Viimeisintä tietämystä DEKRA toimipisteet Hoidamme tarkastukset, testaukset ja arvioinnit teollisuuden keskeisimmillä osa-alueilla: ainetta rikkomaton tarkastus (NDT), rikkova testaus (DT), teräsrakenteet ISO 3834, EN 1090, EN 13084-7, EN 15085 sekä painelaitteet, sähkölaitteistot, palonilmaisuja sammutuslaitteistot ja johtamisjärjestelmät ISO 9001, ISO 14001 ja ISO 45001 DEKRA Industrial Oy Tuupakankuja 1, 01740 Vantaa Puhelin (09) 878 020 www.dekra.. 3/ 20 18 TEEMA: Laatu, NDT, DT ja Standardit. DEKRA tarkastusalan ammattilainen Lahti Marko Malm 044 7376 749 Lappeenranta Ville Pesonen, 050 545 6788 Mika Turku 044 737 6959 Loviisa Jani Metso 0400 778 460 Olkiluoto Juha Hirvonen 040 048 6684 Oulu Tuomas Kuusisto 040 843 2333 Petri Ylimartimo 040 564 4733 Pori Antti Saunajoki 040 578 3697 Raahe Risto Maliniemi 050 322 9828 Pekka Sarja 050 322 9831 Savonlinna Jarkko Wright 0440 811 889 Tampere Marko Ristiluoma 040 480 8899 Antti Hirvonen 050 320 1757 Turku Juha Hirvonen 0400 486 684 Vaasa Marko Koivumäki 040 722 6620 Vantaa Petteri Lehto 0400 400 926 Kari Palsamäki 040 761 9824 Varkaus Jussi Nykänen 040 749 9350 Ari Pöllänen 040 575 9977 Rikkova aineenkoetus (DT) Turku: Teppo Vihervä 0400 183 151 Oulu: Jani Kantola 0440 761 391 Sertifiointi Anssi Rissanen 044 7376 835 Alavus Aatu Linjala 041 4342 562 Juha Veittiaho 050 314 3737 Joensuu Antti Hartikainen 040 566 7881 Jyväskylä Juha Kannelniemi 0400 759 589 Kalanti Marko Ihanmäki 040 747 7866 Kemi Timo Maijanen 0400 866 255 Tiina Vakkala 040 844 5727 Kouvola Kari Karjalainen 0400 999 771 Janne Roslund 044 259 0901 Kuopio Olli Hiltunen 044 737 6999 Harri Hirvonen 044 737 6821 Kulloo Juha Penna 040 042 1361 Joustavat palvelut kautta maan ja maailman
www.dekra.. Me kysyimme, asiakkaat vastasivat Palvelun toimivuus oli sovitun mukainen Palvelu oli asiantuntevaa Olen tyytyväinen asiakaspalveluun 4,79 4,72 4,72 Nopea Joustava Täsmällistä työtä Tehokas Tyytyväinen Asiantunteva Ammattitaitoinen Luotettava Mutkaton Palveleva Rento Asiakkaiden sanallisia palautteita: DEKRA Industrial Oy metallilaboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T220, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025 Akkreditoidut palvelut: vetokoe, kuumavetokoe, taivutuskoe, iskukoe (EN ja uutena ASTM E23), kovuuskokeet, makrohietutkimus ja alkuaineanalyysi DEKRA Industrial Oy:n ainetta rikkova testauspalvelu (DT) on osa Euroopan johtavan, riippumattoman tarkastus-, testausja sertifiointiasiantuntijan palvelua. 5 = onnistunut loistavasti 9,3 Saimme kymmenestä Asteikolla = En lainkaan 10 = Hyvin todennäköisesti kun kysyimme asiakkailtamme miten todennäköisesti he suosittelisivat ystävälleen tai kollegalleen DEKRA:n palveluita.. DT Rikkova testaus Asteikko: 1 = onnistunut heikosti ... Voit tutustua testauslaboratoriomme palveluihin osoitteessa www.dekra.fi tai soittamalla Tepolle 0400 183 151
Hanna Järvenpää toimitusjohtaja, TkT METSTA hanna.jarvenpaa@metsta.fi ”Hitsi on kuin kääpiöpinseri – pieni, mutta ehdottomasti kokoonsa nähden suurempi ja tärkeämpi” Hanna, kääpiöpinserin omistaja PÄÄKIRJOITUS. Kansallisia standardeja ovat kaikki SFS standardiksi vahvistetut standardit eli SFS-EN, SFS-EN ISO, SFS-ISO ja SFS. Yhteystietomme löydät METSTAn nettisivuilta. Hitsauksella pieni muuttuu isoksi, jossa lujuuden, kantavuuden, pitkäaikaiskestävyyden ja jatkuvan laadun täytyy olla kunnossa. On tärkeää, että ala huolehtii olemassa olevien standardien uudistamisesta ja uusien standardien laatimisesta teknisen kehityksen tahdissa. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 2 Hitsauksen standardisointi Hitsaus ei ole mikään pikku juttu. Hitsausstandardien teknisestä sisällöstä voivat vastata vain alan omat ammattilaiset, jotka päivittäisessä työssään ovat tekemisissä hitsauksen kanssa. Standardisointi lisää tuotteiden yhteensopivuutta ja turvallisuutta sekä helpottaa kotimaista ja kansainvälistä kauppaa. Standardisointi on koettu hyväksi työkaluksi määrittää haluttu laatutaso ja siitä osoituksena on standardien lukumäärän suuri ja kiihtyvä kasvu. METSTAn asiantuntija osallistuu ISOn ja CENin hallinnollisiin kokouksiin (TC, technical committee). Kansallinen ja kansainvälinen vaikuttaminen on tärkeää! METSTA on hitsauksen ja rikkomattoman aineenkoetuksen standardisoinnista Suomessa vastaava toimialayhdistys. Standardisointiorganisaatioiden, ISOn ja CENin, ohjeet ovat oma maailmansa ja niitä kehitetään myös jatkuvasti vastaamaan lisääntyvään standarditarpeeseen. Mikäli kiinnostuit ajatuksesta osallistua kansallisen standardisointikomitean työskentelyyn tai kansainvälisiin työryhmiin, niin ole yhteydessä meihin. Myös työturvallisuuteen liittyviä standardeja on laadittu merkittävästi. Osallistumiseen riittää, kun olet kiinnostunut ja haluat vaikuttaa standardeihin. Standardisointi on yhteisten toimintatapojen laatimista. Teknisen tiedon lisäksi standardisoinnissa tarvitaan tietoutta standardien laadintaprosessista ja standardin rakenteen määrämuotoisuudesta. METSTAn asiantuntijan rooli on koordinoida alan ammattilaisista koostuvien kansallisten standardisointikomiteoiden toimintaa ja toimia niissä standardisoinnin asiantuntijana. Standardit edustavat tekniikan state-of-the-art -tasoa ja alan kehittymisen kannalta on olennaista, että tämä tieto saadaan kirjattua standardeihin. velvoittavat viittaukset), mutta mikäli standardi on teknisesti vanhentunut, niin asiat kirjoitetaan suoraan standardiin ja vanhentunut standardi ohitetaan tietolähteenä. Kansallisen standardisointikomitean kokouksissa päätetään Suomen kanta näissä kokouksissa käsiteltäviin asioihin. Sen sijaan standardeja kirjoittaviin työryhmäkokouksiin (WG, working group) on hitsauksen ammattilainen paras ja oikea osallistuja. Vuonna 1997 kansallisia standardeja oli alle 10 000 ja vuonna 2017 niitä oli jo yli 26 000 kappaletta. Kehityksessä on myös huomioitava muiden toimialojen kehittyminen ja sieltä tulevat uudistamistarpeet standardeihin. Kansallisissa standardisointikomiteoissa laaditaan Suomen kommentit lausuntokierroksella oleviin kansainvälisiin standardeihin sekä päätetään Suomen kannasta standardien hyväksyttävyyteen. Hitsauksen ammattilaiset ovat vuosikymmeniä aktiivisesti laatineet standardeja hitsaukseen liittyen.Standardisointialueena hitsaus on laaja ja itsenäinen kokonaisuus kattaen hitsausmenetelmien ja hitsauslaitteiden sekä -aineiden lisäksi omat laadunhallintaan ja henkilöpätevyyksiin liittyvät standardit. Hyviin standardeihin viitataan toisissa standardeissa (vrt. Suomalaisia edustajia WG kokouksissa on varsin vähän ja olisi hienoa, jos kiinnostuneita ammattilaisia löytyisi lisää
Uutuus: GENIE ® ViPR -pullo MISON ® 18 ja Argon 4.8 Premium kaasuilla. Parempi työympäristö. Tulevaisuuden kaasupullo. GENIE ® 300 bar on edistyksellinen, innovatiivinen ja ergonomisesti suunniteltu kaasupullo, joka edustaa täysin uudenlaista kaasupulloteknologiaa. GENIE ® . Lue lisää www.aga.fi/genie-vipr UUSI O54888_AGA_AD_GENIE_ViPR_210x297_FI.indd 1 2018-01-08 09:39. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 3 www.aga.fi Kevyt ja ergonominen Helppo kuljettaa Tukeva ja pinottava 300 bar + 45 % enemmän kaasua Digitaalinen LED-näyttö ® GE NI E ja MI SO N ov at Th e Lin de Gr ou pin re kis te rö ity jä tav ara me rkk ejä . GENIE ® kaasupullojen pieni paino, suuri kapasiteetti, ainutlaatuinen siirreltävyys ja älykkäät sisällönilmaisimet muuttavat tapaa, jolla kaasuja käytetään. Nyt integroidulla säätimellä. Tutustu nyt uuteen integroidulla säätimellä varustettuun GENIE ® ViPR -kaasupulloon. GENIE ® ViPR -kaasupullo integroidulla säätimellä Parantaa tehokkuutta, lisää turvallisuutta ja on käytännöllisempi
Toiminta voi olla myös esim. Laatujärjestelmät apuna toiminnassa Laatua ohjaa systemaattinen tapa toimia. Toimintaa ohjaa omaan toimintaan mukautetut vaatimukset, joita tarkistetaan määrätyin väliajoin. Toimintaa tarkastellaan, puutteisiin puututaan ja tekemistä kehitetään vastaamaan vaatimuksia. Jos sertifiointi tuntuu kaukaiselle ajatukselle eikä siihen ole tarvetta, voi olla hyvä pohtia myös toiminnan dokumentointia, mittaamista ja analysointia muuten vain osana yrityksen toimintatapaa. Tätä voidaan havainnollistaa muokatulla verisolla Demingin ympyrästä (kuvio 1). Laatujärjestelmät ovat perusta sille, että yrityksissä toiminta on kontrollissa, omaa toimintaa on tarkasteltu ja kehittämistoimenpiteitä suunniteltu ja toteutettu. Toiminnan tarkastelu Toiminnan kirjaaminen ja dokumentointi Sertifiointi Toimintatapojen muuttaminen vaatimusten mukaiseksi 1. Laatu yhdistetäänkin usein esim. Esimerkiksi, yhdessä hitsausalan tutkimuksessa on hitsauksen laatu määritetty: ”Quality of welding manufacturing in context of actors to enhance profit outcome”. Positiivinen ajatus tulee viimeistään esille, kun mietitään keinoja, mihin suuntaan toimintaa lähdetään kehittämään tai mitä on tehty jo aiemmin. sertifioitavilla ISO 3834 ja EN 1090 -standardeilla. Laatujärjestelmää seuraa hyvin usein ympäristöjärjestelmä ISO 14001 ja työterveysja työturvallisuusjohtaminen ISO 45001 (korvaa OHSAS 18001), jotka osaltaan ovat merkki siitä, että yritys toteuttaa suunnitelmallista työtä koordinoidun ja turvallisen työympäristön takaamiseksi. hitsausohjeet (pWPS, WPS), työohjeet, henkilöstön pätevyydet, koulutukset ja kaikki se toiminta, mikä ohjaa ja varmistaa haluttuun lopputulokseen pääsemistä. Laatu on varmasti kaikkea tätä ja vielä paljon muutakin. Tarkastellaan tätä hieman myöhemmin lisää. tervettä elinympäristöä, puhdasta ympäristöä, laadukkuutta tai elinkaariajattelua. ISO 3834-2 mukaista, vaikka sitä ei ole mihinkään erikseen kirjattukaan. 1. Johtamisen ja sen, miten halutaan asioita tehtävän, tulee vastata toisiaan. Tuotannonohjauksen tulee tukea kaikkia tuotannon toimintoja ja hitsauksen koordinoinnin varmistaa hitsaustyön sujuvuus ja Omalla toiminnalla nostetta laatuun Jenni Toivanen ja Esa Jääskeläinen Hitsaustekniikassa laatu korostuu hyvin usein ja se tuo keskusteluun positiivisen sävyn puhuttiinpa tuotannon laadusta tai hitsausvirheistä. Tähän apuna ovat mm. Usein kysytään. Yrityksen tuotteet ovat hyvää konepajalaatua ja toiminnassa asiat ovat kunnossa. Hitsauksen osalta laatujärjestelmää voidaan täydentää mm. Sertifioitu laatujärjestelmä ISO 9001 luo perustan koko yrityksen laatutoiminnalle ja on myös näkyvänä asiakkaille. Sertifiointi voi olla hyvä keino ylläpitää toimintamallia, kehittää sitä ja varmistaa määräajoin, että toiminta on edelleen halutun vaatimustason mukaista. Tämä antaa hyvät lähtökohdat osoittaa toiminnan taso sekä se toimii myös viestinä asiakkaille, että tehdyistä asioista ollaan perillä ja toimintaa seurataan ja kehitetään. Kuvio 1. Laatua on se, että asiat tehdään hyvin ja tehdään oikeita asioita hyvin. Aivan hyvin voisi kysyä myös, että miksi ei. Ennakoimalla, toteuttamalla työ suunnitellusti ja tarkastamalla työn tulos, saadaan tehtyä asiat kerralla valmiiksi. Tähän ei riitä pelkästään sanat, vaan toteutuksen tulee seurata sovittuja asioita ja asetettuja tavoitteita. Kaikkeen tarvitaan myös yrityksen tuki. Ennakointi auttaa sekä kehittämään omaa toimintaa että reagoimaan nopeasti asiakkaan vaatimuksiin.. Laatua on se, että virheistä opitaan ja toimintaa kehitetään. Näiden lisäksi yrityksen visio ja arvot voivat korostaa esim. Tässä huomioidaan laatuvaatimukset ja ollaan tietoisia, mitä ne tarkoittavat käytännössä. tuottavuuteen ja kannattavuuteen. Kaikkeen tähän liittyy myös henkilöiden osaamisen lisääminen, kouluttautuminen, pätevyydet jne. Mikä on sinun laatusi. Laaduttomuus taas antaa ymmärtää, että jotakin on parannettava. Laatua on hankala määritellä ja sitä tarkastellaan usein hyvin rajatussa kontekstissa. Tärkeää on, että toiminta määrittää järjestelmien kehittämisen ja sisällön ja järjestelmät ohjaavat päivittäistä toimintaa. laatu. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 4 Laatu Laatua on asiakkaan vaatimusten täyttäminen ja toiminnan sujuvuus. Miksi siis sertifioida. Jatkuvan parantamisen malli toiminnan kehittämisessä ja sen hyödyntäminen laatujärjestelmän sertifioinnissa. Useimmiten siinä vaiheessa ollaan myöhässä, kun asiakas vaatii sertifioituja järjestelmiä ja mitään ei ole tehty valmiiksi sen eteen. Yleisesti laatu täytyy määritellä jollakin tavalla, koska muuten sitä on hyvin vaikea tiedostaa, mitata, kehittää ja tuoda näkyville
Mittaamisesta saatava data auttaa myös toiminnan kehittämisessä. Keskittymällä yhteen osa-alueeseen voi heikentää toista. Toiminnan laatu kertoo, miten hyvin asiat ovat yrityksessä. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 5 Laatu osana kannattavaa liiketoimintaa Tuottavuus, kannattavuus, tehokkuus ja laatu yhdistetään vahvasti toisiinsa, kun halutaan ajatella asiaa liiketoiminnan näkökulmasta. Jos joku hioo koko tarkastelun ajan, voidaan olettaa, ettei se ole arvoa tuottavaa. Jos jatkuva parantaminen on projekti, älä edes aloita. Toisin sanoen kaikki toiminta lähtee siitä ajatuksesta, että tehdään vain jalostavaa toimintaa panostamalla tuotannon virtaukseen ja poistamalla tästä prosessista hukkaa. Näistä valitaan ne, mitkä ovat oleellisia omassa tuotannossa. Jos jotakin asiaa halutaan tarkastella, mittaaminen auttaa havainnoimaan tapahtuneen muutoksen. Tänä päivänä erilaista dataa saadaan todella paljon ja esim. Barckhoffin luoma ajattelumalli keskittyy hitsaustoimintojen johtamiseen ja hitsauskustannusten pienentämiseen. Joitakin vuosia sitten hitsaavan tuotannon kehittämisen yhteydessä esille nousi kirjainyhdistelmä TWM (Total Welding Management). R. Eli lisätään laadunvarmistustoimenpiteitä, ettei virheitä syntyisi. tehokkuus voi kasvattaa virheiden määrää, mutta toisaalta virheet ovat yksi keino tarkastella tai mitata laatua. Hitsaavassa tuotannossa mitattavia asioita voivat olla asiakastyytyväisyys, poikkeamat, reklamaatiot, hukkaprosentti, laatutaso, laatupuutteet, laatu-/laaduttomuuskustannukset, hitsausvirheet, hitsiluokan saavuttaminen, korjaukset jne. Mitata voi myös paljon manuaalisemminkin ja pienemmillä datamäärillä. Liiketoiminnan näkökulma: Ei ole tärkeintä pienentää kustannuksia sulattamalla vähemmän lisäainetta tai tehostamalla hitsausprosessia vaan tehdä vaatimusten mukainen hitsi mahdollisimman vähillä kustannuksilla. Täytyy myös ajatella laajemmin, miksi näin tapahtuu. turhan työn tai virheiden poistaminen prosessista tehdään keskittymällä juuri tämän hukan poistamiseen. . Tämä onkin tehokas malli tarkastella toimintaa, käyttäytymistä ja oppia uutta sekä muuttaa ajatteluja toimintakulttuuria. Toisaalta Six Sigman on sanottu rajoittavan innovatiivisuutta, koska päämääränä on prosessin hiominen saatuun dataan ja numeroihin perustuen. Tämä voi viedä enemmän aikaa, mutta kokonaiskuvassa (materiaalin käyttäytyminen, laatu, kustannukset…) se voi näyttäytyä parempana ratkaisuna. Erilaisia laatufilosofioita ja laatutyökaluja käytetään toiminnan yhtenäistämiseen ja nämä tuovatkin apukeinoja löytämään ne asiat, mitkä ovat hyvin ja mitkä kaipaavat muutosta. Toimintatapa voi sisältää monia eri malleja, kuten TQM (Total Quality Management), missä lähtökohtana on Lean-filosofian tapaan asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen ja toiminnan jatkuva parantaminen (kuvio 2). Hyvä laadunvarmistus peilaa, miten hyvin laatuasiat hallitaan. Tuotantoa voi tarkastella hyvinkin yksinkertaisesti kävelemällä tuotannon läpi ja havainnoida, mitä siellä tehdään ja onko tekeminen arvoa tuottavaa vai ei, hitsataanko, koneistetaanko tai kerätäänkö valmistettavia osia. Six Sigma voi kuulua osana laajempaa laatuja toimintafilosofiaa keskittymällä nimenomaan prosessin suorituskykyyn. Tässä jujuna onkin, että ketkä osaavat mitata oikeita asioita, suodattaa dataa, analysoida sitä ja hyödyntää oleellista tietoa kannattavaan liiketoimintaan. Verkoston voimaan palataan vielä kohta lisää. TQM on kokonaisvaltainen laadunhallinnan ajattelumalli, missä korostuu jatkuva parantaminen.. Esim., jos robottihitsauksessa tapahtuu aina samassa kohtaa hitsausta virhe, voi nopea keino olla tarkastaa tämä kohta aina alussa ennen hitsaamista ja tarvittaessa muuttaa ohjelmaa, hitsata tämä kohta operaattorin valvonnassa tai jättää kohta käsin hitsattavaksi robottihitsauksen jälkeen. poistamalla ei arvoa tuottavaa toimintaa. Keskeiset asiat mallissa ovat käännetty organisaatiorakenne, muutosten tukeminen ja hitsaustuotannon hallinta (kuvio 3.). Asia ei kuitenkaan ole yksinkertainen ja usein esim. IoT on mahdollistanut isojen datamäärien keräämisen erilaisista laitteista. Lean-filosofian alkuperäinen ajatus ei ole yksittäisten työkalujen (5S, Kanban, VSM…) käyttäminen tai työn tekeminen vähemmällä resurssimäärällä. Usein kuitenkin kompastutaan siihen, ettei tiedetä mitä mitata tai mitattua tietoa ei osata hyödyntää. Six Sigma taas on joukko käytäntöjä, missä lähtökohtana on parantaa systemaattisesti prosessia keskittyen vaihtelun pienentämiseen. Laadun näkökulma: Asiakkaalle usein näkyy ensin tuotteen laatu. . Menetelmä perustuu tilastolliseen tapaan parantaa suorituskykyä. Tämä J. Hitsauksessa voidaan mitata mm. Käytännössä tämä ei kuitenkaan usein ole niin suoraviivaista, sillä tuotannossa voi joskus olla kannattavampaa ajatella myös ”kerralla valmiiksi” -ajatusta, mikä tarkoittaa, TARKASTUKSET Virheiden havaitseminen korjaavat toimenpiteet LAADUNVALVONTA Laatuohjeet Tilastolliset laatutekniikat Toiminnan suorituskyky Laatuongelmien tarkastelu LAADUNVARMISTUS Laatujärjestelmät (ISO 9000) Laatusuunnittelu Laatupolitiikka Laatukustannukset Ongelmien ratkaiseminen TQM KOKONAISVALTAINEN LAADUNHALLINTA Jokaisen osallistuminen (työntekijät, asiakkaat, toimittajat) Valtuutetut työntekijät Yhteistyö Laatustrategia, perustuu strategiaan ja visioon Prosessiorientoitu ettei hitsattua hitsiä enää korjata tai hitsata uudelleen. Kaikkia ratkaisuja ei voida tehdä siten, että lopputulos olisi ihanteellinen kaikkien näiden osalta, mutta tarkastelemalla kokonaisuutta voidaan päästä hyvään lopputulokseen. Paras tapa on tutustua tarkasti omaan toimintaan ja koko siihen vaikuttavan verkoston mahdollisuuksiin. Usein otetaan vaikutteita useammasta eri mallista tai käytetään vain joitakin yksittäisiä työkaluja johonkin tiettyyn tarpeeseen. Yhä edelleen ehkä eniten sovellettu ajattelumalli on Lean. Kustannuksia voidaan pienentää mm. tuottavuutta, hitsattuja metrejä, hitsausaikaa, kaariaikaa, sivuaikoja, silloitusaikaa ja läpimenoaikaa. Kuvio 2. Esim. Tässä poistetaan virhe, mutta lisätään muuta työtä (odottaminen, uudelleenohjelmointi ym.), mikä Lean-ajattelumallissa pienentää arvoa tuottavaa työtä ja virtaustehokkuutta. Lean on toimintafilosofia, missä tehtävänä on tuottaa itselle ja asiakkaalle arvoa
Hitsaajalla on tullut ylimääräisenä reklamoitu tuote, mikä täytyy hitsata ensin kiireellisenä ennen kuin silloitettu kokoonpano voidaan aloittaa. Läpimenoaika on yksi seuratuimmista mittareista tuotannossa ja sen avulla voidaan herätä myös tarkastelemaan toimintaa laajemminkin. Hitsaavassa tuotannossa taas voidaan hyvinkin vakiinnuttaa prosessia ja huolehtia siitä, että jokainen prosessin osa toimii sovitusti. 3. Hitsattu kappale menee pintakäsittelyyn, missä se esikäsitellään ja maalataan. Esimerkissä keskitytään tarkastelemaan työn osuutta ja väliajat ovat vakiot tai pidentyneet odottelusta. Virtaustehokkuus taas perustuu siihen, että tuote tai palvelu saa mahdollisimman paljon arvoa määritellyssä aikayksikössä. Nämä huomataan usein kassalla ja aiheuttaa turhaa säätöä sekä lisää odotusaikaa jonossa. Tästä voisi tehdä johtopäätöksen, että on ihan sama, mitä alun ja lopun välissä tapahtuu, kunhan työ tulee tehtyä hyvin ja asiakas on tyytyväinen. Tuotannossa, mikä ei ole hallinnassa, tämä usein aiheuttaa vain lisää kiirettä ja vielä vähemmän pelivaraa yllättävien tilanteiden osalta. Kuviossa 4 (b) on taas verrattu sitä, jos aikataulua ei olisikaan pystytty kuromaan kiinni. Kaupassa tilanne muuttuu nopeasti ja muuttujia on paljon. Tässä kohtaa voidaan miettiä, olisiko se mahdollista tehdä automatisoidusti tai ajatella asia kokonaan uusiksi. Tässä kannattaa kuitenkin huomioida, miten paljon ylimääräinen säätäminen prosessin keskellä kuluttaa resursseja ja ovatko silloin asiat oikeasti hallinnassa. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 6 Toisaalta, joskus hionta on yksi tärkeimmistä työvaiheista. Kokoonpanossa odotetaan vielä puuttuvaa hitsattua ja maalattua osaa, mutta tuote saadaan kuitenkin lähtemään asiakkaalle ajoissa, kun toinen työntekijä tulee hetkeksi lisäavuksi. Hitsaaja pystyy hitsaamaan kokoonpanon hieman suunniteltua nopeammin. Leanfilosofiassa on useita sellaisia asioita, mitkä tulevat esille myös laatujärjestelmissä, kuten jatkuva parantaminen ja toiminnan kehittäminen siten, että asiat ovat hallinnassa. TWM-mallin mukainen käännetty organisaatiorakenne. Arkipäivässä tämä voi tulla vastaan hyvinkin usein. Hitsattu rakenne valmistetaan useista levyosista ja kulkee neljän eri työpisteen läpi ennen kuin se on valmis (kuvio 4 (a)). Tämä voi johtaa siihen, että myös ne normaalin aikataulun tehtävät ovat muuttuneet kiireellisiksi ja valmistuksessa tehdäänkin aina vain kiireellisiä asioita. Silloitushitsauksessa hitsaaja käy hakemassa osat ja kaikkia ei löydy kerralla, mutta hitsaaja saa kokoonpanon valmiiksi hieman nopeammin hitsausta varten ja aloittaa uuden työn. Resurssitehokkuus kuvaa sitä, että resurssit tuottavat mahdollisimman hyvin arvoa toiminnalle. Myöhästyminen Aikataulussa Suunniteltu työkierto Toteutunut työkierto (a) (b) 1 2 3 4 1 2 3 4 Kuvio 4. Läpimenoaika = keskeneräisten virtausyksiköiden määrä x jaksoaika tai Läpimenoaika = valmistusvaihe 1 + valmistusvaihe 2 + valmistusvaihe 3 jne. 4. Silloin tuote myöhästyy asiakkaalle. Emme voi vakioida jokaisen asiakkaan käyttäytymistä ja varmistaa, että he varmasti muistavat punnita tuotteet tai kaupantyöntekijä on muistanut lisätä oikean hinnan tuotteeseen. Valmistetaan tuote siten, että se on kerralla valmis ilman viimeistelyä. 2. Tarkastellaan asiaa esimerkin avulla. Voidaanko läpimenoaikaa lyhentää vai onko prosessissa liikaa muuttujia toiminnan vakiinnuttamiseen. Joskus voi olla jopa tunne, että valitsee aina väärin, teki miten vain. Tärkeintä on ajatella asiaa nimenomaan oman toiminnan näkökulmasta ja miettiä, miten sitä voidaan kehittää. Kuvio 3. Tämä heijastuu yleensä siihen, että resurssit pidetään kiireisenä. Kiireessä läpimenoajan pienentäminen lisää kaaosta ja kaaos ei ole merkki hallitusta toiminnasta. Valitsemme kaupassa lyhimmän jonon, koska kuvitellaan, että se on nopein reitti suorittaa ostosten maksaminen ja lähteä ulos kaupasta. Hitsatun rakenteen virtaus tuotannossa. Vaihtoehdossa (a) tapahtuu kiirehtimistä, mutta pysytään aikataulussa ja vaihtoehdossa (b) aikataulua ei pystytä kuromaan kiinni.. Aina voi kuitenkin tulla muutoksia, silloin on tärkeää se, miten niihin reagoidaan. Tehokas keino on pyrkiä minimoimaan turha odotus. Miten sitten olemassa olevilla resursseilla saadaan paras tulos aikaan. 1
2009. Ekosysteemitutkimukset ovat osoittaneet, että huippuluokan osaaminen on yksi ekosysteemien kehityksen tärkein tekijä. Näkökulma voi olla myös jokin muu. Wallin, J. Lähteinä käytetty mm. 2013. Uutta boostia ekosysteemeistä Globaali toiminta ei ole uutta ja hitsaavista yrityksistä ei voida enää sanoa pelkästään, että ollaan siirrytty toimimaan globaaleissa verkostoissa. 2001. Lean production and sustainable competitive advantage. Ritter, T. Valmistukseen liittyvä kehittämistyö keskittyy usein esimerkiksi itse valmistusprosesseihin, tuotannon virtaukseen tai henkilöstön osaamiseen. Samalla tavalla kuin verkostoissa, ekosysteemien rajat täytyy määritellä, jotta systeemejä voidaan tarkastella. Esimerkiksi Business Finlandin tämän hetkiset rahoitettavat hankeideat liittyvät vahvasti kansainvälistymisen kehittämiseen ja ekosysteemiajatteluun. Industrial Marketing Management 33(3). Mitattavia asioita siis löytyy ja niistä jokainen verkosto valitsee omaan toimintaan sopivimmat. Innovaatioekosysteemit elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyön vahvistajina. Ekosysteemin sisältäessä monia eri toimijoita, sen sisällä olevaa verkostoa täytyy johtaa huomioiden useiden eri vaikutusten yhteistulos. Ramos, C. 2004. & Åhlström, P. Verkoston mittaaminen voi olla haastavaa, mutta toiminnan tulosten arviointi ja seuranta ovat tärkeä osa verkoston kehittymistä ja uudistumista. Usein hitsaavissa yrityksissä kerrotaan hyvästä yhteistyöstä toimittajaverkoston kanssa, mutta kun tilannetta analysoidaan tarkemmin, löytyy lähes aina parannettavaa. Tämä edellyttää datan keräämistä, aktiivista analysointia ja datan hyödyntämistä kehitystyössä. Ekosysteemin voivat muodostaa erilaiset verkostot ja mukana voi olla kumppaneita eri toimialoilta. Total Welding Management. Toivanen, J. Tämän päivän teknologian toimintaympäristöt voivat toimia alueen ekosysteemin ytiminä, missä tutkimustarpeiden ja ympäröivän tilanteen mukainen toimintamallien uudistaminen tapahtuvat itseohjautuvasti. Managing in complex business networks. Tärkeää on pitää asiakas tyytyväisenä, toiminta hallinnassa ja ennakoida, ettei laatupoikkeamia pääsisi syntymään. 2006. Tutkimukset viestivät myös sitä, että systemaattisella toiminnalla on positiivinen vaikutus koko toimitusketjuverkoston tuotannon laatuun. Toimintamallien muutos on jatkuva prosessi, mikä toimii yrityksen tai verkoston sisällä ja kehittyy ja mukautuu tilanteihin sopivaksi. Laatu ja laaduttomuus voivat peilata verkoston suorituskykyyn. Ekosysteemien toiminnan ehtona on kyky tehdä päätöksiä, rakentaa luottamuksen ilmapiiri ja oppia uutta. Erona verkostoon ekosysteemillä on kyky kehittyä itsenäisesti omilla ehdoillaan. Lewis, M. WSOYpro, Helsinki. 2015. International Journal of Operations & Production Management 20(8). & Mikkelä, K. [www.businessfinland.fi]. Kaihovaara, A. Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina. Total quality management: an executive guide to continuous improvement. Business Finland -verkkosivut. Oman toiminnan paras tapa löytyy todennäköisesti jostakin tästä väliltä. Innovaatioekosysteemin tehtävänä on tuottaa uutta osaamista, missä toteutuvat jatkuva parantaminen ja kehittäminen. 2012 Understanding network picture complexity: An empirical analysis of contextual factors. Ne ovat tiiviitä ja dynaamisia, missä keskinäisriippuvuus ja vuorovaikutus ovat voimakkaampia kuin verkostoissa. ym. 2016. Perinteisemmässä ajattelussa innovaatiot syntyvät yhteistyössä (co-operation), mutta Innovaatioekosysteemeissä ne luodaan (cocreation) yhdessä. Tässä yhdistyy ympäristön paine tehdä asioita paremmin ja huomioida kestävän kehityksen toimintamalli yhdistettynä verkoston voimaan. Verkostojen kapellimestarit ohjaavat toimintaa, että voidaan tuottaa lisäarvoa asiakkaille ja muille verkoston jäsenille. Kaihovaara, A. Mitä innovaatioekosysteemit ovat ja miten niitä voi kehittää. ym. Yrityksen sisäinen yhteistyö on oleellisessa asemassa valmistuksen kehitystyössä ja sen merkitys vain kasvaa, kun toimintaa lähdetään tarkastelemaan toimitusketjuverkostotasolla. Laatua verkostosta Verkoston kehittäminen edellyttää yhteistyötä. Barckhoff, J. Modig, N. Polic Brief 1/2016. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisu 15/2016. American welding Society. Tartu verkkoon, Työvälineitä verkostojen johtamiseen ja kehittämiseen, Suomen Kuntaliiton julkaisu. A. Weber, R. ym. ym. 2017. Salminen, V. Yrityksen sisällä hitsaavaan tuotantoon liittyy oleellisesti tuotekehitys, hankinta ja laatuosasto sekä logistiikka. Mitata voidaan samoja asioita kuin yksittäisessä tuotannossakin, mutta lisäksi voidaan tarkastella mm. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 7 Reagointikyky on tärkeä osa tehokasta ja tuottavaa toimintaa. Innovaatioekosysteemit voivat muodostaa esim. 2000. Vationeuvoston selvitysja tutkimustoiminta. Jenni Toivanen, TkT, IWE TKI-asiantuntija, Savonia jenni.toivanen@savonia.fi 044 785 6282 Esa Jääskeläinen, DI, IWE Tutkimusja kehityspäällikkö, Savonia esa.jaaskelainen@savonia.fi 044 785 6271. Tätä toimintaa halutaan nyt kehittää ja nähdä liiketoiminta aktiivisena, kehittyvänä ja reagoivana. työja elinkeinoelämä, tutkimusorganisaatiot, julkinen sektori, rahoituslaitokset ja innovaatiokeskukset. Hitsaavaa verkostoa ei pitäisi ajatella vain tuotannon näkökulmasta, vaan verkoston rakenteeseen vaikuttaa myös kaikki muu ympärillä oleva toiminta. Systematic Complaint Data Analysis in a Supply Chain Network Context to Recognise the Quality Targets of Welding Production. Industrial Marketing Management 41(6) Rampersad, H. Springer, Berlin. Tämä koskee myös toimintaa verkostotasolla. Liiketoiminnan orkestrointi. Laatufilosofia ja käytettävät laatutyökalut rakennetaan omaan toimintaan sopiviksi ja toiminnan kehittäminen ei saisi perustua siihen, että se on projekti. Näkökulma voi olla hitsaava tuotanto, johon kaikki muu linkittyy. Tätä on Lean. Acta Universitatis Lappeenrantaensis 737. Verkostojen johtamista voidaan kuvata orkestroinniksi, missä jokaisen toimijan toiminnan taso, osaaminen ja vaikutus kokonaisuuteen tulee ottaa huomioon. Liiketoiminnan ekosysteemi on dynaaminen, mikä kehittyy ja mukautuu ympäristön muutoksiin. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisu 28/2017. Virtaavaan valmistukseen ei kuulu ”tulipalojen sammuttelu”, laatupoikkeamista johtuvat reklamaatiot tai tietämättömyys ympärillä tapahtuvasta toiminnasta. Kokemuksien vaihtaminen sekä tiedon ja osaamisen siirtäminen ovat tärkeitä asioita virtauksen parantamisessa koko valmistusketjussa ja verkoston muissa toiminnoissa. Verkoston kehittäminen voidaan rajata toimitusketjuverkosto-tasolle, jolloin se fokusoituu enemmän valmistukseen ja sen ympärillä tapahtuvaan toimintaan kuin verkoston laajempimuotoiseen eri verkostotoimijoiden yhteyksien ja yhteistyön tarkasteluun. Rheologica Publishing, Tukholma. Tämän päivän sana kehittämistyössä on ekosysteemiajattelu ja erilaiset innovaatioja liiketoimintaekosysteemit. R. You´ll Learn to love lean manufacturing. Toiminnan läpinäkyvyys on tärkeää, kun halutaan, että jokainen tietää oman panoksensa hyödyn kokonaisuudessa. verkostoyhteistyön syvyyttä, verkoston vaikuttavuutta, verkoston sisäistä toimintaa, verkoston osallistumista tuotekehitykseen tai valmistuksen suunnitteluun, laatustandardien yhtenäistä käyttöä ja yhtenäistä näkyvyyttä (imago), laatupoikkeamia ja reklamaatioita. Trailer/Body Builders. Resurssit kannattaa hyödyntää mahdollisimman hyvin ja toisaalta taas hyvä virtaustehokkuus on avain sujuvaan tuotantoon
