Linde Green 100 % uusiutuvalla energialla tuotettu linde-gas.fi/lindegreen Making our world more productive. 6/ 20 24 TEEMA: Hitsaava Suomi, SHY 75 vuotta Linden hitsauskaasut nyt pienemmillä kasvihuonepäästöillä Linden kaikki teolliset happi-, typpi-, argonja hiilidioksidipullokaasut valmistetaan Suomessa 100 % uusiutuvalla energialla. Asiakkaanamme saat halutessasi validoidun vuosiraportin kasvihuonepäästöjesi vähennyksistä. Linde Green -tuotesarja on kolmannen osapuolen auditoima ja vahvistama
www.trafimet.com ERGOPLUS ERGOPLUS MIG/MAGpolttimen hitsaustehoon on tehty merkittäviä parannuksia. Kolmionmuotoinen muotoilu kahteen suuntaan vastaa käden luonnollista asentoa, tehden polttimesta erityisen ergonomisen. Lisäksi polttimen kääntyvä kaula parantaa työergonomiaa, mahdollistaen entistä joustavamman ja mukavamman työskentelyasennon.
(09) 773 2199 tai 050 373 9559 angelica.emeleus@shy.fi Toimituskunta Editorial Committee Angelica Emeléus, Minna Herrala, Juha Kauppila, Ari Koskinen, Jani Kumpulainen, Juha Lukkari, Eero Nykänen, Ville Räike, Ville Setälä, Tuomas Skriko Toimisto Office Mäkelänkatu 36 A 2 00510 HELSINKI Puh. The Welding Society of Finland puh. 76. 0500 414 045 juha.lukkari@shy.fi Toimitussihteeri Editorial Assistant Angelica Emeléus puh. (09) 773 2199 www.hitsaus.net Toimitus Editorial Staff Päätoimittaja Editor in Chief Juha Lukkari puh. vuosikerta volume ISSN 0437-6056 Member of The International Institute of Welding European Welding Federation Tilaushinta Suomessa 80 € +alv Subscriptions from abroad 140 € +VAT Seuraavat numerot ilmestyy 1/2025 Kehittyvät hitsausprosessit 21.2.2025 2/2025 Terveys ja turvallisuus 17.4.2025 Pääkirjoitus Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys 75 vuotta 2 Reetta Verho TEEMA: Hitsaava Suomi, SHY 75 vuotta 6/2024 Muuta Uutuustuotteita 33 Uutisia 34 SHY tiedottaa 37 Koulutusuutisia 38 SHY – Tiedottaa 40 Pilapiirros Eero Nykänen 42 Kysy vielä jotakin Hitsaustekniikasta! 44 Tuoteja toimialahakemisto 51 Artikkelit Suomen suurimmalla vientialalla edessä kylmä talvi 3 Hanne Mikkonen Tulevaisuuden metalliteollisuus 5 Aki Mikkola Hitsaus nyt ja tulevaisuudessa 6 Antony Fernandes ja Jani Vestola Odottaminen on tuhlausta 8 Ville Räike Moderni hitsausautomaatio 10 Hannu Lund, Sakari Penttilä ja Tuomas Skriko Kruunuvuoren sillan teräsrakenteiden asennus ja hitsaus työmaalla 16 Jarmo Koskimaa Pro Teknologia ry: ”Yritysten osaajapulan syitä pitää ratkoa jo peruskoulussa” 20 Janne Liias Kestävyystietojen raportointi pakollista yhä suuremmalle määrälle yrityksiä (Tiivistelmä) 21 Anni Heikkinen Jäännösjännitettyjä tapahtumia vuodelta 2024 22 Jani Riski ja Suvi Santa-aho Hitsaustekniikkapäivät 2024 SHY:n hitsaustekniikka-päivät, syyskokous ja 75-vuotisjuhlaillallinen 24 Juha Lukkari Maailmanluokan arktista meriteknologiaosaamista Helsingin keskustassa 26 Hitsausautomaatio – Kilpailukykyä tulevaisuuteen 27 Yritysten kestävyysraportointidirektiivi CSRD: Missä mennään nyt. 040 152 4241 hanna.torenius@pp-marketing.fi Osoitteenmuutokset Address changes angelica.emeleus@shy.fi Kirjapaino Printers Oridea Oy Keskustie 32 35300 ORIVESI puh. Julkaisija Publisher Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. 28 Puhtaat kaasut tulevaisuuden energiaratkaisuiden osana 29 Tekninen työ ja teknologia – uusi oppiaine 31. (09) 773 2199 Ilmoitukset Advertisements Hanna Torenius/T:mi Petteri Pankkonen puh. Lehden aineisto voidaan julkaista uudelleen verkossa. 050 553 6895 markku@oridea.fi Levikki Circulation 3000 Kukin kirjoittaja vastaa itse artikkelinsa sisällöstä eikä Hitsaustekniikka-lehdellä ole mitään vastuuta siitä. Finlands Svetstekniska Förening r.f
Tekoäly ei tule korvaamaan ammattilaisia, vaan me tulemme jatkossakin tarvitsemaan hitsausalalle uusia, osaavia työntekijöitä. Ratkaisuja meillä on kovin vähän, mutta ne kaikki tulisi ottaa käyttöön. LUT-yliopisto). Alamme kamppailee globaalisti työntekijäpulan kanssa. Yhdistyksemme yksi kivijaloista on Hitsaustekniikka-lehti, joka on Suomen ainut hitsausalan ammattilehti. Elintasomme on tuona aikana noussut kohisten ja elämäntapammekin on kokenut mullistuksia. www.hitsaus.net 2 6/2024 . Kevyet rakenteet palvelevat erityisesti ekologisia tavoitteita, jolloin on mahdollista pienentää polttoaineenkulutusta erilaisissa kuljetusvälineissä. Suomessa LUT-yliopisto on vuosikymmeniä tehnyt tarmokasta työtä hitsaustukimuksen ja -koulutuksen saralla. Hitsausprosessien lisäksi myös materiaalit ovat kehittyneet huimasti toimintamme aikana. Reetta Verho Puheenjohtaja Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys reetta.verho@kemppi.com PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys 75 vuotta Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys täytti tänä vuonna 75 vuotta. Yhdistys perustettiin vuonna 1949 sodanjälkeiseen Suomeen vastaamaan hitsausalan tarpeisiin ja edistämään hitsausteknologian kehitystä sekä hitsausalan koulutusta. Yhdistyksemme toiminta-aikana maailmassa on tapahtunut monenlaisia muutoksia niin taloudessa kuin teknologiassakin. Oulun yliopistossa on tehty merkittävää tutkimusta materiaaliopin saralla. Tästä aiheesta voitte lukea lisää Aki Mikkolan artikkelista Tulevaisuuden metalliteollisuus. Alallamme on noin 300 standardia, joita yritykset käyttävät. Tämä mahdollistaa koneiden luonnollisen ja intuitiivisen vuorovaikutuksen ympäristönsä kanssa. Hitsaustuotannon laadunseurantaa voidaan nykyään toteuttaa erilaisin reaaliaikaisin monitorointiratkaisuin. Suomalainen Pemamek Oy on tehnyt uraauurtavaa työtä hitausautomaation parissa ja yli 50 vuoden ajan ja kasvanut yhdeksi alansa merkittävimmistä toimijoista maailmassa. Yhdistyksemme on kehittynyt 75 vuoden aikana ja sen ytimen muodostavat jäsenistömme ja toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen – haluun toimia yhdessä. SHY:n perustamisen aikaan käytetyin hitsausprosessi oli puikkohitsaus. Suurlujuusterästen hitsaaminen on haasteellisempaa kuin perinteisten terästen, mutta hitsausprosesseja ja lisäaineita on kehitetty vastaamaan suurluujuusterästen tarpeita hyvin tuloksin. Ensimmäinen IWE (EWE) koulutus järjestettiin vuonna 1990 Lappeenrannan Teknillisessä Korkeakoulussa (nyk. Yksi viime aikojen merkittävimmistä standardijulkaisuista on teräsrakenteita koskevan standardin EN 1090 valmistumien vuonna 2014. Näiden rinnalle olemme viime vuosina saaneet uuden menetelmän: käsilaserhitsauksen, jolle osa alamme asiantuntijoista veikkaa suurta menestystä. Emme voi tietää mihin tulevaisuudessa alamme kehittyy, mutta jo nyt tiedämme, että tekoäly on täällä ja se tulee mullistamaan teollisuuden toimintoja. Myös teollisuudessa ja hitsausteknologiassa on tapahtunut huimaa kehitystä näiden 75 vuoden aikana. Teknologian kehittymisestä on ollut hyötyä myös laadunvalvonnassa. Hitsauskoneet olivat hyvin alkeellisia ja hitsaajien työturvallisuuteen ei vielä tuolloin panostettu, ehkä osin tietämättömyydenkin takia. Konetekniikan alalla tekoäly voidaan integroida osaksi fyysistä laitetta. Teknologian kehittyminen on mahdollistanut monia uusia toimintatapoja ja työmenetelmiä alallemme. Hitsauksen laatuvaatimukset ovat kasvaneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Suurlujuusteräkset ovat mahdollistaneet kevyemmät rakenteet. Nuoria tulisi kannustaa hakeutumaan hitsausja teknologialalle opiskelemaan, ja toisaalta meidän on myös saatava ulkomaista osaavaa työvoimaa maahamme. Puikkohitsauksella on toki nykyäänkin sijansa hitsaavassa teollisuudessa, vaikka MIG/MAGja TIGhitsaus ovat vallanneet alaa. Meidän kaikkien tulisi tehdä yhdessä työtä alamme näkyvyyden ja houkuttelevuuden hyväksi!. Standardisoinnilla on suuri mekitys alamme laatuvaatimuksiin, ja hitsausala onkin yksi standardisoiduimmista aloista. Näistä esimerkkeinä WAAM – lisäävä valmistus ja erilaisten automaatioratkaisuiden hyödyntäminen hitsaavassa teollisuudessa
Korkea rahan hinta on muuttanut investointien kannattavuutta ja sitä kautta lykännyt investointipäätöksiä, ja alan kysyntä on laskenut. Ostopäällikköindeksien perusteella euroalueen talous on kevään pienen piristymisen jälkeen hiipunut taas nollakasvuun. Jäljellä olevan työn määrä alan yrityksissä siis vähenee koko ajan. Hanne Mikkonen Heikko suhdannetilanne on jatkunut koko vuoden, ja koneja metallituotetuoteteollisuuden uudet tilaukset laskevat ja tilauskannat ohenevat. Suomalaisen koneja metalliteollisuuden kysyntä edelleen heikkoa Suomalainen teknologiateollisuus on jo pitkään kärsinyt heikosta kysynnästä. Euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksi kyntää tasaisesti pakkasella eikä ole hievahtanut lainkaan kohti kasvua syksyn aikana. Suomen teknologiateollisuuden viennistä lähes 40 prosenttia menee euroalueelle, joten olemme hyvin riippuvaisia sitä, mitä Euroopassa tapahtuu. Merkittävä murheenkryyni on suurimman vientimaamme Saksan poikkeuksellisen heikko tilanne. Käänteen kohti kasvua ajateltiin koittavan sen jälkeen, kun Euroopan keskuspankki lähti laskemaan korkoja kesäkuussa. Myös Yhdysvalloissa teollisuuden näkymät ovat yskähdelleet huolimatta muutoin hyvästä talouskehityksestä. Erityisen ikävä uutinen suomalaiselle teknologiateollisuudelle on euroalueen teollisuuden näkymien heikkous. Siten yritykset haluavat viimeiseen asti pitää kiinni henkilöstöstään, ja kynnys muutosneuvotteluihin on korkea. kauppapolitiikassa voi olla luvassa ikäviä yllätyksiä muun muassa tullien muodossa. Kohonnut korkotaso on osunut erityisen kivuliaasti investointihyödykkeitä tuottavaan metalliteollisuuteen. Vaikka korkojen lasku on ollut syksyn aikana yllättävänkin ripeätahtista, teollisuuden näkymät kaikilla keskeisillä vientimarkkinoilla ovat edelleen heikot. Käänne kohti parempaa taloustilannetta lykkääntyy ensi vuodelle ja kasvu käynnistyy todennäköisesti odotettua loivempana. Pitkäaikaisen heikon kysynnän kausi on johtanut tilauskantojen ohenemiseen. Saksan kriisin takana ovat muun muassa energiakriisi ja autoteollisuuden modernisaation kelkasta putoaminen. Tällä hetkellä teknologiateollisuus työllistää Suomessa 330 000 henkilöä, ja lukemassa oli noin tuhannen hengen pudotus tämän vuoden kolmannen kvartaalin aikana. Lomautusten määrä kasvoikin merkittävästi syksyn aikana: syyskuun lopussa lomautettuna oli yli 20 000 henkilöä, kun kesällä lukema oli vielä 13 000:n pinnassa.. Vuoden takaiseen verrattuna pudotusta on jo lähes viidennes. Heikosta kysyntätilanteesta huolimatta henkilöstömäärä on pysynyt yllättävän vakaana, putoamatta dramaattisesti. Yrityksillä on hyvin muistissa, että vielä reilu vuosi sitten merkittävin kasvun este oli osaavan työvoiman saatavuus. Myös uusien tilausten euromääräinen kertymä on jatkanut lähes yhtäjaksoisella laskutrendillä vuoden 2023 alusta lähtien. Teknologiateollisuuden yritysten saamien tarjouspyyntöjen määrä on laskenut peräti yli kaksi vuotta putkeen. 3 www.hitsaus.net 6/2024 Vientimarkkinoiden näkymät tulevaan talveen ovat sumuiset Kulunut vuosi on kulunut pitkälti heikossa suhdannetilanteessa, parempia aikoja odotellessa. Laskevat korot eivät siis ole riittäneet sysäämään investointeja ja kysyntää kasvuun. Riskinä ikävä kyllä on, että jos kysyntätilanne ei lähde piristymään, yrityksillä on patoutunutta tarvetta sopeuttaa henkilöstötilannetta. Trumpin valinta presidentiksi lisää epävarmuutta lähitulevaisuudessa, ja Suomen suurimmalla vientialalla edessä kylmä talvi – Metalliteollisuuden vaikutus Suomeen ja sen hyvinvointiin sekä koneja metalliteollisuuden näkymät – . Yhdysvaltojen talous sen sijaan on porskuttanut hyvässä kasvussa koko vuoden. Kasvua ei siis ole näköpiirissä millään suomalaisen koneja metallituoteteollisuuden merkittävistä vientimarkkinoista. Heikko kysyntä ei anna eväitä odottaa käännettä kasvuun lähiaikoina, joten ikävä kyllä edessä näyttää olevan kylmä talvi
Hanne Mikkonen Ekonomisti, Uudistuva teollisuus Teknologiateollisuus ry hanne.mikkonen@ teknologiateollisuus.fi Kuva 2: Koneja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa, miljoonaa euroa. Teknologiateollisuus on suomalaisen kansantalouden selkäranka Teknologiateollisuus on Suomen merkittävin vientiala. Teollisuuden ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa ja euroalueella. Jos ostopäällikköindeksin arvo on yli 50, se ennakoi kasvua. Tuleva kasvu koittaa vain toivottua myöhemmin ja näillä näkymin oletettua loivempana. Teknologiateollisuudessa merkittävin päätoimiala on koneja metallituoteteollisuus, jonka osuus koko alan tuottamasta arvonlisästä on 37 prosenttia. Ilmastonmuutos ei ole kadonnut mihinkään, ja sen ratkaisemiseksi suomalaiset teollisuusyritykset toimittavat erinomaisia koneita ja palveluita, joilla voi olla merkittävä päästöjä ja ympäristöhaittoja vähentävä vaikutus maailmalla. Lähde S&P Global. Jos arvo on alle 50, niin tuotannon ennakoidaan olevan laskussa. www.hitsaus.net 4 6/2024 Kuva 1. Koko teknologiateollisuuden ja suomalaisen vientiteollisuuden kannalta on siten olennaista, miten suomalaisella koneja metallituoteteollisuudella menee. Suomalaisen ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky on kriittisen tärkeä tekijä. Lukujen pohjalta onkin perusteltua sanoa, että teknologiateollisuus on Suomen kansantalouden selkäranka. Vaikka kysyntätilanne näyttää edelleen heikolta, on syytä säilyttää optimismi käänteen saapumisesta ennemmin tai myöhemmin. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantakysely.. Mitä voimme odottaa tulevalta. Investoinnit digitalisaatioon, datan hyödyntämiseen ja tekoälyyn ovat avainasemassa tulevaisuuden tuotantoa rakennettaessa. Heikossakin suhdannetilanteessa on muistettava pitää katsetta myös tulevaisuudessa ja tulevan kasvun tekijöissä. Laskeva korkokehitys tuo ennustettavuutta investointien kannattavuuteen ja piristää yksityistä kulutusta. Alan henkilöstöstä osuus on vieläkin isompi, yli 40 prosenttia. Vaikka henkilöstötilanteessa on ollut hiipumista, ilman osaavaa työvoimaa meillä ei ole kasvua. Ala tuottaa vuosittain yli 23 miljardia verotuloja ja investoi yli kuudella miljardilla. Suomen väestön ikärakenne tarkoittaa tulevina vuosikymmeninä lähes vääjäämätöntä työvoimapulaa, joka tulee haastamaan myös teknologiateollisuuden tilannetta. Teknologiateollisuus muodostaa yli puolet Suomen viennistä ja ala työllistää suoraan yli 330 000 ihmistä, välilliset vaikutukset huomioiden lähes 720 000 ihmistä. Ostopäällikköindeksit ennakoivat varsin hyvin yleistä talouskehitystä
Tekoälyä hyödyntävät robotit voivat toimia yhteistyössä ihmisten kanssa, avustaa yksityiskohtaisissa kokoonpanotehtävissä tai käsitellä vaarallisia materiaaleja turvallisesti. Automatisoidun suunnittelun keskeinen ominaisuus on generatiivinen suunnittelu, joka käyttää tekoälyä luodakseen tuhansia suunnitteluvaihtoehtoja tietyillä kriteereillä. Aki Mikkola Professori LUT School of Energy Systems aki.mikkola@lut.fi Artikkelin käänsi englanninkielisestä alkuperäistekstistä ChatGPT. Tällaiset ominaisuudet avaavat uusia mahdollisuuksia edistyneelle automaatiolle ja itsenäisille järjestelmille, jotka voivat sopeutua dynaamisiin tilanteisiin, suorittaa monimutkaisia tehtäviä ja oppia ympäristöstään ilman jatkuvaa ihmisen valvontaa. Automatisoitu suunnittelu: Prosessien innovointi ja tehostaminen Automatisoitu suunnittelu hyödyntää kehittyneitä algoritmeja, tekoälyä ja koneoppimista yksinkertaistamaan ja parantamaan suunnitteluprosessia alkuvaiheista yksityiskohtaiseen suunnitteluun asti. Tuleva tutkimus keskittyy itseohjautuviin, älykkäisiin materiaaleihin, jotka reagoivat ympäristön muutoksiin, sekä biohajoaviin ja kierrätettäviin vaihtoehtoihin, jotka tukevat globaaleja kestävyystavoitteita. 5 www.hitsaus.net 6/2024 Tekoäly: Älykkäiden järjestelmien kehittäminen Konetekniikassa tekoäly tarkoittaa älykkäiden algoritmien integrointia fyysisiin järjestelmiin, mikä mahdollistaa koneiden luonnollisen ja intuitiivisen vuorovaikutuksen ympäristönsä kanssa. Tämä mahdollistaa robottien ja koneiden havaitsemisen, oppimisen ja toimimisen todellisissa olosuhteissa. Aki Mikkola “Ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden osalta.” Tämä lausahdus kuvaa täydellisesti konetekniikan dynaamista luonnetta, jossa nopeat edistysaskeleet ja muuttuvat vaatimukset jatkuvasti muokkaavat mahdollisuuksia ja odotuksia. Yhteenveto: Digitaalinen älykkyys, kestävyys ja materiaalien innovaatiot yhdistyvät Näiden teknologioiden kehittyessä konetekniikka yhdistää yhä enemmän digitaalisen älykkyyden, kestävän kehityksen käytännöt ja edistyneen materiaalitieteen. Katsoessamme tulevaisuuteen teknologiat, kuten tekoäly (AI), automatisoitu suunnittelu sekä kevyet ja edistyneet materiaalit, ovat valmiita mullistamaan alan. Tämä johtaa älykkäämpiin ja tehokkaampiin tuotantoprosesseihin. Vaikka nämä edistysaskeleet tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, ne tuovat mukanaan myös uusia haasteita ja monimutkaisuuksia, jotka vaativat innovatiivisia ratkaisuja ja monitieteistä yhteistyötä niiden hyötyjen täydelliseksi hyödyntämiseksi. Tämä auttaa optimoimaan materiaalien käytön, rakenteellisen eheyden ja kustannukset, mikä tekee siitä erittäin arvokkaan aloilla, jotka vaativat räätälöityjä, huippusuorituskykyisiä komponentteja, kuten ilmailuja autoteollisuudessa. Lisää aiheesta: ”Simulation of a mechatronic machine” | ”Simulation, laboratory course” https://www.youtube.com/@ Multibody_System_Dynamics https://www.youtube.com/@ temeko6148/playlists. Kevyet, edistyneet materiaalit: Insinöörisovellusten uudistaminen Edistyneet, kevyet materiaalit mullistavat konetekniikan mahdollistamalla tehokkaampien, kestävämpien ja monipuolisempien tuotteiden valmistuksen. Erityisesti fyysinen tekoäly tukee saumattomasti useiden robottien verkostojen koordinointia ilman keskitettyä ohjausta, mikä tekee niistä erittäin mukautuvia ja tehokkaita ympäristöissä, joissa vaaditaan nopeita reaktioita. Korkealujuuksiset teräkset, edistyneet seokset ja polymeerit tarjoavat erinomaisen lujuuspaino-suhteen, parantaen koneiden, ajoneuvojen ja rakenteiden suorituskykyä samalla vähentäen energiankulutusta. Ne mahdollistavat koneiden ja järjestelmien toimimisen entistä älykkäämmin, kestävämmällä tavalla ja tehokkaammin. Toisin kuin perinteinen tekoäly, joka toimii yksinomaan digitaalisessa maailmassa, konetekniikan tekoäly upottaa älykkyyden suoraan laitteisiin. Kun toistuvat, aikaa vievät tehtävät automatisoidaan, insinöörit voivat keskittyä strategisiin päätöksiin, mikä johtaa nopeampiin ja tehokkaampiin suunnitteluprosesseihin. Tämä lähestymistapa nopeuttaa tuotekehitystä, vähentää virheitä ja parantaa tarkkuutta. Kun automatisoitu suunnittelu yhdistyy yhä enemmän reaaliaikaiseen dataan ja digiTulevaisuuden metalliteollisuus Tulevaisuuden konetekniikka: Mahdollisuudet ja haasteet . taalikaksoisiin, tuotteet voivat jatkuvasti päivittyä ja sopeutua todellisten olosuhteiden mukaan, mahdollisesti jopa itsekorjaamalla
