Hitsaustekniikka 3/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Viimeisintä tietämystä DEKRA toimipisteet Hoidamme tarkastukset, testaukset ja arvioinnit teollisuuden keskeisimmillä osa-alueilla: teräsrakenteet, ISO 9001, ISO 14001, OHSAS, ISO 3834, EN 1090, EN 13084-7, EN 15085, painelaitteet, sähkölaitteistot, palonilmaisuja sammutuslaitteistot sekä ainetta rikkomaton tarkastus (NDT) että rikkova testaus (DT). Suomessa DEKRA on johtava NDT tarkastuslaitos, määrittelemme kohteiden eheyden, seuraamme valmistuksen ja asennuksen laatua sekä tuemme tuotekehitystä. DEKRA Industrial Oy Tuupakankuja 1, 01740 Vantaa Puhelin (09) 878 020 www.dekra.. Lahti Marko Malm 044 7376 749 Lappeenranta Ville Pesonen, 050 545 6788 Pekka Pesonen 0400 841 888 Loviisa Jani Metso 0400 778 460 Olkiluoto Juha Hirvonen 040 048 6684 Oulu Tuomas Kuusisto 040 843 2333 Petri Ylimartimo 040 564 4733 Pori Ville Ruohonen 050 3513 423 Timo Mielonen 040 507 4103 Raahe Risto Maliniemi 050 322 9828 Pekka Sarja 050 322 9831 Savonlinna Jarkko Wright 0440 811 889 Tampere Marko Ristiluoma 040 480 8899 Seppo Saarela 040 500 7721 Turku Juha Hirvonen 0400 486 684 Vaasa Marko Koivumäki 040 722 6620 Vantaa Petteri Lehto 0400 400 926 Kari Palsamäki 040 761 9824 Varkaus Jussi Nykänen 040 749 9350 Ari Pöllänen 040 575 9977 Rikkova aineenkoetus (DT) Turku: Teppo Vihervä 0400 183 151 Oulu: Jani Kantola 0440 761 391 Sertifiointi Anssi Rissanen 044 7376 835 Alavus Aatu Linjala 041 4342 562 Harri Koskinen 040 488 9669 Joensuu Antti Hartikainen 040 566 7881 Jyväskylä Juha Kannelniemi 0400 759 589 Kalanti Marko Ihanmäki 040 747 7866 Kemi Timo Maijanen 0400 866 255 Tiina Vakkala 040 844 5727 Kouvola Kari Karjalainen 0400 999 771 Kuopio Olli Hiltunen 044 737 6999 Harri Hirvonen 044 737 6821 Kulloo Juha Penna 040 042 1361 3/ 20 16 TEEMA: NDT ja laatu, Standardit, HT’16-päivät, Hitsauskoordinoijapäivät HT_3_16.indd 1 3.6.2016 7.21. Yksi maailman suurimmista Olemme maailman suurimpia tarkastusja testausyhtiöitä. DEKRA arviointija testauspalvelut sisältävät metallisten rakenteiden arvioinnin kaikki osa-alueet: NDT, DT sekä serti?onti. Maailmanlaajuisesti noin 37 000 ammattitaitoista ja sitoutumatonta asiantuntijaa työskentelee turvallisuuden eteen yli 50 maassa kaikilla viidellä mantereella
Ytimeni on täytetty vuosikymmenten tieto-taidolla ja suunniteltu tuomaan sinulle tuottavuutta, hitsauslaatua ja – ennen kaikkea – lisää kannattavuutta. Minä teen hitsaajat ylpeiksi. Minä saan robotit hitsaamaan hellittämättä. Ulkopintani on jäykkä ja pintani kuparoitu, antaen tasaisen ja vakaan syötön. I Am the Number One Seamless Cored Wire voestalpine Böhler Welding Nordic AB www.voestalpine.com/welding Engineered by the leading welding consumables developers Minä olen luotettava voima täytelankahitsauksessa. Minun läpitunkematon saumaton vaippani pitää kosteuden poissa ytimestäni ja suojaa sinun hitsaustasi vetyhalkeilulta. I am the world’s number one seamless cored wire – from voestalpine Böhler Welding BOeHL-W16024_Hitausteknikka-Seamless-A4-FIN-RZ.indd 1 30.05.16 15:15 HT_3_16.indd 2 3.6.2016 7.21. Minä hitsaan laivoja, kuorma-autoja sekä junia, jotka vaeltavat mailla ja merillä. Minä yhdistän lauttoja, putkilinjoja sekä tuuliturbiineja, jotka tuottavat maailman energian
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 Voi hitsi yhtä juhlaa! . . 040 779 9653 tai 040 504 6774 elina.tenhunen@pp-marketing.fi Osoitteenmuutokset angelica.emeleus@shy.inet.fi Kirjapaino Printers Oriveden Kirjapaino Oriveden Sanomalehti Osakeyhtiö PL 33 35301 Orivesi puh. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Juha Toivonen Finnish Society for Non Destructive Testing ry – . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Timo Kauppi NDT-standardien tilannekatsaus . . . 67 Yritysja yhteisöjäsenet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ytimeni on täytetty vuosikymmenten tieto-taidolla ja suunniteltu tuomaan sinulle tuottavuutta, hitsauslaatua ja – ennen kaikkea – lisää kannattavuutta. 0500 414 045 juha.lukkari@shy.inet.fi Toimitussihteeri Editorial assistant Angelica Emeléus puh. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . I am the world’s number one seamless cored wire – from voestalpine Böhler Welding BOeHL-W16024_Hitausteknikka-Seamless-A4-FIN-RZ.indd 1 30.05.16 15:15 HT_3_16.indd 1 3.6.2016 7.21. . . . . . . . . . Minä yhdistän lauttoja, putkilinjoja sekä tuuliturbiineja, jotka tuottavat maailman energian. . . . . . 48 Timo Björk TOIMINTAKERTOMUS 2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Mika Vartiainen Hitsattavat erikoislujat teräkset Haasteet ja sovellukset . . . . (09) 773 2199 tai 050 373 9559 angelica.emeleus@shy.inet.fi Toimituskunta: Mikko Aarnio, Jyrki Honkanen, Olli Kortelainen, Jouko Lassila, Eero Nykänen, Jukka Setälä, Mika Sirén, Juha Kauppila, Reetta Verho, Juha Lukkari, Angelica Emeléus Toimisto Office Mäkelänkatu 36 A 2 00510 HELSINKI Puh. . . Minä teen hitsaajat ylpeiksi. . 28 Sanna Karppinen Hitsarit juhlivat Lahdessa . (03) 358 9500 Telefax (03) 358 9535 tuotanto@orivedenkirjapaino.fi Levikki Circulation 3800 Member of The International Institute of Welding Kukin kirjoittaja vastaa itse artikkelinsa sisällöstä eikä Hitsaustekniikka-lehdellä ole mitään vastuuta siitä. . . . . . . . 2 Digitaalinen radiogra. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 11 Tilaushinta Suomessa 80 Subscriptions from abroad 140 TEEMA: NDT ja laatu, Standardit, HT’16-päivät, Hitsauskoordinoijapäivät 3/2016 68. . . . . . (09) 773 2199 Ilmoitukset Advertisements Elina Tenhunen/T:mi Petteri Pankkonen puh. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Minun läpitunkematon saumaton vaippani pitää kosteuden poissa ytimestäni ja suojaa sinun hitsaustasi vetyhalkeilulta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Finlands Svetstekniska Förening r.f. . . . . . a nyt ja tulevaisuudessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Minä hitsaan laivoja, kuorma-autoja sekä junia, jotka vaeltavat mailla ja merillä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ulkopintani on jäykkä ja pintani kuparoitu, antaen tasaisen ja vakaan syötön. . . . 70 Seuraavat numerot: No 4/2016 Alihankinta I Am the Number One Seamless Cored Wire voestalpine Böhler Welding Nordic AB www.voestalpine.com/welding Engineered by the leading welding consumables developers Minä olen luotettava voima täytelankahitsauksessa. . 38 Juha Lukkari Terästutkimus Oulun yliopistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . The Welding Society of Finland puh. . . . . . . . . . . . . . . . . . . LAADULLA MITALLEILLE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (09) 773 2199 www.hitsaus.net Toimitus Editorial Staff Päätoimittaja Editor in Chief Juha Lukkari puh. . . 65 KOULUTUSUUTISIA . . . . . . . . 44 Jukka Kömi Teräs Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . Lehden aineisto voidaan julkaista uudelleen verkossa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 TULEVIA TAPAHTUMIA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 SAVONLINNASSA RATKOTTIIN HITSAUSMESTARUUDET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 Kai Kasanen UUTISIA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 David Porter Täystitaanisen lämmönsiirtimen hitsaus vaatii parhaat ammattilaiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Minä saan robotit hitsaamaan hellittämättä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vuosikerta ISSN 0437-6056 Julkaisija Publisher Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . NDT ry . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 UUSIA JÄSENIÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 Juha Lukkari Tohtorinväitös leikatun reunan väsymislujuuden määrittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 SHY:n hallitus 2016, paikallisosastojen ja senioriklubien yhteyshenkilöt 69 TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO . . . . . 29 Juha Lukkari Hitsauskoordinoijien täydennyskoulutuspäivät Lappeenrannassa . 5 Juha Toivonen Hitsausohjeiden hyväksyntä menetelmäkokeella säiliöstandardiin SFS-EN 14015:2005 liittyen . . . . . . . . . . . . . . .
Tapaturva Oy: • koulutusta ja konsultointia • apua työelämän lainsäädännön kanssa • materiaalia työturvallisuuden edistämiseen Esimerkkejä materiaaleistamme: Koneturvaohjeet, apuna perehdytyksessä ja turvallisessa käytössä Rakennusja tehdaspakka, työturvallisuuden käsikirjat Yhteystiedot: Erkki Sirén Myyntipäällikkö 0400 287 088 erkki.siren@tapaturva. Se toteutetaan risteilynä reitillä Helsinki-Tukholma-Helsinki 18. NDT, DT ja laatu olivat näyttävästi esillä. Näitä ennen tavataan kuitenkin ”syyskauden avajaisissa” Alihankinta 2016-messuilla 27. – 4.11.2016 Kylpylähotelli Saniin Kalajoelle. – 20.10.2016. Toiminnan painopisteiksi otettiin rikkomattoman aineenkoetuksen lisäksi ainetta rikkova testaus ja hitsauksen laatu. – 29.9.2016 Tampereen messuja urheilukeskuksessa. Kaikki alasta kiinnostuneet syksyllä mukaan! Runsasta osanottoa odotetaan myös Raahenseudun paikallisosaston 40-vuotisjuhlaan, -seminaariin ja SHY:n vaalikokoukseen 2. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 2 LAADULLA MITALLEILLE Nordic Welding Expoja Konepaja -messuilla Tampereella kävi maaliskuussa yhteensä 8338 alan ammattilaista. Komitea seuraa myös muita kansainvälisiä tapahtumia ja tekee yhteistyötä fiNDT -seuran kanssa esimerkiksi seminaarija julkaisutoiminnassa. Iltapäivällä paneelikeskustelu ”Digitaalinen röntgen nyt ja tulevaisuudessa” ja fiNDT:n vuosikokous. Veli-Matti Reinilä Asiantuntija, ajokouluttaja 0500 826 472 veli-matti.reinila@tapaturva. Tai Suomen jääkiekkojoukkueesta, joka toi miesten MM-turnauksessa hopeaa yli kolmen miljoonan suomalaisen seuratessa peliä. Tai niistä kahdesta ja puolesta suomalaisesta, jotka sunnuntai toisensa jälkeen nousevat podiumille autourheilun kuninkuusluokassa F1:ssä satojen miljoonien katsojien edessä. Komitean puheenjohtajana toimii Pentti Kopiloff, Tapex Oy ja sihteerinä allekirjoittanut. Ohjelma on toisaalla tässä lehdessä ja se päivittyy myös SHY:n verkkosivuilla. Tällöin on suorituksen laatu huipussaan. SHY:n Hitsauksen laatu -komitea (entinen NDT-komitea) järjestäytyi messuviikolla vajaan vuoden kestäneen suunnitteluvaiheen jälkeen. Tom Johnsson Asiantuntija/Sakkunnig Service också på svenska 050 369 9645 tom.johnsson@tapaturva. Tapaturva Oy Kuunkehrä 2A, 02210 Espoo. Näistä 3539 oli kiinnostunut hitsauksesta ja liittämisestä. Uudella konseptilla ensimmäistä kertaa toteutetut messut ylittivät kaikki odotukset: kävijätyytyväisyys oli 96,87 % ja näytteilleasettajatyytyväisyys 97,47 %. Suomen Hitsausteknillisen Yhdistyksen puolesta kiitämme kaikkia jäseniämme ja yhteistyökumppaneitamme nousua enteilevästä keväästä ja toivotamme hauskaa kesää valitsemienne harrastusten parissa. Näytteilleasettajia oli 264, joista NWE:n puolella 58. Laatuja testausalan näytteilleasettajien lisäksi oli torstaina runsaasti laatuaiheista ohjelmaa. Suomalainen on parhaimmillaan kypärä päässä. Hitsauksen laatu -päivien suunnittelu käynnistettiin messujen miniseminaarin positiivisen palautteen rohkaisemana. www.facebook.com/tapaturva www.tapaturva. Ari Rajamäki HRasiantuntija 045 613 0011 ari.rajamaki@tapaturva. Jouko Lassila Toiminnanjohtaja, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys Nordic Welding Expo -messutoimikunnan puheenjohtaja IIW:n hallituksen jäsen Pentti Kopiloff Toimitusjohtaja, Tapex Oy Suomen Hitsausteknillisen Yhdistyksen hallituksen jäsen Hitsauksen laatu -komitean puheenjohtaja Työturvallisuuden osaaja Me autamme kulloinkin tarkoituksenmukaisella tavalla matkalla kohti työturvallisempaa työtä. Konepajan ammattilainen tutustui saman päivän aikana hitsauksen, levykoneiden, robotiikan, automaation, työstökoneiden, työkalujen ja kunnossapidon uusimpiin tuotteisiin ja palveluihin. 1–4 Kulkuja työmaatiet, tikkaat 5–11 Koneet, välineet, nostot 12–16 Telineet 17–19 Kaiteet, aukot, kaivannot 20–25 Valaistus, sähkö, järjestys, jätehuolto 26–31 Työskentely, riskinotto, suojaimet 32 Maarakennus 33 Kemikaalit 1 Rakentamisen ja elementtiasennuksen TYÖTURVALLISUUS PAKKA HT_3_16.indd 2 3.6.2016 7.21. Tilaisuudessa on noin 16 esitystä ja mahdollisuus verkottumiseen alan asiantuntijoiden kanssa. Aamupäivällä SHY:n Hitsauksen Laatu -komitean ja Finnish Society for NDT:n yhdessä järjestämä miniseminaari ”Hitsauksen laatu, NDT, DT ja hitsausvirheet”. Keväällä 2018 jatketaan samalla mallilla. Oli sitten kysymys hitsauskoordinaattorista, hitsaajasta tai koneistajasta, jotka valmistavat korkealaatuisia suomalaisia tuotteita. Komitean tehtäviin kuuluu vuosittaisten Hitsauksen laatu -päivien järjestäminen, Hitsaustekniikka -lehden NDT, DT ja hitsauksen laatu -numeron sisällön suunnittelu ja IIW:n komitea C-V:n työskentelyyn osallistuminen ja raportointi. Messukokonaisuus tarjosi niitä synergiahyötyjä, joita tavoiteltiin. Juha Merjama Asiantuntija, toimitusjohtaja 040 752 5247 juha.merjama@tapaturva
Työturvallisuuden osaaja Me autamme kulloinkin tarkoituksenmukaisella tavalla matkalla kohti työturvallisempaa työtä. Tom Johnsson Asiantuntija/Sakkunnig Service också på svenska 050 369 9645 tom.johnsson@tapaturva. Veli-Matti Reinilä Asiantuntija, ajokouluttaja 0500 826 472 veli-matti.reinila@tapaturva. Ari Rajamäki HRasiantuntija 045 613 0011 ari.rajamaki@tapaturva. www.facebook.com/tapaturva www.tapaturva. Tapaturva Oy: • koulutusta ja konsultointia • apua työelämän lainsäädännön kanssa • materiaalia työturvallisuuden edistämiseen Esimerkkejä materiaaleistamme: Koneturvaohjeet, apuna perehdytyksessä ja turvallisessa käytössä Rakennusja tehdaspakka, työturvallisuuden käsikirjat Yhteystiedot: Erkki Sirén Myyntipäällikkö 0400 287 088 erkki.siren@tapaturva. Tapaturva Oy Kuunkehrä 2A, 02210 Espoo. 1–4 Kulkuja työmaatiet, tikkaat 5–11 Koneet, välineet, nostot 12–16 Telineet 17–19 Kaiteet, aukot, kaivannot 20–25 Valaistus, sähkö, järjestys, jätehuolto 26–31 Työskentely, riskinotto, suojaimet 32 Maarakennus 33 Kemikaalit 1 Rakentamisen ja elementtiasennuksen TYÖTURVALLISUUS PAKKA HT_3_16.indd 3 3.6.2016 7.21. Juha Merjama Asiantuntija, toimitusjohtaja 040 752 5247 juha.merjama@tapaturva
. . Filmi soveltuu mekaanisesti useampaan käyttökohteeseen. Standardien laatijat painottavat spatiaalista resoluutiota (= pienin arvo, jolla erotetaan kaksi toisiaan lähellä olevaa epäjatkuvuutta). . Säteilysuojelu: . Nyt käytössä on tuotteiden 3. Tehdään halvempia paneeleita. Säteilyn ja virheen välinen kulma on tärkein tekijä tasomaisen virheen löytämiseen. . Filmitekniikka soveltuu vielä paremmin, esim. Terveydenhuollon piirissä filmien käyttö loppui leikaten, mutta toisaalta kuvan digitaalisesta datasta filmille siirtävien tuotteiden kysyntä on lisääntynyt. . SNR (Signaali-kohina –suhde) filmillä 250 max, DDA-panelilla n. DDA-paneelissa 300 kV / 80 mm terästä (filmillä n. . Otetaan standardin vaatimukset täyttävät kuvat digitaalisesti halvemmalla kuin filmille. DDA-paneeli 100 kertaa herkempi kuin filmi => voidaan käyttää pulssiröntgenlaitteita. Tuotteet (paneeli, johdot ja softa) tuottivat jo silloin kelvollisen kuvan, mutta eivät vielä vuosiin olleet kenttäkelpoisia. Lloyds, öljy-yhtiöt jne. . Filmitekniikasta paljon haittaa, ympäristölle, filmihukka. . . ISO-standardit tehty filmistandardeista, jotka soveltuvat huonosti digitaaliseen tekniikkaan. . . Mitä toimilla digitaalinen radiografia olisi houkuttelevampi vaihtoehto. Filmien käyttö on kasvanut teollistuneessa maailmassa. . NDT on kaiken kaikkiaan pieni ala, kaksi valmistajaa maailmanlaajuisesti. sukupolvi ja niitä käytetään yleisesti. . . Koulutus, muutosvastarinta, ei haluta opetella uutta. . ASME V enemmän käytännön läheinen: ei spatiaaliresoluutiovaatimuksia, vaaditut arvot indikaattori ja SNR (Signaali-kohina –suhde). . . . Olennaista on vikojen löytyminen. Tekniikka: . Suomalaiset ilmoitetut laitokset ovat sopineet, että digi-RT:n voi hyväksyä, jos virheet näkyvät yhtä hyvin. Nuoret tarkastajat ovat orientoituneita digipuolelle, vanhemmat eivät halua. Filmitekniikka on edelleen tarkempi kaksoislankaindikaattoriarvoltaan. Tarkkuutta tarvitaan säröjen löytämiseen (Ongelma kaikissa radiografisissa tekniikoissa). Lisäksi osapuolten kesken voidaan sopia painelaitetarkastuksia enemmän. Alaraja 1,5 mm terästä markkinoilla olevilla paneeleilla (SFS EN 176362 Kuvausluokka B), 75 µm on pienin saatavilla oleva pikselikoko . (Näin ei saa kuvata!) Poliittiset syyt (talous, markkinat jne.): . Paneelit ovat herkkiä hajoamaan. Eroa sekä kuvaamisessa että kuvien luokittelussa. Tarkoituksenmukaisuusperiaatteen soveltaminen vaatimuksiin on hyvä. . 500, mutta tätä ei vaadita filmiltä. . 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 4 Keskustelun puheenjohtajana toimi Heikki Myöhänen Inspecta Sertifiointi Oy ja keskustelevat asiantuntijat: Ville Lehtinen DEKRA Industrial, Seppo Saarela DEKRA Industrial, Kari Latvala Inspecta. käyttävät indikaattoritarkkuusvaatimuksia. . . Muutos muualla Euroopassa on tulossa perässä. Tuotestandardit (Lämmittämättömät paineastiat, Vesiputkikattilat, Putkistot, Tulitorvikattilat) eivät vielä sisällä digitaalista tekniikkaa. Painelaitedirektiivi ei vaadi standardeja, mutta käytännössä standardien vaatimusten täyttäminen on vaikea osoittaa millään muulla tavalla. Digitaalinen soveltuu hyvin muihin kohteisiin, viemärit, rakennus, muovi jne. Terveydenhoitopuoli on siirtynyt digitaaliseksi lähes kokonaan. isojen putkien keskeiskuvaukseen. Kuvat olisi jaettava alkuperäisinä, raakadatana => jäljitettävyys. Inhimillinen muutosvastarinta: . . Suomessa aloitettiin ”kehitys liian aikaisin”. Vaatii huolellista käsittelyä. Alustus Digitaalisen radiografian tuotteita esiteltiin ensimmäisen kerran Suomessa 1995. . Muualla Euroopassa käytetään säteilylähteenä enemmän isotooppeja, Suomessa taas röntgenputkia (Tähän syynä Loviisan ydinvoimalaitostyömaa, jossa isotooppeja ei hyväksytty.) Muuta: . CMOS-tekniikan ongelma on kohina. Säteilysuojelussa ei ole muuta eroa kuin, että filmitekniikalla tulee säteilyä enemmän, jos ei käytetä säteilyrajoitinta. Vaatii valmistajan, tilaajan ja ilmoitetun laitoksen (NoBo) hyväksynnän. Matriisipaneelin pikselikokoa ei voi pienentää. 50 mm käytännön yläraja) ISOn ja ASMEn mukaan. Digitaalinen radiografia nyt ja tulevaisuudessa Juha Toivonen Yhteenveto Suomen NDT-seuran, fiNDT, järjestämästä paneelikeskustelusta 17.3.16 Tampereella Nordic Welding Expo -messujen yhteydessä. . Lähdetään liikkeelle siitä, että kuinka pieni vika pitää löytyä. . Yhteenvedon on keskustelusta laatinut Juha Toivonen, DEKRA Industrial Oy. Jo 4 asteen ero riittää, ettei näy. . Ilmoitettujen laitosten pitäisi teettää ristiinarviointia (KTMp 938/1999 liite I kohta 3.1.2). Standardisointi: . Miksi digitaalinen radiografia ei ole vieläkään syrjäyttänyt filmiradiografiaa teollisuudessa. HT_3_16.indd 4 3.6.2016 7.21
. Seurahan toimii sääntöjensä puitteissa sillä tavalla kuin jäsenkunta haluaa! Tervetuloa seuran tilaisuuksiin ja toimintaan mukaan kaikki tavalla tai toisella NDT:n kanssa tekemisissä olevat henkilöt! Lisätietoja www.findt.fi Juha Toivonen Laatupäällikkö, johtava asiantuntija DEKRA Industrial Oy Puheenjohtaja fiNDT ry . Finnish Society for Non Destructive Testing ry – fiNDT ry Juha Toivonen Tänä vuonna julkaistaan kirja, joka esittelee NDT-menetelmiä muille kuin NDT-tarkastajille, esimerkiksi suunnittelijoille tai NDTpalveluita ostaville tai käyttäville henkilöille. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 5 fiNDT on nuori, vasta toista vuotta vanha yhdistys. Merkitkää 11.-15. . Filmin valmistaminen ei lopu, mutta siitä tulee kallista ja marginaalista . Niiden kehittämiseksi tarvitaankin jäsenkunnan palautetta. Vertailumittauksessa eri tarkastuslaitokset tarkastavat samoja viallisia koekappaleita ja saatuja tuloksia verrataan sekä mallivastauksiin että muiden saamiin tuloksiin. Yritysten välinen kilpailu rajoittaa kehitystä. 2018 kalentereihinne jo nyt! fiNDT:n tarkoituksena on olla jokaisen suomalaisen NDT-tarkastajan seura. Tänä vuonna pidettiin paneelikeskustelu digitaalisesta radiografiasta Tampereella Nordic Welding Expon yhteydessä maaliskuussa, erillinen juttu edellä tässä lehdessä. Ensi talven aikana järjestetään vertailumittaus tarkastuslaitoksille. Eri toimintamuotoja vielä haetaan. yhdistää alalla toimivia toimintansa avulla. Seura kuuluu alan jäsenenä Euroopan ja maailmanjärjestöihin (EFNDT, ICNDT). . Nosturin ratapalkin NDT-tarkastusta Ruukki Constructionilla Ylivieskassa. Mitä me NDT-alan ihmiset voisimme tehdä asian eteen. Vertailumittaus on yksi tapa mitata toiminnan laatua. CR tulee korvaamaan filmin siellä, missä DDA ei voida käyttää . CR on kallein vaihtoehto Juha Toivonen Laatupäällikkö ja johtava asiantuntija DEKRA Industrial Oy Puheenjohtaja fiNDT ry HT_3_16.indd 5 3.6.2016 7.21. Se osallistuu yhteispohjoismaisiin ponnisteluihin Euroopan NDT-konferenssin järjestämiseksi Göteborgissa 2018. . . Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä juha.toivonen@dekra.com tai heikki.myohanen@inspecta.com. Sen tarkoituksena on edistää NDT:n (rikkomattoman tarkastuksen) osaamista, tunnettavuutta ja kehitystä. Käytetään digitaalisia vaihtoehtoja . Muissa kuin painelaitteissa voidaan käyttää, mutta siinä voidaan erehtyä/ toimia epäluotettavasti tai jopa johtaa asiakasta harhaan. Oikea tapa toimia ei ole, että ostaa laitteet ja alkaa käyttää. . Hoidetaan toimeksiannot laadukkaasti lupaamatta kuuta taivaalta. myötävaikuttaa NDT-alan osaamisen lisäämiseen ja standardien aikaansaamiseen. Mitä teemme sitten, kun filmin ja/tai kehitekemikaalien valmistajat ilmoittavat lopettavansa tuotannon kannattamattomana?: . Standardien uusiutuminen on erittäin hidasta. tekee yhteistyötä muiden kotimaisten ja ulkomaisten vastaavien järjestöjen kanssa. Yleensä tällaisia vertailumittauksia järjestävät ulkomaiset yritykset ja niihin on hankala osallistua ja lisäksi ne ovat kalliita. Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys: . . Vuosi sitten ensimmäinen vuosikokous pidettiin Helsingissä, tänä vuonna Tampereella ja ensi vuonna kokoonnutaan Keskitai Pohjois-Suomessa. 6. Laaditaan mahdollisimman nopeasti uusia standardeja. järjestää koulutusta ja tekee julkaisuja
Kohdassa 6.2 on määritelty säiliöiden valmistuksessa käytettävistä ruostumattomista teräksistä. Ferriittisiä ruostumattomia teräksiä saa käyttää enintään 10 mm paksuisina. terässäiliö, jonka suunnittelulujuus on enintään 260 N/mm 2 . Tässä kohdassa on määritelty murtuman sijainti vetokokeessa. Ellei toisin määritellä, ruostumattomasta teräksestä valmistettujen rakenneputkien mukana on toimitettava standardin EN 10204:2004 mukainen koetustodistus 2.2. Kaikkien asiakirjan mukaisten säiliöiden valmistuksessa käytettävien ruostumattomien teräslevyjen ja -profiilien on täytettävä standardien EN 10088-1 ja -2 vähimmäisvaatimukset. Martensiittisia ruostumattomia teräksiä ei saa käyttää. Sen mukaan konepajassa valmistettavien komponenttien hitsaus on tehtävä asianmukaisesti hyväksytyillä hitsausmenetelmillä ja asianmukaisesti pätevöitettyjen hitsaajien toimesta. Ruostumattomien levymateriaalien ja laippojen mukana on toimitettava standardin EN 10204:2004 mukainen vastaanottotodistus 3.1.B. Kyseisessä standardissa SFS-EN 3581:2012 määritellään hitsauspuikot ruostumattomien ja tulenkestävien terästen puikkohitsaukseen. nestepinnan korkeuden yläraja on enintään lieriönmuotoisen säiliön yläreuna d. Mikäli tilaaja vaatii, valmistajan ja asentajan on toimitettava kaikki hitsausohjeet ja hitsausmenetelmän hyväksymispöytäkirjat hyväksyttäviksi. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 6 SFS-EN 14015:2005 Kyseisessä standardissa määritellään vaatimukset nesteiden varastointiin vähintään ympäristön lämpötilassa käytettävien, paikalla rakennettavien pystylieriön muotoisten, tasapohjaisten hitsattujen terässäiliöiden säiliöiden suunnittelu ja valmistus. Säiliö oli suunniteltu kansallisen standardin SFS-EN 14015:2005 mukaan. b. Hiilija hiilimangaaniterästen iskukoe on tehtävä kohdassa 6.1.6 määritellyssä lämpötilassa. Kohdassa 17.2.3.2 määritellään rikkovasta aineenkoetuksesta. Varsinainen menetelmäkoestandardi SFS-EN ISO 156141:2012 (Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä metalleille. Menetelmäkokeen on osoitettava, että hitsausliitoksen myötöja murtolujuus ylittävät liitettävien perusmateriaalien arvot. suunnittelupaine alle 500 mbar ja suunnittelualipaine vähintään 20 mbar b. Valmiit hitsit on merkittävä hitsaajan tunnistenumerolla päivittäin. Kysymyksessä oli metanolin varastosäiliön valmistuksessa käytettävän hitsausohjeen menetelmäkokeen hylkäys vetokokeiden osalta. Hitsausmenetelmien ja hitsaajien hyväksyntä on määritelty kohdassa 17 ja hitsaus kohdassa 18. Hitsausohjeiden hyväksyntä menetelmäkokeella säiliöstandardiin SFS-EN 14015:2005 liittyen EN 1600: Hitsauspuikot ruostumattomien ja tulenkestävien terästen puikkohitsaukseen. Kaikki hitsausmenetelmät, mukaan lukien korjaus-, siltaja liitoshitsit on tehtävä hyväksyttyjä hitsausmenetelmiä käyttäen ja pätevöitettyjen hitsaajien toimesta. Osa 1: Terästen kaarija kaasuhitsaus sekä nikkelin ja nikkeliseosten kaarihitsaus) ei ota tähän kantaa, vaan siinä todetaan seuraavasti: ”Vetosauvan murtolujuuden tulee normaalitapauksessa täyttää perusaineelle asetettu vähimmäisvaatimus, ellei toisin ole määritetty ennen koetta.” Ainestodistuksista on määritelty useassa kohdassa. Kohdan 6.2.6 mukaan hitsausaineiden on oltava standardin EN 3581:2012 (aiemmin Timo Kauppi Kirjoittaja törmäsi mielenkiintoiseen ongelmaan syksyllä 2016. HT_3_16.indd 6 3.6.2016 7.21. Standardin englanninkielinen nimi on: ”Specification for the design and manufacture of site built, vertical, cylindrical, flat-bottomed, above ground, welded, steel tanks for the storage of liquids at ambient temperature and above.” Asiakirjaa sovelletaan varastosäiliöille, joilla on seuraavat ominaisuudet: a. Se on tehtävä standardin EN ISO 15614-1:2004 kohdan 7.4 mukaisesti seuraavissa olosuhteissa: a. Lapin ammattikorkeakoulun yhteistyökumppanin mukaan hylkäyksen syynä oli ollut se, että vetokokeessa koesauva oli murtunut hitsistä. Ruostumattomilla teräksillä ei vaadita iskukoetta. Liitoksen vetokokeessa koekappaleen on murruttava perusaineen kohdalta. metallin suunnittelulämpötila vähintään -40 °C ja enintään +300 °C c. Nämä tiedot on tallennettava päähitsauspiirustukseen. Menetelmäkokeen koekappaleiden ja niiden mittojen on oltava standardin EN ISO 15614-1:2004 kohdan 6 mukaiset. Hyväksyntä menetelmäkokeella. Säiliö oli suunniteltu valmistettavaksi austeniittisesta ruostumattomasta EN 1.4404 teräksestä (EN X2CrNiMo17-12-2). Hitsaukseen liittyvät yleisvaatimukset on määritelty standardin kohdassa 15.9. c. Ennen menetelmäkokeen aloittamista valmistajan ja asentajan on laadittava alustava hitsausohje, jonka on täytettävä standardin EN ISO 15607:2004 (aiemmin EN 288-2) vaatimukset. Tästä seuraa mielenkiintoinen kysymys: sallitaanko säiliön valmistuksessa ainoastaan puikkohitsaus. Luokittelu) mukaisia ja niiden mukana on toimitettava asianmukainen ainestodistus ja niitä on käytettävä kohdan 17 mukaisissa menetelmäkokeissa
AISI 316L ja 316LSi tyyppisten hitsauslisäaineiden kemialliset koostumukset. Terästä käytetään laajasti erilaisiin käyttösovelluksiin ja sen matala hiilipitoisuus takaa korroosionkestävyyden hitsatuissa rakenteissa. Vetokokeen suorituksen periaate on yksinkertainen: tunnetun poikkipinta-alan omaavaa koesauvaa vedetään kasvavalla voimalla, kunnes se katkeaa. Säiliöstandardin EN 14015:2005 mukaan mekaanisten vähimmäisominaisuuksien on täytettävä standardin EN 10088 asianmukaisten osien vaatimukset. Jännitys-venymäkäyrä epäjatkuvan myötörajan omaavalle materiaalille. Hitsin enimmäisleveys L s mitataan koelevystä. Kuvaan on merkitty murtolujuus (R m ) ja käyrästä määritettävät venymät. Hiiliteräksillä on tyypillisesti epäjatkuva, AlMgseoksilla sahalaitainen ja austeniittisilla ruostumattomilla teräksillä homogeeninen myötöraja. Kohdassa 5.5.4 määritellään seuraavasti: ”Koesauvan viimeistely tehdään koneistamalla tai hiomalla riittävän huolellisesti välttäen pintojen muokkauslujittumista tai liiallista aineen kuumenemista. Kokeen tuloksena saadaan määritettyä kullekin materiaalille ominainen jännitys-venymäkäyrä. Terästä hitsattaessa käytetään yleensä 316L tyyppistä hitsauspuikkoa (19 12 3 L) tai 316LSi tyyppistä lisäainelankaa (19 12 3 L Si). Hitsin poikittainen vetokoe Menetelmäkoestandardissa (kohta 7.1 taulukko 1) määritellään läpihitsatulle päittäisliitokselle tehtäväksi 2 poikittaista vetokoetta. Murtolujuus R m kertoo sen poikkipintaan S kohdistuvan jännityksen, jolla materiaali murtuu. Koesauvan paksuuden tulee olla vakio koepituuden, L c , alueella. Koesauvan pinnat koneistetaan siten, että hitsin korkea kupu poistuu kokonaan, ellei sovellutusstandardissa ole toisin määritetty.” Taulukko 1. ei ilm. Poikittainen vetokoe) ja SFS-EN ISO 6892– 1:2009 (Metallien vetokoe. Muodon ja mittojen arvot esitetään taulukossa 5 ja niiden tunnukset kuvassa 2. Kokeen aikana rekisteröidään voima (F) ja sen vaikutuksesta syntyvä pysyvä muodonmuutos eli venymä (e). Kuva 1. Tuotemuoto 1) R p0,2 (MPa) R m (MPa) A 5 (%) C 240 530-680 40 H 220 530-680 40 1) C = kylmävalssattu ja H = kuumavalssattu Taulukko 3. 2,00 16,5-18,5 10,0-13,0 2,00-2,50 Tyypillinen 0,020 ei ilm. Teräslaji C (%) Si (%) Mn (%) Cr (%) Ni (%) Mo (%) EN 10088-2 . 17,2 10,1 2,1 Taulukko 2. 0,03 0,65-1,00 1,00-2,50 18,0-20,0 11,0-14,0 2,50-3,00 1) Täytelanka 2) Umpilanka Taulukko 4. EN 1.4404 teräksen standardin EN 10088–2:2014 mukainen ja tyypillinen kemiallinen koostumus (SFS-EN 10088-2 2016 ja Outokumpu 2016). Standardissa SFS-EN ISO 17633:2011 määritellään puhtaan hitsiaineen lujuusominaisuudet ja standardissa SFS-EN ISO 14343:2007 puhtaan hitsiaineen odotettavissa olevat vähimmäislujuusominaisuudet. Standardi Lisäaineen tunnus R p0,2 (MPa) R m (MPa) A 5 (%) 17633 1) T 19 12 3 L 320 510 25 14343 2) G 19 12 3 L Si 320 510 25 1) Täytelanka 2) Umpilanka HT_3_16.indd 7 3.6.2016 7.21. 1,2 . Koesauva-aihio otetaan poikittain hitsausliitokseen nähden siten, että koneistuksen jälkeen hitsin keskikohta jää koesauvan koepituuden (L c ) keskelle. Hitsien poikittaisen vetokokeen suoritukseen liittyy kaksi standardia SFS-EN 4136:2012 (Hitsien rikkova aineenkoetus metalleille. 0,030 . Puhtaan hitsiaineen vähimmäislujuusominaisuudet (ISO 17633 ja ISO 14343). 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 7 Austeniittinen ruostumaton teräs EN 1.4404 Teräs on AISI 316L tyyppinen, niukkahiilinen, molybdeeniseosteinen austeniittinen ruostumaton teräs eli kansanomaisesti ”haponkestävä” teräs. EN 1.4404 teräksen standardin SFS-EN 10088–2:2014 mukaiset mekaaniset ominaisuudet. Standardin SFSEN 10088–2:2014 mukaiset mekaaniset ominaisuudet on annettu taulukossa 2. 2,00 17,0-20,0 10,0-13,0 2,50-3,00 14343 2) G 19 12 3 l SI . Kuvassa 1 on esitetty vetokokeessa rekisteröitävän jännitys-venymäkäyrän periaatekuva sellaiselle metalliseokselle, jolla on epäjatkuva myötöraja. 1,00 . Kun kasvava vetojännitys vaikuttaa metallikappaleen poikkipintaan. Taulukon mukaan myötölujuus (R p0.2 ) on molemmilla lisäaineilla selvästi suurempi kuin perusaineen standardin mukaiset arvot, kun taas murtolujuuden (R m ) alaraja on pienempi kuin perusaineessa. Metallin myötörajaksi kutsutaan sitä jännitystä, joka aikaansaa pysyvän muodonmuutoksen metallissa. Osa 1: Vetokoe huoneenlämpötilassa). Puhtaan hitsiaineen standardin mukainen kemiallinen koostumus on annettu taulukossa 3 ja vähimmäislujuusominaisuudet taulukossa 4. Teräksen EN 1.4404 tyypillinen kemiallinen koostumus on annettu taulukossa 1. 0,04 . Vetokoesauvan mitat on määritelty standardin SFS-EN 4136:2012 kohdassa 5.5.3. (ISO 17633 ja ISO 14343) Standardi Lisäaineen tunnus C (%) Si (%) Mn (%) Cr (%) Ni (%) Mo (%) 17633 1) T 19 12 3 L . Epäjatkuvan tai sahalaitaisen myötörajan omaaville materiaaleille määritellään alempi ja ylempi myötöraja (R eL ja R eH ), kun taas homogeenisen myötörajan omaaville materiaaleille määritellään venymisraja (R p )
1987. Tästä on hyvä esimerkki Gowrisankar ym. Koehitsien perusja lisäaineiden kemialliset koostumukset. siitä, että teräksen valmistuksessa syntyvä jähmettymisrakenne on erilainen ja muokkausprosessit (kuumaja kylmävalssaus) sekä niitä seuraavat lämpökäsittelyt parantavat mekaanisia ominaisuuksia. PA/hitsi C (%) Si (%) Mn (%) Cr (%) Ni (%) Mo (%) Cu (%) N (%) Cr ekv /Ni ekv Perusaine 0,022 0,48 1,79 17,00 10,00 2,04 0,35 0,045 1,71 T 19 12 3 L 0,010 0,80 1,70 18,30 12,20 2,50 0,11 0,06 1,65 G 19 12 3 L Si 0,030 0,62 1,39 17,78 12,58 2,95 0,07 0,05 1,57 Taulukko 8. Tutkimuksen kokeellisessa osuudessa tehtiin hitsauskokeita 4 mm paksulle 2B toimitustilaiselle (kylmävalssattu, hehkutettu, peitattu ja viimeistelyvalssattu) EN 1.4404 teräkselle torniolaisessa konepajassa säiliönvalmistukseen liittyvän, hyväksytyn hitsausohjeen mukaan kahdella lisäainelangalla. Levyjen ja putkien mitat. hitsin jähmettymisrakenteen hienonemisesta ja lämpöjännitysten aiheuttamasta muokkaantumisesta. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 8 Hitsin lujuus Hitsin rakenne on jähmettymisen tuloksena syntyvä ja on lähtökohtaisesti samalla kemiallisella koostumuksella aina perusaineen muokattua ja lämpökäsiteltyä rakennetta heikompi. Levystä valmistettu koesauva. Perusja lisäaineiden ainestodistuksen mukaiset kemialliset koostumukset on annettu taulukossa 7 ja mekaaniset ominaisuudet taulukossa 8. (Gowrisankar ym. Kemiallisen koostumuksen perusteella lisäaineet ovat lievästi yliseostettuja perusaineeseen nähden, mikä on tarpeellista korroosionkestävyyden kannalta. Taulukossa 6 on annettu tutkimuksen tuloksia, josta nähdään kuinka palomäärä vaikuttaa hitsin mekaanisiin ominaisuuksiin. Toinen lisäaine oli 316LSi tyyppinen umpilanka (G 19 12 3 L Si) ja toinen 316L tyyppinen täytelanka (T 19 12 3 L M21/C1 3). Samansuuntainen vaikutus on monipalkohitsauksella, jossa primääri jähmettymisrakenne hienonee uusien palkojen lämpökäsittelyn vaikutuksesta. alumiinilla, kuparilla ja niiden seoksilla) voi olla välttämätöntä käyttää arvoa L c . PA ja hitsiaine R p0,2 (MPa) R m (MPa) A 5 (%) Perusaine 333 621 51 T 19 12 3 L 424 543 46 G 19 12 3 L Si 440 1) 620 1) 37 1) 1) Tyypillinen arvo HT_3_16.indd 8 3.6.2016 7.21. Ainestodistusten mukaiset koehitsien perusaineen ja puhtaan hitsin mekaaniset ominaisuudet. AISI 316L -tyyppisen hitsin mekaaniset ominaisuudet monipalkohitsien jauhekaarihitsauksessa (Gowrisankar 1987,150). Tämä johtuu mm. b Joillakin metalleilla (esim. Palkojen määrä R p0,2 (MPa) R m (MPa) A 5 (%) 5 332 533 53 9 354 543 51 13 406 565 40 Tunnus Mitat L t Määräytyy koelaitteen mukaan b 1 b + 12 levyt b 12, kun t s . 50 12, kun 50 < D . Austeniittisen ruostumattoman teräksen säiliöstandardin EN 14015:2005 määrittelemään hitsin vetokokeen olosuhteisiin liittyvää ongelmaa on selvitetty Lapin ammattikorkeakoulussa koneja tuotantotekniikan opiskelijan Markus Harrinkosken tekemässä opinnäytetyössä. Umpilangalle toimitettiin tiedot ainoastaan kemiallisesta koostumuksesta. L s + 100. 152) Taulukko 6. 168,3 25, kun D > 168,3 L c . L s + 60 r . Lujuuserojen on selitetty johtuvan mm. tutkimus AISI 316L tyyppisen teräksen jauhekaarihitsauksesta. Käsite Koesauvan kokonaispituus Olakkeen leveys Kalibroidun koepituuden leveys Koepituus a, b Olakkeen pyörityssäde Taulukko 5. 2 25, kun t s > 2 putket b 6, kun D . Perusaineelle ja täytelangalle toimitettiin SFS-EN 10204:2004 mukainen 3.1 tyypin ainestodistus. 25 a Puristusja sädehitsaukselle (standardin ISO 4063:2009 mukaiset prosessiryhmät 2, 4, 51 ja 52), L s = 0. Täytelangan Taulukko 7. Kuva 2. Lisäainevalmistajilla on kirjava käytäntö ainestodistusten sisällön suhteen
Selkein Kuva 5. Kuvassa 3 nähdään koneistettuja ja hiottuja vetosauvoja valmiina testausta varten. Murtolujuus sen sijaan on perusaineella n. a) Poikkivedetyt vetosauvat, b) Täytelankahitsin mikrorakennetta ja c) Umpilankahitsin mikrorakennetta. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 9 Tämän tarkastelun perusteella on epätodennäköistä, että vetosauva murtuisi perusaineesta ainakaan täytelankaa käytettäessä. dimples). Murtolujuuden keskiarvo sen sijaan on lähes sama kaikissa tapauksissa. Havainto no R p0,,2 (MPa) R m (MPa) Täytelanka Umpilanka Täytelanka Umpilanka Hitsi PA Hitsi PA Hitsi PA Hitsi PA 1 337 331 341 347 609 602 614 617 2 342 333 338 345 612 613 609 611 3 335 336 342 341 607 605 613 603 4 334 335 347 358 607 605 591 623 5 336 340 340 607 589 595 6 340 357 344 598 588 611 7 342 613 8 345 605 ka 339 334 344 346 607 606 601 610 Kuva 4. Kun ratkaistaan tästä vetosauvaa rasittava kuorma (= massa kilogrammoina), saadaan seuraava tulokset: . HT_3_16.indd 9 3.6.2016 7.21. 5530 kg:n ja perusaineessa n. Vetosauvan murtumiseen tarvitaan hitsissä n. Täytelangalla tehdyn koehitsin vetosauvoista 8 kpl eli murtui hitsistä . 6320 kg:n kuorma . Kuvassa 6 on esitetty niistä otettuja FESEM / SEI kuvia. Tätä voidaan tarkastella laskennallisesti arvioimalla myötäämiseen ja murtumiseen tarvittavaa voima kaavalla F [N] = . Mielenkiintoista keskiarvoissa on se, että umpilangalla hitsatussa koelevyssä perusaineen myötölujuuden keskiarvo on 13 MPa (n. 30-40 % standardien vähimmäisvaatimusta korkeampia. Vetokokeita tehtiin 12 kpl / lisäaine. Taulukossa merkintä ”hitsi” tarkoittaa sitä, että vetosauva on murtunut hitsistä ja ”PA” sitä, että se on murtunut perusaineesta. 12 %) korkeampi kuin ainestodistuksessa ilmoitettu, mikä kuvaa hyvin sitä, että puhtaan hitsin lujuusominaisuudet riippuvat voimakkaasti hitsausolosuhteista. Murtopinnoissa on sitkeälle murtumalle tyypillisiä painanteita (engl. Niiden perusteella lisäaineiden välillä ei ole merkittäviä kovuuseroja mikä näkyy myös kovuuden keskiarvossa, joka oli umpilankahitsille 204 HV0.5 ja täytelankahitsille 207 HV0.5. 4 %) korkeampi ja täytelankahitsin taas 85 MPa (20 %) matalampi kuin ainestodistuksissa annetut testitulokset. Täytelankahitsin murtolujuus on 64 MPa (n. Hitsien kovuusprofiilit, a) umpilankahitsi ja b) täytelankahitsi. [N/mm 2 ] x A [mm 2 ], missä . Hitsiaineesta murtuneiden vetosauvojen murtopinnat olivat samankaltaisia. Kuvien 4 b ja c perusteella hitsien mikrorakenteet ovat hyvin samankaltaisia. Perusaineen ja täytelangalla hitsatun puhtaan hitsin myötölujuudet ovat n. Tilanne oli hieman parempi umpilangalla hitsatun koelevyn suhteen, josta tehdyistä vetosauvoista puolet murtui hitsistä eli murtumaehdon toteutumisen todennäköisyys on 50 % toisin sanoen sama kuin lantinheitossa. Oikeanpuoleisessa kuvassa jutun kirjoittaja valvomassa vetokokeiden suoritusta. Taulukon 8 arvojen perusteella vetokokeessa materiaalin plastisen muodonmuutos alkaa todennäköisesti perusaineen puolelta mutta myöhemmässä vaiheessa se siirtyy hitsiin, joka murtuu selvästi pienemmällä jännityksellä kuin perusaine. ainestodistuksessa ilmoitettu myötölujuus on selvästi korkeampi mutta murtolujuus matalampi kuin perusaineen. = materiaalin myötö(R p0.2 ) tai murtolujuus (R m ), A = vetosauvan poikkipinta-ala = 4 mm x 25 mm = 100 mm 2 . Taulukon viimeisellä rivillä on laskettu lujuuksien keskiarvot. Vetosauvan myötöraja ylittyy perusaineessa n. Kovuusmittaukset tehtiin Vickersin menetelmällä. Kun otetaan vielä huomioon voiman ja massan välinen yhteys F [N] = m [kg] x a [m/s 2 ], missä a = g = putoamiskiihtyvyys (9.81 m/s 2 ). 4320 kg:n kuormalla . Vetosauvoja, joiden hitsikuvut on koneistettu pois ja pinta on viimeistelty hiomalla. Hitsatuista koelevyistä irrotettiin ja koneistettiin vetosauvoja, jotka testattiin Outokummun Tornion tehtaiden tutkimuskeskuksessa. Kuva 3. hitsi murtuu yli 10 % pienemmällä kuormituksella. Hitseistä mitattiin kovuusprofiilit Lapin ammattikorkeakoulun Buehler Omnimet MHT mikrokovuusmittarilla. Taulukko 9. Vetokokeella määritettiin mekaaniset ominaisuudet (myötöja murtolujuuden sekä murtovenymä) ja katkenneille vetosauvoille tehtiin visuaalinen tarkastus, jolla määritettiin murtumiskohta (perusaine / hitsi). Taulukossa 9 on annettu vetokokeista määritetyt myötöja murtolujuudet. 17 % suurempi, kun taas puhtaalla hitsillä se on vain 6,5 % suurempi kuin standardin vähimmäisvaatimus. tämä tarkoittaa, että n. Koehitsien myötöja murtolujuudet. Kuvassa 4 nähdään poikkivedetyt vetosauvat ja mikrorakennekuvat vetosauva-aihion poikkileikkauksesta tehdyistä metallografisista näytteistä. 67 % todennäköisyydellä standardin EN 14015:2005 asettama ehto murtuman sijainnista perusaineessa ei täyty. 3390 kg:n mutta hitsissä vasta n. Kuvassa 5 on esitetty hitsien kovuusprofiilit
