H yvä E lämä Mukana Sielun Sielun peili peili Perjantain jako alkaa justiinsa Hurstin Valinnan Heikki Hursti Maija, 70, harrastaa seinäkiipeilyä Painonhallinnassa eivät toimi tiukat rajoitukset Moni kärsii raudanpuutteesta tietämättään SOTE sotkussa hallinnon kiermuroissa Heli Laaksonen on luonnon lumoissa Lulu Tanhuanpää tarinoi ihmiset onnellisiksi Anne löysi hyvän elämän Inarista 1/2023 – 8,50
käytössä). Soveltuu itsehoitoon sekä klinikoilla käytettäväksi. Mikroverenkierto on pienten verisuonten äärimmäisen tiheä verkosto kaikissa elimissä ja kudoksissa, jonka avulla kehon solut saavat tarvitsemansa hapen ja ravintoaineet ja jonka kautta kuona-aineet poistuvat. Ota yhteyttä, kerromme mielellään lisää.. Tästä syystä pienimpien verisuonten verkoston hyvä toiminta on RATKAISEVASSA ASEMASSA sekä terveyden ylläpitämiseen että sairauksista toipumiseen. Mihin BEMER auttaa. Mitä tarkoittaa mikroverenkierto. V erenkierron hyvällä toiminnalla on iso merkitys kokonaisvaltaiseen terveyteen. BEMER Nordic, Itsehallintokuja 6, 02600 Espoo, 020-7439070, info@bemernordic.com, www.bemernordic.com, www.hellisolujasi.fi Tue terveyttä, kuntoutumista ja palautumista BEMER tukee terveyttä BEMER-terapialla ei ole todettu haitallisia sivuvaikutuksia (yli 20 v. Monet huippu-urheilijat käyttävät terapiaa säännöllisesti tukemaan optimaalista palautumista, hyvää unen laatua ja immuunijärjestelmän toimintaa. Sen heikentynyt toiminta liittyy monenlaisiin oireisiin ja sairauksiin sekä sillä on vaikutus palautumiseen työpäivästä tai liikunnasta. Lyhyt hoitoaika on tehokas tapa tukea energiatasoa, suorituskykyä sekä palautumista. Ota elämäntavaksi BEMER BEMER on fysikaalinen terapia, joka parantaa turvallisesti ja tehokkaasti heikentynyttä verenkiertoa. Sillä on tutkitusti kohdennettu vaikutus mikroverenkierron laajaan järjestelmään. Mikroverenkierto muodostaa 74 % koko verenkierrostamme ja sen toiminta on kaikkien kehon aineenvaihduntaprosessien PERUSEDELLYTYS. Vain 2 x 8 minuuttia päivässä BEMER sopii hyvin käytettäväksi koko perheelle, kaiken ikäisille. Pitkäikäinen terapialaite, jonka käyttö on helppoa ja turvallista. Se on sertifioitu lääkinnällinen laite mdc EU ja FDA USA
SE, ETTÄ VIESTEJÄ kohdistetaan etunimen perusteella vanhemmille ihmisille tuntuu erityisen alhaiselta ja vastenmieliseltä. Jollei viesti muuta herätä niin inhottavan ja vähän levottomankin olon, kun joku lähestyy kieroin ja taloudellista etua tavoittelevin pyrkimyksin. WhatsApp-viestien lähettäminen on ilmaista. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 62 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 66 € Digilehti Kestotilaus, 8 numeroa 50 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 53 € Tilaa omasi! Seuraava lehti ilmestyy maaliskuun puolivälissä. Sitä ei kannata hävetä, jos menee lankaan. www.karprint.fi Va ih toe htoj a hyvään eläm ää n Mari Ahola-Aalto 1/2023 H yvä E lämä Näitä on syytä varoa! HEI ÄITI, minulla on uusi numero. VIIME VUONNA ensimmäisen kerran nähty huijaus on johtanut rahan pyytämiseen lapsen nimissä. Sitten hän soitti ja tarkisti, ettei viesti ollut tullut veljeltäni tai minulta. Varsinkin jos luvassa on jälleen yksi asiaton viesti. Ja joku lienee maksanutkin, ei viestejä muuten enää liikkuisi. Olihan siihen mennyt kansanedustajakin. Ei ollut. Viestistä tuli tunne, että tällä ollaan nyt epärehellisesti pyrkimässä johonkin. Matkapuhelin on rikki. Nuorempien olisi syytä pitää vanhempansa ajan tasalla ilmiöistä. Vastaavia viestejä kiertää ympäri Suomen, joissakin puhelin on pudonnut vessanpönttöön. H yvä E lämä 3 . 09-41397 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Sirpa Hornaeus Puh. Se tuntuu ikävältä. Voit poistaa vanhan ja tallentaa tämän numeron ja sitten lähettää minulle viestin WhatsApin kautta. Kun niitä lähetetään riittävän paljon, yleensä myös joku narahtaa huijaukseen. Kannen kuva: Mari Ahola-Aalto Painopaikka: Printall, Tallinna 2023 Aikakausmedia ry:n jäsen. Kunhan ei tee, mitä jatkossa pyydetään. kertaostoliittymästä, jonka haltijaa ja viestin lähettäjää ei saa selville. Puhelimen piippaus voi asiattomien viestien vuoksi alkaa tuntua jopa ahdistavalta. MINUNKIN ÄITINI sai tällaisen huijausviestin. 040-7538555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-to klo 9-11.30 puh. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto Puh. Eli ei lähetä rahaa kenellekään.. Hänelle heräsi onneksi mutu-tuntuma, ettei tämä ole nyt totta. ISSN 2737-2758 (painettu) ISSN 2737-307X (verkkojulkaisu) Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Viesti oli lähetetty 044-alkuisesta prepaidliittymästä, ns. Tämänkaltaisten huijausten logiikka perustuu yleensä laajaan jakeluun
H yvä E lämä 6 –?Eläkkeellä oleva työläinen, esittäytyy Heikki Hursti. 42 Suomalaistutkimus haastaa sairauksien periytymisen. 23 Arjen sankari Markku Alén sai auttamisen kodin perintönä. 60 Runoilija, kirjailija Heli Laaksonen meni metsään. 38 83-114 Avara ajattelu laajentaa hyvää elämää! Kannustavia ja konkreettisia mielen työkaluja henkisen kasvun tueksi.. 38 –?Seinäkiipeily sopii kaikille, eikä ikä ole este, sanoo seitsemänkymppinen Maija Huhtikorpi. 30 Muuttunut elinympäristö lisää riskiä ylipainolle. 36 Suomessa yleisimmät vatsavaivat liittyvät laktoosi-intoleranssiin, refluksitautiin ja toiminnallisiin vatsavaivoihin, kuten ärtyvän suolen oireyhtymään. 18 D-vitamiinin virallisten saantisuositusten mukaiset määrät riittävät harvoille. 50 Laulaja Lulu Tanhuanpää on elänyt värikkään elämän. 66 Anne Haapalainen löysi onnellisuuden Inarin erämaasta. 81 Ristikkoa ratkomaan! Sisältö 1/2023 70 23 Sielun peili peili Eija Kivelän elinikäinen taideharrastus kukoistaa nyt enemmän kuin koskaan. 44 Sotessa alkukankeuksia. Ihastui, ja kun pääsi sieltä, kirjoitti kirjan. 20 Moni kärsii raudanpuutteesta tietämättään. Lohjalainen Markku Alén oli yksi Puoli Seitsemän -tv-ohjelman Arjen sankareista. Hän on elänyt viisi vuotta syövän kanssa. 70 Viisi vuotta syövän kanssa ovat tuoneet Eija Kivelälle tunteen, että elämä on nyt, eikä sitten joskus. 26 Ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin mukaan tärkeimpiä asioita laihdutuksessa ovat jaksaminen ja voimavarat. 56 Suomessa on käynnistetty maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen aivoterveysohjema. 17 Varamummo pohtii eri aikojen hiihtovälineitä. Maija Huhtikorpi, 70, kiipeilee yleensä kaksi kertaa viikossa. 34 Lihavuuden stigmasta pääsemisessä on paljon tehtävää. 4 . 12 Päätoimittaja Martti Huhtamäen hyvää elämää. Hänellä on hetki aikaa istahtaa kahvikupin ääressä, ennen kuin aloitetaan Hurstin Valinnan perjantainen ruokajako. 14 Terveysuutisia
Vielä on tunti aikaa siihen, että Heikki Hursti avaa Hurstin Valinnan ovet ja ruokajako alkaa, mutta jono on jo pitkä. H yvä E lämä Jono näkyy perjantaiaamuna Helsinginkadulla kauas. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Mari Ahola-Aalto Auttaminen geeneissä. 6
Hurstin Valinnassa Helsinginkadulla tekemisen meininki, sillä ruoka-avun hakijoita riittää.. Heikki Hurstilla ja muulla porukalla on kiire. H yvä E lämä 7 .
H yvä E lämä T äällä on tekemisen meininki. 8 . Kassit täyttyvät. Laatikoissa on iso numerolappu, montako kappaletta kyseistä tuotetta annetaan yhdelle hakijalle. Näitä valitettavasti on, Heikki tuhahtaa. Pitkäaikainen toiminta on opettanut tekijöille, kuinka homma parhaiten sujuu. Hyvä niin. – Jos yhteiskunta ei tee, tekeminen jää kolmannen sektorin huoleksi. – Nyt on toisin. Nyt vaalien alla vähävaraisetkin taas muistetaan. ”Voin vain toivoa” Avuntarpeen tulevasta kehityksestä Heikki toteaa: – Ei minulla ole kristallipalloa, että tietäisin, miten asiat menevät. Kiitteli kyyneleet silmissä, kuinka hyvää työtä siellä tehdään. Työtä on riittänyt ilmankin. Vannotti, että ettehän vain luovu auttamisesta. Viime vuosina on tullut ihan uutta porukkaa apua hakemaan. Kaikki ovat tulleet hakemaan sitä, mitä puuttuu: ruokaa. Jonossa on vähävaraisia työttömiä, vanhuksia, maahanmuuttajia, yksinhuoltajia, opiskelijoita, Heikki sanoo. Mutta Heikki on joutunut kokemaan, että joillakin voi muisti olla lyhyt. Me teemme tätä niin kauan kuin pystymme ja saamme jaettavaa yrityksiltä, Heikki sanoo. Suomessa, Helsingissä vuonna 2023. Välillä joku kysäisee Heikki Hurstilta jotain, ja jatkaa sitten taas ruokatarvikkeiden esillelaittoa. – Eläkkeellä oleva työläinen, esittäytyy Heikki Hursti, 68. Jonkun on tätä työtä tehtävä. – Niinhän on aina ollut, että kun vaalit ovat ohi, monien päättäjien kiinnostus kääntyy toisaalle. Toinen jakopäivä on keskiviikko. Eräs vaaliehdokas kävi joitakin vuosia sitten Hurstin Valinnassa. Mutta Hurstin Valinta on pysynyt paikallaan ja jonot ovat saaneet jäädä. – Mutta onhan minulla vielä aikaa sitäkin miettiä.. Ehkä siten pois mielestäänkin. Hänellä on hetki aikaa istahtaa kahvikupin ääressä, ennen kuin aloitetaan Hurstin Valinnan perjantainen ruokajako. Jonottajat odottavat hyvässä järjestyksessä kadulla, osa heistä juttelee keskenään. Heikki Hursti asettuu yhden ruokalaatikon taakse, muut työntekijät muiden. Myös hakijat tuntevat systeemin: jokainen ottaa omansa ja siirtyy eteenpäin, seuraavan laatikon luokse. Uutta porukkaa jonoissa On ollut aikoja, jolloin hyväosaiset ovat halunneet Helsinginkadun ruokajonon pois silmistä. Juttu luistaa työn lomassa, hyvässä hengessä ja huumori mukana. Lahja ja Veikko Hurstin Laupeudentyö ry:n työntekijöillä ja vapaaehtoisilla on kädet täynnä työtä, että kaikki saadaan valmiiksi kaksi kertaa viikossa tapahtuvaa ruokajakoa varten. Voin vain toivoa, että kaikki päätökset ja lupaukset, joita eduskuntatalolla tehdään, myös toteutuisivat. Elämä on tullut entistä useammille entistä vaikeammaksi. Kun Heikin isä Veikko Hursti aloitti toiminnan 60-luvulla, avun piirissä olivat alkoholistit ja muut yhteiskunnan rattailta pudonneet. Heikkiä itseään on useasti pyydetty politiikkaan, mutta hän ei ole siihen lähtenyt. – Mutta takki kääntyi heti vaalien jälkeen. Kukaan ei etuile, eikä häiriöitä ole. Ovet avataan ja väkeä tulee sisään. Sitten hän olikin sitä mieltä, että ruokajako pitää lopettaa kokonaan
Vakaumus sydämeen Veikko Hurstin tie hyväntekijäksi kulki omien vaikeiden elämänkokemuksien kautta. Mutta musikaalisesti ja taiteellisesti lahjakas, Atenemissakin opiskellut Veikko alkoholisoitui. Nyt on remmissä neljäs sukupolvi, kun Heikin tytär Sini Hursti on yhdistyksen toiminnanjohtaja. Hän palveli jatkosodassa vapaaehtoisena. Eikä Veikko ollut ensimmäinen. Oli imppaamista ja kaikenlaista keppostelua. Heikin veli Pekka Hursti on myös ollut pitkään mukana ja hoitaa kuljetuspuolta. Pohjoisesta löytyi Eija-puoliso. . Hän oli metodistipappi, joka auttoi rahattomia ja asunnottomia Helsingin katupoikia. Mutta Hurstin suku on auttanut vähävaraisia paljon aikaisemmin. Heikin isä Veikko Hursti aloitti avustamisen 60-luvulla, vaikka Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry perustettiinkin toimintaa hoitamaan vasta vuonna 1983. Isän alkoholiongelma ja siihen liittynyt väkivaltaisuus varjostivat Heikin ja hänen sisarustensa lapsuutta. Heitä lähetettiin maalle töihin ruokaja majoituspalkalla. Heikki kuuluu nykyisin Korson evankelisluterilaiseen seurakuntaan. Kaikki muuttui niin paljon parempaan suuntaan, että se vaikutti minunkin elämääni. Uskonratkaisun jälkeen Heikki evankelioi Helsingin kaduilla, auttoi päihdeongelmaisia ja kiersi Jumalan tähdet -gospel-yhtyeensä kanssa viemässä ilosanomaa ympäri Suomea. Arvo Hursti myös ruokki, vaatetti ja majoitti heitä kotonaan. Näistä Hurstit tänä päivänä parhaiten tunnetaan. ’’Elämä on tullut entistä useammille entistä vaikeammaksi.’’. H yvä E lämä 9 . Sodan jälkeen hän toimi mainospiirtäjänä ja akrobaattina sirkuksessa. Ruokajako avasi jälleen ovensa. – Siellä kohtasin ja autoin monia erilaisia ihmisiä, joilla oli paljon ongelmia. Erään yöllisen rukouksen jälkeen hän löysi Jeesuksen Kristuksen. Pääinstrumentti oli klarinetti. – Näin isän ja äidin elämänmuutoksen. – Onneksi se vaihe oli lyhyt. Heikki jatkaa hallituksen puheenjohtajana ja varatoiminnanjohtajana. Käsi kädessä, täydellä sydämellä. Musiikista kiinnostunut Heikki lähti 15-vuotiaana Lahden varuskuntaan soitto-oppilaaksi. Tai kalastusreissuilta, joilla Heikki usein tuntee Hänen olevan läsnä. Kirkossa hän ei kovin usein käy. Mutta Jumalan löytää muualtakin. Vaikka metsästä. Auttaminen taitaa olla meillä geeneissä, sanoo Heikki. Tapahtui myös Heikin suuri elämänmuutos. – Teemme yhdessä. – Minulle tuli silloin vakaumus sydämeen. Veikon isä Arvo Hursti aloitti auttamistyön vuonna 1916. Heikki toimi myös Pohjois-Suomessa nuorisotyöntekijänä, helluntaiseurakunnan pastorina ja helluntaiseurakuntien koulutyöntekijänä. Nuori Heikki oli levoton, koulussa oli vaikea keskittyä ja hän viihtyi kaduilla. Neljässä sukupolvessa Ruokajaot Helsinginkadulla, Köyhien Linnanjuhla Hakaniemen torilla, Joulujuhla Messukeskuksessa. Vuosi ennen Heikin lähtöä isä oli raitistunut ja löytänyt Jumalan. Heikki toimi paikallisessa seurakunnassa ja Turistikirkon pastorina. Perhe lähti 11 vuodeksi lähetystyöhön Espanjaan
Kävin myös taidekoulussa. – Ja sitten yhtäkkiä huomattiin, että tilillä on sen verran rahaa, että saadaan kaikki hommat hoidettua ja laskut maksettua. – Auttamistyö on hyvin intensiivistä työtä. Mutta siihen tarvitaan sellainen oikein kunnon inspiraatio päälle. Hän on musiikin lisäksi löytänyt itsestään kuvataiteellisen puolen. Moni ajattelee, että tuosta vain ruokapussit jakoon ja siinä se. 10 . Toiminnan pyörittäminen on iso ja monien ihmisten työpanosta vaativa tehtävä. – Hain kirjastosta taidekirjoja ja opiskelin. H yvä E lämä Musiikki on myös edelleen Heikin elämässä mukana. Tiukkaa on välillä ollut. Eija Hursti menehtyi syöpään vuonna 2019. – Aina kun käyn yläkerrassa, ajattelen, että kyllä minä kohta tulen tänne maalaamaan. Tavastialla oli tilaisuus teemalla ”Hynää Hurstille”. Musiikki ja taide suvussa Hurstien sukuun näyttää siunaantuneen paljon lahjoja, joita on suotu myös Heikille. Tavarat pitää hakea monesta paikasta eri puolilta pääkaupunkiseutua. Ne pitää kuljettaa niin, ettei kylmäketju katkea. Järjestettiin myös kolmen Hurstin näyttely, jossa oli mukana Heikin, Veikon ja Heikin serkun Armas Hurstin töitä. Kotoa löytyy sekä kitaroita että sähköpiano. Pahvia ja roskaa tulee paljon ja sitä pitää kuljettaa pois. Syntyi suorastaan kansanliike, oli tukikonsertteja. Mutta se ei vain ole siinä. Heikki Hursti, vielä nimeämätön teos.. – Ja siten, kun siitä hommasta alkoi jotain tulla, pidin näyttelyitä sekä Espanjassa että Suomessa. Mutta puolisoni Eijan kuoleman jälkeen en ole juuri maalannut, piirtänyt kylläkin. Kun oli oikein vaikeaa, yhdistys sai myös apua. – Pensselit ja muut välineet ovat kotona yläkerrassa valmiina. Akvarellimaalauksessa oppi-isäni oli upea akvarellisti Pentti Manninen, taiteilijanimeltään Honka. – Nyt meillä on siunattu tilanne, sillä talous on suhteellisen vakaa. Heikki Hursti, Koivikkotie. Myös taloudesta ja kirjanpidosta on huolehdittava, eikä se ole useinkaan ollut helpoin osuus työstä. Työntekijöiden ja vapaaehtoisten tehtävät pitää sopia ja järjestää. Maalaaminen on Heikillä jäänyt viime vuosina vähemmälle, mutta ei varmaankaan lopullisesti. Pitää olla kontaktit yrityksiin, joilta avustustavaraa saadaan. Hän alkoi piirtää ja maalata Espanjan-vuosinaan. Ne pitää järjestää ja varastoida, ja isoja tavaramääriä pitää pussittaa
– Ei sellaisesta ollut koskaan isän kanssa puhetta. Ja tarina jatkuu. Isällä oli kyllä ympärillään ihmisiä, mutta hän oli jossakin mielessä yksinäinen susi, joka ei aina jakanut ajatuksiaan. Saamme suuria tavaraeriä, jotka viedään suoraan pakastevarastoomme, ja sieltä niitä sitten haetaan jakoon. Vähäosaisten äänenä Vaikka auttamistyö on kulkenut suvussa sukupolvesta toiseen, itsestäänselvyys se ei ole ollut. – Mutta valtiovallan pitäisi olla enemmän mukana tässä toiminnassa. Muuta: Aino Triumph on kirjoittanut Heikki Hurstin elämästä ja työstä teoksen Heikki Hursti, Helsinginkatu 19. – Olemme kiitollisia siitä, että isot toimijat tukevat meitä. – Ukkini Arvo oli sanonut jo isän ollessa nuori, että Veikko tulee jatkamaan tätä työtä. Joulujuhlan ja itsenäisyyspäivän tilaisuuden valmisteluissa ja toteuttamisessa vapaaehtoisia on toki paljon enemmän. Työ: Eläkkeellä, Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n varatoiminnanjohtaja. Vähittäiskaupoistakin saadaan edelleen lahjoituksia, mutta vähemmän kuin ennen. Palkattuja työntekijöitä on nyt kuusi, ja vapaaehtoisia töissä toiset kuusi. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto tukee yhdistystä vuokranmaksussa. Tunnustuksia: Suomen Leijonan ritarimerkki, Helsingin kaupungin kultainen mitali Perhe: puoliso Eija Hursti 1973-2019, lapset Sini, Ari ja Ruth. Avustustuotteista valtaosa saadaan keskusja tukkuliikkeiltä ja tehtailta. Tänne voi tulla katsomaan, mitä täällä tapahtuu ja mitä me teemme, Heikki sanoo. Niin myös kävi, vaikkei Veikon vaikeina, alkoholihuuruisina aikoina siltä näyttänyt. Myöskään Heikki ei ollut suunnitellut yhdistyksen työhön tuloa. Ne eivät ole viimeisen myyntipäivän tavaraa, vaan hyvällä päiväyksellä olevia tuotteita. Hurstit puhuvat niiden vähäosaisten ja syrjäytyneiden puolesta, joiden ääni ei useinkaan kuulu pitkälle. Vasta isän kuoleman jälkeen Heikki kuuli, että isä oli vuotta ennen kuolemaansa puhunut Rovaniemen kirkossa ja sanonut, että hänen poikansa Heikki tulee jatkamaan työtä. Kaupat minimoivat hävikkiä myymällä punalapputuotteita isolla alennuksella. Tilaa Hurstin Valinnassa on noin 500 neliötä, ja lisäksi yhdistyksellä on käytössä pakastevarasto. Toivon, että päättäjien silmät avautuisivat. HE. Harrastukset: Musiikki, maalaaminen, kalastus. Ammatti: hyväntekijä. Heikki Johannes Hursti Syntynyt: 8.8.1954 Helsingissä. H yvä E lämä 11 . Mutta kun sosiaalineuvos Veikko Hursti kuoli 80-vuotiaana vuonna 2005, Heikki tarttui luontevasti ohjaksiin yhdistyksessä. – Jos jollakin on aikaa ja kiinnostusta, voi kyllä ottaa yhteyttä ja tulla mukaan työhön. Mutta eivät vain puhu, vaan tekevät, joka päivä. –?Uskon, että on Jumalan johdatusta, että olen tekemässä juuri tätä työtä, Heikki Hursti sanoo
Siellä työkenttä oli laaja ja 14 yrityksen joukossa oli monipuolisuutta. Se jäi siihen. 12 . Myös useiden valtioiden päämiesten ja muiden merkittävien henkilöiden tapaamiset pysyvät mielessä, Urho Kekkosen, Kalevi Sorsan, Johannes Virolaisen, Aatos Erkon ja Harri Holkerin voin lukea kuuluneen kavereitteni joukkoon, mutta olen tavannut isäni rinnalla pikkupoikana myös Suomen marsalkka Mannerheimin elintarvikemessuilla, Ronald Reaganin Kalifornian kuvernöörinä sekä Leonid Brezhnevin jalkapallo-ottelussa Moskovassa ja Helsingin ETYKin puutarhajuhlissa Kalastajatorpalla. Puhuimme Englannin ja Suomen koripallotason ja keltaisen lehdistön silloisista eroista. Iloa sinkoilee myös laajalta kaveripiiriltäni, joka on tosin huolestuttavasti huvennut viime vuosina. Iltasanomien vastaavaksi päätoimittajaksi palasin 12 vuodeksi ja pari vuotta talon varatoimitusjohtajana työskenneltyäni siirryin Kirjayhtymän toimitusjohtajaksi. Seuraava loikka oli Global Media Publisherin perustaminen eli kansainvälisen kirjallisuuden kääntäminen. Kuningatar Elisabeth ja prinssi Philip soivat minulle viiden minuutin keskusteluajan keväällä l976 Britannia -aluksella Helsingin Kaivopuiston rannassa. Elämästäni on tehnyt toistaiseksi hyvän terveys ja sen pohjana tupakoimattomuus ja kestävyysurheilu, mm. En ihmettele, vaikka yhtään rakennusliikettä ei saataisi vuosikausiin tarttumaan kuokkaan ja rakentamaan kivitaloja suolle. Siellä keskustelin melko pitkäänkin USA:n kärkiparin Gerald Fordin ja Henry Kissingerin sekä Iso-Britannian pääministerin Harold Wilsonin kanssa. Nyt se on tyhjän panttina odottamassa 25 000 asukkaan asuntoja kiitoradalle ja sen viereisille lettosoille. Elämän kohokohtia on useita. Myös tietokilpailujen laatiminen tuottaa iloa, toivottavasti myös lukijoille. Iltasanomien uutispäällikön tehtävistä siirryin viideksi vuodeksi Wihuri-yhtymän viestintäjohtajaksi. Myös matkat maailmalla yli sadassa maassa antavat aiheen iloon. Ranskan aikaisemman presidentin Valéry Giscard d’Estaing suututin Liikesivistysrahaston 100-vuotisjuhliin liittyneessä väittelyssämme EU:n tulevaisuudesta, Hänen mielestään EU:lla piti olla yksi yhteinen joukkue maailman urheilusarjoissa. Mistä saat voimaa elämääsi. Malmin lentokenttä oli laskeutumisten määrässä Suomen vilkkain. 20x90 kilometrin mittainen Pirkan Hiihto, sekä 30 vuoden ura koripalloerotuomarina. Myös Pierre Trudeau tuli tutuksi, sillä olin tuolloin Suomi-Kanada seuran puheenjohtaja ja se kiinnosti häntä. Helsingin sitoutumattomana kaupunginvaltuutettuna sain kentän tuhoamisen siirretyksi, oikeusistuinten päätöksin 10 vuodella, mutta nyt siellä on jäljellä vain suojeltu lennonjohtoja ravintolarakennus. HE Harrastusluonteinen työnteko pitää vauhdissa. Kun mietit elämääsi, mitkä ovat sen kohokohtia. Tilastoista löytyy 53 USA-Neuvostoliitto -ottelua ja satoja muita otteluita Suomessa ja maailman kaikissa maanosissa. Rooman olympiakisoissa vuonna 1960 jaoin yleisurheilun lehdistöpaikkani Berliinin 24 vuoden takaisen mustan sankarin Jesse Owensin kanssa. Maailma, etenkin Neuvostoliitto, muuttui ja markkinat vapautuivat eikä kannattavuus noussut riittävän korkealle. Kolmen kirjan kirjoittamisen jälkeen alkoi jo vuosikausia kestänyt kolumnien kirjoittaminen. Voimaa saan itseäni paljon suositummalta vaimoltani Leenalta ja muulta perheeltämme. H yvä E lämä Martti Huhtamäen hyvää elämää Mikä tekee elämästäsi hyvän. Pysyn voimissani myös harrastusluonteisen työn ansiosta. Oli kunnia pitää juhlapuhe Tampereen lyseon satavuotisjuhlassa ja suuri ilo tuomita ensimmäiset USA-Neuvostoliitto koripallo-ottelut Los Angelesissa, New Yorkissa ja Moskovassa. Peli on pelattu, vaikka vasta nyt sen pitäisi huoltovarmuudenkin kannalta uudelleen alkaa
Kaksi tytärtä Elina ja Kristiina, lapsenlapsia seitsemän sekä lastenlastenlapsia 10 ja yhdestoista tulossa. Lainopillisia opiskeluja Helsingin yliopistossa journalismin ohella. Syntynyt 14. Martti Heikki Juhani Huhtamäki on päätoimittaja, kirjailija ja urheiluvaikuttaja. Asuinpaikka Helsinki/Aitoo. Martti Huhtamäki teki Helsingin sitoutumattomana kaupunginvaltuutettuna valtuustoaloitteen ja Malmin kentän tuhoaminen siirtyi 10 vuodella eteenpäin. Huhtamäki sai vuonna 2006 valtion journalistipalkinnon Martin motto: Elämme vain kerran. Nyt se on Huhtamäen harmiksi tyhjän panttina odottamassa 25 000 asukkaan asuntoja kiitoradalle ja sen viereisille lettosoille.. huhtikuuta 1935 Lapualla. H yvä E lämä 13
Kun kaikkia uniongelmia tarkasteltiin yhdessä, huonosti nukkuvien ja univaikeuksista kärsivien verenpaine oli koholla yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin muiden osallistujien. H yvä E lämä Terveysuutiset Tutkijat ovat tunnistaneet merkkiaineproteiinin, jonka avulla Alzheimerin taudin toteaminen saattaa onnistua jopa kymmenen vuotta ennen kuin ensimmäiset sairauden oireet ilmaantuvat. Säännöllinen saunominen saattaa vähentää tulehdustiloihin ja tulehduksellisiin sairauksiin liittyvää kuolleisuutta, osoittaa suomalaisaineistoa hyödyntävä tutkimus. Kohonnut verenpaine oli 53 prosenttia todennäköisempää osallistujilla, jotka kertoivat univaikeuksista, 25 prosenttia todennäköisempää alle 7-tuntisia yöunia nukkuvilla ja 17 prosenttia todennäköisempää päiväväsymyksestä kärsivillä. Tyypin 2 diabetesta pidettiin pitkään aikuisiän sairautena, mutta viime vuosina se on yleistynyt myös lapsilla ja nuorilla. Myös kuorsaaminen ja uniapneaoireet liittyivät kohonneen verenpaineen todennäköisyyteen. Yhteys havaittiin keski-ikäisillä miehillä, jotka saunoivat 3-7 kertaa viikossa. Riski menehtyä oli suurentunut miehillä, joiden veren hs-CRP-pitoisuus oli suuri. Kolmesti tai useammin viikossa saunovien kuolleisuus ei suurentunut seurannan aikana, vaikka heidän hs-CRP-pitoisuutensa olisi ollut suuri. Jos tulokset varmistuvat lisätutkimuksissa, havainnot voivat aikaistaa Alzheimerin taudin diagnosointia merkittävästi. 14 . hs-CRP eli herkkä C-reaktiivinen proteiini on merkkiaine, jonka suuri pitoisuus liittyy tulehdustiloihin ja moniin kroonisiin sairauksiin. Tulosten perusteella Alzheimerin tautiin sairastuvien verinäytteistä voidaan havaita useita merkkiaineita, joiden pitoisuuksien suurentuminen ennakoi sairastumista. Lihavuus oli merkittävin riskitekijä kaikissa maissa. Tuoreen yli 200 maata kattavan selvityksen perusteella muutos on ollut huomattava edeltävien 30 vuoden aikana ja johtuu pitkälti lihavuuden yleistymisestä. Tulokset perustuvat 2 600 kuopiolaismiehen 28-vuotiseen seurantaan, jonka alkaessa miehet olivat 42–61-vuotiaita. UNIVAIKEUDET yhteydessä kohonneeseen verenpaineeseen Alzheimerin tauti näkyy verinäytteestä Alle 40-vuotiaiden diabetes yleistynyt Saunominen pidentää elinikää. Tulosten perusteella vuonna 1990 sadasta tuhannesta alle 40-vuotiaasta keskimäärin 117 sairastui tyypin 2 diabetekseen, mutta vuonna 2019 luku oli jo 183. Univaikeudet, lyhyet yöunet ja päiväväsymys voivat liittyä suurentuneeseen korkean verenpaineen riskiin. Seurannan aikana heistä menehtyi 1 600. Vertailukohtana olivat 7–9 tuntia yössä nukkuvat, joilla ei ollut uniongelmia. Noin 500 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta, mutta merkittävä osa heistä ei ole tietoisia taudistaan
Tämä havaittiin verrattuna vähiten flavonoideja ruoastaan saaviin. Analyysin perusteella kognitiiviset mielentoiminnot heikentyivät hitaammin osallistujilla, joiden ruokavaliossa oli eniten flavonoideja. Tulosten perusteella pahaa työstressiä potevat sairastuivat aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon noin kolme kertaa todennäköisemmin kuin henkilöt, joilla ei ollut työstressiä edeltävän vuoden aikana. Sairastumisista noin 80 prosenttia voitaisiin estää. Neurology-lehden julkaisemassa tutkimuksessa esiin nousivat etenkin ruoat, joissa on paljon kemferolija kversetiini-flavonoideja. Akupunktion tehoa on selvitetty lukuisissa tutkimuksissa, mutta valtaosa tutkimustuloksista on heikkolaatuisia eikä niiden perusteella voi tehdä kummoisia johtopäätöksiä hoitojen vaikutuksista. Näistä 1 800 on aivoverenvuotoja, 18 000 aivoinfarkteja ja 5 000 TIA-kohtauksia eli ohimeneviä aivoverenkiertohäiriöitä. Vaikeaa stressiä kotonaan kokevat sairastuivat kaksi kertaa todennäköisemmin kuin osallistujat, joiden koti oli stressitön. Psyykkinen kuormitus, uupumus, alakuloisuus tai hermostuneisuus, liittyi noin viidenneksen suurempaan riskiin sairastua dementiaan seurannan aikana, tulokset osoittivat. Stressi ja vastoinkäymiset aivoverenkiertohäiriön taustalla Pitkäaikaisesta stressistä, uupumuksesta ja muusta psyykkisestä kuormituksesta kärsivät saattavat sairastua dementiaan muita todennäköisemmin, suomalaistutkimus osoittaa. Vahvin näyttö oli joistain kiputiloista kuten olkapääkivuista, mutta suurin osa johtopäätöksistä perustui näyttöön, jota ei voinut pitää luotettavana. Analyysin perusteella vain harvojen tutkimusten johtopäätöksiä pystyi pitämään korkealaatuisina tai edes kohtalaisen luotettavina. Osallistujia seurattiin keskimäärin 25 vuotta ja pisimmillään 45 vuotta, joten tuloksia voi pitää hyvin luotettavina. U uti se t: U uti sp alv elu D uo de cim. Runsaasti kasviksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio voi auttaa muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen ylläpitämisessä. Myös taloudelliset vaikeudet ja esimerkiksi avioero saattavat laukaista aivoverenkiertohäiriön. Vuosittain noin 25 000 suomalaista sairastuu aivoverenkiertohäiriöön. Niitä saa kaalista, pavuista, teestä, pinaatista, parsakaalista, tomaateista ja omenista. H yvä E lämä 15 . Katsauksessa tarkasteltiin yli 400 akupunktiotutkimusta, joista laatukriteerit täyttäviä oli lopulta 82. Niissä selvitettiin akupunktion tehoa 56 eri terveysongelmaan. Lisää näyttöä kasvispainotteisen ruokavalion hyödyistä Näyttö akupunktion vaikutuksista hataralla pohjalla Stressi voi lisätä dementian riskiä UNIVAIKEUDET yhteydessä kohonneeseen verenpaineeseen Työstressi ja stressaavat tilanteet kotona voivat tuoreen tutkimuksen perusteella suurentaa riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöön
Tuoreessa yhdysvaltalaistutkimuksessa potilaiden omien aktiivisuusrannekkeiden tietoja kerättiin neljän vuoden ajan, ja ne auttoivat tunnistamaan mm. Koiran tunnistama positiivinen näyte on tuloksena varsin luotettava, mutta koirilta jää kuitenkin toteamatta noin viidennes koronatapauksista. Analyysin perusteella parodontiittia potevat 50-70-vuotiaat sairastuivat haimasyöpään viidenneksen todennäköisemmin kuin osallistujat, joiden ikenet olivat kunnossa. Valtaosa kuolemista seurasi bakteerien aiheuttamista ylähengitystietulehduksista, verenkiertotulehduksista ja vatsakalvon ja vatsansisäisistä tulehduksista. Näistä 1 800 on aivoverenvuotoja, 18 000 aivoinfarkteja ja 5 000 TIA-kohtauksia eli ohimeneviä aivoverenkiertohäiriöitä. 33 bakteeria aiheuttaa 8 miljoonaa kuolemaa. Noin neljä tuntia viikossa kävelevien tai muuten kevyesti liikkuvien oireet olivat lieviä 3,5 kertaa todennäköisemmin kuin potilaiden, jotka liikkuivat vähemmän. Sairastumisriski oli suurentunut myös potilailla, joilta oli jo pudonnut useita hampaita, mikä viittaa pitkälle edenneeseen parodontiittiin. Joka vuosi lähes 8 miljoonaa ihmistä menehtyy 33 eri bakteerin aiheuttamiin infektiosairauksiin. uniapnean, diabeteksen ja masennuksen vaarassa olevia. Haimasyöpä todetaan vuosittain noin tuhannella suomalaisella. Lisäksi he olivat kaksi kertaa todennäköisemmin hengissä vielä viisi vuotta sairastumisesta. Myös diabetes ja korkea verenpaine kehittyivät epätodennäköisemmin osallistujille, jotka liikkuivat keskimääräistä enemmän, mutta hyödyt sai jo 8 000-9 000 päivittäisellä askeleella eikä lisäliikunta vahvistanut yhteyttä. Vuosittain noin 25 000 suomalaista sairastuu aivoverenkiertohäiriöön. He myös lihoivat muita epätodennäköisemmin, ja yhteys oli sitä voimakkaampi mitä enemmän askelia otti. Ientulehdus yhteydessä haimasyöpäriskiin Hampaiden kiinnityskudosten tulehdusta eli parodontiittia potevat saattavat sairastua haimasyöpään hieman muita todennäköisemmin. Koiria voitaisiin käyttää koronatartuntojen tunnistamiseen esimerkiksi joukkotapahtumien yhteydessä. Sitä voi ehkäistä pesemällä hampaat kahdesti päivässä ja huolehtimalla suuhygieniasta. Aivoverenkiertohäiriöille altistavat muun muassa kohonnut verenpaine, tupakointi, epäterveellinen ruokavalio ja puutteellinen liikunta. Näistä puolet johtuu vain viidestä bakteerista, tuore tutkimus osoittaa. Kevyt liikunta paransi myös aivoinfarktipotilaiden ennustetta. 16 . Parodontiitti on yhdistetty myös sydänja verisuonitauteihin, diabetekseen ja korkeaan verenpaineeseen. H yvä E lämä Terveysuutiset Aivoverenvuodot ovat vaarallisia, mutta vakavat oireet ja kuolemat ovat harvinaisempia potilailla, jotka ovat fyysisesti aktiivisia ennen sairastumista. Kaikille koehenkilöille tehtiin myös koronatestit ja valtaosa heistä oli saanut koronarokotuksia. Kevytkin liikunta riittää Aktiivisuusrannekkeet Potilaiden omia rannekkeita voidaan hyödyntää terveysriskien arvioinnissa. Suomessa arviolta kahdella kolmesta yli 30-vuotiaasta on alkava tai pidemmälle ehtinyt parodontiitti. Sairastumisista noin 80 prosenttia voitaisiin estää. Koirat pystyivät tutkimaan noin 40 näytettä minuutissa ja tulokset saatiin saman tien. Tämä tapahtuu nuuskimalla ihmisten hikinäytteitä. Tulosten perusteella vuonna 2019 noin 14 miljoonaa ihmistä menehtyi infektiosairauksiin ja näistä 7,7 miljoonaa johtui 33 bakteerista. Tutkimuksessa käytettiin neljässä eri konsertissa 2?800 ihmiseltä kerättyjä hikinäytteitä, jotka annettiin kahdeksan eri koiran haisteltaviksi. Riski sairastua uniapneaan, ruokatorven refluksitautiin tai vakavaan masennukseen oli seurannan aikana pienempi osallistujilla, jotka ottivat vähintään 8 200 askelta päivässä. Koirat kotitestien veroisia Koronavirustartunnan tunnistamiseen koulutetut koirat pystyvät tunnistamaan tartunnan saaneet jopa 80 prosentin herkkyydellä, saksalaistutkimus osoittaa. Haimasyövän ennuste on erittäin huono, vain alle 10 prosenttia potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Kyseiset bakteerit aiheuttivat 14 prosenttia kaikista kuolemista ja 56 prosenttia kaikista sepsiskuolemista
Suunnistin taskulampulla karttaa ja kompassia käyttäen ja yövyttiin parissa autiomajassa Pyhätunturissa ja Hannukurussa. n. Puihanlinnan pusikot olivat paikka, missä se vessahätä yleensä yllätti. Eväät sattuivat olemaan repussani. Päivä oli tosi lyhyt, keskipäivällä hämärää pari tuntia. Hiihtotaito ja kunto olivat huonot. Kai se hiihtotaito ja kunto siitä talven aikana hieman paranivat. Niillä ei tunturiin nousta ja varsinkaan lasketa jäisiä rinteitä alas. Minulla oli leveät Karhun retkisukset. Kaatua ei voinut, koska miten olisi päässyt takaisin pystyyn. Olin Pallaksella Vuontisjärven rannalla Susikyrössä. Olin Saariselällä 80-luvun alussa huhtikuussa. Ei kai niitä silloin ollut olemassakaan. n. Hiihto kesti kolme päivää. Taidan tarjoutua hiihtovälinetehtaalle töihin tuotekehittäjäksi. n Nykyisin sukset ovat kapeita. Sauvat olivat rottinkia ja hyvät ja tukevat, toisin kuin nämä nykyajan rimpulat. Työlästä oli kouluun pääseminen. H yvä E lämä 17 . Niiden aikana voi miettiä elämän menoa ja arvottaa elämän tärkeimpiä asioita. Mutta opin sen, että hyvä retken suunnittelu ja kunnon varusteet ovat tärkeitä asioita. Lähdin pitkän sairastamisen jälkeen ensimmäiselle luokalle kouluun. Minulla oli vanutäytteiset tikatut hiihtohousut. Valmista latua on helppo hiihtää. Kun pääsimme perille, pakkasta oli -29 . Äiti yritti aamuisin auttaa tekemällä latua. Paikoin oli paljon pehmeää upottavaa lunta. Ja päällä olivat haalarit, joista ei vessahädän yllättäessä tahtonut päästä irti millään. Onneksi olin nuori ja hyväkuntoinen. Ei opiskelijasta juuri työelämään siirtyneellä ollut varaa hankkia kunnon varusteita. Lenkkisukset, ruskeat karhut muistaakseni ja huopikkaat. Kuuntelin ihmeissäni tunturisusien (kokeneiden Lapin kävijöiden) juttuja hyvistä hiihtotakeista, suksista ja muista välineistä. Ja keväthangilla hiihtäminen oli jo helpompaa kuin umpihankihiihto. Pakkanen laski -17 asteeseen. Seuraavina kouluvuosina tuli hiihtokilometrejä ihan mukavasti, kun koulumatkan lisäksi vielä illat laskettiin mäkeä ja hiihdettiin. Oli oltava koko ajan liikkeellä, jotta pysyi lämpimänä. Ja auta armias, jos eteen sattuu hiihtoa opetteleva lapsi. HE Varamummo Varamu mmo Varamu mmo Hiihtovälineet eri aikoina. Mutta kun kiipesin Iisakkipäälle tunturiin ja laskin rinnettä alas, nautin! Keväinen hanki kannatteli ja teräsreunat pitivät laskuissa. n n. Hiihtäminen on mahtava harrastus silloin, kun voi katsella avaraa maisemaa tunturin laelta: vain taivas ja avara valkoisuus näkyvissä. Sukseni olivat retkisukset, melko leveät ja aika hyvin kanttaavat tunturin rinteissä. Kohtasin siellä rinteillä muita retkisuksilla hiihtäviä. n. Autiomajoilla ei ollut polttopuita, joten yöllä oli aika viileää. n. Hiihtoasuissa ei ole huppua, ei juuri taskujakaan. Niissä oli teräsreunat. Hiihtopuvut on tehty joillekin himokuntoilijoille ei kaltaisilleni sunnuntaihiihtäjille, jotka mielellään katselevat maisemia ja syövät joskus eväitäkin. M etrinen hanki ja pieni tyttö. Ne eivät uponneet umpihankeen syvälle kuten nykyiset. n. Mutta vaatteeni eivät kyllä täyttäneet hyvien ja lämpimien vaatteiden vaatimuksia. Ei niillä koneladulla ollut kiva hiihtää, koska ne olivat latuun liian leveät. Sain äidin nahkamonot, jotka olivat kyllä monta numeroa liian suuret, taisivat olla kokoa 40. Työkaverit eivät samaan pystyneet, vaan kauhistelivat laskuja. Välineitä tehdessä voisi suunnitella niitä myös tavallisille tallaajille eikä vain latujen kiitureille. Oli hauska vaihtaa välinekokemuksia heidän kanssaan. Ja niihin ei kuulu suorittaminen, vaan elämästä nauttiminen ja rakkaat ihmiset. Ja silloin ei ollut kännyköitä, joten avun saaminen oli tunturissa mahdotonta. Kouluun oli kaksi kilometriä umpihankeen hiihtoa. Ne kiiturit suorittavat vapaa-aikaansa ja ärtyvät, jos joku sunnuntaivauhtia hiihtävä kuntoilija haittaa heidän hiihtorytmiään. Putosin vähän väliä suksilta ja kiipesin työläästi takaisin. Ja siteet vaihtuivat lenkeistä y-siteiksi. n n. Silloin totesin, että hyvät varusteet olisivat olleet paikallaan. Aika raskasta oli matkanteko niillä. Merinovillaisista välihousuista en ollu kuullut puhuttavankaan. n 70-luvulla rakastuin Lappiin. Ja välineetkin hieman kehittyivät. Hiihtoseuranani olleet työkaverit eivät oikein ymmärtäneet ongelmaani ja puhisivat harmista, kun tulin taukopaikalle paljon muuta porukkaa myöhemmin. Ja harrastukseen kuuluvat pysähdykset ja tulilla istumiset. Tein ystävättäreni kanssa extremeretken, hiihdettiin Hetasta Raattamaan joulunaikaan umpihankihiihtona. Lämpötila majassa oli nollan tienoilla. n. Sauvojen kädensijoihin eivät paksut rukkaset mahdu. Jalkani ei ole vieläkään sitä kokoa. Eväänä oli leipää ja pussikeittoa
Teksti: Terhi Niinimäki Rasvainen kala on hyvä D-vitamiinin lähde, mutta sitä tulisi syödä päivittäin turvatakseen riittävän D-vitamiinin saannin pelkästään kalalla. Perinteisesti ajatellaan, että aurinko on paras D-vitamiinin lähde. Silti kymmenkunta tutkimusta kertoo, ettei ravinnosta saatava D-vitamiini riitä, Saarikoski paljastaa. 18 . – Huomion arvoista on myös se, että D-vitamiinin saantisuositus on sama suomalaiselle ja espanjalaiselle, vaikka auringonvaloa saadaan kovin eri määrä, Saarikoski pohtii. – Nykyisin D-vitamiinia lisätään elintarvikkeisiin, erityisesti maitotuotteisiin ja levitD-vitamiini vahvistaa vastustuskykyä Riittävä D-vitamiinin saanti vähentää tulehdusta ja huolehtii vastustuskyvystä. D-vitamiini osallistuu moneen prosessiin kehossa. – Iän myötä D-vitamiinin hyödyntäminen kehossa heikkenee, siksi iäkkäät tarvitsevat enemmän. Yksilöllinen tarve Suomalaiset saantisuositukset D-vitamiinin osalta ovat 10 µg/vrk ja yli 75-vuotiaille 20 µg/ vrk. – Silti monille lääkäreille tuli yllätyksenä D-vitamiinin vaikutus vastustuskykyyn, kun D-vitamiinia mainostettiin Lääkärisanomissa, kertoo elintarviketieteiden maisteri Katja Saarikoski. Rasvainen kala on niin ikään yksi D-vitamiinin lähde, mutta Saarikoski kertoo, että sitä pitäisi syödä päivittäin, jotta se riittäisi turvaamaan D-vitamiinin saannin. Suomessa auringonvalo ei Saarikosken mukaan kuitenkaan riitä, sillä pimeä aika syksystä kevääseen on niin pitkä. Lisäksi jos kehossa on paljon rasvakerrosta, tulisi käyttää isompia annoksia D-vitamiinia, sillä se varastoituu rasvaan, ja jotain pitäisi riittää myös kehon toimintoihin, Saarikoski kertoo.. H yvä E lämä D -vitamiinin merkitys immuunijärjestelmän toiminnalle on ymmärretty laajemmin vasta viime vuosina. teisiin. Virallisten saantisuositusten mukaiset määrät riittävät harvoille. – Se edistää kalsiumin ja fosforin imeytymistä, huolehtii veren kalsiumtasosta, vaikuttaa luuston ja hampaiden terveyteen, pitää lihaksia kunnossa ja osallistuu solujen jakautumisprosessiin, Saarikoski luettelee
Kaupan ja apteekin hyllyillä on pitkä valikoima erilaisia D-vitamiinivalmisteita. – D-vitamiinin käyttö on verrattain turvallista, koska yli 100 µg/vrk annoksetkin ovat turvallisia jonkin aikaa käytettynä. Katja Saarikoski toivoo, että D-vitamiinia käytettäisiin entistä enemmän kansan immuunipuolustuksen tukemiseen. Koronan myötä on saatu hyviä kokemuksia, mutta hyötyä olisi myös muutoin. Tästä voi päätellä, että 10 µg/vrk ei yleensä ole riittävä lisä, Saarikoski toteaa. Parhaiten imeytyvät oliiviöljykapselit, Saarikoski neuvoo. Hänen mukaansa parhaiten imeytyviä D-vitamiinilisiä ovat oliiviöljykapselit. Saarikoski kertoo, että D-vitamiinin on todettu ennaltaehkäisevän hengitystieinfektioita, keuhkokuumetta sekä keuhkojen vähentynyttä hapensaantia. ’’Riittävät D-vitamiinitasot olisivat halpa keino vähentää terveydenhuollon kuormitusta.’’ Hän pohtii, että saantisuositukset on annettu oletetun tarpeen mukaan. Mitä suurempi D-vitamiinipitoisuus on, sitä pienempi on sairastumisriski, Saarikoski kertoo. Sen vaikutuksesta on tehty useita tutkimuksia, ja D-vitamiinilisää käytetään sairaaloissa osana koronan hoitoa. Lisäksi D-vitamiinitason ja -lisän on todettu lyhentävän sairaalassaoloaikaa. Katja Saarikoski kertoo, että edelleen joillekin lääkäreille tulee yllätyksenä, kuinka tärkeä D-vitamiini on vastustuskyvylle. Tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, että D-vitamiinia tarvittaisiin saantisuosituksiin nähden kymmenkertainen määrä, jotta siitä olisi hyötyä vastustuskyvylle. – Tärkeää ovat käsien peseminen sekä riittävä sinkin, seleenin ja C-vitamiinin saanti. HE. H yvä E lämä 19 . – Yli 100 nmol/l taso on myös hyvä keino tukea koronasta toipumista, Saarikoski vinkkaa. Vähentää tulehdusta D-vitamiinilla on tärkeä asema kehon tulehduksen alentamisessa. Kuivat tabletit kannattaa jättää hyllyyn, sillä D-vitamiini on rasvaliukoinen. – Apteekkeihin on juuri tullut myös pikatesti, jolla oman suuntaa antavan D-vitamiinitasonsa voi selvittää, Saarikoski kertoo. Kiinnostus D-vitamiinia kohtaan onkin ollut nousussa koronavuosien aikana. – Aika hyvin monilla ihmisillä menee yksi yhteen, että jos syö vuorokaudessa 50 µg D-vitamiinia, on veren pitoisuus 50 nmol/l ja jos syö 75 µg, on pitoisuus 75 nmol/l. D-vitamiinin puutoksena pidetään yleensä tasoa, jossa veren D-vitamiinipitoisuus on alle 50 nmol/l. Haittoja tulee vasta pitkällä aikavälillä ja suurilla annoksilla. Yhä enemmän puhutaan siitä, että vastustuskyvylle hyvä taso olisi kuitenkin yli 100 nmol/l. – On todettu, että D-vitamiinin puutos, alle 50 nmol/l taso, lisää sairastumisen riskiä. Osaltaan myös ubikinon ja pycnogenol vähentävät tulehdusta, Saarikoski sanoo. Hyvänä tasona pidetään usein yli 75 nmol/l. Hän jatkaa, että imeytyminen on toki myös yksilöllistä ja olisi tärkeää käydä mittauttamassa oma tasonsa, jotta tietää, millaista D-vitamiinilisää kannattaa käyttää. – Kannattaa lisäksi katsoa, minkälaisen valmisteen valitsee. – Riittävät annokset D-vitamiinia vähentävät myös tulehdusta nivelissä, hän tietää. Saarikoski peräänkuuluttaa myös sitä, että riittävät D-vitamiinitasot olisivat halpa keino vähentää terveydenhuollon kuormitusta
20 . Rauta on elimistön parhaiten kierrätettyjä aineita ja sen tärkeimpiä lähteitä ovat eläinperäinen ravinto ja viljatuotteet. Mutta oma lukunsa on tilanne, jossa henkilölle ei ole vielä syntynyt anemiaa, mutta raudasta on pulaa, sanoo sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi Terveystalosta Turusta. Moni kärsii raudanpuutteesta tietämättään. Teksti: Liisa Airaksinen mys ja jaksamisen puute. – Raudanpuutteen mielletään yleensä aiheuttavan anemiaa, jonka oireita ovat väsyVäsymystä, uupumusta, aivosumua, hiustenlähtöä. Kyse voi olla raudanpuutteesta. Tässä tilanteessa ihminen oirehtii eri tavoin: on hiustenlähtöä, aivosumua, levottomia jalkoja, väsymystä ja huonoa jaksamista. Ihmiseltä yksinkertaisesti loppuvat paukut. Suurin osa raudasta kuluu punasolujen muodostamiseen ja hapen kuljettamiseen keuhkoista kudoksiin. Omin päin ei itseään kuitenkaan pidä ruveta tutkimaan eikä lääkitsemään, etenkään jos ikää on yli 55 vuotta, vaan hakeutua lääkärin vastaanotolle raudanpuutteen perimmäisen syyn selvittämiseksi. H yvä E lämä R audan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu hapen kuljettaminen elimiin. – Oirekuvaa sotkee se, että näissä oireissa on Lääkärin luo ei ole mikään kiire mennä veriarvojaan tarkistuttamaan, vaikka olisi jo iäkkäämpi, jos vointi tuntuu hyvältä ja jaksaa liikkua, tehdä ja touhuta
