OSASTOLLA D320 Kemppi & Air Liquide. 4/ 20 24 TEEMA: Materiaalitietous www.kemppi.fi NEROKKAAN YKSINKERTAINEN ARMOTTOMAN TEHOKAS X3S FASTMIG NÄHDÄÄN ALIHANKINNASSA 1.-3.10.2024
vuosikerta volume ISSN 0437-6056 Member of The International Institute of Welding European Welding Federation Tilaushinta Suomessa 80 € +alv Subscriptions from abroad 140 € +VAT Seuraavat numerot ilmestyy 5/2024 Suunnittelu 8.11.2024 6/2024 SHY 75-vuotta ja Hitsaava Suomi 13.12.2024 Pääkirjoitus Teräs on matkalla kohti kestävää metallurgiaa ja sovelluksia 2 Jukka Kömi TEEMA: Materiaalitietous 4/2024 Muuta Uutuustuotteita 51 Uutisia 53 Nimityksiä 55 SHY – Tiedottaa 56 Pilapiirros Eero Nykänen 59 Tuoteja toimialahakemisto 67 Artikkelit Ultralujien Strenx-rakenneterästen hitsaus 4 Sakari Tihinen Kuumaluja teräs X10CrMoVNb9-1 ja korjaushitsaus 9 Timo Kauppi Ratakiskoterästen kunnostushitsaus 17 Timo Kauppi Superausteniittiset Ultra-sarjan ruostumattomat teräkset ja nikkeliseokset 24 Mikko Palosaari ja Pauli Hakamäki Ruostumattomat hitsit ja Schaeffler-diagrammit 28 Timo Kauppi Titaani – Taustaa ja perusteita kaarihitsaukseen 32 Tuomas Skriko Hitsauslisäaineiden luokittelustandardit 37 Juha Lukkari Kemialliset metallit – aina ei voi hitsata 42 Juha Seppälä ESW-kuonanauhahitsaus 44 Ville Setälä Vaikeasti hitsattavien alumiiniseosten suorakerrostus ja korjaus 46 Jari Tuominen Lisäävällä valmistuksella momenttiavaimen hylsystä tuli suorituskykyisempi 49 FAME-ekosysteemin työryhmä Hitsaushuurujen lisääntymisterveysvaarat syynissä – uusia velvoitteita työnantajalle 50 Piia Taxell ja Pasi Huuskonen. (09) 773 2199 Ilmoitukset Advertisements Hanna Torenius/T:mi Petteri Pankkonen puh. (09) 773 2199 tai 050 373 9559 angelica.emeleus@shy.fi Toimituskunta Editorial Committee Angelica Emeléus, Minna Herrala, Juha Kauppila, Ari Koskinen, Jani Kumpulainen, Juha Lukkari, Eero Nykänen, Ville Räike, Ville Setälä, Tuomas Skriko Toimisto Office Mäkelänkatu 36 A 2 00510 HELSINKI Puh. 76. Finlands Svetstekniska Förening r.f. Lehden aineisto voidaan julkaista uudelleen verkossa. 050 553 6895 markku@oridea.fi Levikki Circulation 3000 Kukin kirjoittaja vastaa itse artikkelinsa sisällöstä eikä Hitsaustekniikka-lehdellä ole mitään vastuuta siitä. The Welding Society of Finland puh. 040 152 4241 hanna.torenius@pp-marketing.fi Osoitteenmuutokset Address changes angelica.emeleus@shy.fi Kirjapaino Printers Oridea Oy Keskustie 32 35300 ORIVESI puh. 0500 414 045 juha.lukkari@shy.fi Toimitussihteeri Editorial Assistant Angelica Emeléus puh. (09) 773 2199 www.hitsaus.net Toimitus Editorial Staff Päätoimittaja Editor in Chief Juha Lukkari puh. Julkaisija Publisher Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y
Energiansäästöt tulevat luonnollisesti kevyemmistä rakenteista. Vaikka haasteita on edelleen, fossiilivapaan teräksen mahdolliset edut – sekä ympäristölliset että taloudelliset – ovat vakuuttavia. Sen vuoksi mm. Maailman siirtyessä kohti kestävämpiä ja ympäristöystävällisempiä teknologioita, on fossiilivapaan teräksen käsite noussut yhdeksi keskeisimmäksi innovaatioksi. Näistä hitsaus on yksi haastavimmista, sillä esimerkiksi liiallinen lämmöntuonti pilaa teräksen mikrorakenteen ja siten mekaaniset ominaisuudet. Siirtyminen fossiilivapaaseen teräkseen on taloudellisesti haastavaa, sillä se on tällä hetkellä perinteisiä menetelmiä selvästi kalliimpaa. Lisäksi kestävien tuotteiden kasvava kysyntä ohjaa markkinoiden dynamiikkaa fossiilivapaan teräksen hyväksi. digitaalisten hitsausjärjestelmien (ja tekoälyn) käytön odotetaan kasvavan. ArcelorMittal on ilmoittanut aikovansa hyödyntää vetyä teräksen tuotannossa, ja pilottiprojektit alkavat Euroopassa. Yksi lupaavimpia lähestymistapoja fossiilivapaan teräksen tuotantoon on vedyn käyttö teräksenvalmistusprosessissa. Toki, aivan kaikkia ei hitsata, mutta toinen merkittävä haaste löytyy täältä. www.hitsaus.net 2 4/2024 . Maailman siirtyessä kohti kestävämpää tulevaisuutta, fossiilivapaalla teräksellä on ratkaiseva rooli yhden hiili-intensiivisimmän teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. hiilen hinnoittelumekanismit, kuten Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä (EU ETS), joka tekee hiili-intensiivisen teräksen tuotannosta kallista. Toinen haaste on alan laajuisen yhteistyön tarve. Lisäksi vedyn maailmanlaajuisen toimitusketjun kehittäminen, mukaan lukien varastointi ja kuljetus, asettaa logistisia haasteita. Lisäelementin tähän tuo uusien (lujien) terästen ja liittämismenetelmien tai käytännössä hitsauksen kehitys. Tämä johtuu pääasiassa uusiutuvalla energialla tuotetun vedyn korkeista kustannuksista ja huomattavista investointitarpeista. Siirtyminen fossiilivapaaseen teräkseen vaatii koordinoituja toimia koko toimitusketjussa aina raaka-aineiden toimittajista loppukäyttäjiin. Samoin mm. Tämä taas ei aine näy liiketoiminnassa ainakaan lyhyellä aikajänteellä. Näistä haasteista huolimatta uskomme, että siirrymme laajasti fossiilivapaan teräksen valmistukseen tulevina vuosikymmeninä ja nimenomaan vetyteknologian avulla. Useita pilottihankkeita on jo käynnissä, kuten HYBRIT (Hydrogen Breakthrough Ironmaking Technology), joka on SSAB:n, LKAB:n ja Vattenfallin yhteistyöprojekti. Lujien terästen hitsaus ja digitaaliset hitsausjärjestelmät ovat oleellinen osa tätä muutosta. Tietoa ja osaamista pitää olla ja datan hallinta kasvaa rajust. Tätä teknologiaa sanotaan suorapelkistysprosessiksi (DRI) ja Suomessa ollaan tämän teknologian eturintamassa. Käyttämällä vetyä pelkistimenä, voidaan eliminoida CO 2 -päästöt lähes kokonaan. vpj jukka.komi@oulu.fi PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS Teräs on matkalla kohti kestävää metallurgiaa ja sovelluksia Maailman terästeollisuus on yksi merkittävimmistä hiilidioksidipäästöjen (CO 2 ) aiheuttajista, ja sen osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä on, lähteestä riippuen, noin 8 %. Tämän vuoksi kehittyneiden erikois(AHSS) ja ultralujien terästen (UHSS) lopputuotteiden suunnitteluosaamisen ja niiden valmistusteknologioiden kehitys on muodostunut ratkaisevan tärkeäksi. Yksi merkittävimmistä esteistä on vihreän vedyn saatavuus ja prosessien skaalautuvuus. Fossiilivapaan teräksen tulevaisuus edustaa muutosta terästeollisuudessa, jota ohjaavat teknologiset innovaatiot, taloudelliset kannustimet ja kiireellinen tarve puuttua ilmastonmuutokseen. Terästeollisuuden tarpeisiin riittävän vihreän vedyn tuottaminen edellyttää uusiutuvan energian infrastruktuurin massiivista laajentamista ja teknologian kehitystä. Innovaatiot teräksen eri arvoketjun vaiheissa (valmistus-käyttö-uudelleenkäyttö-kierrätys) ovat välttämättömiä, jotta onnistumme tavoitteessamme pienentää maapallon hiilikuormaa.. Tätä ajatusta tukee mm. Myös muita innovaatioita ovat uusiutuvilla energialähteillä toimivien valokaariuunien (EAF) kehittäminen. Jukka Kömi TkT, Professori, materiaalija konetekniikan yksikön johtaja Oulun yliopisto SHY:n hallituksen 2. Tämä tuleekin todennäköisesti olemaan ratkaiseva muutos. Perinteinen teräksen tuotanto käyttää hiiltä pelkistääkseen rautamalmin raudaksi. Tulevaisuuden lujien terästen merkitys kasvaa ja koska oikein hyödynnettynä niiden lujuus-painosuhde mahdollistaa merkittävän energiasäästön sekä niiden valmistuksessa että erityisesti niiden käytössä ja liikkuvassa kalustossa. Nämä järjestelmät käyttävät antureita, reaaliaikaista data-analyysiä ja koneoppimisalgoritmeja optimoimaan hitsausparametreja, havaitsemaan vikoja ja varmistamaan tasaisen hitsin laadun. Tämän lisäksi, kokonaistilanteen tekee haastavaksi myös se, että kaupallisia teräksiä on nykyään noin 70 000 ja määrä kasvaa. Tämä prosessi vapauttaa noin kaksi kertaa enemmän CO 2 :ta kuin tuottaa rautaa. Suuret teollisuudenalat, mukaan lukien autoja rakennusteollisuus, asettavat kestävän kehityksen yhä enemmän etusijalle toimitusketjuissaan
woikoski.fi Paranna hitsauksen tuottavuutta ja työturvallisuutta Käytätkö aikaa hitsauskaasupullojen vaihtamiseen. Tehosta hitsausprosessiasi kaasuverkoston avulla! Samalla parannat työturvallisuutta, kun työskentely raskaiden kaasupullojen kanssa vähentyy. Kaasunjakeluverkosto • tehostaa hitsausprosessia • vähentää kustannuksia • lisää työturvallisuutta Lue lisää verkkosivultamme woikoski.fi/hitsaus/kokonaiskonsepti
Väyrynen) 4. Artikkelissa käydään läpi näiden hitsausta ja hitsauksen erityispiirteitä. Lämmöntuonti 6. TIG-hitsaus Taulukko 1. www.hitsaus.net 4 4/2024 Ultralujat kuumavalssatut Strenx-rakenneteräkset ja terästen mekaaniset ominaisuudet on esitetty taulukossa 1. Tihinen, M. Hitsin jäähtymisaika (t 8/5 ) Kaikkia yleisimpiä hitsausprosesseja voi käyttää: . 2) Saatavilla myös -60 °C iskusitkeystakuulla. Puikkohitsaus (MMA) . Terästen hitsauksessa tulee noudattaa ultralujien terästen hitsaukseen annettua ohjeistusta, joka takaa laadukkaan lopputuloksen. MAG-metallitäytelankahitsaus (MCAW) . Hyvän hitsin laadun ja vaadittujen mekaanisten ominaisuuksien saavuttamiseksi on tärkeää suunnitella ja valmistella hitsaustyö oikealla tavalla. Ultralujat Strenx-rakenneteräkset (Rp0.2 . Esilämmitys ja palkojen välinen lämpötila 5. Jauhekaarihitsaus (SAW) . MAG-jauhetäytelankahitsaus (FCAW) . Lehtinen, J. Tämä artikkeli on päivitetty versio vuonna 2015 julkaistusta artikkelista ”Ultralujien Strenx-rakenneterästen hitsaus” (S. 900 MPa) Teräslaji Paksuus mm Myötölujuus R p0.2 , MPa Minimi Murtolujuus R m MPa Venymä A 5 , % Minimi Iskusitkeys Charpy V 1) J /°C Minimi Nauhalevyt Strenx 900 MC 3 10 900 930 1200 8 27 / -40 Strenx 900 Plus 2 2.9 900 940 1100 7 (A 80 ) 3 8 900 940 1100 11 27 / -40 Strenx 960 MC 3 10 960 980 1250 7 27 / -40 Strenx 960 Plus 2 2.99 960 980 1150 7 (A 80 ) 3 8 960 980 1150 10 27 / -40 Strenx 1100 MC 3 8 1100 1250 1450 7 27 / -40 Kvarttolevyt Strenx 900 4 53 900 940 1100 12 27 / -40 2) 53.1 120 830 880 1100 12 27 / -40 2) Strenx 960 4 53 960 980 1150 12 40 / -40 2) 53.1 120 850 900 1100 10 40 / -40 2) Strenx 1100 4 – 4.9 1100 1250 1550 8 5 40 1100 1250 1550 10 27 / -40 2) Strenx 1300 4 15 1300 1400 1700 8 27 / -40 2) 1) Minimiarvo vastaa täysikokoista 10x10 mm Charpy-V iskusauvaa. Sakari Tihinen SSAB valmistaa ultralujia Strenx nauhasekä kvarttolevyjä myötölujuusluokissa 900/960/1100 MPa ja kvarttolevyjä lisäksi myötölujuusluokassa 1300 MPa. Teräkset ovat hyvin hitsattavissa kaikilla tavanomaisilla hitsausmenetelmillä. Tärkeimmät huomioitavat tekijät ultralujien rakenneterästen hitsauksessa ovat: Hitsausprosessin valinta 1. Terästen korkean lujuuden johdosta hitsaustyön suunnittelu tulee tehdä huolella. Railon valmistus 2. MAG-umpilankahitsaus . Hitsauslisäaineen valinta 3. Suojakaasun valinta Ultralujien Strenxrakenneterästen hitsaus
Hitsauslisäaineen valinta Hitsauslisäaineiden korkein saatavilla oleva lujuusluokka on luokka 89 (minimi myötölujuus 890 MPa) EN standardin mukaan ja 120 AWS standardin mukaan. Nauhalevyillä yllä esitetyt arvot ovat tyypillisiä arvoja ja kvarttolevyillä maksimiarvoja.. Sijoittamalla hitsit alueille, joissa kuormitus on pienempi kuin perusaineen lujuus, on mahdollista käyttää hitsauslisäainetta, joiden lujuusluokka on pienempi kuin taulukossa 2 esitetyillä lujilla hitsauslisäaineilla. Ennen hitsausta tulee varmistua, että railot ovat kuivat ja puhtaat. lisäaineen CET-ekvivalentti ei ylitä perusaineen CET-ekvivalenttia . Pienahitsi pyritään yleensä hitsaamaan nollailmarakoon. Tällöin hitsaus voidaan suorittaa turvallisesti kuivaan railoon. MAG-hitsatussa päittäishitsissä sopiva railokulma on tyypillisesti 50–60°. Kun hitsataan pohjamaalin päälle, huokosten määrä hitsiliitoksessa kasvaa. Esikuumennus on tarpeen paksumpien Strenx-levyjen termisessä leikkauksessa. Jos tehdään hitsausta alle +5 °C lämpötilassa, suositellaan kuitenkin esilämmitystä noin + 60 °C lämpötilaan. www.hitsaus.net 5 4/2024 Ultralujat Strenx-nauhalevyt ja ohuemmat kvarttolevyt soveltuvat hyvin hitsattavaksi myös pienen lämmöntuonnin hitsausprosesseilla, joita ovat laser-hybridihitsaus (laser+MAG), laserhitsaus ja pulssi-MAG-hitsaus. AWS ja EN luokittelu Luokka MMA Puikkohitsaus MAG Umpilanka MAG Jauhetäytelanka MAG Metallitäytelanka SAW Jauhekaari, lanka+jauhe TIG Lanka AWS A5.5 E120X A5.28 ER120S-X A5.29 E12XT-X A5.28 E120C-X A5.23 F12X A5.28 ER120S-X EN EN 18275 E89X EN 16834-A G89X EN 18276-A T89X EN 18276-A T89X EN 26304-A S89X EN 16834-A W89X Taulukko 3. Lujat lisäaineet tasalujiin / lähes tasalujiin hitseihin. lämmöntuonti on vähintään 1.7 kJ/ mm . Annetut suositukset ovat päteviä silloin, kun . Ultralujien Strenx-rakenneterästen CEV ja CET hiiliekvivalenttiarvot Teräslaji Levynpaksuus mm CEV 1) (%) CET 2) (%) Strenx 900 MC 3 7.99 0.50 0.25 8 10 0.53 0.27 Strenx 900 Plus 2 8 0.50 0.34 Strenx 960 MC 3 7.99 0.51 0.28 8 10 0.57 0.30 Strenx 960 Plus 2 8 0.50 0.34 Strenx 1100 MC 3 – 8 0.56 0.33 Strenx 900 E/F 4 – 80 0.58 0.39 80.1 – 120 0.63 0.41 Strenx 960 E/F 4 – 34.9 0.58 0.38 35 120 0.67 0.41 Strenx 1100 E 4 – 4.9 0.57 0.37 5 – 8 0.58 0.38 8.1 15 0.62 0.39 15.1 40 0.73 0.42 Strenx 1100 F 5 15 0.70 0.40 15.1 40 0.73 0.42 Strenx 1300 4 15 0.67 0.43 1) CEV = C + Mn/6 + (Cr+Mo+V)/5 + (Cu+Ni)/15 (pt-%). Hitsattavilta pinnoilta maalin voi helposti poistaa harjaamalla tai hiomalla, jolloin saavutetaan paras mahdollinen hitsaustyön lopputulos. H5. Kun railo tehdään plasmaleikkauksella, suositellaan leikkauskaasuksi happea. Tarve esilämmitykselle riippuu teräksen ja lisäaineen kemiallisesta koostumuksesta, levyn paksuudesta, hitsauksen lämmöntuonnista ja hitsauslisäaineen vetypitoisuudesta. Railon valmistus Railonvalmistukseen voidaan käyttää koneistusta, plasmaleikkausta ja laserleikkausta. 2) CET = C + (Mn+Mo)/10 + (Cr+Cu)/20 + Ni/40 (pt-%). Nauhalevyjen hitsaus voidaan suorittaa yleensä aina ilman esilämmitystä, kun käytetään hitsauslisäaineita, joiden vetypitoisuusluokka on . Kylmähalkeamien ehkäisemiseksi lujien terästen hitsauksessa käytettävien lisäaineiden vetytason tulee olla mahdollisimman matala. 5 ml / 100 g (H5). Suojakaasuna käytetään argonin ja hiilidioksidin seoskaasua (Ar + 8-25 % CO 2 ). Esilämmitys ja palkojen välinen lämpötila Esilämmitystä käytetään voimakkaasti karkenevilla teräksillä vetyhalkeamien estämiseen. Hitseihin, joiden suunnittelulujuus on mahdollisimman lähellä perusaineen lujuutta, suositellaan käytettäväksi taulukon 2 mukaisia hitsauslisäaineita. Suojakaasun valinta Suojakaasuna ultralujien terästen MAGhitsauksessa suositellaan käytettäväksi samoja suojakaasuja kuin perinteisten rakenneterästen hitsauksessa. Käsin hitsauksessa seoskaasun hiilidioksidipitoisuus on tyypillisesti hieman korkeampi kuin robotilla hitsauksessa. Sopiva esikuumennuslämpötila Strenx 700960 levyille on 150 °C ja Strenx 1100 levylle hieman alle 150 °C. Ultralujia Strenx-rakenneteräksiä toimitetaan myös konepohjamaalattuna. Termisessä leikkauksessa syntyvä ohut oksidikerros on suositeltavaa poistaa ennen hitsausta. Yleisimmin käytetyt hiiliekvivalenttiarvot ovat CEV ja CET arvot (taulukko 3). lisäaineen vetypitoisuus on enintään 5 ml/100 g. Suuremmista levypaksuuksista sekä hieman voimakkaammasta seostuksesta johtuen Strenx-kvarttolevyjen hitsauksessa korotettu työlämpötila on tarpeen kuvan 1 mukaisesti. Matalan hiiliekvivalentin ja ohuen levynpaksuuden ansiosta teräkset eivät ole herkkiä kylmähalkeamille, kun hitsaustyö suoritetaan ohjeiden mukaan. Nämä lujat lisäaineet ovat tasalujia Strenx 900 MC / Strenx 900 Plus / Strenx 900 terästen hitsaukseen, hieman alilujia Strenx 960 MC / Strenx 960 Plus / Strenx 960 terästen hitsaukseen ja alilujia Strenx 1100 MC / Strenx 1100 / Strenx 1300 terästen hitsaukseen. Hiiliekvivalenttiarvoja käytetään kuvaamaan teräksen karkenevuutta eli seosaineiden määrää ja kemiallista koostumusta. Leikkausreunan halkeamariskiä voidaan vähentää esikuumentamalle levy ennen hitsausta, tai käyttämällä levyn jälkilämmitystä ja suosimalla hitaampaa leikkausnopeutta. Taulukko 2. Taulukossa 3 esitetyt ultralujien Strenxnauhalevyjen hiiliekvivalenttiarvot ovat suhteellisen matalat ottaen huomioon terästen korkean lujuuden. Ultralujien Strenx-nauhalevyjen hitsauksessa hitsauslisäaineiden vetypitoisuusluokan tulee olla . Leikattaessa yli 80 mm paksuja Strenx 700-960 levyjä ja yli 30 mm paksuja Strenx 1100 levyjä leikkausreunan halkeamariski kasvaa
Hitsauslisäaineiden valmistajat eivät tyypillisesti esitä esikuumennussuosituksia hitsauslisäaineille. Strenx 900 ja Strenx 960 Plus teräksillä korkea hitsin lujuus saavutetaan, kun t 8/5 -jäähtymisaika rajataan noin 10-15 sekuntiin. Lämmöntuonti [Q] voidaan laskea seuraavalla kaavalla: k x U x I x 60 Q = --------------------------V x 1000 Q = lämmöntuonti [kJ/mm] U = jännite [V] I = virta [A] V = kuljetusnopeus [mm/min] k = hitsausprosessin terminen hyötysuhde Hitsausprosessien termiset hyötysuhdekertoimet ovat: . * Työlämpötilasuositukset ultralujien Strenx-kvarttolevyjen hitsaukseen levynpaksuuden mukaan, kun hitsataan seostamattomilla tai niukkaseosteisilla lisäaineilla ja lämmöntuonti on 1.7 kJ/mm. Jäähtymisaika (t 8/5 ) Hitsausliitoksen ominaisuudet riippuvat liitoksen jäähtymisnopeudesta, johon vaikuttavat lämmöntuonti (Q), levynpaksuus, liitosmuoto ja työlämpötila. Strenx Plus teräksille suositukset ovat hieman korkeammat kuin Strenx MC teräksille Plus terästen hieman korkeammasta seostuksesta johtuen. Vaatimus täytetään laajemmalla lämmöntuontialueella valittaessa Plus-teräs MC-teräksen sijasta. Osa 2: Ferriittisten terästen kaarihitsaus. SSAB tarjoaa asiakkailleen hitsaustyön suunnittelua varten WeldCalc-ohjelman, jonka avulla myös esikuumennustarve voidaan määrittää. Näin suositellaan tehtävän erityisesti niissä tapauksissa, joissa ollaan edellä esitettyjen reunaehtojen ulkopuolella. Taulukko 4. Haluttujen mekaanisten ominaisuuksien saavuttamiseksi ultralujille Strenx-rakenneteräksille suositellaan taulukon 4 mukaisia palkojenvälisiä maksimilämpötiloja. Pienahitsissä voidaan käyttää noin 30 % suurempaa lämmöntuontia kuin päittäishitsissä. Käytettäessä korkeintaan kuvien 2-5 mukaisia lämmöntuonteja, pysytään taulukon 5 mukaisella t 8/5 -suositusalueella. Niinpä jäähtymisnopeutta kuvaavana suureena käytetään yleensä tätä t 8/5 -jäähtymisaikaa. Se voidaan laskea standardiin SFSEN1011-2 perustuen tai käyttämällä SSAB:n WeldCalc-ohjelmaa. Jäähtymisajalla t 8/5 on suuri merkitys hitsin mekaanisiin omaisuuksiin. Metallisten materiaalien hitsaussuositukset. Strenxrakenneteräksillä jäähtymisaikasuosituksia noudattamalla saavutetaan liitoksessa tyypillisesti vähintään 27 J Charpy-V iskuenergia täysimittaisella koesauvalla -40 °C lämpötilassa. Kun hitsataan yhteen kaksi eripaksuista terästä, kuvissa annetut suositukset perustuvat ohuempaan levynpaksuuteen. 2) MAG-hitsauksessa 3-10 s.. t 8/5 -jäähtymisaikasuositukset ultralujille Strenx-rakenneteräksille Teräslaji t 8/5 -suositus Strenx 900 MC 1 – 15 1) s Strenx 900 Plus 1 – 15 1) s Strenx 960 MC 1 – 15 1) s Strenx 960 Plus 1 – 15 1) s Strenx 1100 MC 1 – 10 2) s Strenx 900 5 – 20 s Strenx 960 / 1100 / 1300 5 – 15 s 1) MAG-hitsauksessa 3-15 s. hitsausliitoksella on suuri rakenteellinen jäykkyys Sopiva työlämpötila voidaan määrittää myös standardin SFS-EN 1011-2 *) mukaisesti tai SSAB:n WeldCalc tietokoneohjelmalla. Mikäli ultralujien kvarttolevyjen liitoksen lujuusja iskusitkeysominaisuuksia halutaan edelleen parantaa, tulee t 8/5 -jäähtymisaika rajoittaa enintään 15 sekuntiin Strenx 900 teräksellä sekä enintään 10 sekuntiin Strenx 1100 ja Strenx 1300 teräksillä. Taulukko 5. SAW: k=1.0 . hitsataan alle +5 °C lämpötilassa . Suositeltavat palkojen väliset maksilämpötilat ultralujien Strenx-rakenneterästen hitsaukseen Teräslaji Paksuus, mm Korkein sallittu välipalkolämpötila, °C Strenx 900 MC 3 10 100 Strenx 900 Plus 2 – 8 150 Strenx 960 MC 3 – 10 100 Strenx 960 Plus 2 – 8 150 Strenx 1100 MC 3 8 150 Strenx 900 4 – 120 300 Strenx 960 4 – 120 300 Strenx 1100 4 40 200 Strenx 1300 4 15 200 Jos hitsauslisäaineen hiiliekvivalenttiarvojen ovat korkeammat kuin hitsattavan teräksen, hitsauslisäaine määrää esilämmityksen tarpeen. Monipalkohitsauksessa palkojen välinen lämpötila voi nousta niin korkeaksi, että hitsin mekaaniset ominaisuudet heikkenevät. TIG: k=0.6 Suositeltavat maksimilämmöntuonnit ultralujien Strenx-nauhalevyjen päittäishitseille levynpaksuuden mukaan on esitetty kuvissa 2-4 ja Strenx-kvarttolevyille kuvassa 5. MMA: k=0.8 . Lämmöntuonti Riittävän lujuuden ja iskusitkeyden saavuttamiseksi on tärkeää, ettei teräkselle suositeltua maksimilämmöntuontia ylitetä. Nauhavalssattujen ultralujien terästen osalta MC-teräkset ovat hieman herkempiä hitsauslämmölle kuin Plus-teräkset. Strenx 900 -1100 MC terästen osalta suositellaan tasalujiin hitseihin matalan lämmöntuonnin hitsausprosesseja. Hitsiaineen ja muutosvyöhykkeen ominaisuuksien kannalta merkittävimmät mikrorakennemuutokset tapahtuvat hitsin jäähtyessä lämpötilavälillä 800–500°C. ** Työlämpötila +100 °C käsittää seuraavat levynpaksuudet: Strenx 900E (30.1120 mm) ja Strenx 960E (12.1-120 mm). MAG: k=0.8 . hitsataan kosteassa ilmanalassa . www.hitsaus.net 6 4/2024 Työlämpötilaa tulee korottaa 25 °C:lla, mikäli . Kuva 1. Kuvissa 2-5 esitetyillä maksimilämmöntuontisuosituksilla on yhteys taulukossa 5 esitettyihin maksimi t 8/5 -aikoihin. Lisäaineelle esilämmitystarve voidaan määrittää käyttäen standardin SFS-EN 1011-2 tavan B mukaista laskentamenettelyä. lämmöntuonti on 1.0 – 1.6 kJ/mm . Lisäaineen koostumus määrää tarvittavan työlämpötilan, mikäli CET lisäaine > CET perusaine . Liian suuri lämmöntuonti eli pitkä t 8/5 -aika heikentää sekä hitsin lujuutta että iskusitkeyttä. Tällä on merkitystä kuitenkin vain silloin, kun hitsille asetetaan tasalujuusvaatimus suhteessa perusaineen lujuuteen. Samoin runsaammasta seostuksesta johtuen kvarttolevyjen työlämpötilarajoitukset ovat lievemmät kuin nauhalevyillä. *) SFS-EN 1011-2:2001: Hitsaus. Palkojen välisellä lämpötilalla (työlämpötila) on vaikutusta hitsin t 8/5 jäähtymisaikaan
Päittäishitsi. Tavoiteltaessa hitsiin korkeaa lujuutta, mahdollisimman pientä lämmöntuontia ja lyhyttä t 8/5 -jäähtymisaikaa, suositellaan seuraavia asioita huomioon otettavaksi: . Päittäishitsi. Suositus perustuu hitsille asetettuun iskusitkeysvaatimukseen. Hitsin poikittainen vetokoe, käytettävät koesauvat.. . Hitsausprosessin valinnassa suositaan matalan lämmöntuonnin mahdollistamia hitsausprosesseja kuten pulssi-MAG tai laser-MAG hybrid tai laser-hitsaus. Suositeltava maksimilämmöntuonti (Qmax) levynpaksuuden mukaan hitsattaessa terästä Strenx 1100 MC. Kuva 6. Valtaosassa hitsatuissa rakenteissa hitsikuvut jäävät rakenteeseen paikoilleen, jolloin on perusteltua tehdä testaus sekä koneistetulla että kuvullisella vetosauvalla. Suositeltava maksimilämmöntuonti (Qmax) levynpaksuuden mukaan hitsattaessa terästä Strenx 900 MC ja Strenx 960 MC. Tasalujien hitsien t 8/5 -suositukset perustuvat tyypillisesti hitsauksen menetelmäkokeisiin ja päittäishitseille tehtyihin vetokokeisiin. Kuva 2. Päittäishitsi. www.hitsaus.net 7 4/2024 Toisaalta monissa S900-1100 MPa lujuusluokan terästen käyttökohteissa hitsille ei aseteta ehdotonta tasalujuusvaatimusta, jolloin voidaan käyttää joko MC tai Plus terästä menestyksekkäästi. Strenx 900 MC ja Strenx 960 MC teräksille maksimi t 8/5 -jäähtymisaikasuositus on 15 sekuntia. V-railoon hitsattaessa sopiva railokulma on 50–60°. Monipalkohitsaukseen suositellaan mahdollisimman alhaista hitsipalkojen välistä lämpötilaa. MAG-hitsauksessa ei ole suositeltavaa käyttää liian pientä lämmöntuontia (t 8/5 < 3 sekuntia), koska hitsausvirheriski kasvaa ja iskusitkeys saattaa heikentyä. Menetelmäkoestandardin mukaisesti hitsin poikittainen vetokoe suoritetaan yleensä koneistetulla vetosauvalla, mutta koe on mahdollista tehdä standardista poiketen erikseen sovittaessa myös sauvalla, josta hitsikupua ei ole poistettu. Teräksiä voi kuitenkin hitsata laser-MAG hybridillä tai laserilla, jolloin t 8/5 -jäähtymisaika voi olla alle kolme sekuntia. . Testattaessa hitsin vetolujuus kuvullisella koesauvalla (with reinforcement), lujuus on korkeampi kuin koneistetulla koesauvalla (without reinforcement) testattuna (kuvat 6-8). Kuva 3. Suositeltava maksimilämmöntuonti (Qmax) levynpaksuuden mukaan hitsattaessa terästä Strenx 900 Plus ja Strenx 960 Plus. Mikrorakenteeltaan iskusitkeä hitsausliitos on korkeammilla lämmöntuonneilla hitsattuna tyypillisesti hieman aliluja perusaineen lujuuteen verrattuna (kuva 7). Laser-MAGhybridi-hitsauksessa on mahdollista käyttää alhaisemman lujuusluokan hitsauslisäaineita kuin taulukossa 2 esitetyt. Kuva 4. Suositeltava maksimilämmöntuonti (Qmax) levynpaksuuden mukaan hitsattaessa Strenx-kvarttolevyjä ja palkojen välisen lämpötilan ollessa 100°C. Tästä johtuen hitsit suositellaan sijoitettavaksi rakenteessa kohtiin, jossa hitsin Kuva 5
Sakari Tihinen Senior Welding Specialist, IWE SSAB Knowledge Service Center sakari.tihinen@ssab.com. Lisäainevalmistajat eivät vielä tällä hetkellä tarjoa ultralujille S1100 MPa lujuusluokan teräksille tasalujia hitsauslisäaineita. www.hitsaus.net 8 4/2024 alueelle kohdistuu empiä kuormituksia. Oikeaoppisella rakennesuunnittelulla ja hitsausliitosten sijoittelulla näiden lujimpienkin terästen ominaisuudet pystyy hyödyntämään nykyistä kevyempinä, mutta silti kestävämpinä ja suorituskykyisempinä sovelluksina. Lujemmilla Strenx 1100 ja Strenx 1300 teräksillä sen sijaan hitsiaineen matalampi lujuus laskee liitoksen lujuutta eikä perusaineen korkeaa murtolujuutta saavuteta. Strenx 960, Strenx 1100 ja Strenx 1300 kvarttolevyjen päittäisliitosten tyypilliset lujuusarvot ovat taulukon 6 mukaiset, kun noudatetaan teräksille annettuja t 8/5 -suosituksia. Suositus perustuu hitsille asetettuihin myötölujuusja iskusitkeysvaatimuksiin. Käytettäessä hitsin poikittaisessa vetokokeessa koesauvaa, jossa hitsikupua ei ole koneistettu perusaineen tasoon, saavutetaan myötölujuudeltaan tasaluja hitsi molempien terästen osalta suositellulla maksimi t 8/5 -ajalla. sen osalta tasalujuus saavutetaan yleensä myös koneistetulla vetosauvalla, vaikka olisi käytetty maksimi t 8/5 -aikaa vastaavaa lämmöntuontia. Hitsin iskusitkeys säilyy riittävällä tasolla, kun hitsin t 8/5 aika ei ylitä 10 sekuntia. Strenx 960 Plus teräksen osalta hitsi on myötölujuudeltaan tasaluja 15 sekunnin t 8/5 jäähtymisajallakin (kuva 8), mutta varmemmin tasaluja, kun lämmöntuonti rajoitetaan siten, että t 8/5 -aika on korkeintaan noin 10 sekuntia. Strenx 1100 MC teräkselle maksimi t 8/5 -jäähtymisaikasuositus on 10 sekuntia. Strenx 960 Plus teräksen päittäishitsin myötölujuus (Rp0.2) t 8/5 -ajan funktiona EN standardin lujuusluokan 89 mukaisella hitsauslisäaineella Union X90 hitsattuna. Strenx 900 Plus teräkKuva 7. Esitetyt lujuusarvot perustuvat koneistetuilla koesauvoilla tehtyihin vetokokeisiin ja koskevat levypaksuuksia . Kuva 8. Lujimpien lisäaineiden myötölujuusluokka on 89, eli 890 MPa. Strenx 900 Plus ja Strenx 960 Plus teräksille maksimi t 8/5 -jäähtymisaikasuositus on vastaava kuin Strenx 900 MC ja Strenx 960 MC teräksille eli 15 sekuntia. Hitsin poikittaisessa vetokokeessa hitsi on aliluja riippumatta siitä tehdäänkö vetokoe hitsikuvun kanssa vai ilman hitsikupua eli koneistetulla vetosauvalla. Korkea lujuus hitsiin saavutetaan rajoittamalla lämmöntuontia. Tällainen suunnittelu mahdollistaa myös tuottavamman hitsauksen. Terästen Strenx 900 ja Strenx 960 päittäisliitoksissa voidaan oikealla lisäainevalinnalla sekä oikeilla hitsausarvoilla saavuttaa perusaineen murtolujuusvaatimus. Strenx 960 MC teräksen päittäishitsin myötölujuus (Rp0.2) t8/5-ajan funktiona EN standardin lujuusluokan 89 mukaisilla hitsauslisäaineilla hitsattuna. Mikäli täysin tasaluja hitsi on rakennesuunnittelijan ehdoton vaatimus, voidaan Strenx 900 MC ja Strenx 960 MC teräksen hitsiin saavuttaa korkea lujuus käyttämällä alhaisen lämmöntuonnin laser-MAG-hybrid, laserja pulssi-MAG-hitsausprosesseja. 30 mm. Strenx 900–960 Plus terästen runsaampi seostus (CET, taulukko 3) vähentää HAZ:n pehmenemistä ja mahdollistaa tasalujan hitsin korkeammilla lämmöntuonneilla verrattuna Strenx 900 MC ja Strenx 960 MC teräksiin
