Olemme osaltamme turvaamassa, että laivat, kontit sekä koneet ja laitteet toimimivat kuten pitääkin, turvallisesti ja ympäristöä säästäen. www.dekra.. DEKRA Industrial Oy Tuupakankuja 1, 01740 Vantaa Puhelin (09) 878 020 www.dekra.. DEKRA toimipisteet Lappeenranta Ville Pesonen, 050 545 6788 Mika Turku 044 737 6959 Loviisa Jani Metso 0400 778 460 Olkiluoto Juha Hirvonen 040 048 6684 Oulu Eetu Hartikka 050 320 6480 Juha Nurro 044 786 6493 Pori Antti Saunajoki 040 578 3697 Raahe Risto Maliniemi 050 322 9828 Pekka Sarja 050 322 9831 Savonlinna Jarkko Wright 0440 811 889 Tampere Esa Laajakallio 040 529 3374 Antti Hirvonen 050 320 1757 Turku Jarmo Aitta 044 737 6825 Miikka Lang 040 132 5253 Vaasa Marko Koivumäki 040 722 6620 Vantaa Henri Kinnunen 044 737 6774 Roni Kotiluoto 040 778 2615 Varkaus Jussi Nykänen 040 749 9350 Ari Pöllänen 040 575 9977 Rikkova aineenkoetus (DT) Turku: Teppo Vihervä 0400 183 151 Oulu: Jani Kantola 0440 761 391 Sertifiointi Anssi Rissanen 044 7376 835 Alavus Aatu Linjala 041 4342 562 Juha Veittiaho 050 314 3737 Jyväskylä Juha Kannelniemi 0400 759 589 Markus Kinnunen 044 737 6796 Kalanti Marko Ihanmäki 040 747 7866 Kemi Timo Maijanen 0400 866 255 Tiina Vakkala 040 844 5727 Kouvola Kari Karjalainen 0400 999 771 Janne Roslund 044 259 0901 Kuopio Olli Hiltunen 044 737 6999 Harri Hirvonen 044 737 6821 Kulloo Heikki Kananen 040 825 6311 Lahti Marko Malm 044 737 6749 Ville Lahtinen 044 737 6887 Suomen tavaraliikenteestä yli 90% liikkuu meritse. 3/ 20 20 TEEMA: Laatu ja NDT. Pidetään Suomi pyörimässä Viimeisintä tietämystä Hoidamme tarkastukset, testaukset ja arvioinnit teollisuuden keskeisimmillä osa-alueilla: ainetta rikkomaton tarkastus (NDT), rikkova testaus (DT), teräsrakenteet ISO 3834, EN 1090, EN 13084-7, EN 15085 sekä painelaitteet, sähkölaitteistot, palonilmaisuja sammutuslaitteistot ja johtamisjärjestelmät ISO 9001, ISO 14001 ja ISO 45001. DEKRAn visiona on turvallinen toimintaja elinympäristö, kaikilla mantereilla, ympäri maailmaa
Koe alan paras käyttökokemus ja ergonomia. MasterTig ja Flexlite Kemppi-MasterTig-A4_RedDot.indd 3 Kemppi-MasterTig-A4_RedDot.indd 3 27.5.2020 16:00:41 27.5.2020 16:00:41. Kaikkea muuta kuin tavalliset. www.kemppi.fi And you know
Osaamiseen tulee panostaa ja kokemusta on hyödynnettävä. Kehittämiseen kuuluu mm. Muuhun jalostavaan työhön, esimerkiksi osien valmistamiseen ja sovittamiseen, kuluu toinen kolmannes työajasta. Useat metallialan yritykset ovatkin oivaltaneet, että tutkimus ja kehitystyö ovat elinehto. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen on paljon mahdollisuuksia hitsattavien tuotteiden valmistusketjussa. Petri Merisaari kirjoitti lehden viime numeron ansiokkaassa pääkirjoituksessaan kokemuksistaan hitsaavien yritysten konsultointitehtävissä. Tähän tarvitaan osaavia ihmisiä kaikilla tasoilla sekä systemaattista kehittämistyötä. Onko levysepillä ja hitsareilla tarvittava osaaminen. ”Tuotantotoimintaan keskittyvien asiantuntijoiden tekemisissä ajankäyttöja havainnointitutkimuksissa on todettu, että tyypillisesti keskiraskaan hitsaustuotteen valmistuksessa hitsaajan työajasta kuluu keskimäärin varsinaiseen hitsaustyöhön vain noin kolmasosa työajasta. Kevytmekanisointi käyttäen yksinkertaisia standardiratkaisuja, mm. Siihen kuuluvat pienet askeleet ja aika ajoin myös suuremmat hyppäykset. Hitsauspaikalla ei juuri tehdä taloudellisia laskelmia, valitettavasti. Yritysten on panostettava enemmän hitsaustuotantonsa kehittämiseen. Molempiin tarvitaan tietoisia ja mietittyjä kehittämistoimia. Tuottavuuden jatkuva kasvu tukee yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta, jotka ovat työllisyyden ja ansioiden nousun perusedellytyksiä. Tärkeää on hankkeiden samansuuntaisuus ja tavoitteellisuus. Tehokkaita hitsausmenetelmiä on esitelty lehdessä tiiviiseen tahtiin, mm. Professori Veli Kujanpää kirjoitti pääkirjoituksessaan (Uskallusta tutkimussatsauksiin ja uusiin teknologioihin) Hitsaustekniikka-lehden numerossa 1/2016 mm. Ovatko kaikki tarvittavat osat valmiina ja löydettävissä työn alkaessa. Nykyään se lähtee tuotekehityksestä ja suunnittelusta edeten hankintoihin, valmistukseen ja logistiikkaan sekä tuotteen markkinointiin, jakeluun ja toimitukseen. Pitäisi siis virittää lähtötelineet ja varautua pitkään loikkaan. No 2/2020: Hitsaustuotannon tehostaminen, No 1/2020: Hitsauksen mekanisointi ja robotisointi, No 6/2019: Hitsausprosessit ja hitsauksen dokumentointi, No 5/2016: Mekanisointi ja automatisointi ja No 2/2016: Hitsaustuotannon tehostaminen. tehtaan tuotannon uudistamisessa suurin osa ajasta kuluu tuotteiden kehittämiseen ja tuotannon suunnitteluun”. Tuottavuutta voidaan nostaa myös parantamalla tuotteen ja palvelun laatua tai ominaisuuksia, jolloin tuotteesta tai palvelusta voidaan saada parempi hinta lisäämättä panoksia samassa suhteessa. Suurimmat voitot saadaan tekemällä oikeita asioita oikealla tavalla. Yrityksen tasolla tuottavuudella tarkoitetaan jalostusarvon (tuotoksen) ja sen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten suhdetta. Onko tuotteiden valmistusmenetelmät vakioitu ja ohjeistettu. Tuotekehityksen avulla voidaan tehdä entistä parempia ja laadukkaampia tuotteita. Hitsaustyön optimointi, hitsausmenetelmän valinta tuotannon taloudellisuuden näkökulmasta, uusien menetelmien ja apuvälineiden kehittäminen, olemassa olevien tekniikoiden parantaminen sekä kustannusja investointilaskenta ovat kaikki tärkeitä kysymyksiä otettavaksi huomioon tuottavuuden parantamisessa. Toiminnan on oltava kannattavaa ja kustannusten kilpailukykyisiä tuotteen koko ketjussa Tuotteet pitää suunnitella helpommin valmistettaviksi ja voida tehdä entistä älykkäämmin ja käyttäen entistä älykkäämpiä koneita. Siihen kuuluu myös raakaaineiden, energian ja pääoman käytön tehokkuus. PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS Hitsaustekniikka-lehti tuottavuuden asialla Hitsaustekniikka-lehdessä on viime vuosina useissa numeroissa ollut teemana ja aiheena konepajojen hitsaustuotannon tehostaminen ja kehittäminen sekä tuottavuuden parantaminen. Tuotteiden hintakilpailukyky paranee ja tuotteita pystytään myymään enemmän kotimaahan ja vientimarkkinoille. Jalostusarvo on yhtä kuin tuotannon myyntiarvo, josta on vähennetty muilta ostetut panokset. suunnittelun korostaminen, tehokkaiden hitsausmenetelmien käyttö, hitsauksen mekanisointi, automatisointi ja robotisointi sekä tuotantofilosofiat Leanja Total Welding Management -toiminta. Vaativatko osat sovittamista. Kevytmekanisoinnista on lehdessä ollut useita artikkeleita viime kymmenenä vuotena: No 1/2020: Metalliteollisuuden on panostettava enemmän tuotannon kehittämiseen, No 5/2016: Hitsausautomaatio – kansainvälistä kilpailukykyä ja No 5/2016: Hitsiä syntyy vain silloin, kun valokaari palaa ja No 4/2013: Turun telakka kevytmekanisoi hitsausta. Onko. Kilpailukyvyn näkökulmasta tuottavuuden parantamisen vaatimus koskee koko tuotantojärjestelmää. Onko työntekijöillä kaikki tarvittava tieto työn suorittamiseksi ilman epäselvyyksiä. Loput työajasta on jalostamatonta työtä – osien etsimistä, muuta valmistelua, häiriöitä ja taukoja. Samalla on huolehdittava työhön osallistuvien motivaatioista, tarvittaessa uusin keinoin. Tuottavuuden paraneminen tarkoittaa saman jalostusarvon aikaansaamista vähemmillä työja pääomapanoksilla tai sitä, että samoilla panoksilla saadaan aikaan enemmän jalostusarvoa. Pelkkä valmistuksen tuottavuuden kehittäminen ei riitä. tandem-MIG/MAG-hitsaus, syvätunkeuma-TIG-hitsaus, putkien orbitaalihitsaus, CMT-hitsaus, kapearailohitsaus, tehokkaat jauhekaarimenetelmät, laser-hitsaus ja laser-hybridihitsaus. Kysymys ei välttämättä ole suurista investoinneista tai tietoteknisistä ratkaisuista vaan usein pienistä tuotteisiin ja tuotantomenetelmiin tehtävistä parannuksista. Onko käytössä työssä tarvittavat apuvälineet. pystyja vaakahitseissä. ”Mikäli haluamme pysyä mukana kansainvälisessä kilpailussa, on rationalisoitava yrityksen toimintaa kaikilla tasoilla ja satsattava tuotekehitykseen, suunnitteluun, tuotannon kehittämiseen ja koulutukseen. Nykyisissä hintapaineissa tuottavuuteen ja tehokkuuteen liittyvät kysymykset tuntuvat ajankohtaisemmilta kuin koskaan aiemmin. Parannuskohteita voi etsiä esimerkiksi vastaamalla seuraaviin kysymyksiin.” ”Onko tuotteet suunniteltu helposti valmistettavaksi. Tuottavuus on paljon muuta kuin pelkkää työn tuottavuutta. Yrityksissä voi olla käynnissä useita erilaisia tuottavuuden kehittämishankkeita samanaikaisesti. seuraavaa. Aikaisemmin tuottavuutta lisättiin koneilla ja paremmilla työvälineillä. Esim. Hitsaavan teollisuuden merkitys on suuri suomalaisessa teollisuudessa. hitsauspistoolin hitsauskuljettimia (”traktoreita”), jotka kulkevat hitsattavan tuotteen päällä tai sen vieressä. Itse asiassa esim. Menetelmäkehityksellä voidaan parantaa työmenetelmiä ja työtapoja. Kuljetin voi kulkea myös alumiinikiskolla, joka on kevyt siirtää hitsattavasta railosta toiseen, esim
High Metal Oy (ent. Yritys tuottaa parhaiten arvoa asiakkaalle, kun koko tilaus-toimitusketjussa tehdään asiakkaan näkökulmasta oikeita asioita ja oikeaan aikaan. ”Lean tuli taloon ja leikkasi valmistusajasta kolmanneksen Planmecassa”. Hakaniemen Metalli) pudotti erään tuotteen (pulpperin) uudelleensuunnittelulla valmistuskustannukset noin 200 000 eurosta noin 20 000 euroon (Prometalli No 2/2014). vetyhalkeiluriskiin ja sitä kautta esikuumennustarpeeseen. Jos V-railon railokulma esim. Suunnittelijan on vältettävä tarpeettoman suuria hitsejä, esim. Vain asiakkaalle lisäarvoa tuottava toiminta on viisasta. Juha Lukkari Päätoimittaja, Hitsaustekniikka-lehti juha.lukkari@shy.fi. Lopputuloksena toimitusvarmuus ja kustannustehokkuus paranivat.” Ei tämä tähän lopu! Hitsaustekniikka-lehti tulee jatkamaan hitsaavien yritysten tuottavuusja kehitysasioilla tulevaisuudessakin. Jos levynpaksuus on kaksinkertainen, niin hitsiainemäärä on nelinkertainen. Voiko suurempia säästöjä edes kuvitellakaan. Tämä puoltaa X-railon käyttöä yli noin 15 mm:n levynpaksuuksilla, jos mahdollista ja myös vähäisempien muodonmuutosten kannalta. Hitsattavuus vaikuttaa mm. ”Meyerin Turun telakan hallin läpäisykyky kaksinkertaistui”. Kun hitsit ovat edullisissa asennoissa ja hyvin luokse päästävissä, ne voidaan hitsata käyttäen myös tehokkaita menetelmiä. Hyviä kysymyksiä ja niihin pitää etsiä myös hyvät vastaukset. Jo vuonna 1983 Hitsaustekniikka-lehdessä oli artikkeli menetelmäteknisen ryhmän työn tuloksista satamanosturin telin uudelleensuunnittelusta silloisessa Kone Oy:ssä Hyvinkäällä. 70...80 %. Railokulmalla on päittäishitseissä hallitseva vaikutus tarvittavaan hitsiainemäärään. ”MSK Cabins tehosti toimintaa Lean-projektilla, jonka ansiosta hitsaamon kapasiteetti kasvoi 50 %, runkojen työtunnit robottihitsauksessa vähenivät 60 % ja kokonaisuudessaan hitsaamon työtunnit vähenivät 40 % sekä siirtyminen kolmivuorotyöstä kahteen vuoroon”. Suunnittelija määrittelee perusaineen (hitsattavan teräksen), mikä puolestaan vaikuttaa ratkaisevasti mm. PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS hitsaustyöpiste siisti ja turvallinen. Lean-toiminta voi mahdollistaa huikeat parannukset yrityksen suorituskyvyssä. Jos railomuoto on V-railon sijaan X-railo, niin levynpaksuuden kaksinkertaistaminen ainoastaan kaksinkertaistaa hitsiainemäärän. menetelmätekninen ryhmä, jossa oli mukana suunnittelun ja valmistuksen edustajia. Ei tähän keksi enää ylistyssanoja! Yhteistyö valmistettavuuden ja valmistusmenetelmien asiantuntijoiden kanssa mahdollistaa parhaiden suunnitteluratkaisuiden hyödyntämisen kustannusten ja laadun optimoinnin sekä läpimenoajan kannalta. Hitsaustekniikka-lehdessä Leanistä on ollut useita artikkeleita, joiden johtopäätökset ja tulokset ovat olleet erinomaisia. Hitsien sijoitus rakenteessa vaikuttaa suuresti hitsausmahdollisuuksiin ja sitä kautta hitsauskustannuksiin. Siinä pohdittavaa yrityksille! Hitsattujen rakenteiden valmistusystävällisyys (valmistettavuus) sekä suunnittelun ja valmistuksen välinen yhteistyö ovat ikuisuusaiheita. Ensiarvoisen tärkeää, että arvostetaan suunnittelua panostamalla siihen riittävästi resursseja ja aikaa”. ”Bronto Skyliftin kehityshankkeen tuloksena saatiin esimerkiksi läpäisyajan ja varastotasojen puolittaminen kokoonpanossa”.”Lean auttoi metalliyritys Joros Oy:tä uudistumaan. Kymmeniä vuosia sitten monessa yrityksessä oli ns. a-mitan suureneminen 4 mm:stä 6 mm:iin merkitsee tarvittavan sulatettavan hitsiainemäärän yli kaksinkertaistumista. Taivutetuilla levyillä voi säästyä paljolta hitsaukselta, jos niiden käyttö on vain mahdollista. pienahitseissä, joissa tarvittava hitsiainemäärä kasvaa a-mitan toisessa potenssissa. 60°, niin hitsiainemäärä riippuu levynpaksuudesta. Valmistettavuus on merkittävä työkalu valmistajan lisäarvon tuottamiseen ja erityisesti lisäarvoa tuottamattoman työn karsimiseen, sillä valmistuskustannukset ovat merkittävä osa tuotteen kustannuksia ja toisaalta ylimääräisen työn karsiminen vaikuttaa suoraan tehtaan tuottavuuteen eli euroihin. Tulokset olivat mahtavia: paino 450 -> 250 kg, osien lukumäärä 20 kpl -> 10 kpl, hitsien pituus lyheni kolmannekseen, hitsausja kokoonpanoaika lyheni 75 % ja koneistusaika lyheni 50 %. Tuotteen suunnitteluvaiheessa suurin osa tuotteen kustannuksista päätetään (”lyödään lukkoon”), joidenkin lähteiden mukaan luku on n. Valitun teräksen lujuus vaikuttaa puolestaan levynpaksuuteen, millä on suuri vaikutus railon tilavuuteen (tarvittavaan ja sulatettavaan hitsiainemäärään) ja sitä kautta hitsaustyön määrään. Onko tehtaan layout tehokasta ja virtautettua valmistusta tukevaa. Hukkakustannukset ovat tuottavuuden este. Tämän takia yhteistyö valmistajan ja suunnittelijan välillä on erityisen tärkeää jo alkuvaiheessa. puikkohitsauksessa hitsausaika pystyasennossa on noin kaksinkertainen jalkoasentoon verrattuna. Mitkä asiat keskeyttävät työnteon tai aiheuttavat häiriöitä ja ylimääräisiä taukoja hitsarin työssä”. Lean-toiminta pureutuu asiakaslähtöiseen toiminnan jatkuvaan parantamiseen, toimintaprosessien järkeistämiseen ja hukkakustannusten poistoon. Lisäksi pystyasennossa hitsiainemäärä tulee helposti tarpeettoman suureksi, joten hitsaus jalkoasennossa säästää hitsiainetta tehokkaimmin. Paras hitsihän on tunnetusti ”hitsaamaton” hitsi. hitsattavuuteen ja levynpaksuuteen. Jalkoasento on edullisin asento hitsata, esim. Seuraavat muutamat lauseet Hitsaustekniikka-lehdessä olleista artikkeleista puhuvat puolestaan. Läpimenoaikaa pystytään parantamaan merkittävästi onnistuneen Lean-toiminnan tuloksena
Näiden standardien tarkoituksena on määrittää mitat tyypillisille normaalissa tuotannossa esiintyville hitsausvirheille. Sallittuun virhetasoon vaikuttaa ennen muuta rakenteen, tuotteen tai komponentin hitseille määritelty hitsiluokka. Radiografiastandardien kaavioesitys (SFS-EN ISO 17635:2016, 15). Rikkomattoman aineenkoetuksen standardien kaavioesitys (SFS-EN ISO 17635:2016, 15). Teräksen, nikkelin, titaanin ja niiden seosten sulahitsaus (paitsi sädehitsaus). Yleisohjeet metallisille materiaaleille) annetaan yleisohjeet metallisten materiaalien hitsien rikkomattomalle aineenkoetukselle. Käytettävästä hitsiluokasta päätetään ennen valmistuksen aloittamista, mieluiten jo tarjouspyynnön tai tilauksen yhteydessä. puitteissa hitsausliitosten valmistuksessa. Standardeja voidaan käyttää laatujärjestelmän Hitsausvirheet Suomen hitsaavassa teollisuudessa vuosina 2017 ja 2018 Timo Kauppi HT-lehden numerossa 1/2018 tarkasteltiin hitsausvirheitä perustuen DEKRA Industrial Oy:n toimittamiin radiografisen tarkastuksen pöytäkirjoihin aikaväliltä 1/2016 – 8/2017. teollisuussektorista ja hitsattavasta tuotteesta. Viimeisen painos on vahvistettu 23.12.2016. Kuva 2. Standardissa annetaan ohjeet hitsien rikkomattomien aineenkoetusmenetelmien valintaan ja tarkastustulosten arviointiin perustuen laatuvaatimuksiin, materiaaliin, hitsin paksuuteen, hitsausprosessiin ja tarkastuslaajuuteen. Hitsiluokat). Kuvissa 1, 2 ja 3 nähdään standardin SFSEN ISO 17635 kaavioesitys hitsien rikkomattomasta aineenkoetuksesta.. Alumiinin ja alumiiniseosten kaarihitsaus. Hitsiluokat) ja SFS-EN ISO 10042 (Hitsaus. Kuva 1. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 4 Hitsausvirheistä Hitsauksessa on tavoitteena aikaansaada vaatimustenmukainen hitsausliitos mahdollisimman kustannustehokkaasti. Standardissa SFS-EN ISO 17635 (Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Ultraäänistandardien kaavioesitys (SFS-EN ISO 17635:2016, 16). Eri hitsiluokissa sallitut virheet on määritelty standardeissa SFS-EN ISO 5817 (Hitsaus. Standardeissa ryhmitellään hitsausvirheet mitoituksellisten ar vojen perusteella kolmeen eri hitsiluokkaan. Vaatimustenmukaisuus riippuu mm. Tarvittava hitsiluokka määritetään sovellutusstandardissa tai sen valitsee vastuullinen suunnittelija yhdessä valmistajan, käyttäjän ja/tai muun osapuolen kanssa. Kuva 3. Tässä artikkelissa käydään läpi vuosien 2017 ja 2018 virhetilastot ja niihin liittyvät havainnot
hitsausprosessi . Osa 5: Tarkastus ja testaus) 5.9 % 6.8 % SFS-EN 287-1 (Hitsaajan pätevyyskoe. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 5 Hitsausvirhetilastot 2017 ja 2018 DEKRA Industrial Oy toimitti analysoitavaksi yhteensä 47 068 hitsin radiografisen kuvauksen pöytäkirjatietoja vuosilta 2017 ja 2018 eli lähes 50 000 pöytäkirjaa!. MAG umpil. Sulahitsaus. Laatuvaatimus (asiakirja, jossa hyväksymiskriteerit on määritelty) 2017 2018 SFS-EN 13480-5 (Metalliset teollisuusputkistot. MAG metallit. IX, jne.) 14.4 % 4.3 % SFS-EN ISO 9606-1 (Hitsaajan pätevyyskoe. MAG-hitsien (prosessit nro 135, 136 ja 138) yhteenlaskettu osuus oli n. Taulukossa 2 on annettu kuvattujen hitsien arvioinnissa käytettyjen laatuvaatimusasiakirjojen suhteelliset määrät vuosina 2017 ja 2018. perusaine . Taulukko 3. Sulahitsaus. jostain investointiprojektista, jossa on hitsattu eväputkiseiniä. Jauhekaarihitsauksen osalta vuositason vaihtelu voi johtua esim. halkaisija . laatuvaatimus . Tulosten arvioinnissa käytettävät hyväksymiskriteerit riippuvat tuotteesta. Kuvausmäärien jakautuminen eri hitsausprosesseille on annettu taulukossa 3. railon muoto . Tällöin havaittiin, että lähes kaikki kuvatut TIG-hitsit olivat pieniTaulukko 2. Tilannetta tarkasteltiin Hitsaustekniikka-lehden numerossa (HT 3/2019) julkaistussa artikkelissa ”Hitsien rikkomaton aineenkoetus”. Saman vuoden tarkastuksissa on kuvattu myös paljon (9,8 %) prosessilla 135 (MAG-umpilankahitsaus) hitsattuja liitoksia. Esimerkiksi standardin SFSEN 12952-6 (Vesiputkikattilat ja niihin liittyvät laitteistot. Vuoden 2017 ASME:n mukaisten kuvausten suuri määrä (taulukko 1) näkyy myös siinä, että sen osuus laatuvaatimuksena on yli 14 %. Kuvauksissa käytettyjen laatuvaatimusasiakirjojen suhteelliset määrät. aineenpaksuus . tarkastuslaajuus . Digitaalisen röntgenkuvauksen osuus tulee kuitenkin todennäköisesti nousemaan, kunhan ennen vuotta 2013 julkaistut tuotestandardit revisioidaan. Sen mukaan selvästi eniten kuvataan SFS-EN 13480 -standardisarjan mukaisia teollisuusputkistoja. tarkastusohje . 7 % molempina tarkasteluvuosina eli se on kolmanneksi kuvatuin hitsausprosessi. TIG-hitsien kuvausmäärät olivat selvästi suurimpia myös aiemmassa tarkastelussa (HT-lehti 1/2018). kuvat (kpl) . Pöytäkirjadata sisälsi seuraavat tietokentät: . PROSESSI . Suurin muutos vuositasolla on TIG-hitsien kuvausmäärissä, joka on pudonnut 4.5 % vuonna 2018. tarkastustaso . Kuvattujen hitsien lukumäärän jakautuminen hitsausprosesseittain vuosina 2017 ja 2018. MAG täytel. Vuoden 2018 aikana on tarkastettu suunnilleen yhtä paljon TIG-, jauhekaarija yhdistelmäprosesseilla (141, 12 ja yhd.) hitsattuja liitoksia. ASME-standardin mukaisia tarkastuksia tehtiin vuonna 2017 yli kaksi kertaa enemmän kuin 2018. Osa 6) mukaan tarkastetuissa vesiputkikattiloissa kuvattujen TIG-hitsien osuus oli 71,4 % vuonna 2017, mutta 2018 vain 24,2 %. Tieto tästä on kirjattu ”laatuvaatimus”-tietokenttään, joka määrittelee virheiden hyväksymiskriteereille ja -rajoille käytettävän standardin tai muun asiakirjan. Osa 6: Kattilan paineenalaisten osien valmistuksen aikainen tarkastus, dokumentointi ja merkintä) 8.5 % 6.6 % SFS-EN 13445-5 (Lämmittämättömät painesäiliöt. 12 15 111 131 135 136 138 141 Yhdistelmä VUOSI . Taulukossa 1 on annettu käytettyjen kuvausmenetelmien lukumäärät ja osuudet vuositasolla. kuvausmenetelmä . Taulukosta 4 nähdään miten vuonna 2017 ja 2018 kuvattujen TIGhitsien osuudet vaihtelevat paljon sovelluksesta riippuen. liitosmuoto . TIG 2017 (kpl) 549 332 1013 89 622 941 120 17898 2657 2018 (kpl) 949 182 1085 63 572 855 99 15862 3180 2017 2.3 % 1.4 % 4.2 % 0.4 % 2.6 % 3.9 % 0.5 % 73.9 % 11.0 % 2018 4.2 % 0.8 % 4.7 % 0.3 % 2.5 % 3.7 % 0.4 % 69.4 % 13.9 %. Osa 1: Teräkset) 3.4 % 3.1 % * DEKRA sis. ohje halkaisijaisia putkia. Taulukon mukaan vuonna 2017 lähes kolme neljäsosaa kuvatuista hitseistä on ollut TIGhitsejä (prosessi nro 141). hyväksytty/hylätty ”Kuvausmenetelmä”-tietokenttä määrittelee sen, onko kuvauksessa käytetty filmiä (RT, RT, ASME), fosforilevyä (CR) vai digitaalipaneelia (DR). Toiseksi eniten on kuvattu yhdistelmäprosessilla tehtyjä hitsejä. virheet . Jauhekaari Plasma Puikko MIG umpil. Osa 5: Tarkastus ja testaus) 45.9 % 46.7 % ASME (IP-152*, ASME Sec. Eri kuvausmenetelmillä kuvattujen hitsien lukumäärät ja osuudet vuosina 2017 ja 2018. Kuvassa 4 on esitetty, miten vesiputkikattiloiden valmistuksessa ja korjauksessa käytettyjen hitsausprosessien kuvausmäärät ovat vaihdelleet. kuvausajankohta . Hitsaajien pätevyyskokeita tehdään edelTaulukko 1. Osa 1: Teräkset) 8.9 % 9.9 % SFS-EN 12952-6 (Vesiputkikattilat ja niihin liittyvät laitteistot. Röntgenfilmin osuus on luonnollisesti lähes 100 %. Kuvausmenetelmä 2017 (kpl) 2018 (kpl) 2017 2018 CR 212 0.0 % 0.9 % DR 525 584 2.2 % 2.6 % RT 19555 20066 80.7 % 87.8 % RT ASME 4141 1985 17.1 % 8.7 % Yhteensä 24221 22847 100 % 100 % leen kahden standardin mukaisesti (SFS-EN ISO 9606-1 ja SFS-EN 287-1) ja taulukon mukaan kumotun SFS-EN 287-1 osuus kuvatuista pätevyyskoehitseistä on pienentynyt 27,8 – 23,6 % vuodesta 2017 vuoteen 2018
Vesiputkikattiloiden radiografisen kuvauksen osuudet hitsausprosesseittain 2017 ja 2018. Osa 1: Teräkset) 30.2 % 44.6 % Kuva 4. Laatuvaatimus (asiakirja, jossa hyväksymiskriteerit on määritelty) 2017 2018 SFS-EN 13480-5 (Metalliset teollisuusputkistot. PROSESSI . Muotoja mittavirheiden (pääryhmä 5) osuus on myös suuri. IX, jne.) 95.8 % 97.4 % SFS-EN ISO 9606-1 (Hitsaajan pätevyyskoe. VIRHERYHMÄ . Esimerkkinä huokosten osuus vaihtelee hitsausprosessista riippuen noin 20 %:sta yli 95 %:iin, mikä on valtava ero. Halkeamat Huokoset Sulkeumat Liittymävirheet Muotoja mittavirheet Muut virheet 12 Jauhekaari 0.3 % 62.2 % 4.7 % 10.5 % 20.8 % 1.6 % 15 Plasma 0.0 % 65.4 % 5.5 % 7.1 % 20.5 % 1.6 % 111 Puikko 0.3 % 72.8 % 7.7 % 4.6 % 13.0 % 1.7 % 131 MIG/umpil. Halkeamat Huokoset Sulkeumat Liittymävirheet Muotoja mittavirheet Muut virheet 12 Jauhekaari 0.5% 95.5% 1.0% 0.4% 1.7% 0.8% 15 Plasma 0.0% 68.5% 5.6% 4.5% 18.0% 3.4% 111 Puikko 0.3% 59.0% 9.5% 7.0% 20.9% 3.4% 131 MIG/umpil. Liittymävirheiden osuuden keskiarvo oli v. VIRHERYHMÄ . 0.7 % 41.6 % 5.2 % 21.4 % 26.4 % 4.7 % 138 MAG/metallit. PROSESSI . 0.0 % 74.5 % 5.5 % 2.2 % 17.6 % 0.3 % 136 MAG/täytel. 0.0 % 63.4 % 7.1 % 8.9 % 20.5 % 0.0 % 141 TIG 0.3 % 67.7 % 8.2 % 5.9 % 17.0 % 0.9 % X / Y Yhdistelmä 0.7 % 70.9 % 6.8 % 4.5 % 16.8 % 0.3 % Keskiarvo 0.3 % 59.3 % 5.7 % 7.2 % 17.0 % 1.2 %. Yhteensä virheitä oli raportoitu 28 582 kpl (13 353 kpl v. Osa 5: Tarkastus ja testaus) 25.3 % 60.3 % SFS-EN 287-1 (Hitsaajan pätevyyskoe. Osa 6) 71.4 % 24.2 % SFS-EN 13445-5 (Lämmittämättömät painesäiliöt. 0.0% 62.2% 5.9% 6.7% 19.3% 5.9% 141 TIG 0.1% 55.2% 7.7% 4.8% 31.5% 0.7% X / Y Yhdistelmä 0.4% 68.9% 9.5% 7.2% 11.7% 2.4% Keskiarvo 0.2 % 62.7 % 6.5 % 4.4 % 14.8 % 2.9 % Taulukko 4. Taulukko 5. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että kyseessä ovat kaikki raportoidut virheet, eivätkä siis pelkästään sellaiset, jotka ovat johtaneet hitsin hylkäämiseen. Osa 1: Teräkset) 37.3 % 79.4 % SFS-EN 12952-6 (Vesiputkikattilat ja niihin liittyvät laitteistot. Kuvattujen TIG-hitsien osuudet eri laatuvaatimuksilla. Taulukko 6. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 6 Hitsausvirheet Taulukoissa 5 ja 6 on annettu vuosina 2017 ja 2018 RT-pöytäkirjoissa raportoitujen virheiden osuudet SFS-EN ISO 6520-1 mukaisella pääryhmäjaolla luokiteltuna. Hitsausprosessi näyttää vaikuttavan hyvin paljon erityyppisten hitsausvirheiden osuuksiin. 0.6% 59.4% 13.3% 3.7% 16.8% 6.2% 138 MAG/metallit. 2017 ja 15 229 kpl v. 0.1% 75.1% 4.5% 5.1% 11.8% 3.3% 136 MAG/täytel. Osa 5: Tarkastus ja testaus) 92.4 % 86.3 % ASME (IP-152*, ASME Sec. Sulahitsaus. 0.0% 20.6% 1.4% 0.3% 1.7% 0.2% 135 MAG/umpil. 2018 (7,2 %) lähes kaksinkertainen vuoteen 2017 (4,4 %) verrattuna. 2018). Taulukkojen perusteella huokoset (pääryhmä 2) ovat selvästi eniten esiintyvä hitsausvirhe ja niiden osuus on ollut keskimäärin noin 6 % molempina tarkasteluvuosina. Vuoden 2018 RT-pöytäkirjoissa raportoitujen virheiden osuudet eri hitsausproesseilla. Sulahitsaus. Osasyy tähän on todennäköisesti se, että volumetrisenä virheenä huokoset ovat helpoiten tunnistettavissa röntgenfilmiltä. Vuoden 2017 RT-pöytäkirjoissa raportoitujen virheiden osuudet eri hitsausprosesseilla. 0.0 % 15.5 % 0.0 % 0.0 % 0.2 % 0.1 % 135 MAG/umpil
