TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SENIOREILLE H yvä E lämä 1/2025 9,00 Tallinna on jälleen suomalaisten suosiossa • Sotalasten elämässä kaksi rankkaa erokokemusta • Kuuntelemisen taito on vuorovaikutuksen liima Toimittaja Petri Saraste Painonhallinta ei olekaan kiinni omista päätöksistä Hyväksyn mitä tuleman pitää • Tietokone näkövammaisen paras apuväline Neljättä syöpäänsä sairastava Iiris Anttonen: Valtaosa rintasyövistä paranee
Meille on tärkeää, että sinä voit hyvin! Koodilla TERVEYS15 -15 % ALENNUS. Tuotteemme on kehitetty laajan asiakaskuntamme toiveita ja tarpeita kuunnellen yhdessä alan parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Tuotteillamme on Avainlippu merkkinä kotimaisuudesta. www.terveyskaista.fi Hoida TERVEYTTÄ , älä sairautta! Kotimaiset ravintolisät ja vitamiinit hyvinvointisi ja terveytesi tueksi Terveyskaistan verkkokaupasta nopeasti ja luotettavasti! Terveyskaistan tuotevalikoima koostuu kotimaisista, terveyttä ja hyvinvointia tukevista vitamiineista ja ravintolisistä
Kun ihmiset ovat aktiivisempia, saattaa nukkumaanmeno viivästyä ja unet jäädä liian lyhyiksi. Lisääntyvä väsymyksen tunne liittyy yleensä valoisiin iltoihin ja univajeeseen. Olla kuin karhu, joka vaipuu talviuneen pimeimmiksi kuukausiksi. Etenkin jos mieliala on matala, saattaa esiintyä aamuyön valvomista. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto Puh. 040 729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 68 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 72 € Digilehti Kestotilaus, 8 numeroa 55 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 59 € Tilaa omasi! Seuraava lehti ilmestyy maaliskuun puolivälissä. Masentuneiden aivot ja muu elimistö reagoivat poikkeavalla tavalla runsaaseen valoon. www.karprint.fi Va ih toe htoj a hyvään eläm ää n Mari Ahola-Aalto 1/2025 H yvä E lämä Tervetuloa lisääntyvä valo MITÄ VANHEMMAKSI TULEN sitä tiukemmalle kaamosaika ottaa. Antaa itselleen mahdollisuus elää vuodenajan mukaisesti. Olivathan Tv-uutisetkin paikalla. Kun sisäinen kello pysyy paremmin 24 tunnin vuorokausirytmissä, myös unirytmi paranee. ISSN 2737-2758 (painettu) ISSN 2737-307X (verkkojulkaisu) Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. 050 462 8446 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Kristiina Hattberg Puh. Ilmiönä kevätväsymyksen yleisyydestä ei ole tarkkaa tietoa. Vuorokauden valoisa aika pitenee enemmän illasta kuin aamusta. Valon lisääntyminen saattaa myös pahentaa jo pidempään jatkuneita masennusoireita. Kannen kuva: The Baltic Guide -lehti Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. Moni selviääkin kevään edistyessä lyhyemmillä yöunilla kuin talven pimeinä kuukausina. Lisääntyvällä valolla on monia myönteisiä vaikutuksia. Nukkua joka päivä pitkään, tuntematta siitä ollenkaan huonoa omaatuntoa ja tehdä juuri sen verran asioita päivän mittaan kuin jaksaa. Jos sellaisesta voi eteläisessä Suomessa puhua. Monilla myös paino putoaa samassa tahdissa valon lisääntymisen kanssa. LÄHESTYVÄ KEVÄT ASETTAA ihmisen käymään paremmassa tahdissa 24 tuntisen vuorokauden kanssa. Mutta eivät valon lisääntyminen ja kevään lähestyminen ole kaikille vain positiivinen asia. Tai sitten pitäisi elää vallan toisenlaisessa rytmissä ja meiningillä kuin nykyään. Mutta eipä ole ihme, että Lapissa asuvat ihmiset kokoontuvat yhdessä katsomaan, kun aurinko kaamoksen jälkeen taas tammikuussa nousee. H yvä E lämä 3 . Tammikuun loppupuolelle tultaessa huomaa tarmon yllättävästi lisääntyvän. Valoa siis on jo selkeästi enemmän. 040-753 8555 kristiina.hattberg@karprint.fi Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-to klo 9-11.30 puh. Niin mukavalta kuin ajatus Lapista ja sen hienosta luonnosta nauttimisesta tuntuukin, en voisi kuvitellaan asuvani pohjoisessa, jossa aurinkoa ei näy lähes kahteen kuukauteen. En varmasti ole ainoa suomalainen joka koko pitkän syksyn ja alkuvuoden mutkuttaa, ettei ihmistä ole tarkoitettu elämään tällaisessa pimeydessä. Meidän eteläisemmän Suomen asukkaiden pitäisi ottaa heistä mallia. Lappilaisethan tekevätkin juuri niin. Myös hormonitoiminta kiihtyy valon lisääntymisen myötä. Yöuni voi myös olla huonompaa ja katkonaista. Valtaosalla meistä kuitenkin käy niin, että mieliala kohenee ja hyvinvoinnin tunne kasvaa kevättä ja kesää kohti.. Pitenevä valoisa aika kasvattaa ihmisen toimintatarmoa, houkuttelee liikkumaan ja vähentää ruokahalua
26 Ikäihminen tarvitsee proteiinia joka aterialla. Osalle heistä kokemus oli positiivinen, mutta osan se traumautti loppuelämäksi. H yvä E lämä – Tärkeintä onnistuneessa vuorovaikutuksessa on kuuntelun lisäksi toisen asemaan asettuminen ja omien ajatusten ilmaisu. 34 Mustat karkit ovat vaaraksi terveydelle. 18 Jyväskylän yliopiston psykologian apulaisprofessorin Virpi-Liisa Kykyrin mielestä kuuntelemisen taito on vuorovaikutuksen liima. 30 Kivoja harrastuksia ja uutta oppia kansalaisopistojen verkkokursseilta. Se sopii kaikenikäisille liikkujille. 50 Verkkokalvon rappeuma sumensi Pirjo Nousiaisen näön 25 vuotta sitten. Osaan heistä traumaattinen kokemus vaikutti koko loppuelämän. Sisältö 1/2025 6 Toimittaja Petri Sarasteen koti on Tallinnassa, jossa hän kertoo viihtyvänsä kiinalaisen vaimonsa kanssa erinomaisesti. 12 Neljättä syöpäänsä sairastavalla Iiris Anttosella ei ole mitään oireita sairaudestaan. 5 40 Lavis-lavatanssijumppa on hauskaa, helppoa ja hikistä. 42 –?Elämä menisi hukkaan, jos koko ajan miettisin sokeuttani, toteaa 25 vuotta sitten verkkokalvon rappauman myötä sokeutunut Pirjo Nousiainen. 66 Lihavuuden taustalla voi olla huono geeniperimä, joka vaikeuttaa laihtumista – eivätkä kaikki onnistu painonhallinnassa samoilla keinoilla. 54 Suomen kieltä ja sen murteita käsittelevässä sarjassa on aiheena Suomen kielen kehitys. 4 . 38 Karaoke on hyvää lääkettä yksinäisyyteen, ja siinä saa olla illan tähti! kannustaa harrastukseen karaokeyhdistystä luotsaava Leila Järvenpää. Niitä voi harjoitella läpi elämän, toteaa Jyväskylän yliopiston psykologian apulaisprofessori Virpi-Liisa Kykyri. 42 Toisen maailmansodan aikana noin 70 000 suomalaislasta lähetettiin evakkoon Ruotsiin. 86 Metsänhoidon emeritusprofessorille Erkki Lähteelle metsä on konkretian ohella pyhäkkö sekä virkistäytymisen keidas.. 22 Rintasyöpäsarjan 1. 1 8 700 000 suomalaislasta lähetettiin toisen maailmansodan aikana turvaan Ruotsiin. osassa käsitellään sairauden syntyä, sairastuvuutta, alalajeja ja ennusteita
Bromelaiinista on siispä moneksi! Luontainen, monipuolinen entsyymi ananaksesta www.biomed.fi. Aito ananasperäinen bromelaiinientsyymi toimii monipuolisesti hyvinvointisi tukena. Vahvana sekä tehokkaana kasvipohjaisena proteaasientsyyminä sitä voidaan käyttää ruoansulatusentyymin kaltaisesti, erityisesti silloin kun halutaan sulattaa proteiineja tavanomaista tehokkaammin sekä maksimoida niiden oikeaoppinen pilkkoutuminen aminohapoiksi. Bromelaiinientsyymi toimii myös systeemisenä entsyyminä – eli tyhjään vatsaan otettuna ja olemalla syömättä vähintään 30 minuuttia entsyymi imeytyy systeemisesti verenkiertoon puhdistamaan hellävaraisesti erilaisia patogeenejä, vierasproteiineja ja tulehdustekijöitä. Samalla keholle jää käyttöönsä enemmän resursseja ja tämä voidaan aistia energisempänä olona sekä energisyytenä ruokailun jälkeen – kuten asian kuuluisikin olla
– Terveydenhoito on myös eräs vetovoimatekijä – ainakin tulevaisuudessa. Ja puolet heistä on viettänyt maassa kaksi kolme yötä ja 35 prosenttia yhden yön. Miksi Suomesta matkustetaan jälleen sankoin joukoin Viroon. Myös lääkkeiden hankkiminen on täällä suomalaisille mahdollista jopa vuodeksi kerrallaan. – Tietenkin olennaisinta on läheisyys. Tilastollisesti on myös selvitetty, että puolet suomalaisista on elämänsä aikana käynyt Virossa vähintään kuusi kertaa. Jotkut lääkkeet ovat Virossa Suomeen nähden lähes puolta halvempia. – Viime aikoina on ollut kotimaisten sote-ongelmien takia havaittavissa yhä lisäänty. H yvä E lämä S uomalaisten matkailijoiden määrä Virossa on palannut lähes tasolle, jossa se oli ennen korona-aikaa. Tallinnaan on helppo tulla. 6
Miten hän näkee, miksi Viro kiinnostaa jälleen suomalaisia. H yvä E lämä 7 . Kuva: The Baltic Guide -lehti vää suomalaisten hakeutumista Viroon myös hoitoon. Onhan Mehiläinenkin ilman muuta laskenut tarkkaan, mikä kannattaa, ja sen asiakkaat ovat jatkossakin pääosin suomalaisia, kertoo The Baltic Guide -lehden erikoistoimittajana ja MTV3:n kirjeenvaihtajana toimiva Petri Saraste. Tosin muutama vuosi sitten paikalliset toimijat mokasivat ryhtyessään kertomaan julkisuudessa kaipaavansa Viroon enemmän keskieurooppalaisia turisteja, sak. Teksti: Timo Elo –?Tallinna on jälleen suomalaisten suosiossa edullisen hintatasonsa ja rikkaan kulttuuritarjontansa ansiosta, sanoo toimittaja Petri Saraste. Tuttua sukulaiskansaa – Tallinnassa voi aistia virolaisten sukulaiskansalaisuuden. . – Olen valmis veikkaamaan, että jos soteongelmat Suomessa yhä pahenevat, tämä lisää painetta Viroon. Suomessa tuttu Mehiläinen-yhtiökin on tullut tänne – ei tosin Mehiläisen nimellä. Haetaanko sieltä hyvää elämää. Tallinnan vetovoima kasvaa Journalisti Petri Saraste on asunut kymmenen vuotta Tallinnassa. Täällä se tunnetaan nimellä Meliva
Kuva: Sergei Zjuganov Puolet suomalaisista on elämänsä aikana käynyt Virossa vähintään kuusi kertaa. ”Ahaa, porot eivät enää kelpaa, vaikka me tuomme Viroon ainakin 30 prosenttia matkailutuloista”, ajateltiin. – On hienoa, että meillä suomalaisilla on pääkaupunkiseudulta vain parin tunnin päässä oleva lomakohde, jossa on myös tasokkaita hotelleja. – Viron keskuspankin tilastojen mukaan tammi-syyskuussa 2024 majoittuneiden öiden määrässä on tosin aikaisempaan verrattuna ollut pudotusta 100 000 yötä, mutta päivämatkat ovat pääosin lisääntyneet. Niinpä tänne matkustavat kaikenikäiset suomalaiset aina eläkeläisistä nuoriin lapsiperheisiin.. H yvä E lämä Joulumarkkinat Tallinnan Vanhankaupungin Raatihuoneen aukiolla ovat tuttu paikka monelle suomalaiselle. Ja puolet heistä on viettänyt maassa kaksi kolme yötä ja 35 prosenttia yhden yön. Virolaiset ovat olleet aivan innoissaan. Virolaiset osasivat käyttää covid-ajan hyödyksi tekemällä lähes kaikissa hotelleissa isoja uudistuksia, joten nyt on kaikki timmissä kunnossa. Kuva: Ken Mürk salaisia ja brittejä, mutta eihän siitä loppujen lopuksi mitään seurannut, paitsi se, että suomalaiset ottivat nokkiinsa. – Nyttemmin ääni on muuttunut kellossa, enkä ole kenenkään enää kuullut puhuvan halventavasti ”poroista”. – Voin suositella Tallinnaan tehtävää ”ulkomaan” lomamatkaa. 8 . Kansainvälinen valokuvataiteen keskus Fotografiska Tallinn vetää puoleensa suomalaisia turisteja. Perheen kanssa matkustaessa kannattaa majoittua Spa-hotelleihin, joissa vallitsee myös lapsille ystävällinen ilmapiiri. Ja uusia hotellejakin on avattu. Ja nythän tämä marraskuinen Suomen matkailualan liiton SMAL:n palkinto Finnish Travel Galassa, jossa suomalaiset valitsivat Viron Vuoden kansainväliseksi matkailumaaksi, on otettu täällä todella sydämellisesti vastaan. Kuva: Visit Estonia Telliskiven luova keskus on entisessä tehdaskompleksissa sijaitseva kulttuurikeskittymä
– Nykyään käyn harvoin missään, mutta minusta tuntuu, että myös suomalaisten matkailijoiden takavuosien yletön alkoholinkäyttö on siistiytynyt, eikä laivoillakaan enää nähdä valtavaa kaljarallia. H yvä E lämä 9 . Onhan täällä enemmän tarjontaakin, vaikka monet tekevät jopa kahta työtä samaan aikaan. Omanarvontunne korkealla – Virolaisilla on tosi hyvä omanarvontunne. Moni on kertonut käyvänsä myös autohuollossa Tallinnassa. Sikäläisissä sipulikylissä mummot myyvät tuotteitaan ja puhuvat vain venäjää. – Henkilökohtaisesti pidän Tartosta sekä vaikkapa Peipsijärven alueesta, jossa aika tuntuu pysähtyneen. Ja jos joltakin lähtee vaikka työpaikka alta, hän hakee pian uuden. Myös Saarenmaa ja Hiidenmaa tarjoavat hienoja kokemuksia. Kun esimerkiksi suomalaisopiskelijat tulevat Viroon opiskelemaan lääkikseen, eläinlääkikseen, kauppikseen ja oikikseen, heidän lukumääränsä vaihtelee jatkuvasti. Varmasti osa asukkaita ei myöskään ole ilmoittautunut mihinkään, vaan asuu kaupungissa ”pimeästi”. Monet tuttavani, jotka ovat siihen turvautuneet, ovat kertoneet hintojen olevan edullisia, joten kyllä täällä esimerkiksi vanha Mersu halvemmalla korjataan kuin Suomessa. – Edullista täällä on kauneudenja terveydenhoidon ohella sisäänpääsy museoihin. Pärnu ja Tartto ovat seuraavaksi suosituimmat asuinpaikat. Koulutus: Toimittajatutkinto Tampereen yliopistossa 1979 Työ: MTV:3:n kirjeenvaihtajana asemapaikkanaan Bonn, Berliini, Peking ja Tallinna Toimittajana Helsingin Sanomissa, päätoimittajana Talentumissa ja sisältöjohtajana Sonerassa Palkinnot: Bonnierin Suuri journalistipalkinto vuonna 2009 Teoksia: Laowai – kiinalaista menoa, (2008), Kirjapaja; Nälkäinen lohikäärme, (2010), Kirjapaja; Kirjeenvaihtaja, (2021), Into Kustannus; Isäni vaiettu sotavankeus, (2024), Otava.. –?Viime aikoina olen reissannut aika paljon Tallinnan-laivoilla edestakaisin käydessäni Suomessa promoamassa kirjaani ”Isäni vaiettu sotavankeus”. Naisille palveluksia tarjoavat kauneushoitolat, kampaajat ja hierojat. Suomalaiset Tallinnassa Saraste kertoo Tallinnassa asuneen vuonna 2022 Viron sisäministeriön tilastojen mukaan 7 413 suomalaista. Kuva: The Baltic Guide -lehti Petri Markus Saraste – Luku muuttuu kuitenkin koko ajan. Kommunikointikin on helppoa, kun suomella pärjää auttavasti. Myös muut turistikohteet kiinnostavat. – Itse en ole aikoihin huollattanut autoani Suomessa, joten en voi vertailla hintoja, mutta kyllähän merkkihuolto täälläkin on ihan asiallinen. Myös miehille tarjolla on esimerkiksi hierontaa, mutta hiustenleikkaus on tänä päivänä yhtä kallista kuin Suomessa. Täällä tehdään myös kauneusja lihavuusleikkauksia. Virossa on sosiaaliturva niin heikko, ettei kukaan voi jäädä laakereillaan Syntynyt: Oulussa 22.11.1958 Asunut: Virossa vuodesta 2014 lähtien Perhe: Vaimo Jinlan ja aikuinen tytär Anna edellisestä avioliitosta. Yksi lapsenlapsi. Eniten päivämatkalaisia Suomalaisista Viron-matkailijoista suurin osa on päivämatkalaisia, jotka tulevat ostoksille sekä käymään museoissa ja ravintoloissa. . Kaiken kaikkiaan suomalaisia asuu ehkäpä lähes 10 000 Suur-Tallinnan alueella
Enää ei siis aina tarvita taksia tai bussia. 10 . Tallinnassa viihtyy Nyt on koti Tallinnassa, jossa Saraste kertoo viihtyvänsä erinomaisesti kiinalaisen vaimonsa kanssa. Ja sen huomaa vaikkapa kadulla kävellessään, kun –?Olen asunut 10 vuotta Tallinnassa ja viihdyn täällä erinomaisesti, Petri Saraste sanoo. Tarjous ei tuntunut houkuttelevalta, olihan minulla kirjeenvaihtajan työ jäänyt ikään kuin ”päälle”. Mutta kun sitten saavuin Tallinnaan, en ollut uskoa silmiäni, niin paljon se oli pilvenpiirtäjineen ja kauppakeskuksineen muuttunut, Saraste kertoo. Silloin ei vielä ollut tietoa Ukrainan-kriisistä, joka alkoikin sitten pian. On pakko tehdä työtä. H yvä E lämä lepäämään. – Koti on Kadriorgin kupeessa kolme vuotta vanhassa kerrostalossa, joka valmistuessaan herätti kovasti huomiota riemunkirjavuudellaan. Nyt on tietysti vähän marmatusta, kun verot nousevat ja autoverokin on tulossa. En ollut käynyt Tallinnassa 20 vuoteen ja minulla oli omat vanhat muistikuvani – ja ennakkoluuloni kaupungista. Koti on Kadriorgin kulttuurikeskittymän kupeessa kolme vuotta vanhassa kerrostalossa. – Kanavalla oli kirjeenvaihtajia parhaimmillaan 12 ympäri maailmaa, ja minulta kysyttiin, miltä tuntuisi palata takaisin Pasilaan. – Olen luvannut tehdä lehteen edelleen juttuja, erikoistoimittajan tittelillä, hän kertoo. – Erikoista Virossa on se, ettei täällä ole Suomesta tuttua taloyhtiöjärjestelmää. Voi vaikka suunnata uusittuun Merimuseoon ja muutenkin Kalasataman alueelle, jossa on paljon uutta näkemistä. – Sen neuvon antaisin tänne matkaaville, että Tallinnassa kannattaa mennä muuallekin kuin vain Viru-keskukseen. MTV3 halusi panostaa Itämeren alueeseen. Myös inflaatio on ollut korkea ja ostovoima on vähentynyt, vaikka palkat ovat nousseet kovasti. – On hyvä muistaa, että virolaisilla on pyrkimys mennä eteenpäin, rikastua ja esimerkiksi ostaa tai ainakin liisata hieno auto. Maksun voi suorittaa lähimaksulla vilauttamalla pankkikorttia vaunun etuosassa olevalla maksulaitteella. Aikaisemmin Saraste toimi Kiinassa MTV3:n kirjeenvaihtajana lähes yhdeksän vuotta, ja kun MTV3:ssä sitten vuonna 2014 tehtiin päätös kirjeenvaihtajaverkoston supistamisesta, yksi kohde oli Kiina. Linjan numero on 2, ja se lähtee heti sataman lipan alta. – Ja nythän satamasta pääsee raitiovaunulla Tallinnan keskustaan sekä Koplin suunnalla sijaitsevien nähtävyyksien luo. – Muistan hyvin tuon ajan. Aitiopaikalla Ennen eläköitymistään Saraste työskenteli kaksi vuotta Tallinnassa ilmestyvän suomenkielisen The Baltic Guide -lehden päätoimittajana. Kuva: The Baltic Guide -lehti. Myös Rotermannin kortteli sataman tuntumassa on mielenkiintoinen alue, jossa on uutta ja vanhaa rakennettu päällekkäin. Raitiovaunut kulkevat noin 10 minuutin välein. Keskipalkka Virossa on 1 959 euroa, Petri Saraste kertoo. – Kompromissina syntyi sitten Tallinnan-pesti
Välillä on kyllä tullut kaikenlaista mieleen, kun tytärkin asuu Kööpenhaminassa. Mutta tietenkin, jos lähtee hirveässä humalassa yöllä vaikkapa Kopliin tai Lasnamäkeen mesoamaan, kyllähän siellä varmaan rahoistaan pääsee. Hän ei halunnut muistella asiaa. – Viime aikoina olenkin reissannut aika paljon Tallinnan-laivoilla edestakaisin käydessäni Suomessa promoamassa uutta kirjaani ”Isäni vaiettu sotavankeus”. ’’. Enkä ajatellut ollenkaan, kauanko täällä olisin. Sehän käy täällä tosi nopeasti. Isä oli ollut eläessään hyvä kirjoittaja ”Rovaniemen Rousseau”. Hänen poikansa täyttää kaksi vuotta, ja olisi kivempi olla vähän lähempänä heitä, mutta kun olen tutkinut Köpiksen asuntojen hintoja ja muita kustannuksia, on ollut pakko unohtaa koko asia. Esimerkiksi julkinen liikenne on kaikille ID-kortin haltijoille ilmaista. Viinan hinnat ovat tosin pysyneet aika alhaalla. Sen sijaan bensa maksaa suunnilleen yhtä paljon kuin Suomessa. Eikä ollut ilmansaasteitakaan. Kun varaan ajan, vastaanotolle pääsee nopeasti, vaikka omalääkärillä saattaa olla jopa 1 000 asiakasta. Mutta silloin tällöin teen tarvittaessa yhä töitä Maikkarille. Kuva: The Baltic Guide -lehti jossakin asunnossa on uudet ikkunanpokat ja jossakin vanhat. HE ’’Virossa on taloudellisesti järkevää asua, vaikka verotus onkin kiristymässä . Onneksi isä aikoinaan pääsi pois sotavankeudesta, kuntoutui ja sai vielä elää kohtuullisen normaalia elämää, Petri Saraste sanoo. – Se on kertomus isästäni, joka joutui vangiksi jatkosodan aikana Karjalan kannaksella. Ja täällä oli helppo kävellä joka paikkaan. – Mutta sitten perustin tänne oman firman. – Kaikkinainen korjaaminen on asuntokohtaista, eivätkä taloyhtiöt tee esimerkiksi parvekeremontteja. Tämä kaikki viehätti minua. – Olen vain kirjoilla Tallinnassa, ja minulla on virolainen ID-kortti, jota ilman täällä tuskin mikään pelaa. Se on hurja tarina, josta ei ajan hengen mukaisesti isän eläessä puhuttu. Nyttemmin olen käynyt siellä, ja se toimii hyvin. Enhän minä viron kieltäkään osannut, enkä osannut oikein kiinaakaan, mutta Kiinassa kaikki oli paljon vaikeampaa. – Edullisuudesta huolimatta Viro ei ole enää niin halpa maa kuin joskus ennen. Hän oli todellinen kirjallisuusihminen. Ja niin kirjeenvaihtajasopimustani jatkettiin ja jatkettiin, kunnes lopulta eläköidyin. – Tallinnassa ei ollut tarpeetonta byrokratiaa. Ajattelin, että mitähän tästä oikein tulee. – Virossa on taloudellisesti järkevää asua, vaikka verotus onkin kiristymässä, kun 20 prosentin tasavero eli tulovero nousee 22 prosenttiin. Hän oli kolmella vankileirillä ja painoi 38 kiloa päästessään vapaaksi. H yvä E lämä 11 . – Saa sitten nähdä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Suomen kansalainen Pitkäaikaisesta Tallinnassa asumisestaan huolimatta Saraste kertoo olevansa yhä Suomen kansalainen. – Täällä meillä jokaisella on myös omalääkäri, jonka vastaanotto on lähes ilmaista. Kaiken kaikkiaan elämä Virossa on älyttömän helppoa verrattuna vaikkapa Kiinan byrokratiaan. Petri Saraste on eläkkeellä, mutta toimii edelleen tarvitaessa MTV3:n kirjeenvaihtajana ja Baltic Guide-lehden erikoistoimittajana. – Täytyy sanoa, että ensi alkuun tunsin kyllä vähäistä pelkoa tullessani tähän pieneen yhteiskuntaan Kiinasta, joka on 1,4 miljardin kansalaisen maa. Ovathan täällä myös hinnat nousseet, mutta eläminen täällä on edelleen varsin edullista. Mutta kun hän sitten kuoli, äiti antoi meille kaikille kolmelle pojalle muistelmat, jotka ovat muodostaneet kirjan pohjan. Mutta kun olen Suomesta tullut vaikkapa viimeisellä laivalla, en ole koskaan mitään taksia ottanut. – Liikkuminen Tallinnassa on pääsääntöisesti turvallista. Ja jos hoitoon tarvitaan spesialistia, omalääkäri kirjoittaa lähetteen erikoislääkärille. Olen kävellyt aivan turvallisesti kotiin