Puuttuvat laitteet ja työkalut . Tylsä toistuva työ (linjatyö, sarjavalmisteet) . On myös sanottu, että teknologia voi kehittyä mutta ihmiset pysyvät ennallaan. Huonot ohjeet . Tuon ajan tutkimusten yleinen päätelmä oli se, että vahinkoja sattuu tietyn tyyppisille ihmisille, mutta yllämainituille vaarallisten ammattien satamia karttaville pelottomille miehille tuskin koskaan. Juha Visuri NDT ja inhimilliset tekijät simmäisen maailmansodan ajoilta, jolloin pyrittiin löytämään työntekijöiden tuottavuutta parantavia työtapoja. Huonosti toteutettu taitojen ja tiedon testaaminen . Toisinaan fyysinen työ tuli tekijöilleen jopa kevyemmäksi ja tapaturmatkin vähenivät. ”Mitä ihminen haluaa, ei ole ”turvallisuus ensin” enempää kuin merimies haluaa maata sataman suojassa.” Francis G. Terveys (henkinen ja fyysinen) Ihmisen suorituskykykäyrää kuvataan usein Stressi/Suorituskyky-kaaviolla. Haisevat höyryt . Voidaan siis puhua mekaanisista vioista, inhimillisestä virheestä ja näiden yhdistelmistä. Keli (lumi, räntä, tuuli, sade) . Väsymys . Tuo sama ajatus elää yhä tänä päivänäkin, onhan meistä monella joku tuttu, jolle ”sattuu ja tapahtuu” haavereita useammin kuin muille. Kaaviolla pyritään osoittamaan, että sopiva työpaine, ”stressi”, antaa parhaan suorituskyvyn. Stressi . Kovat äänet, melu . Alla listaus joistakin NDT-tarkastajan työhön vaikuttavista inhimillistä tekijöistä sattumanvaraisessa järjestyksessa: . Vanhimmat asiaa koskevat viittaukset ovat antiikin Kreikasta, kuten myös 1800-luvun teollistumisen ja en”Äärimmäinen varovaisuus on yhtä epäammattimaista vaarallisten ammattien miehille kuin pelko olisi sotilaille.” Crystal Eastman, ”Work accidents and the law” (1910). Epärealistiset määräajat . Työmatkat vaikeissa sääoloissa ehkä varmimmin yhteinen tekijä, matkan pituudesta ja ajoajasta riippumatta. teologi (1923). Huono koulutus – perehdytys . Väsymys . Alla mainittu on inhimillisiä tekijöitä, jotka voivat johtaa onnettomuuksiin: . Yhtäältä liian pieni työmäärä tylsistyttää ja voi johtaa virheisiin, toisaalta liian suuri paine taas johtaa ahdistukseen ja sitä kautta virheisiin, jotka saattavat aiheuttaa tapaturman tai onnettomuuden.. Ajat ovat onneksi muuttuneet ja tutkimusmenetelmät kehittyneet vuosien varrella. Työmatka Kotimaisessa NDT-tarkastajien joukossa uskon useimpien tunnistavan luettelosta monta asiaa, jos ei omakohtaisesti koettua niin ehkä muuten tuttua. Onnettomuuksilta ei kuitenkaan aina vältytä. Puutteellinen dokumentaatio . Termi kattaa tutkimuksen ihmisten ominaisuuksien ymmär tämisestä ja tämän tiedon soveltamisesta suunnitteluun, järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen ja käyttöönottoon sekä taidon varmistaa inhimillisten tekijöiden periaatteiden onnistunut soveltaminen työympäristöön. Peabody, Harvard Univ. Inhimillisten tekijöiden tutkimukseen tai tekniikoihin liittyy psykologiaa, suunnittelua, teollista muotoilua, tilastointia, toiminnan tutkimusta ja antropometriaa *). Asenne . Päihteiden käyttö . Liukkaat lattiat . Kova tie tässäkin on kuitenkin kuljettu, kehitystä on saatu usein vasta suurien onnettomuuksien jälkeen ja tietysti, jos asialla on ollut sotilaallista hyötyä. Huono kommunikointi . Uskon silti, että ihminenkin voi kehittyä. Henkilökohtaiset ongelmat . Työkalut hukassa (teippirulla… jatkoroikka…salasana) . 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 8 Yllämainitut kommentit ovat lainauksia tutkimuksista viime vuosisadan alulta, jolloin aloitettiin tutkimaan työtapaturmiin vaikuttavia tekijöitä, ja kuinka näitä aiheuttaneita riskejä voitaisiin vähentää. Termi inhimillinen tekijä (Human Factor) on kasvanut yhä suositummaksi, kun teollisuudessa on havaittu, että inhimillinen virhe pikemminkin kuin mekaaninen vika on useimpien tapahtumien ja onnettomuuksien taustalla. Inhimillisten tekijöiden tunnistamisella pyritään siis vähentämään inhimillisen virheen mahdollisuus mahdollisimman matalalle tasolle, ja tätä kautta saavuttaa turvallinen työskentely kuten myös tuotantoprosessin tai vastaavan (lentokoneen) häiriintymätön käyttö. Siten tapaturma oli siis henkilön (miehen) luonteesta johtuva
Aika usein tapaturma sattuu vuoron lopussa, kun ”mää kipasen vielä tuon” väsyneenä, ajatusten ollessa jo poislähdössä. Yksilölliset tekijät 6. Asenteella on huomattava merkitys. Työ / suoritettava tehtävä 4. Nykyään teollisuudessa esiin tulleita häiriötilanteita tutkitaan lähes aina joko sisäisesti tai sopimuskumppanien kesken. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 9 Stressiä pidetään yhtenä suurimmista terveysongelmista, enkä muista juurikaan töissä kuulleeni tarinoita sopivasta stressitasosta. Tärkeää on selvittää tapahtuman syy eikä etsiä vain syyllisiä. Dokumentoitu asioiden käsittely useimmiten selkeyttää vastuita ja rooleja eri yritysten ja työntekijöiden kesken. Toinen esimerkki antropometriasta on niin sanotun painoindeksin määrittäminen Juha Visuri Laatupäällikkö Kiwa Inspecta juha.visuri@inspecta.com. Suuri riski liittyy väsyneenä autoiluun ennen ja jälkeen työvuoroja kuten myös telineja säiliötöihin. Se kuuluu usein esimerkiksi urheilijoiden testausohjelmiin. Human Factors on käsittelyssä tärkeässä roolissa. Selvityksistä on myös otettava opiksi, jotta uusi tai parannettu tapa työskennellä saadaan koko prosessin käyttöön. Application of Human Factors & Safety Culture in the NDT Industry Instructor: Walt Cofer, Radiation Control Inc . Jälkeenpäin tarkasteltuna virheen tai tapaturman syy usein todetaan helposti vältettäväksi, mutta oikeanlainen toiminta niin työntekijältä kuin yritykseltä vaatii selkeyttä asioiden esilletuonnissa. www.stress.org *) Antropometria on ihmisruumiin rakenteen, mittasuhteiden ja koostumuksen analysoimista erilaisin mittauksin. Tiedot, informaatio 2. Usein kylläkin liiallisesta työpaineesta, johon ihmiset reagoivat monin eri tavoin fyysisesti tai psyykkisesti. Väsymyksen on todettu suuresti vaikuttaneen maailmalla suurta huomiota herättäneisiin Tsernobylin, Exxon Valdezin, Three Mile Islandin ja Challenger-sukkulan onnettomuuksiin. Asenteeseen vaikuttaa myös se, jos tarkastuksissa tai muussa työssä ei pitkään aikaan ole ollut ongelmia. Organisaatiotekijät 9. Lähteet . Viestintä 3. Kun ei välttämättä tiedä työkaverin kotiasioista tai terveydestä, mutta asioilla voi silti olla suuri vaikutus työn suorittamiseen, samoin jos välit työnantajaan tai työkavereihin ovat ongelmalliset. Laitteet / työkalut 8. Vanha tuttu sanonta: ”Terve ruumis terveessä sielussa.” Virkeänä toimiessaan ihminen osaa varmasti tehdä fiksumpia päätöksiä riskien arvioineissaan, ja osaa välttää liiallisen riskin, kun taas stressaantunut, väsynyt ja huonossa kunnossa oleva tarkastaja saattaa päättää ottaa riskin, vaikka on tunnistanut ilmeisen vaaratekijän. Johtaminen / valvonta Human Factors on osa Kiwa Inspectan NDTtarkastajien koulutusta. Onnettomuuksiin johtaneita tekijöitä vaikuttavuusjärjestyksessä: 1. https://www.faa.gov/regulations_ policies/handbooks_manuals/aircraft/ media/AMT_Handbook_Addendum_ Human_Factors.pdf . Fyysinen ja henkinen terveydentila vaikuttaa varmasti kaikkeen edellä mainittuun. Ympäristö / tilat 5. Myös periaatteellinen asioiden vastustaminen vastustamisen vuoksi antaa henkilön asenteesta huonon kuvan, joka ennen pitkää vaikuttaa työilmapiiriin, vaikka henkilö ajattelee toiminnallaan vain kehittävänsä toimintaa tuomalla esiin vasta-argumentteja. Inhimilliset tekijät työtapaturmissa (Human Factors -näkökulma) Simo Salminen, Työterveyslaitos, työturvallisuustiimi . Väsymys liittyy NDT-tarkastajan töihin radiografiaa suoritetaan pääasiassa öisin, aikataulut ovat tiukkoja riippumatta siitä tehdäänkö lyhyttä tai pitkää projektia. Tekniset tiedot / taidot 7. Alla olevassa luettelon tiedot puutteista on koottu eri onnettomuustutkinnoista, mitkä asiat ovat edesauttaneet onnettomuuden syntyä
Omistajan tai haltijan velvollisuuksiin huolehtia rekisteröitävän painelaitteen turvallisesta käytöstä kuuluu velvollisuus nimetä painelaitteen asianmukaista käyttöä valvomaan käytön valvoja, jolla on painelaitteen rakennetta, käyttöä ja kunnossapitoa koskeva riittävä asiantuntemus. . Viranomainen pitää yllä painelaiterekisteriä painelaitteiden turvallisen käytön valvontaa varten sekä sen varmistamiseksi, että rekisteröidyt painelaitteet tarkastetaan säädetyin aikavälein ja niille on nimetty pätevyysvaatimukset täyttävä käytön valvoja. Tarkastuksien tekemisestä vastaa pääsääntöisesti valvontaviranomaisen hyväksymä tarkastuslaitos. Sen olennaiset turvallisuusvaatimukset ovat velvoittavia. Painelaitelaki 1144/2016 sekä valtioneuvoston asetus painelaiteturvallisuudesta 1549/2016 antaa ohjeistuksen siitä, miten useasti ja miten rekisteröityä painelaitetta tulisi tarkastaa. . ”Painelaiteella tarkoitetaan säiliötä, putkistoa ja muuta teknistä kokonaisuutta, jossa on tai johon voi kehittyä ylipainetta, sekä painelaitPainelaitteiden käytönaikaiset tarkastukset uusien määräysten mukaisesti Mika Löf Uusi painelaitedirektiivi 2014/68/EU ohjeistaa painelaitteen suunnittelua ja valmistamista. . Valvontaviranomainen painelaitelain osalta on pääsääntöisesti Turvallisuusja kemikaalivirasto eli TUKES. Painelaitelaki velvoittaa painelaitteen omistajaa tai haltijaa ilmoittamaan painelaite rekisteröitäväksi ensimmäisen määräaikaistarkastuksen yhteydessä, jos painelaite voi aiheuttaa merkittävää vaaraa. Valtioneuvoston asetus painelaiteturvallisuudesta 1549/2016 ohjeistaa omistajaa tai haltijaa sen suhteen, että aiheuttaako hänen painelaitteensa rekisteröintivelvollisuuden synnyttämää merkittävää vaaraa. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 10 Painelaitedirektiivi, painelaitelaki ja turvallisuus Painelaitelaki 1144/2016 tiivistää päätavoitteensa mielestäni erinomaisesti kohdassaan yleiset turvallisuusvaatimukset; ”Painelaite on suunniteltava ja valmistettava, sitä on hoidettava ja käytettävä ja se on tarkastettava niin, ettei se vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta eikä omaisuutta. Tässä vaiheessa lienee syytä palauttaa mieliin lain määritelmä painelaitteelle. Painelaitteenkäyttäjänä toimiva henkilökunta on ammattitaitoista ja tehtäviinsä perehdytettyä. . Lisäksi painelaitteen omistajan tai haltijan on huolehdittava, että: . Varmistua siitä, että painelaitetta käyttävä henkilökunta tuntee painelaitteen toiminnan, käyttöohjeet, turvallisuussäännökset ja varmistusja hälytyslaitteiden toiminnan, käytön ja kokeilut. Painelaitteet jaotellaan siis rekisteröitäviin sekä rekisteröimättömiin painelaitteisiin. Valvoa painelaitteen käyttöä ja kuntoa sekä huolehtia käyttökirjanpidosta. . teen suojaamiseksi tarkoitettuja teknisiä kokonaisuuksia”. Tietyin edellytyksin voidaan lain edellyttämiä määräaikaistarkastuksia korvata painelaitteen seuKuva 1. Käytön valvoja saa tietoonsa kaikki painelaitteen käyttöön ja kuntoon liittyvät seikat. Miten painelaitetta tulisi sitten hoitaa, käyttää ja tarkastaa niin, ettei se vaaranna kenenkään terveyttä turvallisuutta eikä omaisuutta. Pitää painelaitteen omistaja tai haltija tietoisena olennaisista painelaitteen käyttöön ja kuntoon liittyvistä seikoista. DEKRA Industrial Oy suorittaa säiliön paksuusmittausta vaiheistetulla ultraäänellä.. Painelaitteen omistajan tai haltijan vaihdoksen yhteydessä valvontaviranomaiselle ilmoitetaan uuden omistaja tai haltijan yhteystiedot. Painelaitteessa on oltava riittävät käyttöturvallisuuden varmistavat laitteet ja laitejärjestelmät ja niiden on toimittava asianmukaisesti”. Käytön valvojan tehtäviin kuuluu: . . Painelaitteelle nimetään yksi tai useampi käytön varavalvoja, joka toimii käytön valvojana, kun varsinainen käytön valvoja on estynyt hoitamasta tehtäviään. Käytön valvojalle annetaan mahdollisuus hoitaa ja käyttää painelaitetta niin, ettei siitä aiheudu vaaraa ihmisille tai omaisuudelle
Tällaisten putkistojen tarkastuksissa hyödynnetään erikoistekniikoita kuten digiröntgen kuvausta sisäisen korroosion löytämiseksi, tai jäljenne tutkimuksia mikrosäröjen löytymiseksi. Painelaite on sijoitettu lain mukaisesti. Lisäksi on paljon erilaisia painelaitteita, joiden sisäpuolisen kunnon arviointi on mahdotonta tehdä ilman peilin, kameran tai endoskoopin kaltaisten apuvälineiden käyttöä. Aikavälit seuraaville määräaikaistarkastuksille määräytyvät pääsääntöisesti painelaitteen tyypin mukaan, mutta perustellusti tarkastuslaitos voi joutua lyhentämään tarkastusvälejä. Elektroninen tai ohjelmoitava, suojausja lukitustoiminnot sisältävä automaatiojärjestelmä ja sen laitoskohtainen toteutus ovat asianmukaiset, ellei näiden seikkojen arviointi ole vaatimustenmukaisuuden arviointiin. Rekisteröitävä (painelaite A-rekisteri, kattila K-rekisteri ja kuljetettavat painesäilöt T-rekisteri). . Vahvistettava käyttöarvot. Käytön valvojalla on vaadittu pätevyys. Sisäpuolinen tarkastus Painelaitteen sisäpuolisessa tarkastuksessa on tarkastettava, että painelaitteessa ja sen varusteissa ei ole vikoja tai ominaisuuksia, jotka voivat vaarantaa painelaitteen turvallisen käytön. Painelaitteen, sen varusteiden, eristeiden, sääsuojien ja muiden ulkoisten rakenteiden kunto on asianmukainen . Tietyin edellytyksin omistajan pyynnöstä tarkastuslaitos voi myös pidentää tarkastusvälejä. Käytön valvojalla on riittävä asiantuntemus ja pätevyys . Tarvittaessa tehdään kattavia paksuusmittauksia, joilla saadaan tietoa mahdollisesta laajemmasta korroosiosta tai eroosiosta, mitä voi olla vaikea havaita silmämääräisesti. . Kattilaitoksen kyseessä ollessa vaaran arviointi on tehty laissa säädetyllä tavalla ja käytön valvonnan vaatimukset täyttyvät laissa säädetyllä tavalla Lisäksi omistajan tai haltijan on esitettävä tarkastuslaitokselle käyttötarkastuksen yhteydessä selvitys edellisen käyttötarkastuksen jälkeen tehdyistä korjaustöistä. Painelaitteen merkinnät ja käyttöohjeet ovat asianmukaiset ja että EUvaatimustenmukaisuusvakuutus on laadittu osoittamaan markkinoille saatetun painelaitteen vaatimustenmukaisuus. Käytännössä käyttötarkastus koostuu varolaitteiden ja suojaus järjestelmien koestuksista, näyttävien mittalaitteiden, olivat ne sitten paikallisia tai valvomossa sijaitsevia, toiminnan varmistamisista. . Ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa painelaite on: . Seuraavat määräaikaistarkastukset ovat joko käyttötarkastuksia, sisäpuolisia tarkastuksia tai määräaikaisia painekokeita. Omistajan tai haltijan vastuu ei kuitenkaan rajoitu koskemaan vain rekisteröityjä painelaitteita. Pitää muistaa, että rekisteröimätön painelaite voi olla tuotantoprosessin taloudellisen menestyksen kannalta aivan yhtä tärkeä osa kuin rekisteröity painelaite. Sisäpuolinen tarkastus nimestään huolimatta sisältää myös painelaitteen rakenteen ulkopuolisen kunnon arviointia. Itse painelaitetarkastajana olen suositellut sovellettavan vastaavaa tai hiukan kevennettyä ohjeistusta, kuin miten laki vaatii huolehtimaan rekisteröidystä painelaitteesta. Upotustarkastus Jos rekisteröitävä painelaite peitetään osittain tai kokonaan maalla, täytyy sille ja siihen liittyvälle putkistolle tehdä upotustarkastus. Tätä on voinut edeltää koekäyttöjakso, jonka aikana painelaitteen omistaja tai haltia, tai laitteen toimittaja, on valmistellut painelaitteen mielestään toiminnalliseen ja turvalliseen käyttökuntoon. Rekisteröitävään painelaitteeseen liittyvä putkisto on tarkastettava painelaitteen määräaikaistarkastuksen yhteydessä, jos putkisto on suunniteltu materiaalin virumistai väsymislujuuden perusteella tai putkiston sisältö kuuluu ryhmään 1 (vaarallinen sisältö). Painelaitteessa on riittävät käyttöturvallisuuteen vaikuttavat laitteet ja laitejärjestelmät sekä ne toimivat asianmukaisesti. Lisäksi ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa on tarkastettava, että: . Lisäksi siihen kuuluu kaiken muunkin käyttötur vallisuuteen liittyvien asioiden, kuten kuumien pintojen suojauksien, valaistuksen riittävyyden ja kulkureittien toimivuuden, ja jopa siisteyden arviointia. Olennaisimpina asioina ovat käytön valvonta, käyttökirjanpito sekä painelaitteen kunnon seuraaminen. Yleisesti käytettyjä menetelmiä ovat pintatarkastusmenetelmät, joilla etsitään mahdollisia säröjä painetta kantavista tai niihin liittyvistä rakenteista, tai erikoismenetelmät kuten pyörrevirtatai Iris-tarkastukset, joilla voidaan tutkia muun muassa lämmönvaihtimien lämmönsiirtoputkien kuntoa. . 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 11 rannalla tai kunnonvalvontajärjestelmällä. . Käyttötarkastus Painelaitteen käyttötarkastuksessa on tarkastettava, että: . Säännöllisesti suoritettavat tarkastukset vähentävät aina vikaantumisriskiä, lain vaatimuksista riippumatta. Monesti esimerkiksi rakenteen väsymisen aiheuttamat säröt lähtevät liikkeelle painelaitteen ulkopuolisista rakenteista, kuten jalustojen tai nostokorvakkeiden hitseistä. Upotustarkastuksessa on todettava, onko painelaite ja siihen liitetty putkisto riittävästi suojattu, vaarantaako maaperän epätasaisuus tai liikkeet painelaitteen turvallisuutta ja onko käytettävä maa-aines peittämiseen sopivaa. Ensimmäinen määräaikaistarkastus Ensimmäinen määräaikaistarkastus tehdään, kun painelaite on valmis otettavaksi tuotannolliseen käyttöön. Painelaitteessa on riittävät käyttöturvallisuuden varmistavat laitteet ja laitejärjestelmät ja että ne toimivat asianmukaisesti . Minkälaisia tarkastuksia painelaitelaki 1144/2016 ja valtioneuvoston asetus painelaiteturvallisuudesta 1549/2016 sitten vaativat rekisteröidylle painelaitteelle tehtävän. Lämmönvaihtimien varaosaputkiryhmiä Refinec Oy:n konepajalla Lappeenrannassa.. Painelaitetta voidaan käyttää turvallisesti ja se voi toimia turvallisesti siinä järjestelmässä, johon se on liitetty. . Kuva 2. Merkittävä painelaitteeseen tai sen arvokilpeen painelaitteen rekisterinumero sekä seuraavan määräaikaistarkastuksen ajankohta kuukauden tarkkuudella. . Tämä tapahtuu pääsääntöisesti visuaalisesti tehtävinä tarkastuksina, mutta tarvittaessa sitä täydennetään muilla rikkomattomilla aineenkoetuksen menetelmillä. Määrättävä seuraavan määräaikaistarkastuksen laji ja ajankohta. Painelaite voi toimia turvallisesti siinä järjestelmässä, johon se on liitetty . Se miten usein ja miten rekisteröimättömiä painelaitteita tulisi tarkastaa, jotta niiden käyttö ei vaarantaisi kenenkään terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta, ei ole määritetty painelaitelaissa tai valtioneuvoston asetuksessa painelaiteturvallisuudesta.
Määräaikainen painekoe on tehtävä nesteellä ja koepaineella, joka on vähintään 1,3 kertaa painelaitteen suurin sallittu käyttöpaine. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 12 Määräaikainen painekoe Painelaitteen painekokeessa on todettava, ovatko painelaitteen paineenalaiset seinämät tiiviit koepaineessa ja esiintyykö rakenteessa turvallisuutta vaarantavia muodonmuutoksia. Tarkastuslaitoksen antamasta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Jonka käyttöturvallisuuteen vaikuttavia laitteita tai laitejärjestelmiä on merkittävästi muutettu. . Muutostarkastus Muutostarkastus on tehtävä ennen uutta käyttöönottoa painelaitteelle: . Mäkelänkatu 36 A 2, 00510 Helsinki Puh./Tel. . Pitää muistaa, että tarkastuksien aikaväli voi olla melko pitkäkin, sisäpuolisessa tarkastuksessa useimmiten vähintään 4 vuotta, joten muutokset rakenteissa voi olla käyttöjaksojen välillä merkittäviä. Jonka käyttötarkoitusta tai sallittuja käyttöarvoja on tarkoitus muuttaa. Joka on ollut valvontaviranomaiselle ilmoitettuna poissa käytöstä yli vuoden ja otetaan uudelleen käyttöön. Mika Löf Painelaitetarkastaja DEKRA Industrial Oy mika.lof@dekra.fi VAIKUTTAMINEN KOULUTUS HITSAUSTIETOUS Hitsaavien yritysten kehityksen edistäminen ja toimintaedellytysten varmistaminen Kansainvälisen hitsauskoulutuksen organisointi Hitsaustiedon kokoaminen ja jakaminen SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS RY. Joka on siirretty tai jota on muutettu siten, että hyväksyttyä sijoitussuunnitelmaa ei voida noudattaa. Kaasulla tehtävän painekokeen koepaine on 1,1 kertaa painelaitteen suurin sallittu käyttöpaine. Jos painelaitteessa havaitaan tarkastuksessa vikoja tai puutteita, jotka vähentävät painelaitteen käytön turvallisuutta, on tarkastuslaitoksen kirjattava puutteet ja sovittava puutteiden poistamisen tai painelaitteen käytön lopettamisen määräajasta. Toisinaan myös painelaitteen rakennetta halutaan muuttaa prosessiteknisistä syistä. . Joka on tarkoitus siirtää jatkuvasta käytönvalvonnasta jaksottaiseen käytönvalvontaan (kattila). +358 9 773 2199 www.hitsaus.net. Jos painelaitteen käyttö tarkastuksen perusteella aiheuttaa välittömän vaaran, on tarkastuslaitoksen ilmoitettava siitä kirjallisesti painelaitteen omistajalle tai haltijalle ja lähetettävä ilmoituksesta jäljennös valvontaviranomaiselle ja käytön valvojalle. Tarkastuslaitoksella on myös hiukan enemmän tapauskohtaista pelivaraa sille, minkälaista toimintamallia voidaan soveltaa asennuskorjausja muutostöissä. Vaikka painelaite olisi hyvin suunniteltu ja valmistettu, käyttöolosuhteet saattavat yllättää, jolloin kaikkeen on hyvin vaikea varautua. . Jos tarkastuspöytäkirja liittyy rekisteröitävän painelaitteen tarkastukseen, kulkeutuu pöytäkirja viranomaiselle suoraan tarkastuslaitokselta. Tarkastuslaitos voi erityisistä syistä hyväksyä käytettäväksi muun koepaineen. Varaosatoimitukset lämmönvaihtimiin, kuten uudet putkiryhmät tai päätykupit ovat myös tyypillisiä asennuskorjausja muutostöitä. Muutostarkastus on tehtävä myös rekisteröidylle painelaitteelle: . Oli kyseessä rekisteröity tai rekisteröimätön painelaite. . Joka on asennettu uuteen paikkaan. Joka on vahingoittunut. Painelaitteen asennuskorjausja muutostöiden osalta olen itse neuvonut omistajia ja haltijoita ottamaan aina yhteyttä tarkastuslaitoksen edustajaan, jonka neuvojen mukaan kannattaa työssä lähteä liikkeelle. Painekoe voidaan kuitenkin suorittaa kaasulla, jos nesteellä tehty painekoe ei ole rakenteellisista syistä kohtuudella mahdollinen tai painelaitteessa ei voida sallia pieniäkään nestemääriä. Tarkastuspöytäkirja Tarkastuslaitoksen on annettava tarkastusta pyytäneelle tarkastuspöytäkirja tarkastusten tekemisestä. Tyypillisimpiä muutostarkastuksien syitä ovat käyttäjän tai tarkastajan havaitsemat viat tai puutteet, tai jopa välitöntä vaaraa aiheuttavat viat, jotka johtavat painelaiteen asennus-, korjausja muutostöihin. Näihin kun sovelletaan vaatimuksia, jotka ovat osittain vastaavia kuin uuden painelaitteen valmistuksessa, mutta osittain taas kansallisen lainsäädännön mukaisia, on oikea toimintamalli välillä hankala määrittää
NRC) käynnisti vuonna 2012 PARENT-tutkimusohjelman (Program to Assess the Reliability of Emerging Nondestructive Techniques) jatkoksi PINC-ohjelmalle (Program for the Inspection of Nickel Alloy Components). Sokkokokeessa V TT tarkasti kaksi ulkohalkaisijaltaan noin 300 mm (small bore dissimilar metal weld, SBDMW) koekappaPARENT – kansainvälistä eriparihitsien NDE-tutkimusta Esa Leskelä U.S. Skannerina toimi Zetecin Manual Pipe Scanner. VTT:n sokkokoeproseduurin luotauskulmat ja aaltomuodot. Koekappaleet Koekappaleet edustivat tyypillisiä ydinvoimalaitoksien primääripiirien eriparihitsikomponentteja, joissa austeniittista ruostumatonta terästä (esim. Koonmääritysanalyysiin käytettiin lineaarista regressiota. Koekappaleisiin oli valmistettu tiukennettuja jähmettymissäröjä ja kipinätyöstöuria. Lisäksi määritettiin RMSE(root mean square error) ja bias-arvot. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 13 Tutkimusohjelma toteutettiin in kind -tyyppisenä, jossa Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy (VTT) oli mukana omalla tutkimuspanoksellaan Sveitsin, Ruotsin, Japanin, EteläKorean ja USA:n lisäksi. Tulokset POD Kuvassa 3 on verrattu SBDMW-koekappaleille käytettyjen konventionaalisen (UT) ja vaiheistetun (PAUT) ultraäänitarkastusproseduurien yhdistettyjä POD-käyriä vian korkeuden funktiona. Havaitsemistodennäköisyyttä ar vioitiin POD-analyysilla käyttäen logistista regressiota. Vertailusta havaitaan vaiheistetun tekniikan (oikealla) merkittävästi parempi suorituskyky konventionaaliseen ultraäänitarkastukseen (vasemmalla) verrattuna. Vian orientaatio Aaltomuoto Lakitiedoston tyyppi Luotauskulmat Skew-kulmat Pitkittäinen TR LW Lineaari 45º, 60º, 70º 0º TR SW 45º, 60º Poikittainen TR LW Sektori 22.5º, 30º, 37.5º, 45º (OD < 304,8 mm) 25º, 35º, 45º, 55º (OD . Avoimessa kokeessa osallistujatiimit saivat käyttöönsä tiedot koekappaleiden vioista ennen tarkastuksia. Tavoite oli tutkia kehittyneiden rikkomattoman aineenkoetuksen (NDE) menetelmien luotettavuutta jännityskorroosiosäröjen etsimisessä ja mitoittamisessa ydinvoimaloiden primäärivesipiirien eriparihitseissä. Alloy 182) käyttäen hiiliteräsputkeen. Kuva 3. Y) lisättynä vian todelliseen kokoon [3]. Nuclear Regulatory Commission (U.S. Rakenteeseen liittyy myös puskurihitsi varsinaisen hitsin ja hiiliteräsputken välissä, sekä pinnoite hiiliteräsputken sisäpinnalla, kuva 1. Tässä artikkelissa esitetään lyhyesti sokkokokeen ultraäänitarkastustuloksia. 304,8 mm ja < 1016 mm) -25º 25º; resoluutio 2,5º TR SW 35º, 40º, 45º (OD < 304,8 mm) 35º, 45º, 55º (OD . Toleranssi (?X ja ?Y) lisättynä vian todelliseen kokoon [3]. Sokkokokeeseen osallistuivat vain pätevöidyt tarkastajat pätevöidyillä ultraäänija pyörrevirtatarkastusproseduureilla, kun taas avoimessa kokeessa oli mahdollisuus käyttää kokeellisempia tarkastusmenetelmiä. Tarkastusproseduuri Vaiheistetun ultraäänitarkastusproseduurin VTT hankki Zeteciltä. SBDMW-ultraäänitarkastusproseduurien POD (%) vian korkeuden funktiona. Toleranssi ?X = ?Y = 10 mm lisättiin todelliseen vian kokoon kuvan 2 mukaisesti, jotta vältyttäisiin pienten paikoitusvirheiden vaikutuksilta tulosten arviointiin [3]. Luotaimet olivat jo olemassa PINC-ohjelman jäljiltä ja nyt tarvittiin vain uusille koekappaleille räätälöidyt kiilat K uva 1. Tulokset POD Kuvassa 3 on verrattu SBDMW-koekappaleille käytettyjen konventionaalisen (UT) ja vaiheistetun (PAUT) ultraäänitarkastusproseduurien yhdistettyjä POD-käyriä vian korkeuden funktiona. Datan analysointi PARENT-ohjelmassa arvostelu tehtiin samalla kriteerillä kuin PINC-ohjelmassa [2]. Vasemmalla UTja oikealla PAUT-proseduurien yhdistetty POD vian korkeuden funktiona SBDMW-koekappaleille [3]. letta, joiden seinämänpaksuudet olivat 35 mm ja 39,5 mm. sekä päivitetty proseduuri, joka perustui datan keruuseen UltraVision-ohjelmalla käyttäen OmniScania kannettavaan tietokoneeseen kytkettynä mittalaitteena. Taulukko 2. Vertailusta havaitaan vaiheistetun tekniikan (oikealla) merkittävästi 3 Kuva 2. Toleranssi ( . Poikkileikkauskuva tyypillisestä eriparihitsistä. Sokkokokeessa vastaavia tietoja ei annettu tiimeille. T aulukko 1. AISI 304) oleva putki on hitsattu nikkeliseosteista lisäainetta (esim. X ja . VTT:n käyttämän proseduurin luotauskulmat ja aaltomuodot on esitetty taulukossa 1. Testiohjelma PARENT toteutettiin round robin -testinä, joka jaettiin avoimeen ja sokkokokeeseen. PARENT-ohjelman tulokset julkaistiin vuonna 2017 julkisina NUREG-raportteina. 304,8 mm) TR = lähetin-vastaanotin-luotain (transmitter-receiver); LW = pitkittäisaalto; SW = poikittaisaalto; OD = ulkohalkaisija K uva 2. Tällaisen rakenteen tarkastaminen on tunnetusti haasteellista. Koonmääritysanalyysiin käytettiin lineaarista regressiota. Havaitsemistodennäköisyyttä arvioitiin POD-analyysilla käyttäen logistista regressiota. Proseduuri Havaintojen määrä mm 5 mm 10 mm 15 mm 30 mm PAUT.108.1 28 5 35 84 98 100 PAUT.115 28 6 58 97 100 100. Hitsin viimeistelyssä kuvassa näkyvä juurituki poistetaan [1]. Taulukossa 2 on esitetty eri SBDMW-koekappaleille käytettyjen proseduurien välinen POD-vertailu, josta ilmenee VTT:n varsin hyvä tulos. Lisäksi määritettiin RMSE(root mean square error) ja bias-arvot