Myös työturvallisuusja ympäristöasiat ovat nousseet mukaan keskusteluun ja yritysten toimintaan entistä suuremmassa ja tärkeämmässä roolissa, joka kuitenkin on loppukädessä meidän kaikkien yhteinen etumme. Automatisoinnin eri asteet Automatisointi ei aina tarkoita suuria investointeja. Joskus esim. Hitsaajalle haitalliset säteilyt ja huurut eivät ole ongelma tekniselle laitteelle, mutta työntekijälle ne voivat olla. Eikä asioita lainkaan helpota tilaajien asettamat nopeutuneet tilaus-toimitussyklit. Hitsaa nopeammin, hitsaa laadukkaammin, hitsaa viisaammin! Hitsauksen laatu ja dokumentointi Nykyaikaisilla hitsauslaitteilla saadaan jo yksittäisen hitsin tiedot siirrettyä datana laatudokumentaation tekemistä varten. Tarve ratkaisee. Yhteistyörobotti eli cobotti.. laitteiden sisältämien teknologioiden monimutkaistuminen, mutta samaan aikaan hitsaajan kokeman käytettävyyden yksinkertaistuminen. Kyseisiä tehtäviä ovat mm. Hitsausalalla on jo vuosia sitten alkanut kiihtyvällä vauhdilla lisääntyvä työvoimapula. Laitteisiin on lisätty parempia prosessoreita ja nopeampaa väylätekniikkaa. Antony Fernandes ja Jani Vestola itse, etenkin jos asento on epämiellyttävä. Jopa yksittäisen hitsin laatupoikkeama voidaan saada kiinni ja korjata ennen kuin sen korjaaminen tulee kalliimmaksi. Usein parantunutta ergonomiaa seuraa myös parantunut työturvallisuus. ”Pelätty” automaatio ei siis tarkoita työvoiman vähentymistä yrityksissä, vaan työpaikkojen säilyvyyttä haastavilla markkinoilla. hyvinkin edullisella mekanisointikuljettimella saadaan jo suuri edistysaskel, mikäli hitsattava kappale on kuljettimelle soveltuva. Samoin tuotannon tehokkuutta voidaan seurata laitteista kerätyn datan avulla. robotiikkaa ei pysty tai kannata soveltaa. On tehtäviä, joihin esim. Myös nykyaikaiset hitsauslaitteet mahdollistavat niiden kunnon seurannan kerätyn datan avulla. Ei liene yllätys, että on huomattavasti mukavampaa ohjata hitsausta tekevää kuljetinta, kuin kuljettaa hitsainta Hitsaus nyt ja tulevaisuudessa . Näillä kehitysaskeleilla on laitteiden käytettävyyttä yksinkertaistettu sopimaan paremmin mm. Tämän vuoksi teemme jatkuvaa kehitystyötä myös henkilösuojainten ja lisäaineiden parissa, jotta ne veisivät työterveyttä ja ympäristöystävällisyyttä vielä paremmalle tasolle kuin nyt. Yhteistyöroboteilla (coboteilla) saadaan aikaiseksi selkeä hyppy eteenpäin, jolloin piensarjatuotanto tehostuu oleellisesti. Esim. Vastaavasti mekanisointiaste voi myös olla erittäin korkea, mutta luonnollisesti hintakin on samalla korkeampi. Miten saamme alasta myös nuoria tulevaisuuden tähtiä kiinnostavan. www.hitsaus.net 6 6/2024 Hitsaus tänä päivänä Kaikki oletettavasti tietävät hitsauksen haasteet, mutta alkuun muutama sana niistä kertauksen vuoksi. kohonnut langansyöttömoottorin virrankulutus voi kieliä tukkeutuneista langanjohtimista. robottiaseman häiriö voidaan kerätyn tiedon avulla havaita alentuneena tuottavuutena, ennen kuin operaattori huomaa minkään muuttuneen. työvoiman saatavuuden aiheuttamiin haasteisiin, jolloin vaativampiakin hitsejä voidaan suorittaa laitteiston mahdollistaman automatiikan avulla. korjaukset, kentällä tehtävät hitsaukset, robotin käsivarrelle liian ahtaat paikat, yms. Lääkkeeksi hitsauksen automatisointi Hitsauksen automatisoiminen alkaa olemaan lähes pakollista ja se lienee ainoa keino hidastaa sarjatuotannon siirtymistä edullisemman työvoiman maihin. Samaan aikaan hitsausta koskevat vaatimukset lisääntyvät mm. Niin ikään liitettävyyttä erilaisiin verkkoihin on tehty mahdolliseksi ja erilaista anturointia on lisätty tuntuvasti. Tosiasia on, että vain menestyvä yritys voi työllistää. Miten näitä asioita voidaan helpottaa Alan viimeaikaisia trendejä ovat olleet mm. Esim. Dokumentoinnin helpottamiseksi laitteista on mahdollista saada itse hitsaukseen liittyviä tietoja sellaisenaan käytettäväksi tai jatkojalostusta varten. Teollisuusroboteilla saadaan paloaikasuhde nostettua aivan uudelle tasolle käsinhitsaukseen verrattuna. Automaatioastetta korottamalla saadaan tuotettua enemmän ja tasaisemmalla laadulla. Yritysten haasteena on saada pidettyä olemassa olevat työntekijät työsuhteissaan ja samaan aikaan rekrytoitava uusia. Erilaisilla kappaleenkäsittelylaitteilla saadaan kappale sijoiteltua niin että hitsejä voidaan tehdä mahdollisimman paljon jalkoasennossa, oli hitsaajana sitten käsinhitsaaja, cobotti, robotti tai mekanisointilaite. Mekanisointia pystytään tekemään todella erilaisilla asteilla. Silti valehtelematon totuus on se, ettei käsin tehtyä hitsausta voida koskaan kokonaan korvata automaatiolla. Yksi hyvin merkittävä muutos on myös työkohteen ergonomian parantuminen. lisääntyneiden laatuja dokumentointivaatimusten vuoksi. Kuva 1
Lisätty todellisuus (Augmented Reality, AR) ei juuri nyt tunnu mahdolliselta ”maailman muuttajalta”, mutta ei olisi ihme, jos jotkin tulevaisuuden ratkaisut perustuisivat siihen. Näitä ovat mm. Tulevaisuudessa tekoälyn avulla voidaan toteuttaa tehtäviä, joiden tänä päivänä emme usko olevan mahdollisia. Indusuitella voidaan hitsaustuotannosta saatavaa tietoa jalostaa päivittäisen toiminnan kehittämiseen ja tiedon raportointi voidaan automatisoida. Liittäminen esim. Lisäksi hitsauksen laadunhallintaan ESABilta löytyy monia muitakin ratkaisuja, Kuva 3. Valikoimasta löytyy Warrior EDGE käsinhitsaukseen ja Aristo EDGE robotisoituun/mekanisoituun hitsaukseen. Kerättyyn tietoon perustuva päätöksenteko, jota nyt tekevät ihmiset, tulee osittain siirtymään tekoälypohjaisten sovellusten tekemäksi. Meillä on koko ajan vireillä erilaisia tulevaisuuden hankkeita ja samaan aikaan ylläpidämme sekä kehitämme olemassa olevaa tuotevalikoimaamme tulevaisuuden haasteisiin sopivaksi. Tehdään parempi tulevaisuus yhdessä! Antony Fernandes Business Development Director, Robotics & Digital Solutions ESAB France SAS antony.fernandez@esab.fr Jani Vestola Maapäällikkö ESAB Oy jani.vestola@esab.fi VAIKUTTAMINEN KOULUTUS HITSAUSTIETOUS www.hitsaus.net. Aristo EDGE robottihitsauslaitteisto. www.hitsaus.net 7 6/2024 Tulevaisuus Aiemmin mainittu, erilaisten jo olemassa olevien anturointien ja tekniikoiden käyttö tulee lisääntymään. kuten HKS Prozesstechnik GmbH:n valmistamat laatutyökalut WeldQAS, Weld Scanner ja ThermoProfilScanner. kameran välittämä kuva, mekaaninen railonja kosketusseuranta, Off-Line-ohjelmointi, yms. Jo aiemmin mainittu hitsaaja/operaattori on kehitystoiminnan keskiössä, jotta työ olisi mahdollisimman miellyttävää ja turvallista. Kaikesta tästä huolimatta haluan korostaa käsin tehtävän hitsaamisen tärkeyttä ja sitä, että on vaikea kuvitella sen koskaan katoavan. Tulevaisuutta emme tunne tai tiedä, mutta kiistaton tosiasia on, että tulevaisuudessa erilaiset tekoälyyn pohjautuvat ratkaisut tulevat vaikuttamaan myös hitsaavaan teollisuuteen. WeldScanner. Kuva 2. Ainetta lisäävät ratkaisut (3D-tulostus) tulevat todennäköisesti muuttamaan joidenkin tuotteiden logistista ketjua. EDGE-luokan uudet hitsauslaitteistomme ovat alan kärkeä valokaariominaisuuksien sekä monipuolisen liitettävyyden ansiosta. Indusuite -hitsauksen tuottavuudenja laadunhallintajärjestelmään on helppoa. Miten me voimme olla mukana tässä kehityksessä ESAB on ottanut jättimäisiä harppauksia laitetekniikan kehittymisessä viime vuosina
Jatkuvaa tuotannon optimointia Miten tuotantoa voidaan edelleen tehostaa. Ville Räike Pohjoismaiden johtava jätepuristimien valmistaja Europress valitsi PEMA-robottihitsausaseman osaksi Lean-mallin mukaista, tuotantotehokkuuteen panostavaa valmistusta. Miten samalla varmistetaan yrityksen kannattavuus ja kasvu. PEMA-aseman valintaa puolsivat mm. Europressin ensimmäinen hitsausrobotti otettiin käyttöön vuonna 2010, jonka jälkeen myös raepuhalluksessa siirryttiin robottiratkaisuun. Lisäksi Pemamek pystyi liittämään jo olemassa olevat hitOdottaminen on tuhlausta . Kotimaisuus oli myös yksi päätöksentekokriteereistä.. Tällaisia jätepuristimia hitsaava uusi PEMA-robottiasema on pääsemässä vauhtiin Europressin Keravan tehtaalla. Lyhyesti tiivistettynä Lean tähtää kaikkien käytössä olevien resurssien optimointiin siten, että asiakkaan lisäarvo maksimoituu. Asemaa ohjataan kosketusnäytöltä PEMA CellControl -ohjaimella. www.hitsaus.net 8 6/2024 Eri jätejakeita vastaanottavat jätesäiliöt ovat tuttuja jokaiselle. Viimeisin lisäys on vuonna 2023 asennettu PEMA-robottihitsausasema. Miten energiatehokkuutta voidaan parantaa. Kaiken kaikkiaan eri robottiasemia on kuusi kappaletta. sausrobotit PEMA WeldControl-hitsausohjelmistoon. Europressissä optimointia viitoittavat kaksi päätekijää: Lean-tuotantofilosofia ja tuotannon automatisointi. referenssit vaativista ja tuotantokriittisistä toimituksista. Tuotannon automatisointi puolestaan näkyy esimerkiksi hitsauksessa. Vaikka tehottomia, avoimia jätesäiliöitä on edelleen käytössä, hydraulisilla puristimilla varustetut suljetut jätesäiliöt valtaavat markkinoita. Uusi PEMA-hitsausasema sekä aikaisemmat hitsausrobotit on liitetty PEMA WeldControl -ohjelmistoon
Kun yksi robotti hitsaa jätepuristimen runkoa ulkopuolelta, toinen hoitaa sisäpuolen ja takaoven. Robotin ohjelmointi on sujuvaa ja Offline-ominaisuus säästää merkittävästi aikaa. Varsinaista ohjelmointia ei tarvitse tehdä, sillä kymmenien jätepurisrinmallien hitsausradat on ohjelmoitu valmiiksi. www.hitsaus.net 9 6/2024 HITSAUSTEKNIIKKA-LEHDEN JOKAINEN NUMERO ON ERIKOISNUMERO! Teemat ja aikataulut 2024-2025: NRO TEEMA Ilmoitusvaraukset ilmestyy 1/2025 Kehittyvät hitsausprosessit 24.1.2025 21.2.2025 2/2025 Terveys ja turvallisuus 21.3.2025 17.4.2025 3/2025 Laatu, NDT, DT sekä tuotannon laatu 16.5.2025 13.6.2025 4/2025 Kestävä kehitys ja verkostot 22.8.2025 19.9.2025 5/2025 Ei-rautametallien hitsaus 10.10.2025 7.11.2025 6/2025 Hitsausmessut Essenissä Schweissen und Schneiden 2025 14.11.2025 12.12.2025 Muutokset mahdollisia. Ohjelmistoon sisältyy Offline-ominaisuus, jonka ansiosta seuraavan työkappaleen ohjelmointi voidaan tehdä robottien hitsatessa nykyistä työkappaletta. Operaattori valitsee mallin ja käynnistää robotin PEMA CellControl -ohjaimesta.. Softassa sen salaisuus PEMA-robottihitsausasema on varustettu PEMA WeldControl 300 -ohjelmistolla. Operaattorin tehtävänä on valita oikea jätepuristinmalli ja klikata robotti käyntiin PEMA CellControl -ohjaimesta. Hitsattava runko on kiinnitetty suureen PEMA-käsittelypöytään, joka pystyy pyörittämään 7 metriä pitkiä työkappaleita ohjelmoinnin mukaisesti. 044 326 7076 petteri.pankkonen@pp-marketing.fi PEMA-ratkaisulla jatkuvaa laatu Europressin PEMA-asemassa on kaksi samanaikaisesti hitsaavaa robottia. Aikaisemmin tähän vaiheeseen tarvittiin neljä hitsaajaa, jotka työskentelivät kahdessa vuorossa. 040 152 4241 hanna.torenius@pp-marketing.fi Petteri Pankkonen puh. Ville Räike Tuotemarkkinointipäällikkö Pemamek Oy ville.raike@pemamek.com Europressin PEMA-asemassa kaksi robottia hitsaa samanaikaisesti. ILMOITUSMYYNTI: T:mi Petteri Pankkonen Hanna Torenius puh. Hitsausasennot olivat vaativia ja fyysisesti rasittavia. Käytännössä edes varsinaista ohjelmointia ei tarvitse tehdä enää tässä vaiheessa, koska kymmenien jätepuristinmallien hitsausradat on ohjelmoitu jo valmiiksi. PEMA-asema hoitaa jo nyt useimpien jätepuristinmallien hitsauksen ja sopii hyvin yhteen Lean-ajattelun kanssa. Nyt hitsaajat hyödyntävät osaamistaan robottiaseman operaattoreina ja tekemällä muutamia viimeistelyhitsauksia
Laserviiva-anturit, railonseuranta ja mittaus Laserviiva-anturit ovat kolmiomittaukseen perustuvia antureita, joilla pystytään tekemään hitsausautomaatiossa monia mittausja seurantatoimintoja. Tämä mitattu virhe voidaan korjata robotin hitsausohjelman pisteissä. Data ei vain mystisesti ilmesty, vaan sitä kerätään antureilla. Vaikka laser-antureitakin on jo ollut kauemmin olemassa ei niiden käyttö kuitenkaan ole vielä yleistynyt, samanlailla kuten vaikkapa langalla tehtävä railonhakuanturointi. Kun railonhakuohjelma suoritetaan, robottiohjain mittaa etäisyyttä referenssipisteen ja anturin havaitseman pisteen välillä ja saa siitä tiedon yhden suunnan virheen määräksi millimetreinä. Haasteitakin toki on, sillä heijastukset kiiltävistä pinnoista heikentävät luotettavuutta, kuten vaikkapa pienaja V-railoissa heijastumia voi olla. ja esimerkiksi korjaus (X, Y, Z)-suuntiin vaatii haun tekemisen kolmeen eri suuntaan. Dataa tarvitaan tietämään, mitä tapahtui, mitä tapahtuu sekä siihen mitä tulee tapahtumaan. Mutta kun hieman pohdiskelee, mitä on moderni hitsausautomaatio, niin on pakko todeta, että robottejahan on käytetty jo vuosikymmeniä hitsauksessa. Tyypillisimpiä mitattavia railogeometrioita ovat V-railo, puoli-V sekä vastaavat railot, pienaliitokset, mutta myös I-railot. Railonhaun (vasemmalla) ja -seurannan (oikealla) periaate.. Tässä artikkelissa perehdytään moderniin hitsausautomaatioon katsastamalla nykypäivän anturitekniikkaa ja sitä, miten niitä voidaan hyödyntää hitsausautomaatiossa. Hannu Lund, Sakari Penttilä ja Tuomas Skriko Robottien käytöstä ja robottihitsauksesta on tullut nykypäivän tapa toimia valmistavassa teollisuudessa. Mitä voisi siis olla modernia hitsausautomaatiota. Kuva 1. Kuvassa 3 on esitetty laserin näkemisen haasteita. www.hitsaus.net 10 6/2024 Johdanto Viime vuosikymmenellä, siis 2010-luvulla, alkoi neljäs teollinen vallankumous ja sen merkittävimpänä seurauksena nykypäivän koneet, ohjelmistot ja valmistusprosessit käyttävät ja tarvitsevat enemmän ja enemmän dataa tehostaakseen ja automatisoidakseen toimintaansa. I-railo pystytään kuitenkin mittaamaan, vaikka ilmarakoa ei olisi, kunhan levyt ovat edes hieman eritasossa, esimerkiksi 0,1 mm, sillä silloin anturi pystyy tunnistamaan railon reunan ja seuraamaan sitä. Peukalosääntönä on, että yli 0,5 mm ilmaraolla anturi kykenee luotettavaan tunnistukseen, mutta sitä pienemmillä voivat heijastukset haitata pelkän raon perusteella tehtävää tunnistusta. Laserviiva-anturin merkittävänä etuna on sen tarkkuus, joka tarkoittaa, että sillä voidaan seurata haasteellisempiakin railogeometrioita. Erittäin kiiltävillä pinnoilla seuranta voi olla haasteellista, kuten vaikkapa alumiinilevyllä. Laserviiva-antureita voidaan käyttää myös railonseurannassa. Railonhaussa robottiohjaimelle ohjelmoidaan ensiksi referenssipisteet, joissa pitäisi löytyä työkappaleen eli railon pinnat. I-railon kohdalla on oltava tarkempi, sillä anturi tarvitsee jotain piirrettä, jota tunnistaa. V-railot ja pienaliitokset ovat pääasiassa erittäin luotettavia sillä tunnistettavat muodot ovat selkeitä. Lisäksi anturidatan perusteella ohjataan hitsauspolttimen työkalupistettä pysymään railon keskilinjalla tai sitä mukaillen. Lisäksi tyypillisesti railonhaku suoritetaan useammassa kohdassa, ainakin aloitusja lopetuskohdissa tarkkuuden parantamiseksi. Tunnetuimpia näistä toiminnoista ovat railonhaku ja railonseuranta, joita molempia voidaan tehdä myös hitsauslangalla ja railonhakua myös kaasuholkilla. Railonhaku on toiminto, jolla voidaan korjata jo ohjelmoidun pisteen paikkaa X, Y ja Z-suunnissa. Anturin asettaminen 5–10º verran työntävään kulmaan auttaa parantamaan mittauksen luotettavuutta pitäen mittaustuloksen tarkkana. Railonseurannassa anturi mittaa railosta geometrisiä piirteitä, kuten vaikkapa pienaliitoksessa levyjen leikkauspistettä tai päittäisliitoksessa nurkkia ja ilmaraon keskipistettä. Se moneenko suuntaan voidaan ohjelman pisteitä korjata riippuu tehtävien hakujen määrästä Moderni hitsausautomaatio
joten tarkkuus ja skannausnopeus eivät jää rajoittaviksi tekijöiksi. Robotisoitu tarkastus ja hitsauslaadunvarmistus Uutuusarvoltaan laserviiva-antureiden merkittävämpiä käyttökohteita hitsausautomaatiossa on laadunvarmistuksessa. Esimerkiksi suhteellisen alhaisella 100 Hz taajuudella saadaan 100 mm/s skannausnopeudella 1000 mm (1 m) matkalta mitattua jokaiselta millimetriltä railon/hitsin muoto vain 10 sekunnissa. Samalla anturilla, jolla voidaan tehdä railonhakua ja -seurantaa, voidaan mitata tarkasti railonmittoja, hitsinmuotoja tai liittymäkulmaa sekä pyöristyssädettä hitsin rajaviivoilta. Railon tai hitsin robotisoitu tarkastus on nopea prosessi, sillä siinä voidaan hyödyntää aiemmin luotua hitsausrataa ja käyttää vain laseranturille luotua omaa työkalupistettä ja nopeutta. Kuvaustaajuus on hitaimmillakin antureilla erittäin nopeahko. Video: https://youtu.be/PGQaRx4UYaQ tunnistamaan pienimmätkin mahdolliset virheet, mitkä voisivat jäädä ihmistarkastajalta huomaamatta. Robotisoidussa tarkastuksessa voidaan railo kuvata ennen hitsausta ja hitsauksen jälkeen, jolloin pystytään tarttumaan sovitusvirheisiin jo ennen hitsausta tai löytämään mahdollisia syitä hitsien laatupoikkeamille. www.hitsaus.net 11 6/2024 Valokaari heikentää anturikameran laseriviivan näkemistä, mutta käyttämällä valokaaren suodattavia kalvoja, jotka esimerkiksi suodattavat kaikki muut valontaajuudet pois paitsi laserviivan aallonpituuden, saadaan ympäristön valaistuksen aiheuttamat ongelmat poistettua. Laserviivaskannaus mahdollistaa tarkkojen hitsin muototietojen ja pintamallien saamisen, jotka hyödyntävät liitoksen väsymiskestävyystarkasteluiden määrittelemisessä. Railonseuranta-anturille tyypillinen taajuus on 400 Hz ja mittaussovelluksiin löytyy jopa 10 KHz antureita, Kuva 2. Siksi onkin tärkeää arvioida tuloksia maltilla ja keskittyä kriittisiin kohtiin, joista kerätä tarkoituksenmukaista dataa. a b c. Toisin sanoen toimiessaan oikein anturi on armoton hitsausvirheille, jolloin sillä pystyy Kuva 4. Hitsin laserviivaskannausta. Haasteena robotisoidulle laadunvarmennukselle nousee melko yllättäen liiallinen tarkkuus ja datan määrä. Mittausanturi voi olla oma työkalunsa, jolloin robotti voi vaihtaa työkalua aina hitsauksen ja mittauksen välillä. Kuva 3. Mittausdata voidaan linkittää robotin koordinaatistoon sekä hitsausvirtalähteeltä kerättyyn hitsausdataan, jolloin päästään hyvin selville poikkeamien ja virheiden syy-seuraussuhteista. Mittaustulos V-railosta sekä miltä itse laser-viiva railossa näyttää. Anturien koko ja muoto aiheuttaa myös haasteista, sillä anturihan on oltava kiinni jossakin, jolloin pystytään sitä käyttämään kyseisellä kiinnityksellä vain yhteen suuntaan. Vaikkakin anturilta on mahdollista saada tarkat raportit hitsien laadusta, on ihmistarkastajan kuitenkin syytä verifioida anturin ilmoittamat virheet hitsistä, jotta vältytään tilanteelta, jossa ryhdytään korjaustoimenpiteisiin pienimmästäkin mitatusta virheestä ja näin ollen luoden turhia kustannuksia, vaikka hitsin laatu olisikin riittävä laatustandardin vaatimuksille. Pienaliitoksen railonseurannan haasteena on heijastuminen, kun taas I-railon kanssa taas raon tunnistus, a) ylin viiva on oikea laserviiva ja kaksi alempaa viivaa ovat heijastumia, b) anturia on kallistettu, jolloin ylempi suurimman intensiteetin antama laserviiva voidaan luotettavammin erottaa alemmasta heijastumasta ja c) I-railo mm ilmaraolla. Toistotarkkuus on erinomainen, jolloin pystytään vähentämään ihmistarkastajan vaikutusta hitsin laadun hyväksymisessä ja saamaan tarkastuksesta tasalaatuista ja jäljitettävää. Samalla luoksepäästävyys hitsattavaan railoon heikkenee ja esimerkiksi sisänurkat aiheuttavat usein haasteita törmäyksien välttämisessä