Kuvan perusteella hitsien jännitys-venymäkäyttäytyminen vastaa hyvin perusainetta. Suomen hitsausteknillinen yhdistys ry. Hitsin kuvun poistaminen määritellään hitsien poikittaiseen vetokokeeseen liittyvässä standardissa (SFS-EN ISO 4136:2012): ”Koesauvan pinnat koneistetaan siten, että hitsin korkea kupu poistuu kokonaan, ellei sovellutusstandardissa ole toisin määritetty.” Tihisen ym. Vetokoe on mahdollista tehdä standardista poiketen erikseen sovittaessa myös sauvalla, josta kupua ei ole poistettu. Timo Kauppi Yliopettaja, tuotantotekniikka sekä ASM TKI -ryhmän erityisasiantuntija erikoisosaamisalueena terästen fysikaalinen ja hitsausmetallurgia Lapin ammattikorkeakoulu timo.kauppi@lapinamk.fi Kuva 7. Viitattu 15.5.2016 http://steelfinder.outokumpu. com/properties/GradeDetail.aspx?OKGrad e=4404&Category=Forta. Perusaineesta, täytelankaja umpilankahitsistä murtuneiden vetosauvojen jännitys-venymäkäyrät. Tällä hetkellä komiteassa toimii 7 jäsentä. Standardissa SFS-EN ISO 15607:2004 määritellään hitsausohjeen hyväksymispöytäkirjan lyhenteeksi WPQR (Welding Procedure Qualification Record), jota pitäisi tietysti käyttää myös tässä standardissa. Internet sivut. 147-154. Suoranainen virhe standardissa on kohdissa 17.1, 17.3 ja 17.3.1 sekä taulukossa 33, joissa käytetään hitsausmenetelmän hyväksymispöytäkirjasta lyhennettä WPAR (Welding Procedure Approval Record). Tämä merkitsee sitä, että standardin SFS-EN ISO 15614-1:2012 kohdan 7.4.2 vaatimus: ”Vetosauvan murtolujuuden tulee normaalitapauksessa täyttää perusaineelle asetettu vähimmäisvaatimus, ellei toisin ole määritetty ennen koetta” täyttyy. Kaikissa muissa tapauksissa nollahypoteesi on hylättävä, mikä merkitsee sitä, että lujuuksien keskiarvot eivät poikkea toisistaan. Outokumpu. Kuvasta nähdään, että hitsien murtovenymät ovat selvästi pienempiä kuin perusaineesta murtuneen vetosauvan. Welding Research Supplement. Hiilija mangaaniteräksille sallittujen lisäaineiden tulee olla standardin EN 2560:2010 (aiemmin EN 499: Hitsauspuikot seostamattomien terästen ja hienoraeterästen puikkohitsaukseen) ja standardin EN 3581:2012 (aiemmin EN 1600: Hitsauspuikot ruostumattomien ja tulenkestävien terästen puikkohitsaukseen) mukaisia. Jos standardia sovelletaan ”pikkutarkasti”, niin säiliöitä saa tehdä ainoastaan hitsausprosessilla 111 (Puikkohitsaus), mikä on sangen erikoinen rajoitus valmistuksen suhteen. Kuva 6. G. Hitsin lujuusominaisuudet vastasivat kuitenkin perusainetta tai olivat parempia, mikä riittää hyväksyntään menetelmäkoestandardin SFS-EN 15614:2012 kohdan 7.4.2 mukaan. Harrinkosken opinnäytetyössä tehtyjen kokeiden tulosten perusteella tähän on kohtuullisen suuri todennäköisyys. Tihinen S., Lehtinen M., Väyr ynen J. HT-lehden 5/2015 julkaistussa artikkelissa todetaan seuraavasti: ”valtaosassa hitsatuissa rakenteissa hitsien kuvut jäävät paikoilleen, jolloin on perusteltua tehdä testaus sekä koneistetulla että kuvullisella vetosauvalla”. Komiteaa tullaan täydentämään yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajilla. Studentin t-testin p-arvot. Suomen hitsausteknillisestä yhdistyksestä komiteassa on koulutuspäällikkö Juha Kauppila. 5/2015. Toinen ristiriitaisuus standardissa säiliöiden valmistuksessa vallitseviin käytäntöihin nähden liittyy kohtiin 6.1.5 ja 6.2.6. Jos hitsin kupua ei tarvitsisi poistaa, olisi tilanne tietysti toisenlainen, koska tämä ohjaisi muodonmuutoksen perusaineen puolelle. Hitsistä murtuneiden vetosauvojen murtopintoja, a) umpilankahitsi ja b) täytelankahitsi. Taulukossa 10 on annettu t-testien p-arvot ja niiden perusteella ainoastaan täytelankahitsin myötölujuus poikkeaa tilastollisesti merkittävästi perusaineen myötölujuudesta. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 10 ero oli siinä, että täytelankahitsin murtopinnassa on enemmän sulkeumia (merkitty keltaisilla nuolilla kuvassa 6 b), mikä näkyi myös valomikroskooppitarkasteluissa. Hitsaustekniikka. p-arvo Täytelanka/ perusaine Umpilanka/ perusaine Täytelanka/ umpilanka R p0,2 0,014 0,659 0,134 R m 0,810 0,185 0,269 Kuvassa 7 on esitetty 1) perusaineesta, 2) täytelankahitsistä ja 3) umpilankahitsistä murtuneen vetosauvan tyypilliset jännitysvenymäkäyrät. Säiliöstandardin SFS-EN 14015:2005 ongelmakohdat Eri tahojen kanssa käytyjen keskustelujen perusteella standardin SFS-EN 14015:2005 kohdan 17.2.3.2 vetosauvan murtumakohtaan liittyvä kriteeri on aiheuttanut vuosien varrella säiliöiden valmistukseen liittyneiden menetelmäkokeiden hylkäyksiä ja vetokokeita on jouduttu uusimaan, koska vetosauva on mennyt poikki hitsistä. Komitean vastuuhenkilönä toimii Metalliteollisuuden standardointiyhdistyksen Metsta ry:n asiantuntija Ville Saloranta. Molempien lisäaineiden murtovenymät täyttävät standardien vaatimukset (vähintään 25 %). Lähteet Gowrisankar I., Bhaduri A. 20). 2016. HT_3_16.indd 10 3.6.2016 7.21. Täytelangalla hitsatun vetosauvan murtovenymä on parempi kuin umpilangalla hitsatun. Niiden mukaan toimivien tahojen olisi syytä muistaa, että epäselvissä tapauksissa pitäisi keskustella sisällöstä ja sopia etukäteen avoimista kysymyksistä ja mahdollisista epäkohdista. Näissä määritellään sallitut lisäaineet hiilija mangaaniteräksille sekä ruostumattomille teräksille. Käytännössä murtolujuudet ovat selvästi standardin SFS-EN 10088-2014 vähimmäisvaatimusta 530 MPa korkeampia. Standardit ovat luonteeltaan suosituksia ja niiden käyttö on periaatteessa vapaaehtoista. Hitsauksen laadunhallinta (K105) komitea seuraa ja vaikuttaa aktiivisesti hitsauksen laatuun vaikuttavien standardien valmisteluun. (Tihinen ym. 16-21. S. R. K., Seetharaman V., Verma D. Kun tarkastellaan, onko lisäaineella vaikutusta liitoksen lujuuteen, se voidaan tehdä Studentin t -testillä, jossa nollahypoteesi on µ muotoa: ”otosten lujuuksien keskiarvot poikkeavat toisistaan” ja kriittinen p-arvo on 0.05. 2015. 1987. N., Achar D. Taulukko 10. Jutun kirjoittaja on ilmaissut halukkuutensa osallistua komitean toimintaa Oulun yliopiston edustajana 1.8.2016 lähtien. D. Nämä molemmat ovat puikkohitsauslisäaineiden standardeja
Lausuntovaiheen ehdotukset (prEN ja ISO/DIS) ovat lausuntokierroksen aikana veloituksetta luettavissa SFS:n Lausuntopyyntöpalvelussa, http://lausunto.sfs.fi. Edellä mainittujen CENin ja ISOn teknisten komiteoiden, alakomiteoiden ja työryhmien toimintaa seurataan METSTAn kansallisissa standardisointikomiteoissa K 81 ”Radiografia”, K 89 ”Ultraääni” ja K 106 ”Pintamenetelmät”. Organisaatio näkyy alla olevasta taulukosta, jossa suluissa oleva maa toimii sihteeristönä. fi, http://www.metsta.fi. Mikäli standardin otsikko on esitetty suomeksi, se on saatavissa myös suomenkielisenä käännöksenä. Komiteoiden K 81, K 89 ja K 106 toimintaan osallistuminen on maksutonta. Eli varsinainen standardiviidakko. Yleiset NDT-standardit Hitsaukseen liittyvät NDT-standardit CEN/TC 138 (FR) WG 1 Radiografia (DE) WG 2 Ultraääni (DE) WG 3 Pyörrevirta (FR) WG 4 Tunkeumaneste (DE) WG 5 Magneettijauhe (ES) WG 6 Vuototestaus (IT) WG 7 Akustinen emissio (IT) WG 8 Silmämääräinen tarkastus (UK) WG 10 Röntgensädediffraktio (IT) WG 11 Lämpökuvaus (DE) WG 12 Näöntarkkuus (UK) CEN/TC 121/SC 5 (FR) WG 1 Radiografia (DE) WG 2 Ultraääni (DE) WG 3 Pyörrevirta (DE) WG 4 Tunkeumaneste (DE) WG 5 Magneettijauhe (FI) WG 6 Silmämääräinen (UK) WG 7 Rikkova aineenkoetus (DE) Hitsaukseen liittyvän NDT-standardisoinnin painopiste on ISOssa (ISO/TC 44/SC 5). Sanasto. 040 544 1579, etunimi.sukunimi@metsta. Toistaiseksi alakomiteassa toimivat kaksi työryhmää WG 1 Radiografia ja WG 2 Ultraääni. Komiteat CEN/TC 138 ja CEN/TC 121/SC 5 tekevät kiinteästi yhteistyötä ja ne ovat perustaneet kullekin NDT-menetelmälle työryhmät. Perusohjeet (korvannut standardin EN 444) EN ISO 19232-1: NDT Image quality of radiographs Part 1: Image quality indicators (wire type) Determination of image quality value (korvannut standardin EN 462-1) EN ISO 19232-2: NDT Image quality of radiographs Part 2: Concepts, image quality indicators (step and hole type), determination of image quality value (korvannut standardin EN 462-2) EN ISO 19232-3: NDT Image quality of radiographs Part 3: Image quality classes for ferrous metals (korvannut standardin EN 462-3) EN ISO 19232-4: NDT Image quality of radiographs Part 4: Experimental evaluation of image quality values and image quality tables (korvannut standardin EN 462-4) EN ISO 19232-5: NDT Image quality of radiographs Part 5: Image quality indicators (Duplex wire type), determination of total image unsharpness value (korvannut standardin EN 462-5) EN ISO 11699-1: NDT Industrial radiographic film Part 1: Classification of films systems for industrial radiography (korvannut standardin EN 584-1) EN ISO 11699-2: Industrial radiographic film Part 2: Control of film processing by means of reference values (korvannut standardin EN 584-2) EN 12543-1: Characteristics of focal spots in industrial X-ray tube assemblies. Julkaistut standardit (EN ja ISO) voi tilata Suomen Standardisoimisliitosta, http://sales.sfs.fi. Part 3: Spectrometric method EN 12679: NDT Determination of the size of industrial radiographic sources Radiographic method EN 13068-1: NDTRadioscopic testing Part 1: Quantitative measurement of imaging properties HT_3_16.indd 11 3.6.2016 7.21. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 11 YLEISTÄ Eurooppalaiset NDT-standardit laaditaan komiteassa CEN/TC 138 ”Non-destructive testing” ja kansainväliset NDT-standardit komiteassa ISO/TC 135. NDT-standardien tilannekatsaus Mika Vartiainen RADIOGRAFIA YLEISSTANDARDIT Julkaistu EN 1330-3: Rikkomaton aineenkoetus. Part 2: Constancy check by the thick filter method EN 12544-3: Measurement and evaluation of the X-ray tube voltage. horisontaaleja standardeja, joihin tuotestandardeissa tarvittaessa viitataan. Luettelossa on mainittu noin 210 julkaisua joko julkaistuina standardeina (noin 170), lausuntovaiheessa, työn alla tai äänestysvaiheessa. Luettelon lopussa on kaavio NDT-standardeja koskevasta järjestelmästä. Part 4: Edge method EN 12543-5: Characteristics of focal spots in industrial X-ray tube assemblies. Part 5: Measurement of effective focal spot size of mini and microfocus X-ray tubes used for industrial radiography EN 12544-1: Evaluation and determination of the X-ray voltage. Part 1: Scanning method EN 12543-2: Characteristics of focal spots in industrial X-ray tube assemblies. Osa 3: Teollisuusradiografiassa käytetyt termit EN 1330-1: NDT Terminology Part 11: X-ray diffraction from polycrystalline and amorphous materials EN ISO 5579: Rikkomaton aineenkoetus. Part 2: Pinhole camera radiographic method EN 12543-3: Characteristics of focal spots in industrial X-ray tube assemblies. Sen lisäksi laaditaan NDT-standardeja myös levyille, putkille, valuille ja takeille. Lisätietoja Mika Vartiainen, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry, METSTA, puh. Part 1: Voltage divider method EN 12544-2: Measurement and evaluation of the X-ray voltage. Part 3: Slit camera radiographic method EN 12543-4: Characteristics of focal spots in industrial X-ray tube assemblies. Hitsaukseen liittyvät NDT-standardit laaditaan alakomiteassa CEN/TC 121/SC 5 “Non-destructive testing of welds” ja ISO/TC 44/SC 5 ”Testing and inspection of welds”. Nämä standardisointikomiteat vastaavat aihealueidensa standardiehdotuksiin liittyvistä päätöksistä ja niihin lähetettävistä Suomen kannanotoista sekä osallistuvat suomenkielisten käännösten valmisteluun. Metallisten materiaalien radiografinen kuvaus käyttäen filmitekniikkaa ja röntgentai gammasäteilyä. Kaikki ENja EN ISO-standardit vahvistetaan Suomessa SFS-EN ja SFS-EN ISO -standardeiksi. Nämä standardit ovat ns. Seuraavassa luettelossa esitetään standardisointitilannetta menetelmittäin
Radiografinen kuvaus. Läpäisytekniikka (korvannut standardin EN 5833) EN ISO 16826: Rikkomaton aineenkoetus. Radiografisen kuvauksen hyväksymisrajat. Vaiheistetussa ultraäänitarkastuksessa käytettävät termit EN ISO 16810: Rikkomaton aineenkoetus. Osa 2: Röntgenja gammakuvaus digitaalitekniikalla (korvannut standardin EN 1435) Lausuntovaiheessa prEN ISO 10675-1: Revision of EN ISO 10675-1 prEN ISO 10675-2: Revision of EN ISO 10675-2 VALUT Julkaistu EN 12681: Valut. Ultraäänitarkastus. Yleisperiaatteet (korvannut standardin EN 5831) EN ISO 16811: Ultrasonic examination Sensitivity and range setting (korvannut standardin EN 5832) EN ISO 16823: Rikkomaton aineenkoetus. Ultraäänitarkastus. Pystysuunnassa olevien epäjatkuvuuskohtien tarkastus (korvannut standardin EN 5834) EN ISO 16827: Ultrasonic examination Characterization and sizing of discontinuities (korvannut standardin EN 5835) EN ISO 16828: Ultrasonic examination Time-of-flight diffraction technique (korvannut standardin EN 5836) HT_3_16.indd 12 3.6.2016 7.21. Sanasto. Ultraäänitarkastus. Osa 1: Röntgenja gammakuvaus filmitekniikalla (korvannut standardin EN 1435) EN ISO 17636-2: Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Osa 2: Alumiini ja niiden seokset (korvannut standardin EN 12517-2) EN ISO 17636-1: Hitsien rikkomaton aineenkoetus. painos) EN 16018: Rikkomaton aineenkoetus. Osa 4: Ultraäänitarkastuksessa käytetyt termit (2. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 12 EN 13068-2: NDT Radioscopic testing Part 2: Qualitative control and long term stability of imaging devices EN 13068-3: General principles of radioscopic testing of construction materials by Xand gamma rays EN 13925-1: NDT Xray diffraction from polycrystalline and amorphous material Part 1: General principles EN 13925-2: NDT Xray diffraction from polycrystalline and amorphous material Part 2: Procedures EN 13925-3: NDT X-ray diffraction from polycrystalline and amorphous materials Part 3: Instruments EN 14096-1: NDT Qualification of radiographic film digitization systems Part 1: Definitions, quantitative measurements of image quality parameters, standard reference film and qualitative control EN 14096-2: NDT Qualification of radiographic film digitization systems Part 2: Minimum requirements for digitization systems according to the application field EN 14784-1: NDT Industrial computed radiography with storage phosphor imaging plates Part 1: Classification of systems EN 14784-2: NDT Industrial computed radiography with storage phosphor imaging plates Part 2: General principles for testing of metallic materials using X-rays and gamma rays EN 15305: NDT Test method for measurement of residual stress by X-ray diffraction EN 16016-1: NDT Radiation method Computed tomography Part 1: Terminology EN 16016-2: NDT Radiation method Computed tomography Part 2: Principle, equipment and samples EN 16016-3: NDT Radiation methods Part 3: Operation and interpretation EN 16016-4 : NDT Radiation methods Part 4: Qualification EN 25580: NDT Industrial radiographic illuminators Minimum requirements (ISO 5580) ISO 16371-1: NDT Industrial computed radiography with storage phosphor imaging plates Part 1: Classification of systems (EN 14784-1) CEN ISO/TS 21432: NDT Test method for measurement of residual stress by neutron diffraction Lausuntovaiheessa prEN ISO 16371-2: NDT Industrial computed radiography with storage phosphor imaging plates – Part 2: General principles for testing of metallic materials using X-rays and gamma rays ISO/DIS 15708-1: NDT Radiation methods Computed tomography Part 1: Principle, equipment and samples (EN 16016-1) ISO/DIS 15708-2: NDT Radiation methods Computed tomography Part 2: Operation and interpretation (EN 16016-2) ISO/DIS 15708-3: NDT Radiation methods Computed tomography Part 3: Terminology (EN 16016-3) ISO/DIS 15708-4: NDT Radiation methods Computed tomography Part 4: Qualification (EN 16016-4) Työn alla prEN ISO 21432: Revision of ISO/TS 21432 HITSIT Julkaistu EN ISO 10675-1: Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Radiografinen kuvaus. Sanasto. Radiografinen tarkastus Työn alla prEN 12681-1: Founding Radiographic testing Part 1: Film techniques (Revision of EN 12681) prEN 12681-2: Founding Radiographic testing Part 2: Techniques with digital detectors PUTKET Julkaistu EN ISO 10893-6: NDT of steel tubes Part 6: Radiographic testing of the weld seam of welded steel tubes for the detection of imperfections (korvannut standardin EN 1024610) EN ISO 10893-7: NDT of steel tubes Part 7: Digital radiographic testing of the weld seam of welded steel tubes for the detection of imperfections EN 16407-1: Radiographic inspection of corrosion and deposits in pipes by Xand gamma rays Part 1: Tangential radiographic inspection EN 16407-2: Radiographic inspection of corrosion and deposits in pipes by Xand gamma rays Part 2: Double wall radiographic inspection Työn alla prEN ISO 10893-6: Revision of EN ISO 10893-6 prEN ISO 10893-7: Revision of EN ISO 10893-7 ULTRAÄÄNI YLEISSTANDARDIT Julkaistu EN 1330-4: Rikkomaton aineenkoetus. Radiografisen kuvauksen hyväksymisrajat. Osa 1: Teräs, nikkeli, titaani ja niiden seokset (korvannut standardin EN 12517-1) EN ISO 10675-2: Hitsien rikkomaton aineenkoetus
painos) EN 15317: NDT Ultrasonic testing Characterization and verification of ultrasonic thickness equipment EN 16392-2: NDT Characterization and verification of ultrasonic phased array systems Part 2: Probes CEN/TR 15134: NDT Automated ultrasonic examination Selection and application of system ISO 12715: NDT Ultrasonic testing Reference blocks and test procedures for the characterization of contact probe sound beams ISO 16809: NDT Ultrasonic thickness measurement Lausuntovaiheessa prEN ISO 5577: NDT Ultrasonic testing Vocabulary (Revision of EN 1330-4) ISO/DIS 19675: NDT Ultrasonic testing Specification for calibration block for phased array ultrasonic testing ISO/DIS 18211: NDT Long range inspection of above ground pipelines and plant piping using guided wave testing with axial propagation Työn alla prEN ISO 18563-2: NDT Characterization and verification of ultrasonic phased array systems Part 2: Probes ISO/DIS 21453: NDT Test method for measuring residual stress using ultrasonic critical refracted longitudinal wave ISO/DTR 16829: NDT Automated ultrasonic testing Selection and application of systems HITSIT Julkaistu EN ISO 10863: Welding Use of time-of-flight diffraction technique (TOFD) for examination of welds (korvannut spesifikaation CEN/TS 14751) EN ISO 11666: Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Ultraäänitarkastus. Austeniittisten ja nikkelipohjaisten hitsien tarkastus (2. Ultraäänitarkastus. Hitsausvirheiden tyypin määrittäminen (2. Time of flight diffraction technique (TOFD). Use of automated phased array technology EN ISO 15626: NDT of welds. Ultraäänitarkastus. Ultraäänitarkastus. Hitsien ultraäänitarkastus. Acceptance levels (korvannut standardin EN 15617) EN ISO 17405: NDT UT Technique of testing claddings produced by welding, rolling and explosion EN ISO 17640: Hitsien rikkomaton aineenkoetus. painos) EN ISO 23279: Hitsien rikkomaton aineenkoetus. painos) PUTKET Julkaistu EN ISO 10893-8: NDT of steel tubes Part 8: Automated ultrasonic testing of seamless and welded steel tubes for the detection of laminar imperfections (korvannut standardit EN 1024614, 16 ja 17) EN ISO 10893-9: NDT of steel tubes Part 9: Automated ultrasonic testing for the detection of laminar imperfections in strip/plate used for the manufacture of welded steel tubes (korvannut standardin EN 1024615) EN ISO 10893-10: NDT of steel tubes Part 10: Automated full peripheral ultrasonic testing of seamless and welded (except submerged arc-welded) steel tubes for the detection of longitudinal and/or transverse imperfections (korvannut standardit EN 102466 ja 7) EN ISO 10893-11: NDT of steel tubes Part 11: Automated ultrasonic testing of the weld seam of welded steel tubes for the detection of longitudinal and/or transverse imperfections (korvannut standardit EN 102468 ja 9) EN ISO 10893-12: NDT of steel tubes Part 12: Automated full peripheral ultrasonic thickness testing of seamless and welded (except submerged arc-welded) steel tubes (korvannut standardin EN 1024613) TAKEET Julkaistu EN 10228-3: NDT of steel forgings Part 3: Ultrasonic testing of ferritic or martensitic steel forgings (2. Osa 3: Ultraäänilaitteisto (2. painos) EN 12668-3: Rikkomaton aineenkoetus. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 13 EN ISO 2400: Rikkomaton aineenkoetus. Osa 2: Teräsvalut suuresti rasitettuihin kohteisiin EN 12680-3: Valut. Ultraäänitarkastus. Tekniikat, tarkastustasot ja arviointi (korvannut standardin EN 1714) EN ISO 22825: Rikkomaton aineenkoetus. Paksuusmittaus ultraäänellä (2. painos, korvannut standardin EN 1713) Lausuntovaiheessa prEN ISO 23279: Revision of EN ISO 23279 prEN ISO 17640: Revision of EN ISO 17640 Työn alla prEN ISO 11666: Revision of EN ISO 11666 prEN ISO 19285: NDT of welds Phased array technique (PA) Acceptance levels prEN ISO 20601: NDT of welds Ultrasonic testing Use of (semi-)automated phased array technology for steel components with small wall thickness prEN ISO 22825: Revision of EN ISO 22825 VALUT Julkaistu EN 12680-1: Valut. Tarkistuskappale 1 (korvannut standardin EN 12223) EN ISO 7963: Rikkomaton aineenkoetus. painos) HT_3_16.indd 13 3.6.2016 7.21. Ultraäänitarkastus. Ultrasonic testing. painos) EN 12668-2: Ultrasonic examination Characterization and verification of ultrasonic examination equipment Part 2: Probes (2. Osa 1: Teräsvalut yleiseen käyttöön EN 12680-2: Valut. Osa 3: Pallografiittirautavalut (2. painos) EN 10228-4: NDT of steel forgings Part 4: Ultrasonic testing of austenitic or austenitic-ferritic stainless steel forgings (2. painos) EN 14127: Rikkomaton aineenkoetus. Tarkistuskappale 2 (korvannut standardin EN 27963) EN ISO 16946: NDT Ultrasonic testing Specification for step wedge calibration block EN ISO 18563-1: NDT Characterization and verification of ultrasonic phased array systems Part 1: Instruments EN ISO 18563-3: NDT Characterization and verification of ultrasonic phased array systems Part 3: Combined systems EN 12668-1: Ultrasonic examination Characterization and verification of ultrasonic examination equipment Part 1: Instruments (2. Hitsausliitosten ultraäänitarkastus. Ultraäänilaitteiden ominaisuuksien todentaminen. Ultraäänitarkastus. Hyväksymisrajat (korvannut standardin EN 1712) EN ISO 13588: NDT of welds
Terästankojen ultraäänitarkastus ISO 17577: Steel Ultrasonic testing for steel flat products of thickness equal to or greater than 6 mm (2. Amplitudin mittaukseen perustuva pyörrevirtamenetelmä EN ISO 21968: Metallisten ja ei-metallisten perusaineiden epämagneettiset metalliset pinnoitteet. painos) PUTKET Julkaistu EN ISO 10893-4: NDT of steel tubes Part 4: Liquid penetrant inspection of seamless and welded steel tubes for the detection of surface imperfections (korvannut standardin EN 1024611) TAKEET Julkaistu EN 10228-2 NDT of steel forgings Part 2: Penetrant testing (2. Tunkeumanestetarkastus. Hyväksymisrajat (2. Osa 2: Tarkkuusvalut (2. Tunkeumanestetarkastus. Paksuuden mittaus. painos) EN ISO 15548-2: Eddy current testing Equipment characteristics and verification Part 2: Probe characteristics and verification (2. painos) EN ISO 3059: Rikkomaton aineenkoetus. Katseluolosuhteet (2. Tunkeumanestetarkastus. Pyörrevirtatarkastus. Tunkeumanesteja magneettijauhetarkastus. Vaiheen mittaukseen perustuva pyörrevirtamenetelmä Lausuntovaiheessa prEN ISO 2360: Revision of EN ISO 2360 TUNKEUMANESTETARKASTUS YLEISSTANDARDIT Julkaistu EN ISO 12706: Rikkomaton aineenkoetus. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 14 LEVYT, TANGOT JA PROFIILIT Julkaistu EN 10160: Vähintään 6 mm paksujen teräslevytuotteiden ultraäänitarkastus (Heijastusmenetelmät) EN 10306: Iron and steel Ultrasonic testing of broad flanged beams with parallel flanges and IPE beams EN 10307: NDT Ultrasonic testing of austenitic and austeniticferritic stainless steels flat products of thickness equal to or greater than 6 mm (reflection method) EN 10308: Rikkomaton aineenkoetus. painos) EN ISO 15548-3: Eddy current testing Equipment characteristics and verification Part 3: System characteristics and verification (korvannut standardin EN 138603) Lausuntovaiheessa prEN ISO 20339: NDT Equipment for eddy current examination Array probe characteristics and verification ISO/DIS 20669: NDT Pulsed eddy current testing of ferromagnetic material components HITSIT Julkaistu EN ISO 17643: NDT of welds Eddy current examination of welds by complex plane analysis (2. Hitsien tunkeumanestetarkastus. painos) EN ISO 3452-3: NDT Penetrant testing Part 3: Reference test blocks (2. painos) HT_3_16.indd 14 3.6.2016 7.21. Sanasto (2. Paksuuden mittaus. Osa 1: Hiekka-, kokillija matalapainevalut (2. Tunkeumanestetarkastus. Osa 1: Yleisperiaatteet (korvannut standardin EN 5711) EN ISO 3452-2: NDT Penetrant testing Part 2: Testing of penetrant materials (2. painos) EN ISO 3452-4: NDT Penetrant testing Part 4: Equipment EN ISO 3452-5: NDT Penetrant testing Part 5: Penetrant testing at temperatures higher than 50 °C EN ISO 3452-6: NDT Penetrant testing Part 6: Penetrant testing at temperatures lower than 10 °C CEN/TR 16638: NDT Penetrant and magnetic particle testing using blue light Työn alla prEN xxxxx: NDT Lighting in penetrant and magnetic particle testing, good practice prEN xxxxx: NDT Penetrant testing: reference photographs and sizing of indications HITSIT Julkaistu EN ISO 23277: Hitsien rikkomaton aineenkoetus. painos) VALUT Julkaistu EN 1371-1: Valut. painos, korvannut standardin EN 1711) PUTKET Julkaistu EN ISO 10893-2: NDT of steel tubes Part 2: Automated eddy current testing of seamless and welded (except submerged arc-welded) steel tubes for the detection of imperfections (korvannut standardin EN 102463) EN 1971-1: Copper and copper alloys Eddy current test for measuring defects on seamless round copper and copper alloy tubes Part 1: Test with an encircling test coil on the outer surface (korvannut standardin EN 1971) EN 1971-2: Copper and copper alloys Eddy current test for measuring defects on seamless round copper and copper alloy tubes Part 2: Test with an internal probe on the inner surface PINNOITTEET Julkaistu EN ISO 2360: Epämagneettisten sähköä johtavien perusaineiden sähköä johtamattomat pinnoitteet. painos) PYÖRREVIRTATARKASTUS YLEISSTANDARDIT Julkaistu EN ISO 12718: Rikkomaton aineenkoetus. painos) EN ISO 3452-1: Rikkomaton aineenkoetus. painos) EN 1371-2: Valut. Sanasto (korvannut standardin EN 13305) EN ISO 15549: Eddy current examination General principles and basic guidelines (korvannut standardin EN 12084) EN ISO 15548-1: Eddy current testing Equipment characteristics and verification Part 1: Instrument characteristics and verification (2
painos) Työn alla prEN ISO 9934-1: Revision of EN ISO 9934-1 HITSIT Julkaistu EN ISO 17638: Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Pinnan tilan tarkastus (2. EN 14584: Acoustic emission Examination of metallic pressure equipment during proof testing Planar location of AE sources (2. Sanasto. Hyväksymisrajat (2. painos). painos) EN 15495: Acoustic emission Examination of metallic pressure equipment during proof testing Zone locations of AE-sources EN 15856: Acoustic emission General principles of acoustic emission testing of corrosion within metallic surrounding filled with liquid EN 15857: Acoustic emission Testing of fibre-reinforced polymers Specific methodology and general evaluation criteria SFS-EN ISO 18081: NDT Acoustic emission testing (AT) Leak detection by means of acoustic emission ISO 18249: NDT Acoustic emission testing Specific methodology and general evaluation criteria for testing of fibre-reinforced polymers HT_3_16.indd 15 3.6.2016 7.21. Osa 1: Yleisohjeet (2. painos) EN 13927: NDT Visual testing Equipment HITSIT Julkaistu EN ISO 17637: Hitsien rikkomaton aineenkoetus. EN 13477-2: Acoustic emission Equipment characterisation Part 2: Verification (2. Sulahitsausliitosten silmämääräinen tarkastus (korvannut standardin EN 970) Lausuntovaiheessa prEN ISO 17637: Revision of EN ISO 17637 VALUT Julkaistu EN 1370: Valut. painos) EN 13554: Acoustic emission General principles (2. painos) EN ISO 9934-3: NDT Magnetic particle testing Part 3: Equipment (2. painos) EN ISO 9934-2: NDT Magnetic particle testing Part 2: Detection media (2. Sanasto. Osa 9: Akustisessa emissiossa käytetyt termit (2. painos, korvannut standardit EN 12454 ja EN 1370) VUOTOTESTAUS YLEISSTANDARDIT Julkaistu EN 1330-8: NDT Terms used in leak tightness testing EN 1518: NDT Leak testing Characterization of mass spectrometer leak detector EN 1593: NDT Leak testing Bubble emission method EN 1779: NDT Leak testing Guide to the method selection EN 13184: NDT Leak testing Pressure change method EN 13185: NDT Leak testing Trace gas method EN 13192: NDT Leak testing Calibration of reference leaks for gases EN 13625: NDT Leak testing Guide to selection of instrumentation for the measurement of gas leakage Lausuntovaiheessa prEN ISO 20484: NDT Leak testing Vocabulary prEN ISO 20485: NDT Leak testing Tracer gas method Työn alla prEN ISO 20486: NDT Leak testing Calibration of reference leaks for gases PUTKET Julkaistu EN ISO 10893-3: NDT of steel tubes Part 3: Automated full peripheral flux leakage testing of seamless and welded (except submerged arc-welded) ferromagnetic steel tubes for the detection of longitudinal and/or transverse imperfections (korvannut standardit EN 102464 ja 5) AKUSTINEN EMISSIO YLEISSTANDARDIT Julkaistu EN 1330-9: Rikkomaton aineenkoetus. Magneettijauhetarkastus (2. Osa 10: Silmämääräisessä tarkastuksessa käytettävät termit EN 13018: NDT Visual testing General principles (2. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 15 MAGNEETTIJAUHETARKASTUS YLEISSTANDARDIT Julkaistu EN ISO 12707: NDT Terms used in magnetic particle testing Terminology (Korvannut standardin EN 1330-7) EN ISO 9934-1: Rikkomaton aineenkoetus. painos) Lausuntovaiheessa prEN ISO 17638: Revision of EN ISO 17638 VALUT Julkaistu EN 1369: Valut. painos) EN 13477-1: Acoustic emission Equipment characterisation Part 1: Equipment description. painos) SILMÄMÄÄRÄINEN TARKASTUS YLEISSTANDARDIT Julkaistu EN 1330-10: Rikkomaton aineenkoetus. painos) PUTKET Julkaistu EN ISO 10893-5: NDT of steel tubes Part 5: Magnetic particle inspection of seamless and welded ferromagnetic steel tubes for the detection of surface imperfections (korvannut standardit EN 1024612 ja 18) TAKEET Julkaistu EN 10228-1: NDT of steel forgings Part 1: Magnetic particle inspection (2. Magneettijauhetarkastus (korvannut standardin EN 1290) EN ISO 23278: Hitsien magneettijauhetarkastus. Magneettijauhetarkastus
Osa 5: Tarkastukset valmistuksen aikana, dokumentaatio ja paineenalaisten osien tunnusmerkintä Lausuntovaiheessa EN 13480-5/prA2: Revision of EN 13480-5 EN 13480-5/prA3: Revision of EN 13480-5 Mika Vartiainen Asiantuntija, DI mika.vartiainen@metsta.fi METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1. Yleisohjeet metallisille materiaaleille (korvannut standardin EN 12062) EN 12799: Brazing Non-destructive examination brazed joints EN 16090: Copper and copper alloys Estimation of average grain size by ultrasound CEN/TR 15135: Welding Design and nondestructive testing of welds CR 13935: NDT Generic NDE data format model EN ISO 10893-1: NDT of steel tubes Part 1: Automated electromagnetic testing of seamless and welded (except submerged arc-welded) steel tubes for the verification of hydraulic leak tightness (korvannut standardit EN 102461 ja 2) ISO/TS 18173: NDT General terms and definitions ISO 24497-1: NDT Metal magnetic memory Part 1: General requirements ISO 24497-2: NDT Metal magnetic memory Part 2: Terms and definitions ISO 24497-3: NDT Metal magnetic memory Part 3: Inspection of welded joints Lausuntovaiheessa prEN ISO 17635: Revision of EN ISO 17635 PAINELAITTEIDEN TARKASTUS Julkaistu EN 13445-5: Lämmittämättömät painesäiliöt. Hitsausliitoksen vyöhykkeitä. Monipalkohitsauksen kohdalla muutosvyöhykkeeseen muodostuu muitakin vyöhykkeitä kuten osittain uudelleenaustenoitunut karkearakennevyöhyke (ICCGHAZ). Näistä kiinnostuneita lukijoita suositellaan perehtymään esimerkiksi lähteiden [1]-[3] materiaaliin. PM SCHAZ ICHAZ FGHAZ CGHAZ WM Kuva 1. Kylmävalssatut hehkutetut lujat teräkset ja autoteollisuudessa yleinen pistehitsaus on jätetty tämän artikkelin ulkopuolelle. painos (2013), issue 2) EN 12952-6: Vesiputkikattilat ja niihin liittyvät laitteistot. painos) EN 12953-5: Tulitorvikattilat. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 16 Lausuntovaiheessa prEN 1330-9: Revision of EN 1330-9 Työn alla ISO/WD 19835: NDT Acoustic emission testing on steel structures of overhead travelling cranes and portal bridge cranes LÄMPÖKUVAUS Julkaistu ISO 10878 NDT Infrared thermography Vocabulary Äänestysvaiheessa FprEN 16714-1: NDT Thermographic testing Part 1: General principles FprEN 16714-2: NDT Thermographic testing Part 2: Equipment FprEN 16714-3: NDT Thermographic testing Part 3: Terms and definitions Lausuntovaiheessa ISO/DIS 10880: NDT Infrared thermographic testing General principles ISO/DIS 18251-1: NDT Infrared thermography System and equipment Part 1: Description of characteristics Työn alla prEN xxxxx: NDT Thermographic testing Active thermography ISO/WD 10893-13: NDT of steel tubes Part 13: Automated thermographic testing welded and seamless steel tubes as proof of tightness and imperfections NDT-HENKILÖSTÖN PÄTEVÖINTI Julkaistu: EN ISO 9712: Rikkomaton aineenkoetus. Yleisperiaatteet (korvannut standardin EN 473) EN ISO 18490: NDT Evaluation of vision acuity of NDT personnel EN 4179: Aerospace series Qualification and approval of personnel for non-destructive testing ISO 11484: Steel products Employer’s qualification system for non-destructive testing (NDT) personnel CEN/TR 15589: NDT Code of practice for the approval of NDT personnel by recognized third party organisations under the provisions of Directive 97/23/EC CEN/TR 16332: NDT Interpretation of EN ISO/IEC 17024 for NDT personnel certification application ISO/TS 11774 : NDT Perfomance based qualification ISO/TR 20807: NDT Qualification of personnel for limited application of NDT ISO/TR 25107: NDT Guidelines for NDT training syllabuses ISO/TR 25108: NDT Guidelines for NDT personnel training organisations ISO/TS 22809: NDT Discontinuity in the test specimens for use in qualification examinations Työn alla prCEN ISO/TR 25107: Revision of ISO/TR 25107 prCEN ISO/TR 25108: Revision of ISO/TR 25108 ISO/WD 11484: Revision of ISO 11484 MUITA STANDARDISOINTIKOHTEITA EN 1330-1: NDT Terminology Part 1: General terms (2. Osa 5: Tarkastus ja testaus (2. Osa 6: Kattilan paineenalaisten osien valmistuksen aikainen tarkastus, dokumentointi ja merkintä (2. painos) EN 1330-2: Rikkomaton aineenkoetus. Johdanto Tämän artikkelin tarkoitus on tuoda esille muutamia lujien terästen ja niiden hitsattavuuden ongelmakohtia erilaisissa käyttökohteissa. IC-HAZ FG-HAZ CG-HAZ WM Artikkelissa käsitelty aihealue on rajoitettu kuumamuokattuihin (pääosin kuumavalssattuihin) teräksiin ja kaarihitsaukseen. Aihetta lähestytään esimerkkien avulla, jotka liittyvät ongelmiin hitsaussauman eri kohdissa: perusaineessa (parent material, PM), muutosvyöhykkeessä (heat-affected zone, HAZ) ja hitsiaineessa (weld metal, WM). Sanasto. HT_3_16.indd 16 3.6.2016 7.21. Osa 5: Tarkastus ja testaus (5. Muutosvyöhyke on edelleen jaettu useampaan osaan, jotka on esitetty kuvassa 1: karbidien palloutumisvyöhyke (subcritical zone, SCHAZ), osittain austenoitunut vyöhyke (intercritical zone, ICHAZ), hienorakeinen vyöhyke (fine-grained zone, FGHAZ) ja karkearakeinen vyöhyke (coarse-grained zone, CGHAZ). Osa 2: NDT-menetelmien yhteiset termit (en fi de fr) EN ISO 17635: Hitsien rikkomaton aineenkoetus. painos (2014), issue 1) EN 13480-5 + A1: Metalliset teollisuusputkistot. NDThenkilöiden pätevöinti ja sertifiointi
Metallimateriaalien suhteelliset hinnat ja valmistus vuonna 2014. Muutosvyöhyke on edelleen jaettu useampaan osaan, jotka on esitetty kuvassa 1: karbidien palloutumisvyöhyke (subcritical zone, SCHAZ), osittain austenoitunut vyöhyke (intercritical zone, ICHAZ), hienorakeinen vyöhyke (fine-grained zone, FGHAZ) ja karkearakeinen vyöhyke (coarse-grained zone, CGHAZ). Kylmävalssatut hehkutetut lujat teräkset ja autoteollisuudessa yleinen pistehitsaus on jätetty tämän artikkelin ulkopuolelle. Raudan pelkistäminen käy termodynamiikan mukaan vaivattomasti ja prosessin yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt pysyvät kurissa kun otetaan huomioon koko prosessi. Teräksen kierrätettävyys on myöskin erittäin hyvä ja sitä voidaan kierrättää yhä uudelleen. 2. Näitä ominaisuuksia ovat erityisesti haurasmurtuma, sitkeä murtuma, särmättävyys, pehmeät vyöhykkeet, vetyhauraus ja väsymisenkesto. Hitsausliitoksen vyöhykkeitä. IC-HAZ FG-HAZ CG-HAZ WM Artikkelissa käsitelty aihealue on rajoitettu kuumamuokattuihin (pääosin kuumavalssattuihin) teräksiin ja kaarihitsaukseen. Siinä käydään läpi sekä kuumavalssattujen tai kuumataottujen että nuorrutettujen terästen ominaisuuksia keskittyen niihin osa-alueisiin, jotka vaikuttavat terästen turvalliseen käyttöön erilaisissa sovelluksissa. Teräs saattaa itsessään vaikuttaa vain sivutuotteelta, kun tarkastellaan sen valmistusprosessia hiilidioksipäästöjen kannalta: noin 1,7 tonnia CO 2 jokaista valmistettua terästonnia kohden. Kuva 2. Monipalkohitsauksen kohdalla muutosvyöhykkeeseen muodostuu muitakin vyöhykkeitä kuten osittain uudelleenaustenoitunut karkearakennevyöhyke (ICCGHAZ). Tämä lukema on kuitenkin huomattavasti matalampi kuin muiden metallien valmistuksessa vapautuva hiilidioksidin määrä. Suunnittelun ja standardien merkitystä käydään läpi. Näistä kiinnostuneita lukijoita suositellaan perehtymään esimerkiksi lähteiden [1]-[3] materiaaliin. Artikkelissa selostetaan myös virumiskestoltaan parannettujen korkeakromisten ferriittisten terästen hitsaukseen liittyviä haasteita. Aihetta lähestytään esimerkkien avulla, jotka liittyvät ongelmiin hitsaussauman eri kohdissa: perusaineessa (parent material, PM), muutosvyöhykkeessä (heat-affected zone, HAZ) ja hitsiaineessa (weld metal, WM). 1. Ympäristön kannalta teräs HT_3_16.indd 17 3.6.2016 7.21. Rautamalmia on tarjolla maankuoressa runsaasti ja sen pelkistäminen raudaksi onnistuu kohtuullisen energiatehokkaasti. Teräs materiaalina 2.1 Teräs vs kilpailevat materiaalit Teräs on kiistatta yksi monipuolisimmista ja tärkeimmistä ihmisen hyödyntämistä materiaaleista. Artikkeli alkaa alustuksella teräksen tärkeydestä materiaalin valinnassa ja pohdinnalla, miksi terästen tutkimukseen sekä kehitykseen on tarvetta myös tulevaisuudessa. Johdanto Tämän artikkelin tarkoitus on tuoda esille muutamia lujien terästen ja niiden hitsattavuuden ongelmakohtia erilaisissa käyttökohteissa. PM SCHAZ ICHAZ FGHAZ CGHAZ WM Kuva 1. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 17 Hitsattavat erikoislujat teräkset Haasteet ja sovellukset David Porter Tässä artikkelissa tarkastellaan yleisellä tasolla hitsattavien erikoislujien, matalaseosteisten ferriittisen terästen keskeisimpiä ominaisuuksia ja haasteita. Näistä syistä teräs onkin kokonaiskustannuksiltaan hyvinkin houkutteleva materiaali ja sen käyttö sekä valmistusmäärät ovat yhä erittäin merkittäviä globaalissa mittakaavassa