Proseduuri Havaintojen määrä mm 5 mm 10 mm 15 mm 30 mm PAUT.108.1 28 5 35 84 98 100 PAUT.115 28 6 58 97 100 100 PAUT.126.1 28 3 12 33 65 99 PAUT.128 (VTT) 28 11 51 89 99 100 UT.108 28 6 33 81 97 100 UT.126 28 8 14 23 35 76 UT.134.2 28 9 28 59 84 100 UT.25(a) 12 11 17 26 37 74 UT.TOFD.117 28 4 42 92 99 100 Kaikki 236 6 28 69 93 100 (a) UT.25 ei ollut pätevöity proseduuri. Kuvissa 6 ja 7 on esitetty pituusmittauksen regressioanalyysin tulokset kaikille SBDMW-ultraäänitarkastusproseduureille sekä VTT:n proseduurille. Proseduuri Havaintojen määrä Bias (mm) RMSE (mm) PAUT.108.1 21 -1.7 2.4 PAUT.115 25 -0.3 1.8 PAUT.126.1 14 -5.0 5.9 PAUT.128 (VTT) 24 1.4 4.2 UT.108 20 -1.0 4.2 UT.126 10 -4.1 7.1 UT.134.2 21 -4.9 9.5 UT.25 (a) 3 -8.8 13.9 UT.TOFD.117 19 0.6 4.1 Kaikki 157 -1.6 5.5 (a) UT.25 ei ollut pätevöity proseduuri. KuvisVikojen pituusmittaus Vian pituus on sen alkuja loppupisteiden välinen etäisyys putken sisäpintaa pitkin mitattuna. Kuvista havaitaan proseduurien lievä taipumus ylimitoittaa matalat viat ja alimitoittaa korkeat viat. parempi suorituskyky konventionaaliseen ultraäänitarkastukseen (vasemmalla) verrattuna. Taulukossa 3 on yhteenveto SBDMW-koekappaleille käytettyjen ultraäänitarkastusproseduurien korkeusmittausvirheistä. Poikkeamia ei kuitenkaan voi pitää merkittävinä ja 95 %:n luottamusvälit ovat hyvin pienet.. C = pitkittäinen vika; A = poikittainen vika; D = diagonaalinen vika. Kuva 5. Taulukosta 4 havaitaan kaikkien muiden paitsi proseduurin UT.126 päässeen alle RMSE-arvon 19 mm:n, joka on ASME Code, Section XI vaatimus vikojen pituusmittauksen tarkkuudelle. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 14 Kuva 3. Ultraäänitarkastusproseduurien korkeusmittausvirheet SBDMW-koekappaleille. Kuvasta 6 havaitaan proseduurien taipumus ylimitoittaa lyhyet viat. Kuvissa pystyakselilla esitetään mitattu pituus ja vaaka-akselilla vian todellinen pituus. VTT suoriutui varsin hyvin, joskin RMSE-arvo 4,2 mm jättää parantamisen varaa. On myös huomattava, että vikojen korkeusjakauma oli ASME:n vaatimuksia matalampi. sa pystyakselilla esitetään mitattu korkeus ja vaaka-akselilla vian todellinen korkeus. VTT:n sijoitus on viiden parhaan joukossa. Poikkeamia ei kuitenkaan voi pitää merkittävinä ja jälleen 95 %:n luottamusvälit ovat pienet. SBDMW-ultraäänitarkastusproseduurien POD (%) vian korkeuden funktiona. Vikojen korkeusmittauksen regressioanalyysi VTT:n proseduurille. Vikojen korkeusmittaus Vian korkeudella tarkoitetaan sen suurinta mittaa kohtisuoraan putken sisäpinnasta ulkopintaa kohti mitattuna. Vasemmalla UTja oikealla PAUT-proseduurien yhdistetty POD vian korkeuden funktiona SBDMW-koekappaleille [3]. Vikojen korkeusmittauksen regressioanalyysi kaikille SBDMW-ultraäänitarkastusproseduureille. Kuvassa 4 ja vastaavasti kuvassa 5 on korkeusmittauksen regressioanalyysin tulokset kaikille SBDMW-ultraäänitarkastusproseduureille sekä VTT:n proseduurille. Taulukosta havaitaan ainoastaan kahden PAUT-proseduurin päässeen alle RMSE-arvon 3,2 mm, joka on ASME Code, Section XI vaatimus vikojen korkeusmittauksen tarkkuudelle. Taulukossa 2 on esitetty eri SBDMW-koekappaleille käytettyjen proseduurien välinen POD-vertailu, josta ilmenee VTT:n varsin hyvä tulos. Kuva 4. Taulukko 2. Kuvasta 7 taas havaitaan VTT:n poikkeuksetta ylimitoittaneen viat. Taulukossa 4 on yhteenveto SBDMW-koekappaleille käytettyjen ultraäänitarkastusproseduurien pituusmittausvirheistä. Taulukko 3
Nuclear Regulatory Commission, Washington, D.C., USA, 2010. U.S. PINCja PARENTohjelmien POD-tulosten (%) vertailu vian korkeuden funktiona SBDMW-koekappaleille. ISBN 978-95138-8259-4. Jatkotutkimuksissa tulisi arvioida muun muassa laitteiston ja inhimillisten tekijöiden vaikutusta eriparihitsien tarkastustuloksiin. https://www.nrc.gov/docs/ML1715/ ML17159A466.pdf Esa Leskelä, erikoistutkija, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy esa.leskelä@vtt.fi Taulukko 5. NUREG/ CR-7235. Huomautettakoon, että kaksi merkittävästi muista poikkeavaa pituusmittaustulosta jätettiin pois PARENT-analysoinnista. Korkeusmittauksen RMSE (mm) Kaikki Paras Huonoin PINC 7.07 3.18 10.09 PARENT 5.5 1.8 13.9 Pituusmittauksen RMSE (mm) Kaikki Paras Huonoin PINC 25 3.56 91 PARENT (a) 12.1 8.0 22.6 (a) PARENT-analysoinnissa kaksi merkittävästi muista poikkeavaa tulosta jätettiin pois. . Meyer, R.M. Lisätutkimusta tarvitaan muun muassa tarkastuskulmien määrän sekä lineaarisen ja sektoriskannauksen vaikutuksesta eriparihitsien tarkastustuloksiin. Yhteenveto PARENT-sokkokokeen tuloksista voidaan tehdä useita johtopäätöksiä, tässä niistä muutama: . PARENT-tuloksissa havaittiin merkittävää vaihtelua tekniikoiltaan samanlaisten ultraääniproseduurien kesken. . 174 p + app. PARENT-tulosten perusteella pienihalkaisijaisten eriparihitsien putken ulkopinnalta tehtävän vaiheistetun ultraäänitarkastuksen suorituskyky on parantunut huomattavasti PINC-tuloksiin verrattuna. Results of the program for the inspection of nickel alloy components, NUREG/CR-7019; PNNL-18713. https://www.nrc.gov/reading-rm/doccollections/nuregs/contract/cr7019/ r1/cr7019r1.pdf 3. VTT Technical Research Centre of Finland. Kuva 7. and Taylor, T.T. Taulukosta 5 havaitaan, että sekä PAUTettä UT.TOFDproseduurit suoriutuivat paremmin PARENTohjelmassa kuin PINC-ohjelmassa. 351 p. 180 p. 396 p. Pituusmittauksen regressioanalyysi VTT:n proseduurille.. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 15 Taulukko 4. Vian orientaatio ei vaikuttanut korkeuden mittaukseen RMSE;n ja regressioanalyysin perusteella. Cumblidge, S.E., Doctor, S.R., Heasler, P.G. Putken ulkopinnalta tarkastettaessa vaiheistettu ultraäänitarkastuksen suorituskyky oli konventionaalista ultraäänitarkastusta parempi PODja RMSE-arvojen perusteella. mm 5 mm 10 mm 15 mm PINC UT 6 36 51 67 PARENT UT 8 20 43 69 PINC PAUT 6 36 51 66 PARENT PAUT 6 39 87 99 PINC UT.TOFD 9 44 53 61 PARENT UT.TOFD 4 42 92 99 Taulukko 6. Taulukossa 6 esitetään SBDMW-koekappaleiden koonmääritystulosten vertailu PINCja PARENT-ohjelmien kesken. Pitkittäiset viat havaittiin poikittaisia herkemmin, kun muuttujana on vian korkeus. Espoo, Finland, 2014. Lähteet 1. Hänninen, H., Brederholm, A., Sarikka, T., Mouginot, R., Holmström, P., Saukkonen, T., Toivonen, A., Karjalainen-Roikonen, P., Nevasmaa, P., Keinänen, H., Leskelä, E., Ahonen, M., Ehrnstén, U. . Pituusmittauksen regressioanalyysi kaikille SBDMW-ultraäänitarkastusproseduureille. . VTT Technology 175. Nuclear Regulatory Commission, Washington, D.C., USA, June 2017. and Heasler, P.G. . Structural integrity of Ni-base alloy welds. http://www.vtt.fi/inf/pdf/ technology/2014/T175.pdf 2. + app. Results of blind testing for the program to assess the reliability of emerging nondestructive techniques. Myös pituusmittaustulokset ovat parantuneet PINC-ohjelmaan verrattuna RMSE:n perusteella (25 mm PINC-ohjelmassa and 12.1 mm PARENT-ohjelmassa) ja PARENT-tulosten hajonta on pienempi PINCtulosten. Ultraäänitarkastusproseduurien pituusmittausvirheet SBDMW-koekappaleille. Kuva 6. Proseduuri Havaintojen määrä Bias (mm) RMSE (mm) PAUT.108.1 21 1.0 9.2 PAUT.115 25 8.2 13.1 PAUT.126.1 14 5.7 12.4 PAUT.128 (VTT) 24 10.5 12.0 UT.108 20 3.9 8.0 UT.126 10 18.6 22.6 UT.134.2 21 1.4 9.9 UT.25 (a) 3 10.0 12.7 UT.TOFD.117 23 4.3 11.7 Kaikki 161 6.1 12.1 (a) UT.25 ei ollut pätevöity proseduuri. . and Aaltonen, P. PARENTja PINCohjelmien vertailu PINC-ohjelman ultraäänitarkastustuloksia verrattiin PARENT-ohjelman tuloksiin tarkoituksena saada tietoa ultraäänitarkastusmenetelmien kehitystrendeistä. U.S. Todellisten vikojen ja sokkokokeissa käytettyjen keinovikojen vastaavuuden arviointi vaatii jatkotutkimuksia. 257 p. PARENT-ohjelman korkeusmittauksen RMSE on parempi, joskin hajonta on suurempi kuin PINC-ohjelmassa. PINCja PARENT-ohjelmien pituusja korkeusmittausvirheiden vertailu SBDMW-koekappaleille
3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 16 Olisi tärkeää tietää etukäteen, miten ja milloin tuotteen elinkaari tulee päättymään, tapahtuuko se esim. Tuotteen väsymislujuuden ja etenkin jäljellä olevan kestoiän tunnistaminen olisi erittäin tärkeä, koska sen hallitsemattomuus aiheuttaa paljon sekä inhimillisiä, taloudellisia että ympäristöllisiä haittoja ja lisäksi se on ylivoimaisesti yleisin toiminnallisesti vaativien tuotteiden kuolinsyy. äkillisesti iskumaisen kuorman seurauksena ilmenevänä haurasmurtumana (sydänkohtaus) tai esim. Erilaisissa myöhemmin kehitetyissä rinKuva 1. Suomalainen hitsien väsymismitoitusstandardi SFS 2378 1980-luvulta oli aikoinaan hyvin edistyksellinen ja poikkesi Byggsvets-normista siinä, että hitsin paikalliset vaikutukset (lovi, jäännösjännitys ja alkusärö) oletettiin erilaisissa liitoksissa samoiksi ja siten väsymiskäyrien kaltevuudet olivat vakiota liitostyppistä riippumattomasti. Näiden lisäksi hitsaus aiheuttaa jäännösjännityksiä ja metallurgisia muutoksia hitsin ympäristöön. Mikäli tuotteiden väsymiskestävyys halutaan hallita paremmin ja pyrkiä määrittämään täsmällisemmin, on analyyseihin sisällytettävä myös tarkempia tietoja, kuten materiaalin lujuus (perintöteVäsymisen hallinnalla laatua ja elinikää Timo Björk, Antti Ahola ja Tuomas Skriko Kuolema on kiinnostava ja ehkä pelottavakin aihe. ylikuorman ja siten murtolujuuden ylittymisen kautta tapahtuvana vauriona (tapaturma tai väkivaltainen kuolema), korroosion kautta (vastustuskyvyn mureneminen henkisesti tai fyysisesti) tai väsymällä (pitkäaikainen sairaus, syöpä). Nämä rakennetta heikentävät vaikutukset yhdessä ja erikseen aiheuttavat sen, että hitsit ovat rakenteen väsymisen kannalta kriittisiä kohtia. 4R-menetelmällä teräksen ja teräksestä tehot esiin Historiaa Hitsaus on laajasti käytetty menetelmä myös väsyttävästi kuormitettujen rakenteiden liittämismenetelmänä. Jatkojalosteena on kehitteillä tähän menetelmään perustuva reaaliaikainen väsymisen monitorointijärjestelmä, joka osoittaa jäljellä olevan kestoiän ja kuormituksen hetkellisen väsyttävyyden visualisoidusti. Tämä emeritusprofessori Erkki Niemen luoman standardin perusidea tuli myös eurooppalaisen EC3 1-9 hitsien väsymismitoitusnormin lähtökohdaksi. Näiden menetelmien avulla on mahdollista hallita paremmin vaativissa olosuhteissa operoivien tuotteiden suunnittelu sekä käyttö ja siten niiden koko elinkaari. Tämä yksinkertainen perusidea on ollut vallitseva käytäntö näihin päiviin asti. kijät), rakenteen geometria (fyysinen kunto), ulkoisen kuormituksen jännityssuhde (elintavat ja -olosuhteet) sekä jäännösjännitykset (psyykkinen kunto). Yksinkertaisimmissa laskentamenetelmissä väsymiskestoikä ennustetaan ainoastaan rakennedetaljiin kohdistuvan jännitysvaihtelun (ulkoinen kuormitus) perusteella, jolloin useat oleelliset tekijät jäävät ottamatta huomioon ja ennuste voi poiketa todellisuudesta merkittävästi. Täsmäkierrätys ja sen hallinta korostuu tämän päivän menestystuotteiden ominaisuutena. Hitsausliitokseen syntyy eritasoisia geometrisiä epäjatkuvuusvaikutuksia (rakenteellisina, lovina tai jopa säröinä), jotka aiheuttavat omat jännityskeskittymänsä. Seitsemänkymmenluvun alussa hitsausliitoksia mitoitettiin silloisen SFS-standardin mukaan, jossa keskijännitys otettiin huomioon Smithin ja Goodmanin piirroksia mukaillen. Menetelmä sisälsi oletuksen jäännösjännitysten lokaalisesta vaikutuksesta suhteessa materiaalin lujuuteen siten, että keskijännityksen rooli voitiin jättää huomioonottamatta hitsatussa tilassa olevien liitosten mitoituksessa. Sitten ilmaantui uusi radikaali Byggsvetsnormi (1974), jonka myötä hitsausliitosten väsymiskestävyyttä ruvettiin laskemaan yksinkertaisesti pelkän jännitysvaihtelun mukaan. Lappeenrannan teknillisen yliopiston Teräsrakenteiden laboratoriossa on kehitetty uusi ja edistyksellinen väsymismitoitusmenetelmä, 4R-menetelmä, joka ottaa huomioon edellä mainitut tekijät. Rakenteen, koneen tai laitteen kuolema merkitsee yhden aikakauden päättymistä, mutta metallituotteille materiaalin hyvä kierrätettävyys takaa niille sulaton kautta uuden elämän. Ihmisen ja tuotteiden elinkaarien ennustettavuudessa on samoja piirteitä.
3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 17 nakkaisissa mitoitusmenetelmissä (nimellinen, rakenteellinen, tehollinen lovi, jne.) on ollut kyse vain siitä, kuinka paikallisesti laskennassa jännitysvaihtelu määritetään, eli mitä jännityskeskittymiä laskennallisessa jännityksessä otetaan huomioon ja mitä jää vastekäyrän ominaisuudeksi. Jos todellista rajaviivageometriaa ei tunneta, terävä (r true = 0) liittymä oletetaan, ja tehollinen lovijännitys määritetään käyttämällä fiktiivistä r = r true + 1 mm pyöristystä. res ) ja hitsin rajaviivan todellinen liitosgeometria (r true ). Vastekäyrän kaltevuutta kuvaava kerroin m (= 3 hitsatuille rakenteille) ja kaksi miljoonaa on kuormituskertojen lukumäärä, johon FAT-luokat ovat sidottu (kun aikoinaan sitä pidettiin ns. Työssä otettiinkin oiva harppaus tähän suuntaan, mutta haasteesta otti varsinaisesti kopin maailman yksi johtavista hitsausliitosten väsymisasiantuntijoista, nimittäin Timo Nykänen. Näin ollen aiemmista menetelmistä poiketen tässä LUT:ssa kehitetyssä laskentamallissa otetaan huomioon materiaalin murtolujuus (R m ), ulkoisen kuorman jännityssuhde (R), jäännösjännitystila (. Tehollinen lovijännitysvaihtelu muutetaan loven pohjan todelliseksi jännitysvaihteluksi käyttämällä kuvassa 2 esitettyjä Ramberg-Osgoodin (RO) monotonisia ja syklisiä true stress-true strain materiaalimalleja. 4R-menetelmän mukainen syklinen jännitys-venymä-vaste.. Näiden seikkojen vuoksi silloisen Tekesin (nykyisen Business Finland) rahoittamassa LIGTH-hankkeessa syntyi idea rakentaa väsymiskestävyys hieman uudella konseptilla. Tehollisen lovijännitykseen määrittämiseen voidaan käyttää elementtimenetelmää, yksikertaisissa tyyppiliitoksissa analyyttisia laskentakaavoja, tai vaihtoehtoisesti myös neuroverkkolaskentaa. Leikatun levyn reunaan menetelmää sovellettaessa tarvitaan lisäksi leikkauksen laatua kuvaava pinnankarheusparametri. Myös erilaisten geometriaa muuttavien jälkikäsittelyjen (hionta, TIG, plasma ja laser sekä vasaroinnit) tai jäännösjännitystä muuttavien toimenpideteiden (myöstö ja vasarrus) vaikutuksia voidaan sisällyttää laskentaan. Menetelmää voidaan käyttää suunnitteluvaiheessa, jossa liitokset ovat vielä ideaalisia ja kuormitukset esim. m kalvojännitysvaihtelu, K t,b lovijännityskerroin taivutuskuormitukselle, ?. mahdollinen käytön aikainen relaksaatio on laskentamallissa epäsuorasti mukana. Lujilla teräksillä jäännösjännitystilan ja ulkoisen kuorman vaikutuksesta määräytyvä keskijännitys on perinteisiin teräksiin verrattuna merkittävämmässä roolissa. b taivutusjännitysvaihtelu, m 4R Master Curven kaltevuus (m 4R = 5.85), ja C 4R 4R-menetelmän väsymiskapasiteetti (karakteristinen käyrä logC 4R,char = 20.83 ja keskiarvokäyrä logC 4R,mean = 21.59). Näin ollen peruslaskentamallissa ei oteta huomioon syvällisiä materiaaliteknisiä piirteitä, kuten rakeen kokoa tai sen orientaatiota, muista vielä paikallisemmin mikrotasolle menevistä ilmiöistä puhumattakaan. Toisessa vaihtoehdossa meillä voi olla tuotannosta mitattuja todellisia liitosja kuormitustietoja käytettävissä. paksuustai kokovaikutus. kokoefektin, FAT red mahd. Myös paljon käytetty ja hitsattuihin rakenteisiin lähtökohtaisesti hyvin soveltuva lineaari-elastinen murtumismekaniikka Parisin särönkasvulain avulla kestoikälaskentaan sovellettuna ei toimi laadukkaille hitsausliitoksille, koska niissä ei ole lainkaan alkusäröä (tai se on erittäin pieni). jälkikäsittelyn tai muutoin parannetun laadun, . Toki väsymissärön ydintymisen ja särönkasvuvaiheen yhdistävä (Lawrencen) malli on teoreettisesti toimiva, mutta käytännössä hankalahko suunnittelutyökaluksi. Suunnitteluvaiheessa voidaan käyttää kokemusperäisiä järjestelmän ehdottamia default-arvoja, joita voidaan korvata ja täsmentää valmistuksesta saatavilla todellisilla parametreilla. Niin ikään voidaan ottaa tarkasteluun mukaan erilaisia laatutasoja sekä detaljien erilaisista paikallisista reunaehdoista aiheutuvia lovivaikutuksia. Kehitetty 4Rmenetelmäksi ristitty väsymismitoitusmalli soveltuu siis molempiin tilanteisiin tai niiden yhdistelmiin. Diplomityöntekijälle Mohammad Dabirille annettiin tehtäväksi laatia väsymiskestävyyden laskennallinen ennustekonsepti hitsin rajaviivan ympäristön sykliseen materiaalimalliin perustuen. 4R-menetelmän taustalla vaikuttaa viime vuosina insinöörilaskennassakin yleistyneeseen tehollisen lovijännityksen menetelmä, jossa loven pohjan todellinen jännitys keskiarvoistetaan käyttämällä fiktiivistä rajaviivapyöristystä. väsymisrajana, eli sitä suuremmat kestoiät luokiteltiin väsymättömiksi). analyyttisesti tai simuloinnilla määritettyjä. 4R-menetelmä 4R-menetelmä hyödyntää yleisesti tunnettuja materiaalien käyttäytymismalleja. on määritetty. Laskettua jännitystä on sitten verrattu vastaavan vastekäyrään ja ennustemalli väsymiskestoiän arvioimiseksi on ollut yksinkertaisesti: jossa N f on määritettävä kestoikä ja FAT kuvaa liitoksen ominaista väsymisluokkaa samalla tarkkuudella kuvattuna kuin millä jännitysvaihtelu ?. Syklisessä kuorKuva 2. varmuustason ja ?. Näin ollen elellä esitetty perusyhtälö virittäytyy muotoon: jossa k s ottaa huomioon ns. Erilaisia materiaalin lujuuden ja ulkoisen keskijännityksen huomioon ottavia koetuloksiin perustuvia korjausmalleja on esitetty, mutta niiden yleispätevyyttä on vaikea todentaa, koska ne eivät perustu mihinkään yleisesti hyväksi havaittuihin materiaalimalleihin. Toinen lähtökohta on, että mallissa ei sukelleta sellaisten parametrien maailmaan, joita ei voida nykytekniikalla ketterästi määrittää. Laskentaa voidaan säätää eri luotettavuusja todennäköisyystasoille, ja ennusteessa voidaan ottaa huomioon erilaisia varmuustasoja vaurion seurausten ja liitoksen tarkastettavuuden perustella. eff tehollisen jännitysvaihtelun. Kaikki vaikuttavat tekijät ovat kuitenkin laskentamallissa epäsuorasti mukana, koska laskennan perusmitoituskäyrä, Master Curve, perustuu hitsausliitoksilla määritettyihin tuloksiin. Siten esim. Väsymiskestävyyden mitoitus tapahtuu 4Rmenetelmässä seuraavasti: jossa R local on lokaali jännityssuhde, K t,m lovijännityskerroin kalvokuormitukselle, ?. Mutta vaikka huomioonotettavia tekijöitä on matkan varrella karttunut perusyhtälön sovellettavuutta monipuolistamaan, se on riittämätön arvioimaan etenkin lujista teräksistä laadukkaalla valmistuksella ja sopivilla jälkikäsittelyillä saatavaa suorituskykyä. Lisäksi voidaan ottaa huomioon lovijännitysjakauman muoto väsymissärön kasvusuunnassa eli ns
4R-menetelmän mukaiset S-N käyrät eri materiaaleille ja 4R parametreille.. Reaaliaikaisen väsymisen monitorointijärjestelmän toimintaperiaate on esitetty kuvassa 4. Tällöin käyrän sovituksissa otetaan huomioon koetulosten sekä kestoi’issä että jännitysvaihteluissa oleva hajonta. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 18 mituksessa materiaalin oletetaan käyttäytyvän kinemaattisen materiaalimallin mukaisesti: materiaali myötää vastakkaisessa suunnassa, kun lokaali jännitys on . min , . Kokeita on tehty useilla eri ulkoisen kuormituksen suhteilla (R = -1…0.8) erilaisille vasaroiduille ja hitsatussa tilassa oleville päittäisliitoksille, joita on valmistettu eri lujuusluokan teräksistä (S235…S1100). LUT:n Teräsrakenteiden laboratoriossa kehitteillä oleva uudenlainen väsymisen monitorointijärjestelmä mittaa ja analysoi kuormitusta reaaliajassa. Leikatun reunan väsymismitoitukseen 4Rmenetelmää sovellettaessa pinnan karheus otetaan huomioon korjaustermillä. Myös kuormituksen taltiointiin jälkianalyysiä varten on olemassa erilaisia menetelmiä, kuten esim. Järjestelmä perustuu mittausja vastematriisilaskentaan, jossa mitattuja syklejä (n i ) verrataan laskettuun vastematriisin arvoihin (N f,i ), jotka ovat laskettu mitatun keskijännitystason, ja etukäteen määritettyjen jäännösjännitystilan ja materiaalin murtolujuuden avulla 4R-menetelmän mukaisesti. max ) perusteella lasketaan lokaali jännityssuhde R local , joka otetaan huomioon väsymiskestävyyden laskennassa edellä kuvatun Morrowin lokaalia keskijännitystasoa korjaavan yhtälön mukaisesti. Kaikki koepisteet ovat yhdenvertaistettu muuttamalla ne Master Curven mukaiseen referenssikoordinaatistoon (R local,ref = 0). Tätä mitattua dataa verrataan vastekäyrään, joka perustuu edellä esitettyyn 4R-menetelmään ja sen avulla saadaan tarkin mahdollinen ennuste kuorman väsyttävyydestä ja tuotteen kestoiästä. Master Curven voisi laatia myös esim. Master Curvea määritettäessä jokaisen koepisteen (?. Määritettyjen lokaalisten minimija maksimijännitysarvojen (. Jälkianalyysejä käytettäessä menetetään kuitenkin kuormituksen reaaliaikaisuus ja siihen liittyvien ilmiöiden hyödyntäminen, kuten kuormituksen hetkellinen väsyttävyys tuotteen käyttöä ohjaavana mekanismina. analogiatallennus, dataloggerit, käännepisteinfo, Markovin-matriisi, jne. Nykyinen Master Cur ve perustuu noin 800 väsytyskoetulokseen, joita on kerätty 1970-luvulta nykypäivään. Todellisuudessa myös jännitysvaihtelussa on hajontaa johtuen epämääräisestä hitsin ja rajaviivan geometriasta, jäännösjännityksien ja jopa ulkoisen kuormituksen tilastollisesta hajonnasta. min + 2f y (puristussyklin jälkeen). Lähtötilanne on, että tuotteesta on tunnistettu kriittisiä komponentteja ja kohtia, joita on instrumentoitu esim. Master Curvessa kaikki lujuusluokat, ulkoisen kuormituksen jännityssuhteet sekä jäännösjännitykset ovat yhteismitallistettu R local :n avulla, joten sama Master Curve sopii kaikille teräksille ja kuormitustapauksille. = . Käyttämällä kuvassa 2 esitettyä periaatetta, jokaiselle datapisteelle on määritetty lokaali jännityssuhde R local . Mitattu signaali prosessoidaan ja sieltä saadaan muuttuva-amplitudisen kuormituksen käännepisteet, keskijännitykset ja muuta infoa jatkoanalyysiä varten. res . Tästä johtuen LUT:n Teräsrakenteiden laboratoriossa ollaan vahvasti edetty kohti kaksiakselista (??, N f ) koetulosten hajonnan minimointia, jossa minimoidaan koepisteiden ja S-N käyrän kohtisuora etäisyys (MSSPD = minimization of sum of squared perpendicular distances). Rainflow + Palmgren-Miner -akkumulaatio. max – 2f y (vetosyklin jälkeen) tai . relaksaatio ja hitsin pinnan laadun vaikutus pitäisi ottaa huomioon erillisillä korjaustermeillä. Kuvassa 3 on esitetty 4Rmenetelmän karakteristinen Master Curve yhdessä tehollisen lovijännitysmenetelmän FAT225 käyrän kanssa, sekä kuvan 2 mukaisesti laskettuja jatkuvia S-N käyriä S700 ja S1100 lujuusluokan teräksille. venymätai kiihtyvyysantureilla. Omassa tuotteessa käytetylle materiaalille voi laatia oman kokeellisen Master Curven samoin kuin oman tuotannon laadun voi määrittää ja hyödyntää sitä mitoituksessa. k,Rlocal,ref = , N f ) MSSPD:n mukainen kohtisuora etäisyys on minimoitu, ja tuloksena saatu 4R-menetelmän mukainen väsymiskapasiteetti C 4R . Neuberin lovimallia hyödynnetään ulkoisen lineaarielastisen lovijännityksen muuttamisessa lokaaleiksi maksimija minimijännityksiksi. Nykyinen 4R-menetelmän Master Curve perustuu laajaan maailmalaajuiseen koeaineistoon, joten hajontakin muodostuu melko suureksi. LUT tarjoaa apuaan tässä oman mitoituskäyrän laadinnassa. Tämän vuoksi S-N käyrän kaltevuutta (m) ja väsymislujuutta (FAT) määritettäessä otetaan huomioon pelkästään kestoiän hajonta suhteessa määritettyyn S-N käyrään pienimmän neliösumman menetelmällä. Nykyisissä ohjeistuksissa S-N käyrän sovitus perustuu olettamukseen väsytyskokeessa tunnetusta jännitysvaihtelusta. local strain -menetelmällä, mutta silloin mm. Palmgren-Miner-akkumulaation avulla voidaan määrittää rakenteen jäljellä oleva väsymiskapasiteetti (D res ), ja ennustaa jäännöselinikä käyttämällä koko kuormitushistorian mukaista väsyttävää kuormitusastetta tai Kuva 3. Reaaliaikainen väsymisen monitorointi Kuormituksen väsyttävyyden määritysperiaate on laajasti tunnettu ja siihen on vakiintuneita käytäntöjä, kuten esim. = . Maksimipistettä määritettäessä otetaan huomioon sekä ulkoisen kuormituksen jännityssuhde R että loven pohjan jäännösjännitystila
Tuotteelle voidaan saada myös tällä mittausperusteella lisää käyttöaikaa (yhdessä vikatutkimuksen kanssa) lasketun nimellisen käyttöiän jälkeenkin. . . Tutkimusja koulutustahot: Virtuaaliympäristössä kuormitusten aiheuttamat venymät tai jännitykset luetaan suoraan numeerisesta mallista, joten järjestelmä voidaan laajentaa toimimaan myös esim. Kuormituksen hetkellisen väsyttävyyden tunnistaminen. On hyvä pystyä arvioimaan uuden tuotteen ostotarve ajoissa, jotta vältytään tuotantokatkoksilta. Loppukäyttäjille reaaliaikainen väsymisen monitorointi tuo etua kuormituksen hetkellisen rasittavuuden visualisoinnilla, koska se opastaa käyttämään tuotetta oikein eli tehokkaasti, mutta mahdollisimman väsyttämättä. aika, matka, käsitellyt massat, polttoaineen kulutus, päästöt, jne., joiden avulla voidaan luoda jälkikäteen kriteerejä työn tehokkuudelle eri painotusperiaatteella. Myös jäännöseliniän hallitseminen on loppukäyttäjän tai tuotteen omistajan arvostama ominaisuus, koska elinkaarivaihe on ylipäätään tärkeä tunnistaa. Tämä tehostaa ja nopeuttaa tuotekehitystä, kun reaaliaikainen tieto on käytettävissä välittömästi ja se hyödyntää myös tuotekehityksen muita tarpeita esim. Reaaliaikaisen väsymisen monitorointijärjestelmän erityispiirteitä ovat: . referenssidatan keräämisellä. 4R-väsymismitoitusmenetelmän mukaisen tai itse määritellyn vastekäyrän käyttäminen jäljellä olevan kestoiän määrittämiseen. Kuormitusdataa voidaan hyödyntää myös mitoitusohjeiden ja normien päivityksissä. mobiililaitteissa. Kuvassa 4 esitetyn periaatteen mukaisesti elämäntavoista kerättävää rasitusdataa verrattaisiin geenija elämäntapapohjaisesti määritettyyn vastekäyrään ja ranneke näyttäisi hetkellistä elämän lyhenemistä ja kuolinpäiväennustetta. Riittävä mittaustaajuus ja laskentateho sekä itsediagnostiikka, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen ja luotettavan analyysin. Muut toimialat: Reaaliaikainen väsymisen monitorointijärjestelmä on sovellettavissa myös esim. Järjestelmän avulla voidaan myös minimoida tuotteen käyttöön liittyviä riskejä, mikä on merkittävä tekijä, koska esimerkiksi ennakoimattomien vaurioiden seuraukset voivat koskea ihmishenkiä, taloudellisia menetyksiä tai ympäristövahinkoja ja voivat olla rahalla korvaamattomia menetyksiä. terveydenhuoltoon. . . Terveelliset elämäntavat kohentaisivat vastekäyrää, kuten jälkikäsittely Kuva 4. Uuden tuotteen hankkimistarpeen lisäksi reaaliaikaisen väsymisen monitoroinnin avulla voidaan arvioida huollon ja korjauksen ajankohtia ja minimoida siten kalliita seisokkikustannuksia. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 19 reaaliaikaista kuormitushistoriaa, tai jotakin näiden kahden väliltä. Tuotteen loppukäyttäjän lisäksi reaaliaikaista väsymisen monitorointijärjestelmää voivat hyödyntää myös: . Mittausdata voidaan synkronoida referenssidataan, kuten esim. Kuormitusdatan taltiointi jälkianalyyseja ja suunnittelua varten. Tulosten esittäminen käyttäjäystävällisesti visuaalisessa muodossa sekä tuotteen käyttöpaneelissa tai mittaristossa että mahdollisesti myös etänä, esim. Suunnittelijat: R&D-toiminnassa kuormitusdatan hyödyntäminen uusien tuoteversioiden suunnittelussa on oleellinen kilpailutekijä. opetussimulaattoreilla toteutettaviin käyttökoulutuksiin. . Reaaliaikaisen väsymisen monitorointijärjestelmän toimintaperiaate..
