Ytimeni on täytetty vuosikymmenten tieto-taidolla ja suunniteltu tuomaan sinulle tuottavuutta, hitsauslaatua ja – ennen kaikkea – lisää kannattavuutta. Minä olen luotettava voima täytelankahitsauksessa. I am the world’s number one seamless cored wire – from voestalpine Böhler Welding voestalpine Böhler Welding Nordic AB www.voestalpine.com/welding I am the Number One Seamless Cored Wire Engineered by the Leading Welding Consumables Developers HT_6_15.indd 2 27.11.2015 14.44. Minun läpitunkematon saumaton vaippani pitää kosteuden poissa ytimestäni ja suojaa sinun hitsaustasi vetyhalkeilulta. Ulkopintani on jäykkä ja pintani kuparoitu, antaen tasaisen ja vakaan syötön. Minä hitsaan laivoja, kuorma-autoja sekä junia, jotka vaeltavat mailla ja merillä. Minä saan robotit hitsaamaan hellittämättä. Minä teen hitsaajat ylpeiksi. Minä yhdistän lauttoja, putkilinjoja sekä tuuliturbiineja, jotka tuottavat maailman energian
Yleisön puheenvuoroissa otettiin esille erityisesti valvovien viranomaisten vielä mahdollisesti puutteellinen rutiini yhtenä haasteena. Nämä sisältövaatimukset tulisi huomioida jokaisen ammattikorkeakoulun tekniikan koulutusohjelmissa. e-mail: timo.kauppi@lapinamk.fi puh. Päivällä saatiin tiukkaa tietoa mm. Haluankin haastaa Suomen korkeakoulut. Tällä tarkoitan mm. 050 4381287 www.aga.fi/MISON_hitsaus MISON POSSIBLE Auta hitsaria nopeatempoisessa MISON POSSIBLE -pelissä tai vastaa muutamaan kysymykseen. asianmukaisin puittein. Jokaisessa koulutusasteessa pitäisikin velvoittaa ja kannustaa opetushenkilökuntaa käymään työelämässä TET-jaksoilla ainakin kerran lukukaudessa. SHY ry:n virallisesti auditoimissa IIW-kouluttajissa ei ole mukana yhtään ammattikorkeakoulua, vaikka mielestäni ainakin IWS/IWT/IWE-koulutus pitäisi olla korkeakoulujen koordinoimaa. Arvomme 5 iPadiä ja 15 POLAR LOOP -aktiivisuusranneketta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen työnjako ei ole selvää ja mietitty miten se saataisiin toimivaksi. sitä, että korkeakoulujen ja 2. Poliittisia rajauksia on erilaisia rajaajan ja tarkoituksen mukaan. Mitä se arktisuus itse asiassa on. Hitsauksen koulutussisällöt on kansainvälisesti mietitty ja määritelty hyvin tarkasti. Lapin ammattikorkeakoulun alueella selvästi yli puolessa metallialan yrityksistä tehdään hitsausja levytöitä. Lappeenranta on ollut tässä yhteydessä merkittävä toimija jo pitkään. Näitä asioita käsitellään tarkemmin tässä lehdessä olevissa artikkeleissa. Vähintäänkin syventävien ammattiaineiden opettajiksi pitäisi saada pitkän ja monipuolisen työuran tehneitä henkilöitä. (AMK), jolla ei ole päivääkään oikeaa hitsauskokemusta! Ylipäätään olemme varmaan liikuttavan yksimielisiä siitä, että Suomessa meillä ei ole varaa tehdä bulkkityötä, vaan kaikissa tuotteissa ja palveluissa pitäisi olla sitä kuuluisaa ”älyä”. laitteiden ja rakenteiden yllättäviin ja ennenaikaisiin rikkoutumisiin. Yliopistot ovat viime vuosina toimineet yhä useammin selkeästi soveltavan tutkimuksen tontilla, vaikka se ei ole niiden perustehtävä. Esityksestä jäi erityisesti mieleen se, että valitettavasti aivan aihepiirin perusteet tuntuvat vieläkin olevan vieraita usealla alalla toimivalle yritykselle. Tässä uudessa OPS:ssa hitsauksen opetus on huomioitu suurella painoarvolla konetekniikan opetusohjelmassa. Se, että yliopettajan virkaan on kuulunut työsuhdeetuna TKI-hankkeissa toimiminen, on antanut mahdollisuuden säilyttää oma toimintansa työelämälähtöisenä ja pitää oma osaamisensa ajantasaisena. PREMIUM AGA ® M IS O N on Li nd e G ro up in re ki st er öi ty ta va ra m er kk i. Olen pannut merkille, että niin ammattikorkeakoulut kuin yliopistotkin ovat hyvinkin passiivisia hitsauksen koulutukseen ja tutkimukseen liittyvissä aktiviteeteissä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. kantavien teräsrakenteiden CE-merkinnän ja siihen saumattomasti liittyvän SFS-EN 1090 standardiperheen tilanteesta. Valitettavan usein olen itsekin nähnyt sen, että nk. Juhlan kohokohta oli ehdottomasti emeritus Professori Pentti Karjalaisen iltajuhlassa pitämä esitys, jossa hän kävi läpi hitsauksen ja hitsaustutkimuksen historiikkia paikallisosaston toiminnan ajalta konkreettisten esimerkkien avulla. Mielestäni hitsauksen koulutuksen suhteen pitäisi ottaa ryhtiliike, mikä pätee myös muuhun tekniikan koulutukseen. Mikä on tilanne muissa ammattikorkeakouluissa. Esimerkiksi kansainvälisessä yhteistyössä Suomen arktinen alue on rajattu napapiirin pohjoispuoliseksi osaksi Lapin lääniä. Juhlaseminaarissa kuultiin myös näkemyksiä ja mielipiteitä hitsaavan teollisuuden ja hitsauskoulutuksen tilasta Suomessa. Mutta se, että sinällään monipuolinen ja laaja koulutuskokonaisuus muistuttaa tietyssä mielessä monopolia, antaa kuvioon omat haasteensa. ”muodollinen pätevyys” tai paremminkin sen puuttuminen estää näiden pitkän linjan ammattilaisten palkkaamisen opetustehtäviin. Lapin yliopiston arktisen keskuksen sivuilla on annettu useita määritelmiä vastaamaan tähän peruskysymykseen – Arktinen alue voidaan määritellä ainakin lämpötilan, metsänrajan, ikiroudan, merijään, napapiirin ja erilaisten poliittisten sopimusten mukaan. MISON ® HT_6_15.indd 2 27.11.2015 14.44. Lämpötilan mukaan arktiseksi määritellään alueet joiden kesäkuun keskilämpötila ei ylitä +10 °C, eli alueet jotka ovat +10 °C isotermin pohjoispuolella. Hitsaustekniikka-lehden tämän numeron teema on arktinen hitsaus, joka on noussut taas kiinnostavaksi aihepiiriksi laajalti. Tilannetta selvitetään Pohjois-Suomen osalta juuri startanneessa ”Meripohjola – uudistuva metallija konepajateollisuus” – hankkeessa, jossa Lapin ammattikorkeakoulun Arctic Steel and Mining TKI -ryhmän vastuulla on CE-merkinnän ja hitsauskoulutuksen tilan selvitystyö. Oman lämpötilakirjanpitoni mukaan Tornion Kivirannalla kyseinen keskilämpötila viime kesäkuussa oli 11,0 °C, joten kaukana ei olla siitä, että nykyisin kovinkin kansainväliseksi muuttunut rajakaupunkimme edustaa lämpötilaan perustuvan määritelmän mukaan aidosti arktista aluetta. Oulun paikallisosaston 50 vuotista taivalta juhlittiin 12.-13.11. SHY ry:n hallituksen jäsen IWE Mari Mikkonen piti erittäin hyvän ja keskustelua herättäneen esityksen aiheesta. Sisältövaatimukset on määritelty IIW/IAB ja EWF -koulutusohjelmissa. Lapin ammattikorkeakoulussa otetaan uusi opetussuunnitelma käyttöön vuoden 2017 alussa. asteen oppilaitosten välistä roolitusta ja yhteistyötä pitäisi saada paremmaksi ja nopeasti. Näin kaikilla säilyisi tuntuma siihen mitä työelämä odottaa koulutukselta ja opettajilta. Allekirjoittanut on toiminut ammattikorkeakoulumaailmassa vuodesta 2005 lähtien. Vakavasti puhuen monesti näyttää siltä, että tuo arktisuus näyttää vieläkin olevan vieras käsite monelle kotimaiselle teräsrakentajalle. Toisaalta monella ammattikorkeakoululla ei ole kykyä ja resursseja toimia soveltavan tutkimuksen keihäänkärkenä, vaikka se on niiden tehtävä jo ammattikorkeakoululain nojalla (ammattikorkeakoululaki 932/2014). Tällä tarkoitan sitä, että toiminnassa ei ole tiedostettu, eikä ole osattu huomioida matalista lämpötiloista, kosteudesta ja tuulesta hitsatuille rakenteille aiheutuvia haasteita. Aktivoitukaa kertomaan aiheesta hitsaustekniikka lehden sivuilla – se on varmasti valtakunnallisesti paras foorumi tuoda esittämääni kysymykseen liittyvää tietoa esille! Lopuksi toivotan kaikille hitsaustekniikka lehden lukijoille hyvää joulua ja kustannustehokasta vuotta 2016! TkL Timo Kauppi (yliopettaja, Lapin amk) SHY:n hallituksen jäsen Kirjoittaja toimii Lapin ammattikorkeakoulussa tuotantotekniikan yliopettajana sekä ASM TKI -ryhmän erityisasiantuntijana erikoisosaamisalueenaan terästen fysikaalinen ja hitsausmetallurgia. Ainoa lisä mitä kokonaisuuteen ehkä olisi toivonut oli se, että esitykseen liittyneeseen kuvalliseen kerrontaan olisi ollut käytettävissä piirtoheitin tai diaprojektori – silloin tunnelma olisi ollut täydellinen näin digi-multimedia-esitys-aikoina. Nykyajalle tyypillisesti tietenkin dataprojektoriin sopivaa välijohtoa etsittiin kohtuullisen pitkään hotellin henkilökunnan toimesta. Valitettavasti vain emme ole yksimielisiä siitä, että tämä ”älyn” kehittäminen ja ylläpito vaativat koko siihen liittyvän innovaatioverkoston yhteistyötä. Tällä tarkoitan sitä, että kun hitsausopettajan tehtävään pätevyysvaatimuksena on insinöörin koulutus, niin virkaan voi päätä lähes vasta valmistunut ins. Olen toiminut SHY ry:n hallituksessa nyt yhden vuoden ja sain kunnian tulla valituksi siihen seuraavaksi kolmivuotiseksi toimikaudeksi. Pahimmillaan tämä johtaa koneiden. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 2 Hyytävää menoa Tälle vuodelle ei taida talvea tullakaan! Oulussa vietettiin paikallisosaston 50-vuotisjuhlallisuuksia marraskuisessa talvisäässä eli torstaina hieman valkoista peitettä saanut maanpinta oli perjantaiaamuna syksyisen paljaana ja hetkellinen valkeus oli vaihtunut taas ankeaan harmauteen
www.aga.fi/MISON_hitsaus MISON POSSIBLE Auta hitsaria nopeatempoisessa MISON POSSIBLE -pelissä tai vastaa muutamaan kysymykseen. päänsärkyä, yskää, limakalvojen kuivuutta ja hengitysvaikeuksia. PREMIUM AGA ® M IS O N on Li nd e G ro up in re ki st er öi ty ta va ra m er kk i. AGA on kehittänyt ainutlaatuiset MISON ® suojakaasut suojaamaan hitsaajien terveyttä . Tämän kemiallisen reaktion ansiosta hitsaajan hengitysilmassa olevan haitallisen otsonin määrä vähenee, mikä suojaa hitsaajan terveyttä, voi parantaa työmotivaatiota sekä vähentää sairauspoissaoloja. Se aiheuttaa mm. suojaa hitsaajaa ja hitsiä! MISON ® Kaasukaarihitsauksen yhteydessä syntyy otsonia (O 3 ), joka on väritön, hyvin myrkyllinen kaasu. Arvomme 5 iPadiä ja 15 POLAR LOOP -aktiivisuusranneketta. HT_6_15.indd 3 27.11.2015 14.44. MISON ® suojakaasuun sisältyvä typpimonoksidi reagoi otsonin kanssa muodostaen happea ja typpidioksidia
lisesti. Tässä suhteessa vanha sanonta ”Siperia opettaa” on enemmän kuin paikallaan. Hitsaus arktisissa olosuhteissa Arktiseen hitsaukseen liittyvää tutkimustietoa on julkaistu jo 1980-luvulla. Olosuhdevaihtelut tarkoittavat jopa 85 °C:een lämpötilan vaihtelua (-50…+35 °C), erilaisia sateita (esimerkiksi vesisade, jäätävä tihku ja lumipyry), tuulten, valon ja kosteuden vaihtelua. Suurimmat sovelluskohteet arktisilla alueilla ovat laivanrakennus ja offshore-teollisuudessa esimerkiksi öljyja kaasulautat, alukset sekä infrastruktuuri, kuten tiet, rautatiet, satamat, telakat, väylät ja palvelut. Rajaus vaihtelee eri tieteenalojen ja poliittisten sopimusten mukaan. Noin neljännes Suomen pinta-alasta on Lapissa napapiirin pohjoispuolella, kuva 1. konepajassa. Myös ihmisten on työskenneltävä tehokkaasti ja turvalArktinen hitsaus Timo Kauppi Kuva 1. Suomen olosuhteisiin tehtävissä teräsrakenteissa, koneissa ja laitteissa kylmät olosuhteet pitäisi ymmärtää ottaa huomioon aina jo suunnittelupöydältä lähtien. Myös ympäristö-, turvallisuus-, energiaja tiedonsiirtoaloilla on merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Suomen arktisen strategian 2013 lähtökohtana on, että koko maassa on arktista osaamista ja että arktisuus on relevanttia koko Suomen alueella. Käytännössä ainakin asennustyöt pyritään tekemään lämpimänä vuodenaikana ja joka tapauksessa kohde on suojattava tuulelta ja sateelta. Alue on alkanut kiinnostaa mittavien öljy/kaasuja mineraalivarantojensa ansiosta. Sitkeyteen vaikuttaa luonnollisesti jo teräksen luontainen iskusitkeys ja mahdollinen vetyhalkeilu. Arktisilla alueilla lämpötila ei välttämättä nouse missään tilanteessa totuttua -20…15 °C pakkasrajaa korkeammaksi, vaan on varauduttava työskentelemään jopa alle -40 °C lämpötiloissa. Hitsauksessa esiintyvät ongelmat liittyvät siis lähinnä hitsiliitoksen sitkeyteen ja hitsaajan työskentelyolosuhteisiin. Maantieteellisesti arktista aluetta rajaa pohjoinen napapiiri (66° 33’N), mutta lisäksi alue voidaan määritellä lämpötilan, metsänrajan, ikiroudan, merijään ja erilaisten poliittisten sopimusten mukaan. Toisaalta hitsaus voidaan toteuttaa tuotteen ja rakenteen loppusijoituskohteessa eli paikan päällä arktisissa olosuhteissa, jolloin puhutaan varsinaisesti ”arktisesta hitsauksesta”. Lisäksi 40 % arktisesta alueesta on ikiroudassa. Arktisissa olosuhteissa ihmisten, koneiden, laitteiden, rakenteiden, yritysten ja infrastruktuurin pitää toimia sekä kylmässä että suurissa olosuhdevaihteluissa. Tällöin hitsauksen ja siinä tapahtuvien ilmiöiden hallinta on huomattavasti kriittisempää rakenteen kestävyyden kannalta. Ensisijaisena tavoitteena on silloin järjestää siedettävät työskentelyolosuhteet, kuva 2. Merijään heikkenemisestä johtuva uusien merireittien hyödyntäminen puolestaan tarjoaa kasvumahdollisuuksia kuljetusja logistiikka-alan yrityksille. Arktinen alue voidaan määritellä useilla eri tavoilla. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 4 Arktiset alueet Arktiselle alueelle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Suomen arktisessa strategiassa 2013 arktinen alue ymmärretään tilanteen mukaan joustavasti. Arktisia vyöhykkeitä. Tuotetta tai rakennetta käytetään arktisessa kohteessa, mutta varsinainen hitsaus tapahtuu optimaalisissa olosuhteissa esim. Tästä onkin muodostunut vakiintunut toimintatapa suurimmalle osalle kotimaisista toimijoista, HT_6_15.indd 4 27.11.2015 14.44. Laivanrakennuksessa ja offshore-sovelluksissa hitsattujen rakenteiden käyttö arktisissa olosuhteissa on ollut arkipäivää jo kauan. Arktinen hitsaus, sen tutkiminen ja hitsauksessa tapahtuvat ilmiöt voidaan jaotella periaatteessa kahteen kategoriaan hitsauksen toteutuksen mukaan. Arktisen alueen ilmastoolosuhteet tuovat omat haasteensa varantojen hyödyntämiseen tarvittavien laitteiden ja rakennelmien rakentamiseen kylmyytensä, lumen ja jään, syrjäisyytensä, pitkän pimeän, 6 kk pohjoisnavalla, ja pitkän yöttömän yön ajanjaksojensa vuoksi. Joskus käytetään esimerkiksi telttaa, joka on lämmitettävä
(Timo Kauppi, Lapin ammattikorkeakoulu 2014). Tarkastusja hyväksyttämistoimenpiteiden merkitys korostuu laadunvarmistuksen kannalta. Tyypillisiä tällaisia teräksiä ovat matalahiiliset normalisoidut tai termomekaanisesti valssatut hienoraeteräkset (M-teräkset). Kuvan mukaan termomekaanisesti valssatulla S460ML teräksellä on selvästi paras Kuva 3. Termomekaanisissa käsittelyissä on yhdistetty muokkaus ja lämpökäsittely samanaikaiseksi kontrolloiduksi prosessiksi. Modernit hitsattavat arktiset teräkset Edellä esitetyn perusteella on selvää, että arktisissa olosuhteissa käytettävälle teräkselle asetetaan tiukat vaatiHT_6_15.indd 5 27.11.2015 14.44. Niitä voidaan hitsata myös laajalla lämmöntuontialueella. Matalissa käyttölämpötiloissa joudutaan tästä johtuen käyttämään sitkeämpiä teräksiä. Lujien rakenneterästen käyttö hitsatuissa rakenteissa on yleistynyt 1980-luvulta lähtien. Hitsausta ajatellen esimerkiksi perusja lisäaineet on valittava huolella ja ammattitaidolla ja lisäksi useasti tuottavuus putoaa, kun lämmöntuontia joudutaan rajoittamaan liitosten sitkeyden varmistamiseksi. Iskukokeiden avulla saadaan myös käsitys materiaalin transitiokäyttäytymisestä. Tämä puolestaan tuo suunnittelulle haasteita löytää sellaiset rakenneratkaisut, joilla minimoidaan eri komponenttien aineenpaksuudet. Pehmenneen alueen leveys kasvaa lämmöntuonnin korotuksen myötä, mutta lämmöntuonnin ollessa sopiva ja näin ollen jäähtymisajan ollessa tarpeeksi lyhyt jää pehmennyt vyöhyke niin kapeaksi, ettei se heikennä rakenteen mekaanisia ominaisuuksia. Niissä sovelletaan faasimuutosten ja muiden sisäisten ilmiöiden oikea-aikaista yhdistämistä lämpötilan, muokkauksen ja muokkausasteen mukaan. Lisäksi ne eivät ole yhtä alttiita vetyhalkeilulle, haurasmurtumille tai lamellirepeilylle kuin seostamattomat rakenneteräkset. mukset ja esimerkiksi niiden ja niistä hitsaamalla tehtävien rakenteiden on täytettävä iskusitkeysvaatimukset jopa -60 °C:een lämpötilassa haurasmurtumavaaran eliminoimiseksi. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 5 Kuva 2. Käytännössä pehmennyt vyöhyke ei heikennä lujuutta, jos sen leveys on alle puolet levynpaksuudesta. mutta esimerkiksi kaivosteollisuudesta löytyy useita esimerkkejä siitä, että ulkomaisilla yrityksillä ei välttämättä ole ollut riittävää tietoa ja ymmärrystä arktisten olosuhteiden tuomista haasteista. Jäljenteiden oton valmistelua -15 °C:een pakkasessa. Termomekaanisesti valssattujen terästen mikrorakenne ei kuitenkaan ole vesijäähdytyksestä johtuen yhtä stabiili kuin normalisoitu mikrorakenne, joten niiden lämpökäsittelyssä ei tule ylittää 700 °C:een lämpötilaa. Metallurgian tuntemus ja sen soveltaminen terästen valmistuksessa on mahdollistanut hitsattavuuden kannalta riittävän alhaisen seostuksen ilman, että lujuudesta tarvitsee tinkiä. Kun toimitetaan konepajatuotteita arktisiin olosuhteisiin, joudutaan toimintatapoja ja käytettäviä teknologioita arvioimaan monelta kannalta uudelleen. Sitkeyden suhteen ongelma ei ole vaatimusten täyttäminen teknisesti, koska kryogeenisiin konstruktioihin löytyy teräksiä ja muita metalleja. Standardeissa SFS-EN 10025-3… 6 (normalisoidut hienoraeteräkset, termomekaaniset hienoraeteräkset ja nuorrutetut hienoraeteräkset) määriteltyjen terästen lisäksi matalissa lämpötiloissa yleisesti käytettäviä lujia hienoraeteräksiä ovat eri luokitusseurojen laivanrakennusteräkset, painelaiteteräkset sekä putkiteräkset. Tavallisen rakenneteräksen S355J2, termomekaanisen teräksen S460ML ja 690QL nuorrutusteräksen transitiolämpötilakäyriä (Samuelsson & Schröter 2005). Kehityksen on mahdollistanut suunnittelijoiden ja käyttäjien lisääntynyt kyky hyödyntää lujien terästen käytöllä saavutettavia etuja sekä suunnittelunormien ja laadunvalvonnan kehittyminen. Standardin SFS-EN 100252 (Seostamattomat rakenneteräkset) mukaisille teräksille taataan iskusitkeyden arvoja minimissään -20 °C:een lämpötilassa. Kuvassa 3 on esitetty kolmentyyppisen teräksen iskusitkeyskäyriä. Seostus yleisesti on hyvin vähäistä, puhutaankin mikroseostuksesta (HSLA-teräkset). Virheellisellä lämpökäsittelyllä aiheutettua lujuuden laskua ei voida enää korjata muilla lämpökäsittelyillä, kuten karkaisulla. Toisaalta terästen valmistajat ovat pystyneet kehittämään entistä lujempia ja sitkeämpiä teräslaatuja sekä viemään ne massatuotantoon. Mterästen hitsauksessa muutosvyöhykkeelle hitsialueen viereen syntyvän pehmenneen vyöhykkeen kovuus on 20…30 HV matalampi kuin viereisillä alueilla. Kysymys on enemmänkin taloudellinen, koska hitsatun rakenteen turvallisuus pitäisi kyetä takaamaan esimerkiksi runsasta nikkeliseostusta halvemmin keinoin. Kuten tunnettua on, voidaan samaa materiaalia käyttää matalammassa lämpötilassa haurasmurtumavaaran lisääntymättä, jos aineenpaksuutta pienennetään. Termomekaanisten käsittelyjen tavoitteena on lujittaa ja sitkistää terästä hiilipitoisuutta lisäämättä ja ilman erillistä normalisointia tai nuorrutusta sekä parantaa hitsattavuutta ja muovattavuutta. Termomekaanisesti valssattujen terästen käyttökohteisiin kuuluvat esimerkiksi laivanrakennus, offshore-sovellukset, öljyja kaasuputket, kuljetuskaluston kantavat rakenteet sekä siltojen ja rakennusten runkorakenteet. Koneiden ja laitteiden toimintavarmuuden pitää myös olla erittäin korkealla tasolla, sillä mahdolliset korjaustoimenpiteet ovat haastavia ja huomattavan kalliita, usein jopa mahdottomia arktisen alueen rajuissa ympäristöolosuhteissa. Termomekaanisesti käsitellyt teräkset ovat hyvin hitsattavia kaikilla tavallisilla hitsausprosesseilla eikä korotettua työlämpötilaa yleensä tarvita. Materiaalin sitkeyttä kuvataan iskusitkeydellä KV, joka kuvaa materiaalin sitkeyttä iskumaisessa kuormituksessa sekä säröjen vaikutusta sitkeyteen. Hitsauksessa lämpötila nousee liitoksen lähellä yli 700 °C:een, mutta näin syntynyt pehmennyt vyöhyke on kuitenkin riittävän kapea ollakseen heikentämättä rakennetta
Pidemmillä jäähtymisajoilla hitsin iskusitkeys jäi alle vaaditun. . Taulukon mukaan iskukokeiden tulokset olivat jäähtymisajalla 3 s hyväksyttäviä. Kylmähalkeiluriski kasvaa. Hitsauslaitteisiin tulee häiriöitä. Taulukossa 2 on annettu ”Arctic Materials Technologies Development” -projektissa tutkitun Suomalaisen lujan termomekaanisesti valssatun, paksuudeltaan 25 mm olevan laivateräksen S500G2M iskukoetuloksia -40 °C:een lämpötilassa. . On syytä kuitenkin tiedostaa, että kovempien ja hauraampien faasien (bainiitti, martensiitti) osuus mikrorakenteessa lisääntyy jäähtymisnopeuden kasvaessa, mikä voi johtaa mm. Taulukossa 3 on annettu jäähtymisnopeudelle t 8/5 arvoja eri työlämpötiloissa. al., Hitsaustekniikka, 1/2015). Langanjohtimet ja kaapelit ovat jäykkiä ja eristeet murtumille alttiita. Rakenteille ja komponenteille, joita käytetään vedenpäällä, on määritettävä suunnittelulämpötila DAT(-X°C) ja iskusitkeyden on osoitettava täyttävän 20 J kriteerin lämpötilassa, joka on 10 °C suunnittelulämpötilaa matalampi. Hitsausmaskin lasi huurtuu. lämmön ja tuulen pitävä. . Laivan luokitus erilaisiin jääolosuhteisiin ja eri luokitusten vaatimukset on käsitelty DNV:n säännöissä Ships for navigation in Ice. HT_6_15.indd 6 27.11.2015 14.44. Laivaluokitusseurat ovat määrittäneet vaatimuksia arktisissa olosuhteissa käytettäville teräksille jo pitkään. Tämä osoittaa hyvin sen, että hitsausparametrit tulee selvittää huolellisesti ennen hitsausohjeen validointia ja tarkoittaa myös sitä, että hitsauksen valvonnan merkitys korostuu valmistuksessa. 5 Ch. Kuvassa 4 nähdään miten paljon aikaa vaaditaan siihen, kun -20 °C:een pakkasessa varastoitu teräslevy lämpenee sisätiloissa (T = +20 °C). 8 Sec. Kosteus tiivistyy hitsattaville pinnoille. Arktisissa olosuhteissa hitsauksen vakavimpana ongelmana on riittävän sitkeyden saavuttaminen hitsausliitokseen. Onkin suositeltavaa tarkistaa levyn lämpötila esimerkiksi vastuslämpömittarilla. . Iskusitkeys testataan ja Charpy-V kokeella, jossa kolmen kokeen keskimääräinen iskuenergia pitää olla yli 20 J lämpötilassa -10 °C. luonteeltaan staattista sekä keskittymistä vaativaa ja näin ollen on välttämätöntä, että hitsaajan suojavaatetus on työhön soveltuva, esim. Haurasmurtuma on vaarallinen teräsrakenteissa, koska se voi edetä lähes äänen nopeudella ja aiheuttaa esimerkiksi kaasuputkissa jopa kilometrien pituisen murtuman. (Pirinen et. Polarluokat (Polar Class) DNV:n mukaan. Taulukossa 1 on annettu esimerkki sääntöjen kappaleessa 5, luvussa 8, osassa 8 määritellyistä Polarluokista. Hitsausliitoksen mikrorakenteisiin vaikuttaa eniten teräksen ja lisäaineen koostumus. (DNV Rules for Classification of Ships, pt. Huokosia ja kuonasulkeumia syntyy normaalia enemmän. Jos levyjä säilytetään ulkotiloissa, täytyy ne ottaa sisään hallitiloihin riittävän ajoissa ennen hitsauksen aloittamista. mukaan. Iskukoetulokset S550G2M teräs ja täytelanka PZ6115 yhdistelmällä testauslämpötilassa -40 °C. Työlämpötila (välipalkolämpötila) vaikuttaa kuitenkin jäähtymisnopeuden kautta. Iskuenergiavaatimus hitsille ja sularajalle on tässä tapauksessa vähintään 50 J lämpötilassa T = -40 °C. Talviaikana pakkasen vaikutus teräslevyn hitsattavuuteen on otettava huomioon myös konepajaolosuhteissa hitsattaessa. Taulukon mukaan työlämpötilan aleneminen +20…-40 °C näyttää vaikuttavan t 8/5 aikaan sangen vähän. 8). Oikeilla hitsauslisäaineilla, lämmöntuonneilla sekä esilämmityksillä voidaan kuitenkin pienentää riskiä haurasmurtumaan. Mitä matalampi on työlämpötila, sitä lyhempi on mikrorakenteen muodostumisen kannalta kriittinen jäähtymisaika t 8/5 . Kuvan mittaukset on tehty A4 kokoisille näytelevyille ja luonnollisesti todellisen kokoiset levyt lämpenevät huomattavasti hitaammin. Kuva 4. Taulukko 1. Rakenteet, joita käytetään merivedessä pitää olla tehty teräksestä tai jostain muusta sitkeästä materiaalista. . Hitsauksen suorituksessa huomioitavaa Pakkasoloissa hitsaus vaikeutuu ainakin seuraavista syistä: . Laivat luokitellaan hyvin monen eri kriteerin, käyttötarkoituksen, jääolosuhteiden ym. PC-1 Ympärivuotinen operointi kaikilla jääalueilla PC-2 Ympärivuotinen operointi vaikeahkoilla monivuotisilla jääalueilla PC-3 Ympärivuotinen operointi toisen vuoden jääpeitteessä, joka saattaa sisältää lohkareita monivuotisesta jääpeitteestä PC-4 Ympärivuotinen operointi paksussa ensimmäisen vuoden jääpeitteessä, joka saattaa sisältää lohkareita vanhasta jääpeitteestä PC-5 Ympärivuotinen operointi keskivaikeassa ensimmäisen vuoden jääpeitteessä, joka saattaa sisältää lohkareita vanhasta jääpeitteestä PC-6 Kesä/syyskauden operointi keskivaikeassa ensimmäisen vuoden jääpeitteessä, joka saattaa sisältää lohkareita vanhasta jääpeitteessä PC-7 Kesä/syyskauden operointi ohuessa ensimmäisen vuoden jääpeitteessä, joka saattaa sisältää lohkareita vanhasta jääpeitteessä Teräs S500G2M + lisäaine PZ6115 Charpy-V 0.5 kJ/mm 2 kJ/mm 2.5 kJ/mm loven paikka + 3 s + 13 s + 15 s hitsi 61 24 48 sularaja 119 111 187 sularaja 229 224 272 Taulukko 2. Hitsaaja palelee, mikä heikentää hänen suorituskykyään ja keskittymistä. Iskusitkeydelle annetaan suunnitteluohjeistuksessa selkeät vaatimukset. Levyn lämpeneminen betonilattialla hallissa (T = +20 °C), kun sitä on säilytetty ulkona -20 °C:een pakkasessa. Hitsaus on yleensä käsityötä. Tällaisia ovat esimerkiksi Lloyd’s Register, Russian Maritime Register of Shipping ja Det Norske Veritas (DNV), jonka historia ulottuu aina vuoteen 1864, jolloin säätiö perustettiin Norjassa. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 6 iskusitkeys ja perinteisellä rakenneteräksellä S355JS taasen huonoin. . Varsinkin lujien rakenneterästen taipumus haurasmurtumaan kasvaa lämpötilan laskiessa ja aineenpaksuuden kasvaessa. iskusitkeyden heikkenemiseen (ks
Hitsaustekniikka-lehden numerossa 6/1984 käsitellään korjaushitsausta pakkasolosuhteissa. Porter, ”Developments in Rautaruukki help cut fabrication costs”, Hitsaustekniikka, No 5/1994. Työmaalla hitsattaessa voidaan tarvita hitsaustyön suojaksi sääsuojia kelvollisten olosuhteiden varmistamiseksi. 99–110. Vaikka ilman suhteellinen kosteus on pakkasessa matala, tapahtuu siellä jatkuvasti kosteuden kondensoitumista hitsauksen kanssa kosketuksiin joutuville pinnoille. Väyrynen, “Teräksen arktinen käyttö”, eripainos, Konepajamies, No 9/1986. . M. Lisäksi ne nopeuttavat liitoksen jäähtymistä. Zürich: International Association for Bridge and Structural Engineering. Mitä nopeampaa jäähtyminen on, sitä vähemmän aikaa vedyllä on poistua teräksestä. Työkappaleen tai ilman lämpötilan ollessa tämän alle, on hitsaamistavasta neuvoteltava tilaajan ja teräksen valmistajan kanssa. Valanti, Hitsaaminen työpajan lämpötilaa alemmissa lämpötiloissa”, Hitsaustekniikka, No 3-4/1969. . Martikainen, M. Nallikari, E. Hitsausolosuhteet on lisäksi järjestettävä niin, että mahdollisimman suuri osuus voidaan hitsata jalkoasennossa. Matalissa lämpötiloissa hitsattaessa esilämmitys onkin suositeltavaa hitsin suojelemiseksi kosteudelta, vaikka perusaineen karkenevuus ei sitä edellyttäisikään. Korkea vetypitoisuus taas on helposti seurausta kosteuden tiivistymisestä. Usein riittää huoneenlämpötila (+ 20 °C). . Lämpimässä murtumisaika lyhenee selvästi jännityksen kasvaessa. Kondenssivesi, jää, lumi ja huurre toimivat vetylähteinä. Karppi ja J. al. Pakkasen rajalämpötilana pidetään lämpötilaa -5 °C. Hitsaustekniikka 6/1984). Pakkasessa kosteus tiivistyy hitsattaville teräspinnoille ja tästä syystä hitsattava kohta on aina kuivattava esim. Timo Kauppi TkL, yliopettaja Lapin ammattikorkeakoulu Tornio Kuva 5. A. Koivula et. Schröter, “High-performance steels in Europe: production processes, mechanical and chemical properties, fabrication properties”, teoksessa: H.-P. Pirinen, J. Tulosten tarkasteluosassa todetaan seuraavasti: ”Matalalla vetypitoisuudella saavutetut huoneenlämpötilaa paremmat Implant-murtorajat selittyvät sillä, että vedyn diffuusio on niin hidasta, että riittävän korkeiden paikallisten pitoisuuksien muodostuminen vaikeutuu. Tähän ongelmaan on olemassa useita erilaisia ratkaisuja, kokonaiseen hitsauskohteen päälle rakennettavasta rakennuksesta yksinkertaiseen tuulisuojaan, esim. Koivula, K. Pakkasessa keskimääräinen mur tumisaika oli moninkertainen lämpimään verrattuna. Huhdankoski, ”Hitsaaminen pakkasolosuhteissa”, Rautaruukin teräkset ääriolosuhteissa, 2000, Rautaruukki. Günther (toim.) “Use and application of high-performance steels for steel structures. Vähäkainu, ”Hyvin hitsattavat erikoislujat TM-teräkset”, Konepajamies, No 2/1991. Samalla jäähtymisnopeuden kasvaminen kasvattaa liitokseen syntyviä jännityksiä, joka omalta osaltaan nostaa riskiä vedyn aiheuttamaan kylmämurtumaan. Nykänen, ”Tuottavuuden kasvattaminen arktisessa laivanrakennuksessa käyttämällä lujia teräksiä ja kapeampaa railoa”, Hitsaustekniikka, No 1/2015. . 8, s. TIGja MIG/MAG-hitsaukseen vaikuttaa vähäinenkin tuuli ja siksi ne eivät sovellu ulkona tapahtuvaan hitsaukseen. O. Samuelsson and F. Liitosten tarkastuksia suunniteltaessa pitää ottaa huomioon, että vedyn aiheuttama viivästynyt murtuma saattaa käytännössä tulla esiin (ydintyä) vasta useita päiviä hitsauksen jälkeen. Hirvonen ja J. Pienillä vetypitoisuuksilla se on pakkasessa korkeampi, mutta suurilla vetypitoisuuksilla matalampi kuin huoneenlämpötilassa. Kylmähalkeilu (vetyhalkeilu) Vetyhauraus on ehkä merkittävin terästen haurautta ja katastrofaalista murtumaa aiheuttava ilmiö ja riski on huomioitava rakenteiden suunnittelussa ja valmistuksessa. Koelämpötilalla oli merkittävä vaikutus mur tumisaikaan Implant-kokeessa. Työskenneltäessä ulkona on tärkeää suojata hitsattavat työkappaleet sään vaikutuksilta. E. Korkeilla vetypitoisuuksilla hidas vedyn diffuusionopeus taas estää vedyn poistumisen hitsausliitoksesta, jossa jo sen yleinen pitoisuus on vaarallisen korkea”. Kenttähitsauksessa hitsauskohteen lämmittäminen tuo eteen usein uusia ongelmia. D. Ruusila, ”Korjaushitsaus pakkasolosuhteissa”, Hitsaustekniikka, No 6/1984. Q kJ/mm T °C t 8/5 s t 15/2 s 1.7 20 8.5 60.5 1.7 -40 7.1 40 kokeet osoittivat sen, että vetypitoisuuden ollessa matala vetyhalkeiluvaara pienenee pakkasessa, mutta se taasen kasvaa, jos hitsin vetypitoisuus on korkea. Vetypitoisuuden (HR100) ja koelämpötilan vaikutus Implant-murtorajaan (?CRimpl). Structural en-gineering documents”, 2005, No. Nopean jäähtymisen estämiseksi tulee hitsauskohta peittää lämpöä eristävillä matoilla. T. Työlämpötilan vaikutus jäähtymisaikaan t 8/5 puikkohitsauksessa, hitsausenergia E = 1,7 kJ/mm. Koelämpötilan ja vetypitoisuuden (H R100 ) vaikutus Implant-murtorajaan nähdään kuvassa 5. . J. (J. Sen mukaan Implant-murtoraja laskee pakkasessa huomattavasti jyrkemmin kuin huoneenlämpötilassa. Työmaalla tapahtuvaa hitsaamista koskevat samat vaatimukset kuin tehtaassa tapahtuvaa hitsaamista. Pakkasessa kondenssivesi, jää, lumi ja huurre toimivat vetylähteinä. Hitsauksen lisäaineiden säilytyksestä ja kuivana pysymisestä on huolehdittava ohjeiden mukaisella tavalla. Nykänen, M. . Pakkasessa taas esiintyy pitkiäkin murtumisaikoja, jopa yli 100 % Implant-murtorajaa suuremmalla jännityksellä. Edellä todettiin, niin työlämpötilan laskeminen vaikuttaa hitsin ja muutosvyöhykkeen jäähtymisnopeuksiin. Johtopäätöksenä tästä esitetään puikkojen kuivauksen olevan erittäin tärkeää pakkasolosuhteissa hitsattaessa. Puikkohitsausta ja suojakaasutonta täytelankahitsausta voidaan käyttää heikossa tuulessa, mutta menetelmien käyttö edellyttää hitsauspaikan suojaamista. Siirrettävä terästolpilla varustettu teltta, valkoisella tai keltaisella suojakankaalla, on hyvä ratkaisu, koska kankaan väri päästää luonnonvaloa lävitse. O. Induktiotai vastuskuumennus onkin suositeltava lämpökäsittelymenetelmä, kun halutaan minimoida kylmähalkeiluriski. Kylmän ilman kosteus on suhteellisen pieni ja hitsauskohdan lämmittäminen kaasupuhalluksella lisää paikallisesti kosteuden tiivistymistä, jolloin haitat korostuvat. Veijolainen ja J. Kirjallisuutta . VTT tutki kolmen teräksen kylmähalkeilutaipumusta 1980-luvun alkupuolella. . Esikuumennuskin voi olla epäedullista, kun käytetään happi-asetyleeniliekkiä tai propaania, koska itse liekki sisältää hiilivetyjä ja näin vetyä siirtyy teräkseen. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 7 edellinen taulukko 2). Hitsattavilla pinnoilla oleva kosteus lisää sekä kylmähalkeilualttiutta että huokosmuodostusta. Tutkimuksessa tehtiin hitsauskokeita ja hitsien kylmähalkeilutaipumus mitattiin Implant-kokeella -40 °C lämpötilassa. V. Hitsattaessa viileässä tulee hitsauspaikka lämmittää. Vähäkainu, ”Hitsaaminen pakkasolosuhteissa”, Hitsaajan opas, 2003, Rautaruukki. Kylmien kappaleiden joutuminen lämpimään ilmaan työskentelysuojan lämmityspuhaltimen tai työkappaleiden esikuumennuksen vuoksi johtavat huurtumiseen ja näin kosteuden tiivistymiseen. . Tehdyt Taulukko 3. lämmittämällä. suojapeitteeseen. Kihlman, R. B, -40ºC C, -40ºC D, -40ºC B, +20ºC C, +20ºC Vetypitoisuus (ml/100ºC) Im pl an tm ur to ra ja (M Pa ) 600 500 400 300 200 100 1 5 2 10 HT_6_15.indd 7 27.11.2015 14.44. Lisäksi ne nopeuttavat liitoksen jäähtymistä