Jos syyksi selviää raudanpuute, ensisijainen hoito on suun kautta otettavat rautavalmisteet, Suomi sanoo. Löydä oma tapasi nauttia luonnon voimasta. Hän neuvoo hakeutumaan lääkärin vastaanotolle kolmesta selkeästä syystä. . Juoma sai alkunsa ikivanhasta kansanperinteestä – viisaudesta joka kulki sukupolvelta toiselle. Mutta raudanpuutteen toteamisen lisäksi pitää myös selvittää puutteen syy, Suomi korostaa. H yvä E lämä 21 . – Suosittelen ehdottomasti lääkärissäkäyntiä, jos oireet ovat voimakkaita tai niissä on tapahtunut selkeä muutos tai oireet ovat kestäneet pitkään. – Näillä tutkimuksilla saadaan poissuljettua yleisimmät väsymyksen, voimattomuuden ja aivosumun aiheuttajat. Mittauksissa todettu hemoglobiini on 130, mikä on vielä normaali, mutta selkeästi alhaisempi kuin aieimmin mitattu hemoglobiini. aika lailla päällekkäisyyttä erinäköisten muidenkin tekijöiden kuin raudanpuutteen kanssa. Samalla paikalla valmistamme edelleen luomulaatuista männynkuoriuutetta nyt vielä useampaan tuotteeseen, uusimpana Pinena Vastustuskyky -kapseli. Karin Havupuu-uutejuoma ja Pinena-tabletit saatavilla luontaistuotekaupoista ja hyvinvarustetuista päivittäistavarakaupoista. RAVINTORENGAS OY // KARINHAVU.FI // PINENA.FI 20 21 TE RVEYSTU O T E 100% Suomesta! LATAUDU LUONNON ALKUVOIMALLA ravintorengas_LT_nro1_2023_107x295.indd 1 ravintorengas_LT_nro1_2023_107x295.indd 1 27.12.2022 14.58.14 27.12.2022 14.58.14. Pinena Vastustuskyky -kapselit saatavilla hyvinvarustetuista luontaistuotekaupoista. Suomen suosituin mäntyperhe! Lähes 50 vuotta sitten pullotettiin ensimmäiset havupuu-uutejuomat Siikaisissa Kosken metsätilalla. Toisaalta raudanpuute on helppo todeta verikokeilla. Hemoglobiini ei kerro kaikkea Vaikka hemoglobiini olisi 140 tai 150 eli normaali, ihminen voi silti kärsiä raudanpuutteesta. – Sairauksista kilpirauhasen vajaatoiminta antaa samankaltaisia oireita. Kyseessä on muutos, joka voi merkitä raudanpuutetta tai muuta syytä, miksi Hb on laskenut. Mikäli potilaalla on raudanpuutteeseen viittaavia oireita, kannattaa tarkistaa pieni verenkuva, jossa näkyy hemoglobiini ja punasolujen koko (MCV), joka pienenee anemiassa. Suurin osa raudasta käytetään hemoglobiinin tekemiseen, mutta kaikki muutkin solut tarvitsevat rautaa pieniä määriä. –?Kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa osin samankaltaisia oireita kuin raudanpuute, ja siksi laboratoriokokeilla on syytä varmistaa, että on kyse raudanpuutteesta ja ryhtyä sen jälkeen selvittämään puutteen syytä, sanoo sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi Terveystalosta Turusta. Osa niistä ei edes liity sairauksiin, vaan vaikkapa vuotuiseen ihmisen virkeystilojen vaihteluun säiden tai elämäntilanteen tai stressin määrän mukaan. Jos esimerkiksi ihmisen hemoglobiini on 40-vuotiaana ollut 145, mutta 60-vuotiaana hänen vointinsa on huonontunut ja väsymys vaivaa. Jos arvoissa ilmenee poikkeamia, lähdetään tekemään tarvittavia lisätutkimuksia. Samalla on helppo ottaa ferritiini, joka on varastoraudan mittari, sekä verensokeri ja kilpirauhasarvo. Luuydin säätelee hemoglobiinia ja priorisoi raudan käytön mahdollisimman hyvin
Jos noudattaa kovin vegaanisesta ruokavaliota, saattaa tulla aneeminen lopputulos. Lähde ja lisätietoja: raudanpuuteyhdistys.fi. H yvä E lämä – Ihmisellä voi selkeästi olla raudanpuutetta, vaikkei olekaan anemiaa. Verenvuoto kehossa voi aiheuttaa raudanpuutetta. Vanhemmilla ihmisillä, niin naisilla kuin miehilläkin, raudanpuutteen syy on aina selvitettävä. Parhaita raudan lähteitä ovat liha ja viljat. Omin päin ei pidä ruveta syömään rautavalmisteita. Aiemmin ei ole oikein ollut käsitettä ”raudanpuutetta ilman anemiaa”. Eli mahassa tai suolistossa on jotakin, esimerkiksi kasvain tai syöpä, joka tihkuttaa verta pikkuhiljaa, mutta niin vähän, ettei sitä välttämättä edes huomaa. Riittävästi rautaa ja pysyykö se. Suomi kertoo miettineensä nyt sitäkin, kun rauta-asia on noussut enemmän pinnalle, että raudanpuutteen taustalta voisi löytyä jonkinlainen geneettinen ominaisuus. Matala ferritiini on erinomainen mittari kertomaan varastoraudan puutteesta. Tai ihmisellä voi olla tulehduksellinen suolistosairaus, vaikkapa Crohnin tauti, haavainen paksusuolitulehdus tai keliakia. Se on halpa laskimoverestä otettava verinäyte, Suomi kertoo. Yli 55-vuotiailla mahasuolikanava on todennäköisin paikka, mistä verta saattaa vuotaa. – Osa ihmistä on huolissaan omasta terveydestään ja eihän siinä ole mitään pahaa, jos otattaa itsestään labrakokeita, jos sillä rauhoittaa omaa mieltään. Keskeistä todetun raudanpuutteen hoidossa on se, että sen syy on aina selvitettävä lääkärin avulla, ja varsinkin yli 55-vuotiailla. Raudan imeytymistä parantavat * ?askorbiinihappo (C-vitamiini) * ?ketosokerit (esim. – En näe mitään perustetta sille, miksei sitä mitattaisi, jos halutaan selvittää hieman epämääräisiä oireita. Mitä vanhempi ihminen, sitä enemmän kasvaa todennäköisyys sille, että sairastaa vaikkapa paksusuolen syöpää, Joni Suomi painottaa. Silloin on ehdottomasti mentävä lääkärin tutkimuksiin. Niihin ei ole lääketieteellisessä mielessä mitään perustettakaan, jos ihminen voi hyvin eikä oma tilanne ole mitenkään muuttunut. – Käytännössä tämä tarkoittaa usein suoliston tähystystutkimuksen tekemistä. HE Maidon kalsium heikentää raudan imeytymistä, joten sitä kannattaa välttää samalla aterialla rautapitoisten ruokien kanssa tai samanaikaisesti rautalisän kanssa. fruktoosi) * ?orgaaniset hapot (maitohappo, voihappo, etikkahappo) * ?aminohapot Raudan imeytymistä haittaavat muun muassa * ?fytaatit (täysjyvävilja, leseet ja palkokasvit) * ?polyfenolit (viljatuotteet, kahvi, tee ja punaviini) * ?kalsium (maitotuotteet, lehtivihannekset ja kala). – Monien veriarvoja on seurattu työterveyshuollossa, enkä näe vain varmuuden vuoksi otettavia verikokeita mitenkään tarpeellisina. Suomi näkee asiassa tavallaan kaksi eri puolta: lääketieteellisen ja hyvinvoinnista kertovan. Miehen anemia vaatii aina lisätutkimuksia. – Jos verenvuoto on voimakasta, ulosteessa voi näkyä verta tai uloste voi muuttua mustaksi. Raudanpuute nuorilla naisilla johtuu yleensä kuukautisvuodoista tai keliakiasta. Raudanpuute saattaa johtua myös siitä, ettei rauta imeydy kunnolla, tai liittyä vegaaniseen ruokavalioon, koska rauta imeytyy parhaiten eläinperäisestä ravinnosta. – Ruoan gluteeni estää rautaa imeytymästä tai se, ettei eläinperäisen proteiinin kanssa tule syödyksi riittävästi kasviksia. – Terveellinen ruokavalio on paras keino ehkäistä raudanpuutetta. Raudanpuute on yleisempää naisilla kuin miehillä silloin, kun puhutaan fertiili-ikäisistä eli lisääntymiskykyisessä iässä olevista naisista. 22 . Ehkä kyse on historiallisista perusteista. – Olen monta kertaa nähnyt, että joissakin perheissä on enemmän raudanpuutetta ja ongelmia raudan imeytymisessä kuin toisilla. Jos ferritiini on matala, alle 15, ihmisellä on varmasti raudanpuute, olipa hemoglobiini mitä tahansa. Suomen mielestä lääkärin luo ei ole mikään kiire mennä veriarvojaan tarkistuttamaan, vaikka olisi jo iäkkäämpi, jos vointi tuntuu hyvältä ja jaksaa liikkua, tehdä ja touhuta
Alénin osuus esitettiin ohjelmassa 29.11. Arjen sankarilla auttaminen kodin perintönä Lohjan Röylän kylässä asuva Markku Alén tiedetään avuliaaksi mieheksi. Teksti ja kuvat: Mari Ahola-Aalto Arjen Sankari -paita on muistona Puoli seitsemän -ohjelman kuvauksista.. Auttaminen on Alénilla kodin perintöä, äitikin autteli aikoinaan naapureita, vaikka hänellä oli tekemistä pientilalla itselläänkin. K yläläiset ovat saaneet nauttia Markku Alénin, 76, avusta kymmeniä vuosia, erityisesti yksinäiset apua tarvitsevat ihmiset. . Alèn on näppärä apu muun muassa nikkaroinnissa, maalauksessa, polttopuiden teossa ja erilaisissa järjestely-, purkuja korjaustöissä. Puolen kilometrin päässä asuva naapuri, Birgit Bollstöm, ilmoitti Markku Alénin Ylen 1:n Puoli Seitsemän televisio-ohjelmaan Arjen Sankariksi ja hänet valittiin yli 200 ehdotuksesta mukaan viiden sankarin joukkoon. H yvä E lämä 23
Alén ei juuri sisällä istuskele, kunhan vain ilmat ovat sopivat, on mies ulkotöissä. – Kaveri toteaa, ettei hän lähde mihinkään kuntopyörää sotkemaan. Ne ovat tallessa verstaassa, vanhassa rautakaupan täysipuisessa laatikostossa. Alénin metsästä kaadettiin puut ja tehtiin ne klapeiksi. Nykytekniikka ei olekaan Alénia varten. He keräsivät minulle myös kolehdin palkkioksi vaivoistani. – Kun olin pieni, ei juuri ollut työkaluja ja naulatkin piti ensin irrottaa ja suoristaa. TV-ohjelmassa Kylänikkariksi nimetty Markku pelkäsi, etteivät ”vaan ala häntä pidemmänkin matkan päästä apuun kysellä”. Onnistuin korjaamaan vian, ja koko linja-autolastillinen väkeä hurrasi kädet ylhäällä. Markku Alén kaatoi viime syksynä pari mäntyä myös kylässä asuvan kahdeksankymppisen rouvan pihalta näkyvyyttä peittämästä ja teki kaadetuista puista polttopuita. Entisen Helsingistä Turkuun johtavan ykköstien, nykyisen seututie 110:n varressa asuva Alén korjaili nuorempana naapureiden autoja ja auttoi myös tiellä autojensa kanssa pulaan joutuneita. Hän on hankkinut huutokaupoista lavoittain erilaisten yritysten jäämistöjä, muun muassa monen kokoisia pultteja ja ruuveja. Naapuri on otettu Markun avun pyyteettömyydestä. Monta kertaa on pienikin apu tarpeen. Kävin myös polttamassa pihalta pois pari risukasaa ja purkamassa kasvihuoneen. Asunut: koko ikänsä Lohjan Röylän kylässä. Monessa mukana Alén on avuliaana ihmisenä ollut mukana erilaisissa touhuissa. Hän lopetti toiminimensä 71-vuotiaana. Puuhakkaan miehen kyydissä kestää paremmin pienempi simpukkamalli. Naapurikunnassa asuvan kaverin, Ossi Leskisen kanssa on monta vuotta tehty yhdessä polttopuita. 24 . Eräänä vuonna – siihen aikaan, kun autoista vielä jotakin ymmärsi – hän osti pikkuvikaisia henkilöautoja, laittoi kuntoon ja myi Markku Arjen sakari 1 TAI 2 Markku Vilhelm Alén Syntynyt: Lohjalla 2.3.1946. Liikunnan lisäksi tässä näkee työnsä tuloksen ja samalla tulee autettua muita.. Tyttären ostama älykännykkä on ollut kolme vuotta paketissa. Kun ruuvi on hukassa tai joku irti. Mutta aina teki mieli jotakin yrittää tehdä. Markku teki magneettiin pitkän varren ja sillä lähdettiin kännykän nostoon. – Kerran tiellä hajosi linja-auto ja naapuri hälytti minut apuun. – Olen Gittaa aina autellut, kun hän asuu omakotitalossa yksinään. eteenpäin. Tutut kertoivat ohjelman esittämisen jälkeen, että minun puhelinnumerolleni oli kova kysyntä Facebookissa, jossa itse en ole. – Ei sitä koskaan tiedä. Perhe: vaimo Seija Alén, kaksi aikuista lasta ja kaksi aikuista lastenlasta. Markku Alén teki työelämänsä aikana monenlaista, hän oli pitkään työssä liikealalla: rautakaupassa, tavaratalossa, ajoi myymäläautoa ja toimi elintarvikeliikkeen myymälänhoitajana. Pikkupoikana muistan tehneeni ainakin mummolle jauhokauhan. Motto: Kaikkea täytyy tehdä itse, ainakin yrittää. Kerran naapurin rouvan kännykkä putosi kyläläisten yhteisrannassa laiturilta järveen. Eläkeläisporukka oli menossa laivalle ja laivahan ei odota. Tehnyt: työuransa liikealalla ja yrittäjänä. Joko konehommissa tai askartelee jotakin verstaassaan. Terotusfirman jäljiltä hän edelleen aina silloin tällöin terottaa tuttujen työkaluja. – Ei noussut etsittyä kännykkää, mutta löytyi toisen naapurin rouvan 4-5 vuotta järven pohjassa ollut vanhempi kännykkä, nauraa Markku. Pienestä pitäen nikkarointi on ollut miehelle mieleistä ajankulua, harrastus, kuten nykyään sanotaan. Viimeiset reilut kaksi vuosikymmentä hän toimi yrittäjänä. Polttopuiden kanssa autoin myös hänen isäänsä. – Kyllä tällaisessa pienessä maapaikassa aina tekemistä riittää. H yvä E lämä Markku Alénin ei ole tarvinnut juuri rautakaupassa käydä
HE Omegat helposti koko perheelle! Via Naturale Oy, Kalliotie 2, 04360 Tuusula info@vianaturale.fi | www.vianaturale.fi | (09) 8709 856 Omegat 3-6-7-9 Ravintolisä, joka sisältää kalaöljyn lisäksi neljää erilaista siemenöljyä. – Aika menee niin pahuksen nopeasti, ja päivät ovat niin lyhyitä. Markku Alénilla on riittänyt elämänsä aikana juttua ja lystiä viitisen vuotta nuoremmasta kaimastaan, ralliautoilija, maailmanmestari Markku Alénista. Pikkupojat ainakin tulivat haastattelemaan Markku Alénia. – Joku Alénin uran aikana ralleja kiertänyt mies soitti kerran pienessä sievässä. Perhe asuu Markku Alénin kotipaikassa ja pihapiirissä on Markun 1886 rakennettu kotitalo. – Tavaroiden läpikäynti oli mukavaa ajankulua. Viisi päivää mies oli tutkittavana sairaalassa ja lopulta operaation jälkeisenä päivänä kotiin päästyään suuntasi jälleen naapuriavuksi, järjestelemään vanhan koulukaverinsa jäämistöä, jotta leski sai pidettyä huutokaupan ja lopulta myytyä koko tilan. H yvä E lämä 25 . Enimmäkseen ”kuuluisa nimi” on tuottanut öisiä puheluita. Polttopuita Alén on vuosien mittaan tehnyt useammallekin naapurille, sekä tyttärelle ja pojalle. Mutta aina sentään tulee tehtyä jotakin, hän hymyilee. Kiersimme perheen kanssa sillä kesälomareissulla ympäri maata. – Olen aina nauranut, että minulla on ollut nimi aikaisemmin. – Humalassa tulee joillekin mieleen soittaa maailmanmestarille. – Sydäninfarkti oli lievä, sydänkipuja ei ollut, mutta olo oli heikko ja leuka oli kummallisesti kipeä oikealta puolelta. Saimme oven kiinni yöksi. – Minulla oli aikanaan taivaansininen Volvo Amazon ja sain päähäni laittaa sen kylkeen Markku Alén -teipit. Koko perheelle sopiva Omegat 3-6-7-9 on jokapäiväinen rasvahappojen lähde, jossa on runsaasti monityydyttymätöntä rasvaa sekä Eja D-vitamiinia. Helokki-, mustaherukka-, tyrnija pellavaöljyjen ansiosta kapseleissa on ihanteellinen omega-3ja -6 -rasvahappojen suhde. Tulee puheluita joskus päivisinkin. Kun edellisenä päivänä suunnittelee, mitä kaikkea seuraavana päivänä tekee, voi todeta, että kolmanneksen saa tehtyä. – luusto , lihakse t ja nivelet !. Kylän kesämökkiläisillä on kesäisin Markulle erilaisia pieniä hommia. Hyväntuulinen Alén harmittelee vain iän kertymistä ja ajan kulumista. Oli niin mukava rupatella, että hän soitti tunnin päästä uudelleen, Markku nauraa. – Iäkkäämpi mökkiläinen soitti kerran illalla kello 23:n aikaan peloissaan, ettei hän saa mökin ulko-ovea lukkoon. Muuten terveelle miehelle tehtiin pallolaajennus kolme vuotta sitten. Muista myös tukija liikunt aelinten hyvinv ointi. Liikealalla työuransa tehneen vaimon kanssa on taisteltu yhdessä 50 vuotta. Kävin ropaamassa lukkoa ja taisin hakea siihen kotoa jousen rikkoontuneen tilalle. Oma 80-luvun alun tiilitalo lämpiää puulla. – Myyntiinkin, täytyy jostakin saada rahaakin, vaikka toisia auttaakin. Pariskunnalla on kaksi lasta ja kaksi lastenlasta
Ja se osoittaa, etteivät useimpien yrittämät keinot – lakot, tiukat kiellot ja rajoitukset – toimi. – Painonhallinnasta on paljon tutkimustietoa. Nopeaa laihduttamista Borg ei suosittele yrittämään, koska sillä ei saavuteta pysyviä tuloksia. Ehkä niitä tuleekin hetkellisesti, mutta pian paino nousee entisiin lukemiin tai ylikin. Rajoitukset ja tiukka itsekuri eivät tuo pysyviä tuloksia. H yvä E lämä Painonhallinta Y leensä painonpudotusta yrittävä haluaa tuloksia nopeasti. Ja sitten luovutetaan toivottomina. Tärkeimpiä asioita ovat jaksaminen ja voimavarat, sanoo ravitsemusasiantuntija Patrik Borg. Tiukat rajoitukset eivät laihduta Painonpudotuksessa keskitytään yleensä vääriin asioihin. Joustamattomuus elintavoissa, eli syömisessä, liikkumisessa ja nukkumisessa, altistaa painon kertymiselle.. – Aniharva tietää kaikkia painonhallinnan keskeisiä teemoja ja sitä, että niiden opettelussa on merkitystä myös järjestyksellä, kirjoitTärkeä lihomiseen vaikuttava tekijä on yksilön kyky psykologiseen joustavuuteen. Ravitsemusasiantuntija, lihavuustutkija Patrik Borgille tämä on tuttu tarina. 26
Hänellä on vastaanotto Lääkärikeskus Aavassa. taa Borg 10 askelta pysyvään painonhallintaan -oppaassaan. Silloin se myös pysyy saavutetuissa lukemissa. Kaikki laihduttajat tietävät, että ateriarytmi on tärkeä. Patrik Borg Patrik Borg on ravitsemusasiantuntija ja lihavuustutkija, jolla on pitkä kokemus painonhallinnan kanssa kamppailevien hoitamisesta. Borgin näkemykset pohjautuvat sekä vahvaan tutkimustaustan ymmärtämiseen että käytännön kokemukseen siitä, miten painonhallinta pitkällä aikavälillä saadaan toimimaan niin, että se mahtuu helposti arkeen eikä vaadi jatkuvaa keskittymistä tai tsemppaamista. Ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin mukaan painonhallinnan tärkeimmät tekijät ovat jaksaminen ja voimavarat. Silti se ei juuri koskaan ole laihtumista haluavilla kunnossa.. . Eikä sitä edes haeta, Borg sanoo. Tämän pitkäjänteisyyden voi kestää yksinkin, mutta Borg suosittelee silti, että joku luottokaveri, vertaistukiryhmä tai ohjattu valmennus olisi hyväksi. Hänen ohjeillaan haetaan sitä, että asiat opitaan ensin, ja paino laskee myöhemmin, ja on vaikkapa kahden vuoden kuluttua matalammalla. Jos omaa aikaa ei ole tarpeeksi tai ajanhallintaa ei ole, ei tule olemaan muutostakaan. Borg myös luennoi painonhallinnasta, ja hänellä on verkkokursseja painonhallinnan tueksi. – Arvosta itseäsi tekemällä asioita, joiden avulla voit hyvin, kehottaa Borg. Hänen osaamisalueitaan ovat terveys, hyvinvointi, jaksaminen, laihdutus ja painonhallinta, urheilijoiden ravitsemus ja syömishäiriöt. Työasiat voi jättää työajalle, ja joskus on osattava myös sanoa ei. Ja mikään näistä ei Borgin mukaan ole totta. – Jos taustalla on lukuisia laihdutuksia ilman pysyviä tuloksia, on opeteltava kokonaan uusia tapoja painonhallintaan. Tärkeimmät asiat painonhallinnan näkökulmasta ovat Borgin mukaan tärkeysjärjestyksessä jaksaminen ja voimavarat, psykologinen joustavuus, ateriarytmi, kasvikset ja liikkuminen. Tyypillisesti ihmiset kokevat, että painonhallinnan kanssa kamppaillessa haasteena on heidän luontainen makeanhimonsa, itsekurin puute tai geneettinen oikku. Kaikkiin näihin on Borgin mukaan ratkaisuja. Hän on kirjoittanut aiheesta lukuisia kirjoja, ja hänen Pöperöproffablogistaan löytyy runsaasti hyödyllistä tietoa. Näitä taustatekijöitä ovat jaksamisen, stressin ja terveydentilan haasteet, elintapojen tunnistamattomat ongelmat, liian isot muutokset kerralla, tunnesäätelyn ongelmat ja arjen hallinnan haasteet. Usko muutokseen on välillä koetuksella, se kuuluu opettelevan tekemisen luonteeseen, ja muut voivat silloin auttaa pysymään suunnassa. Painonhallinnan oppimisessa on siis varauduttava siihen, että muutos voi kestää vuoden – ainakin. Paino-ongelmien syy on ihan muissa taustatekijöissä, mutta koska niitä ei tunneta, selityksiä haetaan vääristä paikoista. H yvä E lämä 27 . Tarvitaan pitkäjänteisyyttä Kun lähdetään ratkomaan monisyisempiä ongelmia ja opettelemaan asioita, pari kuukautta ei ole ajanjaksona mitään muuta kuin alkuaskel. Jos aamut ovat niin kiireisiä, ettei ehdi syödä ja aloittaa päivää stressaamatta, jos lounaita ei ehditä syödä, jos jaksamista ei voi tukea työn tauoilla, jos aikaa omalle palautumiselle tai liikkumiselle ei ole – ei pysty opettelemaan painonhallinnan taitojakaan. – Jos oikeasti aikoo ratkoa ongelmat, pitää lähteä opettelemaan asioita yksi kerrallaan ja hyväksyä, ettei paino laske heti
Jonkun pitää muuttaa ehkä työn tekemisen mallia, jonkun toisen ehkä työpaikkaakin. Mutta ateriarytmi ei tarkoita sitä, että on pakko syödä 3-4 tunnin välein, tai että on syötävä kaikki kulttuuriset ateriat, vaikka se hyvä idea yleensä onkin. Hallitsematon syöminen ratkaistaan syömällä alkupäivästä enemmän, tasaisemmin ja laadukkaammin. – Ateriarytmi on kunnossa, jos iltoihin ei juurikaan kasaannu suuria mielitekoja, jatkuvaa napostelutaipumusta tai syömistai makeanhimokohtauksia. Riittävä jaksaminen Väsyneenä ja stressaantuneena laihtuminen on vaikeaa, ja lihominen todennäköistä. Mutta jos se on koko ajan raskasta, painonhallinnan ykkösasiaksi tulee päästä tilaan, jossa kokee jaksavansa hyvin. Illalla saa siis syödä vaikka kunnon illallisen. Aika moni joutuu opettelemaan, miten tämä saadaan nopeasti, maukkaasti, helposti ja vaihtelevissa tilanteissa toteutettua. 28 . – Moni ajattelee väsymyksen johtuvan ylipainosta ja uskoo laihtumisen sitä helpottavan, mutta ei se niinpäin oikein toimi. Mutta niiden saaminen pitkäjänteisesti arkeen mukaan on eri asia. Kuka tahansa saa hetken aikaa runtattua kasviksia syömiseensä. H yvä E lämä Painohallinnan kannalta tärkeimmät asiat syömisessä ovat ateriarytmi ja kasvikset, joita tulisi syödä paljon. Pitää opetella, miten ostetaan kaupasta, mitä. Simppeli ja tuttu asia – syödään kasviksia puolesta kilosta puoleentoista kiloon päivässä. Silloin ei välttämättä puhutakaan laihduttamisesta, vaan elämänmuutoksista. Aamiaisella nyrkillinen, kahdella pääaterialla kolmasosa tai puolet lautasesta, mahdollisilla välija iltapaloilla kourallinen. Ateriarytmi on yksilöllinen asia, joka on täynnä erilaisia mahdollisuuksia ja ratkaisuja. Jonkun kannattaa jatkaa yhä avun hakemista uniongelmaansa. Elämä on välillä raskasta. Tarvitaan muutoksia niissä asioissa, jotka kuormittavat ja palautumisen taitojen opettelua. Ateriarytmi tarkoittaa, että on löytänyt oman tapansa syödä heräämisestä alkaen siten, ettei iltaan kasaannu hallitsematonta syömistä. Ja vaikka kliseiseltä kuulostaakin, kannattaa miettiä, millaista elämää oikeastaan haluaisi elää ja alkaa luoda askelmerkkejä sitä kohti. Väsymys kasvattaa nälkää, vähentää aktiivisuutta ja heikentää hormonaalisesti rasvan sulamista kehosta. Jos näitä on useammin kuin kerran viikossa, ateriarytmi ei ole kunnossa. Tyypillisesti aamiainen on liian kevyt, joskus lounaskin, ja tätä täydentää välipalan ajoittaisuus
Iltasyöminen lihottaa.” Syömisessä voi olla näiden kaltaisia ajatuksia paljonkin, ja ne ovat erittäin tehokkaita laihtumisen estäjiä. Koska kielletty houkuttaa monessa asiassa– syömisessä tutkitusti. Liikkumisessa on yleensä tärkeää lopettaa etukäteissuunnitelmista orjallinen kiinni pitäminen ja alkaa kuulostella tuntemuksia. Lihomisen pelko estää joustavan opettelun. Keskeinen osa sallivan syömisajatuksen opettelua on ensin tiedostaa, missä määrin erilaisia epäterveellisempiäkin ruokia voi syödä ilman, että niistä on ongelmaa painolle tai terveydelle. Syömisen hallintaa voivat olla sekoittamassa myös monet muut ajatukselliset jännitteet kuin kieltävä ruokasuhde. Ja siitä voi hiljalleen laajentaa samaa syömisajatusta muille aterioille, kun homma toimii. Yleensä opettelussa tarvitaan enemmän jarrua kuin kaasua, sillä monella liikkumisen rima on liian korkealla. Mutta niin ei yleensä hyvään syömiseen päästä, vaan hyvässä syömisessä linjataan asioita enimmäkseen kohti painonhallintaa tukevia ratkaisuja – ja sitten joskus ei. Syömisen osalta kuunnellaan nälkää ja kylläisyyttä, liikkumisessa kuunnellaan, minkä verran ja millä teholla on järkevää liikkua. HE. Syön varmuudeksi, ettei vain tule kova nälkä. Mutta oikeasti kumpaakaan ei tarvitse tehdä koskaan, jos ei halua. Kehoa kuuntelemaan Jos painonhallinnasta haluaa tehdä helppoa ja toimivaa, opetellaan ennemmin tai myöhemmin kuuntelemaan kehoa. Syömisessä nälkä ja kylläisyys ovat muuttuneet epätarkoiksi ja siksi moni on menettänyt luottamuksen niihin. Eli kaiken mitä syö, pitäisi olla tunnetasolla sallittua. Ja kun on väsynyt, niin tekee vähemmän tai jättää kokonaan väliin. Opettelun voi aloittaa yksinkertaisesti alkamalla syödä ensin yhdellä aterialla sen verran kuin haluaa – ottamalla lisää tai jättämällä ruokaa. Jos ei ole, se pitää opetella. Jos hyvältä tuntuu, tekee suunnitellut asiat tai vaikka enemmän. Salliva syömisajatus Syömisen hallinta on painonhallinnan tärkein osa-alue. Ja sitten valita, missä määrin alkaa altistaa itseään yhä enemmän ”kielletyille” ruuille. H yvä E lämä 29 . Ajatellaan, että heti pitäisi juosta tunti tai vetää salia neljä kertaa viikossa. Salliva syöminen ja kehon kuuntelu luovat monelle mielikuvan täysin hallitsemattomasta syömisestä. Opettelun alkupuolella tietoisen hallinnan vähentäminen ja kehon viestien varaan enemmän heittäytyminen on hyvin tärkeää. ’’Moni ajattelee väsymyksen johtuvan ylipainosta ja uskoo laihtumisen sitä helpottavan, muttei se niinpäin oikein toimi.’’ Lähteet: Patrik Borg: 10 askelta pysyvään painonhallintaan Pöperöproffa-blogi on aina jääkaapissa ja pakkasessa, mitkä ovat helppoja ja nopeita ratkaisuja, ja miten tämä kaikki sopii juuri minulle. Joskus havaitut jännitteet on melko yksinkertaista purkaa omin neuvoin, joskus sparraajasta on apua ja joskus niiden kautta avautuu psykologian ammattilaisten taitoja vaativia haasteita. Jaksamisessa kuunnellaan, kannattaisiko nyt levätä, ja tunteiden säätelyssä kuunnellaan ja tunnistetaan omia tunteita. Jokaisen pitää oppia löytämään omansa. Mutta kun kaikkea aiempaa on opeteltu, tässä vaiheessa voidaan kokeilla hallinnan rajoja uudestaan, kokeilla selkeämmin, missä voidaan kieltäytyä ja mitä voidaan vähentää ilman että se laukaisee ongelmia. On hyvä olla myös jossain määrin liikkuva, sillä painonhallinta on vaikeaa, jos lähinnä istuu. Tietoisen syömisen keinojakin voi kokeilla. ”Lautanen pitää syödä tyhjäksi. Ja syömisen hallinnan tärkein osaalue on ruuan houkuttelevuuden eli niin sanotun palkintoarvon pysyminen kohtuullisena. Ja jos haluaa, niin ihan varmasti pitää aloittaa paljon rauhallisemmin – koska se on tehokkaampaa niin. Joustavan hallinnan opettelu on monille mahdotonta muutoksen alkumetreillä, koska kaikki aiemmin Borgin kertomat teemat ovat muokanneet mielihaluja ja kehon tuntemuksia tavalla, jossa syömisen hallinnan tasapainottelu on hyvin vaikeaa. Kuntoliikuntaa, arkiaktiivisuutta, työmatkaliikuntaa, liikkeessä pitäviä harrastuksia. Yksi tärkeimpiä osatekijöitä on, ettei ruoka ole psykologisesti kiellettyä. Ensimmäinen askel on tunnistaa, missä määrin syömiseen on päässyt pesiytymään jännitteitä, jotka estävät syömästä kehon viestien mukaan
Ruokaa. Teksti: Pirjo Saarnia Painonhallinnassa onnistumista edesauttavat runsas kaloreita laimentavien kasvisten käyttö, säännöllinen ruokarytmi ja terve suolistomikrobisto. H yvä E lämä U seimmat ajattelevat virheellisesti painonpudotuksen onnistuvan vain muutamaan perusasiaan keskittymällä: Tunnistaa piilokalorit, lisää ruokavalioon kasviksia, syö säännöllisesti ja lisää liikuntaa. Tämä tarkoittaa Muuttunut elinympäristö lisää riskiä ylipainolle Muutaman kilon painonpudotus voi onnistua helposti, mutta pysyvämpi painonhallinta koetaan usein vaikeaksi. Kuva: Karl Solano/Pexels sitä, että suurin osa, 60-75 prosenttia on selitettävissä muilla tekijöillä. 26 . Lista on todella pitkä. Nämä peruspilarit ovat tärkeitä, mutta ne eivät riitä. Jos näitä – geenejä ja piilokaloreita jopa tärkeämpiä – tekijöitä ei tunnisteta ja niihin ei vaikuteta, jäävät painonpudotustulokset vaatimattomiksi ja lyhytkestoisiksi. Ruokaa aina saatavilla Viime vuosikymmeninä elinympäristömme on muuttunut radikaalisti. Syömiseen ja painonhallintaan vaikuttaa hämmästyttävän moni asia, jopa yli sata tekijää. Ennen muinoin ihmiset söivät hyvin yksinkertaista ruokaa. Jos keskitymme ainoastaan kaloreihin, ruokarytmiin ja liikuntaan, raapaisemme vain pintaa, jolloin on vaikea saada pysyvämpiä tuloksia. Näitä ovat esimerkiksi ruokailuympäristö, opitut tavat ja asenteet, ruokaseura, suolistomikrobisto, stressitaso, antibioottikuurien määrä, verensokeritaso ja rasvakudoksen mitokondriot. Tutkimusten mukaan geenien vaikutus painoon on vain 25-40 prosenttia. Mitä enemmän on ikää, sairauksia tai liikkumisen rajoituksia, sitä vaikeampaa painonhallinta yleensä on
Lounasruokaloiden, ravintoloiden ja kotiin kuljetettavien noutoruoka-annosten todellista energiamääriä on vaikea arvioida. Biologia yksinkertaisesti vastustaa liian nopeaa laihduttamista. Hän on toiminut monipuolisesti ravitsemuksen alalla kahdenkymmenen vuoden ajan, toiminut ravitsemusterapeuttina lääkäriasemilla ja kouluttajana, ja kirjoittanut kymmenen ravintokirjaa ja yli sata terveyslehdissä julkaistua ravintoartikkelia. Onnistumista edesauttaa runsas kaloreita laimentavien kasvisten käyttö, säännöllinen ruokarytmi ja terve suolistomikrobisto. Nykyään suurin osa tekee istumatyötä, ruokatarjontaa on valtavasti ja kaikkialla, annoskoot ovat ylisuuria ja paikasta toiseen liikkumiseen käytetään usein autoa. On tärkeää pysähtyä miettimään, onko oma ruokailuympäristö painonhallintaa hankaloittava vai auttava, ja miten asiaan voisi vaikuttaa. Monissa noutoruoka-annoksissa energiamäärä voi olla jopa 2-3 kertaa suurempi omatekoiseen kotiruokaan verrattuna. Kompassina pysyviin tuloksiin Pirjo Saarnian kymmenes ravintokirja Kevyemmin – ratkaisu pysyään painonhallintaan (Kirjapaja, 2023) on painonpudottajan karttakirja pysyviin tuloksiin. Hollolassa Päijät-Hämeessä asuva Saarnia palkittiin vuonna 2022 Suomen tietokirjailijoiden Tietokirjailija-palkinnolla.. Suuria annoksia noutoruokaa voi tilata milloin vaan. Vaikka elinympäristömme on muuttunut oleellisesti, ihmisen geenit ja biologinen säätelyjärjestelmä ei ole juurikaan muuttunut. Varsinkin kaupungissa asuvalla ihmisellä ruokatarjonta on loputonta. Niiden kautta päästään käsiksi syvempiin ja oleellisempiin tekijöihin, jotka tuovat parempia tuloksia ja kantavat pidemmälle. Jotta tämä onnistuisi, täytyy ensin tapahtua muutoksia totutuissa ja automaattiohjauksella käynnistyvissä toimintamalleissa, asenteissa ja ajatuksissa. Kauppojen hyllyt pursuavat energiatiheitä ja taidokkaasti maistuviksi tehtyjä tuotteita, joita syömällä todellisesti saatu kalorimäärä hämärtyy. Usein myös viikonlopun herkkujen ja juomien todelliset kalorimäärät aliarvioidaan, jolloin energiavähennys viikkotasolla on plus miinus nolla – monista hyvistä jo tehdyistä muutoksista huolimatta. Jos työkaverina on runsaasti leipomuksia tuova herkuttelija, tai jos kotioloissa herkkuja on paljon saatavilla, voi painonhallinta olla vaikeaa. Saarnian mielestä oivalluksia ja ratkaisumalleja syntyy varmemmin rauhalliseen tahtiin kirjaa lukemalla, jonka vuoksi kirja ilmestyy ainoastaan painettuna kirjana. Tasaiseen verensokeritasoon tähtäävät oikein koostetut ateriat hävittävät makeanhimon ja auttavat syömisen hallinnassa, usein myös tunnesyömisessä. Kaupat ja kioskit ovat auki lähes ympäri vuorokauden. Verensokeri tasaiseksi Vaikka uutta, luotettavaa tutkimustietoa on saatu, pätevät yhä monet vanhat painonhallinnan lainalaisuudet. HE Pitkä kokemus ravitsemuksesta terveyden perustana Pirjo Saarnia on laillistettu ravitsemusterapeutti ja terveystieteiden maisteri. Ravitsemusneuvonnassa on usein nähtävissä, kuinka moni aliarvioi syömänsä kalorit. Monella laihduttajalla ei riitä kärsivällisyys rauhallisessa tahdissa toteutettuun painonpudotukseen. Aiempia Saarnian kirjoja ovat muun muassa Syö oikein, sammuta tulehdus, Suuri ravintohuijaus sekä Tasapainota verensokeria ja laihdu. Nopean laihtumisen haitat Elämme malttamattomuuden aikaa. Tutkimusten mukaan myös ruokaseuralla on suuri vaikutus omaan syömiskäyttäytymiseen. Suurin osa näistä valinnoista liittyy syömiseen. kaivettiin pellosta, metsästettiin ja kalastettiin. Teoksen ratkaisukeskeinen ote kannustaa pohtimaan painonhallitsijan omaa tilannetta, omia haasteita ja sudenkuoppia sekä rohkaisee etsimään ratkaisuja ja luomaan uusia toimintamalleja. Yleisesti ravintotietoa onkin paljon tarjolla, jopa liikaa. Kotikeittiössä moni valmistaa turhan tuhtia ruokaa. Valtavaan tietotulvaan sisältyy myös epäluotettavaa tietoa, joka luo hämmennystä. Ravintoloita, pitserioita ja hampurilaispaikkoja on kaikkialla. Sitä edesauttavat suurentuneet pakkauskoot, energiatiheiden lihottavien ruokien ja juomien ylitarjonta sekä noutoruoan yleistyminen. H yvä E lämä 27 . Teemme päivittäin satoja valintoja, usein tiedostamattamme. Monilla painonsa kanssa kamppailevilla on runsaasti yksittäistä nippelitietoa ravinnosta, mutta onnistuneen painonhallinnan kannalta tieto on usein epäolennaista tai jopa väärää. Tarvitaan pysähtymistä, pohdintaa ja oivalluksia. Tammikuussa julkaistu uutuuskirja tarjoaa muutoksen tueksi luotettavaa, uutta tutkimustietoa ja toimiviksi osoittautuneita keinoja. Kirja käsittelee laajasti onnistuneen painonhallinnan tärkeimpiä tekijöitä. Suin päin ruokailumalleihin siirtyminen ilman oman tilanteen pohdintaa ja sudenkuoppien tunnistamista ei johda pitkäkestoisiin tuloksiin. Nenään pelmahtavat herkulliset tuoksut ja television tarjoilemat ruokamainokset saavat aikaan näläntunnetta ja mielitekoja ilman todellista nälkää. Mukana on esimerkkejä ruokailumalleista ja innostavia reseptejä terveellisiin aterioihin ja herkkuihin. Moni haluaa tuloksia nyt ja heti. Paikasta toiseen kuljettiin pitkiä matkoja kävellen tai hiihtäen. Lihottavalle ruokailuympäristölle altistuu suuri joukko laihduttajia, joiden voimavarat tai tiedot eivät riitä suojautumaan sen vaikutuksia vastaan. Keho pistää hanttiin ja yrittää saada meidät syömään enemmän lisäämällä nälkähormonien eritystä ja vähentämällä kylläisyyshormonien eriPirjo Saarnia on toiminut monipuolisesti ravitsemuksen alalla kahdenkymmenen vuoden ajan. Painonhallitsija tarvitsee oikeaa ja turvallista tietoa, ja uuden luotettavan tutkimustiedon päivittäminen on tärkeää. tystä. Jos syö usein toisten valmistamaa ruokaa, on vaikeampi hallita painoaan. Tarvitaan uudenlaista ja laaja-alaisempaa näkökulmaa painonhallintaan. Onnistunut painonhallinta vaatii oikeaa tietoa, tahtoa ja pitkäjännitteisyyttä. Mitä enemmän häiriöitä mitokondrioihin tulee, sitä vaikeampaa on pysyvä painonhallinta. Liian nopea painonpudotus hidastaa perusaineenvaihduntaa ja aiheuttaa häiriöitä rasvakudoksen energialaitoksiin, mitokondrioihin. Lihomiseen altistava ruokailuympäristöä ei kannata vähätellä. Tutkimusten mukaan nopea laihduttaminen hyvin vähäenergisellä dieetillä on haitallista
Painonpudotuksessa onnistuneet eivät ajatelleet, että ”nyt alan dieetille”, vaan ”teen muutoksia loppuelämäni ajaksi”. Perusjutut eivät siis ole hölynpölyä, vaan ratkaisu suurelle osalle painonpudottajista. – Kun esimerkiksi vuosi vaihtuu, he päättävät syödä terveellisesti, kuntoilla viidesti viikossa ja jättää kaikki herkut kerralla pois. Mutta käytännössä muutoksissa onnistuneet olivat vain pitäneet simppeleistä perusjutuista kiinni: vähentäneet herkkujen syömistä, säännöllistäneet ruokarytmiä, pienentäneet annoskokoja ja lisänneet arkiliikuntaa. – Jokaisen tarina on erilainen: kaikilla on omat kompastuskivensä, jotka esimerkiksi sitten yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa voi siirtää pois tieltä. Väitöksessä tutkittavia on yhteensä 158 henkeä (100 naista ja 58 miestä). 32 . Kaikki on kiinni siitä, että on osannut etsiä siihen omaan elämään sopivat tavat toimia. Onnistuminen vaatii sen miettimistä, miten juuri minä voin saavuttaa terveellisen painon ja pidettyä sen siinä. Ravitsemusterapeutin vastaanotolla lähdetään juuri tutkimaan yhdessä sitä omaa elämää: mistä ruoasta juuri minä pidän ja minkälainen liikunta tuo mielihyvää. – Aivan ratkaisevaa on ajattelutavan muutos. HE. Terveystalon ravitsemusterapeutin Sirpa Soinin tutkimuksen mukaan ratkaisevaa on ajattelutavan muutos sekä yksilöllinen lähestymistapa. Sirpa Soinin tutkimuksen mukaan painonpudotus on silti yksilölaji. Väitöskirja valmistui vuonna 2020. Monet ovat esimerkiksi heikkona kahvihuoneen herkkuihin. Suhteutetaan se siihen, miten kannattaisi syödä ja liikkua, sitten lähdetään säätämään näitä kahta kohti toisiaan, Sirpa päättää. Eräs nainen kuvaili ajatteluaan kertomalla, kuinka kasetti kääntyi päässä. – Usein vastaanotolla törmää siihen ajatukseen, että painonpudotuksessa olisi jokin kikka kolmonen, jota ei ole vielä tajunnut. Tutkimukseen osallistuneiden keski-ikä on 44,5 vuotta, 2/3 tutkittavista ihmisistä oli aiemmin pudottanut painoaan ilman pysyviä tuloksia. – Kaikki voi olla kiinni ihan pienistä ajattelumalleista, joita ei edes pysähdy miettimään. Kun sitten ehdotan pullan puolittamista työkaverin kanssa, voi painonpudottaja kertoa ärsyyntyvänsä ”pullan puolittajista”. Sirpan mukaan esimerkiksi se, että paino tulee takaisin, jos sen pudottaa nopeasti, ei ole mikään yleissääntö. Kuva: Terveystalo tämään ajattelua päinvastaiseen suuntaan ja miettimään, olisiko se sittenkin fiksu tapa, jota voisi itsekin kokeilla ja näin vähentää makeiden syömistä kieltäytymisen sijaan, Sirpa kuvailee. He siis osaavat kyllä hyökätä, mutta eivät puolustaa, kuvailee Terveystalon ravitsemusterapeutti Sirpa Soini Miten puolustuksen sitten saa pelaamaan ja muutoksista tulee pysyviä. Terveystalon ravitsemusterapeutti Sirpa Soini tutkii väitöskirjassaan painonpudotuksessa onnistuneita, jotka ovat pitäneet saavutetun painonsa vähintään kahden vuoden ajan. – Pysyvässä painonpudotuksessa voi onnistua, vaikka sen tekisi nopeastikin. Ravitsemusterapeutti Sirpa Soinin mukaan se, että paino tulee takaisin, jos sen pudottaa nopeasti, ei ole mikään yleissääntö. Yhteistä painonpudotuksessa onnistuneilla oli myös se, että onnistujat olivat vähentäneet ruoan määrää ja lisänneet liikuntaa. Hän on myös tutkinut muun muassa väitöskirjassaan painonpudotuksessa onnistuneita. H yvä E lämä R avitsemusterapeutin vastaanotolla tuttu näky ovat ihmiset, jotka kertovat omistavansa jo mustan vyön laihduttamisesta. Sirpa Soinin mukaan tällainen ajattelutavan kääntäminen mahdollistaa mitä vain. Arjen kiireiden iskiessä päälle, palataan kuitenkin hiljalleen vanhoihin tapoihin: syödään epäsäännöllisesti, liikunta hiipuu ja kasvikset unohtuvat. Tässä kohdin ohjaan henkilöä käänElämäntapamuutos on kiinni ajattelutavoista Mitä yhteistä on niillä, jotka onnistuvat pysyvissä elämäntapojen muutoksissa. Paino nousee taas takaisin. Ravitsemusterapeutti Sirpa Soini vaihtoi liike-elämästä kutsumustyöhönsä ja on nyt kahdentoista vuoden ajan auttanut ihmisiä painonhallinnassa
Siihen sairastuu vuosittain noin 500 suomalaista. Seurannan aikana 36 000 osallistujaa sairastui haavaiseen paksusuolitulehdukseen ja 17 000 Crohnin tautiin. Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat yleistyneet varsinkin länsimaissa viimeisimpien vuosikymmenten aikana ja nykyään lähes seitsemän miljoonaa ihmistä potee niitä. Antibioottikuuri liittyi 28 prosenttia suurempaan sairastumisriskiin 10-40-vuotiailla ja 48 prosenttia suurempaan riskiin yli 40-vuotiailla. Antibiootteja saaneet sairastuivat tulehduksellisiin suolistosairauksiin todennäköisemmin kuin osallistujat, joita ei ollut hoidettu antibiooteilla, ja tämä havaittiin riippumatta potilaan iästä. T uoreen tanskalaistutkimuksen mukaan antibioottikuurit ovat mahdollisesti yhteydessä tulehduksellisiin suolistosairauksiin. Riskit kuitenkin suurenivat iän myötä. Selkein yhteys havaittiin, kun potilasta oli hoidettu antibiooteilla, joita usein käytetään suoliston tulehdusten hoidossa.. Osallistujista 90 prosenttia oli saanut vähintään yhden antibioottikuurin vuosina 2000-2018. Tulokset pitää varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne vihjaavat etenkin useita antibioottikuureja saavien sairastuvan tulehduksellisiin suolistosairauksiin muita todennäköisemmin. Tiedot perustuvat tanskalaistutkimukseen, jossa käytettiin yli kuuden miljoonan yli 10-vuotiaan tanskalaisen rekisteritietoja. H yvä E lämä 33 . Crohnin tauti on pitkäaikainen ja helposti uusiutuva sairaus, joka aiheuttaa muun muassa vatsakipuja, ripulia tai ummetusta, laihtumista ja kuumeilua. Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Gut-lehdessä. Vielä on tosin epäselvää, liittyykö riski antibiootteihin vai sairauksiin, joita niillä hoidetaan. Suurimmassa sairastumisvaarassa olivat yli viisi antibioottilääkitystä saaneet. Selkein yhteys havaittiin, kun potilasta oli hoidettu antibiooteilla, joita usein käytetään suoliston tulehdusten hoidossa. Tutkijat pitävät mahdollisena, että antibiootit sekoittavat suoliston bakteerikantoja ja sitä kautta edesauttavat suolistosairauksien syntyä, mutta tästä aineistosta ei voi päätellä johtuuko riski antibiooteista, sairauksista, joilla niitä hoidetaan vai jostain muusta vielä tuntemattomasta seikasta. Sairastumisriski myös suureni tasaisesti mitä useampia antibioottikuureja potilas oli saanut. HE Antibiootit ehkä yhteydessä suolistosairauksiin Etenkin toistuvat antibioottikuurit saattavat suurentaa riskiä sairastua tulehdukselliseen suolistosairauteen. Crohnin tauti ja haavainen paksusuolitulehdus ovat keskeisimmät tulehdukselliset suolistosairaudet. Haavainen paksusuolitulehdus eli haavainen koliitti on tuntemattomasta syystä aiheutuva pitkäaikainen sairaus, johon liittyvät suolen haavaumat ja tulehdukset aiheuttavat verenvuotoa ja kipuilua
Samalla ne lisäävät painoon liittyvää syrjintää. Hankkeen tulosten ja selvitysten perusteella lihavuuden stigman vaikutukset näkyvät yhteiskunnassa kaikilla keskeisillä elämänalueilla. L ihavuuden stigma eli häpeäleima vaikuttaa siihen, miten yhteiskunnassa puhutaan lihavuudesta, miten sitä hoidetaan ja?miten lihavia ihmisiä kohdellaan. Lihavuuden pelko, leimaava lihavuuspuhe ja lihavuuden stigman tuomat vaikutukset näkyvät yhteiskunnassamme niin?lasten, nuorten kuin aikuisten käsityksissä ja käyttäytymisessä kehon painoa kohtaan. Tutkimuksella ja avoimella vuorovaikutuksella voidaan yhteis”Kohti eettisempää ja vastuullisempaa painopuhetta ja käytäntöjä” -hankkeen politiikkasuosituksissa todetaan, että yhdenvertaisuuslakiin on lisättävä kielto syrjinnästä koon tai painon perusteella. Ilman lihavuuden stigman purkamista meillä ei ole mah. Sydänliiton, Jyväskylän yliopiston ja Syömishäiriöliiton toteuttaman Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan?”Kohti eettisempää ja vastuullisempaa painopuhetta ja käytäntöjä” -hanke julkaisi tammikuussa politiikkasuositukset (policy brief), joilla haitallisia puhetapoja ja käytäntöjä voidaan yhteiskunnassa vähentää. ”Kohti eettisempää ja vastuullisempaa painopuhetta ja käytäntöjä” -hankkeessa etsittiin ratkaisuja siihen, miten lihavuuden stigmaa voidaan yhteiskunnassa vähentää. kunnassa lisätä ymmärrystä lihavuuden stigmasta ja muuttaa kehollisuuteen liittyviä puhetapoja sekä käytäntöjä vastuullisemmiksi. Samalla on keskeistä tunnistaa, että lihavuuteen liittyvän stigman purkaminen ja vastuullisen painopuheen lisääminen on edellytys lihavuuden vähentämiseen. H yvä E lämä Lihavuuden stigmasta pääsemisessä paljon tehtävää Kielteisellä puheella henkilön painosta ja epätarkoituksenmukaisilla painoon liittyvillä käytännöillä on kulttuurisesti ja sosiaalisesti laajakantoiset seuraukset. – Lihavuuden ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen tarvitaan monien eri toimijoiden yhteistyötä. 34
