Metalliteollisuuden koneja laiteinvestoinneista päättäville henkilöille suunnatun tapahtuman tuoteryhmiä ovat työstökoneet, levykoneet, hitsaus ja liittäminen, työkalut, automaatio ja robotiikka, kunnossapito sekä teollisuuden palvelut. Kädessäsi on Hitsaustekniikka -lehden suomenkielinen numero HT 2-3B. Tilaisuuden ohjelma ja muutakin käytännön tietoa löytyy tämän lehden lopusta. Konferenssin avaa aiemmin Ruukissa ja nykyisin Oulun yliopistossa työskentelevän teräsmiehen, prof. Jouko Lassila Toiminnanjohtaja, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys IIW:n hallituksen jäsen HT_2-3B_15.indd 2 11.5.2015 15.43. Hauskaa kevään jatkoa. Teollisuu skaasuopa s lehden liitteenä FI_00075_201504_CN FI_00075_201504_CN_Arcal_Hitsaus_210x297.indd 1 2015-04-15 15:19:15 IIW:n konferenssista viimeisin tieto lujien terästen hitsaamisesta Hyvä lukija. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 2 MAG-hitsaus ruostumaton teräs Raskas MAG-hitsaus, hiilteräs TIG/MIGhitsaus MAG-hitsaus, robottisovellukset hiiliteräs tuotteet helpottavat kaasuvalintaasi! Lue lisää www.airliquide.fi tai soita 020-779 0584. SHY:n omista tilaisuuksista edellisin oli Hitsaustekniikka-päivät, Jyväskylän paikallisosaston 60 -vuotispäivät ja SHY:n vuosikokous Huhtikuussa. Kaksipäiväinen konferenssi on avoin kaikille kiinnostuneille. Konepaja-messut järjestetään yhteistyössä Nordic Welding Expo -messujen kanssa 15.–17.3.2016 Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. Tilaisuudesta on päätoimittaja Juha Lukkarin laatima kooste toisaalla tässä lehdessä. Tampereen Messuja Urheilukeskuksen kaikki viisi hallia täyttävillä messuilla on noin tuhat näytteilleasettajaa parista kymmenestä maasta. David Porterin esitys lujista teräksistä. Se sijoittuu kongressiviikon lopulle torstaihin ja perjantaihin 2.-3.7.2015. Nykyisin kaikkiin järjestämiimme tilaisuuksiin voi ilmoittautua kutsun yhteydessä olevasta www-linkistä. Lehden syyskauden numerot 4, 5 ja 6 ilmestyvät normaalisti. Erikoisnumerossa esitellään suomalaista hitsaavaa teollisuutta ja tutkimusta. Suomen johtava teollisuuden messutapahtuma kokoaa alan yritykset, asiantuntijat ja päättäjät 15.–17.9.2015 Tampereelle. Konferenssi käsittää lähes 80 teknistä ja tieteellistä esitelmää sekä lisäksi parikymmentä posteria, eli kirjallista esitystä. Esillä ovat metalliteollisuuden uusimmat koneet ja laitteet alan yritysten kilpailukyvyn ja tehokkuuden parantamiseen. Tilaisuuden rekisteröityminen ja osanottomaksun maksaminen tapahtuvat www-sivuilla osoitteessa www.iiw.2015.com Syyskauden avaavat Alihankintamessut, jossa olemme esillä omalla osastollamme. Oulun järjestelyt ovat täydessä käynnissä ja mielenkiintoiset juhlat sekä teollisuusvierailut odotettavissa. Tavataan hitsauksen merkeissä SHY:n osastolla A 211. Keväällä 2016 järjestettävä ensimmäinen Konepajaja Hitsausalan megatapahtuma Tampereella kannattaa myös merkitä kalenteriin. Uudistettu jäsentietojärjestelmä ja ajan tasalla olevat tiedot mahdollistavat jäsenten paremman tavoittamisen. SHY:n toimiston tietojärjestelmien uudistaminen etenee vauhdilla. Teemoja ovat tänä vuonna myynti, markkinointi ja uudet materiaalit. Samassa yhteydessä on sinulle postitettu englanninkielinen numero HT 2-3, teemaltaan Welding in Finland. Kaksipäiväisen kansainvälisen konferenssin aiheena on “High Strength Materials Challenges and Applications”. Osallistukaa tilaisuuksiimme. Lujilla teräksillä, niiden hitsaamisella ja sovelluksilla tulee olemaan näissä merkittävä rooli. Marraskuussa, 12.– 13.11.2015, juhlii Oulun paikallisosasto 50 -vuotista taivaltaan seminaarin ja SHY:n vaalikokouksen merkeissä. Se jaetaan lehden normaalin levikin lisäksi lähes tuhannelle IIW:n vuosikokouksen ja kansainvälisen konferenssin osallistujalle Helsingissä 28.6.-3.7.2015. Toki puhelinkin on edelleen käytössä. Taloushallinnon jo runsaan vuoden käytössä ollut laskentajärjestelmä tekee toimintokohtaisten kustannusten tarkemman seurannan mahdolliseksi. Teille näitä järjestetään
Teollisuu skaasuopa s lehden liitteenä FI_00075_201504_CN FI_00075_201504_CN_Arcal_Hitsaus_210x297.indd 1 2015-04-15 15:19:15 HT_2-3B_15.indd 3 11.5.2015 15.43. MAG-hitsaus ruostumaton teräs Raskas MAG-hitsaus, hiilteräs TIG/MIGhitsaus MAG-hitsaus, robottisovellukset hiiliteräs tuotteet helpottavat kaasuvalintaasi! Lue lisää www.airliquide.fi tai soita 020-779 0584
Hän ollut mukana touhussa lähtien EWE-kurssilta (European Welding Engineer) No 1, joka pidettiin vuosina 1989-1990, kuva 2. Pääpaikka on luonnollisesti Lappeenranta. Kurssilla oli 16 osallistujaa johtavista hitsausalan yrityksistä. hitsattujen rakenteiden suunnittelu, laserhitsaus, robotisoitu hitsaus ja terminen ruiskutus. Kansainvälisesti Suomi on kärkimaita, kun verrataan myönnettyjen diplomien lukumäärää. Koulutustarjonta on laajentunut merkittävästi näistä insinöörija teknikkokursseista, mm. Kuva 1. Mitä koulutus on tarjonnut. Päivien puheenjohtaja oli LUT:n (Lappeenranta University of Technology, Lappeenrannan teknillinen yliopisto) Erkki Veijalainen, joka selvitti LUT:n koulutuksen historiaa ja nykytilaa, kuva 1. SHY ei itse järjestä kursseja. Päivien esitelmät olivat hyvin monipuoliset kaikkea väliltä hitsaus Kiinassa/ Kamerunissa ja neuroverkko-ohjattu hitsaus. Tällä hetkellä loppusuoralla on IWE/IWT-kurssi No 29. koulutuksen järjestäminen joustavaksi (etäopiskelu ym.), kuulustelujärjestelmien uudistaminen, opettajaresurssien niukkuus ja kiireisyys, käytännönläheisyyden lisääminen, hitsauskoordinoijien täydennyskoulutus muilla aiheilla ja education in english. HT_2-3B_15.indd 4 11.5.2015 15.43. Paljon on edessä myös tulevaisuuden haasteita: mm. Lopuksi Kauppila kysyi. Se hyväksyy vastuun toteuttaa IIW/IAB:n ja EWF:n vaatimukset ja säännöt suomalaisessa koulutuksessa. SHY:n (Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys) koulutuspäällikkö Juha Kauppila loi katsauksen suomalaisen pätevöityskoulutuksen tuloksiin ja vertaili niitä muiden maiden saavutuksiin, kuva 3. Päivät keräsi noin 50 asiasta kiinnostunutta Lappeenrannan ylioppilastalon juhlasaliin. Oikeudet ja tietotaidon toimia hitsauskoordinoijan toimessa, laajan koulutusmateriaalien tietolähteenä työelämässä ja verkoston ja yhteydet hitsaamisen osaajiin. Viiden kärkimaan osuus kokonaismäärästä maailmassa vuoteen 2013 mennessä oli Saksa: 29,6 %, Kiina: 19,1 %, Ruotsi: 5,4 %, Suomi: 5,2 % ja Puola: 3,9 %, Kaikki maat ovat huomattavan tai ylivoimaisen väkirikkaita maita verrattuna meidän pieneen Suomeen. Erkki Veijalainen (LUT). Jos diplomit suhteutetaan väkilukuun Suomi on ylivoimainen maailman kärkimaa! Suomen (104 kpl/asukas) jäljessä tulevat maat Ruotsi (62 kpl) ja Saksa (40 kpl) saivat kokoon noin puolet meidän diplomien määrästä per asukas. Koulutusoikeudet myönnetään hyväksytyille koulutuksen järjestäjille. Technologist). Muutamaa vuotta myöhemmin käynnistyi EWT-koulutus (European Welding Pia Ahonen ja Marita Pettinen toivottivat vieraat tervetulleiksi. Hitsauskoordinoijakurssien IWE/IWT/IWS/IWP-diplomeja on myönnetty viime vuoden 2014 loppuun mennessä yhteensä 3029, kuva 4. Suomalainen hitsaushenkilöstö on todella pätevöitettyä! Tämä on yksi suomalaisen hitsaavan teollisuuden kilpailuvaltti. Tähän mennessä LUT on pätevöittänyt yli 800 henkilöä yli 50 kurssilla, joita on pidetty yli kymmenellä paikkakunnalla. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 4 Hitsauskoordinoijien täydennyskoulutuspäivät Juha Lukkari Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla järjestettiin 10.-11.3.2015 Hitsauskoordinoijien täydennyskoulutuspäivät, jotka olivat samalla koulutuksen 25-vuotispäivät
materiaaliryhmän ilmoittaminen lisäaineryhmän (FMnumeron) avulla, mikä on aiheuttanut paljon kysymyksiä mm. Ne asettavat paljon tiukkoja vaatimuksia rakennustuotteiden suunnittelulle, valmistamiselle, valvonnalle ja tarkastukselle. Kuva 3. Tällä hetkellä molemmat standardit ovat voimassa, vanha standardi 8.10.2015 saakka, mutta tuotestandardin vaatiessa pitempäänkin. HT_2-3B_15.indd 5 11.5.2015 15.43. Takarivi (vas.): Pauli Janhunen, Kari Saaranen, Pekka Tuomi, Jouko Kokki, Rauli Hulkkonen, Eero Pajula, Veli Torvinen, Mikko Harju, Juha Häkkilä, Henry Vuorinen. Seuraavassa osoitteessa on tietoja ja esimerkkejä siitä, mitä tuotteita CE-merkintä koskee: http://henhelpdesk.fi/www/fi/YMkirjeet/ EN-1090-1-soveltamisala-FI-tulkintav.1.2.pdf Hitsaajien pätevyysstandardi SFS-EN 287-1 on uusittu ja saanut uuden numeron SFS-EN ISO 9606: 2013. Petri Toikka (LUT) sekä Erkki Veijalainen (LUT) ja Antti Martikainen (LUT). toteutusja tuotantoluokan valinta, hitsauskoordinoijan pätevyysvaatimukset, hitsausohjeiden (WPS) hyväksyntä, koko valmistus ja tarkastuslaajuus. Kuva 2. Kuva 5. Iso muutos on mm. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 5 Petri ”Pete” Toikka (LUT) selvitti muutamien uusien standardien tilannetta ja vaatimuksia sekä otti jämäkästi kantaa joihinkin asioihin, kuva 5. Juha Kauppila (SHY). EWE-kurssi No 1. lisäaineiden toimittajille. Se on herättänyt yrityksissä suurta huomioita, paljon porua ja huomattavasti työtä. Kuva 4. Eturivi (vas): Pertti Hynninen, Hannu Paanala, Erkki Mäkäräinen, Pekka Palonen, Erkki Veijalainen, Hans Storbacka. Tärkeitä asioita standardissa ovat mm. Teräsrakennestandardi on ”kymppiysikymppi”) eli SFS-EN 1090 ja siihen liittyvä rakennustuoteasetus sekä CE-merkintä, joka astui voimaan 1.7.2013. Uusi standardi sisältää paljon muutoksia, pienempiä ja isompia. Suomessa vuoden 2014 loppuun myönnetyt IWE/IWT/IWS/IWP-diplomit
Laivanrakennus alkoi Helsingin Hietalahdessa 1985 samoilla paikoilla kuin nykyinenkin telakka. Turun telakalta tilatut LNG-käyttöiset isot risteilijät. Yhteisyrityksen muodostamisen jälkeen telakka on taas siirtynyt rakentamaan jäänmurtajia ja muissa jäissä kulkevia erikoisaluksia. Qatar, Indonesia, Malesia, Nigeria, Abu Dhabi, Algeria ja Australia. Asiat selviävät tänä keväänä. Tuontija jakeluterminaaleista jakelu tapahtuu höyrystämällä LNG kaasuksi ja sen jälkeen putkijakelulla, kuljettamalla LNG sellaisenaa rekoilla tai junalla loppuasiakkaille tai LNG:n kuljetus tuontiterminaaleista meKuva 6. Suurimmat tuotantolaitokset ovat Ruotsissa Oxelösundissa, Borlängessä ja Luleåssa sekä Suomessa Raahessa ja Hämeenlinnassa. Uusin tilaus tuli muutama viikko sitten, kun telakka rakentaa kaksi risteilijää emoyhtiölleen. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 6 Hitsausoperaattorit ovat saaneet myös uusitun standardin SFS-EN ISO 14732: 2013, joka sekin sisältää joitakin muutoksia vanhaan verrattuna. HT_2-3B_15.indd 6 11.5.2015 15.43. Päästöissä LNG on ylivoimaisen matalapäästöinen. Vuonna 2014 yhtiön koko osakekanta siirtyi venäläinen yrityksen omistukseen. Työpaikkailmoitus Helsingin Sanomissa. Kun jäähdytetään maakaasu lämpötilaan -163 °C, se nesteytyy ja tilavuus pienenee 600-osaan. Lisäksi länsirannikolla on vielä Uudenkaupungin työvene. Se näkynee hitsausihmiselle mm. kaikkien tuntema Finjet vuonna 1977. matkustaja-aluksia ja risteilijöitä, mm. Meriteollisuuden liikevaihto on lähes kuusi miljardia euroa ja ala työllistää 20 000 suomalaista. Kuva 7. Hänen mukaansa tulevaisuudessa näemme vielä lujempia ja iskusitkeämpiä teräksiä. Niiden rakentaminen alkoi Helsingissä jo vuonna 1910. Arctech Helsinki Shipyard Oy perustettiin joulukuussa 2010, kun STX Finland ja venäläinen United Shipbuilding Company allekirjoittivat yhteisyrityssopimuksen. Raex, Optim, Laser, Ramor ja Litec. Siltanen esitteli myös suurilujuisia teräksiä ja niiden valmistusta sekä käyttökohteita. Lohkot rakennetaan Venäjällä ja lohkojen koonti sekä laivan lopullinen tekeminen Helsingissä. Nykyinen tilauskanta on mahtava, peräti 6 murtajaa. Rautaruukki on nyt osa SSAB:ta, jonka uuden yhtiön nimi on SSAB Europe Oy. Turun telakalla (Meyer Turku Oy) on erinomainen tilauskanta, 2 risteilijää TUI-varustamolle ja LNG-käyttöinen matkaustaja-alus Tallink-varustamolle. Rauma telakka on heräämässä myös henkiin uutena yhtiönä ja uusilla omistajilla sekä uudella nimellä Rauma Marine Construction. Pohjoismaissa yhtiön liikevaihto vuonna 2013 oli noin 6,4 miljardia euroa ja työntekijöitä noin 17 000. LNG (Liquefied Natural Gas) on nestemäisessä muodossa olevaa maakaasua. Telakka tunnetaan niin Suomessa kuin maailmalla jäänmurtajien rakentamisesta. Tämä on edellytys se hyödyntämiselle, koska se mahdollistaa kustannustehokkaan varastoinnin ja kuljetuksen. Suomen meriteollisuus koostuu laivanrakennus-, korjausja offshoretelakoista, meriteknisen alan kokonaistoimittajista, suunnittelutoimistoista ja ohjelmistovalmistajista sekä järjestelmäja laitetoimittajista. Niko Rautiainen (Arctech Helsinki Shipyard Oy) kertoi laivanrakennuksen historiasta ja nykytilasta Suomessa, kuva 7. Meriteollisuuden (ns. LNG on päivän sana, ei vain meriteollisuudessa uusimpien laivojen käyttövoimana vaan myös laajempana liiketoiminta-alueena, mikä oli aiheena Pasi Hiltusella (Vaasa Ball LNG), kuva 9. LNG:n päätuottajia ovat mm. Niko Rautiainen (Arctech Helsinki Shipyard Oy). Joskus on esitetty tilastoa, että noin 60 % maailman toimivista kaikista jäänmurtajista on rakennettu Helsingin telakalla! Paitsi jäänmurtajia telakka on rakentanut mm. Vuosien saatossa omistajia ja nimiä telakalla on ollut monia. Tunnettuja SSAB:n tuotenimiä ovat olleet DOCOL, DOMEX, WELDOX, HARDOX, ARMOX ja TOOLOX. Kuva 8. Jukka Siltanen SSAB Europe Oy. Helsingin telakka täytti 6.4.2015 150 vuotta ja juhli monella tavalla näyttävästi pitkää taivaltaan. Meriteollisuus on yksi maamme kansainvälisimmistä teollisuudenaloista, sillä sen tuotteista yli 90 prosenttia viedään ulkomaille. LNG:n kuljetus tapahtuu nesteytyslaitoksista isoilla tankkereilla tuontiterminaaleihin. Hän näytti myös hienon juhlavideon telakan vaiheista. Helsingin Sanomien historiassa ei liene koko etusivun täyttävää työpaikkailmoitusta, ainakaan montaa kertaa, kuva 8. Erityisesti laivojen polttoaineena LNG on kovassa kasvussa, mm. LNG on käyttökohteissa öljyn ja nestekaasun korvaaja maakohteissa (teollisuuslaitosten, kiinteistöjen ja pienten voimalaitosten polttoaineena sekä maaliikenteen polttoaineena jakeluasemilla) ja merikohteissa (laivojen polttoaineena). meriklusterin) merkitys on suuri Suomen kansantaloudelle. Jukka Siltanen (SSAB Europe Oy) selvitti viime vuonna paljon huomiota saanutta suomalaisen Rautaruukin ja ruotsalaisen SSAB:n yhdistymistä eli Pohjoismaisen terästeollisuuden nykytilannetta, kuva 6. tuotevalikoiman ja tuotenimien muutoksina. SSAB:n pääkonttori sijaitsee Tukholmassa. Tällä hetkelle suomalainen telakkateollisuus voi taas hyvin. Lisäksi Yhdysvalloissa on tehtaat Montpelierissä ja Mobilessa. Ensimmäinen murtaja sai nimekseen Mercator. Rautaruukin (Ruukin) tunnettuja tuotenimiä ovat olleet mm
Kuva 10. Markkinoilla tunnetaan paljon tällaisia valokaari erilaisilla tuotenimillä, WiseRoot, WiseThin, CMT, STT, ColdArc jne, jne. Jyri Uusitalo (Kemppi Oy). Tästä on tuloksena ollut erilaiset kylmäkaariprosessit tai modifioidut kaaret, joista Jyri Uusitalo (Kemppi Oy) piti erinomaisen ja havainnollisen esitelmän, kuva 10. Näin surkeasti kävi paikalliselle jääkiekkoseuralle! Kuva 13. Ne ovat toki perinteisiä MIGja MAG-hitsausprosesseja samoilla prosessinumeroilla. Hänen esitelmänsä perustui Hitsaustekniikka-lehden artikkeliin: Hitsauksen laatu – Laadun vaikutus hitsauksen kilpailukykyyn (No 3/2013). Yleinen suuntaus teollisuudessa on siirtyä ”tarkastuslaadusta toiminnan laatuun”. Lisäksi jakeluasemia tullaan rakentamaan lähivuosina Suomeen useita kymmeniä. HT_2-3B_15.indd 7 11.5.2015 15.43. Kuva 11. Esitelmän otsikon mukaisesti hitsausta ei käsitelty, mutta siihen löytyy Hitsaustekniikka-lehden (No 3/2013) artikkeli: LNG – kaasua ja vaativaa 5%ja 9%-nikkeliterästen hitsausta. Suunnittelija on vastuussa kokonaisuudesta, valmistuksen ohjeistuksesta (= tarkoituksenmukaisesta laadusta) ja koko tuotteen valmistuksen jälkeisestä toimivuudesta sekä siten kokonaisuuden kustannuksista ja kustannustehokkuudesta. Suomessa ollaan aloittamassa kahden tuontiterminaalin rakentamista – Tornioon 50 000 m 3 ja Poriin 30 000 m 3 . Se koskee erityisesti juuri MIG/MAGhitsausta ja se avasi varmasti monelle oven valokaaren ihmeelliseen maailmaan. Yksi kohde on valokaaren ja aineensiirtymisen tutkiminen. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 7 ritse paikallisiin jakeluterminaaleihin pienillä LNG-jakelualuksilla. Hitsausohjeisiin lienee syytä kuitenkin kirjata käytetty kaarityyppi. Voi suunnittelija parkaa, kun hänelle on vastuuta yllin kyllin! Suunnittelijat tarvitsevat koulutusta ja sitähän LUT antaa hitsatun rakenteen suunnittelijan pätevöityskoulutuksessa, jollainen on taas alkamassa. Ne helpottavat myös hitsaajan työtä, parantavat laatua ja tehostavat tuotantoa. Järjestelmällisellä laatutyöllä on saavutettavissa paljon asioita, jotka muuten olisivat hallitsemattomia ja eläisivät omaa elämäänsä. Todella ison EU:n osittain rahoittaman terminaalin, jossa varastosäiliön koko lienee 150 000 m 3 :n luokkaa, rakentaminen on vielä päättämättä, Suomeen tai Viroon tahi puoliksi molempiin. Paljon tutkimusja kehityspanoksista maailmalla kohdistuu MIG/MAG-hitsaukseen. Jukka Martikainen (LUT) selvitti laatuasioita, kuva 13. Niin päättyi ensimmäinen seminaaripäivä Ylioppilastalolla mutta jatkui monen kohdalla jääkiekko-ottelulla illalla, kuva 11. Ne antavat lisää työkaluja MIG/ MAG-hitsausten tekemiseen. Jukka Martikainen (LUT). Hänen mukaan rakenteiden elinkaaren aikainen energiatehokkuus tulee olemaan tärkeä kilpailutekijä. mään, että rakenteet ovat tulevaisuudessa kestävämpiä, kevyempiä, suorituskykyisempiä ja turvallisempia. Tämä tulee edellyttäKuva 9. Lisäksi Haminaan ja Raumalle on suunnitteilla 10 000 m 3 :n terminaalit. Uusitalo antoi lopuksi useita havainnollisia esimerkkejä vakiokaaren korvaamisesta näillä uusilla kaarimuunnoksilla. Pasi Hiltunen (VaasaBall LNG). Timo Björk (LUT) selvitteli suunnittelun kiemuroita luennossaan: Suunnittelusta valmistukseen, kuva 12. Yleisellä tasolla käyttökohteita ovat pohjapalon hitsaus, tunkeuman lisääminen, tunkeuman vakauttaminen, asentohitsaus ja ohutlevyjen hitsaus. Kuva 12. Hyvä laatu syntyy tekemällä ei tarkastamalla, kuuluu laadun tekemistä kuvaava tuttu sanonta. Timo Björk (LUT). Näitä on kaikilla tunnetuilla, erityisesti eurooppalaisilla konevalmistajilla
Taguchi: Laatua on pienin mahdollinen hävikki. Kuva 14. Yksistään Barentsin alueella arvioidaan olevan hankesuunnitelmia noin 140 miljardin euron arvosta. Hitsaustyö on kerralla valmista, hitsaustapahtuma on juhlahetki! Lopputulos täyttää vaatimukset kaikin puolin, asiakas on tyytyväinen ja ostaa uudestaan. Hyvän hitsauslaadun peruspilarit ovat: . DNV OFFSHORE STANDARD DNV-OSC401: Fabrication and Testing of Offshore Structures, April 2013 . Arktinen alue. W. Laadun moniulotteisuutta kuvaa sekin, että tunnetut ”laatugurut” määrittelevät sen hyvin monella tavalla, taulukko 1. Tärkeimmät standardit ovat: . Ne koskevat koko ketjua: mm. Grosby: Toiminnan ja tuotteen virheettömyyttä. suunnittelu, materiaalit, pätevyydet, menetelmäkokeet, hitsausohjeet, tuotanto ja tarkastukset. Kappaleet ja tuotteet eivät pitkään ”pyöriskele” käsissä. HT_2-3B_15.indd 8 11.5.2015 15.43. en materiaalimäärien kuljetuksia. Hyväksytyt hitsausohjeet Mitä laatu hitsauksessa sitten on. Layout sekä materiaalija tuotevirrat ovat kunnossa. P. Luokituslaitokset Det Norske Veritas (DNV), Russian Maritime Register of Shipping (MR) ja Norsok (öljy-yhtiöiden yhteistyöjärjestö) ovat laatineet standardeja, joihin perustuvat rakenteille ja materiaaleille asetetut vaatimukset arktisilla alueilla. RUSSIAN MARITIME REGISTER OF SHIPPING: Rules for technical supervision duValmistettavuus, erityisesti hitsattavuus on otettu huomioon suunnittelussa; DFM (Design for Manufacturing) ja DFW (Design for Welding). Hallinosturin käytettävyys ei aiheuta pullonkaulaa. Koneet ja laitteet toimivat moitteettomasti. P. Yrityksellekin jää jotain ”viivan alle”. Tämä asettaa suuria haasteita rakenteissa käytettäville materiaaleille, ennen kaikkea niiden sitkeydelle ja murtumiskäyttäytymiselle. Materiaalit ja hitsausaineet ovat tunnistettavissa ja jäljitettävissä. Ohjeet (esim. Pätevät ja pätevöitetyt hitsaajat ja hitsausoperaattorit . Suomella on ainutlaatuinen etsikkoaika”, entinen pääministeri Paavo Lipponen toteaa tekemässään selvitystyössään (HS 1.4.2015). Usein laadulla tarkoitetaan niitä tuotteen tai palvelun piirteitä ja ominaisuuksia, joilla tuote tai palvelu täyttää asetetut tai oletetut vaatimukset. Hankinta, suunnittelu ja valmistus puhuvat samaa kieltä. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 8 Käsite laatu on ainakin osittain abstrakti ja sen mielletään tarkoittavan hyvin erilaisia asioita. EU:ssa maamme on tähdättävä pohjoisen politiikan suunnannäyttäjäksi. Kuva 15. Nollatason tavoittelua. Lecklin: Laatu on asiakkaiden tarpeiden täyttämistä mahdollisimman tehokkaasti ja kannattavasti. Tuomas Liukkonen (LUT) selvitteli standardien ja luokituslaitosten asettamia vaatimuksia materiaaleille ja hitsatuille teräsrakenteille arktisissa olosuhteissa, kuva 15. NORSOK STANDARD M-101 (Edition 5, October 2011): Structural steel fabrication . ”Suomen on aika koota rivit, jotta saamme oman siivumme kestävästä, arktisesta liiketoiminnasta. Taulukko 1. Kokoonpanossa osat sopivat heti yhteen ilman ”moukarointia” ja railot ovat heti kohdallaan hitsaus varten (DFA, Design for Assembly). O. Kokonaisvaltainen hitsaustyön johtaminen ja koordinointi . Juran: Laatu on soveltuvuutta käyttötarkoitukseen. Tähän kysymykseenhän jokainen alueelle rakenteiden valmistusta ja toimitusta havitteleva törmää ensi vaiheessa. Deming: Laatu on epävarmuuden minimointia. Laadun lyhyitä määritelmiä. WPS ja työohjeet) ovat selkeitä ja tarkoituksenmukaisia. Ilmaraot ja mittatarkkuudet ovat tarkoituksenmukaisia, hitsattavat osat ja osakokoonpanot ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Usein laatua ajatellaan hienona käsitteenä, mutta käytännössä se on yksinkertaisia, jokapäiväisiä asioita, taulukko 2. Tuomas Liukkonen (LUT). Martikaisen teesit hyvälle laadulle. Garvin: Tuotteen suorityskyky-kestävyys-lisäominaisuudet-luotettavuus-yhdenmukaisuus-huollettavuus-esteettisyys-mielikuva asiakkaan kokemana. D. Arktinen alue kiinnostaa erityisen valtavien luonnonvarojen takia, öljy, kaasu, mineraalit ja metsät, kuva 14. Hitsausaineet ovat oikeita ja niitä käsitellään oikeintarvittavia työkaluja ja apuvälineitä ei tarvitse etsiskellä ympäri hallia. Työt tehdään ergonomisesti. Koillisväylä on avautumassa pysyvästi, mikä tietää suuriJ. Toisaalta ilmastoolosuhteet ovat vaikeat, lumi, jää, pakkanen, pimeys ja tuuli. G. Arktinen alue voi kehittyä Euroopan suurimmaksi investointikohteeksi. Lillrank: Valmistuslaatu-tuotelaatu-arvolaatu-kilpailulaatuasiakaslaatu ja ympäristölaatu. Taulukko 2
Pitäjä oli kuitenkin sairaustapauksen takia Jukka Martikainen. asentohitsaustäytelankoja. . Lämmöntuonti vaikutti kuitenkin voimakkaasti hitsiaineen iskusitkeys. Verkostot tarjoavat mahdollisuuksia suomalaiselle hitsaavalle teollisuudelle. Hitsausprosessi oli Kempin modifioitu MAG-hitsaus, ns. Itsesäätyvyys perustuu uudenlaiseen hitsaustapahtuman anturointiin, jota hallitaan neuroverkko-ohjelman avulla. Welders salary is normally lower than the office workers and the salary system focuses on quantity rather than quality. Tutkimuksen tavoitteina oli tutkia uusien lujien laivaterästen ominaisuuksia ja soveltuvuutta sekä uusien hitsausprosessien mahdollisuuksia. HT_2-3B_15.indd 9 11.5.2015 15.43. LUT:n kehittämä hitsausjärjestelmä on itsesäätyvä, joustava ja muunneltavissa siten, että se soveltuu integroitavaksi erilaisiin robottijärjestelmiin. Some small factories do not have sufficient safety measures for welders. Hitsiainemäärä uudessa railossa oli 2,3 kg/m ja vanhassa railossa 3,1 kg/m, mikä näkyy luonnollisesti hitsaustyön määrässä ja tarvittavissa lisäainemäärissä. Tässä kyseessä oli kuitenkin kavennettu eli normaalia kapeampi railo, jonka kulma oli 30 o telakan normaalisti käyttämän 45°:teen sijaan, kuva 16. Järjestelmässä on myös omat seuranta-anturit hitsisulan lämpöarvoille ja hitsin muodolle. Strong hierarchy in the Chinese welding companies which in turn results in low motivation of workers. Lack of the knowledge of ergonomics, despite good welding skills. WisePenetration. . Voisi kysyä, että riittäkö tuohon yrityksessä yksi IWE. Welder education mostly consists of working experience, rather than formal training. Kuva 18 . Hitsauslaboratoriossa oli järjestetty adaptiivisen ja neuroverkko-ohjatun hitsauksen demonstraatio Esa Hiltusen (LUT) johdolla, kuva 18. Vaatimukset täyttävät arvot saatiin vain pienimmällä tutkitulla lämmöntuonnilla, joten siinä suhteessa on parantamisen varaa. Se liittyy äskettäin päättyneeseen suomalais-venäläiseen Arctic Materilas Technologies Development Project -tutkimusprojektiin (2012-2014), johon osallistuivat LUT ja venäläinen Prometey-instituutti sekä suomalaisia yrityksiä. Juha Lukkari Hitsaustekniikka-lehti, päätoimittaja Kuva 17. Antti Martikainen (vas.) ja Paul Kah etsivät PowerPoint-esitystä koneelta. Taso oli kirjava laidasta laitaan hitsausta paljain jaloin ilman maskeja ja hanskoja käyttäen kotitekoisia hitsauslaitteita sekä korkeatasoista mekanisoitua hitsausta. . Vanha (railokulma 45°) ja uusi kavennettu railomuoto (railokulma 30°). Jenni Toivasen (LUT) aiheena oli tämän päivän pop-aihe verkostoituminen: Verkostoituminen paikallisesti ja kansainvälisesti. Kuvat olivat paljon puhuvia sikäläisistä työtavoista, koneista ja työsuojelusta. Vaikka esitelmässä ja artikkelissa käytetään termiä kapearailohitsaus, niin kyse ei ole kuitenkaan ”oikeasta” kapearailohitsauksessa, jossa railomuoto on I-railo tai lähes I-railo, jossa ilmarako on 10-20 mm ja viistekulma nolla tai muutama aste. Seurantadata siirtyy antureista neuroverkkoon, joka kykenee päättelemään ja reagoimaan usean tekijän samanaikaiseen muuttumiseen. Tutkimuksen tulokset on julkaistu mm. Lack of rewards for high performance welders. Paul Kah (LUT) piti havainnollisen luennon hitsauksesta Kiinassa ja Kamerunissa. Hänen tehtävänsä ovat hyvin monipuolisia: materiaalit ja niiden hitsattavuusasiat ja pätevöittämiset, hitsausohjeiden laatiminen, alihankkijoiden auditoinnit, oman laatujärjestelmän ylläpito, suunnittelun ja valmistuksen yhteyden järjestäminen, osallistuminen erilaisiin kehitysprojekteihin ja oman henkilökunnan koulutus. Pirisen railot VANHA UUSI t Paksuus 25 mm 25 mm a/2 Railokulma 22,5° 15° c Ilmarako 4 mm 4 mm y Juuren kupu 2 mm 2 mm d kupu 2 mm 2 mm 388 mm 2 289 mm 2 3,1 kg/m 2,3 kg/m RAILON MITAT Hitsin alue Hitsin massa Kuva 16. Hänen havaintojaan kiinalaisista konepajoista: . The average welder education level is high school or technician school, therefore worker welding skills are not controlled and might vary. Verkostoja on monenlaisia: valmistusverkosto, toimitusverkosto, asiakasverkosto, toimittajaverkosto, arvoverkosto, hitsaava verkosto, yritysverkosto, toimitusketjuverkosto jne. Kokoelma kuvia on seuraavalla sivulla. Liitosten iskusitkeysominaisuudet (-40°C) olivat muutosvyöhykkeellä kerrassaan erinomaisia ja hitsauksen lämmöntuonnin vaikutukset olivat hyvin pieni, kaikki arvot yli 200 J @ -40°C. . Lisäaineet rutiilijauhetäytteisiä ns. LUT:n neuroverkko-ohjattu hitsauksen itsesäätyvä järjestelmä -hanke kuuluu Tekesin TUTLI-ohjelmaan. Esa Hiltunen (LUT) esittelee neuroverkko-ohjattua hitsausjärjestelmää. Volume 2 (2014) Markku Pirisen (LUT) esitelmän nimi oli: Lisää tuottavuutta lujilla teräksillä ja kapearailohitsauksella laivanrakennuksessa. Hitsaustekniikka-lehden (No 1/2015) artikkelissa: Tuottavuuden kasvattaminen arktisessa laivanrakennuksessa käyttämällä lujia teräksiä ja kapeampaa railoa. Lopuksi hitsausinsinööri Antti Nykänen (Outotec) kertoi kokemuksiaan esitelmässään: Miten olen hyödyntänyt IWE-kurssin antia työurallani. The welding quality problems are mostly due to poor management methods. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 9 ring construction of ships and manufacture of materials and products for ships. . . Tutkittavat teräkset olivat 500-myötölujuusluokan suomalaisia ja venäläisiä termomekaanisia ja nuorrutettuja teräksiä. Personal connections in China is highly important
SHY:n Jyväskylän paikallisosasto perustettiin 60 -vuotta sitten. HT_2-3B_15.indd 11 11.5.2015 15.43. Tuolloin paikalla oli yhdeksän henkilöä Jyväskylän alueelta, joista kuusi oli SHY:n jäseniä ja kolme muuta liittyivät yhdistyksen jäseniksi kokouksen aikana. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 11 Hitsarit juhlivat Jyväskylässä Juha Lukkari SHY:n Hitsaustekniikka-päivät ja Jyväskylän paikallisosaston 60-vuotisjuhlat pidettiin 16.-17.4.2015 Jyväskylässä. Kuva 1. Kuva 2. Paikallisosaston perustamista suunnitteleva kokous pidettiin 20.1.1955. SHY:n hallituksen puheenjohtaja Ismo Meuronen avasi seminaarin. Päiville osallistui yli 60 yhdistyksen jäsentä. HT-päivien seminaari pidettiin hotelli Alexandran tiloissa ja iltajuhla Aaltosalissa. Kokouksessa käydyssä keskustelussa todettiin oman paikallisosaston tarpeellisuus Jyväskylässä ja valittiin toimikunta suunnittelemaan perustavaa kokousta. Sen jälkeen perustava kokous pidettiin 25.2.1955. Tähän toimikuntaan valittiin insinöörit Kustaa Häppölä, Erkki Immonen, Veikko Niska ja Tauno Rantala sekä Antti Marjomaa. Seminaarin kuulijoita
HT-Päivien aluksi SHY:n puheenjohtaja Ismo Meuronen toi päiville pääyhdistyksen terveiset. Suomen hitsausteknillisen yhdistyksen Jyväskylän paikallisosastolla on kunniakas tehtävä järjestää Hitsaustekniikkapäivät 2015 täällä Jyväskylässä ja samalla meillä on mahdollisuus juhlia paikallisosastomme 60-vuotista taivalta. Valmetin muotoilupäällikkö Jussi Salojärvi näytti havainnollisesti, mitä kaikkea uudelleensuunnittelulla ja teollisella muotoilulla voidaan aikaansaada. Erkki Immonen, ins. Esimerkkinä oli Valmetin uusin kartonkikonemalli OptiConcept M ja siihen kuuluvat hoitosillat, portaat ja kaiteet, jotka on suunniteltu Kuva 3. juhlivalle paikallisosastolle. Haluan toivottaa Teidät kaikki vielä kerran tervetulleiksi Hitsaustekniikka 2015 päiville ja Jyväskylän paikallisosaston 60-vuotisjuhliin sekä viihtymään tänne Päijänteen pohjoisrannalle Jyväskylään”. Välillä meni huonosti ja oltiin velkasaneerauksessa , mutta nyt se on ohi. seuranpitokokousten muodossa”. Aatto Mäkinen ja tekn. Yhtiö vie tuotteistaan noin 90 prosenttia ulkomaille. Edellisellä kerralla, kun oltiin Jyväskylässä, Moventasilla meni lujaa liian lujaa . Paikallisosaston puheenjohtaja Pertti Kaarre Kuva 5. Sihteeriksi valittiin dipl.ins. Uuden paikallisosaston hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja dip.ins. Yhtiöllä on Jyväskylässä kaksi tehdasta. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 12 Kokouksen pöytäkirjaa lainaten: ”Käytiin keskustelua paikallisosaston tarpeellisuudesta ja sen eduista. Reino Paju. Herkko Korhonen, korj.pääll. Monen mielestä anti oli hyvä, vaikka itse hitsaustekniikasta puhuttiin melko vähän. Moventas työllistää Suomessa yhteensä noin 500 henkilöä. Suomi jäänyt lamavuosien tasolle teollisuustuotannossa. Yhtiön omistaa skotlantilainen teollisuusyhtiö Clyde Blowers. Sillä on noin 950 työntekijää 15 maassa. Sen jälkeen Jyväskylän paikallisosaston puheenjohtaja Pertti Kaarre toivotti vieraat ter vetulleeksi Jyväskylään. Kustaa Häppölä, Matti Jokinen, Yrjö Peltomäki, liikkeenharj. Todettiin paikkakunnalta puuttuvan yhdistys, joka seuraisi ja tekisi tunnetuksi hitsausalan kehitystä sekä toimisi yhdyssiteenä niiden kesken, jotka joutuvat tekemisiin hitsausasioiden kanssa jokapäiväisessä työssään. HT_2-3B_15.indd 12 11.5.2015 15.43. Tällä tavoin on edellytykset pysyä ajan tasalla hitsaustekniikassa.” Kokouksen yksimielisellä päätöksellä päätettiin perustaa Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry:n Jyväskylän paikallisosasto. ”Ar voisat Hitsaustekniikkapäivien 2015 osallistujat ja hyvät juhlavieraat. Nyt menee taas hallitusti hyvin, kuten Marko Haapasalmi (Moventas Gears Oy) kertoi. HT-päivien seminaari oli hyvin monipuolinen. Asialla on poikkitieteellinen tiimi, johon kuuluu tuotteen toimituisketjun eri osa-alueiden asiantuntijat. Marko Haapasalmi (Moventas Gears Oy). Tällainen paikallisosasto voisi myös helpommin järjestää hitsausalaan liittyviä esitelmiä ja elokuvaesityksiä kuin yksinään toimivat alan harrastajat. Jouni Koivumäki (Inspecta Oy) esitteli uusien NDT-tekniikoiden soveltamista ja mahdollisuuksia erilaisissa teollisuuden mittauksissa: asennusmittaukset, linjaukset (linjojen merkitseminen, kohtisuoruus), tarkemittaukset, deformaatiomittaukset, asennusvalvonta (kolmantena osapuolena), kytkinten rihlaukset (asennusakselistoon), valmiiden konepajatuotteiden mittatarkastus, hitsatut rakenteet (säiliöt, kantokehillä olevat uunit yms.), isojen rakenteiden yhteensopivuus, meesaja sementtiuunit (hyödyllisyysmalli), pyörivät rumpumaiset kohteet ja säiliöiden tilavuuskalibrointi sekä muodon määritys. Moventas Gears Oy on tuuliturbiinivaihteita ja teollisuusvaihteita valmistava yhtiö, jonka kotipaikka on Jyväskylä. Eero Kalliola, varapuheenjohtaja ins. Kuva 4. Mukana ei ollut karkenemista, ferriittiä, lämmöntuontia, austeniittia, valokaarta tms, vaan jotain aivan muuta, mutta kuitenkin tärkeätä asiaa. ”Jyväskylän paikallisosasto on koko SHY:n 13:sta paikallisosastosta yksi vanhimmista, ja niiden perustamisen motiivina oli aikoinaan sotakorvaustöiden haasteellisuudessa lisätä ja laajentaa hitsausteknillisen tietämyksen osaamista valistamalla alan eksperttejä ja kannustaa heitä yhteistyöhön mm. Tauno Rantala
Sillä Metsä Group nousee maailman suurimmaksi havusellun valmistajaksi. Hitsaushan lienee säädellyin ala teollisuudessa. Investoinnin suuruusluokka on 1,1 miljardi euroa, mikä on suurin investointi metsäteollisuuden historiassa Suomessa. teräsrakenteita, kattiloita, uuneja, haihduttimia, keittimiä, säiliöitä, siiloja, putkistoja, pumppuja ja venttiileitä. Kemppi on tänään paljon muuta kuin perinteellinen konevalmistaja, jollaisena me olemme nähneet yrityksen. Kuva 6. Pertti Kaarre (Kemppi Oy) esitteli Kemppi ARC System 3 -järjestelmää. Paljon julkisuutta mediassa viime aikoina on saanut Metsä Groupin Äänekoskelle suunnittelema jätti-investointi, biotuotetehdas, jonka lopullinen investointipäätös tehtiinkin jo seuraavalla viikolla 21.4. Se on maailman ensimmäinen modulaarinen ohjelmistoratkaisu hitsauksen laadunhallintaan. Vuonna 2003 perustettu jyväskyläläinen Fixteri Oy on pienläpimittaisen puun korjuuteknologioihin ja kokonaisvaltaisen toimitusketjun kehittämiseen erikoistunut yhtiö. Eli hitsaajia, hitsauskoneita ja hitsauslisäaineita tarvitaan kasapäin. (HS 22.4.2015). Teknologioiden ja menetelmien avulla pystytään avaamaan pienpuun korjuun kannattavuutta syöneet logistiset pullonkaulat ja tehostamaan korjuutyön käytäntöjä sekä parantamaan edelleen puuraaka-aineen laatua. OptiConcept M – Portaiden lukumäärä koneen märässä päässä: – Eri korossa olevien tasojen lukumäärä koneen märässä päässä: – Kulkumatka hoitopuolen reunapilleiltä käyttöpuolen reunapilleille: – Ei tarvetta poistaa hoitosillan osia säännöllisissä huoltotöissä 40 41 55m 15 9 28m HT_2-3B_15.indd 13 11.5.2015 15.43. Kustannustehokkaan sekä joustavan korjuutyön ja toimitusketjun mahdollistaa Fixteri-paalain, joka syntynyt vuosien tuotekehitysja testaustyön tuloksena sekä pitkän käytännön kokemuksen ohjaamana. Kuva 7. Kuva 10. Kuva 9. Tässä yhteydessä muistuu mieleeni Hakanimen Metalli Oy:n esimerkki (prometalli 2/2014), jossa 20 000 euron panostuksella uudelleensuunnitteluun, saavutettiin yli 200 000 euron säästöt valmistuskustannuksissa aiempiin verrattuna. Kempin TWXM. Olemme kehittäneet ensimmäisenä yrityksenä maailmassa pienpuun korjuuseen toimitusketjuratkaisun ja tarvittavat teknologiat, joista hyötyvät samanaikaisesti niin metsäja energiateollisuus, korjuuyrittäjät, metsänomistajat kuin luontokin. Hän esitteli havainnollisesti nämä esimerkit. Paalainkone työssä. Suunnittelu ja muotoilu tarjoavat suuria mahdollisuuksia.”Reilusti yli puolet pois.” Kuva 8. Me täällä Suomessa ehdimme jo ajatella, että paperija selluteollisuuden aika on loppunut Suomessa. Valmet I-Design / Jussi Salojärvi 14 Hoitosillat – Layoutvertailu . Näiden Valmetin esimerkkien ohella löytyy paljon esimerkkejä siitä, kuinka panostamalla suunnitteluun ja muotoiluun voidaan saada aikaan valmistukseen yksinkertaisuutta, ulkonäköä ja suuria säästöjä sekä tuotteeseen ulkonäköä, laatua ja kilpailukykyä. 23B /2 01 5 13 ja muotoiltu uudestaan. Nyt tällainen jättipaukku! Projektijohtaja Ossi Puromäen mukaan se tulee tarjoamaan hitsaavalle teollisuudelle valtavasti työtä, mm. Putkistoja tulee olemaan yli 200 kilometriä. Kempin uusi, hitsauksen kokonaisvaltaiseen hallintaan tähtäävä TWXM-konsepti takaa hitsauksen laadun, turvallisuuden ja tuottavuuden. Aikataulun mukaan tehdas voi käynnistyä 2017. Suurimmillaan rakentamisvaiheessa työvoimaa on lähes 6000! Koko arvoketjussaan se tulee aikanaan sisältämään yli 2500 työpaikkaa. Juha Tapasen (Fixteri Oy) aiheena oli Energiapuun paalauksen tuotteistaminen. Juha Tapanen (Fixter Oy). Perinteinen – Portaiden lukumäärä koneen märässä päässä: – Eri korossa olevien tasojen lukumäärä koneen märässä päässä: – Kulkumatka hoitopuolen reunapilleiltä käyttöpuolen reunapilleille: . Tehdas tuottaa sellunvalmistuksen yhteydessä runsaasti myös bioenergiaa ja uusia biotuotteita. Jussi Salojärvi (Valmet)