Erikoislujien terästen myötölujuus on vähintään 420 MPa. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 8 Luokituslaitokset DNV GL ja RMRS DNV GL on kahden luokituslaitoksen (Det Norske Veritas ja Germanischer Lloyd) yhdistymisen seurauksena vuonna 2013 perustettu luokituslaitos. Pohjoiset valtiot kuten Norja ja Venäjä suuntaavat investointejaan vahvasti arktiseen offshore-teollisuuteen ja teollisuutta tukevaan infrastruktuuriin. normaalilujat teräkset (NS, normal strength steels) . Hitsausmenetelmänä telakalla on käytössä MAG-täytelankahitsaus (136). Iskusitkeyden testauslämpötila on alimmillaan -60 °C. on termomekaanisesti valssattu erikoisluja laivanrakennusteräs, jonka iskusitkeys on testattu -40 °C lämpötilassa ja myötölujuus on vähintään 500 MPa. Lujin standardien sallima teräs on myötölujuudeltaan 690 MPa. DNV GL.n ja RMRS:n logot. Arctech Helsinki Shipyardilla on kokemusta rakentaa laivoja yhteistyössä useiden eri luokituslaitosten kanssa. Rakenteiden luokittelu DNV GL määrittelee rakenteet ns. erikoislujat teräkset (EHS, extra high strength steels) RS:n mukaan lujat teräkset ovat myötölujuudeltaan yli 315 MPa ja DNV:n jaottelussa lujat teräkset kattavat myötölujuusalueen 265-390 MPa. Tästä johtuen luokituslaitokset ovat asettaneet vaatimuksia rakenteille, valmistukselle ja materiaaleille. Näillä ainevahvuuksilla ei esikuumennusta tarvitse käyttää. Luokituslaitosten kattojärjestön IACS:n säännöt ohjaavat myös rakentamista huolimatta siitä, minkä luokituslaitoksen valvonnassa laivoja tehdään. arktista merenkulkua ja offshore teollisuutta. Rakenteiden jäännöslujuus vaikuttaa merkittävästi vaurioista aiheutuviin seurauksiin ja se on otettava huomioon määritettäessä tuotteiden rakennekategoriaa. rakennekategorioihin, joita on kolme; erityinen, ensisijainen ja toissijainen (vrt. lujat teräkset (HS, high strength steels) . Russian Maritime Register of Shipping (RMRS tai RS) on venäläinen luokituslaitos, jonka tavoitteena on taata turvallinen liikennöinti sekä sisävesillä että merellä. E500-teräs Kuva 1. Matalissa lämpötiloissa haurasmurtumariski kasvaa, joten murtuman ydintymistä edesauttavien tekijöiden syntyä on vältettävä suunnittelussa ja valmistuksessa. Toisaalta luokituslaitosten ohjeet ja standardit eivät ole täysin pysyneet mukana terästen kehityksessä, mikä osaltaan myös hidastaa lujien terästen käyttöönottoa. Tässä tapauksessa luokkia on kolme: . avulla omiin luokkiinsa. RS:n sääntöjen mukaan vähimmäisiskusitkeysvaatimus 690-luokan teräkselle on 46 KV J lämpötilassa -60 °C. Esimerkiksi Arctech Helsinki Shipyard Oy käyttää tyypillisesti jäänmurtajissaan runkoteräksenä E500-luokan terästä. Luokituslaitosten tehtävä on valvoa rakentamista ja varmistaa rakenteiden tarkoituksenmukainen laatu alueella. Jaottelu tapahtuu arvioimalla rakenteen vaurioitumisesta aiheutuvia seurauksia ja haurasmurtumariskiä. Luokituslaitos on kehittänyt useita standardeja, koskien mm. RS:n julkaisemat säännöt on tarkoitettu hyödynnettäväksi erilaisten laivojen ja öljysekä kaasuntuotantoon liittyvien rakenteiden suunnittelussa ja valmistuksessa. Etenkin hitsauksen osalta luokituslaitokset hyödyntävät olemassa olevia ISO-standardeja joko suoraan tai pienin poikkeuksin. Kategorisoinnin tarkoituksena on HT_6_15.indd 8 27.11.2015 14.44. Ryhmän sisällä teräkset jakautuvat vielä normaaleihin hitsattaviin teräksiin teräksiin, joiden perusaineen hitsattavuutta on parannettu seosainein. Arktinen ilmasto asettaa teräsrakenteet erityisen koville ja rakenteiden rikkoutuminen voi aiheuttaa vakavia seurauksia niin ihmisille kuin luonnolle. Parannettua hitsattavuutta edustavat teräkset on merkitty symbolilla W. Artikkelissa luodaan katsaus saksalais-norjalaisen luokituslaitoksen DNV GL:n ja venäläisen RMRS:n hitsaustuotantoon kohdistamiin vaatimuksiin. Käytetyt levynpaksuudet vaihtelevat 16 mm aina 40 mm saakka. Luokituslaitosten säännöt pohjautuvat pitkälti kansainvälisiin ISO-standardeihin. RS:n kehittämät säännöt ja ohjeistukset mukautuvat usein kansainvälisiin standardeihin. Tämä johtuu mm. Tällä hetkellä rakenteilla olevat jäänmurtajat tehdään RMRS:n ja Lloyd’s Registerin valvonnassa ja heidän standardejaan noudattaen. Toimitustilat vaihtelevat lujuuden ja paksuuden mukaan. Yleensä arktisessa rakentamisessa käytettävät teräkset eivät kuitenkaan yllä lujuudeltaan 690 MPa:iin. siitä, että lujempiin teräksiin siirryttäessä vaikeutuu hitsausprosessin hallinta. DNV GL tarjoaa palveluitaan meri-, öljy-, kaasusekä energiateollisuudelle. Terästen luokittelu Sekä DNV GL että RS ryhmittelevät rakenneteräkset myötölujuuden ja iskusitkeyden Standardit arktisessa rakentamisessa Tuomas Liukkonen Ilmaston lämpenemisestä johtuva arktisen jääpeitteen vetäytyminen mahdollistaa arktisella alueella sijaitsevien luonnonvarojen ja pohjoisten merireittien laajamittaisen hyödyntämisen. Vuonna 2010 julkaistu ISO 19906 ”Petroleum and natural gas industries Arctic offshore structures” standardi on puolestaan ainoa arktiseen rakentamiseen valmisteltu ISOstandardi. EN 1090:n toteutusluokat)
Ainoastaan laivan runkorakenteille, putkistoille, höyrykattiloille, paineastioille ja Kuva 2. NDT-tarkastusten vähimmäislaajuus (DNV GL). NDT-tarkastuslaajuus määräytyy luokituslaitoksella hyväksytettävän ja tapauskohtaisesti laadittavan tarkastussuunnitelman mukaisesti. Taulukko 2. Vaikka tarkastuslaajuus on ennalta määrätty, täytyy valmistajan esittää ennen varsinaisen tuotannon aloittamista NDT-tarkastussuunnitelma tilaajalle ja luokituslaitokselle, sekä todentaa NDTtarkastajien pätevyydet. Tarkastajien tulee olla pätevöityjä standardin ISO 9712 tason 2 vaatimusten tai sitä vastaavien luokitusten mukaisesti. Taulukko 1. Jäänmurtaja (Arctech Helsinki Shipyard Oy). Voidaan kokonaan tai osittain korvata ultraäänitarkastuksella. 3. HT_6_15.indd 9 27.11.2015 14.44. Materiaalin valintaan DNV GL on laatinut taulukon, jonka avulla määräytyy eri rakenteissa käytettävät teräslajit rakennekategorian, materiaaliluokan ja ainevahvuuden mukaan (DNV-OS-C102). Suunnitelmasta tulee käydä ilmi käytettävät menetelmät, hyväksymisrajat, liitostyypit ja sovellettavat standardit. RS:n säännöissä ei vastaavanlaista kategorisointia ole. Erilaisten rakenteiden suunnitteluun molemmat luokituslaitokset tarjoavat laajan kirjon yksityiskohtaisia suunnitteluohjeita ja vaatimuksia. 2. Toissijainen Rakenneosille, joiden vaurioitumisella ei ole merkittäviä seurauksia. Rakennekategoria Periaate rakennekategorian määrittämiselle Erityinen Rakenneosille, joiden vaurioitumisella on merkittäviä seurauksia. Rakennekategoriat. Taulukossa 1 on esitetty rakennekategoriat. Rakennekategoria Tarkastusluokka Liitostyyppi Testausmenetelmän laajuus [%] VT MT (1 RT (2 UT (3 Erityinen/ Tärkeä I Päittäisliitos 100 100 100 Ristija T-liitos, läpihitsattu 100 100 100 Ristija T-liitos, osittain läpihitsattu ja pienaliitos 100 100 Ensisijainen II Päittäisliitos 100 20 10 Ristija T-liitos, läpihitsattu 100 20 20 Ristija T-liitos, osittain läpihitsattu ja pienaliitos 100 20 Toissijainen III Päittäisliitos 100 2-5 2-5 Ristija T-liitos, läpihitsattu 100 2-5 2-5 Ristija T-liitos, osittain läpihitsattu ja pienaliitos 100 2-5 1. Taulukossa 2 on havainnollistettu, kuinka NDT-tarkastusten vähimmäislaajuus on seurausta rakennekategorian mukaan määräytyvistä tarkastusluokista (I, II ja III). Ultraäänitarkastus tehdään ainevahvuuksille 10 mm tai enemmän. Ei-ferromagneettisille materiaaleille tehdään tunkeumanestetarkastus. Rakenteille, jotka ovat alttiita haurasmurtumalle. Ensisijainen Rakenneosille, joiden vaurioitumisella on merkittäviä seurauksia. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 9 määrittää käytettävä materiaali ja tarkoituksenmukainen rakenteiden tarkastuslaajuus vaurioiden välttämiseksi
HT_6_15.indd 10 27.11.2015 14.44. Edellytyksenä on, että hitsauksen esivalmistelut on muuten huolella tehtyjä. 4. Hitsaajien pätevyys Osittain mekanisoidun hitsauksen ja käsinhitsauksen osalta vaatii DNV GL hitsaajilta pätevyyden standardin ISO 9606 mukaisesti. ultraäänitarkastus (UT), ISO 17640 ISO-standardien lisäksi myös muita luokituslaitoksen hyväksymiä standardeja voidaan käyttää. DNV vaatii käytettäviltä materiaaleilta standardin EN 10204 mukaista ainestodistusta tai vastaavaa hyväksyttyä todistusta. Kovuuskokeet suoritetaan standardin EN ISO 6507-1 mukaisesti. Jos koekappale ei edelleenkään täytä vaatimuksia, muutetaan alustavaa hitsausohjetta. Toinen tapa perustuu muiden jo hyväksyttyjen hitsausohjeiden käyttöön. Hitsauksen koordinointi tulee suorittaa standardin ISO 14731 mukaisesti. Suurin sallittu kovuus lujuudeltaan alle 420 MPa teräksille on 350 HV10. Iskusitkeysarvot hitsissä, sularajalla ja muutosvyöhykkeellä (HAZ) tulee täyttää samat vaatimukset kuin perusaineen poikittaiset iskukokeen vaatimukset. WPS:n hyväksyttäminen Hitsausohjeet (WPS) voidaan hyväksyttää DNV:n mukaan kahdella tapaa. Metallografinen tutkimus ja kovuusmittaukset. RS:n säännöt edellyttävät NDT-tarkastajien pätevöintiä standardin ISO 9712 mukaisesti. V-loven koneistuskohta: hitsin keskiviiva, sularaja, 2 mm sularajalta perusaineeseen ja 5 mm sularajalta perusaineeseen. RS myöntää hitsaajan pätevyyksiä perustuen omaan pätevyyskokeeseensa, mutta tapauskohtaisesti se voi myöntää pätevyyksiä myös perustuen kansallisiin ja kansainvälisiin standardeihin (EN 287, ISO 9606, ASME Sec. RS edellyttää, että rakenteissa käytettävillä teräksillä on luokituslaitoksen myöntämä sertifikaatti (Register Certificate) tai luokituslaitoksen hyväksymät teräksen valmistusdokumentit. Hitsattaessa suuria aineenpaksuuksia luokituslaitos voi kasvattaa tarvittavaa odotusaikaa jopa 72 tuntiin. Taulukko 3. CTOD-koe. radiograafinen kuvaus (RT), ISO 17636 . Menetelmäkoekappaleelle tehtävät testaukset (DNV GL). silmämääräinen tarkastus (VT), ISO 17637 . Kokemus ja asiantuntemus on pystyttävä tarvittaessa osoittamaan. 5. Mekanisoidun hitsauksen ja automaattihitsauksen osalta hitsausoperaattorilla on oltava riittävä asiantuntemus koneiden ja laitteiden käytöstä sekä ohjelmoinnista hitsausohjeen mukaisesti. Menetelmäkokeeseen perustuva hyväksyttäminen vaaditaan myös päittäisliitoksilta kategoriassa toissijainen. Valmistettaessa tuotteita DNV:n valvonnan alaisuudessa tulee yrityksellä olla käytössään standardin ISO 9001 mukainen laadunhallintajärjestelmä yhdistettynä EN ISO 3834 mukaisiin hitsauksen laatuvaatimuksiin. Kuva 3. 3. Kaksi juuritaivutuskoesauvaa ja kaksi pintataivutuskoesauvaa, jos aineenpaksuus on yli 12 mm voidaan vaihtoehtoisesti testata neljä sivutaivutuskoesauvaa. Tuotanto ja laatu Molemmat standardit korostavat terästen jäljitettävyyttä. Iskusitkeyskoe tehdään Charpy-V-kokeena ja testauslämpötila tulee olla sama kuin testattavan teräksen ilmoitettu iskusitkeyslämpötila. Yleensä oletuksena on hitsiluokan C vaatimukset. Yhtenä keskeisenä tehtävä luokituslaitoksilla onkin varmistaa, että käytetyt laaduntarkastusmenetelmät ja hyväksymiskriteerit ovat tarkoituksenmukaisia. DNV GL mahdollistaa tarkoituksenmukaisen pätevyyden valinnan IWE:n, IWT:n ja IWS:n väliltä. 20 mm. Hitsausvirheiden arviointi perustuu standardin ISO 5817 mukaisiin hitsiluokkiin. Testaus voidaan suorittaa kummalla menetelmällä tahansa. RS:n ohjeiden mukaan hitsauskoordinoijalta vaaditaan IWE-pätevyys tai muu vastaavaa pätevyys. RS puolestaan ei vaadi jälkimmäisen standardin käyttöä, mutta se on kuitenkin suositeltavaa. magneettijauhetarkastus (MT), ISO 17638 . Yksi juurija pintataivutuskoesauva jos aineenpaksuus . Lisäksi teräsvalmistajalla tulee olla laatusertifikaatti (Manufacturer Quality Certificate). IX, ANSI/AWS D1.1). Vain ultraäänitarkastus sallitaan. 2. DNV edellyttää lisäksi CTOD-testausta (Crack tip opening displacement) seuraavat Liitosmuoto NDT [%] DT [kpl] VT RT/UT PT/MT Vetokoe Taivutuskoe Iskukoe Makrohie Murtokoe Levyjen päittäisliitos 100 100 (1 100 (1 2 4 (2 12 (3 1 (4 Putkien päittäisliitos 100 100 (1 100 (1 2 2 (5 12 (3 1 (4 Läpihitsattu T-liitos 100 100 (6 100 (1 12 (3 1 (4 Putkija haaraliitokset 100 100 (6 100 (1 12 (3 2 (4 Pienahitsit 100 100 (1 2 (4 1 1. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 10 lämmönvaihtimille on ennalta määrätyt tarkastuslaajuudet. Mikäli jokin NDT-testeistä ei täytä vaatimuksia, hitsataan uusi koekappale. Myös silloitushitsaajalta vaaditaan pätevyys. Käytettävien materiaalin lisäksi luokituslaitoksella on hyväksytettävä lisäaineet ja hitsausmenetelmät. Kaksi sivutaivutuskoesauvaa jos aineenpaksuus > 20 mm. tunkeumanestetarkastus (PT), ISO 3452 . Molempien luokituslaitosten sääntöjen mukaan NDT-testaus voidaan suorittaa aikaisintaan 48 tunnin kuluttua hitsauksesta. Hitsin kuuluessa rakennekategoriaan erityinen tai ensisijainen pitää hitsausohje hyväksyttää menetelmäkokeella. Jokaisesta kohdasta tehdään kolme koekappaletta. Luokituslaitosten valvonnan laajuus voi vaihdella, mutta esimerkiksi laivateollisuudessa luokituslaitoksen edustaja on mukana jokapäiväisissä rakenteiden tarkastuksissa. Pitkät odotusajat ennen NDT-testausta johtuvat siitä, että vetyhalkeamia saattaa syntyä vasta tuntien tai päivienkin päästä itse hitsauksen jälkeen. Liitosten NDTtarkastukset voidaan tehdä seuraavilla menetelmillä: . Mikäli ainetta rikkovista testeistä jokin muu kuin iskusitkeyskoe ei täytä vaatimuksia, tehdään yhtä hylättyä testikappaletta kohti kaksi uusintatestiä samasta koekappaleesta. Tuotannon ja tarkastusten dokumentointi on merkittävä osa koko valmistusprosessia, jotta voidaan osoittaa rakenteiden vaatimustenmukaisuus luovutushetkellä. Menetelmäkoekappale hitsataan alustavan hitsausohjeen (pWPS) mukaisesti ja sille tehdään taulukon 3 mukaiset testaukset liitostyypistä riippuen. 6. Ensimmäinen tapa on hyväksyttäminen menetelmäkokeella. Venäläinen luokituslaitos sallii alle 20 mm aineenpaksuudeltaan olevien normaalien ja lujien rakenneterästen hitsauksen ilman esilämmitystä vielä -25 °C pakkasessa. RS on laatinut lisäainesuositukset kaikille rakenneteräslaaduille mukaan lukien myös erittäin matalissa lämpötiloissa käytettävät teräkset. Yleensä käytäntönä on myös, että hitsarit merkkaavat oman tunnistenumeronsa hitsin viereen, jotta tarvittaessa voidaan jäljittää myös hitsin tekijä. Materiaaleille 460-690 MPa maksimikovuus on 420 HV10. NDT-testauksen hyväksymisrajat ovat standardin ISO 5817 mukaisen hitsiluokan B vaatimukset, ellei toisin sovita. Kaikki tarkastusdokumentit tulee säilyttää vähintään 5 vuotta. Tuotteet on merkittävä selkein merkinnöin niin, että tarvittaessa voidaan palata valmistusketjussa taaksepäin ja saada selville esimerkiksi käytetyn teräksen sulatusnumero ja koostumustiedot
Näin ollen rakenteiden pintakäsittely korroosion ehkäisemiseksi korostuu. Liitos sijaitsee erityisalueella. CTODtestin koekappale on selvästi iskukoesauvoja suurempi, joten kuormitusastetta saadaan kasvatettua paremmin todellisia kuormitusolosuhteita kuvaavaksi. Hyväksymiskriteeri testille on vähintään 0,15 mm (särön kärjen avautuman suuruus) DNV GL:n ohjeissa, mutta hyväksymisraja ja käyttötarve vaihtelevat sovellettavan standardin mukaan. 2014. Taulukkoon 5 on koottu suurimmat sallitut kovuudet ja vetokokeiden vähimmäisarvot eri teräsluokille. Lisätietoja ja lähteitä DNV GL: https://rules.dnvgl.com/servicedocuments/ dnv RMRS: http://www.rs-class.org/en/register/publications/list.php?SECTION_ID=98 Liukkonen, T. Taulukossa 4 esitetään RS:n vaatimat tarkastusmenetelmät ja laajuudet menetelmäkoekappaleille. DNV sallii hitsausohjeen siirtämisen alihankkijan käyttöön, mikäli alihankkijan hitsauksen koordinointi on toteutettu ISO 14731 mukaisesti ja alihankkijalla on käytössään implementoitu standardin 3834-2 mukainen laadunhallintajärjestelmä. Lopuksi menetelmäkokeen tulokset kootaan menetelmäkokeen hyväksymispöytäkirjaan (WPQR), jonka avulla todennetaan tilaajalle hitsausohjeen hyväksyntä. Terästyön viimeistely ja laatuaste Rakenteet arktisella alueella on suunniteltu kestämään vaativissa olosuhteissa pitkiäkin aikoja. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 11 kriteerit täyttäviltä hitseiltä: . Kuvassa 3 on esitetty testin periaate kolmipistetaivutuksena. Saatavissa: http:// urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014080732650 Tuomas Liukkonen Konetekniikan DI Laatuinsinööri Arctech Helsinki Shipyard Oy HT_6_15.indd 11 27.11.2015 14.44. . Pöytäkirjasta tulee käydä ilmi kaikki lopputulokseen vaikuttavat parametrit, käsittelyt ja aineenkoetuskokeiden tulokset sekä käytettävien lisäaineiden ja materiaalien sertifikaatit. Rakennetta käytetään yli 5 vuotta samassa paikassa ja materiaalin myötölujuus ylittää 420 MPa. . Esikäsiteltyjen pintojen puhdistusasteena pidetään hyvin huolellista suihkupuhdistusta vaativaa luokkaa Sa2½. Lähtökohta on, että pinnat tulee käsitellä leikkaussärmien ja muiden pintavirheellisten alueiden osalta esikäsittelyasteen P3 mukaisesti. vyyteen. Luokituslaitos voi erikseen kuitenkin sallia hitsausohjeen hyväksyttämisen esituotannollisella hitsauskokeella (ISO 15613) tai standardihitsausohjeella (ISO 15612). Särön kärjen avautuma eli CTODtesti (crack tip opening dispacement test) on kehitetty erityisesti alhaisissa käyttölämpötiloissa käytettävien terästen murtumissitkeyden arviointiin. Testikappaleeseen koneistetaan lovi kuvan osoittamalla tavalla ja loven pohjaan synnytetään alkusärö väsyttämällä ennen taivutusta. Testin tuloksena saadaan kriitillinen vikakoko eli CTOD-arvo. Menetelmäkoekappaleen tarkastukset ja tarkastuslaajuus (RS) Teräsluokka Vetokoe, Rm Kovuus [HV10] Poikittainen [MPa] Pitkittäinen [Mpa] Murtovenymä [%] A E 400 400 560 22 Ei standardoitu A32 F32 440 490 660 22 Ei standardoitu A36 F36 490 490 660 22 350 A40 F40 510 510 690 22 350 A420 F420(W) 530 530 680 20 350 A460 F460(W) 570 570 720 20 420 A500 F500(W) 610 610 770 18 420 A550 F550 670 670 830 18 420 A620 A620 720 720 890 18 420 A690 F690 770 770 940 17 420 Taulukko 5. Suunniteltu käyttölämpötila on alle 10 °C. CTOD-arvo on siis särön vastinpintojen välimatka juuri ennen kuin murtuma lähtee liikkeelle. Mittalaite asetetaan loven reunoille mittaamaan särön kärjen avautumaa. Tarvittaessa voi luokituslaitos vaatia menetelmäkokeen mukaista testausta myös tuotannon aikana. Lisäksi kansainvälisen merenkulku organisaation IMO:n korroosiosuojausta koskevia määräyksiä tulee noudattaa etenkin laivateollisuudessa. Hyväksymiskriteerit menetelmäkoekappaleen vetoja kovuuskokeille (RS). Arktisissa olosuhteissa käytettäville materiaaleille ja hitsatuille rakenteille asetetut vaatimukset. Aste P3 tarkoittaa erittäin perusteellista esikäsittelyä, jossa terävien särmien pyöristykset tulee olla 2 mm eikä hitsausroiskeita sallita. Osa luokituslaitoksista sallii myös standardin SFS 8145 käytön terästyön viimeistelyä arvioitaessa. RS:n sääntöjen mukaan hitsausohjeet on ensisijaisesti hyväksytettävä menetelmäkokeella (ISO 15614-1) perustuen menetelmäkoepöytäkirjaan. Tyypillisesti esikäsittelyaste määritellään standardin ISO 8501-3 mukaisesti. Muita esikäsittelyasteita voidaan sopimuskohtaisesti käyttää alueilla, jotka eivät ole niin korroosioalttiita. Pintojen esikäsittely lienee suurin yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa pinnoitteen kestäLiitosmuoto Testaustyyppi Testauksen laajuus Päittäisliitos levyissä ja putkissa Silmämääräinen 100 % Radiografinen tai ultraääni 100 % Tunkeumaneste tai magneettijauhe 100 % Poikittainen vetokoe 2 kpl Taivutuskoe 4 kpl Iskukoe 3-8 kolmen koekappaleen sarjaa Kovuuskoe Vaaditaan Makrohie 1 kpl Läpihitsattu T-liitos ja putkien haaraliitokset (esivalmistellut railot) Silmämääräinen 100 % Tunkeumaneste tai magneettijauhe 100 % Ultraääni 100 % Kovuuskoe 1 tai 2 kpl Makrohie 2 tai 3 kpl Mahdolliset lisätestit T-liitokset (piena) ja putkien haaraliitokset ilman railonvalmistusta Silmämääräinen 100 % Tunkeumaneste tai magneettijauhe 100 % Kovuuskoe 1 tai 2 kpl Makrohie 2 tai 3 kpl Murtokoe Vaaditaan levyjen liitoksilta Mahdolliset lisätestit Taulukko 4
Tavallisin testauslämpötila on -10 °C, mutta muutamissa offshore-projekteissa testauslämpötila on ollut -40 °C ja tulevissa arktisissa projekteissa jopa -60 °C, kuva 2. Eikä syyttä, sillä tämän murtumismekaanisen kokeen tekeminen ja tulosten analysointi vaatii erittäin hyvää ammattitaitoa ja kokemusta lisäten siten merkittävästi rakenteiden testauskustannuksia. Tällöin rakenteen oletetaan noudattavan kuormituksessa Hooken lakia (. Terästen ja hitsauslisäaineiden valmistajilta vaaditaan standardien ja spesifikaattien mukaiset CTOD-kokeet jo tarjousvaiheessa. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 12 Murtumismekaanisten kokeiden kehitys Terästen ja hitsausliitosten murtumismekaaninen testaus on kehittynyt ajan myötä rakenteiden käyttökohteiden vaatimusten mukaan. Tällöin kuitenkin särön kärjen avautumisarvovaatimukset Kuva 2. Vaikka nämä murtumismekaaniset kokeet kehitettiin tiettyjen käyttökohteiden mukaan, niitä voidaan soveltaa myös yleisemmin teräsrakenteiden suunnitteluun. Yksinkertaisinta murtumismekaanista Charpy V -koetta alettiin käyttää hitsausliitosten testaukseen toisen maailmansodan jälkeen kaikkien tunteman Liberty-laivaston alusten hitsausliitosten vaurioiden seurauksena. Terästen ja hitsauslisäaineiden kehittäminen arktisiin offshore-rakenteisiin tulee olemaan hyvin haastavaa edellä kuvattujen yhä kiristyvien murtumissitkeysvaatimusten vuoksi. • E), jolloin rakenteessa ei tapahdu merkittävää plastisoitumista ennen murtumista. Tällöin CTOD-koesauvan väsytysloven kärjestä lähtevä särön kärjen avautumisarvo kuvaa särön kasvua kriittiseen mittaan ennen lopullista murtumista, eli kysymyksessä on suurin sallittu vikakoko rakenteessa. Terästen ja hitsien hauras-sitkeä transitiokäyrä ja murtumismekaanisten kokeiden sopivimmat käyttöalueet. Myötölujuusluokkien 355-460 MPa -terästen hitsauksessa käytettävillä lisäaineilla on saavutettavissa hyvä murtumissitkeys -40 °C:seen saakka lähinnä matalasta hiilipitoisuudesta ja nikkeliseostuksesta johtuen. Nikkeliseostus parantaa tunnetusti terästen sitkeyttä matalissa lämpötiloissa, jolloin käytetään jopa 2 %:n nikkeliseostusta murtumissitkeysvaatimusten varmistamiseksi CTOD-kokeissa -40 -60 °C:ssa. Offshoreterästen niobija vanadiinimikroseostus pyritään pitämään alhaisena, sillä nämä mikroseosaineet edistävät paikallisten hauraiden mikrorakenteiden (M-A-saarekkeet) muodostumista hitsausliitosten muutosvyöhykkeelle. Varsinkin lujuustason nosto ilman teräksen hiilija mikroseosainepitoisuuden lisäämistä kohottaa merkittävästi valmistuskustannuksia. Vain muutamissa erikoistapauksissa on offshore-rakenteissa käytetty myötölujuusluokan 690 MPa -nuorrutusteräksiä, mutta tällöin hitsausliitosten murtumissitkeysvaatimukset ovat olleet edellä esitettyjä lievempiä /6/. = . Kuvassa 1 on esitetty murtumismekaanisten kokeiden tyypillisimmät käyttöalueet hauras-sitkeä lämpötilakäyrällä. teiden hitsausliitoksille paremmin sopivan CTOD-kokeen. Normalisoituja teräksiä käytetään vain myötölujuusluokassa 355 MPa, kuva 3 /8/. Offshore-projekteissa käytettyjen terästen myötölujuudet ja CTOD-testauslämpötilavaatimukset. Tyypillisimmät offshore-teräkset ovat matalahiilisiä, nikkelija kupariseosteisia termomekaanisesti valmistettuja (TMCP) teräksiä, joiden myötölujuusluokka on 355-500 MPa. Lisäksi varsinkin offshore-rakenteiden hitsauksessa käytettävissä täytelangoissa oleva TiB-seostus varmistaa hyvän murtumissitkeyden asikulaarisen mikrorakenteen ansiosta /9/. Kokeessa mitataan särön kärjen avautumista (Crack Tip Opening Displacement), jolloin otetaan huomioon särön kärjessä tapahtuva plastisoituminen. Esimerkiksi yli 0.050 %:n vanadiinipitoisuuden on tutkimusten mukaan havaittu lisäävän M-Asaarekkeita liitoksen uudelleen osittain austenitoituneessa karkearakeisessa vyöhykkeessä (ICCGHAZ) /7/. 1957 Irwinin kehittämä kriittinen jännitysintensiteettitekijä K IC avasi uusia mahdollisuuksia arvioida rakenteiden murtumissitkeyttä ns. elastis-plastisen ja plastisen murtumismekaniikan testausten perusteet. Kuitenkin vasta v. J-integraalikoe ovat sekä hauras-sitkeä-transitiolämpötila-alueella että sitkeällä lämpötila-alueella parhaiten sopivia kokeita /1/. CTOD-koesauvoihin huoneenlämpötilassa väsyttämällä tehtävä alkusärö kuvaa rakenteissa olevia teräviä vikoja, joihin murtumat voivat ydintyä matalammissa lämpötiloissa. lineaariselastisen murtumismekaniikan avulla. Offshore-rakenteiden valmistuksen ja asennuksen yhteydessä näitä kokeita vaaditaan vain projektikohtaisten vaatimusten mukaan. Nämä ympäristöään kovemmat M-Asaarekkeet toimivat hauraiden murtumien ydintymiskohtina CTOD-kokeissa. Myös myötölujuusluokan yli 460 MPa 300 350 400 450 500 550 600 650 700 -70 -60 -50 -40 -30 -20 -10 M yö tö lu ju us , R eH (N /m m 2 ) CTOD -testauslämpötila (°C) CTOD -testauslämpötilat offshore -projekteissa Kashagan Sakhalin II Snöhvit Arctic projects North Sea HT_6_15.indd 12 27.11.2015 14.44. CTOD-koe ja vähän myöhemmin lähinnä ydinvoimalarakenteiden testaukseen kehitetty J-integraali muodostivat ns. Offshore-projekteissa käytettyjen terästen myötölujuudet ja CTODtestauslämpötilavaatimukset. CTOD-kokeen yleisperiaate ja soveltaminen Perusajatuksena CTOD-kokeen soveltamisessa hitsattujen rakenteiden testaukseen on se, että hitsausliitoksissa on aina vikoja ja virheitä, joihin murtumiseen johtavat säröt voivat ydintyä. Kun 1960-luvun lopulla aloitettiin öljyn ja maakaasun poraukset Pohjanmerellä, TWI (The Welding Institute) kehitti offshore-rakenCTOD-koe offshore-rakenteiden hitsausliitosten sitkeystestauksissa Risto Laitinen ja Marko Lehtinen Monet offshore-terästen, -hitsauslisäaineiden ja -rakenteiden valmistajat ovat vuosien saatossa hieraisseet silmiänsä nähdessään tarjouskyselyssä vaatimuksen CTOD-kokeesta. Offshore-standardeissa ja -spesifikaateissa hitsausliitosten CTOD-kokeissa särön kärjen avausarvon minimivaatimus on yleensä 0.25 mm hitsatussa tilassa ja 0.20 mm hitsauksen jälkeen jännityksenpoistohehkutetussa (PWHT) tilassa /2,3,4,5/. Kuva 2. Offshore-terästen valinta CTOD-kokeen perusteella Nämä edellä mainitut CTOD-kokeen sitkeysvaatimukset ovat rajoittaneet käytössä olevien standardien mukaisten offshore-terästen maksimimyötölujuuden 500 MPa. Jännitysintensiteettitekijä K IC on hauraalla lämpötilaalueella sopivin koe, kun taas CTOD-koe ja Kuva 1
Myös myötölujuusluokan yli 460 MPa -hitsauslisäaineiden kehittäminen yhä kiristyvillä CTOD-testausvaatimuksilla on erittäin haastavaa. Terästen ja hitsauslisäaineiden kehittäminen arktisiin offshore-rakenteisiin tulee olemaan hyvin haastavaa edellä kuvattujen yhä kiristyvien murtumissitkeysvaatimusten vuoksi. Projektikohtaisilla vaatimuksilla tehtävissä CTOD-kokeissa hitsausKuva 4. Eri tavoin valmistettujen terästen perusaineen ja hitsausliitosten muutosvyöhykkeiden murtumissitkeydet CTOD-kokeessa Myötölujuusluokkien 355-460 MPa -terästen hitsauksessa käytettävillä lisäaineilla on saavutettavissa hyvä CTODmurtumissitkeys -40 °C:seen saakka lähinnä matalasta hiilipitoisuudesta ja nikkeliseostuksesta johtuen. CTOD-koetta vaaditaan yleensä vain yli 40 mm:n paksuisilla levyillä /3/, mutta myötölujuusluokan ?500 MPateräksiltä se voidaan vaatia jo levyn paksuuden ylittäessä 25-30 mm /4/. EN 10225 /2/ . CTOD-kokeen tekeminen Yleisraamit CTOD –kokeen tekemiseen ja testausvaatimukset on esitetty esimerkiksi seuraavissa normeissa: . Pieni lämmöntuonti on em. Suuremmalla lämmöntuonnilla hitsatut liitokset vaaditaan testattavaksi myös myöstetyssä tilassa. Offshore-rakenteiden hitsausliitosten iskusitkeyskokeet vaaditaan tehtäväksi -40…-90 °C:ssa, eli vähintään -20 °C alemmassa lämpötilassa kuin CTOD-kokeet. Lisäksi varsinkin offshore-rakenteiden hitsauksessa käytettävissä täytelangoissa oleva TiB-seostus varmistaa hyvän murtumissitkeyden asikulaarisen mikrorakenteen ansiosta /9/. Esimerkiksi yli 0.050 %:n vanadiinipitoisuuden on tutkimusten mukaan havaittu lisäävän M-A-saarekkeita liitoksen uudelleen osittain austenitoituneessa karkearakeisessa vyöhykkeessä (ICCGHAZ) /7/. Vain muutamissa erikoistapauksissa on offshore-rakenteissa käytetty myötölujuusluokan 690 MPa -nuorrutusteräksiä, mutta tällöin hitsausliitosten murtumissitkeysvaatimukset ovat olleet edellä esitettyjä lievempiä /6/. Offshore-terästen niobija vanadiinimikroseostus pyritään pitämään alhaisena, sillä nämä mikroseosaineet edistävät paikallisten hauraiden mikrorakenteiden (M-A-saarekkeet) muodostumista hitsausliitosten muutosvyöhykkeelle. Varsinkin lujuustason nosto ilman teräksen hiilija mikroseosainepitoisuuden lisäämistä kohottaa merkittävästi valmistuskustannuksia. Jauhekaarihitsatun koekappaleen hitsaus (a) ja liitoksen makrohiekuva (b), johon on merkitty liitoksen muutosvyöhykkeen lovien paikat. Normalisoituja teräksiä käytetään vain myötölujuusluokassa 355 MPa, kuva 3 /8/. NORSOK /3,4/ . Hitsaukset tehdään pienellä ja suurella lämmöntuonnilla. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 13 määräytyvät projektikohtaisesti. API RP 2Z /5/ Koekappaleet hitsataan joko puoli-Vtai K-railoon, jotta koesauvoihin tehtävät lovet voidaan asettaa liitoksen suoralle puolelle mahdollisimman tarkasti oikeaan mikrorakennevyöhykkeeseen, kuva 4 /10,11/. Nikkeliseostus parantaa tunnetusti terästen sitkeyttä matalissa lämpötiloissa, jolloin käytetään jopa 2 %:n nikkeliseostusta murtumissitkeysvaatimusten varmistamiseksi CTODkokeissa -40 -60 °C:ssa. Nämä ympäristöään kovemmat M-A-saarekkeet toimivat hauraiden murtumien ydintymiskohtina CTOD-kokeissa. FL/CG+ICCGHAZ IC/SCHAZ a b HT_6_15.indd 13 27.11.2015 14.44. standardien mukaan 0,7-0,8 kJ/mm ja suuri lämmöntuonti 3,0, 3,5 tai 5,0 kJ/ mm. Tyypillisimmät offshore-teräkset ovat matalahiilisiä, nikkelija kupariseosteisia termomekaanisesti valmistettuja (TMCP) teräksiä, joiden myötölujuusluokka on 355-500 MPa. Kuva 3. Offshore-terästen valinta CTOD-kokeen perusteella Nämä edellä mainitut CTOD-kokeen sitkeysvaatimukset ovat rajoittaneet käytössä olevien standardien mukaisten offshore-terästen maksimimyötölujuuden 500 MPa