SFS 2378, 1985. Assessment of fatigue strength of steel butt-welded joints in as-welded condition Alternative approaches for curve fitting and mean stress effect analysis. Helsinki: International Institute of Welding, p. tai onko sinulla kokemusta kaupan alalta neljä vuotta sekä metallitai kaupan alan ammatillinen koulutus. 566-582. Welding in the World, 62(1), pp. Hae nyt! tai ota yhteyttä kouluttaja Kari Virkkala p. International Journal of Fatigue, Volume 101, Part 2, pp. Timo Björk, Antti Ahola, Tuomas Skriko Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Teräsrakenteiden laboratorio timo.bjork@lut.fi antti.ahola@lut.fi tuomas.skriko@lut.fi 3.9.2018 Sedu, Seinäjoki LUE LISÄÄ: www.sedu.fi Huom! IWS 23 KANSAINVÄLINEN HITSAUSNEUVOJAKOULUTUS Onko sinulla hitsausalan työkokemusta ja olet vähintään 22 v. Jatkokehitysnäkymiä Vaikka 4R-menetelmä ja siihen liittyvä reaaliaikainen väsymisen monitorointijärjestelmä ovat isoja harppauksia sekä tieteellisellä kentällä että käytännön suunnittelupöydällä ja tuotteiden käyttötilanteisiin, niin lisäja jatkotutkimuksille on tarvetta. 4R-menetelmän soveltaminen koneistettujen kappaleiden väsymismitoitukseen, vaihtuva-amplitudisen kuormituksen jännityssyklien ja/tai yksittäisten ylikuormituspiikkien perättäisyyksien ja suuntien huomioon ottaminen, sekä materiaalin mikrogeometristen tekijöiden, kuten esim. IIW International Conference, High-Strength Materials Challenges and Applications. rakeen koon ja orientaation vaikutukset yksittäisten detaljien ja siten koko tuotteen väsymiskestävyyteen ja elinikään. Nykänen, T., Björk, T., 2015. Lappeenranta: Lappeenranta University of Technology. Kirjallisuutta Byggsvetsnorm StBK-N2, 1974. Simulation of cyclic stressstrain behavior of S960 at weld toe by means of finite element method. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 20 tai sopiva ylikuormitus rakenteen vastekäyrää. Brussels: European Committee for Standardization (CEN). Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto. Rakenteiden Mekaniikka, 49(4), s. Nykänen, T., Mettänen, H., Ahola, A., Skriko, T., Hämäläinen, O.-P., Björk, T., 2016. 2nd ed. Nyt sinulla on mahdollisuus korottaa osaamistasi työnjohtotehtäviin, tarkastustoimintaan, neuvontaan, myyntitehtäviin tai toimia yrityksessä hitsauskoordinoijana. Nykänen, T., Mettänen, H., Björk, T., Ahola, A., 2017. A new proposal for the assessment of fatigue strength of steel butt-welded joints improved by peening. 3Rmenetelmän käyttö vaihtuva-amplitudisesti kuormitettujen hitsausliitosten väsymisanalysoinnissa. Hobbacher, A. 176-201. 288-310. Nykänen, T., Björk, T., 2015. Stockholm: AB Svensk Byggtjänst. A novel method for fatigue assessment of steel plates with thermally cut edges. A new proposal for assessment of the fatigue strength of steel butt-welded joints improved by peening (HFMI) under constant amplitude tensile loading. 7. EN 1993-1-9 + AC, 2005. Peippo, J., Björk, T., Nykänen, T., 2018. Recommendations for Fatigue Design of Welded Joints and Components. 177-191. Fatigue assessment of welded joints under variable amplitude loading using a novel notch stress approach. Kysyntää rannekkeelle saattaisi olla, vaikka aika harva moista laitetta haluaisi tai uskaltaisi käyttääkään. Entistä tarkempien analyysien ja siten laadukkaampien tuotteiden aikaansaamiseksi tulevaisuuden tutkimusaiheita ovat mm. Hitsaus. Väsyttävästi kuormitettujen teräsrakenteiden hitsausliitosten mitoitus ja lujuuslaskenta. Eurocode 3: Design of steel structures Part 1-9: Fatigue. Statens Stålbyggnadskommitté och Svetskommissionen. Master’s thesis. 040 868 0838 Tulossa syksyllä silmämääräinen tarkastus VT1 ja VT2 -koulutukset. F., 2017. Nykänen, T., Björk, T., 2016. 105-115. Marine Structures, Volume 44, pp. Cham: Springer International Publishing. Fatigue & Fracture of Engineering Materials & Structures, 39(5), pp. Dabiri, M., 2013
Kuormitustaso asetettiin hieman tavanomaista rasitusta korkeammalle. Yksittäisessä vauriotapauksessa tai väsytystestauksessa onkin aina tärkeätä todentaa valmistuksen laatu mahdollisimman tarkkaan, jotta sen vaikutus elinikään voidaan todentaa analyyseilla. Näiden vaatimusten takia poralaitteet mitoitetaan tiettyyn kestoikään, joka on asiakkaalle taloudellisesti kannattava ja jossa ennenaikaisen väsymisen riski on tilastollisesti vähäinen. Testilaitteiston kokoonpano.. Sandvik Mining and Construction Oy pyrkii myös varmistamaan uudet konstruktiot väsytystestaamalla, etenkin jos valmistustapa eroaa oleellisesti nykytuotteista, tai rakenteen mitoituksessa on jotain epäilyttävää. Koska väsyminen on luonteeltaan tilastollista, niin yksittäisestä testistä on usein vaikeata tehdä päätelmiä tuotteen hyvyydestä. Kuva 1. Testaus pitäisi aina tehdä todellista käyttöä edustavilla kuormituksilla, mutta usein protovalmistuksessa näitä ei ole saatavilla. . Kuormitustapa on hyvin tyypillinen, kun porapuomia asemoidaan poraukseen. Perinteisten IIW menetelmien lisäksi haluttiin soveltaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston Teräsrakenteiden laboratorion kehittämää uutta 4R-menetelmää. . Tähän päästään vain laajoilla mittauksilla ja tilastollisilla tarkasteluilla sekä jatkuvalla asiakaspalautteiden seurannalla. Puomin omat hydraulisylinterit korvattiin tangoilla, jotta joustot olisivat testissä mahdollisimman pieniä. Tämän takia pyrimme tekemään testin mahdollisimman yksinkertaisesti ja käyttämällä yhtä tai kahta toimilaitetta tuottamaan ulkoisen voiman rakenteeseen. Poralaitteiden käyttö vaihtelee paljon riippuen asiakkaan käyttötavasta ja käyttöympäristöstä. Testi järjestettiin seuraavasti: . . Vaikka mitoitusmenetelmiä on kehitetty jo hyvin kauan, niin silti mitoituksessa on useita tekijöitä, joita ei varmuudella tiedetä tai joiden vaikutus kestoikään on epäselvää. Jokainen tuote on valmistukseltaan hieman erilainen, jolloin myös kestoikä samankaltaisessa käytössä poikkeaa. mitoituskäyrän siPoralaitteen puomin väsymiskestävyyden todentaminen laskennallisesti ja väsytystestaamalla Arto Vento Sandvik Mining and Construction Oy:n Tampereen tehdas tuotekehittää ja valmistaa poralaitteita, jotka ovat pääosin hitsattuja teräsrakenteita. Väsymismitoituksen onnistumista hallitsee paljon tuotteen laatu. Tämän menetelmän on todettu olevan myös kustannustehokas, joten se voidaan vielä melko helposti sisällyttää projektiin. Erot voivat olla suuriakin, useita tuhansia käyttötunteja, mutta yleensä nämä laatupoikkeamat ovat nk. Kuormitus on hyvin väsyttävää, mutta rakenteet eivät saa olla liian raskaita eikä liian suuria käyttöympäristöönsä. Testattavaa puomin osaa kuormitettiin yhdellä hydraulisylinterillä siten, että puomiin kohdistui samanaikaisesti taivutusta ja vääntöä. sällä ja siten niidenkin minimikestävyys voidaan taata. Kaikkein tärkein tekijä väsymismitoituksessa on kuitenkin käyttää riittävän edustavaa kuormitushistoriaa, johon tuotteen turvallinen käyttöikä perustetaan. Tällaisia ovat mm. Jälkimmäiset ovat tosin työläästi jossain laajuudessa mitattavissa laboratorioissa tai vastaavissa olosuhteissa, mutta harvemmin tuotantolaitoksissa. Lisäksi puomirakenteen testaus todellisilla kuormituksilla on käytännössä hyvin vaikeata puomin lukuisten eri asentojen takia. Identifioimalla valmistuksen laatu mahdollisimman tarkasti saadaan osa hajontaa aiheuttavista tekijöistä kuitenkin selvitettyä. hitsauksesta aiheutuneet muutokset materiaalissa ja jäännösjännitykset. Porapuomin väsytystestaus Käytännössä aina kun testataan kokonaista tuotetta tai sen jotain pääkomponenttia, niin ei ole mahdollista tehdä kuin yksittäinen väsytystesti kustannusten ja testauksen vaatiman ajan takia. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 21 Väsymismitoituksen suorittaminen vaatii monen eri asian huomioon ottamista ja hyvää teorian hallintaa. Ennenaikaiset väsymisvauriot saattavat johtaa myös turvallisuusriskiin. Tässä artikkelissa vertaillaan eri mitoitusmenetelmillä laskettuja puomirakenteen kestävyyksiä todellisen testin antamaan kestävyyteen ja pohditaan valmistuksen laadun merkitystä tulokseen
Murtopintaa tarkastelemalla näyttäisi siltä, että primäärisen ydintymiskohdan lähellä olisi toinenkin ydintymiskohta, mutta säröt oletettavastikin yhtyivät melko pian toisiinsa, kuva 5. Kuvassa 9 on näytetty mitatut rajaviivan pyöristykset ja liittymiskulmat pystyviivoina Ensimmäinen odotettu särö saatiin myöhemmin melko suunnitellussa testiajassa puomin hydraulisylinterin korvakkeen peitelevyn hitsattuun kärkeen, kuva 3 ja 4. Peitelevyn kärjen jatkettu hitsi. Peitelevyn kärKuva 2. Jatkossa tarkastellaan tarkemmin ensimmäistä odotettua säröä levyn kärjestä. Tätä varten puomiin ja sen kärkiosiin 10 ja 11 asennettiin useita venymäliuskoja mittaamaan kuormitushistoriaa. Lukemat on ilmoitettu taulukossa 1 ja seuraavalla sivulla on näytetty miten ne sijoittuvat laajemman otoksen Beta-jakaumaan. Särö oli kuitenkin näkyvä vasta, kun se oli edennyt levyn läpi, eli noin 45100 syklin kohdalla, jolloin venymäliuskasta mitattu jännitysvaihtelu oli jo lähellä nollaa. Kuva 5. Kuva 3. Kuva 8. Hitsin juuren puolelta alkanut särö. Venymäliuskassa havaittiin särön ydintyminen jo melko aikaisessa vaiheessa noin 32 300 syklin kohdalla, kuva 6. Markkinoilla on kuitenkin nyt jo mobiiliskannauslaitteita, joilla vastaava työ saadaan suoraan tehtyä todellisesta rakenteesta, kuva 7. Venymäliuskan mittausdata särön kasvun aikana. Tässä päädyttiin kuitenkin määrittämään kyseisen kohdan elinikä jälkimmäiseen, koska korjaustoimenpiteitä tehdään normaalisti vasta kun makrosärö on selvästi näkyvä. Hitsauksen laatua selvitettiin skannaamalla replikanäyte ennen testiä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. On hieman tulkinnallista, mitä arvoa pitäisi jatkossa käyttää vertailussa. Skannattu todellisen hitsin geometria. Tämä liitos ei kuitenkaan kuulunut tarkastussuunnitelmaan sen oletetun vähäisen rasittumisen takia. Tarkasteltavina rakenteina olivat ainoastaan osat 10-12, kaikki muut rakenteet olivat kiinnitystä ja voiman välittämistä varten. Hieman poikkeavasti tässä rakenteessa oli päädytty hitsattuun jatkeeseen, jonka takia väsytystesti haluttiin myös tehdä. Testissä puomia kuormitettiin vakioamplitudivoimalla, mutta nivelten käyttäytyminen ja myöhemmin myös vauriot aiheuttivat pientä muutosta rasituksiin.Ensimmäinen vaurio tapahtui hyvin nopeasti kuvan 2 osoittamaan hitsiliitokseen. Näissä molemmissa tapauksissa särön ydintyminen tapahtui hitsin juuren puolelta. Levykärjen jatkettu hitsi Särö ydintyi hieman hitsin kärjestä kuvan 4 osoittaman nuolen kohdalta ja eteni pitkin hitsin rajaviivaa. Skannattu detaljimalli tuotiin 3D mallina CAD ohjelmistoon, jossa määritettiin hitsin rajaviivalta muutamasta kohtaa rajaviivan pyöristysja liittymiskulma, kuva 8. Väsymissäröjä saatiin myös puomikotelon hitsiliitokseen ja puomin etupään holkkiliitokseen, mutta niitä ei nyt käsitellä tässä artikkelissa sen enempää. Kuva 4. Syynä oli selvästi liitosvirheinen hitsi, vaikka puomin valmistuksen laatua pyrittiin varmistamaan itse tekovaiheessa ja tarkastuksissa. Kuva 7. Hitsin kärjessä venymäliuskan kohdalla särö kääntyi selvästi perusaineeseen päin. Hitsin rajaviivan liittymiskulman ja pyöristyssäteen määrittäminen.. Itse puomissa tarkastelu kohdistui vain muutamaan kohtaan, jossa rasitus pyrittiin saamaan mahdollisimman samankaltaiseksi kuin todellisuudessa. Peitelevyn kärjen hitsin rajaviivan särö. jistä oikeanpuoleinen vaurioitui ensin sen suuremman rasittumisen takia, mutta särö saatiin myöhemmin myös vasemmanpuoleiseen kärkeen. Kuva 6. Hitsi korjattiin ja tarkastettiin ultraamalla, jonka jälkeen testiä päästiin jälleen jatkamaan. Peitelevyn kärjen särön murtopinta. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 22 Kuvan mittakaavasta saa käsityksen vertaamalla mittoja kolme metriä pitkään alustaan, johon puomi on kiinnitetty
3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 23 Kuva 12. Todellisen hitsin geometriaa on käytännössä mahdotonta mallintaa vastaavalla tavalla. Kuva 13. Idealisoidun levyn kärjen hitsin maksimipääjännitys. Siinä mallinnus on tehty tehollisen lovijännityksen menetelmällä (ENS), jossa hitsin rajaviivaan mallinnetaan 1 mm pyöristys. Taulukossa 2 on koottu tuloksia eri materiaaliarvoilla, mutta myös vertailuksi r = 1 mm pyöristyssäteellä saadut arvot. Kuvassa 11 rajaviivan kriittinen kohta on juuri samassa paikassa kuin särö ydintyi. Kun elinikä lasketaan särön ydintymiskohdan todellisen pyöristyssäteen, r = 0.3 mm, mukaisesti käyttämällä kuvan 11 mukaista jännitystä saadaan laskettua testitulosta 45100 sykliä vastaava väsymisluokka FAT 419. Kuva 9. Skannatusta todellisesta geometriasta voidaan kuitenkin tehdä laskentamalli, jossa siis käytetään todellisia pyöristyksiä. Vauriokohdassa rajaviivan pyöristys oli 0,3 mm ja liittymiskulma 51 astetta. Hitsin väsymisanalyysit Hitsin väsymisen kannalta epäedullisin geometria osuu hyvin lähelle kriittistä kohtaa, kuten on nähtävissä idealisoidun hitsin FEA kuvasta 10. Rajaviivan liittymisja pyöristyssäteet.. Kuva 10. Kuva 11. Kun elinikä lasketaan idealisoidulla hitsillä ja käyttämällä rajaviivan pyöristyssädettä r = 0.3 mm + 1 mm = 1.3 mm kuvan 13 osoittamalla alueella, saadaan elinikä määritettyä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kehittämällä 4R-menetelmällä. Testituloksen vertailu ENS menetelmän FAT-luokan jakaumassa. Hitsin rajaviivan pyöristyssäteen ja liittymiskulman jakaumat. Jälkimmäinen näsitä oli lähellä Beta-jakauman keskiarvoa. Muu punaisena näkyvä alue johtuu mallin reunaehdoista eikä siten ole tulkinnallisesti tärkeä. sekä laajemman otoksen odotusarvo ja 95 % kvantiili katkoviivoina. Taulukko 1. Pyöristyssäde oli sen sijaan selvästi alle. Sitä voidaan verrata suoraan vastaavaan M. Sonsino et all määrittämään FAT 320 arvoon ja siitä johdettuun keskiarvoon FAT 438. 4R-menetelmässä käytetty idealisoidun hitsin laskentamalli. Testiä vastaava FAT 419 on hieman pienempi kuin oletettu keskiarvo FAT 438, eli voidaan todeta, että testipuomin laatu on tälläkin tapaa osoitettuna hieman keskiarvoa huonompi mutta kuitenkin mitoituskäyrää (FAT 320) selvästi suurempi, kuva 12. Skannatun hitsin maksimipääjännitys
Koska todelliseen geometriaan ei voida mallintaa haluttuja pyöristyssäteitä, niin analyyseissa pitää käyttää idealisoitua mallia. Hitsien 3D skannaus suositeltavaksi toimenpiteeksi komponenttien väsytystesteissä hitsin laadun identifioinnin takia. 6. Fatigue assessment of welded joints under variable amplitude loading using a novel notch stress approach. 4R-menetelmä, jossa on käytetty materiaalitoimittajan ilmoittamia minimiarvoja 460 MPa ja 520…670 MPa. . Näyttäisi siltä, että 4R-menetelmä antaa melko konservatiiviset arvot karakteristiselle eliniälle, kun tuloksia verrataan idealisoidun jatketun hitsin ENS ja Hot Spot menetelmään. 4R-menetelmä, jossa pyöristyssäde on 1 mm ja käytetty materiaalitoimittajan max. Tämä aihe voisi vaatia vielä lisätutkimuksia. Suotavaa olisi kuitenkin käyttää suoraan skannattua todellista geometriaa ilman rajaviivan muutosta, mutta tässä käytetty Sonsino et all käyttämä r = 0.3 mm arvoa vastaavaa FAT 320 ei välttämättä ole ihan oikein tälle hitsityypille. Vaatisi lisätutkimuksia määrittää kullekin hitsityypille oma mitoituskäyränsä eri pyöristyssäteille, kun poiketaan suositellusta r = 1 mm arvosta. International Journal of Fatigue, Volume 101, Part 2, pp. Tuloksia eri materiaaliarvoilla. 4. Tulosten tarkastelua Taulukkoon 3 on koottu kaikki tulokset sisältäen edelliset 4R-menetelmän tulokset ensimmäisillä riveillä. Perinteinen ENS r = 0.3 mm ja FAT 320 (Sonsino et all) antoi tässä tapauksessa melko korkean karakteristisen eliniän. 3D skannauksen hyödyntämistä tuotannon laadun varmistuksessa lisättävä. 4R -menetelmän tuloksia.. murtorajaa. Testissä kaksi kolmesta päävaurioista johtui liitosvirheestä. Seuraavina ovat: idealisoitu hitsi hot spot -menetelmällä laskettuna ilman jatkettua hitsin kärkeä, edellinen hitsin kanssa, ja edellinen standardi ENS menetelmällä (r = 1 mm). S-N Lines for Welded Thin Joints, Welding in the World, Vol 54 Arto Vento Sandvik Mining and Construction Oy Tampere arto.vento@sandvik.com Taulukko 2. Tarkin testiä vastaava tulos saatiin 4R-menetelmällä ilman materiaalin kovuuskorjauksia. vertailu hitsiliitoksen 95 % fraktiileihin. murtorajaa. Viittaukset Alikirri, N., (2018) Hitsatun teräspuomin väsytyskokeen tulosten analysointi, diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto Nykänen, T., Mettänen, H., Björk, T., Ahola, A., 2017. 3. 4R-menetelmä, jossa on käytetty materiaalitoimittajan ilmoittamaa myötörajaa ja max. 5. Hitsin todellisen geometrian mallinnus ja analysointi 4R-menetelmällä antoi tarkimman eliniän verrattuna testiin, mutta kovin suuria eroja ei ollut muissakaan. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 24 Taulukon tulokset ovat sarakejärjestyksessä seuraavat: 1. (2010). 2. Tässä tapauksessa r = 1 mm antaa pienimmän eliniän mikä olikin odotettavissa. Näitä kahta jälkimmäistä menetelmää on käytetty yleisesti jo pitkään ja ne on todettu melko luotettaviksi. Valmistuksen laadun merkitys yhden testikappaleen väsytystestauksessa on selvitettävissä entistä tarkemmin mittauksien ja analyysien avulla mahdollistaen yksittäisen testituloksen vertailun yleiseen laatuun, esim. todentamisessa, kun tarkastellaan niiden vaikutusta rakenteen kestävyyteen (tarkka FE-malli todellisesta rakenteesta). Mitoitusohjeistusta joudutaan tämän takia tiukentamaan konservatiivisemmaksi. Erot väsymiskestävyyksissä eivät ole kovin suuria, vaikka käytettäisiin materiaalitoimittajan antamia arvoja. Taulukko 3. Viimeisinä ovat todellinen skannattu hitsi ENS menetelmän pyöristyssäteellä r = 0.3 mm ja testin antama havainto makrosäröstä. Yhteenveto väsytystestin havainnoista ja analyysimenetelmistä . . 4R-menetelmä, jossa on käytetty hitsin kovuusmittauksella skaalattua murtorajaa. . Sonsino, M., Bruder, T., Baumgartner, J. Tulosten erot ovat lopulta aika vähäisiä. Hitsin juuren puolen väsyminen on yleinen ongelma. Menetelmää voidaan hyödyntää myös hitsausmuodonmuutosten ja liitosten epäkeskeisyyksien yms. Mielenkiintoista on todeta, että käytännössä kaikki tulokset ovat venymäliuskan antaman säröindikaattorin ja havaitun makrosärön välissä. 4R-menetelmä, jossa on käytetty materiaalin mitattuja myötöja murtorajoja 486 MPa ja 566 MPa. 177-191. . 4R-menetelmä, jossa pyöristyssäde on 1 mm ja käytetty materiaalitoimittajan minimiarvoja. Lähes kaikki antavat keskimääräiselle eliniälle (viimeinen sarake) melko tur vallisia arvoja. 4R-menetelmän soveltuvuus jälkikäsitellyissä ja juohevissa hitseissä IIW:n muodossa: r ENS = r true + 1mm ei sovellu sellaisenaan hyödyntämään todellista skannattua hitsiä.
Yleisimpänä esimerkkinä toimii SFS-EN 13445-4: 2014 (Lämmittämättömät painesäiliöt. DEKRAlla Oulussa testattaessa kokeita pystytään suorittamaan aina 1200 °C asti, joskin testauslämpötilat ovat tyypillisesti selvästi mainitun lämpötilan alapuolella. Kuumavetokokeita suunniteltaessa on hyvä olla yhteydessä laboratorion yhteyshenkilöön, joka opastaa tarvittaessa näytteen irrotuksessa ja muissa kokeisiin liittyvissä asioissa. Kokeen lämpötila valitaan sovelluksen ja tuotevaatimuksien mukaan. Huomattava on, että kuumavetoKuva 1. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 25 Kuumavetokoe osana hitsauksen ja materiaalien laadunvarmistusta ja testausta Suomalaisessa palvelutestauksen toimintakentässä hitsaava teollisuus on tyypillisesti vastannut suuresta osasta testaustoimeksiannoista. Osa 4: Valmistus ja asennus), jossa hitsauksen menetelmäkokeen tavanomaisten, SFS-EN ISO 15614-1: 2017 (Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä metalleille. Osa 2: Kuumavetokoe) mukaan, joka ohjaa kokeen suoritusta ja asettaa myös vaatimuksia käytettävälle laitteistolle sekä koesauvojen geometrialle. Kuvan uunilla voidaan suorittaa kokeita aina +1200 °C asti. Tyypillisesti kuumavetokoetta varten työstetään asiakkaan toimittamasta näytteestä halkaisijaltaan 5-10 mm oleva pyörösauva. Testauslaboratoriot vastaavat mielellään aihetta koskeviin kysymyksiin. Erityisesti kuumavetokoetta koskien vaatimukset testaukselle tulevat tyypillisesti painelaitteiden valmistusta ohjaavista standardeista ja asetuksista. Kuumavetokoe Kuumavetokoe suoritetaan tyypillisesti kansainvälisen standardin SFS-EN ISO 6892-2: 2011 (Metallien vetokoe. Hyväksyntä menetelmäkokeella. Tuotteen tilaajalla saattaa esiintyä myös projektikohtaisia erityisvaatimuksia käytettävien materiaalien testaukselle. Materiaalien mekaanisten ominaisuuksien tunteminen korotetuissa lämpötiloissa näyttelee merkittävää roolia myös tuotekehitystyössä sekä uusien tuotantotekniikoiden soveltamisessa. Käytettävä sauvatyyppi pystytään kuitenkin valitsemaan aihion koosta ja geometriasta riippuen, ja siten, esimerkiksi ohuet levymateriaalit voidaan testata suorakaidesauvalla. Huomattavaa on myös, että testausta ohjaavat tuotestandardit saattavat asettaa vaatimuksia käytettävän koesauvan muodolle, kuten aiemmin esimerkkinä mainitun SFS EN 13445-4 tapauksessa, jolloin jo koekappaleita hitsattaessa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että koemateriaalia on riittävästi käytettävissä. Pääpiirteittäin kokeen suoritus ja laitteisto mukailevat tavanomaisen huoneenlämpötilassa suoritettavan vetokokeen yksityiskohtia. Kuva 2. Kuumavetokoe suoritetaan vetokoneeseen liitettävän uunin sisällä. Tämä pätee, kun suunnittelulämpötila ylittää 300 °C ja kun tuotannossa hitsataan aineenpaksuuksia, jotka ovat 20 mm tai sen yli. Kuumavetokoetta varten valmistettu 5 mm halkaisijalla oleva koesauva. Osa 1: Terästen kaarija kaasuhitsaus sekä nikkelin ja nikkeliseosten kaarihitsaus), testausvaatimusten lisäksi edellytetään hitsiaineen pitkittäisen vetokokeen suorittamista suunnittelulämpötilassa. Sauvan kiinnittäminen tapahtuu M8-kierteellä.. Kokeen aikana koesauvan lämpötilaa on kuitenkin seurattava ja säädettävä. DEKRA suorittaa standarditestejä korotetuissa lämpötiloissa Oulun Yliopistolla, suomalaisen terästutkimuksen näköalapaikalla. Laboratorion näkökulmasta kannattaakin pyrkiä selvittämään vaatimukset mahdollisille kuumavetokokeille, kun tuotteen käyttölämpötila poikkeaa olennaisesti normaalista huoneenlämpötilasta. Tätä varten vetokoneeseen on liitetty säädettävä uuni ja lämpötilan mittausjärjestelmä. Muita sovelluksia, joissa kuumavetokokeet ovat osa materiaalien hyväksyntää ja tuotantoa ovat muun muassa teollisuusputkistot ja -kattilat sekä energiaja prosessiteollisuuden kohteet. Kuumia vetoja pohjoisesta Matti Savolainen Kuumavetokoe on oleellinen osa materiaalien ja tuotteiden hyväksyntäketjua, kun sovelluskohteessa kuormituksen alaisten osien ja rakenteiden käyttölämpötilat poikkeavat huoneenlämpötilasta
DEKRA Industrial Oy, Jani Kantola. Kuumavetokokeessa raportoivat suureet ovat tyypillisesti: testauslämpötila, myötölujuus, murtolujuus, murtovenymä ja murtokurouma. Erään näytteen jännitys-venymä -käyttäytyminen korotetussaja huoneenlämpötilassa. Toisaalta yhteistyö on poikinut parhaita käytäntöjä molempien osapuolten testaustyöskentelyyn. Oulun Yliopisto, Seppo Järvenpää. Kuumavetokokeiden lisäksi Oulun toimipiste toimittaa myös tavanomaisia rikkovia testauspalveluita esimerkiksi hitsauksen menetelmäkokeiden testaukseen liittyen. Uudenlaista testaustoimintaa Oulussa DEKRA on tarjonnut kuumavetokokeiden testausta standardin EN ISO 6892-2 mukaan osana akkreditoitua pätevyysaluettaan Suomessa vuodesta 2015. Nykyisin DEKRAn metallilaboratorio Oulussa on ainoa kuumavetokokeita akkreditoituna tarjoava yleislaboratorio kotimaassa ja palvelee niin kotimaisia kuin ulkomaisia asiakkaita. Kylmällä uunilla yhden koesauvan testaukseen 300 o C:ssa kaikkine vaiheineen, kuluu aikaa noin puolitoista tuntia. Toiminta on myös lähentänyt kaupallisen testauksen suhteita tiedeyhteisöön Oulussa, joka osaltaan tarjoaa testaustoimialalle ja laboratorioasiakkaille mahdollisuuksia uudenlaisiin avauksiin Suomessa myös jatkossa. Materiaali: kuumaluja teräs EN 10028-2, X10CrMoVNb9-1.. Sähköposti: seppo.jarvenpaa@oulu.fi Matti Savolainen DI, Tekninen päällikkö / Metallilaboratorio DEKRA Industrial Oy matti.savolainen@dekra.fi Kuva 3. Yhteyshenkilömme Oulussa vastaavat lisäkysymyksiinne DEKRAn laboratoriotestaukseen ja yliopiston palvelututkimukseen liittyen: . Kokeen aikana lämpötilaa ja koesauvan pituusmuutoksia mitataan koesauvan pinnalta uunin sisäpuolella. Laboratorio on FINAS–akkreditointipalvelun akkreditoima ja SFS-EN ISO/IEC 17025 vaatimukset täyttävä testauslaboratorio. DEKRAn testaustuotannossaan käyttämällä Oulun Yliopiston omistamalla Zwick/Roell laitteistolla on kuitenkin mahdollisuus kerätä kaikki olennainen data koekappaleen ja kokeen vaiheista myöhemmin analysoitavaksi. Tällä varmistetaan, että koesauva on lämmennyt kauttaaltaan koelämpötilaan. Toimintamallin tarkoituksena on ollut luoda paikallisia testauspalveluita ja testausasiantuntemusta pohjoisen teollisuudelle hyödyntämällä Oulun Yliopiston ja DEKRA Industrial Oy:n yhteistä toimintaympäristöä ja synergioita. Murtokurouma Z, 69%/91% (+20°C/+600°C). Pitoajalla tarkoitetaan standardin edellyttämää vähintään 10 minuutin ”paistoa” koelämpötilassa ennen koesauvan kuormittamista. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 26 koetta ei suoriteta vain kuumennetulle sauvalle vaan vetokoe suoritetaan vallitsevassa lämpötilassa uunin sisällä. Standardi asettaakin tiukat rajat lämpötilan seurannalle ja lämpötilaa mitataan sauvan pinnalta useammalla kalibroidulla lämpötila-anturilla kokeen aikana. Kuva 4. Kuumavetokokeen suoritus koostuu uunin esilämmityksestä, koesauvan kuumentamisesta ennen kuormitusta, pitoajasta ja varsinaisesta vetokokeesta. Lämpötilan lisäksi kokeen aikana mitataan koesauvan venymäja kuormituskäyttäytymistä tavallisen vetokokeen tapaan. Puhelin: 044 076 1391. Ennen tätä tarjonta on rajoittunut suomalaisten terästehtaiden laboratorioiden sekä ulkomaalaisten alihankkijoiden testauspalveluihin. Sähköposti: jani.kantola@dekra.com . Vuonna 2015 DEKRAlla Oulussa lanseerattu toimintamalli, jossa kaupallinen toimija ja yliopistotaho hyödyntävät yhteisiä voimavaroja on verrattain uusi ilmiö osana akkreditoidun testauksen kenttää. Puhelin: 0294 48 2142. Osapuolten tiiviillä yhteistyöllä Yliopiston materiaalilaboratorion ympärillä onkin selkeästi onnistuttu luomaan uusia vakiintuneita testauspalveluita paikallisesti ja jopa koko Suomen mittakaavassa
Lomailusta ja joutenolosta en ole koskaan välittänyt. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 27 Pentti Kopiloff aloitti työuransa 1970-luvun alussa tarkastajana Teollisuusröntgenissä, veljesten Harri ja Leo Lindbladin Suomeen perustamassa ruotsalaisen AB Materialröntgenin tytäryhtiössä. Pentti Kopiloff osallistui Shanghaissa kesällä 2017 30. Yhtiön toimitusjohtajana Kopiloff aloitti vuonna 1982. Työnteosta hän ei aio vielä kokonaan luopua, mutta vähentämisen voisi aloittaa matkustamisesta. Kopiloff on itse työskennellyt rikkomattoman aineenkoetuksen parissa yli 45 vuotta ja osallistunut IIW:n kokouksiin ympäri maailman kolmenkymmenen vuoden ajan. Vasemmalta IIW:n tuolloinen presidentti Gary Marquis, Kopiloff, V Komission puheenjohtaja Eric Sjerve ja IIW:n toimitusjohtaja Cécile Mayer.. Monien harrastusten vuoksi ajalle olisi ollut muutakin käyttöä kuin työteko ja opiskelu. Pentti Kopiloffin Fouga Magister FM-51 on Valmetin Suomessa kokoama. Koneyksilö palveli ilmavoimissa 29.4.1963-23.1.1987. “Työ ja opiskelu olivat niin kiinnostavia, että se oli kuin harrastus. kerran IIW:n vuosikokoukseen, mistä hänelle annettiin kunnianosoituksena kunniakirja. Se vaati työtä ja kurinalaisuutta, mutta se sopi Kopiloffille hyvin. Hän teki välillä parin vuoden työrupeaman teollisuudessa, missä toimi tarkastusosaston perustajana ja vetäjänä, ja palasi Teollisuusröntgeniin vuonna 1976. Kopiloff toimii itse koneen varmistusohjaajana. Kerran oltiin vaimon kanssa etelänlomalla, ja silloinkin minä luin rannalla 3-tason NDT-tutkintoon.” Palattuaan Teollisuusröntgeniin Kopiloff aloitti toiminnan myös Suomen HitsaustekLento jatkuu Pentti Kopiloff ilmoitti viime vuonna, että kansainvälisen hitsausalan järjestön IIW:n V komiteatyöhön on saatu Suomesta jatkaja, jolle tehtävä voidaan siirtää. Näinä vuosina hän rakensi vahvan perustan ammattitaidolle ja ammatilliselle kehittymiselle
Kaupalle tarvittiin suurimpien asiakkaiden eli ydinvoimayhtiöiden Fortumin ja TVO:n hyväksyntä. Hän on jatkuvasti aktiivinen myös ammatillisissa asioissa. Yhtiö osallistui mm. “Yrityksen omistajan on vaikea irtisanoa itseään. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 28 Syksyllä 2017 Hitsauksen Laatupäivien yhteydessä Tampereella Pentti Kopiloff vastaanotti SHY:n kultaisen ansiomerkin toiminnanjohtaja Jouko Lassilalta. Teollisuusröntgenin ruotsalaisen emoyhtiön omistaja vaihtui, ja Kopiloff katsoi, että tilanne oli sopiva muuttaa itsekin kuvioita. Kopiloffin toimitusjohtajakaudella yhtiöstä tuli palveluntuottaja myös puolustusvoimille. Yritys oli ollut olemassa harrastustoimintaan liittyen jo muutaman vuoden, mutta silloin Kopiloff päätti laajentaa toimintaa rikkomattoman aineenkoetuksen palveluihin nimellä NDT-tekniikka Oy. Yhtiöt suostuivatkin sillä ehdolla, että Kopiloff osallistuu voimalaitosten vuosihuoltoihin vanhoissa tehtävissä vielä kolme vuotta. Taas uusi vaihe yritystoiminnassa tuli vuonna 2007, jolloin suomalainen tarkastusja testauskonserni Inspecta toteutti laajenemisstrategiaansa ja halusi ostaa Kopiloffin NDT-toiminnan. Loviisan ydinvoimalan höyrystimien tarkastus oli aikanaan Pentti Kopiloffin yritykselle merkittävä referenssi. 1970-luvulla rakennettiin Suomessa neljää ydinvoimalayksikköä yhtä aikaa. Yrittä. Asiakkaat olivat valmiita kokeilemaan uusia toimittajia, ja välineitä sai hankittua hyvinkin edullisesti, myös käytettynä.” Yrityksen toimitusjohtajana Kopiloff oli alalla tunnettu, ja vyöllä oli jo muutamia Suomen olosuhteissa ainutlaatuisia asiakasprojekteja. “Uuden yrityksen kannalta ajassa oli hyvääkin. Loviisa I reaktorin suojakuvun rtg-kuvauksiin Wärtsilä Järvenpään tehtaiden alihankkijana. Merkittävänä osuus tässä oli Sonar Oy:n Jyrki Liedolla, jolla oli hallussaan ultraäänitekniikan asiantuntemus. Kopiloff mainitsee erityisesti Loviisan kuuden höyrystimen kollektoreiden ja pääsulkuventtiilien kuvaukset, joissa käytettiin iridium 192 -isotooppia, joissa valotusajat saattoivat olla yli kymmenen tuntia. Vuonna 1991 Kopiloffin uralla tapahtui seuraava merkittävä liike. NDT-komiteaan hän liittyi 1978, ja vuodesta 1983 alkaen hän on ollut SHY:n delegaatti IIW:n V Komissiossa, jonka nimi on “Hitsattujen tuotteiden laadun valvonta ja varmistus”. Näin tehtiin, ja NDT-tekniikan tarkastushenkilökunta siirtyi Inspectan palvelukseen. Erityisen merkittävä oli jatkuvasti sarjatyönä tehtävä tarkastus, johon yhtiö kehitti ja rakensi laitteiston. nillisessä yhdistyksessä. Silloin Pentti Kopiloff päätti ryhtyä yrittäjäksi. Tarkastuksessa käytettiin ultraäänitekniikkaa upotusmenetelmällä ja tulosten keräämisessä ja analysoinnissa tietotekniikkaa. Ja Pentti Kopiloff itse kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen eläkkeelle tavallaan. Osallistun yhä yrityksen toimintaan työpanoksellani ja ammatilliset asiat kiinnostavat edelleen”, Kopiloff sanoo. Niiden tarkastukset olivat Teollisuusröntgenille huomattavia toimeksiantoja. Suomi oli syöksymässä historialliseen lamaan, Neuvostoliitto ja koko itäisen Euroopan valtarakennelma luhistui
