Metlab Oy:n tarjoamat palvelut kattavat laaja-alaisesti rikkovan aineenkoetuksen eri menetelmät sekä NDT-testauksen koordinoinnin. www.metlab.. Testauslaajuudet määritellään tarkasti ja asiantuntevasti yhdessä asiakkaan kanssa. Nuutisarankatu 15 FIN 33900 TAMPERE Oheispalvelut Hitsauksen menetelmäja pätevyyskokeiden valvonta, dokumentointi sekä hitsaukseen liittyvä konsultointi Kauttamme myös NDT -palvelut Muut kokeet ja analyysit Alkuaineanalyysit Makroja mikrorakennetarkastelut Ferriittija kuonamääritykset Korroosiokokeet Vaurioanalyysit Aineenkoetuksen palvelut Veto-, isku-, taivutusja kovuuskokeet Hitsauksen menetelmä-, tuotantoja pätevyyskokeiden testaukset Metlab Oy on yksityinen akkreditoitu rikkovan aineenkoetuksen laboratorio, joka palvelee asiakkaitaan korkealla ammattitaidolla ja asiakaslähtöisesti. Puh: 03-3124 5800 Email: metlab@metlab.. AINEENKOETUKSEN ASIANTUNTIJA 25 vuoden kokemuksella JOUSTAVA PALVELU
Alihankkija: mikä on se tuotekehityksen ylivoimainen kilpailuetu, jonka pystyn päähankkijalleni toimittamaan. osaaminen on tärkeää Onko teollisuudessa vallalla oleva automaation lisääntyminen käynnistämässä uuden ajan suomalaiselle alihankintateollisuudelle. halutaan lyhentää toimitusaikaa . Innovaatiot syntyvät kohtaamalla. Keskusteluissa eri teollisuusalan toimijoiden kanssa olen ymmärtänyt, että kyvykkäillä alihankkijoilla on koko ajan kasvava rooli päämiestensä tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Takaisin tuotantoa tuodaan, koska: . Tämä kaikki maustetaan vielä 20 eri maasta tulevalla 1000 näytteilleasettajalla, joista noin 200 on uusia yrityksiä viime vuoteen nähden. Miten saamme uusia innovaatioita. koska muutkin sitä tekevät. Puhutaan jopa, että tuotekehitys on monin paikoin ulkoistettu alihankkijoille, ja ainoastaan kehityksen johtaminen on enää päähankkijan otteessa. Startupeista korporaatiot hakevat omaan toimintaansa uutta tekemisen vaihdetta verkostoitumalla ketterien, innovatiivisten ja uudenlaista ajattelutapaa soveltavien yritysten kanssa. Jos pystymme tarjoamaan kaikkiin yllä listattuihin asioihin selkeitä kilpailuhyötyjä asiakkaille, ja saamaan apua automaatiosta ja robotiikasta, ehkä lähituotanto tulee olemaan lähiruoan tavoin kova juttu. Viennin synkkään tilaan haetaan apua ja ratkaisuja uusista innovaatioista. Jos sitä ei löydy, keskustelu kulkeutuu aina euroihin. Tutkimusten mukaan tuotantoa viedään ulos: . Se on investointi, joka vie aikaasi, mutta kannattaa. Kaksi kysymystä, toinen päähankkijalle ja toinen alihankkijalle: Päähankkija: hyödynnänkö riittävästi sitä potentiaalia, jota alihankkijoissamme olisi tuotekehityksen avuksi. Ilmeisesti Oy Suomi Ab kärsii jonkinlaisesta innovaatiovajeesta. Työtä näiden eteen pitää vain jatkuvasti jatkaa. Alihankkijoiden merkitys tuotekehityksessä on kasvamassa Startup-kulttuurin noususta puhutaan lähes päivittäin. Tässä kohtaa liputan hieman kotiin päin mainitessani, että messutapahtumassa näitä mahdollisuuksia tarjoutuu valtava määrä. Toisaalta, samoja asioitahan päähankkijat haluavat myös alihankkijoiltaan – uudenlaista ajattelua ja panosta tuotteiden kehittämiseen. Lähi(ali)hankinnan uusi aika. Muun muassa yllä mainittuja asioita nousee keskusteluihin syyskuun lopussa, kun pääja alihankkijat kohtaavat taas Tampereella. Aluksi ajatus tuntui huvittavalta, mutta myönnetään, että kyllähän omassakin liiketoiminnassa tulee usein seurattua viiteryhmän liikkeitä kuin sopulilaumassa ikään. halutaan lisätä joustavuutta . halutaan parantaa laatua . Puhuttavaa ja koettavaa pitäisi siis riittää meille kaikille. Näin saattaa käydä. Päähankkijan ulkopuolelta tuleva alihankkija voi omalla tuoreella ajattelullaan haastaa nykyistä toimintamallia tai tuoda tuotekehitykseen lisäarvoa. Tapahtuma kerää vuosittain Tampereelle 1000 yritystä 20 eri maasta – ja messuvierailulle lähes 20 000 teollisuuden ammattilaista. Kuuntele herkällä korvalla asiakkaan tarpeet ja ongelmat. 3 . 2 . Itse olen aina verrannut asiaa siihen, että sorvia (oli se sitten ihan oikea sorvi tai meillä toimistotyöntekijöillä näyttöruutu) tuijottamalla harvoin syntyy mitään aidosti innovatiivista. Mistä ne uudet menestystuotteet sitten tulevat. Tänä vuonna tapahtuma uudistuu muun muassa venäläis-suomalaisella Partneriaatilla, Sandvik-yhteistyöllä, digitalisaatioja lean-johtamisteemoihin pureutuvalla ohjelmalla, viime vuodesta viritetyllä Brellaverkottumispalvelulla ja Alihankinta HEAT -startup-tapahtumalla. kustannussyistä Alihankkija vai alihankkija – isolla vai pienellä. Vielä toistaiseksi keskustelu rajoittuu usein pelija terveysteknologiaan, mutta onneksi muuallakin – kuten niin sanotussa perinteisessä teollisuudessa – on pientä kasvavaa startup-pöhinää. Löydätkö itsesi seuraavista kohderyhmäkuvauksista?. Suomalainen teollisuus kokoontuu jälleen Tampereen Alihankintamessuille syyskuun lopussa. Listasin kolme mahdollista syytä. Miten Tampereella järjestettävä messutapahtuma voi auttaa näissä asioissa. Innovaatioiden synnyttämiseen tietenkin keksitään mitä erikoisempia taikatemppuja, mutta ehkä yksinkertaisuus on tässäkin oikea tapa. 1 . Uuden kehittäminen vaatii aina myös uutta ajattelua, ja aina sitä ei löydy tehtaan tai toimiston seinien sisältä. Alihankkijan kannalta tämä on suotuisaa kehitystä: kasvava rooli mahdollistaa kunnolla asiakkaan toimintaan kiinni pääsemisen ja oman lisäarvon osoittamisen muillakin tavoilla kuin pelkällä kustannusedulla. . Koko ajan siirrytään siis enemmän valmistajasta brändin haltijaksi. Osittain tämä on riskien (lue: uusien asioiden kokeilemisen) ulkoistamista, sillä sisäisesti muutosten saaminen saattaisi olla liian vaikeaa tai hidasta. Tarvitaan kohtaamisia erilaisten ja myös eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 2 Saatko alihankkijakumppaneittesi kautta vain kustannusetua vai tarjoaako suhteenne muitakin kilpailuhyötyjä. Mikäli et koe messuja omaksesi, hakeudu johonkin toisenlaiseen ympäristöön, jossa pääset keskustelemaan asiakkaittesi, kumppaneittesi ja muiden sidosryhmiesi kanssa. Päähankkijat, alihankkijat ja koko teollisuuden kenttä on koolla – mutta miksi. Mutta jos ajattelemme, että tämä tapahtuu itsestään, voi odottavan aika olla turhan pitkä. Sen jälkeen ratkaise tarve tekemällä kovasti työtä – siinä samalla saattaa syntyä jokin uusi innovaatio. Professori Jussi Heikkilä Tampereen teknillisen yliopiston teollisuustalouden laitokselta on tutkinut pohjoismaalaisten teollisuusyritysten syitä siihen, miksi nämä siirtävät tuotantoaan ulkomailla tai tuovat sitä takaisin kotimaahan. Esimerkiksi täällä Tampereen seudulla ex-nokialaiset ovat perustaneet viime vuosien aikana uusia yrityksiä palvelemaan perinteistä metalliteollisuutta
Turun Sinappikin tekin matkansa maailmalla Ruotsin ja Puolan kautta saapuakseen jälleen takaisin Suomeen. Ensimmäiset Alihankinta-messut PS. Alihankinta-nimeä pidetään vanhentuneena 80-luvun jäänteenä, joka ei enää sovi tähän digitalisaation muuttamaan maailmaan. 4/ 20 16 [ www .hitsaus .net ] 3 Vuosittain saan muutaman ehdotuksen Alihankinta-nimen vaihtamisesta johonkin ”paremmin aikaan sopivaan” ja ”nykyaikaiseen” tapahtuman nimeen. HANKINNOISTA VASTAAVA käy yhdellä Alihankintamessuvierailulla läpi vaikka 20 kumppania! järjestettiin 1988 eli eiköhän tuo Alihankintasana tule taas kohta kovasti muotiin. Alihankinta-messut ovat parin vuoden päästä 30 vuoden iässä ja Wikipedian mukaan retroa ovat asiat ja esineet 1950–80-luvuilta. S U U N N I T T E L U S TA J A T U O T E K E H I T Y K S E S T Ä VASTAAVALLE messut ovat erinomainen paikka löytää uusia ideoita, ratkaisuja ja toimintamalleja. YRITYSTEN YLIN JOHTO tapaa yhdellä vierailulla kollegat ja näkee, missä alalla mennään; trendit, onnistuneet case-esimerkit ja tulevaisuuden näkymät. Tavataan Alihankinta-messuilla! Jani Maja Tuoteryhmäpäällikkö, Tampereen Messut Oy Alihankinta-messut. Luulen, että ”kahta en vaihda…”
Yhteistyö sisältää yhteistä luottamusta. 4. Se on liitetty kuitenkin vielä hyvin vahvasti vain alihankintatoiminnan yhteistyön kehittämiseen. Tähän liittyy myös riskejä ja vastuita. Hitsaava verkosto hakee vielä paikkaansa verkostojen toiminta-alueella. Verkosto: Sisältää kommunikaation ja informaation vaihdon yhteisiä tavoitteita varten. Tämä on hyvin tiedostettu jo aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa ja siksi näyttäisi, että verkoston mahdollisuuksia ei ole osattu vielä hyödyntää tehokkaalla tavalla ja kehitystyössä ollaan oltu varovaisia. Hitsaustekniikan alalla on vasta viime vuosina alettu enemmän korostaa verkostomaista toimintaa. Koordinoitu verkosto: Yhteistyömuoto sisältää toimintatavan järjestämistä tai muuttamista, että tuloksia saavutettaisiin enemmän. Verkostojen kehittäminen – rajattu vapaus. Pääyrityksen kehitystoiminta 2. Yhteistoimintaverkosto: Tämä verkostomuoto on kaikkein kehittynein ja se on riippuvainen yhteistyöstä. Jos valmistusverkosto ja toimitusketju eritellään omiksi toiminnoiksi, verkosto voidaan nähdä muodostuvan monesta eri toimitusketjusta ja eri verkoston jäsenten ajatella olevan liitoskohtia valmistusverkostossa (kuva 1). 3. Verkostot tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden kehittää hitsaavaa tuotantoa yhä enemmän kustannustehokkaaksi tavaksi toimia ja vastata hitsaavan teollisuuden kiihtyvään kilpailuun.. Hitsaustekniikan alalla on vasta viime vuosina alettu enemmän korostaa verkostomaista toimintaa. Tutkimusten edetessä kohti nykypäivän haasteita, on verkostoille määritetty erilaisia muita toiminnan tasoja, joista yksi esimerkki: 1. Toimittajien kehitystoiminta 3. Joissakin yhteyksissä puhutaan myös toimitusketjuverkostoista. Tämä kuvastaa muutosta yritysten ja liiketoiminnan johtamisessa ja korostaa valmistusketjujen monimutkaisia yhteyksiä. Verkostojen taustalla ja siihen vaikuttavina tekijöinä on useita liiketoimintaa tai tuotantoa kuvaavia ketjukonteksteja kuten toimitusketju, valmistusketju, arvoketju jne. Lähemmäksi verkostoajattelua päästään, kun on alettu sisällyttämään verkosto-käsite osaksi toimitusketjua. Yhteistyö sisältää työn tekemistä yhdessä, mutta ei kovin laajasti. Tässä verkostokokonaisuus halutaan jakaa ja korostaa liiketoimintaprosesseja ja valmistusprosesseja erikseen. Useamman yrityksen kehitystoiminta. Verkosto-käsite kuitenkin on hieman epäselvä tai se ymmärretään monella tavalla, joten se voi myös tarkoittaa hyvin eri asioita eri näkökulmista katsottuna. Verkostot tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden kehittää hitsaavaa tuotantoa yhä enemmän kustannustehokkaaksi tavaksi toimia ja vastata hitsaavan teollisuuden kiihtyvään kilpailuun. Yhtenäinen työskentely on yksi tärkeimmistä tekijöistä. Jokaisella verkoston jäsenellä voi olla eri lopputavoite ja lisäarvoa luodaan yksittäisillä tasoilla. Myös globaali toimintaympäristö ja sen tuomat muutokset toimintaan sekä paineet vastata taloudellisiin haasteisiin ja kilpailukyvyn parantamiseen vaativat kokonaisuuden hahmottamista eri toiminnan prosessien osalta. Hitsaava verkosto hakee vielä paikkaansa verkostojen toiminta-alueella. Se on liitetty vielä hyvin vahvasti vain alihankintatoiminnan yhteistyön kehittämiseen. Verkostotoiminta ja toimittajaverkostot Jenni Toivanen Valmistusverkosto Asiakasverkosto Verkostoyritys Toimitusketju Kuva 1. Aikaisemmin on puhuttu enemmänkin verkostotasoista, missä kehitystyön toiminnan taso on luokiteltu ja saatu selkeä suunta kohti verkostotoimintaa, esim. Yhteistyöverkosto: Verkostomuoto sisältää lisäksi resurssien jakamista ja verkosto voi myös saavuttaa yhteisiä lopputavoitteita. Tämä vaatii aikaa, halua ja sitoutumista. 2. Kiinnostus valmistusprosesseista on muuttunut enemmän niiden hallintaan ja tästä johtuen on alettu puhumaan enemmän valmistusverkostoista. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 4 Yritysverkostot eivät ole enää uusi asia liiketoiminnassa ja siihen liittyvässä kehitystyössä. 1. Verkostossa jaetaan tietoa, resursseja ja vastuuta suunnittelusta, toteutuksesta sekä arvioidaan toimintaa, jotta yhteinen lopputavoite saavutetaan. Voidaan siis päätellä, että verkosto käsitteenä sisältää yhteyksiä ja riippuvuuksia verkoston jäsenten välillä. Yrityksillä ei ole välttämättä yhteistä lopputavoitetta. Selvää on kuitenkin, että toimitusketjun tehokkuuden parantamisen yhteydessä itse valmistuksen kehittämisen lisäksi, on yhä enemmän alettu kiinnostumaan myös liiketoimintaprosesseista sekä eri yhteistyösuhteiden merkityksestä osana kokonaisuutta. Kahden yrityksen välinen kehitystoiminta 4. Valmistusverkosto voidaan ajatella muodostuvan useasta toimitusketjusta. Usein toimitusketjuajattelu tulee esille tarkasteltaessa yksittäistä valmistusmenetelmää, lopputuotetta tai yksittäisten toimintojen vaikutusta koko valmistusprosessiin
Määritetyt verkoston rajat ovat siten keinotekoisia, koska jos näkökulma muuttuu, niin rajat muuttuvat. Tässä korostuu verkoston luontainen jännite yhteistyön ja kilpailun välillä. Toisin sanoen yrityksen verkostokuva määräytyy sen asemasta ja suhteista muihin. Verkostot koostuvat yrityksistä ja niiden välisistä suhteista ja ovat siis määritelty erittäin monimutkaisiksi rakenteiksi. epäoikeudenmukainen hyödyn jako . Rajojen määrittäminen onkin usein konkreettisten tulosten kannalta oleellista. Verkostokuva, mikä ymmärretään havaintoina, mitä tapahtuu yksittäisen tekijän ja toimintojen ympärillä ja minkälaisia reaktioita ne saavat aikaan verkostossa. Verkostoa on selvästikin hankala määrittää, koska verkostolla ei ole mitään tarkkoja rajoja ja se riippuu lähtötilanteesta ja verkostoanalyysin tavoitteesta. Tämä tapa on ollut myös hitsaavien verkostojen kehittämistyön lähtökohtana. Tässä esille nousee myös yhteydenpidon laatu toimittajaverkostoon. Jokainen verkosto tuottaa joitakin tuloksia, jokainen yksin ja yhdessä. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 5 Sukelletaan hieman syvemmin verkostojen rakenteisiin, määritelmiin ja käsitteisiin. Verkoston monimuotoisuuden ja vuorovaikutuksen takia strategia on ennemminkin syntyvä malli jatkuvasta päätösten virrasta, mitkä eivät ole vain yrityksen omia, vaan riippuvat myös muista verkostotekijöistä. . Valmistusketjun tehokkuus heijastuu lopputuotteeseen niin tuottavuutena kuin kannattavuutenakin. Nämä ovat olleet enemmänkin verkostoyritysten johtotason työkaluja hahmottaa kokonaisuuksia ja tehdä strategisia päätöksiä. Tänä päivänä erilaiset verkostokonseptit ovat myös nousseet esille. Verkoston horisontaalinen suunta, mikä on haastavaa, koska toimittajien yhteistyö menee usein päällekkäin kilpailemisen kanssa ja usein termi ”coopetition” (cooperation, competition) nousee esille. Verkostoja voidaan jakaa eri toiminta-alan ja yhteyksien mukaisesti esim. informaatioverkostoihin, sosiaalisiin verkostoihin ja teollisuusverkostoihin. Verkostokuvat ovat meneillään olevia tuotoksia verkoston jäsenten sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Vaikka verkostotutkimuksissa painotetaan, että rajattu verkosto antaa epätäydellisen kuvan ympärillä tapahtuvasta toiminnasta, on kuitenkin hyväksyttyä tarkastella verkoston toimintaa hyödyntämällä määritettyä yritysjoukkoa ja useita yksittäisiä yhteyksiä näiden välillä. Verkostoille on kuitenkin yhteistä toiminta ja yhteistyö. poisjääminen toiminnallisesta johtamisesta. Vaikka yhteistyöllä on monia etuja, on tutkittu, että jopa 70 % yhteistoimintaverkostoista epäonnistuu. epärealistiset tavoitteet . epätarkat yhteiset tavoitteet . Tämä voi johtua erialisista tekijöistä, esim. . Verkoston tulokset vaikuttavat yksittäiseen yritykseen verkostossa ja siten usein aiheuttaa lisääntynyttä epävarmuutta. Verkoston dynamiikka, minkä ymmärtäminen voi auttaa huomaamaan merkittäviä muutoksia verkoston toiminnassa tai ennemminkin vähentää sitä, ettei muutoksia huomata. Verkostotoiminta käsittää kaiken vuorovaikutuksen verkostossa. Edellä mainitut tavat jakaa verkostojen tarkastelun painopistettä ovat vain pieni osa siitä, miten verkostoja voidaan lähestyä ja tarkastella. Jos tuote valmistetaan kokonaan hitsaamalla tai sen oleelliset osakokonaisuudet ovat hitsaamalla valmistettuja, voidaan parantaa tuottavuutta ja lopputuotteen kannattavuutta keskittymällä hitsaustoimintoihin. Näitä on usein tutkittu haastatteluiden avulla, missä tuloksista on muodostettu erialisia verkostokuvia, miten eri toimijat näkevät oman verkostonsa rakentuvan. epäonnistuminen tavoitteissa . Verkostoja voidaan tarkastella myös näkökulman mukaisesti kuten verkoston suunnittelu, verkoston johtaminen, verkoston osaaminen, verkoston laatu jne. sitoutumisen puute . Sillä on seuraavat ominaispiirteet: vuorovaikutteisuus (vuorovaikutus kaikkien verkostojäsenten kesken, kaikkien näkökulmasta), rajoitettu vapaus (kaikkien toiminta vaikuttaa toisiin, joten jokaisella on rajoitettu vapaus toimia), perinteisestä yritysmallista poikkeaminen (jokainen toiminto käyttäytyy omalla tavallaan ja muodostaa oman seurauksensa verkostossa), yhdistetty yhteistyö ja kilpailu (yritykset voivat sekä tehdä yhteistyötä että kilpailla toistensa kanssa), verkostoasema ja kokemus ovat keskeinen tekijä (verkostotoiminta perustuu erilaisiin näkökulmiin ja kokemuksiin) sekä päättymätön tietämys (verkostossa opitaan koko ajan tekemällä). Näistä esimerkkeinä: . Tehokkuuden lisääminen voi aiheuttaa kuitenkin virhemäärän kasvua ja virheet ovat yksi lähestymistapa tutkia laatua, joten laatu ja laaduttomuus voivat toimia indikaattoreina tuotannon suorituskyvylle ja näin peilaavat toimitusketjun ja verkoston laatua. Verkostoyhteistyössä tieto ja kokemus siirtyvät ja tiedonjakamisen laatu ja valmistustyön laatu yhdessä vaikuttavat kilpailukykyyn. Yhteistyöllä verkostot nousuun! Verkoston strategiakaan ei ole yksiselitteinen kehittämisprosessi. keskittyminen yksittäisiin lyhyen tähtäimen etuihin pidemmän yhteisen tähtäimen sijasta . Kuvassa 2 verkostolle on määritetty rajat, missä sitä tarkastellaan. Verkostoa kehitetään tyypillisesti rajatun kokonaisuuden ja useiden yksittäisten yhteyksien avulla.. Tarkastellaan asiaa pääyrityksen ja tässä tapauksessa lopputuotteen valmistajan näkökulmasta. Vertikaalisessa verkostoitumisessa ar voketjun toiminnot ovat peräkkäin ja niiden hallitseminen on yksinkertaisempaa kuin horisontaalisessa verkostoitumisessa. . Verkoston toimintojen suunta on oleellinen ja entistä enemmän tulisi keskittyä horisontaalisten yhteyksien tarkasteluun verkostohyödyn kannalta. väärä kuva asiakkaan tarpeista . Oleellisia toimenpiteitä on keskittyä Yhteys Verkosto Toiminta ja suunta Yhteistyö Pääyritys Toimittajayritys Asiakasverkosto Valmistusverkosto Vertikaalinen suunta Horisontaalinen suunta Kuva 2. Nämä voivat olla positiivisia ja myös negatiivisia. Tarkoituksenmukaisella laadulla ja toiminnan tasolla hitsaavan verkoston koordinoinnissa ja hitsaustoiminnoissa voidaan lisätä koko hitsaavan verkoston kannattavuutta tuotteen valmistuksen näkökulmasta
Verkoston osaaminen voidaan jakaa esim. Tyypillisesti hitsauksen koordinointi ja laatutoiminnot tekevät yhteistyötä, mutta nämä eivät yksin pysty nostamaan valmistuksen tasoa kuin rajoitetusti. Näiden yhteistyö sekä hitsauksen vaatimusten ymmärtäminen sekä niiden vieminen verkostoon on erittäin tärkeä osa kehittämistyötä. Tutkimuksissa näkyy verkostoituminen, digitalisaatio ja teknologian kehitys Verkostotoiminta on selvästikin haaste, mutta sen mahdollisuudet kiinnostavat yrityksiä. Verkostotoiminnassa ei pidä myöskään unohtaa logistiikan merkitystä, mikä korostuu globaalissa verkostossa. Tiedon välittymisen puute voi myös aiheuttaa suuremman virhemahdollisuuden toimitusketjussa ja lisätä valmistuskustannuksia. Yhteistä kuitenkin on, että tuotekehitys, valmistus ja hankinta ovat keskeisessä asemassa verkostoyhteistyössä. Yrityksen sisäinen yhteistyö on tärkeä osa koko verkoston toimivuutta.. Tyypillisesti yritysten välinen tiedonsiirto on koettu haastavammaksi kuin sisäinen tiedonsiirto ja, jos tässäkin on vielä paljon kehitettävää, niin ei verkostotoimintakaan voi vielä olla kokonaan valmis. Muutos ja painopisteet tutkimuksissa näkyvät samalla tavalla kuin muutos verkostojen kehittymisessä. Oleellinen ero on myös se, tapahtuuko yhteydenpito toimittajaverkostoon ennaltaehkäisevästi vai laatupuutteiden ilmentyessä ja kenen kautta yhteys kulkee ja saavuttaako tieto siten oikeat henkilöt palautteen hyödyntämiseksi. digitalisaatio, älykkäät teknologiat, T O IM IN T O JE N JO H TA M IN E N Valmistus Hitsauksen koordinointi Tuotekehitys Hankinta Laadunvarmistus V er ko st o V er ko st o Tuotevaatimukset valmistukselle Laadunvarmistus hitsaustoiminnoille Hitsauksen erityispiirteet Kuva 3. Aikaisempien rahoitushankkeiden aiheet painottuivat enemmän tuotekehitykseen (prosessien ja toimintatapojen kehittäminen), palvelujen tuottamiseen, uusiutuvaan energiaan sekä kilpailukykyyn ja arvoa tuottavaan toimintaan. Oleelliset hitsaustoiminnoilla vaikutettavat tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen saavutetaan pääyrityksen sisäisten toimintojen yhteistyöllä verkostoon nähden (kuva 3). ammattitaidolla sekä tiimien johtamisja ongelmanratkaisutaidoilla ja näissä vaikuttavat jokaisen henkilökohtaiset sekä yrityksen ominaisuudet. Tällä hetkellä esim. Yhteydenpito verkostoon on tällä hetkellä hitsaavissa yrityksissä hyvin yrityskohtaista ja on riippuvainen valmistettavasta tuotteesta sekä pääyrityksen hitsauksen toimintasekä yrityskulttuurista. hitsauksen laatujärjestelmän mukainen toiminta on varmistettava myös koko tuotteen valmistusketjussa. hiljainen tieto ja sen siirtyminen verkostossa. Samoin valmistuksen vaatimukset, esim. laatupainotteisen, jatkuvan parantamisen toimintamallia, mikä täydentyy hitsaajien, ostajien, suunnittelijoiden, markkinoinnin jne. Kaikkien panos näkyy tavalla tai toisella koko verkoston toiminnassa. Hitsaustoimintoja tulee tarkastella, kehittää ja varmistaa tarkoituksenmukainen laatu koko hitsaavassa verkostossa, minne lopputuotteen valmistaminen ulottuu. Jokainen verkoston jäsen ja yksittäiset henkilöt yritysten sisällä omaavat osaamista, kykyä yltää määrättyihin saavutuksiin. Tutkimusja kehittämistyössä painottuu vahvasti liiketoimintamallien kehittäminen, verkostoituminen, kustannustehokkuus, innovaatiot ja yhteistyö sekä suorituskyvyn parantaminen ja globaali liiketoiminta. Strategisesti voidaan taas toteuttaa esim. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 6 hitsaukseen liittyvien toimintojen laatuun, koska eri valmistusvaiheiden merkitys hitsauksessa ja valmistuksen vaatimusten täyttämisessä ovat merkittävä lopputuloksen kannalta. Oman haasteensa tuo ns. Verkostotoiminta ei kehity kuitenkaan pelkästään tietoa siirtämällä. Hitsauksen laadunvarmistus koko hitsaavassa verkostossa on lopputuotteen valmistajan vastuulla, kun tarkastellaan asiaa lopputuotteen näkökulmasta. Keskittyminen pelkästään valmistuskustannuksiin tai laatukustannuksiin ei lisää automaattisesti kannattavuutta lopputuotteessa. Kokonaisuuden ymmärtäminen on oleellista, joten valmistus yksinään ei pysty tehokkaasti pienentämään valmistuskustannuksia kokonaisuutta ajatellen. Verkostomainen toiminta ja sen tärkeys yritystoiminnan kehittämistyössä näkyy myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten hankkeissa yhteistyössä yritysten kanssa sekä yritysten omissa kehittämishankkeissa. Tuotevaatimukset ja suunnittelun asettamat muut vaatimukset on otettava huomioon kaikissa valmistuksen vaiheissa. Tekesin käynnissä olevista projekteista liittyvät selvästi verkoston kehittämiseen ja mukaan on tullut erittäin vahvasti teknologian hyödyntäminen. Myös yrityksen sisäisten toimintojen painopisteet muuttuvat tuotannon mukaisesti ja ovat yksilölliset eri verkostorakenteissa. kolmeen pääryhmään: perustaso (henkilöiden ja yrityksen luonteenomaiset piirteet), tietotaito (ammattiosaaminen, kommunikointitaidot) ja strateginen kyky (ajattelutapa). Laadun parantamiseen ja kannattavuuden lisäämiseen tarvitaan tuotekehityksen ja hankinnan yhteistyö mukaan. Nämä yhdessä muodostavat yritysverkoston toimintamallin. Tieto liikkuu verkostoissa! Se miten tieto liikkuu ja siirtyy verkostossa on sekä haaste että mahdollisuus. Tämän päivän avainasioita ovat mm