Testauksen yhteydessä sauvat jäähdytetään koelämpötilaan, mikä on em. Kokeen tekeminen, tulosten laskenta ja analysointi tapahtuu normin BS7448:Part 1 mukaan /10/. Charpy V -kokeen ja CTOD-kokeen vertailu Koska CTOD-kokeet ovat edellä kuvatulla tavalla tehtynä erittäin hyvää ammattitaitoa ja kokemusta vaativia ja sen vuoksi kalliita, pyritään liitosten murtumissitkeyttä arvioimaan karkeasti Charpy V -iskukoetulosten perusteella. Norjalaiset ovat kehittäneet tutkimusprojekteista saatujen testitulosten perusteella offshore-rakenteiden suunnitteluun mallinnuksia, missä CTOD-koetuloksen (J) lisäksi huomioidaan hitsin ja muutosvyöhykkeen lujuusero (M = mis-match), särön kärjen kolmiaksiaalisuus (Q = constraint) ja tilastolliset mikrorakennemallit (JQM-malli) /15/. Näin määritetystä kuormitus-loven avautumiskäyrästä saadaan laskettua särön kärjen avautumisarvo, kuva 6 /10/. CTOD-kokeet tehdään kuormittamalla testisauvoja 3-pistetaivutuksella standardin määrittämällä nopeudella, kuva 5. Näistä määritetään väsyttämällä tehdyn alkuloven kärjen eteneminen eri mikrorakennevyöhykkeissä, minkä perusteella määräytyy lopullisen testituloksen hyväksyminen. CTOD-kokeessa mitattujen kuormitus-loven avautumiskäyrien tyypit. Offshore-teräksen Grade 355TM lämmöntuonneilla 0,8 kJ/mm, 3.5 kJ/mm ja 5,0 kJ/ mm hitsattujen liitosten CTOD-kokeiden tulokset hitsaustilassa (a) ja myöstöhehkutettuna (b). Heti kokeen jälkeen testisauvoista arvioidaan väsyttämällä tehdyn alkuloven muoto ja verrataan sitä standardivaatimuksiin. Koneistuksen jälkeen lovien kärkeen tehdään lopulliset alkulovet väsyttämällä huoneenlämpötilassa niin, että niiden kokonaissyvyys a on 0.45W?a?0.55W (W= testisauvan leveys). 0,3 mm sularajasta perusaineeseen päin ja suurella lämmöntuonnilla max. . Koekappaleista koneistetaan standardin BS7448: Part 1:1997 mukaiset 3 –pistetaivutuskoesauvat, kuva 5, joihin tehdään levyn paksuustai syvyyssuuntaiset lovet perusaineen ja hitsin lisäksi seuraaville liitoksen mikrorakennevyöhykkeille /10,12/: . API RP 2Z: FL/CG+ICCGHAZ pienellä lämmöntuonnilla max. m on kriittinen särön kärjen avautumisarvo CTOD-kokeessa sitkeälle murtumalle Kokeen jälkeen testisauvoista valmistetaan metallograafiset näytteet standardin BS 7448:Part 2:1997 mukaan /13/. u on kriittinen särön kärjen avautumisarvo CTOD-kokeessa epästabiilille hauras-sitkeä -murtumalle (sitkeää murtumaa särön kärjessä . Kriittinen särön kärjen avautumisarvo kussakin testatussa mikrorakennevyöhykkeessä on koetulosten minimiarvo. CTODkoetuloksissa on yleensä suuri hajonta varsinkin hitsausliitoksen muutosvyöhykkeen testauksissa. Suurin ero Charpy V -kokeen ja CTOD-kokeen välillä on alkuloven kärjen terävyydesHauras . 0,5 mm sularajasta perusaineeseen päin sekä IC/SGHAZ samat etäisyydet HAZ/perusaine-rajasta perusaineeseen päin. Tämä määritys edellyttää hitsausliitosten muutosvyöhykkeen mikrorakenteiden hyvää tuntemista, jotta voidaan riittävän luotettavasti osoittaa esimerkiksi seuraavien standardivaatimusten täyttyminen: . möntuonnilla hitsattujen. teräsrakenneja paineastiastandardeissa, mutta offshore-rakenteiden suunnittelussa niiden käyttö on vain suuntaa-antavaa. Suunnittelumallilla pyritään muutaman liitoskokeen, hitsausliitoksen simuloitujen vyöhykkeiden kokeiden ja aikaisempien kokeiden tulosten perusteella laskemaan offshorerakenteiden suunnitteluarvoja. c on kriittinen särön kärjen avautumisarvo CTOD-kokeessa hauraan epästabiilin murtuman alkaessa ilman merkittävää sitkeää murtumaa (< 0,2 mm) särön kärjessä . Kuva 7. 0,2 mm) . Hauras-sitkeä-transitiolämpötila-alueella tehtävissä CTOD-kokeissa tulevat usein esille edellä mainitut paikalliset hauraat mikrorakenteet (M-A-saarekkeet), jotka ydintävät hauraan murtuman, minkä jälkeen särö vielä edelleen avautuu sitkeästi kuormitusta lisättäessä. EN 10225: FL/CG+ICCGHAZ (sularaja/ karkearakeinen+ uudelleen osittain austenitoitunut karkearakeinen vyöhyke ja IC/ SCHAZ (osittain austenitoitunut/karbidien palloutumisvyöhyke) . Kuvan 7 koetulosten mukaan pienellä lämmöntuonnilla hitsattujen liitosten murtumissitkeys oli parempi kuin suurella lämKuva 5. Ennen testausta koesauvojen loven kärjen alueelta poistetaan jäännösjännitykset puristamalla 1 % (0,5 % kummaltakin puolelta). Kim Wallin (VTT) on tehnyt kansainvälisesti uraa uurtavaa työtä määrittämällä tilastollisesti transitiolämpötilojen T (K IC =100 MPa?m) ja T 28J (Charpy V -koe) korrelaation. Nämä ns.”pop-in” -pisteet otetaan huomioon lopullisen tuloksen laskennassa. FL/CG+ICCGHAZ, loven kärki edennyt tässä vyöhykkeessä vähintään 15 % . Nämä suunnittelumallit ja niihin liittyvät datat ovat toistaiseksi vain norjalaisten (SINTEF/NTNU) erikoisasiantuntijoiden käytössä. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 14 kokeet tehdään projektin ohjeiden mukaisilla lämmöntuonneilla. Kuormituksen aikana mitataan loven avautumista levyn pinnalla olevalla mitta-anturilla, kunnes testisauva murtuu tai sitkeässä tapauksessa nurjahtaa. Kuva 6. . m a b HT_6_15.indd 14 27.11.2015 14.44. Tällä alueella prof. c Hauras-sitkeä . IC/SCHAZ, loven kärki edennyt tässä vyöhykkeessä vähintään 50 % Testitulokset esitetään esimerkiksi kuvien 7 mukaisessa kaaviossa /14/. standardien mukaan -10 °C, mutta voi olla sitä alempi projektikohtaisissa testauksissa. u Sitkeä . Koesauvan murtuman ulkonäön ja särön avautumiskäyrän perusteella arvioidaan murtumatyyppi seuraavasti, kuva 6: . Tämä korrelaatio on käytössä mm. . CTOD-kokeen koejärjestely ja testisauva. Liitosten myöstöhehkutus (PWHT) paransi murtumissitkeyttä
Eli särön kärjen avautumisarvo CTOD-kokeessa määräytyy pääosin särön etenemisen mukaan, kun taas Charpy V -kokeessa mitattavan iskuenergian sekä särön ydintymisen että etenemisen mukaan. Kirjallisuus 1. Hitsaustekniikka 5/94 15. BS 7448:Par t 1:1997: Fracture mechanics toughness tests. Kuvassa 9 esitetyt kahden 500 TM -teräksen simuloitujen vyöhykkeiden iskusitkeyden T 27J ja T 0.1mm -transitiolämpötilatulokset osoittavat CTOD-kokeen kriittisyyden Charpy V -kokeeseen verrattuna ja teräksen 500 TM1 paremman murtumissitkeyden teräkseen 500 TM2 verrattuna, varsinkin jäähtymisaikaa t 8/5 = 30 s vastaavalla lämmöntuonnilla /17/. Tulosten arvioinnissa käytetään yleensä testisauvojen keskiarvotuloksia, kun taas hitsausliitoskokeissa minimiarvoa. Hauge, Z.L. Mitchell, T.N. A. Porter: Developments in Rautaruukki helps cut fabrication costs. C. Kömi: Physical simulation for Evaluation Heat-Affected Zone Toughness of High and Ultra-High-Strength Steels. Schriever and H. Lundberg, B. Laitinen, D.A. Anderson: US Fracture Mechanics Methodologies for Welded Structures, IIW Doc. Method for determination of K IC , critical CTOD and critical J values of welds in metallic materials 11. Karjalainen, P. Li, D. Lukkari: ESABin hitsauslisäaineiden CTOD-koetuloksia, v. Lisensiaatintyö, Oulun Yliopisto, Konetekniikan osasto, Materiaalitekniikan laboratorio, 1998 Transition T 27J t 8/5 =5s t 8/5 =30s <-100 °C <-100 °C <<-100 °C -120 -100 -80 -60 -40 -20 CG ICCG IC CG ICCG IC Simulated zone T 2 7 J ,° C 500 TM 1 500 TM 2 Transition T 0.1mm t 8/5 =5s t 8/5 =30s <<-60 °C <<-60 °C >-10 °C <-60 °C -70 -60 -50 -40 -30 -20 -10 10 20 CG ICCG IC CG ICCG IC Simulated zone T .1 m m ,° C 500 TM 1 500 TM 2 Kuva 9. R. 5, October 2011 Kuva 8. R. Kern, U. Kahden 500 TM -teräksen simuloitujen vyöhykkeiden iskuja CTOD-kokeiden tulokset. Crowther, M.J.W. Koesauvojen fysikaalisessa simuloinnissa käytettäviä lämpötilakäyriä: (a) Karkearakeinen muutosvyöhyke (CGHAZ) ja (b) Uudelleen osittain austenitoitunut karkearakeinen vyöhyke muutosvyöhyke (ICCGHAZ) ja osittain austenitoitunut vyöhyke (ICHAZ) oikean puoleinen käyrä. Tällöin särön ydintyminen CTOD-kokeessa riippuu sen kärjen edessä olevista hauraista mikrorakenteista (M-A-saarekkeet) ja eteneminen rakeiden ja raepakettien koosta /16/. ISIJ International, 41(1): 46-55 8. 5. NORSOK STANDARD: M-120 Material Data sheets for structural steel, Edition 5, November 2008 4. Charpy V -kokeessa taas iskumaisen kuormituksen aiheuttama murtoenergia aiheuttaa särön ydintymisen loven kärjen eteen, minkä jälkeen murtuma etenee mikrorakenteen mukaan. Wegman: Fracture Toughness of Modern High-Strength Steels with Minimum Yield Strength up to 690 MPa. J. Laitinen: Improvement of weld HAZ toughness at low heat input by controlling the distribution of MA constituents, Doctoral thesis, Acta Universitatis Ouluensis, C234, 2006, Oulu, Finland 17. H.-J. Proceedings of the International Symposium ”Safety in Applicatin of High Strength Steel, , 1-2 July 1997, Trondheim, Norway 9. Ørjasaeter: FRACTURE MECHANICS ANALYSIS OF HIGH STRENGTH STEEL FOR OFFSHORE APPLICATION, Procedings of OMAE’02 21 th International Conference on Offshore Mechanics and Arctic Engineering, June 23-28, 2002, Oslo, Norway 7. T.L. EN 10225: Weldable structural steels for fixed offshore structures. Baker: The effect of vandium and niobium on properties and microstructure of intercritically reheated coarse grained heat affected zone in low carbon microalloyed steels. R. Proceedings of the 7 th International Conference on Physical and Numerical Simulation of Material Processing, June 16-19, 2013, Oulu, Finland Risto Laitinen, TkT ja Marko Lehtinen, Senior Welding Specialist SSAB Knowledge Center, Raahe a b CGHAZ ICCGHAZ ICHAZ HT_6_15.indd 15 27.11.2015 14.44. Nyhus, O. X-1315-95 2. https://www.ctod+testing 13. Simuloiduilla koesauvoilla tehtyjen CTODkokeiden tulosten perusteella voidaan verrata eri kemiallisilla koostumuksilla ja valmistustavoilla tehtyjen terästen hitsausliitosten kriittisimpien vyöhykkeiden murtumissitkeyttä. Proceedings of the International Symposium ”Safety in Applicatin of High Strength Steel, , 1-2 July 1997, Trondheim, Norway 16. Laitinen: Koostumuksen ja valmistustavan vaikutus lujien terästen hitsausliitoksen murtumissitkeyteen. Tällöin testisauvoihin simuloidut mikrorakenteet osuvat koko loven kärjen alueelle, jolloin testitulokset ovat heikompia kuin hitsatuista liitoksista valmistettujen koesauvojen tulokset. API RP 2Z: Recommended Practice for Preproduction Qualification for Offshore Structures, Fourth Edition, September 2005 6. Sen vuoksi simuloiduilla koesauvoilla tehtyjen kokeiden tuloksia verrataan tavallisesti 0,1 mm:n särön kärjen avautumisarvon T 0.1mm mukaan. Thaulow, M. Zang: Transferability of Fracture Mechanics Test Results of Weldments to Structure Behaviour; Application of J-Q-M Approach. Y. Technical delivery conditions, July 2009 3. Leiviskä, J. 12. CTOT-kokeen käyttö offshoreterästen kehityksessä Offshore-terästen kehittämisessä voidaan CTOD-koetta hyödyntää ilman hankalia ja kalliita liitoshitsauskokeita simuloimalla fysikaalisesti Gleeble-laitteella testisauvoihin hitsausliitosten muutosvyöhykkeen sitkeydeltään kriittisimpien vyöhykkeiden CGHAZ, ICCGHAZ ja ICHAZ mikrorakenteita hitsauksessa käytettävien t 8/5 -jäähtymisaikojen mukaan, kuva 8 /11,16,17/. Porter, L.P. 1997-2011 10. D. NORSOK STANDARD: M-101 Structural steel fabrication, Rev. N. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 15 sä, sillä Charpy V -koesauvojen loven kärjen säde on 0,25 mm, kun taas CTOD-koesauvassa on teräväkärkinen väsytyslovi. Green, P.S. Kaiser, A. Method for determination of K IC , critical CTOD and critical J values of welds in metallic materials 14. BS 7448: Par t 2: 1997: Fracture mechanics toughness tests
ASM TKI -ryhmän Antti Vimpari (oik.) ammattiopisto Lappian hitsausasioista vastaavan tiiminvetäjä Jouko Isometsän kanssa tandem MIG/MAG laitteiston äärellä Etappitie 4:n tiloissa Torniossa. Vuosina 2011-2012 vietiin läpi silloisen Ruukin rahoittama ”Superterästen Rakenteen Optimointi (SuRO)” -hanke, jossa hitsauksen osalta tutkittiin mm. 2014 alusta lähtien) sai rahoituspäätöksen Lapin lääninhallitukselta n. Aineenkoetuslaboratorion investointi rahoitettiin 2008-2011 aikana läpiviedyssä MLab/Hydro+ EAKR -hankkeessa. Torniossa tilat auditoidaan EXC3 toteutusluokkaan keväällä 2016. Käsittelyn jälkeen lanka hitsautui erittäin sievästi ja tasaisesti ilman yhtä HT_6_15.indd 16 27.11.2015 14.44. Hitsausmetallurgian ja terästen ominaisuuksien tutkimiseen on käytössä seuraava laitekanta: metallografian laboratorio, yleisja mikrokovuusmittarit, vetokone, iskuvasara, hydraulinen pullistin, hydromuovain, syvävetopuristin, optiset 3D mittauslaitteistot ja suolasumukaappi. 1090-2 EXC2 toteutusluokan mukaiseen toimintaan. Projektia rahoitettiin toimintalinja 2:sta (innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen). Hitsausmetallurgian ohella hitsauskokeissa kiinnitettiin huomiota hitsauksen suorittamisen dokumentointiin hitsaajan näkökulmasta. toriossa ovat näytteenvalmistuslaitteistot, stereomikroskooppi, optinen mikroskooppi, Raman spektroskooppi, 3D röntgenlaitteisto ja FESEM-mikroskooppi EDS-alkuaineanalysaattorilla varustettuna, kuva 2. Muita painoaloja ovat särmäys, levyn muovaus ja terästen mikrorakenne. Hitsaustutkimuksia on tehty julkisesti rahoitetuissa hankkeissa ja suorina tutkimustoimeksiantoina. Kemissä käytössä olevat ammattiopiston tilat on auditoitu SFS-EN ISO Arktista hitsaustutkimusta Lapin Ammattikorkeakoulussa Timo Kauppi Lapin ammattikorkeakoulussa on tutkittu terästen käytettävyyttä vuodesta 2008 lähtien. Seuraavassa ote työpaketin n:o 2 loppuraportista: ”Ilman magneettikäsittelyä molemmin puolin tämänkään pellin hitsaaminen ei olisi onnistunut. Kuvassa 1 nähdään Torniossa ammattiopisto Lappian tiloissa oleva mekanisoitu hitsausrata, joka on varustettu kahdella Gloos GLC 603 Quinto virtalähteellä ja MIG/MAG-polttimella. Käytettävyys terminä kattaa tietysti hyvin laajan tutkimuskentän teräksen ominaisuuksista aina valmistettavuuteen liittyviin kysymyksiin saakka. SuRO-hankkeessa tutkittiin myös kulutusja suojausterästen mekanisoitua hitsausta austeniittisilla lisäaineilla. Metallografian laboraKuva 1. Hitsausmenetelmistä käytettävissä ovat puikko-, MIG/MAG-, TIG-, pisteja kaaritapitushitsaus. Optim 960QC ja yli 1000MPa lujien kuumavalssattujen teräslaatujen hitsiliitosten railonvalmistusta, lujuutta ja korjaushitsausta. Tätä M-Lab:ksi nimettyä ympäristöä rakennettiin vuoden 2011 maaliskuun loppuun ja tähän mennessä se on palvellut opetusta, soveltavaa tutkimusta ja alueen yrityksiä. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 16 Hitsausmetallurgian tutkimusta ASM TKI -ryhmällä on käytössään moderni terästen käytettävyyden oppimisja TKI – ympäristö. 2,6 miljoonan euron tuesta metallialan oppimisja innovaatioympäristön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Silloinen Kemi – Tornion ammattikorkeakoulu (osa Lapin ammattikorkeakoulua v. Ruostumattomien terästen osalta on tutkittu erityisesti ferriittisten teräslajien hitsattavuutta. Tutkimushankkeita ja toimeksiantoja on koordinoinut ja toteuttanut teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla toimiva Arctic Steel and Mining (ASM) TKI ryhmä. Mekanisoituja hitsausratoja on kaksi kappaletta ja niistä toinen on helposti siirrettävissä. Hitsaus ja hitsattavuus ovat olleet käytettävyystutkimuksen painoaloja alusta saakka. Tilojen yhteiskäyttö ammattiopisto Lappian kanssa Kemissä ja Torniossa mahdollistaa erilaisten hitsauskokeiden tekemisen monipuolisella laitekannalla
konepajassa. kokeiltujen lisäaineiden vaikutuksesta hitsattavuuteen käytännön tasolla. Teräsrakentamiseen liittyen on syytä muistaa, että toimimme Suomessa lähes poikkeuksetta arktisissa olosuhteissa, joissa pakkasen ja tuulen yhteisvaikutus voi olla arvaamaton. Hankkeen tuloksia on julkaistu Lapin ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa B nimellä ”Uusiutuva teräsrakentaminen 2014, Lapin alueen teräsrakentaminen – haasteet, osaamispääoma ja kehittämistarpeet” (ISSN 2342-2491). Hankkeessa kehitetään arktisen hitsauksen osaamista uudelle tasolle, parannetaan terästen valmistajien, Lapin konepajayritysten ja oppilaitosten yhteistyötä vaativissa olosuhteissa tapahtuvassa toiminnassa. esilämmitystä vaativien kulutusterästen hitsauksen ekotehokkuutta, ultralujien rakenneterästen kylmähalkeilualttiuden hallinnan kautta työturvallisuuden parantumista, korjaushitsauksen kenttäolosuhteiden reaaliaikaista seurantaa sekä osallistujayritysten verkottumista ja yhteistyötä arktisen hitsauksen ongelmanratkaisussa. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 17 Kuva 2. ainoaa räkimistä. Ensinnäkin lopputuotteen tai rakenteen käyttökohde on arktisissa olosuhteissa, mutta varsinainen hitsaus tapahtuu optimaalisissa olosuhteissa esim. Varsinkin verrattuna edellisiin hitsauksiin, joissa alku ja loppupäät olivat palaneet selvästi liikaa, kun taas keskikohdasta juuri ja juuri.” Tällainen dokumentointi antoi hyvää tietoa mm. Projektin vastuuhenkilönä toimii ASM TKI -ryhmän vetäjä DI Rauno Toppila ja projektipäällikkönä DI Kimmo Keltamäki. Kansainvälistä yhteistyötä jatketaan jo ”MineSteel”-hankkeessa toteutetun mallin mukaisesti Tsekin teknillisen yliopiston professori Jakub Dolejsin johtaman tutkimusryhmän kanssa. Hankkeissa on selvitetty terärakenteiden CE-merkintään liittyviä kysymyksiä ja tehty ohjeistusta mm. Teräsrakentaminen Teräsrakenteet on ollut keskeisesti terästen käytettävyyden tutkimuksessa mukana jo usean vuoden ajan. Eli lähtökohtaisesti nauhaja levytuotteiden ollessa kyseessä SFS-EN 10025-2:2004 mukaiset teräkset eivät ole oikea valinta arktiseen teräsrakentamiseen. Käytännön sovelluksina kehitetään mm. Monessa paikassa käytetään edelleen perinteisiä rakenneteräksiä kantavien teräsrakenteiden materiaalina, vaikka syytä olisi käyttää iskusitkeydeltään selvästi parempia hienoraeteräksiä. Rikkova aineenkoetus on tehty omassa aineenkoetuslaboratoriossa ja NDT-testauksen on tehnyt pitkäaikainen yhteistyökumppani Dekra Industrial Oy. Hanke toteutetaan aikavälillä 1.4.2015-31.3.2017 ja siihen osallistuu 11 yritystä, jotka edustavat konepajoja ja hitsauslaitetoimittajia. Kehitystyöllä luodaan kilpailuetua Pohjois-Suomalaisille yrityksille, sekä tuotetaan uusia ratkaisuja ja liiketoimintamalleja. Kylmälaboratorio Arktinen hitsaus, sen tutkiminen ja hitsauksessa tapahtuvat ilmiöt voidaan jaotella hitsauksen toteutuksen mukaan kahteen perustapaukseen. Tarve arktisen hitsauksen tutkimiseen ja kehittämiseen havaittiin ASM TKI -ryhmän koordinoimissa ”Kuluttavan väliaineen vaikutus terästen kulumiskestävyyteen (KuLVaK)” ja ”Kaivosten vaativien olosuhteiden materiaalit ja niiden elinkaaren hallinta (MineSteel)” TEKES/EAKR -hankkeissa. Projektin taustalla ovat osallistujayritysten tarpeet arktisen hitsausteknologian kehittämiseen globaaleja markkinoita ajatellen. Kuvassa 3 nähdään esimerkkinä tuloksista suojausteräksen pysyvään liitokseen syntyvä kovuusprofiili, kun hitsauksessa on käytetty austeniittista ruostumatonta G 23 12 L Si tyyppistä alilujaa lisäainetta. Hankkeessa tehdään tutkijavaihtoa ja yhteisiä julkaisuja sekä hyödynnetään meneillään olevaa tohtoriväitöstyötä, joka käsittelee erikoisteräksistä tehdyn hybridipalkin hitsausta. Arktista hitsausta ja sen osaamista tarvitaan teollisuuden laajentuessa pohjoiseen, erityisesti laivaja meriteollisuudessa sekä kaivosja offshore -teollisuuden kohteissa. Kemi-Tornion alueen yrityksille on tähän liittyen tehty menetelmäkokeita. 1090-2 auditointeja varten. ASM TKI -ryhmän Heidi Kalliosalo operoimassa Quanta 450 FEG kenttäemissioelektronimikroskoopilla (FESEM). Suojausteräksen hitsiliitoksen kovuusprofiili alilujalla G 23 12 L Si tyyppisellä austeniittisella lisäaineella hitsattaessa. Myös pohjapalon läpimeno pellin alapuolelta katsottuna oli erittäin sievän ja tasaisesti palaneen näköistä. WeldArc hanke Tämän vuoden alusta käynnistyi TEKES/ EAKR -rahoitettu kaksivuotinen hanke ”Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen (WeldARC)”. Kantavien teräsrakenteiden CE-merkintään ja siihen liittyvään SFS-EN 1090 -standardeihin liittyen on läpiviety kaksi hanketta: ” Uusiutuva teräsrakentaminen 2014” (A32531, Lapin liitto, EAKR) ja ”Pitkospuut teräsrakentamisen jatkuvaan oppimiseen” projektille (LAPELY/560/05.02.07/2013, ESR), joissa on selvitetty CE – merkinnän perusteita ja koulutettu 1090 mukaista toimintaa Lapin alueen yrityksille. Hankkeessa kehitetään myös arktisen hitsauksen tutkimusja koulutusmenetelmiä. Tähän liittyy myös vaikeasti hitsattavien erikoisterästen käytön lisääntyminen, jolloin vaatimukset hitsauksen suhteen tiukentuvat. WeldArc-hankkeessa keskitytään jälkimmäiseen tapaukseen ja tätä tutkimusta varten rakennetaan arktisen HT_6_15.indd 17 27.11.2015 14.44. Lapin ammattikorkeakoulun Arctic Steel and Mining TKI -ryhmä aloitti muuttuvaan teräsrakentamiseen liittyvän ennakoinnin ja tilanteen kehittymisen seurannan jo vuonna 2011 ja sen jälkeen on tehnyt yhteistyötä asian suhteen usean kymmenen yrityksen kanssa. Terästen valmistajilla on myös omat intressinsä tutkia ja kehittää hitsausta ja siihen liittyvää ohjeistusta siten, että ratkaisut saadaan vastaamaan mahdollisimman hyvin käytännön haasteisiin. Tästä on olemassa varoittavia käytännön esimerkkejä. Kuva 3. Toisaalta hitsaus voidaan toteuttaa tuotteen tai rakenteen loppusijoituskohteessa arktisissa olosuhteissa, jolloin ollaan tekemisissä varsinaisesti ”arktisen hitsauksen” kanssa
Suurin osa yritysten tapaustutkimuksista on kenttätestausta. Pienemmän tilan (Arctest) pinta-ala on 4,5 x 2 m 2 ja sen lämpötilaa voidaan vaihdella välillä -50…+80 °C. AP-laboratorion lämpönukke. Kemppiä kiinnostaa tämän kokonaisuuden huomioon ottaminen uusien tuotteiden suunnittelussa ja siinä miten nykyiset tuotteet vastaavat tähän haasteeseen. Heiltä on testattavana mm. 2012. kun ne valmistuvat. WeldArc-hankkeessa käytettävät kylmätilat. se, että substanssialueen opettajat osallistuvat hankkeen suunnitteKuva 4. Näitä yrityksiä ovat SSAB Europe Oy, Metso Minerals Oy, Iin konepaja Oy, Miilux Oy, akkoy Service Oy, Telatek Service Oy, Norrhydro Oy, Outokumpu Chrome Oy ja Tornion sähköpojat Oy. Kaikkiin osallistujayrityksiin on jalkauduttu ja kirjattu niissä ensisijaiset kiinnostuksen kohteet. Tiloja on käytetty menestyksekkäästi mm. uuden sukupolven kuvassa 7 olevaa FastMig X450 virtalähdettä ja MXF 65 langansyöttölaitetta. HT_6_15.indd 18 27.11.2015 14.44. WeldArc-hankkeessa lämpönukkea käytetään hitsaajan suojavarusteiden testaamiseen. Tämänkin hankkeen tuloksia siirretään heti opetukseen. Isompi tila (Imtech) on 12,5 x 5,5 m 2 kokoinen ja lämpötila on säädettävissä välillä -40…+30 °C. WeldArc-hankkeen ensimmäisiä käytännön töitä onkin ollut yrityskohtaisten tapaustutkimusten määrittely. Kempin asiakkaat toteuttavat hitsaustuotantoaan eri maanosissa ja olosuhteet, joissa laitteita käytetään vaihtelevat valtavasti. Promotech Gecko -hitsauskuljetin, kuva 6. Yritysnäkökulmia Tämän tyylisten TEKES-hankkeiden parhaita puolia on se, että niissä on aina yrityksiä mukana tekemässä kehitystyötä yhteisen teeman puitteissa. Kylmälaboratoriossa on kaksi erillistä kylmätilaa, joiden olosuhteet ovat kontrolloitavissa, kuva 4. Hitsaus on aina kokonaisuus, jossa niin laitteiston kuin ihmisenkin on toimittava olosuhteista riippumatta siten, että saadaan hitsiliitokselle vaadittava laatu aikaiseksi. Hankkeessa tehdään kylmätilassa tapahtuvan koehitsauksen ohella paljon kenttätestausta todellisissa olosuhteissa. Wedarc-hankkeen tuloksia tulaan julkaisemaan tulevissa Hitsaustekniikka-lehdissä. Viime vuodet on Suomessa keskusteltu arktisen alueen hyödyntämisestä ja siitä miten yritykset pääsevät sinne mukaan. Käyttöympäristö voi olla paahtavan kuuma ja kuiva tai kostea trooppinen ilmasto tundra, jossa vuodenaikojen vaihtelut ovat suuria tai arktisen meren rannoille oleva jäätävä tuiske sekä tietysti ideaalinen ja stabiili konepajaolosuhde. moottorikelkkojen ja suojavaatteiden tuotekehitysprojekteissa. Tuloksia myös opetukseen Lapin ammattikorkeakoulussa kiinnitetään erityishuomiota TKI-toiminnan ja opetuksen integrointiin. Yritysten tapaustutkimuksia on tehty lukuisissa hankkeissa ja niiden läpivientiin on kehitetty vakioitu toimintatapa, joka on dokumentoitu ins.(YAMK) Heidi Kalliosalon opinnäytetyössä v. Tässä hankkeessa se on arktinen hitsaaminen. Lämpönuken avulla voidaan tutkia vaatteiden tai vaatekappaleiden lämpöominaisuuksia tarkasti. Kemppi Oy testaa hankkeessa mm. Aiheen ajankohtaisuutta ja työelämälähtöisyyttä osoittaa se, että hankkeeseen oli helppo löytää jo mainitut 11 yritystä. Tämän tiedon perusteella on aloitettu yhteisten intressien yhteensovittaminen ja tapaustutkimusten suunnittelu. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 18 hitsauksen tutkimusympäristö Rovaniemellä sijaitsevaan AP-kylmälaboratorioon. Hitsauksessa käytettävät virtalähteet ja langansyöttölaitteet toimittaa Kemppi Oy ja mekanisointiin ja esikuumennukseen tarvittavan teknologian Retco Oy. Tuuliolosuhde yhtäaikaisesti voi olla 33 m/s voimakkuudeltaan ja tiloihin voidaan suihkuttaa esim. alijäähtynyttä vettä. Jyri Uusitalo Kemppi Oy:stä odottaa innolla projektin tutkimusten käynnistymistä toden teolla. WeldArc-projekti tarjoaa hyvän pohjan rakentaa hitsauslaitteistojen olosuhdetestausta siten, että otetaan hitsarin selviytyminen mukaan yhdeksi muuttujaksi. Tähän käytännön keinona on mm. Vaatetestaukseen soveltuva lämpönukke on varustettu tarkalla ja monipuolisella säätöja mittausjärjestelmällä, kuva 5. Kylmätiloja hyödynnetään pääasiassa kahdella tavalla – viedään kaikki tarvittavat laitteistot ja hitsaus kylmätilaan tai toimitaan siten, että hitsausvirtalähde ja langansyöttölaite sijoitetaan kylmätilan ulkopuolelle ja vain itse hitsaus tehdään kylmissä olosuhteissa. Retcon toimittama Promotech Gecko hitsauskuljetin. Kuva 6. Kuva 5
Materiaalitekniikkaan ja suunnitteluun liittyvissä opintojaksoissa tullaan käyttämään IIW/IAB guidelinea opetussisältöjä ohjaavana tekijänä. Hitsausasiat tullaan huomioimaan vuoden 2017 alussa voimaan tulevassa opetussuunnitelmassa nykyistä selvästi suuremmalla painoarvolla. FI _0 02 04 _2 01 51 1_ C N luun, toteutukseen ja ohjausryhmätyöskentelyyn. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 19 Kuva 7. Esimerkiksi ”Tuotantotekniikan suuntaava projekti 1 & 2” opintojaksoissa on tarkoitus tehdä arktiseen hitsaukseen liittyvää tutkimustyötä syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana. 050 310 9542 e-mail: rauno.toppila@lapinamk.fi HT_6_15.indd 19 27.11.2015 14.44. WeldArc-hankkeessa testattava FastMig-laitteisto. Timo Kauppi TkL, yliopettaja Lapin amk Jutun kirjoittaja toimii Lapin ammattikorkeakoulussa tuotantotekniikan yliopettajana sekä ASM TKI -ryhmän erityisasiantuntijana erikoisosaamisalueenaan terästen fysikaalinen ja hitsausmetallurgia. Vasta tehdyn selvityksen mukaan Lapin alueella selvästi yli puolessa metallialan yrityksistä tehdään hitsausta teräsrakentamiseen liittyen, joten tarvetta koulutuksen kohdentamisella on nyt ja tulevaisuudessa. Yhteystiedot: Yliopettaja Timo Kauppi puh. Koneja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa insinööriopintojen loppuvaiheessa opiskelija voi valita tarjolla olevista opintojaksoista erikoistumisalueekseen hitsauksen. Sopivia aihealueita tutkitaan myös insinööriopiskelijoiden voimin. MAG-hitsaus ruostumaton teräs Raskas MAG-hitsaus, hiilteräs TIG/MIG-hitsaus MAG-hitsaus, robotti sovellukset hiiliteräs tuotteet helpottavat kaasuvalintaasi! Lue lisää www.airliquide.fi tai soita 020-779 0584. 050 438 1287 e-mail: timo.kauppi@lapinamk.fi ASM TKI -ryhmän vetäjä Rauno Toppila puh