Tilaa uutiskirje osoitteessa www.pharmanord.fi Helmi vastustuskyvylle Rajatorpantie 41C, 01640 Vantaa, puh.(09)8520 2215, www.pharmanord.fi D-Pearls D3-vitamiini •• kylmäpuristetussa oliiviöljyssä, josta rasvaliukoinen D-vitamiini imeytyy hyvin •• pakattu hygieenisesti läpipainopakkauksiin •• pieniä, helmimäisiä gelatiinikapseleita, jotka on helppo niellä •• edistää immuunijärjestelmän toimintaa •• luiden, hampaiden ja lihasten normaaleille toiminnoille •• osallistuu solujen jakautumisprosessiin •• valmistettu farmaseuttisten laatuvaatimusten mukaisesti FI _D -P ea rls _A d_ Te rv ey de ks i_ 10 6x 28 0_ 10 21 dollisuutta onnistua väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, nostaa esiin hankkeen ohjausryhmän varapuheenjohtaja?Sirpa Sarlio. – Ratkaisut ovat monialaisia, ja muutos vaatii jokaiselta halukkuutta kehittyä. 4. Lisäksi hankkeen aikana osallistuttiin aktiivisesti keskusteluun lihavuuden stigmasta mediassa ja eri verkostoissa.. Jotta vähennämme lihavuuden stigmasta johtuvia seurauksia, tarvitaan lihavuuden stigmasta tietoa ja ymmärrystä koulutuksen, tutkimuksen ja arvotyöskentelyn keinoin. 2. Ammattilaiselle tulee olla keinoja ja paikkoja toteuttaa henkilökohtaista arvotyöskentelyä lihavuuteen liittyen. . Yhteiskunnallisiin avainaloihin hankkeessa kuuluivat terveydenhuoltoala, liikunta-ala, media ja eri yhteiskunnalliset päättäjät. Lisäksi yhdenvertaisuuslakiin on lisättävä kielto syrjinnästä koon tai painon perusteella.” ”Kohti eettisempää ja vastuullisempaa painopuhetta ja käytäntöjä” -hankkeen politiikkasuosituksissa esitetään suosituksia lihavuuden stigman vähentämiseksi sekä hankkeen tärkeimmät tutkimustulokset. . HE. . Esimerkiksi lihavuudesta viestittäessä painopiste tulee siirtää yksilön vastuuttamisesta yhteiskunnallisiin tekijöihin. Lihavuuden stigmaa käsitellään eri alojen perusja täydennyskoulutuksessa. Hankkeen tulokset perustuvat tutkittuun tietoon lihavuuden stigmasta, kolmeen etukäteisaineistoon, hankkeen aikana järjestyttyihin työpajoihin ennalta valituilla avainaloilla sekä hankkeen aikana toteutettuun media-analyysiin. H yvä E lämä 35 . Laaditaan eettiset ohjeet ja kuvapankki vastuulliseen lihavuusviestintään. Tuotetaan lisää tutkimustietoa lihavuuden stigmasta ja sen vähentämisestä sekä kootaan tieto helposti löydettävään ja luotettavaan paikkaan. . 5. Lihavuuteen liittyvät puhetavat ja muu viestintä voivat lisätä lihavuuden stigmaa. . Lakiin tai yhteiskunnallista toimintaa ohjaaviin suosituksiin kirjataan ihmisen koko tai paino osaksi yhdenvertaisuutta. 3. Vastuulliset sanaja kuvavalinnat ovat olennainen osa lihavuuden stigman vähentämistä, huomioi liikuntasosiologian apulaisprofessori Hannele Harjunen Sydänliiton hankevastaava Terhi Koivumäki jatkaa hankkeen johtopäätöksistä:. ”Lihavuuteen liittyvää viestintää on kehitettävä ja laadittava eettiset ohjeet, miten lihavuudesta viestitään ja miten sitä kuvitetaan. Lihavuuden stigman vähentämiseksi ja vastuullisen painopuheen ja -käytäntöjen lisäämiseksi tarvittavat toimenpiteet: 1
36 . – Toiminnallisten vatsavaivojen oireet johtuvat mahasuolikanavan toiminnasta, eivät tulehduksesta, kasvaimesta tai kaventumasta. – Toiminnalliset vatsavaivat ovat suomalaisilla hyvin yleisiä, kertoo Terveystalon sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Markku Hillilä. Osalla oireet ovat kuitenkin niin pahoja, että avuksi tarvitaan lääkitystä esimerkiksi kipuun ja turvotukseen. Kuva: Pexels/Anna Shvets maan epämieluisalla tavalla. Herkkävatsainen ihminen reagoi herkästi vatsallaan vaikkapa stressiin tai jännitykseen. Valtaosalle vaivasta kärsivistä nämä riittävätkin hoidoksi. Tällä tavoin paksusuolessa alkaa aivan luon. Kyse ei niinkään ole sairaudesta, vaan ominaisuudesta. Vaiva on kausiluonteinen eli sen taudinkuva saattaa vaihdella. Se kuuluu toiminnallisiin vatsasairauksiin, toteaa Hillilä. Näitä vaivoja hoidetaan ennen kaikkea ruokavaliolla, elämäntaparemontilla ja stressin välttämisellä. Tämä johtuu siitä, että tietyt ruoka-aineet eivät imeydy terveestä ohutsuolesta kunnolla, jolloin ne päätyvät paksusuoleen. Useimmilla tämä sairaus ei rajoita eikä haittaa liiaksi elämänlaatua, kun on saanut diagnoosin eli tietää, mistä on kyse ja osaa hoitaa sitä. Teksti: Kati Wikström Herkkävatsainen ihminen reagoi herkästi vatsallaan tiettyihin ruokaaineisiin, stressiin ja jännitykseen. Keliakia ja tulehdukselliset suolisairaudet ovat harvinaisempia. – IBS:n oireina ovat häiritsevä suolentoiminta eli joko ripuli, ummetus tai molempia vaihdellen sekä vatsakipu. Arvioilta kaksi prosenttia suomalaisista on keliaakikkoja. H yvä E lämä Vatsan toiminnan ongelmat L aktoosi-intoleranssia on suomalaisista 17-20 prosentilla, ja se on hyvin suomalaisten tuntema, vaikka se sekoitetaan usein ärtyvän suolen oireyhtymään. – IBS:n erityisiä oireita ovat muun muassa iltaa kohden pahentuva vatsan turvotus ja ilmavaivat. Ärtyvän suolen oireyhtymä – Ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS (Irritable bowel syndrome) vaivaa jopa 10-15 prosenttia Suomen työikäisestä väestöstä. Myös tietyt ruoka-aineet saavat vatsan reagoiRipulia, ummetusta, kipua Suomessa yleisimmät vatsavaivat liittyvät laktoosiintoleranssiin, refluksitautiin ja toiminnallisiin vatsavaivoihin, kuten ärtyvän suolen oireyhtymään. Monesti nämä henkilöt ovat reagoineet herkästi vatsallaan lapsuudestaan saakka
H yvä E lämä 37 . HE. Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat lisääntyneet länsimaissa runsaasti 30 vuodessa. Tulehduksellisessa suolistosairaudessa suolen limakalvo on tulehtunut. – Tähän sairauden kirjoon kuuluvat Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus. – FODMAP-lyhenne tulee sanoista fermentoituvat oligosakkaridit, disakkaridit, monosakkaridit ja polyolit, ja se on yleinen termi huonosti imeytyville hiilihydraateille, sanoo Hillilä. On epäilty sen johtuvan siitä, että teolliset länsimaat ovat niin siistejä, ettei ihminen altistu bakteereille. Ne voi korvata kauralla. Toki sekin on mahdollista tehdä nukutuksessa, huojentaa Hillilä. Refluksitaudin eli närästyksen hoitoon on olemassa tehokkaita lääkkeitä sekä ilman reseptiä että reseptillä saatavia, opastaa Hillilä. Se saattaa tuntua epämiellyttävältä yökkäysreaktion takia. Usein asiakas, joka ajattelee kärsivänsä laktoosi-intoleranssista saakin avun vähentämällä edellä mainittuja FODMAP-hiilihydraatteja ruokavaliostaan, selventää Hillilä Närästys polttaa Refluksitaudissa mahalaukusta nousee happoa ruokatorveen. – IBS sekoitetaan usein laktoosi-intoleranssiin. Hälytysmerkit Näistä oireista lääkäriin: * ?Kuume * ?Laihtuminen ilman laihduttamista * ?Verta ulosteessa * ?Verta oksennuksessa * ?Nielemisvaikeudet * ?Uusi vatsaoire yli 50-vuotiaalla Erityisesti vatsaoireista kärsivän tulisi konsultoida lääkäriä, mikäli lähisuvussa esiintyy ruokatorven syöpää, paksusuolen syöpää tai mahalaukun syöpää. Oireena on närästys, joka tuntuu poltteluna rintalastan takana. Myös Suomessa tulehdukselliset suolistosairaudet ovat olleet vahvassa kasvussa, Hillilä sanoo. Tämä saattaa johtua siitä, että laktoosivaivat ovat suomalaisten hyvin tuntemia, joten niiden syyksi laitetaan monet vatsanväänteet. Osa haluaa kipulääkettä tai toimenpiteen tehtäväksi anestesiassa. FODMAP-hiilihydraatteja sisältävät ruoka-aineet ovat kuitenkin terveellisiä, joten niitä ei kannata välttää turhaan. – Joskus yöllisen närästyksen avuksi riittää sängyn pääpuolen nostaminen, näin ihan konkreettisesti estetään hapon nousemista ruokatorveen. Tauti puhkeaa yleensä nuorella aikuisella. – Syytä sairauden puhkeamiseen ei tiedetä. –?Laktoosiintoleranssi sekoitetaan usein ärtyvän suolen oireyhtymään, kertoo Terveys-talon sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Markku Hillilä. – Refluksitautia hoidetaan elintavoilla ja vähentämällä mahdollista ylipainoa. Siinä tähystys tehdään peräpään kautta ja tutkimus kestää noin puoli tuntia. Yleensä tiukkaa FODMAP-rajoitusta kannattaa käyttää vain muutaman viikon ajan ja oireiden lievittyessä palautetaan ruokavalioon vähitellen näitä hiilihydraatteja yksilöllisen sietokyvyn mukaan. Toimenpide on onneksi nopea, noin viiden minuutin mittainen. – Tähystyksessä taipuisa kameratähystin viedään paksusuoleen, jolloin suolen mutkissa saattaa tuntua kipua tai painetta. Sappikivut tuntuvat ylävatsassa, erityisesti oikeassa ylävatsassa. On myös hyvä tiedostaa, että kahvi pahentaa ripulia ja rasvaiset ruoat saattavat aiheuttaa närästystä sekä toiminnallisia ylävatsavaivoja, kertoo Hillilä. Näin immuunisysteemi saattaa kehittyä liiankin herkäksi. – Ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsivän kannattaa välttää niin kutsuttuja FODMAP-hiilihydraatteja, esimerkiksi palkokasveja, sipuleita, kaaleja, sieniä ja omenoita. Tupakka ja alkoholi pahentavat närästystä samoin kuin kahvi, suklaa ja minttu. Myös vehnä, ohra ja ruis sisältävät runsaasti FODMAP-hiilihydraatteja. Valtaosalla tämä hoituu kuitenkin ilman lääkitystä. Ennen tähystystä paksusuoli tyhjennetään nestemäisellä, juotavalla lääkkeellä. – Ravitsemusterapeutti auttaa rakentamaan sopivan ruokavalion ärtyvän suolen oireyhtymää sairastavalle. Närästys eli refluksitauti aiheuttaa poltetta ylävatsassa ja rintalastassa. Vatsavaivoja tutkitaan esimerkiksi ulostenäytteillä ja verikokeilla. Ulostenäytteestä saadaan Hillilän mukaan selville tulehdustila ja verikokeista esimerkiksi keliakia sekä mahdollisen helikobakteerin olemassaolo. – Paksusuolen tähystys on varsin yleinen tutkimustoimenpide. Monesti naiset hakeutuvat useammin lääkäriin ja miehet saattavat vähätellä vatsavaivojaan. Toki myös netistä löytyy paljon tietoa ruokavalion koostamisesta. nollinen fermentoituminen eli käymisprosessi, valaisee Hillilä. Tulehduksesta johtuvia suolistosairauksia hoidetaan ensisijaisesti lääkkeillä, joilla pidetään tulehdus rauhallisena. Ne voi korvata vaikkapa vihreällä salaatilla, kurkulla, tomaatilla ja sitrushedelmillä. – Mahalaukun tähystys tehdään suun kautta. Kyseessä on pysyvä lääkitys, toteaa Hillilä. Vatsakipu on usein vaikeasti paikallistettavissa, mutta useimmiten ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS tuntuu alavatsassa ja kyljissä
38 . H yvä E lämä Maija Huhtikorpi hurahti seinäkiipeilyyn kolmisenkymmetä vuotta sitten, eikä innostus ole vuosien kuluessa laantunut.
Sen sijaan hän kiipesi aina joka paikassa, aitojen päälle ja milloin mihinkin. Hänellä on Malmin AITO-kauppa Helsingissä. Lentopalloharrastus säilyi Maijalla vielä aikuisiässä pitkään. Jarmo Huhtikorpi pelasi Kiri 60:n miesten ykkösjoukkueessa. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen E läkkeelle jääminen ei ole vielä tullut mieleen 70-vuotiaalle Maija Huhtikorvelle. LAJI HARJOITTAA KOKO KEHOA. – Monet lihakset ja lihasryhmät vahvistuvat, kun lajissa pitää koukistella ja pyöristellä. Nykyinen kumppani Leo, oli naapurissa asuva yksinhuoltaja. Puolisokin löytyi lentopallon parista. – Vaikka minulla on jo nuoresta ollut skolioosia, selkä on pysynyt hyvässä kunnossa. – Olemme riianneet jo 27 vuotta, Maija nauraa. – Pihan pojat pelasivat usein jalkapalloa, mutta Kuutti ei ollut siitä kiinnostunut, vaan hän alkoi miekkailla ruusupuskien kanssa, kun muut pelasivat. Maija on harrastanut liikuntaa koko ikänsä. Koulussa osallistuin yleisurheilukilpailuihin, jonakin vuonna olin pitäjän mestari keihäänheitossa. Maija on aktiivinen liikunnan harrastaja, joka joogaa ja kävelee paljon. – Sain vastaukseksi, ettei se ikää katso ollenkaan, joten päätin kokeilla. H yvä E lämä 39 . Lääkärikin joskus ihmetteli, eikö minulla ole selkäkipuja – mutta ei vain ole.. Siellä me nuorina pelasimme lentopalloa kaiket illat. – Kiipeily on laji, joka koukuttaa. Siitä on nyt kulunut 26 vuotta. Kiipelypaikkana on nykyisin usein Kiipeilyareena Ristikko, joka on olympiatason kiipeilyhalli Konalassa. Tämä on tasapuolista treeniä, joka laittaa koko kropan töihin. Hän pelasi Kiri 60:ssä naisten kakkosjoukkueessa. Selälle tämä on todella hyvä laji. Maija toteaa, että kiipeily harjoittaa kehoa monipuolisesti. . Maija tuli kokeilleeksi kiipeilyä ensimmäisen kerran omien lasten harrastuksen myötä. – Minä sitten kysyin, että voisinko vielä tässä iässä, olin silloin 44-vuotias, Maija nauraa. Maija jäi leskeksi lasten ollessa vielä pieniä. – Harrastin myös juoksua, korkeushyppyä ja pituutta. – Tämä laji sopii kaikille, eikä ikä ole este, sanoo seitsemänkymppinen Maija. Punttisali on jäänyt hiukan vähemmälle. Kiipeily koukuttaa Maija Huhtikorpi kuljetti aikanaan lapsiaan useita kertoja viikossa kiipeilyhallille ja innostui sitten kiipeilystä itsekin. Kun Maija kuljetti usein lapsia hallille ja vietti paljon aikaa siellä, ohjaaja kerran kysyi, miksei hän kiipeile itsekin, kun kumminkin hallilla aina on. Roosa-tytär oli kuusivuotias ja poika Kuutti kahdeksan, kun perhe alkoi käydä kiipeilemässä. Syke nousee, vertaisin tätä HIIT-treeniin. Maija on toiminut luontaistuotekauppiaana 37 vuotta. Nykyisin hän joogaa, kävelee paljon ja kiipeilee. – Olen maalta kotoisin, Korpilahden Saalahden kylästä. Maija kuuluu Tapanilan Erän kiipeilyjaostoon. Maija kiipeilee edelleen, yleensä kaksi kertaa viikossa. Ja pari kertaa viikossa hänet tapaa kiipeilyhallilta. Kun kokeilin aikanaan ensimmäisen kerran, se kolahti heti, Maija sanoo. Maija on myös suorittanut liikunnanohjaajan ja lentopallovalmentajan tutkinnot
Köysikiipeily aloitetaan yleensä sisähallissa ylävarmistuksella, joko ylhäältä tulevalla köydellä tai itsevarmistavalla laitteella. On myös itsevarmistajia, jossa reitin päähän on kiinnitetty köyttä ylöspäin vetävä kone. Boulderoinnissa kiivetään matalilla korkeuksilla ilman köyttä. Siinä käytetään paksuja patjoja putoamisen varalta. Eräänä lauantaina Maija lähti Helsingin Kiipeilykeskukseen töiden jälkeen. Tällöin kiipeilijä etenee ylöspäin liittäen valjaisiin kiinnitettyä köyttä välivarmistusten sulkurenkaisiin. H yvä E lämä Tauoista ja palautumisesta kannattaa kiipeillessä huolehtia , sanoo Maija valmistautuessaan kiipeilyyn. Häntä viehättää myös se, että taitojen karttuessa lajin vaikeusastetta voi lisätä. – Lihakseni ovat pysyneet tosi hyvässä kunnossa kiipeilyn, joogan ja jumpan avulla. Köysikiipeilyssä köyden toinen pää kiinnitetään kiipeilijän valjaisiin ja toinen varmistajan varmistuslaitteeseen. Kiipeily ei ole vaarallinen laji, kunhan varmuustoimista huolehditaan kunnolla. Jos joskus menen hiukan väsyneenä hallille, siellä kyllä virkistyn. Lajia voivat harrastaa niin aikuiset kuin lapsetkin. – Yhden kerran minulle kävi köpelösti, ja se kyllä hävettää minua vieläkin, Maija sanoo. Seinäkiipeilyä harrastetaan yleensä kiipeilyhallissa, jossa on eritasoisia reittejä, joille on kiinnitetty monenlaisia, erimuotoisia ja -värisiä otteita. Harrastukset: kiipeily, kävely, jooga, lukeminen Voimabiisi: Ramses II:n Villieläin Elämän motto: Tavoitteena terve vanhuus Kiipeily sopii kaikille. Monet siirtyvät myöhemmin kiipeämään alavarmistuksella eli liidaamaan. Jos jotakin sattuu, on usein kyse varmuustoimien unohtamisesta tai huolimattomuudesta. 40 . – Kiipeily on laji, joka virkistää sekä kehoa että mieltä. Hän oli kiivennyt muutaman reitin, kun hän katsoi, että onpa hieno reitti tuossa vieressä. Maija Huhtikorpi Ikä: 70 Syntymapaikka: Korpilahden Saalahden kylä Asuinpaikka: Helsinki Koulutus: laboratoriohoitaja, vyöhyketerapeutti, fytonomi Ammatti: luontaistuotekauppias Yritys: Malmin AITO-kauppa Perhe: avopuoliso Leo ja aikuiset lapset: poika Kuutti, 35, ja tytär Roosa, 33, sekä pojantytär Nuppu, 5. Jos kiipeilyyn tulee jostain syystä tauko, Maija huomaa sen heti lihaksissaan. TURVALLISUUDESTA HUOLEHDITTAVA. – Tässä voi aina kehittyä ja valita vaikeampia reittejä ja otteita. Tulen energiseksi kiipeillessä, Maija sanoo. Seinäkiipeily on urheilulaji, jossa kiivetään seinään kiinnitettyjä otteita pitkin. Turvallisuutta lisää varmistaja, joka ohjaa putoavan kiipeilijän osumisen turvallisessa asennossa patjalle. Kiipeilyn lajeja ovat köysikiipeily ja boulderointi sisähalleissa tai ulkona kallioilla, sekä talvella jääkiipeily. – Silloin huomaa, mihin lihaksiin kiipeily eniten vaikuttaa
– Kerran Espanjassa kiipesin todella korkeaa kalliota. Magnesiumia tarvitaan käsille, etteivät ne hikoile ja otteet pitävät. KORKEAN PAIKAN KAMMO KATOAA. Maija on kiipeillyt myös ulkomailla. – Lasten kisamatkat olivat aikoinaan minulle hyvä breikki tähän yrittäjän arkeen. Ulkokallioillakin Maija on Espanjassa kiipeillyt. Se vain on kivaa! HE. Pidän ilmapiiristä, siellä on paljon hyvää energiaa. Maija suosittelee aloittaman harrastuksen kurssilla. Maijan kummallakin lapsella on sekä SMettä PM-mitaleita, ja hyviä sijoituksia EMja MM-kisoista. – Tulin vähän alemmaksi, missä pystyin klippaamaan itseni seinään kiinni. – Sitten kun olin siellä topissa, olisikohan se ollut 12 metriä, tarkistin, että olenhan kunnolla köydessä kiinni. Mutta sitten vakuutin itselleni, että minähän pääsen tuonne ylös ja jatkoin. Ja oli kiva, että meillä oli perheen yhteinen harrastus. Ja tajusin, että enhän minä ole missään kiinni. Kiipeilyhalleissa voi maksaa kertamaksun tai hankkia vuosikortin. Kiipeily harjoittaa lihaksia monipuolisesti. Ajattelin mennä alas asti, mutta siinä vaiheessa alkoivat jalat tutista! Maija huuteli hallin työntekijälle, joka toi hänelle köyden ja hän pääsi turvallisesti alas. Hän on kokeillut myös jääkiipeilyä. – Tarvitaan kiipelytossut, valjaat ja magnesiumpussi. – Tutustumispäiviä ja kursseja järjestetään usein. Kyllä tässä katoaa korkean paikan kammo. Niillä saa hyvää oppia, ja etenkin turvallisuusasiat kannattaa opetella heti alkuun huolella. Kun olin puolivälissä, katsoin alas, ja hetken aikaa pelotti ja tuntui, etten uskalla lähteä mihinkään suuntaan. – Lasten kanssa kävimme useamman kerran kiipeilymatkoilla Espanjassa. – En oikein osaa sanoa, mikä kiipeilyssä niin viehättää. Maijalla oli jonkin verran korkean paikan kammoa ennen kiipelyharrastusta. Kiipeily on sikälikin mukava harrastus, ettei se ole kovin hintava. – Vaikka yleensä olen vanhimmasta päästä kiipeilyhallilla kävijöistä, viihdyn hyvin. H yvä E lämä 41
Tutkimuksessa löydettiin monia esimerkkejä tunnetuista geenivirheistä, joiden on tähän saakka oletettu suurentavan sairastumisriskiä vain molemmilta vanhemmilta perittynä, mutta joilla nyt todistettiin olevan vaikutuksia myös yhdeltä vanhemmalta perittynä. Tutkimuksessa löydettiin monia esimerkkejä tunnetuista geenivirheistä, joiden on tähän saakka oletettu suurentavan sairastumisriskiä vain molemmilta vanhemmilta perittynä, mutta joilla nyt todistettiin olevan vaikutuksia myös yhdeltä vanhemmalta perittynä.. Biologian oppikirjat uusiksi. Tutkimus perustuu biopankkiosallistujien DNA-näytteiden ja niihin liitettyjen terveystietojen analysointiin. Maailman mittakaavassakin erittäin kunnianhimoisen hankkeen tutkimusaineistosta on nyt analysoitu noin puolet, ja tulokset on julkaistu tiedemaailman johtavissa lehdissä. Näiden joukossa on uusia riskija suojavariantteja sekä yleisille että harvinaisille sairauksille, sanoo FinnGenin tieteellinen johtaja, professori Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä. Uudet tulokset haastavat myös biologian oppitunneilta tutut periytymisen mallit. – Olemme tehneet jo hankkeen tässä vaiheessa sadoittain merkityksellisiä geneettisiä löydöksiä. FinnGen-tutkimuksen tulokset haastavat myös perinnöllisyystieteen isän Gregor Mendelin 1800-luvulla kuvaamia ja biologian oppitunneilta tuttuja periytymisen malleja eli peittyvää ja vallitsevaa periytymistä. H yvä E lämä H elsingin yliopiston koordinoiman FinnGen-tutkimuksen tavoitteena on kerätä ja analysoida 500 000 suomalaisen geeniperimä. 42 . Esimerkiksi hyvin harvinaiseen peittyvästi periySuomalaistutkimus haastaa sairauksien periytymisen Suomessa toteutettava FinnGen-geenitutkimus on paljastanut runsaasti aiemmin tuntemattomia perinnöllisiä riskitekijöitä monille vakaville sairauksille
Meidän vastuullamme on varmistaa, että lisää tuloksia saadaan ja että ne avataan kaikkien hyödyksi, sanoo FinnGen-tutkimusta johtavan Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMMin johtaja Mark Daly. – Tuloksemme osoittavat, että geenitutkimuksessa ja kliinisessä diagnostiikassa käytetyt klassiset periytymismallit eivät täysin vastaa sitä perinnöllisten vaikutusten kirjoa, jonka havaitsimme tutkimuksessamme väestötasolla. Näiden löydösten hyödyt tulevat näkyviksi tulevaisuudessa, kun niiden tarjoaman tiedon avulla voidaan kehittää uusia hoitomuotoja. FinnGenin lopullinen tavoite on 500 000 suomalaisen biopankkiosallistujan genomitietoa ja kansallisia terveysrekisteritietoja yhdistävä tutkimusaineisto. Niiden yhteyttä sairauksiin voidaan siksi tutkia ainoastaan täällä. Yksittäisten tutkimusartikkelien tulokset on kuvattu tarkemmin FinnGen-tutkimuksen verkkosivuilta löytyvistä uutisista ja suomenkielisistä tiivistelmistä. Siksi osa lääketieteellisesti merkittävistä yhteyksistä jää tällä hetkellä kokonaan havaitsematta. Näiden joukossa on muun muassa suomalaisille tyypillinen TNRC18-geenin variantti, joka altistaa tulehdukselliselle suolistosairaudelle ja muille autoimmuunisairauksille. tyvään ihotautiin (Xeroderma pigmentosum) johtava geenivirhe osoittautui yhdeltä vanhemmalta perittynä lisäävän merkittävästi ihosyövän riskiä. – Suomalaisten potilaiden kannalta on erityisen tärkeää, että tämänkaltaista tutkimusta tehdään nimenomaan omassa maassamme. Lisäksi tutkijat osoittivat, että yksilöiden väliset perinnölliset erot testosteronin määrässä vaikuttavat yllättävän vähän terveyteen, vaikka yhteyksiä erityisesti hormonivälitteisiin syöpiin ja naisten lisääntymisterveyteen nähdään. Uutta tietoa sairauksien taustasta Suomalaisten väestöhistoriasta johtuen väestöstämme löytyy epätavallisen suuri joukko sellaisia geenimuotoja, jotka ovat hyvin harvinaisia kaikkialla muualla maailmassa. – Näin suuri määrä löydöksiä yhdestä tutkimuksesta on vahva osoitus geenitutkimuksen mahdollisuuksista tuottaa olennaista tietoa terveydestä. H yvä E lämä 43 . Mahdollisuuksien maa FinnGen-tutkimuslöydökset ovat vakuuttava osoitus suomalaisen biopankkitoiminnan, terveysrekisterien ja väestöhistorian tarjoamista ainutlaatuisista tutkimusmahdollisuuksista. Toisaalta joissakin tapauksissa tunnettu geenivirhe osoittautuikin terveyden kannalta edulliseksi, kun sen oli perinyt vain yhdeltä vanhemmalta. – Suomalaiset terveysrekisterit, jotka sisältävät terveysja lääkitystietoja koko yksilön eliniän ajalta, mahdollistivat meille sairaustapausten nopean ja tarkan tunnistamisen. Väestöllemme tyypillisten geenimuotojen ja niiden biologisen mekanismin ymmärtämisen kautta voimme edesauttaa sitä, että myös lääkekehitystä kohdennetaan kannaltamme merkityksellisiin biologisiin reitteihin. Tästä voimme kiittää kaikkia satoja tuhansia biopankkitutkimukseen osallistuneita suomalaisia!huomauttaa Aarno Palotie. Tutkimuksessa ovat mukana suomalaiset biopankit isäntäorganisaatioineen (yliopistot ja yliopistosairaalat/hyvinvointialueet), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Veripalvelu, Biopankkien osuuskunta FINBB ja kolmetoista kansainvälistä lääkeyritystä.. Erityisen mielenkiintoisina tutkijat pitävät variantteja, jotka sijaitsevat sellaisissa geeneissä, joita ei ole koskaan aiemmin yhdistetty mihinkään sairauteen. Tällainen yllättävä ilmiö havaittiin muun muassa rytmihäiriöitä aiheuttavan SCN5A-geenin osalta. HE FinnGen lyhyesti: FinnGen on vuonna 2017 Suomessa käynnistynyt laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke. Löydökset todistavat myös sen, miten suuri globaali vaikutuksemme voi olla, kun kaikki suomalaiset osapuolet tekevät yhteistyötä luodakseen tutkimukselle edellytyksiä, joista koko tutkijayhteisö voi hyötyä. FinnGenin kaltaiset tutkimusaineistot ovat avainasemassa tällaisten ilmiöiden tunnistamiseksi, sanoo kyseisen osatutkimuksen toteuttanut tohtori Henrike Heyne. Myös sydäntautien riskitekijöistä on saatu uutta tietoa tutkimalla niiden lääkehoitoon vaikuttavia geneettisiä tekijöitä. Tällainen terveystietojen louhinta yhdistettynä suomalaiseen väestöhistoriaan on erittäin tehokas yhdistelmä uusien geneettisten löydösten tekemiseksi monenlaisissa sairauksissa, toteaa Nature-julkaisun analyysit toteuttanut tohtori Mitja Kurki Helsingin yliopistosta ja Broad Instituutista. Nyt julkaistut tulokset paljastavat tällaisia perinnöllisiä riskija suojatekijöitä muun muassa hengitystieinfektioille, kuulonalenemalle, suonikohjuille, lapsettomuusongelmille, kilpirauhasen vajaatoiminnalle, ja kymmenille muille sairauksille
Sotessa alkukankeuksia. Teksti: Juhani Karvonen Yksi soteuudistuksen tavoitteista on perustason palvelujen ja erikoissairaanhoidon yhteistyön parantaminen. – Jotakin asiaa ei voi välttämättä kysyä keneltäkään, koska kukaan ei tiedä kenelle se asia tässä uudessa hallinnossa kuuluu. Kestää aikansa ennen kuin muutos tasaantuu ja asioiden hoito vakiintuu, sanoo perusterveydenhuollon sairaalapalveluiden ylilääkäri Tuomo Lunnikivi Kanta-Hämeen sote-alueelta. 44 . Hallintojärjestelmä ei ole vielä valmis, ja erot soten toteutuksessa eri maakunnissa ovat suuret. Sote-uudistuksen tämänhetkiset suurimmat haasteet liittyvät hallintoon. H yvä E lämä Soten alkumetrit S uurimmat ongelmat ovat olleet hallinnossa, jossa hallintojärjestelmän muutokset ja henkilövaihdokset ovat tuoneet sekaannuksia. Lunnikiven vastuulle kuuluvat maakunnan terveyskeskussairaaloiden lääketieteellinen johtaminen sekä kotihoidon ja hoitokotien lääkäripalvelut. Aiempaa tiiviimpi yhteistyö hyödyttää hyvinvointialueen asukkaita monin tavoin, mutta leikkausjonojen lyhenemiseen sillä ei liene ainakaan nopeaa vaikutusta
– Aikaisemmin perusterveydenhuolto, erikoisairaanhoito ja sosiaalihuollon eri alueet olivat kukin omalla rahoituksellaan, ja jokaisella palvelualalla tuijotettiin helposti vain oman alueen kustannuksiin. Joka tapauksessa sote-alueet joutuvat lähivuosina entistä suurempien haasteiden eteen. Työtä on tehtävänä paljon. Kulkutaudit vaivaavat; kun korona alkoi hellittää, sitä ovat seuranneet influenssa ja RS-virus. – Yli 75-vuotiaiden ja etenkin yli 80-vuotiaiden osuus väestöstä tulee nousemaan aika rajusti seuraavan vuosikymmenen aikana. Kehitys on tiedetty, mutta aika näyttää, onko siihen osattu valmistautua. Palveluita kuitenkin tarvitaan etenkin niille, joille ikääntyminen on tuonut mukanaan vakavia sairauksia. Kanta-Hämeessä on Lunnikiven mukaan oltu myöhäissyntyisiä. Lunnikivi ei kuitenkaan näe iäkkäitä taakkana, vaan voimavarana ja yhteiskunnan aktiivisena toimijoina ja mahdollistajina. . Iäkkäät ihmiset ovat hyvin eri kuntoisia, mihin vaikuttavat eletty elämä, sairaudet, perintötekijät ja yksinkertaisesti vain sattumat. Aluevaltuusto päättää suurista linjoista –Hallittava kokonaisuus on maallikoille suuri, mutten pidä sitä mitenkään rakettitieteenä. Terveyskeskuksissa ei ole enää vuosiin ollut pitkäaikaisairaita, vaan keskimäärin asiakas on terveyskeskussaairaalassa seitsemisen vuorokautta. Lunnikivi pitä hyvänä, että sotessa sosiaalija terveydenhuollon rahoitus tulee samasta lähteestä, valtiolta. Sote on edennyt maakunnissa hyvin eri tahtiin. Sosiaalija terveydenhuollolle ikääntyminen ja toisaalta seniorikansalaisten vaihteleva kunto tuovat isoja haasteita. Lunnikiven mukaan henkilökunta on antanut sotesta jonkin verran palautetta. – Asiat on valmisteltu hyvin, muttei tällainen muutos hetkessä tapahdu. Kilpailuttajana sote-alue on iso, mikä tuo neuvotteluvoimaa. Esimerkiksi henkilökunnan palkkaukseen liittyvät asiat voivat tuottaa muutoksessa omia haasteitaan, mutta asiaan on varauduttu ylimääräisellä palkkapäivällä. – Ihmiset sairastuvat kuten aina ennenkin. – Byrokratia kasvaa alkuvaiheessa tilapäisesti, mutta uskon byrokratian vähentyvän kun uudistus etenee. Oman työsopimukseni sain tammikuun toisella viikolla. Sote on yksi työkalu vastata paremmin tähän tarpeeseen. Joku saattaa hankkia moottoripyörän seitsemänkymppisenä kun toinen ei pääse sängystä ylös omin avuin. Hallittava suuri kokonaisuus Maakunnissa aluevaltuustot ovat avainasemassa sen suhteen, miten palveluita tuotetaan. Uudistuksen yksi hyöty on tukipalveluiden yhtenäistyminen koko maakunnan alueella. Muutos pelottaa aina Lunnikivi ei ole kokenut merkittäviä yllätyksiä, kun sote astui voimaan vuodenvaihteessa. Järjestelmä on ennallaan ja toiminut, joten asiakastyöt on voitu tehdä normaalisti. – Muutokseen liittyy aina omat pelkonsa, kun vanhat kuviot rikkoontuvat. Osa hallinnon ohjelmistoistakaan ei vielä toimi, joten muun muassa työsopimukset ovat viivästyneet. Yksi lääkäreiden ja henkilökunnan työn kannalta merkityksellinen asia on potilastietojärjestelmä. – Iäkkäät ovat kulttuurin ja palveluiden suurkuluttajia, puhumattakaan vaikkapa harrastepiireistä, vapaaehtoistyöstä saati omaishoitajuudesta. Hallinnon suuri haaste on nähdä sosiaalija terveydenhuollon kokonaisvaikutukset. Ylilääkäri Tuomo Lunnikivi ei pidä iäkkäitä taakkana, vaan voimavarana ja yhteiskunnan aktiivisena toimijoina ja mahdollistajina. H yvä E lämä 45 . Muutos huolestuttaa henkilökuntaa, koska uusi järjestelmä ei kaikilta osin ole vielä toimiva, vaan muutos etenee pikkuhiljaa. – Toisaalta olemme saaneet oppia muiden alueiden kokemuksista. – Sotessa on otettava huomioon kokonaisuus. Hallinnon siirtymävaiheen ongelmat eivät toivoakseni näy asiakkaille millään tavoin. edelleen ja todellinen muutos entiseen tulee ilmi vasta kenties vuosien päästä. Alojen ammattilaiset voivat esittää ja perustella asioita aluevaltuustoille
Svahnin mukaan asiakkaiden suuntaan näkyvät konkreettiset muutokset ovat toistaiseksi vielä melko pieniä. Terveydenhuollossa on kyse pitkistä palveluketjuista, jossa on mietittävä mihin asiakas siirtyy erikoisaraanhoidosta tai terveyskeskussairaalasta ja missä vaiheessa hänen selviytymisensä kotona käy ylivoimaiseksi Palvelunumerot uudistuivat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella palvelujen tuottamisen siirtyminen vuodenvaihteessa 2023 kunnilta hyvinvointialueille on sujunut pääosiltaan hyvin. Turusen mukaan Länsi-Uudellamaalla on kotihoidon osalta noin sadan työntekijän vajaus – Meillä on henkilökuntaa noin 1 100 ja tarvitsisimme noin 10-15 prosenttia lisää väkeä. Kun työntekijät kokevat viihtyvänsä, sana kiirii ja uusia on helpompi houkutella alueelle, sanoo Kotona asumisen tuen -palvelulinjajohtaja Timo Turunen. Hyvinvointialueen yhteiset palvelupuhelinnumerot korvaavat vuoden 2023 aikana vaiheittain kunnissa aiemmin käytössä olleet sosiaalija terveyspalvelujen palvelupuhelinnumerot. – Ehkä kotihoidon ja ylipäätään ikääntyneiden asukkaiden kannalta näkyvä muutos on koko Länsi-Uudenmaan alueen yhteinen seniori-info. Toki vastaavaa neuvontaa on ollut ennen soteakin, mutta sitä ovat tarjonneet useat kunnat Länsi-Uudellamaalla. H yvä E lämä Henkilökunnasta kilpaillaan Tulevaisuuden yksi suuri haaste on ikääntyvien kotona asumisen tukeminen. Olemme kiitollisia henkilökuntamme ja alueemme asukkaiden joustavuudesta hyvinvointialueen toiminnan käynnistyessä, sanoo hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn. – Asukkaiden ja asiakkaiden osalta konkreettisimmat muutokset liittyvät hyvinvointialueen palvelupuhelinnumerojen muuttumiseen sekä asiakasmaksujen ja tukien myöntämisperiaatteiden yhtenäistämiseen. Se on palvelunumero, joka tarjoaa neuvontaa ja apua seniorikansalaisille. 46 . Myös henkilökuntavaje on monin paikoin tuntuva. Samalla puhelinnumerojen kokonaismäärä vähenee, ja asukkaiden on entistä helpompaa löytää tarvitsemansa palvelupuhelinnumero. Parin ensimmäisen viikon aikana puheluita on vastaanotettu numerossa noin 1 300, mikä osoittaa palvelulla olevan kysyntää. Hyvinvointialueella otettiin 1.1.2023 käyttöön yhtenäiset asiakasmaksut. Välimatkat ovat lyhyitä ja haasteena jokaisella hyvinvointialueelle on sen, miten alue saa nykyisen henkilöstönsä pidettyä ja miten palkattua uutta. Palveluissa on kuitenkin esiintynyt yleisesti viiveitä ja hidastumista. Uudellamaalla on neljä hyvinvointialuetta sekä Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä. Puheluiden kautta saamme luotua kokonaiskuvan siitä, mitä palveluita asukkaille tulisi tarjota. – Sotessa on kyse valtavasta kokonaisuudesta, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Alkuvaiheen suurimmat hankaluudet ja toisaalta haasteet ovat liittyneet ja osin edelleen liittyvät digitaalisten järjestelmien yhtenäistämiseen ja palvelututantomallien luomiseen. Ikääntyvien osuus väestöstä kasvaa rajusti tulevaisuudessa. – Henkilökunnan rekrytoimisessa pitää käyttää kaikki keinot ja tarvittaessa ottaa avuksi ulkomainenkin työvoima. Esimerkiksi päivystysten ruuhkantuminen on vain yksi osa kokonaisuutta. Nyt kaikki on keskitetty yhteen numeroon. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on työssä noin 10 000 ammattilaista ja vuoden 2023 toimintakate on noin 1,7 miljardia euroa. Monilla työntekijöillä ja esihenkilöillä on oman työnsä ohella muutoksesta aiheutuvaa ylimääräistä tehtävää, ja pyrimme tukemaan heitä kaikin keinoin. Näin samasta. Budjetti on yhteensä noin 2,1 miljardia euroa. Budjetin suuruutta kuvaa paremmin toimintamenojen kokonaismäärä 2,1 miljardia euroa, kun taas tuo hyvinvointialueen toimintakate noin 1,7 miljardia euroa on nettomenojen määrä. Palvelulinjajohtaja Timo Turunen näkee tulevaisuuden yhdeksi suureksi haasteeksi ikääntyvien kotona asumisen tukemisen. Kun neuvonta on yhtenäistetty, uskon palveluiden myös paranevan, koska kaikki oppivat toisiltaan. – Hyvinvointialueen ensimmäisillä viikoilla on saatu asiakasja potilastietojärjestelmät turvallisesti käyttöön. Vajaan parin viikon soten olemassaoloaikana konkreettisia uudistuksia asiakkaiden suuntaan on ehtinyt tapahtua vähän. Hyvinvointialueella pitää olla sekä pitoettä vetovoimaa
– Etenemme hallitulla muutoksella pala palalta, mutta tulokset ilmenevät vasta vuosien päästä, sanoo Naukkarinen.. – Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on osa niin sanottua Uudenmaan erillisratkaisua, jossa HUS tuottaa erikoissairaanhoidon palvelut Uudenmaan hyvinvointialueille ja Helsingille. Leikkausjonojen lyhentymiseen ei ole odottavissa nopeaa ratkaisua. Koska kunnissa oli aiemmin käytössä eri suuruisia asiakasmaksuja, tarkoittaa asiakasmaksujen yhtenäistäminen sitä, että osalla asukkaista hinnat saattavat nousta ja osalla laskea. Sotea on valmisteltu viitiisentoista vuotta, eivät asia hetkessä muutu. H yvä E lämä 47 . Sosiaaliterveydenhuollon asiakkaille uudistus ei ole juurikaan näkynyt ainakaan Kanta-Hämeessä. Alkuvaiheen haasteet ovat olleet lähinnä teknisiä, sanoo Naukkarinen. Soteuudistus on edennyt hyvin eri tavoin eri alueilla. Asukkaiden palvelut eivät siis vuodenvaihteessa parantuneet tai huonontuneet. Aiempaa tiiviimpi yhteistyö hyödyttää hyvinvointialueen asukkaita monin tavoin, mutta leikkausjonojen lyhenemiseen sillä ei liene ainakaan nopeaa vaikutusta. – On selvää, että tuon kokonaisuuden toimivaksi saattaminen vie aikaa vuosia. Sote-uudistus tarjoaa tähän ratkaisukeinoja, sillä hyvinvointialueella on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtajan Sanna Svahnin mukaan asukkaiden ja asiakkaiden osalta konkreettisimmat muutokset liittyvät hyvinvointialueen palvelupuhelinnumerojen muuttumiseen sekä asiakasmaksujen ja tukien myöntämisperiaatteiden yhtenäistämiseen. ’’ mahdollisuus olla uudenlainen työnantaja sote-alalla. Hyvinvointialueen maksamien tukien myöntämisen periaatteet yhtenäistettiin vuodenvaihteessa samalla tavalla kuin asiakasmaksut. Yksi sote-uudistuksen tavoitteista on perustason palvelujen ja erikoissairaanhoidon yhteistyön parantaminen. Omaishoitajien tuki yhtenäistyi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtaja Olli Naukkarinen muistuttaa, että maakunnan kohdalla on kyse 800 miljoonan euron, noin 7 000 työntekijän ja kaikkiaan 15 eri toimijan kokonaisuudesta. Kanta-Hämessä tämä vuosi kuluu vielä valmisteluissa ja käytäntöjen ja järjestelmien sisäänajossa. Kuva: Pyry Pietiläinen ’’Ehkä kotihoidon ja ylipäätään ikääntyneiden asukkaiden kannalta näkyvä muutos on koko Länsi-Uudenmaan alueen yhteinen seniori-info. – Osaavan sosiaalija terveydenhuollon henkilöstön vaje on merkittävä ongelma kaikkialla Suomessa. Kaikkialla Suomessa terveydenhuollon henkilökuntavaje on tosiasia. . Leikkaushoidot ovat erikoissairaanhoitoa, ja Länsi-Uudenmaan osalta leikkaushoidosta vastaa siis HUS. Niiden ratkaiseminen vaatii aikaa ja yhteistyötä monien erilaisten tahojen kanssa. palvelusta peritään koko hyvinvointialueella sama hinta. Muualla Suomessa hyvinvointialueet tuottavat itse sekä perustason että erikoissairaanhoidon palveluja. Olemme ryhtyneet toimenpiteisiin esimerkiksi päivystysten tilanteen ja terveysasemien puhelinruuhkan helpottamiseksi. Henkilöstövajeen aiheuttamat ongelmat ovat kuitenkin merkittäviä. Sote-uudistus antaa uusia mahdollisuuksia parantaa palvelujen laatua, mutta tällaiset muutokset näkyvät asukkaiden arjessa vasta pidemmän ajan kuluessa, sanoo Svahn. – Asukkaiden palveluihin tai niiden saatavuuteen ei vuodenvaihteessa tapahtunut oleellisia muutoksia
48 . Verottomuus olisi iso etu. Sotelta Kettunen toivoo ainakin sitä, että omaishoitajan tuki muuttuisi verottomaksi. Jos olisin käyttänyt ne itse, olisin joutunut maksamaan puolet veroa. Olisi hyvä, jos omaishoitajalle jäisi vähän käyttörahaakin. H yvä E lämä Ensimmäisen reilun viikon aikana on konkreettisia muutoksia tapahtunut ainakin yksi, nimenomaan terveydenhuollon asiakkaiden näkökulmasta. – Omaishoitajien palkkaus nostettiin koko maakunnassa samalle tasolle. – Omaishoitajan tuki on tarkoitettu siihen, että omaishoitaja voisi vapaapäivinään käyttää rahan omaksi hyödykseen. ’’. HE Markku Kettunen oli puolisonsa omaishoitaja, kunnes tämä siirtyi laitoshoitoon. ’’Omaishoitajan tuki on tarkoitettu siihen, että omaishoitaja voisi vapaapäivinään käyttää rahan omaksi hyödykseen. Nyt se korkeinta taksaa koko maakunnassa. Omaishoitajalle kuuluu kolme vapaapäivää kuukaudessa, jotka hän todella ansaitsee. Alkuun summa oli 300 euroa, mutta nousi 700 euroon, sanoo Kettunen. Rahat käytettiin Sirkun hoitoihin muun muassa fysikaalisiin hoitoihin. Omaishoitajalle kaikki tuki on tarpeen. – Sellaista on ainakin puhuttu. Omaishoitaja tukensa ansainnut Hämeenlinnalainen Markku Kettunen oli puolisonsa omaishoitajana 3,5 vuotta ennen kuin hänen vaimonsa siirtyi viime vuonna laitoshoitoon. Meillä kaikki rahat siirtyivät käytännösä suoraan Sirkulle, koska hänen eläkkeensä oli aika pieni
Vähän minua huolestutti se, mitä voisi sattua noilla retkillä, mutta en ruvennut häntä kieltämään metsään menosta. Ja mistä löytyy se vaatimukset täyttävä kerrostaloasunto järvinäköalalla ja riittävillä säilytystiloilla varustettuna. ?. Ennen leskeksi jäämistä hän ei ollut koskaan keittänyt itse edes teevettä. Liha saattoi vihertää. Elämänkokemusta on ja koulutuskin on kohdallaan. En ruvennut holhoamaan ja komentelemaan älykästä äitiäni. Kotihoito ja asumisen tueksi tehdyt muutokset auttoivat selviämisessä, samoin hyvät ja suvaitsevaiset naapurit. Ystävät, naapurit ja sukulaiset ovat apuna tarvittaessa ja palveluasuminen ja sairaanhoito, kun niiden aika on. ?. Hän hoiti taloutensa ja asiansa itse. Kotihoidon ihmisille ruokien pois heittäminen ei ollut sallittua. Se oli hänelle erittäin tärkeää se metsään pääseminen. Jokaisella on oikeus tehdä myös huonoja päätöksiä, eksyä metsään tai kuolla sairauskohtaukseen rankan urheilusuorituksen vuoksi. Hän ajeli ESLA-kelkallaan hurjaa vauhtia asioimaan ja kaatuikin aina välillä. Mutta itsemääräämisoikeutensa hän säilytti aivan viime metreille asti ja hyvä niin. Äiti menetti näkönsä melkein kokonaan. Osalla meistä menee huonommin terveyden tai muun elämäntilanteen vuoksi. . Isä eli yli yhdeksänkymppiseksi ja vasta viimeinen vuosi kului terveydenhuollon ja palveluasumisen tukemana. Täysivaltainen kansalainen Kun isä jäi yli kahdeksankymppisenä leskeksi, hän opetteli laittamaan ruokaa. . Elämä on arvokas lahja, sitä ei kannata jättää elämättä. Eli mitä haluan tällä kertomuksella viestiä. Ja emmehän me voineet häntä ja hänen ruokailuaan vahtia. Hän kyllä joskus komenteli aikuista tytärtään ja muuttui vanhetessaan aika hätäiseksi. . H yvä E lämä. Pidämme montaa yhdistystä toiminnassa osallistumalla toimintaan. HE Isotäti 49 . ?. Ikääntyvistä puhutaan helposti yhteiskunnan taakkana tai ainakin isona huolena. Minä sanoin, että ei viisi vuotta sodassa ollut mies voi kuolla ruokamyrkytykseen. Ikääntyminen ei kaikkien kohdalla johda elämän hallinnan menetykseen, vaikka taidot ja terveys heikkenevätkin. Olimme töissä ja asuimme eri paikkakunnilla. Eli piti lähteä töistä ja ajaa toiselle paikkakunnalle valitsemaan ja ostamaan tarvikkeet ja kuljetettava ne taas toiseen kaupunkiin remontin tekijöitä varten. Kun äidin toimeksianto tuli, ei sen toteutuksessa saanut kulua montaa päivää. Ikääntyvät ovat kuitenkin hyvin heterogeeninen joukko. Hän meni sitkeästi metsään ja keräsi marjat kai miltei käsikopelolla. K un ikää kertyy, alkaa miettiä, miettiä ja epäillä otetaanko puheeni vielä todesta eli kohdellaanko minua täysivaltaisena ja järkevänä ihmisenä. ?. Osa kokee päässeensä vapaalle työkuormasta ja orjuuttavista aikatauluista ja elää elämänsä parasta aikaa liikkuen, harrastaen, osallistuen ja lapsenlapsia hoitaen. Kuitenkin tuo sisukas nainen halusi kerätä itse mustikat. Olisi kuulemma aika muuttaa kerrostaloon. Kerran kun hän päätti teettää vessan ja eteisen remontin, oli minun hankittava kaakelit ja tapetit tosi rivakasti. Haluan sanoa, että jokainen ihminen on arvokas ja oikeutettu päättämään omista asioistaan. Kävelylenkeillä ojista ylös kiipeäminen oli haasteellista eikä aina onnistunut ilman apua. Kävimme me lapset ja Karviaisen kotihoito pari kertaa viikossa tarkistamassa, että hän pärjäsi. Eivät ne lasten ja lastenlasten käynnit korvanneet oman ikäisten ihmisten seuraa. Minua ärsytti, kun sukulaistyttö oli huolissaan, miten jaksamme mieheni kanssa asua omakotitalossa. H yvä E lämä 49 . Meitä kuitenkin kohdellaan niinkuin olisimme yksi harmaantuva vajaakykyinen joukko. Tyhjensin usein hänen jääkaapistaan epäilyttäviä vanhaksi menneitä ruokia. Vanhempani elivät vanhoiksi. Ajokortista ja autosta hän luopui itse, kun näkö heikkeni. Olemme kulttuuripalvelujen käyttäjissä hyvin edustettuina. Isä vaati hakemaan ruoat takaisin roskiksesta, jos kotihoito oli niitä siivonnut kaapista pois. Hän hoiti itse pankkiasiansa ja lääkärikäyntinsä. Antaa olla toistaiseksi se muutto. Yksinäiseksi hän varmaan koki itsensä, koska ikätoverit ja ystävät olivat kuolleet. Käly oli huolissaan ja varoitteli ruokamyrkytyksen vaarasta. Jäisi puutarha, lintujen ruokinta, rantasauna, joka-aamuinen uinti järvessä, puiden teko, uunin lämmitys, kasvimaan kääntäminen, ruohikon leikkaaminen, omenahillon keittäminen, vintin siivous j.n.e
50 . H yvä E lämä Navetan korjaus konserttitilaksi oli Lulun suuri unelma ja hän iloitsee siitä katsellessaan ikkunassa palavaa suutarinlampua.