Myös ohutja paksusuolta vietiin pitkät pätkät. Suolistossa on kaksi kasvainta, iso ja pienempi. Tunsin rinnassa kyhmyn ja menin gynekologille. Vuonna 2020 löytyi ensimmäisen kerran suolistosyöpä, paksusuolesta. Teksti ja kuva: Mari Ahola-Aalto V uonna 1989 löytyi rintasyöpä. Kasvain leikattiin pois Espoon Jorvissa. Minulla on rintaliiveissä täyte, jonka kanssa pärjään hyvin. Ei mitään oireita Viimeinen syöpä tuli ilmi niin, että sain suolistosyövän vuonna 2020 leikanneelta lääkäriltä viime keväänä kehotuksen mennä TT-kuvaan. 12 . Vuonna 2024 tuli suolistosyöpä paksusuoleen uudelleen. Syöpä on tehnyt myös kaksi etäispesäkettä, toisen maksaan ja toisen keuhkoihin. Siitä leikattiin pois niin paljon kuin pystyttiin, ja lisäksi sain sytostaattihoitoa. Syöpä, saatiin heti pois, sillä rinta poistettiin leikkauksessa lähes kokonaan ja lisäksi sain sädehoitoa. H yvä E lämä Hyväksyn mitä tuleman pitää Kertaakaan en ole syöpieni vuoksi itkenyt, sanoo neljättä syöpäänsä sairastava Iiris Anttonen, 82. Vuonna 2008 syöpä löytyi vatsakalvolta. Leikkauksessa poistettiin myös kohtu, munasarjat ja umpilisäkkeestä lähtien kaikki muutkin elimet, jotka lähtivät irti elintoimintoja vaarantamatta, jottei syöpä leviä niihin. En ole koskaan halunnut rinnan korjausleikkausta, koska en ole kärsinyt rinnan puuttumisesta. Suolisto oli myös täynnä syöpäuutetta
Kuin kuoleman kielissä Keväällä 2024 löytynyttä uutta syöpää ryhdyttiin kesällä hoitamaan. Suurimman osan ajasta en tiennyt tästä maailmasta mitään. En kuitenkaan selvinnyt toiselle jaksolle, kun taukoviikolla tulin niin huonoon kuntoon, etten pysynyt pystyssä. . eli tietokonetomografiaan. Sain heinäkuussa yhden erän sytostaatteja suoneen, jonka jälkeen oli kahden viikon pillerikuuri. Ainoa oire on, että jos syön vähänkin liikaa ja vatsa tulee täyteen, tulee kamala olo. Vatsa toimii syövästä huolimatta säännöllisesti, mutta uloste on aina, ensimmäisen suolistosyöpäleikkauksen jälkeen ollut väriltään vaalean keltaista. Lääkäri totesikin miehelleni, että jos kotona on vielä niitä pillereitä, joita käytin, Iiris Anttonen teki työuransa Kelassa. Sitten piti olla viikon tauko, ja sama uudelleen. Lääkäri totesi löydösten jälkeen, että me emme anna periksi, sinä olet sellainen rautarouva, että kyllä sinä tästä selviät. Olin neljä viikkoa sairaalassa. H yvä E lämä 13 . Erikoisinta on, ettei minulla ole sairaudesta mitään oireita. Mutta toisessa kontrollissa, TT-kuvassa löytyi uusi suolistosyöpä. Minun pitikin kysyä lääkäriltä, minkä väristä syöpäkudos on, mutta unohdin. Olin leikkauksen jälkeen käynyt kerran kontrollissa, paksusuolen tähystyksessä, eikä silloin löytynyt mitään. Ei ole koskaan ollut kipuja missään syövässä. – Siinä työssä oppi suhtautumaan kanssakulkijoihin myötäeläen, ja monen ihmisen elämä saatiinkin paremmaksi.. Yritän siis pitää varani, etten syö liikaa. Näin hallusinaatioita ja olin sekava
Nyt hiukset ovat pysyneet päässä. Harrastukset: Lauloin 40 vuotta kirkkokuorossa ja soitan pianoa omaksi ja joskus naapureidenkin iloksi. Oma äitini kuoli 76-vuotiaana syöpään. Olipa yksi lääkäri kirjoittanut papereihini, että olen ikäistäni huomattavasti nuoremman oloinen ja hyvin ajan tasalla. Mutta viimeksi, kun ystävättäreni kanssa lämmitimme saunan, nousin lauteille kevyesti kuin hyttynen. Edellinen kuvaus tehtiin keväällä ennen kesän hoitoja. Seuraavana päivänä iski masennus, että nytkö sitten kökötän täällä kotona ja odotan kuolemaa. Ne eivät ole muuttaneet maailmaani, en ole niiden orja, enkä ole antanut niille valtaa elämääni. Olisi todella mielenkiintoista tietää, mitä muuta hoitojakso kropassani teki. Ei lääke väärä ollut, olihan se suolistosyövän hoitoon tarkoitettu lääke, mutta se oli minulle liian vahva, enkä kestänyt sitä. On selvää, ettei syöpäni parane koskaan. Syöpiä hoidetaan myös pillereillä, ja minun tapauksessani niiden tarkoitus oli kuivattaa syöpäuute pois suolistosta, ja sen ne lääkäreiden mukaan tekivätkin. Eikä tilanne suremalla muuksi muuttuisi. Motto: Elämä sujuu niin kuin se on määrätty sujumaan.. Ehkä yhden hoitokierroksen voisin vielä kokeilla. Koulutus: valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta. Sitä on elimistössäni monessa paikassa, eikä sitä saada kokonaan pois. Koskaan en ole törmännyt siihen, että olisin liian vanha hoidettavaksi, vaikka toki ikä vaikuttaa sairauden hoitoon. Työura: Kelassa, pääosin paikallisjohtajana. Se, että menin niin huonoon kuntoon osoittaa, että ainakin jotakin tapahtui. Olen ollut koko ikäni ihan naivistinen optimisti, eikä siitä ole ollut muuta kuin hyötyä minulle. Mielenkiintoisia aikoja tässä eletään. Olen vihtiläinen ja hoitoni on ollut Helsingissä, Meilahden sairaalassa. 13-vuotias lapsenlapsi. Syöpä tuntuisi olevan hitaasti etevä, se ei ole kovin paljon muuttunut. H yvä E lämä Iiris Tellervo Anttonen o.s. Hän kärsi aivovammasta, jonka myötä hänen liikuntakykynsä heikkeni pikku hiljaa. Lääkärit mittailevat, kannattaako minua hoitaa. Oireita hoidetaan, jos niitä ilmaantuu. Hoidot lopetettu Viime kesän huonojen hoitokokemusten jälkeen suunniteltiin alustavasti hoitojen lopettamista, mutta päätettiin, että seurataan, miten tilanne etenee. Syöpähistoriani aikana hiukset ovat lähteneet yhden kerran, ja silloin ne alkoivat lähteä heti ensimmäisen sytostaattihoidon jälkeen. Olen pyrkinyt eroon kuoleman odottamisen ajatuksesta ja ruvennut taas kutomaan sukkia ja lapasia sekä täyttämään ahkerasti ristikoita. Marttila pitää ne heti hävittää. Se, että olen lihonut, tarkoittaa minusta, että voin aika hyvin. 14 . Terveydenhuolto on kohdellut minua aina oikein hyvin. Kun loppukesästä sovittiin, ettei hoitoja silloin jatkettu, tunsin itseni hetken vapaaksi kuin taivaan lintu, ilman velvoitteita mennä yhtään mihinkään. Kohdeltu hyvin Jäin eläkkeelle 2005 ja kolme neljästä syövästäni olen sairastanut eläkeläisenä. Olen valmistautunut kuolemaan tähän sairauteen ja hyväksyn mitä tuleman pitää. Henkisesti olen päässyt aika vähällä syövistäni. Syövät kuulostavat pahemmilta kuin ovat olleet. Minua kehotettiin hoidosta toipuakseni syömään runsaasti proteiinia ja juon edelleen silloin tällöin proteiinijuomia, jottei kunto laske. Menen kotisairaanhoidon lääkärin puheille ja jatkossa saan sieltä tarvittaessa apua oireisiin. Saa nyt nähdä, miten tilanne etenee. Maksan etäispesäke oli edellisen kuvauksen jälkeen kasvanut vähän, keuhkojen etäispesäke oli ennallaan. Yhtäkkiä sitten sairaalassa huomasin, etten ollut enää yhtä väsynyt kuin aikaisemmin ja viimeisen viikon toivuin kotikunnan vuodeosastolla. En koskaan jännitä, mitä lääkäri kertoo, vaan odotan uutisia enemmänkin innolla. Lääkärin kanssa päädyimme siihen ratkaisuun, ettei hoitoja jatketa. Tällä kertaa ei voitu leikata, kun suolet olivat täynnä syöpää. Olen huomannut, että niillä on selvä merkitys. En vielä jokin aika sitten jaksanut nousta saunan lauteille, ei ollut voimaa kiivetä. Häneltä perin syöpägeenin ja Piia-tyttäreni peri sen minulta, vaikkei hän syöpää sairastanutkaan. Nyt minut on kyllä kirjattu ulos Meilahdesta ja olen siirtynyt kotisairaanhoidon potilaaksi. Minua varoitettiin, etten saa laihtua yhtään, ja nyt proteiinijuomien myötä olenkin saanut vähän lisää painoa. Vaikka toisaalta, eihän sitä koskaan tiedä, mitä tuleman pitää. Joulukuun alussa oli jälleen verikokeiden ja kuvausten vuoro ja siitä viikon päästä aika lääkärille. Kolme kertaa syöpä on leikattu ja hoidettu, ja kaikki loppui sillä kerralla siihen. Minähän kuolen joka tapauksessa lähivuosina, olenhan elänyt 82 vuotta. Myös tyttäreni ja mieheni olivat mukana lääkärin puheilla, ja samaa mieltä. Hoitamisessa ei ole järkeä, jos olen niiden jäljiltä kuin kuoleman kielissä. Käytin puolen vuoden ajan peruukkia. Perhe: mies ja kaksi aikuista tytärtä, joista nuorempi, Piia, 51, menehtyi marraskuussa. HE Syntynyt: 27.2.1942 Töysässä, Tuurin kylässä. Mirva-tytär on tullut enemmän isäänsä, eikä hän ole perinyt syöpägeeniä
Masennusoireiden riski oli tasaisesti sitä pienempi mitä enemmän potilas liikkui, tulokset osoittivat. Paksuja peräsuolija maksasyöpä yleistyvät edelleen Maha-suolikanavan syövät ovat edelleen merkittävä syöpäkuolemien aiheuttaja, vaikka osa syövistä on vähentynyt globaalisti. Sairaanhoitajan työuupumus vaarantaa myös potilaat. Tulosten perusteella sairaanhoitajien työuupumus liittyi huonoon turvallisuusilmapiiriin ja -kulttuuriin työpaikalla, potilaiden suurempaan sairaalainfektioriskiin, kaatumisiin ja hoitovirheisiin. Tuoreen selvityksen perusteella vuonna 2021 maha-suolikanavan syöpiin sairastui 5,3 miljoonaa ja menehtyi 3,7 miljoonaa ihmistä. Tutkimuksiin osallistui yhteensä 22 000 aikuista. Myös liikunnan lisääminen näyttäisi pienentävän masennusoireiden riskiä. Vuosina 2000-2021 paksuja peräsuolisyövän ikävakioitu ilmaantuvuus suureni tasaisesti joka vuosi. Samoin haimasyöpä ja maksasyöpä yleistyivät. Myös liikunnan lisääminen liittyi masennusriskin pienentymiseen. Ruokatorvi-, mahaja sappitiesyövät puolestaan vähenivät globaalisti vuosina 2000-2021. Samaan aikaan paksuja peräsuolisyöpä, haimasyöpä ja maksasyöpä ovat yleistyneet etenkin varakkaissa maissa. Tällä hetkellä varakkaiden maiden 15-39-vuotiaista syöpäpotilaista arviolta 12 prosenttia ja köyhien maiden potilaista 57 prosenttia menehtyy syöpään. Heistä puolet toimi verrokkeina ja puolet sai rahapalkkioita tai lahjakortteja. Riski pieneni 9 prosenttia jokaista tuhannen askeleen lisäystä kohden, tulokset osoittivat. Tiedot käyvät ilmi 85 tutkimuksen ja 280 000 sairaanhoitajan meta-analyysista. Aineistonsa perusteella tutkijat uskovat 15-39-vuotiaiden syövän yleistyvän jatkossa köyhissä maissa, mutta vähentyvän varakkaissa maissa. Heidän masennusriskinsä oli noin 30–40 prosenttia pienempi kuin alle 5 000 askelta päivittäin liikkuvien. . Yleisimmät syövät tässä ikäryhmässä olivat rintaja kohdunkaulansyövät. Vähintään 5 000 askelta päivässä liikkuvat säästyvät masennusoireilta muita todennäköisemmin, tuore meta-analyysitutkimus osoittaa. Syöpätapaukset ja syöpäkuolemat olivatkin selvästi yleisempiä naisilla ja tytöillä kuin miehillä ja pojilla. Sairaanhoitajien työuupumus eli burnout voi liittyä muun muassa potilaiden suurempaan infektioriskiin ja hoitovirheiden lisääntymiseen. Savuttomuus jatkui vähintään kuusi kuukautta tutkimusten aloittamisesta. H yvä E lämä 15 . Alle 40-vuotiaiden syövät yleisimpiä varakkaissa maissa Syöpään sairastuu arviolta 1,3 miljoonaa 15-39-vuotiasta joka vuosi, kansainvälinen selvitys osoittaa. Potilaiden kuolleisuuteen hoitajien uupumus ei vaikuttanut. Terveysuutiset Liikunta vähentää masennusoireita Rahapalkkiot auttavat tupakoinnin lopettamisessa Tupakoinnin lopettaminen näyttäisi onnistuvan paremmin, jos siitä tarjotaan rahapalkinto, tuore katsaustutkimus osoittaa. Työuupumusta potevat sairaanhoitajat arvioivat hoidon laadun heikommaksi, ja myös potilaat olivat tyytymättömämpiä saamaansa hoitoon yksiköissä, joissa henkilökunta kamppaili työuupumuksen kanssa. Aineistojen yhteisanalyysin perusteella tupakoinnin lopettaminen onnistui 1,5 kertaa todennäköisemmin rahapalkintojen avulla. Hyödyt olivat kuitenkin selvimmät osallistujilla, jotka ottivat vähintään 5 000–7 000 askelta päivittäin. Syövät ovat yleisimpiä varakkaissa maissa, mutta köyhien maiden potilaat menehtyvät todennäköisemmin. Maksasyöpää lisäsivät etenkin alkoholin ja metabolisten sairauksien aiheuttamat maksasairaudet. Tiedot käyvät ilmi arvostetun Cochrane-tutkijaverkoston katsaustutkimuksesta, jossa analysoitiin 47 eri puolilla maailmaa tehdyn tutkimuksen aineistoja. Olennaista ei näyttäisi olevan palkinnon suuruus, sillä samanlainen hyöty nähdään vajaan 50 euron ja runsaan tuhannen euron summilla. Myös köyhien maiden syöpäkuolleisuus tulee hyvin todennäköisesti suurenemaan
Myös lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta olisi syytä harjoittaa ainakin kahdesti viikossa. Ainoastaan kuorsaaminen ja uniapneaoireet liittyivät tinnitusoireiden pahentumiseen. 16 . Rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5 000 suomalaisnaista. Liikunta ja fyysinen aktiivisuus edistävät terveyttä ja voivat pidentää elinikää. Tuoreen tanskalaistutkimuksen perusteella keskimäärin yhden alkoholiannoksen päivässä koko aikuisikänsä juovat sairastuvat rintasyöpään 65 prosenttia todennäköisemmin kuin naiset, jotka ovat juoneet noin puolet vähemmän. Säännöllinen liikunta ja lihasharjoittelu ehkäisevät monia sairauksia sekä iäkkäiden kaatumisia ja niihin liittyviä vammoja. Tinnituksen syynä voi olla äkillinen kova melu, pitkään jatkuva melualtistus tai vähittäinen sisäkorvan rappeutuminen.. Ihon alle kertynyt rasva ei liittynyt sydänriskeihin tässä tutkimuksessa. Tutkimusten perusteella vaikutus oli sitä voimakkaampi mitä pitempiä nokosia koehenkilöt ottivat. Nyt tämä on varmistettu myös unipolygrafialla. Tuoreen tutkimuksen mukaan iän myötä liikunnan tärkeys näyttäisi korostuvan samalla, kun muiden terveellisten elämäntapojen merkitys saattaa hieman pienentyä. Paljon liikuntaa vapaa-ajallaan harrastavien kuolleisuus oli pienempää kaikissa ikäryhmissä, mutta yhteys oli voimakkain iäkkäimpien parissa, tulokset osoittivat. H yvä E lämä Terveysuutiset Liikunnan merkitys kasvaa ikääntyessä Päiväunet voivat voimistaa tinnitusta Lihaksiin kertynyt rasva sydänriski Rasvan kertyminen lihaksiin voi tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa riskiä sairastua ja menehtyä sydänja verisuonitauteihin. Lisää näyttöä rintasyövän ja alkoholin yhteydestä Jo vähäisetkin alkoholimäärät voivat suurentaa rintasyövän riskiä, mutta erityisesti riskit koskevat naisia, jotka käyttävät säännöllisesti alkoholia halki aikuisiän. Useimmissa lihaksissa on luonnostaan rasvaa, mutta rasvan runsas kertyminen lihaksiin liittyy tulosten perusteella suurentuneeseen vaaraan menehtyä tai joutua sairaalahoitoon sydänja verisuonitautien seurauksena. Tutkijat yrittivät selvittää monia mahdollisia mekanismeja, joilla päiväunet voisivat voimistaa tinnitusta, mutta eivät saaneet selviä vastauksia. Tapauksista noin 8 prosenttia johtuu alkoholista. Tinnituksella eli korvien soimisella tarkoitetaan kuulohavaintoa, joka ei aiheudu ulkoisesta äänestä. Olennaisinta haittojen kannalta oli tasainen ja pitkään jatkuva alkoholin käyttö. Monet tinnituspotilaat kokevat oireidensa voimistuvan päiväunien jälkeen. Se voi olla esimerkiksi vinkuva, kohiseva, suriseva, sihisevä tai viheltävä. Tämä havaittiin riippumatta potilaan painoindeksistä. Muutokset juomatavoissa aikuisiän aikana eivät juurikaan vaikuttaneet sairastumisriskiin. Rintasyövän lisäksi alkoholi aiheuttaa ainakin suun, nielun, kurkunpään ja ruokatorven syöpiä, maksasyöpää ja suolistosyöpää. Lihasten rasvakertymät liittyivät myös sydämen pienten verisuonten toimintahäiriöön, mikä yhdistettynä lihasrasvaan liittyi vielä suurempiin riskeihin, tutkijat kirjoittavat. Myös muut terveelliset elämäntavat ja riskitekijöiden vähyys liittyivät pienempään kuolleisuuteen, mutta yhteys oli voimakkaampi nuorilla kuin iäkkäillä. Yli 65-vuotiaiden suositellaan liikkuvan arjessa mahdollisimman paljon, mutta sydämen sykettä nostavaa reipasta liikkumista olisi hyvä harrastaa ainakin 2,5 tuntia viikossa. Tinnitus voimistui tilapäisesti jokaisen päiväunituokion jälkeen ja heikentyi aikaisemmalle tasolle päiväunien välisenä aikana
Tulosten perusteella kirkasvalohoitoa varsinaisen masennushoidon lisäksi saaneiden masennusoireet lievittyivät todennäköisemmin ja paremmin kuin lumehoitoja saaneiden. Dementiadiagnoosin 60-vuotiaana saaneet naiset elävät keskimäärin 8 vuotta ja miehet 6 vuotta, tulokset osoittivat. Vasta 85-vuotiaana diagnoosin saaneilla naisilla puolestaan on odotettavissa pisimmillään noin 4,5 ja miehillä 2 elinvuotta. Opioidilääkitykset yhteydessä dementiariskiin. U uti se t: U uti sp alv elu D uo d ec im Kirkasvalohoidosta apua masennuksen hoitoon Kirkasvalohoitoa käytetään kaamosmasennuksen hoidossa, mutta tutkimuksen perusteella se saattaisi sopia myös muunlaista masennusta sairastavien lisähoidoksi. Aiempi luunmurtuma on riski uusille Luunmurtuma missä tahansa vaiheessa aikuisikää saattaa liittyä suurentuneeseen vaaraan saada uusia murtumia myöhemmin elämässä. Tuoreen tutkimuksen havainnot osoittavat lihavuusleikkauksen todennäköisesti toimivan nuorilla paremmin kuin aikuisilla. Hoitokotiin muuttaa noin puolet potilaista viiden vuoden sisällä dementiadiagnoosista. Leikkauksen ansiosta 55 prosenttia potilaista parani tyypin 2 diabeteksesta ja tilanne pysyi vakaana koko kymmenvuotisen seurannan ajan. Keskimäärin hoitokotiin muutetaan noin kolme vuotta diagnoosista. Yhteydet näkyivät hoitojen aloittamista seuraavina viikkoina, mutta myös yli kuukauden kuluttua.. Hyödyt näkyivät lisäksi potilaiden verenpaineessa ja kolesterolitasoissa. Esimerkiksi Alzheimerin tautiin sairastuneet elivät yleensä pitempään kuin muihin dementioihin sairastuneet. Arviolta kolmannes potilaista siirtyy hoitokotiin vuoden sisällä ja yli puolet viiden vuoden sisällä diagnoosista. Lihavuusleikkaus toimii nuorilla Teini-iässä tehty lihavuusleikkaus laihduttaa tehokkaasti ja sen terveyshyödyt ovat merkittävät vielä vuosikymmenen kuluttua. Opioidilääkitys voi tilapäisesti heikentää muistia ja muita kognitiivisia ajatustoimintoja. Havainto on mielenkiintoinen, sillä aikaisemmin vain keski-iässä sattuneet murtumat on yhdistetty myöhempien luunmurtumien riskiin. Noin neljännes osallistujista oli saanut luunmurtuman aiemmin aikuisiässä. Elämänsä aikana paljon opioidilääkityksiä saaneet saattavat sairastua dementiaan hieman muita todennäköisemmin. Tutkimukseen osallistui 88 000 keskimäärin 65-vuotiasta, joita seurattiin keskimäärin yhdeksän vuotta. Tanskalaistutkimuksen mukaan yhteys nähdään potilailla, jotka ovat elämänsä aikana saaneet yhteensä vähintään 2 700 mg morfiinia vastaavan määrän opioideja. Naiset elävät dementian kanssa miehiä pidempään Naiset elävät usein miehiä pitempään dementiadiagnoosin jälkeen, mutta tämä riippuu paljon sairastumisiästä. Kanadalaistutkimuksen perusteella aiemmin aikuisiässä luunmurtuman sairastaneet saivat uuden murtuman puolet todennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka olivat säästyneet aikaisemmilta luunmurtumilta. Iän ja sukupuolen lisäksi myös muut seikat vaikuttivat elinajan ennusteeseen ja hoitokodin tarpeeseen. Myös dementiariskiin viittaavia tuloksia on saatu aiemmin, mutta tutkimusten tulokset ovat olleet epäselviä. Potilaiden paino putosi keskimäärin 20 prosenttia lihavuusleikkauksen ansiosta ja hyödyt nähtiin halki seurannan, tulokset osoittivat. On mahdollista, että opioidien pitkäaikainen käyttö itsessään altistaa muistisairauksille. H yvä E lämä 17
Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Elina Paavola/Kuvatiimi T oimiva vuorovaikutusyhteys muihin ihmisiin on meille suorastaan elinehto. – Fyysiset sairaudet voivat tuoda haasteita kommunikaatioon. Se vaatii itsetuntemusta ja toisaalta toisen mielen lukemista ja hänen asemaansa asettumista. Läpi elämän vuorovaikutuksella on valtava merkitys. 18 . Vuorovaikutukseen ja sen onnistumiseen saattaa liittyä erilaisia haasteita riippuen opituista vuorovaikutustaidoista. Miltä toisesta tuntuu, kun sanon tämän asian näin. Miten voisi laulaa pitäen kiinni omasta stemmasta niin, että samalla kuulee toista ja olla vaikka riitasoinnussa eli eri mieltä kaikessa – mutta rauhassa. Syynä voi olla esimerkiksi henkilöiden välistä Kuuntelemisen taito vuorovaikutuksen liima Jyväskylän yliopiston psykologian apulaisprofessori VirpiLiisa Kykyri kertoo, että vuorovaikutustilanteet voivat mennä herkästi pieleen esimerkiksi stressin tai kiireen vuoksi.. Toiseksi tekijäksi Kykyri nostaa omien ajatusten, toiveiden ja tarpeiden ilmaisun. Se ei ole helppoa, mutta sitä on koko elämä aikaa harjoitella. – Palataan selvittelemään tilannetta vasta, kun on rauhoituttu ja etsitään asioita, jotka mahdollistavat ratkaisun. – Niitä pitää ilmaista riittävän jämäkästi, muttei hyökkäävästi. Jos vuorovaikutuksessa syntyy hankalia hetkiä, oleelliseksi muodostuu rakentavan riitelemisen taito. Silloin oleelliseksi nousee, pystyvätkö läheiset ihmiset tulkitsemaan tilanteita ja tarpeita oikein. Asioita pitää sovittaa toinen ihminen huomioiden. Niistä merkityksellisin on aktiivinen kuuntelu. Kuorolaulajana Kykyri vertaa vuorovaikutusta kuorossa laulamiseen. H yvä E lämä Tärkeintä onnistuneessa vuorovaikutuksessa on kuuntelun lisäksi toisen asemaan asettuminen ja omien ajatusten ilmaisu. – Kun on utelias ja aidosti haluaa ymmärtää ja kuulla lisää, rakentaa liimaa keskustelukumppaniin, mutta pitää malttaa oikeasti kuunnella. Lisäksi erilaiset fyysiset sairaudet korostuvat erityisesti seniori-iässä. Onnistunut vuorovaikutus syntyy Kykyrin mukaan muutamasta tärkeästä tekijästä. Jyväskylän yliopiston psykologian apulaisprofessori Virpi-Liisa Kykyri muistuttaa, että ihminen on syntyessään avuton ja vahvasti sen varassa, miten tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Niitä voi harjoitella läpi elämän. Kenelle vain voi elämässä tapahtua asioita, jolloin on tärkeää, että lähipiirissä voi saada ja antaa kannattelua. – Vauva pystyy kommunikoimaan tarpeistaan rajallisesti, mutta vähitellen vuorovaikutuksen keinovalikoima kasvaa. Perhekohtaiset tavat Kykyri toteaa, ettei loppujen lopuksi tarvita paljoakaan, jotta vuorovaikutus menee pilalle