2005. Total Welding Management. Toisaalta taas kohdennettu, hitsaavan tuotannon kasvava verkostoajattelu on osoitus siitä, että hitsaustoimintojen kehittäminen nähdään tärkeänä osana kokonaistuottavuutta ja kannattavuutta liiketoiminnassa. 2011. Supply chain networks with corporate financial risks and trade credits under economic uncer tainty. Zhang, G., Shang, J., Li, W. 2003. 2011. 2000. Kehitetäänkö hitsausta vai verkostoa. Kaikki nämä ovat asioita, joita tarvitsee huomioida teollisuuden muutoshaasteissa. Tutkimusten kohdentaminen esim. Annual Reviews in Control, 33, 199–208. Global supply chain design: A literature review and critique. International Journal of Production Economics, 137, 55–67. 2000. Managing cooperation through horizontal supply chain realtions: Linking dyadic and network levels of analysis. VTT Tiedotteita, VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Libella Painopalvelu Oy, Espoo. 2012. & Naudé, P. itse yksittäisen valmistusmenetelmän kehittäminen. 2010. Hitsaava teollisuus on kokenut kehitysaskeleita viime vuosina kuten muutkin teollisuuden alat. American Welding Society 1 6, 2010, 15–36. Tulevaisuudessa digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen näkyy entistä vahvemmin koko verkostoa koskevissa laajoissa konteksteissa. aiemmin mainittu käsite ”yhteistyötoiminta”-taso, on varmasti monen alan vaikea saavuttaa. Kehittyvä yritysverkosto: Toimittajaverkostot kilpailukyvyn ja osaamisen lähteenä. Jenni Toivanen DI, IWE Kirjoittaja viimeistelee hitsaustekniikan alan väitöstyötään Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Verkostoitumisen monimutkaisuuden ymmärtäminen ei ole ainut menestyksen salaisuus, vaan myös teknologian kehitys, laadun merkitys, toimitusvarmuus, kustannusten pienentäminen ja monet muut jokapäiväistä toimintaa koskettavat asiat ovat niin pääyritysten kuin toimittajienkin haasteina ja mahdollisuutena vastata kilpailuun. Measuring supply chain performance. Knowledge Transfer: A Basis for Competitive Advantage in Firms. 1999. Organizational Behavior and Human Decision Processes 82 (1), 150–169. Chang, C-W., Chiang, D.M, Pai, F-Y. Kun ajatellaan asiaa verkostotasolla, yhteistoiminnalle tulee monitasoisia haasteita, mitkä koostuvat yksittäisten yritysten esteistä yhteistyölle ja näiden vaikutuksesta yritysten väliseen yhteistoimintaan. B.M. A Conceptual Framework on Knowledge Transfer within Multinational Corporations: A Strategic Orientation. Kuitunen, K., Räsänen, P., Mikkola, M., Kuivanen, R. Collaborative production planning of supply chain under price and demand uncertainty. Manufacturing networks and supply chains: an operation strategy perspective. 2013. Pan, F., Nagi, R. 2013. 2010. Ramos, C., Henneberg, S. Meixell, M., Gargeya, B. Argote, L., Ingram, P. Industrial Marketing Management, 41(6), pp. International Journal of Production Economics, 128, 200–208. Optimal supply chain network design and redesign at minimal total cost and demand satisfaction. The International Journal of Management Science, Omega 31, 29–39. Acta Universitatis, Lappeenrantaensis 534. Joka tapauksessa on selvää, että oli verkoston toimiala ja rakenne minkälainen tahansa, kehitystoiminta ei voi olla vain fokusoitunut valmistusprosesseihin tai yksittäisiin menetelmiin. Pekkola, S. C. Tekesin ohjelmakuvaukset ja projektitiedot (tekes.fi). Rudberg, M., Olhager, J. Understanding network picture complexity: An empirical analysis of contextual factors. 2012. Collaborative networked organizations: Status and trends in manufacturing. Verkoston kehittäminen on hyvinkin sosiaalinen prosessi, missä henkilöstöjohtaminen, tiedon jakaminen ja yhteistyö ovat suuremmassa merkityksessä kuin esim. Dass, M., Fox, G. 1999. Koska hitsaavien yritysten keskuudessa kuitenkin puhutaan verkostoista, on selvästikin alettu nähdä toiminnan kehittäminen laajemmin, kuin vain oman tuotannon sisällä. Wilhelm, M.M. 951-972. Useat verkostoituneet yritykset, myös hitsaavat yritykset, ovat vielä toiminnan tasoltaan jäljessä verkostotoimintaa, mutta sen laajin muoto, esim. Loppuraportti 1/2014, Publication series no.1, FIMECC Oy Tampere. Innovations & Network 2009– 2013. A holistic network model for supply chain analysis. Lähteinä käytetty useita tieteellisiä tutkimuksia ja kirjoja, mm . Chen, J.-S., Mahto, R.V., Lovvorn, A.S. 2013. Verkostot eivät ole vielä rakennettu valmiiksi, joten työtä riittää myös hitsaavan tuotannon kehittämisessä tulevaisuudessakin. Verkoston kehittämistyössä tarvitaan monen alan osaajia, tiedon liikkumista ja yhteistyötä. Transportation Research Part E, 41, 531–550. Nagurney, A. FIMECC. 2011. International Journal of Production Economics, 131, 587–594. hitsaustekniikkaan ja hitsaavaan tuotantoon eivät ole kuitenkaan poissuljettuja, koska verkostotutkimukset voidaan rajata ja tarkastella useiden yksittäisien yhteyksien kokonaisuutta. 2012. Issues in Supply Chain Management. International Journal of Management 30 (3), 322–337. Barckhof f J.R. International Journal of Operations Production Management, 19/3, 275–292. Cooperative strategy in supply chain networks. Muuttuvasta ja kiihtyvästä kilpailusta liiketoimintamarkkinoilla on keskusteltu jo pitkän aikaa eivätkä muutospaineet tunnu helpottavan. Industrial Marketing Management, 41, 1114–1124. Industrial Marketing Management, 29, 65–83. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 7 luonnonvarat ja vastuullisuus, innovaatiot ja kilpailukyky. Beamon. The International Journal of Management Science, Omega 41, 969–983. 2009. Camarinha-Matos, L.M. Performance measurement and management in a collaborative network. European Journal of Operational Research, 215, 590–603. Liu, Z., Cruz, J.M. 2014. Kilpailu on kovaa, joten sitoutuminen ja luottamus yhteistoimintatasolla voi olla haastavaa. Verkostotoiminta ottaa koko ajan laajentuvia askeleita hitsaavassa teollisuudessa, mutta verkostoa kuitenkaan harvoin ajatellaan tai kehitetään valmistusprosessien mukaan, vaan se on koko yrityksen liiketoimintaa johtava ajattelumalli ja toimintaa ohjaava ydin. Lambert, D.M., Cooper, M.C. Multi-echelon supply chain network design in agile manufacturing. Journal of Operations Management, 29, 663–676
Kokouksissa tehtiin yhteensä 116 päätöstä. IIW:n koulutuksesta vastaavan elimen kokouksissa käsiteltiin IIW:n koulutusohjelmia 45 maan edustajien voimin. vuosikokous ja kansainvälinen konferenssi järjestettiin Australian Melbournessa 10.–15.7.2016. Torstain ja perjantain kansainvälisen konferenssin avausluennon piti Stuart Cannon Australian puolustushallinnosta. Suurimmat, yli 70 hengen delegaatiot oli Australialla, Kiinalla ja Saksalla. Komiteoissa pidetyistä teknisistä esityksistä päätettiin lähettää 73 vertaisarviointiin ja edelleen julkaistavaksi Welding in The World julkaisussa. Käynnissä on 49 standardisointiprojektia ja päätöksistä 13 koski standardisointia. Maanantaista keskiviikkoon kokoontui 16 komiteaa ja kuusi työryhmää. Sen aiheena oli ”The Role of Welding Technology in the Performance of Warships Past, Present and Future.” Esitys käsitteli merenkäynnin ja räjähdysten laivan runkoon aiheuttamia kuormi. Seuraavina tulivat Japani, noin 60 ja Yhdysvallat, noin 40 henkeä. Samoin päätettiin julkaista kolme uutta IIW -julkaisua. Konferenssin teemana oli “From Concept to Decommissioning The Total Life Cycle of Welded Components.” Yli 700 asiantuntijaa 55 maasta osallistui kokousviikon aikana eri komiteoiden ja työryhmien työskentelyn ja konferenssiin sekä yritysvierailuihin ja vapaa-ajan ohjelmiin. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 8 IIW-vuosikokous Melbournessa kesällä 2016 Jouko Lassila IIW:n 69. Sunnuntain avajaisissa esiteltiin vakiintuneen tavan mukaan isäntämaan kulttuuria ja historiaa. Koulutusjärjestelmä myöntää vuosittain yli 10.000 todistusta ja määrä on kasvanut vuodesta 1998 yhteensä jo 120.000 todistukseen. Iso-Britannian, Ruotsin, Venäjän, Etelä-Korean, Italian, Ranskan, Suomen ja Kanadan delegaatiot olivat kooltaan 10 -25 henkeä ja loput alle 10 henkeä
Kuva 2. Vuoden päästä aloittavaksi presidentiksi (Precident Elect) valittiin Douglas Luciani Kanadasta. Vasemmalta Pedro Vilaça, Ismo Meuronen, Anu Meuronen, Veli Kujanpää, Paul Kah, Kai Ruotsalainen, Juha Kauppila, Jouko Lassila, Juha Peippo, Raija Helle, Gary B. Carl-Gustaf on ollut aktiivisesti mukana IIW:n koulutusta käsittelevässä IAB komiteassa, hitsauksen terminologiaa käsittelevässä VI – komiteassa sekä standardisointija laatutyöryhmissä. Kuva 3. Muiksi IIW:n hallituksen uusiksi jäseniksi (Director) valittiin Dr Mustafa Kocak Turkista, Dr Arun Kumar Bhaduri Intiasta ja David Landon Yhdysvalloista. Muita suomalaisille myönnettyjä tunnustuksia olivat Ismo Meurosen ja Mika Sirénin tunnustukset 10 vuoden aktiivisesta osallistumisesta vuosikokouksiin ja Jouko Lassilan tunnustus kolmivuotiskaudesta IIW:n hallituksessa. Kansainvälisen konferenssin anti oli noin 60 esitelmää, jotka jakautuivat kahdelle päivälle rinnakkaisiin sessioihin. Kuvasta puuttuvat Terttu Lindewald, Carl-Gustaf Lindewald ja Mika Sirén.. Marquis jatkaa kolmannen vuoden IIW:n presidenttinä ja Jouko Lassila valittiin IIW:n varapresidentiksi (Vice-President). Carl-Gustaf Lindewald otti vastaan Arthur Smith Awardin. Suomen edustus IIW:n hallinnossa pysyy vahvana. Marquis, Pentti Kopiloff, Tiina Peippo, Ingrit Lillemäe, Pekka Nevasmaa, Eeva Mikkola ja Heikki Remes. IIW:n yleiskokous, General Assembly, päätti sääntömääräisistä asioista kuten budjetista, henkilövalinnoista ja tulevista yleiskokouksista runsaan tunnin pituisessa kokouksessaan. Tilaisuuden talviset puitteet tarjosi Yarra-joen varrella sijaitseva Melbourne Convention and Exhibition Centre. Suomen delegaatio IIW kokouksen päättäjäisissä keskiviikkona. Seuraavat IIW:n vuosikokoukset järjestetään Kiinan Shanghaissa vuonna 2017, Turkin Istanbulissa vuonna 2018, Slovakian Bratislavassa vuonna 2019 ja Singaporessa vuonna 2020. Näiden lisäksi oli esillä noin 30 posteria. Prof Gary B. Tunnustuspalkinto myönnetään henkilölle, joka on useiden vuosien ajan omistautunut IIW:n komiteatyöskentelylle. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 9 tuksia
Prof Heikki Remes, TkT Ingrit Lillemäe ja Terttu Lindewald, (oik.) perinteisellä Suomen delegaation lounaalla. Kuva 5. Marquis luovuttivat tunnustuksen kymmenestä vuosikokousosallistumisesta Ismo Meuroselle (kesk.). Kuva 7. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 10 Kuva 4. Iso-Britannian delegaation johtaja Norman Cooper luovutti sunnuntain avajaisissa Arthur Smith Award -palkinnon Carl-Gustaf Lindewaldille (vas.). IIW:n toimitusjohtaja Dr Cécile Mayer ja presidentti prof Gary B. Kuva 8. Marquis luovutti sunnuntain yleiskokouksessa tunnustuksen kolmen vuoden hallitustyöskentelystä Jouko Lassilalle (vas.). Prof Veli Kujanpää johtaa puhetta komiteassa C-I.. Kuva 9. Tilaisuuden sponsoreista meille tutuin oli Kemppi Oy, joka oli näkyvästi esillä kokousten tauoille järjestetyssä näyttelyssä. Kuva 6. IIW:n presidentti Prof Gary B
Kokousyleisö odottaa IIW:n vuosikokouksen päättäjäisseremonian alkamista keskiviikkona. Kuva 15. TkT Eeva Mikkola piti komiteassa C-XIII esitelmän “Allowable Stresses in High-Frequency Mechanical Impact (HFMI)treated joints subjected to variable amplitude loading”. TkT Ingrit Lillemäe piti komiteassa C-XIII esitelmän “Fatigue Strength of Thin Laser-Hybrid Welded Panels Based on Smalland Full-scale Tests”. Jouko Lassila Toiminnanjohtaja, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry IIW:n hallituksen varapuheenjohtaja. Prof Pedro Vilaça piti konferenssissa esitelmän “A Microstructural Evaluation of Single and Double-Pass FSW Beads in 9% Nickel Steel” ja toimi myös yhden session puheenjohtajana. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 11 Kuva 10. Kuva 13. Yixiong Wu Kiinasta vastaanotti IIW:n lipun ja tuuletti seuraavan vuosikokouksen johdosta. Kuva 14. Etualalla vasemmalla Mika Sirén ja Kai Ruotsalainen ja keskemmällä muita Suomen delegaation jäseniä. TkT Juha Peippo piti komiteassa C-XIII esitelmän “A Novel Method for Fatigue Assessment of Steel Plates with Thermally Cut Edges”. Prof. Kuva 11. Kuva 12
Kokoonpanotelakkakonseptia onnistuneesti soveltamalla voidaan laivaprojektin kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä parantaa, mikä parhaimmillaan johtaa laivaprojektin kokonaisläpimenoajan lyhentymiseen. Arctechilla ei ole omaa lohkotuotantoa kuin pienissä määrin ja tästä syystä HelsinHelsingin telakalla sovellettava kokoonpanotelakkakonsepti lohkoalihankinnan näkökulmasta Lauri Kujala ja Eero Nykänen Helsingin telakan omistavalla Arctech Helsinki Shipyard Oy:lla on pitkä kokemus laivanrakennuksesta. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 12 Tuoreimpana esimerkkinä kehitystyöstä mainittakoon järjestyksessään maailman ensimmäinen dieselin lisäksi LNG:tä (Liquid Natural Gas) eli nestemäistä maakaasua polttoaineenaan käyttävä, Suomen valtion tilaama jäänmurtaja Polaris sekä jäätämurtava innovatiivinen monitoimialus Baltika (kuva 1), missä on patentoitu epäsymmetrinen runko, jonka kolme azimuth-potkuria mahdollistavat aluksen liikkumisen sekä vinottain että keula tai perä edellä. TyövaiheiKuva 1. Erityisen suurta hyötyä saadaan kiinteiden kustannusten minimoimisella, mihin päästään oman työvoiman ja pääomaa sitovien toimintojen supistamisella telakalla. Kuva 2. Kyseisen konseptin perusajatuksena on telakan keskittyminen omiin ydinosaamisalueisiin, kuten projektinjohtoon ja hallintaan. Näin toimimalla kiinteistä kustannuksista saadaan muuttuvia kustannuksia, mikä parantaa telakan toimintakykyä tuotannon kuormituksen ollessa vähäistä. Jäätä murtavan monitoimialuksen lohkojen kuljetus M/V Merillä Viipurista Helsinkiin syksyllä 2015 sekä Venäjän valtiolle rakennetun jäänmurtajan lohkojen kuljetus Scanbarge proomulla Klaipedasta Helsinkiin kesällä 2014.. Arctech pyrkii jatkuvasti kehittämään laivanrakennukseen uusia ratkaisuja ja olemaan alamme edelläkävijä. Kokoonpanotelakkakonseptissa välivarastoinnista pyritään luopumaan siirtymällä synkroniseen rakennustapaan. gin telakan tuotantostrategian mukaisesti lohkot hankitaan mahdollisimman pitkälle varusteltuina kansainvälisiltä ja kotimaisilta telakkamarkkinoilta. Lohkovalmistuksen ulkoistaminen kansainvälisille telakkamarkkinoille on osa Helsingin telakalla käytössä olevan kokoonpanotelakkakonseptin tuotantostrategiaa. Innovatiivinen monitoimialus Baltika murtamassa ränniä jäähän vinottain. Lohkot toimitetaan lohkotoimittajalta Helsingin telakalle hinaajan vetämän proomun päällä tai lohkokuljetuksiin soveltuvalla aluksella (kuva 2). Helsingin telakalla on rakennettu laivoja 150 vuotta mukaan lukien 60 prosenttia maailman toiminnassa olevista jäänmurtajista
Tähän päästään, koska keskeneräisen tuotannon määrä vähenee. Kuva 4. Työturvallisuus sekä asenne jatkuvaan parantamiseen . Tämä tarkoittaa sitä, että myös kaikilta lohkotoimittajilta vaaditaan hitsaustoiminnoissa standardin ISO 3834-2 mukaista toimintaa vaikka varsinaista sertifiointia ei edellytetä. Toimittajan kustannustehokkuus . Tämän lisäksi Helsingin telakalla on noin 10 lohkoa lohkovarustelussa pääsääntöisesti alihankkijoiden toimesta. Jos lohkotoimittaja ei ole entuudestaan tuttu, niin terässuunnittelu osallistuu toimittajan valintaan, jotta suunnitteluaineiston soveltuvuus uuden toimittajan tuotantoon saadaan varmistettua. Menetelmäkokeet tehdään aina paikallisen luokituslaitoksen valvonnassa. Kokoonpanotelakkakonseptia soveltavalla telakalla lohkojen toimitusvarmuus ja koordinointi ovat eräitä ydinkysymyksiä. Lohkotoimittajilla on pyritty ja pyritään jatkossakin panostamaan lohkovarusteluasteen nostoon, lohkojen terästyön viimeistelyyn sekä lohkojen mittatarkkuuteen. Kyky hitsata hitsata korkealujia teräksia, esimerkkinä E500 jota käytetään jäänmurtajien keulan ja perän laidoituksen muotoalueilla, mihin kohdistuu korkeita jääkuormia . Jäänmurtajissa käytetään lujien laivanrakennusterästen lisäksi erikoislujia teräksiä, joita ei tavallisessa laivanrakennuksessa esiinny. Hyväksyttyjen menetelmäkokeiden perusteella luokituslaitos hyväksyy hitsausohjeet eli WPS:t. Lohkotoimittajien toiminnan laatua ohjataan projektikohtaisella laatusuunnitelmalla, jonka pohjalta lohkotoimittajat laativat oman lohkotoimitusta koskevan laatusuunnitelman. Tähän tarkoitukseen jokaiselle lohkotoimittajalle perustetaan oma laadunvalvonta-organisaatio, joka yleensä koostuu työmaapäälliköstä, terästyönvalvojasta sekä varustelutyönvalvojasta. Suurimmat levypaksuudet murtajarakenteissa ovat n. Lauri Kujala Lohkot-osaston osastopäällikkö Eero Nykänen Hitsausinsinööri Arctech Helsinki Shipyard Oy Kuva 3. Lujimpien erikoislujien terästen minimimyötölujuudet ovat 500 MPa ja alimmat iskusitkeyslämpötilat jopa -60 °C. Toimittajan luotettavuus, esimerkiksi; aikataulu, laatu, referenssit ja palaute aikaisemmista projekteista . Helsingin telakan toiminta on sertifioitu LRQA:n toimesta standardien ISO 9001 + ISO 3834-2 mukaisesti. Perusajatuksena on, että lohkotoimittaja valmistaa lohkot sekä suorittaa ennen maalausta tehtävän lohkovarustelun mahdollisuuksien sallimissa rajoissa. Tätä toimintatapaa voidaan kutsua JOT (juuri oikeaan tarpeeseen) tuotannoksi, mikä on yksi osa Lean-tuotantofilosofiaa. Helsingin telakan lohkohankintaa ohjaa ISO 9001 laatustandarin mukaiset laatuohjeet sekä Arctechin toimintakäsikirja. Aikataulun sekä ennen maalausta tehdyn varusteluasteen salliessa, lohkot pyritään myös maalaamaan lohkotoimittajalla. Lean-filosofian mukainen laivanrakennus tarkoittaa kustannusten vähentämistä eliminoimalla tuotannosta turhat, ei arvoa lisäävät prosessit ja välivarastot. Suunnitteluaineiston soveltuvuus suoraan tai vaihtoehtoisesti tarvittavan adaptaation laajuus Lohkot toimitetaan Helsinkiin pääsääntöisesti hyvälaatuisina auditoiduilta lohkotoimittajilta Baltiasta, Venäjältä ja muilta Itämeren lähialueilta. Lohkotoimittajat auditoidaan aina ennen tuotannon aloitusta käymällä kohta kohdalta läpi standardin ISO 3834-2 vaatimukset. Laadunvalvontaorganisaatio työskentelee yhteistyössä Helsingin telakan laatuorganisaation, hintsausinsinöörien sekä eri tuotantoja suunnitteludisipliinien kanssa varmistaakseen lohkojen laatuja mittavaatimuksien täyttymisen. Lohkohankinnoista vastaa lohkot osasto yhdessä hankinnan, suunnittelun ja kyseisen projektin projektipäällikön säestämänä. Odotusaikojen lyhentämisellä saavutetaan sitoutuneen pääoman pienentyminen prosessissa. Lohkotoimittajan valinnassa muun muassa seuraavat tekijät otetaan huomioon; . Nämä erikoislujat teräkset ovat yleensä termomekaanisesti valssattuja mutta myös nuorrutusteräksiä käytetään, kuten kuvan 5 (seuraava sivu) alihankkijan hitsausohjeesta näkyy. Kuvassa kolme on esitetty erään laivaprojektin eri suunnitteluja tuotantovaiheiden vastuunjakoa Helsingin telakan sekä kahden eri lohkotoimittajan välillä. Toimittajan kyky toimia nopeasti muuttavassa ympäristössä esimerkkinä rungon valmistuskuviin tehtävät muutokset tuotannon jo alkäynnistyttyä . 40 mm. Erään laivaprojektin eri suunnittelu -ja tuotantovaiheiden vastuunjako Helsingin telakan, Viipurin telakan sekä erään Baltiassa toimivan lohkotoimittajan välillä. Näin myös Helsingin telakan lohkotoimittajat ovat joutuneet tekemään paljon vaativia menetelmäkokeita hyväksyttäessään omia hitsausohjeita. Esimerkiksi tätä artikkelia kirjoittaessamme Helsingin telakalla on noin 35 lohkoa rakenteilla eri tuotantovaiheessa lohkotoimittajilla Baltiassa sekä Helsingin telakan omissa tuotantotiloissa. Polaris-laivan lohkonkoontia lohkotoimittajalla.. Toimittajan maantieteellinen sijainti, pääsääntöisesti toimitaan Itämeren alueella lohkokuljetukseen kuluvan ajan minimoimiseksi . 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 13 den välillä ei ole pitkiä odotusaikoja, mikä osaltaan virtauttaa tuotantoa
Perusaine venäläinen nuorrutusteräs E500W.. Esimerkki alihankkijan hitsausohjeesta. 4/ 20 16 [ www .hitsaus .net ] 14 4/ 20 16 Kuva 5
Suuret ainevahvuudet ja tyypillisesti monipalkohitsaus vaativat tehokkaat ja tuottavat hitsausmenetelmät. Suurimmat siltanosturit päähallissa ovat 30 tn ja ulkona omassa satamassa oleva nostokalusto nostaa 100 tn asti. Projektitoimitukset ovat pääosin Suomeen. Yritys on investoinut jo aikaisemmin suureen jauhekaariasemaan ja nyt viimeisimpänä IGM:n toimittamaan robottihitsaussoluun. Ainevahvuudet vaihtelevat 10-150 mm ja ovat tyypillisesti lujuusluokan 355 teräksiä. Paramet Konepaja Oy järeään hitsauksen robotisointiin Juha Kauppila Kuva 1 Toimitusjohtaja Tommi Lahdensivu ja tuotantojohtaja Janne Narvi robottihitsaussolun ”grillissä”.. Aiemmin samoissa tiloissa toimi Wärtsilä Meriteollisuus ja Navire Oy. Toiminta on alusta alkaen perustunut pitkäjänteiseen yhteistyöhön, jossa toimintaa, tuotteita ja niiden valmistusta kehitetään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Hallitilaa on yhteensä käytössä 16000 m 2 . Jälkilämpökäsittely voidaan tehdä omassa uunissa (9x8x5 m ja 5x3x3 m). Käytössä on suuret pyörityspöydät (80 tn ja 50 tn) ja kaksi 1000 A virtalähdettä, joilla voidaan hitsata kolmella langalla. Konepajan tilat ja laitteet on suunniteltu raskaiden ja isojen kappaleiden käsittelyyn ja valmistukseen. Toiminnan ja hitsauksen laatu on sertifioitu ISO 9001, ISO 3834-2 ja SFS-EN 10901-2 (EXC 1-3). Toimintaa on pääosin Suomessa, joskin yhteistyökumppaneiden ja päämiesten kautta itse tuotteet menevät pääosin (noin 90 %) vientiin. Levyosien esivalmistus tehdään viisteplasmalla, jossa viiste voidaan valmistaa terParamet Konepaja Oy on sopimusvalmistaja, jolla on päämiehiä ja pitkäjänteistä yhteistyötä meriteollisuuden, paperikoneteollisuuden (raskaskonepaja) ja kaivosteollisuuden kanssa. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 15 Paramet Konepaja Oy sijaitsee Paraisilla ja on toiminut vuodesta 1988. Usein hitsaus vaatii esilämmitystä ja siinä käytetään vastusmattoja. Valmistettavissa tuotteissa levytyö ja hitsaus ovat keskeisessä osassa. Hitsaus on pääosin MAG-hitsausta, jota tehdä metallitäytelangalla. Nostokorkeutta halleissa riittää aina 20 m saakka. Käytössä on myös Pemamek Oy:n toimittama jauhekaariasema, jossa puomin liikkeet ovat 6x6 m ja rataa asemalla on 27 m
Yrityksellä on yli 10 vuoden kokemus tarkkuutta vaatien levyosien toimittamisesta asiakkaille robottihitsaukseen. Kappaleen maksimihalkaisija on 4,5 m. 70 henkeä + yhteistyökumppanit. 3000-3800 mm. Robotti käy tarvittaessa hakemassa kameran ja liittää sen hitsauspäähän automaattisesti. Investoinnin tehokas käyttöönotto vaatii osaavaan henkilöstön, jonka koulutus ja osaamisen kehittäminen nähdään keskeisenä. Yksitoikkoisia ja raskaita työvaiheita voidaan siirtää robotille, jolloin työskentelyolosuhteet paranevat. Näin tuottavuutta voidaan parantaa kahden langan samanaikaisella syötöllä sulaan. Yritys tekee myös yhteistyötä mm. Hitsaus kahdella robotilla samanaikaisesti parantaa tuottavuutta ja mahdollistaa mm. Uusien tuotteiden sisäänajoa nopeuttaa laitetoimittajan oma hitsauksen etäohjelmointi IOPS. Molemmat robotit on varustettu kahdella Froniuksen 500 A (60 % kaariaikasuhde) hitsausvirtalähteellä, joissa on Froniuksen IGM VR 1500-25 langansyöttölaitteet. L-pöydälle voidaan sijoittaa 3 tn kappale. Paramet Konepajat Oy:n toivottaa vanhat ja uudet asiakkaat tervetulleeksi tutustumaan konepajaan ja sen uuteen ja tehokkaaseen tuotantoon. Yrityksessä toimii yksi IWS ja yksi IWE on koulutuksessa Turussa meneillään olevalla kurssilla. Koska kaariajat yhdellä tuotteella ovat pitkiä, pientenkin sarjakokojen valmistaminen kilpailukykyisesti on mahdollista. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 16 misesti. Tämä helpottaa oman robottihitsauksen käyttöönottoa, kun vanhoja tuotteita siirretään robottihitsaukseen ja uusia tuotteita suunnitellaan robottihitsaukseen. Yrityksessä on valmistukseen ja projektin hallintaan liittyvää osaamista. Osassa tuotteita viisteytys tehdään koneistamalla. Investoinnilla halutaan tehostaa tuottavuutta ja parantaa osaltaan hitsauksen laatua vaativissa rakenteissa. Ensimmäiset kokemukset etäohjelmoinnista ovat hyviä. Työasema mahdollistaa useamman suurikokoisen kappaleen hitsaamisen ja asemoinnin työalueelle samanaikaisesti. Asemassa on hitsauspään automaattinen puhdistus ja langan kalibrointi. Uuden robottihitsaussolun toimittaja IGM tarjoaa koulutusta hitsaussolun käyttöönottovaiheessa ja sen jälkeen erillisinä koulutusjaksoina. Näin sivuajat kappaleita tai töitä vaihdettaessa jäävät lyhyeksi. Railonseuranta mahdollistaa kahdeksan erilaisen railonmuodon seuraamisen, joten se soveltuu luotettavasti hyvin erilaisiin käyttökohteisiin. Turun Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa, jolle se tarjoaa työssäoppimispaikkoja harjoittelujaksoille. Robotti on varustettu myös optisella railonseurannalla. Yhteistyö laitetoimittajan edustajien ja huollon kanssa, niin Ruotsiin kuin tehtaalle Itävaltaan,on sujunut hyvin. Käytössä on useita yli 100 tn/m särmäyskoneita ja mankeleita levyosien muokkaamiseen. Robottien käsittelykyky on 10 kg ja niiden ulottuvuus Kuva 2 Asiakkaalle hitsattu seinärakenne valmiina toimitukseen. Juha Kauppila Koulutuspäälliikkö Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys Kuva 3 Hitsauspäät 1 ja 2 kahdella langalla.. Suurin ”griilli” mahdollistaa 20 tn painoisen kappaleen käsittelyn pituudella 6-16 m. Se mahdollistaa vanhojen tuotteiden kilpailukykyisen valmistuksen ja lisää mielenkiintoa myös uusissa asiakkaissa, joiden tuotteiden hitsaukseen joustavuutensa ansiosta monipuolisesti soveltuu. Robottihitsaussolun koulutettu pääoperaattori pystyy olemaan suoraan yhteydessä laitetoimittajaan Itävallassa. 15 M€ ja henkilöstöä n. Uusi robottihitsausasema on 42 m pitkä ja siinä on kaksi erillistä robottia. Valmistukseen ja valmistettavuuteen liittyvää suunnittelua tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa. muodonmuutosten paremman hallinnan symmetrisellä lämmöntuonnilla. Kappale voidaan sijoittaa joko kahteen erilliseen ”grilliin”, pyörityspöytään tai L-pöytään , jotka on sijoitettu lineaariseen työasemaan. Yrityksessä ammattitaitoinen henkilöstö nähdään tärkeänä ja henkilöstön osaamisen kehittäminen on osa yrityksen strategiaa. Sen avulla varmistetaan hitsauksen kohdistaminen railoon ja mitataan railotilavuutta ja sen muotoa lisäaineen määrää optimoitaessa. Laseriin perustuva railonseuranta on IGM:n oma kehitysversio 3. Hitsaava henkilöstö on pätevöitettyä joko käsinhitsaukseen ja/tai mekanisoituun hitsaukseen. Railonmuodosta ja tilavuudesta saatavan tiedon avulla ICAM ohjelmisto säätää adaptiivisesti virtaa, jännitettä ja hitsausnopeutta. Siinä kappaleiden geometrioiden kautta voidaan generoida hitsausradat ja lisätä niihin tarvittava hitsaustieto. Oma pintakäsittely (märkämaalaamo on 40 m pitkä ja 10 m leveä) ja tuotteiden loppukokoonpano mahdollistaa tuotteiden kokonaistoimitukset asiakkaille. Investointi on strateginen päätös. Paramet Konepaja Oy:n liikevaihto oli vuonna 2015 n. Railonseurantaa hyväksi käyttäen voidaan optimoida railon täyttö monipalkohitsauksessa ja varmistaa hitsauksen laatua
4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 17 Kuva 5 Paneelin jäykisteiden hitsausta robottiasemassa. Kuva 4 Työaseman pituus on 42 m ja siinä on kaksi erillistä robottia.
