijöitä vahvaan kilpailukykyyn. Nopean ohjelmoinnin ansiosta robotin tuottamaton aika pystytään minimoimaan sekä turhat keskeytykset tuotannossa vähenevät.. Kuva 1. Hitsauksen automatisointi sekä tuotantotekniset innovaatiot tarjoavat kustannustehokkaat keinot, joiden avulla yritykset pystyvät parantamaan kokonaistuottavuutta sekä kilpailukykyä. Tehokkaan hitsausautomaatioratkaisun ydin on monipuolinen ja käyttäjäystävällinen käyttöjärjestelmä. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 42 Hitsausautomaatiolla merkittävä vaikutus tuottavuuteen Energiaja raaka-ainekustannuksien ollessa globaalisti lähes samat, hitsaavan teollisuuden yrityksille markkina-aseman säilyttäminen ja sen vahvistaminen kansainvälisessä kilpailussa tarkoittaa tuotannon optimoimista sekä uusien menetelmien integroimista
Ohjaukseen käytetään helppokäyttöistä ja tehokasta PEMA WeldControl 200 VISION ohjelmaa.. VRWP-C on suunniteltu erityisesti mikropaneelituotantoon, mutta voidaan käyttää muissakin vastaavanlaisissa teräsrakenteissa. Näitä tekniikoita pystytään hyödyntämään raskaan teollisuuden vaativissa tuotantoketjuissa. Näin tarpeet ja toiveet pystytään huomioimaan jo heti suunnitteluvaiheessa. Sen lisäksi, että automaatio kasvattaa kustannustehokkuutta, se myös takaa tasaisen laadun haastavissakin olosuhteissa ja turvallisemman työympäristön. Pemamekilta tulevien hitsausautomaatioratkaisujen laitekokonaisuudet sekä automaatioaste luodaan asiakkaan tuotantotarpeiden mukaan, jossa virtuaalisuunnittelu sekä simulointi ovat avainasemassa. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa robotin kosketushakua ja valokaaren läpi tapahtuvaa seurantaa, kun taas vaativimmissa kohteissa käytetään tarkan mittaustuloksen paikasta ja poikkipinta-alasta antavaa on merkittävä vaikutus tehokkuuteen ja tuotantokapasiteettiin. Tämän ansioista esimerkiksi käyttöönotto asiakkaalla sekä operaattorin koulutus on nopeaa. Lisäksi, materiaalinkäsittelyn sekä kuljetinosien kautta automaation ja investoinnin hyödyt pystytään tuomaan uudelle tasolle. Automaatioratkaisuun integroidut käsittelylaitteet sekä hitsausprosessien hallinnointi tapahtuu ratkaisuun sopivalla käyttöjärjestelmällä. Kuva 3. Automaatioketjun tehostamista suunniteltaessa hitsausprosessit ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Pemamekin automatisoituja hitsausratkaisuja hallinnoidaan PEMA WeldControl-käyttöjärjestelmän avulla, joka on suunniteltu ennen kaikkea käyttäjäystävälliseksi. Pemamekin suunnittelema ja valmistama robottihitsausratkaisu Terästyö T. Ohjelmointija hallintajärjestelmät mahdollistavat nopean, virheettömän ja joustavan ohjelmoinnin. Lisäksi automaatioon siirtymisen myötä on hyvät mahdollisuudet laajentaa asiakaskuntaa. Automaation ja robotiikan avulla voidaan tehostaa myös monimutkaisten, vaativien ja suurien tilavuuksien railojen hitsausta. Käyttäjäystävällisyys – hallinta ja ohjelmointi Tehokkaan hitsausautomaatioratkaisun ydin on monipuolinen ja käyttäjäystävällinen käyttöjärjestelmä. Käsinhitsauksesta automatisoituun hitsaukseen Viime vuosina automaatio, robotiikka sekä ohjelmointija hallintajärjestelmät ovat ottaneet valtavia askeleita eteenpäin ohjelmistojen sekä ulkoisten antureiden ja mittalaitteiden myötä. PEMA WeldControl-järjestelmissä hitsausprosessista ja -ketjusta kerätään tuotannollisesti tärkeää tietoa, jotka järjestelmä Kuva 2. PEMA VRWP-C kompakti robottiratkaisu telakkateollisuuteen. Raporttien ansiosta prosessia voidaan seurata erittäin tarkasti, joka mahdollistaa automaation tehostamisen, laadun parantamisen ja työturvallisuuden lisäämisen. Nykyaikaisilla menetelmillä mittatietoa saadaan prosessoitua suuri määrä tietokoneella hetkessä ja saadaan luotua helppokäyttöisiä työkaluja. Ohjelmoinnin apuna käytetään erilaisia antureita. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 43 muuttaa helposti ymmärrettäväksi grafiikaksi. Pemamek on keskittynyt toimittamaan ”avaimet käteen”ratkaisuja, jotka kattavat koko sisällön laiteintegroinnista ohjausohjelmistoon, mutta myös kattavan koulutuksen, tuotantotuen sekä asiakastuen. Nopean ohjelmoinnin ansiosta robotin tuottamaton aika pystytään minimoimaan sekä turhat keskeytykset tuotannossa vähenevät. Esimerkiksi alihankkijana toimivat yritykset saavat usein uusia, isompia asiakkaita, jotka vaativat laatua ja kapasiteettia. Salmiselle. Mallien avulla pystytään myös testaamaan tuotannon tehokkuus ja tuottavuusaste ennen käytännön testejä. Automaatioratkaisu suunnitellaan 3D-mallien sekä simulaatioiden avulla, jotka konkreettisesti havainnollistavat koko tuotantoketjun ja mahdolliset virheet logistiikassa sekä lay-outissa pystytään kartoittamaan. Ratkaisun ansiosta 1000 kg ja sitä suuremmat kauhat pystytään hitsaamaan nyt 2,5 kertaa nopeammin kuin käsinhitsattuna. Käyttöjärjestelmät tekevät hitsaajasta operaattorin ja ohjelmoijan, millä on laadun lisäksi suora vaikutus myös työmotivaatioon. Tällä on suora vaikutus tuotantotehokkuuteen
Ratkaisu: PEMA Robottihitsausasema, Gantrylattiaradalla, 10 tn käsittelykyvyllä olevat pystypöydät vastakannattimilla kahdessa eri solussa. Tulokset: Hitsausaika – – à Käsinhitsaus: 26 h – – à Robottihitsaus: 8 h Jukka Pausola Myyntipäällikkö Pemamek Oy Loimaa jukka.pausola@pemamek.fi. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 44 viiva-laser-anturia. Ohjelmointityö suoritetaan silloin soluohjainta apuna käyttäen. Yksilanka-MAG-hitsausprosessi. . Anturin avulla määritellään hitsausparametreja ja paikoitetaan työkalu, jolloin jokaiselle mitatulle hitsausrailolle luodaan uusi robottiohjelmakoodi nopeasti ja helposti. Ohjaamiseen vaaditaan vain yksi operaattori, joka kykenee myös sujuvasti suorittamaan ohjelmointitehtäviä helppokäyttöisten ohjelmointiratkaisujen ansiosta. Valmistettava tuote: Kuorma-auton lavat . Robottien merkittävimpiä ominaisuuksia on niiden uudelleenohjelmoitavuus, mutta tuotannon pysäyttävä ohjelmointityö lisää tuottamatonta aikaa. Kasvua investoimalla On selvää, että uusien merkittävien investointien tekeminen on aina osaltaan myös riski. Jotta yrityksen vakaa tulevaisuus ja hyvä pohja kasvulle on mahdollista luoda, on selvää, että määrätietoista työtä tuotannon kustannustehokkuuden ja kilpailukyvyn säilyttämisen eteen on tehtävä. Tietyissä tapauksissa voidaan hyödyntää myös parametrista ohjelmointia, jolloin ohjelmointityö voidaan suorittaa äärimmäisen nopeasti, vain muutamassa minuutissa. Mittaustulosten avulla, osin automaattisesti ja osin operaattorin toimesta, mukautetaan hitsausradat ja -parametrit. Kappale, jonka käsin hitsausaika on vuorokauden luokkaa, saadaan robotilla ohjelmoitua minuuteissa ja hitsattua muutamissa tunneissa – prosessi tehostuu siis noin 5-kertaisesti, ja inhimillisten virheiden määrä tuotannossa vähenee. Siksi Pemamek on kehittänyt PEMA WeldControl 300 Offlineohjelmoinnin, joka mahdollistaa yritykselle modulaariset tuoteperheet aina yksittäiskappaletuotannosta massavalmistukseen asti siitä huolimatta, että kappaleen koko, muoto Kuva 4. Tästä syystä yrityksen selkeiden tarpeiden tutkimista sekä oman tuotannon haasteisiin ja mahdollisuuksiin paneutumista ei voi korostaa liikaa. Ohjelmointi: PEMA WeldControl 300 Offline . Esimerkki Puolalaiselle asiakkaalle toimitettu robottihitsausratkaisu ja sen vaikutus asiakkaan tuotantoon. Vain yritykselle tarpeellisien panostuksien kautta tulevaisuuden kasvua voidaan tavoitella. . Ilman selkeää toiminnan kehittämisen ja tehostamisen suunnitelmaa kilpailukyvyn säilyttäminen voi olla haastavaa. Investoinnin lopullisia laskettavia hyötyjä ei voi tietää etukäteen, vaan pitää luottaa ennakkolaskelmiin ja -odotuksiin. Näin saadaan luotua aidosti railoon mukautuvat hitsausarvot syntyvään robottikoodiin. Näin oikeat ja kauaskantoiset investoinnit voidaan päättää sekä niille saadaan mahdollisimman lyhyt takaisinmaksuaika. Robottihitsausasema kuorma-auton lavojen hitsaukseen. tai materiaali muuttuisivat
Oikosulkusiirtyminen. Tässä artikkelissa kerrotaan hitsaustekniikan tutkimustyöstä Kempillä ja hitsauksen yleisistä kehitystrendeistä. Käytännön hitsaustyötä helpottavat uudet ominaisuudet ovat aina suuren työn takana. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 45 Kempin hitsaustutkimus – näkemystä ja oivallusta Kireä globaali kilpailu pitää meidät vireinä. Hitsauksen tulevaisuuden visioita Jani Kumpulainen Hitsaustekniikan tutkimus on yksi Kempin kivijaloista, jonka päälle hitsauslaitteiden tuotekehitys rakentuu. Esimerkiksi terästeollisuus tuo ahkerasti markkinoille aiempaa lujempia teräksiä. Lisäaineen siirtymistä pyritään ohjamaan mahdollisimman tarkasti. Pulssimainen lisäaineensiirtyminen.. Kaarihitsauslaitteet MIG/MAG-hitsaus Erilaisia toimintoja ja prosesseja on jo nyt erittäin paljon. Tällä tavalla saadaan muunneltua lämmöntuontia erilaisiin asentoihin ja sovelluksiin. Liikkuvan kaluston rakenteissa, nostolaitteissa sekä metsäja maatalouskoneissa saavutetaan lujilla teräksillä massan säästöä, joka voidaan siirtää suoraan kaluston hyötykuorKuva 1. Ohjauspaneelit kehittyvät ja helpottavat erilaisten toimintojen käyttöä. Lisäksi uuden tuotteen on menestyäkseen erotuttava ominaisuuksiltaan selkeästi kilpailijoistaan. Kuva 2. Pienillä tehoilla voidaan käyttää oikosulkusiirtymistä, kuva 1, ja suuremmilla tehoilla pulssimaista aineensiirtymistä, kuva 2. Tavoitteena on roiskeeton lisäaineen siirtyminen kaikilla tehoalueilla. Automaattiset, synergiset ja adaptiiviset toiminnot helpottavat hitsaajan työtä erilaisissa sovelluksissa. Jokaisen uuden ominaisuuden kehittämiseen tarvitaan kuitenkin paljon perustutkimustyötä, hitsauslaboratoriossa tehtäviä testejä, suurnopeuskameran kuvamateriaalin analysointia sekä yhteistyötä hitsausasiakkaiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Tuotehallintaja tuotekehitysosastolla seurataan tarkasti hitsausalan kehitystrendejä. Näitä voidaan myös yhdistellä erilaisilla taajuuksilla ja suhteilla. Markkinat odottavat uusilta tuotteilta jatkuvasti parempaa suorituskykyä, käyttövarmuutta ja helppokäyttöisyyttä
Puikkohitsaus Akkuteknologian kehittyessä akkukäyttöiset puikkohitsauskoneet yleistyvät. Esimerkiksi Kempin X8 MIG Welder lähettää langattomasti hitsausten parametritiedot WeldEyelaadunhallintajärjestelmään. Työturvallisuus ja ergonomia Lisääntynyt tieto hitsaushuurujen hengittämiseen liittyvistä terveyshaitoista ohjaa yrityksiä investoimaan entistä enemmän työturvallisuuteen. Hitsausautomaatio Robottien käyttö teollisuusmaissa kasvaa nopeasti. Esimerkiksi telakoilla lämmöntuonnin vähentämiseksi tehdään paljon konkreettista työtä, sillä hitsausmuodonmuutokset aiheuttavat mittavan määrän ylimääräistä työtä kuten rihtausta (oikomista), rakenteiden sovitusja korjaustyötä sekä kansien tasoitemassaustyötä varustelussa. Kehittyneillä ohjauspaneeleilla voidaan myös opastaa hitsaajalle oikeat hitsausarvot annettujen lähtötietojen pohjalta, kuva 3. Tulevaisuuden visio hitsausmaskin lasiin tuodusta ohjauspaneelin näytöstä. Siinä myös velvoitetaan hitsaavia yrityksiä tarjoamaan työntekijöilleen suojaa hitsaushuuruja vastaan. MIG/MAG-hitsauslaitteen langaton ohjauspaneeli graafisella näytöllä. LuKuva 3. Se luo hitsaajalle viileän, miellyttävän ja turvallisen ympäristön, jossa voi hengittää huoletta ja keskittyä työhönsä. Helmikuussa 2019 IsoBritannialainen HSE julkaisi turvallisuusvaroituksen, jonka mukaan kaikki hitsaushuurut aiheuttavat tutkitusti keuhkosyöpää, sisältäen myös seostamattoman teräksen hitsaushuurut. Kuva 6. Kuva 4. Robotiikan kansainvälisen liiton (International Federation of Robotics) mukaan vuoden 2017 lopussa operatiivisia teollisuusrobotteja oli yli 2 miljoonaa. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 46 maan ja suorituskykyyn. Vastaavasti järjestelmästä voidaan tuoda digitaalinen hitsausohje (dWPS) suoraan hitsauskoneen langattomaan kaukosäätimeen, kuva 7. Tulevaisuuden visio TIG-hitsauspaneelista, jossa hitsaaja syöttää hitsattavan liitoksen lähtötiedot ja saa lopulta suositellut hitsausarvot. Tehokkain keino ehkäistä hitsaushuurujen aiheuttamia keuhkosairauksia on ylipaineeseen perustuva raitisilmajärjestelmä. Markkinoilla tulee olemaan alle 10 kg painoisia ja noin 150 A puikkovirtalähteitä, joilla vodaani hitsata 10-20 puikkoa yhdellä akulla. Se riippuu hitsaajien tarpeista ja mielipiteistä. Tulevaisuudessa digitaalinen WPS voidaan tuoda myös matkapuhelimen sovellukseen, jolla käytetään hitsauksen laadunhallinnan ohjelmistoa. Kuva 5. TIG-hitsaus Uusimmat TIG-hitsausvirtalähteet mahdollistivat jo nyt erittäin tarkan virran ohjauksen niin DCkuin AC-virrallakin. Tulevaisuudessa raitisilmamaskeja käytetään entistä enemmän kaikkien materiaalien hitsauksessa ja niiden antamaan suojaustasoon kiinnitetään enemmän huomiota. eripaksuisten alumiinilevyjen hitsauksessa. Myös DCja ACvirran yhdistäminen on mahdollista, jolla saadaan etua mm. Tulevaisuudessa myös TIG-hitsauslaitteiden ohjauspaneelit kehittyvät, jotta monipuolisia asetuksia on helpompi käyttää. Tulevaisuudessa näyttö voidaan tuoda, jopa hitsausmaskin lasiin ja ohjaus voidaan tehdä suoraan polttimen kaukosäätimestä, kuva 5. Tämä kehityskulku suosii pienen lämmöntuonnin hitsausmenetelmiä, sillä hitsauksen lämpösykli vaikuttaa liitoksen mekaanisiin ominaisuuksiin sitä vähemmän, mitä pienempi on lämmöntuonti. Hitsauksen laadunhallintajärjestelmät Jo nyt on olemassa hitsauslaitevalmistajien tarjoamat ohjelmistot hitsausohjeiden (WPS) ja hitsaajien pätevyyksien hallintaan sekä parametrien seurantaan. Yleistyykö sitten tällainen ohjaustapa. TH3-luokan raitisilmajärjestelmä suodattaa 99,8% hitsaushuuruista.. Parhaan suojan antavat TH3-luokan maskit, jotka suodattavat 99,8% hitsaushuuruista, kuva 6. Niillä MIG/MAG-hitsauslaitetta voidaan säätää hitsauskohteessa ilman, että hitsaajan tarvitsee siirtyä langansyöttölaitteelle. Lämmöntuonnin vähentäminen on myös edellytys rakenteiden mittaja muototarkkuuden parantamiselle. Käytettävyys Jo nyt on olemassa langattomia ohjauspaneeleja graafisilla näytöillä, kuva 4
Kuva 8. Teollisen internetin myötä hitsaaminen prosessina on käännekohdassa. MIG/MAG-käsinhitsauslaitteisto yhdistettynä universaalirobottiin.. Esimerkiksi Intiassa arvioidaan olevan pulaa jopa 1,2 miljoonasta hitsausalan ammattilaisesta vuoteen 2022 mennessä. Hitsauksen robotiikka seuraa samaa suuntausta. Kemppi Academystä oppilaitokset voivat ladata hitsauksen koulutusmateriaalia. Digitaaliset ratkaisut, laitteiden ja ohjelmistojen yhdistettävyys, ja automaatio muokkaavat alan tulevaisuutta ja alkavat houkutella nuoria kouluttautumaan uuden sukupolven hitsaajiksi ja hitsausoperaattoreiksi. Kemppi ei valmista hitsausrobotteja, mutta sen hitsauslaitteita voidaan yhdistää robotteihin. Tällä hetkellä Kempin valikoimasta löytyvät X8 MIG Welder ja FastMig X -käsinhitsauslaitteet sekä A7 MIG Welder -robottihitsauslaitteisto, jotka ovat universaalirobotteihin yhteensopivia. Jos esimerkiksi hitsattavien osien kesken on suuria eroja tai kun vaaditaan kätevyyttä ja liikkuvuutta, ammattitaitoiset hitsaajat ovat kullan arvoisia. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 47 vun arvioidaan kasvavan yli 80 prosenttia maailmanlaajuisesti tulevina vuosina. Yhteistyörobotin tarkoitus on työskennellä yhdessä ihmisen kanssa tuotannossa ja ne onkin suunniteltu paljon teollisuusrobotteja kevyemmiksi ja herkemmiksi. Kuva 9. Tämän vuoksi ne eivät vaadi erillisiä turvajärjestelmiä kuten aitausta tai muita turvalaitteita. Lähteet Kemppi Welding Value, Hitsauksen trendit 2019, https://weldingvalue.com/ Jani Kumpulainen, IWE, IWI-C Welding Engineer, Global Services Kemppi Oy jani.kumpulainen@kemppi.com Kuva 7. Tällä hetkellä universaalirobotteja käytetään vasta vähän teolliseen hitsaukseen ja tulevaisuus näyttääkin, jos ne yleistyvät ja millaisia hitsauslaitteita niihin halutaan yhdistää. Myös Intian, EteläKorean, Japanin ja Thaimaan markkinoilla odotetaan kasvua. Aasian ja Tyynenmeren alueen ennakoidaan olevan tulevina vuosina maailman suurin robotisoidun hitsauksen markkina-alue. Yksi käyttötapa on, että samaa käsinhitsauslaitetta käytetään sekä käsinhitsaukseen että robottihitsaukseen universaalirobotilla, kuva 8. Vuoden 2021 loppuun mennessä robotteja arvioidaan olevan jo 3,8 miljoonaa. Digitaalinen WPS (hitsausohje) tuotuna langattomaan kaukosäätimeen tai hitsaajan matkapuhelimeen. Globaalien robotisoidun hitsauksen markkinoiden ennustetaan nousevan 5,96 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuoteen 2023 mennessä ja kasvavan 8,91 % vuotuisella kasvuvauhdilla (CAGR). Kemppi on päättänyt ottaa osaa hitsauksen koulutuksen kehitykseen ja tuo jo tänä vuonna hitsauksen koulutusmateriaalia alan oppilaitosten käyttöön, kuva 9. Ongelma on nähtävissä etenkin kehittyvillä markkinoilla. Uutena robottityyppinä markkinoille on tullut ns. Hitsausalan työvoimapula Vaikka hitsauksen automaatio mahdollistaa suuremman tuottavuuden ja toistettavan laadun, aina on aloja ja olosuhteita, joissa robotit eivät riitä. Kiinassa kasvu on keskittynyt hitsausrobottien käyttöön kaikilla mahdollisilla toimialoilla. Koska teollisuuden hitsaustarpeet kuitenkin kasvavat jatkuvasti ja samanaikaisesti kokeneita ammattilaisia jää eläkkeelle, jo vallitseva pula koulutetuista hitsaajista todennäköisesti jatkuu. yhteistyörobotit, joita voidaan käyttää eri teollisuuden aloilla. Ongelman torjuminen vaatii aktiivista yhteistyötä hitsaavan teollisuuden, laitevalmistajien ja oppilaitosten kanssa eri puolilla maailmaa, jotta hitsausta voidaan opettaa moderneilla laitteilla ja jakaa alan parhaita käytäntöjä
Uutuus kantaa nimeä Strenx 1100 Plus ja se on nauhavalssattu ultraluja rakenneteräs ainutlaatuisilla hitsausominaisuuksilla. Vaikka markkinoilta löytyy tätä lujempiakin teräksiä, niin niiden hitsauksessa ei totutusti ole voitu saavuttaa niin sanottua tasalujuutta juuri hitsauslisäaineiden lujuuksien rajoittuessa mainittuun tasoon. Tasaluja Rp0.2 . Hitsin poikittaisessa vetokokeessa murtuma syntyy tyypillisesti perusaineen puolelle, kuva 1. Vetosauvan murtuminen terästen S1100 ja Strenx 1100 Plus vetokokeissa. Kyseessä on erikoisterästen markkinajohtajan uusin taidonnäyte, joka avaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia rakenteiden suorituskyvyn nostamiseksi ja keventämiseksi. Terästen hitsaukseen löytyy markkinoilta lisäaineita, jotka lujimmillaan ovat myös 960 MPa. Lujat kuumavalssatut rakenneteräkset voidaan jakaa kahteen materiaalistandardien mukaisiin teräslajeihin – SFS-EN 10149-2 (Kuumavalssatut lujat kylmämuovattavat teräslevytuotteet, Osa 2: Termomekaanisesti valssattujen terästen toimitusehdot) ja SFS-EN 10025-6 (Kuumavalssatut rakenneteräkset. Tarkemmat koostumustiedot toimitetaan asiakkaille tilauksen yhteydessä. Strenx 1100 Plus teräksen mekaaniset ominaisuudet on esitetty taulukossa 1b. 1100 MPa hitsi, josta ultralujien terästen kehittäjät ovat jo vuosikymmenen haaveilleet, on muuttunut todeksi SSAB:n tekemän kehitystyön tuloksena. Osa 6: Nuorrutetut lujat rakenneteräslevytuotteet). Uutta Strenx 1100 Plus terästä voidaan hitsata poikkeuksellisesti suurellakin lämmöntuonnilla säilyttäen silti perusaineen mekaaniset ominaisuudet hitsimetallin ja hitsin muutosvyöhykkeen alueilla. Myötölujuus R p0,2 : 946 MPa Murtolujuus R m : 1050 MPa Murtovenymä A 5 : 4,9 % Hitsi Hitsi Myötölujuus R p0,2 : 1155 MPa Murtolujuus R m : 1229 MPa Murtovenymä A 5 : 11,6 %. Strenx 1100 Plus teräksen koostumus on esitelty taulukossa 1a. Teräkset ovat hyvin hitsattavissa kaikilla tavanomaisilla hitsausmenetelmillä. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 48 SSAB valmistaa ultralujia Strenx nauhasekä kvar ttolevyjä myötölujuusluokissa 900/960/1100 MPa ja kvarttolevyjä lisäksi myötölujuusluokassa 1300 MPa. Murtuman syntyessä perusaineeseen murtovenymä hitsin yli säilyy muuttumattomana perusaineeseen verrattuna ja tätä ominaisuutta ei näin lujalla teräksellä ole aikaisemmin saavutettu. Tästä johtuen esimerkiksi 1100 MPa lujuusluokan teräksiä käytettäessä rakenteet on staattiselta mitoitukseltaan tullut suunnitella siten, että hitsiliitokset eivät ole rasitetuimmissa kohdissa rakennetta, mikäli teräksen kuormankantokyky aiotaan täysimääräisesti hyödyntää. Maksimi t 8/5 -jäähtymisaika suositus on uudelle teräkselle jopa 25 sekuntia, kun se perinteisesti on ollut 1100 MPa lujuusluokan teräksillä noin 10 sekunnin luokkaa. Ultralujien rakenneterästen vallankumous – Strenx 1100 Plus Ari Hirvi, Vili Kesti, Sakari Tihinen Teräsmarkkinoilla nähtiin hiljattain mullistava tuotelanseeraus, kun SSAB Special Steels esitteli uusimman ultralujan rakenneteräksensä maailmalle Bauma China -messuilla marraskuussa 2018. Tämä on myös ensimmäinen tekninen hitsausartikkeli maailmassa tästä ”vallankumousteräksestä”! Viime vuoden lopulla SSAB lanseerasi nauhavalssatun Strenx 1100 Plus rakenneteräksen. Uuden teräksen hitsattavuus on erinomainen verrattuna tavanomaisen 1100 MPa lujuusluokan teräksen hitsattavuuteen. Kuva 1. Nämä standardit käsittävät teräksiä aina myötölujuuteen 960 MPa saakka