Kuuntelemisen taito vuorovaikutuksen liima. . H yvä E lämä 19
20 . Nähdyksi ja kuulluksi Monet fyysiset ja psyykkiset sairaudet voivat vaikuttaa vuorovaikutukseen. Se vaikuttaa koko lähipiirin hyvinvointiin. Kenties omaa oloa voisi sanoittaa paremmin, jotta toiset ymmärtäisivät paremmin. Vuorovaikutuksella onkin suora yhteys hyvinvointiin yhdessä ravitsemuksen, unen, liikunnan ja geneettisen taustan kanssa. Vuorovaikutuksen kulttuurista puhuttaessa Kykyri ei mielellään niputakaan suomalaisia yhteen nippuun vuorovaikutustaitojen osalta, vaan kokee, että kyse on enemmän perhekohtaisista tavoista. H yvä E lämä eriparista vuorovaikutusosaamista, taustalla olevia vaikeita kokemuksia tai kilpailuasetelmaa. – Olemme kaikki rajallisia ja epätäydellisiä. Toisaalta niinkin arkiset asiat kuin kiire, stressi ja kuormitus heijastuvat vuorovaikutustilanteisiin. ’’ Virpi-Liisa Kykyri muistuttaa, että parhaimmillaan onnistunut vuorovaikutusta voi tuoda elämään paljon iloa ja lisätä monin tavoin hyvinvointia.. Hyvät ’’Kun on psykologisesti turvallista, ei tarvitse pelätä. Tätä voi tarkastella niin omalla kohdalla kuin omassa perheessä ja pohtia, mitä voisi tehdä toisin tai mistä vahvuuksista pitää kiinni. Kykyri nostaa esiin, mitä tarkoittaa, kun lähipiirin ihminen sairastuu ja usko vuorovaikutukseen horjuu. Tilanteet, joissa toinen haluaa syystä tai toisesta jyrätä ja näyttää muille tai ajaa omaa agendaansa, ovat Kykyrin mukaan haastavia. – Perheissä on erilaisia tapoja tukea ja keskustella sekä ilmaista erimielisyyttä ja pitää puoliaan. – Silloin on kuormittavaa, kun ei tiedä, osaako tulkita toista oikein. Se täytyy hyväksyä. – Ongelmia tuottavilla vuorovaikutustavoilla on usein pitkä historia. Tilanteet ovat myös erilaisia, ja voi olla esimerkiksi ikään liittyvää erilaisuutta vuorovaikutuksessa
Vuorovaikutuksen merkitystä ihmisen elämässä Kykyri haluaa korostaa jopa elämää kannattelevana tekijänä. Siitä on hyvä olla tietoinen ja opetella esimerkiksi kysymään ja sanallistamaan enemmän. – Myös lasten ja nuorten turvaton olo ja tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi voivat johtaa väkivaltaisiin ilmiöihin. – Jos supistetaan muita palveluita, heikentää se tietysti tilannetta, enkä näe sitä hyvänä minkään ikäryhmän kohdalla. Meillä kaikilla on kyky empatiaan, ja toisen asemaan asettuminen on hyvä harjoittelun kohde. Koulupsykologinakin aiemmin toiminut Kykyri korostaa, että positiivista on, että kun lapsi tai nuori tulee taas nähdyksi ja kuulluksi, voi suotuisa kehitys olla hyvinkin nopeaa. Vuorovaikutustaitojaan voi Kykyrin mielestä kehittää läpi elämän. Hän kertoo, että kysyttäessä ihmisiltä, mikä elämässä on tärkeää, vastauksissa toistuvat läheiset ihmiset ja aika heidän kanssaan. Kasvokkain pystyy aistimaan paljon sellaista, mitä etänä ei pysty. Kaikenikäisiä hän kannustaa hakemaan psykoterapeuttista apua, mikä taustalla on traumoja ja on vaikea luottaa ihmisiin. – Olemme toinen toisillemme tärkeimpiä lahjoja. Myös ikääntymisen mukanaan tuomat toimintakyvyn haasteet voivat heijastua vuorovaikutuksen pulmiin ja jopa lisätä alttiutta kohdata väkivaltaa tai käyttäytyä väkivaltaisesti, jos ei tule ymmärretyksi. Voisikin pohtia, miten tätä iloa ja aikaa toisten kanssa voisi lisätä. Jos taas senioreille tarjotaan etäpalveluita muiden palveluiden lisäksi, voi se rikastuttaa arkea. Myös kehollinen resonanssi eli myötävärähtely jää kokonaan pois. Etänäkin vuorovaikutus voi onnistua ja olla hyvää. – Väkivalta on rikos ja usein se on myös vuorovaikutusongelma. Toisaalta Kykyri toivoo, että sekä perheissä että erilaisissa yhteisöissä olisi lupa ja turvallista sanoa, jos on sellainen tunne, ettei juuri sillä hetkellä pysty hanskaamaan tilannetta. Paitsi, että siihen voi liittyä paljon teknologisia haasteita, Kykyrin mielestä oleellista on se, ovatko etäpalvelut jonkin lisäksi vai sen sijaan. HE. Vanhustenhoidon palveluiden etätoteuttamiseen Kykyri suhtautuu varauksella. Samoin, miten pyrkisi toimimaan uudella tavalla niin, että vuorovaikutus tuottaa enemmän hyvinvointia. Voi syntyä uusia ideoita, uskalletaan kokeilla ja tehdä asioita. – Jos on pitkään joutunut sietämään esimerkiksi ihmissuhteisiin liittyvää stressaavaa tilannetta, jossa on piikittelevää tai mitätöivää kommunikaatiota, voi se heijastua esimerkiksi sydänja verisuonisairauksien riskiin. Suomessa on tutkitusti poikkeuksellisen suuri alttius joutua väkivaltaisiin tilanteisiin, on kyse sitten lähisuhdetai muusta väkivallasta. H yvä E lämä 21 . – Jos tuntuu, että on kuormittunut ja tarvitsee aikalisän, kannattaa kertoa se. Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa on kuitenkin hyvää kehitystä. – Vuorovaikutus voi tuottaa valtavasti iloisia ja mukavia hetkiä. Lisäksi hän on tutkinut etävuorovaikutustilanteita ja niiden tilanteiden kuormittavuutta ja kuormituksen vähentämistä. Oman eläytymisen kautta voi pohtia, miltä oma toiminta mahtoi toisesta tuntua. Hyvä kohtaaminen ei maksa mitään, eikä vie sen enempää aikaa kuin huonokaan, mutta se voi pelastaa päivän sekä tuottaa iloa ja hyvinvointia kaikille siihen osallistuville. Hän kokee, että yhteiskunnallisesti on havahduttu siihen, että tässä maailmanajassa tarvitaan parempaa kykyä kuulla ja kuunnella toista. Kun on psykologisesti turvallista, ei tarvitse pelätä. vuorovaikutussuhteet tukevat hyvinvointia, kun taas heikot ihmissuhteet tai yksinäisyys heijastuvat kielteisesti mielenterveyteen ja fyysiseen terveyteen. Kykyri on työurallaan tutkinut vuorovaikutusta esimerkiksi työyhteisöissä sekä parija yksilöterapiassa. Digija etäaika tuo vuorovaikutukseen kuitenkin omat haasteensa. Kykyri korostaa, että silloin on tärkeää löytää tuttu läheinen ihminen vaivojen takaa. – Etänä kaikki tämä ei välity ja lisäksi voi olla aikaviiveitä. Iloa ja suojaa Parhaimmillaan hyvälaatuinen vuorovaikutus antaa paljon ja toimii suojaavana tekijänä. – Siihen on kaikilla kykyä hetkinä, kun ei ole kiukun huipulla. Ihmisen vuorovaikutus on monikanavaista, ja siihen kuuluvat niin ilmeet, eleet, asennot, äänen voimakkuudet ja äänenpainot kuin tauotkin. Harjoittelussa tärkeää on itsehavainnointi ja itsereflektointi. – Aika vähän silti tarjotaan paranna vuorovuorovaikutusta -kursseja
Teksti: Tarja Pitkänen Joka seitsemäs nainen sairastuu rintasyöpään Rintasyöpä muuttaa sairastuneen elämää monella tavalla. 22 . Suomessa kuitenkin hoidon taso on erittäin korkea ja sairastuneiden eloonjäämisprosentti suuri. Erityisesti lääkehoito on kehittynyt viime vuosina. H yvä E lämä Rintasyöpä osa 1 Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä, johon sairastuu yksi seitsemästä naisesta elämänsä aikana. Roosa nauha 2024 on Tero Vesterisen suunnittelema.. Rintasyövällä on monta muotoa, osa syövistä on aggressiivisia, osa rauhallisempia
Joskus rintasyövän ensioire on nännistä erittyvä kirkas tai verinen neste. Hormonaaliset tekijät vaikuttavat rintasyövän syntyyn. Ne aiheuttavat yhteensä noin 16 prosenttia rintasyövistä. Syöpä voi myös aiheuttaa ihon tai nännin vetäytymistä. Syöpäsolujen jakautuessa miljoonia kertoja niistä syntyy lopulta iso ryhmittymä, josta kasvain muodostuu. Lapsettomuus ja ensimmäinen synnytys vasta yli 30-vuotiaana kasvattavat riskiä, samoin kuin se, ettei ole imettänyt. Syövän riskiä lisäävät monet tekijät. Levinneen rintasyövän hoitotavoite on jarruttaa taudin etenemistä, sillä sitä ei voida nykymenetelmin parantaa. Sairastuneista 92 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Useimmiten on vain todettava, että kävi huono tuuri. Rintasyöpä on Suomessa naisten yleisin syöpä, johon sairastuu noin 5 000 naista joka vuosi. Rintasyöpä lähettää tyypillisimmin etäpesäkkeitä luustoon, keuhkoihin, maksaan tai aivoihin. Nykyään henkilökohtaisen riskin arviointiin käytetään myös geenitestejä. Haitallisten muutosten seurauksena solujen jakautumisen säätely häiriintyy ja ne muuttuvat syöpäsoluiksi. Joissakin suvuissa esiintyy geenivirhe, joka kasvattaa rintasyövän riskiä merkittävästi. Hoidoilla potilas voi silti elää vielä useita vuosia. Rintojen tutkiminen kannattaa, sillä mitä aikaisemmassa vaiheessa syöpä löytyy, sitä paremmat ovat hoitotulokset. Joskus harvoin nämä oireet johtuvat inflammatorisesta eli tulehduksellisesta rintasyövästä.. Kyhmy on tavallisin oire Syöpä saa alkunsa soluista, joiden perintöainekseen DNA:han on syystä tai toisesta kehittynyt muutoksia eli mutaatioita. Yli 60 prosenttia rintasyövistä löydetään yli 60-vuotiailta naisilta, runsaat 10 prosenttia 25–49-vuotiailta ja runsaat 20 prosenttia 50–59-vuotiailta. Edelleen noin 900 naista menehtyy Suomessa vuosittain rintasyöpään. Varhainen kuukautisten alkamisikä lisää jonkin verran riskiä, samoin myöhään alkavat vaihdevuodet. Usein syövän löytää nainen, joka itse tietoisella rintojen tutkimisella tai sattumalta vaikkapa peseytymisen yhteydessä huomaa kyhmyn rinnassaan. Vuosittain myös muutama alle 25-vuotias sairastuu rintasyöpään. Mieskin voi sairastua rintasyöpään, mutta tapauksia on vähän. . Viisivuotiselossaolo-osuus ei siksi täysin kuvaa rintasyövän kokonaisennustetta, sillä jopa kolmasosa rintasyövän uusiutumista todetaan vasta viiden vuoden seurannan jälkeen. Rintarauhasen punoitus ja turvotus johtuvat yleensä rintarauhasen tulehduksesta, joka hoidetaan antibiooteilla. Tavallisin rintasyövän oire on rinnassa oleva kyhmy. Rintasyöpään sairastunut saa pian diagnoosin jälkeen eteensä kasapäin outoja sanoja ja lyhenteitä. Moni sairastunut miettii, miksi syöpä osui juuri omalle kohdalle ja olisiko sen voinut jotenkin välttää. Useimmiten syöpä on kivuton, mutta se voi aiheuttaa myös kipua, pistelyä tai paineen tunnetta rinnassa. Paikallisen rintasyövän hoidon tavoite on aina paraneminen. Rintojen tutkiminen kannattaa Rintasyöpä saattaa löytyä seulontamammografiassa eli rintojen röntgenkuvauksessa, johon Suomessa kutsutaan kaikki 50–69-vuotiaat naiset kahden vuoden välein. Kyhmy voi olla myös kainalossa. Suurimmalla osalla sairastuneista todetaan varhaisvaiheen paikallinen rintasyöpä rinnan ja/tai kainalon alueella. Suurin osa heistä on parantunut pysyvästi. Kainaloon levinneen taudin uusiutumisriski on kuitenkin selkeästi suurempi kuin vain rinnan alueelle rajoittuneen taudin. D uktaalinen 20 mm, lobulaarinen, gradus 2, MIB-1 15 %, ER 100 %, PR 85 %, Her-2 negat... Rinnassa oleva kyhmy ei kuitenkaan aina ole syöpä, vaan se voi olla hyvälaatuinen muutos, kuten kysta. Rintasyöpä katsotaan paikalliseksi, kun sen levinneisyys on rajoittunut rinnan ja paikallisten imusolmukkeiden alueelle. H yvä E lämä 23 . Parhaan mahdollisen hoidon löytämiseksi kullekin potilaalle tarvitaan monenlaista tietoa juuri hänen syöpänsä ominaisuuksista. Myös nuorella iällä annettu rinnan alueen sädehoito suurentaa riskiä sairastua rintasyöpään. Noin viidellä prosentilla sairastuneista rintasyöpä on jo diagnoosivaiheessa levinnyt eli lähettänyt etäpesäkkeitä muualle elimistöön. Periytyvään rintasyöpäalttiuteen viittaavat sairastuminen nuorella iällä ja useiden lähisukulaisten rintatai munasarjasyöpätapaukset. Noin 40 prosenttia rintasyövistä löytyy nykyisin seulontamammografiassa. Kaksi prosenttia aiheutuu vaihdevuosien hormonikorvaushoidoista. Suurimmat riskit, joihin itse voi vaikuttaa, ovat elämäntavat, etenkin ylipaino ja alkoholi. Rintasyöpä ei ole vain yksi sairaus, vaan sillä on monta hyvin erilaista muotoa. Rintasyöpä voi kuitenkin uusiutua pitkänkin ajan kuluttua. Riski kasvaa monista syistä Rintasyövän riski suurenee iän myötä
Luminal B -taudissa on vähäisempi hormonireseptoripositiivisuus, huonompi erilaistumisaste, suurempi jakautuvien solujen osuus ja mahdollisesti HER2-reseptoriposiitivisuus. Noin 15 prosentissa kaikista rintasyövistä HER2-reseptoria esiintyy tavallista enemmän HER2-geenin monistuman vuoksi. Hormonireseptoripositiivinen rintasyöpä voidaan jakaa edelleen Luminal Aja B-ryhmiin. Inflammatorinen rintasyöpä on tulehduksellinen rintasyöpä. Tällöin on kyse HER2-positiivisesta syövästä. Tiehytperäinen rintasyöpä löytyy usein jo varhaisessa vaiheessa, kun se ei ole vielä levinnyt rintatiehyiden ulkopuolelle. Rauhasliuskat ovat kuvassa oransseja. Hormonien sitoutumiskohtia eli reseptoreita esiintyy erilaisten solujen pinnalla. Lobulaarinen syöpä on usein vaikeampi havaita kuin duktaalinen, koska se voi kasvaa lonkeromaisesti. Sillä on suurempi taipumus esiintyä molemmissa rinnoissa kuin tiehytperäisellä rintasyövällä. Rinta voi olla kuumottava, punoittava, turvonnut ja kosketusarka. 22 . Nykyisin on melko harvinaista, että rintasyöpä löydetään vasta, kun se on levinnyt laajalle ja lähettänyt etäpesäkkeitä. Sekä tiehytperäinen että rauhasperäinen rintasyöpä voivat levitä myös muualle elimistöön. Näiden ennuste on yleensä parempi kuin kuin kahden yleisimmän tyypin. H yvä E lämä Nänninpihan ihottuma voi olla oire Pagetin taudista, jolloin nännin ihossa voi olla syövän esiastetta tai syöpäkudossaarekkeita. Tiehytperäisessä rintasyövässä syöpäsolut tunkeutuvat rintatiehyen sisältä ympäröivään kudokseen. Tällöin siitä käytetään nimitystä tiehyensisäinen eli intraduktaalinen karsinooma (DCIS), joka luokitellaan rintasyövän esiasteeksi. Muissa ikäryhmissä se on täydentävä tutkimus. Rintasyövistä noin Rintasyövistä valtaosa on duktaalisia eli tiehytperäisiä. Luminal A -taudin luonnollinen taudinkulku on hitain ja ennuste paras. Erityisesti alle 30-vuotiailla, joilla rintakudos on tiivistä, ultraääni on tärkeä rintojen perustutkimus. Tällöin puhutaan hormonireseptoripositiivisesta tai hormoniriippuvaisesta rintasyövästä. Mikäli rintasyöpäsoluissa esiintyy hormonireseptoreita, voivat estrogeenija tai progesteronihormonit sitoutua näihin ja lisätä syöpäsolujen kasvua ja jakautumista. Tutkimuksessa rintojen läpi lähetetään korkeataajuisia ääniaaltoja, jotka muunnetaan kuviksi laitteen näytölle. Inflammatorinen rintasyöpä on aggressiivinen tauti, joka vaatii nopeaa hoitoa. Reseptorien runsas määrä kiihdyttää syöpäsolujen jakautumista, minkä vuoksi HER2-positiivista rin. Tätä varten tutkittavalta rinnan alueelta otetaan neulalla pieni kudosnäyte eli neulabiopsia, josta tutkitaan, onko muutos pahanlaatuinen. HER2 on myös solun pinnalla oleva reseptori. Estrogeeni voi lisätä syövän kasvua Naissukupuolihormonit, estrogeeni ja progesteroni, voivat vaikuttaa rintasyövän syntyyn ja kehitykseen. Noin 80 prosenttia kaikista rintasyövistä on hormonireseptoripositiivisia. Toiseksi yleisin tyyppi on lobulaarinen eli rauhasperäinen rintasyöpä. Monenlaisia tutkimuksia Ultraäänitutkimuksella eli kaikukuvauksella voidaan selvittää rinnassa olevan kyhmyn luonnetta tarkemmin. Mikäli syöpädiagnoosi vahvistuu, patologi määrittää kudosnäytteen perusteella rintasyövän tyypin ja erilaistumisasteen. Syöpäkasvain 70 prosenttisia on duktaalisia eli tiehytperäisiä rintasyöpiä. Luustossa olevat etäpesäkkeet aiheuttavat esimerkiksi kipua suuriin luihin ja maksassa olevat etäpesäkkeet painontunnetta, ruokahaluttomuutta, pahoinvointia ja laihtumista. Rauhasperäistä karsinoomaa (LCIS), jossa syöpäsolut eivät ole levinneet ympäröivään kudokseen, ei pidetä varsinaisena syöpänä, vaan rintasyövän riskitekijänä. Lisäksi on 18 muuta, harvinaisempaa alatyyppiä, kuten tubulaarinen, kribiforminen ja musinoottinen karsinooma. Rintatiehyeet näkyvät kuvassa violetteina. Rintojen kuvantaminen ei yksin riitä vahvistamaan rintasyöpädiagnoosia, vaan epäily on vielä vahvistettava solujen mikroskooppitutkimuksella. Tiehytperäinen syöpä yleisin Rintasyövät jaetaan biologisten ominaisuuksien perusteella eri alalajeihin. Lobulaarinen eli rauhasperäinen rintasyöpä on toiseksi yleisin rintasyöpätyyppi. Estrogeenija progesteronihormonit kiinnittyvät näihin reseptoreihin ja säätelevät näin solujen toimintaa
Gradus 1 tarkoittaa hyväennusteisinta, lähimpänä normaalikudosta olevaa muotoa ja gradus 3 huonoennusteisinta tyyppiä, jossa on runsaasti jakautumassa olevia soluja. Rintasyövän lääkehoito toteutetaan sytostaateilla, hormonaalisilla lääkkeillä tai vasta-aineilla. Kolmoisnegatiivinen rintasyöpä on aggressiivinen, korkean uusiutumisriskin tauti, jonka paranemisennuste on muita rintasyövän alatyyppejä heikompi. Hoitojen valintaan ja tulokseen vaikuttaa syöpäsolujen erilaistumisaste eli gradus. Suureen riskiin johtavat kasvaimen suuri koko, imusolmukelevinneisyys, kolmoisnegatiivisuus tai HER2 sekä sairastuminen alle 40-vuotiaana. Se kuvaa sitä, kuinka paljon kasvaimen solukon kasvutapa, kasvainsolujen ulkomuoto ja solujen jakautuminen eroavat rinnan normaalikudoksesta. Heidi Hammarstein: Rintasyövän monet kasvot, terveyskirjasto.fi, kaikkisyovasta.fi, rintasyopa.fi, www.europadonna.fi. Mitä lähempänä syöpäsolun rakenne on normaalia solurakennetta, sitä hitaammin se yleensä kasvaa tai lähettää etäpesäkkeitä. Arviolta 10 prosenttia rintasyövistä on kolmoisnegatiivisia. Nuorilla potilailla todetaan enemmän aggressiivisia tautimuotoja. Uusiutumisriskiä arvioidaan Rintasyövän hoidossa puhutaan usein vähäisen, keskisuuren tai suuren uusiutumisriskin tapauksista. Pienin uusiutumisriski on pienikokoisella vahvasti hormonipositiivisella syövällä, joka ei ole levinnyt imusolmukkeisiin. Triplaeli kolmoisnegatiivisessa rintasyövässä kasvaimen soluissa ei esiinny hormonireseptoreita eikä HER2-monistumaa. Iäkkään potilaan hauraus tai alentunut yleiskunto voi kuitenkin rajoittaa syövän aggressiivisten alatyyppien tehokkaimman hoidon toteuttamista. H yvä E lämä 23 . Iäkkäitä, hyväkuntoisia rintasyöpäpotilaita suositellaan hoidettavan samaan tapaan kuin nuorempia potilaita. HE Lähteet: Syöpätautien erikoislääkäri, LT Leena Tiainen ja syöpätautien erikoislääkäri, LT Meri Utriainen, Duodecim 2022. HER2-positiivinen tauti on aggressiivinen, mutta täsmälääkkeiden myötä ennuste on parantunut lähes samalle tasolle kuin hormonireseptoripositiivisen HER2-negatiivisen rintasyövän ennuste. Rintasyövän hoito rakentuu erilaisina variaatioina potilaan tilanteen mukaan leikkaushoidosta, lääkehoidosta ja sädehoidosta. Europa Donna Finland on osa 47 maassa toimivaa The European Breast Cancer Coalition -järjestöä, joka tarjoaa vertaistukea ja luotettavaa tietoa rintasyövästä. Rintasyövän hoitoon, ennusteeseen ja uusiutumisriskiin vaikuttavat muun muassa kasvaimen koko, biologinen alatyyppi sekä levinneiKaikki rintasyövästä Hyvä elämä julkaisee tänä vuonna kolmiosaisen sarjan rintasyövästä. Iän karttuessa parempiennusteisen hormonireseptoripositiivisen rintasyövän osuus lisääntyy. * HE 1/25 Rintasyövän synty, sairastuvuus, alalajit, ennusteet * HE 2/25 Rintasyövän hoito: leikkaus, sytostaatit, hormonaalinen hoito, sädehoito * HE 3/25 Rintasyövän psyykkiset vaikutukset, elämä hoitojen jälkeen, uusiutumisriski syys kainalon imusolmukkeisiin tai muualle elimistöön. Rintasyöpä jaetaan kolmeen erilaistumisasteeseen (gradus 1–3) mikroskooppisen löydöksen mukaan. Kuva: Europa Donna Finland tasyöpää pidetään keskimääräistä aggressiivisempana tautimuotona. Hormonireseptoripositiivisen taudin luonnollinen kulku on hitaampi, ja se on rintasyövistä hyväennusteisin. Näiden välimuoto on gradus 2
26 . Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Gery ry. Ruoasta pitää saada riittävästi proteiineja ja energiaa sekä runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita. H yvä E lämä Ikääntyneille suositellaan proteiinia joka aterialla Hyvälaatuinen ja monipuolinen ravinto oikeassa suhteessa edistää ikäihmisen hyvinvointia ja ylläpitää toimintakykyä. Ikääntyessä nimenomaan proteiinien tarve kasvaa