ammattiyhdistysliike, järjestöt, työehtosopimukset, eläkeratkaisu, työelämä, eduskuntavaalit, kilpailukyky, yritysfuusiot, rikkidirektiivi, kaivosteollisuus, koulutus, maailman huiput, Suomen mahdollisuudet tulevaisuudessa ja meitä uhkaavat riskit. Valtra on Pohjoismaiden johtava maataloustraktoreiden valmistaja ja palveluiden tarjoaja. Kuva 14. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 14 Mikko Lehikoinen (Valtra Oy) kertoi uuden sukupolven traktorin Valtra T4 lanseerauksesta. Traktorin lanseerauksesta voisivat ottaa oppia monet muutkin yritykset. Ohjelmaan kuului myös juhlapuhe, jonka piti kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo. Kuva 15. Valtran traktoreita myydään yli 75 maassa. Joka vuosi valmistetaan noin 25 000 traktoria Suomen ja Brasilian tehtailla – Suomessa noin 8000 traktoria Suolahden tehtaalla Äänekosken kaupungissa Jyväskylästä muutama kymmenen kilometriä pohjoiseen pohjoiseen. Kuva 12. Talo valmistui syyskuussa 1925. HT_2-3B_15.indd 14 11.5.2015 15.43. Kuva 11. Ossi Puromäki (Metsä Fibre Oy). Puhe vaikutti välillä enemmän vaalipuheelta. Mutta politiikan puntari pysyi tasapainossa, kun iltapäivällä puhui demari ja illalla kokoomuslainen sekä iltajuhla pidettiin Jyväskylän työväentalolla. Valtra Oy Ab kehittää, valmistaa, markkinoi ja huoltaa Valtra-traktoreita. Valtra työllistää 2100 henkilöä, jotka työskentelevää monipuolisissa tuotannon, suunnitellun ja huollon tehtävissä. Pentti Mäkinen (Metalliliitto). Iltatilaisuus pidettiin työväentalon Aaltosalissa aivan Jyväskylän keskustassa kävelykadun varrella Kauppakadun ja Väinönkadun kulmassa. Valtra T4. Työväentalo oli vastavalmistuneelle arkkitehti Alvar Aallolle ensimmäinen merkittävä julkisen rakennuksen suunnittelutehtävä. Lanseeraus maksoi lähes miljoona euroa, mutta traktoreita myytiinkin lähes 1000 konetta sinä aikana – arvoltaan lähes 100 miljoonaa euroa! Metalliliiton liittovaltuuskunnan puheenjohtaja Pentti Mäkinen kertoi persoonallisella tavallaan näkemyksiään ja ajatuksiaan ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista lähes kaikesta mahdollisesta, mm. Ei hassumpi investointi Keski-Suomeen. Siinä näkyvät selkeästi 1920-luvun klassismin tyylipiirteet kuten pylväiköt, pääsisäänkäynnin sotainen baldalkiini pitkine peitsineen, pyöreä atriumin kaltainen ravintolatila, pääfasadin medaljongit ja palladiolainen paraati-ikkuna. Haluatko traktorisi varustettuna Bentleyn sisustuksella. Kuva 13. Vielä tänäkin päivänä alkuperäisessä muodossaan nähtävän rakennuksen tyyli poikkesi jo valmistumisaikanaan voimakkaasti silloisesta katukuvasta
HT_2-3B_15.indd 15 11.5.2015 15.43. Pääyhdistys onnittelee paikallisosastoa. Jouko Lassila (vas.) ja Ismo Meuronen sekä Pertti Kaarre, Keijo Kainulainen ja Timo Kettunen. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 15 Kuva 16. Kuva 18. Lopuksi SHY:n toiminnanjohtaja Jouko Lassila lausui päivien päätössanat. Jyväskylän työväentalo ja Aaltosali Kuva 19. Yksityiskohtia talosta. Kuva 17
Juhlakakku. Harvia Oy:n tuotantojohtaja Arto Pirhonen (toinen vasemmalta) esitteli yrityksen toimintaa, tuotteita ja tuotantoa. Perjantain yritysvierailujen vierailukohteet olivat tuuliturbiinivaihteita valmistava Moventas Gears Oy Keljossa sekä kiukaita ja saunoja valmistava Harvia Oy Muuramessa. Kuva 21. Kuva 23. Juha Lukkari Päätoimittaja Kuva 25. Tapani Autio (vas.) ja Juho Muhonen kertoilivat paikallisosaston historiasta. Juhlapuheen pitäjä kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo. Kuva 22. Moventas Gears Oy:n tehtaanjohtaja Marko Haapasalmi (keskellä) ja tehdaspäällikkö Jukka Paananen (vasemmalla) vastaanottivat tehdaskierroksen päätteeksi SHY:n standardin toiminnanjohtaja Jouko Lassilalta. HT_2-3B_15.indd 16 11.5.2015 15.43. Esa Tikka (vas.), Mika Siren, Kai Kasanen, Pertti Kaarre, Pertti Salmu, Timo Kettunen ja Leo Hanhisuanto. Ansioja kunniamerkein palkitut. Kuva 24. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 16 Kuva 20
. . HT_2-3B_15.indd 17 11.5.2015 15.43. Voidakseni ainakin jossain määrin ja vähäisen kykyni mukaan poistaa tätä puutetta, olen katsonut aiheen anoa, että se niin sanotuilla Punavuorilla tässä kaupungissa sijaitseva maa-alue luovutettaisiin minulle siihen liittyvine kareineen ja kallioluotoineen, ei vain perustaakseni ja ylläpitääkseni siellä telakkaa, vaan myös rakentaakseni sanotulle laitokselle tarpeellisen konepajan. 2000-luvulla Helsingin telakka keskittyi autolauttojen ja jäätä murtavien alusten rakentamiseen, koska loistoristeilijöiden koko kasvoi niin suureksi, että niiden tuotanto siirrettiin Turkuun, missä tuotantotilat ovat sopivammat. 2014: Yhtiön osakekanta siirtyi kokonaan venäläisen United Shipbuilding Corporationin omistukseen. Kauan aikaa on kaivattu tarkoituksenmukaista, erityisesti rautalaivojen kuivilleottamisja korjauslaitosta, ei vain Helsingin kaupunkia, vaan koko Suomeakin varten. Telakan toiminta alkoi vuonna 1865, kun Helsingfors Skeppsdocka avasi porttinsa Hietalahdessa. Viimeisimpänä Carnival Miracle vuonna 2004. Helsingin telakan historiaa lyhyesti: . ”Hyvin Arvoisalle Helsingin maistraatille. 2006: Helsingin telakalla kehitettiin yhteistyössä Aker Arctic Technologyn kanssa kaksitoimisen aluksen konsepti. Sisarlaiva Aleksey Chirikov valmistui huhtikuussa 2013. 2004: Kvaerner Masa-Yards fuusioitui Aker Finnyardsin kanssa ja yhtiö aloitti toimintansa nimellä Aker Finnyards Oy. Viikkoa myöhemmin venäläinen varustamo Sovcomflot tilasi kaksi monitoimista jäänmurtajaa Arctechilta. Telakka rakensi 1990-luvulla kymmeniä luksusristeilijöitä Carnival Cruise Linesille. Ensimmäinen jäänmurtaja Mercator rakennettiin. Jäänmurtaja Sisu (1939). . Murtajat toimivat Venäjällä äärimmäisissä olosuhteissa ja pystyvät murtamaan jopa lähes 3 metriä paksua jäätä. . . 2012: Arctech Helsinki Shipyard luovutti ensimmäisen monitoimisista jäätä murtavista huoltoaluksista Venäjän suurimmalle varustamolle Sovcomflotille. Tämä jäätä murtava rahtialus ja sen neljä sisaralusta kykenevät toimimaan itsenäisesti vuoden ympäri arktisissa olosuhteissa ilman jäänmurtajan apua. . 1894: Hietalahden Sulkutelakka ja Konepaja aloitti toimintansa telakalla vuonna 1894. . 1998: Helsingin telakalla suunniteltiin 1980ja 90-luvuilla matalalla uivia jäänmurtajia toimimaan mm. . Hyvä esimerkki kaksitoimisesta jäänmurtajasta oli Norilskiy Nickel, joka luovutettiin Helsingistä vuonna 2006. . . Kaksitoiminen alus on optimoitu toimimaan keula edellä avovedessä ja perä edellä raskaissa jääolosuhteissa. Paikka oli valittu hyvin: syvä Hietalahti sijaitsi melkein avoimen meren äärellä ja oli Helsingin satamista liikenteelle ja telakalle sopivin. Telakka tunnetaan suomalaisen laivanrakennuksen edelläkävijänä, merkittävänä helsinkiläisten työllistäjänä sekä osana kaupungin historiaa ja katukuvaa. 1989: Masa-Yards perustettiin, yhtenä perustajana mm. arktisissa joissa ja matalassa Kaspianmeressä. . Luovutuksen aikaan alus oli maailman nopein, pisin ja suurin autolautta. Samalla kuin muuten anon, otettaisiin huomioon myös se hyöty, jonka kaupunki ja sen asujaimisto tulevat laitoksesta saamaan.” Näin kirjoitti varatuomari Adolf Törngren anomuksessaan elokuussa 1864. Hyviä esimerkkejä tämän tyypin aluksista ovat vuonna 1998 luovutetut Arcticaborg ja Antarcticaborg. Helsingin telakalla on rakennettu yli 500 laivaa vuodesta 1884 lähtien. 2006: Yhtiö muutti nimekseen Aker Yards Oy. . Hietalahden telekan johtaja Martin Saarikangasa. . 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 17 Helsingin telakka täytti 150 vuotta Juha Lukkari Helsingin Hietalahdessa sijaitseva telakka juhlii tänä vuonna 150-vuotista taivaltaan. Kuva 1. . päivänä vuonna 1865. 1910: Jäänmurtajien rakentaminen alkoi Helsingissä. . 1988 ja 1989: Telakalla rakennettiin kaksi suurta ydinvoimakäyttöistä jäänmurtajaa, Taimyr ja Vaygach. 1977: GTS Finnjet, maailman ensimmäinen kaasuturbiineilla toimiva risteilylautta rakennettiin Helsingissä. Telakan perustamisanomus elokuussa 1864. . Vitus Beringnimen saanut alus palvelee Arkutun-Dagin öljyja kaasukenttää Venäjän Kaukoidässä Sahalinin alueella. Esitykseen suhtauduttiin suopeasti ja erioikeuskirja myönnettiin Keisarillisessa Suomen Senaatissa maaliskuun 4. 2010: Arctech Helsinki Shipyard Oy perustettiin joulukuussa 2010, kun STX Finland ja venäläinen United Shipbuilding Corporation (USC) allekirjoittivat yhteisyrityssopimuksen. 1865: Telakka Helsingfors Skeppsdocka perustettiin vuonna 1865 Helsingissä. Yritys aloitti toimintansa Helsingin telakalla. 1990-luvun puoliväli: Kvaerner osti MasaYardsin ja Kvaerner Masa-Yards syntyi. 2011: Arctech Helsinki Shipyard rakensi maailman ensimmäisen epäsymmetrisen runkomuodon omaavan pelastusalus Baltikan, joka pystyy murtamaan jäätä kylki edellä, muodostaen erityisen leveän väylän. . 2009: Telakka myytiin STX Europelle, johon kuului myös Turun telakka. Ensimmäinen jäänmurtaja, Mercator (1910). 1936: Wärtsilästä tuli telakan uusi omistaja. Kuva 2
Kuva 7. Helsingin telakalla on rakennettu noin 60 % kaikista maailmalla toiminnassa olevista jäänmurtajista, kuva 8! Tämä on mahtava luku suomalaisessa teollisuudessa. Kuva 8. HT_2-3B_15.indd 18 11.5.2015 15.43. Kuva 3. Kuva 6. Vinottain jäätä murtava Baltika (2011). 2015: Helsingin telakka juhlistaa 150-vuotista laivanrakennustaivaltaan. Tiivein rakentamistahti oli 1970ja 1980-luvuilla, jolloin rakennettiin lähes 40 murtajaa. ”Vaatimaton” työpaikkailmoitus Helsingin Sanomissa (2015). Jäätä murtavat huoltoalukset Vitus Bering ja Alexey Chirikov (2012). Telakka palkkaa 150 laivanrakentajaa (4.3.2015) Suomalaisella laivanrakennuksella on pitkät, kunniakkaat ja ennätykselliset perinteet jäänmurtajien rakentamisessa. Helsingin telakka on maailman johtava jäänmurtajien rakentaja. Kuva 4. Tämän jälkeen tahti hiipui ja vain yksi murtaja näki päivänvalon 1990-luvulla, matalassa vedessä kulkeva jokijäänmurtaja Itävaltaan. ”Koko kansan” autolautta Finnjet (1977). Ydinjäänmurtaja Taimyr (1989). 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 18 . 2015: Koko sivun työpaikkailmoitus Helsingin Sanomien etusivulla tasan 150 vuotta telakan perustamisesta. . Kuva 5. Suomen valtiolle aikoinaan rakennettujen murtajien nimet olivat kovin suomalaiskansallisia, Sisu, Voima, Karhu, Sampo, Tarmo, Varma ja Urho
Mekanisoitua MAG-täytelankahitsausta. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 19 1990-luvulla Hietalahdessa rakennettiin pääasiassa loistoristeilijöitä, mm. 14 risteilijää Carnival Cruise Linesille, kuva 9. Telakalla on kehitetty monia uraa uurtavia ratkaisuja jäänsärkijöihin ja itse jään murtamiseen. Telakka sai kauan odotetun murtajatilauksen vuonna 2003. Helsingin telakalla tehdään rungonkoonti, varustelu ja viimeistely. Toki jo 1980-luvun lopulla rakennettujen ydinjäänmurtajien runko oli myös 500 N/mm 2 -luokan terästä, joka oli venäläinen nuorrutusteräs. Lohkot rakennetaan Itämeren alueella sijaitsevilla telakoilla. Fesco oli valmistuessaan vuonna 2005 yksi edistyksellisimmistä ja kehittyneimmistä offshore-laivoista arktisiin operaatioihin. Tänä päivänä Arctech Helsinki Shipyard Oy jatkaa samalla paikalla Helsingin Hietalahdessa suomalaisen laivanrakennuksen perinnettä, yhdistettynä nykyaikaiseen huippuosaamiseen. Kuva 11. Tämä jäätä murtava monitoiminen huoltoalus, jonka tilaaja oli amerikkalainen energiajätti Exxon, sai nimekseen Fesco Sakhalin. Hitsauslisäaineet ovat nikkeliseosteisia (noin 2 % Ni), joilla on riittävä lujuus ja iskusitkeys. Arctechin tilauskanta on tällä hetkellä hyvä, 6 laivaa, joiden toimitukset ajoittuvat vuoKuva 9. Toiminta-alue oli Sahalin öljyja kaasukentät. Jääkoealtaassa on mahdollista tutkia jäänmurron fysiikkaa ja tehdä jääkokeita. Yritys perustettiin joulukuussa 2010, minkä jälkeen Arctech aloitti toimintansa 1.4.2011. Telakka työllistää noin 500 laivanrakentajaa sekä useita alihankkijoita. Viime vuosina on keskitytty mm. Jääkokeita suorittaa Helsingin Vuosaaressa sijaitseva Aker Arctic Technology Inc. Loistoristeilijä Royal Princess (1994). Lohkoalihankintatelakalla valmistetut runkolohkot kuljetetaan Helsingin telakalle proomutai laivakuljetuksena. Laivan nykyinen nimi on SCF Sakhalin. Nykyään talvimerenkulkuun erikoistuneella telakalla rakennetaan jäänmurtajia sekä erilaisia arktisia offshoreja erikoisaluksia. Vielä uuden vuosituhannen alussa matkustajaalukset olivat tärkeässä roolissa. Kuva 10. Tänä päivänä telakalla alusten laivalohkojen tuotanto on suurimmalta osin alihankintaa. Telakalla on yli sadan vuoden kokemus arktisesta laivanrakennuksesta. Arctech Helsinki Shipyard Oy on venäläisen United Shipbuilding Corporationin (USC) omistama yritys. Sen järjestysnumero telakan kirjoissa oli NB504 (NB: New building) eli viidessadasneljäs uudisrakennuslaiva telakan historiassa. SCF Sakhalin (2005). FESCO, nyk. Helsingin telakalla on pitkä kokemus myös arktisen laivanrakennuksen tutkimuksesta. Helsingin telakalla hitsaus rungonkoonnissa on pääasiassa mekanisoitua MAG-täytelankahitsausta rutiilitäytelangalla, olipa kyseessä pysty-, laki-, vaakatai jalkohitsi, jopa ympyränmuotoinen lakihitsi, kuva 11. Nykyään murtajien runkojen teräs on yleensä 500 N/mm 2 -myötölujuusluokan ja -40…-60 o C -iskusitkeysluokan lujaa termomekaanista terästä. HT_2-3B_15.indd 19 11.5.2015 15.43. Lohkotuotannossa alihankkijoilla päähitsausmenetelmä on myös MAG-täytelankahitsaus, mutta paljon luonnollisesti myös jauhekaarija puikkohitsausta. Tänään telakka on taas vauhdissa murtajien ja muiden arktisten alusten rakentamisessa. laivojen runkomuodon kehittämiseen parantamaan alusten jäänmurtokykyä
Sovcomflot Venäjä. . Sovcomflot Venäjä. NB512-514: Jäätä murtava valmiusja huoltoalus, ns stand-by -alus. Lähteet . Pääosa laivojen tilaajista on Venäjän valtion ministeriöt ja venäläiset varustamot. NB510: Jäänmurtaja. Joukossa on myös Suomen valtio. Ne menevät toimimaan Sahalinin ympäristön öljyja kaasukentillä. . Venäjän liikenneministeriö . Suomen valtion tilaama jäänmurtaja, jonka toimitus on 2016. Olosuhteet ovat ankarat ja alusten on pystyttävä toimimaan pahimmillaan lämpötiloissa noin -40 o C ja murtamaan noin 1,5 metriä paksua jäätä. Kuva 12. Suomen valtion liikennevirasto. Nykyiset alukset näyttävät kuin ”design-tuotteilta”. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 20 sille 2015-2017. Niko Rautiainen ja Eero Nykänen: Arctech Helsinki Shipyard – We make you break the ice! Hitsaustekniikka-lehti No 2-3/2015 . Kuva 13 . NB509: Jäänmurtaja. NB511: Jäätä murtava huoltoalus. Arctechin kotisivut: www.arctech.fi . . Juha Lukkari: Hitsataanhan jäänmurtajiakin, Hitsausuutiset-lehti No 1/2004 Juha Lukkari Päätoimittaja Hitsaustekniikka-lehti (Hitsaustekniikka-lehti No 4/1957) HT_2-3B_15.indd 20 11.5.2015 15.43. Erityismaininnan joukossa ansaitsee alus numero NB510 Suomen valtiolle, koska se on maailman ensimmäinen LNG-käyttöinen jäänmurtaja (LNG = Liqufied Natural Gas, nesteytetty maakaasu)
Erinomainen teollinen sovelluskohde suuremmalle hitsiaineentuotolle ilman lämmöntuonnin nostamista löytyy lujien terästen hitsauksesta. 8 x langanhalkaisija, eli tämän mukaisesti esimerkiksi 3,0 mm:n langalla hitsattaessa on kontaktisuuttimen (kosketussuuttimen) asetusetäisyys hitsattavasta kappaleesta n. Kaikkein yksinkertaisin tapa lisätä hitsiaineentuottoa on kuitenkin suutinetäisyyden kasvattaminen eli pitkällä vapaalangalla hitsaus. Käänteisesti voidaan ilmiötä hyödyntää lämmöntuontia alentavana ilmiönä, eli vapaalangan kasvattaminen laskee hitsausvirtaa ja mikäli tätä ei kompensoida langansyöttönopeutta kasvattamalla, saadaan työkappaleeseen kohdistuvaa lämmöntuontia pudotettua oleellisesti ilman, että hitsiaineen tuotto heikkenee. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 21 Pitkä vapaalanka jauhekaarihitsauksessa – oikotie onneen. Tämä siis vuonna 1968. Jauhekaarihitsauksessa on nyrkkisääntö suutinetäisyydelle n. Konsepti on sen verran yksinkertainen, että ihmetyttää, ettei sitä juurikaan ole 1960-luvun jälkeen tutkittu saati sitten teollisesti käytetty. Hitsiaineentuotto ylös Jauhekaarihitsauksessa on ”ylimääräistä” energiaa, jota hyödynnetään lisäainelangan sulattamisen lisäksi esimerkiksi erillisenä syötettävän kylmälangan tai metallijauheen sulattamiseksi ”samoilla tulilla.” Pitkällä vapaalangalla hitsattaessa hyödynnetään puolestaan vastuskuumenemista, jolloin saman lämmöntuonnin (= hitsausvirran) ylläpitämiseksi langansyöttönopeutta nostetaan tyypillisesti 20-30 %, jolloin hitsiaineentuotto (kg/h) kasvaa mutta lämmöntuonti (kJ/mm) ei. S690 ja lujempien terästen hitsauksessa lämmöntuonti on usein rajoitettu alle 2 kJ/mm, jolloin pääasiallinen hitsausmenetelmä on usein MAG-täytelankahitsaus. Kuumetessaan lanka pehmenee ja löysän teräslangan syöttäminen hallitusti on sitä hankalampaa, mitä pidempi suutinetäisyys on. Pitkän vapaalangan avulla avauS c h e m a t i c D r a w i n g Ku va 2. (TipMate®) Kuv a 3. Matkalla kontaktisuuttimesta valokaareen hitsauslanka lämpenee vastuskuumenemisen kautta. Myös vaihtovirrankäyttö (AC) lisää hitsiaineentuottoa samoin kuin napaisuuden vaihtaminen jauhekaarihitsauksessa hallitsevasta napaisuudesta DC+ napaisuuteen DC-. Tästä syystä jauhekaarihitsauksessa normaalisti pysytäänkin suositusten mukaisissa 25-40 mm suutinetäisyyksissä, jolloin lanka ohjautuu hallitusti oikeaan kohtaan eikä lähde harhailemaan. ”Rautanaulalla” sen sijaan pystyi Hassisen konetta kuuntelemaan koko ajomatkan Imatralta Vekaranjärvelle. Hitsiaineentuotto jauhekaarihitsauksessa 4,0 mm:n langalla käyttäen 25, 75 ja 125 mm:n vapaalanganpituuksia. Huomaa myös, että hitsausvirta on DC! (Hinkel 1968) HT_2-3B_15.indd 21 11.5.2015 15.43. twintai tandemhitsauksen avulla. Kari Lahti Tämän artikkelin kirjoittaja syntyi huhtikuussa 1968 muutama viikko sen jälkeen, kun AWS:n 49:ssä vuosikokouksessa oli ihmetelty, miksi hitsauslisäaineja laitevalmistajat ovat niin hitaita pitkällä vapaalangalla hitsauksen kaupallistamisen suhteen. Onko nyt käynyt niin että jauhekaari, menetelmän erinomaisuudesta ja erinomaisesta käytöstä raskaamman metallin liittämisessä huolimatta, on ajautunut tuottavuuden kannalta aikamoiselle nojatuolimatkalle. Tunkeumaa on perinteisesti lisätty virtaa nostamalla ja tuottoa mm. Analogiana voi ajatella perinteistä lanka-vastusta, missä tahansa Kuva 1. Vuonna 1968 arvailtiin syyksi sitä, että ollaan liiaksi kiinni puoli-automaattisen hitsauksen (= MIG/MAG hitsaus) kehittämisessä, ja koska pitkällä vapaalangalla hitsaus vaatii jonkin verran enemmän malttia ja kärsivällisyyttä kuin normaalilla vapaalangalla hitsaus. Ohjuriholkki auttaa Kontaktisuuttimen jatkeeksi kierrettävä keraaminen ohjuriholkki helpottaa langan kohdistusta pitkilläkin kontaktietäisyyksillä, kuva 2. Periaatekuva keraamiohjurista pitkällä vapaalangalla hitsaukseen. 25 mm ja 4,0 mm:n langalla vastaavasti 30-35 mm. Keraaminen ohjuri mahdollistaa myös kapeamman railomuodon käytön. Koneistamalla kaunista! (AB Bayrock) iäkkäämmässä henkilöautossa: Ohut sulakelanka napsahti poikki saman tien, kun kirjoittajan välimalli-Escortin Roadstareista laittoi nupit kaakkoon. Mitä ohuempi lanka ja pidempi matka, sitä kuumempana lanka käy. Yli 15 kg/h hitsiaineentuottoja raportoitiin yksilankahitsauksessa jo vuonna 1968, kuva 3. Jauhekaarihitsaus on suurten tuottojen ja tunkeumien menetelmä
Makrokuva 35 mm paksun lujan laivateräksen päittäishitsistä. Eli pitkä vapaalanka on myös toimiva lääke hallittujen juuripalkojen hitsaukseen. Normaalisti käytetty kontaktietäisyys mitataan keraamiohjurin kärjestä levyn pintaan ja ”ylimääräinen” 40 mm on ohjurin sisällä. Jos ei homma jostain syystä miellytä, niin paluu normaaliin vapaalangan pituuteen kestää minuutin tai kaksi. Eli pitkällä vapaalangalla hitsauksen eduista tässäkin oli kyse, vaikkei sitä silloinkaan osattu (eikä ollut tarvettakaan) kaupallisesti hyödyntää. Ohjuri on mahdollista asentaa, mihin tahansa uuteen tai vanhaan hitsauspäähän sopivan adapterin kanssa. Jauhekaarihitsauksen maailmassa pitkällä vapaalangalla hitsaus lienee yksi helpoimmista konsteista lisätä tuottavuutta ja varmastikin yksi kaikkein edullisimmista. Eipä ole muuten näkynyt helposti käsiteltäviä 5 kg:n annospusseja hitsausjauhetta, ettei aina tarvitsisi 25 kg:n pussista kaataa puolta lattialle. Pienemmän railokulman ja suuremman hitsiaineentuoton ansiosta palkomäärä puolittui, kuva 8. Kuva 6. MIILUX-kulutusteräs (paksuus 6 mm) jauhekaarella hitsattuna keraamista juuritukea vasten. Tämän jälkeen voidaan hitsausta jatkaa entiseen malliin sillä erotuksella, että vapaalankaa on noin 40 mm pitempi. Ylempi hitsi on hitsattu keraamiohjurin avulla (juuripinta 6 mm ja railokulma 30°). 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 22 tuu jauhekaarihitsauksen käytölle oivallinen sovelluskohde lujien terästen liittämisessä teräsvalmistajien suosittelemien lämmöntuontien rajoissa. Käyttöikä keraamille on useita työvuoroja, mikäli langanoikaisu on tehty oikein, ja huolehditaan siitä, että kaari syttyy eikä lanka tartu kiinni levyyn tai putkeen ennen liikkeelle lähtöä. Keraaminen ohjuri kiinnitetään suoraan joko kontaktisuuttimeen tai adapterin avulla poltinrunkoon. (AB Bayrock, Paroc AB) HT_2-3B_15.indd 22 11.5.2015 15.43. Usein yksinkertaiset ratkaisut ovat parhaita. Reikiä silläkin menetelmällä syntyi, kunnes joku keksi, että pitkällä vapaalangalla (10-15 cm) saa pohjan parsittua sellaiseen kuntoon, että katsastusmiehen vasara ei ensimmäisellä iskulla mene läpi. Kuva 4 on poikkileikkaus 3,2 mm:n umpilangalla jauhekaarihitsatusta päittäisliitoksesta 35 mm paksussa lujassa laivateräksessä. Käyttö on mahdollista niin jauhekaaritraktoreissa kuin hitsaustorneissakin, kuten esimerkkikuvasta näkyy, kuva 7. Eli ymmärtämällä loppukäyttäjän tarve järkevän kokoisille annospusseille pystyttiin ne hinnoittelemaan siten, että kaikki olivat tyytyväisiä eli syntyi aito win-win. Iloittiin vaan siitä, kun homma hoitui! Teoria ylläkuvatun taustalla on seuraava. Eli erinomainen menetelmä pinnoitushitsaukseen, kun halutaan mahdollisimman pieni sekoittumisaste ja paksu pinnoite, kuten esimerkiksi valssipyörien pinnoituksessa, kuva 6. Hitsauksen ja muunkin bisneksen kestoteesi on ollut ja tulee varmasti olemaan vielä useita vuosia ”lisäarvon tuominen.” Yksi harvoista selkeistä ja ymmärrettävistä esimerkeistä lisäarvon määrittämiseksi on klassinen 10 kg suolasäkin jakaminen 1 kg annospusseihin, jotka voidaan myydä kalliimmalla kuin iso säkki, koska harva tarvitsee 10 kg suolaa. Valssipyörän pinnoitushitsausta käyttäen noin 75 mm pitkää vapaalankaa. Sen verran jo 80-luvullakin ymmärrettiin, ettei autonpeltien puikkohitsaus ole kovin helppoa hommaa ja kaivettiin esiin mikki-laitteet. Tätä ilmiötä voidaan hyödyntää esimerkiksi hitsattaessa ohuita levyjä tai pohjapalkoja, jolloin läpipalamisen vaara korkeilla virroilla on aina läsnä. Pulssitetun MAGhitsauksen veroiseen pohjapalkoon ei välttämättä pääse, mutta käyttämällä joko keraamitai lasikuitunauhaa juuritukena, saadaan pulssittamattomalle hitsausvirralle tyypillinen pönäkkä ”juurimakkara” syntymään erittäin tehokkaasti, kuva 5. Kuva 4. Hitsaa ohuempia levyjä hallitusti Pitkällä vapaalangalla hitsattaessa tunkeuma pienenee verrattuna ”normaaliin” vapaalankaan. Mitä pidempi vapaalanka on, sitä enemmän tuotetusta lämmöstä jää itse lankaan ja äärimmilleen vietynä kaikki hitsausvirtalähteen tuoma teho menee langan (ei perusaineen) kuumentamiseen ja sulattamiseen, jolloin hitsattavaan tai pinnoitettavaan materiaaliin johtuva lämpö tulee ainoastaan sulassa tilassa olevan hitsauslangan kautta sekoittumisasteen jäädessä hyvin alhaiseksi. Tältä pohjalta esitetään artikkelissa myöhemmin yksinkertaistettu kustannuslaskelma paksun säiliön hitsaukseen. Ohjuri on valmistettu teollisuuskeraamista, joka on oikein käytettynä kestävä käytössä. (Arctech Helsinki Shipyard Oy, AB Bayrock) Kuva 5. Helppoa ja taloudellista Pitkällä vapaalangalla hitsaus ei ole vaikeaa. (Retco Oy) Muutosvyöhyke kapenee ja sekoittumisaste laskee Palaan jo aiemmin artikkelissa esiteltyyn välimalli Escorttiin (-79) ja sen ”restaurointihitsauksiin”. Alempana tyypillinen 60°:n railokulma myöskin 6 mm juuripinnalla
7 vuotta myöhemmin Philips esitteli C-kasetin. Toivottavasti se antaa ajattelemisen aihetta. Konferenssiesitelmä AWS 49th Annual Meeting, Chicago, IL, 1.-5.4.1968. Esimerkkilaskelma hitsauskustannuksista halkaisijaltaan 3,o m säiliön kehähitsien (2 kpl) ja pituushitsien (2 x 3 m) valmistuksessa keraamiohjuria hyödyntäen. Eli mihinkäs tässä kiire valmiissa maailmassa. Kekkonen taisi muuten aloittaa ensimmäisen presidenttikautensa samaisena vuonna sekä Voitto Hellsten teki suomalaisen pikajuoksun historiaa voittamalla ajallaan 46,20 pronssimitalin 400 metrin juoksussa Melbournen olympialaisissa 1956. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 23 Tältä pohjalta voi itse kukin alkaa pohtia, mitkä ovat ne tekijät joilla lisäarvoa yritetään hitsausbisneksessä luoda ja markkinoida. Welding Research Supplement to Welding Journal. (Suisto Engineering Oy) niin eikö tässä ole mahdollisuus todelliseen win-win tilanteeseen jossa sekä loppuasiakas että hitsaava konepaja pääsevät parempaan lopputulokseen kannattavammin. 8 pp. The Iron Age , Semiannual Index, jan-jun 1955, Vol. Juu, 12 vuotta aiemmin eli tammikuussa 1956 Welding Research Council kirjoitti kuinka pitkällä vapaalangalla saadaan jopa 5-kertaisia hitsiaineentuottoja verrattuna normaaliin vapaalangan pituuteen. 175. Keraamiohjuri asennettuna hitsaustraktoriin 75 mm:n levyn menetelmäkoetta varten. Sen sijaan loppuasiakkaalle saattaa olla tärkeää, kuinka nopeasti he tilaamansa paineastian saavat. Esitetyt hitsit ja railot ovat todellisia, vaikka ovatkin esitetty piirroksina kuvassa. Loppulausuma Tämän artikkelin ingressissä mainittiin vuosiluku 1968. Tosin kyseisenä vuonna tapahtui Euroopassa suuria järisyttäviä tapahtumia, mutta se on jo toinen juttu. HT_2-3B_15.indd 23 11.5.2015 15.43. Miksi muuten vuonna 1968 kuviteltiin, että oltiin jo myöhässä. Joku varmastikin jo 60-luvullakin ajatteli, että ollaan auttamatta jälkijunassa, jos halutaan tehostaa hitsaustuotantoa pitkällä vapaalangalla hitsaamalla, ummisti silmänsä, katsoi toisaalle ja jatkoi puikkohitsausta. Suomalaisen konepajan loppuasiakkaalle on aivan yhdentekevää, onko paineastia hitsattu keraamisuuttimen kanssa vai ilman. Welding Journal, April 1960. Tämän artikkelin teeman mukaisesti olisi helppoa väittää, että keraamiohjuri nostaa Suomen ja koko Euroopan nousuun, mutta ei nyt kuitenkaan sorruta sellaisiin latteuksiin tällä kertaa. Kuva 8 on yksinkertaistettu esimerkki kustannusvertailusta kuvitteellisen paksuseinäisen säiliön hitsauksesta. 90-91 Wilson J.L., Claussen G.E., Jackson C.E., The Effect of I2R Heating on Electrode Melting Rate. Pp. Long Stickout Welding – A Practical Way to Increase Deposition Rates. Lähteet DeLong W.T., Bradbury J.H., Reid H.F., Preheated Welding Wires and Their Effect on Welding Characteristics. New Welding Process Deposits Metal Faster. Pp. 328-333 Hinkel J.E. Nyt 47 vuotta myöhemmin voidaan todeta että ei ollut myöhäistä silloin, eikä ole myöhäistä vielä 2015. Jan 1956. Jos tähän löytyy työkaluja keraamiohjurista (tai jostain muusta ideasta), niin silloin ollaan matkalla oikeaan suuntaan. Kari Erik Lahti Toimitusjohtaja, TkL, MBA AB Bayrock Kuva 8. Suomalaiselle hitsaavalle konepajalle on tärkeää tuottaa laadukasta hitsiä tehokkaasti ja jos samassa ajassa saadaan enemmän valmista tavaraa (keraamiohjurilla tai ilman) Kuva 7
Tähän kokonaisuuteen on koottu hitsauksen osalta oleelliset toiminnot sekä kaksiakselisen käsittelylaitteen hallinta. Tutkimustyön tuloksena syntyi yksinkertainen ja käyttäjäläheinen sovellus hitsausrobotin ohjelmointiin. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 24 PathMate Käyttäjäystävällinen hitsausrobotti Aku Tuunainen Savoniassa on viime vuosina tutkittu hitsausrobottien ohjelmointia ja käytettävyyttä. Voisiko robotti ollakin hitsaajan apuri, joka voidaan helposti opettaa hitsaamaan yksittäisiä tuotteita tai jopa hitsejä. Savonia-ammattikorkeakoulun HitNetWork-hankkeessa vuonna 2011 lähdettiin tutkimaan, millä tavoilla hitsausrobotin ohjelmointia voitaisiin yksinkertaistaa ja nopeuttaa. Käyttöliittymä Nykyaikaisia teollisuusrobotteja ei ole valmistettu pelkästään hitsausta varten vaan ne ovat monipuolisia laitteita ja soveltuvat moniin eri käyttötarkoituksiin. Tyypillisesti robottia liikutellaan jonkun koordinaatiston suhteen joko joystick:n tai painikkeiden avulla. Tämä lisäarvoa tuottamaton työvaihe olisi hyvä pitää mahdollisimman lyhyenä, koska se pienentää robotin käyttöastetta ja valmistettavan tuotteen katetta. Savonia amk:n hitsausrobotti. Niiden pohjalta lähdettiin toteuttamaan ABB:n IRC5 robotin käsiohjaimen kosketusnäyttöön graafista käyttöliittymää. Vaikka hitsausrobotit ovat kehittyneet 30-vuotisen historiansa aikana ominaisuuksiltaan ja käytettävyydeltään merkittävästi, riittää kehitettävää vielä tuleviksi vuosiksi. Voima-anturi on sijoitettu polttimen ja työkalulaipan väliin. Johdattamalla opettaminen Tutkimuksen lähtökohtana oli hyödyntää voimaohjausta robotin liikuttamiseen ohjelman teko vaiheessa. Kuusiakselinen voima-anturi robotin työkalulaippaan sijoitettuna mahdollistaa robotin liikuttamisen käyttäjän toimesta, kuva 1. Tällöin ohjelmointia tehdään enemmänkin robotin asettamien vaatimusten mukaan, eikä tavalla, joka olisi käyttäjän kannalta yksinkertaisinta. Kuva 2. Tämä monipuolisuus voi heijastua robotin käytettävyyteen muun muassa suurena määränä erilaisia painikkeita ja valikoita. HT_2-3B_15.indd 24 11.5.2015 15.43. Yksinkertaistettuun käyttöliittymään koottiin selkeiden kuvakkeiden alle hitsausohjelman luomiseen tarvittavat toiminnot sekä oleellisten parametrien asetukset, kuva 2. Yleisemmin voimaohjausta hyödynnetään hionta-, jäysteenpoistoja kokoonpanosovelluksissa. Hyödyntämällä voimaohjausta hitsausrobotin ohjelmointi vaiheessa, käyttäjä pystyy hallitsemaan robotin liikkeet joustavasti näkönsä ja kätensä avulla. Johdattamiseen perustuvalla robotin liikuttamistavalla työvaiheesta saatiin näin havainnollinen ja käytännönläheinen. ABB:n robotit tarjoavat avoimen rajapinnan jonka avulla käyttäjillä on mahdollisuus rakentaa halutunlaisia käyttöliittymiä robottisovellusten mukaan. Käyttöliittymä ja lineaarisen liikkeen aktivointi. Robotti vaatii tuotekohtaisen hitsausohjelman luomisen ennen kuin sillä päästään hitsaamaan. Projektissa koottiin hitsausohjelman toteuttamiseen tarvittavat oleelliset toiminnot. Tämä taas johtaa siihen, että tarvitaan yleensä riittävä sarjakoko, jotta tuote kannattaa hitsata robotilla käsinhitsauksen sijasta. Jokaisella robottimerkillä on omat tapansa toteuttaa robotin liikuttamiseen liittyvät toiminnot ja niiden omaksumiseen kuluva aika riippuu käyttäjän taidoista. Yksi selkeimmistä kehityskohteista on helppokäyttöisyys. Tästä johtuen robotteihin on koottu runsaasti toimintoja ja lisäksi yleensä käytetään vielä erillisiä optioita hitsaukseen. Näiden toimintojen hallitsemisen lisäksi, ohjelmoijan tarvitsee tietää myös jonkin verran robotin ohjelmakoodin käsitteitä. Käyttöliittymään sisällytettiin myös aktivointipainikkeet, joiden avulla robotin liiketyypit voidaan valita johdatusta varten. Vaikka etäohjelmointia hyödynnetään Suomessa kiitettävissä määrin, on yleisin tapa hitsausohjelman luomiseen edelleen robotilla paikallisesti opettamalla ohjelmointi. Jotta robottihitsaus saadaan kannattavaksi myös pienillä sarjoilla, tulee robotin olla nopeasti ja helposti ohjelmoitavissa. Kaksiakselista käKuva 1. Voima-anturi tunnistaa käyttäjän työkaluun, tässä tapauksessa hitsauspolttimeen kohdistaman voiman, ja robotti liikkuu käyttäjän haluamaan suuntaan. Tyypillisen kaarihitsausohjelman toteuttamiseen vaaditaan kuitenkin vain suhteellisen pieni määrä toimintoja. Käyttöliittymä muodostuu yhdestä päänäkymästä sekä kahdesta välilehdestä
Tämä mahdollistaa entistä laajemman käyttäjäkunnan, kun robotin ohjelmointi ei ole enää harvojen ja valittujen operaattoreiden takana. Robottien käyttäjälähtöisyys, voima-anturoinnin hyödyntäminen ja johdattamalla opettaminen ovat yleistyneet viime vuosina palvelurobotiikan puolella, mutta teollisuuteen asti päätyneitä sovelluksia on vielä vähän. Robottisolu virtalähteineen vaatii edelleen vastaavalla tavalla osaamista ja ymmärrystä kuin mikä tahansa muu tuotantolaitteisto. Ohjelma kokonaisuus rakentuu näkyviin käyttöliittymän vasempaan reunaan ohjelmoinnin edetessä. Suomessa on lisäksi valmisteilla hanke jossa on tarkoitus tutkia ja kehittää teollisuusrobotiikkaa joustavampaan ja helppokäyttöisempään suuntaan. Kun käyttäjä on johdattanut robotin sopivaan paikkaan, tallennetaan liikekäsky joko ilmatai hitsausliikkeeksi halutulla liiketyypillä. Robottisolu sijaitsee Kuopiossa Savonia ammattikorkeakoulun hitsauslaboratoriossa ja esittelemme sitä mielellämme kaikille kiinnostuneille. Ohjelman tekijän ei tarvitse osata robotin koodia, riittää että osaa käyttää käyttöliittymää. Aku Tuunainen Projekti-insinööri, IWE Savonia ammattikorkeakoulu Kuopio Kuva 3. Toiminta PathMate -sovelluksen käyttö on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi. Lisäksi opiskelijoiden tekemien harjoitustöiden teko on tehostunut, kun robotin ohjelmoinnin opetteluun aikaisemmin kulunut aika on voitu käyttää tehokkaammin itse testeihin. Edut nyt ja tulevaisuudessa PathMate-sovellusta on käytetty tähän mennessä pääasiassa Savonian omien hitsaustestien tekoon. Tyypillisen ABB:n program editorin sijaan käyttäjä avaa käsiohjaimesta PathMatesovelluksen ja syöttää ohjelmalleen halutun nimen. Yhtenä merkkinä tästä voidaan pitää sitä, että hankkeen aikana markkinoille ilmestyi lähes vastaavanlainen sovellus eräälle toiselle robotti merkille. Työkalun kääntö johdattamalla. PathMate mahdollistaa sen, että robotin hitsausohjelman teon oppii hallitsemaan lähes kuka tahansa hitsaustaitoinen huomattavan lyhyessä ajassa. Lineaarinen liike johdattamalla. Kirjaston parametreihin voidaan sisällyttää haluttaessa myös komennot vaaputusta ja railonseurantaa varten. PathMate-sovellus luo reaaliaikaisesti ABB:n normaalia Rapid-ohjelmakoodia, sitä mukaan kun ohjelmaa tehdään eteenpäin. sittelylaitetta voidaan hallita joko esiasetettujen arvojen mukaan tai tarvittaessa käsiohjaimen joystick:lla. Muutaman tunnin koulutuksen jälkeen opiskelijat on voinut jättää työskentelemään robotille lähes itsenäisesti testien pariin. Johdatusperiaatteen käyttäminen sovelluksen kanssa vaatii robotilta voimaohjaus option sekä voimaanturin työkalulaippaan. PathMate-sovellus on hyödynnettävissä vain ABB:n IRC5 roboteilla. Robotin ohjelmointi on huomattavasti nopeampaa perinteiseen opettamalla ohjelmointiin verrattuna. Ohjelmoitaessa tallennettavat liikekäskyt saavat nopeus ja tarkkuus parametrinsa ennakkoon määritetyn asetus-sivun arvoista. Nykyinen käyttöliittymä on toteutettu hitsausprosessin ympärille mutta se on räätälöitävissä helposti erilaisille ratapainotteisille sovelluksille, kuten esimerkiksi leikkaus ja liimaus. HT_2-3B_15.indd 25 11.5.2015 15.43. Tähän mennessä saavutetut tulokset projektin osalta ovat lupaavia ja saatu palaute on ollut hyvin positiivista. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 25 Kuva 4. Tuloksena muodostuu normaali hitsausohjelma, joka on vastaavalla tavalla muokattavissa kuin muilla ohjelmointitavoilla toteutettu ohjelma. PathMate-sovellus mahdollistaa kaikkien muiden tyypillisten ominaisuuksien käyttämisen robotilla entiseen tapaan. Savonialla on vahva usko siihen, että PathMate:n kaltaiset käyttäjäystävällisyyttä lisäävät sovellukset tulevat yleistymään tulevaisuudessa. Hitsausparametrit on vastaavalla tavalla koottu ennakkoon kirjastoon, josta käyttäjän tarvitsee valita yksikertaisimmillaan vain haluttu a-mitta hitsauspisteitä tallennettaessa. Seuraavaksi käyttäjä aktivoi robotin haluamalleen liiketyypille, jonka jälkeen robotin työkalu on käsin johdatettavissa käyttäjän haluamalla tavalla, kuvat 3 ja 4