(Lukkari ym. 1: P265GH, 2: 16Mo3, 3: 10CrMo9-10, 4: 7CrMoVTiB10-10 (T/P24), 5: 15NiCuMoNb5-6-4 (WB 36) ja 6: X10CrMoVNb9-1 (T/P91). KÄYTÄNNÖN HITSAUSMETALLURGIAA OSA 11: Kuumaluja teräs X10CrMoVNb9-1 ja korjaushitsaus . Tämä nähdään kuvasta 1, jossa on esitetty valikoima standardin SFS-EN 10216-2 vaatimusten mukaisten kuumalujien terästen korkean lämpötilan venymisrajan R p0.2 ja virumismurtorajan arvoja lämpötilavälillä T = 100–650 °C. Tässä tutkimuksessa tarkasteltavaa martensiittista X10CrMoVNb9-1 -terästä (EN 1.4903) eli X10-teräs käytetään tyypillisesti kohteissa, joissa käyttölämpötila on yli 500 °C. 9 %) nostaa lujuutta ja korkean lämpötilan hapettumisenkestävyyttä vähemmän seostettuihin kuumalujiin teräslaatuihin verrattuna. Timo Kauppi Kuumalujien höyrykattiloiden tulistinputkien korjaushitsaus voimalaitoksilla on rajoitettu useasti kahteen tai kolmeen kertaan, koska mekaaniset ominaisuudet voivat heiketä liikaa useammassa hitsauksessa ja niiden jälkeisessä lämpökäsittelyssä. Standardi sisältää 3 kpl seostamattomia laatuteräksiä ja 22 kpl seostettuja erikoisteräksiä. 2019).. Tämä ”X10-teräs” on korvannut täysin aikoinaan käytetyn X20CrMoV11-1 (1.4922) eli ”X20-teräksen”. Standardin SFS-EN 10216-2 (Saumattomat painelaiteteräsputket. Tekniset toimitusehdot. Tässä artikkelissa tarkastellaan tulistinputkissa yleisesti käytettävän martensiittisen X10CrMoVNb9-1 -teräksen (amerikkalainen P91) kovuuden ja mikrorakenteen muuttumista moninkertaisessa korjaushitsauksessa ja niihin liittyvässä lämpökäsittelyssä. Aihetta tutkittiin Lapin AMKissa oppimisprojektissa, jossa lähtökohtana oli palauttaa hitsauksessa muuttuneet ominaisuudet lähtötasolle kaksivaiheisen lämpökäsittelyn avulla. Kuumalujien putkiterästen kuumalujuuksia: 0,2 %-venymisraja ja 100 000 tunnin virumismurtoraja (SFS-EN 10216-2). Tulistinputkia. Osa 2: Kuumalujat seostamattomat ja seostetut teräsputket) vaatimusten mukaisia saumattomia painelaiteteräsputkia käytetään tyypillisesti höyrykattiloiden tulistinputkina. Sen korkea kromipitoisuus (. 9 www.hitsaus.net 4/2024 Höyrykattila. Kuva 1. Valikoima teräksiä
Cr . Osa 2: Kuumalujat seostamattomat ja seostetut teräsputket) vaatimusten mukaiset kemiallisen koostumuksen raja-arvot on annettu taulukossa 1. Tekniset toimitusehdot. Taulukossa annettu myös tyypillinen koostumus, joka on ko. jossa on esitetty myös ainestodistuksien (20 kpl) testitulosten perusteella lasketut keskiarvot (tyypillinen). 13CrMo4-5) < 15 15 60 > 60 2w, väh. 690 MPa (N/mm 2 ) < 15 15 60 > 60 30 2w, väh. 0,1 % < 20 20 90 > 90 30 w, väh. Koostumus %C %Si %Mn %P %S %Cr %Mo %Ni %V %Cu %Nb EN 10216-2 0.08-0.12 0.2-0.5 0.3-0.6 ?0.020 ?0.005 8.0-9.5 0.85-1.05 ?0.40 0.18-0.25 ?0.30 0.06-0.1 Tyypillinen 0.10 0.32 0.42 0.015 0.002 8.49 0.92 0.15 0.21 0.08 0.07 Koemateriaali 0.11 0.28 0.45 0.016 0.001 8.27 0.90 0.14 0.21 0.10 0.06 Taulukko 2. Osa 2: Ferriittisten terästen kaarihitsaus). Taulukko 3. 60 550 600 b) 3.1 Nuorrutettu teräs, kun 360 MPa (N/mm 2 )< ReH . 3,5 % ja ilman vanadiinia (esim. Hitseille on tehtävä aina hitsauksen jälkilämpökäsittely, jossa käytettävien lämpökäsittelyparametrien arvot riippuvat käyttökohteesta, taulukko 4 ja 5. teräksen ainestodistuksista (20 kpl) saaduista testituloksista laskettu keskiarvo. Koemateriaalin mekaaniset ominaisuudet ja standardin SFS-EN 10216-2 vaatimukset niille on annettu taulukossa 2, Taulukko 1. 460 MPa (N/mm 2 ) < 35 b) 35 – 90 30 w, väh. X10CrMo9-1) < 12 12 60 > 60 30 2w, väh. X10CrMoVNb9-1 -teräksen standardin SFS-EN 10216-2 mukaiset ja tyypilliset mekaaniset ominaisuudet. X10CrMoVNb9-1 -teräksen standardin SFS-EN 10216-2 mukainen ja tyypillinen kemiallinen koostumus. 15 2w 60+w 670 730 e) 5.3 CrMo-teräs, 3,5 % < Cr . 360 MP a) < 35 b) 35 – 90 30 w, väh. 15 2w 60+w 630 730 e) 5.2 CrMo-teräs, 1,5 % < Cr . 60 550 600 c) 1.3 Normalisoidut hienoraeteräkset, kun 360 < ReH . X16CrMo5-1) Kaikki 2w, väh. 10 % ja ilman vanadiinia (esim. 60 40+w 550 620 5.1 CrMo-teräs, 0,75 % . osa 4: Valmistus ja asennus). Teräs on ilmassa karkeneva ja hitsauksessa vähimmäisesikuumennuslämpötilana painelaiteiden hitsauksessa käytetään esim. Metallisten materiaalien ryhmittely) mukaiseen perusaineryhmään 6.4 eli runsaasti vanadiinilla seostettuihin Cr-Mo-(Ni)-teräksiin. Materiaaliryhmä a) Materiaali Määräävä aineenpaksuus w (mm) Pitoaika (min) Pitolämpötila ( o C) 1.1 – 1.2 Seostamaton teräs, kun R eH . (SFS-EN 1011-2 2001: Metallisten materiaalien hitsaussuositukset. 60 700 750 5.4 CrMo-teräs, 7,0 % < Cr . 7,0 % ja ilman vanadiinia (esim. 60 60+w 550 620 b) d) 4 Matalan vanadiinipitoisuuden CrMo(Ni)-teräs, kun Mo . Kuumalujat teräkset – Hitsauksen vähimmäisesikuumennusja enimmäisvälipalkolämpötila. Hitsien jälkilämpökäsittely (PWHT) teollisuusputkistoissa (SFS-EN 134804: Metalliset teollisuusputkistot. 0,7 % ja V . www.hitsaus.net 10 4/2024 Tarkasteltava X10CrMoVNb9-1 (EN 1.4903) teräs kuuluu teknisen raportin CEN ISO/TR 15608 (Hitsaus. 10CrMo9-10) < 15 15 60 > 60 2w, väh. Koemateriaalin ja teräksen standardin SFS-EN 10216-2 (Saumattomat painelaiteteräsputket. 60 90 + w 730 780 Mekaaniset ominaisuudet Rp0.2 [MPa] Rm [MPa] A [%] HV EN 10216-2 ?450 630-830 ?19 Tyypillinen 553 707 24 210-260 Koemateriaali 541 705 20. 1,5 % ja ilman vanadiinia (esim. Taulukko 4. standardissa SFS-EN 1011-2 taulukossa C.5 esitettyjä arvoja, taulukko 3
Nuorrutusteräkset pitäisi jälkilämpökäsitellä (PWHT) lämpötilassa, joka on enintään 20 o C päästölämpötilaa alempana. 60 90+w 730 770 f) 9.1 – 9.2 Teräs, jossa enintään 8 % nikkeliä < 20 b) 20 < 35 b) 35 90 > 90 30 väh. Materiaalistandardissa SFS-EN 10028-2 (Painelaiteteräkset. Taulukko 6. (SFS-EN 100285-2 2017). jännityskorroosio, vetyhauraus, matalat lämpötilat). e. Suositellun lämpötilan vaihtelualueen ylärajaa käytetään, kun lämpökäsittely tehdään vastus/ induktiolämpökäsittelynä tai valvottuna liekkilämpökäsittelynä. 12,5 % (esim. (SFS-EN 13445-4 2021) Standardeissa SFS-EN 13445-4 (Lämmittämättömät painesäiliöt. P crit -arvot standardissa SFS-EN 10028-2 määritellyille teräksille. 60 w, väh. Taulukon 6 perusteella teräksen X10CrMoVNb9-1 tapauksessa P crit = 20,5, joka ylitetään 1 h pitoajalla lämpötilassa T = 750 °C ja 2 h pitoajalla lämpötilassa T = 735 °C. 3,5 % (esim. 60 90+w 710 740 6.4 Korkean vanadiinipitoisuuden CrMo(Ni)-teräs, kun vanadiinia ja 7,0 < Cr . Levytuotteet. Näille seinämänpaksuuksilla jälkilämpökäsittely (PWHT) on välttämätön ainoastaan erikoistapauksissa (esim. Cr £ 0,75 % (esim. Usean lämmityssyklin aiheuttama lisävaikutus olisikin otettava huomioon. Hollomon-Jaffe parametrin arvo riippuu voimakkaasti lämpötilasta. 114,3 mm ja w . Kun hitsin määräävä vähimmäispaksuus on välillä 13 < e . Hitsauksen jälkilämpökäsittelyn lämpötilan vaihtelualueet eri painelaitteiden tuotestandardeissa teräkselle X10CrNiMoVNb9-1. c. Tämän perusteella korjaushitsausten lukumäärää pitäisi rajoittaa käytettävän hitsauksen jälkilämpökäsittelyn lämpötilan perusteella. 30 mm, pitoaika lasketaan kaavasta t 2 = 2,5 x e. kammioissa, joissa aineenpaksuudet ovat tyypillisesti välillä 25–35 mm ja pitoajat ovat luokkaa n. 7,1 mm, kun esikuumennuslämpötila on vähintään 200 o C ja käyttö ei vaadi jälkilämpökäsittelyä (PWHT). Osa 4: Valmistus) ja SFS-EN 13480-4 (Metalliset teollisuusputkistot. Osa 5: Paineenalaisten osien valmistus) vaatimusten mukaisen hitsauksen jälkilämpökäsittelyssä käytettävän lämpötilan vaihtelualueen alaja ylärajat X10CrMoVNb9-1 teräkselle. Näin ei käytännössä kuitenkaan tehdä, eikä ao. Tämä vaikutus voidaan selittää Hollomon-Jaffe parametrilla, jonka arvo lasketaan kaavasta: T x ( C + log t) P = –––––––––––– [1] 1000 missä: T = lämpötila [K], C = materiaalista riippuva vakio ja t = aika [h]. 60–90 min, on P-arvo jo selvästi X10CrMoVNb9-1 teräkselle suositellun enimmäisarvon yläpuolella. b. Osa 4: Valmistus ja asennus) annetaan Hollomon-Jaffe parametrille sallittu enimmäisarvo (P crit ). 60 90+w 690 730 6.2 Korkean vanadiinipitoisuuden CrMo(Ni)-teräs, kun 0,75 < Cr . Hitsi on lisäksi välijäähdytettävä ennen PWHT:ä, jotta martensiitiksi muuttumista tapahtuisi. Standardi SFS-EN Tuote Lämpötilaalue 12952-5 Vesiputkikattilat 740-780 o C 13445-4 Lämmittämättömät painesäiliöt 730-780 o C 13480-4 Teollisuusputkistot 730-770 o C Lämpökäsittelyn vaikutus fysikaalisiin ominaisuuksiin Lämpökäsittely erityisesti suositellun pitolämpötilan tai -ajan yläalueella voi heikentää kohtuuttomasti fysikaalisia ominaisuuksia (esim. Jälkilämpökäsittelyä (PWHT) ei ehkä tarvita mitoille da . Standardin suositus hitsauksen jälkeisen lämpökäsittelyn vähimmäispitoajalle on 30 min, kun hitsin määräävä vähimmäispaksuus e . X20CrMoV11-1 ja X10CrMoVNb9-1) < 12 12 60 > 60 30 2,5w, väh. Materiaalille 16Mo3 lämpötilan pitäisi olla 550-620 o C. Osa 2: Kuumalujat seostamattomat ja seostetut teräkset) puolestaan annetaan siinä määritellyille teräksille P crit arvot ja tieto siitä, mitkä ovat sallitut pitoajat jännityksenpoistohehkutuksessa eri teräksille. Tämä nähdään selvästi kuvasta 2, jossa on esitetty pitoajan vaikutus parametrin arvoon lämpötiloissa T = 730 °C ja T = 770 °C, jotka ovat standardin SFS-EN 12952-5:2021 (Vesiputkikattilat ja niihin liittyvät laitteistot. f. 14MoV6-3) < 12 12 60 > 60 30 2,5w, väh. 13 mm. tuotestandardi edes ota kantaa Hollomon-Jaffe parametriin tai sen kriittiseen arvoon.. Kuvan 2 perusteella tehtäessä hitsauksen jälkilämpökäsittely standardin SFS-EN 12952-5 vaatimusten mukaan (T = 730-770 °C, t = 30 min) kriittinen Parvo (20,5) ylitetään jälkilämpökäsittelyn vaihtelualueen alarajalla (T = 730 °C) 164 minuutin pitoajalla, puolessa välissä (T = 750 °C) 65 minuutin pitoajalla ja ylärajalla (T = 770 °C) jo 27 minuutin pitoajalla. 15CrMoV5-10) < 12 12 60 > 60 30 2,5w, väh. d. Kuvan perusteella tehtäessä jälkilämpökäsittely vaihtelualueen ylärajalla kriittinen arvo P crit ylittyy jo alle 30 minuutin pitoajalla. www.hitsaus.net 11 4/2024 6.1 Korkean vanadiinipitoisuuden Cr-Mo-(Ni) -teräs, kun 0,3% . Taulukko 5. 60 40+0,5w 530 580 a. Materiaalit, joita tämä taulukko ei kata, vaativat yksityiskohtaista harkintaa. materiaalin myötötai murtolujuutta ja sitkeyttä). Näin ollen esim
Hitsauksen jälkilämpökäsittely päästää muutosvyöhykkeelle syntyneen martensiitin. Hitsaukset tehtiin prosessilla 141 keskimääräisellä lämmöntuonnilla Q = 0,53 kJ/mm juuripalolle ja Q = 0,74 kJ/mm täyttöpaloille. (Francis ym. Normalisoinnin jälkeen tehtiin päästöhehkutus lämpötiloissa T = 730, 760 ja 800 °C. Tyypin III säröt syntyvät karkearakeiseen muutosvyöhykkeeseen (CGHAZ). sub-grain) syntymisen ja erkaumien koon kasvuun ja mahdolliseen Lavesja Zfaasien syntymiseen. Austeniittiset alueet muuttuvat martensiitiksi 9–12 % kromiteräksissä jäähtymisen aikana. Kuumalujan P91tyyppisen teräksen hitsin homogenisointi Pandey ym. 3. (Francis ym. (Pandey ym. Hitsien säröily voidaan jakaa neljään luokkaan säröjen sijainnin mukaan. (Pandey ym. Austeniitiksi muuttumattomilla alueilla tapahtuu martensiitin päästöä. 2006). (Pandey ym. Tyypin I ja II säröt sijaitsevat hitsimetallissa, josta tyyppi II voi edetä myös hitsattavaan perusaineeseen. Austeniitti muuttuu jäähtymisen aikana martensiitiksi 9–12 % kromia sisältävissä teräksissä. Ylipäästynyt (engl. Austeniitti muuttuu jäähtymisen aikana martensiitiksi 9–12 % kromia sisältävissä teräksissä. Kuva 3. Esikuumennus tehtiin lämpötilavälillä T = 150 – 200 °C ja välipalkolämpötila pidettiin välillä T = 150–250 °C. www.hitsaus.net 12 4/2024 Kuva 2. (EPRI 2013, 2–1) Tyypin IV vauriot syntyvät, koska muutosvyöhyke on mikrorakenteeltaan epähomogeeninen. Erkautumista tapahtui austeniitin perinnäisillä raerajoille (PAGB), martensiitin sälerajoille ja säleiden sisälle. Eri tutkimusten mukaan hitsauksen jälkilämpökäsittely (PWHT) homogenisoi jossain määrin muutosvyöhykkeen mikrorakennetta, mutta ei pehmennä siinä hitsauksen yhteydessä kasvanutta kovuutta. Tämän jälkeen koehitsatuille ja jälkilämpökäsitellyille kappaleille tehtiin normalisointi lämpötiloissa, jotka olivat T = 950, 1050 ja 1150 °C. Hitsauksen jälkilämpökäsittelynä tehtiin vedynpoistohehkutus lämpötilassa T = 280 °C, jossa pitoaika oli 40 minuuttia. Kyseinen teräs vastaa tässä käsiteltävää X10CrMoVNb9-1 -terästä. (Pandey ym. 2018). Periaatekuva säröjen sijaintiin perustuvasta luokittelusta. Lujuuden ja sitkeyden kannalta lämpötilassa T = 1050 °C tehty normalisointi ja sen jälkeen lämpötilassa T = 760 °C sai aikaan parhaat ominaisuudet. 2018). Virumiskestävyyden heikentyminen liittyy teräksessä olevien erkaumien koon kasvuun, mikrorakenteen toipumiseen, joka pienentää dislokaatiotiheyttä ja mahdollistaa alirakenteen (engl. tekemässä tutkimuksessa hitsattiin halkaisijaltaan d = 60 mm ja aineenpaksuudeltaan T = 11 mm olevaa P91 tyyppistä terästä. (Pandey ym. Austeniittia ydintyy entisille perinnäisen austeniitin raerajoille ja martensiitin sälerajoille. Kuten muillakin kuumalujilla teräksillä, niin myös P91 (X10CrMoVNb9-1) tyyppisellä teräksellä esiintyvä tyypin IV säröily aiheuttaa muutosvyöhykkeen virumiskestävyyden heikkenemistä. 2018). Osittain austenitoitunut vyöhyke, ICHAZ: lämpötila on A 1 ja A 3 lämpötilojen välissä. 2006). Tyypin IV säröily kiihdyttää virumiskolojen muodostumista hienorakeisessa muutosvyöhykkeessä (FGHAZ) ja osittain austenitoidulla vyöhykkeellä (ICHAZ) mikä nopeuttaa virumisen etenemistä muuttumattomaan perusaineeseen verrattuna. Karbidit liukenevat vain osittain, mikä rajoittaa austeniitin rakeenkasvua. Tutkimuksessa vaihdeltiin normalisoinnissa tehtävän austenitointihehkutuksen lämpötilaa välillä 950–1150 °C ja sen jälkeen tehtävän päästöhehkutuksen lämpötilaa välillä 730–800 °C. 2018).. Toimitustilainen P91 (X10CrMoVNb9-1) teräs on päästömartensiittinen, jonka korkea dislokaatiotiheys ja rakenteessa olevat M 23 C 6 (M: Cr, Fe, Mn, Mo) ja MX (M: V, Nb) tyyppiset erkaumat aikaansaavat virumiskestävyyden kannalta hyvän mikrorakenteen. Muutosvyöhykkeessä teräksen mikrorakenne muodostuu väistämättä epähomogeeniseksi, mikä heikentää virumiskestävyyttä. 4. 2018). Luokkien I-IV säröjen sijainnin periaatekuva on esitetty kuvassa 3. Mannan’in ja Laha’n mukaan muutosvyöhykkeessä tapahtuu seuraavia mikrorakennemuutoksia: 1. Tulosten perusteella normalisoitu ja päästetty muutosvyöhyke vastasi uuden teräksen mikrorakennetta. Karkearakeinen muutosvyöhyke, CGHAZ: lämpötila käy niin korkealla A 3 -lämpötilan yläpuolella, että mikrorakenteessa olevat karbidit liukenevat ja austeniitin raekoko pääsee kasvamaan. Normalisoinnin yhteydessä austenitoinnin aikana teräksessä olevat erkaumat liukenivat ja erkaumarakenne muodostui uudelleen päästöhehkutuksessa. 2. Pandey ym. tutkivat normalisoinnin ja sen jälkeisen päästöhehkutuksen vaikutusta P91 tyyppisen kuumalujan teräksen hitsin mekaanisiin ominaisuuksiin ja mikrorakenteeseen. Hienorakeinen muutosvyöhyke, FGHAZ: tällä alueella lämpötila on huomattavasti matalampi, mutta yhä yli A 3 – lämpötilan. over tempered) vyöhyke SCHAZ: lämpötila on A 1 -lämpötilan alapuolella, jossa tapahtuu karbidien karkeutumista. Mikrorakenteeseen ja mekaanisiin ominaisuuksiin jää kuitenkin epähomogeenisuutta tyypillisesti muutaman millimetrin matkalle sularajasta perusaineeseen päin. Tämäntyyppisten terästen lujuus perustuu seosaineiden (lähinnä Cr ja Mo) aikaansaamaan liuoslujittumiseen ja erkaumien dislokaatioiden liikettä estävään vaikutukseen. Pitoajan vaikutus P-arvoon X10CrMoVNb9-1 -teräksellä standardin SFS-EN 12952-5 suositusten mukaisilla hitsauksen jälkilämpökäsittelyn vähimmäisja enimmäislämpötiloilla. Normalisointi ja sen jälkeen tehty päästöhehkutus homogenisoi muutosvyöhykkeen ja kovuus laski toimitustilaa vastaavalle tasolle
Koehitsien kovuudet (HV 0,2) hitsauksen jälkeisen lämpökäsittelyn ja normalisoinnin jälkeen.. Lopuksi tehtiin vielä päästöhehkutus lämpötilassa T = 750 °C. Kovuudet vaihtelevat, kuten kirjallisuudessa on esitetty (Francis ym. Koehitsien kovuudet (HV 0,2) hitsauksen jälkeisen lämpökäsittelyn jälkeen. Osa 1: Kaarihitsausliitosten kovuuskoe) vaatimusten mukaisesti ja niille tehtiin mikrorakennetutkimus. Osa 1: Terästen kaarija kaasuhitsaus sekä nikkelin ja nikkeliseosten kaarihitsaus) materiaaliryhmälle 6.4 sallitun enimmäiskovuuden 350 HV. Koehitsit ja niiden lämpökäsittelyt tehtiin kuvan 4 mukaisesti. Hitsauksia tehtiin yhteensä neljä (4) kertaa. Hitsauksessa noudatettiin standardin SFS-EN 1011-2 liitteen C taulukossa C.5 suositeltua esikuumennuslämpötilaa T = 200 °C ja enimmäisvälipalkolämpötilaa T < 350 °C. Tämän jälkeen toisen koekappaleen hitsi koneistettiin pois, tehtiin railon valmistus ja siihen hitsattiin uusi koehitsi. Hitsauksen jälkeen koekappaleet peitettiin eristevillalla ja niiden jäähdyttyä huoneenlämpötilaan niille tehtiin hitsauksen jälkilämpökäsittely standardin SFS-EN 12952-2 vaatimusten mukaan lämpötilassa T = 750 °C pitoajan ollessa 2 h. Normalisoinnin jälkeen tehty päästöhehkutus laski kovuuden tasolle 250 HV ja kovuusprofiili oli huomattavasti tasaisempi Kuva 4. Kovuuskokeet. Metallografisista näytteistä mitattiin kovuudet standardin SFS-EN ISO 9015 (Hitsien rikkova aineenkoetus metalleille. Kuva 6. Jokaisen hitsauskerran jälkeen koekappaleesta tehtiin metallografiset näytteet hitsauksen jälkeisestä lämpökäsittelystä (näyte S1_n, missä n on hitsauksen järjestysluku 1…4) ja sen jälkeen tehdystä normalisoinnista ja päästöstä (näyte S2_n, missä n on hitsauksen järjestysluku 1…4). www.hitsaus.net 13 4/2024 Hitsauskokeet ja niiden yhteydessä tehdyt lämpökäsittelyt Tässä tutkimuksessa tehdyillä koekappaleiden hitsauksilla simuloitiin X10CrMoVNb9-1 -teräksen moninkertaista korjaushitsausta. Hyväksyntä menetelmäkokeella. Kovuudet ovat suunnilleen samalla tasolla koko hitsin alueella ja perusaineessa. Toiselle koekappaleelle tehtiin normalisointi eli austenitointi lämpötilassa T = 1060 °C, jonka jälkeen koekappale jäähdytettiin ilmassa. Yhtä hitsauskertaa kohden hitsattiin kaksi koekappaletta. Kuva 5. Tehtyjen hitsausten ja lämpökäsittelyjen kulku. Koehitsien kovuudet Kuvassa 5 on esitetty hitsauksen jälkeisen lämpökäsittelyn jälkeen mitatut koehitsien kovuudet. 2016, Pandey ym. 2018). Kovuudet jäävät selvästi muuttumatonta perusainetta suuremmaksi, mutta ovat alle hitsauksen menetelmäkoe standardissa SFS-EN ISO 156141:2017+A1:2019 (Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä metalleille. Normalisoinnissa hitsin kovuudet nousivat noin 440 HV tasolle (kuva 6), koska austenitoinnin jälkeen mikrorakenne on muuttunut ilmajäähdytyksessä martensiitiksi
Kuva 9. Mikrorakenteet Kuvassa 8 nähdään tutkimuksessa käytetyn, toimitustilaisen putken mikrorakennetta. P91 tyyppiselle teräkselle tekemässä tutkimuksessa on esitetty periaatekuva mikrorakenteen muuttumisesta hitsauksessa ja sen jälkeen tehtävässä lämpökäsittelyssä hienorakeisessa muutosvyöhykkeessä (FGHAZ), kuva 9. Kovuuden testaustulosten perusteella kovuudet normalisoiduissa ja päästöhehkutetuissa hitseissä vastasivat toimitustilaista terästä. tutkimuksen mukaan sekä M 23 C 6 ja MX tyyppiset erkaumat liukenevat jo neljän minuutin pitoajalla lämpötilassa T = 1050 °C. Kuva 8. Lämpökäsittely Hitsauskerrat Kovuuden keskiarvo [HV 0,2] Enimmäiskovuus [HV 0,2] Yli 260 HV [kpl] 1 253 293 15 4 257 318 20 1 251 260 4 250 263 3 PWHT +NT Signorelli ym. www.hitsaus.net 14 4/2024 kuin hitsauksen jälkeisen lämpökäsittelyn jälkeen, kuva 7. Taulukko 7. Pandey ym. Kuvan 7 ja taulukon 4 perusteella hitsauskertojen lukumäärällä ei ollut vaikutusta normalisoinnin ja päästön (+NT) jälkeiseen kovuuteen, kun taas lämpökäsitellyn hitsin (PWHT) tapauksessa sillä oli vaikutusta. Hitsauksen aikana kaikki erkaumat eivät liukene, jolloin ne rajoittavat austeniitin rakeenkasKuva 7. Kovuudet hitsauksen jälkeisen lämpökäsittelyn sekä normalisoinnin ja päästön jälkeen, a) 1. IAEA 2014). (Pandey ym. Hienorakeisen muutosvyöhykkeen (FGHAZ) mikrorakennetta hitsauksen jälkeisen lämpökäsittelyn jälkeen, a) kerran hitsattu koekappale ja b) neljä kertaa hitsattu koekappale.. Taulukon 7 perusteella normalisoitujen ja päästöhehkutettujen hitsien kovuudet olivat ainetodistuksissa annettujen rajojen (210–260 HV) sisällä. Kovuuden keskiarvo, suurin kovuus ja yli 260 HV kovuuksien esiintyminen lämpökäsitellyissä hitseissä. 2018, muokattu). hitsauksessa ja b) 4. Edellä esitetyn mukaisesti perinnäisen austeniitin raerajoille ja martensiitin sälerajoille on erkautunut M23C6 tyyppisiä karbideja ja rakeiden sisään MX tyyppisiä Nb/V karbideja ja karbonitridejä. Kuva 10. (Signorelli ym. Toimitustilaisen (+NT) X10CrMoVNb9-1 teräksen mikrorakennetta. hitsauksessa. P91-tyyppisen teräksen toimitustilaisen (+NT) mikrorakenteen muuttuminen hitsauksessa hienorakeisessa muutosvyöhykkeessä (FGHAZ) ja sen jälkeen tehtävässä lämpökäsittelyssä (PWHT)
2015). T [°K] Hitsauskerta P T [°C] t [h] P 1023.15 1 750 2.0 20771 1003.15 2 20771 730 2.0 20916 1003.15 3 20916 730 2.0 21024 1003.15 4 21024 730 2.0 21111. (Pandey ym. Kuva 12. Rakeiden sisälle syntyy hienojakoinen Nb/V karbidien ja karbonitridien dispersio, jossa yksittäisten erkaumien koko on alle 0,1 µm. Kolmen dekadin ero on huomioitava kaavoja käytettäessä. 60–150 nm olevia M 23 C 6 tyyppisiä karbideja martensiitin sälerajoille ja perinnäisen austeniitin raerajoille. Kuvan 10 perusteella näin on tapahtunut hitsatuissa koekappaleissa, joissa hitsauksen jälkeisessä lämpökäsittelyssä erityisesti rakeiden sisällä olevien erkaumien koko on kasvanut. Kuvassa 12 nähdään neljä kertaa hitsatun koekappaleen mikrorakennetta hitsauksen jälkeisen lämpökäsittelyn (kuva 12 a) sekä normalisoinnin ja päästöhehkutuksen jälkeen (kuva 12 b). Taulukko 8. 600 °C asti. kuva 8. (Hollomon & Jaffe 1947). Hollomon-Jaffe parametrin arvo X10CrMoVNb9-1 -teräksen moninkertaisessa hitsauksessa ja niiden jälkeen tehtävässä lämpökäsittelyssä kaavalla (3) laskettuna. 2018, muokattu). Taulukossa 8 on annettu kaavalla (3) lasketut P-arvot tutkimuksessa tehtyjen hitsausten ja niiden jälkeisten lämpökäsittelyjen jälkeen PWHT, T = 750°C ja t = 2 h). Kuvan 10 b perusteella hitsausten lukumäärän kasvu on pahentanut tilannetta, mikä heikentää mekaanisia ominaisuuksia. Normalisointi ja sen jälkeinen päästöhehkutus tuottaa P91/X10CrMoVNb9-1 tyyppiseen teräkseen hienojakoisen päästömartensiittisen mikrorakenteen, johon erkautuu päästön aikana karbideja ja karbonitridejä. Tilanne on tällainen kaikkialla muualla paitsi karkearakeisessa muutosvyöhykkeessä (CGHAZ), myös perusaineessa niissä kohdissa, joissa lämpötila nousee hitsauksen jälkeisen lämpökäsittelyn aikana. Näissä Kuva 11. Mikrorakenteen osalta normalisoitu ja päästöhehkutettu vastaa toimitustilaista terästä, ks. Periaatekuva P91 -teräksen hitsin mikrorakenteen muuttumisesta normalisoinnissa ja päästössä. tutkimuksessa on esitetty kuvan 11 mukainen periaatekuva tällaisen mikrorakenteen muodostumisesta P91 tyyppiseen teräkseen hitsin normalisoinnin ja päästöhehkutuksen yhteydessä. (Hurtado-Noreña ym. Jos lämpökäsittelyjä tehdään useampia, niin silloin laskennassa tulee käyttää yhtälön yleistä muotoa: P = T x log . Neljä kertaa hitsatun koekappaleen hienorakeisen muutosvyöhykkeen (FGHAZ) mikrorakennetta, a) hitsauksen jälkeisen lämpökäsittelyn jälkeen ja b) normalisoinnin ja päästön jälkeen. Arvo kasvaa jokaisen lämpökäsittelyn aikana siinä kohdassa materiaalia, missä lämpötila ei käy selvästi A 3 -lämpötilan yläpuolella eli käytännössä siellä, missä mikrorakenteessa olevat erkaumat eivät ehdi liueta hitsauksen aikana. Hitsauksen jälkeisen lämpökäsittelyn jälkeen tehty normalisointi ja päästöhehkutus on muuttanut karbidirakennetta selvästi. Tällainen mikrorakenne on stabiili teräksen käyttölämpötiloissa. Moninkertaisen hitsauksen jälkeisen lämpökäsittelyn vaikutus laskennalliseen P-arvoon Tarkastellaan moninkertaisen korjaushitsauksen vaikutusta Hollomon-Jaffe parametrin arvoon. Eniten erkautuu kooltaan n. [3] missä T = lämpötila [K], D t = pitoaika [h], C = 20 ja P = P-arvo edellisen lämpökäsittelyn jälkeen. Tämä vahvistaa kovuuden testaustulosten antamaa indikaatiota hitsin normalisoinnin ja päästöhehkutuksen positiivisesta vaikutuksesta. aina n. standardeissa on käytetty kerrointa 10 -3 todennäköisesti sen vuoksi, että parametrin arvo saadaan helpommin luettavaksi. www.hitsaus.net 15 4/2024 vua, mutta niiden koko kasvaa hitsauksen jälkeisessä lämpökäsittelyssä. Hollomon ja Jaffe esittivät yhtälön [1] muodossa: P = T x ( C + log t) [2] Kaavalla laskettu arvo on 1000-kertaa suurempi kuin standardeissa SFS-EN 100282, SFS-EN 13445-4 ja SFS-EN 13480-4 esitetyillä kaavoilla laskettu arvo. Standardeissa SFS-EN 13445-4 ja SFS-EN 13480-4 suositeltu P crit = 20,5 on kerrottava luvulla 1000 eli se on tässä tapauksessa 20500 ja on ylitetty jo ensimmäisen hitsauskerran jälkeen tehdyssä lämpökäsittelyssä. Tarvittaessa voidaan sopia tässä asiakirjassa määriteltyjen, painelaitedirektiivin olennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisten ominaisuuksien testaamisesta näytteillä, joille tehdään hitsauksen jälkilämpökäsittelyä simuloiva hehkutus.” Kun X10CrMoVNb9-1 teräkselle tehdään normalisointihehkutus ainesstandardin vaatimusten mukaisesti, Hollomon-Jaffe parametrin arvo ”nollautuu” ja moninkertaisessa hitsauksessa kaavan (3) parametri P0 = 0. Pandey ym. Tähän liittyen standardissa SFS-EN 10028-2 todetaan: ”Mikäli aiotaan tehdä hitsauksen jälkilämpökäsittely, jonka aika-lämpötilaparametri on suurempi kuin esitetyt kriittiset arvot (P crit ), ostajan olisi ilmoitettava tästä teräksen valmistajalle kyselyn ja tilauksen yhteydessä
Sitkeyttä on saatu parannettua, koska epäpuhtauksien (rikki, fosfori, typpi ja vety) pitoisuudet saadaan nykyteknologialla hyvin matalalle tasolle. Kiskoihin tulee käytössä pintavikoja, jotka poistetaan ja kunnostushitsataan puikkohitsauksella. Vuosittain kunnossapitoon käytetään lähes 200 miljoonaa euroa. Ensimmäiset BessemerRatakiskoterästen kunnostushitsaus . Ranskalainen insinööri Conard havaitsi puolestaan, että ranskalaiset ratakiskot, joiden hiilipitoisuus oli keskimäärin 0,86 % käyttöikä oli noin kaksinkertainen verrattuna Saksassa käytettyihin matalahiilisiin kiskoihin. B. Suomen rataverkon raideleveys on 1524 mm, joka poikkeaa suurimmassa osassa muuta Eurooppaa käytettävästä 1435 mm:stä. Kuluneen yli 140 vuoden aikana teräksen koostumus on optimoitu hiilija mangaanipitoisuuksien osalta. Ensimmäinen v. Perliitti on suhteellisen pehmeän ferriitin (a) ja kovan sementiitin (Fe3C) lamellaarinen seos. 17 www.hitsaus.net 4/2024 Vuonna 2019 Suomen rautateillä tehtiin lähes 93 miljoonaa henkilöliikenteen matkaa ja kuljetettiin 38,5 miljoonaa tonnia tavaraa. Osalla rataverkkoa on käytössä myös 25 tonnin akselipaino. Tällainen mikrorakenne kestää hyvin junan pyörien aiheuttamaa kulumista mikrorakenteessa olevan kovan (. Raiteita tehtiin ensin puusta ja valuraudasta, mutta vuodesta 1870 eteenpäin niitä on tehty vain teräksestä. Tutkimuksen tuloksena syntyi materiaalispesifikaatio ratakiskoteräkselle, jonka koostumus oli C = 0,25 %, P . Henkilöjunien suurin sallittu nopeus on 220 kilometriä tunnissa ja tavarajunien 120 kilometriä tunnissa. (Väylävirasto 2024) Historiaa Ensimmäinen rautatie tehtiin Englannissa vuonna 1825, jolloin George Stephenson rakensi Stocktonin ja Darlingtonin kaupunkien välille radan kivihiilen kuljetusta varten. Rataverkon suurimmalla osalla sallitaan 22,5 tonnin akselipaino. 1880 tohtori C. 0,40 %. (University of Cambridge 2024) Kiskoprofiileja on kehitetty myös useita erilaisia, mm. Junaliikenteen energian kulutus oli yhteensä 3,4 petajoulea (945 GWh). Dudley suositteli USA:ssa matalahiilisten terästen käyttöä perustuen 64 teräslaadun tutkimiseen. 1903 Englannissa standardisoitu ratakiskoteräs oli BS11, jonka vähimmäismurtolujuus oli 618 MPa. Mangaaniteräsristeyksen kunnostushitsausta ja lämpötilan hallintaa jääpalojen avulla. Sähköradan jännite on 25 kV ja taajuus 50 Hz. (Tilastokeskus 2024) Suomen valtion rataverkon pituus vuonna 2022 oli 5 918 km, josta liikennöitävissä olevaa rataa on 5 645 km. bull-head, T-rail-section ja. 0,10 %, Si = 0,4 % ja 0,30 % . Radoista on yksiraiteista 5 205 km ja kaksitai useampiraiteista 713 km. Rautatiellä liikennöineen tavarajunan voimanlähteenä toimi höyrykone. 820 HV) sementiitin ansiosta. (Walsh 1909, 10–11) Suurin osa nykyisistä ratakiskoteräksistä on metallurgisesti samanlaisia kuin Derbyn asemalle 1857 asennetut kiskot eli perliittisiä C-Mn-teräksiä. Hiilipitoisuuden (C = 0,40– 0,80 %) perusteella ratakiskoteräkset luetaan huonosti hitsattaviksi teräksiksi. Junakilometrien kokonaismäärä jatkoi kasvuaan ja oli yhteensä 51,5 miljoonaa kilometriä. Pehmeä ferriitti tuo rakenteeseen jonkin verran sitkeyttä. prosessilla valmistetusta teräksestä tehdyt kiskot otettiin käyttöön Derbyn asemalla Englannissa vuonna 1857. Timo Kauppi Suurin osa rautatieverkostossa käytössä olevista ratakiskoteräksistä on koostumukseltaan ja mikrorakenteeltaan samanlaisia kuin ensimmäiset Englannissa vuonna 1857 Midlandin rautatiellä Derbyn asemalle asennetut kiskot. Käytettävien terästen kemiallinen koostumus vaihteli paljon ja v. Petajouleissa mitattuna sähkön osuus oli 72 prosenttia ja dieselpolttonesteen osuus 28 prosenttia energian kulutu3ksesta. Mn