Gerontologinen ravitsemus Gery ry on vuonna 2013 perustettu yhdistys, joka edistää ikäihmisten hyvinvointia ja keskittyy ravitsemuskysymyksiin. – Törmään usein siihen, että monelle ikäihmiselle proteiiniasia tulee vähän yllätyksenä. – Vahvinta tutkimusnäyttöä on siitä, että terveellinen kokonaisruokavalio edistää hyvinvointia on paljon enemmän kuin mikään yksittäinen ruoka-aine tai vitamiini. Ikääntyneille suositellaan kolmeen osaan jaettua lautasmallia. Monet ovat tietoisia rasvasta ja rasvan laadusta, jotka nekin ovat tärkeitä asioita, mutta proteiiniasia on mennyt jotenkin ohi. Salmenius-Suomisen mukaan monipuolinen ruokavalio on tärkeää kaikenikäisille. Jonkun verran proteiinia saadaan myös viljatuotteista, pähkinöistä ja siemenistä. Suolistossakaan proteiini ei enää pilkkoudu yhtä tehokkaasti kuin aikaisemmin. – Ikääntyessä ruokahalu usein heikkenee ja ruoka-annosten koot pienenevät ja energiaa saattaa tulla liian vähän. – Aterioista kiinnittäisin huomiota nimenomaan aamiaiseen ja välipaloihin, joista monella jää käytännönkin tietojen mukaan proteiini puuttumaan.. – Ikääntyessä kehon koostumus muuttuu. Se havainnollistaa, mitä päivän kaikkien aterioiden pitäisi sisältää, myös aamuja välipalojen. Esimerkiksi 70 kiloa painavan ihmisen pitäisi saada ravinnostaan 80-100 grammaa proteiinia päivässä. Yksi kolmasosa annoksesta on proteiinipitoista ruokaa, yksi kolmasosa hiilihydraattia, esimerkiksi viljatuotteita tai perunaa ja yksi kolmasosa kasviksia eli juureksia, vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. . Lihakset ovat yksi iso proteiinivarasto. Tutkimusten mukaan vain joka neljäs ikäihminen saa ravinnostaan riittävästi proteiinia. Jotta proteiini päätyy lihaksiin, ruoan pitää sisältää hiilihydraatteja ja rasvaa, ettei elimistö rupea käyttämään proteiinia energianlähteenä. G erontologinen ravitsemus Gery ry:n kehittämispäällikön Heli Salmenius-Suomisen mukaan ihmisten ravitsemukselliset tarpeet ovat hyvin laajat, ja sen vuoksi monipuolinen syöminen on tärkeää. Ikääntyessä onkin ensiarvoisen tärkeää huolehtia sitä, että saa riittävästi proteiinia, jotta lihaksisto pysyvät vahvana ja kehon toimintakyky hyvänä. Salmenius-Suominen listaa hyviä proteiinin lähteitä: kala ja palkokasvit sekä erilaiset maitotuotteet, kananmuna, broileri ja liha. H yvä E lämä 27 . Ikääntyneille eli yli 65-vuotiaille suositellaan yleisistä ravitsemussuosituksista poiketen suurempaa proteiinin saantia kuin muille aikuisille. Salmenius-Suominen muistuttaa lisäksi riittävästä energiansaannista eli hiilihydraateista ja rasvasta energian lähteenä. –?Ravitsemus on monipuolinen ja iso kokonaisuus. Salmenius-Suominen mielestä yksi hyvä keino varmistaa proteiinin riittävä saanti on syödä säännöllisesti useita kertoja päivässä ja joka aterialla jotakin proteiinipitoista, myös aamiaisella ja välipalalla. Etenkin ikäihmisten pitää huolehtia siitä, että he syövät joka päivä riittävästi proteiineja ja saavat ruoasta riittävästi energiaa, korostaa kehittämispäällikkö Heli Salmenius-Suominen Gery ry:stä. Tähän ravitsemussuosituksetkin perustuvat. Lisäksi ateriakokonaisuuteen kuuluu öljypohjainen salaatinkastike, leipä, leipärasva, ruokajuoma ja jälkiruoka. Lihaskato kiihtyy ja lihaskudosta menetetään kiihtyvällä tahdilla
– Suositukset ovat suosituksia, ja jokainen voi omalla kohdallaan miettiä, miten sopeuttaa ne omaan elämäänsä. 28 . – Uudet ravintosuositukset on rakennettu terveysperusteisesti, vaikka niissä tuodaan esille lisäksi ympäristönäkökulmaa. Nämä kaksi kulkevat käsikädessä. Levitteistä ihanteellinen vaihtoehto on 60 prosenttia rasvaa sisältävä kasviöljypohjainen valmiste. Sydänmerkki hyvä valinta Uusia ravitsemussuosituksia varten on tehty iso pohjatyö ja käyty läpi laaja ja kattava tutkimusnäyttö viime vuosilta. – Viljatuotteista kannattaa suosia täysjyvätuotteita. Koko ruokavaliokin voi koostua pelkästään valmisruoista, kun niitä on täydentänyt tuoreilla tai kypsillä kasviksilla tai jälki’’Proteiinin riittävän saannin varmistamiseksi, kiinnittäisin huomiota nimenomaan aamiaiseen ja välipaloihin, joista monella jää proteiini puuttumaan.’’. Ruokaan liittyy eräänlaista tunnelatausta, mikä saa helposti ymmärtämään asioita väärin, pohtii Salmenius-Suomisen suosituksista syntynyttä kohua. – Tuloksena on saatu vahva näyttö siitä, että punainen liha ja lihaleikkeleet ja makkarat näyttäytyvät suolistosyövän riskitekijöinä, varsinkin niiden sisältämien säilöntäaineiden vuoksi, toteaa Salmenius-Suominen. Ikääntyneiden lautasmallissa annos jaetaan kolmeen osaan. Ikääntyneille vuonna 2020 laaditut suositukset ovat edelleen voimassa. Pienellä tuunauksella valmisruoista saa hyvän kokonaisuuden. – Vallan mainiosti voi turvautua valmisruokiin, joita on tarjolla runsaasti erilaisia. Hyvänä niin terveyden kuin ympäristönkin kannalta pidän sitä, että meitä suomalaisia kannustetaan palkokasvien käyttöön. – Ilahduttavaa minusta oli, että peruna sai kunniapaikan suosituksissa, kun se nostettiin esille erillisenä elintarvikeryhmänä. H yvä E lämä Ikäihmisen oma lautasmalli Ikääntyneiden ruokasuositusten mukaan ikäihmisille suositellaan erityyppistä lautasmallia kuin työikäisille. Peruna kunniapaikalle Salmenius-Suomisen mielestä uusissa ravitsemussuosituksissa ei juurikaan ollut yllätyksiä, koska suositusten suuret linjat ovat olleet jo pitkään samat. Punaista kypsää lihaa suositellaan syötäväksi enintään 350 grammaa viikossa aiemman puolen kilon sijaan. Valmisruoilla helpotusta arkeen Salmenius-Suomisen mielestä valmisruoat ovat turvallinen ja hyvä vaihtoehto, jos ei halua, pysty tai jaksa valmistaa itse ruokaa tai haluaa vähän vaihtelua itsevalmistetun ruoan rinnalle. Marraskuussa julkaistut uudet ravitsemussuositukset pätevät kaikkiin väestöryhmiin. Näin merkityn tuotteen rasvanlaatu on parempi ja siinä on vähemmän suolaa. Näiden lisäksi eri ikäryhmille on omat ravitsemussuosituksensa. Toisaalta ymmärrän, että monille suomalaisille makkarat ja leikkeleet ovat tärkeitä ruokia. – Ikääntyneidenkin kohdalla ajattelen, että jos leikkeleet ovat itselle tärkeä osa ruokavaliota ja ne maistuvat, niitä voi edelleen käyttää kohtuudella, etenkin, jos on huono ruokahalu, ja on muutenkin haastetta saada riittävästi proteiinia. – Pehmeistä rasvoista on lisähyötyä aivoterveyden kannalta. Yksi kolmasosa annoksesta on proteiinipitoista ruokaa, yksi kolmasosa on hiilihydraattia, esimerkiksi viljatuotteita tai perunaa ja yksi kolmasosa kasviksia eli juureksia, vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Leikkeleiden ja makkaroiden osalta ei määritellä tarkkaa määrää. Nyt niitä käytetään jokseenkin vähän ja ne ovat monelle vieraita. Mukana on ollut satoja tutkijoita. – Leikkeleiden sijaan leivän päälle voi laittaa vähärasvaista juustoa tai keitettyä kananmunaa tai kokeilla kikherneistä valmistettua hummusta tai kotimaisia säilykekaloja tai jotakin muuta, mikä olisi itselle mieluisa leivänpäällisvaihtoehto. Yleensä suosituksia päivitetään noin kymmenen vuoden välein. Se, mikä edistää ihmisen terveyttä, on hyväksi myös ympäristölle. Niitä saa kalasta ja kasviöljyistä. Uusissa yleissuosituksissa kehotetaan vähentämään lihan ja prosessoidun lihan, kuten leikkeleiden ja makkaroiden käyttöä. Niissä on runsaasti ravintokuituja, jotka ovat tärkeitä ehkäisemään ikääntyessä lisääntyvää ummetusta, kun suoliston toiminta hidastuu, sanoo Salmenius-Suominen. Salmenius-Suomisen kehottaa valitsemaan leikkeleistä sellaisia, joissa on sydänmerkki paketin päällä. Peruna on meille suomalaisille tärkeä ja monelle maistuva ruoka-aine
ruokahedelmällä. Swiss Ablation Ekspertit, joihin voit luottaa Johtajamme, Prof. Prof. • Apua matkaja majoitusjärjestelyissä Hoidamme muun muassa: • Eteisvärinä, takykardia ja bradykardia • Sydämen vajaatoiminta • Läppäviat (mitraaliregurgitaatio, aortan ahtauma) Ota yhteyttä tänään ja aloita matkasi parempaan sydänterveyteen! +41 78 801 07 33 (myös WhatsApp) tirronen@swiss-ablation.com Sydämesi asialla – Sveitsin tarkkuudella Swiss Ablation – Sveitsiläistä tarkkuutta sydämesi parhaaksi. Monipuoliseen ruokavalioon kuuluvat myös kasvikset, hiilihydraattien ja rasvan lähteet sekä neste. • Ei odotusaikoja. Salzbergin innovatiiviset hoitomenetelmät tekevät Swiss Ablationista edelläkävijän minimaalisesti invasiivisessa sydänkirurgiassa. swiss-ablation.com Jos ihminen painaa 70 kiloa, hänen pitäisi saada ravinnostaan noin 80–100 grammaa proteiinia päivässä.. EUja Eta-maiden kansalaisena sinulla on oikeus saada hoitoa toisessa jäsenmaassa, ja kustannukset voivat olla osittain korvattavissa Kelasta. Voi myös valita kasvispitoisia valmisruokia tai kala-annoksia. l. Salmenius-Suomisen antaa pari vinkkiä, jotta osaa valita kaupan runsaasta valikoimasta terveyden kannalta parhaimman vaihtoehdon. – Kaikki valmistajat eivät tosin hae tuotteilleen Sydänmerkkiä. l. Esimerkissä on listattuna vain proteiinin keskeiset lähteet. – Olipa ruoka kotona tehtyä tai valmisruokaa, tärkeintä on, että ruoka maistuu ja siitä saadaan kaikki tarvittavat ravintoaineet, Heli Salmenius-Suomisen muistuttaa. Kannattaa katsoa muidenkin ruokien ravintosisältöä ja suolamäärää. Sacha Salzberg, on maailman tunnetuimpia sydänasiantuntijoita. Hän on johtanut yli 20 000 sydänhoitotapausta, mukaan lukien kaikkein haastavimmat eteisvärinän ja muiden rytmihäiriöiden ablaatiot. l. Hernekeitto 2,5 dl, leipäviipale päällisillä esimerkiksi juustolla = 17 grammaa. Lautasellinen kaurapuuroa, raejuustoa (100 g) = 20 g proteiinia. – Lämpimässä ateriassa olisi hyvä olla vähintään 25 grammaa proteiinia ja harvassa valmisruoassa on. Siksi olisi tärkeää tuunata valmisruokaa monipuolisemmaksi vaikkapa valitsemalla ruokajuomaksi maitoa, piimää tai soijajuomaa tai jälkiruoaksi rahkaa tai lisätä leipäpäällisillä ateriaan proteiinia. Ensiksikin jos paketin kyljessä on Sydänmerkki, se kertoo siitä, että ruoassa on vähemmän suolaa ja rasvan laatu on parempi. Toisekseen on tärkeää kiinnittää huomiota ruoan sisältämän proteiinin määrään, jotta sitä kertyy aterioilta riittävästi päivän aikana. Hoito suomalaisille potilaille – hyödy hoitotakuusta Voit hakeutua Swiss Ablationiin Suomesta helposti ja nopeasti. Kalaa 100 g, parsakaalia 100 g, lasillinen maitoa/piimää/soijajuomaa = 32 g proteiinia. H yvä E lämä 29 . • Selkeä kustannusarvio korvaushakemuksia varten. Jos ihminen painaa esimerkiksi 70 kiloa, hänen pitäisi saada ravinnostaan noin 80-100 grammaa proteiinia päivässä. l. HE Esimerkki päivittäisestä proteiinin saannista Suositeltava määrä proteiinia yli 65-vuotiaille on 1,2–1,4 grammaa per normaali painokilo. . Näistä tulee yhteensä noin 83 grammaa proteiinia. Etsitkö huippuhoitoa sydämen rytmihäiriöihin ilman odotusaikoja. Jogurtti/soijajogurtti (2 dl), kourallinen (4 rkl) pähkinöitä = 14 grammaa. Swiss Ablation on Sveitsissä sijaitseva johtava kardiologian keskus, joka yhdistää edistyksellisen lääketieteen, asiantuntemuksen ja ensiluokkaisen palvelun
Verkkokurssi on kokonaan verkkokoulutusalustalla, yleensä Moodlessa, toteutettava kurssi. Koonnut: Liisa Airaksinen K ansalaisopistot.fi/verkossa -palvelussa noin 43 700 kurssia, ryhmää ja tapahtumaa. Hybridikurssilla yhdistyvät reaaliaikainen lähija etäopetus. Kurssien aihealueet ovat liikunta ja hyvinvointi, käsityöt, kielet, musiikki, kuvataide, tanssi ja teatteri, tekniikka ja talous, yhteiskunta ja humanismi sekä ruoka, juoma ja matkailu. Suurin osa kursseista on niin sanottuja etäkursseja. Käy tutustumassa monipuoliseen kurssitarjontaan osoitteessa: kansalaisopisto.fi/verkossa ja innostu uudesta ja jatka vanhan harrastuksesi parissa.. Muuta ei tarvita kuin tietokone ja nettiyhteys ja halu harrastaa tai kehittää itseään. Mitä sinä haluaisit opiskella tai harrastaa. 30 . Suomessa toimii 177 kansalaisopistoa, joiden toiminta ulottuu jokaisen kunnan alueelle. Kurssitarjonta elää koko ajan. Useiden kansalaisopistojen kursseille voi ilmoittautua ympäri vuoden. Kurssi ei sisällä lainkaan vuorovaikutusta opettajan ja toisten opiskelijoiden kesken. H yvä E lämä Verkko on täynnä mahdollisuuksia Kansalaisopistot tarjoavat valtavan laajat mahdollisuudet kaikenikäisille harrastaa ja opiskella verkossa. Etäopetus tuo kurssitarjonnan lisäksi kaikkien ulottuville asuinpaikasta riippumatta. Opetus tapahtuu verkossa reaaliaikaisesti samaan tapaan kuin luokkahuoneessa, ja jaetaan esimerkiksi Teamsin, Zoomin tai Google Meetin kautta etänä osallistuville opiskelijoille. Vuorovaikutus opettajan ja muiden kurssilaisten kanssa toimii hyvin. Verkko tuo opetuksen kaikkien ulottuvilla asuinpaikasta riippumatta. Tallenteita voi katsoa ja tehtäviä tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Kursseille voivat osallistua kaikki mistä päin Suomea tahansa ja myös ulkomailta
E rilaisia kielija liikuntakursseja on opistojen opinto-ohjelmissa niin runsaasti , ettei niistä ole poimittu tähän kuin yksi englannin kielen kurssi matkailijalle. Kokeileva maalaus Kokeileva maalaus Hiiden Opisto, Nummela, Vihti Kurssilla toteutamme matalan kynnyksen teemoja luovalla, kokeiluihin perustuvalla rennolla otteella. Kurssin verkkoalustana on Teams.. Lisäksi saat vapaaehtoisia kotitehtäviä, joita tarkastelemme aina seuraavalla opetuskerralla. Etäkurssi. Aihepiirit liikkuvat ikiaikaisista rakkaustarinoista yhteiskuntakritiikkiin ja yliluonnollisiin satuihin. Kuosiraportit tehdään käsin esimerkiksi akryylimaaleilla, tusseilla, vesiväreillä tai sekatekniikalla. Piirrä omat kuosisi® kankaisiin Piirrä omat kuosisi® kankaisiin Revontuli-Opisto, Kittilä Kuosikurssilla opitaan toteuttamaan painokuosin suunnitteluprosessi vaatteeseen. Tapaamisten välillä kokeilemme ja sovellamme niitä oman mielen mukaan. Matkaamme lentokentälle, kirjaudumme hotelliin, neuvomme tietä ja asioimme muun muassa kahvilassa. Liikuntatarjonnasta senioreiden kannattanee valita seniorikurssit. Jokaisen etäyhteyden aikana, yhteisen työskentelyn rinnalla, näet aluksi ohjaajan demonstraation aiheeseen liittyvästä tekniikasta. Käsin työskentelyn päätteeksi valittu kuosi skannataan ja se viimeistellään digitaalisesti etäyhteydellä. Saat myös vinkkejä erilaisissa tilanteissa kuvaamiseen. Kännykkäkuvaus Kännykkäkuvaus Laukaan kansalaisopisto Opit hyödyntämään älypuhelimesi kameraa paremmin. Mytologia taiteessa Mytologia taiteessa Vantaan aikuisopisto Taide on aina ammentanut aiheitaan mytologiasta. Kivoja harrastuksia ja uutta oppia Luovaa leikkiä käsinpistoilla Luovaa leikkiä käsinpistoilla Oulu-opisto Kurssilla opetellaan ompelemaan käsinpistoja monipuolisesti ja luovasti erilaisille pohjakankaille – mielellään kierrätetyille. Musikaalien hurmaa Musikaalien hurmaa Vantaan aikuisopisto Musikaalit ovat yleisön suosiossa sekä teatterien näyttämöillä että elokuvissa. Etäkurssi Zoom-alustalla. Mytologisilla kertomuksilla voidaan kertoa eri aikoina paitsi mytologiasta myös kunkin ajan omista teemoista. Samalla opit huomaamaan, kuinka monet mytologiat ovat vaikuttaneet toisiinsa. Kurssilla opit tunnistamaan mytologisia aiheita ja tulkitsemaan niitä erilaisten aikakausien ja aatemaailmojen virtauksissa. Kuuden luennon luentosarjalla tutustutaan siihen, mistä musikaalit ovat saaneet alkunsa ja mitä musikaalin maailmassa on viimeisen sadan vuoden aikana tapahtunut. Etäluennot Teamsissä. Opetus järjestetään Teams-yhteydellä. H yvä E lämä 31 . Suunnittelun prosessissa otetaan huomioon kuosin käyttötarkoitus osana aikuisen tai lapsen vaatetta. Etäkurssi. Kurssi suoritetaan verkossa itsenäisesti omaan tahtiin verkossa. Kurssilla perehdytään esimerkiksi kännykkäkameran säätöihin ja niiden monipuoliseen hyödyntämiseen sekä kuvan sommitteluun. Matkailuenglantia Matkailuenglantia Pieksämäen Seutuopisto Verestät englannin taitojasi lomamatkoja varten omaan tahtiin. Kaikenlaiset materiaalit: kankaat ja langat soveltuvat näihin luoviin töihin.
Innoitusta taiteen tekemiseen haetaan myös musiikista ja kirjallisuudesta. Sen jälkeen käydään läpi sitä, miten osallistujien tekstit edistyivät ja kuinka jatkossa pitää yllä kirjoitusvirettä. Kaikki piirustusja maalaustekniikat mahdollisia. Kurssi toteutetaan etäopetuksena Microsoft Teamsillä. Sukututkijan julkaisukurssi Sukututkijan julkaisukurssi senioreille, Scribus senioreille, Scribus Helsingin työväenopisto Kurssilla tutustut ilmaiseen ja suomenkieliseen Scribus-ohjelmaan, jolla voit taittaa kuvat ja tarinat pienimuotoiseksi kirjaksi tai muuksi julkaisuksi joko tulostettavaksi tai nettiin. Opiskelijat saavat käyttöönsä Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen jäsentunnukset, joiden avulla tutkimuksen tekeminen helpottuu huomattavasti. Verkkoluennot tallennetaan ja osallistujat voivat katsoa ja kuunnella ne myös jälkikäteen. Kurssi toteutetaan Zoomin välityksellä. Tekoälysovellusten perusteet Tekoälysovellusten perusteet Rovaniemen kansalaisopisto Tekoälykurssilla opit, miten monipuolisesti ChatGPT:n uusinta ilmaisversiota voi käyttää arjessa sekä työelämässä innovatiivisesti. Taidepiirustus ja -maalaus Taidepiirustus ja -maalaus Jyväskylän kansalaisopisto Kuvallisen ilmaisun perusasioita omaa ilmaisua kehittäen. Saat myös vinkkejä, miten varmistat, onko sukusi tutkimusta tehty jo aiemmin. Kurssi toteutetaan verkkokoulutuksena. Julkaisu voi olla esimerkiksi suku-, kylätai muistokirja. Saat myös vinkkejä Ifolor-kuvakirjojen tekemiseen. 32 . Keskitymme peruskäyttöön, mutta teemme lisäksi harjoituksia, kotitehtäviä sekä projektitöitä. H yvä E lämä Pilkunviilauskurssi Pilkunviilauskurssi Vantaan aikuisopisto Kurssi sopii suomea äidinkielenään puhuville, jotka kirjoittavat työssään tai harrastuksenaan ja jotka kaipaavat kertausta kielenhuollon säännöistä. Kurssilla käsittelemme kielenhuollon perusasioita ja teemme harjoituksia. Suunnitteletko blogipostausten sarjaa tai vaikka podcast-jakson käsikirjoitusta. Samalla saat tietoa siitä, voitko aloittaa sukututkimuksesi suoraan verkossa vai pitääkö sinun ensin tilata aloitustietoja Digija väestötietovirastosta tai kirkkoherranvirastosta. Etäkurssi Zoomin kautta. ChatGPT on työkalu, joka voi auttaa sinua lähes missä tahansa asiassa. Etäkurssi.. Sukustartti Sukustartti Keuruun kansalaisopisto Koulutuksessa käydään läpi internetin laajoja sukututkimustietokantoja, tietosuojalakia ja -ohjeistusta. Tekstitreffit Tekstitreffit Keuruun kansalaisopisto Onko sinulla työn alla romaanikäsikirjoitus, runokokoelma tai opinnäytetyö. Kaipaisitko kirjoittamiseesi intoa ja vertaistukea. Kurssin aluksi tarjolla on erilaisia kirjoittamisinspiraatiota esiin houkuttelevia lyhyitä kirjoitusharjoituksia, joiden jälkeen on omaa kirjoitusaikaa
Oulu-opistossa on ollut verkko-opetusta jo vuosia, eritoten kielissä. Opiston kurssit verkossa ovat etäkursseja ja/ tai hybridikursseja, joihin voi osallistua reaaliaikaisesti joko osittain tai kokonaan etänä tai tulla paikan päälle, kun siltä tuntuu. Oulu-opisto on Oulun kaupungin omistama ja ylläpitämä vapaan sivistystyön oppilaitos. Miten voisin huolehtia terveydestäni. Mitä oikeudelliseen ennakointiin kuuluu. vanheneminen.fi MITEN ENNAKOIDA ELÄKEIKÄÄ. Opisto on Suomen neljänneksi suurin kansalaisopisto – Oli mahtavaa huomata, kuinka nopeasti senioritkin innostuivat etäopiskelusta, ja miten hyvin he pääsivät sisään uuteen teknologiaan opettajiemme antaman yksilöohjauksen avulla. Opettajat kävivät jopa joidenkin ikäihmisten kotona heitä ohjaamassa. Oulun seudun ohella opiskelijoita tulee ympäri Suomen ja ulkomailtakin. H yvä E lämä 33 . HE Oulussa seniorit innostuneet etäopiskelusta Eläkkeelle jäämiseen kannattaa valmistautua pohtimalla muutamia perusasioita: Miten haluan asua tulevaisuudessa. Meillä on edelleen monia joogakursseja verkossa, kertoo Lohi. Etäkurssit tulivat jäädäkseen ja kiinnostavat entistä enemmän kaikenikäisiä. Rehtori Outi Lohen mukaan koronapandemia oli kuitenkin se, joka pisti vauhtia etäopetukseen ja se laajeni muihinkin aineisiin, kuten joogaan, kädentaitoihin ja kuvataiteisiin. Täällä pohjoisessa välimatkat ovat pitkät ja toisaalta digiosaavien senioreiden määrä lisääntyy koko ajan, mikä madaltaa osallistumiskynnystä, Lohi juttelee. – Tanssiakin vähän yritettiin, mutta se ei oikein toiminut. – Senioreiden määrä on selkeästi lisääntynyt etäkursseilla. – Kansainvälistymistrendi näkyy siinäkin mielessä, että kaikenikäisiä ja myös senioreita on paljon Suomen rajojen ulkopuolella ja he tulevat kansalaisopistokursseille vaikkapa Fuengirolasta käsin, jos ovat siellä talvea viettämässä, Outi Lohi sanoo. Jooga kylläkin. Miten ennakoin taloudellisesti eläkkeelle jäämisen. LUE LISÄÄ Suunnitte hyvissä ajoin oman näköisesi ja itsellesi mielekäs eläkeikä.