23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 26 Vahterus Oy kehitti esilämmitysprosessia käyttämällä asetyleeniä Veronica Haglund, Bo Williamsson ja Jyrki Honkanen Suomalaisen Vahterus Oy:n tuotannossa havaittiin hitsien halkeilua, joka heikensi sekä valmistusprosessin laatua että tuottavuutta. Jos se sekoitetaan hapen kanssa, sen lämpötila voi nousta jopa 3100 celsiusasteeseen. Liekkilämmitys on myös tunnettu tapa, jota on käytetty jo vuosia. materiaalivalinta ja hitsausmenetelmä sekä esija jälkilämmitystapa. Yritys on yksi maailman johtavista Plate & Shell -levylämmönsiirrinteknologian (PSHE) kehittäjistä ja asiakkaat tulevat kolmelta eri liiketoiminta-alueelta: Prosessija kemianteollisuus, energia ja kylmätekniikka. Asetyleenillä voidaan lämmittää myös pieniä alueita, eikä lämpöä mene paljoa hukkaan. Kuumentaminen asetyleenillä ja hapella tai paineilmalla poistaa kosteuden pinnoilta sekä tuottaa korkeampia lämpötiloja ja sen myötä nopeammat hitsausprosessit, jotka vaikuttavat vähemmän ympäristöön. Asetyleeni on kuumin ja tehokkain kaikista polttokaasuista. HT_2-3B_15.indd 26 11.5.2015 15.43. Yrityksellä on 250 työntekijää yhteensä viidessä maassa. Vahterus valmistaa lämmönsiirtimiä, joita toimitetaan 50 maahan asiakkaille, jotka tarvitsevat vaativia sovelluksia. Tätä seurasi keskustelu yrityksen kaasutoimittajan, AGAn kanssa. Tämä tekee yrityksen lämmönvaihtimista pienikokoisia, lämpöja kustannustehokkaita lämmönsiirtoratkaisuja, joita voidaan käyttää useissa eri sovelluksissa. Näitä ovat mm. Esilämmityksestä huolimatta materiaali ei ollut vielä riittävän kuumaa, mikä aiheutti halkeilua, Vahteruksen hitsauskoordinaattori Jari Niemi toteaa. Polttimien kehitys ja paineilman käyttö hapen sijasta hapetusaineena ovat luoneet joissakin tapauksissa uusia mahdollisuuksia sekä tehon että turvallisuuden näkökulmasta katsottuna. Ongelma vaaransi sekä valmistusprosessin laadun että tuottavuuden. Hitsirailon esilämmitystä asetyleeni-paineilma polttimilla. Vahteruksen tuotteissa on täysin hitsattu pyöreä levypakka, jota ympäröi vaipparakenne. Vahterus on täysin hitsattujen levylämmönsiirtimien valmistaja, jonka toimipaikka sijaitsee Kalannissa, Lounais-Suomessa. Ongelmaa tarkasteltaessa Vahterus huomasi, että esilämmityksessä käytettävä propaani ei riittänyt Vahteruksen tuotteisiin tarvittavan korkean laadun tuottamiseen. Ongelmat tulivat esille erityisesti paksuja liitoksia lämmittäessä. Työstettävän kappaleen lämpötilan nostamiseen tarvitaan hapettavaa kaasua ja polttokaasua, kuten asetyleeniä, metaania, propyleenia tai propaania. Liekkilämmitys on yksi tapa vähentää halkeamariskiä hitsatessa. Asetyleeni tuottaa vähiten kosteutta palokaasuihin, mikä vähentää korroosioja laatuongelmia. Vahteruksella oli tuotanto-ongelmia hitsin haljettua kesken tuotteiden hitsausta. Tarkastellessamme ongelmaa monilta eri kanteilta huomasimme etteivät käyttämämme propaanilämmittimet olleet riittävän tehokkaita. Ongelman lähde tunnistettiin Vahteruksen esilämmityksessä käyttämäksi propaaniksi, mikä ei vastannut Vahteruksen korkeita tuottavuusja laatuvaatimuksia. Asetyleeniliekin ainutlaatuinen lämpötilajakauma tarkoittaa, että suurin osa energiasta on ensiöliekissä, jonka avulla lämmittäminen on tarkkaa. NäTyypillinen esilämmitettävä lämmövaihtimen vaipan ja päätylevyn liitos. – Huomasimme halkeilua erityisesti paksuja hitsejä hitsatessa. Hitsien halkeiluherkkyyteen vaikuttavat monet asiat. Vahteruksen ongelma nousi esille heidän keskusteltuaan kaasuntoimittajansa, AGAn, kanssa, joka ehdotti sitten mahdollista ratkaisua ongelman korjaamiseen. AGA ehdotti LINDOFLAMM-asetyleenipolttimien käyttöä, joilla materiaalin esilämmityslämpötiloja saataisiin nostettua. Lisäksi asetyleeni tarvitsee muihin polttokaasuihin verrattuna vain pieniä määriä hapettavaa kaasua täydelliseen palamiseen. Perusteellisen neuvottelun jälkeen AGAn kanssa, Vahterus otti käyttöön LINDOFLAMM ® asetyleenipolttimet. Tulos oli välitön: tehokkaampi esilämmitysprosessi nosti tehoa sekä kehitti hitsausprosessin laatua
Testit Vahteruksen tehtaalla osoittivat pian, että asetyleeni-/paineilmaratkaisu oli selvästi yrityksen aiemmin käyttämää propaania parempi. – Asetyleeni-/paineilmapolttimilla tehdyt testit osoittivat selvästi valtavan eron teho-hyöty-suhteessa. Laadukkaamman lopputuloksen lisäksi vaihto AGAn LINDOFLAMM-tuotesarjaan on tuonut myös useita muita etuja, jotka ovat tuoneet lisäarvoa Vahteruksen lämmönsiirtimille. Kiitos LINDOFLAMM:n erinomaiselle lämmitysteholle pystymme nyt tekemään sekä parempaa laatua että suoriutumaan siitä entistä lyhemmässä ajassa, Jari Niemi kertoo. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 27 mä ominaisuudet yhdessä tekevät kaasusta erittäin sopivan tilanteisiin, joissa vaaditaan korkeaa tehoa ja tarkkuutta. – Lisäbonuksena LINDOFLAMM-tuoteperheessä on runsaasti lisävarusteita, kuten käsikahvat, jotka helpottavat polttimen käyttöä, Niemi lisää. LINDOFLAMM-liekkiratkaisut on suunniteltu täyttämään ainutlaatuisia vaatimuksia, kuten Vahteruksen tapauksessa, ja niissä käytetään erikoispolttimia, joiden muodot ja kapasiteetit on räätälöity sovelluskohtaisesti ja yhdistetty oikeaan polttokaasuseokseen. Vahteruksen tehtailla suoritettujen testien aikana lämmönsiirtimiin saatiin haluttu lämpötila vain 15 minuutissa kolmen LINDOFLAMM-asetyleenipolttimen yhdistelmää käytettäessä. Käyttämällä paineilmaa hapen sijasta asetyleenillä saadaan hieman pehmeämpi liekki, mikä tuo huomattavia etuja lämmityssovelluksissa. Uudet asetyleenipolttimet eivät pelkästään tuottaneet korkealaatuista työn jälkeä, vaan ne olivat myös nopeampia propaanipolttimiin verrattuna. AGAn LINDOFLAMM-ohjelma sisältää korkealaatuisia polttokaasuja, poltinteknologiaa, automaatiojärjestelmiä ja tukea. HT_2-3B_15.indd 27 11.5.2015 15.43. Veronica Haglund Senior Associate Diplomat Communications AB Bo Williamsson Manager Laser and Oxyfuel applications AGA Gas Ab Jyrki Honkanen Myyntipäällikkö, Teolliset pullokaasut Oy AGA Ab Hitsari Kari Saalinki (vas.) ja hitsauskoordinaattori Jari Niemi ovat erittäin tyytyväisiä LINDOFLAMM asetyleeni-paineilmapolttimiin. Vahterus teki nopean päätöksen ja suostui kokeilemaan LINDOFLAMMasetyleeni-/ paineilmapolttimia nähdäkseen, vähentäisikö kaasun vaihtaminen hitsien halkeilua hitsausprosessissa
Virtanen on ollut täysipäiväisesti mukana siitä asti. ”Nyt rälläkänkivenhaju häviää välittömästi eikä jää haisemaan, ja ilma kirkastuu nopeammin.” Genanon laite ei perustu ilman siivilöimiseen kuitusuodatinten tapaan, vaan edistyneeseen menetelmään, joka poistaa ilmasta voimakkaan jännitekentän avulla todistetusti myös kaikkein pienimmät, nanokokoiset hiukkaset. Ja tärkeintä on että haju häviää, se on se juttu.” Susanna Junnila Genano Oy Jokaisessa kolmesta hitsaushallista on oma Genano-yksikkö. 12 hengen yrityksessä hitsaus on ajankäytöllisesti merkittävä osa tuotantoa: kuusi työpisteistä on varattu pelkästään hitsaamiselle. ”Eron huomasi heti selvästi”, kertoo Virtanen. Niinpä hallista imetty ilma johdettiin ilmanvaihtokoneen kautta ulos, mikä johti suureen energiahävikkiin. ”Verenperintönä tälle alalle on tultu. Töissä on ollut paljon mukavampaa sen jälkeen, kertovat hitsaajat. Jokainen yksikkö koeajetaan ja sille tehdään mittaukset, joissa puhdistustehon laatu varmistetaan. Suomalaisen Genano Oy:n ilmanpuhdistusteknologia pitää ilman kirkkaana ja saa hajut katoamaan hetkessä. Se nousee ensin kattoon ja sitten laskeutuu pikkuhiljaa alas, ja hälvenee kunnolla vasta yön aikana”, kuvailee Virtanen monien hitsaushallien ongelmaa. ”Välillä teemme halkaisijaltaan kaksimetrisiä osia ja on mietittävä, miten niiden kokoaminen onnistuu.” Hitsaushuurut pajojen kiusana Hitsaustoiminta alkoi Kymen IVValmistuksessa 90-luvun puolivälissä laman loppuessa. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 28 Hitsaushuuruista eroon suomalaisella ilmanpuhdistimella Kymen IV-Valmistus pisti hitsaushallin sisäilman kuntoon kerralla. Yli kymmenen vuotta sitten hankitut Genano-yksiköt jatkavat vakaasti toimintaansa Kymen IV-Valmistuksen tiloissa, kuten useissa muissakin hitsaushalleissa ympäri Suomea. Laitteiden teho on todistettu myös useissa puolueettomissa tutkimuksissa. Tuotantopäällikkönä hän ottaa kantaa myös työsuojeluasioihin ja työtehtävien ergonomiseen suunnitteluun. ”Viimeistään iltapäivällä savu alkaa sitten ottaa päähän eikä tee mieli lähteä niin sanotusti rämpimään usvaan.” Työtehon ja viihtyvyyden lisäksi hitsaushuurut ovat merkittävä terveydellinen riski. Työterveyslaitoksen mukaan hitsaushuuru on täynnä terveydelle haitallisia pieniä hiukkasia, jotka pääsevät hengitysteissä keuhkorakkuloihin saakka. 20 vuoden kokemus, amktutkinto konetekniikasta ja vuoden mittainen hitsausinsinöörikurssi ovat antaneet hyvät eväät tuotannon pyörittämiseen. Olen itsekin tuottavassa työssä suurimman osan päivästä”, kertoo Virtanen. ”Jos hallissa ei ole puhdistus kunnossa ja hitsataan paljon, syntyy ihan näkyvä pilvi. Valkealassa Jokelan teollisuusalueella sijaitseva Kymen IV-Valmistus on erikoistunut teollisuuden ilmastoinnin osien valmistamiseen. Sami Virtanen, toinen omistajista, on aloittanut perheyrityksen toimintaan tutustumisen jo kesätyöläisenä. ”Ilma tuntui silti edelleen paksulta eikä sitä voinut palauttaa halliin”, kertoo Virtanen. Hitsaaminen on Kymen IV-Valmistuksessa pääasiallinen tapa koota osat. Virtanen on edelleen tyytyväinen hankintaan: ”Hinta oli kohdallaan ja huoltotarve on ollut pientä. Työpisteistä on vedetty kohdepoistot puhdistuslaitteeseen, joka on asennettu varastohyllyjen yläpuolelle seinälle. ”Työtehon ja viihtyvyyden lisäksi hitsaushuurut ovat merkittävä terveydellinen riski.” ”Nyt rälläkänkivenhaju häviää välittömästi eikä jää haisemaan, ja ilma kirkastuu nopeammin, kertoo Virtanen.” Susanna Junnila HT_2-3B_15.indd 28 11.5.2015 15.43. Laitteet valmistetaan kokonaan Suomessa. Suomalainen menetelmä kirkastaa ilman Vuonna 2003 Vir tanen huomasi lehdessä artikkelin, jossa kerrottiin Genano Oy:n Suomessa kehittämästä uudesta ilmanpuhdistusmenetelmästä. Hän otti yhteyttä ja päätti tutustumisen jälkeen kokeilla laitetta hitsaushuurujen poistoon. Kymen IV-Valmistus kokeili aluksi kuitusuodattimeen perustuvaa ilmanpuhdistusjärjestelmää. Kuusi työpisteistä on varattu pelkästään hitsaamiselle
Ympäri-merkki (ympyrä) viiteviivan ja merkintäviivan haarakohdassa. Standardin laatinut työryhmä pohti myös kokonaan uutta merkintätapaa, mutta siihen ei lopulta päädytty. AWSjärjestelmässä katkoviivaa ei ole, vaan hitsin sijainti osoitetaan hitsin tunnuksen sijainnilla merkintäviivan ylätai alapuolella. Ympyränmuotoiseen hitsiin ei tarvita ympäri-merkkiä. Kuvassa 1 on esimerkki standardin SFSEN ISO 2553:2013 mukaisista vaihtoehtoisista merkintätavoista. a) Tapa A b) Tapa B Molemmilla tavoilla aikaansaatava hitsi käytäntöjään. Suomenkielinen painos julkaistiin joulukuussa 2014. kuva 3) käytetään hitsiluokan esittämiseen, prosessin esittämiseen, lisäaineen esittämiseen tai hitsausohjeeseen viittaamiseen. Se on nyt kumottu uuden standardin tieltä eikä sitä kannata enää soveltaa. Tässä mielessä voisi todeta, että standardisoinnissa ei ole onnistuttu kovin hyvin! Kompromissiin on johtanut se tosiasia, että molempien merkintäjärjestelmien käyttäjäkunta on kooltaan suunnilleen sama ja kumpikaan ei ole halunnut muuttaa omia Ympäri-merkin (ks. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 29 Hitsausmerkkistandardi ISO 2553 on uudistunut Jukka-Pekka Rapinoja Hitsausmerkkejä koskeva standardi SFS-EN ISO 2553 on uudistettu. Kovin radikaaleja muutoksia standardiin ei ole tullut. Esimerkki vaihtoehtoisista hitsien merkintätavoista. Ote standardista SFS-EN ISO 2553:2013. Kaksi vaihtoehtoista merkintätapaa Laajalti käytössä olevia hitsausmerkkijärjestelmiä on kaksi: ISOn järjestelmä ja Tyynenmeren valtioiden alueella käytettävä amerikkalainen AWS A2.4 -standardi. kuva 5). Ote standardista SFS-EN ISO 2553:2013. Ote standardista SFS-EN ISO 2553:2013. Esimerkki uudesta hitsilajitunnuksesta. Tämä välillä-merkintä sopii kohtiin, joihin ei voi käyttää ympärimerkkiä, koska hitsi ei pääty aloituskohtaan. Esimerkki perusmerkkiin liittyvästä haarukasta merkintäviivan päässä. Standardi sisältää muitakin pieniä uudistuksia, joten kannattaa tutustua standardiin! Kaksoiskylkihitsi Kuva 2. Hitsien merkintä teknisiin piirustuksiin on kuitenkin niin tärkeä vaihe suunnittelutyössä, että kannattaa kerrata merkintäsäännöt. Kahden pisteen (A ja B) välissä olevan hitsin osoittaminen. Vain haarukka kääntyy peilikuvaksi, mutta siinä olevia merkintöjä ei peilata. Ehkä näin lienee viisainta. Kuva 4. Nyt uudistetussa standardissa SFS-EN ISO 2553:2013 molemmat järjestelmät tunnustetaan rinnakkaisina ja samanarvoisina merkintätapoina. Ote standardista SFS-EN ISO 2553:2013. Kuva 3. Piirustusten on oltava merkinnöiltään riittävän täydellisiä ja yksiselitteisiä. Samalla voi tutustua muutamiin hyödyllisiin uusiin ominaisuuksiin, joita standardissa esitellään. a) Merkintä b) Tulkinta Yleisiä sääntöjä Suunnittelijoiden kannattaa muistaa, että riippumatta kummalta puolen hitsausmerkkiä viiteviiva lähtee, lukusuunta on aina vasemmalta oikealle. kuva 2) ja yksikylkihitsi. Jukka-Pekka Rapinoja (jukka-pekka.rapinoja@metsta.fi) Asiantuntija METSTA ry HT_2-3B_15.indd 29 11.5.2015 15.43. Ympärihitsatut liitokset voivat sisältää eri hitsaussuuntia ja voivat sijaita useassa tasossa. Haarukkaa (ks. Kuva 5. Ympärihitsauksen merkkiä ei saa käyttää, jos hitsin alkuja loppukohta ei ole samassa pisteessä, hitsilaji vaihtuu tai kun hitsin mitat muuttuvat. kuva 4) käyttöä koskevat säännöt on syytä palauttaa mieliin. Standardissa SFS-EN ISO 2553:2013 esitellään uusi merkintätapa, jolla voidaan kätevästi merkitä kahden pisteen välillä oleva jatkuva hitsi (ks. Tällaisia ovat esimerkiksi kaksoiskylkihitsi (ks. Ote standardista SFS-EN ISO 2553:2013. Kuva 1. Uusi merkintätapa on myös ilmaraon suuruuden tai railokulman esittäminen perustunnuksessa. Tapa A on käytössä Euroopassa. Aikaisempi painos (1994) oli julkaistu tunnuksella SFS-EN 22553. Uusia hitsilajitunnuksia Uudistetussa standardissa esitellään joitakin uusia hitsilajien tunnuksia, joita ei ollut standardissa SFS-EN 22553. Euroopassa käytettävän ISO-järjestelmän merkinnät tunnistaa katkoviivasta, joka kuvaa hitsausliitoksen vastapuolta. Jos ympärimerkkiä ei ole merkitty, hitsi koskee vain sitä hitsisaumaa, johon nuoli viittaa
[ www.hitsaus.net ] 30 23B /2 01 5 Hitsausstandardien tilannekatsaus Jukka-Pekka Rapinoja Seuraavassa luettelossa on lueteltu standardisointiaiheiden mukaisesti ryhmiteltynä kansainväliset hitsausta ja sen lähialueita koskevat julkaistut standardit (hitsausstandardit) sekä äänestysvaiheessa, lausuntovaiheessa ja työn alla olevat standardit. Yhteensä on julkaistu huikeat yli 350 standardia ja koko ajan tulee lisää! Hitsauksen standardisoinnin 17 aihealuetta ja julkaistujen standardien lukumäärä 1. Part 10: Underwater hyperbaric dry welding EN ISO 15614-11 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials Welding procedure test. Part 2: Arc welding of aluminium and its alloys (Revision of EN 288-4) EN ISO 15614-3 Welding procedure tests for arc welding of cast iron EN ISO 15614-4 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials Welding procedure test. Rikkomaton aineenkoetus (Non-destructive testing) 7. Part 8: Welding of for tube to tube plate joints EN ISO 15614-10 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials Welding procedure test. Konepajapohjamaalit (Shop primers) 15. Part 1: Arc and gas welding of steels and arc welding of nickel and nickel alloys (3.painos) SFS-EN ISO 15614-2 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials – Welding procedure test. Part 3: Electron beam welding EN ISO 15609-4 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials Welding procedure specification. Juotto (Brazing and soldering) 10. painos) SFS-EN ISO 15609-5 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials Welding procedure specification. Hitsausohjeet (Welding procedures) 2. Kaasuhitsausvarusteet (Gas welding equipment) 9. Betoniteräkset (Reinforcing steels) 16. Part 5: Resistance welding (2. Kitkahitsaus (Friction welding) 14. Part 7: Overlay welding SFS-EN ISO 15614-8 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials Welding procedure test. Part 6: Laser arc hybrid welding SFS-EN ISO 15610 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials – Qualification by using tested consumables (Revision of EN 288-5) SFS-EN ISO 15611 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials – Approval related to previous welding experience (Revision of EN 288-6) SFS EN ISO 15612 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials – Approval by standard welding procedure (Revision of EN 288-7) SFS-EN ISO 15613 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials – Approval by a pre-production test (Revision of EN 288-8) SFS-EN ISO 15614-1+A1+A2 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials. Hitsauksen laatu (Quality management) 5. Part 5: Titanium and zirconium and their alloys EN ISO 15614-6 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials Welding procedure tests. Hitsausaineet (Welding consumables) 4. Sanastot (Terminology) 8. Suunnittelu (Design) 1. Työympäristö (Health and safety) 11. Part 2: Gas welding EN ISO 15609-3 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials Welding procedure specification. Part 4: Finishing welding of aluminium castings SFS-EN ISO 15614-5 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials Welding procedure tests. Part 1: Arc welding (Revision of EN 288-2) SFS-EN ISO 15609-2 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials Welding procedure specification. Part 11: Electron and laser beam welding EN ISO 15614-12 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials Welding procedure test Part 12: Spot, seam and projection welding (ISO 15614-12:2014) (Revision of EN ISO 15614-12:2004) HT_2-3B_15.indd 30 11.5.2015 15.43. Hitsausohjeet (Welding procedures) Seuraavat standardit ja raportit julkaistu (published) SFS-EN ISO 11970 Specification and approval of welding procedures for production welding of steel castings (ISO 11970:2001) SFS-EN ISO 15607 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials – General rules (Revision of EN 288-1) CEN ISO/TR 15608:fi Welding – Guidelines for a metallic material grouping system (3. Part 6: Copper and copper alloys SFS-EN ISO 15614-7 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials Welding procedure tests. Vastushitsaus (Resistance welding) 13. Welding procedure tests. Part 4: Laser beam welding and cladding (2. Hitsaushenkilöstö (Welding personnel) 3. Tapitushitsaus (Stud welding) 12. painos) SFS-EN ISO 15609-1 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials Welding procedure specification. Rikkova aineenkoetus (Destructive testing) 6. Ilmailusovellutukset 17. painos) EN ISO 15609-6 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials Welding procedure specification
Classification (Revision of EN 1600) EN ISO 3960 Welding and allied processes. American materials (2. Part 2: Aluminium and aluminium alloys (Revision of EN 287-2) SFS-EN ISO 9606-3 Approval testing of welders. Part 1: Steels (4. Part 2: Diver-welders and welding operators for hyperbaric dry welding Äänestysvaiheessa (voting stage) Lausuntovaiheessa (enquiry) Työn alla (under preparation) prEN ISO 15618-1 rev Qualification testing of welders for underwater welding. Part 9: Underwater hyperbaric wet welding 2. Part 1: Hyperbaric wet welding EN ISO 15618-2 Approval testing of welders for underwater welding. 1) ISO 9606-1:2012/Cor 2:2013 (Ed. Technical delivery conditions for welding filler metals Type of product, dimensions, tolerances and markings (2. Tasks and responsibilities (Revision of EN 719) SFS-EN ISO 14732 Qualification testing of welding operators and weld setters for mechanized and automatic welding of metallic materials (Revision of EN 1418) SFS-EN ISO 15618-1 Approval testing of welders under hyperbaric conditions. Part 2: Diver-welders and welding operators for hyperbaric dry welding 3. Covered electrodes for manual metal arc welding of stainless and heat resisting steels. EN ISO 6847 Welding consumables. Part 4: Nickel and nickel alloys SFS-EN ISO 9606-5 Approval testing of welders. painos) SFS-EN ISO 14174 Welding consumables Fluxes for submerged arc welding, electroslag welding and overlay welding – Classification (Revision of EN 760) SFS-EN ISO 14175 Welding consumables. General product standard for filler metals and fluxes for fusion welding of metallic materials SFS-EN ISO 14171 Welding consumables Solid wire, tubular cored electrodes and electrode flux combinations for submerged arc welding of non alloy and fine grain steels – Classification (Revision of EN 756) SFS-EN ISO 14172 Covered electrodes for manual metal arc welding of nickel and nickel alloys. painos) ISO/TR 20174 Grouping system for materials. Classification (Revision of EN 1668) SFS-EN ISO 1071 Welding consumables for fusion welding of cast iron Classification SFS-EN ISO 2560 Welding consumables Covered electrodes for manual metal arc welding of non alloy and fine grain steels Classification (2. Classification (2. Classification SFS-EN 13479 Welding consumables. Part 14: Laser-arc hybrid welding of steels ISO/TR 20172 Grouping system for materials. Hitsaushenkilöstö (Welding personnel) Seuraavat standardit julkaistu (published) SFS-EN 287-1 Qualification test of welders. painos) SFS-EN ISO 3580 Welding consumables. painos) (voimassa 2015-10-31 saakka, jonka jälkeen EN ISO 9606-1 korvaava) EN 287-6 Qualification test of welders. Part 1:Steel (Revision of EN 287-1) ISO 9606-1:2012/Cor 1:2012 (Ed. Part 3: Copper and copper alloys SFS-EN ISO 9606-4 Approval testing of welders. Nonconsumable electrodes. painos) SFS-EN ISO 6848 Arc welding and cutting. Shielding gases for fusion welding and allied processes (Revision of EN 439) HT_2-3B_15.indd 31 11.5.2015 15.43. painos) ISO/TR 20173 Grouping system for materials. Qualification by adoption of a standard welding procedure Työn alla olevat (under preparation) prCEN ISO/TR 15608 rev Revision of ISO/TR 15608 prEN ISO 15614-9 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials Welding procedure test. Japanese materials Äänestysvaiheessa (voting stage) prEN ISO 11970: Revision of EN ISO 11970 Lausuntovaiheessa (enquiry) prEN ISO 15614-7: Revision of EN ISO 15614-7 prEN ISO 15614-1: Revision of EN ISO 15614-1 prEN ISO 15614-8: Revision of EN ISO 15614-8 prEN ISO 15609-1 rev Specification and qualification of welding procedures for metallic materials. 1) SFS-EN ISO 9606-2 Qualification test of welders. painos) SFS-EN ISO 3581 Welding consumables. Quality requirements for manufacturer, supply and distribution of consumables for welding and allied processes EN ISO 12153 Welding consumables Tubular cored electrodes for gas shielded and non-gas shielded metal arc welding of nickel and nickel alloys Classification SFS-EN 12536 Welding consumables. Welding procedure specification -Part 1: Arc welding prEN ISO 15612 rev Specification and qualification of welding procedures for metallic materials. European materials (2. Determination of hydrogen content in ferritic steel arc weld metal (2. Deposition of weld metal pad for chemical analysis (2. Fusion welding. Part 1: Diverwelders for hyperbaric wet welding prEN ISO 15618-2 rev Qualification testing of welders for underwater welding. Rods, wires and deposits for tungsten inert gas welding of non alloy and fine grain steels. Fusion welding. Classification EN ISO 8249 Welding. Part 5: Titanium and titanium alloys SFS-EN ISO 14731 Welding coordination. Classification (2. painos) SFS-EN ISO 636 Welding consumables. Determination of Ferrite Number (FN) in austenitic and duplex ferriticaustenitic Cr-Ni stainless steel weld metals EN 12074 Welding consumables. Fusion welding. Fusion welding. [ www.hitsaus.net ] 31 23B /2 01 5 EN ISO 15614-13 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials Welding procedure tests. Rods for gas welding of non alloy and creep resisting steels. Fusion welding. Fusion welding. Fusion welding. Hitsausaineet (Welding consumables) Seuraavat standardit julkaistu (published) SFS-EN ISO 544 Welding consumables. Covered electrodes for manual metal arc welding of creepresisting steels. Part 6: Cast iron SFS-EN ISO 9606-1 Qualification test of welders. painos). Part 13: Resistance butt and flash welding EN ISO 15614-14 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials Welding procedure test
Tubular cored electrodes for gas shielded metal arc welding of creep resisting steels. painos) SFS-EN ISO 16834 Wire electrodes, wires and rods and deposits for arc welding of high strength steels. Classification (Revision of EN 12535) SFS-EN ISO 21952 Wires and rods for gas shielded arc welding of creep resisting steels. Part 7: Electron beam welding HT_2-3B_15.indd 32 11.5.2015 15.43. Tubular cored electrodes for metal arc welding with or without gas shield of stainless and heat resisting steels. General product standard for filler metals and fluxes for fusion welding of metallic materials 4. Classification prEN ISO 19288: Welding consumables. Tubular cored electrodes for gas-shielded and non-gas-shielded metal arc welding of high-strength steels. Part 2: Arc welding of ferritic steels SFS-EN 1011-3 Recommendation for fusion welding of metallic materials. Classification (2. painos) SFS-EN ISO 14343 Welding consumables Wire electrodes, strip electrodes, wires and rods for fusion welding of stainless and heat resisting steels – Classification (2. painos) SFS-EN ISO 18275 Welding consumables Covered electrodes for manual metal arc welding of high strength steels – Classification (Revision of EN 757) SFS-EN ISO 18276 Tubular cored electrodes for gas shielded and non-gas shielded metal arc welding of high strength steels. painos) SFS-EN ISO 17634 Welding consumables. Test methods. Part 6: Laser beam welding EN 1011-7 Welding. Classification (Revision of EN 14640) SFS-EN ISO 24598 Solid wire electrodes, tubular cored electrodes and electro-flux combinations for submerged arc welding of creep resisting steels. SFS-EN ISO 18274 Welding consumables. Classification (2.painos) ISO 24373 Solid wires and rods for fusion welding of copper and copper alloys. Test methods and quality requirements. Part 5: Welding of clad steels EN 1011-6 Welding. Test methods. painos) SFS-EN ISO 17632 Welding consumables. Part 1: Primary methods and conformity assessment of consumables for steel, nickel and nickel alloys SFS-EN 14532-2 Welding consumables. Classification prEN ISO 18276 rev Welding consumables. Part 1: General guidance for arc welding (2. Solid wires and rods for arc welding of aluminium and aluminium alloys. Classification (2. Test methods and quality requirements. painos) Äänestysvaiheessa (voting) FprEN ISO 17683: Ceramic weld backing for marine use (ISO-standardi julkaistu 2014) prEN ISO 1071: Revision of EN ISO 1071 (äänestys alkaa 2015) prEN ISO 14172: Revision of EN ISO 14172 Lausuntovaiheessa (enquiry) prEN ISO 636: Revision of EN ISO 636 prEN ISO 6848: Revision of EN ISO 6848 (lausuntovaihe päättynyt 10/2014) prEN 13479: Revision of EN 13497 (lausuntovaihe päättyi 3/2015) prEN ISO 17632: Revision of EN ISO 17632 prEN ISO 17634: Revision of EN ISO 17634 prEN ISO 18273: Revision of EN ISO 18273 prEN ISO 17777: Welding consumables. Classification (2.painos) EN 22401 Covered electrodes. Recommendation for welding of metallic materials. Classification. Classification (2. Solid wires, strips and rods for fusion welding of nickel and its alloys. Tubular cored electrodes for gas shielded and non-gas shielded metal arc welding of non alloy steels and fine grain steels – Classification (Revision of EN 758) SFS-EN ISO 17633 Welding consumables. Classification (2. Part 4: Aluminium and aluminium alloys SFS-EN 1011-5 Welding. Part 3: Conformity assessment of consumables for aluminium SFS-EN 14700 Welding consumables for hardfacing (revision of EN 14700:2005) EN ISO 15792-1 Welding consumables. Part 3: Testing of positional capability of welding consumables in a fillet weld (2. painos) EN ISO 14344 Welding and allied processes Flux and gas shielded electrical welding processes Procurement guidelines for consumables (2. Classification (Revision of EN 12071) ISO 17683 Ceramic weld backing for marine use SFS-EN ISO 18273 Welding consumables. Determination of the efficiency, metal recovery and deposition coefficient SFS-EN ISO 24034 Wire electrodes, wires and rods for arc welding of titanium and titanium alloys. Test methods and quality requirements. Recommendation for welding of metallic materials. Test methods. painos) SFS-EN 14532-1 Welding consumables. painos) EN ISO 14372 Welding consumables. Covered electrodes for MMA-welding of copper and copper alloys. Part 2: Preparation of test piece for single-run and two run technique test specimen in steel (Revision of EN 1597-2) EN ISO 15792-3 Welding consumables. Solid wire electrodes, solid wires and rods for fusion welding of magnesium and magnesium alloys (uusi työkohde hyväksytty) Työn alla (under preparation) prEN ISO 3581: Revision of EN ISO 3581 prEN ISO 14343 rev Welding consumables. [ www.hitsaus.net ] 32 23B /2 01 5 SFS-EN ISO 14341 Welding consumables Wire electrodes and deposits for gas shielded metal arc welding of non alloy and fine grain steels – Classification (2. Part 3: Stainless steels SFS-EN 1011-4 Recommendation for fusion welding of metallic materials. Part 1: Test piece for all weld metal test specimen in steel, nickel and nickel alloys (Revision of EN 1597-1) ISO 15972-1:2008/A 1 EN ISO 15792-2 Welding consumables. Classification prEN 14532-2 rev Welding consumables. Wire electrodes, strip electrodes, wires and rods for arc welding of stainless and heat resisting steels. Determination of moisture resistance of manual metal arc welding electrodes by measurement of diffusible hydrogen (2. Recommendation for welding of metallic materials. Part 2: Supplementary methods and conformity assessment of consumables for steel, nickel and nickel alloys SFS-EN 14532-3 Welding consumables. Hitsauksen laatu (Quality management) Seuraavat standardit julkaistu (published) SFS-EN 1011-1 Recommendations for arc welding of metallic materials. painos) EN ISO 26304 Welding consumables Solid wire electrodes, tubular cored electrodes and electrode-flux combinations for submerged arc welding of high strength steels (2. painos) SFS-EN 1011-2 Recommendations for arc welding of metallic materials
Acceptance inspection of electron beam welding machines. Acceptance inspection of electron beam welding machines. Part 2: Aluminium and its weldable alloys SFS-EN ISO 13920 Welding-General tolerances for welded constructions. Part 3: Measurement of beam current EN ISO 14744-4 Welding. Arc-welded joints in aluminium and its alloys. Laser beam gas shielded metal arc hybrid . Quality levels for imperfections CR TR 15235 Welding Methods for assessing imperfections in metallic structures SFS-EN ISO 13916 Welding Guidance on the measurement of preheating temperature, interpass temperature and preheat maintenance temperature EN ISO 13919-1 Electron and laser beam welded joints. Microjoining of 2nd generator high temperature superconductors: Part 2: Qualification and testing of personnel prEN ISO 17279-3: Welding. Part 2: Non internal pressurized components EN 1708-3 Basic weld joint details in steel. Part 1: Pressurized components SFS-EN 1708-2 Basic weld joint details in steel. Rikkova aineenkoetus (Destructive testing) Seuraavat standardit julkaistu (published) SFS-EN ISO 4136 Destructive tests on welds in metallic materials. Part 1: Steel. Comparison of standardized methods for the avoidance of cold cracks EN ISO 22827-1 Acceptance tests for Nd-YAG laser beam welding machines Part 1: Laser assembly EN ISO 22827-2 Acceptance tests for Nd-YAG laser beam welding machines Part 2: Moving mechanics CEN ISO/TR 14745 Welding. Part 2: Measurement of accelerating voltage EN ISO 14744-3 Welding. painos) SFS-EN 1708-1 Basic weld joint details in steel. Quality levels for imperfections (Revision of EN 30042) EN ISO 12932 Welding. Fusion-welded joints in steel, nickel, titanium and their alloys (beam welding excluded). Quality levels for imperfections (ISO 5817:2014) SFS-EN ISO 10042 Welding. Part 8: Welding of cast irons EN 1708-1 Basic weld joint details in steel. Part 2: Measurement of static and dynamic accuracy EN ISO 15616-3 Acceptance test for CO2-laser beam machines for welding and cutting. Bend tests SFS-EN ISO 5178 Destructive tests on welds in metallic materials. Implementation of ISO 3834 on quality requirements for fusion welding of metallic materials SFS-EN ISO 5817 Welding. Recommendation for welding of metallic materials. [ www.hitsaus.net ] 33 23B /2 01 5 EN 1011-8 Welding. Shape and position EN ISO 14744-1 Welding. Acceptance inspection of electron beam welding machines. Microjoining of 2nd generator high temperature superconductors Part 1: General requirements for the process prEN ISO 17279-2: Welding. Guidance on quality levels for imperfections. Acceptance inspection of electron beam welding machines. Acceptance inspection of electron beam welding machines. Microjoining of 2nd generator high temperature superconductors: Part 3: Test methods for joints ISO/NP TR 17671-1: Welding -Recommendations for welding of metallic materials -Part 1: General guidance for arc welding ISO/NP TR 17671-5: Welding -Recommendations for welding of metallic materials -Part 5: Welding of clad steels 5. Acceptance inspection of electron beam welding machines. painos) EN ISO 14744-2 Welding. Part 3: Plating, buffering, lining of pressurized components SFS-EN ISO 3834-1 Quality requirements for fusion welding of metallic materials Part 1: Guidelines for selection and use (Revision of EN 729-1) SFS-EN ISO 3834-2 Quality requirements for fusion welding of metallic materials Part 2: Comprehensive quality requirements (Revision of EN 729-2) SFS-EN ISO 3834-3 Quality requirements for fusion welding of metallic materials Part 3: Standard quality requirements (Revision of EN 729-3) SFS-EN ISO 3834-4 Quality requirements for fusion welding of metallic materials Part 4: Elementary quality requirements (Revision of EN 729-4) SFS-EN ISO 3834-5 (+korjaus) Quality requirements for fusion welding of metallic materials Part 5: Normative references to fulfil the requirements of ISO 3834-2, ISO 3834-3 and ISO 3834-4 CR ISO TR 3834-6 Welding. Part 6: Measurement of stability of spot position EN ISO 15616-1 Acceptance test for CO2-laser beam machines for welding and cutting. Part 3: Check of instruments for measurement of gas flow and pressure ISO 15616-4 Acceptance test for CO2-laser beam machines for welding and cutting. painos) SFS-EN ISO 5173+A1 Destructive tests of welds in metallic materials. Transverse tensile test (2. Part 5: Measurement of run-out accuracy EN ISO 14744-6 Welding. Part 1: Pressurized components (2. Part 4: Using 2D moving optics type SFS-EN ISO 17662 Calibration, verification and validation of equipment used for welding, including ancillary activities SFS-EN ISO 17663 Welding Quality requirements for heat treatment in connection with welding and forming (Revision of ISO/TR 17663 and SFS 5863) CR ISO TR 17844 Welding. Dimensions for lengths and angles. Guidance on quality levels for imperfections EN ISO 13919-2 Electron and laser beam welded joints. Post weld heat treatment parameters for steels Äänestysvaiheessa (vote) FprEN ISO 3834-5: Revision of EN ISO 38345 (äänestys päättynyt 3/2015) Lausuntovaiheessa (enquiry) prEN ISO 17662: Welding -Calibration, verification and validation of equipment used for welding, including ancillary activities Työn alla (under preparation) prEN ISO 8166: Revision of EN ISO 8166 (uusi työkohde hyväksytty) prEN ISO 17279-1: Welding. Part 4: Measurement of welding speed EN ISO 14744-5 Welding. Longitudinal tensile test on weld metal (Revision of EN 876) HT_2-3B_15.indd 33 11.5.2015 15.43. Part 1: Principles and acceptance conditions (2. Part 1: General principles, acceptance conditions EN ISO 15616-2 Acceptance test for CO2-laser beam machines for welding and cutting