Kiskon mikrorakenteeseen ja mekaanisiin ominaisuuksiin voidaan seostuksen ohella vaikuttaa myös lämpökäsittelyllä, jolla kiskon hamaraan tuotetaan hienoperliittinen mikrorakenne. Stevens Vuosien varrella profiilia on optimoitu mm. Testit jaetaan kelpoisuusja hyväksyntätesteihin (qualifying and acceptance test). Kuva 1. Standardi SFS-EN 13674-1 Euroopassa standardisoidut Vignole-kiskot on määritelty standardissa SFS-EN 136741 (Railway applications. Standardista ei ole suomenkielistä käännöstä. Standardin SFS-EN 13674-1 vaatimusten mukaan kiskon valmistajan on valvottava tuotteen laatua määrätyin vähimmäistestein. Kiskojen kelpoisuustesteissä testataan seuraavia ominaisuuksia: . suotautumista . Standardissa on määritelty yhdeksän (9) perliittistä ratakiskoterästä (taulukko 1). Suomessa käytetään nykyisin leveäjalkaista (flat bottom) Vignole -kiskoprofiilia. Yhdysvalloissa samantyyppisen profiilin kehitti samoihin aikoihin. Standardin SFS-EN 13674-1 vaatimukset kemialliselle koostumukselle on annettu taulukossa 2. www.hitsaus.net 18 4/2024 Nimike EN numero tunnus R200 1.0521 200-240 seostamaton (C-Mn) ja ei-lämpökäsitelty R220 1.0524 220-260 seostamaton (C-Mn) ja ei-lämpökäsitelty R260 1.0623 260-300 seostamaton (C-Mn) ja ei-lämpökäsitelty R260Mn 1.0624 260-300 seostamaton (C-Mn) ja ei-lämpökäsitelty R320Cr 1.0915 320-360 seostettu (1 %Cr) ja ei-lämpökäsitelty R350HT 1.0631 350-390 seostamaton (C-Mn) ja lämpökäsitelty —— ———— ——— — R350LHT 1.0632 350-390 seostamaton (C-Mn) ja lämpökäsitelty —— ———— —— ——— — R370CrHT 1.0992 370-410 seostettu (C-Mn) ja lämpökäsitelty —— ———— ———— ——— — R400HT 1.1254 400-440 seostamaton (C-Mn) ja lämpökäsitelty ———— ———— ——— — —— ———— ———— ———— ———— ———— Teräs Kovuusalue (HBW) Kuvaus Valssausmerkintä ei valssausmerkintää ———— Taulukko 1. Tavalliseen mikrorakenteeseen nähden hienoperliittisellä rakenteella saavutetaan suurempi kovuus ja lujuus ilman oleellista sitkeyden laskua. murtumissitkeyttä K IC . 1999 valmistamassa kiskossa.. Kovuuden kasvaessa kiskon kulutuskestävyys paranee, joten kovempia laatuja pyritään käyttämään raskaammin liikennöidyillä raiteilla sekä paikoissa, jotka ovat alttiita voimakkaalle kulumiselle. Nimikkeessä oleva numerosarja tarkoittaa ko. lämpökäsiteltyjen kiskojen kulkupinnan keskilinjan kovuuden vaihtelua Kuva 2. Kiskon varressa olevasta valssausmerkinnästä selviävät kiskon valmistaja, valmistusaika, profiili, valmistusprosessi ja teräslaatu, kuva 2. Standardin SFSEN 13674-1 mukainen 54E1 profiili. Teräkset ovat seostamattomia C-Mn-teräksiä, joiden hiilipitoisuudet vaihtelevat välillä 0,40–0,80 % ja mangaanipitoisuudet välillä 0,65–1,75 %. murtolujuutta ja -venymää . Valssausmerkintä Thyssenin v. Se otettiin alun perin käyttöön Englannissa 1836 Lontoon ja Croydonin väliselle radalle Charles Vignolen suosituksesta. Vain laadussa R260Mn sallitaan ferriittiä raerajoilla. Terästen mikrorakenteen pitää olla täysin perliittinen eikä martensiittiä ja/tai bainiittia saa esiintyä. Teräkset R350HT ja R350LHT ovat lämpökäsiteltyjä laatuja. Rail. Robert L. Part 1: Vignole railway rails 46 kg/m and above). sisäisten jännitysten minimoimiseksi. (Britannica 2024). Track. Kuvassa 1 nähdään yleisin Suomessa käytetty Standardin SFS-EN 13674-1 mukainen 54E1 kiskoprofiilin päämitat ja sen eri osien nimitykset. Standardissa SFS-EN 13674-1 määritellyt ratakiskoteräkset. kiskon jalan jäännösjännityksiä . (SFS-EN 13674-1 2011, 59) flat-bottom. väsymissärön kasvunopeutta . teräksen vähimmäiskovuutta (HBW)
mikrorakenteen karakterisointi 500-kertaisella suurennuksella . R260 kiskon poikkileikkauksessa oleva vierintäväsymisen aiheuttama särö. Vierintäväsymisvaurioiden syntymiseen ei tavallisesti liity materiaalivirheitä eikä termisiä tai mekaanisia vaurioita. Suomessa suurin osa toiseen ryhmään kuuluvista vioista on ympärilyöntijälkiä. S max. Kunnostushitsauksessa viallinen ja muokkaantunut perusaine poistetaan ja siihen muotoillaan hitsauspohja, vian muodosta ja poistettavan aineen määrästä riippuen hitsauspolttimella huuhdellen, happitalttaamalla, polttoleikkaamalla tai hiomalla. Käytännössä seostamaton lisäaine toimii puskurikerroksena perusaineen ja kovahitsin välissä. www.hitsaus.net 19 4/2024 Hyväksyntätesteillä todennetaan tietyllä taajuudella valmistuksen vaatimustenmukaisuutta seuraavasti: . Säröt voivat aiheuttaa sälöilyä (engl. 2009, 2580–2581) Suomessa viat jaetaan niiden vakavuuden mukaan vikaluokkiin. Se johtuu kulkupinnassa ja sen alapuolella tapahtuvasta plastisesta muodonmuutoksesta, jossa materiaalin myötölujuus on ylittynyt paikallisesti. Vierintäväsymisen (RCF) aiheuttamaa säröilyä ja sälöilyä.. valmistusvirheistä, 2. Ensimmäisen ryhmän, kiskon valmistusvirheistä johtuvien vikojen määrä on luonnollisesti riippuvaista valmistuksen laadusta. 0,15 0,004 0,030 0,009 20 2,5 Paino-% ppm Teräs Taulukko 2. sulan vetypitoisuuden määritys . murtolujuus ja -venymä määritetään lämpökäsittelemättömille teräslaaduille tavallisesti laskemalla ja lämpökäsitellyille laaduille tehdään standardin SFS-EN ISO 6982-1 vaatimusten mukainen vetokoe pyöreää vetokoesauvaa käyttäen . 0,5–10 mm välein ja tavallisesti laajalla alueella. Seostamatonta lisäainetta käytetään yli 4 mm syvän hitsauspohjan kehys-, tuki, reunaja pohjapalkojen hitsaukseen. Virheellisestä asennuksesta kuten huonosta hitsistä seuraavat viat ovat määrällisesti ympärilyöntijälkiä vähäisempiä, mutta tavallisesti liikenteelle haitallisempia. C Si Mn P max. 0,15 0,004 0,030 0,009 20 2,5 R320Cr 0,60-0,80 0,50-1,10 0,80-1,20 0,020 0,025 0,80-1,20 0,004 0,18 0,009 20 2,5 R350HT 0,72-0,80 0,15-0,58 0,70-1,20 0,020 0,025 . Kuva 3. Syntyneet säröt etenevät loivassa kulmassa (10–30 °) liikennöinnin suuntaan, kuva 3. kemiallinen koostumus jokaisesta sulatuksesta . (Kauppinen 2011, 44) Vierintäväsymisen (engl. virheellisestä käsittelystä ja/ tai asennuksesta tai 3. RCF = Rolling Contact Fatigue) aiheuttama ”Head checking” eli kulkureunan säröily esiintyy yleensä kaarteiden ulommissa kiskoissa lähellä kulkureunan pyöristystä n. sulan kokonaishappipitoisuuden määritys . Korjaus tapahtuu joko vaihtamalla vika-alueen tilalle uusi kisko tai tekemällä siihen hitsaustekninen kunnostus. Raskaasti liikennöidyillä linjoilla karenneen kerroksen paksuus voi pahimmillaan olla jopa 4–6 mm. 0,15 0,004 0,030 0,009 20 3,0 R260 0,60-0,82 0,15-0,58 0,70-1,20 0,025 0,025 . V max. Lisäaineina käytetään EN 14700: E Fe1 ja E ZFe1 tyyppisiä kovahitsauslisäaineita sekä seostamatonta ISO 12875-A: E 55 4 MnMo B 3 2 H5 lisäainetta. kovuuden testaus . Kovahitsauslisäaineet ovat erittäin karkenevia ja niiden tuottaman hitsin kovuus on luokkaa 300 HBW. Standardissa SFS-EN 13674-1 määriteltyjen ratakiskoterästen sulatusanalyysin vaatimukset. Tarkastuksessa havaitut viat, jotka eivät edellytä toimenpiteitä, ovat luokan 3 vikoja. käytöstä sekä kiskokaluston aiheuttamasta toistuvasta kuormituksesta. Nykyisin käytössä olevilla valmistusmenetelmillä on mahdollista valmistaa hyvin sulkeumista puhdasta ja tasalaatuista terästä, joten uusimmissa kiskoissa näiden vikojen osuus on melko pieni. 0,15 0,004 0,030 0,009 20 2,5 R260Mn 0,55-0,75 0,15-0,58 1,30-1,70 0,025 0,025 . Kuva 4. (RATO 12 2019, 38) Kunnostushitsausta tehdään kaaripäällehitsauksena puikkohitsauksella (No 111) päällehitsauksena. (Kauppinen 2011, 42) Ympärilyöntijälki syntyy, kun junan vetävät pyörät luistavat, jolloin ohut kerros kiskon pinnasta kuumenee voimakkaasti muuttuen austeniitiksi ja äkillisesti jäähtyessään karkenee muodostaen kerroksen kovaa ja haurasta martensiittia (engl. WEL = White Etching Layer). kiskoprofiilin mittojen, suoruuden, kulkupinnan tasaisuuden ja kiskon kierouden tarkistus Kunnostushitsaus Kiskoihin syntyy erilaisia vikoja eri yhteyksissä ja ne voivat olla seurausta: 1. Spalling), jolloin kulkupinnasta lohkeaa palasia, kuva 4. O H R200 0,40-0,60 0,15-0,58 0,70-1,20 0,035 0,035 . 0,15 0,004 0,030 0,009 20 3,0 R220 0,50-0,60 0,20-0,60 1,00-1,25 0,025 0,025 . 0,15 0,004 0,030 0,009 20 2,5 R350LHT 0,72-0,80 0,15-0,58 0,70-1,20 0,020 0,025 . Pahimmillaan seurauksena voi olla poikittainen halkeama, joka johtaa kiskonkatkeamaan. Viat, jotka tulee korjata, luokitellaan korjauksen kiireellisyyden mukaan luokkiin 2, 2/1 ja 1. rikin suotautuminen rikkijälkitekniikalla (ISO 4968, sulphur print, Baumann method) . Kolmannen ryhmän viat ovat seurausta materiaalin toistuvan kuormituksen aiheuttamasta väsymisestä. (Zerbst ym. Cr Al max. käyttäen valmistajan määrittämiä ennustavia kaavoja . N max. hiilenkatokerroksen syvyyden määritys kovuuden testauksella . sulkeumapuhtaus oksidisulkeumien osalta
Tuloksien perusteella t 8/5 . Hitsin jäähtymistä hidastetaan esikuumentamalla kisko 350–400 °C lämpötilaan ennen hitsausta. Sularajan viereen ei tässä tapauksessa synny karkearakeista aluetta (CGHAZ). tekemässä tutkimuksessa, jossa perliitin morfologian muuttumisen todetaan johtuvan yksinkertaisesti hitsauksen aiheuttamasta lämpösyklistä. Oulun yliopistolla tutkittiin jäähtymisnopeuden vaikutusta R260 tyyppisen ratakiskoteräksen mikrorakenteeseen ja kovuuteen (Finnilä 2019). Tähän vaaditaan kuitenkin riittävän hidas jäähtymisnopeus. Tällä saadaan muutosvyöhykkeen mikrorakenne säilymään perliittisenä ja kovahitsiin kovuudeltaan vaatimustenmukainen mikrorakenne. R260 tyyppisen ratakiskoteräksen CCT-käyrä JMatPro ® ohjelmistolla mallinnettuna, austenitointilämpötila T. Kunnostushitsauksessa käytettävillä lämmöntuonneilla (Q = 0,6–1,0 kJ/mm) laskennallinen jäähtymisaika t 8/5 vaihtelee välillä n. Sen sijaan syntyy alue, jossa austeniitin hajaantuessa syntyvä perliittinen mikrorakenne on hienompaa kuin muuttumattomassa perusaineessa. (Weingrill ym. Sen perusteella jäähtymisajan t 8/5 pitää olla selvästi yli 30 s halutun mikrorakenteen aikaansaamiseksi. Khan tutki lämmöntuonnin ja esikuumennuslämpötilan vaikutusta perliittisen ratakiskoteräksen mekaanisiin ominaisuuksiin yhdellä palolla tehdyssä päällehitsauksessa. Mikrorakenteen hienoneminen näkyy kovuudessa, joka nousee perusaineeseen verrattuna. Tutkimuksessa määritettiin myös perinnäisen austeniitin raekoko sularajan vieressä ja tulokset lämmöntuonnin vaikutuksesta siihen on esitetty kuvassa 8. 20–35 s. Kuvan perusteella kunnostushitsauksessa hitsausohjeiden mukaisilla lämmöntuonneilla perinnäisen austeniitin raekoko vaihtelisi välillä n. Tämä vastaa jäähtymisaikaväliä t 8/5 = 75–300 s. www.hitsaus.net 20 4/2024 Kunnostushitsauksen metallurgiaa Standardin SFS-EN 13674-1 mukaisten ratakiskoterästen koostumus on lähes eutektoidinen, mikä mahdollistaa täysin perliittisen mikrorakenteen syntymisen. Väylävirasto on tehnyt standardin SFSEN 15594 (Kiskoliikenne. Kuvassa 6 nähdään kaaripäällehitsatun R260 ratakiskoteräksen makroja mikrorakennetta. Kaaripäällehitsauksessa käytettävien lisäaineiden kemiallisia koostumuksia. Khan ym. Weingrill ym. Kuva 5. Tämä on nähtävissä kuvasta 7, jonka perusteella perliitin lamellietäisyys on sularajan vieressä selvästi pienempi kuin muuttumattomassa perusaineessa. = 1350 °C. Kuvassa 5 on esitetty R260 tyyppiselle ratakiskoteräkselle JMatPro ® ohjelmistolla mallinnettu CCT-kuvaaja. Ratakiskoteräksen muutosvyöhyke poikkeaa hyvin paljon alieutektoidisten ferriittisten terästen hitsauksessa syntyvästä. 2019, 6) Mikrorakenteen hienoneminen johtuu todennäköisesti siitä, että hitsauksen yhteydessä austenitoituneen alueen perinnäinen austeniitin raekoko jää pienemmäksi kuin kiskon valmistuksen yhteydessä. tutkimuksessa havaittiin, että jäähtymisnopeuden ollessa välillä 1–4 °C/s, austeniitti hajaantuu kokonaan perliitiksi. 22–32 µm. Rata. Kiskojen kunnostaminen kaarihitsausmenetelmällä) vaatimusten mukaan hitsauslisäaineiden ja hitsausohjeiden hyväksymistestejä, joiden perusteella tehtyjä hitsausohjeita on julkaistu urakoitsijoiden käyttöön. 80 s tuotti hienojakoisen perliittisen mikrorakenteen, jossa kovuus oli keskimäärin 339 HV. Täysin martensiittisen mikrorakenteen kovuus oli hieman yli 900 HV. Lapin AMKissa ja Oulun yliopistossa on analysoitu kiskonkatkeamia vuoden 2021 ISO 18275-A E 55 4 MnMo B 3 2 H5 0.07 0.46 1.62 0.1 0.44 0.02 0.1 0.02 0.46 EN 14700 E Fe1 0.11 0.66 0.8 3.0 0.01 0.01 0.85 EN 14700 E Z Fe1 0.12 0.3 0.6 3.9 0.1 0.02 0.02 0.02 1.03 Luokittelumerkintä %C %Si %Mn %Cr %Mo %V %Ni %Cu CEV Taulukko 3. Kuva 6. Puikkopäällehitsatun R260-ratakiskoteräksen makroja mikrorakennetta.. Väylävirastolta käyttöön saatujen R260 ratakiskoteräksen ainestodistusten perusteella uusien kiskojen kovuus on vaihdellut välillä 272–285 HV. Tällä on vaikutusta mekaanisiin ominaisuuksiin eli lujuus ja kovuus kasvavat lamellietäisyyden pienentyessä. Rakenteen hienonemista on havaittu mm
300 HV, mikä on odotettavissa perusainetta hienojakoisemman perliittisen mikrorakenteen ansiosta. 0,28–0,35 % ja tällöin martensiitin kovuus voi olla jo lähes 600 HV. Englanninkielisessä terminologiassa murtumaa kutsutaan nimellä ”Tache ovale” tai ”Shatter crack”. Puikkopäällehitsatun R260-ratakiskoteräksen mikrorakennetta, a) muuttumaton perusaine ja b) muutosvyöhykettä sularajan vieressä. Sekoittumisen vaikutuksesta hitsin hiilipitoisuus nousee ensimmäisissä 2–3 palkokerroksessa. Kovahitsauslisäaineet Käytettävät kovahitsauslisäaineet ovat niukkahiilisiä (C . Lorenzin ja Dürenin kaavalla: HV m = 802 x % C + 305 [1] Ratakiskoterästen kunnostushitsauksessa saa käyttää neljää (4) kovahitsauspuikkoa, jotka ovat: ESAB:in Weartrode 30 ja Weartrode 30HD, Voest Alpinen UTP DUR 350 sekä Kjellberg Finsterwalden Fidur 350. Teräslaatu Kohta Yksi kerros Monta kerrosta pinta enintään 380 HBW 290 HBW – 340 HBW pinnan alapuolella ei sovellettavissa enintään 400 HV10 pinta enintään 400 HBW 340 HBW – 390 HBW pinnan alapuolella ei sovellettavissa enintään 400 HV10 R200, R220, R260, R260Mn, R320Cr R350HT. Halkeamia syntyy n. Osa kiskonkatkeamista johtuu siitä, että vetyhalkeama ydintää kunnostushitsattuun kiskoon väsymissärön, joka edetessään toimii alkulovena kiskon lopullisesti murtavalle haurasmurtumalle. Lisäainevalmistajien teknisten tietojen perusteella käytettyjen kovahitsauslisäaineiden puhtaan hitsiaineen kovuudet vaihtelevat välillä 280–430 HV. Kiskonkatkeamissa on kuitenkin löytynyt selvästi tätä korkeampia kovuuksia. Matalammassa lämpötilassa T = 960 °C austenitoidun näytteen kovuus jäi arvoon n. Kiskonkatkeamat ajoittuvat valtaosin talvikuukausille, jolloin haurasmurtuman syntyminen on helpompaa ja todennäköisempää. Tämän lisäksi rata voi olla liikenteeltä suljettuna hyvinkin rajallisen ajan, jolloin ei ole aikaa tehdä hitsauskohdan asianmukaista suojaamista, minkä seurauksena vedyn lähteitä on tarjolla useita. Toinen mahdollinen väsymismurtuman ydintymispaikka ovat sisäiset hitsausvirheet, kuten liitosvirheet, kuva 12 ja kuonasulkeumat .(Kallander 2015, 23) Kuva 7. Käytännössä kunnostushitsauksessa käytettävä esikuumennuslämpötila hidastaa jäähtymistä siten, että kovuuden pitäisi jäädä alle 400 HV. 2001, 3–57). Tällä menettelyllä vältetään kovahitsauslisäaineen liiallinen sekoittuminen. Pinnan kovuuden ja pinnanalaisen kovuuden testauksen kovuusvaatimukset (SFS-EN 15594 2009, 26). 46 % on ollut puikkopäällehitsattuja kiskoja. Hitsin korkea kovuus johtaa kylmähalkeiluherkkyyteen aivan kuten karkenevilla teräksillä yleensäkin. Kuva 8. Kuvan mukaan puhtaan hitsiaineen suurin kovuus on 420 HV. 10–15 mm syvyydelle (Zakharov ym. Se on helppo tunnistaa murtopinnan ulkonäön perustella, kuva 11. Weartrode 30 kovahitsauspuikoilla hitsatun hitsin CCT–kuvaaja. Standardissa SFSEN 15594 (Kiskoliikenne. Tästä kaavalla 1 laskettuna puhtaan, sekoittumattoman hitsin kovuus vaihtelisi välillä n. Rata. 0,1–0,2 %. Lämmöntuonnin vaikutus perinnäisen austeniitin raekokoon perliittisen ratakiskoteräksen hitsauksessa. Kirjallisuudessa on esitetty, että ratakiskon hamarassa oleva vedyn aiheuttama kylmähalkeama voi toimia alkusärönä väsymismurtumalle. Niiden hiilipitoisuudet vaihtelevat välillä n. Yleisen teorian mukaan martensiitin kovuus riippuu lähinnä hiilipitoisuudesta ja sitä voidaan arvioida esim. Käytännössä ratakiskoteräksen ja kovahitsiaineen väliin hitsataan ensin puskurikerros MnMo-niukkaseosteisella E 55 4 MnMo B 3 2 H5 tyyppisellä puikolla (OK 74.78), jonka karkenevuus on paljon pienempi kuin kovahitsauslisäaineiden. (Khan ym. Valtaosa analysoiduista kaaripäällehitsien katkeamista on väsymismurtumien aiheuttamia. Pelkästään vuoden 2024 vaurioselvityksissä kaaripäällehitseistä mitatuista kovuuksista lähes viidesosa (18 %) oli yli 400 HV, kuva 10. 2019, 6 muokattu) Kuva 9. 120 kpl ja niistä n. www.hitsaus.net 21 4/2024 alusta lähtien. Kokeessa, jossa puhdas hitsiaine austenitoitiin lämpötilassa T = 1060 °C ja sammutettiin veteen, kovuus oli keskimäärin 454 HV. Kuvassa 9 on esitetty ESAB:in Weartrode 30 tyyppiselle kovahitsauspuikolle JMatPro® ohjelmistolla mallinnettu CCT-kuvaaja. Kunnostushitsausta tehdään maastossa, useasti kylmissä ja kosteissa olosuhteissa. Katkeamia on analysoitu n. 0,1–0,2 %) ja kromilla seostettuja (Cr = 1,5-4,0 %) teräksiä. Niiden kovuudet ovat sularajan vieressä tyypillisesti luokkaa n. Kiskojen kunnostaminen kaarihitsausmenetelmällä) onkin annettu kovuuden yläraja, taulukko 4. Sekoittumisaste vaihtelee puikkohitsauksessa tyypillisesti välillä 10– 30 %, jolloin sekoittuneen hitsin hiilipitoisuus voi nousta arvoon n. 400 HV, mikä johtui luultavasti siitä, että rakenteessa olleet kromikarbidit eivät liuenneet täysin ja matriisin hiilipitoisuus jäi matalammaksi kuin korkeammassa lämpötilassa tehdyssä austenitoinnissa. Kovahitsin mikrorakenne on martensiittinen tai martensiittis-bainiittinen. 385–465 HV. Taulukko 4
(Stock & Pippan 2011, 125). Murtuneiden päällehitsien kovuuksia. Kuva 12. 1,5 % piiseostuksella (Si). Koska työlämpötilan käyttäytymistä ei ole tutkittu, on mahdotonta arvioida sitä, kuinka nopeasti työlämpötila-alueen lämpötila laskee sen ulkopuolella olevasta kylmemmästä kiskomassasta johtuen. Ohjeen mukaisesti hitsauskohdan lämpötilan tulee olla 350–400 °C. Toisena haasteena on se, että käytettävissä ei myöskään ole täsmällistä tietoa jäähtymisnopeuden vaikutuksesta kovahitsauslisäaineen kovuuteen. Alabainiittisten ratakiskoterästen (LB) valmistus puolestaan edellyttää tarkkaa jäähtymisnopeuden hallintaa ja on haastavampaa. kulumisen kestävyyttä, sitkeyttä ja vierintäväsymisen kestävyyttä. www.hitsaus.net 22 4/2024 Päällehitsien suuret kovuudet johtuvat siitä, että työlämpötila laskee liikaa hitsauksen aikana. Liitosvirhe päällehitsin sularajalla.. Tavoitteena on ollut parantaa mm. Saarstahl Rail tekee CFB ratakiskoteräs laatuja B320 ja B360 Hayangen terästehtaalla Ranskassa (Saarstahl 2024). Tämäntyyppisissä teräksissä sementiitin muodostuminen estetään n. Tutkimuksia löytyy runsaasti ja niiden perusteella seokset ovat pääasiassa karbidivapaita bainiittisia teräksiä (CFB). Kunnostushitsauksessa käytettävä työlämpötila-alue. Niiden myötölujuudet ovat luokkaa 870 MPa ja kovuudet luokkaa 340 HBW. Työlämpötila-alue ulottuu 100 mm päähän vika-alueen molemmista päistä, kuva 13. Tämän osoittaa se, että muutosvyöhykkeen kovuudet kiskonkatkeamissa ovat maltillisia ja mikrorakenne perliittinen. Karbidivapaan bainiittisen teräksen mikrorakenne on kompleksinen koostuen bainiitista, jäännösausteniitisKuva 10. Kuva 13. Bainiittiset ratakiskoteräkset Bainiittisia ratakiskoteräksiä on tutkittu ja kehitetty 2000-luvulla. Terästen mikrorakenteessa on bainiitin lisäksi jäännösausteniittia. Myös mikrorakenteeltaan alabainiittia olevia kiskoteräslaatuja (LB) on testattu. Kuva 11. ”Tache ovale” murtuma. (Stock & Pippan 2011, 127) Karbidivapaiden bainiittisten CFB terästen valmistuksessa hyödynnetään sopivaa kemiallista koostumusta (Si, Cr, Mo, V seostus), jolloin haluttu mikrorakenne saadaan aikaiseksi kohtuullisen laajalla jäähtymisnopeusalueella. Yli 400 HV kovuudet kovahitseissä puolestaan osoittavat sen, että hitsauksen edetessä työlämpötilan on täytynyt laskea niin paljon, että jäähtymisnopeus on kasvanut riittävän suureksi täysin martensiittisen mikrorakenteen muodostumiseen. Käytännössä tilanne on se, että päällehitsauksen aloituksessa työlämpötila on ollut sallituissa rajoissa
The bainitic steels for rails applications. Ultraäänitarkastuksen tekniikkaa ja siihen liittyvän ultraäänitarkastajan koulutuksen sisältöjä on kehitetty. Innovative Intelligent Rail (In2Rail). 41-51. Kluwer. Suomessa se ei ole käytössä. Krejci L. Effect of Cooling Rate on Microstructure and Mechanical Properties in the CGHAZ of Electroslag Welded Pearlitic Rail Steel. 2022, 28) Matalan hiilipitoisuuden ansiosta karbidivapaiden bainiittisten ratakiskoterästen hitsattavuus on perliittisiä parempi. Web – dokumentti. (Kallander 2015, 22–23) Raportin perusteella Ruotsissa käytetään samantyyppisiä kovahitsauslisäaineita kuin Suomessa (Esab OK 83.28, OK 83.29 ja Oerlikon Citorail). October 2009. 2001. Viitattu 21.6.2024. Internet sivusto. & Harris W. 2022) Usean tutkimuksen mukaan laboratoriotestit ovat osoittaneet, että samalla kovuustasolla bainiittisten terästen kulumiskestävyys on huonompi kuin perliittisen (Clayton ym. The Netherlands. www.hitsaus.net 23 4/2024 ta ja martensiitti-austeniitti saarekkeista (MAC). Influence of Heat Input and Preheating on Microstructure and Mechanical Properties of Coarse Grain Heat-Affected Zone of Metal Arc Gas-Welded Pearlitic Rail Steel. University of Cambridge. Zakharov S.M., Tournay H., Edersöhn W., Lundgren J. Ratakiskon elinkaari. et. The History of Steel Railway Rails. R260 kiskomateriaalin mikrorakennetutkimus ja kovuusmittaus. (Lesage ym. täytelankahitsaus: täytelankahitsaus ilman suojakaasua (prosessi 114) ja MAG-täytelankahitsaus (prosessi 136) . 2019. (Krejci & Mohyla 2009, 46–47) Eurooppalaista ja kansallista tutkimusja kehitystyötä Vuosina 2015–2017 läpiviedyssä ”In2Rail” Horizon 2020 hankkeessa tehtiin laaja tutkimus kiskovikojen kunnostushitsauksesta (Kallander 2015). Liikennevirasto. (Kallander 2015, 20) Raportin mukaan täytelankahitsauksen etuja puikkohitsaukseen verrattuna ovat: . Walsh W. tuottavuus on puikkohitsausta parempi Täytelankahitsausta käytetään monissa Euroopan maissa, mm. International Heavy Haul Association. 1993). 2009. EN 15594 standardin vaatimusten mukainen hitsauslisäaineiden hyväksyntämenettely kunnostushitsauksessa käytettäville lisäaineille. 2015. ac.uk/parliament.html. December. pp. 2019. 2019. Dordrecht. Introduction to the damage tolerance behaviour of railway rails – a review. & Pippan R. liitetään korjauspala leimuhitsaamalla . Wear 271 (2011) 125–133. doi:10.1016/j. Koska virhekoko on erittäin pieni, niin niiden havaitseminen tarkastuksessa käytettävällä perinteisellä pulssikaikutekniikalla tehtävällä ultraäänitarkastuksella on käytännössä mahdotonta. Urakoitsijoilla on käytössään hyväksyntään perustuvat hitsausohjeet eri ratakiskoteräslaaduille. Kallander S. Luettavissa: https://www.britannica.com/ technology/railroad/Rail. mahdollisuus mekanisointiin, mikä parantaa hitsin laatua . Helsinki. tutkimuksen mukaan bainiittisen B320 teräksen kulumiskestävyys oli huonompi, mutta vierintäväsymisen kestävyys huomattavasti parempi kuin perliittisellä R260 teräksellä. & Jiang Y. Luettu 13.4.2024. 2024. org/10.1007/s11665-019-04486-1. Rail Quality and Maintenance. 1/2011. sulan parempi hallinta ohuemman (ø 1,6 mm) lisäainelangan ansioista . University of Illinois. leimuhitsaus (prosessi 24), jossa vikakohtaan muotoillaan kiilamainen hitsauspohja, johon . 2022. Tutkimuksessa oli mukana organisaatiota Ruotsista, Englannista, Espanjasta ja Ranskasta. Vuoden 2022 alusta lähtien urakoitsijoilta on edellytetty ISO 3834-2 vaatimusten mukaista sertifiointia ja IWE tasoista päähitsauskoordinaattoria. 2019. al. Lesage T., Avettand-Fènoël M. MATEC Web of Conferences 269, 02001 (2019). Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä. Oulun yliopisto. Horizon 2020 project. Guidelines to Best Practices for Heavy Haul Railway Operations: Wheel and Rail Interface Issues. CAT=DELIVERABLES&IdPage=69d 2e365-3355-45d4-bb3c-5d4ba797a3ac Kauppinen M. Fysikaalisen metallurgian harjoitustyö. Digitized by the Internet Archive in 2013. J. (Lesage ym. Haettu 12.4.2024. Suomessa Väylävirasto koordinoi kansallista kehitystyötä ja sen tuloksena on tehty mm. Metals 2019, 9, 742; doi:10.3390/met9070742. & Smith R.A. Doi: 10.1016/j.wear.2010.10.015. Weingrill L., Schwald M., Frühstück D., Faustmann C. engfracmech.2009.09.003. Investigation of Repair Methods and Welding Techniques. https://doi. Verkkojulkaisu. http://www.in2rail.eu/Page.aspx. 2024. & Secordel P. Lesagen ym. J. & Mohyla P. Samassa yhteydessä todettiin, että vikojen poistamisen ja/tai hitsauksen yhteydessä sularajalle tai sen läheisyyteen jääneet hitsausvirheet (liitosvirheet ja huokoset) toimivat väsymismurtuman alkusäröinä. Muutosvyöhykkeen faasisuhteet poikkeavat perusaineesta: jäännösausteniitin määrä on pienempi ja martensiittis-austeniittisten saarekkeiden (MAC) määrä suurempi. Khan A.R., Shengfu Y. Englannissa sen sijaan on käytössä lisäaineita, jotka on tarkoitettu kuumalujien 2,25 % Cr, 1,0 % Mo tyyppisten (10CrMo910) terästen hitsaukseen (Filarc KV3L, Böehler CM 2 KB ja Oerlikon Chromoly 21). ISBN: 5 89277 037 0. Journal of Materials Engineering and Performance. 2019. N., Balloy D., Assaf S., Cristofari F. Materials Engineering. Finnilä M. Tutkimukseen osallistuneissa maissa kunnostushitsausta tehdään useammalla hitsausprosessilla, näitä ovat: . Head check resistance of B320 bainitic rail steel grade. Timo Kauppi, IWE, IWI-C, TkL Oulun yliopisto / Lapin AMK timo.kauppi@lapinamk.fi. 2009. https://doi.org/10.1051/ matecconf/201926902001. RCF and wear in theory and practice—The influence of rail grade on wear and RCF. 1993. A review of bainitic steels for wheel/rail contact. Luettavissa: https:// www.phase-trans.msm.cam. hamaran korjaukseen tarkoitettu termiittihitsaus (HRW tai HWR), jossa hitsattava syvyys voi olla 5–8 mm hamaran alapinnasta Puikkohitsauksesta raportissa todettiin mm., että se on haastavaa ja hitsien laatu riippuu huomattavan paljon hitsaajan ammattitaidosta ja huolellisuudesta. pdf?sequence=1&isAllowed=y Khan A.R., Yu S., Wang H. Haettavissa https:// www.doria.fi/bitstream/ handle/10024/121395/ lts_2011-01_978-952-255-611-0. Luettu 13.4.2024. Engineering Fracture Mechanics 76 (2009) 2563–2601. Lähteet Britannica. Zerbst U., Lundén R., Edel K.-O. termiittihitsaus (prosessi 71), jossa vikakohdasta leikataan mahdollisimman lyhyt palanen pois ja johon hitsataan tilalle uusi palanen kahdella termiittihitsillä . & Wang H. Ruotsissa ja Tanskassa. Stock R. Hitsausta on mahdollista tehdä jopa ilman esikuumennusta. & Enzinger N. Clayton P. Kiskonkatkeamien analysoinnissa saatujen tulosten perusteella on pidetty koulutuksia, joissa on painotettu lämpötilanhallintaa ja käyty läpi hitsin laadunhallintaan vaikuttavia tekijöitä. Internet sivusto. Haettu 14.4.2024. for Modern Railway Operation. puikkohitsaus (prosessi 111) . Saatavissa https:// www.sciencedirect.com/science/ article/pii/S2352492822001350