Kaasujen ”myrkyllisyys” kuitenkin eroaa voimakkaasti toisistaan. Kemiallinen merkki HTP 8h , ppm *) Otsoni O 3 0,05 Typpidioksidi NO 2 3 Typpimonoksidi NO 25 *) HTP-arvot 2014. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 20 Typpioksidi (NO) tuhoaa otsonin ennen, kuin se päätyy hitsaajan hengitysalueelle. 4. Savupatsas voi liikkua helposti hitsaajan maskia kohti tai siitä poispäin, kuva 2. Hygienianäkökulmasta katsoen se on 60-500 kertaa epäterveellisempää kuin typpidioksidi ja typpioksidi, kun otetaan huomioon rajaarvojen erot. Otsonilla on erottuva luonteenomainen haju. Reaktiota vahvistetaan typpioksidia (NO) lisäämällä. Faktaruudun rajat eivät ole täsmällisiä arvoja, vaan rajat voivat vaihdella huomattavasti henkilöstä riippuen. Kun otetaan huomioon O 3 :n ja NO 2 :n raja-arvot, kaava on C 8h = C O3 /0,05 + C NO2 /3,0 Otsonin ja typpidioksidin hygieenisen kokonaisvaikutuksen (ympäristökuormitus) määrittäminen tapahtuu näin ollen kaasujen suhteellisten pitoisuusarvojen summan avulla niiden raja-arvot huomioon ottaen. Oireisiin lukeutuvat muun muassa suun kuivuus, silmien ärsytys, yskä, hengenahdistus ja rintakivut. Korkeat otsonipitoisuudet voivat tappaa eläimiä nopeasti. Otsonilla ja typpidioksidilla samanlainen lääketieteellinen vaikutus. Tässä pitoisuudessa hitsaaja alkaa tuntea erilaisia oireita. Otsoni on terveysriski kaasukaarihitsauksessa suus saavuttaa raja-arvon. Otsonin (O 3 ) ja typpidioksidin (NO 2 ) yhteisvaikutus arvioidaan niin kutsutun summakaavan avulla. Se on todettu sekä koe-eläimillä että ihmisillä tehdyissä kokeissa. Hitsaajaan kohdistuvaan ympäristökuormitukseen vaikuttavat tekijät Altistumisella tarkoitetaan haitallisten aineiden pitoisuuksia, joille hitsaaja altistuu hengitysalueella, kuva 1. Tässä pitoisuudessa hitsaaja alkaa tuntea erilaisia oireita. Sosiaalija terveysministeriö. . 0,1 ppm – kuivuus ja ärsytys limakalvoilla ja silmissä. Reaktio tapahtuu luonnollisesti kaikissa valokaariprosesseissa, vaikka typpioksidia (NO) ei olisikaan lisätty suojakaasuun. 2. Siihen vaikuttaa suuresti neljä tekijää. Kun päästöt kasvavat, kasvaa myös todennäköisyys raja-arvon ylittävälle altistukselle. 1. . 0,1–1,0 ppm – yskä, hengenahdistus, rintakivut. Mikäli summa on suurempi kuin 1, ylittyy seoksen pitkäaikaisen altistuksen raja-arvo. . Myös hitsaajan työskentelyasento vaikuttaa voimakkaasti altistukseen. Tämä tapahtuu jo silloin, kun otsonia muodostuu valokaaren läheisyydessä. Näistä kaasuista otsonilla on alhaisin raja-arvo. Päästöjen vähentyminen on positiivista. Hitsaajassa otsoni vaikuttaa ennen kaikkea limakalvoihin ja hengitysteihin. Otsonille on ominaista voimakas hapetuskyky. Myös alhaiset pitoisuudet voivat olla haitallisia. Otsonin lisäksi hitsaaja altistuu myös typpidioksidille ja typpioksidille. Summakaava Alussa mainitusta kolmesta kaasusta otsonilla on alhaisin raja-ar vo. Tässä artikkelissa käsitellään otsonipäästöjen vähentämistä kaasukaarihitsauksessa lisäämällä suojakaasuun kontrolloidusti typpioksidia (NO), niin että hitsaajan altistuminen otsonille vähenee. Vaikutus ihmiseen Ilmakehän stratosfäärin otsonikerros on hyödyllinen, koska se imee osan auringon haitallisista ultraviolettisäteistä, jotka muuten päätyisivät maan pinnalle. Normaalin hajuaistin omaava henkilö voi haistaa otsonin, kun sen pitoiNils Stenbacka Kaasukaarihitsauksessa (MIG/MAG-, TIGja plasmahitsaus) syntyy kolmea ”myrkyllistä” kaasua: typpioksidia (NO), typpidioksidia (NO 2 ) ja otsonia (O 3 ). HT_6_15.indd 20 27.11.2015 14.44. Kun valokaaren läheisyydessä syntyvät otsonipäästöt pienenevät, pienenee myös hitsaajan riski altistua korkeille otsonipitoisuuksille hengitysalueella. kasvit vahingoittuvat ja/ tai kuolevat. 0,05 ppm – ihminen haistaa otsonin hajun. 1,0–3,0 ppm – aikaisempien oireiden voimistuminen, myrkytys. Se on merkittävästi voimakkaampi kuin typpidioksidilla ja typpioksidilla. Se suhteutuu päästöihin (haitallisen aineen päästö aikayksikköä kohden). 3. Niiden esiintyminen ja vakavuus lisääntyvät korkeammissa pitoisuuksissa. Lisäksi altistus riippuu hitsaajan kypärästä, sen muotoilusta sekä hoidosta, sen käyttötavasta, sen sopimisesta päähän jne. Epäillään, että pitkäaikainen altistuminen otsonille voi aiheuttaa kroonisen keuhkoputkentulehduksen ja keuhkolaajentumataudin. Hitsaajan pää voi epäsuotuisissa olosuhteissa joutua keskelle savupatsasta. Ongelma havaittiin jo 1950-luvulla Englannissa. C n merkitsee mitatun aineen pitoisuutta ja HTP n aineen raja-arvoa. Altistus on oleellinen suure, kun arvioidaan hitsaajan ympäristökuormitusta. Samankaltaisen lääketieteellisen vaikutuksen omaavien aineiden hygieeninen yhteisvaikutus voidaan arvioida (työterveysviranomaisten hyväksymän) summakaavan avulla: C 1 /HTP 1 + C 2 /HTP 2 + C 3 /HTP 3 + ........C i /HTP i ?1 Otsonialtistuksen oireet . Otsonin hajun tunnistaa pitoisuuden ollessa raja-arvossa. Otsonia voi muodostua myös maan pinnalla erilaisten ilmansaasteiden vaikutuksesta esimerkiksi Keski-Euroopan vilkkaasti liikennöityjen moottoriteiden läheisyydessä. Kaasu on haitallinen, koska se hajottaa orgaanista materiaalia, jolloin esim. Altistus riippuu vahvasti ilman pienestä liikkeestä työpaikalla ja vaihtelee suuresti työpaikasta toiseen (useita kertaluokkia). Laajat tutkimukset (päästömittaukset sekä pitoisuusmittaukset hitsaajan hengitysalueella) 30 vuoden ajalta ovat vahvistaneet, että suojakaasuun lisätty typpioksidi vähentää otsonipäästöjä sekä hitsaajaan kohdistuvaa ympäristökuormitusta
Ihminen havaitsee hädin tuskin nopeudella 1 km/h liikkuvan ilmavirran. 15 min). Erityisesti kaasukaarihitsauksessa otsonin muodostus voi tulla niin suureksi, että se uhkaa hitsaajan terveyttä. Pitoisuusarvot voivat olla harhaanjohtavia Hitsauspaikan yllä leijuva hitsaussavu tai kaasujen ja partikkeleiden vana nousee ylöspäin muodostuvan lämmön takia (kuva 1). vertailukeinona. Kun suojakaasuun lisätään tarkoituksella typpioksidia, halutaan vahvistaa juuri tätä reaktiota. Alhaisissa lämpötiloissa ja katalyyttien (esim. Kuva 1. Otsonin vakaus on näin ollen riittävän suuri, jotta kaasu voi joutua hitsaajan hengitysalueelle. Erityisen korkeita päästöarvoja on mitattu alumiinin (piillä seostettu elektrodi) MIGhitsauksen yhteydessä, mutta myös MAGja TIG-hitsauksessa. Säteily, jonka aallonpituus on < 175 nm imeytyy 99 %:sti 2,5 mm:n etäisyydeltä valokaaresta. Säteilyn vaikutuksesta pieni osa valokaaren ympärillä olevasta hapesta muuttuu otsoniksi O 3 . Ilmavirta vastaa tuulen nopeutta 0,3 km/h, joka on tuskin havaittavissa. Näissä mittauksissa mitataan tietyn aineen pitoisuutta yhdessä pisteessä. Normaalilämpötilassa typpimonoksidin joutuessa kosketuksiin hapen kanssa syntyy typpidioksidia NO 2 . Jujuna on, että typpioksidia pitää lisätä vähän, ei liian paljon. Typpioksidi (NO) syntyy ilman hapesta ja typestä. Pitoisuus ilmoitetaan kaasujen osalta ppm:inä (miljoonasosina) ja partikkeleiden (huuru) osalta mg/m 3 . Siksi valokaaren lähellä syntyy suuria määriä otsonia, joka nousee ilman mukana ylös muiden lämpimien kaasujen ja partikkelien kanssa hitsauspaikalla syntyvän lämmön seurauksena. Tietyn hetken pitoisuusarvot vaihtelevat siksi suuresti pienen sivuvedon ja pienten paikanmuutosten vuoksi. Päästömittausten avulla voidaan vertailla hitsausmenetelmiä, suojakaasuja jne. Otsonivana valokaaren ympärillä. vaikuttavat merkittävästi otsonipäästöihin ja että päästöjen vaihteluhaarukka on suuri (1–100-kertaisesti). On tavallista, että otsonipitoisuus on vanan keskellä niinkin korkea kuin 10 ppm (200 kertaa yli raja-arvon) ja kauempana keskustasta 0,5 ppm. Langansyöttönopeus vaihteli hitaasta nopeaan. Pieni sivuttaissuuntainen liike voi saada aikaan suuria eroja mitatuissa pitoisuusarvoissa. Typen oksideja muodostuu, kun ilma lämKuva 2. hitsaussavu) läsnä ollessa otsoni kuitenkin hajoaa hitaasti. Ruostumattoman teräksen TIG-hitsauksessa se voi olla yhtä suuri. Päästöarvo ilmoitetaan kaasujen osalta ml/min ja partikkeleiden osalta mg/s. penee korkeisiin lämpötiloihin. Kuvan 2 esimerkissä vana taipuu n. Riski kasvaa päästöjen kasvaessa Se, kuinka paljon partikkeleita ja kaasuja syntyy hitsauspaikalla, ilmoitetaan päästöarvoina (päästö ympäristöön) eli määränä, joka syntyy aikayksikköä kohden. Brite Fume box). Otsoni on hapen epävakaa muoto. Se on taipunut pois luotilinjalta heikon sivulta tulevan vedon seurauksena ja osuu siksi hitsaajan kypärään. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 21 Hitsaajan altistuminen tietylle aineelle arvioidaan mittaamalla aineen senhetkinen pitoisuus hengitysalueella esim. Tilannetta monimutkaistaa se, että vana voi helposti liikkua eri puolelle hitsauspaikkaa sivuttaisvedon seurauksena, kuva 2. Vain pieni määrä otsonia syntyy kauempana valokaaresta. Jos ilma kohtaa sähköisen valokaaren, muuntuminen typpioksidiksi (NO) tapahtuu nopeasti. Päästöluku liittyy todennäköisyyteen altistua raja-arvon ylittävälle otsonipitoisuudelle. Kontrolloimattoman variaation vaikutuksen vähentämiseksi mittaukset tehdään standardoidulla menetelmällä (esim. Suuri osa otsonin päästömittauksista osoittaa selkeästi, että hitsausmenetelmä, hitsausparametrit, suojakaasu jne. asettamalla sondi maskin sisäpuolelle, kuva 1. Ultraviolettisäteily on voimakasta valokaaren ympärillä. Atomaarinen happi reagoi sitten O 2 -molekyylien kanssa ja muodostaa kolmiatomisia happimolekyylejä O 3 . Myös tämä reaktio tapahtuu luonnollisesti kaikissa valokaariprosesseissa. Suojakaasun typpioksidi vähentää otsonipäästöjä On hyvin tunnettua, että otsoni reagoi typpioksidin kanssa kaavan NO + O 3 . O 2 + NO 2 (reaktiota tutki ja kuvasi noin vuonna 1970 Paul Crutzen, jolle myönnettiin yhdessä kahden muun tutkijan kanssa Nobelin kemianpalkinto vuonna 1995) mukaisesti, mikä yhdessä aikaisemmin mainitun summakaavan kanssa tarkoittaa, että hitsaajan ympäristökuormitus pienenee. Kun tuulennopeus on tämä, puiden lehdet liikkuvat hiljaa ja savupiipun savu kulkeutuu tuulen mukana. Pitoisuusmittauksia voidaan suorittaa vanan sisällä ja sen ulkopuolella. Määrän on oltava juuri sopiva, jotta typpioksidi reagoi savupatsaassa olevan otsonin kanssa. Mittaukset tehtiin hiiliteräksen MAG-hitsauksen yhteydessä käytettäessä kahta eri suojakaasua (Ar + 20 % CO 2 ), johon joko oli tai ei ollut lisätty 300 ppm typpioksidia. Aallonpituudet 130–175 nm ovat erityisen tehokkaita, ja ne voivat tehokkaasti hajottaa happimolekyylejä. Päästömittausten (Brite Fume Box) tulos esitetään kuvassa 3. Pitoisuusmittauksia ei voi sen vuoksi toistaa luotettavalla tavalla ja käyttää hitsausmenetelmien, suojakaasujen jne. Esimerkiksi (piillä seostetun) alumiinin MIG-hitsauksessa todennäköisyys altistua haitallisille otsonipitoisuuksille on keskimäärin 50 %. Otsonipitoisuudet kauempana (parin metrin päässä valokaaresta) ovat noin 1000 kertaa alhaisemmat kuin itse savupatsaan sisällä. suhteessa niihin liittyvään epätoivottuun riskialtistumiseen otsonille. Altistuksen, päästön ja pitoisuuden ero. Otsonin ja typpioksidikaasujen muodostuminen Teräksen, alumiinin, kuparin ja titaanin kaasukaarihitsauksessa syntyy vaihteleva määrä otsonia, typpioksidia ja typpidioksidia. 30 o pois luotilinjalta, koska ilmavirta osuu vanaan kohtisuoraan sivulta nopeudella 0,08 m/s. Mittaukset osoittivat selkeästi, että otsonipäästöt olivat suuret lyhytja kuumakaarialueella ja että 300 ppm:n HT_6_15.indd 21 27.11.2015 14.44. Tutkimukset osoittavat, että kun päästöt kasvavat, kasvaa myös tämä todennäköisyys. Reaktio tapahtuu luonnollisesti kaikkien kaasukaarihitsausmenetelmien yhteydessä ilman tullessa valokaareen. Usein ilmoitetaan pitoisuuden keskiarvo tiettynä ajanjaksona (esim
. 1986. . FORCE Technology, Kööpenhamina, Tanska. FORCE Technology, Kööpenhamina, Tanska. Niiden tehokkuus riippuu muun muassa niiden rakenteesta sekä siitä, käytetäänkö niitä oikein ja huolletaanko niitä säännöllisesti. Institut de Soudure, Pariisi, Ranska. FORCE Technology, Kööpenhamina, Tanska. Työterveyslaitos (TTL), Turku, Suomi. Bundesanstalt für Materialprüfung (BAM), Berliini, Saksa. SINTEF, Trondheim, Norja. Huom! Laskennassa on käytetty otsonin ja typpidioksidin Ruotsin ja Tanskan raja-arvoja 0,1 ja 2 ppm. Kuva 3. 1989. Pisteet osoittavat keskiarvoa ja pylväät standardipoikkeamaa. Suuri hyöty on kuitenkin pienentynyt ympäristökuormitus alhaisempien O 3 -päästöjen vuoksi. FORCE Technology, Kööpenhamina, Tanska. 1978. Arvo oli huomattavasti alhaisempi, kun käytettiin Ar + 300 ppm NO: 0,04 ppm tai alle puolet raja-arvosta *) . Otsonipitoisuuden keskiarvo oli 0,25 ppm O 3 , kun suojakaasuna käytettiin argonia. Tanskassa on tehty suuri työhygieniatutkimus. Kaikki arvot koskevat hitsaajan hengitysaluetta. merkityt pylväät osoittavat summakaavan yhteisarvon näissä kahdessa tapauksessa. 2003. NO x -pitoisuuden muutos (koska suojakaasuun lisätty 300 ppm NO) verstaassa on merkityksetön. 1983. Hitsaajaan kohdistuva ympäristökuormitus alenee Haitallisen aineen päästöjen vähentyminen saa aikaan sen, että todennäköisyys altistua raja-arvot ylittäville pitoisuuksille pienenee. 1980. Kaikki tutkimukset osoittavat yksiselitteisesti otsonin vähenevän kaasukaarihitsauksessa. Kaksi eri suojakaasua Ar + 20 % CO 2 , 300 ppm:n lisäys typpioksidia tai ilman lisäystä. 1991. Kaikissa tapauksissa laskettiin hygieeninen kuormitus summakaavan mukaisesti. . Lyhytja kuumakaarialueilla valokaari on melko vakaa ja savupäästöt ovat alhaiset, jolloin otsonipäästöt ovat suuret. . 1986. Arviointi (hypoteesin testaus) osoitti, että kun suojakaasuna käytettiin Ar + 300 ppm NO, otsonipitoisuus hitsaajan hengitysalueella oli merkittävästi pienempi verrattuna argonin käyttöön. Tämä on havaittu päästömittauksissa. Raja-arvot ylittävän altistumisen todennäköisyys oli merkittävästi suurempi kuin Ruotsissa 1970-luvulla tehdyssä samankaltaisessa tutkimuksessa. . Schweisstechnische Zentralanstalt (SZA), Wien, Itävalta. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 22 lisäys NO:ta suojakaasuun vähensi päästöjä selkeästi. Viitteet Kokeellisia tutkimuksia NO-lisän vaikutuksesta eri suojakaasuihin on tehty seuraavissa tutkimuslaitoksissa. Hiiliteräksen MAG-hitsaus (SG2-lanka, halkaisija 1,0 mm, kaasuvirtaus 15 l/min). Summakaavan mukainen arvo pienenee. Tutkimuksessa tehtiin vertaileva mittaus ruostumattoman teräksen TIG-hitsauksessa käytettäessä kahta eri suojakaasua (Argon ja Ar+ 300 ppm NO) kolmessa eri yrityksessä ja yhteensä 12 eri työpaikalla. Tulokset osoittivat, että otsonipitoisuudet hitsaajan hengitysalueella ylittivät 0,1 ppm 45 %:issa tapauksista (hitsausaikana), kun suojakaasuna käytettiin argonia. Kuva 4. 2008. HT_6_15.indd 22 27.11.2015 14.44. Tutkimuksessa havaittiin myös, että NO x -pitoisuus hitsaajan hengitysalueella kasvoi hieman, kun suojakaasuna käytettiin Ar + 300 ppm NO. . Bundesanstalt für Materialprüfung (BAM), Berliini, Saksa. Summakaavan arvot otsonille ja typen oksideille ruostumattoman teräksen TIG-hitsauksen yhteydessä käytettäessä suojakaasuna argonia ja Ar + 300 ppm. . . Tarkoituksella lisätyn typpioksidin ja otsonin reaktio voi lisätä hieman NO x -päästöjä (NO x = . . 1983. . 1988. Toimenpiteisiin voi kuulua yleinen ilmastointi, kohdepoisto, raitisilmamaski jne. . Parannus vahvistettiin näin tilastollisesti. Otsonipäästöt langansyöttönopeuden mukaan (Brite Fume box). O 3 ja NO x -pitoisuudet mitattiin hitsaajan hengitysalueelta, eli tutkimuksen kohteena oli hitsaajan altistuminen otsonille ja typen oksideille mainitussa kahdessa tapauksessa. Merkillä . NO + NO 2 ). Se laski keskimäärin arvosta 2,59 arvoon 0,62 eli 4,2-kertaisesti, kun suojakaasuna käytettiin Ar + 300 ppm NO. SINTEF, Trondheim, Norja. 1979. The Welding Institute (TWI), Cambridge, Englanti. . . *) Huom! Otsonin raja-arvo (8 h) on Ruotsissa ja Tanskassa 0,1 ppm. Metaalinstituut TNO, Apeldoorn, Hollanti. . Kaikista tuloksista tehtiin tilastollinen analyysi. 1987. Myös muita suojatoimenpiteitä voidaan käyttää hitsaajan ympäristökuormituksen pienentämiseksi
Hitsauslisäaineiden ”maailmankartta” 2014. Yleensä tarkastelu tehdään hitsauslisäaineiden kulutustilastojen (käyttömäärien) avulla, mikä rajoittuu luonnollisesti vain lisäainetta käyttäviin kaarihitsausmenetelmiin. Miten maailma hitsasi 2014. Tähän tarjoutui jälleen hyvä mahdollisuus, kun Japanissa (The Japan Welding News for the World) on piirretty hitsauslisäaineiden ”maailmankartta” 2014, kuva 1. HT_6_15.indd 23 27.11.2015 14.44. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 23 Juha Lukkari Tässä lehdessä on vuosittain tarkasteltu hitsauksen volyymiä ja hitsausmenetelmien käyttöä maailmassa. Kuva 1
Oceania: 50.000 tn (0,8 %) . Hitsauspuikot: 2.231.000 tn (36,7 %) . 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 24 Kuva 2. Taiwan: 95.000 tn (1,6 %) . Välija Etelä-Amerikka: 220.000 tn (3,6 %) . Lähi-Itä: 200.000 tn (3,3 %) Lisäaine Kiina Eurooppa PohjoisAmerikka Japani Venäjä ja CIS Hitsauspuikot 45 % 12 % 12 % 9 % 47 % MIG/MAG-umpilangat 33 % 61 % 56 % 46 % 31 % Täytelangat 10 % 22 % 22 % 33 % 14 % Jauhekaarilangat ja jauheet sekä muut 12 % 16 % 10 % 12 % 8 % Taulukko 1. Kuva 3. Venäjä ja CIS (itsenäisten valtioiden liitto): 230.000 tn (3,8 %) . ASEAN (Kaakkois-Aasia): 300.000 tn (4,9 %) . Kartan perusteella suuruusjärjestys (tonnit) on seuraavanlainen, kuva 2: . Juha Lukkari Päätoimittaja Hitsaustekniikka-lehti HT_6_15.indd 24 27.11.2015 14.44. Pohjois-Amerikka: 480.000 (7,9 %) . Intia: 280.000 tn (4,6 %) . YHTEENSÄ: 6.084.300 tn (2013: 6.283.600 tn) Hitsauslisäaineiden käyttö tyypeittäin maailmassa 2014 oli seuraavanlainen, kuva 3: . Korea: 240.000 tn (3,9 %) . Puikkohitsauksen osuus (hitsauspuikot) on kehittyneimmissä maissa enää noin 10 %. Japani: 294.300 tn (4,8 %) . . Kiina: 3.000.000 tn (49,3 %) . Afrikka: 155.000 tn (2,5 %) . Eri hitsauslisäaineiden %-osuudet kokonaiskulutuksesta eräillä alueilla 2014. MIG/MAG-umpilangat: 2.310.000 tn (38,0 %) . Täytelangat: 857.000 tn (14,1 %) . Jauhekaarilangat ja -jauheet sekä muut 686.000 tn (11,2 %) Taulukkoon 1 on laadittu puolestaan eräiden suurien alueiden keskinäinen vertailu eri lisäaineiden %-osuudet. Eri alueiden osuudet kokonaiskulutuksesta. Eurooppa: 540.000 tn (8,9 %) . Hitsauslisäaineiden kulutusmäärät
Lääkintäalan tuotteet . Rakennetekniikka (Structural Engineering; Offshore, Onshore, Petro/Chemical, Civil Engineering, Automation) . Materiaalin karakterisointi . Aihiot (Semi-finished Products) . Konferenssi pidettiin Otaniemessä TKK:n päärakennuksessa ja siihen osallistui n. Lentokonealalla kehitys oli myös voimakasta ja samoin muilla aloilla kuten hissit, sillat ja raideliikenne. Harva tulee miettineeksi, että NDT:n rooli meidän jokapäiväisessä elämässämme on tehdä siitä turvallinen. Uudet menetelmät . NDT alkoi maassamme 1960-luvulla paineastioiden röntgenkuvauksella. Ruotsalaisilla on myös käytössä oma lyhenteensä OFP, joka tulee sanoista OFörstörande Provning. Konferenssi pidetään Münchenin konferenssikeskuksessa ICM-International Congress Center München. NORDTEST-pätevöimisjärjestelmää alettiin soveltaa menetelmittäin kaikissa Pohjoismaissa, vaikkakin Ruotsiin jäi rinnalle käyttöön amerikkalainen ASNT-pätevöintijärjestelmä. Toinen oli se, että aloitettiin yhteispohjoismaisia projekteja NORDTEST:in rahoittamina. VTT (silloin Valtion Teknillinen Tutkimuslaitos) järjesti vuonna 1975 ensimmäisen Pohjoismaisen NDT-konferenssin, jossa kirjoittaja toimi sihteerinä. Ala laajeni valtavasti 1970-luvulla ydinvoimalarakentamisen ja sen vaatiman kolmannen osapuolen tarkastuksien myötä. Siksi työelämässä saatu koulutus ja alan Thomas Åström HT_6_15.indd 25 27.11.2015 14.44. Münchenissä käytetään jälkimmäistä tapaa ja sovellutusaloja on yhteensä 14 kpl. Sovellutuspohjaisessa jaossa käsitellään kaikkia NDT-menetelmiä, joita käytetään esim. Tästä syystä sitä ei opeteta laajemmin erillisenä aineena teknisissä oppilaitoksissa eikä korkeakouluissa. Työ oli laaja ns. Ensimmäinen päätös oli, että kehitetään Pohjoismaihin yhteinen tarkastajien pätevöimisjärjestelmä eli nk. Se jäi historiaan, koska se on suurin Pohjoismaissa järjestetty alan tapahtuma. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 25 NDT-maailmankonferenssi ja hieman historiikkia Termi NDT NDT on lyhenne sanoista Non Destructive Testing. Näistä tunnetuin ja laajin oli käytettyjen menetelmien luotettavuuksien vertaileminen nk. Vaurioiden esimerkiksi voimalaitoksen turbiinirikko korjauskustannusten lisäksi paljon suurempi menetys on toteutumaton tuotanto. Esityksen aikana kuulijat voivat interaktiivisesti osallistua esitykseen. Toinen uusi tapa on 8 kpl älyheijastinta (smart board), joiden käyttöaika on tunti. Round Robin -projekti, jossa eri työryhmät kaikissa neljässä maassa tarkastivat samoja kappaleita ja tuloksista saatiin piirretyiksi luotettavia POD-käyriä. Otaniemen konferenssissa päätettiin myös, että otamme käyttöön NDT-termin käsitteenä, koska muissa maissa jopa Saksassa oli myös tehty näin. Energian tuotanto . NORDTEST-järjestelmä. Luotettavuus ja tilastotiede . Suomesta oli noin sata osallistujaa. Monitorointi . Ennen lyhenteen käyttöön ottoa Suomessa alaa kutsuttiin nimellä Rikkomattomat Aineenkoetusmenetelmät. Nyt on lisätty kaksi uutta mahdollisuutta. Tarkoituksena on ehkäistä vauriot ennalta ja estää ihmishengen menetykset ja/tai suuret taloudelliset menetykset. Standardit ja sertifiointi . Konferenssi Varsinainen konferenssi eli yhdestoista maailmankonferenssi WCNDT aloitetaan maanantaina 13.6.2016 ja se loppuu perjantaina 17.6. POD( Propability of Detection) käyrien avulla. NDT-maailmankonferensseissa on ollut tapana jakaa istunnot joko NDT-menetelmittäin tai sovellutusaloittain. Kulttuuriperinne (Cultural heritage; Art and Architecture) . Konferenssin aikana tehtiin kaksi varsin tärkeätä päätöstä. Ensimmäinen on poster-esitelmä, jossa voi näyttää kolme diaa ja puhua viisi minuuttia sekä ikään kuin kutsua kuulijoita jatkamaan keskusteluja myöhemmin. Tuotantolinjoilla tarkastus tehdään automaattisesti, puoliautomaattisesti tai käsin. Nano-teknologiat ja High-Resolution NDT . Liikenne (Traffic engineering; Aviation, Automotive, Marine and Railway) WCNDT:n merkitys NDT on toimialana pieni verrattuna moneen muuhun tekniseen alaan. Yhteiskunnan ja humanitaarinen turvallisuus . Vaativien hitsien lisäksi NDT:tä käytetään erityisesti kattiloiden, turbiinien ja prosessilaitosten rakentamisessa ja käytössä. 250 henkilöä neljästä pohjoismaasta. Autojen kriittiset turvallisuusosat, esimerkiksi ohjaus-jarru ja tärkeimmät voimansiirtoelimet, tarkastetaan nykyään jokseenkin täydellisesti valmistajan vastuukysymysten takia. lentokoneen tarkastuksissa. Mallinnus ja tietojen käsittely . Nämä ovat: . Aikaisemmin esitykset ovat olleet joko suullisia luentoja tai julisteen kokoisia kirjallisia esityksiä (”poster”). Ilmoittautuminen alkaa jo sunnuntaina 12.6
Åström NDT-Consulting HT_6_15.indd 26 27.11.2015 14.44. Muu aineisto julkaistaan CD:nä tai nykyään varmaan jopa muistitikkuna ja esitelmät niissä ovat suhteellisen vapaalla tavalla tehdyt. Esitelmä oli pakko kirjoittaa määrätyillä fonteilla ja ne taas löytyivät vain sellaisesta kirjoituskoneesta, jossa oli vaihdettavat ”pallokirjasinpäät”. Kirjoittajalla ei ole käytettävissään tietoja viimeisestä WCNDT: stä, joka pidettiin vuonna 2012 Etelä-Afrikassa. Vain kerran näiden viime neljänkymmenen vuoden aikana järjestäjät ovat ennalta tarkistaneet ja hyväksyneet luennoitsijoiden kyvyn ilmaista itsensä englanniksi ja tämä tapahtui Las Vegasin konferenssissa 1986. Joka tapauksessa tekijälle on kunnia saada ehdotuksensa hyväksytyksi joko suulliseksi esitelmäksi tai poster-esitykseksi. Näin ollen pieni vertailu siitä miten konferenssit ovat muuttuneet, saattaa olla mielenkiintoinen. Esitelmän pitäminen ennen ja nyt Konferenssien tehtävä on sama kuin se on pitkään ollut: antaa tietoa. Joskus kannatti kuunnella käännöstekstiä, joka oli parempi kuin moni huonohko suullinen esitys. Parempi vertailukohde saattaa kuitenkin olla viimeinen eurooppalainen konferenssi, joka pidettiin Prahassa viime vuonna. Nykyään sadoista esitelmöitsijöistä on edelleenkin mukana puhujia, joiden englannista ei kyllä ”Erkkikään saa selvää”. Tämä kaikki sen takia, että kirjat, joissa luennot julkaistiin, olisivat yhdenmukaisia. Nykyään rinnakkaisia luentoja saattaa olla jopa kymmenen. Mukana näyttelyssä oli 140 toiminimeä ja 22 kansainvälistä tai kansallista NDT-seuraa, yhteensä 85 maasta. Esitelmän valmistamiseen ja erityisesti sen pitämiseen on nykyään tietotekniikan avulla tullut helpotuksia. Se onnistuu näppärästi omalta tietokoneelta sähköpostilla. Osallistujat saivat aamulla käyttöönsä oman radiovastaanottimen, josta sai valita kielet. Ohjekirjanen kirjoittamisesta oli paksu opus. Viittauksia niihin käytetään laajasti ei vaan neljän viime vuoden aikana edellisestä, vaan myös aikaisempiin julkaisuihin. Tekniselle komitealle oli tullut yhteensä 670 ehdotusta, joista suullisiksi esityksiksi hyväksyttiin 450 ja posteresityksiksi 137. Kääntäjät olivat yleensä varsin taitavia ja olivat lukeneet etukäteen esitelmät. Nykyään näytetään yhden tai kahden sivun esimerkki ja jokainen yrittää kirjoittaa jokseenkin samalla tavalla. eurooppalaisessa konferenssissa ja mahdollisesti vielä maailmankonferenssissakin. italiaksi. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 26 konferenssien antamat lisätiedot ovat varsin tärkeitä. Sen takia alan erikoisasiantuntija, menetelmän laaja käyttäjä tai menetelmätukija pitää oman maansa NDT-konferensissa ensin tietyn esitelmän omalla kielellään. Kuten aina on ollut, esitelmöitsijällä on ollut työläs taival takanaan ennen kuin hän pitää esityksensä. yhdeksän sivua erikoisarkkia, joissa oli valmiina konferenssin logo. Thomas Åström Tekn. Luentoja pidettiin kolmella virallisella kielellä, eli englanti, ranska ja saksa ja sen lisäksi maan omalla kielellä esim. Luennot simultaanitulkattiin näiksi kolmeksi pääkieleksi. Konferenssijulkaisut toimivat erittäin tärkeinä tietolähteinä alalla. Muille kuin laitevalmistajille on esitelmän laatiminen omasta työstä iso ponnistus. Nykyään esitelmä ja abstrakti pitää siis lähettää etukäteen järjestäjille. Onneksi heillä on kuitenkin jokseenkin aina esityksessä hyvät diat ja niistä pystyy seuraamaan ajatuksenjuoksua. Tällaiset kirjoituskoneet olivat kalliita eivätkä siksi yleisiä. Allekirjoittanut sai Suomessa pidetyn Pohjoismaisen konferenssin jälkeen mahdollisuuden varsin nuorena insinöörinä pitää jokseenkin saman esitelmän Cannesin WCNDT:ssä. T. Sen jälkeen hän pitää saman tai vastaavan esitelmän englanniksi esim. Neljäkymmentä vuotta sitten konferenssin järjestäjä lähetti esim. Pohjoismaiset konferenssit olivat alussa meille Pohjoismaissa varsin antoisia. Näiden lisäksi teollisuusmaissa, joissa on NDT-alan koulutusta ja tarkastustoimintaa, on myös nykyään olemassa omat yhdistyksensä, jotka järjestävät vuosittain normaalisti yhden kansallisen vuosikonferenssin ja mahdollisesti muita erityisalojen konferensseja. Yksi sivu oli varalla, sillä esitelmä ei saanut olla pitempi kuin juuri 8 sivua. Nyt Münchenin tulevassa konferenssissa nämä luvut todennäköisesti ylittyvät vielä jonkun verran. Aineistosta julkaistaan abstraktikirja, jossa kylläkin pitäisi olla standardoitu esitystapa. Siellä oli yhteensä 1900 osallistujaa ja näytteillepanijaa. Olen myös sen jälkeen saanut mahdollisuuden pitää jokaisessa WCNDT:ssä esitelmän paitsi yhdessä, jossa olin kyllä poster-esityksellä osallisena. Viimeiseen, kolme vuotta sitten Etelä-Afrikassa pidettyyn konferenssiin, en ehtinyt osallistua. Niiden anti alkoi tyrehtyä, kun laitevalmistajat ja -myyjät alkoivat satsata enemmän eurooppalaisiin ja maailmankonferensseihin. toht. Yleensä tieto on uusia tekniikoita, laitteita tai sovelluksia. Myöhemmin eli ehkä kolmen neljän viimeisen WCNDT:n kohdalla on päädytty siihen, että esitelmä on pidettävä englanniksi ja sen lisäksi esitys on tehtävä ja lähetettävä etukäteen Power&Point esityksenä. Neljäkymmentä vuotta sitten osallistujia oli vain muutama sata ja samanaikaisia istuntoja oli kolme tai neljä kappaletta. Noin kolmekymmentä vuotta sitten sovittiin, että maailmankonferenssit eli WCNDT:t pidetään joka neljäs vuosi ja maanosien, kuten Euroopan konferenssit eli ECNDT:t, lomittain maailmankonferenssien kanssa myös joka neljäs vuosi
Opel Calibra autoja kokoonpantiin vuosina 1991 – 1997 93 978 autoa. Curt Mileikowsky, Olavi J. Presidentillä itsellään ei ollut ajokorttia, mutta rouva Sylvi Kekkosella oli ja hän käyttikin myöhemmin autoa. Mukana oli runsaslukuinen kutsuvierasjoukko. Nämä olivat peruja Saabeista. Neuvottelut käynnistyi Cryslerin kanssa toden teolla ja Brysselissä saatiin valmiiksi sopimus, jonka SaabValmetin johto allekirjoitti Helsingin Vuosaaressa 27.6.1978. Asiat etenivät nopeaa tahtia ja peruskivi muurattiin 28. Allekirjoittajina olivat Saab Ab:n toimitusjohtaja Curt Mileikowsky ja Valmet Oy:n pääjohtaja Olavi J. Nurmimaa. Talbot-malleja valmistettiin eri malliversioina vuosina 1979-1985 31.978 autoa. Uudenkaupungin tehtaalla valmistetut autot Ensimmäinen auto oli Saab 96. Uudenkaupungin tehdas tar vitsi lisää yhteistyökumppaneita ja eri autoyhtiöiden kanssa käytiin koko ajan neuvotteluita ja tehtiin suunnitelmia uusien automerkkien kokoonpanosta. Tehtaan sijoituspaikkakuntia oli tarjolla liki kymmen ja tekninen työryhmä tutustui paikan päällä eri kohteisiin. Erkki Saarela HT_6_15.indd 27 27.11.2015 14.44. Matkalla oli toki muitakin yhdistyksen nuorempia jäseniä. Nyt valmistusohjelmaan tuli kaksi Crysler mallia, jotka Suomessa nimettiin Talbot Horizon ja isompi Talbot 1510. Korien hitsaus roboteilla voitiin suorittaa samalla kokoonpanolinjalla kuin uudemmat Saabit. Seuraavaksi kokoonpantiin jo isompi uutuusmalli Saab 99, joka valmistui jo saman vuoden joulukuussa 1969. päivä marraskuuta 1968. Ensimmäinen Suomessa kokoonpantu SAAB 96 valmistui kokoonpanolinjalta 13.11.1969 ja sai rekisterinumerokseen EKA – 96. Nurmimaa ja Unto Tuloisela. Autoihin tehdas teki joitakin parannuksia ja näkyvin parannusuudistus tuli autojen puskureihin. Yritykselle rekrytoitiin henkilöstöä ja tavoitteena oli saada autojen kokoonpanotyö käyntiin jo vuoden 1969 lopulla. Eri syistä johtuen koreissa ilmeni paljon maalausvikoja, joita ei saatu kuriin lukuisista tarkastuspisteistä huolimatta. Mattila, Väinö J. Saabeja valmistettiin eri malliversioina vuosina 196 -2003 peräti 738.135 autoa. Tekninen työryhmä piti kiinni sijoituspaikan suhteen merikuljetuksen mahdollistamisesta eri syistä ja lopuksi kohdepaikaksi tuli valittua Uusikaupunki. Maalaamo hoiti mallit peräjälkeen ja samalla päättyi valmiiden korien tuonti Ruotsista. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 27 Seniorit autotehtaalla Uudessakaupungissa SHY:n Tampereen paikallisosaston senioriklubi keskusteli keväällä syksyn klubiohjelmista ja esille tuli mm. Matkalle lähdettiin ajoissa Koivistonkylän Prismalta kauniissa säässä Mikkolan liikenteen bussilla ja reissuun lähti jäseniä yhteensä 28. Asiaa käynnisti silloin vt. Perustetun SAAB VALMET Oy.n ensimmäisenä toimitusjohtajana oli Väinö J. Joukosta kuitenkin erottui yksi, jolla oli Suomen oloihin sopivia jo koeteltuja automalleja. Neuvottelut edistyivät General Motorsin kanssa niin pitkälle, että Opel Galibran kokoonpanosopimus allekirjoitettiin 8.6.1990 ja niin aloitettiin valmistelut uuden automallin ja -merkin kokoonpanoa varten. sihteeri sekä nyt jo edesmennyt Kauko Lehtonen. matka Uuteenkaupunkiin, jossa tutustuttaisiin VALMET AUTOMOTIVE Oy:n autotehtaaseen. Valmet kutsui kuljetusasioiden asiantuntijan, puolustusvoimain esikunnan everstiluutnantti diplomiinsinööri Unto Tuloiselan selvitystoimikunnan vetäjäksi. Satoi räntää oli kylmä tuuli ja maasto kaivuutöiden jälkeen liejuinen. Mattila. klubimestari Hannu Kirveslahti ja vt. Jo huhtikuussa 1968 solmittiin yhteistyösopimus SAABin ja VALMETin kanssa ja lopullinen sopimus yhteisen yrityksen perustamisesta tehtiin 15.8.1968. Yhteistyötarjouksia saatiin viisi ja kaikki vaihtoehdot olivat mielenkiintoisia. Galibran tuotanto käynnistyi 20.3.1991. Toimitusjohtajaksi valittiin 1.3.1971 Juhani Linnoinen, kun Väinö Nurmimaa jätti tehtävät. Kokoonpanokiireistä huolimatta rakennettiin omaa maalaamoja korihitsaamolaitteisto tehtaalle ja huhtikuusta 1970 lähtien hitsattiin korit malleihin SAAB 96 ja 99. Matka toteutettiin 9.9.2015. Selvitysryhmän tehtävänä oli 1968 etsiä mahdollisia yhteistyökumppaneita autoteollisuuden piiristä. Autotehtaan historiaa Ensimmäiset konkreettiset päätökset henkilöautoteollisuuden käynnistämiseksi Suomessa tehtiin jo 1965, jolloin Valmet Oy:n johdon piirissä päätettiin tutkia autojen valmistusta. Ensimmäinen peruskiven muuraaja oli presidentti Urho Kekkonen ja muina mm. Niin käynnistyivät neuvottelut toden teolla SAABin kanssa. Auto oli päätetty lahjoittaa presidentti Urho Kekkoselle ja luovutus tehtiin seuraavana päivänä. Autojen korit on tuotu merikuljetuksena ja valmiiksi maalattuna Saabin Trollhättanin tehtaalta Ruotsista