painos) SFS-EN ISO 9017 Destructive tests on welds in metallic materials. Macroscopic and microscopic examination of welds (Revision of EN 1321) EN ISO 17641-1 Hot cracking tests for weldments. Fatique testing of welded components Guidance EN ISO 15653 Unified method of test for the determination of quasistatic fracture toughness of welds SFS-EN ISO 17639 Destructive test on welds. Hardness Testing. Destructive testing of welds. Fracture test (Revision of EN 1320) SFS-EN ISO 9018 Tensile test on welds in metallic materials Tensile test on cruciform and lapped joints EN ISO 10447 Resistance welding. Hardness testing. Torsion test of resistance spot welds EN ISO 17653 Destructive tests on welds in metallic materials. Specimen dimensions and procedure for impact shear test and cross tension testing EN ISO 14324 Resistance spot welding. [ www.hitsaus.net ] 34 23B /2 01 5 SFS-EN ISO 9015-1 Destructive test on welds in metallic materials. Part 3: External loaded tests SFS-EN ISO 17653 Destructive tests on welds in metallic materials. painos) EN ISO 17654 Destructive tests on welds in metallic materials. Specimen dimensions and test procedure for tensile shear testing of single joint specimen ISO 13469 Mechanical joining – Form-fit blind rivets and (lock) bolt joints – Specification and qualification of testing procedures SFS-EN ISO 14270 Specimen dimensions and procedure for mechanized peel testing resistance spot, seam and embossed projection welds (ISO 14270) SFS-EN ISO 14271 Vickers hardness testing of resistance spot, projection and seam welds (low load and micro hardness) (2. Torsion test of resistance spot welds (2. Specimen location and notch orientation for impact tests (2. Calibration block no 2 for ultrasonic examination of welds EN 12799 Brazing Non-destructive testing of brazed joints SFS-EN ISO 13588 NDT of welds – Ultrasonic testing – Use of automated phased array technology CEN/TR 15135 Design and non-destructive examination of welds (CEN/ Technical report) HT_2-3B_15.indd 34 11.5.2015 15.43. painos) SFS-EN ISO 14272 Specimen dimensions and procedure for cross tension testing resistance spot and embossed projection welds (ISO 14272) SFS-EN ISO 14273 Specimen dimensions and procedure for shear testing resistance spot, seam and embossed projection welds (ISO 14273) EN ISO 14323 Resistance spot welding and projection welds. Destructive tests of welds. Destructive tests of welds. Micro hardness testing on welded joints (Revision of EN 1043-2) SFS-EN ISO 9016 Destructive test on welds in metallic material. painos) EN ISO 17655 Destructive tests on welds in metallic materials. Method of the fatigue testing for spot welded joints (ISO 14324) SFS-EN ISO 14329 Resistance spot welding. Method for taking samples for delta ferrite measurement EN ISO 18592 Method for the fatigue testing of multi-spot welded specimens ISO 22826:2005 Destructive tests on welds in metallic materials -Hardness testing of narrow joints welded by laser and electron beam (Vickers and Knoop hardness tests) CEN ISO/TR 16060:2014 Destructive tests on welds in metallic materials. Part 2: Self-restraint test CEN ISO/TR 17641-3 Hot cracking tests for weldments. Rikkomaton aineenkoetus (Non-destructive testing) Seuraavat standardit julkaistu (published) SFS-EN 1435 Non destructive examination of welds Radiographic examination of welded joints SFS-EN 1711 Eddy current examination of welds by complex phase analysis SFS-EN ISO 10675-1 NDT of welds Radiographic testing of welded joints in steel, nickel and titaniumAcceptance levels (Revision of EN 12517-1) SFS-EN ISO 10675-2 NDT of welds Radiographic testing of welded joints in aluminium Acceptance levels (Revision of EN 12517-2) EN ISO 10863 Welding Use of time of flight diffraction technique (TOFD) for examination of welds (Revision of TS 14751) SFS-EN ISO 11666 Non-destructive testing of welds Ultrasonic testing of welded joints Acceptance levels (Revision of EN 1712) SFS-EN ISO 7963 Welds in steel. Part 1: General EN ISO 17641-2 Hot cracking tests for weldments. Part 1: Hardness test on arc welded joints (Revision of EN 1043-1) SFS-EN ISO 9015-2 Destructive test on welds in metallic materials. Part 3: Externally loaded tests EN ISO 17642-1 Cold cracking tests for weldments. Etchants for macroscopic and microscopic examination (ISO/TR 16060:2003) Äänestysvaiheessa (vote) prEN ISO 14270: Revision of EN ISO 14270 prEN ISO 14272: Revision of EN ISO 14272 prEN ISO 14273: Revision of EN ISO 14273 ISO/FDIS 16237: Mechanical joining Cross tension testing of single joint specimen – Specimens dimensions and test procedure Lausuntovaiheessa (enquiry) prEN ISO 9015-2 rev: Destructive tests on welds in metallic materials -Hardness testing -Part 2: Microhardness testing of welded joints prEN ISO 9018 rev: Destructive tests on welds in metallic materials -Tensile test on cruciform and lapped joints Työn alla ovat (under preparation) prEN ISO 14329 rev: Resistance welding -Destructive tests of welds -Failure types and geometric measurements for resistance spot, seam and projection welds prEN ISO 17641-2: Destructive tests on welds in metallic materials -Hot cracking tests for weldments – Arc welding processes -Part 2: Self-restraint tests 6. Destructive testing of joints. Part 2: Self-restraint tests EN ISO 17642-3 Cold cracking tests for weldments. Part 1: General EN ISO 17642-2 Cold cracking tests for weldments. Peel and chisel testing of resistance spot, projection and seam welds CR 12361 Etchants for microscopic and macroscopic examination of welded joints and cladding (Tekninen raportti) EN ISO 12996 Mechanical joining. Pressure test on resistance seam welds (2. Failure types and geometric measurements for resistance spot, seam and projection welds (ISO/14329) ISO/TR 14345 Fatique
Characterization of indications in welds (Revision of EN 1713) Äänestysvaiheessa (voting) FprEN ISO 17643 Non-destructive testing of welds. Acceptance levels (Revision of EN 15617) SFS-EN ISO 17635 Non-destructive testing of welds General rules for metallic materials (Revision of EN 12062) SFS-EN ISO 17636-1 NDT of welds Radiographic testing of welded joints – Part 1: Xand gamma rays techniques with film (Revision of EN 1435). Welding positions (2. painos) SFS-EN ISO 23277 Penetrant testing of welds Acceptance levels SFS-EN ISO 23278 Magnetic particle testing of welds Acceptance levels (Revision of EN 1291) SFS-EN ISO 23279 Non-destructive examination of welds Ultrasonic testing. Eddy current examination of welds by complex plane analysis (ISO/FDIS 17643:2015) Lausuntovaiheessa (enquiry) prEN ISO 17637: Non-destructive testing of welds -Visual testing of fusion-welded joints prEN ISO 17638: Non-destructive testing of welds -Magnetic particle testing Työn alla (under preparation) prEN ISO 10675-1: Non-destructive testing of welds -Acceptance levels for radiographic testing -Part 1: Steel, nickel, titanium and their alloys prEN ISO 17635: Non-destructive testing of welds -General rules for metallic materials ISO/NP 19285: Non-destructive testing of welds -Phased Array technique (PA) -Acceptance levels 7. painos) SFS-EN 561 Quick-action couplings with shut-off valve for welding, cutting and allied processes (2. korjattu painos) SFS-EN ISO 6520-1 Welding and allied processes Part 1: Classification of imperfections in metallic fusion welds (2. painos) EN ISO 2553 Welding and allied processes Symbolic representation of drawings – Welded joints (Revision of EN 22553) SFS-EN ISO 4063 Welding, brazing, soldering and braze welding of metals. painos). painos) SFS-EN ISO 9692-1 Welding and allied processes – Recommendation for joint preparation – Part 1: Manual metal-arc-welding, gas shielded metal-arc welding, gas welding, TIG-welding and beam welding of steels (2. [ www.hitsaus.net ] 35 23B /2 01 5 EN ISO 15626 NDT of welds. SFS-EN ISO 17636-2 NDT of welds Radiographic testing of welded joints – Part 2 Computed testing SFS-EN ISO 17637 Non-destructive testing of welds Visual testing of fusion-welded joints (Revision of EN 970) SFS-EN ISO 17638 Non-destructive testing of welds Magnetic particle testing of welds (Revision of EN 1290) SFS-EN ISO 17640 Nondestructive testing of welds Ultrasonic testing of welded joints (Revision of EN 1714) SFS-EN ISO 22825 NDT of welds Ultrasonic method Testing of welds in austenitic steels and nickel based alloys (2. SFS-EN ISO 6947 Welding and allied processes. Terminology (julkaistavana. EN ISO 17659 Welding Multilingual terms for welded joints with illustrations (Revision of EN 12345) EN ISO 17677-1 Resistance welding – Vocabulary – Part 1: Spot, projection and seam welding CEN ISO/TS 17845 Welding Numbering system for imperfections ISO/TR 25901 Welding and related processes. painos) HT_2-3B_15.indd 35 11.5.2015 15.43. Working positions. Kaasuhitsausvarusteet (Gas welding equipment) Seuraavat standardit julkaistu (published) SFS-EN 560 Gas welding equipment Hose connections for equipment for welding, cutting and allied processes (2. korvaa standardin EN 12584) SFS-EN 22553 Welds. Vocabulary (Revision of CEN/TR 14599) Äänestysvaiheessa (voting) Lausuntovaiheessa (enquiry) prEN ISO 9692-3: Revision of EN ISO 9692-3 Työn alla (under preparation) ISO/DTR 25901-1 (N 419) Welding Vocabulary General terms (Revision of ISO/TR 25901) ISO/NP TR 25901-2 Welding and allied processes -Vocabulary -Part 2: Safety and health ISO/DTR 25901-3 Welding Vocabulary Welding processes (Revision of ISO 857-1) ISO/DTR 25901-4 (N 420) Welding Vocabulary Arc welding (Revision of ISO/TR 25901) ISO/NP TR 25901-5 Welding and allied processes -Vocabulary -Part 5: Friction welding 8. painos) EN 14610 Welding and allied processes Definitions of metal welding processes CEN TR 14633 Welding. painos) SFS-EN 730-1 Gas welding equipment – Safety devices Part 1: Incorporating a flame (flashback) arrestor SFS-EN 730-2 Gas welding equipment – Safety devices Part 2: Not incorporating a flame (flashback) arrestor SFS-EN 1256 Gas welding equipment Specification for hose assemblies for equipment for welding, cutting and allied processes (2. painos) EN ISO 6520-2 Welding and allied processes Classification of imperfections in metallic materials Part 2: Welding with pressure (2. Symbolic representation of drawings CEN/TR 14599 Terms and definitions for welding purposes in relation with EN 1792 (2. Nomenclature of processes and reference numbers for symbolic representation on drawings (3. Comparison of current International, European and American designations. Sanastot (Terminology) Seuraavat standardit julkaistu (published) SFS-EN 1792 Multilingual list of terms for welding and related processes (2. Imperfections in oxyfuel flame cuts, laser beam cuts and plasma cuts. Time-of-flight-diffraction technique (TOFD). painos) SFS-EN ISO 9692-2 Welding and allied processes Joint preparation Part 2: Submerged arc welding of steels SFS-EN ISO 9692-3 Welding and allied processes Recommendations for joint preparation Part 3: Metal inert gas welding and tungsten inert gas welding of aluminium and its alloys SFS-EN ISO 9692-4 Welding and allied processes Joint preparation Part 4: Clad steels SFS-EN 12345 Welding Multilingual terms for welded joints with illustrations EN ISO 17658 Welding
Acetylene manifold systems for welding, cutting and allied processes Safety requirements in high pressure devices EN ISO 15615 Gas welding equipment Acetylene manifold systems for welding, cutting and allied processes Safety requirements in high-pressure devices (ISO 15615:2013) SFS-EN 28206 Acceptance tests for oxygen cutting machines. Marking of equipment used for gas welding, cutting and allied processes SFS-EN 13622 Gas welding equipment Terminology Terms used for gas welding equipment SFS-EN 13918 Gas welding equipment. Part 6: Determination and detection of halide EN 29455-8 Test methods. Hose connections for equipment for welding, cutting and allied processes – Listing of connections, which either are standardized or in common use (Revision of ISO 3253) SFS-EN 29090 Gas tightness of equipment for gas welding and allied processes ISO 5175 Equipment used in gas welding, cutting and allied processes -Safety devices for fuel gases and oxygen or compressed air -General specifications, requirements and tests ISO 5175/Amd1 Gas welding equipment – Safety devices for fuel gases and oxygen or compressed air -General specifications, requirements and tests Äänestysvaiheessa (vote) EN ISO 5172:2006/FprA2: Amendmend of EN ISO 5172 (äänestys päättynyt 2015/4) EN ISO 7291:2010/FprA1: Amendmend of EN ISO 7291 (äänestys päättynyt 2015/4) EN ISO 2503:2009/prA1: Amendmend of EN ISO 2503 (äänestys päättynyt 2015/4) Lausuntovaiheessa (enquiry) prEN ISO 9013: Revision of EN ISO 9013 (Thermal cutting -Classification of thermal cuts – Geometrical product specification and quality tolerances) Työn alla (under preparation) prEN ISO 3821 rev: Gas welding equipment -Rubber hoses for welding, cutting and allied processes ISO/NP 15296: Gas welding equipment -Vocabulary -Terms used for gas welding equipment 9. Part 8: Determination of zinc content EN ISO 9455-9 Test methods. Part 11: Ease and efficiency of flux residue removal EN ISO 9455-12 Test methods. painos) EN 29455-11 Test methods. Part 1: Classification labelling and packaging EN ISO 9454-2 Soft soldering fluxes. painos) SFS-EN ISO 14114 Gas welding equipment Acetylene manifold systems for welding, cutting and allied processes General requirements (2014) CEN/TR 13259 Gas welding equipment Industrial manual and machine blowpipes for flame heating, flame brazing and allied processes CEN/TR 15068 Gas welding equipment Laboratory measurement of noise emitted by blowpipes for welding, cutting, heating, brazing and soldering Measurement method SFS-EN ISO 15615 Gas welding equipment. painos) SFS-EN ISO 3821 Gas welding equipment -Rubber hoses for welding, cutting and allied processes (Revision of EN 559) SFS-EN ISO 5171 Gas welding equipment Pressure gauges used in welding and related processes, cutting and allied processes (Revision of EN 562) SFS-EN ISO 5172+A1 Gas welding equipment Manual blow pipes for welding, cutting and heating. painos) EN ISO 7287 Graphical symbols for thermal cutting equipment (ISO 7287:1992) ISO 7289 Quick-action couplings with shut-off valve for welding, cutting and allied processes SFS-EN ISO 7291 Gas welding equipment. Part 3: Determination of acid value. Part 14: Determination of tackiness. Part 2: Performance requirements EN 29455-1 Soft soldering fluxes. Part 13: Determination of flux spattering EN 29455-14 Test methods. Part 12: Steel tube corrosion test EN ISO 9455-13 Soft soldering fluxes. painos) SFS-EN ISO 9012 Gas welding equipment Air-aspirated hand blow pipes Specifications and tests (Revision of EN 731) SFS-EN ISO 9013 Thermal cutting – Classification of thermal cuts – Geometrical product specification and quality tolerances SFS-EN ISO 9539 Materials for equipment used in gas welding, cutting and allied processes (Revision of EN 29539) EN ISO 9539:2010/A1 ISO 10225 Gas welding equipment. Intergrated flowmeter regulators used on cylinders for welding, cutting and allied processes. Classification and requirements. SFS-EN ISO 2503 Gas welding equipment. Part 2: Determination of non-volatile matter, ebulliometric method EN ISO 9455-3 Test methods. Pressure regulators for gas cylinder used in welding, cutting and allied processes up to 300 bar (2. Test methods. Juotto (Brazing and soldering) Seuraavat standardit julkaistu (published) EN 1045 Brazing Fluxes for brazing Classification and technical delivery conditions SFS-EN ISO 3677 Filler metal for soft soldering, brazing and braze welding Designation (ISO 3677: 1992) SFS-EN ISO 9453 Soft solder alloys Chemical compositions and forms (2014) EN 29454-1 Soft soldering fluxes. Part 1: Determination of non-volatile matter, gravimetric method EN ISO 9455-2 Test methods. Solder spread method (2. Specifications and tests (3. ISO/TR 28821 Gas welding equipment. Classification, specification and test SFS-EN ISO 14113 Gas welding equipment Rubber and plastic hose assemblies for com pressed or liquefied gases up to a maximum design pressure of 450 Bar (3. Part 9: Determination of ammonia content EN ISO 9455-10 Methods of test. Potentiometric and titration method SFS-EN ISO 9455-5 Soft soldering fluxes Test methods Part 5: Copper mirror test (2014) EN ISO 9455-6 Test methods. Test methods. Pressure regulators for manifold systems used in welding, cutting and allied processes up to 300 bar (2. [ www.hitsaus.net ] 36 23B /2 01 5 SFS-EN 1326 Small kits for gas brazing and welding SFS-EN 1327 Thermoplastic hoses for welding and allied processes. Chalk powder method HT_2-3B_15.indd 36 11.5.2015 15.43. Classification and requirements. Part 10: Flux efficacy tests. Operational characteristics. Reproducible accuracy
Part 1: Classification and performance requirements EN ISO 12224-2 Flux cored solder wire. Test methods. Sampling of airborne particles and gases in the operator’s breathing zones. [ www.hitsaus.net ] 37 23B /2 01 5 EN ISO 9455-15 Soft soldering fluxes. painos) EN ISO 15011-4 Health and safety in welding and allied processes -Laboratory method for sampling fume and gases -Part 4: Fume data sheets ISO 15011-4:2006/A1:2008 Amendment to EN ISO 15011-4 EN ISO 15011-5 Health and safety in welding and allied processes -Laboratory method for sampling fume and gases -Part 5: Identification of thermal-degradation products generated when welding or cutting through products composed wholly or partly of organic materials using pyrolysisgas chromatography-mass spectrometry (2. Part 2: Testing of the capture zone of welding fume extraction devices. Part 3: Wetting balance method for determining flux cored solder wire efficacy EN 12797 Destructive examination of soldered and brazed joints EN 12799 Non-destructive testing of soldered and brazed joints SFS-EN 13133 Brazing Brazer approval EN 13134 Brazing Procedure approval SFS EN ISO 13585 Brazing Qualification test of brazers and brazing operators (Revision of EN 13133) EN 14324 Brazing Guidance on the application of brazed joints EN ISO 17672 Brazing Filler materials (Revision of EN 1044) EN ISO 18729 Brazing Imperfections in brazed joints Äänestysvaiheessa (vote) Lausuntovaiheessa (enquiry) prEN ISO 9454-1: Revision of EN 29454-1 Työn alla (under preparation) prEN ISO 3677 rev: Revision of EN ISO 3677 prEN ISO 9455-11 rev Soft soldering fluxes -Test methods -Part 11: Solubility of flux residues ISO/NP 9455-13 Soft soldering fluxes -Test methods -Part 13: Determination of flux spattering prEN ISO 9455-15 rev Soft soldering fluxes -Test methods -Part 15: Copper corrosion test prEN ISO 17672 rev Brazing -Filler metals 10. Part 4: Design requirements for welding fume separation equipment (ISO/DIS 15012-4) prEN ISO 15011-1 Health and safety in welding and allied processes -Laboratory method for sampling fume and gases -Part 1: Determination of fume emission rate during arc welding and collection of fume for analysis prEN ISO 17916 Safety of thermal cutting machines Työn alla (under preparation) prEN ISO 15012-3 Health and safety in welding and allied processes. painos) CEN ISO/TS 15011-6 Health and safety in welding and allied processes. Laboratory method for sampling fume and gases. Sampling of airborne particles and gases in operator’s breathing zone. Part 2: Determination of flux content EN ISO 12224-3 Solder wire. Test methods. Specification and test methods. Specification and test methods. Requirements, testing and marking of equipment for air filtration. Test methods. painos) EN ISO15012-2 Health and safety in welding and allied processes. Part 3: Determination of the capture efficiency of welding fume extraction devices using tracer gas ISO/NP TR 25901-2 Welding and related processes – Vocabulary – Part 2: Health and safety HT_2-3B_15.indd 37 11.5.2015 15.43. Part 2: Sampling of gases. Part 17: Surface insulation resistnce comb test and electrochemical migration of flux residues (ISO 9455-17) EN ISO 10564 Soldering and brazing materials Methods for the sampling of soft solders for analysis EN ISO 12224-1 Solid wire, solid and flux cored. Solid and flux cored. Specification and test methods. painos) EN ISO 15011-2 Health and safety in welding and allied processes -Laboratory method for sampling fume and gases -Part 2: Determination of the emission rates of carbon monoxide (CO), carbon dioxide (CO2), nitrogen monoxide (NO) and nitrogen dioxide (NO2) during arc welding, cutting and gouging (2. Part 1: Testing of the separation effiency for welding fume (2. Part 15: Copper corrosion test EN ISO 9455-16 Soft soldering fluxes. Health and safety. EN ISO 15011-3 Health and safety in welding and allied processes -Laboratory method for sampling fume and gases -Part 3: Determination of ozone emission rate during arc welding (2. Part 6: Procedure for quantitative determination of fume and gases from resistance spot welding (ISO/DTS 15011-6:2011) CEN ISO/TS 15011-6:2012/AC:2012 (ISO/ TS 15011-6:2012/Cor 1:2012) EN ISO 15012-1 Health and safety in welding and allied processes. Requirements, testing and marking of equipment for air filtration. Part 1: Sampling of airborne particles (2. ISO/TR 13392 Health and safety in welding and allied processes -Arc welding fume components (2014) EN 14717 Welding and allied processes Environmental check list EN ISO 15011-1 Health and safety in welding and allied processes -Laboratory method for sampling fume and gases -Part 1: Determination of fume emission rate during arc welding and collection of fume for analysis (2. Requirements, testing and marking of equipment for air filtration. Part 16: Flux efficacy tests, wetting balance method (2. ISO 17846 Welding and allied processes. painos) EN ISO 10882-2 Health and safety in welding and allied processes. Requirements, testing and marking of equipment for air filtration. Wordless precautionary labels for equipment and consumables used in arc welding and cutting ISO/TR 18786 Health and safety in welding -Guidelines for risk assessment of welding fabrication activities EN ISO 25980 Health and safety in welding and allied processes Transparent welding curtains, strips and screens for arc welding processes Äänestysvaiheessa (vote) Lausuntovaiheessa (enquiry) prEN ISO 15012-4 Health and safety in welding and allied processes. Työympäristö (Health and safety) Seuraavat standardit julkaistu (published) EN ISO 10882-1 Health and safety in welding and allied processes. painos) EN ISO 9455-17 Soft soldering fluxes. painos)
Transformer-rectifier for welding guns with integrated transformers. painos) ISO 10656 Electric resistance welding. Part 1: Assessment of weldability of steel sheets for spot, seam and projection welding of metallic materials (2015) EN ISO 18278-2 Resistance welding. Male taper 1:10. Procedure for spot weldability of coated and uncoated low carbon steel (2015) SFS-EN ISO 14554-1 Quality requirements for welding. Part 2: Alternative procedures for the assessment of weldability of steel sheets for spot, seam and projection welding of metallic materials EN ISO 18594 Resistance spot, projection and seam welding. Procedure for spot welding of aluminium and aluminium alloys. Materials for electrodes and ancillary equipment SFS-EN ISO 5183-1 Resistance spot welding equipment. Intergrated transformers for welding guns ISO 13469 Mechanical joining Form-fit blind rivets and (lock) bolt joints Specifications and qualification of testing procedures EN ISO 14327 Resistance welding. Part 1: general requirements ISO 7285 Pneumatic cylinders for mechanized multiple spot welding EN ISO 8166 Procedure for the evaluation of the life of spot welding electrodes using constant machine settings EN ISO 8205-1 Water-cooled secondary cables for resistance welding. Vastushitsaus (Resistance welding) Julkaistu (published) ISO 669 Resistance welding. Resistance welding of metallic materials. Terms and definitions used in resistance welding EN ISO 18278-1 Resistance welding. Part 1: Conical fixing, taper 1:10 SFS-EN ISO 5183-2 Resistance spot welding, Electrode adaptors, male taper 1:10. Part 2: Parallel shank fixing for end-thrust electrodes SFS-EN ISO 5821 Resistance spot welding electrode caps (Revision of EN 25821) SFS-EN ISO 5826 Transformers for resistance welding machines. painos) EN ISO 5828 Secondary connecting cables with terminals connected to water cooled lugs Dimensions and characteristics SFS-ISO 5829 Resistance spot welding. Resistance welding or metallic materials. Dimensions SFS-EN ISO 22829 Resistance welding. Resistance welding equipment. Insulated pins for use in electrode back-ups (2. Part 1: Comprehensive quality requirements. Resistance welding of metallic materials. EN ISO 14554-1 Quality requirements for welding. Weldability. Weldability, welding and testing EN 20693 Dimensions of seam welding wheel blanks EN 20865 Slots in platens for projection welding machines SFS-EN 21089 Electrode taper fits for spot welding equipment. painos). Part 2: Elementary quality requirements EN ISO 14554-2 Quality requirements for welding. Part 1: Comprehensive quality requirements (2. Transformerrectifier units operating at 1000 Hz frequency SFS-EN 25184 Straight resistance spot welding electrodes EN 25822 Spot welding equipment. [ www.hitsaus.net ] 38 23B /2 01 5 11. General specifications applicable to all transformers (2. Taper plug gauges and taper ring gauges EN 25827 Spot welding. Male electrode caps ISO 6210-1 Cylinders for robot resistance welding guns. Weldability. Electrode adaptors, female taper 1:10 SFS-ISO 5830 Resistance spot welding. SFS-EN ISO 14554-2 Quality requirements for welding. Tapitushitsaus (Stud welding) Julkaistu (published) SFS-EN ISO 13918 Welding Studs for arc stud welding SFS-EN ISO 14555 Welding Arc stud welding of metallic materials Äänestysvaiheessa (vote) Työn alla (under preparation) prEN ISO 13918 rev, Welding -Studs and ceramic ferrules for arc stud welding 12. painos) EN ISO 16432 Resistance welding -Procedure for projection welding of uncoated and coated low carbon steels EN ISO 16433 Resistance welding -Procedure for seam welding of uncoated and coated low carbon steels EN ISO 17657-1 Resistance welding Welding current measurement for resistance welding Part 1: Guidelines for measurement (ISO 17657-1:2005) EN ISO 17657-2 Resistance welding Welding current measurement for resistance welding Part 2: Welding current meter with current sensing coil (ISO 17657-2:2005) EN ISO 17657-3 Resistance welding Welding current measurement for resistance welding Part 3: Current sensing coil (ISO 17657-3:2005) EN ISO 17657-4 Resistance welding Welding current measurement for resistance welding Part 4: Calibration system (ISO 17657-4:2005) EN ISO 17657-5 Resistance welding Welding current measurement for resistance welding Part 5: Verification of welding current measuring system (ISO 17657-5:2005) EN ISO 17677-1 Resistance welding. Part 2: Dimensions and requirements for single-conductor connection cables (2. Mechanical and electrical requirements SFS-EN ISO 5182 Resistance welding. Procedure for determining the weldability lobe for resistance spot, projection and seam welding EN ISO 14373 Resistance welding. Part 2: Elementary quality requirements (2. Resistance welding or metallic materials. painos) EN ISO 8205-3 Water-cooled secondary cables for resistance welding. Part 3: Test requirements (2012) SFS-EN ISO 9312 Resistance welding equipment. Electrode adaptors. Electrode back-ups and clamps EN 28167 Projections for resistance welding EN 27286 Graphical symbols for resistance welding equipment SFS-EN 27931 Insulation caps and bushes for resistance welding equipment HT_2-3B_15.indd 38 11.5.2015 15.43. Method for determining the transition resistance on aluminium and steel material EN ISO 18595 Resistance welding. Part 1: Dimensions and requirements for double-conductor connection cables EN ISO 8205-2 Water-cooled secondary cables for resistance welding
Part 1: Load-bearing welded joints prEN ISO 17660-2 rev Welding. Part 2: Non load-bearing welded joints 16. Qualification test of welders and welding operators. Konepajapohjamaalit (Shop primers) Julkaistu (published) EN ISO 17652-1 Test for shop primers in relation to welding and allied processes. Aluminium. Electrode holders. Part 1: General requirements EN ISO 17652-2 Test for shop primers in relation to welding and allied processes. Betoniteräkset (Reinforcing steels) Julkaistu (published) SFS-EN ISO 17660-1 Welding of reinforcing steels Part 1: Load bearing welded joints SFS-EN ISO 17660-2 Welding of reinforcing steels Part 2: Non load bearing welded joints CEN TR 15481 Welding of reinforcing steels Tack weldability Test methods and performance requirements Työn alla (under preparation prEN ISO 17660-1 rev Welding. Qualification test for brazers and brazing operators. Aluminium. Part 2: Morse taper fixing SFS-EN 28430-3 Resistance spot welding. Electrode holders. Electrode holders. Kitkahitsaus (Friction welding) Julkaistu (published) EN ISO 15620 Welding Friction welding of metallic materials EN ISO 25239-1 Friction stir welding. Part 3: Cutting properties EN ISO 17652-4 Test for shop primers in relation to welding and allied processes. Part 4: Emission of fumes and smokes 15. Part 2: Morse taper fixing prEN ISO 8430-3 Resistance spot welding. Transformer-rectifier for welding guns with integrated transformers. Part 2: Design of welded joints EN ISO 25239-3 Friction stir welding. Electrode holders. Cooling tubes Äänestysvaiheessa (vote) Lausuntovaiheessa (enquiry) prEN ISO 669: Revision of ISO 669 prEN ISO 18278-2: Revision of EN ISO 18278-2 prEN ISO 5182: Resistance welding Materials for electrodes and ancillary equipment ISO/DIS 10656: Revision of ISO 10656 Työn alla (under preparation) prEN ISO 22829 rev Resistance welding. Aluminium. Suunnittelu Julkaistu (published) ISO 14346 Static design procedure for welded hollow section joints – Recommendations ISO 14347 Fatique design procedure for welded hollow section joints Recommendations Työn alla (under preparation) prEN ISO 18166 Numerical welding simulation. Part 5: Quality and inspection requirements 14. Transformerrectifier units operating at 1000 Hz frequency ISO/PWI TR 25901-6: Revision of ISO 17677-1 prEN ISO 8430-1 Resistance spot welding. Welding of reinforcing steel. Electrode holders. Part 1: Taper fixing 1:10 SFS-EN 28430-2 Resistance spot welding. Part 1: Vocabulary EN ISO 25239-2 Friction stir welding. Part 2: Welding properties of shop primers EN ISO 17652-3 Test for shop primers in relation to welding and allied processes. [ www.hitsaus.net ] 39 23B /2 01 5 SFS-EN 28430-1 Resistance spot welding. Fusion wlding of metallic components ISO 24394/Amd 1 Äänestysvaiheessa (vote) ISO 11745:2010/FDAmd 1 Brazing for aerospace applications -Qualification test for brazers and brazing operators -Brazing of metallic components -Amendment 1 ISO/FDIS 17533 Welding for aerospace applications – Welding data in design document inserption ISO/FDIS 16237 Mechanical joining -Destructive testing of joints -Specimen dimensions and test procedure for cross-tension testing of single joints Lausuntovaiheessa (enquiry) Työn alla (under preparation) 17. Part 3: Qualification of welding operators EN ISO 25239-4 Friction stir welding. Part 4: Specification and qualification of welding procedures EN ISO 25239-5 Friction stir welding. Aluminium. Electrode holders. Brazing of metallic components ISO 16338 Welding for aerospace applications – Resistance welding ISO 24394 Aerospace series. Ilmailusovellutukset Julkaistu (published) ISO 11745 Brazing for aerospace applications. Part 3: Parallel shank fixing for end thrust 13. Aluminium. Welding of reinforcing steel. Execution and documentation Jukka-Pekka Rapinoja Jukka-Pekka.rapinoja@metsta.fi Asiantuntija METSTA ry HT_2-3B_15.indd 39 11.5.2015 15.43. Part 1: Taper fixing 1:10 prEN ISO 8430-2 Resistance spot welding. Part 3: Parallel shank fixing for end thrust SFS-EN 29313 Resistance spot welding equipment