Teksti: Kati Wikström Lakritsia sisältävät tuotteet saattavat aiheuttaa oireilua viikkojenkin kuluttua niiden nauttimisesta.. Pahimmillaan tämä voi aiheuttaa hengenvaarallisen sydämen rytmihäiriön. – Lakritsija salmiakkituotteet, joissa usein on valmistusaineena lakritsiuutetta, voivat aiheuttaa terveyshaittoja, kertoo yksi Duodecimin artikkelin kirjoittajista, HUSissa työskentelevä sisätautien erikoislääkäri Laura Ollila. Tästä voi seurata muun muassa veren kaliumpitoisuuden laskua, joka voi altistaa rytmihäiriöille sekä Mustat karkit ovat vaaraksi terveydelle Lakritsi ja salmiakki nostavat verenpainetta ja pienentävät veren kaliumpitoisuutta. Erityistä siinä oli suurelle yleisölle uusi tieto harvinaisesta lakritsioireyhtymästä, jossa verenpaine kohoaa reippaasti ja veren kaliumarvo laskee vaarallisen alhaiseksi. – Lakritsituotteet vaikuttavat stressihormoni kortisolin aineenvaihduntaan ja lisäävät sen vaikutuksia elimistössä. H yvä E lämä K eväällä 2024 lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim julkaisi artikkelin lakritsin vaaroista. 34
Potilas soitti ambulanssin huonovointisuuden vuoksi. Ensihoidon ollessa jo paikalla potilaalle ilmaan. Niitä ovat turvotus eli nesteen kertyminen elimistöön, päänsärky, verenpaineen nousu ja mahdollisesti rytmihäiriöt, listaa Ollila. – Vakavampia eli sairaalahoitoon johtaneita tilanteitakin esiintyy, mutta niidenkään esiintyvyydestä ei ole tarkkaa tietoa. Verenpainetta nostava vaikutus voi ilmaantua henkilöille, joilla on ennestään verenpaine koholla. . – Glykyrritsiinin aiheuttamia oireita on mahdollista myös havaita itse. Lakritsioireyhtymän saadakseen ei tarvitse olla lakritsin tai salmiakin suurkuluttaja. – Verikokeissa voidaan havaita myös veren kaliumpitoisuuden laskua. Vaikea hypokalemia on vaarallinen tila. Oireyhtymän yleisyydestä ei ole varmuutta, sillä siitä ei ole tutkittua tietoa Suomesta, vaikka meillä lakritsituotteiden käyttö on yleistä. Oireet voi itse tunnistaa Mustat karkit ja muut lakritsiuutetta sisältävät tuotteet kohottavat verenpainetta, ja tämä ilmiö on luultua yleisempi. Yksi niistä oli 50-vuotias nainen, jolla oli astma-, verenpaineja mielialalääkitykset. Toki verenpaine voi lakritsin syömisen johdosta nousta myös sellaisilla henkilöillä, joiden verenpaine on aiemmin ollut normaalilla tasolla. Lievä kaliumpitoisuuden lasku ei yleensä aiheuta oireita, mutta saattaa altistaa sydämen rytmihäiriöille. – Salakavaluus on lisäksi se, että vaikutus voi olla hämmästyttävän pitkä, jopa viikkoja, jos sattuu olemaan herkkä lakritsin vaikutuksille. Ilmiö saattaa olla alitunnistettu. – Tuntuma on, että esimerkiksi verenpaineen nousu ja lievä veren kaliumniukkuus voisivat olla varsin yleisiäkin lakritsin käytön seurauksena. – Vaikka vakavimmat haitat ovat harvinaisia, lakritsia tai salmiakkia syövien kannattaa kuitenkin huomioida mustien karkkien sisältämän glykyrritsiinin mahdollinen verenpainevaikutus. Kuva: HUS Mustat karkit ovat vaaraksi terveydelle aiheuttaa verenpaineen nousua ja nesteen kertymistä elimistöön. ’’Lakritsioireyhtymässä verenpaine kohoaa reippaasti ja veren kaliumarvo laskee vaarallisen alhaiseksi.’’ –?Vaikka vakavimmat haitat ovat harvinaisia, lakritsia tai salmiakkia syövien kannattaa tiedostaa mustien karkkien nostavan verenpainetta, painottaa sisätautien erikoislääkäri Laura Ollila. Sen määrä lakritsituotteissa voi vaihdella merkittävästikin. Duodecimin artikkelissa oli useampia potilastapauksia lakritsin vaaroihin liittyen. Korkea verenpaine voi selittyä vaikka edellisviikolla syödyllä lakupatukalla. – Yksilön herkkyyttä vakaville glykyrritsiinin haitoille on käytännössä mahdotonta ennustaa, tarkentaa Ollila. Ilmiö saattaa olla alitunnistettu – Duodecimin artikkelissa kutsuimme lakritsin sisältämän glykyrritsiinin aiheuttamia terveyshaittoja lakritsioireyhtymäksi, sanoo Ollila. Siihen liittyy muun muassa voimattomuutta, lihasheikkoutta ja ummetusta sekä sydämen rytmihäiriöitä. Mustat karkit tekee vaarallisiksi niiden sisältämä glykyrritsiini ja sen pitoisuus tuotteessa. Suuret ja toistuvat glykyrritsiinimäärät lisäävät oireyhtymän riskiä, mutta aineelle herkkien ihmisten elimistö voi reagoida hyvinkin pieniin määriin. Salmiakkituotteissakin usein on lakritsiuutetta ja näin ollen glykyrritsiiniä. Lakritsin epäsuotuisat vaikutukset voivat kestää jopa viikkojen ajan, valaisee Ollila. – Lakritsi sisältää glykyrritsiiniä, jonka aktiivinen aineenvaihduntatuote on glykyrretiinihappo. H yvä E lämä 35
Vaarat hyvä tiedostaa Lakritsi voi johtaa jo yllättävän pieninä määrinä nautittuna merkittävään hypokalemiaan eli alhaiseen veren kaliumpitoisuuteen. Sen syitä selvitettäessä todettiin, että potilas oli syönyt noin kerran viikossa 1-2 pientä lakritsipatukkaa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi yskänlääkkeet, nikotiinituotteet, purukumit ja monet teejuomat sekä luontaistuotteet. Huomasin jo ennen artikkelin kirjoittamista ja asiaan tarkemmin tutustumista lakritsin aiheuttavan minulle välillä päänsärkyä, toteaa Ollila. Herääkin kysymys, tulisiko lakritsituotteissa olla varoitus terveydelle vahingollisista vaikutuksista. – Turvallista rajaa ei voida nähdäkseni sa noa. 36 . Kyseessä on vaarallinen tila, joka voi aiheuttaa rytmihäiriöitä. – Itse en nykyisin syö lakritsia. H yvä E lämä Lakritsijuurta saattavat lakritsin ja salmiakin lisäksi sisältää myös esimerkiksi teet ja yskänlääkkeet. Hänet onnistuttiin elvyttämään defibrilaattorin avulla. On myös hyvä huomioida, että mustien karkkien lisäksi lakritsijuurta sisältävät myös muut aineet. Ilmeni, että potilaalla oli vaikea hypokalemia eli matala veren kaliumpitoisuus. Kliinisessä työssä on tullut vastaan tilanteita, joissa vähäinenkin käyttö on voinut johtaa verenpaineen nousuun tai veren kaliumniukkuuteen, summaa Ollila. tui rytmihäiriötuntemus ja potilaalla todettiin kammiovärinä eli sydämen pysäyttävä hengenvaarallinen rytmihäiriö. HE ’’Herääkin kysymys, tulisiko lakritsituotteissa olla varoitus terveydelle vahingollisista vaikutuksista.’’. – Olisi hyvä lisätä tietoisuutta lakritsin mahdollisista haitoista terveydelle. Matalien kaliumarvojen syyksi paljastui lakritsioireyhtymä
Ravintolisä. Nivelvaivoista kärsiville, oireileville ja kivuliaille nivelille. BioPro Tampere Kaleva BioPro Tampere Koskikeskus BioPro Tampere Lielahti BioPro Valkeakoski BioPro Vitaminna Kajaani TARJOUS! 49,90 € (64,80 €) Tällä kupongilla yhdessä ostettuna vain + -myymälät: BioPro Espoo Ulpukka BioPro Hyvinkää Willa BioPro Kangasala BioPro Lempäälä Ideapark BioPro Rauma Tarkemmat myymälöiden tiedot: www.biopro.fi Tarjoukset voimassa BioPro -myymälöissä 28.2.2025 asti. Lievittää kipua ja tulehdusta paikallisesti erityisesti pienissä nivelissä sekä vähentää nivelten turvotusta. *NivelTeho Nivelvoide on mentholia sisältävä kylmävoide kipeille ja turvonneille nivelille. Tehoaineina kondroitiinisulfaatti, glukosamiinisulfaatti ja MSM. Sisältää glukosamiinia, MSM eli metyylisulfonyylimetaania, kondroitiinisulfaattia, inkivääriuutetta, C-vitamiinia ja kuparia. Hyvästit NIVELKIVUILLE! * -merkitty lääkinnällinen laite* 34,90 € (39,90 €) 19,90 € (24,90 €) NivelTeho kapselit edistävät nivelterveyttä yleisesti ja rustokollageenin muodostumista monipuolisella ravintoaineiden yhdistelmällään
38 . Karaoken kautta voit ilmaista itseäsi ja olla illan tähti. – Kaikki yhdistyksemme jäsenistä eivät itse laula, mutta heistä on mukava kuunnella toisten laulua ja tavata ihmisiä. – Kehotin häntä lähtemään mukaan Rikaryn toimintaan. Järvenpään mukaan karaoke on hyvä keino yhdistää musiikin terapeuttiset vaikutukset ja yhteisöllisyys. Sitä voi harrastaa kotona, baarissa, järjestetyissä karaokeilloissa tai kilpailutapahtumissa. Laulaminen antaa mahdollisuuden ilmaista itseään ja saada yleisöltä kannustusta, Järvenpää sanoo. Jollei uskaltaudu julkisiin tilanteisiin, karaokea voi harrastaa myös kotona yksin tai ystävien kanssa. Teksti: Merja Kiviluoma Kuva: Mika Järvenpää. – Laulaessa saa laittaa aivot narikkaan! Laulamalla pystyy irtautumaan arjen huolista ja murheista ainakin hetkeksi, vakuuttaa Järvenpää. Hän lähti ja löysi karaokesta uuden harrastuksen ja ystäviä. Rikaryn lisäksi sitä käyttävät muun muassa ravintolat, karaokeyrittäjät ja ohjelmatoimistot. Syntynyt: Janakkalassa. – Karaoken paras puoli on se, että laulaja saa olla illan tähti ja esiintyä yleisölle. – Kukin laulaa sillä äänellä, joka hänelle on annettu. – Hyvinkäällä meillä on oma treenitila, johon jäsenemme kokoontuvat laulamaan karaokea. Hän muistuttaa, että karaokesovellusten julkiseen esittämiseen tarvitaan ammattiversio. Karaokelaitteita saa ostettua edullisesti ja karaokesovelluksia löytyy Internetistäkin. Esimerkiksi muistisairaiden kohdalla olemme nähneet musiikin ja laulun eheyttävät vaikutukset. – Samalla ihmiset tutustuivat toisiinsa. Monet karaokelaulajat pitävät kilpailemisesta, ja muutamista heistä on tullut voittojen myötä laulun ammattilaisiakin. Monille tutut laulut herättävät muistoja ja tunteiLeila Järvenpää 55-vuotias. – Epidemian aikana ravintolat menivät kiinni, eikä muuallakaan saanut kokoontua. H yvä E lämä Pistä aivot narikkaan ja laula! K araoke on oiva tapa antautua laulun vietäväksi. – Käymme palvelutaloissa, ja niiden asukkaat voivat halutessaan laulaa itsekin. Laulutilaisuuksia on lapsille, aikuisille ja vanhuksille. Monen ryhmän jäsenet tapasivat toisiaan senkin jälkeen, kun koronarajoitteet oli purettu. Asuu: Hyvinkäällä. Siitä huolimatta kaikki laulajat ovat samalla viivalla, emmekä nosta ketään jalustalle ylitse muiden, lisää Järvenpää. – Yhdistyksessämme on huikeita laulajia, jotka ovat voittaneet valtakunnallisia karaokekilpailuja. Toiset laulavat omaksi ja toisten iloksi. Harrastaa: laulamista, leipomista ja ulkoilua. Kutsuin häntä yhdistyksemme järjestämään laulutilaisuuteen, jossa lauletaan ja jutellaan päivän kuulumisista. – Karaoken kautta toteutuu myös tärkeä yhteisöllisyyden kokemus. Laulaminen antaa hyvä mielen ja mahdollisuuden ilmaista tunteita. Perheessä: puoliso. Elämän motto: Laulamalla iloinen mieli. Hyvinkään ja Riihimäen Seudun karaokeharrastajat, Rikary ry:n puheenjohtaja Leila Järvenpää korostaa, että laulaminen kuuluu kaikille. Karaokessa näkee tuttuja ja saa uusia ystäviä. Sovelluksista maksetaan Teostolle tekijänoikeusmaksut, mutta kotikäyttäjän ei tarvitse niitä maksaa. Toimii: myyntitehtävissä sekä Rikaryn puheenjohtajana. Kaikki laulajat ovat samalla viivalla, ja jokainen saa olla oma itsensä, sanoo Järvenpää ja samalla linjaa Rikaryn periaatteita. Kaikkien saataville Rikary pitää jäsenilleen karaokelauluiltoja, mutta järjestää myös kaikille avoimia tapahtumia. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, että karaoke taipuu moneksi, toteaa Järvenpää. Se on hyvä lääke yksinäisyyteen. Kotikaraoke nousi arvoon arvaamattomaan esimerkiksi korona-aikana. Silloin monet ihmiset hankkivat kotiin karaokelaitteita ja lauloivat kotona, ja esimerkiksi Facebookiin perustettiin suljettuja lauluryhmiä, joihin osallistuvat saattoivat ladata omia lauluvideoitaan. Karaokessa ei tarvitse huolehtia osaamisesta; ei ole tärkeää, onko jokainen sana laulettu nuotilleen. Julkisesti tai kotona Järvenpää on iloinen siitä, että yhdistystoiminnan kautta monet ovat rohkaistuneet antamaan oman äänensä. Nainen vietti paljon aikaa yksin kotona. Järvenpää kertoo esimerkin naisesta, jonka puoliso menehtyi muutama vuosi sitten
Järvenpää vertaa laulamisen terapeuttisuutta eläinten terapeuttisuuteen. Itse pidän hieman vanhemmista kappaleista. Rikaryyn Järvenpää liittyi vuonna 2007. Yhdistyksen vuosittainen jäsenmaksu on 30 euroa. –?Laulaminen voimaannuttaa ja on monin tavoin terapeuttista, Leila Järvenpää sanoo. Alkaneen vuoden 2025 aikana vastaavanlaiset tapahtumat jatkuvat yhdistyksen toimintasuunnitelman mukaisesti, ja yhteistyö jatkuu myös Tuurin kyläkaupan kanssa. Vaikka Rikary sijaitsee Hyvinkäällä, se on levittäytynyt ympäri Suomen. Karaokessa Järvenpää laulaa mieluiten kotimaisia iskelmiä. Viimeiset 14 vuotta hän on laulanut myös tanssiorkesterin solistina. – Ilman musiikkia en voi elää! Leila Järvenpää vei miehensäkin mukaan harrastukseen, ja karaokesta tuli pariskunnan tärkeä yhteinen harrastus. ta nuoruudesta. Niiden järjestäminen on työntäyteistä, mutta pidän siitä. Katri Helenan tuotannosta olen laulanut usein esimerkiksi kappaleita Mun sydämeni tänne jää ja Kai laulaa saan. Joku on saattanut kuulla laulettavan vaikkapa häävalssinsa. Kilpailuihin on ennakkoilmoittautuminen ja niihin on osallistumismaksu, jolla katetaan kilpailujen järjestelykulut ja palkinnot. – Yhdistysihmisenä tykkään enemmänkin puuhata kilpailujen järjestelyjen parissa – onhan Rikaryllä vuosittain toistaiseksi viisi korkeatasoista kilpailua. Silloin tällöin Järvenpää osallistuu karaokekilpailuihin, vaikkei koe omaavansa suurta kilpailuviettiä. Musiikki on ollut Järvenpäälle peruskouluajoilta alkaen tärkeä voimavara. Kaukaisimmat jäsenemme asuvat Haaparannassa, ja heitä on myös Oulussa, Imatralla ja Turussa, kertoo Järvenpää. Jäseniä yhdistyksessä on 87. Yli 200 kappaletta tulee lauletuksi 13 tunnin aikana. Kaverit kannustivat Rikary ry:n puheenjohtaja, hyvinkääläinen, 55-vuotias, myyntineuvottelijana toimiva Leila Järvenpää on laulanut karaokea ensimmäisen kerran 25 vuotta sitten. Laulaminen jännitti hurjasti. Jäseneksi pääsee rikary.fi -sivujen ota yhteyttä -lomakkeen kautta. Rikaryssä näitä kahta on yhdistettykin, esimerkiksi Home Ranch -kotieläintilalla Iitissä, jossa on ylämaankarjaa, minipossuja, lampaita, vuohia, poroja, koiria ja kissoja. Laulamisen lisäksi hän rakastaa leipomista ja luontoa. H yvä E lämä 39 . HE. Yhdistyksen puheenjohtajana hän on toiminut reilut 13 vuotta. – Karaoke menee myös eteenpäin ja ohjelmistoon tulee aina uusia kappaleita. Laulamani kappale oli Kirkan Varrella virran, hän muistelee. – Viime kesänä olimme mukana Ranchin festareilla. Vuonna 2004 perustettu Rikary juhli viime vuonna 20-vuotissynttareitään. – Pidän myös Paula Koivuniemen viimeisimmästä tuotannosta, esimerkiksi lauluista Kaiken antanut ja Timantti. Kouluaikoina hän lauloi koulun kuorossa. Eläimiin tutustumisten jälkeen pidettiin tallin ylisillä musiikillisia hetkiä, joissa olimme laulamassa. Kavereiden kanssa mentiin kuitenkin karaokeen ja minua rohkaistiin laulamaan. Kuhmoisissa, Ravintola Sahanrannassa Rikary on pitänyt jo vuosia maratonkaraoke -tapahtumaa, jossa lauletaan 13 tuntia tauotta. – En ollut koskaan ajatellut laulavani julkisesti. – Yhdistykseemme ovat kaikki tervetulleita, eikä jäsenyys ole kiinni asuinpaikkakunnasta. Päiväsaikaan laulamassa käy esimerkiksi lapsiperheitä. – Kaikille avoimessa tilaisuudessa kuka tahansa pääsee laulamaan. Repertuaari on laaja, eikä hän osaa mainita erityistä suosikkiaan
Hän aloitti Laviksen toimitusjohtajana kesällä 2023 ja toimii yrittäjänä Lavis-konseptissa. Askeleet opitaan tanssin ohessa, eikä harha-askeleita Laviksessa kaikki tanssiliikkeet tehdään seisoen ilman paria, Riitta Lindroos kertoo. Tanssitunnit aloitetaan rauhallisesti, mutta ajan myötä tahdit reipastuvat ja osallistuja oppii lisää koreografioita, selvittää Lindroos. Lavis ei ole kuitenkaan tanssikoulu, eikä tunneilla hiota vaikkapa salsan tai foxin askeleita. – Laviksen tuntirakenne on aina samanlainen: kaksi samaa tanssilajia tanssitaan peräkkäin. H yvä E lämä Uusi liikuntaharrastus L avis on peräisin lavatanssikulttuurista, mutta sitä tanssitaan itsekseen, joten kukaan ei tallo toisen varpaita. Se sopii kaikenikäisille liikkujille. Jokaisella tunnilla mennään ainakin humppaa, valssia, tangoa ja salsaa. Teksti: Merja Kiviluoma Kuva: Lavis. – Toki ohjaaja näyttää, miten askelkuviot menevät, mutta tarkoitus on ennen kaikkea kokea hyvän mielen tanssiliikuntaa. Välillä tanssitaan jenkkaa, polkkaa, rumbaa, sambaa, foxia, jivea, rokkia, fuskua, buggia ja masurkkaa. Piristeeksi voidaan ottaa muun muassa bachataa, boogie woogieta ja charlestonia. – Lavis ei ole turhan vakavaa, vaan se on helppo ja hauska liikuntamuoto, vakuuttaa Laviksen toimitusjohtaja Riitta Lindroos. 40 . Jumppaa Suomiiskelmien tahdissa! Lavis-lavatanssijumppa on hauskaa, helppoa ja hikistä. Tanssija oppii eri lavatanssiaskeleiden perusteita kuntoilun ohella
Ohjaajien koulutus on lyhyt. Jo heti alussa Lavis oli suosittu; ihmisiä tuli tanssimaan ’ovista ja ikkunoista’, kertoo Lindroos. Nuorena hän rakastui musikaaleihin. Plus-Lavis on käsipainoilla toteutettava versio Laviksesta. Ohjaajille pidetään ideapäiviä ja tapahtumia. Toimintaidean kehittivät liikunnan ammattilaiset Sirkku Pusa ja Johanna Partanen. – Ohjaajaksi hakeutuminen vaatii hyvän rytmitajun, innostuksen ja huumorintajun. Lindroosin mielestä Lavis on hyvä vaihtoehto sellaisillekin, jotka eivät uskalla vielä lähteä tanssilavoille. Laviksessa tanssimista helpottaa se, että voi tanssia itsekseen ilman paria. Kaikilla ei myöskään ole sopivaa partneria. Tanssin ammattilainen ei tarvitse olla, Lindroos painottaa. Uukuniemellä hänellä on Lavis-studio, jossa hän pitää tunteja ja koulutuksia. Lindroos on tanssinut elämässään paljon. Ohjaajista on jonkin verran pulaa. Silloin tällöin tarjolla on myös live-tapahtumia, joissa orkesteri soittaa. Jos henkilöllä on polvitai lonkkavaivoja, eikä hän pysty hyppimään, Vire-Laviksessa voi istua tuolilla tai ottaa tukea tuolin selkänojasta. Olen käynyt lukuisia erilaisia tanssikoulutuksia, vaikken tanssinopettaja olekaan. Lisäksi olen hyvinvointija ravintovalmentaja, hän kertoo. Koulutusta ja musiikkia Lavista voi harjoittaa kesät talvet. Meillä on zoomja verkkokoulutuksia. Tunteja on yksityisissä kuntosaleissa, tanssikouluissa, kansalaisopistoissa, joissakin yhdistyksissä. tarvitse pelätä. 52-vuotias Riitta Lindroos asuu Paraisilla, mutta myös Etelä-Karjalassa. – Tutustuin kaikkiin mahdollisiin tanssilajeihin. Laviksella on artistien kanssa sopimukset heidän musiikkinsa käyttämisestä. fi. Yhtä Lavis-tuntia voidaan verrata 7-8 kilometrin lenkkiin. – Laviksesta saa rohkaisua lähteä tanssimaan, kun oppii perusasiat muutamasta tanssilajista, kuten humpasta, valssista, foksista ja fuskusta. Vire-Lavis sopii etenkin senioreille. Hän korostaa rakkautta musiikkiin ja artisteihin. Yhdessä päivässä oppii perusaskeleet, ja ohjaajaksi aikovan tulee harjoitella myös itsekseen opetustallenteiden avulla. Kappalevalikoimissa saa käyttää suomen kielen lisäksi 30 prosentin verran muitakin kieliä, sillä esimerkiksi suomalaista sambaa ja salsaa ei ole vielä paljon tarjolla. Lindroosille itselleen Lavis oli aluksi harrastus. Myöhemmin hän kouluttautui ohjaajaksi, ja siitä tuli hänen päätyönsä. Tunnilta lähdetään hymyssä suin, Lindroos vakuuttaa. H yvä E lämä 41 . Silti pääsee mukaan tanssin fiilikseen ja hyvään oloon. Mielekkyytensä vuoksi tanssissa kuluu kaloreita ikään kuin huomaamatta. Hänen mukaansa Lavis liikuttaa nykyisin jo tuhansia ihmisiä. – Esittelemme ylpeänä kotimaisia artisteja ja tunneilla kerromme uusista artisteista. Lindroos onkin havainnut lavatanssikulttuurin elpymistä. Verkon kautta on tarjolla myös tanssitunteja. – Eräs syy Laviksen perustamiseen oli se, että monilla on kynnys mennä lavatansseihin. Eipä lenkillä tule polkattua ja jenkattua samaan tapaan kuin tanssissa, Lindroos naurahtaa. – Kesällä lavat ovat täyttyneet ja orkesteritkin ovat saaneet lisää keikkoja. Tanssijan tarpeisiin Riitta Lindroos muistuttaa, että tanssi on hyvä harrastus myös painonhallinnan kannalta. Pisimpään olen harrastanut steppaamista, joka vaati paljon askeleiden opettelua. Lavista tanssitaan yli 400 ohjaajan innostamina eri puolilla Suomea ja Ruotsia. – Vedin useita Lavis-tunteja päivässä, keskimäärin 17 tuntia viikossa. Lindroosin tavoite on kehittää Lavista edelleen, tarjota koulutusta niin uusille kuin jo Laviksen parissa työskenteleville ohjaajille sekä tehdä lajia tunnetuksi erilaisille kohderyhmille. Musiikkia on kuitenkin runsaasti, ja paljon on vielä tanssittavaa! Lavis syntyi tarpeeseen Lavis on suomalainen yritys, joka perustettiin kymmenen vuotta sitten. Pääasia on, että osallistuja saa jorata niin paljon kuin tykkää. Kaikki treenipaikat löytyvät Laviksen verkkosivuilta lavis. Rakkaudesta lajiin ostin yrityksen vuonna 2023. – Jos tanssii useita kertoja viikossa, tulee liikuttua monen maratonin verran. Toimintaa koko ajan kehitellään vauhdilla ja innolla, selvittää Lindroos. – Plus-Lavis vahvistaa etenkin yläkroppaa, kun taas Allas-Laviksessa korostuu veden tuoma vastus. – Koulutuksia pidetään ympäri Suomen – myös tilausten mukaan. Paikkoja haetaan koko ajan lisää. Lavis-tanssimaratoneilla pääsee tanssimaan kaikki suosikkitanssit kolmen tunnin maratonin aikana. Lavis-jumppaperheeseen kuuluvat myös erityisryhmille sovelletut Vire-Lavis sekä vedessä toteutettava Allas-Lavis. – Esimerkiksi Lavis-hame lisää tanssifiilistä, kun helmat heilahtelevat! HE. Laviksen verkkosivuilla on myös tarjolla tunneille sopivia asusteita
Staff. Teksti: Kati Wikström Sotalapsia matkalla Ruotsiin Tampereen asemalla. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto/E.M. H yvä E lämä Sotalapset kokivat turvaa ja traumaa Toisen maailmansodan aikana noin 70 000 suomalaislasta lähetettiin ilman vanhempiaan evakkoon Ruotsiin. 42
Paluu oli rankempi – Yksi yhdistävä psykologinen kehitystekijä kaikilla sotalapsilla oli pitkäaikainen erokokemus vanhemmistaan, summaa Lahti-Pulkkinen. Sisarukset pitivät huolta toisistaan. – Tosin noina vuosina ei vielä ollut olemassa tutkimustietoa siitä, millaisia traumaattisia vaikutuksia lapsille voi olla varhaisista erokokemuksista omista vanhemmistaan. – Evakuointi sodan vaarojen ja pommitusten keskeltä varmasti pelasti useamman lapsen hengen, toteaa dosentti, tutkija ja yliopistonlehtori Marius Lahti-Pulkkinen, Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan psykologian ja logopedian osastolta. . – Koska suurin osa lapsista palasi sodan loputtua Suomeen, he joutuivat kokemaan kaksi merkittävää erokokemusta – eron sekä biologisista että uudelleen kasvattivanhemmistaan. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki 13 345 Naistenklinikalla ja Kätilöopistolla vuosien 1934-1944 välillä syntyneet lapset ja aiheena sotalapsena olon vaikutukset heihin. – Olosuhteet evakossa olivat osalle lapsista positiivisia. Stressi vaikuttaa kehitykseen Sotalasten kertomusten mukaan kokemukset evakkoajasta vaihtelivat suuresti. S en ajan tiedon valossa toimittiin lasten parhaaksi. Kuva: Museovirasto. Vaikeammat kasvuolosuhteet evakossa olivat tutkimuksen mukaan yhteydessä negatiivisempiin seurauksiin lapsen kehitykselle. Osalle lapsista olot sen sijaan olivat traumaattisia, heidän kokiessaan muun muassa kaltoinkohtelua ja muita stressaavia tapahtumia. Lappu kaulassa kertoi sotalapsen nimen, osoitteen ja numeron. H yvä E lämä 43 . Toiset lapset reagoivat toisia voimakkaammin ympäristön tapahtumiin, tietää Lahti-Pulkkinen. Lahti-Pulkkinen oli mukana tutkimusryhmässä, joka tutki helsinkiläisten vuonna 1934-1944 syntyneiden sotalasten kokemuksia. Myöhempien tutkimusten mukaan sotalapset ovat kokeneet läpi elämänsä niin henkisiä kuin fyysisiäkin oireita, johtuen juurikin evakkoajoista. – Lapset ovat perimänsä perusteella eri tavalla herkkiä kasvuympäristönsä tapahtumille. – Erilaisilla stressaavilla kokemuksilla varhaiskehityksessä voi olla haitallisia vaikutuksia lapsen psykologiseen kehitykseen, valaisee Lahti-Pulkkinen