Esimerkiksi Ultra 254SMO on alun perin kehitetty merivesisovelluksiin, joissa se kestää toisin kuin haponkestävä 1.4404/316L, kuva 2. Tästä hyvä esimerkki on Ultra 254 SMO, johon on seostettu Superausteniittiset Ultrasarjan ruostumattomat teräkset ja nikkeliseokset . Niiden korroosionkesto riittääkin yleisimpiin käyttökohteisiin ja ominaisuudet tunnetaan laajasti jo yli sadan vuoden käyttökokemusten perusteella. Perusrosterin PRE-luku on kromiseostuksen ansiosta 18. Täysin austeniittinen rakenne hidastaa voimakkaasti seostetuissa lajeissa haitallisten faasien erkautumista ja siten parantaa korroosionkestävyyttä sekä sitkeyttä. Outokummun tuotejaottelussa Ultrasarjan austeniittiset ruostumattomien terästen PRE-luku on vähintään 27 taulukon 1 mukaisesti. www.hitsaus.net 24 4/2024 Ruostumattoman teräksen korroosionkestävyyden arvioinnissa yksi perusasia on PRE-luku (Pitting Resistance Equivalent, Pistekorroosioindeksi), joka ilmoitetaan numerona ja lasketaan seuraavalla kaavalla: %Cr + 3.3 x %Mo + 16 x %N. Näiden terästen massatuotanto jatkuvavalutekniikalla on mahdollista. Typpi on ruostumattomissa teräksissä erinomainen seosaine sillä se nostaa PRElukua sekä myös stabiloi austeniittifaasia ja näin ollen sen ansiosta nikkelipitoisuudet ovat alhaisemmat. Teräkset on myös suunnisteltu siten että niiden hitsattavuus on erinomainen ja erilaiset haurastumisja halkeiluilmiöt ovat hyvin harvinaisia. On kuitenkin useita käyttökohteita, joihin nämä teräkset eivät korroosio-ominaisuuksiensa puolesta sovellu ja sen vuoksi on kehitetty seostetumpia ns. Mitä korkeampi luku, sitä parempi pistekorroosionkestävyys on kloridipitoisissa ympäristöissä. 6 % molybdeeniä sisältävistä lajeista kuten Ultra 254 SMO ja Ultra 654 SMO sekä Ultra 6XN käytetään usein nimitystä ”superausteniittiset ruostumattomat teräkset”. Teräksenvalmistajan näkökulmasta myös niiden massatuotanto on kohtalaisen vaivatonta. Taulukko 1. Moniin lajeihin seostetaan lisäksi kuparia, joka parantaa korroosionkestoa happamissa ympäristöissä, erityisesti rikkihapossa. Viimeisimmät lisäykset Outokummun tuoteportfolioon ovat nikkeliseos Ultra Alloy 825 ja Sanicro® 35. Korkean. Ultra-sarjan teräksiä käytetään kohteissa, joissa perinteisen haponkestävän korroosio-ominaisuudet eivät ole riittävät. Pisteja rakokorroosionkesto on erinomainen. Seosaineina nämä molemmat kuitenkin suosivat ferriittifaasia ja näin ollen austeniittisen mikrorakenteen aikaansaamiseksi myös nikkelipitoisuutta on vastaavasti nostettava kuvan 1 Schaeffler-diagrammin mukaisesti. Austeniittisen mikrorakenteen ansiosta niiden käyttölämpötila-alue on laaja (-196… .400 °C painelaitteissa) – sitkeys säilyy hyvänä alhaisissakin käyttölämpötiloissa ja toisaalta korkeimmat sallitut käyttölämpötilat ovat selvästi duplex-lajeja korkeammat, koska alttiutta 475-haurauteen ei ole. Mikko Palosaari ja Pauli Hakamäki Perinteinen ruostumaton teräs EN 1.4307 / 304L sekä haponkestävä teräs EN 1.4404 / 316L ovat ylivoimaisesti eniten käytetyt ruostumattomat teräslajit maailmanlaajuisesti. Austeniittisia ruostumattomia teräksiä, joiden PRE-luku on yli 27, voimakkaisiin korroosioympäristöihin. Haponkestävällä taulukon 1 mukaisesti päästään 2 % Molybdeeniseostuksen ansiosta tasolle 26. superausteniittisia lajeja. Kuten taulukosta nähdään, niin parempi korroosionkestävyys aikaansaadaan lisäämällä lähinnä kromi ja molybdeenipitoisuutta. Jälkimmäinen on Alleima AB:n (entinen Sandvik Materials Technology) hiljattain kehittämä seos, jossa yhdistyvät voimakkaasti seostettujen austeniittisten sekä nikkeliseosten parhaat puolet. 0,20 % typpeä austeniittisen mikrorakenteen aikaansaamiseksi kohtuullisella 18 % nikkelipitoisuudella
Ultra-sarjan teräkset ovat austeniittisia ja siten niiden muovausominaisuudet ovat hyvin lähellä haponkestävää EN 1.4404/316L. Tyypiliset käyttökohteet ovat öljyja kaasuteollisuudessa. Ultra-sarjan teräkset soveltuvat myös happamiin olosuhteisiin tavallisia ruostumattomia paremmin kuvan 3 mukaisesti. Ultra 317L on USA:n ja Aasian markkinoilla kemianteollisuudessa käytetty teräslaji, jonka korroosionkestävyys on hieman haponkestävää terästä parempi. Kuvassa 4 on esitetty kriittinen pistekorroosionmuodostumislämpötila CPT Ultra-sarjan teräksille. Erilaisten ruostumattomien teräslajien jännityskorroosionkestävyys laboratorio-olosuhteissa.. Kuvassa 5 on esitetty merivedellä toimiva laivan kaasunpesuri, jonka käyttölämpötilat ovat yli 300 °C, mikä näin ollen edellyttää austeniittisen teräslajin käyttöä esimerkiksi duplex-teräksen Forta Superduplex 2507 sijasta. www.hitsaus.net 25 4/2024 nikkelija molybdeeniseostuksen ansiosta Ultra-sarjan terästen jännityskorroosionkestävyys on austeniittisesta mikrorakenteesta huolimatta erinomainen sekä käytännön kokemusten että taulukossa 2 esitettyjen laboratoriomittausten perusteella. Lujuudet ovat kuitenkin Kuva 2. Ultra 6XN käyttökohteet ovat samankaltaiset 254 SMO:n kanssa. Ultra 654 SMO on 7 % molybdeeniä sisältävä typpiseostettu laji, jota käytetään kuuman klooratun meriveden käsittelylaitteistoissa, lämmönvaihtimissa ja kaasunpesureissa. Ultra Alloy 825 on kupariseostettu ja titaanistabiloitu nikkeliseos, millä on erinomainen jännityskorroosionkestävyys. Ultra 725LN on lannoitteiden valmistukseen kehitetty ja käytetty teräslaji, lähinnä kvarttolevymitoissa. Tavallinen haponkestävä (316L) ja superausteniittinen teräs (254 SMO) merivesikäytössä. Sanicro 35® on uusi teräslaji joka laajentaa ruostumattomien terästen käyttöaluetta aiempaa vaativampiin kohteisiin. Kuva 1. Typpiseostuksesta johtuen myötöja murtolujuus on hieman korkeampi, kuva 6, mikä lisää tarvittavia voimia ja takaisinjoustoa. Taulukko 2. Korroosio-ominaisuuksiensa ansiosta sillä voidaan määränsä korvata nikkeliseoksia ja titaania. Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsauslisäaineet sijoiteltuna Schaeffler-diagrammiin. Seos soveltuu hyvin pelkistävien ja hapettavien happojen käsittelyyn. Punaisella ympyröity Ultra-sarjan ruostumattomat teräkset. Sanicro 35® korroosio-ominaisuudet ovat hyvin samankaltaiset yleisimmän nikkeliseoksen eli Alloy 625-kanssa. Kyseisiä isokorroosio-käyrästöjä on laadittu lukemattomiin eri olosuhteisiin ja niitä löytyy kattavasti Outokummun korroosiokäsikirjasta, viimeisin painos vuodelta 2023
Tästä syystä lämmöntuontirajoitukset 6-molylajeille ovat max 1.5 kJ/mm, jotta riittävän nopea jäähtyminen kyetään varmistamaan. Ultra-sarjan terästen hitsien jähmettyminen tapahtuu primäärisesti austeKuva 6. Kyseisiä käyrästöjä on laadittu eri olosuhteisiin ja niitä löytyy kattavasti Outokummun korroosiokäsikirjasta. Austeniittisten ruostumattomien terästen isokorroosio-käyrä rikkihapossa (vasen kuva) sekä suolahapossa (oikea kuva). Korkeammasta seostuksesta johtuen Sanicro 35® lämmöntuonti on max 1.2 kJ/mm. Kuva 4. Näin ollen sigmafaasin erkautuminen on merkittävästi hitaampaa, mikä puolestaan heikentää hitsin sitkeyttä ja korroosio-ominaisuuksia. Ultra-sarjan terästen kriittinen pistekorrosionmuodostumislämpötila CPT ASTM G48 ja G150 mukaan verrattuna Alloy 625 – nikkeliseokseen. Ultra-sarjan austeniittiset ruostumattomat teräkset ovat hyvin hitsattavia ja tavanomaiset kaarihitsausmenetelmät soveltuvat tietyin rajoituksin. Mikrorakenteen ansiosta murtovenymä on vähintään 35…40 %, minkä ansiosta monimutkaisetkin muodot ovat aikaansaatavissa esimerkiksi venytysmuovauksella. Vastaavasti monipalkohitsauksessa palkojen välinen lämpötila tulisi pitää alle 100°C riittävän nopean jäähtymisen varmistamiseksi. Kuva 5. selvästi duplex-teräksiä alemmat paitsi Ultra 654 SMO. Viivan oikealla puolella korroosionopeus ylittää 0,1mm ja teräs ei sovellu kyseisiin olosuhteisiin. Ultra-sarjan ruostumattomien terästen jännitysvenymäkäyrien vertailua. Mutta kuten kuvasta 6 nähdään haitallinen sigmafaasin erkautuminen toteutuu kuitenkin varsin nopeasti lämpötilavälillä 1000….600°C teräslajissa Ultra 254 SMO. Terästen mikrorakenne on täysin austeniittinen sulasta kiinteään asti ja ferriittiä ei esiinny. Ultra 254 SMO:sta valmistettu laivan pakokaasujen kaasunpesuri (ECOSPRAY Technologies srl, Italia). Näin ollen esimerkiksi jauhekaarihitsaukseen liittyy rajoituksia. Korkeampi lujuus ja muovausvoimat asettavat kuitenkin suuremmat vaatimukset työkaluille ja voiteluaineelle.. Tämä pätee kaikille Ultrasarjan teräksille. www.hitsaus.net 26 4/2024 Kuva 3
[5] Effect Of Shielding And Backing Gases On Mechanical And Corrosion Properties Of Alloy N08935 Welds Deepjyoti Mukherjee et al., AMPP Annual Conference + Expo 2024, 3-7 March, New Orleans, USA. Mainittakoon tässä yhteydessä, että jälkilämpökäsittelyä harvemmin sovelletaan. Vastaavat EN-teräslajinimikkeet löytyvät taulukosta 1. Kaikkien ruostumattomien terästen korroosionkestävyys perustuu ohueen näkymättömään kromioksidin aikaansaamaan passiivikalvoon. Superausteniittisissa 6-moly lajeissa molybdeenin suotautuminen on voimakasta ja ne on hitsattava käyttäen yliseostettua lisäainetta taulukon 3 mukaisesti, jotta hitsin korroosionkestävyys vastaa perusainetta. kromiköyhän vyöhykkeen häivyttämiseksi. Tämän vuoksi ne ovat ovat alttiita kuumahalkeilulle. Hitsausparametrien suunnittelussa tuleekin huomioida sekoittumisaste, lisäaineen puhtaus, hitsin geometria sekä mikroja makrosuotautuminen. Lisäksi on huomioitava mahdollinen kontaminaatio aiemmista hiontakäsittelyistä ja pinnan lämpeneminen. Mekaaninen hionta esimerkiksi usein Kuva 7. Pienen suotautumistaipumuksen vuoksi Ultra 904L voidaan hitsata perusainetta vastaavalla lisäaineella tai jopa ilman lisäainetta. Tavallisin ja tehokkain menetelmä on kemiallinen happopeittaus, joka poistaa näkyvän oksidin pinnasta, syövyttää kromiköyhän vyöhykkeen ja jättää tasaisen pinnan. Peittaus suoritetaan yleensä typpija fluorivetyhapposeoksella. Kirjallisuusviitteet [1] Outokumpu Corrosion Handbook, 12th edition 2023. TTT-diagrammi, jossa esitetty iskuenergian puolittumiseen vaadittava jäähtymisaika superausteniittiselle teräkselle Ultra 254 SMO sekä normaalihiiliselle 1.4401/316 ja matalahiiliselle 1.4404/316L haponkestävälle austeniittiselle ruostumattomalle teräkselle. Teräslaji Puikko ISO 3581 ISO 14172 Lanka ISO 14343 ISO 182274 Liuoshehkutus [ºC] 1 EN 10088-2 Suojakaasu MAG Suojakaasu TIG Ultra 904L 20 25 CuL 20 25 CuL 1060-1140 Ar+3040%He+13%CO 2 1)Ar 2)Ar+15%H2+10-30%He 3)Ar+2%N2+1030%He Ultra 254 SMO Ni Cr 21 Mo Fe Nb Ni Cr 25 Mo 16 P54 Ni Cr 22 Mo 9 Nb 1150-1200 2 Ultra 317L 317L 317L 1120-1160 3 Ultra 725LN 25 22 2 N L 25 22 2 N L 1070-1150 Ultra 6XN Ni Cr 21 Mo Fe Nb Ni Cr 25 Mo 16 P54 Ni Cr 22 Mo 9 Nb 1120-1180 Ultra 654 SMO Ni Cr 25 Mo 16 Ni Cr 25 Mo 16 1150-1200 Ultra Alloy 825 Ni Cr 21 Mo Fe Nb Ni Cr 22 Mo 9 Nb Ni Cr 22 Mo 9 Nb 1150-1200 2 1)Ar 2)Ar+2-5%H 2 3)Ar+1.5%H 2 +1030%He Sanicro 35® Ni Cr 23 Mo 16 Ni Cr 23 Mo 16 1)Ar 2)Ar+2%N 2 1) = EN 10088-2 mukaisesti. 2) = Sammutus veteen 2 mm ja yli paksuudet, alle 2 mm hehkutus 1120-1150 ºC ja ilma/vesijäähdytys 3) = Outokummun tyypillinen lämpökäsittelylämpötila. Ultrasarjan teräkset vaativat väkevämmät peittaushapot, korkeammat lämpötilat ja pitemmät käsittelyajat kuin ”perusrosterit”. Artikkelin kirjoittajat konsultoivat mielellään näiden terästen käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Lisäaineessa pitää olla kupariseostus, mikä vaaditaan vastaavan korroosionkestävyyden aikaansaamiseksi. Outokummulla on pitkä kokemus Ultrasarjan terästen valmistuksesta, materiaalinvalinnasta, muovauksesta ja hitsauksesta. Vuonna 2023 uudistetun korroosiokäsikirjan printtiversiota on saatavilla pyydettäessä. Ilman lisäainetta hitsattaessa korroosionkestävyys on palautettava liuoshehkuttamalla taulukon 3 parametreilla. www.hitsaus.net 27 4/2024 niittisena. Ultra-sarjan teräksille suositellut lisäaineet, liuoshehkutuslämpötilat sekä suojakaasut. [3] Outokumpu Ultra Range Datasheet, www.outokumpu.com [4] Svetsning av superaustenitiska stål, Johan Ingemansson, Svetsen 1/2024. aikaansaa karhean, korroosiolle alttiin pinnan. Tämä tasapaino häiriintyy hitsauksessa ja korroosionkeston palauttamiseksi perusaineen tasolle hilsekerros on poistettava ja perusainetta määränsä syövytettävä ns. [1] Outokumpu Welding Handbook, 1st edition 2010. Mikko Palosaari Tekninen asiantuntija Outokumpu Europe Oy mikko.palosaari@outokumpu.com Pauli Hakamäki Sales Manager Heavy Industry Outokumpu Europe Oy pauli.hakamaki@outokumpu.com Taulukko 3
Amerikkalainen Anton Schaeffler kehitti saksalaisten diagrammien pohjalta uudentyyppisen ferriittidiagrammin, johon liittyvää tutkimustyötä hän teki vuosina 1945-1949 työskennellessään Arcos Corporation yrityksen palveluksessa. Schaefflerin diagrammi perustuu kromija nikkeliekvivalentteihin, jotka lasketaan kaavoista: Cr eq =% Cr+0,5x%Mo+1,5x%Si+0,5x%Nb [1] . Näitä olivat Straußin ja Maurerin diagrammi vuodelta 1920 (kuva 1) ja siitä edelleen kehitetyt, vuonna 1939 julkaistut Schererin, Riedrichin ja Hochin diagrammit (kuva 2). DeLong-, Espyja WRC-diagrammit. HITSAUSMETALLURGIAA, OSA 10: Ruostumattomat hitsit ja Schaeffler-diagrammit . Näissä diagrammeissa esitettiin ruostumattomien terästen mikrorakenteita x-ygraafissa, jossa x-akselilla oli teräksen kromipitoisuus ja y-akselilla nikkelipitoisuus. Muita diagrammeja ovat mm. Kuva 1. Strauß & Maurerin diagrammi (Guiraldenq & Dupare 2017, 3). www.hitsaus.net 28 4/2024 Ruostumattomien terästen hitsimetallin mikrorakennetta voidaan tarkastella erilaisilla ferriittidiagrammeilla, joista vanhin nykyisin käytössä oleva on vuonna 1949 Anton Schaefflerin julkaisema diagrammi, jota kutsutaan ns. Ku. eq =%?+30xC+0,5x%Mn [2] Periaatteena diagrammin käytössä on se, että tarkasteltavan perusja lisäaineen kemiallisesta koostumuksesta lasketaan kromija nikkeliekvivalenttien kaavojen avulla lukuarvot, joiden perusteella määritetään niille pisteet diagrammissa. Ensimmäisessä tapauksessa on useimmiten kyse kuumahalkeilun estämisestä ja jälkimmäisissä pääsääntöisesti korroosionkestävyyden ja sitkeyden varmistamisesta. Ruostumattomien terästen mikrorakennetta ennustavia diagrammeja kehitettiin Saksassa jo 1920 ja 1930-luvuilla. Schaeffler-diagrammi. Timo Kauppi Ferriittidiagrammien käyttö on hitsauskoordinoijan perustaitoja, kun hän arvioi ruostumattomien terästen hitsiin syntyvää mikrorakennetta. Oli kyseessä sitten austeniittisen tai austeniittis-ferriittisen ruostumattoman teräksen hitsin ferriittipitoisuuden tai eripariliitokseen syntyvän mikrorakenteen arviointi
Se soveltuu koko ferriittipitoisuusalueelle 0-100 FN. Se antaa “ison kuvan” asiasta. Kun perusja lisäaineen pisteet yhdistetään janalla, määräytyy syntyvän hitsiaineen pisteen sijainti janalla sekoittumisasteen perusteella. Hitsattavan perusaineen sijainti diagrammissa on esitetty keltaisella ja lisäaineen vihreällä pisteellä. Diagrammia käytetään kuitenkin edelleen paljon ”musta/ruostumaton teräs” eripariliitosten lisäaineen valintaan. Alkuperäinen Schaeffler-diagrammi on jo vanhentunut ferriittipitoisuuden määrittämiseen, koska on monta tarkempaakin diagrammia, joita esiteltiin edellä. Schererin, Riedrichin ja Hochin diagrammit (Guiraldenq & Dupare 2017, 4). WRC-1992 diagrammi.. Periaatteena tässä on jakaa perusja lisäaineet yhdistävä jana kymmeneen osaan eli 10 % välein, jolloin hitsiaineen piste sijoitetaan asianmukaiseen kohtaan, joka kuvan 3 tapauksessa vastaa 30 %:n sekoittumisastetta. eq=%?+35x%C+20x%N+0,25x%Cu [6] Kuva 3. www.hitsaus.net 29 4/2024 Kuva 2. Siinä on tarkasteltu haponkestävän teräksen AISI 316L (EN 1.4404) teräksen hitsausta haponkestävällä lisäaineella ER316L. Kuva 4. eq =%?+30x%C+30x%N+0,5x%Mn [4] Kun halutaan määrittää ferriittipitoisuus austeniittisessa hitsiaineessa, niin nykyään käytetään siihen etupäässä WRC1992 diagrammia, jonka avulla voidaan analysoida tarkimmin hitsiaineen mikrorakenne. DeLong diagrammin kromija nikkeliekvivalentit lasketaan kaavoista: Cr eq =% Cr+0,5x%Mo+1,5x%Si+0,5x%Nb [3] . Schaefflerin diagrammi. Diagrammi edustaa lähinnä vain austeniittisia teräksiä, mikä sallii tarkemman hitsiaineen ferriittipitoisuuden analysoinnin. Kun pitää määrittää ja antaa ferriittipitoisuus (ferriittiluku FN) austeniittiselle tai austeniittis-ferriittiselle lisäaineelle, se tehdään nykyään tämän diagrammin avulla. Sen etu on myös, että alueet ulottuvat ruostumattomista teräksistä myös seostamattomiin ja niukkaseosteisiin teräksiin saakka. DeLong toi mikrorakennediagrammeihin suuren parannuksen vuonna 1973 (kuva 4). Lisäksi hän otti typen mukaan Ni-ekvivalenttilausekkeeseen, koska typpi on voimakas austeniitin muodostaja. Kromija nikkeliekvivalentit lasketaan nyt kaavoista: Cr eq =% Cr+%Mo+0,7x%Nb [5] . Se on edelleen havainnollinen ja käytössä ruostumattomien terästen yleisissä tarkasteluissa. vassa 3 nähdään esimerkki tästä
Kuvan 10 perusteella hitsin mikrorakenne on austeniittis-martensiittisella (A+M) alueella eli se on hauras ja lisäainevalinta on väärä. LisäKuva 4. Tarkastellaan seuraavassa sen käyttöä eripariliitoksen tarkastelussa. DeLong diagrammi. Tämän jälkeen tulokset ovat tarkasteltavissa kaikissa diagrammeissa (kuvat 7–9). Käytetään sekoittumisasteena ”worst case” skenaariota eli 40 %. Sivustossa on myös monia muita hitsauskoordinoijalle hyödyllisiä laskentatyökaluja. xlsx”. Työkirjalla on helppoa ja nopeaa tehdä lisäaineen valintaa, kun hallitsee perusteet sen tekemiseen. Työkirjassa on neljä välilehteä: ”Schaeffler”, ”WRC 1992”, ”DeLong” ja ”Data”. Monipuolisin näistä on Migal.Co sivusto (https://www.migal.co/ en/service/welding-calculators), jossa on tarjolla Schaeffler, DeLong ja WRC-1992 diagrammit. ”Schaeffler”-välilehden perusja lisäaineiden valinnan alasvetovalikko. Kuva 5. teräksiä tai haluttua lisäainetta löydy työkirjassa olevasta kirjastosta, niin ensimmäisenä toimenpiteenä on syöttää puuttuva teräs/ lisäaine koostumuksineen ”data” -välilehden ensimmäiselle tyhjälle riville. ”Data” välilehdellä (kuva 5) on valmis perusja lisäainekirjasto, jota voi täydentää lisäämällä uuden perus-/lisäaineen kemiallisen koostumuksen luettelon lopussa olevalle ensimmäiselle tyhjälle riville. Yksi parhaista on Kevin Millicanin vuonna 2012 julkaisema Schaeffler.xlsm (https://www.millican.info/www/files_ view.php?editid1=2&). Hankaluus näiden käytössä on usein siinä, että kemialliset koostumukset pitää syöttää käsin eikä niitä saa tallennettua myöhempää käyttöä varten. Näin myös Migal.Co -diagrammeissa. Tässä tapauksessa kokeillaan lisäaineeksi ESAB haponkestävää OK Tigrod 316L TIG-lankaa. Siitä parannettu ja käyttäjäystävällisempi versio on saatavissa verkossa hakusanalla ”Ferrite Calc. Internetistä on löydettävissä myös MS Excelissä toimivia ferriittidiagrammin työkirjoja. ”Data”-välilehti. Periaatehan on se, että hitsin mikrorakenne ei saa ”osua”. Samalla välilehdellä määritellään sekoittumisaste soluihin C4 ja C5 kirjoittamalla niihin haluttu luku, joka kuvan tapauksessa on 15 %. haitalliselle alueelle. www.hitsaus.net 30 4/2024 Ferriittidiagrammit internetissä Internetissä löytyy muutama verkkosivusto, jossa voi tehdä tarkastelua eri ferriittidiagrammeilla. Tätä asiaa on käyty yksityiskohtaisesti läpi ”Hitsauksen materiaalioppi” kirjasarjan osassa 2B luvussa ”Eripariliitokset ja niiden hitsattavuus”. Kuva 6. Käydään läpi yksi esimerkki, jossa haetaan lisäaine hienoraeteräksen S420ML ja EN 1.4401 (X5CrNiMo17-12-2) väliselle TIG-eripariliitokselle. ”Schaeffler”-välilehdellä tehdään hitsattavien perusaineiden ja lisäaineen valinta ”Material”-otsikon alla olevien solujen A4, A5 ja A6 alasvetovalikoista (kuva 6). Jollei ko
H. Kuva 10. Valinta on hyvä, koska suurimmallakin sekoittumisasteella ollaan turvallisesti austeniittis-ferriittisellä (A+F) alueella. 2017. 114, 613 (2017). Kuva 8. The genesis of the Schaeffler diagram in the history of stainless steel. Hitsin mikrorakenne hienoraeteräs S420ML ja haponkestävä /EN 1.4404 (X5CrNiMo17-12-2)-eripariliitoksessa, hitsausprosessi 141, lisäaine haponkestävä 316L, sekoittumisaste 40 %.. DOI: 10.1051/metal/2017059. Res. DeLong-diagrammi, AISI 316L ja hiiliteräksen välinen eripariliitos, lisäaine yliseostettu ruostumaton ER309L. & Duparc O. Metall. Lähteet Guiraldenq P. www.hitsaus.net 31 4/2024 aineen piste pitäisi olla enemmän oikealla ja ylhäällä. Kuva 9. Timo Kauppi IWE, IWI-C, TkL Oulun yliopisto / Lapin AMK timo.kauppi@lapinamk.fi Kuva 7. Technol. Schaeffler-diagrammi, haponkestävän AISI 316L ja hiiliteräksen välinen eripariliitos sekä lisäaine haponkesrävä ER309L. Kokeillaan seuraavaksi yliseostettua haponkestävää lankaa ER309MoL, joka on valittu kuvaan 11. WRC 1992-diagrammi, AISI 316L ja hiiliteräksen välinen eripariliitos, lisäaine yliseostettu ruostumaton ER309L
Vastaavasti pelkistävissä olosuhteissa, kuten. Lisäksi titaania käytetään usein seosaineena superseoksissa ja nykyään monen muun metallimateriaalin ohella innovatiivisissa 3D-tulostussovelluksissa [1]. Tiettyjä titaanin fysikaalisia ja mekaanisia ominaisuuksia ovat: . Kuumalujuus: Hyvä (seostettuna) . Lämpölaajeneminen: Pieni (aust. Tässä artikkelissa luodaan yleiskatsaus titaaniin konstruktiomateriaalina ja sen hitsaukseen. Ti-Mo-Ni-seokset). Hitsauksen ja sen laadunvarmistuksen osalta keskitytään kaarihitsaukseen, mutta titaania on mahdollista hitsata laadukkaasti ja tuottavasti myös muilla sulaja/tai puristushitsausprosesseilla, kuten esim. Kimmomoduuli: 108 GPa (teräs ~ 200…210 GPa) . superausteniittinen ruostumaton teräs . Lämmönjohtavuus: Alhainen (alumiiniin tai kupariin verrattuna n. Sitkeys: Hyvä myös alhaisissa lämpötiloissa . Esim. Suomessa titaania käytetään erityisesti prosessiteollisuuden laitteissa ja komponenteissa, joissa ruostumattomien terästen korroosionkestokyky ei riitä (esim. 1/2) . titaani. huoneenlämpötilassa olevan titaanin pinnalle muodostuu ilma-atmosfäärissä välittömästi 1,2…16 nm paksuinen oksidikalvo, joka kasvaa ajan kuluessa hitaasti 10…20 nm paksuuteen asti. ruostumaton teräs . Käyttökohteita löytyy myös arkkitehtuurista, mistä esimerkkinä tämän artikkelin ingressikuva, jossa esitetyn Bilbaon Guggenheim-museon julkisivuseinät on päällystetty ohuilla titaanilevyillä. Tuomas Skriko Titaani omaa muihin metalleihin verrattuna tiettyjä ominaisuuksia, mitkä tekevät siitä oivallisen materiaalin erilaisiin koneja metalliteollisuuden tarpeisiin, mutta sillä on myös tiettyjä haasteellisia ominaispiirteitä, joiden tunteminen on tärkeää. Yleisesti korroosiokestävyys ja materiaalivalinta noudattaa seuraavaa järjestystä: norm. Korroosionkestävyys: Erinomainen (hapoissa ja klooripitoisissa nesteissä ja kaasuissa) . Tiheys: 4540 kg/m 3 (teräs ~ 7850 kg/m 3 ) . 1/10) . Murtovenymä (seostamaton titaani): 20…30 % (teräs ~ 10…25 %) . Murtolujuus (seostamaton titaani): 240…600 MPa (teräs ~ 360…1200 MPa) . Magneettisuus: Paramagneettinen Titaanimateriaaleja ja niistä valmistettuja tuotteita käytetään useilla eri aloilla ja Titaani – Taustaa ja perusteita kaarihitsaukseen . Titaanin korroosionkestävyys perustuu hapettavissa olosuhteissa sen pinnalle muodostuvaan passiiviseen oksidikerrokseen (TiO 2 ). Kiderakenne: Heksagoninen tiivispakkaus (HTP) (?-faasi) 882,5 °C:een asti ja tästä korkeammassa lämpötilassa tilakeskinen kuutiollinen (TKK) (?-faasi) . Myötölujuus (seostamaton titaani): 140…450 MPa (teräs ~ 235…1000 MPa) . www.hitsaus.net 32 4/2024 Titaani Titaani on maankuoren yhdeksänneksi yleisin alkuaine 0,63 %:n osuudellaan ja sitä ei esiinny puhtaana luonnossa, vaan erilaisina oksideina ja silikaatteina. Sulamispiste: 1668 °C (teräs ~ 1380…1530 °C) . sovelluskohteissa (kuva 1), joissa tarvitaan hyvää lujuus-paino -suhdetta ja/tai korroosionkestävyyttä, kuten kemianja energiateollisuudessa (prosessilaitteet ja -putkistot, lämmönvaihtimet, höyryturbiinien lavat), ilmailuteollisuudessa (suihkumoottorin komponentit, sotilaslentokoneiden pintamateriaalit), lääketieteessä (implantit, tekonivelet, ortopediset ruuvit), moottoriurheilussa (kytkimet, pakoputkistot, kiertokanget) sekä vapaa-ajan tuotteissa (korut, polkupyörät, kellorungot). ruostumattomaan teräkseen verrattuna n. laserja elektronisuihkuhitsauksella sekä kitkaja diffuusiohitsauksella. Voimakkaasti hapettavissa olosuhteissa, kuten typpihapossa, hypokloriitissa ja hapettavissa suoloissa, oksidikerroksen kasvu nopeutuu. haponkestävä ruostumaton teräs
Reaktiivisuus on suurta erityisesti korkeissa lämpötiloissa, mikä on otettava huomioon valmistettaessa titaanikappaleita eri prosesseilla. ASTM:n mukaisia titaanilaatuja. -seostuksella. ASTM:n standardoidut titaanilaadut (pl. [2]. Kuvassa 5 on esitetty tiettyjen titaanilaatujen hitsattavuuksia neliportaisella asteikolla. ASTM (American Society of Testing and Materials) [2] jaottelee titaanilaadut kahteen kategoriaan (kuvat 2 ja 3): . Beta-seoksia (?) voidaan lämpökäsitellä saavuttaen erittäin korkeita mekaanisia lujuusominaisuuksia (esim. Kuva 3. Ti-6Al-4V: Murtolujuus ~ 1000 MPa) sekä hyvän kuumamuokattavuuden, mutta tiettyjen laatujen hitsaus on haasteellista tai jopa mahdotonta. + ?) ovat lämpökäsiteltäviä ja ne omaavat korkeat mekaaniset lujuusominaisuudet (esim. Seostamattomat titaanilaadut (esim. Ti11) tai ruteniumia (esim. Seostetut titaanilaadut (esim. Titaanilaadut voidaan jakaa myös puhtaisiin titaaneihin ja kiderakenteidensa perusteella seuraavasti (kuva 4): . . Kuva 1. Titaanilaadut ja seokset Teollisuudessa sovellettavat titaanilaadut ovat pääasiassa kaupallisesti puhdasta titaania, jotka soveltuvat moneen käyttökohteeseen mm. www.hitsaus.net 33 4/2024 suola-, fluorivetyja rikkihapossa, oksidikalvo liukenee ja tapahtuu syöpymistä. Lähes alfa -seokset (near-?) . Titaanilla on suuri affiniteetti eli reaktiivisuus typpeen, happeen ja vetyyn, jotka nostavat titaanin lujuutta, mutta toisaalta laskevat sitkeyttä, mistä voi aiheutua haurausilmiöitä (esim. Alfa-beta -seokset (. Titaanin sovellusja käyttökohteita. Beta-seokset (?) Alfa-seoksilla (?) on verrattain alhaiset mekaaniset lujuusominaisuudet (esim. Grade 10). puhdas titaani: Murtolujuus ~ 300 MPa), mutta niillä on hyvä murtositkeys, virumiskestävyys, kuumamuovattavuus ja erinomainen hitsattavuus. Hitsauksessa tärkeää on materiaalien ja ympäristön puhtaus sekä riittävä hitsin suojaus (kaarihitsauksessa inertti suojakaasu ja elektronisuihkuhitsauksessa tyhjiö), koneistuksessa on huolehdittava työkappaleen riittävästä jäähdytyksestä sekä pidettävä lastuamisnopeus maltillisena ja valaminen on toteutettava inertissä atmosfäärissä tai tyhjiöolosuhteissa. Ti1, Ti2, Ti3, Ti4, Ti11 ja Ti26), joissa on enemmän kuin 99 % titaania ja loput epäpuhtauksia tai pieniä määriä palladiumia (esim. hyvän muovattavuuden ansiosta, ja titaaniseoksia, joissa tavoiteltu lujuuden kasvattaminen saadaan aikaan Al, Mo, Co, Ni, Cr, Mn, Cu, V, etc. + ?) . Alfa-beta -seokset (. Ti-13V-11Cr-3Al: Murtolujuus ~ 1200 MPa) ja niillä on myös hyvä kuumamuokattavuus, mutta niiden hitsaus voi olla hankalaa tai rajoitettua. Kuva 2. vetyhauraus). Ti5 ja Ti12). Ti26). Alfa-seokset (?)