Kaasukaarihitsaus MIG/MAG-hitsaus ks. Juha Lukkari, No 4/2013 Hitsauslisäaineet Hitsauslisäaineet Essenissä Juha Lukkari, No 6/2013 Hitsausohjeet (WPS) ja niiden laadinta Menetelmäkoe ja testaus osana WPS:n hyväksyntää Risto Nieminen, No 1/2014 Kempin EN 1090 –ratkaisut – standardiWPS-paketit ja ArcQ-laadunhallintajärjestelmä Petteri Jernström, No 1/2013 Hitsausrobotit ks. uutta pukkaa Juha Lukkari, No 5/2013 Kaasukaarihitsaus (MIG/MAG-, MAG-täytelanka-, TIGja plasmahitsaus) OTC DAIHEN – uusi kylmälanka MIG/ MAG-hitsauisprosessi Kimmo Ylä-Anttila, No 5/2014 Uusi Kemppi ARC System 3 Jouko Lassila, No 4/2014 Katsaus kaarihitsauksen uusiin tuotteisiin Essenin messuilla Jyri Uusitalo, No 6/2013 Kitkahitsaus MOBI-WELD–mobiililaite alumiinilevyjen FSW-kitkahitsaukseen Pekka Kilpeläinen ja Tapio Heikkilä, No 6/2014 Korjaushitsaus Korjaushitsauksen vaikutus rakenneterästen mekaanisiin ominaisuuksiin Kimmo Keltamäki ja Marko Lehtinen, No 2/2014 Painelaitteiden korjausja muutostyöt Markus Kauppinen, No 3/2013 Koulutus ja opetus Hyväksytyt hitsauskoulutuksen järjestäjät 1.1.2014 ja koulutusoikeudet No 2/2014 Hitsauskoordinoijia koulutettu Suomessa neljännesvuosisadan ajan Erkki Veijalainen, No 1/2014 25 vuotta pätevöityskoulutusta Juha Kauppila, No 1/2014 Kansainvälisen hitsauskoulutuksen taustaa Ari Numminen, No 1/2014 Koulutus kannattaa aina Kimmo Ruottu, No 1/2014 Osaaminen on ainoa kestävä kilpailuvaltti Reijo Pettinen, No 1/2014 Kansainvälisen hitsaustarkastajan NDTkoulutus AEL:ssä Eero Toivanen, No 1/2014 Juha Siltanen pätevöityskoulutuksen mestari Juha Kauppila, No 1/2014 Uusi RWCS-koulutus ”täsmäisku” standardin EN 1090 hitsauskoordinoijille Antti Martikainen, No 1/2014 Koulutuskeskus Salpaus, Lahti IWSkoulutus 2013-2014 Esa Lahtinen ja Risto Salmela EWF.erikoiskurssi – Eurooppalainen hitsausliitosten lämpökäsittelijä Ilkka Lassila, No 1/2014 TAKK Tampereen aikuiskoulutuskeskus Vesa Mäenpää, No 1/2014 Hitsausalan määrätietoinen kehittäminen JEDUssa tuo tuloksia Matti Peltola, No 1/2014 Hitsaava teollisuus tarvitsee ammattilaisia Annika Pollari, No 5/2013 Laatu ja tarkastustekniikka SFS-EN 1090 ja NDT Juha Toivonen, No 3/2014 Korroosion havaitseminen pitkän kantaman ultraäänimenetelmällä Sami Hemminki ja Kari Metsäpelto No 3/2014 Keinovikojen erot näyttämissä Ari Keskinen ja Esa Lehtelä, No 3/2014 NDT-standardien tilannekatsaus Carl-Gustaf Lindewald, No 3/2014 Hitsauksen laatu – laadun vaikutus hitsauksen kilpailukykyyn Jukka Martikainen, No 3/2013 Hitsien silmämääräinen tarkastus digitalisoinnissa Heikki Mäkeläinen ja Ming Sun, No 3/2013 Kempin EN 1090 –ratkaisut – standardiWPS-paketit ja ArcQ-laadunhalintajärjestelmä Petteri Jernström, No 1/2013 Laivanrakennus STX:n Turun telakka kevytmekanisoi hitsausta Juha Lukkari, No 4/2013 STX Finland Oy:n Turun telakalla rakennetaan turvallista tulevaisuutta Pirjo Kemppinen, No 1/2013 Laserhitsaus ks. Mekanisointi, robotisointi ja automatisointi Elektronisuihkuhitsaus ks. Juha Lukkari, No 4/2014 Millä ja miten paljon maailma hitsasi 2012. Kaasukaarihitsaus MIG-hitsaus ks. Seostamattomat ja niukkaseosteiset teräkset ja niiden hitsaus MAG-hitsaus ja MAG-täytelankahitsaus ks. Kaasukaarihitsaus Magnetismi Magnetoituneet teräsrakenteet hitsauksessa Tuomas Mämmilä, No 3/2014 Mekanisointi ja automatisointi Monirobottihitsaus piensarjatuotannossa Tero Haapakoski, No 6/2014 Pema WeldControl Timo Tynkkynen, No 5/2014 Transtech paransi hitsauksen tehoa ja laatua Arto Rautio, No 2/2014 STX:n Turun telakka kevytmekanisoi hitsausta Juha Lukkari, No 4/2013 Hitsausrobottien etäohjelmointi vuonna 2013 Heikki Aalto, No 4/2013 Metallikaasukaarihitsaus ks. Sädehitsausmenetelmät Jauhekaarihitsaus Mitä kuuluu jauhekaarihitsaus 2013. Sädemenetelmät Lujat teräkset ja niiden hitsaus ks. Mekanisointi, robotisointi ja automatisointi Hitsausvirtalähteet Katsaus kaarihitsauksen uusiin tuotteisiin Essenin messuilla Jyri Uusitalo, No 6/2013 Hybridihitsaus ks. Kaasukaarihitsaus Painelaitteet ja niiden hitsaus Painelaitteiden korjausja muutostyöt Markus Kauppinen, No 3/2013 Juha Lukkari HT_2-3B_15.indd 40 11.5.2015 15.43. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 40 Hitsaustekniikka-lehden artikkelit 2013-2014 Alihankinta HT Laser Oy – hitsaava alihankkija Juha Kauppila, No 4/2014 Automatisointi ks. Sädemenetelmät Esikuumennus Hienoraeterästen esikuumennus asetyleenillä, propaanilla ja metaanilla sekä vaikutukset materiaalin ominaisuuksiin Ronald Steusloff ja Sven Sellig, No 1/2013 Hitsaus (yleisartikkelit) Millä ja miten paljon maailma hitsasi 2013
Veijo Kauppinen, No 4/2013 Hitsauksen laatu – laadun vaikutus hitsauksen kilpailukykyyn Jukka Martikainen, No 3/2013 Työturvallisuus (Terveys ja turvallisuus hitsauksessa) Edistämme hitsaustyön terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää Juha Lukkari, No 5/2014 Metallien uudet HTP-arvot ja niiden huomioiminen hitsaustyössä Reetta Orsila, Helena Stockmann-Juvala ja Arto Säämänen, No 5/2014 UV-säteilyä koskeva valtioneuvoston asetus edellyttää riskinar vioinnin tekemistä hitsaustyössä Maila Hietanen ja Patrick Nandelstadh, No 5/2014 Melu työhaittana, esimerkki hitsaustyössä, No 5/2014 Sähkömagneettiset kentät Tommi Alanko, No 5/2014 Henkilönsuojainten valinta, käyttö ja huolto hitsaajan työssä Heli Koskinen ja Erja Mäkelä, No 5/2014 Suojakypärän käyttö hitsauksessa nyt entistä kätevämpää Jyrki Rautio, No 5/2014 Hitsaustoiminnot ydinosaamista Pentti Siika-aho, No 5/2014 Ilman hiukkasten aiheuttamat vaarat Pasi Raekorpi, No 5/2014 Hitsaajien ammattitaidot Tom Johnsson, No 5/2014 Työtapaturmat hitsaustyössä Tom Johnsson, No 5/2014 Turvallisuusjohtamisen normipäivä Tomi Kasurinen, No 5/2014 Työhyvinvoinnin tuottavuus työpaikoilla Tom Johnsson, No 2/2014 Savonlinna Worksin työntekijät ovat ylpeitä työstään Pirjo Kemppinen, No 4/2013 STX Finland Oy:n Turun telakalla rakennetaan turvallista tulevaisuutta Pirjo Kemppinen, No 1/2013 Yritysesittelyjä Levator Oy – korkealaatuisia teräsrakenteita Hangosta Jouko Lassila, No 4/2014 HT Laser Oy – hitsaava alihankkija Juha Kauppila, No 4/2014 Iin konepaja palasi juurilleen Kalevi Salmela, No 2/2014 Vahterus Oy – lämmönsiirtimiä Kiinaan Jouko Lassila, No 6/2013 Savonlinna Worksin työntekijät ovat ylpeitä työstään Pirjo Kemppinen, No 4/2013 Juha Lukkari Päätoimittaja HT_2-3B_15.indd 41 11.5.2015 15.43. Transtech paransi hitsauksen tehoa ja laatua Arto Rautio, No 2/2014 LEAN-kehitystyöllä sujuvampaan ja tehokkaampaan tuotantoon Mikko Koho ja Ilkka Kouri, No 5/2013 Total Welding Management (TWM) Antti Martikainen ja Jukka Martikainen, No 5/2013 Mitä on tuottavuus. Laatu ja tarkastustekniikka Teräsrakenteet Laukaan ratsastusmaneesin sortuminen Juha Lukkari, No 3/2014 EN 1090 – teräksisten rakennustuotteiden valmistusta koskevien määräysten muuttuminen Tuomo Orava, No 2/2014 EN 1090 – uutta suunnittelijoille ja hitsaaville konepajoille Juha Kauppila, No 3/2013 EU:n rakennustuoteasetus, EN 1090 ja CE-merkintä Juha Kauppila, No 3/2013 Teräsrakenteet ja EN 1090 – kaikki muuttuu Juha Lukkari, No 2/2013 Teräsrakenteiden vaatimukset muuttuvat – EN 1090 tuo yhteiset pelisäännöt Eurooppaan Unto Kalamies, No 2/2013 Rakennustuotteiden CE-merkintä – mistä oikein on kysymys. Kaasukaarihitsaus Tuotantotekniikka Manu tuo lisäävän valmistuksen konepajateollisuuteen Kai Syrjälä, No 6/2014 Kaksi onnistunutta Lean-esimerkkiä Eila Heimonen, No 3/2014 LEAN-kehitystyöllä sujuvampaan ja tehokkaampaan tuotantoon Mikko Koho ja Ilkka Kouri, No 5/2013 Total Welding Management (TWM) Antti Martikainen ja Jukka Martikainen, No 5/2013 Ainetta lisäävä metallituotteiden valmistus avaa uusia mahdollisuuksia Antero Jokinen, Topi Kosonen ja Pentti Eklund, No 5/2013 3D-tulostuksen eli lisäävän valmistustekniikan mahdollisuudet suomalaiselle valmistavalle teollisuudelle Antti Salminen, Tuomas Putronen ja Heidi Pulli, No 5/2013 Tuottavuus, taloudellisuus, kustannukset ym. Kirsi Martinkauppi, No 2/2013 Case – Normek Oy Anna-Mari Mäkinen, No 272013 EN 1090-1 ja -2 vaikutuksia teräsrakennetuotantoon Jarmo Koskimaa, No 2/2013 Inspecta Sertifiointi Oy:n EN 1090 -hitsauskoordinoijan sertifiointimenettely Eero Toivanen, Tapani Packalen ja Ilpo Virtanen, No 2/2013 TIG-hitsaus ks. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 41 Plasmahitsaus ks. Mekanisointi ja automatisointi Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsien jälkikäsittelyt Severi Anttila, Vesa Lauhikari ja Hannu-Pekka Hänninen, No 172013 Seostamattomat ja niukkaseosteiset teräkset ja hitsaus Korjaushitsauksen vaikutus rakenneterästen mekaanisiin ominaisuuksiin Kimmo Keltamäki ja Marko Lehtinen, No 2/2014 Lujaa ja kaunista – Ruukin Optim S650MC:N yliluja ja tasaluja hitsausliitos Kirjoittajaryhmä, No 2/2014 Ruukki double grade Jussi Minkkinen, Petteri Steen ja Juha Rajala, No 6/2013 Järeiden rakenteiden teräs – Optim 700 QL ja hitsaus Jukka Väyr ynen ja Marko Lehtinen, No 5/2013 Ruukin erikoistuotteet ja niiden hitsattavuus Kirjoittajaryhmä, No 5/2013 Lämmöntuonnin vaikutus hitsatun rakenteen käytettävyyteen perusameteriaalina suurlujuusteräs Markku Pirinen, No 4/2013 LNG – kaasua ja vaativaa 5%Nija 9%Niterästen hitsausta Juha Lukkari, No 4/2013 Ruukin lujat säänkestävät teräkset ja niiden hitsaus Sakari Tihinen, Esa Virolainen ja Jukka Väyrynen, No 1/2013 Hienoraeterästen esikuumennus asetyleenillä, propaanilla ja metaanilla sekä vaikutukset materiaalin ominaisuuksiin Ronald Steusloff ja Sven Sellig, No 1/2013 Standardit NDT-standardien tilannekatsaus Carl-Gustaf Lindewald, No 3/2014 Hitsausstandardien tilannekatsaus Carl-Gustaf Lindewald, No 2/2014 Sädemenetelmät (Laser, laserhybridi ja elektronisuihku) Lasertyöstö Essenissä Anti Salminen ja Tuomas Putronen, No 6/2013 HT Laser Oy – hitsaava alihankkija Juha Kauppila, No 4/2014 Taide Taidetta kolvilla ja pillillä Erkki Saarela, No 1/2014 Tarkastustekniikka ks. Kaasukaarihitsaus Pätevyyskokeet Uusi hitsaajan pätevyyskoestandardi EN ISO 9606-1 Carl-Gustaf Lindewald, No 1/2014 Robotit, robottihitsaus ks
23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 42 Gary Marquis – Pitkä, kansainvälinen tie tekniikan kentällä Minttu Kauppila Professori Gary Marquis on työskennellyt koko ikänsä tekniikan parissa. ”Työskentelin pääasiassa Metallilaboratoriossa. Marquis uskoo, että yliopiston pieni koko on yksi sen eduista. Vapaa-ajallaan hän nauttii pitkistä kävelyistä luonnon keskellä. Lapsuutensa hän vietti Chicagossa Illinoisissa. Jokaisen luokkahuoneen, toimiston ja laboratorion läpi voi kulkea menemättä ulos kertaakaan. Vuodesta 2013 hän on toiminut Aalto yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun dekaanina ja vuodesta 2014 IIW:n presidenttinä. Professori Gar y Marquis syntyi ja kasvoi Yhdysvalloissa. Hän viimeisteli tohtoriopintonsa Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa ja samaan aikaan hän sai paikan tutkijana Teknologian tutkimuskeskuksessa (VTT). Me teimme monenlaista tutkimustyötä suomalaiselle metalliteollisuudelle, energiasektorille sekä koneenrakennusja prosessiteollisuudelle. Suomessa Marquis on elänyt nyt puolet elämästään. Tekniikan ala ei ollut ensisijainen vaihtoehtoni, mutta se on myöhemmin osoittautunut oikeaksi valinnaksi.” Ulkomaille töihin Marquis sai yliopistosta hyvän pohjan ja päätti jatkaa opintojaan ulkomailla Suomessa. Kuva 2 Aalto yliopiston dekaanina Marquis motivoi opiskelijoita onnistumaan. Suomessa työskentely sujui hyvin, koska teknologian ala on kansainvälinen ja keskeisimmät aiheet ovat joka puolella samanlaisia.” Pieni ja mukava Lappeenranta Marquis työskenteli VTT:llä lähes 13 vuotta. HENKILÖKUVA HT_2-3B_15.indd 42 11.5.2015 15.43. Se oli hyvin suuri ja monitieteellinen yliopisto, jossa oli vahva painotus tekniikan alaan. Tämän jälkeen hän jatkoi töitään professorina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Suomessa professori Marquis arvostaa korkeatasoista tekniikan alaa ja ylipäätään suomalaista koulutusta. ”Opiskelin Illinoisin yliopistossa. VTT on Pohjoismaiden suurin tutkimusja teknologiakeskus, joka tekee paljon kansainvälistä yhteistyötä. Marquis teki töitä teräsrakenteiden laboratoriossa yhdessä kansainvälistä tunnustusta saaneen Erkki Niemen kanssa. Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla on myös hyvä maine opiskelijaystävällisenä yliopistona.” Dekaanin työ Marquis piti työstään Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa, mutta seitsemän vuoden jälkeen hän päätti ottaa vastaan työn Kuva 1 Professori Marquis syntyi Yhdysvalloissa, mutta on asunut viimeiset 27 vuotta Suomessa. ”Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kaikki sijaitsee saman katon alla. Olin hyvä matematiikassa ja ylipäätään tieteissä, joten oikeastaan vaihtoehtona oli opiskella tekniikkaa, liiketaloutta tai kirjanpitoa. Marquisille se oli ensimmäinen työpaikka Suomessa
”IIW:n sisällä meidän on ajateltava pitkäntähtäimen näkökulmaa. Opiskelijoiden oletetaan tekevän uran kannalta vääriä valintoja, jos heille annetaan päätäntävaltaa opintojensa suhteen. Joskus tämä johtaa siihen, että ihmiset yrittävät vain tehdä vaikutusta toisiinsa. Marquis toivottaakin jäsenmaiden palautteen ja uudet ideat enemmän kuin tervetulleiksi IIW:lle. Myöskin yhteistyö teollisuuden kanssa ja nuorten ihmisten saaminen mukaan toimintaan ovat tärkeässä asemassa. Suomella on erittäin arvostettu asema IIW:ssä, ja kesällä järjestettävä tapahtuma merkitsee Suomelle paljon. Esimerkiksi hyvän hallinnon järjestäminen ja kansainvälisyyden huomioiminen toiminnassa koskettavat molempia. Lisäksi yksi tärkeä työtehtäväni on valita uusia professoreja. Suomalainen korkeakoulujärjestelmä määrää pitkälti, mitä kursseja opiskelijan pitää ottaa tullakseen esimerkiksi tietynlaiseksi insinööriksi. Dekaanin työ on auttaa muita ihmisiä onnistumaan ja luoda uuden sukupolven insinöörejä ja tutkijoita. Joskus asiat, joita kohtaan dekaanina ja IIW:n presidenttinä ovat melko samanlaisia. En tällä hetkellä opeta säännöllisesti, enkä vedä tutkimusprojekteja. ”Vuonna 2008 aloitin 3-vuotisen jakson teknillisen johtokunnan (TMB) jäsenenä. Suurin eri on se, kuinka opiskelijoille annetaan valtaa päättää opinnoistaan. Tämä kolmivuotinen kausi avasi minulle hyvin, millaisia haasteita IIW kohtaa.” Ensimmäinen IIWpresidentti Suomesta 2014 IIW:n vuosikokouksessa, joka järjestettiin Soulissa Marquis valittiin IIW:n presidentiksi Hän on ensimmäinen suomalainen IIWpresidentti ikinä. IIW:ssä on vain vähän muodollisuuksia, joten kaikki voivat nostaa kysymyksensä esille.” IIW:n vuosikokous ja kansainvälinen konferenssi Helsingissä 68. Hän hoiti tyypillisiä professorin työtehtäviä, kuten opettamista ja tutkimusta. IIW:ssä on hienoa toimijoiden monimuotoisuus. Ehkä tärkein tehtäväni on puheenjohtajana toimiminen johtokunnan kokouksessa ja vuosikokouksessa. Myös Suomessa korkeakouluopiskelijat ovat motivoituneita ja asettavat itselleen uratavoitteita. HT_2-3B_15.indd 43 11.5.2015 15.43. Opetuskulttuurit ovat kuitenkin melko erilaiset näissä kahdessa maassa.” Ura IIW:ssä Marquis on tehnyt yli 15 vuotta töitä hitsaustekniikan kansainvälisessä kattojärjestössä International Institute of Weldingissä (IIW). Marquis toimi komission puheenjohtajana 8 vuotta, ja sai pitkästä kaudestaan hyvää palautetta. IIW:ssä on voimakas yhteishenki. Osallistun myös erilaisiin palkintojen jakoihin ja tapaamisiin. Erityisen aktiivinen Suomi on koulutuksen ja sertifioinnin osalta. Marquisin mielestä IIW:n presidentin tulisi erityisesti keskittyä siihen, kuinka IIW:tä hallitaan, ja mihin suuntaan sen pitäisi kehittyä tulevaisuudessa. Kurssien sisällöt ja monet opetuksen haasteet muistuttavat toisiaan. Koulutus Suomessa ja Yhdysvalloissa Aalto-yliopistolla on selkeä tehtävä tulla kansainvälisesti merkittäväksi yliopistoksi. Tämä oli yksi merkittävä syy Marquisille ottaa vastaan dekaanin työ. Ensimmäiseen IIW:n tapahtumaan hän osallistui työskennellessään VTT:llä. Keskustelen muun muassa potentiaalisten uusien jäsenmaiden kanssa. ”Dekaanina tärkein tehtäväni on akateeminen johtaminen. Kollegat ympäri maailmaa tapaavat säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. ”Minulla on monia pieniä tehtäviä, kuten tilaisuuden julistaminen avatuksi. ”Tekniikan alan opetus Suomessa ja Yhdysvalloissa on monilta osin samankaltaista. ”Suomi on pieni maa, mutta siitä huolimatta meillä on suuri ja aktiivinen edustajisto. Sinne odotetaan ennätysmäärää osallistujia. Yhdysvalloissa yliopisto-opiskelijoiden valintoihin luotetaan enemmän. TMB valvoo tutkimusta, teknologista kehitystä ja IIW:n standardisointeja Myöhemmin vuonna 2011 johtokunta päätti hyväksyä nimitykseni puheenjohtajaksi TMB:ssä. Tyypillisessä asiantuntijoiden konferenssissa ihmiset yleensä esittelevät heidän tutkimiaan yksityiskohtia ilman, että yrittäisivät liittää aihettaan muihin. Joissain komissioissa keski-ikä on hyvin korkea. Teknillinen komissio toimii hänen mielestään erityisen hyvin, kun kysymykset nousevat käytännöstä. ”Kun ensimmäisen kerran otin osaa IIW:n tapaamiseen, olin välittömästi innostunut siitä, kuinka IIW toimi. Huonoja päätöksiä ei ole, vaan ainoastaan päätöksiä. IIW:n vuosikokous ja kansainvälinen konferenssi järjestetään Helsingissä tänä kesänä. Ihmiset ovat toisilleen tuttuja vuosien, jopa vuosikymmenten takaa, mikä edistää luottamusta ja edelleen yhteisten tutkimustavoitteiden asettamista.” Marquis aloitti IIW:ssä Suomen edustajana komiteassa XIII – Fatigue of Welded Components and Structures, ja jatkoi vuonna 2006 puheenjohtajana professori Steve Maddoxin eläköityessä. Joukosta löytyy johtavia asiantuntijoita, mutta myös esimerkiksi opiskelijoita, joilla on hyvin vähän kokemusta alasta. Vuonna 2013 Marquis valittiin insinööritieteiden korkeakoulun dekaaniksi. Sillä on suuri symbolinen merkitys, että Suomi valittiin pitämään Kuva 3 Professori Marquis on työskennellyt IIW:ssä yli 15 vuotta. Isoin ero on siinä, että yliopistossa on työntekijöitä ja opiskelijoita, kun taas IIW koostuu pääasiassa vapaaehtoisista, jotka haluavat käyttää aikaansa ja vaivaansa yhteisten asioiden eteen.” Marquisin mukaan IIW tekee antoisaa yhteistyötä teollisuuden ja tutkijayhteisön kanssa. Monia suomalaisia on IIW:n johtotehtävissä. IIW:n presidenttinä Marquisilla on viikon mittaan useita eri tehtäviä tapahtumassa. ”Verkostoituminen ja tasapaino tieteen ja teknologian alan välillä tarjoavat monia mahdollisuuksia sekä teollisuudelle että tutkijayhteisölle. Tällä hetkellä palkkaan lähes yhden uuden professorin joka kuukausi, millä on pitkällä aikavälillä suuri vaikutus Aalto yliopiston tulevaisuuteen. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 43 Aalto yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa. Viime kesänä hänet valittiin IIW:n presidentiksi
Järjestämmekin tapahtuman yhteydessä erilaisia aktiviteetteja turisteille.” Laadukas koulutus, kaunis luonto Marquis on viihtynyt nyt 27 vuotta Suomessa. Joskus sosiaalisissa tilanteissa saattaa tulla esille, että suomi ei ole Marquisin äidinkieli. Kirja käsittelee hitsaustekniikan kehityssuuntia, eri hitsausprosessien avaintietoja, hitsauskustannu sten laskentaa, herkkyysanalyysi en tekemistä, investointilaskelm ia ja hitsaustuotannon kehittämistä. Meidän täytyy antaa ihmisille mahdollisuuksia ja huolehtia korkeasta koulutuksesta.” Minttu Kauppila Hitsaustalous ja tuottavuus Nils Stenbacka Svetskommisione n, Box 5073, 102 42 Stockholm, Tel 08-120 304 00 www.svets.se Tämä kirja selvittelee perusasioita ja -kysymyksiä, jotka käsittelevät hitsaustaloutta sekä erityisesti hitsauskustannu ksia ja toimenpiteitä, joilla voidaan tehostaa hitsaustuotantoa . Silti hän pystyy käyttämään suomea esimerkiksi työkielenään Aalto yliopistossa. Marquis uskoo, että avain tähän ovat korkeasti koulutetut ihmiset. Lukuisat käytännön esimerkit osoittavat, kuinka hitsausprosessin optimoinnilla voidaan nostaa tuottavuutta. HT_2-3B_15.indd 44 11.5.2015 15.43. Kirjan perusajatus on esitellä ja antaa erilaisia työkaluja ja suuntaviivoja sekä ohjeita ja esimerkkejä, joita voidaan käyttää apuna ja tukena analyysija muutostyössä, jonka tehtävän eteen hitsausinsinööri voi joutua. hitsausinsinöörit ja muut hitsauskoordinoijat, tuotantopäälliköt ja -teknikot, hitsausopettajat, IWE/IWT/IWS-pä tevöityskurssit, konsultit ja hitsausyritysten henkilöt. Kun matkustan sinne, nautin suuresti aivan tavallisista keskusteluista ihmisten kanssa. vuosikokous. Hänen mielestään kulttuurieroista huolimatta Suomi on ollut hyvä paikka asua perheen kanssa. Tämä on yksi asia, mitä kaipaan Yhdysvalloista. Ulkomaalaiset ovat olleet todella kiinnostuneita matkustamaan Suomeen. Tarkoitus on laajentaa hitsausinsinöörin tietämystä hitsaustaloudellisista asioista. Kohderyhmiä ovat mm. Myös yleinen kulttuuri puhumisen suhteen on Suomessa hyvin erilainen kuin Yhdysvalloissa. Otamme Suomessa kuitenkin niin monet asiat itsestäänselvyyksinä. Se voi olla myös osa suurempaa työtä yrityksessä, mikä tähtää tuottavuuden nostamiseen. Kirjan kohderyhmiä ovat mm. Ihmisillä on pääosin terveelliset elämäntavat, ja he harrastavat esimerkiksi paljon liikuntaa. Se voi olla myös osa suurempaa työtä yrityksessä, mikä tähtää tuottavuuden nostamiseen. Myös puhtaus ja ympäristötietoisuus ovat positiivisia asioita. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 44 Kuva 4 Professori Marquis uskoo, että korkea koulutustaso on avain Suomen menestykseen kansainvälisellä kentällä. Kirjaa voidaan käyttää myös kurssikirjana erilaisilla hitsauskursseilla ja -seminaareissa. H its au sta lo us ja tu ott av uu s N ils Ste nb ac ka Kirja selvittelee perusasioita ja -kysymyksiä, jotka käsittelevät hitsaustaloutta sekä erityisesti hitsauskustannuksia ja toimenpiteitä, joilla voidaan tehostaa hitsaustuotantoa. Amerikassa voit hyvin mennä ravintolaan ja avata keskustelun tarjoilijan kanssa tai puhua tuntemattoman kanssa jonottaessasi.” Avain Suomen menestykseen Suomen on pienenä maana tehtävä menestyäkseen jotakin paremmin kuin muut. hitsausinsinöörit ja muut hitsauskoordinoijat, tuotantopäälliköt ja -teknikot, hitsausopettajat, Tärkeä kirja kaikille hitsaushenkilöille! Hinta: 75e Kirjan koko: A5 ja 159 sivua Julkaisija: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys Myynti: Angelica Emeleus, (09) 773 2199 angelica.emeleus@shy.inet.fi IWE/IWT/IWS-pätevöityskurssit ja hitsausyritysten henkilöt. Suomessa infrastruktuuri, kuten tieverkosto, internet ja rahaliikenne, toimivat hyvin. Lukuisat käytännön esimerkit osoittavat, kuinka hitsausprosessin optimoinnilla voidaan nostaa tuottavuutta. Tarkoitus on laajentaa hitsausinsinöörin tietämystä hitsaus-taloudelli sista asioista. ”Suomessa on todella hyvä koulutussysteemi ja terveyspalvelut. Kirjaa voidaan käyttää myös kurssikirjana erilaisilla hitsauskursseilla ja -seminaareissa. Kirjan perusajatus on esitellä ja antaa erilaisia työkaluja ja suuntaviivoja sekä ohjeita ja esimerkkejä, joita voidaan käyttää apuna ja tukena analyysija muutostyössä, jonka tehtävän eteen hitsausinsinööri voi joutua. Se kertoo IIW:n arvostuksesta Suomea kohtaan. Kirja käsittelee hitsaustekniikan kehityssuuntia, eri hitsausprosessien avaintietoja, hitsauskustannusten laskentaa, herkkyysanalyysien tekemistä, investointilaskelmia ja hitsaustuotannon kehittämistä. On todella mukavaa, kun voi mennä ulos luontoon liikkumaan niin helposti.” Erilaiset kulttuurit Suomen kielen hallinta on ollut yksi haasteellisimpia asioita Marquisille. ”Esimerkiksi vitsien ymmärtäminen on joskus todella vaikeaa. Suomalaiset eivät aina ole kovinkaan avoimia tapaamaan uusia ihmisiä. ”Tarvitsemme ihmisiä, jotka osaavat ratkoa uusia haasteita osana jokapäiväistä rutiinityötään
Professori Veli Kujanpää, VTT on I-komitean puheenjohtaja ja samalla myös IIW Technical Management Boardin jäsen. Henkilökunta Toiminnanjohtaja DI Jouko Lassila Koulutuspäällikkö IWE Juha Kauppila Toimistoja toimitussihteeri Angelica Emeléus TALOUS SHY:n vuoden 2014 kirjanpito osoitti 60 485,22 euroa alijäämää. Tarkoitus on laajentaa hitsausinsinöörin tietämystä hitsaustaloudellisista asioista. Vuosi 2014 oli yhdistyksemme 65. H its au sta lo us ja tu ott av uu s N ils Ste nb ac ka Kirja selvittelee perusasioita ja -kysymyksiä, jotka käsittelevät hitsaustaloutta sekä erityisesti hitsauskustannuksia ja toimenpiteitä, joilla voidaan tehostaa hitsaustuotantoa. Yhdistyksen www-sivuja on kehitetty edelleen ja ne ovat löytäneet paikkansa niin pääyhdistyksen kuin paikallisosastojen tiedotustoiminnassa. Kirjan perusajatus on esitellä ja antaa erilaisia työkaluja ja suuntaviivoja sekä ohjeita ja esimerkkejä, joita voidaan käyttää apuna ja tukena analyysija muutostyössä, jonka tehtävän eteen hitsausinsinööri voi joutua. Lausun suuret kiitokset yhdistyksemme toimintaa tukeville yritysja yhteisöjäsenille, yhteistyökumppaneille sekä erityisesti talkoohenkisille jäsenille ja yhdistyksen henkilökunnalle. Kansainvälisessä toiminnassa on yhdistyksemme edustajia IIW:n hallinnossa korkeammissa tehtävissä kuin koskaan. Toimintojemme painopistealueiden ollessa HITSAUSTIETOUS, VAIKUTTAMINEN ja KOULUTUKSEN ORGANISOINTI, olemme vakiinnuttaneet asemamme niin kansallisena kuin kansainvälisenäkin asiantuntijaorganisaationa. Uusia henkilöjäseniä yhdistykseemme liittyi 110. hitsausinsinöörit ja muut hitsauskoordinoijat, tuotantopäälliköt ja -teknikot, hitsausopettajat, IWE/IWT/IWS-pä tevöityskurssit, konsultit ja hitsausyritysten henkilöt. Vuoden 2015 IIW Annual Assembly -kongressi järjestetään Helsingissä 28.6.–3.7.2015. Uuteen AEL:n järjestämään kurssimuotoon, eli osittain englanninkieliseen ja samalla etäopiskelumuotoiseen IWE -tutkintoon, on näyttänyt olevan tarvetta. Klubeista ja komiteoista on Sädemenetelmätja EWQ-klubien toiminta ollut maltillista mutta senioriklubit toimivat sitäkin aktiivisemmin. toimintavuosi. Kohderyhmiä ovat mm. Kirjan kohderyhmiä ovat mm. Kirjan perusajatus on esitellä ja antaa erilaisia työkaluja ja suuntaviivoja sekä ohjeita ja esimerkkejä, joita voidaan käyttää apuna ja tukena analyysija muutostyössä, jonka tehtävän eteen hitsausinsinööri voi joutua. Lukuisat käytännön esimerkit osoittavat, kuinka hitsausprosessin optimoinnilla voidaan nostaa tuottavuutta. Paikallisosastojen puheenjohtajille ja sihteereille vuosittain järjestetty yhteistapahtuma oli poikkeuksellisesti kaksipäiväinen 27.28.8.2014. varapuheenjohtaja IWE Ari Ahto, Technip Offshore Finland Oy (1) 2. Hitsaustekniikka-päivät ja vuosikokous järjestettiin 10.-11.4.2014 Kokkolassa. Yhdistyksen paikallisosastojen kirjanpito osoitti 7 380,72 euroa alijämää. Seminaariaiheissa esiteltiin vahvaa pohjalaista yritysosaamista ja hitsattujen tuotteiden valmistamista. Kirjaa voidaan käyttää myös kurssikirjana erilaisilla hitsauskursseilla ja -seminaareissa. Paikalla oli edustajia kahdeksasta eri paikallisosastosta. Tampereella 11.3.2015 Ismo Meuronen YHDISTYKSEN HALLINTO Hallitus kokoontui toimintavuoden 2014 aikana 6 kertaa ja sen kokoonpano oli seuraava: (suluissa jäljellä olevat toimikaudet) Puheenjohtajat Puheenjohtaja DI Ismo Meuronen, Meuro-Tech (3) 1. Lukuisat käytännön esimerkit osoittavat, kuinka hitsausprosessin optimoinnilla voidaan nostaa tuottavuutta. Henkilöjäsenten määrä oli vuoden 2014 lopussa 2688 sekä yritysja yhteisöjäsenten 149. Vastaavat luvut vuonna 2013 olivat 2723 ja 150. Kirja käsittelee hitsaustekniikan kehityssuuntia, eri hitsausprosessien avaintietoja, hitsauskustannusten laskentaa, herkkyysanalyysien tekemistä, investointilaskelmia ja hitsaustuotannon kehittämistä. Tarkoitus on laajentaa hitsausinsinöörin tietämystä hitsaus-taloudelli sista asioista. TOIMINTAKERTOMUS 2014 Arvoisat yhdistyksemme jäsenet. Tämän johdosta meillä oli kunnia vastaanottaa IIW:n lippu Soulissa Etelä-Koreassa vastaavanlaisessa tilaisuudessa 16.7.2014. varapuheenjohtaja TkT Jukka Kömi. Tapahtumassa edistimme merkittävästi Suomi-kuvaa kun saimme paikalle myös Joulupukin. SSAB Europe Oy (2) Jäsenet DI Sami Ahonen, Oy AGA Ab (3) IWE Pasi Hiltunen, VaasaBall LNG Products Oy (2) Tj. Vuoden aikana jatkettiin ajankohtaista informointia hitsattujen teräsrakenteiden CE -merkinnästä SFS-EN 1090:n mukaisesti ja siihen liittyvistä määräyksistä. Hän johtaa puhetta IIW:n hallituksessa. [ www.hitsaus.net ] 45 23B /2 01 5 Hitsaustalous ja tuottavuus Nils Stenbacka Svetskommisione n, Box 5073, 102 42 Stockholm, Tel 08-120 304 00 www.svets.se Tämä kirja selvittelee perusasioita ja -kysymyksiä, jotka käsittelevät hitsaustaloutta sekä erityisesti hitsauskustannu ksia ja toimenpiteitä, joilla voidaan tehostaa hitsaustuotantoa . Juha Lemponen, Jucat Oy (3) 12.8.2014 asti IWE Mari Mikkonen, DEKRA Industrial Oy (3) IWE Mika Sirén, VTT (1) IWE Antero Tanska, Rannikon Konetekniikka Oy (2) IWE Jarmo Tossavainen, Mantsinen Group Ltd Oy (1) IWE Erkki Veijalainen, LUT (2) IWE Reetta Verho, Kemppi Oy (1) Varajäsenet DI Jaakko Heikonen, Pemamek Oy (3) IWE Timo Kankala, Koneteknologiakeskus Turku Oy (2) IWE Ville Lahtinen, Inspecta Tarkastus Oy (1) DI Jyrki Lieto, Sonar Oy (1) DI Jukka Mononen, Säteilyturvakeskus STUK (2) Tj Jukka Teiskonen, HT Laser Oy (3) Tilintarkastajat Varsinaisina tilintarkastajina toimivat Jukka Silvo HTM ja Jani Holmi HTM sekä varatilintarkastajina Tarmo Haapasaari KHT ja Anne Kovanen HTM. SHY:n koordinoiman Suomen Hitsausja Liittämisinstituutin HRO Suunnittelufoorumi ja Laserfoorumi ovat toimineet aktiivisesti. Vierailimme ja pidimme kokoukset Pemamek Oy:llä Loimaalla ja Technip Offshore Oy:llä Porissa. IIW:n hallituksen jäsenenä on toiminut vuodesta 2014 lähtien toiminnanjohtajamme Jouko Lassila. Se voi olla myös osa suurempaa työtä yrityksessä, mikä tähtää tuottavuuden nostamiseen. Se voi olla myös osa suurempaa työtä yrityksessä, mikä tähtää tuottavuuden nostamiseen. Toimintamme on aktiivista ja vakaata. Kirja käsittelee hitsaustekniikan kehityssuuntia, eri hitsausprosessien avaintietoja, hitsauskustannu sten laskentaa, herkkyysanalyysi en tekemistä, investointilaskelm ia ja hitsaustuotannon kehittämistä. SHY on osaltaan myös saanut kokea nykyisen matalasuhdanteen vaikutuksen, Se on ollut havaittavissa joissakin jäsentilaisuuksissa osallistujien määrissä. Professori Gary Marquis Aalto-yliopistosta valittiin IIW:n presidentiksi kolmivuotiskaudeksi 2014 2017. Hitsaustekniikka-lehti on ehdoton ammattilehti hitsaustietouden välittämisessä. Uuden hallituksen kokoonpano uusine jäsenineen onkin esitetty jäljempänä. hitsausinsinöörit ja muut hitsauskoordinoijat, tuotantopäälliköt ja -teknikot, hitsausopettajat, Tärkeä kirja kaikille hitsaushenkilöille! Hinta: 75e Kirjan koko: A5 ja 159 sivua Julkaisija: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys Myynti: Angelica Emeleus, (09) 773 2199 angelica.emeleus@shy.inet.fi IWE/IWT/IWS-pätevöityskurssit ja hitsausyritysten henkilöt. Yhdistyksen vaalikokous järjestettiin 6.11.2014 Tampereella Nordic Welding Expo-messujen yhteydessä. Alijäämä johtui panostamisesta vuoden 2015 IIW Annual Assembly -kongressin järjestämiseen, ennakoitua pienemmästä näytteilleasettajien ja osallistujien määrästä NWE2014 -messuilla sekä NWC2014 -konferenssissa sekä eräiden komiteoiden ja foorumien tulojen ja menojen epätasaisesta jaksotuksesta. PUHEENJOHTAJAN PUHEENVUORO HT_2-3B_15.indd 45 11.5.2015 15.43. Kirjaa voidaan käyttää myös kurssikirjana erilaisilla hitsauskursseilla ja -seminaareissa. Materiaalija Tuotantofoorumin toiminta on myös aktivoitunut useiden tilaisuuksien muodossa. Pätevöityskoulutus on ollut aktiivista vuoden 2014 aikana. Kursseista ja pätevöityskoulutuksesta on laajempi esitys jäljempänä. Omat järjestelymme ovat edenneet hyvin, perusteellisen IIW:n toimintaohjeen mukaisesti
määrärahat -11 574 -13 514 Paikallisos. [ www.hitsaus.net ] 46 23B /2 01 5 T A S E 31.12.2014 31.12.2013 V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 457,77 610,36 Muut aineelliset hyödykkeet 479,34 479,34 937,11 1 089,70 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 79 658,58 79 658,58 Pysyvät vastaavat yhteensä 79 658,58 79 658,58 Pysyvät vastaavat yhteensä 80 595,69 80 748,28 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 50 665,45 64 347,73 Siirtosaamiset 1 348,73 28 112,73 Lyhytaikaiset yhteensä 52 014,18 92 460,46 Rahat ja pankkisaamiset 377 358,91 415 699,11 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 429 373,09 508 159,57 V a s t a a v a a y h t e e n s ä 509 968,78 588 907,85 V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Sidotut rahastot yhteensä 326 302,12 333 882,84 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 171 148,09 132 390,30 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -60 485,22 38 757,79 Oma pääoma yhteensä 436 964,99 505 030,93 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 28 916,17 19 501,07 Muut velat 8 659,17 7 131,60 Siirtovelat 35 428,45 57 244,25 Lyhytaikaiset yhteensä 73 003,79 83 876,92 Vieras pääoma yhteensä 73 003,79 83 876,92 V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä 509 968,78 588 907,85 TULOSLASKELMA 1.1. avustukset -800 -800 Paikallios pj + siht kokoksen kulut -1 878 Avustukset ja stipendit -1 100 Poistot -153 -203 KULUT YHTEENSÄ -648 812 -645 958 VARSINAINEN TOIMINTA -215 375 -123 163 VARAINHANKINTA TUOTOT Henkilöjäsenmaksut 82 305 88 790 Yritysjäsenmaksut 70 240 71 120 TUOTOT YHTEENSÄ 152 545 159 910 TUOTTO/KULUJÄÄMÄ -62 830 36 747 Sijoitusja rahoitustoiminta yhteensä 2 345 2 010 TILIKAUDEN TULOS -60 485 38 757 HT_2-3B_15.indd 46 11.5.2015 15.43. 31.12.2014 2014 2013 TUOTOT HT-lehden tilausten tuotot 135 920 144 920 NDT-komitean tuotot 203 25 635 Hitsaustekniikkapäivien tuotot 16 455 8 200 Vaalikokouspäivän tuotot 19 540 Pätevöityskoulutuskomitean tuotot 213 681 283 263 EWQ-, TSja Sädeklubin tuotot Foorumien tuotot 14 813 16 313 Ajankohtaiskoulutusten tuotot 6 200 9 721 NWE/NWC -tilaisuuksien tuotot 45 965 15 000 Sekalaiset tuotot 200 204 TUOTOT YHTEENSÄ 433 436 522 795 KULUT HT-lehden kulut -104 580 -116 179 NDT-komitean kulut -5 907 -15 514 Pätevöityskoulutuskomitea -70 967 -115 302 EWQ-, TSja Sädeklubin kulut -169 Senioriklubien kulut -1 818 -4 797 Ajankohtaiskoulutusten kulut -4 402 -5 720 Foorumien kulut -16 685 -714 Hitsaustekniikkapäivien kulut -17 475 -8 390 Jäsenmaksukulut IIW -3 700 -3 891 Jäsenmaksukulut MetSta -1 700 -1 700 Toimistokulut & palkat -329 908 -299 391 Koulutuskulut -595 -1 942 Kokouskulut -3 561 -3 533 Vaalikokouskulut -877 -20 033 Matkakulut -31 162 -16 314 Alihankintamessujen kulut -8 092 -267 NWE/NWC-tilaisuuksien kulut -20 009 -597 IIW2015-projektin kulut -11 699 -4 702 Toiminnan kehittämiskulut -7 862 Paikallisos