on kustannus tilavuutta kohden. Näissä tapauksissa keveyttä haetaan materiaalin hinnasta riippumatta. Silloin kun siirtymät ovat määrääviä keveimmän vaihtoehdon tarjoaa materiaali, jolla suhde E n /. Materiaalin valinta on monimutkainen prosessi, joka vaatii usean eri osatekijän huomioimista. Tässä m on 1 yksinkertaiselle vetojännitystilalle, 2/3 palkille taivutuksessa ja 1/2 levylle taivuttavan kuormituksen alaisena [4]. y ) on rajoittavana tekijänä, keveimmän vaihtoehdon tarjoaa materiaali, jolla on korkein . Uudelleen kirjoitettuna yhtälö 1 antaisi tekijöille P ja Q käänteisen neliöjuuren suhteen: siis kuuluisaa Hall-Petch yhtälöä raekoon ja metallin lujuuden suhteen voisi soveltaa myös metallien hintaan ja tuotantomääriin! Kuva 2 myös osoittaa, kuinka teräksen käyttö on aivan omassa luokassaan verrattuna muihin metalleihin. Molempia käytetään kun halutaan keventää rakenteita. y m /(C.?), missä C on kustannus massayksikköä kohden, joten C.. Q=1 . Edellä mainittuja lujittamismekanismeja saadaan hyödynnettyä yhdistämällä teräkselle tarkoin valitut seostusja valmistusparametrit: näiden avulla voidaan suunnitella lukuisia erilaisia valmistuskombinaatioita. Lähteen [5] mukaan rakenneteräksen hinta per massayksikkö on karkeasti verrannollinen lujuuden neliöjuureen (yhtälö 2) C(. Tällöin lujemmista teräksistä tehdyt kevyemmät rakenteet ovat sekä suorituskykyisempiä että halvempia. Kunhan yhtälö 2 pitää paikkansa ja m>0.5, termi . Mutta tarjoavatko erikoislujat teräkset parempia vaihtoehtoja. Tämä taas osaltaan vaikuttaa valmistetun terästonnin hiilijalanjälkeen. Mikäli materiaalivalinnassa huomioidaan elinkaarikustannuksia optimivalinta saattaa olla yllä olevien halvin ja kevein ratkaisujen välissä, mutta silti usein teräs on kuitenkin kokonaisvaltaisesti paras vaihtoehto. Esimerkkinä tästä ovat välisija-atomivapaat teräkset, joiden murtolujuus on noin 200 MPa ja vastaavasti kylmävedetty Scifer-lanka, jonka murtolujuus voi olla jopa 5000 MPa [6]. Silloin kun kustannustehokkuus otetaan myöskin huomioon, muuttuvat yllä olevat optimointitekijät muotoon E n /(C.?) ja . Faasimuutos austeniitista ferriitiksi mahdollistaa terästen kohdalla monta tapaa tuottaa lujia mikrorakenteita, joita ei voida saada aikaan monella muilla metalleilla. Tämän artikkelin tarkoitus on osoittaa miten näihin kysymyksiin pureudutaan. Yhtälön 1 käänteinen neliö tarkoittaa, että hinnan kymmenkertaistuessa käyttö pienenee sadasosaan. Kevyemmät rakenteet yleensä tarkoittavat pienempää seinämäpaksuutta ja tätä kautta myös pienempiä hitsiliitoksia tai jopa hitsaamisen korvaamista särmäyksellä. Tällöin lujuudelle on olemassa raja, jonka ylittämällä ei enää saada aikaan painonsäästöjä [5]. y ) . Tällaiset faasimuutokset eivät toki ole mahdollisia monille ferriittisille ja austeniittiselle ruostumattomille teräksille, kun soliduslämpötilan alapuolella jompikumpi faasi on stabiili huoneen lämpötilaan asti. y teräs on kilohinnaltaan C(. Lujuuden kasvattaminen saadaan aikaan pienentämällä näiden dislokaatioesteiden välimatkaa toisiinsa, mikä voidaan toteuttaa monella eri tavalla seostuksen ja valmistusprosessin avulla. Tässä yhtälössä P on metallin hinta suhteessa romuraudan hintaan ja Q on vuosittainen metallien tuotanto tonneissa. y m /?. Se riippuu siitä, kuinka termi . y 0.5 –––––– = { –––– } (2) C(235) 235 Myötölujuudeltaan . Näitä teräslaatuja on lähinnä kehitelty ohutlevypuolella autoteollisuuden tarpeisiin, joten ne jätetään tämän artikkelin ulkopuolelle. Teräksen yleisyys valmistusmateriaalina on yhä ylivertainen, joka tarkoittaa myös sitä, että teräksen käytön tehostamisella on suuri merkitys globaalissa mittakaavassa energian ja raaka-aineiden kulutukseen. Hinnat on normalisoitu suhteessa rautaromun hintaan. Eksponentti n riippuu kuormituksesta: 1 yksinkertaiselle vetojännitystilalle, 1/2 palkille taivutuksen alla ja 1/3 levylle, joka on taivuttavan kuormituksen alaisena. Todellisten rakenteiden suunnittelussa on toki otettava huomioon myös muita tekijöitä kuten nurjahtaminen. Tehokkaampi käyttö voidaan saavuttaa kehittämällä yhä kustannustehokkaampia lujia teräslaatuja sekä lisäämällä tietoa siitä miten lujia teräksiä käytetään suunnittelun ja valmistuksen näkökulmasta. Erikoislujat teräkset ovat kalliimpia kuin perinteiset hiiliteräkset (kuva 2), mutta hinta ei ole suoraan verrannollinen lujuuteen. Kuumavalssattujen terästen kohdalla yleisimmät lujien teräslaatujen valmistusmenetelmät ovat normalisointi (N), kontrolloitu valssaus (CR: liuoslujittaminen, raerajaja erkaumalujittaminen), termomekaaninen valssaus (TMP: liuoslujittaminen, raeraja-, erkaumaja dislokaatiolujittaminen), karkaisu HT_3_16.indd 18 3.6.2016 7.22. materiaalin tiheys. Kuvan luvut ovat vain likimääräisä: joissain tapauksissa on käytetty puhtaan metallin hinta ja toisissa hinta ferroseoksena. Nykyään painoa pyritään pienentämään myös staattisissa kohteissa, joita kuitenkin joudutaan siirtämään, kokoamaan tai joiden huolto vaatii liikuttamista. Myöhemmin esitellään myös muita tekijöitä, joita on otettava huomioon lujuusluokan valinnassa, kun suunnitellaan erilaisia rakenteita. Metallit käyttäytyvät turvallisesti vaikka rakenteessa olisi isojakin säröjä. Teräksen myötöjännityksen määrää jännitys, joka tarvitaan dislokaatioiden liikuttamiseen siinä määrin että syntyy plastinen muodonmuutos. 2.3 Erikoislujat teräslaadut Teräksen murtolujuus huoneenlämmössä vaihtelee suuresti. Teräksen tiheyttä pidetään yleisesti vakiona, mutta tutkimus on siirtynyt myös kohti teräksen tiheyden pienentämistä. y m /(C.?) näin ollen korkeampi. y m /(C.?) kasvaa lujuuden kasvaessa. Jos materiaalikustannukset ovat pieni tekijä koko elinkaaren kustannuksia ajatellen, ja keveydellä on suuri merkitys, teräs, jolla on suhteellisen suuri tiheys joutuu epäedulliseen asemaan. Näiden muuttujien puitteissa teräksen tarjoamat vaihtoehdot näyttäytyvät erittäin houkuttelevina teräksen edullisen hinnan ansiosta. Tässä E on Youngin moduuli, ja . Usein rakenteissa vaaditaan myös hyvää murtumissitkeyttä, jolloin teräs muiden metallien tapaan tarjoaa hyvin kilpailukykyisen ratkaisun verrattuna halvempiin materiaaleihin. 2.2 Edut erikoislujien teräslaatujen käytössä Erikoislujien terästen käyttö keveyttä vaativissa rakenteissa on yksi tapa säästää energiaa ja vähentää tuotteen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä koko elinkaaren ajalta. Näiden lisäksi tehokkaampi käyttö toki myös laskee valmistuskustannuksia sekä lisää teräksen houkuttelevuutta materiaalina. on suurin. Näiden parametrien maksimointi tuottaa siis halvimman vaihtoehdon. Dislokaatioliikettä vaikeuttavat monet tekijät: seosaineatomit kiinteässä liuoksessa, raerajat, faasirajat, muut dislokaatiot sekä erkaumat. Kun myötölujuus (. Kustannusmielessä voi olla edullista käyttää lujia teräksiä myös rakenteissa, joissa painonsäästö ei välttämättä ole tärkein tekijä. Raaka-aineiden runsas saatavuus ja prosessin tehokkuus luonnollisesti heijastuu tuotannon kokonaiskustannuksiin. Painonsäästö on yhä tärkeämpää liikkuvissa kohteissa kuten erilaisten kulkuneuvojen rakenteissa sekä varsinkin nostovälineissä. y ) ja myötölujuudeltaan 235 MPa teräs on kilohinnaltaan C(235). Eri metallien hintoja ja maailmanlaajuisia tuotantomääriä vuodelta 2014 verrattaessa huomataan, että tuotannon ja hinnan suhde seuraa yksinkertaista yhtälöä (yhtälö 1). 10 9 P -2 (1) Yhtälön perusta on esitetty kuvassa 2. Näin on usein esimerkiksi ilmailuja avaruussovellusten kohdalla tai erittäin keveiden, huippu-urheiluun tarkoitettujen välineiden kanssa. Yleensä hitsatuissa rakenteissa kuitenkin käytetään teräksiä, joiden lujuus asettuu välille 200-1300 MPa. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 18 on myös usein paras vaihtoehto, koska monet kilpailevat materiaalit eivät pääse kokonaiskustannuksiltaan ja ympäristöystävällisyydessä samalle tasolle teräksen kanssa. y m /C muuttuu lujuuden mukaan. Suurella alumiiniseostuksella on saatu aikaan erikoislujia teräksiä, joiden tiheys on perinteistä rakenneterästä pienempi ja parametria . Teräs näyttäytyy yhä mielenkiintoisempana vaihtoehtona kun otetaan huomioon materiaalien muovaus ja liittäminen. Komponentista riippuen kevein ratkaisu voi riippua materiaalin lujuudesta tai kimmomoduulista
3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 19 Kuva 3. Matalan lämpötilan sitkeys Lohkomurtuman aiheuttama murtumissitkeyden heikentyminen on suurin rajoittava tekijä erikoislujien ferriittisten terästen käytölle, kun halutaan käyttää suuria seinämäpaksuuksia matalissa lämpötiloissa. Se voi olla rajoittavana tekijänä maksimiluujudelle, jota voi hyödyntää tietyissä sovelluksissa. HT_3_16.indd 19 3.6.2016 7.22. On myös mahdollista, että lohkomurtuma ydintyy matriisissa kovien, elastisesti käyttäytyvien partikkeleiden viereen. DBTT-lämpötilan alapuolella näin ei ole. Jos jännitys edelleen kasvaa, jännitysintensiteetti voi kasvaa niin suureksi, että särö etenee matriisin. Tällöin raekoon pienentämisellä on suuri merkitys sitkeyden parantamisessa. Suomi on yhä edelläkävijänä suorakarkaisun tutkimustyössä [10]. Ne toimivat heikompina linkkeinä ja määräävät pitkälti lohkomurtuman todennäköisyyden. Kuva 4. crit arvoa. Ferriittisissä teräksissä ja niiden hitsiliitoksissa hauraiden faasien tapaan käyttäytyvät partikkelit, kuten karbidit, martensiittisaarekkeet tai sulkeumat, voivat toimia ydintymispaikkoina lohkomurtumalle. Kuvassa DBTT on yhtä kuin ductile-to-brittle transition temperature, eli lämpötila, jossa murtuma muuttuu sitkeästä hauraaksi. Vuodesta 2002 menetelmä on yleistynyt vauhdilla ja sitä käytetään nykyään sekä levyettä nauhatuotteiden valmistuksessa. Sitkeyden ja lujuuden tulisi olla tasapainossa ja se koskee niin perusmateriaalia kuin hitsausliitoksia. N ja CR: 355 – 420 MPa . Jossain vaiheessa partikkeliin kohdistuva kuormitus voi aiheuttaa partikkeliin särön, joka ulottuu partikkeli – matriisi –rajapintaan asti. Toisaalta, jos raekoko on tarpeeksi pieni, kriittinen tapahtuma on lohkomurtuman eteneminen suurenkulman raerajojen yli. Nämä edellä mainitut tapahtumat ovat luonteeltaan tilastollisia: mikrorakenteessa on aina tietty jakauma erilaisia ja erikokoisia hauraita faaseja sekä rakeita, joista kooltaan suurimpien sijainnilla on suurin merkitys. RQT: 500 – 1300 MPa . Jos raekoko (mitattuna suurenkulman raerajojen etäisyyksistä) on suuri kriittinen vaihe on särön eteneminen hauraasta faasista matriisiin. Termomekaanisella valssauksella tarkoitetaan teräksen kemiallisen koostumuksen ja valssausparametrien kontrolloimista. Näistä valmistusmenetelmistä suorakarkaisu on ehkäpä tuntemattomin. Särön eteneminen suurenkulman raerajojen yli on riippuvainen jännitysintensiteetistä särön edessä ja ylitettävän rajan särön pysähtymissitkeydestä. Sen kehitys alkoi ensin levytuotteiden valmistuksen puolella 1970-luvulla [7], mutta menetelmän käyttö jäi silloin hyvin harvinaiseksi. 3. Austeniitin raekokoa pyritään pienentämään muokkaamalla niitä rekristallisaatiolämpötilan alapuolella, jolloin rakeista tulee venyneitä ja niiden dislokaatiotiheys kasvaa. Raekoon pienentäminen on tehokkain keino, mutta mitä raekoolla oikeastaan tarkoitetaan. Ferriittisten teräksien hauraskäyttäytymisen matalissa lämpötiloissa johtuu myötöja myötymisen jännitysten kasvamisesta lämpötilan laskiessa. DQT: 700 – 960 MPa Ferriittisten terästen kohdalla matalan lämpötilan haurasmurtuma rajoittaa joskus lujuuden nostamista ja käyttöä sovelluksissa. Kaksi vaihetta voi olla kriittisiä lohkomurtuman ydintymisen suhteen: särön eteneminen partikkelista matriisiin tai särön eteneminen lähimmän suurenkulman raerajan yli. Edellä mainittu jännitystilan kasvaminen ja särön eteneminen on esitetty kuvassa 3. Hauraiden faasien muodolla ja orientaatiolla on myöskin merkityksensä, sillä muotosuhde määrää jännityksen suuruuden partikkelin keskellä matriisissa tapahtuvan plastisen muodonmuutoksen tuloksena. Euroopassa suorakarkaisua alettiin myöhemmin kehittää nauhaterästen valmistuksen yhteyteen [8] [9]. Kolmiaksiaalinen jännitys lisääntyy näillä alueilla: pääjännitys Charpy V-loven alapuolella voi olla jopa 2,5-kertainen yksiaksiaaliseen myötymisjännitykseen verrattuna [11]. Plastinen muodonmuutos matriisissa voi siirtää suuria kuormia elastisesti kuormitetuille partikkeleille. Paikalliset jännitykset plastisen muodonmuutoksen tapahtuessa kasvavat suuresti lovien tai jo olemassa olevien makroskooppisten säröjen läheisyydessä. DBTT-lämpötilan yläpuolella pääjännitys loven alla ei saavuta kriittistä arvoa lohkomurtuman ydintymiselle, koska jännitys rajoittuu plastisen muodonmuutoksen asettamaan arvoon. Erikoislujien terästen kohdalla plastisen muodonmuutoksen vaatimat jännitykset ovat suurempia, mikä vaikuttaa DBTT-lämpötilaan nostavasti. Hienorakeinen, venynyt ja korkean dislokaatiotiheyden omaava austeniittinen rakenne muuttuu hienorakeiseksi ferriitiksi: yleensä mitä suurempi jäähtymisnopeus, sitä matalampi faasimuutoslämpötila, hienompi raekoko ja suurempi dislokaatiotiheys. Kuva 3 on hyödyllinen lohkomurtuman tekijöiden havainnollistamiseen, mutta se on kuitenkin hyvin yksinkertaistettu tilanne, eikä siinä ole käsitelty kaikkia murtumaan liittyviä tekijöitä: hauraiden faasien klusterit saattavat edistää lohkomurtuman ydintymistä ja etenemistä. Riippuen hauraan faasin paksuudesta ja rajapinnan särönpysähtymissitkeydestä, alkava särö voi joko jatkaa lohkomurtumana tasoilla {100} ferriittimatriisissa tai se voi myös pysähtyä. Tämän jälkeen se etenee matriisissa, kunnes kohtaa suurenkulman raerajan, jossa se jälleen voi joko pysähtyä tai jatkaa seuraavaan rakeeseen sen {100}-tasolla. Ilmatai vesijäähdytyksellä voidaan luoda erilaisia jäähdytysreittejä, joiden avulla saadaan aikaiseksi erilaisia mikrorakenteita: polygonaalista ferriittiä, kvasipolygonaalista ferriittiä, granulaarista bainiittia, yläja alabainiittia, martensiittia ja mahdollisesti myös jäännösausteniittia. Edellä mainittujen valmistusreittien kautta saadaan aikaan seuraavat teräkset myötölujuuden mukaan luokiteltuna: . TMP: 355 – 700 MPa . DQ: 890 – 1100 MPa . Tästä syystä erikoislujien terästen kehityksessä on etsittävä keinoja nostaa haurasmurtumaan johtavan kriittisen jännityksen . Tämä on osoitettu Yoffee-diagrammissa kuvassa 4 [12]. Yoffee-diagrammi, josta nähdään lämpötilan funktiona plastiseen muodonmuutokseen ja lohkomurtuman etenemiseen vaadittavan pääjännityksen suuruus Charpy V-loven alapuolella. Siinä tapauksessa raekoolla on vain pieni merkitys lohkomurtuman etenemisen suhteen: suurempi vaikutus on hauraan faasin koolla. Kaikki nämä mainitut tekijät kasvattavat teräksen lujuutta. Lohkomurtumaan johtavat kriittiset jännitykset. ja päästö (RQT: liuoslujittaminen, raerajaja erkaumalujittaminen) ja suorakarkaisu päästön kanssa tai ilman (DQ, DQT: liuoslujittaminen, raeraja-, erkaumaja dislokaatiolujittaminen). Raerajoja pitkin etenevä haurasmurtuma on myös mahdollinen mutta harvinaisempi. Särön edessä olevan jännitysintensiteetin suuruus on suoraan verrannollinen särön pituuden neliöjuureen, joka taas on raekoon luokkaa, ja verrannollinen paikallisen jännityksen suuruuteen
Tällaisen epätasaisen jakauman taustalla on luultavasti sälemartensiitin ja alabainiitin sekoitus, ei niinkään epätasainen perinnäinen austeniitti. Nauhateräkset usein jäähdytetään vedellä 600 asteeseen, jonka jälkeen ne jäähtyvät hitaasti ilmassa kelauksen jälkeen. Koska korvaussija-atomien diffuusio on hidasta kiinteässä aineessa jähmettymisessä syntyneet paikalliset koostumuserot eivät poistu aihioiden uudelleenkuumennuksen, kuumavalssauksen tai lämpökäsittelyjen aikana. Korrelaatiota DBTT-lämpötilan ja keskimääräisen efektiivisen raekoon välille ei löydetty. Termomekaanisesti valssattujen terästen kohdalla pieni raekoko saadaan aikaan kontrolloidulla valssauksella sisältäen reduktioita rekristallisaatiolämpötilan alapuolella, jolloin tuotetaan “pannukakkumainen” raerakenne. Kuva 6. Levypuolella voidaan jäähdyttää ilmassa, nopeutetulla vesijäähdytyksellä 500 asteeseen tai vesijäähdytyksellä suoraan alle 100 °C lämpötilaan (suorakarkaisu). Murtumisitkeyden, myötölujuuden ja kriittisen särökoon välinen suhde huoneenlämmössä. Murtuman etenemistä vastustava voima voidaan olettaa pieneksi pienenkulman sälerajoilla verrattuna muihin rajoihin: tärkeimmät ovat blokkien ja pakettien rajat. Ferriittisen mikrorakenteen efektiivinen raekoko jäähtymisen jälkeen riippuu perinnäisen austeniitin raekoosta, austeniitin muokkausasteesta, teräksen kemiallisesta koostumuksesta ja jäähdytyksen lämpötila – aika -polusta. Termomekaanisesti valssattujen terästen lujuusluokassa 420-500 MPa raekoon vaihtelut eivät välttämättä vaikuta kriittisesti vaadittuihin sitkeysominaisuuksiin. Kuvan 4 trendiä Charpy V-iskusitkeyden suhteen suhteen voidaan myös soveltaa murtumissitkeyteen: kasvava lujuus odotetusti heikentää murtumissitkeyttä. Kuvaajasta nähdään, että kriittisen särökoon (a c ) pitämiseksi vakiona täytyy murtumissitkeyden nousta suhteessa myötölujuuteen. Raekoko on ilmaistu ECD-arvona, eli ympyrän halkaisijana kun ympyrällä on sama pinta-ala kuin kyseisellä rakeella. Epätasainen perinnäisen austeniitin kokojakauma voi johtua kolmesta eri syystä: 1) aihion kuumennuksessa ennen valssausta saattaa esiintyä epänormaalia rakeenkasvua, 2) valssausparametrit sisältävät pistoja pienillä reduktioilla, mikä johtaa suuriin rekristallisoituneisiin rakeisiin ja 3) pistosarja saattaa tuottaa raerakenteen, joka sisältää osittain rekristallisoituneita rakeita. Nuorrutettujen terästen kohdalla perinnäisen austeniitin rakeet ovat täysin rekristallisoituneet, mutta mikroseostuksen (Nb 0.02 %) ja kontrolloidun austenointilämpötilan avulla voidaan saada hyvin hienorakeinen teräs aikaan. Erikoislujilla laaduilla (700-1300 MPa) epähomogeeninen raekoko johtaa kuitenkin helpommin ongelmiin, koska perinnäinen austeniittiraerakenne säilyy lopullisissa mikrorakenteissa. Suorat on laskettu yksinkertaiselle särölle ja geometrialle olettaen jännityksen suuruudeksi puolet myötöjännityksestä. Kemiallista koostumusta ja valssausparametreja varioimalla laboratorio-olosuhteissa saatiin aikaan erilaisia raekokoja, lujuuksia ja DBTT-lämpötiloja. Jos jähmettymisen aikana dendriitit HT_3_16.indd 20 3.6.2016 7.22. Lujimmat teräkset saadaan aikaan suorakarkaisemalla martensiittiin tai alabainiitti / martensiitti -mikrorakenteisiin joko nauhatai levyvalssaimilla, jolloin saatetaan päästä 1 mikrometrin efektiiviseen raekokoon yhdistettynä matalaan DBTT-lämpötilaan ja yli 1000 MPa myötölujuuksiin [15]. Seuraava regressioyhtälö kuvaa hyvin DBTT-lämpötilaa: 1038 0.047 DBTT=42––––– + { 0.341––––– } YS (3) ?d 90 ?d 90 Tässä DBTT-lämpötila on transitiolämpötila (°C) iskusitkeyden arvolle 34J/cm 2 , YS on myötölujuus 0.2 %:n pysyvän venymän kohdalla (MPa) ja d 90 on raekokojakauman 90. Kuvasta 3 ilmenee, että kriittinen jännitys lohkomurtumiselle . Oletuksena käyttöjännitys on puolet myötölujuudesta. Kaava 3 ilmaisee sekä raekoon että myötölujuuden vaikutuksen transitiolämpötilaan. Suurenkulman rajat määräävät efektiivisen raekoon, kun kyse on lohkomurtuman etenemisestä. Yhtälössä DBTT-lämpötila vaihtelee -50 ja -120 °C välillä, d 90 on 7-26 mikronia ja myötölujuus 920-1070 MPa. Perusaineesta vielä keskusteltaessa täytyy mainita suotautumisen aiheuttamat haasteet. EBSD-kuva otettuna pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (SEM). Lujuuden nosto johtaa joka tapauksessa alentuneeseen murtumissitkeyteen ja pienempiin kriittisen särön arvoihin. Tulokset osoittivat, että DBTT-lämpötila on riippuvainen suurimpien rakeiden koosta eikä keskimääräisestä raekoosta. Tämä riippuvuus tuottaa lisähaasteita teräksen valmistuksessa, kun menetelmänä on termomekaaninen valssaus ja vielä erityisesti suorakarkaisu. 3.1 Matalan lämpötilan sitkeys perusaineessa Matalamman lujuuden rakenneteräksillä myötölujuus 355 MPa mikrorakenne on polygonaalista ferriittiä ja raekoon merkitys on selkeä. Huoneenlämmössä murtumissitkeys pienenee hyperbolisesti kuten kuvan kaarevista alueista voidaan nähdä: alempi kaari esittää perinteistä teräksen valmistusta ja ylempi kaari taas ultrapuhdasta valmistusprosessia. crit riippuu suurimpien rakeiden koosta eikä rakeiden keskimääräisestä koosta. Suurenkulman raerajojen (misorientaatio >15°) jakautuminen suorakarkaistussa laboratorioteräksessä 0.08 % hiilipitoisuudella. prosentiilin arvo mikroneissa. Lujemmat rakenneteräkset myötölujuudet 700 ja 1300 MPa välissä ovat sälemartensiittisia, bainiittisia tai molempia, yleensä vieläpä päästetyssä tilassa. Syy on siinä, että austeniitin raekoko ennen jäähdytystä voi olla epätasainen, sekoitus suuria ja pieniä, jolloin lopullinen mikrorakenne voi sisältää suuria ja pieniä ferriittirakeita, bainiittia tai martensiittia. Näistä kaikki ovat suurenkulman rajoja lukuun ottamatta säleiden välisiä rajoja. Austeniittirakeiden paksuus voi olla 5 mikrometrin luokkaa tai jopa alle sen [14]. Erilaiset jäähdytysnopeudet ja -menetelmät johtavat erilaisiin edellä mainittuihin ferriittisiin mikrorakenteisiin. On merkillepantavaa, että pieni d 90 –raekoko lieventää myötölujuuden negatiivista vaikutusta transitiolämpötilaan. Erikoislujien terästen perimmäinen ongelma on esitetty kuvassa 5. Niobikarbidit estävät austeniittirakeiden kasvua ja nämä rakeet muuttuvat martensiitiksi, jonka efektiivinen raekoko (>15° raerajat) on mikrometrin luokkaa [13]. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 20 Kuva 5. Suuntaus on kuitenkin toinen. Näin ollen mikrorakenteessa on useita erilaisia raerajoja: perinnäisen austeniitin raerajojen lisäksi martensiitin sisäiset paketti-, blokkija sälerajat. Kuvassa 6 on esimerkki epähomogeenisesta raekokojakaumasta. puuroalueessa seosaineet jakaantuvat jähmettyvien dendriittien ja dendriittien välisen sulan kesken. Niiden rajat määräytyvät kuitenkin perinnäisen austeniitin raekoon mukaan: pakettija blokkikoko pienenevät perinnäisen austeniitin raekoon pienentyessä. Yleensä raskaampi seostus, nopeampi jäähdytys ja matalampi jäähdytyksen lopetuslämpötila johtavat hienompaan raerakenteeseen ja suurempaan lujuuteen. Jähmettymisen aikana nk
Tämä yhdistettynä suhteellisen lujaan hitsiaineeseen tarkoittaa, että muutosvyöhykkeen hauraat alueet ovat tyypillisesti osittain suojassa plastisoitumista ja haurasmurtumista vastaan. ja dendriittien välinen sula eivät paljon liiku, koostumusvaihtelujen aallonpituus jää dendriittien välimatkan suurusluokkaan, eli noin 100 mikroniin (ennen muokkausta). Teräksen myötölujuus on 1200 MPa ja murtolujuus 1700 MPa [18]. Suotaumat erityisesti makrosuotaumat aiheuttavat mikrorakenteeseen ei-toivottuja kohtia, jotka voivat olla paikallisesti liian kovia ja hauraita tai toisinpäin liian pehmeitä. Hiilen heikentävä vaikutus johtuu siten luultavasti 1) sen taipumuksesta kasvattaa sementiittipartikkeleiden ja martensiitti – austeniitti (MA) -saarekkeiden esiintymistiheyttä ja 2) sen nostattamasta kovuudesta ja myötämislujuudesta matriisissa. CGHAZ –alueen hallitsevan raekoon pienentämiseksi on löydetty keinoja, kuten hyödyntämällä titaaninitridejä niiden ehkäistessä austeniin raekoon kasvua [21]. Tilanne on eri erittäin lujilla teräksillä, joissa mikrorakenteet ovat syntyneet austeniitista matalissa lämpötiloissa, erityisesti teräksissä, joilla päästökäsittelyä ei ole kuten suorakarkaistuilla teräksillä. Keskilinjan näytteet sisälsivät myös suuren määrän sulkeumia. Murtumissitkeyskokeet 960 MPa suorakarkaistulla teräksellä ovat kuitenkin osoittaneet hyviä tuloksia muutosvyöhykkeen ominaisuuksille antaen kestävyyden äkillisiä haurasmurtumia vastaan [23]. Samankaltaisia vaikutuksia löydettiin myös 0,2 % hiilipitoisuuden teräksistä, joskin ilmiö ei ollut näin voimakas. Kuten edellä mainittiin, korkean myötämislujuuden ja hauraiden mikrorakenteiden yhdistelmä nostaa DBTT-lämpötilaa etenkin jos efektiivinen raekoko on suuri, mitä se yleensä CGHAZ -alueella on. Homogenisointikäsittelyn (1300 °C/48h) vaikutus iskusitkeyteen 0,3 % hiilipitoisuuden teräksessä. Modernien erikoislujien terästen hyvästä kylmämuovattavuudesta johtuen niistä tehdyt rakenteet valmistetaan HT_3_16.indd 21 3.6.2016 7.22. Makrosuotaumalla voi tosin olla myös hyödyllisiä vaikutuksia: eräässä nuorrutusteräksen iskuja murtumissitkeyttä käsittelevässä tutkimuksessa havaittiin transitiolämpötilan alenemista näytteille, jotka oli irrotettu keskilinjan suotauman kohdalta kun niitä verrattiin keskilinjan ulkopuolelta valmistettuihin näytteisiin. Kylmämuokkauksen ja vanhenemisen vaikutus 27J:n transitiolämpötilaan 15 mm 460 MPa termomekaanisesti valssatulla teräksellä (S460ML). Kuva 8. Vaaleanpunaiset neliöt: vetomuodonmuutos ja vanheneminen, siniset timantit: tasopuristus ja vanheneminen, ruskeat avoimet symbolit: paineastian kalottipäädyn eri osat. Erityyppisillä yläja alabainiitilla sekä martensiitilla on tapana muodostua suhteellisen karkearakeisesta austeniitista. Prosessiparametrit teräkselle: austenointilämpötila 1080 °C, viimeisen piston lämpötila 820 °C ja suokarkaisu lämpötilaan 250 °C [18]. Monet tutkimukset eri vuosikymmeniltä ovat esittäneet hiilen olevan haitallista muutosvyöhykkeen sitkeydelle [19] ja [20]. Tämä myös sitkeissä murtumissa, joista puhutaan myöhemmin. Käytetty homogenisointikäsittely vähensi mikrosuotautumista, mutta ei vähentänyt luonnollisestikaan suuremman aaltopituuden makrosuotautumista. Lukuun ottamatta erittäin suuren lämmöntuonnin hitsausprosesseja, jäähtymisnopeudet hitsauksessa ovat melko korkeita (10 – 100 °C/s), joten muutosvyöhykkeen mikrorakenteet ovat samankaltaisia kuin karkaistuissa erikoislujissa teräksissä poiketen ainoastaan perinnäisen austeniitin raekoossa, mikä on huomattavasti suurempi muutosvyöhykkeellä, ainakin CGHAZja ICCGHAZ -alueilla. Makrosuotautumista voidaan hallita kehittyneiden valuprosessien hallintatyökalujen avulla, joita ovat muun muassa dynaaminen soft-reduktio sekä valun lämpötilan ja jäähdytystekniikan hallinta, mutta mitä suuremmat hiilija mangaanipitoisuudet ovat, sitä haastavammaksi suotautumisen hallinta tulee: nämä seosaineet edistävät jähmettymistä austeniitiksi, mihin taas liittyy voimakkaampi suotautuminen ja hitaampi diffuusio [17]. Siten efektiivisellä raekoolla on tapana kasvaa johtaen matalampaan lohkomurtuman rajajännitykseen, mikä yhdessä bainiitin ja martensiitin korkean myötämislujuuden kanssa johtaa heikompaan DBTT-lämpötilaan muutosvyöhykkeellä kuin perusaineessa. On syytä vielä mainita, että matalan lämpötilan sitkeys muutosvyöhykkeellä voi myös heiketä johtuen myötövanhenemisesta SCHAZ –alueella. Vaihtoehtoisesti hienoja oksideja, jotka ovat stabiilimpia kuin nitridit, on myös käytetty ehkäisemään austeniitin raekoon kasvua erittäin korkean lämmöntuonnin kuonahitsauksessa [22]. Valuprosessissa näin ei kuitenkaan aina ole ja makroskooppisia suotaumakuvioita saattaa esiintyä [16]. Lisäksi muutosvyöhykkeen perinnäisen austeniitin raekoko on suurempi kuin perusaineen. 3.2 Matalan lämpötilan sitkeys muutosvyöhykkeellä Erityisesti hitsattavilla hienorakeisilla erikoislujilla teräksillä muutosvyöhykkeeltä alkanut haurasmurtuma on suurempi huolenaihe verrattuna perusaineesta alkaneeseen haurasmurtumaan, koska muutosvyöhykkeellä lämpösyklit ovat muodostaneet uusia mikrorakenteita. Kuvassa 7 on nähtävissä tasaisen mikrosuotauman voimakas vaikutus iskusitkeyteen suorakarkaistussa 0,3 % hiilipitoisuuden teräksessä, jonka mikrorakenne sisältää 94 % martensiittia ja 6 % jäännösausteniittia. Keskilujien terästen hitsiliitoksissa eli teräksissä, joissa mikrorakenteet ovat syntyneet austeniitista suhteellisen korkeissa lämpötiloissa tyypillisesti ilmajäähdytyksellä tai keskinopealla jäähdytyksellä, muutosvyöhykkeen jäähtymisnopeus on suurempi kuin jäähtymisnopeus, jonka austeniitti koki perusaineen muodostuksessa. Hitsin alilujuus on kuitenkin syytä pitää mielessä erittäin lujien terästen tapauksissa. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 21 Kuva 7. Suotauman havaittiin pienentävän perinnäisen austeniitin raekokoa, joka saattoi suojata terästä sulkeumien haitallisilta vaikutuksilta. DE tarkoittaa dished end [25]. Näistä seikoista johtuen keskilujilla teräksillä muutosvyöhykkeen lujuudet ovat korkeammat kuin perusaineessa
Parempi materiaalin muovattavuuden ja kuroutumiskyvyn mitta olisi todellinen venymä murtumaan. Tilanne voi olla tosin suorakarkaistuilla teräksillä [33]. Siten lujuustasojen noustessa SCHAZja HT_3_16.indd 22 3.6.2016 7.22. Verratessa myötölujuudeltaan yhtä lujia nuorrutettua ja suorakarkaistua erikoislujia terästä, tasavenymä suorakarkaistussa teräksessä on matalampi. Kyseinen käyttäytyminen on usein virheellisesti ekstrapoloitu suurempiin muodonmuutoksiin, mikä voi itse asiassa esimerkiksi estää särmäyksen pienellä säteellä. Tasavenymän jälkeiset venymät ovat näissä teräksissä kuitenkin samankaltaiset. Syyt tähän ovat vielä tutkimuksen alla, mutta näyttäisi, että ilmiö johtuu pinnanalaisesta tekstuurista ja sen vaikutuksesta leikkausnauhojen muodostumiseen. Nuorrutusteräksellä on paremman tasavenymän ansiosta tyypillisesti siten myös korkeampi murtovenymä kuin suorakarkaistulla teräksellä. Erikoislujien terästen relevanttien muovattavuusparametrien määrittämiseksi olisi kuitenkin tarvetta tehdä lisätutkimusta. 6. 3.3 Charpy V:n ja murtumissitkeyden välinen korrelaatio Rakenteita mitoitettaessa haurasmurtumaa vastaan, Charpy V:n sijasta suositaan käyttämään murtumissitkeysdataa. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 22 Kuva 9. Yleisesti korkeampien lujuuksien käyttö tarkoittaa särmäyksen tulevan entistä vaativammaksi, jolloin särmän minimisisäsäde väistämättä kasvaa. Todellinen jännitys – todellinen venymä ja insinöörijännitys –insinöörivenymä -käyrät kahdelle erikoislujalle 900 ja 960 MPa suorakarkaistulle teräkselle [32]. Kuitenkin, kuten kuvasta 8 nähdään, lineaarista ekstrapolaatiota korkeampiin efektiivisiin muodonmuutoksiin ei voida tehdä, ainakaan matalahiilisillä erikoislujilla termomekaanisesti valssauilla teräksillä [25]. 5. Sama pätee myös murtolujuuteen. Näiden arvojen takana ei ole kuitenkaan järjestelmällisiä tutkimuksia vaan ennemminkin ne kuvaavat tyypillisiä arvoja alle 460 MPa rakenneteräksillä. Sellaisille teräksille on löydetty seuraava korrelaatio [29, 30]: T =0.8 . Tämä on totta suhteellisen pienillä venymillä (alle tasavenymän), kuten kuvassa 8 on esitetty (vaaleanpunaiset neliöt). Rakenteiden yleisissä kuormitustilanteissa se ei siten ole hyvä muovattavuuden mitta. Muovattavuus Kuumavalssatuilla teräksillä muovattavuudessa tärkeintä on kylmätaivutus: särmäys on usein kustannustehokas vaihtoehto hitsaukselle ja pienisäteisiä särmiä suositaan usein rakenteellisista ja takaisinjoustosyistä. T 28J +14°C (5) Vaikka korrelaatio on epäedullisempi haurasmurtumaa ajatellen, voidaan kuitenkin todeta, että kyseisillä ultralujilla teräksillä on erinomainen murtumissitkeys. Tämä on esimerkki, missä vanhanaikaiset standardit ja normit voivat rajoittaa tehokkaampien teräsratkaisuiden toteutuksen. Lukuun ottamatta liuoslujittamista, kaikki nämä ovat metastabiileja tekijöitä, jotka ovat taipuvaisia häviämään lämpötilan kasvaessa. Tämä johtuu siitä, että särmän akselin ollessa pitkittäin valssaussuuntaan nähden venyneet sulkeumat tai sulkeumaketjut toimivat säröjen ydintäjinä heikentäen särmättävyyttä. 4. Nämä ohjeet pätevät kuitenkin korkeintaan 700 MPa myötölujuuteen asti. Särmättävyys on anisotropista: yleensä pienin särmäyssäde saavutetaan, kun särmän akseli on poikittain valssaussuuntaan nähden. Viime aikoina on kuitenkin osoitettu, että kaava 4 johtaa liian mataliin T –arvoihin, kun myötölujuus on 900 MPa tai enemmän. 700 MPa myötölujuuden teräksille EN 1993-1-12 –standardi suosittelee TS / YS> 1.05, A > 10 % ja tasavenymä > 15 YS / E. Esimerkiksi Eurocode 3 –standardin perusteella 8 mm paksusta suorakarkaistusta 960 MPa teräksestä valmistettujen rakenteiden ollessa kuormitettu puolella kapasiteetilla, se käyttäytyy sitkeällä tavalla aina -50 °C asti. Sitkeys vetokokeessa Ohjeet erikoislujien terästen mitoituksille on annettu Eurocode 3 –standardissa [31]. Lujuuserot hitsiliitoksissa Terästen lujittaminen perustuu dislokaatioiden liikkeiden vaikeuttamiseen liuoksessa olevien atomien, hienon raekoon, suuren dislokaatiotiheyden ja hienojen erkaumien avulla. Lujempien terästen lisäämisen ohjeisiin ovat estäneet vaatimus murtoluujuden (TS) suhteesta myötölujuuteen (YS) sekä tasavenymä (: molemmilla näillä on taipumus laskea lujuuden kasvaessa ja nämä lujemmat teräkset eivät yleensä täytä vaatimuksia, jotka ovat asetettu korkeintaan 460 MPa myötölujuuden teräksille. Usein oletetaan, että transitiolämpötilan nousu on suoraan verrannollinen kylmämuokkauksen määrään. Alle 825 MPa:n teräksille on olemassa seuraava korrelaatio murtumissitkeyden T ja 28J Charpy V transitiolämpötilan T 28J välillä: T =T 28J –18°C (4) Tätä korrelaatiota käytetään yhdessä esimerkiksi Master Curve metodologian [27] kanssa Euroopan standardi Eurocode 3:ssa teräsrakenteiden suunnittelussa [28] ja FITNET:n (2008) ja SINTAP:n (1999) rakenteiden mitoitusprosesseissa. Tämä arvo on hyvin erilainen, kuten kuvasta 9 huomataan. usein käyttämällä kylmämuovausta yhdistettynä hitsaukseen. Vaatimukset ovat TS / YS >1.1, murtovenymä (A) > 15 % ja tasavenymä > 15 YS / E, missä E on Youngin moduuli. Laajemmat 900 – 1300 MPa erikoislujien rakenneterästen sovellutukset vaativat kuitenkin viimeisimpien tietämyksien sisällyttämistä suunnittelunormeihin. DBTT-lämpötilan nousuun vaikuttaa kaksi tekijää näissä tapauksissa: nousu johtuen kylmämuokkauksesta ja myöhempi nousu johtuen SCHAZ –alueella tapahtuvasta vanhenemisesta, missä huippulämpötilat ovat välillä 250 – 450 °C [24]. Johtuen näiden kahden koemetodien suuresta erosta helppoudessa, nopeudessa ja kustannuksissa, korrelaatioita näiden välille on kehitetty [26] ja niitä käytetään pohjana asetettaessa iskusitkeysvaatimuksia aina 700 MPa rakenneteräksiin asti. Esimerkiksi taivutuksessa materiaalin venymä voi hyvinkin ylittää vetokokeen murtovenymän arvon. Standardin mukaisessa vetokokeessa murtovenymä ei anna kuitenkaan täydellistä tietoa itse materiaalista: se on materiaalin ominaisuus yksiaksiaalisessa vedossa tietylle näytteen paksuudelle ja geometrialle
Nämä erkaumat menettävät koherenttisuutensa matriisiin, kun ferriitti muuttuu austeniitiksi ja takaisin hitsin FGja ICHAZ –alueiden muodostuessa, luoden suuremman ajavan voiman erkaumien karkenemiselle virumisen aikana. Tämä on johtanut jopa siihen, että täyttä hyötyä ei perusaineen huomattavista ominaisuuksista saada käytännössä käyttöön. Matalahiiliset, vähänseostetut ja siten kustannustehokkaat suorakarkaistut teräkset ovat raskaammin seostettuihin teräksiin verrattuna alttiimpia SCHAZja ICHAZ –alueiden pehmenemiselle ja ovat sitä myös muutosvyöhykkeen muilla alueilla matalasta hiilipitoisuudesta johtuen. Toisaalta, jos teräs hehkutetaan, karkaistaan ja päästetään samaan lujuustasoon, päästölämpötilaa matalammilla muutosvyöhykkeen huippulämpötiloilla ei käytännössä ole vaikutusta lujuuteen ja kovuuteen. ICHAZ –alueilla on kasvava taipumus muuttua perusainetta pehmeämmäksi. Tätä aihetta on käsitelty erinomaisesti lähteessä [39]. Kuva 12. a) nuorrutusteräs, b) suorakarkaistu teräs [35]. Gravillen diagrammi [38]. Mitä tulee vetyhalkeilualttiuteen, seosainemäärät ja hiiliekvivalentti eivät ole ongelmallisia, koska hiilipitoisuudet ovat niin matalia. Hitsit (ja niiden pehmeät alueet) voidaan usein myös sijoittaa rakenteissa ei-kriittisille alueille, mutta jos hitsisaumalta vaaditaan lujuutta, voidaan hitsaus suorittaa matalalla lämmöntuonnilla. Tyypin IV –halkeilua esiintyy yleisimmin FGHAZ –alueella, kun hitsisaumaan nähden poikittaiset jännitykset ovat suurimmat, vaikkakin ICHAZ –alueella tätä esiintyy myös. On kyse tasapainottelusta vaadittavien ominaisuuksien ja kustannusten välillä. Voimalaitoksille suunnitelluilla teräksillä parannellut korotettujen lämpötilojen ominaisuudet antavat niille kestävyyttä korkeissa lämpötiloissa parantaen termistä hyötysuhdetta, laitoksen tuottavuutta ja vähentäen CO 2 -päästöjä. Kuva 11. Nämä erkaumat ovat jakaantuneet hienosti ja ovat suhteellisen hitaita karkenemaan, säilyttäen niiden kyvyn ehkäistä dislokaatioiden, aliraerajojen ja raerajojen liikettä [41]. Kuva 11 esittää hitsin vetokoetulokset 960 MPa suorakarkaistulle teräkselle: täyden lujuuden säilyttämiseksi vaaditaan hyvin lyhyttä t 8/5 -jäähtymisaikaa. Hitsiaineen sopivuus perusaineen kanssa tulee yhä tärkeämmäksi tekijäksi perusaineen lujuuden kasvaessa. Lujuuserot virumisessa Tähän mennessä on käsitelty erikoislujien terästen käyttöä normaaleissa lämpötiloissa; korkea murtolujuus ja virumismurtolujuus korotetuissa lämpötiloissa ovat myös tärkeitä seikkoja ottaa huomioon. Verratessa vanhempiin korkean lämpötilan teräksiin, kuten 2.25Cr1Mo, perusaineen ominaisuudet korkeammilla Crpitoisuuksilla sallivat seinämänpaksuuksien vähintään puolittuvan. 9 – 12 % kromia sisältävien terästen perusaineessa MX –erkaumat antavat huomattavaa virumiskestävyyttä, missä M = Nb ja V, ja X = C ja N. Tämä on johtanut 9 – 12 % kromia sisältävien terästen kehitykseen hyvällä perusaineen virumisominaisuuksilla. Suorakarkaistujen terästen matalahiilisyys antaa muutosvyöhykkeelle paremman sitkeyden kuin nuorrutusteräksissä, joten pehmeiden vyöhykkeiden muodonmuutoskeskittymät eivät johda haurasmurtumiseen. Suorakarkaistujen terästen muutosvyöhykkeen kovuusprofiilien yksityiskohdat johtuvat sekä toteutuneista lämpösykleistä että seostuksen asteesta ja ne voidaan ennustaa lämpösyklien yksityiskohtien ja kemiallisen koostumuksen perusteella [34]. Lisäksi FGHAZalueen pienen raekoon oletetaan edesauttavan nopeampaa virumista ja virumisvaurioitumista. Joissain tapauksissa perusaineen paranneltua virumiskestävyyttä ei saada hyödynnettyä ollenkaan tyypin IV –halkeilun vuoksi [40]. Mitä tiedetään tyypin IV -halkeilusta, niin hitsattujen korkeakromisten ferriittisten virumiskestävien terästen suorituskyky laskee selvästi alle perusaineen, kun lämpötilat kohoavat 600 °C:een tai sen yli. Tämä on esitetty skemaattisesti kuvassa 10. Teräsvalmistajat voivat kontrolloida suorakarkaistujen terästen pehmeiden alueiden kovuusprofiilien syvyyttä ja leveyttä lisäämällä seostusta, erityisesti molybdeeniä ja niobia, jotka antavat päästönkestävyyttä. Muutosvyöhykkeen pehmeneminen ja hitsiaineen lujuus ovat tärkeitä tekijöitä vaikuttaen hitsisauman lujuuteen ja murtumiskäyttäytymiseen ja ne tulee ottaa huomioon rakennesuunnittelussa. Valitettavasti näyttäisi, että hitsien korotettujen lämpötilojen ominaisuuksiin kiinnitettiin liian vähän huomiota otettaessa nämä teräkset käyttöön. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 23 Kuva 10. Alue I: hyvin hitsattava, alue II: kohtuullisesti hitsattava, alue III: vaikeasti hitsattava. Hiilipitoisuuden ollessa pienempi kuin 0,1 % ollaan Gravillen diagrammissa alueella I, kuva 12. Kuten edellä mainittiin, muutosvyöhykkeen muiden alueiden lujuus (kovuus) riippuu faasimuutostuotteista. Lujuusluokaltaan 960 MPa hitsilisäaineita on olemassa suhteellisen vähän, mutta markkinoiden lujimmilla lisäaineilla voidaan saavuttaa tasaluja hitsi MAG-hitsauksessa 8 mm 1100 MPa nauhateräkselle [37]. Jäähtymisajan vaikutus päittäishitsin poikittaiseen lujuuteen matalahiilisellä 960 MPa suorakarkaistulla teräksellä [36]. Tyypin IV –halkeilu on haaste, jolle olisi tarvetta löytää ratkaisu, jos korkean virumisHT_3_16.indd 23 3.6.2016 7.22. Skemaattinen diagrammi kovuuden jakaumasta muutosvyöhykkeen yli 960 MPa rakenneteräksillä. 7