4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 18 Itä-Suomen yliopiston ja Savoniaammattikorkeakoulun keväällä 2016 Kuopiossa tehdyssä tutkimuksessa vertailtiin Suomen markkinoilla olevien kovahitsipinnoitettujen teräslevyjen eli ns. Abrasiivinen kuluminen on kovien ja hiovien partikkeleiden jauhautumista, iskeytymisestä, virtaamista, vierimistä tai liukumista yhtä tai useampaa pintaa vastaan. Kahden kappaleen abraasio ja kolmen kappaleen abraasio, jossa välissä on kova partikkeli. Kulumista on yritetty laskea useilla erilaisilla kaavoilla, mutta kaikkien muuttujien mukaan ottaminen tuntuu lähes mahdottomalta. Vuoden 2015 mukaan laskettuna nämä kolme yhdessä aiheuttivat noin 9 miljardin kulut kansantalouteemme. Pinta tai pinnat ovat tällöin pehmeämpää materiaalia kuin partikkelit, jolloin partikkelit pääsevät tunkeutumaan pintaan tai pintoihin aiheuttaen kulumista pääosin kyntämällä, hauraasti murtumalla tai lastuavan työstön mekanismeilla, kuten hioutumalla. Muita keinoja ovat materiaalin kuumalujuuden, muokkauslujittumiskyvyn ja työstökarkenevuuden lisääminen. Kyseisten koneiden ja laitteiden käyttöolosuhteissa vaaditaan normaalia korkeampaa kulumisen ja korroosion kestävyyttä. Tämä on melko hyvä syy sille, että näitä tutkitaan myös hyvin paljon. Panssarilevyt vaativiin käyttöolosuhteisiin Kulutusta kestävällä pinnoitteella varustettujen teräslevyjen maahantuojat käyttävät Kovahitsipinnoitettujen teräslevyjen abrasiivinen kuluminen Petri Viitala ja Mika Mäkinen Tribologiaksi kutsutaan tutkimusaluetta, jossa tarkastellaan kitkan, kulumisen ja voitelun merkitystä teollisuudessa, lähinnä koneteknisissä sovelluksissa. Tämän lisäksi kuluvissa kappaleissa on vaikuttamassa yhtä tai useampaa kulumismekanismia ja aina ei ole selvää syytä, mistä kuluminen johtuu. Tutkimuksessa mukana olleiden panssarilevyjen tyypillisiä käyttäjiä ovat kaivosja terästeollisuus, kivimurskaamot sekä erilaiset maanrakennusja maatalouskonevalmistajat. Yleisesti puhutaan kahden kappaleen tai kolmen kappaleen abrasiivisesta kulumisesta. Kuluminen ilmiönä Kansantalouden kannalta katsottuna kulumisen merkitys on suuri, sillä Saksassa tehdyn arvion mukaan kitkan, kulumisen ja korroosion aiheuttamat vuotuiset kustannukset ovat noin 4,5 % bruttokansantuotteesta. Kulumisesta aiheutuu materiaalihäviötä, jota syntyy kahden tai useamman kappaleen ollessa suhteellisessa liikkeessä toisiinsa nähden. Abraasio voi johtua myös toisen kiinteän pinnan värähtelystä, iskeytymisestä, liukumisesta tai vierimisestä pehmeämpää pintaa vasten. Näistä seikoista johtuen, kappaleiden kulumista on usein melko hankala tutkia. Coroplate 143 -panssarilevy.. Yritykset toimittivat tutkimukseen maahantuomaansa tai edustamaansa materiaalia. panssarilevyjen abrasiivista kulumista. Kulumiseen vaikuttavat tärkeimmät tekijät ovat materiaalit ja niiden geometria, ympäristöja käyttöolosuhteet, kosketuspintojen koko sekä suhteellisen liikkeen kinematiikka eli nopeus, kiihtyvyys tai pyörivän liikkeen kulmanopeus. Tutkimukseen saatiin mukaan neljä suomalaista kulumisen estämiseen keskittynyttä yritystä Somotec Oy, SKM Service Oy, Impomet Oy ja Impoinvest Oy. Materiaalien abrasiivista kulumista voidaan minimoida käyttämällä kulutukselle alttiina olevissa materiaaleissa kuluttavia partikkeleita kovempaa pintakovuutta
Eri lisäaineilla ja niiden pitoisuuksilla saadaan levyihin erilainen mikrorakenne, lujuus ja kulumisenkestävyys. Testaus tehtiin ASTM G65 standardiin perustuvalla kumipyöräabraasio -menetelmällä. Coroplate 143 -panssarilevyn ylieutektisiä M 7 C 3 ja primäärikarbideita sisältävä mikrorakenne on hyvin tyypillinen täytelangalla kovahitsatuille paljon kromia ja hiiltä sisältäville tuotteille. Vertailutuotteina olivat myös Hardox 400 ja tavallinen pehmeä seostamaton rakenneteräs S235 -teräs. Tutkituista tuotteista pintakovuudeltaan kovin oli Coroplate 143, jonka kovuuden arvojen vaihtelu oli myös pienintä. Open Arc -menetelmällä (so. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 19 näistä tuotteistaan yleisesti nimitystä panssarilevyt. Näiden saatujen kovuuksien keskiarvot on esitetty pylväsdiagrammissa. Panssarilevyjä toisiinsa vertailtaessa on muistettava, että jokainen tuote suunnitellaan erilaisiin käyttötarkoituksiin ja -olosuhteisiin. Kulutuskerros valmistetaan kovahitsaamalla, metallijauheesta puristamalla eli sintraamalla tai termisesti ruiskuttamalla. Vertailukappaleina käytettiin Hardox 400 -kulutusteräksestä ja S235-rakenneterästä, joista vain yksi koekappale otettiin kulutustestiin. Pinnankovuuksien vertailu Rockwell HRC ja Vickers HV10 vertailu.. Eri hitsausmenetelmillä syntyy erilaista mikrorakennetta sekä lisäaineen ja perusmateriaalin sekoittumista. Ultraplate-panssarilevyjen pinnoite valmistetaan Tecknoweld Alloysin kehittämällä omalla puikkohitsauseli ns. Yhdelläkin koekappaleella voitiin päätellä näiden tuotteiden eroavaisuudet Coroplate 143 -panssarilevyn mikrorakenne. suojakaasuton täytelankahitsaus), jossa lanka suojaa itse itsensä hitsausprosessissa eikä suojakaasua näin ollen tarvita. Hitsaus-, sintrausja termisen ruiskuttamisen menetelmissä sekä käytettävissä lisäaineissa on eroja. Kulutustestiin otettiin mukaan kaikista toimitetuista panssarilevyistä kaksi koekappaletta. Kulutuskestävyyden levyille antavat pinnoitteessa olevat erilaiset kovat karbidit. Koska kovuudella on suuri merkitys materiaalin kulumiseen, niin koekappaleista mitattiin standardien mukaisesti myös pintakovuus (HRC) sekä hitsin kovuus poikkileikkauksesta (Vickers HV10). Näitä panssarilevyjä ei tule sekoittaa sotilasteollisuudessa käytössä oleviin ballistisiin panssareihin. Tämän lisäksi kovahitsien mikrohieistä tutkittiin pyyhkäisyelektronimikroskoopilla EDS-analyysi, jolla saatiin selville kovahitsin sisältämät alkuaineet, niiden pitoisuudet ja karbidien jakautuminen. Verrattaessa panssarilevyjen kovuuksia valmistajien antamiin kovuusarvoihin, suuria eroja ei Rockwell C -mittaustuloksissa esiintynyt. Vautid-panssarilevyjä ei tulisi verrata perinteisillä jauhekaarimenetelmillä tai täytelangoilla hitsattuihin panssarilevyihin, koska ne on tehty valmistajan itsensä kehittämällä täysin tietokoneohjatulla Vautid Metal Arc -prosessilla. Coroplate-panssarilevyjen pinnoite hitsataan Corodurin omilla Corthal® -täytelangoilla ns. Panssarilevyt olivat Somotecin edustama Corodurin Coroplate 143, Impometin edustama Kalenbornin Impoweld-W 100, Impoinvestin edustama Vautid-Shahin Vautid 100 ja SKM Servicen edustamat Tecknoweld Alloysin Ultraplate 2000, 3000 ja 4000. Jotkut tuotteet kestävät paremmin lämpöä ja toiset iskuja, kun taas osa on tarkoitettu abrasiivisesti kuluttaviin olosuhteisiin. Suurin poikkileikkeestä mitattu kovuus löytyi Impoweld-W 100 -levystä, tosin mittaustulosten hajonta oli myös suurinta. Metal Arc -menetelmällä, jolla saavutetaan pieni liukoisuus perusmateriaaliin ja tasainen karbidikerros lähemmäksi perusainetta. Kuvassa näkyvät keltaiset heksagoniset kuviot ovat kovia kromikarbideja. Impoweld-W -panssarilevyt koostuvat täytelangalla jauhekaaressa hitsaamalla valmistetusta pinnoitteesta ja perusmateriaalista. Panssarilevyjen vertaileva tutkimus Tutkittavana oli seitsemän eri panssarilevyä neljältä eri valmistajalta. Tutkimuksen pääpaino oli mitata panssarilevyjen kovahitsipinnoitteiden kulumista painohäviönä kulumisajan funktiona. Näiden karbidien rakenne, koko ja suuntautuneisuus erottuvat hyvin kuvasta. Näissä tutkituissa tuotteista oli käytetty sekä jauhekaari-, että täytelankahitsausmenetelmiä
Tämän jälkeen on julkisesti pohdittu, onko Lean todella toimiva johtamisfilosofia. Vastaavasti Ultraplate 2000 panssarilevy oli tasalaatuisin, sillä koekappaleiden painohäviön erotus oli testin lopussa vain 0,03 g. Petri Viitala Opiskelija/Projektityöntekijä, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Mika Mäkinen Lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu Onko Lean-johtamisfilosofia tuhoon tuomittu. Siinä havaittiin, että 70 % amerikkalaisista tehtaista käyttää Leania kehittämismetodologianaan. Vuonna 2008 samainen Industrial Week suoritti laajan kyselytutkimuksen. Onko syynä Lean-johtamisfilosofia vai kenties sen väärä soveltaminen. Tämän tutkimuksen perusteella, tuotteiden suunnittelussa kannattaa erityisesti panostaa tuotteen pinnan tasaisuuteen ja kovahitsin tasaiseen jäähtymiseen koko hitsin matkalla. Miksi. Syksyllä 2010, kun tilanne mediLean Lion Oy Miksi Leanhankkeet liian usein epäonnistuvat?. Lean-johtamisfilosofian esimerkkiyritys Toyota koki vakavan syytöksen ja epäilyn jarruongelmista vuonna 2009. S235 menetti painostaan testin aikana jopa 3,18 g ja paksuudestaan se kului keskimäärin 0,41 mm. Case Toyotaa tutki keväällä 2010 kolmekymmentä NASA:n tutkijaa Helmikuussa 2011 yhdysvaltalainen liikenneministeri Ray LaHood esitteli yhteenvedon tutkinnan tuloksista. Tätä mielikuvaa vahvisti myös Industrial Weekin (The IndustryWeek/MPI Census of Manufacturers) kaksi tutkimusta, joista ensimmäinen julkaistiin marraskuussa 2007. Toki kumimatto oli asennettu Toyotan tehtaalla tai sen valtuuttamissa jälleenmyyntiliikkeissä, joten Toyota ei mielestäni voi asiasta täysin ”pestä käsiään”. Tuote kului varsin tasaisesti koko testin ajan, vaikkakin suurin kuluminen tapahtui ensimmäisen 12 minuutin jakson aikana. Auton nopeuden ennakoimattoman kiihtymisen aiheutti kuminen lattiamatto, joka kiilasi kaasupoljinta – eikä suinkaan auton elektroniikkaan tai kaasuttimeen liittyvä vika. Panssarilevyjen kovuusmittaus ja kulutustestaustulokset Tuotteiden suurin kuluminen tapahtuu sisäänajovaiheessa, ja siihen vaikuttaa olennaisesti tuotteen pinnanlaatu ja pinnankovuus. Tuotteen hitsaustapa, lämmöntuonti ja jäähtyminen vaikuttavat karbidien kiteytymiseen olennaisesti. Hardox 400 kului testissä varsin tasaisesti ja se menetti painostaan 2,84 g. Eli yritykset käyttävät Leania valtavasti, mutta silti 98 % hankkeista epäonnistuu enemmän tai vähemmän. Tuotteiden sisäänajokuluminen oli tämän tutkimuksen mukaan keskimäärin noin 40 % koko tuotteen kulumisesta testin aikana. Yhteenvetona kulutustestauksesta voidaan todeta, että tämän tutkimuksen mukaan kulutuskestävyydeltään paras oli Coroplate 143. Loppupohdinnat Kaikkien panssarilevyjen kuluminen alkoi voimakkaasti ensimmäisen 12 minuutin jakson aikana ja tasoittui sitten vakioksi testin loppua kohden. Useampi kovahitsauskerros levyissä vähentäisi selvästi perusmateriaalin ja hitsauslisäaineen sekoittumista. Siinä havaittiin, että USA:ssa vain 2 % yrityksistä saavutti täysin Lean-hankkeelta odotetut tulokset. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 20 panssarilevyihin verrattuna. Panssarilevyjen painohäviömittaustulokset ajan funktiona. Panssarilevyjä verrattaessa Hardoxiin ja S235-teräkseen ero kulumisen kestävyydessä oli melko suuri. Jatkuvat ja laajat takaisinkutsut aiheuttivat kuitenkin vaikutelman, että Toyota kärsi äkillisestä laatuja turvallisuusongelmien ryppäästä. Karbidien määrä, koko ja suuntautuneisuus kovahitsissä ovat myös erittäin tärkeitä abrasiivisen kulumisen kannalta
Lean Lionin, yliopistojen tutkijoiden, yritysmaailman johtohenkilöiden ja muiden Lean asiantuntijoiden empiiriset kokemukset ja havainnot Case-esimerkki suomalaisesta metalliteollisuuden yrityksestä Toimintatilanne . Suomalainen valmistavan metalliteollisuuden yritys . . Osastoille tehdään päivittäisjohtamisen ja jatkuvan parantamisen taulut sekä toimintamallit, joilla asioita viedään käytäntöön. Tässä yhteenvedot syistä: 1. www.nasa.gov/topics/nasalife/ features/nesc-toyota-study.html 4. Jos tässä työssä epäonnistutaan, Lean-hanke tuskin onnistuu. Väärät ihmiset vievät Leania eteenpäin . Näistä syistä johtuen Lean-hankkeen tuleekin ensisijaisesti keskittyä kasvun hakemiseen ja uusiutumiseen. The Toyota way to Lean Leadership. Everybody´s Jumping on the Lean Bangowagon, but Many are Being Taken for a Ride. Lean ei myöskään ole vain tuotannon kehittämismetodologia, kuten amerikkalaiset tehtaat vuoden 2007 Industrial Weekin tutkimuksessa kertoivat, vaan Lean on koko yrityksen laajuinen asiakaslähtöinen prosessien ja ihmisten johtamismenetelmä. . Tulokset kahden vuoden aikana casen aloituksesta . On myöskin fakta, että kehittäminen ei sovellu kaikille ihmisille. Asiakastoimitusvarmuus 60 %. Yrityksellä ongelmia toimitusvarmuuden ja varastonarvojen kanssa . Lisäksi strategian tulee vastata kysymykseen ”Miten tehdään”. Jeffrey K. Lisäksi Toyota oli J.D.Powerin tutkimusten kahdessa sarjassa kaikkien automerkkien ykkönen. Manufacturers. Hyvä muistaa: ”Jos on tahtoa, niin keksimme keinot. Aloitetaan maanantaiaamun palaverit, jossa valmistuspäällikkö käy läpi kaikki edellisviikkona aloitetut erät. Johtajan yksi tärkeimpiä tehtäviä on rekrytoida oikeita ihmisiä oikeille paikoille. Industry Week, May1,2008. Convis 2012. Onkin tärkeää ymmärtää, että strategia on verbi, EI substantiivi! 3. . Sep 18, 2007 2. The Industry Week / MPI Census of U.S. Keskeneräisen tuotannon arvo (KET) Lean Lion Oy Miksi Leanhankkeet liian usein epäonnistuvat. Hitaasti liikkuvan ja liikkumattoman varaston arvo putoaa 35 % . Ylimmällä johdolla ei ole tarkkaa käsitystä, miksi Leanjohtamisfilosofiaa pitäisi käyttää, mitä Lean heidän yrityksessään tarkoittaa ja mitä sen toteuttaminen heiltä itseltään vaatii. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 21 b) Miten estetään se, että asiakkaat eivät heijasta saavutettua säästöä myyntihintoihin. Tällöin ne eivät saa johdon huomiota, joten ne jäävät toteuttamatta. Leanista tehdään pelkkä kustannusten leikkausohjelma . Lean Lion Oy tarjoaa konkreettiset tuottavuutta parantavat kehityshankkeet, asiakasräätälöidyt Lean-verkkokoulutukset ja läsnä olevat koulutukset yhdessä Suomen parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Voidaankin sanoa, että Toyota ja sen käyttämä Leanjohtamisfilosofia selvisivät testistä. assa oli rauhoittunut, Toyota piti ykköspaikkaa kymmenessä Consumer Reportsin 17 kategoriasta. Koko tehtaan keskeneräisen tuotannon arvoa putoaa 58 % . Pääprojekteja ei sidota strategiaan. 2. Yritys toteuttaa kattavia ja todistetusti toimivia kokonaisratkaisuja tuottavuuden parantamiseksi kaikille toimialoille. Ylimmän johdon ja jopa hallitustason todellisen sitoutumisen puute . Tämä aiheuttaa organisaation toimintaan tehottomuutta, jolloin myöskään Lean-kulttuurin luominen ja konkreettiset kehityshankkeet eivät etene. Liian usein sekä strategisessa että operatiivisessa johtamisessa tavoitteet, vastuut, valtuudet ja roolit eivät ole selkeästi määriteltyjä ja konkreettisesti käytössä. Tästä syystä nämä ihmiset kannattaa vaihtaa, jos asiat eivät meinaa edetä. Kustannusten leikkaamisessa ei ole mitään väärää, mutta jos yrityksen kehittäminen keskittyy vain kustannusten leikkaamiseen niin edessä on kaksi ongelmaa: a) Miten organisaatio saadaan sitoutumaan kehittämiseen pitkällä aikavälillä?. 1,55 M€, josta lähes kaikki hitaasti liikkuvaa tai liikkumatonta tavaraa. Tuotteita, jotka kuuluvat keskimmäiseen toimitusaikakategoriaan pidetään aina puolivalmiina (KET) tuotannossa. Liker ja Gary L. 3. 5. Lean siis liittyy strategiaan ja strategian tulee vastata kysymykseen ”Mitä tehdään?” (mitkä markkinat, mitkä asiakkaat, mitkä kilpailukeinot, mitkä tuotteet ja palvelut ym.). Tämän rinnalla etsitään myös kustannussäästöjä, mutta se ei ole Lean-hankkeen ainoa tavoite. Jos ei ole tahtoa, niin keksimme selitykset” Lähteet 1. Vuoden 2010 puolivälissä Toyota oli palannut ykkössijalle USA:n autojen vähittäismyynnissä. Optimaalinen eräkoko on tässä tapauksessa ollut erä, jolla varaston riittopäivät eivät ylitä 100:n päivän rajaa! Tämä tutkittiin arvoketjuanalyysi (VSM, Value Stream Mapping) työkalun avulla. Erät eivät saa ylittää yli 100 päivän varastonriittoa tai niitä tulee pienentää! Lisäksi palaverissa tarkistetaan kapasiteetin tilanne eri osastoilla suhteessa kysyntään. 3 yleisintä syytä miksi Lean-hankkeet liian usein epäonnistuvat Olen lukenut aiheesta valtavasti artikkeleita ja keskustellut yliopistojen tutkijoiden sekä yritysmaailman johtohenkilöiden kanssa. Tuotteita, jotka kuuluvat hitaimpaan toimitusaikakategoriaan lähdetään aina valmistamaan tuotannon alusta alkaen optimaalisessa eräkoossa. Samaan aikaan toimitusvarmuus nousee 60 97 % Lisälukemista Lataa oheisesta osoitteesta ilmaiseksi ”9 ohjetta parempaan Lean-johtamiseen” -opas: http://www.leanlion.com/ 9-ohjetta-parempaan-lean-johtamiseen http://www.leanlion.com/ Pasi Vastamäki on Lean Lion Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja. . Sarjat olivat kolmen vuoden kestävyys ja autojen kestäminen yli 200 000 mailia. Lean-johtamisfilosofia linkittyy tiiviisti yrityksen strategian ”miten”-osioon, koska strategiassa määritetyt asiat jalkautetaan prosessien ja ihmisten kautta käytäntöön. Varasto on hitaasti liikkuvaa / liikkumatonta, jos varaston riittopäivät ovat yli 100 päivää. Toimenpiteet Tuotesortimentti jaetaan yhdessä asiakkaiden, myynnin ja tuotannon edustajien kanssa kolmeen toimitusaikakategoriaan. Tuotteita, jotka kuuluvat nopeimpaan toimitusaikakategoriaan pidetään aina valmistuotevarastossa
Seuraava SHY:n Lasefoorumin järjestämä avoin tapahtuma on Lasertyöstöpäivä Tampereella 24.11.2016. 4/ 20 16 [ www .hitsaus .net ] 22 Laserpuhdistusta alihankintana ensimmäisenä Suomessa tarjoaa Hämeen Erikoisja Teollisuuspesut Oy (puhdistus.fi). Veldossa ja Veslatecissa työskentelee lähes 30 henkeä ja viennin osuus liikevaihdosta on 15 %. Lasertyöstöprosesseista on teollisessa käytössä leikkaus, hitsaus, merkkaus, mikroleikkaus ja poraus. Keväisen kokouksen toinen vierailukohde oli Veldo Oy Ylöjärvellä, jota esittelivät toimitusjohtaja Martti Salo ja osakas Olli Saarniaho. Foorumissa seurataan laserin käytännön esimerkkejä, laiteratkaisuja ja uusia työstösovelluksia. Kehitystä seuraa aktiivisesti SHY:n Laserfoorum ja sen kymmenkunta yritystä ja tutkimusyksikköä. Kuva 1. Yritys laserhitsaa alihankintana ohutlevytuotteita ja toimii läheisessä yhteistyössä Vaasassa toimivan Veslatec Oy:n kanssa, jonka toimitusjohtaja Saarniaho on. Jussi Mäki näyttää, miten käsikäyttöisen laserin viivamainen säde pyyhkäisee ruosteen pois. Työasema koostuu robotista, hybridihitsauspäästä ja skannerioptiikasta, joka mahdollistaa salamannopean siirtymisen hitsistä toiseen. Veldon laserien lisäksi on Veslatecilla Vaasassa 8 laseria tehoiltaan 50 W 3 kW. Työnjohtaja Jussi Mäki esitteli Suomen ensimmäistä teollista laserpuhdistuslaitetta. liitospintojen puhdistus ja hitsien jälkikäsittely. Veldon lasertyöaseman ympärillä vasemmalta laserfoorumin vetäjä VTT:n Veli Kujanpää, Veldon Martti Salo, Turun KTK:n Timo Kankala, laserfoorumin sihteeri Reijo Pettinen, SHY:n Jouko Lassila, Veslatecin Olli Saarniaho, AGA:n Jyrki Honkanen, Meuro-Techin Ismo Meuronen ja puhdistus.fi:n Jussi Mäki. Menetelmä poistaa tehokkaasti lian ja ruosteen, mutta jättää puhdistettavan metallikappaleen ennalleen. Se kokoontuu pari kertaa vuodessa ja järjestää marraskuussa lasertyöstöpäivän Tampereella. Luvassa on myös lasertyöstönäyttely ja vierailuja alan kohteisiin Pirkanmaalla. Veldolla on käytössä 4 kW:n Trumpf Nd:YAG -laseri ja 2 kW:n Corelase -kiekkolaseri. Laseralihankintaa Pirkanmaalta Jouko Lassila Lasertyöstö on yksi nopeimmin kehittyviä tekniikan aloja. Cleanlaser -laitteen maahantuoja Meuro-Techin Ismo Meuronen kertoi pienimpien 50 watin tehoisten laitteiden hinnan alkavan 50 000 eurosta. Sovelluksista voidaan mainita muottien puhdistus, karstanpoisto, maalinpoisto,. Jouko Lassila Toiminnanjohtaja Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry 600 W. Sen Nd:YAG-laserin teho on Kuva 2. Laser foorumin kokouksen osallistujat tutustuivat toukokuussa yrityksen toimintaan ja laitteistoihin. Päivän ohjelmassa on katsauksia laserien kehitystilanteeseen, sovelluksia koneenrakennuksesta autoteollisuuteen, suunnittelun ja valmistuksen yhteistyötä sekä teknologiaa hitsausroboteista laserleikkaukseen. Metallirakenteiden ohella ovat mahdollisia puhdistuskohteita myös pehmeämmät rakenteet, esimerkiksi taideteokset ja koristeelliset julkisivurakenteet
LOKAKUUTA 2016 Yamazaki Mazak haluaa olla markkinoiden suunnannäyttäjä – ei sivustaseuraaja. 4/ 20 16 [ www .hitsaus .net ] 23 LIITY VALLANKUMOUKSEEN EUROBLECH HALLI 11 OSASTO D26 25-29. Lisätietoa: www.machinetools.wihuri.fi ja www.mazakeu.com/euroblech E SI TT E L Y S S Ä IN N O V A TI IV IS T A T EK N I IKK AA V AA V A V T A T A I IIVV IISS TT A T A T T EEK KN N I IKK W i h u r i n e du st aja t ovat pai kal l a kok o m ess u je n a ja n. EuroBLECH 2016 –messuilla esitellään uusia Mazak-koneita ja -automaatiojärjestelmiä, jotka mullistavat laserleikkauksen. TAVATAAN HANNOVERISSA! Wihuri Oy Tekninen Kauppa Työstökoneet +358 20 510 10 www.machinetools.wihuri.fi
More than 2,000 products for joint welding in all conventional arc welding processes are united in a product portfolio that is unique throughout the world. Creating lasting connections is the brand‘s philosophy in welding and between people. voestalpine Böhler Welding www.voestalpine.com/welding We Stand for Lasting Connections BOeHL-W16069_Boehler-Image-Hitsausteknikka_A4_EN.indd 1 24.08.16 16:27. 4/ 20 16 [ www .hitsaus .net ] 24 Your experts for joint welding
More than 2,000 products for joint welding in all conventional arc welding processes are united in a product portfolio that is unique throughout the world. Kaasuhitsausvarusteet 6. Hitsausaineet 2. Komiteoiden CEN/TC 121 ja IIW kohteet on käsitelty aihealueittain kunkin ISO/TC 44/SC:n kohdalla. Hitsauksen laatu 8. Keltaisella on merkitty viime tilannekatsaukseen nähden muuttuneet tiedot. Vastusja kitkahitsaus 4. Hitsausaineet ISO/TC 44/SC 3: Welding consumables Julkaisut: FI Tunnus Otsikko EN ISO 1071:2015 Welding consumables -Covered electrodes, wires, rods and tubular cored electrodes for fusion welding of cast iron -Classification EN ISO 12153:2012 Welding consumables -Tubular cored electrodes for gas shielded and non-gas shielded metal arc welding of nickel and nickel alloys -Classification FI EN ISO 14171:2010 Welding consumables -Solid wire electrodes, tubular cored electrodes and electrode/flux combinations for submerged arc welding of non alloy and fine grain steels -Classification FI EN ISO 14172:2015 Welding consumables -Covered electrodes for manual metal arc welding of nickel and nickel alloys -Classification FI EN ISO 14174:2012 Welding consumables -Fluxes for submerged arc welding and electroslag welding -Classification FI EN ISO 14175:2008 Welding consumables -Gases and gas mixtures for fusion welding and allied processes FI EN ISO 14341:2011 Welding consumables -Wire electrodes and weld deposits for gas shielded metal arc welding of non alloy and fine grain steels -Classification FI EN ISO 14343:2009 Welding consumables -Wire electrodes, strip electrodes, wires and rods for arc welding of stainless and heat resisting steels -Classification EN ISO 14344:2010 Welding consumables -Procurement of filler materials and fluxes EN ISO 14372:2011 Welding consumables -Determination of moisture resistance of manual metal arc welding electrodes by measurement of diffusible hydrogen EN ISO 15792-1:2008 Welding consumables -Test methods -Part 1: Test methods for all-weld metal test specimens in steel, nickel and nickel alloys EN ISO 15792-1:2008/A1 A1:2011 EN ISO 15792-2:2008 Welding consumables -Test methods -Part 2: Preparation of single-run and two-run technique test specimens in steel EN ISO 15792-3:2011 Welding consumables -Test methods -Part 3: Classification testing of positional capacity and root penetration of welding consumables in a fillet weld FI EN ISO 16834:2012 Welding consumables -Wire electrodes, wires, rods and deposits for gas shielded arc welding of high strength steels -Classification FI EN ISO 17632:2015 Welding consumables -Tubular cored electrodes for gas shielded and non-gas shielded metal arc welding of non-alloy and fine grain steels -Classification FI EN ISO 17633:2010 Welding consumables -Tubular cored electrodes and rods for gas shielded and non-gas shielded metal arc welding of stainless and heat-resisting steels -Classification FI EN ISO 17634:2015 Welding consumables -Tubular cored electrodes for gas shielded metal arc welding of creep-resisting steels -Classification ISO 17777:2016 Welding consumables -Covered electrodes for manual metal arc welding of copper and copper alloys -Classification Your experts for joint welding. Hitsien testaus ja tarkastus 3. Juotto 10. voestalpine Böhler Welding www.voestalpine.com/welding We Stand for Lasting Connections BOeHL-W16069_Boehler-Image-Hitsausteknikka_A4_EN.indd 1 24.08.16 16:27. Ilmailusovellutukset 1 . Työympäristö 7. Hitsaushenkilöstön pätevöinti 9. FI tarkoittaa, että julkaisusta on suomenkielinen käännös. Creating lasting connections is the brand‘s philosophy in welding and between people. Jos julkaisusta tai työkohteesta on sekä ISOettä CEN-versio, tilannekatsaukseen on merkitty pelkästään CEN-versio. Termistö 5. Hitsausstandardien tilannekatsaus Ville Saloranta Sisällys 1. 4/ 20 16 [ www .hitsaus .net ] 25 Tässä tilannekatsauksessa on esitetty teknisten komiteoiden ISO/TC 44, ISO/TC 44/SC 3, 5-14, IIW sekä CEN/TC 121 julkaisut ja työkohteet
4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 26 FI EN ISO 18273:2015 Welding consumables -Wire electrodes, wires and rods for welding of aluminium and aluminium alloys -Classification FI EN ISO 18274:2010 Welding consumables -Solid wire electrodes, solid strip electrodes, solid wires and solid rods for fusion welding of nickel and nickel alloys -Classification FI EN ISO 18275:2012 Welding consumables -Covered electrodes for manual metal arc welding of high-strength steels -Classification FI EN ISO 18276:2005 Welding consumables -Tubular cored electrodes for gas-shielded and non-gas-shielded metal arc welding of high-strength steels -Classification ISO 19288:2016 Welding consumables -Solid wire electrodes, solid wires and rods for fusion welding of magnesium and magnesium alloys -Classification FI EN ISO 21952:2012 Welding consumables -Wire electrodes, wires, rods and deposits for gas shielded arc welding of creep-resisting steels -Classification FI EN ISO 24034:2010 Welding consumables -Solid wire electrodes, solid wires and rods for fusion welding of titanium and titanium alloys -Classification EN ISO 24373:2009 Welding consumables -Solid wires and rods for fusion welding of copper and copper alloys -Classification FI EN ISO 24598:2012 Welding consumables -Solid wire electrodes, tubular cored electrodes and electrode-flux combinations for submerged arc welding of creep-resisting steels -Classification FI EN ISO 2560:2009 Welding consumables -Covered electrodes for manual metal arc welding of non-alloy and fine grain steels -Classification EN ISO 26304:2011 Welding consumables -Solid wire electrodes, tubular cored electrodes and electrode-flux combinations for submerged arc welding of high strength steels -Classification FI EN ISO 3580:2011 Welding consumables -Covered electrodes for manual metal arc welding of creep-resisting steels -Classification FI EN ISO 3581:2012 Welding consumables -Covered electrodes for manual metal arc welding of stainless and heat-resisting steels -Classification EN ISO 3690:2012 Welding and allied processes -Determination of hydrogen content in arc weld metal FI EN ISO 544:2011 Welding consumables -Technical delivery conditions for filler materials and fluxes -Type of product, dimensions, tolerances and markings EN ISO 636:2015 Welding consumables -Rods, wires and deposits for tungsten inert gas welding of non-alloy and fine-grain steels -Classification EN ISO 6847:2013 Welding consumables -Deposition of a weld metal pad for chemical analysis FI EN ISO 6848:2015 Arc welding and cutting -Nonconsumable tungsten electrodes -Classification EN ISO 8249:2000 Welding -Determination of Ferrite Number (FN) in austenitic and duplex ferritic-austenitic Cr-Ni stainless steel weld metals ISO/TR 13393:2009 Welding consumables -Hardfacing classification -Microstructures ISO/TR 22824:2003 Welding consumables -Predicted and measured FN in specifications -A position statement of the experts of IIW Commission IX EN 12074:2000 Welding consumables Quality requirements for manufacture, supply and distribution of consumables for welding and allied processes FI EN 12536:2000 Welding consumables Rods for gas welding of non alloy and creep-resisting steels Classification FI EN 13479:2004 Welding consumables General product standard for filler metals and fluxes for fusion welding of metallic materials FI EN 14532-1:2004 Welding consumables Test methods and quality requirements Part 1: Primary methods and conformity assessment of consumables for steel, nickel and nickel alloys FI EN 14532-2:2004 Welding consumables Test methods and quality requirements Part 2: Supplementary methods and conformity assessment of consumables for steel, nickel and nickel alloys FI EN 14532-3:2004 Welding consumables Test methods and quality requirements Part 3: Conformity assessment of wire electrodes, wires and rods for welding of aluminium alloys FI EN 14700:2014 Welding consumables Welding consumables for hard-facing EN 22401:1994 Covered electrodes Determination of the efficiency, metal recovery and deposition coefficient (ISO 2401:1972) Työn alla: Tunnus Otsikko Vaihe FprEN ISO 14171 Welding consumables -Solid wire electrodes, tubular cored electrodes and electrode/flux combinations for submerged arc welding of non alloy and fine grain steels -Classification äänestys FprEN ISO 3581 Welding consumables -Covered electrodes for manual metal arc welding of stainless and heat-resisting steels -Classification äänestys prEN ISO 14343 Welding consumables -Wire electrodes, strip electrodes, wires and rods for arc welding of stainless and heat resisting steels -Classification lausunto prEN ISO 17633 Welding consumables -Tubular cored electrodes and rods for gas shielded and non-gas shielded metal arc welding of stainless and heat-resisting steels -Classification lausunto prEN ISO 18276 Welding consumables -Tubular cored electrodes for gas-shielded and non-gasshielded metal arc welding of highstrength steels -Classification lausunto