2017 verrattuna. SELITE . prosessissa 131 (umpilanka-MIG) on havaittu ainoastaan juurenpuoleisia (5013) ja palkojenvälisiä (5014) reunahaavoja . 2018 7,2 %, joka on siis lähes kaksinkertainen v. vajaata juurta (515) esiintyy erityisesti prosesseissa 12 (jauhekaari) ja 138 (metallitäytelankaMAG) . Hitsausprosesseja tarkasteltaessa voidaan todeta seuraavaa: Taulukko 7. MAGtäytel. 12 15 111 131 135 136 138 141 Yhdistelmä VUOSI . metallitäytelanka-MAG-hitsauksessa (prosessi 138) korkea juurikupu (504) on tyypillisin muotoja mittavirhe Hitsiluokkastandardissa SFS-EN ISO 5817:2014 muotoja mittavirheet luokitellaan pintavirheisiin, joiden kyseessä ollessa luoksepäästävien hitsien yleisesti hyväksytyt tarkastusmenetelmät standardin SFS-EN ISO 17635:2016 (Hitsien rikkomaton aineenkoetus. Hylättyjen hitsien lukumäärät ja hylkäys-% eri hitsausprosesseilla. Taulukossa on korostettu punaisella kaikki yli 10 % osuudella olevat virheet. VIRHEKOODI PROSESSI . MAG umpil. Jauhekaari Plasma Puikko MIGumpil. Hylkäysten osuuksissa on yllättävän suuria eroja tarkasteluvuosien välillä eri hitsausprosesseilla. Tarkastettujen hitsien hylkäysten osuudet Taulukossa 8 on annettu tarkastettujen hitsien hylkäysten lukumäärät ja osuudet (hylkäys-%) hitsausprosesseittain. 2018. Muotoja mittavirheiden (SFS-EN ISO 6520-1 pääryhmä 5) osuudet hitsausprosesseittain v. MAGumpil. MAG täytel. MAGmetallit. TIG 500 Virheellinen muoto 1.7 % 0.9 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.2 % 4.2 % 2.0 % 1.5 % 501 Reunahaava 3.0 % 11.8 % 7.7 % 3.6 % 0.0 % 21.9 % 0.4 % 0.0 % 1.2 % 2.8 % 5011 Jatkuva reunahaava 1.0 % 0.0 % 0.0 % 0.7 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 8.3 % 1.3 % 0.3 % 5012 Katkonainen reunahaava 15.1 % 10.8 % 3.8 % 7.2 % 0.0 % 15.6 % 2.1 % 4.2 % 16.7 % 13.5 % 5013 Juurenpuoleiset reunahaavat 17.5 % 13.2 % 26.9 % 12.2 % 50.0 % 15.6 % 2.0 % 12.5 % 17.5 % 22.7 % 5014 Palkojenvälinen reunahaava 0.4 % 0.5 % 0.0 % 0.0 % 50.0 % 0.0 % 0.0 % 4.2 % 0.4 % 0.3 % 5015 Paikallinen reunahaava 0.2 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.3 % 0.3 % 502 Korkea kupu 4.8 % 4.7 % 0.0 % 20.1 % 0.0 % 0.0 % 0.4 % 0.0 % 4.2 % 3.4 % 504 Korkea juurikupu 14.6 % 7.1 % 3.8 % 18.7 % 0.0 % 10.9 % 1.7 % 33.3 % 14.4 % 19.3 % 5041 Paikallinen korkea juurikupu 2.5 % 8.5 % 0.0 % 5.0 % 0.0 % 3.1 % 0.3 % 0.0 % 1.8 % 1.8 % 505 Jyrkkä liittyminen 5.4 % 0.0 % 11.5 % 10.8 % 0.0 % 14.1 % 0.5 % 0.0 % 4.9 % 7.7 % 5051 Jyrkkä liittymiskulma 0.1 % 0.0 % 0.0 % 1.4 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 506 Valuma 0.2 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.2 % 0.0 % 0.1 % 0.0 % 5062 Pohjapalon valuma 0.2 % 0.5 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.1 % 0.0 % 0.2 % 0.3 % 507 Tasomainen sovitusvirhe 0.2 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.1 % 0.0 % 0.2 % 0.0 % 510 Läpivalunut hitsi 5.1 % 0.0 % 0.0 % 0.7 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 7.8 % 0.0 % 511 Vajaa kupu 3.4 % 0.9 % 3.8 % 4.3 % 0.0 % 3.1 % 0.5 % 4.2 % 3.9 % 1.2 % 514 Epätasainen hitsin pinta 0.1 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.1 % 0.0 % 515 Vajaa juuri 22.7 % 39.6 % 15.4 % 13.7 % 0.0 % 10.9 % 2.9 % 29.2 % 21.8 % 22.4 % 516 Huokoisuus juuressa 1.5 % 1.4 % 26.9 % 1.4 % 0.0 % 4.7 % 0.0 % 0.0 % 1.0 % 1.8 % 517 Uudelleenaloitusvirhe 0.3 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % 0.3 % 0.6 % . Taulukossa 7 on annettu raportoitujen muotoja mittavirheiden osuudet hitsausprosesseittain. MAG metallit. Tarkasteluun otettiin vain ne prosessit, joiden hitsejä oli hylätty yli 100 kpl eli hitsausprosessit 111 (puikkohitsaus), 136 (jauhetäytelanka-MAG), 141 (TIG) ja usealla Taulukko 8. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 7 Hitsatun rakenteen kestävyyden kannalta vaarallisia hitsausvirheitä ovat erityisesti halkeamat, liittymävirheet sekä muotoja mittavirheet. 12 15 111 131 135 136 138 141 Yhdistelmä Kaikki Jauhekaari Plasma Puikko MIG umpil. Varsinkin jauhekaarihitsauksessa (prosessi 12) on valtava ero, jota käsitellään myöhemmin tekstissä. TIG 2017 (kpl) 14 4 200 20 92 88 17 1044 238 2018 (kpl) 176 17 119 21 124 19 1458 175 2017 0.9 % 1.3 % 8.3 % 6.3 % 7.3 % 5.6 % 6.3 % 2.3 % 4.8 % 2018 8.4 % 2.5 % 4.2 % 0.0 % 1.4 % 6.0 % 8.0 % 3.1 % 2.4 %. Yleisohjeet metallisille materiaaleille) mukaan ovat visuaalinen tarkastus (VT), magneettijauhetarkastus (MT) tai tunkeumanestetarkastus (PT). Seuraavassa tarkastellaan hylkäykseen johtaneiden virheiden esiintymistä hitsausprosesseittain. Tarkasteltaessa kaikkien hitsausprosessien yhteenlaskettuja osuuksia (sarake ”kaikki”) yli 10 % osuuksia on virheillä 515 (vajaa juuri), 5013 (juurenpuoleiset reunahaavat), 5012 (katkonainen reunahaava) ja 504 (korkea juurikupu). Plasmaja TIG-hitsausta (prosessit 15 ja 141) pidetään perinteisesti laaduntuottokyvyltään hyvinä prosesseina, mikä näkyy pieninä hylkäys-% arvona, luokkaa 1-3% tutkitussa aineistossa. Yksittäisistä prosesseista lisäksi virheiden 516 (huokoisuus juuressa, hitsausprosessi 15), 502 (korkea kupu, hitsausprosessi 111) ja 501 (reunahaava, hitsausprosessit 12 ja 135) osuudet ylittävät 10 % arvon. PROSESSI . Muotoja mittavirheiden osuus oli v
2017 vain 0,9 % ja v. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 8 prosessilla (yhdistelmä) hitsatut hitsit. Hylätyissä TIG-hitseissä huokosten osuus on 46-47 %, taulukko 11. VIRHE 2017 (kpl) 2018 (kpl) 2017 2018 Halkeamat 1 9 0.3 % 2.4 % Huokoset 107 149 32.4 % 39.9 % Sulkeumat 105 60 31.8 % 16.1 % Liittymävirheet 69 60 20.9 % 16.1 % Muotoja mittavirheet 46 65 13.9 % 17.4 % Muut virheet 2 30 0.6 % 8.0 % Yhteensä (kaikki virheet) 330 373 Taulukko 13. VIRHE 2017 (kpl) 2018 (kpl) 2017 2018 Halkeamat 8 36 0.4 % 1.6 % Huokoset 855 1046 46.0 % 47.4 % Sulkeumat 87 165 4.7 % 7.5 % Liittymävirheet 461 581 24.8 % 26.3 % Muotoja mittavirheet 444 366 23.9 % 16.6 % Muut virheet 4 14 0.2 % 0.6 % Yhteensä (kaikki virheet) 1859 2208 100 % 100 % Taulukko 12. Liittymä-, muotoja mittavirheet ovat aiheuttaneet noin 42 % hylkäyksistä ja sulkeumat hieman alle 10 %. TIG hitsauksessa (prosessi 141) hylkäyksiin johtaneet virhetyypit päävirheryhmittäin jaoteltuna. Taulukossa 10 on annettu eniten hylkäyksiin johtaneiden virheiden osuudet prosessin 136 (täytelanka-MAG) osalta. Taulukon 8 mukaan jauhekaarihitsien hylkäys-% vaihteli erittäin paljon tarkasteltuina vuosina ollen v. Taulukkoon 13 on yhdistetty taulukoiden 9-12 tiedot ja sen perusteella huokoset ovat olleet syynä lähes puoleen tehdyistä hylkäyksistä. Jauhekaarihitsauk. Liittymävirheiden (401, 402 ja 4011) osuudet olivat v. Jauhetäytelanka-MAG-hitsauksessa (prosessi 136) hylkäyksiin johtaneet virhetyypit päävirheryhmittäin jaoteltuna. Taulukoissa virheet on jaoteltu SFSEN ISO 6520-1 pääryhmien mukaisesti. VIRHE 2017 (kpl) 2018 (kpl) 2017 2018 Halkeamat 4 3 1.1 % 1.1 % Huokoset 200 157 55.6 % 58.8 % Sulkeumat 25 21 6.9 % 7.9 % Liittymävirheet 85 48 23.6 % 18.0 % Muotoja mittavirheet 46 32 12.8 % 12.0 % Muut virheet 6 0.0 % 2.2 % Yhteensä (kaikki virheet) 380 267 100 % 100 % Taulukko 10. VIRHE 2017 (kpl) 2018 (kpl) 2017 2018 Halkeamat 19 51 0.7 % 1.7 % Huokoset 1231 1387 44.8 % 45.7 % Sulkeumat 273 258 9.9 % 8.5 % Liittymävirheet 650 771 23.6 % 25.4 % Muotoja mittavirheet 554 504 20.1 % 16.6 % Muut virheet 23 62 0.8 % 2.0 % Yhteensä (kaikki virheet) 2750 3033 100 % 100 % mävirheiden vaihtelu eri vuosina on suuri. Vuoden 2017 hitseissä on ollut runsaasti sulkeumia (osuus 27,9 %), kun taas v. 2018 peräti 8,4 %. 2018 18,4 %. Perusteet ja kaarihitsaus (2002)” on tarkasteltu hitsien korjauksiin johtaneiden hitsausvirheiden yleisyyttä Antti Nurmisen tekemällä RT-pöytäkirjojen analysoinnilla. Puikkohitsauksessa (prosessi 111) hylkäyksiin johtaneet virhetyypit päävirheryhmittäin jaoteltuna. Taulukosta 14 nähdään, että tasan puolet hylkäyksistä on liittynyt hitsausoperaattoreiden pätevöittämiseen ja loput ovat jakautuneet lähes tasan vesiputkikattiloihin ja teollisuusputkistoihin liittyneisiin hitsauksiin. Hitsausopetuksen perusoppikirjassa: Juha Lukkari, ”Hitsaustekniikka. Sen mukaan TIG-hitsauksessa (yhteensä 2200 RT-kuvaa) korjaus-% oli 3,2 %, missä liitosvirheiden (401) ja vajaan hitsautumissyvyyden (402) osuus oli jopa 76 % eli selvästi suurempi kuin tässä tutkimuksessa. Hitsausprosesseilla 111, 136, 141 ja yhdistelmäprosesseilla hitsattujen liitosten yhteenlasketut hylkäyksiin johtaneet virhetyypit päävirheryhmittäin jaoteltuna. Liittymävirheiden osuus hylätyissä hitseissä on luokkaa 25-26 % eli hieman suurempi kuin puikkohitsauksessa. VIRHE 2017 (kpl) 2018 (kpl) 2017 2018 Halkeamat 6 3 3.0 % 1.6 % Huokoset 69 35 34.3 % 18.9 % Sulkeumat 56 12 27.9 % 6.5 % Liittymävirheet 35 82 17.4 % 44.3 % Muotoja mittavirheet 18 41 9.0 % 22.2 % Muut virheet 17 12 8.5 % 6.5 % Yhteensä (kaikki virheet) 201 185 100 % 100 % Taulukko 11. Vuoden 2018 jauhekaarihitsit käsitellään erikseen. Vuosien välillä esiintyy suurta vaihtelua. TIGja puikkohitsausprosessien väliset erot olivat Nurmisen mukaan samansuuntaiset kuin tässä tutkimuksessa eli liittymävirheiden osuus oli suurempi TIG-hitsauksessa. Taulukon 12 perusteella huokosten aiheuttamien hylkäysten osuus on pienin, kun hitsaus on usean prosessin yhdistelmänä. Taulukossa 9 on annettu hylkäykseen johtaneiden virheiden osuudet puikkohitsauksessa (prosessi 111) ja sen mukaan erilaiset huokoset ovat aiheuttaneet yli puolet hylkäyksistä molempina vuosina. 2017 23,6 % ja v. 2018 liittymävirheet ovat olleet selkeästi eniten hylkäyksiin (osuus 44,3 %) johtanut virhetyyppi. LiittyTaulukko 9. Yhdistelmäprosesseilla hitsattujen liitosten hylkäyksiin johtaneet virhetyypit päävirheryhmittäin jaoteltuna
Käytännössä tämä merkitsee sitä, että todellinen tuotantohitsien hylkäys-% on taulukossa 8 annettua noin puolet pienempi. Vuoden 2018 jauhekaarihitseissä käytetyt laadunmääritysasiakirjat. Tietämystä voi syventää käymällä IWI-koulutuksen, joka antaa paljon lisätietoa tarkastusmenetelmiin (VT, MT, PT, UT, RT ja ET) liittyen. Osa 1: Teräkset) 53 49.1 % Lopuksi Hitsauksen laadunhallinta vaatii erittäin monialaista tietämystä mm. Timo Kauppi, IWE, IWI-C Oulun yliopisto / Lapin ammattikorkeakoulu timo.kauppi@lapinamk.fi PILAPIIRROS EERO NYKÄNEN PILAPIIRROS EERO NYKÄNEN. Hitsatun rakenteen suunnittelu 4. Hitsausprosessit ja -laitteet 2. Tuotanto ja laatu Koulutukset antavat kohtuullisen hyvät perustiedot myös hitsausvirheistä ja niiden tarkastamisesta rikkomattomalla aineenkoetuksella. Kansainvälisessä hitsauskoordinaattorikoulutuksessa (IWE, IWT, IWS) käydään kattavasti läpi neljä osa-aluetta hitsaukseen ja sen laadunhallintaan liittyen: 1. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 9 sessa vaaditaan standardin SFS-EN ISO 14732 (Hitsaushenkilöstö. Osa 6: Kattilan paineenalaisten osien valmistuksen aikainen tarkastus, dokumentointi ja merkintä) 26 24.1 % SFS-EN 13480-5 (Metalliset teollisuusputkistot. Tähän mennessä RT-pöytäkirjojen sisältämän tiedon analysointiin perustuneet kaksi artikkelia eivät ole vielä sisältäneet kovinkaan syvällistä analysointia, mutta sen sijaan arvokasta ja vielä pitkään hyödynnettävissä olevaa perustietoa suomalaisen hitsaavan teollisuuden haasteista tavoiteltaessa ”täydellistä hitsiä”. Metallisten materiaalien mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus) mukainen hitsausoperaattorin pätevyys, joka sallii standardin SFS-EN ISO 9606-1 koekappaleeseen perustuvan pätevöittämisen. Jutun kirjoittaja toivookin, että alan yritykset ja hitsausalan kouluttajat pystyvät hyödyntämään tätä tietoa oman toimintansa kehittämisessä. Sulahitsaus. käytettävästä hitsausprosessista, hitsattavasta materiaalista, hitsauksen yhteydessä syntyvistä rasituksista ja hitsausvirheistä. Laatuvaatimus (asiakirja, jossa hyväksymiskriteerit on määritelty) kpl osuus SFS-EN 12952-6 (Vesiputkikattilat ja niihin liittyvät laitteistot. Hitsausoperaattoreiden ja hitsausasettajien pätevyyskokeet. Materiaalien käyttäytyminen hitsauksessa 3. Osa 1: Teräkset) 1 0.9 % SFS-EN ISO 9606-1 (Hitsaajan pätevyyskoe. Kuten aiemmassa jutussa (HT-lehti 1/2018) todettiin, niin tarve näille hitsausvirheiden tarkasteluille heräsi AEL:n IWEja IWIkursseilla hitsausvirheisiin liittyen käydyistä keskusteluista. Taulukko 14. Osa 5: Tarkastus ja testaus) 28 25.9 % SFS-EN 287-1 (Hitsaajan pätevyyskoe. Sulahitsaus
Varmistaa dokumentaation tuotannosta. Suorittaa myös itse visuaalista tarkastusta varmistaakseen WPS:ien oikeellisuudet. Hitsaajat (pätevöitetyt), tuntevat omat kyvyt ja pätevyysalueet siinä, mitä voi hitsa. Aloituspalaverin laatu riippuu yrityksen rutiineista ja kokemuksesta sekä asenteesta. Vanha sanonta kuuluu, että joka huutaa eniten, sitä kuunnellaan, vaikka kokonaisuus kärsisi. Hän olettaa, että tuotteet täyttävät vaatimukset toiminnallisesti ja kestävät käytön rasitukset sekä säilyvät käyttöolosuhteissa suunnitellun käyttöiän ajan. Rohkeutta ja ahkeruutta kyllä löytyi, mutta taitoa hankkia laatuvaatimukset täyttäviä tuotteita puuttui. Aikataulutetaan osakokonaisuudet siten, että ei tulisi kiirettä ja työ etenisi suunnitellusti. Valvoo, että hitsaajat ymmärtävät pienahitsin a-mitan mittaamisen ja hitsauslaadun EN5817 mukaan. Kokonaisaikataulut lyödään lukkoon ja materiaalit laitetaan tilaukseen. Suunnittelun tarkastuksen laatu riippuu yrityksen luomista prosesseista, rutiineista ja asenteesta. Tehdään tarvittavat muutokset ennen työn jatkamista, jos valmistaja vain on riittävän vahva siihen. Tarjouskilpailulla pyritään saamaan optimaalisin lopputuote, siis juuri oikea laatu, ei alieikä ylilaatua ja sitä kautta optimaalinen hinta-laatusuhde. On tehtävä yhteistyötä valmistuksen kanssa vaatimuksista, jotta vältyttäisiin odottamattomilta ongelmilta. Mitenköhän me hitsausammattilaiset olemme varautuneet omalta osaltamme prosessiemme tilaan. Työnsuunnittelu tekee ohjaimet ja työkortit työn sujuvuuden varmistamiseksi. Valvoo, että hitsaajat käyttävät oikeaa WPS hitsille ja oikeita parametrejä. Hän valvoo esivalmisteiden laatua sekä asennusta ja silloitushitsausta sekä opastaa tarvittaessa oikean laadun varmistamiseksi. Avainasiat ja teoria kirjoitettu mustalla, riskit ja huono käytäntö kursiivilla ja hiukan provosoiden. Varataan kapasiteetit tuotannosta. Heidän oikeanlainen johtaminen on tärkeää projektin kunnialliseen loppuunsaattamiseen. Valvoo, että hitsaus tapahtuu oikeassa asennossa. Tiedonjako riippuu henkilöstä ja yrityksen kulttuurista, mikä vaihtelee paljon. Ostajan on tunnettava tuote riittävän hyvin, jotta ymmärtää vaatimukset ja vaatii niitä toimittajilta. Ostajan on ymmärrettävä hintalaatusuhde, ettei halpa tulisi kalliiksi. vielä takaa paljoakaan käytännöstä. Suunnitteluyritys (ser tifioitu) käyttää työssään standardeja, suunnitteluohjelmia ja mahdollisimman kyvykkäitä suunnittelijoita aikaansaamaan optimaalinen tuote, yleensä mahdollisimman kevyenä ja kokonaiskustannukset kurissa, riskinä ylioptimointi. Valitaan pätevä suunnittelija, jolla on kokemusta asiasta tai sitten ensimmäinen vapaana oleva. Osto-osasto suorittaa hankinnat materiaaleille ja mahdolliselle alihankinnalle. Sovitaan laatuosaston kanssa tarkastukset projektin aikana osien laadun varmistamiseksi. Hitsauslaatuhan syntyy tekemällä, ei tarkastamalla. Johtaminen on avainasemassa. Pohdiskelu perustuu vuosikymmenten kokemukseen sadoista tehtaista Suomesta ja maailmalta. Ostaja käyttää yrityksen ohjelmia ja järjestelmiä ostoissaan. Tasapuolisuus on tärkeää! Aloituspalavereissa sovitaan, kuinka tuotteet aiotaan valmistaa ja sovitaan pelisäännöt. Palautteen jalkauttaminen riippuu henkilöiden aktiivisuudesta ja kyvykkyydestä. Laatu riippuu työnsuunnittelijan kyvykkyydestä, kokemuksesta ja asenteesta. Hitsauskoordinoija (sertifioitu), varmistaa, että yrityksellä on tarvittavat hitsausohjeet suunniteltuun tuotantoon sekä ylläpitää hitsaajien pätevyyksiä ja avustaa teknisessä katselmuksessa hitsausasioissa. Varmistaa, että ohjeistus tuotannossa on sillä tasolla, että hitsaajilla on tieto ja mahdollisuus oikeanlaiseen lopputulokseen. Varmistetaan hitsaajille ja muille työntekijöille ergonomiset ja turvalliset työskentelypisteet. On huomioitava isossa organisaatiossa erilaiset persoonat. Sovitaan tuotteitten merkitseminen ja jäljittäminen kustannustehokkaasti. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 10 Pohdiskelen tässä artikkelissa hiukan hitsauksen laatua, asetettujen tai oletettujen vaatimusten täyttymistä. Se takaa perusasiat, mutta laatukulttuuri on yrityksen päivittäisissä rutiineissa. Teknisessä katselmuksessa varmistetaan, että vaatimukset löytyvät piirustuksista selkeästi, tuotteet ovat valmistettavissa, kaikkia tarvittavia materiaaleja löytyy toimittajilta järkevään hintaan ja oikeat hitsausohjeet löytyvät kaikkiin liitoksiin. Parhaiten pärjäävät yritykset, jotka ovat kehittäneet selkeät muutosprosessit toimintaansa. Laaditaan ostotilaukset vaatimuksineen ja aikatauluineen. Työnsuunnittelu varmistaa esivalmisteet mahdollisimman pitkälle, jotta hitsaaja voi keskittyä vain omaan työhönsä eli hitsata vaatimusten mukaisia hitsejä oikeaan paikkaan. Valmistaja tekee tarjouksen ja parhaan hinnan antaja saa kaupan (yleensä on halvin). Valvoo, että hitsien aloitusja lopetuskohdat sekä nurkat täyttävät vaatimukset. Aloituspalaverissa sovitaan tärkeät asiat: Toiminnallisuus, kestävyys ja säilyvyys sekä aikataulu. Varmistetaan, että piirustuksista selviää kaikkien detaljien tiedot. On järjestämässä NDT-tarkastuksia siten, että jäähtymisajat ja laajuus täyttyvät. Sertifikaatti ei valitettavasti Pohdiskelua, mistä laadukas hitsaustyö muodostuu??. Pyritään välttämään muutoksia, koska ne aiheuttavat paljon kustannuksia ja myös laatuongelmia. Mielenkiintoista nähdä, johtuvatko ongelmat hitsauksesta, vai voisiko ongelmiin löytyä syytä myös muualta. Rutiinit vaihtelevat paljon. Valmistava (sertifioitu) yritys valmistaa tuotteet itse turvallisesti tai käyttää siinä alihankkijoita. Palaute suunnittelijalle menee yleensä rutiininomaisesti ja henkilökohtaisesti. Siinä valitaan sopivat kokonaisuudet tuotteesta, materiaaleista tai pintakäsittelystä riippuen. Asiakas haluaa tuotteen tai kokonaisuuden, jolla hän voi aikaansaada haluamaansa tulosta. On muistettava, että jos kumartaa yhteen suuntaan, pyllistää toiseen. Ostajan on tunnettava toimittajakenttä riittävän hyvin pystyäkseen ostamaan oikein. Kommunikaatio asiakkaan, toimittajan ja valmistajan välillä on niin hyvää, kuin suunnitteluyritys on prosesseissaan määritellyt sekä suunnittelijan extrotai introverttiydestä ja rutiineista riippuen. Valitaan standardit, joita seurataan ja valitaan vaadittu toteutustaso sekä ohjelmat, joilla tuote suunnitellaan ja piirretään. Vastuut sovitaan valmistavan yrityksen rutiinien mukaisesti. Tilastoi hitsauslaatua, jotta osaa tehdä tarvittavat korjaukset hitsausprosessiin. Huomioidaan materiaalien ja osien saapumiset, valmistuskapasiteetit, pintakäsittelyaikataulu ja lopputuotteen toimitusaika asiakkaalle. Raimo Mäki-Reini Suomen Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) ostoprosessit olivat hukassa ja siitä aiheutui isot harmit
Ovat jatkuvassa yhteydessä tuotantoon ja kuormitukseen varmistaakseen, että vaaditut tarkastukset tulevat suoritetuksi, omassa konepajassa ja mahdollisesti alihankinnassa. Jos tunnet piston sydämessä ja huomaat poikkeaman prosesseissasi, laita se kuntoon, lopputulos paranee ja nukut yösi paljon paremmin. Tiedän kuitenkin myös kokemuksesta, ettei kaikissa yrityksissä olla siinä aina onnistuttu. Tuntevat standardin EN 5817 vaatimukset teoriassa ja käytännössä siten, että ymmärtävät, koska hitsin laatu täyttää vaatimukset. Ymmärtävät hitsauslaitteen ja oheistyökalujen huollon vaikutuksen hitsin laatuun. Hitsauksessa itse hitsaus on vain pieni murto-osa koko hitsausja valmistusprosessia, kuten yllä olevissa pohdiskeluissa havaitaan. Loppuyhteenveto Asiathan ovat itsestäänselvyyksiä ja ovat kunnossa kaikissa Suomen hitsaavissa tehtaissa, mutta kursiivi teksti huutaa: Riskit ovat suuret! Tarttiskos tehdä jotain, ettei jossakin vaiheessa kävisi HVK:t. Lopuksi oheinen vanha kuvasarja kuvastaa hyvin kommunikaation tärkeyttä myös hitsausprosesseissa. Dokumentoi aktiivisesti, ettei vaadittuja raportteja jää kirjoittamatta. Pintakäsittely suorittaa maalauksen valvotuissa olosuhteissa huomioiden lämpötilan, kosteuden, puhtauden, puhallusasteen, Lost in transition … maalausprosessin ja kuivakalvon paksuuden. Varmistavat, että tarkastusvälineistö on kalibroitu ja huollettu. Raimo Mäki-Reini Inspection Manager Wärtsilä Finland Oy raimo.maki-reini@wartsila.com Artikkeli voitti Hitsaustekniikkalehden järjestämän kirjoituskilpailun ensimmäisen osan.. Tarkastajat (sertifioidut level 2), tuntevat tarkastussuunnitelman, jonka suunnittelija on laatinut standardin mukaan. Tarkastavat myös tehdyt korjaustyöt huomioiden, ettei korjauksissa ole tullut uusia vikoja. Muokkaa ohjeistusta havaintojensa perusteella ja kommunikoi avainhenkilöille. Osaavat valita oikean WPS:n hitsiin. Osaavat lukea piirustuksia, mitat, käännökset ja hitsien mitat. Huomioi eri pakkausvaatimukset ja kommunikoi ne tarkasti tuotannon kanssa. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 11 ta missäkin asennossa. Jos yksi osa-alue toimii huonosti, koko prosessi kärsii. Kommunikoivat tuotannon kanssa siten, että hitsauslaatu paranee systemaattisesti. Logistiikka varmistaa, että tuotteet on kiinnitetty kuljetuksen aikana siten, että ne kestävät kuljetuksen työmaalle saakka. Osaavat hitsauksen teoriaa siten, että ymmärtävät hitsin laatuvaatimukset. Onneksi kuitenkin suurimmassa osassa yrityksissä on nämä asiat huomioitu hyvin, ja ongelmilta vältytään. Varmistaa, että pakkaukset suoritetaan vasta kuivuneille tuotteille
Simulaatiomalli LUT:n Hitsaustekniikan laboratorion jigittömästä monirobottihitsausasemasta. lähestymispisteet, liikeja hitsausnopeudet, kallistusja kuljetuskulmat sekä palkomäärät. Simuloimalla voidaan luoda roboteille liikeohjelmat hyvinkin nopeasti ja tarkasti. olevan kiinnitettyinä kokoonpanoon esim. Simulaatiomalliin tuodun työkappaleen CAD-mallin muotojen perusteella simulaatioohjelma osaa etsiä hitsausliitokset sujuvasti ja luoda hitsien mukaisesti liikeradat hitsausrobotille, joten ohjelmoijan tehtäväksi jää lähinnä valita oikea hitsausjärjestys suunnittelutietojen mukaan. Laadukkaan lopputuloksen aikaansaaminen edellyttää sekä hitsaustuotantoon että -prosessiin liittyvien tekijöiden ja parametrien hallintaa, mikä mahdollistaa useissa tapauksissa haastavien yksittäisja piensarjojen kilpailukykyisen valmistamisen jatkossakin suomalaisissa konepajoissa. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 12 Simulointi ja ohjelmointi Hitsauksen simulointi sisältää sekä robottihitsauksen simuloinnin että hitsausprosessin simuloinnin. Robottihitsauksen simuloinnilla ja etäohjelmoinnilla saadaan monia etuja hitsausrobottien on-line -ohjelmointiin verrattuna. LUT-yliopiston WMS-yksikön DigRob – Digitalisoitu robottihitsaus vaativiin sovelluksiin -hankkeessa onkin ollut tavoitteena kehittää digitaalista hitsaustuotantoa siten, että työkappale voidaan valmistaa kokonaan simuloimalla tehdyn robottihitsausohjelman perusteella halutun laatutason mukaiseksi, mutta samalla läpimenoaikoja ja kustannuksia laskien. Kuva 1. jigien avulla ennen silloitusta ja hitsausta. Simuloinnin etuihin kuuluu myös se, että yksittäisen robotin tai useampien robottien asennot voidaan määrittää helposti niin, että vältytään törmäyksiltä robottihitsausasemassa ja varmistetaan luoksepäästävyys sekä silloittaessa että hitsattaessa. Tavoitteen saavuttamiseksi DigRob-projektissa on tutkittu jigitöntä hit. Perinteinen tapa simuloida robottihitsausta on ollut luoda valmiille työkappaleelle tai sen eri kokoonpanovaiheille hitsausohjelmat miettimättä kuitenkaan työkappaleen osien automatisoitua kuljettamista kokoonpanoon. Eli käytännössä osat on ajateltu Digitaalinen laadunhallinta hitsaustuotannossa Tuomas Skriko, Timo Björk, Esa Hiltunen, Antti Ahola, Sakari Penttilä, Hannu Lund LUT-yliopiston Hitsaustekniikan, Teräsrakenteiden ja Lasertyöstön laboratorioiden muodostama WMS (Welded Metal Structures) -yksikkö tutkii jigittömän (hitsaus ilman hitsauskiinnitintä) monirobottihitsauksen laadunhallintaa osana koko hitsaavan tuotantoketjun digitalisointia. Hitsausliikeratoja luodessa voidaan automaattisesti määrittää esim
työkappaleen CAD-mallin tuonti simulaatio-ohjelmaan, 2. Datan siirtonopeus määräytyy skannaustaajuuden (Hz) sekä mitattavan alueen leveyden (pikseliä/mm) mukaan. Tarpeen mukaan sovitusvirheitä voidaan korjata, jolloin säästytään turhalta työltä ja vähennetään korjauskustannuksia sekä hukkaa. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 13 sausta (hitsaus ilman kiinnitintä) monirobottiasemassa. Poikittainen jäännösjännitysjakauma levyn yläpinnalla hitsin rajaviivalta levyn reunan suuntaan (A -> B). Jigittömän monirobottihitsausaseman simulaatiomalli on esitetty kuvassa 1. Simuloinnin avulla tapahtuva ennakointi mahdollistaa railomuodot, jotka vastaavat mahdollisimman ideaalista tilaa ja toisaalta ennakoinnilla voidaan varmistaa lopputuotteen paras mahdollinen rakenteellinen toiminta. DigRob-hankkeessa on tutkittu mm. Kuvassa 5 on esitetty LUT:n laboratoriotesteissä käytetty Micro-Epsilonin ScanControl 296050 -anturi, joka oli kiinnitettynä hitsausrobotin polttimeen mittauksen aikana. Siltahitsi jäähtyy tietenkin jatkuvaa hitsiä nopeammin.. Jigittömän hitsauksen simuloinnissa jigit korvattiin magneettitarraimella varustetulla kappaleenkäsittelyrobotilla, joka poimii työkappaleen osat osamakasiinistä ja kuljettaa ne magneettikiinnittimillä varustetulle käsittelypöydälle kokoonpanon silloitusta ja hitsausta varten. Väsyminen on usein se tärkein kriteeri, miksi jäännösjännitykset tulisi tietää jo suunnitteluvaiheessa mahdollisimman hyvin. Hitsaustuotannon simuloinnin, ohjelmoinnin ja anturoinnin lisäksi myös hitsausprosessin simulointi on tärkeässä osassa muodonmuutosten ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi siten, että sen avulla on mahdollista toteuttaa hitsaus onnistuneesti [2]. ohjelman testaus ja ajo robottiasemassa. Tutkimuksissa LUT:n Hitsaustekniikan laboratorion monirobottiasemasta luotiin simulaatiomalli Delfoi Robotics 4.1 -ohjelmistolla, jossa jigittömän hitsauksen periaatteita pystyttiin testaamaan ja analysoimaan ennen laboratorion monirobottiaseman muuttamista jigittömään hitsaukseen soveltuvaksi. Anturointia ja mittauksia voidaan toteuttaa myös ennen hitsausta tai sen aikana. Lisäksi voidaan tehdä liikeohjelmat myös paikoitusten ja hitsausliitosten skannaamiselle laser-anturilla, jolloin on mahdollista tarkkailla ja hallita sekä paikoituksen että hitsauksen laatua [1]. robottiohjelmien kääntö simulaatiosta etäohjelmaksi, 5. Anturi mittaa 1280 pikseliä/viiva ja mittaustaajuus on maksimissaan 2000 Hz. Mittausalueen leveys on 40-60 mm kyseisellä optiikalla, jolloin resoluutioksi tulee teoriassa 4 µm. LUT:n Teräsrakenteiden laboratoriossa kehitetty 4R-väsymismitoitusmenetelmä pystyy hyödyntämään simuloinnilla määritettyjen jäännösjännitysten vaikutuksen hitsausliitoksen/rakennedetaljin kestoikään, joten etenkin kuvan 3 mukaisten hitsin rajaviivaa vastaan kohtisuorien jäännösjännitysten määritys on tärkeää. Anturointi Hitsauksen ja hitsausliitoksen laatua voidaan analysoida muodostuneen hitsin pintageometrian perusteella skannaamalla hitsattu liitos robottiin kiinnitetyllä lasertriangulaatioon perustuvalla laserviiva-anturilla. Näin pystytään ennakoimaan ja hallitsemaan hitsauksessa syntyviä muodonmuutoksia. Mittausdata saadaan siirrettyä tietokoneelle ja analysointiohjelmistolle muutaman millisekunnin viiveellä PoEdatansiirtokaapelin ja laboratorion lähiverkon avulla. kappaleenkäsittelyrobotin paikoitusliikeratojen teko, 3. Kaikkien liitosten muodonmuutoksia ei voida kompensoida ennakoilla, mutta erityisen tärkeä ennakointi on silloitusvaiheessa silloin, kun muodonmuutokset vaikuttavat osien yhteensopivuuteen ja hitsattavien osien railomuotoihin. DigRob-projektiin liittyvässä jigittömässä monirobottihitsausasemassa on mahdollista muuttaa kappaleen Kuva 4. etäohjelman siirto robottiohjaimelle, 6. Siksi juuri silloitusten aiheuttamien muodonmuutosten simulointi on erityisen tärkeää digitalisoidussa tuotannossa ja tätä asiaa on tutkittu maailmalla varsin vähän [3]. Muodonmuutosten lisäksi jäännösjännitysten synty on tärkeää rakenteen suorituskyvyn kannalta. Myös jatkuvan hitsauksen aiheuttama mahdollinen perusaineen pehmeneminen pitkien jäähtymisaikojen seurauksena pitää ottaa huomioon erityisesti käytettäessä suorakarkaistuja lujia teräksiä. hitsausrobotin silloitusja hitsausohjelmien teko, 4. kuvan 2 mukaisesti silloitushitsien järjestyksen vaikutusta muodonmuutoksiin ennakoiden hallitsemiseksi. Tällöin datan perusteella voidaan arvioida, onnistuuko hitsaus automatisoidusti kyseisellä asetuksella. Mikäli hitsattavaan osaan ei tule muita liitoksia, muodonmuutoksilla ei ole välttämättä niin suurta haitallista vaikutusta digitalisoidussa tuotannossa kuin siinä tilanteessa, jossa silloituksen aiheuttamat muodonmuutokset muuttavat silloituksen kautta syntyvien uusien railojen tilavuutta ja asemaa, mikä pahimmassa tapauksessa tarkoittaa liitettävien osien toisiinsa törmäämistä. jaottelun mukaisesti. Anturi voidaan kytkeä PoE:llä varustetun 1-Gigabit Ethernet (RJ44) -liitännän kautta tietokoneeseen tai tarvittaessa myös suoraan robottiin. Työvaiheet jigittömän hitsauksen simuloinnista työkappaleen valmistamiseen oikeassa robottiasemassa ovat käytännössä seuraavanlaiset: 1. Kuva 2. Edellä kuvatulla lasertriangulaatiomenetelmällä on muun muassa mahdollista mitata osien sovitus ja ennakko ennen hitsausta. Tämä pitää ottaa huomioon, sillä esim. Kuva 3. Jäännösjännityksissä tietenkin lopullinen hitsauksen jälkeinen tilanne on tärkeää, ja erittäin oleellista on tunnistaa primääri-, sekundäärija tertiääritason jäännösjännitykset, koska niiden superponoituminen ulkoiseen kuormaan määräytyy ko. Siltahitsien vaikutus muodonmuutoksiin (väreinä ja muodonmuutosta liioitellen). Kuvassa esitetty rakenne voi deformoitua vapaasti, joten kuvan poikittainen jännitysjakauma edustaa lähinnä poikkileikkauksessa tasapainossa olevaa tertiäärijännitystä levyn yläpinnassa. Silloituksessa hitsi jäähtyy kuvan 4 mukaisesti jatkuvaa hitsiä merkittävästi nopeammin, eli silloitushitseissä t 8/5 -ajat ovat lyhyempiä. korotettujen työlämpötilojen käyttö hankaloittaa tuotannon digitalisointia. Simulaatio-ohjelmaan kehitettiin toiminto, jolla voidaan anturoinnista saatavan mittausdatan perusteella muuttaa hitsattavien osien asentoa ja paikkaa suunnittelutietoja vastaaviksi