– Muistan, kuinka iltanuotion leirikasteessa, täti talutti minua silmät peitettyinä, mutta punainen pitkä tukka vapaana. Leena oli yksi sen ajan muotinimistä ja meidän luokallamme oli kolme Leenaa. – Jälleen sattumien kautta päädyin 1968, opintoihin liittyvän harjoittelun aikana, Kölnissä levytysstudioon, jossa äänitettiin ensimmäinen saksankielinen äänilevyni. Lulun lapsuuden merkittävät maisemat olivat Tahmelan kaupunginosa, Pyynikin metsä ja Pispalan harju. Siitä se jäi. Elämä kuin värikäs räsymatto Lulu Tanhuanpää on moniosaaja Tampereen Teiskosta. – Se oli merkittävä kasvualusta koko elämälle. Täti huusi, mikä tälle nimeksi, ja joku leiriläinen huusi: Lulu. Levy nousi Saksassa radion soittolistoilla ja levy-yhtiö suunnitteli innolla jatkoa. Tyttöjoukossa sai olla reippaasti villi ja vapaa. 17-vuotias Lulu oli lukuvuoden 1963-64 vaihto-oppilaana Amerikassa, kansainvälisessä kristillisessä vaihdossa. Isä kuoli hänen ollessaan seitsemänvuotias. H yvä E lämä 51 . Leenoja oli liikaa Lulu -nimen Leena Kristiina sai seitsemänvuotiaana pyhäkoululeirillä. Teksti ja kuvat: Mari Ahola-Aalto – Joku sanoi joskus, että olet keksinyt itsellesi taiteilijanimen. Hän myös virallisesti Lulu Leena Kristiina. T amperelaissyntyinen Lulu Tanhuanpää, 77, ei ole koskaan pyrkinyt mihinkään tai mainostanut itseään, mutta hän alkoi ensimmäisen kerran saada keikkakutsuja saatuaan kymmenvuotiaana haitarin, joka lumosi hänet ensikuulemalta. Siihen totesin, että olisin minä kyllä fiksumman keksinyt, Doriksen vaikka, nauraa Lulu topakalla tavallaan. Laulun kuultuaan voi hyvin ymmärtää saksalaisten kiinnostuksen nuoreen suomalaiseen naislaulajaan.. Vuonna 1965 olin kitaran kanssa emäntänä Tamvision lauantaisissa ohjelmissa ”Tervetuloa puoli seitsemän”. Folk -musiikki tarttui tuliaisiksi ja jälleen aloin saada tyttö ja kitara -keikkapyyntöjä. – Saksan levyn ainoa kappale löytyi joskus vintin lattialta, ja nyt se on minulla tallessa, kun löytäjä kopioi sen ystävällisesti CD:lle, Lulu hymyilee. – Onneksi osasin valita Saksan keikkatourneen sijaan paluun kotiin, rämpimään nuoruuden ainutkertaisiin seikkailuihin. Hän laulaa, soittaa harmonikkaa ja tarinoi ihmiset onnellisiksi. Tärkeässä osassa lapsuutta ja nuoruutta olivat myös Harjun seurakunta ja sen partiolippukunta; lukuisat leirit, metsäretket ja nuotioillat. . Lulun lapsuuden perheeseen kuuluivat luova ja rakastava äiti, sisar ja mummu. – Tyttö, jolla oli pitkät punaiset letit eläytyi pienen haitarinsa kanssa valssin pyörteisiin. Opettajatkin alkoivat sitten kutsua minua Luluksi, ja nimi tarttui kiinni. – Myös Tampereen tyttölyseo oli hyvä opinahjo ilman poikia. ”Laulaja Lulu Tanhuanpää toimi kisatyttönä myös vuoden 1965 jääkiekon MM-kilpailuissa Hakametsän jäähallissa.” Saksassa innostuttiin Lauluista tuli Lulun maailma. Murrosiässä soittopeli vaihtui hanurista paremmin metsäretkille sopivaan kitaraan
Hän toimi kasvattajana berliiniläisessä tyttökodissa. Esiintyjänä Lulu Tanhuanpään tunnusmerkit ovat iloisuus ja tukka täynnä kukkia. H yvä E lämä Luovuus on saanut rönsyillä niin arjessa kun juhlassa. 52 . Villi vapaus-tapahtumissa pidettiin muotinäytöksiä hevosilla ratsastaen. – Kun tapahtumat ovat päässeet suunnitteluvaiheeseen, on mieheni vain todennut: Älä ole kesy, anna palaa. Vanhassa riihessä järjestettiin viiden vuoden ajan kesäisin eri taiteilijoiden taidenäyttelyitä. Mekin järjestimme tapahtumia omenapuiden alle. Siitä alkoi elämän paras ja mielenkiintoisin tournee, Lulu hymyilee.. Tanhuanpäiden riihessä on saanut toisensa myös useampi hääpari. Lulu vaihtoi nuorena hanurin kitaraan, mutta otti myöhemmin hanurin takaisin, koska sen kanssa saa tehtyä vaikka mitä. Enkelitapahtumissa marraskuun pimeydessä oli tunnelmaa, kun kymmenen pientä enkeliä kulki soihtukujassa trumpetin soittaessa. Ranskalainen laulu hanurilla säestettynä täytti Tanhuanpään talon tuvan. Lapset esiintyivät ja mukana oli usean kerran myös pastori Harri Henttinen. – Hain maitoa teiskolaisesta maatalosta ja siitä tulikin vähän pidempi maidonhakumatka. 50 vuotta olen ollut naimisissa tuon Tanhuanpään talon Jussipojan kanssa. Lulu on tehnyt konserttisalina toimivan navetan jokaiselle tuolille pehmusteen. Lulu on suunnittelut erilaisia ohjelmia ja vastannut tarjoiluista. Tunnelmallisessa riihessä muun muassa palaa takkatuli. – Tsehov kirjoitti, että elä omenapuun alla ja ole onnellinen. Tampereen yliopistossa suorittamansa nuorisososionomi -tutkinnon jälkeen Lulu päätyi työhön Saksaan. Kun maanviljelys ei kannattanut piti keksiä jotakin muuta. Ja kyllä liekkejä onkin roihunut niin omaksi kuin monien muidenkin iloksi, tuumii Lulu. – Länsi-Berliinin tunnelmalliset musiikkiklubit antoivat mahdollisuuden kitaralleni ja ranskalaisten ja espanjalaisten laulujen tulkinnoilleni. Maatilan emännäksi Teiskoon Mutta sitten Lulun tuli aika piipahtaa koti-Suomessa ja siskon kesämökille Teiskoon. Tanhuanpään talon tanhuvilla onkin vuosien mittaan järjestetty runsaasti erilaisia, huikeita tapahtumia
Lulun teksteistä ja melodioista tehtiin kaksi levyä. – Melkein 60-vuotiaana oli hyvä palata koulun penkille iltalukioon ja läpäistä yo-koe venäjän kielessä. Kuva: Kimmo Torkkeli. Tango vei etelä-Amerikkaan Myös argentiinalaiset tangot tamperelaisen Milonga -orkesterin kanssa olivat Lulun kuvioissa 1990-luvulla. Muusikot sanoivat, jää tänne, aletaan tehdä hommia, mutta se ei ollut mahdollista, kotona oli kolme lasta. Lulu on tehnyt yhteensä kolme levyä. Souda -levyllä ollaan valoisana kesäyön aamuna järvellä, missä ei tapahdu mitään, mutta siellä on kaikki. – Myös Venäjällä olen kuin kotonani. – Etelä-Amerikkaan minä kuuluin. Viitenä vuonna Lulu järjesti yhteisiä konsertteja näyttelijä Ahti Jokisen ja Juice Leskisen bändissä aikanaan koskettimia soittaneen Safka Pekkosen kanssa 150 hengen yleisölle. Kotikonsertteja ruokailuineen järjestetään sisällä talossa. Onneksi realistinen mieheni oli mukana, Lulu nauraa. – En koe olevani laulaja, olen laulujen tulkki ja välikappale. Puuhaa on riittänyt. . Hiljentymistä varten on tunnelmallinen kellarikappeli. Tulethan sinä vielä -levyn kanteen on vuonna 1991 kuvattu punatukkainen Lulu. Myös vieraat kielet ovat aina kiinnostaneet häntä ja hän oli aikoinaan monen monta vuotta englannin tuntiopettajana Tampereen työväenopistossa. Lulu Leena Kristiina Tanhuanpää Syntynyt: 10.7.1945 Tampereella Asuu: Tampereen Teiskon Kämmenniemessä Perhe: mies Jussi Tanhuanpää, 40-vuotias poika ja 46ja 48-vuotiaat tyttäret, 2 lastenlasta Koulutus: nuorisososionomi Tampereen yliopistosta Ammatti: Laulaja, esiintyjä Motto: ”Kaikkea muuta kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää.” (Minna Canth) Suulissa tanssitaan heinäseipäiden kanssa, jollei tanssiin hakijoita muuten ole. Siitä alkoivat monet seikkailut idässä ja kuukausi myös Pietarin yliopistossa. Linssejä itse maalatuissa kehyksissä ei olekaan. – Tuottaja Chrisse Johansson lähetti sen sinne tietämättäni. Tapahtumapaikka on myös vanha navetan parvi, jossa on tunnelmaan sopien emännälle valmiiksi tehty ruumisarkku, joka siunauksen jälkeen tuodaan takaisin. – Pääsimme esiintymään kansainvälisille tangofestivaaleille Montevideoon Uruguyaihin. H yvä E lämä 53 . Laulussa voin olla kuulijoiden Vauhdikkaan Lulun esiintymisasuun kuuluvat myös sävy sävyyn silmälasikehykset. Erilaiset keikat, esiintymiset ravintoissa ja erilaisissa tapahtumissa ovat olleet Lulun päätyö. Rakastan venäläisten sielua, heidän taiteellisuuttaan. Lulun elämää miettiessä on todettava, että vierivä kivi ei saamaloidu. Konserttisalina on kaunis talkoilla remontoitu navetta. – Ja yllätyksekseni kappaleeni Tulethan sinä vielä samannnimiseltä levyltä voitti television Levyraadin, Lulu hymyilee
Sanoma leviää. Tulin kuitenkin näyttäneeksi lääkärille jo viitisen vuotta roikkuneita silmäluomiani. Haastattelua seuranneella viikolla Lulu liukastui, kaatui kotipihallaan ja mursi olkaluunsa, mutta pian hän oli menossa taas. Lulu Tanhuanpää veti yleisön myös tanssilattialle liikkumaan ja nauttimaan tanssimusiikin helmistä. – Jokainen vuosi antaa aina omat ansiomerkkinsä, rypyt, uurteet, koukistuneen selän, vääntyneet sormet. 54 . Rakastan, kun minussa näkyvät elämän merkit. Lulu Tanhuanpää –nainen ja haitari. H yvä E lämä Tanhuanpään tilan päärakennus on peräisin 1800ja 1900lukujen taitteesta. – Mutta mahtavaa, kun on vielä elossa ja voi aina vain enemmän nauraa itselleen, Lulu tuumii. Ehkä he eivät näe minua, vaan voivat paremmin tuntea omat tunteensa, pohtii Lulu. Myös maailma muuttui vieläkin mielenkiintoisemmaksi. – Kiitos hyville hoidoille, jotka lähdettivät myös punaisen pitkän tukkani ja muutuin blondiksi. Maton parhaat raidat on kuitenkin luonut perheeni, suurisydäminen mieheni, kolme aikuista lastani ja kaksi lastenlastani. – Sanoin leikkauksessa, että älä vaan kaikkia leikkaa, jätä edes silmäpussit, muuten kukaan ei tunne minua. Ei se muuten haitannut, mutta en saanut laitettua toiseen silmään ripsiväriä. Hän patisti minut saman tien luomileikkaukseen. Joka päivä saan yhä oppia heiltä jotakin uutta ymmärrystä tällä elämän mutkaisella tiellä. Laulusolistin, Teiskossa maanviljelijä-miehensä ja lastensa ja koiransa kanssa asuvan Lulun elämä ei ehkä noin arkipuitteiltaan liippaa myyttisiksi hehkutettuja Buenos Airesin kortteleita, mutta punatukkaisen, verevän emännän sisäinen tuli on latinosukua, siitä ei ole epäilystäkään. Tango-orkesteri Milonga on kutsuttu Montevideoon, Uruguyaihin III Cumbre Mundial del Tango -festivaaleille. Ajattelin, että se on turhanpäiväinen kauneusleikkaus, mutta pitää todeta, että nyt minun silmäni ovat auki ja ihmettelen, kuinka en sitä itse huomannut, Lulu hymähtää. Hän teki Ruoveden naistenpäivän illasta Harakkalan työväentalolla ikimuistettavan. HE Lulusta sanottua: Lulu sykähdytti naistenpäivän illassa. Hoidoissa tapasin monenlaisia ihmiskohtaloita ja halusin innolla jatkaa päiviä, ehkä vuosia, jotka minulle vielä annettaisiin. Kymmenen vuotta sitten Lululla todettiin ärhäkkä rintasyöpä. Ei voi kuin ihailla. – Elämäni on ollut rikasta ja värikästä kuin tiuhaan raidoitettu räsymatto. peili. Muita vanhan tyylin soittajia ja tanssijoita festivaaleilla tuskin nähdäänkään. Ja laulaa tietysti sai mukana. Sen on myös nimenomaan toivottu esittävän alkuperäistä tangoa.Niinpä marraskuussa maailmassa nähdään sellainenkin ihme, että hitaat hämäläiset tulkitsevat aitoargentiinalaista tangoa Montevideon tähtien alla. –?Kirjoitti Pirkko Kotirinta Helsingin sanomien kulttuurisivulla lokakuussa 1996. Silmät ovat nyt auki – Menin määräaikaistarkastukseen lääkärin puheille ja ihmettelin, kuinka minua tervettä ihmistä niin kovasti hoidetaan, kun todettiin, että kaikki arvot olivat hyvät
H yvä E lämä 55 . Perunkirjoituksissa ne olisivat menneet roskiin, mutta siinä suvussa naimisissa ollut suomalaisnainen pelasti ne ja toi minulle. 11 vuoden kuluttua soi ovikello ja ovella oli Fritz, ja minä aina sanon, etten tiedä, mitä he siinä tilanteessa puhuivat keskenään, mutta nämä verhot katselivat sitäkin. Fritz lähti ensimmäisten joukossa sotaan siitä talosta, jossa verhot olivat olohuoneessa. Vuosien aikana Martta rakastui viholliseensa, ranskalaiseen sotilaaseen, ja nämä verhot katselivat sitäkin romanssia koko ajan. Fritz oli selvinnyt hengissä siksi, että hänkin oli rakastunut viholliseensa, venäläiseen naislääkäriin ja tämä Fritziin. Ikkunaverhot näkevät sekä ulos, että sisälle, mitä talossa tapahtuu. Jokaisella asulla on tarina. Sitten verhot menevät kiinni, hymyilee Lulu. Martta ja Fritz menivät takaisin yhteen ja ranskalainen lähti pois. Lulun rakkain esiintymisasu on tehty saksalaisen Marttamummun olohuoneen verhoista. Kului vuosia eikä miehestä kuulunut mitään. Fritz joutui ensimmäisten joukossa sotavangiksi Venäjälle. Esiintymisasuihin liittyy kaikkiin tarina, jonka hän kertoo yleisölleen. Naislääkäri halusi suojella ja pelastaa rakkaansa, ja päätti, että Fritz palautetaan elävänä rakkaidensa luokse Saksaan. Nämä verhot ovat nähneet miten syttyi toinen maailmansota ja Martan mies oli Fritz oli Hitlerin miehiä. He saivat yhden yhteisen lapsen. Minä sanon aina, että tämä puku kertoo ymmärtämyksestä, anteeksiannosta ja todellisesta ihmisrakkaudesta.” Eipä olisi Martta kuvitellut, että jossakin Teiskon pusikossa, joku laulaa hänen ikkunaverhot päällänsä ranskalaisia, saksalaisia ja venäläisiä lauluja. Lulu Tanhuanpää on tehnyt esiintymisasunsa pääosin itse. ”Sain Martta-mummun olohuoneen verhot 1980-luvulla etelä-Saksasta. Materiaalina ovat olleet erilaiset kierrätystekstiilit, takit ja ikkunaverhot, joihin hän aplikoi kuvioita ja koristelee muutenkin
H yvä E lämä Ainutlaatuinen aivoterveysohjelma Suomessa on käynnistetty maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen ohjelma aivoterveydelle. Ohjelmassa keskitytään ennen kaikkea aivoja suojaaviin tekijöihin ja ennakointiin. 56 . Teksti: Kati Wikström Aivojen terveydelle on hyväksi tehdä säännöllisesti itselleen mieluisia asioita. Kuva: Pexels/Marcus Aurelius
Suojaa ja ennakoi Aivoterveysohjelma on ainutlaatuinen maailmassa, sillä siinä painotetaan ensi kertaa suojaavia tekijöitä eli aivoille hyvää tekeviä asioita. Työskentelyn pohjalta täsmentyi aivoterveysohjelma ja sen tavoitteet suomalaiselle yhteiskunnalle. Voisi jopa sanoa, että aivopääoma on yhteiskunnallisen kehityksen kannalta kaikkein olennaisinta. Aivosairauksia voidaan ehkäistä, hoitaa, kuntouttaa, ja toisaalta aivoterveyttä vaalia aivojen hyvinvointia tukemalla. Yksi sen kohderyhmistä on ikääntyvät, lasten, nuorten ja työikäisten lisäksi. A ivoliitto ry käynnisti kansallisen aivoterveysohjelman valmistelun viime vuoden lokakuussa. Näiden neljän vaikutustavoitteen lisäksi erityistä huomiota tulee kiinnittää riittävään fyysiseen aktiivisuuteen, terveelliseen ravitsemukseen ja päihteettömyyteen. On siis paras mahdollinen versio itsestään, kertoo Kaisa Hartikainen, ohjelman valmistelussa mukana ollut neurologian erikoislääkäri, dosentti ja aivotutkija. Luonnollisesti aivoterveys koskee myös henkilöitä, joilla on jokin aivosairaus tai -vamma. Tavoitteena on rakentaa inhimillisesti kestävä ja aivoterveyttä tukeva yhteiskunta. Aivopääoma auttaa yhteiskuntaa selviytymään paremmin kriiseistä ja olemaan joustavampia. Yhteiskunnan pääoma – Aivoterveydestä on monta määritelmää, mutta itse määrittelen sen sellaiseksi aivotoimintojen tilaksi, joka mahdollistaa sen, että yksilö saavuttaa oman potentiaalinsa. Aivosairauksista huolimatta, aivoterveyttä voi edistää monin tavoin ja aivot voivat silti voida olosuhteisiin nähden hyvin. Toisaalta yleinen terveys ja hyvinvointi lisääntyisivät, summaa Hartikainen. – Jos aivojen toiminta huomioitaisiin paremmin, yhteiskunnassa lisääntyneet loppuun palaminen ja aivojen tiedonkäsittelyn haasteet vähenisivät. Se mikä on hyväksi aivoille, on myös hyväksi sydämelle. Ohjelman tavoitteita kokoontui työstämään yhteensä noin 50 eri tieteenalaa edustavaa asiantuntijaa Aivoliiton sekä sen koordinaatiokumppaneiden johtamina. H yvä E lämä 57 . Neljäntenä vaikutustavoitteena työryhmä painotti vahvistunutta kuulumisen tunnetta – kaikki kansalaiset ovat kanssalaisia. – Aivoterveys koskee aistimuksia ja havaintoja, tunteita, tietojen käsittelyä ja esimerkiksi liikkumista. Aivojen voidessa hyvin, myös ihmiset voivat paremmin. Aivoliitto ry käynnisti kansallisen aivoterveysohjelman, jossa painotetaan suojaavia tekijöitä eli aivoille hyvää tekeviä asioita, kertoo Kaisa Hartikainen, ohjelman valmistelussa mukana ollut neurologian erikoislääkäri, dosentti ja aivotutkija. Tällaisen yhteiskunnan saavuttaminen edellyttää ohjelman mukaan aivoterveyden ymmärtämisen lisäämistä sekä sitä, että aivojen hyvinvoinnin arvostusta vahvistetaan. . Kuva: Aivoliitto. Nämä ovat aivoterveyden perustekijöitä. Aivojen ollessa ihmisen toimintakeskus, ne tukevat yleistä terveyttä. Lisäksi jokaisella tulee olla mahdollisuus virkistävään ja palauttavaan uneen, koska unen merkitys aivotoiminnalle on merkittävä. Tarpeen ovat myös sellaiset toimintaympäristöt, kuten esimerkiksi työpaikat, joissa on huomioitu aivoergonomia. – Laajemmin ajateltuna, hyvinvoivat ihmiset ovat luovempia, innovatiivisempia ja tuottoisampia eli myös yhteiskunta hyötyy aivoterveydestään huolta pitävistä yksilöistään. Aivoterveysohjelmassa nostetaan esille asioita, jotka ovat jääneet nyky-yhteiskunnassa vähemmälle huomiolle, mutta joilla on merkittävä yhteys aivojen hyvinvoinnille ja sitä kautta esimerkiksi mielenterveyteen
Toimintaympäristöjen ja -tapojen tulee tukea keskittymistä ja mahdollistaa riittävä palautuminen sekä huomioida myös aivojen kehitysvaihe ja ikääntyminen. Hartikaisen mukaan on ehkä yllättävääkin, kuinka paljon positiivisen sosiaalisen kanssakäymisen ja yhteenkuuluvuuden kautta voidaan edistää jokaisen aivoterveyttä. Siinä tilanteessa on haastavaa tehdä tietoinen valinta terveellisemmästä vaihtoehdosta eli lähteä vaikkapa kävelylle ja syödä terveellinen iltapala. H yvä E lämä – Aivoterveyttä suojaavien tekijöiden korostaminen, ennakoiva lähestymistapa ja vaikuttavuusperusteisuus tekevät ohjelmasta ainutlaatuisen, sanoo Hartikainen. Aivojen ylikuormittumistilassa ihminen toimii ikään kuin automaattiohjauksella ja tuolloin esimerkiksi elintapamuutosten teko on hankalaa. Esimerkiksi uni voi olla katkonaista tai nukahtaminen saattaa olla vaikeaa. – Kannattaa tehdä asioita, joista kokee mielihyvää ja varata ihan kalenterista niille aikaa. Tekemistä voi vaihdella, esimerkiksi paljon näyttöpäätteen edessä istuva voisi hakea mielihyvää muualta kuin näyttöpäätteen äärestä ja istumalla. Palautuminen on aivojen koko terveyden kannalta tärkeää. Tuntuu kuin kävisi jatkuvasti ikään kuin ylikierroksilla ja keskittymiskyky on heikko. Julkaisimme juuri aiheesta uuden tutkimuksen Brain Sciences-lehdessä, valaisee Hartikainen. Myös päätösten teko saattaa tuntua vaikealta. – Jos päivällä työ ei ole aivoergonomista ja toiminnanohjaus on todella kuormittunut, emme illalla kenties kykene muuta kuin katsomaan telkkaria ja syömään sipsejä. – Työuupumus on tällä hetkellä ihan globaali pandemia, joka lisääntyy koko ajan. Aivojen ylikuormittuminen Aivoergonomia tarkoittaa, että vältetään aivojen turhaa kuormitusta. – Aivojen ylikuormittuminen voi näkyä monin tavoin. Heille tuli päivän aikana vähemmän askelia kuin ei-uupuneille ja myös keskisyke oli korkeampi kuin ei-uupuneilla. Unelle tulee varata aikaa ja rauhoittaa illat, ohjeistaa Hartikainen. Ne keskittyvät tietoon, ergonomiaan, uneen ja sosiaalisuuteen. Tässä ohjelmassa vaikutustavoitteet ovat monialaisia. Ylikuormittuneet aivot toimivat kuin automaattiohjauksella, jolloin esimerkiksi terveelliset valinnat jäävät paitsioon. Jos kuormitamme aivoja liikaa, toiminnanohjauksen kapasiteetti ei olekaan käytössä esimerkiksi työtehtäviin eikä myöskään aivoterveellisiin valintoihin. – Meidän tulee huomioida aivojen tiedonkäsittelytoimintojen luonne ja rajat. Monesti aivojen terveyttä ajatellaan vain biologisesta näkökulmasta. Kuva: Pexels/Nadezhda Moryak. Tee hyvää aivoille – Ylikuormitustilassa kannattaa tarkastella omaa elämäänsä kokonaisuutena ja miettiä siihen tarpeellisia pieniä muutoksia. Tämä aivoterveysohjelma tuo siihen uutta näkökulmaa, sillä se koskee kaikkia ihmisiä. 58 . Myös lapset ja ikääntyvät tarvitsevat aivojen toiminnot huomioon ottavia ympäristöjä. – Perinteisesti ollaan keskitytty aivosairauksien ennaltaehkäisyyn. – Työuupuneilla oli enemmän haasteita arjen toiminnanohjauksessa ja he olivat myös fyysisesti vähemmän aktiivisia. Työpaikalla se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vältetään turhaa tai huonosti esitettyä tietoa. Kun huolehditaan etteivät aivot kuormitu turhaan eikä yli voimavarojen, pystytään vähentämään uupumista
Kuva: Pexels/Fauxels Aivojaan voi suojata välttämällä päihteitä ja tupakointia, stressiä ilman riittävää palautumista ja yksinäisyyttä. Aivoliiton sivuilta löytyy Kansallisen aivoterveysohjelman dokumentti, jossa on paljon tietoa aivoterveyden edistämisestä myös yksilön näkökulmasta. Tämä aivoterveysohjelma tuo siihen uutta näkökulmaa, sillä se koskee kaikkia ihmisiä.’’ Positiivinen sosiaalinen kanssakäyminen edistää aivoterveyttä reippaasti. – Kaiken kaikkiaan oma ympäristö ja yhteisöllisyys vaikuttavat aivojen terveyteen ja hyvinvointiin. Myös Kestävä Aivoterveys-hankkeen sivuilla on runsaasti tietoa ja linkkejä webinaareihin aivoterveydestä ja hyvinvoinnista – Aivoterveysohjelman toimeenpanokausi on vuodet 2023-2029. Ohjelman toimeenpano keskittyy vuonna 2023 aivoterveyteen liittyvän koulutuksen tarjoamiseen esimerkiksi soteja koulutussektorien sekä organisaatioiden henkilöstöhallinnon ammattilaisille, sanoo Hartikainen. HE. H yvä E lämä 59 . Lasten ja nuorten aivot kehittyvät nopeaan ja muutoksia tapahtuu tuon tuosta. Ikääntyessä erilaiset ikääntymismuutokset ja muistisairaudet ovat enemmän esillä. – Eri ikäryhmillä on luonnollisesti erilaisia haasteita. Verenpaineen, verensokerin ja veren rasva-arvojen seuranta sekä tarvittaessa elintapaja lääkehoito tukevat myös aivoterveyttä. – Päähän kohdistuvia iskuja vastaan tietysti suojaudutaan konkreettisin keinoin eli pitämällä pyöräillessä kypärää, autossa turvavyötä ja liukkailla keleillä pitäviä kenkiä, tarkentaa Hartikainen. – Mikäli on huolissaan tai haluaa keskustella omasta aivoterveydestään, kannattaa ottaa yhteyttä terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai yksityiselle lääkäriasemalle, kannustaa Hartikainen. ’’Perinteisesti ollaan keskitytty aivosairauksien ennaltaehkäisyyn
Koulunpenkille Laaksosen vei pandemia. Jo pelkällä paikalla oli tervehdyttävä vaikutus. 60 . Jotta me muut pääsisimme lyhyemmällä oppimäärällä tietoisiksi muun muassa metsään piilotetuista ihmeistä, kokosi hän oppimaansa kirjaksi. Ruskeasilmäisen mieheni nopiaan seuraan olen mieltynyt. Vaikka käytännönläheinen koulutus tähtäsi aiheisiin, jotka liittyvät luontoja ympäristöosaamiseen, sai Laaksonen kahden opiskeluvuoden aikana eväsrepun täytettä muutenkin. – Vakuutin haastattelussa, että olisi päästävä kouluun, että henkisesti pysyisin virkkusena. Sisko on taas kuin salama. (Jos on 8 jalkaa, kuuluu hämähäkkieläimiin, jos 2, on kana tai ihminen, jos 1, on jokihelmisimpukka.) Tämän ja monta muuta merkityksellistä tietoa luonnon eri asukeista, kasveista ja ilmiöistä Heli Laaksonen, 50, oppi opiskellessaan Luontoja ympäristöneuvojaksi. Hän on jo jonkun halkopinon pinonnut, kun itse laitan vasenta kenkää vasta jalkaan! Laaksonen nauraa. Mietin, että jos loppuelämä menee kotioloissa, vaikka tykkäänkin tästä maaseutuasumisestani, mutta onhan se kuitenkin yksitoikkoista. Luonnon lumossa Runoilija, kirjailija Heli Laaksonen meni metsään. – Keikkamaailma hiljeni ja pelkäsin, että muutun ihan happamaksi, jos vain kotona murhetun. Vanhimmassa tunnetussa kalliomaalauksessa, 45 500 vuotta sitten sivellyssä, köpöttelee indonesialainen sika. Sioilla oli tiettyä esiintymishalukkuutta, kun huomasivat, että niitä seurataan. – Koulussa ystävystyin tosi verkkaisen ihmisen kanssa. H yvä E lämä Hyönteisillä on 3-osainen keho (pää, keskiruumis, takaruumis), tuntosarvet ja 6 jalkaa. Samanlaisia vesseleitä ollaankin: vaaleanpunaisia ryhmätyöntekijöitä, kaikkiruokaisia kuin köyhän lapset. Lokakuussa ilmestynyt, pääosin suomen yleiskielellä kirjoitettu kirja on luonnollisesti nimeltään Luonnos (Otava, 2022), koska siinä ollaan paljon luonnossa. Siellä on iät ja ajat opetettu maanviljelijöitä. Itse olen meidän perheen hitain, mutta kauhian hätäinen muihin verrattuna. – Isä on joskus opiskellut Tuorlassa maatalouskerhoneuvojaksi, ja hän on aina puhunut paikasta ylistäviä. Näyttivät muun muassa, miten mennään täysillä kaula edellä mutaan.. Oli mahtavaa nähdä, kuinka ihmiset ovat rytmeissään erilaisia. Laaksosta viehättivät erityisesti Tuorlan kartanoalueen vanhat rakennukset sekä niiden ympärillä seisovat ikiaikaiset tammilehdot. Ihastui, ja kun pääsi sieltä, kirjoitti kirjan, jossa kasvikunta ja eläinkunta esittäytyvät. Teksti: Soili Kaivosoja Kursivoidut tekstit: Heli Laaksosen kirjasta Luonnos Ihmisen ja sian suhde on pitkä. Kerran hän sanoi siellä tammimetsässä hienon virkkeen: ”Tammeen verrattuna minä olen nopea”. Joten ettei jäisi kotiin huokailemaan, valitsi murrerunoilijana paremmin tunnettu Laaksonen opintien. Myös oppilaitoksen kesät ulkona viettäneet siat valloittivat Laaksosen mielen. – Meillä oli sosiaalisesti kiva ryhmä. Tuorla Piikkiössä Varsinais-Suomessa on ensimmäisiä suomalaisia maatalousoppilaitoksia. – Niiden kanssa oli aivan ihana mennä leikkimään välitunnilla
Metsässä Heli Laaksosta pelottaa vain, kun hän seisoo yksin suon laidassa ja vieras, irrallaan oleva koira tulee vastaan. H yvä E lämä 61 . Kuva: Suvi Elo. . Heli Laaksonen 50-vuotias kirjailija, runoilija, luontoneuvoja, sanamaija Asunut Turussa, Uudessakaupungissa, Helsingissä, Tartossa, Laitilassa, nyt Rauman Lapissa Satakunnassa Pulputtaa lounaissuomalaista yleismurretta Paitsi joskus ja juhannuksena kirjakieltä Julkaissut parisenkymmentä kirjaa Riemastuu ja vimmastuu salamana Syö kaikkia ruokia, muttei mielellään puhu niistä Harrastaa kaikkia harrastuksia ja mielellään puhuu niistä Ei tahdo kovettua betonipatsaaksi muotopuutarhaan Tahtoo olla lehm koivu al
Niin alkoi hahmottua Luonnos. Olisko kaik sillo vähä rennomppa ja hyväntuulisemppa, Heli Laaksonen pohtii. – Hän esittelee sammalet ja jäkälät ja mitä kääpiä siellä nyt on. Into ja visio tuoreella luontoja ympäristöneuvojalla on. Jossain kohtaa opintojensa ensimmäisen vuoden aikana Laaksonen tajusi, että hänen on saatava kirjoittaa eliölajeista ja eri luonnonilmiöstä omalla tavallaan. 62 . Se toimitti antiseptisiä, imukykyisiä rahkasammalnippuja haavoittuneiden sotilaiden sitomiseen, vauvojen vaipoiksi, huussipaperiksi, eläinsuojien kuivikkeeksi, porkkanoiden säilyttämiseen talven yli. Kuva: Suvi Elo Suunnitteilla on pilottiretki sammalja jäkälätutkijan kanssa hylätylle, vanhalle hautausmaalle. En kirjoittamisen korvaajaksi, mutta sen rinnalle. Laaksonen on hankkinutkin jo metsäkaiuttimen, joka on hyväksi havaittu metsään suuntautuneilla tutustumisretkillä. – Samalla tuli haave, voisinko tästä luontoja ympäristöneuvojan opeista saada elinkeinoa. Mutta onko se nyt vielä tarpeenkaan, kun vasta kesäkuussa valmistuin. Karhunsammalpalmikoista pyöreitä mattoja kuisteille.. Aika tulee näyttämään, miten tiedot ja taidot saa muutettua elannoksi. Kysyäkin on saanut, mutta olen korostanut, että vain helppoja kysymyksiä! –?Jos ajattelisimme enemmän sinä ja me, olisi ehkä helpompaa. Seinäsammalta hirsien väliin tilkkeeksi. Itse kerron hautakivien nimistä, sillä etymologia on minulle tärkeää ja rakasta. Vanamo. – Esimerkiksi sukunimi Hosio viittaa kortteisiin, joita on käytetty aikoinaan viilana, koska ne ovat niin teräviä. H yvä E lämä Jos makaa suurten kuusten metsässä mahallaan sammaleilla sydänsuvella sydänyön aikaan ja kieltäytyy murehtimasta mistään, leijuu läheltä ihmeellinen tuoksu kuin orvokin kuin lehdokin kuin kummitädin kaulan kuin syreenin. Ihmiselle sammal oli vielä viime sotien aikaan apteekkina ja Hankkijana. – Muutamat retket olen jo toteuttanut ja esitelmöinyt kasveista, joita on tullut vastaan. – En vain osaa oikein tuotteistaa uutta ammattiani
– Itse olen pienenä lukenut Peppi Pitkätossua puussa. Isolapsisesta ja riehakkaasta perheestä kun oli, niin sai rauhassa lukea ja nälkäkin unohtui. Aina, kun hänellä oli nälkä, eikä ruokaa ollut, hän otti kirjan ja kiipesi puuhun lukemaan. Maapallo pyörii niin hienosti, ettei auringonpaiste ole koko ajan yhdessä kohtaa. Ja ne sateet, Laaksonen ihailee luonnon vahvuuksia. Joskus kun ajattelen, että tiedän jo kaiken, niin avaan silloin sammalkirjan. Kun viet naapuriin tuliaisiksi kuusi ämpärillistä, hän on juuri löytänyt kaksitoista korillista, ja ottaa lahjoituksesi vastaan samalla innolla kuin elokuussa kesäkurpitsavonkaleen.. Tatti lysähtää polvilleen jo iltauutisten ennustaessa hallanvaaraa, suppis ei huomaa edes pikkupakkasta. – Mistä ihmiselle tulee kaikenlaisia vimmoja, hän pohtii muistellessaan 1980-lukua ja ihastumistaan myös ruotsalaiseen Herreys-poikayhtyeeseen ja ruotsin kieleen. ’’Muutamat retket olen jo toteuttanut ja esitelmöinyt kasveista.’’ Hyvinkään kaupunginmuseo Museokeskus Taika Hämeenkatu 3 D • 05800 Hyvinkää 040 480 1644 • www.hyvinkaankaupunginmuseo.fi Avoinna ti-pe klo 12–18, la–su 11–17 HYVINKÄÄN PARANTOLA 1896–1939 5.2.2023–7.1.2024 Koulussa Laaksonen sai sammalherätyksen. . Kun löydät ensimmäisen, olet tallannut jo puolen suvun päälle, mutta siitä se alkaa, sato, sata satoa. Kuten suuret puut. Edelleen kun näen isoja puita ja niiden alhaalla olevia isoja oksia, haaveilen kiipeäväni puuhun lukemaan. H yvä E lämä 63 . Elämässä on vielä paljon tutkimattomia kohteita. Aurinko on sopivalla etäisyydellä. Muutakin tärkeää luonnosta löytyy. Parhaassa tapauksessa niin, ettei kukaan näkisi ja saisin olla kaikessa rauhassa. – Mieti nyt, ihmisen ei tarvitse tehdä mitään. – Ja nämä sammalet. Marraskuu on vielä sienestysaikaa. Kolmas mieleenpainuva oppi oli metsän ja luonnon hieno systeemi. – Vanhempieni lukukirjoista on selvinnyt, että Elias Lönnrot tykkäsi lukemisesta. Mutta varjele, että niitä on 900 erilaista pelkästään Suomessa
– Valitsin sen ihan tarkoituksella, sillä tänä päivänä kaikki on niin minäkeskeistä ja sen vuoksi usein ahdistavaa. HE –?Kun näen isoja puita ja niiden alhaalla olevia isoja oksia, haaveilen kiipeäväni puuhun lukemaan. Aseitten kanssa kulkevat miehet herättävät hänessä lievää kauhua. Jokainen, joka on vähääkään sienestänyt, tietää, että synkässä kuusirinteessä, jossa on paljon sammalta, on pakko olla suppilovahveroita. 64 . Sen tuntee, kun menee metsään, mutta sen rauhoittavan vaikutuksen on tunnistanut myös tiede. – Tulee voittoisa ja voimaantunut olo, kun huomaa osaavansa lukea luontoa. Olisko kaik sillo vähä rennomppa ja hyväntuulisemppa, Heli Laaksonen pohtii. Vaikka se ei olisi hiukkaakaan minusta kiinnostunut, vaan hakee vain jotain kaurista. Sienineuvojana toimineen isän kanssa tehdyt sieniretket sekä äidiltä perityt taidot lukea luontoa ovat lisänneet Laaksosen elämyksellisyyttä. Laaksosen kotikylällä metsästetään paljon. Koulussakin pelkäsin, että opiskelut kaatuvat suunnistuskurssin, kun kompassin käyttö ei vain luonnistunut. – Metsästäjillä on myös yleensä koirat. Vaikka Laaksosen kirjassa on kyse hänen luontosuhteestaan, ei tekstissä esiinny ensimmäistäkään minä-sanaa tai yksikön ensimmäistä persoonaa. – Minulla ei ole minkäänlaista suuntavaistoa. Mutta niin ihana kuin metsä onkin, se osaa olla myös pelottava. Kun seisoo yksin suonlaidassa ja vieras, irrallaan oleva koira tulee vastaan, niin tulee mieleen, että toivottavasti se suhtautuu minuun hyvin. Melkein kuin siinä olisi kyltti, että tässä niitä on. Kuva: Suvi Elo. – Kun itsellä ei ole muuta turvaa kuin korkeintaan oranssi pipo. Mutta metsässä voi kyllä jäädä pahasti eksyksiin, kun hurmioituu ja lumoutuu, eikä muista, mihin suuntaan polkupyöränsä jätti. Parhaassa tapauksessa niin, ettei kukaan näkisi ja saisin olla kaikessa maailman rauhassa, Heli Laaksonen visioi. – Jos ajattelisimme enemmän sinä ja me, olisi ehkä helpompaa. H yvä E lämä Laaksosta ilahduttaa erityisesti, miten luonnon värit, raikas ilma ja seesteinen äänimaisema tekevät ihmiselle hyvää. Kaupungissa kukaan ei ole koskaan jäänyt eksyksiin, kun siellä voi aina joltain kysyä
– Eläkkeen ja työn yhdistäminen on yleisintä työvoimapulasta kärsivillä aloilla, ja potentiaalia sen kasvuun on yhä etenkin vanhuuseläkkeen saajien joukossa. H yvä E lämä 65 . – Noin viidennes alle 68-vuotiaista kunta-alan eläkkeensaajista työskentelee eläkkeen rinnalla, joten kyse on merkittävästä ilmiöstä, sanoo Kevan pääekonomisti Joonas Rahkola tiedotteessa. Tarkastelujakson aikana työn ja eläkkeen limittymisen kesto oli kunta-alalla pisin juuri osatyökyvyttömyyseläkkeissä, keskimäärin 29 kuukautta. Kevan tilastonanalyytikko Janne Salonen korostaa osatyökyvyttömyyseläkkeiden nostamista tarkempaan tarkasteluun. Varhaiskasvatuksessa vastaava osuus on alle viidennes (17%). Vuosina 2011-2020 heistä työskenteli jopa 89 prosenttia. Vanhuuseläkkeissä vastaava luku oli kuusi kuukautta. E läkkeellä työskentely on yleistynyt kunta-alalla, selviää julkisen alan työeläkevakuuttaja Kevan tuoreesta tutkimusraportista. Vanhuuseläkkeen rinnalla työskentely on yleistä erityisesti hoitoja opetusaloilla, joilla joka neljäs alle 68-vuotias eläkkeensaaja kävi töissä vuonna 2020. Tutkimuksen mukaan yli 64-vuotiaiden työskentely eläkkeen ohella on yleistynyt selvästi viime vuosina. Suosittua eläkkeen ohella työskentely on alle 68-vuotiaiden osatyökyvyttömyyseläkeläisten keskuudessa. Kevan Työssä ja eläkkeellä -tutkimuksessa tarkasteltiin työn ja eläkkeen limittymistä eri eläkelajeissa kunta-alalla, valtiolla sekä kirkon ja Kelan palveluksessa vuosina 2011–2020. Eläkkeen ja työn yhdistäminen on yleisintä työvoimapulasta kärsivillä aloilla, kuten hoitoalalla.. HE Yhä useampi kunta-alan eläkeläinen tekee töitä Erityisen suosittua työskentely eläkkeen ohella on alle 68-vuotiaiden osatyökyvyttömyyseläkeläisten keskuudessa. – Olisi syytä selvittää, mitkä tekijät eri työja toimipaikoissa, niiden resursseissa ja toimintatavoissa tukisivat parhaiten osatyökykyisten työllistämistä ja sittemmin pysyvää paluuta työhön, Salonen sanoo tiedotteessa. Vuonna 2020 kunta-alalla työskenteli eläkkeen ohella lähes 24 000 henkilöä. Erityisesti kasvua on ollut 66-67 -vuotiaiden ikäryhmissä. Kunta-alalla alle 68-vuotiaista vanhuuseläkettä saavista keskimäärin vain seitsemän prosenttia kävi töissä eläkkeen ohella vuosina 2011–2020. Kunta-alalla alle 68-vuotiaiden eläkkeensaajien kokonaismäärä oli tuolloin reilut 117 000 henkilöä
Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Anne Haapalaisen arkisto Ilman sähköä näkee ja tunnelma vain paranee. Minulla on täällä kaikki, mitä elämiseen tarvitsen, sanoo Haapalainen. Lapin lumo ei ole satua. Ihminen tulee toimeen aika vähällä, eikä onnellisuus ole kiinni materiasta. – En ole hetkeäkään katunut valintaani. Hyvä elämä on asennekysymys, pienistä tavallisista asioista iloitsemista.. 66 . Nälkäkin alkaisi vaivata ennen pitkää. Kun kerroin työkavereilleni aikovani muutOnnellisuus löytyi Inarin erämaasta Onnellisuus ei ole kiinni sähköstä, juoksevasta vedestä ja muista mukavuuksista. H yvä E lämä K un Anne Haapalainen viitisentoista vuotta sitten muutti Oulusta Inarin syrjäkylälle, jäivät taakse niin sähkövalot ja juokseva vesi kuin moni muukin kaupunkiyhteiskunnan mukavuus. taa erämaahan, he epäilivät, etten tulisi täällä toimeen vuottakaan. Hiljaisuus ja luonto voivat olla niitä elementtejä, jotka tekevät osaltaan elämän elämisen arvoiseksi
Elämän ei pidä olla vain kilpailua kilpailun jälkeen, kiirehtimistä paikasta toiseen. Suurin haaste arjessa on auton lämmitys. Lämmitän vettä saunan padassa. – Raha ja esineet eivät tuo hyvää elämää, toki jotkut niistä helpottavat elämää. Muutoksia omassa itsessään on Haapalaisen ollut vaikea huomata. Samassa kaupassa hän sai 50 000 eurolla runsaan hehtaarin tontin. He toteavat monesti, että et varmasti ole katunut päätöstäsi. Lämmitän vähän oman aktiivisuuden mukaan ja vaatteitakin voi aina lisätä päälle. Vieraat sanovat monesti, että sinusta huomaa, kuinka olet onnellinen ja aina iloinen, kun kerron heille elämänmuutoksestani ja ympäristön vaihdoksestani. – Saan aurinkopaneelista sähköä 10-11 kuukautta vuodessa. Sähköverkko kulkee parin kilometrin päässä Haapalaisen 35 neliön mökistä. – Ostan puita joskus Metsähallitukselta muutaman motin muutamalla kympillä. – Virtapankilla, eräänlaisella kehittyneellä versiolla patterista, saan varastoitua jonkin verran sähköä. teen. Jos turhan omaisuuden hankkimiseen keskittyy liikaa, saattaa se estää onnellisuuden tunnetta. Kaamos kestää 36 vuorokautta ja sinä aikana aurinkopaneelit eivät tuota mitään. Joulu-tammikuussa paneeleiden tuotto on aika nollassa. Minun ei tarvitse heti olla menettämässä toivoa, jos joku asia ei onnistu heti. Ikkunasta avautuvat hienot maisemat, joihin en kyllästy koskaan. – Velkaa ei tarvinnut tehdä, koska kaupunkiasunnon myynti Oulusta kustansi kelomökin. Talvella pitää tehdä avantokin jäähän. Haapalainen elää sananmukaisesti kantoveden varassa. Kun hyvän pistää kiertämään, se palaa takaisin. Oma kelomökki odottaa juhlavalaistuksessaan. Minulla on aggregaatti, joka on ulkona, eikä sen käyttäminen talvisaikaan ole mielekästä. Ympärillä ovat Muotkaja Hammastunturin erämaat ja Lemmenjoen kansallispuisto. – Vesi on kannettava hartiapankilla mökkiin. Sähköjen veto mökkiin maksaisi luultavasti viisinumeroisen summan. – Kotona en voi tietenkään autoa lämmittää, työpaikalla sekin onnistuu. Puiden polttaminen takassa nostaa lämpötilan noin 17 asteeseen, mikä riittää minulle. Valoa tuovat kynttilät ja tarpeen vaatiessa otsalamppu. H yvä E lämä 67 . Kelomökin lämmitys hoituu kiertoilmatakalla. Kymmenkunta mottia riittää vuoden tarpeisiin. Vapautta ei saa rahalla Haapalainen muutti vuonna 1989 rakennettuun kelomökkinsä parikymmenen kilometrin päähän Inarin taajamasta 12 vuotta sitten. – Kun olen poissa, voi mökin sisälämpötila olla reilut kymmenen astetta. Takkapuiden teko on myös hyvää liikuntaa. Käytän sen ajan muu muassa lukemiseen. Nykyiset ledivalot voi ladata pattereista tai USB-piuhan kautta. . Hyvä elämä on myös sitä, että läheisillä ja ystävillä on turvallista. Haapalaisen asumiskustannukset muodostuvat käytännössä polttopuista. – Ehkä eniten olen muuttunut siinä, että kaikkeen löytyy ratkaisu, jos ei tänään niin ehkä huomenna. Kännykän saan ladattua hotellilla työpäivän aikana, tietokonetta käytän aika vähän. Televisiota en ole omistanut pariinkymmenen vuo. Muutaman kymmenen metrin päässä mökistä virtaa Vaskojoki, jonka vesi on käyttökelpoista
Kiirekään ei Inarissa muistuta etelän kiireitä. 68 . Äiti oli koko ikänsä tehnyt töitä ja säästänyt rahaa, mutta mikään ei auttanut sairauden kohdatessa. Tajusin, ettei terveyttä tai vapautta voi ostaa rahalla. Kelomökin ympäristössä riittää erämaata joka suuntaan.. Jäin sille tielle, Nokian palvelukseen en enää halunnut palata. Erämaassa kiirekin erilaista Asuminen erämaassa on opettanut Anne Haapalaiselle paljon asioita ja tuonut vapautta elämään. Siskonpoika päätyi eräoppaaksi Huippuvuorille, minä Lappiin. – Ammatinvaihto ja irtiotto kaikesta entisestä alkoi kiehtoa. Oma mökki löytyi pienen sattuman oikusta. Päivät ovat joskus pitkiä, mutta kiire hyvällä lailla kiirettä. Olimme siskonpojan kanssa loppujen lopuksi samalla kurssilla. Pilkillä pääsee irti arjesta. H yvä E lämä Haapalainen oli Nokian palveluksessa rakentamassa ja suunnittelemassa tukiasemia. Inariin on parikymmentä kilometriä, mutta Ivaloon kertyi matkaa yhteen suuntaan jo viitisenkymmentä kilometriä. – Täällä ei kannata pienistä huolehtia, eikä kynnen katkeaminen pilaa päivää, Anne hymyilee. Päivän voi alkaa vaikka rantanuotiolla. Nokian palveluksessa olisin varmaan ansainnut rahaa mutta se ei loppujen lopuksi olisi tuonut onnea. Otin opintovapaata töistä ja opintojen jälkeen sain määräaikaisen paikan matkailuyrityksestä. – Inarin kylän kaupat ja palvelut riittävät minulle hyvin. Haapalaisen siskonpoika oli hakeutunut eräopaskurssille ja tuli maininneeksi siitä. Jokainen Lapissa asuva on tottunut pitkiin välimatkoihin. Energiaa ei pitäisi laittaa turhaan murehtimiseen vaan pikemminkin tulevaisuuden suunnitteluun. – Opin joka päivä jotain uutta myös vierailta. Tuolloin Suomessa vallitsi vankka noususuhdanne ja Nokia oli työnantajana yksi arvostetuimpia. Syöpä vei kuitenkin nopeasti puolessa vuodessa. En koe tätä elämää samanlaisena kiireenä kuin mitä oli esimerkiksi Nokialla oli. – Hän ei ollut koskaan sairastanut tai ollut sairaalassa. – Erävaellusta aktiivisesti harrastanut ja SM-kisoissakin menestynyt pariskunta piti mökkiä tukikohtanaan, kunnes mies menehtyi kesken vaelluksen ja myöhemmin vaimokin sairastui äkillisesti. Haapalaisen kohdalla elämänmuutos alkoi, kun hänen 85-vuotias äitinsä menehtyi syöpään. Paras palkinto on nähdä vieraissa se ilo ja onnellisuus, joka herää, kun viemme heitä retkille. Hän kysyi, halusinko ostaa mökin, koska luotti siihen, että pitäisin hänelle rakkaan paikan kunnossa ja asuttuna. Rovaniemelle on 350 kilometriä ja sinne on täältä matkattava synnyttämään. Ivalossa voi hoitaa viralliset asiat ja siellä tulee vierailtua muutaNäkymä Luontotelevisio avautuu Anne Haapalaisen omasta ikkunasta
– Inari on luonnoltaan monipuolisempi kuin esimerkiksi Enontekiö tai Utsjoki. . Olen siinä onnellisessa asemassa, että minulla on töitä läpi vuoden. HE Jos tekemisestä on puutetta, voi lähteä aina kaamosvaellukselle. Kun tähän ympäristöön kuitenkin sopeutuu riittävästi, ei enää muualle haluakaan. Syksyllä käymme ryhmien kanssa marjassa ja sienessä. – Ehkä monilla on romantisoinut kuva siitä, millaista on asua erämaassa mukavuuksista kaukana. Tietoliikenenyhteydet pelaavat Ylä-Lapissa paikoittain ja ajoittain. Parhaimmillaan ryhmän koko on ollut toistasataa henkilöä ja samassa ryhmässä on 15 eri kansallisuutta. – Suomalaiset voisivat käyttää oppaita, koska ainakin itse tiedän sellaisia helmiä, joita ei ole missään matkaoppaissa. Luontoharrastus ja retkeily ovat myös vapaa-ajan harrastuksia. Teleyhtiöt oli velvoitettu uhkasakon uhalla parantamaan yhteyksiä viime vuoden loppuun mennessä. Joskus yhteydet takkuavat kotonakin ja silloin on etsittävä parempi paikka, jos pitää soittaa. Suomalaiset kuitenkin haluavat eksyä itse. Kaikki eivät hiljaisuutta kestä ja saattavat jopa pelätä sitä. Tänä talvena olen ollut muun espanjalaisen ryhmän kanssa pilkillä. Aika usein suomalaiset lähtevät erämaahan heikolla kartanlukutaidolla tai jopa ilman karttaa. Suomalainen haluaa eksyä itse Eräoppaana työskentelevällä Haapalaisella päivät ovat pitkiä sesonkiaikana talvella. Esimerkiksi Oulussa en ole käynyt vuosiin, mutta oululaisten kavereiden kanssa käyn erämaassa vaeltamassa. Tuntuu, että viime vuosina Lappi on alkanut vetää ihmisiä ja moni haluaa ainakin kokeilla täällä asumista. Tänä vuonna kävimme Vätsärin erämaassa Inarinjärven koillispuolella. Vaikkei kalaa tulisikaan, on tunnelma jo sinänsä palkinto. – Matkapuhelin ei toimi likikään joka paikassa, sen toimivuuteen ei voi Lapissa luottaa, sitä etelän turistit eivät aina ymmärrä. Suomalaisia opastettavia Haapalaisella on harvoin, tosin korona-aikaan oli opastettavina oitakin kotimaisia turistejakin. Haapalainen nauttii hiljaisuudesta. – Päivä alkaa aamuvarhaisella ja saattaa jatkua yli puolenyön. Ystävyyssuhteet ovat säilyneet, sanoo Haapalainen. Inarinjärvi on maailman toiseksi suurin napapiirin pohjoisella puolella sijaitseva järvi, sen suuruutta kannattaa kunnioittaa. Aika moni eräopas tekee töitä vain talvisin ja kesäisin opaskeikkoja on vähän. Parannuksia on ilmeisesti tapahtunutkin. Haapalainen pelasi nuoruudessaan pesäpalloa sekä kaukaloja jääpalloa. – Olin maajaukkueessa sekä kaukaloettä jääpallossa. Minulla on ystävieni kanssa tapana käydä vuosittain vaeltamassa jossakin päin Lappia. – Ulkomaisia turisteja saapuu ympäri maailmaa joskus isoissakin ryhmissä. Hiljattain yksi inarilainen muutti myös lähiseudulle. man kerran vuodessa. – Parin kilometrin päässä vaaran laella asuu vakituisesti yksi mies, joka muutti tänne toistakymmentä vuotta sitten jostakin etelästä. Nuoruuden urheiluharrastusten ansiosta kunto toivottavasti kestää vielä pitkään. H yvä E lämä 69 . Inarissa on vaaroja ja melko matalia tuntureita, mutta myös lehtomaista luontoa Naapureita Haapalaisella on muutama. – Katvealueita on vaarojen ja tuntureiden takia aika paljon. Sopeutumista tämä vaatii ja ihminen on huono sopeutumaan muutoksiin, eikä välttämättä edes ihmisikä siihen riitä. Aika ei käy pitkäksi, kuuntelen hiljaisuutta ja nautin luonnosta. Kesällä olen ollut muun muassa siivoustyönvastaavana hotellissa. Lapissa on vetovoimaa Haapalainen on työskennellyt ja retkeilllyt laajasti ympäri Lappia. Lapissa sääolot voivat vaihtua varttitunnissa ja esimerkiksi Inarinjärvellä eksyn sumussa helposti itsekin. ?
Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Tarja Pitkänen ja Eija Kivelä. Elinikäinen taideharrastus kukoistaa nyt enemmän kuin koskaan. 70 . H yvä E lämä Taide kumpuaa Taide kumpuaa alitajunnasta alitajunnasta Viisi vuotta syövän kanssa ovat tuoneet Eija Kivelälle tunteen, että elämä on nyt, eikä sitten joskus
Positiivinen pohjavire Vaikka ajan rajallisuus ja loppuminen ovat läsnä Eijan töissä, niissä on kuitenkin positiivinen vire. Mutta kun syy sitten selvisi, alkoi pitkä ja edelleen jatkuva sairastamiskierre. – Sitten rupesin tekemään kuikkaa. Kun menen tuonne suttuhuoneeseeni tekemään jotain, ja laitan oven kiinni ja hyvää musiikkia soimaan, unohdan kaiken muun. – Mutta myöhemmin usein tajuan, että sairauteen, elämän rajallisuuteen ja kuolemaan liittyvät asiat ovat tulleet mukaan töihini, ihan tiedostamattani. Pitkään vaivanneille epämääräisille oireille ei tahtonut löytyä selitystä. Eija on käynyt läpi useamman syövän ja odottaa nyt rintasyöpäleikkausta. – Parhaat työt syntyvät silloin, kun tunnen todella kiihkoa tehdä. – Taiteen tekeminen on aina ollut mukana elämässäni – joskus enemmän, joskus vähemmän. Se jotenkin pysäytti. Työelämä voi alkaa tökkiä, voi tulla omaisten ja omia sairauksia, avioeroja, monia asioita, jotka laittavat asioita uuteen arvojärjestykseen, pohtii Eija. – Joskus mietin, että tällaiseltako tuntuu taiteilijan flow. . Sairaudet eivät muuttaneet Eijan ajatusmaailmaa tai elämänarvoja, mutta asioiden tärkeysjärjestys vaihtui. Inspiraatio ja tekemisen palo eivät useinkaan tule käskystä sinä lyhyenä hetkenä, jolloin aikaa töiden ohella olisi. S uuhygienisti Eija Kivelän, 56, elämä mullistui viisi vuotta sitten. Mukana on myös huumoria. Jos ryhdyn ikään kuin pipertämään jotakin puoliväkisin, eihän siitä mitään hyvää synny. Monella käy niin, että viisikymppisenä miettii asioita uudelleen, kuka mistäkin syystä. – Ja nyt sitten luin puita käsittelevästä kirjasta, että pahka on puun syöpä. – Taidetta tehdessäni on ehkä ainut hetki, jolloin en tietoisesti ajattele sairauttani ollenkaan. H yvä E lämä 71 . Että on vain sisäinen pakko työstää jotain, ja se sujuu helposti eikä mielessä ole mitään muuta. Veistostyö Kekrikehrä on vuodelta 2021, materiaaleina olki ja kaisla.. Ja myöhemmin huomasin, että kuikka liittyy suomalaisessa kansanperinteessä Tuonelaan ja tuonpuoleiseen. Työhuoneessa sairaus unohtuu – Ehkä olisin tässä iässä ryhtynyt muutenkin tekemään enemmän taidetta. Taiteen tekeminen sopii ylipäätään huonosti työn oheen. Luonto inspiroi kaikkina vuodenaikoina. Eija Kivelä asuu omassa rauhassa metsän keskellä. Eija on viime aikoina ollut innostunut isältään liiteriin jääneistä pahkoista, ja hän tehnyt niistä monenlaista. Sairaus on nyt tuonut siihen uuden ulottuvuuden ja antanut potkua lähteä toteuttamaan haaveita
Kun ei ole pakkoa ansaita leipäänsä taiteella, voin tehdä ihan sitä, mitä haluan. Mutta kun taiteessa kaikki tuntuu niin mukavalta. H yvä E lämä Eija Kivelä Ikä: 56 Kotipaikka: Vihdin Palojärven kylä Koulutus: rakennuspiirtäjä, hammaslaborantti, suuhygienisti Perhe: Puoliso rakennusmestari Olli Raanta Perheessä on myös petit basset -koira Peppi. 72 . – Välillä ajattelen, että pitäisi keskittyä johonkin suuntaan eikä hajottaa tekemistään joka suuntaan. Se on tämän elämäntilanteen hyvä puoli. Keskeneräinen kokeilutyö paperimassasta. – Elämä ja itselle tärkeät asiat ovat kuitenkin tässä ja nyt, eivät joskus tulevaisuudessa. Olen myös saanut paljon hyviä ystäviä. Hän ei ole koskaan tyytynyt vain johonkin taiteen lajiin, vaan on halunnut kokeilla kaikkea. Hän on maalannut akryyliväreillä ja öljyväreillä, piirtänyt, tehnyt keramiikkaa, grafiikka ja kuvanveistoa, ja kokeillut myös tilataidetta. Talo on ihan omassa rauhassaan. – Kyllähän minäkin elin tietynlaisessa oravanpyörässä. – Eläkepäivien haave toteutuukin nyt vähän ennen aikojaan... Tälle sukupolvelle on opetettu, että työ on lähes kaikki kaikessa, ja se ajattelu on istunut syvällä. – Minulla on aina ollut sellainen haave, että eläkeiässä laitan kukkahatun päähän, ryhdyn tekemään enemmän taidetta, rakennan ateljeen ja hankin koiran. Innostusta luonnosta Maisemat Eijan kodin ympärillä Vihdin Palojärvellä, aivan Tervalammen kylän rajalla, ovat upeat. Eija on jo nuorempana käynyt joillakin taidekursseilla, mutta sairauden tultua hän suoritti ensin kuvataiteen avoimen yliopiston perusopinnot Kaapelitehtaalla Helsingissä, ja viime syksynä hän suoritti aineopinnot Kanneljärven opistossa Lohjalla. Harrastukset: matkailu, taide, harrastaminen koiran kanssa, sauvakävely Motto: Ei pidä jäädä tuleen makaamaan. – Mutta onneksi saan olla tällainen rönsyilevä, voin innostua milloin mistäkin. Jos taaksepäin katson, vilkaisen vain, Eija sanoo. Vaikkei Eija koe, että sairaus olisi juuri muuttanut hänen elämänkatsomustaan, tietoisuus ajan rajallisuudesta on tullut todellisemmaksi. – Mutta en ole sen tyyppinen, että jäisin menneitä suremaan. Koira on hankittu, mutta ateljee ja kukkahattu puuttuvat vielä, Eija nauraa. – Siellä käydään paljon hyvää keskustelua taiteesta. Pikku käpyjen ja kuivattujen mandariininkuorien lisäksi siihen tulee muitakin materiaaleja, kunhan paperimassa kuivuu
– Jatkoin sitten elämääni tyytyväisenä, että nyt on kaikki hyvin. – Olen asunut tällä tontilla melkein koko ikäni, ensin lapsuudenkodissani ja nyt pitkään puolison kanssa omassani, Eija kertoo. Maksan etäispesäkkeet ja perna poistettiin Eijalta samalla kertaa. Öljyvärimaalaus on työn alla. Jalkoja vihloi, aamuisin oli vaikea päästä liikkeelle, ja toisinaan tuntui, että jalat lähtevät alta. ?. Ja onneksi lähetettiin. Hänellä on myös rakennuspiirtäjän koulutus. Työuransa Eija on tehnyt hammaslaboranttina ja suuhygienistinä. Monien oireiden taustalla syöpä Kun Eijan sairaus alkoi, hänellä oli pitkään monia epämääräisiä oireita, joihin ei työterveyshuollossa löytynyt syytä. Lepänurpuja ja kaisloja järvien rannoilta, pahkoja kotimetsän puista. Seuraavana vuonna töissä tuli hetki, ettei Eija jaksanut seistä. Eikä meistä suomalaisista tietty metsäläisyys varmaan koskaan lähde pois. . Mutta kun hänellä oli ollut pitkä tauko ilman kontrolleja, hänet lähetettiin TT-kuvaukseen eli tietokonetomografiaan. Kun Eija sitten lopulta meni tähystykseen, suolistossa kaikki näytti puhtaalta. – Luonto on tärkeä. Gynekologilla sitten löytyi ultraäänessä kookas kasvain, joka oli kiinnittynyt munasarjoihin. Syöpä leikattiin, ja Eija sai sytostaatteja. H yvä E lämä 73 . Hän lähetti Eijan melko harvoille potilaille soveltuvaan HIPEC-syöpähoitoon, jossa tehdään kerralla monia asioita useamman kirurgin voimin. – Ilman tuota hoitoa en todennäköisesti olisi enää elossa. Oli muutenkin paha olo, ja ummetus oli vaivannut jo viikon verran. Sairaalassa selvisi, että suolistossa on tukos. Maksasta löytyi etäpesäkkeitä. Ja sitten hänen elimistöönsä laitettiin joksikin aikaa sytostaattiliuosta, jonka tarkoitus oli torpata mikroskooppisen pienet syöpäsolut, joita ei silmin nähdä. Korona-aikana Eija ei käynyt puoleentoista vuoteen lainkaan kontrolleissa. Monotypiatyö Yövartio viime vuodelta. ”Tämä oli sitten tässä...” – Sain jo kuulla, että tämä oli sitten tässä... pikkutien päässä, eikä naapureita näy edes ikkunoista. Luonto onkin loppumaton inspiraation lähde. – Suuhygienistinä olen työskennellyt suurimman osan aikaa, ensin pääkaupunkiseudulla ja nyt viimeksi melkein seitsemän vuotta Lohjalla. Hoitojakso saatiin lähes loppuun, kunnes Eijalle tuli voimakkaita neuropatiaoireita, kipuja, puutumista ja kylmänarkuutta, joiden takia hoitoa ei voitu jatkaa. Kasvain leikattiin. Mutta syöpälääkäri Helsingissä oli vähän närkästynytkin tästä lausumasta. . Siihen Eija kokeilee monia ohuita, läpikuultavia värikerroksia. Mutta ei ollut. Tavallinen flunssakin voisi Eijan tilanteessa olla vaarallinen. Se hoidettiin, mutta pahempaa oli tulossa: Eijalla oli suolistosyöpä. Jalat myös turposivat ja keskivartalo paisui. Korona hankaloitti elämää muutenkin, kun on pitänyt varoa kaikenlaisia infektioita. Luonto on lähellä ja sitä riittää, ja sieltä Eija nyt ammentaa materiaalia taiteelleen
– Oli siinä selkeästi ajan loppumisen ja luopumisen ajatusta mukana. – En edes ajattele tekeväni jotain myytäväksi, vaan teen itselleni. Uni on tosi huonoa, ja myös neuropatiaoireet vaivaavat. Se on onneksi pieni, hormoniperäinen kasvain. – Teen installaation tapaisesti kaikenlaisia kokeilevia juttuja, joissa yhdistän eri materiaaleja, pehmeitä ja kovia. Nyt Eija odottaa rintasyöpäleikkausta. Eijan ensimmäisen näyttelyn teema oli Ajastaika, vuodenkierto. Ja kukapa sen lopulta määrittelee, mikä on taiteilijan tekemä kippo ja mikä käsityöläisen. Suolistosyövän takia Eija käy kontrolleissa kolmen kuukauden välein, ja suolisto on nyt onneksi puhdas. Olen taidenäpertelijä – jotakin käsityöläisyyden ja taiteilijuuden väliltä, siellä rajapinnassa. Eija ei mielellään määrittele itseään taiteilijaksi, niin tärkeää kuin taide hänelle onkin. Kuikka.. HE Pahkat ovat olleet viime aikoina mukana monissa Eijan töissä. Ei taiteilija, vaan taidenäpertelijä Juuri nyt Eijaa kiinnostavat kuvanveisto ja keramiikka, mutta ei perinteisellä tavalla. Sanottiin, että keväämmällä leikataan, mutta mitään selkeää hoitosuunnitelmaa en ole vielä saanut. Oikea käsi on välillä aika kipeä, ja kädet puutuvat helposti. Rintasyöpää hoidetaan nyt Letrozol -tableteilla, joilla on ikäviä haittavaikutuksia: kuumia aaltoja, väsymystä, nivelkipuja. 74 . Luonnonmateriaalit. Eija ei ensimmäisessä näyttelyssään ajatellut mahdollista myyntiä ollenkaan, mutta monta työtä näyttelystä myytiin. – Lääkitys nostaa vaihdevuosioireet potenssiin kymmenen. Mutta totta kai on mukavaa, jos joku haluaa töitäni katsella ja ostaakin. Näyttely tulee esille ensi syksynä Galleria Bremeriin Karkkilaan, ja sitä Eija nyt suunnittelee ja työstää innolla. Uusi näyttely on työn alla, yhdessä Kanneljärveltä tuttujen opiskelutovereiden Marika Palomäen, Nina Haation ja Marika Raunion kanssa. Mutta sitten viime syksynä löytyi rintasyöpä. – Mutta terveydenhuolto tuntuu olevan ihan myllerryksessä. – Kunnioituksesta todella hyviä taiteilijoita kohtaan en sano itseäni taiteilijaksi. H yvä E lämä Kun hoito onnistui, Eija ajatteli, että nyt tulee ensimmäinen vuosi pitkästä aikaa ilman ongelmia. Kokeilin juuri paperimassaa. Mutta ei minulla muuten ole kipuja. Mutta menen valoa päin niin paljon kuin pääsen
Maailman arvostetuimmassa aivoverenkiertosairauksia käsittelevässä Stroke-tiedelehdessä vuonna 2020 julkaistu suomalainen kaksostutkimus pyrki selvittämään, miksi ainoastaan toinen kaksosista sairastui tappavaan lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon. Kesti pitkään, ennen kuin onnistuttiin osoittamaan, että tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää, eikä ainoastaan liity kohonneeseen keuhkosyöpäriskiin tuntemattomalla tavalla. Toisin sanoen, ongelma on muistuttanut vuosikymmenten takaista tilannetta keuhkosyövän osalta. – Perinteisen syy-seuraussuhteen osoittavan kliinisen kokeen teko tupakoinnin osalta on käytännössä mahdotonta, koska tämä vaatisi terveiden ihmisten altistamista tupakoinnille ja näin ollen useille tupakoinnin aiheuttamille terveyshaitoille. Korkean kuolleisuuden takia ennaltaehkäistäviä syitä, jotka johtavat tähän hengenvaaralliseen tautiin, on etsitty kuumeisesti viimeisten vuosikymmenten ajan ympäri maailmaa. Yhteenvetona tappavan aivoverenvuodon riskin minimoimiseksi Rautalin, Korja sekä Kaprio korostavatkin tupakoinnin lopettamisen tai sen aloittamatta jättämisen suurta merkitystä. HE T utkimuksessa havaittiin tupakoinnin selittävän, miksi ainoastaan toinen kaksosista sairastuu kuolettavaan aivoverenvuotoon. – Tutkimustuloksemme vahvistivat ensimmäistä kertaa aikaisemmat epäilyt todellisesta syy-seuraussuhteesta tupakoinnin ja tappavan aivoverenvuodon välillä, kertoo aiheesta myös 2021 väitellyt Rautalin. Tämän vuoksi kaksostutkimusten käyttö on tehokas tapa osoittaa tupakoinnin suoranaisia syy-seuraussuhteita, tarkentavat dosentti Korja sekä professori Kaprio. Yhteys löytyi Julkaisun päätutkijan Ilari Rautalinin mukaan löydös on historiallinen ja erittäin merkittävä. Lukinkalvonalainen aivoverenvuoto (SAV) on hoitojen kehityksestä huolimatta edelleen tappavin aivoverenkiertohäiriö, jonka saaneista potilaista jopa puolet kuolee ensimmäisten kuukausien aikana. Tupakointi aiheuttaa tappavan aivoverenvuodon Suomalaisen kaksostutkimuksen mukaan tupakointi aiheuttaa todennäköisesti merkittävän osan kaikkein tappavimmista aivoverenkiertohäiriöstä lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta. Tutkimuksen mukaan juuri kaksosten eroavaisuus tupakoinnin suhteen näyttäisi selittävän, miksi ainoasH yvä E lämä 75 ?. Seurantatutkimus sisälsi tarkat elintapatiedot jopa yli 13 000 kaksosparista. Löydös osoittaa ensimmäistä kertaa todellisen syy-seuraussuhteen tupakoinnin ja lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon välillä. taan toinen eli tupakoiva kaksonen sairastui tappavaan aivoverenvuotoon, kun taas hänen tupakoimaton kaksosveljensä tai -sisarensa ei sairastunut. Löydösten perusteella on todennäköistä, että tupakointi aiheuttaa merkittävän osan sekä miesten että naisten lukinkalvonalaisista aivoverenvuodoista. Tutkimusryhmän ja -julkaisun kaksi muuta jäsentä ovat Helsingin yliopistollisen sairaalan neurokirurgi Miikka Korja sekä Helsingin yliopiston geneettisen epidemiologian professori Jaakko Kaprio. Monet aikaisemmat tutkimukset ovat raportoineet, että tupakointi liittyy kohonneeseen SAV-riskiin, mutta yksikään tutkimus ei tähän mennessä ole kyennyt osoittamaan, että tupakointi suoraan aiheuttaisi kyseisiä aivoverenvuotoja. Tämä puolestaan korostaa voimakkaasti jo aikaisemmin tiedettyjä tupakoinnin haitallisia vaikutuksia monien muiden tautien osalta
Nimenä oli Eskon Antikvariaatti, kertoo Seksuaaliterveyskauppa AntiShopin omistaja Tapio Ruppa. Edelläkävijyys on henkilökunnalle, Laura Nieminen (vas.), Tapio Ruppa, Tarja Ruppa ja Sami Åström, kunnia-asia. H yvä E lämä Seksuaalisuus tärkeä osa terveyttä Seksuaalisuus on erottamaton osa ihmisyyttä koko elämämme ajan. Ostimme vaimoni kanssa liikkeen vuonna 2002 ja näin syntyi Seksuaaliterveyskauppa AntiShop.Olemme kehittäneet liikettä ja sen toimintaa siitä lähtien ja vuoden 2022 lokakuussa saimme Hannoverin Erotix Awards 2022-messuilla tunnustusta. Kuva: @tanjamaenpaaphotography niin paljon kilpailua kuin Turussa. Jyväskylässä ja verkossa sijaitseva kauppa tekee yhteistyötä terveydenhoidon ammattilaisten kanssa ja on laajuudessaan ainutlaatuinen Suomessa. S eksuaaliterveyskauppa AntiShop on nimensä mukaisesti seksuaaliterveyteen keskittynyt liike. Meidät valittiin Euroopan parhaimmaksi kivijalkamyymäläksi tällä alalla, iloitsee Ruppa. Seksuaaliterveyteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja sen ongelmien hoitamiseen löytyy apuvälineitä. Se on ominaisuus, joka muuttuu elämänvirran mukana. – 80-luvulla liikkeen omisti pariskunta, joka etsi toiminnalle sellaista paikkaa, jossa ei olisi. Teksti: Kati Wikström Seksuaaliterveyskauppa Antishop on tehnyt laajasti yhteistyötä terveydenhoidon ammattilaisten kanssa. Tapio Rupan kädessä on palkintopysti Erotix Awards 2022-messuilta, joissa liike valittiin Euroopan parhaimmaksi kivijalkamyymäläksi alallaan. Vuonna 1985 tällainen sijainti löytyi Jyväskylästä ja liikkeen nimeksi tuli AntiShop, joka juonsi juurensa sen entisen nimen antivariaatista. 76 . – Liikkeen tarina sai alkunsa 60-luvun puolivälistä, jolloin liike sijaitsi Turussa. – Vuonna 1999 tulin Jyväskylään AntiShopiin töihin muutamaksi vuodeksi
Pyrimme siinä myös käsittelemään yleisimpiä seksuaaliterveyteen liittyviä ongelmia, summaa Ruppa. Yhteistyömme esimerkiksi lääkäreiden ja seksuaaliterapeuttien kanssa on edelleenkin hyvin tiivistä. Terveydenhoito osaa auttaa ja ohjata avun pariin sekä tietoa on enemmän saatavilla. Monilla sairauksilla voi olla vaikutuksia seksuaaliterveyteen ja meillä on välineitä näiden tilanteiden avuksi, sanoo Ruppa. Seksuaalisuus on aiheena hyvin yksilöllinen ja laaja, jokaisella meillä on omanlaisemme kokemus itsestämme ja nautinnoistamme. Opas seksuaaliterveyteen – Aloitimme 15 vuotta sitten Seksuaaliterveysoppaan tekemisen. HE. Vapautumisen muutos Tapio Ruppa on ollut alalla 23 vuotta ja sinä aikana monikin seksuaaliterveyden asia on muuttunut myönteisempään suuntaan. – Miehillä tällaisia ongelmia tuovat esimerkiksi virtsankarkailu, syöpä, suolistovaivat ja erektiohäiriöt. – Ennen seksuaalisuudesta ei oikein saanut eikä kehdannut puhua. Tämä on myös vapauttanut mielen eri osa-alueita monipuolisempaan suuntaan. Yhä useampi kouluttautuu seksuaaliterapeutiksi. Ongelmien hoitaminen sillä saralla oli vaikeaa eikä apuakaan löytynyt. – Ihmiset ovat muuttuneet avoimemmiksi. Kuva: @tanjamaenpaaphotography Ratkaisuja moneen ongelmaan Olemme tehneet jo pitkään yhteistyötä terveydenhoidon ammattilaisten kanssa. Tuotteiden valikoima on kasvanut ja tekniikka kehittynyt. Laitteissa voi olla monia erilaisia säätöjä ja vaihtoehtoja. Hänen kokemuksensa mukaan aiemmin vallitsi melko yksipuolinen ja tiukkakin kolmijako, olet joko hetero, lesbo tai homo. Pidämme aiheesta muun muassa luentoja ja käymme esitelmöimässä. Enää alan liikkeeseen ei tulla pienessä maistissa, kyräillen ja salaa. Tämä positiivinen muutos näkyy erityisesti vanhemman väen keskuudessa, kehuu Ruppa. Se löytyy nettisivuiltamme, kertoo Tapio Ruppa. Siksi kaikkea ei voi tietää eikä kirjoittaa tämänlaiseen oppaaseen. Asiakkaita liikkeessä käy aina 18-vuotiaista hyvinkin iäkkäisiin ihmisiin saakka. – Vuonna 2010 lanseerasimme ensimmäisen seksuaaliterveyden tuotepaketin apteekkeihin. Seksuaaliterveyskauppa AntiShopissa on yli 12 000 tuotetta ja 400 neliön liike on neljässä kerroksessa. Lisäksi älylaitteiden ja erilaisten sovellusten avulla, suhteen hoito etänä on monipuolistunut, vinkkaa Ruppa. Vaikka emme pysty parantamaan ongelmia, löytyy meiltä onneksi apuvälineitä moneen vaivaan. Oppaaseen on pyritty kokoamaan napakasti tietoa liittyen seksuaalisuuden eri osa-alueisiin. – Myös ala on aikojen saatossa kehittynyt roimasti. H yvä E lämä 77 . Iän, erilaisten sairauksien ja elämäntilanteiden mukanaan tuomat haasteet saattavat vaikuttaa myös seksuaaliterveyteen. Opasta on päivitetty yhteistyössä erityistason seksuaaliterapeutti Henna Kekkosen kanssa. Tuotteita on yli 12 000 ja 400 neliön liike on neljässä kerroksessa, puhumattakaan verkkokaupasta. – Toivon kuitenkin, että opas olisi hyvä työkalu seksuaalisuuden perustietoon. Nykyään seksuaalisuudesta pystytään puhumaan ja ennen kaikkea osataan puhua. Naisilla kirjo on usein moninaisempi, haasteita voivat tuoda raskaus, suolistovaivat, lihasten heikkeneminen iän myötä, kohdunlaskeuma ja virtsankarkailu. Nykyään suuntauksia on huomattavasti enemmän, kaikki ei ole niin mustavalkoista. – Seksuaaliterveysoppaan ensimmäinen versio on tehty alun perin yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoiden kanssa
Sykäys laitteen hankintaan tuli viitisen vuotta sitten, kun vasen lonkka alkoi ilmoitella itsestään ja kipeytyä yhä enemmän – ja 60-vuotispäivä tuli kohdalle. Sen jälkeen hän taas selvisi hyvän tovin omalla kotihoidollaan ja Bemerillä. H yvä E lämä Terveystuote M arjut Hallavo, 65, on ollut tyytyväinen Bemer-terapian käyttäjä viitisen vuotta. Terapia ei lääkkeen tavoin ole kohdennettu poistamaan tiettyä oiretta tai parantamaan tiettyä sairautta, vaan se toimii laajemmin, tukemalla mikroverenkiertoa, jonka seurauksena kehollamme on paremmat mahdollisuudet korjata omaa toimintaansa monella tavalla. – Mietin, että mitä minä helyillä ja koruilla teen, panostan mieluummin terveyteeni niin, että pysyn tulevina vuosina kunnossa. Marjut kuitenkin sinnitteli itsensä 130 kilometrin mittaisen reitin läpi. Ehkä pitäisikin taas laittaa hoitoalusta sänkyyn, hän pohtii. Leikkaus ja siitä toipuminen sujuivat onneksi kaikin puolin hyvin. Niinpä päädyin antamaan itselleni Bemerin lahjaksi, hymyilee Marjut. – Kun pidin sitä sängyssä ja käytin uniohjelmaa, huomasin, että rentouduin ja nukuin paremmin. – Ostin Bemer-terapian idean heti, kun siitä ensimmäisen kerran kuulin tutulta jälleenmyyjältä seitsemisen vuotta sitten. Häntä on aina kiinnostanut itsestä huolehtiminen ja terveet elämäntavat, joten Bemer-hoito sopii hänelle tähän filosofiaan hyvin terveyden ylläpitäjäksi. Kävelin päivittäin 15-33 kilometriä ja silloin lonkka alkoi vihoitella. Seuraavalle Espanjan vaellukselle vuonna 2017 Bemer-laite lähti mukaan. Marjut noudatti myös fysioterapeutin ohjeita lihasten vahvistamiseksi. Mikroverenkierron paremman toiminnan seuraukset ovat yksilöllisiä elimistön tilanteesta riippuen. – Otin hoitoa joka päivä lonkalleni ja sain siten pidettyä kivun kurissa. Lonkassa oli kuvien perusteella lievää kulumaa. Se on välillä ollut sängyssä ja välillä taas nojatuolissa. Näin se auttaa palauttamaan riittävän hapen ja ravinteiden tarjonnan kudossoluille ja poistamaan niistä kuona-aineita, minkä seurauksena kudoksilla, kuten vaikkapa iholla, aivoilla, lihaksilla, luilla tai sisäelimillä, on paremmat edellytykset toimia, uusiutua ja toipua – sekä tuottaa energiaa. Ero oli huomattava edelliseen matkaan verrattuna, kun kipuja oli toisella kerralla paljon vähemmän. Viime syksynä hän toipui lonkkaleikkauksesta, johon hän sai myös tukea Bemer-terapiasta. – Aloitin liikunnan niin pian kuin pystyin, heti leikkauksen jälkeisellä viikolla, jotteivät lihakset aivan kuihtuisi. Nyt alusta on ollut nojatuolissa ja uniohjelman käyttö on jäänyt tauolle. Halusin myös pitää kirurgin loitolla mahdollisimman kauan. Helpotusta lonkkakipuihin ja lihasjäykkyyksiin. – Hurahdin jossakin vaiheessa pitkiin vaelluksiin ja lähdin Espanjaan pyhiinvaeltajien historialliselle Pyhän Jaakobin reitille Santiago de Compostelaan vuonna 2015. – Se on osoittautunut hyväksi tueksi nimenomaan kireän lihaksiston huoltoon ja vaivojen ennaltaehkäisyyn, Marjut kiteyttää kokemuksensa. Myös osteopaatti oli välillä apuna oikaisemassa kivun muuttamaa lantion asentoa, joka oli lipsunut virheasentoon, kun Marjut yritti välttää kipua liikkuessaan. Bemer vei hyvin kipuja pois sekä rentoutti lihaksia. Hän käytti Bemer-hoitoa 2-3 kertaa päivässä, koko keholle ja leikkaushaavalle paikallisesti, koko toipilasajan. – Oman kokemukseni perusteella voin lämpimästi suositella kokeilemaan hoitoa ja investoimaan itseensä. Parantuminen rivakkaa – Viisi vuotta kulumadiagnoosin jälkeen pärjäsin lonkkani kanssa aivan hyvin ja pystyin elämään täysipainoisesti ja liikkuen. Se siis auttaa kehoa toimimaan sillä tavalla, kuin sen luonnollisesti kuuluisikin. Terveys on niin tärkeä asia. Lopulta lonkan kuluma tuli kuitenkin siihen pisteeseen, että keinonivelleikkaus tuli ajankohtaiseksi viime syksynä. Sain viisi vuotta lisäaikaa lonkalle, Marjut Hallavo toteaa. Bemer®-verisuoniterapia on fysikaalinen hoitomuoto, joka parantaa pienten verisuonten heikentynyttä verenvirtausta. Artikkeli perustuu haastateltavan omiin kokemuksiin, jotka eivät välttämättä ole yleistettävissä muihin ihmisiin. – Jätin kepit pois neljä viikkoa leikkauksen jälkeen ja reilun viiden viikon jälkeen kävin ensimmäistä kertaa yksin koirien kanssa lenkillä ilman seuraa ja tukea, hymyilee Marjut. 78 . Oman laitteen hankintaa piti kuitenkin miettiä muutaman vuoden verran, Marjut kertoo. Kiersin ensin taloyhtiön piha-aluetta ja siitä sitten kasvatin matkaa vähitellen. Minulle Bemer on ollut oiva tuki erityisesti lihaskireyksiä laukaisemaan ja kipuja lieventämään, myös vaivojen ennaltaehkäisyyn, Marjut toteaa. HE Marjut Hellavolle Bemer on ollut oiva tuki lihaskireyksiä laukaisemaan ja kipuja lieventämään, sekä vaivojen ennaltaehkäisyyn. – 30 senttinen haava parantui tosi, tosi nätiksi eikä kipujakaan liiemmin ollut, hän toteaa tyytyväisenä. Apua uniin ja nukkumiseen Marjutilla Bemer-alustan paikka on vuosien varrella vaihdellut
. Onko vanhaa perinnettä ja tietotaitoa säilynyt. HE Ehdotuslomake: bit.ly/kaupunginosa2023 Aineettomasta kulttuuriperinnöstä voi lukea lisää: www.aineetonkulttuuriperinto.fi ja hyviä esimerkkejä löytyy wikiluettelosta: wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi Vuoden kaupunginosa -palkitut: 2022 Vanha Rauma 2021 1. Ilmianna Suomen paras kaupunginosa! Onko juuri sinun urbaani kotiseutusi hyvän arjen tyyssija. Avoin kansalaistoiminta, erityisesti asukkaiden, yhdistysten, yritysten ja kaupungin yhteistyö, lisäävät kotoisuutta ja hyvinvointia. Miten elävä perintö näkyy alueen kotikulmilla ja yhteisöissä. Nyt saa kertoa, kehua ja vuodattaa kotiseuturakkautta sydänjuuria myöten. Se on aineetonta kulttuuriperintöä ja perinteitä, jotka ovat läsnä ihmisten arjessa ja juhlassa: tietoja ja taitoja, tapoja ja perinteitä, jotka yhteisöt tunnistavat osaksi omaa kulttuuriperintöään. kaupunginosa, Turku 2020 Lauttasaari, Helsinki 2019 Tuira, Oulu 2018 Kauklahti, Espoo 2017 Vuosaari, Helsinki 2016 Reposaari, Pori 2015 Hakunila, Vantaa 2014 Pispala, Tampere 2013 Kakskerta, Turku 2012 Asevelikylä, Vaasa 2011 Häntälä, Somero 2010 Roihuvuori, Helsinki 2009 Tapanila, Helsinki 2008 Anttilanmäki, Lahti 2007 Nakertaja-Hetteenmäki, Kajaani 2006 Kontula, Helsinki 2005 Hupisaaret, Oulu 2004 Kypärämäki-Köhniö, Jyväskylä 2003 Kommila, Varkaus 2002 Käpylä, Helsinki 2001 Port Arthur, Turku 79 . Toiminta on monipuolista, kestävää ja kaikille avointa. Vuoden kaupunginosassa ihmiset, yhdistykset ja muut toimijat ovat yhdessä aktiivisia, ja alueella on hyvä asua. Millaisia perinteitä ja tapoja kaupunginosaan liittyy. S uomen Kotiseutuliiton Vuoden kaupunginosa -kilpailussa etsitään jälleen maamme parasta urbaania kaupunginosaa. Vuodesta 2001 järjestetyssä kilpailussa on palkittu kaupunginosia eri puolilta Suomea, muun muassa Raumalta, Oulusta, Espoosta, Helsingistä, Porista, Vantaalta, Tampereelta, Turusta, Vaasasta, Lahdesta ja Kajaanista. toukokuuta. Ehdotusaika päättyy maaliskuun lopussa. H yvä E lämä Ajankohtaista. Kyteekö pinnan alla upeita uusia perinteitä, joita halutaan nostaa esiin. Pääkriteerinä elävä kulttuuriperintö Kisan pääkriteeri vuonna 2023 on elävä kulttuuriperintö. Alue voi olla yllättävän kiva paikka asua – helmi, jonka ihanuudesta Suomessa harva tietää – tai se voi olla tunnustettu kulttuurivaelluksen kohde, kuten viime vuonna valittu Vanha Rauma. Palkinnolla Kotiseutuliitto korostaa paikallistoimijoiden aktiivisuuden merkitystä kotikaupunginosan viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden rakentamisessa sekä elävän perinnön vaalimisessa ja välittämisessä. Voittaja julkistetaan Flooran päivänä, 13. Miten juuri sinulle rakkaassa kaupunginosassa vaalitaan ja välitetään elävää perintöä sukupolvelta toiselle. Löytyykö sieltä juurevaa meininkiä, ainutlaatuisia perinteitä, kaupunkikulttuuria ja aktiivisia asukkaita. Haussa on kaupunginosa, jossa on toimintaa erilaisille ihmisille, mahdollisuus osallistua alueen kehittämiseen, turvallista elää ja mahdollisuuksia yrittää. H yvä E lämä 79 . Kuka tahansa voi ehdottaa palkittavaa aluetta: omia kulmia, lomakohdetta, naapurikaupunginosaa tai henkistä kotia, kunhan alue on urbaani kaupunginosa. Eri alojen asiantuntijoista koostuva raati eli Kotiseutuliiton kaupunkityön jaosto seuloo ehdotuksista kärkiehdokkaat ja tekee esityksen voittajasta Kotiseutuliiton hallitukselle, joka nimeää voittajan
Kuva: Kanta-Helsingin kansalliset seniorit ry jolloin rakennus muutettiin sotasairaalaksi. Venäläinen on toiminut Kansallisessa senioriliitossa vuodesta 2012 ja viimeksi Kanta-Helsingin kansalliset seniorit ry:n puheenjohtajana. Vuoden seniori – tunnustuksen saajalta edellytetään toimimista senioriliiton strategian ja arvojen mukaisesti. Vuonna 1906 kasvavan asiakasmäärän tarpeisiin parantolan uudeksi päärakennukseksi valmistui kuuluisan arkkitehti Lars Sonckin piirtämä uljas kivinen jugendlinna, jota laajennettiin sittemmin useampaan kertaan. Hyvät rautatieyhteydet houkuttelivat Hyvinkäälle kasvavan määrän vieraita Suomesta ja ulkomailta asti. HE. – Maailma muuttuu ja oma senioriaikani on ollut melkoista digiloikkaa. Noin 580 jäsenenyhdistys on yksi senioriliiton suurista paikallisyhdistyksistä. Joulukuussa palkittuVuoden seniori Venäläinen nostaa ajankohtaisena asiana esille tyytyväisen jäsenkunnan, resurssien riittävyyden ja jatkuvan oppimisen tuottaman ilon. Hyvinkään kaupunginmuseon vuoden 2023 näyttely kertoo Hyvinkään kuuluisan parantolan tarinan. – Tuntui, että tämä tarina meidän kannatti kertoa. Näyttely esitteleekin parantolan historian lisäksi myös sen arkkitehtuuria. Senioriliitossa jaettiin myös Vuoden senioriyhdistys -palkinto, jonka sai Jyväskylän seniorit ry. HE Mäntymetsän katveessa – Hyvinkään parantola 1896-1939 Hyvinkään kaupunginmuseon näyttely kertoo Hyvinkään kuuluisan parantolan tarinan. Hyvinkään kuivasta ”vuoristoilmasta” mäntymetsän katveessa saatiin nauttia parantolassa aina vuoteen 1939 saakka, Pirjo Venäläinen Vuoden seniori 2022 Pirjo Venäläinen Kanta-Helsingin kansallisten senioreiden tapaamisessa 2021. Vieraskirjassa vilisi aikansa kuuluisia nimiä, kuten Anna Ahmatova, Mika Waltari, Hugo Simberg, Aino Sibelius ja Saima Harmaja. Hyvinkäällä parantolan vaikutus näkyy edelleen parantolarakennusten lisäksi kaupunginosan ja sen katujen nimissä. – Kun mahdollisimman moni siirtyy digimaailmaan, jää vapaaehtoisille aikaa tukea niitä, jotka sitä eivät pysty käyttämään, toteaa Venäläinen. Rakennus tuhoutui pahoin talvisodan pommituksissa ja sodan jälkeen se otettiin terveydenhuollon käyttöön. Sen lisäksi, että parantola oli aikansa suosituimpia kylpylöitä, on sen komean päärakennuksen suunnitellut yksi Suomen merkittävimmistä arkkitehdeistä, museonjohtaja Tuomas Ravea toteaa. H yvä E lämä Ajankohtaista Kansallinen senioriliitto valitsi Vuoden seniori -tunnustuksen saajaksi Pirjo Venäläisen Helsingistä. Tunnustuksen lisäksi senioriliitto antoi erityismaininnan Lapissa Käsivarren senioreissa toimivalle Laura Mellalle hänen ansiokkaasta toiminnastaan yhdistyksen kehittämiseksi. Senioriliitto on tukenut yhdistyksiä kauaskantoisilla hankkeilla, joista mainittakoon korona-ajan koulutus Teams-taidoista. Vapaaehtoistyö vaatii myös julkista rahoitusta ylläpitääkseen jatkuvasti kehittyvää toimintaa ikäihmisten parissa, muistuttaa Pirjo Venäläinen. Tavoitteena on kannustaa aktiiviseen jäsenyyteen ja innovaatioihin sekä lisätä eläkeläisjärjestön näkyvyyttä ja levinneisyyttä. Kotimaisista vieraista moni oli virkamiehiä tai kulttuuriväkeä, ulkomaisten vieraiden joukosta löytyy esimerkiksi paronittaria, senaattoreita, kenraaleita ja amiraaleja, jotka toivat kansainvälisen tuulahduksen pienen teollisuuspaikkakunnan seuraelämään. Parantola sai nopeasti avautumisensa jälkeen suuren suosion. Nyt parantolan historiaan sen eri vaiheissa voi tutustua esineiden, tarinoiden, valokuvien ja monipuolisen oheisohjelman kautta myös Hyvinkään kaupunginmuseon näyttelyssä. Yhdistyksen uusi toimintatapahtuma Kirkkokadun Laudatur on virkistänyt ja tuonut yhdistystoimintaa näkyville uudessa valossa muun muassa yhteistyökumppaneiden keskuudessa. 80 . Osallistujille tapahtuma näyttäytyy iloisena senioritoimintana. Hankkeet mahdollistivat toiminnan jatkumisen yhdessä taitavien toimihenkilöiden kanssa. Hyvinkään kaupunginmuseon uusi näyttely kertoo lepopaikasta, jonne parempi väki tuli hoidattamaan itseään ja nauttimaan kuuluisasta vuoristoilmasta. Kansallinen senioriliitto jakoi Vuoden seniori ja Vuoden senioriyhdistys -tunnustukset toisen kerran. Parantola perustettiin vuonna 1896 sairastelusta toipuvien tai hermolepoa kaipaavien kaupunkilaisten lepopaikaksi. Henkilö on omalla osallistumisellaan vaikuttanut myönteisesti niin yhdistyksen kuin piirin toimintaan
”POLIISIT” NÄILLÄ VOI . NNA . JENNIFER PINTANÄKÖTOISTUVA HAAREMISSA WIRTANEN KUOPAT UINUA RIEMUNA! VEKSELIN EHTONA KUVIA PUTSAA PIIPPUA. . . JA -6. ELLA HAAVE TÄÄLTÄ AALTOA TANSSI ELASTISEN VERBI MIES MYÖS VAIKKA -1. . . . Laatija: Jari Haapa-aho TAMPERETTA ASUN TYYLI KORISTERAPPAUKSIA IHOLLA NÄYTT. KANGEN ALLE. . (JOSKUS POISKIN) NÄYTT. Yksi oikein ratkaissut palkitaan arpomalla.. -MAA HULOTIN OSASSA KOSKESSA KYLLÄKIN EIVÄT TAHALLISESTI TEHTYJÄ VUOTOA ESTÄMÄÄN . . BROLIN JOHNNY, LAULAA IHANASTA AAMUSTA JOHTI ENNEN URHOA AKUUTISTI LUMOT HYTTYSTEN ÄÄNIÄ AALBERG HULKKO LÄMPÖPUMPPUJA Lähetä ristikon ratkaisu kirjekuoressa Hyvä Elämä-lehteen 20.2.2023 mennessä. NILJAKKAITA. MAHMUD näyttelijä ”MacDowell” ”B” YHTIÖKOKOUKSISSA ESITETTÄVIÄ SUSIKOSKI MIELIPUOLINEN JUOKSU VUODENAIKOJA LÄTKÄTUOMARIN TASKUSSA. 1/ 23 ris tik on pa lk in to na on ki rja ty yn y Bo ok se at . La ati ja : Ja ri Ha ap aah o Lisää rasti ruutuun: n olen lehden tilaaja n ostan irtonumeroita n luen muuten. R is ti kk o 120 23 Ratkaisijan nimi: …………………………………………………………… Lähiosoite: …………………………………….……………………………….…..….….... TUOTTAJA COWELL HÖPÖPUHETTA MUUSIKKO ”LOU” ISOISÄT VIIMEISTELLÄ KI EDESSÄÄN KÄÄRIÄ 60 % SUOMEN PANKIN JOHDOSSA KOHDETTAAN LOUKKAAVIA LUULOT _ ORAAT HIIHTÄJÄ MAE JUOVA OTSASSA ITALIALAISNEITO PAINISSA SUORITETTU ” ” KUJE ” KIOSKI! PERUKKA ASENTAA LATTIAPINTAA KIRKON VIRASSA 3600 SEKUNTIA JALAKSIN KULTAINEN KAUPUNKI HEVOSIA AAMUPALALAUTASELLA. PRESID. Osoite: Hyvä Elämä -ristikko, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Postinumero: …………………… Paikkakunta: …………………….……………………………… Puhelinnumero: ....…………………………..……….....