4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 27 ISO/DIS 20378 Welding consumables -Rods for gas welding of non alloy and creep-resisting steels -Classification lausunto prEN ISO 3580 Welding consumables -Covered electrodes for manual metal arc welding of creep-resisting steels -Classification lausunto prEN 13479 Welding consumables General product standard for filler metals and fluxes for fusion welding of metallic materials lausunto Alustavat työkohteet: 2 . Method of test for the determination of quasistatic fracture toughness of welds FI EN ISO 17635:2010 Non-destructive testing of welds -General rules for metallic materials FI EN ISO 17636-1:2013 Non-destructive testing of welds -Radiographic testing -Part 1: Xand gamma-ray techniques with film FI EN ISO 17636-2:2013 Non-destructive testing of welds -Radiographic testing -Part 2: Xand gamma-ray techniques with digital detectors FI EN ISO 17637:2011 Non-destructive testing of welds -Visual testing of fusion-welded joints FI EN ISO 17638:2009 Non-destructive testing of welds -Magnetic particle testing FI EN ISO 17639:2013 Destructive tests on welds in metallic materials -Macroscopic and microscopic examination of welds FI EN ISO 17640:2010 Non-destructive testing of welds -Ultrasonic testing -Techniques, testing levels, and assessment EN ISO 17641-1:2004 Destructive tests on welds in metallic materials -Hot cracking tests for weldments -Arc welding processes -Part 1: General EN ISO 17641-2:2015 Destructive tests on welds in metallic materials -Hot cracking tests for weldments -Arc welding processes -Part 2: Self-restraint tests EN ISO 17642-1:2004 Destructive tests on welds in metallic materials -Cold cracking tests for weldments -Arc welding processes -Part 1: General EN ISO 17642-2:2005 Destructive tests on welds in metallic materials -Cold cracking tests for weldments -Arc welding processes -Part 2: Self-restraint tests EN ISO 17642-3:2005 Destructive tests on welds in metallic materials -Cold cracking tests for weldments -Arc welding processes -Part 3: Externally loaded tests FI EN ISO 17643:2015 Non-destructive testing of welds -Eddy current testing of welds by complex-plane analysis FI EN ISO 22825:2012 Non-destructive testing of welds -Ultrasonic testing -Testing of welds in austenitic steels and nickel-based alloys ISO 22826:2005 Destructive tests on welds in metallic materials -Hardness testing of narrow joints welded by laser and electron beam (Vickers and Knoop hardness tests) FI EN ISO 23277:2015 Non-destructive testing of welds -Penetrant testing -Acceptance levels FI EN ISO 23278:2015 Non-destructive testing of welds -Magnetic particle testing -Acceptance levels FI EN ISO 23279:2010 Non-destructive testing of welds -Ultrasonic testing -Characterization of indications in welds ISO 24497-1:2007 Non-destructive testing -Metal magnetic memory -Part 1: Vocabulary ISO 24497-2:2007 Non-destructive testing -Metal magnetic memory -Part 2: General requirements ISO 24497-3:2007 Non-destructive testing -Metal magnetic memory -Part 3: Inspection of welded joints FI EN ISO 4136:2012 Destructive tests on welds in metallic materials -Transverse tensile test FI EN ISO 5173:2010 Destructive tests on welds in metallic materials -Bend tests EN ISO 5173:2010/A1 A1:2011 FI EN ISO 5178:2011 Destructive tests on welds in metallic materials -Longitudinal tensile test on weld metal in fusion welded joints FI EN ISO 9015-1:2011 Destructive tests on welds in metallic materials -Hardness testing -Part 1: Hardness test on arc welded joints EN ISO 9015-2:2016 Destructive tests on welds in metallic materials -Hardness testing -Part 2: Microhardness testing of welded joints FI EN ISO 9016:2012 Destructive tests on welds in metallic materials -Impact tests -Test specimen location, notch orientation and examination. Hitsien testaus ja tarkastus ISO/TC 44/SC 5: Testing and inspection of welds Julkaisut: FI Tunnus Otsikko FI EN ISO 10675-1:2013 Non-destructive testing of welds -Acceptance levels for radiographic testing -Part 1: Steel, nickel, titanium and their alloys FI EN ISO 10675-2:2013 Non-destructive testing of welds -Acceptance levels for radiographic testing -Part 2: Aluminium and its alloys EN ISO 10863:2011 Non-destructive testing of welds -Ultrasonic testing -Use of time-of-flight diffraction technique (TOFD) FI EN ISO 11666:2010 Non-destructive testing of welds -Ultrasonic testing -Acceptance levels FI EN ISO 13588:2012 Non-destructive testing of welds -Ultrasonic testing -Use of automated phased array technology EN ISO 15626:2013 Non-destructive testing of welds -Time-of-flight diffraction technique (TOFD) -Acceptance levels EN ISO 15653:2010 Metallic materials
4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 28 FI EN ISO 9017:2013 Destructive tests on welds in metallic materials -Fracture test EN ISO 9018:2015 Destructive tests on welds in metallic materials -Tensile test on cruciform and lapped joints FI EN ISO 10675-1:2013 Non-destructive testing of welds -Acceptance levels for radiographic testing -Part 1: Steel, nickel, titanium and their alloys FI EN ISO 10675-2:2013 Non-destructive testing of welds -Acceptance levels for radiographic testing -Part 2: Aluminium and its alloys EN ISO 10863:2011 Non-destructive testing of welds -Ultrasonic testing -Use of time-of-flight diffraction technique (TOFD) FI EN ISO 11666:2010 Non-destructive testing of welds -Ultrasonic testing -Acceptance levels FI EN ISO 13588:2012 Non-destructive testing of welds -Ultrasonic testing -Use of automated phased array technology EN ISO 15626:2013 Non-destructive testing of welds -Time-of-flight diffraction technique (TOFD) -Acceptance levels FI EN ISO 17635:2010 Non-destructive testing of welds -General rules for metallic materials FI EN ISO 17636-1:2013 Non-destructive testing of welds -Radiographic testing -Part 1: Xand gamma-ray techniques with film FI EN ISO 17636-2:2013 Non-destructive testing of welds -Radiographic testing -Part 2: Xand gamma-ray techniques with digital detectors FI EN ISO 17637:2011 Non-destructive testing of welds -Visual testing of fusion-welded joints FI EN ISO 17638:2009 Non-destructive testing of welds -Magnetic particle testing FI EN ISO 17639:2013 Destructive tests on welds in metallic materials -Macroscopic and microscopic examination of welds FI EN ISO 17640:2010 Non-destructive testing of welds -Ultrasonic testing -Techniques, testing levels, and assessment EN ISO 17641-1:2004 Destructive tests on welds in metallic materials -Hot cracking tests for weldments -Arc welding processes -Part 1: General ISO/TR 14345:2012 Fatigue -Fatigue testing of welded components -Guidance CEN ISO/TR 16060:2014 Destructive tests on welds in metallic materials -Etchants for macroscopic and microscopic examination C E N I S O / T R 17641-3:2005 Destructive tests on welds in metallic materials -Hot cracking tests for weldments -Arc welding processes -Part 3: Externally loaded tests CEN/TR 15135:2005 Welding Design and non-destructive testing of welds Työn alla: Tunnus Otsikko Vaihe FprEN ISO 17637 rev Non-destructive testing of welds -Visual testing of fusion-welded joints äänestys FprEN ISO 17638 rev Non-destructive testing of welds -Magnetic particle testing äänestys ISO/FDIS 18211 Non-destructive testing -Long range inspection of above ground pipelines and plant piping using guided wave testing with axial propagation äänestys prEN ISO 17635 Non-destructive testing of welds -General rules for metallic materials lausunto prEN ISO 10675-1 rev Non-destructive testing of welds -Acceptance levels for radiographic testing -Part 1: Steel, nickel, titanium and their alloys lausunto prEN ISO 10675-2 rev Non-destructive testing of welds -Acceptance levels for radiographic testing -Part 2: Aluminium and its alloys lausunto prEN ISO 23279 Non-destructive testing of welds -Ultrasonic testing -Characterization of indications in welds lausunto prEN ISO 17640 rev Non-destructive testing of welds -Ultrasonic testing -Techniques, testing levels, and assessment lausunto ISO/DIS 19675 Non-destructive testing -Ultrasonic testing -Specification for a calibration block for phased array testing (PAUT) lausunto prEN ISO 19285 Non-destructive testing of welds -Phased Array technique (PA) -Acceptance levels lausunto prEN ISO 11666 rev Non-destructive testing of welds -Ultrasonic testing -Acceptance levels työryhmä prEN ISO 15653 rev Metallic materials Method of test for the determination of quasistatic fracture toughness of welds työryhmä prEN ISO 20601 Non-destructive testing of welds -Ultrasonic testing -Use of (semi-)automated phased array technology for steel components with small wall thickness työryhmä prEN ISO 22825 rev Non-destructive testing of welds -Ultrasonic testing -Testing of welds in austenitic steels and nickel-based alloys työryhmä prEN ISO 5173 rev Destructive tests on welds in metallic materials -Bend tests työryhmä Alustavat työkohteet:
Vastusja kitkahitsaus ISO/TC 44/SC 6: Resistance welding and allied mechanical joining Julkaisut: FI Tunnus Otsikko EN ISO 10447:2015 Resistance welding -Testing of welds -Peel and chisel testing of resistance spot and projection welds ISO 10656:2016 Resistance welding equipment -Transformers -Integrated transformers for welding guns ISO 1089:1980 Electrode taper fits for spot welding equipment -Dimensions EN ISO 12996:2013 Mechanical joining -Destructive testing of joints -Specimen dimensions and test procedure for tensile shear testing of single joints ISO 13469:2014 Mechanical joining -Form-fit blind rivets and (lock) bolt joints -Specifications and qualification of testing procedures EN ISO 14270:2016 Resistance welding -Destructive testing of welds -Specimen dimensions and procedure for mechanized peel testing resistance spot, seam and embossed projection welds FI EN ISO 14271:2011 Resistance welding -Vickers hardness testing (low-force and microhardness) of resistance spot, projection, and seam welds EN ISO 14272:2016 Resistance welding -Destructive testing of welds -Specimen dimensions and procedure for cross tension testing of resistance spot and embossed projection welds EN ISO 14273:2016 Resistance welding -Destructive testing of welds -Specimen dimensions and procedure for tensile shear testing resistance spot and embossed projection welds EN ISO 14323:2015 Resistance welding -Destructive testing of welds -Specimen dimensions and procedure for impact tensile shear test and cross-tension testing of resistance spot and embossed projection welds EN ISO 14324:2003 Resistance spot welding -Destructive tests of welds -Method for the fatigue testing of spot welded joints EN ISO 14327:2004 Resistance welding -Procedures for determining the weldability lobe for resistance spot, projection and seam welding FI EN ISO 14329:2003 Resistance welding -Destructive tests of welds -Failure types and geometric measurements for resistance spot, seam and projection welds EN ISO 14373:2015 Resistance welding -Procedure for spot welding of uncoated and coated low carbon steels FI EN ISO 14554-1:2013 Quality requirements for welding -Resistance welding of metallic materials -Part 1: Comprehensive quality requirements FI EN ISO 14554-2:2013 Quality requirements for welding -Resistance welding of metallic materials -Part 2: Elementary quality requirements FI EN ISO 15609-5:2011 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure specification -Part 5: Resistance welding EN ISO 15614-12:2014 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure test -Part 12: Spot, seam and projection welding EN ISO 15614-13:2012 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure test -Part 13: Upset (resistance butt) and flash welding ISO 16237:2015 Mechanical joining -Destructive testing of joints -Specimen dimensions and test procedure for cross-tension testing of single joints EN ISO 16432:2007 Resistance welding -Procedure for projection welding of uncoated and coated low carbon steels using embossed projection(s) EN ISO 16433:2007 Resistance welding -Procedure for seam welding of uncoated and coated low carbon steels FI EN ISO 17653:2012 Resistance welding -Destructive tests on welds in metallic materials -Torsion test of resistance spot welds EN ISO 17654:2011 Resistance welding -Destructive tests of welds -Pressure test of resistance seam welds EN ISO 17657-1:2007 Resistance welding -Welding current measurement for resistance welding -Part 1: Guidelines for measurement EN ISO 17657-2:2007 Resistance welding -Welding current measurement for resistance welding -Part 2: Welding current meter with current sensing coil EN ISO 17657-3:2007 Resistance welding -Welding current measurement for resistance welding -Part 3: Current sensing coil EN ISO 17657-4:2007 Resistance welding -Welding current measurement for resistance welding -Part 4: Calibration system EN ISO 17657-5:2007 Resistance welding -Welding current measurement for resistance welding -Part 5: Verification of welding current measuring system EN ISO 17677-1:2009 Resistance welding -Vocabulary -Part 1: Spot, projection and seam welding EN ISO 18278-1:2015 Resistance welding -Weldability -Part 1: General requirements for the evaluation of weldability for resistance spot, seam and projection welding of metallic materials EN ISO 18278-2:2016 Resistance welding -Weldability -Part 2: Evaluation procedures for weldability in spot welding EN ISO 18592:2009 Resistance welding -Destructive testing of welds -Method for the fatigue testing of multi-spot-welded specimens EN ISO 18594:2007 Resistance spot-, projectionand seam-welding -Method for determining the transition resistance on aluminium and steel material. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 29 3
4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 30 EN ISO 18595:2007 Resistance welding -Spot welding of aluminium and aluminium alloys -Weldability, welding and testing FI EN ISO 22829:2007 Resistance welding -Transformer-rectifier for welding guns with integrated transformers -Transformer-rectifier units operating at 1000 Hz frequency EN ISO 25239-1:2011 Friction stir welding -Aluminium -Part 1: Vocabulary EN ISO 25239-2:2011 Friction stir welding -Aluminium -Part 2: Design of weld joints EN ISO 25239-3:2011 Friction stir welding -Aluminium -Part 3: Qualification of welding operators EN ISO 25239-4:2011 Friction stir welding -Aluminium -Part 4: Specification and qualification of welding procedures EN ISO 25239-5:2011 Friction stir welding -Aluminium -Part 5: Quality and inspection requirements FI EN ISO 5182:2009 Resistance welding -Materials for electrodes and ancillary equipment FI EN ISO 5183-1:2000 Resistance welding equipment -Electrode adaptors, male taper 1:10 -Part 1: Conical fixing, taper 1:10 FI EN ISO 5183-2:2001 Resistance spot welding -Electrode adaptors, male taper 1:10 -Part 2: Parallel shank fixing for end-thrust electrodes ISO 5184:1979 Straight resistance spot welding electrodes FI EN ISO 5821:2009 Resistance welding -Spot welding electrode caps ISO 5822:1988 Spot welding equipment -Taper plug gauges and taper ring gauges FI EN ISO 5826:2014 Resistance welding equipment -Transformers -General specifications applicable to all transformers ISO 5827:1983 Spot welding -Electrode back-ups and clamps EN ISO 5828:2001 Resistance welding equipment -Secondary connecting cables with terminals connected to water-cooled lugs -Dimensions and characteristics ISO 5829:1984 Resistance spot welding -Electrode adaptors, female taper 1 : 10 ISO 5830:1984 Resistance spot welding -Male electrode caps ISO 6210-1:1991 Cylinders for robot resistance welding guns -Part 1: General requirements EN ISO 669:2016 Resistance welding -Resistance welding equipment -Mechanical and electrical requirements ISO 693:1982 Dimensions of seam welding wheel blanks ISO 7285:1995 Pneumatic cylinders for mechanized multiple spot welding ISO 7286:1986 Graphical symbols for resistance welding equipment ISO 7931:1985 Insulation caps and bushes for resistance welding equipment ISO 8167:1989 Projections for resistance welding EN ISO 8205-1:2002 Water-cooled secondary connection cables for resistance welding -Part 1: Dimensions and requirements for double-conductor connection cables FI EN ISO 8430-1:2016 Resistance spot welding Electrode holders Part 1: Taper fixing 1:10 FI EN ISO 8430-2:2016 Resistance spot welding Electrode holders Part 2: Morse taper fixing FI EN ISO 8430-3:2016 Resistance spot welding Electrode holders Part 3: Parallel shank fixing for end thrust EN 20693:1991 Dimensions of seam welding wheel blanks (ISO 693:1982) EN 20865:1991 Slots in plates for projection welding machines ( ISO 865:1981) FI EN 21089:1991 Electrode taper fits for spot welding equipment Dimensions (ISO 1089:1980) FI EN 25184:1994 Straight resistance spot welding electrodes (ISO 5184:1979) EN 25822:1991 Spot welding equipment Taper plug gauges and taper ring gauges (ISO 5822:1988) EN 25827:1992 Spot welding Electrode back-ups and clamps (ISO 5827:1983) EN 27286:1991 Graphical symbols for resistance welding equipment (ISO 7286:1986) FI EN 27931:1992 Insulation caps and bushes for resistance welding equipment (ISO 7931:1985) EN 28167:1992 Projections for resistance welding (8167:1989) FI EN 29313:1992 Resistance spot welding equipment Cooling tubes (ISO 9313:1989) Työn alla: Tunnus Otsikko Vaihe ISO/FDIS 5182 Resistance welding -Materials for electrodes and ancillary equipment äänestys ISO/FDIS 20168 Resistance welding -Locking tapers for electrode holders and electrode caps äänestys prEN ISO 22829 Resistance welding -Transformer-rectifier for welding guns with integrated transformers -Transformer-rectifier units operating at 1000 Hz frequency lausunto prEN ISO 18278-3 Resistance welding -Weldability -Part 3: Evaluation procedures for weldability in spot weld bonding lausunto ISO/DIS 18785-1 Friction stir spot welding -Aluminium -Part 1: Vocabulary lausunto ISO/DIS 18785-2 Friction stir spot welding -Aluminium -Part 2: Design of weld joints lausunto ISO/DIS 18785-3 Friction stir spot welding -Aluminium -Part 3: Qualification of welding operators lausunto ISO/DIS 18785-4 Friction stir spot welding -Aluminium -Part 4: Specification and qualification of welding procedures lausunto
Termistö ISO/TC 44/SC 7: Representation and terms Julkaisut: FI Tunnus Otsikko EN ISO 17658:2015 Welding -Imperfections in oxyfuel flame cuts, laser beam cuts and plasma cuts -Terminology FI EN ISO 17659:2004 Welding -Multilingual terms for welded joints with illustrations FI EN ISO 2553:2013 Welding and allied processes -Symbolic representation on drawings -Welded joints FI EN ISO 4063:2010 Welding and allied processes -Nomenclature of processes and reference numbers FI EN ISO 6520-1:2007 Welding and allied processes -Classification of geometric imperfections in metallic materials -Part 1: Fusion welding EN ISO 6520-2:2013 Welding and allied processes -Classification of geometric imperfections in metallic materials -Part 2: Welding with pressure FI EN ISO 6947:2011 Welding and allied processes -Welding positions ISO 857-1:1998 Welding and allied processes -Vocabulary -Part 1: Metal welding processes ISO 857-2:2005 Welding and allied processes -Vocabulary -Part 2: Soldering and brazing processes and related terms FI EN ISO 9692-1:2013 Welding and allied processes -Types of joint preparation -Part 1: Manual metal arc welding, gas-shielded metal arc welding, gas welding, TIG welding and beam welding of steels FI EN ISO 9692-2:1998 Welding and allied processes -Joint preparation -Part 2: Submerged arc welding of steels FI EN ISO 9692-3:2001 Welding and allied processes -Recommendations for joint preparation -Part 3: Metal inert gas welding and tungsten inert gas welding of aluminium and its alloys EN ISO 9692-3:2001/A1 A1:2003 FI EN ISO 9692-4:2003 Welding and allied processes -Recommendations for joint preparation -Part 4: Clad steels ISO/TR 581:2005 Weldability -Metallic materials -General principles ISO/TR 25901-1:2016 Welding and allied processes -Vocabulary -Part 1: General terms ISO/TR 25901-3:2016 Welding and allied processes -Vocabulary -Part 3: Welding processes ISO/TR 25901-4:2016 Welding and allied processes -Vocabulary -Part 4: Arc welding CEN ISO/TS 17845:2004 Welding and allied processes -Designation system for imperfections CEN/TR 14599:2005 Terms and definitions for welding purposes in relation with EN 1792 CEN/TR 14633:2003 Welding Working positions Comparison of current international, European and US designations EN 14610:2004 Welding and allied processes Definitions of metal welding processes FI EN 1792:2003 Welding Multilingual list of terms for welding and related processes Työn alla: Tunnus Otsikko Vaihe ISO/FDIS 9692-3 rev Welding and allied processes -Types of joint preparation -Part 3: Metal inert gas welding and tungsten inert gas welding of aluminium and its alloys äänestys ISO/DTR 25901-2 Welding and allied processes -Vocabulary -Part 2: Safety and health lausunto prEN ISO 9692-2 rev Welding and allied processes -Joint preparation -Part 2: Submerged arc welding of steels lausunto prEN ISO 9692-4 rev Welding and allied processes -Recommendations for joint preparation -Part 4: Clad steels lausunto. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 31 ISO/DIS 18785-5 Friction stir spot welding -Aluminium -Part 5: Quality and inspection requirements lausunto prEN ISO 14329 rev Resistance welding Destructive tests of welds Failure types and geometric measurements for resistance spot, seam and projection welds työryhmä prEN ISO 17677-1 rev Resistance welding -Vocabulary -Part 1: Spot, projection and seam welding työryhmä ISO/NP TR 12998 Mechanical joining -Fatigue testing of multi joint specimens työryhmä prEN ISO 25239-1 rev Friction stir welding -Aluminium -Part 1: Vocabulary työryhmä prEN ISO 25239-2 rev Friction stir welding -Aluminium -Part 2: Design of weld joints työryhmä prEN ISO 25239-3 rev Friction stir welding -Aluminium -Part 3: Qualification of welding operators työryhmä prEN ISO 25239-4 rev Friction stir welding -Aluminium -Part 4: Specification and qualification of welding procedures työryhmä prEN ISO 25239-5 rev Friction stir welding -Aluminium -Part 5: Quality and inspection requirements työryhmä Alustavat työkohteet: 4
Kaasuhitsausvarusteet ISO/TC 44/SC 8: Equipment for gas welding, cutting and allied processes Julkaisut: FI Tunnus Otsikko ISO 10225:2013 Gas welding equipment -Marking for equipment used for gas welding, cutting and allied processes ISO 12170:1996 Gas welding equipment -Thermoplastic hoses for welding and allied processes ISO 14112:1996 Gas welding equipment -Small kits for gas brazing and welding FI EN ISO 14113:2013 Gas welding equipment -Rubber and plastics hose and hose assemblies for use with industrial gases up to 450 bar (45 MPa) EN ISO 14114:2014 Gas welding equipment -Acetylene manifold systems for welding, cutting and allied processes -General requirements ISO 15296:2004 Gas welding equipment -Vocabulary -Terms used for gas welding equipment FI EN ISO 15615:2013 Gas welding equipment -Acetylene manifold systems for welding, cutting and allied processes -Safety requirements in high-pressure devices FI EN ISO 2503:2009 Gas welding equipment -Pressure regulators and pressure regulators with flow-metering devices for gas cylinders used in welding, cutting and allied processes up to 300 bar (30 MPa) EN ISO 2503:2009/A1 A1:2015 FI EN ISO 3821:2010 Gas welding equipment -Rubber hoses for welding, cutting and allied processes FI EN ISO 5171:2010 Gas welding equipment -Pressure gauges used in welding, cutting and allied processes FI EN ISO 5172:2006 Gas welding equipment -Blowpipes for gas welding, heating and cutting -Specifications and tests FI EN ISO 5172:2006/A1 A1:2012 ISO 5175:1987 Equipment used in gas welding, cutting and allied processes -Safety devices for fuel gases and oxygen or compressed air -General specifications, requirements and tests EN ISO 7287:2002 Graphical symbols for thermal cutting equipment ISO 7289:2010 Gas welding equipment -Quick-action couplings with shut-off valves for welding, cutting and allied processes FI EN ISO 7291:2010 Gas welding equipment -Pressure regulators for manifold systems used in welding, cutting and allied processes up to 30 MPa (300 bar) FI EN ISO 7291:2010/A1 A1:2015 ISO 8206:1991 Acceptance tests for oxygen cutting machines -Reproducible accuracy -Operational characteristics ISO 8207:1996 Gas welding equipment -Specification for hose assemblies for equipment for welding, cutting and allied processes FI EN ISO 9012:2011 Gas welding equipment -Air-aspirated hand blowpipes -Specifications and tests FI EN ISO 9013:2002 Thermal cutting -Classification of thermal cuts -Geometrical product specification and quality tolerances EN ISO 9013:2002/A1 A1:2003 ISO 9090:1989 Gas tightness of equipment for gas welding and allied processes FI EN ISO 9539:2010 Gas welding equipment -Materials for equipment used in gas welding, cutting and allied processes FI EN ISO 9539:2010/A1 A1:2013 ISO/TR 28821:2012 Gas welding equipment -Hose connections for equipment for welding, cutting and allied processes -Listing of connections which are either standardised or in common use CEN/TR 13259:2013 Gas welding equipment Industrial manual and machine blowpipes for flame heating, flame brazing and allied processes CEN/TR 15068:2009 Gas welding equipment Measurement of noise emitted by blowpipe for welding, cutting, heating, brazing and soldering Measurement method FI EN 1256:2006 Gas welding equipment Specification for hose assemblies for equipment for welding, cutting and allied processes FI EN 1326:1996 Gas welding equipment Small kits for gas brazing and welding FI EN 1327:1996 Gas welding equipment Thermoplastic hoses for welding and allied processes FI EN 13622:2002 Gas welding equipment Terminology Terms used for gas welding equipment FI EN 28206:1992 Acceptance tests for oxygen cutting machines Reproducible accuracy Operational characteristics (ISO 8206:1991) FI EN 29090:1992 Gas tightness of equipment for gas welding and allied processes (ISO 9090:1989) FI EN 560:2005 Gas welding equipment Hose connections for equipment for welding, cutting and allied processes FI EN 561:2002 Gas welding equipment Quick-action coupling with shut-off valves for welding, cutting and allied processes FI EN 730-1:2002 Gas welding equipment Safety devices Part 1: Incorporating a flame (flashback) arrestor FI EN 730-2:2002 Gas welding equipment Safety devices Part 2: Not incorporating a flame (flashback) arrestor. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 32 Alustavat työkohteet: ei 5
4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 33 Työn alla: Tunnus Otsikko Vaihe prEN ISO 9013 Thermal cutting -Classification of thermal cuts -Geometrical product specification and quality tolerances lausunto prEN ISO 15296 Gas welding equipment -Vocabulary -Terms used for gas welding equipment lausunto prEN ISO 5175-1 Gas welding equipment -Safety devices -Part 1: Incorporating a flame (flashback) arrestor lausunto prEN ISO 5175-2 Gas welding equipment -Safety devices -Part 2: Not incorporating a flame (flashback) arrestor lausunto prEN ISO 14114 rev Gas welding equipment -Acetylene manifold systems for welding, cutting and allied processes -General requirements työryhmä prEN ISO 3821 rev Gas welding equipment -Rubber hoses for welding, cutting and allied processes työryhmä prEN ISO 5171 rev Gas welding equipment -Pressure gauges used in welding, cutting and allied processes työryhmä ISO/NP TR 25901-5 Welding and allied processes -Vocabulary -Part 5: Friction welding työryhmä prEN 560 rev Gas welding equipment Hose connections for equipment for welding, cutting and allied processes työryhmä Alustavat työkohteet: ei 6 . Työympäristö ISO/TC 44/SC 9: Health and safety Julkaisut: FI Tunnus Otsikko EN ISO 10882-1:2011 Health and safety in welding and allied processes -Sampling of airborne particles and gases in the operator’s breathing zone -Part 1: Sampling of airborne particles EN ISO 10882-2:2000 Health and safety in welding and allied processes -Sampling of airborne particles and gases in the operator’s breathing zone -Part 2: Sampling of gases EN ISO 15011-1:2009 Health and safety in welding and allied processes -Laboratory method for sampling fume and gases -Part 1: Determination of fume emission rate during arc welding and collection of fume for analysis EN ISO 15011-2:2009 Health and safety in welding and allied processes -Laboratory method for sampling fume and gases -Part 2: Determination of the emission rates of carbon monoxide (CO), carbon dioxide (CO2), nitrogen monoxide (NO) and nitrogen dioxide (NO2) during arc welding, cutting and gouging EN ISO 15011-3:2009 Health and safety in welding and allied processes -Laboratory method for sampling fume and gases -Part 3: Determination of ozone emission rate during arc welding EN ISO 15011-4:2006 Health and safety in welding and allied processes -Laboratory method for sampling fume and gases -Part 4: Fume data sheets EN ISO 15011-4:2006/A1 EN ISO 15011-4:2006/A1:2008 EN ISO 15011-5:2011 Health and safety in welding and allied processes -Laboratory method for sampling fume and gases -Part 5: Identification of thermal-degradation products generated when welding or cutting through products composed wholly or partly of organic materials using pyrolysis-gas chromatography-mass spectrometry EN ISO 15012-1:2013 Health and safety in welding and allied processes -Equipment for capture and separation of welding fume -Part 1: Requirements for testing and marking of separation efficiency EN ISO 15012-2:2008 Health and safety in welding and allied processes -Requirements, testing and marking of equipment for air filtration -Part 2: Determination of the minimum air volume flow rate of captor hoods and nozzles ISO 17846:2004 Welding and allied processes -Health and safety -Wordless precautionary labels for equipment and consumables used in arc welding and cutting EN ISO 17916:2016 Safety of thermal cutting machines EN ISO 25980:2014 Health and safety in welding and allied processes -Transparent welding curtains, strips and screens for arc welding processes CEN ISO/TS 15011-6:2012 Health and safety in welding and allied processes -Laboratory method for sampling fume and gases -Part 6: Procedure for quantitative determination of fume and gases from resistance spot welding ISO/TR 13392:2014 Health and safety in welding and allied processes -Arc welding fume components ISO/TR 18786:2014 Health and safety in welding -Guidelines for risk assessment of welding fabrication activities EN 14717:2005 Welding and allied processes Environmental check list Työn alla: Tunnus Otsikko Vaihe FprEN ISO 15012-4 Health and safety in welding and allied processes -Equipment for capture and separation of welding fume -Part 4: General requirements äänestys prEN ISO 15011-4 rev Health and safety in welding and allied processes -Laboratory method for sampling fume and gases -Part 4: Fume data sheets lausunto