Erillisiä antureita on monentyyppisiä ja ne soveltuvat erilaisten parametrien ja ominaisuuksien mittaamiseen. Lisäksi antureilla on mahdollista mitata lämmön jakautuminen rakenteissa, minkä perusteella voidaan tarkastella ja arvioida syntynyttä laatua datassa esiintyvien poikkeamien avulla. erilaiset optiset laitteet (esim. Lämpöantureilla on mahdollista määrittää jäähtymisaika t 8/5 , jonka perusteella voidaan arvioida kyseiseen kohteeseen syntynyt mikrorakenne ja täten hitsausliitoksen metallurgiset ominaisuudet. Anturidataa voidaan myös kerätä ja hyödyntää myös hitsauksen aikana. Hitsausrobotin polttimeen asennettua laserviiva-anturia voidaan käyttää mm. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 14 paikoitus oikeaksi ennen hitsausta muuttamalla kappaleenkäsittelyrobotissa olevan osan paikkaa laser-anturilta saadun paikkatiedon perusteella. infrapunasäteilyyn perustuvaa lämpötilajakauma-anturia tai lämpökameraa, kuva 6. kamerat) sekä akustiseen emissioon, ultraääneen, magneettikentän muutoksiin ja radiografiaan perustuvat anturit. Tällaisia antureita ovat mm. Pienahitsin liittymiskulma ja profiili määritetyssä leikkauskohdassa sekä liittymiskulman tilastollinen jakauma ja jakauma hitsin pituudelta (Winteria-käyttöliittymä).. Yleisin data on hitsauksen prosessiparametrien (virta, jännite, langansyöttö, kaasunvirtaus, …) tallennus hitsauksen aikana. Kuva 7. Kuva 8. Laatu Ruotsalaisen Winteria Ab:n toimittamalla järjestelmällä voidaan mitata hitsin ominaisuuksia joko suoraan hitsausprosessin aikana tai vaihtoehtoisesti erikseen jälkikäteen. Menetelmä perustuu laserviivaskannauksella mitatun datan reaaliaikaiseen analysointiin. Tällöin voidaan käyttää esim. Kuvassa 7 on esitetty syntyvän hitsin a-mitan, kuvassa 8 liittymiskulman ja kuvassa 9 rajaviivapyöristyksen määritys kahden risteävän levyn pienahitsille. Kuva 6. Lisäksi erillisiä antureita voidaan käyttää mittaamaan ja arvioimaan muun muassa hitsin sisäistä laatua. hitsausliitoksen pintageometrian mittaukseen. Tarvittaessa poikkeamakohdat voidaan tarkastaa ja laatu varmistaa NDT-menetelmillä. Lämpökamerakuva hitsaustapahtumasta. Kuva 5. Pienahitsin profiili ja a-mitta määritetyssä leikkauskohdassa sekä a-mitan tilastollinen jakauma ja jakauma hitsin pituudelta (Winteria-käyttöliittymä)
Nykänen, T. Lund, Development of a multi-robot welding cell for jigless welding, Master’s thesis, LUT University (2019). Constr. Mater. Kuva 9. Mourujär vi, J. kovuusmittauksista Pavlina:n muunnosyhtälön [8] avulla määritettynä), ja kun jäännösjännitykset . http://urn.fi/ URN:NBN:fi-fe2018052524738. Tiedettäessä materiaalin lujuus R m hitsin rajaviivalla (esim. Fricke, Fatigue Assessment of Welded Joints by Local Approaches, 2nd edition, Woodhead Publishing, Cambridge (2006). [5] M. Mater. doi:10.1111/ffe.12531. Ghafouri, H. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 15 Erityisen kiinnostavia ovat hitsin rajaviivapyöristys ja liittymiskulma. [8] E.J. [3] M. (2020) (Accepted for publication). Esimerkiksi kyseiselle hitsille voidaan käyttää Anthens:n lauseketta poikittaisen kalvojännityksen aiheuttaman lovivaikutuksen määrittämiselle: K t = 1+0.728 ( t– r ) 0.382 (sin b) 0.932 , missä r on hitsin rajaviiva pyöristys, t on levynpaksuus ja b on hitsin liittymiskulma rajaviivalla [7]. 39 (2016) 566–582. 101 (2017) 177–191. doi:10.1016/j.ijfatigue.2016.12.031. [9] T. Björk, A new proposal for assessment of the fatigue strength of steel butt-welded joints improved by peening (HFMI) under constant amplitude tensile loading, Fatigue Fract. Lähteet [1] H. http:// urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902155078. Ahola, T. Larkiola, T. Pavlina, C.J. J. Björk, Finite element simulation of welding distortions in ultra-high strength steel S960 MC including comprehensive thermal and solid-state phase transformation models, Eng. Björk, Neural network-based assessment of the stress concentration factor in a T-welded joint, J. Nykänen, T. Mater. Eng. doi:10.1016/j.jcsr.2016.09.024. 138 (2017) 488–498. Per form. van Tyne, Correlation of Yield Strength and Tensile Strength with Hardness for Steels, J. Struct. Dabiri, M. Struct. Pienahitsin rajaviivapyöristys ja profiili määritetyssä leikkauskohdassa sekä rajaviivapyöristyksen tilastollinen jakauma ja jakauma hitsin pituudelta (Winteria-käyttöliittymä). Ghafouri, Solid-state phase transformation incorporated welding simulation and prediction of residual stresses and deformations of ultra-high strength steel Strenx®960 MC, Master’s thesis, LUT University (2018). Ghafouri, H. Rohani Raftar, T. Tuomas Skriko, Tutkijatohtori, IWE Timo Björk, Professori, IWE Esa Hiltunen, Laboratorioinsinööri, IWE Antti Ahola, Nuorempi tutkija Sakari Penttilä, Nuorempi tutkija, IWE Hannu Lund, Tutkimusassistentti LUT-yliopisto Lappeenranta etunimi.sukunimi@lut.fi. [4] A. Constr. Fatigue. doi:10.1016/j.jcsr.2017.08.009. 128 (2017) 567–578. 17 (2008) 888–893. Björk, Effect of loading type on the fatigue strength of asymmetric and symmetric transverse non-load carrying attachments, Fatigue Fract. Ahola, Fatigue assessment of welded joints under variable amplitude loading using a novel notch stress approach, Int. Steel Res. Ghafouri, J. Eng. Ahn, J. doi:10.1111/ffe.12377. [10] T. [2] M. Dabiri, M. Struct. Mettänen, T. Eng. [6] M. Björk, A. Björk, Utilizing artificial neural networks for stress concentration factor calculation in butt welds, J. Jo pelkästään lovijännityskertoimen (K t ) tiedostaminen kertoo syntyvästä laadusta. 40 (2017) 670–682. [7] D. Nykänen, H. kohdan väsymiskestävyys 4Rmenetelmää soveltaen [9, 10]. res on määritetty edellä kuvatusti simuloinnilla, voidaan esimerkiksi FEM:stä saatavan ulkoisen kuormituksen aiheuttaman lovijännitysvaihtelun ??k ja sen jännityssuhteen R avulla määrittää ko. Niiden aiheuttaman lovivaikutuksen määrittämiseksi voidaan soveltaa joko paikallista FEM[4] tai ANNlaskentaa [5, 6] tai analyyttisiä lausekkeita. Näin digitalisoidun laadunmäärityksen avulla voidaan tuottaa väsymiskestävyysarvioita rakenteen eri kohdista jo heti hitsauksen yhteydessä. Rohani Raftar, T. Sonsino, W. Steel Res. doi:10.1007/s11665-008-9225-5. Tätä mittausjärjestelmän tuottamaan laatua hyödynnetään jatkossa väsymiskestävyyden määrityksen lisäksi myös robottihitsausjärjestelmän adaptiivisessa ohjauksessa. Radaj, C.M
Yrityksessä on töissä 4 henkilöä. Kuvausnopeus ja tarkkuus mahdollistavat kappaleiden nopean mittauksen toistettavasti. Visuaalisella tarkastuksella nähdään hitsin pinnassa olevat virheet. Winterian laitteisto skannaamassa hitsiä. Tässä artikkelissa esitellään ja testataan ruotsalaisen Winterian laitteisto hitsien visuaalisen tarkastuksen automatisointiin. Laserviiva-anturi mahdollistaa tyypillisesti nopean jatkuvan mittauksen tarkasti. Tarkastuksen automatisointi on ollut käytössä vain erityistapauksissa. Silmämääräisen tarkastuksen automatisointi Tuomo Rautava, Esa Hiltunen ja Sakari Penttilä Hitsien silmämääräinen tarkastus (VT, Visual testing) on perinteisesti suoritettu koulutetun ja sertifioidun tarkastajan toimesta erilaisia mekaanisia mittalaitteita apuna käyttäen. [ www.hitsaus.net ] Silmämääräinen tarkastus Silmämääräinen tarkastus on yksi NDT-menetelmä hitsien laadun tarkastamiseen. 3/ 20 20 16. Winteria ja hitsin VTtarkastus Winterian laitteistolla robotisoidusti Winteria AB on ruotsalainen vuonna 2016 perustettu yritys, jonka pääkonttori on Hudiksvallassa ja lisäksi toimisto Tukholmassa. Yleisesti visuaalisen tarkastuksen tarkkuutena on pidetty, että ilman optisia apuvälineitä ihmissilmä pystyy havaitsemaan virheen, jonka leveys on noin 0,05 mm tai jonka halkaisija on noin 0,10 mm. Esimerkkinä Winterian käyttämä anturi pystyy tuottamaan kuvaa jopa 2000 Hz taajuudella, erottelukyvyn ollessa 4 µm (0,004 mm). Apuvälineinä voidaan käyttää lisävalaistusta, työntömittaa, suurennuslasia, hitsimittoja, tulkkeja, profiilikampaa yms. Yritys on erikoistunut hitsaukseen liittyvän automaattisen laadunvalvonnan kehittämiseen. Hitsien automaattinen visuaalinen tarkastus Winterian laitteistolla perustuu kaupallisesti saatavaan laserviiva-anturiin (laser triangulaatio). Winteria käyttää laitteessaan Micro-Epsilonin laserviiva-anturia. Kuva 1. Lisäksi kohteen ollessa vaikeasti luokse päästävissä, voidaan käyttää apuna peilejä ja endoskooppia
Ohjelmistosta löytyvät seuraavat standardit ja niitä vastaavat laatuluokat: . qProcess-hitsausprosessin hitsausparametrien tallentaminen qSTAT-moduuli tarjoaa työkalut erilaisten mitattujen suureiden (esim. Kuvassa 1 nähdään Winterian anturi skannaamassa hitsiä, ja kuvassa 2 LUT:n Esa Hiltunen ohjelmoi robottia skannaamaan hitsiä. qCut-leikatujen osien leikkausjäljen tarkastaminen . Tämä liite perustuu juuri Volvo Groupin standardiin 181-00004. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 17 Kuva 3. Volvo Group STD 181-0004: VB, VC ja VD Ohjelmistossa mukana oleva Volvo Groupin vuonna 2008 esitelty hitsiluokkastandardi on kaikkien saatavilla verkossa. LUT:n Esa Hiltunen ohjelmoi robottia skannaamaan hitsin.. Winterian analysointiosuus Skannausohjelmistolla (Acquisition) skannataan hitsi ja skannauksen jälkeen nähdään heti, mitä virheitä hitsistä löytyy, kuva 3. Tarvittaessa voidaan myös tehdä skannaus ennen hitsausta, mikäli on tarpeen tarkastella hitsausrailoa, sen geometriaa tai esimerkiksi tilannetta ennen ja jälkeen hitsauksen. Nykyiseen SFS-EN ISO 5817 standardiin on lisätty Liite C, joka sisältää lisävaatimuksia väsyttävästi kuormitetuille hitseille. Winterian laitteistoa voidaan käyttää sarjatuotannossa laadunvarmistukseen tai sitä voidaan hyödyntää uusille tuotteille oikeiden hitsausarvojen hakemisessa. Kuvassa analysoitu a-mittaa. Kuva 2. Syy sen kehittämiselle on ollut se, että on havaittu, että standardin SFS-EN ISO 5817 mukaisten hitsiluokkien vaatimusten ja hitsien väsymiskestävyyden välinen korrelaatio on ollut huono. a-mitta, kuvun korkeus yms.) tilastolliseen analysointiin. SFS-EN ISO 5817: B, C ja D . Kuva 4. Winterian tapauksessa anturia käytetään hitsauksen jälkeen skannaamalla hitsi robotisoidusti. Usein voidaan käyttää samaa robottiohjelmaa skannaukseen muuttamalla työkalupisteeksi polttimen sijaan laserviivan sijainti. Käsin liikuteltava skannauslaite Winteria FLEX TM on tulossa valmistajalta keväällä 2020. Skannausvaiheessa valittu laatuluokka voidaan tarvittaessa muuttaa jälkikäteen, ja hitsi voidaan tarvittaessa analysoida toisen standardin mukaan. Käyttäjä valitsee, minkä standardin ja laatuluokan mukaan hitsi analysoidaan. qBend-taivutetun osan mittojen tarkastaminen taivutuksen jälkeen . Skannausohjelman (WINTERIA Acquisition) näkymä hitsin skannauksen jälkeen. WINTERIA Analysis –ohjelman näkymä. Ohjelmistossa on seuraavat moduulit saatavilla: . Hitsausvirheiden tarkempi analysointi tapahtuu skannauksen jälkeen Analysis-ohjelmalla, kuva 4. qJoint-railomuodon tarkastus ennen hitsausta . qWeld-hitsin tarkastaminen hitsauksen jälkeen Lisäksi suunnitteilla on seuraavat moduulit:
Levy 28793 pinta. Kappaleet tarkistettiin SFS-EN ISO 5817: C -luokan mukaan. Silmämääräinen tarkastus Tarkastaja: Hyväksytty/ hylätty (hitsiluokka C) Winterian tarkastus Winteria: Hyväksytty/ hylätty (hitsiluokka C) Sijainti hitsin pituussuunnassa (mm) Muuta Vajaa kupu (511) Hylätty Reunahaava (501) Hylätty 45-65 Roiskeita (602) Ei tunnistanut Standardi 5817 ei ota kantaa hyväksymisrajojen suhteen Kuva 5. Testit olivat osa Business Finlandin rahoittamaa DigRobprojektia, jossa on haettu kokonaisvaltaisesti keinoja hitsauksen automatisointiin. Testit LUT:ssa Hitsausvirheitä sisältävät kappaleet (kaksi levykappaletta sekä T-liitos) skannattiin LUT:n Winterian laitteistolla ja data analysoitiin sen jälkeen Winterian ohjelmistolla. Levy 28794 pinta. Winterian järjestelmällä havaittavat virhetyypit. Levy 28793 pinta. Taulukko perustuu Winterialta saatuihin tietoihin. SFS-EN ISO 6520-1 Viitenumero Virhetyyppi 5011/5012 Jatkuva/katkonainen reunahaava 5013/515 Juurenpuoleiset reunahaavat/Vajaa juuri 502/503 Korkea kupu/korkea kupu pienahitsissä 504 Korkea juurikupu 5051 Jyrkkä liittymiskulma 5052 Jyrkkä liittymissäde 509/511 Vajonnut hitsi/vajaa kupu 510 Läpivalunut hitsi 512 Kateettipoikkeama 5213/5214 Liian pieni/suuri a-mitta 5071/5072 Levyjen/putkien tasomainen sovitusvirhe Kuva 6. Näin voidaan esimerkiksi analysoida sitä, että kuinka paljon kaiken kaikkiaan tuotannossa hitsataan ylisuurta a-mittaa tai että onko prosessi itsessään vakaa tilastollisesti tarkasteltuna. Taulukkoon 1 on koottu hitsausvirhetyypit, jotka voidaan havaita ohjelmistolla. Kappaleiden skannausta varten robotille tehtiin ohjelma, joka skannasi kappaleiden hitsit. Taulukko 1. Kyseisestä kohdasta tehtiin Turun AMK:ssa vielä tarkistusmittauksia ns. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 18 Taulukko 3. Päittäishitseistä au. INOX-mitalla, jolloin saatiin kuvun korkeudeksi max 4,5 mm Hiontajälki (604) Reunahaava (501) 235-265 Standardi 5817 ei ota kantaa hiontajälkeen Roiskeita (602) Ei tunnistanut Paikoin Standardi 5817 ei ota kantaa hyväksymysrajojen suhteen Taulukko 2. Silmämääräinen tarkastus Tarkastaja: Hyväksytty/ hylätty (hitsiluokka C) Winterian tarkastus Winteria: Hyväksytty/ hylätty (hitsiluokka C) Sijainti hitsin pituussuunnassa (mm) Muuta Reunahaava (5011) Hyväksytty Reunahaava (501) Hylätty 30-70 VT tarkastajan kommentti: Tässä reuna on terävä, mutta näin lievä reunahaava olisi yleisesti hyväksyttävä Korkeakupu (502) Maksimikorkeus 4,45 mm Hyväksytty Mittasi maksimi kuvun korkeudeksi yksittäisessä kohdassa 5 mm Hylätty 175-205 C-hitsiluokan mukaan maksimi kuvun korkeus on 4,5 mm. Levy 28794 pinta
Roiskeita Winterian järjestelmä ei tunnista nykyisellä ohjelmistoversiolla. Winterian systeemi näytti kateettipoikkeamaa yksittäisessä kohdassa, jossa VT-tarkastaja ei havainnut virhettä. Tarkastuksen kappaleille teki DEKRA:n Level 3 -tason tarkastaja. Automatisoidun testauksen jälkeen samoille kappaleille tehtiin normaali silmämääräinen tarkastus. Reunahaavan Winterian järjestelmä tunnisti tarkasti ja löysi reunahaavan myös kohdasta, joka on normaalisti hyväksyttävä. T-kappale 28798 monipalkohitsi. Hiontajäljen Winterian laitteisto tunnisti reunahaavaksi, koska hiontajälki sijaitsi lähellä hitsiä. T-kappale 28798 yksipalkohitsi.. VT-tarkastaja mittasi kuvun korkeudeksi 4,45 mm ja testien jälkeen kyseinen kohta mitattiin vielä uudestaan INOXmitalla, jolloin tulokseksi saatiin maksimissaan 4,5 mm. Automatisoidulla tarkastuksella on myös mahdollista vähentää tarkastuksen epätarkkuutta ja hajontaa, jolloin on mahdollista hyödyntää esimerkiksi tilastollista analyysiä paremmin itse hitsausprosessin optimointiin. Kun tarkastaja käyttää mittalaitteita esimerkiksi hitsin a-mitan, kuvun korkeuden tai reunahaavan mittaamiseen niin mittauspisteitä on aina rajattu määrä tietyin välimatkoin. Tuomo Rautava Turun ammattikorkeakoulu tuomo.rautava@turkuamk.fi Esa Hiltunen LUT-yliopisto esa.hiltunen@lut.fi Sakari Penttilä LUT-yliopisto sakari.penttila@lut.fi Taulukko 5. T-kappale 28798 yksipalkohitsi. (Virheen pituus oli muutaman millimetrin luokkaa ja kateettipoikkeama oli vain 0,07 mm yli sallitun rajan.) . Silmämääräinen tarkastus Tarkastaja: Hyväksytty/hylätty (hitsiluokka C) Winterian tarkastus Winteria: Hyväksytty/hylätty (hitsiluokka C) Sijainti hitsin pituussuunnassa (mm) Muuta Liian pieni a-mitta (5213) Hylätty Liian pieni a-mitta (5213) Hylätty 95-120 Liian suuri a-mitta (5212) Hylätty Liian suuri a-mitta (5212) Hylätty 260-285 Taulukko 4. . Taulukoissa 2, 3, 4 ja 5 on vertailtu “perinteisen” silmämääräisen tarkastuksen ja Winterian tarkastuksen havaitsemia virheitä. Kuva 8. T-kappale 28798 monipalkohitsi. Liian suuri/pieni a-mitta . Testissä Winterian laitteisto havaitsi/mittasi tarkasti seuraavia hitsausvirheitä, jotka ovat varsin työläitä mitata perinteisen VT-tarkastuksen työkaluilla. Winterian systeemi mittasi korkean kuvun arvoksi eräässä kohdassa 5 mm. Korkea kupu Erona normaaliin visuaaliseen tarkastukseen voidaan pitää sitä, että tarkastus tehdään todellakin jatkuvana koko hitsin matkalle ja arvioitavana kriteerinä on kaikki virheet. Kateettipoikkeama . Tuloksista voidaan tehdä seuraavanlaisia havaintoja: . . [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 19 tomaattisesti tarkistettiin vain pinnan puoli. Vajaan kuvun Winterian järjestelmä tulkitsi reunahaavaksi. Reunahaava . . Kulmapoikkeama . . Silmämääräinen tarkastus Tarkastaja: Hyväksytty/ hylätty (hitsiluokka C) Winterian tarkastus Winteria: Hyväksytty/ hylätty (hitsiluokka C) Sijainti hitsin pituussuunnassa (mm) Muuta Roiskeita (602) Ei tunnistanut Satunnaisia Standardi 5817 ei ota kantaa hyväksymisrajojen suhteen Kateettipoikkeama (512) sallituissa rajoissa < 2,9 mm Hyväksytty Kateettipoikkeama (512) muutaman millin matkalla (max arvo 2,97 mm) Hylätty Noin 60 mm kohdalla A-mitta 6-6,5 mm Hyväksytty 6-7,2 mm Hyväksytty Kuva 7. Järjestelmän hyödynnettävyys Ohjelmisto ja anturin virkistystaajuus (jopa 2000 Hz) mahdollistavat erittäin nopean tarkastusnopeuden, joka vähentää tarkastukseen kuluvaa aikaa. (VT-tarkastaja oli kirjoittanut tähän kohtaan kommentiksi, että reuna on terävä, mutta näin lievä reunahaava olisi yleisesti hyväksyttävä.)
Moniulotteisissa malleissa nämä tukivektorit voivat olla hyvin monimutkaisia ja epälineaarisia. Vahvistetussa oppimisessa mallille annettaisiin joukko viatonta ja viallista dataa ja mallille kerrotaan lopuksi, kuinka suuri prosentti arvauksista osui oikeaan, kertomatta sen tarkemmin mitkä ennustukset olivat oikeita ja mitkä vääriä. Koneoppiminen on löytänyt tiensä myös tositoimiin, esimerkiksi puheen tunnistamisessa, kielen kääntämisessä sekä luumurtumien tunnistamisessa röntgenkuvissa. Koneoppiminen on monessa mielessä lähempänä tilastollista mallinnusta kuin perinteistä ohjelmointia, ja se sisältää monia eri lähestymistapoja ja tekniikoita, joita on esitelty kuvassa 1. Tätä mallia käytetään testidatan luokittelussa. Näiden pisteiden joukkoa sanotaan tukivektoriksi (support vektor) ja menetelmä tunnetaan nimellä support vector machine (SVM). Koneoppimisessa ongelman ratkaisu poikkeaa tavallisesti ohjelmoinnista siinä mielessä, että tavallisessa data-analyysissä ohjelmalle Koneoppiminen Ohjattu oppiminen (Supervised learning) Bayes mallit P¨a¨at¨ospuut Tukivektorikoneet Ensemble/ Gradient boosting Neuroverkot . Vahvistettu oppiminen soveltuu tilanteisiin, joissa malli itse ”tutkii ympäristön” ja yrittää maksimoida suorituskyvyn. Ohjatussa oppimisessa malli opetetaan datalla, joka on merkitty valmiiksi, esimerkiksi vikoihin ja viattomiin kohteisiin. Näistä varsinkin ohjattu oppiminen vaikuttaa varsin lupaavalta ainetta rikkomattoman tarkastuksen (NDT) kannalta, opetusdatasta on yleensä helppo Kuva 1. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 20 Johdanto Koneoppiminen ja tekoäly eivät kuitenkaan ole uusi innovaatio, sillä molempia on tutkittu ja käytetty jo ensimmäisen kerran 50-luvulla sekä Masnata ja Sunseri NDT -maailmassa ultraäänisignaalien luokittelussakin 90-luvulla. Se ei sovellu ongelmiin, joissa sääntöjä ei voida formuloida. Bayesilaista lähestymistapaa käytetään yleisesti perinteisessä tilastoanalyysissä. Koneoppimisessa mallille syötetään dataa ja vastauksia, jolloin saadaan opetettu malli, millä dataa luokitellaan. Syv¨ aoppiminen Koneoppiminen NDT:ssä Tuomas Koskinen, Oskar Siljama ja Iikka Virkkunen Koneoppiminen on ollut suosittu aihe niin lehtiotsikoissa kuin tutkimuspapereissakin viimeisten vuosien ajan. Koneoppiminen voidaan jakaa kolmeen eri opetusstrategiaan. Ohjattuun oppimiseen (supervised learning), ohjaamattomaan oppimiseen (unsupervised learning) ja vahvistettuun oppimiseen (reinforced learning). syötetään sääntöjä ja dataa, jolloin lopputuloksena ohjelma antaa vastauksia. Lisäksi tarvitaan algoritmi, joka kertoo, miten uudesta datasta opitaan ja miten kerätty oppi talletetaan. Symbolinen tekoäly kuitenkin perustuu ihmisen muodostamiin sääntöihin. Esimerkiksi ohjaamattomassa oppimisessa mallille näytettäisiin kuvia samasta hitsistä useiden vuosien ajalta ja malli voisi havaita mahdollisen muutoksen tästä datajoukosta. . tietää etukäteen, onko siinä vikaa vai ei. . Toinen luokitteluun usein käytetty malli lähtee ajatuksesta, että luokittelu voidaan tehdä, jos löydetään sopivat rajat eri luokkien välille. Algoritmin pitää siis mahdollistaa mielival. Nämä rajat voidaan kuvata rajaa lähinnä olevien pisteiden avulla. Koneoppiminen jaoteltuna kolmen opetusstrategian mukaan. Kun mallin monimutkaisuus on kasvanut tasolle, jolla lasketut parametrit eivät enää ole itsessään merkittäviä, vaan mallia käytetään ennen näkemättömän datan luokitteluun tai ennustamiseen, on siirrytty koneoppimiseen. Tämän kaltaista symbolista tekoälyä on käytetty muun muassa shakkipelien tietokonevastustajina varsin vahvalla menestyksellä. Edelleen luokittelu voidaan nähdä joukkona päätöksiä, jotka muodostavat hierarkian, päätöspuun. Neuroverkoissa ajatuksena on, että oppiminen voidaan ajatella monimutkaisen moniulotteisen funktion sovittamistehtävänä. Bayesin luokitin toimiikin erinomaisesti esimerkiksi pienelläkin opetusdatajoukolla. Opetuksen tehtävä on löytää mahdollisimman yksinkertainen päätöspuu, joka vielä annetun tehtävän oikein. . Syv¨at Neuroverkot Vahvistusoppiminen (Reinforced learning) Q-oppiminen Actor-critic mallit Markovin p¨a¨at¨osprosessit . Syv¨a Q-oppiminen Ei-ohjattu oppiminen (Unsupervised learning) P¨a¨akomponenttianalyysi K-meansklusterointi . Ensimmäisinä askeleina tekoälyn saralla voidaan pitää symbolista tekoälyä, joka perustuu ennalta koodattuihin komentoihin, jotka aktivoituvat tietyin ehdoin. . . Lähinnä perinteistä tilastolista analyysia on Bayesilainen mallinnus. Ohjaamattomassa oppimisessa mallille ei anneta opetusvaiheessa vastauksia, vaan se hakee dataa kuvaavia olennaisia eroja. Modernit laskentatyökalut ovat mahdollistaneet entistä monimutkaisten mallien hyödyntämisen. . Koneoppiminen on tekoälyn laji, jossa koetetaan löytää yksinkertaistettu approksimatiivinen kuvaus hyvin suuresta datajoukosta
Hyvin opetettu malli johtaa yleistämiseen, eli ennenäkemättömissä datoissa olevien vikojen havaitsemiseen erittäin korkealla varmuudella. Kun malli on opetettu kohteeseen, tarkastus suoritetaan samalla tavalla kuin normaali mekanisoitu tarkastus. Syväoppimisen idea muistuttaa etäisesti, kuinka tarkastaja tulkitsee vaiheistettua ultraäänidataa. Vaikka mallit ovat varsin tehokkaita pureskelemaan suuria määriä dataa, suuridimensioisissa kuvissa parametrejä muodostuisi miljoonittain. Jos kohteessa käytetään vaiheistettua tarkastusta 30:llä eri kulmalla, voidaan kuvan koko kertoa vielä 30 kertaiseksi. Näistä edellä mainituista syistä, syväoppimismallit ovat menestyneet yleisessä kuvantunnistamisessa poikkeuksellisen hyvin ja täten avaavat varsin mielenkiintoisen tutkimuskohteen myös NDT maailmaan. osoitti virtuaalivikojen mahdollistavat riittävän suuren datajoukon generoimisen sekä opetukseen, että testaukseen. Kerros kerrokselta käsiteltävän datan määrä vähenee, kunnes jäljellä on riittävän pieni ongelma, että se voidaan ratkaista yllä kuvatuin menetelmin. Kerroksissa filtterit ovat pieniä kuvia suhteessa alkuperäiseen ultraäänikuvaan. Tämä auttaa mallia yleistävyydessä, mutta ei silti ratkaise täysin NDT:n vikojen puutetta. Datan optimointi onkin yksi tärkeä vaihe saada tarkastuskuvat pienemmäksi, tärkeää dataa hukkaamatta. Tätä varten koneoppimiskirjastoissa on valmiina datan muuntamiseen tarvittavia työkaluja, joilla kuvia voidaan kiertää, rajata ja peilata. Laskentatehon ansiosta tämä on onneksi noin puolen tunnin operaatio opetusdatan generoimisen lisäksi. Esimerkiksi 480x4000, jossa skannauspisteitä olisi 480 ja äänitien resoluutio 4000 pikseliä. Syväoppimisen hyödyntäminen NDT:ssä ei ole kovin yksinkertainen operaatio ja mallin toiminta saattaa kuulostaa hyvin sekavalta. Klassisissa koneoppimalleissa harjoittajalla on ollut tehtävänä tasapainottaa alisekä ylisovittamisesta aiheutuvia haasteita asetta. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 21 taisen monimutkaisen funktion muodostaminen ja sovittaminen. Modernit syväoppimisverkot (deep learning) ratkaisevat tämän ongelman siten, että malli rakennetaan useasta kerroksesta, jotka asteittain poimivat syötteestä olennaisia yhä abstraktimpia piirteitä tai ominaisuuksia. Ne eivät voi yleensä hallita suoraan digitaalista mittadataa kuten korkearesoluutioisia kuvia, ääntä tai puhetta. Laajemmin koneoppimisen perusteista voi lukea Chollet:n kirjasta Deep Learning with Python ja syvällisemmin Goodfellow:n Deep Learning kirjasta. Täten voidaan sanoa, että malli pyrkii löytämään viat aikaisempien kuvien piirteiden sekä vastauksien perusteella. Lyhyesti voidaan todeta, että konvoluutiokerrokset tuottavat esityskarttoja ja filttereitä malliin, max redusointi kerää merkittävimpiä ominaisuuksia datasta valitsemalla vain suurimmat amplitudit ikkunan sisältä ja normalisointi -kerros uudelleen keskittää ja skaalaa syötetyn datan opetuksen tehostamiseksi. Ultraäänikuvien läpikäynnissä alkupään kerroksien tehtävä on identifioida syötetyistä kuvista yksinkertaisia piirteitä, kuten reunoja ja viivoja. Viimeisin lähestyminen on tehty virtuaalivioilla, jotka mahdollistavat alkuperäisen datajoukon laajentamisen pienentämällä vikoja ja vaihtamalla niiden paikkaa. Ensemble-menetelmissä keskeinen ajatus on, että mikään yksittäinen malli ei välttämättä ole paras kaikissa tilanteissa ja yhdistämällä ja yhdessä opettamalla joukko erilaisia keveitä malleja saadaan näiden yhdistelmällä parempia tuloksia kuin nojaamalla vain yhteen malliin. Koneoppimismallien suurin haaste on samalla niiden suurin vahvuus. Ultraäänidataa ei tarvitse kuitenkaan muuntaa erikseen mallia varten yksinkertaistettuun muotoon. Malli on täten liian yksinkertainen kyseisen ongelman kuvaamiselle (kuva 3B). Toistokertoja tarvitaan useita ja dataa vieläkin enemmän. Erilaisia yleisesti käytettyjä malleja ja lähestymistapoja on monia, koska vaikka mallien välillä on paljon päällekkäisyyttä ja sama ongelma voidaan periaatteessa ratkaista monella eri mallilla, ovat mallien vahvuudet erilaisia ja ne menestyvät erilaisissa tehtävissä. NDT:stä löytyy muitakin haasteita koneoppimisen dataan liittyen. Tärkeimpänä seikkana on muistaa opettaa koneoppimisalgoritmi opetusvioilla ja testata malli vioilla, joita malli ei ole koskaan ennen nähnyt. Kuinka syväoppiminen toimii NDT:ssä Vikojen löytyminen esimerkiksi ultraäänidatasta on pohjimmiltaan hahmontunnistusta, eli juuri siinä, missä syväoppimismallit pärjäävät erityisen hyvin. Latomalla useita kerroksia päällekkäin pystytään luomaan syväoppimalleja, jotka tyypillisesti sisältävät useita satojatuhansia sovitettuja parametreja. Nämä esitykset ovat opetuksessa luotuja abstraktioita, jotka eivät sano ihmissilmälle juuri mitään. Tilannetta missä malli ei löydä riittävän suuria vikoja, tai se ei löydä vikoja ollenkaan, kutsutaan alisovittamiseksi (underfitting). Dataa voidaan optimoida kohdistamalla kuva vain sille alueelle, missä vikojen oletetaan olevan, pienentämällä resoluutiota ¼ aallonpituuden verran tai pilkkomalla skannattu data pienempiin osiin. Data kuljetetaan eri kerrosten läpi, jotka prosessoivat alkuperäisen datan eri kuvausmuotoihin. Koska syväoppimisen mallit ovat raskaita, niiden laskentakapasiteetin tarve räjähtää käsiin alkuperäisen kuvan dimensioiden kasvaessa. Tilannetta, missä malli kykenee saavuttamaan toivotun suorituskyvyn opetusvaiheessa, mutta on kyvytön yleistämään, eli löytämään vikoja uusista näytteistä, oppimalla opetusdatan ulkoa (kuva 3A), kutsutaan ylisovittamiseksi (overfitting). Viimeinen haaste datasta löytyy erilaisten tunnistettavien kohteiden määrästä. Poikkeavuuksia etsitään A-, B-, Cja Dkuvista ja lopullinen arvio viasta perustetaan yleensä tarkempaan A-kuvan tarkkailuun. Jos parametrien päivitys johtaa pienempään häviöön, malli oppii. Virkkunen et al. Datan riittämättömyys on tullut vastaan myös muilla aloilla kuin NDT:ssä. Neuroverkoissa tämä on toteutettu yhdistämällä (lineaarisesti) joukko yksinkertaisia epälineaarisia alkeisfunktioita toisiinsa. Näin voidaan muodostaa mielivaltaisen monimutkaisia epälineaarisia päätösfunktioita. Syväoppimisessa mallille syötetään raakadataa Aja B-kuvien muodossa, joista malli muodostaa parhaimmat esitykset vikojen löytymiselle. Koneoppimallilla pyritään tunnistamaan tärkeitä piirteitä ultraäänikuvista kuvaamalla ongelmaa peräkkäisinä operaatioina. Kuvassa 2 on havainnollistettu, kuinka dataa syötetään mallille ja miten sitä siellä käsitellään. Vaikka vian tunnistus onkin hahmontunnistusta yksinkertaisemmasta päästä, tarvitaan erilaisia vikakuvia tuhansia. Kaikissa tähän mennessä käsitellyissä malleissa on haasteena se, että mallit operoivat verraten pienellä määrällä syötteitä. Kun kone ei opi Yksi koneoppimisen haasteista tulee tilanteesta, jolloin kone ei opi, tai se oppii vääriä asioita. Jos tavallisessa kuvantunnistuksessa kuvat ovat yleensä kooltaan 256x256 tai 512x512 pikselin kokoisia, ultraäänidata on tarkastuskohteissa huomattavasti korkeampiresoluutiosta. NDT:n tapauksessa vikoja ei ole saatavilla edes satoja. Sen sijaan syvempien kerrokset pystyvät oikein opetettuna tunnistamaan suurempia piirteitä, kuten kokonaisia vikoja. Oikeat piirteet opitaan syötetystä kuvasta kerroksien parametrien tuottaman arvion ja oikeiden vastauksien avulla. Kerrokset muistuttavat kontrastien tunnistimia, joiden tulokset esittävät kyseisen piirteen läsnäoloa syötetyssä kuvassa. Täten voidaan varmistua, että malli todella toimii oikeassakin tilanteessa. Arviot ja oikeat vastaukset antavat iteratiivisesti häviöitä, joita käytetään päivittämään parametreja. Ne ovat hyvin tarkkoja, tämän takia malli pitää opettaa jokaiselle kohteelle. Kerrokset yhdistetään yhdeksi vektoriksi, mikä syötetään täysin kytketty kerrokselle, joka tekee lopullisen päätöksen. Jos mallia taasen pienennettäisiin, suorituskyky putoaisi, koska kerrosten parametrien määrää jouduttaisiin pienentämään liikaa. Miljoonittain parametrejä tarkoittaisi sitä, että malli ei mahtuisi muistiin eikä laskentaa enää voisi suorittaa tehokkaasti. Sen sijaan onnistunut sovellus edellyttää, että mallia varten ensin poimitaan datasta verraten harvalukuinen joukko olennaisia piirteitä, jotta mallin koko pysyy kohtuullisena