2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 49 Hitsaus Tärkeimmät huomioitavat tekijät ultralujan teräksen hitsauksessa ovat: 1. Näistä X96 lanka on hieman seostetumpi kuin X90 ja se toimi hitsin tasalujuuden kannalta hieman paremmin. MAG-umpilanka (GMAW) . Teräslaji C max% Si max% Mn max% P max% S max% Al max% Strenx 1100 Plus 0.20 0.50 1.80 0.020 0.005 0.015 Taulukko 1b. Railon valmistus 3. 2) CET = C + (Mn+Mo)/10 + (Cr+Cu)/20 + Ni/40 (pt-%).. Lujat lisäaineet tasalujiin / lähes tasalujiin hitseihin. Teräslaji Paksuus mm CEV 1) (%) CET 2) (%) Strenx 1100 Plus 4 – 8 max 0.89 max 0.46 1) CEV = C + Mn/6 + (Cr+Mo+V)/5 + (Cu+Ni)/15 (pt-%). Tar ve esilämmitykselle riippuu teräksen ja lisäaineen kemiallisesta koostumuksesta, levyn paksuudesta, hitsauksen lämmöntuonnista ja hitsauslisäaineen vetypitoisuudesta. Termisessä leikkauksessa syntyvä ohut oksidikerros on suositeltavaa poistaa ennen hitsausta. Pienahitsit pyritään hitsaamaan nolla-ilmarakoon. Jäähtymisaika (t 8/5 ) Seuraavassa annetaan tämän mukaisesti hitsaussuositukset Strenx 1100 Plus teräkselle. Suojakaasuna käytetään argonin ja hiilidioksidin seoskaasua (Ar+8-25%CO 2 ). Puikkohitsaus (MMA) . MAG-metallitäytelanka (MCAW) . Strenx 1100 Plus teräksen maksimi hiiliekvivalenttiarvot ovat korkeahkot. Hitsausprosessin valinta Kaikkia yleisimpiä hitsausprosesseja voi käyttää: . Esilämmitys ja palkojen välinen lämpötila 6. AWS ja EN luokittelu. TIG-hitsaus Strenx 1100 Plus teräs soveltuu suoritettujen kokeiden perusteella hyvin hitsattavaksi myös matalan lämmöntuonnin hitsausprosesseilla, joita ovat laser-hybridi-hitsaus (laser+MAG) ja pulssi-MAG-hitsaus. Vetyhalkeamien ehkäisemiseksi lujien terästen hitsauksessa käytettävien lisäaineiden vetytason tulee olla mahdollisimman alhainen. Sijoittamalla hitsit alueelle, joissa kuormitus on alhaisempi kuin perusaineen lujuus, on mahdollista käyttää hitsauslisäainetta, joiden lujuusluokka on pienempi kuin taulukossa 2 esitetyillä lujilla hitsauslisäaineilla. Tuotekehitysprojektin aikana kokeet hitsattiin MAG umpilangoilla Böhler X90-IG ja Union X96. Ennen hitsausta tulee varmistua, että railot ovat kuivat ja puhtaat. MAG-jauhetäytelanka (FCAW) . Suojakaasun valinta 5. Jauhekaarihitsaus (SAW) . Luokka MMA Puikkohitsaus MAG Umpilanka MAG Jauhetäytelanka MAG Metallitäytelanka SAW Jauhekaari, lanka+jauhe TIG AWS A5.5 E120X A5.28 ER120S-X A5.29 E12XT-X A5.28 E120C-X A5.23 F12X A5.28 ER120S-X EN EN 18275 E89X EN 16834-A G89X EN 18276-A T89X EN 18276-A T89X EN 26304-A S89X EN 16834-A W89X Taulukko 3. Modernin sulakäsittelyn, optimoidun seostuksen ja ohuen levynpaksuuden ansiosta teräs ei ole herkkä vetyhalkeamille. Teräslaji Paksuus mm Myötölujuus Rp0.2, MPa Minimi Murtolujuus Rm MPa Venymä A5, % Minimi Iskusitkeys Charpy V 1) J / °C Minimi Strenx 1100 Plus 4 8 1100 1130-1350 10 27 / -40 1) Minimiarvo vastaa täysikokoista 10x10 mm Charpy-V sauvaa, testisuunta pitkittäin on tyypillisesti 50–60°. Hitsaus voidaan suorittaa yleensä aina ilman esilämmitystä huoneenlämpötilassa, kun käytetään hitsauslisäTaulukko 2. Ultralujien Strenx terästen hitsauksessa hitsauslisäaineiden vetypitoisuusluokan tulee olla . Hiiliekvivalenttiarvoja käytetään kuvaamaan teräksen karkenevuutta eli seosaineiden määrää ja kemiallista koostumusta. Strenx 1100 Plus teräksen kemiallinen koostumus. Ultralujan Strenx 1100 Plus teräksen CEV ja CET hiiliekvivalenttiarvot. Esilämmitys ja palkojen välinen lämpötila Esilämmitystä käytetään voimakkaasti karkenevilla teräksillä vetyhalkeamien estämiseen. Strenx 1100 Plus teräksen mekaaniset ominaisuudet. Terminen leikkaus ei vaadi teräksen esikuumennusta. Railon valmistus Kuten muillakin Strenx-tuoteperheen teräksillä koneistusta, plasmaleikkausta ja laserleikkausta voi käyttää Strenx 1100 Plus teräksen railonvalmistukseen. Yleisimmin käytetyt hiiliekvivalenttiarvot ovat CEV ja CET arvot, taulukko 3. Käsin hitsauksessa seoskaasun hiilidioksidipitoisuus on tyypillisesti hieman korkeampi kuin robotilla hitsattaessa. Suojakaasun valinta Suojakaasuna ultralujien Strenx terästen MAG hitsauksessa suositellaan käytettäväksi samoja suojakaasuja kuin perinteisten rakenneterästen hitsauksessa. 5 ml / 100 g (H5). Hitsauslisäaineen valinta 4. Hitsauslisäaineen valinta Hitsauslisäaineiden korkein saatavilla oleva lujuusluokka on tällä hetkellä luokka 89 (myötölujuus: min 890 MPa) EN standardin mukaan ja 120 (myötölujuus: min 745 MPa ja murtolujuus: min 830 MPa) AWS standardin mukaan. Kun railo tehdään plasmaleikkauksella, suositellaan leikkauskaasuksi happea. MAG-hitsatussa päittäishitsissä sopiva railokulma Taulukko 1a. Hitsausprosessin valinta 2. Nämä lujat lisäaineet ovat luokittelun perusteella hieman alilujia Strenx 1100 Plus teräksen hitsaukseen, mutta suoritettujen hitsauskokeiden perusteella hitsin tasalujuus voidaan saavuttaa käyttämällä taulukon 2 mukaisia hitsauslisäaineita. Lämmöntuonti 7
Strenx-rakenneteräksillä jäähtymisaikasuosituksia noudattamalla saavutetaan liitoksessa tyypillisesti vähintään 27 J CharpyV -iskuenergia täysimittaisella koesauvalla -40 °C lämpötilassa. Jos hitsauslisäaineen hiiliekvivalenttiarvo on korkeampi kuin hitsattavan teräksen arvo, hitsauslisäaine määrää esilämmityksen tarpeen. ipt = interpass temperature eli välipalkolämpötila. Taulukko 4. H5 tai vielä alempi. Hitsattaessa yhteen kaksi eripaksuista terästä kuvissa annetut suositukset perustuvat ohuempaan levyn paksuuteen. Kuva 2. Käytettäessä korkeintaan kuvan 1 mukaisia lämmöntuonteja, pysytään taulukon 5 mukaisella t 8/5 -suositusalueella. Teräslaji Korkein sallittu välipalkolämpötila, °C Strenx 960 MC 100 Strenx 900 Plus 150 Strenx 960 MC 100 Strenx 960 Plus 150 Strenx 1100 MC 100 Strenx 1100 Plus 200 Lämmöntuonti Riittävän lujuuden ja iskusitkeyden saavuttamiseksi on tärkeää, ettei teräkselle suositeltua maksimilämmöntuontia ylitetä. Toisaalta useissa S900-1100 MPa -lujuusluokan terästen sovelluskohteissa hitsille ei aseteta ehdotonta tasalujuusvaatimusta, jolloin voidaan käyttää joko MC tai Plus -terästä menestyksekkäästi. Tällä on merkitystä kuitenkin vain silloin, kun hitsille asetetaan tasalujuusvaatimus suhteessa perusaineen lujuuteen. Palkojen välisellä lämpötilalla (työlämpötila) on vaikutusta hitsin t 8/5 -jäähtymisaikaan. Kuva 2. Huom. Niinpä jäähtymisnopeutta kuvaavana suureena käytetään yleensä tätä t 8/5 -jäähtymisaikaa . Uudelle Strenx 1100 Plus teräkselle suositus on korkea +200 °C, jolloin odotteluajat monipalkohitsauksessa palkojen välillä ovat lyhyitä ja hitsaus tuottavaa. Nauhavalssattujen ultralujien terästen osalta MC-teräkset ovat hieman herkempiä hitsauslämmölle kuin Plus tuotemerkinnällä toimitettavat teräkset. Kuvassa 1 esitetyillä maksimilämmöntuontisuosituksilla on yhteys taulukossa 5 esitettyihin maksimi t 8/5 -aikoihin. Haluttujen mekaanisten ominaisuuksien saavuttamiseksi nauhavalssatuille Strenx-teräksille suositellaan taulukon 4 mukaisia palkojenvälisiä maksimilämpötiloja. Huolellisella hitsaustyön suunnittelulla tasalujuus saavutetaan jopa 25 sekunnin t 8/5 -ajalla ja vielä silloinkin hitsin vetosauvan murtokohta on mahdollista saada perusaineen puolelle. Osa 2: Ferriittisten terästen kaarihitsaus) tavan B mukaista laskentamenettelyä. Kuvasta nähdään, että valittaessa käyttöön Strenx 1100 Plus teräs voidaan käyttää suurehkoa lämmöntuontia ja suorittaa hitsaus tuottavasti. Metallisten materiaalien hitsaussuositukset. ipt = interpass temperature eli välipalkolämpötila. 6. Suositeltava maksimilämmöntuonti (Q max ) levyn paksuuden mukaan hitsattaessa terästä Strenx 1100 MC ja Strenx 1100 Plus. Strenx 900 -1100 MC -terästen osalta suositellaan tasalujiin hitseihin matalan lämmöntuonnin hitsausprosesseja. Strenx 900 ja Strenx 960 Plus teräksillä korkea hitsin lujuus saavutetaan, kun t 8/5 jäähtymisaika t/ 8/5 rajataan noin 10-15 sekuntiin. Strenx Plus teräksille suositukset ovat hieman korkeammat kuin Strenx MC teräksille. Monipalkohitsauksessa palkojen välinen lämpötila voi nousta niin korkeaksi, että hitsin mekaaniset ominaisuudet heikkenevät. Pienahitsissä voidaan käyttää noin 30 % suurempaa lämmöntuontia kuin päittäishitsissä. Suositeltavat palkojen väliset maksilämpötilat ultralujien nauhavalssattujen Strenxrakenneterästen hitsaukseen. Päittäishitsi. Lämmöntuonti [Q] voidaan laskea kaavalla: U x I x 60 Q = k x -------------v x 1000 Q = lämmöntuonti [kJ/mm] U = jännite [V] I = virta [A] v = kuljetusnopeus (hitsausnopus) [mm/min] k = hitsausprosessin terminen hyötysuhde Hitsausprosessien termiset hyötysuhdekertoimet (SFS-EN 1011-1) ovat: MMA k=0.8 MAG k=0.8 SAW k=1.0 TIG k=0.6 Suositeltavat maksimilämmöntuonnit ultralujien 1100 MPa Strenx-nauhalevyjen päittäishitseille levynpaksuuden mukaan on esitetty kuvassa 2. Liian suuri lämmöntuonti eli pitkä t 8/5 -aika heikentää sekä hitsin lujuutta että iskusitkeyttä. Se voidaan laskea standardiin SFS-EN1011-2 perustuen tai käyttämällä SSAB:n WeldCalc ohjelmaa. Huom. Jäähtymisajalla t 8/5 on suuri merkitys hitsin mekaanisiin omaisuuksiin. Teräs soveltuu erinomaisesti kohteisiin, joissa ultraluja teräksen hitseille asetetaan tasalujuusvaatimus ja hitsaus halutaan suorittaa tuottavasti suurehkolla lämmöntuonnilla. Lämmöntuonti [Q] voidaan laskea kaavalla: U x I x 60 Q = k x ––––––––– v x 1000 Q = lämmöntuonti [kJ/mm] U = jännite [V] I = virta [A] v = kuljetusnopeus (hitsausnopus) [mm/min] k = hitsausprosessin terminen hyötysuhde Hitsausprosessien termiset hyötysuhdekertoimet (SFS-EN 1011-1) ovat: MMA k=0.8 MAG k=0.8 SAW k=1.0 TIG k=0.6 Suositeltavat maksimilämmöntuonnit ultralujien 1100 MPa Strenx-nauhalevyjen päittäishitseille levynpaksuuden mukaan on esitetty kuvassa 2. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 50 aineita, joiden vetypitoisuusluokka on . Lisäaineelle esilämmitystarve voidaan määrittää käyttäen standardin SFS-EN 1011-2 (Hitsaus. Hitsattaessa yhteen kaksi eripaksuista terästä kuvissa annetut suositukset perustuvat ohuempaan levyn paksuuteen. Lämmöntuonti Riittävän lujuuden ja iskusitkeyden saavuttamiseksi on tärkeää, ettei teräkselle suositeltua maksimilämmöntuontia ylitetä. Pienahitsissä voidaan käyttää noin 30 % suurempaa lämmöntuontia kuin päittäishitsissä. Jäähtymisaika (t 8/5 ) Hitsausliitoksen ominaisuudet riippuvat liitoksen jäähtymisnopeudesta, johon vaikuttavat lämmöntuonti (Q), levynpaksuus, liitosmuoto ja työlämpötila. Hitsauslisäaineiden valmistajat eivät tyypillisesti esitä esikuumennussuosituksia hitsauslisäaineille. Päittäishitsi. Kuvasta nähdään, että valittaessa käyttöön Strenx 1100 Plus teräs voidaan käyttää suurehkoa lämmöntuontia ja suorittaa hitsaus tuottavasti. SSAB tarjoaa asiakkailleen hitsaustyön suunnittelua varten WeldCalc ohjelman, jonka avulla myös esikuumennustarve voidaan määrittää. Hitsiaineen ja muutosvyöhykkeen ominaisuuksien kannalta merkittävimmät mikrorakennemuutokset tapahtuvat hitsin jäähtyessä lämpötilavälillä 800–500 °C. Taulukon 5 mukaisesti Strenx 1100 Plus teräksen t 8/5 -suositus on poikkeuksellisen laaja näin lujalle nauhateräkselle. Suositeltava maksimilämmöntuonti (Q max ) levyn paksuuden mukaan hitsattaessa terästä Strenx 1100 MC ja Strenx 1100 Plus. Hitsin tasalujuusvaatimus täytetään laajemmalla lämmöntuontialueella valittaessa Plus-teräs MC-teräksen sijasta. Tästä syystä MAG-umpilankahitsaus on ensisijainen hitsausmenetelmä
Koetuloksista nähdään, että MAG-umpilanka X96 toimi hitsin lujuuden kannalta hieman paremmin kuin umpilanka X90. . Testattaessa hitsin vetolujuus kuvullisella koesauvalla lujuus on korkeampi kuin koneistetulla koesauvalla testattuna. . Menetelmäkoestandardin mukaisesti hitsin poikittainen vetokoe suoritetaan yleensä koneistetulla (hitsikupu poistettu) vetosauvalla, mutta koe on mahdollista tehdä standardista poiketen myös sauvalla, josta hitsikupua ei ole poistettu, kuva 3. . t 8/5 [s] Rp0.2 [MPa] Rm [MPa] A5 [%] Vetosauvan murtokohta Charpy-V min 27J @ -40°C 5-25 s 1100-1140 1170-1210 10-12 Perusaineessa Hitsimetalli = OK HAZ = OK X90-umpilangalla hitsimetallin kovuus jäi hieman matalammaksi kuin X96 umpilangalla, kuvat 5 ja 6, jolloin hitsin poikittaisen vetosauvan murtokohta oli koneistetulla vetosauvalla tyypillisesti hitsimetallissa. Teräslaji Max t 8/5 Strenx 900 MC 15 s Strenx 900 Plus 15 s Strenx 960 MC 15 s Strenx 960 Plus 15 s Strenx 1100 MC 10 s Strenx 1100 Plus 25 s MAG-hitsauskokeiden tuloksia Tasalujien hitsien t 8/5 -suositukset perustuvat tyypillisesti hitsauksen menetelmäkokeisiin ja päittäishitseille tehtyihin vetokokeisiin. . 4 mm 4 mm < t . X90umpilangalla hitsin poikittainen lujuus ja murtovenymä jäivät koneistetulla vetosauvalla hieman matalammaksi, taulukko 8 kuin X96 umpilangalla, taulukko 6. Hitsauslisäaine MAG-umpilanka X96. Koneistamattomalla hitsikuvullisella vetosauvalla testattuna vetosauvan murtokohta syntyi kuitenkin aina perusaineeseen myös X90-langalla hitsattuna, jolloin hitsin poikittainen lujuus ja murtovenymä olivat muuttumattomat perusaineeseen verrattuna, taulukko 9.. Tätä suuremmilla lämmöntuonneilla ja pidemmillä t 8/5 -ajoilla kokeita ei ollut tarpeen suorittaa, koska railo saatiin täytettyä tuottavasti yhdellä tai kahdella palolla levyn paksuudesta riippuen, kuva 4. Hitsauslisäaine MAG-umpilanka X90. t 8/5 jäähtymisaikasuositukset ultralujille nauhavalssatuille Strenx-rakenneteräksille. t . Tyypilliset hitsin ominaisuudet koneistetulla vetosauvalla. Hitsauslisäaine MAG-umpilanka Union X96. Tyypilliset hitsin ominaisuudet hitsikuvullisella vetosauvalla. 8 mm man paksuiset S355-lujuusluokan teräkset ovat, joten tämän teräksen osalta voidaankin unohtaa puheet lujien terästen haastavasta hitsattavuudesta! Tulokset on esitetty taulukoissa 6-9. Hitsin poikittainen vetokoe, käytettävät koesauvat. t 8/5 [s] Rp0.2 [MPa] Rm [MPa] A5 [%] Vetosauvan murtokohta Charpy-V min 27J @ -40°C 5-25 s 1060-1120 1160-1210 4-8 Hitsimetallissa / perusaineessa Hitsimetalli = OK HAZ = OK Taulukko 9. Valtaosassa hitsatuissa rakenteissa hitsikuvut jäävät rakenteeseen paikoilleen, jolloin on perusteltua tehdä testaus sekä koneistetulla että kuvullisella vetosauvalla. Hitsauskokeiden tyypilliset tulokset on esitetty taulukoissa 6-9. Palkokaaviot. Tyypilliset hitsin ominaisuudet hitsikuvullisella vetosauvalla. Tyypilliset hitsin ominaisuudet koneistetulla vetosauvalla. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 51 Taulukko 5. t 8/5 [s] Rp0.2 [MPa] Rm [MPa] A5 [%] Vetosauvan murtokohta Charpy-V min 27J @ -40°C 5-25 s 1100-1120 1170-1210 10-12 Perusaineessa Hitsimetalli = OK HAZ = OK Taulukko 7. X96-umpilangalla hitsi oli tasaluja koneistetulla vetosauvalla testattuna jopa 25 sekunnin t 8/5 -ajalla ja koneistamattomalla kuvullisella vetosauvalla jopa 30 sekunnin t 8/5 -ajalla. t 8/5 [s] Rp0.2 [MPa] Rm [MPa] A5 [%] Vetosauvan murtokohta Charpy-V min 27J @ -40°C 5-30 s 1110-1140 1170-1210 10-12 Perusaineessa Hitsimetalli = OK HAZ = OK Taulukko 8. Hitsin poikittaisessa vetokokeessa murtuma syntyi aina perusaineen puolelle ja näin ollen myös hitsin murtovenymä oli samalla tasolla kuin perusaineessa! Käytännössä Strenx 1100 Plus teräs oli hitsattavissa yhtä suurilla lämmöntuonneilla kuin esimerkiksi saKuva 3. Kuva 4. Taulukko 6. Tästä menettelystä on sovittava erikseen tilaajan ja testauslaitoksen kanssa. Hitsauslisäaine MAG-umpilanka X90
arvot, joilla asiakas onnistuu särmäysprosessissaan. Särmättävyys Strenx 1100 Plus teräksen särmättävyys on erinomainen omassa lujuusluokassaan mahdollistaen monipuoliset sovelluskohteet, mm. Testit on suoritettu särmäyslinja sekä pitkittäin että poikittain valssaussuuntaan nähden ja testi on hyväksytty onnistuneeksi, kun särmän pinta on virheetön. Kuvassa 7 nähdään tyypillisiä särmäystestien koekappaleita taivutettuna Z-muotoon, jolloin levyn molemmat puolet on testattu samalla särmäyssäteellä. Hitsatun levyn paksuus on 8 mm. Hitsin yli perusaineesta perusaineeseen mitattu hitsin pinnan puolen kovuusprofiiliesimerkki. Teräksen avulla on mahdollista suunnitella Kuva 7. Halusimme jopa ylittää ne odotukset ja tehdä tuotteen, joka mullistaa tavan käyttää ultralujia yli 1100 MPa teräksiä osana koneenrakentamisen haastavimpia sovelluksia, sanoo tuotteen kehitysprojektia luotsannut Ari Hirvi, Technical Development Manager, SSAB Special Steels:n teknisestä tuesta. Teräs tarjoaa siis kustannushyötyjä konepajaprosesseihin, mutta myös uutta teknologiaa teräsrakenteisiin. Paksuus [mm] Sisäpuolinen minimitaivutussäde, taivutuskulma 90° * 4.0-6.0 3.5 x t 6.1-8.0 4.0 x t * pitkittäisja poikittaissuunta Strenx 1100 Plus teräksen minimitaivutussäteet on määritetty täyden mittakaavan kokeilla, joissa on taivutettu tuhansia näytteitä eri taivutussäteillä. Teräs mahdollistaa esimerkiksi rakenteiden suunnittelemisen aikaisempaa suuremmille kuormituksille ja ennen kaikkea hitsausliitosten vapaamman sijoittelun rakenteessa ja niiden toteuttamisen siten, että tuottavuutta voidaan nostaa aiempiin lujiin yli 1100 MPa teräksiin nähden. Hitsin yli perusaineesta perusaineeseen mitattu hitsin juuren puolen kovuusprofiiliesimerkki. Iskusitkeys täytti minimivaatimuksen . Minimitaivutussäteet on esitetty taulukossa 10 (sama takuuarvo molempiin suuntiin). ”Alun alkaen tuotteen kehittämistyöhön lähdettäessä meille oli selkeää, että aiomme vastata uudella tuotteellamme kaikkein vaativimpiin tarpeisiin, joita erityisesti nostolaiteteollisuus teräkselle tänä päivänä asettaa. Kovuusprofiilit on mitattu noin 1,5 mm etäisyydeltä levyn juuresta. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 52 Hitsimetallin ja muutosvöhykkeen (HAZ) Charpy-V -iskusitkeys testattiin menetelmäkoestandardin SFS-EN ISO 15614-1:2017 mukaan. nostureiden puomit. Teräs soveltuukin monenlaiseen käyttöön, joita yhdistää halu rakenteiden keventämiseksi ja suurempien hyötykuormien tai kantamien tavoittelemiseksi. Tuote on herättänyt kiinnostusta monella eri terästen käytön sektorilla, kuten nosturit, kuljetusvälineet ja -ajoneuvot, maatalousja metsäkoneet. Tyypillisiä särmäystestien koekappaleita taivutettuna Z-muotoon. Kuva 6. Onnistuneen ja virheettömän särmäysprosessin kannalta on suositeltavaa käyttää vähintään taattuja minimitaivutussäteitä tai mahdollisuuksien mukaan myös hieman suurempia. Taulukko 10. Strenx 1100 Plus minimitaivutussäteet särmäykseen. Hitsatun levyn paksuus on 8 mm. Särmäykset on suoritettu Ursvikenin ja Alikon särmäyskoneilla normaalina kolmipistetaivutuksena. Käyttökohteet Uusi Strenx 1100 Plus rakenneteräs on suunnattu vaativimman koneenrakentamisen tarpeisiin, joissa hitsattuja lujia rakenteita hyödyntämällä haetaan suurinta mahdollista painonsäästöä ja hitsaustyön tuottavuutta. Kokeiden tarkoituksena on selvittää materiaalin muovattavuuden rajat ja muodostaa takuuKuva 5. Kuvassa sekä pohjamaalattuja (punainen pohjamaali) että valssihilsepinnalla (harmaat) olevia särmäysnäytteitä.. Kovuusprofiilit on mitattu noin 1,5 mm etäisyydeltä levyn pinnasta. 27 J/-40°C koko testatulla t 8/5 -jäähtymisaikavälillä 5-30 sekuntia
Uskomme, että Plusajatuksen taustalla oleva terästeknologian vallankumous tekee merkittävän edistysaskeleen raskaiden nostolaitteiden ja edistyneiden rakennekomponenttien suunnittelussa”, jatkaa Ari Hirvi. 02 728 000 | myynti@wallius.com | www.wallius.fi Tehtaalla avoimet ovet perjantaina 10.5. Wallius 70 vuotta WALLIUS HITSAUSKONEET OY Muurlantie 510, 25130 Muurla puh. Kirjoittajat: Ari Hirvi SSAB Special Steels ja Sakari Tihinen ja Vili Kesti SSAB Europe, Knowledge Service Center Pätevyydestä potkua uralle Asiakaspalvelu: puh. Tyypillisiä Strenx 1100 Plus käyttökohteita.. ”Tuote mahdollistaa entistä lujempien hitsausliitosten hyödyntämisen hitsatuissa rakenteissa ja sen tuomat edut synnyttävät kevyempiä, mutta samalla vahvempia ja suorituskykyisempiä laitteita esimerkiksi nostoja kuljetussektoreille. KYSY LISÄTIETOJA Marko Vattulainen Teollisuustiimin vetäjä, IWE puh. ari.hirvi@ssab.com, +358 50 315 8422. Lisätietoa Strenx 1100 Plus ja Hardox / Strenx teräksistä: Technical Development Manager, Ari Hirvi, SSAB Special Steels. Tervetuloa Kuva 8. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 53 entistä kauemmas ulottuvia nostureita, keveämpiä ajoneuvojen tai perävaunujen runkorakenteita ja hoikempia sekä tehokkaampia rakenteita maaja metsätalouden hoidossa käytettäviin laitteisiin. HAE 15.4.2019 mennessä. 010 80 80 90, asiakaspalvelu@amiedu.fi, Valimotie 8, 00380 Helsinki, amiedu.fi Lisätiedot ja haku amiedu.fi/koulutushaku Kansainvälinen hitsausneuvojakoulutus – International Welding Specialist (IWS) antaa pätevyyden SFS-EN ISO 14731 -mukaisiin hitsauksen koordinoimistehtäviin. 020 7461 517 marko.vattulainen@amiedu.fi Aila Väisänen Teollisuustiimin assistentti puh. 020 7461 250 aila.vaisanen@amiedu.fi AJANKOHTA 7.5.–16.10.2019