Materiaalien hitsattavat pinnat on puhdistettava liasta, rasvasta sekä hapettumista, ja puhdistuksen jälkeen niihin ei saa koskea paljain käsin. Alumiini: Tärkein ?-stabiloija. Tämä on erityisen tärkeää ottaa huomioon monipalkohitsauksessa. Esim. Hitsauksen esivalmistelut . Tietyissä tapauksissa voidaan myös koneviilata tuleva hitsauksen lämpövyöhykkeen alue. natriumhydroksidi, klooriton liuotin, alkoholi, asetoni). . . Esim. Tina: Suuri liukoisuus ?ja ?-faasiin. Puhtailla titaanilaaduilla hitsauslisäaineen on oltava astetta puhtaampi kuin perusaine, jolloin varmistetaan suotautumisen aiheuttamien ongelmien välttäminen. Oksidikerroksen poisto hitsattavilta pinnoilta voidaan suorittaa myös happokäsittelyllä, jossa käytetään 30 40 % typpihappo + 2 4 % fluorivetyhappo + vesi -seosta, tai raepuhalluksella. Titaaneilla käytettävien työkalujen on oltava aust. Ti2-perusaineelle (99,2 % Ti) valitaan Ti1-lisäaine (99,5 % Ti). Kasvattaa ?-. Titaanin verrattain huonon lämmönjohtavuuden vuoksi monipalkohitsauksessa palkojen väliseksi työlämpötilaksi suositellaan max. . Parantaa lujuutta ja väsymiskestävyyttä. . Eri titaanilaatujen hitsattavuuksia. Hitsauksen suojakaasuina käytetään inerttejä kaasuja: argonia tai heliumia, joista argon on yleisempi. Zirkonium: Stabiloi heikosti ?-faasia. Rauta: Stabiloi ?-faasia. Edistää karkenevuutta ja heikentää hitsattavuutta. -faasialuetta. Titaaniseoksissa käytettävien seosaineiden vaikutukset ovat seuraavat: . Titaanin hitsaus Yleisesti todettu ohjeistus on, että titaanin hitsaus muistuttaa ruostumattoman teräksen hitsausta. Kaasusuojaus on oltava aina ja kaikkialla, missä pinnan lämpötila ylittää 300 °C. Yli 6 %:n seostus voi laskea murtovenymää ja virumislujuutta. höyrypesulla, emäksisillä pesunesteillä tai liuotinpesulla (vahva emäs, esim. . Epäpuhtaudet voidaan pestä esim. Niobi: Stabiloi ?-faasia. Käytetään yleensä alumiinin kanssa, jolloin ei laske sitkeyttä. Lisäksi argonilla kastepiste on oltava alle -50 °C, koska kastepisteen noustessa yli -40 °C alkaa hitsin kovuus kasvaa ja yli -20 °C kastepisteen arvoilla myös sitkeys alkaa heikentyä. Parantaa hapettumisen kestoa korkeissa lämpötiloissa. Eri titaaniseosten mikrorakenteita. Titaania voidaan hitsata joko vapaasti ilman ympäröimänä tai erillisessä kammiossa, mutta kaikissa tapauksissa on varmistettava riittävä kaasusuojaus. Varsinaisen liitoshitsauksen lisäksi on otettava huomioon myös mahdolliset silloitushitsaukset, koska kontaminoitunut siltahitsi voi pilata koko liitoksen. Pieni vaikutus faasilämpötilaan. Kaasusuojaukslla on estettävä ilman pääsy hitsauksessa kuumentuneille titaanipinnoille, jolloin vältetään titaanin kaasusaastuminen ja haurastuminen. 120 °C, jotta vältetään työkappaleen liiallinen kuumeneminen. . Yli 6 %:n seostus kasvattaa hauraan Ti3Al-faasin syntymistä. Yleisesti laadukkaaseen lopputulokseen pääsemiseksi titaanin hitsauksessa on otettava huomioon seuraavat osa-alueet: . Hiili: Stabiloi ?-faasia. . Vastaavasti tietyillä titaaniseoksilla näiden alkuainepitoisuuksien (O, N ja C) minimoinnilla aikaansaadaan ELI-laatuja (Extra Low Interstitial), joiden hitsattavuus on parempi kuin vastaavilla peruslaaduilla. ainepaksuuden ollessa tietyn suuruinen (t = 5…+10 mm) voi plasmatai laserhitsaus olla TIG-hitsausta parempi vaihtoehto. Titaanin hitsauksessa oleellista on puhtaus, huolellisuus ja aika. Molybdeeni: Stabiloi ?-faasia. Vanadiini: Parantaa lujuusominaisuuksia ja lämmönkestoa. Lisäksi lisäainelanka pestään hapolla tai asetonilla tai harjataan ruostumattomalla teräsharjalla. . A: Erinomainen, B: Hyvä tai kohtalainen, C: Rajoitettu, D: Hitsausta ei suositella.. ruostumatonta terästä ja niitä on käytettävä vain titaaneille, koska ferriitin kanssa kosketuksiin joutunut pinta voi altistua korroosiolle. Kuva 4. Titaaniseoksilla hitsauslisäaine ja sen koostumus on valittava siten, että ?-faasia stabiloivien seosaineiden kokonaismäärä hitsiaineessa on oltava pienempi kuin perusaineessa. . Suojakaasujen puhtaus on myös tärkeää. Sillä on mahdollista saavuttaa hyvälaatuinen hitsi ja se soveltuu myös asennusja korjaushitsaukseen. Kasvattaa lujuutta. . Hitsausaineet . Aukoton liukoisuus. Esim. Hitsausrailon esivalmistelu toteutetaan siten, että ensin koneistetaan haluttu railogeometria, jonka jälkeen suoritetaan railon pesu ja harjaus ruostumattomalla teräsharjalla. Laskee virumislujuutta. Kasvattaa murtolujuutta ja virumisen kestoa. Hitsauksen suoritus . Hitsattaessa titaania vapaasti ilman ympäröimänä toteutetaan kaasusuojaus yleensä useamman kaasuvirtauksen avulla (kuva 6): kaasuvirtaus hitsauspolttimesta, jossa normaalia suurempi kaasukupu; kaasuvirtaus Kuva 5. www.hitsaus.net 34 4/2024 Puhtailla titaanilaaduilla palladiumseostus parantaa korroosionkestävyyttä pelkistävissä olosuhteissa ja happi-, typpisekä hiilipitoisuudella säädellään mekaanisia lujuusominaisuuksia siten, että O-, Nja C-määrien kasvaessa lujuus sekä kovuus kasvavat ja murtovenymä sekä sitkeys pienenevät. Titaanin hitsauksessa on noudatettava erityistä puhtautta sekä materiaalien että ympäristön osalta. Titaanin hitsauksessa on kuitenkin tekijöitä, kuten titaanilaatu, hitsattavan osan kriittisyys, materiaalin ainepaksuus, laitekanta ja tuotantokapasiteetti sekä liitoksen tarkastettavuus ja mahdollinen korjaustarve, jotka vaikuttavat hitsauksen suoritukseen ja optimaalisimman hitsausprosessin valintaan. . argonilla puhtauden on oltava vähintään 99,95 %. . Titaanille soveltuvia hitsausprosesseja on useita, kuten TIG-, MIG-, plasma-, laser-, elektronisuihku-, diffuusio-, räjähdys-, vastusja kitkahitsaus, joista TIG-hitsaus on yleisin
Mikäli elektrodi tai kaasusuutin joutuu kosketuksiin hitsisulan kanssa, on hitsaus keskeytettävä ja kaasusuojaus (ts. Kuva 7. Monimuotoisen kaasusuojauksen tarve olisi syytä ottaa huomioon jo titaanista valmistettavien rakenteiden suunnitteluvaiheessa. Titaanin hitsauksessa muodostuKuva 6. . Mikäli hitsauksen aikana kaasumaisten epäpuhtauksien liukenemista titaaniin on päässyt tapahtumaan, kasvattaa se materiaalin kovuutta ja titaanista tulee haurasta. [3] Kuva 10. Kuva 8. Liitosvirheet riittämättömän kaasusuojauksen, vajaan juuren tai palkojen välisen vajaan tunkeuman seurauksena (kuva 7). Kaasusaastuneita kohtia hitsatussa titaaniputkessa. Kuonaja wolframisulkeumat (TIGja plasmahitsauksessa), joita voi aiheutua riittämättömästä kaasusuojauksesta tai huonolaatuisesta suojakaasusta. Listäaineen syöttö TIGhitsauksessa on suoritettava tasaisella liikkeellä siten, että lisäainelangan kärki on koko ajan kaasusuojauksessa. Titaanin hitsauksen laatu ja laadunvarmistus Titaanihitsien laadussa korostuu hitsaustapahtumassa vallinnut puhtaustaso. . Tunkeumanestetarkastus hitsatulle titaaniputkelle. Huokoisuus, joka on yleisin hitsausvirhe titaanin hitsauksessa. Reunahaavat, jotka ovat peräisin liian suuresta hitsausnopeudesta tai muista epäsopivista hitsausparametreista. . kuumahalkeilu) ovat titaanihitsauksessa täysin tuntemattomia ongelmia. Yli 30 HV:n kovuuden kasvu hitsissä verrattuna perusaineeseen osoittaa hyvin todennäköisesti hitsin haurastuneen, mikä puolestaan voi ilmetä taivutuskokeessa ennenaikaisena murtumana. Huokoisuuden syy voi olla väärästä railonvalmistustekniikasta johtuvat epäpuhtaudet railopinnoilla, lisäaineen riittämätön puhtaus, hitsisulan huono kaasusuojaus tai suojakaasun epäpuhtaudet. www.hitsaus.net 35 4/2024 jälkisuojaimesta (ts. Mahdollisia hitsausvirheitä ovat kuitenkin: . kaasukenkä), joka suojaa jäähtyvää hitsipalkoa ja hitsin ympäristöä; kaasuvirtaus juuren puolelle (ts. Materiaaliominaisuuksien heikkenemisen lisäksi epäpuhtaudet kasvattavat myös liitosvirheiden riskiä. Visuaalisessa tarkastuksessa suoritetaan sekä hitsin muodon määritys että vielä tärkeämpi värihavaintojen tekeminen välittömästi hitsauksen jälkeen, koska tällöin voidaan arvioida titaanimateriaalin mahdolliset kaasusaastumiset (kuvat 10 ja 11). juurikaasu), joka tapahtuu juurisuojaimen avulla tai rakenteen sisäpuolisella kaasutäytöllä. Puhtausvaatimukset on kuitenkin myös tällöin muistettava. [3] Kuva 9. [3] Kaasukengän riittävä pituus on määritettävä tapauskohtaisesti. Titaanihitsausliitokset tarkastetaan aina visuaalisesti ja lisäksi käytetään tapauskohtaisesti tunkeumanestetarkastusta (kuva 8) ja radiografiatarkastusta (kuva 9). Hitsausvirheiden osalta titaani ei ole kovinkaan haasteellinen materiaali, koska tietyt virheet (esim. Titaanin hitsauksessa käytettävä kaasukenkä hitsauspolttimen kaasukupu. . Epäpuhtaan Ar-suojakaasun seurauksena hitsauksessa syntynyt liitosvirhe seostamattoman titaanin päittäisliitoksessa. kaasukenkä) voidaan nostaa pois vasta hitsin jäähdyttyä alle 300 °C:een, minkä jälkeen on mahdollista suorittaa korjattavan kohdan hionta, puhdistus ja uudelleenhitsaus. [3]. Hitsattavasta kohteesta riippuen joissain tilanteissa huolellisten esivalmistelujen ansiosta voi pelkkä kaasuvirtaus hitsauspolttimesta riittää ja vastaavasti pienien titaanikappaleiden hitsauksissa voidaan soveltaa kammiota tai kaasutelttaa, jonne johdetaan suojakaasua, minkä seurauksena erillisiä kaasusuojaimia ei tarvita. Radiografiakuva hitsatusta titaaniputkesta
2019. Lähteet [1] Liu, S. matdes.2018.107552 [2] ASTM B265-20a. Additive manufacturing of Ti6Al4V alloy: A review. Titaanihitsien väriluokitus ja värien merkitys. 2019. West Conshohocken, ASTM International. s. Materials & Design, Vol. Tuomas Skriko Apulaisprofessori, IWE LUT-yliopisto tuomas.skriko@lut.fi Kuva 11. Titaanista ja ruostumattomasta teräksestä valmistettujen johdeputkien korjaushitsaus. Standard Specification for Titanium and Titanium Alloy Strip, Sheet, and Plate. Doi: 10.1016/j. Shin, Y. Suojakaasussa oleva happi saa aikaan siniset, harmaat ja valkoiset sävyt titaanin pinnalle, typpi puolestaan muuttaa pinnan tummankeltaiseksi ja vety jättää pinnan värittömäksi korkeissa lämpötiloissa. VAIKUTTAMINEN KOULUTUS HITSAUSTIETOUS www.hitsaus.net. Diplomityö, LUT-yliopisto. C. www.hitsaus.net 36 4/2024 va pintakerros saa eri värisävyjä kerroksen paksuuden ja koostumuksen mukaan. 164. 2020. 12 [3] Kontturi, J
Tässä hitsausstandardit astuvat kuvaan. Kun ammattilaiset tekevät työnsä standardeja noudattaen, siitä hyötyy koko koneja metallituotteiden arvoketju.. Hitsaus on metalliteollisuuden yleisin ja tärkein liittämismenetelmä. On myös sanottu, että minkään muun ammattikunnan työsuorituksia ei seurata ja tarkasteta niin tiiviisti ja yksityiskohtaisesti kuin hitsaajien. Miten hitsatun tuotteen laatu syntyy. Juha Lukkari Hitsauksen kansainvälinen standardisointi on hyvin laaja kokonaisuus. Standardeja on valtavasti yli 400 koskien enemmän tai vähemmän lähes kaikkia hitsaukseen liittyviä asioita. Jos tuotteen on toimittava ongelmattomasti, sen suunnittelua, materiaalinvalintaa, valmistusta ja tarkastusta on valvottava. METSTAn asiantuntijan Ville Salorannan kirjoitus SFS:n kotisivuilla kertoo lisää hitsausstardardeista. Turvallisuus, luotettavuus ja laatu – miksi hitsausteollisuus tarvitsee standardeja. Nämä tuotteet ovat turvallisia ja laadukkaita, koska ne on valmistettu hitsausstandardien mukaisesti. Hitsauksella on pitkä historia. Kohtaamme päivittäin lukuisia hitsaamalla valmistettuja tuotteita, jotka ovat turvallisia ja laadukkaita. Laajin tai uudenaikaisinkaan tarkastusmenetelmä ei paranna hitsin laatua. 37 www.hitsaus.net 4/2024 Hitsauksen standardit Kansainväliset hitsausstandardit ovat laajin metallija rakennusteollisuuden standardien osa-alue ja tällä hetkellä standardeja on julkaistu jo yli 400 kappaletta. Hitsauksen suunnitteluja tuotantohenkilöt sekä laatuihmiset, samoin hitsauslaiteja tarvikevalmistajat joutuvat paljon tekemisiin hitsausstandardien kanssa. alkaneen 1850-luvun puolivälin paikkeilla, kun ensimmäiset kaarihitsausmenetelmät kehitettiin. Kaikkien näiden valmistamisessa tarvitaan hitsausta. Hitsauksen lisäaineet ovat tärkeä ryhmä hitsaustuotteita, joita käytetään hitsauksessa. Nykyaikaisen hitsaustekniikan voidaan katsoa Hitsauslisäaineiden luokittelustandardit . Hitsatun tuotteen laatu ei synny tarkastamalla vaan seuraamalla laatuvaatimuksia. Suomessa valmistetaan muun muassa maailman suurimpia risteilyaluksia, painelaitteita, metsäja maatalouskoneita, kaivoskoneita, hissejä, nostureita, henkilöautoja, puolustusja turvallisuusalan ajoneuvoja ja laitteita sekä hyvin monenlaisia rakennusten metallirakenteita. Metalleja osattiin liittää toisiinsa käyttäen lämpöä ja puristusta jo yli 2000 vuotta sitten. Niiden taustalta paljastuvat lähes poikkeuksetta hitsausstandardit. Alan standardeilla todella on suuri merkitys. Hitsauksen rooli on keskeinen erityisesti koneja metallituoteteollisuudessa, joka on tärkeimmän vientialamme teknologiateollisuuden suurin toimiala. Lisäaineiden luokittelustandardeja on kolmisenkymmentä, jotka esitellään lyhyesti tässä artikkelissa. Jokainen meistä törmää arjessaan valtavaan määrään tuotteita, jotka on valmistettu hitsaamalla
SFS-EN ISO 5817: 2023: Teräksen, nikkelin, titaanin ja niiden seosten sulahitsaus (paitsi sädehitsaus). lisäaineiden valmistusta, toimitusta, toimitusehtoja, jakelua, lisäaineiden mekaanisia kokeita ja analyysikokeita ym. SFS-EN ISO 2553: 2019: Hitsaus ja sen lähiprosessit. Työryhmät vastaavat myös olennaisimpien standardien tulkintapyyntöihin, joilla yritetään selkeyttää standardien tulkintaa. Hitsiluokat . filler material de. Lisäaine, hitsauslisäaine en. svetsmaterial Hitsauksen aikana lisättävä hitsausaine hitsin muodostamiseksi. tillsatsmaterial Hitsausaine on hitsin tekemisessä käytettävä aine. Lisäksi on kiehtovaa huomata, miten hitsausala ja -käytäntö eroavat ympäri maailmaa. welding consumable de. erilaisissa hitsaukseen liittyvissä asiapapereissa. hitsausliitosten erilaiset tarkastuksen ja testaamisen menetelmät. Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä metalleille. Luokittelu ja luokittelumerkintä perustuu eri lisäaineilla ja materiaaleilla eri tavoin lisäaineen ominaisuuksiin.. Ne sisältävät myös vahvistettuja tietoja hitsausaineiden ja hitsiaineiden standardien vaatimista ominaisuuksista. Schweißzusatzmittel sv. Teräksiä on neljä ryhmää, mitkä kattavat lähes kaikki hitsattavat teräkset: seostamattomat teräkset ja hienoraeteräkset, lujat teräkset, kuumalujat teräkset sekä ruostumattomat ja tulenkestävät teräkset. hjälpmaterial Hitsausaine, joka ei ole osa valmista hitsiä. auxiliary material de. Esim. Huom. Hitsausaineiden luokittelustandardien lisäksi on satoja standardeja, jotka käsittelevät mm. Osa 1. Tärkein kohderyhmä hitsausaineiden standardeille on lisäaineiden ja apuaineiden valmistajat, jotka voivat valmistaa standardien mukaisia ja vaatimukset täyttäviä hitsausaineita, luokitella ja antaa niille luokittelumerkinnät sekä mahdollisesti hyväksyttää ne. Mistä hitsauksen standardit tulevat. Schweißzusatz sv. Yleistermit). Tärkeimpiä hitsauksen standardeja . Parhaillaan standardoitavia uusia aihealueita ovat esimerkiksi sähkömagneettinen pulssihitsaus ja tarkemmat hitsauksen lämmöntuonnin laskentamenetelmät. Sen jälkeen tulevat vielä eirautametallit ja niiden seokset: alumiinit, kuparit, magnesiumit, nikkelit ja titaanit sekä valuraudat ja kovahitsaus. Hitsausaine en. Sulahitsaus. Osa 2: Kattavat laatuvaatimukset . hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä . Ne käyttävät myös hitsauslisäaineita ja hitsausapuaineita hitsin tekemiseen paitsi TIGja plasmahitsaus, joita voidaan tehdä myös ilman lisäainetta. Termiin sisältyvät lisäaine ja apuaine. Hilfsstoff sv. SFS-EN ISO 3834-2: 2019: Metallien sulahitsauksen laatuvaatimukset. hitsaushenkilöstön pätevöinti . www.hitsaus.net 38 4/2024 Hitsausstandardit, joita on tällä hetkellä jo yli 400, ovat horisontaalisia eli tuotteista riippumattomia perusstandardeja. Kun ammattilaiset tekevät työnsä standardeja noudattaen, siitä hyötyy koko koneja metallituotteiden arvoketju. Esimerkiksi yksityiskohtaiset, tiettyä hitsausprosessia, materiaalia, hitsauslisäaineita ja suojakaasuja koskevat standardoidut hitsausohjeet (welding procedure specification, WPS) ovat olennaisen tärkeitä hitsausliitosten luotettavuuden ja laadun kannalta – niitä noudattamalla minimoidaan hitsausvirheiden muodostuminen ja varmistetaan tuotteiden vaatimustenmukaisuus. SFS-EN ISO 15614-1: 2017 + A1: 2019. Niissä määritellään muun muassa: . Ryhmän kotisivuilla ylläpidetään hitsausstandardien tilannekatsausta, jossa on lueteltu julkaistut ja valmisteilla olevat hitsausstandardit. hitsaajien suojavarusteet . Teräkset . Luokittelustandardeja on noin 30 kappaletta. käytettävät hitsauslisäaineet . Standardisoinnin piiriin kuuluu ylivoimaisesti suurin osa hitsattavista materiaaleista. Huom. Hitsausprosessit ovat tunnetut kaarihitsausprosessit: puikkohitsaus, MIG/MAGhitsaus, täytelankahitsaus (suojakaasun kanssa ja ilman suojakaasua), TIG-hitsaus, jauhekaarihitsaus ja plasmahitsaus. SFS-EN ISO 9606-1: 2017: Hitsaajan pätevyyskoe. Suomessa hitsausstandardeja seuraa kansallinen standardointiryhmä METSTA/SR 105 Hitsauksen laadunhallinta, joka koostuu noin 50 asiantuntijasta edustaen hitsaavaa teollisuutta, tarkastuslaitoksia, oppilaitoksia ja muita sidosryhmiä. Aluksi kolme aiheeseen liittyvää tärkeätä ja yleistä termiä selityksineen (Sanastostandardi SFS 3052: Hitsaussanasto. Taulukossa 1 on hitsauslisäaineiden SFS-EN ISO-luokittelustandardit ryhmitelty taulukkoon materiaalityypin (pystyrivi) ja hitsausprosessin/lisäaineen (vaakarivi) mukaan. ym. Osa 1: Terästen kaarija kaasuhitsaus sekä nikkelin ja nikkeliseosten kaarihitsaus . Taulukko 2 sisältää hitsausapuaineiden standardit: suojakaasut ja hitsausjauheet, niitä käyttäville hitsausprosesseille. Suomi on viimeistään 70-luvulta asti osallistunut standardien laadintaan. edellyttävät tuotannossa käytettävän luokiteltuja ja mahdollisia hyväksyttyjä hitsausaineita. eri hitsauslaitteisiin ja turvallisuuteen liittyvät vaatimukset . Apuaine, hitsausapuaine en. Piirustusmerkinnät. Hitsaushenkilöstölle tärkeitä ovat myös luokittelumerkinnät, joita käytetään mm. Hitsaaminen vaatii lujaa ammattitaitoa. Kokemukseni mukaan keskustelut ovat usein hyvin teknisiä, ja niissä materiaalitekniikan, hitsausmetallurgian ja hitsausstandardien syvällinen osaaminen on todella hvödyllistä. Taulukossa 3 on lueteltu numerojärjestyksessä edellä olevissa taulukoissa mainittujen hitsauksen lisäja apuaineiden luokittelustandardien täydelliset otsikot. monet eurooppalaiset hitsattavien tuotteiden tuotestandardit ym. Apuaineita ovat suojakaasut, hitsausjauheet jne. Hitsiluokat Hitsauslisäaineiden standardit Kaarihitsausprosessit hallitsevat jokapäiväistä hitsausta: puikkohitsaus, MIG/MAGhitsaus, täytelankahitsaus (suojakaasun kanssa ja ilman suojakaasua), TIG-hitsaus, jauhekaarihitsaus ja plasmahitsaus. Hitsausstandardeja laaditaan ja päivitetään ahkerasti useassa kansainvälisessä työryhmässä. hitsauksen laatuvaatimukset ja
www.hitsaus.net 39 4/2024 Taulukko 1. Taulukko 2. Hitsausprosessien hitsauslisäaineiden luokittelustandardit (elokuu 2024) Materiaaliryhmä Hitsausprosessi: Hitsauslisäainestandardi, kieli ja julkaisuvuosi Puikkohitsaus MIG/MAG-hitsaus Täytelankahitsaus x) TIG-hitsaus Jauhekaarihitsaus Seostamattomat teräkset ja hienoraeteräkset SFS-EN ISO 2560: fi (2020) SFS-EN ISO 14341: fi (2020) SFS-EN ISO 17632: fi (2015) SFS-EN ISO 636: en (2017) SFS-EN ISO 14171: en (2016) Lujat teräkset SFS-EN ISO 18275: fi (2018) SFS-EN ISO 16834: fi (2012) SFS-EN ISO 18276: en (2017) SFS-EN ISO 16834: fi (2012) SFS-EN ISO 26304: en (2018) Kuumalujat teräkset SFS-EN ISO 3580: en (2017) SFS-EN ISO 21952: fi (2012) SFS-EN ISO 17634: fi (2015) SFS-EN ISO 21952: fi (2012) SFS-EN ISO 24598: en (2019) Ruostumattomat ja tulenkestävät teräkset SFS-EN ISO 3581: en (2023) SFS-EN ISO 14343: en (2017) SFS-EN ISO 17633+A1: en (2018/2021)) SFS-EN ISO 14343: en (2017) SFS-EN ISO 14343: en (2017) Alumiini ja alumiiniseokset – SFS-EN ISO 18273: fi (2015) – SFS-EN ISO 18273: fi (2015) – Kupari ja kupariseokset – SFS-EN ISO 24373: en (2018) – SFS-EN ISO 24373: en (2018) – Nikkeli ja nikkeliseokset SFS-EN ISO 14172: fi (2023) SFS-EN ISO 18274: fi (2010) SFS-EN ISO 12153: en (2022) SFS-EN ISO 18274: fi (2023) SFS-EN ISO 18274: fi (2010) Titaani ja titaaniseokset – SFS-EN ISO 24034: fi (2020) – SFS-EN ISO 24034: fi (2020) – Magnesium ja magnesiumseokset – SFS-EN ISO 19288: en (2016) – SFS-EN ISO 19288: en (2016) – Valuraudat SFS-EN ISO 1071: en (2015) SFS-EN ISO 1071: en (2015) SFS-EN ISO 1071: en (2015) SFS-EN ISO 1071: en (2015) – Kovahitsaus SFS-EN ISO 14700: fi (2022) SFS-EN ISO 14700: fi (2022) SFS-EN ISO 14700: fi (2022) SFS-EN ISO 14700: fi (2022) SFS-EN ISO 14700: fi (2022) x) Täytelankahitsaus suojakaasun kanssa ja täytelankahitsaus ilman suojakaasua. Hitsausprosessien hitsausapuaineiden luokittelustandardit (elokuu 2024) Hitsausapuaine Hitsausprosessi: Hitsausapuainestandardi, kieli ja julkaisuvuosi Puikkohitsaus MIG/MAG-hitsaus Täytelankahitsaus x) TIG-hitsaus Jauhekaarihitsaus Suojakaasu – SFS-EN ISO 14175/AC: fi (2015) SFS-EN ISO 14175/AC: fi (2015) SFS-EN ISO 14175/AC: fi (2015) – Hitsausjauhe – – – – SFS-EN ISO 14174: en (2019) x) Täytelankahitsaus suojakaasun kanssa.
Hitsauslangat ja hitsiaineet seostamattomien terästen ja hienoraeterästen metallikaasukaarihitsaukseen. Luokittelu SFS-EN ISO 19288:2016.en Welding consumables. Umpilankaelektrodit, umpilangat ja -sauvat titaanin ja titaaniseosten sulahitsaukseen. Classification SFS-EN 14700:2022 Hitsausaineet. Luokittelu SFS-EN ISO 24034:2020 Hitsausaineet. Hitsauspuikot ruostumattomien ja tulenkestävien terästen puikkohitsaukseen. Classification. Wire electrodes, strip electrodes, wires and rods for arc welding of stainless and heat resisting steels. Classification SFS-EN ISO 18273:2015 Hitsausaineet. Hitsausaineet kovahitsaukseen. Luokittelu SFS-EN ISO 16834:2012 Hitsausaineet. Covered electrodes for manual metal arc welding of creep-resisting steels. Covered electrodes, wires, rods and tubular cored electrodes for fusion welding of cast iron. www.hitsaus.net 40 4/2024 Taulukko 3. Solid wires and rods for fusion welding of copper and copper alloys. Luokittelu SFS-EN ISO 14172:2023 Hitsausaineet. Hitsausaineet kovahitsaukseen. Täytelangat kuumalujien terästen MAG-täytelankahitsaukseen. Tässä asiakirjassa esitetään vaatimukset hitsausaineiden luokittelua varten, joka perustuu hitsauspuikkojen, täytelankojen, hitsaussauvojen (täytteinen), täytenauhojen, sintrattujen nauhojen, sintrattujen hitsaussauvojen ja metallijauheiden puhtaan hitsiaineen kemialliseen koostumukseen sekä umpilankojen, hitsaussauvojen (umpinainen), umpinauhojen ja valettujen sauvojen kemialliseen koostumukseen Täytelankahitsaus suojakaasun kanssa ja ilman suojakaasua SFS-EN ISO 17632:2015 Hitsausaineet. Classification SFS-EN 14700:2022 Hitsausaineet. Tässä asiakirjassa esitetään vaatimukset hitsausaineiden luokittelua varten, joka perustuu hitsauspuikkojen, täytelankojen, hitsaussauvojen (täytteinen), täytenauhojen, sintrattujen nauhojen, sintrattujen hitsaussauvojen ja metallijauheiden puhtaan hitsiaineen kemialliseen koostumukseen sekä umpilankojen, hitsaussauvojen (umpinainen), umpinauhojen ja valettujen sauvojen kemialliseen koostumukseen MIG/MAG-hitsaus SFS-EN ISO 14341:2020 Hitsausaineet. Hitsauslangat, hitsaussauvat ja hitsiaineet kuumalujien terästen kaasukaarihitsaukseen. Luokittelu SFS-EN ISO 18275:2018 Hitsausaineet. Täytelangat seostamattomien terästen ja hienoraeterästen täytelankahitsaukseen suojakaasun kanssa ja ilman suojakaasua. Luokittelu SFS-EN ISO 17633:2018/A1:2021:en Welding consumables. Solid wire electrodes, solid wires and rods for fusion welding of magnesium and magnesium alloys. Luokittelu SFS-EN ISO 24373:2018.en Welding consumables. Tubular-cored electrodes for gas-shielded and non-gas-shielded metal arc welding of nickel and nickel alloys. Classification SFS-EN ISO 3581:2023 Hitsausaineet. Luokittelu SFS-EN ISO 14343:2017.en Welding consumables. Classification SFS-EN ISO 18274:2023 Hitsausaineet. Luokittelu SFS-EN ISO 1071:2015.en Welding consumables. Luokittelu SFS-EN ISO 18276:2017.en Welding consumables. Hitsauslisäaineiden luokittelustandardien luettelo otsikoineen, osa standardeista on suomenkielisiä ja osa englanninkielisiä (elokuu 2024) Puikkohitsaus SFS-EN ISO 2560:2020 Hitsausaineet. Hitsauslangat, hitsaussauvat ja hitsiaineet lujien terästen kaasukaarihitsaukseen. Hitsauspuikot nikkelin ja nikkeliseosten puikkohitsaukseen. Classification SFS-EN ISO 1071:2015.en Welding consumables. Hitsauspuikot seostamattomien terästen ja hienoraeterästen puikkohitsaukseen. Tässä asiakirjassa esitetään vaatimukset hitsausaineiden luokittelua varten, joka perustuu hitsauspuikkojen, täytelankojen, hitsaussauvojen (täytteinen), täytenauhojen, sintrattujen nauhojen, sintrattujen hitsaussauvojen ja metallijauheiden puhtaan hitsiaineen kemialliseen koostumukseen sekä umpilankojen, hitsaussauvojen (umpinainen), umpinauhojen ja valettujen sauvojen kemialliseen koostumukseen. Covered electrodes, wires, rods and tubular cored electrodes for fusion welding of cast iron. Classification SFS-EN 14700:2022 Hitsausaineet. Classification SFS-EN ISO 1071.en Welding consumables. Luokittelu SFS-EN ISO 21952:2012 Hitsausaineet. Hitsausaineet kovahitsaukseen. Hitsauslangat ja hitsaussauvat alumiinin ja alumiiniseosten hitsaukseen. Classification SFS-EN ISO 17634 Hitsausaineet. Umpilankaelektrodit, umpinauhaelektrodit, umpilangat ja umpisauvat nikkelin ja nikkeliseosten sulahitsaukseen. Luokittelu SFS-EN ISO 3580:2017:en Welding consumables. Amendment 1 (ISO 17633:2017/Amd 1:2021) SFS-EN ISO 12153:2022.en Welding consumables. Hitsauspuikot lujien terästen puikkohitsaukseen. Covered electrodes, wires, rods and tubular cored electrodes for fusion welding of cast iron. Tubular cored electrodes and rods for gas shielded and non-gas shielded metal arc welding of stainless and heat-resisting steels. Tubular cored electrodes for gas-shielded and non-gas-shielded metal arc welding of high strength steels
Wire electrodes, strip electrodes, wires and rods for arc welding of stainless and heat resisting steels. Hitsauslangat, hitsaussauvat ja hitsiaineet lujien terästen kaasukaarihitsaukseen. Classification SFS-EN ISO 18273:2015 Hitsausaineet. Umpilankaelektrodit, umpinauhaelektrodit, umpilangat ja umpisauvat nikkelin ja nikkeliseosten sulahitsaukseen. Wire electrodes, strip electrodes, wires and rods for arc welding of stainless and heat resisting steels. Hitsausaineet kovahitsaukseen. Luokittelu SFS-EN ISO 14343:2017:en Welding consumables. Hitsauslangat ja hitsaussauvat alumiinin ja alumiiniseosten hitsaukseen. Classification SFS-EN ISO 1071:2015.en Welding consumables. Hitsausaineet kovahitsaukseen. Luokittelu SFS-EN 14700:2022 Hitsausaineet. Fluxes for submerged arc welding and electroslag welding. Rods, wires and deposits for tungsten inert gas welding of non-alloy and fine-grain steels. Umpilankaelektrodit, umpilangat ja -sauvat titaanin ja titaaniseosten sulahitsaukseen. Umpilankaelektrodit, umpinauhaelektrodit, umpilangat ja umpisauvat nikkelin ja nikkeliseosten sulahitsaukseen. Kaasut ja kaasuseokset sulahitsaukseen ja lähiprosesseille Hitsausapuaineiden luokittelustandardit Hitsausjauheet: Jauhekaarihitsaus SFS-EN ISO 14174:2019:en Welding consumables. Hitsauslangat, hitsaussauvat ja hitsiaineet kuumalujien terästen kaasukaarihitsaukseen. Solid wire electrodes, tubular cored electrodes and electrode-flux combinations for submerged arc welding of high strength steels. Classification Artikkelissa: Hitsausaineiden standardit ja luokittelumerkinnät, Juha Lukkari. Luokittelu SFS-EN ISO 24034:2020 Hitsausaineet. Solid wire electrodes, solid wires and rods for fusion welding of magnesium and magnesium alloys. Solid wire electrodes, tubular cored electrodes and electrode/flux combinations for submerged arc welding of non alloy and fine grain steels. Solid wire electrodes, tubular cored electrodes and electrode-flux combinations for submerged arc welding of creep-resisting steels. Classification SFS-EN 14700:2022 Hitsausaineet. Classification SFS-EN ISO 14343:2017:en Welding consumables. Classification SFS-EN ISO 16834:2012 Hitsausaineet. Juha Lukkari Päätoimittaja Hitsaustekniikka-lehti juha.lukkari@shy.fi. Hitsaustekniikka-lehti No 4/2022, on selkeät yhteenvedot lähes kaikista lisäainestandardeista: lisäaineiden luokittelujen perusteista, luokittelumerkintöjen muodostamisesta ja luokittelumerkinnöistä. Classification SFS-EN ISO 26304:2018:en Welding consumables. Tässä asiakirjassa esitetään vaatimukset hitsausaineiden luokittelua varten, joka perustuu hitsauspuikkojen, täytelankojen, hitsaussauvojen (täytteinen), täytenauhojen, sintrattujen nauhojen, sintrattujen hitsaussauvojen ja metallijauheiden puhtaan hitsiaineen kemialliseen koostumukseen sekä umpilankojen, hitsaussauvojen (umpinainen), umpinauhojen ja valettujen sauvojen kemialliseen koostumukseen Jauhekaarihitsaus SFS-EN ISO 14171:2016:en Welding consumables. Luokittelu SFS-EN ISO 24373:2018.en Welding consumables.Solid wires and rods for fusion welding of copper and copper alloys. Tässä asiakirjassa esitetään vaatimukset hitsausaineiden luokittelua varten, joka perustuu hitsauspuikkojen, täytelankojen, hitsaussauvojen (täytteinen), täytenauhojen, sintrattujen nauhojen, sintrattujen hitsaussauvojen ja metallijauheiden puhtaan hitsiaineen kemialliseen koostumukseen sekä umpilankojen, hitsaussauvojen (umpinainen), umpinauhojen ja valettujen sauvojen kemialliseen koostumukseen Hitsausapuaineiden luokittelustandardit Suojakaasut: MIG/MAG-, täytelankaja TIGja plasmahitsaus SFS-EN ISO 14175/AC:2015 Hitsausaineet. Classification SFS-EN ISO 24598:2019:en Welding consumables. www.hitsaus.net 41 4/2024 TIG-hitsaus SFS-EN ISO 636:2017:en Welding consumables. Classification SFS-EN ISO 18274: 2010 Hitsausaineet. Covered electrodes, wires, rods and tubular cored electrodes for fusion welding of cast iron. Classification SFS-EN ISO 18274:2023 Hitsausaineet. Luokittelu SFS-EN ISO 21952:2012 Hitsausaineet. Luokittelu SFS-EN ISO 19288:2016.en Welding consumables