[ www.hitsaus.net ] 47 23B /2 01 5 PAIKALLISOSASTOT Yhdistyksessä oli vuoden 2014 aikana 13 paikallisosastoa. Ins. Paikallisosastojen puheenjohtajina ja sihteereinä toimivat vuonna 2014 seuraavat yhdistyksen jäsenet: Helsingin paikallisosasto Pj. Ahti Ekdahl, Kokkola LCC Oy Siht. Juhlan yhteydessä jaettiin ansiomerkit seuraaville ansioituneille jäsenille: Kultainen ansiomerkki: Insinööri, LWS Seppo Heiskanen, Insinööri Esko Hyyppä, Insinööri, eMBA Tuomo Peltola, Insinööri Jari Takala ja KTM Terho Torvinen. Vuosikokouksen yhteydessä Reijo Pettinen, LUT ja Juha Kauppila, SHY jakoivat LUT:in IWE/IWT 27 -kurssilta valmistuneille todistukset. Martti Similä, Credeltco Konsultointi Oy Jyväskylän paikallisosasto Pj. Ari Venäläinen, Ahlsell Oy Lahden paikallisosasto Pj. Seminaaripäivään osallistui 89 henkilöä. Tilaisuudessa luovutettiin myös IWE-sertifikaatin numero 500 vastaanottaneelle Teemu Tupalalle muistopylväs sekä Kemppi Oy:n rahaston stipendi kurssin priimukselle Risto Ylikankaalle. Aluepäällikkö Janne Jauhola, Viafin Process Piping Oy Siht. Päivän päätteeksi illastettiin Sokos Hotel Kaarlessa. Tilaisuudesta on Juha Lukkarin artikkeli Hitsaustekniikka-lehdessä 3/2014. DI Jonne Näkki, Teknologiakeskus Ketek Oy Pohjois-Karjalan paikallisosasto Pj. Prof. IWE Jouko Keinänen, Inspecta Oy Siht. Myyntiassistentti Kirsi Sillanpää, Kemppi Oy Oulun paikallisosasto Pj. IWE Jukka Kallionpää, Säteilyturvakeskus STUK Siht. Paikallisosastot ovat vastanneet alueellisesta toiminnasta yhdistyksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallituksen pj. IWE Mari Mikkonen, DEKRA Industrial Oy Sihteeri IWE Tuukka Starck, Gav Group Oy Turun paikallisosasto Pj. DI Tapio Oikarinen, Raahen seudun teknologiakeskus Oy Saimaan paikallisosasto Pj. DI Martti Saarela, Steeldone Group Siht. DI Kari Juvonen, Inspecta Tarkastus Oy Satakunnan paikallisosasto Pj. ja siht. 70 henkilöä. IWE Teemu Mäkinen, Meyer Turku Oy KOKOUSJA KOULUTUSTILAISUUDET HITSAUSTEKNIIKKA-PÄIVÄT JA VUOSIKOKOUS Pohjanmaan paikallisosaston järjestämässä Hitsaustekniikka’14 päivän seminaarissa 10.4.2014 Kokkolan kaupungintalolla kuultiin monta mielenkiintoista esitelmää. DI Ari Pirhonen, Kesla Oy Siht. IWE Eero Nykänen, Arctech Helsinki Shipyard Oy Siht. IWE Mauri Liekola, Kalajoen ammattiopisto Pohjanmaan paikallisosasto Pj. Yhdistyksen vuosikokoukseen 10.4.2014 osallistui 31 jäsentä. DI Pertti Kaarre, Kemppi Oy Siht. ins. Kokouksen aluksi jaettiin hopeinen kunniamerkki hitsaustekniikan alalla suoritetun väitöskirjan ansiosta seuraaville henkilöille: TkT Markku Pirinen, LUT/2013, The effects of welding heat input on the usability of high strength steels in welded structures, TkT Paul Kah, LUT/2011, Usability of laser-arc hybrid welding processes in industrial applications, TkT Heikki Salkinoja, LUT/ 2009, Optimizing HT_2-3B_15.indd 47 11.5.2015 15.43. Iltatilaisuuteen osallistui n. Seuraavana päivänä vierailtiin Rolls-Royce Oy Ab:lla, Ab A.Häggblom Oy:llä, Oy Finn-Marin Ltd:ssä ja Best Hall Oy:llä. Paikallisosastojen toiminnasta on tehty oma toimintakertomus. Hopeinen ansiomerkki: Teknikko, opettaja Ahti Ekdahl, IWS Jari Hannila, Insinööri AMK, IWE Jarkko Kröger, Insinööri AMK, IWSD-C Jukka Lämpsä, Insinööri Heikki Mäkelä ja Insinööri, IWE Jukka Sihvonen. DI Mikko Jauhiainen, Kemppi Oy Siht. ins. IWE Ari Ahto, Technip Offshore Finland Oy Savonlinnan paikallisosasto Pj. DI Timo Kettunen, Proxocon Oy Kuopion paikallisosasto Pj. Jukka Martikainen, LUT Siht. Kai Kasanen, Savonlinna Works Oy Tampereen paikallisosasto Pj. Siht. Jarmo Tossavainen, Mantsinen Group Ltd Oy Raahen seudun paikallisosasto Pj. IWE Pasi Hiltunen, VaasaBall LNG Products Ltd. Ins. Vuoden aikana liittyi yhdistykseen 110 uutta henkilöjäsentä ja 8 uutta yritysja yhteisöjäsentä: Hydros Oy (Nastola), Oy Kart Ab (Somero), Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä (Kotka), METSTA, Metalliteollisuuden Standarsointiyhdistys ry (Helsinki), Nordic Power Service Inspection Oy (Varkaus), Ottia Oy (Nuppulinna), Palosaaren Metalli Oy (Koivulahti) ja VaasaBall LNG Products Oy (Helsinki) Jäsenyydestä luopui kahdeksan yritystä/yhteisöä: Alajärven Steely, Elga Ab, IR-Suunnittelu, Konepaja Enne Oy, Konepaja Laaksonen Oy, Satakunnan amk, Teollisuuden Voima Oy ja Raahen seudun teknologiakeskus. Eri osastojen henkilöjäsenmäärät vuoden lopussa ja niiden muutokset olivat seuraavat: Paikallisosasto Tilanne 12/2013 Siirtyneet/ Eronneet 2014 Liittyneet 2014 Tilanne 12/2014 Helsinki 416 21 14 409 Jyväskylä 107 7 5 105 Kuopio 192 7 5 190 Lahti 166 9 6 163 Oulu 182 8 13 187 Pohjanmaa 287 20 15 282 Pohjois-Karjala 67 3 2 66 Raahen seutu 150 8 4 146 Saimaa 215 11 11 215 Satakunta 222 14 7 215 Savonlinna 47 2 1 46 Tampere 279 15 13 277 Turku 393 20 14 387 Yhteensä 2723 145 110 2688 Yritysja yhteisöjäseniä oli vuoden 2014 lopussa 149 ja henkilöjäseniä 2688. VAALIKOKOUS SHY:n vaalikokous järjestettiin Tampereella NWE 2014 messujen yhteydessä 6.11.2014 ja siihen osallistui 20 yhdistyksen jäsentä
Lisäksi kandidaatintyön muodossa aloitettiin myös kirjallisuustutkimus katsauksesta kone-elinten eri väsymismitoitusmenetelmiin. Terveys ja turvallisuus, NWE 2014 -messuopas (80 sivua) 6. Toinen päivä koostui vierailevan luennoitsijan esityksistä. [ www.hitsaus.net ] 48 23B /2 01 5 the intelligence levels in welding. HRO Suunnittelufoorumin teemapäivät ja johtoryhmän kokous järjestettiin 20.-21.8.2014 Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Suunnittelufoorumiin kuuluu noin kolmekymmentä työkoneita, kuljetusvälineitä ja vaativia rakenteita valmistavaa tai näihin materiaalia toimittavaa yritystä sekä hitsattujen ja vaativien teräsrakenteiden suunnittelua ja lujuuslaskentaa suorittavia insinööritoimistoja. Fricke on toiminut ansiokkaasti vuosien ajan väsyttävästi kuormitettujen rakenteiden tutkijana. Hitsauksen alihankinta ja muita aiheita (48 sivua) 5. Vuoden toinen kokous pidettiin 16.9.2014 Alihankintamessujen yhteydessä Tampereella. Toiminnan fokus on alkuvaiheessa lujissa teräksissä mukaan lukien mm. Laserfoorumi osallistui myös NWE2014messuihin 5.-7.11.2014 ja niiden aikana pidettyyn yhteisfoorumiin 7.11.2014 Tampereella. Foorumi toimii yhteistyössä muiden foorumeiden kanssa, siten että toimissa ei ole päällekkäisyyttä. Laatu, NDT ja HT-päivät (68 sivua) 4. Lehden toimituskuntaan kuuluivat päätoimittajan ja toimitussihteerin lisäksi: IWE Jyrki Honkanen, Oy AGA Ab IWE Juha Kauppila, SHY IWE Olli Kortelainen, Neste Jacobs Oy HT_2-3B_15.indd 48 11.5.2015 15.43. Sen ohjaukseen osallistuivat aktiivisesti useimmat foorumin jäsenet. HRO Suunnittelufoorumi jatkoi vuonna 2014 edellisenä vuonna tehtyä diplomityötä ”FE-analyysin soveltaminen S960 QC teräksisen I-profiilin äärikestävyyden määrittämisessä”. HITSAUSTIETOUS JA VAIKUTTAMINEN HITSAUSTEKNIIKKA-LEHTI Yhdistys julkaisi vuonna 2014 kuusi numeroa Hitsaustekniikka lehteä, joka toimii sekä yhdistyksen jäsenlehtenä että korkeatasoisena hitsausalan ammattilehtenä. NWE2014 messujen yhteydessä Tampereen Messujen Ehallin tietoiskualueella. Tilaisuudessa esiteltiin vaativien metallirakenteiden sekä -materiaalien suunnitteluun, valmistukseen ja kehittämiseen liittyviä viimeaikaisia tutkimustuloksia. Lisäksi osallistuttiin Hitsaustekniikkapäivään 10.–11.4.2014. LASERFOORUMI Laserfoorumi perustettiin vuoden 2005 lopulla. Tilaisuudesta on Juha Lukkarin artikkeli Hitsaustekniikka-lehdessä 6/2014. Vuoden ehkä merkittävin kehitysaskel Laserfoorumissa oli diplomityön teettäminen aiheesta ”Laserhitsattavan tuotteen suunnittelu”. Lehden kokonaissivumäärä oli 360 sivua plus kannet. Yhteensä seitsemän esitystä kertoi foorumien toiminnasta ja tuloksista. vpj: IWE Ari Ahto, Technip Offshore Finland Oy (3) 2. Samalla vierailtiin Teknologiakeskus KETEKissä ja tutustuttiin KETEKin laseraktiviteetteihin ja muuhun toimintaan. Materiaalien hitsattavuus ja muita aiheita (48 sivua) 3. Foorumilla ja sen sidosryhmillä on merkittävä rooli alan jatkoja aikuiskoulutuksessa Suomessa. Foorumin ohjelmassa on vuonna 2015 tilaisuudet kevätkaudella (huhtitoukokuu) ja syyskaudella (loka-marraskuu). Mukana on 11 jäsentä, joista yrityksiä 9. valut rakenteiden osaratkaisujen toteuttamisessa. Koulutus ja pätevöityskoulutus (64 sivua) 2. Työ valmistui vuoden 2014 lopussa. HRO-Suunnittelufoorumi jatkaa vahvana suunnannäyttäjänä ja kehityksen edistäjänä myös vuonna 2015 toimimalla kohtauspaikkana vaativien hitsausrakenteiden ammattilaisille sekä tarjoamalla mahdollisuuden yhteistyöhön teollisuuden edustajien ja tutkimuksen parissa toimivien osapuolien välillä. (suluissa jäljellä olevat toimikaudet) Puheenjohtajat Pj: DI Ismo Meuronen, Meuro-Tech (2) 1. Vaalikokouksessa hallituksen kokoonpano vuodeksi 2015 muodostui seuraavaksi. Foorumeiden yhteisiä asioita koordinoiva johtokunta kokoontui kerran tammikuussa 2014. Vuoden 2014 ensimmäinen kokous pidettiin 9.4.2014 Kokkolassa. Lehden tilaushinta kotimaahan oli 70 euroa ja ulkomaille 130 euroa. MATERIAALIJA TUOTANTOFOORUMI Materiaalija Tuotantofoorumin uudelleen käynnistystilaisuudet pidettiin tammikuussa ja huhtikuussa 2014. Fricke on ollut mukana kirjoittajana useissa väsymiskestävyyteen liittyvissä kirjoissa ja tuottanut lukuisia IIW:n artikkeleita. Kokeet suoritetaan loppuun keväällä 2015 Teräsrakenteiden laboratoriossa. Kaksipäiväisten teemapäivien avauspäivän anti muodostui jäsenyritysten edustajien esityksistä sekä Teräsrakenteiden laboratorion opinnäytetöistä. Teemapäivät ovat konferenssi kaikille foorumin aihepiiristä kiinnostuneille. Foorumin toiminnan tavoitteena on hyödyn tuottaminen mukana oleville yrityksille seuraavin toimin: Opinnäytetöiden teettäminen (diplomi-, insinöörija kandityöt), tutkimustarpeiden kartoittaminen ja projektointi, sekä avoimen innovaatiotoiminnan hyödyntäminen yritysten ongelmien ratkaisemisessa. Työssä suunnitellun I-palkin kiepahdusja äärikestävyyden testauksen valmistelu sekä toteutus kuuluivat vuonna 2014 aloitettuun kandidaatintyöhön. vpj: TkT Jukka Kömi, SSAB Europe Oy (1) Jäsenet DI Sami Ahonen, Oy AGA Ab (2) IWE Pasi Hiltunen, VaasaBall LNG Products Oy (1) TkL Timo Kauppi, Lapin ammattikorkeakoulu (1) Tj Pentti Kopiloff, Tapex-QC Oy (3) IWE Ville Lahtinen, Inspecta Tarkastus Oy (3) IWE Mari Mikkonen, DEKRA Industrial Oy (2) DI Jukka Mononen, Säteilyturvakeskus STUK (2) IWE Erkki Veijalainen, LUT (1) IWE Reetta Verho, Kemppi Oy (3) Varajäsenet DI Jaakko Heikonen, Pemamek Oy (2) IWE Timo Kankala, Koneteknologiakeskus Turku Oy (1) IWE Niko Kuikka, Tecwill Oy (1) DI Kari Mäntyjärvi, Oulun yliopisto (3) DI Jukka-Pekka Rapinoja, METSTA ry (3) Tj Jukka Teiskonen, HT-Laser Oy (2) SUOMEN HITSAUSJA LIITTÄMISINSTITUUTTI Instituutin foorumit jatkoivat toimintaansa laadittujen toimintasuunnitelmien mukaisesti. Käynnistystilaisuuksissa linjattiin foorumin toiminnan suuntaviivoja. Vierailevana luennoitsijana toimi tänä vuonna professori Wolfgang Fricke Hampurin teknillisestä yliopistosta Saksasta. Vuonna 2014 lehden teemoina olivat: 1. Nordic Welding Expo 2014 (52 sivua) Hitsaustekniikka lehden päätoimittajana toimi DI Juha Lukkari ja toimitussihteerinä Angelica Emeléus, SHY. Foorumeiden vetäjinä toimivat vuoden 2014 aikana: HRO Suunnittelufoorumi, professori Timo Björk, LUT Laserfoorumi, professori Veli Kujanpää, VTT Materiaalija Tuotantofoorumi, tutkimusjohtaja Kari Mäntyjärvi, OY HRO SUUNNITTELUFOORUMI HRO Suunnittelufoorumi on perustettu vuonna 1992 Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Teräsrakenteiden laboratoriossa kohtauspaikaksi hitsattujen rakenteiden suunnittelijoille ja tutkijoille. Toiminnan painopiste oli yksittäisten foorumien toiminnassa. Vuosittainen yhteisfoorumi järjestettiin 7.11
METALLITEOLLISUUDEN STANDARDISOINTIYHDISTYS r.y Yhdistyksen edustajana Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistyksen hallituksessa on toiminut Jorma Hietalahti, sekä jäsenten kevät – ja syyskokouksessa toiminnanjohtaja Jouko Lassila. IWE/IWT koulutuksessa, jossa osaksi käyttöön otettiin harmonisoidut tenttikysymykset. Todistuksia myönnettiin kaikkiaan 721 kappaletta. Messuista, konferenssista ja seminaareista on Juha Lukkarin artikkeli Hitsaustekniikka-lehdessä 6/2014. KOMITEAT JA KLUBIT PÄTEVÖITYSKOULUTUSKOMITEA Komitean kokoonpano oli: IWE Reijo Pettinen, puheenjohtaja Lappeenrannan teknillinen yliopisto IWE Ari Ahto, Technip Offshore Finland Oy IWE Jyrki Honkanen, Oy AGA Ab IWE Timo Kettunen, Proxcon Oy IWE Mikko Mutanen, Itä Suomen Hitsaustaito Oy IWE Ari Numminen, Q-Test Oy IWE Eero Nykänen, Arctech Helsinki Shipyard Oy IWE Mika Sirén, VTT IWE Esa Tikka, TWM Tikka Welding Management IWE Juha Kauppila, SHY IIW/EWF:n pätevöityskoulutus on ollut vuoden 2014 aikana aktiivista. ALIHANKINTA 2014 -MESSUT Yhdistys osallistui 16.–18.9.2014 jo kahdennentoista kerran Alihankinta messuille Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. AJANKOHTAISKOULUTUS Koulutuksen järjestäjille (ATB) järjestettiin Koulutuskeskus SEDU:ssa 3.-4.2.2014 kouluttajapäivät, joilla tiedotettiin koulutukseen ja sen järjestämiseen liittyvistä asioista sekä tarjottiin kolutusta uudesta CE-merkintään ja teräsrakentamiseen tulevasta standardista 10901 ja -2. Messukävijöitä oli yhteensä 8000 joista ensisijaisesti NWE-messuihin oli ilmoittautunut 2600. Tilaisuudella oli IIW Associated Event – status. Hitsauskoordinoijien koulutuksessa uudistettu painos ilmestyi tammikuussa 2014 ja kokonaan uusi Hitsauksen materiaalioppikirja (2 osaa) valmistuu keväällä 2015. Tenttikysymysten harmonisointi kehittyy myös jatkossa, kun uusi tietokantaohjelma otettiin käyttöön vuonna 2014 lopulla. Uutena koulutusohjelmana haetaan koulutusoikeuksia Distance Learning -koulutukseen (IWE/IWT). hitsattujen teräsrakenteiden valmistuksessa, SFS-EN 1090-2, lisäsi hitsauskoordinaattoreiden koulutusta Suomessa. [ www.hitsaus.net ] 49 23B /2 01 5 Tj DI Jouko Lassila, SHY IWE Eero Nykänen, Arctech Helsinki Shipyard Oy M.A. Kristiina Pispala, Pemamek Oy IWT Jukka Setälä, Retco Oy IWE Mika Sirén, VTT IWE Reetta Verho, Kemppi Oy Hitsaustekniikka lehden ilmoitusmyynnistä on vastannut toimitussihteerin lisäksi Elina Tenhunen, Tmi Petteri Pankkonen. Hitsauksen materiaalioppi -kirjan 4. Perinteisissä nuorten SM – hitsauskilpailuissa alle 21 vuotiaat ammattikoulussa opiskelevat ja jo jonkin aikaa työelämässä olleet nuoret hitsaajat ottivat mittaa toisistaan. Hitsauksen materiaalioppi-kirjan, jota käytetään mm. Tuotteiden, palvelujen ja uusimpien ratkaisujen lisäksi messuilla ja seminaareissa esiteltiin laajasti alan tuoreinta tietoa sekä keskusteltiin tulevaisuuden näkymistä: EuroSafety ja NWE -yhteistyönä järjestettiin Satelliittiseminaari päivää ennen messujen alkamista 4.11.2014. Koulutus on vakiinnuttanut merkittävän asemansa viimeisten vuosien aikana. Tampereen paikallisosaston tarjosi 5.11.2014 messuvieraille ajankohtaiskoulutusta 1090-1 ja -2 teräs-rakentamisen CE-merkintään ja teräsrakenteiden valmistamiseen sekä uuteen hitsaajan pätevöitysstandardiin 9606-1. Suomi oli edelleen aktiivisesti mukana IAB:ssa ja EWF:ssa kehittämässä IAB:n koulutustoimintaa. NORDIC WELDING EXPO 2014 –MESSUT JA NWC2014 KONFERENSSI Pohjoismaiden suurimmat hitsauksen, liittämisen ja leikkaamisen Nordic Welding Expo -messut järjestettiin Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa 5.-7.11.2014 yhteistyössä EuroSafety ja Työhyvinvointi-messujen kanssa. Eri tutkintolautakunnat ja auditointi-ryhmä kokoontuivat tarpeen mukaan. Suomi oli johtamassa työryhmää Mechanized, Orbital and Robot Welding Personnel ja hyväksymässä EWF:n koulutusohjelmaa: European Laser Processing Personnel. Sen 32 esitystä seurasi 62 hitsauksen asiantuntijaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Saksasta, Ranskasta ja Israelista. Vuosittainen Suomen hitsausinstituutin yhteisfoorumi järjestettiin messujen yhteydessä 7.11.2014 Ehallin tietoiskualueella. Kirja sisältää kansainvälisten hitsaushenkilöstön koulutusohjelmien (IWE, IWS, jne) sisällön mukaan laaditun ”Materiaalit ja niiden käyttäytyminen hitsauksessa” -aihealueen oppimateriaalin. Messuilla nostettiin 57 hitsauksen ja yhteensä 212 näytteilleasettajan voimin esille alan teknisten uutuuksien lisäksi hitsauksen ja työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin synergia. Vuonna 2011 julkaistua hitsaustaloutta, hitsauskustannuksia ja hitsaustuotannon tehostamistoimenpiteitä käsittelevää Hitsaustalous ja Tuottavuus -kirjaa markkinoitiin Hitsaustekniikka-lehdessä. Uutena ohjelmanumerona järjestettiin pohjoismaiden ensimmäiset robottihitsauskilpailut yhteistyössä Tampereen seudun ammattiopiston kanssa. Koulutustoimintaa harmonisoitiin kansainvälisesti mm. Nordic Welding Conference 2014 järjestettiin 5.-6.11.2014. Vuoden 2014 aikana EWF/IIW tutkintoja suoritettiin Suomessa seuraavasti: IWE 57 kpl, IWT 4 kpl, IWI 27 kpl, IWS 256 kpl, IWP 7 kpl, HT_2-3B_15.indd 49 11.5.2015 15.43. Projekti hitsauksen materiaalioppi -teoksen täydelliseksi uudistamiseksi käynnistettiin. IWE/IWT kursseja 2014 aloitti poikkeuksellisesti 2 kurssia, joista toinen jatkuu vielä syksylle 2015. Hitsausala sai messuilla myös merkittävän tunnustuksen: Suomen Osto -ja Logistiikkayhdistys LOGY ry palkitsi Vuoden 2014 Päähankkijana jäsenemme Kemppi Oy:n Lahdesta. Seminaariin osallistui 39 henkilöä. Sen tarkoitus on laajentaa insinöörin tietämystä hitsauksen taloudesta. korjattua painosta markkinoitiin vuonna 2014 Hitsaustekniikkalehdessä ja alan kurssien materiaaliksi. Pätevöityskoulutuskomitea kokoontui vuoden 2014 aikana kolme kertaa. Englanninkielisen konferenssin teemoja olivat High Strength Steel and Applications, Laser Welding, Robot Welding and Automation, Productivity and Design of Welded Structures. Seminaari käsitteli hitsauksen ja robotiikan turvallisuutta ja suojaimia ja siihen osallistui noin 40 henkeä. Muuttuneet vaatimukset mm. Niistä 317 oli hitsauskoordinoijille (IWE, IWT, IWS) ja 340 IW-hitsaajille. IWS-kursseja käynnistyi 2014 yhteensä 11 kpl, yhdeksällä eri paikkakunnalla Suomessa. Yhteensä seitsemän esitystä kertoi foorumien toiminnasta ja tuloksista. Sekä vanhoja että tulevia jäseniä vieraili SHY:n näyttelyosastolla runsaasti. Alihankintamessuille osallistui noin 1000 näytteilleasettajaa 21 maasta ja tarjontaan tutustui 16 893 messuvierasta. MUUT JULKAISUT Kahtena CD – levynä vuonna 2012 julkaistua hitsaajakoulutuksen (IW) PowerPoint opetusaineistoa ja Kirjallista koulutusaineistoa markkinoitiin Hitsaustekniikka-lehdessä ja alan koulutuksen aineistoksi
Hyväksyttyjä koulutuksen järjestäjiä IIW/IAB pätevyyksiin oli vuoden 2014 lopussa seuraavasti: IWE/IWT: LUT, IWIP: AEL, IWSD: LUT ja IMORWP: LUT. Yhteensä 768 osanottajaa 44 eri maasta osallistui komiteoiden ja työryhmien kokouksiin sekä tutustui hitsaustekniikan lisäksi korealaiseen kulttuuriin. Senioriklubien jäsenet ovat lisäksi vierailleet toistensa järjestämissä tilaisuuksissa ja klubimestarit ja sihteerit kokoontuneet Helsingissä 17.3.2014. Hyväksyttyjä EWF:n koulutuksien järjestäjiä oli vuoden 2014 lopussa: Laserhitsausasiantuntija: LUT, Betoniterästen hitsausasiantuntija, WINNOVA Rauma – Laitila, Hitsausliitosten lämpökäsittely: AEL ja Vastuullinen hitsauskoordinoija teräsrakentamiseen: LUT. SÄDEMENETELMÄTKLUBI (High Energy Density Processing Club) Klubin yhteyshenkilöinä toimivat: Prof. Senioriklubien klubimestareina ja sihteereinä ovat vuonna 2014 toimineet: Helsingin senioriklubi, klubimestari Seppo Roschier, sihteeri Heikki Koivikko Lahden senioriklubi, klubimestari Antero Pokkinen, sihteeri Erkki Petlin Tampereen senioriklubi, klubimestari Jarkko Lehtinen, sihteeri Olavi Ahlstedt Turun Senioriklubi klubimestari, Olli Rönnemaa, sihteeri Jouko Rinneranta Senioriklubien toimintakertomukset julkaistaan omana koosteenaan. Tapahtuman järjestelytoimikunta, Local Organizing Committee kokoontui kolme kertaa. juhlakokous. Antti Salminen LUT Laser IWE Erkki Veijalainen LUT IWE Reijo Pettinen LUT Prof. Komitean työskentelyyn osallistuvat: DI Ismo Meuronen, pj. vuosikokous järjestettiin Korean Soulissa 13.–18.7.2014. Klubin toiminnan elvyttäminen käynnistyi elokuussa tavoitteena järjestää koulutustilaisuus ja 20 v. TOIMINTA IIW:ssä ja EWF:ssä International Institute of Welding’in 67. Näistä 22 on toisen asteen kouluttajia. Ajankohdaksi päätettiin tammikuu 2015. Gary Marquisin johdolla. Inspecta Sertifiointi Oy DI Juha Toivonen, DEKRA Industrial Oy DI Jorma Harjula Toim.joht. Veli Kujanpää VTT IWE Mika Sirén VTT Riikka Louhivuori Confedent International Oy DI Jouko Lassila SHY IWE Juha Kauppila SHY DI Jukka-Pekka Rapinoja METSTA DI Jukka Mononen STUK DI Jaakko Heikonen Pemamek Oy IWE Reetta Verho Kemppi Oy IWE Juha Lukkari Hitsaustekniikka-lehti Angelica Emeleus, sihteeri SHY IIW:n 68. IWE/IWT-koulutuksen etäopiskelun pilottikurssi, jolla haetaan koulutusoikeuksia etäopiskeluun, käynnistyi loppuvuodesta 2014. Konferenssin ohjelmaa suunnitteleva Scientific Committee kokoontui prof. Gary Marquis Aalto-yliopisto Prof. Koulutus kestää 2015 syksyyn. Pentti Kopiloff, Tapex-QC Oy DI Jukka Härkölä, STUK Ins. Meuro-Tech DI Sami Ahonen Oy AGA Ab IWE Jyrki Honkanen Oy AGA Ab TkT Jukka Kömi SSAB Europe Oy IWE Pasi Hiltunen VaasaBall LNG Products Oy Prof. Kansainvälisen konferenssin teemana on High Strength Materials Challenges and Applications. Antti Salminen (pj.) LUT Laser DI Ismo Meuronen (varapj.) Meuro-Tech IWE Timo Kankala (siht.) Koneteknologiakeskus Turku Oy EWQ-KLUBI (European/International Welding Qualified) EWQ klubiin kuuluvat kaikki ne SHY:n jäsenet, jotka ovat suorittaneet EWE/IWE (hitsausinsinöörin), EWT/IWT (hitsausteknikon) tai EWS/ IWS (hitsausneuvojan) pätevyyden. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA IIW 2015 kongressi IIW:n 68. Sonar Oy Toimitusjohtaja Pentti Kopiloff osallistui Korean Soulissa pidettyyn IIW:n kokoukseen ja komitean V työskentelyyn. Tapahtumaa markkinoitiin näyttelyosastolla eri jäsenmaiden edustajille Korean Soulissa vuoden 2014 IIWvuosikokouksen yhteydessä sekä marraskuussa American Welding Societyn osastolla Fabtech 2014 -messuilla Atlantassa. Åström Consulting DI Jyrki Lieto, siht. Jari Salmi, Meyer Turku Oy TkL Jorma Pitkänen, Posiva Oy TkT Thomas Åström, T. Tapahtumasta on Jouko Lassilan artikkeli Hitsaustekniikka-lehdessä 4/2014. Lisäksi 21 koulutuksen järjestäjällä oli IWS ja IWP koulutusoikeudet sekä 51:llä IW koulutusoikeudet. vuosikokous IIW Annual Assembly & International Conference järjestetään Helsingissä 28.6.3.7.2015. Koulutusaiheeksi valittiin ”pätevöinti-standardien tietojen päivitys”, koska uudet standardit alueelta olivat tulleet voimaan. Klubin hallituksen kokoonpano vuonna 2014 oli: IWE Sauli Suoniemi (klubimestari) Teollisuuden Voima Oy EWT Jari Suominen Winnova EWE Kalevi Sulonen Teollisuuden Voima Oy EWE Teppo Vihervä (klubisihteeri) DEKRA Industrial Oy EWE Mark Cederberg STUK Toiminnan uudelleen käynnistämisestä vastasi työryhmä, joka valittiin tammikuussa 2015 uudeksi hallitukseksi: IWE Tuomo Orava (klubimestari) Winnova EWE Teppo Vihervä (klubisihteeri) DEKRA Industrial Oy EWT Jari Suominen Winnova IWE Mari Mikkonen DEKRA Industrial Oy IWE Juha Kauppila SHY SENIORIKLUBIT Sääntömääräisten kokousten lisäksi Senioriklubien toimintaan on kuulunut matkoja, yritysvierailuja, lounaita ym. Suomen delegaation koko oli 20 henkeä. HT_2-3B_15.indd 50 11.5.2015 15.43. vuosikokouksesta ja sen järjestelyjen etenemisestä raportoitiin helmikuussa IIW:n Pariisin kokouksessa, heinäkuussa IIW:n vuosikokouksessa Soulissa, sekä joululuussa Helsingissä IIW:n edustajan suorittaman tapahtumapaikkojen tarkastuskäynnin yhteydessä. NDT-KOMITEA Komitean kokoonpano oli: IWE Juha Sillanpää, pj. Vuonna 2014 Suomella oli IIW:n eri elimissä seuraava SHY:n valitsema edustus: HALLINTO Board of Directors (IIW:n hallitus), puheenjohtaja ja presidentti Prof. Gary Marquis, Aalto-yliopisto ja jäsen Jouko Lassila, SHY. Useisiin tilaisuuksiin ovat myös seuralaiset olleet tervetulleita. Kokouksen yhteydessä järjestetyn kansainvälisen konferenssin aiheena oli Advanced Technology in Welding and Joining for Heavy, Automotive and Electronics Industries. [ www.hitsaus.net ] 50 23B /2 01 5 Hitsatun rakenteen suunnittelu 10 kpl, Robottihisaus asiantuntija 6 kpl, Vastuullinen hitsauskoordinoija teräsrakentamiseen 14 kpl ja IW 340 kpl
IAB/B: Implementation and Authorisation (hallinto ja ohjeistus), edustaja IWE Juha Kauppila, SHY. IV Power Beam Processes (Korkean energiatiheyden prosessit), edustajat Prof. 4§:n) mukaisesti, vaan on yhdistyksen sääntöjen mukainen toimintakertomus. IAB/WG A#6a: Distance Learning Activities, edustaja IWE Juha Kauppila, SHY. POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ EBW – FORUM – AG 53 Pohjoismaisella Svetskommissionin työryhmän AG 53 (entinen EBW– FORUM) toimintaan osallistui Ismo Meuronen. NORDISKT PRESIDIE MEETING NWC2014 konferenssin yhteydessä järjestettiin 5.11.2014 Tampereella pohjoismaisten hitsausyhdistysten kokoontuminen. Juha Kauppila ja Reijo Pettinen osallistuivat EWF:n yleisja teknisen komitean kokouksiin toukokuussa Rotterdamissa ja marraskuussa Portugalissa. EWF European Welding Federation EWF:n yleiskokoukset ja tekninen komitea, edustaja IWE Juha Kauppila, SHY. Timo Björk, LUT. Antti Salminen, LUT ja TkT Pekka Nevasmaa, VTT. II Arc Welding and Filler Metals (Kaarihitsaus ja lisäaineet), edustajat IWE Mika Sirén, VTT ja Juha Lukkari, SHY. XV Design, Analysis and Fabrication of Welded Structures (Hitsattujen rakenteiden suunnittelu, analysointi ja valmistus), edustaja Prof. TMB Technical Management Board (IIW:n hallituksen tekninen tukiryhmä), jäsen Prof. [ www.hitsaus.net ] 51 23B /2 01 5 General Assembly (Yleiskokous), edustajat Ismo Meuronen ja Juha Kauppila, SHY ja Veli Kujanpää, VTT. IAB/WG A#3b: Inspection Personnel Guideline, edustaja, IWE Juha Sillanpää, Inspecta Sertifiointi Oy. IAB/WG A#7a:Welding Designer Guideline, edustajat IWE Reijo Pettinen, LUT. TYÖRYHMÄT (Study Groups, Select Comities, Working Groups etc.) SG-RES Welding Research Strategy and Collaboration (Hitsaustutkimuksen strategia ja yhteistyö), edustaja Prof. Kokouksessa oli läsnä Lars Johansson Ruotsista, Dag Syvertsen Norjasta ja Steen Ussing Tanskasta sekä Suomesta Jouko Lassila ja Juha Kauppila. XIII Fatigue of Welded Components and Structures (Hitsattujen komponenttien ja rakenteiden väsyminen) edustaja TkT Heikki Remes, Aalto-yliopisto. European Laser Processing Personnel ohjelma edustajat IWE Reijo Pettinen, LUT ja IWE Juha Kauppila, SHY. XVII Brazing, Soldering, and Diffusion Bonding (Juottaminen ja diffuusioliittäminen), edustaja IWE Mika Sirén, VTT. Veli Kujanpää, VTT ja Antti Salminen, LUT. XII Arc Welding Processes and Production Systems (Kaarihitsausprosessit ja tuotantojärjestelmät), edustaja IWE Mika Sirén, VTT. KOMITEAT (Commissions): I Thermal Cutting and Surfacing (Terminen leikkaus ja pintakäsittely), edustaja ja komitean pj. Prof. WG-STAND Standardization (Standardisointi), edustaja IWE Carl-Gustaf Lindewald, Metalliteollisuuden Standardisointi-yhdistys ry. IIW/IAB:n ja EWF:n kokoukset Juha Kauppila osallistui SHY:n edustajana IIW/IAB:n (International Authorisation Board) pääryhmien A ja B kokouksiin, jotka pidettiin Pariisissa ja Soulissa (Etelä-Korea). SC-QUAL Quality Management in Welding and Allied Processes (Hitsausja siihen liittyvien prosessien laatujohtaminen), edustajat Prof. Veli Kujanpää, VTT. X Structural Performances of Welded Joints Fracture Avoidance (Hitsausliitosten rakenteellinen käyttäytyminen murtumien välttäminen), edustajat Prof. IAB International Authorisation Board IAB/A: Education, Training and Qualification (koulutusohjelmat), edustaja IWE Juha Kauppila, SHY. IX Behaviour of Metals Subjected to Welding (Metallien hitsattavuus), edustajat IWE Mika Sirén ja TkT Pekka Nevasmaa, VTT. III Resistance Welding, Solid State Welding and Allied Joining Processes (Vastushitsaus, kiinteän olomuodon hitsaus ja vastaavat prosessit), edustaja, Prof. XVI Polymer Joining and Adhesive Technology (Muovien liittäminen ja liimausteknologia), DI Susanna Hurme, Aalto -yliopisto. European Laser Safety Officer – ohjelma, edustajat IWE Reijo Pettinen LUT ja Prof. Veli Kujanpää, VTT. VI Terminology (Terminologia), edustaja. HT_2-3B_15.indd 51 11.5.2015 15.43. IWE Carl-Gustaf Lindewald, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys r.y. IAB/WG A#2a: Existing Engineer, Technologist, Specialist and Practitioner Guideline, edustaja, IWE Reijo Pettinen, LUT ja Juha Kauppila, SHY IAB/WG A#3a: Welder Guideline (IWkoulutusohjelma), edustaja IWE Carl-Gustaf Lindewald, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys r.y. Jukka Martikainen, LUT ja IWE Carl-Gustaf Lindewald, Metalliteollisuuden Standardisointi-yhdistys r.y. Tämä toimintakertomus ei ole laadittu kirjanpitolain (KPL 3:1. IAB/WG A#9a: Mechanized, Orbital and Robot Welding, edustajat puheenjohtaja IWE Reijo Pettinen, LUT ja IWE Juha Kauppila, SHY. VIII Health, Safety and Environment (Työterveys, turvallisuus ja ympäristö), edustaja Tom Johnsson, Tapaturva Oy. XI Pressure Vessels, Boilers and Pipelines (Paineastiat, kattilat ja putkistot), edustaja IWE Olli Kortelainen, Neste Jacobs Oyj. Veli Kujanpää, VTT. Veli Kujanpää, VTT. Pedro Vilaça, Aalto-yliopisto. Pentti Kopiloff, Tapex-QC Oy. SC-SHIP Shipbuilding (Laivanrakennus), edustajat TkT Heikki Remes, Aaltoyliopisto ja Prof. V NDT and Quality Assurance of Welded Products (NDT ja hitsattujen tuotteiden laadunvarmistus), edustaja toim.joht. Veli Kujanpää VTT. WG-RA Regional Activities (Alueeeliset toiminnot), edustajat Ismo Meuronen ja Jouko Lassila, SHY. Carl-Gustaf Lindewald, Reijo Pettinen, Juha Sillanpää ja Juha Kauppila ovat osallistuneet omien työryhmiensä työskentelyyn ja kokouksin myös sähköpostitse. XIV Education and Training (Opetus ja koulutus), edustajat IWE Juha Kauppila, SHY ja IWE Reijo Pettinen, LUT
23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 52 SHY:n hallitus 2015 Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat Pj DI Ismo Meuronen Meuro-Tech ismo.meuronen@meuro-tech.fi vpj IWE Ari Ahto Technip Offshore Finland Oy aahto@technip.com vpj TKT Jukka Kömi SSAB Europe Oy jukka.komi@ssab.com Jäsenet DI Sami Ahonen Oy AGA Ab sami.ahonen@fi.aga.com IWE Pasi Hiltunen Vaasaball LNG Products Oy pasi.hiltunen@vaasaball.fi TkL Timo Kauppi Lapin ammattikorkeakoulu timo.kauppi@lapinamk.fi Tj Pentti Kopiloff Tapex-QC Oy pentti.kopiloff@tapex.fi IWE Ville Lahtinen Inspecta Tarkastus Oy ville.lahtinen@inspecta.com IWE Mari Mikkonen DEKRA Industrial Oy mari.mikkonen@dekra.com DI Jukka Mononen Säteilyturvakeskus STUK jukka.mononen@stuk.fi IWE Erkki Veijalainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto erkki.veijalainen@lut.fi IWE Reetta Verho Kemppi Oy reetta.verho@kemppi.com Varajäsenet DI Jaakko Heikonen Pemamek Oy jaakko.heikonen@pemamek.com DI Timo Kankala Koneteknologiakeskus Turku Oy timo.kankala@koneteknologiakeskus.fi IWE Niko Kuikka Tecwill Oy niko.kuikka@tecwill.com DI Kari Mäntyjärvi Oulun yliopisto kari.mantyjarvi@oulu.fi DI Jukka-Pekka Rapinoja METSTA ry jukka-pekka.rapinoja@metsta.fi Tj Jukka Teiskonen HT Laser Oy jukka.teiskonen@htlaser.fi Helsingin paikallisosasto pj. Mikko Vaittinen Oy Aga Ab puh. 050 355 2098 oikarinentapio@gmail.com Saimaan paikallisosasto pj. 050 428 5438 eero.nykanen@arctech.fi siht. Uusia jäseniä tai varajäseniä ovat: Timo Kauppi, Pentti Kopiloff, Niko Kuikka, Kari Mäntyjärvi ja Jukka-Pekka Rapinoja. 040 860 6058 kai.kasanen@andritz.com siht. 050 516 4967 teemu.makinen@meyerturku.fi SHY/Jäsenrekisteri Angelica Emeléus puh. 040 833 0758 ari.venalainen@ahlsell.com Lahden paikallisosasto pj. Kai Kasanen Savonlinna Works Oy puh. 040 189 7167 jukka.kallionpaa@stuk.fi siht. Mikko Jauhiainen Kemppi Oy puh. Hallitus kokoontuu vuonna 2015 seuraavasti: 10.6.2015, 2.10.2015 ja 9.12.2015. Timo Kettunen Proxocon Oy puh. Jukka Martikainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto puh. Jukka Kallionpää Säteilyturvakeskus STUK puh. Pertti Kaarre Kemppi Oy puh. 0400 958 868 ahti.ekdahl@lcc.fi siht. Maria Lammentausta Kopar Oy puh. Tapio Oikarinen puh. 040 846 3338 janne.jauhola@viafin.fi siht. Eero Nykänen Arctech Helsinki Shipyard Oy puh. 044 289 9282 mikko.jauhiainen@kemppi.com Savonlinnan paikallisosasto pj. 040 572 1809 mikko.vaittinen@fi.aga.com siht. Ahti Ekdahl Kokkola LCC Oy puh. (09) 773 2199 angelica.emeleus@shy.inet.fi siht. 0500 550 602 kari.juvonen@inspecta.com Satakunnan paikallisosasto pj. 050 561 3538 martti.simila@credeltco.fi Jyväskylän paikallisosasto pj. 040 718 5316 mauri.liekola@jedu.fi Pohjanmaan paikallisosasto pj. 050 385 1183 jouko.a.korhonen@pkky.fi Raahen seudun paikallisosasto pj. 040 341 6363 pertti.kaarre@kemppi.com siht. Janne Jauhola Viafin Process Piping Oy puh. 044 289 9227 kirsi.sillanpaa@kemppi.com Oulun paikallisosasto pj. 040 564 8480 ari.pirhonen@kesla.com siht. SHY:n sääntömääräinen vaalikokous pidetään Oulussa 12.11.2015. 040 860 5769 jukka.sorvali@andritz.com Tampereen paikallisosasto pj. Jukka Sorvali Savonlinna Works Oy puh. 050 595 9448 jouko.keinanen@inspecta.com siht. HT_2-3B_15.indd 52 11.5.2015 15.43. 050 568 8566 pasi.hiltunen@vaasaball.fi siht. 0400 345 422 timo.kettunen@aurajoki.fi Kuopion paikallisosasto pj. Ari Venäläinen Ahlsell Oy puh. 044 725 0252 jonne.nakki@ketek.fi Pohjois-Karjalan paikallisosasto pj. 040 543 0345 martti.saarela@steeldone.com siht. Martti Similä Konsultointi Credeltco Oy puh. Ari Pirhonen Kesla Oyj puh. Jonne Näkki Teknologiakeskus Ketek Oy puh. Martti Saarela Steeldone Group puh. Teemu Mäkinen Meyer Turku Puh. 040 505 2456 maria.lammentausta@kopar.fi Turun paikallisosasto pj. Jouko Korhonen PKKY/AmoJtk, kone ja metalli puh. Ari Ahto Technip Offshore Finland Oy puh. Hallituksen ja paikallisosastojen edustajien yhteistapaaminen järjestetään 3.9.2015. Kirsi Sillanpää Kemppi Oy puh. Pasi Hiltunen VaasaBall LNG Products Oy puh. 040 585 1168 aahto@technip.com PAIKALLISOSASTOJEN YHTEYSHENKILÖT 2015 SHY:n sääntömääräisessä vaalikokouksessa 6.11.2014 Tampereen messuja urheilukeskuksessa valittiin hallitukseen erovuoroisten ja eroavien tilalle viisi uutta jäsentä ja varajäsentä. 040 545 7367 jukka.martikainen@lut.fi siht. Jouko Keinänen Inspecta Tarkastus Oy puh. Kari Juvonen Inspecta Tarkastus Oy puh. Mauri Liekola Kalajoen ammattiopisto puh
Tekniset tiedot . WiseFusion-prosessi tuottaa tarkan ja terävän (?) kaaren ja mahdollistaa hitsarin tehokkaan ja helpon työskentelyn. MIG/MAGja synergisen MIGhitsausprosessien lisäksi se sisältää pulssija kaksoispulssi-MIGin. Lisätietoja: Petteri Jernström, Director, Product Management and Technology Services Puh. Lisätietoja osoitteesta www.kemppi.com. +358 44 2899 373 petteri.jernstrom@kemppi.com www.kemppi.com HT_2-3B_15.indd 53 11.5.2015 15.43. Järjestelmä on täydellinen työkalusetti, joka mahdollistaa hitsaustuotannon hallinnan ja kehittämisen ennennäkemättömällä tavalla. Yhtiöllä on yli 650 työntekijää. Valikoima sisältää kolme eri tarkoituksiin soveltuvaa laadukasta esimerkkikokoonpanoa: FastMig X Regular -paketin MIG/ MAG-pulssihitsaukseen, FastMig X Pipe -paketin putkija juurihitsaukseen sekä kaikille metalleille ja prosesseille soveltuvan FastMig X Intelligent -paketin. Ratkaisun ARC Mobile Control -ohjelmisto toimii Android-mobiililaitteissa ja helpottaa hitsausparametrien ja -asetusten monitorointia, hallintaa ja säätöä. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 53 UUTISIA Päivitettävä ja älykäs FastMig X vaativaan teollisuushitsaukseen Kempin FastMig X -tuoteperhe tarjoaa ylivoimaista hitsauslaatua vaativaan teollisuuskäyttöön. Kemppi on ensimmäinen ISO 3834-2 -sertifioitu hitsausratkaisujen valmistaja maailmassa. Vuonna 2014 yhtiön globaali liikevaihto oli 114 miljoonaa euroa. WiseRoot+ erikoisprosessi on lyömätön juurihitsauksessa ilman tukea markkinoiden paras vaihtoehto nopeudessa ja kaaren vakaudessa. Moniprosessihitsausjärjestelmä: MIG, synerginen MIG, pulssi-MIG, kaksoispulssi-MIG, TIG ja puikkohitsaus. Se sopii vaativaan hitsaukseen kaikissa teollisuuden käyttökohteissa niin konepajalla kuin työmailla. Vahva ja tarkka kaksimoottorinen langansyöttömekanismi toimii luotettavasti jopa kaikkein vaativimmissa ympäristöissä. Kempin tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa ja Intiassa. 20 miljoonan sekuntifrekvenssillä toimiva näytteenottotaajuus. WiseRoot+ on pohjapalkojen hitsauksessa jopa viisi kertaa nopeampi kuin TIG ja kolme kertaa nopeampi kuin synerginen MIG. Kemppi on 65-vuotisen historiansa aikana tuonut markkinoille monia uusia innovaatioita ja toiminut suunnannäyttäjänä sekä hitsauslaiteteknologiassa että tuottavien hitsausratkaisujen kehittäjänä. . Se soveltuu myös levyhitsaukseen ja nopeaan yhdeltä puolelta tapahtuvaan pohjapalon hitsaukseen. Se sopii vaativaan hitsaukseen kaikissa teollisuuden käyttökohteissa niin konepajalla kuin työmailla. Laitteessa on DuraTorque DT -langansyöttömekanismi ja laaja valikoima hitsausohjelmia monille lisäaineille ja suojakaasuille. Arc Mobile Control hitsausparametrien ja -asetusten langattomaan säätöön. FastMig X on täysin yhteensopiva Kemppi ARC System 3 järjestelmän kanssa. FastMig X Intelligent – kaikille metalleille ja prosesseille FastMig X Intelligent soveltuu kaikkiin hitsauskohteisiin ja kaikille metalleille ja prosesseille, myös ohutlevyhitsaukseen. . Kaksi tehotasoa: 450 A @ 60 %, 350 A @ 80% (myös monijännitteinen malli). Moniprosessivirtalähteiden, päivitettävyyden ja ominaisuuksien kuten Arc Voltage, kaarijännitteen näyttötoiminnon ansiosta FasMig X toteuttaa minkä tahansa hitsaustarpeen ja täyttää tiukimmatkin laatuvaatimukset ja työskentelyn standardien vaatimusten mukaan – kuten ISO 3834, ASME, PED, NORSOK and API. . Wise-ohjelmistot saavat aikaan erinomaiset valokaaren ominaisuudet, jotka tekevät hitsaamisesta helppoa ja tehokasta. Myös parametrien vaihto hitsauksen aikana on mahdollista MatchChanneltoiminnon avulla. FastMig X Pipe – viisi kertaa nopeampaa pohjapalkojen hitsausta FastMig X Pipe on suunniteltu erityisesti putkihitsaukseen. FastMig X Regular – huippulaatua teollisuushitsaukseen FastMig X Regular on suunniteltu perinteiseen pulssi-MIG-hitsaukseen ja erityisesti järeille metallilevyille ja paksuille perusaineille. Intelligent-vakiokokoonpano sisältää täydellisen ohjelmistopaketin. Järjestelmä tuottaa ensiluokkaista hitsauslaatua, varsinkin silloin kun hitsataan pohjapalkoja ilmaraolliseen liitokseen ilman juuritukea. Kemppi Oy on johtavia kaarihitsauslaitteiden valmistajia ja tuottavien hitsausratkaisujen tarjoajia maailmassa. Kun asetukset on valittu, ne voidaan kopioita ja liittää hitsauskoneesta toiseen. Yhteensopiva kaikkien mukautettujen Wise-hitsausprosessien kanssa