Heidän elimistönsä stressijärjestelmän toiminta oli myös verrokkeihin verrattuna erilainen vielä myöhäisaikuisuudessa, yli 60 vuoden iässä. – Myöhempi tutkimustieto on osoittanut vuorovaikutusympäristön muuttumisen vaikuttavan lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin, kiteyttää Lahti-Pulkkinen. Kasvattivanhempien luota tuli kuitenkin palata takaisin Suomeen perheisiin, joiden elämänolosuhteet olivat muuttuneet. – Sotalasten riskit sairastua erityisesti päihdehäiriöihin ja persoonallisuushäiriöihin olivat koholla. Ja tämä turvattomuuden tunne on puolestaan yhteydessä erilaisiin haasteisiin sosioemotionaalisessa kehityksessä. – Tutkimuksen mukaan nämä stressijärjestelmän toiminnan muutokset sotalapsilla viittasivat elimistön kohonneeseen stressitasoon, kertoo Lahti-Pulkkinen. Tällaisella vuorovaikutusympäristön jatkuvalla muuttumisella voi olla tutkimusten mukaan haitallisia vaikutuksia lapsen kehitykseen. – Sotalapset kokivat itse lapsuuttaan muistellessaan paluun Suomeen keskimäärin stressaavampana ja negatiivisempana kuin muuton evakkoon lapsuutensa varhaisemmassa vaiheessa, toteaa Lahti-Pulkkinen. Sosioemotionaaliset haasteet tulevat esille sosiaalisessa toiminnassa, vuorovaikutuksessa ja tunteiden ilmaisussa. H yvä E lämä Näillä erokokemuksilla on yhteyksiä kiintymyssuhteen turvattomuuteen. Kuva: Helsingin yliopisto. Se vaikeuttaa vuorovaikutuksen kehitystä ja luo turvattomuutta. Vaikutukset terveyteen Tutkimuksissa verrattiin samoina vuosina syntyneiden lasten riskiä mielenterveyshäiriöihin. He kotiutuvat usein hyvin evakkoperheisiinsä ja loivat kiintymyssuhteen kasvattivanhempiinsa, sanoo Lahti-Pulkkinen. 44 . Lähiympäristö muuttunut – Lapset, jotka lähetettiin evakkoon, sijoitettiin sisarustensa kanssa monesti eri perheisiin. – Varhaislapsuudessaaan eroja kokeneet henkilöt pärjäsivät myös aikuisiällä heikommin erilaisissa älyllisiä ja psykologisia ominaisuuksia mittaavissa testeissä. HE ’’Sotalapset kokivat paluun Suomeen keskimäärin stressaavampana ja negatiivisempana kuin muuton evakkoon lapsuutensa varhaisemmassa vaiheessa.’’ –?Joillakin sotalapsilla kohonnut stressitaso näkyi myöhemmällä iällä muun muassa korkeana verenpaineena, kertoo tutkija Marius Lahti-Pulkkinen. Sotalapsilla oli myös myöhäisaikuisuuden kliinisissä laboratoriotutkimuksissa korkeampi systolinen ja diastolinen verenpaine kuin verrokeilla. Ulkomaille evakuoidulla sotalapsilla oli kohonnut riski vakaviin mielenterveyden häiriöihin läpi aikuisiän, verrattuna samaan aikaan syntyneisiin lapsiin, jotka kasvoivat koko lapsuutensa Suomessa. Heillä oli myös enemmän masennusoireita myöhäisaikuisuudessa. Ne voidaan jakaa käyttäytymisen mukaan kolmeen pääryhmään, jotka ovat tarkkaavaisuuden ongelmat, käytöshäiriöt sekä psyykkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden ongelmat. Mikäli lapset olisivat jääneet ulkomaille, olisi se koettu sotatappioksi. – Suomeen paluun jälkeen lapsilla ei kenties ollut tuttuja ihmisiä ympärillään ja lähiympäristö oli muuttunut vahvasti. Lasten paluumuuttoon oli Suomessa myös poliittista painetta
Monesti sotalapset otettiin Ruotsissa avoimin sydämin vastaan, mutta oli myös niitä perheitä, joille itkuisa ja pelokas lapsi ei ollut toivottu. Tapahtuma pohjautui erityisesti ruotsalaisen historioitsijan ja tutkijan Ann Nehlinin äskettäin ilmestyneeseen kirjaan ”De finska krigsbarnen. – Suomalaisten äitien kirjeissä ilmaistiin huolta ja surua, mutta myös kiitollisuutta. Vasemmalla sotalapsi Erkki Grönroos, keskellä tapahtumassa esiintynyt artisti Désiréé ja oikealla Ann Nehlin, joka on kirjoittanut aiheesta kirjan: De finska krigsbarnen. Kirjeissä kävi ilmi, että monesti suomalaiset äidit odottivat lastensa paluuta, jotta kaikki voisi palata entiselleen. H yvä E lämä 45 . – Jälkikäteen sotalasten tilanne herätti keskustelua lasten ja perheiden oikeuksista. Ett nordiskt familjedrama, vapaasti käännettynä, Suomalaiset sotalapset pohjoismainen perhedraama. Suomalaisten äitien oli vaikeaa lähettää lapsiaan tuntemattomiin perheisiin. Hanaholmen on ruotsalais-suomalaisen yhteistyön osaamisja resurssikeskus. Kirja perustuu kirjeenvaihtoon äitien välillä. – Tilanne oli haasteellinen kummankin maan äideille. Joskus suomalaisten ja ruotsalaisten äitien välille syntyi myös lämmin ystävyys. . Ruotsalaiset äidit epäröivät tuntemattoman lapsen muuttoa perheeseensä, kun yhteistä kieltäkään ei ollut, kertoo Nehlin. Aihe on ajankohtainen näinäkin päivinä sotien myötä, korostaa Nehlin. – Jotkut perheet kirjoittivat Ruotsin avustuskomitealle, että lapsi käyttäytyi huonosti eikä osoittanut kiitollisuutta, jonka takia he halusivat luopua lapsesta. Joukko sotalapsia, sotalasten lapsia sekä asiantuntijoita tapasi joulukuussa Espoon Hanaholmenissa keskustellakseen suomalaisten sotalasten ja heidän perheidensä todellisuudesta. HE Hanaholmenin järjestämässä tapahtumassa käsiteltiin sotalasten kokemuksia. – Onneksi moni kuitenkin ymmärsi, että ajan ja kärsivällisyyden kanssa tilanne muuttuu. Toisaalta kirjeistä näkyi varovaisuus, jotteivat ne herättäisi mitään sellaisia negatiivisia tunteita, jotka saattaisivat vaikuttaa lasten oloihin. Kirjassa käydään läpi sotalasten, heidän äitiensä ja sijaisäitiensä tunteita sekä kokemuksia. Näin kuitenkin harvemmin tapahtui, koska lapset olivat kasvaneet ja saattoivat vuorostaan kaivata Ruotsiin jäänyttä perhettään. Kuva: Désirée Saarela Kirja äitien kirjeenvaihdosta. Ett nordiskt familjedrama
– Tuntui, että tuo hetki määritteli koko elämäni polun, kiteyttää Elli Lammi. 46 . Lammi muistelee, että asemalla sekä junassa monet lapset itkivät ja huusivat. Hänen karjalainen perheensä oli maanviljelijöitä, ja myös Ruotsin kasvattikoti sijaitsi maatalossa. Perheen kotona luettiin Allers-lehteä, joten nämä kaksi kirjallista tuotosta toimivat Ellin ruotsin kielen aapisina. Tuolloin äiti ei enää päässyt kiskomaan minua takaisin junasta. Äiti lohdutti ja sanoi, että pääsen Ruotsiin, jos joudumme lähtemään toista kertaa Karjalasta sotaa pakoon. – Minulle sotalapsitaipaleeni Ruotsissa oli jo elämäni kolmas matka pois sodan jaloista, kertoo 89-vuotias Elli Lammi Tampereelta. – Asuimme Karjalassa, Sakkolan pitäjässä, josta perheemme joutui evakkoon vuosina 1939 ja 1944. Kuvat: Lammin kotialbumi Elli Lammin opinhalu on jatkunut ja hän kävi jokunen aika sitten tietokonekurssin.. H yvä E lämä Opinhalusta suunta elämälle Nuori evakkotyttö Karjalasta lähti sotalapseksi, koska hänellä oli vahva oppimisen halu. Isoäiti luki Ellille Raamattua, josta hän ei ymmärtänyt sanaakaan. Ja näinhän siinä kävi. Vastaus oli: ”Elli ei lähde Ruotsiin niin kauan kuin Suomessa leipää riittää.” – Minä itkin, kun en saanut lähteä. – Vuonna 1939 meidät ohjattiin Urjalaan, muonamiehen mökkiin, josta matka jatkui myöhemmin Halkivahaan ja lopulta Tottijärvelle. Perheeseen kuului lisäksi täti ja setä sekä isoäiti. Tyttärensä sinnikkäät toiveet kuultuaan, äiti kirjoitti rintamalle isälle ja veljelle, kysyen heidän mielipidettään. Tämän jälkeen pääsimme takaisin Karjalaan, kun saimme luvan palata. Lammi toivoi jo viiden vuoden ikäisenä pääsevänsä sotalapseksi Ruotsiin, sillä hänellä oli vahva palo oppia ruotsin kieltä. Elli Lammi halusi oppia ruotsia, tässä hän on juuri lähdössä matkaan. Se antoi elämälle suunnan, joka on jatkunut näihin päiviin asti. ”Vår lilla Elli” Ruotsiin lähtö tuntui Elli Lammista hyvältä eikä hän ole koskaan sitä katunut. – Pidättelin omaa haikeuttani, kunnes uskalsin tirauttaa pari kyyneltä Suolahden kohdalla. Sisko hankki Ellille passin, ja äiti vannoi nappaavansa hänet takaisin jopa Ruotsiin lähtevän junan rappusilta, jos tyttö kokisi ikävää ja itkisi. Kasvattiperheessä oli neljä lasta, joista Elli oli 9-vuotiaana viidentenä lapsena nuorin. Ensin hän vietti Katrineholmin kunnassa kaksi viikkoa karanteenissa, kunnes pääsi kasvattiperheensä luokse Julitaan
Olin todellakin luonnonlapsi, mutta opin ruotsia hyvin vuosien 1944-1946 aikoina. HE Elämä on ollut seikkailua ’’Lähdimme veljeni kanssa Ruotsiin sotalapsiksi melko yllättäin.’’. Lapset suhtautuivat matkaan seikkailuna ja siitä jäi lämpimät muistot. Hely Kontio oli sotalapsena Tukholmassa ja siitä jäivät hyvät muistot. – Aidon ruotsin kielen taidon vuoksi sain myöhemmin työpaikan Scandinavian Airlinesilta, SASilta. Vanhempani eivät meidän lasten kuullen aiheesta keskustelleet, kertoo 90-vuotias Hely Kontio. H yvä E lämä 47 . . Lapsuuden sotamatkustaminen myös avarsi maailmankatsomustani, ja koen kaikkien ihmisten olevan saman vertaisia. – Ruotsin perheeseen olen pitänyt yhteyttä kautta sukupolvien aivan viime aikoihin saakka. Opinhalu on myös jatkunut, sillä Lammi kävi hetki sitten tietokonekurssin, ollen kurssinsa vanhin. – Siihen en olisi kouluruotsilla yltänyt. – Sain kyläläisiltä vaatteita ja niitä lähetettiin minulle myöhemmin vielä Suomeenkin. Asuimme Vaasan lähistöllä Sulvalla, ja keväällä 1942 minä olin seitsemänvuotias ja veljeni viisvuotias. Saan edelleenkin joka vuosi silloiselta luokkakaveriltani joulukortin, jossa lukee joulutervehdyksen jälkeen: ”Från din skolkamrat Eivor.” – Ja niin, Allers-lehteä tilaan edelleenkin, nauraa Elli Lammi. Sotaa pakoon lähetetyt sisarukset pääsivät samaan asuintaloon Tukholman keskustaan. Lammi pääsi Ruotsissa yläkoulun ensimmäiselle luokalle ja siitä alkoi uusi elämä. – Junassa taas kaikki itkivät, sitä oli vaikeaa katsoa. Maailmankatsomus avartui Kotiinpaluun aika koitti ja se sujui haikeissa merkeissä. Onneksi koko perhe oli minua vastassa ja elämä Äänekoskella alkoi sujua heidän kanssaan. – Lähdimme veljeni kanssa Ruotsiin sotalapsiksi melko yllättäin. – Eräänä päivänä isä kehotti meitä pukeutumaan, koska olimme lähdössä junalla Ruotsiin, joskin vanhempamme eivät lähtisi mukaan. Kuva: Kontion kotialbumi – Karjalaiseen tapaan, kyläilin ihmisten luona. Minua kutsuttiin meidän pieneksi Elliksi, Vår lilla Elli, toteaa Lammi hymyillen. Kontion mukaan vanhemmat päättivät lähettää lapset Ruotsiin turvaan, koska saksalaisia joukkoja oli alkanut nousta maihin Vaasassa. Elli Lammi hyvästeli koko kylän ja suuntasi junaan. Myös autoilu sujuu ja vie uusiin sekä jännittäviin paikkoihin
Lupaa ei kuitenkaan heltynyt. Paluumatka Suomeen koitti kuitenkin loppukesästä vuonna 1943. – Olimme kolme vuorokautta laivassa ja sotalentoja meni jatkuvasti ylitse. ’’. Yhteydenpito jatkui Aika meni kuin siivillä, sillä pihoilla leikki myös runsaasti muita lapsia. Muut lapset itkivät ja tunnelma oli surkea. – Hain joka aamu veljeni asuinrakennuksemme pihalle ja leikimme yhdessä. – Aloitin koulun Tukholman keskustassa toiselta luokalta. Matkustaminen tuntui jännittävältä, vaikka itkevien lasten äänet olivatkin lohduttomia. – Pidimme yhteyttä vuosien varrella ja lähetimme valokuvia, aivan vanhemman tyttäreni syntymään saakka. – Kaksi samassa talossa asuvaa rouvaa halusivat kuitenkin veljeni ja minut, joten päädyimme eri perheisiin, vaikka olimmekin lähellä toisiamme. Ruotsalainen perhe lähetti myöhemmin Helyn isälle kirjeen, jossa pyysi lupaa adoptoida tytön. HE ’’Olimme kolme vuorokautta laivassa ja sotalentoja meni jatkuvasti ylitse. Perheen mies oli lääkäri ja meni armeijaan, joten Hely asui alkuaikoina rouvan kanssa kahdestaan. Nykyään asun Joensuussa ja muistan lämmöllä aikojani sotalapsena ja elämääni sen jälkeen, summaa Hely Kontio. Saimme onneksi viettää runsaasti aikaa toistemme kanssa. H yvä E lämä Hely Kontio ja veljensä Kalevi Heinonen pääsivät sotalapsiksi samaan taloon, mutta eri perheisiin. 48 . Olin lähdön vuoksi haikeana, mutta matkasin kuitenkin innolla suomalaisen perheeni uuteen asuinpaikkaan Outokumpuun. Seikkailijatyttö sopeutui – Vietimme kolme vuorokautta satamassa eristettyinä köysien takana, jotta meitä pystyttiin valitsemaan esimerkiksi työläisiksi maatiloille, sanoo Hely Kontio. Olin asunut ruotsinkielisen Kristiinan kaupungin liepeillä, joten osasin ruotsin kieltä – joskin suomenruotsalaiselle aksentilleni naurettiin Ruotsissa. Kuva: Kontion kotialbumi Perhe saattoi lapsensa Tuovilan asemalle, joka kuhisi muita sotalapsia ja lottia. Lopulta päädyimme Tukholman satamaan, jossa lapset jaettiin uusiin koteihinsa, muistelee Kontio. Ruotsalaisella perheellä ei ollut muita lapsia, kasvattivanhemmat olivat noin 40-vuotiaita. Tuolloin perheellä oli jo kaksi poikaa ja yksi tyttö. Juna meni Turkuun, josta lapset jatkoivat Wellamo-laivaan. – Kotimatka oli yhtä parkua, kuten menomatkakin. Tämän jälkeen Kontio vietti vielä kolme kuukautta Ruotsin perheensä luona vuonna 1947. Kuva vuodelta 1943
Univaje heikentää itsehillintää ja muuttaa aivojen palkitsemisjärjestelmää: herkutkin maistuvat paremmalta. Kun olemme väsyneitä, emme jaksa tehdä arjessa terveellisiä valintoja tai lähteä liikkumaan. – Annamme univajeisina mieliteoille helpommin periksi, sillä kykymme tehdä päätöksiä pitkän aikavälin tavoitteen eteen on huonompi. HE. H yvä E lämä 49 . Tutkimukset ovat esimerkiksi osoittaneet, että alle seitsemän tunnin yöuni lisää riskiä painonnousuun. Liikunnasta ja ravitsemuksesta puhutaan paljon, mutta uni jää usein vähemmälle huomiolle. – Jos uni on katkonaista, emme välttämättä saa tarpeeksi syvää unta. Liian vähäiset yöunet lisäävät nälkähormonin eli greliinin määrää kehossa ja puolestaan vähentävät kylläisyyshormoni leptiinin tuotantoa, Partinen kommentoi. Unen pitäisi olla elämäntaparemontissa perustus, jonka päälle rakennetaan terveellinen ruokavalio ja riittävä liikunta. Herkut voivat nimittäin maistua tavallista paremmilta. Valitsemmekin herkemmin välittömän palkinnon eli esimerkiksi herkkujen nauttimisen. Yleisin unihäiriö on unettomuus, jolloin ihminen käy ylikierroksilla tai keho ei pysty rauhoittumaan. – Uni ei yksin ratkaise painonhallinnan haasteita, mutta tarjoaa sille vankan pohjan. Tutkimuksissa on esimerkiksi viitteitä siitä, että univajeisella lihasmassan osuus pudotetusta painosta on huomattavasti suurempaa, kuin niillä, jotka nukkuvat hyvin. – Univajeisena syömme päivässä keskimäärin 500 kcal enemmän, mikä vastaa suunnilleen yhtä isoa hampurilaista. Tämä johtaa siihen, että syömme liikaa kulutukseemme nähden. Hyvään ja riittävään uneen panostaminen voisikin olla se ensimmäinen askel elämäntapamuutoksessa, toteaa Partinen. Kehomme yrittää ikään kuin korvata univajeen aiheuttamaa energiapuutosta ruoalla, mikä ei todellisuudessa toimi. Se voi hiljalleen vaikuttaa myös kehon koostumukseen. Vaikutusta kehon koostumukseen Syvän unen aikana kehomme erittää kasvuhormonia: se on tärkeää sekä rasvanpolton että lihasmassan ylläpidon ja kasvattamisen kannalta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hyvin nukuttuamme voimme tyytyä makeanhimossa appelsiiniin, mutta univelkaisina valitsemme suklaan, Partinen kuvailee. Tällöin yön aikana ei saa nukahdettua tai heräilee kesken unien. Univaje muuttaa aivojemme toimintaa myös toisella, vähän kummallisellakin tavalla. Syöminen nimittäin vaikuttaa vireyttä sääteleviin välittäjäaineisiin päinvastoin eli mitä enemmän syömme, sitä enemmän meitä väsyttää. Univaje lisää myös elimistön stressihormonin eli kortisolin määrää, mikä puolestaan altistaa rasvan kertymiselle erityisesti vyötärön alueelle. Kuva: Terveystalo Unilääkäri: Huono uni johtaa painonnousuun Vuoden vaihtuminen innostaa monia elämäntapamuutoksiin. S atunnaiset huonot yöunet eivät ole pitkällä tähtäimellä painonhallinnan kannalta ratkaisevia. – Univaje häiritsee muun muassa kehomme hormonitasapainoa. Univajeisena aivojemme kyky kontrolloida impulsseja ja tehdä päätöksiä on heikompaa. Univaje voi johtaa painonnousuun monellakin eri mekanismilla, kertoo Terveystalon unilääkäri Eevert Partinen. Hormonitasapaino häiriintyy Unen pituudella on suora yhteys painonhallintaan. Painonhallinnan kannalta olisi kuitenkin tärkeää pystyä tekemään valintoja pitkällä tähtäimellä, sanoo Eevert Partinen. – Univaje näyttää muuttavan aivojemme palkitsemisjärjestelmää niin, että makeat ja hiilihydraattipitoiset ruoat tuottavat normaalia enemmän mielihyvää ja vähemmän makeat taas normaalia vähemmän mielihyvää. – Jatkuva univaje tai huonolaatuinen uni voi sen sijaan vaikeuttaa merkittävästi terveellisissä elämäntavoissa pysymistä. Uudelleen nukahtaminen voi olla vaikeaa, kertoo unilääkäri Eevert Partinen. Väsyneinä valitsemme myös ruokia, jotka sisältävät paljon energiaa. Liian lyhyet unet horjuttavat painoa sääteleviä hormoneita
Vuosien saatossa teknologian auttavat mahdollisuudet ovat moninkertaistuneet. H yvä E lämä Olen oppinut elämään sokeana, mutten sopeutunut Verkkokalvon rappeuma sumensi Pirjo Nousiaisen näön 25 vuotta sitten. Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Vera Järvenpää Runot: Pirjo Nousiainen –?Keravanjoki ei ole kuin synnyinseudullani Pielisjoki, mutta jotain samaa niissä on: elämän jatkuvuutta symboloiva, pysähtymätön veden virtaus, Pirjo Nousiainen tuumii.. Tekoälyltä hän odottaa paljon. 50
Menetin sen täysin 50-vuotiaana. R unoilija Pirjo Nousiaisella, 75, on peittyvästi perinnöllinen verkkokalvon rappeuma, retinitis pigmentosa. – Sokeus on elämäni realiteetti, osa minua, jolle on annettava huomiota joka ikinen päivä kaikissa tilanteissa. Nykyään hän käyttää kuulolaitetta. Vaatteistanikin minun pitää aina tietää, minkävärisiä ne ovat. – Kun sain diagnoosin, näkökenttäni oli jo osittain kaventunut ja hämäränäköni heikentynyt. Saan päivitettyä jotain uuttakin, mitä en ole itse nähnyt, vaikka se onkin hankalaa. – Yksi näistä on heikkonäköisten jo 1980luvulta käyttämä tekstiä voimakkaasti suuren. Vuosien myötä näköni huononi entisestään. Tietokone paras apuväline Suurennuslasi ja silmälasit olivat Nousiaisen ensimmäisiä apuvälineitä lukemiseen ja kirjoittamiseen. H yvä E lämä 51 . Harvinainen tauti diagnosoitiin, kun hän oli 23-vuotias. Väreistä olen muutoinkin tarkka. Nykyään Nousiainen näkee vain valoa, joka aiheuttaa voimakasta häikäistymistä. Vuosien aikana teknologian kehitys on tuonut useita uusia välineitä helpottamaan näkövammaisten arkea. – Muistan taivaan. – Mieluummin olisin näkevä kuin näkövammainen. Keskeinen näkö eli lukunäkö säilyi pisimpään, mutta sekin heikkeni pikkuhiljaa. . Minun helppo kuvitella taivas eri väreissään, kun olen ensin kyselemällä selvittänyt, onko se kalpean kesäsininen vai pastellinsävyinen. – Minulla on tuoreessa muistissa näkökokemuksia ja vertailukohtia maailmasta toisin kuin syntymästään saakka sokeilla. Hänen kuuloonsa on iän myötä tullut alenemaa. Missään tapauksessa en ole sopeutunut elämään näkövammaisena, mutta olen tottunut siihen. Nousiainen hämmästelee, että jotkut näkövammaiset eivät halua näkövamman hoitoa näön palauttamiseksi tai kuulovammaiset kuuloimplanttia. Olen juossut monessa paikassa ulkomaita myöten hoitoa hakemassa. Elämähän menisi hukkaan, jos vain koko ajan miettisin ongelmaani, josta en pääse eroon. Lisäksi hahmotan maailmaa kyselemällä ja linkittämällä näkeviltä saamaani tietoa vanhoihin näkökuviini. Hän on oppinut käyttämään kuuloja tuntoaisteja tehokkaammin ja aistimaan maailmaa visuaalisesti mielikuvien kautta. Ulkona hän joutuu käyttämään aurinkolaseja
– Tekniikka on osaltaan tullut pisteiden tilalle. – Lainaan kirjat tietokoneella ja kopioin ne muistikortille. tava lukutelevisio, joka kameran, näyttöruudun ja liikkuvan tason avulla mahdollistaa sekä lukemisen että kirjoittamisen käsin. –?Metsä on minulle läheinen, olenhan kotoisin Itä-Suomen suurten metsien ääreltä. Nousiainen on opettelut pistekirjoitusta, muttei osaa sitä täydellisesti. Nousiainen harmittelee, ettei ohjelma lue kehysten tai ympyröiden sisällä olevia testejä, eikä tunnista kuvia, eikä kaikkia tiedostomuotoja. Asuu: Vantaalla. Harrastaa: lukemista, kirjoittamista, liikuntaa ja vanhan klassisen musiikin kuuntelua. – Omien papereideni lukemiseen käytän lisäksi älypuhelinta tai tietokonetta yhdessä skannerin kanssa. Jos ihminen ei joudu jyrkänteen partaalle, ei hänen selkäänsä kasva siipiä (Niko Kazantakis). Näiden avulla voin tunnistaa ympäristöä ja lukea vaikkapa ihonhoitotuotetai ruokapakkausten tuoteselosteita. – Minulla on iPhone, jossa on näkövammaisille suunnattuja sovelluksia. Hän hyödyntää kirjojen lukemiseen muistikortin kuuntelulaitetta. Ikävä kyllä lukutulos ei ole täysin virheetöntä. Elämän motot: Hiljaisuus on se alkuaine, josta suuret asiat muovaavat itse itsensä (Thomas Carlyle). Ohjelma tunnistaa tekstiä ja lukee sen sitten ääneen. Syntynyt: Pohjois-Karjalassa Kontiolahdella. H yvä E lämä Pirjo Nousiainen 75-vuotias. Monet syntymästään asti näkövammaiset luottavat edelleen pistekirjoitukseen, koska se on heille luonteva tapa toimia.. Kaupungissakin hakeudun mahdollisuuksien mukaan luonnon hiljaisuuteen, Pirjo Nousiainen juttelee. 52 . Eläkkeellä: toimistosihteerin työstä, koulutukseltaan atk-ohjelmoija. Opeteltavien asioiden listalla on jossain vaiheessa puhelimen käyttö kirjojen lukemiseen. Hän odottaa innolla kaikki niitä mahdollisuuksia, mitä kovaa vauhtia kehittyvä tekoäly tulee tarjoamaan näkövammaisille. Nousiainen on himolukija. – Uusimpana apuvälineenä olen kokeillut ChatGPT-tekoälysovellusta esimerkiksi kuvien luomiseen. Joitain kansioita ja maustepurkkeja hän on merkannut pistekirjoituksella. – Nykyisin paras apuvälineeni on tietokone, joka on varustettu puhesyntetisaattorilla ja ruudunlukuohjelmalla. Ohjaan tietokonetta näppäimistön kautta, koska en pysty lukemaan suurennusohjelmallakaan näytön tekstiä
Välillä pitää etsiä ruoka-aineita ja astioita. – Lenkillä on parasta liikkua toisen ihmisen kanssa. Viime vuoden syyskuussa hän kirjoitti runot kuvataiteilija Tero Kokon valokuviin, joilla Kokko osallistui Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n valokuvaklubin näyttelyyn. H yvä E lämä 53 . Hän on osallistunut joihinkin kirjoituskilpailuihin ja sijoittunut pienimuotoisemmissa kilpailuissa, muun muassa kirjailijayhdistys Ukri ry:n Lastut-kirjoituskilpailussa ensimmäiselle palkintosijalle. – Tällä hetkellä osassa kuntia taksia saa käyttää omavastuusummalla muuallakin kuin vain omassa kunnassa ja kehyskunnissa. Ne tietävät enemmän eivätkä sittenkään tule perille. Siksi tarvitsen avustajaa asiointiin ja esimerkiksi kulttuurimenoihin. Uni myös nostaa esiin torjuttuja tunteita ja kuvaa symbolisesti oman arkitodellisuuden teemoja. – Tosin osa tietokoneongelmista selviää nykyään älypuhelimen avulla. – Aloitin runoilla, mutta siirryin pian proosaan. Leipominen on työlästä. – Aamulla herätessä tietoisuuteeni on usein noussut luova idea tai valmiin tekstin kohta tai löytynyt ratkaisu johonkin pulmaan. Liikkuminen vaatii valtavaa keskittymistä ja etenee hitaasti askel askelelta, koska en hallitse tilaa enkä sitä, mihin olen menossa. Kun lähden ovesta ulos, olen pulassa. Yhteiskunnalta Vantaalla asuva Nousiainen toivoo, että vammaispalvelun kuljetussäännöt olisivat pääkaupunkiseudulla yhtenäiset. Siivouksessa ei pysty olemaan yhtä tarkka kuin näkevänä. Runoista koottiin runokuvakirja, joka tullaan julkaisemaan Yön sininen hämärä Kosminen erämaa Miljoonien aurinkojen avaruus rajaton maailmankaikkeus horisonttien loputon jatkumo ympärillä vellova ulottumaton meri Tässä kosmisessa erämaassa minä olen minä ja olemisellani on merkitys. Silti teen asioita, kun olen niitä tottunut tekemään aikaisemminkin. HE. Haluan kävellä reippaasti, eikä se onnistu kepin kanssa kuin ei myöskään vesijumppa tai kuntosalilla kepillä hamuileminen, missä mikäkin laite on. – Mielikuvitukseni aktivoituu luonnosta, kaunokirjallisuudesta, historiasta ja kaikista ajankohtaisista tiedoista, joita hankin lukemalla ja kuuntelemalla sekä koskettamalla. Aiheita kirjoittamiseen syntyy Nousiaisen alitajunnassa hänen omien kokemustensa ja mielikuviensa kautta. Nousiainen uskoo, että jokainen näkövammainen oppii konkreettisten apuvälineiden ja toisten ihmisten kuvailun avulla rakentamaan maailmaa mielikuvissaan. Siellä käytän koko ajan keppiä. Mihin olen menossa. Konkreettisesti olen ajan ja näkötilanteeni mukaan kirjoittanut käsin, tussilla, kirjoituskoneella ja nyttemmin tietokoneella. Aistin myös intuitiivisesti ihmissuhteita ja ihmisten välistä kanssakäymistä. Osassa näin ei saa tehdä. Jalkani viivyttävät lähtöään, tahtovat tietää, mihin olen menossa. Hitaus osa arkea Kotona Nousiainen pärjää mukavasti ilman apuakin. Kesämökillä olen välillä yksinäni. Niissä pääpaino on ollut suorasanaisessa tekstissä, mutta mukana on ollut myös runoja. – Liikkumisessa käytän valkoista keppiä, mutta se ei yksin riitä kaikkiin tarpeisiini. Jonkin verran minua huolettaa, millaisia säästötoimia tulevaisuus tuo mukanaan. – Näkövamma eittämättä hidastaa elämää, ja pedanttisuus vähenee, kun ei näe. – Toivoisin, että ikääntyneillä säilyisi uteliaisuus uusia asioita kohtaan ja että jokaisella olisi joku intohimon kohde, vaikkapa lukeminen tai liikunta, niin mieli pysyy virkeänä ja päivät merkityksellisinä. Nousiaisen novelleja ja runoja on julkaistu antologioissa ja aikaisemmin lehdissäkin. Olen osallistunut useille luovan kirjoittamisen kursseille. Tekee ruokaa ja siivoaa. Nousiainen kertoo ystävien tulevan auttamaan, jos kotona tulee jotakin äkillistä pulmaa, vaikkapa tietokone jumittaa. – Ruokaa ei pysty tekemään nopeasti. -nimisenä painoja julkaisutalo Books on Demandin (POD) kautta. Ikkunanpesussakin hän on vasta pari kertaa käyttänyt avustajaa. Vastentahtoisesti liikkuvat, vaikka tekevät mitä käsken. Näköja kuulovammaisille on myös tarjolla digitukea, josta saa neuvontaa puhelimitse tai sähköpostitse. Nousiainen mielestä ihmisen alitajunta työskentelee ahkerasti yön aikana, jolloin minän tietoinen ja tiedostamaton osa ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Mielikuvien voimalla Nousiainen on harrastanut kirjoittamista parikymppisestä lähtien. Nousiaisen mukaan yksinkertainen totuus on se, että hitaus on kiinteä osa näkövammaisen elämää