Lopuksi esitykset puristetaan yhdeksi vektoriksi ja tiivistetään vastaukseksi, ei vikaa tai vika. Tämä voi johtaa siihen, että malli oppii hitsin ulkoa ja reagoi jokaiseen poikkeamaan antaen väärän arvion. Tätä voidaan harjoittaa esittämällä mallille monipuolista dataa. parametreja), saavuttaakseen optimaalisimman kuvauksen näytteille (kuva 3C. Syynä tälle käytäntötavalle on ollut rajoitukselliset laskentatehot sekä pätevien työkalujen puute monimutkaisten mallien käsittelyyn. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 22 osoittaneet mullistavia tuloksia saavuttamalla aikaisemmin mahdottomia suorituskykyjä. Näin saadaan datalle lisää variaatiota, joka potentiaalisesti johtaa parempaan suorituskykyyn. redusointi Kerroksien yhdist¨aminen Ei vika Vika 1 Arvio Kuva 2. Esimerkkinä hitsien ultraäänikuvat, joissa monet vasteet hitsistä voivat olla lähes identtisiä. Tällöin on turvauduttu arkkitehtuureihin, jotka eivät välttämättä ole kyenneet saavuttamaan asetettuja tavoitteita, tasapainoisesta rakenteesta huolimatta. Raakadata esikäsitellään, jonka jälkeen se syötetään mallille. Näitä rajoituksia voidaan kompensoida edullisemmilla käytännöillä, kuten kasvattamalla datajoukon kokoa keinotekoisin menetelmin (data augmentation), esimerkiksi upottamalla vikoja ja tekemällä muutoksia amplitudille ja sijainnille, ja asettamalla vakinaistavia kerroksia mallille, jotka pyrkivät ehkäisemään liian monimutkaisten kuvioiden syntymistä. redusointi 1 parametreja: Normalisointi 1 parametreja: 384 Konvoluutio 2-1 parametreja: 55360 Konvoluutio 2-2 parametreja: 36928 Max. Yksi ylisovittamisen tilanne on, jolloin syväoppimalli turvautuu opetusdatan vähemmän merkityksellisiin yksityiskohtiin, mikä voi johtaa vääriin tuloksiin uuden näytteen poiketessa tästä. Malli on yhtä hyvä kuin sen data on, eli Sy¨ote muoto: 240, 118, 1 Konvoluutio 1-1 parametreja: 2496 Konvoluutio 1-2 parametreja: 83040 Max. malla mallille sopiva määrä monimutkaisuutta (esim. Ylisovittamisen havaitsemiseksi on tärkeää säästää erillinen datajoukko validointia ja testausta varten, jotta tämä haaste voidaan tunnistaa aikaisessa vaiheessa. redusointi 3 parametreja: Normalisointi 3 parametreja: 128 Kerroksien yhdist¨aminen parametreja: T¨aysin kytketty parametreja: 1056 Logits parametreja: 33 Esik¨asittely Raakadata 96 ?ltteri¨a 96 piirrekarttaa 96 ?ltteri¨a 96 piirrekarttaa Max. Validointidatajoukko on yleensä paljon pienempi, mikä mahdollistaa nopean ylisovittamisen seurannan opetuksen aikana. Malli muodostaa kerroksissaan eri esityksiä datasta, joka suodatetaan. Nämä kuvaukset, jotka syvemmällä tasolla ovat ihmiselle mahdotonta tulkita, ovat. Siitä syystä hitsiin halutaan saada variaatiota, joka on mahdollista lisäämällä monipuolisen datan määrää tai hallitusti leikkaamalla kuvat satunaisesta sijainnista säilyttäen kuvissa tärkeät vikatiedot. Kuten aiemmin mainittiin, dataa tulee olla riittävästi, jotta sitä pystytään kuvaamaan matemaattisesti erittäin korkealla tarkkuudella. Modernit koneoppikäytännöt ovat suuresti muuttuneet klassisesta lähestymistavasta, jossa mallin monimutkaisuus on sidottu dataan. Esimerkki kuinka koneoppimismalli käsittelee ultraäänidataa. Alisovittamista on nykyään helppo torjua kehittyneen laskentatehon ansiosta, joka mahdollistaa mallin monimutkaisuuden kasvattamisen lähes haitatta, esimerkiksi lisäämällä kerroksia tai filttereiden määrää. Ylisovittamista voi tapahtua, jos tarjotaan mallille liian pieni tai yksitoikkoinen datajoukko, tai malli oppii tarpeeksi suuren datajoukon näytteiden piirteistä liian monimutkaisia kuvioita. Moderniin käytäntöön kuuluu monimutkaisten mallien lisäksi sen vakinaistaminen (regularisointi) ylisovittamisen välttämiseksi, mikä tarkoittaa, että monimutkaisuutta kasvatetaan sopiva määrä. Koska datajoukko on osa opetusprosessia, jonka perusteella mallia säädetään, voidaan todeta, että se vuodattaa informaatiota opetukselle, eikä täten ole puhdasta ”uutta” dataa. Tämän jälkeen lisätään elementtejä, kuten häviötä rankaisevia operaatioita, jotka johtavat tasapainoisempaan ja parempaan suorituskykyyn. Tästä syystä koneoppiminen on aikaisemmin ollut erittäin rajoitettua käytännönkohteissa, joissa erittäin korkea tarkkuus on välttämätöntä. Siksi todellisen suorituskyvyn mittaamiselle tarvitaan testidatajoukko, joka koostuu ennenäkemättömistä näytteistä. redusointi 2 parametreja: Normalisointi 2 parametreja: 256 Konvoluutio 3-1 parametreja: 18464 Konvoluutio 3-2 parametreja: 9248 Max. Paras tapa tämän torjumiseen on kasvattaa näytteiden määrää, mikä ei välttämättä ole aina mahdollista. Siksi on tärkeää ymmärtää mitä piirteitä halutaan mallin oppivan, mikä tarkoittaa kerroksien filttereiden käyttämistä haluttuihin yksityiskohtiin
Paras ratkaisu tälle on tasapainottaa dataluokat hankkimalla uusia monipuolisia näytteitä tai soveltamalla viitekehyksien työkaluja epätasapainoisten datajoukkojen käsittelyyn. Näiden projektien tarkoituksena on tuottaa tutkimusta, jota voidaan hyödyntää koneoppimisen pätevöinnissä tarkastuksiin. Suomi on kaiken lisäksi erityisen hyvässä asemassa koneoppimisen hyödyntämisessä NDT:ssä. Toinen ääripää on antaa koneelle täysi päätäntävalta ihmisen sen enempää puuttumatta tilanteeseen. 64 Koskinen, T., Virkkunen, I., Rinta-aho, J., & Jessen-Juhler, O. Tarkastajalta vaaditaan pätevyys, jotta minkään tasoinen tarkastus olisi mahdollinen. Tarkastuksesta saadaan varmempi, tehokkaampi sekä mielekkäämpi. 2. Johtopäätökset Koneoppiminen NDT:ssä on täysin mahdollista ja varsin tehokas työkalu, kun sen haasteet ja rajoitukset otetaan huomioon. Tämä auttaa menetelmää eteenpäin sekä mahdollistaa paremman tutkimuksen laajemman osaamisen ja ymmärtämisen saavuttamiseksi. Koneoppiminen osana tarkastusta NDT on alana tarkasti kontrolloitu. Neural network classification of flaws detected by ultrasonic means. ENIQ on julkaissut koneoppimisen käyttöä tarkastuksessa koskevan position paperin (ENIQ Publication no. Toki on myös ymmärrettävä, että kuten minkä tahansa uuden tekniikan soveltaminen, se vaatii uutta asiantuntemusta. Esimerkiksi on mahdollista, että näyte on merkitty väärin tai kuvaa on leikattu niin että suurin osa viasta on jäänyt säilyneen kuvan ulkopuolelle. Jos malli on edelleen kyvytön saavuttamaan realistiset tavoitteet, ongelma voi olla alkuperäisessä datassa, näytteiden vastauksissa tai datan esikäsittelyssä, mikä vaatii yksityiskohtaisempaa tarkastelua. Yksi vaihtoehto on antaa ihmisen ja koneen tarkastaa sama data ja tehdä ar vio näiden tulosten perusteella. VTT Technical Research Centre of Finland. Koneoppimismalli käy tarkastusdatan lävitse ja ”maalittaa” alueet, joissa epäilee vikoja. Jos nämäkään eivät näytä tulosta, on mahdollista, että omasta malliarkkitehtuurista katoaa informaatiota siten, että sitä on mahdotonta tulkita. Kone toimii tarkastajan apuna, tehden raskaan ja yksitoikkoisen työn. Tässä lähestymisessä on kaksi huonoa puolta. Pätevöinnin kannalta täytyy ymmärtää, kuka ottaa lopulta vastuun ja miten koneoppimista tullaan käyttämään tarkastuskohteisiin. Tuomas Koskinen 1,2 , Oskar Siljama 2 ja Iikka Virkkunen 2 1 Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 2 Aalto Yliopisto tuomas.koskinen@vtt.fi ilkka.virkkunen@aalto.fi. 29, No. Monimutkaisemmissa ja turvallisuuskriittisissä tarkastuksissa seula on entistä tarkempi. Virkkunen, I., Koskinen, T., JessenJuhler, O. Koneoppiminen ei tule korvaamaan ihmistarkastajaa, vaan toimii tärkeänä työkaluna tarkastajan apuna. ENIQ position on Qualification of an Artificial Intelligence / Machine Learning Non-Destructive Testing System, ENIQ Publication no. Machine Learning for NDT in the Finnish Nuclear Industry. Tämä korostaa jälleen datan määrän vaatimuksia koneoppisovelluksissa. Pätevöinti on tavallisemmin nojannut enemmän tekniseen perusteluun, ja suppeampaan tekniikan demonstraatioon. reja, tai ottaa esimerkki näistä oman mallin luomiselle. NDT&E international Vol. Mallin (viiva tai käyrä) sovittaminen kaksiluokkaiseen datajoukkoon A) Ylisovittaminen B) Alisovittaminen C) Sopiva määrä monimutkaisuutta johtaa parempaan yleistämiseen. Tarkastaja arvioi nämä alueet parhaan arviokykynsä mukaan ja loppupelissä hyväksyy tai hylkää tarkastuskohteen kuin ennenkin. Koneoppiminen täytyy saada sopimaan tähän järjestelmään. 64). Koneoppimista NDT:ssä tutkittiin SAFIR2022 ANDIE pienprojektissa, Koskinen et al., josta se jatkuu SAFIR2022 RACOON projektissa. MIT Press. Kolmas on edellisten vaihtoehtojen välimuoto. Deep Learning. Tämä on varsin toimiva ratkaisu tilanteissa, missä riskit virheellisistä näyttämistä ovat pienet, mutta ei välttämättä vakuuta tilanteissa, missä halutaan korkein mahdollinen luotettavuus. Koneoppiminen on huomattu myös sääntelyssä. On vain ajan kysymys, koska se leviää arkipäiväksi tarkastuksiin. Koneoppimisen tehokkuus on todistettu monella alalla ennen NDT:tä. Koneoppimismallien ansiosta tarkastajien ei tarvitse haaskata aikaansa katsoen viatonta kohinadataa, vaan hän voi käyttää taitonsa ja energiansa vikojen arviointiin ja luokitteluun. Yleinen mielipide alalla on positiivisesti koneoppimisen kannalla, niin asiakkaita, viranomaisia ja tarkastajia myöten. USA. Augmented Ultrasonic Data for Machine Learning. VTT-R-00584-19 Masanata A., Sunseri, M., 1995. Rinta-aho, J., 2019. ed.). Manning Publications Co., USA. Yksinkertaisiin tarkastuskohteisiin koneoppimisella tuskin on annettavaa, mutta varsinkin mekanisoituihin tarkastuksiin, joista saadaan paljon tarkastusdataa tai tarkastuksen luotettavuus on erityisen tärkeää, on oikein suoritetulla koneoppimismallilla paljon annettavaa. Lähteet Chollet, F., 2017. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseisessä datajoukossa voi olla runsaasti enemmän virheettömiä näytteitä kuin virheellisiä, mikä johtaa epätasapainoiseen oppimiseen, kun luokkien painoarvot ovat samat ja malli näkee enemmän virheettömiä näytteitä. Tällöin voidaan myös kokeilla avoimia esikoulutettuja malleja, jotka sisältävät valmiiksi opetettuja parametC) B) A) Kuva 3. Toinen yleinen haaste datajoukkojen käsittelyissä on luokkien tasapainottomuus. Deep Learning with Python (1st. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 23 jos arvioitava data poikkeaa runsaasti opetusdatasta, voidaan odottaa, että yleistäminen heikkenee. Esimerkiksi datat voidaan määrätyllä tavalla jakaa tasapainotettuihin nippuihin tai voidaan käyttää eri painoarvoja luokille, joka tarkoittaa sitä, että vialliselle luokalle annetaan enemmän huomiota opetusvaiheessa. 2019. Goodfellow, I., Bengio, Y., Courville A., 2017. VTT Research Report, No. Menetelmältä vaaditaan pätevöiminen, jonka lisäksi henkilökunnalta saatetaan vaatia erillistä sertifiointia kohteen tarkastamiseen. arXiv, 1903.11399v1. Kun dataa on riittävästi mallin opettamiseen, tarkoittaa se myös, että dataa riittää riittävän laajan testidemonstraation luomiseen. Sama työ tehdään kahteen kertaan, jonka lisäksi ihminen saattaa tuudittautua siihen olettamukseen, ettei hänen tarvitse tehdä työtään, jos kone kuitenkin käy datan lävitse
Alkuvuonna 2019 ensimmäiset laboratoriodatalla opetetut mallit saavuttivat ihmisen suorituskyvyn (15) ja tekniikka oli valmis pilotointiin kenttäolosuhteissa. Mekanisoitujen tarkastusten osuus on jo pitkään ollut kasvussa. Tarkastustiedostoihin voidaan lisätä vikoja toisista tiedostoista ja vikoen ominaisuuksia voidaan muuttaa. Parantaakseen vikojen saatavuutta erityisesti raskaassa teollisuudessa kuten ydinvoimateollisuudessa, Trueflaw kehitti ja toi markkinoille vuonna 2014 ”virtuaaliset viat” (10) tuotenimellä eFlaw. Jos sitten jotain epäilyttävää löytyy, osoitetaan tämä tarkastajalle, joka. Mallien suorituskyky ei enää rajoita koneoppimisen käyttöä rikkomattomassa tarkastuksessa. Vuodesta 2018 Trueflaw on kehittänyt koneoppivia malleja, jotka saavuttavat ihmisen suorituskyvyn vikojen löytämisessä suoraan tarkastusdatasta. Tarkastajan työ on usein tavattoman yksitoikkoista ja samalla raskasta, koska se vaatii jatkuvaa äärimmäistä tarkkaavaisuutta ja mahdolliset virheet voivat olla kalliita tai vaarallisia. Ainoana jäljellä olevana rajoitteena ovat saatavilla olevat tietoaineistot, särölliset kappaleet ja viaton tarkastusdata. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 24 Johdanto Koneoppimista on myös pyritty hyödyntämään rikkomattomassa tarkastuksessa jo pitkään. Esimerkiksi tuotantolinjoihin voidaan tänä päivänä integroida automatisoitu röntgen-linja ja/tai ultaäänitarkastus, joka automatisoi hitsauksen jälkeisen tarkastuksen. Ensimmäiset julkaisut esimerkiksi neuroverkkojen soveltamisesta vian havaitsemiseen ovat 1990 -luvulta (1–3), ja myös muita koneoppimistekniikoita on onnistuneesti sovellettu. Vaikka näillä yksinkertaisilla neuroverkoilla voitiinkin parantaa automatisoituja tarkastuksia, eivät ne saavuttaneet ihmisen suorituskykyä ja niiden sovellusalue jäi väistämättä rajoitetuksi. Tästä huolimatta, koneoppiminen ei ole yleistynyt NDT:ssä, vaan valtaosa vaativista tarkastuksista tehdään yhä ihmissilmin. Jotkut tarkastukset, kuten visuaalinen tarkastus tai radiografia tuottavat suoraan kuvamuotoisia aineistoja ja näihin on voitu suoraan soveltaa muilla aloilla kehitettyjä kuvantunnistusalgoritmeja (6–9). Tulevaisuudessa yhä suurempi osuus tarkastuksista automatisoidaan, mikä lisää tarjolla olevan datan määrää. Koneoppivan tarkastusautomaation tarkoitus ei ole korvata tarkastajaa, vaan auttaa tätä. Koneoppiva järjestelmä voi tehdä tämän raskaan ja aikaavievän osuuden tarkastajan työstä väsymättä ja kyllästymättä. Tekniikan avulla rajallisesta joukosta oikeita vikoja muutamassa tarkastustiedostossa voidaan generoida suuri joukko paljon vikoja sisältäviä tarkastustiedostoja. misen (”deep learning”). Nämä monikerroksiset mallit voivat lukea suoraan luontaisia tietomuotoja – vaikkapa ultraäänisignaalia tai röntgenkuvia – ja etsiä niistä vikoja. Tehtävät, kuten koneellinen käännös, objektien tunnistaminen kuvasta tai puheen tunnistus ovat jo päivittäisessä käytössä ja monin paikoin saavuttaneet ihmisen suorituskyvyn. Todellisuus on tässäkin paljon arkipäiväisempää. Näiden kappaleiden avulla on kehitetty tarkastusmenetelmiä, koulutettu ihmisiä ja erityisesti arvioitu tarkastusten luotettavuutta ympäri maailmaa. Se on viime aikoina herättänyt kiinnostusta myös ydinvoimateollisuuden ulkopuolella konventionaalisessa energiantuotannossa ja öljynjalostusteollisuudessa (11–13). Koneoppimismallit ovat edelleen ihmiseen verrattuna varsin huonoja oppimaan, ja tämä tulee kompensoida valtavalla määrällä opetusdataa. Trueflaw Oy on vuodesta 2001 alkaen valmistanut säröllisiä kappaleista ja säröjä rikkomattoman tarkastuksen käyttöön. Tekoälyn ja koneoppimisen julkisuuskuva on usein harhaanjohtava – koneoppimista kuvataan ihmisen korvaajana tai jopa valtiaana. Myös analysoinnin merkitys kasvaa. Aiemmin rajoittavana tekijänä oli paljolti laskentakapasiteetin rajallisuus, joka rajoitti käytettävät mallit melko yksinkertaisiin, ainakin nykymittapuun mukaan. Lisäksi mallit vaativat usein paljon esikäsittelyä ja suodatusta, ennen kuin tarkastusdata oli niille lukukelpoista, mikä rajoitti käytännön sovellettavuutta. Vikakappaleet ovat kuitenkin usein kalliita, ja niitä on ollut riittämättömästi käytettävissä. Vikoja löytyy yleensä harvoin ja suurin osa tarkastajan ajasta kuluu viattoman datan analysointiin. Tekniikkaa on sittemmin hyödynnetty Suomessa, Ruotsissa ja Tsekissä. Viime vuosien nopea kehitys laskentakapasiteetissa ja pitkälle optimoidut avoimet laskentakirjastot (4, 5) ovat mahdollistaneet rikkaiden monikerroksisten mallien opettaKoneäly tarkastajan apuna Iikka Virkkunen, Nikke Lainepää, Topias Tyystjärvi ja Jarmo Aitta Tekoäly ja koneoppiminen ovat kehittyneet nopeasti viime vuosina ja uudet koneoppimissovellukset ovat onnistuneet ratkaisemaan monia sellaisia ongelmia, joita on pitkään pidetty mahdottomina. Tämä maailmanlaajuisesti uniikki osaaminen todellisten ja virtuaalisten säröjen valmistuksessa antaa Trueflaw’lle myös ainutlaatuisen aseman koneoppimiseen tarvittavien tietoaineistojen luonnissa. Näitä voidaan edelleen käyttää koulutukseen, pätevöintiin tai luotettavuuden määritykseen (14). Monimutkaisuuden mukana tulee kuitenkin myös yhä suurempi tarve opetukseen käytetyille tietoaineistoille. eFlaw mahdollistaa tarkastustiedostojen joustavan muokkaamisen esimerkiksi ultraäänitai pyörrevirtatarkastuksessa
Metrojunien akseleiden ultraäänitarkastus DEKRA tarkastaa HKL:n metrojunia Helsingissä. Metrojunien akseleiden mekanisoitu tarkastus. Kalibrointiakseliin valmistettiin todellista vastaavia säröjä, jotta koneoppiva järjestelmä oppii löytämään säröjä luotettavasti. Nämä pilotit osoittivat, että koneoppiminen on viimein valmis auttamaan tarkastajia käytännön tarkastustyössä. Aluksi malli voidaan opettaa liian herkäksi siten että se löytää havaitsemistavoitetta pienempiä vikoja. Opetuksen yhteydessä käytettävä koneoppimismalli optimoidaan tarkastuskohteelle sopivaksi ja samalla opetusaineistoa täydennetään ja painotetaan suorituskyvyn maksimoimiseksi. eFlaw -tekniikan avulla laajempi tietoaineistoa siten, että se sisältää useita satoja tuhansia viallisia ja viattomia tarkastuskohteita. Säröt vaihtelivat kooltaan ja akselit sisälsivät myös hyvin vaikeasti havaittavia säröjä, jotka alittavat havaitsemistai raportointirajan selvällä marginaalilla. Tarkastus on mekanisoitu – data kerätään varikolla enimmäkseen yöllä tehtävissä tarkastuksissa ja lähetetään analysoitavaksi akselidatan analysointiin koulutetulle tarkastajalle. Jotta malli on tarkastajan kannalta mahdollisimman helppokäyttöinen, raportoidaan tulokset visuaalisesti. Tähän voidaan käyttää esimerkiksi ASTM-E2862 mukaista havaitsemistodennäköisyyden (probability of detection, POD) arviota. Tämän jälkeen tarkastaja arvioi merkityt viat vielä suoraan tarkastusdatasta ja päättää lopullisesta hyväksymisestä tai hylkäyksestä. Automatisoiduille järjestelmille, myös koneoppiville, on tyypillistä verraten jyrkkä POD-käyrä, jossa tietyn rajan ylittävät viat löydetään erittäin luotettavasti ja rajan alittavia vikoja puolestaan ei indikoida. Nämä pienet viat ovat tärkeitä, jotta tietoaineistot eivät rajoita opetettavan järjestelmän herkkyyttä, ja havaittavuuden rajoja voidaan luotettavasti arvioida. Keväällä 2019 päätettiin kehittää ja pilotoida koneoppivaa järjestelmää analysoinnin tehostamiseen. Kuva 3. Kuva 2. Yleiskuva tarkastustilanteesta metrovarikolla nähdään kuvassa 1. Kuvassa näkyvä puomi liikuttaa anturia akselin sisäpinnalla ja ultraäänidata kerätään tarkastustiedostoon, joka lähetetään edelleen analysoitavaksi. Vuosina 2019–2020 Trueflaw ja DEKRA pilotoivat yhteistyössä kaksi kansainvälisestikin uraauurtavaa koneoppimissovellusta rikkomattomaan tarkastukseen. Opetetun mallin luotettavuus tulee vielä arvioida ennen käyttöönottoa. Koneoppimismallin tulokset esitetään visuaalisesti piirustuspohjalla, jotta tarkastajan on helppo nähdä mahdollisten vikojen olemassaolo. Särönvalmistuksen jälkeen akseli toimitettiin takaisin metrovarikolle ja se tarkastettiin normaalin tarkastuksen yhteydessä. Tämän jälkeen malli opetetaan uudelleen siten, että herkkyys on sopivalla tasolla eikä malli indikoi tarpeettomia näyttämiä. Tämä on yleisesti esimerkiksi lentokoneja öljynjalostusteollisuudessa käytetty luotettavuudenosoitusmenetelmä, mutta useimmissa tarkastuksissa sitä ei edellytetä. Tällainen malli ei vielä juurikaan auta tarkastajaa, mutta sen avulla voidaan tarkastajan kanssa arvioida mallin toimintaa. Akseleista löytyy vikoja varsin harvoin, mutta viat ovat potentiaalisesti vaarallisia ja jokaisen vian havaitseminen ajoissa on ehdottoman tärkeää. Kuvassa fluoresoivalla tunkeumanesteellä saatu näyttämä akselin koneistetulla pinnalla. Kuva 4. DEKRAlla oli käytettävissä kalibrointiakseli, johon oli tehty kipinätyöstettyjä uria, joita käytettiin tarkastuksen vertailuheijastajina. Lisäksi raportoidaan vikojen sijainti, signaaliamplitudi ja muita tietoja, joita tarkastaja voi käyttää apunaan lopullisessa arviossa.. Kuvassa 4 on esitetty akselitarkastuksen POD-käyrä. Akseleiden geometria on melko monimutkainen ja enemmän käytetyissä akseleissa on usein kulumaa, kiveniskemiä tai muita vaurioita, jotka eivät aiheuta akselin käytöstä poistoa mutta tekevät tarkastusdatan analysoinnista työlästä. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 25 tekee lopullisen päätöksen hyväksynnästä tai hylkäyksestä. Akselitarkastuksen koneoppimismallin POD-käyrä. Koneoppivan järjestelmän opetukseen nämä olivat kuitenkin riittämättömiä, sillä todelliset säröt voivat poiketa yksinkertaisista vertailuheijastajista merkittävästikin. Kohtuullisen pienestä määrästä viallisia ja viattomia akseleita kerätty testidata toimii raaka-aineena, jonka pohjalta varsinainen opetusaineisto kehitetään. Näin kerätty tarkastustiedosto muodosti pohjan mallin opettamisessa käytetylle tietoaineistolle. POD:n avulla voidaan osoittaa mallin luotettavuus ja pienin vikakoko, joka löydetään luotettavasti (a90/95). Jyrkkä POD-käyrä on tarkastuksen kannalta toivottavampi; tällöin halutut viat löydetään luotettavasti mutta vaarattomia näyttämiä ei indikoida. Kuvassa 2 nähdään esimerkki todellista vastaavasta säröstä akselin pinnalla. Kuva 1. Vikakokoa kuvaavat lukuarvot on piilotettu luottamuksellisina. Kalibrointiakseli toimitettiin Trueflaw’lle, joka valmisti akseliin joukon todellisia säröjä tietoaineistojen luontia varten. Särön pituus on 1.7 mm ja syvyys noin 0.6 mm. Ihmisen arvioon perustuvat POD-käyrät ovat tyypillisesti loivempia ja vikakokoalue, jossa osa vioista löydetään on laajempi. Oikeita vikoja ei juuri koskaan voida valmistaa sellaista määrää, että ne sellaisenaan riittäisivät modernin koneoppivan järjestelmän opettamiseen. Ontto akseli tarkastetaan ultraäänellä luotaamalla akselin sisäpinnalta kohti kriittistä ulkopintaa. Esimerkiksi akselin tapauksessa tulokset näytetään akselin piirustuksen avulla (kuva 3), jolloin tarkastaja näkee nopeasti mahdollisten vikojen olemassaolon ja sijainnin. Akselitarkastus pilotoitiin syksyllä 2019 ja se on tuotantokäytössä 2020 alkaen