23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 54 EWQ-KLUBI EWQ-KLUBI EWQ-KLUBI EWQ-KLUBI EWQ-KLUBI EWQ-KLUBI SSAB lanseeraa uuden lujien rakenneterästen tuotebrändin SSAB:n Strenx on uusi lujien rakenneterästen tuotebrändi, joka tarjoaa markkinoiden laajimman erikoislujien terästen tuoteportfolion. Uudella Strenxillä on maailman laajin lujien rakenneterästen valikoima sekä laatuvalikoiman että mitta-alueen osalta. Sen myötölujuudet ovat 600–1300 Mpa. Strenx on suunniteltu toimialoille, joissa rakenteiden keveys ja painonsäästö ovat keskeisiä kilpailutekijöitä, kuten nostoja kuljetusvälineteollisuudessa. Lisäksi asiakas saa tukea liiketoimintansa kehittämiseen ja lopputuotteen suorituskyvyn parantamiseen. Strenx takaa tuotteen tasalaatuisuuden. Strenx sopii hyvin myös maataloudessa käytettäviin koneisiin, raskaiden ja liikkuvien koneiden runkorakenteisiin, raideliikenteen kalustoon sekä offshoreja rakentamisen toimialoille. ”Annamme täyden tukemme suunnittelijoille ja asiakkaille. Strenx 1300 Mpa on markkinoiden lujin teräs. Takaamme parhaat tulokset lopputuotteen suorituskyvylle, kun asiakas hyödyntää laaja-alaista ja pitkää kokemustamme teräksistä”, Gregoire Parenty lisää. Se tuo asiakkaille uusia mahdollisuuksia entistä vahvempien, kevyempien ja kestävämpien tuotteiden valmistamiseen. Nyt asiakkaat pystyvät suunnittelemaan kilpailukykyisempiä ja kestävämpiä tuotteita: nostureita, jotka yltävät pidemmälle, perävaunuja, joiden hyötykuorma on suurempi ja kuorma-autoja, jotka kuluttavat vähemmän polttoainetta. ”Asiakkaille tuote on ainutlaatuinen, sillä Strenx kattaa nyt kolme tuotemerkkiä, Weldox, Domex ja Optim, jotka ovat SSAB:n ja entisen Ruukin tunnettuja tuotemerkkejä. Strenxiin kiteytyy yli 50 vuoden kokemuksemme erikoislujista teräksistä”, kertoo SSAB:n markkinoiden kehittämisestä vastaava johtaja Gregoire Parenty. Autamme heitä kehittämään tuotteitaan edelleen Strenxiä käyttäen. Strenxin kotisivut: www.strenx.com Lisätietoja: Kari Väliaho, Myyntijohtaja, +358 40 354 3232 Leena Vanhanen, PR-johtaja, +358 40 549 7842 UUTISIA HT_2-3B_15.indd 54 11.5.2015 15.44. Strenx-teräksiä on saatavana levy-, nauhaja putkituotteina 0,7–160 mm:n paksuisina
Avustan alkuun, joten soita 0500 453084 hannu.kemppinen@ suomenhitsaus.com www.suomenhitsaus.com TUOTEUUTUUKSIA GasIQ on ruotsalainen kaasuhitsaukseen, juottamiseen ja leikkaukseen sekä suojakaasuhitsauksen paineensäätöön tarkoitettujen johtavien tuotteiden valmistaja. Poltinjärjestelmä GasIQ D75 Ergo, jossa yhdistyy ergonomia ja laadukas muotoilu. ”Lippulaiva” Optimator on kaksivaiheinen paineenalennusventtiili, jonka erittäin herkkä toinen vaihe poistaa tehokkaasti aloituspuhalluksen, joka syntyy kaasukaarihitsauksen aloitusvaiheessa. Monipuolinen valikoima – tuotekehityksellä asiakkaalle täsmäratkaisuja GasIQ:n tuotekehitys on ollut laajaa ja siksi markkinoille on syntynyt suuri määrä alan tuotteita, jotka vastaavat asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita. Esimerkiksi poltinjärjestelmien ergonominen muotoilu antaa käHT_2-3B_15.indd 55 11.5.2015 15.44. Laajojen kokonaisuuksien hallinnalla on GasIQ delle hyvän otteen ja ohjattavuuden. Työ on usein pitkäkestoista ja tarkkuusvaatimukset korkeat. kaasulaitteiden ja -tarvikkeiden erikoisosaaja mahdollista tarjota jokaiseen työtilanteeseen ratkaisuja, joissa on juuri oikeanlainen liekki ja näin voidaan taata pienempi kaasunkulutus. Erikoispaineensäätimet ja kaasukeskukset löytyvät myös tarjonnasta. Korkealuokkaiset paineensäätimet Valikoimaan kuuluvat paineenalennusventtiilit, korkeapainesäätimet ja kaksivaiheiset säätimet eri käyttöalueille. Ergonomisen muotoilun ja laadukkaiden materiaalien ansiosta poltinjärjestelmät ovat helppokäyttöisiä ja kestäviä. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 55 OLETKO IWE, IWT, IWS Onko sinulla käynyt mielessä hyödyntää osaamistasi ja perustaa oma yritys. Nyt tarjoan mahdollisuutta päästä helposti alkuun. Suomen markkinoilla tuotteiden myynnistä vastaa Masino Welding Oy yhdessä jälleenmyyjäverkostonsa kanssa. GasIQ on tehnyt suuria investointeja mm. Tuotevalikoimaan kuuluvat paineensäätimet, leikkauspolttimet ja suuttimet. Tänä päivänä GasIQ:lla on vahva jälleenmyyntiverkosto ympäri maailmaa. Nyt myös SFS EN ISO 9606-1 hitsaajan pätevyysohjelma. Suunnittelutyössä on käytössä 3D-modulointiohjelma ja piirustuspöydällä voidaan simuloida tuotteen toimintaa ja muotoilua. CNCkonekantaansa ja haluaa olla alallaan kehityksen kärjessä. Olen jäämässä eläkkeelle ja olen pyörittänyt hitsauskoevalvontapalvelua 15 vuotta ja minulla on rekisteri yli 700 kpl pätevyystodistuksesta. erikoiskaasusäätimet, jotka ovat puhtaille ja erittäin puhtaille kaasuille tarkoitettuja korkea-/matalapainesäätimiä. Tämä vähentää kaasun kulutusta jopa 50 %. Tuotteet on valmistettu materiaalista, joka kestää suurta rasitusta ja toimii myös rankoissa olosuhteissa. Poltinlaitteet ja tuotteet on kehitetty suurta tarkkuutta vaativiin työtehtäviin. GasIQ ottaa tuotekehityksessään huomioon teollisuuden vaatimukset ja odotukset. 010 8345 500 www.masino.fi GasIQ:n laajaan tuotevalikoimaan kuuluu mm. Kaasutarvikkeiden tuotanto on ollut käynnissä jo vuodesta 1938 ensin Elga AB:n nimellä ja 2000-luvulla yrityskaupan myötä tuotemerkki on ollut GasIQ. Haluaisin löytää 1-2 tarmokasta miestä jatkamaan toimintaa. SFS EN 1090-2 vaikutuksesta on nyt paljon koordinointisopimuksia ja WPS:en valvontaa ja menetelmäkokeiden valvontaa. Minulla on hitsausstudio koneineen, jossa voi hitsata kokeita ja pitää pienimuotoisia kursseja. Lisätietoja: Masino Welding Oy Puh. Näin asiakkaat saavat uusia tarpeidensa mukaisia tuotteita, joilla oma tuotantoketju tehostuu. Laitteita, jotka kestävät käyttöä GasIQ-laitteita käytetään vaativissa olosuhteissa
netistä kurssit syksyllä 2015 Ultraäänitarkastus 1–3 kts. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 56 KAARNATIE 4, 00410 HELSINKI, PUHELIN 09 530 71 KANSAINVÄLISTEN HITSAUSTARKASTAJIEN JA -KOORDINOIJIEN KOULUTUKSET Kansainvälinen hitsausneuvoja IWS 7.9.–15.4.2016 Kansainvälinen hitsaustarkastajan IWI-koulutus IWE-, IWTtai IWS-tutkinnon suorittaneille 16.11.2015–9.5.2016 Kansainvälinen hitsaustarkastajan IWI-koulutus niille joilla ei ole IWS-, IWTtai IWE-tutkintoa 7.9.2015–9.5.2016 KÄYTÄNNÖNLÄHEISET HITSAUSKOULUTUKSET Hitsauksen perusteet 20.–22.5.2015 ja 30.11.–2.12.2015 Muoviputken puskuja sähköhitsaus 8.–11.9.2015, Helsinki 15.–18.9.2015, Oulu Puikkohitsaus 1, 5.–7.10.2015 Korjaushitsaus, 2.–5.11.2015 TIG-hitsaus, 9.–11.11.2015 METALLIOPPIA Metallintutkimus 1 -perusteet, 8.–10.6.2015 Terästen lämpökäsittely, 24.–27.8.2015 AJANKOHTAISET SEMINAARIT 1090 suunnittelijoille 16.6.2015 Teollisuusputkistot 2015 – suunnittelu ja valmistus, 4.–5.11.2015 SILMÄMÄÄRÄINEN TARKASTUS JA MUU NDT-KOULUTUS Silmämääräinen tarkastus 1 – hitsatut rakenteet 17.–18.8.2015 ja 5.–6.10.2015 Silmämääräinen tarkastus 2 – monialasektori 2.–4.6.2015 ja 8.–10.9.2015 Pintamenetelmät 1–2 – magneettijauhe ja tunkeumanestetarkastus kts. netistä kurssit syksyllä 2015 MONIPUOLISTA HITSAUSJA NDT-ALAN KOULUTUSTA AEL:stä AEL:n koulutustilat ovat ajanmukaiset ja koulutus käytännönläheistä teoriaa unohtamatta. netistä kurssit 2015 Pyörrevirtaustarkastus 1 14.–18.9.2015 Radiografia 1–3 kts. Lisätiedot ja ilmoittautuminen ael.fi/hitsaus Tutustu laajaan koulutustarjontaamme ael.fi HT_2-3B_15.indd 56 11.5.2015 15.44
23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 57 KAARNATIE 4, 00410 HELSINKI, PUHELIN 09 530 71 KANSAINVÄLISTEN HITSAUSTARKASTAJIEN JA -KOORDINOIJIEN KOULUTUKSET Kansainvälinen hitsausneuvoja IWS 7.9.–15.4.2016 Kansainvälinen hitsaustarkastajan IWI-koulutus IWE-, IWTtai IWS-tutkinnon suorittaneille 16.11.2015–9.5.2016 Kansainvälinen hitsaustarkastajan IWI-koulutus niille joilla ei ole IWS-, IWTtai IWE-tutkintoa 7.9.2015–9.5.2016 KÄYTÄNNÖNLÄHEISET HITSAUSKOULUTUKSET Hitsauksen perusteet 20.–22.5.2015 ja 30.11.–2.12.2015 Muoviputken puskuja sähköhitsaus 8.–11.9.2015, Helsinki 15.–18.9.2015, Oulu Puikkohitsaus 1, 5.–7.10.2015 Korjaushitsaus, 2.–5.11.2015 TIG-hitsaus, 9.–11.11.2015 METALLIOPPIA Metallintutkimus 1 -perusteet, 8.–10.6.2015 Terästen lämpökäsittely, 24.–27.8.2015 AJANKOHTAISET SEMINAARIT 1090 suunnittelijoille 16.6.2015 Teollisuusputkistot 2015 – suunnittelu ja valmistus, 4.–5.11.2015 SILMÄMÄÄRÄINEN TARKASTUS JA MUU NDT-KOULUTUS Silmämääräinen tarkastus 1 – hitsatut rakenteet 17.–18.8.2015 ja 5.–6.10.2015 Silmämääräinen tarkastus 2 – monialasektori 2.–4.6.2015 ja 8.–10.9.2015 Pintamenetelmät 1–2 – magneettijauhe ja tunkeumanestetarkastus kts. netistä kurssit syksyllä 2015 MONIPUOLISTA HITSAUSJA NDT-ALAN KOULUTUSTA AEL:stä AEL:n koulutustilat ovat ajanmukaiset ja koulutus käytännönläheistä teoriaa unohtamatta. netistä kurssit 2015 Pyörrevirtaustarkastus 1 14.–18.9.2015 Radiografia 1–3 kts. Lisätiedot ja ilmoittautuminen ael.fi/hitsaus Tutustu laajaan koulutustarjontaamme ael.fi Koe enemmän värisävyjä ja kontrastia! 3M Speedglas TM Automaattihitsauslasi 9100XXi • Auto-ON toiminto • Parannettu optiikka • Uusi muotoilu • Hiontatila • Muistitila • Uusi käyttöliittymä Työsuojelutuotteet Suomen 3M Oy Keilaranta 6, 02150 Espoo www.3M.fi/suojaimet HT_2-3B_15.indd 57 11.5.2015 15.44. netistä kurssit syksyllä 2015 Ultraäänitarkastus 1–3 kts
Messutarjontaa täydentää ajankohtaisia aiheita käsittelevä ja monipuolinen seminaaritarjonta. Messuilta on mahdollisuus saada lisää asiakaskontakteja ja näkyvyyttä. Alihankinta-messujen näytteilleasettajat ovat ahkeria uutuustuotteiden lanseeraajia. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 58 Uudet tuotteet ja palvelut Uudet ideat ja innovaatiot Uudet ja nykyiset yhteistyökumppanit www.alihankinta.fi 15.–17.9.2015 Tampereen Messuja Urheilukeskus Vuoden kolme tärkeintä päivää Vuoden tärkeimmät päivät verkostoitua Kolmen messupäivän aikana tapaat niin nykyisiä kuin tulevia asiakkaita. TESCin tilaisuuksissa käy vuosittain lähes miljoona ihmistä. (Aktiivitieto 2014) yli 20 000 teollisuuden ammattilaiselle @Alihankinta #Alihankinta HT_2-3B_15.indd 58 11.5.2015 15.44. Tampereen Messuja Urheilukeskus TESC, eli Tampereen Messuja Urheilukeskus on yksi Suomen tunnetuimmista messuja urheilukeskuksista. Tilat sopivat myös erilaisiin yleisöja yritystapahtumiin, kokouksiin sekä juhliin. Ulkomaisten yritysten mukana olo tarjoaa mahdollisuuden myös kansainvälisten verkostojen luomiseen. Uusin tieto, uusimmat ratkaisut Messuilta löytyvät tuoteuutuudet ja uusimmat teollisuuden ratkaisut. Vuoden 2015 teemat » Myynti ja markkinointi » Uudet materiaalit ja menetelmät Tiesitkö, että 97 % kävijöistä suosittelee Alihankinta-messuja kollegalleen
Uusin tieto, uusimmat ratkaisut Messuilta löytyvät tuoteuutuudet ja uusimmat teollisuuden ratkaisut. päänsärkyä, yskää, limakalvojen kuivuutta ja hengitysvaikeuksia. Alihankinta-messujen näytteilleasettajat ovat ahkeria uutuustuotteiden lanseeraajia. TESCin tilaisuuksissa käy vuosittain lähes miljoona ihmistä. PREMIUM AGA ® M IS O N on Li nd e G ro up in re ki st er öi ty ta va ra m er kk i. Vuoden 2015 teemat » Myynti ja markkinointi » Uudet materiaalit ja menetelmät Tiesitkö, että 97 % kävijöistä suosittelee Alihankinta-messuja kollegalleen. Se aiheuttaa mm. Messutarjontaa täydentää ajankohtaisia aiheita käsittelevä ja monipuolinen seminaaritarjonta. suojaa hitsaajaa ja hitsiä! MISON ® Kaasukaarihitsauksen yhteydessä syntyy otsonia (O 3 ), joka on väritön, hyvin myrkyllinen kaasu. Uudet tuotteet ja palvelut Uudet ideat ja innovaatiot Uudet ja nykyiset yhteistyökumppanit www.alihankinta.fi 15.–17.9.2015 Tampereen Messuja Urheilukeskus Vuoden kolme tärkeintä päivää Vuoden tärkeimmät päivät verkostoitua Kolmen messupäivän aikana tapaat niin nykyisiä kuin tulevia asiakkaita. Messuilta on mahdollisuus saada lisää asiakaskontakteja ja näkyvyyttä. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 59 www.aga.fi/MISON_hitsaus MISON POSSIBLE Auta hitsaria nopeatempoisessa MISON POSSIBLE –pelissä tai vastaa muutamaan kysymykseen. Tilat sopivat myös erilaisiin yleisöja yritystapahtumiin, kokouksiin sekä juhliin. Arvomme 5 iPadiä ja 15 POLAR LOOP -aktiivisuusranneketta. MISON ® suojakaasuun sisältyvä typpimonoksidi reagoi otsonin kanssa muodostaen happea ja typpidioksidia. Tämän kemiallisen reaktion ansiosta hitsaajan hengitysilmassa olevan haitallisen otsonin määrä vähenee, mikä suojaa hitsaajan terveyttä, voi parantaa työmotivaatiota sekä vähentää sairauspoissaoloja. (Aktiivitieto 2014) yli 20 000 teollisuuden ammattilaiselle @Alihankinta #Alihankinta HT_2-3B_15.indd 59 11.5.2015 15.44. AGA on kehittänyt ainutlaatuiset MISON ® suojakaasut suojaamaan hitsaajien terveyttä . Ulkomaisten yritysten mukana olo tarjoaa mahdollisuuden myös kansainvälisten verkostojen luomiseen. Tampereen Messuja Urheilukeskus TESC, eli Tampereen Messuja Urheilukeskus on yksi Suomen tunnetuimmista messuja urheilukeskuksista
23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 60 KOULUTUSUUTISIA INTERNATIONAL WELDING ENGINEER Hitsausinsinööri Lappeenrannan teknillinen yliopisto Koponen Jarmo IWE FI00543 Martikainen Antti IWE FI00539 INTERNATIONAL WELDING SPECIALIST Hitsausneuvoja AEL Kilponen Oiva IWS FI02041 Ammattiopisto Lappia Erkinantti Timo IWS FI02032 Länsirannikon koulutus Oy, WinNova Heinonen Jari IWS FI02016 Honkanen Mira IWS FI02017 Huhtala Esko IWS FI02018 Hyvärinen Antti IWS FI02056 Kallioniemi Jari IWS FI02019 Koponen Sami IWS FI02020 Koski Rami IWS FI02021 Mattila Kari IWS FI02022 Mohell Jouni IWS FI02023 Paavilainen Sami IWS FI02024 Pihlajamäki Marko IWS FI02025 Prost Sanna IWS FI02026 Sandelin Simo IWS FI02057 Sirkkilä Tapio IWS FI02027 Suihkonen Niko IWS FI02028 Takkinen Arto IWS FI02029 Tolvanen Marko IWS FI02030 Vierikko Pirjo IWS FI02058 Ylimäinen Tapani IWS FI02031 Sedu Aikuiskoulutus, Seinäjoki Eliamani Foya IWS FI02037 Hietamäki Harri IWS FI02036 Jyllilä Timo IWS FI02035 Jämbäck Juha IWS FI02034 Kaunismäki Sampo IWS FI02033 Lindroos Jukka IWS FI02040 Talja Kimmo IWS FI02038 Uurinmäki Timo IWS FI02039 Turun Aikuiskoulutuskeskus Aaltonen Timo IWS FI02055 Askola Petri IWS FI02042 Holmroos Mika IWS FI02043 Kekola Tommi IWS FI02044 Kirves Osmo IWS FI02049 Koivula Jarkko IWS FI02045 Lammela Antti IWS FI02046 Lehtokivi Kai IWS FI02047 LenkkeriPetri IWS FI02048 SaarinenTomi IWS FI02050 SaastamoinenJimi IWS FI02051 SundqvistToni IWS FI02052 TiittanenJouko IWS FI02053 VidgrenMarko IWS FI02054 INTERNATIONAL FILLET WELDER Hitsaaja International MMA Welder Amiedu Aartomaa Ville IFW111-8.1-FI02905 Heimonen Antti Mikael Johannes IFW111-1.1-FI02906 Edupoli, Porvoo Salmelin Joni-Eelis IFW111-1.1-FI02866 Etelä-Savon ammattiopisto Lintunen Martti IFW111-1.2-FI02857 Lintunen Martti IFW111-8.1-FI02856 Koulutuskeskus Salpaus Jääskeläinen Jenni IFW111-1.1-FI02854 Koulutuskeskus Sedu Jokiaho Ilkka IFW111-1.1-FI02879 Nokelainen Tero IFW111-1.1-FI02877 Salonen Seppo IFW111-1.1-FI02875 Nivalan ammattiopisto Koivu Ari IFW111-1.1.FI02896 Laakso Jarmo IFW111-1.1-FI02894 Saimaan ammattiopisto Sampo Junnola Jesse IFW111-8.1-FI02853 Turun Aikuiskoulutuskeskus Virtanen Henri IFW111-1.1-FI02867 Vaasan Aikuiskoulutuskeskus Lindfors Kari IFW111-1.1-FI02901 International MIG/MAG Welder Amiedu Heimonen Antti Mikael Johannes IFW135/136-1.1-FI02907 Isokääntä Jesse IFW135/136-1.1-FI02860 Lehtoväre Pertti IFW135/136-1.1-FI02908 Pitkänen Antti IFW135/136-1.1-FI02909 Edupoli, Porvoo Tenhunen Roni IFW135,138-1.1-FI02865 Etelä-Savon ammattiopisto Lintunen Martti IFW136-1.2-FI02859 Lintunen Martti IFW136-8.1-FI02858 Koulutuskeskus Salpaus Partanen Niko IFW135-1.1-FI02868 Harju Jarkko IFW135-1.1-FI02898 Koulutuskeskus Sedu Jokiaho Ilkka IFW135/136, 138-1.1-FI02880 Katajamäki Tuomas IFW135-1.2-FI02873 Korte Arttu IFW135-1.2-FI02872 Nokelainen Tero IFW135/136, 138-1.1-FI02876 Paukkunen Riku IFW135-1.2-FI02871 Sainio Petri IFW135-1.2-FI02870 Salonen Seppo IFW135-1.1-FI02874 Sarastamo Lari-Petteri IFW135-1.2-FI02869 Nivalan ammattiopisto Laakso Jarmo IFW135-1.1-FI02895 Wallin Pasi IFW135-1.1-FI02893 Savon ammattija aikuisopisto Kainulainen Eetu IFW135-1.1-FI02882 Kaukola Janne IFW135-1.1-FI02883 Lukkarinen Miika IFW135-1.1-FI02884 Miettinen Lari IFW135-1.1-FI02885 Nuutinen Jarno IFW135-1.1-FI02891 Pentikäinen Arni IFW135-1.1-FI02886 Sar Paw IFW135-1.1-FI02887 Siniluoto Antti IFW135-1.1-FI02888 Tamminen Leevi IFW135-1.1-FI02889 Tuppurainen Jesse IFW135-1.1-FI02890 Vihonen Tatu IFW135-1.1-FI02892 Vaasan Aikuiskoulutuskeskus Lindfors Kari IFW135/136-1.1-FI02902 Ylä-Savon ammattiopisto Saastamoinen Kari IFW135-1.1-FI02851 International TIG Welder Amiedu Boubacar Mbengue IFW141-8.1-FI02904 Ammattiopisto Lappia Jylhänkangas Pentti IFW141-8-1-FI02852 Koulutuskeskus Salpaus Hyppönen Teemu IFW141-8.1-FI02855 Koulutuskeskus Sedu Jokiaho Ilkka IFW141-1.1-FI02881 Nokelainen Tero IFW141-1.1-FI02878 Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, Rauma Leimu Juha IFW141-8.1-FI02897 Vaasan Aikuiskoulutuskeskus Huuhka Tony IFW141-8.1-FI02899 Lindfors Kari IFW141-8.1-FI02903 Paalanen Toni IFW141-8.1-FI02900 INTERNATIONAL PLATE WELDER Hitsaaja International MMA Welder Amiedu Pitkänen Antti IPW111-1.1-FI01194 Koulutuskeskus Salpaus Hyppönen Teemu IPW111-1.1-FI01174 Partanen Niko IPW111-1.1-FI01179 Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, Rauma Leimu Juha IPW111-2.1-FI01182 HT_2-3B_15.indd 60 11.5.2015 15.44
Lisätietoja: www.jao.fi www.poke.fi SHY:n koulutuspäällikkö Juha Kauppila kävi luovuttamassa Ari Moisiolle 2000. IWStutkinnon muistopaaden 17.4.2015. Suomen 2000. Innostus hitsaamiseen syntyi jo lapsena pajatöissä, joissa valmistettiin mm. Kurssin vastuuhenkilöhenkilönä toimi Jorma Vilander, IWE. Näistä IWS-tutkintojen osuus on 2009. vetäviä peräkärryjä ja tehtiin töitä kaivinkoneiden parissa. Koulutettavia on tällä hetkellä 12. opiskelijoiden ja yritysten pätevyyskokeiden valvontaa. IWS on Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston (POKE) koneja metallialan aikuiskoulutuksen opettaja Ari Moisio, joka suoritti IWS-tutkinnon Jyväskylän aikuisja ammattiopiston pätevöityskoulutuksessa 17.3.2014-10.10.2014. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 61 Vaasan Aikuiskoulutuskeskus Paalanen Toni IPW111-1.1-FI01187 International MIG/MAG Welder Amiedu Aartomaa Ville IPW135/136-1.1-FI01193 Boubacar Mbengue IPW135/136-1.1-FI01192 Lievonen Markku Aarne Juhani IPW135/136-1.1-FI01190 Edupoli, Porvoo Salmelin Joni-Eelis IPW135/136-1.1-FI01177 Etelä-Savon ammattiopisto Lintunen Martti IPW135-1.1-FI01175 Lintunen Martti IPW135-8.1-FI01176 Koulutuskeskus Salpaus Jääskeläinen Jenni IPW135-1.1-FI01173 Nivalan ammattiopisto Koivu Ari IPW135-1.1.FI01181 Turun Aikuiskoulutuskeskus Virtanen Henri IPW135-1.1-FI01178 Vaasan Aikuiskoulutuskeskus Huuhka Tony IPW135/136-1.1-FI01184 Lindfors Kari IPW135/136-1.1-FI01188 Paalanen Toni IPW135/136-1.1-FI01186 International TIG Welder Amiedu Korotkov Aleksandr IPW141-8.1-FI01191 Nivalan ammattiopisto Wallin Pasi IPW141-8.1-FI01180 Vaasan Aikuiskoulutuskeskus Huuhka Tony IPW141-8.1-FI01183 Lindfors Kari IPW141-8.1-FI01189 Paalanen Toni IPW141-8.1-FI01185 INTERNATIONAL TUBE WELDER Hitsaaja International MMA Welder Amiedu Boubacar Mbengue ITW111-1.1-FI01315 Nguen Ngoc Hung ITW111-1.1-FI01312 Ammattiopisto Lappia Jylhänkangas Pentti ITW111-1.1-FI01292 Edupoli, Porvoo Tenhunen Roni ITW111-1.1-FI01298 Vaasan Aikuiskoulutuskeskus Huuhka Tony ITW111-1.1-FI01307 Paalanen Toni ITW111-1.1-FI01309 International MIG/MAG Welder Amiedu Nguen Ngoc Hung ITW135/136,138-1.1-FI01313 Ammattiopisto Lappia Mustajärvi Jennamaria ITW136-1.1-FI01290 Koulutuskeskus Salpaus Hyppönen Teemu ITW135-1.1-FI01295 Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, Rauma Leimu Juha ITW136,138-1.1/2.1-FI01304 Vaasan Aikuiskoulutuskeskus Huuhka Tony ITW135/136-1.1-FI01306 Lindfors Kari ITW135/136-1.1-FI01310 Paalanen Toni ITW135/136-FI01308 International TIG Welder Amiedu Aartomaa Ville ITW141-8.1-FI01316 Nguen Ngoc Hung ITW141-8.1-FI01314 Pitkänen Antti ITW141-8.1-FI01317 Ammattiopisto Lappia Mustajärvi Jennamaria ITW141-8.1-FI01291 Edupoli, Porvoo Tenhunen Roni ITW141-8.1-FI01299 Salmelin Joni-Eelis ITW141-8.1-FI01300 Etelä-Savon ammattiopisto Lintunen Martti ITW141-1.2-FI01297 Lintunen Martti ITW141-8.1-FI01296 Koulutuskeskus Salpaus Harju Jarkko ITW141-8.1-FI01305 Jääskeläinen Jenni ITW141-8.1-FI01294 Partanen Niko ITW141-8.1-FI01302 Nivalan ammattiopisto Koivu Ari ITW141-8.1-FI01303 Saimaan ammattiopisto Sampo Junnola Jesse ITW141-8.1-FI01293 Turun Aikuiskoulutuskeskus Virtanen Henri ITW141-8.1-FI01301 Vaasan Aikuiskoulutuskeskus Lindfors Kari ITW141-8.1-FI01311 Ari Moisiolle 2000. POKE:lla on toimipisteet mm. IWS-sertifikaatti Pätevöityskoulutusta on järjestetty Suomessa vuodesta 1989 lähtien. Ari on toiminut kouluttajana vuodesta 2006 lähtien. Arin tehtäviin kuuluu opetuksen ja koulutuksen lisäksi mm. Aiemmin hän on työskennellyt mm. tuotekehitystehtävissä ja protovalmistuksessa motokourien parissa. Äänekoskella, Viitasaarella ja Saarijärvellä (Tarvaalassa). Vuoden 2014 loppuun mennessä oli kansainvälisiä IIW/EWF –tutkintoja suoritettu yhteensä 8920 kappaletta. Ari piti koulutusta hyvänä ja koki sen tärkeäksi oman työnsä kannalta. Opiskelijoita on yhteensä noin 1400. HT_2-3B_15.indd 61 11.5.2015 15.44. Koulutusta ja opetusta järjestetään pääosin paikallisten yritysten tarpeisiin
Metropolia Ammattikorkeakoulussa järjestetään loka-marraskuussa NDT Level 3 -tason koulutus. Koulutus valmentaa standardin SFS-EN ISO 9712 mukaiseen tutkintoon. -> Koulutukset ja palvelut -> Teollinen tuotanto ja tuotekehitys UUSIA JÄSENIÄ HENKILÖJÄSENET Helsingin paikallisosasto Konetekniikan insinööri Hannu Juho Matias Kyöstilä, Oy Aga Ab TkK Lauri Johannes Mäki, Arctech Helsinki Shipyard Jyväskylän paikallisosasto Sosiaaliohjaaja Pentti Tapani Siika-aho, Suomen 3M Oy Kuopion paikallisosasto Koneja tuotantotekniikka,-opiskelija Heikki Johannes Meuronen IWS Jouni Olavi Räisänen, Sakky/Savon ammattija aikuisopisto Lahden paikallisosasto IWE Janne Oskari Koskenniemi, Sandvik Mining and Construction Oy IWS Timo Sakari Lehtinen, Weckman Steel Oy IWS-opiskelija Anne Maarit Myyry Oulun paikallisosasto IWS Matti Karppila, Lapin ammattiopisto, Kemijärvi Pohjanmaan paikallisosasto KTM, Insinööri, IWS/IWI-C Ari Juhani Rossi, Wärtsilä Finland Oy Pohjois-Karjalan paikallisosasto IWS Kimmo Ensio Siimestö, Outokummun Metalli Oy Saimaan paikallisosasto DI Mikko Tapio Länsimies, Andritz Oy Satakunnan paikallisosasto IWS Jani Juhani Meriluoto, Pietniemi Group Savonlinnan paikallisosasto Joonas Aleksi Pesonen, Savonlinna Works Oy Tampereen paikallisosasto Konemestari, IWS Aarne Ara Antero Haarla, Wärtsilä Finland Oy Hallituksen kokous 12.3.2015 hyväksyi 15 uutta henkilöjäsentä. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan koulutukseen! www.mcreo.. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 62 Kulttuuri Liiketalous Sosiaalija terveysala Tekniikka www.metropolia.fi NDT Level 3 -koulutus Toimitko NDT-testauksen parissa. Painopisteinä koulutuksessa ovat perusosan lisäksi MTja PTosiot. HT_2-3B_15.indd 62 11.5.2015 15.44. Haluatko laajentaa NDT-pätevyytesi tasolle 3
Halkeamailmiöt teräksessä 10. Tuotteen valmistuksessa menetelmän valintaan vaikuttaa se, halutaanko tutkia aineen pintavirheitä, sisäisiä virheitä vaiko molempia. 191 € Hintoihin lisätään alv 10 % ja toimituskulut hinnastomme mukaisesti. Nikkeliseokset 22. painos (1991) Julkaisija: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry, NDT-komitea ISBN 952-90-3557-8 Sivuja: 123 Hinta: kirja+harjoituskirja 17€ Myynti: Angelica Emeleus, (09) 773 2199 angelica.emeleus@shy.inet.fi – kirja&harjoituskirja – Radiografinen Ainettarikkomattomia tarkastusmenetelmiä on runsaasti HT_2-3B_15.indd 63 11.5.2015 15.44. On aika vaihtaa. Hiilija hiilimangaaniteräkse t 9. A4-koko. Tämän kirjan tarkoitus on selvittaää lyhyesti radiografiseen tarkastukseen liittyvät teoreettiset ja käytännön asiat sekä opastaa itse kuvauksen suorituksessa filmin ja säteilylähteen valinnasta lopullisen kuvan luokituksen saakka. Ruostumattomat teräkset 17. Painos: 1. Kaikkiin hitsaustöihin sopiva poltinkaula parhailla mahdollisilla mitoituk silla ja sovituksilla. Kirja on jokaisen jatkokoulutuksen suorittaneen hitsausinsinöörin, hitsausneuvojan ja Angelica Emeleus, (09) 773 2199 Julkaisija: Suomen Hitsausteknillin en Yhdistys r.y. Teräksen korroosio 18. Lisäksi siinä on kattava valikoima eurooppalaisia kiinnitinstandardeja. Hitsausliitoksen rakenne 8. b i nze l a b i c o r.c o m ABIMIG_A_T_LW_89x131mm_FI.indd 1 30.09.14 08:50 Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Malminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki Puh. Koneja laitesuunnittelijat sekä valmistajat löytävät käsikirjasta kiinnitinstandardien vaatimukset. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 63 T E C H N O L O G Y F O R T H E W E L D E R ‘ S W O R L D . Radiografinen tarkastus on menetelmä, jolla pystytään tarkastamaan samanaikaisesti sekä aineen sisäisiä että pintavirheitä. Poltinkaulan vaihto minuutissa. Kysy lisää ja kokeile nyt! Alexander Binzel Hitsaustekniikka Oy Kartanontie 53 · 28430 Pori Puhelin: (02) 634 4600 Faksi: (02) 634 4650 Sposti: info@binzel.fi w w w. painos, 2015. Valuteräs ja valurauta 20. Kuumalujat teräkset 15. McCor approved ABIMIG ® A T LW. Kirja sisältää kansainvälisten hitsaushenkilöstön koulutusohjelmien (IWE, IWS, jne.) sisällön mukaan laaditun “Materiaalit ja niiden käyttäytyminen hitsauksessa” -aihealueen oppimateriaalin. Metalliopilliset tutkimukset – Nyt myynnissä – Pentti Ukkonen Radiografinen tarkastus Tasot I ja II Ainettarikkomattomia tarkastusmenetelmiä on runsaasti aina silmämääräisestä tarkastuksesta akustiseen emissioon saakka. A4-koko. Runsasseosteiset teräkset 16. »T« – liitäntäjärjestelmä poltinkaulan nopeaan vaihtoon. Termomekaanisesti käsitellyt teräkset 12. Erikoislujien rakenneterästen käyttö 13. painos, 2015. 162 € Osa 3: Mutterit, aluslaatat, sokat ja tapit 2. Metallioppi ja metallien ominaisuudet 4. 538 sivua (fi/en). Hitsauksen materiaaliopin uusittu painos Hinta 50 € Sivuja n. 300 € Osa 2: Ruuvit 4. Hitsauksen materiaalioppi H its au ks en m ate ria ali op pi Hitsauksen materiaalioppi -kirjan rakenne on kansainvälisten hitsaushenkilöstö n koulutusohjelmien (IWE, IWT ja IWS) mukainen ja se sisältää ”Materiaalit ja niiden käyttäytyminen hitsauksessa” -aihealueen oppimateriaalin. Kirjan pääsisällöt ovat: 1. Seokset ja tasapainopiirrokset 5. 09 1499 3353, www.sfs.fi, sales@sfs.fi Kiinnittimet – uudistettu SFS-käsikirja Uudistetusta SFS-käsikirjasta 121 löytyvät kätevästi kaikki ruuveja, muttereita, aluslaattoja, sokkia ja tappeja käsittelevät SFS-standardit. Perusaineen ja hitsausliitosten lämpökäsittely teräksissä 7. Johdanto teräkseen 2. 618 sivua (fi/en). 300 Julkaisija: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys Myynti: Angelica Emeleus, (09) 773 2199 angelica.emeleus@shy.inet.fi tukseen. painos, 2015. Materiaalien ja hitsien aineenkoetus 3. Kirja on jokaisen jatkokoulutuksen suorittaneen hitsausinsinöörin, hitsausneuvojan ja asiantuntijan perusteos. Kuparimetallit 21. Uudet ilmajäähdytteiset ABIMIG ® A T LW polttimet. Samoin konepajojen työnjohto, kiinnitystarvikkeiden hankinnoista vastaavat sekä vähittäisja tukkuliikkeet löytävät kiinnittimiin liittyvät vaatimukset tästä käsikirjasta. Eripariliitokset 24. Ilman työkaluja ja työpisteen välittömässä läheisyydessä. Hienoraeja mikroseostetut teräkset 11. Suojaavat kerrokset ja pinnoitteet 19. Kiinnittimet SFS-käsikirja 121 Osa 1: Nimikkeistö ja yleiset viitestandardit 4. 692 sivua (fi/en). Alumiinit 23. A4-koko. Alhaisten käyttölämpötilojen teräkset 14. Sisältö noudattaa näiden koulutusohjelmien rakennetta, mutta sopii myös muun hitsaushenkilöstön koulutukseen. Rauta-hiiliseokset 6
Kotiin / Hem Kotiosoite / Hemadress: Postitoimipaikka / Postanstalt: Matkapuhelin / Mobiltelefon e:mail: Työpaikka / Tjänst Työpaikan osoite / Tjänsteadress Puh. Kuopio . Saimaa . Pohjois-Karjala . Turku Päivämäärä ja allekirjoitus: Datum och underskrift: Postiosoite Adress Puhelin/Telefon (09) 773 2199 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. . Jyväskylä . Oulu . Tampere . Pohjanmaa . 12 q q q q q q q q q q TULEVIA TAPAHTUMIA TULEVIA TAPAHTUMIA TULEVIA TAPAHTUMIA TULEVIA TAPAHTUMIA TULEVIA TAPAHTUMIA TULEVIA TAPAHTUMIA TULEVIA TAPAHTUMIA TULEVIA TAPAHTUMIA TULEVIA TAPAHTUMIA SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat 2015 2015 2015 2016 2016 2016 Muut tapahtumat Muut tapahtumat Muut tapahtumat 2015 2015 2015 68 th IIW Annual Assem bly Helsinki Finland 28 th June – 3 rd July 20 15 68 th IIW Annual Assembly and International Conference 28 th June – 3 rd July 2015 Helsinki, Finland www.iiw2015.com IIW_2015_kortti.indd 1 6.3.2015 9.47 HT_2-3B_15.indd 64 11.5.2015 15.44. 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 64 ANOMME SUOMEN HITSAUSTEKNILLISEN YHDISTYKSEN JÄSENYYTTÄ Yritys tai yhteisö Nimi ______________________________________________________________________________________ Osoite Jakeluosoite ________________________________________________________________________ Postitoimipaikka ________________________________________________________________________ Puhelin ________________________________________________________________________ e-mail: _______________________________________________________________________ www osoite ______________________________________________________________________________________ Laskutus Nimi ellei sama ________________________________________________________________________ kuin yllä Osoite ________________________________________________________________________ Postitoimipaikka ________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________________ Päivämäärä Allekirjoitus ja nimen selvennys ______________________________________________________________________________________ YRITYKSEN TOIMIALA Suunnittelu Valmistus Tarkastus Konsultointi Koulutus Hitsauslaitteet, -aineet ja -tarvikkeet Muu, mikä ______________________________________________________________________________________ HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ 1-30 31-80 81______________________________________________________________________________________ JÄSENPOSTI LÄHETETÄÄN Yhteyshenkilön nimi ja osoite ellei sama kuin yllä etunimi.sukunimi@shy.inet.fi LIITTYMISLOMAKE HENKILÖTAI NUORISOJÄSENEKSI T ä y t e t ä ä n t e k s t a t e n b ö r t e x t a s Haluan liittyä Suomen Hitsausteknilliseen Yhdistykseen Jag anhåller om medlemskap i Finlands Svetstekniska Förening . Henkilöjäsen / Personmedlem . I fösta hand vill jag tillhöra den lokalavdelning jag utmärkt med x. Savonlinna . Helsinki . Satakunta . Työhön / Tjänst . Lahti . Nuorisojäsen / Ungdomsmedlem Sukunimi / Tillnamn Syntymäaika / Födelsedatum Ristimänimet (kutsumanimi alleviivataan)/Förnamn (tilltalsnamnet understrykes) Opintotutkinto / Utbildning Jäsenposti / Medlemspost . Finlands Svetstekniska Förening r.f e-mail: etunimi.sukunimi@shy.inet.fi Mäkelänkatu 36 A 2 Backasgatan 36 A 2 00510 Helsinki 00510 Helsingfors www.hitsaus.net 17 83 9 O riv ed en Ki rja pa in o 9. toimeen / Tjänstetelefon Tehtävä / Tjänsteställning LASKUTUSOSOITE ELLEI SAMA JOHON JÄSENPOSTI LÄHETETÄÄN FAKTURERINGSADRESS OM EJ SAMMA SOM FÖR MEDLEMSPOSTEN Laskutus – yritys / företag: Laskutus – osoite / adress: Laskutus – postinumero / postnummer: Laskutus – postitoimipaikka / postanstalt: Haluan ensisijaisesti kuulua rastilla merkitsemääni paikallisosastoon. Raahen seutu
Pohjois-Karjala . Nuorisojäsen / Ungdomsmedlem Sukunimi / Tillnamn Syntymäaika / Födelsedatum Ristimänimet (kutsumanimi alleviivataan)/Förnamn (tilltalsnamnet understrykes) Opintotutkinto / Utbildning Jäsenposti / Medlemspost . Tampere . Finlands Svetstekniska Förening r.f e-mail: etunimi.sukunimi@shy.inet.fi Mäkelänkatu 36 A 2 Backasgatan 36 A 2 00510 Helsinki 00510 Helsingfors www.hitsaus.net 17 83 9 O riv ed en Ki rja pa in o 9. Satakunta . Henkilöjäsen / Personmedlem . Pohjanmaa . Työhön / Tjänst . Helsinki . Turku Päivämäärä ja allekirjoitus: Datum och underskrift: Postiosoite Adress Puhelin/Telefon (09) 773 2199 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. toimeen / Tjänstetelefon Tehtävä / Tjänsteställning LASKUTUSOSOITE ELLEI SAMA JOHON JÄSENPOSTI LÄHETETÄÄN FAKTURERINGSADRESS OM EJ SAMMA SOM FÖR MEDLEMSPOSTEN Laskutus – yritys / företag: Laskutus – osoite / adress: Laskutus – postinumero / postnummer: Laskutus – postitoimipaikka / postanstalt: Haluan ensisijaisesti kuulua rastilla merkitsemääni paikallisosastoon. Saimaa . 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 65 ANOMME SUOMEN HITSAUSTEKNILLISEN YHDISTYKSEN JÄSENYYTTÄ Yritys tai yhteisö Nimi ______________________________________________________________________________________ Osoite Jakeluosoite ________________________________________________________________________ Postitoimipaikka ________________________________________________________________________ Puhelin ________________________________________________________________________ e-mail: _______________________________________________________________________ www osoite ______________________________________________________________________________________ Laskutus Nimi ellei sama ________________________________________________________________________ kuin yllä Osoite ________________________________________________________________________ Postitoimipaikka ________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________________ Päivämäärä Allekirjoitus ja nimen selvennys ______________________________________________________________________________________ YRITYKSEN TOIMIALA Suunnittelu Valmistus Tarkastus Konsultointi Koulutus Hitsauslaitteet, -aineet ja -tarvikkeet Muu, mikä ______________________________________________________________________________________ HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ 1-30 31-80 81______________________________________________________________________________________ JÄSENPOSTI LÄHETETÄÄN Yhteyshenkilön nimi ja osoite ellei sama kuin yllä etunimi.sukunimi@shy.inet.fi LIITTYMISLOMAKE HENKILÖTAI NUORISOJÄSENEKSI T ä y t e t ä ä n t e k s t a t e n b ö r t e x t a s Haluan liittyä Suomen Hitsausteknilliseen Yhdistykseen Jag anhåller om medlemskap i Finlands Svetstekniska Förening . Jyväskylä . Raahen seutu . I fösta hand vill jag tillhöra den lokalavdelning jag utmärkt med x. Kuopio . Kotiin / Hem Kotiosoite / Hemadress: Postitoimipaikka / Postanstalt: Matkapuhelin / Mobiltelefon e:mail: Työpaikka / Tjänst Työpaikan osoite / Tjänsteadress Puh. Savonlinna . 12 q q q q q q q q q q HT_2-3B_15.indd 65 11.5.2015 15.44. Oulu . Lahti .