Erikoisteräksiltä edellytetään myös erinomaista kulumiskestävyyttä, muovattavuutta, koneistettavuutta tai sitkeyttä. Tosin myös muita erikoisterästen käyttökohteita tuodaan esiin, mutta suunnittelunäkökulma pysyy edellä mainituissa teemoissa. Tämä näkyy esimerkiksi pienempänä polttoaineenkulutuksena tai suurempana hyötykuormana ajoneuvoissa. Kestävää kehitystä lujilla teräksillä SSAB tuottaa kehittyneitä lujia, karkaistuja ja päästettyjä teräksiä sekä nauha-, levyja putkituotteita ja rakentamisen ratkaisuja. Niiden avulla asiakkaat voivat parantaa energiaja materiaalitehokkuutta sekä samalla tehdä tuotteistaan vahvempia ja kevyempiä, edistäen kestävää kehitystä. Erikoislujat teräkset tänään ja huomenna Timo Kauppi, Timo Björk, Severi Anttila, Jukka Siltanen, Tuomas Skriko, Antti Ahola ja Jukka Kömi Artikkelissa tarkastellaan erikoislujia matalaseosteisia hiiliteräksiä hitsauksen ja erityisesti teräsrakenteiden turvallisen käytön näkökulmasta. Suomessa toimintaa on pääasiassa kahdella paikkakunnalla: Raahessa on teräksenvalmistus ja kuumavalssaamo ja HämeenlinJohdanto Teräsliiketoiminnan erikoistuminen on näkynyt erityisesti Euroopassa, jossa varsinkin valmistuskapasiteettia on leikattu rajusti. Tämä on seurausta sekä terästeollisuuden konsolidoitumisesta että Kiinan voimakkaasta pyrkimyksestä vallata markkinat. aihealueella on myös eniten potentiaalia, kun tarkastellaan Suomen hitsaavan teollisuuden toimintamahdollisuuksia ja tulevaisuuden liiketoimintapotentiaalia. Toisaalta Suomen terästeollisuuden rakenteisiin muutokset ovat vaikuttaneet vain vähän, sillä erikoistuminen on tapahtunut jo aikaisemmin. tonnia vuodessa. Kiina tuottaakin noin 50 % maailman teräksistä, mutta tämä osuus on pysynyt lähes ennallaan vuodesta 2014, eli voidaan sanoa, että kapasiteettiin perustuva laajentuminen on pysähtynyt. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 54 nassa kylmävalssaamo sekä putkituotanto. kulutusta kestävät teräkset, rakenneja kylmämuovattavat teräkset, metallija maalipinnoitetut nauhaja levyteräkset sekä teräsputket, -profiilit ja -paalut. Tällä. Aihealue on rajattu pääasiassa kuumavalssattuihin rakenneteräksiin ja kaarihitsaukseen. Pohjoismaiden ja Pohjois-Amerikan kotimarkkinat ovat SSAB:n liiketoiminnan perusta ja tuotantokapasiteetti on 8,8 milj. Lujuus ei ole kuitenkaan ainoa merkittävä ominaisuus. Putkia valmistetaan myös Oulaisissa, Pulkkilassa, Toijalassa ja Lappohjassa. Toisaalta strategiassa tähdätään globaaliin johtajuuteen maailmassa erikoislujissa teräksissä. Lisäksi pohditaan standardien merkitystä. Teräslajeja ovat mm. Lujat ja erikoislujat teräkset ovatkin SSAB:n strategian keskiössä. Tärkeätä on huomata, että kun mittareiksi otetaan tieteelliset julkaisut sekä uusien teräslajien kehitys ja näiden markkinaosuudet, Suomi ja Ruotsi ovat johtavat maat maailmassa tässä aihealueessa
Erikoislujat teräkset tänään SSAB:n rakenneteräksiä käytetään runsaasti rakentamisessa ja infrastruktuurissa. Termisen leikkauksen oksidikerroksen poistoa suositellaan ennen hitsausta. daan arvioida koostumukseen pohjautuvalla hiiliekvivalenttiarvolla. Tunnetuimpia SSAB:n tuotemerkkejä ovat Hardox ja Raex -kulutuslevyt, kuva 3. Lujien terästen ja putkien käyttökohteita ajoneuvoissa. Ennen hitsausta ylimääräinen kosteus, öljy, ruoste ja lika on poistettava railon alueelta. Kulutusterästen käyttökohteita ovat esimerkiksi koneiden kulutusosat, kuorma-autojen rungot ja lavat, kontit, kauhat sekä louhintaja kierrätyslaitteet. Muita teräksiä ovat esimerkiksi ajoneuvoissa ja rakennuksissa käytettävät Armox ja Ramor suojausteräkset sekä akseleissa, pitimissä, muoteissa ja valutyökaluissa käytettävät Toolox-työkaluteräkset. Pienempi seostus parantaa yleensä hitsattavuutta ja tätä voiKuva 1. Uuden sukupolven Hardox 500 Tuf on korkean kovuutensa (475-505HBW) ja lujuutensa ohella myös erityisen sitkeä (taattu poikittainen iskusitkeys väh. Ohut öljykerros korroosiosuojatun teräksen pinnalla ei normaalisti haittaa kaarihitsauk. puskurit, alusta, korin rakenteet, sivutörmäyssuojat, istuimet ja akkukotelot, kuva 2. SSAB:n erikoislujat rakenneja kylmämuovattavat teräkset kuuluvat Strenxtuotemerkkiin, kuva 1. Lujien terästen hitsauksesta Modernien terästen ominaisuudet ovat seurausta huolellisesta valmistuksesta. Erikoislujien rakenneterästen käyttökohteita. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 55 SSAB kehittää myös uusia funktionaalisia pinnoitteita, jotka pienentävät energiankulutusta ja ylläpitokustannuksia sekä pidentävät rakennusten elinikää. Myös laserleikkaus on käyttökelpoinen menetelmä. Nämä, ns. Uutena esimerkkinä on Strenx 1100 Plus -teräs, jossa hitsin alue säilyy perusaineen lujuisena tavallista laajemmalla lämmöntuontialueella. Esimerkiksi termomekaanisesti valssattujen teräslajien peruslujuus tulee seostuksesta ja lisälujuutta saadaan kontrolloidulla valssauksella ja jäähdytyksellä. Erikoisterästen hitsauksen esivalmisteluissa tulee olla huolellinen. Erikoislujien rakenneterästen käyttökohteita ovat esimerkiksi mobiilinosturien puomit ja tukijalat, kuormausnosturit, perävaunujen ja kuormaautojen korit, maatalouskoneet ja öljynporauslautat. Runkorakenteiden pehmeät teräkset on korvattu kehittyneillä erikoislujilla teräksillä. Ohuilla paksuuksilla ( . 27J @ 20°C). Autoteollisuuden materiaalit ovat ympäristömääräysten tiukentuessa muuttuneet merkittävästi. Tuotteita ovat mm. Näin rakenteet kevenevät ja myös turvallisuus paranee. kolmannen sukupolven TRIP-avusteiset teräkset omaavat parantuneet muovattavuusominaisuudet menettämättä hitsattavuutta tai työstettävyyttä. Erityisesti kulutusteräksillä on vältettävä reunojen liiallista pehmenemistä ja säröjen muodostumista. Teräksestä on oma artikkeli toisaalla tässä lehdessä. Uusia Docol DH (dual phase high formability) teräksiä on saatavilla koeja hyväksyntäkäyttöön 600-800 MPa murtolujuusalueella. Lujien autoteollisuuden Docol-terästen ja putkien käyttökohteita ovat mm. Hitsaus voi kuitenkin merkittävästi myös heikentää teräksen ominaisuuksia ja tämän vuoksi erikoisterästen hitsausprosessi on hieman monimutkaisempaa ja huolellisuutta vaativaa. Kuva 2. Paksuilla levyillä leikkauksessa käytetään tavallisesti koneistusta tai termistä leikkausta (poltto-, plasmatai laserleikkaus). Kulutusterästen käyttökohteita. 10 mm) teräksiä voidaan mekaanisesti leikata tai lävistätä hyväkuntoisilla työkaluilla. Näiden lisäksi SSAB:n muita tuotemerkkejä ovat Greencoat, SSAB Boron, SSAB Domex, SSAB Form, SSAB Laser, SSAB Weathering ja SSAB Multisteel. Kuva 3. katot, seinät, sadevesijärjestelmät, rakenneputket, teräspaalut, suojakaiteet, paineputket ja avoprofiilit
Käyttäjä syöttää laskuriin haluamansa mekaaniset ominaisuudet, käytetyn hitsausmenetelmän, liitostyypin ja materiaalit. Laserhitsauksessa railonvalmistelulla on suuri vaikutus hitsauksen lopputulokseen, mikä korostaa toimivia hitsauskiinnittimiä. Teräsrakenteiden suunnittelu Rakennemateriaalivaihtoehtojen määrä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti, mikä tuo suunnittelijalle helpotusta löytää tarkoituksenmukainen vaihtoehto tiettyyn sovellukseen. Monipuolisuus luo myös haasteita löytää kyseessä olevaan tarpeeseen paras vaihtoehto. Tulevaisuuden terästehtaalla on oltava kykyä vastata kiristyvään kilpailuun ja vaativiin ympäristöhaasteisiin. Ohutlevyjen kaarihitsauksessa vetelyihin ja muodonmuutoksiin tulee varautua hyvällä suunnittelulla. Esimerkiksi hitsattavien teräsrakenteiden määrä on lisääntynyt erityisesti lujien vaihtoehtojen tarjonnan myötä. Uusilta teräksiltä vaaditaan esimerkiksi entistä parempaa sitkeyttä matalien lämpötilojen käyttökohteissa ja mahdollisuutta käyttää hitsauksessa suurta lämmöntuontia. SSAB:n asiakkailla on pääsy WeldCalc-ohjelmistoon, jonka avulla voidaan määrittää liitoksille sopiva ”toleranssi-ikkuna”, kuva 4. Hitsausmenetelmät ovat MAG-, puikko-, jauhekaari-, TIG-, laserja plasmahitsaus sekä laser/plasma ja laser/MAG -hybridihitsaus. Tulevaisuuden näkökulma Vaikka terästeollisuus on vanha toimiala, se on vielä suhteellisen hajaantunut, koska 75 suurinta yhtiötä kattaa vain 67 % maailman markkinoista. Teräksen kulutuksen on arvioitu kasvavan maailmanlaajuisesti elintason ja väestönkasvun myötä. austeniittisia ruostumattomia lisäaineita. Tämä koskee myös silloitushitsejä ja juuripalkoja. Myöstöä eli jännityksenpoistohehkutusta ei normaalisti tehdä, koska se voi heikentää mekaanisia ominaisuuksia. Typpeä ei suositella suojakaasuun, koska se voi aiheuttaa huokoisuutta. Vuonna 2016 SSAB, LKAB ja Vattenfall käynnistivät HYBRIThankkeen, jonka pyrkimyksenä on korvata masuunipohjainen teräksenvalmistus vetypelkistyksellä. Mekaanisilta ominaisuuksiltaan perusainetta vastaavia lisäaineita on saatavilla lähes kaikille lujille teräksille, mutta myös alilujia lisäaineita voidaan käyttää, mikäli rakenne sen sallii. Sopivaan jäähtymisaikaan vaikuttaa useita tekijöitä, mutta usein se on muutamista sekunneista pariin kymmeneen sekuntiin. Lämmöntuonnin pienentäminen hitsauksessa parantaa hitsialueen sitkeyttä, nostaa lujuutta, alentaa muodonmuutoksia ja jäännösjännityksiä sekä kaventaa hitsin mahdollisesti pehmeää muutosvyöhykettä. Yhtenä avaintekijänä tulevaisuuden ongelmien ratkaisemiseksi SSAB:n tutkimusja kehitystyössä onkin vahva yhteistyöverkosto yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä. Erikoistapauksissa voidaan käyttää MIG-juottamista, jolloin ongelmia voidaan vähentää, mutta liitoksen lujuus jää perusaineen lujuutta alhaisemmaksi. Riittävän sitkeyden ja lujuuden turvaamiseksi lämmöntuonnille yleensä ohjeistetaan sopivat jäähtymisen t 8/5 -ajat eli jäähtymisaika 800-500 °C lämpötilavälillä. Pohjamaalin päälle voidaan hitsata pienen sinkkimäärän vuoksi, mutta tarvittaessa sen voi poistaa esim. Sopiva ilmarako ja oikea hitsausjärjestys pienentävät jäännösjännityksiä. Hitsauksessa on suositeltavaa käyttää matalavetyisiä hitsausmenetelmiä ja lisäaineita (HD . Tosin kehittyneissä maissa kasvu on vähäistä. Onkin ennakoitu, että yhdistymisiä tapahtuu ja jatkossa nähdään entistä suurempia toimijoita. MAG-hitsauksessa käyttäen Ar+CO 2 -suojakaasua saadaan vakaa kaari, vähän roiskeita ja kuonaa, hyvä tunkeuma railokylkiin, pieni huokoisuus ja pienempi liitosvirheiden riski. Laserhitsaus on matalan lämmöntuonnin hitsausmenetelmä ja sillä on mahdollista saada liitokseen hyvät mekaaniset ominaisuudet vähäisillä rakenteen muodonmuutoksilla. Jo nyt SSAB EcoUpgraded -ohjelmassa koneiden elinkaarenaikaisia hiilidioksidipäästöjä vähennetään käyttämällä erikoislujia teräksiä. Kuva 4. Tällöin vaaditaan tehokkuutta läpi koko arvoketjun, energiatehokkaita ja joustavia valmistusprosesseja sekä kykyä vastata nopeasti muuttuviin asiakas-, ympäristö-, ja turvallisuusvaatimuksiin. SSAB:n tavoite on olla täysin fossiilivapaa vuoteen 2045 mennessä. Lujien terästen ohutlevyjen pistehitsauksessa on suurempi sähkövastus, jonka vuoksi on käytettävä pienempää hitsausvirtaa. Tulevaisuuden teräksiä käytetään entistä vaativammissa olosuhteissa ja kilpailu muiden materiaalien kanssa kiristyy entisestään. Mikroseostetut (myötölujuus 420-800 MPa) ja kaksifaasiteräkset (murtolujuus 500-1200 MPa) ovat laserhitsin osalta usein lujempia kuin perusaineet, mutta monifaasiteräksissä (600-1200 MPa) ja martensiittisissa teräksissä (9001700 MPa) laserhitsit voivat jäädä lujuudeltaan perusainetta alhaisemmiksi. Menetelmän käyttöä rajoittaa edelleen laitteistojen korkeahko hinta ja näin sopivien käyttökohteiden vähäisyys. harjaamalla. Ohjelmisto on verkkopohjainen, joten se on aina ajan tasalla. 5 ml/100 g hitsiainetta). Mahdollinen sinkkikerros suositellaan poistettavaksi kaarihitsauksessa, koska se heikentää kaaren vakautta, lisää huokoisuutta, altistaa roiskeille ja laskee tunkeumaa. Hitsauksen jälkeen kuumilla oikaisua vetelyiden korjaamiseksi voidaan joissain tapauksissa käyttää, mutta tähän on omat ohjeensa. Teräskehityksen tulee vastata materiaalien tarjontaan ja muutosten ymmärtämiseksi on ymmärrettävä myös asiakkaan prosessit tarkoin ja kehitettävä ratkaisuja yhdessä. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 56 sessa, mutta pinnan muut epäpuhtaudet voivat altistaa hitsausvirheille. Erityisen kovan kulumisen kohtiin voidaan kovahitsata pintaan erikoislisäaineilla, mutta tällöin esilämmitysvaatimukset voivat olla korkeita ja puskurikerrokset ovat usein tarpeen käyttämällä esim. Sinkitylle pinnalle virtaa pitää kasvattaa. WeldCalc-ohjelmistolla voidaan laskea hitsaussuosituksia liitoksille.. Myös uudet työkalut, kuten alustatalous, koneoppiminen ja digitalisaatio muuttavat toimintoja. Vetyhalkeilun riskiä lujilla ja paksuilla teräksillä pienennetään käyttämällä suositeltuja työlämpötiloja (esilämmitystä ja välipalkolämpötiloja). Korkeamman hiiliekvivalentin teräksissä pistehitsien murtuma voi muuttua sitkeästä hauraammaksi. Teräksen valmistus tuottaa paljon päästöjä ja tulevaisuudessa tähän täytyy vastata kehittyneemmillä prosesseilla. Paksuissa levyissä (> 25 mm) epäsymmetrinen railogeometria vähentää vetyhalkeilutaipumuksia
Joskus tilanne on selkeä, kun materiaalin tarvitsee täyttää vain yksi lopputuotteen käyttöä dominoiva kriteeri. f sen osavarmuuskerroin, N ref on kuormanvaihtojen ?F i lukumäärää vastaava referenssikertymä ja n i on yksittäisten vaihtelujen lukumäärä ja N f rakenteelta vaadittava kokonaiskestoikä N ref -yksiköissä. Toinen mahdollinen haaste tulee teräksen murtositkeyden vaatimuksen kasvusta lujuuden mukaan. E dV Lausekkeessa P on tuotteen suorituskyky ko. Tällaisissa tilanteissa liitoksen ja rakenteen muodonmuutoskyky voivat jäädä pieneksi. Suorituskyky voi olla periaatteessa mitä tahansa yksikköjä, joilla tuotteen toimintaa mitataan, ja ne voivat olla suhteutettu esimerkiksi päästöihin, työn tehokkuutta mittaavaan aikaan tai energian kulutukseen. N F n . Usein luullaan, että lujuudesta ei saada hyötyä jäykkyyden ollessa mitoittava kriteeri (esim. E dV E dV ?. 6 max 2 10 ref 2 10 ref 2 10 y m m f f i i . Muodonmuutoskyky ja jäykkyys suhteessa ominaispainoon ovat keskeisiä materiaalinvalintakriteereitä. Vaativissa, painokriittisissä rakenteissa valintaa ohjaa vaatimus tuotteen suorituskyky/painosuhteen optimaalisuudesta. f i i . N F n f i i N F n f i i . Näillä suorituskykykriteereillä materiaalinvertailuparametri muokkautuu kuvan 5 mukaisesti jännitys-venymäkäyrästä määräytyväksi. . 2 10 . Tilanne voidaan kuitenkin kiertää kasvattamalla rakenneosan (palkin) korkeutta. ja plastisen venymän . . Jos loppukäyttäjät tarvitsevat erityisesti suorituskykyä, lujat ja ultralujat teräkset ovat teräsvaihtoehtojen suosikkeja. tulo määrittää aineen kyvyn sitoa energiaa plastisoitumalla. Suorituskykyä vaativat kohteet ovat usein väsyttävästi kuormitettuja. N F n f i i N F n f i i . Kuva 6. Suuri lujuus näkyy kuitenkin stabiliteettimitoituksessa siten, että osakenttien seinämäsuhteet eivät ole yhtä hoikkia kuin matalalujuuksisella teräksellä. . Haaste muodostuu kuitenkin usein siitä, että yhdellä materiaalilla joudutaan ratkaisemaan monta loppukäytön kuormituksesta tai ympäristöstä tulevaa vaatimusta. materiaalilla tehtynä, . E dV . f i i N F n f i i Lausekkeessa F max on kuormitushistorian aikana esiintynyt suurin kuormitus ja . Yleensä turvallisesti käyttäytyvältä rakennemateriaalilta vaaditaan aina hyvää muodonmuutoskyvyn ja lujuuden yhdistelmää, eli kykyä sitoa energiaa ja erityisesti plastisoitumalla. f i i i N 2 10 N 2 10 ref N ref 2 10 ref 2 10 N 2 10 ref 2 10 F FAT max F FAT max f y f y N F n . . N F n f i i N F n f i i . Poikkileikkauksista tulee monimutkaisia, mikä lisää niiden alttiutta vinoutumiselle ja tekee myös liitoksista monimutkaisempia. Tämä vaatii aina hyvää suunnittelua ja laadukasta konepajavalmistusta sekä mahdollisesti myös sopivan jälkikäsittelymenetelmän käyttöä. Suunnittelija valitsee rakennemateriaalin ensisijaisesti käyttökohteelta vaadittavien ominaisuuksien perusteella. E dV . Se voidaan puolestaan kiertää tekemällä rakenteen poikkileikkaus riittävän monitahkoiseksi, jolloin osakentät ovat semikompakteina lommahtamattomia. Tämä on keskeinen syy siihen, että teräs on eniten käytetty metallinen rakennusmateriaali maailmassa. Kuormituksesta materiaalille tulevia mekaanisten ominaisuuksien vaatimuksia voivat olla jäykkyys, muodonmuutoskyky, staattinen lujuus, väsymiskestävyys, kovuus ja kulumiskestävyys, ja ympäristöstä tulevia kriteereitä esimerkiksi syöpymättömyys, ruostumattomuus, säänkestävyys, kuumanja kylmänkestävyys (haurastumatta) ja säteilynkestävyys. Lausekkeessa materiaalin tilavuuden V yli integroitu jännityksen . 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 57 Materiaali yhdessä geometrian kanssa luovat rakenteen kapasiteetin. Materiaalivertailuparametriksi . taivutuspalkin taipuma tai värähtely), koska kimmomoduuli ei määräydy materiaalin lujuudesta. Lujan teräksen valinta luo paineita hyvän FAT-luokan saavuttamiseksi rakenteen kriittisissä detaljeissa. . voidaan määrittää seuraavan kaavan mukaan: V E dV P k k E dV ?. . N F n . Tähän kriteeriin perustuen materiaalin alimmaksi lujuusluokaksi f y määräytyy kuvan 6 tilannetta mukaillen: . käytön aikana syntyvillä polttoainekulujen ja päästöjen vähenemisellä. 2 10 . m N F n m f i i N F n f i i . N F n . f i i N F n . Optimaalisessa tilanteessa materiaalin staattinenja väsymiskestävyysvaatimus johtavat samaan poikkileikkausvastevaatimukseen, joka voi olla levyn tai laatan paksuus, profiilin pinta-ala, palkin taivutustai vääntövastus jne. f i i . Lisäksi tietyillä lujilla teräksillä hitsin muutosvyöhykkeellä (HAZ) voi tapahtua pehmenemistä, mikä voi johtaa venymän paikallistumiseen. . k k . . on materiaalin tiheys ja . on sen hankintaja konepajakustannusten yksikköhinta. f i i N F n f i i . k k . Teräksen lujuusluokan määritys yhdistämällä staattinenja väsymiskestävyysvaatimukset.. E dV . Lisäksi materiaalin jäykkyys E on tärkeä ominaisuus muodonmuutoksien hallitsemiseksi. Tällöin kuitenkin seinämien lommahdus rajoittaa lujuuden hyödyntämistä. Ongelman tunnistaminen on tärkeää, jotta se osataan eliminoida konstruktiivisin hitsausteknisin keinoin. Näin määritetty lujuusluokka on mitoituksen lähtökohta ja tätä lujemman teräksen valinta on perusteltua esim. f i i . Tämä asettaa kylmiin olosuhteissa Kuva 5. E dV ?. sen osavarmuuskerroin, FAT on detaljin väsymisluokka ja . . f i i . Perinteisiin matalalujuuksisiin teräksiin verrattuna lujilla teräksillä tasaja murtovenymävenymä ovat pienempiä ja toisaalta muokkauslujittuminen vähäisempää. Jos eri materiaaleille lasketaan tällä tavalla määräytyviä tunnuslukuja, havaitaan, että teräksillä ja nimenomaan lujilla teräksillä saadaan jäykkää energian absorptiokykyä kevyesti edullisimmin. Materiaalin hinnalla on tietenkin myös iso merkitys samoin kuin materiaalin konepajavalmistettavuudella ja siinä syntyvillä kustannuksilla
Kuva 8. Ihanteellinen lujan teräksen käyttöä suosiva kuormitus voisi olla sellainen, jossa kuvassa 6 esitetyssä kuormitushistoriassa olisi yksi tai muutama suuri yksittäinen maksimikuormitus, joka jo vaurioittaisi matalalujuukKuva 7. Eri lujuusluokan teräksillä saatava väsymiskestävyys kuormitusja jäännösjännitystilanteissa 4R-menetelmällä simuloituna. Tähän tarkoitukseen Lappeenrannan yliopisyossa LUT:ssa kehitetty 4R-menetelmä näyttää toimivalta ja siitä löytyy tarkempi kuvaus mm. Hitsaustekniikkalehden artikkelista 3/2018. Näillä molemmilla on kytkentä materiaalin lujuuteen, joten myös se on otettava huomioon väsymiskestävyyttä arvioitaessa. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 58 toimivien terästen tuotekehitykseen paineita, jotta kriittinen särökoko väsyttävästi kuormitetuissa rakenteissa saadaan turvallisuuden kannalta riittävän suureksi. Siten lujasta teräksestä tehdyn hitsausliitoksen suorituskyvyn laskennallinen määritys vaatii normaaleista standardimenetelmistä poikkeavaa tarkempien menetelmien soveltamista. Tuotannon tehostaminen ja laadun nostaminen tuotannossa digitaalisen suunnittelun avulla. Lujan teräksen liitoksen laatu määräytyy geometrian lisäksi siinä vallitsevasta jäännösjännitystilasta ja mikrorakenteesta, joka puolestaan vaikuttaa jäännösjännitystilaan. Edellä olevassa lausekkeessa esitetty liitoksen geometrista laatua kuvaava FAT on vain suuntaa antava määritys liitoksen laadulle. kuvan 7 mukaisesti havainnollistamaan eri teräksien väsymiskestävyyttä erilaisissa jäännösjännityksen ja ulkoisen kuormituksen olosuhteissa. Näiden tekijöiden lisäksi ulkoisen kuormituksen jännityssuhteella R ja erityisesti sen suhteella jäännösjännitystilaan on vaikutusta väsymislujuuteen. Menetelmää voidaan käyttää esim. Kuvassa materiaalin valinnan ja väsymismitoituksen osio.