Varsinkin suorakerrostuksessa, jossa hitsejä on sadoista tuhansiin, on hyvä käyttää hitsauskameraa monitoroimiseen, jolloin aika ajoin voi seurata vaikkapa suutinetäisyyttä. Hitsilaadun analysointiohjelmisto Winteria osaa verrata ja luokitella laadun standardien mukaan.. Esimerkkiraportti Winterian analyysistä. Toinen hitsausprossin monitorointimenetelmä on hitsauskamera, jolla voidaan seurata prosessin ilmiöitä, hitsin muotoa ja vakautta. Lämpökamera toimii yhtenä prosessin monitorointimenetelmänä, jolloin saadaan tietoa hitsin aiheuttamasta lämmöstä sekä jäähtymisestä. Lämpökameran tarkka käyttö vaatii kuitenkin materiaalin emissiivisyyden määrittämistä tai kalibrointia jollain muulla lämpötilan mittausmenetelmällä, kuten vaikkapa termoelementeillä. Kamerakuvasta pystytään varmentamaan hitsauksen onnistuminen ja esiintyvät virheet joko reaaliaikaisesti monitoroimalla tai jälkikäteen nauhoitetusta videosta. Validoinnin jälkeen lämpökameralla kerättyä tietoa voidaan käyttää FE-mallinnuksen ja simuloinnin tukena, kun lasketaan hitsausmuodonmuutoksia ja hitsausjärjestystä. www.hitsaus.net 12 6/2024 Hitsausprosessin monitorointi Modernissa hitsausautomaatiossa tarvitaan tietoa myös itse hitsausprosessista, jolloin voidaan käyttää monitorointiantureita. Automaatiossa lämpökameraa voidaan hyödyntää vaikkapa monipalkohitsauksen tai suorakerrostuksen välipalkolämpötilan hallinnassa, jolloin tietyn lämpötilan saavutettua anturilta voidaan lähettää tulosignaali robotille, joka saa tiedon, että hitsausta voi jatkaa. Kuva 6. Kuva 5. Varsinkin huonon hitsattavuuden omaavien materiaalien hitsauksessa lämmönja jäähtymisenhallinta on tärkeää. Hitsauskameralla voidaan suodattaa valokaari pois, jolloin sula näkyy kuvassa selkeänä
Kuva 8. Video: https://youtu.be/zeA1WM5pfuw Kuva 10. Lämpökameralaitteisto robottihitsausasemassa sekä lämpökameran video https://youtu.be/zUpAUbzKy4o Kuva 9. Video: https://youtu.be/u4G4es1yWU0. Video: https://youtu.be/yXEqcNr0qSY Kuva 11. www.hitsaus.net 13 6/2024 Kuva 7. Alumiiniseoksen AlMg5 suorakerrostusta ja lämpökameramonitorointia. Lämpökamera on hyödyllinen työkalu valokaarella tehtävässä suorakerrostuksessa, jossa lämmönhallinta on laadun ydin. Hupsis, kraaterintäyttö unohtui suurteho TIG hitsauksessa ja kuumahalkeamahan se sieltä luikertelee. Ilmaraon vaikutusta robottihitsauksen onnistumiseen nurkkaliitoksessa, V-railossa ja pienaliitoksessa
Hitsausolosuhteisiin voidaan mukautua muuttamalla esimerkiksi hitsausnopeutta ja/tai hitsauksen prosessiparametreja. Automatisoidut mittaukset, joissa hyödynnetään laseranturointia hitsausolosuhteiden varmentamiseen ennen hitsausta sekä hitsauksen jälkeen laadunvarmistukseen. Moderni hitsausautomaatio käytännössä 1. www.hitsaus.net 14 6/2024 Tekoälyn ja konenäön kehittyessä hitsauskamerasta saatua kuvaa pystytään hyödyntämään railonseurantaan ja sulanhallintaan sekä virheiden tunnistukseen, mutta nykyisellään nämä ominaisuudet ovat vasta kehitteillä tutkimusasteella ja kaupallisia ratkaisuja on vielä rajoitetusti. Suorakerrostuksen monitoroinnissa hitsauskamera on erityisen hyvä kerroskorkeuden ja suutinetäisyyden hallintaan. Hitsauskameralla kuvattu langankiepsahdus. Robottihitsauksen onnistuminen on riippuvainen railogeometriasta, joten oikeiden hitsausolosuhteiden varmistamisella ennen robottihitsausta voidaan saavuttaa tuotannollista hyötyä. Adaptiivinen hitsaus Adaptiivinen hitsaus tarkoittaa hitsausolosuhteisiin mukautuvaa hitsausta. Etäohjelmointi Etäohjelmoinnista on tullut robottihitsauksessa tehokas ohjelmointimenetelmä, jolla voidaan monimutkaisetkin hitsausohjelmat luoda ja virtuaalisesti testata kädenkäänteessä. Sillä, miksi hitsata railoa, jota robotti ei pysty hitsaamaan. Monirobottihitsausta anturointia hyödyntäen, hitsausolosuhteiden varmennus ennen hitsausta, silloituksen jälkeen ja hitsauksen jälkeen. Eikä enää nykyään tarvitse vaikkapa juuri pohtia synkronoitujen ulkoisten akselien liikkeiden ohjelmointia robottien kannalta, vaan ohjelmoija voi keskittyä hitsaukseen liittyviin asioihin. Video: https://youtu.be/tzmCboCwhLc Kuva 13. 2. Robottihitsauksen monitorointia etäohjelmointimallissa. Etäohjelmoinnilla on helppo toteuttaa eri muodoille, a-mitoille ja railoille omat hitsausparametrit, mikä helpottaa robottihitsauksen sulanhallintaa hankalissakin kohdissa. Video: https://youtu.be/M95Zas83jBY Kuva 15. Video: https://youtu.be/kPXXua-OJqU. 3. Kuvassa 14 on lenKuva 12. Video: https://youtu.be/5jKmsEj2Y_M nokkaasti hahmoteltu robottihitsauksen simulaatiomaailmassa tapahtuvaa videokuvan takaisinkytkentää hitsauskameralta ja yleiskameralta, joka mahdollistaa niin sanotun digitaalisen kaksosen muodostumista, jossa todellisen maailman tapahtumat heijastuvat virtuaalimaailmaan kuin myös toisin päin. TyypilKu99va 14
Video: https://youtu.be/H09-HkM-AIg. Jigitöntä monirobottihitsausta. www.hitsaus.net 15 6/2024 lisin sovelluskohde on joko parametrien optimointi/mukautuminen mitattuihin ilmaraon/juuripinnan arvoihin. Optimointi voidaan tehdä joko käsiavusteisesti tekemällä joko algoritmi tai säätökäyrä ihmisavusteisesti tai jopa hyödyntäen tekoälyä. Myös palkomäärään tai railontäytön määrään voidaan mukautua adaptiivisten järjestelmien avulla. 4. Kaikki artikkelissa mainitut videot löytyvät YouTubesta LUT Welding Technology – LUT Hitsaustekniikka -käyttäjän kanavalta. Hannu Lund IWE Nuorempi tutkija, LUT hannu.lund@lut.fi Sakari Penttilä IWE Tutkijatohtori, LUT sakari.penttila@lut.fi Tuomas Skriko IWE Apulaisprofessori, LUT tuomas.skriko@lut.fi Kuva 17. Adaptiivinen hitsaus vaatii siis yleensä (reaaliaikaista) mittausta hitsausolosuhteista, jonka perusteella hitsausparametrit optimoidaan. Tekoälyn hyödyntäminen soveltuu parhaiten sovelluskohteisiin, missä vaaditaan usean muuttujan suhteen mukautumista, tai esimerkiksi optimointia muun muassa jäähtymisajan suhteen. Havaintojen pohjalta voidaan ”merkata” havaittujen poikkeamien paikat koordinaatteina sekä arvioida mikä hitsausvirhe/poikkeama on todennäköisimmin kyseessä. Adaptiivisen hitsauksen esimerkki, jossa mitataan railogeometriaa ja säädetään hitsausarvoja tekoälyä hyödyntäen. Video: https://youtu.be/F54aoa1QkPE tapaan joko algoritmin avulla tai tekoälyn turvin, jolloin muun muassa hitsauksen aikana tapahtuvat prosessihäiriöt tai muut epäkohdat pystytään havaita. Jigitön monirobottihitsaus Moderniin hitsausautomaatioon kuuluu myös useamman robotin yhteistyö, joka mahdollistaa sen, että hitsattavat kappaleet kokoonpannaan ja hitsataan alusta loppuun asti täysin robotisoidusti. Kuvassa 16 esitetään adaptiivinen hitsauskohde, missä pohjapalon hitsaus suoritetaan muuttuvassa ilmaraossa sekä juuripinnan korkeudessa. Tällöin kappaleenkäsittelyrobotilla voidaan tuoda uusia osia kokoonpanoon ja hitsausrobotti suorittaa silloitushitsaukset ja hitsaukset. Adaptiivisen hitsauksen tukena voidaan hyödyntää myös laadun arviointia, tuttuun Kuva 16
Jarmo Koskimaa kokeella. Ulkopuolen näkyville pinnoille viimeinen kalvo maalattiin työmaalla, kun kokoonpanohitsaukset ja paikkamaalaukset oli tehty. Kannatinköysien kiinnitysrakenteille oli lisäksi erityistoleransseja. Pintakäsittelyssä käytössä oli 3 eri maalausyhdistelmää: teräsrakenteet yleensä LIVI A.1 (EPZn(R)EPPUR 320/5), köysipoikkipalkkien sisäpuolet LIVI B.2 (EP 260/2) ja pylonin ankkurikotelon sisäpinnat sekä köysiputkien sisäpinnat LIVI B.2+ (EPPUR 310/3). Hitsaukset konepajalla Sillan teräsrakenteiden valmistus alkoi Nordec Oy:n Ylivieskan tehtaalla maaliskuussa 2022. Materiaalilaadut uumissa Kruunuvuorensilta, Helsinki. Kotelorakenteille vaatimuksena 100 % tiiveyskokeet paineKruunuvuoren sillan teräsrakenteiden asennus ja hitsaus työmaalla . www.hitsaus.net 16 6/2024 Teräsrakenteiden laatuvaatimukset ja tarkastukset Sillan teräsrakenteet valmistettiin standardin EN 1090-2:2018 ja Väyläviraston ohjeen NCCI-T:2020 mukaisesti. Toteutusluokat olivat pääosin EXC3 ja EXC4. Tyypilliset NDT-laajuudet palkkien kaulahitseille 5 – 10 % MT/UT ja muille hitseille 50 – 100 % MT + UT. Hitsiluokat vastaavasti EN ISO 5817 B ja B90. Toleransseina NCCI-T mukaiset erityistoleranssit. Sillan alle tulevan hoitokelkan kannatinkiskot kuumasinkittiin. Tarkastuslaajuudet oli määritelty rakenteittain teräsrakenteen toteutuseritelmässä
Jatkohitsausta jauhekaaritraktorilla. Varusteluhitsaukset eli osien hitsaukset aihioihin tehtiin käsihitsauksena prosesseilla 135 MAG-umpilankahitsaus, 136 MAG-rutiilitäytelankahitsaus, 138 MAG-metallitäytelankahitsaus sekä 783 kaaritapitushitsaus (vaarnatapit). nostettiin tasattujen tukien päälle suoraan Ylivieskan tehtaalta tulleesta rekasta. Materiaalit hankittiin pääosin Ilseburger Grobblech:lta Saksasta ja SSAB:n Raahen terästehtaalta. Joitakin osia oli teräksestä S355K2+N. Levyvahvuudet olivat 20 – 80 mm. Kuva 3. Teräsrakenteiden asennukset Sillan teräsrakenteiden asennukset alkoivat kesäkuussa 2022 Kruunuvuorenrannassa, jossa lähestymissillan lohkoja alettiin s ns. 460 MPa, murtolujuus 540-720 MPa ja iskusitkeys väh. Poikkipalkkien asennuksen jälkeen loh. Testaukseen käytettiin Metlab Oy:tä. Köysiulokepalkin hitsaus. Pääja poikkipalkkien aihiot hitsattiin S460ML-materiaalista jauhekaarihitsauslinjoilla (kuva 1). 27 J @ -50 o C. Pääkannatinpalkin hitsaus jauhekaariasemalla. Hitsauksessa käytettiin mahdollisimman paljon kuljettimia, mutta hankaliakin paikkoja oli (kuva 3). Asiakkaan lisävaatimuksena oli, että jokaisesta pääpalkkien ja köysipalkkien laippoihin käytettyjen levyjen sulatteesta oli teetettävä riippumattomassa akreditoidussa laboratoriossa vetokokeet, iskukokeet ja kemiallinen analyysi, joita verrattiin materiaalitodistuksen arvoihin. Pääpalkit Kuva 1. Laippojen ja uumien jatkohitsaukset tehtiin jauhekaaritraktorilla (kuva 2). asennuspenkalla. Sen jälkeen väliin asennettiin poikkipalkit (kuva 4). Palkkien uumat ja laipat, sekä suuret varusteluosat polttoleikattiin itse, pienet osat ostettiin valmiina. Pääpalkkien jatkohitsit hitsattiin siirrettävissä teltoissa. Kuva 2. www.hitsaus.net 17 6/2024 ja laipoissa sekä osittain varusteluosissa S460ML, joka on luja termomekaanisesti valsattu hienoraeteräs, jonka myötölujuus on väh. Kuva 4. Lohkon kokoonpano asennuspenkalla
Suurlohkojen asennus tapahtui 10 päivän aikana heinäkuussa 2023. Kuva 8. Liitettävät ainevahvuudet ovat 60 – 80 mm ja tarkastusvaatimuksena 100 % VT + UT (kuva 13). Siirron jälkeen penkalla koottiin seuraavat lohkot edellisten perään. Kuva 5. Kuva 6. Pylonin teräsrakenteet pitää olla valmiina joulukuussa 2024. Kotelot sovitettiin yhteen konepajalla ennen toimitusta työmaalle. Tämän jälkeen sama toistettiin Korkeasaaren päässä. Liitoshitsaukset tehtiin heinä – syyskuussa 2023 (kuva 10). Koteloiden yhteen hitsaus tehdään yli 100 m korkeudessa teltan sisällä (kuva 12). Köysiulokepalkin asennus. Lähestymissilta. Rakennusliike asensi valumuotit lohkoihin ennen siirtoa. 2025 keväällä asennetaan viimeiset sovituspalat (kuva 14) lähestymissiltojen ja köysilohkojen välille sen jälkeen, kun köydet on asennettu ja sillan keskiosa on oikeassa asemassa. Tätä toistettiin, kunnes koko lähestymissilta oli siirretty pilareiden päälle lopulliselle paikalleen (kuva 5). Tämän jälkeen työmaalla oli hieman hiljaisempaa terästöiden osalta, kunnes pylonin yläosan asennus alkoi lokakuussa 2024. Lopuksi asennettiin pylonin ympärille tulevat palkit yksittäisinä palkkeina. Suurlohkoihin asennettavien ulokepalkkien köysiputken suunnan toleranssi oli ±0,3° (kuva 7). Köysiputkien suuntauksen toleranssi oli ±0,3° ja ankkurointipinnan tasomaisuuden 0,15 mm. Lähestymissiltoja rakennettiin kesäkuu 2022 – heinäkuu 2023. Kun ensimmäiset lohkot olivat valmiina ja ensimmäinen pilari valettuna, lohkon kärkeen asennettiin apunokka, joka ohjaa lohkon tuelle lanseerauksen aikana. Köysialueen suurlohkojen kokoonpano tapahtui Sompasaaressa joulukuu 2022 – kesäkuu 2023, eli käynnissä oli parhaimmillaan töitä kolmella eri saitilla. Suurlohkon nosto siirtoon Kuva 9. Tämän päälle tulee 7 köysikoteloa (kuva 11), joihin sillan kannatusköysien yläpäät ankkuroidaan. Köysiankkureiden tiukkojen toleranssien ja mittausteknisesti haastavan muodon vuoksi mittatarkastukset tehtiin takymetrillä vertaamalla kappaletta suoraan 3D-malliin. Kuva 7. Suurlohkojen päälle koottiin pressuhalli hitsauksia ja maalauksia varten (kuva 6). Noin 500 tn painavat lohkot nostettiin ja kuljetettiin paikoilleen merinosturilla (kuvat 8 ja 9). Suojateltta. Pylonin yläosan teräsrakenteet koostuvat kennokotelosta, joka yhdistää betonisen pilarin teräsrakenteisiin. www.hitsaus.net 18 6/2024 kon päälle koottiin teltta, jonka alla loput hitsaukset ja hitsiliitosten paikkamaalaukset suoritettiin. Suurlohkon nosto paikoilleen
Jarmo Koskimaa Hitsauskoordinoija ja laatuinsinööri Nordec Oy, Ylivieska jarmo.koskimaa@nordec.fi Kuva 11. Valutaso ja hitsausteltta pylonin huipulla Kuva 13. Kuva 12. www.hitsaus.net 19 6/2024 Kuva 10. Pääpalkin liitos. Köysikotelo. Köysikotelon liitoskohta. Sovituspalan liitos.. Kuva 14
TTT-oppiaineen keskeiset tehtävät ovat: . Monen alalla työskentelevän innostus tulevaan uravalintaan on lähtenyt kotoa tai muuten lähipiiristä. Siellä kehitetään TTT:n kaltaista oppiainetta ja konkreettista tekniikan opetusta, jota meillä ajetaan alas. Samaan aikaan Kiinasta on käyty hankkimassa osaamista Suomesta. oppilaan teknis-loogisen ajattelun ja kyvykkyyden kehittäminen . Tämä johti myös aiemmin erittäin suositun valinnaisaineen suosion rajuun laskuun. Hitsausala mukaan kehittämään koulutuspolitiikkaa Pro Teknologia ry: kokoaa yhteen mm. tukea sukupuolten tasa-arvoa ja naisten hakeutumista tekniikan aloille (TTT on kaikille yhteinen oppiaine). Se on yhdistetty tekstiilityön kanssa käsityö-nimiseksi oppiaineeksi. Teollisuuden ja yritysten työvoiman tarve ei kuitenkaan ole hävinnyt, vaan uusia tekijöitä pitää pystyä innostamaan tekniikan aloille.. Suomi elää tekniikan alojen osaamisesta. Sen puute rajoittaa yritysten menestymistä ja kasvua. . Perusopetuksessa oppiaineet ovat keskeisessä asemassa – näin on erityisesti yläkoulussa, jonka jälkeen oppilaat tekevät jatko-opintovalintojaan. TTT on kustannustehokas ratkaisu, joka ei välttämättä vaadi perusopetuksen rahoituksen voimakasta lisäämistä. Janne Liias Puheenjohtaja Pro Teknologia ry janne.liias@puuteollisuus.fi www.proteknologia.fi ”Yritysten osaajapulan syitä pitää ratkoa jo peruskoulussa” Koulutuspolitiikkaa täytyy muuttaa tukemaan nuorten innostumista tekniikan aloille Metalliteollisuudessa ja muillakin teknisillä aloilla työskentelevillä on yleensä ammattikoulutai insinööriopinnot. Viimeisimmässä perusopetuksen tuntijaossa yläkoululaisen pakollisesta teknisen työn opetuksesta hävisi jopa 67 %. Lisäksi yhdistys ajaa laadukkaan TTT-opettajakoulutuksen perustamista. Tekninen työ, jossa on harjoiteltu perustaitoja niin puuja metallitöissä, koneja sähkötekniikassa kuin muillakin tekniikan aloilla, on poistettu oppiaineiden joukosta. Yhteiskunnan muuttuessa yhä harvemmalla lapsella ja nuorella on tilaisuus saada kotona mallia käsillä tekemisestä ja teknisten haasteiden ratkaisemisesta osana arkea. Pro Teknologia ry esittää perusopetukseen ja myös lukioon tekninen työ ja teknologia (TTT) -oppiainetta, joka on nykyaikaistettu versio teknisestä työstä. Kuitenkaan perusopetuksessa viime vuosina ja vuosikymmeninä tehdyt ratkaisut eivät auta innostamaan lapsia ja nuoria tekniikan aloille. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Puuteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Janne Liias. ehkäistä syrjäytymistä (tekniikan parista voivat saada onnistumisen kokemuksia myös ne, joiden vahvuudet eivät ole lukuaineissa). Tavoitteena on vaikuttaa ennen kaikkea systeemitasolla. . Vientivetoisessa Suomessa tekniikan alojen osaava työvoima on eräs kansantaloutemme kulmakivistä. Sen tehtävänä on puuttua osaajapulan juurisyihin, eli tuoda päättäjien tietoon perusopetuksen merkitys teknisen osaamisen perustan rakentumisessa ja nuorten innostamisessa tekniikan aloille. Teknisillä aloilla tarvittavaan osaamiseen kuuluvat alaja tehtäväkohtaisen ammattitaidon ohella yleisluontoinen tekninen ymmärrys, kädentaidot sekä teknis-looginen ajattelu ja päättelykyky, toisaalta myös omaa työtä kohtaan tunnettu innostus ja vastuunotto omasta työstä – siis ammattiylpeys. työmarkkinajärjestöjä, yrityksiä ja koulutusalan asiantuntijoita. Sen tulee näkyä myös peruskoulussa. Arvoisa metallialan toimija, mikäli koet Pro Teknologia ry:n ajamat asiat tärkeiksi ja kannatettaviksi, ota yhteyttä Janne Liiakseen ja tuo yrityksesi, organisaatiosi tai itsesi mukaan Pro Teknologia ry:hyn. www.hitsaus.net 20 6/2024 Osaava työvoima on suomalaisten yritysten keskeinen menestymisen edellytys. Jotta Pro Teknologia pystyy toimimaan mahdollisimman tehokkaasti, se tarvitsee jäsenikseen tahoja, joilla on tahtotila kehittää suomalaisten lasten ja nuorten teknistä yleissivistystä ja antaa heille mahdollisuus innostua tekniikasta. . Tilalla on käsityönopettajakoulutus, jonka teknisen työn sisällöt ovat murto-osa aiemmasta. Innostus tekniikkaan ja tekniset perusvalmiudet osaksi perusopetusta ja lukiota Tilanteen korjaamiseksi on tänä vuonna perustettu Pro Teknologia ry. Pro Teknologia ry: . oppilaan innostaminen tekniikan pariin . teknisten perusvalmiuksien kehittäminen sekä toisen että korkeaasteen opintoihin, asentajasta diplomi-insinööriin. Nykytiellä Suomi on pitkälti luopumassa tekniikan opetuksesta peruskoulussa. Lisäksi teknisen työn opettajankoulutus on lakkautettu, mikä on vielä suurempi ongelma, koska ilman osaavia opettajia ei laadukasta teknisen työn opetusta voi olla olemassa. Janne Liias Suomi on pitkälti luopumassa tekniikan opetuksesta peruskoulussa Katseet kohdistuvat tässä kohdin koulumaailmaan, sillä peruskoulu tavoittaa koko ikäluokan. tuoda oppilaalle näkyviksi tekniikan, matematiikan ja luonnontieteiden välisiä yhteyksiä tekniikan näkökulmasta ja konkretisoida luonnontieteiden ja matematiikan sisältöjä (opetuksen eheyttäminen)
Autamme niin pieniä kuin kansainvälisiäkin yrityksiä vastaamaan markkinoiden moninaisiin vaatimuksiin sekä tuemme heitä muutoksissa, jotka auttavat riskienhallinnassa, tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvussa sekä kestävän kehityksen tavoitteissa. Valikoimaamme kuuluu kestävyysraportoinnin, sertifioinnin, arvoketjun vastuullisuuden auditointien, ympäristövaikutusten hallinnan sekä koulutuksen palvelut. www.hitsaus.net 21 6/2024 Yritysten vastuullisuustyöllä on merkittävä rooli sekä ympäristön suojelussa että ihmisoikeuksien turvaamisessa kansainvälisesti. Suomessa direktiivi on implementoitu kansalliseen lainsäädäntöön 31.12.2023 mennessä. Keskeiset raportointivaatimukset ja haasteet Yritykset velvoitetaan raportoimaan muun muassa liiketoimintamallistaan, strategiastaan ja vaikutustensa hallinnasta. Uusi direktiivi edellyttää yrityksiltä (pois lukien mikroyritykset) standardoitua raportointia European Sustainability Reporting Standards (ESRS) -mallien mukaisesti. Lue alkuperäinen artikkeli HT 3-2024 lehdestä sivuilta 14-17. Ensimmäiset raportit on julkaistava vuoden 2025 alussa. Vastuullisuustyön laajentaminen koko organisaatioon parantaa tiedon laatua ja lisää sen hyödyntämismahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämisessä. Tarjoamme yritykselle tukea monipuolisesti vastuullisuuden eri osaalueilla. Kestävyysraportoinnin merkitys ja muutokset yrityksille Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelma tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä huomioiden ympäristötavoitteet, yritysten sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan. Velvoitteet laajenevat asteittain myös pienempiin yrityksiin ja EU:n ulkopuolisiin yrityksiin, joiden liikevaihto EU-alueella ylittää 150 miljoonaa euroa. Raportoinnista tulee myös kilpailuetu yrityksille, jotka onnistuvat vastaamaan arvoketjun vastuullisuusvaatimuksiin. Siirtymäsäännökset antavat yrityksille aikaa arvoketjutietojen täydentämiseen, mutta näiden tietojen keruu vaatii tehokkaita prosesseja ja sisäistä yhteistyötä. Lisäksi järjestämme vuosittain webinaareja ja tapahtumia, joissa jaamme ajankohtaista tietoa palveluihimme ja yritysvastuuseen liittyen. Osana tätä ohjelmaa kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) velvoittaa yrityksiä raportoimaan toimintansa kestävyyteen liittyvistä vaikutuksista. CSRD laajentaa raportointivelvollisuuden koskemaan EU:n pörssiyhtiöitä ja suuria yrityksiä, jotka täyttävät tietyt liikevaihdon, taseen ja henkilöstömäärän kriteerit. Yritysten tulee tunnistaa ja priorisoida omalle toiminnalleen keskeiset kestävyysaiheet. Tarjoamme neuvonantopalveluja sekä verifiointia päästölaskentaan, elinkaarianalyyseihin ja ympäristöselosteille. Ilmastokriisin syventyessä, luontokadon uhatessa ja arvoketjujen läpinäkyvyyden heikentyessä yritykset sekä yhteiskunta ovat uusien haasteiden äärellä. Vaikutus yritysten toimintaan CSRD haastaa yritykset kehittämään tiedonkeruuprosessejaan ja sisäisiä toimintamallejaan. Tämä tuo yhdenmukaisuutta, parantaa tietojen vertailukelpoisuutta ja läpinäkyvyyttä. Raportoinnin keskiössä ovat yrityksen yleiBureau Veritas on maailman johtava testaus-, tarkastusja sertifiointipalveluja tarjoava yritys. Arvoketjun läpinäkyvyys, kuten päästöjen (scope 3) ja muiden vaikutusten selvittäminen, korostuu. Alkuperäisen artikkelin kirjoittaja: Anni Heikkinen Vastuullisuusasiantuntija Bureau Veritas Finland anni.heikkinen@bureauveritas.com Tämä on Hitsaustekniikkalehden toimituksen laatima tiivistelmä Anni Heikkisen HT 3/2024 lehdessä julkaistusta artikkelista.. Kestävyystietojen raportointi pakollista yhä suuremmalle määrälle yrityksiä set tiedot, ympäristövaikutukset, sosiaalinen vastuu sekä hyvä hallintotapa. Olennaisuusarviointi, joka sisältää taloudellisen ja vaikutusten olennaisuuden (kaksoisolennaisuus), on olennainen osa raportointia