Hitsaustekniikka taas kehittyy rinnan hitsauslaitteiden kanssa sitä mukaan, kun elektroniikka ja hitsausta ohjaavat prosessorit ja ohjelmistot kehittyvät. Jonkun vuoden kuluttua oululainen konkurssipesän hoitaja soitti ja kysyi haluaisinko ostaa konkurssipesältä Fouga Magisterin.” Fouga oli ilmavoimien hävittäjäkoulutuskone päivälleen kolmenkymmenen vuoden ajan vuoteen 1988 asti. Siellä ehkä ollaan jo aika lähellä joutilaisuutta, kun aikaa kuluu myös luonnossa kulkiessa ja luontoa tarkkaillessa. Ostinkin joitain lentokoneissa käytettäviä komponentteja. Tilanomistajan osaaminen ja harrastuneisuus saattavat tarttua satunnaisen kulkijan aisteihin täälläkin. “Olin Kaipolassa työmatkalla ja kuulin, että Kuoreveden Hallissa, ilmavoimien varikolla myytiin huutokaupalla kaikenlaista tavaraa. Tekemistä riittää myös koneen huolloissa. Mika Hämäläinen toimittaja (free) mikahmlnn@gmail.com. Kopiloff on ollut SHY:n NDT-komitean jäsen melkein niin kauan kuin se on ollut olemassa. Yleisölennätyksissä ohjaimissa on täysammattilainen, mutta lentonäytöksissä ja muissa tilaisuuksissa varmistusohjaajana istuu yleensä Kopiloff itse. Kai Ruotsalainen aloittaa nyt V-komitean delegaattina, joten komitea saa asiantuntevan edustajan Suomesta. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 29 jävuosina sattui myös tapaus, jolla oli suuri vaikutus Pentti Kopiloffin tekemisiin ja ajankäyttöön vuosiksi eteenpäin. Hawk-kalustoon siirryttyään Ilmavoimat myi osan Fouga-kalustosta yksityisille. Hän saattaa kuulla Kopiloffin mailta erikoista, voimakasta murinaa. “Moottorihuollossa harrastus ja ammattiosaaminen yhdistyvät, koska tarkastuksissa käytetään NDT-tekniikoita.” Muun vapaa-ajan vievätkin metsätilat Kuusamossa. Laatukomitean puheenjohtajan ja SHY hallituksen jäsenen tehtävät jatkunevat vielä koska terveyttä ja mielenkiintoa vaativalle tehtävälle riittää”, Kopiloff sanoo. Niin kuin jokin telapanssariajoneuvo kulkisi metsässä... ”Ajan tasalla pysyminen edellyttää kuitenkin mukana oloa kansainvälisillä foorumeilla ja viimeisimmän tiedon tuontia kotimaahan.“ Vielä eläkkeelläkään Pentti Kopiloffia ei saa kiinnostumaan joutilaisuudesta. Suomeen jäi viisi konetta, joista kaksi on edelleen lentokelpoisia. Mukaan ovat tulleet tietokoneet ja digitaalitekniikka. “Tavoitteeni on vakiinnuttaa Laatukomitean toiminta ja edustus IIW:n Vkomiteassa. Näistä toinen kuuluu Pentti Kopiloffille. “Metallurgian kehitys lisää ja täydentää tietoa materiaalien käyttäytymisestä hitsausprosessissa. Kopiloffin tilojen sijainti Kuusamossa on syrjäinen eikä hiihtokeskuksia ole lähimaillakaan. Nämä tuovat lisää mahdollisuuksia eri menetelmiin.” Hävittäjän moottorien huollossa yhdistyvät Pentti Kopiloffin ammatti ja harrastus. Karhu se ei ole, vaan jotain ihmisen tekemää. FM-51:n ohjaimissa Jämijärvellä Jämi Fly In & Airshow -tapahtumassa 2015. Varsinaisen ammatin ohella hän on kouluttanut itsestään vähintään puoliammattilaisen omistamansa FM-51:n ohjaimiin. Viime vuosina komitea on laajentanut toiminta-aluettaan. “Koska SHY:llä on huomattava asiantuntemus myös hitsauksen laatuun vaikuttavista tekijöistä, oli luontevaa laajentaa NDT-komitean toiminta-alue käsittämään myös laatukysymykset.” NDTkomitean nimi muutettiin Laatukomiteaksi, ja kun sen ansioitunut puheenjohtaja Juha Sillanpää jäi eläkkeelle, komitea valitsi Kopiloffin puheenjohtajaksi. Vastaava kehitys tapahtuu myös NDT-menetelmissä
Tämä vuonna 2012 ensimmäistä kertaa EN ISO -standardina julkaistu dokumentti korvasi tuolloin vastaavan vanhan eurooppalaisen standardin EN 473. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 30 Rikkomattoman aineenkoetuksen (NDT) menetelmissä ja laitteistoissa tapahtuu jatkuvaa kehitystä, jonka seurauksena tarkastuksia voidaan suorittaa nopeammin, tarkemmin ja/tai halvemmalla kuin aiemmin. Hitsien ultraäänitarkastuksen tekniikoita, tarkastustasoja ja arviointia käsittelevästä standardista EN ISO 17640 julkaistiin joulukuussa 2017 uusi painos, mutta siihen jääneen virheen korjaamiseksi ollaan julkaisemassa uutta painosta vielä kuluvan vuoden aikana. Ajan tasalla oleva luettelo kaikista julkaistuista sekä valmisteilla olevista NDT-standardeista (yleisstandardit, hitsien, levyja tankotuotteiden, takeiden, putkien, valujen ym. Näissä komiteoissa laadittavat standardit ovat ns. Hitsien ultraäänitarkastus Hitsausliitosten ultraäänitarkastuksiin liittyen on julkaistu seuraavat uudistetut standardit: . Kehitystyö aiheuttaa muutostarpeita myös rikkomatonta aineenkoetusta käsitteleviin standardeihin, jotta uusien menetelmien mahdollisuudet saadaan laajempaan tietoisuuteen ja toisaalta niiden soveltaminen tarkastustoiminnassa on mahdollista. Hyväksymisrajat . Standardissa viitataan nyt filmiradiografian osalta standardiin EN ISO 17636-1 ja digitaalisen radiografian osalta standardiin EN ISO 17636-2. Komiteoiden jäsenillä on pääsy ajantasaiseen standardien valmisteluaineistoon, jolloin toiminnan suunnittelu tulevat standardit huomioon ottaen on mahdollista. Standardin uudistustyön laajuudesta johtuen standardin EN ISO 9712 uuden painoksen julkaisua lienee realistista odottaa aikaisintaan vuoden 2019 loppupuolella. NDT-henkilöiden pätevöinti Teollisuuden rikkomatonta aineenkoetusta suorittavan henkilöstön pätevöintiä ja sertifiointia käsittelevä standardi SFS-EN ISO 9712 oli ensimmäistä kertaa viime kesänä ns. SFS-EN ISO 11666:2018. Komiteoiden K 81, K 89 ja K 106 toimintaan osallistuminen on maksutonta. Radiografia Alumiinille ja alumiiniseoksille laaditusta hitsien radiografisen kuvauksen hyväksymisrajastandardista julkaistiin uusi painos SFS-EN ISO 10675-2:2017, edellinen painos vuodelta 2013 on samalla kumottu. Halutessaan on mahdollista osallistua myös standardien valmistelutyöhön eurooppalaisissa ja kansainvälisissä työryhmissä. Kesäkuussa Ruotsissa ECNDT-konferenssin yhteydessä tullaan järjestämään komitean ISO/TC 135/SC 7 seuraava kokous, jossa pienemmissä projektiryhmissä tähän asti valmisteltuja tekstejä käsitellään edelleen. Nämä standardisointikomiteat vastaavat aihealueidensa eurooppalaisiin ja kansainvälisiin standardiehdotuksiin liittyvistä päätöksistä ja niihin lähetettävistä Suomen kannanotoista sekä osallistuvat suomenkielisten käännösten valmisteluun. Päivitystyötä käynnistettiin viime syksynä pidetyssä kansainvälisen komitean ISO/TC 135/SC 7 ”Personnel qualification” kokouksessa ja sitä on jatkettu myös vastaavan eurooppalaisen komitean CEN/TC 138 kokouksissa. Loppuvuodesta 2017 julkaistuissa standardeissa SFS-EN 12681-1 ja -2 otetaan nyt erikseen huomioon vaatimukset valukappaleiden filmija digitaaliradiografialle. Vaiheistetun uä-tarkastuksen hyväksymisrajat (uusi standardi). Hitsausvirheiden tyypin määrittäminen . Austeniittisten ja nikkelipohjaisten hitsien tarkastus . Viiden vuoden aikana kokemuksia standardin soveltamisesta olikin saatu runsaasti – ehdotuksia standardin EN ISO 9712 päivittämiseksi saatiin revisiointikyselyssä yli sadan sivun verran. SFS-EN ISO 19285:2017. levyille, putkille, valuille ja takeille. SFS-EN ISO 22825:2017. Standardisoinnin seuranta, osallistuminen ja vaikuttaminen Edellä mainittujen CENin ja ISOn teknisten komiteoiden, alakomiteoiden ja työryhmien toimintaa seurataan METSTAn kansallisissa standardisointikomiteoissa K 81 ”Radiografia”, K 89 ”Ultraääni” ja K 106 ”Pintamenetelmät”. Vuoden 2018 jälkipuoliskolla julkaistaan myös kulkuaikatekniikan (TOFD) hyväksymisrajastandardista EN ISO 15626 uusi painos. Oheisessa kuvassa esitetään yleiskatsaus NDT-standardeja koskevasta järjestelmästä. Artikkelissa mainitut julkaistut standardit voi tilata Suomen Standardisoimisliitosta, http://sales.sfs.fi. Standardin suomenkielinen käännös on valmisteilla. Magneettijauheja tunkeumanestetarkastus Uusina dokumentteina on julkaistu magneettijauheja tunkeumanestetarkastuksiin liittyen tekninen spesifikaatio (TS) ja tekninen raportti (TR): . NDT-standardit) löytyy METSTAn wwwsivuilta (http://www.metsta.fi/www/fi/standardisointialueet/Kansalliset_komiteat/NDTtilanne.pdf). Lisätietoja Mika Vartiainen Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry, METSTA mika.vartiainen@metsta.fi. CEN/TS 17100:2017 Non-destructive testing Penetrant testing Reference photographs and sizing of indications . Seuraavassa on esitelty muutamia viimeisen vuoden aikana julkaistuja uusia tai päivitettyjä NDT-standardeja. NDT-standardit uudistuvat Mika Vartiainen Aiempi valukappaleiden radiografista tarkastusta käsitelevä standardi SFS-EN 12681:2003 on nyt jaettu kahteen osaan. revisiointikyselyssä, jolla selvitettiin standardiin mahdollisesti olevia päivitystarpeita. CEN/TR 17108:2017 Non-destructive testing Lighting in penetrant and magnetic particle testing, good practice. horisontaaleja standardeja, joihin tuotestandardeissa tarvittaessa viitataan. Eurooppalainen ja kansainvälinen standardisointi Eurooppalaiset NDT-standardit laaditaan CENin teknisessä komiteassa CEN/TC 138 ”Non-destructive testing” ja kansainväliset NDT-standardit vastaavassa ISO-komiteassa ISO/TC 135. Hitsaukseen liittyvät NDT-standardit laaditaan komiteoissa CEN/TC 121 “Welding and allied processes” ja ISO/TC 44/SC 5 “Testing and inspection of welds”. SFS-EN ISO 23279:2017. Sen lisäksi muissa tuotekohtaisissa teknisissä komiteoissa laaditaan myös NDT-standardeja esim
3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 32 Omalla toiminnalla nostetta laatuun Jenni Toivanen ja Esa Jääskeläinen, No 3/2018 NDT ja inhimilliset tekijät Juha Visuri, No 3/2018 Painelaitteiden tarkastus uusien määräysten mukaan Mika Löf, No 3/2018 PARENT kansainvälistä eriparihitsien NDE-tutkimusta Esa Leskelä, No 3/2018 Väsymisen hallinnalla laatua ja elinikää Timo Björk jne, No 3/2018 Poralaitteen puomin väsymiskestävyyden todentaminen laskennallisesti ja väsytystestaamalla Arto Vento, No 3/2018 Kuumia vetoja pohjoisesta Matti Savolainen, No 3/2018 Henkilöhaastattelu Kopilof Mika Hämäläinen, No 3/2018 NDT-standardit uudistuvat Mika Vartiainen, No 3/2018 Hitsaustekniikka-lehden NDTja laatusisältö 2010-2018 Juha Lukkari, No 3/2018 Hitsausvirheet Suomen hitsaavassa teollisuudessa Timo Kauppi, No 1/2018 Hitsauksen laatupäivät Tampereella Jouko Lassila ja Angelica Emeleus, No 1/2018 Avoimen asennukset radiografiakuvaukset Siiri-Maria Aallos-Ståhl, No 5/2017 Voimalaitosten korkean lämpötilan komponenttien virukisen hallinta Johanna Tuiremo, No 5/2017 Jäljennetarkastukset voimalaitosten huoltoseisokeissa Tanja Winqvistja Johanna Tuiremo, No 5/2017 Hitsauksen laatukomitea 40 vuotta Pentti Kopiloff, No 3/2017 Kannettavat alkuaineanalysaattorit materiaalien analysointiin Pekka Vallinkoski, No 3/2017 Hitsaustekniikka-lehden artikkelit 2010-2018 Laatu, hitsausvirheet ja tarkastustekniikka (NDT ja DT) Katsaus digitaaliseen radiografiaan Ville Lehtinen, No 3/2017 NDT:n luotettavuus ja POD Iikka Virkkunen, No 3/2017 Vertailumittaukset NDT-toiminnassa Jouni Korhonen ja muut, No 3/2017 Uusia NDT-standardeja Mika Vartiainen, No 3/2017 NDT-tarkastaja paljon panttina Petja Partanen, No 3/2017 NDT-pätevöintiasiaa Sami Hemminki ja Heikki Myöhänen, No 3/2017 Kemppi uudistaa hitsauksen hallintaa Vesa Tiilikka, No 2/2017 Kaikki hitsaustiedot kokonaisvaltaisesti käsillä Samuel Karjalainen, No 2/2017 WeldCloud – on line data management Esab, No 2/2017 Digitaalinen radiografia nyt ja tulevaisuudessa Juha Toivonen, No 3/2016 Laadulla mitalleille Jouko Lassila ja Pentti Kopiloff, No 3/2016 NDT-standardien tilannekatsaus Mika Vartiainen, No 3/2016 NDT-maailman konferenssi Thomas Åström, No 6/2015 Testauksen uusi aalto Thomas Freundlich, No 4/2015 SFS-EN 1090 ja NDT Juha Toivonen, No 3/2014 Korroosion havaitseminen pitkän kantaman ultraäänimenetelmällä Sami Hemminki ja Kari Metsäpelto, No 3/2014 Keinovikojen erot näyttämissä Ari Keskinen ja Esa Lehtelä, No 3/2014 NDT-standardien tilannekatsaus Carl-Gustaf Lindewald, No 3/2014 Hitsauksen laatu – Laadun vaikutus kilpailukykyyn Jukka Martikainen, No 3/2013 Hitsien silmämääräisen tarkastus digitalisoinnissa Heikki Mäkeläinen ja Ming Sun, No 3/2013 Kempin EN 1090 ja ArcQ-laadunhallintajärjestelmä Petteri Jernström, No 1/2013 Citius, altius, fortius – NDT-menetelmien kehitys Hanna Harjula, No 4/2012 NDT-henkilöiden pätevöintistandardi uusittu Markku Pasonen ja Juha sillanpää, No 4/2012 Putkiston korroosiokartoitus Guided wawe –ultraäänimenetelmällä Sami Hemminki, No 4/2012 NDT Suomessa Juha Toivonen, No 4/2012 Kempin Arc System 2.0 ArcQuality – maailman kehittynein hitsauksen laadunhallintajärjestelmä Petteri Jernström, No 4/2012 Eurooppalainen NDT-standardien tilannekatsaus Carl-Gustaf Lindewald, No 4/2012 Yleisimmät hitsausvirheet ja niiden välttäminen Jyri Uusitalo, No 2/2012 Hitsauksen laadun ja dokumentoinnin parantaminen laadunhallintaohjelmistolla Martti Kupiainen, No 5/2011 3-tason NDT-henkilöiden sertifiointi amerikkalaisen standardin ASNT NDT mukaisesti Tommi Saastamoinen ja Ville Lehtinen, No 3/2010 Hitsausliitosten silmämääräinen tarkastus (VT) Eero Toivanen, No 1/2010 Juha Lukkari Päätoimittaja Hitsaustekniikka-lehti juha.lukkari@shy.fi
Konepaja-messut yhdessä Nordic Welding Expon kanssa on ainoa alan koneita, laitteita ja työkaluja tässä mittakaavassa esittelevä Hitsausmessut Nordic Welding Expo 2018 Tampereella Juha Lukkari Hitsarit kokoontuivat Suomen suurimmassa konepajassa Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa, jossa koneet ja laitteet sekä keskustelut toimialan tilanteesta kävivät kuumina maaliskuussa. NWE-messuilla oli kävijöitä ajoittain tungokseen asti.. Messuilla oli yhteensä 268 näytteilleasettajaa, joiden päämiehet edustavat yli 700 kansainvälistä tuotemerkkiä. . Käsillä oli nyt toista kertaa toteutettava messualan kova tapahtumakaksikko, Konepaja-messut ja Nordic Welding Expo. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 33 Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa järjestettiin tiistaista torstaihin 20.-22. Näytteilleasettajat esittelivät metallin työstöja levykoneita, työkaluja ja ohjelmistoja, automaatiota ja robotiikkaa, hitsausta ja liittämistä sekä kunnossapidon ja teollisuuden palveluita. Tapahtuma kokosi kokonaisuudessaan yhteen 268 yritystä ja 6 554 kävijää. maaliskuuta koneja laitemessut Konepaja 2018 ja kansainvälinen hitsausalan tapahtuma Nordic Welding Expo 2018. Keskeisimpiä puheenaiheita messuilla olivat konepajojen robotisointi, teollisuuden digitalisoituminen, tuotannon kilpailukyky, uudet menetelmät ja 3D-tulostaminen. Näytteilleasettajat olivat erityisen tyytyväisiä tarkasti kohdennetun messutapahtuman heille tarjoamaan huomioarvoon, koska onnistuimme saamaan paikan päälle investoinneista ja tuotannosta päättävät henkilöt. NWEmessut ovat Pohjoismaiden suurin hitsausalan messutapahtuma
– 3D-tulostamalla pystytään valmistamaan täysin uudenlaisia metallikomponentteja, siis sellaisia muotoja ja tuotteita, joiden valmistaminen on koneistamalla ollut hyvin vaikeaa, mahdotonta tai erittäin kallista. Tapahtumakokonaisuus on koko toimialalle tärkeä kohtaamispaikka. – Toista kertaa samanaikaisesti toteutetut Nordic Welding Expoja Konepaja-messut onnistuivat hyvin. Hitsauksen standardisointiseminaari kiinnosti. tuotannon kilpailukyky ja tuottavuuden kehittäminen, IIW/IWF-kouluttajapäivät, Hitsausja liittämisinstituutin yhteisfoorumi, 3D-tulostus, teollisuus 4.0 käytännössä, hitsauksen standardisointi ja SHY:n foorumit (Laserfoorumi, HRO Suunnittelufoorumi sekä Materiaalija Tuotantofoorumi) sekä Hitsauksen SM-kilpailut. ja Angelica Emeléus (pääyhdistys). Yhteistyö Tampereen Messut Oy:n kanssa toimii erinomaisesti ja haluamme yhdessä vakiinnuttaa messuista alan päätapahtuman Suomessa, sanoo toiminnanjohtaja Jouko Lassila SHY ry:stä. Messukävijöitä kiinnostivat perinteisten työstökoneiden ohella robotiikka, hitsausautomaatio sekä 3D-tulostamisen uudet mahdollisuudet. Keskiviikkoiltapäivällä oli myös SHY:n vuosikokous. Messut ovat hyvä mahdollisuus edistää alan kiinnostavuutta ja vetovoimaa. Seminaareja yllin kyllin SHY ja muutamat muut yhteisöt järjestivät messuilla myös erilaisia seminaareja, tietoiskuja ja tapahtumia. – Robotiikka kiinnostaa tällä hetkellä kovasti ja se näkyi myös messuilla. Aiheita olivat mm. Hannu Vähätalo (Tampereen Messut), Jaakko Heikonen (Pemamek Oy) ja Jukka Kömi (SHY). Uskon, että palveluiden digitalisoitumisesta huolimatta tällä alalla bisnestä ja tärkeimmät kaupat tehdään edelleen ihmisten välisissä kohtaamisissa, sanoo toimitusjohtaja Nina Lehtinen Yaskawa Finland Oy:stä. Mikko Väisänen (Kemppi Oy), palkittu David Porter (Hitsaustekniikka-lehden paras artikkeli 2016) ja Mikko Aarnio (Pemamek Oy).. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 34 messutapahtuma, jonne rauta tuodaan myös konkreettisesti paikan päälle, kertoo myyntiryhmäpäällikkö Mikael Wänskä Tampereen Messut Oy:stä. kertaa hieno tilaisuus tavata hankinnoista päättäviä henkilöitä sekä esitellä tuotteitamme ja osaamistamme. Konepajaja Nordic Welding Expo -messut olivat jo toista SHY:n osastolla päivystivät Maria Lammentausta (Tampereen paikallisosasto) vas. Tällä kertaa vieraana Markku Pirinen Lappeenrannasta. On myös hyvä huomata, että valmistamamme metalliset 3D-tulosteet eivät ole prototyyppejä, vaan lopullisia, käyttövalmiita tuotantoosia. Tämä on herättänyt paljon kiinnostusta Konepaja-messuilla, jotka osoittautuivat meille vuoden tärkeimmäksi tapahtumaksi, kertoo yrittäjä Toni Järvitalo 3D Formtech Oy:stä
Tunnustukset jakoivat SHY:n puheenjohtaja, professori Jukka Kömi ja toiminnanjohtaja Jouko Lassila. Vuoden hitsaushuippu -tunnustukset Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys palkitsi avajaispäivänä hitsausalan osaajia. Perusteluissa todettiin, että Pemamek Oy on kehittänyt edistyksellistä hitsausautomaatiota ja tuotantoratkaisuja raskaan teollisuuden alalla. Vuoden 2017 parhaaksi artikkeliksi valittiin Mika Korhosen Hyvin suunniteltu tuote kestää – Vaativien hitsattujen tuotteiden rakenneanalyysit. Alarivi (vas.): Hannu Vähätalo (Tampereen Messut), Jaakko Heikonen (Pemamek Oy), Veijo Särkiniemi (Protomet Oy), Marko Vattulainen (Amiedu), Jarkko Saarikoski (Amiedu), Petteri Kauppila (Amiedu), Mikko Väisänen (Kemppi Oy). SHY palkitsi myös vuosien 2016 ja 2017 parhaat diplomityöt sekä Hitsaustekniikkalehden artikkelit Kemppi Oy:n, Pemamek Oy:n ja Tampereen Messut Oy:n lahjoittamilla stipendeillä. Pavel väitteli vuonna 2017 Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa aiheesta Jauhekaarihitsauksen soveltuvuus erikoislujille teräksille arktisessa laivanrakennuksessa. TkT Pavel Layus (kesk.) vastaanotti SHY:n hallituksen myöntämän hopeisen kunniamerkin Jukka Kömiltä (vas.) ja Jouko Lassilalta (oik.). Yhteiskuvassa palkitut ja sponsorit. Toimija on myös kehittänyt vaativien materiaalien hitsausta avustavan Weldvei-lisälaitteen. Takarivi (vas.): Jouko Lassila (SHY), Mika Korhonen (Suisto Oy), Teemu Lahtinen (DI-työ), Markus Kivimäki (DI-työ), David Porter (OY), Mikko Aarnio (Pemamek Oy) ja Jukka Kömi (SHY). Parhaana DI-työnä 2017 palkittiin Markus Kivimäen Analysis and modelling of the welded joint in novel 1100 MPa strength structural steels. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 35 Yritys on toiminut vaikeiden ja haastavien materiaalien korjaamisen alalla yli 30 vuotta, ja keskittynyt prototyyppien valmistamiseen ja haastavien osien korjaushitsauksiin. Hitsauskouluttajana palkittiin Amiedu Helsingistä, joka on kehittänyt IW-koulutusta Suomessa ja vastannut hyvin monikulttuurisuuden tuomiin haasteisiin. Yritys on viime vuosina toimittanut useita korkean teknologian hitsausautomaatiolinjoja mm. telakkaja tuulivoimateollisuuteen Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan, kuten olemme voineet lukea Hitsaustekniikka-lehdestä. Hitsausteknologian toimittajayrityksenä palkittiin Pemamek Oy Loimaalta. Paras DI-työ 2016 oli Teemu Lahtisen Analysis and Development of Weldability of Novel 700 MPa High Strength Steels. Hitsaustekniikka-lehden paras artikkeli vuonna 2016 oli professori emeritus David Porterin (Oulun yliopisto) Hitsattavat erikoislujat teräkset – Haasteet ja sovellukset. Tunnustuksen hitsausteknologian kehitysyrityksenä sai Protomet Oy Kaarinasta.. Vuoden Hitsaushuippu -tunnustuksen saivat alalla ansioitunut yritys, tutkimusja kehitysyksikkö sekä koulutusorganisaatio
Miika Viitala (oik.).. Seppo Nissinen (Kemppi Oy), Raimo Hanhela (OSAO, Oulun seudun ammattioppilaitos) ja Keijo Kivioja (OSAO). Finaalissa kilpailivat myös Niko Haapakoski (JEDU/Nivala), Santeri Meriläinen (OSAO/ Oulu), Karri Koivukangas (OSAO/Oulu), Topias Tuomisalo (JEDU/Kalajoki) ja Jere Rahja (JEDU/Kalajoki). Ylärivissä keskellä parhaat ovat pokaalit kädessä. Perinteelliset messukatsaukset näytteilleasettajiin on nyt korvattu laajalla kuvakertomuksella. Juha Lukkari Päätoimittaja Hitsaustekniikka-lehti juha.lukkari@shy.fi Kilpailutehtävän hitsausta. 1. Seuraavan kerran vuonna 2020 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys SHY ry ja Tampereen Messut Oy jatkavat yhteistyötä Nordic Welding Expon osalta. Jan Halonen (kesk.), 2. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 36 Hitsauksen Suomen mestaruus meni Vaasaan SHY:n järjestämät Nuorten SM-hitsauskilpailut käytiin kaikkina päivinä. Hitsauskilpailun tuomaristo. Juho Siira (vas.) ja 3. Vas. Messujen kuvakollaasi Mitä messuilla nähtiin ja kuultiin. Toiseksi sijoittui Juho Siira (OSAO/Oulu) ja kolmanneksi Miika Viitala (OSAO/Oulu). Voiton torstain finaalissa vei Jan Halonen (VAMIA/Vaasa). Konepaja-messut yhdessä Nordic Welding Expon kanssa toteutetaan seuraavan kerran 17.-19.3.2020. SM-hitsauskilpailujen osanottajat
3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 37 Hitsauspistoolit ovat erikoisalaamme (ABICOR BINZEL Finland Oy). Hitsauspistoolien juhlaa (ABICOR BINZEL Finland Oy). Hitsauksen pilvipohjainen hallintaohjelma WeldEye kiinnosti (Kemppi Oy). Kemppi tarjoaa koneita ja laitteita sekä hitsaustuotannon hallintaohjelmia ja asiantuntijapalveluita (Kemppi Oy). Lincolnin henkilöitä Jouko Allonen (vas.), Kari Kujanpää ja Jaana Pasanen-Diaz (Lincoln Electric Nordic Finland). PURUS – Uusi puhdasta jälkeä antava MAGlanka (Oy Esab). Kuparoitu saumaton täytelanka (Oy Esab). Jauhekaarihitsausta pitkällä vapaalangalla, ”Long stick out welding” (Lincoln Electric Nordic Finland).. Kannettavia kevyitä REBEL-monimenetelmäkoneita MIG/MAG-, puikkoja TIG-hitsaukseen (Oy Esab). Hitsaustorni, jonka vaakapuomissa on ABB:n hitsausrobotti (Jucat Oy). Jucat tarjoaa palveluita, ratkaisuja ja tuotteita tuotannon tehostamiseen. Hitsausja leikkaustuotteiden koko kirjo (Oy Esab). Tuotteita korjaukseen Tampereelta: Vautid-hitsauslisäaineet ja -kulutuslevyt ja Corodur-täytelangat sekä Weicon-tuotteet (Impomet Oy). Kempin ”lippulaiva” X8 MIG Welder vierellään Mikko Suominen (Kemppi Oy)
valloittaa maailman telakoita, kuten olemme saaneet lukea Hitsaustekniikka-lehdestä (Pemamek Oy). Hitsausinsinööri Antti Itävuo (oik.) tarvitsee telakalle työntekijöitä (Meyer Turku Oy). Messujen aikaan Masino Oy:n teknilliseksi johtajaksi nimitetty Pasi Hiltunen (oik.), aluemyyntipäällikkö Teemu Hallama ja messuemäntä Laura Puljujärvi (Masino Oy). 3-akselinen PEMA APS Skymaster 1500käsittelypöytä mahdollistaa monimutkaistenkin kappaleiden tehokkaan ja ergonomisen käsittelyn (Pemamek Oy).. Yhdekappaleen hitsausaikavertailu: käsinhitsaus (MAG-täytelanka): 20 h ja robottihitsaus: 4 h (Pemamek Oy). Hitsauksen mekanisoija, joka mm. Yritys on vaihtanut viime vuonna omistajaa, kuvassa uusi yrityksen omistaja Kim Isaksson Pertti Reinikaisen jälkeen (NST Finland Oy). Cloos, PROTEM ja Steigerwald Strahltechnik (Meuro-Tech). Järeä yhdekappale, jonka hitsauksesta on tehty aikavertailu (Pemamek Oy). Meuro-Tech ja Ismo Meuronen (oik.), tunnettuja päämiehiä, mm. Rstja alumiinilankoja (Alunox) kirkkaita täytelankoja (Welding Alloys) ja mustia täytelankoja (NST Norway/”Nittetsu”). NST Finland tuo maahan tunnettuja maailmanluokan lisäaineita, mm. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 38 Vähäsavuisia lisäaineita kehitetään (Lincoln Electric Nordic Finland). Tag-Pipe -putkityökalut Uusia tuotteita ohjelmassa (Masino Oy). Kevytmekanisointia (Lincoln Electric Nordic Finland). Nittetsun täytelanka on kuparoitu saumaton täytelanka (NST Finland Oy). Jari Hannila, Pohjanmaan aluemyyntipäällikkö (Masino Oy)
automaattista putkenhitsausta (Polysoude) ja plasmaleikkausta (Hypertherm ja Thercut) (Suomen Teknohaus Oy). Täytelangat ovat keihäänkärki lisäaineissa (Retco Oy). suurta valikoimaansa tunnettuja hitsauslisäaineita, mm. | www.retco.. TÄYTELANKA p. 02 634 1900 | Ojantie 36, 28130 Pori retco@retco.. (Retco Oy). Hitsauskoneita toiminnassa eri valmistajien hitsausrobottien kanssa (Pronius Oy). Teknohaus esitteli mm. Kuopiolainen erikoislisäaineiden ja -tuotteiden maahantuoja, mm. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 39 Kari Lehtomaa esitteli itävaltalaisen suuren konevalmistajan Froniuksen hitsauskoneita (Pronius Oy). Anssi Kaasalainen (Suomen Teknohaus Oy). Tunnettu putkihitsauksen laitevalmistaja Polysoude (Suomen Teknohaus Oy). Onko Jukka tuonut varastonsakin näytteille messuille. Selectarcin lisäaineet, Corodurin kovahitsaustäytelangat ja panssariteräkset sekä Pelox-peittausaineet (Somotec Oy). YKSINKERTAISIN JA EDULLISIN TAPA TEHOSTAA TUOTANTOA KAMPANJA VUODEN 2016 LOPPUUN: **Annamme lavakäyttäjille teoriaja käytännön hitsauskoulutuksen (~1 pv) veloituksetta tiloissanne. ArcTIG-syvätunkeumahitsauksen poltin (Pronius Oy). Jukka Setälä ylpeänä esittää mm. Voestalpine, Hobart, Hyundai ja Welding Alloys (Retco Oy). EDUT • toimii kaikilla virtalähteillä • ei vaadi virtalähteeltä erikoisominaisuuksia • tehokas kaikissa asennoissa • helppo mekanisoida • helppo siirtyä umpilangasta täytelankaan** • säästää suojakaasukuluissa MATERIAALIT, MM.: • seostamattomat ja niukkaseosteiset teräkset • ruostumattomat teräkset • kuumalujat teräkset • kylmäsitkeät teräkset • säänkestävät teräkset • lujat teräkset HYÖDYT, MM.: • tehokkaat metallitäytelangat jalkoja alapienahitsauksiin • nopeat rutiilitäytelangat asentohitsauksiin • pienemmät railokulmat kuin umpilangalla • parempi railon kostutus, pienempi kylmäjuoksun riski • parempi tunkeuman muoto kuin umpilangalla • suurempi tuotto kuin umpilangalla ( kg/h ) • soveltuu hyvin silloitushitsaukseen • valokaari palaa paljon paremmin pienillä hitsausvirroilla kuin umpilanka. Nauhapäällehitsaus: kuonahitsaus nauhalla (ESW strip cladding) ja 316L-yksipalkohitsi (Retco Oy). CMT eri muodoissaan tuntui olevan keihäänkärki osastolla (Pronius Oy)
Syvätunkeuma-TIG-hitsaus TIP TIG FOCUS (TIP TIG Finland ja Indewe Oy). +358 9 773 2199 www.hitsaus.net. VAIKUTTAMINEN KOULUTUS HITSAUSTIETOUS Hitsaavien yritysten kehityksen edistäminen ja toimintaedellytysten varmistaminen Kansainvälisen hitsauskoulutuksen organisointi Hitsaustiedon kokoaminen ja jakaminen SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS RY. Mäkelänkatu 36 A 2, 00510 Helsinki Puh./Tel. Kaasuja hitsaustuotetalo, mm. Hitsauspoltin varustettuna edestakaisella kuumalangansyötöllä (TIP TIG Finland ja Indewe Oy) Hannu Riikonen ja TIP TIG -hitsauskoneet (TIP TIG Finland ja Indewe Oy). Jani Kumpulainen ja tunnetun saksalaisen konevalmistajan EWM:n hitsauskoneet (Oy Woikoski Ab). oma kaasunvalmistus, Elgan lisäaineet, EWM:n hitsauskoneet ja GWasiQ-kaasuhitsauslaitteet (Oy Woikoski Ab). 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 40 TIP TIG -hitsauskone, jossa on ainutlaatuinen edestakainen kuumalangan syöttölaite ja jolla hitsataan tehokkaasti ja yksinkertaisesti kaunista hitsiä (TIP TIG Finland ja Indewe Oy)
Tämä helposti käyttöön otettava pilvipalvelu sopii kaiken kokoisille ja tyyppisille hitsaustuotannon parissa toimiville yrityksille. WeldEye –palvelun avulla hitsauskoordinaattorit voivat pidentää hitsaajien pätevyyksiä yhdellä klikkauksella ja uudistaa yksilölliset pätevyystodistukset automaattisesti. Hyvin erilaiset hitsaavat yritykset ovat testanneet palvelua, ja se on saanut poikkeuksetta loistavaa palautetta. päivittäen automaattisesti eri dokumenttipohjat standardien muuttuessa ja osoittaa samalla, miten digitaalisuutta voidaan hyödyntää maksimaalisesti myös hitsauksen hallinnassa. Palvelu varoittaa lähestyvistä eräpäivistä suoraan käyttäjän sähköpostiin. Pilvipalvelu tukee AWS, ASME, EN ja ISO – standardeja mm. Tehokkuutta parhaimmillaan. WeldEye on ihanteellinen ratkaisu useiden toimipaikkojen hitsausohjeiden ja henkilöstön pätevyyksien hallintaan. Sen avulla ISO-standardin mukaisten pätevyyksien vah. Muita käytettävyyttä ja tehokkuutta parantavia ominaisuuksia ovat syötettyjen tietojen kopiointi dokumenttipohjalta toiselle, automaattinen hitsaajan henkilötietojen siirto sekä tarkennettu hakutoiminto ja sisällön suodatusmahdollisuus. Hitsauskoordinaattori voi pidentää hitsaajien pätevyyksiä yhdellä klikkauksella ja uudistaa yksilölliset pätevyystodistukset automaattisesti. Palveluun voi liittää juuri tarvitsemansa määrän hitsaajia,” kiteyttää Vesa Tiilikka, ohjelmistotuotteiden tuotepäällikkö, Kemppi Oy. Kuva 1. 85 prosenttia nopeampi tapa uudistaa hitsaajien pätevyyksiä “WeldEye on eittämättä helpoin tapa hallita hitsausohjeita ja hitsaajien pätevyyksiä globaalien standardien mukaisesti. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 41 Hitsausohjeiden ja pätevyyksien hallinta uudistuu kertaheitolla WeldEye-pilvipalvelulla Vesa Tiilikka WeldEye for Welding Procedure and Qualification Management –palvelu vähentää merkittävästi hitsausohjeiden ja pätevyyksien hallintaan kuluvaa aikaa
Digitaaliset hitsausohjeet yhdessä Kempin X8 MIG Welder –hitsausjärjestelmän kanssa Kun WeldEyen yhdistää Kempin X8 MIG Welder –hitsausjärjestelmään, saa käyttöönsä digitaaliset hitsausohjeet. Syventynyt ymmärrys näkyy viivan alla WeldEye for Welding Procedure and Qualification Management -pilvipalvelua voi laajentaa tarpeiden mukaan saumattomasti muilla WeldEyen moduleilla. Jopa 95 prosenttia nopeampi tapa piirtää hitsausliitoksia WeldEye tarjoaa myös markkinoiden käyttäjäystävällisimmän – ja nopeimman piirtotyökalun hitsausliitosten luonnosteluun. Ne korvaavat tuKuva 2. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 42 vistaminen ja niiden jatkaminen on helppoa ja sisältää sisäiset ja kolmannen osapuolen allekirjoitukset automaattisesti. Tulostettavia ohjeita ei enää tarvita.. Se tarjoaa myös 100-prosenttisen jäljitettävyyden jokaiselle hitsille. Koska WeldEye on pilvipalvelu, voi sitä käyttää kätevästi tietokoneilla ja älypuhelimilla ilman lisäasennuksia. WeldEyen tarjoama piirtotyökalu on nopea ja käyttäjäystävällinen hitsausliitosten luonnosteluun. Palvelu ei vaadi valmiita kuvia, vaan käyttäjä voi luonnostella oman kuvansa muutamalla klikkauksella. lostettavat ohjeet ja antavat hitsaajan etsiä ja katsoa hitsausohjeita suoraan langattomalta Control Pad –käyttöliittymältä. Piirtotyökalun avulla luonnostelu onnistuu minuutissa, mikä on jopa 95 prosenttia nopeampaa kuin perinteisillä menetelmillä. WeldEyen hitsausohjeja pätevyysmoduulia pääsee lähiaikoina koekäyttämään 14 päivän ajaksi Weldeye.com-sivujen kautta löytyvästä kokeiluversiosta. WeldEye-kokonaispalvelu tuottaa reaaliaikaista ja hitsaajakohtaista tietoa hitsauksesta ja projektien edistymisestä. Hitsaaja saakin tehtyä erittäin tarkat piirrokset hitsausliitoksista ja liitettyä ne oikeaan hitsausdokumentaatioon helposti. Digitaalisia hitsausohjeita voi kätevästi katsoa langattomalta Control Pad -käyttöliittymältä. Vesa Tiilikka Product Manager, Software Kemppi Oy vesa.tiilikka@kemppi.com www.kemppi.com www.weldeye.com Kuva 3. Palvelun ovat kehittäneet Weldindustry ja Kemppi. Hitsaaja voi aktivoida juuri oikeat hitsausparametrit automaattisesti hitsauspisteellään, mikä vähentää inhimillisiä virheitä ja parantaa työtehoa ja lisää kaariaikaa huomattavasti. WeldEye onkin osoittanut suorituskykynsä muun muassa laivanrakennus-, konepajaja autoteollisuudessa sekä rakentamisen ja öljyja kaasualoilla