Suomalaiset tuntevat myös hyvin jo vuonna 2010 voimaan tulleen lain, jonka mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt. Viime vuonna tehtiin 371 elinsiirtoa, mikä on aiempia vuosia vähemmän. Elinluovutustahdon voi kirjata myös Omakantaan. Suuri osa siirrettävistä munuaisista saatiin kuolleilta luovuttajilta. Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta on valmis luovuttamaan elimensä. Suurin osa palaa opiskelemaan, työhön tai viettämään aktiivisia eläkepäiviä. Munuaisensiirtoon elävältä luovuttajalta liittyy useita etuja aivokuolleelta luovuttajalta tehtyyn siirtoon verrattuna. – Jokaisella on oikeus ilmaista tahtonsa olla elinluovuttaja. Laki kuitenkin vaatii, että mahdollisen luovuttajan tahto on pyrittävä selvittämään, ja elinluovutuksen mahdollisuudesta ja sen merkityksestä on keskusteltava läheisten kanssa. * ?Tahdon voi kirjata myös Omakantaan. – Tiedossa oleva elinluovutustahto on tärkeä varsinkin läheisille silloin, kun sitä ei voi itse heille enää kertoa. On kuitenkin tosi asia, että vain osa halukkaista voi olla elinluovuttaja. Munuaisen luovutus on turvallinen toimenpide huolellisesti tutkituille luovuttajille. 82 . Toiseksi eniten viime vuonna tehtiin maksansiirtoja, 62. Elinsiirtoa tarvitsevien määrä on noussut ja siirrettävää elintä voi joutua odottamaan joskus pitkään. Munuaisja maksaliitto muistuttaa, että vaikka lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä kieltänyt, elinluovutustahdon ilmaiseminen varmistaa ihmishenkien pelastamisen. Munuaisensiirto on kuitenkin ainoa elinsiirto, jossa siirrettävän elimen voi saada myös elävältä luovuttajalta. Kaikille uusi elin ei löydy ajoissa, ja joka vuosi 5–10 prosenttia elinsiirtoa odottavista menehtyy. Näistä munuaisensiirtoja oli 250. Elinluovutus lyhyesti. Suomessa on pula siirrettävistä elimistä K I A T E T L A P Y S T I T L A I H T U A I H R A K L A R A M A N A T A K O S I N T A M E N O T A A U I T T A A R A H A K A S A T V E L A M J I H A A T E L E M A R K A M E G O T K V I N O A A A R T O D M U R E A L L I R A U S E A T N A N S O A R K K I S A R A H T A U K O P A I K K A I K E A T S N A I N E U A S U T E I I L T I I S O M M A T K S K I K U O N A E L U T A S S I T S V I D A R T A K A T Ä O K L A S Ä O L U M I K I N O K S E T I K I T I E P A I N O N I N A A S E N N O T K E T A R A T T A E T A S T S L L V A O I L T L T A T I E S I I S T T Ajankohtaista Elinsiirto pelastaa saajansa hengen tai parantaa ainakin merkittävästi hänen elämänsä laatua. * ?Myös iäkäs voi olla elinluovuttaja. Onnistuneen elinsiirron jälkeen monen vointi paranee dramaattisesti. Perinteinen, paperinen elinluovutuskortti on edelleen hyvä tapa kertoa oma elinluovutustahtonsa. E linsiirtoon sopivista elimistä on jatkuva pula. Viime vuonna tehtiin 371 elinsiirtoa (luvut: HUS). Se on myös konkreettinen muistutus siitä, että elinluovutuksesta kannattaa keskustella läheistensä kanssa. Päätöksen tekevät elinsiirtolääkärit, omien elintensä kuntoa tai kelpoisuutta ei tarvitse itse arvioida, Inomaa jatkaa. Tälläkin hetkellä 550 suomalaista odottaa pääsyä elinsiirtoon. Moni ajattelee, että elinluovutustahdon ilmaisu olisi tarpeetonta. Elinsiirron saanut voi palata normaaliin elämään, joka sairauden takia oli katkolla. Elintensä kuntoa ei tarvitse itse arvioida. HE * ?Jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole kieltänyt sitä. Viime vuonna 42 suomalaista luovutti toisen munuaisensa sukulaiselleen, ystävälleen tai tuntemattomalle ihmisille. * ?Sovelluskaupoista voi ladata ilmaiseksi Elinluovutuskortti-sovelluksen. * ?Jopa kuusi ihmistä voi saada uuden elimen samalta luovuttajalta. Tahto pyritään selvittämään ja siitä keskustellaan omaisten kanssa. Se varmistaa, että oma tahto toteutuu ja voi auttaa muita ihmisiä oman kuolemansa jälkeenkin, muistuttaa Munuaisja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa. Sydänsiirtoja tehtiin 19, keuhkonsiirtoja 20 ja haimansiirtoja 20. * ?Elinluovutuskortin voi tilata ilmaiseksi osoitteesta www.elinluovutuskortti.fi. H yvä E lämä R A T K A I S U 8 2023 Hyvä Elämälehden 8/22 ristikon palkintona olleen kirjatyyny Bookseatin voitti Lea Aalto Valkealasta
Elämäni Biisin muusikko Jore Marjaranta saa Joogasta sisäistä ja ulkoista tasapainoa Sielun Sielun peili peili – Aivot tarvitsevat harjoitusta samalla lailla kuin kehokin, muusikko Jore Marjaranta korostaa. Kuva: Harri Hinkka Henkisen hyvinvoinnin liitesivut Tervetuloa mukaan! Nyrkkihengitys rauhoittaa stressissä Itsearvostamaton veti puoleensa hyväksikäyttäjiä Onnistuin murtamaan vihalukkoni Kutsumustyö on ihanaa Kustantaja Karprint Oy www.sielunpeili.fi. . Sielun peili 83
Ammatti: Laulaja-lauluntekijä, joogaohjaaja ja asahiohjaaja. – Jos tuntee olevansa jäykkä, niin jooga on silloin oikea laji. . – Harvoin omiin silmiini ovat nousseet kyyneleet, sillä tunnetila on saattanut olla esiintyessä paljon enemmän – kuin koko keho olisi tulessa. Vuosituhannen vaihteessa Marjaranta löysi itsensä Helsingin Astanga-joogakoulun alkeiskurssilta. Elämän motto: Mä aion elää ja olla rohkea. – Kiropraktikko totesi, että mikäli hoito ei ala auttaa, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen ja keskustella selän leikkauksesta. – Bohemian Rhapsody-teos on kehittänyt paljon musiikkimakuani. – Kymmenisen vuotta kävin salilla välillä enemmän ja välillä vähemmän. Amerikassa asuessani kuuntelin folkia ja kantria, joista kantria kuuntelen edelleenkin. Sainkin lievän addiktion ja halun päästä aina uudestaan ja uudestaan salille. – Huomasin heti joogan hyvää tekevän vaikutuksen sekä rauhallisen ilmapiirin salilla. Harrastukset: Hiihto ja avantouinti. Laulaminen ei ole mahdollista, ellei kuuntele ja aisti, mitä muut tekevät. Laulaa laulua bändin keskellä, hengittää ja aistia joka solulla, mitä tilanteessa tapahtuu. Marjaranta pääsi lähes kokonaan eroon kivuista. . – Olin siellä muutaman vuoden kotiisänä ja opiskelin samalla hathajoogaohjaajaksi. Samainen ystävätär patisti joogasalille. Huolimatta saadusta avusta hän ymmärsi, että keskivartalon ja selän lihaksia tulisi vahvistaa liikunnan avulla. Aivan kuin keho olisi tulessa Teksti: Soili Kaivosoja. Perhe: Kaksi tytärtä. Elämäni Biisi tullaan näkemään myös tänä vuonna, mutta artistivalintoja ei ole vielä toistaiseksi vahvistettu. Kivikova ja jäykkä selkä saikin apua hoidosta. . Varsinkin, kun ohjelma huipentuu ensi syksynä jaksolla, joka kuvataan Nokia Areenalla, Marjaranta toteaa. – Olisi tietysti upeaa olla edelleen mukana. – Kaikki aistit on oltava valppaina, vaikka se ei näykään ulospäin. Asuinpaikka: Tampere. . – Vaikuttavimpiin artisteihin kuuluu Queenin Freddie Mercury, jota kuuntelin paljon. Koko urani ajan olen kuunnellut musiikkia laidasta laitaan. Aamuisin kuuntelen usein klassista musiikkia. Innostusta siivitti myös se, että keskivartalo alkoi tuntuvasti vahvistua ja selkäoireet vähenivät silmin nähden. . Se on mieletön nautinto. Ikä: 61 v. Oman elämänsä biisin valinta on Marjarannalle hankalampi juttu, sillä niitä on mahtunut pitkän ja monipuolisen muusikonuran varrelle useita eri vuosikymmenillä ja eri merkityksissä. Ohjelman vieraiden kasvoilla nähdään niin ilot, naurut kuin kyyneleetkin, mutta Marjaranta sanoo itse kokevansa esiintyessään vielä paljon enemmän. Oikeastaan ainoa, joka on viime vuosina jäänyt pois, on raskaampi metalli. Ajattelin, että on oltava muitakin vaihtoehtoja, ja hakeuduin ystävättäreni neuvosta vyöhyketerapeutille, Marjaranta muistelee. Muusikko Jore Marjarantaa päästiin näkemään parrasvaloissa viime syksynä Ylellä Elämäni Biisi -ohjelmassa, jossa artistit esittävät ohjelman vieraiden lempikappaleita. 84 ?Sielun peili P alataan 1990-luvun loppuun, jolloin Jore Marjaranta haki apua pahaksi äityneeseen iskiakseen. Ajattelin, että menee varmaan ainakin sata tuntia, Ku va : Ve ik ko Vä än än en Kuka Jore Marjaranta . – Tarkoituksena oli saada lisää tietoa omaan harjoitukseen sekä helpottaa omaa tekemistä. Syntymäpaikka: Kemijärvi. Parhaimmillaan laulaminen oli Marjarannalle kuin leijumaan lähtemistä ison bändin kannattelemana. Omat joogatunnit Palattuaan takaisin Suomeen Marjaranta otti yhteyttä ystäväänsä Keijo Mikkoseen kysyäkseen, voisiko tulla kokeilemaan joogatuntien vetämistä Mikkosen Lauttasaaren Liikuntakeskuksessa Helsingissä. – Itselleni onnekkainta on, että Elämäni biisi -ohjelmassa sain elää musiikin keskellä. Hän oli laulajana esikuvani, kun opettelin laulamista 1970-luvulla. – Elämäni Biisissä sain avata työkalupakkini oikein kunnolla, koska pääsin laulamaan niin eri tyylisiä lauluja. Suosikkeihini kuuluu myös suomalainen vanha iskelmämusiikki. – Jännitti ihan vietävästi. . Monipuolisesta musiikista Marjaranta saa työkaluja myös omaan tekemiseensä. Seuraava merkittävä askel tapahtui vuonna 2010, kun Marjaranta muutti perheineen Amerikan Coloradoon
– Joustavuutta kannattaa harjoittaa, siten keho oppii joustamaan, kannustaa joogatunteja vetävä muusikko Jore Marjaranta. Kuva: Tiina Salminen/ Visual Friday Sielun peili . Sielun peili 85 ?
Keho joustavaksi Keskustellessaan ihmisten kanssa joogasta ihmiset usein toteavat Marjarannalle, etteivät he voi tulla joogatunneille, koska ovat niin jäykkiä. – Päivät ja mielialat, samoin kuin yleinen jaksaminen ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja vaikuttavat tekemiseen eri lailla. Marjarannalla on tapana seurata ihmisiä heidän saapuessa salille sekä heidän alkulämmittelyään. Intuitio ohjaa Yleensä Marjaranta ei suunnittele joogatuntia etukäteen kuin korkeintaan noin 30 prosentin verran. – Tärkeä taito vanhemmaksi tullessa on esimerkiksi se, että pääsee nousemaan lattialta ylös, jos kaatuu. Silloin näkee, kuinka paljon opettajan oma persoona ja koulutustausta vaikuttavat tunteihin. Asahi tarjoaa monenlaista hyötyä terveydelle: • Lihakset vahvistuvat ja saavat joustavuutta. Tasapuolisesti tasapainoa Marjaranta puhuu mielellään liikunnan puolesta. Kuva: Tiina Salminen/ Visual Friday Asahi-terveysliikuntaa tehdään yleisimmin seisten, eikä siinä tarvita mitään erityisvälineitä. – Jos tuntee olevansa jäykkä, niin jooga on silloin oikea laji. Varsinkin joogatunneilla kysyn usein, onko kenelläkään erityisiä toiveita harjoitusten suhteen. Se olikin onni, sillä laulukeikat alkoivat lisääntyä. Tunnista tulee yleensä paljon parempi, kun asennosta toiseen siirrytään intuitiivisesti, ja annan oman kehoni viedä tuntia sattumanvaraisesti eteenpäin. Osallistujat ovatkin usein yllättyneitä, kuinka nopeasti he kehittyvät seisomaan yhdellä jalalla. • Stressin sieto paranee. Marjarannalla on kullanarvoinen vinkki aloittelijoille. n. Marjaranta myöntää olevansa todella huono tekemään omia harjoituksiaan. – Hän antoi hyvän neuvon: Jaa oma harjoitus muiden kanssa. • Tasapaino paranee. Paikasta, jonne on helppo mennä. – Näin löytää opettajan, jonka tunneilla haluaa käydä säännöllisesti, Marjaranta vinkkaa. Aamun sarastaessa alamme hoitaa itseämme ennen kuin pääsen jäljille siitä, kuinka joogaa opetetaan, Marjaranta nauraa. • Opitaan rentoutumaan. Sitä neuvoa olen noudattanut, se toimii kohdallani hyvin. Tällä hetkellä vedän noin viittä, kuutta tuntia viikossa, Tampereelle muuttanut Marjaranta kertoo. • Mieliala, uni, kognitiiviset toiminnot (muisti, päättelykyky ja oppiminen) paranevat. Lähde: www.asahinordic.com Jore Marjaranta vinkkaa etsimään joogasalin mahdollisimman läheltä kotia tai työpaikkaa. • Luusto vahvistuu. Asahitunneilla tasapaino kehittyy nopeasti. • Kroonisissa sairauksissa potilaan yleisvointi paranee, vaikka sairaus ei paranisikaan. Siksi kannattaa harrastaa kaikenlaista liikuntaa, mikäli kehossa ei ole siihen fyysisiä esteitä. Mitä enemmän on joogannut, sitä nopeammin joustavuus tulee liikkeisiin. Vuosia sitten amerikkalaiselta joogaopettajalta saatu oivallus on kuitenkin auttanut siinäkin. Parhaimmillaan joogatunteja ehti kertyä kahdeksasta kymmeneen viikossa. Paikasta, jonne on helppo mennä joko kauppareissun tai työmatkan yhteydessä. – Viime syksynä halusin hidastaa tahtia. 86 ?Sielun peili Asahi on Suomessa kehitetty liikuntamuoto, jossa yhdistyvät sekä itämaisen että länsimaisen terveysliikunnan perinteet. • Vastustuskyky paranee, kun stressin vähentyessä puolustussolujen teho lisääntyy. – Aivot tarvitsevat harjoitusta samalla lailla kuin kehokin. Joustavuutta kannattaa harjoittaa, että keho oppii joustamaan. Kannattaa myös lukea arvosteluja joogasaleista sekä kysellä, missä olisi ohjaajia, jotka ovat perehtyneet uusiin joogaajiin. Liikkeiden suunnittelussa on otettu huomioon erityisesti suomalaisten yleiset terveysongelmat, kuten niskan ja hartiaseudun vaivat sekä selkävaivat. – Joogasali kannattaa etsiä mahdollisimman läheltä kotia tai työpaikkaa. – Onkin ihanaa, kun ihmiset rohkaistuvat kertomaan omista tarpeistaan, ja tuntia lähdetään rakentamaan sitä kautta. Vähitellen levittäydyin Lauttasaaresta Espooseen, Vantaalle ja muualle Helsinkiin. Joogan rinnalle tuli pian Suomessa kehitetty asahi-terveysliikunta, kun Marjaranta kävi asahiohjaajakoulutuksen ja alkoi tuurata Mikkosta ajoittain asahitunneilla. – Jos näyttää siltä, että energiat ovat kateissa, tunti aloitetaan rauhallisemmin. – Ihmisten kohtaaminenkin saattaa muuttaa suunnitelmat kokonaan. Oikea tunnelma löytyy rauhoittavista elementeistä, kuten kynttilöistä sekä rauhoittavasta musiikista. • Hengitysja verenkiertoelimistön suorituskyky paranee. Myös tasapainoa on tarpeen harjoittaa. Asahi-nimi tulee sanojen aamun sarastaessa alamme hoitaa itseämme alkukirjaimista. – Tein joogaa ja asahia käsikädessä, ja tunnitkin alkoivat pikkuhiljaa lisääntymään. • Nivelet kuntoutuvat ja niiden voitelu tehostuu
Ku va : Sa nn as Ph oto gra ph y. Yrityksensä, Eira Viitala Oy:n kautta hän tekee hyvinvointivalmennusta ja työnohjausta. Yhteydellä toisiimme on elämänkokoinen merkitys. – Myötäelettynä näen itsekin uusia lähestymiskulmia, ehkä jopa kokonaisia vaihtoehtoja. Jakaminen kasvattaa tunne-elämyksiä ja elinvoimaa ylläpitävää kihelmöintiä. Ei vetäytyä henkiseen kammioon, umpioon tai erakkomajaan pysyvästi yksin suurimpienkaan pettymysten, hylkäämiskokemusten tai elämän myrskyjen vuoksi. Perheessä on puoliso, neljä lasta ja kolme lastenlasta. Jokainen empaattinen kohtaaminen ja pysähtyminen välittää kunnioituksen hippuja ja inhimillistä lämpöä vastaanottajalleen. Kipeän elämänvaiheen ja kokemuksen läpikäyminen ilman että sen saa tavalla tai toisella jakaa, käydä läpi ja tulla kuulluksi, on raskasta ja lisää henkistä kuormaamme. Hymy, vastakysymys, kulmakarvojen liikahdus tai pulppuava repliikki. Ei ehkä siinäkään tapauksessa, vaikka omaisi maagisen kyvyn keskustella metsän henkiolentojen, puiden tai eläinten kanssa. Jokaisella meistä on paikka ja tehtävä yhteisöllisessä elämänvirrassa, ja sisäinen odotus siitä, että eläisimme täydellä sydämellä ja jättäisimme yksilöllisen jälkemme tähän maailmaan. Onko mitään voimauttavampaa, lohdullisempaa ja opettavaisempaa kuin saada omalle tarinalleen vastaus tai tunnereaktio puhuttuna tai kirjoitettuna. Tunnematkalla Tunnematkalla • •?. Tuo ihana yhteys, jota ei voi digitalisoida tai poistaa tarvelistaltamme. Jospa voisimme rohkaista toisiamme avaamaan siipemme äärimmilleen. On loputtomasti tilaa ja mahdollisuuksia, jotka yhdessä ihmeteltyinä ja kohdattuina avautuvat nopeammin ja laajemmin. Y stävät ja läsnäolo ovat hyvän ja täyteläisen elämän aineksia, joita meistä jokainen voi etsiä, löytää, harjoittaa ja vastaanottaessaan runsain mitoin kiittää. n • •?. Pohjalainennainen.fi verkkosivuilla on kirjasta runovideoita ja tekstejä. Huikeinkin oivallus tai viisauden siemen yksinään löydettynä ja kenenkään kanssa jakamattomana lopulta laimenee tai haihtuu pois. Ystäväni odottaa minua kahvilassa. Miten me olemmekin onnistuneet rakentamaan niin vahvan erillisyyden ja etääntymisen elämäntavan ja yhteiskunnan. Samaan aikaan joudumme toteamaan, että emotionaalisen yksinäisyyden kokemus on todella yleistä, monelle kivuliasta arkea. Myötäelettynä näen itsekin uusia lähestymiskulmia, ehkä jopa kokonaisia vaihtoehtoja. Mitä kaikkea elämääni kuuluukaan ja mistä haluan kertoa, hän on valmis kuulemaan. Kaikille soisi mahdollisuuden jakamisen ja hyväksynnän tuella jättää taakseen sen, mitä ei kannata enää kantaa mukanaan. Kunpa asettuisimme luomastamme kiireestä huolimatta hetkeksi vain toista ihmistä varten. Osa meistä on saanut elämäntehtäväkseen tuoda elinyhteisöömme lämpöä ja yhteenkuuluvuutta. 56-vuotias Eira asuu Kurikassa. Yhteydellä toisiimme on elämänkokoinen merkitys Tunnematkalla-palstaa pitävä Eira Viitala rakastaa kirjoittamista ja uusiin kokemuksiin heittäytymistä. M eillä on sisäänrakennettu tarve jakaa, osallistua, omistaa ja kuulua johonkin. Nauru, vilpitön katse ja hiljaisen tovin jälkeen lausutut sanat riittävät asettamaan oman tarinani uusiin, erilaisiin mittasuhteisiin. Siinä tapauksessa se vahvistaa ja uudistaa voimavarojamme osallistua universaaliin kokonaisuuteen monipuolisemmin ja johtaa entistä syvempään yhteyteen muiden kanssa. Halaus, hymy ja höyryävän kahvikupin ääreen asettuminen luovat kehyksen sille, että hän on tässä minua varten. Onneksi meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen omalta osaltamme. U skon, että ihmisen ei kuulu elää maailmassamme yksin. Sielun peili 87 . Hetkellinen sosiaalinen vetäytyminen ja näkymättömän maailman kuunteleminen on toisinaan tervetullutta ja jopa välttämätöntä. Nuo hetket, jolloin olemme vilpittömästi toiselle ihmiselle läsnä, kuuntelemme ja ilmaisemme eri tavoin, kuuleemme ja ymmärrämmekin, ovat ehkä arvokkainta, mitä voimme elämässämme toiselle antaa. Iloitsemaan siitä, ettei ole rajoja ja lokeroita, ellemme itse sellaisia itsellemme rakenna. Hänen runokirjansa Pohjalainen nainen avaa elämän keskeisiä teemoja, joita ovat esimerkiksi rakkaus, oma ääni, naiseus, suru ja sukupolvien ketju
Jos asiakas on halunnut vaikkapa tietyn kampauksen, hyvin nopeasti kanssakäyminen on johtanut syvempään kohtaamiseen, hän kiteyttää. Mariela oli vuosia aiemmin lukenut Irene Hopkinsin kirjan Kundaliinijooga . . Kohtelin itseäni todella kaltoin. Työskentely kylpylässä vahvisti Marielan luonteessa ilmenevää hoitajuutta. En nukkunut riittävästi. Toimin Barcelonassa kampaamossa vuoden ajan. Söin ja join, mitä sattuu. Niitä toteutan sekä perhe-elämässäni että työssäni, hän kiteyttää. – Aistillisuus, aistikkuus, kauneus, empaattisuus ja kosketus ovat merkityksellisiä teemoja elämässäni. Kuka Mariela Sarkima . . – Olen työurani aikana ollut eräänlainen kauneusasianainen. Tein aikoinaan kampaajana liiketyötä monessakin helsinkiläisessä salongissa. Oivallukset ovat juurruttaneet häntä omaan itseensä, mikä näkyy ja tuntuu myös vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin. Elämänmuutosta vauhdittivat tutustuminen äänimaljahoitoihin ja kundaliinijoogaan. – Tietoisuutta kohottavan vaikutuksen lisäksi kundaliinijooga rauhoittaa tunneelämää ja lievittää stressiä, Mariela Sarkima sanoo.. Vihdissä, läntisellä Uudellamaalla asuva, 43-vuotias Mariela on sertifioitu kundaliinijoogaohjaaja, äänimaljarentouttaja ja palautumisvalmentaja. Syntymäpaikka: Helsinki. Ammatti: Hyvinvointija kauneusasiantuntija, kundaliinijoogaohjaaja, äänimaljarentouttaja, palautumisvalmentaja, tapahtumaja sisällöntuottaja, meikkaajakampaaja, oman yrityksensä toimitusjohtaja. Lontoossa käydyn lisäkoulutuksen jälkeen Mariela suuntasi töihin Karibian risteilyaluksen luksuskylpylään. Urani alkuvaiheessa, 2001, hakeuduin Espanjaan oppimaan kieltä ja saamaan lisää kauneusalan työkokemusta. – Hemmottelin toisia, mutten pitänyt huolta itsestäni, joten ennen pitkään paloin loppuun. Myöhemmin hänestä itsestä tuli äänimaljarentouttaja. Asuinpaikka: Vihti. Alkuperäiseltä ammatiltaan hän on meikkaaja-kampaaja, mutta myöhemmin hän on laajentanut toimenkuvaansa hyvinvoinnin saralla. – Olen ollut aina kiinnostunut antamaan hemmotteluhoitoja. – Silloisessa stressitilassa pääsin äänimaljahoidon kautta pieneksi hetkeksi irti ahdistuksesta. Ensin hän kokeili äänimaljarentoutusta. Ymmärsin, että nyt ei hyvä heilu, jollen tee elämälleni jotakin, hän muistelee. . . Holistista lähestymistapaa olen soveltanut kauneusajattelussakin. Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Haastateltavan arkisto M ariela Sarkima on oppinut lempeää hyväksyntää ja sallivaa läsnäoloa sekä itseään että muita kohtaan. Ikä: 43 v. Hänelle käänteen tekevät vuodet olivat 2012-2014. . . Sen jälkeen kävin tasaisin väliajoin äänimaljarentoutuksessa, hän kertoo. Ymmärsin, että sisimmässäni on tilaa, ja minun olisi etsiydyttävä syvemmin sen äärelle. Jooga alkoi kutsua häntä uudelleen. Hän seilasi Karibialla puoli vuotta tehden asiakkaille erilaisia hemmotteluhoitoja. 88 ?Sielun peili Kauneusasianainen hyvinvoinnin tiellä Mariela Sarkiman voimavaroja ovat perhe, kundaliinijooga ja äänimaljahoidot. Elämän motto: A posse ad esse – Mahdollisuudesta todellisuudeksi (From possibility to actuality). Kriisistä voimaani Kauneuden saralla Mariela teki oikeastaan kaiken, mitä voi tehdä – salongeissa, muotinäytöksissä, mainoskuvauksissa. Perhesuhteet: Avoliitossa, yksi lapsi. Harrastukset: Lukeminen ja äänikirjojen kuuntelu, aromaterapia, luonnnonkukat, askartelu
Mariela ymmärsi, että myös ohjaaminen sopii hänen työhönsä, ja hän kävi joogaopettajakoulutuksen. Työhuoneeni ja verkostoni on edelleen pääkaupungissa. Sielun peili 89 . Joogasta tuli toinen voimavarani. Muutin kuitenkin pari vuotta. Hänen kalenteriinsa on merkitty työhyvinvointipäiviä yrityksille, valmennusta sekä muita tapahtumia ja tilaisuuksia esimerkiksi äänimaljarentoutuksen ja kundaliinijoogan puitteissa. Tunneilla käyminen alkoikin vaikuttaa nopeasti. – Olen eräänlainen keikkaileva nomadi eli vaeltava hyvinvointiyrittäjä. Intensiivinen harjoittelu johti lisäoppiin. Hän on myös näytteilleasettajana joogafestareilla 4.-5.3.2023 Helsingin Kaapelilla. – Tajusin megastressini keskellä, että tämä joogatyyli on kutsunut minua ennenkin, miksi en siis menisi kokeilemaan lajia. Vaeltava hyvinvointiyrittäjä Mariela Sarkima on viimeiset kaksi vuotta ollut äitiyslomalla ja opintovapaalla. – Aluksi koin harjoituksen haasteelliseksi, koska en osannut oikein mitään. Siten päädyin Helsingin Aikuisopiston joogatunnille. – Päätin turhautumisestani huolimatta jatkaa. Opin hengittämään ja olemaan läsnä. Nyt hän on jälleen hakeutunut työkentälle. En mielestäni onnistunut esimerkiksi tulihengityksessä
Myöhemmin hän opiskeli äänimaljarentouttajaksi. – Kundaliinijoogan elementtejä ovat asanat, liike, toistot, mantrat ja äänenkäyttö, kiteyttää kundaliiniohjaaja Mariela Sarkima. Silloin tehdään tiettyjä liikkeitä ja asentoja, jotka mahdollisesti vaikuttavat suotuisasti immuunijärjestelmään. Mariela Sarkima löysi loppuun palamisen yhteydessä äänimaljat, jotka irrottivat häntä hetkeksi ahdistuksesta. Mariela Sarkimalla on myös kauneuteen holistinen lähestymistapa. Kundaliinijooga on kotoisin Pakistanista. n – Hemmottelin toisia, mutten pitänyt huolta itsestäni. Ympäristön muutos Helsingin Punavuoresta Vihdin maaseudulle on tuntunut Marielasta hyvältä. Eräs niistä on kundaliinijooga, josta puhutaan tietoisuuden joogana. Jokainen joogatunti koostuu harjoitussarjasta eli kriyasta. Mariela on myös saanut notkeutta kehoonsa. Samalla voidaan toistaa mielessä tai ääneen jotakin monista mantroista. Siihen voi sisältyä käsiliike, kuten käsien tuominen yhteen rinnan eteen. Tyypillinen, kundaliinijoogaan yhdistettävä hengitys on tulihengitys. Talvisin kerään talventörröttäjiä, jotka ovat mielestäni kovin kauniita koristeina. Kundaliinijoogan avulla kehoni on kuitenkin lämmennyt, pehmentynyt ja rentoutunut. Jokaisen tunnin lopussa tehdään meditaatio, jonka aikana voidaan toistaa mantraa. Sillä on kuitenkin aina jokin teemaan liittyvä tarkoitus. Ystäväni ovat tottuneet saamaan minulta törröttäjäkimppuja. Minulla on viisi eriikäistä kummilasta, joten lapsetkin ovat monin tavoin läsnä elämässäni. Jokaisella tunnilla sitoudutaan tiettyyn teemaan. 90 ?Sielun peili sitten Vihtiin ja operoin toimintaani myös täältä käsin. Kysyn joka aamu mielessäni: Mitä kaipaan ja tarvitsen juuri nyt, tässä hetkessä. Tai sitten vaan istun ja tuijotan ikkunasta postilaatikon luona ulkona palavaa kynttilälyhtyä. Miten haluan käynnistää tämän päiväni. Kundaliinijoogassa ei kuitenkaan pyritä täydelliseen, tarkoilla linjauksilla tehtäviin asanoihin eli asentoihin. – Kesäisin teen kukkakimppuja, joita kuivatan haudukkeiksi ja käytän kosmetiikassakin. Olin kuunnellut joogatunneilla ihanaa hengityskohinaa, mutten sisäistänyt sitä. Itse en ole ollut notkea, ja siksi otaksuin, etten pystyy joogaamaankaan. – Elän perhearki edellä. Mariella herää aamulla kello 5-6 aikoihin ja viettää silloin oman inspiroivan aamuhetkensä. Meditaatiossa voidaan olla myös ilman liikettä. Perhe on ankkurini, jota olen vuosien varrella uupumusten kautta oppinut arvostamaan entistä enemmän. Vaikka hän kokee olevanca cityihminen, hän on huomannut maaseudun rauhoittavan vaikutuksen. – Talvisaikaan teemana voi olla vaikkapa immuunipuolustuksen vahvistaminen. Länsimaihin sen toi intialainen joogamestari Yougi Bhajan 1960-luvulla. – Minusta tuntuu, etten aiemmin oikein osannut hengittää. – Mummoni oli ammattitanssija ja perheessämme on ollut aina tanssia. Tietoisuutta ja rentoutta kundaliinijoogasta Joogatyylejä ja koulukunteja on useita. Sen jälkeen joko luen, kirjoitan, unelmoin, meditoin tai vaikkapa kirjaan ideoita ja suunnitelmia ylös. Istahdan kotimme takkahuoneeseen työpöytäni ääreen ja kuuntelen itseäni. Perhearjessa tärkeitä ovat myös hiljaiset hetket. Kundaliinijoogassa fyysisyyden ja hengitystyöskentelyn keinoin kehoa valmistellaan meditatiiviseen tilaan. Olen päässyt kehon kautta myös yhteyteeni mieleni kanssa. Toistuvat liikkeet yhdistetään aina hengitykseen; ne kuljettavat harjoitussarjaa, hän sanoo. Kysyn joka aamu mielessäni: Mitä kaipaan ja tarvitsen juuri nyt, tässä hetkessä?. – Meditaatio voi olla esimerkiksi liikemeditaatio. Hän kokee hengityksensä parantuneen sen myötä olennaisesti. Eräs Marielan harrastus on luonnonkukkien keräily. Nyt kun minulla on oma lapsi, pääsen päivittäin näkemään hänen kehitystään, mikä antaa minulle paljon voimaa. – Harjoituksissa tehdään toistuvia liikkeitä. Kundaliinijoogassa hengitys sidotaan liikkeeseen, mikä auttoi minua vapauttamaan hengitystä. Marielan mielestä tietoisuutta kohottavan vaikutuksen lisäksi kundaliinijooga rauhoittaa tunne-elämää, lievittää stressiä, vahvistaa fyysistä hyvinvointia ja yhteyttä omaan itseen. Marielan perheeseen kuuluvat 2-vuotias Viola-tytär sekä elämänkumppani, hänkin yrittäjä. – Nautin kupillisen kuumaa, mustaa, vahvaa kahvia, jonka olen prepannut valmiiksi edellisenä iltana. Harjoitussarjan teema voi olla yhtä hyvin vaikkapa sydänchakran avaaminen. Tyypillisiä kundaliinijoogaliikkeitä ovat esimerkiksi kissaja lehmäliikkeet, joissa ollaan nelinkontin ja notkistetaan selkää
Se on vain unta. Lopulta meitä on lukemattomia. Itken myös hyviä asioita. Siihen Ihmeiden Oppikurssi opastaa tiellä, jota ei alussa voi sanoa kovin helpoksi. Ennen kuin yksi ihminen – myös diktaattori – käsittää, että tärkeintä ei ole osoittaa voimaansa väkivallalla, hän ei pääse pahasta olostaan. Optimismin valamista. Ei auta itku markkinoilla. Siihen ryhdistäydyin. Ajan mittaan sille kuitenkin kerääntyy yhä enemmän kulkijoita. Pirkko Pelkosen tavoitat: pirkko.pelkonen@hotmail.com Kotisivut ja blogi: www.pirkkopelkonen.fi Kirjamyynti: Esimerkiksi EraNova-kirjakauppa, Booky-verkkokauppa, Adlibris jne. •. Riittää, kun kasvatamme itseämme hyvyyteen. Jeesuksen mukaan ne hallitsevat maailmaa. Tai rukoillut. Kunnes se aikanaan loppuu omaan mahdottomuuteensa. Ei mitään ylemmyyttä, vaan viisaan ihmisen puhetta. Mihin minulta oli unohtunut se, että Ihmeiden Oppikurssin mukaan tätä maailmaa ei ole edes olemassa. Esimerkiksi Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhetta. Tai oikeammin yhden ihmisen sotaa itseään vastaan – egon ja jumalallisen minän. Siitäkään ei ole huolta, sillä IOK:n mukaan aikaa on rajattomasti, koskapa sitä ei ole olemassa. Sillä hänenkin sisällään asuu hyvyys ja oikeudenmukaisuus ja Pyhän Hengen ääni, joka hiljaa kuiskaa: tämä on väärin. Harjoittele Ihmeiden Oppikurssia -palstan pitäjä Pirkko Pelkonen on Ihmeiden Oppikurssin suomentaja. Jonkin aikaa sen voi tukahduttaa sulkemalla korvansa ja lisäämällä pahuutta. Elämän lainalaisuudet Ihmeiden Oppikurssissa puhutaan Kaaoksen laeista. n Hyvyyden voima voittaa pahan. Ei pidä antaa pahojen voimien lannistaa ja pilata elämää. Jos ne eivät ole sopusoinnussa, ne laajenevat ulospäin, käsittävät lähiympäristön, ja lopulta koko maailman ja aiheuttavat täysin tarpeettomia ristiriitoja, pahimmillaan sodan. Eikä meidän tarvitse huolehtia koko maailmasta. Kuitenkin ne pohjimmiltaan edustavat kahden ihmisen välistä sotaa. Miten kokonaisen maan johto voi olla täysin vailla armeliaisuutta syytöntä maata kohtaan. Itken myös hyviä asioita. Minkä hinnan se onkaan maksanut kaikille osapuolille! Kaikki alkaa minusta Kukaan ei voi muuttaa minua hyväksi ja oikeudenmukaiseksi. Miten hyvällä presidentillä meitä onkaan siunattu. Hyvyyden joukkovoimaa ei voi vastustaa. Vieläkään Ukrainan sodan tai koronapandemian loppua ei näy. Hän on opiskellut Kurssia sekä Yhdysvalloissa että Suomessa vuodesta 1993. Meistä kaikista riippuu, miten kauan siihen kuluu aikaa. Sen vain tiedän, että en ole moneen vuoteen itkenyt yhtä paljon kuin viime vuonna. Kun yksi ihminen antautuu hyvyydelle ja säteilee ympärilleen rauhaa, se tarttuu muihin. Taas minua itketti, mutta nyt helpotuksesta. Itse en voi sitä pohtimalla ymmärtää, turha edes yrittää. Joka sana oli rehellinen ja tosi. Minun täytyy tehdä se itse ja levittää sitä ympärilleni. Harjoittele Ihmeiden Oppikurssia •. Mikä avuksi. Vuosi 2022 oli järkyttävä vuosi koko maailmalle. Vielä me heräämme tästä painajaisunesta. Tosiasioiden tunnustamista. Maailman asiat ovat painajaisunen järkytysluokkaa. Sielun peili 91 . Niin yksinkertaista se on Kurssin mukaan.