Jani Riski ja Suvi Santa-aho Vuoden 2024 aikana Tampereen yliopiston sekä LUT-yliopiston tutkijoita osallistui yhteensä kolmeen jäännösjännityksiin keskittyneeseen seminaariin Prahassa, Tampereella sekä Linköpingissä. Toisin sanoen, ilman että rakennetta kuormitetaan, voi paikallinen jännitys vaihdella jopa yli kaksi kertaa materiaalin myötörajan verran (vetomyötörajasta puristusmyötörajaan). www.hitsaus.net 22 6/2024 Jäännösjännitykset ovat materiaalin sisäisiä jännityksiä, jotka ovat tasapainossa ilman ulkoista kuormaa. Yhteensä 12 eri sessiota, 16 keynote-luentoa sekä erillinen posterinäyttely käsittelivät monipuolisesti konferenssin eri aihepiirejä, tarjoten lähes 200 kansainväliselle osallistujalle valinnanvaraa koko seminaarin ajaksi. ECRS -11 Aina vuodesta 1983 asti järjestetty European Conference on Residual Stresses Jäännösjännitettyjä tapahtumia vuodelta 2024 . ECRS11 juhlaillallisella voitiin hyvän ruuan lisäksi nauttia Prahan upeista maisemista Vltavajoelta käsin. Konferenssi keskittyi rakenteiden ja materiaalin jäännösjännityksiin sisältäen yhteensä 15 pääaihetta muun muassa jäännösjännitysten muodostumisesta eri työstömenetelmillä (hitsaus, työstö, ainetta lisäävät menetelmät, ym.), jäännösjännitysten mittausmenetelmistä, jäännösjännitysten mallintamisesta sekä jäännösjännitysten huomioonottamisesta väsymisessä. Konferenssiohjelman yhteydessä järjestetyissä verkostoitumistilaisuuksissa sekä konferenssipäivällisellä osallistujien oli mahdollista tutustua muiMikko Palosaari Stresstech Oy:ltä pitämässä esitystä ECRS 11-konferenssissa. Esimerkkeinä voidaan mainita hitsauksen aiheuttamat jäännösjännitykset, joita ei voida sivuuttaa hitsin väsymistä käsiteltäessä, kuten myös hionnan aiheuttama jännitystila, jota seuraamalla voidaan muun muassa tunnistaa hiontatyökalun vaihdon tarve ennen pinnan vaurioitumista. kerran. Tästä syystä rakenteissa mahdollisesti oletettu jännityksetön tila tai ulkoisen kuormituksen aikaan saava jännitystila ei usein täysin vastaa todellista jännitystilaa, ennen kuin paikalliset jäännösjännitykset on otettu huomioon. Kansainvälisissä tapahtumissa Suomessa tehtävää tutkimusta esittelivät osallistujat Tampereen yliopista sekä LUT-yliopista. Juhlaillallista varten osallistujille oli varattu oma risteily Vltava-joella.. (ECRS) konferenssi järjestettiin Tšekin Prahassa 3.-7.6.2024 jo 11. ECRS-11 ja NRSG tapahtumissa käsiteltiin jäännösjännityksiä hyvin laaja-alaisesti, ICBM15 tapahtuman keskittyessä Barkhausen kohinaan. Kuvassa Kaarlensilta. Tässä artikkelissa ei syvennytä itse jäännösjännityksiin, vaan luodaan katsaus kolmeen vuoden 2024 aikana järjestettyyn jäännösjännityksiin keskittyvään tapahtumaan, tarjoten asiasta kiinnostuneille mahdollisuuden löytää uutta tietoa kyseessä olevista tapahtumista ja niiden sisällöstä
Jani puolestaan keskittyi esityksessään kertomaan mikä vaikutus rakenteen jäykkyydellä ja reunaehdoilla on muodostuviin hitsausjäännösjännityksiin pitkittäisen rivan kärjessä. Menetelmän soveltuvuutta hitsatuille rakenteille tutkitaan Stresstechin ja LUT Teräsrakenteiden tutkimusryhmän yhteishankkeessa. SSP kuulapommituskäsittely vaikuttaa pinnan jäännösjännitystilan lisäksi myös pintakerroksen kovuuteen, mikrorakenteeseen sekä pinnankarheuteen. Suomesta tutkimustuloksiaan olivat esittelemässä Jani Riski LUT-yliopistosta sekä Suvi Santa-aho ja Tejas Gundgire Tampereen yliopistolta sekä Mikko Palosaari Stresstech Oy:ltä. Kutsutuista puhujista Prof. Suomen edustus Linköpingissä. Toisena päivänä esitykset keskittyivät enemmän akateemiseen tutkimukseen. Konferenssin ensimmäinen päivä oli varattu hiontaan ja koneistukseen liittyville kutsutuille puheenvuoroille ja esityksille. löä. Suomesta tapaamiseen osallistuivat Suvi Santa-aho ja Tejas Gundgire Tampereen yliopistosta, Jani Riski LUT-yliopistosta sekä Roope Lehto Stresstech Oy:stä. Tilaisuuden lopussa Pär Andersson (RISE) esitteli meneillään olevan jäännösjännitysround robin tutkimuksen tilannetta. Jani Riski Nuorempi tutkija LUT-yliopisto jani.riski@lut.fi Suvi Santa-aho Projektipäällikkö Tampereen yliopisto suvi.santa-aho@tuni.fi ICBM15 ryhmäkuva otettu Tampereella Vapriikin museokeskuksessa. Esityksessään Tejas kertoi ns. ICBM15 Järjestyksessään 15. www.hitsaus.net 23 6/2024 hin osallistujiin sekä rentoutua kiireisten päivien päätteeksi. Bernhard Karpuschewski IWT-Bremenistä kertoi hiontakoneen sisään integroitavasta Barkhausen kohina mittauksesta ja sen kehittämisprosessista vuosien varrella sekä Sami Niemeläinen Katsa Oy:ltä Barkhausen kohinan käytöstä heidän hammaspyörätuotannon laadunvarmistusprosesseissaan. NRSG Nordic Residual Stress Group -ryhmän vuosittainen tapaaminen pidettiin seminaaripäivän merkeissä Ruotsissa Linköpingin yliopistolla 24.10.2024. Roopen esityksessä keskityttiin hitsattujen koekappaleiden jäännösjännitystilan määrittämistä magneettisella Barkhausen kohinamenetelmällä. Esitysten lomassa sekä erillisessä ”round the table”-keskustelussa keskityttiin useisiin mieltä kutkuttaneisiin kysymyksiin liittyen jäännösjännityksiin ja niiden mittaamiseen. severe shot peening (SSP) kuulapommituskäsittelyn vaikutuksesta ainetta lisäävästi valmistetuille ruostumattomille teräsnäytteille. Konferenssiin osallistui noin 50 Barkhausen kohinasta kiinnostunutta osallistujaa kymmenestä maasta sekä teollisuudesta ja yliopistoista. Paikalla oli väkeä yrityksistä kuten Volvo, Husqvarna, Siemens, Sandvik Mining and Constructions sekä yliopistoista Ruotsista ja Suomesta. Seminaaripäivän aiheena oli erilaisten pintaan kohdistuvien jälkikäsittelyjen vaikutus jäännösjännitystilaan, jonka teemoilta kuultiin yhteensä 6 esitystä. Barkhausen kohinaan liittyvä kansainvälinen konferenssi (15th International Conference on Barkhausen Noise and Micromagnetic Testing, ICBM15) järjestettiin 23.-25.9.2024 Tampereella. Useassa esityksessä sivuttiin jäännösjännityksiä, joita muodostuu koneistuksen yhteydessä työstettävien kappaleiden pintaan. Vasemalta Roope Lehto, Jani Riski, Suvi Santa-aho ja Tejas Gundgire.. Seminaaripäivään osallistui yhteensä noin 50 henkiSuvi Santa-aho Tampereen yliopistolta pitämässä ICBM15-konferensissa esitystä otsikolla Advanced utilization of microscopy for Barkhausen noise studies
Iltapäivällä oli ohjelmassa ensiksi perinteinen syyskokous, jossa käsiteltiin totuttuun tapaan nopeasti ja sujuvasti yhdistyksen sääntömääräiset asiat. Päivällä pidettiin perinteinen Hitsaustekniikka-päivien seminaari. Seuraavana päivänä oli vuorossa yritysvierailu Kruunuvuoren siltatyömaalle. Juha Lukkari Uusi valkoinen hotelli Katajanokalla. Hotellin upea sisääntuloaula. HITSAUSTEKNIIKK APÄIVÄT 2024 HITSAUSTEKNIIKK APÄIVÄT 2024. Juha Lukkari Päätoimittaja Hitsaustekniikka-lehti juha.lukkari@shy.fi Illallispöydässä kuunnellaan Michael Krausin (Speweld Service Oy) juhlapuhetta. Ohjelma oli hyvin monipuolinen ja kiinnostava, peräti 11 esitelmää. Tilaisuudet pidettiin 13.11.2024 Helsingin Katajannokalla upouudessa Sokos-hotellissa. Reetta Verho. Esitelmien yhteenvedot voit lukea sivuilta 26–31. Seminaarin puheenjohtajana toimi SHY:n hallituksen puheenjohtaja Reetta Verho. Iltajuhlaan kuului tervehdykset, ansiomerkkien jako, 75-vuotisjuhlaillallinen ja vapaata keskustelua. Päivän seminaariin osallistui noin 60 henkeä. www.hitsaus.net 24 6/2024 SHY:n hitsaustekniikkapäivät, syyskokous ja 75-vuotisjuhlaillallinen . Seuraavana päivänä käytiin tutustumassa rakenteilla olevaan Kruunuvuorensillan työmaalle, josta olimme kuulleet esitelmän edellisenä päivänä
Siltarakenteiden hitsauksista on artikkeli lehden sisäsivuilla. www.hitsaus.net 25 6/2024 Hitsausesitelmiä kuunneltiin tarkalla korvalla. Kuvassa vasemmalta SHY:n puheenjohtaja Reetta Verho, Kultaisen ansiomerkin vastaanottajat Pekka Nevasmaa ja Esa Penttilä, Hopeisen ansiomerkin vastaanottaja Matti Karvinen ja Hopeisen kunniamerkin vastaanottanut Heikki Saariluoma. Illalla jaettiin perinteellisen tavan mukaan myös ansiomerkkejä. HITSAUSTEKNIIKK APÄIVÄT 2024 HITSAUSTEKNIIKK APÄIVÄT 2024. Etualalla yli 100 m korkea pyloni. Rakenteilla oleva Kruunuvuorensilta
Jäänmurtajateknologian tutkimusja kehitystoiminnan vahvistaminen Helsingin Sanomat uutisoi 14.11.2024 koko sivun otsikolla, että Suomi, Yhdysvallat ja Kanada tiivistävät jäänmurtajayhteistyötä. Niko Rautiainen Kanadalainen Davie -telakkakonserni osti Helsingin telakan 2.11.2023. Lähes yksi murtaja vuodessa. Tavoitteena on vahvistaa laivanrakennusteollisuutta kaikissa kolmessa maassa (Suomi, Kanada ja USA) ja tuoda tilauksia myös muista kumppanimaista. Metallijauheen käyttö jauhekaarihitsauksessa. Telakka on tehnyt hitsauskokeet 30o railokulmalla. Mercator satamajäänmurtaja, ensimmäinen Hietalahdesta valmistunut jäänmurtaja vuonna 1910. Yksityiskohtia historian varrelta Hietalahden Sulkutelakalle ja Konepajalle hankittiin päällystetyn hitsauspuikon valmistuslisenssi vuonna 1907. Laivanrakennus alkoi Helsingin Hietalahdessa vuonna 1865. Yli 50 % maailman jäänmurtajista on rakennettu Helsingin telakalla. Tämä tapahtui vain vuosi sen jälkeen, kun ruotsalaisen Esabin perustaja Oskar Kjellberg oli patentoinut päällystetyn puikon. Tämän etuja on parempi korroosionkestävyys ulkolaidan jäävyöhykkeellä ja pienempi kitka. Niko Rautiainen, DNY Finland Oy, Helsinki Shipyard Maailmanluokan arktista meriteknologiaosaamista Helsingin keskustassa Helsingin telakan päätuotteet ovat nykyään jäänmurtajat, keskikokoiset ja pienet risteilyalukset sekä uutena tuotteena superjahdit. . Davie on perustettu 1825 ja se on erikoistunut mm. HITSAUSTEKNIIKK APÄIVÄT 2024 HITSAUSTEKNIIKK APÄIVÄT 2024. Perusaine on laivanrakennusteräs ja pintalevy 3 mm haponkestävä teräs AISI 316L. Laivanrakennuksessa toimitaan hyvin luokituslaitosten sääntöjen mukaan ja heidän valvonnassaan: luokituslaitosten säännöt, pätevyydet, menetelmäkokeet, hitsausohjeet, laatudokumentit, tarkastukset ym, joista kuulijat saivat perusteelliset kuvaukset ja selostukset. kehittyneiden jäänmurtajien rakentamiseen. Suurempi hitsausnopeus, vähemmän muodonmuutoksia ja täystunkeuma hitsi yhdellä palolla. www.hitsaus.net 26 6/2024 . Davie on Kanadan suurin ja kyvykkäin laivanrakentajaa. 11 % koko laivan rungon painosta. Elinkeinoministeri Wille Rydman uskoo, että uudella jäänmurtajayhteistyöllä Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa saadaan alustilauksia Suomeen. Jopa 160 mm paksuja teräsvaluja on jouduttu hitsaamaan laivan runkoon. . Rungon rakentamiseen on mennyt keskimäärin 5 kk laivaa kohti, mikä merkitsee perin kuukauden säästöä. Jäänmurtajissa käytetään myös pinnoitettua terästä jäävyöhykkeellä, ns. Helsingin telakka on myös teknologiajohtaja jäätä murtavissa aluksissa. Yhteistyösopimus allekirjoitettiin edellisenä päivänä Washingtonissa. Vahvistaa yhteistyötä ja nopeuttaa jäänmurtajien rakentamista geopoliittisen tasapainon vahvistamiseksi. Telakalla on tehty hitsauskokeet myös 500 MPa myötölujuusluokan termomekaaniselle ja nuorrutetulle lujalle teräkselle. Lisäainelankana käytetään 2,4 mm täytelankaa. Tilauskanta on läntisen maailman suurin. Lujia teräksiä käytetään tuotannossa tietyissä kohteissa. Se kuului 10 sotakorvausaluksen sarjaan Neuvostoliittoon. Myös erikoisempia hitsauksia Telakalla on tehty myös kapearailo-MAGtäytelankahitsausta, jauhekaarihitsausta käyttäen metallijauheen käyttöä, pinnoitettujen terästen (ns. kompound-levyjen) hitsauksia ja lujien terästen hitsausta (myötölujuus 500 N/mm 2 ). Tyypillisesti laivan rungonkoonnissa ulkolaidan railokulma on ollut 45°. Uutisessa kerrottiin myös, että uusi menetelmä on melkoisesti taloudellisempi kuin vanha, sillä raaka-ainesäästö oli suunnilleen 3 tonnia eli n. Telakalla on rakennettu yhteensä 85 jäänmurtajaa 110 vuoden aikana. Jos pienennetään railokulmaa, on ollut mahdollista vähentää hitsipalkojen määrää, lyhentää hitsausaikaa ja vähentää hitsausainekulutusta. Helsingin telakan virallinen nimi on DNY Finland Oy, jolla on tällä hetkellä noin 380 omaa työntekijää. Helsinki Shipyard on edelleen käytössä telakan brändinimenä. Ensimmäinen Suomessa kokonaan hitsattu laivanrunko tehtiin Helsingissä Valmetin Suomenlinnan telakalla 1947. kompound-levyjä. Kerta kaikkiaan ”ihmejuttu”. ICE Pact -aloitteen tavoitteet: . Jäänmurtaja Risteilyalus Superjahti Helsingin telakka on maailman johtava telakka jäänmurtajien sekä korkean jääluokan alusten suunnittelussa ja rakentamisessa erittäin vaativiin olosuhteisiin. Huikea saavutus! ”Olemme paras jäänmurtajia rakentava telakka maailmassa”. Hitsausrailo täytetään hitsiainetta muodostavalla metallijauheella ennen hitsausta. Kaksi ensimmäistä troolaria olivat vielä niitattuja, mutta jo tämä kolmas oli täyshitsattu. ICE Pact -aloite on Suomen, Kanadan ja USA:n välinen kolmikantasopimus, joka julkaistiin 11.7.2024. Helsingin Sanomissa oli 20.1.1949 seuraava pieni uutinen
Lisäksi on kiinnitettävä huomiota hitsaukseen liittyvien muiden prosessien kuten kiinnittämisen, esitaivutuksen, viisteiden jyrsinnän, leikkauksen ja laadunvarmistuksen automatisointiin. Liikevaihto: 130 miljoonaa euroa . Pemamekillä mietitään parhaillaan, mikä on seuraava askel yhä autonomisempiin koneisiin ja laitteisiin. Ennakoiva kunnossapito Hitsausautomaatio – Kilpailukykyä tulevaisuuteen . Uutta teknologiaa ja automatisoinnin lisäämistä tarvitaan selkeästi hitsaajapulan ratkaisemiseksi. Hitsiaineentuotto: 49 kg/h (ennen 25 kg/h) . Hitsausaika: 10 h /joka päivä HITSAUSTEKNIIKK APÄIVÄT 2024 HITSAUSTEKNIIKK APÄIVÄT 2024 Siirryttäessä hitsausaseman tai hitsauslinjamaisissa ratkaisuissa automaatioissa autonomisemmalle tasolle on materiaalin ja lisäaineiden automaattinen käsittely välttämätön osa ratkaisua. Se ei näytä tulevan helpommaksi, vaikka hitsaajien koulutukseen panostetaan. Tilanne näyttää pahenevan edelleen tulevina vuosina. Pemamekin missio on optimoida raskaan konepajateollisuuden tuotantoprosessit käyttäen modernia automaatiota. Hän osaa kokemuksen kautta yhdistää aistihavainnot oikeiksi toimenpiteiksi. Toiminnassa: 13 vuotta . Ympäri maailmaa on tehty aloitteita ongelman ratkaisemiseksi, mutta kehitystrendi ei ole kääntynyt paremmaksi. meidän pitää tehdä se niin, että robotiikan ja automaation osaajien puute ei muodosta seuraavaa estettä kehitykselle. Käsinhitsausaika: 200 h . Vienti: 94 %. Kauhakuormaaja (Volvo Ab, Ruotsi) . Hitsausprosessin vakaus ja säätö 3. Tämän jälkeen esitelmöitsijä siirtyi käsittelemään digitaalisuutta ja digitalisoitua laivanrakennusta. 3-lankajauhekaarihitsaus pitkällä vapaalangalla . Älykäs anturointi 2. Lähtökohta on tehdä automatisointi niin, että se ei edellytä alan insinööritutkintoa tai robotisoinnin erikoishenkilöä, vaan sen sijaan jotkut hitsaajista voidaan kouluttaa operaattoreiksi. Teemu Tolonen, Pemamek Oy Hitsaajaa käyttää työssään monia aisteja kuten näköä, kuuloa ja käden tuntoaistia. Henkilökunta: yli 400 . Tuotetietojen käsittely 5. MAG-robottihitsaus . Pemamekin asiantuntemus kattaa kuusi teollisuuden alaa: laivanrakennus, tuulivoima, raskaat koneet, offshore, voimantuotanto ja prosessiteollisuus. Automatisoitu materiaalin/ hitsauslisäaineen käsittely 4. Robottihitsausaika: 24 h Levynjatko merituulivoimaloiden perustuksiin (Haizea Wind Group, Espanja) . Automaattinen laadunvalvonta 7. Kaariaikasuhde: 47 % (ennen 30 %) Pemamek on maailman johtava yritys hitsauksen ja tuotannon automatisoinnissa: . Esimerkkinä oli telakka, jossa digitalisoitu integraatioaste on korkeimpia hitsaavassa teollisuudessa. Tolonen esitteli lopuksi kolme esimerkkiä robotisoinnista: Satamanosturi (Mantsinen Oy) . www.hitsaus.net 27 6/2024 Hyvin tunnettu kehityssuunta hitsaavassa teollisuudessa on hitsaajien puute. Hitsausautomaation vieminen yhä autonomisemmalle tasolle vaatii aistien antamista koneelle entistä kehittyneempien antureiden avulla sekä yhä alykkäämpiä ohjelmistoja oikeiden toimenpiteiden prosessoimiseksi. Olen listannut tähän seitsemän tärkeintä aihetta: 1. Tuotannon tilausten käsittely => Digitaalinen integraatio 6. Mitä teknologiaa tarvitaan seuraaviin askeliin evoluutiossa. Tähän asti hitsausautomaatio on keskittynyt liikkeen automatisointiin, operaattorin tehdessä vielä kaikki päätökset. (Triple SAW Long Stick Out Process) . MAG-robottihitsaus