Fisker Karma, 2011-2012: 2 718 autoa . Lada yhteistyön alkaessa autotehtaalle valittiin uusi toimitusjohtaja Juhani Linnoisen jäätyä eläkkeelle. Toki siellä oli muitakin automerkkejä kosolti ja hyvin harvinaisiakin yksilöitä. Ensimmäinen Lada Samara luovutettiin Venäjän pääministerille Viktor Tshernomyrdinille Helsingin Kalastajatorpalla 5.5.1996. Sitten olikin aika kääntää bussin nokka takaisin Tamperetta. Kiertoajelulla kierrettiin autonvalmistus korihitsaamosta koonpanoon. 95 %. Lada Samara GL sai myös parannuksia, joita auto kaipasi. Museolla meidät vastaanotti museomestari Ilkka Ruohonen. Museossa on autoja noin 125, vähän vaihtelee vuoden ajankohdasta ja näyttelyiden teemasta johtuen. Niinpä ensimmäiset korkealaatuiset Porsche Boxterit luovutettiin tilaajalle elokuussa 1997. Näiden valmistus aloitettiin 2013 ja jatkuu edelleen koko kapasiteetilla. Jälleen aloitettiin kiireinen suunnittelutyö kokoonpanon aloittamiseksi ja päädyttiin auton valmistamiseksi tehdä kokonaan oma linja Uudenkaupungin satamaan. Valmet Automotive on koko mailman sopimusvalmistajana toiseksi suurin ja avoautojen kattojen valmistajana kolmanneksi suurin. Nykyinen ennätyslukema on 47 000 vuodelta 1992. Vähäinen osa on jäänyt pohjoismaihin. Lada Samara GL autoja kokoonpantiin ja valmistettiin vuosina 19961998 14 048 autoa. Korihitsaamo on pohjaalaltaan 2,0 ha ja hitsausrobotteja noin 200 kpl. Tämä siitä syystä, että Valmet Oy oli ostanut Saab Automotiveltä koko osakekannan ja näin kokoonpanotehtaasta tuli kokonaan suomalaisomisteinen. Tehtaan automaatioaste on n. Tämän jälkeen palattiin näyttelytilaan ja vielä oli tilaisuus viime hetken kysymyksiin. Senioriklubi piti pienen kuukausikokouksen museon kahvien lomassa, lähinnä tiedotusluonteisesti. Yhtiön liikevaihto oli yli 300 milj. Maalaamo jätettiin väliin, koska korin osalta ensimmäinen vaihe on on upotusmenetelmä ja emme ryhmänä osanneet päättää värien sävymaailmasta. Museolla on kolme osastoa ja sanotaan, että Saab-merkkisten autojen kohdalla se on koko maailman ykkönen. Lähdeaineistona on käytetty Juhani Linnoisen kirjaa KATTO POIS ja Mikael Mäen esitystä Valmet Automotiven tehtaalla. Se sujuikin ongelmitta naiskuljettajamme Erjan ammattitaidolla. Katettua tuotantotilaa on n. Kokonaisuudessa vuoden 1969 jälkeen on kokoonpantu kaikkiaan noin 1.200.000 autoa. Kiinnitti huomiota, että kokoonpanossa, jossa autoissa on jo pyörät renkaineen, vain yhdessä oli peltivanteet. . Tiedotuspäällikkö Mikael Mäki teroitti meitä autojen suuresta yksilöllisyydestä, joka vain 1000:s auto on samanlainen. 10 ha. Nyt valmistetaan Mercedes A -sarjan autoja. Vierailu tehtaalla Automatkalla oli juotu kahvit ja melkein oltiin aikataulun mukaan Valmet Automotiven näyttelytilassa. euroa vuonna 2014. Kun Ladan valmistusmäärät jäivät huomattavasti sovittua pienemmäksi, piti taas saada uutta kokoonpantavaa osaavalle ja korkean ammattitaidon omaavalle henkilöstölle. Tuotantomäärä oli vuonna 2014 45 000 autoa ja tänä vuonna valmistetaan uusi autotehtaan vuosituotantoennätys. Meidät otti vastaan viestintäpäällikkö Mikael Mäki , joka esitteli autotehdasta sanoin, kuvin ja kaavioin. Porsche Boxteria ja Cayman autoja kokoonpantiin vuosina 1991-2011 227 890 autoa. Erkki Saarela ja Pentti Oravasaari (kuvat) HT_6_15.indd 28 27.11.2015 14.44. Tässä yhteydessä poikettiin neuvottelumatkoilla myös itänaapurissa, Neuvostoliiton autonvalmistajien keskuudessa. Näyttelyssä näitä Saabeja eri malliversioina on 40-50 autoa. Uusi toimitusjohtaja Juhani Riutta,hoiti neuvotteluita Togliatissa ja Uudessakaupungissa. Think City, 20092011: 1 794 autoa . Hannu Kirveslahden ehdotuksesta pidimme minuutin mittaisen hiljaisuuden Kauko Lehtosen muistolle. Meitä tietenkin nykyisinä konepajalaisina ja senioreina kiinnosti henkilökunnan määrä, joka tehtaalla on 1700 henkilöä. Useiden yhteydenottojenja tapaamisten seurauksena syntyi sopimus Porschen kanssa marraskuussa 1996. Oli sovittu ruokailusta yhtiön ruokasalissa, jossa se hyvin onnistuneesti maukkaan lounaan merkeissä toteutui. Sopimus koski Porsche Boxter ja Cayman automallien kokoonpanosta. Lada-sopimus allekirjoitettiin 23.10.1995. Suunniteltiin menevämpi keula, uudet puskurit ja sisustusta muokattiin, modernisoitiin sähköistyksiä ja maalaus vastasi Saabin ja Opelin pintakäsittelyä. Se taisi olla se 1000:s auto. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 28 Autotehtaan nimi muuttuu Oy Saab Valmet Ab:n yhtiökokous 22.5.1995 päätti muuttaa autotehtaan nimen Valmet Automotive Oy:ksi. 2000 luvulla on myös kokoonpantu sähköajoneuvoja mm. Oli mukana parikin ehdokasta ja erilaisten keskusteluiden ja tapaamisten jälkeen päädyttiin yhteistyöja kokoonpanosopimukseen AVVA:n Lada -tehtaan omistajan kanssa. Uudenkaupungin automuseo Museo on autotehtaan kanssa saman parkkipaikan kyljessä. Kun oli saatu tietoa autojen kokoonpanosta ja valmistuksen saloista niin paljon, että porukalla olisi varmaankin saatu yksi mersu kasaan, oli tullut aika tankata itsekin. Garia Golf Car: 2009-2011: 2 192 autoa. Kiitoksia kaikkien ryhmäläisten puolesta Valmet Automotivelle ja Mikael Mäelle. Neuvotteluita ja neuvotteluta uusista kohteista. Uusia suunnitelmia oli jo hankkeilla ja neuvottelukumppaneita haettiin pitkin Eurooppaa. Museomestarilla on monista autoista pitkä historia ulkomuistissa, kenen auto on ollut ja mitä erikoista se on aikanaan kokenut. Näistä avoautoja on 370.000, jotka pääosin ovat päätyneet Amerikan markkinoille, mutta myös Euroopan kulutukseen. Vuosien mittaan on suunniteltu ja valmistettu muutamia konseptiautoja, jotka ovat olleet autonäyttelyissä eri puolilla maailmaa
Hitsaus kylmissä olosuhteissa Automatisointi ks. Mekanisointi, robotisointi ja automatisointi Hitsausvirtalähteet Hybridihitsaus ks. Kari Lahti, No 2-3B/2015 Kaasukaarihitsaus (MIG-, MAG-, MAG-täytelanka-, TIGja plasmahitsaus) Uutta putkien MAG-hitsausta Petteri Jernström ja Jyri Uusitalo, No 4-/2015 OTC DAIHEN – uusi kylmälanka MIG/ MAG-hitsauisprosessi Kimmo Ylä-Anttila, No 5/2014 Uusi Kemppi ARC System 3 Jouko Lassila, No 4/2014 Kitkahitsaus MOBI-WELD–mobiililaite alumiinilevyjen FSW-kitkahitsaukseen Pekka Kilpeläinen ja Tapio Heikkilä, No 6/2014 Korjaushitsaus Austeniittisen hitsauslisäaineen käyttö kulutusteräksille Juha Lukkari, No 1/2015 Korjaushitsauksen vaikutus rakenneterästen mekaanisiin ominaisuuksiin Kimmo Keltamäki ja Marko Lehtinen, No 2/2014 Koulutus ja opetus IIW-projekti etenee Esa Tikka, No 1/2015 Hyväksytyt hitsauskoulutuksen järjestäjät 1.1.2014 ja koulutusoikeudet Juha Kauppila, No 2/2014 Hitsauskoordinoijia koulutettu Suomessa neljännesvuosisadan ajan Erkki Veijalainen, No 1/2014 Hitsaustekniikka-lehden artikkelit 2014-2015 25 vuotta pätevöityskoulutusta Juha Kauppila, No 1/2014 Kansainvälisen hitsauskoulutuksen taustaa Ari Numminen, No 1/2014 Koulutus kannattaa aina Kimmo Ruottu, No 1/2014 Osaaminen on ainoa kestävä kilpailuvaltti Reijo Pettinen, No 1/2014 Kansainvälisen hitsaustarkastajan NDTkoulutus AEL:ssä Eero Toivanen, No 1/2014 Juha Siltanen pätevöityskoulutuksen mestari Juha Kauppila, No 1/2014 Uusi RWCS-koulutus ”täsmäisku” standardin EN 1090 hitsauskoordinoijille Antti Martikainen, No 1/2014 Koulutuskeskus Salpaus, Lahti IWSkoulutus 2013-2014 Esa Lahtinen ja Risto Salmela EWF.erikoiskurssi – Eurooppalainen hitsausliitosten lämpökäsittelijä Ilkka Lassila, No 1/2014 TAKK Tampereen aikuiskoulutuskeskus Vesa Mäenpää, No 1/2014 Hitsausalan määrätietoinen kehittäminen JEDUssa tuo tuloksia Matti Peltola, No 1/2014 Laatu ja tarkastustekniikka NDT-maailman konferenssi Tomas Åström, No 6/2015 Testauksen uusi aalto Thomas Freundlich, No 4/2015 SFS-EN 1090 ja NDT Juha Toivonen, No 3/2014 Korroosion havaitseminen pitkän kantaman ultraäänimenetelmällä Sami Hemminki ja Kari Metsäpelto Keinovikojen erot näyttämissä Ari Keskinen ja Esa Lehtelä, No 3/2014 NDT-standardien tilannekatsaus Carl-Gustaf Lindewald, No 3/2014 Laivanrakennus Helsingin telakka täytti 150 vuotta Juha Lukkari, No 2-3B/2015 Laserhitsaus ks. Sädemenetelmät Esikuumennus Esikuumennuksen määritystapojen vertailu Nobuta Yurioka, No 1/2015 Vahterus Oy kehitti esilämmitysprosessia käyttämällä asetyleeniä Jyrki Honkanen ym., No 2-3B/2015 Henkilökuva Lindewaldit standardisointia ja mökkeilyä ja yli 40 vuotta Minttu Kauppila, No 4/2015 Gary Marquis pitkä, kansainvälinen tie tekniikan kentällä Minttu Kauppila, No 2-3B/2015 Hitsaus (yleisartikkelit) Miten maailma hitsasi 2014. Juha Lukkari, No 4/2014 Hitsaus kylmissä olosuhteissa (arktinen hitsaus) Arktinen hitsaus Timo Kauppi, No 6/2015 Standardit arktisessa hitsauksessa Tuomas Liukkonen, No 6/2015 CTOD-testaus offshore-rakenteiden sitkeyden testauksessa Risto Laitinen ja Marko Lehtinen, No 6/2015 Arktista hitsaustutkimusta Lapin Ammattikorkeakoulussa Timo Kauppi, No 6/2015 Hitsauslisäaineet Austeniittisen hitsauslisäaineen käyttö kulutusteräksille Juha Lukkari, No 1/2015 Lujaa ja kaunista – Ruukin Optim S650MC:n yliluja ja tasaluja hitsausliitos Kirjoittajaryhmä, No 2/2014 Hitsausohjeet (WPS) ja niiden laadinta Menetelmäkoe ja testaus osana WPS:n hyväksyntää Risto Nieminen, No 1/2014 Hitsausrobotit ks. Mekanisointi, robotisointi ja automatisointi Elektronisuihkuhitsaus ks. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 29 Alihankinta HT Laser Oy – hitsaava alihankkija Juha Kauppila, No 4/2014 Arktinen rakentaminen (hitsaus) ks. Sädehitsausmenetelmät Jauhekaarihitsaus Pitkä vapaalanka jauhekaarihitsauksessa – oikotie onneen. Juha Lukkari, No 6/2015 Miten maailma hitsasi 2013. Sädemenetelmät Lujat teräkset ja niiden hitsaus ks. Seostamattomat ja niukkaseosteiset teräkset ja niiden hitsaus HT_6_15.indd 29 27.11.2015 14.44
Kaasukaarihitsaus MIG-hitsaus ks. Kaasukaarihitsaus Tuottavuus, taloudellisuus, kustannukset ym. Yrityksen kilpailukyvyn lisääminen 3D-tulostuksen avulla Sini Metsä-Kortelainen, No 4/2015 Manu tuo lisäävän valmistuksen konepajateollisuuteen Kai Syrjälä, No 6/2014 Kaksi onnistunutta Lean-esimerkkiä Eila Heimonen, No 3/2014 Transtech paransi hitsauksen tehoa ja laatua Arto Rautio, No 2/2014 Työturvallisuus (Terveys ja turvallisuus hitsauksessa) Otsoni on terveysriski kaasukaarihitsauksessa Nils Stenbacka, No 6/2015 Hitsaushuurista eroon suomalaisella ilmanpuhdistimella Susanna Junnila, No 2-3B/2015 Edistämme hitsaustyön terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää Juha Lukkari, No 5/2014 Metallien uudet HTP-arvot ja niiden huomioiminen hitsaustyössä Reetta Orsila, Helena Stockmann-Juvala ja Arto Säämänen, No 5/2014 UV-säteilyä koskeva valtioneuvoston asetus edellyttää riskinarvioinnin tekemistä hitsaustyössä Maila Hietanen ja Patrick Nandelstadh, No 5/2014 Melu työhaittana, esimerkki hitsaustyössä, No 5/2014 Sähkömagneettiset kentät Tommi Alanko, No 5/2014 Henkilönsuojainten valinta, käyttö ja huolto hitsaajan työssä Heli Koskinen ja Erja Mäkelä, No 5/2014 Suojakypärän käyttö hitsauksessa nyt entistä kätevämpää Jyrki Rautio, No 5/2014 Hitsaustoiminnot ydinosaamista Pentti Siika-aho, No 5/2014 HT_6_15.indd 30 27.11.2015 14.44. Mekanisointi, robotisointi ja automatisointi Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus Outokumpu – high performance stainless steels Hannu-Pekka Heikkinen ym., No 5/2015 Seostamattomat ja niukkaseosteiset teräkset ja hitsaus Lujat teräkset – terminologiaa, standardeja, ominaisuuksia ja käyttökohteita Juha Lukkari, No 5/2015 Uudet lujat Strenx-rakenneteräkset Jukka Väyrynen, No 5/2015 Ultralujien Strenx-rakenneterästen hitsaus Sakari Tihinen ym., No 5/2015 Lappeenrannan teknillisen yliopisto teräsrakenteiden laboratoriossa tutkitaan lujien rakenneterästen sovelluksia Timo Björk ym., No 5/2015 Ultralujien rakenneterästen hitsattavuus ja hitsausliitosten ominaisuudet Mikko Peltonen ym., No 5/2015 Lujan teräksen hitsauksesta teräsrakentamisessa Jarmo Koskimaa ym., No 5/2015 Painonhallintaa teräsrakenteilla käyttämällä lujia teräksiä Kari Lahti, No 5/2015 Ruukin kuumavalssattujen terästen hitsaus NN, No 1/2015 Ruukin kuumavalssattujen Optimrakenneterästen hitsaus NN, No 1/2015 Ruukin kuumavalssatun S690 QLrakenneteräsken hitsaus NN, No 1/2015 Ruukin kuumavalssattujen kulumista kestävien Raex-terästen hitsaus NN, No 1/2015 Hitsaussuositukset lujien N-A-XTRAterästen hitsaus Pasi Närvänen, No 1/2015 Hitsausuositukset XAR-kulutusterästen hitsaukseen Pasi Närvänen, No 1/2015 Esikuumennuksen määritystapojen vertailu Nobuta Yurioka, No 1/2015 Austeniittisen hitsauslisäaineen käyttö kulutusteräksille Juha Lukkari, No 1/2015 Kuumalujat teräkset ja niiden hitsaus Juha Lukkari, No 1/2015 Korjaushitsauksen vaikutus rakenneterästen mekaanisiin ominaisuuksiin Kimmo Keltamäki ja Marko Lehtinen, No 2/2014 Lujaa ja kaunista – Ruukin Optim S650MC:n yliluja ja tasaluja hitsausliitos Kirjoittajaryhmä, No 2/2014 Standardit Standardit arktisessa hitsauksessa Tuomas Liukkonen, No 6/2015 Standardisointi palvelee hitsaavaa teollisuutta Jukka-Pekka Rapinoja, No 4/2015 Hitsausmerkkistandardi ISO 2553 on uudistunut Jukka-Pekka Rapinoja, No 2-3B/2015 Hitsausstandardien tilannekatsaus Jukka-Pekka Rapinoja, No 2-3B/2015 NDT-standardien tilannekatsaus Carl-Gustaf Lindewald, No 3/2014 Hitsausstandardien tilannekatsaus Carl-Gustaf Lindewald, No 2/2014 Suunnittelu Lappeenrannan teknillisen yliopisto teräsrakenteiden laboratoriossa tutkitaan lujien rakenneterästen sovelluksia Timo Björk ym., No 5/2015 Sädemenetelmät (Laser, laserhybridi ja elektronisuihku) Edistyksellinen laser-hybridihitsaausasema Savonian ammattikorkeakoululle Kristiina Pispala, No 4/2015 HT Laser Oy – hitsaava alihankkija Juha Kauppila, No 4/2014 Taide Taidetta kolvilla ja pillillä Erkki Saarela, No 1/2014 Tarkastustekniikka ks. Kaasukaarihitsaus MIG/MAG-hitsaus ks. Kaasukaarihitsaus Magnetismi Magnetoituneet teräsrakenteet hitsauksessa Tuomas Mämmilä, No 3/2014 Mekanisointi, robotisointi ja automatisointi PathMate – käyttäjäystävällinen hitsausrobotti Aku Tuunanen, No 2-3B/2015 Monirobottihitsaus piensarjatuotannossa Tero Haapakoski, No 6/2014 Pema WeldControl Timo Tynkkynen, No 5/2014 Transtech paransi hitsauksen tehoa ja laatua Arto Rautio, No 2/2014 Metallikaasukaarihitsaus ks. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 30 MAG-hitsaus ja MAG-täytelankahitsaus ks. Laatu ja tarkastustekniikka Teräsrakenteet Laukaan ratsastusmaneesin sortuminen Juha Lukkari, No 3/2014 EN 1090 – teräksisten rakennustuotteiden valmistusta koskevien määräysten muuttuminen Tuomo Orava, No 2/2014 TIG-hitsaus ks. Kaasukaarihitsaus Putkien hitsaus Uutta putkien MAG-hitsausta Petteri Jernström ja Jyri Uusitalo, No 4-/2015 Pätevyyskokeet Uusi hitsaajan pätevyyskoestandardi EN ISO 9606-1 Carl-Gustaf Lindewald, No 1/2014 Robotit, robottihitsaus ks. Kaasukaarihitsaus Painelaitteet ja niiden hitsaus Plasmahitsaus ks
6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 31 Ilman hiukkasten aiheuttamat vaarat Pasi Raekorpi, No 5/2014 Hitsaajien ammattitaidot Tom Johnsson, No 5/2014 Työtapaturmat hitsaustyössä Tom Johnsson, No 5/2014 Turvallisuusjohtamisen normipäivä Tomi Kasurinen, No 5/2014 Työhyvinvoinnin tuottavuus työpaikoilla Tom Johnsson, No 2/2014 Savonlinna Worksin työntekijät ovat ylpeitä työstään Pirjo Kemppinen, No 4/2013 STX Finland Oy:n Turun telakalla rakennetaan turvallista tulevaisuutta Pirjo Kemppinen, No 1/2013 Yritysesittelyjä Levator Oy – korkealaatuisia teräsrakenteita Hangosta Jouko Lassila, No 4/2014 HT Laser Oy – hitsaava alihankkija Juha Kauppila, No 4/2014 Iin konepaja palasi juurilleen Kalevi Salmela, No 2/2014 Englanninkielinen No 2-3/2015 (”IIW-numero”) Yleisartikkelit Finnish Technology Industry Current Situation and Outlook Petteri Rautaporras Welding in Finland Overview Ismo Meuronen and Juha Lukkari Laser and Laser Hybrid Welding in Finnish Industry Anna Fellman The Welding Society of Finland at Your Service Jouko Lassila Gary Marquis A Long International Walk through the Field of Engineering Minttu Kauppila Qualification of Welding Personnel in Finland Juha Kauppila, Pertti Lepola and Reijo Pettinen Yritysartikkelit Arctech Helsinki Shipyard We Make You Break the Ice! Niko Rautiainen and Eero Nykänen Caverion and LNG Seppo Mikkola Online Monitoring of Narrow-Gap Offshore Pipe-Welding Cavitar and Serimax Heatmasters – 40 Years of Heat Treatment Ilkka Mujunen New Weld-Testing Methods in the Pipeline Tuomas Suominen and Thomas Freundlich From Chalk Markings to Barcodes Kyösti Isosaari Kokkola LCC Oy Over 10 Years Experience in Laser Coating Seppo Heiskanen Meyer Turku Oy One of the Leading European Shipbuilding Companies Antti Itävuo Outokumpu – High Performance Stainless Steel Hannu-Pekka Heikkinen, Stefan Lindner and Alexander Thulin Application-Oriented Welding Research for Demanding Process Conditions M. Laihonen, H. Peltola and L. 010 8345 550 www.masino.fi, welding@masino.fi ProHeat™ 35 Miller ® ProHeat™ 35 induktiolämmitin esikuumennukseen ja jännityksen poistoon syöttöjännite: 460-575 VAC, 3-vaihe 60 Hz 400-460 VAC, 3-vaihe 50/60 Hz lämpötilat: varastointi -40...+60°C käyttö -30...+50°C nettopaino 103 kg, kuljetuksessa 170 kg nimellisteho 35 kW, 100% kuormitusaikasuhde, 5-30 kHz syöttövirran voimakkuus nimellisteholla: 400 V: 60 A, 460 V: 50 A, 575 V: 40 A mitat K:699 mm, L:552 mm, S:933 mm HT_6_15.indd 31 27.11.2015 14.44. Lehtonen, P. Närhi Welding and Production Automation in the Heavy Fabrication Industry Kristiina Pispala Posiva and Final Disposal of Spent Nuclear Fuel in Finland Timo Salonen Vahterus – Heat Exchangers with a FullyWelded Heart Hilkka Rissanen Tutkimusartikkelit Aalto University: Research and Education in Welded Structures Heikki Remes, Pedro Vilaça, Jani Romanoff, Gary Marquis and Hannu Hänninen Welding Technology Laboratory at Lappeenranta University of Technology Paul Kah and Jukka Martikainen Structural Design and Laser Processing Research at Lappeenranta University of Technology Olli-Pekka Hämäläinen, Timo Björk, Matti Koskimäki and Antti Salminen High-Level Welding Research at the University of Oulu David Porter, Kari Mäntyjärvi and Jouko Leinonen Education and Materials Joining Research Methods at Tampere University of Technology Pasi Peura, Petri Vuoristo and Jorma Vihinen Welding Research at VTT Ltd Mika Siren, Veli Kujanpää and Pekka Nevasmaa Juha Lukkari Päätoimittaja Käyttökohteita: putkistojen valmistus/korjaus putkityöpajat paineputkistojen valmistus/korjaus petrokemian teollisuuden laittteet laivanrakennusteollisuus kaivoslaitteiden huolto poraputkien valmistus kutistusliitokset Täyden palvelun hitsaustalo Masino Welding Oy puh. Lindgren, M
Hyväksyttyjen ja toiminnaltaan auditoitujen IW-kouluttajien määrä nousi vuoden aikana asetettuun tavoitteeseen, eli yhteensä n. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 32 Hitsaajakoulutus Suomessa IW tutkintojen antama mahdollisuus kouluttaa nuoria ja aikuisia käsinhitsauksen jaloon taitoon oppilaitoksissa ja yrityksissä Pertti Lepola Suomessa on hyvin pitkään koulutettu hitsaajia perinteisen hitsaajan perus-, ammattija erikoisammattitutkintojen antamilla mahdollisuuksilla. OPH on mahdollistanut asian ”sisäänajon” tulevien opetussuunnitelmien myötä, tilaa uudenlaiselle toiminnalle on haluttu antaa. Opiskeluajat voivat olla lyhyitä ja suunnataan vain johonkin erityistä osaamisen tarpeeseen (tällöin on usein kysymyksessä vain hitsauspätevyyksien hitsaaminen tietylle alueelle). Koulutuksen eri tasot läpäisseet tekijät ovat olleet tunnustettuja, alansa laajalti hallitsevia osaajia. Mutta kaikki asiat ovat muuttujia, nuorten ja aikuisten koulutus on useassa toteutustavoissa lähentymässä toisiaan. Tämä tekee nuoren opettamisesta vaativan, haasteellisen ja lopulta antoisan työsaran. Koulutusmalli antaa jokaiselle opiskelijalle mahdollisuuden edetä omaa tahtia siihen saakka, mihin taidot riittävät. Teknologiateollisuus ry:n 100-vuotissäätiön tukemana ja Suomen Hitsausteknillisen Yhdistyksen ry:n koordinoimana hanke lähti vauhdilla liikkeelle. Koulutus tapahtuu samalla tavalla valtakunnallisilla opetussuunnitelmilla, toteutustapa on ammattioppilaitokseen nähden erilainen. Huomattiin, että sen avulla on mahdollista tuoda hitsauksen opetukseen lisää tehokkuutta, tavoitteellisuutta ja nostaa koko nuorisoasteen hitsauskoulutuksen laatua. Usein kuultu väite oli, ettei esimerkiksi ammattikouluissa osattaisi tehdä oikeita asioita, voidaan nyt heittää turhana jupinana takaisin sinne, mistä se milloin tuleekin. Usein esitetty kysymys oli myös, miten saada toisen asteen hitsauskoulutus haasteellisemmaksi. Koulutukselliset sisällöt on aina laadittu valtakunnallisesti käyttöönotettaviksi opetussuunnitelmiksi. Ohjelmien laadinnassa on aina hyödynnetty ja kuultu niin teollisuutta kuin opetushenkilöstöä. Tällöin heidän jo karttunut osaaminen huomioidaan (eli tunnistetaan ja tunnustetaan kuten asia meillä ilmaistaan) tutkinnon suorittamista suunniteltaessa. On kyettävä tarjoamaan selkeitä ja ymmärrettäviä HT_6_15.indd 32 27.11.2015 14.44. Katsottiin tärkeäksi päästä lähelle työelämässä vallitsevia käytäntöjä. Hitsauskoulutusta suunniteltaessa oli usein esitetty kysymys, mistä saadaan uusia hitsareita ja mikä on seuraava rekrytointikohdemaa. Nykyään luku on muuttunut koska oppilaitokset ovat yhdistäneet toimintojaan. Tämä käytäntö on ollut jo ennen IW-koulutuksen käyttöönottoa. Osaaminen voidaan myös osoittaa erilaisten testien ja kokeiden muodossa ja saada sitä kautta tutkinto suoritettua. Oppilaitosten johdon tuki asialle ja opettajien oma halu uudistaa hitsausopetusta on ollut asian onnistumisen kannalta ehkä merkittävin yksittäinen asia. Asioita pohdittaessa, oli unohdettu meidän omat nuoret. Hanke tuotti hyvää tulosta. Vastaus tähän saatiin kansainvälisen hitsaajakoulutuksen (IW) systemaattisesta tavasta tähdätä huipulle. Liikkeelle lähdetään ”tyhjältä pöydältä”. IW-koulutusohjelman soveltamiseksi toisen asteen eli nuorten opetukseen sopivaksi oli työtä tehty useampi vuosi tätä kyseistä projektia, jo 1990-luvun lopulta alkaen. 30 toisen asteen oppilaitokseen. IW-koulutusohjelman ajatus on oppimisen suunnitelmallinen ja asteittainen eteneminen. Tätä koulutustahan oli toteutettu aikaisemmin menestyksellä aikuisopiskelijoille. Suomessa aikuiskoulutukseen keskittyviä oppilaitoksia oli jo aikaisemmin mukana, joten IW-hitsauskoulutusta antavien oppilaitosten yhteismäärä oli projektin loppuessa 53. On haluttu opettaa osallistujalle kaikki asiat kerralla. Rajoittavaksi tekijäksi nuorilla tuli koulutukseen käytettävissä oleva aika, koska koko perustutkinto sisältää niin paljon muutakin opiskeltavaa kuin hitsaustaidot. Nuorten opettaminen eroaa joiltakin osin jo aikuisiän saavuttaneen henkilön opettamisesta, vaikka asiat ovat samoja. Koulutus on ollut laaja-alaista ja joissakin kohdissa hyvinkin perusteellisesti teoreettisten asioiden käsittelyä ja hitsaustekniikoiden opiskelua. Aikuisten hakiessa itselleen perus-, ammattitai erikoisammattitutkintoa, heidän koulutus toteutetaan erityisesti tätä varten suunnitellulla aikuiskoulutusmallilla, toteutettuna aikuiskoulutuskeskuksissa. Nuorella ei ole minkäänlaisia kokemuspohjia, johon vertailla opittavia ja eteen tulevia asioita. Edetään helpommasta aina vain vaativimpiin suorituksiin taidon kasvaessa. Tutkintorakenne on kuitenkin määräävä tekijä. Suomessa koulutetaan nuoria, eri alojen perustutkinnon suorittajia toisen asteen oppilaitoksissa, joita kutsumme ammattioppilaitoksiksi tai ammatti-instituuteiksi. Aikuiset ovat useinkin lähtökohdiltaan jo alalla työskennelleitä ihmisiä jotka hakevat lisäkoulutusta tai erillisiä pätevyyksiä. Tämä tuo uusia haasteita koulutuksen toteuttajille, tulokset saattavat olla hyviä kun maltetaan katsoa avoimin silmin eteenpäin. International Welding Project Suomessa käynnistettiin vuoden 2006 lopussa IW-projekti (International Welding Project) toisen asteen oppilaitoksissa. Suomessa aloitettiin IW-hitsaus 1990 -2000 pilottitoimintana, IW-koulutusohjelmaa muokaten soveliaammaksi nuorten opetukseen. Muutos lähtökohtaan, vuoteen 2006 on ollut erittäin merkittävä tulevien hitsausalan ammattilaisten koulutuksessa. Nuorilla, perustutkinnon suorittajilla asiat käsitellään suurempina osaamiskokonaisuuksina (yhteensä 3 vuotta), koska aiempaa alan osaamista ei vielä ole olemassa. Opetussuunnitelmien sisällön oikeellisuudesta, opetettavan aineiston tasapuolisuudesta kaikkien opiskelijoiden ja koulutusta antavien näkökulmasta katsottuna on huolehdittu valtakunnallisesti Opetushallituksen puolesta. Tulokset olivat projektissa mukana olevissa oppilaitoksissa niin rohkaisevia, että IW-projektille myönnettiin jatkohanke 2009, jossa auditoituja oppilaitoksia tuli lisää 15. Kiitos siitä, että IW-koulutusohjelma otettiin pioneerityön jälkeen oppilaitoksissa vastaan, kuului monelle taholle
On huomattava, että tutkintoja hitsattiin jo ennen vuotta 2009. Tietty määrä eri hitsausasennoissa tehtyjä harjoituksia oikeuttaa moduulin määrittelemiin pätevyyskokeisiin. Johdonmukainen eteneminen, selkeä tilannetaju, mikä on taitojen taso tällä hetkellä ja kun lopputavoite on tiedossa, pitää motivaation kunnossa. Koulutuksen sisältö eroaa hieman eri hitsausprosesseilla. Hitsauksen opetuksen kannalta kouluttajien pätevöinnillä on ollut ja tulee olemaan merkittävä vaikutus. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 33 kokonaisuuksia ja näyttämään konkreettisesti, miten kukin asia pitää tehdä. Nuorilla tutkintojen perusteissa on mukana myös hitsaustaidon ammattiosaamisen näyttö/t. Tutkinnon sisäiset rakenteet varmistavat laaja-alaisen perusosaamisen ja työllistymiseen riittävän erikoistuneemman osaamisen tutkinnon osaalueilla. Tutkinnon tavoitteet ja keskeiset sisällöt pyritään aina ajantasaistamaan ja samalla varmistetaan niiden työelämävastaavuus. Hitsausalan tekijöinä me tiedämme pienahitsien osuuden ja merkityksen kaikissa hitsatuissa rakenteissa. Opetussuunnitelmissa hitsaustaitojen opiskelu on yhtenä osa-alueena eri tutkinnonosioihin, pakollisiin tai ns. Näin edetään systemaattisesti moduulien eri vaiheet. IW-koulutusmalli sopii nuorten perustutkintoon hyvin. Siinä ovat IW-koulutusohjelman mukaisesti hitsauskoulutusta antavien oppilaitosten piena-, levyja putkitasolle yltäneiden tutkintojen määrät. Koulutuksessa edetään järjestyksessä piena-, levyja putkihitsausmoduulien määrittelemällä tavalla, harjoitus ja vaadittu pätevyyskoe kerrallaan. Tämän jälkeen voi tulla tekemään tutkintoaan näyttötutkintotoiminnan kautta osoittamalla siellä omaa osaamistaan. Hitsauksien rinnalla toteutettava teoriaopetus ja koko alueen vaativan teoriatentin hyväksytty suorittaminen takaavat myös käytännön taitojen mukana kasvavan teoreettisen tietomäärän. IW-hitsauskouluttajan osaamisvaatimukset Opiskelijan hitsatessa harjoituksia ja pätevyyskokeita eri prosesseilla ja materiaaleilla, edellytetään kyseistä opetusta antavalta kouluttajalta samoja suorituksia. IW (International Welder) -koulutusohjelma Ohessa ovat esimerkit prosesseista 111 ja 135/136/138 käytössämme olevista taulukkomuotoon laadituista moduulien toteutus ja seurantataulukoista. Tässä moduulissa hitsataan ensin kattavasti levy/levy-pienahitsausharjoitukset ja sen vaatimat pätevyyskokeet. On ymmärrettävä kuitenkin, että hitsaus on kurssi muiden joukossa ja kilpailee käytettävissä olevasta ajasta muiden kurssien kanssa tasapäisesti. IW-projektia toteutettaessa ennustettiin, että lähivuosina näistä, IW-koulutusohjelmaa noudattavista oppilaitoksista on odotettavissa runsaasti hitsaajatutkintoja ja mikä vielä tärkeämpää valmiimpia ammattilaisia yrityksille. Opiskelijat voivat taitojen kasvaessa siirtyä eteenpäin levyja putkimoduulien suorituksiin. hyvälle konepajatasolle (HL C), tämä antaa edellytykset suoriutua hyväksyttävästi eteen tulevasta pätevyyskokeesta. työskentelyllä kyseisellä alalla ja opiskelemalla käytännössä asiat. Käytännössä kouluttajalla tulee olla tarvittavat, voimassaolevat hitsaajan pätevyyskokeet kyseisillä prosesseilla ja materiaaleilla. Tässä asiassa ei ennusteltu turhia, taulukossa 1 on pieni otos vuosilta 2009-2014. Tämä tarkoittaa sitä, että ensin asiat opetetaan ja sen jälkeen annetaan osaamisesta ammattiosaamisen näyttö. Tämä on ollut järkevä ratkaisu. Tästä pätevyyskokeiden voimassa olemisesta ja niiden hitsaamisesta on tullut yksi työläämmin toteutettavista kohdista, vaikka tämä pitäisi olla itsestään selvyys. Toteutettavassa IWhitsaajakoulutuksissa oppilaitokset yleisesti ovat rakentaneet toimintansa kattamaan prosessit 111, 135 ja 136 (jatkossa mukaan tulee enemmän myös prosessi 141). haluttaessa TIG-hitsausprosessin (141) tai uuden materiaalin liittäminen koulutusohjelmaan vaatii opettajalta kyseisen prosessin pätevyyksien suorittamista käytettäväksi tulevalla materiaalilla, ja toiminnan päivittämistä kuntoon vaadittavilta osin. Tähän on kuitenkin lisättävä, että toki joissakin oppilaitoksissa on asiat aina hoidettu systemaattisemmin kuin keskivertoarviot osoittavat. Se päinvastoin antaa koulutusohjelmalliset työkalut valmiina käyttöön. Kun kaikki perusasiat ovat kunnossa, hitsattavien materiaalien ja prosessien lisääminen koulutustarjontaan tarkoittaa käytännössä niissä vaadittavien erityiskohtien kuntoon laittamista. Tätä Taulukko 1. voisi verrata kerran ostettuun hyvään koneeseen lisätoiminnan antavan lisälaitteen ostamista ja käyttöön ottamista. Tämä on IW-koulutuksessa mukana olevissa oppilaitoksissa pääsääntöisesti toteutunut. Oheisissa taulukoissa on esitetty kyseisen koulutusohjelman runko ja systemaattinen eteneminen piena-, levyja putkitasot. Toisena merkittävänä tekijänä on nähtävä se, että oppilaitokset ovat lähteneet kehittämään hitsausopetustaan aloittaen pienahitseistä. Tämän jälkeen siirrytään levy/putki -pienahitseihin ja niissä oleviin pätevyyskokeisiin. Kaikki opinnot sijoittuvat eri vuosikursseille joita on toisen asteen (nuoret opiskelijat) oppilaitoksissa yhteensä kolmena vuotena. Tämä on ollut ennen IW-koulutusohjelman käyttöönottoa satunnaisempaa kuin ennalta ennustettavaa. Aikuisopiskelijoiden puolella osaamisen voi hankkia esim. IW-koulutusohjelma ei rajoita kurssien toteutumista millään tavoin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kouluttajan on edettävä harjoituksissa opetukseen käytettävillä prosesseilla ja materiaaleilla aina vähintään ”yhtä askelta” edellä opiskelijaa. Näitä taulukoita esiintyy myös muunlaisissa ulkoasuissa. Tätä taustaa vasten katsottuna olemme valinneet oikean tien lähteä koulutHT_6_15.indd 33 27.11.2015 14.44. Harjoituksen hyväksytty suoritustaso on tarkoitus pitää hitsausluokka C:n vaatimustasolla. Lisäksi nuorilla on edelleen tallella kyky olla sekoittamatta heille tarjottuihin asioihin muita ennalta rakennettuja olettamuksia. Kouluttavan henkilökunnan vaihtuvuus ja jatkuvasti supistuvien henkilöresurssien on katsottu olevan yksi selittävä tekijä. Käytäntö on osoittanut, että perustutkinnoissa saavutetaan useimmiten pienahitsaajataso prosesseilla 135/138/136. Kouluttajat ja oppilaitokset vain luovat lisää mahdollisuuksia. ”alueellista pelivaraa”. Joitain hitsausasentoja on toisessa enemmän ja materiaalivahvuudet vaihtelevat. Opinnoissa pyritään saavuttamaan hitsauksen perusosaaminen, mahdollistetaan edetä aina hitsaajan pätevyyskokeiden suoritukseen eri prosesseilla ja perusaineilla. Koneja Metallialan tutkinnot laaditaan ja uudistetaan tarvittaessa kokonaisuutena siten että, ne muodostavat työelämän kannalta selkeitä ammattialakohtaisia kokonaisuuksia. Se mihin saakka eri prosesseilla ja materiaaleilla on mahdollisuus edetä, riippuu myös oppilaitoksen valmiudesta. Taitavammat toki etenee tästä huomattavasti pidemmälle. Kun hitsausharjoitusten tuoma osaamisen taso on vakiintunut ns. Hitsaustaitovaatimuksissa lähes kaikilla hitsaukseen liittyvillä kursseilla on yhteistä se, että hitsaustavoitteiden määrittely on laadittu IW-hitsauskoulutusohjelman mukaisesti. Alueilla on teollisuuden rakenteesta johtuen erilaisia tarpeita osaavasta työvoimasta ja oppilaitosten on osattava myös mukautua tuohon kysynnän ja tarjonnan yhteispeliin. Hyväksytysti tehty harjoitus oikeuttaa siirtymään seuraavaan harjoitukseen jne. Usein, etenkin nuorisopuolella lähtökohdaksi on valittu MAG-hitsausprosessi (135/136) ja siitä pienahitsaajan moduli. Prosentuaalisesti tilannetta hahmoteltaessa, hieman kertojasta riippuen, luvut liikkuvat 80-85 %:n haarukassa. Tämä on huolestuttava yksityiskohta ja siihen olisi saatava lisäkoulutuksen kautta korjaus. vapaasti valittaviin. Koulukohtaisesti toteutettavissa lukusuunnitelmissa on haluttaessa ns. Esim. IW-koulutusohjelman mukaisten tutkintojen määrä 2009-2014. IWkoulutusohjelma ei aseta tälle esteitä, sama systemaattinen eteneminen toteutuu