Tästä syntyvä digitaalinen suunnitteludata käännetään konepajassa toimivia laitteita ja robotteja ohjaavaksi koodeiksi siten, että työvaiheiden perättäisyys (leikkaus, muovaus, koneistus, hitsaus, jälkikäsittelyt, tarkastus, asennus, etc.) hoituvat asianmukaisessa järjestyksessä automaattisesti. hitsaustuotannon ulosmittavaan laatuun, ja tämä voidaan hyödyntää myös mitoituksessa esim. Kuvassa 8 on esitetty idea LUT:ssa kehitteillä olevasta digitaalisuutta hyödyntävästä suunnittelutyökalusta, jolla koko tuotannossa tarvittava informaatio materiaalin valinnasta valmistukseen ja edelleen loppukäytön seurantaan ja jopa kierrätykseen saakka saadaan yhteen dataketjuun. LUT:ssa kehitetään tällaista järjestelmää ja vaikka kokonaisuus on vielä keskeneräinen, ketjun osavaiheita voidaan hyödyntää jo nyt. Terästeollisuus ja teräksen jatkojalostajat eivät voi tänä päivänä toimia ilman standardien noudattamista ja huomioonottamista. Lisäksi rakenteelta voitaisiin vaatia myös pitkää kestoikää, eli normaali käyttökuormitus olisi melko pieniamplitudista ja jännityssuhde olisi noin nolla. Tämä asettaa suunnitteluun uusia haasteita ja ajaa suunnittelun ja perinteisen pajaosaamisen yhteistyöhön, koska kaikki rakenteen geometriaan ja valmistukseen liittyvä informaatio on oltava samassa tuotantoa ohjaavassa datassa. Tämä pätee kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan. Kun samalla rakenteen kriittisiin detaljeihin olisi paikallisesti luotu suuri puristusjäännösjännitys, takaisi se rakenteelle lujasta teräksestä tehtynä pitkän kestoiän. Kuva 9. Standardi on tarkoitettu yleiseen ja toistuvaan käyttöön. Toisaalta epäkuranttia tuotantoa aiheuttavat inhimilliset väärinkäsitykset ja tulkintojen mahdollisuudet eliminoituvat. Esimerkki digitalisoidusta tuotannosta käytönaikaisine takaisinkytkentöineen.. Edistyksellisen väsymismitoitusmenetelmän integrointi rakenteen suunnittelussa tarvittaviin CAD-FEM-työkaluihin luo mahdollisuuden tehokkaaseen väsymislaskentaan ja on perusta suunnittelun digitaalisesta integroinnista. Lisäksi tarvitaan nykyistä yksityiskohtaisempi suunnittelu, koska kaikki ohjaus pitää olla pienintäkin detaljia myöten digitaalisessa muodossa. Tällaisia kuormitustilanteita esiintyy runsaasti erilaisten teräsrakenteiden käytännön sovelluksissa. Laatutasoa voidaan nostaa, koska käsin tehdyn korvaaminen robotilla tai mekanisoidusti pienentävät laatuvaihteluja ja mahdollistavat hajonnan pienenemisen kautta korkeamman laatutason. Euroopan alueella toimittaessa vaaditaan useimmiten harmonisoitujen eli yhdenmukaistettujen standardien käyttöä. Myös laatutasoa voidaan parantaa optimaalisilla valmistusparametreilla. Standardit valmistellaan yhteistyössä ja valmistelussa pyritään yhteisymmärrykseen. Nämä kaksi tekijää aiheuttavat jo merkittävän parannuksen esim. Joka tapauksessa tämä tulee olemaan merkittävä toimintamalli tulevaisuudessa tuotteittemme kilpailukyvyn ja osaratkaisu pätevän työvoiman saatavuuteen. Tulevaisuudessa suunnittelu ja valmistus integroituvat siten, että suunnittelu sisältää sekä konstruktiivisen että valmistusteknisen suunnittelun. Toisin kuin lakien ja asetusten soveltaminen, standardien käyttö on vapaaehtoista. Kuvassa 9 on esitetty erään kappaleen digitaalinen tuotanto materiaalinvalinnasta käytönaikaiseen seurantaan ja sieltä saatavan reaaliaikaisen takaisinkytkennän hyödyntämiseen suunnittelussa ja ennakoivassa kunnossapidossa. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 59 sisesta teräksestä tehdyn rakenteen ja näin ollen olisi peruste käyttää lujempia teräksiä. Standardi on julkaisu, joka on kaikkien saatavilla ja se on standardisoinnista huolehtivan viranomaisen, järjestön tai muun tunnustetun elimen hyväksymä. lujemman teräksen parempana väsymiskestävyytenä tai jälkikäsittelytarpeen poistumisella. Pelkkä EN-tason standardien tunteminen ei usein riitä, vaan yritys joutuu toiminnassaan noudattamaan myös amerikkalaisia ASME-koodeja ja -standardeja, näin varsinkin painelaitepuolella. Standardisoinnista Standardisointi on yhteisten sääntöjen laatimista helpottamaan viranomaisten, elinkeinoelämän ja kuluttajien elämää
Toinen käytännössä havaittu haaste on standardien ”lukutaito” eli se kuinka nopeasti ja ylipäätänsä löytääkö henkilö standardista siinä ilmoitetut olennaiset vaatimukset. Suurille konepajoille standardien käyttö ja noudattaminen ovat itsestäänselvyys. Tämä tarkoittaa sitä, että komitea ISO/TC 44 laatii standardit, jotka sitten hyväksytään eurooppalaisiksi standardeiksi komiteassa CEN/ TC 121. Lujien terästen käyttöön liittyvät lisäsäännöt määrittelevä standardi EN 1993-1-12 on revisioitavana ja oleva prEN 1993-1-12 esistandardi laajentaa suunnittelusäännöt koskemaan rakenneteräksiä aina S960-lujuusluokkaan saakka. Timo Kauppi 1 , Timo Björk 2 , Severi Anttila 3 , Jukka Siltanen 3 , Tuomas Skriko 2 , Antti Ahola 2 , ja Jukka Kömi 4 1 Oulun yliopisto, Materiaalija Konetekniikan yksikkö ja Lapin Ammattikorkeakoulu 2 Lappeenrannan Teknillinen yliopisto, Teräsrakenteiden laboratorio 3 SSAB Europe Oy 4 Oulun yliopisto, Materiaalija Konetekniikan yksikkö timo.a.kauppi@oulu.fi timo.bjork@lut.fi severi.anttila@ssab.com jukka.siltanen@ssab.com tuomas.skriko@lut.fi antti.ahola@lut.fi jukka.komi@oulu.fi Kuva 10. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 60 Standardisointi kattaa koko terästuotteen elinkaaren eli materiaalin suunnittelun, valmistuksen, tarkastuksen, korjaukset ja muun ylläpidon. Keskeisiä terässtandardeja ovat ainestandardit. Digiröntgenkuvauksen kuvaustekniikat määrittävä standardi SFS-EN ISO 17636-2 (Röntgenja gammakuvauksen suorittaminen digitaalitekniikalla) astui voimaan 4.3.2013, mutta suuri osa tuotestandardeista (mm. Erittäin lujien terästen käyttö on standardisoinnin näkökulmasta vielä haasteellista, koska esimerkiksi SFS-EN 1090-2:2018 ja siihen liittyvä suunnittelua ohjaava standardisarja Eurokoodi 3 eivät hyväksy yli S700lujuusluokan (myötölujuus väh. Näille teräksille ei ole vielä ainesstandardia, kuten ei myöskään kulutusteräksille. Koneissa ja laitteissa tällaisia rajoituksia ei ole, mikä mahdollistaa mm. SFS-EN 13445-5:2014, SFSEN 12952-6:2011, SFS-EN 14015:2005 ja SFS-EN 15001-1:2010), joissa edellytetään hitsiliitoksen NDT-tarkastusta radiografisilla menetelmillä ei salli ko. Kantavien teräsrakenteiden valmistusta ohjaavaan standardiin SFS-EN 1090 (2018) liittyy yli 100 muuta harmonisoitua standardia, joten tar vittavien ja käytettävien dokumenttien määrä on väistämättä suuri. Näillä tuotesektoreilla suunnittelua ja valmistusta ohjaavat painelaitelaki ja rakennustuoteasetus. Radiografinen kuvaus. Osa 1: Teräkset), SFS-EN ISO 3581 (Hitsausaineet. Suomalaiset konepajat tekevät paljon painelaitteiden ja kantavien teräsrakenteiden projektitoimituksia ja tuotteita. 700 MPa) terästen käyttöä kantavissa teräsrakenteissa. Luokittelu) ja SFS-EN ISO 17636-1 (Hitsien rikkomaton aineenkoetus. myötölujuudeltaan 1100 ja 1300 MPa olevien kuumavalssattujen terästen käytön mm. Tästä hyviä esimerkkejä ovat digitaalinen röntgenkuvaus ja ISO 9601-1 standardin mukainen hitsaajan pätevyyskoe. Hitsaajien pätevyyskoestandardin suhteen tilanne on sama, useiden tuotestandardien vaatimusten perusteella hitsaajia pätevöitetään edelleen 9.11.2015 kumotun SFS-EN 287-1 standardin mukaisesti. Standardien uusiminen ja revisiointi tuo oman haasteensa metallialan toimintaan nyt ja tulevaisuudessa. Nämä puolestaan velvoittavat vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen ja harmonisoitujen (hEN) standardien käyttöön. Uudet teknologiat ja standardit päivittyvät tuotestandardeihin usein vuosien viiveellä. PK-sektorilla haasteita tuo jo se, että standardien hankinnan ja päivittämisen kustannukset ovat kohtalaisen suuria liikevaihtoon suhteutettuna. Sulahitsaus. standardin mukaista menetelmää käytettäväksi, vaan ainoastaan perinteisen filmitekniikan (SFS-EN ISO 17636-1 Röntgenja gammakuvaus filmitekniikalla). Osa 1: Röntgenja gammakuvaus filmitekniikalla). Ainestandardilla tarkoitetaan terästuotteen teknisiä vaatimuksia, esimerkiksi kemiallinen koostumus, mekaaniset ominaisuudet ja testaus. Viime vuosina Euroopassa voimaan tulleita hitsauksen ISO standardeja ovat mm. SFS-EN ISO 9606-1 (Hitsaajan pätevyyskoe. Hitsauspuikot ruostumattomien ja tulenkestävien terästen puikkohitsaukseen. Terästen standardisoinnin rakenne.. Teräksiin liittyviä standardeja on esitelty kuvassa 10. Hitsauksen puolella painopiste on kansainvälisessä standardisoinnissa. mobiilinostureissa
Tämä yhteistyö on Aalto-yliopiston strategian mukaista ja korostaa sen kansainvälistymispyrkimyksiä. Erityisesti eripariliitosten tekeminen perinteisillä sulahitsausmenetelmillä on ollut haasteellista johtuen materiaalien erilaisista fysikaalisista ominaisuuksista, kuten sähkönjohtavuus, diffuusio, sulamislämpötila ja taipumus hauraiden metallienvälisten yhdisteiden muodostumiseen. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 61 Eriparimateriaalien liittäminen ja prosessointi kitkaan perustuvien menetelmien avulla Aalto-yliopistossa Pedro Vilaça Aalto-yliopisto on Suomessa ainoa tutkimuslaitos, jossa on perinteisten sulahitsaukseen perustuvien menetelmien lisäksi mahdollisuus kitkaan perustuvien menetelmien tutkimukseen ja kehittämiseen. Kitkaan perustuvissa prosesseissa kiinteä materiaali käyttäytyy viskoplastisesti, jolloin se on helposti muokattavissa haluttujen ominaisuuksien aikaansaamiseksi. Tässä artikkelissa esitellään Aalto-yliopiston kitkaan perustuvien menetelmien käyttöön liittyviä tutkimuksia ja innovaatioita eripariliitosten liittämisessä ja prosessoinnissa. Seitsemässä erimerkissä tuodaan esille viisi erilaista kitkaan perustuvaa menetelmää. Osa menetelmistä on perinteisiä kitkaan perustuvia menetelmiä, kuten kitkatappihitaus (friction stir welding) ja kitkapinnoitus (friction surfacing). Käyttäytyminen muistuttaa sulan käyttäytymistä materiaalin ollessa kuitenkin täysin kiinteässä tilassa, mikä mahdollistaa joko samaa tai eri ainetta olevien materiaalien sekoittumisen. Uusia menetelmiä ovat Aalto-yliopistossa kehitetyt hybridikitkatappikanavointi (hybrid friction stir channeling) ja reiänläpipursotushitsaus (through hole extrusion welding) sekä kitkaniittaus (friction riveting), joka on alunperin kehitetty Saksassa (Helmholtz-Zentrum, Geesthacht), mutta jota jatkokehitetään Aalto-yliopistossa yhteistyössä Graz University’n (Itävalta) kanssa. Kaikissa esimerkeissä esitellyt materiaaliyhdistelmät tähtäävät merkittäviin teollisiin sovelluksiin.