Vetyalttiuden kasvu lujuuden mukana johtuu siitä, että korkeampaa kolmiaksiaalijännitystä esiintyy enemmän lujemmissa teräksissä. Standardit Valmistaakseen parempia erikoislujia teräksiä teräsvalmistajat kohtaavat silloin tällöin tarpeettomia haasteita johtuen materiaalistandardeista ja spesifikaatioista. Siten riippuen teräksen ympäristöolosuhteista, vetyhalkeilu voi olla hyvinkin rajoittava tekijä teräksen lujuutta valittaessa. Tällaisia koeteräksiä on kehitetty Japanissa (MARBN) ja Itävallassa (NPM1) [42]. Kysymys kuuluukin sen jälkeen, saadaanko näillä ansoilla sidottua kaikki vety, sekä valmistuksen jälkeen jäänyt vety että mahdollisesti käytön aikana ilmestyvä. Parannus, joka HFMI –käsittelyllä saavutetaan, riippuu väsymiskuormitusolosuhteista. Vety voi siirtyä teräkseen myös hitsauksen, korroosion, katodisuojauksen tai korkeapaineisen vetykaasun läsnäolon vaikutuksesta. Suunnittelijan rooli on erittäin haastava pystyäkseen varmistamaan rakenteen turvallinen valmistus sekä valitsemaan energiataloudellinen ja kilpailukykyinen rakenne elinkaarikustannusten kannalta. Väsyminen Väsymiskeston kannalta ei-hitsatuille rakenteille korkea lujuus on suotavaa, mutta kun kyse on hitseistä, niin suunnittelunormeissa ei ole perinteisesti suositeltu erikoislujia teräksiä [45]. Normalisoinnin jälkeisessä jäähdytyksessä karkeaan austeniittiin muodostuu jäännösausteniittia sisältävää sälemartensiittia. Vaikka liitokset ovat vain pieni osa rakennetta, niiden lujuuskapasiteettivaatimukset voivat määrätä rinnakkaisten komponenttien mitoitukset ja siten ne voivat vaikuttaa suuresti valmistettavan rakenteen kokonaispainoon. 11. Materiaalin lujuuden vaikutus väsymiskestävyyteen [Marquis, G., Aalto yliopisto, henkilökohtainen viesti, 2013.]. Esimerkiksi vaaputus on todettu olevan hyödyllistä 960 MPa suorakarkaistun teräksen väsymiskäyttäytymiseen [48]. Teräkset normalisoidaan 1150 °C lämpötilassa haitallisen BN muodostumisen välttämiseksi ja karkean perinnäisen austeniitin saamiseksi. Myötölujuudeltaan yli 650 MPa katodisuojatuissa offshore-rakenteissa vaaditaan erityisiä varovaisuutta vetyhaurautta vastaan [45]. Matalalujuuksisilla teräksillä vetyhauraus on tunnettu ongelma muutosvyöhykkeiden lujissa mikrorakenteissa. Vedyn vähentämiseksi on minimoitava vedyn tunkeutuminen sulaan ja käytettävä aihioiden vedynpoistohehkutusta tai levyjen hidasta jäähtymistä. Lisäksi tapauksissa, joissa kuormitus tai väsyminen on rajoitettu, oikeat muodot ovat tärkeitä, jotta koko teräksen lujuus saadaan hyödynnettyä. Vetyhauraus voi johtua vedystä, joka on jäänyt teräkseen sulakäsittelyn aikana. Vetyhauraus Teräkset tulevat alttiimmiksi vetyhauraudelle niiden lujuustasojen kasvaessa, mikä asettaa kovempia vaatimuksia teräsvalmistajille [44]. Riippuen jännitysolosuhteista, hitaasti kasvavat vetyhalkeamat voivat saavuttaa kriittisen koon nopealle haurasmurtumalle. Suunnittelu Kuten edellä mainittiin, erittäin lujille teräksille (minimilujuudeltaan vähintään 700 MPa) ei ole suunnittelunormeja ja standardeja teräsrakenteille. Terästehdas muodostaa laajan kokonaisuuden sisältäen sulaprosessin, kuumavalssauksen, jäähdytyksen ja lämpökäsittelyn, mitkä yhdessä mahdollistavat tietyt lujuus-, muovattavuusja sitkeysominaisuudet lopputuotteelle. Viimeaikaiset kehitykset, joissa boorin seostus yhdessä matalan typpipitoisuuden kanssa, ovat antaneet toivoa tällä saralla. Muotoilulla voidaan tuottaa myös esteettisen mielenkiintoisia ratkaisuja. Se on matalampi muuttuvassa kuormituksessa kuin vakioamplitudin kuormituksessa johtuen paikallisesta plastisesta muodonmuutoksesta, joka vähentää edullisia puristavia jäännösjännityksiä suurempien jännityssyklien aikana. [47]. Toisaalta muita teräksen valmistuksen osatekijöitä ei voida tarkastaa niin hyvin kuin kemiallista HT_3_16.indd 24 3.6.2016 7.22. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 24 Kuva 13. Samankaltaista halkeilua voi tapahtua myös perusaineessa sen lujuuden noustessa. Liuoksessa olevan vedyn aiheuttaman teräsmatriisin tilavuuden kasvusta johtuen vetyatomit kokevat vetovoimaa alueisiin, joissa on korkea kolmiaksiaalinen jännitys, eli jännityskeskittymiin, kuten loviin, halkeamiin tai halkeamantyyppisiin alueisiin mikrorakenteessa, missä ne vähentävät kriittistä jännitysintensiteettiä hitaalle halkeaman kasvulle. Liitokset ovat aina rakenteen vaativin osa suunnittelun, valmistuksen, valvonnan ja käytön kannalta, mikä tarkoittaa niiden myös vaikuttavan suuresti rakenteen kokonaiskustannuksiin. Nämä seokset näyttäisivät olevan immuuneja tyypin IV –halkeilulle. Teräksen kemiallinen koostumus on vain osatekijä kokonaisuudelle, jotta saavutetaan teräksen käyttökohteen vaatimat ominaisuudet mutta juuri kemiallista koostumusta standardit ja spesifikaatiot rajoittavat – ilman selitystä. 10. Siten erittäin lujia teräksiä käytettäessä vaaditaan erityispätevyyttä. Tämä sisäinen vety voi aiheuttaa viivästynyttä halkeilua valmistusprosesseissa syntyneistä sisäisistä jännityksistä johtuen. 9. Joka tapauksessa, selvät hyödyt ovat kuitenkin ilmeisiä HFMI –käsittelyllä. On myös mahdollista, että erikoislujan teräksen hitsin väsymiskestävyyttä voidaan parantaa hitsausteknisillä geometrisilla parannuksilla ilman hitsauksen jälkeistä käsittelyä. 8. Vetyhauraus johtuu teräksessä olevasta diffundoituvasta vedystä ja ilmiö on estettävissä, jos teräksen mikrorakenteeseen saadaan piirteitä, jotka toimivat ikään kuin ansoina vedylle estäen sen diffuusion. murtolujuuden ferriittisiä teräksiä halutaan käyttää esimerkiksi 650 °C lämpötiloissa. Hitsauksen aikana jäännösausteniitin kasvu muodostaa uudelleen karkean austeniitin rakenteen koko muutosvyöhykkeelle, jolloin FGHAZ –aluetta ei muodostu juuri lainkaan [43]. Suunnittelijat kontrolloivat koko projektiketjua valitsemalla materiaalin, suunnittelemalla rakenteen ja tarjoamalla asiaankuuluvaa laatutietoa niin valmistukseen kuin erityisohjeita rakenteen jatkokäyttöön. Viime vuosien aikana kuitenkin IIW:n töiden tuloksena on todettu, että käyttäen TIG-käsittelyä, vasarointi ja suuritaajuuksista mekaanista iskukäsittelyä (HFMI) saadaan paranneltua hitsisauman geometriaa ja jäännösjännityskuviota, jolloin voidaan päästä merkittäviin parannuksiin S/N –käyrissä lujuuden kasvaessa, kuva 13. Käytettäessä erikoislujia teräksiä rakenteessa sen muotoilun tärkeys kasvaa: optimaalisella muotoilulla voidaan ehkäistä lommoutumista ja kontrolloida elastisia siirtymiä
Se voi olla joko hyödyllinen tai haitallinen. Verrattuna matalampiin niobiseostusvaihtoehtoihin, korkea niobipitoisuus kohottaa austeniitin rekristallisaatiolämpötilaa mahdollistaen esimerkiksi termomekaanisen valssauksen lopettamisen korkeammissa lämpötiloissa pudottaen näin valssauskuormitusta, vähentäen valssin kulumista, nostaen kapasiteettia ja parantaen muodon kontrollointia. On nähty, että korkeaniobinen ja matalahiilinen API X70 –teräs vähentää sen tuotantokustannuksia 13 % verrattuna vaihtoehtoiseen matalaniobiseen ratkaisuun [51]. Kokeiluja on myös tehty teräksellä X100 (YS 690 MPa) ja jopa teräksellä X120 (YS 830 MPa), mutta huolet halkeilujen pysähtymisestä ovat vähentäneet terästen vetovoimaa. Modernissa teräsvalmistuksessa kemiallista koostumusta on vaikea määritellä yksinkertaisella tavalla johtuen lukuisista mahdollisuuksista erityisesti koskien valssausja jäähtymisparametreja. Näin teräksen valmistaja pystyisi etsimään sopivat kombinaatiot prosessiparametreille saaden lisäksi muuttaa vapaammin myös kemiallista koostumusta. 0.15 p-%. Pitkien etäisyyksien kaasukuljetusten taloudellisuus on johtanut korkeampilujuuksisten kaasuputkiterästen jatkuvaan kehitykseen. Myös erittäin matalat hiilipitoisuudet johtavat parempaan aihion pinnanlaatuun ja vähentävät suotautumista. On runsaasti aineistoa, joka toteaa korkeamman niobitason olevan hyödyllinen hyvin matalahiilisissä (0.04 p-%) koostumuksissa, jotka ovat hyvin soveltuvia putki-, rakennetai paineastiaterästen termomekaaniseen tuotantoon [49]. Uusia mitoitussääntöjä tarvittaisiin, jotta korkeiden lujuuksien tarjoama hyöty saataisiin käytettyä hyväksi [52]. Edellä mainitun rajoituksen vuoksi suurin osa paineastioista on valmistettu myötölujuudeltaan 205 – 355 MPa teräksistä. Siltarakenteissa palkkien alemmat laipat voidaan edullisesti valmistaa 700 MPa teräksestä ja jopa 1100 MPa teräksiä on käytetty sotilaallisessa käytössä liikutettavissa silloissa [5]. Lisäksi menneisyydessä ennen termomekaanisten käsittelyjen aikaa, terästen ominaisuudet tehtiin enemmän kemian avulla. Teräsvalmistajat kohtaavat kieltoja, kuten rajoitus kokonaismikroseostuksen määrässä, ts. Olisi parempi, jos standardit asettaisivat ainoastaan teknisen suorituskyvyn rajat teräkselle. Erikoislujien terästen sovellutukset Erikoislujille rakenneteräksille löydetään yhä laajempia käyttökohteita, kun tietoisuus sen potentiaalisista hyödyistä leviää ja suunnittelijoilta vaadittava tietotaso kasvaa. Lisäksi ei ole epätavallista nähdä niobi rajoitettuna hyvinkin alhaisiin pitoisuuksiin, esimerkiksi maksimissaan 0.05 p-%:iin. Yhteenveto Erikoislujien terästen parissa on kolme päähaastetta: ensimmäinen koskee vaadittavaa tietoa nykyisten lujien terästen täydelle hyödyntämiselle; toinen standardien modifiointia uusien tietojen mukaisiksi; ja kolmas yhä parempien terästen kehitystä. Paineastioiden suunnittelunormien mukaan on vaikea hyödyntää 500 ja 690 MPa erikoislujien terästen lujuutta johtuen niiden korkeasta YS/TS –suhteesta (YS: myötölujuus ja TS: murtolujuus). Putkiterästen tapauksessa tuhansia kilometrejä erikoislujia API 5L X70 ja X80 laatuja (485 ja 555 MPa sekä 0.04 p-% C ja 0.09 p-% Nb) on onnistuneesti otettu käyttöön lukuisissa kaasuputkiprojekteissa ympäri maailmaa [50]. Rajoitukset pohjautuvat luultavasti havaittuun negatiiviseen mikroseostuksen vaikutukseen muutosvyöhykkeen sitkeydessä. Tällä hetkellä myötölujuudeltaan 555 MPa API 5L X80 on laajasti käytetty teräs. Laivanrakennuksessa väsymisseikat ovat rajoittaneet erittäin lujien terästen sovellutuksia, mutta termomekaanisesti valssattua levyä (YS 460 MPa) on käytetty suurissa konttialuksissa [53] ja lentotukialuksissa, joiden kansirakenteissa 460 MPa teräksen on todettu olevan taloudellisempi ratkaisu kuin 355 MPa teräs sekä termomekaanisen valmistusprosessin käyneen teräksen olevan taloudellisempi vaihtoehto kuin nuorrutettu teräs [54]. Kehittyneempi valmistusprosessi voisi avata uusia keinoja jo olemassa olevien tai uusien tuotteiden valmistamiseksi matalammilla kustannuksilla, sekä rahallisesti että ympäristön kannalta. Nb + Ti + V . Meriteknisessä sektorissa käytetään myötölujuusluokkia 355–500 tornija kansirakenteissa, kun taas myötölujuudelta 550–800 MPa nuorrutusteräksiä käytetään nostettavissa lautoissa ja kiinnitysrakenteissa sekä jalkojen, hammastankojen ja pohjakartioiden valmistuksessa [56]. Suunnittelunormit, ohjeet ja tiedon yleinen taso ovat kehittyneet tavallisten terästen käytöstä. On selvä tarve oppia suunnittelemaan ja valmistamaan lujista teräksistä tehtyjä rakenteita parhaalla mahdollisella tavalla, ja viemään tämä tietämys standardeihin ja normeihin ilman liiallista konservatismia. Se, että esimerkiksi Euroopassa sallitut suunnittelujännitykset ovat rajattu suhteisiin YS/1.5 ja TS / 2.4, tarkoittaa yleisessä paineastioiden standardissa EN 13445, että on epätaloudellista käyttää näitä myötölujuuksia. Seosaineet vaikuttavat lisäksi teräksen mekaanisiin ominaisuuksiin hyvin monimutkaisella tavalla. Tarvetta on standardien modifioinnille nykyisenkin tiedon pohjalta, jotta standardit eivät tarpeettomasti rajoita erikoislujien terästen valmistuksen taloudellisuutta, esimerkiksi vanhentuneilla rajoituksilla kemiallisiin koostumuksiin liittyen. Jopa korkeampia lujuuksia (YS 690 MPa) on harkittu risteilijöiden kansirakenteisiin. Helpottaakseen erikoislujien terästen käyttöönottoa teräsvalmistajien täytyy jatkaa terästen teknisten ominaisuuksien kehitystä, jotta teräkset olisivat entistä helpommin käytettäviä sekä valmistuksen että jatkosovellutusten kestoiän ja turvallisuuden näkökulmasta. Myös mangaanin tapauksessa matalilla hiilipitoisuuksilla korkeammat mangaanipitoisuudet voitaisiin hyödyntää ja on ehdotettu, että standardien termomekaanisesti valssatuille teräksille, kuten EN 10025-4, pitäisi sallia korkeammat mangaanipitoisuudet, kun hiili on vähennetty alle sallitun maksimin [51]. Korkeimpia lujuuksia käytetään liikkuvissa nostovälineissä: myötölujuudet 900– 1100 MPa ovat käytössä ja 1300 MPa lujuuksisia teräksiä ollaan harkitsemassa käyttöön otettavaksi [57]. Seismisesti aktiivisilla alueilla on TS/YS –suhdevaatimuksia [55]. Kyseiset rajoitukset eivät käy järkeen: esimerkiksi on selvästi todettu, että titaanin vaikutus muutosvyöhykkeellä on epälineaarinen ollen pienillä pitoisuuksilla hyödyllinen, mutta suurilla pitoisuuksilla haitallinen. Pilvenpiirtäjissä normalisoituja ja termomekaanisesti valssattuja 345–460 MPa teräksiä käytetään. Tämä hidastaa kuitenkin parempien terästen kehitystä. Standardien laatijat yrittävät päästä sopimukseen hyväksyttävistä seosainetasoista ja epäpuhtauksista pohjautuen heidän saatavilla olevaan tietoon. Niobin vaikutus muutosvyöhykkeen sitkeyteen riippuu monien muiden seosaineiden pitoisuuksista ja muutosvyöhykkeen lämpösykleistä. Korkean niobiseostuksen käyttö matalan hiilipitoisuuden kanssa on teräsvalmistajille kustannustehokas tuotantoreitti 420 – 550 MPa termomekaanisesti valssatuille teräksille. 12. Ongelmia on ilmennyt myös mangaanipitoisuuksien rajoituksissa, kun ne ovat usein rajoitettu selvästi alle 2 p-%:n. Esimerkkinä yllä olevasta ovat terästen mikroseostuksen rajoitukset rakenne-, paineastiaja putkiterässovellutuksissa. Yllä olevat esimerkit osoittavat, että ilman tarpeettomia rajoituksia, teräsvalmistajat voisivat kehittää koostumuksia ja prosessireittejä, jotka sopisivat parhaiten heidän tuotantolaitteille mahdollistaen teräksen tuottamisen täyttämällä lujuus-, sitkeys-, valmistusja sovellutusominaisuudet mahdollisimman taloudellisella tavalla. 13. Standardien muuttaminen voi olla hyvin pitkä ja vaikea prosessi sisältäen sekä politiikkaa että tekniikkaa. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 25 koostumusta. Hitsauksen puolesta on ymmärrettävää rajata sopiva hiiliekvivalentti vetyhalkeilun välttämiseksi muutosvyöhykkeellä, mutta muut koostumukselliset vaatimukset voisi korvata pelkästään suorituskykyvaatimuksilla. HT_3_16.indd 25 3.6.2016 7.22
[27] Wallin K., “The Master Curve Method: A New Concept for Brittle Fracture,” Int. and Porter , D., “Effect of superheat on macrostructure and macrosegregation in continuous cast low-alloy steel slabs,” 2014 [17] Won, Y.-M. Materials Research Society Symposium, Proceedings, 539 (1999) pp 23-27. [14] G.T. [3] Keeler, S., “The proliferation of new types and grades of advanced high-strength steels,” Metal Forming Magazine, 48 Issue 5 (2014). Tong, G.L. and Johansson, B., “Responding to Tomorrow’s Challenges in Structural Engineering,” IABSE Symposium, Budapest (2006) pp. J. [19] Batte, A.D. and Liimatainen, T.P., “Hot-Rolled Steel Strip and Method for Manufacturing the Same,” Patent Number EP1375694 (A1), Jan 2, 2004. [25] Porter, D., Laukkanen, A., Nevasmaa, P., Rahka, K. [9] Hemmilä, M., Liimatainen, R.A. Sixth International Offshore and Polar Engineering Conference (ISOPE ‘96), Los Angeles, USA, May 26-31, (1996) pp 154 159. , “A review of the physical metallurgy related to the hot press forming of advanced high strength steel,” Steel Research International, 80, (2009) pp 241-248. [5] Collin, P. [15] Hannula, J., Porter, D.A., Somani, M.C., Kaijalainen, A., Suikkanen, P., Yang, Y-R. [21] Karjalainen, L.P., Porter, D. and Porter, D., “Mechanical and Technological Properties of Ultra High Strength Optim Steels,” 1st International Conference on Super-High Strength Steels, Rome, Italy, 2 4 November, 2005, Associazone Italiana di Metallurgica – AIM. 59 (2011) pp 5845-5858. [24] Nevasmaa, P., Kortelainen, O., Wallin, K. [4] Ashby, M., “Materials Selection in Mechanical Design,” (Fourth Edition) ISBN: 978-1-85617-663-7, (2010) Butterworth Heinemann. [13] Hutchinson, B., Hagström, J., Karlsson, O., Lindell, D., Tornberg, M., Lindberg, F., Thuvander, M., “Microstructures and hardness of as-quenched martensites (0.1–0.5%C)”, Acta Mat. [23] Björk, T., Valkonen, I., Kömi, J., Indren, H., “Capacity of a welded structure of direct-quenched ultra-high-strength structural steels,” SAE Technical Papers, 3, (2014) 8th SAE Brasil International Suspension and Trailer Colloquium and Engineering Exhibition, BRASILCOLL 2014; Rio Grande do Sul; Brazil. and Porter, D.A., “Direct-quenched structural steels,” in Encyclopedia of Iron, Steel, and Their Alloys (EISA), R. and Wallin, K., “Performance of TMCP steel with respect to mechanical properties after cold forming and post-forming heat treatment,” International Journal of Pressure Vessels and Piping 81 (2004) 867–877. “Development of steel plates by intensive use of TMCP and direct quenching processes,” ISIJ Int. [32] Kömi, J., Karjalainen, L.P. [26] Wallin, K., “A Simple Theoretical Charpy V KIC Correlation for Irradiation Embrittlement,” Innovative Approaches to Irradiation Damage and Fracture Analysis, PVP 170, ASME, (1989) New York, 93–100. Colas and G.E. [7] Ouchi, C. Sept 2001. Karkhin, “Microstructure and Property Analysis of High Strength Ultra-Fine Low Carbon Bainitic Steel,” Rev. “Advanced high strength steels for automotive industry: A review,” Archives of Civil and Mechanical Engineering, 8, Issue 2, (2008) pp 103-117. and Waengler, S. and Porter, D., “Fracture Toughness Assessment and HAZ Strain-Ageing Resistance of TMP Steel Subjected to Cold Forming Before Welding,” Proc. Totten, eds., CRC Press, 2015. and Esdohr, J., “Hot-Rolled Steel, Strip and Method of Making It,” Patent Number US 6,2840,63. 1-9, International Association for Bridge and Structural Engineering. [8] Espenhahn, M., Heller, T. [12] Morris Jr., J.W., “Metallurgical control of the ductile-brittle transition in high-strength structural steels,” Proceedings of the 1998 MRS Fall Meeting The Symposium “Advanced Catalytic Materials-1998”; Boston, MA, USA. and Pienaar, G., “Weld HAZ Embrittlement of Niobium Containing C-Mn Steels,” International Journal of Pressure Vessels and Piping, 75, (1998) 661 – 677. [28] EN 1993-1-10 (2007) Eurocode 3: Design of steel structures Part 1-10: Material toughness and through-thickness properties. 41, issue 6, (2001) pp 542–553. and Tsai, S-P., “Effect of Niobium and Boron on the Strength and Toughness of Abrasive Wear Resistant DirectQuenched Low-Carbon Steel,” International Symposium on Wear Resistant Alloys for the Mining and Processing Industry, May 4-7, 2015, Campinas, Sao Paulo, Brasil, to be published, ASM. Rev., June 1990, p 8. and Thomas, B.G., “Simple model of microsegregation during solidification of steels,” Metallurgical and Materials Transactions A: Physical Metallurgy and Materials Science, 32, Issue 7, (2001) pp 1755-1767. Sci. of Materials and Product Technology, 14, (1999) pp 342 – 354. European Institute for the Joining of Materials, DTU-Helsingor, Denmark. [22] Kojima, A., Yoshii, K., Hada, M., Saeki, O., Ichikawa, K., Yoshida, Y.; Shimura, A. [18] Suikkanen, P.P., Ristola, A.-J., Hirvi, A.M., Sahu, P., Somani, M.C., Porter, D.A., Karjalainen, L.P., “Effects of carbon content and cooling path on the microstructure and properties of tripaided ultra-high strength steels,” ISIJ International, 53, Issue 2, (2013) pp 337-346. [10] Hemmilä, M., Laitinen, R., Liimatainen, T. [31] Eurocode 3 Design of steel structures Part 1-12: Additional rules for the extension of EN 1993 up to steel grades S 700. [2] Kuziak, R., Kawalla, R. Adv. Repor t, 380, (2004) pp 33-43. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 26 Kirjallisuuslähteet [1] Fan, D.W., Kim, H.S. Liang and V. HT_3_16.indd 26 3.6.2016 7.22. 33 (2013) 69-72. Mater. and De Cooman, B.C. Zhou, X. [11] Knott, J.F., “Quantifying the quality of steel, Hatfield Memorial Lecture,” Ironmaking and Steelmaking, 35 issue 4 (2008) pp 264-282. and Azuma, K., “Super high HAZ toughness technology with fine microstructure imparted by fine particles,” Nippon Steel Tech. and Guo, Z.Z., “Influence of steel composition on impact toughness of simulated high energy welds,” Proceedings of the International Conference on the Joining of Materials JOM-7; Helsingor; Denmark; 31 May-2 June (1995) pp 83-94. [30] Pallaspuro S, Limnell T, Suikkanen P, Porter D, “T0 – T28J correlation of lowcarbon ultra high-strength quenched steels,” 20th European Conference on Fracture (ECF20), Procedia Materials Science, 3, (2014) 1032 – 1037. [6] Kobelco Technol. [29] Kaijalainen, A., Suikkanen, P., Limnell, T., Karjalainen, L., Kömi, J., Porter, D., “Effect of austenite grain structure on the strength and toughness of directquenched martensite,” Journal of Alloys and Compounds, 577S, (2013) pp 642–648. [16] T Pikkarainen, T., Vuorenmaa, V., Rentola, I., Leinonen , M. [20] Hattingh, R.J. and Kirkwood, P.R., “Developments in the Weldability and Toughness of Steels for Offshore Structures,” Proceedings of Microalloying’88 held in conjunction with the 1988 World Materials Congress, Chicago, Illinois, USA, (1988)
319-331. [52] Brinnel, V., Schruff, C. [37] http://www.voestalpine.com/div i s i o n _ s t a h l / c o n t e n t / d o w n l o ad/22034/196497/file/alform%20 welding%20system_EN_1304.ppt. S., “Review of Type IV Cracking of Weldments in 9-12%Cr Creep Strength Enhanced Ferritic Steels,” International Materials Reviews, 58, Issue 8, (2013) pp 437-473. [34] Heikkinen, S., University of Oulu, unpublished research. on Advances in Materials Technology for Fossil Power Plants, Santa Fe, NM, USA, Sept. and Rothwell, J. Jansto and J. and Yagi, K. R., Ghassemi Armaki, H., Maruyama, K., Minami, Y. 67-72. [38] Graville, B. 6th Int. [50] Stalheim, D., “The Use of High Temperature Processing (HTP) Steel for High Strength Oil and Gas Transmission Pipeline Applications,” Proceedings of the 5th HSLA Steels, 2005, Vol. and Stacey, A., “Performance of high strength steels used in jack-ups,” Marine Structures, 12, (1999) pp 349-370. Totten, eds., CRC Press, 2015. [54] McPherson, N.A., Selection and welding of Niobium Bearing Structural Steels in Some Recent UK Shipbuilding Contracts, Niobium Bearing Structural Steels, Ed. on Safety and Reliability of Welded Components in Energy and Processing Industry, Graz, Austria, July 2008, Verlag der Technischen Universität Graz, 51-57. and Leiviskä, P., “Keinoja parantaa ultralujan teräksen hitsausliitoksen staattista lujuutta ja väsymiskestävyytta¨ pulssi MAG hitsauksen avulla,” (in Finnish) Research Report No VTT-R-04809-08, VTT: Espoo, Finland, 2008. Colas and G.E. [56] Billingham, J., Spurrier, J. [39] Abson, D. and Robertson, I.M., in Encyclopedia of Iron, Steel, and Their Alloys (EISA), R. [36] Karppi, R. [41] Chen, C. Jansto and J. [55] Luru, C., “Survey of structural steel used in major construction projects,” Niobium Bearing Structural Steels, Ed. 40, China 2005, pp 699-709. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 27 [33] Kesti, V.,Kaijalainen, A., Väisänen, A., Jär venpää, A., Määttä, A., Arola, A.M., Mäntyjärvi, K., Ruoppa, R., “Bendability and microstructure of direct quenched Optim® 960QC,” Advanced Materials Research, 783-786, (2014) pp 818-824, 8th International Conference on Processing and Manufacturing of Advanced Materials, THERMEC 2013; Las Vegas. [49] Kirkwood, P., “Niobium and heat affected zone mythology,” Proceedings of the International Seminar on Welding of High Strength Pipeline Steels, 27/11/2011 30/11/2011, Araxá – Brazil, pp 23-64, Companhia Brasileira de Metalurgia e Mineração (CBMM) and TMS, 2013. Int. S. David Porter Fysikaalisen metallurgian professori Materiaalija tuotantotekniikka Teknillinen tiedekunta Oulun Yliopisto HT_3_16.indd 27 3.6.2016 7.22. and Sasaki, J., “Recent Development of Niobium Bearing Structural Steels for Ships and Infrastructures in Nippon Steel, Niobium Bearing Structural Steels,” Ed. and Münstermann, S., “Improved Exploitation of High-strength Steels in Pressure Vessel Design by Simulations Based on Damage Mechanics,” 13th International Conference on Fracture, June 16–21, 2013, Beijing, China. [47] Yildirim, H.C., Marquis, G. A., “Cold Cracking in Welds in HSLA Steels,” Welding of HSLA (Microalloyed) Structural Steels, AIM/ ASM Conference, Rome, Italy, November 9-12 1976. and Kilgallon, P.J., “Review of the performance of high strength steels used offshore,” Research report 105 Cranfield University 2003, ISBN 0717622053. [57] http://www.ssab.com/en/Brands/Weldox/Cases/Case-Cranes-with-big-plansfor-Weldox-1300/ (30.5.2015) Avainsanat: teräs, lujat teräkset, termomekaaninen valssaus, karkaisu, haurasmurtuma, transitiolämpötila, sitkeys, särmättävyys, pehmeät vyöhykkeet, hitsaus, muutosvyöhyke, vety, väsyminen, viruminen, tyypin IV -halkeilu, suunnittelu Ar tikkeli on suomennos David Por terin IIW:n konferenssissa kesällä 2015 pidetystä esitelmästä. [51] Drewett, L.J., Bremer, S., Liebeherr, M., De Waele, W., Martín-Meizoso, A., Brózda, J., Zeislmair, B., Morbacher, H., Porter, D., Gubeljak, N., “HIPERC: A novel, high performance, economic steel concept for linepipe and general structural use,” European Commission, Directorate-General for Research, Research Fund for Coal and Steel Unit, Contract No RFSR-CT-2005-00027,1 July 2005 to 31 December 2008, Final report, EUR 24209 EN, 2010. and Cerjak, H., “Correlation of Creep Strength and Microstructural Evolution of a Boron Alloyed 9Cr3W3CoVNb Steel in As-received and Welded Condition,” Materials at High Temperatures 27, 1, (2010) pp. [43] Shirane, T., Tsukamoto, S., Tsuzaki, K., Adachi, Y., Hanamura, T., Shimizu, M. [48] Skriko, T., Björk, T. S. “Long Term Creep Strength and Strength Reduction Factor for Welded Joints of ASME Grades 91, 92 and 122 Type Steels,” Proc. [40] Kimura, K., Tabuchi, M., Takahashi, Y., Yoshida, K. and Nykänen, T., “Effects of weaving technique on the fatigue strength of transverse loaded fillet welds made of ultra-high-strength steel,” Welding in the World, 58, Issue 3, (2014) pp 377-387. 165-178. Patel, TMS (The Minerals, Metals & Materials Society, 2010, pp. J. and Igarashi, M., “Microstructural Degradation During High Temperature Exposure to up to 105 h and its Effect on Creep of Gr 91 Steel,” Proc. Patel, TMS (The Minerals, Metals & Materials Society), 2010, pp 291-308. [42] Mayr., P., Mendez Martin, F., Albu, M. Conf. Conf. 2010, EPRI, S2B-03_33, 15 pp. [53] Yoshie, A. [35] Tihinen, S., Ruukki Metals, 2013, personal communication. Steven Jansto and Jitendra Patel, TMS (The Minierals, Metals and Materials Society), 2010, pp. [45] Sharp, J.V., Billingham, J. [46] Haagensen, P.J., “Fatigue improvement techniques Advantages and limitations,” Welding in the World, Le Soudage Dans Le Monde, 47, Issue SPEC., July 2003, pp 43-63, 2003 International Conference: Welded Construction for Urban Infrastructure; Bucharest; Romania; 10 July 2003 through 10 July 2003. and Sonsino, C.M., “Lightweight potential of welded high-strength steel joints from S700 under constant and variable amplitude loading by high-frequency mechanical impact (HFMI) treatment,” Procedia Engineering, 101, Issue C, (2015) pp 467-475, International Conference on Material and Component Performance under Variable Amplitude Loading, VAL 2015; Prague. and Abe, F., “Ferrite to Austenite Reverse Transformation Process in B containing 9%Cr Heat Resistant Steel HAZ,” Science and Technology of Welding and Joining, 14, Issue 8, (2009) pp 698-707. [44] Nagao, A., Dadfarnia, M., Sofronis, P
Titaania hitsataan aina puhdastilassa”. Kaikki lämmönsiirtimen hitsit tehtiin tarkkojen laatuvaatimusten ja hitsausluokkien mukaan sekä testattiin lopuksi vaadittavilla NDT-tutkimuksilla. Vaikeaksi ei ammattimies suostu ainuttakaan työvaihetta nimeämään. ”Työ oli todella mielenkiintoinen ja itsellekin aivan uudentyyppinen, vaikka olen ollut hitsaaja vuodesta 1999, kertoo Laaksonen. ”Materiaalina titaani on hankalasti työstettävä”, kertoo Vahteruksen hitsauskoordinaattori Jari Niemi. ”Virheiden korjaaminen tai vanhan hitsin poistaminen on vaikeaa, ja myös työvälineitä on käytössä tavallista vähemmän. ”Lämmönsiirrin toteutettiin Vahteruksen omalla Plate & Shell -tekniikalla, mikä säästää merkittävästi tilaa ja kallista materiaalia saman tehoiseen putkilämmönsiirtimeen verrattuna”, kertoo Vahteruksen tuotantopäällikkö Matti Kontu. Lämmönsiirtimen suuren titaanivaipan hitsauksessa kaasutus piti kuitenkin suunnitella aivan eri näkökulmasta, koska kaasua tarvittiin myös hitsin juuressa vaipan sisäpuolella. Pyrimme tekemään työn mahdollisimman virheettömästi ja suunnittelimme jokaisen työvaiheen tarkkaan. ”Hankalinta Täystitaanisen lämmönsiirtimen hitsaus vaatii parhaat ammattilaiset Maailman johtava hitsattujen levylämmönsiirrinten valmistaja Vahterus Oy kehitti jo 20 vuotta sitten hitsatun levypakan. Naantaliin tehdyn lämmönsiirtimen hitsauksesta vastasivatkin Vahteruksen kokeneet hitsaajat Juha Kuusinen ja Mika Laaksonen. ”TIG-hitsauksella saadaan siisti hitsi, jos hitsaaja vain osaa hommansa”, Laaksonen toteaa. Lisää haastavuutta hitsaukseen toi tiettyjen hitsien 100 % röntgenkuvausvaatimus. Titaanihitsin on onnistuttava kerralla Hitsisauman laatu on ratkaiseva asia tuotteen kuin tuotteen kestävyydelle. Sanna Karppinen Mediataivas Oy HT_3_16.indd 28 3.6.2016 7.22. ”Yleensä lämmönsiirrinten ulkokuoret tehdään haponkestävästä tai mustasta teräksestä ja vain sisälle tuleva levypakka titaanista, Kontu kertoo. Ideaa on jalostettu vuosien mittaan, ja yhtenä erikoisosaamisen alueena ovat meriveteen sopivat täystitaaniset lämmönsiirtimet. ”Perinteiset hiontatavat purevat titaaniin huonosti, ja pinta on hionnan jälkeen puhdistettava huolellisesti. Täystitaaninen rakenne vaatii taitavan hitsaajan Titaanin hitsaajan pätevyysvaatimukset ovat korkeat. ”Nyt kuitenkin myös 15 millimetriä paksu vaippa hitsattiin Grade 2 -titaanista”. Hitsaajan on onnistuttava kerralla ja varmistettava samalla, ettei titaanihitsi mene pilalle lämmön tai epäpuhtauksien takia. Halkaisijaltaan 1,2-metrisen lämmönsiirtimen valmistus oli hitsausteknisesti vaativa tehtävä. ”Jouduimme miettimään työkaverin kanssa aivan uusia ratkaisuja ja menetelmiä, jotta titaanin puhtausvaatimukset ja riittävä kaasusuoja pystyttiin varmistamaan. Parhaaksi vaihtoehdoksi valittiin TIG-hitsaus, koska puikkotai lankahitsaus ei soveltunut tuotteeseen. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 28 Yksi sellainen toimitettiin keväällä Fortumin Naantalin lämpövoimalaan. Sanna Karppinen oli ehkä titaanin muotoilu ja leikkaaminen”, Laaksonen toteaa. Jos puhdistuksessa ei olla tarkkana, hitsiin tulee virheitä”. Teimme myös kokeiluja”. Kun kyse on titaanista, hitsin on onnistuttava joka kerta
ins. V. Aho ja tekn. Rantama, toimitusjohtaja A. U. Lopuksi Suurmunne kertoi uusista hitsausvirtalähteistä eli tasasuuntaajista. Alvesalo, tekn. L. Ensimmäiset Kempin hitsauskoneiden ilmoitukset Hitsaustekniikka-lehdessä löytyvät parisen vuotta ennen paikallisosaston perustamista. Väisänen. H. Suurmunne. Perustamiskokouksessa pidettiin myös neljä esitelmää: Alaranta kertoili hitsaustekniikan viimeisistä suuntaviivoista (mm. Päiville ja iltajuhlaan osallistui yli 60 yhdistyksen jäsentä. Alamäki alkoi ja nykyään paikallisosastoon kuuluu 160 jäsentä. Sihteeriksi valittiin ins. Lahti ei kun menoksi. Hitsarit juhlivat Lahdessa SHY:n Hitsaustekniikka-päivät 2016 ja Lahden paikallisosaston 60-vuotisjuhlat pidettiin 13.-14.4.2016 Lahdessa hotelli Seurahuoneella. M. Puheenjohtajina ovat olleet Martti Kemppi (1956-1959), Matti Kemppi (1967-1970), Jouko Kemppi (1983-1987) ja Kari Kemppi (2008-2011). Kemppi perustettiin vuonna 1949, minkä jälkeen se on kasvanut maailmanluokan tekijäksi hitsauskoneiden valmistuksessa. Lahteen oli kutsuttu 1.3.1956 kaikkia hitsauksesta kiinnostuneita perustamaan Suomen Hitsausteknillisen Yhdistyksen paikallisosastoa. Lahden paikallisosaston nykyinen puheenjohtaja on Mikko Jauhiainen (Kemppi Oy), varapuheenjohtaja Esa Lahtinen (Koulutuskeskus Salpaus) ja sihteeri Kirsi Sillanpää (Kemppi Oy). Lahden paikallisosaston historiasta nousee yksi nimi yli muiden – Kemppi. Kutsun oli kuullut noin 65 henkilöä. Kokousja juhlapaikka Lahden Seurahuone. Salomaa ja varapuheenjohtaja toim.joht. Blank näytti filmin asetyleenipullojen valmistuksesta. M. HT_3_16.indd 29 3.6.2016 7.22. suurriittoisuuspuikoista ja syvätunkeumapuikoista!). Vaahto, ins. Juha Lukkari Kuva 1. Yrityksen edustus ja toiminta myös paikallisosaston hallinnossa on ollut merkittävä. Huippu saavutettiin 1990-luvun vaihteessa eli 290 jäsentä. Kokouksen puheenjohtaja Ville Alaranta Tampereelta totesi puheessaan uudelle paikallisosastolle, että hitaiksi hämäläisiksi moititut ovat jälleen osoittaneet tuon väitteen epäoikeuden, koska perustettu paikallisosasto oli jo toinen hämäläisten perustama Tampere perustettiin jo 1952. Mustakallio, dipl. ins. P. J. Kuva 2. Lahden paikallisosasto hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: puheenjohtaja ins. Johansson esitelmöi nestemäisen juoksutteen käytöstä kaasuhitsauksessa. Paikallisosaston jäsenmäärä oli perustamisvuosikymmenellä noin 50, mistä se alkoi kasvaa. Kemppi sekä jäsenet dipl. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 29 SHY:n Lahden paikallisosasto perustettiin 60 vuotta sitten
Kuva 4. Andritz Oy, Halton Oy, Heatmaster Group Oy, Inspecta Tarkastus Oy, Kemecweld Oy, Kemppi Oy, Levypyörä Oy, Makron Oy, Peikko Finland Oy, Raute Oyj, Sandvik Mining and Construction Oy, SOE Busproduction Finland Oy (ent. Paikallisosaston perustamisen aikaan 1956 ilmestynyt Hitsaustekniikka -lehti. Lahden Autokori Oy), Stala Oy ja Stalatube Oy. Kuva 5. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 30 Lahden seudulla sijaitsee paljon merkittäviä ja tunnettuja metalliteollisuuden yrityksiä, mm. Kuva 3. HT_3_16.indd 30 3.6.2016 7.22. Hitsauskonemainos Hitsaustekniikka-lehdessä no 6/1954. Kuunnellaan tarkkaavaisina esitelmiä
Kuva 7. Jani Vestola (Esab Oy) ja Teresa Kemppi-Vasama (Kemppi Oy). Taantuma vuodesta 2008 lähtien . Kuva 8. Kiinasta ja Ukrainasta takaisin Suomeen . HT_3_16.indd 31 3.6.2016 7.22. Suurilujuisten terästen käytöllä ja niiden hitsauksen osaamisella on potentiaalia kasvattaa kilpailukykyä . Mikko Jauhiainen (Kemppi Oy) toivotti vieraat tervetulleiksi Lahteen. Alhainen investointiaste . Taisto Järvinen, joka teki 1970 paljon referoidun DI-työn hitsiaineentuotosta MAG-hitsauksessa (Hitsaustekniikka-lehti No 5/1970: Hitsiaineentuotto teräksen metallikaasukaarihitsauksessa). Tuotantoa on siirretty mm. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 31 HT-päivien seminaarin ohjelma oli monipuolinen: yritysmaailman tarpeet, mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus, hitsaussavujen suodatus, teräsrakennestandardi EN 1090, lujat TMCP-teräkset, hitsauskoordinoijan työ ja hitsaavan teollisuuden tulevaisuus Suomessa. Taantuma vähentänyt useimpien yritysten tuotantoa – poikkeuksiakin löytyy . Jouko Lassila (SHY) ja Reetta Verho (Kemppi Oy). Tuotantokapasiteetti vähentynyt noin 25 % kymmenen vuoden aikana . Seminaarin avauksen tekivät SHY:n puheenjohtaja Ismo Meuronen ja paikallisosaston puheenjohtaja Mikko Jauhiainen. Kuva 10. Haasteena osaamisen vähentyminen ja valmistuksen siirtyminen muualle . Työvoiman vähennykset . Aluksi Ismo Meuronen (SHY ja MeuroTech Oy) esitteli muutamien käyrien avulla Suomen teollisuuden taloudellista tilaa – eikä se kovin kaksinen ole, kuten jokainen tietää. Muutamat uudet yritykset ja suurprojektit positiivisena asiana Yhteenveto: . Tilausten vähentyminen . Aamupäivän puheenjohtaja toimi Ismo Meuronen ja iltapäivän Jouko Lassila. Korkeahko työttömyysaste . Taantuman pitkittyessä on haettava uusia toimintatapoja, tuotteita ja valmistusmenetelmiä Kuva 6. Mekanisoidun hitsauksen sekä hitsausautomaattien ja robottien määrä on saatava nousuun . Kuva 9. Hitsaava teollisuus tänään: . Kari Lahti (Dillinger Nordic AB), Reijo Pettinen ja Eero Nykänen (Arctech Helsinki Shipyard Oy)
LADEC auttaa yrityksen perustamisessa ja ensiaskelissa, neuvoo pienyrityksiä arjen haasteissa, tukee liiketoiminnan kasvattamisessa ja auttaa yrityksiä sijoittumaan Lahden seudulle tarjoamalla toimitiloja ja tuotekehitysympäristöjä. Kuva 12. Suomen teollisuustuotannon ja viennin kehitystä (Ismo Meuronen). HT_3_16.indd 32 3.6.2016 7.22. Jari Tikkanen (LADEC OY). Kuva 13. 18.4.2016 Teollisuustuotanto on v.2009 tasolla 18.4.2016 Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä 18.4.2016 Teollisuustuotanto on EU:n alhaisempia Kuva 11. Ismo Meuronen (SHY ja MeuroTech Oy). 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 32 Jari Tiikkasen (LADEC OY) aihe oli liiketoiminnan kehittäminen otsikolla Lähtökohtana yritysten tarpeet ja ideat
Siirtyminen puikkohitsauksesta MIGhitsaukseen voi puolittaa sulatetun lisäainekilon hinnan . Olli-Pekka Holamo (Kemppi Oy). Loppuasiakkaan edut: . Parantunut työergonomia . savunimupistooleista eivät kaikki hitsaajat kuitenkaan pidä. Suunniteltaessa ilmastointia tuotannolliset tilat jaetaan suunnitKuva 14. Vältä osa-optimointia -> Älä hanki laitteita, hanki ratkaisu = Laitteisto, prosessi, koulutus, tuki jatkossa . Palomäki antoi myös esimerkkejä ilman poistotarpeesta eri ratkaisuissa, pistooli: 50-100 m 3 /h, paikallispoisto: 800-1000 m 3 /h ja kauempana oleva poisto useita tuhansia m 3 /h. Mielekäs, haastava työ: Työnkuva suorittavasta valvovaksi tekijäksi, asiantuntemus voidaan keskittää valokaareen Kevytmekanisointi on ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa parantaa tuottavuutta . Korkealaatuiset tuotteet, kilpailukykyisellä hinnalla ja toimitusajoilla. Mekanisointi + prosessiosaaminen + tuotetieto = voittava yhdistelmä . Markkinat kasvavat noin 5 % vuodessa . Kustannusten alentaminen . HT_3_16.indd 33 3.6.2016 7.22. Telakat maailmalla toimivat, hyvänä esimerkkinä Korea, Japani . Korkeampi kaariaikasuhde hitsauksessa = enemmän hitsejä / päivä / laite . Korkeampi lisäaineen sulatusteho (kg/h) . Kevytmekanisointia (Kemppi Oy). Kaarihitsaussovellukset edustavat noin 70 % osuutta . Joskus työtapoja on muutettava, jotta koneille saadaan optimoitu käyttösuhde – turhat odotusajat pois Antti Palomäki (Airwell Oy) selvitti hitsaavan konepajan savunsuodatusta. . Pätevien hitsarien puute 3. Hitsaajan edut: . Tältä tasolta kustannuksen puolittaminen edelleen vaatii automaatiota/mekanisointia . Mekanisointija automatisointilaitteiden markkinoiden arvellaan kasvavan 7-12 % vuodessa Miksi mekanisoida: 1. Lähtöperiaatteeksi voidaan valita esimerkiksi parhaan saatavilla olevan tekniikan käyttö tai terveysriskien saattaminen niin vähäisiksi kuin mahdollista. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 33 Olli-Pekka Holamo (Kemppi Oy) esitteli aluksi hitsausmarkkinoiden yleistä tilaa maailmalla. Korkeammat kuljetusnopeudet (m/min) . Hän toi esille myös, miksi kannattaa mekanisoida ja mitä etuja se tuo. Useissa tapauksissa kevytmekanisointiratkaisujen investoinnin taso on noin 1/4 tai vähemmän verrattuna vastaavaan tehon lisäyksen tuottamaan automaatioratkaisuun Yhteenveto: . Kilpailutilanne – jatkuva parantaminen . Lainaus: ”Sisäilmaolosuhteille – lämpöolosuhteille ja ilman puhtaudelle asetettavat terveyteen ja viihtyvyyteen perustuvat tavoitetasot ovat keskeinen ilmastointijärjestelmän suunnitteluperuste. Kyky täyttää loppuasiakkaan vaatimukset . Työturvallisuuslain säädökset ja niiden nojalla annetut määräykset asettavat työnantajalle tavoitetasoon liittyviä velvoitteita. Parantunut työturvallisuus: pienempi altistuminen valokaarelle, hitsaushuuruille, kuumudelle jne. Teknisesti vaativat tuotteet ja asiakkaat: offshore, öljyteollisuus, ydinvoimalat, prosessiteollisuus jne. Kuva 15. Lopuksi hän näytti Kempin ratkaisuja mekanisoituun ja automatisoituun hitsaukseen, mihin Kemppi panostaa tätä nykyä myös voimakkaasti, erityisesti kevytmekanisointiin: kiskokuljettimet, pienet pistoolin kuljettimet sekä putkien orbitaali-TIGja MIG/ MAG-hitsauslaitteet. . Hitsien tasalaatuisuus = vähemmän vaihtelua ja paremmin toleransseissa, jatkuva automaattinen seuranta = pienempi korjaustarve . Optimoidut hitsausparametrit = maksimoitu tuottavuus / laite . Hänen mukaansa MIG/MAG-hitsauspistooliin integroitu savunimu on ylivoimaisesti tehokkain järjestelmä. Teollisuus kasvattaa mekanisoinnin ja automaation osuutta hitsauksessa nopeammin kuin hitsausalan yleiset markkinat kasvavat . Lyhyet toimitusajat . Perusasiat työtilojen ilmastoinnille löytyvät Suomen rakentamismääräyskokoelman osasta D2. Lisäksi mekanisointi-/automaatiolaitteiden määritelmät ovat väljät ja prosessiriippuvaiset . Hitsaavan yrityksen edut: . Hitsausaikojen vakioituminen = tiukka kustannuskuri ja tuotannonohjauksen helpottuminen 5. Näistä ns. Mekanisoinnin ja automaation osuutta kokonaisuudesta on vaikea arvioida, koska tarkat tilastot puuttuvat, paitsi robotiikka . Ei kompromisseja laadussa 2. Globaalit hitsauslaitemarkkinat ilman hitsauslisäaineita olivat arvioilta noin 5 miljardia euroa vuonna 2014 . 4. Tämä Pirkanmaalla toimiva yritys on keskittynyt plasmaja polttoleikkauskoneisiin sekä kohdepoistoja savunimujärjestelmiin.