Alussa he käyttivät luonnosta löytämiään materiaaleja, kuten mineraalipikeä tai puun pihkaa. Eri tyypit soveltuvat esimerkiksi katkenneiden metallikierteiden, vaurioituneiden muoviosien, rikkoutuneiden koteloiden tai putkien vuotojen korjaamiseen ja kunnostukseen. Näiden osien pinnoittaminen etukäteen epoksihartsijärjestelmällä voi pidentää niiden käyttöikää merkittävästi. Koostumuksen mukaan keinometalli on tahnamainen tai nestemäinen, levitettävä rakenne. Tällä tavalla voidaan liittää monenlaisia materiaaleja turvallisesti ja pysyvästi. Muovi Metalli Ns. Epoksihartsiliimat Epoksihartsiliimat kuuluvat reaktioliimoihin. Niitä voidaan käyttää kumija ruiskupuristettujen osien muottien valmistukseen tai kohokuviointimuottien, mallien, mittareiden ja kiinnityslaitteiden valmistukseen. Melko helpon käytön ansiosta keinometalli tarjoaa todellisen vaihtoehdon hitsaukselle, sillä epoksihartsin levittäminen ei aiheuta lämpövääristymiä, toisin kuin hitsauksessa. www.hitsaus.net 42 4/2024 Epoksihartsit soveltuvat monenlaisiin sovelluksiin Jo tuhansien vuosien ajan ihmiset ovat hyödyntäneet liimojen yhdistäviä voimia. keinometalli Keinometalli tuotteet ovat 2C epoksihartseja, jotka soveltuvat monista eri koostumuksista johtuen erilaisiin sovelluksiin monille eri teollisuuden aloilla. Ilman näitä synteettisistä raaka-aineista valmistettuja suorituskykyisiä liima-aineita tämän päivän moderni maailma ei olisi samanlainen. Impomet Oy suuksia. Nykyään liimat ovat välttämättömiä jokapäiväisessä elämässämme ja niitä käytetään useimmissa teollisesti valmistetuissa tuotteissa. Tästä aiheutuvat vauriot vaativat vahingoittuneiden osien vaihtamista tai korjaamista säännöllisesti. Synteettisten hartsien käyttö liimojen pohjana on johtanut yhä suorituskykyisempien tuotteiden kehittämiseen. Kestävän liimaliitoksen aikaansaamiseksi tuotteiden oikea valmistelu ja oikea käsittely ovat erittäin tärkeitä. Tyypillinen epoksihartsijärjestelmien käyttöalue on raskaasti rasittuneiden koneenosien pinnoitus. Kaksikomponenttiset epoksihartsijärjestelmät, joita esitellään tarkemmin tässä, koostuvat hartsista ja kovettimesta. Epoksihartsit, polyuretaanit, anaerobiset liimat, silikonit, MS-polymeerit ja syanoakrylaatit ovat vain joitakin esimerkkejä erilaisista huipputeknisistä liimoista. Korkean aggressiivisten aineiden kestävyytensä ansiosta keinometallia voidaan käyttää erittäin haastavissa sovelluksissa. Monia eri käyttökohteita ja sovelluksia Keinometalleja voidaan käyttää esimerkiksi työkalujen-, mallien ja muottien valmistukseen, koneja suodatinrakentamiseen, pumppuihin tai kemianteollisuuteen. Molempien komponenttien sekoittamisen jälkeen materiaali kovettuu huoneenlämmössä tyypin mukaan eri nopeuksilla kiinteäksi, metallimaiseksi materiaaliksi, joka tarttuu välittömästi lähes jokaiselle pinnalle. Ne ovat ikään kuin räätälöityjä erityisesti jokaista sovellusta varten.. Näitä 2C-epoksihartsiliimoja voidaan käyttää erittäin monissa sovelluksissa niiden monipuolisten koostumusvaihtoehtojen ansiosta. Viemärijärjestelmissä tai pakoputkissa aggressiiviset aineet ja suspendoituneet hiukkaset vaikuttavat rakennusmateriaaleihin. Keinometallin hartsikomponenttiin sekoitetaan tyypistä riippuen terästai alumiinijauhetta tai mineraalitäyteaineita, mikä parantaa tuotteen teknisiä ominaiKemialliset metallit – aina ei voi hitsata . Täysin kovettunut keinometalli voidaan porata, jyrsiä, hioa tai viilata – riippuen siitä, mitä tiettyyn sovellukseen tarvitaan. Olipa kyseessä autoteollisuus, kaivosteollisuus tai rakennusteollisuus – liima-aineillakin kiinnitetään komponentteja yhteen. Nykyaikaisessa laivanrakennuksessa käytettyjen materiaalien tulee kyetä pysyvästi suolaisia olosuhteita kestävä. Näin voidaan saavuttaa esimerkiksi erityisen korkea kulutustai iskunkestävyys, puristuslujuus tai erittäin korkea lämpötilankesto. Nämä vaikutukset johtavat voimakkaaseen korroosioon, pistekuormitukseen ja kulumiseen esimerkiksi pumppukoteloissa, puhaltimissa tai venttiileissä. Keinometallin käyttö Nykyaikaiset liimajärjestelmät voivat saavuttaa täyden potentiaalinsa vain, kun onnistuneen liimauksen tärkeät vaatimukset täyttyvät. Nimi keinometalli viittaa siihen, että kovettunutta materiaalia voidaan työstää – aivan kuten metallia
Jokaisen mekaanisen esikäsittelyn jälkeen pinta on puhdistettava uudelleen ja suojattava uudelta lialta, kunnes liima on levitetty. . . Pintojen tulee olla puhtaita, kuivia ja rasvattomia. Nyrkkisääntönä: jokaisella +10 °C:n nousulla huoneenlämpötilan yläpuolelle kovettumisaika lyhenee puoleen. hankaavalle ja iskumaiselle sekä korroosio kulutukselle . Alle 16 °C:n lämpötilat pidentävät kovettumisaikaa, kunnes noin 5 °C:ssa ja sen alapuolella ei tapahdu juuri mitään reaktiota. Aina 280 ºC lämpötiloihin saakka. Seuraavassa vaiheessa hartsi ja kovete sekoitetaan perusteellisesti ja ilman ilmakuplia huoneenlämmössä 20 °C, kunnes on muodostunut homogeeninen seos. Korkeammat lämpötilat lyhentävät kovettumisaikaa. Tuotepäällikkö Juha Seppälä kertoo: ”Kemialliset metallit soveltuvat monenlaisiin sovelluksiin eri teollisuusalueilla, niitä voidaan käyttää esimerkiksi teollisuudessa liimaukseen, pinnoitteiksi sekä kestäviin korjauksiin eri perusmateriaaleille. Kovettuminen Huoneenlämmössä liima-aine / keinometalli saavuttaa lopullisen lujuutensa 24 tunnin kuluttua. liukupinnoiksi siilohin / suppiloihin sekä antistaattiseen pinnoitukseen . 4. halkeillut valurauta tai alumiinivalu on helppo korjata Weiconin tuotteille. 3. Käyttökohteita ovat esim. Saatavilla myös IMPA (meriteollisuuteen) sekä elintarvikehyväksyttyjä tuotteita. Kaivokset, murskat, varustamot, elintarviketeollisuus, metallien täytöt. teräs, ruostumaton teräs, alumiini, titaani sekä keraami pohjaisina . Weiconilla on erittäin kattava esite ja Youtube videoita, missä on monia eri käyttökohde-esimerkkejä ja ohjeita käytöstä. . 1. Mm. Käsittely Pintaesikäsittelyn jälkeen liima-aine / keinometalli tulee levittää mahdollisimman nopeasti hapettumisen, leimahduksen ruosteen tai uudestaan likaantumisen estämiseksi. pumpun pesät, akselit, laakeripesät sekä erilaiset osat vanhoihin laitteisiin, joihin varaosaa ei ole saatavilla. Sääntö pätee: mitä puhtaampi pinta, sitä parempia tuloksia saavutetaan. Sekoitettaessa suurempia määriä tai korkeammissa työstölämpötiloissa kovettumisprosessi nopeutuu epoksihartseille tyypillisen reaktiolämmön vuoksi. Juha Seppälä Tuotepäälikkö Impomet Oy juha.seppala@impomet.com. Myös koneiden ja robottien tärinöitä voidaan vaimentaa käyttämällä keinometallivaluja kiinnitysjalkojen alla” Tuotteita saatavilla mm. Eräs iso saksalainen logistiikka yhtiö pinnoitti rosterista olevan liukupinnan uutuus tuotteella Anti-Stick, jotta saatiin pakettien liukuun lisää vauhtia. Molempien komponenttien sekoitussuhdetta on noudatettava tarkasti, koska muuten fysikaaliset parametrit poikkeavat voimakkaasti. Materiaalia sekoitettaessa ensin hartsi sekoitetaan löyhästi. Pinnan mekaaninen esikäsittely, esimerkiksi karhentamalla, parantaa merkittävästi tarttuvuutta eli sitä, kuinka voimakkaasti liimakerros tarttuu tartuntapintaan. Tuotteita löytyy ruiskutettavana, kittimäisenä ja valettavana. Meriveden tai muiden suolaliuosten kanssa kosketuksiin joutuneet metalliosat on ensin huuhdeltava huolellisesti demineralisoidulla vedellä ja mahdollisuuksien mukaan jätettävä yön yli, jotta suolat liukenevat pois metallista. www.hitsaus.net 43 4/2024 Pinnan esikäsittely Liimauspintojen oikea esikäsittely on olennaista onnistuneelle levitykselle ja kestävälle liimaliitokselle, ja sen pitäisi siksi olla aina tärkeä askel liimausprosessissa. Halkeama avataan, puhdistetaan ja täytetään, kun puolestaan kylmähitsaus voi tuottaa monelle haasteita. 2
SAW-nauhapinnoitusprosessi on kehitetty ja patentoitu Yhdysvalloissa jo vuonna 1920 ja menetelmä tuli Eurooppaan ydinvoimateollisuuden tarpeesta 1950-luvun lopulla. Yritys on erikoistunut erityisesti täytelankaja tapitushitsaukseen sekä hitsauksen kevytmekanisointiin käyttäen erilaisia kuljetin/ traktoriratkaisuja. Hitsausnauhaa syötetään tasaisesti sulana olevaan sähköä johtavaan hitsauskuonaan, joka syntyy hitsausjauheesta. Hitsausnauha tuottaa sulaessaan hitsiainetta. Retco Oy on porilainen hitsaustuotteiden maahantuoja-, myyntija asiantuntijayritys. Retco toimittaa hitsauslisäaineita ympäri Suomea Porissa sijaitsevasta keskusvarastostaan. Hitsaus aloitetaan samalla tavalla kuin SAW-nauhapinnoituksessa ja prosessi stabiloituu hyvin nopeasti aloituksen jälkeen. Hitsiaineentuotto (kg/h) eri hitsausprosesseilla. Ydinvoimateollisuus tarvitsi hitsausmenetelmän paksuseinämäisille paineastioille, joiden sisäpinta piti pinnoittaa korroosionkestäväksi pinnaksi. Kuva 1. www.hitsaus.net 44 4/2024 Jauhekaarinauhahitsaus Jauhekaarinauhahitsaus Nr 122 (Submerged arc welding with strip electrode) on jauhekaarihitsauksen Nr 12 (SAW, Submerged arc welding) sovellus, jossa käytetään lisäaineena hitsauslangan sijasta hitsausnauhaa, kuva 1. Suuremman kuljetusnopeuden ansiosta ESW-nauhapinnoituksessa lämmöntuonti ja sekoittumisaste ovat pienempiä kuin SAW-nauhapinnoituksessa, taulukko 1. Kuva 2. Prosessissa ei synny valokaarta ollenkaan, vaan nauhan, jauheen ja perusaineen sulattava lämpöteho muodostuu vastuslämpönä Joulen lain mukaan P = RI 2 . ESW-kuonanauhahitsaus . Nauhapinnoitusprosessit SAW ja ESW tarjoavat suuren hitsiaineentuoton verrattuna perinteisiin hitsausmenetelmiin, kuva 2. Lisäksi yrityksen erityisosaamista on orbitaalihitsaus ja räätälöidyt hitsauksen automatisointiratkaisut. Lisäksi hitsausjauheen valinnalla voidaan vaikuttaa mm. Mikä ihmeen kuonanauhahitsaus. Kuonahitsaus Nr 72 (ESW, Electroslag welding) on kehitetty 1970-luvun alkupuolella. Kuonanauhahitsauksen (Nr 721, Electroslag welding with strip electrode) perusperiaate on seuraavanlainen, kuva 3. Kuonahitsaus (kg/h) Jauhekaarihitsaus (kg/h). hitsausnopeuteen, hitsiaineen kemialliseen koostumukseen, tarvittavien pinnoituskerrosten lukumäärään ja paksuuteen. Ville Setälä Lämmönvaihtimen päädyn ESW-kuonapinnoitusta. Jauhekaarinauhahitsaus. Prosessien variaatioita kehitettiin paljon lähinnä hitsiaineentuoton kasvattamiseksi. Vahterus Oy. Lisäaineena voi olla lanka tai nauha. Kuonanauhahitsauksessa käytetään huomattavasti suurempia hitsausvirtoja kuin jauhekaarinauhahitsauksessa ja kuljetusnopeuksien ollessa kuitenkin suurempia
Kuva 4. . Ferriittiluku . . Lähteet o Submerged arc and electroslag strip cladding a review, R. Säiliö. Kuva 3. Kovuusvaatimus . ruostumaton pinnoite yhdellä palolla seostamattomaan teräkseen), kuvat 4 ja 5. . . Putki. . . ESW-nauhapinnoitus: 0,5-0,8 kg / nauhakilo Käyttökohteita kuonanauhahitsaukselle Tyypillisiä sovelluksia ovat mm. Aineenpaksuus. Demuzere, 1994 o Strip cladding global presentation, C. Näkyvä hitsisula on nauhan takana. 60 mm ja sitä leveämmillä nauhoilla on käytettävä magneettista ohjausta hitsipalkojen tasaisuuden ja onnistuneen limittämisen saavuttamiseksi, kuva 5. . . SAW-lankahitsaus: 0,8-1 kg jauhe/ lankakilo . SAWja ESW-prosessien vertailutaulukko. Jälkilämpökäsittely PWHT. Mitat. Jonckheere, 2022 o Single Layer and (Very) High Speed Strip Cladding for stainless Steel and Nickel Base for Corrosion Resistant Weld Overlay, C-S Laszlo, 2022 Ville Setälä Toimitusjohtaja, IWE, IRW-C Retco Oy ville.setala@retco.fi Kuva 5. Nauhapinnoitus yhdellä palkokerroksella. Tarvitaan ainoastaan nauhahitsauspää ja jauhekaarilaitteisto. SAW-nauhapinnoitus: 0,8 kg jauhe/nauhakilo . Pinnoitettavaan kappaleen muoto: . Pieni jauheenkulutus: . Sekoittumisaste-esimerkki. . Kulutustyyppi, korroosio ja mekaaninen kulutus. Hitsauksen aikana ei synny valokaarta eikä näin ollen ultraviolettisäteilyä. ESW-nauhapinnoitus. Seuraavat asiat on hyvä selvittää nauhapinnoitusta pohdittaessa omaan tuotantoon: Perusmateriaali: . . Kemiallinen analyysi . Hitsiaineen sekoittuminen on erittäin vähäistä, kuva 4. paksuseinäisten säiliöiden sisäpintojen pinnoittaminen (vuoraus), palloventtiilit, painelaitteiden päätyjen pinnoitus, hydrauliikkasylinterien varsien pinnoitus, ydinvoimalaitoksen reaktorin osat ja lukemattomat muut kohteet Mitä ottaa huomioon nauhapinnoitusta pohdittaessa. . . Kuonapinnoituksen tasaisuus on erinomaista ja näin ollen pinnoituspaksuudessa voidaan säästää ennen koneistusta (Retco Oy & Technip Offshore Oy, 2004). Erittäin stabiili ja tasalaatuinen hitsausprosessi sekä pieni hitsausvirheriski. Mikä laatu. . Korroosioympäristö ja korrodoiva neste yms.. . Lue tästä aiheesta lisää HT 5/2024 -lehdestä.. Yksinkertainen ja luotettava prosessi. Levy. . hitsaustornia. Mekanisoitua pinnoitushitsausta käyttäen apuna esim. Kuonahitsauksen hitsiaineentuotto on suurempi kuin jauhekaarihitsauksen samalla lämmöntuonnilla ja pinnoituspalon paksuudella. Mahdollisuus käyttää vähemmän pinnoituspalkoja, jotta saavutetaan tarvittava pinnoitteen kemiallinen analyysi (esim. Kuonahitsauksen edut: . Sekoittumisaste on tyypillisesti 7-10 %. Taulukko 1. Hitsausjauhe tuodaan nauhan eteen kuljetussuuntaan nähden. Hitsiaineen vaatimukset: . Lopullinen pinnoitepaksuus (koneistuksen jälkeen) . www.hitsaus.net 45 4/2024 Kuonahitsaukselle ominaista on mm.:
Seoksia käytetään pääasiassa ilmailuja ajoneuvoteollisuuden sovelluksissa. pieniä määriä ydintymisapuaineita. www.hitsaus.net 46 4/2024 7xxx-sarjan alumiiniseokset ovat sinkillä (Zn), magnesiumilla (Mg) ja usein myös kuparilla (Cu) seostettuja korkealujuuksisia (myötölujuus ~500 MPa, murtolujuus ~600 MPa) alumiiniseoksia, joiden lujuus perustuu lämpökäsittelyillä aikaansaatuihin Mgja Zn-erkaumiin. Korkealujuuksisten alumiiniseosten hitsattavuutta voidaan parantaa käyttämällä hitsauslisäaineita, joihin on seostettu Vaikeasti hitsattavien alumiiniseosten suorakerrostus ja korjaus . Ydintymisapuaineiden tarkoituksena on edistää heterogeenistä ydintymistä tarjoamalla hitsisulaan useita ydintymiskohtia, jotta jähmettymisessä muodostuisi tasa-akselisia kiteitä pylväsmäisten kiteiden sijaan. Tasaakselisista kiteistä muodostuva rakenne on kuumahalkeilulle vähemmän altis kuin pylväsmäisistä kiteistä muodostuva rakenne. Useimmilla alumiiniseoksilla hitsattavuus on hyvä. Kuumahalkeilutaipumus johtuu laajasta jähmettymisalueesta (~100°C) ja matalan sulamispisteen faaseista (Al2CuMg, Zn), jotka erkautuvat pylväsmäisten kiteiden raerajoille jähmettymisen aikana. Ydintymisapuaineiden vaikutus hitsisulan jähmettymistapahtumaan on esitetty kuvassa 1. Niistä valmistetaan muun muassa ajoneuvoteollisuuden komponentteja, polkupyöriä, junanvaunuja, veneitä, lentokoneita ja avaruuslaitteita. Yleisimmin käytetyt ydintymisapuaineet alumiiniseosten hitsauksessa ovat titaanikarbidi (TiC), titaanidiboridi (TiB2) ja zirkoniumyhdisteet (ZrH2). Ydintymisapuaineiksi soveltuvat partikkelit, joilla on alumiiniseosta korkeampi sulamispiste, alumiiniseoksen hilaparametrejä vastaavat hilamitat sekä alumiiniseoksen tiheyttä vastaava tiheys mahdollisimman alhaisen ydintymisenergian ja tasaisen jakautumisen aikaansaamiseksi. 7xxx-sarjan alumiinista valmistetaan muun muassa lentokoneen runkoja, siipiä, sivuja korkeusvakaimia sekä renkaan vanteita. Ydintymisapuaineen vaikutus hitsisulan jähmettymistapahtumaan sädeavusteisessa jauhepetitulostuksessa [1].. Kuva 1. Alumiiniseosten käyttö perustuu seostuksella ja lämpökäsittelyillä aikaansaatuun korkeaan lujuus/painosuhteeseen sekä hyvään sään ja korroosionkestävyyteen. 7xxx-sarjan alumiiniseoksia pidetään ei-hitsattavina sulahitsausmenetelmillä johtuen seosten voimakkaasta taipumuksesta kuumahalkeiluun sekä hitsissä (jähmettymishalkeamat) että perusaineen ja edellisen palon lämpövaikutusvyöhykkeellä (sulamishalkeamat). Jari Tuominen Alumiinit ovat terästen jälkeen yleisimmin käytettyjä metalliseoksia rakennemateriaaleina. Ydintymisapuaineilla seostettuja alumiiniseoksia on kaupallisesti saatavilla laserpinnoitukseen ja jauhepetitulostukseen soveltuvana jauheena sekä MIG-, TIGja laserhitsaukseen soveltuvana umpilankana
Suorakerrostuksen aikana tapahtui merkittävää sinkin katoa sinkin alhaisen höyrystymislämpötilan takia. Apuaineita sisältävästä AA7075-TiC-jauheesta laserilla suorakerrostettua rakennetta. Koaksiaaliseen jauheensyöttöön perustuva suorakerrostusmenetelmä: a) periaatekuva ja b) laitteisto [2,3]. Apuaineilla ’doupattu’ rakenne sitä vastoin muodostui pienistä tasa-akselisista kiteistä vailla kuumahalkeamia. Laserpinnoitus/ suorakerrostuslaitteisto koostui noin yhden mikrometrin aallonpituudella toimivasta jatkuvatoimisesta kuitulaserista (3kW), kahdella jauheensyöttösuppilolla varustetusta jauheensyöttimestä, koaksiaalisesta jauhepinnoituspäästä sekä rinnakkaisrakenteisesta Fanuc-robotista, kuva 3b. Liuoshehkutuksen ja erkautuskarkaisun (T6-lämpökäsittely) läpikäyneiden apuaineita sisältävien suorakerrostettujen rakenteiden mikrokovuus oli luokkaa 110– 115 HV0.2, joka on ohjearvoja (160–175 Kuva 2. Kuvista havaitaan, että ilman apuaineita kerrostettu rakenne muodostuu isoista kasvusuuntaan suuntautuneista pylväsmäisistä kiteistä sekä rakenteen läpimenevistä kuumahalkeamista, jotka olivat tässä tapauksessa sulamishalkeamia. T6-lämpökäsittelyn käyneiden apuaineita sisältävien suorakerrostettujen rakenKuva 5. www.hitsaus.net 47 4/2024 Tampereen yliopistolla on tutkittu ydintymisapuaineilla ’doupattuja’ AA7075jauheita ja -lankoja alumiiniseosten pinnoitukseen, korjaukseen sekä suorakerrostukseen. Lanka oli sinkkipitoisuudeltaan yliseosteinen, jolla varaudutaan mahdolliseen sinkinkatoon sulahitsausprosessissa. Rakenne koostuu pienistä tasa-akselisista kiteistä vailla kuumahalkeamia [2]. Laserpinnoitus/ suorakerrostuslaitteisto koostui noin yhden mikrometrin aallonpituudella toimivasta jatkuvatoimisesta kuitulaserista (3kW), langansyöttimestä, koaksiaalisesta lankapinnoituspäästä sekä CNC-ohjatusta Aerotech-liikuttelulaitteesta, kuva 6b. Ydintymisapuaineiden partikkelikoko vaikuttaa suoraan hitsisulassa olevien ytimien lukumäärään. Molemmat rakenteet ovat huokosettomia. Kuva 3. Kaasuatomisoidun AA7075ja titaanikarbidijauheen kuulamyllytys [2]. Kuulamyllytyksen tarkoituksena oli saada nanomittaluokan titaanikarbidipartikkelit tarttumaan alumiinijauheeseen jauheensyötön parantamiseksi. Kuvista havaitaan, että rakenne muodostuu pienistä tasa-akselisista kiteistä vailla kuumahalkeamia ja huokosia. Rakenne koostuu isoista pylväsmäisistä kiteistä ja sisältää kuumahalkeamia [2]. Suorakerrostetun rakenteen heikko vaste lämpökäsittelyyn johtui alentuneesta sinkkipitoisuudesta. Kuva 4. Alumiinilanka sulahitsattiin alumiinilevyn pintaan koaksiaaliseen langansyöttöön perustuvalla laserpinnoitus/suorakerrostusmenetelmällä, kuva 6a. Kuulamyllytetty jauhesekoitus sulahitsattiin alumiinilevyn pintaan koaksiaaliseen jauheensyöttöön perustuvalla laserpinnoitusmenetelmällä, kuva 3a. Kuvissa 4 ja 5 on esitetty suorakerrostettujen alumiiniseosrakenteiden poikkileikkauksia ilman ydintymisapuaineita, kuva 4 ja ydintymisapuaineiden kanssa, Kuva 5. Kuvassa 7 on esitetty laserilla apuaineita sisältävästä AA7075-TiC-hitsauslangasta suorakerrostetun rakenteen poikkileikkauksia. Ilman apuaineita AA7075-jauheesta laserilla suorakerrostettua rakennetta. HV) selvästi alhaisempi. Alumiinilanka oli 1.2 mm paksua MIG/ MAGja TIG-hitsaukseen tarkoitettua AA7075-umpilankaa, johon oli seostettu nanometriluokkaa (40–60 nm) olevia titaanikarbidipartikkeleja. a) a) b) b). Alumiinijauhe koostui karkeahkosta kaasuatomisoidusta AA7075jauheesta (50–150 µm) ja hienojakoisesta titaanikarbidijauheesta (~50 nm), jotka kuulamyllytettiin seososuuksilla 1.7 ja 3.4 til.% titaanikarbidia (Kuva 2)
Pinnoitepalot ovat huokosettomia ja säröttömiä. Kuvassa 8 on esitetty poikkileikkaus sulaliitoksella kiinnittyvistä pinnoitepaloista (3 kpl) AA7075-levyn pintaan. Lisäaineena ydintymisapuaineita sisältävä AA7075-TiC-hitsauslanka. Lähdeluettelo [1 Martin JH et al (2017), 3D printing of high-strength aluminium alloys, Nature 549, 365-369 [2] Cobian L et al (2022), Directed energy deposition of AA7075 – Effect of TiC nanoparticles on microstructure, Results in Materials 16, 1-11 [3] Tuominen J (2023), AA7075seoksen suorakerrostus, Alumiinipäivät, Teknologiateollisuus ry, Lahti 21-22.11.2023 Kuva 6. Perusaineen kovuus on ~160 HV. Suorakerrostetun rakenteen parempi vaste lämpökäsittelyyn johtui riittävän korkeasta sinkkipitoisuudesta, joka aikaansaatiin käyttämällä yliseostettua hitsauslankaa. Rakenne koostuu pienistä tasa-akselisista kiteistä vailla kuumahalkeamia [5]. Korjatun alueen leveys on ~7 mm ja palon maksimikorkeus ~1.5 mm. Pinnoitteen kovuus on ~130 HV. Apuaineita sisältävästä AA7075-TiC-hitsauslangasta laserilla suorakerrostettua rakennetta. 040 152 4241 hanna.torenius@pp-marketing.fi a) a) b) b). Ydintymisapuaineilla ’doupattuja’ hitsauslisäaineita on saatavilla myös 2xxx-, 5xxxja 6xxx-sarjan lankoina ja jauheina. AA7075-TiC-hitsauslangalla korjauspinnoitettiin myös AA7075-alumiinilevyä. Turku, Finland) Jari Tuominen Tampereen yliopisto Materiaalitieteen ja ympäristötekniikan yksikkö jari.tuominen@tuni.fi ALANSA AINOA AMMATTILEHTI Teemat ja aikataulut 2024: NRO TEEMA Ilmoitusvaraukset ilmestyy 5/2024 Suunnittelu 11.10.2024 8.11.2024 6/2024 Hitsaava Suomi (SHY 75 vuotta) 15.11.2024 13.12.2024 Muutokset mahdollisia. www.hitsaus.net 48 4/2024 teiden mikrokovuus oli ~170 HV 0.2 , joka on ohjearvojen (160–175 HV) mukainen. Kuva 8. [4] Stehmar C et al (2022), Inline Optical Coherence Tomography for Multidirectional Process Monitoring in a Coaxial LMD-w process, Applied Science 5, 2701 [5] Meneses W et al (2023), Coaxial Wire Laser-based Additive Manufacturing of AA7075 with TiC Nanoparticles, IOP Conference Series: Materials Science and Engineering Vol 1296: NOLAMP – Nordic Laser Materials Processing Conference (19th NOLAMP. Ilmoitusmyynti: Hanna Torenius / T:mi Petteri Pankkonen puh. Poikkileikkaus korjauspinnoitetusta AA7075-paneelista koaksiaalisella laserlankapinnoitusmenetelmällä. Koaksiaaliseen langansyöttöön perustuva laseravusteinen suorakerrostusmenetelmä: a) periaatekuva ja b) laitteisto [4,5] Kuva 7
Optimoitu suunnittelu huomioi 500 Nm:n vääntömomentin 1,2:n turvallisuuskertoimella ja 0,15:n kitkakertoimella. Wärtsilän tuotannossa käytettävän momenttiavaimen hylsyn kehitystyö toteutettiin FAME-ekosysteemin yhteistyönä, jossa olivat mukana Cyient, Delva ja Mitutoyo. Huolimatta pienestä mittamuutoksesta valmistuksen ja lämpökäsittelyn aikana, osa toimi erinomaisesti. Tärkeimpiä tavoitteita olivat materiaalin käytön ja osan massan minimointi niin, että osa pysyi mahdollisimman vahvana. Valmistus ja jälkikäsittely Osa valmistettiin Delvan tuotantotiloissa EOS M270 -koneella käyttäen vakioparametrisarjaa ja 40 µm:n kerrospaksuutta. Valmis tuote mitattiin huolellisesti koordinaattimittauskoneella (CMM) ja testattiin toiminnallisessa ympäristössä kolmen vuoden ajan. 49 www.hitsaus.net 4/2024 Tulostuksessa käytettiin Maraging-terästä MS1, joka vastaa työkaluterästä 1.2709. Esimerkkitapauksessa momenttiavaimen hylsy suunniteltiin niin, että se pystyttiin toteuttamaan lisäävän valmistuksen menetelmällä. Kustannustason nousu on kohtuullinen, sillä lisäävällä valmistuksella tuotetun osan toiminnallisuus on merkittävästi parempi. Alkuperäisen ja optimoidun AM-hylsyn painot olivat 843 g ja 366 g, mikä tarkoittaa, että topologiaoptimointi ja lisäävän valmistuksen menetelmä vähensivät massaa 57 %. Yksittäisen lisäävän valmistuksen menetelmällä tuotetun osan valmistuskustannukset olivat noin 400 euroa, mikä on huomattavasti korkeampi kuin alkuperäisen osan 113 euroa. Tärkeimmät ominaisuudet, kuten leuat ja pää, mitattiin, ja koko objekti skannattiin vertailua varten 3D-mallin kanssa käyttäen Mitutoyo MCOSMOS -ohjelmistoa tarkkaan analyysiin. Jos arvioon otetaan mukaan sarjatuotannon kulut lämpökäsittelyineen, osan kustannukset olisivat 255 euroa per osa. Osa oli alkuperäiseen perinteisesti valmistettuun versioon verrattuna kompaktimpi, kevyempi ja suorituskyvyltään vahvempi. Tarkastus ja testaus Osa mitattiin Mitutoyo Crysta-Apex V9106 CMM:llä, joka oli varustettu sekä kosketusettä kosketuksettomilla linjalaser-antureilla. Tulokset olivat vaikuttavia. FAME-ekosysteemin työryhmä Laserjauhepetimenetelmät (L-PBF) soveltuvat hyvin teollisuudessa käytettäviin kappaleisiin. Osa sahattiin irti rakennuslevystä, tukirakenteet poistettiin ja pinnan laatua parannettiin raepuhalluksella ja ultraäänipesulla. Prosessissa käytettiin kierrätettyä jauhetta ja keraamista pyyhintä, joka sopii materiaalin magneettisiin ominaisuuksiin. Tulostuksen ja jälkikäsittelyn optimointi voisi kuitenkin vähentää kustannuksia massatuotannossa. Valmistuksen jälkeen osa lämpökäsiteltiin 490°C:ssa 4,5 tunnin ajan, jotta se saavuttaisi noin 2000 MPa:n murtolujuuden ja 54-56 HRC:n kovuuden. Valmistusta edeltävät vaiheet sisälsivät tuLisäävällä valmistuksella momenttiavaimen hylsystä tuli suorituskykyisempi . Hylsy altistettiin määritetylle vääntömomentille ja testattiin toiminnallisessa ympäristössä kolmen vuoden ajan. FAME-ekosysteemin työryhmä lostustyön valmistelun, tulostettavuuden tarkistuksen, osan sijoittelun ja tukirakenteiden suunnittelun. Massa puolittui, kustannukset kohosivat Yksi suunnittelun tavoitteista oli saada aikaan kompaktimpi työkalu. Lisäävällä valmistuksella tuotettu momenttiavaimen hylsy toimi käytössä erinomaisesti.. Suunnitteluprosessi Cyient suunnitteli momenttiavaimen hylsyn (leukojen mitat 46,1 mm, pään koko ¾”, ulkomitat 91 mm) lisäävän valmistuksen menetelmälle sopivaksi Siemens NXja Altair Inspire -ohjelmistojen avulla
Sitova raja-arvo on nimensä mukaisesti sitova: työnantajan on varmistettava, että työntekijöiden altistuminen työpäivän aikana ei ylitä sitovaa raja-arvoa. Tämän vuoksi imetyksen aikana hitsaustyötä tehtäessä tulee huolehtia huurujen teknisestä hallinnasta ja hengityksensuojauksesta, jotta imetettävät lapset eivät altistu hitsauksessa muodostuville haitallisille aineille äidinmaidon kautta. Työnantajan tulee tehdä raskauteen ja imetykseen liittyvä riskinarviointi osana muuta työpaikan riskinarviointia jo ennen kuin kukaan työntekijöistä ilmoittaa olevansa raskaana tai imettävänsä. hitsaushuurut, melu ja työn fyysinen kuormittavuus. Hitsaushuuruille altistuttaessa niiden sisältämät metallit ja palamisreaktiossa muodostuvat yhdisteet voivat erittyä äidinmaitoon. lyijy, koboltti, nikkeliyhdisteet, hiilimonoksidi). Lisätietoa lisääntymiselle vaarallisiin kemiallisiin altisteisiin liittyvistä työnantajan velvollisuuksista löytyy Työterveyslaitoksen verkkosivulta Lisääntymisterveydelle vaaraa aiheuttavat aineet. Raskaana olevien ei myöskään tulisi työskennellä olosuhteissa, joissa joudutaan pidempiaikaisesti käyttämään hengityksensuojainta. Asetuspäivityksessä asetettiin nikkeliä sisältävien metalliseosten hitsauksessa muodostuville nikkeliyhdisteille sitovat raja-arvot, jotka vastaavat aikaisempia ohjeraja-arvoja (HTP-arvot): 0,01 mg Ni/ m 3 (8 h keskipitoisuus, alveolijae) ja 0,05 mg Ni/m 3 (8 h keskipitoisuus, hengittyvä jae). www.hitsaus.net 50 4/2024 Huhtikuussa 2024 voimaan tullut uusi asetus raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien työntekijöiden suojelemisesta työssä vaaraa aiheuttavilta tekijöiltä (Vna 143/2024) tarkensi työnantajan velvollisuuksia arvioida työn aiheuttamia riskejä raskaudelle ja imetykselle. Piia Taxell vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos piia.taxell@ttl.fi Pasi Huuskonen erityisasiantuntija Työterveyslaitos pasi.huuskonen@ttl.fi. Piia Taxell ja Pasi Huuskonen Huhtikuussa 2024 tehtiin kolme asetuspäivitystä, jota tarkensivat ja tiukensivat lisääntymiselle vaarallisiin altisteisiin työssä liittyviä työnantajan velvollisuuksia. Luettelonpitovelvollisuus koskee kaikkia työntekijöitä, jotka altistuvat työssään lisääntymiselle vaarallisille aineille (esim. Arvioitavien tekijöiden listalle lisättiin uusina mm. Työterveyshuolto on työnantajan tärkein tuki lisääntymisterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Hitsaushuurut sisältävät käytännössä aina syöpävaarallisia, hedelmällisyyttä heikentäviä tai sikiön kehitykseen haitallisesti vaikuttavia metalliyhdisteitä (esim. kuin raskaana olevien ja imettävien työntekijöiden osalta. Samassa lainsäädäntöuudistuksessa ASA-lakiin (452/2020; 117/2024) lisättiin työnantajalle velvollisuus pitää luetteloa työssä käytetyistä ja esiintyvistä lisääntymiselle vaarallisista aineista ja näille altistuvista työntekijöistä. Jos työhön arvioidaan liittyvän riski raskaudelle tai imetykselle, työnantajan on muistutettava työntekijöitä ilmoittamaan tilastaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta työhön voidaan tehdä tarvittavat muutokset. Myös miesten lisääntymisterveys huomioitava Samaan aikaan uuden raskaudensuojeluasetuksen kanssa voimaan tullut uusi asetus syöpävaaran ja lisääntymisvaaran torjunnasta työssä (Vna 113/2024) tiukensi lisääntymiselle vaarallisiin altisteisiin liittyviä velvollisuuksia myös muiden Hitsaushuurujen lisääntymisterveysvaarat syynissä – uusia velvoitteita työnantajalle . Näitä tietoja ei ilmoiteta erilliseen rekisteriin vaan työnantaja säilyttää tiedot itsellään viiden vuoden ajan. Arvioinnin tuloksista on tiedotettava työntekijöille. kromi(VI)ja nikkeliyhdisteet, koboltti, lyijy, mangaani ja alumiini), minkä vuoksi hitsaustyötä ei yleensä suositella raskaana oleville. Syöpävaarallisille aineille ja työmenetelmille altistuvat työntekijät ilmoitetaan aikaisempaan tapaan vuosittain ASA-rekisteriin (www.ttl.fi/asa)
Mazatrol Smooth Lx -ohjauksen näytöltä voidaan tarkastella esimerkiksi leikkausarvoja, suuttimen säätöjä, tuotantojärjestystä ja huoltovalikkoa. Lisätiedot: Wihuri Oy Tekninen Kauppa +358 40 778 6656 Mazatrol Smooth Lx -CNC-ohjaus on suuren 21,5 tuuman kosketusnäyttönsä ansiosta nopea ja intuitiivinen käyttää. Automaatio mahdollistaa tehokkaan tuotannon ohuille ja keskipaksuille levyille Uuden mallin suunnittelussa yksi keskeinen painopiste on OPTIPLEX-laserleikkauskoneen automatisointimahdollisuuksien kehittäminen. Yamazaki Mazak on valmistanut laserleikkauskoneita jo vuodesta 1983 lähtien, joten kokemusta laserien tuotannosta on kertynyt runsaasti. Suuttimen keskittämiseen voidaan optiona käyttää kamerateknologiaa. Optiona on saatavilla myös toinen näyttö ja näin useiden toimintojen yhtäaikainen tarkastelu on mahdollista. OPTIPLEX Ez -mallin perusrakenne on sama kuin Mazak-laserien huippumallilla OPTIPLEX NEO:lla. www.hitsaus.net 51 4/2024 Japanilainen Yamazaki Mazak lisää kuitulaserkoneiden valikoimaansa kokonaan uuden OPTIPLEX Ez -mallin. Yksi tärkeä tehokkuuden takaava periaate on luonnollisesti säilytetty: laserkoneessa on edelleen erittäin tukeva Yamazaki Mazakin itse koneistama valurautarunko. Saksalaisen Photonics Toolsin valmistamassa NLCH-leikkauspäässä on mukana nykyaikaiset automaattiset toiminMazakin kuitulaserien OPTIPLEX-sarja laajenee nyt uudella Ez-mallilla not, kuten automaattinen kalibrointi ja polttopisteen säätö sekä supernopea lävistys. Saatavilla on myös useita erilaisia automaatioratkaisuja levyjen käsittelyyn, kuten automaattiset levyvarastot sekä lajittelu ja lataus robotilla. Mazak OPTIPLEX 3015 Ez -tasoleikkauskoneen Fasani CST -varastoautomaatiolla, johon on kytketty Mazak Smart Cell -purkuautomaatio robotilla . Näytön paikkaa voidaan vaihtaa koneen sivulle tai päätyyn. Mazak-laserleikkauskoneiden IPG-resonaattorien tehot ovat 3,4 tai 6 kilowattia ja suurin levykoko on joko 1 525 x 3 050 tai 2 050 x 4 120 mm. Uusi Mazatrol Smooth Lx -CNC-ohjausjärjestelmä 21,5 tuuman tarkka kosketusnäyttö visualisoi operaattorille yhdellä silmäyksellä leikattavien kappaleiden sijoittelun, ja käyttäjäystävällinen kosketusnäyttö antaa nopean pääsyn mahdollisiin tarkastuksiin tai muutoksiin leikkausohjelmassa. Ohjauspaneelissa on myös kallistuksen säätö ja kääntömahdollisuus parhaan ergonomisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Automaattinen suuttimien (8 kpl) vaihto ja puhdistus on koneessa vakiovarusteena; lisävarusteena on saatavilla myös suuttimien keskittämistä helpottava kamerateknologia. 20 kilowatin Mazak OPTIPLEX 3015 NEO tasoleikkauskoneen säteenmuokkausteknologialla . Mazak FSW-460V kitkahitsauskoneen sisäänrakennettuna nopeaan pystykaraiseen työstökeskukseen. Yamazaki Mazak on mukana Euroblech-messuilla Hannoverissa 22.-25.10.2024 Mazak esittelee Euroblech-messuilla kaksi uutta laserleikkauskonetta ja yhden hybridityöstökoneen: . Suurin pikaliikenopeus on (X, Y) on 120 m/min ja kiihtyvyys 1,5 G. Suuret etuja sivuovet, 21,5 tuuman kosketusnäytöllinen ohjauspaneeli ja helppo pääsy työkappaleelle soveltuvat erittäin hyvin monille käyttäjille ja erilaisille toiminnoille, joita ovat esimerkiksi jäännöspalojen helppo lataus sivuovesta, suuttimien vaihto etuovesta ja täysien levyjen automaattinen lataus päätyluukusta. Levynleikkaukseen tarkoitetun lasermalliston tehokkain kone on tuttu OPTIPLEX NEO, mutta uusi OPTIPLEX Ez -malli tuo uuden ja tehokkaan koneen useampien käyttäjien saataville. Uusi Mazak OPTIPLEX Ez -malli on tehokas ja nykyaikainen kuitulaser vaativaan käyttöön Wihuri Oy Teknisen Kaupan edustaja Matti Ranta on paikalla Mazakin osastolla 11/ D26 messujen koko ajan palvelemassa suomalaisia asiakkaita. UUTUUSTUOTTEITA UUTUUSTUOTTEITA