Augmented Ultrasonic Data for Machine Learning. 10. Martín Abadi, Ashish Agarwal, Paul Barham, Eugene Brevdo, Zhifeng Chen, Craig Citro, Greg S. (Osa vioista on pieniä ja saattaa olla vaikea havaita painetussa kuvassa. IEEE Transactions on Industrial Electronics. Viat eivät tässä yhteydessä rajoitu vain säröihin, vaan hitseissä esiintyy säröjen lisäksi huokosia, reunahaavaa ja monia muita vikoja. 2017. 12th European Conference on Non-Destructive Testing, Gothenburg 2018, June 11-15 (ECNDT 2018). 2020 15. Lähteet 1. 2014. Käsin hitsatut hitsit sisältävät paljon vaihtelua, joka aiheuttaa helposti ongelmia perinteiselle automatisoinnille.. Vasta aivan viime aikoina tapahtunut tietoaineistojen kehitys ja virtuaaliset viat ovat lopulta tuoneet koneoppivien järjestelmien suorituskyvyn ihmisen tasolle ja mahdollistaneet niiden laajan hyödyntämisen rikkomattomassa tarkastuksessa. Zhang Z, Wen G, Chen S. Tämä merkintä on kuitenkin aikaa vievää käsityötä. Koneoppimisen kannalta tilanne näyttää siis ensi katsomalta paremmalta. Aikaa vievä osuus työstä, jossa etsitään ja merkitään pienetkin viat kuvaan, tehdään nyt automaattisesti ja välittömästi. IEEE. Kuvassa 5 on näytetty esimerkki hitsistä, joka sisältää erilaisia vikoja. 2018. Lee CHCGG. Measurement. 1998;12:1150 1161. 2018;65:4392-4400. 20191903.11399v1. Du W, Shen H, Fu J, Zhang G, He Q. Järjestelmä ympyröi viat hitsiin näkyvästi siten, että tarkastaja voi luokitella ne ja päättää hitsin hyväksymisestä. 2016. Journal of Manufacturing Processes. Virkkunen I, Miettinen K, Packalén T, Virtual flaws for NDE training and qualification. Tyypillinen luokiteltava hitsi. 2019;107:102144. Kuvaan 6 on koottu muutamia esimerkkejä koneoppivan järjestelmän tekemistä merkinnöistä. Hou W, Wei Y, Jin Y, Zhu C. Kuvia otetaan paljon ja usein hyväksyttävissäkin hitseissä on pieniä virheitä, jotka tulee kuitenkin löytää ja merkitä. Neural networks for ultrasonic nde signal classification using time-frequency analysis. 4. Virtual round robin – a new opportunity to study NDT reliability. The Defect Detection and Non-Destructive Evaluation in Weld Zone of Austenitic Stainless Steel 304 Using Neural Network-Ultrasonic Wave. Kärnteknikdagarna, Stockholm, 14-15 Nov. Deep features based on a DCNN model for classifying imbalanced weld flaw types. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin vikatiedon luokittelu opetuskäyttöön. 11. 2017. Niiden lupauksena on ollut ihmisen suorituskyky yhdistettynä koneen tehokkuuteen ja toistettavuuteen. Iikka Virkkunen 1 , Nikke Lainepää 2 , Topias Tyystjärvi 1 ja Jarmo Aitta 2 1 Trueflaw Oy 2 DEKRA Industrial Oy ilkka.virkkunen@aalto.fi jarmo.aitta@dekra.com Kuva 6. Tarkastajan tehtäväksi jää hitsin luokittelu ja lopullisen päätöksen tekeminen. Virkkunen I, Koskinen T, Jessen-Juhler O, Rinta-Aho J. Syksyllä 2019 DEKRA keräsi joukon edustavia röntgenkuvia, joista Trueflaw erotti vikadatan ja muodosti oppimisaineiston. Hyödyntämällä virtuaalivikojen kaltaisia menettelyjä, voidaan tätä merkintätyötä helpottaa ja tarvittava opetusaineisto generoida myös röntgenkuvien osalta ilman tuhansien tai kymmenien tuhansien kuvien käsin luokittelua. 14. Tässäkin koneoppimista hyödynnetään tarkastajan tukena. Mallin kehitys on viety päätökseen keväällä 2020 ja järjestelmä on tätä kirjoitettaessa valmis käyttöönottoon ja herkkyyden hienosäätöön. NB-CNN: Deep Learning-Based Crack Detection Using Convolutional Neural Network and Naïve Bayes Data Fusion. Vaikka automaattisia analysointiohjelmistoja on pyritty tekemään jo kauan sekä perinteisen kuvankäsittelyn että myöhemmin koneoppimisen keinoin, tehdään kuvien analysointi edelleen lähes täysin ihmisvoimin. Koneoppivan algoritmin merkitsemiä vikanäyttämiä. Virkkunen I, Koskinen T, Jessen-Juhler O. NDT&E International. Masnata A, Sunser M. Virkkunen M, Virtual cracks and the future of inspection reliability. 12. Svahn P-H, Virkkunen M, Zettervall T, Snögren D, The use of virtual flaws to increase flexibility of qualification. Adam Paszke SG, Soumith Chintala, Gregory Chanan, Edward Yang, Zachary DeVito, Zeming Lin, Alban Desmaison, Luka Antiga, Adam Lerer, Automatic differentiation in PyTorch. TensorFlow: Large-scale machine learning on heterogeneous systems. arXiv. Weld image deep learning-based on-line defects detection using convolutional neural networks for Al alloy in robotic arc welding. Virkkunen M, Rönneteg U, Grybäck T, Emilsson G, Miettinen K, Feasibility Study of Using eFlaws on Qualification of Nuclear Spent Fuel Disposal Canister Inspection. 2015 5. Algoritmi ei ole herkkä esimerkiksi kirkkauden vaihtelulle tai hitsikuvun aaltoilulle vaan löytää viat luotettavasti kuvasta. Corrado, Andy Davis, Jeffrey Dean, Matthieu Devin, Sanjay Ghemawat, Ian Goodfellow et al. 2019;131:482-489. Chen F-C, Jahanshahi MR. 3. NIPS 2017 Workshop. 2019;45:208-216. 1993 2. 8. Neural Network Classification of Flaws Detected by Ultrasonic Means. 1996;29:87-93. to be published. Approaches for improvement of the Xray image defect detection of automobile casting aluminum parts based on deep learning. Opetusdatassa vikojen tulee olla selvästi erotettu ja merkitty, jotta voidaan hyödyntää valvottuja algoritmeja (supervised learning). 6. NDT & E International. KSMME Enternational Journal. Yi W, Yun I-s. 13. ) Kuva 5. 12th International Conference on NDE in Relation to Structural Integrity For Nuclear and Pressurized Components, Dubrovnik, Kroatia. Näin ollen myös opetusaineiston tulee olla laajempi. Johtopäätökset Koneoppivat järjestelmät ovat pitkään tehneet tuloaan rikkomattomaan tarkastukseen. Radiografiassa viallista dataa on saatavilla enemmän kuin monissa muissa tarkastuksissa. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 26 Digi-röntgenkuvien automaattinen analysointi Röntgenkuvien analysointi on työlästä, sillä kuviin tulee merkitä poikkeamat, vaikka ne eivät lopulta johtaisikaan hitsin tai kohteen hylkäämiseen. Erityisesti käsin tehdyissä hitseissä on runsaasti vaihtelua ja verraten usein myös vähäisiä merkintään johtavia yksityiskohtia. 11th European Conference on Non-Destructive Testing, Prague 2014, Oct 6-11 (ECNDT 2014). 7. 9
Koulutusvaatimus kirjataan kurssipäivinä, ei oppitunteina kuten aikaisemmin. Ilmailuteollisuus (IAE) Inspecta Sertifiointi Oy henkilösertifioinnin akkreditointi (S014) kattaa näistä suurimman osan. RT-tasolle 3 olisi tulossa kolme lisäpäivää. RT tasolla 2 puolestaan lähes 100 % tutkinnoista suoritetaan tuotesektorilla hitsit (W). Tämä muutos ei kuitenkaan käytännössä vaikuttaisi, koska Suomessa ei ole ollut tarvetta tason 1 sertifiointiin näissä menetelmissä. NDT-tutkintojen hinnoittelu Myös tutkintojen hinnoittelua on muokattu viimeisen vuoden aikana. UT-tasolle 1 olisi tulossa kolme lisäpäivää, mikä siis kasvattaa myös tasolle 2 edellytettävää kokonaismäärää. . Rautateiden ylläpito (IRM) . tutkinnon koekappalemäärissä, sekä luonut oman teollisuussektorin IMU (industrial multisector). Suurin osa suomessa suoritettavista pintamenetelmien (VT, PT, MT, ET) tutkinnoista tehdään nimenomaan IPI-sektorille. Teollisuussektori IMA (Metal manufacturing) kattaa tuotesektorit c, f, t ja wp, ja on tarkoitettu pääsääntöisesti metallin/teräksen valmistuksen aikaisiin tarkastuksiin, eikä näin ollen kata hitsausliitoksia. Valut (C) . ISO 9712 mukaiset tuoteja teollisuussektorit ovat: Tuotesektorit: . Aikaisemmin Nordtest on luonut ISO 9712 vaatimusten lisäksi lisävaatimuksia, esim. Eli toisin päin kuin nykyisessä standardiversiossa. UT: IMA, IPI, IRM, w, wp, c, f . PT: IMA, IPI, w, wp, c, f . . Pätevyysalueemme kattaa edelleen myös Nordtest-järjestelmän teollisuussektorin IMU, mutta sitä siis ei ole enää tarjolla tulevissa sertifioinneissa. VT: IMA, IPI, w, wp, c Huomionarvoista on, että akkreditoidulle tutkintoja sertifiointitoiminnalle voi olla hankalaa toteuttaa pätevyysalueensa ulkopuolella tutkintoja samaan työtehtävään kuin mitä akkreditoitu pätevyysalue koskee. Metallien valmistus (IMA) . Takeet (F) . Hinnoittelussa on otettu huomioon tutkinnon kesto, sekä sertifioinnin eriyttäminen tutkinnosta. Standardiehdotuksen mukaisissa vaatimuksissa ei kuitenkaan ole olennaista eroa nykyisiin. Ajankohtaista NDTtestaajien sertifioinnista Sami Hemminki ja Heikki Myöhänen Nordtest organisaatio harmonisoi vuonna 2019 toimintaansa vastaamaan suoraan kansainvälisen standardin ISO 9712 ohjeistuksia/ vaatimuksia. Putket (T) . Komposiittimateriaalit (P) Teollisuussektorit: . Sertifiointimaksu veloitetaan ainoastaan siinä tapauksessa, että tutkinto johtaa sertifiointiin. Tutkintojen käytännön osan koekappalemäärät löytyvät kuvasta 1. MT: IMA, IPI, w, wp, c, f . RT: IMA, IPI, w, wp, c . Standardin ISO 9712 seuraava päivitys Standardin ISO 9712 seuraava päivitystyö on edennyt jo kohtuullisen pitkälle. Kurssipäivän kesto on 7 tuntia koulutusta. Muokatut tuotteet (WP) . Ultraäänessä (UT) tasolla 2 yleisimmät suoritetut tutkinnot tehdään joko teollisuussektorilla IPI, tai kahden tuotesektorin yhdistelmällä, hitsit ja muokatut tuotteet (W ja WP). NDT tutkintokeskuksen henkilökunta antaa tarvittaessa tarkemmat hintatiedot. ET: IMA, IPI, w, wp, tp, c, f . MT, PT ja VT-tasojen 1 ja 2 määrät olisivat nyt niin päin, että tasolle 1 vaadittaisiin 3 päivää ja 2 päivää tasolle 2. Olennaisimpia odotettavissa olevia muutoksia koulutusvaatimuksiin luonnostelun tässä vaiheessa ovat: . . Teollisuussektori IPI (Preand in-service testing) kattaa tuotesektorit c, f, w, t, wp. Kuva 1. Myös radiografia (RT) tasolla 1 IPI sektorin tutkinto on yleisin. Edellytettävä työkokemuksen määrä on myös kirjattu päivinä, ei kuukausina kuten aikaisemmin. Tutkintojen käytännön osan koekappalemäärät.. Eli toisin sanoen, kun tutkinto on hyväksytysti suoritettu ja kaikki sertifiointivaatimukset täyttyvät. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 27 Muutoksia NDT tutkintojen rakenteessa Nyt näistä lisäyksistä on luovuttu ja IMU-sektori on poistunut käytöstä. Käyttöönoton ja käytönaikainen laitteiden, laitosten ja rakenteiden tarkastus (IPI) . Akkreditoitu pätevyysalueemme tällä hetkellä IMU poistettuna on siis: . Hitsit (W) . Yleisimmät tuote/ teollisuussektorit tutkinnoissa Voimassa olevien ser tifikaattien vanha IMU-sektori muuttuu IPI teollisuussektoriksi automaattisesti seuraavassa sertifikaatin uudelleenkirjoitusvaiheessa
Kysymykseen milloin se sitten tapahtuu, on hiukan vaikea löytää täsmällistä vastausta löytää tilastoista, mutta arvion voi tehdä. Minkäänlaisesta tulevasta ”eläkepommista” ei ole merkkejä. PAUT ja DRT Vuosien saatossa on paljonkin käyty keskustelua ja esitetty kysymyksiä siitä, milloin Inspecta Sertifioinnilta tulisi tarjolle tutkintoja ja sertifiointeja vaiheistettuun ultraäänitarkastukseen (PAUT) ja digitaaliseen radiografiaan (DRT). Standardiluonnoksessa siis ehdotetaan, että jatkossa kaikilla tasoilla tulisi suorittaa jo viiden vuoden kohdalla uusintatutkinto tai hakea uusintaa pistejärjestelmällä. Pätevyyksien lukumäärien kehittyminen. Värinäkötesti tulisi nyt pakolliseksi kaikissa menetelmissä ja se täytyy olla tehty enintään viisi vuotta ennen sertifiointia, sertifioinnin jatkamista tai uudelleensertifiointia. Periaatteessa siis pitäisi riittää, että sama tehdään näille uusille tekniikoille, ja ne otetaan mukaan vähintään tietopuolisesti tavanomaisen sertifioinnin sisälle. Näin ollen on ilmeistä, että 1000 sertifioidun henkilön rajapyykkiä ei vielä ole saavutettu. Jos ajatellaan tällä hetkellä käytössä olevaa UT-tutkintoa, niin se keskittynee melkein kaikkialla pulssi-kaikutekniikkaan. Mutta jostain syystä sekä PAUT että DRT ovat saaneet ehkä vähän mystisemmän maineen kuin todellisuus antaisi aihetta. Nykyinen standardi ja myös luonnos uudesta edellyttävät tutkintojen kattavan käytettävät tekniikat. Sen perusteella ikäjakauma on hyvinkin terveellä pohjalla ja suurin osa sertifioinneista on n. Varsinainen uudelleen sertifioinnin tutkinto 10 vuoden kohdalla säilyisi käytännössä ennallaan. Nämä tilastot kuvaavat kunkin vuoden ensimmäisen päivän tilannetta, joten ei ole täysin pois suljettua, etteikö vuoden jonakin muuna päivänä henkilöiden lukumäärä olisi ollut hetkellisesti suurempikin. Suurin sertifioitujen henkilöiden lukumäärä (958 kpl) on ollut vuoden 2020 alussa. Kuvassa 2 on esitetty sertifiointien ja henkilöiden lukumäärät vuosien 2005-2020 ensimmäisen päivän tilanteena. Lisäksi kuvaajasta on nähtävissä, että sertifikaattien lukumäärä/henkilö on kasvanut vuoden 2005 suhteesta 1,89 vuoden 2020 alun suhteeseen 2,55. Vasta sen jälkeen kannattaa suunnitella tarvittava lisäkoulutus ja määritellä mikä on sen sisältö, kesto ja muut vaatimukset. Käytännöllinen ja myös taloudellinen ongelma ovat käytettävät ohjelmistot ja laitteistot. Kuitenkin, koska tästä tilastosta ei ole vähennetty sertifiointijakson aikana eläköityneitä tai alalta pois siirtyneitä henkilöitä, niin todellinen lukumäärä on ollut aina hieman pienempi kuin tämä tilasto näyttää. Standardiluonnos viittaa kehittyneisiin NDT-tekniikkoihin (mm. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 28 Näkötestien olisi jatkossa täytettävä standardin ISO 18490 vaatimukset. Siihen ei akkreditoinnin arvioinnissa mitenkään riitä se, että kerromme kandidaatin luvanneen kautta kiven ja kannon, ettei tietokoneeseen jäänyt mitään luvatonta. Turhan työn välttämiseksi olisi edettävä kolmessa vaiheessa. Pitäisi pystyä valitsemaan sellainen yhdistelmä, joka kelpaa kaikille. Aivan aluksi on hyvä tehdä selväksi, että kyse on tekniikoista, ei menetelmistä. Sertifioitujen NDT-testaajien ikäjakauma.. Omia laitteita ja ohjelmistoja käytettäessä pääasiallinen ongelma on tutkintoaineiston luottamuksellisuuden varmistaminen. Maailmalla ei kuitenkaan liene vallalla sellaista käsitystä, että UT 2 -sertifiointi ei kattaisi upotustekniikkaa, läpäisytekniikkaa ja pitch-catch tekniikoita kuten tandem-luotausta. Lähinäkötesti edellytettäisiin edelleen vuosittain. tekniikat on huomioitu ainakin teoreettisessa koulutuksessa ja myös tutkinnon teoriaosuudessa. Suositeltavaa siis olisi päätyä sopuhintaiseen ratkaisuun. Voimassa olevan standardin mukaan tasolla 3 on jo nyt mahdollista uusia sertifiointi 10 vuoden kohdalla joko pistejärjestelmällä tai tutkinnolla. Yksi vaihtoehto on se, että kaikki tutkintoja kaipaavat yhtiöt hankkivat ylimääräisen laite/ohjelmisto -yhdistelmän, joka sijoitetaan pysyvästi tutkintokeskukseen. Samoin on nähtävissä, että pätevyydet eri NDT-menetelmissä ovat suurimmilla ikäryhmillä (60-, 70ja 80-luvulla syntyneet) tasaisesti jakautuneena. Kaikki mahdollisetkin voidaan hankkia, mutta se vaikuttaa sitten tutkintojen hintaan. Tällainen ratkaisu on itse asiassa jo nyt maailmalla käytössä ydinvoimalaitosten määräaikaistarkastusten pätevöintien yhteydessä. Ensimmäiseksi pitäisi selkeästi määritellä mitkä ovat ne erityiset perussertifioinnin tason ylittävät tiedot ja taidot, jotka henkilöllä on oltava ollakseen pätevä PAUT tai DRT tarkastaja. Ja vasta sitten voidaan suunnitella tutkinto, jolla vaadittua lisäosaamista voidaan mitata. Sertifiointien lukumäärä ikäluokittain on kuvan 3 mukainen. NDT-tarkastuksen tulevaisuus näyttää siis hyvältä! Sami Hemminki ja Heikki Myöhänen Inspecta Sertifiointi Oy sami.hemminki@kiwa.com heikki.myohanen@kiwa.com Kuva 2. 40 vuoden ikäisillä henkilöillä. Mutta mitä sitten tarvittaisiin, jotta voisimme aloittaa PAUT ja DRT tutkinnot ja sertifioinnit. Luonnos ei kuitenkaan ainakaan vielä kuvaa tarkemmin millainen tutkinnon sisällön pitäisi eri tekniikoille olla. Tämä johtuu siitä, että ko. Sertifiointien 5-vuotisuusintaan olisi tulossa kaikille tasoille pakollinen arviointi joko tutkinnon käytännön osalla tai pistejärjestelmän avulla. Sertifiointien tilastoja Lähiaikoina Suomessa rikottaneen ensimmäisen kerran tuhannen sertifioidun tarkastajan lukumäärä. vaiheistettu ultraääni ja digitaalinen radiografia) uudessa liitteessä, jossa kuvataan eri tasoille tarvittavan lisäkoulutuksen määrä eri tekniikoille. Kuva 3
Standardin ISO 9001 soveltamisohjeita. ISO 9001 Laadunhallintajärjestelmät. ISO 9001 kattaa yrityksen koko toiminnan laadunhallinnan ja ISO 3834 ainoastaan hitsauksen prosesseihin liittyvän laadunhallinnan. Tämä tarkoittaa, että hitsaus edellyttää jatkuvaa ohjausta ja/tai että määrättyjä ohjeita noudatetaan. Osa 3: Vakiolaatuvaatimukset (13.02.2006) . ISO 9004 Laadunhallintajärjestelmät. Asiakas voi esimerkiksi auditoida toimittajan tai tarkastaa tuotteet. Lisäksi ydinvoimasektorille muun muassa: . Organisaation laatu. Hitsaus on erikoisprosessi, koska vaatimustenmukaisuutta ei voida helposti todentaa. Yritys voi siis vapaasti valita tarpeidensa mukaan kattavamman ISO 9001. ISO 9000 Laadunhallintajärjestelmät. Vaatimukset”. Laadunhallinnan seitsemän perusperiaatetta ovat: asiakaskeskeisyys, johtajuus, henkilöstön täysipainoinen osallistuminen, toiminnan parantaminen, näyttöön perustuva päätöksenteko, suhteiden hallinta ja prosessimainen toimintamalli. Osa 4: Peruslaatuvaatimukset (13.02.2006) . Kuitenkin on suositeltavaa (ja usein asiakkaidenkin vaatimaa), että ulkopuolisena arvioijana käytetään akkreditoitua sertifiointilaitosta. Yleensä käytetään ulkopuolista arvioijaa osoittamaan vaatimustenmukaisuuden täyttymisen yrityksen toiminnassa. Prosessi määritellään: ”toisiinsa liittyvät tai vaikuttavat toiminnot, jotka muuttavat panokset halutuiksi tuloksiksi” [ISO 9000]. ISO/PRF TR 4450 Quality management systems — Recommendations for the application of ISO 19443 . Ohjeita jatkuvan menestyksen saavuttamiseen. ISO 10005 Laadunhallintajärjestelmät. Osa 1: Tarkoituksenmukaisen laatuvaatimustason valintaperusteet (13.02.2006) . . Toiminnalle voidaan asettaa vaatimukset käyttäen esimerkiksi standardisarjaa ”SFSEN ISO 3834 Metallien sulahitsauksen laatuvaatimukset” tai ”SFS-EN ISO 9001 Laadunhallintajärjestelmät. ISO 3834 ja ISO 9001 käyttö Standardien ISO 3834 ja ISO 9001 kattavuudessa on se tärkeä ero, että ISO 3834 kattaa ainoastaan metallien sulahitsaukseen SFS-EN ISO 3834 mukainen sertifiointi Anssi Rissanen ja Juha Toivonen Hitsaavan yrityksen toiminnan ja tuotteiden laatua voidaan arvioida monella eri tavalla. ISO 3834 standardiperhe koostuu seuraavista osista: . ISO/TS 9002 Laadunhallintajärjestelmät. . Tämä voi periaatteessa olla kuka tahansa ja hän voi arvioinnin perusteella kirjoittaa siitä jopa sertifikaatin. Part 6: Guidelines on implementing ISO 3834 (Quality requirements for fusion welding of metallic materials) (26.03.2007) ISO 9000 standardiperheen standardeja ovat muun muassa seuraavat: . [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 29 Miten varmistua yrityksen toiminnan laadusta. Osa 2: Kattavat laatuvaatimukset (13.02.2006) . liittyvän toiminnan ja ISO 9001 yrityksen kaiken toiminnan. Vaatimukset. . Osa 5: Asiakirjat, jotka tarvitaan osien 2-4 mukaisten laatuvaatimusten osoittamiseksi (10.08.2015) . . Toinen tapa on asettaa yrityksen toiminnalle erityiset laatuvaatimukset. ISO 19443 Specific requirements for the application of ISO 9001:2015 by organizations in the supply chain of the nuclear energy sector supplying products and services important to nuclear safety (ITNS). Tällöin sertifiointilaitoksen toiminnan on arvioinut ja akkreditoinut kansallinen akkreditointielin (Suomessa FINAS), joka ylläpitää listaa akkreditoiduista toimijoista verkkosivuillaan www.finas.fi. Perusteet ja sanasto. Opastusta laatusuunnitelmista
Helposti tunnistettavia ovat pakolliset viranomaisvaatimukset: lait, direktiivit ja asetukset. Sertifiointi voi olla tilaajan vaatimus valittavalle palveluntoimittajalle. Kun yritys on valinnut sertifiointiyhteistyökumppanin, ensimmäisessä auditoinnissa arvioidaan koko järjestelmä ja sen toimivuus. Anssi Rissanen, Tarkastuspäällikkö anssi.rissanen@dekra.com Juha Toivonen, Laatupäällikkö juha.toivonen@dekra.com DEKRA Industrial Oy Kuva 3. Osassa 3 dokumentointia saatetaan vaatia tai suositella standardin joissain vaatimuskohdissa, osassa 4 ei ole juurikaan vaatimuksia. Yrityksen tulee kuvata oman toimintansa mukaiset menettelyt vaatimusten mukaisesti. Vaatimusten tunnistaminen ja määrittäminen sekä niiden tarkoituksenmukainen valvonta hitsauksen prosessin kaikissa vaiheissa on tärkeää, sillä tuotteen laatu on prosessin lopputulos. Yritys kehittyy ja sen toimintaympäristössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 30 tai hitsauksen laadunhallintaan keskittyvän ISO 3834 mukaisen sertifioinnin tai molemmat. Sertifiointiin liittyy, että yritys on kolmannen osapuolen valvonnassa. hitsattavaa rakennetta määrittävien tuotestandardien mukaisesti.. Sertifiointijakso. Osassa 2 kattava dokumentoitu näyttö vaatimusten täyttymisestä vaaditaan käytännössä kaikkiin standardin vaatimusten kohtiin. Sertifikaatti voidaan myös rajata kattamaan vain tietyt yrityksen valmistamat hitsatut rakenteet. Asiakkaan kanssa sovitut lisävaatimukset ovat kuitenkin yhtä velvoittavia kuin mitkä tahansa muut lain tai tuotestandardin esittämät vaatimukset. Kuvaukset voivat olla missä tahansa yrityksen laatimassa muodossa; kirjoitetussa muodossa esim. Kun organisaatiossa ymmärretään, kuinka tämä järjestelmä tuottaa tuloksia, niin järjestelmä ja sen suorituskyky voidaan optimoida. Sertifioitu ISO 3834-2 järjestelmä toimii yrityksessä runkona hitsauksen prosessille. Kaksi seuraava auditointia tehdään otantana ja kolmantena vuotena ns. Vastaavasti, mikäli hitsaaminen asennusolosuhteissa kuuluu sertifioinnin piiriin, on asennuskohde arvioitava auditoinnissa. Arvioinnin kannalta tärkein ero eri osien välillä on vaatimus dokumentoidusta näytöstä yrityksen toiminnassa. Yritys voi hakea tällöin esimerkiksi muutosta sertifioinnin laajuuteen missä tahansa sertifiointijakson vaiheessa. Toiminnan kuvaus voi olla myös kokonaan sähköisessä muodossa. Yrityksen tulee tällöin kehittää myös järjestelmäänsä ja toimintaansa vastaamaan uusia tilanteita. Tämän lisäksi sertifioitu ISO 3834-2 kehittää yrityksen imagoa lisäämällä luottamusta ja luotettavuutta. Mikäli sertifioinnin laajuudesta rajataan pois asennustyöt, on yritykselle myönnetty sertifikaatti voimassa ainoastaan konepajaolosuhteissa. Jotta vaatimukset voidaan täyttää, on ne ensiksi tunnistettava. Kuva 2. Päällekkäisten arviointien välttämiseksi molempien standardien mukaan sertifiointi kannattaa toteuttaa samanaikaisesti. Käytännössä kuitenkin sertifiointi ISO 3834-2 mukaan on ainoa käytännöllinen vaihtoehto. Yrityksen tulee tunnistaa ja kuvata vaatimukset sekä tarvittavat menettelyt, esim. Näiden lisäksi toimintaympäristöjä on lukuisia, jotka asettavat omia vaatimuksia valmistettavalle hitsatulle rakenteelle. uudelleensertifiointi, jossa järjestelmä arvioidaan kokonaisuudessaan. laatukäsikirjassa, toiminnankuvauksessa, toimintajärjestelmässä tai prosessikuvauksina. Kun hitsauksen prosessi on määritetty ja tuotanto hallittua, parantaa tehostunut tuotanto yrityksen kannattavuutta. ISO 3834-2 mukainen sertifiointi ja sen ylläpito Periaatteessa ISO 3834 mukaisessa sertifioinnissa on kolme eri vaihtoehtoa vaatimusstandardiksi: ISO 3834-2, -3 ja -4. Toimintaympäristön, esimerkiksi asiakkaan esittämä, vaatimus ei voi sivuuttaa pakollisia vaatimuksia. Ilman rajausta ISO 3834-2 mukainen sertifiointi kattaa yrityksessä kaiken hitsaavan tuotannon. Kun järjestelmä ja sen mukainen toiminta on arvioitu ja sertifioitu, se ei tarkoita sitä, että järjestelmä olisi lopullinen. Osa 2 on tiukin, tunnetuin sekä eniten vaadittu ja sertifioitu järjestelmä
tyyppiset vaatimukset ovat myös osassa 3, joka käsittelee alumiinirakenteita. [ www.hitsaus.net ] Standardien vaatimuksia hitsauskoordinoijalle Standardin EN 1090-2 osassa 2 (Teräsja alumiinirakenteiden toteutus. Valmistajan on nimettävä ainakin yksi vastuullinen henkilö. Yleinen tulkinta on, että tasovaatimusten vastaavuudet ovat: taso B = IWS, taso S = IWT ja taso C = IWE, mutta osaamisen taso voidaan osoittaa myös muilla tavoilla. Teräsrakenteiden tekniset laatuvaatimukset) määritellään hitsauskoordinoijalle tasovaatimukset perustuen rakenteen toteutusluokkaan, teräsryhmään ja ainepaksuuteen. Jos halutaan käyttää muuta tapaa, kannattaa ensin olla yhteydessä siihen ilmoitettuun laitokseen (Notified Body), joka hoitaa yrityksen sertifiointia ja kysyä heidän kantaansa asiaan. Tässä vaiheessa onkin hyvä kysyä, kuinka monessa yrityksessä on määritelty hitsauskoordinoijan Auroran silta Helsingissä, Ruukki Building Systems Oy 3/ 20 20 31. voidaan antaa erityisvaatimuksia hitsauskoordinoijalle. Tehtävät ja vastuut) mainitaan, että sovellusstandardeissa (esimerkiksi EN 1090-2) ym. Tehtäviä voidaan ulkoistaa, mutta vastuu on aina valmistajalla. Muuten vaatimusten määrittäminen on valmistajan vastuulla. Edellä mainittu tulkinta tosin on helpoin tapa. Vastaavan Hitsauskoordinoijan työn haasteet Jarmo Koskimaa Hitsauksen arviointi ja todentaminen vaatii pätevää henkilöstöä suorittamaan hitsauksen koordinointia, jotta voidaan luottaa hitsin laatuun ja varmistaa luotettava toiminta käytössä. Uudistettu kansainvälinen standardi määrittelee hitsauksen koordinointiin liittyvät tehtävät ja vastuut, jotka valmistajan tulee määrittää. Standardissa EN ISO 14731 (Hitsauksen koordinointi
Standardissa EN ISO 14731 hitsauskoordinoijat luokitellaan kolmeen tasoon, tuotannon luonteesta ja/tai monimutkaisuudesta riippuen. Työ vaatii jatkuvaa tietojen päivittämistä ja lisätietojen hankintaa. Standardisointityöhön osallistuminen kannattaa, jos se on suinkin mahdollista, koska silloin pääsee vaikuttamaan tuleviin standardeihin ja saa ennakkotietoa tulevista muutoksista. Hitsausaineista saadaan usein tietoa toimittajien kautta. Kuinka saadaan riittävä kattavuus ja tiedot mahdollisimman pienellä koemäärällä, koska koekustannukset ovat suuria. Näitä tasoja 1–3 on hyvä verrata standardin EN 1090-2 tasoihin B, S ja C. Mistä saadaan lähtötietoja suunnittelun pohjaksi. NDT-tarkastukset, osalta on mietittävä, kuka valvoo ja vastaa toiminnoista. Näitä ovat suoraan hitsaukseen liittyvien tehtävien lisäksi mm. Tähän tehtävään IWI-koulutus (International Welding Inspector) antaa mielestäni hyvät valmiudet. Miten uusia materiaaleja ja hitsausaineita testataan ennen kokeita. Sen sijaan hitsauskoordinoijan tehtäviä ja vastuita voidaan jakaa myös muulle henkilöstölle, kunhan tehtävät ja vastuut on yksiselitteisesti määritelty ja dokumentoitu. Vastaavasti on toimittu hitsauksen aikaisten tarkastusten ja testausten, kuten WPS:ien käytön valvonnan, hitsausjärjestyksen ja hitsausaineiden säilytyksen/käsittelyn osalta. Standardin EN ISO 14731 liitteessä B on lueteltu 20 eri osa-aluetta, jotka kuuluvat hitsauskoordinoijan vastuulle. Voidaanko laajentaa aiempia vai tehdäänkö kokonaan uusia. Onko hitsauskoordinoijan vastuita jaettu muulle organisaatiolle tai ulkopuoliselle toimijalle ja onko tämä kuvattu (kirjallisesti). Mitä pienempi yritys/organisaatio on, sitä monipuolisempaa osaamista vaaditaan. erilaiset katselmukset, alihankinta, tarkastukset, laitteiden kalibroinnit ja jopa työsuojeluja ympäristöasiat. Koordinoijan vastuu tarkastusten osalta: EN ISO 14731 listaa liitteessä B myös tarkastukseen liittyviä tehtäviä. Hitsauksen jälkeiset tarkastukset ja testaukset tekee yleensä tarkastusorganisaatio. Onko se työnjohto, laatupäällikkö, hitsauskoordinoija, tarkastusinsinööri, toimitusjohtaja tai joku muu. Artikkeli perustuu IWQ-klubin seminaarissa Tampereella 30.1.2020 pidettyyn esitykseen Jarmo Koskimaa Hitsauskoordinoija ja laatuinsinööri Ruukki Building Systems Oy, Ylivieskan tehdas jarmo.koskimaa@ruukki.com Katso UUTISIA sivu 42 Ruukki Building Systems Oy:n Ylivieskan tehdas. pääkoordinoija valvoo ja ohjaa tehtaiden ja työmaiden koordinoijia . kunkin tehtaan vastuullinen koordinoija vastaa tehtaan hitsaustoiminnoista . Q-laaduille ja tunkeumatestit, kun halutaan hyödyntää hitsin tunkeumaa mekanisoidussa tai automatisoidussa hitsauksessa. Tarkastus ja testaus ennen hitsausta, kuten pätevyyksien voimassaolo, materiaalien tunnistaminen, hitsirailot ja sovitukset, on meillä vastuutettu pääosin hitsaajille ja työnjohdolle. Hitsauskoordinoija ja muu henkilöstö Hitsauskoordinoijan asemaa henkilöstössä voidaan lähestyä parilla kysymyksellä. Jos henkilö siirtyy aiemman hitsauskoordinoijan tilalle, siirtymäaika on usein hyvin lyhyt tai sitä ei ole ollenkaan. kolmannen osapuolen valvontaa (EN 1090-2 ei vaadi). Standardi edellyttää, että valmistaja laatii kaikille hitsauskoordinoijille toimenkuvaukset, joissa määritellään ainakin heidän tehtävänsä ja vastuut sekä valtuudet. Mitä tuoteyms. standardien mahdollisia lisävaatimuksia on huomioitava. Esimerkiksi EN 1090-2 vaaditaan ristivetokokeet tietyille rasitussuunnille, mikrohieet ns. Hitsauksen menetelmäkokeet: IWS-, IWTja IWE-kursseilla käydään läpi perusteita ja standardien vaatimuksia, mutta sitä, miten kokeet yrityksessä kannattaa käytännössä suunnitella ja toteuttaa, ei yleensä opeteta. Suurissa yrityksissä on usein helpompi päästä täydennyskoulutuksiin, seminaareihin, messuille ym. Perehdytyssuunnitelmaa ja/tai aineistoa ei useinkaan ole olemassa. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 32 tehtävät ja vastuut tehtävätarkkuudella ja/tai on esitetty, miten tehtävät on jaettu. Onko hitsauskoordinoijalla kirjallinen toimenkuvaus ja tiedetäänkö organisaatiossa, mitä hitsauskoordinoijan työhön kuuluu tai pitäisi kuulua. Esimerkiksi Ruukki Building Systems Oy:llä työtä on jaettu seuraavaan tapaan: . • työnjohto: WPS:ien käytön valvonta, pätevien hitsaajien käyttäminen • varastohenkilöstö: lisäainevarastot • tarkastuksen esimies: tarkastusten ohjeistus ja valvonta, dokumentointi • tuotantoinsinööri: tuotantosuunnitelmat Käytännön haasteita Hitsauskoordinoijan perehdytys: työnantajalla ei usein ole tarkkaa tietoa siitä, mitä hitsauskoordinoijan työhön pitäisi kuulua, joten hitsauskoordinoija joutuu usein luomaan itse oman toimenkuvansa. Tämä siitä riippumatta tekevätkö työtä yrityksen omat tarkastajat vai ulkopuolinen tarkastuslaitos. Tarvitaanko ulkopuolista ns. Yhteenvetona voidaan sanoa, jotta hitsauskoordinoija pystyy vastaamaan kaikkiin näihin haasteisiin, hän tarvitsee sertifikaatteja, koulutusta, standardien ja normien tuntemusta, erilaisia mittavälineitä, ajan tasalla pysymistä ja ennen kaikkea mielenkiintoa työhönsä. Hitsauksen jälkeisten tarkastusten, ml. Pienissä yrityksissä joudutaan usein turvautumaan alan julkaisuihin ja standardeihin. Ei ole tarkoituksenmukaista, että yksi henkilö tekee nämä kaikki asiat. tehtailla käytännön työtä on jaettu mm: • hitsauskoordinoija: hitsaussuunnitelmat, hitsausohjeet, menetelmäkokeet, pätevyyksien hallinta, standardien seuranta, hitsaukseen liittyvien sisäisten ohjeiden ylläpito jne. Vastuu on aina valmistajalla
[ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 33 Mitä standardit vaativat. Symboli Termi Yksikkö I Hitsausvirta A L Hitsin pituus mm U Kaarijännite V v Hitsausnopeus mm/s E Kaarienergia kJ/mm IE Hetkellinen energia J IP Hetkellinen teho J/s tai W A: E = U x I –––– v x10 -3 [kJ/mm] B: E = IE ––– L x10 -3 [kJ/mm] C: E = IP ––– v x10 -3 [kJ/mm] Kaavat A, B ja C käyvät ei-aaltomuoto-ohjatulle hitsaukselle. Prosessinumero Prosessi k-kerroin 121 Jauhekaarihitsaus 1,0 111 Puikkohitsaus 0,8 131 MIG-hitsaus 0,8 135 MAG-hitsaus 0,8 114 Täytelankahitsaus ilman suojakaasua 0,8 136 MAG-jauhetäytelankahitsaus 0,8 137 MIG-jauhetäytelankahitsaus 0,8 138 MAG-metallitäytelankahitsaus 0,8 139 MIG-metallitäytelankahitsaus 0,8 141 TIG-hitsaus 0,6 15 Plasmahitsaus 0,6. Laskentavaihtoehto, joko lämmöntuonti tai kaarienergia, on kirjattava.” ”Kaarienergia ja lämmöntuonti ovat kaaren synnyttämän lämmön suureita. Kummassakin tapauksessa näytteenottotaajuuden tulee olla vähintään 10 kertaa aaltomuodon taajuus. Ensinnäkin kaarijännite tulee mitata mahdollisimman läheltä valokaarta ja toiseksi, jos käytetään aaltomuoto-ohjattua hitsausta, pitää tehon laskennassa käyttää hetkellistä tehoa. Seuraavaksi käydään läpi niiden sisältöä lämmöntuonnin laskennan osalta. Teknisessä raportissa ISO/TR 18491 sanotaan, että kaarijännite tulee mitata niin läheltä valokaarta kuin käytännössä mahdollista, jotta vältytään hitsauskaapeleiden aiheuttamalta jännitehäviöltä. Seuraavassa suorat lainaukset osasta kappaleen sisällöstä: ”Lämmöntuonti voidaan korvata kaarienergialla (J/mm). Julkaisun ISO/TR 17671-1 mukainen k-kerroin on otettava huomioon laskettaessa lämmöntuontia. Käytetyt termit ovat esitetty taulukossa 2. Vain B ja C käyvät aaltomuoto-ohjatulle hitsaukselle. Aiemmin nämä olivat eri termejä samalle suureelle, mutta nykyään kyseiset suureet lasketaan eri kaavoilla. Hetkellinen energia tai teho mitataan ulkoisella mittarilla, jos hitsauslaite ei kykene sitä näyttämään. MIG/MAG-hitsauksen lämmöntuonnin laskenta Jani Kumpulainen Uusi menetelmäkoestandardi EN ISO 15614.1:2017 ottaa kantaa lämmöntuonnin mittaamiseen ja laskentaan. Hitsauksen seurannassa voi käyttää joko kaarienergiaa tai lämmöntuontia laskettuna julkaisun ISO/TR 18491 mukaisesti.” Uusi menetelmäkoestandardi viittaa teknisiin raportteihin ISO/TR 18491 ja 176711. ISO/TR 18491 mukaan kaarienergia lasketaan kaavoilla A, B ja C. Kaarienergia lasketaan julkaisun ISO/TR 18491 mukaisesti. Tässä artikkelissa tarkastellaan tarkemmin, mitä se tarkoittaa käytännössä MIG/MAG-hitsauksessa ja miten konepajat voivat tämän käytännössä toteuttaa. Käytetyt termit kaarienergian laskennassa teknisen raportin ISO/TR 18491 mukaan. Taulukko 1. Jännitteen mittauskohdat eri hitsausprosesseille teknisen raportin ISO/TR 18491 mukaan. Taulukossa 1 on esitetty suositellut mittauskohdat eri hitsausprosesseille. Taulukko 3: Hitsausprosessien termiset hyötysuhteet teknisen raportin ISO/TR 17671-1 mukaan. Prosessinumero Prosessi Mittauskohta 111 Puikkohitsaus Virtalähde 121 Jauhekaarihitsaus Hitsauspää 131 MIG-hitsaus Langansyöttölaite 135 MAG-hitsaus Langansyöttölaite 114 Täytelankahitsaus ilman suojakaasua Langansyöttölaite 136 MAG-jauhetäytelankahitsaus Langansyöttölaite 137 MIG-jauhetäytelankahitsaus Langansyöttölaite 138 MAG-metallitäytelankahitsaus Langansyöttölaite 139 MIG-metallitäytelankahitsaus Langansyöttölaite 141 TIG-hitsaus Virtalähde 15 Plasmahitsaus Virtalähde Taulukko 2. Uudesta menetelmäkoestandardista EN ISO 15614-1:2017 löytyy kappale 8.4.7, Lämmöntuonti (kaarienergia)
Määritelmänä aaltomuoto-ohjattu hitsaus ei ole ihan yksiselitteinen ja tulkintaeroja saattaa syntyä. 4,5 metriä pitkän MIG/MAG-hitsauspolttimen jännitehäviöt. Toki laskentatapoja B ja C voi myös käyttää myös ei-aaltomuoto-ohjatulle hitsaukselle. Tässä kappaleessa esitetään taulukoiden ja esimerkin avulla, mitkä asiat käytännössä vaikuttavat jännitehäviöihin. 0,15V / 100A 0,47V / 100A Hitsausparametrit virtalähteeltä ovat 500 A ja 39 V (19,5 kW). Maakaapelien ja välikaapelien jännitehäviöt 10 m kaapelin pituudella. Hitsaukset tehtiin sekä normaali MAGettä pulssi-MAG-hitsauksena eri tehoalueilla. Hitsauskokeet suoritettiin Kempin X8 MIG Welder -hitsauslaitteella, Ø1,2 mm:n umpilangalla (AWS ER70S-6) ja Ar + 18% CO 2 -seoskaasulla. nin laskennalle. Kun tehoa kasvatetaan, virhe pienenee ja yli 200 am. Laskentapa A:ssa käytetään hitsausvirran (I) ja kaarijännitteen (U) keskiarvoja ja se soveltuu ei-aaltomuoto-ohjatulle hitsaukselle. Jännitehäviöt ovat 9,55 V ja tehohäviöt 4,8 kW. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 34 ISO/TR 18491 määrittelee aaltomuoto-ohjatun hitsauksen seuraavasti: ”Aaltomuoto-ohjattu hitsaus on virran ja/ tai jännitteen aaltomuodon modifikaatio, jolla ohjataan pisaran muotoa, tunkeumaa, kostutusta, palon muotoa tai aineensiirtymismuotoa. 420 A ja 4,5 m vesijäähdytteinen hitsauspoltin Taulukko 4. 1,8 m . 50mm 2 70mm 2 95mm 2 120mm 2 3,4 m . Käytännön hitsauskokeet Aikaisemmin tässä kirjoituksessa esitettiin ISO/TR 18491 laskentatavat lämmöntuonTaulukko 6. Eli käytännössä jännitehäviöt ovat suurimmillaan pitkillä ja ohuilla kaapeleilla sekä suurella hitsausvirralla. Maakaapeli 30 metriä 70 mm 2 . 1,4 m . 4,7 m . 2,4 m . Niistä nähdään, että aivan pienimmällä testatulla arvolla (59 A) virhettä syntyy 12,8 %. MAG-hitsauskokeiden tulokset. Tällainen laskenta, jossa käytetään virran ja jännitteen keskiarvoja pätee vain ei-aaltomuoto-ohjattuun hitsaukseen: ___ 300 A x 33 V E = –––––––––––– x10 -3 [kJ/mm] _____5mm/s E = 1,98 kJ/mm _________ 300 A x 33 V Q = 0,8 x –––––––––––– x10 -3 [kJ/mm] ___________5mm/s Q = 1,58 kJ/mm Hitsauskaapeleiden jännitehäviöt Aikaisemmin todettiin, että kaarijännite tulee mitata niin läheltä valokaarta kuin käytännössä mahdollista, jotta vältytään hitsauskaapeleiden aiheuttamalta jännitehäviöltä. Välikaapeli 30 metriä 70 mm 2 . Taulukossa 6 ja kuvassa 1 on esitetty MAG-hitsauskokeiden tulokset. Esimerkkitilanne: . 0,34V / 100A 0,24V / 100A 0,18V / 100A 0,14V / 100A Taulukko 5. ” Teknisessä raportissa ISO/TR 176711 esitetään eri hitsausprosessien termiset hyötysuhteet ja kaava, jolla lämmöntuonti lasketaan: Q = k U x I –––– v x10 -3 [kJ/mm] Eli käytännössä ensin lasketaan kaarienergia ISO/TR 18491 mukaan ja kerrotaan se termisellä hyötysuhteella, jos halutaan käyttää lämmöntuontia Q. Alla esimerkit kaarienergian ja lämmöntuonnin laskennasta MIG/MAG-hitsauksesta. Laskentatavoissa B ja C puolestaan mitataan hetkellistä energiaa (IE) tai tehoa (IP) ja niitä tarvitaan, kun kyseessä on aaltomuoto-ohjattu hitsaus. Virta [A] Jännite [V] Laskettu teho [W] Todellinen teho [W] Erotus [W] Virhe [%] 59 15,3 903 800 -103 -12,8 77 16,3 1255 1195 -60 -5,0 160 19,0 3040 2955 -85 -2,9 204 20,9 4264 4205 -59 -1,4 241 22,5 5423 5362 -61 -1,1 284 29,5 8378 8411 33 0,4 351 33,6 11794 11790 -4 0,0 Kuva 1. Sen vuoksi suoritimme käytännön hitsauskokeita, joissa mittasimme todellista ja laskennallista tehoa (laskennassa käytettiin virran ja jännitteen keskiarvoja). MAG-hitsauskokeiden tulokset. 420 A kaasujäähdytteinen 420 A vesijäähdytteinen 1,5 m
X8 Control Pad, hitsauksen jälkeen hitsaaja näkee toteutuneet hitsausparametrit, hitsausnopeuden ja lämmöntuonnin. X8 MIG Welder laskee lämmötuonnin aina oikein. Virta [A] Jännite [V] Laskettu teho [W] Todellinen teho [W] Erotus [W] Virhe [%] 25 17,7 443 600 158 26,3 43 18,7 804 1070 266 24,9 118 22,7 2679 3346 667 19,9 144 23,9 3442 4196 754 18,0 226 27 6102 6784 682 10,1 250 28,3 7075 7679 604 7,9 330 32 10560 11070 510 4,6 Kuva 2. Niistä nähdään, että virhettä esiintyy koko tehoalueella. Jani Kumpulainen Welding Technology Manager, IWE, IWI-C Kemppi Oy jani.kumpulainen@kemppi.com peerin virroilla virhe ei ole enää merkittävä. menetelmäkoepöytäkirjojen täyttämistä, kun tarvittavat tiedot hitsausparametreistä, hitsausnopeudesta ja lämmöntuonnista saadaan suoraan X8 Control Pad:ltä hitsauksen jälkeen, kuvat 4 ja5. Tämän jälkeen hitsauskone näyttää automaattisesti todellisen lämmöntuonnin. X8 Control Pad. Kuva 3. Kuva 5. Yhteenveto Lämmöntuonnin laskennan kannalta jännitteen mittaus tulisi suorittaa mahdollisimman läheltä valokaarta kaapeleiden aiheuttaman jännitehäviön takia. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 35 Taulukko 7. Se laskee hetkellisen tehon standardien vaatimusten mukaisesti ja näytteenottotaajuus on jopa 20 000 Hz. Taulukossa 7 ja kuvassa 2 on puolestaan esitetty pulssi-MAG-hitsauskokeiden tulokset. Pulssi-MAG-hitsauskokeiden tulokset. Uudet MIG/MAG-laitteet Kempin uusin MIG/MAG-hitsauslaitteisto tuo kuitenkin helpotusta lämmöntuonnin laskentaan. Uusimmat MIG/ MAG-laitteet tuovat kuitenkin helpotusta hitsausinsinöörien arkeen ja laskevat lämmöntuonnin automaattisesti oikein. Pulssi-MAG-hitsauskokeiden tulokset. Suhteellinen virhe on suurinta pienillä tehoilla. Ainakin pulssi-MAG-hitsauksessa tulisi käyttää laskennassa todellista tehoa, koska virhettä esiintyy jonkun verran koko tehoalueella. Kuva 4. X8 MIG Welder mittaa kaarijännitteen suoraan virtasuuttimelta, jotta jännitehäviöiltä vältyttäisiin, kuva 3. Tämä toiminto helpottaa mm.. Laite pystyy myös määrittämään hitsausnopeuden, kun hitsaaja syöttää hitsauksen jälkeen hitsin pituuden
Kuvasta käy havainnollisesti ilmi myös pienen lämmöntuonnin edullinen vaikutus muodonmuutoksiin. Käyttöalue alkaa hienotyöstösovelluksista, ja se on tehokas aina 4 mm:n aineenpaksuuteen asti. Tällöin päästään suurempaan työskentelynopeuteen myös varsinaisessa hitsauksessa. pulssivirta: • minimi 2 A • maksimi virtalähteen tyypistä riippuen . Yksinkertainen suoritustekniikka mahdollistaa erittäin nopean silloituksen. 3/ 20 20 36. MicroTack-toiminnolla hallintaa helpotetaan esiasetettavilla parametreilla, joita ovat: . Silloittaminen on usein työlästä ja aikaa vievää, ja etenkin ohuilla materiaaleilla se aiheuttaa ylimääräisiä hitsausmuodonmuutoksia. Näin aikaansaadut pienikokoiset ja korkealaatuiset siltahitsit muistuttavat ulkonäöltään ja ominaisuuksiltaan laserilla tehtyjä, kuva 1. MicroTack on erinomainen toiminto myös silloitettaessa ohuita ja paksuja materiaaleja toisiinsa pienen lämmöntuonnin ja valokaaren suhteellisen suuren energiatiheyden ansiosta. Kempin uusien FlexLite-poltinten ohella valikoimaan tulleet Pyrex-kaasusuuttimet mahdollistavat uudenlaisen, perinteistä Kuva 1. Nopea ja tehokas silloituspulssi takaa pienen lämmöntuonnin MicroTack-silloitustoiminnon mahdollistaa virtalähteen erittäin kehittynyt ohjaustekniikka. pulssiaika: 1…200 ms . [ www.hitsaus.net ] MicroTack-silloitustoiminto on kehitetty teräksistä ja titaanista valmistettujen ohuiden osien silloittamiseen. Toiminnon periaate on räätälöity virtapulssi, joka on hyvin tehokas ja nopea. Näiden ongelmien välttämiseksi Kemppi on yhteistyössä asiakkaidensa kanssa kehittänyt MicroTack-toiminnon helpottamaan silloitustyötä, vähentämään siihen kuluvaa aikaa ja parantamaan silloituksen laatua. jälkikaasuaika: 0,1…30 s Helppo käytettävyys lisää silloitustyön nopeutta MicroTack-silloitustoiminto on suunniteltu helppokäyttöiseksi. siaikaan, joka on tyypillisesti vain millisekunneista kymmeniin millisekunteihin. Tasakokoinen ja korkealaatuinen siltahitsi on valmis yhdellä painalluksella. Pieni lämmöntuonti perustuu lyhyeen pulsUudistettu MicroTack mullistaa ohuiden materiaalien silloitushitsauksen Antti Kahri Rakenneosat kiinnitetään toisiinsa ennen hitsausta tavallisimmin silloittamalla. Kun aiemmassa kappaleessa mainitut silloitusparametrit on valittu, hitsauspoltin kohdistetaan railoon ja painetaan liipaisinta, kuvat 2 ja 3, jolloin suurtaajuuskipinä sytyttää valokaaren. etukaasuaika: 0…10 s . Toiminto on tarjolla paranneltuna, uusia ominaisuuksia sisältävänä versiona kaikissa uusissa MasterTig-hitsauslaitteissa. Pienen ja kontrolloidun lämmöntuonnin ansiosta myös läpipalamisen vaara on pienempi kuin perinteisessä TIGsilloituksessa, jossa tunkeuman hallinta on vaikeampaa
Kuva 2. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 37 suoritustekniikkaa tarkemman tavan käyttää MicroTack-toimintoa, kuva 3. MicroTack-silloitustoiminnolla varustetut MasterTig-hitsauslaitteistot.. Erityistä tarkkuutta vaativassa työssä tämä on usein sopivin tapa, sillä elektrodilla kosketetaan ensin railoa ja liipaisimella aktivoidaan sytytystila. Pulssien lukumäärä: 1, 2, 3, 4, 5 tai jatkuva • Jatkuva sarja voidaan pysäyttää liipaisimella missä vaiheessa tahansa. Myös hitsaajalta vaaditaan entistä enemmän tarkkuutta poltintyössä, sillä pienikokoinen siltahitsi on saatava osumaan keskelle railoa. Esimerkiksi 2 mm:n aineenpaksuudella päittäisliitoksen silloittamisessa ilmaraon tulee olla pienempi kuin 0,2 mm, jotta silloitus onnistuu. Toisaalta on syytä muistaa, että siirtyminen pienemmän lämmöntuonnin menetelmään edellyttää aina aiempaa tarkempaa esivalmistusta ja hitsausta, on sitten kyse silloituksesta tai hitsauksesta. Kaasusuuttimella voi ottaa tukea levyn pinnasta. Kuva 3. Kun elektrodi nostetaan irti työkappaleesta, valokaari syttyy. Kuva 4. Tätä uutta sarjaominaisuutta voidaan hyödyntää laajasti erilaisissa mekanisointisovelluksissa. Tämän seurauksena ruostumattomilla teräksillä siltahitseihin ei muodostu kromiköyhää vyöhykettä, vaan hitsin korroosionkestävyys säilyy perusaineen veroisena. Koska toiminnon kanssa ei käytetä lisäainetta ja lämmöntuonti on pientä, ilmarakoa ei juuri sallita. Siltahitsi MicroTack-toiminnolla (a) ja siltahitsi perinteisellä TIG-menetelmällä (b). Pulssien välinen taukoaika: 50…500 ms MicroTackin sarjaominaisuus mahdollistaa säännöllisen pituiset tauot pulssien välillä, jolloin pidemmistä silloituksista tulee mahdollisimman identtisiä. Valokaari voidaan sytyttää myös kontaktisytytystä (Lift TIG) käyttämällä. Koska suuttimesta näkee läpi, voidaan elektrodi asettaa niin, että sen kärki on 1…2 mm suuttimen sisäpuolella. Silloitettavat levyt ovat 0,5 mm paksuista haponkestävää ruostumatonta terästä (316L). Siltahitsit säilyttävät korroosionkestävyytensä Silloituspulssin nopeuden ansiosta hitsin pinta ei käytännössä ehdi oksidoitua. Uusi sarjaominaisuus laajentaa käyttömahdollisuuksia Uusien MasterTig-vir talähteiden myötä MicroTack-toiminnolla voidaan käyttää myös ennalta ohjelmoitua pulssien sarjaa. Tällä tavoin siltahitsi muodostuu tarkalleen haluttuun kohtaan. Polttimen kulma ja etäisyys perinteisellä tekniikalla. Molemmat tapaukset näkyvät kuvassa 4. Levyjen silloitus on myös mahdollista mekanisoida esimerkiksi kuljetinta hyödyntäen. . Toiminnon käyttö vaatii tarkkuutta esivalmistukselta ja hitsaajalta Tarkka railonvalmistus ja -sovitus ovat edellytyksiä MicroTack-silloitustoiminnon tehokkaalle käytölle. Tällöin silloitettavaan kappaleeseen voidaan nojata koko suuttimella, joten heiluminen estyy täysin. Kontaktisytytyksen käyttäminen tulee kyseeseen myös silloin, kun suurtaajuuskipinän käyttö ei ole sallittua sellaisen ympäristön takia, joka sisältää herkkiä elektronisia laitteita (esimerkiksi sairaalat). Tätä ominaisuutta käytettäessä esiasetettavia parametreja ovat aiemmin mainittujen lisäksi seuraavat: . Haponkestävän ruostumattoman (316L) putken silloitushitsausta (ylempi) ja pulssihitsauksen omaista jatkuvaa pistehitsausta (alempi) pyörityspöydässä MicroTackin sarjaominaisuudella. Kuva 5. Esimerkiksi putkiliitos voidaan silloittaa pyörityslaitteessa käyttämällä muutaman (3…5 kpl) pulssin sarjaa pitkällä taukoajalla. Tämän jälkeen sama liitos voidaan hitsata heti perään jatkuvalla sarjalla lyhyttä taukoaikaa käyttämällä. Läpinäkyvää Pyrex-suutinta hyödyntävä suoritustekniikka. Lisäksi sarjaominaisuuden myötä voidaan hitsata pulssihitsauksen omaista jatkuvaa pistehitsausta, jolla päästään todella pieniin kokonaislämmöntuonteihin. Tämä takaa mahdollisimman laadukkaan lähtökohdan varsinaiselle hitsaukselle, kuva 5. Kuva 6
Yhteenveto Hitsaavan teollisuuden on nykyisin reagoitava hyvin nopeasti markkinoiden muutoksiin. Siltahitsit pitävät osat keskenään oikeassa asennossa, kunnes hitsaus on suoritettu. Ohuen ja paksun materiaalin silloittaminen yhteen . Helppokäyttöisyys . And you know. Tarkka polttimen kohdistus . Hitsaustekniikka-lehti 5/08. Asiakaspalaute vahvistaa, että toiminto vähentää silloitukseen kuluvaa aikaa ja parantaa sen laatua luoden näin edellytykset entistä tehokkaammalle ja laadukkaammalle hitsaukselle. (03) 3141 4200 pirkkahitsi@pirkkahitsi.fi www.pirkkahitsi.fi Katso lisää www.pirkkahitsi.fi verkkokaupasta HITSAUSKONEET HITSAUSLISÄAINEET MIG-, TIG-, PLASMAVARAOSAT HITSAUSVARUSTEET VALTUUTETTU HUOLTOLIIKE LUOTA ALAN AMMATTILAISEEN! KAIKKI HITSAUKSEEN 2/ 20 20 TEEMA: Hitsaustuotannon tehostaminen www.kemppi.fi Parempi näkyvyys, parempi suojaus. Ilmoitusmyynti: Hanna Torenius / T:mi Petteri Pankkonen puh. Joustavuuden ja tuottavuuden parantaminen edellyttää tuotannon läpäisyajan lyhentämistä ja tuotteiden laadun optimointia koko valmistusketjussa. Silloitushitsauksen laatu vaikuttaa suoraan hitsauksen laatuun, joten silloittaminen on tehtävä huolellisesti hitsauksen laatuvaatimusten mukaisesti. Nopeus . 2020: NRO TEEMA Ilmoitusvaraukset 4/2020 Alihankinta 21.8.2020 5/2020 Materiaalien hitsaus 16.10.2020 6/2020 Harrastehitsaus 20.11.2020 6/ 20 19 TEEMA: Hitsausprosessit ja hitsauksen dokumentointi 1/ 20 20 TEEMA: Hitsauksen mekanisointi ja robotisointi HITSAUSALAN ERIKOISLIIKE MYYNTI VARAOSAT HUOLTO Vesalantie 20, 33960 Pirkkala Mestarintie 2, 78200 Varkaus Puh. Pienet muodonmuutokset vähäisen lämmöntuonnin ansiosta . 2008. Etenkin ohuilla materiaaleilla silloittaminen on usein työlästä ja aiheuttaa muodonmuutoksia, jotka hankaloittavat varsinaista hitsausta ja heikentävät rakenteen laatua. MicroTack mullistaa ohutlevyjen silloituksen. Silloittamisessa rakenneosat liitetään yhteen lyhyillä siltahitseillä varsinaista hitsausta varten. Sarjaominaisuus: • Ennalta ohjelmoitu taukoaika • Hyvät mekanisointimahdollisuudet • Symmetrinen lopputulos myös siltahitsien etäisyyden suhteen • Vähemmän lämmöntuontia ja muodonmuutoksia jatkuvaan hitsiin verrattuna MicroTack-toiminnon vaatimuksia: . Antti Kahri Welding Engineer (IWE) Kemppi Oy antti.kahri@kemppi.com Hitsaustekniikka -lehden jokainen numero on erikoisnumero! Teemat v. 040 152 4241 hanna.torenius@pp-marketing.fi Lisätietoa: www.hitsaus.net. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 38 Toiminto kuuluu vakiona kaikkiin uusiin MasterTigeihin MicroTack-silloitustoiminto on tarjolla vakiona kaikissa Kempin uusissa MasterTig-hitsauslaitteissa, kuva 6. Erittäin laadukkaat ja tasakokoiset siltahitsit . Uuden sarjaominaisuuden myötä MicroTackin käyttömahdollisuudet ovat laajentuneet muun muassa mekanisointisovelluksiin ja pulssihitsauksen omaiseen jatkuvaan pistehitsaukseen. Silloitushitsaus on yksi tärkeimmistä työvaiheista ennen hitsausta. Beta e90 XFA -hitsauskypärän tehokas suodatin suodattaa 98 % ilman hiukkasista hitsauksen aikana. Hyvä esivalmistustarkkuus . Silloitettavan materiaalin aineenpaksuus korkeintaan 4 mm Lähteet Jernström, P. Toiminnon osalta ainoa virtalähteiden välinen ero on käytettävissä oleva maksimivirta. MicroTack-silloitustoiminto on kehitetty vastaamaan juuri näihin haasteisiin. MicroTack-toiminnon etuja: . Lisäksi ACDC-virtalähteissä (MasterTig 235 ja 335) sitä voidaan käyttää myös alumiinille
Kaaret kantavat koko rakennuksen painon, ja ristikoiden varaan rakennettiin rakennuksen ylemmät kerrokset kuin suuren maantiesillan kannet. Toimitukset Oodiin eivät olleet tästä kymmentä prosenttiakaan, mutta silti Parkkinen pitää sitä poikkeuksellisen suurena työnä. Raskaimmat rakenteet kuten kaaret ja kaarien päätykotelot valmistettiin Normekin Oulun konepajalla. Kaaret ovat kal3/ 20 20 39. Uuden rakennuksen verhous on lasia ja puuta, mutta sen runko on erittäin vaativa ja järeä hitsattu teräsrakenne. lellaan toisistaan poispäin. Naapureina ovat rautatieasema, Nykytaiteen museo. Normek toimittaa teräsrakenteita 28 000 tonnia vuodessa. Kiasman rakenne on puoliksi talo ja puoliksi silta. Helsingin keskustakirjasto Oodi sijaitsee aivan kaupungin sydämessä. Kaaren lohkoista suurin painoi sata tonnia. “Ei niinkään tonneissa kuin tunneissa.” Hitsausmäärä kasvoi suureksi, koska materiaalivahvuudet olivat poikkeuksellisia. Kaaret kuljetettiin paikalle neljänätoista lohkona seitsemän kumpaankin kaareen. Upea rakennus näyttää puulta, lasilta ja kiveltä, mutta todellisuudessa pintojen alla, se on erittäin jyhkeä ja vaativa hitsattu teräsrakenne. Oodin runkorakenne on kuin terässilta: Kaksi yli satametristä kaarta ja niiden välissä suuria teräsristikoita. Laella kaarien välissä olevan ristikon pituus on jo yli kaksikymmentä metriä. [ www.hitsaus.net ] Keskustakirjasto Oodi oli rakentajan hitsaushaaste Mika Hämäläinen Vuosi sitten valmistunut Helsingin uusi keskustakirjasto Oodi on saanut paljon suitsutusta arkkitehtuuristaan. Naapureina ovat eduskunta, Musiikkitalo ja Nykytaiteen museo Kiasma. Uuden rakennuksen verhous on lasia ja puuta, mutta sen runko on jykevä hitsattu teräsrakenne. Sen runkona on rinnakkain kaksi yli satametristä kaarta, joiden välissä on hitsatuista palkeista koottuja ristikoita. Viime vuonna eurooppalaisen teräsrakennepalkinnon saanut keskuskirjasto Oodi sijaitsee aivan kaupungin sydmessä. “Eihän tällaisia paksuuksia käytetä silloissakaan”, Parkkinen sanoo. Kaarien laipoissa käytettiin 100 mm paksua levyä ja kaarien tyvissä jopa 120 mm paksua levyä. musiikkitalo ja eduskuntatalo. Pohjalementtien päällä tyvien väli on runsaat viisi metriä. Näin aulaan ristikoiden alle saatiin yli sata metriä pitkä avoin tila ilman pilareita. Koska tontti Helsingin keskustassa rautatieaseman vieressä oli hyvin ahdas, rakenteet valmistettiin mahdollisimman pitkälle konepajoissa, ja nostettiin auton lavalta suoraan paikalleen asennettaviksi. Normek Oy valmisti teräsrakenteet konepajoissaan Oulussa, Naarajärvellä ja Alavudella. “Tämä oli aivan ainutlaatuinen työ hitsauksen määrän, laatuvaatimusten ja käsiteltävien kappaleiden koon puolesta”, sanoo hankkeen projektipäällikkönä toiminut Normekin toimitusjohtaja Pasi Parkkinen
Yhteen lohkoon tuli pelkkää V50läpihitsiä 76 metriä. Elementtiä ei voinut enää kääntää, kun tyvet oli kiinnitetty. Kaarien kokoamisessa työmaalla käytettiin väliaikaisia tukitorneja. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 40 Rakennuspaikalla kaaret koottiin lohkoista kennomaisten pohjaelementtien päälle. Elementtien pohjalevyt piti hitsata toisiinsa ja kannet toisiinsa. Suurien ainepaksuuksien vuoksi esilämmityksen tarve oli suuri ja halkeamariski merkittävä! Samasta syystä myös railotilavuuksien optimointi oli tärkeää. Kaaren sijaintitoleranssi oli 50 metrin matkalla +-50 mm.. Kaaren päät jännitettiin yhteen teräsköysillä. Kokeella haluttiin ennustaa kulmakiertymän määrää eli sitä mihin asentoon osat piti missäkin vaiheessa tukea, että hitsi vetäisi rakenteen suoraksi. Ongelmaksi tuli suurien hitsien aiheuttama kulmakiertymä. Osien suuren koon vuoksi se oli tehtävä lopullisella sijoituspaikalla. Ohuemmat jäykisteet kiinnitettiin a12-pienahitsillä ja paksummat V50-hitsillä. Nurkat sijaitsivat muutamien metrien päässä liitoskohdasta eli kulmakiertymää ei juurikaan saanut tulla. Konepajalla tehtiin työkoe samalla materiaalilla ja samoilla menetelmillä kuin työmaalla. 400 mm paksussa kennoelementissä on runsaan viiden metrin leveydellä yhdeksäntoista sisäpuolista pystyjäykistettä, joista osa on 20 mm ja osa 50 mm paksuja. Ristikoiden palkit hitsattiin jauhekaariautomaatilla Naarajärvellä. Jokaiseen neljään pohjaelementtiin oli konepajalla hitsattu tyvipalat, joihin kaarien alimmat lohkot rakennuspaikalla kiinnitettäisiin. “Hyvä puoli tässä rakenteessa on se, että useampi porukka voi tehdä työtä samaan aikaan, jos vain mekanisointikalustoa riittää.” Tyvien kiinnitys elementteihin saattoi alkaa vasta, kun ne olivat molemmilta puolilta valmiit ja tarkastettu. Normek rakensi Oulussa neljä tällaista pohjelementtiä, joiden päälle hitsattiin kaarien tyvet. Lopuksi kansi suljettiin yhtenäiseksi koko elementin mittaisella soirolla. Ainoa poikkeus olivat kärkien sisäpuolen laipat, jotka oli hitsattava käsin.” Tomi Nykäsen mukaan pohjaelementtien liittäminen oli yksi koko hankkeen vaativimmista suorituksista. Tyven liitokset kanteen olivat kaikki täysin läpihitsattuja liitoksia. Elementtiin tuli siis yhteenliittämisestä kolme 6,3 metrin pituista V50-läpihitsiä. Kaarien nurkkien sijaintitoleranssi oli 10 mm. Pohjaelementit tyvipaloineen painoivat kukin 50 tonnia. Työmaalla pohjaelementit vielä hitsattiin kummassakin päässä yhteen niin, että niistä muodostui rakennuksen kumpaankin päähän sata tonnia painavat 63 neliömetrin kannet, joiden päällä kaaret seisovat. Koska kääntäminen ei tullut kysymykseen, pohjakin piti hitsata yläpuolelta eli kanteen piti jättää aukko, josta pääsi käsiksi 400 mm alempana olevaan pohjaan. Hitsauskoordinaattori Tomi Nykäsen mukaan pohjarakenteen valmistus sisälsi todella paljon hitsausta. Kannet koottiin kukin kuudesta kapeasta laipasta. “Laipat olivat 120 ja 80 mm paksuja, ja koska kaari oli kulmassa niin hitsaussyvyys oli jopa yli 200 mm! Kaikki uumien hitsaukset ja kärkien hitsaus mekanisoitiin, koska hitsausta oli niin paljon. “Kaikki pituushitsit hitsattiin jauhekaarella”, Nykänen kertoo. Diagonaaleihin suunnittelija oli valinnut a40-pienahitsejä ja V35-läpihitsejä. Pohjaelementeissä käytettiin 30 asteen railokulmaa. Teräsrakenteista kaaret sekä niiden tyvet ja pohjarakenteet Normek valmisti Oulussa. Työkokeella myös määriteltiin hitsausprosessit ja lisäaineet