Kyllä niillä hyvinkin jonkinlaista kommunikaatiota syntyisi, jos aikakoneella voisimme tuonne kielemme syntypaikkaan ja -aikaan lennähtää. Jopa 70-80 prosenttia suomenkielisistä arkikeskusteluista käydään tänäkin päivänä kantauralista periytyneillä sanoilla! Suomen kieli elää ja voi hyvin Suomen kielen alkumuoto eli kantaurali on peräisin tuhansien vuosien takaa. Teksti: Tarja Pitkänen. Hän eli heimolaistensa kanssa, mutta hänen naapureinaan – kenties kauppakumppaneinaan – oli indoeurooppalaisen kantakielen puhujia, sillä niinkin tärkeä sana kuin vesi on lainattu uralilaisiin kieliin indoeurooppalaisesta kielestä jo tuolloin. 54 . Noihin kaukaisiin aikoihin palautuvia kantauralin sanoja, jotka edelleen esiintyvät suomen kielessä, on 300-400. Vesi-sanamme on siis samaa alkuperää kuin nykyisten indoeurooppalaisten kielten vesi-sana, vaikkapa saksan wasser, englannin water ja venäjän voda. Mies eli kivikaudella ja puhui uralilaista kantakieltä. H yvä E lämä Suomen kielet ja murteet li 4 000 vuotta sitten jossakin Uralvuorten tienoilla kuljeskeli mies, joka käytti muun muassa sanoja tuli, kala, pesä, muna, suksi, elää, mennä ja tulla. Noista ajoista kielemme on toki muuttunut paljon, mutta siinä on myös säilynyt monia hyvin vanhoja piirteitä. Hän osasi kalastaa ja tehdä tulen, tunsi mehiläiset ja hunajan, oli tottunut talveen ja osasi liikkua suksilla. Siis samassa merkityksessä ja joko samassa tai niin läheisessä äänneasussakin, että nykysuomalainen ymmärtäisi hänen sanansa
Uusimmat tutkimukset suosivat kuitenkin myöhäisempiä ajoituksia ja ajoittavat kantauralin suunnilleen vuoden 2000 eaa. Myöhemmissä arvioissa uralilaisten kielten alkukoti on kuitenkin sijoitettu Uralvuoristoon. Pitkään kannatettu teoria liittyy Volgan mutkaan eli paikkaan, jossa Volgajoki Keski-Venäjällä kääntyy voimakkaasti etelään. Liivin kielen viimeinen äidinkielinen puhuja kuoli tämän vuosituhannen alussa, mutta liiviä opiskellaan edelleen toisena kielenä. Suomalais-ugrilaisiksi nimitetään kaikkia muita uralilaisia kieliä paitsi samojedikieliä. Monet pienet uralilaiset kielet ovat erittäin uhanalaisia. Nykyisin kuitenkin osa tutkijoista on sitä mieltä, että samojedikielten ja suomalais-ugrilaisten kielten välinen etäisyys ei olekaan niin suuri kuin on aikaisemmin oletettu, joten tätä erottelua ei tarvittaisi. Sukukielillä on yhteistä sanastoa, mutta erityisen hyvin kielisukulaisuus näkyy kielen muissa piirteissä, kuten sijapäätteissä ja verbien taivutuspäätteissä. Uralilaisen kantakielen alkukodista ja puhuma-alueen laajuudestakaan ei ole varmaa tietoa. . On myös esitetty, että uralilaisen kantakielen puhuma-alue on voinut olla hyvinkin laaja ja ulottua aina Uralilta Itämeren rannoille asti. Kantauraliin palautuvista sanoista oleellisia alkukodin sijainnin määrittelyssä ovat luontoon ja vuodenaikoihin liittyvät sanat, kuten jää, kuusi, sulaa, suksi. Tällaisista sanoista on voitu päätellä, että alkukoti on ollut niin pohjoisessa, että siellä on kasvanut muun muassa kuusia ja on ollut lunta. Saamen kielet, joita on kymmenkunta, ovat itämerensuomalaisten kielten lähimpiä sukulaisia. Lähisukukieliämme ovat itämerensuomalaiset kielet, joihin kuuluvat suomen lisäksi viro, karjala, liivi, vepsä, vatja ja lyydi. Lukuisia suomensukuisia kieliä on kadonnut jo kauan sitten, kuten merjan ja muroman kielet. Perinteisesti uralilainen kielikunta on jaettu suomalais-ugrilaisiin kieliin ja samojedikieliin. tienoille. Suomensukuisista kielistä vain suomella, virolla ja unkarilla on turvattu asema oman valtionsa virallisena kielenä. Nykyisiin uralilaisiin kieliin kuuluu yli 20 eri kieltä, joilla on yhteensä noin 23 miljoonaa puhujaa. Vatjan äidinkielisiä puhujia elää enää joitakin kymmeniä. H yvä E lämä 55 . Pienet kielet uhanalaisia Uralilaiset kielet eivät ole kehittyneet suoraan kantauralista, vaan tuhansien vuosien aikana on ollut useita välikantakieliä. Etäsukukieliämme ovat unkari, mansi, hanti, komi, udmurtti, mari, mordva, samojedikielet ja selkuppi. Uralilaisen kantakielen eli suomen kielen alkumuodon nykypäiviin säilyneestä sanastosta on voitu päätellä, että kielemme alkukoti sijaitsee pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, jossa on ollut lunta talvisin.. Suomessa puhutaan niistä kolmea: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Uralilta Itämeren rannoille. Kantaurali on perinteisesti ajoitettu noin vuoteen 4000 ennen ajanlaskun alkua. Samasta kantakielestä peräisin olevat kielet ovat tuhansien vuosien aikana kehittyneet erilaisiksi, eivätkä toisilleen kaukaisemmat kielet enää kuulosta kovin samanlaisilta
Saamelaisasutuk. Aikojen kuluessa kantaurali jakautui ja levittäytyi uusille alueille. Kirjan alussa on vanhin säilynyt suomenkielinen loppusointuinen runo. »Oppe nyt wanha / ia noori / joilla ombi Sydhen toori. Laki / se Sielun hirmutta / mutt Cristus sen tas lodhutta. Suomi ei ollut ensimmäinen kieli nykyisen Suomen alueella, vaan kantasaamelaiset olivat ehtineet ensin. H yvä E lämä Abckiria vuodelta 1543 sisältää sekä aapisen että katekismuksen. 56 . Jumalan keskyt / ia mielen / iotca taidhat Somen kielen. Lue sijs hyue Lapsi teste / Alcu oppi ilman este. Nijte muista Elemes aina / nin Jesus sinun Armons laina.» URALILAISET KIELET Kantasuomesta itämerensuomalaisiin Uralvuorilta on kuljettu kauas ja kauan
Vanhimmat kokonaiset suomenkieliset lauseet ovat peräisin 1470-luvulta saksalaisesta käsikirjoituksesta: Mijnna thachton gernast spuho somen gelen, Emijna daijda. Erikoisalojen sanastoa lisää Suomen kieli ja suomenkielinen sivistys saavuttivat vakiintuneen aseman 1870-luvulla. Jotkin kirkolliset tekstit, kuten Isä meidän -rukous, on käännetty suomeksi viimeistään 1400-luvulla. H yvä E lämä 57 . Kivi oli ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija. Esimerkiksi vuosina 1880–1920 syntyneitä uudissanoja ovat ammattiyhdistys, polkupyörä ja asiakas, ja 1920–1970-luvuilla kieleen ovat tulleet elokuva, tietokone ja pakastin. Ja että on olemassa jokin pysyvä, oikea ja puhdas suomen kieli.. . (Minä tahdon kernaasti puhua suomen kielen, en minä taida.) Suomen kieli eli ennen uskonpuhdistusta lähinnä kansan puhumina toisistaan suuresti poikkeavina murteina. Suomessa oli arkeologisten löytöjen perusteella neljä asutusaluetta, joiden on tulkittu edustavan myös neljää muinaismurretta: Varsinais-Suomi, Häme, Karjala ja Savo. Monilla meistä on hyvässä muistissa kouluaikaisen äidinkielenopetuksen ahdistavat lauseenjäsennykset ja tiukat pilkkusäännöt. Suomen kirjakieli syntyi uskonpuhdistuksen myötä 1500-luvulla. Vielä 1700-luvulla suomi oli vain rahvaan kieli. Suomenkielinen kaunokirjallisuus ja teatteri saivat alkunsa, ja suomeksi julkaistiin useita sanomaja aikakauslehtiä. 1800-luvun alkupuolella Euroopassa herännyt kansallisromanttinen aate teki suomen kielen kehittämisen ajankohtaiseksi. sen ajasta kertovat edelleen monet saamelaisperäiset paikannimet Etelä-Suomessa. Ajanlaskun alussa kantasuomi sitten alkoi jakautua eri itämerensuomalaisiin kieliin, joista tuli lähisukukieliämme. Uskonpuhdistuksen myötä kirjakieli Ensimmäiset kirjalliset maininnat suomalaisista paikannimistä ovat 1200-luvulta. Tuon ajan jälkeen puhutaan nykysuomen kaudesta. Vuoden 1000 tienoilla Suomessa puhuttiin muutamaa suomen kielen eri murremuotoa, joiden pohjalle nykyinen jako itäja länsimurteisiin rakentuu. Vuoden 1980 uudissanastoa ovat sanat statussymboli, audiovisuaalinen ja doping. Suomea ryhdyttiin käyttämään koulun, hallinnon ja oikeuslaitoksen kielenä. Vuonna 1870 ilmestyi Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, jota on sanottu kansallisromaaniksemme. Olemme oppineet ajattelemaan, että jokin kielimuoto on oikein ja jokin toinen väärin. Etenkin erikoisalojen ja tekniikan kehityksen vaatimaa sanastoa on tullut ja tulee koko ajan lisää. Uusia tulokkaita Kielitoimiston uudissanalistauksessa ovat muun muassa influensseri, boomeri, bäkkäri, käärijänvihreä ja mässy. Kantasuomea on puhuttu varhain Lounais-Suomessa, mahdollisesti jo pronssikaudella, mutta viimeistään rautakauden alussa noin vuonna 500 eaa. Kieli korjaa itseään Toisinaan näkee yleisönosastoilla tai kuulee kahvilakeskusteluissa kauhisteltavan kielen muutoksia. Piispa Mikael Agricola julkaisi ensimmäiset painetut suomenkieliset kirjat: Abckiria vuonna 1543 ja Se Wsi Testamenti 1548. Irrallisia suomenkielisiä sanoja on myös mainittu latinanja ruotsinkielisissä asiakirjoissa, kuten oikeuden pöytäkirjoissa. Vanhan kirjasuomen teksteissä on paljon käännöslainoja ja suomelle vieraita lauserakenteita, koska tekstit ovat enimmäkseen käännöksiä ja niiden kirjoittajat olivat oppineet ensin kirjoittamaan ruotsia ja latinaa. Kirjakieltä muokattiin tuolloin sekä länsiettä itämurteiden pohjalta
Eivät uudet lainasanat tai rakenteiden muutokset edelleenkään johda kielen rappioon, vaan päinvastoin: ne ovat todiste kielen elävyydestä ja kyvystä yhä kehittyä. Paneudutaan myös karjalan kieleen, joka on yksi lähisukukielistämme. Niinpä kaikenlaiset deletoinnit, fasiliteetit, resilienssit, eskaloitumiset ja sen sellaiset varmasti sopeutuvat kieleemme. Jos jokin ilmaisutapa jää turhaksi tai alkaa kuulostaa kömpelöltä, kieli korjaa itseään, niin kuin se on tehnyt jo tuhansia vuosia matkallaan kantauralista nykysuomeen. 58 . Hyvä elämä -lehdessä käydään tänä vuonna läpi sekä suomen kielen historiaa tuhansien vuosien takaisesta ajasta näihin päiviin että suomen kielen murteita ja niiden eroavaisuuksia. Lounaismurteet ja lounaiset välimurteet Hyvä elämä 3/25 l. Hämäläismurteet Hyvä elämä 4/25 l. Sen sijaan huoleen olisi syytä, jos muutoksia ei tapahtuisi. Suomalaisen on melko helppo ymmärtää viron lause Elav kala ujub vee all. Ihan vielä vaikkapa me mennään tai minun talo – tai ehkä mun talo – eivät ole hyvää yleiskieltä, vaan on sanottava me menemme ja minun taloni, mutta kyllä noiden puhekielen ilmaisujen hyväksyminen ihan nurkan takana on. Etelä-Pohjanmaan murteet Hyvä elämä 5/25 l. HE Lähteet: Kotimaisten kielten keskus Kotus, ugri.net, peda.net, helsinki.fi, Wikipedia Mää, mä, mnää, miä, mie ... Vaikka suomen murteet ovat maailman muuttuessa tasaantuneet, ne ovat edelleen elinvoimaisia. Mutta ei edes kaukaisemman sukukielen, mordvalaisiin kieliin kuuluvan mokšan lause E´raj kal ved’ alo uji täysin vieraalta näytä. Joten hui kauhistus, kuinka nuoriso nykyisin puhuu! Eivätkä edes toimittajat osaa enää kirjoittaa oikein! Yleiskieleen hyväksytään kamalia, vääriä muotoja! Englanninkielisiä sanoja sekoitetaan suomeen! Mutta ei huolta. Yhteiskunnan kehittyminen ja kontaktit muihin kieliin ja kulttuureihin ovat jättäneet jälkensä. Suomen kielen kehitys Hyvä elämä numero 1/25 l. Kantauralilaiset lainasivat naapureiltaan vesi-sanan ja monta muuta, jotka nyt tuntuvat aivan supisuomalaisilta sanoilta. Mutta mistä minä sitten on tullut. l. Kielessä aikanaan yksikön ja monikon rinnalla ollut kaksikko-muoto on tarpeettomana jäänyt pois käytöstä. Suomen kieli elää ja voi hyvin. Suomen kieli on muuttunut vuosituhansien aikana merkittävästi, mutta monet piirteet ovat säilyneet tuhansia vuosia. kaikki minä-sanamme variantteja. Se kuuluu uralilaisen kielikunnan kielikunnan ikivanhaan perintösanastoon. Suomen murteiden pääjako ja karjalan kieli Hyvä elämä 2/25 l. Kieltä ei voi jäädyttää johonkin tiettyyn ”oikeaan” tai ”puhtaaseen” elinkaarensa vaiheeseen. H yvä E lämä Kielestä kiinni Suomen murrealueet vuoden 1976 postimerkissä. Unkarin Eleven hal úszik a viz alatt sen sijaan jäänee ymmärtämättä, jos ei samalla näe tutumpien kielten versioita.. Kaakkoismurteet Hyvä elämä 8/25 Elävä kala ui veden alla on aika banaali lause, mutta se on hyvä esimerkki ja avaa hyvin uralilaisten kielen yhteistä alkuperää. Savolaismurteet Hyvä elämä 7/25 l. Keskija Pohjois-Pohjanmaan murteet sekä Peräpohjan murteet Hyvä elämä 6/25 l
Tuomisen mukaan ultraprosessoitu ruoka sisältää muun muassa erilaisia jauhoja, emulgointiaineita, pintäkäsittelyaineita, sakeuttamisaineita, aromiaineita, sokeriin verrattavia ainesosia, pilkottuja kasviproteiineja sekä prosessoituja, herkästi hapettuvia siemenöljyjä. Sen mukaan 10 prosentin lisäys ultraprosessoidun ruuan syömisessä kasvatti ennenaikaisen kuoleman riskiä keskimäärin 14 prosentilla . Säästämmekö väärässä paikassa. H yvä E lämä 59 . Tuominen nostaa esille pari tutkimusesimerkkiä. . – Tutkimuksen perusteella prosessoituja ruokia päivittäin syövät sairastuivat tulehdukselliseen suolistosairauteen noin 70 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, Termi ultraprosessoitu kuvaa sellaista ruokaa, jossa käytetään teollisia lisäaineita, joita ei yleisesti käytetä kotikeittiöissä. Valmistustavan vuoksi ruoka sisältää runsaasti yhdisteitä, joita pidetään eri tutkimuksissa tulehdusta ja syöpää aiheuttavina, lisää Tuominen. – Pariisin yliopiston tutkijat analysoivat 44 000 henkilön terveysdataa seitsemän vuoden ajalta. Hänen tietojensa mukaan Suomessa syödään viidenneksi eniten Euroopassa ultraprosessoitua eli teollisesti valmistettua ruokaa. – Valmistuksessa käytetään paljon sokeria tai makeutusaineita, mutta ravintoaineita eineksissä ei juuri ole. Teksti: Merja Kiviluoma. Ultraprosessoidun ruoan terveyshaittoja on myös tutkittu. – Täysin väärässä paikassa, vastaa turkulainen terveyskolumnisti Jani Tuominen. K iusaus ostaa eineksiä ruokaraaka-aineiden sijaan on ymmärrettävästi suuri, sillä niiden käyttö säästää aikaa ja monesti rahaakin. Prosessoidun ruoan syöminen alkaa usein jo lapsena. Lääketieteellisessä aikakauslehdessä, The British Medical Journalissa (BMJ) julkaistiin tutkimus, jossa seurattiin 120 000 henkilön terveysdataa kymmenen vuoden ajan. Ultraprosessoitu ruoka syö terveyttä Teollisesti valmistettu ultraprosessoitu ruoka sisältää kotikeittiöissä vieraita lisäaineita. – Keskimäärin 40-50 prosenttia kaloreista tulee ultraprosessoiduista ruoista
Kylkeen lisättiin kuitenkin jäätelö, jotta koululaiset söisivät edes jotakin päivän aikana, kertoo Tuominen. Opetushallituksen verkkosivuilla kerrotaan, että kouluaterian tulisi kattaa noin kolmannes oppilaan päivittäisestä energiansaannista, ja sen tulee noudattaa kansallisia ravitsemussuosituksia, edistäen oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Ne toimivat aineenvaihdunnassa sokerin tavoin. Hän toivoo kokonaisvaltaista muutosta suhteessa ruokaan. – Yleisesti ottaen prosessoituja ruokia syövillä ihmisillä on muita enemmän haasteita mielenterveyden, kroonisten elintapasairausten sekä tukija liikuntaelinsairauksien muodossa. Ultraprosessoitua lapsillekin Ultraprosessoidun ruoan nauttiminen alkaa usein jo lapsena. Toivoisin rohkeutta myös akateemisilta ihmisiltä saada äänensä kuuluviin. Eräässä YLE:n artikkelissa kouluruokaa kuvaillaan opettajan suulla ’avaruustahnaksi’. Jauhoja käytetään paljon. Lisäaineita käytetään vaikuttamaan säilyvyyteen, makuun väriin ja rakenteeseen. – Haluaisin osaltani vaikuttaa siihen, että ihmiset heräisivät tekemään terveyttä tukevia ravintovalintoja. Tuomiselta kouluruoka ei saa synninpäästöä. jotka söivät niitä harvemmin, Tuominen referoi tutkimusta. – Suolan määrää on vähennetty ja lisäainepitoisilla kastikkeilla yritetään saada annos maistumaan. – Ruoka tulisi valmistaa mahdollisimman puhtaista raaka-aineista kotona ja kouluissa. Ruokaan lisätyt aineet voivat aiheuttaa yliherkkyysreaktioita, kuten astmaa, ihottumaa ja muita allergisia oireita. – Tällöin raaka-aineiden laadussa ja hinnassa säästetään. Hänen mielestään kouluruoka pitäisi valmistaa laadukkaista, aidoista raaka-aineista, ja proteiinia tulisi olla riittävästi tukemaan lasten kasvua.. Sokerin ja sitä muistuttavien aineiden tiedetään lisäävän tarkkaavaisuushäiriöitä. Liiallinen omega-6 -rasva on hiljattain yhdistetty suolistosyöpien riskiin. Tarvitsemme laaturuoan puolestapuhujia ja päättäjien toimia entistä enemmän. Poliitikoillakin pitäisi olla huomattavasti enemmän selkärankaa, jotta päätöksiä tehtäisiin ihmisten terveys edellä teollisuuden voittojen sijaan. Ultraprosessoidut ruoat varjostavat hänen mukaansa terveyttä laajamittaisesti muutoinkin. Lisäaineet, jauhot sekä sokeri tekevät hallaa suoliston mikrobistolle, mikä puolestaan saattaa johtaa pidemmän päälle kroonisiin sairauksiin, listaa Jani Tuominen ja viittaa muun muassa Cambridgen yliopiston tekemään tutkimukseen How and why ultra-processed foods harm human health. Tuominen on sitä mieltä, että teollisuuden asiantuntijat eivät halua myöntää ultraprosessoidun ruoan haitallisuutta. Tuomisen mukaan esimerkiksi päiväkodissa tarjoiltu, sydänmerkin saanut broilerikiusaus (15 prosenttia broilerinlihaa) sisältää pitkän listan kyseenalaisia aineita. 60 . – Esimerkiksi Turun lähialueen alakoulusta kantautui viesti, jossa kerrottiin kasvisruoan jäävän syömättä. Somessa kiertävät kuntalaisaloitteet ovat oiva esimerkki vastuullisesta toiminnasta. – Perunan lisäksi ainesosalistasta löytyy esimerkiksi kasvirasvasekoitetta, rapsiöljyä, emulgointiainetta (E472e), väriä (E160a), muunnettua tapiokatärkkelystä, stabilointiaineita, aromeja, glukoosia, hapettumisenestoainetta, happamuudensäätöaineita (E262), muunnettua maissitärkkelystä ja sokeria. Teollisuuden ehdoilla Tuominen muistuttaa, että ultraprosesoitu ruoka on teollisuuden valmistamaa. – Kun kouluissa käytettyjä raaka-aineita vertaa einesteollisuuden valmisruokiin, osa maassamme tarjolla olevasta kouluruoasta näyttää aineosaluettelon mukaan jopa pahemmalta. Maitotuotteista pyritään tekemään rasvattomia, mutta rasvattomuus näyttää lihottavan enemmän kuin rasvaiset maitotuotteet. – Luonnolliset rasvat on korvattu herkästi hapettuvilla kasvirasvoilla. Kouluruoka on oppilaiden ja opettajien mielestä usein mautonta. H yvä E lämä Jani Tuominen, turkulainen, 47-vuotias personal trainer, terveyskolumnisti ja kansalaisaktivisti on seurannut 25 vuotta ravitsemusasioiden ja kansanterveyden kehitystä
Hänen mukaansa ultraprosessoitua ruokaa ovat kaikki elintarvikkeet, jotka on pakattu muoviin ja sisältävät vähintään yhden ainesosan, jota tavallisesta kotikeittiöstä ei sellaisenaan löydy. Voittojen maksimointiin keskittyvä elintarviketeollisuus vaarantaa kansanterveyden, mutta myös tuhoaa paikallisia ruokakulttuureja ja kuormittaa ympäristöä, kirjoittaa van Tulleken ja kehottaa vaatimaan lainsäätäjiä vastuuseen ruoantuotannon ongelmakohdista. Lisäksi näihin kaloreihin on sekoitettu muita molekyylejä, joita ihmisaistit eivät koskaan ennen ole kohdanneet: synteettisiä emulgointiaineita, vähäkalorisia makeutusaineita, stabilointiaineita, kosteudensäilyttäjiä, aromiaineita, värejä, värien stabilointiaineita, karbonointiaineita, kiinteyttämisaineita, täyteaineita ja paakkuuntumisenestoaineita, hän listaa. Erityisesti van Tulleken on keskittynyt tutkimaan, miten elintarviketeollisuus vaikuttaa lasten terveyteen. – Yhä suurempi määrä saamistamme kaloreista on peräisin muunnetuista tärkkelyksistä, inverttisokereista, hydrolysoiduista proteiini-isolaateista ja siemenöljyistä, jotka on Chris van Tulleken on palkittu brittiläinen lääkäri ja tutkija, jonka teos Ultraprosessoitua on saavuttanut suuren suosion maailmalla. – Uskon, että ravinnon merkitys terveydentilan kokemuksessa on paljon suurempi kuin yleisellä tasolla ajatellaan, pohtii Tuominen. (Gummerus, 2025). Professori van Tulleken osoittaa ultraprosessoidun ruoan yhteyden lukuisiin terveysongelmiin: sydän– ja verisuonisairauksiin, syöpään, masennukseen, dementiaan ja ylipainoon. HE Palkittu brittitutkija ja lääkäri, professori Chris van Tulleken on tutkinut pitkään ultraprosessoidun ruoan terveysvaikutuksia ja kirjoittanut aiheesta hittikirjan, joka on hiljattain ilmestynyt suomeksi nimellä Ultraprosessoitua – Miksi syömme ruokaa, joka ei ole ruokaa, ja miten se meihin vaikuttaa. Molemmat aiheuttavat hänen mukaansa riippuvuutta. Arkemme aikapommi puhdistettu, valkaistu, deodoroitu, hydrattu ja esteröity. Paistopisteen tuotokset niellään helposti alas energiajuomien kanssa. – Kun kouluruoka ei maistu, nuoret siirtyvät lähikauppojen paistopisteelle. – Otsikoissa oli tapaus, jossa vanhemmat havaitsivat melko selkeän syy-yhteyden kouluruoan ja vatsakipujen välillä. Nuorilla esiintyneet erilaiset vatsaoireet, kuten ripuli, kaasunmuodostus ja vatsakipu, ovat parantuneet viikonloppuisin ja loma-aikoina, siteeraa Tuominen YLE:n artikkelia. Kirja on ilmestynyt nyt myös suomeksi. Sieltä he ostavat kroisantteja, pizzaa, hodareita ja pasteijoita. – Kasviperäinen proteiini ei vastaa eläinperäistä. Ruokavalioon liittyvät sairaudet syntyvät ikivanhojen geenien kohdatessa uuden ravintoympäristön, joka on suunniteltu aiheuttamaan liikakulutusta, jota emme tällä hetkellä näytä osaavan hallita, kirjailija toteaa.. Kouluruokailun uudistamiseen Tuominen kaipaa myös vanhempien ääntä. Häikäilemätön lobbaus ja tutkimukseen vaikuttaminen ovat hänen mielestään tuttuja toimintatapoja niin tupakkayhtiöille kuin kansainvälisille elintarvikejäteillekin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n kouluterveyskyselyn mukaan noin joka kolmannes oppilaista jättää kouluruoan syömättä. – Jos kouluissa tarjottavan laitosruoan laatua kritisoidaan, niin kritiikin kohteeksi se joutuu usein myös hoivakodeissa. Toiset hakevat naposteltavaa kaupasta. Sekin pitäisi huomioida aterioiden suunnittelussa, hän sanoo. H yvä E lämä 61 . Van Tullekenin mukaan teollistuneissa maissa jokainen ihminen syö vuosittain kahdeksan kiloa lisäaineita teollisen ruoan mukana. Monet heistä elävät koulupäivät pelkillä lisäainepitoisilla energiajuomilla. Eniten ultraprosessoidun ruoan aiheuttamista terveysongelmista kärsivät hänen mukaansa pienituloiset ihmiset, joilla ei ole varaa ostaa laadukasta ruokaa. Hän ottaa esille ultraprosessoidun ruoan riippuvuutta aiheuttavan luonteen ja vertaa sitä tupakkaan. THL:n kyselyssä oppilaat raportoivat myös viikottaisista vatsakivuista. – Jos olet lihava, syynä ei ole tahdonvoiman puute