Resurssit ja osaaminen . Pääkonttori sijaitsee Ranskassa Pariisissa . Haitallisten ihmisiin, ympäristöön ja talouteen kohdistuvien vaikutusten tunnistaminen ja avoin viestintä . Tuotteet ja palvelut – Kuvaus omista tuotteista ja palveluista – Yrityksen oma arvoketju . Tavoitteena on parantaa ja yhdenmukaistaa yritysten kestävyystietojen raportointia . Perustettu 1828 . Siitä on tuloksena kestävyysraportointidirektiivi CSRD. Arvoketjun työntekijät . Lakiuudistuksella tähdätään kestävämpään liiketoimintaan ja investointeihin lisäämällä lisäämällä yritystoiminnan läpinäkyvyyttä ja kestävyystietojen saatavuutta . Vaikutukset, joita yritys aiheuttaa ympäristölle ja yhteisölle . Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö . Maailman johtava testaus-, tarkastusja sertifiointilaitos . Arvoketjuvaatimukset ja kilpailuetu . Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt . Säännöllinen seuranta, mittaus ja toiminnan jatkuva parantaminen Vaikutusten alaiset organisaatiot: . Tavoitteet: . Prosessit ja integraatio . Vaikutukset raportoitaviiin yrityksiin . Ilmastomuutos . Hallintotapa: . Kuluttajat ja loppukäyttäjät . Vesivarat ja merten luonnonvarat . . Anni Heikkinen, Bureau Veritas Kestävyysraportointidirektiivi CSRD pähkinänkuoressa ja direktiivin keskeiset vaatimukset . Sosiaalinen vastuu: . Selventää kestävyysraportointidirektiivin keskeisiä vaatimuksia . Yli 80 000 työntekijää eri puolilla maailmaa . Pilaantuminen . Liiketoiminnan harjoittaminen Raportointivelvoitteiden vaikutukset yritysten toimintaan: . Esityksen pääpointit: . Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemi . Merenkulun alalla se tunnetaan luokituslaitoksena . Raportoinnin ensisijaisena kohderyhmänä ovat ulkoiset sidosryhmät . CSRD-direktiivi = The Corporate Sustainability Reporting Directive: . www.hitsaus.net 28 6/2024 Yritysten vastuullisuustyöllä on merkittävä rooli sekä ympäristön suojelussa että ihmisoikeuksien turvaamisessa kansainvälisesti. Johtaminen ja vastuu . Aihekohtaiset tiedot – Päästötiedot – Omiin työntekijöihin liittyvät tiedot – Hankitut materiaalit HITSAUSTEKNIIKK APÄIVÄT 2024 HITSAUSTEKNIIKK APÄIVÄT 2024. Raportoivat yritykset . Toiminnan riskien, mahdollisuuksien ja vaikutusten hallinta . CSED in uusi EU-lainsäädäntö, joka edellyttää yritysten julkistavan kestävyystietonsa vuosittain tarkkoja vaatimuksia noudattaen . Kestävyysraportointidirektiivi CSRD pähkinänkuoressa . TIER 1 Toimittajat . Raportointivelvotteiden vaikutukset yritysten toimintaan . Määrämuotoinen raportointi laadittujen standardien (ESRS) pohjalta . Johdattaa ajatukset ymmärtämään direktiiivin mukanaan tuomia käytännön vaikutuksia ja muutoksia Bureau Veritas lyhyesti . Toimipisteet Suomessa ovat Helsingissä ja Turussa Yritysten kestävyysraportointidirektiivi CSRD: Missä mennään nyt . Ympäristövastuu: . Koskee EU-alueella toimivia, tietyt viitearvot ylittäviä yrityksiä ja kynnysarvot laajenevat vuosittain . Astui voimaan vuoden 2024 alussa, ensimmäiset raportit julkaistaan vuoden 2025 alussa . Lakisääteinen raportointivaatimus . Euroopan Unioni on huomioinu yritysten toimintatapojen ja vaikutusten merkityksen ja kansainvälisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Resurssien käyttö ja kiertotalous . Bureau Veritas . Tiedonkeruu ja -hallinta . TIER 2 Toimittajat Raportoitavat aiheet: . Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet . Oma työvoima
Turvaamme Suomen huoltovarmuutta ja energiaitsenäisyyttä. Erittäin vaihtelevat olosuhteet: tuuli, kosteus, sade ja pakkanen. . Suomi tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä ja yhteiskunta siirtyy päästöttömiin energiamuotoihin. Siirtoalustassa siirtyy tulevaisuudessa perinteisen maa-, bioja nesteytetystä maakaasusta (LNG) höyrystetyn kaasun lisäksi synteettistä metaania ja vetyä. . Vetytalous tuo mukanaan uusia investointeja ja työpaikkoja sekä vahvistaa Suomen energiaitsenäisyyttä, huoltovarmuutta ja kilpailukykyä. Gasgrid rakentaa monikaasualustaa vastaamaan sähköistyvän yhteiskunnan tarpeita ja se mahdollistaa osaltaan hiilineutraalisuustavoitteiden toteutumisen. Kaasuputken rakentamisen erityispiirteitä . . 0,5 m tyypillisesti. . Hitsien hitsauksen tila on rajallinen, varsinkin putken alapuolella n. Gasgridin tehtävänä on toteuttaa vedyn infrastruktuuri ja rakentaa vetymarkkina-alusta Suomessa. . 30-40 metriä. Vedyn rooli energiasiirtymässä ja vetytalouden mahdollistavat tekijät Suomessa . Gasgrid on kaasujen siirrosta ja siirtojärjestelmästä vastaava verkonhaltija Suomessa sekä kansallisen vetyverkonrakentaja. Suomen vetyverkon kehitys, menossa olevat infrastruktuurihankkeet . Suunnittelemme Suomen valtion mandaatilla Suomeen rakennettavaa kansallista vetyverkkoa Tulevaisuuden monikaasualusta tukee vihreää siirtymää . . Kaasuputkien teräkset ovat niukkahiilisiä putkiteräksiä X52-X70. Putken rakentamisen erityispiirteet ja hitsaus Gasgrid lyhyesti . Työalueen leveys maastossa on n. Kaasuputki hitsataan yhtenäiseksi pidemmäksi jaksoksi pukkien päälle ja lasketaan kaivantoon. Hitsien NDT: 100 %. www.hitsaus.net 29 6/2024 . Gasgrid yrityksenä . Ossi Falck ja Janne Volanen, Gasgrid Finland Oy Suomen vetykaasuverkon kehitysvisio Puhtaat kaasut tulevaisuuden energiaratkaisuiden osana Puhtaat kaasut tulevaisuuden energiaratkaisuiden osana . . . . Tarjoamme Suomen teollisuudelle ja yrityksille turvallista, luotettavaa ja kustannustehokasta kaasujen siirtoa. Raskas kalusto ja useita työvaiheita samanaikaisesti. . . Kansallinen vetyverkko mahdollistaa vetymarkkinan syntymisen Suomeen. Hitsaustyötä tehdään ulkona kaikkina vuodenaikoina ja ilmasto-olosuhteissa tulevissa vetyhankkeissa sekä etelästä pohjoiseen rannikolta sisämaahan. Logistiikka haastavaa, johtuen työalueen kapeudesta. . . . Jaksojen liitokset (Tie-in) joudutaan tekemään kaivannossa. . HITSAUSTEKNIIKK APÄIVÄT 2024 HITSAUSTEKNIIKK APÄIVÄT 2024. Vedyn runkoverkon kartoitus
. . Rakentamisvaiheessa on merkittävä tarve rakennusja asennusurakoitsijoille. Putkien hitsausta linjalla . . . Hyvät mahdollisuudet kehittää hitsausta kenttäolosuhteisiin. . Paljon hitsattavaa tulossa. . . www.hitsaus.net 30 6/2024 . Hitsauksen mekanisointia/automatisointia . Suuri tarve hitsausosaamiselle ja NDT:lle. . Kaikille kolmelle hankkeelle myönnetty EU:n yhteisen edun mukainen hankestatus. Putken lasku ja kaivannon täyttö . Kilpailukykyinen sähkön hinta mahdollistaa merkittävän ja Euroopan mittakaavassa kilpailukykyisen vedyn tuotannon. Myös käsinhitsausta tarvitaan Lopuksi Suomen ja Itämeren alueen rooli Euroopan energiaitsenäisyyden tukemisessa voi olla merkittävä. . Kaivanto putkelle . Konkreettisesti edistämme Suomen vetyverkon kehitystä kolmessa suuressa vedyn infrastruktuurihankkeessa yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Suomella on edellytykset saavuttaa johtava asema Euroopan vetytaloudessa. Vetyverkko saadaan toimintaan 2030-luvun alkupuolella. . HITSAUSTEKNIIKK APÄIVÄT 2024 HITSAUSTEKNIIKK APÄIVÄT 2024. Mahdollisuus saada todella merkittävä määrä investointeja ja työpaikkoja Suomeen
Se pitää näkyä jo myös peruskoulussa ja lukiossa. Sen tavoite on, että peruskouluopetukseen ja lukioon lisätään tekninen työ ja teknologia (TTT) -oppiaine. Suomi on luopumassa tekniikan opetuksesta peruskoulussa. Tule mukaan muutokseen. Suomi ja tekniikan alat tarvitsevat tulevaisuuden osaajia. www.hitsaus.net 31 6/2024 Suomi elää tekniikan alojen osaamisesta. Teknisten sisältöjen määrä koulutuksessa on vähentynyt murto-osaan aiemmasta. Teknisen työn opettajia ei enää kouluteta. Yhdistykseen voivat liittyä yritykset, yhteisöt ja henkilöt. Suomen teollisuuden jalostusarvosta 65-90 % liittyy teknisen työn subtanssiin. Oppilaita ei voida innostaa tekniikan pariin ilman osaavia opettajia. LIITY NYT! www.proteknologia.fi Hitsaustekniikkapäivien esitysten yhteenvedot laati: Juha Lukkari Päätoimittaja Hitsaustekniikka-lehti juha.lukkari@shy.fi Tekninen työ ja teknologia – uusi oppiaine . Huolestuttavaa! Suomi on luopumassa tekniikan opetuksesta peruskoulussa. Oppilaiden kiinnostus valita tekninen työ valinnaisaineeksi on vähentynyt muutosten seurauksena. TTT-opettajankoulutuksen käynnistäminen. Janne Liias ja Janne Rastas, Pro Teknologia ry Janne Liias HITSAUSTEKNIIKK APÄIVÄT 2024 HITSAUSTEKNIIKK APÄIVÄT 2024 Kiitos Hitsaustekniikkapäivien 13.-14.11.2024 esiintyjille ja yhteistyökumppaneille! Näytteilleasettajat Yritysvierailu Suojavarusteet Kuljetukset Tilat ja tarjoilut. Oppilaan saama teknisen työn opetus yläkoulussa on pudonnut 67 %. Pro Teknologia ry on perustettu 2024. Nykyään koulutetaan käsityönopettajia
www.hitsaus.net 32 6/2024 The best international provider of certification and best practices, to ensure the highest standards for all welding projects with global scope and impact iiwelding.org Training and certification in welding and metal additive manufacturing • Exchange of knowledge and research • Books, recommended practices and position statements for industry • ISO standardizing body Scientific journal Welding in the world • Building future leaders in welding
Myös teoreettinen osaaminen testataan lyhyellä monivalintakokeelle. Osallistumismaksu: Yleinen 20€ ja Amis 10€ Palkinnot: Hitsausmaskeja, suojakaasua, lisäaineita jne. Lisätietoja: Ismo Meuronen, MEURO-TECH ismo.meuronen@meuro-tech.fi SHY Pohjanmaan hitsauskilpailut 2025 Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry:n Pohjanmaan paikallisosasto kutsuu jäseniään ja Pohjanmaan alueella opiskelevia ammattikoululaisia ratkomaan kuka on Pohjanmaan kovin hitsaaja! Kilpasarjoja on kaksi, Yleinen ja Amis. Sädehitsauksesta tyhjössä julkaistaan oma artikkelinsa HT-lehdessä 1/2025 ELWIS-laitteiston EB-tykin tilalle (yläkuva) on asennettavissa vaihtoliitännällä myös laseroptiikka. Maailman ensimmäinen, sarjatuotannossa oleva laitteistossa on 135 litran (500x500x500 mm) tyhjökammio, johon on asennettavissa 2 kW:n EB-tykki ja/tai laseroptiikka 500-16 kW:n kuitulaserilla. Uusin tuote on tyhjökammio, johon voidaan asentaa EB-tehonlähteen sijaan myös laseroptiikka; laitenimenä on ELWIS (Electron & Laser Beam Welding Integrated System). Kuvassa tunkeuma on 50 mm ja laserteho 16 kW (teräs). Kilpailija valitsee käytettävän hitsausprosessin, joita ovat 135 Mag-umpilanka, 111 Puikkohitsaus ja 141 Tig-umpilanka. Kilpailutyön osat on esivalmistettu, joten käytännön tehtävänä on pelkkä kokoonpanohitsaus. Laserhitsauksella tyhjössä saavutetaan hitsin parempi tunkeuma ja laatu kuin ilmanpaineessa. Lisätietoja SHY Pohjanmaan hallituksen jäseniltä. Osallistumispaikkoja rajoitetusti, jotka täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Kilpailutyö tehdään kokonaisuudessaan valitulla hitsausprosessilla. www.hitsaus.net 33 6/2024 UUTUUSTUOTTEITA UUTUUSTUOTTEITA Ensimmäinen ELWIS-laitteisto sarjatuotannossa EBtai laserhitsausta samassa tyhjökammiossa Pintojen analysointiin tarkoitettujen elektronimikroskopia-laitteiden valmistaja FOCUS GmbH valmistaa myös EBja laserlaitteistoja mikrohitsaukseen tyhjössä. SHY:n yritys / yhteisöjäsenet voivat ilmoittaa edustajansa yleiseen kilpasarjaan. Paikka, ajankohta ja aikataulu: • Sedu Seinäjoki, Rastaantaival 2, 60200 Seinäjoki • Kilpailupäivä: Lauantai 26.4.2025 klo 10:00 • Ilmoittautuminen päättyy 13.4.2025 • osallistujille lähetetään tarkemmat tiedot vk17 /2025 aikana Ilmoittautumiset: https://forms.office.com/r/vUaKfcHLLR
www.hitsaus.net 34 6/2024 UUTISIA UUTISIA vaippa jäsentää laitoksen inhimillisen toiminnan mittakaavaan. Kollaasi elää valossa päivän kierron mukaan. Suurikokoinen kattilarakennus on sijoitettu tontin keskiosaan ja pienemmät polttoainejärjestelmän rakennukset tontin länsilaidalle lähelle ihmisten kulkureittejä. ”Kaksoisjulkisivun ulomman kuoren takana erilaiset ulkoseinää lävistävät päätelaitteet ja muut prosessijärjestelmän ja talotekniikan osat tai rakenteet on voitu sijoitella teknisistä lähtökohdista niin, että ne eivät ole ristiriidassa arkkitehtuurin kanssa. Julkisivun sisempi osa perustuu pelti-villa-pelti -elementteihin ja ulompi osa kattilarakennuksessa suurikokoisiin mutta kevyisiin alumiinikomposiittilevyihin ja polttoaineen käsittelyn rakennuksissa profiilipelteihin, jotka kaikki toimitti Ruukki Construction Oy ja asensi RKC Construction Oy. Ruukki on hyödyntänyt kohteessa uutta Primo-tuoteperhettään, jonka merkittävä pilottikohde voimalaitos on. Voittajasta päättänyt palkintolautakunta perustelee valintaa seuraavasti: ”Biolämpölaitos havainnollistaa miten tärkeää kokonaisvaltainen suunnittelu ja taitava rakentaminen on teollisuudessakin niin itse prosessin kuin sen ympäristösuhteen kannalta. Suunnitelma käyttää oivaltavasti hyödyksi suurten volyymien mahdollisuudet ennennäkemättömällä tavalla. Laitoksen arkkitehtuuri osoittaa rakennustaiteen kuuluvan keskeisenä osana myös teollisuuden rakentamiseen ja luovan sille todellista lisäarvoa. Laitos koostuu kattilarakennuksesta, lämmön talteenottojärjestelmästä ja biopolttoainejärjestelmästä. Teräksisten runkojen ympäröimä. Julkisivuratkaisut mahdollistavat teknisten tarpeiden toteutumisen arkkitehtonisen konseptin mukaisesti. Toteutuksessa on käytetty myös maisema-arkkitehtuuria keinona sovittaa laitos ympäristöönsä tavalla, joka kuvaa hankkeen tilaajan ymmärrystä ja korkeaa tavoitetasoa. Tällä järjestelyllä pyritään pehmentämään teollisen mittakaavan vaikutusta lähiympäristöön. Laatu ei rajoitu vain rakennusosien kuoriin, vaan laitoksen sisätilatkin ovat atmosfääriltään yksilöllisen kohottavia. Satamakaaren varressa olevan korkean penkereen laaja maisemointi vahvistaa osaltaan tätä ratkaisua”, Tuomas Kivinen kertoo. Arkkitehtonisten arvojen lisäksi laitoksella on tärkeä rooli myös ilmaston näkökulmasta, sillä se mahdollistaa osaltaan Helenin luopumisen hiilestä energiantuotannossaan, Hanasaaren hiilivoimalaitoksen sulkemisen keväällä 2023 sekä Salmisaaren voimalaitoksen sulkemisen ensi keväänä. Kaksoisjulkisivu on ripustettu omasta teräsrungostaan, mikä antaa tarvittavaa joustoa yhteensovitettaessa julkisivuverhousten pienet toleranssit suuremman mittakaavan rakennusrunkoihin, joissa päämateriaalina on pääosin teräs”, Kivinen jatkaa. Kokonaisuuden veistoksellinen luonne kasvaa orgaanisesti laitoksen prosessista ja sen järjestämisestä. Puolet kaksoisjulkisivujen ulommasta seinäpinta-alasta on pinnaltaan kolmiulotteista Helen Oy:lle räätälöityä levyä. Ilmeeltään kevyiVuosaaren biolämpölaitos on Vuoden Teräsrakenne den kaksoisjulkisivujen ja metalliverhousten kontrastina on lämpökeskuksessa käytetty korkealaatuisia massiivisia puhdasvalujulkisivuja ja betonielementtejä”, kohteen pääsuunnittelija Tuomas Kivinen esittelee. ”Vuosaaren biolämpölaitoksen arkkitehtoniset ratkaisut ja rakentamisen korkea laatu perustuvat suurikokoisen laitoksen näkyvyyteen. Näkyvällä paikalla Vuosaaren Satamakaaren varrella oleva uusi voimalaitos on osa Helen Oy:n ja sen omistajan Helsingin kaupungin hiilineutraalisuusohjelmaa. Arkkitehtonisilla ratkaisuilla, joista on vastannut Kivinen Rusanen Arkkitehdit, uuteen laitokseen on saatu ajaton ilme, joka asettuu ympäristöönsä niin Satamakaarelta, Vuosaaren huipulta kuin mereltäkin käsin katsottuna. Vuoden Teräsrakenne -palkinnon saa tänä vuonna Vuosaaren biolämpölaitos korkeatasoisista arkkitehtonisista ratkaisuistaan sekä laadukkaasta ja terästä oivaltavasti hyödyntäneestä rakentamisestaan. On huomionarvoista, että kokonaisuus ja sen detaljit on suunniteltu ja toteutettu yhtä laadukkaasti kuin maamme nykyhetken parhaat julkiset rakennukset.” Ulkoarkkitehtuuriin keskeisesti vaikuttava ratkaisu on kaksoisjulkisivurakenne, jolla on haettu visuaalista yhtenäisyyttä ja ilmeen hallintaa. Suurkappaleiden eteen piirtyvät laiteprosessin osat on aseteltu kuin veistoksina taidemuseon hillittyä taustaa vasten. ”Molempia verhoustapoja on osin rei’itetty kohdissa, joissa valo tai ilma kulkee koko julkisivurakenteen läpi. Pääporrastornissa on Helenin logo, joka tehtiin Ruukin tehtaalla suoraan metallikasettiin
Lisätietoja Tuomas Kivinen, arkkitehti SAFA, Kivinen Rusanen Arkkitehdit, puh. XAMK:n kampus sijaitsee Kotkan sataman lähellä Merikeskus Wellamon, joka on aikanaan palkittu Vuoden Teräsrakenteena, vieressä. 0400 613 030 palkintolautakunnan puheenjohtaja Samuli Miettinen, arkkitehti SAFA, puh 040 722 0271 palkintolautakunnan sihteeri Timo Koivisto, Teräsrakenneyhdistys ry, puh. Siellä yläpohjan kannattimet ovat pitkäjänteisiä ristikkorakenteita, joiden ansiosta keskelle jää pilariton tila. Kattilarakennuksessa erikoista on, että sen runko toimii osin myös päälaitteiden kannattimena, millä oli vaikutusta teräsrakenteiden mitoitukseen. Sillan välitilassa on hoitotaso ikkunoiden pesua varten. Tämä on edellyttänyt pitkäjänteistä ja poikkeuksellisen laajaa yhteensovitusta niin suunnittelussa kuin rakentamisessakin. Biolämpölaitoksen toteutuksessa normaalirakentamisesta poikkeavaa on, että hankkeen betonirakenteet on tilannut Helen Oy, ja teräsrakenteet ovat kuuluneet päälaitetoimittajien toimituskokonaisuuksiin. Siellä vaikuttavat pääkannattimet ovat 2 3 metrin korkuisia. Palkinto julkistettiin 19.11.2024 Helsingissä pidetyssä Teräsrakennepäivä 2024 -tilaisuudessa. Ulkovaipan urakoitsija: RKC Construction Oy Ulkoverhouksen toimittaja: Ruukki Construction Oy Biolämpölaitoksen polttoainejärjestelmä Päälaitetoimittaja: BMH Technology Oy Teräsrakenteiden suunnittelu: Rejlers Finland Oy Teräsrakenneurakoitsija: MKL Bau sp.z o.o.. Kohteen tilaajana toimi Kotkan kaupunki, rakennuttajana Kotkan Kampuskiinteistöt Oy ja rakennuttajakonsulttina WSP Finland Oy. Palkintolautakunta kiitti Kotkan kaupungin halua panostaa korkealaatuiseen arkkitehtuuriin sekä hankkeen arkkitehtejä, rakennesuunnittelijoita ja toteuttajia laadukkaasta ja kohteen käyttötarkoitusta tukevasta työstä sekä kampuksen kaupunkikuvaa miellyttävästi elävöittävästä ilmeestä. www.hitsaus.net 35 6/2024 ”Arkkitehdin ja asennusurakoitsijan kanssa tehdyn huolellisen suunnittelun pohjalta Ruukki pystyi tekemään ratkaisun, jossa materiaalin hukka on käytännössä nolla eli raaka-aine pystyttiin hyödyntämään täysin. Palkinnon saa arkkitehtonisesti korkeatasoinen sekä terästä ja muita metalleja rakentamisvaiheessa oivaltavasti hyödyntänyt rakennushanke. Kohteessa noin puolet on vakiotasoisia Primo Skyline 150 -kasettejamme ja toinen puoli mittatilaustyönä suunniteltuja kolmiulotteisia kasetteja, joista osa on perforoitu. Sen toinen sivu on kokonaan lasia. Jokaisella päälaitetoimittajalla on ollut oma laiteja rakennesuunnittelutiiminsä, mutta julkisivujen ja teräsrakenteiden toimittaja on ollut kaikilla sama. Uuden ja vanhan osan yhdistävä putkisilta toimii myös henkilöliikenteen yhdyssiltana. ”Rakennuksen rungot ovat pääsääntöisesti teräsrakenteita, joita täydennetään betonirakenteilla. Kunniamaininta Kotkaan Palkintolautakunta, jonka puheenjohtajana toimi tänä vuonna arkkitehti SAFA Samuli Miettinen JKMM Arkkitehdeistä, päätti palkita Vuoden Teräsrakenteen lisäksi yhden kilpailuun ehdotetuista kohteista kunniamaininnalla. Ratkaisu on kompakti ja antaa tilaa voimalaitosalueen tuleville hankkeille sekä logistiikalle. Rakennukseen on toimittanut teräsrunkorakenteita Teräsnyrkki Steel, teräksisiä matalaleukapalkkeja Anstar Oy ja julkisivurakenteita Teräselementti Oy. Ulkovaipan urakoitsija RKC Construction Oy Ulkoverhouksen toimittaja: Ruukki Construction Oy Biolämpölaitoksen lämmön talteenotto (LTO) Päälaitetoimittaja: Valmet Oyj Teräsrakenteiden suunnittelu: Ramboll Finland Oy Teräsrakenneurakoitsija: MKL Bau sp.z o.o. Muista teräsrakenteista normaalista poikkeavia ovat esimerkiksi pitkän pääkuljettimen jalat, jotka ovat tässä poikkileikkaukseltaan neliön muotoisia teräsristikkorakenteita. Lisäksi terästä on käytetty polttoainejärjestelmän rakennuksien pilareissa, kattopalkeissa ja katon kantavissa profiilipelleissä sekä uuden biolämpölaitoksen vanhempaan Vuosaari B-voimalaitokseen yhdistävässä putkisillassa erilaisten itse prosessiin liittyvien teräskokoonpanojen lisäksi. Nurkkiin asennettiin erikoisnurkkakasetteja, joilla saatiin aikaan viimeistelty ilme siltäkin osin”, esittelee julkisivuratkaisujen johtaja Pasi Turpeenniemi Ruukki Constructionista. Tällä saatiin joustoa prosessin tarvitsemien laitteiden sijoitteluun”, Tuomas Kivinen toteaa. Vuoden Teräsrakenne kuuluu merkittäviin suomalaisiin arkkitehtuuripalkintoihin. Kunniamaininnan sai Kotkaan rakennettu XAMK-ammattikorkeakoulun kampus, jonka arkkitehtisuunnittelusta ovat vastanneet Arkkitehdit NRT Oy ja AOR Arkkitehdit Oy. Palkinnosta päättää erillinen palkintolautakunta, jonka puheenjohtajana oli tänä vuonna Vuoden Teräsrakenne -palkinnon vuonna 2023 voittaneen Tammelan stadionin pääsuunnittelija arkkitehti SAFA Samuli Miettinen JKMM Arkkitehdeistä. Lämmön talteenottojärjestelmä liittyy suoraan kattilarakennukseen. XAMK:n kampuksen, joka liittyy yhteisen keskusaulan kautta viereiseen Satama Areenaan, rakenteet on suunnitellut AFRY Finland ja urakoinut Lujatalo Oy. ”Tässä hankkeessa tämä haastava prosessi onnistui hyvin. Arkkitehdin visio ja toteutuksessa tavoitteena olleet kustannustehokkuus ja ympäristövaikutusten minimointi saatiin hyvin istumaan yhteen. 050 408 1163 UUTISIA UUTISIA Vuosaaren biolämpölaitos, pääosapuolet Tilaaja Helen Oy Arkkitehtisuunnittelu Kivinen Rusanen Arkkitehdit Oy (aiempi Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co Oy) Maisemasuunnittelu Sweco Finland Oy Rakennesuunnittelu betonirakenteet Sweco Finland Oy Betonirakenteet urakointi Louhintahiekka Oy, SRV Infra Oy Biolämpölaitoksen kattilalaitos Päälaitetoimittaja: Sumitomo SHI FW Energia Oy Teräsrakenteiden suunnittelu: Sumitomo SHI FW Energia Oy Teräsrakenneurakoitsija: MKL Bau sp.z o.o. Silta on myös verhoiltu kaksoisjulkisivulla, jossa uloimman kerroksen rei’itetty profiilipelti vähentää auringon säteilyn vaikutusta sisätilaan. Kaupunkikuvallisesti ristikkojalat muodostavat alueen maisemassa selkeän rajan uuden lämpölaitoksen ja jo 1980-luvulta toimineen vanhemman voimalaitosalueen välille. Kattilahallin pilarit ovat komposiittirakenteita, jonka teräksiset kotelopilarit on täytetty betonilla, millä voitiin vähentää teräksen menekkiä. Yhteistyö eri osapuolten välillä oli tiivis ja samaan päämäärään tähtäävää koko hankkeen ajan”, arvioi pääsuunnittelija Tuomas Kivinen
Yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoitus ei itsessään luo uusia tilauksia, vaan nyt tarvitaan teollisuuden ja toimijoiden tiivistä vuoropuhelua sekä yhteistyötä mahdollisuuksien kartoittamiseksi – suomalaisen meriteollisuuden toimiva ICE Pact -yhteistyö on merkittävä osa tätä kokonaisuutta. Helsingin telakan omistajana Davie pyrkii osaltaan luomaan toimivaa transatlanttista yhteistyötä ja vahvistamaan Suomen vientiä kansainvälisten verkostojensa kautta. www.hitsaus.net 36 6/2024 UUTISIA UUTISIA Kanadalainen monikansallinen laivanrakennusyhtiö Davie ja sen omistama Helsingin telakka haluavat olla keskeinen teollinen kumppani Kanadan, Suomen ja Yhdysvaltojen välisessä ICE Pact -jäänmurtajayhteistyössä. Suomessa yhteistyötä koordinoi Työja elinkeinoministeriö, ja Helsinki Shipyard yhdessä omistajansa Davien kanssa osallistuu aktiivisesti toimialan vuoropuheluun. Yhtiöllä on myös maailman suurin raskaiden jäänmurtajien tilauskirja Kanadan kansallisen laivanrakennusstrategian myötä. Mittava sopimus kattaa seitsemän raskasta jäänmurtajaa sekä kaksi hybridilauttaa. Davie on tällä hetkellä ainoa laivanrakentaja, joka on vahvasti läsnä kaikissa kolmessa ICE Pact -sopimusmaassa. Maailman jäänmurtajista noin 50 prosenttia on rakennettu Helsingin telakalla. Meillä on käynnissä useita lupaavia keskusteluja suunnitteluja rakennustöiden saralla. Huhtikuusta 2023 lähtien Davie on ollut Kanadan hallituksen laivanrakennusstrategian keskeinen kumppani, keskittyen suurimpien ja teknologisesti edistyneimpien Kanadassa koskaan rakennettujen alusten rakentamiseen. Davie myös valmistelee Yhdysvaltojen hallinnon kanssa laivanrakennustoimintaa Yhdysvalloissa. Marraskuussa 2023 Davie hankki omistukseensa Helsingin telakan, tavoitteenaan vahvistaa sen asiantuntemusta arktisten erikoisalusten rakentamisessa, sekä luoda maailmanlaajuisesti johtavan arktisen laivanrakennuksen ja muiden erikoisalusten rakentajien verkosto. Tänään Washington D.C.:ssä allekirjoitettu ICE Pactaloitteen yhteisymmärryspöytäkirja (Memorandum of understanding) antaa mahdollisuuden historiallisen kolmen valtion välisen jäänmurtajayhteistyön käynnistämiseen. Tämän kansainvälisen yhteistyön odotetaan tuovan suomalaiselle meriteollisuuden ekosysteemille uudenlaisia mahdollisuuksia ja vauhdittavan suomalaisia innovaatioita. “Olemme tänä vuonna palauttaneet Helsingin telakan toimintaan, ja telakka on nyt valmiina uusille tilauksille. Lisätietoja: Antti Leino Yhteiskuntasuhdejohtaja Group Davie antti.leino@davie.group Sähköinen Hitsaustekniikka -lehti Lehtiluukussa Hitsaustekniikka-lehti on nyt jäsenten luettavissa myös diginä osoitteessa https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/hitsaustekniikka Uusimman numeron lisäksi tarjolla on arkisto lehdistä 1/2015 alkaen.. Sen asiakkaina on niin valtiollisia kuin kaupallisia toimijoita. Tietoa Daviesta Vuonna 1825 Kanadassa perustettu Davie on maailman johtava erikoisalusten, jäänmurtajien, sotalaivojen ja lauttojen rakentaja ja suunnittelija. Helsinki Shipyardilla ja sen suomalaisilla kumppaneilla tulee olemaan keskeinen rooli edistyneimpien jäänmurtajien suunnittelussa ja toimittamisessa niiden ainutlaatuisen kokemuksen myötä. ICE Pact tuo Helsingin telakalle ainutlaatuisen mahdollisuuden palata läntisille markkinoille ja tarjota maailman johtavaa asiantuntemustaan jäissä kulkevien alusten rakentamisessa.” Davien toimitusjohHelsingin telakka tiiviisti mukana ICE Pactin mahdollistamassa läntisessä jäänmurtajayhteistyössä taja ja toinen omistajista James Davies kommentoi
Vuodesta 2015 alkaen rakennus on toiminut nykyisessä käyttötarkoituksessaan ravintolana ja erilaisten tilaisuuksien (mm. Tällä hetkellä toiminta painottuu vahvasti IW-koulutusten ympärille. tennistä ja lentopalloa. www.hitsaus.net 37 6/2024 SHY kannustaa eri paikallisosastojaan järjestämään jäsenistölleen tai jäsenyyttä harkitseville, sekä henkilöille että yrityksille tilaisuuksia, joiden yhteydessä pyritään kartoittamaan hitsaavan kentän toiveita siitä, minkä tyyppistä toimintaa ja tilaisuuksia yhdistyksen toivottaisiin tarjoavan. Vuosisadan loppupuolella rakennus toimi hetken aikaa myös miesvankilana. Vuonna 1819 perustettu Kehruuhuone toimi aluksi naisvankilana, josta myös rakennuksen nimi juontaa juurensa; vangit kehräsivät lankoja ja valmistivat erilaisia käsitöitä. Paikalle saapui mukavasti lähes kolmisenkymmentä innostunutta osallistujaa kuulemaan mielenkiintoisia esityksiä hitsauksesta sekä yhdistyksen toiminnasta. Monien muiden yhdistysten tapaan SHY:n jäsenmäärä on viime vuosikymmenenä pudonnut, mutta SHY TIEDOTTAA SHY TIEDOTTAA Reetta Verho Antti Martikainen Sakari Pietilä Jouni Kunnas. Hieman yllättävä tieto sen sijaan on, että Kehruuhuoneesta tehtiin tiettävästi Suomen ensimmäinen urheilutalo vuonna 1900. Kuten jo mainittiinkin, pääyhdistys toivoo jäsenistöltään vinkkejä, mitä toimintaa, tapahtumia tai tukea pääyhdistykseltä toivottaisiin Suomen hitsaavalle yrityskentälle. Näihin juhliin juontaa juurensa tilaisuuden järjestäminen nyt yhteistyössä Kemppi Oy:n kanssa. Tästä rohkaistuneena ja Kemppi Oy:n tukemana Saimaan paikallisosasto järjesti syyskuun lopulla Lappeenrannan linnoituksessa, Kehruuhuoneella, hitsaukSHY Saimaan paikallisosasto Hitsauksen aamiaisseminaari 25.9.2024 sen aamiaisseminaarin. Varsinaiset esitykset alkoivat SHY:n puheenjohtaja Reetta Verhon taustoittamana pääyhdistyksestä sekä yleisesti hitsaavan teollisuuden tilanteesta. Tuolloin juhlissa lahjana paikallisosastolle Kemppi Oy halusi järjestää yhteistyössä seminaaritilaisuuden, joka nyt sitten järjestettiin – Iso kiitos Kempille tästä paikallisosastomme puolesta! Aloitussanojen jälkeen Kehruuhuoneen henkilökunta valotti lyhyesti rakennuksen erittäin mielenkiintoista historiaa. Paikallisosaston puheenjohtaja Antti Martikaisen tilaisuuden aloitusja tervetulosanojen ohessa seurattiin kuvakavalkadia kaksi vuotta aiemmin järjestetyistä SHY Saimaan 50 vuotisjuhlista. Naisten työvankiloita kutsuttiin tuolloin yleisesti kehruuhuoneiksi. Tiloissa pelattiin mm. konserttien ja häiden) pitopaikkana
Aamupäivän päätteeksi Jouni Kunnas Saimaan Sukelluspalvelu Oy:stä esitteli kokemuksiaan vedenalaisesta hitsauksesta ja samalla tutustuttiin videoesityksen kautta oikeaan käytännön tilanteeseen veden alla Imatran voimalaitostyömaalla. Ennen kilpailuja nuoret saivat tietoa teknisistä töistä ja tutustuvat hitsaukseen omissa kouluissaan. Hitsaajalla on päällään sukellusvarustus ja n. oppilasta ja koulujen ohjaavat opettajat. fi/lehdet/hitsaustekniikka). Hitsaus tapahtuu puikkohitsauksena puikko -navassa. www.hitsaus.net 38 6/2024 onneksi tämä kehitys on nyt viime vuosina taittunut hieman parempaan suuntaan. Nykyisiin laatustandardeihin tulisi vaikuttaa, jotta tämä mahdollisuus ja digitaalisuuden parhaat ominaisuudet pystyttäisiin täysimääräisesti hyödyntämään tuotannossa. Seuraava työ KOULUTUSUUTISIA KOULUTUSUUTISIA Kuvassa oppilaita ohjanneita opettajia vas. Kypärässä on kamera, josta on sekä kuvaettä ääniyhteys veden pinnalle. korvakuulolta. 15 kg painava kypärä. Toisena esityksenä Sakari Penttilä piti vauhdikkaan esityksen modernin robottihitsauksen anturoinneista ja digitaalisista työkaluista. Kommenttina kuultiin, että tällä hetkellä tekniset työt ovat lähinnä askartelua, kun tekstiilija tekninen käsityö ovat yhdistettynä kouluissa. Yhdistyksen suuntaan yleisesti hyvänä toimintatapana todettiin tällaisten lyhyiden ½-päivän tilaisuuksien sekä mahdollisten ekskursioiden järjestäminen alan yrityksiin ja tapahtumiin. Laserviiva-anturit ovat osoittautuneet erinomaisen tarkoiksi ja tehokkaiksi apuvälineiksi sovitevirheiden havaitsemisessa/korjaustoimenpiteissä käytännön robottihitsaustilanteissa. Kilpailut järjestettiin nyt jo toisen kerran ja osanottajia oli kahdesta Kirkkonummen peruskoulusta, Jokirinteeltä ja Veikkolasta. Oli ilo seurata, miten nopeasti nuoret suoriutuivat kilpailutöistään ja osaamisen taso oli hyvä. Hitsaussukellus kestää kerrallaan yleensä noin 30 minuuttia ja sukellussyvyys on yleisimmin noin 10 metriä. Osallistujia muistutettiin myös nykymuotoisesta Hitsaustekniikka-lehdestä. Aamulla klo 9.00 kilpailun osallistujille jaettiin tarvittavat suojavarusteet ja ohjeistettiin kilpailujen hitsauskokeet. Karsintojen kautta mukaan ovat päässeet neljä parasta molemmista kouluista. Voisiko silmämääräinen tarkastus korvautua jossain vaiheessa laserviivan käyttöön perustuvalla digitaalisella tarkastuksella. Kilpailuissa mukana olivat kahdeksan yläasteen 8-9 lk. Petteri Tuomi Jokirinteen oppimiskeskus, Aki Kukkonen Veikkolan yläaste, sekä kilpailujen järjestelyistä vastannut opettaja Juha Rautamies Omnia ja tuomarina ja kilpailujen tukijana toiminut Joni Härkönen Kemppi Oy Kilpailutöitä; alapiena Pb ja putki-levy alapiena ympäri hitsattuna. Lehti on ollut jo vuosia kaikkien jäsenten saatavilla myös digitaalisesti (lehtiluukku. Tekninen osaaminen ja siitä innostuminen pitäisi saada vahvemmin mukaan jo pienemmille koululaisille. Kilpailuja seuraavia yllätti innostus ja nuorten hitsaajanalkujen aktiivisuus. Kilpailijat tutustuivat ensin hitsauskoneisiin ja tekivät ensimmäiset hitsauskilpailukappaleet; alapiena (Pb) ja nurkkaliitos, 4 mm ainevahvuuteen. Viivaanturit toimivat pettämättömän tarkkoina silminä myös hitsien tarkastuksessa. Maittavan aamiaisen ja mielenkiintoisten esitysten jälkeen paikalta vaikutti poistuvan tyytyväistä väkeä iltapäiväksi töidensä pariin. Hitsauksen jälkeen hitsit vielä kuvataan kameralla. Puikoissa on ”vahapinta”, jotta veden haitallinen vaikutus saadaan estettyä. Käydyssä keskustelussa hitsaavasta teollisuudesta ja sen tulevaisuudesta todettiin mm., että mediaa tulisi ”kouluttaa” ymmärtämään teknisten aineiden ja hitsaustekniikan ominaispiirteet ja merkitys koko maamme kansantaloudelle. Kilpailut pidettiin Omniassa, Leppävaarassa, 29.11.2024. Hitsaaminen tehdään yleensä ns. Omniasta kilpailut organisoivana ja järjestävänä opettajana oli Juha Rautamies. Jo alusta alkaen oli selvää, että kiinnostus hitsaamiseen on suuri. Esa Hiltunen SHY Saimaa, sihteeri etsu.hiltunen@gmail.com Antti Martikainen SHY Saimaa, puheenjohtaja antti.k.martikainen@lut.fi Hitsauskilpailut nuorille – Omnia Omnia innostaa nuoria kädentaitoihin järjestämällä hitsauskilpailuja yläasteikäisille nuorille
Tuloksen kertoivat, että osaaminen oli hyvää ja tasaista. Kädellä tekemisen taito ja halu oppiseen opitaan nuorena! Juha Kauppila Koulutuspäällikkö Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys juha.kauppila@shy.fi KOULUTUSUUTISIA KOULUTUSUUTISIA Tuomarit Juha Rautamies ja Joni Härkönen tarkastavat hitsejä Kilpailijat saavat ohjeita kilpailutöihin Kilpailijoiden ohjeistusta päivän ohjelmasta ja kilpailutöistä Opiskelijat hitsasivat kilpailutöitä ahkerasti ja innolla.. Tämä näkyy myös Omnian teknisiin käsitöihin ensisijaisten hakeneiden lukumäärissä, joita tänä vuonna oli lähes 35 kpl. Kilpailut laajenevat ensi vuonna, kun mukaan tulee lisää kouluja ja oppilaita. www.hitsaus.net 39 6/2024 oli putki-levyhitsaus alapienana ympäri, jossa käden ja silmän koordinaatio joutui koetukselle. Voittajaksi selvisi Lars Kallikottu Jokirinteen oppimiskeskuksesta, mutta mikä tärkeintä, kaikki olivat voittajia jo osallistuessaan tapahtumaan. Tulokset kilpailutöistä oli valmiina, heti kilpailujen loputtua. Hitsaustyöt arvioitiin visuaalisesti ja putki-levy alapienalle tehtiin tiiveyskoe vedellä. Hitsaustöitä arvioivat Omniasta Juha Rautamies ja Kemppi Oy:stä Joni Härkönen. Loppukeskusteluissa kävi ilmi, kuinka tärkeä rooli opettajilla on oppilaiden innostajina ja kannustajina. Yhteistyö peruskoulujen teknisten käsitöiden opettajien ja koulujen opintoohjaajien kanssa on tiivistä. Kiitokset Kemppi Oy:lle osallistumisesta tuomarointiin ja lahjapusseista osallistujille sekä kiitokset Omnialle aktiivisesta toiminnasta hitsauksen sanansaattajina nuorille
IWQ-hitsauskoordinoijaklubi Lisätietoja: Tämän lehden sivu 48 ja www.hitsaus.net 15.-16.5. Paikkoja rajoitetusti. Hinta sisältää seminaarin, sähköisen luentoaineiston ja ohjelman mukaiset tarjoilut. Majoitusvaraus tehdään suoraan hotelliin 13.1.2025 mennessä tunnuksella SHYIWQ2025 tai netitse koodilla BSHYIWQ2025 osoitteessa www.sokoshotels.fi. +358 300 870 030 tai sokos.hotels@sok.fi Huomioithan, että erikoishintaisia huoneita on saatavilla rajoitettu määrä Lisätietoja IWQ-Hitsauskoordinoijaklubi klubimestari Reetta Verho, reetta.verho@kemppi.com tai 044 289 9650 klubisihteeri Teppo Vihervä, teppo.viherva@dekra.com tai puh. IWQ-klubin seminaari Tampereen aikuiskoulutuskeskus, Tampere Järj. Original Sokos Hotel Ilves, Hatanpään valtatie 1, 33100 Tampere puh. pienryhmien tapahtumista tiedotetaan yhdistyksen kotisivuilla ja sähköisillä uutiskirjeillä. Alihankinta 2025 messut Tampereen Messuja Urheilukeskus Järj. Huonehinnat: 1hh Standard 138 €/yö tai 2hh Standard 158 €/yö. Majoitus Hotellista Original Sokos Hotel Ilves on varattu osallistujille kiintiö. Messut ja konferenssit 2025 22.-27.6. 0400 183 151 SHY:n toimisto Angelica Emeléus, angelica.emeleus@shy.fi tai puh. IWQ-klubin klubikokous ja -illallinen Ravintola Ukkometso, Tampere Järj. www.hitsaus.net 40 6/2024 SHY:n tapahtumat 2025 23.1. net lomakkeen kautta. Klubikokoukseen ja -illalliselle voivat osallistua vain klubin jäsenet. IWQ-hitsauskoordinoijaklubi Lisätietoja: Tämän lehden sivu 48 ja www.hitsaus.net 23.1. Schweissen & Schneiden Messe Essen, Germany Lisätietoja: www.schweissenschneiden.com 30.9.–2.10. SHY Jyväskylä SHY:n hallituksen kokoukset 2025 Vuoden 2025 kokouspäivät julkaistaan Hitsaustekniikka 1/2025-lehdessä, joka ilmestyy 21.2.2025. Tampereen Messut Oy, Tampere Lisätietoja: www.alihankinta.fi IWQ-klubin seminaari 23.1.2025, Tampere Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Auditorio ja Hitsaamo Kurssikeskuksenkatu 11, 33820 TAMPERE www.takk.fi Seminaari 08.30 Ilmoittautuminen ja kahvit 09.00 Tervetulosanat Klubimestari Reetta Verho, IWQ-Hitsauskoordinoijaklubi 09.15 Laserhitsauksen perusteet Head of Laser Laboratory Ilkka Poutiainen, LUT-yliopisto 10.00 Turvallisuusnäkökohdat Teknologiat, myyntija markkinointi Ilkka Lappalainen, Ionix Oy 10.30 Tauko 11.00 Käsilaserlaitteisto Sales Manager Samuel Ahonen, Machinery Oy 11.30 Käsilaserhitsaus käytännön kokemuksena ja tulevaisuuden vahvuutena Tuotantopäällikkö, IWE Heikki Linnakoski ja toimitusjohtaja Jarmo Hakkarainen, AhoSteel Oy 12.00 Lounas 12.45 Teollisuuden esimerkki käsilaserhitsauksesta Avainasiakaspäällikkö, IWE Janne Tuominen, HT Laser Oy 13.00 Laserhitsausstandardit (15614-11, 9606 ja virhestandardi) Production Engineering Manager, IWE Anna Fellman, Mitsubishi Logisnext Europe 13.30 Siirtyminen laite-esittelyihin 13.45 Iltapäiväkahvit ja laite-esittelyjä 16.00 Tilaisuus päättyy Muutokset mahdollisia Klubikokous ja illallinen (vain IWQ-klubin jäsenille) Ravintola Ukkometso, Kauppakatu 16, 33210 Tampere www.ukkometso.com 18.30 Klubikokous 19.00 Illallinen Hinta Kaikille avoimen seminaarin osallistuminen ei edellytä SHY:n tai IWQ-klubin jäsenyyttä. (09) 773 2199 SHY:n paikallisosastojen, senioriklubien ym. Varmista kokouskutsujen ja jäsenpostin perilletulo ilmoittamalla voimassa oleva sähköpostiosoite joko paikallisosastosi sihteerille tai SHY:n toimistoon! SHY – TIEDOTTAA SHY – TIEDOTTAA Kysy vielä jotakin hitsaustekniikasta! Oikeiden vastausten pitäisi olla seuraavat: 1) A, 2) B, 3) D, 4) C, 5) C, 6) A, 7) B, 8) A, 9) D, 10) C, 11) D, 12) C, 13) A, 14) D, 15) B, 16) C, 17) C, 18) C, 19) A, 20) A, 21) D, 22) B, 23) B, 24) D, 25) B, 26) B,27) D, 28) C, 29) C 30) D. Ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset 9.1.2025 mennessä SHY:n kotisivujen www.hitsaus. Osallistumismaksu on 200 € + alv. SHY Jyväskylän paikallisosaston 70-vuotisjuhla: seminaari ja -illallinen SHY ry:n kevätkokous Jyväskylä Järj. The 78th IIW Annual Assembly and International Conference Genoa, Italy Lisätietoja: www.iiw2025.com 15.-19.9