Kuva 17. Vaatimukset voivat siten olla eri osissa tiloja erilaiset”. Lahden Tasopalvelu Oy työllistää tällä hetkellä noin 40 henkilöä. Pirkka Mellanen (Lahden Tasopalvelu Oy) kertoi kokemuksista, kun yritys on ottanut käyttöön teräsrakennestandardin SFS-EN 1090-2. Paljon on vielä puutteita. telun kannalta sopiviksi vyöhykkeiksi, joille määritellään kullekin erikseen tavoitetasot. Erityisesti teräsrakenteiden CEmerkintävaatimukset nostivat hitsauksen koordinoinnin ja hitsauskoordinoijan suureen arvoon. Mellasen mukaan onneksi lähdettiin ajoissa liikkeelle ja standardin käyttöönotto on tuonut töitä. Päätös laitteiston tyypistä: pienmekanisointi, mekanisointi, robotti ja automaatioaste . 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 34 Kuva 20. Lahden Tasopalvelu Oy on lahtelainen, vuonna 1998 toimintansa aloittanut, teräsrakenteisiin erikoistunut metallialan yritys. Tuotteen dimensiot . Laatuvaatimukset, tuotteen erityispiirteet ja muut vaatimukset . nestekaasupullojen hitsaus, kotelopalkin sisäpuolinen hitsaus, kuljetinruuvin hitsaus, palkin hitsaus ja kuljetinrullan hitsaus. Antti Palomäki (Airwell Oy). Souru Oy on perustettu 2009 ja se on kuulemma Suomen ensimmäinen hitsausinsinööritoimisto, joka on erikoistunut tarjoamaan alan asiantuntijaja koordinoijapalveluja erityisesti hitsausalan pk-yrityksille. Hitsauksen mekanisointia (Kemecweld Oy). Asiakkaan mekanisointitarpeiden peruskartoituksessa huomioon otettavia asioita ovat: . Yksi vai useita erilaisia tuotteita . Petteri Souru (Souru Oy). Hän näytti muutamia esimerkkejä toteutetuista mekanisointiratkaisuista: mm. Hollolassa Takamaantiellä toimivalla konepajalla työskentelee pääsääntöisesti 10 henkilöä kokoonpanotehtävissä. Loput työntekijöistä työskentelee asennustehtävisKuva 19. Erityisesti asennustyömaat ovat nyt esillä ja asiasta HT_3_16.indd 34 3.6.2016 7.22. Pirkka Mellanen (Lahden Tasopalvelu Oy). Kuva 18. Petteri Sourun (Souru Oy) aiheena oli hitsauskoordinoijan kokemuksia kentältä, mitä hänelle on kertynyt vuosien aikana suuri määrä, ja teräsrakennestandardin SFS-EN 1090 käytöstä ja soveltamisesta. Hitsattava volyymi . Tällä hetkellä tällaisia pieniä yrityksiä jo yli kymmenen. Takaisinmaksuaika! Kuva 16. Yritys valmistaa päätoimisesti SFS-EN 1090-2 mukaisia teräsrakenteita asiakkaan toiveiden mukaan EXC-3 luokkaan saakka. Heikki Volotinen (Kemecweld Oy) esitteli erilaisia hitsauksen automaatioratkaisuja, joita yritys on valmistanut. Päätös hitsausmenetelmästä . sä työmaakohteissa Etelä-Suomen alueella. Hän toimii itse noin 30 yrityksessä koordinoijana. Yrityksen perustivat yrittäjäpariskunta Harri ja Hellevi Seroff. Heikki Volotinen (Kemecweld Oy). Minkä tyyppinen hitsi – kehä, pituus, monimuoto jne
Teräslaji Tyypillinen hiiliekvivalentti Hiiliekvivalentti CEV (%), max EN 10024-2 ja 10025-4 CET (%) CEV (%) Levynpaksuus 60 mm 60 mm 60 mm S355J2+N 0,31 0,42 0,45 S355M 0,24 0,36 0,40 S460M 0,25 0,39 0,47 Kuva 23. Levynpaksuus H it sa u sk u st a n n u k se t Kuva 25. Esikuumennuksen määritys standardin SFS-EN 1011-2 mukaan. Termomekaanisissa teräksissä lujuus saavutetaan ”laihemmalla” teräksen seostuksella. Esikuumennustarve normalisoidulla rakenneteräksellä ”N” (= S460N) ja termomekaanisella rakenneteräksellä ”DI-MC” (= S460M) eri levynpaksuuksilla. Kuva 22. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 35 vallitsee erilaisia käsityksiä. Pienempi hitsitilavuus . Kestävän kehityksen mukainen ja taloudellisesti kestävä Pertti Lemettisen (Levypyörä Oy) esitelmän otsikko oli hyvin ajankohtainen ja paljon keskusteltu aihe: Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa. Vähemmän lisäainetta . Lisäksi tehtaalla on kahdeksan hitsausrobottia. Historiaa: . Liikevaihto viime vuonna oli noin 11 milj. Pienempi osapaino isommat kokoonpanoyksiköt . Hiilija seosainepitoisuudet ovat matalampia kuin muilla rakenneteräksillä, minkä ansiosta hitS355: 100 mm (f y = 315 MPa) S460: 73 mm (f y = 430 MPa) Kuva 21. Kari Lahti (Dillinger Nordic AB) aloitti tokaisemalla, että ”Dillinger ei ole pizza eikä kuuluisa amerikkalainen gangsteri, vaan Euroopan johtava paksujen teräslevyjen valmistaja.” Hän toi esille termomekaanisesti valssattujen lujien TMCP-terästen (Thermo-mechanical control process) etuja erityisesti iskusitkeyden sekä hitsattavuuden ja siihen liittyvän esikuumennuksen kannalta. Lujuus ja erinomainen sitkeys aikaansaadaan termomekaanisella valssauksella. Ensiaskel lujien terästen käyttöön voisi olla siirtyminen perusrakenneteräksestä S355 (myötölujuus 355 MPa) lujaan termomekaaniseen teräkseen S460 (myötölujuus 460 MPa). Teräksiä kutsutaan myös lyhenteillä TMtai M-teräkset. 90-luvulla koneenrakentajat siirsivät tuotantoaan lähemmäksi kasvavia uusia HT_3_16.indd 35 3.6.2016 7.22. Teräkset ovat hyvin matalahiilisiä, joihin on lisätty mikroseosaineita ja tarvittaessa hyvin pieniä määriä muita seosaineita. Siirtyminen lujempien TMCP-terästen kuin S355 käyttöön tuo paljon etuja samalla, kun TMCP-terästen hitsattavuus on hyvä: . Kuva 24. Levynpaksuus ja hitsauskustannukset (Kari Lahti). Hänen mukaansa hitsauskustannukset kasvavat levynpaksuuden (t) toisessa potenssissa eli ~ t 2 . sattavuus on erinomainen, koska hitsattavuuden kannalta tärkeä hiiliekvivalentti on matalampi. Lyhyempi tarkastusja testausaika Noin 30 % ”kevyemmät” rakenteet: . Levynpaksuus on pienempi käytettäessä lujaa terästä S460M kuin perusterästä S355 (Kari Lahti). Pulinat pois, esitelmä alkaa (Kari Lahti, Dillinger Nordic AB). Levypyörä Oy Lahden Nastolassa sijaitseva yritys, mikä on perustettu 1995, valmistaa suurten työkoneiden vanteita (”levypyöriä”) ja keskiraskaita hitsattuja komponentteja. Vähemmän materiaalia kevyempi rakenne . Nopeampi kokoonpano ja optimoitu kuljetus (kustannus) . TMCP-terästen S355M ja S460M hiiliekvivalentit ovat pienempiä kuin normalisoidun rakenneteräksen S355J2+N (Kari Lahti). Esitelmän lopputulema oli, että hitsaavalla teollisuudella Suomessa on myös tulevaisuutta tietyin edellytyksin. Sourun mukaan toki asennustyömaita koskevat samat säännökset kuin konepajavalmistusta, vaikkei CEmerkintää tarvitakaan. Tuotannossa käytetään MAG-, TIGja jauhekaarihitsausta. Teräkset on standardisoitu eurooppalaisessa rakenneterässtandardissa SFS-EN 10025-4, jossa lujin teräslaji on S460M, mutta uudessa standardissa tulee olemaan myös S500M. Moninkertaiset vaikutukset kustannuksiin ja “eko-tasapainoon” . Hänen vastauksena oli kyllä tietyin ehdoin. Lyhyempi hitsausaika . Lämmöntuonti Q: 20 kJ/cm (2,0 kJ/ mm) ja vetypitoisuudet HD2 (2 ml/100 g) ja HD10 (10 ml/100 g). € ja henkilökuntaa noin 100. Tämän ansiosta esikuumennustarve on pienempi
75 80 85 90 95 100 105 110 115 120 125 130 135 140 Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo kiintein hinnoin) Teollisuuden tuottavuus Teollisuuden työn hinta 18.4.2016 Teollisuudessa työn hinnan kehitys on erkaantunut tuottavuuden kehityksestä Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2015. low cost -maista . Teollinen internet . Pertti Lemettinen (Levypyörä Oy). Iltajuhlassa jaettiin perinteiseen tapaan kunniaja ansiomerkkejä. 0-sarjat . Palveluliiketoiminnan kasvattaminen . Prototuotanto . Veli Kujanpää Lappeenrannasta HT_3_16.indd 36 3.6.2016 7.22. Perinteisillä markkina-alueilla heikko kysyntä . Iltajuhlan avasivat Ismo Meuronen ja Mikko Jauhiainen. ”Paras tuote” . Virheriskikartoitukset . 2008 jälkeen Suomessa palkkojen kehitys erkani tuotannosta ja tuottavuudesta . Kultaisen kunniamerkin sai prof. Verot lisänneet kustannuksia, esim. Tuotantolinjat ja työkalut . 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 36 18.4.2016 Globaali rakennemuutos on siirtänyt työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2010, % 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Aasia Pohjois-Amerikka Eurooppa Teollisuustuotannon ostovoimakorjatut osuudet. Työvoimakustannusten kehitys . Koneenrakennusja metalliteollisuudesta on kadonnut 30 000 työpaikkaa Ongelmat: . energia . 2000 -luvulla alkoi massiivinen komponenttien hankinta ns. Tuotannon rakenne on investointipainotteinen . Teollisuustuotanto maailmalla ja Suomessa (Pertti Lemettinen). Heikko hintakilpailukyky . Venäjän viennin ongelmat . Juhlapuheen piti Teresa Kemppi-Vasama (Kemppi Oy). Hintakilpailukyky palautetaan . Sarjatuotteet suurelta osin tuonnista Selviytymisstrategioita: . Uudet tuotteet ja markkinat Vuonna 2025 hitsataan Suomessa, jos: . Iltapäivän lopuksi pidettiin perinteiseen tapaan SHY:n sääntömääräinen vuosikokous. Kehitetään uusia tuotteita ja palveluita . Tuotteen valmistettavuuden kehittäminen . Lähdetään uusille markkinoille . Löydetään uusia ansaintakeinoja . Tuotannon ylösajo . Lähde: Maddison (Historical Statistics), IMF ja ETLA Kuva 26. Tuotantosuunnitelmat . markkinoita . Piensarjatuotanto . Hyödynnetään teknologinen kehitys Jouko Lassila (SHY) lausui lopuksi seminaarin päätössanat. Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index 2005=100 18.4.2016 Koneja metallituoteteollisuuden henkilöstö 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 160 000 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 18.4.2016 Bruttokansantuote on kasvanut useimmissa Euroopan maissa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa Lähde: Macrobond Kuva 27
HT_3_16.indd 37 3.6.2016 7.22. Seminaarin esitelmät löytyvät netistä osoitteesta: www.hitsaus.net -> Seminaariaineistot -> Hitsaustekniikka’16 Juha Lukkari Päätoimittaja Kuva 28. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 37 kansallisesti merkittävästä ruostumattomien terästen hitsauksen ja sädehitsaustekniikan aloilla tehdystä työstä sekä Suomen edustamisesta IIW:ssä ja muilla kansainvälisillä foorumeilla. Kultaisen ansiomerkin sai Rauli Rapo ja hopeisen ansiomerkin Mikko Jauhiainen, Petteri Jernström, Veikko Karjalainen, Kari Kemppi, Pekka Pasanen, Pasi Raekorpi ja Kirsi Sillanpää sekä hopeisen kunniamerkin Juha Peippo. Teresa Kemppi-Vasama (Kemppi Oy) pitämässä juhlapuhetta iltajuhlassa. Kuva 31. Kuva 29. Markkinointija viestipäällikkö Johanna Vuopala (Makron Oy). Seuraavana päivänä ohjelmassa oli perinteiseen tapaan yritysvierailut, jotka suuntautuivat Makron Oy:lle Hollolaan ja Kemppi Oy:lle Lahteen. Palkittuja: Petteri Jernström (vas.), Veli Kujanpää, Pekka Pasanen, Kirsi Sillanpää, Pasi Raekorpi, Jukka Martikainen, Rauli Rapo, Mikko Jauhiainen ja Juha Peippo sekä Ismo Meuronen. Samassa tilaisuudessa palkittiin myös lahjakas hitsaaja Tony Salo, joka suoritti IFW-tutkinnon juttu toisaalla lehdessä. Hitsausesityksiä (Kemppi Oy). Jukka Martikaisen Lappeenrannasta yhdistyksen kunniajäseneksi no 15 huomionosoituksena erittäin ansiokkaasta työstä hitsaustekniikan kehittämisessä sekä toiminnasta opetuksen, tutkimuksen ja koulutuksen alalla. Kuva 30. SHY:n hallitus on kutsunut prof
tekniikka ja talous olleet alusta lähtien mukana . syksyllä 2015 aloittaneista opiskelijoista kolmannes ulkomaalaisia . toimiminen valtuutettuna hitsauskoordinoijana, osallistuminen vaatimusten katselmukseen ja tekniseen katselmukseen . Päivien ohjelma oli hyvin monipuolinen ja antoisa – jokaiselle jotakin. Hitsauskoordinoijan tehtävät ja vastuut riippuvat yrityksen toimintaympäristöstä, koosta, valmistettavien tuotteiden vaativuudesta ja monimutkaisuudesta sekä koordinoijan roolista yrityksen sisällä. Pelkkä standardien tarkastelu antaa liian suppean kuvan koordinoijan tehtäväkentästä, vaikka standardi SFS-EN ISO 3834 (Metallien sulahitsauksen laatuvaatimukset) määrittelee, mitä asioita hitsaustuotannossa tulee huomioida, jotta voidaan varmistua laadukkaasta tuotannosta. hitsauksen asiantuntijatehtävät yrityksen eri osastoilla ja yksiköissä . menetelmäkokeiden tekeminen ja valvominen . 6 Hitsatun rakenteen suunnittelijan kurssia . Hitsauskoordinoijan perustehtävänä on hitsauksen laadunhallinnan organisointi standardin SFS-EN ISO 3834 mukaisesti: Hitsauskoordinoijien täydennyskoulutuspäivät Lappeenrannassa Juha Lukkari Lappeenrannan teknillinen yliopisto järjesti perinteelliset hitsauskoordinoijien täydennyskoulutuspäivät 8.-9.3.2016. omien ja ulkopuolisten tarkastusten valvominen . Lähtökohtana on kansainvälinen hitsauskoordinoijan pätevöityskoulutuksen ja työkokemuksen kautta hankittu osaaminen. ympäristö ja työturvallisuusasiat Perinteiseen tapaan päivät alkoivat hitsauksen pätevöityskoulutuksen tilannekatsauksella, jonka hoitivat Erkki Veijalainen (LUT) ja Juha Kauppila (SHY). perustettu 1969 . . tutkinto-opiskelijoita noin 5.700: tekniikka 76 % ja kauppatieteet 24 % . Tehtävät ja vastuut) on määritelty hitsauskoordinoijan tehtävät ja vastuut ja mitä osaamista hitsauskoordinoijalla tulee olla. yli 450 tekniikan, kauppatieteiden ja filosofian tohtoria . valmistunut yli 10.000 diplomi-insinööriä ja kauppatieteiden maisteria . yli 50 IWE/IWT-kurssia . valittiin 2015 Pohjoismaiden parhaaksi nuoreksi yliopistoksi LUT on järjestänyt pätevöityskursseja vuodesta 1988 lähtien. toimiminen yhdyshenkilönä ja asiantuntijana alihankkijoiden kanssa . harjoittelulla, koulutuksella ja/tai sopivalla valmistuksen kokemuksella. . Päivät keräsi lähes 50 asiasta kiinnostunutta kuulijaa. 5 Robottihitsauksen asiantuntijakurssia . Aluksi Veijalainen antoi muutamia numerotietoja Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. 7 Laserasiantuntijakurssia . yli 60 eri kansallisuuden opiskelijoita . hitsaajien ja hitsausoperaattorien koulutus ja opastus . . yhteensä yli 900 hitsauskoordinoijaa Tällä hetkellä on käynnissä IWE/IWT-kurssi no 30 Varkaudessa. hitsaajien ja hitsausoperaattorien pätevyyskokeet . 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 38 Sanastostandardin SFS 3052 määritelmä: Hitsauskoordinoija on henkilö, joka vastaa hitsaavan yrityksen hitsaukseen liittyvistä asioista ja siihen liittyvistä toimista. henkilökuntaa noin 850 . Huhtikuussa alkoi HT_3_16.indd 38 3.6.2016 7.22. hitsausohjeiden laatiminen, hyväksyminen, tallentaminen ja päivittäminen . Pätevyys ja tietämys on osoitettu esim. asiantuntijana toimiminen hitsauksen prosessi-, laite-, materiaali-, tarkastusja laatuasioissa . tutkinto-opiskelijoista ulkomaalaisia 460 (9 %) . Päivien käytännön järjestelyistä ja kulusta vastasivat Antti Martikainen ja Pia Ahonen. Standardissa SFS-EN ISO 14731 (Hitsauksen koordinointi
. Suomalaisella laivanrakennuksella on pitkät, kunniakkaat ja ennätykselliset perinteet jäänmurtajien rakentamisessa. Ohjeiden ja sääntöjen noudattaminen . Erkki Veijalainen. Riskit . Projektikohtaiset palautetilaisuudet . IWT: 365 . 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 39 Turussa IWE/IWT-kurssi no 31, jossa on peräti 35 ilmoittautunutta. ISO 3834-2: Hitsauksen laadunhallintastandardi Alihankinnan toimintatavat on kuvattu Toimintakäsikirjassa ja verkoston hallinta on yksi telakan pääprosesseista. Juha Kauppila selvitti pätevöintikoulutuksen rakennetta. IWP: 115 Suomi on kärkimaita maailmassa. Suomen valtion tilaama jäänmurtaja maailman ensimmäinen LNG-käyttöinen murtaja. 1990-luvulla Hietalahdessa rakennettiin pääasiassa loistoristeilijöitä. Telakka työllistää noin 550 laivanrakentajaa sekä useita alihankkijoita. Vielä uuden vuosituhannen alussa matkustajaalukset olivat tärkeässä roolissa. Viipurin, Klaipedan ja Kalingradin telakoilta. (Arctech Helsinki Shipyard Oy) HT_3_16.indd 39 3.6.2016 7.22. . OHSAS 18001: Työterveys-ja työturvallisuusjärjestelmästandardi . Arctech Helsinki Shipyard Oy on venäläisen United Shipbuilding Corporationin (USC) omistama yritys. Vuonna 2014 kolmen kärki eri diplomien kokonaismäärässä oli: Saksa 25,7 %, Kiina 15,9 % ja Suomi 6,6 % (osuudet kokonaismääristä). Hieno saavutus tältä pikkuruiselta maalta! Eero Nykänen (Arctech Helsinki Shipyard Oy) selvitti alihankinnan verkostostoa telakkateollisuudessa. Annettujen diplomien määrät Suomessa olivat 1.1.2016. ”Verkostoresurssit-prosessin tarkoituksena on varmistaa tarvittavien lisäresurssien ja muiden vastaavien ulkoa hankittavien toimituskokonaisuuksien olemassaolo, laatuja ja saatavuus kilpailukykyiseen hintaan kaikissa markkinatilanteissa. Myös tästä asennus-ja hitsaustyöstä on huomattava osa alihankintaa. Tämä on mahtava saavutus suomalaisessa teollisuudessa. Eri projektien hankintatilastot . SHY:hän ei itse järjestä kursseja vaan ANB:nä (Valtuutettu kansallinen elin) vastaa kursseista niin, että kurssit täyttävät IIW/IAB:n ja EWF:n vaatimukset ja säännöt. IWE: 573 . Omistajan sana painaa . Lohkot alihankitaan vakiotoimittajilta Itämeren alueella sijaitsevilta telakoilta, mm. Uudet toimittajat hyväksytään Kuva 1. . Hinta . Nykyään talvimerenkulun aluksiin erikoistuneella telakalla rakennetaan jäänmurtajia sekä erilaisia arktisia offshoreja erikoisaluksia. . Lohkojen alihankintatelakoilla valmistetut runkolohkot kuljetetaan Helsingin telakalle proomutai laivakuljetuksina. Kysyntä ei näytä taantumasta huolimatta laantuvan vaan päinvastoin! LUT:n hitsauskoordinoijakoulutusta ollaan myös uudistamassa joustavammaksi siten, että osallistujat pystyvät paremmin yhdistämään opiskelun ja työssäkäynnin. IWS: 2132 . Toimitusvarmuus . ISO 9001: Laatujärjestelmästandardi . Helsingin telakalla tehdään rungon koonti, varustelu ja viimeistely. . Laatu . Jos suhteutetaan määrät väkilukuun, Suomi nousee toiseksi. Rakentamistahti oli erityisen kiivasta 1970ja 1980-luvuilla, jolloin rakennettiin lähes 40 jäänmurtajaa. Helsingin telakka on nykyisin kokoonpanotelakka eikä sillä ole omaa osavalmistusta eikä omaa lohkovalmistusta. Joustavuus muutoksissa ja kuormitusvaihteluissa . ISO 14001: Ympäristöjärjestelmästandardi . . Kuva 2. Hyväksyttyjä koulutuksen järjestäjiä on tällä hetkellä 51 kpl. Mekanisoitu hitsaus runkokokoonpanossa. Markkina-analyysit toimittajista ja laivanrakennusklusterista . Syksyllä lokakuussa alkaa kurssi no 32. United Shipbuilding Corporation-tason yhteistyö Valintakriteerejä toimittajavalinnoissa. Verkoston kehittymistä pyritään ohjaamaan omien tarpeiden mukaan kommunikoimalla omista tulevista tarpeista riittävän ajoissa.” Aineistoa verkoston tilanteesta kerätään mm seuraavista lähteistä. Lujien terästen (E500TM, E500W) hitsaus. Hyvänä ”sparraajana” toimii AEL, joka järjesti juuri ensimmäisen IWE-kurssinsa, joka toteutettiin pääosin digitaalisena etäopiskeluna ensimmäistä kertaa Suomessa. Kapasiteetti . Telakka tunnetaan suomalaisen laivanrakennuksen edelläkävijänä, merkittävänä helsinkiläisten työllistäjänä sekä osana kaupungin historiaa ja katukuvaa. Helsingin telakalla on rakennettu noin 60 % kaikista maailmalla toiminnassa olevista jäänmurtajista. Kuva 4. Juha Kauppila. Kuva 3. Eero Nykänen ja telakan alihankintaverkosto. Tuotantotilojen rajoitukset, laitekanta . Toimintajärjestelmä on sertifioitu (LRQA) seuraavia standardeja vasten. Verkostoresurssitprosessin tarkoituksena on myös antaa lähtötietoa oman organisaation kehittämisstrategiaan, tarjoten luotettavaa tietoa verkoston nykyhetken tilasta ja tulevista kehitystrendeistä. Helsingin Hietalahdessa sijaitseva telakka juhli viime vuonna 150-vuotista taivaltaan
Aluksi hän selvitteli yleisesti MAGtäytelankahitsausta ja eri täytelankatyyppejä ja niiden ominaisuuksia sekä etuja ja haittoja. täytelanka telakkateollisuudessa. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 40 hyväksyttyjen toimittajien listalle toimittaja-arviointien perusteella Sopimuksen liitteenä on rungon QA-plan tai osia siitä, jossa on projektin vaatimat standardit ja laatuvaatimukset: . Kilpailuetuja ovat. 20 m, halkaisija n. Kimmo Hämäläinen. . Umpilanka on huomattavasti halvempi kuin täytelanka. Hitsaustekniikka-lehdessä on vuosien varrella useita artikkeleita, jotka käsittelevät pohjamaalatun levyn hitsausta umpija täytelangoilla. . 7,5 m, levynpaksuus 5-16 mm, hitsaus pääasiassa plasmahitsauksena, paksummat aineenpaksuudet sekä jotkut asentoja varusteluhitsaukset MAG-täytelangalla. Ylivertainen suunnittelu, valmistus ja asennus (”Lego”-teknologia) . Kuva 7. Lassi Forsström (oikealla) selvitteli mm. Perustamisvuosi on 1968 ja henkilökuntaa noin 50, josta reilut 40 työntekijöitä. Valitulta toimittajalta vaaditaan hitsauksessa EN ISO 3834 mukaista toimintaa. Lohkoalihankintaa hoitaa telakalla erillinen lohko-osasto. Kaikista projekteista pidetään niiden päätyttyä palautetilaisuus, jossa arvioidaan myös verkoston onnistuminen. Varmistetaan, että sopimuksen kohdat tulee täytettyä. Umpilanka on tunnetusti arka pohjamaalille, kun taas täytelangat ovat huomattavasti vähemmän arkoja. Huomautukset käydään läpi ennen tuotannon aloitusta. Ehkä voimme lukea lopulliset tulokset myöhemmin. asentolankoja). Viafin Terästorni on globaali markkinajohtaja massatornien ja -keittimien toimittajana. Lassi Forsströmillä (Meyer Turku Oy) oli hyvin nykyaikainen ja haastava otsikko: Umpilanka vs. Prosessija varastosäiliöt: 20 % Kuva 5. No 1/1988. . Liikevaihto viime tilikaudella oli noin 20 miljoonaa euroa. Kuva 6. Säiliön mitat ovat: vaipan pituus n. Suuri ja vaativa ruostumaton säiliö. (Viafin Terästorni Oy) HT_3_16.indd 40 3.6.2016 7.22. . . Terästornin johtava asema massatornien toimittajana perustuu kilpailukykyyn ja asiakkailta saatuun luottamukseen. Tämä lappeenrantalainen konepaja osoittautuikin maailman luokan pelaajaksi säiliövalmistuksessa, mikä varmasti hämmästytti monia kuulijoita. Kalervo Leino: Uudet konepajapohjamaalit hyvin hitsattavissa – etenkin oikein valituilla täytelangoilla . Valittujen lohkotoimittajien ja runkoalihankkijoiden kanssa pidetään sopimuskatselmus/audit EN ISO 38342 vaatimusten pohjalta . Täytelankaa käytetään telakalla käsinhitsauksessa sekä mekanisoidussa ja robotisoidussa hitsauksessa. Sertifikaattia ei vaadita. No 6/1995. Tavoitteena on selvittää umpilangan käyttö tuottavasti mekanisoidussa hitsauksessa ja samalla lisäainekustannusten vähentäminen. pohjamaalin tyyppi, kalvonpaksuus (maalikerroksen paksuus) ja hitsausnopeus. Jotta umpilangan käyttö tuotannossa olisi mahdollista, on pohjamaali poistettava kokonaan hitsattavista pinnoista. Forsström selvittää parhaillaan DI-työssään umpilangan (MAGumpilankahitsauksen) soveltuvuutta telakkaolosuhteisiin. . Yritys on erikoistunut paperija selluteollisuuden säiliöiden kokonaistoimituksiin kotimaahan ja vientiin. Työssä tutkimuskohteena on erityisesti pohjamaalin aiheuttama huokoisuus hitsissä. . Tekee alihankintasopimukset yhdessä hankintaosaston kanssa. Kyky valmistaa ja asentaa maailman suurimpia säiliörakenteita . Massatornit: 50 % suurimmat tilavuudet 13.500 m 3 (paino noin 600 tonnia, maailman suurin) . Teräs ruostumaton super-duplex-teräs EN 1.4410 (X2CrNiMoN25-7-4. Luonnollisesti muita vaikuttavia tekijöitä ovat mm. Pystysuuntaiset keittimet ja reaktorit: 30 % maailman suurimpien keittimien painot 1.000 tonnia . Telakoillahan täytelankojen osuus (MAG-täytelankahitsauksen) on noin 7075 % koko lisäainekulutuksesta – lopun jakaantuessa pääasiassa puikkoja jauhekaarihitsaukselle. pohjamaalin aiheuttamaa huokoisuutta telakalla. . Matti Heinäkari, Jukka Gustafsson ja Ismo Kangasaho: Turun telakka tutki ja sovelsi – oikealla konepohjamaali-täytelankayhdistelmällä tuplasti tuottoja Nykyaikainen suurten säiliöiden valmistus oli Kimmo Hämäläisen (Viafin Terästorni Oy) esitelmän aiheena. Maailmanlaajuiset avaimet-käteen toimitukset Tuotevalikoima jakaantuu seuraavasti. Telakalla käytetään sekä metallitäytelankoja ja rutiilitäytelankoja (ns. Osastolla on vakio miehitys lohkojen rakennuspaikkakunnilla
Esityksen otsikkona oli Ajankohtaiset hitsausstandardit ja niiden muutokset: ISO 9001, ISO 14001, OHSAS, ISO 9606-1 ja EN 1090. Hitsauskaasut muodostavat nykyään vajaa kolmanneksen yrityksen liikevaihdosta. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 41 Viafin-konsernin perustana ovat kotimaiset perheyhtiöt, joilla on yli 40 vuoden kokemus vaativien metallituotteiden valmistuksesta. Myyntiedustus yli 60 maassa . Mikä on oltava kokoonpanoeritelmän minimitaso. Yritys tuottaa yrityksille mm. metsä-, kemianja prosessiteollisuudesta. Liikevaihto oli vuonna 2015 noin 51 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa 200. Kalevi Korjala ja kaasujen valmistaja Woikoski. Se sai käytäväkeskusteluissa myös kehuja monilta. Vuosikymmenten saatossa Terästorni hankki uusia asiakkaita mm. Pääkonttori Lahdessa . Yritys on tehnyt myös hurjia investointeja, 40 miljoonaa euroa 2013-2014. Hitsaajien ja WPS:ien pätevyysalueet ovat puutteellisia. Kaikki hitsausmenetelmät ovat käytössä. Pintakäsittely on huonoa korjauksissa. Yhteenveto hänen kokemuksistaan EN 1090-standardin soveltamisesta – puutteita kasapäin! Konepajat: . . Päämarkkina-alue on luonnollisesti Suomi, mutta myös vientiä on Venäjälle, Baltian maihin ja Eurooppaan. Hitsien tarkastuslaajuudesta ei ole tietoa. Woikosken tarina sai alkunsa vuonna 1882, kun nuori suomalainen insinööri Knut August Palmberg perusti Vehkalahden Koivuniemeen kimröökieli nokimustatehtaan. Kuva 10. Woikoski oli aikanaan ensimmäinen suomalainen teollisuuskaasujen tuottaja ja on tänään ainoa suomalainen alan yritys. . Tilaaja ei ymmärrä, että kyse on CEmerkittävästä tuotteesta. Petri Toikka ja laatuasiaa. Asiakkaita kaikkialla maailmassa, säännöllistä vientiä yli 70 maahan . Suojakaasu vaikuttaa monella eri tavalla hitsauksen tuottavuuteen ja työturvallisuuteen. Suoritustasoilmoitusta (DoP) ei ole tehty. Konsernin toinen tukijalka West Welding Oy perustettiin vuonna 1992 Teuvalla neljän henkilöomistajan voimin. WPS:ien alkutestausta ei ole tehty ja käyttöseuranta on puutteellista. . HT_3_16.indd 41 3.6.2016 7.22. Alihankkijoita ei ole hyväksytty mitenkään. . Lopuksi näytettiin tulevaisuuden kaavio suojakaasujen talteenotosta hitsauspaikalla ja kierrätysjärjestelmästä. Asennustyömaat: . Hitsauskoordinoijaa ei ole. Kemppi Oy: . Woikoski tarjoaa asiakkailleen kokonaisvaltaisia kaasunjakelun ratkaisuja ja palveluita pulloista laajamittaisiin jakelujärjestelmiin sekä koneita ja tar vikkeita hitsaukseen. Tällä hetkellä yrityksessä työskentelee jo kuudennen sukupolven Palmbergejä! Vuosien varrella yritys on kasvanut ja kehittynyt, ja sen pitkälle jalostetut ja korkeatasoiset tuotteet sekä erinomainen jakeluverkosto takaavat asiakkaille parhaan mahdollisen palvelun. Maalauspöytäkirjat ovat puutteellisia. ISO3834-2-, ISO9001JA ISO14001 -sertifioitu . Toimistoja 16 maassa ja Aasian ja Tyynenmeren alueen keskuspaikka Malesian Kuala Lumpurissa . Kovin radikaaleja muutoksia standardiin ei ole tullut. Merkinnät piirustuksiin). Kempin suvun omistama ja johtama yritys . . . Yhtiöiden yhteenliittäjänä on Viafin Oy, jonka Pohjola Capital Partners perusti vuonna 2006. Tuomas Kivisaari kertoi, mistä lisäarvoa voidaan saada hitsaavassa teollisuudessa. Asiakaskunta koostuu yksityisasiakkaista, teollisuuden eri aloista, terveydenhuollosta ja lääketieteen yrityksistä. Esitelmässä annettiin erinomaista perustietoa hitsauksen suojakaasuista: argon, hiilidioksidi, helium, typpi, vety ja happi sekä niiden käytöstä. Hitsien tarkastukset ovat puutteellisia. Yli 600 työntekijää . Mikä tarkoittaa sitä, että vuosittain pitää saada 10 miljoonaa euroa lisämyyntiä. . . Hitsaajien pätevyydet ovat puutteellisia. Prosessiteollisuuden painesäiliöihin erikoistuneesta yhtiöstä kasvoi nopeasti alansa arvostettu osaaja, jonka tuotteet päätyvät mm. Kaksi tuotantolaitosta Lahdessa ja yksi Intian Chennaissa . ”Vanha konkari” Raimo ”Rami” Suoranta (LUT) jatkoi asiaa standardeista ja niiden käytöstä – Hitsausmerkit. Kalevi Korjalan (Oy Woikoski AB) esitelmä nimi oli Hitsauskaasut kilpailutekijänä. WPS:t puuttuvat tai ne eivät sovellu. Kuva 9. Tätäkö tulevaisuus on suomalaisissa konepajoissa. Yli 110 miljoonan euron liikevaihto . . 8 % Kempin liikevaihdosta käytetään tutkimukseen ja tuotekehitykseen . Se osti jo samana vuonna omistukseensa West Weldingin ja pian myös Terästornin osakekannan. Monet merkit alkavat muistuttaa japanilaisia Kuva 8. Tuotteiden materiaaleina käytetään pääasiassa austeniittisia (”haponkestäviä”) ruostumattomia teräksiä ja duplex-teräksiä, myös super-duplex-teräksiä. 1980ja 1990-luvuilla tulivat mukaan myös vientitoimitukset. Perustettu vuonna 1949 . Lämpöoikaisua ei hallita. Vaativia terästuotteita valmistanut yhtiö siirtyi 1970-luvun alkupuolella Vilhun perheen omistukseen. Juuret ulottuvat vuoteen 1968, jolloin Terästorni Oy perustettiin Lappeenrantaan. hitsauksen laatuun ja hitsaajien pätevöintiin liittyviä konsultointipalveluja. Vuonna 2015 siirtyi omistus Viafin Group Oy:lle, joka on johdon ja suomalaisten perheyritysten omistuksessa. Tuomas Kivisaaren (Kemppi Oy) esitelmän otsikko oli Arvon tuottaminen hitsausteollisuudessa (Value proposition in welding industry). . öljynporauslautoille, öljynjalostamoille ja metsäteollisuuden tuotantolaitoksille. . . Aihe oli aika poikkeuksellinen hitsausseminaareissa mutta erinomainen ja tarpeellinen lisä perinteellisiin hitsausaiheisiin. Hitsausmerkkejä koskeva standardi SFS-EN ISO 2553 on uudistettu ja suomenkielinen painos julkaistiin joulukuussa 2014 (Hitsaus ja niiden lähiprosessit. 50 % Kehitysresursseista käytetään tuotteiden testaukseen Petri ”Pete” Toikka (Petekonsult Oy) oli viime vuoteen asti LUT:in palveluksessa mutta nyt hänellä on oma konsultointiyritys
ns. Erikoistuminen johti Alupro Oy:n perustamiseen vuonna 2000. Tutkimuksissa yhdistyvät sekä teoria että käytännön näkökohdat. Timo Björk ja lujat teräkset LUT:in teräsrakenteiden laboratoriossa. Simo Lahti (Alupro Oy) ja Alumiinin käyttö rakennemateriaalina. Se on nyt kumottu uuden standardin tieltä eikä sitä kannata enää soveltaa. Koska ennusteiden mukaan lujien ja ultralujien terästen käyttö vain lisääntyy tulevaisuudessa, on niiden hitsaustutkimuksiin sekä niistä hitsattujen rakenteiden ja etenkin liitosten äärikestävyysja väsymistutkimuksille tarvetta. Vuosien myötä osassa yritystä erikoistuttiin alumiinisten julkisivu-, aurinkoja muiden säleikköjen valmistukseen. Kuva 14. Lujien ja ultralujien terästen hyödyntäminen edellyttää hyvää lujuus-ja materiaaliteknistä osaamista, mikä heijastuu tuotteen suunnitteluun ja valmistukseen sekä osittain myös käyttöön ja huoltoon. Raimo Suoranta hitsausmerkkien kimpussa. hybridihitsausprosessien käytettävyys teollisissa sovelluksissa) hyväksyttiin Kuva 11. Yritys on vastikään saanut SFS-EN 1090-3 (”Alumiinirakenteet”) mukaisen sertifikaatin, joka on muuten ensimmäinen laatuaan Suomessa. 3Rmenetelmän. Erityisosaamista on hitsauksen, hitsauksen laadunhallinnan, hitsausautomaation ja -robotiikan kokonaisvaltainen kehittäminen. Yritys tarjoaa myös hitsausinsinöörija koordinointipalveluita. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 42 kirjaimia! Hitsien merkintä teknisiin piirustuksiin on kuitenkin niin tärkeä vaihe suunnittelutyössä, että kannattaa kerrata merkintäsäännöt. Materiaalien kehitys on johtanut siihen, että lujien ja ultralujien terästen käyttö on lisääntynyt hitsaavassa konepajateollisuudessa, koska niistä valmistetuilla tuotteilla voidaan luoda kilpailuetua markkinoilla. Muita palveluja ovat hitsaajien pätevyyskokeiden valvonta ja hallinnointi, hitsausohjeiden (WPS) laatiminen ja ylläpito, koulutus sekä menetelmäkokeiden (WPQR) laatiminen ja valvonta. LUT:n Teräsrakenteiden laboratoriossa tutkitaan lujien ja ultralujien terästen suunnitteluun (mitoitus ja muotoilu) ja liitosten valmistukseen liittyviä asioita sekä määritetään optimaalisia rakenteita ja valmistusparametreja erilaisiin käyttöja rasitustilanteisiin. Nyt uudistetussa standardissa SFS-EN ISO 2553:2013 molemmat järjestelmät tunnustetaan rinnakkaisina ja samanarvoisina merkintätapoina. Kuva 12. Hänen hitsaustekniikan alaan kuuluva väitöskirja Usability of laser-arc hybrid welding processes in industrial applications (Laser-. Euroopassa käytettävän ISO-järjestelmän merkinnät tunnistaa katkoviivasta, joka kuvaa hitsausliitoksen vastapuolta. Kuormitusten määritys (kenttämittaukset) . AWS-järjestelmässä katkoviivaa ei ole, vaan hitsin sijainti osoitetaan hitsin tunnuksen sijainnilla merkintäviivan ylätai alapuolella. Kuva 13. Paul Kah (LUT) toimii apulaisprofessorina LUT:ssa. Rakenteiden, komponenttien ja liitosten lujuustekniset mittaukset sekä monipuoliset testaukset . Valmistusja hitsaustekninen neuvonta . Lujien ja ultralujien terästen käyttöön liittyvää koulutusta ja konsultointia Petteri Souru (Souru Oy) kertoi viime vuosien kokemuksia kentältä hitsauksen koordinoinnista ja erityisesti teräsrakennestandardin SFS-EN 1090 käytöstä ja soveltamisesta. HT_3_16.indd 42 3.6.2016 7.22. Souru Oy on Suomen ensimmäinen hitsausinsinööritoimisto, joka on erikoistunut tarjoamaan alan asiantuntijapalveluja erityisesti hitsausalan pk-yrityksille. Ylivoimainen päämateriaali on alumiini ja eniten käytetyt seokset ovat levyt AlMg3 (5754) ja pursotteet 6060 (AlMgSi) ja 6082 (AlSi1MgMn). Henkilökuntaa on reilu 50 ja liikevaihto vuonna 2015 noin 10 miljoona euroa. Yritys on toiminut vuodesta 2009 lähtien ja sen kotipaikka on Nurmijärvi. Aikaisempi painos (1994) oli julkaistu tunnuksella SFS-EN 22553. Poikkitieteellisyys syntyy tarpeesta ymmärtää niin lujuusoppia kuin hitsausmetallurgiaa sekä materiaalija valmistustekniikkaa. Björk kehui kovasti myös Timo Nykästä (LUT), joka on kehittänyt hitsien väsymiskestävyyden laskentamenetelmiä, esim. LUT:n Teräsrakenteiden laboratorio pystyy tarjoamaan yhteistyöpalvelujaan seuraavilla alueilla: . Laajalti käytössä olevia hitsausmerkkijärjestelmiä on kaksi: ISO:n järjestelmä ja Tyynenmeren valtioiden alueella käytettävä amerikkalainen AWS A2.4 -standardi. Alupro toteuttaa erilaisia arkkitehtonisia ja teknisiä ratkaisuja rakentamiseen ja meriteollisuuteen. Kamerunista kotoisin oleva Paul Kah opiskeli LUT:ssa ensiksi diplomi-insinööriksi. Björkin mukaan Nykäsen työt jäivät valitettavan vähälle huomiolle viime vuonna, kun Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERN julkaisi maailmalle uutisia uudesta alkeishiukkasesta. Simo Lahti ja alumiini. Alupro on julkisivuratkaisujen, julkisivusäleikköjen, teknisten säleikköjen ja turvakaiteiden asiantuntija ja valmistaja. Mitoitustyökalujen kehittäminen ja niiden käytön opastaminen . Timo Björk (LUT) pisti vauhtia teräksiin vauhdikkaalla otsikolla Lujilla teräksillä menee lujaa. Yritys tehtaineen sijaitsee Tuusulassa, aivan Helsinki-Vantaan lentokentän kupeessa. Petteri Souru ja hitsauskoordinoijan arkea. Viennin osuus on 20-30 %. Alupron juuret ovat 1960-luvulla toimintansa aloittaneessa rakennustuotteita valmistavassa yrityksessä. Rakennetekniset analyysit ja laskentapalvelut
Jukka Martikainen jakoi todistukset osallistujille. LUT:n kehittämässä järjestelmässä on omat seuranta-anturinsa myös termoprofiilille eli perusaineen ja sulavan aineen rajapinnalle syntyvän muutosvyöhykkeen lämpöarvoille sekä hitsin muodolle. Case of Improving welding quality aspects . Case of advanced GMAW . . Paul Kah ja hitsaustekniikan tulevaisuuden näkymät. Recent breakthroughs in welding . Samalla järjestelmä arvioi myös mahdolliset tulevat virheet. Kandidaattityöt: 11 . Kuva 16. The future trends in welding technology . HT_3_16.indd 43 3.6.2016 7.22. Tutkimuksen aikana Kuva 15. Case of Advances in weldability . Case of Nano materials applications for welding . Hitsaava teollisuus käyttää anturointia nykyäänkin, mutta ainoa yleisessä käytössä oleva anturi seuraa hitsauksen railon rataa. Lopuksi Esa Hiltunen, Miikka Karhu ja Jussi Kinnunen (kaikki LUT) esittelivät hitsaustekniikan laboratoriossa neuroverkko-ohjattua hitsausjärjestelmää. Case of Advancement of Artificial intelligence based control systems . Case of Arctic welding applications . Esa Hiltunen esittelee neuroverkko-ohjattua hitsausta. . Hitsausjärjestelmän itsesäätyvyys perustuu uudenlaiseen anturointiin, jota hallitaan neuroverkko-ohjelmalla. Esimerkkinä lukumääristä on vuosi 2015. Näin ollen lopputulos on virheetön. Juha Lukkari Päätoimittaja Kuva 17. Challenges of welding . Esitelmän otsikko oli Hitsauksen tulevaisuuden näkymät, jonka Paul piti englannin kielellä (Proscpects of welding technology). Useimmat kandidaattija diplomityöt ovat julkisia ja ne löytyvät yliopiston kirjastosta. Kun järjestelmä havaitsee virheen, se pystyy korjaamaan sen saman tien eri muuttujille asetettujen säätöikkunoiden avulla. Itsesäätyvässä hitsausjärjestelmässä seurantadata siirtyy antureista reaaliajassa neuroverkkoon, mikä kykenee reagoimaan usean tekijän samanaikaiseen muuttumiseen ja säätämään hitsausta läpi koko prosessin. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 43 2011. Case of Green and environmentally aware welding Hitsaustekniikan professori Jukka Martikainen (LUT) antoi perinteiseen tapaansa katsauksen hitsauksen viimeaikaisiin ja tuleviin tutkimuksiin sekä opinnäytetöihin LUT:n Hitsaustekniikan laboratoriossa. Applications of welding . Welding regulations . Case of Narrow gap welding (NGW) applications . Tämän systeemin tärkein ominaisuus on hitsin paras mahdollinen laatu. Väitöskirjat: 4 (yhteensä 1990-2015: 22) Hän on ollut myös järjestämässä IWSkoulutusta Kamerunissa Afrikassa yhdessä Paul Kahìn kanssa. Diplomityöt: 12 . Erityisesti on huomattava luvuissa, että viime vuonna hyväksyttiin neljä väitöskirjaa. Sisältö oli hyvin haastava ja laaja eikä moniin mielenkiintoisiin yksityiskohtiin tässä lyhyessä ajassa luonnollisestikaan ehditty paneutua. hitsausjärjestelmälle kehitetään monianturinen, mukautuva ohjausjärjestelmä, jonka toimintaa säätelevät anturien tuottamat algoritmit sekä ennustavat mallit hitsin laadun tarkkailemiseen ja hitsauksen säätämiseen. Laadun arviointi tapahtuu muutosvyöhykkeen lämpöarvon, hitsisulan ja syntyvän hitsin sekä sen muodon perusteella