Hitsauksen laatu ISO/TC 44/SC 10: Quality management in the field of welding Julkaisut: FI Tunnus Otsikko FI EN ISO 10042:2005 Welding -Arc-welded joints in aluminium and its alloys -Quality levels for imperfections EN ISO 12932:2013 Welding -Laser-arc hybrid welding of steels, nickel and nickel alloys -Quality levels for imperfections FI EN ISO 13916:1996 Welding -Guidance on the measurement of preheating temperature, interpass temperature and preheat maintenance temperature EN ISO 13918:2008 Welding -Studs and ceramic ferrules for arc stud welding EN ISO 13919-1:1996 Welding -Electron and laser-beam welded joints -Guidance on quality levels for imperfections -Part 1: Steel EN ISO 13919-2:2001 Welding -Electron and laser beam welded joints -Guidance on quality levels for imperfections -Part 2: Aluminium and its weldable alloys EN ISO 13919-2:2001/A1 A1:2003 FI EN ISO 13920:1996 Welding -General tolerances for welded constructions -Dimensions for lengths and angles -Shape and position ISO 14346:2013 Static design procedure for welded hollow-section joints -Recommendations ISO 14347:2008 Fatigue -Design procedure for welded hollow-section joints -Recommendations FI EN ISO 14555:2014 Welding -Arc stud welding of metallic materials EN ISO 14744-1:2008 Welding -Acceptance inspection of electron beam welding machines -Part 1: Principles and acceptance conditions EN ISO 14744-2:2000 Welding -Acceptance inspection of electron beam welding machines -Part 2: Measurement of accelerating voltage characteristics EN ISO 14744-3:2000 Welding -Acceptance inspection of electron beam welding machines -Part 3: Measurement of beam current characteristics EN ISO 14744-4:2000 Welding -Acceptance inspection of electron beam welding machines -Part 4: Measurement of welding speed EN ISO 14744-5:2000 Welding -Acceptance inspection of electron beam welding machines -Part 5: Measurement of run-out accuracy EN ISO 14744-6:2000 Welding -Acceptance inspection of electron beam welding machines -Part 6: Measurement of stability of spot position FI EN ISO 15607:2003 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -General rules FI EN ISO 15609-1:2004 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure specification -Part 1: Arc welding FI EN ISO 15609-2:2001 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure specification -Part 2: Gas welding EN ISO 15609-2:2001/A1 A1:2003 EN ISO 15609-3:2004 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure specification -Part 3: Electron beam welding EN ISO 15609-4:2009 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure specification -Part 4: Laser beam welding EN ISO 15609-6:2013 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure specification -Part 6: Laser-arc hybrid welding FI EN ISO 15610:2003 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Qualification based on tested welding consumables FI EN ISO 15611:2003 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Qualification based on previous welding experience FI EN ISO 15612:2004 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Qualification by adoption of a standard welding procedure FI EN ISO 15613:2004 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Qualification based on preproduction welding test. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 34 prEN ISO 15011-1 Health and safety in welding and allied processes -Laboratory method for sampling fume and gases -Part 1: Determination of fume emission rate during arc welding and collection of fume for analysis lausunto prEN ISO 15012-3 Health and safety in welding and allied processes -Requirements, testing and marking of equipment for air filtration -Part 3: Determination of the capture efficiency of on-gun welding fume extraction devices työryhmä Alustavat työkohteet: ei 7
4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 35 FI EN ISO 15614-1:2004 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure test -Part 1: Arc and gas welding of steels and arc welding of nickel and nickel alloys FI EN ISO 15614-1:2004/A1 A1:2008 FI EN ISO 15614-2:2005 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure test -Part 2: Arc welding of aluminium and its alloys EN ISO 15614-3:2008 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure test -Part 3: Fusion welding of non-alloyed and low-alloyed cast irons EN ISO 15614-4:2005 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure test -Part 4: Finishing welding of aluminium castings FI EN ISO 15614-5:2004 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure test -Part 5: Arc welding of titanium, zirconium and their alloys FI EN ISO 15614-6:2006 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure test -Part 6: Arc and gas welding of copper and its alloys FI EN ISO 15614-7:2007 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure test -Part 7: Overlay welding EN ISO 15614-8:2016 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure test -Part 8: Welding of tubes to tube-plate joints EN ISO 15614-10:2005 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure test -Part 10: Hyperbaric dry welding EN ISO 15614-11:2002 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure test -Part 11: Electron and laser beam welding EN ISO 15614-14:2013 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure test -Part 14: Laser-arc hybrid welding of steels, nickel and nickel alloys EN ISO 15616-1:2003 Acceptance tests for CO2-laser beam machines for high quality welding and cutting -Part 1: General principles, acceptance conditions EN ISO 15616-2:2003 Acceptance tests for CO2-laser beam machines for high quality welding and cutting -Part 2: Measurement of static and dynamic accuracy EN ISO 15616-3:2003 Acceptance tests for CO2-laser beam machines for high quality welding and cutting -Part 3: Calibration of instruments for measurement of gas flow and pressure EN ISO 15616-4:2008 Acceptance tests for CO2-laser beam machines for high quality welding and cutting -Part 4: Machines with 2-D moving optics EN ISO 15620:2000 Welding -Friction welding of metallic materials EN ISO 17652-1:2003 Welding -Test for shop primers in relation to welding and allied processes -Part 1: General requirements EN ISO 17652-2:2003 Welding -Test for shop primers in relation to welding and allied processes -Part 2: Welding properties of shop primers EN ISO 17652-3:2003 Welding -Test for shop primers in relation to welding and allied processes -Part 3: Thermal cutting EN ISO 17652-4:2003 Welding -Test for shop primers in relation to welding and allied processes -Part 4: Emission of fumes and gases FI EN ISO 17660-1:2006 Welding -Welding of reinforcing steel -Part 1: Load-bearing welded joints FI EN ISO 17660-2:2006 Welding -Welding of reinforcing steel -Part 2: Non load-bearing welded joints EN ISO 17662:2016 Welding -Calibration, verification and validation of equipment used for welding, including ancillary activities FI EN ISO 17663:2009 Welding -Quality requirements for heat treatment in connection with welding and allied processes EN ISO 22827-1:2005 Acceptance tests for Nd:YAG laser beam welding machines -Machines with optical fibre delivery -Part 1: Laser assembly EN ISO 22827-2:2005 Acceptance tests for Nd:YAG laser beam welding machines -Machines with optical fibre delivery -Part 2: Moving mechanism FI EN ISO 3834-1:2005 Quality requirements for fusion welding of metallic materials -Part 1: Criteria for the selection of the appropriate level of quality requirements FI EN ISO 3834-2:2005 Quality requirements for fusion welding of metallic materials -Part 2: Comprehensive quality requirements FI EN ISO 3834-3:2005 Quality requirements for fusion welding of metallic materials -Part 3: Standard quality requirements FI EN ISO 3834-4:2005 Quality requirements for fusion welding of metallic materials -Part 4: Elementary quality requirements FI EN ISO 3834-5:2015 Quality requirements for fusion welding of metallic materials -Part 5: Documents with which it is necessary to conform to claim conformity to the quality requirements of ISO 3834-2, ISO 3834-3 or ISO 3834-4 FI EN ISO 5817:2014 Welding -Fusion-welded joints in steel, nickel, titanium and their alloys (beam welding excluded) -Quality levels for imperfections CEN ISO/TR 14745:2015 Welding -Post-weld heat treatment parameters for steels FI CEN ISO/TR 15608:2013 Welding -Guidelines for a metallic materials grouping system CEN ISO/TR 17671-1:2002 Welding -Recommendations for welding of metallic materials -Part 1: General guidance for arc welding CEN ISO/TR 17671-2:2002 Welding -Recommendations for welding of metallic materials -Part 2: Arc welding of ferritic steels
4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 36 CEN ISO/TR 17671-3:2002 Welding -Recommendations for welding of metallic materials -Part 3: Arc welding of stainless steels CEN ISO/TR 17671-4:2002 Welding -Recommendations for welding of metallic materials -Part 4: Arc welding of aluminium and aluminium alloys CEN ISO/TR 17671-5:2004 Welding -Recommendations for welding of metallic materials -Part 5: Welding of clad steels CEN ISO/TR 17671-6:2005 Welding -Recommendations for welding of metallic materials -Part 6: Laser beam welding CEN ISO/TR 17671-7:2004 Welding -Recommendations for welding of metallic materials -Part 7: Electron beam welding CEN ISO/TR 17844:2004 Welding -Comparison of standardised methods for the avoidance of cold cracks ISO/TR 18491:2015 Welding and allied processes -Guidelines for measurement of welding energies CEN ISO/TR 20172:2009 Welding -Grouping systems for materials -European materials CEN ISO/TR 20173:2009 Welding -Grouping systems for materials -American materials CEN ISO/TR 20174:2005 Welding -Grouping systems for materials -Japanese materials CEN ISO/TR 3834-6:2007 Quality requirements for fusion welding of metallic materials -Part 6: Guidelines on implementing ISO 3834 CEN/TR 15235:2005 Welding Methods for assessing imperfections in metallic structures FI CEN/TR 15481:2006 Welding of reinforcing steel Tack weldability Test methods and performance requirements FI EN 1011-1:2009 Welding Recommendations for welding of metallic materials Part 1: General guidance for arc welding FI EN 1011-2:2001 Welding Recommendations for welding of metallic materials Part 2: Arc welding of ferritic steels EN 1011-2:2001/A1 A1:2003 FI EN 1011-3:2000 Welding Recommendations for welding of metallic materials Part 3: Arc welding of stainless steels EN 1011-3:2000/A1 A1:2003 FI EN 1011-4:2000 Welding Recommendations for welding of metallic materials Part 4: Arc welding of aluminium and aluminium alloys EN 1011-4:2000/A1 A1:2003 FI EN 1011-5:2003 Welding Recommendations for welding of metallic materials Part 5: Welding of clad steel EN 1011-6:2005 Welding Recommendation for welding of metallic materials Part 6: Laser beam welding EN 1011-7:2004 Welding Recommendations for welding of metallic materials Part 7: Electron beam welding FI EN 1708-1:2010 Welding Basic welded joint details in steel Part 1: Pressurized components FI EN 1708-2:2000 Welding Basic weld joint details in steel Part 2: Non internal pressurized components EN 1708-3:2012 Welding Basic weld joint details in steel Part 3: Clad, buttered and lined pressurized components Työn alla: Tunnus Otsikko Vaihe FprEN ISO 15614-7 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure test -Part 7: Overlay welding äänestys FprCEN ISO/TS 18166 Numerical welding simulation -Execution and documentation äänestys prEN ISO 14555 rev Welding -Arc stud welding of metallic materials lausunto prEN ISO 15614-1 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure test -Part 1: Arc and gas welding of steels and arc welding of nickel and nickel alloys lausunto prEN ISO 17279-1 Welding -Micro joining of 2nd generation high temperature superconductors -Part 1: General requirements for the procedure lausunto prEN ISO 17279-2 Welding -Micro joining of 2nd generation high temperature superconductors -Part 2: Qualification for welding and testing personnel lausunto prEN ISO 13916 Welding -Guidance on the measurement of preheating temperature, interpass temperature and preheat maintenance temperature työryhmä prEN ISO 15609-1 rev Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure specification -Part 1: Arc welding työryhmä prEN ISO 15614-9 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure test -Part 9: Underwater hyperbaric wet welding työryhmä prEN ISO 17660-1 rev Welding -Welding of reinforcing steel -Part 1: Load-bearing welded joints työryhmä prEN ISO 17660-2 rev Welding -Welding of reinforcing steel -Part 2: Non load-bearing welded joints työryhmä prCEN ISO/TR 15608 rev Welding -Guidelines for a metallic materials grouping system työryhmä prEN ISO 15612 rev Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Qualification by adoption of a standard welding procedure työryhmä prEN ISO 10042 rev Welding -Arc-welded joints in aluminium and its alloys -Quality levels for imperfections työryhmä prEN ISO 13918 rev Welding -Studs and ceramic ferrules for arc stud welding työryhmä
Hitsaushenkilöstön pätevöinti ISO/TC 44/SC 11: Qualification requirements for welding and allied processes personnel Julkaisut: FI Tunnus Otsikko FI EN ISO 14731:2006 Welding coordination -Tasks and responsibilities FI EN ISO 14732:2013 Welding personnel -Qualification testing of welding operators and weld setters for mechanized and automatic welding of metallic materials FI EN ISO 15618-1:2001 Qualification testing of welders for underwater welding -Part 1: Diver-welders for hyperbaric wet welding EN ISO 15618-2:2001 Qualification testing of welders for underwater welding -Part 2: Diver-welders and welding operators for hyperbaric dry welding FI EN ISO 9606-1:2013 Qualification testing of welders -Fusion welding -Part 1: Steels FI EN ISO 9606-2:2004 Qualification test of welders -Fusion welding -Part 2: Aluminium and aluminium alloys FI EN ISO 9606-3:1999 Approval testing of welders -Fusion welding -Part 3: Copper and copper alloys FI EN ISO 9606-4:1999 Approval testing of welders -Fusion welding -Part 4: Nickel and nickel alloys FI EN ISO 9606-5:2000 Approval testing of welders -Fusion welding -Part 5: Titanium and titanium alloys, zirconium and zirconium alloys Työn alla: Tunnus Otsikko Vaihe FprEN ISO 15618-1 Qualification testing of welders for underwater welding -Part 1: Hyperbaric wet welding äänestys prEN ISO 14731 rev Welding coordination -Tasks and responsibilities työryhmä prEN ISO 15618-2 rev Qualification testing of welders for underwater welding -Part 2: Diver-welders and welding operators for hyperbaric dry welding työryhmä prEN ISO 9606-1 rev Qualification testing of welders Fusion welding Part 1: Steels työryhmä Alustavat työkohteet: ei 9 . 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 37 prEN ISO 15607 Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -General rules työryhmä prEN ISO 15614-3 rev Specification and qualification of welding procedures for metallic materials -Welding procedure test -Part 3: Fusion welding of non-alloyed and low-alloyed cast irons työryhmä ISO/NP TR 17671-1 Welding -Recommendations for welding of metallic materials -Part 1: General guidance for arc welding työryhmä ISO/NP TR 17671-5 Welding -Recommendations for welding of metallic materials -Part 5: Welding of clad steels työryhmä prCEN ISO/TR 20173 rev Welding -Grouping systems for materials -American materials työryhmä prEN ISO 17279-3 Welding -Micro joining of 2nd generation high temperature superconductors -Part 3: Test methods for joints työryhmä ISO/NP TR 17671-8 Welding -Recommendations for welding of metallic materials -Part 8: Overlay welding of ferritic steels työryhmä ISO/NP TR 20273 Guidelines on weld quality in relationship to fatigue strength työryhmä prEN 1011-3 rev Welding Recommendations for welding of metallic materials Part 3: Arc welding of stainless steels työryhmä prEN 1011-4 rev Welding Recommendations for welding of metallic materials Part 4: Arc welding of aluminium and aluminium alloys työryhmä prEN 1011-6 rev Welding Recommendation for welding of metallic materials Part 6: Laser beam welding työryhmä prEN 1708-2 rev Welding Basic weld joint details in steel Part 2: Non internal pressurized components työryhmä Alustavat työkohteet: ei 8 . Juotto ISO/TC 44/SC 12: Soldering materials ISO/TC 44/SC 13: Brazing materials and processes Julkaisut: FI Tunnus Otsikko EN ISO 10564:1997 Soldering and brazing materials -Methods for the sampling of soft solders for analysis EN ISO 12224-1:1998 Solder wire, solid and flux cored -Specification and test methods -Part 1: Classification and performance requirements EN ISO 12224-2:1999 Flux cored solder wire -Specification and test methods -Part 2: Determination of flux content
4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 38 EN ISO 12224-3:2003 Solder wire, solid and flux cored -Specifications and test methods -Part 3: Wetting balance test method for fluX cored solder wire efficacy FI EN ISO 13585:2012 Brazing -Qualification test of brazers and brazing operators EN ISO 17672:2010 Brazing -Filler metals EN ISO 18279:2003 Brazing -Imperfections in brazed joints FI EN ISO 3677:1995 Filler metal for soft soldering, brazing and braze welding -Designation ISO 5179:1983 Investigation of brazeability using a varying gap test piece ISO 5187:1985 Welding and allied processes -Assemblies made with soft solders and brazing filler metals -Mechanical test methods FI EN ISO 9453:2014 Soft solder alloys -Chemical compositions and forms EN ISO 9454-1:2016 Soft soldering fluxes -Classification and requirements -Part 1: Classification, labelling and packaging EN ISO 9454-2:2000 Soft soldering fluxes -Classification and requirements -Part 2: Performance requirements ISO 9455-1:1990 Soft soldering fluxes -Test methods -Part 1: Determination of non-volatile matter, gravimetric method EN ISO 9455-2:1995 Soft soldering fluxes -Test methods -Part 2: Determination of non-volatile matter, ebulliometric method EN ISO 9455-3:1994 Soft soldering fluxes -Test methods -Part 3: Determination of acid value, potentiometric and visual titration methods EN ISO 9455-5:2014 Soft soldering fluxes -Test methods -Part 5: Copper mirror test EN ISO 9455-6:1997 Soft soldering fluxes -Test methods -Part 6: Determination and detection of halide (excluding fluoride) content ISO 9455-8:1991 Soft soldering fluxes -Test methods -Part 8: Determination of zinc content EN ISO 9455-9:1995 Soft soldering fluxes -Test methods -Part 9: Determination of ammonia content EN ISO 9455-10:2012 Soft soldering fluxes -Test methods -Part 10: Flux efficacy test, solder spread method ISO 9455-11:1991 Soft soldering fluxes -Test methods -Part 11: Solubility of flux residues EN ISO 9455-13:1999 Soft soldering fluxes -Test methods -Part 13: Determination of flux spattering ISO 9455-14:1991 Soft soldering fluxes -Test methods -Part 14: Assessment of tackiness of flux residues EN ISO 9455-15:1999 Soft soldering fluxes -Test methods -Part 15: Copper corrosion test EN ISO 9455-16:2013 Soft soldering fluxes -Test methods -Part 16: Flux efficacy test, wetting balance method EN ISO 9455-17:2006 Soft soldering fluxes -Test methods -Part 17: Surface insulation resistance comb test and electrochemical migration test of flux residues EN ISO 10564:1997 Soldering and brazing materials -Methods for the sampling of soft solders for analysis EN ISO 12224-1:1998 Solder wire, solid and flux cored -Specification and test methods -Part 1: Classification and performance requirements EN ISO 12224-2:1999 Flux cored solder wire -Specification and test methods -Part 2: Determination of flux content EN 1045:1997 Brazing Fluxes for brazing Classification and technical delivery conditions EN 12797:2000 Brazing Destructive tests of brazed joints EN 12797:2000/A1 A1:2003 EN 12799:2000 Brazing Non-destructive examination of brazed joints EN 12799:2000/A1 A1:2003 EN 13134:2000 Brazing Procedure approval EN 14324:2004 Brazing Guidance on the application of brazed joints EN 29455-1:1993 Soft soldering fluxes Test methods Part 1: Determination of non-volatile matter, gravimetric method (ISO 9455-1:1990) EN 29455-8:1993 Soft soldering fluxes Test methods Part 8: Determination of zinc content (ISO 9455-8:1991) EN 29455-11:1993 Soft soldering fluxes Test methods Part 11: Solubility of flux residues (ISO 9455-11:1991) EN 29455-14:1993 Soft soldering fluxes Test methods Part 14: Assessment of tackiness of flux residues (ISO 9455-14:1991) Työn alla: Tunnus Otsikko Vaihe FprEN ISO 17672 rev Brazing -Filler metals äänestys prEN ISO 3677 Filler metal for soft soldering, brazing and braze welding -Designation lausunto prEN ISO 9455-13 rev Soft soldering fluxes -Test methods -Part 13: Determination of flux spattering lausunto prEN ISO 9455-11 rev Soft soldering fluxes -Test methods -Part 11: Solubility of flux residues työryhmä prEN ISO 9455-14 rev Soft soldering fluxes -Test methods -Part 14: Assessment of tackiness of flux residues työryhmä prEN ISO 9455-15 rev Soft soldering fluxes -Test methods -Part 15: Copper corrosion test työryhmä prEN 12797 Brazing Destructive tests of brazed joints työryhmä prEN 12799 Brazing Non-destructive examination of brazed joints työryhmä
Turvallisissa käsissä Suojakaasumme • Korkea laatu • Helpompi kaasunvalinta • Korkea toimitusvarmuus • Digitaaliset asiakasratkaisut • Alakohtaista asiantuntemusta saatavissa • Palvelu — siellä missä sitä milloinkin tarvitaan Air Liquide Finland Oy www.mygas.fi • www.airliquide.fi Info: 020 779 0584 • Korkea puhtausaste • Täydellinen pinta • Korkea joustavuus ARCAL TM Prime • Puhdasta hitsausta • Kustannustehokas • Alhainen hapetus ARCAL TM Chrome • Korkea hitsausnopeus • Puhdas lopputulos • Vähemmän jälkityötä • Korkea automatisointi ARCAL TM Speed • Hyvä tunkeutuma • Hyvä hitsaustalous • Vähemmän esityötä ARCAL TM Force FI_00343_201608_EP. Ilmailusovellutukset ISO/TC 44/SC 14: Welding and brazing in aerospace Julkaisut: FI Tunnus Otsikko ISO 11745:2010 Brazing for aerospace applications -Qualification test for brazers and brazing operators -Brazing of metallic components ISO 16338:2013 Welding for aerospace applications -Resistance spot and seam welding ISO 17533:2015 Welding for aerospace applications -Welding information in design documents ISO 24394:2008 Welding for aerospace applications -Qualification test for welders and welding operators -Fusion welding of metallic components Työn alla: Tunnus Otsikko Vaihe ISO/DIS 19828 Welding for aerospace applications -Visual inspection of welds lausunto ISO/CD 24394 Welding for aerospace applications -Qualification test for welders and welding operators -Fusion welding of metallic components työryhmä Alustavat työkohteet: Lisätietoja: www.metsta.fi ville.saloranta@metsta.fi KAASUNTOIMITTAJA KAIKKIIN TARPEISIISI. 4/ 20 16 [ www .hitsaus .net ] 39 Alustavat työkohteet: Tunnus Otsikko ISO/PWI 17779 Brazing -Qualification for brazing procedures ISO/PWI TR 25901-10 Welding and allied processes -Vocabulary -Part 10: Soldering prEN 13134 rev Brazing Procedure approval 10
Kyllä niistä löytyy paljon käyttökelpoisia termejä, varsinkin, jos kyseessä on hieman eksoottisesta kielestä. Sanastot on julkaistu käsikirjoina, joista löytyy termejä usealla kielellä. tyvät osat ovat työn alla. VI Sanasto Sanastokomiteassa laaditaan, kuten nimestä saattaa arvata hitsaukseen liittyviä sanastoja. Varsinaisista IIW sanastoista ovat työn alla kaarihitsaus, joka on huomattavasti laajempi kuin ISO/TR 25901-4 sekä terminen leikkaus. Käsikirjoja ei enää julkaista, vaan sanastot ilmestyvät tulevaisuudesta sähköisinä. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 40 Osa 1: Yleistermit (20 kieltä) Osa 2: Kaasuhitsaus (15 kieltä) Osa 3: Kaarihitsaus (12 kieltä) Osa 4: Vastushitsaus (18 kieltä) Osa 5: Terminen leikkaus (17 kieltä) Osa 6: Terminen ruiskutus (18 kieltä) Osa 7: Juotto (17 kieltä) Osa 8: Muovin hitsaus (3 kieltä) Osa 9: Erityishitsausmenetelmät (16 kieltä) Sanastot on julkaistu jo 1970ja 1980-luvuilla ja ovat näin ollen osittain vanhentuneet. Termien lukumäärä/kirja vaihtelee sadasta lähes tuhanteen. Kirjat löytyvät kuitenkin SHY:ssä, joten sieltäkin voi kysyä, jonkun termin vastinetta. Tulevaisuudessa kaikki hitsaukseen liittyvä sanastotyö tullaan tekemään IIW:n komiteassa VI, joka käytännössä toimii alakomitean ISO/TC 44/SC 7 työryhmänä. Työn alla on ISO/TR 25901-2 Työturvallisuus. Valitettavasi IIW ei ole saanut valmiiksi sopivaa julkaisumuotoa. Nykyään komitean painopiste on siirtynyt ISOn teknisten sanastoraporttien (ISO/TR 25901) laatimiseen. Laserhitsaussanastotyössä Suomesta osallistuu Veli Kujanpää. Myös laserja vastushitsaukseen liitIIW com . Sanastokomitean delegaatit ovat vastuussa oman maansa termien oikeellisuudesta. Sanastokirjoja voi tilata SHY:stä, mutta osasta niistä lienee painos loppunut. Raporttien suomenkielisistä termeistä vastaa MetSta (käytännössä Lindewald ja Lukkari). ISOssa on On Line Browser (www.iso.org), enkä ymmärrä miksei jotain vastaava voisi käyttää. Sanastoja on julkaistu 9 kpl. Valmiina ovat: ISO/TR 25901-1 Yleistermit ISO/TR 25901-3 Hitsausprosessit ISO/TR 25901-4 Kaarihitsaus Raportit ovat huomattavasti suppeampia kuin sanastot, mutta niistä löytyy yleisimmät käytössä olevat termit. Carl-Gustaf Lindewald IIW:n komitean VI suomalainen delegaatti (tilannekatsaus)
Ilmajäähdytteiset ABIMIG ® A T LW polttimet ovat erittäin kevyitä, tehokkaita ja kestäviä. 0207 597 999 www.teknoexpertit.fi PUHTAASTI PAREMPI RATKAISU Kohdepoistolaitteet työympäristön hitsaussavukaasujen ja pölyjen poistoon. Hyperthermplasmaleikkauslaitteet käsiplasmoista järeisiin konepajalaitteistoihin Polysoudeorbitaalihitsauslaitteiden kapasiteetit 1,6 275mm; kiinteät ja työmaalaitteistot Orbitalum-putkisahat Laboratorioja puhdasvesi / puhdaskaasujärjestelmien suunnittelu ja asennus Kulutusosat plasmaleikkaukseen Putken hitsauksen kaasutustulpat Erikoiskaasut (09) 274 7210 www.teknohaus.. »T« liitäntäjärjestelmän avulla voidaan käyttää erilaisiin hitsaustöihin soveltuvia eri mitoituksella olevia poltinkauloja. Maahantuonti ja markkinointi Puh. Kysy lisätietoja ! Alexander Binzel Hitsaustekniikka Oy Kartanontie 53 · 28430 Pori Puhelin: (02) 634 4600 Faksi: (02) 634 4650 S-posti: info@binzel.fi Anzeige_ABIMIG_ATLW_89x131mm_FI_89 x 266 mm 06.03.13 14:22 Seite 1. Yhteiset päämäärät Asiakkaittemme tuotannon korkea laatu, jatkuvuus ja tehokkuus ovat yhteisiä päämääriämme. info@teknohaus.. Thermcut-muotoviisteplasma nopeaan ja tarkkaan viisteiden tekoon. 4/ 20 16 [ www .hitsaus .net ] 41 Laadukkaat laitteet ja järjestelmät, joiden huoltoja varaosapalvelu sekä opastus ja neuvonta ovat nopeasti saatavilla, tulevat ajan mittaan taloudellisimmiksi. • SEINÄLLE ASENNETTAVAT IMUVARRET • PUHALTIMET • SIIRRETTÄVÄ SUODATINVAUNU • OHJAUSJA SÄÄTÖTARVIKKEET Plymoth on aina askeleen edellä – mutta on silti hinnaltaan edullinen! www.binzel-abicor.com Kevyt, joustava & taloudellinen! T E C H N O L O G Y F O R T H E W E L D E R ’ S W O R L D . Teknohaus-laatua: Thermcutplasmaja polttoleikkauskoneet valmistamme tilaajan toivomuksen mukaan
Ennen 19.7.2016 suoritetut henkilöpätevöinnit ovat voimassa niin pitkälle, kuin standardin mukainen voimassaolo sen mahdollistaa. Ongelmaksi muodostui tuotesertifiointistandardin riippumattomuuden vaatimus, jossa vaadittiin, että sertifiointielin tai mikään saman oikeushenkilön osa ei saa olla mm. Mitä tämä akreditointi vaikuttaa pätevyyksien hyväksyntään. PED:n uusiutuessa 19.7.2016 kokonaisuudessaan (uusi direktiivi 2014/68/EU) edellytetään toimijoiden pätevyyden arvioitavaksi akreditoinnilla. Näiden Kolmannen osapuolten tunnustamismenettelyn perusteena oli Suomessa käytössä (minimissään) Finasin suorittama tarkastuslaitoksen (KTM päätöksen 869/1999 ja asetuksen 890/1999 mukaan) arviointi. Samanlainen tilanne on käsitykseni mukaan myös menetelmähyväksynnöissä, vaikka niissä ei tuota voimassaoloaikaa ole määritelty. Pätevöintilaitosten tunnustusten perusteeksi vaaditaan nyt suorittavan organisaation akreditointia henkilösertifiointistandardin SFSEN ISO 17024 ja tuotesertifiointistandardin SFS-EN ISO 17065 mukaan. Kun Paineastioiden valmistusluvasta luovuttiin ja siirryttiin Paineastioiden valmistajan toimintaedellytysten arviointiin, muistaakseni joskus 1990-luvun alkupuolella, harkittiin Suomessakin vakavasti henkilöpätevöinneissä siirtymistä henkilösertifiointiin, kuten jo silloin meneteltiin mm. Tärkeintähän on, että niiden hyväksyjällä on kokeen suoritusajankohtana ollut tunnustetun kolmannen osapuolen status. 010 8345 500 welding@masino.fi, www.masino.fi • hitsauspuikot • täytelangat • MIG/MAG-langat • TIG-langat • jauhekaarilisäaineet • keraamiset juurituet ELGA ® -LISÄAINEET TEOLLISUUDELLE Masinolla on laaja valikoima hitsauslisäaineita eri sovelluksiin. pätevöintien hyväksyntätoimintoja koskien. Tuomo Orava tuomo.orava@gmail.com Uuden Painelaitedirektiivin 2014/68/EU:n tuomat muutokset henkilöpätevöinteihin ja menetelmien menetelmähyväksyntöihin Tuomo Orava Masino Welding Oy, puh. FINASin tulkinnan mukaan koulutus sisältyy valmistukseen. Niinpä koulutusta suorittavilta organisaatioilta oli kielletty tuotesertifiointi. Katselmuksen ja sertifiointipäätöksen voi standardien mukaan tehdä sama henkilö. Seostamattomille, niukkaseosteisille ja ruostumattomille teräksille tarjoamme:. pätevöintilaitos) toimesta. 4/ 20 16 [ www .hitsaus .net ] 42 Vanhentuneessakin PED:ssä (97/23/EU) pysyvien liitosten (yleisimpänä niissä hitsaus) suorittajat ja käytettävien menetelmien hyväksynnät luokkien II,III ja IV valmistuksessa piti Liite 1 kohdan 3.1.2 mukaan hyväksyä tunnustetun kolmannen osapuolen (joko Ilmoitettu laitos ja ns. Se onkin sitten aiheuttanut sen, että koulutusta antavat yritykset ovat joutuneet perustamaan erillisen Pätevöintien sertifiointiin erikoistuneen yhtiön, joka on ”erillinen oikeushenkilö”. sertifioidun tuotteen suunnittelija, valmistaja, asentaja, jakelija tai ylläpitäjä. Ainakin sen, että nyt suomalaiset pätevöinnit kelpaavat myös Ruotsin ydinvoimalaitoksilla, sillä siellä on ollut vaatimus pätevyyskokeiden hyväksynnästä akreditoidun organisaation toimesta jo pitkään. Niinpä Pätevöintilaitosten toiminta tulikin akreditoida sertifiointivaatimusten mukaan ja henkilöpätevöintien hyväksyminen muuttui henkilösertifioinniksi ja menetelmähyväksyntä tuotesertifioinniksi. Suomessa on aiemminkin keskusteltu siitä, onko hitsaajien pätevöinnit sertifiointia vai ei. Ruotsissa. Samanlainen menettely edellytettiin myös ilmoitettujen laitosten ko. Akreditoituna toimimisessa suurin muutos tapahtuu siinä, että kokeen valvonnan suorittanut henkilö ei voi hyväksyä koetta, vaan hyväksymismenettelyssä edellytetään lisäksi katselmuksen suorittaminen sekä sen jälkeen sertifiointipäätöksen tekeminen. Päädyttiin kuitenkin jatkamaan pätevöintinä, jolloin täydellinen vastuu pätevyydestä oli standardin mukaisesti kokeen valvoneella päteväksi todetulla henkilöllä