Kaasinen Oy www.irsmiikakaasinen.fi Isojoen Konehalli Oy www.ikh.fi IS Works Oy www.isworks.fi John Deere Forestry Oy www.deere.fi Jomeco Oy Jotex Works Oy www.jotexworks.fi JP-Konepaja Oy www.jp-konepaja.fi JTK-Power Oy www.jtk-power.fi Jucat Oy www.jucat.fi Kart Oy Ab www.kart.fi Kavamet-Konepaja Oy www.kavamet.fi Kemppi Oy www.kemppi.com Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä www.kpedu.fi Kirike Oy www.kirike.fi Kiwa Inspecta (Inspecta Oy) www.inspecta.com Koja Oy www.koja.fi Kokkola LCC Oy www.lcc.fi Konecranes Finland Oy www.konecranes.fi Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, EKAMI www.ekami.fi Koulutuskeskus JEDU www.jedu..fi Kouvolan Ammattiopisto Eduko www.eduko.fi Kunnossapitoyhdistys Promaint ry www.promaint.net Laatukattila Oy www.laatukattila.fi Lapin ammattikorkeakoulu Oy www.lapinamk.fi Lincoln Electric Nordic Finland Oy www.lincolnelectricnordic.fi Linde Gas Oy Ab www.linde-gas.fi LUT-yliopisto www.lut.fi Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä www.luksia.fi LVT-Putki Oy www.lvt-putki.fi Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova www.winnova.fi Majek Oy www.majek.fi Masino Welding Oy www.masino.fi Metalpa Oy www.metalpa.fi Metallityö Mutanen Oy www.mtm.fi Metawell Oy www.metawell.fi Metlab Oy www.metlab.fi Metso: Outotec Filters Oy www.mogroup.com METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry www.metsta.fi Meuro-Tech www.meuro-tech.fi Meyer Turku Oy www.meyerturku.com Migmen Oy www.migmen.fi Miilukangas Oy www.miilukangas.fi Mimet Oy www.mimet.fi MV-Welding Oy www.mvwelding.fi NDT-Inspection & Consulting Oy www.ndt-inspection.fi NDT Pirkanmaa Oy Niinimäki RPDS Oy www.niinimäki.fi Nordic Tank Oy www.nordictank.com NPS Inspection Oy www.nordicpowerservice.com NRC Group Finland Oy, Hitsausyksikkö (ent. VR-Track Oy) www.nrcgroup.fi Nurmeksen Työstö ja Tarvike Oy www.ntt.fi Optima www.optimaedu.fi OSTP Finland Oy Ab www.ostp.biz Oulun Yliopisto www.oulu.fi Ovako Imatra Oy Ab www.ovako.com Palosaaren Metalli Oy www.palmet.fi Peikko Finland Oy www.peikko.fi Pekka Salmela Oy www.pekkasalmela.fi Pektra Oy www.pektra.fi Pemamek Oy www.pemamek.com Pexray Oy www.pexraytech.com PHK Works Oy www.phkworks.fi Prewel Oy www.prewel.fi Pronius Oy www.pronius.fi PVJ Weld Oy www.pvj.fi Qualitas NDT Oy www.qualitas.fi Raahen Aiku, Koulutuskeskus Brahe www.raahenaiku.fi Ramac Oy www.ramac.fi Refinec Oy www.refinec.fi Rensi Finland Oy www.rensi.fi Retco Oy www.retco.fi Riveria www.riveria.fi Savon ammattiopisto www.sakky.fi Savonia ammattikorkeakoulu www.savonia.fi SGG Sahala Oy www.sahala.fi Sintrol Oy www.sintrol.fi Somotec Oy www.somotec.fi Sonar Oy www.sonar.fi SP stainless Oy, Savonlinna www.spstainless.fi Speweld Service Oy www.speweld.fi SSAB Europe Oy www.ssab.fi Stadin ammattiopisto www.stadinammattiopisto.fi Steris Finn-Aqua www.steris.com Sumitomo SH FW Energia Oy www.shi-fw.com Suomen 3M Oy www.3m.com Suomen Teknohaus Oy www.teknohaus.fi Sähköhuolto Tissari Oy www.sht.fi Taitotalo www.taitotalo.fi Tampereen Pirkka-Hitsi Oy www.pirkkahitsi.fi Tampereen Messut Oy www.tampereenmessut.fi TankkiTuomiset Oy www.tankkituomiset.fi Tapex Oy Tarmamet Oy www.tarmamet.fi Temet Oy www.temet.fi Tenmark Service Oy www.tenmark.fi Teräselementti Oy www.teraselementti.fi THTK Engineering Oy www.thtk.fi Pexray Oy www.terassaari.fi Turula Engineering Oy www.turula.fi Turun Aikuiskoulutuskeskus www.turunakk.fi Turun ammattikorkeakoulu Oy www.turkuamk.fi Turun Putkihuolto Oy www.turunputkihuolto.fi Turun yliopisto www.utu.fi Vahterus Oy www.vahterus.com Valmet Technologies Oy www.valmet.com Wallius Hitsauskoneet Oy www.wallius.com V-K Teräsrakenne Oy www.vkterasrakenne.fi Vamia www.vamia.fi Vesi–Vasa Oy www.vesi-vasa.fi Veslatec Oy www.veslatec.com Voestalpine Böhler Welding Nordic AB www.voestalpine.com Welda Oy Weldi Oy www.weldi.fi Weldtec Oy www.weldtec.fi Vesitekniikka ATN8 Oy www.atn8oy.fi Viafin Uusimaa Piping Oy www.viafinservice.fi Woikoski Oy Ab www.woikoski.fi YA! Yrkesakademin i Österbotten www.yrkesakademin.fi Yaskawa Finland Oy www.motoman.fi YTT-Konepaja Oy www.ytt.fi Päivitetty 22.10.2024 Yritysja yhteisöjäsenet 2024. www.hitsaus.net 41 6/2024 SHY – TIEDOTTAA SHY – TIEDOTTAA A.Häggblom Oy Ab www.haggblom.fi Abicor Binzel Finland Oy www.binzel-abicor.com Ablemans LCS Oy www.ablemanslcs.com Air Liquide Finland Oy www.airliquide.fi Alvetek Oy www.alvetek.fi Ammattiopisto Lappia www.lappia.fi Apricon Oy www.apricon.fi Atlantia Works Oy www.atlantia.fi Aurea Steel Oy Ab www.aureagroup.fi Axxell Utbildning Ab www.axxell.fi Balanus Oy www.balanus.fi Beam-Net Oy www.beam-net.fi BlackSmith Consulting Oy www.blacksmithconsulting.fi Bronto Skylift Oy Ab www.bronto.fi Calortec Oy www.calortec.fi Cavitar Oy www.cavitar.com Cenmia Oy www.cenmia.com Clean Flame Oy Ltd www.cleanflame.fi DEKRA Industrial Oy www.dekra.fi DNV Finland Oy Ab www.dnvgl.com Edutec Oy www.edutec.fi EduTest Oy www.edutest.fi Elcoline Group Oy www.elcoline.fi ESAB Oy www.esab.fi Euromaski Oy www.euromaski.fi Finfocus Instruments Oy www.finfocus.fi Finnrobotics Oy www.finnrobotics.fi Finspection Oy www.finspection.fi Hanza Levyprofiili Oy www.suomenlevyprofiili.fi Heatmasters Oy www.heatmasters.net HeatTreat Service Oy www.heatreat.fi HelaSteel Oy www.helasteel.fi Helsinki Shipyard Oy www.helsinkishipyard.fi Hydros Oy www.hydros.fi Impomet Ab Oy www.impomet.com Inst Man Oy www.instman.fi Ionix Oy www.ionix.fi Irs M
Kokouksen puheenjohtajana toimi yhdistyksen puheenjohtaja Reetta Verho. varapuheenjohtajan sekä hallituksen erovuoroisten jäsenten ja varajäsenten valinta Hallituksen nykyinen 2.varapuheenjohtaja Jukka Kömi valittiin jatkamaan. 044 326 7076 petteri.pankkonen@pp-marketing.fi SHY TIEDOTTAA SHY TIEDOTTAA. varapj. Lisätietoja Reetta Verho Hallituksen pj. Kokoukseen osallistui yhteensä 13 yhdistyksen henkilöjäsentä ja yritysja yhteisöjäsenten edustaja. ILMOITUSMYYNTI: T:mi Petteri Pankkonen Hanna Torenius puh. jäsenyrityksillä, jossa henkilöstön määrä 31-80 henkilöä on kolme (3) ääntä ja . Yhdistyksen 2. Myös yritysja yhteisöjäsenten äänimäärät vahvistettiin entisten suuruisina eli: . jäsenyrityksillä, jossa henkilöstön määrä 1-30 henkilöä on yksi (1) ääni, . Hallituksen esityksen mukaan päätettiin myös pitää vuoden 2025 jäsenmaksut ennallaan eli henkilöjäsenmaksu 66 €, nuorisojäsenmaksu 10 €, senioriklubin jäsenen jäsenmaksu 33 € ja yritysja yhteisöjäsenmaksu 360 €/ääni. jäsenyrityksillä, jossa henkilöstön määrä 81 henkilöä tai enemmän on viisi (5) ääntä. 040 152 4241 hanna.torenius@pp-marketing.fi Petteri Pankkonen puh. Kai Ruotsalainen (2) SHY Pohjanmaa IWE Teppo Lassila (1) SHY Lahti DI Pasi Leiviskä (1) SHY Raahenseutu Hallituksen kokousten aikataulu vuodelle 2025 julkaistaan HTlehdessä 1/2025. Varsinaisista jäsenistä Timo Kankala, Timo Kauppi ja Ville Saloranta valittiin jatkamaan ja myös varajäsenet Antti Salminen ja Kari Lahti valittiin jatkamaan hallituksessa. IWE Reetta Verho (1) SHY Lahti 1. Antti Salminen (3) SHY Turku TkL Kari Lahti (3) SHY Jyväskylä IWE Antti Nykänen (2) SHY Pohjois-Karjala Ins. www.hitsaus.net 42 6/2024 SHY:n sääntömääräinen syyskokous järjestettiin vasta-avatun Solo Sokos Hotel Pier 4:in Itämerisalissa keskiviikkona 13.11.2024. Tilintarkastusyhteisön ja vastuullisen tilintarkastajan valinta Tilintarkastusyhteisöksi valittiin Tilintarkastusyhteisö Aaltonen & Co Oy ja päävastuulliseksi tilintarkastajaksi Jani Holmi, HT. TkT Jukka Kömi (3) SHY Oulu Jäsenet: IWE Timo Kankala (3) SHY Turku TkL Timo Kauppi (3) SHY Oulu DI Ville Saloranta (3) SHY Helsinki IWE Raimo Mäki-Reini (2) SHY Pohjanmaa IWE Ville Lahtinen (2) SHY Lahti DI Kari Mäntyjärvi (2) SHY Raahenseutu TkT Tuomas Skriko (1) SHY Saimaa IWE Petteri Souru (1) SHY Tampere IWT Mikko Vaittinen (1) SHY Tampere Varajäsenet: Prof. Oppilaitoksilla on yksi (1) ääni. IWE Ari Ahto (2) SHY Satakunta 2. . reetta.verho@kemppi.com Angelica Emeléus Toimistopäällikkö angelica.emeleus@shy.fi SHY:n Syyskokous 13.11.2024 Helsingissä HITSAUSTEKNIIKKA-LEHDEN JOKAINEN NUMERO ON ERIKOISNUMERO! Teemat ja aikataulut 2025: NRO TEEMA Ilmoitusvaraukset ilmestyy 1/2025 Kehittyvät hitsausprosessit 24.1.2025 21.2.2025 2/2025 Terveys ja turvallisuus 21.3.2025 17.4.2025 3/2025 Laatu, NDT, DT sekä tuotannon laatu 16.5.2025 13.6.2025 4/2025 Kestävä kehitys ja verkostot 22.8.2025 19.9.2025 5/2025 Ei-rautametallien hitsaus 10.10.2025 7.11.2025 6/2025 Hitsausmessut Essenissä Schweissen und Schneiden 2025 14.11.2025 12.12.2025 Muutokset mahdollisia. Kokouksen sihteeriksi valittiin yhdistyksen toimistopäällikö Angelica Emeléus ja pöytäkirjan tarkastajiksi sekä ääntenlaskijoiksi valittiin Antti-Tapio Niemi ja Pentti Kopiloff. varapj. Kokoukseen ei ollut tällä kertaa mahdollista osallistua TEAMSin välityksellä. Toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2025 Hyväksyttiin hallituksen esittämä toimintasuunnitelma ja hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle 2025 vahvistettiin muutoksitta. Hallituksen kokoonpano vuodelle 2025 muodostui seuraavaksi: (Suluissa jäljellä oleva toimiaika.) Puheenjohtajat: Pj
Tässä paikallisosastot ovat avainasemassa. Otetaan käyttöön yhdistyksen wwwsivujen uusi alusta, kehitetään sisältöä erityisesti somen osalta, laaditaan englanninkielinen osio, markkinoidaan sivujen käyttöä jäsenille sekä koulutetaan sivujen ylläpitäjiä. Vaikuttaminen kohdistetaan erityisesti hitsaavien yritysten kehityksen edistämiseen ja toimintaedellytysten varmistamiseen. . Varmistetaan HT-lehden jatkuvuus valmistautumalla päätoimittajan tehtävien uudelleen järjestelyyn. Toteutetaan yhteistyökumppanien ja verkoston kanssa erilaisia tilaisuuksia. Lehden artikkelit tuottavat vapaaehtoisista kirjoittajista koostuva vaihtuvien asiantuntijoiden ryhmä. www-sivuja kehitetään edelleen hitsaustietouden jakelukanavana ja markkinapaikkana. SHY:n roolia opetusministeriön suuntaan vahvistetaan Hitsaustietous . Järjestetään ja kehitetään eri tilaisuuksia mahdollisuuksien mukaan. Toiminta noudattaa sekä yhdistyksen että yhdistyslain sääntöjä. Kehitetään ja edistetään erityisesti paikallisosastojen, mutta myös komiteoiden, klubien ja foorumien yhteistyötä. Paikallisosastot, komiteat, klubit, foorumit ja kansainvälinen yhteistyö . . Vaikuttaminen Lisätään ja vahvistetaan yritys-, yhteisöja henkilöjäsenten määrää, sitoutumista ja osallistumista. Hitsaustietouden alalla toimitaan tiedon kokoojana ja jakajana. Talouden ennustamiseen ja sen seurantaan on panostettu, mutta suurimmaksi kehitystyön painopisteeksi on vahvistunut paikallisosastojen toiminnan vahvistaminen. . Nämä etenevät hitaasti, koska resurssit ovat pienet. . Koulutuksessa toimitaan hitsauskoulutuksen organisoijana. Toimintaa on kehitetty monella eri osa-alueella. Lehden ja www-sivujen ilmoitusmarkkinoinnista vastaavat toimitussihteeri ja alihankkijayritys. PKK osallistuu kansainvälisen pätevöityskoulutuksen kehittämiseen, sekä hallinnoi ja valvoo koulutustoimintaa Suomessa. SHY toimii osana kansainvälistä hitsausjärjestöä IIW:tä ja on Suomen virallinen edustaja kansainvälisissä tapahtumissa. SHY kannustaa kokeilemaan uutta ja hakemaan eri toimijoille sopivaa toimintatapaa. Toimenpiteet (uusi hallitus tarkentaa ja rakentaa projektit yhdessä SHY:n henkilökunnan kanssa) . Vuonna 2024 toiminta on normalisoitunut koronavuosien jälkeen. . . Paperilehden lisäksi lehti julkaistaan myös sähköisessä muodossa. www.hitsaus.net 43 6/2024 SHY:n Toimintasuunnitelma 2025 Yleistä SHY:n toiminnan painoalueet ovat koulutus, hitsaustietous ja vaikuttaminen. Näiden rooli vaikuttamisessa ja erityisesti teollisuusyhteistyössä tulee huomioida selkeämmin ja sitä voidaan tukea myös taloudellisesti. Sisällöstä vastaavat päätoimittaja, toimituskunta ja toimitussihteeri. . Kehitetään ja vahvistetaan yhteyksiä hitsaavan teollisuuden yritysjohtoon, päättäjiin ja muihin sidosryhmiin. Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2024 ja Syyskokouksessa 13.11.2024 PILAPIIRROS EERO NYK ÄNEN PILAPIIRROS EERO NYK ÄNEN SHY TIEDOTTAA SHY TIEDOTTAA. Koulutus . . Pääasiallisina hitsaustiedon jakelukanavina toimivat Hitsaustekniikka -lehti ja www-sivut. Tässä SHY:n verkostolla ja erityisesti paikallisosastojen toiminnalla on iso merkitys. . .
Mikä on MAGrutiilijauhetäytelankahitsauksen prosessinumero. Mikä seuraavista väitteistä ei ole totta. a) B b) M c) P d) R 16. Seostamattoman rakenneteräksen myöstö tehdään tavallisimmin lämpötiloissa. a) Vetyhalkeama b) Jähmettymishalkeama c) Kuumahalkeama d) Huokonen 2. a) Estetään hitsin hapettuminen b) Suojataan tunkeuma c) Estetään elektronien hajaantuminen d) Estetään muodonmuutoksia 27. a) Vähentää kuumahalkeilutaipumusta b) Vähentää kylmähalkeilutaipumusta c) Vähentää haurasmurtumataipumusta d) Parantaa iskusitkeyttä huoneenlämpötilssa 10. a) Suuren tunkeuman ja kapean hitsin b) Leveän ja korkean hitsin c) Kapean ja korkean hitsin d) Leveän ja suuren tunkeuman hitsin 30. a) Mikä on usein esitetty tyypillinen energian kulutuksen arvo kaarihitsauksessa. a) 910-1020 °C b) 580-620 °C c) 380-420 °C d) 100-150 °C 6. Hitsin mikrorakenteeseen ei vaikuta. Mitä hitsausnopeuden lisääminen aiheuttaa. a) DCb) DC+ c) AC d) Ei väliä 18. Mikä seosaine on ns. a) Sivuajat/Kaariaika b) Sivuajat/Kokonaisaika c) Kaariaika/Sivuajat d) Kaariaika/Kokonaisaika 14. a) Flexi-toimintatapa b) Lean-toimintatapa c) Thick-toimintatapa d) Thin-toimintatapa 19. Mitä liian paljon ferriittiä musta/ruostumaton eriparihitsissä voi aiheuttaa. a) Suojata hitsi hapettumiselta b) Stabiloida valokaaren palamista c) Estää kuonasulkeumia d) Seostaa hitsiainetta 29. a) Kuumahalkeilua b) Kylmähalkeilua c) Sigmahaurautta d) Karkenemista 3. a) Emäspuikolle b) Rutiilipuikolle c) Hapanpuikolle d) Selluloosapuikolle 28. Mikä seuraavista mekaanisista kokeista antaa parhaiten tietoa liitoksen sitkeydestä. Miksi austeniittisessa ruostumattomassa hitsiaineessa pitää olla ferriittiä. a) 133 b) 134 c) 135 d) 136 20. Missä asennoissa TIGhitsaus on mahdollista. Mikä seuraavista tunnuksista on hyvin asentohitsauskelpoisen täytelangan tunnus. Miksi elektronihitsauksessa tarvitaan ensisijaisesti tyhjö. www.hitsaus.net 44 6/2024 KYSY VIELÄ JOTAKIN HITSAUSTEKNIIKASTA! KYSY VIELÄ JOTAKIN HITSAUSTEKNIIKASTA! 1. a) Valokaaren pituuteen b) Tunkeumaan c) Hitsausvirtaan d) Vapaalangan pituuteen 24. a) Kromi b) Nikkeli c) Molybdeeni d) Pii 11. a) Vetokoe b) Taivutuskoe c) Iskukoe d) Sitkeyskoe 4. a) Suurentaa tunkeumaa b) Nostaa kaarienergiaa c) Nostaa lämmöntuontia d) Nostaa hitsiaineentuottoa 12. a) Hitsiaineen kemiallinen koostumus b) Myöstö c) Lämmöntuonti d) Esikuumennus 7. a) Laajat hitsit b) Muodonmuutokset ovat pieniä c) Hitsaus tarvitsee tyhjön d) Sillä hitsataan pääasiassa paksuja aineita 25. Mitä tarkoitetaan hitsiaineentuotolla. Mikä lankatyyppi (1,2 mm) on yleensä nopein pystyhitsauksessa. a) Jännitteen yksikkö on voltti b) Virran yksikkö on ampeeri c) Voltti kertaa ampeeri on watti d) Tehon yksikkö on joule 22. a) Iskusitkeyttä b) Murtolujuutta c) Myötölujuutta d) Kovuutta 8. Mikä seuraavista ei ole hitsauspuikon päällysteen tehtävä. Mitä ominaisuutta nikkeli nostaa oleellisesti hienoraeteräksen hitsiaineessa. Mikä on ns. paloaikasuhteen laskentakaava. a) Sulatetun hitsiaineen määrää aikayksikössä b) Käytetyn lisäaineen määrää aikayksikössä c) Sulatetun lisäaineen määrän suhdetta sulamishäviöihin d) Lisäaineen pituuden suhdetta jäännöspalaan 21. Minkä tyyppinen virtalähde tarvitaan puikkohitsauksessa. Mikä on yleisin virhetyyppi alumiinin hitsauksessa. a) Jalkohitsaus b) Vaakahitsaus c) Pystyhitsaus d) Kapearailohitsaus 13. Mikä seuraavista kohteista ei ole yleensä sopiva jauhekaarihitsaukselle. Mihin langansyötön säätö MIG/MAG-hitsauksessa vaikuttaa ensisijaisesti. a) 1 kWh/hitsiainekilo b) 3 kWh/hitsiainekilo c) 5 kWh/hitsiainekilo d) 7 kWh/hitsiainekilo 15. Mikä on yleensä suositeltava virtalaji ja napaisuus emästäytelangalle. Miten vaikuttaa pitkän vapaa langan käyttö jauhekaarihitsauksessa. haponkestävyyden antava seosaine ruostumattomissa teräksissä. Mikä seuraavista ilmiöitä tapahtuu, kun lämpötila nousee. a) Voidaan käyttää edullisempia suojakaasuja b) Voidaan hitsata ohuempia kappaleita c) Tyhjöä ei tarvita d) Tunkeuma on suurempi 26. Mikä on elektronisuihkuhitsauksen olennainen etu laserhitsaukseen verrattuna. a) Umpilanka b) Rutiilitäytelanka c) Emästäytelanka d) Emäsmetallitäytelanka 17. Mikä on yleisin teräs höyryja kattilaputkissa kattilalaitoksilla. Mikä seuraavista laserhitsausta koskevista väittämistä on totta. a) CMn-teräkset b) Cr-Mo-teräkset c) CrNiMo-teräkset d) Rst-teräkset 9. a) Riippuu hitsattavasta materiaaalista b) Kaikissa asennoissa c) Ainoastaan jalkoasennossa d) Kaikissa asennoissa, paitsi pystyasennossa 23. Mikä seuraavista toimintamalleista koskee tuottavuutta. Minkä tyyppiselle hitsauspuikolle kuivaus on tärkeintä ennen hitsausta. a) Vakiojännite b) Vakiovirta c) Vakio induktanssi d) Ei väliä Oikeat vastaukset löydät sivulta 40 Kysymykset laati Juha Lukkari Päätoimittaja Hitsaustekniikka-lehti juha.lukkari@shy.fi. a) Myötöja murtolujuus laskevat b) Materiaali hapettuu c) Materiaali viruu d) Kaikki edellä mainitut 5
www.hitsaus.net Sinustako Hitsaustekniikkalehden päätoimittaja. Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Hitsaustekniikka-lehti on SHY:n virallinen jäsenlehti, joka tarjoaa henkilöja yritysjäsenille viimeisintä tietoa hitsauksen ja termisen ruiskutuksen asiantuntijoilta sekä keskeisiltä toimijoilta yrityksiltä, tutkimuslaitoksilta, yliopistoilta koulutusorganisaatioilta jne. 044 2899 650 tai reetta.verho@kemppi.com Valimotie 8, 00380 Helsinki asiakaspalvelu@taitotalo.fi, 010 80 80 90 taitotalo.fi KANSAINVÄLISET HITSAUSKOULUTUKSET Kansainvälinen hitsaustarkastajan IWI-koulutus IWE-, IWTtai IWS-tutkinnon suorittaneille 3.2.–11.4.2025 Kansainvälinen hitsausinsinöörin IWE-koulutus ja kansainvälinen hitsausteknikon IWT-koulutus 20.5.2025–7.5.2026 Kansainvälinen hitsausneuvojan IWS-koulutus 8.9.2025–2.4.2026 Kansainvälinen hitsaustarkastajan IWI-koulutus niille, joilla ei ole IWS-, IWTtai IWE-tutkintoa 8.9.2025–13.5.2026 ESIMERKKEJÄ KÄYTÄNNÖN HITSAUSKOULUTUKSISTA Hitsauksen perusteet 15.–17.1.2025, 26.-28.3.2025 TIG-hitsaus 4.–6.2.2025 Pätevyyskokeen hitsauspäivä 14.2.2025, 23.5.2025 Ruostumattomien teräsputkien hitsaus 23.–24.1.2025 SILMÄMÄÄRÄINEN TARKASTUS Silmämääräinen tarkastus 1 – visuaalinen tarkastus 1 20.–22.1.2025, 18.–20.3.2025, 26.–28.5.2025 Silmämääräinen tarkastus 2 – visuaalinen tarkastus 2 25.–26.2.2025, 15.–16.4.2025 Silmämääräinen tarkastus hitsaajille – visuaalinen tarkastus hitsaajille 29.4.2025, 5.6.2025 ASIANTUNTIJASEMINAAREJA Teollisuusputkistot 2025 suunnittelu ja valmistus 29.–31.1.2025 Hitsausosaaminen 2025 – laatu, suunnittelutaidot, käytännön osaaminen 14.–15.5.2025 NOSTOTURVALLISUUS JA SÄILIÖTYÖT Teollisuuden asennusnostot 4.3.2025 Säiliötyöt turvallinen työskentely säiliöissä ja suljetuissa tiloissa 3.4.2025 Nostotyönvalvojan pätevyyskoulutus 6.–7.5.2025 Katso lisää www.taitotalo.fi/hitsaus TAITOTALO KOULUTTAA. Tehtävä on osa-aikainen ja oletuksemme on, että sitä hoidetaan oman työn ohessa. Lisätietoja tehtävästä antavat: Juha Lukkari Päätoimittaja Hitsaustekniikka-lehti puh. Lehti kertoo eri hitsausmenetelmistä, hitsauksen tutkimuksesta, hitsauslisäaineista ja -laitteista, eri materiaalien hitsattavuudesta, hitsauksen automatisoinnista, termisestä ruiskutuksesta, tuottavuudesta ja kustannuksista, laadunvalvonnasta ja testauksesta, koulutuksesta ja pätevöinnistä, hitsauksen terveydestä ja turvallisuudesta ja paljosta muusta. SHY:n hallitus haluaa yhdessä Juhan kanssa varautua tulevaan ja siksi aloitamme jo nyt etsimään ja kartoittamaan Hitsaustekniikkalehden päätoimittajuudesta kiinnostuneita henkilöitä jatkamaan Juhan elämäntyötä. SHY ja sen paikallisosastot, komiteat, klubit ja alan tekniset toimijat sekä yritysja yhteisöjäsenet tiedottavat toiminnastaan Hitsaustekniikka-lehdessä. Kohta 45 vuotta Hitsaustekniikka-lehden päätoimittajana toiminut Juha Lukkari on luvannut seistä ruorissa vielä vuoden, parikin. Virallinen hakuprosessi käynnistetään myöhemmin, mutta mikäli sinusta tuntuu, että etsimme juuri sinua, olethan yhteydessä. Tarkoituksemme on löytää pitkäaikainen tekijä, jolla laaja hitsausalan tuntemus, hyvät verkostot ja jolla pysyy itselläkin tarvittaessa kynä kädessä. 0500 414 045 tai juha.lukkari@shy.fi ja Reetta Verho Hallituksen puheenjohtaja Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys puh
(02) 634 4600 www.binzel-abicor.com sähköposti : info@binzel.fi HYVÄÄ JOULUA BOED-W24003_Kampagne-24-HitsausTeknikka-XMAS-FI-89x55.indd 1 BOED-W24003_Kampagne-24-HitsausTeknikka-XMAS-FI-89x55.indd 1 21.10.24 09:08 21.10.24 09:08 Impomet Oy Nuutisarankatu 22, 33900 Tampere Puh. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! woikoski.fi HYVÄÄ JOULUA! JA MENESTYSTÄ VUODELLE 2025 toivottaa Joulurauhaa ja Onnea Uudelle Vuodelle! Toivotamme kaikille lehden lukijoille hyvää joulua sekä menestystä tulevalle vuodelle 2025! ABICOR BINZEL Finland Oy Kartanontie 53, 28430 Pori p. 010 820 7800 www.impomet.com Hitsin Hyvää ® Joulua! Hitsin Hyvää ® Joulua! ja Säkenöivää Uutta Vuotta 2022 ja Säkenöivää Uutta Vuotta 2025 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Merry Christmas and a Happy New Year!