Perinteisesti yliopistotutkimus on ollut ainoastaan perustutkimuksesta, mutta sen HT_3_16.indd 44 3.6.2016 7.22. Kun tähän yhdistetään meriteollisuus sekä konepajaja laiteteollisuus, jotka hyödyntävät Suomessa kehitettyjä teräksiä, kasvaa teräksen osuus koko Suomen viennistä jo kolmannekseen. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 44 Terästutkimuskeskus (CASR, Centre for Advanced Steel Research) perustettiin Oulun yliopistoon vuonna 2006, kuva 1. Ryhmä julkaiseekin vuodessa noin 50 – 60 kansainvälistä artikkelia eri alan lehdissä ja konferensseissa. Oulun yliopiston terästutkimuskeskus, ks. Se on selkeästi Jukka Kömi Terästutkimus Oulun yliopistossa Metallien jalostuksen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin 3 % ja tavaraviennistä 12 %. Kuva 1. http://www.oulu.fi/casr/. Terästutkimuskeskuksen toiminnan vahvuus on sen laaja-alaisuus ja toiminnan vaikuttavuus erityisesti Pohjois-Suomen, mutta myös koko Suomen teollisuudelle. alansa ykkönen Suomessa ja kansainvälisesti yksi merkittävimmistä tutkimusyksiköistä omalla erikoisalueellaan. Henkilö stö ä metallien jalostuksen palveluksessa on 4 % koko Suomen teollisuuden henkilö vahvuudesta. Keskuksessa työ skentelee tällä hetkellä 8 professoria ja yli 60 tutkijaa. Yksikön tarkoituksena on yhdistää eri teknisen tiedekunnan yksiköiden tutkimus saman toimialan huippuyksiköksi, painopisteenä kemiallinen, mekaaninen ja fysikaalinen metallurgia. Yksikkö tekee läheistä yhteistyötä teollisuuden kanssa kehittäen uusia teräksiä, valmistusprosesseja ja toimintamalleja. Se hakee myös alan tulevaisuuden mahdollisuuksia kansainvälisillä yhteistyöprojekteilla ja vahvalla panostuksella perustutkimukseen. Alalla on siis todella merkittä vä vaikutus maamme kansantalouteen ja hyvinvointiin. Jos taas tarkastellaan koko Suomen metalliteollisuutta, on tämän vaikutus kauppataseeseen jo melkein puolet. Alan työ llistä vä ä merkitystä korostaa myös se, että monilla tehdaspaikkakunnilla kuten Torniossa, Raahessa, Porissa, Harjavallassa ja Imatralla tehdas on kaupungin suurin teollinen työ llistä jä ja sen vaikutus ulottuu koko alueen talouteen
Toisaalta perustutkimuksen panostusta lisättiin perustamalla tohtoriohjelma. konepajateollisuuden kannattavuutta. Tulokset on jo nyt näkyvissä, mutta, kuten kaikessa kehitystoiminnassa, tulos näkyy pääasiassa vasta tulevaisuudessa. Seostamattomille, niukkaseosteisille ja ruostumattomille teräksille tarjoamme: hin, mikä fokusoi projektit entistä enemmän liiketoimintatavoitteisiin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ala on erittäin kilpailtua ja se pitää hinnat matalina, mikä taas voi parantaa esim. Varmaa on kuitenkin se, että teräs on myös tulevaisuuden materiaali sekä uudet metallurgiset mahdollisuudet ja tutkimustulokset avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Jukka Kömi Fysikaalisen metallurgian professori Materiaalija tuotantotekniikka Teknillinen tiedekunta Oulun Yliopisto HT_3_16.indd 45 3.6.2016 7.22. Opetus on toistaiseksi kattanut teollisuuden tarpeet, mutta muutos on näköpiirissä, kun teollisuuspaikkakuntien suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Tämä on ollut menestys erityisesti terästutkimukselle, terästeollisuudelle ja toiminnalla tulee olemaan suuri vaikutus Suomen metalliteollisuuteen. Terästutkimuksessa esim. teknologiaohjelmilla painopisteen ollessa teräksen valmistuksessa, mutta myös teräslajien kehitykseen tähtäävää tutkimusta tehtiin. 010 8345 500 welding@masino.fi, www.masino.fi • hitsauspuikot • täytelangat • MIG/MAG-langat • TIG-langat • jauhekaarilisäaineet • keraamiset juurituet ELGA ® -LISÄAINEET TEOLLISUUDELLE Masinolla on laaja valikoima hitsauslisäaineita eri sovelluksiin. Maailman terästeollisuuden lähitulevaisuus on edelleen sekava, sillä mm. Valmistuneet tohtorit ovatkin sijoittuneet hyvin joko teollisuuden palvelukseen, tutkimuslaitoksiin tai opistoihin tutkimukseen ja opetukseen. Myös liiketoimintaja markkinatutkimus tuli mukaan yhteisiin projekteiMasino Welding Oy, puh. Yliopistojen rooli tässä konsortiossa on edelleen keskittyä ilmiöiden tutkimukseen ja tieteen tekemiseen, kun teollisuus keskittyy rakentamaan ideoista innovaatiota ja liiketoimintaa. Muokkausja muovaustekniikan opetus käynnistettiin Oulussa viime vuonna ja vastaava professuuri lakkautettiin Aalto-yliopistosta. Toisaalta tilanne pakottaa erikoistumaan ja tämä muutos on nähtävissä erityisesti länsimaissa – erikoistuneet teräksenvalmistajat pystyvät toimimaan kannattavasti. Kiina sotkee edelleen kilpailuasetelmaa ja ylikapasiteetti vaikuttaa jääneen pysyväksi tilaksi, vaikka kulutus kasvaa edelleen. Nyt Oulussa on viisi professoria: prosessimetallurgiassa, muokkausja muovaustekniikassa sekä materiaalitekniikassa. Tutkimusta tehdäänkin entistä enemmän yhteisissä projekteissa teollisuuden ja erilaisten tutkimuslaitosten kanssa. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 45 muuttuminen kohti sovelluksia erityisesti kansantaloudellisesti merkittävillä aloilla on ollut nähtävissä jo muutaman vuoden ajan. On myös huomioitava, että materiaalitekniikka on ala, jolla tohtorikoulutusta on perinteisesti arvostettu ja pidetty tä rkeä nä . 1990 ja 2000 -lukujen alussa tutkimusta rahoitettiin ns. Metallienjalostuksen tarvitsemaa akateemista metallurgista henkilö stö ä koulutetaan viidessä yliopistossa: Aalto-yliopistossa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Oulun yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Å bo Akademissa. Oulun yliopisto on keskittynyt terä ksiin kohdistuvaan opetukseen niin prosessimetallurgiassa kuin materiaalitekniikassa. Koulutusaloja ovat prosessimetallurgia, materiaalitekniikka ja terä srakenteet. Kun yhteistyö on rakennettu molempia osapuolia huomioiden, mahdollistaa se yhteisen menestymisen. Merkittävä muutos tapahtui vuonna 2009, kun TEKES päätti lopettaa teknologiaohjelmat ja siirtyä viisivuotiseen rahoitusmalliin ja Suomeen perustettiin valituille alueille viisivuotiset strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit. TEKES:n rooli on merkittävä ja yhteistyöllä metallinjalostajien kanssa on varsin pitkät perinteet. Näistä Koneja metalliteollisuuden SHOKohjelmaa hallinnoi Fimecc Oy, joka yhdisti metalliteollisuuden toimijat yhdeksi kokonaisuudeksi ja yhteistyö laajeni konepajoihin ja loppukäyttäjiin
3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 46 Terästuotteiden (valssatut tuotteet + putket) tuotanto, käyttö ja ulkomaankauppa Suomessa Steel Use, Production and Foreign Trade of Finished Steel Products in Finland 1975–2015 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Vienti/Exports Tuonti/Imports Käyttö/Steel Use Tuotanto/Production 05/2016 1000 t Lähteet/Sources: Tulli/Customs, Metallinjalostajat Käyttö = Tuotanto + tuonti vienti Teräs Suomessa Juha Lukkari Kaikessa soi teräs, ilmassa soi teräs. Ja aalto vapaa, kun rannan tapaa, kuohuissa soi viimeiseksi teräs. Kun syksyn lehti maahan ehti, siinäkin soi teräs. (Mukaellen Lasse Mårtenssonin laulua Kaikessa soi blues) Vuosi Tuotanto (1000 tn) Tuonti (1000 tn) Vienti (1000 tn) Käyttö (1000 tn) 1966 366 645 19 992 1967 340 651 56 935 1968 554 578 149 983 1969 713 664 198 1179 1970 798 844 208 1434 1971 620 661 226 1055 1972 930 701 298 1333 1973 1135 786 296 1625 1974 1124 826 207 1743 1975 1087 691 204 1574 1976 1165 576 304 1437 1977 1548 437 743 1242 1978 1859 410 1001 1268 1979 1973 491 996 1468 1980 1976 607 824 1759 1981 1931 614 916 1629 1982 1951 651 809 1793 1983 2079 611 1044 1646 1984 2138 608 1059 1687 1985 2232 650 1161 1721 1986 2170 663 1177 1656 1987 2203 647 1199 1651 1988 2397 652 1299 1750 1989 2538 722 1297 1973 1990 2556 688 1508 1736 1991 2518 510 1827 1201 1992 2819 541 2062 1298 1993 2989 604 2205 1388 1994 3121 797 2250 1668 1995 3242 895 2170 1964 1996 3272 869 2259 1882 1997 3350 1084 2323 2111 1998 3716 1117 2666 2167 1999 3783 1005 2869 1919 2000 3903 1147 2708 2342 2001 3857 1111 2809 2159 2002 3975 1058 2978 2055 2003 4091 1092 3183 2000 2004 4157 1241 3240 2158 2005 4072 1155 3124 2103 2006 4406 1319 3347 2378 2007 3955 1543 2957 2541 2008 3695 1486 2868 2313 2009 2644 979 2060 1563 2010 3561 1482 3639 1404 2011 3507 1425 3814 1118 2012 3493 1122 2698 1917 2013 3238 1091 2611 1718 2014 3487 1091 2871 1707 2015 3638 1010 2956 1692 Terästuotteiden (valssatut tuotteet + putket) tuotanto, ulkomaankauppa ja käyttö Suomessa 1966-2015 Tilaston laatija: Metallinjalostajat Lähteet: Tulli ja Metallinjalostajat Juha Lukkari Päätoimittaja HT_3_16.indd 46 3.6.2016 7.22
25.8.2016 Lappeenrannassa HRO Suunnittelufoorumin teemapäivät ja Teräsrakentamisen T&K -päivät järjestetään elokuussa 2016 Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. HRO Suunnittelufoorumi: http://www.lut.fi/hro Teräsrakenneyhdistys: Teräsrakentamisen T&K -päivät http://www.terasrakenneyhdistys.fi/fin/ajankohtaista/terasrakentamisen-t-k-paivat Lisätiedot: Tuomas Skriko tuomas.skriko@lut.fi Matti Koskimäki matti.koskimaki@lut.fi HT_3_16.indd 47 3.6.2016 7.22. Vierailevana luennoitsijana toimii professori Cetin Morris Sonsino Darmstadtin teknillisestä yliopistosta. Kolmipäiväiset teräsrakentamiseen, suunnitteluun ja valmistukseen painottuvat Teräspäivät kokoavat yhteen vaativien teräsrakenteiden suunnittelijoita, tuotekehittäjiä, tutkijoita, rakennuttajia sekä rakennemateriaalien valmistajia ja toimittajia. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 47 Teräspäivät 23. Päivien ohjelma koostuu teräsrakenteisiin liittyvien viimeisimpien tutkimustulosten ja yritysten omien tutkimusprojektien esittelyistä, unohtamatta kansainvälisyyttä
Tämä lisää entisestään suorituksen arvoa. Materiaaleina oli S235, S355 ja S960 teräslajit ja kokeet tehtiin vakioamplitudisilla testeillä keskijännitystason ja amplitudin olleessa kuormitusmuuttujia. Neuber-, SWT-, ja Morrow – plastisuuskeskijännityskorjauksilla, mutta niiden huomioonottaminen ei parantanut systemaattisesti koeja teoriatulosten yhteensopivuutta. Työssään Peippo tutki nosturin korvakelevyyn termisesti leikatun aukon nurkan väsymistä. Juha Peipon väitöstyö löytyy e-muodossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-265-906-4 (PDF) Lisätietoja: juha.peippo@konecraes.com +358-407027753 Timo Björk Professori Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teräsrakenteiden laboratorio Tohtorinväitös Timo Björk, Juha Peippo ja Heikki Remes. Lupaavat tulokset avaavat tarpeen laajentaa tutkimusta esim. Saatu tulos on merkittävä sekä tieteellisesti ja käytännön leikattujen levyjen suunnittelussa ja valmistuksessa. Matkan varrella ilmenneistä lisähaasteista huolimatta Peippo on vienyt työn sinnikkäästi maaliin laadusta tinkimättä. Yhdessä 3Rmenetelmän kanssa ne muodostavat laajan sovelluskentän. Peippo otti ennustemalliinsa mukaan mitattavissa olevat leikatun pinnan väsymisparametrit: kovuuden (materiaalin lujuus), pinnan karheuden ja jäännösjännityksen. Työn esitarkastajina toimivat professori Per Haagensen Norwegian University of Science and Technology ja Dr. Nämä menetelmät eivät tuottaneet kuitenkaan koetulosten kanssa yhteensopivia tuloksia. Juha Peippo on tehnyt työnsä omakustanteisesti omalla ajallaan vaativan päivittäisen insinöörityön ohella. Kustoksena väitöstilaisuudessa toimi professori Timo Björk LUT:sta. Koekappaleet olivat normaalia tuotantolaatua eri alihankkijoilta. Ei voi kuin todeta, että Juha on todellinen ”väsymätön” Teräsmies. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 48 DI Juha Peippo väitteli Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa joulukuussa 2015 aiheesta: A modified nominal stress method for fatigue assessment of steel plates with thermally cut edges. 3R menetelmää. Tällä tavalla määritetyn paikallisen jännitysvaihtelun avulla määritetyt kestoiät vastasivat yllättävän hyvin koe tulosten kanssa. Näiden tietojen, FEA:n ja käytetyn kuormituksen vaihtelun ja jännityssuhteen avulla hän määritteli todellisen jännitysvaihtelun rakenteen kriittisessä nurkassa. muuttuva-amplitudiseen kuormitukseen, vesileikattuun pintaan, raepuhalluksen vaikutukseen jne. Majid Farajian Fraunhofer -Institut für Werkstoffmechanik IWM. Niinpä Peippo sovelsi työssään Timo Nykäsen hitseille kehittämää ns. nykyisin laajasti käytössä oleviin IIW-suosituksiin verrattuna. Tuloksia analysoitiin IIW-ohjeiden mukaisilla nimellinenrakenteellisen ja paikallisen jännityksen menetelmillä sekä murtumismekaniikalla. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Heikki Remes Aalto yliopistosta. Peippo paranteli perinteisiä menetelmiä määrittäen tehollista jännitysvaihtelua mm. Mallissa otetaan huomioon väsymiseen vaikuttavat melko helposti mittatavat parametrit, jolla näyttää olevan merkittävä vaikutus elinikäennusteen tarkentumiseen esim. Ing. Timo Björk leikatun reunan väsymislujuuden määrittämisestä HT_3_16.indd 48 3.6.2016 7.22. Leikkausprosesseina olivat laser ja plasma, mutta referenssikappaleina oli myös työstettyjä pintoja ja joitain testikappaleita myös myöstettiin
Professori Veli Kujanpää, VTT on I-komitean puheenjohtaja ja samalla myös IIW Technical Management Boardin jäsen. IIW:n hallituksen jäsenenä on toiminut vuodesta 2014 lähtien toiminnanjohtajamme Jouko Lassila. EWQ-klubi toiminta aktivoitui omaan kaksipäiväiseen kokoontumiseen 20-vuotisjuhlien merkeissä tammikuun lopulla Tampereella. Kursseista ja pätevöityskoulutuksesta on laajempi esitys jäljempänä. SHY:n koordinoiman Suomen Hitsausja Liittämisinstituutin HRO Suunnittelufoorumi ja Laserfoorumi ovat toimineet aktiivisesti. toimintavuosi. Lausun suuret kiitokset mainostajillemme ja yhdistyksemme toimintaa tukeville yritysja yhteisöjäsenille, yhteistyökumppaneille seHT_3_16.indd 49 3.6.2016 7.22. Hän johtaa puhetta IIW:n hallituksessa. Sädemenetelmät-klubi järjesti kesäisen IIWkongressin yhteydessä tervehdystilaisuuden komiteoiden I ja IV jäsenille – samalla tavalla kuin vuoden 1989 IIW-kongressissa Espossa. Yhdistyksen www-sivuja on kehitetty edelleen ja ne ovat löytäneet paikkansa niin pääyhdistyksen kuin paikallisosastojen tiedotustoiminnassa. Toimintamme on aktiivista, vakaata ja vuoden 2015 aikana varsin työteliästä. Senioriklubit toimivat tapansa mukaan hyvin aktiivisesti. Uusia henkilöjäseniä yhdistykseemme liittyi 72 kpl. Seminaariaiheissa esiteltiin keskisuomalaista yritysosaamista, hitsattavien tuotteiden muotoilua ja valmistamista sekä tulevan suurhankkeen, biotuotetehtaan mahdollisuuksia hitsaavalle teollisuudelle. Koko tapahtuma sai osallistujilta erittäin myönteistä palautetta ja kaikki järjestelyt sujuivatkin erinomaisesti. Henkilökunta Toiminnanjohtaja DI Jouko Lassila Koulutuspäällikkö IWE Juha Kauppila Toimistoja toimitussihteeri Angelica Emeléus TALOUS SHY:n vuoden 2015 kirjanpito osoitti 31 811,72 euroa ylijäämää. varapuheenjohtaja TkT Jukka Kömi, SSAB Europe Oy (1) Jäsenet DI Sami Ahonen, Oy AGA Ab (2) IWE Pasi Hiltunen, Diving Group Oy (1) TkL Timo Kauppi, Lapin ammattikorkeakoulu (1) Tj Pentti Kopiloff, Tapex Oy (3) IWE Ville Lahtinen, Inspecta Tarkastus Oy (3) IWE Mari Mikkonen, DEKRA Industrial Oy (2) DI Jukka Mononen, Säteilyturvakeskus STUK (2) IWE Erkki Veijalainen, LUT (1) IWE Reetta Verho, Kemppi Oy (3) Varajäsenet DI Jaakko Heikonen, Pemamek Oy (2) IWE Timo Kankala, Koneteknologiakeskus Turku Oy (1) IWE Niko Kuikka, Suomen Levyprofiili Oy (3) DI Kari Mäntyjärvi, Oulun yliopisto (3) DI Jukka-Pekka Rapinoja, METSTA ry (1) Tj Jukka Teiskonen, HT Laser Oy (2) Tilintarkastajat Varsinaisina tilintarkastajina toimivat Jukka Silvo HTM ja Christian Klemetti HTM, Aaltonen & Co Ky sekä varatilintarkastajina Jani Holmi HTM, Aaltonen & Co Ky ja Tarmo Haapasaari KHT, Tilintarkastustoimisto T. Hitsaustekniikka-lehti on ehdoton ammattilehti hitsaustietouden välittämisessä. Pätevöityskoulutus on ollut aktiivista myös vuoden 2015 aikana. Kansainvälisessä toiminnassa oli yhdistyksemme edustajia edelleen IIW:n hallinnossa korkeammissa tehtävissä kuin koskaan. Tampereella 1.4.2016 Ismo Meuronen YHDISTYKSEN HALLINTO Hallitus kokoontui toimintavuoden 2015 aikana 5 kertaa. Yhdistyksen vaalikokous järjestettiin 12.11.2015 Oulussa yhdessä paikallisosaston 50-vuotisjuhlien kanssa. 2014 2017. Uuteen AEL:n järjestämään kurssimuotoon, eli osittain englanninkieliseen ja samalla etäopiskelumuotoiseen IWE -tutkintoon, on näyttänyt olevan todellakin tarvetta. Samalla vietettiin Jyväskylän paikallisosaston 60-vuotisjuhlia. Hitsaustekniikka-päivät ja vuosikokous järjestettiin 16.-17.4.2015 Jyväskylässä. Vuoden 2015 IIW Annual Assembly -kongressi järjestettiin Helsingissä 28.6.–3.7.2015. Seminaariaiheet käsittelivät Pohjois-Suomen hankkeita ja koulutusnäkymiä sekä luonnollisesti lujien terästen käyttöä ja ruostumattomien terästen hitsausta. Vastaavat luvut vuonna 2014 olivat 2688 ja 149. Professori Gary Marquis Aalto-yliopistosta toimii IIW:n presidenttinä kolmivuotiskauden v. Henkilöjäsenten määrä oli vuoden 2015 lopussa 2519 sekä yritysja yhteisöjäsenten 143. Haapasaari Oy. PUHEENJOHTAJAN PUHEENVUORO Arvoisat yhdistyksemme jäsenet, Vuosi 2015 oli yhdistyksemme 67. varapuheenjohtaja IWE Ari Ahto, Technip Offshore Finland Oy (3) 2. Yhdistyksen paikallisosastojen kirjanpito osoitti 2 900,96 euroa ylijämää. Tästä kaikille mukana olleille niin järjestelykomiteoissa, vapaaehtoisjoukoissa, Confedent International Oy:lle sekä erityisesti tilaisuuden mahdollistaneille sponsoreillemme, suuret kiitokset. Jäljempänä on esitetty tilaisuudesta oma tiivistelmänsä Toimintojemme painopistealueiden ollessa HITSAUSTIETOUS, VAIKUTTAMINEN ja KOULUTUKSEN ORGANISOINTI, olemme vakiinnuttaneet asemamme entisestään niin kansallisena kuin kansainvälisenäkin asiantuntijaorganisaationa. Paikallisosastojen puheenjohtajille ja sihteereille vuosittain järjestetty yhteistapahtuma oli 3.9.2015 Koneteknologiakeskus Turku Oy:ssä. Materiaalija Tuotantofoorumin toiminta on myös aktivoitunut useiden tilaisuuksien muodossa. [ www.hitsaus.net ] 49 3/ 20 16 TOIMINTAKERTOMUS 2015 kä erityisesti talkoohenkisille jäsenille ja yhdistyksen henkilökunnalle. Paikalla oli edustajia eri paikallisosastoista. Uuden hallituksen kokoonpano uusine jäsenineen on esitetty jäljempänä. Hallituksen kokoonpano oli seuraava: (suluissa jäljellä olevat toimikaudet) Puheenjohtajat Puheenjohtaja DI Ismo Meuronen, Meuro-Tech (2) 1. Yksi kokouksista järjestettiin etäkokouksena videoyhteyden avulla
31.12.2015 2015 2014 TUOTOT HT-lehden tuotot 135 847 135 920 NDT-komitean tuotot 213 203 Hitsaustekniikkapäivien tuotot 6 974 16 455 Vaalikokouspäivän tuotot 10 460 Pätevöityskoulutuskomitean tuotot 216 092 213 681 EWQ-, TSja Sädeklubin tuotot 16 200 Foorumien tuotot 14 540 14 813 Ajankohtaiskoulutusten tuotot 6 200 NWE/NWC -tilaisuuksien tuotot 15 000 45 965 IIW 2015 tapahtuman tuotot 49 876 Sekalaiset tuotot 200 TUOTOT YHTEENSÄ 465 202 433 436 KULUT HT-lehden kulut ja palkkiot -119 483 -104 580 NDT-komitean kulut -2 589 -5 907 Pätevöityskoulutuskomitean kulut -69 155 -70 967 EWQ-, TSja Sädeklubin kulut -6 267 -169 Senioriklubien kulut -1 701 -1 818 Ajankohtaiskoulutusten kulut -4 402 Foorumien kulut -1 317 -16 685 Hitsaustekniikkapäivien kulut -9 700 -17 475 Jäsenmaksukulut IIW -3 715 -3 700 Jäsenmaksukulut MetSta -1 700 -1 700 Toimistokulut ja palkat -338 882 -329 908 Henkilökunnan koulutuskulut -595 Kokouskulut -694 -3 561 Vaalikokouskulut -12 508 -877 Matkakulut* -2 452 -31 162 Alihankintamessujen kulut -9 027 -8 092 NWE/NWC-tilaisuuksien kulut -4 400 -20 009 IIW2015-projektin kulut -11 699 Paikallisosastojen määrärahat -11 400 -11 574 Paikallisosastojen avustukset -800 -800 Paikallios. pj + siht kokouksen kulut -1 274 -1 878 Avustukset ja stipendit -2 200 -1 100 Poistot -114 -153 KULUT YHTEENSÄ -599 377 -648 811 VARSINAINEN TOIMINTA -134 175 -215 375 VARAINHANKINTA TUOTOT Henkilöjäsenmaksut 97 045 82 305 Yritysjäsenmaksut 65 800 70 240 TUOTOT YHTEENSÄ 162 845 152 545 TUOTTO/KULUJÄÄMÄ 28 670 -62 830 Sijoitusja rahoitustoiminta yhteensä 3 141 2 345 TILIKAUDEN TULOS +/31 812 -60 485 * Matkakulut jatkossa eri projektien kuluissa HT_3_16.indd 50 3.6.2016 7.22. [ www.hitsaus.net ] 50 3/ 20 16 TASE 31.12.2015 31.12.2014 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 343,33 457,77 Muut aineelliset hyödykkeet 479,34 479,34 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 822,67 937,11 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 79 658,58 79 658,58 Sijoitukset yhteensä 79 658,58 79 658,58 Pysyvät vastaavat yhteensä 80 481,25 80 595,69 Vaihtuvat vastaavat Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 44 761,00 50 665,45 Siirtosaamiset 719,71 1 348,73 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 45 480,71 52 014,18 Saamiset yhteensä 45 480,71 52 014,18 Rahat ja pankkisaamiset 402 388,46 377 358,91 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 447 869,17 429 373,09 VASTAAVAA YHTEENSÄ 528 350,42 509 968,78 VASTATTAVAA Oma pääoma Muut rahastot Sidotut rahastot 329 124,48 326 302,12 Muut rahastot yhteensä 329 124,48 326 302,12 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 110 662,87 171 148,09 Tilikauden tulos 31 811,72 -60 485,22 Oma pääoma yhteensä 471 599,07 436 964,99 Vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 16 689,78 28 916,17 Muut velat 10 777,32 8 659,17 Siirtovelat 29 284,25 35 428,45 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 56 751,35 73 003,79 Vieras pääoma yhteensä 56 751,35 73 003,79 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 528 350,42 509 968,78 TULOSLASKELMA 1.1
Seuraavana päivänä vierailtiin Har via Oy:llä ja Moventas Gears Oy:llä. Iltajuhlan yhteydessä jaettiin ansiomerkit seuraaville ansioituneille jäsenille: Kultainen ansiomerkki: IWE Jouko Jussila, tekn. Jyväskylän paikallisosaston 60-vuotisjuhlaa vietettiin Aaltosalissa. IWE Jukka Kallionpää, Säteilyturvakeskus STUK Siht. Eri osastojen henkilöjäsenmäärät vuoden lopussa ja niiden muutokset olivat seuraavat: Paikallisosasto Tilanne 12/2014 Siirtyneet/ Eronneet 2015 Liittyneet 2015 Tilanne 12/2015 Helsinki 409 32 13 390 Jyväskylä 105 12 3 96 Kuopio 190 19 6 177 Lahti 163 8 10 165 Oulu 187 20 3 170 Pohjanmaa 282 35 5 252 Pohjois-Karjala 66 1 4 69 Raahen seutu 146 11 3 138 Saimaa 215 24 7 198 Satakunta 215 22 2 195 Savonlinna 46 4 1 43 Tampere 277 20 7 264 Turku 287 33 8 362 Yhteensä 2688 241 72 2519 Yritysja yhteisöjäseniä oli vuoden 2015 lopussa 143 ja henkilöjäseniä 2519. Ins. DI Mikko Jauhiainen, Kemppi Oy Siht. Yhdistyksen vaalikokoukseen 12.11.2015 osallistui 27 yhdistyksen jäsentä. DI Ari Pirhonen, Kesla Oy Siht. Hallituksen pj. IWT Mikko Vaittinen, Oy Aga Ab Sihteeri IWE Maria Lammentausta, Kopar Oy Turun paikallisosasto Pj. [ www.hitsaus.net ] 51 3/ 20 16 Pohjois-Karjalan paikallisosasto Pj. DI Pertti Kaarre, Kemppi Oy Siht. Jäsenyydestä luopui kolme yritystä/yhteisöä: Metallirakenne Kangaskorte Oy (Vantaa), Teca Oy ja VaasaBall LNG Products Oy (Helsinki) Paikallisosastojen puheenjohtajina ja sihteereinä toimivat vuonna 2015 seuraavat yhdistyksen jäsenet: Helsingin paikallisosasto Pj. DI Tapio Oikarinen, Raahen seudun teknologiakeskus Oy Saimaan paikallisosasto Pj. IWE Teemu Mäkinen, RMC Finland Oy KOKOUSJA KOULUTUSTILAISUUDET HITSAUSTEKNIIKKA-PÄIVÄT, VUOSIKOKOUS JA JYVÄSKYLÄN PAIKALLISOSASTON 60-VUOTISJUHLA Jyväskylän paikallisosaston järjestämään Hitsaustekniikka’15 päivän seminaariin 16.4.2015 Jyväskylän Sokos Hotel Alexandran Juhlasalissa osallistui 57 henkilöä. Myyntiassistentti Kirsi Sillanpää, Kemppi Oy Oulun paikallisosasto Pj. Ins. Ari Venäläinen, Ahlsell Oy Lahden paikallisosasto Pj. DI Martti Saarela, Steeldone Group Siht. DI Timo Kettunen, Proxocon Oy Kuopion paikallisosasto Pj. IWT Jouko Korhonen, PKKY/AmoJtk, Koneja metalli Raahen seudun paikallisosasto Pj. Martti Similä, Credeltco Konsultointi Oy Jyväskylän paikallisosasto Pj. IWT Jukka Sorvali, Savonlinna Works Oy Tampereen paikallisosasto Pj. Jukka Martikainen, LUT Siht. Lisäksi luovutettiin hopeinen kunniamerkki TkT Joonas Pekkariselle ja TkT Risto Laitiselle. IWE Jouko Keinänen, Inspecta Oy Siht. Hopeinen ansiomerkki: IWE Pertti Salmu, IWE Timo Kettunen, prof. Juhlan yhteydessä jaettiin ansioja kunniamerkit seuraaville ansioituneille jäsenille: Kultainen ansiomerkki: DI Pertti Kaarre, IWE Mika Sirén ja IWE Kai Kasanen. Leo Hanhisuanto, DI Antero Kyröläinen, IWE Markku Mustonen ja prof. Seuraavana päivänä vierailtiin SSAB Europe Oy:llä Raahessa ja Oulussa OMP Konepaja Oy:ssä, Nordic Tank Oy:ssä ja Oulun Yliopistolla. IWE Ari Ahto, Technip Offshore Finland Oy Savonlinnan paikallisosasto Pj. Aluepäällikkö Janne Jauhola, Viafin Process Piping Oy Siht. IWE Pasi Hiltunen, DG Diving Group Oy Siht. DI Kari Juvonen, Inspecta Tarkastus Oy Satakunnan paikallisosasto Pj. Paikallisosastojen toiminnasta on tehty oma toimintakertomus. DI Jonne Näkki, Teknologiakeskus Ketek Oy HT_3_16.indd 51 3.6.2016 7.22. Kai Kasanen, Savonlinna Works Oy Siht. Timo Björk, IWE Jouko Jussila, tekn. IWE Eero Nykänen, Arctech Helsinki Shipyard Oy Siht. Vuoden aikana liittyi yhdistykseen 72 uutta henkilöjäsentä ja kaksi uutta yritysja yhteisöjäsentä: Aikuiskoulutuskeskus Kouvola (Kouvola) ja Koneteknologiakeskus Turku Oy (Turku). OULUN PAIKALLISOSASTON 50-VUOTISJUHLA, SEMINARI JA VAALIKOKOUS Oulun paikallisosaston järjestämään 50-vuotisjuhlaseminaariin 12.11.2015 Sokos Hotel Oulun Edenissä osallistui 58 henkilöä. PAIKALLISOSASTOT Yhdistyksessä oli vuoden 2015 aikana 13 paikallisosastoa. Yhdistyksen vuosikokoukseen 16.4.2015 osallistui 13 jäsentä. Jouko Leinonen. IWE Mauri Liekola, Kalajoen ammattiopisto Pohjanmaan paikallisosasto Pj. Paikallisosastot ovat vastanneet alueellisesta toiminnasta yhdistyksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tilaisuudesta on artikkeli Hitsaustekniikka-lehdessä 2-3B/2015. Artikkeli tapahtumasta on julkaistu Hitsaustekniikka-lehdessä 1/2016. Prof. Kultainen kunniamerkki: IWE Esa Tikka. ins. Hopeinen ansiomerkki: IWE Esko Hildén, Janne Jauhola, IWS Paavo Halkola, IWE Aki Väinölä, Tekn. Leo Hanhisuanto ja DI Antero Kyröläinen. Pauli Ylipelto ja IWS, EWI-S Juhani Vakkala. Ahti Ekdahl, Kokkola LCC Oy Siht
Lieurade on tehnyt pitkän uran CETIM-tutkimuslaitoksessa ja lisäksi hän ollut mukana laatimassa useita hitsattujen rakenteiden väsymiskestävyyteen liittyviä kirjoja ja julkaisuja sekä tuottanut lukuisia IIW-dokumentteja. IIW:n vuosikokous (72 sivua) 5. Hitsaustuotannon tehostaminen (60 sivua) 2/3 A. Lehden toimituskuntaan kuuluivat päätoimittajan ja toimitussihteerin lisäksi: IWE Jyrki Honkanen, Oy AGA Ab IWE Juha Kauppila, SHY IWE Olli Kortelainen, Neste Jacobs Oy Tj DI Jouko Lassila, SHY IWE Eero Nykänen, Arctech Helsinki Shipyard Oy M.A. Arktinen rakentaminen (58 sivua) Hitsaustekniikka lehden päätoimittajana toimi DI Juha Lukkari ja toimitussihteerinä Angelica Emeléus, SHY. [ www.hitsaus.net ] 52 3/ 20 16 Vaalikokouksessa muodostui hallituksen kokoonpano vuodeksi 2015 seuraavaksi: (suluissa jäljellä olevat toimikaudet) Puheenjohtajat Pj: DI Ismo Meuronen, Meuro-Tech (1) 1. EN 1090) tilanne ja vaikutus laserleikkaukseen ja muuhun työstöön” sekä Veli Kujanpään ”Lisäävän valmistuksen (3d-printtaus) mahdollisuudet metallituotteiden valmistuksessa.” Laserfoorumin edustajat osallistuivat Hitsaustekniikka-päiviin Jyväskylässä huhtikuussa 2015 ja Teknologia 15-messuille Helsingissä lokakuussa 2015. HT_3_16.indd 52 3.6.2016 7.22. Foorumin toiminnan tavoitteena on hyödyn tuottaminen mukana oleville yrityksille seuraavin toimin: Opinnäytetöiden teettäminen (diplomi-, insinöörija kandityöt), tutkimustarpeiden kartoittaminen ja projektointi, sekä avoimen innovaatiotoiminnan hyödyntäminen yritysten ongelmien ratkaisemisessa. Lehden tilaushinta kotimaahan oli 80 euroa ja ulkomaille 140 euroa. MATERIAALIJA TUOTANTOFOORUMI Materiaalija Tuotantofoorumia on pyritty vuoden kuluessa käynnistämään uudelleen. Eri aiheita (74 sivua) 4. vpj: IWE Ari Ahto, Technip Offshore Finland Oy (2) 2. Nykyään HRO Suunnittelufoorumiin kuuluu noin kolmekymmentä työkoneita, kuljetusvälineitä ja vaativia rakenteita valmistavaa tai näihin materiaalia toimittavaa yritystä sekä hitsattujen ja vaativien teräsrakenteiden suunnittelua ja lujuuslaskentaa suorittavia insinööritoimistoja. Teemapäivät ovat konferenssi kaikille foorumin aihepiiristä kiinnostuneille. HRO Suunnittelufoorumin teemapäivät ja johtoryhmän kokous järjestettiin 2.-3.9.2015 Jyväskylässä, Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuoressa. Vuonna 2015 HRO Suunnittelufoorumilla ja sen sidosryhmillä oli vahva edustus myös eri tapahtumissa, kuten IIW:n vuosikokouksessa Helsingissä, XII Suomen mekaniikkapäivillä Tampereella, ISTS 15 -konferenssissa Rio de Janeirossa sekä Nordic Steel Construction Conference:ssa Tampereella. Työn tavoitteena on luoda ohjeistus loveusten suunnittelulle (tai pois jättämiselle) eri rakenneja kuormitustilanteiden mukaisesti sekä määrittää tarkempia muotoiluohjeita tarkoituksenmukaisen laadun saavuttamiseksi. Foorumien jäsenmaksujen ehdotuksesta hallitukselle päätettiin sähköisesti. Toinen päivä koostui vierailevan luennoitsijan esityksistä. Foorumeiden vetäjinä toimivat vuoden 2015 aikana: HRO Suunnittelufoorumi, professori Timo Björk, LUT Laserfoorumi, professori Veli Kujanpää, VTT Materiaalija Tuotantofoorumi, tutkimusjohtaja Kari Mäntyjärvi, OY HRO SUUNNITTELUFOORUMI HRO Suunnittelufoorumi on perustettu vuonna 1992 Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Teräsrakenteiden laboratoriossa kohtauspaikaksi hitsattujen rakenteiden suunnittelijoille ja tutkijoille. Kaksipäiväisten teemapäivien avauspäivän anti muodostui jäsenyritysten edustajien esityksistä sekä LUT:n Teräsrakenteiden laboratorion tutkimusten ja opinnäytetöiden esittelyistä. Vuonna 2015 lehden teemoina olivat: 1. Mukana vuonna 2015 oli 10 jäsentä, joista yrityksiä 8. Foorumilla sekä sen sidosryhmillä on myös merkittävä rooli alan jatkoja aikuiskoulutuksessa Suomessa. Lehden kokonaissivumäärä oli 416 sivua plus kannet. Vuoden toinen kokous pidettiin Teknologia 15-messujen yhteydessä Helsingissä 7.10.2015. vpj: TkT Jukka Kömi, SSAB Europe Oy (3) Jäsenet DI Sami Ahonen, Oy AGA Ab (1) IWE Timo Kankala, Koneteknologiakeskus Turku Oy (3) TkL Timo Kauppi, Lapin ammattikorkeakoulu (3) Tj Pentti Kopiloff, Tapex Oy (2) IWE Ville Lahtinen, Inspecta Tarkastus Oy (2) Prof. Jukka Martikainen, LUT (3) DI Jukka Mononen, Säteilyturvakeskus STUK (1) IWE, IWI-C Petteri Souru, Souru Oy (1) IWE Reetta Verho, Kemppi Oy (2) Varajäsenet DI Jaakko Heikonen, Pemamek Oy (1) IWE Pasi Hiltunen, DG Diving Group Oy (3) IWE Niko Kuikka, Suomen Levyprofiili Oy (3) DI Kari Mäntyjärvi, Oulun yliopisto (2) DI Jukka-Pekka Rapinoja, METSTA ry (2) Tj Jukka Teiskonen, HT-Laser Oy (1) SUOMEN HITSAUSJA LIITTÄMISINSTITUUTTI Instituutin foorumit jatkoivat toimintaansa laadittujen toimintasuunnitelmien mukaisesti. LASERFOORUMI Laserfoorumi perustettiin vuoden 2005 lopulla. Kokouksessa kuultiin kaksi esitelmää: Juha Kauppilan ”Standardien (Esim. Toiminnan painopiste oli yksittäisten foorumien toiminnassa. Tilaisuudessa esiteltiin vaativien metallirakenteiden ja -materiaalien suunnitteluun, valmistukseen sekä kehittämiseen liittyviä viimeaikaisia tutkimustuloksia. Welding in Finland (84 sivua) 2/3 B. Toiminnan fokus on alkuvaiheessa lujissa teräksissä mukaan lukien mm. Kristiina Pispala, Pemamek Oy IWT Jukka Setälä, Retco Oy IWE Mika Sirén, VTT IWE Reetta Verho, Kemppi Oy Hitsaustekniikka lehden ilmoitusmyynnistä on vastannut toimitussihteerin lisäksi Elina Tenhunen, Tmi Petteri Pankkonen. HITSAUSTIETOUS JA VAIKUTTAMINEN HITSAUSTEKNIIKKA-LEHTI Yhdistys julkaisi vuonna 2015 kuusi numeroa Hitsaustekniikka lehteä, joka toimii sekä yhdistyksen jäsenlehtenä että korkeatasoisena hitsausalan ammattilehtenä. HRO Suunnittelufoorumi jatkaa vahvana suunnannäyttäjänä ja kehityksen edistäjänä myös vuonna 2016 toimimalla kohtauspaikkana vaativien hitsattujen rakenteiden ammattilaisille sekä tarjoamalla mahdollisuuden yhteistyöhön teollisuuden edustajien ja tutkimuksen parissa toimivien osapuolien välillä. valut rakenteiden osaratkaisujen toteuttamisessa. Vierailevana luennoitsijana toimi tänä vuonna tekniikan tohtori Henri-Paul Lieurade Ranskasta. Foorumeiden yhteisiä asioita koordinoiva johtokunta ei pitänyt varsinaista kokousta vuonna 2015. Vuoden 2015 ensimmäinen kokous Jyväskylässä jouduttiin perumaan runsaiden peruutusten vuoksi. Lujat teräkset ja niiden hitsaus (68 sivua) 6. HRO Suunnittelufoorumin rahoituksella aloitettiin vuonna 2015 diplomityö, jonka aiheena on ”Levyrakenteiden nurkkakolojen tarkoituksenmukaisuus”