2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 62 Johdanto Aalto-yliopiston hitsauslaboratoriossa tutkitaan ja kehitetään monilla eri menetelmillä prosessoitujen koneenrakennusmateriaalien ominaisuuksia. Suomessa käytetään menetelmästä myös nimitystä Kitkahitsaus pyörivällä työkalulla. Kitkatappihitsauksessa (Friction Stir Welding, FSW) [1, 2] käytetään kulumatonta työkalua, jossa on tarkoitukseen sopiva olake ja kärki, jotka on tehty kovemmasta materiaalista kuin liitettävät kappaleet. Huom. Jatkuva menetelmien kehitystyö on johtanut moniin julkaisuihin, patentteihin ja uusin innovaatioihin. Kitkaan perustuvien prosessien aikana materiaaliin tuodaan vain mekaanista energiaa ja ainoa lämpöä tuottava lähde on prosessoitu vyöhyke materiaalissa. Liitoskohta kuumenee kitkahäviöiden seurauksena ja liitettävien materiaalien muokkautuminen ja sekoittuminen tapahtuu työkalun läheisyydessä. Kun lisäainetanko kulkee pintaa pitkin, siirtyy hankautuvan rajapinnan läheisyydessä oleva viskoplastinen materiaali kappaleen pinnalle ja samalla paineen ja lämmön aikaansaama diffuusio aikaansaa pinnoitteen kiinnittymisen. Esimerkeissä käytetyt kitkaan perustuvat menetelmät Kitkapinnoituksella (Friction Sur facing, FS), kuva 1A, valmistetaan paksuja metallisia pinnoitteita, joilla on samankaltaiset metallurgiset ominaisuudet kuin saavutetaan kuumataonnassa [2, 3]. Menetelmässä pyörivä lisäainetanko hankautuu pintaa vasten aksiaalisen kuorman vaikuttaessa. Olake ja kärki muokkaa ja pehmentää termomekaanisesti ja paikallisesti materiaalia kulkiessaan sen läpi. Kitkahäviön synnyttämä lämpö aikaansaa viskoplastisen deformaation tangon päässä. Menetelmälle on myös tunnusomaista viskoplastisen materiaalin jatkuva pyörivän purseen muodostuminen tangon päässä. Menetelmän kuvaus on esitetty kuvassa 1B. Esimerkeissä käytettyjen kitkaan perustuvien menetelmien periaatteet: A) Kitkapinnoitus (Friction Surfacing, FS) [2]; B) Kitkatappihitsaus (Friction Stir Welding, FSW) [1]; C) Hybridikitkatappikanavointi (Hybrid Friction Stir Channeling, HybridChannel) [4]; D) Läpireiänpursotushitsaus (Through Hole Extrusion Welding, THEW) [6]; E) Kitkaniittaus (Friction Riveting, FricRiveting) [7].. Kitkaan perustuvissa menetelmissä materiaali muuttuu viskoplastiseksi (kutsutaan myös nimellä ”third-body region” -vyöhyke [1]), jolloin sillä on melko alhainen muodonmuutoslujuus, ja se on rekristallisaatiolämpötilan yläpuolella ja sulamislämpötilan alapuolella sitä prosessoitaessa. FSW-menetelmää voidaan pitää kiinteän tilan lisäaineettomana keyhole-menetelmänä. Lämpö syntyy viskoosisessa energian häviössä materiaalivirtauksen aikana sekä kitkassa kontaktipintojen liukumisen ja deformaation aikana. Koska edellä mainittujen häviöiden pyrkimys on nollautua lämpötilan lähestyessä sulamislämpötilaa, on sulamislämpötila korkein saavutettu lämpötila kitkaan perustuvissa prosesseissa ja siten kaikki deformaatio tapahtuu kiinteässä tilassa. Sen vuoksi ”third-body region” -vyöhykettä hyödynnetään usein kitkaan perustuviin menetelmiin pohjautuvissa liittämismenetelmissä. Laboratoriolla on myös erinomaiset tutkimusvalmiudet ja laitteistot kitkatappihitsaukseen (FSW), kapearailohitsaukseen sekä automatisoituun ja robotisoituun kaarihitsaukseen, pinnoitukseen ja materiaalia lisäävään valmistukseen (AM). Dynaamisen rekristallisaation johdosta syntyy hienorakeinen mikrorakenne lisäaineen termomekaanisen muokkautumisen aikana. Materiaali virtaa työkalun kärjen ympärillä ja hitsautuu yhteen työkalun reunan takana. Transientti ”third-body region” yhtyy ja muodostaa kiinteän tilan liitoksen työkalun edetessä. Aaltoyliopiston hitsaustutkimus tuottaa läpimurtotuloksia hitsauksen alalla sekä tuo tietotaitoa ja akateemista osaamista suomalaiseen teollisuuteen. Yksi tärkeä viskoplastisen materiaalin (”third-body region”) ominaisuus on tuottaa samanaikaisesti lämpöä ja uusia kemiallisesti aktiivisia pintoja, jolloin materiaalin deformoituessa kosketuspaineen vaikutuksesta toisaalla, syntyy rajapinnoilla vahvoja sidoksia. Erityisesti tutkitaan energia-, liikenneja prosessiteollisuudessa käytettyjä materiaaleja, kuten uusia suurlujuusteräksiä, ruostumattomia teräksiä ja kupariseoksia. Muita käytettyjä menetelmiä ovat jäännösjännitysmittaukset, kuumahalkeilutaipumuskokeet, vetyhaurausmittaukset ja erilaiset NDT-menetelmät. Tätä liittämistä helpottavaa ominaisuutta käytetään myös muissa ”third-body region” -vyöhykkeeseen perustuvissa valmistusmenetelmissä, kuten esimerkiksi onttojen ja toisesta päästä umpinaisten AlMgSi -seosten pursotuksessa, kun erilliset pursotetut osat liitetään yhteen lopulliseen muotoon ennen työkalusta poistumista. ”third body region” -vyöhykkeen) rekristallisaatiolämpötilan alapuolella ovat pääasiassa diffuusiota, mutta liitospinnoilla tapahtuu atomisidosten muodostumista matalammissa lämpötiloissa suurilla kosketuspaineilla. Pyörivä työkalu painetaan liitoskohtaan ja pakotetaan kulkemaan sitä pitkin. Pinnoitteen poikkileikkauksessa esiintyy kuitenkin huonosti kiinnittyneitä reuna-alueita sekä etenemisettä jättöpuolella johtuen prosessiparametreista. Lisäksi laboratoriossa on räätälöidyt laitteistot vetyvaraustutkimuksiin, termisiin desorptiomittauksiin ja erikoisvalumenetelmiin, kuten tilt-casting -menetelmä inertissä atmosfäärissä. Kuva 1. Kiinteän tilan liittämismekanismit (sisältäen nk. Tämä on jatkuva prosessi, jossa työkalun kärki sekoittaa liitettävät materiaalit ja olakkeen synnyttämä pintapaine tiivistää materiaaliliitoksen. Mikrorakenteiden karakterisoinnissa ja mekaanisten ominaisuuksien tutkimuksessa hyödynnetään nykyaikaisia menetelmiä, kuten digitaalista täyskenttämittausmenetelmää ja siihen liittyviä tekniikoita
Sen jälkeen pyörivä niitti työnnetään polymeerimateriaaliin. Se voidaan toteuttaa erilaisin järjestelyin ja se voi olla ajan, voiman, paikan tai näiden yhdistelmän kontrolloima. HybridChannel-menetelmällä voidaan liittää useita komponentteja ja samanaikaisesti tehdä suljettu kanava käsiteltävään vyöhykkeeseen. Pursotusmuottilevyssä on vähintään yksi reikä, jonka läpi metallikomponentti työnnetään kulumattomalla jäykällä pyörivällä työkalulla. Menetelmällä saadaan mekaaninen lukittuminen ja adhesiivinen liitos tämän eripariliitoksen välille. Jos primääripurseen muodostuminen on aksiaalisessa suunnassa rajoitettu, pinnoitettavan materiaalin pinnan suuntaisesti alkaa muodostua sekundäärinen purse, joka pysyy kontaktissa pinnoitekerroksen uloimman kerroksen kanssa vaikuttaen pinnoitusmenetelmän ja pinnoitteen ominaisuuksiin. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 63 Hybridikitkatappikanavointi (Hybrid Friction Stir Channeling, HybridChannel) on uusi Aalto-yliopiston patentoima menetelmä [4] suljettujen kanavien ja monimetalliliitosten tekemiseen yhdessä työvaiheessa. Se on kitkaan perustuva vaihtoehtoinen menetelmä pistehitsaukselle. Tällöin kitkan aikaansaama lämpö nostaa paikallisesti lämpötilaa pehmentäen tai sulattaen polymeerin (amorfiset polymeerit lasisiirtymälämpötilan yläpuolella ja osittain kiteiset polymeerit sulamislämpötilan yläpuolella). Menetelmällä on tutkittu eri strategioita SiC-partikkelien saamiseksi pinnoitteeseen, partikkelien vaikutuksia pinnoitteen ominaisuuksiin, partikkelikokojakaumia pinnoitteessa sekä syntyvien komposiittirakenteiden homogeenisuutta. Kiinteän tilan hitsausliitoksen lisäksi menetelmä tuottaa samanaikaisesti kanavan, jota voidaan käyttää nestemäisen jäähdytysaineen kuljetukseen. Malliesimerkkejä erilaisten materiaalien kiinteäntilan hitsausja prosessointimenetelmistä Malliesimerkki 1: Suurlujuusteräksen kitkapinnoittaminen paksulla kerroksella austeniittista ruostumatonta terästä kuluvalla työkalulla kitkahitsausmenetelmällä, kuva 2 [8]. Tällöin niitin pyörimistä hidastetaan ja se pysäytetään. Sekundäärisen purseen muodostuminen aksiaalisen primääripurseen muodostumisen ollessa estetty (ylhäällä vasemmalla) sekä pinnoitteen kovuusprofiili (ylhäällä oikealla) ja alhaalla EBSD-kuva (inverse pole figure map) pinnoitteesta [8]. THEW-menetelmän periaate on esitetty kuvassa 1D. Sekoittunut viskoplastinen alumiini, joka työntyy pursotusmuottilevyn läpi virtaa polymeerimateriaaliin ja muodostaa koukun. Menetelmä muistuttaa piirteiltään FSWja FSC-menetelmiä (FSC, Friction Stir Channeling) ja sen periaate on esitetty kuvassa 1C. Käytetyn metalliniitin pinta voi olla tasainen tai profiloitu. Tämä parantaa lämmönsiirtoa kappaleen ja jäähdyttävän väliaineen välillä, joka mahdollistaa tehokkaamman lämmönsiirron sovelluksissa. Sekundäärisen purseen muodostuminen paransi pinnoitusprosessin tehokkuutta ja valmistettavan pinnoitteen kovuusarvoja, jotka ylittivät perusaineena käytetyn korkealujuusteräksen kovuusarvot. Tässä malliesimerkissä valmistettiin 1 mm paksu eri metallien muodostama pinnoitekerros 8 mm paksun SSAB:n 700MC+ -suurlujuusteräslevyn pinnalle käytKuva 2. HybridChannel-menetelmällä tehdyillä kanavilla voi olla vakiomuotoinen tai jatkuvasti muuttuva poikkipinta tarvittavan virtauksen mukaan. Tällä uudella menetelmällä on merkittäviä etuja verrattuna olemassa oleviin ratkaisuihin ja se on käytettävissä, kun tarve ja markkinat tälle metalli-polymeeri -liitokselle ovat olemassa. Monikerroksiseen pinnoitteeseen syntyy SiC-koostumusgradientti, jossa SiC:n pintaalaosuus pinnoitteessa kasvaa asteittain. 1 mm paksu AISI 316 -ruostumaton teräspinnoitekerros 700MC suurlujuusteräslevyn pinnalla. Tulosten perusteella pienimmillä partikkelikokojakaumilla SiC-partikkelit saatiin parhaiten sekoittumaan alumiinimatriisiin pinnoituksen aikana. Tekemällä useita peräkkäisiä täysin limittäisiä pinnoitussyklejä ja samalla varioimalla SiC-partikkelien määrää ja partikkelikokojakaumaa kuluvassa työkalussa, valmistettiin pinnoitteita, joiden SiCpitoisuus pinnoitteen paksuuden funktiona vaihtelee. Kuvassa 1E on esitetty menetelmän periaate ja esimerkki, jossa profiloimaton niitti liitetään polymeerilevyyn. tämällä kuluvaa AISI 316 pyörötankoa, jonka halkaisija oli 10 mm. Ensin pyörivä niitti painetaan polymeerilevyä vasten. Läpireiänpursotushitsaus (Through Hole Extrusion Welding, THEW) on myös uusi Aalto-yliopiston patentoima menetelmä [6]. Niitissä tapahtuvaa plastista deformaatiota voidaan tehostaa painamalla niittiä lisää polymeeriä vasten. Kitkaniittaus (Friction Riveting, FricRiveting) on kehitetty ja patentoitu Saksassa (Helmholtz-Zentrum Geesthacht [7]). Pinnoitettaessa materiaalia kitkahitsausmenetelmällä pinnoitusmateriaalina käytettävän kuluvan pyörötangon ympärille muodostuu primääripurse, joka muodostuu aksiaalisuunnassa pyörötangon kiinnistyskohtaan nähden. Menetelmällä on monia mahdollisia teollisia sovelluskohteita, joissa tarvitaan hyviä kulumisen ja korroosionkestävyyden yhdistelmiä. Siinä käytetään ohutta kiinteää pursotusmuottilevyä, joka on asetettu alumiinilevyn ja polymeerimateriaalin väliin. Lopussa niitin kärki saa ankkurimaisen tai kellonmuotoisen aksiaalissymmetrisen muodon vakiopaineen alaisena. Kitkahitsausmenetelmällä kuluvalla työkalulla valmistettu n. Menetelmällä valmistettiin monikerroksisia funktionaalisesti porrastettuja alumiiniSiC komposiittipinnoitteita käyttämällä kuluvina pyörötankoina AA6082-T6 -tankoja (halkaisija 20 mm), joiden sisään oli pakattu SiC-partikkeleita (keskimääräinen partikkelikokojakauma 12-120 µm) ja pinnoitettava aine oli AA2024-T3 -alumiiniseoslevy (paksuus 4,8 mm). Kun riittävän korkea lämpötila saavutetaan, kärki plastisoituu ja alkaa deformoitua. Menetelmässä käytetään erikoistyökalua, jolla aikaansaadaan kaksi erillistä materiaalivirtaa liitosvyöhykkeessä. Malliesimerkki 2: Funktionaalisesti porrastetun monikerroksisen kitkapinnoitteen valmistaminen kuluvalla työkalulla kitkahitsausmenetelmällä, kuva 3 [9]. Polymeerin huonosta lämmönjohtavuudesta johtuen syntyvä lämpö paikallistuu niitin kärkeen. HybridChannel-menetelmällä tehdyissä kanavissa on epätasainen pinnanlaatu, joka lisää pinta-alaa ja aikaansaa turbulentin virtauksen pienillä virtausnopeuksilla
Malliesimerkki 5. Tässä esimerkkitapauksessa valmistettiin yhdellä kertaa kanava alumiinimatriisiin ja liitettiin se Cu-seoslevyyn, jolloin saadaan kupariseoksen erinomaiset termiset ja korroosionkestävyysominaisuudet yhdistettynä alumiiniseoksen keveyteen. Suljettuja kanavia sisältävän alumiinisen jäähdytysrivaston liittäminen Cu-levyyn hybridikitkahitsauskanavointimenetelmällä (HybridChannel), kuva 6 [12]. 50 µm) ja virheetön huokoseton hitsausliitos. Poikkileikkauskuva kuluvalla työkalulla kitkahitsausmenetelmällä kitkapinnoitetusta SiC-lujitetusta pinnoitteesta (ylhäällä); erilaisia SiC-partikkelipitoisuuksia (alhaalla) SiCpartikkeleilla täytettyjen kuluvassa työkalussa tangon keskellä symmetrisesti sijaitsevien reikien määrän kasvaessa. Tekemällä kitkahitsaus yksisuuntaisesti (”yksipalkohitsauksena”) saatiin liitos, jonka lujuus oli matala leikkausvetokokeessa, mutta jonka lujuus kuorimistestissä oli suuri. 3,3 mm, kierteinen pintakuvio; pinnanharjanteen korkeus n. Optimoimalla kitkatappihitsausparametrit ja kontrolloimalla syntyvien metallienvälisten yhdisteiden määrää ja laatua voidaan valmistaa liitoksia, joiden vetolujuus on n. 97 % ideaalisen kontaktivastuksettoman samoista materiaaleista valmistetun kaksimetallisen komponentin sähkönjohtavuudesta. Tämä muutos tuo mukanaan uusia valmistusteknisiä haasteita, koska näissä sovelluksissa alumiiniset rakenteet pitää liittää kuparista valmistettuihin oheislaitteisiin. Mikrorakennekuva liitoksesta (alhaalla vasemmalla) näyttää metallienvälisten yhdisteiden jakauman ja EDX-viiva-analyysi (oikealla) liitospinnan kerrosmaisen rakenteen. Liittämisen aikana materiaalivirtaus oli erilainen kanavoidulla ja hitsatulla alueella kuten myös hitsausliitoksen etenemisja Kuva 4. Ongelmana pulttiliitoksissa on myös toistuva huoltotarve, koska käytön aikana liitoksiin kohdistuvat lämpösyklit löysyttävät eri materiaaleista tehdyt liitokset nopeasti. Menetelmässä teräkseen muodostuu aaltomainen rajapinta, kun sitä prosessoidaan työkalun kärjellä, jolloin muodostuu paikallisia lämpövyöhykkeitä, kemiallisesti aktiivisia pintoja ja samalla tapahtuu mekaanista lukkiutumista. Malliesimerkki 3: Alumiinija teräslevyjen limittäisliittäminen kitkatappihitsausmenetelmällä, kuva 4 [10]. Menetelmässä tutkittiin AA5754-H22 (paksuus 2,0 mm) alumiiniseoslevyn ja DX54-teräslevyn (paksuus 1,5 mm) limittäisliitoksen laadunparannusta uudella menetelmällä. Kuva 5. Mikrokovuusjakauma (ylhäällä vasemmalla) seuraa kitkatappihitsatun limittäisliitoksen geometriaa. 9,6 mm ja korkeus n. Menetelmällä on liitetty kitkatappihitsausliitoksen sisältävä Cu-OF -kuparilevy (paksuus 3 mm) ja sisäisen kanavan ja hitsausliitoksen sisältävä AA5083 -alumiiniseoslevy (paksuus 8 mm). 50 %:in vetolujuushyötysuhteeseen. Malliesimerkki 4: Alumiinista ja kuparista kitkatappihitsaamalla valmistettu virtakisko, kuva 5 [11]. Alja Cu-seoksien välisillä kitkatappihitsausliitoksilla voidaan valmistaa virtakiskoja, joiden ominaisuudet ovat lähes samalla tasolla tai jopa paremmat kuin pulttiliitoksilla toteutetuissa virtakiskoratkaisuissa. Lujuuteen pääasiassa vaikuttava mekanismi oli alumiiniseoslevyn paksuuden efektiivinen pieneneminen, jonka aiheutti teräksen virtaaminen alumiiniseokseen hitsausprosessin aikana. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 64 Kuva 3. Alja Cu-seoksista kitkatappihitsauksella valmistettu liitos (vasemmalla) ja vetokoesauva vetokokeen jälkeen (oikealla), jossa murtuma on tapahtunut liitosalueen ulkopuolella [11].. Valmistetun kaksimetallisen liitoksen sähkönjohtavuus on n. AA1050 H14/24 alumiiniseoksesta ja Cu OF 04-kupariseoksesta (molemmat 6 mm paksuja levyjä) valmistetuissa pulttiliitoksissa kupariseoksessa kiristysvoima pienenee käyttöolosuhteissa 50 % vähemmän kuin alumiiniseoksessa, joten virtakiskoissa kupariseoksesta valmistetut päädyt ovat stabiilimpia ja tarvitsevat vähemmän huoltotoimenpiteitä kuin alumiiniseoksesta valmistetut virtakiskonpäädyt. Kitkatappihitsauksella valmistetun Alja Cu-seoksien välisen liitoksen kontaktivastus on 200 kertaa pienempi kuin pulttiliitoksessa puristusvoiman ollessa 40 kN. 85 % alumiiniseoksen vetolujuudesta. 5:tä 30 %:iin. Suorittamalla liittäminen kaksisuuntaisesti (”kaksipalkohitsauksena”) saatiin parhaimmat leikkausvetokoetulokset, jolloin päästiin n. Käyttämällä SiC-partikkeleja lujitteena pinnoitteen pintakovuutta pystyttiin parantamaan 30 %:lla ja pinnoitteen kulumisnopeutta voitiin pienentää 13 %. Tässä valmistusmenetelmässä valmistetaan hitsausliitos ja kanava yhdellä kertaa, joka ei ole mahdollista millään muulla valmistusmenetelmällä. Monissa sähkövoimasovelluksissa kuparia korvataan hyvin sähköä johtavana materiaalina alumiinilla. Liitokseen muodostuvat metallienväliset yhdisteet analysoitiin SEM-EDX:llä. Tämän takia tarvitaan menetelmä, jolla voidaan valmistaa tehokkaita ja luotettavia kaksimetallisia Al-Cu-virtajohtimia, joissa saadaan alumiinin ja kuparin välille ehjä rakenteellinen liitos ja lisäksi voidaan yhdistää luotettavasti liitettävien materiaalien erilaiset fysikaaliset ominaisuudet. Tähän asti yksi yleisimmistä ratkaisuista on ollut pulttiliitos, jonka ongelmana on suurten kiristysvoimien tarve kontaktivastuksen alentamiseksi. Mikrorakenneanalyysien perusteella alumiiniseokseen muodostui ehjä kanava (leveys n
Patent Application: PCT/FI2017/050467. Miranda, P. Materials Processing Technology. Vilaça, J. Vaikka juottaminen ja erilaisia kiinteän tilan liittämismenetelmiä on kehitetty jo ennen sulahitsaustaja niiden kehittämistyö on ollut jatkuvasti käynnissä , niin vasta viime aikoina on tehty monia läpimurtoja ja merkittäviä innovaatioita. Ekstruusiomuottilevynä on käytetty ohutta (paksuus 1 mm) jäykkää AISI 316 ruostumaton teräslevyä. Niittiliitosten murtokuorma vedossa oli 1096 – 9668 N. Vidal (2012) Linear Friction Based Processing Technologies for Aluminum Alloys: Surfacing, Stir Welding and Stir Channeling. Thomas (2012) State-of-the-art in FSW technology. Muutamia näistä innovaatioista ja teollisista sovelluksista on esitelty tässä artikkelissa seitsemän malliesimerkin avulla. Mekaanisen uraliitoksen valmistus ekstruusiohitsauksella (vasemmalla), vetoleikkauslujuuden testauslaitteiston periaate poikittaissuraliitokselle (keskellä vasemmalla) ja pitkittäisuraliitokselle (keskellä oikealla) sekä ristivetokoe (oikealla) [13].. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 65 jättöpuolella. Kitkaniittausliitoksen (FricRivet) mekaanisen testauksen periaate (vasemmalla), liitoksen geometrinen rakenne (keskellä) ja murtokuormakokeiden tuloksia (oikealla) [14]. Vaikka näitä materiaaleja on tutkittu ja käytetty jo usean vuosikymmenen ajan, hitsausta ei vieläkään käytetä eri materiaalien eripariliittämismenetelmänä, kun sovelluksilta vaaditaan mahdollisimman suurta luotettavuutta. Nordal (2017) A non-consumable tool and a process for solid state production of a channel and a weld joint, and a structure of at least two components based on originally bulk components of similar, or dissimilar, materials. Nordal, T. Malliesimerkki 6. Vilaça (2018) Application of hybrid friction stir channeling technique to improve the cooling efficiency of electronic components. dos Santos (2014) Friction Surfacing a review. Gandra, C. Suuri haaste on kehittää hitsausmenetelmiä, joilla voidaan ratkaista kaikkien eri koneenrakennusmateriaalien eripariliittämiseen liittyvät ongelmat. Kuva 7. Chapter 7 of book “Aluminium AlloysNew Trends in Fabrication and Applications”. Menetelmällä vodaan valmistaa optimoituja niittiliitoksia ja saada lisätietoa eri polymeerien ja alumiiniseosten niittiliitosten ominaisuuksista. Vilaça, H. Beyer, J. InTech. Kuva 8. Kitkaniittaus (FricRiveting): alumiininiittien liitäminen polyeetteriimidi (PEI) levyihin, kuva 8 [14]. Alumiinilevyn ja PEEK (PolyEther Ether Ketone)-levyn mekaaninen uraliitos reiän läpi suoritetulla ekstruusiohitsauksella, kuva 7 [13]. Eri materiaalien keskinäiset sulahitsausmenetelmät on kehitetty jo vuosikymmeniä sitten, mutta materiaalien, joilla on erilaiset fysikaaliset ominaisuudet, keskinäinen liittäminen on edelleen vaikeaa. [5] H. F. Kirjallisuusviitteet [1] P. Yhteenveto Kuljetusja energiatekniikan sovelluskohteissa on jatkuva tarve parantaa suorituskykyä ja rakenteiden optimointia. Welding in the World. pp.85-124. 6 mm. Menetelmällä on liitetty AA2024-T351 alumiinilevy PEI-levyyn voimaohjatulla kitkaniittauksella ja tutkittu menetelmän energiatehokkuutta ja syntyvien liitosten mekaanisia ominaisuuksia. Vilaça, W. M. Chapter 4 of book “Structural Connections for Lightweight Metallic Structures”. Eri materiaalien liittämistarve lisääntyy teollisuuden aloilla, joiden sovelluksissa tarvitaan keveitä suunnitteluratkaisuja. Karvinen, D. [3] J. Galkin, P. Erityisesti tarve polymeeripohjaisten komponenttien liittämiseen alumiiniseosten kanssa on kasvussa. Menetelmässä alumiiniseosniitti muodostaa kellonmuotoisen geometrian, joka aikaansaa mekaanisen lukittumisen PEI-levyn kanssa. Gandra, R. Menetelmällä valmistettu sähköauton akuston jäähdytykseen tarkoitettu komposiittirakenne (keskellä), jossa alumiiniset jäähdytysrivat ja menetelmällä valmistettu monimutkainen sisäinen jäähdytyskanavisto liitettynä kupariseoslevyyn (oikealla) [12]. Tarvittava hitsausenergia on n. Malliesimerkki 7. 100 J ja niitin deformaation jälkeinen geometria: syvyys 7 9 mm, niitin kärjen leveys 9 – 12 mm sekä ankkurointisyvyys min. 62(3) pp.497-509. Karvinen, D. Jos haluatte tietää lisää eri materiaalien välisten eripariliitosten kitkahitsausja prosessointimenetelmistä, voitte ottaa yhteyttä Aalto-yliopiston hitsausryhmään tai seurata IIW:n III toimikunnan toimintaa [15] ja erityisesti IIIB –työtoimikunnan (friction based processes) toimintaa. [2] P. Menetelmällä on valmistettu pitkittäisja poikittaissuuntaisia liitoksia, joiden pituus on 26 mm ja paksuus 1,9 mm ja joiden vetoleikkauslujuus on 7,3 kN ja ristivetolujuus 3,6 kN. Tässä malliesimerkissä polymeerinä on PEEK-levy (paksuus 10 mm), joka on liitetty AA5754 alumiiniseoslevyyn (paksuus 6 mm). Kuva 6. Sen sijaan käytetään huonompia ominaisuuksia antavia liittämismenetelmiä kuten mekaanisia liitoksia ja liimaliitoksia. Liitettävien Alja Cu-seosten välinen rajapinta on hyvin sekoittunut ja hitsausliitokseen muodostuvat metallienväliset yhdisteet ovat tasaisesti jakautuneita eivätkä huononna liitosten ominaisuuksia. 214(5) pp.1062-1093. Helpoin tapa saavuttaa valmistettaville tuotteille parhaimmat ominaisuusyhdistelmät on käyttää jo olemassa olevia materiaaleja. pp.159-197. [4] P. Springer. Vilaça, H. Makrokuva HybridChannel:in poikkileikkauksesta (ylhäällä vasemmalla), tyypillinen kanavan pinnanlaatu (alhaalla vasemmalla). Krohn, M