T-liit. T-liit. C, pätevyyskoe B, Pätevyyskokeet standardi SFS-EN287-1,tai SFS EN ISO 9606 -1 Harjoitukset. Perusaineryhmät 1, 2, 3, 8, 10 ja 11 (ISO/TR 15608) Moduulit M3, M4 M 3, Hitsausluokkavaatimukset harj. 60 ° asennossa 4) Kokeet PD ja PH voidaan hitsata yksitai monipalkohitsauksena. Perusaineryhmät 1, 2, 3, 8, 10 ja 11 (ISO/TR 15608) Moduuli M1 ja M2 135/138 ja 136 M 1, Hitsausluokkavaatimukset harj. 1. T/P T/P T/P. 2. Kokeet riippumattoman valtuutetun valvojan läsnä ollessa. PE PC P = Levy, FW = pienahitsi, BW = päittäisliitos, t = ainepaksuus, ²)Pohjapalon saa hitsata metallitäytelangalla (138) ¹) Jauhetäytelangoille sallitaan ssmb tai pohjapalon saa hitsata metallitäytelangalla (138) Opiskelijan allekirjoitus: MAG -pienahitsaus (135/138 ja 136) hitsausharjoitusten ja hitsauskokeiden HOPS ja seurantataulukko IW Kansainvälinen pienahitsaaja. 2)135 koe voidaan hitsata myös monipalkohitsauksena. 3. Voidaan tehdä yksitai monipalkohitsauksena. 1. 3 1. 2. 2. T-liit. Nimi _______________________________ pvm Kokeet, VT Harjoitukset. T-liit. Kulma T-liit. VT ja murtokoe Hitsausasento PA, PF PG PA PB PG PG PB PG PF PD PB PF PB PH PD PD PD PH Valittu prosessi tai prosessit 135 135 135 135 135 135 136 138 135 135 136 138 135 136 138 135 136 ml 135 136 ml 135 135 136 138 135 136 138 135 136 138 135 136 135 136 Tuotemuoto P P P P P P P P P P P T/P T/P T/P T/P T/P T/P Liitosmuoto T-liit. 1) 2) 2) 3) 4) 4) Hitsauspvm. 3) Levy vaakatasossa ja putki . C, pätevyyskoe B, Pätevyyskokeet standardi SFS-EN287-1 tai SFS EN ISO 9606 -1 M2, Hitsausluokkavaatimukset harj. VT ja murtokoe Hitsausasento PA, 2 kpl t (mm) > 1; 135 ssnb > 8; 135ssnb ja 136 bs juuren avauksella tai > 8; 136 ¹ ssnb ja bs juuren avauksella PG, 2 kpl t (mm) >1 135 ssnb >8 135 ssnb PF t (mm) >8 135ssnb ja 136 juuren avauksella tai >8 136 ¹ ssnb ja bs juuren avauksella PA t (mm) > 1, 135 ssnb > 8, 136 ¹ ssnb PF t (mm) > 1, 135 ssnb > 8, 136 ¹ ssnb PE t (mm) > 1, 135 ssnb > 5, 136 ² ssnb PC t (mm) > 5; 135 ssnb 136 ² ssnb PB > 5; 135 ja 136 bs juuren avauksella PD > 5; 135 ja 136 ² ssnb PF > 5; 135 ja 136 ² ssnb PC > 1, 135 ssnb > 8, 136 ² ssnb PE > 1, 135 ssnb > 8, 136 ² ssnb HOPS 135, 136,138 135, 136,138 135, 136,138 135, 136,138 135, 136,138 135, 136,138 135, 136,138 135, 136,138 Tuotemuoto P P P P P P P P Liitosmuoto Päittäisliitos BW Päittäisliitos BW Päittäisliitos BW Päittäisliitos BW Päittäisliitos BW Päittäisliitos BW Puoli-V-hitsi, T-liitos BW Päittäisliitos BW Valittu t (mm) Tarkastanut Arviointi Pätevyyskoe 1. T/P T/P T/P Hitsilaji SW FW FW FW FW FW FW FW FW FW FW FW FW FW FW FW FW Valittu perusaine Suositeltava t (mm) Ei rajattu >1 >1 >1 >1 >8 >8 >8 >8 135 >1 136 >8 135 >1 136 >8 >3 >3 >3 >3 >3 >3 Valittu, t (mm) Suositeltava D(mm) ?40 ?40 ?40 ?40 ?40 ?40 Valittu, D(mm) Huom. 2. Tarkastanut Arviointi Pätevyyskoe P = Levy, FW = pienahitsi, t = ainepaksuus, D = putken halkaisija. 2. Opiskelijan allekirjoitus Taulukko 2. C, pätevyyskoe B, Pätevyyskokeet standardi SFS-EN287-1 tai SFS EN ISO 9606 -1 Harjoitukset. T-liit. T-liit. MAG-IW 135,136 ja 138 HT_6_15.indd 34 27.11.2015 14.44. Nimi ___________________________________________ lk______________ pvm Kokeet, VT ja (murtokoe) Harjoitukset Voidaan tehdä yksitai monipalkohitsauksena. Kokeet,riippumatto -man valtuutetun valvojan läsnä ollessa. PA PF 1. 1) Läpihitsausta ei vaadita. C, pätevyyskoe B, Pätevyyskokeet standardi SFSEN287-1 tai SFS EN ISO 9606 -1 M4, Hitsausluokkavaatimukset harj. T-liit. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 34 MAG -hitsaus (135, 136, 138 ) hitsausharjoitusten ja hitsauskokeiden HOPS ja seurantataulukko IW Kansainvälinen levyhitsaaja. IW 135 136 138 Taulukko 3
Tarkastanut Arviointi Pätevyyskoe 135 136 135 136 138 136 T = Putki, BW = päittäishitsihitsi, t = ainepaksuus, D = putken halkaisija. haaraputken halkaisija (d) = 0,5 × D Opiskelijan allekirjoitus Puikko -hitsaus (111 ) hitsausharjoitusten ja hitsauskokeiden HOPS ja seurantataulukko IW Kansainvälinen pienahitsaaja. Voidaan tehdä yksitai monipalkohitsauksena. Nimi Kokeet, VT Harjoitukset. Perusaineryhmät 1, 2, 3, 8, 10 ja 11 (ISO/TR 15608) Moduulit E1, E2 E 1, Hitsausluokkavaatimukset harj. 1) 1) 1), 2) 1) 3) 3) 1) 3) 3) Tarkastanut Arviointi Pätevyyskoe P = Levy, FW = pienahitsi, t = ainepaksuus, D = putken halkaisija. C, pätevyyskoe B, Pätevyyskokeet standardi SFS-EN287-1,tai SFS EN ISO 9606 -1 Harjoitukset. 136, pohjapalon saa hitsata metallitäytelangalla (138) Hitsauspvm. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 35 MAG -putkihitsaus (135/138 ja 136) hitsausharjoitusten ja hitsauskokeiden HOPS ja seurantataulukko IW Kansainvälinen putkihitsaaja. C, pätevyyskoe B, Pätevyyskokeet standardi SFS-EN287-1 tai SFS EN ISO 9606 -1 Harjoitukset. 100 t >3 D . 40 t >3 D . 100 t >3 D . MAG-IW Putki 135, 136 ja 138 Taulukko 5. Hitsausasento PA PH PC PC PH H-L045 H-L045 H-L045 H-L045 Valittu prosessi tai prosessit 135, 136 ja 138 ssnb 135, 136 ssnb 135, 136 ssnb 135, 136 ja 138 ssnb 138 ssnb 136 ssnb Tuotemuoto Liitosmuoto Hitsilaji T Päittäisliitos BW T Päittäisliitos BW T Päittäisliitos BW T Päittäisliitos BW T Päittäisliitos BW T Päittäisliitos BW Putken haaraliitos Päittäisliitos T Päittäisliitos BW Valittu perusaine Suositeltava t (mm) D(mm) t >3 D . VT ja murtokoe Hitsausasento PF PG PA PA PB PF PB PB PG PB Koe PF Koe PD PB PH PH PD PD Koe PH Koe HOPS 111 111 111 111 111 111 111 111 111 111 111 111 111 111 111 111 Tuotemuoto P P P P P P P P P P T/P T/P T/P T/P T/P T/P Liitosmuoto Hitsilaji T-liitos T-liitos T-liitos Nurkkaliitos T-liitos T-liitos T-liitos T-liitos T-liitos T/P T/P T/P T/P T/P T/P SW FW FW FW FW FW FW FW FW FW FW FW FW FW FW FW Valittu perusaine Suositeltava t (mm) >3 >3 >3 >3 >3 >8 >3 > 3 >8 >8 >3 >3 >3 >3 >3 >3 Valittu t (mm) Suositeltava D(mm) D ?40 D > 150 40 – 80 D ?40 D ?40 D ?40 Valittu D(mm) Huom. 1) Hitsataan nurkan ympäri 2) Käytetään suurriittoisuuspuikkoja 3) Kokeet voidaan hitsata yksitai monipalkohitsauksena Opiskelijan allekirjoitus: Taulukko 4. 100 t >3 D . Kokeet riippumattoman valtuutetun valvojan läsnä ollessa. 100 t >3 D . Tehdään yksija monipalkohitsauksena sekä rutiili että emäspuikolla Nimi __________________________________ lk______________ pvm Kokeet, VT ja (murtokoe) Harjoitukset. 100 t >3 D . C, pätevyyskoe B, Pätevyyskokeet standardi SFS-EN287-1 tai SFS EN ISO 9606 -1 M6, Hitsausluokkavaatimukset harj. C, pätevyyskoe B, Pätevyyskokeet standardi SFS-EN287-1 tai SFS EN ISO 9606 -1 E2, Hitsausluokkavaatimukset harj. 100 t >3 D . 100 Valitut t (mm) D(mm) Huom. Voidaan tehdä yksitai monipalkohitsauksena. 100 t >3 D . Tehdään yksija monipalkohitsauksena sekä rutiili että emäspuikolla Kokeet,riippumattoman valtuutetun valvojan läsnä ollessa. Puikko-IW 111 A HT_6_15.indd 35 27.11.2015 14.44. Perusaineryhmät 1, 2, 3, 8, 10 ja 11 (ISO/TR 15608) Moduuli M5 ja M6 135/138 ja 136 M5, Hitsausluokkavaatimukset harj
D . 80 t > 3, D . 2. D . Kokeet, riippumattoman valtuutetun valvojan läsnä ollessa. 80 t > 3, 40 . D . C, pätevyyskoe B, Pätevyyskokeet standardi SFS-EN287-1,tai SFS EN ISO 9606 -1 Harjoitukset. Kokeet riippumattoman valtuutetun valvojan läsnä ollessa. 80 t > 3, 40 . 80 t > 3, D . 3. Nimi Kokeet, VT Harjoitukset. Voidaan tehdä yksitai monipalkohitsauksena. C, pätevyyskoe B, Pätevyyskokeet standardi SFS – EN 287-1 SFS EN ISO 9606 -1 Harjoitukset. 5, D . 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 36 Puikko -hitsaus (111 ) hitsausharjoitusten ja hitsauskokeiden HOPS ja seurantataulukko IW Kansainvälinen levyhitsaaja. 40 t > 3, 40 . haaraputken d = 0.5 × D Opiskelijan allekirjoitus Taulukko 6. Puikko-IW Putki 111 HT_6_15.indd 36 27.11.2015 14.44. 80 Valitut t (mm) D(mm) Huom. 80 Railomuoto valinnainen läpihitsaus t > 3 D . 100 t > 3, 40 . 100 t > 3, 40 . Tarkastanut Arviointi Pätevyyskoe 1. 2. 100 t > 3, 40 . 40 t . Voidaan tehdä yksitai monipalkohitsauksena . 100 t > 3, 40 . C, pätevyyskoe B, Pätevyyskokeet standardi SFS – EN 287-1 tai SFS EN ISO 9606 -1 E6, Hitsausluokkavaatimukset harj. 1. C, pätevyyskoe B, Pätevyyskokeet standardi SFS-EN287-1 tai SFS EN ISO 9606 -1 E4, Hitsausluokkavaatimukset harj. 40 t > 3 D . T = Putki, P = Levy, BW = päittäishitsihitsi, t = ainepaksuus, D = putken halkaisija. 2. 2. 2. 80 t > 3 D . Hitsauspvm. 1. 100 t > 3, D . Perusaineryhmät 1, 2, 3, 8, 10 ja 11 (ISO/TR 15608) Moduulit E3, E4 E 3, Hitsausluokkavaatimukset harj. Perusaineryhmät 1,2,3,8,10,11 (ISO/TR 15608) Moduuli E5 ja E6 111 E5, Hitsausluokkavaatimukset harj. Puikko-IW 111 B Taulukko 7. Hitsausasento PA PC 2 kpl PH 2 kpl PH PC PH PH H-L045 H-L045 2kpl H-L045 H-L045 2kpl Valittu prosessi tai prosessit 111 ssnb 111 läpihitsaus 111 ssnb 111 ssnb 111 ssnb 111 111 ssnb Tuotemuoto Liitosmuoto Hitsilaji T Päittäisliitos BW T Päittäisliitos BW T Päittäisliitos BW T/P Putkilevyliitos Päittäishitsi Putken haaraliitos T Päittäisliitos BW T/P Putkilevyliitos T Päittäisliitos BW Valittu perusaine Suositeltava t (mm) D(mm) t > 3 D . D . 1. 3. VT ja murtokoe Hitsausasento Hionta, kaasuja kaaritalttaus PF t (mm) >8 PA, 3 kpl t (mm) >8 bs juuren avauksella >3 bs ilman juuren avausta >3 ssnb PF, 2 kpl t (mm) >8 bs juuren avauksella >3 ssnb PA t (mm) >3 ssnb PF t (mm) >3 ssnb PF t (mm) >8 PE t (mm) >3 ssnb PC t (mm) >3 ssnb PB PE t (mm) >3 ssnb PC t (mm) >3 ssnb HOPS 111 111 111 111 111 111 111 111 111 111 Tuotemuoto P P P P P P P P P P Liitosmuoto Hitsilaji Nurkkaliitos Päittäisliitos Päittäisliitos Päittäisliitos T-liitos Päittäisliitos Päittäisliitos K-hitsi T-liitos Päittäisliitos FW BW BW BW BW BW BW BW BW Valittu perusaine Valittu t (mm) Tarkastanut Arviointi Pätevyyskoe 1. D . Nimi __________________________________ lk______________ pvm Kokeet, VT Harjoitukset. PA PF PE PC P = Levy, FW = pienahitsi, BW = päittäisliitos, t = ainepaksuus Opiskelijan allekirjoitus: PUIKKO -putkihitsaus (111) hitsausharjoitusten ja hitsauskokeiden HOPS ja seurantataulukko IW Kansainvälinen putkihitsaaja. D . 1. D
normaalisti eteneviä ja kaksi ryhmää jotka tarvitsevat erityistukea. On ns. Aina toimintamalleja luotaessa on kuitenkin huomattava, että mukana opiskelussa on karkeasti kolmeen kategoriaan sijoittuvia opiskelijoita. Siinä voi tarkastella tapahtumia asettamalla moduulien suoritukset näkyviin eri tasoille. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 37 tamaan nuoriasteelta ensin pienahitsaajia. Opetussuunnitelman rungot ovat valtakunnallisia, kurssivalinnoilla ja painotuksilla oppilaitokset pystyvät vaikuttamaan paikallisesti omiin lukusuunnitelmiimme. Mitä muutoksia IW-projekti on tuonut toimintamalleihin Käytännössä oppilaitosten ottaessa käyttöön IW-koulutusohjelman on se vaatinut useasti hyvinkin suuria muutoksia. On tosiasia, että oppilaitosta ympäröivän teollisuuden tarpeet vaikuttavat ”koulutustarjottimeen”. Samalla voidaan laatia johdonmukainen hitsausluokan tasovaatimuksen nosto D:stä B:n. Suunnitelma kannattanee tehdä kuitenkin nuorten osalla kolmannelle vuodelle painottuvaksi. IW-hitsaus lukusuunnitelmassa Rakennettaessa toimintamallia, on tullut eteen kysymys, miten aloitan ja miten sovellan. Kaavion osoittama tapa on kuitenkin erittäin selkeä selitettäessä opiskelijoille, kuinka varsinaisessa IW hitsausosiossa edetään. Toteutettavaan opetussuunnitelmaan liitetään ne opinnot, joita on aikomus hitsauskoulutuksessa antaa. Suunnitelmissamme on myös huomioitava opiskeluun liittyvä työssäoppiminen, siihen käytettävät tunnit otetaan eri kursseihin varatuista tuntimääristä. Hitsausopetuksen kolmen vuoden visio Vastaavasti opetuksen tavoitteita voi tarkastella oheisen kaavion avulla. lähiopetukseen käytettävä tuntimäärä erilainen. Muutosta tulee, kun vaatimustasoa nostetaan lisäämällä erilaisia hitsausasentoja, aineenpaksuuksia ja hitsausluokkavaatimusta nostamalla. Todellisuudessa vasta tällöin opiskelijan tekemissä hitsauksissa alkaa näkyä harjoittelun tuoma varmuus ja laatu. Kun kaikki tämä on laitettu kuntoon, käytettävä toimintamalli auditoitu ja koulutusoikeudet saatu, on koulutus voitu aloittaa. Useasti nuorelle kuvallinen tapa esittää asia on mielekäs. Kun suunnitelmat ovat edenneet, tiedämme, mitä prosesseja tulemme opettamaan ja mitkä ovat niissä asetetut tavoitteet, voimme siirtää ajatukset mallin mukaiseen toimintakaavioon. Tämä on ollut ja tulee olemaan hyvin haasteellista kouluttajan kannalta. Asiaa voi kukin pohtia erikseen. Siirryttäessä seuraaville lukuvuosille koulutusrungon voi edelleen laatia samalla systeemillä. mikä on oman oppilaitoksen lukusuunnitelman sisältö ja miten IW-koulutuksen jakson voi sinne sijoittaa (hitsausprosessin kokonaissuoritukset, harjoitukset ja pätevyyskokeet). 3 vuoden visio nollasta perusosaamiseen ja opiskelijan saavuttama taso. Voisiko näin hitsaajana sanoa, että turhia lämpöhäviöitä!. Opiskelija joka tarvitsee lisätukea oppiakseen perusasiat ja opiskelija joka tarvitsee lisätukea edetessään muita nopeammin harjoituksissa. Silloin kerrotaan, että meidän koko hitsauskoulutus perustuu tähän kansainväliseen IW -koulutusjärjestelmään ja meidän toiminta on siltä osin tuloksiin tähtäävää laadukasta toimintaa. Miten kyseisten pienamoduulien harjoitukset ja pätevyyskokeet etenevät sekä miten arviointi tulee toimimaan. Tehtäviin suunnitelmiin voi sisällyttää erilaisten näyttöjen kohdat ja määrät. Suunniteltaessa kolmen vuoden periodilla tapahtuvaa hitsausopetusta ja tavoitteiden asettelua tulee tarkastella oman oppilaitoksen antamia mahdollisuuksia verrattuna käytettävissä olevaan aikaan. Se alkaa silloin, kun tullaan oppilaitokseen. Kun oppilaitoksen hitsaustoiminta toimii tietyn mallin mukaisesti, voidaan sanoa, että IW-hitsaus ei ala koulutuksen edetessä tietyssä ajankohdassa. IW-koulutusohjelma antaa mahdollisuuksia laatia eri lukuvuosille ja erilaisille opiskelijoille toisistaan eroavia ohjelmia. Koska voin sanoa, että nyt alkaa IWhitsauskoulutus. Mikäli on aikomus opettaa useammalla eri hitsausprosessilla, on tunnit jaettava näiden kesken. Harjoituksia ja pätevyyskokeita voi ja on sijoitettu myös aiKuva 1. IW-hitsauskoulutus alkaa siitä, kun uusia oppilaita tulee tutustumaan oppilaitokseen. Hitsauskouluttajien pätevyyskokeiden päivittäminen koulutusta annettaville sektoreille, materiaalija hitsauslisäainevarastojen kuntoon laitto, hitsauskonekannan päivittäminen/ huoltoja kalibrointi, uudet hitsauksen opetuksen toimintamallit/laatukäsikirjat, koulutuksen tavoitteellisuuden lisäys, jatkuva opettajien koulutuksen päivittäminen, erilaisten toimintaverkostojen luonti, uuden toimintamallin hyväksyntä ja soveltaminen omaan toimintaan. Hän hahmottaa asian paremmin kuin esimerkiksi hitsausasentoa osoittava kirjainpari PF. Se ei ole valtakunnallinen päätös, vaan vuosien käytännön tuoma esimerkki. Eri oppilaitoksissa voi olla ns. Tällä kokeellahan hitsaaja oli oikeutettu hitsaamaan pienahitsausasentoja, vaikka ei niitä osannutkaan oikein tehdä. Esimerkissä on tehty arvioinnin suhteen tulevan OPS:n IW hitsauksen mukainen jaottelu (T1-H2-K3). Näiden ”ammattilaisten” hitsien tuloksistahan on monta varoittavaa esimerkkiä. Tämä antaa myös mahdollisuuden suunnitella hitsauksessa annettavia osaamisen näyttöjä. Lisäksi tässä vaiheessa on helppo eritellä arviointiin vaikuttavat osiot erilleen. Rajoitteita toimintaan on tuonut hitsauskoulutukseen käytettävissä oleva aika. Aika, jolloin hitsattiin vain levyn päittäisliitoskoe (BW) asennossa PF jollakin prosessilla, on ohitse. HT_6_15.indd 37 27.11.2015 14.44. Näin saadaan todellinen kokonaiskuva, miten opetus tulee etenemään ja mitä se tulee sisältämään. On myös muistettava, että todellisuudessa koko aikaa ei käytetä hitsaamiseen, vaan kurssiin sisältyy myös muuta opetusta
Kaikki muu on ”mututuntumalla” tehtyä arviointia. Mikäli näyttö siirretään työssä oppimisjaksolle, kuka sen ottaa vastaan, onko pätevää henkilökuntaa käytettävissä. Opiskelijoille etukäteen annetut selkeät vaatimukset, tavoitteet, arviointiperusteet, opiskelun etenemisen seurantamahdollisuudet ja selkeä, vaativa kansainvälisen hitsaajan tutkinto laittavat nuoren ottamaan opiskelustaan enemmän vastuuta kuin usein halutaan uskoa. Hitsaajan pätevyyskoe ja hitsauksesta annettava ammattiosaamisen näytöt Tutkintoihin kuuluu perusasteella hitsauksen osaamisesta annettava ammattiosaamisen näyttö. Kuinka tuon teoriamäärän kerkiää opettamaan ja mihin sen sijoittaa, yhtenä teoriajaksona ilman käytännön harjoituksia se on osoittautunut olevan liian suuri pala. Ne on opittu ja hyväksytty työelämässä. Tähän vastauksena on, ettei vain hyvät, vaan kaikki voivat osallistua. Mikäli puhutaan todellisesta hitsauksen ammattitaidosta niin kuin ne ymmärretään ammattilaisten keskuudessa, ainoa todellinen hitsaustaidon mittari on hyväksytysti suoritettu pätevyyskoe. HT_6_15.indd 38 27.11.2015 14.44. Mahdollisuuksia on monia, eikä niitä tässä yhteydessä voine tarkemmin määritellä. Tämä ”kasvattaa” opiskelijaa vaatimustason noustessa ja samalla harjoitusten mukanaan tuoma taito tuo myös teorian huomaamatta mukaan. Teoriakoe on sisällöltään hyvin laaja ja rakentuu monivalintakysymyksistä. Hitsauksen ammattiosaamisen näytön suunnitelmassa on huomioitu koulutuksen aikana suoritetut harjoitukset ja hitsaajan pätevyyskokeet. Tämän pohjalta on mahdollista antaa hyväksyntä suoritetusta hitsauksen ammattiosaamisen näytöstä. Teoriakokeen hyväksytysti suorittaminen on todella kova suoritus, siihen tulee valmistautua huolella. Hitsaajan pätevyyskoettahan, kuten tiedämme, ei voi suorittaa miten vain ja koetta valvoa kuka tahansa. IW-koulutusmallin soveltaminen aikuiskoulutuksessa Aikuisten perus-, ammattija erikoisammattitutkinnoissa noudatetaan lähtökohtaisesti samoja koulutusohjelmia kuin nuorisoasteella. Onkin hyvä sisällyttää kyseistä teoriaa koko koulutusajalle. On selvinnyt, että ellei opiskelijalla ole mitään käytännön kontaktia teoriassa esitettävään asiaan, teoria kaikuu ”tyhjille seinille”. Hitsaukseen liittyvä teoriaopetus ja teoriakoe Hitsausharjoitusten ja pätevyyskokeiden rinnalla annetaan IW-koulutusohjelman mukaista teoriaopetusta. Arviointi voi rakentua siten, että saadaan esiin vaatimattomammankin suorituksen taso, kuten aikaisemmin on mainittu. Toteutettu IW-projekti ja sen mukana opettajakunnasta koulutetut pätevyyskokeen valvojat (IWS-, IWT-, IWE-, silmämääräisen tarkastuksen kurssit, hitsaajan pätevyydet jne.) voivat tämän tehdä valvotusti ja oikeissa olosuhteissa. Näinhän tulee ollakin, koska kaikki eivät voi olla samanlaisia yksilöitä. Käytäntönä on Kuva 2. Lienee myös hyvä asettaa rajaksi teoriakokeeseen pääsyksi koko pienahitsaajamoduulin harjoitusten ja pätevyyskokeiden hyväksytysti suorittamisen jollakin valitulla hitsausprosessilla. Näyttöön ei toki vaadita pätevyyskokeen tasoista suoritusta, vaan tältä osin työssäoppimisen kautta saatu suoritus riittää. Ketkä osallistuvat mahdolliseen IW-koulutukseen Usein esille tullut kysymys on otsikon kaltainen, ketkä osallistuvat, vain hyvätkö. Oheisten kaavioiden tapaiset suunnitelmat ja edellä olleet hitsauksen opetuksen vuosisuunnitelmat tekevät hitsauksen näytön arvioinnin mahdolliseksi oppilaitoksessa. Suoritusajat voivat olla kuitenkin hyvin erilaisia koska aikaisempaa osaamista on mahdollista hyödyntää ja joitakin suorituksia on jo valmiina. Esimerkki kannustaa tässäkin tapauksessa. jonkin hitsausprosessin pätevyyskoe on hitsattu hyväksytyissä olosuhteissa, siitä saatu pätevyystodistus huomioidaan suoritettavassa tutkinnossa. Oppilaitokset ovatkin saaneet/voineet itse määritellä näyttökäytäntönsä. Voisi sanoa ”syvällä rintaäänellä”, että meillä on hitsauskoulutukseen panostavia, hyviä kouluttajia ja tulossa hyviä nuoria koulutukseen. Laadittua materiaalia on ollut valmiina kouluttajien saatavilla, lisää on laadittu IW-projektin edetessä.. Käytännön kokemukset ovat osoittaneet sen tosiasian, että kurssin hyvät suorittajat vetävät muutkin hyviin suorituksiin. Näistä voi laatia oheisen suoritusdokumentin. Tämä ei haittaa asian etenemistä. Opetettavat hitsausprosessit voidaan huomioida omien näyttösuunnitelmiensa mukaisesti. Esim. Hitsauksessa tulee teoreettisen tietämyksen ja teknisen osaamisen lisäksi esille myös ”taiteellinen” näkemys. Tämänhän ratkaisee, millaisen kokonaissuunnitelman haluaa tehdä ja kuinka paljon on mahdollista panostaa hitsauksen opetukseen. Hyväksytysti suoritetun kokeen osaamistasovaatimus on 60 % oikein annetuista tehtävistä. Halutessa voi ammattiosaamisen näytön hitsauksen kohdalla suunnitella toteutettavaksi IW-hitsausjaksolla. Nämä menettelytavat ja olosuhteet löytyvät kaikilta IW -projektissa mukana olleilta, auditoiduilta ja koulutusluvan saaneilta oppilaitoksilta. Käytössä on tässäkin arvioinnissa T1, H2 ja K3. Teoriaopetuksen sisältö on suunniteltu kattamaan kaikki hitsaukseen liittyvät asiat materiaaliopin hallinnasta hitsauksen sähkötekniikkaan. Hitsaus on omalla tavallaan luovan taiteilijan silmää omaavan työsarkaa, toisilla vain käsi ”pelaa” paremmin kuin toisilla. Kokemukset ovat osoittaneet myös hitsaamossa tehtävien harjoitusten yhteyteen siirretyn teorian jäävän tehokkaasti opiskelijan mieleen. Kurssilla tehdään riittävät harjoitukset ja pätevyyskokeet. Hitsauksen näytön rakentuminen. Suunniteltaessa hitsauksesta annettavaa ammattiosaamisen näyttöä, mikä se voisi olla ja missä se voi antaa. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 38 kaisempiin opintoihin. Näyttö pyritään antamaan työssäoppimisen yhteydessä työssäoppimisjaksolla. Opiskelijat etenevät IW koulutuksen hitsausopinnoissa omaan tahtiinsa ja eroja tuloksissa tulee. Mahdollisesti työssäoppimisjakson aikana muiden annettavien näyttöjen yhteydessä voidaan katsoa ja arvioida hitsauksen osaamisen soveltamista käytäntöön
Tässä yritys sitoutuu henkilön koulutukseen määrätyksi ajaksi. Karkeasti voinee luetella hitsaustoiminnalle oleelliset asiat seuraavasti: . turhaa siirtoa. Toisena mallina on laittaa henkilökuntaansa suorittamaan eriasteisia hitsaajan tutkintoja. Jatkossa kenties joudutaan hyväksymään kapea-alaisempia hitsaajan tutkintoja, keskittyen tietyille prosesseille ja materiaaleille. Kaikki tarpeet halutaan ”täsmäsuorituksina”, kohdistaen siihen mitä tarvitaan, ei siihen mitä usein koulutusorganisaatiot haluavat. Tulevaisuudessa oikea suoritusmalli löytynee vanhan ja osittain turhan byrokraattisen tutkintomenettelyn ja IW-koulutusohjelman yhdistämisestä oikealla tavalla. Tämä on käytännössä varmasti näin, kaikki osiot hyväksytysti suoritettuaan hitsaaja tietää mitä tekee. Yritys tekee täsmällisen suunnitelman tarpeistaan, toimii suunnitelmansa mukaan, kouluttaa itse tai ostaa täsmäkoulutuksena vain osan, mihin on tarvetta ja jatkossa päivittää vain niitä tarpeita mitä heillä on. Toteutuvan toiminnan dokumentointi Edellä oleva luettelo on hyvin pelkistetty mutta pitää sisällään toiminnan perusasiat. Hitsattavien materiaalien kohdalla erittelyt ja varastoinnit harjoitusja pätevyyskokeisiin käytettävien materiaalien kohdalla on tuottanut alkuun epäselvyyttä. Kolmantena vaihtoehtona on nousemassa esille IW-koulutusohjelman hyödyntäminen uudella tavalla. Ohjelma antaa mahdollisuuden valita vain tiettyjä osioita, yhdistelmiä eri prosessien välillä. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 39 kuitenkin ollut se, että opiskelijan tullessa yrityksestä suorittamaan esim. hitsaajan erikoisammattitutkintoa, suoritukset tehdään vähintään kolmella hitsausprosessilla, vähintään kahdelle materiaalille. Kaikissa näissä suorituksissa on käytössä IW-koulutusohjelma. Käytettävät opetusmateriaalit ovat olleet pääsääntöisesti oikeanlaisia, joitakin standardipäivityksiä on ollut puutteina. Näihin on mahdollista saada yhteiskunnalta rahallista tukea mutta tämä sitouttaa yritykset toteuttamaan heille tarpeettomia koulutusosia. Ajallisesti mitattuna esim. Usealla koulutusta antavalla oppilaitoksella oli 30-40 hitsauskonetta ja näille määräaikaisesti tehtävät (ulkopuolisen suorittamana) kalibroinnit osoittautuivat kustannuksiltaan liian suureksi. Reunaehdot ovat selkeästi määritelty, niissä ei ole tulkinnanvaraa. Näiden lisäksi vaatimuksena ovat yhdellä käytetyistä hitsausprosesseista ns. Käytännössä tämäkin on osoittautunut halvemmaksi kuin sitouttaa miehet turhiin toimintoihin. Mallien mukaista toimintaa auditoidaan määrävälein (sertifikaatin voimassaoloaika on 4 vuotta, toiminnan seuranta-auditointi 2 vuoden välein) ulkopuolisen, toiminnasta riippumattoman auditoijan silmin. Tässä nojataan siihen jo perinteiseen toteutusmalliin, että opetetaan kaikki asiat, tehdään laaja-alaisia hitsausosaajia. Hyvänä asiana kokonaisuudessaan on kuitenkin se, että koneet ovat konekortin kautta seurannassa. Poikkeamat ovat useimmiten koskeneet materiaalin käyttöön luovutusta ja tunnistamista. HT_6_15.indd 39 27.11.2015 14.44. Näitä ovat käytössä olevat eriasteiset hitsaajan ammattija erikoisammattitutkinnot. Hitsauslisäaineiden käsittelyohjeet määrittelevät varastoinnin, käyttöönoton, lisäaineen oikeellisuuden käyttökohteeseen nähden, hitsauslisäainevaraston lämpötila ja suhteellinen kosteus, varastosta käyttöönotettava ja sinne palautettava lisäaine. Esimerkiksi putkistoja hitsaavat henkilöt käyttävät juuren hitsaukseen TIG-hitsausprosessia ja pintapalkoihin puikkohitsausta. Tehtävää toimintaa verrataan sovellettaviin standardeihin, laadittuun laatukäsikirjaan ja toimintaohjeisiin, arvioita ei tehdä auditoijan oman mielen ja mielikuvien mukaisesti. Kyseisen vuoden aikana kurssi määrittelee pakolliset hitsausprosessit ja pätevyyskokeet. Opetukseen käytettävä opetusmateriaali, käytännön harjoitukset ja teoriaopinnot . Lähdettäessä toimintaan mukaan rakennetaan siihen edellytykset ja ylläpitoon organisaatiota tarvittavissa määrin. Hitsaukseen käytettävien koneiden määräaikaishuollot ja kalibroinnit ovat hakeneet oppilaitoksilla toimintamallejaan, osoittautuen usealle hankalaksi toteuttaa. Käytäntö on muotoutunut sellaiseksi, että tiettyä osaa koneista käytetään pätevyyskokeisiin ja muita hitsausharjoituksiin. Yrityksellä ei ole useinkaan tarvetta, eikä myös varaa ”ylikouluttaa” hitsaavaa henkilökuntaansa. Tämä on varmasti ollut hyvä asia ja saattaa sitä olla joissakin tapauksessa myös tulevaisuudessa, esimerkiksi hitsauskouluttajan toimivien henkilöiden osalla. Osan tästä selittää käytössä olevat resurssit, kouluttajille olisi saatava järjestettyä erillisiä tilaisuuksia jossa on mahdollista hoitaa pätevöintija muut tietojen päivittämiset ajan tasalle. Yrityksellä on käytettävissään kolme tapaa järjestää tarvittavat hitsaajien pätevyydet ajan tasalle. käytössä olevan oppisopimusmallin kautta. Hitsauslisäaineet ja hitsattavat materiaalit . Epäkohta tiedetään esim. Ei tehdä yhtään ns. Eniten käytetty malli on toimia sovellettavien standardien mukaisesti. Suunnitelmallisuudella voidaan myös varmistaa hitsaajan osaaminen sillä alueella jonka hitsattava pätevyys tulee kattamaan. IW-hitsauskoulutus auditointikohteena IW-hitsauskoulutus siinä kuin mikä tahansa systemaattinen tapahtuma sisältää annetut tehtävävelvoitteet, niin toimintaympäristön kuin toimintatapojenkin suhteen. hitsauksen erikoisammattitutkinnon suorittaminen saattaa työllistää vuoden ajan hitsaajaa. Otetaan näistä joitakin esimerkkejä auditoinneissa tulleista epäkohdista. Lisäaineita koskevat huomautukset ovat usein itse varastointiin liittyviä olosuhdekysymyksiä. Kaikki yrityksen valmistukseen kuulumattomat ja tarpeettomat, koulutuksessa opitut hitsausprosessit ja suoritukset vanhenevat pätevyyksien osalta jo 6 kk:n kuluessa koska niille ei ole tarvetta. Kouluttajalta vaadittavat pätevyydet prosesseille ja materiaaleille joilla koulutusta annetaan, pitäisi olla itsestään selvyys. Opetushenkilökunnan pätevöinti ja tarvittava lisäkoulutus . Pätevyyskokeisiin käytettäviä koneita kalibroidaan tai validoidaan ohjeiden mukaisesti ja muiden koneiden osalla noudatetaan konekorteissa määriteltyjä huolto-ohjeita. Projektin aluksi lähes kaikki hitsauskoneet olivat ns. Näissäkin useasti toimitaan itse laadituista toimintamalleista poiketen. hitsausohjaajan suoritukset, sekä teoriaopinnot. Käytännössä tämä ei ole kaikkien osalla toiminut, pätevyydet eivät ole riittävät, jatkokuittauksia voimassaoloille ei ole tehty, silti opetusta on annettu. Hitsaajan pätevyyskokeet hitsataan kattamaan joitain tiettyjä alueita, nämä määritellään standardeissa. Kouluttajahenkilöstön pätevöinti ja sen voimassaolo on yllättäen osoittautunut hankalaksi, joissain tapauksessa lähes ”ylipääsemättömäksi” asiaksi. Hitsaukseen käytettävät hitsauskoneet ja muut oheislaitteet . Myös opiskelua tukevat yhteiskunnalliset rahoitusmallit tukevat tätä ajatusta. tulevan auditoinnin alla, muttei tehdä silti asialle mitään. Tämä lienee lähempänä välinpitämättömyyttä kuin tietämättömyyttä. Ajan kuluessa oppilaitokset ovat alkaneet hankkia pätevyyskoemateriaalit erillisinä toimituksina materiaalitodistuksineen sekä varastoineet ne erilleen muusta materiaalista. Koulutuksen loputtua palataan oman valmistuksen pariin jatkamaan hitsausta valmistuksessa käytettävällä hitsausprosessilla hitsaten vain tiettyä materiaalia. Koko tutkinnon suorittamiseen on mahdollisuus saada tukea esim. Näihin tapauksiin on IW-ohjelmasta erittäin helppo laatia hyvinkin räätälöityjä koulutusmalleja. Miksi yrityksen tulee sitouttaa hitsaavan henkilökuntansa koulutukset tuollaisiin ”mammuttitutkintoihin” kun he käyttävät valmistuksessaan vain tiettyä tai tiettyjä hitsausprosesseja sekä toiminta rajoittuu tiettyihin materiaaleihin. Yrityksen näkökohdista katsottuna on herätetty aiheellisesti kysymys siitä, että miksi tämä kokonaisuus pitää olla näin suuri. Tässä on varjopuolena se, että tietyillä pätevyyksillä saatetaan saada hitsauksen suoritusoikeuksia sellaisille osa-alueille, mihin osaaminen ei riitä. Koulutusta annettaessa näitä malleja noudatetaan. Tässä kohdassa selitykseksi ei kelpaa se, ettei muistanut, ei ole ollut aikaa. kalibrointimäärittelyn alaisena, tämä on osoittautunut liian suureksi vaatimukseksi konekannan parantuessa merkittävästi. Yritys joka ei kouluta käytössä olevilla tutkintomalleilla työntekijöitään, joutunee maksamaan itse koulutuksen kulut