valovirtakäyttöisenä laitteena se soveltuu hyvinkin ahtaisiin Uusi, kannettava, kompakti ja tehokas puhdistuslaser työskentelytiloihin. Laserin 100W:n teho pulssitettuna saa aikaan ihanteellisen energiatiheyden niin maalin-, ruosteen, oksidien kuin muidenkin epäpuhtauksien poistoon. Kuljetuskärry on saatavana optiona. 09 1499 3353), kerromme mielellämme lisää. SFS Online -palvelussa myös hitsaukseen liittyvät standardit ovat aina ajan tasalla ja voit koota tarvitsemasi standardit aihealueittain ja/tai yksittäin. lasereita edustaa MEURO-TECH. Clean-Lasersysteme GmbH on valmistanut puhdistuslasereita jo 20 vuotta ja on siten sekä teknologiaettä markkinajohtaja maailmassa. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 43 UUTUUSTUOTTEITA Saksalainen, siirrettävien puhdistuslasereiden uranuurtaja CLEANLASER on tuonut markkinoille uusimman ja pienikokoisimman puhdistuslaserin. Online SFS. Suomessa ko. Uuden lightCASE-mallin mitat ovat vain 42 x 34 x 55 cm ja painoa ilman optiikka vain 27 kg. Ne ovat tuotteista riippumattomia ja niihin viitataan lukuisissa tuotestandardeissa. Laitteisto on uudella kosketusnäytöllä ja WLAN yhteydellä helppokäyttöinen ja ohjaus yhdistettävissä myös mekanisointilaitteiseen tai robottiin ja ulkopuolisen imurin käynnistykseen. Esimerkkinä sen käyttö sukellusveneiden sisätiloissa. 040 579 1211 ismo.meuronen@meuro-tech.fi www.meuro-tech.fi Suomen Standardisoimisliitto SFS ry www.sfs.fi, sales@sfs.fi Hitsauksen ja hitsien tarkastuksen standardit online Hitsausta koskevat standardit ovat laajin koko metallija rakennusteollisuuteen vaikuttava perusstandardien osa-alue. Lisätietoja: Ismo Meuronen, puh. Sovelluskohteina voivat olla koneenja moottoriosien puhdistus, hitsauksen jälkeisten hapettumien poisto, kivipintojen ja saumausten puhdistus ja maalin poisto ennen särötarkastusta. Siirrettävyytensä ja ns. Kannettavana puhdistuslaserina laitteisto on siten maailman pienikokoisin. Ota yhteyttä (sales@sfs.fi tai p
Kun tulosta korjattiin vakioimalla myös miesten sosiaaliasema ja ammattiryhmän tupakoijien osuus, raudalle ja hitsaushuuruille altistumisen aiheuttama riskisuhde pieneni mutta säilyi edelleen tilastollisesti merkitsevänä kaikissa altistuskategorioissa. hitsaushuurujen terveysvaikutuksista M.Sc. Toki ammattialtismatriisin avulla tehdyt altistusmääräarviot eivät yllä samaan tarkkuuteen kuin olisi saavutettavissa mittaamalla jokaisen tutkimushenkilön jokaisen työpaikan altistukset, mutta sellaisessa tutkimuksessa ei voitaisi millään saavuttaa samanlaista valtavaa tutkimuksen kokoa ja vuosikymmenten mittaista altistusseurantaa, jotka olivat tämän väitöskirjatutkimuksen erityisiä vahvuuksia. METSTAn sanastotietokanta sisältää suomenja englanninkielisen termistön lisäksi tietoa termeihin liittyvistä standardeista sekä mm. Sie Sie Siewin väitös Tampereen yliopistossa 17.5.2018: Occupational Exposures (Wood Dust, Iron and Welding Fumes) and Risk in Cancers of Lung and Nose among Men in Nordic Countries (Työperäinen altistuminen rautaja hitsaushuuruille ja puupölylle : vaikutukset syöpäriskiin) Metallintyöstössä piilee syöpäriski Väitöskirjan tavoitteena oli selvittää työperäisen hitsausja rauta-altistuksen ja puupölyaltistuksen yhteyttä syöpäriskiin. Tampereen yliopisto, tiedote 17.5.2018 www.tut.fi. Siewin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2376, Tampere University Press, Tampere 2018. Eniten raudalle ja hitsaushuuruille altistuneilla todettiin 40 % suurempi keuhkosyöpäriski kuin ei-altistuneilla, kun asbestin ja kivipölyn vaikutus oli eliminoitu. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1882, Tampere University Press 2018. linkin kansainvälisen standardisointiorganisaation ISOn termipankkiin. Väestölaskentarekistereistä kootut tiedot ihmisten ammateista muunnettiin altistuskertymäarvioiksi suomalaisen ja pohjoismaisen ammattialtistusmatriisien avulla. Käytännössä haku palvelee kaikkia termeistä ja niiden suomennoksista kiinnostuneita alasta riippumatta. Lisätiedot: Ville Saloranta, METSTA ville.saloranta@metsta.fi puh. (09) 19 231 Väitös Tampereella mm. Tutkimusaineistona oli väitöskirjan kolmessa osatyössä koko Suomen miesväestö ja yhdessä osatyössä myös Ruotsin, Norjan ja Islannin väestö. Heille valittiin samasta aineistosta saman ikäisiä verrokkimiehiä, jotka eivät olleet sairastuneet keuhkosyöpään. Tapaus-verrokkitutkimuksen tapauksiksi valittiin suomalaiset väestölaskennan jälkeiset miespuoliset keuhkosyöpäpotilaat, joita vuosina 1971-2005 oli yhteensä 44 492. Se, että lisääntyneitä syöpäriskejä havaittiin jo altistustasoilla, jotka eivät ylitä hyväksyttyjä työaltistuksen standardeja, herättää huolta, pitäisikö hyväksytyn altistuksen raja-arvoja laskea. Sanastotietokanta on koottu ensisijaisesti standardien laatijoiden, kääntäjien ja käyttäjien avuksi, mutta sitä voivat hyödyntää kaikki teollisuuden parissa työskentelevät sekä satunnaisemmin alan termejä tarvitsevat, kuten opiskelijat ja lakiasiantuntijat. Tämän jälkeen verrattiin tapausten ja verrokkien aikaisempaa työaltistumista raudalle ja hitsaushuuruille. 25 000 teollisuudessa yleisesti käytettävää termiä suomeksi ja englanniksi. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 44 UUTISIA Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ylläpitää nettisivuillaan avointa sanastotietokantaa, josta löytyy n. Sanasto löytyy osoitteesta sanasto.metsta.fi/metstahaku/ Tietokantaan on syötetty lukuisia hitsaustermejä useista eri standardeista, kuten hitsauksen sanastoraportista ISO/TR 25901 ja myös tuotestandardeista, kuten lämmittämättömien painesäiliöiden standardisarjasta SFS-EN 13445. Tietokanta tukee suomen kielen kehittymistä sekä termien ja sanastojen selkeytymistä, jalkauHitsaustermit ilmaiseksi METSTAn sanastopalvelusta Kuvakaappaus sanastotietokannasta tumista sekä vakiintumista yleiseen kieleen. Analyysissa vakioitiin altistuminen asbestille ja kivipölylle, joiden tiedetään lisäävän keuhkosyövän riskiä. Matriisi kertoo, kuinka suuren osan kussakin noin 400 ammatissa toimivista ihmisistä arvioidaan altistuneen erilaisille syöpäriskiä lisääville altisteille eri vuosikymmeninä ja mikä on ollut altistuksen taso. Sanastotietokannan sisältö perustuu kansanvälisessä standardien laadinnassa yleisesti käytettyihin termeihin ja suomennokset ovat kunkin erityisalan asiantuntijoiden tekemiä. Kunkin maan syöpärekisterin avulla toteutettu syöpäseuranta alkoi varhaisimmasta käytettävissä olevasta väestölaskennasta (Suomessa 1970, Ruotsissa ja Norjassa 1960, Islannissa 1981) ja käsitti kaikki väestölaskentojen aikaan työikäiset yhteensä 14,9 miljoona miestä. Tutkimuksen tuloksia on syytä pitää luotettavina, perustuvathan ne laadukkaiksi tunnettuihin pohjoismaisiin rekistereihin. Kansainvälisesti uusi havainto oli keuhkosyövän yhden alatyypin, levyepiteelisyövän, kaksinkertainen riski rautahuuruille altistuneilla ja yli 1,5-kertainen riski hitsaushuuruille altistuneilla
Kyseisiä koneita aletaan kesäkuusta lähtien valmistaa Lahdessa samassa tehtaassa Kempin muiden hitsauskoneiden kanssa. Samalla tontilla sijaitsee myös KemKemppi siirtää tuotantoa Intiasta Suomeen ja avaa poltintehtaan Kiinaan pin elektroniikkatehdas ja tuotekehitys. Suomessa Fellman on kirjoittanut säännöllisesti Hitsaustekniikka-lehteen. Fellman on toiminut alan yliopistotutkijana ja hänen laserja laserhybridihitsaukseen sekä laserhitsauksen laadunvarmistukseen liittyviä tutkimusartikkeleitaan on julkaistu alan kansainvälisissä lehdissä. Tarjoamme kokonaisvaltaisesti leikkauksen, särmäyksen, hitsauksen, koneistuksen, kokoonpanon, pintakäsittelyn ja tuotekehityksen palvelut. Työllistämme tällä hetkellä yli 400 teknologiateollisuuden ammattilaista. 040 840 4310 anna.fellman@htlaser.fi. Samalla tiivistettiin laserhitsaukseen liittyvää tutkimusyhteistyötä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Fellman on myös kouluttanut yksityisen sektorin ja tutkimuslaitosten henkilökuntaa lasertyöstöteknologioihin liittyen. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 45 HT Laser Oy avasi vuonna 2015 toimipisteen Lappeenrannan Skinnarilaan, samaan hallikokonaisuuteen Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) lasertyöstön laboratorion kanssa. Toimenpiteen avulla pystytään tehokkaammin hyödyntämään hankintaketjun ja valmistuksen synergiaetuja sekä Kempin pitkää kokemusta virtalähdeteknologiassa. Erikoisosaamistamme ovat kokoonpanot ja komponenttivalmistus sekä tarpeiden mukaan optimoidut ja jalostetut leikkeet. Toimenpiteiden tarkoituksena on tehostaa laitetuotantoa ja parantaa kilpailukykyä poltinmarkkinoilla. Kaikkea toimintaamme ohjaavat sertifioidut, ISO:9001ja ISO:14001 -standardien mukaiset laatuja ympäristöjärjestelmät. Lisätietoja: Matti Seppälä, toimitusjohtaja puh. HT Laser Oy yrityksenä HT Laser on vuonna 1989 perustettu teollisuuden järjestelmätoimittaja ja joustavasti palveleva kumppani. Hän on kansainvälinen IWE-hitsausinsinööri ja hänellä on oikeus pätevöittää hitsausoperaattoHT Laser investoi Lappeenrannan yksikköönsä reita sekä valvoa ja hyväksyä hitsausohjeita. ”Hitsauspolttimien valmistuksessa monet alan toimijat ovat keskittyneet Kiinan markkinoille. Fellman on toiminut ennen HT Laserille siirtymistään laserja laserhybridihitsausteknologioiden asiantuntijana ja konsulttina. Toiminnan painopiste tulee olemaan erityisesti laserja laserhybridihitsausratkaisuissa. Tavoitteena on, että panostukset alkavat näkyä operatiivisessa toiminnassa syksyllä 2018. HT Laserilla on laajennuksen jälkeen käytössään yhteensä noin 1 800 m 2 tilakokonaisuus, joka mahdollistaa monipuolisen teollisen tuotannon. Anna Fellman on koulutukseltaan tekniikan tohtori ja kauppatieteiden maisteri. Viemällä valmistus lähelle tätä verkostoa pystymme parantamaan polttimien kilpailukykyä ja vauhdittamaan Kempin kasvua erityisesti jälkimarkkinoilla,” jatkaa Vuori. Samalla Kemppi alkaa valmistella poltintuotannon siirtämistä uudelle Kiinan Wuxiin perustettavalle tehtaalle. HT Laser laajentaa nykyisiä tilojaan Lappeenrannassa kevään 2018 aikana. HT Laser on osa Teiskonen-konsernia. Olemme teollisen laserja vesileikkauksen sekä laserhitsauksen pioneeri ja alan johtavia toimijoita Suomessa. Kemppi näkee poltinmyynnin kasvattamisessa merkittävää potentiaalia ja siirtämällä valmistus keskelle poltintuotannon alihankkijaverkostoa parannetaan polttimien hintakilpailukykyä. Lahdessa sijaitsevat kaksi tehdastamme ja niiden yhteydessä oleva tuotekehitys luovat yhdessä synergiaetuja, joiden takia meidän kannattaa keskittää laitetuotantomme Suomeen,” kertoo Kempin toimitusjohtaja Ville Vuori. Hän on työskennellyt pitkään lasertyöstön parissa kehittäen valmistusteknologiaa ja tuotannollisia laserja laserhybridihitsausratkaisuja yhteistyössä alansa johtavien yritysten kanssa. HT Laser Lappeenrannan yksikönpäälliköksi on valittu maaliskuusta 2018 alkaen Anna Fellman. Kemppi Oy, lehdistötiedote 14.5.2018 www.kemppi.fi Palvelemme kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa (Jyväskylä, Kaarina, Keuruu, Lappeenranta, Tampere, Tornio, Vaasa, Vieremä) sekä Puolan Poznanissa. 040 355 8939 matti.seppala@htlaser.fi ja Anna Fellman, yksikönpäällikkö puh. HT Laser on asiakasta lähellä. Lisätilojen käyttöönotto tuli mahdolliseksi, kun LUT siirtää nykyiset Skinnarilan laboratoriotoimintonsa pääkampusalueelle. Lisäksi Kemppi on tehnyt päätöksen avata poltintehdas Kiinan Wuxissa vuoden 2019 alussa. Olemme kasvava perheyritys, vuonna 2017 yhtiön liikevaihto oli lähes 60 miljoonaa euroa. ”Virtalähdeteknologia on Kempin ydinosaamisaluetta. Kempin Intian tehtaalla on valmistettu kehittyvien markkinoiden tarpeisiin suunniteltuja hitsauskoneiden yksinkertaisia perusmalleja. Kemppi siirtää Intian laitevalmistuksensa Lahteen ja sulkee Chennaissa sijaitsevan tehtaan elokuun loppuun mennessä. Muutoksilla ei ole henkilöstövaikutuksia Suomessa. HT Laser valmistelee koneja laiteinvestointeja kuluvan vuoden aikana Lappeenrantaan
Retkellä oli mukana 22 henkilöä Saimaan ja Lahden paikallisosastoista. Pietariin. Kokouksen jälkeen Laitex Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja Kari Kurronen esitti kokousväelle yrityksen terveiset ja hitsaustuotannosta vastaava hitsauskoordinoija Velipekka Leinonen esitteli yrityksen tuotteita ja niiden vaatimuksia hitsauksen kannalta. Tuotteet valmistetaan pääosin S355JRG2, EN 1.4301 ja EN 1.4404. Mielenkiintoinen vierailukohde oli Peikko Group Oy:n juuri avatut tuotantotilat Pietarissa. Opettajien rooli muuttuu teollisiin oppimispaikkoihin ohjaaviksi, aikaisemman opetuksen sijasta. Maaliskuisessa kokouksessa herätti paljon keskustelua ammatillisen peruskoulutuksen reformi, jossa oppiminen siirtyy teollisiin oppimisympäristöihin aikaisemman kouluopetuksen sijasta. Viroon ja Venäjälle. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset, vuoden 2017 talouteen ja toimintaan liittyvät, asiat sekä kerrattiin kokemuksia edellisten vuosien yhdessä Lahden paikallisosaston kanssa tehdyistä retkistä mm. -materiaaleista ja rakenteina niiden hitsaaminen vaatii ammattitaitoa ja osaamista. Kiitokset Laitex Oy isännille kokousjärjestelyistä ja mielenkiintoisesta vierailukohteesta kokouksen yhteydessä! Juha Kauppila Koulutuspäällikkö Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys juha.kauppila@shy.fi Jukka Martikainen Puheenjohtaja SHY Saimaan paikallisosasto jukka.martikainen@iqweld.com. Kierroksen yhteydessä käytiin vilkasta keskustelua hitsauksen laatuvaatimuksista, Saimaan paikallisosasto Laitex Oy:n vieraana Juha Kauppila ja Jukka Martikainen esim. Tilaisuus keräsi runsaan 20 hengen osallistujajoukon teollisuuden, tarkastuslaitoksen, ammatillisen oppilaitoksen ja yliopiston väkeä. Ajankäytöllisesti se on haaste etenkin, jos oppimispaikat ovat hajallaan ja etäällä toisistaan. Kokouksen puheenjohtajana toimi eläkkeelle jäänyt ansioitunut professori Jukka Martikainen. Osaaminen ja pätevyydet hitsaustöihin hankitaan jatkossa teollisissa oppimisympäristöissä. Näistä ja Pietarin muista nähtävyyksistä raportoidaan seuraavassa HT-lehdessä. Samalla suunniteltiin myös kuluvan vuoden, nyt jo toteutunutta, matkaa 25.-27.5. erikoisventtiilejä, kuljettimia sekä voimalaitosten tuhkankäsittelylaitteita. Tämä asettaa haasteita niin oppilaitoksille, niiden opettajille kuin teollisuudelle, johon osa opetuksen vastuusta siirtyy. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 46 SHY Saimaan paikallisosasto piti vuosikokoustaan 8.3.2018 vuonna 1986 perustetun Laitex Oy tiloissa Lappeenrannassa. Laatuvaatimukset ja niiden todentaminen tulevat asiakkaan ja tuotestandardien vaatimuksista. Laitex Oy valmistaa mm. Matka Allegro-junalla oli monelle osallistujalle ensi kokemus. miten yrityksessä on pätevöityskoulutuksen kautta nostettu hitsauksen laatujärjestelmä SFS-EN ISO 3834-2 vaatimalle tasolle. Järjestelmän ylös ajo on vaatinut työtä, mutta vähentyneet reklamaatiot, parantunut toimitusvarmuus ja laatu ovat mahdollistaneet toiminnan kasvun. Ryhmä kävi myös Gazpromin 462 metriä korkean tornin juurella. Löytyykö teollisuudesta resursseja ohjata oppilaita monipuolisesti ja pedagogisesti ammatin saloihin. Kokoonpanohallissa näimme näistä muutamia esimerkkejä
Saimme tutustumiskierroksella vakuuttavan kuvan korkeatasoisesta testauslaboratoriosta; Kiitos Olaville! Metlabin jälkeen jatkoimme matkaamme Työväenmuseo Werstaalle, jossa kohtasimme jälleen seuralaisemme ostoksineen. Isäntänämme oli yrityksen perustaja Olavi Ahlstedt, joka kertoi esimerkillisesti yrityksen perustamisesta, alkuajoista, nykyhetkestä ja tulevaisuuden suuntaviivoista. Pumpuliplikkain jäljiltä siirryimme läheiseen, legendaariseen panimoravintola Plevnaan. Turun Seniorit Tampereen turneella Pekka Paakkanen Werstaalla oppaanamme toimi museolehtori Anne Lahtinen. Plevnan mainioita oluita ja runsaita ruoka-annoksia odotellessamme katsoimme videon oluen panemisesta Plevnan pannuilla. Metlab Oy on 100% suomalaisomistuksessa oleva testauslaboratorio, joka on FINAS:in akkreditoima ja luokituslaitosten hyväksymä. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 47 SHY Turun Senioriklubi vieraili seuralaisineen 20 hengen joukolla 26.04.2018 Tampereella. Lounaan jälkeen oli syytä lähteä liikkeelle. Plevna on myös Tampereen seniorien kantapaikka, joten olimme hyvillä jäljillä. Meillä oli monipuolinen ohjelma lähtien nykypäivästä päättyen Suomen historian mustiin hetkiin 100 vuotta sitten. Plevnan oluet ja ruoka olivat todellakin maineensa veroisia; taidamme vierailla siellä toistekin. Vapriikki avasi ovensa vuonna 1996 ja se valmistui Olavi Ahlstedt esittelee senioreille testituloksia Veljet vetokoneen vieressä. Hänen johdattelemanaan kuljimme Pumpuliplikkain jäljillä ja suoritimme myös visiitin höyrykonemuseoon. Viimeinen vierailukohteemme oli Tampereen kuuluisa Museokeskus Vapriikki. Museokeskukseen saapuessamme olimme päästä mukaan TV2:n Uusi Päivä -sarjan kuvauksiin, Vapriikki kun toimii sarjan kulissina. Uutena alueena on enenevässä määrin tullut kuvaan vauriotutkimukset. Hitsauskokeiden testaus ja neuvonta on merkittävässä roolissa työkannasta. Metlab on erikoistunut ainetta rikkoviin testausmenetelmiin ja NDT-tutkimusten koordinointiin. Aloitimme retkemme Metlab Oy:ssä, seuralaistemme perehtyessä sillä aikaa Finlaysonin tehtaanmyymälän tarjontaan. Yrityksen henkilökunnalla on monipuolinen koulutus ja pitkä kokemus alalta. On ne insinöörit ennen osanneet! Kierros antoi hyvän ja monipuolisen kuvan entisajan työväen elämästä patruunoiden aikana. Vapriikki toimii Tampellan vanhassa tehtaassa, jonka vanhimmat osat ovat 1880-luvulta. Siellä perehdyimme yli 100-vuotiaan voimapesän, Sulzer-höyrykoneen, hienouksiin ja ylevään kauneuteen
Pekka Paakkanen Klubimestari SHY Turun senioriklubi pekka.paakkanen@pp.inet.fi. Vapriikissa kohteenamme oli Suomen historia mustat hetket, Tampere 1918 -näyttely antaa mieliinpainuvan kuvan sisällissodan kauheudesta ja mielettömyydestä. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 48 Werstaan kierroksen aloitus ja oppaamme Anne Lahtinen Plevnan jälkihöyryjä Tampere 1918 ja kasakat lopullisesti museoksi vuonna 2000. Niiden katsomisen jälkeen suuntasimme linja-automme kohti Turkua, monta tietoa ja elämystä rikkaampina. Erikoisnäyttelyn jälkeen oli vielä tilaisuus tutustua muihin museokeskuksen näyttelyihin. Se on todistusvoimainen kokonaisuus keväällä 1918 taistelupaikoilta ja kaupungin kaduilta kerättyine esineistöineen. Näkökulmia tarjoavat kummankin puolen taistelijat, mutta myös siviilit ja sivustakatsojat. Vuonna 2017 Vapriikki valittiin vuosisadan museoksi
Hallitus ei kokoontunut vuoden 2017 aikana kertaakaan. Vuosikokous pidettiin 19.04.2017 Varkaudessa. jatkuu numerosta 2/2018. toimintavuosi. Jäsenistölle pidettiin vuosikokous 3.2.2017 Neste Oy Kilpilahdessa ja vaalikokous 3.11.2017 AEL:ssä. toimintavuosi. Vaalikokous pidettiin 14.12.2017 Varkaudessa. LAHTI Vuosi 2017 oli Lahden paikallisosaston 61. Vaalikokouksen yhteydessä AEL:ssä järjestettiin pienimuotoinen seminaari, jonka aiheena oli uusi menetelmäkoestandardi. Syysexcursio toteutettiin miniristeilynä elokuun lopussa Helsingin saaristossa (Vallisaari). KOKOUKSET, SEMINAARIT JA MATKAT Hallitus kokoontui tarvittaessa. TOIMINTA Jorma Vilanderia muistettiin eläkkeelle jäämisen johdosta vuosikokouksen yhteydessä. Vaalikokous pidettiin 23.10.2017 Aurajoki Oy:ssä Lievestuoreella. ja alkusyksystä järjestetyllä miniristeilyllä. Sääntömääräinen vaalikokous Paikallisosaston vaalikokous pidettiin 31.10.2017. KUOPIO Paikallisosaston toiminta noudatti laadittua toimintasuunnitelmaa sisältäen sääntömääräisten kokousten lisäksi tehdasvierailuja. Kokoukseen osallistui 11 jäsentä. Paikalla oli 10 paikallisosaston jäsentä. Läsnä oli 11 paikallisosaston jäsentä. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 49 Toimintakertomus 2017 PAIKALLISOSASTOT HELSINKI Vuosi 2017 oli paikallisosaston 58. KOKOUKSET Vuosikokous pidettiin 09.02.201 Kahvila Muistossa, jonka jälkeen siirryttiin Jyväskylän kaupunginteatteriin katsomaan ANSA-näytöstä. Mitään yhteistä suurempaa osallistumista ei vuonna 2017 ollut. KOKOUKSET Sääntömääräinen vuosikokous Paikallisosaston vuosikokous pidettiin 13.2.2017 Kokoukseen osallistui 15 jäsentä. JÄSENISTÖ Jäsenistöä pyrittiin lisäämään ja aktivoitumaan vuonna 2017 käyttöön otetulla asiantuntijafoorumilla. Paikallisosaston toiminta on suunnilleen vastannut ennakolta laadittua toimintasuunnitelmaa. Pikkujoulut järjestettiin koko Jyväskylän paikallisosaston jäsenille joulukuussa aikuisopiston oppilikan tiloissa. Paikallisosaston hallitus kokoontui 2 kertaa: 13.2.2017 ja 31.10.2017 TOIMIHENKILÖT Puheenjohtaja Mikko Suominen Varapuheenjohtaja Esa Lahtinen Hallituksen jäsenet Ville Lahtinen, Tiina Pekurinen, Jani Kumpulainen, Mika Moilanen ja Jani Vestola Varajäsenet Reetta Verho, Marko Malm ja Timi Puumalainen Sihteeri Kirsi Sillanpää/ Ville Laurikainen OSALLISTUMINEN PÄÄYHDISTYKSEN TILAISUUKSIIN Lahden paikallisosaston jäsenet osallistuivat omilla tahoillaan pääyhdistyksen toimintaan mm. Paikallisosaston talous on pysynyt edelleen vakaalla pohjalla. TOIMINTA PÄÄYHDISTYKSESSÄ Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuivat SHY:n hallituksen yhteistapaamiseen Vantaalla 6.9.2017 Paikallisosaston sihteeri on osallistunut pääyhdistyksen SHY 70 -vuotisjuhlakomitean kokouksiin. Kokouksen yhteydessä tutustuttiin Aurajoki Oy:n toimintaan ja tiloihin. Vuonna 2017 kokouksia oli neljä kappaletta. Paikallisosasto teki päätöksen, että järjestämme itse omat 60-vuotisjuhlat syksyllä 2019 ja hallitus on jo pitänyt kaksi juhlakomitean kokousta asian tiimoilta JYVÄSKYLÄ Vuonna 2017 Jyväskylän paikallisosaston puheenjohtajana toimi Pertti Salmu ja sihteerinä Kaisa Tuominen. Paikalla 11 paikallisosaston jäsentä. Kokouksessa käytiin läpi sääntöjen määräämät vuosikokousasiat. Läsnä oli 10 paikallisosaston jäsentä. TOIMIHENKILÖT Puheenjohtaja Pertti Salmu Varapuheenjohtaja Timo Kettunen Hallituksen jäsenet Jukka Kotka, Teuvo Vihanti, Markku Ukkonen, Seppo Neuvonen, Kaisa Tuominen ja Sami Hietala Varajäsenet Keijo Kainulainen ja Kari Paakkonen Toiminnantarkastajat Kimmo Kovala ja Juho Muhonen Varatoiminnantarkastaja Tapani Autio JÄSENMÄÄRÄ Paikallisosaston jäsenmäärä vuonna 2017 oli 84 henkilöä. Siitä huolimatta yhdistyksen jäsenmäärä on ollut vuonna 2017 hieman laskussa. Hallitus kokoontui 2 kertaa suunnittelemaan tulevia kokouksia ja toiminnan aktivointia. seminaareihin. Hallitus piti perinteisen pikkujoulun joulukuussa aikuisopiston Oppilikan tiloissa
Kokouksessa käyntiin keskustelua kevään ja syksyn aikana järjestettävistä tapahtumista. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 7§:n vaalikokoukselle määräämät asiat. Vuosikokous, 20.2.2017 Oulun Yliopisto, Tellus Areena Vuosikokoukseen osallistui kahdeksan jäsentä. Kokouksissa käsiteltiin paikallisosaston jäsenistöön liittyviä asioita sekä keväältä syksyyn siirtynyttä koulutuspäivää. Vaalikokous, 22.12.2017, Oulun Yliopisto, Tellus Areena Vaalikokoukseen osallistui viisi jäsentä. Tulojen hankintaan käytettiin pääyhdistyksen myöntämiä määrärahoja. Vuoden 2017 lopussa jäseniä oli 133. HALLITUS 2018 valittiin seuraavasti: Puheenjohtaja Timo Kauppi 2017–2018 Varsinainen jäsen Kai Hurula 2018–2019 Matti Jukarainen 2018–2019 Kimmo Keltamäki 2018–2019 Leo Hanhisuanto 2018–2019 Jarno Penttilä 2017–2018 Tiina Vakkala 2018–2019 Tommi Häkkinen 2017–2018 1. Vaalikokous Paikallisosaston sääntömääräinen vaalikokous pidettiin 2.11.2017 Kokouspaikka: Härmän Kylpylä, Härmä Kokouksen alussa Paikallisosasto kustansi osallistujille ruokailun. OULU Vuosi 2017 oli paikallisosaston 52. varajäsen Esa Rautiainen 2018 Toiminnantarkastaja Varsinainen Aarno Kanto 2018 Vara Jukka Tikanoja 2018 Varsinainen Jukka Maronen 2018 Vara Esko Hilden 2018 TOIMINTA 1.9.2017 järjestettiin hitsauksen ajankohtaisseminaarin yhteistyötilaisuus paikallisosaston jäsenille. Hän on tiedottanut pääyhdistyksen toiminnasta paikallisosaston kokouksissa. Hyväksyttiin toimintakertomus edelliseltä vuodelta sekä tilit ja toiminnantarkastajien kertomus sekä myönnettiin tilija vastuuvapaus hallituksen jäsenille. Jäsenmäärä laski 14 henkilöllä vuodesta 2016. Kokoukseen osallistui 4 jäsentä. Kokoukseen osallistui 6 jäsentä. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 50 MUU TOIMINTA JA EKSKURSIOT Lahden paikallisosastolla ei ollut muuta toimintaa vuonna 2017 TALOUDELLINEN TILA Paikallisosaston talous on vakaalla pohjalla. varajäsen Timo Ronkainen 2018 2. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 7§:n vuosikokoukselle määräämät asiat. varajäsen Esa Rautiainen 2017 2. HALLITUKSEN KOKOONPANO Puheenjohtaja Mika Lassila Varapuheenjohtaja Ahti Ekdahl Sihteeri Jonne Näkki Rahastonhoitaja Jukka Lämpsä Jäsenet Seppo Heiskanen, Jarkko Kröger, Jari Hannila, Jukka Sihvonen, Heikki Mäkelä, Jaakko Pietilä ja Mikko Rantakangas. Edustajana Jan Nylund yrityksen toimitusjohtaja. Yhteistapaamisessa tutustuttiin Suomen ilmailumuseoon Vantaalla. Saadun palautteen perustalla tilaisuus oli onnistunut ja tilaisuuteen osallistuneet henkilöt pääsivät konkreettisesti kokeilemaan hitsien silmämääräistä tarkastusta rastikoulutuksen muodossa. Hallituksen jäsenet valittiin esityksen mukaisesti. varajäsen Timo Ronkainen 2017 Toiminnantarkastaja Varsinainen Erkki Sortti 2017 Vara Aarno Kanto 2017 Varsinainen Jaakko Tikanoja 2017 Vara Jukka Maronen 2017 JÄSENISTÖ Toimintavuoden aikana uusia jäseniä on saatu neljä kappaletta. Paikallisosastojen yhteistapaaminen 6.9.2017, Aviapolis, Vantaa Pääyhdistyksen järjestämään paikallisosastojen yhteistapaamiseen otti osaa Timo Kauppi. TALOUS Paikallisosaston talous on vakaalla pohjalla POHJANMAA KOKOUKSET Hallituksen kokoukset vuonna Hallitus kokoontui vuonna 2017 yhteensä neljä kertaa Kokousajankohdat: 01 17.1.2017, Kokkola LCC Oy, Ahjokuja 8, Kokkola 02 24.5.2017, Ravintola Fransmanni, Kauppatori 3, 60100 Seinäjoki 03 4.10.2017, Härmän Kuntokeskus, Vaasantie 22, 62375 Ylihärmä 04 24.11.2017, Kokkola LCC Oy, Ahjokuja 8, 67800 Kokkola Vuosikokous Paikallisosaston sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 14.2.2017 Kokouspaikka: Prewel Oy, Pietarsaari. toimintavuosi. Henkilöjäsenten lukumäärän lasku jatkuu vuoden 2018 aikana, ellei yhdistys tee korjaavia toimenpiteitä asian suhteen. KOKOUKSET Hallituksen kokoukset Hallitus kokoontui kaksi kertaa vuoden 2017 aikana. TOIMIHENKILÖT Paikallisosaston hallitukseen ovat kertomusvuonna kuuluneet: Puheenjohtaja Timo Kauppi 2017–2018 Varapuheenjohtaja Kai Hurula 2016–2017 Varsinainen jäsen Matti Jukarainen 2016–2017 Kimmo Keltamäki 2016–2017 Leo Hanhisuanto 2016–2017 Jarno Penttilä 2017–2018 Janne Jauhola 2017–2018 Tommi Häkkinen 2017–2018 1. YHTEENVETO Lahden paikallisosaston jäsenmäärä oli vuoden 2017 lopussa 155. Tilaisuuteen osallistui kymmenen henkilöä ja siellä käsiteltiin järjestettävän seminaarin sisältöä ja paikallisosaston toimintaa. PÄÄYHDISTYKSEN HALLITUKSEN TYÖ Hallituksen jäsen Timo Kauppi on osallistunut aktiivisesti pääyhdistyksen kokouksiin vuoden aikana. Oulun paikallisosasto järjesti 1.11.2017 hitsauksen ajankohtaisseminaarin, johon osallistui luennoitsijat mukaan lukien 37 henkilöä
TOIMINTA Paikallisosasto lahjoitti Pohjanmaan alueen ammattioppilaitosten koneja metallialan opinnoissaan hyvin menestyneille opiskelijoille 40 € stipendin. Marraskuussa vaalikokouksen yhteydessä Mikko Mutanen piti koulutusta aiheesta ISO15614-1:2017, menetelmäkoestandardi. Väheneminen johtuu siitä, että jäsenmaksuja ei ole maksettu ja rekisteriä on ns. Hallitukseen kuuluivat lisäksi Reijo Pettinen (06-07), Reijo Eskelinen (06-07), Markus Rautio (06-07), Antti Martikainen (07-08), Mikko Huovinen (07-08) ja Kari Ruoppa (07-08). Suurin tulo oli jäsenmäärään perustuva pääyhdistyksen avustus. Puheenjohtaja edustaa paikallisosastoa SHY:n hallituksessa. Maksavia osallistujia tässä tilaisuudessa oli 14kpl. JÄSENISTÖ Paikallisosaston jäsenrekisteri näyttää 31.12.2017 155 henkilöä (-19 verrattuna 31.12.2016). Sihteeri Jonne Näkki edusti paikallisosastoamme Savonlinnassa pidetyillä Hitsaustekniikka-päivillä 6.-7.4.2017 Jäsenhankintaa tehtiin IWS kurssilla Seinäjoella, tuloksena 8 uutta jäsentä. Tässä suhteessa olimme aivan ylivoimainen paikallisosasto maassamme. Paikallisosastosta erosi 12 jäsentä. KOKOUKSET Vuosikokous pidettiin 22.2.2017 Premekon Oy:ssä Lappeenrannan Joutsenossa. toimintavuosi. Jäsenet ovat olleet aktiivisesti toteuttamassa luennoitsijoina ja muilla toimin LUT Koulutusja kehittämiskeskuksen organisoimaa IWE/IWT -koulutusta. Jäsenistölle tarjottiin mahdollisuutta lähteä tutustumaan Meyer Turun telakkaan, mutta vähäisen osallistujamäärän takia reissu jouduttiin perumaan POHJOIS-KARJALA KOKOUKSET Vuonna 2017 pidettiin 4 hallituksen kokousta sekä vuosikokous keväällä ja vaalikokous syksyllä. JÄSENET Vuoden 2017 lopussa paikallisosaston jäsenmäärä oli 156 jäsentä, jossa on vähennystä edelliseen vuoteen 10 jäsen. Hitsaustekniikka -lehdessä on ollut useita jäsenistön kirjoittamia artikkeleita. TOIMIHENKILÖT Paikallisosaston puheenjohtajana toimi Jukka Martikainen ja varapuheenjohtajana Erkki Veijalainen sekä sihteerinä/taloudenhoitajana Kari Juvonen. Ensimmäisen päivän päätteeksi ”nautittiin” SaiPa-KooKoo –ottelusta – 1-7 tuloksesta huolimatta. Isäntinä toimivat toimitusjohtaja Mikko Pölkki ja IWE Ville Aitta. Varajäseninä olivat Antti Heikkinen ja Markku Hostikka. Lisäksi oli aktiviteetteja laser-, 3D-, robottihitsausja suunnittelukoulutuksissa. Päiville osallistui noin 35 henkilöä. Osallistujia oli 9 kpl. Paikallisosaston hallituksen jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti julkaisutoimintaan kirjoittamalla juttuja Hitsaustekniikka lehteen. Isäntinä toimivat konepajapäällikkö IWT Timo Kiljunen ja yksi omistajista Markku Leivo. SAIMAA Vuosi 2017 oli Saimaan paikallisosaston 45. TALOUS Taloudellinen tilanne on tasapainoinen ja vakaa. KOULUTUS Alkukesästä pidettiin koulutustilaisuus, jossa oli eri yritysten esityksiä aihealueesta IoT. Stipendit myönnettiin seuraaville oppilaitoksille (8kpl): Optima Samkommun, Sedu Ähtäri, Sedu Törnäväntie, Sedu Lapua, Sedu Kurikka, Yrkesakademin i Österbotten Närpes, Keski-Pohjanmaan ammattiopisto ja Suupohjan Ammatti-instituutti. Yleisenä trendinä on todettava jäsenistön ukkoutumisen jatkuminen, vaikka nuorten jäsenhankintaa oppilaitoksissa aktivoitiin. puhdistettu maksamattomista. Mitään suurempia omia tapahtumia ei järjestetty, vaan osallistuttiin aktiivisesti pääyhdistyksen ja IIW:n tapahtumiin. Toiminnasta tiedotettiin jäsenistölle kahdella jäsentiedotteella ja Hitsaustekniikka-lehden sekä internet-sivujen välityksellä. Vuoden ylijäämä oli 673,50 euroa. Paikallisosaston toiminta oli vuoden aikana toimintasuunnitelman mukaista. SATAKUNTA Vuosi 2017 oli Satakunnan paikallisosaston 54. Aloitettiin vuoden 2018 excursion valmistelu yhdessä Lahden paikallisosaston kanssa. Toiminnantarkastajina toimivat Hannu Perälä ja Harri Rötkö ja varahenkilöinä Esa Hiltunen ja Miikka Karhu. Jäsenet ovat toimineet yhdistyksen tutkimus-, koulutusja pätevöitymisorganisaatioissa. Paikallisosaston jäsenet toimivat aktiivisesti pääyhdistyksessä, IIW:ssä ja EWF:ssä osallistuen organisaatioiden komissioihin, foorumeihin ja työryhmiin. Teemana oli Hitsauksen tulevaisuuden näkymät. TOIMINTA Syksyllä paikallisosasto järjesti messumatkan Essenin hitsausmessuille. Helmikuussa päättyi IWE/IWT 31 kurssi Turussa ja joulukuussa IWE/IWT 32 kurssi Lappeenrannassa. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 51 JÄSENISTÖ Vuoden 2017 lopussa paikallisosastoon kuului noin 200 jäsentä. Jäsenten väitöksiä ja tohtoroitumisia tapahtui ennätysmäärä: Pavel Layus, Jenni Toivanen, Eric Mvola Belinga ja Hamed Tasalloti. TOIMINTA Toiminta jatkui noudattaen perinteisiä uomiaan. Hitsauskoordinoijat kokoontuivat jälleen Lappeenrannassa 9.10.3.2017. Jäsenet ovat esitelmöineet konferensseissa. Uusia jäseniä liittyi 11 kpl. Puheenjohtajana toimi Jukka Kallionpää ja sihteerinä Ari Ahto. toimintavuosi. Samoin useissa kansainvälisissä lehdissä ja muissa julkaisuissa jäsenet ovat olleet esillä. Vaalikokous oli Lappeenrannassa Rautarakenne Leivo ky:ssä 18.10.2017. HALLINTO Toimintavuoden aikana paikallisosaston hallituksen ovat muodostaneet: Puheenjohtaja Jukka Kallionpää Varapuheenjohtaja Ari Ahto Jäsenet Janne Haula, Nea Molander, Timo Reunamo, Vesa Rinne, Toni Sairanen ja Petri Taipalmaa. Paikallisosaston edustajat osallistuivat pääyhdistyksen tilaisuuksiin – osittain ”viran” puolesta ja osittain omasta aktiivisuudesta. Hallituksen kokousten, sekä vuosija vaalikokousten yhteydessä on vierailtu alueen eri yrityksissä