2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 66 Suomen Standardisoimisliitto SFS ry www.sfs.fi, sales@sfs.fi Hitsauksen ja hitsien tarkastuksen standardit online Hitsausta koskevat standardit ovat laajin koko metallija rakennusteollisuuteen vaikuttava perusstandardien osa-alue. Patent Application: FI 20170098. Santos (2017) FSW of Aluminium AA5754 to Steel DX54 with Innovative Overlap Joint. [8] P. Patent Application: 7,575,149. 52(12) pp.373-383. Sorger, Hao Wang, Pedro Vilaça, Telmo G. Pereira, R. A. 09 1499 3353), kerromme mielellämme lisää. Online SFS [6] P. Beyer, J. Helmholtz-Zentrum Geesthacht (HZG), Institute of Materials Research Geesthacht, Germany. 12th lnternational Symposium on Friction Stir Welding. Materials. 11(Part I @ issue 11 and Part 2 @ issue 12). Chicoutimi, Quebec, Canada. Ólafsson, P. Vilaça (2013) Wear Characterization of Functionally Graded Al-SiC Composite Coatings Produced by Friction Surfacing. Vol. AmancioFilho (2018) Fundamentals of Force-Controlled Friction Riveting: Part I (Joint Formation and Heat Development) and Part II (Joint Global Mechanical Performance and Energy Efficiency). [13] P. Blaga, J. Seminar on Advanced Polymer-Metal Hybrid Structures. Vilaça, S. dos Santos, P. Nordal, P. [10] G. Vigarinho, D. Pedro Vilaca Professori, Hitsaustekniikka ja NDT, Materiaalitekniikan tutkimusryhmän johtaja Konetekniikan laitos, Aalto-yliopisto pedro.vilaca@aalto.fi Parhaat kiitokset työtovereilleni professori Hannu Hänniselle, Risto Ilolalle ja Jyrki Romulle Aalto-yliopistossa artikkelin alkuperäisen englannin kielisen artikkelin tarkastamisesta sekä kääntämisestä suomenkielelle.. Welding in the World. Cipriano, L. U.S. Khadka, P. P. Vilaça, H. [12] H. [14] G. Xu (2018) Joining Polymer to Aluminium by Through Hole Extrusion Welding. Saukkonen, R. Vilaça, X. F. Bali, Indonesia. Velhinho, P. Gandra, P. 58(5), pp.661-671. Vilaça, J. T Amancio-Filho, M. T. 71th Annual Assembly of International Institute of Welding. Vilaça (2018) Microstructural characterization of the stir processed zones of Cu-Al and AlAl plate systems manufactured by Hybrid Friction Stir Channeling. 61(2), pp.257-268. [11] D. SFS Online -palvelussa myös hitsaukseen liittyvät standardit ovat aina ajan tasalla ja voit koota tarvitsemasi standardit aihealueittain ja/tai yksittäin. Ne ovat tuotteista riippumattomia ja niihin viitataan lukuisissa tuotestandardeissa. Miranda, A. Karvinen, D. Hänninen, T. M. IIW Doc.: III-1859-18. Vesanko (2018) Characterization of FSW of Aluminium to Copper for Electrical Busbars. Ota yhteyttä (sales@sfs.fi tai p. dos Santos (2009) Method of Connecting a Metallic Bolt to a Plastic Workpiece. F. [7] S. M. [9] J. Materials and Design. Vilaça (2017) Through Hole Extruded Friction Spot Welding [THE-FSpW]: Tools and method for spot welding of dissimilar overlap joints between metal and polymer. Miranda (2014) Differences between secondary and primary flash formation on coating of HSS with AISI 316 using friction surfacing, Welding in the World. [15] http://iiwelding.org/iiw-workingunits/resistance-welding-solid-statewelding-and-allied-joining-process
Robottihitsauksen aktiivisempi hyödyntäminen toisi alalle tehokkuutta ja jopa töitä takaisin Suomeen. Kyselyyn vastanneinesta noin 30 % ostaa hitsausta tai hitsattavia tuotteita alihankintana ulkomailta. Robottihitsauksen esteitä Isoimpana esteenä robottihitsaukselle nähtiin pienet hitsaussarjat ja omat palkatut hitsarit. Vastaajat toivat myös esille, että hitsausrobotit maksavat paljon ja hitsausrobotiikan osaamista ei ole. Yleisesti ajatellaan myös, että robottihitsaus vie hitsaajilta töitä, vaikka todellisuudessa robottihitsauksella voitaisiin vähentää hitsaajien osalta puuduttavia rutiinitöitä ja käyttää heidän ammattitaitoa vaativimpiin hitsaustöihin. robottihitsaus) jakautuivat, mutta kuitenkin näyttää siltä, että automaation käyttö hitsauksessa tulee lisääntymään ja lisäämään alan kustannustehokkuutta sekä parantamaan laatua. Robottihitsauksen vahvuuksia Kartoituksen perusteella ne, jotka käyttävät robottihitsaamista toivat esille sen, että Näkymiä Suomalaisen hitsausliiketoiminnan toimintatavoista Krista Keränen Syksyllä 2018 Elektrorakenne Oy:n yrittäjät miettivät, miten robottihitsauspalveluita voisi viedä eteenpäin ja, miten asiakkaat sekä muut hitsausalan yritykset näkevät suomalaisen hitsaustoiminnan nykytilanteen. Tähän voisi osaltaan ainakin vastauksena olla robottihitsauksen ostaminen alihankintana siis robottihitsauspalveluna ja asiakkaiden osalta kannattaisi myös ehdottomasti miettiä, onko sarjakokoja mahdollisuus kasvattaa. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 67 Suomessa hitsataan vielä pääosin käsin, mutta robottihitsaus kiinnostaa Kartoituksen perusteella isolla osalla yrityksistä on omat hitsaajat ja robottihitsaamisen käyttö on vähäisempää. Robottihitsaus voi olla jopa3-5 kertaa nopeampaa kuin käsinhitsaus. Näyttää siltä, että automatiikan vahvuuksia ei tunneta riittävän hyvin ihan käytännön tasolla ja osaamista puuttuu. Virheellisesti ajatellaan, että robottihitsaus vaatii suuria sarjoja, vaikka piensarjojakin voidaan toteuttaa tehokkaasti ja paljon laadukkaammin robottihitsauksella. Tätä tukee myös tutkimuksessa esille tullut laatunäkökulma, jonka mukaan asiakas arvostaa ammattilaisen osaamista oikean hitsausmenetelmän valinnassa. robottihitsaaminen parantaa hitsauslaatua, alentaa hitsauskustannuksia ja kasvattaa hitsauskapasiteettia siis säästää euroja ja parantaa tuotteen katetta. Yrityksille, jotka ostavat hitsauspalveluja kysely viitoittaa miettimään, miten sarjakokoja voisi kasvattaa, jotta niiden tuotantokustannuksia saataisiin robottihitsauksella alaspäin ja kannattavuutta sekä kilpailukykyä vahvistettua.. Tulevaisuuden osalta mielipiteet (käsinhitsaus vs. Kyselytutkimuksen tausta löytyy seuraavalta sivulta. Niinpä Elektrorakenne päätti toteuttaa Suomalaisen hitsaustoiminnan nykytilakartoituksen kyselytutkimuksella – nähtiin myös, että se voisi tuoda hyvää tietoa palveluiden kehittämiseen koko alan toimijoille sekä hitsausta ostaville asiakkaille että hitsausyrityksille. Robottihitsauksen vahvuudet esiin Näiden tulosten pohjalta Elektrorakenteessa, joka on yksi suomanlaisen robottihitsauksen uranuurtajia ollaan pohdittu paljon sitä, että tietoutta robottihitsauksen vahvuuksista pitää parantaa ja mahdollistaa alan toimijoille helpon vertailun tekeminen päätöksen tekemisen tueksi. Robottihitsauksella kannattavuutta ja kilpailukykyä Yhteenvetona voisi sanoa, ettei jokaisen hitsausyrityksen tarvitse oppia hitsausrobotiikkaa ja investoida hitsausrobotteihin, mutta omaan verkostoon kannattaa hankkia robottihitsauksen palveluyritys, joka tehokkaasti ja laadukkaasti pystyy hitsaamaan roboteilla. Lisäksi yhtenä vahvuutena nähtiin, että suurien ja painavien kappaleiden hitsaaminen robotilla on helpompaa
Kilpailutyön periaate oli tiedossa kilpailijoille jo joulukuussa 2018, mutta varsinainen mitoitettu työ, toleransseineen ja hitsausmerkintöineen, annettiin tiedoksi vasta kilpailun alkaessa. koneiden ja laitteiden turvallinen käyttö . työmenetelmien hallinta . Teoriakokeesta sai enintään 10 pistettä, levytyöstä 21 pistettä ja hitsauksesta 24 pistettä. Tuomarit ar vioivat käytännön kokeessa eri työvaiheita ja niiden suorittamista seuraavasti: Työskentelytekniikka max 15 pistettä. Osanottajia Lahdessa oli 7 neljästä oppilaitoksesta: Salpaus, Tavastia, Stadin ammattiopisto ja Hyria. Kilpailupäivä alkoi klo 9.00 yhteistilaisuudella, jossa käytiin läpi kilpailuohjelma ja sen sisältö. Myös työhön käytetty aika kirjattiin ylös. Varsinainen kilpailu alkoi klo 9.45 teoriakokeella ja jatkui käytännön kokeella, jossa valmistettiin kilpailutyö. Yleistoleranssi osavalmistukselle ja hitsatulle kokoonpanolle oli EN ISO 13920-A, eli +-1 mm. Kaikille oppilaille oli etukäteen merkitty hitsauspaikka ja kilpailunumerot on arvottu jo Jyväskylän karsinnassa. koneiden käyttö . Kilpailun kokonaiskestoajaksi oli arvioitu 4,5 tuntia. Kilpailun johtajana toimi Pekka Leppänen. ympäristön huomioiminen Taitaja semifinaali Salpaus 29.1.2019. Kilpailun järjestelyistä vastasi IWE Pekka Leppänen. Kilpailutöiden tekeminen jatkui iltapäivään, noin klo 15.00 asti. ympäristön huomioiminen Työpaikan järjestys ja työturvallisuus max 10 pistettä (merkitään poikkeamat) . (tuomarit arvioivat ja merkitsevät poikkeamat) . lisämateriaalin tarve Työn joutuisuus max 15 pistettä (merkitään poikkeamat) . Työvaiheita osavalmistuksessa oli polttoleikkaus, levyleikkaus/mekaaninen (levyleikkuri), särmäys, mankelointi ja hitsaus. Kaikkiaan semifinaaleihin osallistui 41 osanottajaa, sillä niitä käydään saamaan aikaan viidellä eri paikkakunnalla: Kuopiossa, Vaasassa, Oulussa, Lahdessa ja Jyväskylässä. Levyn (S235JRG2) ainevahvuus oli 2, 3 ja 6 mm. työpaikan ja koneiden siisteys . Kokeessa laskettiin levytyössä kappaleen oikaisupituuksia särmäyksessä ja lieriön mankeloinnissa. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 69 Taitaja semifinaalikilpailut levyja hitsaustyössä sujuivat hyvässä hengessä Lahden Salpauksessa Taitaja 2019 -hitsausja levytyön semifinaali Salpauksessa 29.1.2019 Juha Kauppila Taitaja 2019 semifinaali hitsausja levytyössä järjestettiin 29.1.2019 Lahden Koulutuskeskus Salpauksen tiloissa. Semifinaaleista Taitaja 2019 -finaaliin 21.-23.5.2019 Joensuussa pääsee 8 parasta taitajaa. Tieto kilpailutyöstä jaettiin teoriakokeiden mukana. Tämän lisäksi tuli laskea syntyvän rakenteen massaa. Hitsausmerkin osat ja niiden merkitys piti selvittää hitsaustyöhön liittyvästä kuvasta. Käytännön kilpailutyön tekeminen keskeytettiin yhteiseen ruokahetkeen klo 11.00. työskentelyn järjestelmällisyys . Tuomareina toimi opettajia sekä teollisuuden edustajina: Petteri Ahonen (Halton Marine Oy), Joni Tuuri ja Pasi Raekorpi (Kemppi Oy). suojaimien käyttö . koneiden säädöt ja hitsausparametrit
2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 70 Yhteistyötaidot max 5 pistettä (merkitään poikkeamat) 2-3 henkilöä voi tehdä yhteistyönä . kanssakilpailijoiden huomioon ottaminen Järjestelyt Salpauksessa sujuivat ammattimaisesti. sinnat edustajasta WorldSkill-2019 kilpailuihin Kazan:iin. Torstaina 31.1.2019 kaikkien viiden semifinaalin kilpailutyöt arvioitiin Jyväskylässä, jossa eri paikkakuntien kilpailun johtajat kokoontuvat yhteen arvioimaan töitä kokonaisuutena ja asettamaan ne paremmuusjärjestykseen. Onnittelut jatkoon päässeille! Juha Kauppila Koulutuspäällikkö Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys juha.kaupila@shy.fi. Salpaus järjesti jo aikaisemmin syksyllä 31.10.-1.11.2018 hitsauksessa karFinalistit: Meiju Eskelinen, Savon ammattiopisto Veikko Hakala, Vamia Henrik Hyväri, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Pyry-Veikko Ikonen, Koulutuskeskus Salpaus Teemu Jauhola, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Arttu Keski-Korpi, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Simo Piiparinen, Savon ammattiopisto Otto Sivula, Koulutuskuntayhtymä Tavastia Kilpailutyön valmistelua polttoleikkaamalla. Kaikkiaan 41 osanottajasta finaaliin Joensuuhun selvisi 8 kilpailijaa
Onnea voittajalle! Tampereen yliopiston Hervannan kampus opiskelijatilaisuudet Konetalossa Tampereen korkeakouluyhteisö aloitti toimintansa tämän vuoden alussa, jolloin Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät, ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun välinen yhteistyö tiivistyi. Seuraava yritysten edustajille suunnattu Koululaiset pääsivät testaamaan hitsaustietämystään Kahoot-tietovisassa. Etelä-Hervannan koulun yläkouluikäiset, pääosin 8-luokkalaiset olivat innokkaita kokeilemaan hitsausta. TAKK tarjoaa myös yrityksille ja organisaatioille erilaisia koulutuksia ja palveluita. Yli 60 teekkaria ja ammattikorkeakoulun opiskelijaa tutustuivat MIG/MAG ja TIGhitsaukseen käytännön harjoituksen avulla. Leikkimielinen hitsausaiheinen Kahoot-tietovisa opetti oppilaille perusasioita hitsauksesta. Tampereen yliopistossa tehdään noin 4 000 tutkintoa vuodessa. Hitsausalan esittelyymme osallistuivat EteläHervannan koulun, Tampereen teknillisen lukion, yliopiston ja ammattikorkeakoulun sekä ammattioppilaitoksen opiskelijoita. Maksuttomiin ajankohtaisseminaareihin on rajoitetusti paikkoja tarjolla, joten ilmoittauduthan ajoissa. maaliskuuta Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) ja Tampereen yliopiston tiloissa. Seminaarin hitsauskone-esittelyjen päätteeksi arvoimme osanottojen kesken Kemppi Minarc 150 puikkohitsauskoneen. Järjestämme yhteistyössä Roadshow 2019 -kiertueen, jonka tarkoitus on tutustuttaa nuoria hitsausalaan ja järjestää myös paikallisia ajankohtaisseminaareja yhdessä SHY:n paikallisosastojen kanssa. Tampereen yliopiston Konetalossa järjestettiin koululaisja opiskelijatilaisuuksia. Corelase Oy:n Manager, Products and Applications Matti Närhi kertoi seminaariyleisölle Seuraavan sukupolven ARM-laserin eduista haastavissa teollisuussovelluksissa.. Iltapäivällä TAKKn auditorioon kokoontui noin 50 seminaariosanottajaa. Yliopistossa opiskelee yli 19 000 tutkinto-opiskelijaa. TAKKn tiloissa järjestimme Roadshown aikana hitsausaamupäivän aikuisopiskelijoille. Aamupäivän aikana kerroimme hitsausalasta ja opiskelijoille pidettiin myös käytännön hitsausharjoituksia, joissa heidän oli mahdollista tutustua moderneihin hitsauslaitteistoihin. Opiskelijat olivat innokkaita kokeilemaan hitsausta. Jokainen iltapäiväseminaari päättyy hitsauskone-esittelyyn, jossa arvotaan osanottajien kesken Kempin puikkohitsauskone. Tutkinnoista noin kolmannes on tekniikan alojen ja neljännes yhteiskunnallisten alojen tutkintoja. Roadshow 2019 Tampereella jaamisen ratkaisut sekä hitsausmenetelmät ainetta lisäävässä valmistuksessa. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 71 Tampereen aikuiskoulutuskeskus seminaari ja opiskelijatilaisuus Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK on Tampereella toimiva aikuiskoulutuskeskus, jossa opiskelee vuosittain yli 13 000 aikuisopiskelijaa ja henkilökuntaa on noin 240. Tästä vierailusta voitte lukea lisää Aamulehdestä ja Kauppalehden verkkolehdestä. Juhlistamme yhteistä 70-vuotisjuhlavuottamme jalkautumalla ympäri Suomen. Tilaisuuden aiheina olivat muun muassa ARM-kuitulaserin edut haastavissa teollisuussovelluksissa, älykkäät valmistusjärjestelmät, hitsaushuurut ja niiltä suojautuminen, teollisuuden suoSuomen Hitsausteknillinen Yhdistys ja Kemppi Oy ovat molemmat perustettu vuonna 1949. Roadshown ajankohtaisseminaarissa käsittelemme päivänpolttavia aiheita ja myös paikalliset yritykset pääsevät ääneen. Oppilaitos tarjoaa ammatillisten perustutkintojen, ammattija erikoisammattitutkintojen lisäksi ammatillista lisäja täydennyskoulutusta yli 20 ammattialaan. Roadshow 2019 pysähtyi 12.-14. Seuraavana vuorossa ovat Turku ja Lahti
Etelä-Hervannan koulun 8-luokkalaiset olivat innokkaita kokeilemaan hitsausta. Professori Pasi Perura ja toiminnanjohtaja Jouko Lassila, molemmat Tampereen yliopiston entisiä teekkareita.. Tervetuloa osallistumaan Roadshow 2019 -tapahtumiin! Reetta Verho Manager, Welding Services, IWE Kemppi Oy reetta.verho@kemppi.com Juha Kauppila Koulutuspäällikkö Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys juha.kauppila@shy.fi Solution Sales Director Mika Laitinen Fastems Oy:stä esitelmöi älykkäistä valmistusjärjestelmistä. Kiitokset TAKK:lle ja Tampereen yliopistolle sekä erityisesti professori Pasi Peuralle siitä, että saimme järjestää tapahtuman tiloissanne. toukokuuta 2019 Turun ammattikorkeakoulun ja Koneteknologiakeskus Turku Oy:n tiloissa. Seminaarin tarkempi ohjelma löytyy tästä lehdestä. Muista tulevista tapahtumista löydät tarkempaa tietoa SHY:n kotisivuilta ja Hitsaustekniikka-lehdestä kevään aikana. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 72 ajankohtaisseminaari järjestetään 8. Syksyn paikkakunnat päätetään piakkoin
2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 73 SHY PÄHKINÄNKUORESSA 2081 Henkilöjäsentä 142 Yritysja yhteisöjäsentä yhteisöjäsentä 13 Paikallisosastoa Helsinki • Jyväskylä • Kuopio Lahti • Oulu • Pohjanmaa Pohjois-Karjala • Raahenseutu Saimaa • Satakunta • Savonlinna Tampere • Turku 4 Senioriklubia Helsingin senioriklubi Lahden senioriklubi Tampereen senioriklubi Turun senioriklubi Henkilöjäsentä 3 Foorumia HRO Suunnittelufoorumi Laserfoorumi Materiaalija tuotantofoorumi 2 Komiteaa Pätevöityskoulutuskomitea Hitsauksen laatu -komitea SHY PÄHKINÄNKUORESSA 2 Klubia IWQ-Hitsauskoordinoijaklubi Sädemenetelmätklubi 70v_Pahkina_puolsivu.indd 1 9.4.2019 11.38 TILAA VERKKOKAUPASTA! Hitsauksen materiaalioppi 1 ja 2 www.hitsaus.net