Näistä 21 on toisen asteen kouluttajia. Kirja sisältää kansainvälisten hitsaushenkilöstön koulutusohjelmien (IWE, IWS, jne) sisällön mukaan laaditun ”Materiaalit ja niiden käyttäytyminen hitsauksessa” -aihealueen oppimateriaalin. EWQ-KLUBI EWQ-klubin toiminta päätettiin käynnistää syksyllä 2014 usean vuoden hiljaiselon jälkeen. Tenttikysymyksiä harmonisoitiin ottamalla käyttöön yhteiset IWE/IWT kysymykset kouluttajille. Sekä vanhoja että tulevia jäseniä vieraili SHY:n näyttelyosastolla runsaasti. Koulutustoimintaa harmonisoitiin kansainvälisesti mm. Pätevöityskoulutuskomitea hyväksyi koulutusoikeudet kokouksessa 8.12.2015. Niistä 158 oli hitsauskoordinoijille (IWE, IWT, IWS) ja 379 IW hitsaajille. Projekti hitsauksen materiaalioppi -teoksen täydelliseksi uudistamiseksi saatiin päätökseen vuoden lopulla. NDT-KOMITEA) Komitean kokoontui uudella kokoonpanolla suunnittelemaan toimintaansa. Hyväksyttyjä koulutuksen järjestäjiä IIW/IAB pätevyyksiin oli vuoden 2015 lopussa seuraavasti: IWE, IWT: LUT; IWIP: AEL; IWSD: LUT ja IMORWP: LUT. IWE/IWT koulutuksessa, jossa otettiin osittain käyttöön harmonisoidut tenttikysymykset. Siihen osallistuivat: DI Ismo Meuronen, Meuro-Tech IWE Risto Nieminen, Metlab Oy TkT Thomas Åström, T. KOMITEAT JA KLUBIT PÄTEVÖITYSKOULUTUSKOMITEA Komitean kokoonpano: IWE Reijo Pettinen, (pj), Lappeenrannan teknillinen yliopisto IWE Ari Ahto, Technip Offshore Finland Oy IWE Sophie Ehnrooth, AEL IWE Jyrki Honkanen, Oy AGA Ab IWE Timo Kettunen, Proxocon Oy IWE Ari Numminen , Q-Test Oy IWE Eero Nykänen , Arctech Helsinki Shipyard Oy IWE Mika Sirén, VTT IWE Esa Tikka, TWM Tikka Welding Management IWE Juha Kauppila, (siht.), SHY IIW/EWF:n pätevöityskoulutus on ollut vuoden 2015 aikana aktiivista. Vuonna 2015 IWE/IWT kursseja aloitti poikkeuksellisesti 2 kpl, joista toinen jatkuu vielä vuodelle 2016. [ www.hitsaus.net ] 53 3/ 20 16 MUUT JULKAISUT Kahtena CD – levynä vuonna 2012 julkaistua hitsaajakoulutuksen (IW) PowerPoint opetusaineistoa ja Kirjallista koulutusaineistoa markkinoitiin Hitsaustekniikka-lehdessä ja messuilla ja alan koulutuksen aineistoksi. hitsattujen teräsrakenteiden valmistuksessa, SFS-EN 1090-2, lisäsi hitsauskoordinaattoreiden koulutusta Suomessa vielä vuonna 2015. Sen jälkeen järjestettiin illalla klubikokous. Eri tutkintolautakunnat ja auditointiryhmä kokoontuivat tarpeen mukaan. Messuille osallistui noin 1000 näytteilleasettajaa 20 maasta ja tarjontaan tutustui 16 955 messuvierasta. Ensimmäisenä tapahtumana järjestettiin 28.1.2015 koulutustilaisuus Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa, aiheena Uusi hitsaajien pätevöintistandardi (SFS-EN ISO 9606-1). Åström NDT-Consulting DI Juha Toivonen, DEKRA Industrial Oy Tj Pentti Kopiloff, Tapex Oy IWT Jari Salmi, Meyer Turku Oy IWE Juha Kauppila, SHY DI Jouko Lassila, SHY Toimitusjohtaja Pentti Kopiloff osallistui Helsingissä pidettyyn IIW:n kokoukseen ja komitean V työskentelyyn. Sen tarkoitus on laajentaa tekniikan osaajien tietämystä hitsauksen taloudesta. Koulutukseen osallistui 60 henkeä ja klubikokoukseen 27 jäsenehdot täyttävää henkilöä. HITSAUKSEN LAATUKOMITEA (ent. Suomi oli edelleen aktiivisesti mukana IAB:n ja EWF:n kehittämässä IAB:n koulutustoimintaa. Uutta Hitsauksen materiaalioppikirjaa (osat 1 ja 2) kirjoitettiin ja kirjat menivät painoon vuoden 2015 lopussa. Todistuksia myönnettiin kaikkiaan 560 kappaletta. Yhdistyksen kevätja syyskokouksessa on SHY:tä edustanut toiminnanjohtaja Jouko Lassila. METALLITEOLLISUUDEN STANDARDISOINTIYHDISTYS r.y Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistyksen hallituksessa on Koneja metalliteollisuuden yhdistysten mandaatilla toiminut Teräsrakenneyhdistys ry:n toimitusjohtaja Janne Tähtikunnas ja hänen varajäsenenään SHY:n hallituksen jäsen Mari Mikkonen. Vuonna 2015 toteutettiin etäopiskelun pilottikurssi liittyen IWE/ IWT koulutukseen. Vuoden 2015 aikana EWF/IIW – todistuksia myönnettiin Suomessa seuraavasti: IWE 34 kpl, IWT 1 kpl, IWI 17 kpl, IWS 123 kpl, IWP 2 kpl, Hitsatun rakenteen suunnittelu 1 kpl, Betoniterästen hitsauksen koordinoinnin lisäkoulutus 3 kpl ja IW 379 kpl. työryhmässä, joka kehittää koulutusohjelmaa hitsauskoordinoijille. ALIHANKINTA 2015 -MESSUT Yhdistys osallistui 15.-17.9.2015 jo kolmannentoista kerran Alihankinta messuille Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. Antti Salminen (pj.) LUT Laser DI Ismo Meuronen (varapj.) Meuro-Tech IWE Timo Kankala (siht.) Koneteknologiakeskus Turku Oy Klubi järjesti Helsingissä pidetyn IIW:n kokoukseen yhteydessä cocktail-tilaisuuden komiteoiden C-I ja C-IV jäsenille. korjattua painosta markkinoitiin vuonna 2014 Hitsaustekniikkalehdessä ja messuilla alan kurssien materiaaliksi. Lisäksi 19 koulutuksen järjestäjällä oli IWSja IWP koulutusoikeudet sekä 49:llä IW koulutusoikeudet. IWS-kursseja 2015 käynnistyi yhteensä 7 kpl eri paikkakunnilla Suomessa. Muuttuneet vaatimukset mm. Klubikokouksessa valittiin hallitukseen seuraavat henkilöt: HT_3_16.indd 53 3.6.2016 7.22. Koulutus kesti 2015 syksyyn. Uutena koulutusohjelmana haetaan koulutusoikeuksia DL eli etäkoulutukseen (IWE/IWT). Hyväksyttyjä EWF:n koulutuksien järjestäjiä oli vuoden 2015 lopussa: Laserasiantuntija (ELP): LUT; Laser työturvallisuus (ESLO): LUT; Betoniterästen hitsausasiantuntija: WINNOVA Rauma – Laitila; Hitsausliitosten lämpökäsittely: AEL ja Vastuullinen hitsauskoordinoija teräsrakentamiseen (EWCP1090-2-S): LUT. Artikkeli tapahtumasta on Hitsaustekniikka-lehdessä 1/2015. SÄDEMENETELMÄTKLUBI (High Energy Density Processing Club) Klubin yhteyshenkilöinä toimivat: Prof. Hitsauksen materiaalioppi -kirjan 4. Vuonna 2011 julkaistua hitsaustaloutta, hitsauskustannuksia ja hitsaustuotannon tehostamistoimenpiteitä käsittelevää Hitsaustalous ja Tuottavuus -kirjaa markkinoitiin Hitsaustekniikka-lehdessä ja messuilla. Auditointiryhmällä oli koulutuspäivät Jyväskylässä. Uutena kehitettiin ELSO (European Laser Safety Officer) koulutusohjelmaa ja saatiin sille ensimmäisenä täydet koulutusoikeudet. Sillä haettiin koulutusoikeuksia etäopiskeluun. Edustajamme johti työryhmää Mechanized, Orbital and Robot Welding Personnel) ja oli mukana mm. IWIP-kurssit käynnistyivät syksyllä 2015 Helsingissä ja IWSD-kurssi Lahdessa. Pätevöityskoulutuskomitea kokoontui vuoden 2015 aikana kaksi kertaa ja piti yhden sähköpostikokouksen. Koulutus on vakiinnuttanut merkittävän asemansa ja sen tunnettavuus on hyvä
Yhteensä 860 osanottajaa 54 eri maasta tutustui hitsaustekniikan lisäksi suomalaisiin yrityksiin, kulttuuriin ja luontoon. Sitä kautta on mahdollista saada ongelmiin ”vertaistukea”, koska hitsauskoordinoijat usein ovat edustamissaan yrityksissä ainoita hitsausalan standardeja tuntevia ja joutuvat siten tulkitsemaan niissä annettuja vaatimuksia. Kokouksessa keskusteltiin tulevasta toiminnasta ja mahdollisista sääntömuutoksista, mutta ne jätettiin hallituksen pohdittavaksi. Gary Marquis Aalto-yliopisto DI Jukka Mononen STUK IWE Reijo Pettinen LUT DI Jukka-Pekka Rapinoja METSTA Prof. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 68th IIW Annual Assembly & International Conference IIW:n 68. Antti Salminen LUT Laser IWE Mika Sirén VTT IWE Erkki Veijalainen LUT IWE Reetta Verho Kemppi Oy Angelica Emeleus, (siht.) SHY IIW:n 68. Veli Kujanpää, VTT. SENIORIKLUBIT Sääntömääräisten kokousten lisäksi Senioriklubien toimintaan on kuulunut matkoja, yritysvierailuja, lounaita ym. Gary Marquis, Aalto-yliopisto ja jäsen Jouko Lassila, SHY. Tapahtumasta on artikkeli Hitsaustekniikka-lehdessä 4/2015. Suomen delegaation koko oli 96 henkeä. Loput yli 70 henkeä olivat kutsuvieraita, järjestelytoimikunnan jäseniä tai näytteilleasettajien ja median edustajia. Tapahtuman järjestelytoimikunta, Local Organizing Committee kokoontui vuonna 2015 neljä kertaa. HT_3_16.indd 54 3.6.2016 7.22. [ www.hitsaus.net ] 54 3/ 20 16 IWE Tuomo Orava, klubimestari IWE Teppo Vihervä, (siht.), DEKRA Industrial Oy IWE Jari Suominen, Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova IWE Juha Kauppila, SHY IWE Mari Mikkonen, DEKRA Industrial Oy Hallituksen jäsenistä erovuorossa seuraavassa kokouksessa ovat Vihervä ja Suominen. Tampereen koulutustilaisuuden jälkeen tuli SHY:n jäsenkentältä toivomuksia erittäin ajankohtaiseksi todetun koulutuksen pikaisesta uusimisesta. Komitean työskentelyyn osallistuvat: DI Ismo Meuronen, pj. Ainoastaan kansainväliseen konferenssin osallistui 56 henkeä, josta opiskelijoita oli 7 ja seuralaisia 1. Tapahtumaa markkinoitiin hitsaustekniikka-lehdessä, tapahtuman www-sivuilla, IIW:n intranetin seuraajille sekä levittämällä tapahtuman esitteitä ja mainoksia alan kansanvälisissä lehdissä ja tapahtumissa. Osallistujia Raahessa oli 31 ja Jyväskylässä 14. Hallitus keskusteli myös mahdollisuudesta palvella hitsauskoordinoijia ”neuvontaklinikka -palveluilla”, mutta asia jäi vielä hautumaan. Hallitus piti keskenään yhteyttä sähköpostitse sekä kokoontui Tampereella 16.9.2015. KOMITEAT (Commissions): I Thermal Cutting and Surfacing (Terminen leikkaus ja pintakäsittely), edustaja ja komitean pj. General Assembly (Yleiskokous), edustajat Ismo Meuronen ja Juha Kauppila, SHY ja Veli Kujanpää, VTT. Näitä olivat Teollisuuden voima Oy ja Posiva Oy Eurajoen Olkiluodossa, Arctech Helsinki Shipyard Oy Helsingissä, Kemppi Oy Lahdessa ja SSAB Europe Hämeenlinnassa, Pemamek Oy Ltd Loimaalla ja Meyer Turku Turussa sekä Aalto-yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Espoossa. ve Tic.A., SSAB, KISWEL, The Lincoln Electric Company, Pemamek Oy Ltd, Tampereen Messut Oy, Oy AGA Ab, Retco Oy, Aalto yliopisto ja Helsingin seudun liikenne HSL. Teknisiä vierailuja järjestettiin hitsausaiheisiin kohteisiin. Senioriklubien klubimestareina ja sihteereinä ovat vuonna 2015 toimineet: Helsingin senioriklubi, klubimestari Seppo Roschier, sihteeri Heikki Koivikko Lahden senioriklubi, klubimestari Alpo Salo, sihteeri Erkki Petlin Tampereen senioriklubi, klubimestari Jarkko Lehtinen, sihteeri Olavi Ahlstedt Turun Senioriklubi klubimestari, Olli Rönnemaa, sihteeri Jouko Rinneranta Senioriklubien toimintakertomukset julkaistaan omana koosteenaan. Prof. II Arc Welding and Filler Metals (Kaarihitsaus ja lisäaineet), edustajat IWE Mika Sirén, VTT ja Juha Lukkari, SHY. Kokouksessa käsiteltiin sääntömuutosehdotus tulevalle klubikokoukselle sekä päätettiin uudesta tammikuussa 2016 pidettävästä koulutustilaisuudesta ja klubikokouksesta. Senioriklubien jäsenet ovat lisäksi vierailleet toistensa järjestämissä tilaisuuksissa ja klubimestarit ja sihteerit kokoontuneet Lahdessa 17.03.2015. TOIMINTA IIW:ssä ja EWF:ssä Vuonna 2015 Suomella oli IIW:n eri elimissä seuraava SHY:n valitsema edustus: HALLINTO Board of Directors (IIW:n hallitus), puheenjohtaja ja presidentti Prof. Lisäksi perustettiin yleiset Facebook-sivut (Hitsauskoordinoija-IWQ), joilla voidaan tiedottaa asioista laajemmaltikin alasta kiinnostuneille). Niinpä päädyttiin koulutustilaisuuksien pitämiseen Raahessa (20.5.2015) ja Jyväskylässä (27.5.2015). IIW:n vuosikokoukseen osallistuneista 804 henkilöstä 529 osallistui kokouksiin delegaatteina, asiantuntijoina tai tarkkailijoina. Meuro-Tech DI Sami Ahonen Oy AGA Ab DI Jaakko Heikonen Pemamek Oy IWE Pasi Hiltunen VaasaBall LNG Products Oy IWE Jyrki Honkanen Oy AGA Ab IWE Juha Kauppila SHY Prof. Konferenssin ohjelmaa suunnitteleva Scientific Committee kokoontui prof. Klubin jäsenille on perustettu Facebook-sivut (Hitsauskoordinoijaklubi-IWQ), joihin jäsenehdot täyttävät hyväksytään). Kongressin merkittävimpiä tukijoita olivat Kemppi Oy, voestalpine Böhler Welding GmbH, EWM AG, Gedik Kaynak San. Sääntömuutosehdotuksessa ehdotetaan klubin nimenmuutosta (IWQ-klubiksi) ja jäsenehtojen laajentamista (mm. Uudessa koulutustilaisuudessa käsitellään Teräsrakentamista ja painelaitteiden valmistusta ja niiden ajankohtaisia asioita. Useisiin tilaisuuksiin ovat myös seuralaiset olleet tervetulleita. Nuoria asiantuntijoita oli osallistuneista 39, opiskelijoita 66 ja seuralaisia 99. vuosikokous ja kansainvälinen konferenssi “ High Strength Materials – Challenges and Applications” järjestettiin Helsingissä 28.6.–3.7.2015. vuosikokouksesta ja sen järjestelyjen etenemisestä raportoitiin helmikuussa IIW:n Pariisin kokouksessa, toukokuussa Helsingissä IIW:n edustajan suorittaman tapahtumapaikkojen tarkastuskäynnin yhteydessä sekä heinäkuussa IIW:n vuosikokouksessa Helsingissä. SHY:n henkilöjäseninä olevat IWI-koulutetut ja hitsauskoordinoijatehtäviin ilmoitettujen laitosten hyväksymät henkilöt tulisivat jäsenehtojen sisälle). Veli Kujanpää VTT TkT Jukka Kömi SSAB Europe Oy DI Jouko Lassila SHY Riikka Louhivuori Confedent International Oy IWE Juha Lukkari SHY, Hitsaustekniikka-lehti Prof. Gary Marquisin johdolla
XIII Fatigue of Welded Components and Structures (Hitsattujen komponenttien ja rakenteiden väsyminen), edustaja TkT Heikki Remes, Aalto-yliopisto. Veli Kujanpää VTT. Timo Björk, LUT. XVI Polymer Joining and Adhesive Technology (Muovien liittäminen ja liimausteknologia), DI Susanna Hurme, Aalto -yliopisto. European Laser Safety Officer -ohjelma, edustajat IWE Reijo Pettinen LUT ja Prof. Tämä toimintakertomus ei ole laadittu kirjanpitolain (KPL 3:1. EWF European Welding Federation EWF:n yleiskokoukset ja tekninen komitea, edustaja IWE Juha Kauppila, SHY. Jukka Martikainen, LUT ja IWE Carl-Gustaf Lindewald, SHY. NORDISKT PRESIDIE MEETING Nordiskt presidie meetingin järjestettiin Kööpenhaminassa EWF:n Regional meetingin yhteydessä syyskuussa. VIII Health, Safety and Environment (Työterveys, turvallisuus ja ympäristö), edustaja Tom Johnsson, Tapaturva Oy. VI Terminology (Terminologia), edustaja. IAB/WG A#7a:Welding Designer Guideline, edustaja IWE Reijo Pettinen, LUT. Pedro Vilaça, Aalto-yliopisto. HT_3_16.indd 55 3.6.2016 7.22. IAB/WG A#3a: Welder Guideline (IWkoulutusohjelma), edustaja IWE Carl-Gustav Lindewald, SHY. TYÖRYHMÄT (Study Groups, Select Comities, Working Groups etc.) SG-RES Welding Research Strategy and Collaboration (Hitsaustutkimuksen strategia ja yhteistyö), edustaja Prof. POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ EBW – FORUM – AG 53 Svetskommissionin pohjoismaisen EB -aiheisen työryhmän AG 53 toimintaan osallistui sähköpostin välityksellä Ismo Meuronen. WG-RA Regional Activities (Alueeeliset toiminnot), edustajat Ismo Meuronen ja Jouko Lassila, SHY. IWE Carl-Gustaf Lindewald, SHY. XII Arc Welding Processes and Production Systems (Kaarihitsausprosessit ja tuotantojärjestelmät), edustaja IWE Mika Sirén, VTT. Veli Kujanpää, VTT. IAB/WG A#9a: Mechanized, Orbital and Robot Welding, edustajat puheenjohtaja IWE Reijo Pettinen, LUT ja IWE Juha Kauppila, SHY. Kokoukseen osallistui Lars Johansson Ruotsista, Dag Syvertsen Norjasta ja Steen Ussing Tanskasta sekä Jouko Lassila ja Juha Kauppila Suomesta. SC-SHIP Shipbuilding (Laivanrakennus), edustajat TkT Heikki Remes, Aaltoyliopisto ja Prof. Pentti Kopiloff, Tapex Oy. IAB/WG A#6a: Distance Learning Activities, edustaja IWE Juha Kauppila, SHY. IAB International Authorisation Board IAB/A: Education, Training and Qualification (koulutusohjelmat), edustaja IWE Juha Kauppila, SHY. IIW/IAB:n ja EWF:n kokoukset Juha Kauppila osallistui SHY:n edustajana IIW/IAB:n (International Authorisation Board) pääryhmien A, B ja MM kokouksiin, jotka pidettiin Pariisissa ja Helsingissä. IV Power Beam Processes (Korkean energiatiheyden prosessit), edustajat Prof. V NDT and Quality Assurance of Welded Products (NDT ja hitsattujen tuotteiden laadunvarmistus), edustaja toim.joht. IAB/MM: Member meeting (yleiskokous), edustaja IWE Juha Kauppila, SHY. SC-QUAL Quality Management in Welding and Allied Processes (Hitsausja siihen liittyvien prosessien laatujohtaminen), edustajat Prof. X Structural Performances of Welded Joints Fracture Avoidance (Hitsausliitosten rakenteellinen käyttäytyminen murtumien välttäminen), edustajat Prof. IAB/B: Implementation and Authorisation (hallinto ja ohjeistus), edustaja IWE Juha Kauppila, SHY. XVII Brazing, Soldering, and Diffusion Bonding (Juottaminen ja diffuusioliittäminen), edustaja IWE Mika Sirén, VTT. Veli Kujanpää, VTT ja Antti Salminen, LUT. IAB/WG A#2a: Existing Engineer, Technologist, Specialist and Practitioner Guideline, edustajat IWE Reijo Pettinen, LUT ja Juha Kauppila, SHY. Juha Kauppila osallistui EWF:n yleisja teknisen komitean kokouksiin toukokuussa Bergenissä sekä Jouko Lassila ja Juha Kauppila Regional meeting –kokoukseen syyskuussa Kööpenhaminassa. [ www.hitsaus.net ] 55 3/ 20 16 III Resistance Welding, Solid State Welding and Allied Joining Processes (Vastushitsaus, kiinteän olomuodon hitsaus ja vastaavat prosessit), edustaja, Prof. European Laser Processing Personnel -ohjelma, edustajat IWE Reijo Pettinen, LUT ja IWE Juha Kauppila, SHY. Veli Kujanpää, VTT. XI Pressure Vessels, Boilers and Pipelines (Paineastiat, kattilat ja putkistot), edustaja IWE Olli Kortelainen, Neste Jacobs Oyj. XV Design, Analysis and Fabrication of Welded Structures (Hitsattujen rakenteiden suunnittelu, analysointi ja valmistus), edustaja Prof. Veli Kujanpää, VTT. 4§:n) mukaisesti, vaan on yhdistyksen sääntöjen mukainen toimintakertomus. XIV Education and Training (Opetus ja koulutus), edustajat IWE Juha Kauppila, SHY ja IWE Reijo Pettinen, LUT. IX Behaviour of Metals Subjected to Welding (Metallien hitsattavuus), edustajat IWE Mika Sirén ja TkT Pekka Nevasmaa, VTT. Carl-Gustaf Lindewald, Reijo Pettinen ja Juha Kauppila ovat osallistuneet omien työryhmiensä työskentelyyn ja kokouksin myös sähköpostitse. Antti Salminen, LUT ja TkT Pekka Nevasmaa, VTT. TMB Technical Management Board (IIW:n hallituksen tekninen tukiryhmä), jäsen Prof. WG-STAND Standardization (Standardisointi), edustaja IWE Carl-Gustaf Lindewald, SHY
Hitsauskilpailun maine ja tunnelma olivat välittyneet unkarilaisille opiskelijoille viime vuoden kokemusten perusteella ja tuomaristolle satelikin kysymyksiä säännöistä, koneista, koepaloista, harjoittelusta, palkinnoista sekä kilpailuajasta. Simulaattorin osoittimet. Lieneekö aiempien vuosien kärkisijoja dominoineen yrityksen mukanaolo säikäyttänyt muut osanottajat. SAMI antoi kilpailun ajaksi kisaajien käyttöön hitsaussimulaattorin, jota käytetSAVONLINNASSA RATKOTTIIN HITSAUSMESTARUUDET Kai Kasanen tiin todella innokkaasti. Simulaattorin opetuksellisuus tuli hienosti esiin, kun yhden hitsatessa pystyi kymmenen seuraamaan näyttöruudulta tilannetta ja samalla kuuntelemaan ohjaavia neuvoja. Paikallisten metallialan yritysten hitsaajien määrä ei tänä vuonna ollut kovin suuri. Sukulaiskansamme edustajat, unkarilaiset koululaiset ryhmänjohtajineen, osallistuivat rohkeina kisaan. Kilpailun tuoksinassa ja väliajalla sekä yleisö että kilpailijat saivat tutustua uusimpiin työturvallisuusvarusteisiin ja hitsauslaitteistoihin, joita ESABin aluemyyntipäällikkö Jani Vestola esitteli suomeksi ja englanniksi. HT_3_16.indd 56 3.6.2016 7.22. Tapahtuman järjestelyjä ja aikataulutusta sekä valokuvausta koordinoi Pertti Kananen, työnopettaja, SAMI. Onnistumisen iloa. Hän hitsasi simulaattorilla koekappaleen tosi näyttävästi. Kilpailun avasi Savonlinnan paikallisosaston puheenjohtaja Kai Kasanen, joka avauspuheessaan kertasi kilpailusäännöt sekä kiitti osallistujia rohkeudesta ja mielenkiinnosta kilpailua kohtaan. Julianna ei ollut koskaan aiemmin hitsannut, mutta suoritus oli koneen mitta-asteikolla 94-prosenttinen!! Julianna Kulc’sar hitsaa simulaattorilla. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 56 Keväisen Savonlinnan ensimmäiset kiihkeät hetket olivat jälleen käsillä, kun Savonlinnan ammattija aikuiskoulutuskeskus SAMI:iin kokoontui ke 6.4.2016 talousalueen hitsaavan teollisuuden ja SAMI:n osaajat sekä unkarilaisia vieraita mittelemään kädentaitojen paremmuudesta. Unkarilaisten opiskelijoiden ryhmänjohtaja, Julianna Kulc’sar, osoitti suojateilleen ja myös muille kisaajille, että homma kuin homma onnistuu kun rohkeasti toimeen tarttuu. Kilpailun tuomareina toimivat tänä vuonna Tapani Lipsanen IWS, Savonlinna Works Oy, Timo Palkolahti, työnopettaja, SAMI ja Timo Huoman, työnopettaja, SAMI. Erittäin opettavainen laite myös varttuneemmille hitsaajille
Casimir Räsänen. Santeri Sopanen. Vuoden 2017 hitsauskilpailun kehittäminen ja suunnittelu käynnistyi välittömästi ja on jo lähes varmaa, että unkarilaiset koululaiset osallistuvat kisaan. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 57 Kilpailutulokset: Vuosikurssi 1: Riku Kosonen Casimir Räsänen Juho-Pekka Suutari Jari Pulkkinen Matti Hintzell Rebekka Kolari Toni Nousiainen Vuosikurssi 2-3: Santeri Sopanen Sami Pakarinen Eino Silvennoinen Peter Ivany, Unkari Patrik Pa’pai, Unkari Adam Benjamin Botlo’, Unkari Martin Kovacs, Unkari Ammattilaiset: Matti Thil, Savonlinna Works Oy Taisto Sinkkonen, Savonlinna Works Oy Niko Makkonen, SAMI Eemeli Kekäläinen, Savonlinna Works Oy Ari Nousiainen, SAMI Sisko Pakarinen, SAMI Hitsauskilpailua ja sen järjestelyjä tukivat SHY, SAMI, Savonlinna Works Oy ja eri yhteistyökumppanit hitsaustarvike-, hitsauskoneja hitsauslisäainealoilta. HT_3_16.indd 57 3.6.2016 7.22. Niko Makkonen. 2. vuosikurssi, Kai Kasanen ja keskellä Eino Silvennoinen, oikealla Sami Pakarinen, vas. Talousalueen hitsaaville yrityksille heitämme haasteen lähettää edustajansa kisaan on vuosi aikaa harjoitella. 1. vuosikurssi, Kai Kasanen ja keskellä Juho-Pekka Suutari, oikealla Riku Kosonen, vas. Kai Kasanen, IWE SHY Savonlinnan po:n puheenjohtaja Ammattilaiset, Kai Kasanen ja keskellä Matti Thil, oikealla Taisto Sinkkonen, vas
Ohjelmanmuutokset mahdollisia HT_3_16.indd 58 3.6.2016 7.22. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 58 [ www.hitsaus.net ] 58 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys RAAHENSEUDUN PAIKALLISOSASTO Warm Up –tilaisuus Keskiviikko 2.11.2016 kello 19.00 Ravintola Pihvitupa, Kalajoki Verkostoituminen ja yhteistyömahdollisuudet Pohjanmaalla toimivien yritysten kanssa viinikoulun merkeissä. (Ravintola Pihvitupa sijaitsee samassa pihapiirissä kokoushotellin kanssa) 3/ 20 16 RAAHENSEUDUN PAIKALLISOSASTON RAAHENSEUDUN PAIKALLISOSASTON RAAHENSEUDUN PAIKALLISOSASTON 3/ 20 16 RAAHENSEUDUN PAIKALLISOSASTON 3/ 20 16 RAAHENSEUDUN PAIKALLISOSASTON 3/ 20 16 RAAHENSEUDUN PAIKALLISOSASTON 3/ 20 16 40-VUOTISJUHLA ja SHY:n VAALIKOKOUS 40-VUOTISJUHLA ja SHY:n VAALIKOKOUS 40-VUOTISJUHLA ja SHY:n VAALIKOKOUS 2 4.11.2016, Kalajoki 2 4.11.2016, Kalajoki 2 4.11.2016, Kalajoki Seminaari Torstai 3.11.2016 Kylpylähotelli Sani, Aaltosali 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.30 Tervetulosanat Ismo Meuronen, puheenjohtaja, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry. 9.40 Paikallisosaston tervehdys Matti Peltola, puheenjohtaja, SHY Raahenseudun paikallisosasto 9.50 Kalajoen kaupungin tervehdys Jukka Puoskari, Kaupunginjohtaja, Kalajoen kaupunki 10.00 Ydinvoimalaitoksen hitsaukset Anssi Brederholm, Welding Engineer, Fennovoima Oy 10.45 Sosiaalinen media teollisuudessa/hitsauksessa Jouni Anttila, Projant Oy 11.15 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 12.15 Hitsaustyön dokumentointi ja jäljitettävyys Jarmo Koskimaa, Ruukki Construction 13.15 Lisää kilpailukykyä laser-hitsauksen avulla Jukka Siltanen, Specialist (IWE, IWI-C), SSAB 13.45 Iltapäiväkahvi ja näyttelyyn tutustuminen 14.15 Kuumalujien painelaitteiden taivutus Veikko Syrjäniemi, Caverion Oy Ylivieskan tehdas 14.45 Vientitoiminnan aloittamisen karikot Mika Kiljala, RD-Velho Oy 15.15 3D-tuotteiden tuotekehitys/tulostus/valmistus Kimmo Mäkelä, Oulun Yliopisto Oulun Eteläinen Instituutti 16.00 Päätössanat Jouko Lassila, toiminnanjohtaja, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry
Hinnat (alv %) WarmUp-tilaisuus (viinikoulu) ja iltapala 40 € Seminaari, yritysvierailu ja iltatilaisuus 195 € Seminaari, WarmUp-tilaisuus, yritysvierailu ja iltatilaisuus 230 € Seminaaripäivä ja yritysvierailu 110 € Pelkkä iltatilaisuus 95 € Ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset laskutustietoineen (myös avec) 21.10.2016 mennessä SHY:n toimistoon kotisivujen www.hitsaus.net lomakkeen kautta tai sähköpostitse angelica.emeleus@shy.inet.. (09) 773 2199 tai angelica.emeleus@shy.inet.. Oulun lentoasemalta ja Ylivieskan rautatieasemalta järjestetään muutama maksullinen kuljetus, mikäli ilmoittautumisia tulee tarpeeksi. Illallisen yhteydessä juhlapuhe ja muisteluita Raahenseudun paikallisosaston historiasta. Yritysvierailu Perjantai 4.11.2016 kello 9.00-13.00 Caverion Oy Ylivieskan tehdas Bussikuljetus lähtee Kylpylähotelli Sanin edestä kello 8.45. Lisätietoja Raahenseudun paikallisosasto pj. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 59 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 59 SHY:n Vaalikokous Torstai 3.11.2016 kello 16.30 Kylpylähotelli Sani, Aaltosali SHY.n sääntömääräinen vaalikokous (avoin kaikille jäsenille) Raahenseudun paikallisosaston 40-vuotisjuhlaillallinen Torstai 3.11.2016 kello 19.00 Kylpylähotelli Sani, Aaltosali Raahenseudun paikallisosaston 40-vuotisjuhla pidetään kylpylähotelli Sanissa. Ilmoittautuessasi muun kuin sähköisen ilmoittautumislomakkeen kautta muistathan kertoa osallistumisen: WarmUp-tilaisuuteen, Seminaariin, vuosikokoukseen, iltajuhlaan ja yritysvierailuihin, kuljetuksiin sekä mahdollisen erityisruokavalion. 050 558 4590, matti.peltola@jedu.. Tarkemmat tiedot kuljetuksista ilmoittautumislomakkeella. Tarjolla monipuolinen ja runsas, paikallisuutta korostava illallinen ruokajuomineen. Näyttely Mikäli yrityksesi on kiinnostunut osallistumaan seminaarin ohessa järjestettävään näyttelyyn, ota yhteys Matti Peltolaan, puh. . 044 564 0221, timo.suni@ferral.. HT_3_16.indd 59 3.6.2016 7.22. Kukin osallistuja varaa majoituksensa itse. Kuljetus Oulun lentoasemalta Kalajoelle ja takaisin 30 € +alv ja Ylivieskan rautatieasemalta Kalajoelle ja takaisin 20 € +alv. Timo Suni, puh. Majoitus Kylpylähotelli Sanista, Jukupolku 3-5, 85100 Kalajoki, on varattu osallistujille majoituskiintiö. . siht. Juhla alkaa avaussanoilla kello 19.00. Huonevaraukset tulee tehdä 18.10.2016 mennessä tunnuksella ”SHY” hotellin myyntipalvelun numeroon (08) 4692 500 tai sähköpostitse myynti@kalajokiresort.. 050 558 4590, matti.peltola@jedu.. Huonehinnat: 110 € 2hh/vrk ja 93 € 1hh/vrk Hinnat sisältävät majoituksen Standardtai Superior-huoneessa, Hyvän Olon aamiainen sekä kylpylän, uimahallin ja hotellin WelMedkuntosalin vapaan käytön aukioloaikoina. SHY:n toimisto Angelica Emeléus, puh. Matti Peltola, puh
Sessio 1 Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Pentti Kopiloff, Tapex Oy 12.00 Ilmoittautuminen ja tervetulokahvit 12.30 Hitsauksen laatu-päivien avaus Toimitusjohtaja Pentti Kopiloff, Tapex Oy 12.45 Suunnitteluratkaisujen vaikutus hitsausliitoksen laatuun – laadun parantaminen liitoksen simuloinnilla Toimitusjohtaja Mika Korhonen, Suisto Engineering Oy 13.15 Hitsiluokkien nykytilanne ja kehitys Tuotekehityspäällikkö Eero Toivanen, AEL 13.45 Korkean lämpötilan tuotteiden virumisen hallinta NDT –menetelmillä Johtava asiantuntija, Materiaalitekniikka, Johanna Tuiremo, Inspecta Oy 14.15 PMI, materiaalin tunnistamismenetelmien erot ja sovelluskohteet uusi LIBS-tekniikka Tuotepäällikkö Hanna Heinonen, FINFOCUS Instruments Oy 14.45 Kahvitauko, tutustuminen näyttelyyn Sessio 2 Puheenjohtaja: toiminnanjohtaja Jouko Lassila, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys 15.30 Hitsauskokeiden rikkova testaus koekappaleiden vaikutus testauksen sujuvuuteen Laatupäällikkö, TkL, IWE Risto Nieminen, METLAB Oy 16.00 Säteilyturvallisuus NDT-kuvauksissa Ylitarkastaja Eero Oksanen, Säteilyturvakeskus Vierailijat poistuvat laivasta viimeistään klo 17.00. – 20.10.2016 Hitsauksen, laadun tai testauksen asiantuntijana sinua kiinnostaa, mitä NDT:n, DT:n ja hitsauksen laadunhallinnan alueella tapahtuu. Muutokset mahdollisia. Miten suunnittelulla ja materiaalin valinnalla voidaan vaikuttaa hitsien laatuun. 9.00-10.30 Aamiainen 11.00Ohjelmaa Tukholmassa 13.00 -14.00 Lounas Sessio 3 Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Pentti Kopiloff, Tapex Oy 14.00 Hitsatun teräsrakenteen laadunvarmistus – CASE siltakuljetin Yliopettaja Timo Kauppi, Oulun yliopisto / Lapin Ammattikorkeakoulu 14.30 Onko hitsien silmämääräinen tarkastus tehty. Miten käytännön case -tapauksissa on laadunhallinta toteutettu ja mistä alan kansainvälisissä konferensseissa puhutaan. Åström NDTConsulting 17.30-19.00 Cocktails, tutustuminen näyttelyyn 20.00 Illallinen Keskiviikko 19.10. Tutustu hitsauksen laadunhallinnan ja rikkovan ja ainetta rikkomattoman testauksen uusimpiin sovelluksiin ja alan asiantuntijoihin Hitsauksen laatu-risteilyllä. Who cares! Associate, Materials Engineering, Timo Lehtola, Neste Jacobs Oy 15.00 Väsymissäröjen havaitseminen ultraäänellä Tutkija Tuomas Koskinen, VTT 15.30 Katsaus digitaaliseen radiografiaan Johtava asiantuntija Ville Lehtinen, DEKRA Industrial Oy 16.00 Kahvitauko Sessio 4 Puheenjohtaja: toiminnanjohtaja Jouko Lassila, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys 16.45 NDT:n kehitysnäkymät ja räätälöidyt ratkaisut Kehityspäällikkö Kai Ruotsalainen, DEKRA Industrial Oy 17.15 Hitsatut lujat hybriditeräsrakenteet TkT Kristo Mela, TTY 17.45 19th World Conference on NDT, München – kuulumiset Johtava asiantuntija Juha Toivonen, DEKRA Industrial Oy 18.15 -18.30 Päätössanat Toimitusjohtaja Pentti Kopiloff, Tapex Oy 20.00 Illallinen Torstai 20.10. Osallistumismaksut ja muut yksityiskohdat julkaistaan Hitsaustekniikka-lehden numerossa 4/2016 sekä osoitteessa www.hitsaus.net. 16.30 NDT-standardit – ultraäänija pintamenetelmät Johtava asiantuntija Juha Toivonen, DEKRA Industrial Oy 17.00 Sinisen valon käyttö tunkeumanesteja magneettijauhetarkastuksessa TkT Thomas Åström, T. HT_3_16.indd 60 3.6.2016 7.22. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 60 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys HITSAUKSEN LAATU -KOMITEA HITSAUKSEN LAATU –PÄIVÄT 18. Ohjelma Tukholmassa sisältää valinnan mukaan kiertoajelun Tukholman keskustassa maalla ja merellä amfibiobussilla, tutustumisen Fotografiska -museoon tai omavalintaista ohjelmaa. Mitä hitsausvirheitä eri NDTmenetelmillä löytyy ja kuinka luotettavan kuvan hitsin laadusta eri menetelmät antavat. Tiistai 18.10. Miten koekappaleet tulee valita, jotta ainetta rikkova testaus sujuu joustavasti. Lisätiedot jouko.lassila@shy.inet.fi tai puhelimitse SHY:n toimisto (09) 773 2199. 8.30 –n.10.00 Aamiainen Tilaisuuden yhteydessä järjestetään hitsauksen NDT, DTja laatutekniikan näyttely. Tiedustelut: angelica.emeleus@shy.inet.fi tai puhelimitse SHY:n toimisto (09) 773 2199
Hän on työskennellyt yrityksessä yhteensä 38 vuotta, josta omistajana ja toimitusjohtajana 28 vuotta. Koulutukseltaan Heikonen on diplomi-insinööri. Tehdaslaajennus on suunniteltu arkkitehdin ja alan ammattilaisten voimin pitäen tärkeänä, että myös teollisuusympäristö voi olla viihtyisä ja ympäristöön sopiva. – Varaudumme lisäämään kapasiteettiamme, koska kysyntätilanne on nyt hyvä. Robottija automaatiotekniikan ennakkoluuloton hyödyntäminen ovat tehokkaita ratkaisuja metalliteollisuuden kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseen. Lisäksi tuotantoprosessit ovat entistä vaativampia ja laserhitsaus, robotiikka sekä muut uudet tekniikat ovat lisääntyneet huomattavasti toimituksissa. Näin varmistetaan toimitusprosessi asiakkaalle kokonaistoimitusten osalta ajallaan ja laadukkaasti. Pemamekilla on laaja kokemus hitsausautomaatiosta. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 61 Tehdaslaajennus kasvavaan kysyntään Hitsausja tuotantoautomaatiolaitteiden valmistaja Pemamek Oy laajentaa tuotantotilojaan Loimaalla. Laajennus on kooltaan noin 3000 m², jonka jälkeen Pemamekin tehdasrakennus on kaiken kaikkiaan 16000 m². Jaakko Heikonen toimitusjohtajaksi Jaakko Heikonen on nimitetty uudeksi toimitusjohtajaksi toukokuusta alkaen. Johtamisessa hän painottaa avointa asennetta, yhteistyötä ja esimerkin voimaa. Lisäksi meillä on selkeä kasvutavoite uuden strategiamme mukaisesti, sanoo Pekka Heikonen. Pekka Heikonen siirtyy toimitusjohtajan tehtävistä yrityksen kokopäiväiseksi hallituksen puheenjohtajaksi. Pemamek Oy on maailman johtava raskaan hitsausja tuotantoautomaation valmistaja. Pääkonttori sijaitsee Loimaalla, myyntikonttorit Venäjällä, Brasiliassa ja Puolassa sekä lähiaikoina perustettava toimipiste myös Yhdysvalloissa. Tuotannosta yli 90 % menee vientiin. Hän on työskennellyt Pemamekin palveluksessa yli kymmenen vuotta ja siitä viimeiset kolme vuotta varatoimitusjohtajana. Rakennustyöt aloitetaan heti toukokuussa ja tavoitteena on, että uudet tilat ovat tuotantokäytössä tämän vuoden loppuun mennessä. Lisätietoja: Pekka Heikonen Hallituksen puheenjohtaja 0500 781710 Jaakko Heikonen Toimitusjohtaja 050 5966941 Pemamek Oy laajentaa tuotantotilojaan ja Jaakko Heikonen uudeksi toimitusjohtajaksi Jaakko ja Pekka Heikonen. Siitä syntyy lisäarvo myös asiakkaan suuntaan, Jaakko Heikonen sanoo. – Meidän pitää tehdä oikeita asioita yhdessä ja hyödyntää kaikkien osaajien taidot. Yhtiössä työskentelee 150 henkilöä ja liikevaihto on noin 40 miljoonaa euroa. UUTISIA HT_3_16.indd 61 3.6.2016 7.23. Entistä suurempien laitteiden kysynnän kasvu ja hyvät tulevaisuuden näkymät markkinoilla, eritoten PohjoisAmerikassa ja Euroopassa, ovat laajennuksen taustalla. Jaakko Heikonen korostaa yrityksen toiminnassa asiakaslähtöisyyttä ja sen ymmärtämistä
Yritys on tehnyt yhteistyötä vuosikymmenien ajan vaativien asiakasryhmien kanssa toimittaen näiden tarpeisiin monipuolisia lisäainetuotteita. Prosperon tuotteita käytetään lukuisissa teollisuuskohteissa, usein vaikeissa ja vaativissa olosuhteissa. Masino Welding Oy toimittaa Prosperolle Elga-tuotteet Masino-yhtiöihin kuuluva, hitsaustekniikkaan erikoistunut Masino Welding Oy toimii yhteistyössä Prosperon kanssa ja huolehtii tehtaan tuotantoon Elga-lisäaineet oikeanlaisina ja oikeaan aikaan. Lisätietoja: Masino Welding Oy Kärkikuja 3, 01740 Vantaa welding@masino.fi www.masino.fi UUTISIA HT_3_16.indd 62 3.6.2016 7.23. Elgan toiminta-ajatuksena on kehittää markkinoille tuotteita, jotka ovat parhaita käytettävyyden, mekaanisten ominaisuuksien ja tuottavuuden kannalta. Rakennusprojekti sisälsi varsinaisten tehdastilojen laajentamisen lisäksi myös toimistotilojen kasvattamisen. Ari Kankkunen hitsaa mittatilaustyönä asiakkaalle paljetasainta Prospero Oy:n Ylöjärven tehtaalla. Nykyinen tehdassali on mahdollistanut uusien tuotantokoneiden hankinnan ja paremman tuotannon kulun. Tilat kaksinkertaistuivat noin 3000 m² suuruisiksi. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 62 Prospero Oy on Masino-yhtiöihin kuuluva suomalainen metallipaljetasaimia ja letkuasennelmia valmistava yritys, joka on perustettu vuonna 1978. Prosperon tehdastiloihin on tehty mittava laajennus pari vuotta sitten. Elga Ab:n avaintuotteita ovat hitsauspuikot, TIGMIG/MAGja jauhekaarilisäaineet. Ylöjärvellä sijaitseva Prospero Oy on Suomen ainoa paljetasaimia valmistava tehdas ja valtaosa tuotannosta päätyy vientiin. Lisäaineet valmistuvat tiukasti valvotulla prosessilla, moderneissa tuotantolaitoksissa sekä täysin tietokoneohjatulla järjestelmällä, joka ohjaa ja varmistaa tuotteiden erittäin korkean laadun. Palkeiden hitsauksessa prosperolaiset laaduntekijät käyttävät Elgan hitsauslisäaineita. Yritys on perustettu Ruotsissa vuonna 1938 ja on nykyään osa maailmanlaajuista ITW-konsernia (Illinois Tool Works, USA ). Prospero Oy suomalainen metallipaljetasaisimien ja letkuasetelmien valmistaja Elga-lisäaineet valmistuvat tiukasti valvotulla prosessilla Elga Ab on yksi Euroopan suurimmista hitsauslisäaineiden toimittajista
Yrityksellä on vahva osaaminen ja tuntemus MIG/MAG-, TIGja puikkohitsauksesta sekä näiden uusimmista koneista ja prosesseista. Vahvuuksina heillä on hitsauksen vahva teorian ja käytännön osaaminen, vahva osaaminen hitsauskoneiden teknisestä opastuksesta ja kouluttamisesta sekä hitsaustekniikoiden ja -prosessien kouluttamisesta. Haluamme tarjota asiakkaillemme selkeyttä ja kustannustehokkuutta koneiden, laitteiden ja palvelujen hankintaan, ja nyt nämä kaikki voidaan tarjota samasta paikasta. -Yrityksenä ProWeld on nuori, kasvava, asiakaslähtöinen ja dynaaminen yritys. Käytännössä ProWeld toimii Woikosken myyjien ja asiakkaiden teknisenä tukena hitsaukseen liittyvissä asioissa. Yhteistyön avulla Woikoski voi auttaa asiakkaita mm. Yrityksen päätoimipaikka sijaitsee Joensuussa, mutta tarjoaa hitsausinsinööripalveluja myös Hollolasta. HT_3_16.indd 63 3.6.2016 7.23. Tämä on merkittävä askel saksalaisten EWM hitsauskoneiden, hitsauslisäaineiden sekä koko hitsaustoimintojen myynnin kasvulle Suomessa. Lisäksi ProWeld avustaa jatkossa Itä-Suomen alueella EWM:n hitsauskoneiden esittelyissä ja jälleenmyynnissä. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 63 Kaikki lukevat Hitsaustekniikkalehteä UUTISIA Woikosken hitsaustekninen osaaminen nousee ProWeldin avulla uudelle tasolle, jolloin Woikoski voi aidosti tarjota kokonaisratkaisuja hitsaavalle teollisuudelle. Woikoski haluaa olla kokonaisvaltainen kumppani hitsaavalle teollisuudelle, ja yritysten yhteistyöllä on ratkaiseva rooli tämän tavoitteen saavuttamiseksi. uusien koneiden ja menetelmien hankinnassa sekä tuottavampien lisäaineiden valinnassa demoamalla ominaisuudet ja hyödyt entistä paremmin. Hitsaava asiakas saa kaiken tarvitsemansa nyt Woikoskelta: hitsauskaasut, lisäaineet, koneet, asiantuntijapalvelut, teknisen tuen/koulutuksen ja jopa hitsaajien pätevöinnit ym. Oy Woikoski Ab on vuonna 1882 perustettu suomalainen perheyritys, kaasuja kemianteollisuuden edelläkävijä. Lisätietoja: hitsausinsinööri, IWE Jussi Martiskin 040 214 4133, jussi.martiskin@proweld.fi www.proweld.fi Oy Woikoski Ab ja ProWeld Finland Oy yhteistyöhön Kaasuteollisuusyritys Oy Woikoski Ab ja hitsausinsinööri-, konsultointi-, koulutusja hitsauspalveluja tarjoava ProWeld Finland Oy aloittivat yhteistyön Suomessa. hitsauksen laadunhallintaan liittyvät palvelut. Pitkäjänteinen työ, jatkuva innovaatiokyky sekä työn ja ihmisten arvostaminen ovat arvoja, joiden ansiosta Woikoski tunnetaan tänä päivänä vastuunsa kantavana yhteistyökumppanina. Erityisosaamista hitsaustekniikoiden käytännönkoulutuksesta sekä hitsauskoneiden käyttökoulutuksesta, niin suomen kuin myös englannin kielellä. Lisätietoja: myyntijohtaja Jussi Rissanen, puh. Yhteistyön päätavoite on tuottaa hyötyä ja lisäarvoa asiakkaille nopeasti kehittyvässä ja muuttuvassa hitsausmaailmassa. Suomessa ei ole toista yritystä, joka pystyy tarjoamaan yhtä kattavan tarjoaman hitsaavalle teollisuudelle, toteaa Woikosken myyntijohtaja Jussi Rissanen. 040 540 3634, jussi.rissanen@woikoski.fi www.woikoski.fi ProWeld Finland Oy on hitsausinsinööri-, konsultointi-, koulutusja hitsauspalveluja tarjoava yritys, joka palvelee asiakkaita koko Suomen alueella ja tarvittaessa vaikka ulkomailla. Tarjoamme asiakkaillemme kokonaisvaltaisia kaasunjakelun ratkaisuja ja palveluita pulloista laajamittaisiin jakelujärjestelmiin sekä koneita ja tarvikkeita hitsaukseen