Ja enhän ilman surullisia lapsuudenkokemuksiani olisi koskaan tullut lähteneeksi Intiaan, mietiskelee hyvinvointiyrittäjä Taina Koskimäki. Hän haluaa kertoa oman tarinansa siitä, miten patoutuneet tunteet ovat vaikuttaneet hänen elämäänsä ja miten hän on onnistunut purkamaan ne. Suojakseen hän rakensi haarniskan, jonka sisään patosi tunteensa. Kuva: Jouni Nieminen maan ja menemään eteenpäin. – Toki elämässäni oli myös paljon kannattelevia hetkiä. – Pelkäsin konflikteja. Lapsuudenkodin ahdistava ilmapiiri vaikutti tunnemaailmaani ja erityisesti itsetuntooni. – Aloin purkaa pahaa oloani opettajiin. Ymmärrykseni hänen rankkaa taustaansa kohtaan on kasvanut. Lapsuuteeni kuuluivat myös hevoset, joilta sain turvaa ja ymmärrystä. Seuraavaa hetkeä oli mahdotonta ennakoida. Muistan vaan hokeneeni, että ihan sama. Teksti: Liisa Airaksinen – Nykyään ajattelen lämmöllä edesmennyttä isääni. Opin jo lapsena aistimaan tilanteita ja sopeuttamaan käytöstäni isän alkoholin käytön mukaan. – Pelon lisäksi tunsin vihaa, kiukkua ja raivoa. Hevosille pystyin näyttämään herkkää puoltani. Itseään hän kutsuu vihan kokemusasiantuntijaksi. Mikään ei tuntunut miltään, enkä pelännyt mitään. – Arkea elettiin huonosti voivan vanhemman ehdoilla. Pullantuoksuiset kohtaamiset äidin kanssa auttoivat jaksaVihasta rakkauteen Isän alkoholismi loi synkän varjon Taina Koskimäen lapsuuden ylle. Nuorena aikuisena hän oivalsi, että hänen on murrettava vihalukko ennen aikapommin räjähtämistä, ja onnistui siinä. Ihan sama Taina kuvaa käytöstään yläasteella varsin ikäväksi. 92 ?Sielun peili T aina Koskimäki, 55, kasvoi alkoholistiperheessä, jossa oli useasti läsnä pelottava ja epävakaa ilmapiiri. Pelkäsin tekeväni vir. Me muut perheenjäsenet jouduimme hylkäämään tunteemme ja tarpeemme. Erityisesti juhlapyhät olivat raskaita, Taina muistelee. Pelkäsin sanoa omia mielipiteitäni. Taina jatkoi lapsuudesta omaksumaansa kiltin ja kuuliaisen ihmisen roolia myös työelämässä ja parisuhteessa. Hyvinvointiyrittäjänä hän auttaa muita selviämään vastaavista ja muista vaikeista tilanteista vetämällä eriaiheisia tunneilmaisutyöpajoja. Välillä jouduin luokasta ulos rääväsuisen käytökseni takia. Rakensin ympärilleni haarniskan, mutta sen sisällä olin hyvin haavoittuvainen ja pelokas lapsi. Hän pyrki olemaan mahdollisimman näkymätön ja kantamaan kaikki tunteensa sisällään, koska kotona tunteiden kohtaaminen ei ollut turvallista. Lapsuudessa Taina kehitti itselleen selviytymisstrategian. Lopulta tilanne ajautui siihen pisteeseen, että pystyin ilmaisemaan tunteitani vain silloin, kun olin poissa kotoa
Huulet puristuvat tiukasti yhteen ja kulmakarvat vetäytyvät kiinni toisiinsa. Vihan tuomaa tahdonvoimaa tulee käytettyä hyödyksi, kun haluaa asioiden etenevän ja saavuttaa päämääränsä. Hän jäi työttömäksi Jorvin sairaalasta, jonka ensiavussa hän oli töissä. Viha onkin voimakas tunne ja ilmenee monella tavalla ja tasolla. Oletko koskaan ihmetellyt omaa kohtuuttoman suurta reaktiotasi johonkin suhteelliseen pieneen asiaan. Lisäksi keho tuottaa ylimääräisen annoksen sappinestettä, joka virtaa eri paikkoihin elimistössä. Monena talvena hän vietti lisäksi useita viikkoja Intian Punessa erilaisissa terapiaryhmissä. Koulutuksessa monille nousi pintaan kipeitä muistoja, jotka keho oli käsittämättömällä tavalla kätkenyt sisäänsä ihmistä suojellakseen. Jatkuva riittämättömyyden ja kelpaamattomuuden tunne olivat rankkoja seuralaisia. Viha voi ilmetä lievänä ärtyisyytenä, kiukkuna, suuttumuksena, pitkään jatkuvana vihamielisyytenä ja vihaamisena sekä voimakkaimmillaan hallitsemattomana raivona. Viha lisää hallinnan ja voiman tunnetta. Vihan alkuperäinen tarkoitus on eloonjääminen. Ei-sanassa voimaa Menikin vuosia, ennen kuin Taina uskalsi olla itselleen rehellinen, kuunnella omia tarpeitaan ja alkaa ilmaista niitä. Se voi johtaa psyykkisiin ja fyysisiin ongelmiin.. Jatkuva vihan tunne voi muuttaa suoliston toimintaa, ja pahimmillaan johtaa ärtyvän suolen oireyhtymään, Taina sanoo. Viha on tunteista ainut, joka voi aiheuttaa muille todellista vaaraa ja vaMistä viha kumpuaa. Tunteista puhuminen ja tunteiden näyttäminen on tuonut Vihaisen ihmisen mieli on nopea, mutta kapea-alainen eikä monimutkaiselle ajattelulle jää tilaa, koska veri virtaa hitaammin ja muuttaa aivojen, keskushermoston ja hormonien normaalia toimintaa. Yleensä vihaa pidetään varsin negatiivisena tunteena, mutta vihalla on Tainan mukaan hyviäkin ominaisuuksia. Silloin en kyllä osannut aavistaakaan, miten paljon elämäni tulisi muuttumaan. Yhdessä on voitu korottaa ääntä ja tehdä kummallisia ilmeitä. Tämä tärkeä hormoni pitää kehon valppaana ja toimintakykyisenä uhkaavassa tilanteessa. Parisuhteessa en päästänyt toista kovin lähelleni. Verenpaine nousee, sydän hakkaa, testosteroni virtaa elimistössä ja aivojen toiminta muuttuu. Taina Koskimäen vetämissä viharyhmissä oma tutkiva mieli yhdessä ryhmäläisten kanssa auttaa hahmottamaan kuvaa siitä, mitä on itseä riivaavan vihatunteen takana. Voimapiireissään hän haluaa jakaa omia kokemuksiaan ja opiskeluidensa antia muiden hyväksi. Taina itse on ryhmässä ja ryhmän tuella parhaiten ja aidosti onnistunut kohtaamaan omat tunteensa. Mutta adrenaliinin pitkittynyt ja liiallinen erittyminen elimistöön voi johtaa lihaskipuihin ja kramppeihin sekä koviin päänsärkyihin. – Kehon kautta nousseet muistot ovat usein hyvin raskaita ja kipeitä. Hän on onneton ja yksinäinen. – Ne vaikuttavat mielentilaan ja aiheuttavat fyysisiä oireita. Taina pitää 1990-luvulla alkanutta lamaa onnenpotkuna itselleen. Erään ystävänsä kehotuksesta hän päätyi Rebalancing-kehoterapiaan. – Muutaman käyntikerran jälkeen havahduin ällistyttäviin muutoksiin. Tuntui ihmeelliseltä sanoa ääneen omia mielipiteitään, eikä vain miettiä, mitähän tuo toinen minulta haluaa ollakseen tyytyväinen. – Itsensä välttely kaventaa elämää ja vie voimavaroja. . Hengityksen ja äänen avulla sain yhteyden omaan kehooni, lihaksiin ja niveliin, joihin olin padonnut tunteeni. Taina on tehnyt valtavasti töitä saadakseen yhteyden haarniskan sisällä piileksivään pelokkaaseen lapseen. Ja vähän kerrassaan seistä omien sanojeni takana. Pikkuhiljaa ne muodostavat aikapommin, joka odottaa räjähtämistä. Ystävistä voimaa Ystävät ovat olleet Tainan elämän suuri voimavara. – Vihaisen ihmisen keho tuottaa adrenaliinia. Yhdessä tekeminen, liikkuminen, hengittäminen ja heittäytyminen erilaisiin harjoituksiin helpottaa omaa olemista. Samalla hän on huomannut, ettei hän ole yksin outojen kehollisten tuntemusten ja mielen taakkojen kanssa. On iso houkutus ohittaa ne ja ottaa tilalle jotain sijaistoimintaa, vaikkapa tukkia pahanolontunne alkoholilla, työteolla, ylimääräisellä ruoalla tai muulla mieltä turruttavalla asialla, Taina sanoo. Tunteista vahvin Omalla kohdallaan Taina pitää vihaa haastavimpana tunteena kohdata ja ilmaista. Kiinnostuin valtavasti kyseisestä hierontamenetelmästä. Niistä puhuminen, liikunta, luonnossa oleminen ja erilaiset keholliset rentoutusmenetelmät auttavat helpottamaan olotilaa. Minun oli helpompi hengittää, ja aloin ylipäätään aistia omaa kehoani ja pystyin hetkittäin jopa rentoutumaan täydellisesti. Viha kuluttaa kokijansa mielenmaisemaa. – Ryhmässä olen uskaltanut näyttää vihani. Katse tuijottaa tiukasti vihan kohdetta. Jatkuvasti vihainen ihminen kärsii itsekin vihansa seuraamuksista. . Hyppäsin siihen mukaan varsin huolettomasti. Vihasta saamme voimaa puolustautua vihollista vastaan ja hankkia itsellemme ruokaa. – Elämäni haarniskan sisällä oli rankkaa ja varsin yksinäistä. Vihaa on hankala piilottaa. Epävarmoina aikoina vihan lisäämä kontrollin tunne mahdollisesti edistää selviytymistä. Työpajan päätteeksi huomaa, että olo on keventynyt ja voimaantunut. Vaikeita tunnetaakkoja ei käyty läpi pelkästään mielen tasolla, vaan niitä purettiin kehon liikkeiden, äänen ja meditaatioiden avulla. Sielun peili 93 . Nähdyksi ja kuulluksi Taina korostaa, että selviytyäksemme meidän pitää osata tuntea vihaa. – Jos vihaa ei uskalla sanoittaa ja ilmaista, se voi aiheuttaa itsensä vähättelyä. – Viha näkyy ihmisestä ulospäinkin. Taina osallistui kehoterapiakoulutukseen kansainvälisessä meditaatiokeskuksessa Intiassa. Se voi johtua siitä, ettet syystä tai toisesta ole paljastanut tunteitasi, vaan olet kätkenyt ne sisällesi. Hiljalleen sisälläni oleva viha ja pettymys alkoivat kääntyä itseäni ja omia tekemisiäni vastaan. Ryhmässä olen huomannut, että monet muut painivat ihan samojen asioiden kanssa. Tutustu Tainan työskentelyyn: www.tietoisuudentalo.fi Vihan tunteen takana on muita tunteita ja tarpeita, jotka ovat jääneet huomiotta. Vihan avulla puolustamme oikeuksiamme ja korjaamme vääryyksiä. hinkoa. He ovat ehdottaneet ja innostaneet häntä kokeilemaan erilaisia juttuja. – Intiasta löysin elämääni kannattelevan voimavaran. heitä ja aiheuttavani lisää ongelmia, joista minua tullaan syyttämään. Viha, ärsyyntyminen ja pelko ovat Tainan mukaan myös keholle kaikkein rasittavimpia ja kuormittavimpia tunteita. Kutsunkin näitä yhteisiä kohtaamisia voimapiireiksi. Viha voimaannuttaa, mahdollistaa itse ilmaisun ja omien rajojen laittamisen. – Elämä tarjosi minulle uutta suuntaa. Pelkäsin ulostuloa miellyttäjän roolista ja hylätyksi tulemista. Ääni madaltuu tai kiristyy, Taina kuvailee. – Vihan tukahduttaminen ei ole koskaan oikea tapa käsitellä tunnetta
. – Me kaikki olemme keskeneräisiä ja matkalla oppimassa toinen toisiltamme. Mutta ryhmästä kumpuaa mallioppiminen, joka perustuu jäljittelyyn. Elämän motto: Älä luovuta. Lapsen eri ympäristöjen aikuisten hyvinvointi on osa lapsen hyvinvointia. Essi Vaskiranta toteaa, että usein ihmisillä on keinoja stressinhallintaan, mutta kuormittuneena niitä ei jakseta käyttää. 94 ?Sielun peili Taina Koskimäki . Hallinnan tunteen kannalta on tärkeää, että lapsella on keinoja säädellä tunteitaan, jottei niistä tule pelottavia. Ennakoimattomuus, liian vähäinen uni, kuormittavat ihmissuhteet ja kiusaaminen sekä liiallinen harrastaminen voivat oireilla lapsella stressinä. Nykyään olen antanut itselleni luvan tarpeen tullen jopa kieltäytyä, vaikka olisikin ensin sanonut kyllä. Ammatiltaan yrittäjä. Nukahtamisen kanssa voi olla ongelmia. – Lapset aistivat vahvasti ympäristöä. Asuu Tapanilassa Helsingissä. – Lapsella ei ole vaikeassa olotilassa kykyjä rauhoittua. Työpajoissa emme hae oikeata tai väärää tapaa olla ja ilmaista tunteitamme. . Kun joku uskaltaa sanoittaa kipeitä kokemuksiaan, usein toinekin saa rohkeutta siihen. – On tärkeää, että lapset oppivat tunnistamaan omat tunteet ja olotilat sekä keinoja rauhoittua ja tyyntyä. Sinkku. . Niiden ansiosta kohtaamisista muiden kanssa on tullut huomattavasti aidompia ja syvempiä. Jokainen omistaa omat tunteensa. Onko hänellä oikeus kieltäytyä asioista ja laittaa selkeät rajat. Hän korostaa, että turvan tunteen vahvistaminen onkin ensiarvoisen tärkeää. . – Pitkällä aikavälillä stressi ja stressiin liittyvät oireet ovat todella haitallisia lapsen terveyden, kasvun ja kehityksen kannalta, Vaskiranta painottaa. Havahduin aiemmin tilanteisiin, joissa toisilla on pokkaa pyytää mitä kummallisimpia palveluksia. Lapset herkästi tulkitsevat asioiden johtuvan heistä itsestään, mutta tilannetta helpottaa ja syyllisyyttä poistaa, kun käy läpi, mitä aivoissa tapahtuu silloin, kun lapsi kokee vaikeita ja vahvoja tunteita, Vaskiranta kannustaa. Jos aikuinen tällaisessa tilanteessa komentaa, vaatii ja kiukustuu itse, lapsen aivot tulkitsevat tilanteen entistä uhkaavampana. Aikuisten tunteet ja stressi tarttuvat lapsiin peilisolujen kautta, kertoo tunnetaitokouluttaja ja stressinhallintavalmentaja Essi Vaskiranta. elämääni hurjasti uusia värisävyjä. Tainalla on tarve ja halu vetämissään tunneilmaisutyöpajoissa edistää toisten hyvinvointia, ja tuoda helppoutta omassa kehossa olemiseen sekä jakaa omia kokemuksiaan siitä, miten patoutuneet tunteet tuodaan esille ja näkyviksi. Taina on myös pohtinut sitä, miten yksi pieni ei-sana voikaan sisältää niin paljon. Teksti: Terhi Niinimäki Kuva: Essi Vaskiranta Tunnetaitokouluttaja ja stressinhallintavalmentaja Essi Vaskiranta painottaa hallinnan tunteen kannalta olevan tärkeää, että lapsella on keinoja säädellä tunteitaan, jottei niistä tule pelottavia. Häkellyin ja suostuin monesti tekemään asioita, joita en olisi halunnut tai ehtinyt tehdä. – Melko pienenkin lapsen kanssa voi käydä aivojen toimintaa läpi. Lisäksi viime vuosien maailmantapahtumat ovat vaikuttaneet niin aikuisiin kuin lapsiinkin. . Tunteiden sanoittamista Essi Vaskiranta kannustaa sanoittamaan lapsen kanssa tunteisiin ja stressiin liittyviä asioita ja käymään läpi sitä, mitä aivoissa tapahtuu kuormittavina hetkinä. V irikkeellisyys, kiihkeä elämänrytmi, älylaitteet ja yhteiskunnan tavoitehakuisuus ovat lisänneet aikuisten stressin ohella lasten stressiä. n – Sanoita lapsen kanssa tunteita Lasten tunnesäätelytaidot ovat vielä rajalliset, joten stressin laukaisemiseen tarvitaan aikuisen tukea, sanoittamista ja turvantunteen lisäämistä. Tarjoaa vaihtoehtoisia ja holistisia terveyspalveluja sekä vetää erilaisia tunnetyöpajoja. – Kun lapsi kokee vahvoja tunteita, tapahtuu aivoissa stressireaktio. Aikuisen tehtävä on rauhoittaa itsensä ja tarjota lapselle turvaa, Vaskiranta toteaa. Lapsen pitkittynyt stressi saattaa tulla ilmi esimerkiksi levottomuutena, huolestuneisuutena, vetäytymisenä, keskittymiskyvyttömyytenä, tunteiden ja vireystilan säätelyn vaikeutena, niska-hartiaseudun kireytenä tai vatsakipuina. Voit muuttaa tavoitteita, mutta älä luovu omasta unelmaelämästäsi. Syntynyt Kuopiossa. – Lapselta voi rauhallisena hetkenä esimerkiksi kysyä, mistä hän tunnistaa vaikkapa surun tai kiukun, millaista apua hän tarvitsee rauhoittumiseen ja mikä vahvistaa Ku va : M er i Ku kk av aa ra. Niitä ei kaadeta kenenkään toisen niskaan, Taina painottaa. 55-vuotias. . Harrastaa rullahiihtoa, joogaa, pilatesta, kävelyä ja luonnossa vaeltamista. Meditaatio on iso osa elämää. Onneksi en enää
Miten lapset voisivat kokea olevansa turvassa, jos vanhemmat eivät niin koe, Vaskiranta pohtii. Uniongelmat . Matka on edelleen kesken. – Nuorten kanssa käsittelemme paljon ahdistusta. – Aivojen biologian kannalta on mahdotonta, että lapsi osaisi itse säädellä älylaitteiden käyttöä. Lapselle voi myös sanoittaa, että kyseessä on ohimenevä tunne, eikä ole mitään hätää. On silti olemassa paljon työkaluja, joilla voi vaikuttaa niin omaan tunnekuin ajatusmaailmaan. Pelkästään päivä erossa vanhemmasta voi olla lapselle stressaavaa ja hoitopäivän aikana lapsi kokee paljon tunteita vanhemmasta erillään. Levottomuus, ylivilkkaus . Laitteet kuormittavat kasvavia aivoja, niissä on paljon koukuttavia elementtejä. Vatsakivut . Vaskirannan perheessä huolehditaan, että koulunkäynti sujuu, on riittävästi. Asiakastyössään Vaskiranta ei vaadi asiakkailtaan mitään, vaan ennemminkin kannustaa ja ymmärtää rajalliset voimavarat. Kaikkea stressiä elämässä ei voi välttää. Niinpä toimivienkin keinojen käyttö arjessa voi alkuun olla hidasta. Toista riittävän kauan. Päiväkotipäivän jälkeen on hyvä istua hetki sylikkäin, ennen kuin tekee mitään muuta. Toiselle toimii parhaiten hengitys, toiselle esimerkiksi kosketus. – Esimerkiksi älylaitteiden käyttö herättää itsessäni valtavasti tunteita. – Keinoja voi ottaa käyttöön omaan tahtiin, Vaskiranta kannustaa. Voimavarojen mukaan Essi Vaskiranta tietää, että monilla ihmisillä on teoriassa keinoja stressinhallintaan. Siihen ajatukseen aina palaan, ja olen opetellut rauhoittamaan itseäni. Aikuiset ja nuoret sen sijaan toivovat, että joku muu auttaisi kuormittavassa elämäntilanteessa, kun oma toimintakyky on alentunut. Aikuisen tehtävä on rajoittaa ruutuaikaa, hän korostaa. Keskittymiskyvyttömyys . Niitä on hyvä tasapainottaa jälkikäteen, Vaskiranta vinkkaa. – 16-vuotiaankin ruutuaikaa seuraan edelleen, Vaskiranta kertoo. Vaskiranta tekee asiakastyötä lasten, nuorten ja aikuisten kanssa, ja käsittelee niin stressiä kuin ahdistustakin. Hengitä uloshengityksellä mahdollisimman pitkään, hitaasti ja rauhallisesti. Vähitellen hän oppii itsensä rauhoittamisen taitoja, ja itseymmärrys kasvaa. Sielun peili 95 . – Tässä hetkessä olet aina turvassa, sillä mennyttä ei enää ole, eikä tuleva ole vielä tapahtunut. Matkani on ollut koko perheen kasvumatka. Olemme primitiivisiä ja luemme toisiamme, hän kuvaa. Se on inhimillistä. Hän uskoo keinoihin, jotka antavat nopeasti apua. – Kaiken pohjana on kuitenkin ollut tutustua omaan tunnemaailmaani, omaan turvattomuuden kokemukseeni. Tietoinen läsnäolo on auttanut siinä. Lasten stressioireita . Pakkoliikkeet tai pakkoajatukset ulkoilua, liikuntaa, kirjojen lukemista ja kavereiden kanssa olemista. Pyrin jo ensimmäisellä kerralla opettamaan yhden toimivan tunnesäätelykeinon, hän kertoo. Lapset ovat hänen mukaansa siitä ihania, että he ottavat arjessa herkästi käyttöön keinon, jonka kokevat toimivana. Jos stressi kuitenkin pitkittyy, kannustaa Vaskiranta hakemaan ammattiapua, jotta voidaan selvittää stressin juurisyyt ja mitkä tarpeet lapsen elämässä eivät ole tasapainossa. Kiukkuisuus, aggressiivisuus . Ruokahalun muutokset . – On kuitenkin yksilöllistä, millaiset keinot auttavat parhaiten rauhoittumaan ja maadoittumaan. turvaa. – Pienenkin lapsen kanssa voi keskustella, mikä toisi lapselle turvaa. Aikuisen vastuu Koska lapsen kyvyt säädellä tunteitaan ja stressiään ovat rajalliset, on vastuu rauhoittumisen lisäksi stressiä aiheuttavien tekijöiden säätelyssä ennen kaikkea aikuisella. n Nyrkkihengitys rauhoittaa Sisäänhengityksellä purista käsi nyrkkiin. – Jos lapsi stressaantuu ja aikuinen rauhoittaa hengitystään, tarjoaa se turvaa myös lapselle. – Kuormittuneena ihmiset ovat kuitenkin vastentahtoisia käyttämään niitä. – Lasta ei silti tarvitse kasvattaa pumpulissa, vaan pyrkiä riittävän hyvään. Jos omat ajatukset ovat uhkakuvien värittämiä, tunne väreilee kehossa stressinä ja ahdistuksena. Uloshengityksellä avaa nyrkki. Päänsärky, niska-hartiaseudun kivut . Hengitys rauhoittaa Kun akuutti stressi iskee lapseen tai aikuiseen, on Vaskirannan mukaan usein tehokkain keino alkaa tietoisesti rauhoittaa ja hidastaa hengitystään. – Niiden käyttöä aloitellaan jo taaperoina, vaikka kuitenkin tiedetään, että ne aiheuttavat lapsille ja nuorille valtavasti ongelmia. Hän kertookin tehneensä kovasti työtä oman turvantunteensa vahvistamiseksi. Hän tekee hypnoterapiaa, josta saa yleensä helpotusta jo ensimmäisellä kerralla. Vastaanottotilat Sovittamo-yrityksellä on Lappeenrannassa, mutta Vaskiranta pitää myös etävastaanottoa
Sain tehdä valinnan, palaanko maan päälle vai jäänkö sinne. – Kutsumustyö on ihanaa! Senne kiinnostui henkisyydestä jo lapsena. On ihanaa aikaa elämässä, kun voi olla auttajana. Hän on opiskellut Kuusamon kuvataidelinjalla. Sennen mielestä maanpäällinen elämä on yleensäkin kovaa ja raakaa. Olen lisäksi herkkä tuntemaan energioita. – Tapasin enkelin ja näin elämäni filmiltä. Hänen pääasiallinen työnsä on postikorttien maalaaminen. Uskon, että olemme täällä oppimassa. Hän on suunnitellut esimerkiksi Haville servettejä, maalannut postikortteja, tehnyt tilauksesta töitä yrityksille, mainostoimistoille ja hyväntekeväisyyteen. Suuri osa Sennen töistä on jouluaiheisia. Siunaan työn aina ennen sen aloittamista. Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Tarja Senne Henkimaailma johdattaa Tarja Senneä vahvasti, kun hän tekee taidetta. Tapahtuman jälkeen Senne kiinnostui henkimaailmasta entistä enemmän. Hänellä todettiin pienenä synnynnäinen sydänvika, jonka vuoksi tehtiin suuri sydänleikkaus vuonna 1964. Pääkaupunkiseudun kautta hän päätyi 20 vuotta sitten Vääksyyn, jota pitää sijainniltaan Henkimaailma ohjaa taidetta Enkelit ja henkimaailman taiteilijat toimivat Tarjan Sennen ohjaajina. Taide ja henkisyys ovat kulkeneet Sennen elämässä rintarinnan. Hän sanoi lempeästi, että tuonne kehoon sinun pitäisi palata, että sinulla on vielä tehtävä maanpäällä. Minulla on ollut todella rankka elämänkoulu, mutta olen kiitollinen kaikesta, hän pohtii. Myös suvussani on ollut paljon ilmestyksiä. Kuvassa Lastenklinikoiden Kummeille tehty työ.. 96 ?Sielun peili H enkimaailman ohjaus on taiteilija Tarja Sennelle, 65, vahvaa. Auttajan työtä Tarja Senne kokee taiteen ja henkisen työn värähtelyt erilaisina, mutta molemmat ovat hänelle silti muiden auttamista. – Täällä haetaan sielulle eri kokemuksia, karmallisiakin ja sitten siirrytään valoon, kun olemme täyttäneet oman tehtävämme, hän pohtii. Tarja Senne on myös suunnitellut Haville servettejä. Enkelit ovat hänelle elämän sokeri ja suola. Iso enkeli oli vierelläni. Kokemus oli niin vahva, että hän uskoo tämän elämän olevan vain käymispaikka ja pohtii, että kuolemaa voisi käyttää sanana, joka ilmaisee uudelleen syntymää. – Haluan tarjota myös taiteen kautta ihmisille tiettyä värähtelyä ja hyvää energiaa. Oikeanlainen värähtely on hänelle tärkeää auttaessaan ihmisiä niin taiteen kuin meedion työn kautta. Leikkauksen aikana hän sai voimakkaan kehosta irtautumiskokemuksen. Tarja Senne maalaa tontut sellaisina kuin on ne ilmestyksissä nähnyt. – Taide on minulle leipätyö, mutta siinä rinnalla teen henkistä työtä. – Jätämme maallisen kuoren eli fyysisen kehon maan päälle ja henkemme siirtyy korkeampaan. Itse olen sinut kuoleman kanssa. Taidetta tehdessään hän saa vaikutteita hengiltä, ja maalaa esimerkiksi maahiset sellaisena kuin on ne nähnyt. – Jo lapsena sain ufokokemuksia ja erilaisia ilmestyksiä. Minulla on kyky nähdä ihmisten läpi kehoon, näen esimerkiksi heidän kehossaan sairaat kohdat eri väreinä. Palattuani henkimaailmasta katsoin kehoani katon ylärajasta. Päijät-Hämeessä Vääksyssä asuva Senne on kotoisin Posiolta. Hän kuvaa itseään auttajaksi, joka tekee selvännäkijän ja meedion töitä sekä hoitaa ihmisiä kristallipedillä
Hän kuvaa näkevänsä niitä usein ja juttelevansa niiden kanssa jatkuvasti. Harrastukset: Ulkoilu, luonto, taide, henkiset piirit. Niinpä hän keskittyi maalaamiseen. Hänen mielestään taiteen tehtävä on antaa katsojalle positiivista energiaa ja hyvää tunnetta, jopa parantavaakin. – Olemme myös itse luojia. Sielun peili 97 . Siinä kuitenkin auttaa meditointi, myös jooga ja luonto ovat tärkeitä. – Myös näyttely on tällä hetkellä mielessäni. – On lohduttavaa, kun enkelit ilmestyvät. – Olen tekemisen virtauksessa ja värähtelyssä mukana. -Töiden värähtely on erilaista, ja hengitys on tärkeä muuttamaan värähtelyn. Jos joku esimerkiksi soittaa, pystyn nopeasti nostamaan energiataajuuttani hengityksen avulla. Rakkaus parantaa kaiken.. Sittemmin henkisistä ihmisistä on tullut hänen perhettään. Akryylivärit sopivat nopeaan inspiraatiomaalaukseen. Vääksyssä hänellä on kodin alakerrassa hoitotilat ja yläkerrassa ateljee. . Valo, rakkaus ja henkinen yhteys korkeimpaan ovat tärkeintä. Tarja Senne . Henkiset ihmiset perhettä Muutettuaan Posiolta Etelä-Suomeen Tarja Senne koki itsensä yksinäiseksi. Asuinpaikka: Vääksy. Hän itse meditoi joka aamu ja opiskelee elämää joka päivä. Tällä hetkellä hän on kaiken muun ohella puolisonsa omaishoitaja. Ammatti: Taiteilija, kuvittaja, näkijä, meedio, energiahoitaja, auttaja. Henget ovat työssäni mukana. Myös 85-vuotias puoliso on henkinen. . – On ihanaa kohdata ihmisiä erilaisissa tapahtumissa ja henkisissä piireissä. – Koska minulla käy ihmisiä hoidossa, värähtelyni on oltava korkea. Perhesuhteet: Naimisissa, 3 aikuista lasta, 3 miehen aikuista lasta. Ajattelumme on värähtelyä. – Olen sinut sen kanssa, että hän on iäkkäämpi ja tietoinen, että tulen hänet jossakin vaiheessa menettämään. – Olen tehnyt akryyliväreilläkin, jos tarvitaan nopeasti kuivuvaa työtä. Työtavasta toiseen hän siirtyy hiljentymisen ja hengitystekniikoiden avulla. Ikä: 65 v. Tällä hetkellä taide ja henkinen työ kulkevat mukavasti rinnakkain. Syntymäpaikka: Posio. . Elämän motto: Oppia rakastamaan itseään oikein. Kun maailmantila on tällainen, valoa tarvitaan erityisen paljon, Senne toteaa. loistavana. Henkimaailman ohjauksessa Tehdessään taidetta Senne virittäytyy tunnelmaan. Voimme luoda sillä positiivisuutta, vaikka se on toki vaikeaa. Vaikka postikorttien tekeminen on tuonut Sennelle pääasiallisen leivän ja hänellä on niin kotimaista kuin ulkomaista myyntiä, hän korostaa, että tekee kaikenlaista kuvittamista. Claude Monet, Reidar Särestöniemi kuin Eino Leinokin ovat käyneet hengessään ja vahvistavat tekemistäni, Senne paljastaa. Enkelit ovat Sennelle elämän sokeri ja suola. . . – Taiteen tekeminen vaatii suurelta osin taitoa piirtää ja tiettyä hyvää pohjaa, hän pohtii. . Useat tunnetut edesmenneet eri taiteilijat, kuten Helena Schjerfbeck, Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Kuvataiteilija Tarja Senne tekee myös kutsumustyötä meediona sekä on miehensä omaishoitaja. Hän näkee mielessään tyhjän taulun ja siinä valmiin kuvan, jota alkaa toteuttaa. Hän myös tuntee, milloin kuva on valmis. Alussa Senne teki myös koristeveistäjän töitä, mutta totesi sen mahdottomaksi, sillä puuta olisi pitänyt olla koko ajan kuivumassa valtavia määriä. Välillä iskee valkoisen paperin kammo, josta kuitenkin pääsee onneksi yli. n – On lohduttavaa, kun enkelit ilmestyvät. Keskityn niin, etten kuule tai näe mitään muuta. Hän ei halua tehdä töitä matalavireisenä. Valo voittaa aina. Hengittäessään oikeanlaista energiaa ja värähtelyä Senne kokee hoitavansa itseäänkin auttaessaan muita. Siitä Senne on erityisen kiitollinen. Ilon kautta. Hän maalaa pääosin öljyväreillä. – Käyn henkisien yhdistysten tilaamana sekä esimerkiksi Hengen ja tiedon messuilla esiintyvänä meediona, hän kertoo. Hänelle Jumala ei ole hahmo, vaan värähtelyä, virtausta ja kosmistakin Rakkauden voimaa. – Maalatessani henkimaailman taitelijat kehollistuvat minuun ja ilmaisevat itseään. Sieltä hän kulkee eri suuntiin pitämään vastaanottoja
– Minulla oli pakottava tarve kirjoittaa niistä. – Niitä olen purkanut aina kirjoittamiseen, hän kertoo. Lääkäri määräsi minulle mielialalääkkeitä, mutten ikinä syönyt niitä. Vuosien kuluttua hän pakeni takaisin Lappiin ja sai siellä kaksi lasta miehelle, joka paljastui uskottomaksi ja alkoholisoituneeksi. Silti hän miettii välillä, että olisi pitänyt viheltää peli poikki ja pyytää apua. Raatiniemi on aina uskonut korkeampaan voimaan. 98 ?Sielun peili E lämä on heittänyt Linnea Raatiniemelle, 66, lukuisia vaikeuksia. – Lasteni kanssa minulla on onneksi hyvät välit. Sosiaalivirkailijakin sanoi minulle, että saa itkeä, mutta ei se auta, Raatiniemi kertoo. – Paitsi, että kirjoittaminen oli itselleni terapiaa, kirjani kautta minulla on tarkoitus antaa voimaa niille, jotka ovat kokeneet samaa, Raatiniemi sanoo. Selvisin ihme kyllä ilman uupumusta ja masennusta. Kotonani oli myös uskonnollista, ja asuin suuren osan lapsuuttani mummon kanssa, hän kertoo. Lapissa lapsuutensa viettänyt ja pääkaupunkiseudulle lastensa kanssa päätynyt, perushoitajana työskennellyt Raatiniemi on kohdannut kauheuksia, joita moni ei ole uskoa todeksi. Hän kuitenkin vakuuttaa, että kaikki on totta. Kirjassaan hän kirjoittaa lapsuutensa tapahtumista niin tarkasti, elävästi ja seikkaperäisesti, että lukemaan tempautuessaan saattaa hetkeksi unohtaa, että kyseessä todella on tositarina. Myöhemmin Raatiniemi palasi Etelä-Suomeen ja sai kolmannen lapsen. Osa sukulaisista on sitä mieltä, että tapahtumat eivät voi olla totta, Raatiniemi kertoo. – Se oli sellaista suorittamista. Myöhemmin hän on keskustellut lastensa kanssa, miltä tuntui, kun äiti oli aina töissä. Kirjaan on koottu Raatiniemen elämäntarina lapsuuden vaikeuksista insestiin ja hoitajan työssä kohtaamiinsa vääryyksiin. Minulle kivet ja kasvit ovat elollisia. Sen sijaan minulle tuli kilpirauhasen vajaatoiminta ja astma, Raatiniemi kertoo. Värikäs tositarina Linnea Raatiniemellä on aina ollut hyvä muisti. Selviytymistarinasta syntyi kirja Tähtirikko , joka vetää lukijan hiljaiseksi. Jopa aikuiset, kirjan lukeneet miehet ovat kertoneet liikuttuneensa sitä lukiessaan, Raatiniemi toteaa. Niin värit ja hajut kuin unetkin ovat jääneet lapsesta asti syvästi muistiin. Kaikessa on silti ollut aina mukana toivo, että kyllä tästä selvitään, hän pohtii. Niinpä hän kuvaa selvinneensä sen voimalla, ettei ollut mahdollisuutta väsyä ja uupua. Kirjan tarkoituksena on toimia hänelle itselle terapiana. Hän ei ole katkeroitunut, vaikka on kohdannut omassa elämässään pitkän liudan hirveyksiä insestistä uskottomuuteen ja työpaikkakiusaamiseen. Luonto on aina ollut turvapaikkani. Olen auttanut ja miellyttänyt muita, mutta silti en ole katkeroitunut, hän pohtii. – Ehkä kaikki kokemani on saanut hakemaan oikeutta ja puolustamaan työssäni potilaita, hän miettii. Yksinhuoltajaksi Linnea Raatiniemi muutti Kolarista Helsinkiin 18-vuotiaana. Teksti: Terhi Niinimäki – Kun en arvostanut itseäni, imin puoleeni miehiä, jotka käyttivät hyväksi.. Hän kertoo, että Lapissa eivät kaikki ole katsoneet kirjaa hyvällä, eivätkä jotkut usko kirjan tapahtumia todeksi. – Olen ollut lapsieni yksinhuoltaja ja joutunut tekemään montaa työtä. Hän kirjoitti kirjaa kuusi vuotta ja julkaisi sen omakustanteena. Henkimaailma ja enneunet ovat olleet vahvasti läsnä elämässäni lapsuudesta asti. Rukous on Raatiniemelle vahva kantava voima. – On se sitten luonto, jumala tai mikä onkaan. Halusin tuoda asiat ilmi, enkä voinut viedä niitä hautaan, hän pohtii. Toisaalta he ovat saaneet kasvatuksen, että ei kannata antaa periksi, Raatiniemi kiittelee. Optimismia ja uskoa Kaikkien vaikeuksien keskellä Linnea Raatiniemi kuvaa olleensa yltiöoptimistinen ja toisaalta lappilaisen vaatimaton. – Kun en arvostanut itseäni, imin puoleeni miehiä, jotka käyttivät hyväksi ja elämään kertyi murhenäytelmiä. Muiden auttajaksi Jo lapsena Linnea Raatiniemi huolehti sisarpuolistaan. – Oma mieli on puhdas, kun sai kirjoittaa, niin kuin asiat ovat. Hurjat elämänkokemukset saivat päivänvalon kirjana Vahva usko oikeudenmukaisuuteen on saanut Linnea Raatiniemen puolustamaan huonoa kohtelua saaneita potilaita. – Moni on sanonut kirjan luettuaan, että miten yhdelle ihmiselle on voinutkin osua niin paljon ikäviä tapahtumia. – Osa vanhoista työtovereista tulee halaamaan, kun näen heitä. Raatiniemellä on korostunut oikeudenmukaisuuden tarve. Samoin usko siihen, että jokin korkeampi voima pitää universumia kasassa. – Minulla on luja luottamus siihen, että on joku, johon voi turvata. Osa kääntää katseen pois. Eihän tiedekään pysty selittämään kaikkea, Raatiniemi pohtii. Auttaminen on jatkunut potilastyössä; hän on puolustanut epäoikeudenmukaisuutta kokevia potilaita. Raatiniemi on kohdannut elämässään aviottoman lapsen vieroksunnan, syvän köyhyyden, isäpuolen insestin, vainoavan, väkivaltaisen vanhemman miesystävän, uskottoman, alkoholisoituneen avomiehen, työpaikkakiusaamisen ja kolmen lapsen yksinhuoltajuuden. – Olen uskonut, että jos minä vain olen hyvä, kaikki sujuu hyvin. Uskoin, että pitää selvitä ja pärjätä, eikä apua kannattanut pyytää. Hän työskenteli keittiöissä, kunnes kouluttautui apuhoitajaksi. Raatiniemeä kuitenkin ilahduttaa, että hänen Tähtirikko-kirjansa on silti mukana Lapin kirjallisuuspalkinto -kisassa
Hänen itsensä kantavia voimia ovat paitsi usko korkeampaan voimaan, myös musiikki, rukous, luonto ja kynttilän valossa tunnelmoiminen. Perhesuhteet: 3 aikuista lasta, asuu koiran kanssa kahdestaan. Sielun peili 99 . Asuinpaikka: Helsinki. Luonto on ollut tärkeä Linnea Raatiniemelle lapsesta asti. Linnea Raatiniemen lapsuus oli vaikeaa aikaa. . Harrastukset: Lukeminen, ulkoilu, opiskelu. Elämän motto: Kyllä tämä tästä. . – Kun näin potilaiden huonoa kohtelua, halusin puolustaa heitä, mutta se johti työpaikkakiusaamiseen, Raatiniemi suree. . Luokseni hakeutuvat ne ihmiset, joiden kuuluukin. – En mainosta missään, mutta puhelin alkoi soida usein ja teen kaukohoitoja. Tästäkin selvitään. Syntymäpaikka: Kolari. 40 vuoden työuran aikana hän ehti nähdä paljon epäkohtia. Käyn edelleen Lapissa usein ja minulla on siellä hyviä ystäviä, Raatiniemi kertoo. . Vielä hoitotyöstä eläköidyttyäänkin Raatiniemi on halunnut jatkaa auttamista. n Kirjoittaminen on ollut Linnea Raatiniemelle terapiaa lukuisten rankkojen elämänkokemusten keskellä. Hän oli aiemmin kiinnostunut Silva-menetelmästä ja opiskellut hypnoosihoitoa. . Tärkeää hänellä onkin ennen kaikkea tarjota ihmisille syvärentoutusta, joka vastaa hyviä yöunia. Hän saa luonnosta iloa ja turvaa.. Kuka Linnea Raatiniemi . – Kaikilla on omat käsityksensä ja uskomuksen tästä kaikesta, eikä mitään kannata tuputtaa. . Myöhemmin hän opiskeli Katrina Bergin Parantajakoulussa Energiahoitajaksi. Ammatti: Eläkkeellä, lähihoitaja. – Ystävieni kanssa minulla on läheisemmät välit kuin sukulaisten. Aviottomana lapsena hän koki vieroksuntaa ja köyhyyttä. Nyt hänellä on hyvä omatunto siitä, että hän on tehnyt voitavansa ja kirjoittanut asioista totuudenmukaisesti. Viimeisin asiakas on ollut 78-vuotias herra, joka halusi eroon vaivaavista työajatuksista, Raatiniemi kuvaa. Ikä: 66 v. Kirjassa Tähtirikko hän kertoo elämäntarinansa. Uskon itse, että joku ylevämpi tarkoitus tällä kaikella on, Raatiniemi pohtii
Tässä näyssäni olin aikuisen kehossa.. – Vesi on liittynyt merkillisellä tavalla niiden paikkojen nimiin, joissa olen asunut maallisen elämäni aikana, hän huomauttaa. 100 ?Sielun peili K alevi Riikonen, 72, on tuttu hahmo esoteeriseen maailmaan perehtyneille ihmisille. – Ajattelin, että jos kohtalon varajoukot ovat oikeasti olemassa, haluan mukaan. – Rohkaisin lihansyöjiä sanomalla, että kilossa sianlihaa on lasillinen sian virtsaa – niin että hyvää ruokahalua vain! Kalevi on syntynyt Pohjois-Savossa Lapinlahden kunnan Mäntylahden kylässä, paikassa nimeltä Jokiniemi. Ystäväpiirini vaihtui, eivätkä entiset harrastukset enää kiinnostaneet. Parhaassa uraputkessa hänen tulevaisuudennäkymänsä olivat loistavat. Elämäntehtäväkseen hän kokee tietoisuuden levittämisen. Tuo sanapari oli kohtalon varajoukot. Korjasin ravitsemustani, luovuin kokonaan alkoholista ja turhista ajan ryöstäjistä. Kalevi toimi aikoinaan työnjohtajana mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa. Entisellä työpaikalla Kaleville usein vinoiltiin, koska hän ei enää käyttänyt alkoholia, eikä syönyt lihaa. Henkiseen kasvuun liittyi myös elämänarvojen täydellinen muutos. Yrittäjänä Kalevi on työskennellyt myös veden energisointivälineiden parissa. Kuva: Nona Toivonen – Aluksi pyrin suhtautumaan ufoasioihin ilmiöinä. Näin ollen henkinen evoluutio tuli elämääni ikään kuin takaoven kautta. Hän tunnetaan rohkeana yhteiskunnallisten epäkohtien esille tuojana, mutta myös ufokontaktihenkilönä sekä kosmisten teemojen luennoitsijana ja kirjoittajana. En enää usko, että ilman henkisyyttä pystyisin ymmärtämään kosmisiakaan asioita. Nykyisenkin asuinpaikan postitoimipaikka Uudellamaalla on Kellokoski. Elämänmuutokset syvenivät. Lisäksi kaksi sanaa saivat minut todenteolla miettimään tehtävääni maailmassa. – Sain henkimaailman kokemuksia jo pinnasängyssä ollessani. Kohtalon varajoukoissa Henkinen kasvu tuli Kalevi Riikosen elämään takaoven kautta. Kosmisen kutsun mies kertoo kokeneensa jo lapsena. Teksti: Merja Kiviluoma – Kohtalon varajoukkojen ihmisillä on usein keskivertoa suuremmat ihanteet, oikeudenmukaisuuteen pyrkivät tavoitteet ja ihmisyyttä palveleva mieli, Kalevi Riikonen määrittelee. Aloin kuitenkin pohtia, miksi he ovat täällä ja miksi he haluavat vuorovaikutusta ihmisen kanssa. – ”Yläkerrasta ” minulle kuitenkin sanottiin: Älä anna elämäsi valua käsiesi läpi. Kalevin kiinnostuksen kohteena olivat alun perin kosmiset avaruusystävät, mutta hänen elämässään tärkeimmäksi tuli henkinen kasvu. Eräässä kokemuksessa valopallot veivät minut 1800-luvulle
– Eri puolilla elävät kohtalon varajoukon jäsenet eivät välttämättä ole toisistaan tietoisia, vaan he toimivat etupäässä yksin. Ikä: 72 v. Vuoden 2025 loppuun asti käydään nähdäkseni vielä läpi melkoista suursiivousta. Sen jälkeen portit aukenivat laajempaan kirjoitustyöhön. – Käärmeenkantaja oli ehdottomasti vaativin, kehittävin ja kasvattavin prosessi sekä tiedollisesti että visuaalisesti, Kalevi toteaa. – Kahtiajako on maailmassamme ilmeinen. Muutama vuosi sitten hän sairastui syöpään, mutta selviytyi siitä. Ammatti: Elämäntapayrittäjä, kirjailija, eläkeläinen. Harrastukset: Lavatanssi, kesäisin myös piha-alueiden luova virittäminen. n Tutustu lisää: tahtitieto.fi Kalevi Riikonen on julkaissut seitsemän kirjaa. Suuri kotitontti vaatii paljon työtä. Kirjoitustyö on yksi osa Kalevin tapaa lisätä tietoisuutta. Hän on ottanut esille epäkohtia, kuten sähkömagneettinen häirintä, poliittiset valtapelit ja terveyspalvelujen epäkohdat. Henkilö omaa erityiskyvykkyyttä, jota hän voi hyödyntää hätätilanteissa. . Hän on myös antautunut jonkin asian edistämiseen ilman palkkiota tai tunnustusta. Vuosien varrella hän koki muita vastaavia kokemuksia sekä näki enneunia. Hän esittelee kännykästään kuvia mystisestä, vaikeasta ja laaja-alaisesta ihottumasta käsivarsissaan ja selässään. Kosmologinen teos, Urantia -kirja, mainitsee Kalevin mukaan perusteita, joiden tusta kosmoksesta , jonka ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1993. – Samanhenkisten ihmisten kanssa on tärkeä kokoontua vaihtamaan ajatuksia. Aloittaessaan kirjoittamaan sitä Kalevi oli Aleksis Kiven kuolinmökin edessä. . Miehen voimavaroihin kuuluvat muun muassa pihatyöt, savusauna, samanhenkiset ihmiset ja tanssi. . Seitsemästä Kalevin kirjasta neljä viimeisintä on taittanut graafikko Nona Toivonen. Heitä on kaikissa ammattiryhmissä. Tanssiminen on ajan hengen mukaan kehittyvä harrastusalue, eikä siinä koskaan ole täysin valmis. Asuinpaikka: Mäntsälä, Kellokoski. – Koin suuren enkeliolennon tietoisuuden laskeutuvan minuun. Ensimmäinen hänen kirjoittamansa kirja on nimeltään Universaalista opeKuka Kalevi Riikonen . Kuulin kysymyksen: Voisitko kirjoittaa kirjan, vaikka sitä ei vielä luettaisikaan. Kohtalon varajoukot ovat yhteydessä kunkin planeetan henkiseen hallintoon – meidän tapauksessamme maapallon henkiseen hätäapuhallintoon. mukaan kohtalon varajoukon jäsenet valitaan. Käytännön taidetta ”Vauhtia ja vaarallisia tilanteita” Kalevi Riikosella on ollut paljon. Kalevin mielestä elämäntehtäväänsä toteuttava ihminen pystyy sisäisen ohjauksen kautta valitsemaan oman tiensä sellaisissakin tilanteissa, joissa ympäristö on täysin eri mieltä. Sitten asiat alkavat selkiytyä, Kalevi uskoo. . Hän onkin monessa kohdin kyseenalaistanut yleisiä totuuksia. Nyt ihottuma on melkein hävinnyt. Kuva: Nona Toivonen Kalevi Riikonen ei pelkää tehdä töitä – oli kyse sitten fyysisestä tai henkisestä missiosta.. . Jokainen kirjoittamansa kirja on kasvattanut häntä itseään. Viimeisessä kirjassa Käärmeenkantaja, solaarinen soinnuttaja mukana ovat myös astrologit Jukka Viertomanner, Heli Nuotio ja Kaarina Pääkkönen. . Olen saanut kuitenkin apua kielen tuottamiseen ja tietotekniikkaan. Sain tiedon, että kirjaa lukevat sukupolvet ovat vasta syntymässä, hän muistelee. Elämän motto: Mennessä näkee ja tullessa tietää. Pihatöistä pidän eniten kiviasetelmien teosta; se on eräänlaista käytännön taidetta. – Olen pystynyt pitämään oman pääni. Monet tulevat kuitenkin huomaamaan, että heille on valehdeltu päin näköä. Viimeisimmät oppimani tanssilajit ovat salsa ja bachata, hän kertoo. Lavatanssia olen harrastanut 18-vuotiaasta alkaen. Monia hölmöjä asioita pyritään nyt yhteiskunnassamme runnomaan läpi lyhyessä ajassa. Kirjoitustyö jatkui, teemasta seurasivat II ja III osa. Hän kertoo jopa käyneensä kahteen otteeseen kuoleman rajan tuolla puolen onnettomuuksien seurauksena. Syntymäpaikka: Lapinlahden kunnan Mäntylahden kylä, Jokiniemi. Häneen kohdistuva vastustus ei ole saanut saanut miestä hiljaiseksi, vaan hän on rohkeasti noudattanut kutsumustaan. Se on ollut pelastukseni. Sisäinen pakko Mitä sitten ovat kohtalon varajoukot, joihin Kalevi sanoo kuuluvansa. Viimeisimpänä hän on puhunut Suomen liittoutumattomuuden puolesta. Hänellä on aikaisempaa kokemusta ihmismielestä entisten kehollistumiensa kautta. Sielun peili 101 . Kohtalon varajoukkojen velvollisuus on pitää elämää yllä esimerkiksi silloin, kun meitä uhkaa totaalinen tuhoutumisvaara, hän vastaa. – He eivät odota liittolaisia ulkopuolelta, koska he kulkevat eri suuntaan kuin massa. He kokevat sisäistä pakkoa tehdä asioita, eivätkä he voi kriisitilanteissa vain katsoa vierestä, Kalevi selvittää. Kalevi asuu puolisonsa Hanna-Maria Hakalan kanssa Mäntsälän Kellokoskella, metsän keskellä. Kohtalon varajoukoissa Liukuessani takaisin lapsen kehooni olin kiukkuinen, sillä ymmärsin, ettei tässä pienessä kehossa voi tehdä kaikkia niitä asioita, joita minun tulisi tehdä, Kalevi muistelee. Perhesuhteet: Avoliitossa. – Maapallolla kohtalon varajoukot ovat tavallisia, vajavaisia, kuolevaisia ihmisiä, maija ja matti meikäläisiä. – Aluksi kirjan kirjoittaminen kauhistutti minua kansakoulupohjalta, äidinkielentunneilta lintsanneena. Hän painottaa, että kohtalon varajoukon ihmisillä on usein keskivertoa suuremmat ihanteet, oikeudenmukaisuuteen pyrkivät tavoitteet ja ihmisyyttä palveleva mieli
– Mieltä vaivaa eräänlainen tylsistyminen. Nämä tarinat itsessään ovat sisäisen kärsimyksen lähde. Edellä sanottu ei kuitenkaan irrota ihmistä arjesta. Mieltä ei tarvita esimerkiksi luontoa aistittaessa tai lähimmäisiä kohdattaessa. Jatkuva pakonomainen, automaattinen ajatteleminen pään sisällä päättyy. Kun tarinat ovat poissa, on kärsimyskin poissa. Mieli etsii helposti syyllisiä. Pariskunnan mukaan valaistuminen on tapahtunut jo tuhansille ihmisille ympäri maailmaa. – Olemme kuitenkin kaikki omalta osaltamme vastuussa esimerkiksi tämänhetkisestä maailman tilanteesta, ja voimme sen myös muuttaa. – Mieli luo tuntemuksen siitä, että on olemassa minä ja muut yksilöllisinä olentoina. Jarkon mielestä mieli on syynä siihen, että ihminen vastustaa ensinnäkin itseään – ja siten myös toisia. Muutosprosessin myötä mieli hiljenee. – Koko maapallon ihmisten ei tarvitse käydä läpi tietoisuuden tasoa kohottavaa valaistumisprosessia, 0,001 prosenttia ihmisistä riittää. 102 ?Sielun peili K un pieni osa ihmiskunnasta herää korkeampaan tietoisuuteen, koko maailma muuttuu. Näin ihminen voi alkaa kokea elämänsä uudella tavalla. Kumppanukset löysivät toisensa kymmenen vuotta sitten Intiassa Oneness Universityssä. – Hän pystyy kohtaamaan hyvin tutunkin ihmisen tuoreeltaan, ilman menneisyyteen pohjautuvia tulkintoja. Vaikutukset ulottuvat koko ihmiseen sydäntä ja geenejä myöden. – Toki auttaa, jos ihminen kohtaa itsensä. Lahjaksi saatu Keski-Suomessa, Kyyjärvellä asuvat Suvi Koivusaari, 55 ja Jarkko Pesu, 50, elävät itse ihan ”normaalia elämää”. – Ajatteleva mieli on arjessa mukana silloin, kun sitä tarvitaan, mutta se ei ole enää äänessä koko ajan. Mieli luo tarinoita asioiden ja tapahtumien ympärille. On hyödyllistä purkaa sisäinen kipu ja vapautua siitä. Suvi on kotoisin Alajärveltä, Jarkko Kouvolasta. He ovat sittemmin viettäneet Kulta-ajan kynnyksellä Suvi Koivusaarelle ja Jarkko Pesulle valaistuminen merkitsee elämistä rakkauden ja ilon tilassa, yhteydessä kaikkeen. Hänen mukaansa sisäisen kärsimyksen ja ahdistuksen aiheuttaja on yleensä nimenomaan mieli. Suvi ja Jarkko tarkoittavat valaistumisella muutosprosessia, joka on pohjimmiltaan biologinen. Pohjimmiltaan ei kuitenkaan ole olemassa ketään erillistä olentoa, vaan olemme yhtä. – Tilalle tulee todellinen sisäinen hiljaisuus, jossa ihminen voi kokea ykseyden kaiken kanssa, Jarkko luonnehtii. Se riittää muuttamaan koko ihmiskunnan kohtalon, Jarkko pohtii. Ihminen yrittää sen kautta nähdä ja kokea elämää. Suvilla on kaksi lasta. – Valaistuneen mieli ei enää tulkitse sitä, mitä nähdään, kuullaan tai tunnetaan. – Tämä ei tarkoita sitä, että yrittää olla ajattelematta tai että pyrkii vaihtamaan ajatuksia. Uskomme vakaasti, että saamme kokoon noin 80 000 ihmisen ryhmän, jotta maailman tietoisuus voisi kohota, Suvi ja Jarkko sanovat. Tämä näkyy myös toisten ihmisten kohtaamisessa. Tämä näkyy myös toisten ihmisten kohtaamisessa. Suvi Koivusaari ja Jarkko Pesu korostavat, että valaistumis-prosessi on tarkoitettu jokaiselle, riippumatta siitä, onko ihminen henkisellä tiellä vaiko ei.. Vapaa ennakkoluuloista Suvi korostaa, että valaistumisprosessin läpikäynyt ihminen kohtaa muut ihmiset vailla menneisyyden taakkaa. Tämä on pohjimmiltaan rasittavaa ja kuluttavaa. Tarkkaan ottaen, kun tämän hetkisen tiedon mukaan ihmisiä on maapallolla noin 8 miljardia, niin valaistuneita tarvitaan noin 80 000. Yhteisiä lapsia avoparilla ei ole. Tätä mieltä ovat Suvi Koivusaari ja Jarkko Pesu. Teksti: Merja Kiviluoma • Viitekuva: Pixabay • Henkilökuva: Haastateltavien arkisto – Valaistuneen mieli ei enää tulkitse sitä, mitä nähdään, kuullaan tai tunnetaan. – Päinvastoin, läsnäolo enemmänkin lisääntyy perheen, ystävien ja työkavereiden keskuudessa. Suvi toimii kampaajana ja Jarkko betonielementtityöntekijä