Paikallisosaston jäsenmäärä vuodenvaihteessa oli 96 henkilöä TOIMIHENKILÖT VUONNA 2015 Puheenjohtaja: Pertti Kaarre Varapuheenjohtaja: Keijo Kainulainen Hallituksen jäsenet: Pertti Salmu, Timo Kettunen, Jukka Kotka, Aki Viinikainen, Teuvo Vihanti ja Markku Ukkonen Varajäsenet: Kaisa Tuominen ja Seppo Neuvonen Toiminnantarkastajat: Kimmo Kovala ja Jorma Vilander KOKOUKSET Vuosikokous pidettiin Sokos Hotel Alexandrassa Jyväskylässä. Hallitus on pysynyt vuosia lähes muuttumattomana, mutta tällä kertaa moni pitkään palvellut oli päättänyt jäädä pois toiminnasta ja heidän tilalleen valittiin uusia henkilöitä. ja Jyrki Honkanen, Mika Sirén sekä Sophie Ehrnrooth ovat PKK:n jäseniä. Hallituksen kokoukset Paikallisosaston hallitus kokoontui neljä ker taa. Tämä viime hetken muistutus on herättänyt muutamia henkilöitä, jotka eivät alkuun olleet ilmoittautuneet, osallistumaan kokoukseen. Puheenjohtaja osallistui Oulun paikallisosaston 50 –vuotisjuhliin. Hallitus piti perinteisen pikkujoulun joulukuussa Valmetin Vanhalla saunalla Jyväskylässä. Vaalikokous pidettiin 28.10. Toiseksi yritysvierailukohteeksi oli suunniteltu Mantsisen konepaja, jossa isäntänä Jarmo Tossavainen. Matka oli tarkoitus tehdä junalla. Matkaintoa lisäsi selvästi se, että lensimme Ouluun ja takaisin. Pääyhdistyksen vaalikokoukseen Oulussa osallistui lähes 10 jäsentämme. Vaalikokous pidettiin 8.10.2015 Eesti Sagadin kar tanossa. 16.3.2015., 2.9.2015. Tutustumiskohteina oli Estanc, E-Profiil, Cut Form, FINMEC. Esityksen jälkeen teimme tehdaskierroksen. Hallitusten puheenjohtajien ja sihteereiden yhteistapaamiseen 3.9.2015 Turussa osallistui sihteeri. KUOPIO Paikallisosaston toiminta noudatti laadittua toimintasuunnitelmaa sisältäen sääntömääräisten kokousten lisäksi tehdasvierailuja. Jäsenille on lähetetty kolme tiedotetta ja tämän lisäksi neljä viime hetken muistutussähköpostia. Seminaari ja vierailukohteet olivat kiinnostavia. Kokouksessa käytiin läpi sääntöjen määräämät vuosikokousasiat ja sen lisäksi tutustuttiin Olvin tuotantoon. LAHTI Paikallisosaston toiminta on suunnilleen vastannut ennakolta laadittua toimintasuunnitelmaa. Tämän jälkeen majoittuminen Hotelli Kimmeliin, jossa illalla myös yhdistyksen kustantamaa ohjelmaa. Kokouksen yhteydessä tutustuttiin Betametin toimintaan ja konepajaan. 23.11.2015. Tämän jälkeen tarkoituksena oli käydä Eko-Aims Oy:ssä katsomassa ampumahiihtoratoja ja elektronisia aseita. Vaalikokous pidettiin Konecranes Oyj:llä Hyvinkäällä, jossa Jari Jaakkola esitteli yrityksen toimintaa ja kertoi tekeillä olevasta fuusiosta. TOIMINTA Jyväskylän Hitsaustekniikka’15 päiviin ja 60 -vuotisjuhliin osallistui runsaasti jäseniä. Betamet Automation Oy:llä Jyväskylän Leppävedellä. Paikalla oli 15 paikallisosaston jäsentä. Eero Nykänen on Pätevöityskoulutuskomitean vpj. Näin säästimme yhden työpäivän. Kokoukseen osallistui 9 jäsentä. JYVÄSKYLÄ Vuosi 2015 oli paikallisosaston 60 toimintavuosi. Lehden vastaava päätoimittaja Juha Lukkari on myös jäsenemme. Yhdistyksellämme on ollut vahva edustus pääyhdistyksessä. Yritysvierailuilla käytiin Harvia Oy:lla Muuramessa ja Moventas Gears Oy:lla Keljossa. toimintavuonna jäsenmäärä on lievästi laskenut (vuoden alussa 414 ja 15.9.2015 jäseniä enää 387). Vuosikokous pidettiin 13.3.2015 Olvi Oyj:llä Iisalmessa. Pääyhdistyksen vuosikokous ja hitsausseminaari pidettiin Jyväskylässä. Kokoukseen ja seminaariin osallistui muutamia jäseniämme. Läsnä oli 8 paikallisosaston jäsentä. Vaalikokousmatka järjestettiin Tampereen hitsausmessuille. Osanottajia ilmoittautui vain neljä, joten matka peruutettiin. KOKOUKSET Sääntömääräinen vuosikokous. SHY:n toiminnanjohtaja Jouko Lassila on meidän pitkäaikainen jäsenemme. ja 16.12.2015. Kokoukseen osallistui 30 henkilöä. Läsnä oli 11 paikallisosaston jäsentä ja pääyhdistyksestä koulutuspäällikkö Juha Kauppila. Sääntömääräinen vaalikokous Paikallisosaston vaalikokous pidettiin 23.11.2015. Vaalikokoukseen lähetettiin 381 kutsua, joista sähköpostilla 72,2 %. MUU TOIMINTA JA EKSKURSIOT Vuonna 2015 ei ollut yhteistoimintaa eikä ekskursioita. Paikallisosaston vuosikokous pidettiin 16.3.2015. Sami Ahonen, Pentti Kopiloff ja Jukka Mononen olivat v. HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT 2015 Puheenjohtaja: Eero Nykänen (Archtech Helsinki Shipyard Oy) Varapuheenjohtaja: Henry Sollman (Helsingin Energia) Jäsenet: Jyrki Honkanen (Oy AGA Ab), Pertti Reinikainen (Welding Alloys Finland Oy), Martti Pitkänen (Fortum Power and Heat Oy), Mika Sirén (VTT), Esa Penttilä (ESAB Oy), sihteeri ja rahastonhoitaja Martti Similä (Konsultointi Credeltco Oy) Varajäsenet: Jari Jaakkola (Konecranes Oy) ja Pekka Savolainen (Ruukki) Toiminnantarkastajat: Sophie Ehrnrooth (AEL Oy) ja Matti Tukiainen Varatoiminnantarkastajat:Torsti Heikkinen ja Pekka Pankakoski Hallitus on kokoontunut kolme kertaa ja on tämän lisäksi pitänyt yhteyttä sähköpostilla valmistellen kokouksia ja matkoja. jatkuu numerosta 3/2016. KOKOUKSET Kevätekskursio ja vuosikokous pidettiin Teknohaus Oy:llä Tuusulassa 25.2.2015, jossa isännät esittelivät hitsausautomaatiota ja uusia hitsauslaitteita. Kokoukseen osallistui 18 hitsauksen asiantuntijaa. Lisäksi vuoden lopussa todettiin, että on vielä 17 jäsentä, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksua vuosilta 2014 ja 2015. Paikallisosasto järjesti Hitsaustekniikka’15 –päivät huhtikuussa Jyväskylässä ja samassa yhteydessä juhlittiin paikallisosaston 60:ttä toimintavuotta Aaltosalissa. Kokoukseen osallistui 9 jäsentä. HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT 2015 Puheenjohtaja: Mikko Jauhiainen Varapuheenjohtaja: Esa Lahtinen Jäsenet: Jani Kumpulainen, Tiina Pekurinen, sihteeri Kirsi Sillanpää, Mika Moilanen, Ville Lahtinen ja Jani Vestola Varajäsen: Eeva-Liisa Kojo OSALLISTUMINEN PÄÄYHDISTYKSEN TILAISUUKSIIN Paikallisosastojen yhteistapaamisiin ei osallistunut kukaan hallituksen jäsenistä. Hallitus kokoontui vuoden 2015 aikana puhelinkokouksena 3 kertaa. Läsnä 12 jäsentä. Oulun paikallisyhdistys juhli 60-toimintavuottaan. 2015 pääyhdistyksen hallituksen jäseniä. Ajatuksena oli myös käydä Ylämyllyllä syömässä ja automuseossa. Kokouksen jälkeen suunniteltiin paikallisosaston 60 -vuotisjuhlia. Hallitus kokoontui 4 kertaa lähinnä paikallisosaston 60 -vuotisjuhlien suunnittelujen ja järjestelyiden merkeissä. Merkittävää on se, että lähes kaikki kokouksiin ilmoittautumiset tulivat sähköpostilla. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 43 Toimintakertomus 2015 PAIKALLISOSASTOT HELSINKI Yhdistyksen 56. TOIMINTA Hallitus oli suunnitellut kevätretkelle 20.– 21.5.2015 ohjelmaa: Käynti John Deerelle, jossa emäntänä Niina Räsänen. Jäsenille lähetettiin kolme tiedotetta
Kuukausikokous 50-vuotisjuhlien järjestelyistä 21.9.2015 Lapin Ammattikorkeakoulun Kemin toimipisteessä Kokoukseen osallistui juhlatoimikunta. POHJANMAA Pohjanmaan paikallisosaston tehtävänä on toimia hitsaavan teollisuuden edunvalvojana, kouluttajana ja tiedottajana alueellamme. Hallituksen kokouksissa on käsitelty mm. Juhlia sponsoroivat: Kemppi Oy, Tools Oy, Retco Oy, IKP Oy, Fortaco Oy, Nordbull Oy, Transtech Oy, Aga Oy ja Viafin Process Piping Oy. POHJOIS-KARJALA Vuoden 2015 järjestettiin yhdistyksen toimesta kolme (3) tapahtumaa. Isäntänä toimi Jouko Korhonen. Hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle saatiin valituksi sopuisasti ilman äänestystä. Kokouksen jälkeen tutustuimme Peltolan koulutiloihin, jotka olivat huippuluokkaa. Juhla oli kaksipäiväinen. Kokouksessa käytiin läpi myös 50-vuotisjuhlajärjestelyitä. Vuosikokous 10.3.2015 Kokous järjestettiin Tecwill Oy:n tiloissa Joensuussa. Toisena päivänä oli järjestetty yritysvierailuja seuraaviin kohteisiin: SSAB Raahe Oy, OMP-Konepaja Oy, Nordic Tank Oy ja Oulun Yliopisto. Kultainen ansiomerkin saivat: Leo Hanhisuanto, Jouko Jussila, Antero Kyröläinen, Markku Mustonen ja Jouko Leinonen ja hopeisen ansiomerkin: Esko Hilden, Janne Jauhola, Paavo Halkola, Aki Väinölä, Pauli Ylipelto ja Juhani Vakkala. Isäntänä toimi Niko Kuikka. toimintavuosi HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT 2015 Puheenjohtaja: Martti Saarela (Oy SteelDone Group Ltd.) Varapuheenjohtaja ja rahastonhoitaja: Pasi Leiviskä (SSAB Oyj) Jäsenet: Juha Mäntykangas (Raahen koulutuskuntayhtymä, Raahen ammattiopisto), Esko Kallionpää (Rannikon konetekniikka Oy), Atte Jääskelä (Caverion Industria Oy), Pentti Sorsa (NDT MiFic Oy), Mika Haapakoski (Nivalan ammattiopisto), Veijo Heikkilä (Oy Aga Ab)ja Seppo Ukonsaari (Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus) Varajäsenet: Jari Hautala (Miilukangas Ky) ja Esko Ryyti (Caverion Industria Oy) Sihteeri: Tapio Oikarinen (Fennovoima Oy) Toiminnantarkastajat: Matti Peltola ja Jukka Haarala Varatoiminnantarkastaja: Esa Törmälä Kertomusvuonna hallitus kokoontui kahdesti: 18.5.2015 Ruokakeidas, Oulainen ja 26.10.Hotelli Raahen Hovi, Raahe. Yritys on siirtänyt hitsauksen Komas Oy:n tiloista omiin tiloihinsa. alueemme organisaatioiden edustajista. Vuosi oli juhlavuoden myötä hyvin aktiivinen. TOIMINTA Paikallisosaston 50-vuotisjuhlat pidettiin Oulun Edenissä 12.13.11.2015. Paikallisosastojen yhteistapaamiseen 3.9.2015, Koneteknologia-keskus Turku Oy Pääyhdistyksen järjestämään paikallisosastojen yhteistapaamiseen otti osaa yhdistyksestämme Janne Jauhola ja Timo Kauppi. Tästä huolimatta jäsenmäärä putosi kuudellatoista. Kokouksen jälkeen tutustuimme yrityksen tuotteisiin. Kokouksessa käsiteltiin 50-vuotisjuhlien tilannetta ja auki olevia asioita. Yritys ja yhteisöjäseniä olivat: Rautaruukki Oyj, Miilukangas Ky, Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, Telatek Oy, Rannikon Konetekniikka Oy, Oy AGA Ab, Inspecta Oy, Caverion Industria Oy ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU.. Keskusteltiin koulutuksen merkityksestä Joensuun talousalueelle ja samalla todettiin, että aloittajia on aivan liian vähän tulevaisuuden hitsaajakysyntään nähden. Kokouksen yhteydessä käytiin läpi myös 50-vuotisjuhlajärjestelyiden etenemistä. Juhlaan osallistui 62 henkilöä. RAAHENSEUTU Vuosi 2015 oli paikallisosaston 39. Juhlaillallisen yhteydessä myönnettiin ansiomerkkejä. Yritys valmistaa liikkuvia betoniasemia, jotka matkaavat eripuolille maapalloa. Hallitus on kokoontunut yhteensä 5 ker taa eri yrityksissä ja oppilaitoksissa. Vuoden lopussa jäseniä oli 171. KOKOUKSET Hallituksen kokoukset Hallitus kokoontui neljä (4) kertaa. Ensimmäinen kohde oli Varkaudessa toimiva Warkaus Works. JÄSENISTÖ Paikallisosaston jäsenmäärä oli vuonna 2015 137 jäsentä. Yhteistapaamisessa tutustuttiin koneteknologiakeskuksen toimintaan. Vaalikokous 24.11.2015 Kokous järjestettiin AmoJtk:n tiloissa Joensuun Peltolassa. Siellä tutustuimme höyrykattiloiden osien vaativaan hitsaamiseen. Hallintomme koostuu em. Yhteistyö SHY:n ammatillisten oppilaitosten ja yritysten kesken on saumatonta. HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT 2015 Puheenjohtaja: Janne Jauhola Varapuheenjohtaja: Kai Hurula Jäsenet: Markku Mustonen, Mauri Liekola, Leo Hanhisuanto, Juhani Vakkala, Timo Kauppi ja Esa Rautiainen Varajäsenet: Matti Jukarainen ja Juha Lehti Toiminnantarkastajat: Erkki Sortti ja Jaakko Tikanoja Varatoiminnantarkastajat: Jukka Maronen ja Aarno Kanto JÄSENISTÖ Toimintavuoden aikana uusia jäseniä on saatu 13 kappaletta. Pääyhdistyksen hallitus Hallituksen jäsen Timo Kauppi valittiin pääyhdistykseen hallituksen jäseneksi syksyn 2014 vaalikokouksessa. Kokouksen yhteydessä perustettiin juhlakomitea, johon kuuluivat: Janne Jauhola, Leo Hanhisuanto, Timo Kauppi, Mauri Liekola, Kari Mäntyjärvi ja Kai Hurula. vaalija vuosikokouksiin sekä päällimmäisenä paikallisosaston 50-vuotisjuhlaa. Tiedotuksestamme vastaa Hitsaustekniikka-lehti, jonka jakelu kattaa koko jäsenkunnan. Kokouksessa ideoitiin kaksipäiväisen juhlan päärunko sekä varattiin Oulun Edenistä tilat ajalle 12.13.11.2015. toimintavuosi. Kokousta ennen oli otettu selvää Oulun alueen hotellien hintatasosta ja palveluista. Ensimmäinen päivä koostui seminaareista, pääyhdistyksen vaalikokouksesta ja juhlaillallisesta. Timo on osallistunut kokouksiin aktiivisesti. Vaalikokous 26.10.2015 Lapin Ammattikorkeakoulun Kemin toimipisteessä Vaalikokoukseen osallistui 7 jäsentä. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 44 OULU Vuosi 2015 oli paikallisosaston 50. Excursio 11. 12.2.2015 Helmikuussa kävimme tutustumismatkalla Savossa. Kuukausikokous 13.2.2015 Ammattiopisto Luovin Oulun toimipisteessä 50-vuotisjuhlajärjestelyt alkoivat suunnittelukokouksella, jossa paikalla oli kahdeksan henkilöä paikallisyhdistyksestä ja pääyhdistyksen toiminnanjohtaja Jouko Lassila. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 7§:n vaalikokoukselle määräämät asiat. Vuosikokous 26.2.2015 Ammattiopisto Lappialla, Torniossa Vuosikokoukseen osallistui 10 jäsentä. Lähes kaikki hitsauskoneet oli uusittu ja samalla layout oli tehty toimivammaksi. Metalliala ja hitsaus olisi saatava enemmän kiinnostavaksi nuorten keskuudessa. Hitsattavat kappaleet olivat järeitä osakokonaisuuksia junttauskoneisiin. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 7§:n vuosikokoukselle määräämät asiat. Toisena kohteena oli Kuopiossa toimiva Junttan Oy. HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT 2015 Puheenjohtaja: Ahti Ekdahl (Kokkola LCC Oy) Varapuheenjohtaja: Heikki Mäkelä (Sarmaplan Oy) Sihteeri: Jonne Näkki (Ketek Oy) Rahastonhoitaja: Jukka Lämpsä (Ab Häggblom Oy) Jäsenet: Seppo Heiskanen (Kokkola LCC Oy), Jarkko Kröger (K-P Edu), Jari Hannila (Kemppi Oy), Jukka Sihvonen (Caverion Industria Oy), Jaakko Pietilä (Fineweld Oy) Mika Lassila (SEDU) Yhdistyksen toiminnantarkastajina vuonna 2015 ovat toimineet Jari Takala ja Terho Torvinen. Syksyksi kaavailtu seminaari ja yhdistetty pikkujoulu jouduttiin perumaan vähäisen osanottajamäärän takia. Osasyynä tilojen uudistamiseen on aikuisopiskelijoiden siirtyminen Kaislakadulta Peltolaan samoihin opetustiloihin nuorisopuolen kanssa
SAVONLINNA Yhdistyksemme piti sääntömääräiset kokoukset maalisja lokakuussa vuonna 2015 ja hallitus kokoontui muutaman kerran hitsauskilpailujen ja yhteisretken järjestämisen tiimoilta. Hannu Kirveslahti Klubimestari Tampereen Senioriklubi. VAPAA-AJAN TOIMINTA Osaston yksi ”vakio” tapahtuma on alkuvuonna ollut jäsenten ja heidän perheenjäsenille suunnattu pilkkikilpailu. Uusien jäsenten hankinta on havaittu perin haastavaksi tehtäväksi ja sen eteen täytyy ponnistella ankarasti. Vuonna 2016 saamme jälleen Unkarilaiset koululaiset vieraaksemme kisaamaan. Kokoukseen osallistui 3 paikallisosaston jäsentä. EKSKURSIOT JA KOULUTUSTOIMINTA Ekskursiotoiminta rajoittuivat hallituksen kokousten, että vaalikokouksen yhteydessä tehtyihin vierailuihin. Zetorissa nautimme kalakeittoillallisen. Yhdistyksen vaalikokous pidettiin Raahessa, Hotelli Raahen Hovissa 26.10.2015. Jouduimme perumaan pilkkikilpailun koska ei ollut riittävästi jäätä. Paikallisosaston toiminta oli vuoden aikana pääosin toimintasuunnitelman mukaista, syksyksi suunniteltu Octoberfest jouduttiin valitettavasti perumaan. MUU TOIMINTA Yhdistyksen perinteinen kesäpäivän järjestettiin Kalajoella pienristeilyn muodossa 15.8.2015. Kalliomaassa nautittiin kahvit, jonka jälkeen lähdimme paluumatkalle Zetoriin. E sitän lämpimät kiitokset Tampereen paikallisosastolle saamastani erityishuomiosta 26.8.2016. TAMPERE Vuosi 2015 oli paikallisosaston 63. Risteilykohteena Kalliomaa, joka sijaitsee Luvian edustan ulkosaaristossa. PÄÄYHDISTYS Jukka Kömi toimi pääyhdistyksen hallituksessa. Teimme tutustumismatkan Valmet Automotivelle Uuteenkaupunkiin yhdessä Tampereen senioriklubin kanssa 9.9.2015. Toinen vakiotilaisuus on kesäristeily, tällä kerralla risteiltiin Pyhäjärvellä Ms. KOKOUKSET Vuosikokous pidettiin 26.2.2015 Ravintola Porin Suomalaisella Klubilla, Porissa. KOULUTUS SHY Tampereen paikallisosasto järjesti 22.5.2015 yhteistyössä Turun paikallisosaston kanssa avec-seminaariristeilyn, jonka ohjelma keskittyi hitsauksen eri osa-alueisiin erityisesti käytännön esimerkkien pohjalta. Kokouksen yhteydessä pääsimme myös tutustumaan heidän toimintaansa. Risteilyllä oli tarjolla iltapalaa ja yhteistyökumppaneiden tarjoamia virvokkeita. Risteilylle osallistui kiitettävä määrä myös osaston aktiivisia senioreita. HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT 2015 Puheenjohtaja: Jukka Kallionpää Varapuheenjohtaja: Ari Ahto Jäsenet: Janne Haula, Jarmo Juvonen, Jarkko Mäenpää, Timo Reunamo, Vesa Rinne, Toni Sairanen Varajäsenet: Nea Molander ja Petri Taipalmaa Toiminnantarkastajat: Taisto Uusivirta ja Matti Erkkilä Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 4 kertaa. toimintavuosi. SATAKUNTA Vuosi 2015 oli Satakunnan paikallisosaston 52. Kokoukseen osallistui 10 paikallisosaston jäsentä. Huomionosoitus annettiin paikallis-osaston hyväksi tekemästäni työstä. Risteilyaluksena toimi Kaljaasi Ansio. JÄSENET Vuoden 2015 lopussa paikallisosaston jäsenmäärä oli 195 jäsentä, jossa on vähennystä edelliseen vuoteen 20 jäsentä. Perinteisesti hitsauskone-esittelijät kertoivat koneittensa huippuominaisuuksista ja esittelivät hitsaten eri liitosmuotoja ja perusaineita. Risteilylle osallistui 15 henkilöä. KOKOUKSET Vuosikokous pidettiin 19.2.2015 Prospero Oy:n tiloissa Ylöjärvellä. toimintavuosi. TOIMINTA Paikallisosaston toiminta oli vuoden aikana toimintasuunnitelman mukaista. TURKU Vuosi 2015 oli Turun paikallisosaston 62. Uutta yhteistä retkikohdetta suunniteltiin jo menomatkalla ja se tullee olemaan Tampereen Hitsausmessut maaliskuussa 2016 ja loppuvuodesta jokin toinen kohde. Venäläisten osallistuminen on vielä epävarmaa. HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT 2015 Puheenjohtaja: Mikko Vaittinen (Oy AGA Ab) Varapuheenjohtaja: Risto Nieminen (Metlab Oy) Jäsenet: Mari Mikkonen (DEKRA Industrial Oy), Ari Kangasmäki (TSKHitsauslaite Oy), Esa Vallius (Tevo Lokomo Oy), Simo Lustig (Valmet Power Oy) ja Antti Lehtimäki (TAKK) Varajäsenet: Hannu Leppänen (Prospero Oy) ja sihteeri Maria Lammentausta (Kopar Oy) Hallitus kokoontui kuusi kertaa. Vuoden 2015 vaalikokous pidettiin 22.10.2015 Valmet Technologies Oy:n tiloissa Tampereella. Unkarilaisten koululaisten ryhmänjohtajana toiminut Julianna Kulcsa’r hääri ja tulkkasi ammattisanastoa sekä visaisia kysymyksiä niin konetoimittajille kuin järjestäjille. Kokouksen jälkeen kuultiin yhteenveto paikallisosaston tulevista tapahtumista sekä pääyhdistyksen kuulumiset. Toiminnasta tiedotettiin jäsenistölle sähköpostitse ja kirjeitse. Osaston jäsenmäärä on 265 henkilöä. Risteilylle osallistui 18 henkilöä. Vaalikokous pidettiin 29.10.2015 Ravintola Porin Suomalaisella Klubilla, Porissa. Keväiset hitsauskilpailut olivat jälleen yhdistyksen toiminnan huipentuma ja kilpahitsaajia saatiin kisaan kiitettävästi, tällä kertaa jopa Unkarista asti! Hitsauskilpailu loi innostuneen vastaanoton kilpailijajoukkoon ja alkuun pidättyväisiltä vaikuttaneet Unkarilaiset rohkenivat lyödä kampoihin paikallisille taitajille. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 45 KOKOUKSET Vuosikokous pidettiin Raahessa SSAB:n terästehtaalla 12.2.2015. Syksy huipentui Kuopion po:n kanssa tehtyyn lokakuiseen yhteisretkeen Viroon. Savonlinnasta, tosin, saatiin matkaan vain jäsenistön terävin kärki. toimintavuosi. Merete -laivalla. Hitsauskilpailujen järjestäminen on ollut yhdistyksemme ylpeydenaihe. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Toiminnasta tiedotettiin jäsenistölle kolmella jäsentiedotteella ja Hitsaustekniikka-lehden sekä yhdistyksen kotisivujen välityksellä. Kokoukseen osallistui 8 paikallisosaston jäsentä. EKSKURSIOT Kesäristeily järjestettiin 11.6.2015. Kokouksen puheenjohtajana toimi Martti Saarela ja sihteerinä Atte Jääskelä. HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT 2015 Puheenjohtaja: Kai Kasanen Varapuheenjohtaja: Marko Lappalainen Sihteeri: Jukka Sorvali Jäsenet: Kalevi Makkonen, Timo Palkolahti, Timo Huoman, Antti Mäkelä ja Tapani Lipsanen Varajäsenet: Pasi Paunonen ja Pertti Kananen Toiminnantarkastajat: Vilho Kosonen ja Esko Koistinen Varatoiminnantarkastaja: Mika Hirn Jäsenmäärä vuonna 2015 oli 46 henkilöä. Puheenjohtajana toimi Martti Saarela. Kokouksessa kuutiin Steel Done Oy:n järjestämään nosturitoimitukseen ja SSAB:n tuotteisiin liittyvät esitelmät. Kokoukseen osallistui 7 paikallisosaston jäsentä
EXCURSIOT JA MUUT TAPAHTUMAT Perinteinen kevät-kesän avec-seminaariristeily toteutettiin 22.5.2015 TurkuMaarianhamina-Turku -piknik-risteilynä. 570 sivua. painos, 2016. 09 149 9331, www.sfs.fi, sales@sfs.fi Hitsauksen eri osa-alueiden tärkeimpiä standardeja on koottu SFS-käsikirjoihin. Toimintakertomukset jatkuvat numerossa 5/2016. Tässä uusittu osa 1, ja loput löytyvät SFS:n verkkokaupasta sales.sfs.fi. päivällisen merkeissä. Kokoukseen osallistui 20 paikallisosaston jäsentä. HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT 2015 Puheenjohtaja: Pasi Hiltunen Varapuheenjohtaja: Vesa Viitasaari Jäsenet: Jyrki Koivisto, Timo Kankala, Ilpo Ylismäki, sihteeri Teemu Mäkinen, Marko Tastula, ja Pekka Niinistö Varajäsenet: Jari Niemi, Jaakko Heikonen ja Pasi Vuorinen Toiminnantarkastajat: Antti Itävuo ja Petri Paakkonen Varatoiminnantarkastajat: Jari Salmi ja Kari Laiho Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 5 kertaa. 4/ 20 16 [ www .hitsaus .net ] 46 27.–29.9.2016 Uusi hitsauksen SFS-käsikirja 66-1 Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Malminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki Puh. Turun paikallisosastoa edusti Timo Kankala. KOKOUKSET Vuosikokous pidettiin 17.2.2015 Koneteknologiakeskus Turku Oy:n tiloissa Lemminkäisenkadulla Turussa. Kokouksen jälkeen tutustuttiin Koneteknologiakeskuksen toimintaan ja nähtiin pari laserhitsausdemoa. Kokouksen jälkeen kuultiin esitelmä Turku Energian toiminnasta ja tutustuttiin sen toimitiloihin. Huom! Saatavana myös DRM-suojattuna pdf-käsikirjana hintaan 260 euroa (+ alv 24 %). 260 € (+ alv 10 %). Turun paikallisosaston delegaation matka Hitsaustekniikka-päiville ja Jyväskylän paikallisosaston 60-vuotis juhlille 16.-17.4.2015 Jyväskylään keskeytyi junamatkan peruuntumiseen jo Turun ratapihalla. Kokoukseen osallistui 18 paikallisosaston jäsentä. Seminaarissa kuultiin kuusi esitelmää hitsauksen eri osa-alueilta. SFS-käsikirja 66 Hitsaus Osa 1: Hitsauksen laadunhallinta 13. Vaalikokous pidettiin 21.10.2015 Turku Energian tiloissa Linnankadulla Turussa. Koulutustilaisuuden jälkeen seurasi vapaamuotoisempaa yhdessäoloa hyvässä seurassa mm. Seminaariristeilylle osallistui 41 henkilöä. VERKKOKAUPPA AVATTU! www.hitsaus.net TILAA NYT UUTUUSKIRJA Hitsauksen materiaalioppi 1 ja 2 JÄSENET Vuoden 2015 lopussa paikallisosaston jäsenmäärä oli 370 jäsentä ja 7 uutta jäsentä liittyi toimintaamme vuoden aikana. A4-koko. SHY:n pääyhdistyksen ja paikallisosastojen vuotuinen yhteistapaaminen järjestettiin 3.9.2015 Turussa. IIW:n yleiskokouksen ja kansainvälisen hitsausseminaarin 28.6.-3.7.2015 järjestelyihin osallistui myös Turun paikallisosaston jäseniä
Maskun kisan voitti Ari Hauta. Ilkka Laihonen 57 pb 3. Tänä kesänä HITSIN GOLF-TURNAUS kisan osakilpailut järjestettiin 17.6.2016 Maskussa ja 19.8.2016. Teppo kiikaroi 10 väylän lipun etäisyyttä Golfia hitsauksen ammattilaisille. Jarmo Puumalainen 57 pb Vuoden 2016 EWF-koulutettujen hitsauskoordinoijien mestaruus Teemu Mäkinen (IWE) HITSIN GOLFTURNAUS Kisaan osallistuneita odottelemassa tulosten julkaisua saunomisen ja kalasopan syömisen jälkeen. Ari Hauta 71 pb 2. Ryhmä 10 väylän tiiauspaikalla WinNovan Pätevöintilaitos (aiemmin Innova) on järjestänyt vuodesta 2006 lähtien golfkilpailut asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen Rauman Pomppusissa. Silloin osallistui kisaan 13 henkeä ja Pron koulutukseen 7 henkeä. 2006 Innova järjesti Raumalla ensimmäisen kilpailun . Rauman osakilpailun yhteydessä on aina pelattu samalla myös ”EWF koulutettujen hitsauskoordinoijien” mestaruuskilpailut, jonka Lappeenranta aloitti 2004, mutta ei saanut tehtyä siitä perinnettä, joten Innova ”adoptoi” ko kilpailun. Tänä vuonna osallistujia oli Maskun kisassa 19 ja Rauman kisassa 17 henkeä. 2008 Polartest Oy tuli mukaan ja järjesti Maskun kilpailun osana turnausta . . Vuonna 2008 järjestelyihin tuli mukaan Polartest Oy (myöhemmin Dekra Oy). Raumalla on myös parina vuotena järjestetty harjoitusmahdollisuus (ja pieni kisa Par 3 radalla) sellaisille henkilöille, joilla ei vielä ole Green Cardia (aloittelijoille). Osallistujamäärä vaihdellut: Raumalla 921 henkeä ja Maskussa 12-22 henkeä! HITSIN GOLF-Turnaus 2016 Rauma 19 .8 .2016 Tulokset 1. Teemu Mäkinen ReG 2. Ari Hauta UGK 3. Teppo Vihervä KGM Lähimmäs lippua Teemu Mäkinen Pisin Draivi Tero Virtanen Paras SCR tulos Teppo Vihervä Vuoden 2016 Hitsin turnaus (Masku+Rauma) 1. 2010 …> Winnova Oy ja Dekra Oy kisojen järjestäjinä . Tuomo Orava tuomo.orava@gmail.com HITSIN GOLF TURNAUKSEN LYHYT HISTORIIKKI Kisa ”perustettiin” 2004 Lappeenrannan järjestämän EWF Golfin jatkoksi, koska kiertopalkinto sieltä jäi haltuumme ja pyysimme Lpr luvan tehdä kisasta perinteen! . Rauman kisan (ja myös EWF koordinoijien mestaruuden) voitti Teemu Mäkinen. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 47 1. HITSIN GOLF 2016 turnausvoittaja oli Ari Hauta. Raumalla. 2007 Raumalla järjestettiin kisan yhteydessä myös opetustilaisuus ”noviiseille”. (Lpr 9 reiän kisaan osallistui 5 henkeä)
Näissä myös kustannustaso on korkeinta. 5, pp. Vastaväittäjänä toimi professori Xiubo Tian, Harbin Institute of Technology, Harbin, Kiina. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 48 M.Sc. Myös useita suomalaisia yrityksiä on vahvasti läsnä Kiinassa joko omine tehtaineen tai alihankintaverkostojen kautta. Jukka Martikainen – Hitsauksen laatujohtamisen kehittäminen Kiinan hitsaavassa teollisuudessa. Xiaochen Y., Kah P. 423-428. Ph.D. and Martikainen J., (2016), Risk Management System and Execution in Welding for Offshore and Coastal Constructions. Suinpäin sinne ei pidä mennä, sillä kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaiset kuin läntisessä Tohtorinväitös Lappeenrannassa Apulaisprofessori Paul Kah (vas.), professori Xiubo Tian, tohtori Xiaochen Yang ja professori Jukka Martikainen. . Vaihteleva ja suhteellisen matala laatutaso sekä johtamisen ongelmat ovat olleet päällimmäiset heikkoudet kiinalaisessa hitsaavassa teollisuudessa. and Ming S., (2015), Improvement research on quality management system and executive ability effect in the Chinese welding industry. 120-126. and Martikainen J., (2015), Analysis of Chinese welding industries today and in the future (focus on cost, productivity and quality). International Review of Mechanical Engineering, ISSN 19708734, Vol. Viime aikoina hitsauksen hintataso on noussut ja hitsaava teollisuus on joutunut miettimään hintaja laatukilpailukykyään entistä tarkemmin. Professori Tian toimi myös esitarkastajana yhdessä tekniikan tohtori Petteri Jernströmin, Kemppi Oy, kanssa. Xiaochen Y., Kah P., Emmanuel G. Tulokset osoittavat laadun parantuneen ja kustannusten alentuneen selvästi sovellettaessa uutta toimintatapaa. Xiaochen Y., Kah P. Malli ottaa huomioon teknisten näkökohtien lisäksi myös yhteiskunnallisen ja kulttuurisen taustan. (27.5.2016). Xiaochen Yang on asunut ja opiskellut Suomessa vuodesta 2009 lähtien. Xiaochen Yang käyttää mallistaan nimeä ”Welding production quality control management model in China, (WQMC)”. 127-133. Ohjeistuksen puutteellisuus, virhealttius, ”kasvojen” menettämisen pelko, alhainen työmotivaatio ja itseohjautuvuuden puute ovat merkittäviä ongelmia. Pienestä hidastumisesta huolimatta Kiinan talouden kasvu on edelleen voimakasta. Kustoksena väitöstilaisuudessa toimi professori Jukka Martikainen LUT:sta. Työtä ohjasivat professori Jukka Martikainen ja apulaisprofessori Paul Kah. 9, No. The 26 th International Offshore and Polar Engineering Conference, Rhodes, Greece, June 26-July 2, 2016. and Martikainen J., (2015), Development research of a new welding manufacturing quality control and management system. Osana kasvua hitsaavan teollisuuden volyymi on kasvanut vuosikausia. Shanghain alueella ja koillisessa Kiinassa Dalian ja Harbinin alueilla. Yangin diplomityö ”The productivity, economy and quality of welding in the different geographical areas of China – today and in the future (2011)” toimi pohjana väitöskirjatutkimukselle. . Xiaochen Yang Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (LUT) väitteli toukokuussa 2016 aiheesta ”Hitsauksen laatujohtamisen kehittäminen Kiinan hitsaavassa teollisuudessa”. Kaiken kaikkiaan suuntaus on määrästä laatuun. Yang on kehittänyt väitöstutkimuksessaan hitsauksen laatujohtamisen mallin ja työkalun, joka soveltuu nykyistä paremmin toimittaessa kiinalaisessa yhteiskunnassa. Diplomityössään Yang kiersi Kiinaa ja kartoitti hitsauksen tasoa eri puolilla Kiinaa. Case: China. International Review of Mechanical Engineering, ISSN 1970-8734, Vol. . Tohtori Yang työskentelee tutkijana LUT:ssa ja hän on valmis konsultoimaan yrityksiä, jotka pohtivat yhteistyömahdollisuuksia tai jopa tuotannon siirtämistä Kiinaan. Väitöskirja koostuu neljästä tieteellisestä artikkelista ja yhdestä tieteellisestä konferenssiartikkelista, jotka ovat . . Selvästi osoittautui, että hitsauksen suhteen toiminta on korkeatasoisinta itäisellä rannikkoalueella, mm. Se perustuu kansainvälisiin ISO 9001 ja ISO 3834 -laatuja johtamisstandardeihin, joita on täydennetty ottamalla mukaan paikallisia kiinalaisia näkökulmia hitsaajien ja koordinoijien koulutuksessa, Lean-tuotantomalli sekä TWM (Total Welding Management) -menetelmä. Malli antaa suomalaiselle hitsaavalle teollisuudelle erinomaiset lähtökohdat harkittaessa toimintaa ja yhteistyötä Kiinassa. Väitöskirjatyö kohdistui kolmeen suomalaiseen hitsaavaan yritykseen ja niiden kiinalaisiin alihankintaverkostoihin. 9, No 4, pp. International Journal of Mechanical Engineering and Applications, ISSN 2330-0249, 3 (6), pp. Vahva autoritäärinen toimintatapa elää vahvana ja se aiheuttaa sekä sisäisiä että ulkoisia ristiriitoja toimittaessa läntisen maailman kanssa. Hän valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 2011 ja nyt tekniikan tohtoriksi. 491-498. Xiaochen Y., Kah P. Väitöskirjan enlanninkielinen nimi on ” Development of a new welding product quality control and management system model for China”. Xiaochen Y., Kah P., (2015), The analysis of the relationship between the different factors influencing welding production by the Gephi software. International Journal of Mechanical Engineering and Applications, ISSN 2330-0248, 3(6), pp