Aktiivisesti IW-tutkintoja tuottavien ja itselle laadittuja toimintamalleja noudattavien oppilaitosten kohdalla asiat ovat toteutettu mallikkaasti. Yhtenä henkilöresurssien nipistämisen seurauksena on myös nähtävissä, että IW-koulutuksen vastuutehtäviin siirretään kouluttajia, jotka ovat hyvin vähän tai ei ollenkaan itse IW-toiminnan kanssa tekemisissä. Toiminnassa esiintyvät puutteet johtuvat usein tiedon puutteesta tai tulkintaerimielisyyksistä. Mallin tarkoituksena oli antaa pohja, johon kukin saa oman toimintamallinsa kehittää. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 40 Osalla oppilaitoksista asiat ovat toki hyvin ja aina ajan tasalla Käyttöönotettu opettajien suorittama IWsertifikaatti opetusta annettavalla prosessilla tarvittavalle materiaalilajikkeille oli yksi tämän tilanteen korjausta yrittävä toimenpide. Toinen selkeästi esille tullut seikka on kouluttajien pätevyyskokeiden valvonnan osaaminen tai sen osaamattomuus. Mäkelänkatu 36 A 2, 00510 Helsinki Puh./Tel. Jotkut oppilaitokset ottivat sen sellaisenaan käyttöön tai kopioivat toiselta oppilaitokselta siellä muokatun laatukäsikirjan. näennäisiä muodollisesti päteviä henkilöitä esiteltävissä auditointihetkellä. Usein tehdyt muutokset ovat olleet rakenteeltaan liian monimutkaisia toteutuakseen käytännön toiminnassa. Kouluttajien välillä muissa tehtävissä tai henkilön vaihtuessa, uusien kohdalla ei ole perehdytyksestä huolehdittu, usein aivan perusasiatkin ovat hukassa. Aina kun käsitellään toimintoja jotka vaativat ylläpitoonsa lisäresursointia vie oman aikansa ajautua toimiviin malleihin. Kampanja on käynnissä myyntipisteillämme tarjoushinnoin 31.12.2015 asti! X11 PRO X11 PRO FLEX X11 PRO PLUS VAIKUTTAMINEN KOULUTUS HITSAUSTIETOUS Hitsaavien yritysten kehityksen edistäminen ja toimintaedellytysten varmistaminen Kansainvälisen hitsauskoulutuksen organisointi Hitsaustiedon kokoaminen ja jakaminen SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS RY. Toiminnan dokumentoinnissa käytettiin pääsääntöisesti SHY:n toimesta laadittua laatukäsikirjapohjaa. Alkuun tämä toimi hyvin niiden osalla jotka olivat suorittaneet tutkinnon. Yhteenveto Kokonaisuutta silmäiltäessä IW-koulutus on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. Koulutusten laatu ja systemaattinen toiminta on selkeästi lisääntynyt. Hitsausopetusta on suhteellisen vähäinen määrä, eikä kouluttajan hitsauksista tai hitsaamattomuudesta ole mitään dokumentteja. tuhannen taalan paikka ottaa toimintaan kuuluvat päivitysasiat esille. Jatkossa on näkyvissä merkkejä tilanteen passivoitumisesta suorituksen jälkeen. Eli tämän säännön myötä on todennäköisesti palattu vanhaan malliin, kun kerran on hitsattu, niin näytetään auditoinnissa sitä todistusta. +358 9 773 2199 www.hitsaus.net HT_6_15.indd 40 27.11.2015 14.44. Tämä on vuosien edetessä korjaantunut ja varmasti vielä muokkaantuu. Pertti Lepola Kouluttaja, IWE, IWI C Auditointiryhmän jäsen Sedu Aikuiskoulutus Seinäjoki UU TTA X11 Original on uudistunut X11 PRO -sarjaksi. Tämähän ei useasti toimi, koska ei ole täysin keskenään samalla tavalla toimivaa oppilaitosta. SHY:llä olisi tässä ns. Uskon kuitenkin, että koulutusten ympärillä työskentelevät ovat asialla omassa mittakaavassaan. On ns
www.aga.fi/X11PRO Tarkista lähin AGAn myyntipisteesi osoitteesta: www.aga.fi/myyntipisteet. UU TTA X11 Original on uudistunut X11 PRO -sarjaksi. Kampanja on käynnissä myyntipisteillämme tarjoushinnoin 31.12.2015 asti! X11 PRO Kampanja on käynnissä myyntipisteillämme tarjoushinnoin 31.12.2015 asti! Tuotenumero: 334430 Tuotenumero: 334430 X11 PRO FLEX Tuotenumero: 334435 X11 PRO PLUS Tuotenumero: 334432 HT_6_15.indd 41 27.11.2015 14.44
HT_6_15.indd 42 27.11.2015 14.45. Poltinlaitteet ja tuotteet on kehitetty suurta tarkkuutta vaativiin työtehtäviin. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 42 TUOTEUUTUUKSIA GasIQ on ruotsalainen kaasuhitsaukseen, juottamiseen ja leikkaukseen sekä suojakaasuhitsauksen paineensäätöön tarkoitettujen johtavien tuotteiden valmistaja. ”Lippulaiva” Optimator on kaksivaiheinen paineenalennusventtiili, jonka erittäin herkkä toinen vaihe poistaa tehokkaasti aloituspuhalluksen, joka syntyy kaasukaarihitsauksen aloitusvaiheessa. Näin asiakkaat saavat uusia tarpeidensa mukaisia tuotteita, joilla oma tuotantoketju tehostuu. Lisätietoja: Masino Welding Oy Puh. 010 8345 500 www.masino.fi GasIQ:n laajaan tuotevalikoimaan kuuluu mm. Kaasutarvikkeiden tuotanto on ollut käynnissä jo vuodesta 1938 ensin Elga AB:n nimellä ja 2000-luvulla yrityskaupan myötä tuotemerkki on ollut GasIQ. Tänä päivänä GasIQ:lla on vahva jälleenmyyntiverkosto ympäri maailmaa. Ergonomisen muotoilun ja laadukkaiden materiaalien ansiosta poltinjärjestelmät ovat helppokäyttöisiä ja kestäviä. GasIQ ottaa tuotekehityksessään huomioon teollisuuden vaatimukset ja odotukset. CNC-konekantaansa ja haluaa olla alallaan kehityksen kärjessä. Tuotevalikoimaan kuuluvat paineensäätimet, leikkauspolttimet ja suuttimet. GasIQ on tehnyt suuria investointeja mm. Poltinjärjestelmä GasIQ D75 Ergo, jossa yhdistyy ergonomia ja laadukas muotoilu. kaasulaitteiden ja -tarvikkeiden erikoisosaaja liekki ja näin voidaan taata pienempi kaasunkulutus. Monipuolinen valikoima – tuotekehityksellä asiakkaalle täsmäratkaisuja GasIQ:n tuotekehitys on ollut laajaa ja siksi markkinoille on syntynyt suuri määrä alan tuotteita, jotka vastaavat asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita. Suomen markkinoilla tuotteiden myynnistä vastaa Masino Welding Oy yhdessä jälleenmyyjäverkostonsa kanssa. Suunnittelutyössä on käytössä 3D-modulointiohjelma ja piirustuspöydällä voidaan simuloida tuotteen toimintaa ja muotoilua. Tämä vähentää kaasun kulutusta jopa 50 %. Työ on usein pitkäkestoista ja tarkkuusvaatimukset korkeat. erikoiskaasusäätimet, jotka ovat puhtaille ja erittäin puhtaille kaasuille tarkoitettuja korkea-/matalapainesäätimiä. Laajojen kokonaisuuksien hallinnalla on mahdollista tarjota jokaiseen työtilanteeseen ratkaisuja, joissa on juuri oikeanlainen GasIQ Korkealuokkaiset paineensäätimet Valikoimaan kuuluvat paineenalennusventtiilit, korkeapainesäätimet ja kaksivaiheiset säätimet eri käyttöalueille. Erikoispaineensäätimet ja kaasukeskukset löytyvät myös tarjonnasta. Laitteita, jotka kestävät käyttöä GasIQ-laitteita käytetään vaativissa olosuhteissa. Esimerkiksi poltinjärjestelmien ergonominen muotoilu antaa kädelle hyvän otteen ja ohjattavuuden. Tuotteet on valmistettu materiaalista, joka kestää suurta rasitusta ja toimii myös rankoissa olosuhteissa
Lukuisat käytännön esimerkit osoittavat, kuinka hitsausproses sin optimoinnilla voidaan nostaa tuottavuutta. Kirja käsittelee hitsaustekniik an kehityssuuntia , eri hitsausprosessien avaintietoja, hitsauskustan nusten laskentaa, herkkyysanaly ysien tekemistä, investointilask elmia ja hitsaustuotannon kehittämistä. 0400 188 035, seppo.kallinen@edupoli.fi Mika Kuusisto, IWS, puh. Tarkoitus on laajentaa hitsausinsinöörin tietämystä hitsaustaloudellisista asioista. Lukuisat käytännön esimerkit osoittavat, kuinka hitsausprosessin optimoinnilla voidaan nostaa tuottavuutta. Tarkoitus on laajentaa hitsausinsinö örin tietämystä hitsaus-taloud ellisista asioista. Kirjaa voidaan käyttää myös kurssikirjana erilaisilla hitsauskursse illa ja -seminaareiss a. Lisätietoja: Reetta Verho, Manager Welding Services Puh. Mikäli kiinnostuit asiasta, ota yhteyttä Kempin paikalliseen aluepäällikköön. Kirjan perusajatus on esitellä ja antaa erilaisia työkaluja ja suuntaviivoja sekä ohjeita ja esimerkkejä, joita voidaan käyttää apuna ja tukena analyysija muutostyössä, jonka tehtävän eteen hitsausinsinööri voi joutua. Myynnissä on esimerkiksi austeniittisille ruostumattomille teräksille putkien päittäisliitosohjeita MIG/MAGja puikkohitsaukseen sekä putkipienaohjeita MIG/MAG-hitsaukseen mm. Kirjan perusajatus on esitellä ja antaa erilaisia työkaluja ja suuntaviivoja sekä ohjeita ja esimerkkejä, joita voidaan käyttää apuna ja tukena analyysija muutostyössä , jonka tehtävän eteen hitsausinsinö öri voi joutua. 040 661 9226, mika.kuusisto@edupoli.fi TUOTEUUTUUKSIA Hitsaustalous ja tuottavuus Nils Stenbacka Svetskommisio nen, Box 5073, 102 42 Stockholm, Tel 08-120 304 00 www.svets.se Tämä kirja selvittelee perusasioita ja -kysymyksiä, jotka käsittelevät hitsaustaloutt a sekä erityisesti hitsauskustan nuksia ja toimenpiteitä , joilla voidaan tehostaa hitsaustuotan toa. hitsausinsinö örit ja muut hitsauskoordinoijat, tuotantopäällik öt ja -teknikot, hitsausopetta jat, IWE/IWT/IWS -pätevöitysku rssit, konsultit ja hitsausyrityste n henkilöt. Kirjan kohderyhmiä ovat mm. +358 44 2899 650 reetta.verho@kemppi.com www.kemppi.com Yksittäiset standardihitsausohjeet • Kansainvälisten hitsausstandardien mukaisten pätevyyskokeiden valvonta (myös PED 97/23 Pätevöintilaitos Savon Ammattija Aikuisopiston valtuuttamana) • EU-kokeiden valvonta Edupolin hitsaustiloissa Porvoossa tai yrityksen omissa tiloissa • Hitsaajan ammattitutkinnon koulutus, puikko, tig, migmag, levyseppähitsaajan sekä kunnossapidon koulutukset Yhteydenotot: Kaj Montonen, IWS, puh. Kohderyhmiä ovat mm. hitsausinsinöörit ja muut hitsauskoordinoijat, tuotantopäälliköt ja -teknikot, hitsausopettajat, IWE/ IWT/IWS-pätevöityskurssit ja hitsausyritysten henkilöt. Tärkeä kirja kaikille hitsaushenkilöille Hinta: 75 Kirjan koko: A5 ja 159 sivua Julkaisija: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys Myynti: Angelica Emeleus (09) 773 2199 angelica.emeleus@shy.inet.fi HT_6_15.indd 43 27.11.2015 14.45. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 43 Kempillä on myynnissä yksittäisiä standardihitsausohjeita. 040 746 2414, kaj.montonen@edupoli.fi Seppo Kallinen, IWS, puh. Se voi olla myös osa suurempaa työtä yrityksessä, mikä tähtää tuottavuuden nostamiseen. H its au sta lo us ja tu ott av uu s N ils Ste nb ac ka Kirja selvittelee perusasioita ja -kysymyksiä, jotka käsittelevät hitsaustaloutta sekä erityisesti hitsauskustannuksia ja toimenpiteitä, joilla voidaan tehostaa hitsaustuotantoa. Kirja käsittelee hitsaustekniikan kehityssuuntia, eri hitsausprosessien avaintietoja, hitsauskustannusten laskentaa, herkkyysanalyysien tekemistä, investointilaskelmia ja hitsaustuotannon kehittämistä. 30-90 asteen kulmalle. Se voi olla myös osa suurempaa työtä yrityksessä, mikä tähtää tuottavuuden nostamiseen. Kirjaa voidaan käyttää myös kurssikirjana erilaisilla hitsauskursseilla ja -seminaareissa. Lisäksi Sinua palvelee kattava jälleenmyyjäverkostomme Suomessa
6/ 20 15 44 6/ 20 15 Hitsaustekniikka’16 Hitsaustekniikka’16 Hitsaustekniikka’16 6/ 20 15 Hitsaustekniikka’16 6/ 20 15 Hitsaustekniikka’16 6/ 20 15 Hitsaustekniikka’16 6/ 20 15 LAHDEN PAIKALLISOSASTO 60-VUOTTA / SHY:n VUOSIKOKOUS LAHDEN PAIKALLISOSASTO 60-VUOTTA / SHY:n VUOSIKOKOUS LAHDEN PAIKALLISOSASTO 60-VUOTTA / SHY:n VUOSIKOKOUS 14 15.4.2016, Lahti 14 15.4.2016, Lahti 14 15.4.2016, Lahti HT_6_15.indd 44 27.11.2015 14.45. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 44 [ www.hitsaus.net ] Ohjelma Torstai 14.4.2016 Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone 08.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 09.00 Tilaisuuden avaus, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry:n puheenjohtaja, Ismo Meuronen, toimitusjohtaja Meuro-Tech 09.15 SHY ry:n Lahden paikallisosaston puheenvuoro, puheenjohtaja Mikko Jauhiainen, Area Sales Manager, Kemppi Oy 09.30 Lähtökohtana yritysten tarpeet ja ideat, Jari Tiikkainen, liiketoimintakehittäjä, Lahden Seudun Kehitys LADEC OY 10.00 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus Kempin ratkaisut, Olli-Pekka Holamo, Product Manager, Automation, Kemppi Oy 10.30 Tauko 10.45 EN 1090 liittyviä kokemuksia yrityksessä Anstar Oy, Tero Viljakainen, insinööri, IWS, Anstar Oy 11.15 Esimerkkejä Automaatio ratkaisuista, Heikki Volotinen, toimitusjohtaja, Kemecweld Oy 11.45 SFS-EN 1090-2 vaikutukset PK -konepajan tuotannossa, Pirkka Mellanen, projektipäällikkö, laatuasiat, koneinsinööri, Lahden Tasopalvelu Oy 12.15 Lounas (Seuralaisohjelma alkaa lounaalla, lähtö 13.15 hotellin aulasta) 13.15 Hitsauskoordinaattorin viime vuosien kenttäkokemuksia, Petteri Souru, IWE, IWI-C, Souru Oy 13.45 Lujien TMCP -terästen käyttö koneenrakennuksessa painopisteenä hitsaus ja hitsattavuus Kari Lahti, Sales Manager, Dillinger Nordic AB 14.15 Iltapäiväkahvit 14.45 Tuotannon ja toiminnan virtauttaminen, Pekka Hirvonen, toimitusjohtaja, Jalostin Oy 15.15 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa. Pertti Lemettinen, toimitusjohtaja, Levypyörä Oy 15.45 Päätössanat Jouko Lassila, toiminnanjohtaja, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry Tilaisuuden puheenjohtajina toimivat hallituksen puheenjohtaja Ismo Meuronen ja toiminnanjohtaja Jouko Lassila, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry Muutokset ohjelmassa mahdollisia
(09) 773 2199 tai angelica.emeleus@shy.inet.fi Majoitus Sokos Hotel Lahden Seurahuoneelta, Aleksanterinkatu 14,15110 Lahti, on varattu osallistujille majoituskiintiö. Muistamiset SHY Lahden paikallisosasto: FI60 2028 1800 1385 64, NDEAFIHH Lisätietoja Lahden paikallisosasto siht. Muut pysäköintimahdollisuudet P-Siltapuisto, Hämeenkatu 26, www.lahdenpysakointi.fi ja Sokos-tavaratalon parkkihalli. HT_6_15.indd 45 27.11.2015 14.45. +358 20 123 4654 ja sales.lahti@sokoshotels.fi. Huonevaraukset tulee tehdä 23.3.2016 mennessä tunnuksella SHY. Ohjelma alkaa lounaalla Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuoneella klo 12.15, jonka jälkeen kokoontuminen hotellin aulaan klo 13.15. Kukin osallistuja varaa majoituksensa itse. Iltatilaisuus ja illallinen Torstai 14.4.2016 klo 19.00 Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone, Hämesali Juontaja: Ville Lahtinen Iltatilaisuuden avaus: Ismo Meuronen ja Mikko Jauhianen Juhlapuhe: Jouko Kemppi Ohjelmaa Ansiomerkkien jako – Illallinen Musiikkia Ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset laskutustietoineen (myös avec) 31.03.2016 mennessä SHY:n toimistoon kotisivujen www.hitsaus.net lomakkeen kautta tai sähköpostitse angelica.emeleus@shy.inet.fi Kerro ilmoittautumisesi yhteydessä mahdollinen erityisruokavalio sekä osallistuminen: Seminaariin, vuosikokoukseen, iltajuhlaan ja yritysvierailuihin. Myymälässä huipputarjouksia konsernin eri brändeiltä. +358 20 123 4655 ja seurahuone.lahti@sokoshotels.fi tai hotellin myyntipalveluun puh. Kirsi Sillanpää, puh. 044 289 9227 tai kirsi.sillanpaa@kemppi.com Pääyhdistys Angelica Emeléus, puh. Hinnat Seminaaripäivä: 125 € /hlö sisältää luennot, ohjelmanmukaisen tarjoilun ja perjantain yritysvierailun kuljetuksineen. Huonehinnat: 95 € 1hh/vrk ja 120 € 2hh/vrk Varaukset voi tehdä Sokos Hotels -keskusvaraamon kautta, puh. Pysäköinti Hotellin autotalli Paikkoja rajoitetusti, ei ennakkovarausta, lämmitetty. Myymälän lisäksi tutustutaan Luhdan historiaan. Hinta hotellivieraille 16 € /vrk. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 45 6/ 20 15 45 [ www.hitsaus.net ] SHY ry:n vuosikokous Torstai 14.4.2016 klo 16.00 Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone SHY ry:n sääntömääräinen vuosikokous on kaikille jäsenille avoin. Luhdan tornin kahviossa nautimme maistuvat kahvit ja leivonnaiset. Sisäänajo parkkihalliin: Vapaudenkatu 13. Myynnissä olevien tuotteiden lisäksi esillä on vaatteita, kuvia ja työvälineitä eri vuosikymmeniltä. Seuralaisohjelma Torstai 14.4.2016 Tutustuminen Luhdan tehtaanmyymälään! Luhdan suurin 1200 neliöinen Outlet-myymälä on avattu uuden pääkonttorin yhteyteen Lahden Renkomäkeen. Seminaaripäivä ja iltatilaisuus: 205 € /hlö sisältää seminaaripäivän, iltajuhlan ja yritysvierailun kuljetuksineen Iltatilaisuus: 105 € /hlö Sisältää illan ruokaja ruokajuomatarjoilun Yritysvierailut Perjantai 15.4.2016, klo 8.45-13.00 Makron Oy, Hollola Kemppi Oy, Lahti Yritysvierailukuljetukset lähtevät Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuoneen edestä klo 8.45. +358 20 123 4600, suoraan hotellin vastaanottoon, puh. Pysäköintilupa hotellin vastaanotosta
Mainittujen esimerkkien lisäksi myös muut vastaavat saavutukset riittävät ehdokkuuteen. Ehdotukset uusista huipuista pyydetään tekemään 31.1.2016 mennessä SHY:n kotisivujen www.hitsaus.net kautta. Haluamme jakaa tämän kokemuksesi koko Suomen hitsaavan teollisuuden kanssa! Perustele meille lyhyesti miksi juuri tämä yritys, laitos, osasto tai ryhmä tulisi palkita huippusuorituksistaan. Huippu on ratkaissut hitsauksen haastavia ongelmia, julkaissut hitsausta merkittävästi edistävää aineistoa tai yltänyt tutkimuksessa, kehityksessä tai koulutuksessa huipputuloksiin. Ehdotuksia odotetaan paikallisosastoilta, komiteoilta, tutkintolautakunnilta, foorumeilta, klubeilta sekä myös yhdistyksen jäseniltä. Vuoden 2014 hitsaushuiput olivat Hitsaava yritys Transtech Oy, Tutkimusja kehitysyksikkö LUT Koneen Teräsrakenteiden laboratorio ja Hitsauskouluttaja Jokilaakson Koulutuskuntayhtymä Nivalan ammattiopisto. Tunnustuspalkinnot jaetaan seuraavissa sarjoissa: • Hitsauksen alan yritykset (hitsaavat yritykset, toimittajayritykset, konsulttiyritykset jne.) • Hitsauksen tutkimus-, kehitys ja tarkastusyksiköt • Hitsauksen koulutusorganisaatiot Vuoden hitsaushuipuksi valittava yritys, laitos, osasto tai ryhmä on kehittänyt merkittävästi hitsauksen tuottavuutta, automatisointia tai laatua. Lisäksi tulisi käydä ilmi, mikä on palkintoon yltävä huippusuoritus, projekti, investointi, kehitysaskel jne. Huiput valitsee yhdistyksen hallitus vuoden 2016 alkupuolella. Huippu on ottanut käyttöön uusia ennakkoluulottomia ratkaisuja ja menetelmiä tai suoriutunut laajasta projektista esimerkillisesti. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 46 UUTISIA Koe enemmän värisävyjä ja kontrastia! 3M Speedglas TM Automaattihitsauslasi 9100XXi • Auto-ON toiminto • Parannettu optiikka • Uusi muotoilu • Hiontatila • Muistitila • Uusi käyttöliittymä Työsuojelutuotteet Suomen 3M Oy Keilaranta 6, 02150 Espoo www.3M.fi/suojaimet SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS JAKAA JÄLLEEN VUODEN HITSAUSHUIPPU – TUNNUSTUSPALKINNOT Palkinnot luovutetaan NORDIC WELDING EXPO 2016-messuilla Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa 15.-17.3.2016. HT_6_15.indd 46 27.11.2015 14.45. 040 589 7071 / Jouko Lassila Onko yhteistyökumppanisi hitsaushuippu, jonka esimerkillinen suoriutuminen on tehnyt Sinuun vaikutuksen. Lisätietoja: puh. Lyhyestä ehdotuksesta pitäisi käydä ilmi mikä on ehdotetun hitsaushuipun nimi, yhteystiedot ja kuka on sen vastuuhenkilö. Ehdotuksen tehneiden kesken arvotaan vuodenvaihteessa ilmestyvä uusi kaksiosainen Hitsauksen materiaalioppi –kirja. Lopuksi vielä tarvitaan ehdottajan yhteystiedot mahdollisia lisätietoja varten
6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 47 KOULUTUSUUTISIA UUSIA JÄSENIÄ INTERNATIONAL WELDING ENGINEER Hitsausinsinöörit Lappeenrannan teknillinen yliopisto Itävuo Antti IWE FI00568 Kuusisto Mika IWE FI00569 Kah Paul IWE FI00570 Kylä-Nikkilä Timo IWE FI00571 Lintukallio Petri IWE FI00572 INTERNATIONAL WELDING SPECIALIST Hitsausneuvoja AEL Karhunen Simo IWS FI02111 Seppänen Jarno IWS FI02112 INTERNATIONAL FILLET WELDER Hitsaaja International MMA Welder Amiedu Heiskanen Ari IFW111-1.1-FI03041 Konate Sibiry IFW111-1.1-FI03046 Muravjov Sergei IFW111-1.1-FI03042 Ondo Bonifacio IFW111-1.1-FI03043 Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, Laitila Valkeinen Elmeri IFW111-1.1-FI03040 Turun Aikuiskoulutuskeskus Loukine Vitali IFW111-1.1-FI03047 International MIG/MAG Welder Amiedu Puputti Timo Tuomas IFW135/136-1.1-FI03044 Turun Aikuiskoulutuskeskus Abi Mosleh Maher IFW136-1.1-FI03048 International TIG Welder Amiedu Puputti Timo Tuomas IFW141-8.1-FI03045 INTERNATIONAL PLATE WELDER Hitsaaja International MMA Welder Turun Aikuiskoulutuskeskus Abi Mosleh Maher IPW111-1.1-FI01229 International MIG/MAG Welder Amiedu Heiskanen Ari IPW135/136-1.1-FI01223 Konate Sibiry IPW135-1.1-FI01227 Muravjov Sergei IPW135/136-1.1-FI01224 Ondo Bonifacio IPW135-1.1-FI01226 Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, Laitila Valkeinen Elmeri IPW136-1.1-FI01222 Oulun Aikuiskoulutuskeskus Korhonen Heikki IPW136-1.1-FI01230 Piispanen Antti IPW136-1.1-FI01231 Rantala Ismo IPW135-1.1-FI01234 Satta Ismo IPW136-1.1-FI01233 Sepponen Jukka IPW136-1.1-FI01232 Turun Aikuiskoulutuskeskus Loukine Vitali IPW136-1.1-FI01228 International TIG Welder Amiedu Mikkola Jeremias Mikael IPW141-8.1-FI01225 INTERNATIONAL TUBE WELDER Hitsaaja International MMA Welder Sedu Aikuiskoulutus, Seinäjoki Ketko Pauli ITW111-1.1-FI01354 International MIG/MAG Welder Amiedu Mikkola Jeremias Mikael ITW135,138-1.1-FI01352 Sedu Aikuiskoulutus, Seinäjoki Ketko Pauli ITW135/136,138-FI01355 International TIG Welder Amiedu Heiskanen Ari ITW141-8.1-FI01350 Konate Sibiry ITW141-8.1-FI01353 Muravjov Sergei ITW141-8.1-FI01351 Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, Laitila Valkeinen Elmeri ITW141-8.1-FI01349 Sedu Aikuiskoulutus, Seinäjoki Ketko Pauli ITW141-8.1-FI01356 Turun Aikuiskoulutuskeskus Abi Mosleh Maher ITW141-8.1-FI01358 Loukine Vitali ITW141-8.1-FI01357 YRITYSJÄSEN Aikuiskoulutuskeskus Kouvola HENKILÖJÄSENET Helsingin paikallisosasto Hitsaajan ammattitutkinto Petteri Kauppila, Amiedu Koneja tuotantotekniikan insinööri Jarmo Hamppi, Arctech Helsinki Shipyard Oy Jyväskylän paikallisosasto IWS Vesa-Matti Temonen, Ariterm Oy Pohjois-Karjalan paikallisosasto Mika Immonen, Suomen Levyprofiili Oy Raahen seudun paikallisosasto IWS Timo H. HT_6_15.indd 47 27.11.2015 14.45. Prokkola, SSAB Europe Oy Saimaan paikallisosasto IWS Jere Välimaa, Jotex Works Oy Turun paikallisosasto Tj Jari Osa, Konepalvelu Osa Hallituksen kokous Espoossa 21.10.2015 hyväksyi seitsemän uutta henkilöjäsentä ja yhden uuden yritysjäsenen
Talousarvio Hallituksen vaalikokoukselle esittämä talousar vio vuodelle 2016 vahvistettiin muutoksitta. Toimintasuunnitelma Hyväksyttiin hallituksen vaalikokoukselle esittämä toimintasuunnitelma vuodeksi 2016. Pöytäkirjantarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valitiin Kari Mäntyjärvi (OY, Oulun Eteläisen Instituutti) ja Janne Jauhola (Viafin Process Piping Oy). Tilintarkastajat Tilintarkastajiksi valittiin Jukka Silvo HTM ja Katja Heikkinen HTM, Aaltonen & Co Ky ja varatilintarkastajiksi Jani Holmi HTM ja Timo Virkilä KHT, Aaltonen & Co Ky Jäsenmaksut ja äänimäärät Päätettiin jäsenmaksut hallituksen esityksen mukaan vuoden 2016 alusta seuraavasti: Henkilöjäsenmaksu 60 € , nuorisojäsenmaksu 10 € ja yritysja yhteisöjäsenmaksu 330 € /ääni. puh. +358 40 589 7071 jouko.lassila@shy.inet.fi Angelica Emeléus Toimistoja toimitussihteeri Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry. Kokouksen puheenjohtajana toimi SHY:n hallituksen puheenjohtaja Ismo Meuronen, sihteerinä toimistosihteeri Angelica Emeléus ja esittelijänä toiminnanjohtaja Jouko Lassila. puh. Vahvistettiin ryhmäjäsenten äänimäärät entisten suuruisina. +358 9 773 2199 angelica.emeleus@shy.inet.fi HT_6_15.indd 48 27.11.2015 14.45. Toimintasuunnitelma löytyy osoitteesta: www.hitsaus.net välilehdeltä SHY. Paikalla oli 27 yhdistyksen jäsentä. Lisätietoja: Jouko Lassila Toiminnanjohtaja Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry. Hallituksen kokoonpano vuodelle 2016 (Suluissa jäljellä oleva toimiaika.) Puheenjohtajat: Pj DI Ismo Meuronen Meuro-Tech ismo.meuronen@meuro-tech.fi (1) 1.vpj IWE Ari Ahto Technip Offshore Finland Oy aahto@technip.com (2) 2.vpj TKT Jukka Kömi SSAB Europe Oy jukka.komi@ssab.com (3) Jäsenet: DI Sami Ahonen Oy AGA Ab sami.ahonen@fi.aga.com (1) IWE Timo Kankala Koneteknologiakeskus Turku Oy timo.kankala@koneteknologiakeskus.fi (3) TkL Timo Kauppi Lapin ammattikorkeakoulu timo.kauppi@lapinamk.fi (3) Tj Pentti Kopiloff Tapex-QC Oy pentti.kopiloff@tapex.fi (2) IWE Ville Lahtinen Inspecta Tarkastus Oy ville.lahtinen@inspecta.com (2) Prof Jukka Martikainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Jukka.Martikainen@lut.fi (3) DI Jukka Mononen Säteilyturvakeskus STUK jukka.mononen@stuk (1) IWE, IWI-C Petteri Souru Souru Oy petteri.souru@souruoy.fi (1) IWE Reetta Verho Kemppi Oy reetta.verho@kemppi. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 48 VAALIKOKOUS OULUSSA 12.11.2015 SHY:n vaalikokous järjestettiin 12.11.2015 Oulun paikallisosaston 50-vuotisjuhlien yhteydessä Break Sokos Hotel Edenin kokoushuone Vellamossa. (2) Varajäsenet: DI Jaakko Heikonen Pemamek Oy jaakko.heikonen@pemamek.com (1) IWE Pasi Hiltunen pasi.j.hiltunen@gmail.com (3) IWE Niko Kuikka Suomen Levyprofiili Oy niko.kuikka@gmail.com (3) DI Kari Mäntyjärvi Oulun yliopisto kari.mantyjarvi@oulu.fi (2) DI Jukka-Pekka Rapinoja METSTA ry jukka-pekka.rapinoja@metsta.fi (2) Tj Jukka Teiskonen HT Laser Oy jukka.teiskonen@htlaser.fi (1) Hallitus kokoontuu vuonna 2016 viisi kertaa. Kokousaikataulu julkaistaan HT-lehdessä 1/2016
6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 49 TULEVIA TAPAHTUMIA TULEVIA TAPAHTUMIA TULEVIA TAPAHTUMIA TULEVIA TAPAHTUMIA TULEVIA TAPAHTUMIA TULEVIA TAPAHTUMIA SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat SHY:n tapahtumat 2016 2016 2016 KUTSU KUTSU KUTSU SHY:n vuosikokous SHY:n vuosikokous SHY:n vuosikokous 1/ 20 11 [ www .shy-hitsaus .net ] 39 UUSIA JÄSENIÄ YRITYSJÄSENET Finfocus Instruments Oy, Helsinki Insteam Oy, Turku Outokumpu Stainless Oy, Tornio HENKILÖJÄSENET Helsingin paikallisosasto Heiskanen Mikko Konecranes Finland Oy Jespersen Lotti Oy Oripipe Ab Lappalainen Ilkka Laserplus Oy Jenni Ari Kleinhans Peggy Kone Cranes Silerinne Jukka Procatec Oy Siniluoro Jani ABB Toikka Osmo Dinworks Oy Jyväskylän paikallisosasto Viinikainen Aki Inspecta Oy Kuopion paikallisosasto Korhonen Janne Oulun Yliopisto Purhonen Tero Naaraharju Oy Holopainen Jarmo Komas Oy Miettinen Tero Savon aikuisja ammattiopisto Lahden paikallisosasto Naukkarinen Toni Stala Oy Toivonen Marko Lahden Lämpökäsitteöly Oy Miikkulainen Tapani Koulutuskeskus Salpaus Niemioja Antti Inspecta Tarkastus Oy Panula Ari Inspecta Oy Oulun paikallisosasto Kanerva Sampo Oy AGA Ab Maikkula Tapio Tmi T Maikkula Pohjanmaan paikallisosasto Luomala Sauli Ab A. Häggblom Oy Ketola Arto Wel-Mach Oy Ojala Juho Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Maanselkä Tero Steel Production Maanselkä Oy Pohjois-Karjalan paikallisosasto Haajanen Markus LUT Kruuti Harri MSK/Junkkari Oy Muhonen Jukka ABB Oy Mustonen Janne Ins.tsto Kupiainen Oy Peinola Petri Outotec Turula Oy Toivanen Ari John Deere Forestry Oy Voutilainen Timo Outokummun metalli Oy Raahen seudun paikallisosasto Pudas Tommi YIT Teollisuusja verkkopalvelut Oy Satakunnan paikallisosasto Heikkilä Tero Bureau Veritas Kallioinen Marko Technip Offshore Finland Taipalmaa Petri TOF Vainio Olli-Pekka Bureau Veritas Savonlinnan paikallisosasto Nykänen Tomi Eri-Systems Oy Saimaan paikallisosasto Tupala Tuomo LUT Töller Erkki YIT Teollisuusja verkkopalvelut Väistö Tapio LUT/ Laser Satakunnan paikallisosasto Peipponen Oskari Bronto Skylift Oy Ab Pori Lepistö Jari Länsirannikon koulutus Oy Winnova Taipalmaa Petri Technip Offshore Finland Oy Tampereen paikallisosasto Hallikainen Ari Ammatti-instituutti Iisakki Ilkka Harri Fingo Eco Oy Salmiärvi Jari Asepaja Jari Salmijärvi tmi Turun paikallisosasto Forsgren Mikael Fälden Mikko STX Europe Herrala Minna STX Europe Hurskainen Ville Valmet Automative Kavonius Seppo STX Finland Oy Kesäläinen Hannu Gav Group Oy Kurki Kari STX Europe Kuusinen Heikki STX Europe Ollikainen Janne STX Europe Sirkka Paavo Cadring Oy Siivonen Kari Uutechnic OY Valu Tuomas STX Europe HT_6_15.indd 49 27.11.2015 14.45