Kaikki palosuojattua rakennetta Pohjaelementit, kaaret ja osakokoonpanoja ristikoista : . Kaaren alimmat lohkot hitsattiin tyviin Xrailolla, ja siitä ylöspäin toisiinsa kokonaan ulkopuolelta Kempin kapearailotekniikalla 24 asteen V-railoon FastMIG-virtalähteillä, synergisillä langansyöttölaitteilla ja A5-kuljettimilla. Työkokeessa opitun perusteella soiro tuettiin paikalleen niin, että toinen puoli jäi 60 mm kannen pinnan alapuolelle. Hitsi jäähdytettiin ohjatusti ja tunkit poistettiin. Tässäkin vaiheessa elementtiä tunkattiin liitoskohdan alapuolelta kulmakiertymän kompensoimiseksi koko hitsauksen ajan. Kaarissa rainojen jatkot päätettiin hitsata kapearailomenetelmällä”, Tomi Nykänen kertoo. Mika Hämäläinen Toimittaja (free) mikahmlnn@gmail.com Katso UUTISIA sivu 42 Laatuvaatimuksia Yleisesti: . Näin paksua levyä ei missään olosuhteissa olisi voinut hitsata ilman perusteellista esilämmitystä. Hänen mukaansa tavoite oli hitsata mahdollisimman paljon mekanisoidusti. NDT-tarkastuslaajuus: • 100 % UT/RT kaikki jatkot • 100 % lisävaatimuksia konepajaja asennuskuvilla • Muutoin EN 1090-2 taulukon 24 mukaan. Ainoastaan kaarien tyvet nousevat esiin valun sisältä. NDT-tarkastuslaajuus: • 100 % UT/RT kaikki jatkot • 100 % lisävaatimuksia konepajaja asennuskuvilla. Toteutusluokka: EXC3 . Tukitornit purettiin, kun kaari oli valmis. Kiinteät juurituet asennettiin sisäpuolelle. Melkein kaikki tähän asti tehty on näkymättömissä betonivalun alla. Kaarien päälle tulevia ristikoita Normek hitsasi Naarajärvellä 300 tonnia. Työmaalla ei ollut tilaa kaarilohkojen tai ristikoiden varastointiin. Ainepaksuudet olivat 80 mm ja 50 mm ja hitsauspituus 6,3 m. Osat lämmitettiin vastuksilla 120 asteeseen, minkä jälkeen railon kohtaa nostettiin tunkeilla niin, että railo aukesi lisää. “Ennen työn aloittamista suunnittelijan kanssa käytiin normaaliin tapaan keskustelua valmistuksen ja asennuksen suunnittelusta. • Muutoin EN 1090-2 taulukon 24 mukaan . Koulutuksen aikana hitsaajat mm. Kun rekka Oulusta tuli, osat nostettiin lavalta paikalleen Alavuden konepajan tekemien tukitornien päälle, ja asennus alkoi saman tien. Erityisesti kennoelementtien ja ristikoiden valmistuksessa oli paljon piiloon jääviä hitsejä, joita piti tarkastaa sitä mukaa kun niitä tehtiin. Pohjaelementtien valmistuttua alkoi Oulussa suurimpien rakennusosien kaarilohkojen valmistus. Lohkojen valmistukseen konepaja valmisti kääntökehät, joilla asentohitsaus saatiin minimiin. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 41 Työkokeen jälkeen asennukselle laadittiin yksityiskohtainen hitsaussuunnitelma ja -ohjeet, joissa määriteltiin prosessiparametrien lisäksi esilämmitykset, hitsausjärjestykset ja hitsaussuunnat. Näin elementin oma massa huolehti siitä, että liiallista kulmakiertymää ei päässyt syntymään. tekivät tarvittavat pätevyyskokeet ja perehtyivät työmaalle tulevien hitsauskoneiden ja kuljettimien käyttöön. . Toteutusluokka: EXC4 . Hitsauskaasut projektiin toimitti Oy Linde Gas Ab. Aivan kymmenen millin tarkkuuteen kaarien kaikissa nurkissa ei päästy, mutta työ silti hyväksyttiin. Samoin esilämmitys tehtiin sisäpuolelta. Mittatoleranssiluokka 2 • Kaaren sijainti: 50 metrin matkalla poikkeama suunnitellusta geometrisesta sijainnista +-50mm Kaarien pohja oli kennomainen rakenne, jossa oli paljon sisäpuolisia jäykisteitä. Jos ei olisi ollut, seuraavana päivänä ei olisi hitsattu ollenkaan, koska yksi vuoro ei olisi riittänyt niiden lämmittämiseen. Parhaimmillaan käytössä oli kahdeksan 60 kW vastuslämmityskonetta läpi yön. Tämä artikkeli on tehty yhteistyössä Linden kanssa. Suuria kaulahitsejä muutettiin V-hitseiksi ja työmaalla tehtävien jatkojen X-railot vaihdettiin ulkopuolelta hitsattaviksi V-railoiksi. Yläpuolelle tulevan 340 mm leveän soiron hitsaamiseksi ensin kiinnitettiin juurituet. Lisäaineita ja keraamisia juuritukia säilytettiin lämmitetyssä ja eristetyssä kontissa. Kaarien asennusta varten Alavuden tehdas rakensi tukitorneja, jotka purettiin kaarien valmistuttua. Mittatoleranssiluokka 2 . Hitsausluokka: B . Hitsausluokka: B+ . Kontteja oli helppo myös viedä kurottajalla tai nosturilla aina sinne missä tarve on. Hitsit pohjattiin umpilangalla käsin ja täytettiin rutiililangalla kiskokuljettimilla. Koska kysymys on hitsaustuotannosta, valvonnan tarkastusten suunnittelu ja mahduttaminen aikatauluun on ensiarvoisen tärkeää. Esikättelyaste: P3 . Koska jäykisteitä oli paljon, niin laipat olivat kapeita ja kannen jatkoja oli paljon. Pitkät liitokset hitsattiin jauhekaarella.. Ensimmäisen puolen hitsauksen jälkeen toisenkin puolen juurituki oli tiukasti kannen alapintaa vasten, ja sekin voitiin hitsata kiinni. Normek usein käyttää työmailla asennusfirmoja, mutta tässä voitiin luottaa vain omiin asentajiin ja työnjohtoon. Itse työtä varten koko lohkon ympärille rakennettiin sääsuojaus. Tärkeää on suunnitella myös kuljetukset tehtailta ja siirrot työmaalla. Hitsauskoneita ja muuta kalustoa varten oli neljä muuta konttia, missä ne pysyivät kuivina, lämpiminä ja tallessa. Railo pohjattiin metallitäytelangalla ja täytettiin jauhekaarihitsauksella mittatilauksena tehdyn 850 mm pitkän suutinputken avulla. Kaarien asennus alkoi helmikuussa 2017, jolloin Helsingissäkin oli vielä täysi talvi. Koko Oodi-projektin tarkastukset hoiti Qualitas Oy. Niiden massa on yhteensä 800 tonnia. Hitsaajat vuokrattiin yhteistyökumppanilta, ja he tulivat ennen asennusten aloittamista viikon koulutukseen Naarajärven tehtaalle. Pätevyyskokeet tehtiin työmaaolosuhteissa. Pohjaelementtien valmistuksessa samoin kuin kaarilohkojen ja ristikoiden valmistuksen aikana konepajalla oli koko ajan yhtiön NDT-tarkastaja paikalla. Alle jäivät myös satametriset teräsvaijerit, joilla pohjaelementtejä vedetään toisiinsa kiinni. Varsinainen haaste oli kuitenkin asennushitsaus työmaalla, eikä vähiten siksi, että tällaista sillan ja talon hybridiä ei ole ennen tehty. Näin suuressa tiukasti aikataulutetussa hankkeessa pelkkä valmistuksen ja asennuksen työvaiheiden suunnittelu ja aikatauluttaminen ei riitä alkuunkaan. Asennustyömaalla koko hitsausasennusten keston ajan oli paikalla 40 tuntia viikossa IWE Arto Similä, joka vastasi hitsaussuunnitelman noudattamisesta ja tarkastuksista
”Nordecissa näkyy yli 80 vuoden historia alansa vaativimpien runkoratkaisujen suunnittelijana, valmistajana ja asentajana. Donges Group osti vuoden 2019 helmikuussa Normekin sekä heinäkuussa Ruukki Building Systemsin liiketoiminnot. Yrityksen vuosittaisesta tuotanRuukki Building Systems ja Normek yhdistyvät: uuden yrityksen nimeksi Nordec Uuden Nordecin yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2019 oli noin 190 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on noin 750 työntekijää. Yhtiön pääkonttori on Helsingissä ja sillä on tuotantolaitokset Alavudella, Peräseinäjoella, Naarajärvellä, Ylivieskassa ja Oulussa sekä ulkomailla Puolassa ja Liettuassa. ”Haluamme myös samalla katsoa aikaan tämän meneillään olevan kriisin jälkeen.” Lehtosen Konepaja on erikoistunut raskaan ja keskiraskaan koneenrakennuksen sopimusvalmistukseen, teollisuuspuhaltimiin sekä kuljettimiin ja kuljetinjärjestelmiin. PEMA APS-käsittelypöytiä, hitsaustornin sekä viimeisimpänä kaksi modernia PEMA-robottihitsausasemaa suurten yksittäiskappaleiden valmistukseen. ”Valmistamme raskaita kappaleita, joiden käsittelyyn sekä hitsaamiseen kuluu merkittävä määrä tunteja. Kerta toisensa jälkeen investoimme PEMA-ratkaisuihin merkittävien tuotannollisten hyötyjen vuoksi,” Lehtonen tiivistää. +358 45 6399 354 jukka.pausola@pemamek.com Nordec on osa saksalaisen teollisen sijoittajan Mutaresin omistamaa vaativien teräsja julkisivurakenteiden valmistamiseen erikoistunutta Donges Groupia. Tavoitteemme on selkeä: haluamme olla Pohjoismaiden johtava runkorakentamisen ratkaisutoimittaja. Tilaus on jatkoa LEKO Group-konsernin ja Pemamekin jo vuosia jatkuneelle yhteistyölle. nosta yli 90% menee vientiin merkittäville kansainvälisille eri teollisuudenalojen toimijoille. Tilaus sisältää raskaan sarjan PEMA APS 35000 käsittelypöydän 35,000 kg kannattelukapasiteetilla sekä PEMA HD 7x5 hitsaustornin painavien ja paksujen materiaalien hitsaukseen. Jukka Pausola Myyntipäällikkö puh. Investoimme hitsausautomaatioon, jotta voimme kehittää tuotantoprosessiamme entistä laadukkaammaksi ja tehokkaammaksi,” kertoo Lehtosen Konepajan toimitusjohtaja Erkki Lehtonen. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 42 UUTISIA UUTISIA Pemamekille tilaus Lehtosen Konepajalta LEKO Group-konserniin kuuluva Lehtosen Konepaja on tilannut PEMAhitsausja tuotantoautomaatiota Kokemäellä sijaitsevalle tehtaalleen. Meillä on tähän erinomaiset lähtökohdat, sillä pystymme vastaamaan tehokkaasti asiakkaan koko arvoketjusta aina suunnittelusta asennukseen”, Nordecin toimitusjohtaja Petri Nieminen sanoo. ”Olemme tehneet yhteistyötä Pemamekin kanssa jo 2000 luvun alusta asti. Aikaisemmin Pemamek on toimittanut konsernin eri yksiköihin mm. Lähde: Janne Tähtikunnas janne.tahtikunnas@tryry.fi. Lisäinvestoinnilla kappaleenkäsittelyyn ja hitsausautomaatioon, Lehtosen Konepaja tähtää entisestään parempaan tuotantotehokkuuteen sekä korkeaan hitsauslaatuun
Palkinnot jaetaan kolmessa kategoriassa: Red Dot Award: Tuotesuunnittelu, Red Dot Award: Brändija yritysviestinnän muotoilu ja Red Dot Award: Suunnittelukonsepti. ergonomia ja soveltuvuus käyttöympäristöön ovat suunnittelun lähtökohtia”, kertoo Kempin Design Manager Jari Kettunen. Kukin kilpailu järjestetään kerran vuodessa. Kempact RA -tuoteperhe voitti vuonna 2012 kansainvälisen iF Design Award -muotoilupalkinnon. Tyylikäs ja käytännöllinen MasterTig kestää arkipäivän hitsaustyössä tulevat kolhut. Palkitut mallit esitellään Red Dot Design -museoissa, online-esityksessä ja Red Dot Design Yearbook -kirjassa.. Kemppi kehittää sekä yhdessä asiakkaiden kanssa että kansainvälisissä tutkimusprojekteissa ratkaisuja, jotka edistävät globaalia hitsaustoimintaa. Molemmat ratkaisut on kehitetty ja suunniteltu Suomessa, ja ne edustavat alansa parasta käyttökokemusta ja ergonomiaa. Erilaisten poltinkaukosäätimien avulla hitsausvirran säätö onnistuu konetyypistä riippumatta helposti ja tarkasti suoraan työkohteesta. Vuonna 2006 MinarcMig Adaptive 180 voitti Red Dot muotoilupalkinnon, ja vuonna 2009 FitWeld 300 -hitsauslaite ja SuperSnake GT02S välisyöttölaite saivat Red Dot -kunniamaininnat. Tänä päivänä 10 % Kempin liikevaihdosta käytetään tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Haluamme tarjota ratkaisuja, joilla asiakkaamme voivat parantaa hitsaustuotantonsa arvoa merkittävästi. Tuotteiden MasterTig ja Flexlite palkittu Red Dot -tuotesuunnittelupalkinnolla Kempin MasterTig-hitsauslaite ja Flexlite TX -hitsauspoltin on palkittu arvostetulla Red Dot -tuotesuunnittelupalkinnolla. Laitteiden on oltava käytännöllisiä, toiminnallisia, ergonomisia, turvallisia, luotettavia ja kustannustehokkaita, ja samanaikaisesti esteettisesti silmää miellyttäviä. Tätä käyttäjälähtöistä suunnittelufilosofiaa Kempin suunnittelijat ja insinöörit ovat onnistuneesti toteuttaneet jokaisessa suunnitellussa tuotteessa yrityksen perustamisesta lähtien vuonna 1949”, jatkaa Kempin Chief Designer Omkar More. Lisätietoja: Jari Kettunen Design Manager, Concept & UX Design jari.kettunen@kemppi.com Kemppi Kemppi on hitsausalan edelläkävijä. Flexlite TX -hitsauspolttimet tarjoavat huippuluokan teknisen suorituskyvyn, kulutusosien pitkän käyttöiän ja erinomaisen käyttömukavuuden. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 43 UUTISIA UUTISIA MasterTig ja Flexlite kaikkea muuta kuin tavallisia MasterTig nostaa hitsauslaadun, käytettävyyden ja energiatehokkuuden uudelle tasolle AC TIGja DC TIG -hitsauksessa. www.kemppi.fi Red Dot Kansainvälinen Red Dot Design Award -muotoilukilpailu on tarkoitettu yrityksille, jotka haluavat suunnittelun ja muotoilun avulla erottautua edukseen. Kempin liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa ja pääkonttorimme sijaitsee Lahdessa. Flexlite TX -hitsauspolttimia on saatavana useita teholuokkia ja pituuksia varustettuna erilaisilla kauloilla sekä vesiettä kaasujäähdytystä vaativia hitsauskohteita varten. ”Kempin historian alusta lähtien Kempin tuotteet on suunniteltu hitsaajien tarpeet huomioiden. Materiaalina käytetty silikonikumi takaa pitävän otteen, ja innovatiivinen muotoilu vähentää ranteen kuormitusta, jolloin hitsaaja voi keskittyä täydellisen hitsin tekemiseen. Kilpailuun osallistuneita tuotteita, viestintähankkeita sekä suunnittelukonsepteja ja prototyyppejä arvioi Red Dot -raati, joka koostuu eri alojen asiantuntijoista. Panostus muotoiluun on tuonut Kempille ensimmäisenä hitsausalan yrityksenä lukuisia kansainvälisiä muotoilupalkintoja. Helppokäyttöisyys, käyttäjäystävällisyys ja käyttömukavuus ovat Kempin suunnittelijoiden työssä jatkuvasti läsnä. Lisäksi partneriverkostomme tarjoaa paikallista asiantuntemusta asiakkaidemme käyttöön yli 60 maassa. Keskiössä käyttäjäkokemus ja ergonomia Kemppi kokoaa yhteen elektroniikan, mekaniikan, hitsauksen, teollisuusja palvelusuunnittelun sekä kaupallistamisen asiantuntijat voidakseen tuottaa eri toimialoille juuri sellaista lisäarvoa kuin siellä tarvitaan. Työllistämme yli 800 hitsausalan asiantuntijaa 17 maassa. Käyttäjäkokemus on kaiken tuotekehityksemme kulmakivi. ”Hitsauslaitteissa toimiva ja innovatiivinen suunnittelu on paljon enemmän kuin vain tuotteen ulkonäkö. Kehitämme älykkäitä laitteita, hitsaustuotannon hallintaohjelmistoja ja näitä tukevia asiantuntijapalveluja niin vaativiin teollisiin sovelluksiin kuin kuluttajan tarpeisiin. Ammattilaisille suunnitellun MasterTig-tuoteperheen modulaarisen muunneltavuuden ansiosta hitsaaja voi rakentaa omiin tarpeisiinsa sopivan kokonaisuuden, joka sisältää tarvittavat ohjauspaneelit, langattomat kaukosäätimet ja kuljetuskärryt. Sen kevyt ja kompakti rakenne on tehty kestävästä ruiskupuristetusta muovista, ja se sisältää erityisiä iskunvaimennusrakenteita
Tuemme Tampereen Messujen tekemää päätöstä ja odotamme tulevaa tapahtumaa taas innolla. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 44 UUTISIA UUTISIA Tampereen Messut Oy:n kaksi metalliteollisuuden ammattitapahtumaa Konepaja ja Nordic Welding Expo järjestetään seuraavan kerran 22.–24.3.2022. Kun erottelimme merkittävässä roolissa olevien työstökonetoimijoiden vastaukset, nousi suosituimmaksi ajankohdaksi maaliskuu 2022. Myös Suomen Hitsausteknillisen Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jouko Lassila uskoo ajankohdan siirtämisen olevan tapahtumalle eduksi. Varsinkin kun syksyn 2021 Schweissen & Schneiden -suurtapahtuma uusissa Essenin messuhalleissa sitoo kansainvälisten laitetoimittajien ensi vuoden resurssit. Sucksdorffin mukaan teknologiateollisuudessa koronan vaikutukset yritysten toimintaan ovat alkaneet vasta hahmottua. Kävi ilmi, että kaikista eniten saamme isoja työstökonetoimijoita mukaan, kun järjestämme messut vuonna 2022. – Konepaja ja Nordic Welding Expo ovat toisiaan tukeva hieno tapahtumakokonaisuus. – Osa näytteilleasettajista toivoi, että messut järjestettäisiin vuonna 2021. Koronavirus siirsi keväälle suunnitellut tapahtumat ensin vuodelle 2021. Konepaja-, Nordic Welding Expoja 3d & New Materials -ammattitapahtumat siirtyvät vuoteen 2022 – Todelliset vaikutukset alkavat näkyä vasta syksyllä, joten maaliskuu 2021 tulee eteen liian pian. Lisätiedot: www.konepajamessut.fi www.nordicweldingexpo.fi www.3dnewmaterials.fi Tuija Sievola Projektipäällikkö Konepaja ja Nordic Welding Expo puh. UUTTA! 23. –24.3.2022. Lisäksi työstökonepuolella parittomina vuosina pidettävät Hannoverin EMO-messut vaikuttavat vahvasti siihen, miten päämiehet suhtautuvat muihin messuihin. Huhtikuun aikana näytteilleasettajille tehdyn kyselytutkimuksen ja vastausten analysoinnin perusteella tapahtumaa päädyttiin siirtämään edelleen vuodella eteenpäin kevääseen 2022. Uskomme, että se kuitenkin kannattaa, jotta vuoden 2022 messutapahtumasta tulee entistä kattavampi ja messuilla nähdään paljon uutuuksia. Teknisen Kaupan Liiton Metallintyöstökonejaoston asiamies Jan Sucksdorff ymmär tää taustasyyt messuajankohdan siirtämiselle. Uskon myös hitsauksen laitetoimittajien ymmärtävän, että kokonaisuuden kannalta tämä ratkaisu on parempi. Suuret koneet ja laitteet ovat kuitenkin tapahtuman isoimpia vetonauloja. 040 734 3589 sami.siurola@tampereenmessut.fi Tampereen Messut Oy www.tampereenmessut.fi 22.–24.3.2022 Tampereen messuja Urheilukeskus . 040 560 7009 tuija.sievola@tampereenmessut.fi Sami Siurola Projektipäällikkö 3D & New Materials puh. Liiton jäsenien kanssa käydyt keskustelut ovat osoittaneet Sucksdorffille, että osa toimijoista ei tulisi osallistumaan vuonna 2021 Konepaja-messuille. – Ymmärrämme, että tapahtumien siirtäminen vuodelle 2022 on messuyhtiölle vaikea päätös. 3D-tulostuksen ja uusien materiaalien tapahtuma 3D & New Materials järjestetään kaksipäiväisenä 23.–24.3.2022. Projektipäällikkö Tuija Sievola kiittää kyselyyn vastanneita aktiivisia näytteilleasettajia
Nyt jatkuu kirjoituskilpailu 2020! Tarkemmat tiedot säännöistä ja osallistumisesta löydät sivulta 54 KOULUTUSUUTISIA KOULUTUSUUTISIA Painelaitteita valmistava Paine Group Oy:ssä hitsaus on keskeinen prosessi. Jos ei ole teoriataustaa, on vaikea ymmärtää asioita käytännössäkään, sanoo Mahlanen. Hän päätti opiskella samalla myös tuotantotekniikan erikoisammattitutkinnon. Mieleeni on palannut myös asioita, joita olen opiskellut ammattikorkeakoulussa ja pystyn nyt hyödyntämään niitä töissäni, kertoo Hiltunen. Koulutus toteutetaan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan ja siihen kuuluu myös käytännön tekemistä. Tämä on kasvattanut ymmärrystä hitsaukseen ja voin paremmin arvioida ennakkoon asioita, jotka vaikuttavat lopputulokseen. Hitsausneuvojan koulutukseen kuuluu lähiopetuksena teoriaa sekä itsenäistä opiskelua. Koulutus tuo syvällistä ymmärrystä hitsaukseen Finse Oy:n Antti Hiltuselle Myös Antti Hiltunen Finse Oy:stä on suorittamassa kansainvälisen hitsausneuvojan koulutusta Salpauksesta. On tärkeää, että työnjohtajilla on riittävä ymmärrys hitsauksesta, kertoo liiketoimintajohtaja Markus Mahlanen. Jyväskylässä sijaitseva yritys valmistaa pakokaasun puhdistusjärjestelmiä raskaaseen kalustoon. Ja koulutus on edullisempi, kun tekee samalla erikoisammattitutkinnon, Mahlanen kertoo. 044 708 08 08 heikki.pohjonen@salpaus.fi Hitsaustekniikka-lehti kotiin tai työpaikalle. Salpaus on yrityksen kannalta joustava. Samalla voi opiskella myös tuotantotekniikan ammattitutkinnon Mahlanen on itsekin suorittanut kansainvälisen hitsausneuvojan koulutuksen Salpauksen Vipusenkadun Teknologiakampuksella. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 45 Voi HITSI. Yrityksen tavoitteena on, että kaikki työnjohtajat ovat käyneet kansainvälisen hitsausneuvojan koulutuksen eli IWS-koulutuksen. 044 708 1925 pekka.leppanen@salpaus.fi Heikki Pohjonen puh. Halusin ensisijaisesti sertifikaatin, mutta on hyvä päivittää tietojaan muutenkin. Liity jäseneksi! Henkilöjäsenyys 66 €/vuosi Nuorisojäsenyys 10 €/vuosi Liittymislomakkeet löydät osoitteesta www.hitsaus.net. Työnantaja ohjasi minut koulutukseen, kun tehtäväni muuttuivat kehityspuolelle. Kansainvälisen hitsausneuvojan koulutus (IWS) syventää hitsausosaamista Markus Mahlanen Kannattaa myös huomioida, että jos haluaa jatkaa hitsaustarkastajan korkeimmalle tasolle, täytyy olla pohjalla joko teknikkotason koulutus tai erikoisammattitutkinto, Mahlanen vinkkaa. IWS-koulutus liittyy läheisesti myös painelaitevalmistukseen. Koulutus kestää vähintään viisi kuukautta, josta lähiopetusta on seitsemän viikkoa. Seuraava kansainvälisen hitsausneuvoja (IWS) koulutus alkaa Salpauksessa syksyllä! Tutustu kansainvälisen hitsausneuvojan koulutukseen www.salpaus.fi/koulutusesittely/ kansainvalinen-hitsausneuvoja-iwskoulutuskeskus-salpaus/ Lue lisää tuotantotekniikan erikoisammattitutkinnosta https://www.salpaus.fi/koulutusesittely/ tuotantotekniikan-erikoisammattitutkinto/ Lisätietoja: Pekka Leppänen puh. Yritys valmistaa painelaitteita Kouvolassa ja toimittaa niitä eri puolille maata, merkittävä osa töistä tapahtuu asennusja korjauskohteissa. Suurin osa meillä tehtävästä työstä on hitsaamista. Hyvät luennoitsijat ja sijainti ovat myös tärkeitä asioita koulutuspaikkaa valitessa, hän summaa
[ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 46 IIW/EWF-koulutus Käynnissä 15.01.2020 30.11.2020 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) SEDU, Seinäjoki www.sedu.fi 18.01.2020 – Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS), sisältyy YAMK-tutkintoon Oamk, Oulu www.oamk.fi 11.03.2020 29.10.2020 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) WinNova, Pori www.winnova.fi 20.04.2020 13.11.2020 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) WinNova, Pori www.winnova.fi 26.05.2020 20.05.2021 Kansainvälinen hitsausinsinööri (IWE/IWT) Taitotalo, Helsinki & Online www.taitotalo.fi Alkavat kurssit 24.08.2020 11.12.2020 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Koulutuskeskus Salpaus, Lahti www.salpaus.fi 31.08.2020 26.03.2021 Kansainvälinen hitsausinsinööri (IWE/IWT) LUT-yliopisto, Lappeenranta www.lut.fi 31.08.2020 16.04.2021 Kansainvälinen hitsaustarkastaja (IWI) Taitotalo, Helsinki www.taitotalo.fi 31.08.2020 23.03.2021 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Taitotalo, Helsinki www.taitotalo.fi 17.09.2020 16.04.2021 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) TAKK, Tampere www.takk.fi Suunnitteilla Syksy 2020 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Koulutuskeskus Jedu, Nivala www.jedu.fi Syksy 2020 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Savon Ammattiopisto, Kuopio www.sakky.fi Syksy 2020 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) YSAO, Iisalmi www.ysao.fi Syksy 2020 Kansainvälinen hitsatun rakenteen suunnittelija (IWSD) LUT-yliopisto, Lappeenranta www.lut.fi Syksy 2020 EWF-erikoiskurssi Betoniterästen asiantuntija WinNova, Rauma www.winnova.fi Syksy 2020 EWF-erikoiskurssi Hitsausliitosten lämpökäsittely Taitotalo, Lahti & Heinola www.taitotalo.fi Päivitetty 2.6.2020 salpaus.fi #salpaus Suorita kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) -koulutus Lahdessa ja kasvata osaamistasi Syksyllä alkava IWS-koulutus sopii niin hitsaajille, työnjohdossa, tarkastustoiminnassa, neuvontaja suunnittelutehtävissä sekä myyntitehtävissä toimiville henkilöille. Koulutusaika 24.8. Meillä voit suorittaa myös hitsauksen pätevyyskokeita. – 11.12.2020, 35 lähiopetuspäivää Hinta 2 850 euroa Kysy myös Tuotantotekniikan erikoisammattitutkinnon suorittamisesta, jolloin hinta 1500 euroa. 2020: NRO TEEMA Ilmoitusvaraukset 4/2020 Alihankinta 21.8.2020 5/2020 Materiaalien hitsaus 16.10.2020 6/2020 Harrastehitsaus 20.11.2020 Ilmoitusmyynti: Hanna Torenius / T:mi Petteri Pankkonen puh. hitsaajien ja hitsausohjeiden (WPS) pätevöinnistä sekä valmistuksen valvonnasta. 040 152 4241 hanna.torenius@pp-marketing.fi Lisätietoa: www.hitsaus.net KOULUTUSUUTISIA KOULUTUSUUTISIA. Ilmoittaudu viimeistään 31.7.2020 www.salpaus.fi > IWS Hitsaustekniikka -lehden jokainen numero on erikoisnumero! Teemat v. Koordinoija vastaa mm. Saat pätevyyden hitsauksen laadunvarmistuksesta vastaaviin hitsauskoordinoijan tehtäviin
Mäkelänkatu 36 A 2, 00510 Helsinki Puh./Tel. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 47 VAIKUTTAMINEN KOULUTUS HITSAUSTIETOUS Hitsaavien yritysten kehityksen edistäminen ja toimintaedellytysten varmistaminen Kansainvälisen hitsauskoulutuksen organisointi Hitsaustiedon kokoaminen ja jakaminen SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS RY. +358 9 773 2199 www.hitsaus.net
Prosenttiluvut on pyöristetty kokonaisluvuiksi. Alla lyhyt kooste vastauksista. Lehden lukijakunta koostuu henkilöjäsenistä, yritysja yhteisöjäsenten henkilökunnasta sekä tilaajista. Artikkelit ovat 64% vastaajien mielestä olleet monipuolisia ja 28% mielestä korkeatasoisia, toki myös 5% mielestä teoreettisia ja vajaan 1% mielestä vaikeatajuisia. Vastaajista teknisiä artikkeleja lukee 89 %, yritysesittelyjä ja-caseja 63 % sekä tieteellisiä artikkeleja 52 %. Myös pääkirjoituksen lukee 25% ja Koulutusuutisia 24 %. Uusia ideoita Saimme valtavasti hyvinkin yksityiskohtaisia artikkeliaiheita ja ehdotuksia lehden teemoiksi. Lehden ulkoasuun oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Vastaajista 42 % lukee lehdestä useita artikkeleita, koko lehden lukee 25 % ja pari artikkelia 25 %. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Miten paljon luet Hitsaustekniikka-lehteä. Paperiselle lehdelle tuli monta puolustuspuheenvuoroa, mutta lehden viemistä pysyvästi digitaliselle alustalle ehdotettiin myös monessa vastauksessa. Nuorten huomioiminen sisällössä paremmin mainittiin myös useassa vastauksessa. Mitä pääasiassa luet Hitsaustekniikka-lehdestä. Pientä parantamisen varaa vielä on, sillä kouluarvosanaksi lehti sai 8,5. henkilökuvien ja tietovisailujen muodossa. Vastaajista 61 % kertoo, että heillä on Hitsaustekniikka-lehdestä kohtalaisesti hyötyä työssään ja paljon hyötyä oli 24 %:lla. Myös kansainvälisiä tapahtumia alalla ja koulutusasioita toivottiin käsiteltävän lisää ja kevyempääkin sisältöä saisi vastaajien mielestä olla enemmän mm. Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti ja julkaisemme nimet Hitsaustekniikka 4/2020 -lehdessä. Yleisesti toivottiin lisää käytännön esimerkkejä ja yrityscaseja. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 48 Ei ammat illista tutkintoa Muu, mikä Keskiasteen tutkinto Alempi korkeakoulututkinto Korkeakoulututkinto 0% 5% 26% 28% 40% Koulutukseni SHY SHY Luen Hitsaustekniikkalehden mieluiten Hitsaustekniikka-lehden lukijakysely 2020 Haluamme parantaa Hitsaustekniikka-lehteä entistä paremmaksi, monipuolisemmaksi, kiinnostavammaksi ja luettavammaksi. Hitsaustekniikka-lehden toimituskunta käy ehdotukset läpi syyskuun kokouksessaan. Siksi kysyimme teiltä lukijoilta, mitä te ajattelette lehdestä, sen sisällöstä ja yleisestä ilmeestä. Anna kouluarvosana Hitsaustekniikka-lehdelle. Uutisia-palstaa kertoo lukevansa 42 %, Uutuustuotteita-palstaa 37 % ja tapahtumakertomuksia 28% vastaajista. Erityistilanteesta johtuen joudumme suorittamaan palkintojen arvonnan elokuussa
Olemme lähettäneet Pohjois-Karjalan, Kuopion, Savonlinnan, Satakunnan sekä Oulun ja Raahenseudun paikallisosaston seniori-ikäisille ja sitä lähestyville jäsenille kyselyn sähköpostitse, jossa tiedustelemme kiinnostusta liittyä uusiin klubeihin. Oulun paikallisosasto puh. ja 11.9. 044 548 8770 tuomo.orava@gmail.com SHY/Jäsenrekisteri Angelica Emeléus puh. (09) 773 2199 angelica.emeleus@shy.fi ja info@shy.fi Uusien ja jo olemassa olevien klubien toimintaa päästään näillä näkymin käynnistelemään elo-syyskuussa. Kokousten järjestämistä SHY:n tiloissa Helsingissä pyritään edelleen käytännön syistä välttämään ainakin 6.9.2020 asti. Liittymishalukkuudesta voi myös ilmoittaa perustettavien klubien yhteyshenkilöille tai SHY:n toimistolle. Hyvää kesää! K u va : a .E m E lé u s. Henkilökunta vastaa yhteydenottoihin työvuorojensa puitteissa. SHY SHY Jäsenasiaa – Toimisto tiedottaa! Toimisto osittain suljettu SHY:n hallituksen laatima säästösuunnitelma lomautuksineen on sulkenut yhdistyksen sekä virtuaalisen että fyysisen toimiston osittain 24.8.2020 asti. Uudet senioriklubit Tällä hetkellä on suunnitteilla peräti kolme uutta senioriklubia: ItäSuomen senioriklubi Pohjois-Karjalan, Kuopion ja Savonlinnan paikallisosastojen alueille, Pohjois-Suomen senioriklubi Oulun ja Raahenseudun paikallisosaston alueelle sekä Satakunnan senioriklubi. Itä-Suomen senioriklubi Antti Nykänen, pj Pohjois-Karjalan paikallisosasto puh. Näille henkilöille ei lähetetä enää tätä Hitsaustekniikka 3/2020-lehteä. Uusia jäseniä hyväksytään seuraavan kerran 27.8.2020. Yhdistyksen puhelinvaihde (09) 773 2199 on käännetty normaalina toimistotyöaikana kulloinkin työskentelevälle henkilölle tai vastaajapalveluun, joka välittää yhteydenotot asianomaiselle tai hallituksen vapaaehtoisille päivystäjille. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 49 Uusia jäseniä YRITYSJÄSENET Paine Group Oy, Jyväskylä www.painegroup.fi HENKILÖJÄSENET Oulun paikallisosasto DI, Lehtori, konetekniikan koulutus, Ari Henrik Pikkarainen, Lapin ammattikorkeakoulu Johannes Petteri Sainio Saimaan paikallisosasto DI, Yrittäjä Ville Petteri Ruotsalainen, Quality & NDT Coaching Oy SHY:n hallitus hyväksyi kokouksissaan 3.4.2020 ja 5.5.2020 yhteensä kolme henkilöjäsenhakemusta ja yhden yritysjäsenanomuksen. Hitsaustekniikka-lehti ilmestyy normaalisti 12.6. 040 8341053 matti.jukarainen@nordbull.com Satakunnan senioriklubi Tuomo Orava puh. Pienryhmienkokoukset Pyydämme SHY:n paikallisosastoja, komiteoita, klubeja ja foorumeita seuraamaan viranomaisten kokoontumisrajoituksista antamia ohjeita ja toimimaan niiden mukaisesti. 040 167 948 antti.nykanen@outotec.com Pohjois-Suomen senioriklubi Matti Jukarainen, siht. Jäsenmaksurästit 2020 SHY:n hallituksen 12.6.2019 tekemään päätöksen mukaan, olemme päättäneet niiden jäsenyyden, jotka eivät ole maksaneet henkilöjäsenmaksua 2020 kahden muistutuksen jälkeen