LMP 452i:n paloaikasuhde on 400A/60% ja LMP 560 560A/60%. Digitaaliset V/Aja langansyöttönopeuden mittarit ovat vakiovaruste. LMP 560:n väkivahva muuntaja riittää hyvin myös hiilikaaritalttaukseen. Yangin jatkotutkimus keskittyy IoT:n (Internet of Things) mahdollisuuksiin hitsaavassa liiketoiminnassa, erityisesti kansainvälisessä toiminnassa. Lisäksi nykyisin on hyvin toimivia hitsauspolttimia 4 ja 5 metrin pituisina, joten LMP-koneet kykenevät kilpailemaan invertterikoneille myös ulottuvuudessa. Asemapaikkana on Porin konttori. Xiaochen Yang on syntynyt 1984 Pekingissä Kiinassa. ISBN 978-952-265952-1, ISBN 978-952-265-953-8 (PDF), ISSN-L 1456-4491, ISSN 1456-4491. LMP-sarjan hitsausvirran induktioon on kiinnitetty erityisesti huomiota. Väitöskirja on julkaistu yliopiston Acta Universitatis Lappeenrantaensis –tutkimussarjassa numerolla 697. WALLIUS MIG/MAGSARJA 400/560A suorituskykyinen vaihtoehto UUTUUSTUOTTEITA Retco Oy Konetekniikan insinööri ( AMK ) Ville Setälä (28) on nimitetty Retco Oy Welding Products’n Tuotepäällikön tehtävään. Erikoistilauksesta langansyöttönopeus on mahdollista nostaa jopa 30:een m/min. Koneiden vuosittaiset käyttökustannukset ovat myös alhaiset. Lisätietoja koneista: www.wallius.com puh. Yhteystiedot: xiaochen.yang@lut.fi, puhelin +358 44 584 0312 Jukka Martikainen Professori Lappeenrannan teknillinen yliopisto Wallius LMP-sarjan 452i/560 MIG/MAGhitsauskoneessa on kaikki nykyaikaisen konventionaalisen koneen edut: suuri kuormitettavuus, oikein porrastettu jännitteensäätö, helppokäyttöisyys ja muuntajarakenteen ansiosta pehmeä valokaari. Näistä ominaisuuksista moni hitsari pitää, mutta tämä ”pehmeä valokaari” on päässyt unohtumaan invertterikoneiden tultua voimakkaasti markkinoille. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 49 maailmassa. Langansyöttöyksikössä on pikakiinnitys. 044 5125 735. Moottori on voimakas 0-24 m/min syöttönopeudella. Väitöskirjan painetun version voi hankkia Lappeenrannan teknillisen yliopiston Yliopistokirjapainosta tai kirjakauppa@aalef.fi. NIMITYKSIÄ. Muuntajarakenteen ansiosta paino nousee suuremmaksi kuin invertterikoneilla. LM 42 voidaan asentaa puomiin tai varustaa keventimellä. Hitsausvirran induktio viimeistelee virran ennen hitsausta eli hidastaa virran kasvunopeutta. Langansyöttölaite LM 42 on teräskoteloitu ja varustettu neljällä syöttöpyörällä. Siksi LMP-sarjan raskaissa koneissa on suuret pyörät ja langansyöttöyksiköt voidaan varustaa 10, 15 tai 20 metrin välikaapelipaketilla. Hyvä induktori ja oikein mitoitettu massiivinen muuntaja antaa pehmeän keskeytymättömän valokaaren. Lisäksi kytkinsäätöiset konventionaaliset hitsauskoneet ovat edullisia hankkia ja niillä on pitkä käyttöikä. Hän valmistui diplomi-insinööriksi 2011 Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja tekniikan tohtoriksi 2016. Wallius Hitsauskoneet Oy on tuonut uudelleen nämä koneet markkinoille. Muuntaja on rinnakkaiskäämitty. Hän suorittaa tällä hetkellä IWE-tutkintoa
Hitsausneuvojia (IWS) pätevöityi yhteensä 123 kpl, joka oli noin puolet vuoden 2014 määrästä. Asiakirjoja tulee säilyttää 5 vuotta kurssin ja koulutusoikeuksien päättymisestä. Onko sinun mainoksesi paikka tässä. Puheenjohtajana toimii Mika Sirén VTT:sta ja pitkäaikainen puheenjohtaja Reijo Pettinen jatkaa edelleen PKK:n jäsenenä. Heistä IFW-tason suoritti 228 kpl:tta ja IPWja ITW-tason suoritti 73 ja 78 kpl:tta. Ilmoitusvaraukset: 11.11. Uusimpana jäsenenä aloitti 2016 prof. Hitsauksen materiaalioppikirjat Uudet hitsauksen materiaalioppikirjat (osa 1 ja 2) IWE-, IWTja IWS-koulutukseen ovat myynnissä SHY:n verkkokaupassa hintaan 140 € /kirjapari (alv 0%) + toimituskulut. Hitsausohjaajia (IWP) pätevöityi 2 kpl. varapuheenjohtaja Eero Nykänen Archtech Helsinki Shipyards Oy 2. Oppilaitostilauksen voi myös lähettää sähköpostitse osoitteeseen: angelica.emeleus@shy.inet.fi Uusia IW-koulutuksen järjestäjiä Uudet koulutusoikeudet myönnettiin SHY/ PKK:n kokouksessa 14.6.2016 koulutuskuntayhtymä TAVASTIALLE Hämeenlinnaan ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymälle Kalajoelle. Asiakirjojen säilyttäminen SHY/PKK:n auditoinnissa otettiin myös esille Pkk:n uutisia 08/2016 PKK:n kokoonpano toimikaudella 2016-2018: Puheenjohtaja Mika Sirén VTT 1. Onnittelut kaikille uusille ja kiitokset jatkaville jäsenille. Onnittelut! Syksyisin terveisin SHY/PKK Teemat ja aikataulut No 5/2016 Mekanisointi, automatisointi ja suunnittelu Ilmestyy: 28.10 Ilmoitusvaraukset: 30.9. Kansainvälisen hitsaajapätevyyden todistus myönnettiin yhteensä 379 opiskelijalle. 040 779 9653 tai 040 504 6774 sähköposti: elina.tenhunen@pp-marketing.fi Lisätietoa: www.hitsaus.net. Asiakirjojen säilyttäminen on määritelty ohjeessa A009. Todistusten allekirjoittaminen SHY/PKK kansainvälisessä auditoinnissa 25.1.2016 otettiin esille pätevyystodistusten allekirjoittaminen. Jukka Martikainen LUTista. Todistuksia Diplomeja kirjoitettiin vuonna 2015 yhtensä 560 kpl. Oppilaitoshinta on 100 € /kirjapari (alv 0%) + toimituskulut. Tällöin tilaajana ja toimitusosoitteena tulee olla oppilaitos. Hitsaustekniikka-lehden jokainen numero on erikoisnumero! Yritysja yhteisöjäsenille -15% alennus listahinnoista. IW-kurssien maksut IW-koulutuksiin liittyvää tenttien ja todistusten laskutusta muutetaan selkeämmäksi. Ilmoitusmyynti: Elina Tenhunen / T:mi Petteri Pankkonen puh. Itse maksut pysyvät samana, mutta jatkossa IW-tentti (myös uusinnat) ja todistukset laskutetaan erikseen. varapuheenjohtaja Ari Numminen Q-Test Oy Jäsenet Ari Ahto Technip Offshore Finland Oy Sophie Ehnrooth AEL Jyrki Honkanen Oy AGA Ab Timo Kettunen Proxocon Oy Jukka Martikainen LUT Reijo Pettinen Esa Tikka TWM-Tikka Welding Management Sihteeri Juha Kauppila SHY asiakirjojen säilyttäminen koulutusoikeuksien päättyessä. 4/ 20 16 [ www .hitsaus .net ] 50 SHY/PKK:n kokoonpano SHY:n hallitus on kokouksessaan 8.3.2016 hyväksynyt PKK:n kokoonpanon ajalle 20162018. Hitsausneuvojien suurta määrä 2014 selittää kantavien teräsrakenteiden CE-merkintään ja valmistukseen voimaantulleet standardit 1090-1 ja -2. Hitsausinsinöörejä (IWE) ja teknikoita (IWT) pätevöityi 35 kpl. Kansainvälisiä hitsaustarkastajia, IWIPja Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys PÄTEVÖITYSKOULUTUSKOMITEA -S, pätevöityi 17 kpl. No 6/2016 Pätevöityskoulutus Ilmestyy: 9.12. Pätevyystodistukset allekirjoittaa jatkossa SHY/PKK:n puolesta tutkintolautakunnan puheenjohtaja (Chair of Examination Board) tai hänen varahenkilönsä (Vice Chair of Examination Board ) ja oppilaitoksen puolesta allekirjoituksen tekee oppilaitoksen vastuuhenkilö (Head of Training Body) tai hänen valtuuttamansa henkilö
Mittausmenetelmät soveltuvat metallisten rakenteiden ja komponenttien laadun ja turvallisuuden varmistamiseen. Stresstech Oy:n mittauspalvelu on palvellut asiakkaita maailmanlaajuisesti jo vuodesta 1992. Asiakkaat, viranomaiset sekä alan toimijat voivat luottaa akkreditoidun toimijan palvelun laatuun ja sen tuottamien tulosten luotettavuuteen. +358 40 5699 035 mikko.palosaari@stresstech.com Suomeen ensimmäinen akkreditoitu jäännösjännitysmittauslaboratorio Länsirannikon koulutus Oy WinNovan pätevöinnit ovat siirtyneet uuden perustetun yhtiön PäteWin Oy alaisuuteen. Stresstech Oy:n asiakkaita ovat mm. Akkreditoinnin teki FINAS-akkreditointipalvelu ja pätevyys on todettu FINAS akkreditointitunnuksella T294. Lisätietoja: Mikko Palosaari, puh. Hitsauksen pätevöinneissä on tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia. Henkilöpätevöinneissä standardi SFS-EN ISO 9606-1 tuli voimaan vuonna 2013 ja uudistettu painelaitedirektiivi (2014/68/EU) 19.7.2016 alkaen. Mittauspalvelun lisäksi Stresstech Oy valmistaa ja myy Vaajakoskella mittauslaitteita ja -järjestelmiä kuljetusvälineteollisuuden laadunvarmistukseen ja valmistusprosessien valvontaan kaikkialle maailmaan. autoja kuljetusvälineteollisuus sekä energiateollisuus. Yrityksellä on tytäryhtiöt USA:ssa, Saksassa ja Intiassa sekä maailmanlaajuinen edustajaverkosto. Stresstech Oy:n kannettavilla ja siirreltävillä mittauslaitteilla voidaan tehdä mittauksia laboratorion lisäksi asiakkaan tiloissa sekä haasteellisissakin kenttäolosuhteissa. Länsirannikon Koulutus Oy WinNova järjestää edelleen betoniteräksiin sekä muuhun hitsausalaan liittyvää koulutusta. Timo Reunamo PäteWin Oy Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan Pätevöintilaitos on nyt PäteWin Oy. Teemme osaavasti ja luotettavasti hitsaajien, hitsausoperaattoreiden ja menetelmäkokeiden pätevöintejä (henkilöja tuotesertifiointeja) painelaitedirektiivin 2014/68/EU II-IV mukaisiin hitsauksiin. Se on kansainvälisiin kriteereihin perustuva menettelytapa, jonka avulla toimijan pätevyys voidaan luotettavasti todeta. PäteWin Oy:n akkreditointiin sisältyy myös painelaitedirektiivin mukaiset muovihitsaajien ja juottajien henkilösertifioinnit (pätevyyskokeet) standardien SFS-EN 13067 ja SFS-EN ISO 13585 mukaisesti. Akkreditointi kattaa PED:n ulkopuolella myös betoniterästen hitsaajien sertifioinnin standardien EN ISO 17660-1 ja -2 mukaan. Sen vuoksi materiaalitutkimus, valmistusprosessien laadunvalvonta ja valmistusmenetelmien kehitys tarvitsevat luotettavia mittauksia tavoitteisiin pääsemiseksi. PäteWin Oy on akkreditoitu ja julkaistu NANDO sivuilla 3.8.2016. Akkreditointi on laboratorion pätevyyden toteamista. Röntgenmittausmenetelmän lisäksi Stresstechin mittauslaboratorio käyttää Barkhausenin kohinasekä reiänporausmenetelmiä jäännösjännitysten määrityksiin. Kumpikaan standardeista SFS-EN ISO 287-1 tai SFS-EN 9606-1 ei ole harmonisoitu standardi voimassaolevan painelaitedirektiivin mukaan, minkä vuoksi voidaan käyttää PED-soveltamisohjeen kohtaa F-06, joka antaa mahdollisuuden ”soveltaa jotain olemassa olevaa asiakirjaa”. Kaikki entiset sopimusvalvojamme jatkavat yhteistyötä pätevöintien osalta. Lue lisää PäteWin Oy:n verkkosivuilta www.winnova.fi/patewin, josta löytyy myös koko verkostomme yhteystiedot. Tämän perusteella PäteWin Oy käyttää terästen PED-pätevyyskokeissa standardia SFS-EN 9606-1. Liikenteen ja energiatuotannon päästöjen vähentäminen edellyttää yhä kevyempien ja kestävämpien komponenttien valmistamista. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 51 UUTISIA Stresstech Oy:n mittauspalvelulaboratorio on Suomen ensimmäinen akkreditoitu testauslaboratorio jäännösjännitysten ja -austeniitin mittaukseen ainetta rikkomattomalla (NDT) röntgendiffraktiomenetelmällä. Nämä kolme eri menetelmää tukevat toisiaan ja laajentavat Stresstechin mittauskyvyn myös eimetallisiin komponentteihin
Taitaja 2016 ammattitaidon SMkilpailuissa levyja hitsaussarjan finalistit käyttivät töissään Masinon toimittamia Elgahitsauslisäaineita. 188 prosentin myynnin kasvu on osoitus valtavasta työstä, jota Mazak-laserleikkauskoneiden myyntiin on panostettu Euroopassa. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 52 UUTISIA Masino-yhtiöt on perhetaustainen yritysryhmä, jonka tuotteet soveltuvat suomalaisen teollisuuden käyttöön laajasti. maailman suurimman risteilyaluksen, M/S Harmony of the Seas, pääkoneiden pakoputkiston paljetasaimet ovat Masinon toimittamat. Masino Oy:n pumppur yhmän demopenkki epäkeskoja keskipakopumppuineen. Ensimmäinen selkeä parannus on ollut markkinoille tarjottavan laserkonevalikoiman laajentuminen. Yhtä monta teknologiakeskusta on valjastettu esittelemään laserlaitteita. Avainasemassa näiden koneiden menestyksessä on ollut Mazakin Optiplex-kuitulaserilla on saavutettu erittäin hyviä leikkaustuloksia varsinkin seosterästen leikkauksessa.. Masino toimittaa suomalaiselle teollisuudelle myös pehmeäjuotteita ja hopeakovajuotteita. Masino palvelee hitsaavaa teollisuutta Masino-yhtiöihin kuuluva Masino Welding Oy on erikoistunut hitsaustekniikkaan ja juotostekniikkaan. Esittelyja koulutuskäyttöön suunniteltu kokonaisuus on Aalto-yliopistossa konetekniikan linjalla opiskelevan työntekijämme lopputyö, jossa vertaillaan kahden teollisuuspumpun toimintaperiaatteita ja niiden soveltuvuutta eri käyttötarpeisiin. Alihankintamessuilla 27 .-29 .9 .2016 Masinon kaikki yritykset ovat mukana esittelemässä tuotteita ja palveluja noin sadan neliön yhteisosastolla Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. Masino-yhtiöt – asiakkuudesta kumppanuuteen Suomalaisen teollisuuden yhteistyökumppani vuodesta 1958 Yamazaki Mazakin Euroopan laserliiketoiminnan merkittävin muutos viime vuosien aikana on ollut yksikön yhdistäminen lastuavien työstökoneiden organisaatioon. Mazak Laserin Euroopan-yksikön johtaja Gaetano Lo Guzzo kertoo Mazak-tuotemerkin saavuttaneen merkittävän jalansijan laserleikkauksen alalla. Nähtävänä on mm. Masino-yhtiöt teki vuosina 2013-2014 mittavan investoinnin laajentamalla Ylöjärven tehdastaan, joka valmistaa metallipaljetasaimia ja letkuasennelmia. Kehitimme ja lanseerasimme muutama vuosi sitten OPTIPLEXja OPTIPLEX Nexus -sarjat, joihin on saatavilla erikokoisia pöytiä ja vaihtoehtoisesti CO2-resonaattori tai kuitutekniikka. Mm. Laserleikkausjärjestelmiä aktiivisesti myyvien Mazak-toimipisteiden määrä on noussut Euroopassa viidestä kolmeentoista. Tuotevalikoimaan kuuluvat hitsaavan teollisuuden koneet ja laitteet monipuolisine varusteineen. Vuonna 1958 perustettu Masino on kasvanut yhdessä asiakkaidensa kanssa ja työllistää tänä päivänä 130 henkilöä. Lisätietoja: Masino-yhtiöt Kärkikuja 3, 01740 Vantaa www.masino.fi Masino-yhtiöt esittelee ensimmäistä kertaa messuilla kaikki tuoteryhmänsä. Kasvu on mahdollistunut pitkäjänteisellä työllä, asiakkaiden tarpeisiin soveltuvilla tuotteilla ja hyvällä palvelulla. Oma säädettävä leikkauspää teknisen kehityksen kärjessä Teknisiin asioihin siirr yttäessä kysymme Mazakin laseryksikön johtajalta Lo Guzzolta, mitä erityisiä etuja teknisillä ratkaisuilla ja uudella myyntiorganisaatiolla on saavutettu. Tiesimme, että olemme menestyneet ja onnistuneet Mazak-laserleikkauskoneiden myynnissä erityisesti Italiassa, ja toivoimme samojen myyntistrategioiden toimivan myös muualla Euroopassa, sanoo Mazakin lasermyynnistä Euroopassa vastaava Gaetano Lo Guzzo Lo Guzzo ja jatkaa. Mazakilla on omien toimipisteidensä lisäksi viisi laserkoneiden jälleenmyyjää Ruotsin, Norjan, Suomen, Baltian maiden, Espanjan ja Por tugalin alueilla. Maahantuomme tunnettuja kansainvälisiä tuotemerkkejä, joita ovat Elga®, Gasiq®, Miller® ja Orbimatic. Tervetuloa Alihankintaan osastolle D 350
Lisäksi osastollamme oli Space Gear 510 II –laserkone, joka soveltuu mainiosti ohuiden levyjen tasoleikkaamiseen sekä kolmiulotteisten työkappaleiden ja putkien leikkaamiseen. Säädettävä leikkauspää takaa täydellisen leikkausjäljen erilaisia materiaaleja leikattaessa. Hiiliteräksissä tietyissä laaduissa varsinkin japanilaisissa levyissä olemme leikanneet kuidulla jopa 40 millimetrin paksuuksia hienolla jäljellä, siinä missä tietyissä eurooppalaisissa laaduissa vastaava paksuus on 25 millimetriä. Putkilasereiden myyntilukumme ovat samassa kasvulinjassa levylasereiden myyntimme kanssa, päättää Lo Guzzo haastattelun ja toivottaa asiakkaat tervetulleiksi tutustumaan lasereihin EuroBLECH 2016 -messuille Hannoveriin lokakuussa. Tuottavuuden kannalta katsottuna on erittäin tärkeää pystyä työskentelemään tasaisesti 24 tuntia vuorokaudessa normaaleissa olosuhteissa ja välttää ruuhkahuippujen ääriolosuhteita. Lasersäteen halkaisijaa on mahdollista säätää polttopisteessä sekä korkeussuunnassa säteen automaattisesti ohjatun liikkeen ansiosta. Yhdistämällä menetelmät saavutetaan lopputuotteessa huomattavasti parempi pinnanlaatu ja tarkkuus. 020 510 10 www.machinetools.wihuri.fi www.mazakeu.com Optiplex 3015 Fiber II 6 kilowatin resonaattorilla on yksi esimerkki Mazakin laajentuneesta tuotevalikoimasta. Ne osoittautuivat erittäin luotettaviksi säilyttäen ohjelmoidut leikkausarvot vakaina leikkauksen aikana, iloitsee Lo Guzzo. Lisätietoja: Wihuri Oy Tekninen Kauppa Työstökoneet Puh. Mazak-laserleikkauskoneet uusilla leikkauspäillä otettiin markkinoilla vastaan yli odotusten. kehittämä säädettävä leikkauspää ”MultiControl Torch”, kertoo Lo Guzzo. Tämän vuoksi putkileikkauskoneiden ja erilaisten lastuavien työstökoneiden yhteiskäyttö on tullut entistä tärkeämmäksi. Lo Guzzon mielestä putkilasereiden myynnin kasvu on selkeä osoitus siitä, että ne ovat erityisesti hyötyneet lastuavien koneiden ja laserkoneiden yhteisorganisaatiosta. Syynä tähän on, että japanilaiset teräsyhtiöt tuottavat erittäin korkealaatuista ja hyvin leikattavaa mustaa rautaa, selventää Lo Guzzo. Tällä tavalla voimme optimoida leikkausolosuhteet eri materiaaleille ja paksuuksille. Tube 2016 –näyttelyssä Düsseldorfissa meillä oli esillä 3D Fabri Gear 220-II –putkilaser uudella nippulatausjärjestelmällä. Olemme tällä tavoin yksinkertaistaneet kuitulaserleikkauksen, joten kone voi leikata miehittämättömänä eri materiaalityyppejä ja -vahvuuksia. Mazakin automaatiofilosofia tukee tuottavuuden kasvua Lo Guzzo tähdentää meille, että kaikki Mazakin uudet innovaatiot sopivat hyvin yhteen heidän automaatiofilosofian kanssa, joka ohjaa Mazakin liiketoimintaa ja tarjoaa erinomaista tuottavuuden ja joustavuuden kasvua asiakkaille. Optiplexin leikkausjälki on erittäin korkealaatuinen Optiplex-kuitulaserilla saavutetut leikkaustulokset seosteräksien kohdalla ovat parempia kuin mitä hiiliterästä leikattaessa. Automaattinen kosketukseton suuttimen etäisyyden kalibrointijärjestelmä säilyttää suuttimen etäisyyden vakiona työstettävästä materiaalista kaikilla leikkausnopeuksilla. Kuparinen suutin on liitetty ruostumattomasta teräksestä valmistettuun suuttimen pitimeen, jonka pikaliittimeen leikkauspään loppuosa voidaan kätevästi kiinnittää. Viime aikoina useat alihankkijat ovat huomanneet, että komponenttien pelkän leikkaamisen ja taivuttamisen lisäksi niitä on usein myös koneistettava, jotta jalostusarvoa saadaan lisättyä ja tuotteet viimeisteltyä loppuun asti valmiiksi. Tämän lisäksi käytössämme on automaattinen suuttimien puhdistusyksikkö. Tarvitsemme luonnollisesti suuttimen vaihtoyksikön, jotta voimme hyödyntää oikean suuttimen halkaisijan eri materiaaleille ja ainevahvuuksille. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 53 UUTISIA Mazakin lasermyynti on vahvassa kasvussa Euroopassa ja automaattinen fokuspisteen mittausyksikkö. Kaikissa kuituleikkausprosesseissa käytetään ainoastaan yhtä polttopituutta, sanoo Lo Guzzo. Mazakin automaatiojärjestelmiä on uudistettu ja kehitetty vuosien aikana ja ne ovat edelleenkin menestyksemme kulmakiviä, sanoo Lo Guzzo. Useita laserleikkauskoneita ja panostusyksikköjä voidaan liittää osaksi FMS-järjestelmää
Ennen siirtymistään Seinäjoen ammattioppilaitoksen (nyk. Hän oli SHY:n auditointiryhmän jäsen vuodesta 2008 lähtien. Häntä ja hänen neuvojaan sekä ohjeitaan arvostettiin laajasti oppilaitoksissa ympäri Suomea ja kollegoiden parissa. Hän sai paljon kiitosta ja arvostusta oppilailta, kouluttajilta, yhteistyökumppaneilta ja kollegoilta. Pertin valmentamat oppilaat ovat saavuttaneet menestystä niin kansallisesti ja kuin kansainvälisesti. Laatu, laatuvaatimukset, pätevyydet ja pätevöinnit näkyivätkin keskeisesti hänen opetuksessaan ja käytännön toimissaan. Tästä alkoi hänen uransa hitsaamisen ja levytöiden arvostetuksi ammattilaiseksi. Hänen koulutuksessaan ja valmennuksessaan mukana olleet nuoret suhtautuivat Perttiin arvostavasti ja olivat hyviä tuttuja vielä vuosienkin jälkeen. Pertti osallistui hitsauskoulutuksen kehittämiseen kirjoittamalla oppikirjoja yhdessä Matti Makkosen ja Risto Ylikankaan kanssa. Hän oli työntäyteisesti mukana toiminnassa vielä keväällä ja kesän 2016 kynnyksellä. Perttiä jäivät kaipaamaan puolison, pojan ja pojan perheen lisäksi valtava joukko hänen oppilaitaan, kouluttajia, koulutuksen kehittäjiä, SHY/PKK:n, tutkintolautakunnan ja auditointiryhmän jäsenet sekä SHY:n koko henkilökunta. Pertti teki ansiokasta yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Pertillä oli keskeinen rooli kansallisessa ja kansainvälisessä hitsauskilpailutoiminnassa, jossa hän oli mukana alusta lähtien. Tämän jälkeen hän opiskeli teknikoksi ja toimi 10 vuotta Valmet Oy:n Lentokonetehtaalla tarkastajana. Pertti oli erittäin merkittävässä roolissa IW-projektissa vuosina 2007-2010, jolloin yli 30 toisen asteen oppilaitosta saivat IW-koulutusoikeudet. SEDU) lehtoriksi ja kouluttajaksi Per tti toimi 1990-luvulla Havaka Oy:ssä laatupäällikkönä. Hän oli kannustava ja motivoiva. Tiiviin auditointiryhmän jäsenet jäävät kaipaamaan työhönsä intohimoisesti suhtautuvaa, reilua ja osaavaa kollegaa. EuroSkills ja WorldSkills). Tutkintolautakunnan jäsenet ja kouluttajapäivillä mukana olleet kaipaavat isäntää Sedussa ja Seinäjoella. Nuorena viilaaja-koneistajana Pertti aloitti työuransa 1970-luvulla hitsauksen ja levytöiden parissa Jyki Oy:ssä. Suomi sai koulutusoikeudet kansainväliseen hitsaajan (EW), nykyisin kansainvälisen hitsaajan (IW) pätevöityskoulutukseen, vuonna 1996. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 54 SHY:n auditointiryhmän sekä IW-, IWP-, IWS-tutkintolautakunnan pitkäaikainen jäsen Pertti Lepola (synt. Moni hitsauskoordinoija on päässyt osalliseksi Pertin antamasta ja järjestämästä koulutuksesta. Hän tunsi ja tiesi kilpailuissa menestymisen vaatimukset ja osasi innostaa nuoria huippusuorituksiin. Pertti oli innokkaasti mukana kehittämässä hitsauksen kilpailutoimintaa Suomessa ja järjesti useita SMhitsauskilpailuja. Vuodesta 1996 lähtien Pertti toimi tutkintolautakunnan jäsenenä osallistuen kansainvälisten IW, IWS ja IWPkoulutusohjelmien sisällön laadintaan, kehittämiseen ja soveltamiseen suomalaisen teollisuuden tarpeisiin. Siellä hän oppi käytännössä laatuasioihin liittyvän tarkastustoiminnan. 13.11.1951 Längelmäellä) nukkui pois lyhyen sairauden murtamana 14.7.2016. Näistä kirjallisista tuotoksista meille jää Pertistä pysyvä muisto. Kouluttajapäivät Seinäjoella olivat hyvä henkinen ja ”kotoinen” tilaisuus, jossa koulutusta kehitettiin luennoin ja käytännön harjoituksin sekä mielipiteitä suomalaisen hitsaavan teollisuuden tilasta ja kehityssuunasta vaihtaen. Ari Numminen, Q-Test Oy (SHY:n auditointiryhmän puheenjohtaja ja SHY/PKK:n 2.vpj) Esa Tikka, TWM-Tikka Welding Management (SHY:n auditointiryhmän ja SHY/PKK:n jäsen) Seppo Paloluoma, (SHY:n hitsauskilpailutoiminta) Juha Kauppila, Koulutuspäällikkö Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys In Memoriam Pertti Lepola. Hänen persoonansa oli positiivinen ja innostava. Uusin painos Hitsaustekniikat ja teräsranteet kirjasta ilmestyi viime keväänä. Hän on kouluttanut ja johtanut useita IWS-koulutuksia Sedussa. Osana Pertin omistautumista suomalaisen hitsauksen koulutuksen ja kehittämiseen olivat joka toinen vuosi järjestetyt kouluttajapäivät, joihin osallistui joka kerta runsas joukko kouluttajia ympäri Suomen. Insinööriksi Pertti valmistui työn ohessa opiskellen 1996 ja IWE – International Welding Engineering tutkinnon hän suoritti 2002. Pertti valmensi ja vei nuoria osaajia kansainvälisin taitokisoihin (mm. Sairaus tuli yllätyksenä kaikille ja vei nopeasti Pertin voimat. Useimmiten koulutukset järjestettiin Seinäjoella (viimeksi tämän vuoden helmikuussa), jonne Pertti toivotti aina IIW/EWF-kouluttajat ja luennoijat tervetulleiksi. Oli mukava nähdä toukokuussa, Seinäjoen Taitaja2016 -kisoissa, kuinka entiset oppilaat tulivat häntä iloisesti tervehtimään. Pertti oli alusta lähtien mukana SHY:ssä kehittämässä hitsauskoulutusta ammatillisissa oppilaitoksissa. Pertti oli aktiivisesti mukana kehittämässä suomalaista hitsauskoulutusta
4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 55 KOULUTUSUUTISIA INTERNATIONAL WELDING ENGINEER Hitsausinsinööri Lappeenrannan teknillinen yliopisto Hirvonen Harri IWE FI00587 Ikäheimo Petri IWE FI00588 Koivisto Kimmo IWE FI00589 Kojo Esa IWE FI00590 Kuusinen Antti IWE FI00591 Lahti Simo IWE FI00592 Latvala Sebastian IWE FI00593 Salovuori Timo IWE FI00594 Sauvala Harri IWE FI00595 Suvela Vesa-Matti IWE FI00596 Tuhkanen Mari IWE FI00597 Väänänen Ville IWE FI00598 INTERNATIONAL WELDING TECHNOLOGIST Hitsausteknikko Lappeenrannan teknillinen yliopisto Haatainen Petri IWT FI00367 INTERNATIONAL WELDING SPECIALIST Hitsausneuvoja Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova/Pori Dickman Sauli IWS FI02195 Georgiev Vasil IWS FI02196 Helminen Juho IWS FI02197 Häyrinen Marko IWS FI02198 Kuntonen Jarno IWS FI02199 KärkkäinenPertti IWS FI02200 Ljungman Julle IWS FI02201 Oikarinen Pasi IWS FI02202 Penttilä Ilkka IWS FI02194 Petelius Jaakko IWS FI02203 Piekoszewska Joanna IWS FI02204 Pohjola Markku IWS FI02205 Polvi Toni IWS FI02206 Rajala Joni IWS FI02207 Rantanen Markus IWS FI02208 Salminen Sini IWS FI02209 Sihvonen Harri IWS FI02210 Suominen Jarno IWS FI02211 Tapala Tuomas IWS FI02212 INTERNATIONAL WELDING PRACTITIONER Hitsausohjaaja Länsirannikon Koulutus Oy/WinNova Parantala Jaakko IWP111-FI0121 Kuisma Jussi IWP111-FI0122 Optima Paalanen Toni IWP141-FI0120 INTERNATIONAL FILLET WELDER Hitsaaja International MMA Welder Amiedu Jantunen Timo IFW111-1.1-FI03146 Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Hälvä Mikko IFW111-1.1-FI03170 Ikonen Juuso IFW111-1.1-FI03144 Lampila Antti IFW111-1.1-FI03174 Toikka Sami IFW111-1.1-FI03172 Nivalan ammattiopisto Luukinen Arto Johannes IFW111-1.1-FI03176 Saimaan ammattiopisto Sampo Gyasi Emmanuel Afrane IFW111-1-1-FI03162 Salon seudun ammattiopisto Tuominen Pentti IFW111-1.2-FI03163 Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Mäenpää Vesa IFW111-1.1-FI03164 Turun Aikuiskoulutuskeskus Erhomaa Tuomas IFW111-1.1-FI03169 International MIG/MAG Welder Amiedu Hasala Maiju IFW135-1.1-FI03150 Hoffren Roope IFW136-1.1-FI03148 Jantunen Timo IFW135-1.1-FI03147 Keränen Mikko IFW135-1.1-FI03149 Vilén Mika IFW135-1.1-FI03152 Väärmann Tarmo IFW135/136-1.1-FI03151 Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Hälvä Mikko IFW135/136-1.1-FI03171 Ikonen Juuso IFW136-1.1-FI03145 Lampila Antti IFW136-1.1-FI03175 Koulutuskeskus Sedu Pirilä Saku IFW135/136-1.1-FI03142 Nivalan ammattiopisto Keskisimonen Anni Elisabet IFW135-1.1-FI03178 Kivimäki Annika Kristiina IFW135-1.1-FI03179 Luukinen Arto Johannes IFW135-1.1-FI03177 Oulun seudun ammattiopisto/Kaukovainio Iisakka Miika IFW136-1.2-FI03153 Makkonen Toni IFW136-1.2-FI03154 Miettinen Niko IFW136-1.2-FI03155 Niskanen Henri IFW136-1.2-FI03156 Orajärvi Sakari IFW136-1.2-FI03157 Puolakka Tapani IFW136-1.2-FI03158 Rantala Joni IFW136-1.2-FI03159 Viitala Miika IFW136-1.2-FI03160 Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Mäenpää Vesa IFW135/136-1.1-FI03165 Turun Aikuiskoulutuskeskus Pakkanen Aleksei IFW135-1.1-FI03167 Viazov Vadim IFW136-1.1-FI03168 International TIG Welder Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Toikka Sami IFW141-1.1-FI03173 Koulutuskeskus Salpaus, Lahti Sahuri Ville IFW141-8.1-FI03143 Sedu Aikuiskoulutus, Lapua Mäkiranta Köpi IFW141-1.2-FI03161 Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Mäenpää Vesa IFW141-1.1-FI03166 INTERNATIONAL PLATE WELDER Hitsaaja International MMA Welder Amiedu Vilén Mika IPW111-1.1-FI01255 Turun Aikuiskoulutuskeskus Pakkanen Aleksei IPW111-1.1-FI01256 Viazov Vadim IPW111-1.1-FI01257 International MIG/MAG Welder Amiedu Alaluusua Antti IPW135/136-1.1-FI01254 Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ikonen Juuso IPW135-1.1-FI01253 Lampila Antti IPW135-1.1-FI01260 Toikka Sami IPW135-1.1-FI01259 Keski-Pohjanmaan Aikuisopisto Ojala Juho IPW135-1.1-FI01261 Koulutuskeskus Salpaus, Lahti Sahuri Ville IPW135-1.1-FI01252 Turun Aikuiskoulutuskeskus Erhomaa Tuomas IPW135-1.1-FI01258 INTERNATIONAL TUBE WELDER Hitsaaja International MMA Welder Nivalan ammattiopisto Hyvönen Päivi ITW111-1.1-FI01417 International MIG/MAG Welder Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova Heinonen Eki ITW136-1.1-FI01421 Pakarinen Toni ITW136-1.1-FI01414
SHY:n IWQ-Hitsauskoordinoijaklubi järjestää ke 5.10.2016 Tampereella seminaarin: Hitsaajan pätevyyskokeet (teräs) SFS-EN ISO 96061 ja hitsausoperaattorin (mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus) pätevyyskokeet SFS-EN 14732 Ohjelma 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 10.30 SFS-EN ISO 9606-1 standardi, Tuomo Orava -mikä muuttuu, -mitä vaikutuksia pätevöintiin, -miten pätevyyksiä ylläpidetään jatkossa 12.00 Lounastauko 12.45 SFS-EN ISO 9606-1 standardi (jatkuu) 13.30 Operaattoripätevöinti SFS-EN ISO 14732, Tuomo Orava -mikä muuttuu, -mitä vaikutuksia pätevöintiin, -miten pätevyyksiä ylläpidetään jatkossa 14.15 Kahvi 14.30 Operaattoripätevöinti (jatkuu) 15.00 Loppukeskustelu Muutokset mahdollisia. Hinta Seminaarin hinta 200 . Mihin ja miten uusia standardeja voi hyödyntää ja mitä kokemuksia niistä on saatu. Tilaisuuteen osallistuminen ei edellytä IWQ-Hitsauskoordinoijaklubin jäsenyyttä. Voisiko vaikuttaa jopa kustannuksia alentavasti joihinkin toimintoihin. Samoin on myös mekanisoidun ja automatisoidun hitsauksen Hitsausoperaattoreiden pätevöintistandardi SFS-EN 14732. Paikkoja rajoitetusti! Paikka Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Kurssikeskuksenkatu 11, 33820 TAMPERE Ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset 23.09.2016 mennessä SHY:n kotisivujen www.hitsaus.net lomakkeen kautta. +358 44 548 8770 Ilmoittautumisesta: Angelica Emeléus, angelica.emeleus@shy.inet.. Seminaari on kohdennettu erityisesti hitsausta suorittavien yritysten hitsauskoordinoinnista vastaaville henkilöille. [ www .hitsaus .net ] 57 4/ 20 16 Hitsauskoordinoijien on olennaista tietää henkilöpätevöintien muuttuneiden määräysten tuomat uudet vaatimukset ja niiden mahdollistamat kustannusten alentamisetkin! Hitsauksen ”laadunhallinnan” perusstandardeiksi luettava Terästen hitsaajan pätevyyskoestandardi SFS-EN ISO 9606-1 on nyt rinnakkaisena ollut käytössä noin vuoden SFS-EN 287-1 kanssa. Lisätietoja Seminaarista: Tuomo Orava, tuomo.orava@gmail.com tai puh. sisältää seminaarin luentoaineistoineen (ei standardeja!), lounaan ja kahvit. tai puh.+358 50 373 9559
Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys HELSINGIN PAIKALLISOSASTO. [ www .hitsaus .net ] 58 4/ 20 16 Tervetuloa kuulemaan tuoreimmat uutiset lujien terästen maailmasta materiaalivalmistajien, lisäainevalmistajien ja loppukäyttäjien näkökulmista katsottuna. emeleus@shy.inet.. Tuottavuutta ja kilpailukykyä uusilla materiaaleilla 11.10.2016 Heureka, Kuninkaalantie 7, 01300 Vantaa SEMINAARIOHJELMA 8.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 8.25 Seminaarin avaus SHY Helsingin paikallisosaston puheenjohtaja Henry Sollman, Helen Oy 8.30 Alustus: kehityksen kulkua teräksestä – lujiin teräksiin Kalevi Salmela, Iin Konepaja Oy 9.00 Lujat termomekaaniset teräkset ja niiden käyttö hitsatuissa rakenteissa Kari Lahti, Dillinger Nordic AB 9.45 Lujien (Strenx) teräksien hitsaushaasteita Pekka Savolainen, SSAB Europe Oy 10.30 Lujien terästen liittäminen Esa Penttilä, Esab Oy 11.15 Lounas 12.00 Kaasushow ”Iloa Ilmasta” 12.45 Lujien teräksien asettamat vaatimukset ja metallurgiaa Sakari Tihinen, SSAB Europe Oy 13.30 Lujien materiaalien esikuumennus Jyrki Honkanen, Oy AGA Ab 14.00 Iltapäiväkahvit 14.30 Lujien terästen käyttö laivarakennuksessa Eero Nykänen, Arctech Helsinki Shipyard 15.15 Lujien terästen käyttö nosturirakenteissa Jari Jaakkola, Konecranes Oyj 15.45 Yhteenvetokeskustelu ja päivän päätös SHY Helsingin paikallisosaston puheenjohtaja Henry Sollman, Helen Oy Osallistumismaksu 100 € (SHYn jäsenille) 130 € (eijäsenille) Hinta sisältää seminaarin, ohjelman mukaiset tarjoilut sekä pääsylipun Heurekan näyttelyyn. 050 559 2254 ja henry.sollman@helen.. Ilmoittautumisesta: Angelica Emeléus, puh. Ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 30.9.2016 mennessä SHY:n kotisivujen www.hitsaus.net lomakkeen kautta tai sähköpostitse angelica. 050 583 7396 ja sophie.ehrnrooth@ael.. Lisätietoja seminaarista: Sophie Ehrnrooth, puh. (09) 773 2199 ja angelica.emeleus@shy.inet.. Henry Sollman, puh.