Ensimmäisen oman näyttelyni pidin toukokuussa 2017, Höyry-Galleriassa Korpilahdella. Näinhän se meni kotona ja töissä. Teosten aiheet tulevat usein luonnosta josta löytyy runsaasti yhtymäkohtia meidän ihmisten sielunmaisemaan. Yritys on perustettu vuonna 1995. Näinhän se meni kotona ja töissä. Mukana olleena osuu pilkka myös Eeron omaan nilkkaan ja pelissä pilkka myös Eeron omaan nilkkaan ja pelissä on usein aimo annos itseironiaa. 26.4.2019, Hilton Helsinki, Kalastajatorppa Materiaalit ja tekniikat ovat vaihdelleet, mutta käsillä tekeminen on aina ollut tärkeä osa elämääni. Hietalahden telakalla eri yrityksissä yli 35 vuotta työskennellyt hitsausinsinööri IWE Eero Nykänen on vapaa-aikanaan toiminut Hitsaustekniikka-lehden pilapiirtäjänä 90-luvulta alkaen. Vuonna 2009 samalle illalle osuneet juhlat olivat kova Hitsausinsinöörin muistelmat 9.8.1982 30.4.2018 TU LOS SA MY YN TII N: Vuosi 2006 Vuosi 2006 Vuosi 2006 Vuosi 2006 HEFTEJÄ HIETALAHDESTA Hietalahden telakalla eri yrityksissä yli 35 Hietalahden telakalla eri yrityksissä yli 35 Hietalahden telakalla eri yrityksissä yli 35 vuotta työskennellyt hitsausinsinööri IWE vuotta työskennellyt hitsausinsinööri IWE vuotta työskennellyt hitsausinsinööri IWE Eero Nykänen Eero Nykänen Eero Nykänen Hitsaustekniikka-lehden pilapiirtäjänä 90-lu Hitsaustekniikka-lehden pilapiirtäjänä 90-lu Hitsaustekniikka-lehden pilapiirtäjänä 90-lu vulta alkaen. haaste Helsingin paikallisosaston puheenjohtajalle. Perheyrityksessämme valmistamme alihankintana paloautojen kalustokoreja. Näinhän se meni kotona ja töissä. Pinnan alta löytyy ajaton ulottuvuus. Nuoret oppivat vanhemmilta niin hyvät kuin huonotkin tavat. Pinnan alta löytyy ajaton ulottuvuus. Teosteni kuvia voi käydä katsomassa myös instagramissa @suvi.nurmi maisemaan. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 74 Vuonna 2009 samalle illalle osuneet juhlat olivat kova Vuonna 2009 samalle illalle osuneet juhlat olivat kova haaste Helsingin paikallisosaston puheenjohtajalle. Hänen tarkka silmänsä on tallentanut asioita ja yhteyksiä, jotka ovat muilta jääneet huomaamatta. Hänen tarkka silmänsä on tal lentanut asioita ja yhteyksiä, jotka ovat muilta jääneet huomaamatta. Nuoret oppivat vanhemmilta niin hyvät kuin huonotkin tavat. Suvi Nurmi 70v_SuviNurmi_puolsivu.indd 1 8.4.2019 16.42. Hänen tarkka silmänsä on tal vulta alkaen. Olen osallistunut vuosien saatossa lukuisille kädentaitokursseille ja harrastanut monenlaista värkkäämistä huovutuksesta betonitöihin ja mosaiikkitöistä kodin remontteihin. Tilaukset toukokuusta lähtien verkkokaupasta: www.hitsaus.net Vuonna 2009 samalle illalle osuneet juhlat olivat kova haaste Helsingin paikallisosaston puheenjohtajalle. Teräs on kylmä ja kova materiaali mutta haluan saada sen näyttämään ja tuntumaan pehmeältä. Kappale kauneinta Helsinkiä! HEFTEJÄ HIETALAHDESTA Eero Nykänen SHY:N 70 VUOTISJUHLASEMINAARI 24. Nuoret oppivat vanhemmilta niin hyvät kuin huonotkin tavat. Nuoret oppivat vanhemmilta niin hyvät kuin huonotkin tavat. Mukana olleena osuu pilkka myös Eeron omaan nilkkaan ja pelissä on usein aimo annos itseironiaa. Hänen tarkka silmänsä on tal vulta alkaen. Käytän teoksissa sekä paloautoettä ohutlevyteollisuudesta jääneitä hukkapaloja. Tänä vuonna tämän SHY 70-vuotta juhlanäyttelyn lisäksi vien näyttelyn mm. Paloautojen parissa työskentelyn ohessa olen jo vuosia kerännyt talteen ruostumattoman teräksen hukkapaloja, niitä jotka jäävät yli kun valmistetaan jokin osa tai rakenne ja hitsannut niistä veistoksia. Nuoret oppivat Näinhän se meni kotona ja töissä. Eero Nykänen HEFTEJÄ HIETALAHDESTA Työterveyslääkärin diagnoosi SHY:n juhlavuonna 2009. Ruostumattomasta teräksestä on tullut rakkain vaikkakin se raskain työstettävä materiaali. Kustaviin ja Laukaaseen. Näinhän se meni kotona ja töissä. Hitsausinsinöörin muistelmat Hitsausinsinöörin muistelmat Hitsausinsinöörin muistelmat Hitsausinsinöörin muistelmat TU LOS SA MY YN TII N: TU LOS SA MY YN TII N: TU LOS SA MY YN TII N: TU LOS SA MY YN TII N: HEFT EJÄ HIET ALA HDES TA Ee ro N yk än en Näillä nostureilla on nostettu paljon tavaraa, mutta myös Suomen vientiä ja samalla leipää moneen pöytään
Teosteni kuvia voi käydä katsomassa myös instagramissa @suvi.nurmi maisemaan. Ruostumattomasta teräksestä on tullut rakkain vaikkakin se raskain työstettävä materiaali. Antakaa ilmoittautumisen yhteydessä myös seura/tasoitustietonne International Welding Quali?ed IWQ-HITSAUSKOORDINOIJAKLUBI Hitsaustekniikka -lehden jokainen numero on erikoisnumero! Ilmoitusmyynti: Elina Tenhunen / T:mi Petteri Pankkonen puh. klo 10.00 alkaen Tule keskustelemaan liittämisen nykyisistä haasteista meidän ja muiden alan ammattilaisten kanssa sekä pelaamaan gol?a hyvässä seurassa. 2019: NRO TEEMA 3/2019 Laatu ja NDT 4/2019 Alihankinta 5/2019 Laser ja lisäävä valmistus 6/2019 Hitsausprosessit ja digitalisointi SHY:N 70 VUOTISJUHLASEMINAARI 24. Olen osallistunut vuosien saatossa lukuisille kädentaitokursseille ja harrastanut monenlaista värkkäämistä huovutuksesta betonitöihin ja mosaiikkitöistä kodin remontteihin. 040 779 9653 tai 040 504 6774 elina.tenhunen@ pp-marketing.fi Lisätietoa: www.hitsaus.net Teemat v. mennessä Teppo Vihervä, 0400 183 151 teppo.viherva@dekra.com Rauma 7.9. Ensimmäisen oman näyttelyni pidin toukokuussa 2017, Höyry-Galleriassa Korpilahdella. 26.4.2019, Hilton Helsinki, Kalastajatorppa Materiaalit ja tekniikat ovat vaihdelleet, mutta käsillä tekeminen on aina ollut tärkeä osa elämääni. 28 henkilöä (ilmoittautumisjärjestyksessä) = Kilpailu käydään täysin tasoituksin pistepogeyna = Kilpailussa pelataan 18 reikää = Kummassakin kilpailussa jaetaan omat palkinnot sekä lopuksi palkinto koko turnauksen voittajalle (molempien kilpailujen pistesumma) = Kilpailussa palkitaan kiertopalkinnolla Rauman kilpailun parhaan tuloksen saavuttanut IW/ EW koulutettu hitsauskoordinoija = Kilpailujen jälkeen on osallistujilla mahdollisuus ruokailuun, kahviin ja saunomiseen Ilmoittautumiset kilpailuihin: Masku 11.6. = Osallistujamäärä max. Perheyrityksessämme valmistamme alihankintana paloautojen kalustokoreja. Kustaviin ja Laukaaseen. mennessä Tuomo Orava, 044 5488770 tuomo.orava@gmail.com Järjestäjänä DEKRA Industrial Oy Metallilaboratoriot Järjestäjänä SHY:n Hitsauskoordinoijaklubi-IWQ O n th e sa fe si de Huom. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 75 HITSI golfturnaus 2019 MASKUSSA 14.6. Yritys on perustettu vuonna 1995. Teosten aiheet tulevat usein luonnosta josta löytyy runsaasti yhtymäkohtia meidän ihmisten sielunmaisemaan. klo 9.30 alkaen RAUMALLA 13.9. Pinnan alta löytyy ajaton ulottuvuus. Paloautojen parissa työskentelyn ohessa olen jo vuosia kerännyt talteen ruostumattoman teräksen hukkapaloja, niitä jotka jäävät yli kun valmistetaan jokin osa tai rakenne ja hitsannut niistä veistoksia. Suvi Nurmi 70v_SuviNurmi_puolsivu.indd 1 8.4.2019 16.42 IIW/EWF-koulutuksen alkavat kurssit Kansainvälinen hitsausinsinööri (IWE/IWT) -koulutus 6.5.2019 6.3.2020 LUT-yliopisto, Lappeenranta www.lut.fi 21.5.2019 14.5.2020 AEL, Helsinki & online www.ael.fi Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) -koulutus 7.5.2019 16.10.2019 Amiedu, Helsinki www.amiedu.fi 16.5.2019 31.3.2020 TAKK, Tampere www.takk.fi 2.9.2019 6.4.2020 AEL, Helsinki www.ael.fi Kansainvälinen hitsaustarkastajan (IWI) -koulutus 2.9.2019 8.5.2020 AEL, Helsinki www.ael.fi KOULUTUSUUTISIA. Pinnan alta löytyy ajaton ulottuvuus. Käytän teoksissa sekä paloautoettä ohutlevyteollisuudesta jääneitä hukkapaloja. Tänä vuonna tämän SHY 70-vuotta juhlanäyttelyn lisäksi vien näyttelyn mm. Teräs on kylmä ja kova materiaali mutta haluan saada sen näyttämään ja tuntumaan pehmeältä
Tähtinen Oy www.kttahtinen.fi Kart Oy Ab www.kart.fi Kavamet-Konepaja Oy www.kavamet.fi Kemppi Oy www.kemppi.com Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä www.kpedu.fi Kirike Oy www.kirike.fi Kiwa Inspecta (Inspecta Oy) www.inspecta.com Koja Oy www.koja.fi Kokkola LCC Oy www.lcc.fi Konecranes Finland Oy www.konecranes.fi Koneteknologiakeskus Turku Oy www.koneteknologiakeskus.fi Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekami www.ekami.fi Koulutuskeskus JEDU www.jedu.fi Kunnossapitoyhdistys Promaint ry www.promaint.net Laatukattila Oy www.laatukattila.fi Lapin ammattikorkeakoulu Oy www.lapinamk.fi Lincoln Electric Nordic Finland Oy www.lincolnelectricnordic.fi LUT-yliopisto www.lut.fi Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä www.luksia.fi Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova www.winnova.fi Majek Oy www.majek.fi Masino Welding Oy www.masino.fi Metawell Oy www.metawell.fi Metlab Oy www.metlab.fi METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry www.metsta.fi Meuro-Tech www.meuro-tech.fi Meyer Turku Oy www.meyerturku.com Migatronic Oy www.migatronic.com Migmen Oy www.migmen.fi Miilukangas Oy www.miilukangas.fi Mimet Oy www.mimet.fi NDT aura Oy www.ndtaura.fi NDT-Insection & Consulting Oy www.ndt-inspection.fi Nordic Power Service Inspection Oy www.nordicpowerservice.com Optima www.optimaedu.fi OSTP Finland Oy Ab www.ostp.biz Oulun Yliopisto www.oulu.fi Outotec (Filters) Oy www.outotec.com Outotec (Finland) Oy www.outotec.com Outotec Turula Oy www.outotec.com Ovako Imatra Oy Ab www.ovako.com Palosaaren Metalli Oy www.palmet.fi Peikko Finland Oy www.peikko.fi Pekka Salmela Oy www.pekkasalmela.fi Pektra Oy www.pektra.fi Pemamek Oy www.pemamek.com Pieksämäen Hitsaus ja Koneistus Oy www.hitsausjakoneistus.fi Pori Offshore Constructions Oy www.porioc.com Prewel Oy www.prewel.fi Pronius Oy www.pronius.fi PVJ Weld Oy www.pvj.fi Raahen Aiku www.raahenaiku.fi Rakennustempo Oy www.rakennustempo.fi Retco Oy www.retco.fi Riveria www.riveria.fi Savon ammattija aikuisopisto www.sakky.fi Savonia ammattikorkeakoulu www.savonia.fi SGG Sahala Oy www.sahala.fi Somotec Oy www.somotec.fi Sonar Oy www.sonar.fi SP stainless Oy, Savonlinna www.spstainless.fi SSAB Europe Oy www.ssab.fi Stadin ammattiopisto www.stadinammattiopisto.fi Steris Finn-Aqua www.steris.com Sumitomo SH FW Energia Oy www.shi-fw.com Suomen 3M Oy www.3m.com Suomen Electrodi Oy www.suomenelectrodi.fi Suomen Levyprofiili Oy www.suomenlevyprofiili.fi Suomen Teknohaus Oy www.teknohaus.fi SVS Supervise Service Oy www.superviseservice.fi Sähköhuolto Tissari Oy www.sht.fi Tampereen Pirkka-Hitsi Oy www.pirkkahitsi.fi Tampereen Messut Oy www.tampereenmessut.fi Tapex Oy Telatek Oy www.telatek.fi Temet Oy www.temet.fi Tenmark Service Oy www.tenmark.fi Teräselementti Oy www.teraselementti.fi Terässaari Oy www.terassaari.fi Transtech Oy www.transtech.fi Turun Aikuiskoulutuskeskus www.turunakk.fi Turun Putkihuolto Oy www.turunputkihuolto.com UKKO-Engineering Oy www.ukko-engineering.fi Vahterus Oy www.vahterus.com Valmet Technologies Oy www.valmet.com Wallius Hitsauskoneet Oy www.wallius.com Vamia www.vamia.fi Veslatec Oy www.veslatec.com Vexve Oy www.vexve.com Viitek Oy www.viitek.fi voestalpine Böhler Welding Nordic AB www.voestalpine.com Woikoski Oy Ab www.woikoski.fi VR-Track Oy www.vrtrack.fi YA! Yrkesakademin i Österbotten www.yrkesakademin.fi Yaskawa Finland Oy www.motoman.fi YTT-Konepaja Oy www.ytt.fi Zetanova Oy www.zetanova.fi Päivitetty 19.3.2019 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys JÄSEN MEMBER The Welding Society of Finland Yritysja yhteisöjäsenet 2019. Kaasinen Oy www.irsmiikakaasinen.fi Isojoen Konehalli Oy www.ikh.fi IS Works Oy www.isworks.fi Iwspect Oy www.iwspect.com John Deere Forestry Oy www.deere.fi Jomeco Oy JP-Konepaja Oy www.jp-konepaja.fi JTK-Power Oy www.jtk-power.fi Jucat Oy www.jucat.fi K.T. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 76 A.Häggblom Oy Ab www.haggblom.fi AEL Oy www.ael.fi AGA Oy Ab www.aga.fi Air Liquide Finland Oy www.airliquide.fi Aikuiskoulutuskeskus Kouvola www.kvlakk.fi Abicor Binzel Finland Oy www.binzel-abicor.com Amiedu www.amiedu.fi Ammattiopisto Lappia www.lappia.fi Apricon Oy www.apricon.fi Arctech Helsinki Shipyard Oy www.arctech.fi Axxell Utbildning Ab www.axxell.fi Balanus Oy www.balanus.fi Beam-Net Oy www.beam-net.fi BlackSmith Consulting Oy www.blacksmithconsulting.fi Bronto Skylift Oy Ab www.bronto.fi Calortec Oy www.calortec.fi Cavitar Oy www.cavitar.com Cebotec Oy www.cebotec.tawi.fi Cenmia Oy www.cenmia.com Clean Flame Oy Ltd www.cleanflame.fi DEKRA Industrial Oy www.dekra.fi Delfoi Oy www.delfoi.com DNV GL Business Assurance Finland Oy Ab www.dnvba.com ESAB Oy www.esab.fi Euromaski Oy www.euromaski.fi Finfocus Instruments Oy www.finfocus.fi Finnrobotics Oy www.finnrobotics.fi Heatmasters Technology Oy www.heatmasters.net HeaTreat Oy www.heatreat.fi HelaSteel Oy www.helasteel.fi Hitsaus-Pasi Oy www.hitsaus-pasi.fi Howden Turbo Fans Oy www.howden.com Hydros Oy www.hydros.fi Impomet Ab Oy www.impomet.com Insteam Oy www.insteam.fi Inst Man Oy www.instman.fi Ionix Oy www.ionix.fi Irs M
Ohjelma 09.00 – 11.00 Tutustuminen Valmetin autonvalmistukseen 11.15 – 12.00 ruokailu hotelli Aquariuksessa 12.30 – 14.00 tutustuminen Vahterus Oy:n tuotantoon. klo 7.45 Tarvittaessa voidaan sopia paikkoja matkan varrelta, joista otetaan osallistujia kyytiin. Osallistumismaksu Osallistumismaksu ekskursiolle on 50 €/hlö, joka sisältää matkat sekä ruokailun. 040 183 5371 peter.stagnas@vamia.fi Pekka Leppänen Koulutuskeskus Salpaus puh. 040 557 2939 juha.kauppila@shy.fi Hitsauksen SM-kilpailut 9.-10.4.2019 Koulutuskeskus Salpaus, Lahti Harjoitusleiri ja karsinnat 20.-21.2.2019 Vamia, Vaasa TULEVIA TAPAHTUMIA. Raumalla lähtöpaikkana Kortelan ABC n. Osallistumismaksu laskutetaan erikseen. klo 14.00. Paluumatkalle lähdemme Vahterukselta n. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 77 THE 72 ND IIW ANNUAL ASSEMBLY AND INTERNATIONAL CONFERENCE The annual event of the International Institute of Welding IIW 2019 New Progressive Materials and Welding Methods in the Automotive Industry The main topic of the International Conference: Bratislava, Slovakia SAVE THE DATE 7 th – 12 th July 2019 Hosted by Conference Secretariat www.iiw2019.com KEVÄTEKSKURSIO UUTEENKAUPUNKIIN SHY:n Satakunnan paikallisosasto järjestää jäsenilleen kevätekskursion Valmet Automotive Uudenkaupungin autotehtaalle ja Vahterus Oy:lle Kalantiin seuraavasti: Aika Torstaina 9.5.2019 Lähtö Porista klo 7.00. 044 708 1925 pekka.leppanen@salpaus.fi Juha Kauppila Koulutuspäällikkö Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys puh. Lähtöpaikka linja-autoaseman tilausajolaituri. Ilmoittautumiset Sitovat ilmoittautumiset 26.4.2019 mennessä puhelimitse 040-5851168 tai sähköpostilla ari.ahto@rmcfi nland.fi Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys SATAKUNNAN PAIKALLISOSASTO Lisätietoja Peter Stagnäs Lajipäällikkö Vamia puh
LISÄTIETOJA Ohjelmasta Reetta Verho Kemppi Oy Manager, Welding Services reetta.verho@kemppi.com tai puh. 044 289 9650 Juha Kauppila Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys Koulutuspäällikkö juha.kauppila@shy.fi tai puh. Seuraavaksi se suuntaa Turkuun 7.-8.5.2019, jossa oppilaitoskiertueen yhteydessä järjestetään myös hitsauksen asiantuntijoille suunnattu maksuton ajankohtaisseminaari. AIKA 8.5.2019, kello 13.00 – 17.30 PAIKKA Turku AMK (seminaari) Lemminkäisenkatu 30, 20520 Turku www.turkuamk.fi Koneteknologiakeskus Turku Oy (demot) Lemminkäisenkatu 28, 20520 Turku www.koneteknologiakeskus.fi OHJELMA 13.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 13.30 Tervetulosanat Timo Kankala, SHY:n Turun paikallisosasto, Koneteknologiakeskus Turku Oy 13.45 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys Jouko Lassila, Toiminnanjohtaja, SHY 14.00 Roadshow 2019 Reetta Verho, Manager, Welding Services, Kemppi Oy 14.15 Nykyaikainen TIG-hitsauslaitteisto – edut tuotannossa Jani Kumpulainen, Welding Engineer Global Services, Kemppi Oy 14.30 Vaativien korroosionkestävien materiaalien hitsaus Tero Nättiaho, Myyntipäällikkö, IWE, Mesekon Oy 14.50 Tauko 15.00 Hitsauksen laadunhallinta telakalla Antti Itävuo, Welding Engineer, Meyer Turku Oy 15.20 Modernit robottisoluratkaisut Janne Seikola, Myyntijohtaja, Avertas Robotics Oy 15.40 Puukon kahva titaanista 3D tulostamalla uudenlaisia tuotteita Antti Korpi, Toimitusjohtaja Go3D 16.00 Kahvitauko, Siirtyminen demotilaan 16.20 Ryhmä 1: TIG-hitsaus demo ja Gamma maskin esittely Ryhmä 2: X8 MIG Welder ja WeldEye esittely 16.40 Ryhmä 2: TIG-hitsaus demo ja Gamma maskin esittely Ryhmä 1: X8 MIG Welder ja WeldEye esittely 17.00 Yhteenveto ja hitsauskonearvonta 17.30 Seminaari päättyy Muutokset mahdollisia. ILMOITTAUTUMINEN Tilaisuus on maksuton, mutta paikkoja rajoitetusti, joten pyydämme sitovat ilmoittautumiset 3.5.2019 mennessä SHY:n kotisivujen www.hitsaus.net lomakkeen kautta. 040 557 2939 Ilmoittautumisesta SHY:n toimisto Angelica Emeléus angelica.emeleus@shy.fi tai puh. Hitsauksen ajankohtaisseminaari järjestetään Turku AMK:n tiloissa Lemminkäisenkadun kampuksella ja siihen liittyvät demot naapuritalossa Koneteknologiakeskus Turku Oy:n tiloissa. (09) 773 2199 Hitsauksen ajankohtaisseminaari 8.5.2019 Turussa TULEVIA TAPAHTUMIA. Roadshow 2019 -kiertue ulottuu vuoden aikana useille paikkakunnille Suomessa. Seminaari päättyy hitsauskone-esittelyyn, jossa arvotaan osanottajien kesken Kempin puikkohitsauskone. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 78 Vuonna 1949 perustetut Kemppi Oy ja Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys viettävät tänä vuonna 70-vuotisjuhliaan yhteisen juhlakiertueen merkeissä
Tule kuulemaan uusimmat tuulet laserprosesseista ja 3D-tulostuksen maailmasta, sekä verkostoitumaan alan toimijoiden kanssa. Mikäli ilmoittautuminen perutaan 17.5.2019 jälkeen tai sitä ei peruta ollenkaan, perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Process gases for 3D printing. Apricon Oy 15.45 Yhteenveto Antti Salminen, Prof., LUT-yliopisto /SHY:n Laserfoorumi Muutokset mahdollisia. 09 773 2199 Kehittyneet valmistustekniikat tulevaisuuden tuotteisiin TULEVIA TAPAHTUMIA. Vossi Group Oy 15.25 Laitetoimittajan puheenvuoro. Hinta Hinta 100 € (alv %) sisältää ohjelmassa mainitut tarjoilut. Mikäli seminaariin ilmoittautunut henkilö on estynyt osallistumasta, voi hänen tilalleen kuluitta vaihtaa samasta organisaatiosta toisen henkilön. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 79 Oy AGA Ab, LUT-yliopisto ja SHY:n Laserfoorumi järjestävät yhteisseminaarin lasertyöstöstä ja 3D-tulostuksesta. Vaihdosta on kuitenkin ilmoitettava järjestäjälle viimeistään 21.5.2019. Laserfoorumin jäsenille yksi osallistuja/toimija veloituksetta. Saapumisja pysäköintiohje https://www.lut.fi/tutustu-meihin/yhteystiedot/saapumisohje Lisätietoja Laserfoorumi Antti Salminen, antti.salminen@lut.fi tai puh. How to control the atmosphere in the printing chamber Bo Williamsson, Application Responsible, AGA Gas AB 13.45 Kahvi ja 3D-tulostusdemo 14.45 Käyttäjän kokemuksia 3D-tulostuksesta. 0400 797 169 Ilmoittautuminen Angelica Emeléus, angelica.emeleus@shy.fi tai puh. 040 767 4387 Jyrki Honkanen, jyrki.honkanen@fi.aga.com tai puh. Aika 23.5.2019, klo 9.30 – 16.00 Paikka LUT-yliopisto Yliopistonkatu 34 53850 Lappeenranta www.lut.fi Ohjelma 09.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 09.50 Avaus Juha Kauppila, Koulutuspäällikkö, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry 10.00 Kaasujen vaikutus laserleikkauksen kustannuksiin Jyrki Honkanen, Myyntipäällikkö, Oy AGA Ab 10.30 Pienaliitoksen laserhitsaus Anna Unt, Tutkijatohtori, LUT-yliopisto 11.00 Teollisia sarjatuotantosovelluksia metallien 3D-tulostuksesta Heidi Piili, Dosentti, LUT-yliopisto 11.30 3D-tulostuksen tilanne ja trendejä Antti Salminen, professori, LUT-yliopisto 12.00 Lounas 12.45 Kaasujen rooli metallitulosteiden valmistusketjussa jauheesta komponentiksi Antti Mikkola, Application Engineer, Oy AGA Ab 13.15. Ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset 17.5.2019 mennessä SHY:n kotisivujen www.hitsaus.net lomakkeen kautta tai sähköpostitse angelica.emeleus@shy.fi. Materflow Oy 15.05 Laitetoimittajan puheenvuoro