3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 52 1. Vuoden 2017 opintomatkat ja excursiot jäivät 40v-juhlien takia tekemättä, mutta retkien suunnittelua jatketaan jälleen vuonna 2018. TALOUS Paikallisosaston tilinpäätös on ollut alijäämäinen vuonna 2017. Osaston jäsenmäärä on 224 henkilöä. Hallitus kokoontui viisi kertaa. Juhla huipentui Olavinlinnan iltajuhlaan, jossa jaettiin ansiomerkkejä ja kuultiin vielä onnittelupuheitakin. Uusien jäsenten hankinta on havaittu perin haastavaksi tehtäväksi ja sen eteen täytyy ponnistella ankarasti. Unkarilaiset opiskelijat tosin sortuivat kilpailun jälkeen majoitustiloissa epähitsaajamaiseen käytökseen ja vuoden 2018 kisat ovat heidän oppilaitoksensa osalta ohi. Tällä kerralla risteiltiin Pyhäjärvellä Kulkuri -laivalla. Metlab Oy Ari Kangasmäki TSK-Hitsauslaite Oy Esa Vallius Tevo Lokomo Oy Simo Lustig Valmet Power Oy Antti Lehtimäki TAKK Hannu Leppänen, varajäsen Prospero Oy Jouni Malinen, varajäsen Kemppi Oy Juha Leppänen, varajäsen Viafin Oy KOKOUKSET Vuosikokous pidettiin 26.1.2017 Puristeteos Oy:n tiloissa Kangasalalla. Kokoukseen osallistui 6 paikallisosaston jäsentä. KOULUTUS SHY Tampereen paikallisosasto järjesti 5.5.2017 yhteistyössä Turun paikallisosaston kanssa avec-seminaariristeilyn, jonka ohjelmana oli ”Miten muuttuneet vaatimukset vaikuttavat hitsaavaan teollisuuteen”. Huikean ruokailun päätteeksi trubaduuri ilostutti juhlaväkeä soitollaan ja laulullaan. Hallituksen onkin pohdittava keinot jäsenhankinnan elvyttämiseen. Ravintolakoulu Paviljonki tarjosi parastaan ja seminaariesitelmissä kuultiin hitsausalan viimeisimmät uutuudet ja kehitysaskeleet. TOIMINTA Keväiset hitsauskilpailut olivat jälleen paikallisosaston toiminnan huipentuma ja kilpahitsaajia saatiin kisaan kiitettävästi, jopa Unkarista asti! Vuoden 2017 vierailijaryhmän kokoonpano oli eri alojen opiskelijoita ja niinpä hitsauskisaan otti osaa unkarilaisista vain kaksi nuorukaista. Paikallisosaston talous ponnahti juhlien tiimoilta kohtuulliselle tasolle, kiitos tukijoille ja pääyhdistykselle. Vankkumaton kokouskävijä ja senioriklubin jäsen Hannu Kuutti sekä paikallisosaston aiempi sihteeri Heikki Paunonen saivat hopeiset kunniamerkit. KOKOUKSET Vuosikokous pidettiin 8.2.2017 Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Oy:n toimitiloissa, Porissa. Hitsauskilpailu loi innostuneen vastaanoton kilpailijajoukkoon ja tänäkin vuonna unkarilaiset antoivatkin tiukan vastuksen paikallisille taitajille. Toinen vakiotilaisuus on kesäristeily. Risteilyllä oli tarjolla iltapalaa ja yhteistyökumppaneiden tarjoamia virvokkeita. Excursioiden suunnittelu on nyt vaivattomampaa! Hitsauskilpailujen järjestäminen on ollut ylpeydenaiheemme ja vuoden 2018 kisajärjestelyt ovat jälleen kiivaassa menossa! TAMPERE Vuosi 2017 oli paikallisosaston 65. Huonon jäätilanteen vuoksi järjestettiin pilkkikilpailujen tilalla koko perheen talvipäivä Kirskaanniemessä. Juhla oli hienoa lopettaa paikallisosastomme hallituksen jäsenen tokaisuun, ”ei me jätkät parempaan kyllä pystytä!”. Vuoden 2017 vaalikokous pidettiin 18.10.2017 Tyrvään Sähkötyön tiloissa Tampereella minkä yhteydessä pääsimme tutustumaan heidän toimintaansa. toimintavuosi. Vuoden aikana rahaa saatiin pääyhdistykseltä saadun jäsenmaksun palautuksen muodossa. varajäsen Jouko Salonen Toiminnantarkastajina toimivat Taisto Uusivirta ja Jani Koskenranta Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 4 kertaa. Risteilylle osallistui kiitettävä määrä myös osaston aktiivisia senioreita.. Paikallisosaston hallitukseen kuuluivat vuonna 2017 Mikko Vaittinen, pj AGA Oy Maria Lammentausta, sihteeri Q-Test Oy Risto Nieminen, varapj. Keväinen 40v-juhla oli onnistunut tilaisuus niin vieraitten, luennoitsijoiden kuin tilojenkin suhteen. Unkarilaisten koululaisten ryhmää johti opettaja Julianna Kulcsa’r kolleegojensa kanssa. Eläköitymiset ja eroamiset pudottivat jäsenmäärää, mutta onneksi muutama uusi jäsen saatiin liittymään. Kokoukseen osallistui 9 paikallisosaston jäsentä. Kokouksen jälkeen kuultiin Jukka Kallionpään esitys: Irto-osatarkastukset ydinvoimalaitoksen rakennuksen aikana. Käynnissä olevan IWS-koulutuksen tiimoilta odotamme jäsenryntäystä paikallisosastoon. Vaalikokous pidettiin 17.10.2017 Retco Oy:n toimitiloissa Porissa. Pitkäaikaisesta työstä paikallisosaston hallituksessa ja muutenkin hitsauskehityksen parissa työskentelystä kultaisen ansiomerkin saivat Kalevi Makkonen ja Tapani Lipsanen. varajäsen Olli Keränen 2. HALLITUKSEN KOKOONPANO 2017 Puheenjohtaja Kai Kasanen Varapuheenjohtaja Marko Lappalainen Sihteeri Jukka Sorvali Jäsenet Matti Thil, Timo Palkolahti, Timo Huoman, Timo Seppänen ja Tapani Lipsanen Varajäsenet Pasi Paunonen ja Pertti Kananen Toiminnantarkastajat Vilho Kosonen ja Esko Koistinen Varatoiminnantarkastaja Mika Hirn JÄSENET Jäsenmäärä vuonna 2017 oli enää 39 henkilöä. Alun ujostelun jälkeen kisainnostus tarttui ja kiivas kilpa vei nuoret mukaansa. Kokouksen jälkeen käytiin keskustelu seuraavista aiheista: jäsenistön aktivoiminen, pääyhdistyksen kuulumiset, tulevat Satakunnan paikallisosaston tapahtumat sekä jäsenhankinta. Opiskelijat ihmettelivät suomalaisten opiskelijoiden hitsausharjoittelukappaleiden ja lisäaineiden runsautta, sillä heillä käytännön harjoitukset ovat minimissä ja teoriaa on enemmän. VAPAA-AJAN TOIMINTA Osaston yksi ”vakio” tapahtuma on alkuvuonna ollut jäsenten ja heidän perheenjäsenille suunnattu pilkkikilpailu. SAVONLINNA Paikallisosastomme piti sääntömääräiset kokoukset vuoden 2017 aikana ja hallitus kokoontui muutaman kerran hitsauskilpailujen, HTpäivien sekä 40v-juhlien järjestämisen tiimoilta
Koulutustilaisuuden jälkeen seurasi vapaamuotoisempaa yhdessäoloa hyvässä seurassa mm. Vaalikokous pidettiin 31.10.2017 Yaskawa Finland Oy:n tiloissa Turussa. Seminaarin teemana oli ”Miten muuttuneet vaatimukset vaikuttavat hitsaavaan teollisuuteen.” Seminaarissa kuultiin aiheesta neljä tasokasta esitelmää. mennessä Tuomo Orava, 044 5488770 tuomo.orava@gmail.com Huom. Ilpo Ylismäki, Dl Teemu Mäkinen, ins. Mikäli tarvitset DEKRAn tarjoamaa majoitusta, niin ota yhteyttä katja.angelis@dekra.com Lisätietoja tarvittaessa teppo.viherva@dekra.com (0400 183 151) Tule keskustelemaan liittämisen nykyisistä haasteista meidän ja muiden alan ammattilaisten kanssa sekä pelaamaan gol?a hyvässä seurassa. Kokouksen jälkeen kuultiin esitelmä Paramet Oy:n toiminnasta sekä tutustuttiin tuotantoon ja mm. Pekka Niinistö ja IWT Jari Niemi. Jyrki Koivisto, tekn. = Osallistujamäärä max. TALOUS Turun paikallisosaston talous on edelleen hyvä. 28 henkilöä (ilmoittautumisjärjestyksessä) = Kilpailu käydään täysin tasoituksin pistepogeyna = Kilpailussa pelataan 18 reikää = Kummassakin kilpailussa jaetaan omat palkinnot sekä lopuksi palkinto koko turnauksen voittajalle (molempien kilpailujen pistesumma) = Kilpailussa palkitaan kiertopalkinnolla Rauman kilpailun parhaan tuloksen saavuttanut IW/ EW koulutettu hitsauskoordinoija = Kilpailujen jälkeen on osallistujilla mahdollisuus ruokailuun, kahviin ja saunomiseen Ilmoittautumiset kilpailuihin: Masku 12.6. Tämä mahdollistaa moninaisen toiminnan jäsenistön hyväksi sekä turvaa toiminnan jatkuvuutta lähivuosina. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 6 kertaa. isoon robottihitsausasemaan. MUUT TAPAHTUMAT Perinteinen kevään seminaariristeily toteutettiin 5.5.2017 Turku Maarianhamina-Turku piknik-risteilynä. JÄSENET Vuoden 2017 lopussa paikallisosaston jäsenmäärä oli 316 jäsentä (vuoden 2016 lopussa 319 jäsentä). Hallituksen sihteerinä ja rahastonhoitajana toimi Dl Teemu Mäkinen. Seminaariristeilylle osallistui 29 henkilöä. Paikallisosaston toiminnantarkastajina toimivat Joonas Pekkarinen ja Aki Piiroinen. Lisäksi tutustuttiin Yaskawa Finland Oy:n tuotantotiloihin. Lisäksi järjestetää yritysten välinen, tiukka joukkuekilpailu, josta lisäinfoa kilpailupaikalla. IWS Vesa Viitasaari Jäsenet Dl Pasi Hiltunen, tekn. Kokoukseen osallistui 25 paikallisosaston jäsentä. Varatoiminnantarkastajina toimivat Jari Salmi ja Taito Tieranta. klo 9.30 alkaen RAUMALLA 7.9. Paikallisosaston toiminta oli vuoden aikana pääosin toimintasuunnitelman mukaista, mutta syksyn excursiota teollisuuteen ei järjestetty. Pelimuotona on henkilökohtainen 18 reiän pistebogey täysillä tasoituksilla. seuraja tasoitustietoineen Ilmoittautumiset 28.7.2016 mennessä DEKRAn yhteyshenkilöllesi tai katja.angelis@dekra.com. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 53 TURKU Vuosi 2017 oli Turun paikallisosaston 64. klo 10.00 alkaen DEKRA Industrial Oy järjestää kumppaneilleen hyvän tuulen golfkilpailun. Kierroksen jälkeen sauna, buffet-päivällinen sekä palkintojenjako. Lisäksi on lähimmäksi lippua erikoiskilpailu. Ennen kisaa on mahdollisuus lämmitellä harjoittelualueella ja tarjolla on myös keittolounas, klo 11.30 kilpailuinfo klubiravintolassa. Kokoukseen osallistui 25 paikallisosaston jäsentä. toimintavuosi. Jäsenistölle postitettiin myös tiedottava joulutervehdys kevätjulkaisun sijaan. Antakaa ilmoittautumisen yhteydessä myös seura/tasoitustietonne O n th e sa fe si de Järjestäjänä DEKRA Industrial Oy Metallilaboratoriot Järjestäjänä SHY:n Hitsauskoordinoijaklubi-IWQ. EB-HITSAUS ja -TEKNOLOGIAT • EB-hitsauksen periaate ja laitteistot • EB-hitsauksen konstruktiiviset mahdollisuudet ja sovellusesimerkkejä • EB-pintakarkaisu ja pienten reikien poraus • 3D-valmistus Seminaari elektronisuihkun käytöstä valmistustekniikassa 15.-16.11.2018, Tampere Järjestäjä: Sädemenetelmät-klubi / SHY Tarkempi ohjelma julkaistaan syksyllä 2018 Lisätiedot: ismo.meuronen@meuro-tech.fi HITSI golfturnaus 2018 MASKUSSA 15.6. mennessä Teppo Vihervä, 0400 183 151 teppo.viherva@dekra.com Rauma 31.8. Uusia jäseniä paikallisosastoon liittyi vuoden aikana 8. Jouluksi jäsenistölle lähetettiin perinteinen joulukortti, jossa myös tiedotettiin tulevista tapahtumista. päivällisen merkeissä. Pasi Vuorinen. KOKOUKSET Vuosikokous pidettiin 15.2.2017 Paramet Oy:llä Paraisilla. Toiminnasta tiedotettiin jäsenistölle sähköpostitse ja kirjeitse sekä suullisesti kokouksissa ja tapahtumissa. Varajäsenet IWS Marko Tastula ja ins. Kokouksen jälkeen kuultiin esitelmät Yaskawa Finland Oy:n toiminnasta ja Motoman-robottien kehityksestä sekä katsaukset Suomen koneja metalliteollisuuden näkymiin ja Schweissen & Schneiden -messuihin. SHY:n pääyhdistyksen ja paikallisosastojen vuotuinen yhteistapaaminen järjestettiin 6.9.2017 Vantaalla, jossa myös Turun paikallisosasto oli edustettuna. HALLINTO Toimintavuoden aikana paikallisosaston hallituksen ovat muodostaneet: Puheenjohtaja Dl, IWE Timo Kankala Varapuheenjohtaja Merk
3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 54 MIG WELDER And you know. Hitsauksen tulevaisuus on nyt! Tutustu digitaalisiin hitsausohjeisiin X8 MIG Welder -hitsauslaitteen ja WeldEye-ohjelmiston kautta. www.kemppi. Kemppi_X8_ad_A4_180521.indd 1 25.5.2018 16:20:03
Työympäristö tarjoaa mahdollisuuden joustavaan työhön ja oppimiseen, sekä sopivassa määrin haasteita ja asiakaskontakteja. Toivomme hakijoilta NDT-tarkastuskokemusta ja vähintään yksittäisiä tarkastus-sertifikaatteja. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 55 Hitsauksen materiaalioppi -kirja osat 1 ja 2 on tarkoitettu hitsaushenkilöstön kansainvälisten koulutusohjelmien mukaisten IWE-, IWI-, IWTja IWS-kurssien oppikirjaksi. Yhteydenotot sähköpostitse: info@NDT-inspection.fi. Käytössämme on alan uusimpaa tekniikkaa omaavat laitteet ja nykyaikaiset toimintamallit. +358 9 773 2199 Verkkokaupasta www.hitsaus.net ja kirjakaupat Taitto: Oriveden Kirjapaino Painopaikka: Oriveden Kirjapaino 2016 UUSI HITSAUKSEN MATERIAALIOPPI NYT MYYNNISSÄ • lämpökäsittelyt • pintakäsittelyt • NDT-tarkastukset • uunit, muuntajat, induktiolaitteet, tarvikkeet NYT SAATAVANA! Kannettava, monikäyttöinen induktiolaite. painos Julkaisuvuosi: 2016 Hinta/sarja: 140 e (alv 0%) + toimituskulut Myynti: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. Kirjat täyttävät kansainvälisen hitsausjärjestön IIW:n (International Institute of Welding) ja sen alakomitean IAB:n (International Authorisation Body) Guidelinen aihealueen Materiaalien käyttäytyminen hitsauksessa (Materials and their behaviour during welding) sisältövaatimukset hitsausinsinöörikursseille ja luonnollisesti myös alemmille koulutustasoille. (SHY) Kieli: Suomi Sivumäärä: 192 + 384 Asu: Pehmeäkantinen kirja Koko: A4 Painos: 1. 2 viikkoa/projekti, pidemmistä komennuksista keskustellaan aina tapauskohtaisesti ja palkkaan lisätään projektilisä. Puh. Palkkataso on 3450-4850€ kuukaudessa, riippuen koulutuspohjasta, NDTluvista ja muusta osaamisen tasosta. info@ndt-inspection.fi www.ndt-inspection.fi HAEMME NDTJA LAATUALAN AMMATTILAISIA Haemme kasvavaan ja joustavaan yritykseemme NDT-tarkastajia ja laatualan ammattilaisia. Sitova mahdollisuus reissutyölle max. Mäkelänkatu 36 A 2, 00510 Helsinki Puh. Hitsauksen materiaalioppi on jaettu kahteen kirjaan, yleisosa (Osa 1) ja materiaalikohtainen hitsattavuusosa (Osa 2). Kysy lisää! tel. +35840-5211878 e-mail. Henkilöstön pitkän ja laajan kokemuksen myötä pystymme yksityisenä toimijana tarjoamaan joustavaa ja kustannustehokasta palvelua. Osa 1:Metalliopin perusteet, terästen luokittelu ja valmistus, rakenneterästen käyttäytyminen hitsauksessa, murtuminen ja korroosio Koko: A4 Sivuja 188, 230 kuvaa ja 27 taulukkoa ISBN 978-951-98212-4-5 Osa 2: Metallit ja niiden hitsattavuus Koko: A4 Sivuja 380, 192 kuvaa ja 233 taulukkoa ISBN 978-951-98212-5-2 Tekijät: Juha Lukkari, Antero Kyröläinen ja Timo Kauppi Julkaisija ja kustantaja: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. Työnkuva on osin projektikohtaista matkatyötä, joten matkustusvalmius on suotavaa. Kirjat soveltuvat myös muulle hitsausja metallialan henkilöstölle sekä materiaaliasioiden parissa työskenteleville henkilöille koulutusja opiskelumateriaaliksi, perustietolähteeksi yms. 020 718 1310 www.heatmasters.net Kannettava, uunit, muuntajat, induktiolaitteet, tarvikkeet NYT SAATAVANA! Kannettava, KAIKKI PALVELUT SAMASTA OSOITTEESTA TARKASTUSJA QC/QA-PALVELUT JOUSTAVASTI SEKÄ KUSTANNUSTEHOKKAASTI! NDTInspection & Consulting Oy on Sertifioitu Suomalainen riippumaton tarkastusja laatupalveluja tarjoava yritys. Myös hyvä QC/QAosaaminen ja koulutus katsotaan eduksi. Arvostamme hyvää IT-osaamista, kiinnostusta tekniseen alaan, kielitaitoa, liikunnallisia harrastuksia ja hyviä sosiaalisia taitoja
Teemapäivien ohjelma koostuu alaan liittyvien viimeisimpien tutkimustulosten ja yritysten omien tutkimusprojektien esittelyistä, unohtamatta kansainvälisyyttä. Paikka Teemapäivien esitykset pidetään Lappeenrannan teknillisen yliopiston Ylioppilastalon auditoriossa, Skinnarilankatu 34, 53850 Lappeenranta. Illallinen Illallista nautitaan ravintola Lappeen Ruustinnassa, Kaukaankatu 2, 53130 Lappeenranta, puh: 045 134 7286, www.lappeenruustinna.fi. Kolmen ruokalajin Illallisella on valittavana liha-, kalatai kasvismenuvaihtoehto. Aika 22. Ilmoittautumislinkki on ladattavissa osoitteesta: www.lut.fi/hro. Osallistumismaksu sisältää kahvit, lounaat (2 pv), juhlaillallisen sekä teemapäivillä jaettavan materiaalin. Majoitus ja ALV eivät kuulu hintaan. +358 10 762 1000 lappee.lappeenranta@sokoshotels.fi www.sokoshotels.fi/fi/lappeenranta/sokos-hotel-lappee Ilmoittautumiset Ilmoittautumiset viimeistään 3.8.2018. Yhteyshenkilöt ja lisätiedot Tuomas Skriko, tuomas.skriko@lut.fi Heli Mettänen, heli.mettanen@lut.fi www.lut.fi/hro TULEVIA TAPAHTUMIA. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 56 XXVI HRO SUUNNITTELUFOORUMIN TEEMAPÄIVÄT 22.-23.8.2018 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lappeenranta HRO Suunnittelufoorumin Teemapäivät järjestetään elokuussa 2018 Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Kaksipäiväinen konferenssi kokoaa yhteen vaativien metallirakenteiden suunnittelijoita, tuotekehittäjiä, tutkijoita, rakennuttajia sekä rakennemateriaalien valmistajia ja toimittajia. 23.8.2018 (ke to) Osallistumismaksut Osallistumismaksu 220 € /henkilö (jäsen) ja 440 € /henkilö (ei jäsen), esitelmöitsijät ilman osallistumismaksua. +358 200 48 128, lappeenranta.cumulus@restelhotels.fi www.scandichotels.fi/Hotels/Suomi/Lappeenranta/Scandic-Lappeenranta Original Sokos Hotel Lappee, Brahenkatu 1, 53100 Lappeenranta, puh. Majoitus Scandic Patria, Kauppakatu 21, 53100 Lappeenranta, puh +358 5677 511, patria@scandichotels.com www.scandichotels.fi/Hotels/Suomi/Lappeenranta/Scandic-Patria Scandic Lappeenranta City, Valtakatu 31, 53100 Lappeenranta, puh. Tänä vuonna vierailevana luennoitsijana toimii apulaisprofessori Zuheir Barsoum Kuninkaallisesta teknillisestä korkeakoulusta (KTH Royal Institute of Technology)
Huonehinta sisältää majoituksen ja aamiaisen lisäksi kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. 08.45 – 12.15 Yritysvierailut Ryhmä 1. Majoitus ei sisälly hintaan ja sen varaa kukin osallistuja itse. HITSAUKSEN LAATU -PÄIVÄT 31.10-1.11.2018 Holiday Club Caribia, Turku Tutustu hitsauksen laadunhallinnan ja rikkovan ja ainetta rikkomattoman testauksen uusimpiin sovelluksiin ja alan asiantuntijoihin Hitsauksen Laatu -päivillä, Holiday Club Caribiassa Turussa. Huonekiintiö umpeutuu 12.10.2018 Huonehinnat 1 hh 98 € /hlö/vrk ja 2 hh 59 € /hlö/vrk. Miten alan standardit ja määräykset muuttuvat ja mitä uudet määräykset ja menetelmät vaikuttavat testaustoimintaan ja pätevöinteihin. (09) 773 2199. Päivien puheenjohtajina toimivat toimitusjohtaja Pentti Kopiloff, Tapex Oy ja toiminnanjohtaja Jouko Lassila, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys.. Tiedustelut: angelica.emeleus@shy.fi tai SHY:n toimisto puh. 08.15 Ilmoittautuminen ja tervetulokahvit 08.40 Hitsauksen laatu -päivien avaus Komitean pj., toimitusjohtaja Pentti Kopiloff, Tapex Oy 08.45 NDT –tulosten parempi hyödyntäminen hitsauksen laadunvalvonnassa Aluepäällikkö Jarmo Aitta, DEKRA Industrial Oy 09.15 Hitsausvirheet Suomen hitsaavassa teollisuudessa IWE Timo Kauppi, Oulun yliopisto/Lapin Ammattikorkeakoulu 09.45 Säde-, hybridija kitkahitsauksen laatukysymykset Erikoistutkija Mika Sirén, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 10.15 Kahvitauko ja tutustuminen näyttelyyn 10.45 Henkilöpätevöinti uusien menetelmien käyttöön Suomessa Liiketoimintapäällikkö Heikki Myöhänen, Inspecta Sertifiointi Oy 11.15 Standardien EN 1090 tilanne ja osan EN 1090-2 muutoksista Pääarvioija Pekka Yrjölä, KIWA Inspecta 11.45 Lounas ja tutustuminen näyttelyyn 13.00 ASME-standardin vaatimusten mukainen valmistus Toimitusjohtaja Janne Hämäläinen, Sahala Works Oy 13.30 ASME-standardin mukaiset NDT-testaukset Johtava asiantuntija Ville Lehtinen, DEKRA Industrial Oy 14.00 Ydinteknisten painelaitteiden valmistus ja tarkastus NDT-insinööri Margus Liik, Fennovoima Oy 14.30 Ydinlaitoksen painelaitteiden rikkomattomien määräaikaistarkastusten pätevöinti Liiketoimintapäällikkö Heikki Myöhänen, Inspecta Sertifiointi Oy 15.00 Kahvitauko ja tutustuminen näyttelyyn 15.30 Kiertokankien automatisoitu ultraäänitarkastus Laatupäällikkö Toni Hakkarainen, Wärtsilä 16.00 12 th European Conference on Non-Destructive Testing kuulumiset Johtava asiantuntija Juha Toivonen, DEKRA Industrial Oy 16.30 Vierailukohteiden esittely Meyer Turku Oy, Laatupäällikkö Jari Salmi DEKRA Industrial Oy, Testauspäällikkö Teppo Vihervä, Metallilaboratoriot Valmet Automotive Oy, Projekti-insinööri Joonas Pekkarinen 16.55 Päätössanat Toiminnanjohtaja Jouko Lassila, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys 17.00 -17.30 Cocktails ja tutustuminen näyttelyyn 19.00 Hitsauksen laatu -illallinen Torstai 1.11. Lisätietoja Jouko Lassila, jouko.lassila@shy.fi Angelica Emeléus, angelica.emeleus@shy.fi tai puh. Mitä hitsausvirheitä Suomessa eri hitsausmenetelmillä tehdään ja miten näistä kerättyä tietoa voidaan käyttää hitsauksen laadunvalvonnassa. Näyttely Tilaisuuden yhteydessä järjestetään hitsauksen NDT, DTja laatutekniikan näyttely. Huonevarausta tehdessä tulee mainita tunnus SHY. Ilmoittautuessasi muun kuin sähköisen ilmoittautumislomakkeen kautta, muistathan ilmoittaa myös, kumpaan yritysvierailuun osallistut, laskutustiedot (myös avec) ja mahdollisen erityisruokavalion. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 57 Keskiviikko 31.10. 0300 870 920 tai sähköpostilla: hotellimyynti.caribia@holidayclub.fi. Mitä erityisvaatimuksia ASME-standardit tuovat valmistukseen ja testaukseen ja miten käytännön case -tapauksissa paineastiavalmistuksessa, ydinvoimalassa ja moottoritehtaassa laadunhallinta on toteutettu. Huom! Myös yritysvierailulle tulee ilmoittautua, sillä kohteiden ryhmäkoot ovat rajalliset. Ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset pe 12.10.2018 mennessä SHY:n kotisivujen www.hitsaus.net lomakkeen kautta tai sähköpostitse: angelica.emeleus@shy.fi. Hitsauksen, laadun tai testauksen asiantuntijana sinua kiinnostaa, mitä uutta NDT:n, DT:n ja hitsauksen laadunhallinnan alueella tapahtuu. seminaaripäivän ohjelmanmukaiset tarjoilut + illallisen ruokajuomineen). (09) 773 2199 Muutokset mahdollisia. Majoitus Osallistujille on varattu majoituskiintiö Holiday Club Caribian Kylpylästä. Näyttelypaikan hinta on 350 € ja edellyttää, että yrityksestä myös vähintään yksi henkilö osallistuu seminaariin. Meyer Turku Oy ja DEKRA Industrial Oy/Metallilaboratoriot, Turku Ryhmä 2. Alennukset edellyttävät yhteislaskutusta. Avec 110 € (Illallinen ruokajuomineen) Mikäli samasta yrityksestä osallistuu useampi henkilö, myönnetään kolmannesta henkilöstä lähtien 80 € alennus. Valmet Automotive Oy, Uusikaupunki Hinta Seminaari, illallinen ja yritysvierailut 420 € (sis. Huonevaraukset voi tehdä joko puhelimitse puh. Mitä uusia haasteita uudet hitsausmenetelmät tuovat tullessaan ja mistä NDT:n kansainvälisissä konferensseissa puhutaan
Ilmoittautuessasi muun kuin sähköisen ilmoittautumislomakkeen kautta muistathan ilmoittaa laskutustiedot ja mahdollisen erityisruokavalion. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 58 Hitsauksen ajankohtaisseminaari 13.11.2018 SHY Oulun paikallisosasto/Materiaalija tuotantofoorumi järjestää yhdessä Kemppi Oy:n kanssa hitsauksen ajankohtaisseminaarin Oulun yliopiston tiloissa. Matti Jukarainen, puh. 040 834 1053 tai matti.jukarainen@nordbull.com SHY:n toimisto Angelica Emeléus, puh (09) 773 2199 tai angelica.emeleus@shy.fi Hitsauksen ajankohtaisseminaari 13.9.2018 SHY Tampereen paikallisosasto järjestää hitsauksen ajankohtaisseminaarin Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Aika Tiistai 13.11.2018, klo 08.30-15.00 Paikka Oulun yliopisto Pentti Kaiteran katu 1, 90014 Oulu Ohjelma 08.30 Ilmoittautuminen ja kahvi 09.00 Päivän avaus SHY Oulun paikallisosaston pj., IWE Timo Kauppi, Oulun yliopisto/Lapin amk 09.20 Oulun yliopiston esittely , Professori Jukka Kömi. Aika Torstai 13.9.2018, klo 09.00-16.00 Paikka Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Auditorio Kurssikeskuksenkatu 11, 33820 Tampere Ohjelma 09.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 09.30 Päivän avaus SHY Tampereen paikallisosaston pj., hitsausinsinööri Maria Lammentausta, Q-Test Oy 09.45 Uusi EN 1090-2:2018 standardi Lead Auditor Mari Mikkonen, DEKRA Industrial Oy 10.30 Tauko 10.45 Suunnittelijan rooli kantavien metallirakenteiden CE-merkinnässä Auditor Pekka Yrjölä, Kiwa Inspecta Sertifi ointi 11.30 Lounas 12.30 Lujat teräkset Technical Development Manager Sami Nummela, SSAB 13.15 Tauko 13.30 Tuotannon kehittäminen hitsaavassa konepajassa Team Leader – Welding Antti Nykänen, Outotec Turula Oy 14.15 Kahvi 14.30 Tulevaisuuden tuotantoteknologiat Toimitusjohtaja Erkki Virkki, Koneteknologiakeskus Turku Oy 15.15 Laserhitsauskatsaus Käyttöpäällikkö Timo Kankala, Koneteknologiakeskus Turku Oy 16.00 Päätös Muutokset mahdollisia. Lisätietoja Tampereen paikallisosasto Pj. 040 505 2456 tai maria.lammentausta@q-test.fi SHY:n toimisto Angelica Emeléus, puh (09) 773 2199 tai angelica.emeleus@shy.fi TULEVIA TAPAHTUMIA. Ilmoittautuessasi muun kuin sähköisen ilmoittautumislomakkeen kautta muistathan ilmoittaa laskutustiedot ja mahdollisen erityisruokavalion. 15.00 Päivän yhteenveto Muutokset mahdollisia. 050 325 8331 tai timo.kauppi@lapinamk.fi Siht. Oulun yliopisto 09.40 EN 1090:2018 mitä uutta. Maria Lammentausta, puh. Hinta Seminaari (sis. Lead Auditor Mari Mikkonen, DEKRA Industrial Oy 10.10 Metalliteollisuuden auditointia Lead Auditor Marko Lehtinen, Kiwa Inspecta 10.40 Kahvi 10.50 Hitsausvirheet Suomessa IWE Timo Kauppi, Oulun yliopisto/Lapin amk 11.20 Tulevaisuuden hitsaus N.N., Kemppi Oy 12.00 Lounas 12.40 Hitsausdemot N.N., Kemppi Oy 14.40 – n. seminaaripäivän ja ohjelman mukaiset tarjoilut) 150 € Ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset pe 2.11.2018 mennessä SHY:n kotisivujen www.hitsaus.net lomakkeen kautta tai sähköpostitse: angelica.emeleus@shy.fi . seminaaripäivän ja ohjelman mukaiset tarjoilut) 120 € Ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset pe 31.8.2018 mennessä SHY:n kotisivujen www.hitsaus.net lomakkeen kautta tai sähköpostitse: angelica.emeleus@shy.fi . Lisätietoja Oulun paikallisosasto Pj Timo Kauppi, puh. Hinta Seminaari (sis
Huonevaraukset tulee tehdä 15.11.2018 mennessä tunnuksella SHY 22.-23.11.2018 puhelimitse +358 (0)17 579 011 tai sähköpostitse hotel@hoteloscar.fi. Ari Venäläinen, puh. 040 833 0758 tai ari.venalainen@ahlsell.fi SHY:n toimisto Angelica Emeléus, puh. Muutokset mahdollisia.. Huonehinnat: 1 hh 108 € /vrk ja 2 hh 61,50 € /hlö/vrk Majoitushintaan sisältyvät hotellin runsas buffetaamiainen sekä hotellin saunan ja kuntoiluhuoneen käytön. Hotellin parkkipaikalla pysäköinti on maksuton ja talvisaikaan vieraillamme on käytössään 2 h ajastimella toimivat lämmitystolpat veloituksetta ja mahdollisuus vuokrata lämmintä parkkitilaa 15 € / vrk. ja mahdollisen erityisruokavalion. 050 595 9448 tai jouko.keinanen@inspecta.com. Näyttely Mikäli yrityksesi on kiinnostunut osallistumaan seminaarin yhteydessä järjestettävään näyttelyyn, ota yhteys Jouko Keinäseen, puh. – 23.11.2018 Varkaus Torstai 22.11.2018 Seminaariaiheet Navitas klo 8.30 – 16.00 • ASME hitsaus • Automatisoitu putki-putkilevyliitoksen hitsaus • Peittaus • Hitsien neliöjuuriluokittelu • Hitsien vaurioista • Hitsaukset painelaitteiden korjaustoiminnassa SHY:n vaalikokous Navitas Juhlaillallinen Ravintola Amanda Perjantai 23.11.2018 Yritysvierailut Riikinvoiman Ekovoimalaitos Sahala Works Oy Warkaus Works Oy Hinnat (alv 0%) Seminaari, yritysvierailu ja iltatilaisuus 195 € Seminaaripäivä ja yritysvierailu 110 € Pelkkä iltatilaisuus 95 € Ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset 9.11.2018 mennessä SHY:n kotisivujen www.hitsaus. Jouko Keinänen, puh. Kukin osallistuja varaa majoituksensa itse. net lomakkeen kautta. Tarkempi ohjelma ja aikataulu julkaistaan HT 4-2018 -lehdessä. Lisätietoja: Kuopion paikallisosasto Pj. Majoitus Hotel Oscarista on varattu osallistujille majoituskiintiö. Siht. 050 595 9448 tai jouko.keinanen@inspecta.com. (09) 773 2199.tai angelica.emeleus@shy.fi. Ilmoittautuessasi muun kuin sähköisen ilmoittautumislomakkeen kautta, muistathan ilmoittaa mihin tilaisuuksiin osallistut (seminaaripäivä vai seminaaripäivä + iltatilaisuus ja yritysvierailut), laskutustiedot (myös avec). 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 59 Kuopion paikallisosaston 50-vuotisjuhlaseminaari ja -illallinen SHY:n vaalikokous 22
Jokainen varaa huoneensa itse. Keskiviikko 28.11.2018 Vierailut lasertyöstöyrityksiin iltapäivällä (aikataulu tarkentuu elokuussa) Sampo-Rosenlew Oy Oy Hollmen & Co 17.30 Laserfoorumin kokous 19.00 Lasertyöstöillallinen Torstai 29.11.2018 klo 8.30 – 17.00 Seminaari ja näyttely 08.30 Ilmoittautuminen ja tervetulokahvit 09.00 Lasertyöstöpäivien avaus ja laserfoorumin tulevaisuuden visiot Laserfoorumin puheenjohtaja, professori Antti Salminen, LUT 09.20 The latest development in fiber lasers Key Account Manager, Berthold Kessler, IPG Laser GmbH 10.00 Metallien 3D-tulostus – teollista tuotantoa jo maailmalla TkT Heidi Piili, LUT 10.30 Kahvitauko, tutustuminen näyttelyyn 11.00 Alumiinin laserhitsaus case Laser process engineer Henri Pajukoski, Oy Hollmen & Co 11.30 Laserleikkauksen taloudellisuus kaasujen näkökulmasta Myyntipäällikkö Jyrki Honkanen, Oy AGA Ab 12.00 Näytteilleasettajien ja tuotteiden esittely 12.30 Lounas, tutustuminen näyttelyyn 13.30 Suuren kokoluokan laserja laserhybridihitsausta Lappeenrannasta Yksikön päällikkö Anna Fellman, HT Laser Oy 14.00 Laser cutting and welding, quality assurrance N.N., Precitec tai Apricon Oy 14.30 Kahvitauko, tutustuminen näyttelyyn 15.00 3D-vallankumouksen voittajaksi Liiketoiminnan kehitysjohtaja Marko Vossi, Vossi Group Oy 15.30 Laser-MAG-hybridihitsauksen hyödyntäminen telakkateollisuudessa Application Development Manager Niko Korkiakangas, Pemamek Oy 16.00 Miten laserleikkaus edistää leikkuupuimureiden valmistusta Technical Specialist Vesa Teinonen, Sampo-Rosenlew Oy 16.30 Teollisuuden case N.N. 29.11.2018 Virkistyshotelli Yyteri, Pori Lasertyöstö on yksi maailman nopeimmin kehittyviä tekniikan aloja. Lisätietoja Laserfoorumista: jouko.lassila@shy.fi Ilmoittautumisesta ja näyttelystä: angelica.emeleus@shy.fi tai puhelimitse SHY:n toimisto (09) 773 2199. Muutokset mahdollisia.. Ilmoittautuessasi muun kuin sähköisen ilmoittautumislomakkeen kautta, muistathan ilmoittaa mihin tilaisuuksiin osallistut (seminaaripäivä vai seminaaripäivä + iltatilaisuus ja yritysvierailut), laskutustiedot ja mahdollisen erityisruokavalion. SHY:n laserfoorumi on lasertyöstöstä kiinnostuneiden yritysten ja tutkimuslaitosten muodostama yhteenliittymä. Majoitus Osallistujille on varattu Virkistyshotelli Yyteristä huonekiintiö tunnuksella ”Lasertyöstöpäivä 2018” hintaan: 1 hh 95 € /vrk, 2 hh 120 € /vrk. Varaukset: puh. Ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset 9.11.2018 mennessä SHY:n kotisivujen www.hitsaus.net lomakkeen kautta. Vuosittaisilla kaikille avoimilla lasertyöstöpäivillä tapaat alan asiantuntijat sekä saat rautaisannoksen lasertyöstön uusimmista sovelluksista. Suomessakin ovat laserleikkaus, -hitsaus, pinnoitus ja -merkkaus saaneet jo vankan teollisen jalansijan. Näyttelypaikan hinta on 260 € . Myös suurten kappaleiden laserhitsaus on kehittynyt teolliseksi menetelmäksi. (02) 628 5300 tai myynti@yyterinkylpyla.fi Näyttely Tilaisuuden yhteydessä järjestetään Lasertyöstön näyttely. 17.00 Tilaisuus päättyy Hinta Osallistuminen 2 päivää, Yritysvierailut, illallinen ja seminaari 340 € Osallistuminen 1 päivä, Seminaari 280 € Osallistumismaksu sisältää ohjelmanmukaiset tarjoilut ja tilaisuuden jälkeen sähköisesti jaettavan aineiston. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 60 TULEVIA TAPAHTUMIA Lasertyöstöpäivät 28. Kiintiö on voimassa 28.10.2018 asti. Uusia teollisia sovelluksia syntyy esimerkiksi laserpuhdistuksen ja laseravusteisen 3Dtulostuksen alueelle. Se seuraa, mitä lasertyöstössä maailmalla tapahtuu ja välittää jäsenilleen tietoa lasertyöstön sovelluksista. Laserfoorumin jäsenille yksi henkilö/yritys veloituksetta
pienryhmien tapahtumista tiedotetaan yhdistyksen kotisivuilla ja sähköisillä uutiskirjeillä. 3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 61 SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat 2018 2018 2018 2019 2019 2019 Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit Messut ja konferenssit 2018 2018 2018 Kansainväliset Kansainväliset Kansainväliset Kansainväliset Kansainväliset Kansainväliset 2018 2018 2018 2018 2018 2018 SHY:n paikallisosastojen, senioriklubien ym. Varmista kokouskutsujen ja jäsenpostin perilletulo ilmoittamalla voimassa oleva sähköpostiosoite joko paikallisosastosi sihteerille tai SHY:n toimistoon!