Ovatpa hitsaustarpeesi MMAja DC TIG-hitsauksen, MIG/MAG-hitsauksen ja nyt myös AC/DC TIG-hitsauksen alueelta jokaiselle hitsaajalle löytyy Rogue-ratkaisu. Mukautettavat aaltomuodot, AC TIG-pulssitus ja kaksoisvirtatila takaavat optimaaliset tulokset sekä ohuilla että paksummilla materiaaleilla. Ulkoisen pöydän alue turvallistettu valoverhoin. Valmistaudu merkittävään edistykseen leikkaustekniikassa, joka takaa turvallisuuden, erinomaisen leikkauslaadun ja vertaansa vailla olevan tuottavuuden LincCut Fiber 1530A -kuitulaser asemalla. Rogue ET 230iP AC/DC -hitsauslaite pohjautuu legendaarisen ESAB Caddy Tig AC/DC:n perintöön ja se tarjoaa todistetusti ESABin Rogue -tuoteperheestä tuttua suorituskykyä yhdistettynä kestävään muotoiluun, intuitiiviseen käyttöliittymään ja modulaariseen kärryja jäähdytysratkaisuun, jotka nostavat laitteen TIG-hitsausvalmiudet uusiin ulottuvuuksiin. Se soveltuu erinomaisesti jokapäiväiseen alumiinihitsaukseen, sillä se sisältää helpon käytettävyyden lisäksi useita edistyksellisiä ominaisuuksia, jotka mahdollistavat hitsauksen täydellisen hallinnan. Valitse Rogue, jos haluat luotettavuutta, suorituskykyä ja vertaansa vailla olevaa monipuolisuutta kentällä. Savukaasujen poisto ja Digifiltteri kuuluvat laite kokonaisuuteen. Lisätietoja: Juha Nykänen Oy ESAB juha.nykanen@esab.fi www.esab.fi Lincoln Electric asettaa uudet standardit kuitulaserleikkauksen tarkkuudelle ja tehokkuudelle. TIG-hitsaa alumiinia helposti Rogue ET 230iP AC/DC on suunniteltu tarkkuutta ja helppoa hitsauksen hallinKorotettu AC/DC-TIG-hitsauksen suorituskyky taa ajatellen. lincolnelectriceurope.com/ linc-cut-fiber-1530a-solutionforfiber-laser-cutting/ Lisätietoja: Jari Vikilä Lincoln Electric Europe B.V., Suomen sivuliike jviikila@lincolnelectric.eu. Turvallistaminen (EN 12254); aseman suojarakenne, jossa on turvaikkunat mahdollistavat aseman tarkastelun työskentelyn aikana. Täydellinen hitsausperheesi Liity Roguen hitsausratkaisujen perheeseen ja määrittele uudelleen odotukset ja vaatimukset hitsauslaitteillesi. Avaimet käteen -ratkaisu kuitulaserleikkaukseen kuitulaservirtalähteellä jopa 6 kW kaksinkertaisella sukkulapöydällä 1500 x 3000 mm. www.hitsaus.net 52 4/2024 UUTUUSTUOTTEITA UUTUUSTUOTTEITA Koe vertaansa vailla oleva AC/DC TIGhitsauksen tehokkuus uudella ESAB Rogue ET 230iP AC/DC:llä. Esittelyssä Lincoln Electricin Linc-Cut Fiber 1530A Uuta kustannustehokasta leikkausvoimaa on tulossa markkinoille! https://promotions
Keskiviikon keynote-puhujana on futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen, jonka puheenvuoro kulkee otsikolla ”Tekoäly tulee, miten pysyä muutoksen mukana?” Puheenvuorossaan Pölönen muistuttaa, että kehityksen mukana pysyminen edellyttää jatkuvaa uudistumista. www.hitsaus.net 53 4/2024 UUTISIA UUTISIA Alihankinta on teollisuudelle merkittävä tapahtuma, ja siksi ohjelmakin suunnitellaan huolella kävijöitä ja näytteilleasettajia kuunnellen. ”Alihankinta-messujen näyttelytoimikunnassa on pitkään teollisuuden parissa työskennelleitä ihmisiä, jotka ovat tuoneet kentältä selkeän viestin siitä, että osaajien riittävyyteen ja työelämän murrokseen täytyy kiinnittää huomiota nyt”, summaa Alihankinnan ohjelmatuottaja Fanny Juvonen. Alihankinta-messuilla on tänä vuonna kaksi ohjelma-aluetta. Historiakin osoittaa, että suomalaiset ovat osanneet hyödyntää teknologiaa ensimmäisten joukossa – fiksusti ja hosumatta”, Hallila summaa. Fastems on suomalainen perheyritys, joka auttaa automaatioratkaisuillaan valmistavan teollisuuden yrityksiä tuotantonsa tehostamisessa. ”Haluamme tukea omaa kotimarkkinaamme eli suomalaista valmistavaa teollisuutta ja sen kansainvälistä kilpailukykyä. ”Halusimme keynote-puhujan, joka ymmärtää toimialasta riippumatta haasteita tekoälyn kanssa. Kyse ei siis olekaan enää siitä, mitä tiedämme, vaan siitä, kuinka nopeasti opimme uutta. Alihankinnassa kuullaan tänä vuonna kolme keynote-puheenvuoroa, joissa käsitellään niin tekoälyn kuin vastuullisuudenkin teemoja. Tiistain paneelikeskustelun aiheena on messujen kattoteema Tekoälyllä tuottavuutta ja paneelikeskustelussa on mukana muun muassa pääyhteistyökumppani Fastemsin edustaja. Fastemsin digitaalisten ratkaisujen ja uusien liiketoimintojen liiketoimintajohtaja Heikki Hallila kuvailee Suomea monien johtavien konepajateollisuuden yritysten ja alihankkijoiden kodiksi. Alihankinta järjestetään 1.-3. lokakuuta pitää työministeri Arto Satonen. Ohjelma on rakennettu tekoälyn ympärille ja konkretiaa ja uusia näkökulmia on taatusti luvassa – olet mukana kävijänä tai näytteilleasettajana. Fastemsilla tiedetään, että automaatio, digitalisaatio ja tekoäly ovat mahdollisuus vain niille, jotka niihin tarttuvat ja tekevät sen viisaasti. Suosittuja paneelikeskusteluja on luvassa jokaiselle messupäivälle. Availan puheenvuorossa käsitellään kilpailuedun rakentumista vastuullisuuskysymysten kautta. Torstain keynote-puhujana kuullaan Ville Availaa, jolla on takanaan jo yli 25 vuoden ura yrittäjänä ja liikkeenjohtajana. Pääkumppanina Fastems kannustaa yrityksiä ottamaan uusia teknologioita haltuun ja muistuttaa siitä, että nyt on aika lähteä liikkeelle – mutta ei hosua. lokakuuta Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. Alihankinnan pääkumppani Fastems kannustaa tarttumaan uusiin teknologioihin Suuressa roolissa ”Tekoälyllä tuottavuutta” -teeman avaamisessa on Alihankinta-messujen pääkumppani, konepaja-automaatiostaan tunnettu Fastems. Tapahtuman teema on tänä vuonna Tekoälyllä tuottavuutta ja aiheeseen pureudutaan niin monipuolisen ohjelman kuin tekoälyyn keskittyvän teemahallinkin avulla. ”Teemahalli tuo loppuunmyytyyn tapahtumaan mukaan uusia näytteilleasettajia, jotka ovat liiketoiminnassaan keskittyneet erityisesti älykkäisiin ratkaisuihin ja mukana onkin esimerkiksi ICT-alan yrityksiä edustamassa järjestelmäosaamista”, kertoo Alihankinta-messujen ohjelmatuottaja Fanny Juvonen. Tulevaisuuden tekijät torstain päätähtinä Messujen päätöspäivä on nimetty Tulevaisuuden tekijöiden torstaiksi. Messuilla on jo toista vuotta peräkkäin Teemakyläksi nimetty halli, jossa keskitytään tarkemmin messujen teemaan. pystyy futuristina ja tietokirjailijana pohtimaan, mitkä ovat tekoälyn kehittymisen inhimilliset seuraukset – miten se vaikuttaa työntekijöihin ja muuttaa ihmisten tekemää työtä.” Toisen keynote-puheenvuoron pitää Teknologiateollisuuden tuore kasvo, AI Finland -verkoston johtaja Karoliina Partanen. Järjestäjien ja näytteilleasettajina toimivien yritysten yhteinen tahtotila on kiinnittää huomiota alan vetovoimaan ja kiinnostavuuteen erityisesti juuri opiskelijoiden ja alanvaihtajien näkökulmasta. Nämä tulevaisuuden tekijät onkin huomioitu torstain ohjelmassa. Suomen Ostoja Logistiikkayhdistys LOGY ry jakaa tunnustukset heti ensimmäisenä messupäivänä tiistaina. Mielenkiintoista ohjelmaa ja verkostoitumista Vuodesta toiseen suosituimpia ohjelmanumeroita ovat Vuoden Päähankkija ja Vuoden Alihankkija -palkintojen jakaminen. Oikea tilannekuva auttaa etenemisessä ja sitä voi päivittää Alihankinta-messuilla.. Pölönen, Partanen ja Availa keynote-puhujina Alihankinnan avauspuheenvuoron tiistaina 1. Partasen uusi rooli tekoälyverkoston johtajana kertoo selkeästi siitä, että teema on tulossa teollisuuteenkin nyt laajasti ja nopeasti. Tämän lisäksi Pölönen Alihankinnan ohjelmassa haetaan tekoälyllä tuottavuutta Alihankinta on Suomen johtava teollisuustapahtuma sekä Euroopan suurin alihankintateollisuuden messutapahtuma. Vuodesta 1987 saakka jaettujen tunnustusten tarkoituksena on edistää suomalaisen tuotannon kilpailukykyä tukevaa verkostoitumista. Tulevaisuuden osaajien tavoittaminen on Alihankinta-messujen lähivuosien suurimpia päämääriä. Tapahtumassa on perinteinen Heat Stage -ohjelmalava, jonka ohjelmanumerot liittyvät teemaan. Tekoälyllä tuottavuutta -teemahalli saa tänä vuonna oman ohjelma-alueen ja näytteilleasettajien määräkin on kasvanut
Lisätietoja: Katri Sillanpää Markkinointija viestintäpäällikkö Tampereen Messut Oy katri.sillanpaa@tampereenmessut.fi www.alihankinta.fi NÄHDÄÄN ALIHANKINNASSA! Tapaa hitsauksen ammattilaiset yhdessä Kemppi & Air Liquide D320 UUTISIA UUTISIA Sinustako Hitsaustekniikkalehden päätoimittaja. SHY ja sen paikallisosastot, komiteat, klubit ja alan tekniset toimijat sekä yritysja yhteisöjäsenet tiedottavat toiminnastaan Hitsaustekniikka-lehdessä. Teollisuuden ja tutkimuksen yhdistävä DIMECC keskittyy Alihankinnan messuohjelmassaan esittelemään uutta Make in Finland -ekosysteemiä. Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Hitsaustekniikka-lehti on SHY:n virallinen jäsenlehti, joka tarjoaa henkilöja yritysjäsenille viimeisintä tietoa hitsauksen ja termisen ruiskutuksen asiantuntijoilta sekä keskeisiltä toimijoilta yrityksiltä, tutkimuslaitoksilta, yliopistoilta koulutusorganisaatioilta jne. Lisätietoja tehtävästä antavat: Juha Lukkari Päätoimittaja Hitsaustekniikka-lehti puh. Yhteistyön avulla resurssien käyttöä voidaan optimoida ja osaamista jakaa yhteisen menestyksen eteen. Alihankinta-messujen yhteistyökumppaneita ovat myös Teknologiateollisuus ry, Kumiteollisuus ry, Suomen Ostoja Logistiikkayhdistys LOGY ry sekä Muoviteollisuus ry. Virallinen hakuprosessi käynnistetään myöhemmin, mutta mikäli sinusta tuntuu, että etsimme juuri sinua, olethan yhteydessä. Tehtävä on osa-aikainen ja oletuksemme on, että sitä hoidetaan oman työn ohessa. Tarkoituksemme on löytää pitkäaikainen tekijä, jolla laaja hitsausalan tuntemus, hyvät verkostot ja jolla pysyy itselläkin tarvittaessa kynä kädessä. Lehti kertoo eri hitsausmenetelmistä, hitsauksen tutkimuksesta, hitsauslisäaineista ja -laitteista, eri materiaalien hitsattavuudesta, hitsauksen automatisoinnista, termisestä ruiskutuksesta, tuottavuudesta ja kustannuksista, laadunvalvonnasta ja testauksesta, koulutuksesta ja pätevöinnistä, hitsauksen terveydestä ja turvallisuudesta ja paljosta muusta. Kohta 45 vuotta Hitsaustekniikka-lehden päätoimittajana toiminut Juha Lukkari on luvannut seistä ruorissa vielä vuoden, parikin. 0500 414 045 tai juha.lukkari@shy.fi ja Reetta Verho Hallituksen puheenjohtaja Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys puh. www.hitsaus.net 54 4/2024 ”Paikalleen ei voi jäädä, mutta pelkästään uutuusarvon vuoksi teknologioita ei kannata ottaa käyttöön. Valmistava teollisuus tarvitsee ekosysteemissä mukana olevien yritysten mukaan vahvaa yhteistyötä, jatkuvaa uudistumista ja uusia innovaatioita, jotta voidaan menestyä myös globaalisti. Ekosysteemissä mukana olevat yritykset haluavat vaikuttaa laajasti alan kehitykseen, ja mukana onkin koko arvoketju suunnittelusta tuotantoon ja jakeluun asti. ”Suomen kokoisessa maassa yrityksillä ei ole varaa pelkästään kilpailla keskenään. 044 2899 650 tai reetta.verho@kemppi.com. DIMECC toimii orkestraattorina kesäkuussa perustetussa Make in Finland -ekosysteemissä, jolla edistetään Suomen valmistavan teollisuuden kestävää ja älykästä tulevaisuutta. On hahmotettava valmistuksen keskeiset ongelmat ja tavoitteet, joissa teknologiaa voi hyödyntää ja näiden perusteella valittava oikeat ratkaisut ja kumppanit.” DIMECC Alihankinnan ohjelmakumppaniksi – Make in Finland -ekosysteemi esittäytyy Alihankinta-messujen uusi ohjelmakumppani on Suomen valmistavan teollisuuden johtava innovaatioja yritysyhteistyökumppani DIMECC Oy. SHY:n hallitus haluaa yhdessä Juhan kanssa varautua tulevaan ja siksi aloitamme jo nyt etsimään ja kartoittamaan Hitsaustekniikkalehden päätoimittajuudesta kiinnostuneita henkilöitä jatkamaan Juhan elämäntyötä. Näin vahvistetaan kaikkien ekosysteemiin kuuluvien yritysten kilpailukykyä, mutta säilytetään kuitenkin terveen keskinäisen kilpailun hyödyt”, toteaa ekosysteemijohtaja Clémentine Arpiainen DIMECCiltä
Kiwalaisten työ ja asiantuntijuus vaikuttavat laajasti yhteiskuntamme turvallisuuteen. Kaasunjakeluverkostoon siirtyminen parantaa myös työturvallisuutta, kun työskentely raskaiden kaasupullojen kanssa vähenee. Hän aloittaa tehtävässään 12.8.2024 ja raportoi Topi Saarenhoville. Voiko hitsausprosessin tuottavuutta parantaa. palveluja rakennusmateriaaliteollisuudessa. Siksi on mahtavaa palata osaksi tätä hienoa tiimiä, jonka ammattitaito ja saavutukset tunnetaan kautta Suomen. Hänellä on ollut pitkä ura myös Algol Technics Oy:n palveluksessa useissa eri tehtävissä ja positioissa, viimeisimpänä liiketoimintayksikön johtajana Käyttövarmuuspalvelut -yksikössä. On ehdottoman tärkeää, ettei kaasu lopu, sillä taloudelliset seuraamukset voivat olla merkittäviä. Kyllä voi! Woikoskelta saat kaasuverkostojen kattavat huoltoja kunnossapitopalvelut helposti. Valmistumisensa jälkeen Marko työskenteli tarkastusinsinöörinä silloisen Sähkötarkastus Fimtekno Oy:n palveluksessa eli nykyisessä Inspecta Tarkastus Oy:ssä. Woikoski on jatkuvuuden turvaava kaasuntoimittaja, jonka korkea toimitusvarmuus, ymmärrys asiakkaidemme Lue lisää kaasunjakeluverkostoista https://www.woikoski.fi/ teollisuus-ja-elintarviketeollisuus/ palvelut/kaasuverkostonsuunnittelu-ja-asennus.html Lisätietoja: asiakaspalvelu@woikoski.fi woikoski.fi infrastruktuurista ja erilaisten kaasujen käytöstä on yhteistyökumppaneillemme merkittävä kilpailuetu. Olen vakuuttunut, että meillä on hieno yhteinen matka edessä”, Marko Väänänen sanoo. Kiwan tehtävänä on luoda luottamusta parempaa huomista varten ja se toteutuu aidosti laajan palveluvalikoiman avulla tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Kaasuvuodot ja verkoston mahdolliset käyttökatkot aiheuttavat turhia kustannuksia, joita säännöllisellä, ennakoivalla huollolla voidaan minimoida. “Olen innoissani päästessäni taas palveluliiketoiminnan pariin Kiwa Suomen maajohtajana. Tätä ennen Marko toimi sisäilmayhtiö Swegon Oy:n toimitusjohtajana. Woikoski on asiakkaalle tuotantoketjun vahva lenkki Tuotantoprosessissa tärkeää on kaasun riittävyys ja jatkuva saanti ilman tuotantoa haittaavia katkoksia. Vesa Perttola Wemastolta tiivistää asian näin: ”Voisin kyllä suositella Woikoskea myös muille toimijoille. Kasvun luominen ja liiketoiminnan kehittäminen ovat lähellä sydäntäni ja odotankin kovasti, että pääsemme elokuussa aloittamaan yhteisiä askeleita niiden merkeissä. Viimeiset neljä vuotta hän on ollut maajohtajana BMI Suomessa, joka kuuluu kansainväliseen BMI konserniin. www.hitsaus.net 55 4/2024 NIMITYKSIÄ NIMITYKSIÄ Marko Väänänen (DI konetekniikka, eMBA) on nimitetty Kiwa Suomen uudeksi maajohtajaksi. BMI on yksi Euroopan johtavista kattoja vedeneristysratkaisujen toimittajista. “Markon laaja kokemus erilaisista johtotehtävistä eri teollisuudenaloilla sekä saavutukset liiketoiminnan kasvun ja kannattavuuden kehittämisessä tulevat olemaan hyödyksi hänen uudessa tehtävässään. Topi Saarenhovi Executive Vice President Kiwa Europe Nordics Region topi.saarenhovi@kiwa.com Vaihda pullorumbasta kaasunjakeluverkostoon Paranna hitsausprosessien tuottavuutta ja tehokkuutta ja siirry kaasupulloista kaasunjakeluverkostoon. Tarjoamme asiantuntijuutta kaasuverkostojen suunnitteluun, piirustuksiin, asennuksiin ja ylläpitoon sekä painelaitesäiliönvalvontaan. Suomen johtoryhmä – itseni mukaan lukien – odottaa jo innokkaasti Markon aloitusta ja toivotammekin hänet lämpimästi tervetulleeksi Kiwa Suomeen ja Kiwa konserniin”, Topi Saarenhovi sanoo. Huolehdimme kaiken kaasuverkoston suunnittelusta aina kaasun käyttöpisteeseen saakka. Huollata kaasunjakeluverkostosi ja tehosta toimintaa Kaasuverkoston säännöllinen huolto parantaa tuottavuutta, tehostaa toimintaa ja vähentää kustannuksia. Kiwa Suomikin on Markolle vanha tuttavuus vuosien takaa. Paitsi en kilpailijoillemme, sillä tämä on meille kilpailuvaltti.” UUTISIA UUTISIA. Markolla on pitkäaikainen kokemus työskentelystä eri johtotehtävissä mm. Silloin sinun ei tarvitse tuhlata aikaa kaasupullojen vaihtoon kesken työn
Janne Tuominen HT Laser Oy:stä kertoi käsilaserhitsauksesta. Bo Williamsson Linde Gas Ab:ltä kertoi suojakaasuista ja niiden vaikutuksesta lisäävässä valmistuksessa. www.hitsaus.net 56 4/2024 Turun paikallisosaston perinteinen kevään seminaariristeily järjestettiin perjantaina 24.5.2024. SHY – TIEDOTTAA SHY – TIEDOTTAA. Neljäntenä esitelmänä Turun yliopiston professori Antti Salminen piti yhteenvedon ainetta lisäävän valmistuksen nykytilasta. Tälläkin kertaa aurinko jaksoi taas paistaa aina niin aurinkoisella Saaristomerellä. Seuraavana oli Linde Gas Ab:n Bo Williamssonin esitelmä Shielding gases in additive manufacturing. Risteilylle osallistui 26 henkeä. Hyväksi havaittuun tapaan seminaariristeily järjestettiin avec piknikristeilynä Turku-Maarianhamina-Turku. Professori Antti Salminen piti yhteenvedon lisäävästä valmistuksesta.Iloista verkostoitumista aurinkoisella Saaristomerellä. Loppumatkan ajan osallistujat verkostoituivat iloisen kanssakäymisen ja hauskan pidon merkeissä. Seminaarin ohjelmassa oli ensimmäisenä puhujanatuotekehityspäällikkö Janne Tuominen HT Laser Oy:stä, joka kertoi käsilaserien käytöstä teollisuudessa. Paluumatkalla nautittiin päivällinen laivan Oscar ala carte –ravintolassa. Timo Kankala SHY Turku, puheenjohtaja Turun ammattikorkeakoulu timo.kankala@turkuamk.fi SHY Turun paikallisosaston seminaariristeily 24.5.2024 Seminaariyleisöä. Buffet -meriaamiaisen jälkeen siirryttiin seminaaritiloihin, jossa Turun paikallisosaston puheenjohtaja avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleeksi sekä kertoi Turun paikallisosaston toiminnasta. Kolmantena katsottiin Fenno3D:n Erik Pekkolan tallennettu esitys Suorakerrostusteknologian mahdollisuuksia teollisuudelle
Museon kokoelmat ovat mykistyttävät ja eräät panssareista ovat ainoat maailmassa. Iittalan lasimuseo on osa Suomen lasimuseota ja siellä esitellään Iittalan lasinvalmistuksen historiaa ja teollista toimintaa. Paikallinen opas on arvonsa kultaa yksityiskohtaisine tietoineen. Tehdasvierailulta oli aika suunnata kohti lounastaukoa. Tuotteita kehitetään omassa palo-, ilmanvaihtoja äänilaboratoriossa. Pyhän Ristin Kirkko on kesäaikana kirkollisessa käytössä. Emil Wikström rakennutti ateljeensa ja asuintalonsa 1900-luvun alkuvuosina ”erämaahan” muiden aikalaistensa suurien taiteilijoiden tapaan. Pekka Paakkanen Klubimestari SHY Turun senioriklubi pekka.paakkanen@pp.inet.fi SHY – TIEDOTTAA SHY – TIEDOTTAA. Kari Suomalaisen näyttely jäi odottamaan seuraavaa retkeämme. tuiseen Parolan Panssarimuseoon. Seuralaisten viettäessä aikaa Iittalassa, veljet tutustuivat maailmassa ainutlaaSHY Turun Senioriklubin matka Hämeen nähtävyyksiin Matkalaiset Visavuoren Emil Wikströmin ateljeessa. Panssarimuseon kahvila Tankkituvassa nautimme kahvit yhdessä sinne museokierroksen päätteeksi saapuneiden seuralaisten kanssa. Värien käytön lasissa aloitti kokeilujen kautta Timo Sarpaneva. Emil Wikströmin lahjakkuus näkyi myös hänen muissa ”harrastuksissaan” tähtitieteen, urkumusiikin, puutarhanhoidon ja luonnonsuojelun yhteydessä. Ensimmäinen kohteemme oli FläktGroup Finland Oy;n Toijalan tehdas. Valon avulla tuotiin esille lasin eri värejä. Nautimme siellä maittavan buffet-lounaan. Visavuoren jälkeen ryhmämme jakaantui kahteen osaan. Tankkituvasta matka jatkui läheiseen Hattulan Pyhän Ristin Kirkkoon. päivänä elokuuta kokoontui 17 hengen seurue hitsariveljiä ja seuralaisia kotipesämme Panimoravintola Koulun edessä kello 09.00. Tehtaalla on pitkät perinteet alkaen vuodesta 1935 jolloin Veikko Lapinleimu aloitti teollisen toiminnan bakeliittipuristimella. Seuralaiset jätimme Iittalan Lasimuseoon ja veljet jatkoivat Parolan Panssarimuseoon. Tehdaskierroksella näimme hyvin hoidetun yrityksen, joka vanhoissa tehdastiloissa valmistaa huipputuotteita ilmastointiin nykyaikaisilla tuotantomenetelmillä. Toijalasta matkamme jatkui Visavuoreen, Emil Wikströmin erämaa-ateljeehen. Se on erityisesti tunnettu seinäja kattomaalauksistaan, joita on yhteensä 193 kuvaa. Näiden roolista kertoi klubiveljemme Martti Ranki (ex Fläktiläinen) bussimatkan aikana. Lounasravintolamme Leskirouva sijaitsi Toijalan keskustassa. www.hitsaus.net 57 4/2024 Tiistaina 20. Hattulan vanha Pyhän Ristin Kirkko on rakennettu 1400-luvun puolivälissä. Kirkossa on myös vanhoja puuveistoksia. Se on myös suosittu vihkikirkko ja musiikkiesitysten paikka. Matka suuntautui tällä kertaa kohti Hämeen nähtävyyksiä. Erinomainen opastus antaa täydellisen kuvan panssariaseen kehityksestä suomen puolustusvoimissa 1900 luvun alkuvuosista nykyhetkeen Leopardeineen. Suosittelemme lämpimästi heidän käyttöänsä. Niistä ajoista on tultu pitkä taival nykypäivään osaksi kansainvälistä liiketoimintaa. Kokeileva työ jatkuu edelleen. Matkaan lähdettiin ”hoviliikennöitsijämme” Launokorven bussilla. Sää suosi meitä auringolla ja lämmöllä. Maalausten esittelyn lopuksi hän soitti myös vanhoja soittimia. Museon yhteydessä on myös Outlet-myymälä houkutuksineen. Museo on myös silta traagiseen nykyhetkeen, kulutussotaan Ukrainassa, jossa panssarit ovat taas etulinjassa. Kuvissa kerrotaan Raamatun kertomuksia ”sarjakuvina”. Ateljeessa näimme myös monien patsaiden luonnosvaiheita ja kipsimalleja. Ateljee ja asuintalo antavat hyvän kuvan vuosisadan alun rakennustaiteesta ja suuren taiteilijan tilantajusta. Matkamme oli tiivis aikataulultaan, mutta se antoi paljon ajateltavaa menneiltä ajoilta ja nykyhetkestä. Kirkon erinomaisena oppaana meillä oli Vilppu Vuori. Isäntänä tehtaalla toimi tehdaspäällikkö Antti Kummunmäki, joka kertoi aamukahvin aikana nykyisestä toiminnasta osana Fläkt Groupia. Kotiuduimme kotipesämme eteen kello 21.00 tyytyväisenä päivän kulkuun ja ajankäyttöön. Sitä ylläpitää Panssarimuseosäätiö. Erikoinäyttelynä oli Värit havaintoja valosta
Tuotteet tulevat tutuiksi tuleville ammattilaisille ja he oppivat käyttämään tuotteitamme. Osallistujat kisoihin vahvistaa 6.9.2024 Skills Finland ry. En ota kisaamisesta paineita, tulin vaan hitsaamaan. Hän osallistuin Taitaja-kisoihin 2022, jossa sijoittui kolmanneksi. Toukokuun lopussa levyseppähitsaajaksi valmistunut Lauri Mutka tähtää alansa huippuammattilaiseksi. Näin kilpailijoiden osaamisesta saatiin pätevyyskoestandardin mukainen arvio. Ammattitaitoinen ja osaava kilpailuorganisaatio on saanut perinteisen hitsauksen kilpailutoiminnan heräämään uuteen nousuun. Kilpailujen johtajana toimi Kohti Herningiä 2025 Skills-lajipäällikkö Peter Stagnäs (VAMIA), päätuomarina Skills-expertti Keijo Kivioja (OSAO) sekä kilpailutöiden arvioijina: Minna Kiiveri (JEDU), Olli Turja (Sedu) ja Jouni Korhonen (Sakky). Tämä kisa oli hänelle harjoitusta Ranskassa syyskuussa pidettäviin hitsauksen ammattitaidon MMkilpailuun (WorldSkills Lyon ). Tämän vuoden hitsauksen SM-kisoista NWE-messuilla Tampereella tuli voitto ja se aukaisi tien ammattitaidon MM-kisoihin. Karsintakilpailuissa hitsattiin pätevyyskokeita SFS-EN 9606-1 mukaisesti hitsausprosesseilla 111, 135 ja 141. Hitsauskilpailujen järjestämisestä vastasi kokenut ja erittäin motivoitunut kilpailuorganisaatio. Lauri on osallistunut useampana vuonna hitsauksen SM-kisoihin NWE-messuilla ja keväällä 2024 Laurilla oli tuomisinaan pronssia. Olen treenannut mm. Sen eteen hän on tehnyt töitä kolmen vuoden ajan ja ammattitaidossa kilpaileminen on ollut tässä prosessissa tärkeä osa. Kokeita hitsattiin sekä päittäisja pienahitseinä levylle ja putkelle. Ajan ralliajosimulaattoria päivittäin ja sijoituksiakin on tullut.” Kilpailun ulkopuolella mukana harjoittelemassa oli myös Sakkyn kasvatti, nilsiäläinen Teemu Laitinen. Kiitokset yhteistyöstä Plate Power Oy ja Masino Oy! Lähde: https://sedu.fi/lapuan-sedussakisattiin-hitsauksen-ammattitaidonem-kilpailujen-karsinnoista/ Teemu Laitinen ja harjoittelutyö Tulokset 1 Lauri Mutka (Sakky) 87,95 2 Joona Viitanen (Sedu) 73,45 3 Toni Rahja (Jedu) 66,95 4 Jere Luomala (Sedu) 55,65 5 Iiro Ala Knuutila (Sedu) 41,15 6 Leevi Nevalainen (Jedu) 31,15 7 Markus Ahola (Jedu) 23,75 ”Oppilaitokset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita”, kertoo Masino Weldingin aluemyyntipäällikkö Jari Hannila. Näidenkin kilpailuiden järjestämisen mahdollistivat hyvät yhteistyökumppanit. Tampereen SM-kisat eivät menneet ihan niin kun suunniteltiin, mutta kokemusta tuli. Vierailen Sedussa aina kun ehdin tapaamassa opettajia ja opiskelijoita. Kilpailutyönä tehtiin paineastia, joka vastaa kansainvälissä ammattitaitokilpailuissa hitsattavaa kilpailutyötä ja sen arviointi perustuu kansainvälisiin arviointiperusteisiin. ”Kilpaileminen on hyvä lisä opiskelijalle, taitotaso nousee.” SHY – TIEDOTTAA SHY – TIEDOTTAA. Nämä ovat minun ensimmäiset EM-karsinnat. Lauri Mutka on opiskellut koneja tuotantotekniikkaa kolmatta vuotta Sakky Varkaudessa. Osallistujia kilpailuissa oli seitsemän. Sedun Joona Viitanen oli kilpailujen toinen ja häntä tullaan ehdottamaan varalle Tanskan kilpailuihin. hitsaamalla kaksi paineastiaa. ”Nämä hitsauksen EM-kilpailujen karsinnat nostavat kiinnostusta ja tietoisuutta alaan”, sanoo Masino Weldingin myyntijohtaja Pasi Hiltunen. Osallistujien määrä on kasvussa ja uusia oppilaitoksia on tulossa mukaan. www.hitsaus.net 58 4/2024 Sedun Lapuan kampuksella järjestettiin 20.-21.8.2024 karsintakilpailut hitsauksen ammattitaidon EM-kisoihin. ”Hitsausalalle veti kiinnostus alaan ja työt”, kertoo Viitanen. Myös harrastukseeni kuuluu välillä kilpailemista. ”Alkukarsintakisa Vaasassa meni hyvin, samoin Oulun SM-karsinnat. Hitsauksen SM-kisoissa Tampereella 2022 sijoitus oli toinen, EMkisoissa (EuroSkills Gdansk-kilpailussa) vuonna 2023 sijoitus oli kuudes. Kolmatta vuotta levyseppähitsaajaksi opiskeleva lapualainen Joona Viitanen osallistui kilpailuun opettajan kannustamana. Olen ollut myös puhumassa hitsauksesta IWS-koulutuksissa Seinäjoella Rastaantaipaleella. Karsinnat voitti Lauri Mutka Savon ammattiopisto (Sakky), Varkaus ja häntä tullaan ehdottamaan Suomen edustajaksi Tanskan Herningiin EuroSkills -kilpailuihin syyskuussa 2025
SHY Helsinki Lisätietoja: www.hitsaus.net 25.9. Helsingin paikallisosaston AfterWork -risteily M/S Viking XPRS, Helsinki-Tallinna-Helsinki Järj. Schweissen & Schneiden Messe Essen, Germany Lisätietoja: /www.schweissen-schneiden.com SHY:n paikallisosastojen, senioriklubien ym. SHY Pohjanmaa Lisätietoja: Tämän lehden sivu 60 ja www.hitsaus.net SHY:n tapahtumat 2025 15.-16.5. Hitsaustekniikka päivät, SHY:n syyskokous ja 75 -vuotisjuhlaillallinen Helsinki Järj. Lasertyöstöpäivät 2024 Tampereen yliopisto, Hervanta, Tampere Järj. SHY Jyväskylä SHY:n hallituksen kokoukset 2024 10.10.2024 12.12.2024 Messut ja konferenssit 2024 1.–3.10. The 78th IIW Annual Assembly and International Conference Genoa, Italy Lisätietoja: www.iiw2025.com 15.-19.9. IWQ-hitsauskoordinoijaklubi Lisätietoja: www.hitsaus.net 20.9. Alihankinta 2024 messut Tampereen Messuja Urheilukeskus Järj. Laserfoorumi Lisätietoja: Tämän lehden sivu 61 13.-14.11. SHY Saimaa (Yhteistyössä Kemppi Oy:n kanssa) Lisätietoja: Tämän lehden sivu 60 ja www.hitsaus.net 30.-31.10. Tampereen Messut Oy, Tampere Lisätietoja: www.alihankinta.fi Messut ja konferenssit 2025 22.-27.6. SHY Pohjanmaan paikallisosaston hitsauskilpailu Koulutuskeskus SEDU, Seinäjoki Järj. pienryhmien tapahtumista tiedotetaan yhdistyksen kotisivuilla ja sähköisillä uutiskirjeillä. Saimaan paikallisosaston hitsauksen aamiaisseminaari Kehruuhuone, Lappeenranta Järj. SHY Lisätietoja: Tämän lehden sivu 62 ja www.hitsaus.net 16.11. IWQ-klubin seminaari & yritysvierailut Tallinna Järj. SHY Jyväskylän paikallisosaston 70-vuotisjuhla: seminaari ja -illallinen SHY ry:n kevätkokous Jyväskylä Järj. www.hitsaus.net 59 4/2024 SHY:n tapahtumat 2024 11.-12.9. Varmista kokouskutsujen ja jäsenpostin perilletulo ilmoittamalla voimassa oleva sähköpostiosoite joko paikallisosastosi sihteerille tai SHY:n toimistoon! SHY – TIEDOTTAA SHY – TIEDOTTAA PILAPIIRROS EERO NYK ÄNEN PILAPIIRROS EERO NYK ÄNEN