Joulurauhaa ja Onnea Uudelle Vuodelle! Onnea SHY 75 vuotta Hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2025 Iloista Joulua & ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2025 KIITOS KULUNEESTA VUODESTA JA ONNEA VUODELLE 2025! Suomen maalaisjärkevimmät graafisen alan ratkaisut TAITOSTA PAINOON! WWW.ORIDEA.FI
Tarkoitus on laajentaa hitsausinsinöörin tietämystä hitsaustaloudellisista asioista. Muutokset mahdollisia. Kirja käsittelee hitsaustekniikan kehityssuuntia, eri hitsausprosessien avaintietoja, hitsauskustannusten laskentaa, herkkyysanalyysien tekemistä, investointilaskelmia ja hitsaustuotannon kehittämistä. Kirjaa voidaan käyttää myös kurssikirjana erilaisilla hitsauskursseilla ja -seminaareissa. Kirjan perusajatus on esitellä ja antaa erilaisia työkaluja ja suuntaviivoja sekä ohjeita ja esimerkkejä, joita voidaan käyttää apuna ja tukena analyysija muutostyössä, jonka tehtävän eteen hitsausinsinööri voi joutua. Kohderyhmiä Tärkeä kirja kaikille hitsaushenkilöille! Hintaan 50 € (sis. Kirjan perusajatus on esitellä ja antaa erilaisia työkaluja ja suuntaviivoja sekä ohjeita ja esimerkkejä, joita voidaan käyttää apuna ja tukena analyysija muutostyössä, jonka tehtävän eteen hitsausinsinööri voi joutua. alv 10%) + postikulut Kirjan koko: A5 ja 159 sivua Julkaisija: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys Myynti: Angelica Emeleus, (09) 773 2199 angelica.emeleus@shy.inet.fi saatavilla myös verkkokaupasta http://shy.mycashflow.fi/ ovat mm. www.hitsaus.net 48 6/2024 Kirja selvittelee perusasioita ja -kysymyksiä, jotka käsittelevät hitsaustaloutta sekä erityisesti hitsauskustannuksia ja toimenpiteitä, joilla voidaan tehostaa hitsaustuotantoa. hitsausinsinöörit ja muut hitsauskoordinoijat, tuotantopäälliköt ja -teknikot, hitsausopettajat, IWE/ IWT/IWS-pätevöityskurssit ja hitsausyritysten henkilöt. Tarkoitus on laajentaa hitsausinsinöörin tietämystä hitsaus-taloudelli sista asioista. Kirja käsittelee hitsaustekniikan kehityssuuntia, eri hitsausprosessien avaintietoja, hitsauskustannu sten laskentaa, herkkyysanalyysi en tekemistä, investointilaskelm ia ja hitsaustuotannon kehittämistä. Kirjaa voidaan käyttää myös kurssikirjana erilaisilla hitsauskursseilla ja -seminaareissa. Se voi olla myös osa suurempaa työtä yrityksessä, mikä tähtää tuottavuuden nostamiseen. IIW/EWF-koulutus SHY – TIEDOTTAA SHY – TIEDOTTAA KOULUTUSUUTISIA INTERNATIONAL WELDING ENGINEER (IWE) Hitsausinsinööri LUT-yliopisto, Lappeenranta Astikainen Katariina FI/IWE/00788 Palosaari Mikko FI/IWE/00789 Putkonen Anssi FI/IWE/00790 Taitotalo, AEL-Amiedu Oy, Helsinki Suominen Timo FI/IWE/00791 INTERNATIONAL WELDING SPECIALIST (IWS) Hitsausneuvoja Koulutuskeskus Salpaus, Lahti Väisänen Toni FI/IWS/02890 Hietala Mika FI/IWS/02891 Meyer Turku Oy, Laivanrakennusoppilaitos, Turku Ahmeti Dren FI/IWS/02880 Alaoja Eelis FI/IWS/02881 Boström Jacob FI/IWS/02882 Fagerström Mikko FI/IWS/02883 Huotari Henri FI/IWS/02884 Knihti Pekka FI/IWS/02885 Pitkälä Mika FI/IWS/02886 Vuorinen Mikko FI/IWS/02887 Välilä Ville FI/IWS/02888 Ämmälä Lauri FI/IWS/02889 Taitotalo, AEL-Amiedu Oy, Helsinki Keinänen Pentti FI/IWS/02879 Sedu Education Oy, Seinäjoki Hautala Teemu Tapani FI/IWS/02870 Kinnunen Jussi Mikko Ilmari FI/IWS/02871 Peltola Anssi Tapio FI/IWS/02872 Hakala Maiju Kristiina FI/IWS/02873 Storvik Sakari Sergei Leander FI/IWS/02874 Pääkkönen Hannu Juhani FI/IWS/02875 Kivisaari Matias Hannu Simeon FI/IWS/02876 Hämäläinen Paavo Johannes FI/IWS/02877 Järvinen Verneri Osmo Juhani FI/IWS/02878. Lukuisat käytännön esimerkit osoittavat, kuinka hitsausprosessin optimoinnilla voidaan nostaa tuottavuutta. hitsausinsinöörit ja muut hitsauskoordinoijat, tuotantopäälliköt ja -teknikot, hitsausopettajat, IWE/IWT/IWS-pä tevöityskurssit, konsultit ja hitsausyritysten henkilöt. Lukuisat käytännön esimerkit osoittavat, kuinka hitsausprosessin optimoinnilla voidaan nostaa tuottavuutta. Kirjan kohderyhmiä ovat mm. ERIKOISERÄ Hitsaustalous ja tuottavuus Nils Stenbacka Svetskommisione n, Box 5073, 102 42 Stockholm, Tel 08-120 304 00 www.svets.se Tämä kirja selvittelee perusasioita ja -kysymyksiä, jotka käsittelevät hitsaustaloutta sekä erityisesti hitsauskustannu ksia ja toimenpiteitä, joilla voidaan tehostaa hitsaustuotantoa . H its au sta lo us ja tu ott av uu s N ils St en ba ck a KÄYNNISSÄ OLEVAT KURSSIT 21.05.2024 – 15.05.2025 Kansainvälinen hitsausinsinööri (IWE/IWT) monimuotokoulutus Taitotalo, Helsinki, www.taitotalo.fi 29.08.2024 – 02.05.2025 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Tampereen aikuiskoulutuskeskus, Tampere, www.takk.fi 02.09.2024 – 04.04.2025 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Taitotalo, Helsinki, www.taitotalo.fi 02.09.2024 – 11.04.2025 Kansainvälinen hitsaustarkastaja (IWI) (jos ei ole IWS-, IWTtai IWE-tutkintoa) Taitotalo, Helsinki, www.taitotalo.fi 05.09.2024 – 23.05.2025 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Koulutuskeskus JEDU, Nivala, www.jedu.fi 09.09.2024 – 10.06.2025 Kansainvälinen hitsausinsinööri (IWE/IWT) Turun ammattikorkeakoulu, Turku, www.turkuamk.fi 17.09.2024 – 20.03.2025 Kansainvälinen hitsatun rakenteen suunnittelijan koulutus (IWSD) LUT-yliopisto, Lappeenranta, www.lutuniversities.fi 01.10.2024 – 13.02.2025 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Koulutuskeskus Salpaus, Lahti ja Porvoo, www.salpaus.fi 21.10.2024 – 07.05.2025 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Ammattiopisto Lappia, Tornio, www.lappia.fi 31.10.2024 – 03.10.2025 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Sedu Education Oy, Seinäjoki, www.sedu.fi 04.11.2024 – 26.09.2025 Kansainvälinen hitsausinsinööri (IWE/IWT) LUT-yliopisto, Seinäjoki ja Lappeenranta, www.lutuniversities.fi 13.11.2024 – 09.05.2025 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) Ammattiopisto Samiedu, Savonlinna, www.samiedu.fi 22.11.2024 – 13.12.2025 Kansainvälinen hitsausneuvoja (IWS) OSAO, Oulu, www.osao.fi SUUNNITTEILLA OLEVAT KURSSIT Kevät 2025 Kansainvälinen mekanisoidun, orbitaalija robottihitsauksen asiantuntijakurssi (IMORWP) LUT-yliopisto, Lappeenranta, www.lutuniversities.fi Koulutusten aikataulut päivittyvät osoitteessa: www.shy.fi/koulutus/tulevat-kurssit/ Päivitetty 25.11.2024. Se voi olla myös osa suurempaa työtä yrityksessä, mikä tähtää tuottavuuden nostamiseen
Liity nyt!. www.hitsaus.net Tiedustelut: Janne Liias PRO TEKNOLOGIA RY (Puuteollisuus ry, tj / Pro Teknologia ry, pj) www.proteknologia.fi 0400 510 755 janne.liias@puuteollisuus.fi Suomi elää tekniikan alojen osaamisesta – sen pitää näkyä jo peruskoulussa ja lukiossa TEKNINEN TYÖ JA TEKNOLOGIA (TTT) OPPIAINEEKSI PRO TEKNOLOGIA RY:N RATKAISU TEKNINEN TYÖ JA TEKNOLOGIA (TTT) -OPPIAINE PERUSKOULUUN JA LUKIOON TTT-OPETTAJANKOULUTUKSEN KÄYNNISTÄMINEN TTT:n sisällöt Metalliteknologia Puuteknologia Sähköteknologia Muoviteknologia Tietokoneavusteiset suunnitteluja valmistusmenetelmät (CAD / CAM) Automaatio Robotiikka Ohjelmointi Tuotesuunnittelu Pinnankäsittelyteknologia TTT-oppiaine rakentuu teknisen työn rungolle innostaa oppilaita tekniikan aloille asentajasta diplomi-insinööriin kehittää oppilaan teknis-loogista ajattelua ja osaamista tuo esiin tekniikan ja luonnontieteiden ja matematiikan välisiä linkkejä tukee tasa-arvoa (TTT on kaikille yhteinen oppiaine, tytöille ja pojille) ehkäisee syrjäytymistä (onnistumisia myös ei-lukijoille) on osaavien TTT-opettajien antamaa (perustettava opettajankoulutus) on systeemitason vaikuttamista (kohdistuu koko ikäluokkaan) on kustannustehokas ratkaisu Suomi on nyt pitkälti luopumassa tekniikan opetuksesta peruskoulussa, koska Tekninen työ oppiaineena on lakkautettu Teknisen työn opettajankoulutus on lakkautettu Teknisen työn opetus yläkoulussa on vähentynyt jopa 67 % Oppilaiden kiinnostus valita teknistä työtä valinnaisaineeksi on vähentynyt muutosten seurauksena tuntuvasti. TULE MUKAAN MUUTOKSEEN! Tekniikan alat tarvitsevat tulevaisuuden osaajia. Pro Teknologiaan voivat liittyä yritykset, yhteisöt tai henkilöt
Nuoret oppivat vanhemmilta niin hyvät kuin huonotkin tavat. Hitsauksen materiaaliopin toinen painos on jaettu kolmeen kirjaan: yleisosa (Osa 1) ja materiaalikohtainen hitsattavuusosa painoteknisistä syistä kahtia (Osat 2a ja 2b) Erityisesti osan 2A lukuja 1 ja 2 on täydennetty runsaasti. 55 Työterveyslääkärin diagnoosi SHY:n juhlavuonna 2009. Kirjat soveltuvat myös muulle hitsausja metallialan henkilöstölle sekä materiaaliasioiden parissa työskenteleville henkilöille perustietolähteeksi sekä koulutusja opiskelumateriaaliksi yms. Hänen tarkka silmänsä on tallentanut asioita ja yhteyksiä, jotka ovat muilta jääneet huomaamatta. +358 9 773 2199 www.hitsaus.net ja kirjakaupat HITSAUKSEN MATERIAALIOPPI, 2. Kieli: Suomi Sivumäärä: 178, 220 ja 230 Asu: Pehmeäkantinen, sidottu kirja Julkaisuvuosi: 2019 Painos: 2. Kappaleet, jotka eivät kuulu IWS-vaatimuksiin, on merkitty sisällysluetteloon. Mukana olleena osuu pilkka myös Eeron omaan nilkkaan ja pelissä on usein aimo annos itseironiaa. Eero Nykänen HEFTEJÄ HIETALAHDESTA Hietalahden telakalla eri yrityksissä yli 35 vuotta työskennellyt hitsausinsinööri IWE Eero Nykänen on vapaa-aikanaan toiminut Hitsaustekniikka-lehden pilapiirtäjänä 90-luvulta alkaen. painos Osa 1 ISBN 978-951-98212-7-6 Osa 2A ISBN 978-951-98212-8-3 Osa 2B ISBN 978-952-69347-0-9 Kirjat myydään kolmen kirjan sarjana. http://shy.mycashflow.fi/ Hintaan 29,90 € (sis. alv 10%) + postikulut Hitsausinsinöörin muistelmat 9.8.1982 30.4.2018 MY YN NIS SÄ SH Y:N VER KK OK AU PA SS A HEFT EJÄ HIET ALA HDES TA Ee ro N yk än en Näillä nostureilla on nostettu paljon tavaraa, mutta myös Suomen vientiä ja samalla leipää moneen pöytään. Kirjat täyttävät kansainvälisen hitsausjärjestön IIW:n (International Institute of Welding) ja sen alakomitean IAB:n (International Authorisation Body) Guidelinen aihealueen Materiaalien käyttäytyminen hitsauksessa (Materials and their behaviour during welding) sisältövaatimukset hitsausinsinöörikursseille ja luonnollisesti myös alemmille koulutustasoille. Osa 1: DI Antero Kyröläinen ja IWE, IWI-C, TkL Timo Kauppi Osa 2: DI Juha Lukkari, DI Antero Kyröläinen ja IWE, IWI-C, TkL Timo Kauppi Osa 1: Metalliopin perusteet, terästen luokittelu ja valmistus, rakenneterästen käyttäytyminen hitsauksessa, murtuminen ja korroosio Koko: A4 Sivuja 178 ISBN 978-951-98212-7-6 Osa 2a: Metallit ja niiden hitsattavuus Koko: A4 Sivuja 220 ISBN 978-951-98212-8-3 Osa 2b: Metallit ja niiden hitsattavuus Koko: A4 Sivuja 230 ISBN 978-952-69347-0-9 Kustantaja: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry. Koko teokseen on tehty pieniä tarkistuksia, korjauksia, esitystavan parantamisia ja standardien ajantasauksia. Kappale kauneinta Helsinkiä! HEFTEJÄ HIETALAHDESTA Eero Nykänen. Kokonaisuus: ISBN 978-951-98212-9-0 Taitto: Oridea Oy Paino: KTMP Group Ab Oy Hinta/sarja: 160 € +alv 10% & toimituskulut suuremmista eristä määräalennus Myynti: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys r.y. painos Osat 1, 2A ja 2B 54 54 Vuonna 2009 samalle illalle osuneet juhlat olivat kova haaste Helsingin paikallisosaston puheenjohtajalle. Yksittäisiä kirjoja myynnissä verkkokaupassa. Mäkelänkatu 36 A 2, 00510 Helsinki Puh. 28 Vuosi 2006 29 29 Näinhän se meni kotona ja töissä. www.hitsaus.net Hitsauksen materiaalioppi -kirja osat 1 ja 2 on tarkoitettu hitsaushenkilöstön kansainvälisten koulutusohjelmien mukaisten IWE-, IWI-, IWTja IWS-kurssien oppikirjaksi
Huom! Akkreditointimme kattaa myös muovien (PED) ja betoniterästen hitsaukset. VA MIA, Vaasa(+) Raahen Osaamiskeskus, Raahe(+) Kainuun Ammattiopisto, Kajaani Länsirannikon Koulutus Oy WinNova (Rauma, Laitila ja Pori)(+) TAKK(+) Turun AKK Sedu Edu cation, Seinäjoki, Lapua Nondest Oy, Kokkola(+) AO Lappia, Tornio(+) Lisätiedot löydät osoitteesta WWW.WINNOVA.FI/PATEWIN (+) -merkityissä paikoissa myös menetelmäpätevöin tien valvontaa. PATEVOINNIT AJAN TASALLE AKKREDITOITUNA PED:in (Painelaitedirektiivi 2014/68/EU) II-IV hitsauksiin Hitsaajien pätevyysja menetelmäkokeet (Henkilöja tuotesertifiointeja) hyväksytään akkredi toituna PäteWin Oy:n toimesta. .. Kokeita voidaan valvoa myös yritysten tiloissa. direktiivin mukaisiin hitsauksiin. Lisätietoja: Lisätietoja: skvalvonta@sakky.fi skvalvonta@sakky.fi Relanderinkatu 2, 78200 Varkaus Relanderinkatu 2, 78200 Varkaus Varkaus 044 785 8390 Varkaus 044 785 8390 Kuopio 044 785 4246 Kuopio 044 785 4246 Porvoo 040 183 2147 Porvoo 040 183 2147 Savonlinna 044 550 6266 Savonlinna 044 550 6266 www.sakky.fi/patevointilaitos. www.hitsaus.net 51 6/2024 Tutustu verkkokauppaamme HITSAUSALAN ERIKOISLIIKE Hitsauskoneet, -suojaimet, -lisäaineet www.pirkkahitsi.fi Tampereen Pirkka-Hitsi Oy | Vesalantie 20, 33960 Pirkkala | 03 3141 4200 HITSAAJIEN PÄTEVÖINTIÄ TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO HITSAUSKONEITA JA -TARVIKKEITA 0402 144 133 • • Hitsauskoneet ja cobottiasemat • • Lisäaineet ja tarvikkeet www.hitsiaijat.fi I .. PäteWin Oy PÄTEVÖINTILAITOS TARKASTUSLAITOS PÄTEVÖINTILAITOS PÄTEVÖINTILAITOS Hitsaajan PED-pätevyyskokeet Hitsaajan PED-pätevyyskokeet direktiivin mukaisiin hitsauksiin. Sopimusvalvojaverkostomme valvoo PED-kokeita alla mainituissa oppilaitoksissa
+358 40 52 11 878 EMAIL. 050 551 1235 jukka.hakala@ndtteam.fi Puh. ??????. www.hitsaus.net 52 6/2024 ??. 050-551 1234 ari.lahti@ndtteam.fi NDT-TARKASTUKSET Pirkanmaalta laadukkaasti www.ndt-team.fi 97% asiakkaista antanut kiitettävän arvosanan. 040 152 4241 hanna.torenius@pp-marketing.fi Petteri Pankkonen puh. ??. ?????????????. 044 326 7076 petteri.pankkonen@pp-marketing.fi. ??????????. Vaadi enemmän laatua ja tehokkuutta tarkastuksiin, Kysy tarjous! WWW.NDT-INSPECTION.FI TEL. 02 238 8666 www.arctronic.fi Hitsaustekniikka -lehden jokainen numero on erikoisnumero! Ilmoitusmyynti: Hanna Torenius 040 152 4241 NDT-TARKASTUKSIA NDT-TARKASTUSLAITTEITA KAASUJA HITSAUSTARVIKKEET TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO TUOTEJA TOIMIALAHAKEMISTO ISO 9001 sertifioitu SFS-EN ISO 9712 pätevyyksin 045 121 4005 Santeri Salmela Seinäjoki-Kokkola-Pietarsaari Vaasa-Ylivieska-Oulu NDT – tarkastukset sekä asennusja valmistusvalvonta. Toimipisteet: Oulu, 040 515 7771 Seinäjoki, 044 750 9219 Tampere, 044 247 5303 Raisio, 040 839 7826 Espoo, 050 358 7715 Kouvola, 045 894 2554 www.qualitas.fi info@qualitas.fi HITSAUSLISÄAINEITA JA -TARVIKKEITA Impomet Oy Nuutisarankatu 22, 33900 Tampere Puh. Ammattitaidolla, luotettavasti, ympäri Suomen. 010 820 7800 www.impomet.com Kovaja korjaushitsaus lisäaineet HITSAUSTEKNIIKKA-LEHDEN JOKAINEN NUMERO ON ERIKOISNUMERO! Teemat ja aikataulut 2025: NRO TEEMA Ilmoitusvaraukset ilmestyy 1/2025 Kehittyvät hitsausprosessit 24.1.2025 21.2.2025 2/2025 Terveys ja turvallisuus 21.3.2025 17.4.2025 3/2025 Laatu, NDT, DT sekä tuotannon laatu 16.5.2025 13.6.2025 4/2025 Kestävä kehitys ja verkostot 22.8.2025 19.9.2025 5/2025 Ei-rautametallien hitsaus 10.10.2025 7.11.2025 6/2025 Hitsausmessut Essenissä Schweissen und Schneiden 2025 14.11.2025 12.12.2025 Muutokset mahdollisia. Puh. ??????. INFO@NDT-INSPECTION.FI ARCTRONIC OY Polttolaitoksenkatu 11, 20380 Turku Puh. ??. ILMOITUSMYYNTI: T:mi Petteri Pankkonen Hanna Torenius puh
VALITSE OIKEIN VALITSE OIKEIN Valitse Valitse Woikoski Woikoski Oikeat valinnat takaavat parhaan lopputuloksen hitsauksessa. Lue lisää verkkosivultamme woikoski.fi/hitsaus woikoski.fi • Hitsauskoneet ja -prosessit • Hitsaussuojaimet • Suojakaasut • Hitsauksen lisäaineet • Kaasuverkoston suunnittelu, asennus ja huolto. Saat kaikki hitsaukseen Woikoskelta kokonaispalveluna
.ARU2 H ää j lua ja H ää j lua ja menesty e istä uu a vu ta! menesty e istä uu a vu ta! Seas ’s n ! Seas ’s n !