Mikäli ilmoittautuminen perutaan 7.11.2019 jälkeen tai sitä ei peruta ollenkaan, perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Mikäli seminaariin ilmoittautunut henkilö on estynyt osallistumasta, voi hänen tilalleen kuluitta vaihtaa samasta organisaatiosta toisen henkilön. n. 0400 797 169 Sophie Ehrnrooth, sophie.ehrnrooth@ael.fi , puh. Kiintiö on voimassa 17.10.2019 asti. Perjantai 15.11.2019 Yritysvierailut 9.00 Lähtö yritysvierailuille Vierailukohteet tarkentuvat myöhemmin. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 80 Torstai 14.11.2019 Juhlaseminaari Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, 00100 Helsinki 8.30 Ilmoittautuminen ja tervetulokahvit 9.00 Avaus ja tervetuloa Jyrki Honkanen, puheenjohtaja SHY Helsingin Paikallisosasto, Oy AGA Ab 9.10 Tervetuloa. Kysy lisätietoja. Vaihdosta on kuitenkin ilmoitettava järjestäjälle viimeistään 7.11.2019 Majoitus Tapahtuman osallistujille on varattu kiintiö Original Sokos Hotel Presidentistä tunnuksella SHY2019 hintaan 1 hh/148 €/vrk ja 2 hh/168 €/vrk. 050 500 1777 SHY/Ilmoittautuminen Angelica Emeléus, angelica.emeleus@shy.fi , (09) 773 2199 Muutokset mahdollisia Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys HELSINGIN PAIKALLISOSASTO 14.-15.11.2019 Kansallismuseo ja Teatteri Forum, Helsinki SHY Helsingin paikallisosaston 60-vuotisjuhlaseminaari TULEVIA TAPAHTUMIA. SHY Helsingin paikallisosaston 60-vuotisjuhlaillallinen Teatteri Forum, Yrjönkatu 31, 00101 Helsinki 18.00 Tervetuliaismalja ja onnittelut 18.30Ohjelmallinen buffetillallinen Illan viihteestä vastaa Klubiorkesteri ja Improvisaatioteatteri Stella Polaris. Näyttely Seminaarin yhteydessä järjestetään näyttely. Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tehdyistä peruutuksista perimme 50 % osallistumismaksusta. Teräksen ja hitsauksen kehitysnäkymät Suomessa Prof. 13.00 Paluu Hinta Seminaari, illallinen ja yritysvierailut 250 € Seminaari ja yritysvierailut 160 € Illallinen 90 € Ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset 14.10.2019 mennessä SHY:n kotisivujen www.hitsaus. Jukka Kömi, puheenjohtaja SHY, Oulun Yliopisto 9.50 Tauko 10.00 Hitsaustyö haastavassa rakennusprojektissa NN 10.30 Hitsattujen ja termisesti ruiskutettujen pinnoitteiden mallinnusavusteinen suunnittelu Tomi Suhonen, VTT Oy 11.00 NDT:n ajankuva Juha Toivonen, DEKRA Industrial Oy 11.30 Lounas ja tutustuminen näyttelyyn 12.30 Tulevaisuuden modernit lujat teräkset Sami Nummela, SSAB Europe Oy 13.00 Öljynjalostuksen tuomat haasteet materiaalivalintaan NN, Neste Engineering Solutions Oy 13.30 Metallien 3 D tulostus Pasi Puukko, VTT Oy 14.00 Kahvitauko ja tutustuminen näyttelyyn 14.30 Kaasuatmosfäärin hallinta 3D tulostuksessa Antti Mikkola, Oy AGA Ab 15.00 Moderni tuotantosolu Ilkka Lappalainen, Ionix Oy 15.30 Yritysvierailukohteet esittäytyvät 16.25 Seminaari päättyy 16.30SHY ry sääntömääräinen vaalikokous Kokous on avoin kaikille henkilöjäsenille ja yritys/yhteisöjäsenien edustajille. Jokainen varaa huoneensa itse. Yrityksillä on myös mahdollisuus saada näkyvyyttä iltatilaisuuteen ja juhlalehteen. Lisätietoja SHY Helsingin paikallisosasto/Ohjelma ja näyttely Jyrki Honkanen, jyrki.honkanen@fi .aga.com, puh. net lomakkeen kautta tai sähköpostitse angelica.emeleus@shy.fi . Varaukset tehdään suoraan hotelliin sähköpostitse sokos.hotels@sok.fi tai puhelimitse 020 1234 600. Juhlapuhujana vuorineuvos Martin Saarikangas
pienryhmien tapahtumista tiedotetaan yhdistyksen kotisivuilla ja sähköisillä uutiskirjeillä. Varmista kokouskutsujen ja jäsenpostin perilletulo ilmoittamalla voimassa oleva sähköpostiosoite joko paikallisosastosi sihteerille tai SHY:n toimistoon! TULEVIA TAPAHTUMIA. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 81 SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat 2019 2019 2019 Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit 2019 2019 2019 2020 2020 2020 SHY:n paikallisosastojen, senioriklubien ym
(02) 634 4600 www.binzel-abicor.com sähköposti : info@binzel.fi 65-vuotias Raskaansarjan Mestari onnittelee TERÄKSISTÄ SEITSENKYMPPISTÄ! Kemppi Oy onnittelee lämpimästi Suomen Hitsausteknillistä Yhdistystä! Kemppi-onnittelee-89x55mm.indd 1 19.3.2019 9:47:55. 05-452 4525 Hitsin hyvää 70v juhlavuotta Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry:lle toivottaa Oy Impomet Ab Åkerlundinkatu 6 33100 Tampere www.impomet.com Lasertekniikkaa Teollisuudelle: TRUMPF – apricon.. M . K A A S I N E N O Y KUORMAAJANKATU 2 53300 LAPPEENRANTA Puh. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 83 Luotettava teollisuuden laatutuotteiden toimittaja iloisesta Etelä-Karjalasta onnittelee 70 -vuotiasta alan konkaria. Onnea! SHY APRICON 70 Onnittelut 70-vuotiaalle SHY:lle! Onnittelumme 70-vuotiaalle Suomen Hitsausteknilliselle yhdistykselle ! ABICOR BINZEL Finland Oy Kartanontie 53, 28430 Pori p
rekry.meyerturku.. RISTEILYLAIVAN VOI RAKENTAA VAIN HITSAAMALLA! Aineenkoetuksen asiantuntijan Onnittelut 70-vuotiaalle SHY ry:lle! www.metlab.fi Kokkola LCC Oy onnittelee 70-vuotiasta yhdistystä! www.lcc.fi @PEMAWELDING PEMAMEK.COM Lämpimät onni elut 70-vuo aalle Suomen Hitsausteknilliselle yhdistykselle ja menestystä tuleviin vuosiin! Parhaimmat onnittelumme 70-vuotiaalle Suomen Hitsausteknilliselle Yhdistykselle Onnittelemme 70-vuotiasta Suomen Hitsausteknillistä Yhdistystä! www.lincolnelectric.eu www.weldline.eu. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 84 Onnittelut 70-vuotiaalle SHY:lle! Onnittelemme 70-vuotiasta Suomen Hitsausteknillistä Yhdistystä! Miljoonan terästonnin telakka onnittelee 70-vuotiasta Suomen Hitsausteknistä yhdistystä
Suomen hitsausteknillistä yhdistystä www.winnova.fi Ojantie 36, Pori Puh. 02 634 1900 retco@retco.fi www.retco.fi PED HITSAAJAPÄTEVÖINTIEN OSAAJA ONNITTELEE 70 v. Suomen hitsausteknillistä yhdistystä www.winnova.fi/patewin Onnittelemme 70-vuotiasta Hitsausteknillistä Yhdistystä!. HITSIN HYVÄÄ KOULUTUSTA ANTAVA AMMATTILAINEN ONNITTELEE 70 v. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 85 Testausja alan konsulttipalveluiden ammattilainen onnittelee 70-vuotiasta Suomen Hitsausteknillistä Yhdistystä! Kilonkallio 5 A 02610 ESPOO TAPEX OY Onnittelemme 70-vuotiasta Suomen Hitsausteknillistä yhdistystä
0207 9280 90 www.jtpoy.com Painelaite-, hitsausja asennustyöt Puh. Sopimusvalvojaverkostomme valvoo PED-kokeita alla mainituissa oppilaitoksissa. 040 357 8136 Sähköposti: etunimi.sukunimi@careeria.fi Careeria TIETOA JA TAITOA TUTKINNON OSISTA Päivitä osaamistasi ja hanki pätevyyksiä. ILMOITTAUDU: https://www.jedu.fi/koulutus/ tuotantotekniikan-erikoisammattitutkinto/4202 Tai skannaa QR-koodilla hakuun. SK PÄTEVÖINTILAITOS Hitsauksen automaatiota Vaativat levyja hitsaustyöt Laivanrakennus – Konepajat – Offshore www.ablemans.fi (02) 439 6500 Alihankinta: Vaativat hitsaustyöt Teollisuuspalvelu Oy JYVÄSKYLÄN Kemppi -hitsauslaitteet Hypertherm -plasmaleikkauslaitteet Myynti, huolto, validointi, varaosat Juustokatu 2, 40320 Jyväskylä puh. JEDU.FI Ilmoitusmyynti: Elina Tenhunen / T:mi Petteri Pankkonen puh. PATEVOINNIT AJAN TASALLE AKKREDITOITUNA PED:in (Painelaitedirektiivi 2014/68/EU) II-IV hitsauksiin · Hitsaajien pätevyysja menetelmäkokeet (Henkilöja tuotesertifiointeja) hyväksytään akkredi toituna PäteWin Oy:n toimesta. 050 910 5220 www.vsa-service.fi I .. Kokeita voidaan valvoa myös yritysten tiloissa. 040 5361 921 Mallimestarinkatu 6, 20780 Kaarina info@metawell.fi www.metawell.fi. PäteWin Oy PÄTEVÖINTILAITOS Hitsauskoneita ja -tarvikkeita Hitsauksen pätevyyskokeet myös PED SopimusSKPätevöintilaitos Hitsaajanjalevytekniikan ammattitutkinnot puikko,tig,mig-mag,levyseppähitsaajan koulutus YHTEYDENOTOT: Seppo Kallinen IWS p. 0400 188 035 Raimo Tammisto IWE p. 050 356 4396 www.hightechtubing.com HYUNDAI Tuottavuuden tekijä Harri Ojanperä p. 040 779 9653 tai 040 504 6774 elina.tenhunen@ pp-marketing.fi Lisätietoa: www.hitsaus.net TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO Hitsausautomaatio ja tuotantolaitteet . Länsirannikon Koulutus Oy WinNova (Rauma, Laitila ja Pori)(+) TAKK(+) Turun AKK Sedu Edu cation, Seinäjoki, Lapua VA MIA, Vaasa(+) Raahen Osaamiskeskus, Raahe(+) Kainuun Ammattiopisto, Kajaani AO Lappia, Tornio(+) Lisätiedot löydät osoitteesta WWW.WINNOVA.FI/PATEWIN (+) -merkityissä paikoissa myös menetelmäpätevöin tien valvontaa. 044 785 8344 kari.sarkka@sakky.fi Relanderinkatu 2, 78200 Varkaus tai www.sakky.fi/patevointilaitos Hitsaajan PED-pätevyyskokeet direktiivin mukaisiin hitsauksiin. .. . Vanhojen hitsaustornien ja järjestelmien modernisointi . 2/2019 87 [ www.hitsaus.net ] Hitsaajien pätevöintiä Pätevöintilaitos Hitsaajan PED-pätevyyskokeet direktiivin (97/23/EU) mukaisiin hitsauksiin. IWS Kansainvälinen hitsausneuvoja HAKU PÄÄTTYY: 2.8.2019 Koulutus toteutetaan oppisopimuksena, töitä oltava väh. 25h/viikko. Uusien hitsausjärjestelmien suunnittelu ja valmistus Jauhekaarihitsaus Mig/Mag Tig Plasmahitsaus METAWELL OY Puh. Huom! Akkreditointimme kattaa myös muovien (PED) ja betoniterästen hitsaukset. Lisätietoja Kari Särkkä, puh
rek. Lataa maksuton Keltaiset Sivut ® sovellus App Storesta tai Google Playsta. 010 778 4400 Gsm 050 559 3780 www.weldtec.fi • weldtec@elisanet.fi • myynti • huolto ja korjaus • varaosat ja varusteet • styrox-leikkurit • lisäaineet • vuosihuollot • turvallisuustestaukset • hitsauskoneiden validointi ja validointitodistukset HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA sivu 1 Tilausvahvistusten automaattinen yöajo Helsingin Seudun Keltaiset Sivut koko 100 % Weldtec Oy, asiakasnumero 185315, ilmoitustunnus J126381 HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA, Graafinen ilmoitus 60x49 pmm Mikäli huomaat jotain korjattavaa tai sinulla on muuta kysyttävää ilmoitukseen liittyen, asiakaspalvelumme palvelee sinua 24 h numerossa 020 692 999. Huollamme myös muut merkit · Laserleikkaus · Vesileikkaus · Plasmaleikkaus · Polttoleikkaus · Särmäys · Viimeistely svlgroup.fi Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja · Laserleikkaus · Vesileikkaus · Plasmaleikkaus · Polttoleikkaus · Särmäys · Viimeistely svlgroup.fi Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja · Laserleikkaus · Vesileikkaus · Plasmaleikkaus · Polttoleikkaus · Särmäys · Viimeistely svlgroup.fi Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja · Laserleikkaus · Vesileikkaus · Plasmaleikkaus · Polttoleikkaus · Särmäys · Viimeistely svlgroup.fi Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja , Vasarakatu 22, 40320 Jyväskylä hitsauskonehuolto koneet ja varusteet tarvikkeet koneiden validointi www.tevico.fi e n e m m ä n k u i n h u o l t o l i i k e KAIKKI HITSAUKSEEN KUOPIO VANTAA TURKU HITSAUSKONEET HITSAUSLISÄAINEET MIG-, TIG-, PLASMAVARAOSAT HITSAUSVARUSTEET VALTUUTETTU HUOLTOLIIKE HITSAUSKONEIDEN VALIDOINNIT Soita (03) 3141 4200 tai tilaa verkkokaupasta www.pirkkahitsi.fi MYYNTI • VARAOSAT • VUOKRAUS • HUOLTO Tampereen Pirkka-Hitsi Oy Vesalantie 20, 33960 Pirkkala Mestarintie 2, 78200 Varkaus pirkkahitsi@pirkkahitsi.fi Hitsauskoneita ja -tarvikkeita. rek. 020 692 999 www.fonecta.fi Fonecta Oy PL 202 • 00241 HELSINKI www.fonecta.fi Keltaiset Sivut ® yhdistää ostajan ja myyjän – myös tabletissa. puh. PL 202 Kotipaikka Helsinki asiakaspalvelu@fonecta.com 00241 HELSINKI alv. Terveisin ilmoituksesi valmistaja Tarja Kovalainen Helsingin Seudun Keltaiset Sivut ® Fonecta Oy Y-tunnus 1755007-6 Asiakaspalvelu palvelee 24 h. Kaikki hitsaukseen • Valtuutettu huolto Laippatie 1, 00880 Helsinki Puh. Lataa maksuton Keltaiset Sivut ® sovellus App Storesta tai Google Playsta. 2/2019 [ www.hitsaus.net ] 88 TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO Hitsauskonekorjaamoja Hitsauslisäaineita ja -tarvikkeita Laserja vesileikkausta Hitsauskoneiden huoltoa ja -tarvikkeita HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA sivu 1 Tilausvahvistusten automaattinen yöajo Helsingin Seudun Keltaiset Sivut koko 100 % Weldtec Oy, asiakasnumero 185315, ilmoitustunnus J126381 HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA, Graafinen ilmoitus 60x49 pmm Mikäli huomaat jotain korjattavaa tai sinulla on muuta kysyttävää ilmoitukseen liittyen, asiakaspalvelumme palvelee sinua 24 h numerossa 020 692 999. puh. 020 692 999 www.fonecta.fi Fonecta Oy PL 202 • 00241 HELSINKI www.fonecta.fi Keltaiset Sivut ® yhdistää ostajan ja myyjän – myös tabletissa. PL 202 Kotipaikka Helsinki asiakaspalvelu@fonecta.com 00241 HELSINKI alv. Terveisin ilmoituksesi valmistaja Tarja Kovalainen Helsingin Seudun Keltaiset Sivut ® Fonecta Oy Y-tunnus 1755007-6 Asiakaspalvelu palvelee 24 h
Asiakaskunta etelä-Suomi noin 20v ajalta. ??????. 040 504 7355 Suurniitynkatu 4, KOTKA NDT-Tarkastukset Teollisuusnosturien tarkastukset ja huollot NDT : 040-7000333 Nosturit: 0400389556 NDT-Tarkastukset ja IWE-palvelut ammattitaidolla, luotettavasti. Puh. laatujärjestelmät La at ua hitsauksen hallin taa n ??. f i Uutta: CR digitaaliradiografialaitteet, XRF materiaalianalysointi, tarkastustulokset on site heti! Ota yhteyttä Teollisuuden tarvikekumppani www.kuopiontekniikka.fi 3M TM Speedglas TM ja Adflow TM hitsaussuojaimet, sekä 3M TM Cubitron II TM hiomatuotteet suoraan varastosta! Takojantie 17 70900 Toivala p. 0400-124928 www.maasilta.fi z Lämpökäsittelypalveluita asiakkaan tiloissa sekä uunitukset z Lämpökäsittelykoneiden säädinpäivitykset z Materiaalien kovuusmittaukset z Valmistamme myös lämpökäsittelyautomaatteja GSM: +358 45 885 7118 Lampolahti GSM: +358 50 433 4973 Hirsimäki www.heatreat.fi www.ndtmific.fi Myydään yritys MYYDÄÄN yritystoiminta eläkkeelle siirtymisen johdosta. Huhtikuun tarjous Jyrkänkulman hitsimitta 79 € ALV 0% TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO. hitsausten koordinointi . 0400-124928 www.maasilta.fi hihnakuljetinratkaisut teollisuuteen koneja laitesuunnittelu autoCaD keskiraskaat konepajatyöt VuoDesta 1987 Haalintie 348 Salo, p. Toimipisteet: Ii: 040 515 1171 Oulu: 040 515 7771 Alavus: 045 631 8682 Pieksämäki: 044 515 7781 Koria: 045 894 2554 www.suomentestauspalvelu.fi tarmo.tuomela@suomentestauspalvelu.fi marko.ylitalo@suomentestauspalvelu.fi 0400 495 267 timo.ronkainen @ nordbull.com 040 834 1053 matti.jukarainen @ nordbull.com NDT palvelut . ISO 9001 sertifioitu NDT Kotka Oy röntgen-, ultra-, pintaja visuaaliset tarkastukset www.ndtkotka.fi | puh. 050 551 1235 jukka.hakala@ndtteam.fi Puh. Oletko IWI, IWT, IWS sertifikaatin haltija. 044 066 4499 Täydellistä konepajapalvelua Alvarin Metalli Oy KARVIANKYLÄ www.alvarinmetalli.fi Puh. 2/2019 89 [ www.hitsaus.net ] Rautarakenteita NDT-tarkastuksia NDT-tarkastuslaitteita Teollisuustarvikkeita NDT-tarkastuksia Lämpökäsittelyjä NDT-tarkastuksia Konepajoja – Kuljetinja siirtolaitteita – Teräsrakenteita HM Steel Oy KANKAANPÄÄ P. • Hitsauskoevalvontaa • Hitsauskoordinointi sopimuksia • Hitsausohjeita ja menetelmäkokeita • Hitsausstudio hyvät koneet PUH +358500453084 Suomen Hitsaushuolto Oy www.suomenhitsaus.com Lisätietoja: info@ndt-tukku.com www.ndt-tukku. ??. 050-551 1234 ari.lahti@ndtteam.fi NDT-TARKASTUKSET Pirkanmaalta laadukkaasti www.ndt-team.fi 044 215 3828 Kari Salli, KOKKOLA kari.salli@nondest.fi 050 433 5144 Tomi Heinonen, OULU tomi.heinonen@nondest.fi Nondest Oy Kokkola-Pietarsaari-Vaasa-Ylivieska-Oulu n n d t p a l v e l u t ondest w w w. 0400-124928 www.maasilta.fi hihnakuljetinratkaisut teollisuuteen koneja laitesuunnittelu autoCaD keskiraskaat konepajatyöt VuoDesta 1987 Haalintie 348 Salo, p. ??????????. ??????. (02) 544 6155 fax (02) 544 6285 Alihankintaan erikoistunut vuonna 1978 perustettu konepaja ALVARIN METALLII hihnakuljetinratkaisut teollisuuteen koneja laitesuunnittelu autoCaD keskiraskaat konepajatyöt VuoDesta 1987 Haalintie 348 Salo, p. 0400-124928 www.maasilta.fi hihnakuljetinratkaisut teollisuuteen koneja laitesuunnittelu autoCaD keskiraskaat konepajatyöt VUODESTA 1987 Haalintie 348 Salo, p. EN-ISO 9712 henkilöpätevyyksin LAADUNHALLINTA. ?????????????. ??. n o n d e s t . 02 578 7506 kari.huhtamaki@hmsteel.fi www.hmsteel.fi NDT – TARKASTUKSET
Juha Iiponen, CEO, Atlantia Oy, Telatek Group 11.00 Älykkäät hitsausja tuotantoautomaatioratkaisut raskaalle metalliteollisuudelle Intelligent welding and production automation solutions for heavy fabrication Mr. 26.4.2019, Hilton Helsinki, Kalastajatorppa MENESTYSTARINOITA – SUCCESS STORIES Komiteoiden, klubien ja paikallisosastojen ilta 16.30 Ilmoittautuminen ja tervetulokahvit 17.00 Ryhmien toiminnan ja kärkitulosten esittely Laserfoorumi Pj. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 90 SHY:N 70 VUOTISJUHLASEMINAARI 24. IWE Mika Sirén, VTT IWQ-Hitsauskoordinoijaklubi Klubimestari IWE Reetta Verho, Kemppi Oy Sädemenetelmäklubi Vpj. Jaakko Heikonen, CEO, Pemamek Ltd. ee break and exhibition 10.30 Hitsattuja ruoripotkurinrunkoja Taivalkoskelta vuodesta 1999 Welded propulsion components from Taivalkoski since 1999 Mr. IWE Maria Lammentausta, Q-Test Oy Paikallisosastot, Turku Pj. Pentti Kopilo , Toimitusjohtaja, Tapex Oy Pätevöityskoulutuskomitea Pj. ee Conference chairman Mr. Aalto University and VTT Technical Research Centre of Finland Ltd TORSTAI 25.4.2019 Juhlaseminaari / Anniversary Seminar 8.30 Ilmoittautuminen ja tervetulokahvit / Registration and welcome co. IWE Timo Kankala, Koneteknologiakeskus Turku Oy 19.30 – 21.00 Bu. Jouko Lassila, WSF Executive Director, IIW Vice President 9.00 Tervetuloa, Hitsaavan teollisuuden tilanne ja uudet haasteet 100-vuotiaassa Suomessa Welcome, Welding industry today and the future challenges in 100 year old Finland Prof. Aalto-yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 15.30 Group 1. Douglas R. et-iltapala, keskustelu, verkostoituminen KESKIVIIKKO 24.4.2019 Yritysvierailut / Technical Visits 13.00 – Ryhmä 1. Antti Salminen, LUT-yliopisto HRO-Suunnittelufoorumi TkT Tuomas Skriko, LUT-yliopisto Materiaalija tuotantofoorumi Pj. SHY:N 70 VUOTISJUHLASEMINAARI 15.30 Group 1. Ismo Meuronen, Meuro-Tech Senioriklubit Seppo Roschier, Helsingin Senioriklubi Paikallisosastot, Tampere Pj. Luciani, IIW President, CWB Group President and CEO 10.00 Kahvitauko ja tutustuminen näyttelyyn / Co. Prof. Jukka Kömi, University of Oulu, WSF President 9.30 IIW – A global welding and joining organization Mr. IWE Timo Kauppi, Oulun yliopisto/Lapin amk Hitsauksen Laatu -komitea Pj. Aalto University and VTT Technical Research Centre of Finland Ltd VTT Oy Aalto-yliopisto 70v_juhla_ilmoitus.indd 1 8.4.2019 12.45
Majoitus Vapaita huoneita voit tiedustella suoraan hotellista sähköpostitse helsinkikalastajatorppa@hilton.com tai puhelimitse +358 9 45 811. 13.30 Paluu 09.30 11.00 Ryhmä 2b ABB Oy, Marine and Ports, Helsinki n. klo 16.00 19.30 25.4. tai puh. Antti Salminen, LUT-yliopisto 16.30 Seminaari päättyy / The conference ends 17.00 SHY ry:n sääntömääräinen vuosikokous Kokous on avoin kaikille henkilöjäsenille ja yritys/yhteisöjäsenien edustajille. tai puh. Mika Sirén, VTT Oy, WSF ANB Governing Board President 14.30 Kahvitauko ja tutustuminen näyttelyyn / Co. Mauri Kontu, CEO, Vahterus Oy 15.30 Miilux – hitsattavien kulutusterästen ja kulutusosien sovellukset Miilux – application of abrasion resistance weldable steels and components Mr. Mikko Väisänen, Vice President, Global Project Sales, Kemppi Oy 13.30 Tarkastus-, testaus-, serti. 11.45 Paluu Näyttely 24.4. (09) 773 2199 Angelica Emeléus, angelica.emeleus@shy. cation and consultation to support welding Mr. Timo Sipilä, Quality Assurance Manager, Miilux Ltd 16.00 Metallin 3D -tulostuksen menetelmät, laitteet ja uudet mahdollisuudet Metals 3D printing processes, equipment and new possibilities Prof. ee and exhibition 15.00 Innovatiivisia hitsattuja Plate&Shell -lämmönsiirtimiä tuleville sukupolville Innovative welded plate & shell heat exchangers for the next generations Mr. cation in Finland Mr. 18.30 Cocktail vastaanotto ja onnittelut / Cocktail reception and congratulations Kemppi Oy Suvi Nurmen hitsattuja taide-esineitä 70v_juhla_ilmoitus.indd 2 8.4.2019 12.45. klo 08.30 18.00 Esillä on hitsauksen, leikkauksen, pinnoituksen ja tarkastuksen teknologiaa, alan tutkimuksen ja koulutuksen viimeisiä uutuuksia, Eero Nykäsen piirroskuvia Hitsaustekniikka-lehteen vuosien varrelta sekä Suvi Nurmen hitsattuja taide-esineitä. SHY 70 -vuotisjuhlaillallinen /WSF 70 Years Anniversary Banquet 18.30 Cocktail vastaanotto ja onnittelut / Cocktail reception and congratulations 19.00 Illallinen / Banquet Master of Ceremonies, Mr. Ville Lahtinen, WSF Board Member PERJANTAI 26.4.2019 Yritysvierailut / Technical Visits 9.00 Lähtö vierailuille Kalastajatorpalta 10.30 12.00 Ryhmä 2a Kemppi Oy, Lahti n. (09) 773 2199 Muutokset mahdollisia. ointija konsultointi hitsauksen tukena Inspection, testing, serti. Topi Saarenhovi, Executive Vice President, Asset Health Service Line, Kiwa Group 14.00 IIW/EWF kansainvälinen pätevöityskoulutus Suomessa IIW/EWF education, training & quali. Lisätietoja Jouko Lassila, jouko.lassila@shy. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 91 11.30 Lounas ja tutustuminen näyttelyyn / Lunch and exhibition 13.00 Hitsauksen tulevaisuuden visiot Welding in the future Mr
www.ael.fi AEL YLPEÄNÄ ESITTÄÄ:. 2/ 20 19 [ www.hitsaus.net ] 92 IWE ALL STARS IWE Haluaisitko kuulua eliittijoukkoon. Heihin, jotka tuntevat uusimmat välineet ja tekniset mahdollisuudet, oppivat löytämään uusia ratkaisuja, luomaan uutta – ja jopa muuttamaan maailmaa