3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 62 INTERNATIONAL WELDING ENGINEER (IWE) Hitsausinsinööri Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tuomola Pasi IWE FI00633 Tuominen Niko IWE FI00634 Peinola Petri IWE FI00635 Niiranen Antti IWE FI00636 Mettänen Heli IWE FI00637 Kosamo Ollimatti IWE FI00638 Koho Kari IWE FI00639 Kauhanen Antti IWE FI00640 Kahri Antti IWE FI00641 INTERNATIONAL WELDING SPECIALIST (IWS) Hitsausneuvoja AEL Hirvikari Matti IWS FI02337 Hokkanen Mika IWS FI02338 Huovinlahti Pekka IWS FI02339 Kallioniemi Mikko IWS FI02340 Kuikka Tuomas IWS FI02341 Metsä-Tokila Jari IWS FI02342 Mäkeläinen Janne IWS FI02343 Näsänen Juha-Pekka IWS FI02344 Rautio Jyrki IWS FI02345 Taipale Olli-Pekka IWS FI02346 Tikka Esa IWS FI02347 Koulutuskeskus Salpaus Aronen Jari-Pekka IWS FI02324 Eskola Markus IWS FI02325 Horttanainen Mika IWS FI02326 Juselius Anssi IWS FI02327 Järvinen Heikki IWS FI02328 Mäkinen Joni IWS FI02329 Rinne Jaakko IWS FI02330 Sahuri Ville IWS FI02331 Sorri Mikko IWS FI02332 Syrjälä Mikko IWS FI02333 Tenhunen Kimmo IWS FI02334 Tuuri Joni IWS FI02335 Tähtinen Piia IWS FI02336 Sedu Nummikoski Miro Jukka IWS FI02313 Mäkiranta Köpi Mikael IWS FI02314 Lahnalakso Juha Lassi IWS FI02315 Loukasmäki Jari Sauli Juhani IWS FI02316 Mäki-Haapoja Sampo IWS FI02317 Janhunen Olli Paavali IWS FI02318 Hautaniemi Asko Arvid Tapani IWS FI02319 Keltto Juha Mikko IWS FI02320 Haaparanta Jyri Jouko Oskari IWS FI02321 Välkky Mika Juhani IWS FI02322 Perälä Timo Juhani IWS FI02323 INTERNATIONAL FILLET WELDER (IFW) Hitsaaja International MMA Welder Amiedu Hautaniemi Jan IFW111-1.1-FI03350 Kamppari Jopi IFW111-1.1-FI03351 Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Lähdesmäki Cherifa IFW111-1.1-FI03374 Optima Lindholm Michael IFW111-1.1-FI03396 Savon ammattiopisto Ananin Janne IFW111-1.2-FI03417 Konttinen Joni IFW111-1.2-FI03422 Turun Aikuiskoulutuskeskus Palomäki Henrik IFW111-1.1-FI03375 Tabe Bordbar Mohammad IFW111-1.1-FI03355 VAAO aikuisopisto Nurmi Eriikka IFW111-1.1-FI03385 Oksanen Ari IFW111-1.1-FI03387 Viitanen Pyry IFW111-1.1-FI03390 Vammalan ammattikoulu Noble Lin IFW111-1.2-FI03363 Yrkesakademin i Österbotten Åberg Rickard IFW111-1.1-FI03384 International MIG/MAG Welder Amiedu Nurminen Kaisa IFW135-1.1-FI03359 Salminen Olli IFW136-1.1-FI03352 Edupoli Ruda Igor IFW135-1.1-FI03353 Ruda Igor IFW136-1.1-FI03354 Koulutuskeskus Salpaus Nikula Nikolas IFW135-1.1-FI03419 Nikula Nikolas IFW136-1.1-FI03423 Optima Granbacka Christoffer IFW135-1.1-FI03391 Granbacka Christoffer IFW136-1.1-FI03392 Hagnäs Dennis IFW135-1.1-FI03393 Hagnäs Dennis IFW136-1.1-FI03394 Hjulfors Jona IFW135-1.1-FI03395 Lindholm Michael IFW135-1.1-FI03397 Lindholm Michael IFW136-1.1-FI03398 Matikainen Tommi IFW135-1.1-FI03399 Nykung Jonatan IFW135-1-1-FI03400 Nykung Jonatan IFW136-1-1-FI03401 Tylli Andreas IFW135-1.1-FI03402 Tylli Andreas IFW136-1.1-FI03403 Viklöv Glenn IFW135-1.1-FI03404 Viklöv Glenn IFW136-1.1-FI03405 Östman Jim IFW135-1.1-FI03406 Östman Jim IFW136-1.1-FI03407 Oulun seudun ammattiopisto, Kaukovainion yksikkö Druzhinin Vitalii IFW136-1.2-FI03416 Hahtonen Konsta IFW136-1.2-FI03408 Juntunen Arttu IFW136-1.2-FI03409 Keränen Olli-Pekka IFW136-1.2-FI03410 Koivukangas Karri IFW136-1.2-FI03411 Laamanen Miro IFW136-1.2-FI03412 Leinonen Antti IFW136-1.2-FI03413 Meriläinen Santeri IFW136-1.2-FI03414 Siira Juho IFW136-1.2-FI03415 Raahen ammattiopisto Ahola Kari IFW135-1.2-FI03367 Arola Jari IFW135-1.1-FI03368 Holappa Santeri IFW135-1.2-FI03369 Savon ammattiopisto Ananin Janne IFW135-1.2-FI03418 Heikkinen Jose IFW135-1.2-FI03420 Konttinen Joni IFW135-1.2-FI03421 Sedu, Lapua Haatainen Joni IFW135-1.2-FI03357 Murto Samuel IFW135-1.2-FI03358 Perämäki Juho IFW135-1.2-FI03356 Turun Aikuiskoulutuskeskus Maistrenko Oleksandr IFW136-1.1-FI03372 VAAO aikuisopisto Nurmi Eriikka IFW135-1.1-FI03386 Viitanen Pyry IFW135-1.1-FI03389 Vammalan ammattikoulu Jalonen Santeri IFW135-1.2-FI03360 Laitila Eetu IFW135-1.2-FI03361 Leppäkoski Niko IFW135-1.2-FI03362 Noble Lin IFW135-1.2-FI03364 Tuominen Mika IFW135-1.2-FI03365 Veittimäki Juho IFW135-1.2-FI03366 Yrkesakademin i Österbotten Bergman Tobias IFW135-1.1-FI03376 Bäckström Filip IFW135-1.1-FI03377 Grahn Eskil IFW135-1.1-FI03378 Koivuniemi Robin IFW135-1.1-FI03379 Mukkala Robert IFW135-1.1-FI03380 Sandelin Oscar IFW135-1.1-FI03381 Sjöstrand Robin IFW135-1.1-FI03382 Söderman Matias IFW135-1.1-FI03383 International TIG Welder Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Hertteli Niko IFW141-8.1-FI03424 Hietala Matti IFW141-1.1-FI03425 Hietala Matti IFW141-8.1-FI03426 Nikkari Janne IFW141-8.1-FI03371 KOULUTUSUUTISIA
3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 63 Saimaan ammattiopisto Sampo Mikkonen Jyrki IFW141-8.1-FI03373 VAAO aikuisopisto Oksanen Ari IFW141-8.1-FI03388 Vamia Nygård Andreas IFW141-8.1-FI03349 Östman Oskari IFW141-8.1-FI03370 INTERNATIONAL PLATE WELDER (IPW) Hitsaaja International MMA Welder Amiedu Hamberg Teemu IPW111-1.1-FI01320 Turun Aikuiskoulutuskeskus Maistrenko Oleksandr IPW111-1.1-FI01326 Vamia Östman Oskari IPW111-1.1-FI01324 International MIG/MAG Welder Amiedu Hautaniemi Jan IPW135-1.1-FI01319 Nurminen Kaisa IPW135-1.1-FI01323 Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Lähdesmäki Cherifa IPW135-1.1-FI01337 Kolutuskeskus Salpaus Rantanen Mervi IPW135-1.1-FI01341 Saimaan ammattiopisto Sampo Lantta Matti IPW135-1.1-FI01316 Lantta Matti IPW136-1.1-FI01317 Mikkonen Jyrki IPW135-1.1-FI01335 Mikkonen Jyrki IPW136-1.1-FI01336 Savon ammattiopisto Holopainen Joona IPW135-1.1-FI01332 Järveläinen Juuso IPW135-1.1-FI01329 Leskinen Aleksi IPW135-1.1-FI01330 Miettinen Tanita IPW135-1.2-FI01325 Nygren Iiro IPW135-1.1-FI01333 Nyyssönen Vili-Kalle IPW135-1.1-FI01328 Sarpi Jon IPW135-1.1-FI01334 Vartiainen Niko IPW135-1.1-FI01327 Turun Aikuiskoulutuskeskus Palomäki Henrik IPW135-1.1-FI01338 Palomäki Henrik IPW136-1.1-FI01339 Tabe Bordbar Mohammad IPW135-1.1-FI01322 VAAO aikuisopisto Oksanen Ari IPW135-1.1-FI01340 International TIG Welder Amiedu Salminen Olli IPW141-8.1-FI01321 Vamia Nygård Andreas IPW141-8.1-FI01318 Östman Oskari IPW141-8.1-FI01331 INTERNATIONAL TUBE WELDER (ITW) Hitsaaja International MMA Welder Amiedu Salminen Olli ITW111-1.1-FI01527 Edupoli Ruda Igor ITW111-1.1-FI01528 Koulutuskeskus Salpaus Nikula Nikolas ITW111-1.1-FI01551 Saimaan ammattiopisto Sampo Jussheikki Tero ITW111-8.1-FI01530 Mikkonen Jyrki ITW111-1.1-FI01540 Turun Aikuiskoulutuskeskus Maistrenko Oleksandr ITW111-1.1-FI01535 VAAO aikuisopisto Haverinen Jouni ITW111-1.1-FI01548 Vamia Kashamura Augustin ITW111-1.1-FI01542 Nygård Andreas ITW111-1.1-FI01522 Östman Oskari ITW111-1.1-FI01532 International MIG/MAG Welder Koulutuskeskus Salpaus Sahuri Ville ITW135-1.1-FI01553 Sahuri Ville ITW136-1.1-FI01554 VAAO aikuisopisto Haverinen Jouni ITW135-1.1-FI01549 Vamia Kashamura Augustin ITW135-1.1-FI01543 Kashamura Augustin ITW136-1.1-FI01544 Nygård Andreas ITW135-1.1-FI01523 Nygård Andreas ITW136-1.1-FI01524 International TIG Welder Amiedu Hautaniemi Jan ITW141-8.1-FI01526 Nurminen Kaisa ITW141-8.1-FI01531 Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Lähdesmäki Cherifa ITW141-8.1-FI01541 Koulutuskeskus Salpaus Nikula Nikolas ITW141-8.1-FI01552 Sahuri Ville ITW141-8.1-FI01555 Savon ammattiopisto Kauhanen Toni ITW141-1.1-FI01539 Kärkkäinen Jari ITW141-8.1-FI01538 Miettinen Tanita ITW141-8.1-FI01534 Pulliainen Eemi ITW141-1.1-FI01537 Turun Aikuiskoulutuskeskus Maistrenko Oleksandr ITW141-8.1-FI01536 Tabe Bordbar Mohammad ITW141-8.1-FI01529 VAAO aikuisopisto Haverinen Jouni ITW141-8.1-FI01550 Nurmi Eriikka ITW141-8.1-FI01546 Viitanen Pyry ITW141-8.1-FI01547 Vamia Kashamura Augustin ITW141-8.1-FI01545 Nygård Andreas ITW141-8.1-FI01525 Östman Oskari ITW141-8.1-FI01533 Tilanne 15.5.2018
3/ 20 18 [ www.hitsaus.net ] 64 UUSIA JÄSENIÄ UUDET JÄSENET YRITYSJÄSENET PVJ Weld Oy, Helsinki www.pvj.fi Tenmark Service Oy, Järvelä www.tenmark.fi HENKILÖJÄSENET Helsingin paikallisosasto Levyseppä-hitsaaja Hanna-Kaisa Ropanen Lahden paikallisosasto Tuotantoinsinööri, Koordinaattori, IWS Jari-Pekka Aronen, SOE Busproduction Finland Oy Työnjohtaja, IWS Heikki Ilmari Järvinen, Ursus Fennica Oy Tuotantopäällikkö, IWS Joni John Tapio Mäkinen, TwinSteel Oy Oulun paikallisosasto Projektipäällikkö Vesa Rahkolin, Oulun ammattikorkeakoulu Oy Pohjanmaan paikallisosasto Hitsaaja Olli Samuli Turja Saimaan paikallisosasto Työnjohtaja, varahitsauskoordinaattori, IWS Timo Tenho Kansonen, Laitex Oy Työnjohtaja, hitsaus ja koneistus, Janne Juhani Virtanen, Fortum Power and Heat Tuotantoja hankintapäällikkö Jyri Petteri Virtanen, Laitex Oy Satakunnan paikallisosasto Yrittäjä, IWS Juho Samuli Isotalus, NPP Works and Expertise Supplier Technical Engineer, Insinööri, Juha Mikael Malinen, RollsRoyce Oy Savonlinnan paikallisosasto Levyseppä Kaitsu Petteri Härkönen, Savonlinna Works Oy Opettaja, IWS, Martti Tuomo Kalevi Lintunen, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Hitsausoperaattori Janne Olavi ousiainen, Savonlinna Works Oy Hitsausoperaattori Janne Einari Pietarinen, Savonlinna Works Oy Hitsausoperaattori Ville Martti Kalevi Suutari, Savonlinna Works Oy Levyseppä-hitsaaja Taisto Sinkkonen, Savonlinna Works Oy Tampereen paikallisosasto Supplier Quality Engineer, Jukka Antero Mäkipää, Sandvik Mining and Construction Oy Turun paikallisosasto Tuotantojohtaja/yrittäjä, IWS Eero Salomaa, Salomaan Konepaja Oy Hallitus hyväksyi 7.5.2018 yhteensä kaksi uutta yritysjäsentä ja 19 henkilöjäsentä SHY:n hallitus 2018 Puheenjohtajat: Pj Prof. Jukka Kömi Oulun yliopisto jukka.komi@oulu.fi 1.vpj IWE Ari Ahto Rauma Marine Constructions ari.ahto@rmcfinland.fi 2.vpj IWE Reetta Verho Kemppi Oy reetta.verho@kemppi.com Jäsenet: IWE Timo Kankala Koneteknologiakeskus Turku Oy timo.kankala@koneteknologiakeskus.fi TkL, IWE Timo Kauppi Lapin ammattikorkeakoulu/OY timo.kauppi@lapinamk.fi Tj Pentti Kopiloff Tapex Oy pentti.kopiloff@tapex.fi IWE Ville Lahtinen Kiwa Inspecta ville.lahtinen@inspecta.com Prof Jukka Martikainen iQWeld Oy jukka.martikainen@iqweld.com DI Kari Mäntyjärvi Oulun yliopisto kari.mantyjarvi@oulu.fi IWE Jaakko Prokki jaakko.prokki@aalto.fi IWE, IWI-C Petteri Souru Souru Oy petteri.souru@souruoy.fi IWT Mikko Vaittinen Oy AGA Ab mikko.vaittinen@fi.aga.com Varajäsenet: IWE Pasi Hiltunen Masino Welding Oy pasi.j.hiltunen@gmail.com IWE Niko Kuikka Suomen Levyprofiili Oy niko.kuikka@gmail.com DI Pasi Leiviskä SSAB Europe Oy pasi.leiviska@ssab.com IWE Raimo Mäki-Reini Wärtsilä Finland Oy raimo.maki-reini@wartsila.com DI Ville Saloranta METSTA ry ville.saloranta@metsta.fi EWT Henry Sollman Helen henry.sollman@helen.fi Hallitus kokoontuu vuonna 2018 seuraavasti: 18.06.2018, 04.09.2018, 30.10.2018 ja 11.12.2018 SHY:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Tampereella 21.3.2018 ja vaalikokous järjestetään 22.11.2018 Varkaudessa.
0400 742 009 www.hightechtubing.com Aineenkoetuksen asiantuntija www.metlab.fi DT-Rikkovaa aineenkoetusta Hitsaustekniikka -lehden jokainen numero on erikoisnumero! Ilmoitusmyynti: Elina Tenhunen / T:mi Petteri Pankkonen puh. Tuemme asiakasta suunnittelusta loppukokoonpanoon asti. 2018: NRO TEEMA 4/2018 Alihankinta, IIW 2018 5/2018 Ohutlevyhitsaus 6/2018 Hitsaaminen ääriolosuhteissa TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO. 3/2018 65 [ www.hitsaus.net ] Vaativat levyja hitsaustyöt Laivanrakennus – Konepajat – Offshore www.ablemans.fi (02) 439 6500 Alihankinta: Vaativat hitsaustyöt Tehokasta ohutlevyvalmistusta. 040 779 9653 tai 040 504 6774 elina.tenhunen@ pp-marketing.fi Lisätietoa: www.hitsaus.net Teemat v. + 358 13 220 050 JOENSUU www.suomenlevyprofiili.fi Painelaite-, hitsausja asennustyöt Puh. Puh
040 2144 133 Tutustu tarkemmin yritykseemme osoitteessa Hitsaajien pätevöintiä Pätevöintilaitos Hitsaajan PED-pätevyyskokeet direktiivin (97/23/EU) mukaisiin hitsauksiin. 044 785 8344 kari.sarkka@sakky.fi Relanderinkatu 2, 78200 Varkaus tai www.sakky.fi/patevointilaitos Hitsaajan PED-pätevyyskokeet direktiivin mukaisiin hitsauksiin. 040 5361 921 Mallimestarinkatu 6, 20780 Kaarina info@metawell.fi www.metawell.fi. Lisätietoja Kari Särkkä, puh. 040 357 8136 Sähköposti: etunimi.sukunimi@edupoli.fi Hitsauksen automaatiota Woikoskelta hitsaavan teollisuuden kokonaisratkaisut täyden palvelun kaasutalo Hitsausautomaatio ja tuotantolaitteet . EWM-hitsauskoneet . Hitsauspalvelut . Hitsauslisäaineet ja -tarvikkeet ProWeld Finland Oy Parkkilantie 1, 82200 Hammaslahti P. Uusien hitsausjärjestelmien suunnittelu ja valmistus Jauhekaarihitsaus Mig/Mag Tig Plasmahitsaus METAWELL OY Puh. 0400 188 035 Raimo Taimisto IWE p. Koulutus . Hitsausinsinööripalvelut . Vanhojen hitsaustornien ja järjestelmien modernisointi . 3/2018 [ www.hitsaus.net ] 66 TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO HITSAUSKONEET HITSAUSLISÄAINEET MIG-, TIG-, PLASMAVARAOSAT HITSAUSVARUSTEET VALTUUTETTU HUOLTOLIIKE HITSAUSKONEIDEN VALIDOINNIT Soita (03) 3141 4200 tai tilaa verkkokaupasta www.pirkkahitsi.fi MYYNTI • VARAOSAT • VUOKRAUS • HUOLTO Tampereen Pirkka-Hitsi Oy Vesalantie 20, 33960 Pirkkala Mestarintie 2, 78200 Varkaus pirkkahitsi@pirkkahitsi.fi Hitsauskoneita ja -tarvikkeita Hitsauskoneiden huoltoa ja -tarvikkeita , Vasarakatu 22, 40320 Jyväskylä hitsauskonehuolto koneet ja varusteet tarvikkeet koneiden validointi www.tevico.fi e n e m m ä n k u i n h u o l t o l i i k e Hitsauksen kokonaisratkaisut KAIKKI HITSAUKSEEN . SK PÄTEVÖINTILAITOS Hitsauksen pätevyyskokeet EU-kokeiden valvonta (myös yrityksissä) Hitsaajanjalevytekniikanammattitutkinnot puikko,tig,mig-mag,levyseppähitsaajan koulutus YHTEYDENOTOT: Seppo Kallinen IWS p
puh. 08-5572 700 Päivystys 24h puh. rek. puh. Huollamme myös muut merkit Edustamme Welding Alloys tuotteita. Jalat maassa ja järki päässä. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. 02 238 8666 www.arctronic.fi Kaasuja hitsaustarvikkeet HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA sivu 1 Tilausvahvistusten automaattinen yöajo Helsingin Seudun Keltaiset Sivut koko 100 % Weldtec Oy, asiakasnumero 185315, ilmoitustunnus J126381 HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA, Graafinen ilmoitus 60x49 pmm Mikäli huomaat jotain korjattavaa tai sinulla on muuta kysyttävää ilmoitukseen liittyen, asiakaspalvelumme palvelee sinua 24 h numerossa 020 692 999. Lataa maksuton Keltaiset Sivut ® sovellus App Storesta tai Google Playsta. 010 778 4400 Gsm 050 559 3780 www.weldtec.fi • weldtec@elisanet.fi • myynti • huolto ja korjaus • varaosat ja varusteet • styrox-leikkurit • lisäaineet • vuosihuollot • turvallisuustestaukset • hitsauskoneiden validointi ja validointitodistukset HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA sivu 1 Tilausvahvistusten automaattinen yöajo Helsingin Seudun Keltaiset Sivut koko 100 % Weldtec Oy, asiakasnumero 185315, ilmoitustunnus J126381 HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA, Graafinen ilmoitus 60x49 pmm Mikäli huomaat jotain korjattavaa tai sinulla on muuta kysyttävää ilmoitukseen liittyen, asiakaspalvelumme palvelee sinua 24 h numerossa 020 692 999. 3/2018 67 [ www.hitsaus.net ] Hitsauskonekorjaamoja WALLIUS, WAMETA, IMS... 020 692 999 www.fonecta.fi Fonecta Oy PL 202 • 00241 HELSINKI www.fonecta.fi Keltaiset Sivut ® yhdistää ostajan ja myyjän – myös tabletissa. f i TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO. Kim Isaksson 0407557197 kim.isaksson@nstfinland.fi Hitsauskoneita ja -tarvikkeita · Laserleikkaus · Vesileikkaus · Plasmaleikkaus · Polttoleikkaus · Särmäys · Viimeistely svlgroup.fi Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja · Laserleikkaus · Vesileikkaus · Plasmaleikkaus · Polttoleikkaus · Särmäys · Viimeistely svlgroup.fi Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja · Laserleikkaus · Vesileikkaus · Plasmaleikkaus · Polttoleikkaus · Särmäys · Viimeistely svlgroup.fi Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja · Laserleikkaus · Vesileikkaus · Plasmaleikkaus · Polttoleikkaus · Särmäys · Viimeistely svlgroup.fi Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja Aidosti erikoistunut aihiovalmistaja Laserja vesileikkausta Haalintie 348, 25370 PERTTELI puh. Tuotteemme ovat eurooppalaisia laatutuotteita. 044-557 2701 KUNNOSSAPIDON TAVARATALO Hitsauslisäaineita ja -tarvikkeita ARCTRONIC OY Polttolaitoksenkatu 11, 20380 Turku Puh. l a a t u e r k k i . PL 202 Kotipaikka Helsinki asiakaspalvelu@fonecta.com 00241 HELSINKI alv. 020 692 999 www.fonecta.fi Fonecta Oy PL 202 • 00241 HELSINKI www.fonecta.fi Keltaiset Sivut ® yhdistää ostajan ja myyjän – myös tabletissa. Terveisin ilmoituksesi valmistaja Tarja Kovalainen Helsingin Seudun Keltaiset Sivut ® Fonecta Oy Y-tunnus 1755007-6 Asiakaspalvelu palvelee 24 h. rek. Lataa maksuton Keltaiset Sivut ® sovellus App Storesta tai Google Playsta. PL 202 Kotipaikka Helsinki asiakaspalvelu@fonecta.com 00241 HELSINKI alv. Toimitukset koko Suomeen www.kailatec.fi Liitintie 11, 90620, Oulu, puh. Kaikki hitsaukseen • Valtuutettu huolto Laippatie 1, 00880 Helsinki Puh. 02 728 4128 / 0400 124 928 juhani.maasilta@smail.fi Monenmoista konepajatyötä! Konepajoja Konsultointipalveluja Kohdepoistolaitteita TÄYDELLISET KOHDEPOISTOJÄRJESTELMÄT Kohdepoistovarret Letkut Puhaltimet Liikuteltavat suodatinyksiköt Suodattimet Kiinteät suodatinyksiköt 020 794 0370 info@kopovent.fi TÄYDELLISET KOHDEPOISTOJÄRJESTELMÄT 020 794 0370 – info@kopovent.fi Laatujärjestelmät teräsrakenteiden ja koneiden CE-merkintään ym. Terveisin ilmoituksesi valmistaja Tarja Kovalainen Helsingin Seudun Keltaiset Sivut ® Fonecta Oy Y-tunnus 1755007-6 Asiakaspalvelu palvelee 24 h. Meiltä löytyy langat kaikille menetelmille ja materiaaleille. w w w
??. ?????????????. 040 504 7355 Suurniitynkatu 4, KOTKA NDT-tarkastuksia NDT-Tarkastukset Teollisuusnosturien tarkastukset ja huollot NDT : 040-7000333 Nosturit: 0400389556 MODERNIA TARKASTUSPALVELUA www.ndt-union.com Ohjelmistoja Hitsari Pro Tehokas ja monipuolinen hitsauksen laadunhallintaohjelmisto Puh. Laadukkaat lai eet, tarvikkeet, kemikaalit.. 02 578 7506 kari.huhtamaki@hmsteel.fi www.hmsteel.fi NDT – TARKASTUKSET. ST RÅ LN IN G SF AR A Ti llt rä de fö rb ju de t www.ndt-tukku.. laatujärjestelmät La at ua hitsauksen hallin taa n ??. 050-551 1234 ari.lahti@ndtteam.fi NDT-TARKASTUKSET Pirkanmaalta laadukkaasti www.ndt-team.fi 044 215 3828 Kari Salli, KOKKOLA kari.salli@nondest.fi 050 433 5144 Tomi Heinonen, OULU tomi.heinonen@nondest.fi Nondest Oy Kokkola-Pietarsaari-Vaasa-Ylivieska-Oulu n n d t p a l v e l u t ondest w w w. (02) 544 6155 fax (02) 544 6285 Alihankintaan erikoistunut vuonna 1978 perustettu konepaja ALVARIN METALLII. f i Uutta: CR digitaaliradiografialaitteet, XRF materiaalianalysointi, tarkastustulokset on site heti! Ota yhteyttä Konepajoja Sepäntie 6, 51200 KANGASNIEMI puh. 010 423 4488 info@carelsoft www.carelsoft.com NDT-tarkastuslaitteita SÄ TE IL YV AA RA Pä äs y ki el le tty ndt -tu kku .. ??????. ISO 9001 sertifioitu NDT Kotka Oy röntgen-, ultra-, pintaja visuaaliset tarkastukset www.ndtkotka.fi | puh. ??????. hitsausten koordinointi . ??. 3/2018 [ www.hitsaus.net ] 68 TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO Rautarakenteita – Kuljetinja siirtolaitteita – Teräsrakenteita HM Steel Oy KANKAANPÄÄ P. 020 785 1650 vesa.knuutinen@zetanova.fi TILAUSKONEPAJA Teräsrakenteet Polttoleikkaukset Levyja hitsaustyöt Koneistus Koneenrakennus Maalaus Sertifioidut ISO 9001, ISO 14001 laatujärjestelmät Täydellistä konepajapalvelua Alvarin Metalli Oy KARVIANKYLÄ www.alvarinmetalli.fi Puh. ??????????. Puh. Toimipisteet: Ii: 040 515 1171 Oulu: 040 515 7771 Alavus: 045 631 8682 Pieksämäki: 044 515 7781 Koria: 045 894 2554 www.suomentestauspalvelu.fi tarmo.tuomela@suomentestauspalvelu.fi marko.ylitalo@suomentestauspalvelu.fi 0400 495 267 timo.ronkainen @ nordbull.com 040 834 1053 matti.jukarainen @ nordbull.com NDT palvelut . EN-ISO 9712 henkilöpätevyyksin LAADUNHALLINTA. n o n d e s t . 050 551 1235 jukka.hakala@ndtteam.fi Puh. NDT-tarkastuksia NDT-Tarkastukset ja IWE-palvelut ammattitaidolla, luotettavasti
Laboratoriomme tukevat teollisuutemme tarpeita joustavasti ja puolueettomasti.. 8-16), asiakaspalvelu@inspecta.fi Kiwa Inspectan laatupalvelut teollisuudelle Akkreditoitu tarkastuslaitos I001(EN ISO/IEC 17020) • Hitsausliitosten menetelmäja esituotannolliset kokeet • Hitsaajan, hitsausoperaattorin ja hitsausasettajan pätevöiminen • Juotosliitosten menetelmäkokeet • Mankeloinnin menetelmäkokeet Hitsausliitosten henkilöja menetelmäpätevöinnit Yhteistyöllä Kiwa Inspectan kanssa voidaan varmistaa, että käytetyt hitsausmenetelmät ja henkilöstön osaaminen vastaavat voimassaolevia lainsäädännön vaatimuksia ja täyttävät myös standardien laatuvaatimustasot. Rikkova aineenkoetus (DT, Destructive testing) Kiwa Inspectan rikkovan testauksen palvelut sisältävät laajan mekaanisen testauksen palvelukokonaisuuden sekä materiaalianalyysit. 010 521 600 (ark. Käytössämme ovat myös hitsauksen menetelmäkokeiden valvonnassa tarvittavat mittauslaitteet, joilla voidaan havainnoida hitsauksen aikana tapahtuvat hitsausparametrien muutokset. Rikkovan testauksen palvelut • Veto-, taivutusja iskukokeet • Kovuusmittaukset • Makroja mikrotestaukset • Materiaalianalyysit • Metallografiset tutkimukset Lisätietoa: www.inspecta.fi Asiakaspalvelu: puh. Kiwa Inspectalla on omat FINASIN akkreditoimat testauslaboratoriot (T011) Vantaalla ja Varkaudessa
Viimeisintä tietämystä DEKRA toimipisteet Hoidamme tarkastukset, testaukset ja arvioinnit teollisuuden keskeisimmillä osa-alueilla: ainetta rikkomaton tarkastus (NDT), rikkova testaus (DT), teräsrakenteet ISO 3834, EN 1090, EN 13084-7, EN 15085 sekä painelaitteet, sähkölaitteistot, palonilmaisuja sammutuslaitteistot ja johtamisjärjestelmät ISO 9001, ISO 14001 ja ISO 45001 DEKRA Industrial Oy Tuupakankuja 1, 01740 Vantaa Puhelin (09) 878 020 www.dekra.. ARU2. DEKRA tarkastusalan ammattilainen Lahti Marko Malm 044 7376 749 Lappeenranta Ville Pesonen, 050 545 6788 Mika Turku 044 737 6959 Loviisa Jani Metso 0400 778 460 Olkiluoto Juha Hirvonen 040 048 6684 Oulu Tuomas Kuusisto 040 843 2333 Petri Ylimartimo 040 564 4733 Pori Antti Saunajoki 040 578 3697 Raahe Risto Maliniemi 050 322 9828 Pekka Sarja 050 322 9831 Savonlinna Jarkko Wright 0440 811 889 Tampere Marko Ristiluoma 040 480 8899 Antti Hirvonen 050 320 1757 Turku Juha Hirvonen 0400 486 684 Vaasa Marko Koivumäki 040 722 6620 Vantaa Petteri Lehto 0400 400 926 Kari Palsamäki 040 761 9824 Varkaus Jussi Nykänen 040 749 9350 Ari Pöllänen 040 575 9977 Rikkova aineenkoetus (DT) Turku: Teppo Vihervä 0400 183 151 Oulu: Jani Kantola 0440 761 391 Sertifiointi Anssi Rissanen 044 7376 835 Alavus Aatu Linjala 041 4342 562 Juha Veittiaho 050 314 3737 Joensuu Antti Hartikainen 040 566 7881 Jyväskylä Juha Kannelniemi 0400 759 589 Kalanti Marko Ihanmäki 040 747 7866 Kemi Timo Maijanen 0400 866 255 Tiina Vakkala 040 844 5727 Kouvola Kari Karjalainen 0400 999 771 Janne Roslund 044 259 0901 Kuopio Olli Hiltunen 044 737 6999 Harri Hirvonen 044 737 6821 Kulloo Juha Penna 040 042 1361 Joustavat palvelut kautta maan ja maailman