• Minustako standardoinnin asiantuntija yrityksessämme. SHY:n Hitsauksen laatu-komitean toiminta. Kilpailun perusteella arvioidaan ja palkitaan paras työpari Robottihitsaukseen. 17.3.2016 12.00–14.00 Hitsauksen Standardisointi – Kuka, mitä, missä ja milloin. Kilpailun voittaja julkistetaan torstaina 17.3. • Standardin vaatimukset tuntuvat pikkutarkoilta, kohtuuttomilta tai jopa vääriltä. Ilmoittautuminen osoitteessa: www.nordicwelding.fi 17.3.2016 09.30–11.30 Hitsauksen laatu, NDT, DT ja hitsausvirheet Tila: Seminaaritila Mars, 2. (entinen NDT-komitea) Finnish Society for NDT Toiminta ja tavoitteet Rikkova aineenkoetus menetelmäkokeessa Yleisimmät hitsausvirheet ja niiden silmämääräinen tarkastus Muutokset mahdollisia Seminaari on maksullinen ja vaatii ennakkoilmoittautumisen 7.3.2016 mennessä NWE-messujen ennakkorekisteröitymislomakkeella. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 50 6/ 20 15 6/ 20 15 15.-17.3.2016 11.30–13.00 Hitsaamon suunnittelu -tietoiskusarja Tila: NWE-Tietoiskualue, A-halli Tuotteen suunnittelu ja modulointi Tuotannon suunnittelu, lay-out ja virtauttaminen Automatisointi, robotisointi ja kappaleen käsittely Työsuojelu, huurujen käsittely ja turvallisuusnäkökohdat Tietoiskusarja on messukävijöille ilmainen eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Kilpailun voittaja julkistetaan torstaina 17.3. Se sisältää kahvitarjoilun ja tilaisuuden jälkeen toimitettavan sähköisen luentoaineiston. • Mitä uusia standardeja erikoisalallasi parhaillaan valmistellaan ja voiko niihin vaikuttaa. • Nämä hitsausstandardit eivät koske meidän tuotteitamme – vai koskevatko kuitenkin. klo 14.00 A-hallin NWE -Tietoiskualueella. seminaarikeskus Hitsausalan laadunvalvonnan asiantuntijana sinua kiinnostaa mitä ainetta rikkomattoman aineenkoetuksen NDT:n ja rikkovat testauksen DT:n alueella tapahtuu. Haluatko sinä vaikuttaa standardien sisältöön ja osallistua valmisteluun. Tilaisuuden järjestää SHY 15.3.2016 11.30–16.00 Ohutlevypainotteinen hitsauksen ajankohtaisseminaari Tila: Seminaaritila Mars, 2. • Miksi ei kukaan kysynyt meidän mielipidettämme standardiin sen valmisteluvaiheessa. seminaarikeskus Hitsausalan asiantuntijana olet jatkuvasti tekemisissä ENja ISOstandardien ja niissä esitettyjen vaatimusten kanssa. Osallistumismaksu: 100 € / osallistuja (alv 0%) laskutetaan tilaisuuden jälkeen. Kilpailun tarkoituksena on lisätä robottihitsauksen näkyvyyttä ja tunnettavuutta sekä tuoda sitä esille käytännön tasolle messuilla. Osallistumismaksu: 50 € / osallistuja (alv %) laskutetaan tilaisuuden jälkeen. krs. Standardien laadinta on kaikille avointa ja vapaaehtoista kansainvälistä toimintaa. Mitä hitsausvirheitä eri menetelmillä löytyy ja kuinka hyvän kuvan hitsin laadusta eri NDT-menetelmät antavat. Päivitetty ohjelma osoitteessa: www.nordicweldingexpo.fi SHY:n ohjelmaa NWE/Konepaja 2016 -messuilla HT_6_15.indd 50 27.11.2015 14.45. Kilpailua käydään kaikkina messupäivinä A-hallissa. 12.00–12.05 Tilaisuuden avaus, koulutuspäällikkö Juha Kauppila, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry 12.05–12.25 Hitsauksen standardit ja niiden soveltaminen, koulutuspäällikkö Juha Kauppila, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry 12.25–12.45 Miten ja missä standardeja laaditaan, asiantuntija JukkaPekka Rapinoja, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry 12.45–13.10 Kahvitarjoilu, verkostoituminen 13.10–13.30 Case: Yrityksen osallistuminen hitsauksen standardisointiin Manager, Welding Services Reetta Verho, Kemppi Oy 13.30–13.50 Monta tapaa hankkia standardeja Markkinointipäällikkö Pirjetta Laine, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry 13.50–14.00 Loppukeskustelu, asiantuntija Jukka-Pekka Rapinoja, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry Tilaisuus on maksullinen ja vaatii ennakkoilmoittautumisen 7.3.2016 mennessä messujen ennakkorekisteröitymislomakkeella. Osallistumismaksu: 50 € / osallistuja (alv %) laskutetaan tilaisuuden jälkeen. krs. NUORTEN SM-HITSAUSKILPAILUT SHY järjestää Nordic Welding Expo –tapahtuman yhteydessä Nuorten SM-hitsauskilpailut Paras hitsaaja edustaa Suomea Göteborgin EuroSkills 2016 -tapahtumassa. klo 14.00 A-hallin NWE -Tietoiskualueella. Se sisältää kahvitarjoilun ja tilaisuuden jälkeen toimitettavan sähköisen luentoaineiston. Seuraavat kysymykset ja ongelmat ovat sinulle tuttuja: • Standardien ja vaatimusten viidakko viittauksineen näyttää vaikeaselkoiselta. ROBOTTIHITSAUSKILPAILUT SHY järjestää Nordic Welding Expo –messujen yhteydessä Robottihitsauskilpailut yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Tila: Seminaaritila Mars, 2. Aiheina mm. seminaarikeskus 11.30–12.15 Valmet Automotive Oy 12.15–13.00 Valmet Automotive Oy 13.00–13.15 Tauko 13.15–14.00 Uusimmat hitsaussovellukset Keski-Euroopasta, Michael Hummer, Fronius International GMBH (esitys englanniksi) 14.00–14.30 Kahvitauko 14.30–15.15 IWE, EN1090 ulkomailla, Samuli Saarela, Kopar Oy 15.15–16.00 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus, Olli-Pekka Holamo, Product Manager, Automation, Kemppi Oy Tilaisuuden järjestää: SHY Tampereen paikallisosasto. Muutokset mahdollisia. Tutustu hitsauksen standardisointiin, standardeihin ja alan asiantuntijoihin Nordic Welding Expo 2106 -messujen yhteydessä. Tutustu hitsauksen laadunhallintaan ja testaukseen ja alan asiantuntijoihin. krs. Seminaari on maksullinen ja vaatii ennakkoilmoittautumisen NWEmessujen ennakkorekisteröitymislomakkeella. Se sisältää kahvitarjoilun ja tilaisuuden jälkeen toimitettavan sähköisen luentoaineiston. Kilpailua käydään kaikkina messupäivinä A-hallissa
Käytännön esimerkkejä. SFS-EN 10901 standardin mukaisille laatujärjestelmille (FPC) on suoritettu alkuarviointeja, jolloin on saatu ”CE merkintä oikeus” sekä suoritettu myös ensimmäiset määräaikaistarkastukset. Kysy lisää ja kokeile nyt! Alexander Binzel Hitsaustekniikka Oy Kartanontie 53 · 28430 Pori Puhelin: (02) 634 4600 Faksi: (02) 634 4650 Sposti: info@binzel.fi w w w. hitsauskoordinoijan tehtäviin Petteri Souru, Souru Oy 12.00 Lounastauko 12.45 SFS-EN ISO 9606-1 standardin mukaisien pätevyyskokeiden suorittaminen Miten suoritettavat kokeet tulisi valita valmistajalle edullisimmin. verkostoitumalla. »T« – liitäntäjärjestelmä poltinkaulan nopeaan vaihtoon. Hitsauskoordinoijien vaatimukset ovat SFS-EN 1090-1 ja 2 standardien myötä laajentuneet koskemaan painelaitteiden valmistajien lisäksi myös teräsrakenteiden valmistajia. Seminaari on kohdennettu hitsausta suorittavien yritysten laatujärjestelmien laadinnasta ja/tai hitsauskoordinoinnista vastaaville henkilöille. Kaikkiin hitsaustöihin sopiva poltinkaula parhailla mahdollisilla mitoituk silla ja sovituksilla. Ilman työkaluja ja työpisteen välittömässä läheisyydessä. ILMOITTAUTUMINEN Sitovat ilmoittautumiset www.hitsaus.net sivujen ilmoittautumislomakkella 31.12.2015 mennessä. KLUBIKOKOUS JA ILLALLINEN EWQ-klubin jäsenille Kesiviikkona 27.1.2016, klo 19.00 Scandic Tampere City, Hämeenkatu 1, 33100 Tampere OHJELMA 10.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 10.15 Tilaisuuden avaus ja osallistujien esittely Tuomo Orava, EWQ-klubi-isäntä 10.30 SFS-EN 1090-1 standardin käyttöönotosta kokemuksia yrityksissä -mitä tehtiin ennen FPC alkuarviointia -miten järjestelmä vaikutti tuotantoon ja tuotannon valvontaan esim. Seminaarin järjestää SHY:n EWQ-klubi, jonka jäsenyys on mahdollinen kaikille IWE, IWT tai IWS -tutkinnon suorittaneille SHY:n jäsenille. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 51 T E C H N O L O G Y F O R T H E W E L D E R ‘ S W O R L D . Seminaariin osallistuminen ei edellytä jäsenyyttä. Tuomo Orava, EWQ-klubi-isäntä 13.30 Ilmoitetun laitoksen kokemuksia SFS-EN 1090-1 mukaisien FPC:n ensimmäisistä määräaikaisarvioinneista Mari Mikkonen, DEKRA Industrial Oy 14.15 Iltapäiväkahvi 14.30 PED:n muutokset 2015-2016 painelaitteiden sisällön muutokset hallinnolliset säädösuudistukset Teuvo Blomberg, Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) 15.30 Loppukeskustelu Tuomo Orava, EWQ-klubi-isäntä EWQ-KLUBI (European / International Welding Qualified) HT_6_15.indd 51 27.11.2015 14.45. PED:in (97/23/EY > 2014/68/EY) muutokset 2015 ja 2016 Aika Keskiviikko 27.1.2016 Paikka Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Kurssikeskuksenkatu 11, 33820 Tampere Hinta 150 € , johon sisältyy seminaari sähköisine luentoaineistoineen sekä EWQ-klubin jäsenkokous ja juhlaillallinen. b i nze l a b i c o r.c o m ABIMIG_A_T_LW_89x131mm_FI.indd 1 30.09.14 08:50 6/ 20 15 KOULUTUSSEMINAARI AIHEESTA: 1.Hitsaajan pätevyyskokeet (teräs) SFS-EN ISO 9606-1 -mitä standardi vaikuttaa valmistajan toimintaan 2. Yhden hengen Standard huone 115 € Kahden hengen Standard huone 135 € Huonevaraus tulee tehdä suoraan hotelliin puhelimitse numeroon: (03) 2446 2216 tai sähköpostitse osoitteeseen: tamperecity@scandichotels.com. EWQ-klubi pyrkii jakamaan koulutuksissaan tietoa jäsenistölleen tärkeimmistä, mm. Iltatilaisuus on vain jäsenille. Klubin tavoitteisiin kuuluu mm. Poltinkaulan vaihto minuutissa. jäsenistön tietämyksen päivitys muuttuneista tärkeimmistä standardeista sekä jäsentensä kanssakäymisen edistäminen mm. Kansainvälisten standardien tarkistusjakso on n. SFS-EN 1090-1 standardin käyttöönottokokemuksista ja NoBo:n suorittaman ensimmäisten määräaikaistarkastusten kokemuksista 3. McCor approved ABIMIG ® A T LW. Minkälaisia puutteita/ongelmia on havaittu näissä arvioinneissa. valmistajan kustannuksiin olennaisesti vaikuttavista muutoksista. Huom! Kiintiöhuoneita ei voi varata Scandic Hotels -internetsivujen kautta. Kiintiön hinnat ovat voimassa 12.1.2016 asti, jonka jälkeen huoneet vapautuvat myyntiin. Uudet ilmajäähdytteiset ABIMIG ® A T LW polttimet. On aika vaihtaa. +358 44 548 8770 Ilmoittautumisesta: Angelica Emeléus, angelica.emeleus@shy.inet.fi tai puh.+358 50 373 9559 Hotelli Scandic Tampere Citystä (Hämeenkatu 1, 33100 Tampere) on avattu huonekiintiö tunnuksella EWQ. Olennainen asia hitsauskoordinoijille on tietää henkilöja menetelmäpätevöintien muuttuneiden määräysten tuomat uudet vaatimukset ja niiden mahdollistamat kustannusten alentamisetkin! Hitsauksen ”laadunhallinnan” perusstandardeiksi luettava Terästen hitsaajan pätevyyskoestandardi SFS-EN ISO 9606-1 on voimassa ja edellisen SFS-EN 287-1:2011 voimassaoloaika on päättynyt 10/2015. Seminaariin osallistuminen ei edellytä jäsenyyttä. LISÄTIETOJA Seminaarista ja ohjelmasta: Tuomo Orava, tuomo.orava@gmail.com tai puh. 5 vuotta! Tieto kansainvälisten EN tai ISO standardien muuttuneista vaatimuksista ja menettelyistä ei välttämättä tavoita kaikkia hitsauksen koordinoinnista vastaavia henkilöitä. MAJOITUS Hotelli Scandic Tampere Citystä (Hämeenkatu 1, 33100 Tampere) on avattu huonekiintiö tunnuksella EWQ. Minkälaisilla pätevyyskokeilla yrityksen olisi kustannustehokasta pätevöittää hitsaajansa
Radiografinen tarkastus on menetelmä, jolla pystytään tarkastamaan samanaikaisesti sekä aineen sisäisiä että pintavirheitä. Seokset ja tasapainopiirrokset 5. Ruostumattomat teräkset 17. Runsasseosteiset teräkset 16. Materiaalien ja hitsien aineenkoetus 3. Metallioppi ja metallien ominaisuudet 4. painos (1991) Julkaisija: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry, NDT-komitea ISBN 952-90-3557-8 Sivuja: 123 Hinta: kirja+harjoituskirja 17€ Myynti: Angelica Emeleus, (09) 773 2199 angelica.emeleus@shy.inet.fi – kirja&harjoituskirja – Radiografinen Ainettarikkomattomia tarkastusmenetelmiä on runsaasti Kirja sisältää kansainvälisten hitsaushenkilöstön koulutusohjelmien (IWE, IWS, jne.) sisällön mukaan laaditun “Materiaalit ja niiden käyttäytyminen hitsauksessa” -aihealueen oppimateriaalin. Eripariliitokset 24. Painos: 1. Alumiinit 23. Nikkeliseokset 22. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 52 Hitsaustekniikka-lehden jokainen numero on erikoisnumero! Teemat ja aikataulut 1/2016 3D-tulostus, Lisäävä valmistus ja Laser sekä NWE 2016 Ilmestyy: 19.02.2016 Ilmoitusvaraukset: 22.01.2016 Jaetaan NWE/Konepaja-messuilla 15.-17.03.2016 2/2016 Eri aiheita, NWE 2016 -messukatsaus Ilmestyy: 08.04.2016 Ilmoitusvaraukset: 11.03.2016 3/2016 NDT ja laatu, Standardit, HT’16 -päivät Ilmestyy: 17.06.2016 Ilmoitusvaraukset: 13.05.2016 4/2016 Alihankinta Ilmestyy: 16.09.2016 Ilmoitusvaraukset: 19.08.2016 Jaetaan Alihankinta-messuilla 27.-29.9.2016 5/2016 Suunnittelu Ilmestyy: 28.10.2016 Ilmoitusvaraukset: 30.09.2016 6/2016 Koulutus ja pätevöityskoulutus, joulutervehdykset Ilmestyy: 09.12.2016 Ilmoitusvaraukset: 11.11.2016 Yritysja yhteisöjäsenille -15% alennus listahinnoista. Teräksen korroosio 18. Erikoislujien rakenneterästen käyttö 13. Hitsauksen materiaalioppi H its au ks en m ate ria ali op pi Hitsauksen materiaalioppi -kirjan rakenne on kansainvälisten hitsaushenkilöstö n koulutusohjelmien (IWE, IWT ja IWS) mukainen ja se sisältää ”Materiaalit ja niiden käyttäytyminen hitsauksessa” -aihealueen oppimateriaalin. Hitsauksen materiaalioppi Hinta 50 € Sivuja n. Termomekaanisesti käsitellyt teräkset 12. Alhaisten käyttölämpötilojen teräkset 14. Kuparimetallit 21. Valuteräs ja valurauta 20. Metalliopilliset tutkimukset HT_6_15.indd 52 27.11.2015 14.45. Ilmoitusmyynti: Elina Tenhunen / T:mi Petteri Pankkonen puh. Hitsausliitoksen rakenne 8. 040 779 9653 tai 040 504 6774 sähköposti: elina.tenhunen@pp-marketing Lisätietoa: www.hitsaus.net Onko sinun mainoksesi paikka tässä. Sisältö noudattaa näiden koulutusohjelmien rakennetta, mutta sopii myös muun hitsaushenkilöstön koulutukseen. Pentti Ukkonen Radiografinen tarkastus Tasot I ja II Ainettarikkomattomia tarkastusmenetelmiä on runsaasti aina silmämääräisestä tarkastuksesta akustiseen emissioon saakka. Hiilija hiilimangaaniteräkse t 9. Perusaineen ja hitsausliitosten lämpökäsittely teräksissä 7. Kuumalujat teräkset 15. Johdanto teräkseen 2. Hienoraeja mikroseostetut teräkset 11. Rauta-hiiliseokset 6. Tuotteen valmistuksessa menetelmän valintaan vaikuttaa se, halutaanko tutkia aineen pintavirheitä, sisäisiä virheitä vaiko molempia. Kirja on jokaisen jatkokoulutuksen suorittaneen hitsausinsinöörin, hitsausneuvojan ja Julkaisija: Suomen Hitsausteknillin en Yhdistys r.y. Tämän kirjan tarkoitus on selvittaää lyhyesti radiografiseen tarkastukseen liittyvät teoreettiset ja käytännön asiat sekä opastaa itse kuvauksen suorituksessa filmin ja säteilylähteen valinnasta lopullisen kuvan luokituksen saakka. Halkeamailmiöt teräksessä 10. Suojaavat kerrokset ja pinnoitteet 19. Kirja on jokaisen jatkokoulutuksen suorittaneen hitsausinsinöörin, hitsausneuvojan ja asiantuntijan perusteos. 300 Julkaisija: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys Myynti: Angelica Emeleus, (09) 773 2199 angelica.emeleus@shy.inet.fi Angelica Emeleus, (09) 773 2199 tukseen. Kirjan pääsisällöt ovat: 1
010 841 4800, www.voestalpine.com/welding Kuluneesta kiittäen toivotamme Rauhallista Joulua ja menestyksellistä bisnesvuotta 2016 HT_6_15.indd 53 27.11.2015 14.45. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 53 6/ 20 15 53 Joulurauhaa ja Onnea Uudelle Vuodelle! Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta ! Toivotamme kaikille lehden lukijoille hyvää joulua sekä menestystä t ulevalle vuodelle 201 6 ! Alexander Binzel Hitsaustekniikka Oy Kartanontie 53, 28430 Pori p. (02) 634 4600, faksi (02) 634 4650 www.binzel-abicor.com sähköposti: info@binzel.fi toivottaa kaikille asiakkailleen Hyvää joulua! www.impomet.com Rauhallista Joulua Rauhallista Joulua Rauhallista Joulua Rauhallista Joulua & & & & Menestystä Menestystä Menestystä & Menestystä & & Menestystä & tulevalle vuodelle! tulevalle vuodelle! Menestystä tulevalle vuodelle! Menestystä Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Merry Christmas and a Happy New Year! Hyvää Joulua ja Menestystä Vuodelle 2016 Hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2016! www.aga.fi/GENIE voestalpine Böhler Welding Nordic AB Ritakuja 1, 01740 VANTAA Puh
6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 54 6/ 20 15 54 Joulurauhaa ja Onnea Uudelle Vuodelle! 89 x 55 mm Kiitos Kuluneesta Vuodesta ja Hyvää Joulua. Toivottaa toivottaa Hyvää Joulua & Rauhallista Uutta Vuotta! www.teknoexpertit.fi Tunnelmallista Joulua ja menestystä vuodelle 2016! & Hyvää Joulua Onnellista Uutta Vuotta HT_6_15.indd 54 27.11.2015 14.45
6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 55 www.woikoski.fi hyvästä yhteistyöstä ja toivotamme Rauhallista Joulua sekä menestystä Uudelle Vuodelle! Kiitämme 6/ 20 15 55 Joulurauhaa ja Onnea Uudelle Vuodelle! Iloista Joulua! & Menestystä tulevalle vuodelle! Yhteistyöstä kiittäen Hitsaustekniikan ilmoitusmyynti Suomen Suomen Suomen Hitsausteknillinen Hitsausteknillinen Hitsausteknillinen Yhdistys ry Yhdistys ry Yhdistys ry Hitsaustekniikka Hitsaustekniikka Hitsaustekniikka -lehti -lehti -lehti Hyvää joulua ja menestyksellistä uutta vuotta! ja menestyksellistä ja menestyksellistä HT_6_15.indd 55 27.11.2015 14.45
0400 188 035, seppo.kallinen@edupoli.fi Mika Kuusisto, IWS, puh. 6/2015 [ www.hitsaus.net ] 56 TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO Hitsaajien pätevöintiä • Kansainvälisten hitsausstandardien mukaisten pätevyyskokeiden valvonta (myös PED 97/23 Pätevöintilaitos Savon Ammattija Aikuisopiston valtuuttamana) • EU-kokeiden valvonta Edupolin hitsaustiloissa Porvoossa tai yrityksen omissa tiloissa • Hitsaajan ja levytekniikan ammattitutkinnot, puikko, tig, mig-mag, levyseppähitsaajan koulutus Yhteydenotot: Kaj Montonen, IWS, puh. 0400 742 009 www.hightechtubing.com Hitsaustekniikkalehden jokainen numero on erikoisnumero! Teemat ja aikataulut 1/2016 3D-tulostus, Lisäävä valmistus ja Laser sekä NWE 2016 Ilmestyy: 19.02.2016 Ilmoitusvaraukset: 22.01.2016 Jaetaan NWE/Konepaja-messuilla 15.-17.03.2016 Ilmoitusmyynti: Elina Tenhunen / T:mi Petteri Pankkonen puh. 040 746 2414, kaj.montonen@edupoli.fi Seppo Kallinen, IWS, puh. Woikoski tarjoaa kaiken hitsauksessa tarvittavan: laadukkaan ja laajan hitsauskoneiden valikoiman, hitsauskaasut, lisäaineet ja tarvikkeet. 044 785 8344 kari.sarkka@sakky.fi Relanderinkatu 2, 78200 Varkaus tai www.sakky.fi/patevointilaitos Vaativat levyja hitsaustyöt Laivanrakennus – Konepajat – Offshore www.ablemans.fi (02) 439 6500 Alihankinta: Vaativat hitsaustyöt Painelaite-, hitsausja asennustyöt Puh. Lisätietoja Kari Särkkä, puh. 040 779 9653 tai 040 504 6774 sähköposti: elina.tenhunen@ pp-marketing Lisätietoa: www.hitsaus.net Hitsauksen kokonaisratkaisut Ammattilaisilta ammattilaisille. 040 661 9226, mika.kuusisto@edupoli.fi Pätevöintilaitos Hitsaajan PED-pätevyyskokeet direktiivin (97/23/EU) mukaisiin hitsauksiin. Hitsaajien pätevöintiä HT_6_15.indd 56 27.11.2015 14.45. Myyntipisteiden yhteystiedot: www.woikoski.fi. Omien kaasutuotteidemme lisäksi edustamme tunnettuja koneja tarvikemerkkejä, kuten EWM, Hyundai, Kayser, Elga, Binzel ja Kjellberg
Lataa maksuton Keltaiset Sivut ® sovellus App Storesta tai Google Playsta. Edustamme Welding Alloys tuotteita. Puh. ????????????. 020 692 999 www.fonecta.fi Fonecta Oy PL 202 • 00241 HELSINKI www.fonecta.fi Keltaiset Sivut ® yhdistää ostajan ja myyjän – myös tabletissa. 010 778 4400 Fax 010 778 4409 www.weldtec.fi • weldtec@elisanet.fi • myynti • huolto ja korjaus • varaosat ja varusteet • styrox-leikkurit • lisäaineet • sopimushuollot • kalibrointi ja validointi • induktiokuumentimet (Boltbuster) Kärsämäentie 6 b, 20300 Turku p. Tuotteemme ovat Eurooppalaisia laatutuotteita. 02-2543 430 www.haka-kone.fi Kärsämäentie 6 b, 20300 Turku p. Ota yhteyttä. Osta edullisesti, pyydä tarjous. (02) 544 6155 fax (02) 544 6285 Alihankintaan erikoistunut vuonna 1978 perustettu konepaja ALVARIN METALLII Hitsauslisäaineita ja -tarvikkeita Laserja vesileikkausta ??. ??????????. ?????????????. 02-2543 430 www.haka-kone.fi Kärsämäentie 6 b, 20300 Turku p. f i Laatukonsultointia HT_6_15.indd 57 27.11.2015 14.45. puh. 020 785 1650 vesa.knuutinen@zetanova.fi TILAUSKONEPAJA Teräsrakenteet Polttoleikkaukset Levyja hitsaustyöt Koneistus Koneenrakennus Maalaus Sertifioidut ISO 9001, ISO 14001 laatujärjestelmät NST Finland Oy Perfect Welding Edustamme Welding Alloys tuotteita. ??. ??????. rek. Pertti Reinikainen 040 5253 931 Santtu 040 518 3223 pertti.reinikainen@nstfinland.fi santtu.reinikainen@nstfinland.fi Konepajoja Laatujärjestelmät teräsrakenteiden ja koneiden CE-merkintään ym. 050-551 1234 ari.lahti@ndtteam.fi www.retco.fi • • • • • Hitsauslisäaineet Mekanisointilaitteet Tapitushitsauslaitteet Polttoja plasmaleikkauslaitteet Monitorointilaitteet Hitsauskonekorjaamoja HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA sivu 1 Tilausvahvistusten automaattinen yöajo Helsingin Seudun Keltaiset Sivut koko 100 % Weldtec Oy, asiakasnumero 185315, ilmoitustunnus J126381 HITSAUSKONEITA JA -LAITTEITA, Graafinen ilmoitus 60x49 pmm Mikäli huomaat jotain korjattavaa tai sinulla on muuta kysyttävää ilmoitukseen liittyen, asiakaspalvelumme palvelee sinua 24 h numerossa 020 692 999. 050 551 1235 jukka.hakala@ndtteam.fi Puh. ?????????????. Terveisin ilmoituksesi valmistaja Tarja Kovalainen Helsingin Seudun Keltaiset Sivut ® Fonecta Oy Y-tunnus 1755007-6 Asiakaspalvelu palvelee 24 h. Jalat maassa ja järki päässä. Kaikki hitsaukseen • Valtuutettu huolto Laippatie 1, 00880 Helsinki Puh. 6/2015 57 [ www.hitsaus.net ] TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO Täydellistä konepajapalvelua Alvarin Metalli Oy KARVIANKYLÄ www.alvarinmetalli.fi Puh. ??. w w w . 02-2543 430 www.haka-kone.fi Kärsämäentie 6 b, 20300 Turku p. 02-2543 430 www.haka-kone.fi Kärsämäentie 6 b, 20300 Turku p. PL 202 Kotipaikka Helsinki asiakaspalvelu@fonecta.com 00241 HELSINKI alv. 02-2543 430 www.haka-kone.fi Hitsauskoneita ja -tarvikkeita Yritystie 1, 42700 Keuruu Uutta! Tehokas kuitulaser käytössä Hitsauskoneiden huoltoa ja -tarvikkeita , Vasarakatu 22, 40320 Jyväskylä NDT-tarkastuksia Sepäntie 6, 51200 KANGASNIEMI puh. ????????????????. Meiltä löydät erikoislangat kaikille menetelmille. 02-2543 430 www.haka-kone.fi Kärsämäentie 6 b, 20300 Turku p. 02-2543 430 www.haka-kone.fi Kärsämäentie 6 b, 20300 Turku Puh. l a a t u e r k k i . ??????
Tampere . Helsinki . Saimaa . f i Uutta: CR digitaaliradiografialaitteet, XRF materiaalianalysointi, tarkastustulokset on site heti! Ota yhteyttä RIIPPUMATON SERTIFIOITU TARKASTUSLAITOS. 09-2766 420 WWW.TERASLVI.FI VIISTEKONEET JA SUOJAKAASUESTEET Termistä ruiskutusta puh. Pohjois-Karjala . Kotiin / Hem Kotiosoite / Hemadress: Postitoimipaikka / Postanstalt: Matkapuhelin / Mobiltelefon e-mail: Työpaikka / Tjänst Työpaikan osoite / Tjänsteadress Puh. Raahen seutu . Toimipisteet: Ii: 0105812502 Oulu: 0105812503 Alavus: 0105812511 Piesämäki: 0105812507 Koria: 0105812512 Puh: +35810 581 2500 www.suomentestauspalvelu.fi tarmo.tuomela@suomentestauspalvelu.fi marko.ylitalo@suomentestauspalvelu.fi Nostolaatteiden lakisääteiset tarkastukset Akkreditoitu tarkastuslaitos I034 Tarkastamme kaikki nosturit ja nosto-ovet Katso palvelumme www.nlt.fi ja ota yhteyttä! toimisto@nlt.fi puh. n o n d e s t . (02) 7751245 • www.virtasenkoneistamo.fi Termistä ruiskutusta HVOF / Plasma / ARC / Liekki Rautarakenteita – Kuljetinja siirtolaitteita – Teräsrakenteita HM Steel Oy KANKAANPÄÄ P. Kuopio . Savonlinna . Turku Päivämäärä ja allekirjoitus: Datum och underskrift: Postiosoite Adress Puhelin/Telefon (09) 773 2199 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. Finlands Svetstekniska Förening r.f e-mail: etunimi.sukuni i@shy.inet.fi Mäkelänkatu 36 A 2 Backasgatan 36 A 2 00510 Helsinki 00510 Helsingfors www.hitsaus.net m Tutkinto / Utbildning Jäsenposti / Medlemspost 17 83 9 O riv ed en Ki rja pa in o 9. Henkilöjäsen / Personmedlem . . Oulu . 12 HT_6_15.indd 58 27.11.2015 14.45. (03) 358 9500 Fax (03) 358 9535 myynti@orivedenkirjapaino.fi www.orivedenkirjapaino.fi Oriveden Kirjapaino Viistekoneita ja hitsaustarvikkeita oy TERÄS-LVI ab puh. Lahti . toimeen / Tjänstetelefon Tehtävä / Tjänsteställning LASKUTUSOSOITE ELLEI SAMA JOHON JÄSENPOSTI LÄHETETÄÄN FAKTURERINGSADRESS OM EJ SAMMA SOM FÖR MEDLEMSPOSTEN Laskutus – yritys / företag: Laskutus – osoite / adress: Laskutus – postinumero / postnummer: Laskutus – postitoimipaikka / postanstalt: Haluan ensisijaisesti kuulua rastilla merkitsemääni paikallisosastoon. Laatu-ja toimintajärjestelmät, strateginen talousjohtaminen, hitsauskoordinointi ja NDT-tarkastukset ja -koulutus sekä ulkoistetut palvelut ja muu liikkeenjohdon konsultointi Ota yhteyttä! www.q-test.fi NDT-Tarkastukset NDT-Tarkastajien pätevöintikoulutus SFS-EN 1090 koulutus ja konsultointi Menetelmäkoevalvonta Toimittajavalvonta Suomessa ja Virossa Ota yhteyttä! www.q-test.fi LIITTYMISLOMAKE HENKILÖTAI NUORISOJÄSENEKSI T ä y t e t ä ä n t e k s t a t e n b ö r t e x t a s Haluan liittyä Suomen Hitsausteknilliseen Yhdistykseen Jag anhåller om medlemskap i Finlands Svetstekniska Förening . 02 578 7506 kari.huhtamaki@hmsteel.fi www.hmsteel.fi NDT-Tarkastukset ja IWE-palvelut NDT-Tarkastukset ja IWE-palvelut ammattitaidolla, luotettavasti. Jyväskylä . NDTja oheispalvelut joustavasti ja kustannustehokkaasti! NDT-Inspection&Consulting Oy www.ndt-inspection.fi +3584055 84 181 info@ndt-inspection.fi NDT QC HSE NDT-tarkastuksia Ohjelmistoja www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net www.hitsaus.net Haluatko, että yrityksesi menestyy paremmin. Satakunta . Pohjanmaa . I fösta hand vill jag tillhöra den lokalavdelning jag utmärkt med x. Nuorisojäsen / Ungdomsmedlem Sukunimi / Tillnamn Syntymäaika / Födelsedatum Ristimänimet (kutsumanimi alleviivataan)/Förnamn (tilltalsnamnet understrykes) . 6/2015 [ www.hitsaus.net ] 58 TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO Laatujärjestelmiä Plasmaja polttoleikkauslaitteita Puh. (03) 517 5250 • www.airwell.fi Kaikkea automaattiseen plasmaja polttoleikkaukseen Painopalveluita PAINOTYÖT Pyydä kilpailukykyinen tarjouksemme! PL 33, 35301 Orivesi Puh. Työhön / Tjänst . 044 329 0550 044 215 3828 Kari Salli kari.salli@nondest.fi Nondest Oy Kokkola-Pietarsaari-Vaasa-Ylivieska n n d t p a l v e l u t ondest w w w
Oulu . Finlands Svetstekniska Förening r.f e-mail: etunimi.sukuni i@shy.inet.fi Mäkelänkatu 36 A 2 Backasgatan 36 A 2 00510 Helsinki 00510 Helsingfors www.hitsaus.net m Tutkinto / Utbildning Jäsenposti / Medlemspost 17 83 9 O riv ed en Ki rja pa in o 9. Saimaa . . 12 HT_6_15.indd 59 27.11.2015 14.45. Satakunta . Jyväskylä . Lahti . Kotiin / Hem Kotiosoite / Hemadress: Postitoimipaikka / Postanstalt: Matkapuhelin / Mobiltelefon e-mail: Työpaikka / Tjänst Työpaikan osoite / Tjänsteadress Puh. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 59 LIITTYMISLOMAKE HENKILÖTAI NUORISOJÄSENEKSI T ä y t e t ä ä n t e k s t a t e n b ö r t e x t a s Haluan liittyä Suomen Hitsausteknilliseen Yhdistykseen Jag anhåller om medlemskap i Finlands Svetstekniska Förening . Tampere . Helsinki . Raahen seutu . I fösta hand vill jag tillhöra den lokalavdelning jag utmärkt med x. Pohjois-Karjala . Henkilöjäsen / Personmedlem . Savonlinna . Turku Päivämäärä ja allekirjoitus: Datum och underskrift: Postiosoite Adress Puhelin/Telefon (09) 773 2199 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. Nuorisojäsen / Ungdomsmedlem Sukunimi / Tillnamn Syntymäaika / Födelsedatum Ristimänimet (kutsumanimi alleviivataan)/Förnamn (tilltalsnamnet understrykes) . toimeen / Tjänstetelefon Tehtävä / Tjänsteställning LASKUTUSOSOITE ELLEI SAMA JOHON JÄSENPOSTI LÄHETETÄÄN FAKTURERINGSADRESS OM EJ SAMMA SOM FÖR MEDLEMSPOSTEN Laskutus – yritys / företag: Laskutus – osoite / adress: Laskutus – postinumero / postnummer: Laskutus – postitoimipaikka / postanstalt: Haluan ensisijaisesti kuulua rastilla merkitsemääni paikallisosastoon. Työhön / Tjänst . Kuopio . Pohjanmaa
Ohjelmaan kuuluu seminaarien lisäksi myös Nuorten SM-hitsaus kilpailut ja Robottihitsauskilpailut. Kemppi tukee joululahjoituksella Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoa sekä Unicefin Schools for Asia and Africa -ohjelmia, jotka tekevät kallisarvoista työtä kriisialueilla koulutuksen edistämiseksi. Samaan aikaan Konepaja-messujen kanssa järjestettävän tapahtuman muut teemat ovat teräsrakentaminen ja kunnossapito. 6/ 20 15 [ www.hitsaus.net ] 60 www.kemppi.fi Maailma on tilanteessa, jossa avun tarve on suuri. Luvassa on tapahtuma, jossa pääsee aidosti näkemään kuinka kone, laite tai työkalu toimii käytännössä. 15.–17.3.2016 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.nordicweldingexpo.fi – Rekisteröidy kävijäksi ennakkoon www.nordicweldingexpo.fi/register älä jonota! » Hitsaus ja liittäminen » Teräsrakentaminen » Kunnossapito » Yhteensä yli 200 näytteilleasettajaa * Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys The Welding Society of Finland Uutuustapahtuma esittelee metalliteollisuuden uusimmat koneet ja laitteet Sam aan aika an *Nordic Welding Expo ja Konepaja-messut yhdessä HT_6_15.indd 60 27.11.2015 14.45. Hitsaamalla rakennetaan koteja, kouluja ja työpaikkoja, jotka kaikki auttavat kasvamaan, oppimaan ja soveltamaan osaamistamme muuttuvissa tilanteissa. Pohjoismaiden suurin HITSAUS alan messutapahtuma Tampere vuonna 2016 – metalliteollisuuden Mekka Kuudetta kertaa järjestettävä Nordic Welding Expo tarjoaa kattavan läpileikkauksen hitsausalan uusuista tuotteista ja innovaatioista. Oikeilla teoilla hitsataan umpeen ihmisten välisiä eroja ja rakennetaan mahdollisuuksia parempaan elämään. Kempin toiminnan keskiössä on aina ollut ihminen ja haluamme osaltamme auttaa humanitaarista apua tarvitsevilla alueilla
Ohjelmaan kuuluu seminaarien lisäksi myös Nuorten SM-hitsaus kilpailut ja Robottihitsauskilpailut. Kempin toiminnan keskiössä on aina ollut ihminen ja haluamme osaltamme auttaa humanitaarista apua tarvitsevilla alueilla. Kemppi tukee joululahjoituksella Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoa sekä Unicefin Schools for Asia and Africa -ohjelmia, jotka tekevät kallisarvoista työtä kriisialueilla koulutuksen edistämiseksi. Luvassa on tapahtuma, jossa pääsee aidosti näkemään kuinka kone, laite tai työkalu toimii käytännössä. www.kemppi.fi Maailma on tilanteessa, jossa avun tarve on suuri. 15.–17.3.2016 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.nordicweldingexpo.fi – Rekisteröidy kävijäksi ennakkoon www.nordicweldingexpo.fi/register älä jonota! » Hitsaus ja liittäminen » Teräsrakentaminen » Kunnossapito » Yhteensä yli 200 näytteilleasettajaa * Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys The Welding Society of Finland Uutuustapahtuma esittelee metalliteollisuuden uusimmat koneet ja laitteet Sam aan aika an *Nordic Welding Expo ja Konepaja-messut yhdessä HT_6_15.indd 3 27.11.2015 14.45. Samaan aikaan Konepaja-messujen kanssa järjestettävän tapahtuman muut teemat ovat teräsrakentaminen ja kunnossapito. Oikeilla teoilla hitsataan umpeen ihmisten välisiä eroja ja rakennetaan mahdollisuuksia parempaan elämään. Hitsaamalla rakennetaan koteja, kouluja ja työpaikkoja, jotka kaikki auttavat kasvamaan, oppimaan ja soveltamaan osaamistamme muuttuvissa tilanteissa. Mukavaa joulunaikaa yhteistyökumppaneillemme annetaan hyvän kiertää Pohjoismaiden suurin HITSAUS alan messutapahtuma Tampere vuonna 2016 – metalliteollisuuden Mekka Kuudetta kertaa järjestettävä Nordic Welding Expo tarjoaa kattavan läpileikkauksen hitsausalan uusuista tuotteista ja innovaatioista
DEKRA kiittää yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta sekä toivottaa Hyvää Joulua ja turvallista Uutta Vuotta. ARU2 HT_6_15.indd 4 27.11.2015 14.45. DEKRA Industrial Oy Tuupakankuja 1, 01740 Vantaa Puhelin (09) 878 020 www.dekra.