040 018 3151 sekä WinNova/Ari Hauta, puh. Hitsauksen materiaalioppi on jaettu kahteen kirjaan, yleisosa (Osa 1) ja materiaalikohtainen hitsattavuusosa (Osa 2). klo 9.30 alkaen Raumalla 19.8 klo 10.00 alkaen Lisätietoja tarvittaessa Dekra Industrial Oy/Teppo Vihervä, puh. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Ilmoittautuminen 15.8. • Osallistujamäärä max. Maskussa 17.6. 28 henkilöä (ilmoittautumisjärjestyksessä) • Kilpailu käydään täysin tasoituksin pistepogeyna • Kilpailussa pelataan 18 reikää • Kummassakin kilpailussa jaetaan omat palkinnot sekä lopuksi palkinto koko turnauksen voittajalle (=molempien kilpailujen pistesumma) • Kilpailussa palkitaan kiertopalkinnolla Rauman kilpailun parhaan tuloksen saavuttanut • IW/ EW koulutettu hitsauskoordinoija. 044 455 8522, sähköpostitse etunimi.sukunimi@winnova.fi Huom. Tarjolla broilerkiusausta, vihersalaattia, maalaisleipää ja virvokkeita. Osa 1:Metalliopin perusteet, terästen luokittelu ja valmistus, rakenneterästen käyttäytyminen hitsauksessa, murtuminen ja korroosio Koko: A4 Sivuja 188, 230 kuvaa ja 27 taulukkoa ISBN 978-951-98212-4-5 Osa 2: Metallit ja niiden hitsattavuus Koko: A4 Sivuja 380, 192 kuvaa ja 233 taulukkoa ISBN 978-951-98212-5-2 Tekijät: Juha Lukkari, Antero Kyröläinen ja Timo Kauppi Julkaisija ja kustantaja: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. mennessä Maria Lammentaustalle, maria.lammentausta@gmail.com tai puh. 044 455 8522 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys TAMPEREEN PAIKALLISOSASTO SHY Tampereen paikallisosasto järjestää perinteisen Kesä-/syysristeilyn Näsijärvellä 26.8.2016 Aika: Perjantaina 26.8.2015 klo 18.00 (laivaan pääsee jo noin klo.17.30) Lähtö: Mustanlahden satama Laiva: m/s Merete, kesto n. Rauman osakilpailun järjestää Länsirannikon Koulutus Oy WinNova 19.8.2016 klo 10.00 alkaen. painos Julkaisuvuosi: 2016 Hinta/sarja: 140 e (alv 0%) + toimituskulut suuremmista eristä määräalennus Myynti: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 64 3/ 20 16 64 Hitsauksen materiaalioppi -kirja osat 1 ja 2 on tarkoitettu hitsaushenkilöstön kansainvälisten koulutusohjelmien mukaisten IWE-, IWI-, IWTja IWS-kurssien oppikirjaksi. mennessä Pirkko Siltaselle puh. Maksuun viesti: oma nimi + risteily 26.8. 040 505 2456. mennessä Teppo Vihervälle (teppo.viherva@dekra.com) • Rauman kilpailuun 15.8. 044 455 8188 tai Ari Haudalle puh. +358 9 773 2199 www.hitsaus.net ja kirjakaupat Taitto: Oriveden Kirjapaino Painopaikka: Oriveden Kirjapaino 2016 UUSI HITSAUKSEN MATERIAALIOPPI NYT MYYNNISSÄ Hitsin golfturnaus 2016 H i t s a u k s e n a m m a t t i l a i s i l l e Maskun kilpailun järjestää DEKRA Industrial Oy Metallilaboratorio 17.6.2016 klo 9.30 alkaen. Mäkelänkatu 36 A 2, 00510 Helsinki Puh. Ilmoittautumiset kilpailuihin tulee tehdä seuraavasti: • Maskun kilpailuun 13.6. Ja tietysti hyvää seuraa! HUOM! Tänä vuonna myös Avec on tervetullut (toki voi tulla perinteisesti ilman) Hinta: Jäsen tai avec 30 € /hlö Maksu SHY Tampereen tilille FI09 1154 3000 1017 96 15.8.2015 mennessä. • Kilpailujen jälkeen on osallistujilla mahdollisuus ruokailuun, kahviin ja saunomiseen. Tule keskustelemaan hitsauksesta ja sen pätevöinnistä meidän ja muiden alan ammattilaisten kanssa sekä pelaamaan golfia hyvässä seurassa. (SHY) Kieli: Suomi Sivumäärä: 192 + 384 Asu: Pehmeäkantinen kirja Koko: A4 Painos: 1. HT_3_16.indd 64 3.6.2016 7.23. Kirjat soveltuvat myös muulle hitsausja metallialan henkilöstölle sekä materiaaliasioiden parissa työskenteleville henkilöille koulutusja opiskelumateriaaliksi, perustietolähteeksi yms. Antakaa ilmoittautumisen yhteydessä myös seura/tasoitustietonne. Kirjat täyttävät kansainvälisen hitsausjärjestön IIW:n (International Institute of Welding) ja sen alakomitean IAB:n (International Authorisation Body) Guidelinen aihealueen Materiaalien käyttäytyminen hitsauksessa (Materials and their behaviour during welding) sisältövaatimukset hitsausinsinöörikursseille ja luonnollisesti myös alemmille koulutustasoille. 3 h
3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 65 TULEVIA TAPAHTUMIA TULEVIA TAPAHTUMIA TULEVIA TAPAHTUMIA TULEVIA TAPAHTUMIA TULEVIA TAPAHTUMIA TULEVIA TAPAHTUMIA SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat 2016 2016 2016 Muut tapahtumat 27. 29.9.2016 Alihankinta 2016 -messut Tampereen Messuja urheilukeskus Lisätietoja: www.alihankinta.fi SHY on mukana messuilla osastolla A 211 UUSIA JÄSENIÄ YRITYSJÄSENET NDT aura Oy, Kaarina HENKILÖJÄSENET Helsingin paikallisosasto IWI, IWI-C, Hitsauskoordinaattori Petri Tapio Lintukallio, ABB Oy, Motors and Generators/Helsinki Työnjohtaja Olli Olavi Manninen, Coor Service Management LP Oy DI, Asiantuntija Ville Pentti Alarik Saloranta, Metsta DI, IWE, Laatupäällikkö, Timo Erkki Jalmari Tontti, Dust Control Systems Oy Tarkastusinsinööri Tatu Pekka Vesteri, Inspecta Tarkastus Oy Lahden paikallisosasto Levyseppä-hitsaaja Antti Tapio Isomäki DI, Projekti-insinööri Niki Petteri Lankila, Kemppi Oy Insinööri (amk), Automation Engineer Ville Henrik Laurikainen, Kemppi Oy IWS, Timi Onni Olavi Puumalainen IWS, Työnjohtaja Jari Pekka Johannes Roslund, SVS Supervise Service Oy Oulun paikallisosasto Yrittäjä/Asennusvalvoja Jukka Pekka Jämsä, Jugicor Oy IWS, Suunnitteluinsinööri Pasi Juhani Mård, Teräsasennus Mankinen Oy Projekti-insinööri Tuomas Tossavainen, Arizona Chemical Oy Insinööri (amk), Tarkastusinsinööri Tiina Vakkala, DEKRA Industrial Oy Saimaan paikallisosasto Konetekniikan DI, Kunnossapidon kehityspäällikö Tero Markus Junkkari, UPM DI, Toimitusjohtaja Ari Kalevi Kostiainen, Imatran Metalli Oy Satakunnan paikallisosasto VT, Toimitusjohtaja/tarkastaja Juha Einar Rinne, RR Site Service Oy Tampereen paikallisosasto IWS Olli Tapani Eräpalo, Norra Industri Service Oy Koneinsinööri, Senior Design Engineer Matti Olavi Karhunsaari, John Deere Forestry Oy Turun paikallisosasto IWE, Tuomas Eino-Juhani Hokkanen, Vahterus Oy IWS, ToimitusjohtajaTommiKekola,TK-Teollisuusasennus Oy RI YAMK, Insinööri, Tuotantojohtaja Risto Antero Lindroos, Ralf Ajalin Oy Tekniikan kandidaatti, Diplomityöntekijä Jaakko Johannes Tuomas Salonpää, Meyer Turku Oy Insinööri, IWI, Superintenendent Steel&Hull Jukka Tapio Sjöblom, RCL(UK)Ltd Hallitus hyväksyi kokouksessaan 25.5.2016 24 henkilöjäsenhakemusta ja yhden uuden yritysjäsenen. HT_3_16.indd 65 3.6.2016 7.23
3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 66 KOULUTUSUUTISIA INTERNATIONAL WELDING INSPECTOR Hitsaustarkastaja Comprehensive Level AEL Luostarinen Petri IWI-C FI00291 Standard Level AEL Kääriä Antti IWI-S FI00071 INTERNATIONAL WELDING SPECIALIST Hitsausneuvoja AEL KansonenTimo IWS FI02165 PiispanenPetri IWS FI02166 PitkänenTimo IWS FI02167 RantalankilaJuho IWS FI02168 Sierla Esko IWS FI02169 Turunen Mikko IWS FI02170 Keskipohjanmaan Aikuisopisto AhoKimmo IWS FI02182 Alaspää Sami IWS FI02183 BrunellPatrick IWS FI02188 HeinonenTomi IWS FI02189 Kaitainen Teijo IWS FI02190 Lehtomäki Marko IWS FI02191 Nyberg Daniel IWS FI02184 NykungTomas IWS FI02192 Salli Kari IWS FI02185 Södervik Tommi IWS FI02186 Tarkka Vesa IWS FI02187 Vihtari Mikko IWS FI02193 Koulutuskeskus Salpaus Hakala Sauli IWS FI02171 HonkonenMari IWS FI02172 Mäki-Mattila Kari IWS FI02173 Mäkinen Sami IWS FI02174 Palmroth Eero IWS FI02175 ParikkaPetri IWS FI02176 Pitkänen Juha IWS FI02177 Puumalainen Timi IWS FI02178 Rinkinen Matti IWS FI02179 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Immonen Mika IWS FI02164 Juntunen Pasi IWS FI02161 Leppänen Jani IWS FI02162 Pulkkinen Veli-Antti IWS FI02163 Savon ammattija aikuisopisto, Toivala Hassinen Sami Petteri IWS FI02150 Kauhanen Topi-Pekka IWS FI02151 Kemppainen Ari IWS FI02152 Koskinen Saila Elisa IWS FI02153 Miettinen Tomi Eino Petteri IWS FI02180 Nenonen Jari-Pekka IWS FI02154 Niskanen Jani Juhani IWS FI02181 Nukarinen Sampsa Tapani IWS FI02155 Pursiainen Joni IWS FI02156 Saksman Markku Taisto Peter IWS FI02157 Silventoinen Henri IWS FI02158 Taskinen Otto Eelis IWS FI02159 Tolvanen Joni IWS FI02160 INTERNATIONAL FILLET WELDER, Hitsaaja International MMA Welder Edupoli Haapavaara Sami IFW111-1.1-FI03087 Keski-Pohjanmaan Aikuisopisto Joki-Hollanti Sami IFW111-1.1-FI03071 Riihimäki Tanja IFW111-1.1-FI03073 Optima Grundvall Johan IFW111-1.1-FI03077 Kongari Kalyan IFW111-1.1-FI03079 Nygård Jonathan IFW111-1.1-FI03080 Perä Markus IFW111-1.1-FI03081 Pott Johan IFW111-1.1-FI03082 Östman Aron IFW111-1.1-FI03083 Saimaan ammattiopisto Sampo Anttonen Niko IFW111-1.1-FI03093 Sarantila Valtteri IFW111-1.1-FI03141 Turun Aikuiskoulutuskeskus Elo Vesa IFW111-1.1-FI03075 Vaasan Aikuiskoulutuskeskus Eriksson Markus IFW111-1.1-FI03121 Fagerudd Kim IFW111-1.1-FI03123 Vaasan Ammattiopisto Ahlblad Ariel IFW111-1.1-FI03127 International MIG/MAG Welder Edupoli Haapavaara Sami IFW135,138-1.1-FI03088 Nyberg Petri IFW135,138-1.1-FI03086 Keski-Pohjanmaan Aikuisopisto Joki-Hollanti Sami IFW135-1.1-FI03072 Riihimäki Tanja IFW135-1.1-FI03074 Koulutuskeskus Sedu, Törnäväntie Antila Miika-Daniel IFW135/136-1.2-FI03114 Haukkajärvi Joni IFW135/136-1.2-FI03115 Laakso Aleksi IFW135-1.2-FI03116 Mäki-Teppo Niko IFW135-1.2-FI03117 Niemi Patrik IFW135/136-1.2-FI03118 Palomaa Juha IFW135/136-1.2-FI03119 Viljanen Juho IFW135/136-1.2-FI03120 Optima Andersson Jesper IFW135-1.1-FI03076 Hansson Lovisa IFW135-1.1-FI03078 Saimaan ammattiopisto Sampo Lifländer Jani IFW135-1.1-FI03139 Nykänen Topi IFW135-1.1-FI03140 Savon ammattija aikuisopisto, Kuopio Chan Chan IFW135-1.1-FI03096 Halonen Ville IFW135-1.1-FI03097 Haukka Niko IFW135-1.1-FI03098 Hiltunen Anssi IFW135-1.1-FI03099 Hyvönen Mikko IFW135-1.1-FI03100 Hämäläinen Atte IFW135-1.1-FI03101 Junttanen Miiro IFW135-1.1-FI03102 Keisala Onni IFW135-1.1-FI03103 Kettunen Matti IFW135-1.1-FI03104 Khee Reh IFW135-1.1-FI03105 Ko Aung IFW135-1.1-FI03095 Koistinen Matias IFW135-1.1-FI03106 Kokkonen Roope IFW135-1.1-FI03107 Laitinen Simo IFW135-1.1-FI03108 Nenonen Eetu IFW135-1.1-FI03109 Peltoniemi Antti IFW135-1.1-FI03110 Perälä Aku IFW135-1.1-FI03111 Pulkkinen Oskari IFW135-1.1-FI03112 Pulkkinen Vesa-Matti IFW135-1.1-FI03113 Suihkonen Janne IFW135-1.1-FI03084 Suvela Santtu IFW135-1.1-FI03085 Vaasan Aikuiskoulutuskeskus Holmstedt Jonas IFW135/136-1.1-FI03122 Nygård Andreas IFW136-1.1-FI03124 Vaasan Ammattiopisto Ahlskog Kristian IFW135-1.1-FI03126 Tuomela Matti IFW135-1.1-FI03125 Vammalan ammattikoulu Koivula Tomi Petteri IFW135-1.2-FI03135 Raukko Toivo IFW135-1.2-FI03136 Tuomola Eero Ari Eemeli IFW135-1.2-FI03137 Uotila Ossi Otto Johannes IFW135-1.2-FI03138 Yrkesakademin i Österbotten, Närpes Jansson Adrian IFW135-1.1-FI03128 Kankaanpää Max IFW135-1.1-FI03129 Kivipelto Villiam IFW135-1.1-FI03130 Smeds Timi IFW135-1.1-FI03131 Storfors Andy IFW135-1.1-FI03132 Sundman Sebastian IFW135-1.1-FI03133 Westerholm Jesse IFW135-1.1-FI03134 International TIG Welder Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Hokkanen Joni IFW141-8.1-FI03089 Jämsä Antti IFW141-8.1-FI03090 Järvelä Antti IFW141-8.1-FI03091 Ylikoski Sulo IFW141-8.1-FI03092 PKKY, Outokumpu Paajanen Jali IFW141-8.1-FI03094 INTERNATIONAL PLATE WELDER, Hitsaaja International MIG/MAG Welder Turun Aikuiskoulutuskeskus Elo Vesa IPW136-1.1-FI01248 Vaasan Aikuiskoulutuskeskus Nygård Andreas IPW135/136-1.1-FI01249 Östman Oskar IPW135/136-1.1-FI01250 International TIG Welder Vaasan Ammattiopisto Ahlblad Ariel IPW141-8.1-FI01251 INTERNATIONAL TUBE WELDER, Hitsaaja International MMA Welder Edupoli Nyberg Petri ITW111-1.1-FI01387 Nivalan ammattiopisto Savela Tuomo ITW111-1.1-FI01394 Kauppila Pekka ITW111-1.1-FI01397 Kainuun ammattiopisto Korhonen Veikko ITW111-1.1-FI01400 Koulutuskeskus Salpaus Isomäki Antti ITW111-8.1-FI01388 HT_3_16.indd 66 3.6.2016 7.23
SHY kehittää hitsausalan koulutusta SHY on ammatillinen järjestö, joka vaikuttaa alan kehitykseen ja tunnettuteen sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Toivottavasti myös työnantajat ennakoivat tämän ajoissa, toteaa Suomen hitsausteknillisen yhdistyksen (SHY) koulutuspäällikkö Juha Kauppila. Syystäkin saa siis olla työnantaja OrimaTuote Oy:n tuotantopäällikkö Mikko Karjalainen tyytyväinen taitavasta työntekijästään. Koulutuskeskus Salpaus onnittelee SHY:n Lahden paikallisosastoa. Koulutuskeskus Salpaus on SHY:n auditoima ja hyväksymä ammatillisen koulutuksen järjestäjä. 050 526 5889, etunimi.sukunimi@salpaus.fi. Samassa tilaisuudessa palkittiin myös lahjakas hitsaaja Tony Salo, joka on 3 000. Voi hitsi yhtä juhlaa! Päijät-Hämeen hitsausalan ammattilaiset ja yritykset juhlivat hiljattain, kun Suomen hitsausteknillisen yhdistyksen Lahden paikallisosasto täytti 60 vuotta. Koneja metallialan haaste on saada nuoria kiinnostumaan alasta. Salpauksen opettaja Esa Lahtinen totesi, että Tonyn lahjakkuus on luontaista ja hänellä on ehdottomasti edellytyksiä jatkaa myös hitsaajamestarin erikoisammattitutkintoon. Lisätietoja Lisätietoja hitsauskokeista ja koneja metallialan aikuiskoulutuksesta Koulutuskeskus Salpauksessa: opettaja Esa Lahtinen, puh. Vanhat mestarit ikääntyvät ja jakaisivat varmasti mielellään tietotaitoaan myös nuoremmille. 044 708 1485, etunimi.sukunimi@salpaus.fi. Järjestö palvelee alan asiantuntijoita tarjoamalla tietoa, palveluita sekä koulutusta. Alan kouluttautumismahdollisuuksia SHY kehittää suorittamalla ensikertais-, uusintaja seuranta-auditointeja koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa. Lisätietoja koneja metallialan oppisopimuskoulutuksesta Salpauksessa: koulutustarkastaja Rita Onkalo, puh. Tony on tärkeä esikuva. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 67 International MIG/MAG Welder Nivalan ammattiopisto Honkala Ville ITW135/136-1.1-FI01392 Savela Tuomo ITW135/136-1.1-FI01395 Kauppila Pekka ITW135/136-1.1-FI01398 Koulutuskeskus Salpaus Isomäki Antti ITW135-1.1-FI01389 Puumalainen Timi ITW135/136-1.1-FI01403 Vaasan Ammattiopisto Ahlblad Ariel ITW135-1.1-FI01402 International TIG Welder Edupoli Leppävuori Harri ITW141-8.1-FI01386 Kainuun ammattiopisto Kilpeläinen Pasi ITW141-8.1-FI01401 Keski-Pohjanmaan Aikuisopisto Heinola Teemu ITW141-8.1-FI01384 Koulutuskeskus Salpaus Isomäki Antti ITW141-1.1-FI01390 Isomäki Antti ITW141-8.1-FI01391 Nivalan ammattiopisto Honkala Ville ITW141-8.1-FI01393 Kauppila Pekka ITW141-8.1-FI01399 Savela Tuomo ITW141-8.1-FI01396 Turun Aikuiskoulutuskeskus Elo Vesa ITW141-8.1-FI01385 Vuonna 2016 on myönnetty todistuksia seuraavasti: IWE 13 kpl IWT 1 kpl IWS 61 kpl IWI-C 5 kpl IWI-S 4 kpl IWSD-C 2 kpl IFW 80 kpl IPW 9 kpl ITW 37 kpl Yhteensä 212 kpl/25.5.2015 Lahjakas hitsaaja ymmärtää, mitä tekee Oppisopimusopiskelija Tony Salo suoritti syksyllä 2015 vaativan hitsaajan ammattitutkinnon erinomaisin tuloksin Koulutuskeskus Salpauksessa Lahdessa. Osasto on perustettu vuonna 1956, joten se juhli juuri ansiokkaita 60-vuotispäiviään. HT_3_16.indd 67 3.6.2016 7.23. henkilö Suomessa, joka saa käyttää titteliä IFW eli kansainvälinen pienahitsaaja. Pelkkä hitsaaminen ei nimittäin tutkinnossa riitä, hitsausta pitää myös ymmärtää. Hitsaaja Tony Salo, opettaja Esa Lahtinen ja SHY:n koulutuspäällikkö Juha Kauppila juhlatunnelmissa. Lisäksi SHY:n tavoitteena on jakaa suurelle yleisölle tietoa hitsausalasta ja tehdä siitä houkutteleva työuraansa suunnitteleville nuorille. Kokeen suorittaminen sisältyi Tonyn opintoihin. Tämä artikkeli on julkaistu Koulutuskeskus Salpauksen kotisivuilla
Tähtinen Oy www.kttahtinen.fi Kart Oy Ab www.kart.fi Kavamet-Konepaja Oy www.kavamet.fi Kemppi Oy www.kemppi.com Keski-Pohjanmaan Aikuisopisto www.kpakk.fi Keski-Pohjanmaan ammattiopisto www.kpedu.fi Kirike Oy www.kirike.fi Koja Oy www.koja.fi Kokkola LCC Oy www.lcc.fi Konecranes Finland Oy www.konecranes.fi Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekami www.ekami.fi Koneteknologiakeskus Turku Oy www.koneteknologiakeskus.fi Laatukattila Oy www.laatukattila.fi Lapin ammattikorkeakoulu Oy www.lapinamk.fi Lappeenrannan teknillinen yliopisto www.lut.fi Lincoln Electric Nordic Finland Oy www.lincolnelectricnordic.fi Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä www.luksia.fi Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova www.winnova.fi Majek Oy www.majek.fi Masino Welding Oy www.masino.fi Metawell Oy www.metawell.fi Metlab Oy www.metlab.fi METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry www.metsta.fi Meuro-Tech www.meuro-tech.fi Meyer Turku Oy www.meyerturku.com Migatronic Oy www.migatronic.com Migmen Oy www.migmen.fi Miilukangas Oy www.miilukangas.fi Mimet Oy www.mimet.fi NDT aura Oy www.ndtaura.fi Nordic Power Service Inspection Oy www.nordicpowerservice.com Optima www.optimaedu.fi OSTP Finland Oy Ab www.ostp.biz Ottia Oy Oulun Yliopisto www.oulu.fi Outotec (Filters) Oy www.outotec.com Outotec (Finland) Oy www.outotec.com Outotec Turula Oy www.outotec.com Ovako Imatra Oy Ab www.ovako.com Palosaaren Metalli Oy www.palmet.fi Peikko Finland Oy www.peikko.fi Pekka Salmela Oy www.pekkasalmela.fi Pektra Oy www.pektra.fi Pemamek Oy www.pemamek.com Pieksämäen Hitsaus ja Koneistus Oy www.hitsausjakoneistus.fi Pohjois-Karjalan aikuisopisto www.pkky.fi Prewel Oy www.prewel.fi Pronius Oy www.pronius.fi Raahen Aiku www.raahenaiku.fi Rakennustempo Oy www.rakennustempo.fi Retco Oy www.retco.fi Sah-Ko Oy www.sah-ko.fi Sammet Asennus Oy www.sahala.fi Savon ammatti-ja aikuisopisto www.sakky.fi Savonia ammattiokorkeakoulu www.savonia.fi Somotec Oy www.somotec.fi Sonar Oy www.sonar.fi SP stainless Oy, Savonlinna www.spstainless.fi SSAB Europe Oy www.ssab.fi Stadin ammattiopisto www.stadinammattiopisto.fi Steris Finn-Aqua www.steris.com Stresstech Oy www.stresstechgroup.com Suomen 3M Oy www.3m.com Suomen Levyprofiili Oy www.suomenlevyprofiili.fi Suomen Teknohaus Oy www.teknohaus.fi SVS Supervise Service Oy www.superviseservice.fi Tapex-QC Oy Technip Offshore Finland Oy www.technip.com Tekniset Asiantuntijat TA Ky www.tekniset-asiantuntijat.fi Telatek Oy www.telatek.fi Temet Oy www.temet.fi Teräselementti Oy www.teraselementti.fi Teräs-LVI Oy Ab www.teraslvi.fi Terässaari Oy www.terassaari.fi Transtech Oy www.transtech.fi Turun aikuiskoulutuskeskus www.turunakk.fi UKKO-Engineering Oy www.ukko-engineering.fi Vaasan Aikuiskoulutuskeskus www.vakk.fi Vahterus Oy www.vahterus.com Wallius Hitsauskoneet Oy www.wallius.com Valmet Technologies Oy www.valmet.com Vantaan ammattiopisto Varia www.varia.fi Weldforce Oy www.weldforce.fi Veslatec Oy www.veslatec.com Vexve Oy www.vexve.com Viitek Oy www.viitek.fi voestalpine Böhler Welding Nordic AB www.voestalpine.com Woikoski Oy Ab www.woikoski.fi VR-Track Oy www.vrtrack.fi YA! Yrkesakademin i Österbotten www.yrkesakademin.fi Yaskawa Finland Oy www.motoman.fi YTT-Konepaja Oy www.ytt.fi Zetanova Oy www.zetanova.fi Päivitetty 25.5.2016 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys JÄSEN MEMBER The Welding Society of Finland HT_3_16.indd 68 3.6.2016 7.23. Kaasinen Oy www.irsmiikakaasinen.fi Isojoen Konehalli Oy www.ikh.fi John Deere Forestry Oy www.deere.fi Jomeco Oy Jucat Oy www.jucat.fi Jyväskylän aikuisopisto www.jao.fi K.T. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 68 Yritysja yhteisöjäsenet 2016 A.Häggblom Oy Ab www.haggblom.fi AEL Oy www.ael.fi Aga Oy Ab www.aga.fi Air Liquide Finland Oy www.airliquide.fi Aikuiskoulutuskeskus Kouvola www.kvlakk.fi Alexander Binzel Hitsaustekniikka Oy www.binzel-abicor.com Amec Foster Wheeler Energia Oy www.amecfw.com Amiedu www.amiedu.fi Ammattiopisto Lappia www.lappia.fi Apricon Oy www.apricon.fi Arctech Helsinki Shipyard Oy www.arctech.fi Axxell Utbildning Ab www.axxell.fi Balanus Oy www.balanus.fi Bronto Skylift Oy Ab www.bronto.fi Calortec Oy www.calortec.fi Caverion Industria Oy www.caverion.fi Cavitar Oy www.cavitar.com Cebotec Oy www.cebotec.tawi.fi Clean Flame Oy Ltd www.cleanflame.fi Copax Oy www.copax.fi DEKRA Industrial Oy www.dekra.fi Delfoi Oy www.delfoi.com DNV GL Business Assurance Finland Oy Ab www.dnvba.com ESAB Oy www.esab.fi Euromaski Oy www.euromaski.fi FB Ketjutekniikka Oy www.fbketjutekniikka.fi Finfocus Instruments Oy www.finfocus.fi Finnrobotics Oy www.finnrobotics.fi GaV Group Oy www.gavgroup.fi Haapaveden ammattiopisto www.jedu.fi Heatmasters Lämpökäsittely Finland Oy www.heatmasters.net Howden Turbo Fans Oy www.howden.com Hydros Oy www.hydros.fi Impomet Ab Oy www.impomet.com Inkone Ab Oy www.inkone.fi Inspecta Tarkastus Oy www.inspecta.com Insteam Oy www.insteam.fi Ionix Oy www.ionix.fi Irs M
puh. SHY:n sääntömääräinen vaalikokous pidetään Kalajoella 3.11.2016. 0500 550 602 kari.juvonen@inspecta.com Satakunnan paikallisosasto pj. Jukka Kallionpää Säteilyturvakeskus STUK puh. 3/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 69 SHY:n hallitus 2016 Puheenjohtajat: Pj DI Ismo Meuronen Meuro-Tech ismo.meuronen@meuro-tech.fi 1.vpj IWE Ari Ahto Technip Offshore Finland Oy aahto@technip.com 2.vpj TKT Jukka Kömi Oulun Yliopisto jukka.komi@oulu.fi Jäsenet: DI Sami Ahonen Oy AGA Ab sami.ahonen@fi.aga.com IWE Timo Kankala Koneteknologiakeskus Turku Oy timo.kankala@koneteknologiakeskus.fi TkL Timo Kauppi Lapin ammattikorkeakoulu timo.kauppi@lapinamk.fi Tj Pentti Kopiloff Tapex-QC Oy pentti.kopiloff@tapex.fi IWE Ville Lahtinen Inspecta Tarkastus Oy ville.lahtinen@inspecta.com Prof Jukka Martikainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto jukka.martikainen@lut.fi DI Jukka Mononen Säteilyturvakeskus STUK jukka.mononen@stuk.fi IWE, IWI-C Petteri Souru Souru Oy petteri.souru@souruoy.fi IWE Reetta Verho Kemppi Oy reetta.verho@kemppi.com Varajäsenet: DI Jaakko Heikonen Pemamek Oy jaakko.heikonen@pemamek.com IWE Pasi Hiltunen DG-Diving Group Oy pasi.j.hiltunen@gmail.com IWE Niko Kuikka Suomen Levyprofiili Oy niko.kuikka@gmail.com DI Kari Mäntyjärvi Oulun yliopisto kari.mantyjarvi@oulu.fi DI Jukka-Pekka Rapinoja METSTA ry jukka-pekka.rapinoja@metsta.fi Tj Jukka Teiskonen HT Laser Oy jukka.teiskonen@htlaser.fi HELSINKI klubimestari Kaj Bjugg puh. Timo Kankala Koneteknologiakeskus Turku Oy puh. 040 559 7511 kaisa.tuominen@fluidhouse.fi Kuopion paikallisosasto pj. 040 529 8265 pertti.salmu@rautpohjankonepaja.com siht. Henry Sollman Helen Oy puh. 040 545 7367 jukka.martikainen@lut.fi siht. Maria Lammentausta puh. Ari Venäläinen Ahlsell Oy puh. 044 564 0221 timo.suni@ferral.fi Saimaan paikallisosasto pj. 040 189 7167 jukka.kallionpaa@stuk.fi siht. 040 834 1053 matti.jurakainen@nordbull.com Pohjanmaan paikallisosasto pj. 040 860 6058 kai.kasanen@andritz.com siht. Jonne Näkki Centria Ammattikorkeakoulu puh. 044 346 2589 esko.hyssy@outlook.com TURKU klubimestari Pekka Paakkanen puh. Pertti Salmu Rautpohjan Konepaja Oy puh. 0500 234 934 hannu.kirveslahti@gmail.com klubisihteeri Esko Hyssy puh. Ari Pirhonen Kesla Oyj puh. 040 868 0756 mika.lassila@sedu.fi siht. Mikko Vaittinen Oy Aga Ab puh. 040 846 3338 janne.jauhola@viafin.fi siht. 040 537 7593 timo.kankala@koneteknologiakeskus.com siht. 050 516 4967 teemu.makinen@RMCfinland.fi SHY/Jäsenrekisteri Angelica Emeléus puh. Mikko Jauhiainen Kemppi Oy puh. 0442 001 948 opla.salo@gmail.com klubisihteeri Pekka Pasanen puh. Jouko Keinänen Inspecta Tarkastus Oy puh. Senioriklubien yhteyshenkilöt 2016 HT_3_16.indd 69 3.6.2016 7.23. Timo Suni Ferral Components Oy puh. 040 594 4941 seppot@welho.com LAHTI klubimestari Alpo Salo puh. Kirsi Sillanpää Kemppi Oy puh. 0500 710 988 pekka.pasanen@dnainternet.net TAMPERE klubimestari Hannu Kirveslahti puh. 040 564 8480 ari.pirhonen@kesla.com siht. Matti Jukarainen Nordbull Oy puh. Jouko Korhonen PKKY/AmoJtk, kone ja metalli puh. (09) 773 2199 angelica.emeleus@shy.inet.fi siht. 044 291 1415 jouko.rinneranta@dnainternet.net Helsingin paikallisosasto pj. Mika Lassila Koulutuskeskus Sedu, Metallios. 040 585 1168 aahto@technip.com PAIKALLISOSASTOJEN YHTEYSHENKILÖT 2016 Hallitus kokoontuu vuonna 2016 seuraavasti: ti 8.3.2016, ke 25.5.2016, ma 12.9.2016, to 27.10.2016 ja ti 13.12.2016. 050 385 1183 jouko.a.korhonen@pkky.fi Raahenseudun paikallisosasto Pj. 040 572 1809 mikko.vaittinen@fi.aga.com siht. 050 583 7396 sophie.ehrnrooth@ael.fi Jyväskylän paikallisosasto pj. Kaisa Tuominen Fluidhouse Oy puh. 050 558 4590 matti.peltola@jedu.fi siht. 040 833 0758 ari.venalainen@ahlsell.com Lahden paikallisosasto pj. 050 595 9448 jouko.keinanen@inspecta.com siht. Kai Kasanen Savonlinna Works Oy puh. Ari Ahto Technip Offshore Finland Oy puh. Matti Peltola Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Työelämäpalvelut puh. 040 505 2456 maria.lammentausta@gmail.com Turun paikallisosasto pj. 040 860 5769 jukka.sorvali@andritz.com Tampereen paikallisosasto pj. 050 559 2254 henry.sollman@helen.fi siht. Janne Jauhola Viafin Process Piping Oy puh. 0500 422 939 kaj.bjugg@kolumbus.fi klubisihteeri Seppo Roschier puh. Jukka Martikainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto puh. 0400 470 252 pekka.paakkanen@pp.inet.fi klubisihteeri Jouko Rinneranta puh. 044 725 0252 jonne.nakki@centria.fi Pohjois-Karjalan paikallisosasto pj. Teemu Mäkinen Rauma Marine Constructions Oy Puh. Jukka Sorvali Savonlinna Works Oy puh. Hallituksen ja paikallisosastojen yhteistapaaminen järjestetään 12.9.2016 Lappeenrannassa. 044 289 9282 mikko.jauhiainen@kemppi.com Savonlinnan paikallisosasto pj. Kari Juvonen Inspecta Tarkastus Oy puh. 044 289 9227 kirsi.sillanpaa@kemppi.com Oulun paikallisosasto pj. Sophie Ehrnrooth AEL puh
044 785 8344 kari.sarkka@sakky.fi Relanderinkatu 2, 78200 Varkaus tai www.sakky.fi/patevointilaitos Hitsaajan PED-pätevyyskokeet direktiivin mukaisiin hitsauksiin. 0400 188 035, seppo.kallinen@edupoli.fi Mika Kuusisto, IWS, puh. Lisätietoja Kari Särkkä, puh. Woikoski tarjoaa kaiken hitsauksessa tarvittavan: laadukkaan ja laajan hitsauskoneiden valikoiman, hitsauskaasut, lisäaineet ja tarvikkeet. 040 746 2414, kaj.montonen@edupoli.fi Seppo Kallinen, IWS, puh. 040 779 9653 tai 040 504 6774 sähköposti: elina.tenhunen@ pp-marketing Lisätietoa: www.hitsaus.net Hitsauksen kokonaisratkaisut Ammattilaisilta ammattilaisille. 040 661 9226, mika.kuusisto@edupoli.fi Pätevöintilaitos Hitsaajan PED-pätevyyskokeet direktiivin (97/23/EU) mukaisiin hitsauksiin. Myyntipisteiden yhteystiedot: www.woikoski.fi. 0400 742 009 www.hightechtubing.com Hitsaustekniikkalehden jokainen numero on erikoisnumero! Teemat ja aikataulut 4/2016 Alihankinta Ilmestyy: 16.09.2016 Ilmoitusvaraukset: 19.08.2016 Jaetaan Alihankinta-messuilla 27.-29.9.2016 No 5/2016 Suunnittelu Ilmestyy: Ilmoitusvaraukset: No 6/2016 Koulutus ja pätevöityskoulutus Ilmestyy: Ilmoitusvaraukset: Ilmoitusmyynti: Elina Tenhunen / T:mi Petteri Pankkonen puh. Omien kaasutuotteidemme lisäksi edustamme tunnettuja koneja tarvikemerkkejä, kuten EWM, Hyundai, Kayser, Elga, Binzel ja Kjellberg. Hitsaajien pätevöintiä • Kansainvälisten hitsausstandardien mukaisten pätevyyskokeiden valvonta (Pätevöintilaitos Savon Ammattija Aikuisopiston valtuuttamana) • EU-kokeiden valvonta Edupolin hitsaustiloissa Porvoossa tai yrityksen omissa tiloissa • Hitsaajan ja levytekniikan ammattitutkinnot, puikko, tig, mig-mag, levyseppähitsaajan koulutus Yhteydenotot: Kaj Montonen, IWS, puh. 3/2016 [ www.hitsaus.net ] 70 TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO Vaativat levyja hitsaustyöt Laivanrakennus – Konepajat – Offshore www.ablemans.fi (02) 439 6500 Alihankinta: Vaativat hitsaustyöt Painelaite-, hitsausja asennustyöt Puh. HT_3_16.indd 70 3.6.2016 7.23
050-551 1234 ari.lahti@ndtteam.fi Laatujärjestelmät teräsrakenteiden ja koneiden CE-merkintään ym. w w w . Meiltä löydät erikoislangat kaikille menetelmille. Puh. 050 551 1235 jukka.hakala@ndtteam.fi Puh. Osta edullisesti, pyydä tarjous. ????????????????. rek. ??. Terveisin ilmoituksesi valmistaja Tarja Kovalainen Helsingin Seudun Keltaiset Sivut ® Fonecta Oy Y-tunnus 1755007-6 Asiakaspalvelu palvelee 24 h. Pertti Reinikainen 040 5253 931 Santtu 040 518 3223 pertti.reinikainen@nstfinland.fi santtu.reinikainen@nstfinland.fi Hitsauslisäaineita ja -tarvikkeita NDT MiFic Oy NDT-tarkastukset asiakasläheisesti ja tehokkaasti Raahen seudulta Harri Sorsa 0500-433668 MODERNIA TARKASTUSPALVELUA www.ndt-union.com WALLIUS, WAMETA, IMS... ??????. Ota yhteyttä. f i NST Finland Oy Perfect Welding Edustamme Welding Alloys tuotteita. Toimitukset koko Suomeen www.kailatec.fi Liitintie 11, 90620, Oulu, puh. Jalat maassa ja järki päässä. 044-557 2701 KUNNOSSAPIDON TAVARATALO HT_3_16.indd 71 3.6.2016 7.23. 010 778 4400 Fax 010 778 4409 www.weldtec.fi • weldtec@elisanet.fi • myynti • huolto ja korjaus • varaosat ja varusteet • styrox-leikkurit • lisäaineet • sopimushuollot • kalibrointi ja validointi • induktiokuumentimet (Boltbuster) Hitsauskoneita ja -tarvikkeita Hitsauskoneiden huoltoa ja -tarvikkeita , Vasarakatu 22, 40320 Jyväskylä Sepäntie 6, 51200 KANGASNIEMI puh. PL 202 Kotipaikka Helsinki asiakaspalvelu@fonecta.com 00241 HELSINKI alv. ????????????. 020 692 999 www.fonecta.fi Fonecta Oy PL 202 • 00241 HELSINKI www.fonecta.fi Keltaiset Sivut ® yhdistää ostajan ja myyjän – myös tabletissa. Tuotteemme ovat Eurooppalaisia laatutuotteita. 020 785 1650 vesa.knuutinen@zetanova.fi TILAUSKONEPAJA Teräsrakenteet Polttoleikkaukset Levyja hitsaustyöt Koneistus Koneenrakennus Maalaus Sertifioidut ISO 9001, ISO 14001 laatujärjestelmät Konepajoja Laserja vesileikkausta Yritystie 1, 42700 Keuruu Uutta! Tehokas kuitulaser käytössä Konsultointipalveluja www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net NDT-tarkastuksia ??. Kaikki hitsaukseen • Valtuutettu huolto Laippatie 1, 00880 Helsinki Puh. 3/2016 71 [ www.hitsaus.net ] TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO Hitsauskonekorjaamoja HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA sivu 1 Tilausvahvistusten automaattinen yöajo Helsingin Seudun Keltaiset Sivut koko 100 % Weldtec Oy, asiakasnumero 185315, ilmoitustunnus J126381 HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA, Graafinen ilmoitus 60x49 pmm Mikäli huomaat jotain korjattavaa tai sinulla on muuta kysyttävää ilmoitukseen liittyen, asiakaspalvelumme palvelee sinua 24 h numerossa 020 692 999. ??????????. ?????????????. 08-5572 700 Päivystys 24h puh. l a a t u e r k k i . ?????????????. puh. ??. Lataa maksuton Keltaiset Sivut ® sovellus App Storesta tai Google Playsta. ??????
09-2766 420 WWW.TERASLVI.FI VIISTEKONEET JA SUOJAKAASUESTEET Termistä ruiskutusta puh. 02 578 7506 kari.huhtamaki@hmsteel.fi www.hmsteel.fi Nostolaitteiden lakisääteiset tarkastukset Akkreditoitu tarkastuslaitos I034 Tarkastamme kaikki nosturit ja nosto-ovet Katso palvelumme www.nlt.fi ja ota yhteyttä! toimisto@nlt.fi puh. n o n d e s t . Toimipisteet: Ii: 0105812502 Oulu: 0105812503 Alavus: 0105812511 Pieksämäki: 0105812507 Koria: 0105812512 Puh: +35810 581 2500 www.suomentestauspalvelu.fi tarmo.tuomela@suomentestauspalvelu.fi marko.ylitalo@suomentestauspalvelu.fi + Vaiheistettu ultraäänitarkastus (PAUT) Varsinais-suomen alueella ja tarvittaessa koko suomessa! 0400-246555 toni.turklin@ndt-tarkastus.fi 0400-232499 jesse.jarvinen@ndt-tarkastus.fi NDT-tarkastuslaitteita 044 215 3828 Kari Salli, KOKKOLA kari.salli@nondest.fi 040 583 4425 Andrew Katanasho, OULU andrew.katanasho@nondest.fi Nondest Oy Kokkola-Pietarsaari-Vaasa-Ylivieska-Oulu n n d t p a l v e l u t ondest w w w. (03) 517 5250 • www.airwell.fi Kaikkea automaattiseen plasmaja polttoleikkaukseen Viistekoneita ja hitsaustarvikkeita oy TERÄS-LVI ab puh. 040 504 7355 Suurniitynkatu 4, KOTKA HT_3_16.indd 72 3.6.2016 7.23. 3/2016 [ www.hitsaus.net ] 72 TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO Plasmaja polttoleikkauslaitteita Puh. 044 329 0550 RIIPPUMATON SERTIFIOITU TARKASTUSLAITOS. (02) 7751245 • www.virtasenkoneistamo.fi Termistä ruiskutusta HVOF / Plasma / ARC / Liekki Rautarakenteita – Kuljetinja siirtolaitteita – Teräsrakenteita HM Steel Oy KANKAANPÄÄ P. NDTja oheispalvelut joustavasti ja kustannustehokkaasti! NDT-Inspection&Consulting Oy www.ndt-inspection.fi +3584055 84 181 info@ndt-inspection.fi NDT QC HSE www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net Ohjelmistoja Teollisuusputkistojen asennukset ja hitsaukset • Teollisuusputkistojen asennukset, hitsaukset ja asennusvalvonta • Paineastiahitsaukset • Teräsrakenteita Kaakamon Metalli Ky Hirsikankaantie 80, 94430 TORNIO Tony Ketopaikka, puh. f i Uutta: CR digitaaliradiografialaitteet, XRF materiaalianalysointi, tarkastustulokset on site heti! Ota yhteyttä NDT Kotka Oy röntgen-, ultra-, pintaja visuaaliset tarkastukset www.ndtkotka.fi | puh. 040 507 9910 tony.ketopaikka@kaakamonmetalli.inet.fi NDT-tarkastuksia NDT-Tarkastukset ja IWE-palvelut ammattitaidolla, luotettavasti
Kuorma-autojen omistajille Strenx-rakenneteräksen käyttö tarkoittaa alempaa polttoaineenkulutusta ja vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Tämän ansiosta lopputuotteiden kehittämisestä vastaavat suunnittelijat ja insinöörit voivat tehdä tuotteita, jotka ovat vahvempia, kevyempiä, turvallisempia, kilpailukykyisempiä ja kestävämpiä. Turvallisissa käsissä Suojakaasumme • Korkea laatu • Helpompi kaasunvalinta • Korkea toimitusvarmuus • Digitaaliset asiakasratkaisut • Alakohtaista asiantuntemusta saatavissa • Palvelu — siellä missä sitä milloinkin tarvitaan Air Liquide Finland Oy www.mygas.fi • www.airliquide.fi Info: 020 779 0584 • Korkea puhtausaste • Täydellinen pinta • Korkea joustavuus ARCAL TM Prime • Puhdasta hitsausta • Kustannustehokas • Alhainen hapetus ARCAL TM Chrome • Korkea hitsausnopeus • Puhdas lopputulos • Vähemmän jälkityötä • Korkea automatisointi ARCAL TM Speed • Hyvä tunkeutuma • Hyvä hitsaustalous • Vähemmän esityötä ARCAL TM Force FI_00299_201605_EP Lehden liitteenä Air Liquiden Teollisuu skaasut -esite HT_3_16.indd 3 3.6.2016 7.23. Soita SSAB:n yhteyshenkilöllesi ja lue lisää osoitteessa strenx.fi KAASUNTOIMITTAJA KAIKKIIN TARPEISIISI. STRENX-RAKENNETERÄKSEN EDUT: VASTAA HAASTEISIINI Uusi Strenx-portfolio tarjoaa maailman laajimman erikoislujien rakenneterästen valikoiman 600 – 1300 MPa myötölujuuksilla ja 0,7–160 mm paksuuksilla. Nostureiden käyttäjät ilahtuvat siitä, että laitteilla yletytään korkeammalle. Nämä ovatkin Strenx-teräksen merkittävimmät edut: mistä tahansa sovelluksesta onkin kyse, sen suorituskykyä voi parantaa Strenx-rakenneteräksellä. Kun perävaunussa on käytetty Strenx-terästä, sen hyötykuorma on suurempi
Suomessa DEKRA on johtava NDT tarkastuslaitos, määrittelemme kohteiden eheyden, seuraamme valmistuksen ja asennuksen laatua sekä tuemme tuotekehitystä. Yksi maailman suurimmista Olemme maailman suurimpia tarkastusja testausyhtiöitä. Viimeisintä tietämystä DEKRA toimipisteet Hoidamme tarkastukset, testaukset ja arvioinnit teollisuuden keskeisimmillä osa-alueilla: teräsrakenteet, ISO 9001, ISO 14001, OHSAS, ISO 3834, EN 1090, EN 13084-7, EN 15085, painelaitteet, sähkölaitteistot, palonilmaisuja sammutuslaitteistot sekä ainetta rikkomaton tarkastus (NDT) että rikkova testaus (DT). DEKRA Industrial Oy Tuupakankuja 1, 01740 Vantaa Puhelin (09) 878 020 www.dekra.. Lahti Marko Malm 044 7376 749 Lappeenranta Ville Pesonen, 050 545 6788 Pekka Pesonen 0400 841 888 Loviisa Jani Metso 0400 778 460 Olkiluoto Juha Hirvonen 040 048 6684 Oulu Tuomas Kuusisto 040 843 2333 Petri Ylimartimo 040 564 4733 Pori Ville Ruohonen 050 3513 423 Timo Mielonen 040 507 4103 Raahe Risto Maliniemi 050 322 9828 Pekka Sarja 050 322 9831 Savonlinna Jarkko Wright 0440 811 889 Tampere Marko Ristiluoma 040 480 8899 Seppo Saarela 040 500 7721 Turku Juha Hirvonen 0400 486 684 Vaasa Marko Koivumäki 040 722 6620 Vantaa Petteri Lehto 0400 400 926 Kari Palsamäki 040 761 9824 Varkaus Jussi Nykänen 040 749 9350 Ari Pöllänen 040 575 9977 Rikkova aineenkoetus (DT) Turku: Teppo Vihervä 0400 183 151 Oulu: Jani Kantola 0440 761 391 Sertifiointi Anssi Rissanen 044 7376 835 Alavus Aatu Linjala 041 4342 562 Harri Koskinen 040 488 9669 Joensuu Antti Hartikainen 040 566 7881 Jyväskylä Juha Kannelniemi 0400 759 589 Kalanti Marko Ihanmäki 040 747 7866 Kemi Timo Maijanen 0400 866 255 Tiina Vakkala 040 844 5727 Kouvola Kari Karjalainen 0400 999 771 Kuopio Olli Hiltunen 044 737 6999 Harri Hirvonen 044 737 6821 Kulloo Juha Penna 040 042 1361 ARU2 HT_3_16.indd 4 3.6.2016 7.23. DEKRA arviointija testauspalvelut sisältävät metallisten rakenteiden arvioinnin kaikki osa-alueet: NDT, DT sekä serti?onti. Maailmanlaajuisesti noin 37 000 ammattitaitoista ja sitoutumatonta asiantuntijaa työskentelee turvallisuuden eteen yli 50 maassa kaikilla viidellä mantereella