Saimaa . Helsinki . Raahen seutu . Satakunta . Lahti . Jyväskylä . Savonlinna . 12 HT_2-3B_15.indd 66 11.5.2015 15.44. I fösta hand vill jag tillhöra den lokalavdelning jag utmärkt med x. . 23B /2 01 5 [ www.hitsaus.net ] 66 Laatujärjestelmiä LIITTYMISLOMAKE HENKILÖTAI NUORISOJÄSENEKSI T ä y t e t ä ä n t e k s t a t e n b ö r t e x t a s Haluan liittyä Suomen Hitsausteknilliseen Yhdistykseen Jag anhåller om medlemskap i Finlands Svetstekniska Förening . Kuopio . Nuorisojäsen / Ungdomsmedlem Sukunimi / Tillnamn Syntymäaika / Födelsedatum Ristimänimet (kutsumanimi alleviivataan)/Förnamn (tilltalsnamnet understrykes) . toimeen / Tjänstetelefon Tehtävä / Tjänsteställning LASKUTUSOSOITE ELLEI SAMA JOHON JÄSENPOSTI LÄHETETÄÄN FAKTURERINGSADRESS OM EJ SAMMA SOM FÖR MEDLEMSPOSTEN Laskutus – yritys / företag: Laskutus – osoite / adress: Laskutus – postinumero / postnummer: Laskutus – postitoimipaikka / postanstalt: Haluan ensisijaisesti kuulua rastilla merkitsemääni paikallisosastoon. Pohjois-Karjala . Tampere . Henkilöjäsen / Personmedlem . Turku Päivämäärä ja allekirjoitus: Datum och underskrift: Postiosoite Adress Puhelin/Telefon (09) 773 2199 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. Kotiin / Hem Kotiosoite / Hemadress: Postitoimipaikka / Postanstalt: Matkapuhelin / Mobiltelefon e-mail: Työpaikka / Tjänst Työpaikan osoite / Tjänsteadress Puh. Finlands Svetstekniska Förening r.f e-mail: etunimi.sukuni i@shy.inet.fi Mäkelänkatu 36 A 2 Backasgatan 36 A 2 00510 Helsinki 00510 Helsingfors www.hitsaus.net m Tutkinto / Utbildning Jäsenposti / Medlemspost 17 83 9 O riv ed en Ki rja pa in o 9. Oulu . Työhön / Tjänst . Pohjanmaa
040 779 9653 tai 040 504 6774 sähköposti: elina.tenhunen@pp-marketing Lisätietoa: www.hitsaus.net HT_2-3B_15.indd 67 11.5.2015 15.44. 0500 453 084 www.suomenhitsaus.com hannu.kemppinen@suomenhitsaus.com • hitsauskoevalvonta • pätevyystodistukset • IWS-hitsauskoordinointia • menetelmäkokeita • hitsausstudio Hitsaajien pätevöintiä • Kansainvälisten hitsausstandardien mukaisten pätevyyskokeiden valvonta (myös PED 97/23 Pätevöintilaitos Savon Ammattija Aikuisopiston valtuuttamana) • EU-kokeiden valvonta Edupolin hitsaustiloissa Porvoossa tai yrityksen omissa tiloissa • Hitsaajan ja levytekniikan ammattitutkinnot, puikko, tig, mig-mag, levyseppähitsaajan koulutus Yhteydenotot: Kaj Montonen, IWS, puh. 0400-695 878 ndt.ehuhta@pp.inet.fi NDT-palvelut UT Ultraääni RT Röntgen MT Magneettijauhe PT Tunkeumaneste VT Visuaalinen SUOMEN HITSAUSHUOLTO Vesuripolku 4 E 15, 00760 HELSINKI Hannu Kemppinen, p. 044 785 8344 kari.sarkka@sakky.fi Relanderinkatu 2, 78200 Varkaus tai www.sakky.fi/patevointilaitos Vaativat levyja hitsaustyöt Laivanrakennus – Konepajat – Offshore www.ablemans.fi (02) 439 6500 Alihankinta: Vaativat hitsaustyöt Painelaite-, hitsausja asennustyöt Puh. 040 746 2414, kaj.montonen@edupoli.fi Seppo Kallinen, IWS, puh. 0400 188 035, seppo.kallinen@edupoli.fi Mika Kuusisto, IWS, puh. 0400 742 009 www.hightechtubing.com Hitsaustekniikka-lehden jokainen numero on erikoisnumero! Teemat ja aikataulut 4/2015 IIW 2015, Laatu, NDT ja Alihankinta Ilmestyy: 07.09.2015 Ilmoitusvaraukset: 13.08.2015 5/2015 Lujat teräkset, IIW 2015 -konferenssikatsaus Ilmestyy: 29.10.2015 Ilmoitusvaraukset: 01.10.2015 6/2015 Arktinen rakentaminen, joulutervehdykset Ilmestyy: 10.12.2015 Ilmoitusvaraukset: 12.11.2015 Ilmoitusmyynti: Elina Tenhunen / T:mi Petteri Pankkonen puh. 0400 410 001 www.ndt-expert.fi NDT E.HUHTA OY PL 14, 94101 KEMI Puh. 040 661 9226, mika.kuusisto@edupoli.fi Pätevöintilaitos Hitsaajan PED-pätevyyskokeet direktiivin (97/23/EU) mukaisiin hitsauksiin. Lisätietoja Kari Särkkä, puh. 2-3/2015 67 [ www.hitsaus.net ] TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO www.ndt-tukku.com Hitsimitat Työntömitat Luupit jne. ISO Sertifioidut Hitsitarkastukseen PL 27, 01801 KLAUKKALA Puh
rek. ?????????????. 02-2543 430 www.haka-kone.fi Kärsämäentie 6 b, 20300 Turku p. 02-2543 430 www.haka-kone.fi Kärsämäentie 6 b, 20300 Turku p. puh. Lataa maksuton Keltaiset Sivut ® sovellus App Storesta tai Google Playsta. Puh. 050-551 1234 ari.lahti@ndtteam.fi NDT-tarkastuksia www.retco.fi • • • • • Hitsauslisäaineet Mekanisointilaitteet Tapitushitsauslaitteet Polttoja plasmaleikkauslaitteet Monitorointilaitteet HITSAUSTARVIKKEET SUORAAN MAAHANTUOJALTA! MYYNTI • HUOLTO • VARAOSAT • Hitsauskoneet ja -lisäaineet • Migja Tig-polttimet sekä varaosat • Polttoja plasmaleikkauslaitteet • Hitsauskoneiden huolto ja validointi Puh. ??????????. 02-2543 430 www.haka-kone.fi Hitsauskoneita ja -tarvikkeita Yritystie 1, 42700 Keuruu Uutta! Tehokas kuitulaser käytössä Hitsauskoneiden huoltoa ja -tarvikkeita , Vasarakatu 22, 40320 Jyväskylä Hitsauksen kokonaisratkaisut Ammattilaisilta ammattilaisille. Myyntipisteiden yhteystiedot: www.woikoski.fi. 2-3/2015 [ www.hitsaus.net ] 68 TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO RIIPPUMATON SERTIFIOITU TARKASTUSLAITOS. Terveisin ilmoituksesi valmistaja Tarja Kovalainen Helsingin Seudun Keltaiset Sivut ® Fonecta Oy Y-tunnus 1755007-6 Asiakaspalvelu palvelee 24 h. 050 551 1235 jukka.hakala@ndtteam.fi Puh. ????????????????. Kaikki hitsaukseen • Valtuutettu huolto Laippatie 1, 00880 Helsinki Puh. ??????. ?????????????. (03) 3141 4200 www.pirkkahitsi.fi Konepajoja Hitsauskonekorjaamoja HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA sivu 1 Tilausvahvistusten automaattinen yöajo Helsingin Seudun Keltaiset Sivut koko 100 % Weldtec Oy, asiakasnumero 185315, ilmoitustunnus J126381 HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA, Graafinen ilmoitus 60x49 pmm Mikäli huomaat jotain korjattavaa tai sinulla on muuta kysyttävää ilmoitukseen liittyen, asiakaspalvelumme palvelee sinua 24 h numerossa 020 692 999. Woikoski tarjoaa kaiken hitsauksessa tarvittavan: laadukkaan ja laajan hitsauskoneiden valikoiman, hitsauskaasut, lisäaineet ja tarvikkeet. PL 202 Kotipaikka Helsinki asiakaspalvelu@fonecta.com 00241 HELSINKI alv. (02) 544 6155 fax (02) 544 6285 Alihankintaan erikoistunut vuonna 1978 perustettu konepaja ALVARIN METALLII Hitsauslisäaineita ja -tarvikkeita Laserja vesileikkausta ??. ??. 02-2543 430 www.haka-kone.fi Kärsämäentie 6 b, 20300 Turku p. 020 692 999 www.fonecta.fi Fonecta Oy PL 202 • 00241 HELSINKI www.fonecta.fi Keltaiset Sivut ® yhdistää ostajan ja myyjän – myös tabletissa. HT_2-3B_15.indd 68 11.5.2015 15.44. 02-2543 430 www.haka-kone.fi Kärsämäentie 6 b, 20300 Turku Puh. 02-2543 430 www.haka-kone.fi Kärsämäentie 6 b, 20300 Turku p. ??. ????????????. 010 778 4400 Fax 010 778 4409 www.weldtec.fi • weldtec@elisanet.fi • myynti • huolto ja korjaus • varaosat ja varusteet • styrox-leikkurit • lisäaineet • sopimushuollot • kalibrointi ja validointi • induktiokuumentimet (Boltbuster) Kärsämäentie 6 b, 20300 Turku p. ??????. 02-2543 430 www.haka-kone.fi Kärsämäentie 6 b, 20300 Turku p. NDTja oheispalvelut joustavasti ja kustannustehokkaasti! NDT-Inspection&Consulting Oy www.ndt-inspection.fi +3584055 84 181 info@ndt-inspection.fi NDT QC HSE Täydellistä konepajapalvelua Alvarin Metalli Oy KARVIANKYLÄ www.alvarinmetalli.fi Puh. Omien kaasutuotteidemme lisäksi edustamme tunnettuja koneja tarvikemerkkejä, kuten EWM, Hyundai, Kayser, Elga, Binzel ja Kjellberg
09-2766 420 WWW.TERASLVI.FI VIISTEKONEET JA SUOJAKAASUESTEET Ohjelmistoja Haluatko, että yrityksesi menestyy paremmin. n o n d e s t . (03) 517 5250 • www.airwell.fi Kaikkea automaattiseen plasmaja polttoleikkaukseen Painopalveluita PAINOTYÖT Pyydä kilpailukykyinen tarjouksemme! PL 33, 35301 Orivesi Puh. (02) 7751245 • www.virtasenkoneistamo.fi Termistä ruiskutusta HVOF / Plasma / ARC / Liekki Rautarakenteita – Kuljetinja siirtolaitteita – Teräsrakenteita HM Steel Oy KANKAANPÄÄ P. Toimipisteet: Ii: 0105812502 Oulu: 0105812503 Alavus: 0105812511 Piesämäki: 0105812507 Koria: 0105812512 Puh: +35810 581 2500 www.suomentestauspalvelu.fi tarmo.tuomela@suomentestauspalvelu.fi marko.ylitalo@suomentestauspalvelu.fi NDT-tarkastuslaitteita ADEWELD OY • Lasikuulapuhallus • Alumiini-ja rst.työt 040-7163588 www.adeweld.fi Kivimyllärintie 16,15880 Hollola Pintakäsittelyjä Nostolaatteiden lakisääteiset tarkastukset Akkreditoitu tarkastuslaitos I034 Tarkastamme kaikki nosturit ja nosto-ovet Katso palvelumme www.nlt.fi ja ota yhteyttä! toimisto@nlt.fi puh. (03) 358 9500 Fax (03) 358 9535 myynti@orivedenkirjapaino.fi www.orivedenkirjapaino.fi Oriveden Kirjapaino Viistekoneita ja hitsaustarvikkeita oy TERÄS-LVI ab puh. 02 578 7506 kari.huhtamaki@hmsteel.fi www.hmsteel.fi NDT-Tarkastukset ammattitaidolla, luotettavasti, tehokkaasti. 2-3/2015 69 [ www.hitsaus.net ] TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO Plasmaja polttoleikkauslaitteita Puh. 044 329 0550 044 215 3828 Kari Salli kari.salli@nondest.fi Nondest Oy Kokkola-Pietarsaari-Vaasa-Ylivieska n n d t p a l v e l u t ondest w w w. Laatu-ja toimintajärjestelmät, strateginen talousjohtaminen, hitsauskoordinointi ja NDT-tarkastukset ja -koulutus sekä ulkoistetut palvelut ja muu liikkeenjohdon konsultointi Ota yhteyttä! www.q-test.fi NDT-Tarkastukset NDT-Tarkastajien pätevöintikoulutus SFS-EN 1090 koulutus ja konsultointi Menetelmäkoevalvonta Toimittajavalvonta Suomessa ja Virossa Ota yhteyttä! www.q-test.fi NDT-tarkastuksia Termistä ruiskutusta puh. f i Uutta: CR digitaaliradiografialaitteet, XRF materiaalianalysointi, tarkastustulokset on site heti! Ota yhteyttä www.ndt-tukku.com MR®Chemie ylivoimaa: MR 312 -30… + 10°C MR 68C -10… + 50°C MR 68NF+10… + 50°C MR 68H +30… +200°C Tunkeumanesteet HT_2-3B_15.indd 69 11.5.2015 15.44
200 Registration fees include For Participants and Students: International Conference and International Conference Welcome Reception For Accompanying Persons: International Conference Welcome Reception * Proof of student status will be required THURSDAY, 2 JULY TIME IIW WORKING UNIT or EVENT VENUE 09 :00 17:30 INTERNATIONAL CONFERENCE Crowne Plaza 18:30 20:00 INTERNATIONAL CONFERENCE RECEPTION Scandic Park FRIDAY, 3 JULY TIME IIW WORKING UNIT or EVENT VENUE 08:30 17:00 INTERNATIONAL CONFERENCE Crowne Plaza IIW_2015_kooste.indd 3 4.5.2015 12.49 68 th IIW Annual Assem bly Helsinki FINLAND 28 th June – 3 rd July 20 15 68 th IIW Annual Assembly & International Conference 28 th June – 3 rd July 2015 Helsinki, Finland International Conference on High Strength Materials Challenges and Applications 2 nd – 3 rd July 2015 H E L SIN K I F I N L A N D IIW_2015_kooste.indd 2 4.5.2015 12.49 HT_2-3B_15.indd 70 11.5.2015 15.44. 500 Student (International Conference Only) * ...................................... Any bank charges which may be incurred will be the responsibility of the attendee. REGISTRATION INFORMATION Registration Fees (EUR) International Conference Only ....................................................... by e-mail: iiw2015@confedent.fi An administration fee of EUR 50 will be applied to any cancellations made by 31 May, 2015. MAIN VENUES Hotel Crowne Plaza Hotel Scandic Park ON-SITE REGISTRATION AND REGISTRATION DESK Registered attendees should collect their registration package at the IIW 2015 registration desk located in Crowne Plaza hotel. Registration and Accommodation Conference Schedule REGISTRATION FORM The online registration form for IIW 2015, Helsinki is available at the event website www.iiw2015.com PAYMENT Registration and tour fees can be paid by credit card (Visa, Eurocard, MasterCard) or against invoice (invoicing fee EUR 14 will be added to the fees). 300 Accompanying person (International Conference Only) .................. CANCELLATIONS AND REFUND POLICY All cancellations must be made in writing to the IIW 2015 Congress Secretariat, Confedent International Ltd. No refunds will be made for cancellations made after 1 June, 2015
500 Student (International Conference Only) * ...................................... CANCELLATIONS AND REFUND POLICY All cancellations must be made in writing to the IIW 2015 Congress Secretariat, Confedent International Ltd. REGISTRATION INFORMATION Registration Fees (EUR) International Conference Only ....................................................... by e-mail: iiw2015@confedent.fi An administration fee of EUR 50 will be applied to any cancellations made by 31 May, 2015. 300 Accompanying person (International Conference Only) .................. Registration and Accommodation Conference Schedule REGISTRATION FORM The online registration form for IIW 2015, Helsinki is available at the event website www.iiw2015.com PAYMENT Registration and tour fees can be paid by credit card (Visa, Eurocard, MasterCard) or against invoice (invoicing fee EUR 14 will be added to the fees). MAIN VENUES Hotel Crowne Plaza Hotel Scandic Park ON-SITE REGISTRATION AND REGISTRATION DESK Registered attendees should collect their registration package at the IIW 2015 registration desk located in Crowne Plaza hotel. 200 Registration fees include For Participants and Students: International Conference and International Conference Welcome Reception For Accompanying Persons: International Conference Welcome Reception * Proof of student status will be required THURSDAY, 2 JULY TIME IIW WORKING UNIT or EVENT VENUE 09 :00 17:30 INTERNATIONAL CONFERENCE Crowne Plaza 18:30 20:00 INTERNATIONAL CONFERENCE RECEPTION Scandic Park FRIDAY, 3 JULY TIME IIW WORKING UNIT or EVENT VENUE 08:30 17:00 INTERNATIONAL CONFERENCE Crowne Plaza IIW_2015_kooste.indd 3 4.5.2015 12.49 68 th IIW Annual Assem bly Helsinki FINLAND 28 th June – 3 rd July 20 15 68 th IIW Annual Assembly & International Conference 28 th June – 3 rd July 2015 Helsinki, Finland International Conference on High Strength Materials Challenges and Applications 2 nd – 3 rd July 2015 H E L SIN K I F I N L A N D IIW_2015_kooste.indd 2 4.5.2015 12.49 HT_2-3B_15.indd 71 11.5.2015 15.44. No refunds will be made for cancellations made after 1 June, 2015. Any bank charges which may be incurred will be the responsibility of the attendee
Special attention will be devoted to highlighting successful applications of high strength materials in industrial and commercial products. Investigation on practical application of low transformation temperature welding materials to ship hull structure made of high tensile strength steel plates for fatigue life improvement Mr Sumit Ghosh. Thursday, July 2 9.00 10.00 Opening and Portevin session (Session 1) Prof. Neural network-based hardness and toughness prediction in HAZ of temper bead welding repair technology Mr Mostafa Abdelhamid. Advanced design solutions incorporating high strength steels, stainless steels, aluminium and other advanced materials provide considerable potential for raw materials and energy savings, improved performance and lower costs. This has motivated many industries to perform total lifecycle cost assessment and environmental footprint computations, both of which now integrally influence design and purchasing decisions. IIW International conference on High Strength Materials – Challenges and Applications IIW_2015_kooste.indd 4 4.5.2015 12.49 HT_2-3B_15.indd 72 11.5.2015 15.44. Laser beam welding of similar and dissimilar thin sheets of different high strength steels Mr Riku Neuvonen. Safety requirements, cost restrictions, structural performance demands, and increasingly, environmental pressures all contribute to the decision-making process. The importance of raw materials and energy efficiency is constantly growing. In situ experimental measurement of temperature field and surface tension during pulsed GMAW Mr Boyan Ivanov. Effects of Laser Weld Parameters on the Strength Properties of Weld Joints in Armour Steel Dr Pekka Nevasmaa. Yaoyong Yi. Experimental research of welded tubular HSS T-joints, welding times and moment resistances Mr Mohamed Ackiel Mohamed. How to Fail the Opportunity to Use High Strength Steel Prof Markku Heinisuo. Neuro-fractal modeling approach of weld quality in friction stir welding Dr Jeroen De Backer. More than 100 high quality papers from 26 countries have been selected based on an international peer review process. Industrial sectors of interest include Shipbuilding, Transportation, Energy, Pressure and Process Equipment and Aerospace. Influence of the Weld Heat Input on the Electrochemical Behavior of the Q690 High Strength Steel Welding Joints Dr.-Ing. David Porter from Oulu University on the theme “High strength steels: Challenges and applications”. Prof Porter has more than 30 years of experience developing new and novel high strength steel grades for applications in welded structures. Real time monitoring system for slag generation in arc welding on high strength steel using an infrared camera INTERNATIONAL CONFERENCE RECEPTION INTERNATIONAL CONFERENCE PROGRAMME IIW_2015_kooste.indd 5 4.5.2015 12.49 Design decisions for fabricated structures are rarely made based solely on technical grounds. Microstructure and mechanical properties of nanostructured bainite welded joint with regeneration Prof YoungTae Cho. Gary Marquis, Aalto University, School of Engineering. Influence of micro alloying elements in welding wires on the mechanical properties of low carbon steel using submerged arc welding Mr Kai Wang. Welding performance evaluation of the VBCie IP50 TIG orbital heat management system Mr Richard French. Robotic FSW for three-dimensional components Mr Richard French. Effect of long-term post-weld heat treatment on the microstructure and mechanical properties of P91 weld metal Prof Chiaki Shiga. International keynote speakers representing key scientific and technology sectors will be included in the programme. Optimization of HFMI/PIT Parameters with Simultaneous Multiple Response Consideration using Multi-Objective Taguchi Method for Fatigue Life Enhancement of Friction Stir Welding Dr Toru Nagaoka. The alform® welding system, The world’s first system for high-strength welded structures Welding physics (Session 8) Mr Romain Monier. Investigation of the TIG orbital welding process on tube to tube joints in titanium & 316L stainless steel thin wall tubes Materials performance subject to welding B (Session 7) Dr Bhaduri Arun Kumar. Advanced pipe welding with gas metal arc welding Mr Boyan Ivanov or Mr Johannes Wirth. Modern approaches to degaussing high strength steels Mr Anders Ohlsson. The conference will be opened with the distinguished Portevin Lecture delivered by eminent scientist Prof. The conference will have sessions focusing on challenges and solutions covering all aspects of joining, processing and design performance of high strength materials. Narrow gap gas metal arc welding of S89 0QL steel Materials performance subject to welding A (Session 4) Mr László Prém. This prestigious event will be held in Helsinki on 2-3 July 2015 in conjunction with the 68 th IIW Annual Assembly. Symmetric double pulse with increased intermediate time for resistance spot welding of ferrite-martensitic DP steel series Mr Florian Hugger. To help address these challenges, and to provide a global forum for the exchange of new technical and scientific results, the Welding Society of Finland will host the IIW International Conference on High Strength Materials – Challenges and Applications. Using network-based welding systems as a means of quality assurance Mr Ning Liang. Technology-based topics will include: • Solid state welding • Innovative joining methods for high strength materials • Welding physics • Arc and power beam processes • Materials performance after joining • Fatigue and fracture • Design and fabrication Chairman of the IIW International Conference Committee: Prof. Ultrahigh strength steel welding Design and fabrication (Session 5) Dr Torbjörn Narström. Friction stir processing of thermally sprayed WC–Cr3C2–Ni cemented carbide layer AFTERNOON COFFEE AND POSTER SESSION 16.00 17.30 Parallel Sessions Aeronautical and aerospace applications (Session 6) Dr Swarup Bag. High Strength Steels Challenges and Applications COFFEE 10.30 12.30 Plenary Session (Session 2) Dr Petteri Jernström and Mr Jyri Uusitalo. David Porter. The control thermomechanical processing to obtain ultrahigh strength microalloyed steel with fine bainitic lath Mr Michael Fiedler. Applications in high strength steels – Possibilities on new segments LUNCH BREAK 13.30 15.00 Parallel Sessions Pressure vessel and process industry applications (Session 3) Dr Lina Yu
In situ experimental measurement of temperature field and surface tension during pulsed GMAW Mr Boyan Ivanov. Friction stir processing of thermally sprayed WC–Cr3C2–Ni cemented carbide layer AFTERNOON COFFEE AND POSTER SESSION 16.00 17.30 Parallel Sessions Aeronautical and aerospace applications (Session 6) Dr Swarup Bag. Industrial sectors of interest include Shipbuilding, Transportation, Energy, Pressure and Process Equipment and Aerospace. Welding performance evaluation of the VBCie IP50 TIG orbital heat management system Mr Richard French. Advanced design solutions incorporating high strength steels, stainless steels, aluminium and other advanced materials provide considerable potential for raw materials and energy savings, improved performance and lower costs. How to Fail the Opportunity to Use High Strength Steel Prof Markku Heinisuo. Modern approaches to degaussing high strength steels Mr Anders Ohlsson. Ultrahigh strength steel welding Design and fabrication (Session 5) Dr Torbjörn Narström. Neural network-based hardness and toughness prediction in HAZ of temper bead welding repair technology Mr Mostafa Abdelhamid. Investigation of the TIG orbital welding process on tube to tube joints in titanium & 316L stainless steel thin wall tubes Materials performance subject to welding B (Session 7) Dr Bhaduri Arun Kumar. Laser beam welding of similar and dissimilar thin sheets of different high strength steels Mr Riku Neuvonen. Symmetric double pulse with increased intermediate time for resistance spot welding of ferrite-martensitic DP steel series Mr Florian Hugger. Effect of long-term post-weld heat treatment on the microstructure and mechanical properties of P91 weld metal Prof Chiaki Shiga. Applications in high strength steels – Possibilities on new segments LUNCH BREAK 13.30 15.00 Parallel Sessions Pressure vessel and process industry applications (Session 3) Dr Lina Yu. Microstructure and mechanical properties of nanostructured bainite welded joint with regeneration Prof YoungTae Cho. Influence of micro alloying elements in welding wires on the mechanical properties of low carbon steel using submerged arc welding Mr Kai Wang. Optimization of HFMI/PIT Parameters with Simultaneous Multiple Response Consideration using Multi-Objective Taguchi Method for Fatigue Life Enhancement of Friction Stir Welding Dr Toru Nagaoka. Advanced pipe welding with gas metal arc welding Mr Boyan Ivanov or Mr Johannes Wirth. Neuro-fractal modeling approach of weld quality in friction stir welding Dr Jeroen De Backer. IIW International conference on High Strength Materials – Challenges and Applications IIW_2015_kooste.indd 4 4.5.2015 12.49 HT_2-3B_15.indd 73 11.5.2015 15.44. Technology-based topics will include: • Solid state welding • Innovative joining methods for high strength materials • Welding physics • Arc and power beam processes • Materials performance after joining • Fatigue and fracture • Design and fabrication Chairman of the IIW International Conference Committee: Prof. The alform® welding system, The world’s first system for high-strength welded structures Welding physics (Session 8) Mr Romain Monier. Robotic FSW for three-dimensional components Mr Richard French. Experimental research of welded tubular HSS T-joints, welding times and moment resistances Mr Mohamed Ackiel Mohamed. International keynote speakers representing key scientific and technology sectors will be included in the programme. David Porter. The conference will be opened with the distinguished Portevin Lecture delivered by eminent scientist Prof. Prof Porter has more than 30 years of experience developing new and novel high strength steel grades for applications in welded structures. Narrow gap gas metal arc welding of S89 0QL steel Materials performance subject to welding A (Session 4) Mr László Prém. Influence of the Weld Heat Input on the Electrochemical Behavior of the Q690 High Strength Steel Welding Joints Dr.-Ing. Effects of Laser Weld Parameters on the Strength Properties of Weld Joints in Armour Steel Dr Pekka Nevasmaa. Gary Marquis, Aalto University, School of Engineering. The control thermomechanical processing to obtain ultrahigh strength microalloyed steel with fine bainitic lath Mr Michael Fiedler. More than 100 high quality papers from 26 countries have been selected based on an international peer review process. Using network-based welding systems as a means of quality assurance Mr Ning Liang. This has motivated many industries to perform total lifecycle cost assessment and environmental footprint computations, both of which now integrally influence design and purchasing decisions. This prestigious event will be held in Helsinki on 2-3 July 2015 in conjunction with the 68 th IIW Annual Assembly. Real time monitoring system for slag generation in arc welding on high strength steel using an infrared camera INTERNATIONAL CONFERENCE RECEPTION INTERNATIONAL CONFERENCE PROGRAMME IIW_2015_kooste.indd 5 4.5.2015 12.49 Design decisions for fabricated structures are rarely made based solely on technical grounds. Investigation on practical application of low transformation temperature welding materials to ship hull structure made of high tensile strength steel plates for fatigue life improvement Mr Sumit Ghosh. The importance of raw materials and energy efficiency is constantly growing. The conference will have sessions focusing on challenges and solutions covering all aspects of joining, processing and design performance of high strength materials. To help address these challenges, and to provide a global forum for the exchange of new technical and scientific results, the Welding Society of Finland will host the IIW International Conference on High Strength Materials – Challenges and Applications. Safety requirements, cost restrictions, structural performance demands, and increasingly, environmental pressures all contribute to the decision-making process. David Porter from Oulu University on the theme “High strength steels: Challenges and applications”. Thursday, July 2 9.00 10.00 Opening and Portevin session (Session 1) Prof. Special attention will be devoted to highlighting successful applications of high strength materials in industrial and commercial products. Yaoyong Yi. High Strength Steels Challenges and Applications COFFEE 10.30 12.30 Plenary Session (Session 2) Dr Petteri Jernström and Mr Jyri Uusitalo
Hydrogen management in high strength steel welds Mr Matteo Rossini. Welding metallurgy and fusion line softening of direct quenched ultra-high-strength steel Prof János Lukács. Underwater Ultrasonic Peening (UUP) of Welded Elements and Structures Dr Vicente Afonso Ventrella. The development of an industrial robotic Low Stress No Distortion (LSND) welding system Mr Martin Kahlmeyer. A study of the droplet transfer behavior in narrow gap laser arc hybrid welding process. Behaviour of undermatched AHS steel welded joints under static and cyclic loading conditions Mr Guangzhong He. Modelling of Laser Welding Process Using Particle Method Dr Mikko Vänskä. Productivity Aspects in Submerged Arc Welding of Thich High-Strength Steels Energy industry applications A (Session 10) Prof Karoly Jarmai. Tracer material and fl ow patterns in the molten pool during keyhole welding of stainless steel Dr Shengyong Pang. Thermal cyclic processing for improving low-temperature mechanical properties of welded joints Innovative joining methods for high strength materials C (Session 20) Mr Mohamed Ackiel Mohamed. Friction stir alloying Cu/AZ91 plates CLOSING IIW_2015_kooste.indd 7 4.5.2015 12.49 Friday, July 3 8.30 10.00 Parallel Sessions Shipbuilding (Session 9) Dr Yan Cai. Hot cracking sensitivity of nickel base alloys 152 evaluated with PVR test Prof Saida Kazuyoshi. Infl uence of EBW Parameters on the Quality of SAF 2205 Duplex Steel Welds AFTERNOON COFFEE AND POSTER SESSION 15:30 17:00 Parallel Sessions Transportation industry applications C (Session 18) Mr Marcell Gaspar. Optimization of welded stiffened plate structure for a fi xed storage tank roof using high strength steels Mr Gerhard Stix. Narrow cap welding for high strength steels used in icebreakers Mr Kari Lahti. Improvement of Welded Joint Strength of HSS Sheet by introducing High-Frequency Electrical Heating after Resistance Spot Welding Mr Jiehe Ye. Crash modifi ed two-component adhesives for fi bre reinforced plastics in automotive body in white Mr Fabian Schreyer. Fatigue Strength of Ferritic Stainless Steel Rectangular Hollow Section T-Joints as Welded and Post Treated Conditions Ms Samet Turkoglu. Toughness assessments of laser arc-hybrid welds of ultra high strength steel Mr Heikki Kasurinen. A novel method to estimate the alignment of incident laser for I-core sandwich construction based on plasma plume and molten pool Mr Fabrice Chaussé. Effect of Welding Temperature on Microstructure and Mechanical Properties of Friction Stir Welded Joints of Middle Carbon Steel Mr Eric Martial Mvola Belinga. A new proposal for the assessment of fatigue strength of steel butt-welded joints improved by peening MORNING COFFEE 10.30 12:00 Parallel Sessions Transportation industry applications A (Session 12) Mr Roger O’Brien. Fatigue strength of welded ultra high-strength steel joints Dr Timo Nykänen. Investigation of residual stresses and distortions produced in a tubular K-joint Dr Guillaume Tirand. Dr Koutarou Inose. A Study on Hot Stamping Steel Laser Welding by Variable of Al-Si Coating Layer Keyhole phenomena in laser welding (session 13) Dr Jan Frostevarg. Research of electron beam welding of AZ91D magnesium alloy plate of different thickness IIW_2015_kooste.indd 6 4.5.2015 12.49 HT_2-3B_15.indd 74 11.5.2015 15.44. Welding characteristics of UNS S32750 super duplex stainless steel using a pulsed Nd:YAG laser beam Ms Beáta Šimeková. Full penetration hybrid laser-MAG welding of a thermomechanically rolled steel Dr Markku Pirinen. Dissimilar Metal Friction Stir Welding Using Induction Heating Dr Yoshihisa Kimoto. Advance welding process and procedure for extra narrow gap dissimilar welding of thick section of austenitic stainless steel to HSLA steel Dr Yuri Kudryavtsev. Effect of pre-heat temperature and alloy design on the structure of self-shielded arc weld deposits resistant to metal-to-metal wear Mr Matti Koskimäki. Optimization of HFMI/PIT Parameters with Simultaneous Multiple Response Consideration using Multi-Objective Taguchi Method for Fatigue Life Enhancement of Friction Stir Welding Prof Jasha (Jacob) Kleiman. New application of lap laser welding on stainless steel railway vehicles Mr Xinmeng Zhang. Strength and impact toughness of high strength steel weld metals Infl uence of welding method, dilution and cooling rate Prof Huijun Li. Finite element calculations of the resistance spot welding process of HCT980C with focus on modelling of microstructure and softening zone Dr Fang Li. Physical simulation aided process optimisation aimed suffi cient HAZ toughness for quenched and tempered AHSS Laser hybrid welding (Session 16) Dr Yasuhito Takashima. Research on application of friction stir welding Ms Hongxiao Wang. Application of friction stir welding on aluminium alloy railway vehicles Energy industry applications B (Session 19) Dr Milo Dumovic. Dissimilar welding of high strength steels Mr Akira Terajima. Resistance spot welding of advanced high strength steels for automotive car body components Mr Marcell Gaspar. Modulation of self-consistent keyhole and weld pool dynamics during laser welding of stainless steel by a magnetic fi eld Innovative joining methods for high strength materials A (Session 14) Dr Miyano Yasuyuki. Temprature Reduction Embrittlement Affects Of Natural Gas On Underground Gas Storage Mr Pavel Layus. Comparison of the fatigue properties of base materials and friction stir welded joints made of different aluminium alloys Mr Markus Ottersböck. Properties of Laser + MAGhybrid + MAG weld before and after hardening in an application of a remachined thick wall hollow tube Innovative joining methods for high strength materials B (Session 17) Mr Ramkishor Anant. Ultrasonic Measurement of Residual Stresses in Welded Elements Prof Yoni Adonyi. LUNCH BREAK 13:00 14.30 Parallel Sessions Transportation industry applications B (Session 15) Prof Leif Karlsson. Alloy Design of Triplex Stainless Steel Filler Metal for Ultra High-Strength Steel and Austenite Retention in Multipass Weld Metal Fatigue and fracture (Session 11) Mr Tuomas Skriko. Dropout formation in thick steel plates during laser welding Mr Yuki Yajima. Evaluation of Charpy impact toughness using side-grooved specimen for laser arc-hybrid welds of ultra high strength steel Prof Wang Chunming
Welding characteristics of UNS S32750 super duplex stainless steel using a pulsed Nd:YAG laser beam Ms Beáta Šimeková. Fatigue Strength of Ferritic Stainless Steel Rectangular Hollow Section T-Joints as Welded and Post Treated Conditions Ms Samet Turkoglu. A novel method to estimate the alignment of incident laser for I-core sandwich construction based on plasma plume and molten pool Mr Fabrice Chaussé. Tracer material and fl ow patterns in the molten pool during keyhole welding of stainless steel Dr Shengyong Pang. Temprature Reduction Embrittlement Affects Of Natural Gas On Underground Gas Storage Mr Pavel Layus. Effect of pre-heat temperature and alloy design on the structure of self-shielded arc weld deposits resistant to metal-to-metal wear Mr Matti Koskimäki. A new proposal for the assessment of fatigue strength of steel butt-welded joints improved by peening MORNING COFFEE 10.30 12:00 Parallel Sessions Transportation industry applications A (Session 12) Mr Roger O’Brien. Dropout formation in thick steel plates during laser welding Mr Yuki Yajima. Research on application of friction stir welding Ms Hongxiao Wang. Resistance spot welding of advanced high strength steels for automotive car body components Mr Marcell Gaspar. Narrow cap welding for high strength steels used in icebreakers Mr Kari Lahti. Dr Koutarou Inose. Research of electron beam welding of AZ91D magnesium alloy plate of different thickness IIW_2015_kooste.indd 6 4.5.2015 12.49 HT_2-3B_15.indd 75 11.5.2015 15.44. Application of friction stir welding on aluminium alloy railway vehicles Energy industry applications B (Session 19) Dr Milo Dumovic. Hot cracking sensitivity of nickel base alloys 152 evaluated with PVR test Prof Saida Kazuyoshi. Fatigue strength of welded ultra high-strength steel joints Dr Timo Nykänen. A study of the droplet transfer behavior in narrow gap laser arc hybrid welding process. Modulation of self-consistent keyhole and weld pool dynamics during laser welding of stainless steel by a magnetic fi eld Innovative joining methods for high strength materials A (Session 14) Dr Miyano Yasuyuki. Dissimilar Metal Friction Stir Welding Using Induction Heating Dr Yoshihisa Kimoto. Physical simulation aided process optimisation aimed suffi cient HAZ toughness for quenched and tempered AHSS Laser hybrid welding (Session 16) Dr Yasuhito Takashima. Optimization of HFMI/PIT Parameters with Simultaneous Multiple Response Consideration using Multi-Objective Taguchi Method for Fatigue Life Enhancement of Friction Stir Welding Prof Jasha (Jacob) Kleiman. Comparison of the fatigue properties of base materials and friction stir welded joints made of different aluminium alloys Mr Markus Ottersböck. Investigation of residual stresses and distortions produced in a tubular K-joint Dr Guillaume Tirand. Ultrasonic Measurement of Residual Stresses in Welded Elements Prof Yoni Adonyi. Properties of Laser + MAGhybrid + MAG weld before and after hardening in an application of a remachined thick wall hollow tube Innovative joining methods for high strength materials B (Session 17) Mr Ramkishor Anant. Advance welding process and procedure for extra narrow gap dissimilar welding of thick section of austenitic stainless steel to HSLA steel Dr Yuri Kudryavtsev. Dissimilar welding of high strength steels Mr Akira Terajima. Evaluation of Charpy impact toughness using side-grooved specimen for laser arc-hybrid welds of ultra high strength steel Prof Wang Chunming. Friction stir alloying Cu/AZ91 plates CLOSING IIW_2015_kooste.indd 7 4.5.2015 12.49 Friday, July 3 8.30 10.00 Parallel Sessions Shipbuilding (Session 9) Dr Yan Cai. Optimization of welded stiffened plate structure for a fi xed storage tank roof using high strength steels Mr Gerhard Stix. Thermal cyclic processing for improving low-temperature mechanical properties of welded joints Innovative joining methods for high strength materials C (Session 20) Mr Mohamed Ackiel Mohamed. Effect of Welding Temperature on Microstructure and Mechanical Properties of Friction Stir Welded Joints of Middle Carbon Steel Mr Eric Martial Mvola Belinga. Welding metallurgy and fusion line softening of direct quenched ultra-high-strength steel Prof János Lukács. Finite element calculations of the resistance spot welding process of HCT980C with focus on modelling of microstructure and softening zone Dr Fang Li. Crash modifi ed two-component adhesives for fi bre reinforced plastics in automotive body in white Mr Fabian Schreyer. Strength and impact toughness of high strength steel weld metals Infl uence of welding method, dilution and cooling rate Prof Huijun Li. Infl uence of EBW Parameters on the Quality of SAF 2205 Duplex Steel Welds AFTERNOON COFFEE AND POSTER SESSION 15:30 17:00 Parallel Sessions Transportation industry applications C (Session 18) Mr Marcell Gaspar. Improvement of Welded Joint Strength of HSS Sheet by introducing High-Frequency Electrical Heating after Resistance Spot Welding Mr Jiehe Ye. Productivity Aspects in Submerged Arc Welding of Thich High-Strength Steels Energy industry applications A (Session 10) Prof Karoly Jarmai. New application of lap laser welding on stainless steel railway vehicles Mr Xinmeng Zhang. LUNCH BREAK 13:00 14.30 Parallel Sessions Transportation industry applications B (Session 15) Prof Leif Karlsson. A Study on Hot Stamping Steel Laser Welding by Variable of Al-Si Coating Layer Keyhole phenomena in laser welding (session 13) Dr Jan Frostevarg. Toughness assessments of laser arc-hybrid welds of ultra high strength steel Mr Heikki Kasurinen. Behaviour of undermatched AHS steel welded joints under static and cyclic loading conditions Mr Guangzhong He. Alloy Design of Triplex Stainless Steel Filler Metal for Ultra High-Strength Steel and Austenite Retention in Multipass Weld Metal Fatigue and fracture (Session 11) Mr Tuomas Skriko. Full penetration hybrid laser-MAG welding of a thermomechanically rolled steel Dr Markku Pirinen. Modelling of Laser Welding Process Using Particle Method Dr Mikko Vänskä. Underwater Ultrasonic Peening (UUP) of Welded Elements and Structures Dr Vicente Afonso Ventrella. Hydrogen management in high strength steel welds Mr Matteo Rossini. The development of an industrial robotic Low Stress No Distortion (LSND) welding system Mr Martin Kahlmeyer
IIW2015 Helsinki Sponsors Additional Sponsors Bronce Sponsors 68 th IIW Annual Assem bly Helsinki FINLAND 28 th June – 3 rd July 20 15 68 th IIW Annual Assembly & International Conference 28 th June – 3 rd July 2015 Helsinki, Finland H E L SIN K I F I N L A N D Silver Sponsors Gold Sponsors Platinum Sponsors IIW_2015_kooste.indd 8 4.5.2015 12.49 HT_2-3B_15.indd 76 11.5.2015 15.44
www.kemppi.com AUTOMAATIO • ELKOM • HYDRAULIIKKA & PNEUMATIIKKA • MECATEC • FINNTEC • TOOLTEC • JOINTEC OLEMME MUKANA JOINTECISSA 6.–8.10.2015 teknologia15.fi #teknologia15 FastMig X sopii kaikille metalleille ja hallitsee kaikki menetelmät. Nyt voit kopioida asetuksia sekä monitoroida, hallita ja säätää parametrejä ja asetuksia mobiilisti sillä Intelligent-paketissa on vakiona ARC Mobile control. FastMig X Get ready for the best welds of your life HT_2-3B_15.indd 3 11.5.2015 15.44
» Hitsaus ja liittäminen » Teräsrakentaminen » Kunnossapito Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys The Welding Society of Finland Konepaja 2016 – Uutuustapahtuma esittelee metalliteollisuuden uusimmat koneet ja laitteet HT_2-3B_15.indd 4 11.5.2015 15.44. Luvassa on tapahtuma, jossa pääsee aidosti näkemään kuinka kone, laite tai työkalu toimii käytännössä. 0207 701 215 / Raimo Pylvänäinen puh. Messutapahtuman ohjelmaan kuuluu seminaarien lisäksi myös Nuorten SM-hitsauskilpailut ja Robottihitsauskilpailut. 0207 701 233 / Jukka Järvinen etunimi.sukunimi@tampereenmessut.. ARU2 Pohjoismaiden suurin HITSAUS alan messutapahtuma Nordic Welding Expo ja Konepaja 2016 ovat yhdessä metalliteollisuuden Mekka. Muut teemat ovat teräsrakentaminen ja kunnossapito. Kuudetta kertaa järjestettävä tapahtuma tarjoaa kattavan läpileikkauksen hitsausalan uusuista tuotteista ja innovaatioista. kuinka kone, laite tai työkalu toimii käytännössä. kuinka kone, laite tai työkalu toimii käytännössä. SAMAAN AIKAAN: 15.–17.3.2016 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.nordicweldingexpo.fi www.nordicweldingexpo.fi/osasto Varaa osastopaikkasi puh