Matti Peltola Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU puh. Jouni Malinen, Kemppi Oy puh. 0500 234 934 hannu.kirveslahti@gmail.com siht. 040 545 7367 jukka.k.martikainen@gmail.com siht. Jouko Rinneranta puh. 040 545 5753 tomi.rosvall@andritz.com Lahden paikallisosasto pj. Jukka Kallionpää, Säteilyturvakeskus STUK puh. 040 184 1525 aki.piiroinen@koneteknologiakeskus.fi SHY/Jäsenrekisteri Angelica Emeléus, puh. Tomi Rosvall, Andritz Warkaus Works Oy puh. 044 346 2589, esko.hyssy@outlook.com Turun senioriklubi klubimestari Pekka Paakkanen puh. Aki Piiroinen, Koneteknologiakeskus Turku Oy puh. Niko Kuikka, Suomen Levyprofiili Oy puh. Jukka Sorvali, Andritz Savonlinna Works Oy puh. Jukka Martikainen, iQWeld Oy jukka.martikainen@iqweld.com, jukka.k.martikainen@gmail.com DI Kari Mäntyjärvi, Oulun yliopisto kari.mantyjarvi@oulu.fi IWE Petteri Souru, Souru Oy petteri.souru@souruoy.fi IWT Mikko Vaittinen, Oy Linde Gas Ab mikko.vaittinen@linde.com Varajäsenet IWE Niko Kuikka, Suomen Levyprofiili Oy niko.kuikka@suomenlevyprofiili.fi IWE Teppo Lassila, Andritz Oy teppo.lassila@andritz.com DI Pasi Leiviskä, SSAB Europe Oy pasi.leiviska@ssab.com IWE Raimo Mäki-Reini, Wärtsilä Finland Oy raimo.maki-reini@wartsila.com Prof. ja 8.12.2020. 0400 285 275 seppo.neuvonen@steka.fi Kuopion paikallisosasto pj. 050 356 0087 niko.kuikka@suomenlevyprofiili.fi Raahen seudun paikallisosasto pj. 040 529 8265 pertti.salmu@rautpohjankonepaja.fi siht. 040 189 7167 jukka.kallionpaa@stuk.fi siht. Timo Kankala, Koneteknologiakeskus Turku Oy puh. 040 860 6058 kai.kasanen@andritz.com siht. Antti Salminen, Turun yliopisto puh. 040 165 0973 matti.karvinen@neste.com siht. 040 860 5769 jukka.sorvali@andritz.com Tampereen paikallisosasto pj. Mikko Suominen, Kemppi Oy puh. 044 289 9216 mikko.suominen@kemppi.com siht. 040 589 5558taisto.lehtinen@kotiportti.fi Lahden senioriklubi klubimestari Jorma Hellman puh. 040 505 2456 maria.lammentausta@q-test.fi siht. vpj IWE Ari Ahto, Rauma Marine Constructions Oy ari.ahto@rmcfinland.fi 2. 040 8341053 matti.jukarainen@nordbull.com Pohjanmaan paikallisosasto pj. Timo Kauppi, Lapin amk/Oulun yliopisto puh. Seppo Neuvonen, HögforsSteka Oy puh. 040 585 1168 ari.ahto@rmcfinland.fi Savonlinnan paikallisosasto Pj. SHY:n Vaalikokous järjestetään 19.11.2020. 0500 550 602 kari.juvonen@pp.inet.fi Satakunnan paikallisosasto pj. 0400 470 252 pekka.paakkanen@pp.inet.fi siht. Matti Jukarainen, Nordbull Oy puh. Mika Lassila, Koulutuskeskus Sedu, Metalliosasto puh. 040 537 7593 timo.kankala@koneteknologiakeskus.fi siht. 0400 206 851 jorma.hellman@gmail.com siht. Kai Kasanen, Andritz Oy puh. 044 291 1415 jouko.rinneranta@gmail.com Helsingin paikallisosasto vpj. 0500 710 988 ppasanen@dnainternet.net Tampereen senioriklubi klubimestari Hannu Kirveslahti puh. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 50 Helsingin senioriklubi klubimestari Jaakko Toikka puh. Prof. Jukka Martikainen, iQWeld Oy puh. 044 289 9594 jouni.malinen@kemppi.com Turun paikallisosasto pj. Pekka Pasanen puh. Kari Juvonen puh. Taisto Lehtinen puh. Jouko Keinänen, Kiwa Inspecta puh. Sophie Ehrnrooth, Taitotalo puh. 044 725 0252 jonne.nakki@centria.fi Pohjois-Karjalan paikallisosasto pj. Antti Nykänen, Outotec Turula Oy puh. 050 438 1287 timo.kauppi@lapinamk.fi; timo.a.kauppi@oulu.fi siht. Esko Hyssy puh. Maria Lammentausta, Q-Test Oy puh. SHY SHY. Timo Suni, Ferral Components Oy puh. Jukka Kömi, Oulun yliopisto jukka.komi@oulu.fi 1. 040 767 4387 antti.salminen@utu.fi DI Ville Saloranta, METSTA ry ville.saloranta@metsta.fi Hallitus kokoontuu vuonna 2020 vielä 27.8., 28.10. Jonne Näkki, Centria ammattikorkeakoulu puh. 040 167 948 antti.nykanen@outotec.com siht. 050 583 7396 sophie.ehrnrooth@taitotalo.fi Jyväskylän paikallisosasto pj. Pertti Salmu, Rautpohjan Konepaja Oy puh. 044 585 5677 toikkahoikka@gmail.com siht. vpj IWE Reetta Verho, Kemppi Oy reetta.verho@kemppi.com Jäsenet IWE Pasi Hiltunen, Masino Welding Oy pasi.hiltunen@masino.fi, pasi.j.hiltunen@gmail.com IWE Timo Kankala, Koneteknologiakeskus Turku Oy timo.kankala@koneteknologiakeskus.fi IWE, IWI-c, TkL Timo Kauppi, Lapin ammattikorkeakoulu/ Oulun yliopisto timo.kauppi@lapinamk.fi, timo.a.kauppi@oulu.fi Tj Pentti Kopiloff, Tapex Oy pentti.kopiloff@tapex.fi IWE Ville Lahtinen, DEKRA Industrial Oy ville.lahtinen@dekra.com Prof. 044 289 9375 jani.kumpulainen@kemppi.com Oulun paikallisosasto pj. (09) 773 2199, angelica.emeleus@shy.fi Pa ik al lis os as to je n yh te ys he nk ilö t 20 20 Se ni or ik lu bi en yh te ys he nk ilö t 20 20 SH Y:n ha lli tu s 20 20 Puheenjohtajat Pj. 040 868 0756 mika.lassila@sedu.fi siht. 044 564 0221 timo.suni@ferral.fi Saimaan paikallisosasto pj. Matti Karvinen, Neste Engineering Solutions Oy puh. 050 595 9448 jouko.keinanen@kiwa.com siht. Jani Kumpulainen, Kemppi Oy puh. Ari Ahto, Rauma Marine Constructions Oy puh. 050 558 4590 matti.peltola@jedu.fi siht
Kaasinen Oy www.irsmiikakaasinen.fi Isojoen Konehalli Oy www.ikh.fi IS Works Oy www.isworks.fi John Deere Forestry Oy www.deere.fi Jomeco Oy JP-Konepaja Oy www.jp-konepaja.fi JTK-Power Oy www.jtk-power.fi Jucat Oy www.jucat.fi K.T. Tähtinen Oy www.kttahtinen.fi Kart Oy Ab www.kart.fi Kavamet-Konepaja Oy www.kavamet.fi Kemppi Oy www.kemppi.com Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä www.kpedu.fi Kirike Oy www.kirike.fi Kiwa Inspecta (Inspecta Oy) www.inspecta.com Koja Oy www.koja.fi Kokkola LCC Oy www.lcc.fi Konecranes Finland Oy www.konecranes.fi Koneteknologiakeskus Turku Oy www.koneteknologiakeskus.fi Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, EKAMI www.ekami.fi Koulutuskeskus JEDU www.jedu.fi Kunnossapitoyhdistys Promaint ry www.promaint.net Laatukattila Oy www.laatukattila.fi Lapin ammattikorkeakoulu Oy www.lapinamk.fi Lincoln Electric Nordic Finland Oy www.lincolnelectricnordic.fi Linde Gas Oy Ab www.linde-gas.fi LUT-yliopisto www.lut.fi Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä www.luksia.fi Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova www.winnova.fi Majek Oy www.majek.fi Masino Welding Oy www.masino.fi Metawell Oy www.metawell.fi Metlab Oy www.metlab.fi METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry www.metsta.fi Meuro-Tech www.meuro-tech.fi Meyer Turku Oy www.meyerturku.com Migatronic Oy www.migatronic.com Migmen Oy www.migmen.fi Miilukangas Oy www.miilukangas.fi Mimet Oy www.mimet.fi MLT Machine & Laser Technology Oy www.mltfinland.fi NDT-Inspection & Consulting Oy www.ndt-inspection.fi Nordic Power Service Inspection Oy www.nordicpowerservice.com Optima www.optimaedu.fi OSTP Finland Oy Ab www.ostp.biz Oulun Yliopisto www.oulu.fi Outotec (Filters) Oy www.outotec.com Outotec (Finland) Oy www.outotec.com Outotec Turula Oy www.outotec.com Ovako Imatra Oy Ab www.ovako.com Paine Group Oy www.painegroup.fi Palosaaren Metalli Oy www.palmet.fi Peikko Finland Oy www.peikko.fi Pekka Salmela Oy www.pekkasalmela.fi Pektra Oy www.pektra.fi Pemamek Oy www.pemamek.com PHK Works Oy www.phkworks.fi Pori Offshore Constructions Oy www.porioc.com Prewel Oy www.prewel.fi Pronius Oy www.pronius.fi PVJ Weld Oy www.pvj.fi Raahen Aiku www.raahenaiku.fi Rakennustempo Oy www.rakennustempo.fi Retco Oy www.retco.fi Riveria www.riveria.fi Savon ammattiopisto www.sakky.fi Savonia ammattikorkeakoulu www.savonia.fi SGG Sahala Oy www.sahala.fi Somotec Oy www.somotec.fi Sonar Oy www.sonar.fi SP stainless Oy, Savonlinna www.spstainless.fi SSAB Europe Oy www.ssab.fi Stadin ammattiopisto www.stadinammattiopisto.fi Steris Finn-Aqua www.steris.com Sumitomo SH FW Energia Oy www.shi-fw.com Suomen 3M Oy www.3m.com Suomen Levyprofiili Oy www.suomenlevyprofiili.fi Suomen Teknohaus Oy www.teknohaus.fi SVS Supervise Service Oy www.superviseservice.fi Sähköhuolto Tissari Oy www.sht.fi Taitotalo www.taitotalo.fi Tampereen Pirkka-Hitsi Oy www.pirkkahitsi.fi Tampereen Messut Oy www.tampereenmessut.fi Tapex Oy Telatek Works Oy www.telatek.fi Temet Oy www.temet.fi Tenmark Service Oy www.tenmark.fi Teräselementti Oy www.teraselementti.fi Terässaari Oy www.terassaari.fi Transtech Oy www.transtech.fi Turun Aikuiskoulutuskeskus www.turunakk.fi Turun Putkihuolto Oy www.turunputkihuolto.fi UKKO-Engineering Oy www.ukko-engineering.fi Vahterus Oy www.vahterus.com Valmet Technologies Oy www.valmet.com Wallius Hitsauskoneet Oy www.wallius.com Vamia www.vamia.fi Veslatec Oy www.veslatec.com Vexve Oy www.vexve.com Voestalpine Böhler Welding Nordic AB www.voestalpine.com Woikoski Oy Ab www.woikoski.fi VR-Track Oy www.vrtrack.fi YA! Yrkesakademin i Österbotten www.yrkesakademin.fi Yaskawa Finland Oy www.motoman.fi YTT-Konepaja Oy www.ytt.fi Päivitetty 4.6.2020 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys JÄSEN MEMBER The Welding Society of Finland Yritysja yhteisöjäsenet 2020 SHY SHY. A.Häggblom Oy Ab www.haggblom.fi Air Liquide Finland Oy www.airliquide.fi Aikuiskoulutuskeskus Kouvola www.kvlakk.fi Abicor Binzel Finland Oy www.binzel-abicor.com Ammattiopisto Lappia www.lappia.fi Apricon Oy www.apricon.fi Axxell Utbildning Ab www.axxell.fi Beam-Net Oy www.beam-net.fi BlackSmith Consulting Oy www.blacksmithconsulting.fi Bronto Skylift Oy Ab www.bronto.fi Calortec Oy www.calortec.fi Cavitar Oy www.cavitar.com Cebotec Oy www.cebotec.tawi.fi Cenmia Oy www.cenmia.com Clean Flame Oy Ltd www.cleanflame.fi DEKRA Industrial Oy www.dekra.fi Delfoi Oy www.delfoi.com DNV GL Finland Oy Ab www.dnvgl.com ESAB Oy www.esab.fi Euromaski Oy www.euromaski.fi Finfocus Instruments Oy www.finfocus.fi Finnrobotics Oy www.finnrobotics.fi Heatmasters Technology Oy www.heatmasters.net HeaTreat Oy www.heatreat.fi HelaSteel Oy www.helasteel.fi Helsinki Shipyard Oy www.arctech.fi Hitsaus-Pasi Oy www.hitsaus-pasi.fi Howden Turbo Fans Oy www.howden.com Hydros Oy www.hydros.fi Impomet Ab Oy www.impomet.com Insteam Oy www.insteam.fi Inst Man Oy www.instman.fi Ionix Oy www.ionix.fi Irs M
SHY Hitsauksen Laatu -komitea Lisätietoja: www.hitsaus.net ja tämän lehden sivu 52 Messut ja konferenssit 2020 15.-25.7.2020 The 73rd IIW Annual Assembly On-line Lisätietoja: www.iiw2020.online 8.-10.12.2020 HUOM! Muuttunut ajankohta! Alihankinta 2020 -messut Tampereen Messuja Urheilukeskus Lisätietoja: www.alihankinta.fi 2021 24.–25.3.2021 Uusi Teollisuus -messut Tampereen Messuja Urheilukeskus Lisätietoja: www.uusiteollisuus.fi 13.-17.9.2021 Schweissen & Schneiden 2021 Messe Essen, Essen Lisätietoja: www.schweissen-schneiden.com 2022 22.–24.3.2022 Nordic Welding Expo ja Konepaja -messut Tampereen Messuja Urheilukeskus Lisätietoja: www.nordicweldingexpo.fi SHY:n paikallisosastojen, senioriklubien ym. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 52 SHY:n tapahtumat 2020 HRO-suunnittelufoorumin teemapäivät SIIRTYY! Uusi ajankohta ilmoitetaan elokuussa LUT-yliopisto, Lappeenranta Järj. ari.koskinen@vtt.fi tai puh. 400 162 630 SHY/Toimisto Angelica Emeléus angelica.emeleus@shy.fi tai puh. (09) 773 2199 Muutokset mahdollisia. Seminaarin aiheita mm. pienryhmien tapahtumista tiedotetaan yhdistyksen kotisivuilla ja sähköisillä uutiskirjeillä. Varmista kokouskutsujen ja jäsenpostin perilletulo ilmoittamalla voimassa oleva sähköpostiosoite joko paikallisosastosi sihteerille tai SHY:n toimistoon! TULEVIA TAPAHTUMIA TULEVIA TAPAHTUMIA Hitsauksen Laatu -päivät 11.-12.11.2020 Scandic Tampere City Hitsauksen Laatu -komitea järjestää jokavuotisen Hitsauksen Laatu -päivät seminaaritapahtuman 11.-12.11.2020 Tampereella. KESKIVIIKKO 11.11.2020 • Laserhitsaus telakalla • Laserhitsauksen state-of-the-art • Laser dekontaminointi menetelmänä • ”Valmiin” lohkon korjaushitsauksen ongelmat • Mistä korjaushitsauksen WPS:t. SHY Laserfoorumi Lisätietoja: www.hitsaus.net ja tämän lehden sivu 53 11.-12.11.2020 Hitsauksen Laatu -päivät Scandic Tampere City, Tampere Järj. • Korjaushitsauksen metallurgia • Paineastian korjaushitsaus • Korjaushitsaukset ydinvoimalassa • Korjaushitsien tarkastukset TORSTAI 12.11.2020 • Hitsausvirheet • Suurlujuusteräkset • Titaanin hitsaus/tarkastus • Alumiinihitsaus • Alumiinihitsin luokittelu ja hitsausvirheet YRITYSVIERAILUT Valmet Techologies Oy ja Metlab Oy Tarkempi seminaariohjelma julkaistaan SHY:n kotisivuilla elokuussa ja Hitsaustekniikka 4/2020lehdessä, joka ilmestyy syyskuun puolessa välissä. SHY HRO-foorumi Lisätietoja: www.lut.fi/hro 1.-3.9.2020 HUOM! Muuttunut ajankohta! Lasertyöstöpäivät 2020 webinaarit Järj. UUTTA! 23. –24.3.2022 @shy?fi Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi@shy.fi juha.lukkari@shy.fi jouko.lassila@shy.fi juha.kauppila@shy.fi angelica.emeleus@shy.fi sekä info@shy.fi. LISÄTIETOJA Hitsauksen Laatu -komitea Pentti Kopiloff, pj pentti.kopiloff@tapex.fi tai puh. 040 060 8300 Ari Koskinen, siht. Ilmoittautuminen tapahtumaan avataan elokuussa. 22.–24.3.2022 Tampereen messuja Urheilukeskus
TIISTAI 1.9.2020 14.00 Lasertyöstön online seminaarin avaus ja laserfoorumin tulevaisuuden visiot Laserfoorumin puheenjohtaja, professori Antti Salminen, Turun Yliopisto 14.10 Mitä uutta lasertyöstön maailmassa DI Ilkka Lappalainen, Ionix Oy 14.40 Laser welding, trends and the future NN, Fraunhofer Institute 15.10 Akkuhitsauksen tutkimus Turun konetekniikan tutkimusryhmä 15.40 Päätössanat ja seuraava online seminaari KESKIVIIKKO 2.9.2020 14.00 Lasertyöstön online seminaarin avaus ja laserfoorumin tulevaisuuden visiot Laserfoorumin puheenjohtaja, professori Antti Salminen, Turun Yliopisto 14.10 Terästen ja alumiinien viisteytys laserleikkauksella NN, Messer Griesheim GmbH 14.40 Laserleikattujen levyjen ja leikkeiden automatisoitu käsittely ja varastointi NN 15.10 Uusien laserlähteiden käyttö sähköautojen tuotannossa Dr. Reijo Pettinen puh. Suomessakin ovat laserleikkaus, -hitsaus, pinnoitus ja -merkkaus saaneet jo vankan teollisen jalansijan. 040 557 2939 tai juha.kauppila@shy.fi SHY Lasefoorumin jäsenet 2020 HT-Laser Oy Ionix Oy Koneteknologiakeskus Turku Oy Oy Linde Gas AB Meuro-Tech Stalatube Oy Suomen Vesileikkaus Oy LUT-yliopisto Tampereen yliopisto VTT Oy SHY Laserfoorumi TULEVIA TAPAHTUMIA TULEVIA TAPAHTUMIA. LISÄTIETOJA Siht. Tallenteen jälkeen esittäjä on etäyhteyden kautta tavattavissa ja esittää myös puheenvuoronsa yhteenvedon. 040 505 4079 tai reijo.pettinen@gmail.com Pj Antti Salminen puh. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 53 SHY Laserfoorumin Lasertyöstöwebinaarit 1.3.9.2020 Lasertyöstö on yksi maailman nopeimmin kehittyviä tekniikan aloja. Nyt tarjoamme täysin uuden ympäristön ja toteutustavan tälle tapahtumalle. Tilaisuuden esitykset ovat tallenteita. Syynä osittain vallitseva COVID 19 koronatilanne, mutta myös foorumin omien toimintatapojen uudistamistarve. Henrikki Pantsar, President Elect, Laser Institute of America (LIA) 15.40 Päätössanat ja seuraava online seminaari TORSTAI 3.9.2020 14.00 Lasertyöstön online seminaarin avaus ja laserfoorumin tulevaisuuden visiot Laserfoorumin puheenjohtaja, professori Antti Salminen, Turun Yliopisto 14.10 Prosessimonitorointi jauhepetisulatuksen laadunvarmistuksessa Research Scientist Joni Reijonen, VTT Oy 14.40 Wire and Arc Additive Manufacturing (WAAM) TkT Jari Tuominen, TkL Jorma Vihinen, Tampereen Yliopisto 15.10 Ajankohtaista teollisia sovelluksia metallien 3D-tulostuksessa Professori Heidi Piili, LUT Yliopisto 15.40 Päätössanat HINTA Koko online tapahtuma (3 iltapäivää) 160 € Yksittäinen iltapäivä 85 €/iltapäivä Virtuaalinäyttelyhuone koko tapahtuman ajaksi 120 € Hintoihin lisätään alv 24% ILMOITTAUTUMINEN Sitovat ilmoittautumiset 18.8.2020 mennessä SHY:n kotisivujen www.hitsaus.net lomakkeen kautta. SHY:n Laserfoorumi on lasertyöstöstä kiinnostuneiden yritysten ja tutkimuslaitosten muodostama yhteenliittymä. Myös suurten kappaleiden laserhitsaus on kehittynyt teolliseksi menetelmäksi. Vuosittaisilla kaikille avoimilla lasertyöstöpäivillä on tavattu alan asiantuntijoita sekä saatu rautaisannoksen lasertyöstön uusimmista sovelluksista. Tämän vuotinen Lasertyöstöseminaari kolmena online seminaarina, joihin voi osallistua joko kaikkiin tai omien kiinnostusten yksittäiseen iltapäivään. Se seuraa, mitä lasertyöstössä maailmalla tapahtuu ja välittää jäsenilleen tietoa lasertyöstön sovelluksista. 040 767 4387 tai antti.salminen@utu.fi SHY Juha Kauppila puh. Uusia teollisia sovelluksia syntyy esimerkiksi laserpuhdistuksen ja laseravusteisen 3Dtulostuksen alueelle. Tallenteen esityksen aikana voivat osallistujat lähettää chatin kautta kysymyksiä
• Ylituomarina toimii lehden toimituskunta ja esiraatina SHY:n henkilökunta ja päätoimittaja. NYT MYYNNI SSÄ! TERRA & URANOS The New Reference in Welding Machines. Nyt jatkuu kirjoituskilpailu 2020! Onko sinussa kynämiehen tai -naisen vikaa. • Se on mieluiten hitsaukseen liittyvä helppotajuinen asia-artikkeli, henkilöartikkeli, matkakertomus, harrastekertomus, tms. Ja lopulta, olisitko muotoillut juuri lukemasi kysymykset toisin. • Aiheen tulee liittyä alaamme, eli hitsaukseen, tarkastukseen, laatuun jne. • Hyvä pituus on 1 3 lehden sivua sisältäen kuvat. • Artikkeleilla on kaksi määräpäivää: 8.5.2020 ja 7.8.2020. • Se ei voi olla kaupallisen tuotteen ominaisuuksien tai käyttökohteiden esittely. Palkintona voittajille jaamme maineen ja kunnian lisäksi kirjapalkintoja. (4500 – 12000 merkkiä, sis. • Ennen kaikkea sen pitäisi kiinnostaa suurta osaa lukijoistamme. Kirjoitatko muutenkin työsi puitteissa tai vapaaajalla. Scan for more information voestalpine Böhler Welding www.voestalpine.com/welding BOED-W20005_Boehler-Equipment-89x266-EN-HitsausTekniika.indd 1 05.05.20 08:30. • Se ei voi olla ”tieteellinen” retki raerajoille tai murtumismekaniikan jne maailmaan. • Tarkoitus on julkaista paras artikkeli sekä lehdessä HT3 että HT4 ja ehkä myös myöhemmin. With our equipment lines Terra & Uranos we set new standards in all standard and special welding processes. The industry-unique matching combines welding consumable and power source. Eikö lehdestämme löydy hitsausartikkeleita juuri sinun näkökulmastasi. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 54 Osallistu Hitsaustekniikka -lehden järjestämään kirjoituskilpailuun ja näytä meille kykysi! Kilpailun raamit ovat seuraavat: • HT-lehden lukija voi osallistua kirjoituskilpailuun laatimalla artikkelin. That’s what we stand for – with a 5-year guarantee on all Terra & Uranos welding equipment. välilyönnit) • Kuvien määrä on parhaimmillaan 1-3 kuvaa sivulla kuvateksteineen. Ilmoittaudu kilpailuun ja kysy lisätietoja ottamalla yhteyttä toimitussihteeriimme angelica.emeleus@shy.fi tai päätoimittajaamme juha.lukkari@shy.fi Voi HITSI. Harmittaako sinua liian syvälle teknisiin yksityiskohtiin pureutuvat artikkelit tai asiantuntijoiden käyttämä kapulakieli. It allows you to perform BEST in CLASS welds that you can be proud of. Hitsaustekniikka-lehti pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää artikkeleita ja julkaista voittaneiden artikkelien lisäksi kilpailun muita lupaavia kirjoituksia
+358 9 773 2199 www.hitsaus.net ja kirjakaupat HITSAUKSEN MATERIAALIOPPI, 2. Hänen tarkka silmänsä on tallentanut asioita ja yhteyksiä, jotka ovat muilta jääneet huomaamatta. Kappaleet, jotka eivät kuulu IWS-vaatimuksiin, on merkitty sisällysluetteloon. painos Osa 1 ISBN 978-951-98212-7-6 Osa 2A ISBN 978-951-98212-8-3 Osa 2B ISBN 978-952-69347-0-9 Kirjat myydään kolmen kirjan sarjana. [ www.hitsaus.net ] 3/ 20 20 55 Hitsauksen materiaalioppi -kirja osat 1 ja 2 on tarkoitettu hitsaushenkilöstön kansainvälisten koulutusohjelmien mukaisten IWE-, IWI-, IWTja IWS-kurssien oppikirjaksi. Kieli: Suomi Sivumäärä: 178, 220 ja 230 Asu: Pehmeäkantinen, sidottu kirja Julkaisuvuosi: 2019 Painos: 2. Nuoret oppivat vanhemmilta niin hyvät kuin huonotkin tavat. http://shy.mycashflow.fi/ Hintaan 29,90e +alv 10% & toimituskulut Hitsausinsinöörin muistelmat 9.8.1982 30.4.2018 MY YN NIS SÄ SH Y:N VER KK OK AU PA SS A HEFT EJÄ HIET ALA HDES TA Ee ro N yk än en Näillä nostureilla on nostettu paljon tavaraa, mutta myös Suomen vientiä ja samalla leipää moneen pöytään. NYT MYYNNI SSÄ! Osa 1: DI Antero Kyröläinen ja IWE, IWI-C, TkL Timo Kauppi Osa 2: DI Juha Lukkari, DI Antero Kyröläinen ja IWE, IWI-C, TkL Timo Kauppi Osa 1: Metalliopin perusteet, terästen luokittelu ja valmistus, rakenneterästen käyttäytyminen hitsauksessa, murtuminen ja korroosio Koko: A4 Sivuja 178 ISBN 978-951-98212-7-6 Osa 2a: Metallit ja niiden hitsattavuus Koko: A4 Sivuja 220 ISBN 978-951-98212-8-3 Osa 2b: Metallit ja niiden hitsattavuus Koko: A4 Sivuja 230 ISBN 978-952-69347-0-9 Kustantaja: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry. Kappale kauneinta Helsinkiä! HEFTEJÄ HIETALAHDESTA Eero Nykänen. Kokonaisuus: ISBN 978-951-98212-9-0 Taitto: Oridea Paino: KTMP Group Ab Oy Hinta/sarja: 160 e +alv 10% & toimituskulut suuremmista eristä määräalennus Myynti: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. Kirjat soveltuvat myös muulle hitsausja metallialan henkilöstölle sekä materiaaliasioiden parissa työskenteleville henkilöille perustietolähteeksi sekä koulutusja opiskelumateriaaliksi yms. Kirjat täyttävät kansainvälisen hitsausjärjestön IIW:n (International Institute of Welding) ja sen alakomitean IAB:n (International Authorisation Body) Guidelinen aihealueen Materiaalien käyttäytyminen hitsauksessa (Materials and their behaviour during welding) sisältövaatimukset hitsausinsinöörikursseille ja luonnollisesti myös alemmille koulutustasoille. Hitsauksen materiaaliopin toinen painos on jaettu kolmeen kirjaan: yleisosa (Osa 1) ja materiaalikohtainen hitsattavuusosa painoteknisitä syistä kahtia (Osat 2a ja 2b) Erityisesti osan 2A lukuja 1 ja 2 on täydennetty runsaasti. 55 Työterveyslääkärin diagnoosi SHY:n juhlavuonna 2009. 28 Vuosi 2006 29 29 Näinhän se meni kotona ja töissä. Koko teokseen on tehty pieniä tarkistuksia, korjauksia, esitystavan parantamisia ja standardien ajantasauksia. Eero Nykänen HEFTEJÄ HIETALAHDESTA Hietalahden telakalla eri yrityksissä yli 35 vuotta työskennellyt hitsausinsinööri IWE Eero Nykänen on vapaa-aikanaan toiminut Hitsaustekniikka-lehden pilapiirtäjänä 90-luvulta alkaen. Mäkelänkatu 36 A 2, 00510 Helsinki Puh. Yksittäisiä kirjoja myynnissä verkkokaupassa. Mukana olleena osuu pilkka myös Eeron omaan nilkkaan ja pelissä on usein aimo annos itseironiaa. painos Osat 1, 2A ja 2B NYT MYYNNI SSÄ! 54 54 Vuonna 2009 samalle illalle osuneet juhlat olivat kova haaste Helsingin paikallisosaston puheenjohtajalle
0207 9280 90 www.jtpoy.com Alihankinta: Vaativat hitsaustyöt PAINELAITE-, HITSAUSJA ASENNUSTYÖT Puh. Lataa maksuton Keltaiset Sivut ® sovellus App Storesta tai Google Playsta. 020 692 999 www.fonecta.fi Fonecta Oy PL 202 • 00241 HELSINKI www.fonecta.fi Keltaiset Sivut ® yhdistää ostajan ja myyjän – myös tabletissa. Huollamme myös muut merkit HITSAUSKONEET HITSAUSLISÄAINEET MIG, TIG, PLASMA HITSAUSVARUSTEET VALTUUTETTU HUOLTOLIIKE Soita 03 3141 4200 tai tilaa verkkokaupasta www.pirkkahitsi.fi HITSAUSALAN ERIKOISLIIKE LUOTA ALAN AMMATTILAISEEN! KAIKKI HITSAUKSEEN Tampereen Pirkka-Hitsi Oy Vesalantie 20, 33960 Pirkkala Mestarintie 2, 78200 Varkaus pirkkahitsi@pirkkahitsi.fi Hitsaustekniikka -lehden jokainen numero on erikoisnumero! Ilmoitusmyynti: Hanna Torenius 040 152 4241. Lisätietoja Kari Särkkä, puh. VA MIA, Vaasa(+) Raahen Osaamiskeskus, Raahe(+) Kainuun Ammattiopisto, Kajaani Länsirannikon Koulutus Oy WinNova (Rauma, Laitila ja Pori)(+) TAKK(+) Turun AKK Sedu Edu cation, Seinäjoki, Lapua AO Lappia, Tornio(+) Lisätiedot löydät osoitteesta WWW.WINNOVA.FI/PATEWIN (+) -merkityissä paikoissa myös menetelmäpätevöin tien valvontaa. puh. rek. .. puh. Kaikki hitsaukseen • Valtuutettu huolto Laippatie 1, 00880 Helsinki Puh. rek. 044 785 8344 kari.sarkka@sakky.fi Relanderinkatu 2, 78200 Varkaus tai www.sakky.fi/patevointilaitos Hitsaajan PED-pätevyyskokeet direktiivin mukaisiin hitsauksiin. Kokeita voidaan valvoa myös yritysten tiloissa. Sopimusvalvojaverkostomme valvoo PED-kokeita alla mainituissa oppilaitoksissa. Huom! Akkreditointimme kattaa myös muovien (PED) ja betoniterästen hitsaukset. SK PÄTEVÖINTILAITOS I .. PATEVOINNIT AJAN TASALLE AKKREDITOITUNA PED:in (Painelaitedirektiivi 2014/68/EU) II-IV hitsauksiin Hitsaajien pätevyysja menetelmäkokeet (Henkilöja tuotesertifiointeja) hyväksytään akkredi toituna PäteWin Oy:n toimesta. PäteWin Oy PÄTEVÖINTILAITOS Hitsauskoneiden huoltoa ja -tarvikkeita , Vasarakatu 22, 40320 Jyväskylä hitsauskonehuolto koneet ja varusteet tarvikkeet koneiden validointi www.tevico.fi e n e m m ä n k u i n h u o l t o l i i k e Hitsauskoneita ja -tarvikkeita Teollisuuspalvelu Oy JYVÄSKYLÄN Kemppi -hitsauslaitteet Hypertherm -plasmaleikkauslaitteet Myynti, huolto, validointi, varaosat Juustokatu 2, 40320 Jyväskylä puh. Terveisin ilmoituksesi valmistaja Tarja Kovalainen Helsingin Seudun Keltaiset Sivut ® Fonecta Oy Y-tunnus 1755007-6 Asiakaspalvelu palvelee 24 h. 050 356 4396 www.httech.com Hitsauslisäaineita ja Hitsauslisäaineita ja -tarvikkeita -tarvikkeita Hitsauskonekorjaamoja HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA sivu 1 Tilausvahvistusten automaattinen yöajo Helsingin Seudun Keltaiset Sivut koko 100 % Weldtec Oy, asiakasnumero 185315, ilmoitustunnus J126381 HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA, Graafinen ilmoitus 60x49 pmm Mikäli huomaat jotain korjattavaa tai sinulla on muuta kysyttävää ilmoitukseen liittyen, asiakaspalvelumme palvelee sinua 24 h numerossa 020 692 999. PL 202 Kotipaikka Helsinki asiakaspalvelu@fonecta.com 00241 HELSINKI alv. 010 778 4400 Gsm 050 559 3780 www.weldtec.fi • weldtec@elisanet.fi • myynti • huolto ja korjaus • varaosat ja varusteet • styrox-leikkurit • lisäaineet • vuosihuollot • turvallisuustestaukset • hitsauskoneiden validointi ja validointitodistukset HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA sivu 1 Tilausvahvistusten automaattinen yöajo Helsingin Seudun Keltaiset Sivut koko 100 % Weldtec Oy, asiakasnumero 185315, ilmoitustunnus J126381 HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA, Graafinen ilmoitus 60x49 pmm Mikäli huomaat jotain korjattavaa tai sinulla on muuta kysyttävää ilmoitukseen liittyen, asiakaspalvelumme palvelee sinua 24 h numerossa 020 692 999. PL 202 Kotipaikka Helsinki asiakaspalvelu@fonecta.com 00241 HELSINKI alv. 020 692 999 www.fonecta.fi Fonecta Oy PL 202 • 00241 HELSINKI www.fonecta.fi Keltaiset Sivut ® yhdistää ostajan ja myyjän – myös tabletissa. Lataa maksuton Keltaiset Sivut ® sovellus App Storesta tai Google Playsta. Terveisin ilmoituksesi valmistaja Tarja Kovalainen Helsingin Seudun Keltaiset Sivut ® Fonecta Oy Y-tunnus 1755007-6 Asiakaspalvelu palvelee 24 h. 3/2020 [ www.hitsaus.net ] 56 TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO Hitsaajien pätevöintiä Pätevöintilaitos Hitsaajan PED-pätevyyskokeet direktiivin (97/23/EU) mukaisiin hitsauksiin
www.dekra.. Olemme osaltamme turvaamassa, että laivat, kontit sekä koneet ja laitteet toimimivat kuten pitääkin, turvallisesti ja ympäristöä säästäen. DEKRA toimipisteet Lappeenranta Ville Pesonen, 050 545 6788 Mika Turku 044 737 6959 Loviisa Jani Metso 0400 778 460 Olkiluoto Juha Hirvonen 040 048 6684 Oulu Eetu Hartikka 050 320 6480 Juha Nurro 044 786 6493 Pori Antti Saunajoki 040 578 3697 Raahe Risto Maliniemi 050 322 9828 Pekka Sarja 050 322 9831 Savonlinna Jarkko Wright 0440 811 889 Tampere Esa Laajakallio 040 529 3374 Antti Hirvonen 050 320 1757 Turku Jarmo Aitta 044 737 6825 Miikka Lang 040 132 5253 Vaasa Marko Koivumäki 040 722 6620 Vantaa Henri Kinnunen 044 737 6774 Roni Kotiluoto 040 778 2615 Varkaus Jussi Nykänen 040 749 9350 Ari Pöllänen 040 575 9977 Rikkova aineenkoetus (DT) Turku: Teppo Vihervä 0400 183 151 Oulu: Jani Kantola 0440 761 391 Sertifiointi Anssi Rissanen 044 7376 835 Alavus Aatu Linjala 041 4342 562 Juha Veittiaho 050 314 3737 Jyväskylä Juha Kannelniemi 0400 759 589 Markus Kinnunen 044 737 6796 Kalanti Marko Ihanmäki 040 747 7866 Kemi Timo Maijanen 0400 866 255 Tiina Vakkala 040 844 5727 Kouvola Kari Karjalainen 0400 999 771 Janne Roslund 044 259 0901 Kuopio Olli Hiltunen 044 737 6999 Harri Hirvonen 044 737 6821 Kulloo Heikki Kananen 040 825 6311 Lahti Marko Malm 044 737 6749 Ville Lahtinen 044 737 6887 Suomen tavaraliikenteestä yli 90% liikkuu meritse. DEKRAn visiona on turvallinen toimintaja elinympäristö, kaikilla mantereilla, ympäri maailmaa. ARU2. DEKRA Industrial Oy Tuupakankuja 1, 01740 Vantaa Puhelin (09) 878 020 www.dekra.. Pidetään Suomi pyörimässä Viimeisintä tietämystä Hoidamme tarkastukset, testaukset ja arvioinnit teollisuuden keskeisimmillä osa-alueilla: ainetta rikkomaton tarkastus (NDT), rikkova testaus (DT), teräsrakenteet ISO 3834, EN 1090, EN 13084-7, EN 15085 sekä painelaitteet, sähkölaitteistot, palonilmaisuja sammutuslaitteistot ja johtamisjärjestelmät ISO 9001, ISO 14001 ja ISO 45001