SHY:n yritys / yhteisöjäsenet voivat ilmoittaa edustajansa yleiseen kilpasarjaan. Paikka, ajankohta ja aikataulu: • Sedu Seinäjoki, Rastaantaival 2, 60200 Seinäjoki • Kilpailupäivä: Lauantai 16.11.2024 klo 10:00 • Ilmoittautuminen päättyy 3.11.2024 • osallistujille lähetetään tarkemmat tiedot vk 45/2024 aikana Ilmoittautumiset: https://forms.office.com/r/vUaKfcHLLR SHY Pohjanmaan hitsauskilpailut 2024 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry:n Pohjanmaan paikallisosasto kutsuu jäseniään ja Pohjanmaan alueella opiskelevia ammattikoululaisia ratkomaan kuka on Pohjanmaan kovin hitsaaja! Kilpasarjoja on kaksi, Yleinen ja Amis. Osallistumismaksu: Yleinen 20€ ja Amis 10€ Palkinnot: Hitsausmaskeja, suojakaasua, lisäaineita jne. Kilpailutyö tehdään kokonaisuudessaan valitulla hitsausprosessilla. Kilpailutyön osat on esivalmistettu, joten käytännön tehtävänä on pelkkä kokoonpanohitsaus. Kilpailija valitsee käytettävän hitsausprosessin, joita ovat 135 Mag-umpilanka, 111 Puikkohitsaus ja 141 Tig-umpilanka. Tervetuloa tapaamaan SHY:n väkeä ja kertomaan toiveita yhdistyksen suuntaan! Tilaisuuden järjestää SHY Saimaa yhteistyössä Kemppi Oy:n kanssa. Osallistumispaikkoja rajoitetusti, jotka täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. www.hitsaus.net 60 4/2024 Saimaan paikallisosaston hitsauksen aamiaisseminaari 25.9.2024 Kehruuhuone, Lappeenranta Ohjelma 08.00 – 09.00 Aamiainen 09.00 – 11.00 Seminaari – Tilaisuuden avaus SHY Saimaan paikallisosasto – Metalliteollisuuden näkymät – Vedenalainen hitsaus – Moderni hitsausautomaatio ja sen mahdollisuudet – Keskustelua Tilaisuus on jäsenistölle maksuton ja kaikille jäsenyyttä harkitseville. Myös teoreettinen osaaminen testataan lyhyellä monivalintakokeelle. SHY:n yritys / yhteisöjäsenet voivat ilmoittaa edustajansa yleiseen kilpasarjaan. Paikka, ajankohta ja aikataulu: • Sedu Seinäjoki, Rastaantaival 2, 60200 Seinäjoki • Kilpailupäivä: Lauantai 16.11.2024 klo 10:00 • Ilmoittautuminen päättyy 3.11.2024 • osallistujille lähetetään tarkemmat tiedot vk 45/2024 aikana Ilmoittautumiset: https://forms.office.com/r/vUaKfcHLLR SHY Pohjanmaan hitsauskilpailut 2024 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry:n Pohjanmaan paikallisosasto kutsuu jäseniään ja Pohjanmaan alueella opiskelevia ammattikoululaisia ratkomaan kuka on Pohjanmaan kovin hitsaaja! Kilpasarjoja on kaksi, Yleinen ja Amis. Kilpailija valitsee käytettävän hitsausprosessin, joita ovat 135 Mag-umpilanka, 111 Puikkohitsaus ja 141 Tig-umpilanka. Osallistumismaksu: Yleinen 20€ ja Amis 10€ Palkinnot: Hitsausmaskeja, suojakaasua, lisäaineita jne. Paikka, ajankohta ja aikataulu: • Sedu Seinäjoki, Rastaantaival 2, 60200 Seinäjoki • Kilpailupäivä: Lauantai 16.11.2024 klo 10:00 • Ilmoittautuminen päättyy 3.11.2024 • osallistujille lähetetään tarkemmat tiedot vk 45/2024 aikana Ilmoittautumiset: https://forms.office.com/r/vUaKfcHLLR www.kehruuhuone.fi. mennessä alla olevan qr-koodin kautta tai www.hitsaus.net. Kilpailutyön osat on esivalmistettu, joten käytännön tehtävänä on pelkkä kokoonpanohitsaus. Myös teoreettinen osaaminen testataan lyhyellä monivalintakokeelle. Kilpailija valitsee käytettävän hitsausprosessin, joita ovat 135 Mag-umpilanka, 111 Puikkohitsaus ja 141 Tig-umpilanka. Osallistumispaikkoja rajoitetusti, jotka täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Kilpailutyö tehdään kokonaisuudessaan valitulla hitsausprosessilla. SHY:n yritys / yhteisöjäsenet voivat ilmoittaa edustajansa yleiseen kilpasarjaan. Osallistumismaksu: Yleinen 20€ ja Amis 10€ Palkinnot: Hitsausmaskeja, suojakaasua, lisäaineita jne. Lisätietoja SHY Pohjanmaan hallituksen jäseniltä. Ilmoittautumiset 19.9. Lisätietoja jani.riski@lut.fi https://link.webropolsurveys.com/EP/84F1D6FD8564F7CF SHY – TIEDOTTAA SHY – TIEDOTTAA SHY Pohjanmaan hitsauskilpailut 2024 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry:n Pohjanmaan paikallisosasto kutsuu jäseniään ja Pohjanmaan alueella opiskelevia ammattikoululaisia ratkomaan kuka on Pohjanmaan kovin hitsaaja! Kilpasarjoja on kaksi, Yleinen ja Amis. Lisätietoja SHY Pohjanmaan hallituksen jäseniltä. Kilpailutyön osat on esivalmistettu, joten käytännön tehtävänä on pelkkä kokoonpanohitsaus. Osallistumispaikkoja rajoitetusti, jotka täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoja SHY Pohjanmaan hallituksen jäseniltä. Kilpailutyö tehdään kokonaisuudessaan valitulla hitsausprosessilla. Myös teoreettinen osaaminen testataan lyhyellä monivalintakokeelle
Näyttelypaikan hinta on 50 € + alv. Ionix Oy 09.45 Paksujen teräslevyjen laserleikkaus Specialist, IWE Jukka Siltanen. SSAB Europe Oy 10.15 Tauko 10.30 Development in process gases for laser applications (EN) Application Engineer Magnus Dahlström, Oy Linde Gas Ab 11.00 Woblaus laserhitsauksessa Erityisasiantuntija IWE, IWI-C Timo Kankala, Turun amk 11.30 WAAM for manufacturing large parts (EN) Yliopistonlehtori, Manufacturing Engineering Hossein Mokhtarian 12.00 Lounas 12.45 Vierailu Tampereen yliopiston tiloihin Tutkija, TkT Jari Tuominen, Tampereen yliopisto 13.45 Suurnopeuslaserpinnoitus (EHLA) Tutkija, TkT Jari Tuominen, Tampereen yliopisto 14.15 Moderni kuitulaser vs laadukas plasmaleikkaus – Investoinnin hyödyt, haitat ja huomioitavat asiat Tuotepäällikkö Perttu Lankinen, Vossi Group Oy 14.45 Iltapäiväkahvi ja näyttelyyn tutustuminen (jos on) 15.15 LANE 2024 & 73rd CIRP General Assembly -konferenssikatsaukset (EN) Tutkijatohtori, Kandice Barros Ribeiro, Turun yliopisto 15.45 Vierailukohteiden esittely Celltech Oy, Coherent Tampere & TUNI 16.15 Seminaarin päätössanat Prof. (09) 773 2199. 040 630 4761 Ilmoittautumisesta ja näyttelystä Angelica Emeléus angelica.emeleus@shy.fi tai puh. net lomakkeen kautta tai sähköpostitse: info@shy.fi. Majoitus Osallistuja vastaa itse majoituksen varauksesta ja kuluista. Varaus tulee tehdä kiintiötunnuksella SHYLASER2024 18.10.2024 mennessä Sokos Hotels Myyntipalvelusta puhelimitse +358 300 870 000 (klo 8-18), sähköpostitse osoitteella: sokos.hotels@sok.fi tai netitse www.sokoshotel.fi Näyttely Tilaisuuden yhteydessä järjestetään pienimuotoinen Lasertyöstön näyttely. Osallistujille on varattu majoituskiintiö hotellista: Original Sokos Hotel Ilves Hatanpään Valtatie 1, 33100 Tampere. Ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset 18.10.2024 mennessä SHY:n kotisivujen www.hitsaus. Huonehinnat: 154 € / 1hh Standard ja 174 €/ 2hh Standard Huonehintaan sisältyy runsas hotelliaamiainen, asiakassaunan käyttö, langaton internetyhteys (Wi-Fi) ja alvin sekä S-cardin palveluedut. 040 767 4387 siht. Lisätietoja Laserfoorumista pj Antti Salminen antti.salminen@utu.fi tai puh. Hinta Osallistuminen 2 päivää: Yritysvierailut, illallinen ja seminaari 340 € + alv Osallistuminen 1 päivä: Seminaari 280 € + alv Osallistumismaksu sisältää ohjelmanmukaiset tarjoilut (lukuunottamatta lounaan 30.10.2024) ja tilaisuuden jälkeen sähköisesti jaettavan aineiston. www.hitsaus.net 61 4/2024 SHY – TIEDOTTAA SHY – TIEDOTTAA LASERTYÖSTÖPÄIVÄT 30.-31.10.2024, Tampere Keskiviikko 30.10.2024 Yritysvierailut 11.00 11.45 Omakustannelounas: ABC Lahdesjärvi Tampere Automiehenkatu 39, 33840 Tampere www.abcasemat.fi 12.00 13.30 Yritys 1: Celltech Oy Postitorvenkatu 6, 33840 Tampere, www.celltech.fi 14.00 – 15.30 Yritys 2: Coherent Tampere Kauhakorvenkatu 52, 33720 Tampere, www.coherent.com Laserfoorumin kokous ja illallinen 18.00 Laserfoorumin syyskokous Kokoukseen voi osallistua myös TEAMSin kautta 19.00 Lasertyöstöillallinen: Pyynikki Brewhouse Verkatehtaankatu 2, 33100 Tampere, www.pyynikinbrewhouse.fi Torstai 31.10.2024 Seminaari ja näyttely Tampereen yliopisto, Hervannan kampus, Sähkötalo Korkeakoulunkatu 3, 33720 Tampere www.tuni.fi Seminaariohjelma 08.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 09.00 Seminaarin avaus Laserfoorumin pj, Prof. Ilmoittautuessasi muun kuin sähköisen ilmoittautumislomakkeen kautta, muistathan ilmoittaa mihin tilaisuuksiin osallistut (vain seminaaripäivä vai seminaaripäivä + iltatilaisuus ja yritysvierailut), laskutustiedot ja mahdollisen erityisruokavalion. Antti Salminen, Turun yliopisto Muutokset mahdollisia. Joni Reijonen joni.reijonen@vtt.fi tai puh. Laserfoorumin jäsenille yksi henkilö/yritys veloituksetta. Antti Salminen, Turun yliopisto 09.15 Käsilaserit /turvallisuus Teknologiat, myyntija markkinointi Ilkka Lappalainen
Ilmoittautuessasi muun kuin sähköisen ilmoittautumislomakkeen kautta, muistathan ilmoittaa myös laskutustiedot ja mahdollisen erityisruokavalion Näyttely Tilaisuuden yhteydessä järjestetään näyttely, josta saat lisätietoja Angelica Emeléukselta. ruokaja ruokajuomatarjoilun) Hintoihin lisätään alv. 044 289 9650 Juha Kauppila juha.kauppila@shy.fi tai puh. Aki Mikkola, LUT-yliopisto 16.00 Tilaisuuden päätössanat Muutokset mahdollisia. SHY ry:n syyskokous 16.30 – 17.30 Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Varauksen voi tehdä kiintiötunnuksella BSHY75VUOTTA Sokos Hotels Myyntipalvelusta puhelimitse +358 300 870 000, sähköpostitse osoitteella: sokos.hotels@sok.fi tai netitse www.sokoshotel.fi. 15.30 Tulevaisuuden metalliteollisuus Prof. www.hitsaus.net 62 4/2024 SHY – TIEDOTTAA SHY – TIEDOTTAA Hitsaustekniikka-päivät, SHY:n syyskokous ja 75-vuotisjuhlaillallinen 13.-14.11.2024 Itämeri, Solo Sokos Hotel Pier 4, Helsinki KESKIVIIKKO 13.11.2024 Seminaari 08.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 08.45 Hitsaus Suomessa Hallituksen pj Reetta Verho, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys 09.15 Metalliteollisuuden vaikutus Suomeen ja sen hyvinvointiin, koneja metalliteollisuuden näkymät Ekonomisti Hanne Mikkonen, Teknologiateollisuus ry 09.45 Yritysten kestävyysraportointidirektiivi Auditointikoordinaattori & Vastuullisuusasiantuntija Anni Heikkinen, Bureau Veritas 10.15 Tauko 10.45 Kruunuvuorensilta – Kruunusillat Hitsauskoordinoija Jarmo Koskimaa, Nordec Oy 11.15 75-vuotta suomalaista hitsauskonevalmistusta Muurlassa Toimitusjohtaja Lasse Paananen, Wallius Hitsauskoneet Oy 11.45 Maailmanluokan arktista meriteknologiaosaamista Helsingin keskustassa N.N., Helsinki Shipyard 12.15 Hitsauksen nykytila ja tulevaisuus N.N., Esab AB 12.45 Lounas 13.30 Pro Teknologia ry – uusi oppiaine N.N., Pro Teknologia ry 14.00 Hitsausautomaatio – Kilpailukykyä tulevaisuuteen N.N., Pemamek Oy 14.30 Tauko 15.00 Tulevaisuuden energiaratkaisut N.N. Ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset 30.10.2024 mennessä SHY:n kotisivujen www.hitsaus.net lomakkeen kautta tai sähköpostitse: info@shy.fi. Osallistujille on varattu majoituskiintiö: Solo Sokos Hotel Pier 4, Katajanokanlaituri 4, 00160 Helsinki www.sokoshotels.fi/hotellit/helsinki/solo-sokos-hotel-pier-4 Huonehinnat: 198 € / 1hh/hlö/vrk Solo ja 209 € / 2hh/hlö/vrk Solo Huonehintaan sisältyy runsas hotelliaamiainen, langaton internetyhteys (Wi-Fi) ja alv. seminaarin ja ohjelman mukaiset tarjoilut.) Illalliskortti 150 € (sis. Majoitus Majoituksesta huolehtii kukin itse. SHY:n 75-vuotisjuhlaillallinen 18.30Tervehdykset 19.00 Illallinen TORSTAI 14.11.2024 Yritysvierailut 09.00 – 13.00 Yritysvierailukohteet vahvistetaan syyskuun aikana. 040 557 2939 Ilmoittautuminen/Näyttely Angelica Emeléus angelica.emeleus@shy.fi tai puh. Hinta Osallistuminen kaksi päivää 275 € (sis. Lisätietoja Reetta Verho reetta.verho@kemppi.com tai puh. seminaarin, ohjelman mukaiset tarjoilut, juhlaillallisen ruokajuomineen ja yritysvierailukuljetukset.) Osallistuminen yksi päivä 175 € (sis. Huoneet ovat varattavissa varauskiintiöistä sovittuun hintaan 5.11.2024 asti. (09) 773 2199
Kaasinen Oy www.irsmiikakaasinen.fi Isojoen Konehalli Oy www.ikh.fi IS Works Oy www.isworks.fi John Deere Forestry Oy www.deere.fi Jomeco Oy Jotex Works Oy www.jotexworks.fi JP-Konepaja Oy www.jp-konepaja.fi JTK-Power Oy www.jtk-power.fi Jucat Oy www.jucat.fi Kart Oy Ab www.kart.fi Kavamet-Konepaja Oy www.kavamet.fi Kemppi Oy www.kemppi.com Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä www.kpedu.fi Kirike Oy www.kirike.fi Kiwa Inspecta (Inspecta Oy) www.inspecta.com Koja Oy www.koja.fi Kokkola LCC Oy www.lcc.fi Konecranes Finland Oy www.konecranes.fi Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, EKAMI www.ekami.fi Koulutuskeskus JEDU www.jedu..fi Kouvolan Ammattiopisto Eduko www.eduko.fi Kunnossapitoyhdistys Promaint ry www.promaint.net Laatukattila Oy www.laatukattila.fi Lapin ammattikorkeakoulu Oy www.lapinamk.fi Lincoln Electric Nordic Finland Oy www.lincolnelectricnordic.fi Linde Gas Oy Ab www.linde-gas.fi LUT-yliopisto www.lut.fi Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä www.luksia.fi LVT-Putki Oy www.lvt-putki.fi Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova www.winnova.fi Majek Oy www.majek.fi Masino Welding Oy www.masino.fi Metalpa Oy www.metalpa.fi Metallityö Mutanen Oy www.mtm.fi Metawell Oy www.metawell.fi Metlab Oy www.metlab.fi Metso: Outotec Filters Oy www.mogroup.com METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry www.metsta.fi Meuro-Tech www.meuro-tech.fi Meyer Turku Oy www.meyerturku.com Migmen Oy www.migmen.fi Miilukangas Oy www.miilukangas.fi Mimet Oy www.mimet.fi MV-Welding Oy www.mvwelding.fi NDT-Inspection & Consulting Oy www.ndt-inspection.fi NDT Pirkanmaa Oy Niinimäki RPDS Oy www.niinimäki.fi Nordic Tank Oy www.nordictank.com NPS Inspection Oy www.nordicpowerservice.com NRC Group Finland Oy, Hitsausyksikkö (ent. VR-Track Oy) www.nrcgroup.fi Nurmeksen Työstö ja Tarvike Oy www.ntt.fi Optima www.optimaedu.fi OSTP Finland Oy Ab www.ostp.biz Oulun Yliopisto www.oulu.fi Ovako Imatra Oy Ab www.ovako.com Palosaaren Metalli Oy www.palmet.fi Peikko Finland Oy www.peikko.fi Pekka Salmela Oy www.pekkasalmela.fi Pektra Oy www.pektra.fi Pemamek Oy www.pemamek.com Pexray Oy www.pexraytech.com PHK Works Oy www.phkworks.fi Prewel Oy www.prewel.fi Pronius Oy www.pronius.fi PVJ Weld Oy www.pvj.fi Qualitas NDT Oy www.qualitas.fi Raahen Aiku, Koulutuskeskus Brahe www.raahenaiku.fi Ramac Oy www.ramac.fi Refinec Oy www.refinec.fi Rensi Finland Oy www.rensi.fi Retco Oy www.retco.fi Riveria www.riveria.fi Savon ammattiopisto www.sakky.fi Savonia ammattikorkeakoulu www.savonia.fi SGG Sahala Oy www.sahala.fi Sintrol Oy www.sintrol.fi Somotec Oy www.somotec.fi Sonar Oy www.sonar.fi SP stainless Oy, Savonlinna www.spstainless.fi Speweld Service Oy www.speweld.fi SSAB Europe Oy www.ssab.fi Stadin ammattiopisto www.stadinammattiopisto.fi Steris Finn-Aqua www.steris.com Sumitomo SH FW Energia Oy www.shi-fw.com Suomen 3M Oy www.3m.com Suomen Teknohaus Oy www.teknohaus.fi Sähköhuolto Tissari Oy www.sht.fi Taitotalo www.taitotalo.fi Tampereen Pirkka-Hitsi Oy www.pirkkahitsi.fi Tampereen Messut Oy www.tampereenmessut.fi TankkiTuomiset Oy www.tankkituomiset.fi Tapex Oy Tarmamet Oy www.tarmamet.fi Temet Oy www.temet.fi Tenmark Service Oy www.tenmark.fi Teräselementti Oy www.teraselementti.fi Pexray Oy www.terassaari.fi Turula Engineering Oy www.turula.fi Turun Aikuiskoulutuskeskus www.turunakk.fi Turun ammattikorkeakoulu Oy www.turkuamk.fi Turun Putkihuolto Oy www.turunputkihuolto.fi Turun yliopisto www.utu.fi Vahterus Oy www.vahterus.com Valmet Technologies Oy www.valmet.com Wallius Hitsauskoneet Oy www.wallius.com V-K Teräsrakenne Oy www.vkterasrakenne.fi Vamia www.vamia.fi Vesi–Vasa Oy www.vesi-vasa.fi Veslatec Oy www.veslatec.com Voestalpine Böhler Welding Nordic AB www.voestalpine.com Welda Oy Weldi Oy www.weldi.fi Weldtec Oy www.weldtec.fi Vesitekniikka ATN8 Oy www.atn8oy.fi Viafin Uusimaa Piping Oy www.viafinservice.fi Woikoski Oy Ab www.woikoski.fi YA! Yrkesakademin i Österbotten www.yrkesakademin.fi Yaskawa Finland Oy www.motoman.fi YTT-Konepaja Oy www.ytt.fi Päivitetty 29.8.2024 Yritysja yhteisöjäsenet 2024. www.hitsaus.net 63 4/2024 SHY – TIEDOTTAA SHY – TIEDOTTAA A.Häggblom Oy Ab www.haggblom.fi Abicor Binzel Finland Oy www.binzel-abicor.com Ablemans LCS Oy www.ablemanslcs.com Air Liquide Finland Oy www.airliquide.fi Alvetek Oy www.alvetek.fi Ammattiopisto Lappia www.lappia.fi Apricon Oy www.apricon.fi Atlantia Works Oy www.atlantia.fi Aurea Steel Oy Ab www.aureagroup.fi Axxell Utbildning Ab www.axxell.fi Balanus Oy www.balanus.fi Beam-Net Oy www.beam-net.fi BlackSmith Consulting Oy www.blacksmithconsulting.fi Bronto Skylift Oy Ab www.bronto.fi Calortec Oy www.calortec.fi Cavitar Oy www.cavitar.com Cenmia Oy www.cenmia.com Clean Flame Oy Ltd www.cleanflame.fi DEKRA Industrial Oy www.dekra.fi DNV Finland Oy Ab www.dnvgl.com Edutec Oy www.edutec.fi EduTest Oy www.edutest.fi Elcoline Group Oy www.elcoline.fi ESAB Oy www.esab.fi Euromaski Oy www.euromaski.fi Finfocus Instruments Oy www.finfocus.fi Finnrobotics Oy www.finnrobotics.fi Finspection Oy www.finspection.fi Hanza Levyprofiili Oy www.suomenlevyprofiili.fi Heatmasters Oy www.heatmasters.net HeatTreat Service Oy www.heatreat.fi HelaSteel Oy www.helasteel.fi Helsinki Shipyard Oy www.helsinkishipyard.fi Hydros Oy www.hydros.fi Impomet Ab Oy www.impomet.com Inst Man Oy www.instman.fi Ionix Oy www.ionix.fi Irs M
Muutokset mahdollisia. www.hitsaus.net 64 4/2024 KÄYNNISSÄ OLEVAT KURRSSIT 02.11.2023 – 04.10.2024 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Sedu Education Oy, Seinäjoki, www.sedu.fi 14.12.2023 – 14.12.2024 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) OSAO, Oulu, www.osao.fi 29.04.2024 – 24.10.2024 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Meyer Turku Oy/Laivanrakennusoppilaitos, Turku, rekry.meyerturku.fi 21.05.2024 – 15.05.2025 Kansainvälinen hitsausinsinööri (IWE/IWT) monimuotokoulutus Taitotalo, Helsinki, www.taitotalo.fi 29.08.2024 – 02.05.2025 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Tampereen aikuiskoulutuskeskus, Tampere, www.takk.fi 02.09.2024 – 04.04.2025 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Taitotalo, Helsinki, www.taitotalo.fi 02.09.2024 – 11.04.2025 Kansainvälinen hitsaustarkastaja (IWI) (jos ei ole IWS-, IWTtai IWE-tutkintoa) Taitotalo, Helsinki, www.taitotalo.fi 05.09.2024 – 23.05.2025 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Koulutuskeskus JEDU, Nivala, www.jedu.fi 09.09.2024 – 10.06.2025 Kansainvälinen hitsausinsinööri (IWE/IWT) Turun ammattikorkeakoulu, Turku, www.turkuamk.fi ALKAVAT KURRSSIT 17.09.2024 – 20.03.2025 Kansainvälinen hitsatun rakenteen suunnittelijan koulutus (IWSD) LUT-yliopisto, Lappeenranta, www.lutuniversities.fi 01.10.2024 – 13.02.2025 Hakuaika: 25.09.2024 asti Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Koulutuskeskus Salpaus, Lahti, www.salpaus.fi 21.10.2024 – 07.05.2025 Hakuaika: 06.10.2024 asti Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Ammattiopisto Lappia, Tornio, www.lappia.fi 31.10.2024 – 03.10.2025 Hakuaika: 24.10.2024 asti Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Sedu Education Oy, Seinäjoki, www.sedu.fi 04.11.2024 – 26.09.2025 Hakuaika: 20.10.2024 asti Kansainvälinen hitsausinsinööri (IWE/IWT) LUT-yliopisto, Seinäjoki ja Lappeenranta, www.lutuniversities.fi 22.11.2024 – 13.12.2025 Hakuaika: 08.11.2024 asti Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) OSAO, Oulu, www.osao.fi SUUNNITTEILLA OLEVAT KURRSSIT Syksy 2024 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Ammattiopisto Samiedu, Savonlinna, www.samiedu.fi Alkuvuosi 2025 Kansainvälinen mekanisoidun, orbitaalija robottihitsauksen asiantuntijakurssi (IMORWP) LUT-yliopisto, Lappeenranta, www.lutuniversities.fi Koulutusten aikataulut päivittyvät osoitteessa: www.shy.fi/koulutus/tulevat-kurssit/ Päivitetty 28.08.2024. (09) 879 2266, info@rensi.fi, www.rensi.fi www.rensi.fi Kiinan johtava laservalmistaja Esim. IIW/EWF-koulutus SHY – TIEDOTTAA SHY – TIEDOTTAA YRITYSJÄSENET Aurea Steel Oy Ab, Kankaanpää www.aureagroup.fi Pexray Oy, Espoo www.pexraytech.com HENKILÖJÄSENET Helsingin paikallisosasto Myyntipäällikkö Antti Jokiranta, Triton Industrial Oy Toimitusjohtaja Kalle Suurpää, Kemppi Oy Jyväskylän paikallisosasto Työnjohtaja, Koneja tuotantotekniikan insinööri Heikki Veijo Kalevi Rantee, Elekmerk Oy Kuopion paikallisosasto Hitsaaja, Levyseppähitsaaja Joni Kristian Kärkkäinen Sisuline Oy, IS-Vet Pohjanmaan paikallisosasto Opiskelija Jouni Tapani Ilkka, Sedu Opiskelija Jani Johannes Säntti, Sedu Saimaan paikallisosasto Nuorempi tutkija, Konetekniikan DI Kiia Karolina Elisabeth Grönlund, LUT-yliopisto Käynnissäpitoinsinööri, IWE Paavo Matias Järvinen, UPM Kymmene Oyj Satakunnan paikallisosasto Tuntiopettaja, Konetekniikan DI Anni Hamari, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy Opinnäytetyön tekijä Joona Eemil Oskari Palviainen, Teollisuudenvoima Oyj Tarkastusinsinööri, IWE Jami Vuori, Inspecta Tarkastus Oy Tampereen paikallisosasto Trainee Elias Severi Jerkku, Kemppi Oy Laboratorioinsinööri, Konetekniikan insinööri, Tuotantotekniikka Jarkko Siren, Metlab Oy Turun paikallisosasto Hitsaustarkastaja, IWS Jarkko Tapani Lehtonen, Meyer Turku Oy Myynti-insinööri, IWE Niko-Petri Kalevi Virtanen, MV-Tuotteet Oy SHY:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 29.8.2024 yhteensä kaksi uutta yritysjäsentä ja 15 uutta henkilöjäsentä. Ilmoitusmyynti: Hanna Torenius / T:mi Petteri Pankkonen puh. 040 152 4241 hanna.torenius@pp-marketing.fi Puh. UUSIA JÄSENIÄ ALANSA AINOA AMMATTILEHTI Teemat ja aikataulut 2024: NRO TEEMA Ilmoitusvaraukset ilmestyy 5/2024 Suunnittelu 11.10.2024 8.11.2024 6/2024 Hitsaava Suomi (SHY 75 vuotta) 15.11.2024 13.12.2024 Muutokset mahdollisia. Seuraavan kerran uusia jäseniä hyväksytään 10.10.2024. LF3015GA 4 kW, 149.000 € alv % asennettuna Putkija tasolaserit Suomessa on runsas määrä G-Weike-lasereita CE-merkityt laserlähteet ® Laserhitsauskoneet 1500W koneita esittelykäytössä, varaa omasi Myös Laserpuhdistuskoneet – varaa demo
OPTIPLEX 3015 NEO DISCOVER MORE WITH MAZAK TM discover.mazakeu.com/optiplexneo/ SKANNAA JA LUE LISÄÄ Wihuri Oy Tekninen Kauppa www.machinetools.wihuri.fi Puh. www.hitsaus.net TEHO | KÄYTETTÄVYYS | LAATU NOPEA & KORKEALAATUINEN LEIKKAUSJÄLKI SÄTEENMUOKKAUSTEKNOLOGIAN AVULLA UUSIN CNC MAZATROL SMOOTHLx KAHDELLA NÄYTÖLLÄ LASERTEHO SAATAVILLA 3 kW-20 kW KÄYTETTÄVYYS JA HELPPO LATAAMINEN ISOJEN ETUJA SIVUOVIEN KAUTTA OPTIPLEX 3015 NEO on kehitetty Mazakin toimesta täyttämään 2D-laserleikkaamisen tarpeet. Lisäksi koneessa on uusin MCT 3-leikkauspää, jossa operaattorin tekemiä säätöjä on automatisoitu ja helpotettu. Koneessa on ainutaatuinen säteenmuokkausteknologia, jolla saavutetaan nopea ja korkealaatuinen leikkausjälki. 020 510 10 mazak adv 2023.indd 1 mazak adv 2023.indd 1 22.8.2023 10.38 22.8.2023 10.38
hitsausinsinöörit ja muut hitsauskoordinoijat, tuotantopäälliköt ja -teknikot, hitsausopettajat, IWE/IWT/IWS-pä tevöityskurssit, konsultit ja hitsausyritysten henkilöt. Kappale kauneinta Helsinkiä! HEFTEJÄ HIETALAHDESTA Eero Nykänen Sähköinen Hitsaustekniikka -lehti Lehtiluukussa Hitsaustekniikka-lehti on nyt jäsenten luettavissa myös diginä osoitteessa https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/hitsaustekniikka Uusimman numeron lisäksi tarjolla on arkisto lehdistä 1/2015 alkaen. www.hitsaus.net 66 4/2024 Kirja selvittelee perusasioita ja -kysymyksiä, jotka käsittelevät hitsaustaloutta sekä erityisesti hitsauskustannuksia ja toimenpiteitä, joilla voidaan tehostaa hitsaustuotantoa. Eero Nykänen HEFTEJÄ HIETALAHDESTA Hietalahden telakalla eri yrityksissä yli 35 vuotta työskennellyt hitsausinsinööri IWE Eero Nykänen on vapaa-aikanaan toiminut Hitsaustekniikka-lehden pilapiirtäjänä 90-luvulta alkaen. Laa duk as lop put ulo s ede lly ttä ä oik eat pei tta usa ine et ja juu ri pei tta am ist a var ten suu nni tel lut lai tte ist ot, tar vik kee t ja suo jav älin eet . Nuoret oppivat vanhemmilta niin hyvät kuin huonotkin tavat. Lukuisat käytännön esimerkit osoittavat, kuinka hitsausprosessin optimoinnilla voidaan nostaa tuottavuutta. alv 10%) + postikulut Kirjan koko: A5 ja 159 sivua Julkaisija: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys Myynti: Angelica Emeleus, (09) 773 2199 angelica.emeleus@shy.inet.fi saatavilla myös verkkokaupasta http://shy.mycashflow.fi/ ovat mm. Tarkoitus on laajentaa hitsausinsinöörin tietämystä hitsaus-taloudelli sista asioista. Hänen tarkka silmänsä on tallentanut asioita ja yhteyksiä, jotka ovat muilta jääneet huomaamatta. hitsausinsinöörit ja muut hitsauskoordinoijat, tuotantopäälliköt ja -teknikot, hitsausopettajat, IWE/ IWT/IWS-pätevöityskurssit ja hitsausyritysten henkilöt. Kirjaa voidaan käyttää myös kurssikirjana erilaisilla hitsauskursseilla ja -seminaareissa. ERIKOISERÄ Hitsaustalous ja tuottavuus Nils Stenbacka Svetskommisione n, Box 5073, 102 42 Stockholm, Tel 08-120 304 00 www.svets.se Tämä kirja selvittelee perusasioita ja -kysymyksiä, jotka käsittelevät hitsaustaloutta sekä erityisesti hitsauskustannu ksia ja toimenpiteitä, joilla voidaan tehostaa hitsaustuotantoa . H its au sta lo us ja tu ott av uu s N ils St en ba ck a 54 54 Vuonna 2009 samalle illalle osuneet juhlat olivat kova haaste Helsingin paikallisosaston puheenjohtajalle. Se voi olla myös osa suurempaa työtä yrityksessä, mikä tähtää tuottavuuden nostamiseen. Kat tav ast a Pel oxpei tta ust uot eva lik oim ast am me löy dät kai ken tar vitt ava n: Pin tap uhd ist usa ine et, pei tta ust ahn at, rui sku pei tta us, alla spe itt aus -, pas siv oin tija neu tra loi ntia ine et Pei tta usp um put ja lai tte ist ot Rui sku tus pis too lit, pen sse lit ja har jat Pei tta uss uoj avä lin eet Tot otie 2, 704 20 Kuo pio | +35 8 (0) 207 969 240 som ote c@ som ote c.fi | som ote c.fi SHY – TIEDOTTAA SHY – TIEDOTTAA. Kirja käsittelee hitsaustekniikan kehityssuuntia, eri hitsausprosessien avaintietoja, hitsauskustannusten laskentaa, herkkyysanalyysien tekemistä, investointilaskelmia ja hitsaustuotannon kehittämistä. Kirjan perusajatus on esitellä ja antaa erilaisia työkaluja ja suuntaviivoja sekä ohjeita ja esimerkkejä, joita voidaan käyttää apuna ja tukena analyysija muutostyössä, jonka tehtävän eteen hitsausinsinööri voi joutua. 2/ 20 23 TEE MA: Ruo stu mat on ter äs VAS TA ON NIS TUN UT PEI TTA USJA PAS SIV OIN TIP IN TAK ÄSI TTE LY TEK EE RUO STU MAT TOM AST A TER ÄKS EST Ä RUO STU MAT TOM AN Ruo stu mat tom an ter äks en asi anm uka ine n pei tta us ja pas siv oin ti on eri tyi sen tär keä ä kor roo sio lle altt iis sa ym pär ist öis sä, kut en elin tar vik ete olli suu des sa, teo llis iss a tuo tan tol aito ksi ssa tai jät eve den käs itt ely lai tok sis sa. Kirjan perusajatus on esitellä ja antaa erilaisia työkaluja ja suuntaviivoja sekä ohjeita ja esimerkkejä, joita voidaan käyttää apuna ja tukena analyysija muutostyössä, jonka tehtävän eteen hitsausinsinööri voi joutua. Yksittäisiä kirjoja myynnissä verkkokaupassa. Se voi olla myös osa suurempaa työtä yrityksessä, mikä tähtää tuottavuuden nostamiseen. alv 10%) + postikulut Hitsausinsinöörin muistelmat 9.8.1982 30.4.2018 MY YN NIS SÄ SH Y:N VER KK OK AU PA SS A HEFT EJÄ HIET ALA HDES TA Ee ro N yk än en Näillä nostureilla on nostettu paljon tavaraa, mutta myös Suomen vientiä ja samalla leipää moneen pöytään. 55 Työterveyslääkärin diagnoosi SHY:n juhlavuonna 2009. Mukana olleena osuu pilkka myös Eeron omaan nilkkaan ja pelissä on usein aimo annos itseironiaa. Tarkoitus on laajentaa hitsausinsinöörin tietämystä hitsaustaloudellisista asioista. Kirjan kohderyhmiä ovat mm. 28 Vuosi 2006 29 29 Näinhän se meni kotona ja töissä. Kirja käsittelee hitsaustekniikan kehityssuuntia, eri hitsausprosessien avaintietoja, hitsauskustannu sten laskentaa, herkkyysanalyysi en tekemistä, investointilaskelm ia ja hitsaustuotannon kehittämistä. http://shy.mycashflow.fi/ Hintaan 29,90 € (sis. Kirjaa voidaan käyttää myös kurssikirjana erilaisilla hitsauskursseilla ja -seminaareissa. Lukuisat käytännön esimerkit osoittavat, kuinka hitsausprosessin optimoinnilla voidaan nostaa tuottavuutta. Kohderyhmiä Tärkeä kirja kaikille hitsaushenkilöille! Hintaan 50 € (sis
VA MIA, Vaasa(+) Raahen Osaamiskeskus, Raahe(+) Kainuun Ammattiopisto, Kajaani Länsirannikon Koulutus Oy WinNova (Rauma, Laitila ja Pori)(+) TAKK(+) Turun AKK Sedu Edu cation, Seinäjoki, Lapua Nondest Oy, Kokkola(+) AO Lappia, Tornio(+) Lisätiedot löydät osoitteesta WWW.WINNOVA.FI/PATEWIN (+) -merkityissä paikoissa myös menetelmäpätevöin tien valvontaa. PATEVOINNIT AJAN TASALLE AKKREDITOITUNA PED:in (Painelaitedirektiivi 2014/68/EU) II-IV hitsauksiin Hitsaajien pätevyysja menetelmäkokeet (Henkilöja tuotesertifiointeja) hyväksytään akkredi toituna PäteWin Oy:n toimesta. 040 5361 921 Mallimestarinkatu 6, 20780 Kaarina info@metawell.fi www.metawell.fi Tutustu verkkokauppaamme HITSAUSALAN ERIKOISLIIKE Hitsauskoneet, -suojaimet, -lisäaineet www.pirkkahitsi.fi Tampereen Pirkka-Hitsi Oy | Vesalantie 20, 33960 Pirkkala | 03 3141 4200 HITSAAJIEN PÄTEVÖINTIÄ TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO HITSAUSKONEITA JA -TARVIKKEITA HITSAUSAUTOMAATIO 0402 144 133 • • Hitsauskoneet ja cobottiasemat • • Lisäaineet ja tarvikkeet www.hitsiaijat.fi I .. Vanhojen hitsaustornien ja järjestelmien modernisointi . Kokeita voidaan valvoa myös yritysten tiloissa. Huom! Akkreditointimme kattaa myös muovien (PED) ja betoniterästen hitsaukset. Sopimusvalvojaverkostomme valvoo PED-kokeita alla mainituissa oppilaitoksissa. www.hitsaus.net 67 4/2024 Hitsausautomaatio ja tuotantolaitteet . direktiivin mukaisiin hitsauksiin. .. Lisätietoja: Lisätietoja: skvalvonta@sakky.fi skvalvonta@sakky.fi Relanderinkatu 2, 78200 Varkaus Relanderinkatu 2, 78200 Varkaus Varkaus 044 785 8390 Varkaus 044 785 8390 Kuopio 044 785 4246 Kuopio 044 785 4246 Porvoo 040 183 2147 Porvoo 040 183 2147 Savonlinna 044 550 6266 Savonlinna 044 550 6266 www.sakky.fi/patevointilaitos. . . Uusien hitsausjärjestelmien suunnittelu ja valmistus Jauhekaarihitsaus Mig/Mag Tig Plasmahitsaus METAWELL OY Puh. PäteWin Oy PÄTEVÖINTILAITOS TARKASTUSLAITOS PÄTEVÖINTILAITOS PÄTEVÖINTILAITOS Hitsaajan PED-pätevyyskokeet Hitsaajan PED-pätevyyskokeet direktiivin mukaisiin hitsauksiin
?????????????. Ilmoitusmyynti: Hanna Torenius / T:mi Petteri Pankkonen puh. Toimipisteet: Oulu, 040 515 7771 Seinäjoki, 044 750 9219 Tampere, 044 247 5303 Raisio, 040 839 7826 Espoo, 050 358 7715 Kouvola, 045 894 2554 www.qualitas.fi info@qualitas.fi ALANSA AINOA AMMATTILEHTI Teemat ja aikataulut 2024: NRO TEEMA Ilmoitusvaraukset ilmestyy 5/2024 Suunnittelu 11.10.2024 8.11.2024 6/2024 Hitsaava Suomi (SHY 75 vuotta) 15.11.2024 13.12.2024 Muutokset mahdollisia. INFO@NDT-INSPECTION.FI ARCTRONIC OY Polttolaitoksenkatu 11, 20380 Turku Puh. 040 152 4241 hanna.torenius@pp-marketing.fi HITSAUSLISÄAINEITA JA -TARVIKKEITA Impomet Oy Nuutisarankatu 22, 33900 Tampere Puh. ??. +358 40 52 11 878 EMAIL. Puh. 050-551 1234 ari.lahti@ndtteam.fi NDT-TARKASTUKSET Pirkanmaalta laadukkaasti www.ndt-team.fi 97% asiakkaista antanut kiitettävän arvosanan. ??????. ??????. 010 820 7800 www.impomet.com Kovaja korjaushitsaus lisäaineet. Vaadi enemmän laatua ja tehokkuutta tarkastuksiin, Kysy tarjous! WWW.NDT-INSPECTION.FI TEL. Ammattitaidolla, luotettavasti, ympäri Suomen. www.hitsaus.net 68 4/2024 ??. 02 238 8666 www.arctronic.fi Hitsaustekniikka -lehden jokainen numero on erikoisnumero! Ilmoitusmyynti: Hanna Torenius 040 152 4241 NDT-TARKASTUKSIA NDT-TARKASTUSLAITTEITA KAASUJA HITSAUSTARVIKKEET TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO ISO 9001 sertifioitu SFS-EN ISO 9712 pätevyyksin 045 121 4005 Santeri Salmela Seinäjoki-Kokkola-Pietarsaari Vaasa-Ylivieska-Oulu NDT – tarkastukset sekä asennusja valmistusvalvonta. 050 551 1235 jukka.hakala@ndtteam.fi Puh. ??. ??????????
I 03 3124 5800 www.metlab.. Nuutisarankatu 17, 33900 Tampere I asiakaspalvelu@metlab.. Perusainekokeet Luokitustestaukset Rikkovat testaukset Materiaalien tunnistaminen Hitsauskokeet Menetelmäkokeet Tuotantokokeet Hitsaajan pätevyyskokeet Vauriotutkimukset Vaurion syiden selvitys Vauriomekanismien tunnistaminen Tuotteen elinkaaren parantaminen Materiaalitutkimus Materiaaliominaisuudet Tutkimuskokonaisuudet Tuotekehitys
.ARU2 THE PHOENIX XQ FOR ALL YOUR WELDING NEEDS EWM GmbH www.ewm-group.com Ota yhteyttä meihin! EWM GmbH | myyntipäällikkö: Kari Erik Lahti | Mobil: +46 70 715 81 24 kari.lahti@ewm-group.com | www.ewm-group.com Lisätieto a Ph oe nix XQ 2024_07_ANZ_Hitsaustekniikka_PhoenixXQ_183x240mm_FIN2.indd 1 2024_07_ANZ_Hitsaustekniikka_PhoenixXQ_183x240mm_FIN2.indd 1 07.08.24 09:15 07.08.24 09:15