Miten käytännön case -tapauksissa on laadunhallinta toteutettu ja mistä alan kansainvälisissä konferensseissa puhutaan. Tiedustelut: angelica.emeleus@shy.inet.fi tai puhelimitse SHY:n toimisto (09) 773 2199. 4/ 20 16 [ www .hitsaus .net ] 59 Keskiviikko 19.10. Sitovat ilmoittautumiset laskutustietoineen (myös avec) 27.09.2016 mennessä SHY:n toimistoon kotisivujen www.hitsaus.net lomakkeen kautta tai sähköpostitse angelica.emeleus@shy.inet.fi. Näyttelypaikan hinta 350 € . Who cares! Associate, Materials Engineering, Timo Lehtola, Neste Jacobs Oy 15.00 Väsymissäröjen havaitseminen ultraäänellä Tutkija Tuomas Koskinen, VTT 15.30 Katsaus digitaaliseen radiografiaan Johtava asiantuntija Ville Lehtinen, DEKRA Industrial Oy 16.00 Kahvitauko ja tutustuminen näyttelyyn Laiva lähtee Tukholmasta 16.30 Sessio 4 Puheenjohtaja: toiminnanjohtaja Jouko Lassila, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys 16.45 NDT:n kehitysnäkymät ja räätälöidyt ratkaisut Kehityspäällikkö Kai Ruotsalainen, DEKRA Industrial Oy 17.15 Hitsatut lujat hybriditeräsrakenteet TkT Kristo Mela, TTY 17.45 19th World Conference on NDT, München – kuulumiset Johtava asiantuntija Juha Toivonen, DEKRA Industrial Oy 18.15 19.00 Päätössanat Toimitusjohtaja Pentti Kopiloff, Tapex Oy 19.00 19.30 Tutustuminen näyttelyyn 20.00 Illallinen Torstai 20.10. Miten koekappaleet tulee valita, jotta ainetta rikkova testaus sujuu joustavasti. Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys HITSAUKSEN LAATU -KOMITEA HITSAUKSEN LAATU –PÄIVÄT 18. Hintoihin sisältyy: Hytti yhdelle tai kahdelle valinnan mukaan, aamiaiset molempiin suuntiin, seminaariosallistuminen (ei avec), ohjelmanmukaiset tarjoilut, kiertoajelu tai museokäynti Tukholmassa. Suomen aikaa 8.00 – 10.00 Aamiainen Laiva saapuu Helsinkiin 10.10 Tilaisuuden yhteydessä järjestetään hitsauksen NDT, DTja laatutekniikan näyttely. Laiva lähtee Helsingistä 17.30 16.30 NDT-standardit – ultraäänija pintamenetelmät Johtava asiantuntija Juha Toivonen, DEKRA Industrial Oy 17.00 Sinisen valon käyttö tunkeumanesteja magneettijauhetarkastuksessa TkT Thomas Åström, T. Tutustu hitsauksen laadunhallinnan ja rikkovan ja ainetta rikkomattoman testauksen uusimpiin sovelluksiin ja alan asiantuntijoihin Hitsauksen Laatu -päivillä, Helsinki-TukholmaHelsinki -risteilyllä, m/s Viking Gabriellalla.. Muutokset mahdollisia. Ruotsin aikaa 7.00 9.30 Aamiainen 10.30 Ohjelmaa Tukholmassa 13.00 14.00 Lounas laivalla Sessio 3 Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Pentti Kopiloff, Tapex Oy 14.00 Hitsatun teräsrakenteen laadunvarmistus – CASE siltakuljetin Yliopettaja Timo Kauppi, Oulun yliopisto / Lapin Ammattikorkeakoulu 14.30 Onko hitsien silmämääräinen tarkastus tehty. Åström NDTConsulting 17.30 19.00 Cocktails, tutustuminen näyttelyyn 20.00 Illallinen Hitsauksen, laadun tai testauksen asiantuntijana sinua kiinnostaa, mitä NDT:n, DT:n ja hitsauksen laadunhallinnan alueella tapahtuu. Ohjelma Tukholmassa sisältää valinnan mukaan kiertoajelun Tukholman keskustassa maalla ja merellä amfibiobussilla, tutustumisen Fotografiska -museoon tai omavalintaista ohjelmaa. Osallistumismaksut: 850 € /hlö A-hytti yhdelle, 750 € /hlö A-hytti kahdelle, Avec 250 € . Mitä hitsausvirheitä eri NDTmenetelmillä löytyy ja kuinka luotettavan kuvan hitsin laadusta eri menetelmät antavat. Mikäli samasta yrityksestä osallistuu useampi henkilö, myönnetään kolmannesta osallistujasta lähtien 150 € alennus. Miten suunnittelulla ja materiaalin valinnalla voidaan vaikuttaa hitsien laatuun. Suomen aikaa Sessio 1 Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Pentti Kopiloff, Tapex Oy 11.30 Ilmoittautuminen ja tervetulokahvit 12.30 Hitsauksen laatu-päivien avaus Toimitusjohtaja Pentti Kopiloff, Tapex Oy 12.45 Suunnitteluratkaisujen vaikutus hitsausliitoksen laatuun – laadun parantaminen liitoksen simuloinnilla Toimitusjohtaja Mika Korhonen, Suisto Engineering Oy 13.15 Silmämääräisen tarkastuksen sudenkuopat Tuotekehityspäällikkö Eero Toivanen, AEL 13.45 Korkean lämpötilan tuotteiden virumisen hallinta NDT –menetelmillä Johtava asiantuntija, Materiaalitekniikka, Johanna Tuiremo, Inspecta Oy 14.15 PMI, materiaalin tunnistamismenetelmien erot ja sovelluskohteet uusi LIBS-tekniikka Tuotepäällikkö Hanna Heinonen, FINFOCUS Instruments Oy 14.45 Kahvitauko, tutustuminen näyttelyyn Sessio 2 Puheenjohtaja: toiminnanjohtaja Jouko Lassila, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys 15.30 Hitsauskokeiden rikkova testaus koekappaleiden vaikutus testauksen sujuvuuteen Laatupäällikkö, TkL, IWE Risto Nieminen, METLAB Oy 16.00 Säteilyturvallisuus NDT-kuvauksissa Ylitarkastaja Eero Oksanen, Säteilyturvakeskus Vierailijat poistuvat laivasta viimeistään klo 17.00. – 20.10.2016 Tiistai 18.10
Ohjelmanmuutokset mahdollisia. 9.40 Paikallisosaston tervehdys Matti Peltola, puheenjohtaja, SHY Raahenseudun paikallisosasto 9.50 Kalajoen kaupungin tervehdys Jukka Puoskari, Kaupunginjohtaja, Kalajoen kaupunki 10.00 Ydinvoimalaitoksen hitsaukset Anssi Brederholm, Welding Engineer, Fennovoima Oy 10.45 Sosiaalinen media teollisuudessa/hitsauksessa Jouni Anttila, Projant Oy 11.15 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 12.15 Hitsaustyön dokumentointi ja jäljitettävyys Jarmo Koskimaa, Ruukki Construction 13.15 Lisää kilpailukykyä laser-hitsauksen avulla Jukka Siltanen, Specialist (IWE, IWI-C), SSAB 13.45 Iltapäiväkahvi ja näyttelyyn tutustuminen 14.15 Kuumalujien putkien taivutus Veikko Syrjäniemi, Caverion Oy Ylivieskan tehdas 14.45 Vientitoiminnan aloittamisen karikot Mika Kiljala, RD-Velho Oy 15.15 Metallien 3D-valmistus Kimmo Mäkelä, Oulun Yliopisto Oulun Eteläinen Instituutti 16.00 Päätössanat Jouko Lassila, toiminnanjohtaja, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry. (Ravintola Pihvitupa sijaitsee samassa pihapiirissä kokoushotellin kanssa) 4/ 20 16 RAAHENSEUDUN PAIKALLISOSASTON RAAHENSEUDUN PAIKALLISOSASTON RAAHENSEUDUN PAIKALLISOSASTON 4/ 20 16 RAAHENSEUDUN PAIKALLISOSASTON 4/ 20 16 RAAHENSEUDUN PAIKALLISOSASTON 4/ 20 16 RAAHENSEUDUN PAIKALLISOSASTON 4/ 20 16 40-VUOTISJUHLA ja SHY:n VAALIKOKOUS 40-VUOTISJUHLA ja SHY:n VAALIKOKOUS 40-VUOTISJUHLA ja SHY:n VAALIKOKOUS 2 4.11.2016, Kalajoki 2 4.11.2016, Kalajoki 2 4.11.2016, Kalajoki Seminaari Torstai 3.11.2016 Kylpylähotelli Sani, Aaltosali 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.30 Tervetulosanat Ismo Meuronen, puheenjohtaja, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry. 4/ 20 16 [ www .hitsaus .net ] 60 [ www .hitsaus .net ] 60 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys RAAHENSEUDUN PAIKALLISOSASTO Warm Up –tilaisuus Keskiviikko 2.11.2016 kello 19.00 Ravintola Pihvitupa, Kalajoki Verkostoituminen ja yhteistyömahdollisuudet Pohjanmaalla toimivien yritysten kanssa viinikoulun merkeissä
Hinnat (alv %) WarmUp-tilaisuus (viinikoulu) ja iltapala 40 € Seminaari, yritysvierailu ja iltatilaisuus 195 € Seminaari, WarmUp-tilaisuus, yritysvierailu ja iltatilaisuus 230 € Seminaaripäivä ja yritysvierailu 110 € Pelkkä iltatilaisuus 95 € Ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset laskutustietoineen (myös avec) 21.10.2016 mennessä SHY:n toimistoon kotisivujen www.hitsaus.net lomakkeen kautta tai sähköpostitse angelica.emeleus@shy.inet.. Oulun lentoasemalta ja Ylivieskan rautatieasemalta järjestetään muutama maksullinen kuljetus, mikäli ilmoittautumisia tulee tarpeeksi. 044 564 0221, timo.suni@ferral.. Tarjolla monipuolinen ja runsas, paikallisuutta korostava illallinen ruokajuomineen. Yritysvierailu Perjantai 4.11.2016 kello 9.00-13.00 Caverion Oy Ylivieskan tehdas Bussikuljetus lähtee Kylpylähotelli Sanin edestä kello 8.45. Huonevaraukset tulee tehdä 18.10.2016 mennessä tunnuksella ”SHY” hotellin myyntipalvelun numeroon (08) 4692 500 tai sähköpostitse myynti@kalajokiresort.. Näyttely Mikäli yrityksesi on kiinnostunut osallistumaan seminaarin ohessa järjestettävään näyttelyyn, ota yhteys Matti Peltolaan, puh. Juhla alkaa avaussanoilla kello 19.00. Ilmoittautuessasi muun kuin sähköisen ilmoittautumislomakkeen kautta muistathan kertoa osallistumisen: WarmUp-tilaisuuteen, Seminaariin, vuosikokoukseen, iltajuhlaan ja yritysvierailuihin, kuljetuksiin sekä mahdollisen erityisruokavalion. Kuljetus Oulun lentoasemalta Kalajoelle ja takaisin 30 € ja Ylivieskan rautatieasemalta Kalajoelle ja takaisin 20 € . 4/ 20 16 [ www .hitsaus .net ] 61 4/ 20 16 [ www .hitsaus .net ] 61 SHY:n Vaalikokous Torstai 3.11.2016 kello 16.30 Kylpylähotelli Sani, Aaltosali SHY.n sääntömääräinen vaalikokous (avoin kaikille jäsenille) Raahenseudun paikallisosaston 40-vuotisjuhlaillallinen Torstai 3.11.2016 kello 19.00 Kylpylähotelli Sani, Aaltosali Raahenseudun paikallisosaston 40-vuotisjuhla pidetään kylpylähotelli Sanissa. Illallisen yhteydessä juhlapuhe ja muisteluita Raahenseudun paikallisosaston historiasta. SHY:n toimisto Angelica Emeléus, puh. Lisätietoja Raahenseudun paikallisosasto pj. Majoitus Kylpylähotelli Sanista, Jukupolku 3-5, 85100 Kalajoki, on varattu osallistujille majoituskiintiö. 050 558 4590, matti.peltola@jedu.. Kukin osallistuja varaa majoituksensa itse. siht. . Tarkemmat tiedot kuljetuksista ilmoittautumislomakkeella. Matti Peltola, puh. . (09) 773 2199 tai angelica.emeleus@shy.inet.?. 050 558 4590, matti.peltola@jedu.. Huonehinnat: 110 € 2hh/vrk ja 93 € 1hh/vrk Hinnat sisältävät majoituksen Standardtai Superior-huoneessa, Hyvän Olon aamiainen sekä kylpylän, uimahallin ja hotellin WelMedkuntosalin vapaan käytön aukioloaikoina. Timo Suni, puh
Sitovat ilmoittautumiset 10.11. Lisätiedot Laserfoorumista: jouko.lassila@shy.inet.. mennessä SHY:n kotisivujen www.hitsaus.net lomakkeen kautta. sisältää ohjelmaan merkityt tarjoilut ja tilaisuuden jälkeen sähköisesti jaettavan aineiston. 4/ 20 16 [ www .hitsaus .net ] 62 Laserfoorumi Lasertyöstöpäivä 24.11.2016 Hotelli Scandic City, Tampere Lasertyöstö on yksi nopeimmin kehittyviä tekniikan aloja ja kehittyy niin laiteratkaisujen kuin myös uusien sovelluksien kautta kaupallisiin toteutuksiin maailmalla kovalla vauhdilla. Näyttelypaikan hinta on 240 . Lasertyöstöpäivä esittelee niin lasertyöstön kärkihankkeita teollisina sovelluksina kuin myös tulevaisuuden mahdollisuuksia ja visioita. Osallistumismaksu 240 . Laserfoorumin seminaari pyrkii pysymään ajan tasalla kaikessa mitä lasertyöstössä tapahtuu konkreettisia esimerkkejä esitellen. Ohjelma 08.30 Ilmoittautuminen ja tervetulokahvit 09.00 Lasertyöstöpäivän avaus Laserfoorumin puheenjohtaja, professori Veli Kujanpää, VTT 09.10 Development in Laser Processing Technology Key Account Manager Berthold Kessler, IPG Laser Gmbh 09.50 Etähitsaus laserilla Toimitusjohtaja Olli Saarniaho, Veldo Oy 10.20 Kahvitauko, tutustuminen näyttelyyn 10.50 Laserhitsausteknologian käyttöönotto uusissa tuotteissa Ins. tai puhelimitse SHY:n toimisto (09) 773 2199.. Tilaisuuden yhteydessä järjestetään Lasertyöstön näyttely. tai puhelimitse 040 589 7071 Ilmoittautumisesta ja näyttelystä: angelica.emeleus@shy.inet.. Laserfoorumin jäsenyrityksille 1 hlö/yritys veloituksetta. Lisätietoja Hitsaustekniikka-lehden numerossa 5/2016 sekä kotisivuilla. Tero Haapakoski, HT-Laser Oy 11.20 Lasertyöstön case-esimerkkejä Project Engineer Mika Marttila, Valmet Automotive Oy 11.50 Lounas, tutustuminen näyttelyyn 12.50 Laser-MAG hybridihitsauksen käyttö raskaassa hitsaavassa teollisuudessa DI Arto Parkko, Pemamek Oy 13.20 Lasercase Vahterus Tekninen johtaja Paavo Pitkänen, Vahterus Oy 13.50 Käytännön kokemuksia laserhitsauksesta ja testauksesta DI Kari Solehmainen, Savonia AMK 14.20 Kahvitauko, tutustuminen näyttelyyn 14.50 Näytteilleasettajien ja vierailukohteiden esittelyt 15.50 Laserfoorumi tänään ja tulevaisuuden visiot Laserfoorumin puheenjohtaja, professori Veli Kujanpää, VTT 16.15 Yritysvierailut (Veldo Oy, 3DSTEP Oy ja Tampereen teknillinen yliopisto) Muutokset mahdollisia.
F innblast Oy Keskuskatu 22 92350 Revonlahti Puh 08-2755 300 finnblast@finnblast.fi www.finnblast.fi Koneita ja laitteita raepuhallukseen Hiekkapuhalluskaapit Hiekkapuhallushuoneet Sinkokoneet www.tevo.fi Tampere Finland 100 vuotta kestäviä teräsvaluja • ISO-9001:2015 • ASME IX ja EN 287 • IWS/IWI -pätevyydet • Vaculok ® Tyhjiökäsitellyt teräkset • Koneistus, Valutekninen suunnittelu • Materiaalitekniikka www.tevo.fi Osasto No: C221 SAMU kasvosuojain Euromaski C SUOJAIMET AMMATTILAISILLE JA NIILLE JOTKA ARVOSTAVAT TYÖN SUJUVUUTTA. 4/ 20 16 [ www .hitsaus .net ] 63 Tervetuloa alihankintamessuille osastollemme. Osastonumero C 221. WWW.EUROMASKI.FI
4/ 20 16 [ www .hitsaus .net ] 64 Yritysja yhteisöjäsenet 2016 A.Häggblom Oy Ab www.haggblom.fi AEL Oy www.ael.fi Aga Oy Ab www.aga.fi Air Liquide Finland Oy www.airliquide.fi Aikuiskoulutuskeskus Kouvola www.kvlakk.fi Alexander Binzel Hitsaustekniikka Oy www.binzel-abicor.com Amec Foster Wheeler Energia Oy www.amecfw.com Amiedu www.amiedu.fi Ammattiopisto Lappia www.lappia.fi Apricon Oy www.apricon.fi Arctech Helsinki Shipyard Oy www.arctech.fi Axxell Utbildning Ab www.axxell.fi Balanus Oy www.balanus.fi Bronto Skylift Oy Ab www.bronto.fi Calortec Oy www.calortec.fi Caverion Industria Oy www.caverion.fi Cavitar Oy www.cavitar.com Cebotec Oy www.cebotec.tawi.fi Clean Flame Oy Ltd www.cleanflame.fi DEKRA Industrial Oy www.dekra.fi Delfoi Oy www.delfoi.com DNV GL Business Assurance Finland Oy Ab www.dnvba.com ESAB Oy www.esab.fi Euromaski Oy www.euromaski.fi FB Ketjutekniikka Oy www.fbketjutekniikka.fi Finfocus Instruments Oy www.finfocus.fi Finnrobotics Oy www.finnrobotics.fi Haapaveden ammattiopisto www.jedu.fi Heatmasters Lämpökäsittely Finland Oy www.heatmasters.net Howden Turbo Fans Oy www.howden.com Hydros Oy www.hydros.fi Impomet Ab Oy www.impomet.com Inkone Ab Oy www.inkone.fi Inspecta Tarkastus Oy www.inspecta.com Insteam Oy www.insteam.fi Ionix Oy www.ionix.fi Irs M. Tähtinen Oy www.kttahtinen.fi Kart Oy Ab www.kart.fi Kavamet-Konepaja Oy www.kavamet.fi Kemppi Oy www.kemppi.com Keski-Pohjanmaan Aikuisopisto www.kpakk.fi Keski-Pohjanmaan ammattiopisto www.kpedu.fi Kirike Oy www.kirike.fi Koja Oy www.koja.fi Kokkola LCC Oy www.lcc.fi Konecranes Finland Oy www.konecranes.fi Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekami www.ekami.fi Koneteknologiakeskus Turku Oy www.koneteknologiakeskus.fi Laatukattila Oy www.laatukattila.fi Lapin ammattikorkeakoulu Oy www.lapinamk.fi Lappeenrannan teknillinen yliopisto www.lut.fi Lincoln Electric Nordic Finland Oy www.lincolnelectricnordic.fi Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä www.luksia.fi Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova www.winnova.fi Majek Oy www.majek.fi Masino Welding Oy www.masino.fi Metawell Oy www.metawell.fi Metlab Oy www.metlab.fi METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry www.metsta.fi Meuro-Tech www.meuro-tech.fi Meyer Turku Oy www.meyerturku.com Migatronic Oy www.migatronic.com Migmen Oy www.migmen.fi Miilukangas Oy www.miilukangas.fi Mimet Oy www.mimet.fi NDT aura Oy www.ndtaura.fi Nordic Power Service Inspection Oy www.nordicpowerservice.com Optima www.optimaedu.fi OSTP Finland Oy Ab www.ostp.biz Ottia Oy Oulun Yliopisto www.oulu.fi Outotec (Filters) Oy www.outotec.com Outotec (Finland) Oy www.outotec.com Outotec Turula Oy www.outotec.com Ovako Imatra Oy Ab www.ovako.com Palosaaren Metalli Oy www.palmet.fi Peikko Finland Oy www.peikko.fi Pekka Salmela Oy www.pekkasalmela.fi Pektra Oy www.pektra.fi Pemamek Oy www.pemamek.com Pieksämäen Hitsaus ja Koneistus Oy www.hitsausjakoneistus.fi Pohjois-Karjalan aikuisopisto www.pkky.fi Prewel Oy www.prewel.fi Pronius Oy www.pronius.fi Raahen Aiku www.raahenaiku.fi Rakennustempo Oy www.rakennustempo.fi Retco Oy www.retco.fi Sah-Ko Oy www.sah-ko.fi Sammet Asennus Oy www.sahala.fi Savon ammatti-ja aikuisopisto www.sakky.fi Savonia ammattiokorkeakoulu www.savonia.fi Somotec Oy www.somotec.fi Sonar Oy www.sonar.fi SP stainless Oy, Savonlinna www.spstainless.fi SSAB Europe Oy www.ssab.fi Stadin ammattiopisto www.stadinammattiopisto.fi Steris Finn-Aqua www.steris.com Stresstech Oy www.stresstechgroup.com Suomen 3M Oy www.3m.com Suomen Levyprofiili Oy www.suomenlevyprofiili.fi Suomen Teknohaus Oy www.teknohaus.fi SVS Supervise Service Oy www.superviseservice.fi Tapex-QC Oy Technip Offshore Finland Oy www.technip.com Tekniset Asiantuntijat TA Ky www.tekniset-asiantuntijat.fi Telatek Oy www.telatek.fi Temet Oy www.temet.fi Teräselementti Oy www.teraselementti.fi Teräs-LVI Oy Ab www.teraslvi.fi Terässaari Oy www.terassaari.fi Transtech Oy www.transtech.fi Turun aikuiskoulutuskeskus www.turunakk.fi UKKO-Engineering Oy www.ukko-engineering.fi Vaasan Aikuiskoulutuskeskus www.vakk.fi Vahterus Oy www.vahterus.com Valmet Technologies Oy www.valmet.com Vantaan ammattiopisto Varia www.varia.fi Weldforce Oy www.weldforce.fi Veslatec Oy www.veslatec.com Vexve Oy www.vexve.com Viitek Oy www.viitek.fi voestalpine Böhler Welding Nordic AB www.voestalpine.com Woikoski Oy Ab www.woikoski.fi VR-Track Oy www.vrtrack.fi YA! Yrkesakademin i Österbotten www.yrkesakademin.fi Yaskawa Finland Oy www.motoman.fi YTT-Konepaja Oy www.ytt.fi Zetanova Oy www.zetanova.fi Päivitetty 19.8.2016 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys JÄSEN MEMBER The Welding Society of Finland. Kaasinen Oy www.irsmiikakaasinen.fi Isojoen Konehalli Oy www.ikh.fi John Deere Forestry Oy www.deere.fi Jomeco Oy Jucat Oy www.jucat.fi Jyväskylän aikuisopisto www.jao.fi K.T
Kaisa Tuominen Fluidhouse Oy puh. 040 529 8265 pertti.salmu@rautpohjankonepaja.com siht. 040 833 0758 ari.venalainen@ahlsell.com Lahden paikallisosasto pj. 044 725 0252 jonne.nakki@centria.fi Pohjois-Karjalan paikallisosasto pj. 044 289 9282 mikko.jauhiainen@kemppi.com Savonlinnan paikallisosasto pj. 040 537 7593 timo.kankala@koneteknologiakeskus.com siht. 044 346 2589 esko.hyssy@outlook.com TURKU klubimestari Pekka Paakkanen puh. 040 868 0756 mika.lassila@sedu.fi siht. Ari Pirhonen Kesla Oyj puh. 040 834 1053 matti.jukarainen@nordbull.com Pohjanmaan paikallisosasto pj. Matti Jukarainen Nordbull Oy puh. 040 505 2456 maria.lammentausta@q-test.fi Turun paikallisosasto pj. Jonne Näkki Centria Ammattikorkeakoulu puh. Kari Juvonen Inspecta Tarkastus Oy puh. Teemu Mäkinen Rauma Marine Constructions Oy Puh. Maria Lammentausta Q-Test Oy puh. 040 564 8480 ari.pirhonen@kesla.com siht. 040 860 6058 kai.kasanen@andritz.com siht. 040 585 1168 aahto@technip.com PAIKALLISOSASTOJEN YHTEYSHENKILÖT 2016 Hallitus kokoontuu loppuvuonna 2016 seuraavasti: ma 12.9.2016, to 27.10.2016 ja ti 13.12.2016. 050 595 9448 jouko.keinanen@inspecta.com siht. Mikko Vaittinen Oy Aga Ab puh. Timo Kankala Koneteknologiakeskus Turku Oy puh. Jukka Kallionpää Säteilyturvakeskus STUK puh. 0500 234 934 hannu.kirveslahti@gmail.com klubisihteeri Esko Hyssy puh. 0500 422 939 kaj.bjugg@kolumbus.fi klubisihteeri Seppo Roschier puh. Sophie Ehrnrooth AEL puh. Mika Lassila Koulutuskeskus Sedu, Metallios. 040 545 7367 jukka.martikainen@lut.fi siht. 050 385 1183 jouko.a.korhonen@pkky.fi Raahenseudun paikallisosasto Pj. Henry Sollman Helen Oy puh. puh. Senioriklubien yhteyshenkilöt 2016. Jukka Sorvali Savonlinna Works Oy puh. 040 572 1809 mikko.vaittinen@fi.aga.com siht. 040 189 7167 jukka.kallionpaa@stuk.fi siht. 050 559 2254 henry.sollman@helen.fi siht. Janne Jauhola Viafin Process Piping Oy puh. 050 516 4967 teemu.makinen@RMCfinland.fi SHY/Jäsenrekisteri Angelica Emeléus puh. Hallituksen ja paikallisosastojen yhteistapaaminen järjestetään 12.9.2016 Lappeenrannassa. 044 291 1415 jouko.rinneranta@dnainternet.net Helsingin paikallisosasto pj. Pertti Salmu Rautpohjan Konepaja Oy puh. Matti Peltola Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Työelämäpalvelut puh. Kirsi Sillanpää Kemppi Oy puh. 040 559 7511 kaisa.tuominen@fluidhouse.fi Kuopion paikallisosasto pj. Ari Ahto Technip Offshore Finland Oy puh. Kai Kasanen Savonlinna Works Oy puh. Jouko Korhonen PKKY/AmoJtk, kone ja metalli puh. 0400 470 252 pekka.paakkanen@pp.inet.fi klubisihteeri Jouko Rinneranta puh. Ari Venäläinen Ahlsell Oy puh. 0442 001 948 opla.salo@gmail.com klubisihteeri Pekka Pasanen puh. 040 846 3338 janne.jauhola@viafin.fi siht. 044 564 0221 timo.suni@ferral.fi Saimaan paikallisosasto pj. 044 289 9227 kirsi.sillanpaa@kemppi.com Oulun paikallisosasto pj. (09) 773 2199 angelica.emeleus@shy.inet.fi siht. Jouko Keinänen Inspecta Tarkastus Oy puh. SHY:n sääntömääräinen vaalikokous pidetään Kalajoella 3.11.2016. 0500 710 988 pekka.pasanen@dnainternet.net TAMPERE klubimestari Hannu Kirveslahti puh. Timo Suni Ferral Components Oy puh. 050 583 7396 sophie.ehrnrooth@ael.fi Jyväskylän paikallisosasto pj. 4/ 20 16 [ www.hitsaus.net ] 65 SHY:n hallitus 2016 Puheenjohtajat: Pj DI Ismo Meuronen Meuro-Tech ismo.meuronen@meuro-tech.fi 1.vpj IWE Ari Ahto Technip Offshore Finland Oy aahto@technip.com 2.vpj TKT Jukka Kömi Oulun Yliopisto jukka.komi@oulu.fi Jäsenet: DI Sami Ahonen Oy AGA Ab sami.ahonen@fi.aga.com IWE Timo Kankala Koneteknologiakeskus Turku Oy timo.kankala@koneteknologiakeskus.fi TkL Timo Kauppi Oulun yliopisto/Lapin ammattikorkeakoulu timo.kauppi@lapinamk.fi Tj Pentti Kopiloff Tapex Oy pentti.kopiloff@tapex.fi IWE Ville Lahtinen Inspecta Tarkastus Oy ville.lahtinen@inspecta.com Prof Jukka Martikainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto jukka.martikainen@lut.fi DI Jukka Mononen Säteilyturvakeskus STUK jukka.mononen@stuk.fi IWE, IWI-C Petteri Souru Souru Oy petteri.souru@souruoy.fi IWE Reetta Verho Kemppi Oy reetta.verho@kemppi.com Varajäsenet: DI Jaakko Heikonen Pemamek Oy jaakko.heikonen@pemamek.com IWE Pasi Hiltunen DG-Diving Group Oy pasi.j.hiltunen@gmail.com IWE Niko Kuikka Suomen Levyprofiili Oy niko.kuikka@gmail.com DI Kari Mäntyjärvi Oulun yliopisto kari.mantyjarvi@oulu.fi DI Jukka-Pekka Rapinoja METSTA ry jukka-pekka.rapinoja@metsta.fi Tj Jukka Teiskonen HT Laser Oy jukka.teiskonen@htlaser.fi HELSINKI klubimestari Kaj Bjugg puh. 040 594 4941 seppot@welho.com LAHTI klubimestari Alpo Salo puh. 040 860 5769 jukka.sorvali@andritz.com Tampereen paikallisosasto pj. 0500 550 602 kari.juvonen@inspecta.com Satakunnan paikallisosasto pj. 050 558 4590 matti.peltola@jedu.fi siht. Jukka Martikainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto puh. Mikko Jauhiainen Kemppi Oy puh
Osa 1:Metalliopin perusteet, terästen luokittelu ja valmistus, rakenneterästen käyttäytyminen hitsauksessa, murtuminen ja korroosio Koko: A4 Sivuja 188, 230 kuvaa ja 27 taulukkoa ISBN 978-951-98212-4-5 Osa 2: Metallit ja niiden hitsattavuus Koko: A4 Sivuja 380, 192 kuvaa ja 233 taulukkoa ISBN 978-951-98212-5-2 Tekijät: Juha Lukkari, Antero Kyröläinen ja Timo Kauppi Julkaisija ja kustantaja: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. Mäkelänkatu 36 A 2, 00510 Helsinki Puh. (02) 544 6155 fax (02) 544 6285 Alihankintaan erikoistunut vuonna 1978 perustettu konepaja ALVARIN METALLII A 342 Kulumistorjunnan ja hitsauslisäaineiden erikoisosaaja. 4/ 20 16 [ www .hitsaus .net ] 66 Täydellistä konepajapalvelua Alvarin Metalli Oy KARVIANKYLÄ www.alvarinmetalli.fi Puh. www.somotec.fi. Kirjat täyttävät kansainvälisen hitsausjärjestön IIW:n (International Institute of Welding) ja sen alakomitean IAB:n (International Authorisation Body) Guidelinen aihealueen Materiaalien käyttäytyminen hitsauksessa (Materials and their behaviour during welding) sisältövaatimukset hitsausinsinöörikursseille ja luonnollisesti myös alemmille koulutustasoille. Tervetuloa osastollemme A 721 4/ 20 16 66 Hitsauksen materiaalioppi -kirja osat 1 ja 2 on tarkoitettu hitsaushenkilöstön kansainvälisten koulutusohjelmien mukaisten IWE-, IWI-, IWTja IWS-kurssien oppikirjaksi. painos Julkaisuvuosi: 2016 Hinta/sarja: 140 e (alv 0%) + toimituskulut Myynti: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. +358 9 773 2199 www.hitsaus.net ja kirjakaupat Taitto: Oriveden Kirjapaino Painopaikka: Oriveden Kirjapaino 2016 UUSI HITSAUKSEN MATERIAALIOPPI NYT MYYNNISSÄ • ISO 3834 -2 • IWE/IWS -pätevyys • MIG/MAG/Jauhekaari • Rakenneja lujat teräkset • Ruostumattomat teräkset • NiAl pronssi • Eripariliitokset www.tevo.fi Osasto No: C221 Somotec TERVETULOA OSASTOLLEMME A 1118 Panssarilevyt, panssarilevyosat ja kovahitsaukset. Hitsauksen materiaalioppi on jaettu kahteen kirjaan, yleisosa (Osa 1) ja materiaalikohtainen hitsattavuusosa (Osa 2). (SHY) Kieli: Suomi Sivumäärä: 192 + 384 Asu: Pehmeäkantinen kirja Koko: A4 Painos: 1. Kirjat soveltuvat myös muulle hitsausja metallialan henkilöstölle sekä materiaaliasioiden parissa työskenteleville henkilöille koulutusja opiskelumateriaaliksi, perustietolähteeksi yms
4/ 20 16 [ www .hitsaus .net ] 67 Suomen Levyprofiili Oy Kuhasalontie 18, 80220 JOENSUU puh. Alihankintamessujen osastomme E-hallissa Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys The Welding Society of Finland Alihankintamessuilla 27.-29.9.2016 Osastolla A 211 www.hitsaus.net ALIHANKINTAMESSUILLA Hitsausja Rakennustyö Aho Oy Yrittäjäntie 43, 03600 Karkkila Puh. Koneita ja laitteita raepuhallukseen Tervetuloa osastollemme C221 Finnblast Oy Keskuskatu 22, 92350 REVONLAHTI puh. Olemme Alihankintamessuilla Tampereella Tervetuloa osastollemme: A210 Investointi Mazak-työstökoneeseen on päätös tuloksentekoon. 09 224 2470 Pekka Seppä, 040 718 9703 www.aholaser.com LAVAVALMISTUS LASERLEIKKAUS LEVYTYÖT ROBOTTIHITSAUS CNC-KONEISTUS MAALAUKSET 30 VUODEN KOKEMUKSELLA – tuotteita ajoneuvoja koneenrakennusteollisuudelle Täydellinen tuotantoketju. Avainteknologiat: Laserleikkaus, särmäys, hitsaus, jauhemaalaus ja kokoonpano. 08-2755 300 finnblast@finnblast.fi www.finnblast.fi. +358 13 220 050 www.suomenlevyprofiili.fi Ohutlevyrakenteiden tehokasta suunnittelua ja valmistusta
Kotiosoite / Hemadress: Jäsenposti / Medlemspost Töihin / Tjänst Kotiin / Hem Postinumero / Postnummer: Postitoimipaikka / Postanstalt: Matkapuhelin / Mobiltelefon : Sähköposti / E-maill: Työnantaja / Abetsgivare: Työpaikan osoite ja postitoimipaikka / Tjänsteadress och postanstalt Puh. toimeen / Tjänstetelefon Tehtävä / Tjänsteställning LASKUTUSOSOITE ELLEI SAMA JOHON JÄSENPOSTI LÄHETETÄÄN FAKTURERINGSADRESS OM EJ SAMMA SOM FÖR MEDLEMSPOSTEN Laskutus – yritys / företag: Y-tunnus / FO-nummer: Laskutus – osoite / adress: Laskutus – postinumero / postnummer: Laskutus – postitoimipaikka / postanstalt: Haluan ensisijaisesti kuulua rastilla merkitsemääni paikallisosastoon. Finlands Svetstekniska Förening r.f e-mail: etunimi.sukunimi@shy.inet.fi Mäkelänkatu 36 A 2 Backasgatan 36 A 2 www.hitsaus.net 00510 Helsinki 00510 Helsingfors Helsinki Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Pohjanmaa Pohjois-Karjala Raahen seutu Saimaa Satakunta Savonlinna Tampere Turku. Päivämäärä ja allekirjoitus: Datum och underskrift: Postiosoite Adress Puhelin/Telefon (09) 773 2199 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. LIITTYMISLOMAKE HENKILÖTAI NUORISOJÄSENEKSI T ä y t e t ä ä n t e k s t a t e n b ö r t e x t a s Haluan liittyä Suomen Hitsausteknilliseen Yhdistykseen Jag anhåller om medlemskap i Finlands Svetstekniska Förening Henkilöjäsen / Personmedlem Nuorisojäsen / Ungdomsmedlem IIW / EWF-kurssilainen / kursdeltagare oppilaitos / läroanstalt kurssi / kurs Sukunimi / Tillnamn Syntymäaika / Födelsedatum Ristimänimet (kutsumanimi alleviivataan)/Förnamn (tilltalsnamnet understrykes) Suoritettu tutkinto tai koulutus / Avlagd examen eller utbildning IWE IWT IWS IWP IWI Muu, mikä / Annan, vilken. I fösta hand vill jag tillhöra den lokalavdelning jag utmärkt med x
GENIE ® kaasupullossa on saatavilla argonia, typpeä ja MISON ® suojakaasuja. Pyörällinen kuljetusalusta ja teleskooppikahva tekevät GENIE ® kaasupullon siirtelystä helppoa: Ei enää raskaiden teräspullojen kantamista. Lisäksi kätevä digitaalinen näyttö kertoo työsi kannalta hyödyllistä tietoa. 300 bar – enemmän kaasua Helposti siirreltävissä Älykäs digitaalinen näyttö GENIE ® kaasupullo. Parempi työympäristö. Pullo sisältää n. AGA – ideas become solutions. FI AD A4 Hitsaustekniikka_[NOPF]112100-3-FI22_1.indd 1 18/03/16 16:25. ® GE NI E ja MI SO N ov at Lin de Gr ou pin re kis te rö ity jä tav ara me rkk ejä . www.aga.fi/GENIE Kevyt kaasupullo. 45 % enemmän kaasua 300 baarin täyttöpaineen ansiosta. GENIE ® kaasupullo on rakenteeltaan ainutlaatuinen – kevyt ja tukeva kaasupullo
ALIHANKINTA-MESSUILLA esitellään kaikenlaisia innovaatioita; mm. HANKINNOISTA VASTAAVA käy yhdellä vierailulla läpi vaikka 20 kumppania! *Kävijätutkimus: Suomen Aktiivitieto Oy / Alihankinta 2014 ARU2. 95 % SUOSITTELISI KOLLEGALLEEN * YRITYSTEN YLIN JOHTO tapaa yhdellä vierailulla kollegat ja näkee missä alalla mennään; trendit, onnistuneet case-esimerkit ja tulevaisuuden näkymät. Alihankkijoissa on TULEVAISUUS @ Alihankinta # Alihankinta 27.–29.9.2016 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS BRELLA: Verkostoidu ja sovi tapaamiset messuille alihankinta.fi/brella VIDEOKIOSKI: Löydä kumppani helposti Videokioskista videokioski.alihankinta.fi KOLUMNI: Ajankohtaisia ajatuksia teollisuudesta alihankintakolumni.fi TEEMAT 2016: Digitalisaatio ja johtaminen alihankinta.fi/teemat REKISTERÖIDY KÄVIJÄKSI ENNAKKOON: www.alihankinta.fi/register TERVETULOA SUOMEN SUURIMPAAN TEOLLISUUSKYLÄÄN Suomen johtavassa alan messutapahtumassa on vuosittain liikkeellä noin 20 000 teollisuuden ammattilaista, joista jokaista yhdistää halu tehdä enemmän, paremmin, tehokkaammin ja tuottavammin. SUUNNITTELUSTA JA TUOTE KEHITYKSESTÄ vastaaville messut ovat erinomainen paikka löytää uusia ideoita, ratkaisuja ja toiminta malleja. tuotteita, palveluita, tuotanto tapoja ja -prosesseja, materiaaleja sekä komponentteja