Lähelläni, katseessa päättäväisyyttä, hymynsä kultaa. Yhteys vahva ja voimaannuttava. Uskossa vahvuus, toivossa valo. Sitä ihmeeksi luulin. Hän on kohdannut elämässään paljon vastoinkäymisiä, sairastanut syövän ja ollut auto-onnettomuudessa, jonka seurauksena hän joutui pyörätuoliin, mutta sinnikkäästi hän opetteli uudelleen kävelemään. Arjen arvostus, rakkauden kukoistus. Suville eräs ykseyden kokemus tapahtui hänen osallistuessaan zoomissa 74 000 Deeksha Yajna -tapahtumaan. Valentinus heitettiin tyrmään, jonne sotilaiden puolisot lähettelivät salaa pieniä lahjoja, kortteja ja kirjeitä. Hänen pitkäaikainen haaveensa toteutui, kun hän sai valmiiksi kirjansa Lähimmäinen on ystäväni. Julman keisarin käskystä rakastavaisia ymmärtänyt piispa lopulta mestattiin. Pariskunta kertoo oman valaistumisprosessinsa tapahtuneen asteittain. Ihmeitä voi rukoilla tapahtuvaksi. Menneisyyden taakka tuntui putoavan. Se oli vielä enemmän. kyseisen henkisen keskuksen retriiteissä kymmenisen kertaa eri pituisia jaksoja. Erään mukaan 200-luvulla elänyt piispa Valentinus oli uhmakas rakastavaisten ymmärtäjä, joka vastoin Rooman keisari Marcus Aurelius Cladiuksen tahtoa vihki sotilaita avioliittoon. Sisäinen muutos oli uskomaton. Valaistumisprossista puhuessaan Suvi ja viittaavat Intiasta käsin toimivaan Oneness Golden Age Movement -nimiseen yhteisöön ja sen 74 000 Deeksha Yajna -ohjelmaan. Koin elämän täysin erilaisesta tilasta käsin. Mielen hälinä putosi pois. Juhlalla kunnioitettiin Junoa, roomalaista naisten ja avioliiton jumalatarta sekä luonnon jumalaa, Pania. Minun rakkaat poikani, enkelit Sinisiipi ja Kultasiipi. n. En ole yksin, olet sydämessäin. Mystisestä Valentinus-marttyyrista on useampia legendoja. – Vuosia sitten osallistuin kolmen päivän mittaiselle 74 000 Deeksha Yajna -ohjelman viikonloppukurssille. Ystävänpäivällä on myös kristillisiä perinteitä, sillä Pyhän Valentinuksen muistopäivää vietetään 14. Ryttylässä Hausjärvellä, Kanta-Hämeessä asuva, 43-vuotias Kirsi on entinen seurakuntatalon emäntä ja koulutukseltaan myös lähihoitaja. Englannissa kuningas Henrik VIII julisti helmikuun 14. Koin fyysisen elämäni enemmän aistieni kautta. Suomessa ystävänpäivän eli Valentinen päivän vietto on aika uusi tapa: kalenteriin se tuli vasta 1980-luvun lopulla. Rakkaudessa onnen kukoistus. Sinun vuoksesi, meidän onneksemme elämää arvostan ja onneen panostan. Enkelin viesti sinun katseessasi onnessa ja rakkaudessa. Jarkon prosessi lähti käyntiin ”itsen näkemisestä”. Kaunis hetki, muistoihin kultaa. Läsnä aina kaikessa. Kun tarpeeksi uskoo itseensä ja onneensa, on maailma mahdollisuuksia täynnä. Mielen virkistää, ihmeitä yhdistää. Kirjaa voi ostaa Ryttylän kyläkirjastosta. Ystävyyden ja rakkauden juhlapäivä Rakkauden punaisena hehkuva ja sydämellisesti sykkivä, 14.helmikuuta vietettävä ystävänpäivä juontaa juurensa antiikin Roomaan ja keväiseen hedelmällisyysjuhlaan, Lupercaliaan. Sielun peili 103 . Kokemukseni elämästä muuttui ilman, että tein itse mitään. Tällä hetkellä elän todella kauniissa tilassa, hän iloitsee. Saan voimaa ja uskoa elämään. Lähimmäisen rakkaudessa on paljon voimaa ja toivoa. Jarkko Pesun ja Suvi Koivusaaren sydämistä nousee nykyisen maailmantilanteen keskellä sanaton myötätunnon rukous. Perheessään Kirsillä on kaksi poikaa. Keisari oli sitä mieltä, että naimisissa olevat sotilaat eivät olleet yhtä innokkaita sotimaan kuin sinkut. Kaunein toive toteutuu, elämä onneksi muuttuu. Arjen ihmeet Kirsi Paasiranta toivoo, että lukijat saavat iloa ja valonpilkahduksia hänen Arjen ihmeet -otsikon alla ilmestyvistä teksteistään. Kurssin jälkeisenä maanantaina heräsin täydelliseen sisäiseen hiljaisuuteen. Kuiskaus läheltä, vaikuttaa oikealta pyhältä sanalta. helmikuuta. Jarkon mielestä hienointa valaistumisessa onkin se, että kyseessä on lahja, joka annetaan ihmiselle ilman hänen omaa yrittämistään tai ansaitsemistaan. Olet enkelini, minun sanovan kuulin. Ensimmäiset painetut Valentinen päivän kortit tulivat myyntiin Englannissa 1800-luvun alussa. Kirsi Paasirannan tavoitat puhelimitse 044-9815145 ja sähköpostilla kirsipaasiranta79@gmail.com Enkelitarinoita Pieni enkeli, Sinisiipi, vierellään Kultasiipi. On arjen keskellä tärkeää kuunnella sisäistä ääntä, niin voi kuulla enkeleitä. päivän kuninkaan kirjeellä viralliseksi juhlapäiväksi jo vuonna 1537. – Tunsin, että kaikki pysähtyi. Kiitollinen elämän lahjasta ikiaikaisesta Jumalan ihmeestä
Skolimowski kirjoittaa Olemisen joogan tiestä seuraavasti: Pohdimme Äiti Maan merkitystä, kauneutta ja hätkähdyttäviä voimia tehdessämme joogaharjoituksia etenkin henkisen voimistamisen harjoitusvaiheessa. Ekojoogi ottaa rukouksissan huomioon ekologiset ja elinympäristöönsä liittyvät tosiasiat. ditaatioita maanpäällisen kauneuden sisäistämiseksi : Muista aina, että elämme maailmassa, joka on pyhä paikka. 104 ?Sielun peili •. Siinä seison ihmetellen valoa, kirkkautta, hiljaisuutta, puhtautta, pyhyyden läsnäoloa ympärilläni. Kehitystiellämme kuljemme Henkisen Elämän hienosäikeiseen valtakuntaan, jossa joudumme miettimään muun muassa suhdettamme Jumalaan sekä sitä, kuinka pitkälle olemme itse vastuussa omasta henkisestä kasvustamme. H äikäisevän valkoisessa kirkkaudessa pihamaalla minä, 4-vuotias, sonnustautuneena jäänsiniseen, kaksiosaiseen toppa-asuun ja valkoiseen sudenhäntähattuun. Itsessäni. Nähdä kauneus. Pyhyys on valomme. Tulemme myös entistä tietoisemmiksi omasta yhteydestämme Äiti Maahan samoin kuin asemastamme koko maailmankaikkeudessa. Aistia pyhyys. Rukoillessaan hän kuulee Jumalan äänen, joka opastaa suhtautumaan kunnioittavasti elämään. Olla yhtä. Tullessamme tietoisemmiksi yhteydestämme itseemme, Korkeimpaan Hengen Valoon ja Äiti Maahan, tiedämme olevamme alati pyhässä paikassa. Henryk Skolimowski muistuttaa kirjassaan Ekojooga, harjoituksia ja meSydäntalven taikaa Luontoherkkyys-ohjaaja Susanna Hänninen avaa palstallaan, mitkä asiat vahvistavat hänen henkistä polkuaan. Lupa olla. Tänään tiedän, että tuo pyhyys itsessäni ei ikinä katoa. Pyhyys näkyy tuikkeena silmissämme ja ihanana läikähdyksenä sisimmässämme. Kuulla hiljaisuus. Se tuo meissä esiin alkuperäisen itsemme. Pyhyys asuu meissä. Tutustu myös netissä: Ekovakaus.fi Talven taikaa Sinulle rakas lukijani Elämän rikkautta. Se on kunnioitusta herättävää ja selittämätöntä, mutta ei suinkaan fragmentaarista, vajavaista tai missään määrin yksitoikkoista. Pyhyys saa meidät syttymään. Hän muistaa kiven, maan, puun, tuulen ja veden. Ekojoogi tuntee syvää kunnioitusta elämää kohtaan, minkä hän myös pyrkii osoittamaan kaikilla teoillaan. Tiedän, olen tullut kotiin. Katsomme ja koemme maailman viattoman lapsen lailla, pyhänä paikkana. Lapsena tunsimme vahvan yhteyden luonnollisena osana itseämme, aikuistuttuamme emme usein enää muista sitä. Ekovakaus •. Ollessamme talvisessa luonnossa tiedostaen yhteyden olemme perillä itsessämme. n Luonto eri vuodenaikoina tarjoaa Susanna Hänniselle ikkunoita pyhyyteen ja omaan sisimpäänsä.. Tänään palaan tuohon kauniiseen muistoon lapsuudestani, jolloin olimme muuttaneet perheeni kanssa keskelle kauneinta luontoa, Bodom-järven rannalle. Ekojoogan harjoittajalle elämä itsessään on alituinen ihmetyksen aihe. Tuntea kiitollisuutta
Vantaalla hän käy uimassa Kuusijärven ja Vetokankaan talviuintipaikoilla. Myös Kangasalan kunnan ylläpitämässä avannossa olen uinut, ja aika monta muutakin Suomen avantouintipaikkaa olen kolunnut, mutta vielä riittää paljon tutustuttavaksi. – Viime vuoden myöhäissyksyllä avovesiaikana ennen jäiden tuloa uin jopa 1518 minuuttia kerrallaan. Avannossa hän käy kotimatkan varrella iltapäivisin tai lähtee illalla avantouinnille. Laurila uskoo, että hänelle on säännöllisen avantouinnin myötä muodostunut terveyttä monin tavoin vahvistavaa ruskeaa rasvaa, jonka toiminta kylmäaltistuksessa aktivoituu. Sielun peili 105 . Aloittaessaan avantouintiharrastuksensa Laurilan uintiajat olivat merkittävästi lyhyempiä. Kesällä hän harjoittelee lihasvoimaa ulkokuntosalilla. – Normaaleissa harjoituksissa on kuitenkin otettava varmuusvara, eikä äärirajoille voi mennä jatkuvasti, hän korostaa. Avantouintiharrastus on hänen mielestään edullinen ja aikataulullisesti mukavasti saatavilla. – Korona sulki talviuintipaikkojen saunat, ja saunattomuudesta vakiintui minulle tapa. Avannossa Laurila pulikoi yleensä 5-8 minuuttia kerrallaan. – Viime talvena uin Vantaan Kuusijärven talviuintipaikassa, jossa on 25 metrin pituinen rata, kymmenessä minuutissa useamman sata metriä, hän kertoo talviuintiennätyksestään. Koronan olen tosin yhden kerran sairastanut, kertoo nurmijärveläinen Jarkko Laurila, 27. Hän pitää avantouintia erinomaisena vastustuskyvyn vahvistajana sekä mielen hoitajana ja kaikenpuolisena rauhoittajana. – Olen ehdottomasti talvi-ihminen. Vähitellen avannossa oloaikani kasvoi saunasta avantoon mennessäni pariin minuuttiin. Nyt hän saattaa uida kymmenenkin minuuttia kerrallaan. Pääsääntöisesti Laurila ui Nurmijärven kunnan ylläpitämässä Valkjärven avannossa. – Illan avantouinnin jälkeen nukun sikeästi. n Teksti: Reetta Ahola • Kuva: Jarkko Laurila Sen jälkeen, kun vuonna 2018 aloitin. Avannosta hyvä mieli Avantouintiharrastuksensa alussa vesi tuntui Jarkko Laurilasta todella kylmältä. säännöllisen avantouinnin, minulla ei ole ollut flunssia. Jarkko Laurila opiskelee sähköinsinööriksi Metropolia-ammattikorkeakoulussa Vantaalla. Pisimmät uinnit ovat olleet 10-12 minuuttia. Avantouintikoppeihin pääsee omalla avaimella. raakauintiin, eli menee avantoon ilman saunassa käyntiä. Ympärivuotisen uintiharrastuksen lisäksi Laurila lenkkeilee ja hiihtää. – Aluksi vesi tuntui todella kylmältä, puoli minuuttia kerrallaan riitti. Varusteena Laurilalla on lämpimämpien uintikelien uimahousuja paksummat avantouimahousut, uimahattu ja avantouintitossut. Kesän liikuntaharrastukseni ovat talven harrastusten korvikkeita! hän naurahtaa. Avantouintihanskoja hän käyttää harvoin. Laurila käy avannossa päivittäin, ja kaiken kaikkiaan hän ui ympäri vuoden. Tutkimusten mukaan ruskea rasva muun muassa lämmittää elimistöä, parantaa sokeriaineenvaihduntaa sekä helpottaa painonhallintaa. Jarkko Laurila pitää avantouintia erinomaisena vastustuskyvyn vahvistajana sekä mielen hoitajana ja hyvän unen lähteenä. Koronan myötä hän siirtyi ns. – Kun käyn isovanhempiani tapaamassa Hämeenlinnassa, niin saatan piipahtaa Aulangon talviuintipaikalla
Tästä keveydestä pulppuaa iloa ja runoutta, Sinikka Haapanen hymyilee. Siihen ei ole sanoja ei yhtäkään ON tekoja jossa olemassaolo syvenee näkymätön siirtyy tietoisuuden suunnaksi, askel löytää tien ja olet mukana. Mielestäni henkinen ulottuvuus on juurevaa, joka kantaa ihmistä kohtaamaan todellisuutta, ehkä kuitenkin toisin, uudella ja uudistavalla tavalla, hän sanoo. – Tällainen rakenteellinen lähestymistapa jää ja jättää helposti tyhjäksi. Leipä on leivottu myötätunnosta. Elämä synnyttää aikaa siru kerrallaan. Hänen mielestään egon vähetessä ihmisen henkinen olemus vahvistuu. – Usein ajatellaan, että henkisyys nostaa ihmisen uusiin tiloihin ja todellisuuksiin, mutta minä koen asian toisin. Silloin ihminen kuoriutuu painolasteistaan ja kykenee kurottautumaan yhä korkeammalle. Me mahdumme samaan takkiin ja lapasiin. – Olen terapiatyössäni havahtunut siihen, että yhä useampi ihminen hakee terapiasta myös henkistä ulottuvuutta, Sinikka kertoo. Maaäiti on kirjonut uuden kankaan ihmiskunnalle. Sinikan mielestä terapiatyöhön pitäisi kuulua myös henkinen ulottuvuus, jotta se kohtaisi, koskettaisi ja kantaisi ihmistä kokonaisuutena. Se ei kosketa ihmistä. 106 ?Sielun peili Miksi ihminen on olemassa. Niiden värit syvät niin tummat kuin kaikki kirkkaat. Sinikka Haapanen kerii ihmisyyden ydintä runossaan Aikakauden kysymys . Hänen hoitomuotoinaan ovat ratkaisukeskeinen terapia ja energiahoito, jota hän kutsuu myös voimaannuttavaksi reikihoidoksi. Teksti: Reetta Ahola Kuva ja runot: Sinikka Haapanen. – Henkisyys on ihmisessä läsnä koko ajan. – Terapeuttiseen työskentelyyn tarvitaan henkinen ulottuvuus Sinikka Haapaselle henkisyys on olennainen osa ihmisyyttä, kuin hengitystä. Ihminen kokonaisena, johon olennaisen osana kuuluu henkisyys, korostuu Sinikan hoitotyössä, jota hän toteuttaa Valon tilassaan Kulosaaressa Helsingissä. Sirussa uuden alkuvesi kirjoittaa toivon tarinaa. – Terapia ei ole työkalupakki, josta otetaan erilaisia metodeja ja käytetään niitä irrallisina terapiaprosessissa. Sinikka näkee henkisyyden olennaisena osana ihmisyyttä, ja siksi henkisyyttä ei hänen mielestään voi sivuuttaa terapiatyössä. Se on syvemmällä kuin ajatukset, opit – Tunnen, miten saan kevein mielin ja elinvoimaisena kulkea elämääni Äiti Maan tyttärenä. Syön murun, täytyn siitä
Myötätunto on Sinikan viitta, jonka suojasta hän puolustaa ihmisyyttä: valossa, lämmössä, rakkaudessa ja feminiinisessä pehmeydessä, josta kertoo myös hänen runonsa Valopallo : Naisen pään yläpuolella on kehä Hän kantaa maailmaan valoa raskaan risutaakan sijaan. – Elinvoiman käsitteellä on eri kulttuureissa ja traditioissa omat nimensä. Hoitojen taustamusiikkina soi yleensä Bach. – Kirjonnassa yhdistyvät käden, sydämen ja aivojen liitto käytännön työksi. Samalla 5.4. Luonto, sielu, mieli ja keho yhdistyvät myös hänen tavassaan pitää huolta terveydestään. Sielun peili 107 . Ensin usein juodaan teetä ja jutellaan, sitten hoidetaan, ja lopuksi puretaan kokemuksia. Terapiatyönsä ohella runous on hänelle tärkeä vuorovaikutuksen väline myös henkisyydessä. Esimerkiksi keskiviikkona 15.2.2023 Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola pohtii Forum Humanum -luennollaan, mikä muuttuu Suomessa Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Linnut lentävät siemenet siivissään kylvämään idut uuden ajattelun aihiot kantamaan myötätunnon rihmastoja sotilaiden soluihin. Se on upeaa arjen mystiikkaa, virtauksen ja muodon dialogia, hän iloitsee. Sinikka on ollut vuodesta 1983 saakka kasvissyöjä. Usein hän pukee runoksi luontoa, sielun, mielen ja kehon – ihmisten, ihmisyyden, koko maailmankaikkeuden yhteyttä feminiinisestä, moniulotteisesta runsaudesta käsin, kuten runossaan Uuden syntymää : Maaäiti on luonut naisen kehosta kasvualustan synnyttää siemenet väkivallan voimia vastaan. – Lapsena esiinnyin monesti 1700-luvulta peräisin olessa Petäjäveden vanhassa hirsikirkossa ja lausuin siellä runoja, kertoo Keski-Suomessa Petäjävedellä syntynyt, 76-vuotias Sinikka, joka asuu Kulosaaressa yhdessä elämänkumppaninsa kanssa. Olen syönyt valtavasti antibiootteja, onneksi olen päässyt niistä eroon. Mistä löytyy äitien rintareppuun turvallisuuden tuoksu. Sinikan mielestä henkisen ulottuvuuden avulla ihmisen on mahdollista vähentää egon roolia elämässään ja päästä kurottamaan korkeammalle. – Olennaista terapiatyössä on mielestäni myös tila, joka hiljaisuudellaan ja estetiikallaan toimii osaltaan hoitavana elementtinä. Vuonna 1993 perustettu Forum Humanum ry. Ihmisten kohtaamisissa hän saa hyödyntää monipuolista työkokemustaan nuorisotyön, nuorisoseuratyön, kulttuurin, kulttuurituottajan ja -suunnittelijan saroilta. Tutustu Sinikka Haapasen Valon tilaan netissä www.valontila.fi. Puhtaalla ruokavaliolla, säännöllisellä rukousmeditaatiolla, joogaamisella ja päihteettömyydellä Sinikka pitää borrelioosin kurissa. Aineen aika on ohi on keveyden aika. Henkisyys on elämänvoimaa, jota ei voi suorittaa mitenkään ulkoisesti, vaan se on osa ihmisyyden ydintä. – Bachin musiikki kutsuu enkelit tilaan, Sinikka perustelee. Hän on edistänyt myös nuorten kulttuuripalvelujen saatavuutta Helsingissä. Olennainen tekijä hänen työssään on ollut vahvistaa ja tukea nuoren luovuutta, kulttuuristaja sosiaalista pääomaa niin toiminnan kuin nuoren kohtaamisen kautta. Eläkkeelle hän jäi Helsingin kaupungin Nuorisoasiankeskuksen kulttuurisuunnittelija toimesta. – Osittain se on eettinen valinta, puhtaasti ainakin hyvinvoinnillinen. Viitisentoista vuotta sitten kahtena perättäisenä kesänä olen löytänyt ihostani punkin. Hoidolle Sinikka on varannut aikaa tunnista reiluun kahteen. Forum Humanum tarjoaa areenan henkisestä ulottuvuudesta kiinnostuneelle yleisölle sekä välittää laaja-alaisesti tietoa eri ajattelumalleista, järjestelmistä, uskonnoista ja filosofioista. Hän sain elämäntyöstään ensimmäisen valtakunnallisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon. Runous on kiehtonut Sinikkaa lapsesta saakka. Mistä syntyy sotien lääkäreille kädet hoitaa lapsen silmiin parantava luottamus. Valon tilassa Käden, sydämen ja aivojen liitto yhdistyvät myös Sinikan hoitotilassa eli Valon tilassa. Punainen liha yksinkertaisesti sulaa niin huonosti, että minulle tulee siitä huono olo, hän kertoo, ja korostaa, että henkisyys on myös konkreettisia, arjen hyvinvointitekoja. – Molemmilla kertaa on noussut rengas, toisella kertaa ovaalin muotoinen, toisella kertaa punainen rengas. vietetään Forum Humanumin 30-vuotisjuhlaa. Kipujen kesinä Sinikalle avautui uusi ulottuvuus. Kirjontatöitä tehdessään Sinikka laskeutuu meditatiiviseen tilaan. Valon tilassa yhdistyvät lempeät värit, monin tavoin tuikkivat valot, Sinikan meditoiden kirjotut käsityöt, hänen runoutensa sekä aito kohtaaminen ihmisen kanssa. Herättämään tietoisuuden tajunnan laskemaan aseet luomaan lepo rauha. Guru-Gita – Mestarin laulu on tuhansia vuosia vanha, intialainen pyhä teos, joka kertoo valaistuneeseen opettajaan liittyvästä korkeimmasta salaisuudesta. Kristillisessä traditiossa se on Pyhä Henki. Rakkainta hänelle muotokielenä kuvioissa on jugend. Kevättalven luentosarjan päättää 5.4.2023 Taavi Kassilan kääntämän ja tulkitseman Guru-Gitan julkistamisluento. Hän alkoi tehdä pellavapohjalle ornamenttikirjontatöitä. Ne kuumottivat, olen kuumeillut ja voinut huonosti. – Tosin lopullista totuutta siitä, että minulla olisi borrelioosi, en ole saanut. Kun havahduin tähän, tunsin syvää rauhaa ja iloa, ja tunsin suurta merkityksellisyyttä toiminnastani seurakunnassa. – Runo muodostuu valoa kantavaksi kentäksi, joka elävöittää sisäisesti, kohottaa ihmisen henkistä luonnetta ja avaa yhteyden ihmisten välille, hän sanoo. ja uskomukset. Sinikka on toiminut ja toimii edelleen lukuisissa kansalaisjärjestöissä, kuten Forum Humanumissa sekä myös seurakunnassa. on uskontoihin, erilaisiin ajatussuuntiin ja henkisiin kehitysjärjestelmiin sitoutumaton yhdistys, joka järjestää avoimia Studia generalia -tyyppisiä luentoja Helsingissä, tänä vuonna kevättalvella keskiviikkoisin kello 18 Metsätalolla Unioninkatu 40:ssä
Ruotsalaisen legendan mukaan laskiaispullan kehitti leipurioppilas, jota leipurimestari uhkasi raipan iskuilla. Useimmat ihmiset kokevat paaston lisäävän monipuolisesti fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja pyrkivät tästä syystä paastoamaan säännöllisesti kerran, pari vuodessa. Tuossa kivellä hiljennyin rukoilemaan vasta, ja sain tunteen rintaani kuin Taivahasta. Olen kauan odottanut sinulta kukkaa uutta, etkö ole tahtonut vai saanut siihen tilaisuutta. Tänne aina huoleni ja kipuni jättää saan, olenhan sinun kanssa tämän maan. Tarina kertoo, että oppilas täytti ison pyöreän pullan ruotsalaisten rakastamalla mantelimassalla. Olkoon tapaamispaikkana kaupunki tai salo, sinä olet ollut mun silmilleni päiväni valo. Otathan taas pian yhteyttä ikävöivään minuun, jotta voisin taas vartalollani painautua sinuun. Eihän minulla ole ollut edes ketään toista, ei kukaan samoin minun ikävääni poista. helmikuuta. Esimerkiksi Yhdysvaltain ilmailuja avaruushallintovirasto NASAn puhtaan ilman tutkimus Clean Air Study keskittyi löytämään yksinkertaisia, mutta toimivia tapoja suodattaa avaruusasemien ilmaa – ja se paljasti, että tavallisilla huonekasveilla on puhdistavia supervoimia. helmikuuta. Runebergin päivä on ollut merkittynä kalenteriin vuodesta 1950 lähtien. Raimo Haaja Sinun kanssasi Ruusun, jonka kerran sinulta sain, siitä on aikaa ja kukkakin kuivunut vain. Paastosääntöjen mukaan tuolloin ei tulisi nauttia eläinkunnan tuotteita, kalaakin voi syödä vain rajoitetusti. 108 ?Sielun peili •. Runebergintorttuna tunnetun leivonnaisen resepti oli alkujaan melko pelkistetty korppujauhoista ja muruista tehty leivonnainen. Raimo Haaja Rovaniemeläinen Raimo Haaja ilahduttaa lukijoita runoillaan Sielunhoitoa ja Sinun kanssasi. Suuri paasto eli pääsiäistä edeltävä aika on ortodokseille harras. . J.L. Lähetä runosi sähköpostiosoitteeseen reetta.ahola@karprint.fi Luonnolliset ilmanraikastajat ruukussa Viherkasvien, kuten viirivehkan, tuoksutraakkipuun, limoviikunan tai isoanopinkielin avulla voi puhdistaa kodin ja toimiston huoneilmassa olevia epäpuhtauksia. Periaatteessa paasto sopii kaikille terveille aikuisille, mutta pitkäaikaissairaiden tulee varmistaa lääkäriltä, sopiiko se. Paastoaminen voi olla vaarallista esimerkiksi lapsille, raskaana oleville, sydänsairaille, syömishäiriöihin taipuvaisille, monisairaille, diabeetikoille ja vanhuksille. Oppilas säästyisi rangaistukselta, jos hän keksisi kaikkia muita paremman pullan. Siksi, kun huolien taakka taas harteilla tuntui, täällä se olihan pian kuin silkkihuntu. Mestarin mielestä tulos oli niin hyvä, että oppilas säästyi raipan iskuilta. helmikuuta ja laskiaistiistai 21. Runebergin päivää liputetaan sunnuntaina 5. Ilahduta sinäkin. helmikuuta. Elimistön tarvitsemat aineet on saatava kasviravinnosta. Pulla ruskistettiin voissa ja höystettiin rusinoilla sekä korinteilla 1600-luvun Saksassa. Minä olen aina rakastanut sinua sanoin, vaikka merkkiä kauan jo rakkaudestasi anoin. L. Herätä kroppa ja mieli kevääseen . Se nautittiin silloin normaalisti maidon kera. Tänä vuonna kansallisrunoilija J. Enhän tänne tule edes koskaan enää, täällä mun syömmeni ja sieluni lepää. Herkuttelukin ylläpitää perinteitä. Ajassa •. Laskiaissunnuntai on tänä vuonna 19. . Lieko täällä käynnyt olentoa toista muuta, joka antaa halauksen puille sekä suuta. Laskiaispullaa pidetään keskiaikaisen paaston ajan edellä nautittujen rasvaisten ruokien jäänteenä. Uskon, että vain sinun kanssasi aukenee aamunkoi, ja vai sinun kanssasi turvassa elää voi. Mehupaasto onkin oiva keino herättää henkiin talven nuuduttama kroppa ja mieli. Paastolle on useita syitä: uskonnollisia, terveydellisiä ja lääketieteellisiä. . Paastomehuja on myös kaupoissa runsas valikoima valmiina. Runebergin päivänä herkutellaan hillosilmällä ja sokerikuorrutuksella koristelluilla runebergintortuilla. Juureksista ja kasvisista saa raikkaita ja lisäaineettomia paastomehuja itse tehokkaalla mehupuristimella puristaen. Kun löysin tämän polun ja astuin ensi kerran, tunsin, kuin olisin ollut kämmenellä Herran. En tiedä vieläkään, kuulummeko yhteen, siihen vastaa kai aika, joka kulkevi eteen. Tänne luontoon huoleni aina jättää saan, täällä olenhan kuin yksi kasvi maan. Kevättalvella ajankohtaista: Huonekasvien mullanvaihto. Runeberg söi näitä mielellään aamiaisryyppynsä kanssa. Runoratsu Sielunhoitoa Taas on allani tuttu metsäpolku, siinä on hyvä astua, rauhaisaa kulku. Pääsiäiseen saakka kestävä, 40-päiväinen ortodoksinen suuri paasto alkaa tänä vuonna laskiaistiistain jälkeen keskiviikkona 22. Pullan alkuperämaaksi arvioidaan Saksaa
Aiheina ovat mm. Sielun peili 109 . Mielenrauhan saavuttanut saa helpommin vakaan ja jatkuvan yhteyden sisäiseen, korkeampaan Itseensä. Ajatusjoogamenetelmä sisältyy Kirjeopisto Vian rajajoogan kurssiin. Videot voit katsoa myös myöhemmin. • Sinä suhtaudut asioihin ja tilanteisiin järkevästi ja rauhallisesti. Rajajooga onkin ”kuningasjoogaa”. Ajatusharjoituksia voi tehdä istuen, kävellen tai arkiaskareiden lomassa. A jatusjoogan harjoittamisen tavoitteena on sisäinen rauha, mielentyyneys, keskittymiskyky, ajatusten hallinta, looginen positiivinen ajattelutaito, luonteen jalostuminen, harmoniset ihmissuhteet, tajunnan avartuminen ja tietoinen jumal’yhteys. Ohjaajana on rajajooganopettaja Elina Kakko. Tutustu Via-Akatemiaan suorassa YouTube-lähetyksessä Viikonvaihteessa 10-12.2.23 RTV:n YouTube-kanavalla suorassa lähetyksessä esitellään Via-Akatemian toimintaa. Ajatusjooga sopii ihmiselle, joka tahtoo työskennellä itsensä kanssa sisäisen Mielenhallinnan harjoittaminen rauhoittaa monin tavoin.. Ajatusjoogassa ihmisen henkisen itsekasvatuksen muutosvoimana on looginen, positiivinen ajattelutaito. Ajatusjoogalla on kuitenkin mielenhallinnan kautta tasapainottavia vaikutuksia myös kehoon. Toista seuraavia mantroja 3–5 kertaa. Ajatusjooga on rajajoogaa, eikä menetelmään sisälly fyysisiä harjoituksia. Kaksivuotinen ajatusjoogakoulu aloittaa 25.3.23 hybridiopetuksena. Käytä syvähengitystä. Ajatusjoogaa harjoitetaan ensin omaan henkiseen kasvun edistämiseen ja henkisen itsenäisyyden kasvattamiseen. Ajatusjooga-palstaa Sielun peilissä pitävä Elina Kakko on kasvatustieteen maisteri, musiikkipedagogi, koulutettu hieroja, voice massage-terapeutti™, filosofinen praktikko, joogaopettaja SJL® ja Via-Akatemian rajajoogaopettaja. Anna itsesi tuntea mantran vaikutus. Tämä on ajatusjoogan ainutlaatuinen erityispiirre. Kokoontuminen on kerran kuukaudessa lauantaisin. Ajatusjoogaa voi harjoittaa omasta elämänkatsomuksestaan käsin. Ajatusjoogassa käytetään tarkkaan muotoiltuja suomenkielisiä lauseita, joita kutsutaan ajatuskaavoiksi, mantroiksi. Käytä sinä-muotoa, jolloin sisäinen, korkeampi Itsesi puhuu arkiminällesi. Hänellä on toiminimi Pro VitalHarmonia, www.provitalharmonia.com Tavoitat Elinan sähköpostilla elina.kakko@via.fi eheyden saavuttamiseksi ja kasvaakseen henkisesti, muuntamalla ajatteluaan rakentavalla, järkevällä ja realistisella tavalla positiiviseksi. Kirjeopisto Vian rajajooga ja ajatusjoogamenetelmä, Kirjeopisto Vian rajajoogan filosofia, looginen positiivinen ajattelu ykseyden luojana ja sillanrakentajana eri teiden välillä, hyvedialogi, kehollisuus ajatusjoogassa sekä ajatuksen voiman ja ajattelutaidon merkitys uuden luomisessa. Tarkka muotoilu tarkoittaa sitä, että mantrat ovat sisällöltään ja muodoltaan loogisia ja positiivisia. •. Kahden opintovuoden aikana käymme systemaattisesti läpi rajajoogan peruskurssin. Rajajooga on erittäin vanha, joogan meditatiivinen muoto. Sana ”raja” tarkoittaa kuningasta. Mielenrauhaa lisäävän ajatusjoogaharjoituksen teet seuraavasti. • Sinä olet rauhallinen ja tasapainoinen. Ajatusjooga on ajatuksin tehtävää meditaatiota ja mietiskelyä. • Sinulla on oikein hyvä ja rauhallinen olo. Joogan eri muotoja on paljon, ja lisää keksitään koko ajan. Oikeanlaisen mielenhallinnan tuloksena mielenrauha lisääntyy. Sinun on mahdollista osallistua etäyhteydellä tai paikanpäällä Kemissä. Kun harjoitAjatusharjoituksia voi tehdä istuen, kävellen tai arkiaskareiden lomassa. Ajatusjooga •. • Sinun ajattelusi on järkevää ja johdonmukaista. Hän työskentelee musiikkipedagogina ja joogaopettajana musiikkiopistossa ja seutuopistossa Kemissä sekä Via-Akatemiassa rajajoogan ja ajatusjoogamenetelmän opettajana. Nimi viittaa rajajoogan harjoittamisen tavoitteeseen: mielen tahdonalaiseen hallintaan ja sen kautta tapahtuvaan yhteyteen korkeimman Itsen kanssa. Katso lisätietoja: www.via.fi Ajatusjooga on henkinen itsekasvatusmenetelmä taja vahvistuu ajatuksiltaan ja ymmärrys lisääntyy, hän voi harjoittaa ajatusjoogaa ihmiskunnan ja maapallon auttamiseksi
Hän oli saanut seitsemäntoista ikäisenä ensi kerran kosketuksen henkimaailmaan. Elämän virran tukokset Mervi korostaa, että tunnelukot ovat ihmisen henkisen kehityksen merkittävimmät esteet, ja ne tuovat elämään myös monenlaista fyysistäkin harmia. Kirjassaan Höyhenet poluillani , meedion ja hypnoterapeutin työssään sekä henkisissä pohdinnoissaan Mervi käsittelee ennen kaikkea tunnelukkoja ja niiden merkitystä elämän kaventajina sekä ratkaisukeskeisiä tapoja päästä tunnelukoista irti. Ne ovat tärkeitä myös hänen työkunnolleen. – Sen kuinka kehon energiaan jääneet käsittelemättömät tunteet tukkivat elämän energian virtaamisen. Muutto Iso-Britanniaan ja sen viidenneksi suurimpaan kaupunkiin Sheffieldiin oli melkoinen hyppy lapsuuden maalaispitäjästä Venäjän rajan tuntumasta! Mervi kertoo, että vuonna 1994 Suomen liityttyä EU:hun muuttaminen oli kuitenkin byrokratian osalta helppoa, esimerkiksi työlupia ei enää tarvittu. Henkisessä kehityksessä Merviä kiinnostavat menneiden elämien karmalliset haasteet. Siellä sain kirkon kokeneiden meedioiden opastuksella turvallisesti tutustua henkimaailmaan ja yhteyden avaamiseen. Hoidettavani voi siten palata ajassa taaksepäin johonkin toiseen elämään, jossa hänellä jäi ehkä jotain kesken. – Hypnoterapian regressiota voidaan käyttää lapsuuden sisäisen lapsen käsittelemättömien tunteiden avaamiseen. – Meillä oli perinteinen pieni maatila lehmineen. 110 ?Sielun peili T yynenä kesäiltana, kun jostain kaukaa kantautuu vienoa savunhajua, saatan tuntea kaipuuta Suomeen, muutoin hyvin harvoin, pohdiskelee vuonna 1994 Iso-Britanniaan muuttanut Mervi Bergström. – Toki liikealan, muotibusineksen ja henkisen elämän välillä onkin iso ero, mikä tuntuu ristiriitaiselta, mutteivät ne kumpikaan ole elämästä irrallisia, vaan ihmisen asioita! Elämä luuti Merviä monin tavoin. Se alkoi taas kolkutella Mervin sielua ja herätti mielenkiintoa. Monenlaiset ihmiset hakevat Merviltä apua. Mervi opiskeli mediaalisuutta, valmistui hypnoterapeutiksi ja kävi menneiden elämien regression jatkokoulutuksen. – Henkisen elämäni alussa koin varmasti monelle ”uuden elämän” löytäneelle tyypillisen hurmos-vaiheen. Olo tuntui kuitenkin ristiriitaiselta. Vertaistukea etsijöille Kaupalliselle alalle opiskellut Mervi työskenteli muotimaailmassa. – Suomi on täällä kyllä läsnä Outokummun terästehtaan muodossa kotoisine kyltteineen, tosin tämän vuoden alussa Outokumpu myi Sheffieldin toimintonsa. Se, miten tietyt teemat toistuvat ihmisen elämässä niin kauan, ennen kuin hän on valmis kohtaamaan ne. – Avioliittoni hajosi, masennuin. Sen avulla voidaan myös palata ”siihen aikaan ja paikkaan”, josta löytyy syy siihen, miksi tietyt teemat, ”oppiläksyt”, toistuvat. Hän asuu Sheffieldissä Pohjois-Englannissa, noin 260 kilometriä Lontoosta luoteeseen. Hän kertoo, että kivuliaan sielunsa synkän yön aikana hän sisäisti kehon energiakeskusten eli chakrojen merkityksen henkisessä kehityksessään. Tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Mervi on kotoisin Heinävedeltä Pohjois-Karjalasta. – Heitä kaikkia yhdistää kuitenkin yksi asia: Halu ymmärtää, mistä heidän negatiiviset tunnetilansa ja pelkonsa tulevat ja miten he voivat vapautua niistä. Sielun elämä elämien välillä Mervi halusi vielä enemmän syvyyttä sielunpolulle ja ihmisen ymmärtämiseen. – Vaatebusiness-alalla ollessani tutustuin reikiparantajanaiseen, joka vei minut paikallisen spiritualistisen kirkon avoimeen piiriin. Tietoiseksi tuleminen eheyttää sielun. Vuonna 2016 Mervi kirjoitti kirjan Höyhenet polullani . Kokemus avaa omaa sielunpolkua ja antaa perspektiiviä elämään. – Tunnelukot ovat niitä käsittelemättömiä tunteita, jotka olemme haudanneet energiakehoomme. Suomessa hän on käynyt viimeksi vuonna 2016. Ne eivät vain aiheuta fyysistä, psyykkistä, emotionaalista ja henkistä epätasapainoa, vaan estävät yhteytemme korkeimpaan voimaan, tarkentaa Mervi. Se on myös tarina siitä, miten näkijän yhteyteni avautui, Mervi kertoo. – Kirjani on rehellinen ja raadollinen henkisen etsijän tarina. Se on tarina sieluni synkästä yöstä. Kirja on Merville sekä itsetilitystä että vertaistuellinen kädenojennus muille itsensä ja elämänsä tarkoituksen etsijöille. Kouluun mentiin 26 kilometrin matka linja-autolla. – Valmistuin viime kesänä arvostetusta Mervi Bergström iloitsee, että henkimaailman energiassa ihminen pystyy tuntemaan ehdottoman rakkauden, ykseyden ja eheytymisen.. Teksti: Reetta Ahola Kuva: Mervi Bergström tavallaan katosi – vain tämä uusi tuntui merkitykselliseltä. Työssäni autan ihmisiä eteenpäin heidän sielunsa polulla. Todellisuus Tietoiseksi tuleminen eheyttää sielun Aamun ja illan hiljentymishetket tarjoavat Mervi Bergströmille sielun ruokaa
Siihen laajentuneen tietoisuuden tilaan, missä olet sieluna, henkienergiana, fyysisten inkarnaatioidesi välillä. – Life Between Lives® (LBL-regressio) on syvässä transsitilassa tapahtuva matka henkimaailmaan. Löytöeläinkodista ottamansa kaksi kissaa tuovat sekä esteettistä iloa että henkistä avaruutta Mervin elämään ja seuraa myös. Mervin 19ja 20-vuotiaat pojat asuvat vielä osittain kotona. Päivä yleensä päättyy illan lukuhetkeen. Mervi naurahtaa, muttei sulje pois ajatusta elämänkumppanista. – Hänen yli 30 vuotta kestänyt elämäntyönsä käsittää yli 7000 dokumentoitua LBL-regressiota, ja Newtonia pidetäänkin henkisen hypnoosiregression uranuurtajana. Sielun peili 111 . n Tutustu tarkemmin: www.mervi-bergstrom.com. Mervi uskoo, että oman itsen kokeminen ikuisena, kuolemattomana sieluna vapauttaa elämään liittyvistä peloista ja tarjoaa mahdollisuuden suurempaan henkiseen kasvuun. Mervin mukaan LBL-regression tarkoituksena on auttaa ihmistä pääsemään kosketukseen todellisen sieluolemuksensa kanssa, jotta hänellä on työkaluja ymmärtää paremmin nykyisen elämänsä tarkoitusta ja sielunsa kehitystä. Kehon ruokaa hän saa pitkillä kävelyja juoksulenkeillä. Michael Newton -instituutista Suomen ensimmäiseksi Life Between Lives® -ohjaajaksi. – Otin kissat kymmenisen vuotta sitten itselleni iloksi ja poikiani kasvattamaan sielukkuudellaan, opettamaan heille vastuunkantoa sekä tuomaan luonnon osaksi kaupunkielämää. Mistä sellaisen löytäisi ja mihin hänet tässä erakkoelämässäni laittaisin. – Tuo kokemus auttaa sinua näkemään elämäsi uudenlaisesta, korkeamman tietoisuuden näkökulmasta. Joka päivä sielun ruokaa Mervi tekee työtään kansainvälisesti suomen ja englannin kielellä netin kautta. Saat selvyyttä siihen, miksi sielusi valitsi juuri ne lähtökohdat, ihmissuhteet ja haasteet, joita saatat kokea nykyisessä elämässäsi – syyllistymättä ja syyllistämättä. – Minun on saatava sielun ruokaa joka päivä, Mervi korostaa. Kunnostaan hän huolehtii henkisesti ja fyysisesti. Mervi pitää aamuisin ikioman hiljentymishetkensä, jolloin hän kirjoittaa tai lukee henkistä kirjallisuutta, usein hypnoterapiaan liittyvää kirjallisuutta tai muutoin pohdiskelee elämää tai vain on elämän virrassa. 28-vuotias tytär asuu jo omillaan. LBL-hypnoosiregression on kehittänyt nyt jo edesmennyt amerikkalainen tohtori Michael Newton. Mervi määrittelee, että Life Between Lives® eli ”Elämä elämien välillä” -hypnoosiregressio jatkaa siitä, mihin menneiden elämien regressio loppuu. – Uusi kumppani. Newton on kirjoittanut muun muassa Suomessakin ilmestyneet, Kustannus Oy Taivaankaaren julkaisemat Sielujen matka ja Sielujen kohtalo -kirjat. Henkimaailman energiassa tunnet ehdottoman rakkauden, ykseyden ja eheytymisen, hän kannustaa. Hänen työkirjonsa koostuu tunneterapiasta, meditaatioja regressio-ohjaajien kouluttamisesta, ja lisäksi hän pitää lyhyempiä henkisen kehityksen kursseja. Ruotsissakaan ei ole kuin yksi LBL-ohjaaja
Toimin ennustajana, unien tulkitsijana Toimin ennustajana, unien tulkitsijana ja selvänäkijänä puhelimitse ja selvänäkijänä puhelimitse koko Suomessa. Lue lisää via.?/kurssit/ AJATUSJOOGAKOULU Menetelmänä looginen positiivinen ajattelu Ajatusjoogakoulu vuosina 2023–2024. ja ilm. ja 10.6. klo 18–20 Ajatusjoogakoulu aloi aa 3/2023 hybridinä (kesto 2 vuo a) aja elun lainalaisuudet tunne-elämän tasapaino aminen sisäinen rauha ja onnellisuus henkinen kasvu tajunnan avartuminen etoinen yhteys Ikuiseen Itseen Kurssimaksu 30 € sisältää rajajoogan aloituskirjan Tyyne Ma lainen ja Mirja Salonen, Kirjeopisto Vian rajajoogan kurssi. elina.kakko@via.fi 050 562 2688 Kirjeopisto Vian rajajoogan kurssin ja ajatusjoogamenetelmän perusopetus. ja 10.6. menetelmän perusopetus. Hybridi: Zoom ja Kemi. Tietoisuus meissä kaikissa odottaa, että lennämme yhdessä, keveyteen. elina.kakko@via.fi 050 562 2688. ter u.seppanen@via.. Yhteistyössä Via ry:n ja KSL:n kanssa. Tied. 050 567 9630 Elina Kakko 050 562 2688 Ilm. Koulutus Tulkintaa Sielun Sielun peili peili. ja ilm. Kokoontumiset kevään aikana lauantaisin klo 11.00–13.30 Tule mukaan ajatusjoogakouluun 2023–2024 Saavuta sisäinen eheys Via-Akatemia Yhteistyössä Via ry:n ja KSL:n kanssa. elina.kakko@via.fi 050 562 2688 25.3., 15.4., 13.5. Quantia www.quantia.fi ELÄ KOKONAISENA, OIVALLA VALINTOJESI ARVO, KUKOISTA AITONA, UPEANA SINUNA. Haluamme auttaa sinua avaamaan siipesi. koko Suomessa. Opetuskirjeet I–IV Ohjaajat: Ter u Seppänen ter u.seppanen@via.. Tied. Kokoontumiset kevään aikana la klo 11.00–13.30 25.3., 15.4., 13.5. ja ilm. www.via.fi Kirjeopisto Vian rajajoogan kurssin ja ajatusjoogaTule mukaan ajatusjoogakouluun 2023–2024 Saavuta sisäinen eheys Via-Akatemia ajatusjoogakouluun 2023–2024 AJATUSJOOGAKOULU Menetelmänä looginen positiivinen ajattelu Tied. Olen kokenut ja luotettava ennustaja. TULE MUKAAN Saavuta sisäinen eheys Via-Akatemia AJATUSJOOGAKOULU Menetelmänä looginen positiivinen ajattelu Ohjaajana rajajooganopettaja Elina Kakko. Ohjaajana rajajooganopettaja Elina Kakko. Hybridi: Zoom ja Kemi. Ekovakaus tarjoaa Ekojoogakävelyitä ja luonto-ohjauksia ryhmille ja yksityishenkilöille vaikuttavissa luontoympäristöissä pääkaupunkiseudulla. Palvelemme Sinua 112 AUTTAMAAN ASETETTU JAANA 0700 82450 ENERGIAPARANNUS, NÄKIJÄ valo22.com | 2,53 min+pvm www.caritaelo.fi www.caritaelo.fi 0700 510 76 0700 510 76 (2,00€/min + pvm.) (2,00€/min + pvm.) Carita Elo Carita Elo Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Olen kokenut ja luotettava ennustaja. ja 10.6. Hybridi: Zoom ja Kemi. Oletko valmis. Kirjeopisto Vian rajajoogan kurssin ja ajatusjoogamenetelmän perusopetus. Haluatko sinä lennähtää lentoon. Ohjaajana rajajooganopettaja Elina Kakko. Kokoontumiset kevään 2023 aikana lauantaisin klo 11.00–13.30 25.3., 15.4., 13.5. K uv a: H an na /K uv am ui st o Luontoherkkyys-ohjaaja Susanna Hänninen susanna.hanninen67@gmail.com +358405464797 Ekovakaus.fi Tutustu ajatusjoogaan! @via.akatemia Pohdi avat teemat: Verkkokurssi Zoom-yhteydellä (livekurssi) 22.11
Näyttelyssä on yli 20 erilaista leikkiä. Puutarha on jaettu viiteen erilaiseen leikin saarekkeeseen, jotka edustavat erilaisia leikkitieteellisiä luontotyyppejä: hassuttelu, luovuus, seikkailu ja tutkiminen, uskallus sekä välittäminen. in fo Tarot-tulkitsija Irmeli 0700-84808 2,34€/min+pvm info@fehu.fi 2,32 € min+pvm. Leikin voima -näyttelyn tavoitteena on lisätä ymmärrystä leikin merkityksestä ja kannustaa kaikkia – niin lapsia kuin aikuisiakin – heittäytymään leikin maailmaan. PL 50, HKI 25 www.tarjasahari.. helmikuuta avautuneen Leikin voima -näyttelyn pääsanoma on leikin ja leikkisyyden tärkeys meille kaikille iästä riippumatta: leikki on onnellisen elämän perusta. Korut ja lahjat MEDIAMYYNTI: Sirpa Hornaeus 040 753 8555 sirpa.hornaeus@karprint.fi ILMOITUSAINEISTOT: he.ilmoitukset@karprint.fi. 0700 82585 w w w .e la m an o h ja aj a. Akseli Gallen-Kallelan lasimaalaukset koskettavat ajankohtaisuudellaan Havainnekuva Heurekassa 4.2.2023 avautuneesta Leikin voima -näyttelystä. Leikki on universaalia, luonnollista ja välttämätöntä ihmisen kokonaisvaltaiselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille. Leikin maailma -näyttely on rakennettu leikkitieteellisen puutarhan muotoon. 113 ALICE ALICE näkijä, meedio, parantaja kyky ollut jo lapsena autan eteenpäin kaikilla elämän osa-alueilla 0700 51077 0700 51077 /1,98min+pvm PL 12, 20501 TURKU Käynti-soittoajanvaraus=044 3000516 044 3000516 113 Elämänohjaaja AVA Näkijä, Parantaja 2,38 €/min + ppm p. pl50 hki 25 HENKINEN NÄKIJÄ-TUKIJA KAARINA Palvelen sinua: Puhelin, Zoom, s-posti, kotikäynti Ilman ajanvarausta 0700-515 010 (1,69€/min+pvm) WWW.KRISTALLISILTA.FI p. Leikki kuuluu kaikille Tiedekeskus Heurekassa Vantaan Tikkurilassa 4. Näyttely myös puolustaa lasten oikeutta olla lapsia ja muistuttaa aikuisia sisäisestä lapsestaan. 041-535 7571 kristallisilta@hotmail.com Verkkokaupastamme löydät tuhansittain elämäniloisia yllätyksiä – jokaiselle oma pieni ihmeensä! Tutustu ja ilahdu osoitteessa www.kuukorento.fi Myymälämme palvelee osoitteessa Albertinkatu 6, 90100 Oulu KuuKorento Elämäniloisten Ihmisten Kauppa Tie itsetuntemukseen on parhaimmillaan hauskanpitoa! Tarot-tulkitsija ja henkinen auttaja Mirva Vilokkinen 0700 94002 2,38€/min Tulkintoja ajanvarauksella numerosta 040 7270106 (teen myös kirjallisia tulkintoja) Kivikauppa Qii Nettikauppa: www.qii.fi Näkijä, parantaja auttaja, opastaja Vera Valomeri 0700 833 64 PL 199, Hyvinkää (2,37 €/min + pvm) Neitsyt Marian energioilla voimaa valintoihisi! Näkijä-Auttaja Näkijä-Auttaja ANU JOHANNA ANU JOHANNA 0700 85008 0700 85008 2,53/min.+pvm 2,53/min.+pvm valorosael@gmail.com valorosael@gmail.com Kansallismuseossa Helsingissä 2.4.2023 saakka kestävässä Akseli Gallen-Kallelan pitkää uraa ja kansainvälisesti tunnetun taiteilijan monipuolista tuotantoa esittelevästä näyttelystä kannattaa GallenKallelan tunnetuimpien maalauksien ohella poimia myös hänen lasimaalaushelmensä ”Rauhan palmu” (Kristuksen käsi) vuodelta 1897 sekä ”Suomi herää” vuodelta 1896. TARJA SAHARI 0700-9-3008 PARANTAJASELVÄNÄKIJÄ Selvänäkijä Stiina Sahari 0700-9-3009 2,95/min.+pvm. Molemmat ovat Tarvaspäässä, Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemaan ja vuosina 1911-1913 Espooseen rakennuttamassaan ateljeessa. Kulttuuri •. Tulkintaa •
kello 14.30 ohjaan Anahata-sointurentoutuksen, joka kutsuu kehoa ja mieltä matkalle oman sisimmän alkulähteelle – luonnollisesti ja miellyttävästi äänimaljojen ja gongin soinnuin. kello 14.30 luennon Muinaiset harmoniset äänet kutsuvat rauhoittumaan. Luennolla Tiina avaa äänimaljojen monia mahdollisuuksia kehon, mielen ja sielun rentouttajana. Nähdään Joogafestival Helsinki – tapahtumassa osastollamme C6! Anne Matero innostaa. – Sunnuntaina 5.3. Hän myös kannustaa osallistumaan joogafestareilla kokemuksellisille luennoille. – Valmistuin Peter Hessin assistenttina työskenneltyäni menetelmän opettajaksi loppuvuodesta 2009 ja sain opetuslisenssin Suomeen vuonna 2010, jolloin yritykseni Medi-Sound Ky ja Suomen PH® Akatemia perustettiin. Peter Hess® -äänimaljametodin Suomen tuonut ja sen opetusta Suomessa järjestävä Anne Matero on ollut joogafestareilla näytteilleasettajana jokaisena kymmenenä kertana. On suuri ilo saada olla mukana tässä suuressa ja kasvavassa “sointuperheessä”. – Tapahtuma on hyvin järjestetty, tarjontaa on hyvinvoinnin saralta runsaasti ja laaja-alaisesti, paljon, paljon enemmän kuin ainoastaan joogan eri muotoja. Kun äänimaljoja käytetään tietoisesti keholla terveyden vahvistamiseen, voi niiden hyvää oloa tuottava vaikutus ulottua rentoutumisen tuoman mielen rauhoittumisen kautta unen laatuun sekä kivun lievitykseen saakka. Annen osastolla on myös mahdollisuus tutustua erilaisiin äänimaljoihin ja sointukelloihin sekä sormipianoihin, ja hankkia itselleen ikioma äänimalja. Luennot tarjoavat valtavasti tietoa ja raikkaita näkökulmia itsensä fyysiseen ja henkiseen kehittämiseen. Kevättalven tapahtuma on järjestyksessään kymmenes. Anne kertoo, että Peter Hess® -äänirentoutusmetodille nimensä antanut, saksalainen Peter Hess on fyysisen tekniikan insinööri ja pedagogi. Helsingin Kaapelin joogafestareilla saa konkreettisesti kokeilla, miltä äänimaljan vaikutus tuntuu. Menovinkki •. Tapaan opettajakollegoitani vuosittain Saksan Instituuttimme järjestämässä Peter Hess® Akatemioiden tapaamisissa ja jatkokoulutuksissa, jonne meitä saapuu ympäri maailmaa yli 22 eri maasta ja kansallisuudesta. Peter Hess® -äänirentoutusmetodin koulutettu ammattilainen, Koulutusja rentoutuskeskus Sointukylpylän yrittäjä Tiina Pitkänen pitää lauantaina 4.3. Teksti: Reetta Ahola • Kuva: Anne Matero J oogan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ystävät – harrastajat, ammattilaiset, kokeilijat – kokoontuvat viikonvaihteessa 4.-5.3.2023 Joogafestival Helsinki -tapahtumaan Helsingin Kaapelille. 114 ?Sielun peili •. Tällä hetkellä sitä opetetaan standardoidun opetussuunnitelman perusteella maailmanlaajuisesti 22 kansainvälisessä akatemiassa. n Peter Hess® -syvärentoutusmetodissamme lempeästi soitettavien äänimaljojen ääni ja värähtely kutsuvat sekä mieltä että kehoa rentoutumaan. Niihin voit tutustua: medi-sound.fi. – Osastollemme voi tulla nauttimaan varttitunnin henkilökohtaisesta äänimaljarentoutuksesta, Anne kertoo. – Paljon muutakin kuin joogaa jokaiselle Joka kerta joogafestareilla näytteilleasettajana ollut Anne Matero korostaa, että tapahtumasta sekä yleisö että näytteilleasettajat saavat runsaasti evästä hyvinvointiinsa ja työhönsä. Anne järjestää Peter Hess® -äänirentoutusmenetelmän koulutuksia ”livenä”,ja verkossa voi opiskella itserentoutusta. Joogafestarit ovat myös meille näytteilleasettajille merkittävä tapahtuma päivittää eri alojen tietoja, verkostoitua, vaihtaa ajatuksia sekä tavata samanhenkisiä ihmisiä, Anne toteaa ja innostaa osallistumaan tapahtumaan. – Anne Matero. Tule kokeilemaan! Anne kannustaa. – Peter Hess® -äänirentoutusmenetelmää on käytetty jo yli 35 vuoden ajan Saksassa. Hän tutustuttaa osastollaan kävijöitä Peter Hess® -äänirentoutusmenetelmään ja äänimaljahierontaan. Anne on opiskellut Peter Hess® -äänirentoutusmenetelmää vuodesta 2004 alkaen, ja osallistuu edelleen koko ajan alan jatkokoulutuksiin
H yvä E lämä 115 . . Tunnelmallisiin lukuhetkiin Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa suoraan kotiisi! www.kissafani.fi www.luontaisterveys-lehti.fi www.hevosmaailma.fi www.hyvaelama-lehti.fi
Jätä jälkeesi valoisampi tulevaisuus: unicef.fi/testamentti UNICEF_Testamentti-hyva-elama.indd 1 UNICEF_Testamentti-hyva-elama.indd 1 10.1.2023 21.07 10.1.2023 21.07. Testamenttilahjoituksesi voi muuttaa lapsen elämän. PAL.VKO 2023-10 600114-2301 Tulevaisuus ei tapahdu. Se rakennetaan