Hän ymmärsi saavansa sokeria paljon myös piilosokereista ja alkoi lukea tuoteselosteita sekä karsia eineksiä ja puolivalmisteita. Siihen asti olin yrittänyt etsiä ratkaisua itseni ulkopuolelta, mutta silloin aloitin kokonaisvaltaisen muutoksen. Teksti: Terhi Niinimäki Viio on aina ollut hoikka, joten moni kommentoikin, ettei tämän ollut syytä rajoittaa syömisiään ja karsia sokeria. Nyt Viio ymmärtää sen haitallisuuden. – Minulla oli suolisto-oireita, väsymystä ja unihaasteita. – Aloin tehdä itse enemmän ruokaa tuoreista aineksista. Mikään ei tuntunut selittävän oireita. – Monet karsivat sellaista, mitä ei tarvitsisi. Syntymäpaikka: Helsinki. Sokerikoukussa. Myöhemmin Viio on kuitenkin ymmärtänyt, ettei painonhallinta ole ainoa syy rajoittaa sokerin syömistä. Se oli kavereiden kanssa vietettyä yhteistä aikaa, ja voimakas makeanhimo vaivasi koko ajan.. Ei turhaa karsimista Leeni Viio eli nuoruuttaan aikana, jolloin vallitsi low fat -kulttuuri, eli rasvaa pyrittiin karsimaan. Ennemminkin kannattaa keskittyä siihen, että lisää hyviä aineksia. H yvä E lämä Leeni Viio käyttää makeuttajina hedelmiä ja marjoja. Perhesuhteet: Puoliso ja kaksi lasta Harrastukset: Ulkoilu, avanto, hiihto, reseptien kehittäminen. K amppailu oman makeanhimon kanssa sai Leeni Viion, 39, kiinnostumaan laajemmin ravitsemuksesta ja sen vaikutuksesta hyvinvointiin. Asuinpaikka: Oulu. – Kun sokeria ei käytä, ei sitä kaipaakaan. Elämä voi vain kulua liialliseen suorittamiseen. – Kaikki rahat menivät karkkeihin. – Noin 25-26-vuotiaana olin niin kyllästynyt olotilaani, että päätin tehdä muutoksen. Porkkanakin maistuu makealta, kun ei ole tottunut käyttämään sokeria. Ammatti: Ravintoneuvoja, tietokirjailija. –?Makeanhimon taltuttamiseksi tarvitaan säännöllinen ruokarytmi sekä riittävästi hyviä rasvoja, kuituja ja proteiinia. Leeni Viio Ikä: 39 vuotta. Aiemmin sosiologiksi opiskellut Viio päätyi opiskelemaan ravintoneuvojaksi, auttamaan muita ja kirjoittamaan kirjoja. Höttöhiilarit saivat jäädä, sillä myös valkoviljat ruokkivat makeanhimoa. Karsittujen tilalle toin monipuolista, terveellistä ruokaa. Oireita myös tutkittiin terveydenhuollon puolella. Mitään dieettejä Viio ei suosittele. – Rasvojen tilalle tulevat helposti sokeri ja höttöhiilarit, eikä nälkä pysy loitolla. Karkkilakotkaan eivät johda mihinkään pysyvään muutokseen. Ravintoneuvoja Leeni Viio kärsi pitkään makeanhimosta, mutta pääsi siitä eroon kokonaisvaltaisen muutoksen myötä. Tehtiin verikokeita, keliakia– ja laktoosi-intoleranssitestit sekä tähystys. Hänellä oireet olivat muunlaisia. Elimellistä syytä oireille ei löytynyt. Elämän motto: Pienet askeleet merkitsevät. Viio muistelee, että oma sokerikoukku alkoi yläasteikäisenä. Muutosta edesauttoi, että Viio kiinnostui siitä, mitä hän oikeasti söi. Viiolla itsellään ei ole nollatoleranssia sokerin suhteen, mutta esimerkiksi kotona leipoessaan hän käyttää makeuttajana hedelmiä ja marjoja sekä toisinaan steviaa, joka on Etelä-Amerikasta kotoisin oleva kasvi, joka on tunnettu makeuttavista ominaisuuksistaan jo vuosisatojen ajan. 62
Yksi iltaisin vaivaavan makeanhimon syy onkin Viion mukaan liian vähäinen energiansaanti päivän aikana. – Syödään säännöllisesti, ruokapöydän ääressä monipuoliset, terveelliset ateriat. – Siitä pitää voida puhua. Liikunnan kanssakin Viio kannustaa armollisuuteen, sillä sekin on pahimmillaan kaksiteräinen miekka. Kehitys on huolestuttavaa. Jos ruokavalion tai stressitilanteen kuntoon laittaminen tuntuu ensimmäisenä askeleena itselle liian haastavalta, voi huomion siirtää sen sijaan esimerkiksi ruutuaikaan tai liikuntaan. – Puhutaan nälkävelasta. Makeaa saatetaan syödä myös pääkipuun tai väsähtäneeseen oloon. Viio korostaa, ettei pieni lapsi osaa kaivata sokeria, jos hän ei ole tottunut sitä saamaan. Viio korostaa nesteytystä. – Voi asettaa itselleen ruutuajat tai tehdä vaikka puolen tunnin kävelylenkin päivittäin. Oleellisessa osassa ovat uni ja stressinhallinta. Olisi myös tärkeää, etteivät lapset altistuisi epäterveellisten herkkujen mainonnalle, sillä lapset tekevät valintoja mielihyvä edellä. – Jos liikunta on liiallista tai pelkkää suorittamista, voi se johtaa stressiin ja energiavajeeseen, mikä lisää mielitekoja. Viio korostaa, että lapset tarvitsevat painoonsa suhteutettuna aikuisia enemmän ravintoaineita, sillä niitä tarvitaan nopean kasvun ja kehityksen tueksi. Kun ateriat on koostettu oikein, ei verensokeri heilahtele voimakkaasti aiheuttaen väsymystä ja makeanhimoa. Silloin on helppo tarttua makeaan ja rojahtaa sohvalle. Viio kannustaa panostamaan ruokasisustamiseen, jolla voi tuupata lasta ja itseään tekemään hyviä valintoja automaattisesti. HE. Tunnesyöminen on niin ikään yleistä. – Voi huomata, ettei ole enää niin väsynyt ja äreä. Heittääkö hanskat tiskiin vai osaako asennoitua, että tällaista sattuu ja siitä opitaan. Jos herkuilla lahjoo ja uhkailee, se ei tee hyvää lasten ruokasuhteelle, sillä herkun palkintoarvo kasvaa. Säännöllinen ruokarytmi Jos tavoitteena on päästä makeanhimosta, kannustaa Viio aloittamaan sellaisista muutoksista, jotka ovat itselle helpoimpia. Kotiympäristön tulisi kannustaa terveelliseen syömiseen. Kun syö säännöllisesti, 3-5 kertaa päivässä ja riittävästi laadukkaita rasvoja, kuituja ja proteiineja, ei makeanhimo yllätä yhtä helposti. Terveellistä ruokaa puolestaan ei tarvitse määrittää pakkopullaksi. – Vaikka teini-iässä tulisi muutaman vuoden kapina ja söisi enemmän sokeria, voi sen jälkeen palata helpommin terveelliseen syömiseen, kun pohja on rakennettu kunnolla ja on vakaa. Välipalana ei riitä pelkkä hedelmä, vaan sen seurana on hyvä syödä esimerkiksi pähkinöitä. H yvä E lämä 63 . Suomalaiset lapset saavat keskimäärin liikaa sokeria ravinnosta. Kun muutoksia alkaa tehdä, voi tuloksia huomata jopa viikossa tai parissa. Vastuu on sekä vanhemmilla että päiväkodeilla ja kouluissa. Saattaa tuntua, ettei tule millään kylläiseksi. – Tottumuksia voi muuttaa vähitellen, esimerkiksi lisäämällä vähitellen sokeroidun jogurtin sekaan luonnonjogurttia. – Onko esillä hedelmä– vai karkkikulhoja tai helposti saatavilla napostelukasviksia vai keksejä. Makea, kahvi, some ja shoppailu tuovat dopamiinipiikin, mutta niillä kaivaa lopulta vain syvempää kuoppaa itselleen. Liikuntaa ja stressinhallintaa Pelkkä ruokavalion kuntoon laittaminen ei välttämättä yksistään karkota makeanhimoa. – On aikuisten pinttyneitä ajatuksia, että lapsi kärsii ja jää jostain paitsi, jos ei saa sokeria pienestä saakka. Makeanhimon talttumisessa Viio nostaa tärkeäksi hyvien rasvojen, kuitujen ja proteiinin riittävän saannin. Jos herkkuja on koko ajan esillä, tottakai niitä halutaan. Se vaikuttaa valitettavasti painon lisäksi hammasterveyteen, uneen ja keskittymiseenkin. Silti pitää muistaa, että nämä ovat päivittäisiä, loppuelämän valintoja. Tarkoitus on luoda rutiineja, jotka pysyvät, ei pikakuureja. – Veden juominen jää monella liian vähäiseksi ja kun se laitetaan kuntoon, makeanhimo yllättäen helpottaakin. – Univaje heikentää insuliinin toimintaa ja ylläpitää makeanhimoa. Puheilla voidaan myös luoda neutraalia suhdetta ruokaan. Jos repsahduksia sattuu, asenne on tärkeää. Voi nukkua paremmin, suolisto voida paremmin, iho voi kirkastua. Usein kaikenlaiset erityispäivät ovat hyvin sokerisia. Leipomiset voi makeuttaa hedelmillä ja monet terveelliset smoothiet maistuvat lapsille. Myönteistä ruokapuhetta Suhteemme ravintoon muodostuu jo lapsena. Stressin korjaaminen on usein vaikeaa, mutta kannattaa kartoittaa, mistä oma stressi johtuu ja millä sitä voisi purkaa. Viio korostaa vanhempien merkitystä positiivisina esimerkkeinä. Onko se tarpeellista. Stressi puolestaan ajaa hakemaan nopeaa mielihyvää makeasta. – Esimerkiksi lisätään aamiaiselle proteiineja, jotta nälkä pysyy loitolla. Viio on huolissaan lasten ylipainosta. Taustalta löytyy makeansyönnin lisäksi liiallista ruutuaikaa ja liikkumattomuutta
– Samantyylisiä oireita aiheuttavana kihti sekoitetaan monesti krooniseen nivelrikkoon, nivelten bakteeritulehdukseen tai reumatulehKihti yleistyy kaiken aikaa Kivulias aineenvaihduntasairaus, kihti yleistyy kaiken aikaa. Kihtiä pidetään usein miesten sairautena, mitä myös tuore tutkimus todistaa. Tästä seuraa tulehdus, joka aistitaan hyvin kivuliaana kohtauksena. Sen tulokset osoittavat, että kihti on kolme kertaa yleisempi miehillä kuin naisilla. Pääosin kihdin yleistyminen johtuu maailman väestön ikääntymisestä, mutta osin myös kihdin riskitekijöiden yleistymisestä. Lääkärissä otettavan nivelnestenäytteen avulla diagnoosi varmistuu, hän jatkaa. H yvä E lämä T iedelehti Lancet Rheumatologyssä julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan kihtiä sairastaa maailmanlaajuisesti noin 2–3 prosenttia aikuisista, eli reilut 56 miljoonaa ihmistä, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuonna 1990. – Muun muassa alkoholi, ylipaino, etenkin keskivartalolihavuus ja metabolisen oireyhtymän seurannaiset, kuten esimerkiksi kakkostyypin diabetes, korkea verenpaine ja korkeat veren rasva-arvot sekä puriineja sisältävä ruokavalio lisäävät kihdin riskejä. Kihtikohtausten välillä voi olla oireettomia jaksoja, kertoo Nivalassa toimiva luontaishoitaja Päivi Mustajärvi. – Munuaisten vajaatoiminta ja sydämen vajaatoiminta altistavat kihdille, kun kuona-aineiden huuhtoutuminen kehosta pois rajoittuu, toteaa Mustajärvi. Nivel turpoaa, punoittaa, kuumottaa ja on käsittelyarka. 64 . Tulokset eivät välttämättä kuvasta tilannetta maailman köyhissä ja keskituloisissa maissa. Luontaishoitaja Päivi Mustajärvi vinkkaa muutoksia elämäntapoihin kihtiriskin pienentämiseksi. Ikä on kihdin riskitekijä, koska iäkkäillä ihmisillä on monesti munuaisten vajaatoimintaa. Yhteys elintapoihin Mustajärvi korostaa kihdin liittyvän vahvasti elintapoihin. Päivittäinen terveysteko munuaisille on runsas veden juominen.. – Kihti on krooninen, aineenvaihdunnallinen sairaus, jossa kuonaa eli virtsahappoa kertyy kudoksiin, yleensä niveliin, monella ukkovarpan tyviniveleen neulamaisiksi uraattikiteiksi. Vuoteen 2050 mennessä potilaita ennustetaan olevan jo 96 miljoonaa. Teksti: Reetta Ahola dukseen. Lancet Rheumatology -lehdessä julkaistut havainnot perustuvat 35 maan terveystietoihin. Suomessa kihtiä sairastaa noin 30 000 henkilöä. Sen esiintyvyys on viime vuosina lisääntynyt myös Suomessa
– Näin ollen kana marinoi kehoaan omilla virtsahapoillaan. – Fruktoosin on todettu olevan ainoa veren uraattipitoisuutta suurentava sokeri. Sopivia tuotteita hän kehottaa pohtimaan yhdessä homeopatian asiantuntijan kanssa. Suomalaisille hyvä uutinen on, että joidenkin tutkimusten mukaan hillitty kahvinjuonti auttaisi pienentämään veren uraattipitoisuutta. Fruktoosia eli hedelmäsokeria esiintyy luontaisesti hedelmissä ja hunajassa. – Monet ovat tästä asiasta kanssani jyrkästi eri mieltä, mutta broilerin poisjättäminen on tuottanut hyviä tuloksia useilla kihdistä ja reumasta kärsivillä asiakkaillani. Kiistanalainen broileri Myös broileri on runsaasti käytettynä Mustajärven mielestä kihtipotilaille erittäin ongelmallinen ruoka-aine. Puriinit ovat orgaanisia emäksiä, joita tarvitaan erityisesti perintötekijämme sisältävän DNA:n rakennusaineena. Myös etikkasäilykkeiden käyttöä olisi hyvä myös rajoittaa. Esimerkiksi virvoitusjuomissa ja mehuissa on runsaasti fruktoosia. Alkoholijuomat sisältävät runsaasti energiaa ja altistavat ylipainolle, painottaa Mustajärvi. Mitä korkeampi arvo on, sen suurempi on riski sairastua kihtiin. Broileria syömättömien veri ei aterian jälkeen näyttänyt samanlaiselta, Mustajärvi kertoo. Kalan nahka ja erityisesti kokonaisena syötävät pikkukalat, kuten muikut, nostavat eri tutkimusten mukaan uraattipitoisuutta kaikkein eniten. Linolihappo on välttämätön rasvahappo, mutta liiallisesti käytettynä tämä länsiHomeopaattina Päivi Mustajärvi suosittelee myös homeopatian apua kihtiin. – Useimmat kasvikset, marjat ja hedelmät ovat suositeltavaa ravintoa kihdistä kärsiville sekä kananmuna, sokerittomat maitotuotteet ja laadukkaat rasvat, kuten kylmäpuristetut luomuöljyt. Tavallisesti se eritetään virtsan mukana pois, mutta kihdissä uraattiaineenvaihdunta ja erityisesti virtsahapon eritys ovat häiriintyneet. – Osallistuin kerran veribiologin järjestämään koulutukseen, jonka yhdessä tutkimuksessa tutkittiin koehenkilöiden sormenpäästä otetun verinäytteen avulla mikroskoopin avulla veren koostumusta ennen broileriateriaa ja sen jälkeen ja verrattiin sitä sellaisten henkilöiden vereen, jotka eivät syöneet broileriateriaa. Puriinien aineenvaihduntatuotteena syntyy virtsahappoa. Alkoholin riskit Alkoholi on kihdin hyvin tunnettu riskitekijä. Nykyään elintarvikeja makeisteollisuus käyttää makeutusaineena runsaasti fruktoosia. He ovat huomanneet voivansa kokonaisvaltaisesti paremmin, kun eivät syö broileria, sanoo Mustajärvi. Kanan lihaa ei juuri syöty, vaan pihamaalla kesäisin vapaasti kulkeneet ja siemeniä napsineet ja muutoinkin väljästi asustelleet kanat olivat munantuontantoa varten. HE Virtsahappo eli uraatti syntyy elimistössä puriiniaineenvaihdunnan lopputuotteena. – Vanha kansa oli viisas tässäkin asiassa. H yvä E lämä 65 . Ongelmallisia kihdin kannalta ovat runsaasti puriineja sisältävät ruoka-aineet, ja kihtiruokavaliossa pyritään välttämään niitä. Kuva: Jenna Poikkimäki. Kaksi tuntia broileriaterian jälkeen tämän koehenkilöryhmän veri näytti siltä, kuin siellä olisi sotatila: punasolut olivat kasoissa ja valkosolut pitkinä, solujen väleissä oli paljon tyhjää. Mustajärvi luettelee muita ruoka-aineita, joita kihdistä kärsivän olisi hyvä välttää: – Broileri, riista, hanhi, sisäelimet, lihaja kalaliemikuutiot, kuivatut herneet, pavut ja linssit, parsa, pinaatti ja sienet. maisen ravinnon yleisin monityydyttymätön rasvahappo altistaa monille terveysongelmille. Veren uraattiarvojen normaalialue on miehillä 230-480 µmol/l ja naisilla 155-350 µmol/l. – Broilerinlihan vähärasvaisuus on lyönyt itsensä hyvin läpi suomalaisille terveellisenä lihavalintana, mutta me ihmiset tarvitsemme luonnollisia rasvoja niin aineenvaihdunnalle, aivo– kuin hormonitoiminnallekin, Mustajärvi muistuttaa. Munuaisten kuormaa vähemmäksi Mustajärvi kehottaa sekä ennaltaehkäisemään että hoitamaan kihtiä elämäntavoilla: ruokavaliolla, veden juomisella ja säännöllisellä liikunnalla. Alkoholi vähentää virtsahapon eritystä munuaisissa ja suurentaa siten sen pitoisuutta veressä. – Erityisesti olut, myös alkoholiton olut sisältää runsaasti puriineja. Broilerin ja kanan lihan ongelmallisuus perustuu Mustajärven mukaan siihen, ettei kanalla ole virtsarakkoa eikä virtsaputkea. Ennen broilerin syömistä molempien ryhmien veri näytti meditatiivisen kauniilta, punaja valkosolut uiskentelivat nätisti erillään. Broileria kasvatetaan pienissä kopeissa nopeasti, linolihappoa sisältävillä puristeilla. – Olennaista kihdin elämäntapahoidossa on munuaisten kuormituksen vähentäminen, hän korostaa. Kihdistä kärsiville Mustajärvi ei suosittele myöskään paastoja, eikä runsasproteiinista ruokavaliota. Viljatkin kauraa, leseitä ja vehnänalkioita lukuun ottamatta sopivat jossain määrin, mutta hiivaisia leivonnaisia on hyvä rajoittaa
Tarvitsemme myös erilaiset keinot painonpudotukseen.. 66 . Lihavuuden taustalla voi olla huono geeniperimä, joka vaikeuttaa laihtumista –?eivätkä kaikki onnistu painonhallinnassa samoilla keinoilla. Teksti: Tarja Pitkänen Geeniperimästämme voi löytyä syy siihen, että joillekin painonhallinta on helpompaa kuin joillekin toisille. H yvä E lämä Paskat geenit – tuomittu lihavaksi. Lihavuus ei johdu laiskuudesta tai huonosta itsekurista
– Lihavuuden geneettisen taustan tunnistaminen voi myös vähentää häpeäleimaa, joka lihavuuteen on vuosikausia liitetty, Huvinen toteaa. Monigeeninen periytyminen Yksittäisiä lihavuutta aiheuttavia geenejä on löydetty lukuisia. Huvinen on painonhallintaan erikoistunut naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri. Useimmiten ne liittyvät keskushermoston nälkä-kylläisyysja energiata’’Ympäristö, elintavat, muut geenit ja kokemamme elämä vaikuttavat suuresti siihen, miten geenien viesti terveyteemme vaikuttaa.’’. Ei – toivoa normaalipainosta ei ole menetetty, vaikka olisi saanut painonhallinnan kannalta ”paskat geenit”. – Paljon hoettu ”syö vähemmän kuin kulutat” on mielestäni kamalin neuvo, jonka painonsa kanssa kamppailevalle ihmiselle voi antaa. Paskat geenit. . Tarkoittaako tämä siis sitä, ettei mitään ole tehtävissä, vaan huonogeeninen on lihavuuteen tuomittu. A rvioiden mukaan 40–75 prosentilla lihavista lihavuuden taustalla on perinnöllinen alttius. – Uusin tieto ylipainon syistä ja sen hoidosta on LT Emilia Huvisen viime syksynä ilmestynyt teos. H yvä E lämä 67 . Jos se toimisi, ei lihavuutta ja painonhallintahaasteita olisi. Ympäristö, elintavat, muut geenit ja kokemamme elämä vaikuttavat suuresti siihen, miten geenien viesti terveyteemme vaikuttaa
H yvä E lämä sapainon säätelyyn hypotalamuksessa. Kylläisyyshormoni leptiinin geeni on niistä yksi. Tieto yhden geenin aiheuttamasta lihavuustaipumuksesta voi todellakin olla käänteentekevä ja mahdollistaa ihmiselle täsmähoidon. Geenit taustalla Lihavuuteen yhdistetyt geenit liittyvät siis pääasiassa energiatasapainoon sekä nälän ja kylläisyyden säätelyyn aivoissa. Ajatus siitä, että painonhallinta olisi omista päätöksestämme ja syömisistämme kiinni, alkaa siis romuttua. Herkistyminen elämänmuutoksiin vaikuttaa toisaalta molempiin suuntiin. Yhden poikkeavan geenin sijasta lihavuuden taustalla on yleensä useampia pieniä muutoksia, jotka kasautuessaan ja ympäristön kanssa vaikuttaessaan johtavat suurempaan painoon. Luolamiesaikaan nämä lihavuudelle altistavat geenit ovat olleet hyödyllisiä, koska ne tehostivat energiankäyttöä ja ohjasivat syömään energiatiheitä ruokia. Sama määrä sokeripitoista virvoitusjuomaa nostaa painoa enemmän niillä, joilla on korkeampi perinnöllinen riski lihavuuteen. Nykyään tällaiset geenit eivät enää ole siunaus, vaan vitsaus. –?Lihavuuden taustalla on usein perinnöllinen alttius, toteaa LT Emilia Huvinen. Mahdollisuudet vaikuttaa omaan painoon elintapamuutoksilla ovat siis jopa paremmat,. Pienetkin muutokset vaikuttavat Tutkimuksissa on havaittu, että henkilöillä, joilla on lihavuuteen liittyviä geenimuutoksia, elimistö on alttiimpi reagoimaan huonoihin elintapoihin. On suuria eroja siinä, miten herkästi koemme nälkää ja kylläisyyttä, paljonko keho kuluttaa energiaa, paljonko poltamme kussakin tilanteessa hiilihydraatteja tai rasvaa, kuinka paljon tekee mieli makeaa tai suolaista ja miten paljon ruoka tuottaa mielihyvää. 68 . Yksittäisten geenien sijasta nykyään pystytään tutkimaan laajemmin koko genomia eli ihmisen perimää. Pienetkin muutokset elintavoissa voivat muuttaa kehon koostumusta, mikä näkyy helposti vyötärönympäryksessä, aineenvaihdunnassa ja painossa. Jos kyseessä on esimerkiksi kylläisyyshormoni leptiinin erityksen puutos, tilanne voidaan korjata varsin helposti antamalla keholle leptiiniä. ’’Ajatus siitä, että painonhallinta olisi omista päätöksestämme ja syömisistämme kiinni, alkaa siis romuttua.’’ Lepoaineenvaihdunnan tasosta geenit selittävät lähes 50 prosenttia ja yleisen fyysisen aktiivisuudenkin määrästä noin 20 prosenttia. On arvioitu, että geenit selittävät makuaistimuksiamme, ruokavalintojamme ja ruokaan liittyviä mielitekojamme jopa 30-50-prosenttisesti. Siirtyminen esimerkiksi Välimeren ruokavalioon tai suurempaan pehmeiden rasvojen käyttöön johtaa korkeamman riskin yksilöillä myös suurempaan positiiviseen muutokseen ja painonpudotukseen. Toinen hyvä esimerkki on täsmälääke setmelanotidi, joka hoitaa lihavuutta erittäin tehokkaasti henkilöillä, joilla on puutos leptiinin vaikutusketjussa keskushermoston nälkä-kylläisyyskeskuksessa. Puhutaankin monigeenisestä lihavuuden periytyvyydestä. Ne saavat meidät tuntemaan myös, tekeekö mieli makeaa vai suolaista. Geneettistä riskiä voi lähestyä myös päinvastaisesta näkökulmasta
. HE Eroamme toisistamme niin rasvakudoksen toiminnassa kuin suolistohormonien erityksessä ja aivojen mielihyväverkkojen toiminnassa. Painonhallinnan tavoitteena on saavuttaa hyvä tasapaino kylläisyyden ja näläntunteen välillä, koska silloin pystyy tietoisesti tekemään niitä valintoja, joiden tietää tekevän itselleen hyvää. Alustavat pienet tutkimukset ovat vihjanneet siihen suuntaan, että kehon herkkyys insuliinihormonin vaikutukselle ja geneettinen tausta voisivat vaikuttaa siihen, millainen ruokavalio itse kullekin sopii. Tärkeitä ovat myös stressinhallinta ja palautuminen, ruokavalion terveellisyys ja ruokarytmi sekä liikunta. Geneettisen taustan lisäksi on muitakin yksilölliseen reagointiin vaikuttavia tekijöitä, kuten mikrobiomi. Lihavuus on sairaus, jossa tarvitaan joskus myös lääketai leikkaushoitoa. Joskus biologiset mekanismit ovat niin meitä vastaan, että tarvitaan lisäapua. H yvä E lämä 69 . Tutkijat ovatkin pystyneet jakamaan ihmiset suoliston vallitsevan bakteerityypin perusteella kahteen tyyppiin: prevotella– ja bacteroides-valtaiseen mikrobiomiin. Prevotella on yleisempi bakteeri ihmisillä, jotka syövät kuitupitoista ruokaa. Se ei ole taikasauva, vaan kävelykeppi. – Ensimmäinen neuvoni on lähteä pohtimaan elämäntapamuutoksia yksi kerrallaan, Huvinen toteaa. Tiettyä ruokavaliota noudatettaessa toiset voivat pudottaa painoa 25 kiloa ja toisilla se nousee jopa 5 kiloa!. Tutkimus alalla menee aimo loikkauksin eteenpäin, ja ehkä jo lähitulevaisuudessa osaamme kohdentaa ruokavaliosuositukset jokaiselle yksilöllisesti – hyödyntäen tietoa niin geeneistä kuin mikrobeistakin. Oleellista on keskittyä toistoihin, ei täydelliseen suoritukseen. Sen avulla on helpompi löytää itselleen sopivia elintapoja, kun biologisia taustamekanismeja saadaan ensin korjattua. Mikrobiomi on kuitenkin paljon laajempi kokonaisuus kuin yksi bakteerilaji, ja se myös muuttuu ruokavalion ja muiden elintapojen myötä. Onnistuneen painonhallinnan peruspilari on hyvä uni. Muutoksia yksi kerrallaan Kaikkea ei myöskään voi sysätä geenien niskoille. Bacteroides taas viihtyy suolistossa, jossa ihminen syö perinteistä länsimaista ruokaa eli ruokaa, joka sisältöä paljon rasvaa ja sokeria ja jossa on vähän kuituja. Suolistobakteerit merkityksellisiä Meillä jokaisella on yksilöllinen aineenvaihdunta. Lääketieteellinen hoito ei kuitenkaan ole oikotie onneen. Muutos voi olla vaikka iltarutiineihin keskittyminen, mindfulness-harjoituksen opettelu, säännöllinen aamupala, kasvisten lisääminen – joku, mikä juuri nyt tuntuu helpolta ja merkitykselliseltä. Ajatus tuntuu loogiselta, mahdolliselta ja suorastaan innostavalta. Toistaiseksi geenitietoa ei ole kuitenkaan pystytty hyödyntämään käytännön painonpudotustukinuksissa. jos lihavuuden taustalla on perinnöllinen syy. Sitä määrittävät geenit, epigenetiikka eli ympäristön aiheuttamat muutokset siinä, miten geenejä tulkitaan, ja suoliston mikrobiomi
”Puutteellisen kylläisyyden” ryhmällä ongelmana oli liian lyhyt kylläisyyden tunne aterian jälkeen, joten heitä ohjeistettiin syömään proteiinipitoinen alkupala ennen kutakin ateriaa. Heillä oli myös enemmän ruokiin liittyviä mielihaluja, kuten makeanhimoa. Jo kuuden kuukauden jälkeen oli havaittavissa eroja eri ryhmien välillä. He nauttivat muita suurempia annoksia eivätkä silti tunteneet itseään kovin kylläisiksi, vaan tarvitsivat 62 prosenttia enemmän energiaa ennen kuin tunsivat itsensä kylläisiksi. Pohjaton nälkä Ensimmäinen lihavuustyyppi oli Pohjaton nälkä (Hungry brain). Puutteellinen kylläisyys Toinen lihavuuden tyyppi oli Puutteellinen kylläisyys (Hungry gut). ”Puutteellisen kylläisyyden” ryhmä sai liraglutidia, kylläisyyshormonin kaltaista lääkettä. Erilaiset lihavuustyypit. 70 . Näillä ihmisillä vatsa tuli kyllä täyteen, mutta jo lyhyen ajan jälkeen kylläisyys kaikkosi ja heillä oli uudelleen nälkä. Yleisohjauksessa ihmisiä ohjeistettiin syömään vähemmän kuin heidän laskennallinen perustarpeensa olisi, harrastamaan kohtuullisesti rasittavaa liikuntaa sekä kävelemään. Tutkimuksen päätyttyä 12 viikon jälkeen elintapaohjausta saaneilla paino laski keskimäärin 8 kiloa, kun yleisohjauksessa olleilla paino laski keskimäärin 3,7 kiloa. Heillä oli enemmän ahdistuneisuutta sekä taipumus hoitaa kaikenlaisia tunteita, stressiä, iloa ja surua, ruualla. Lihavuustyypit eivät selitä lihavuuden koko taustaa. Tämän tyypin ihmiset eivät syöneet erityisen paljon eikä heillä ollut erityisemmin nälkäkään, mutta heidän kehonsa ei vain polttanut energiaa. Hänen tutkimusryhmänsä on tunnistanut neljä erilaista lihavuustyyppiä eli niin sanottua fenotyyppiä. Lepoenergainkulutus oli 12 prosenttia, vähäisempi kuin iän ja sukupuolen perusteella olisi voinut olettaa. ”Hitaan aineenvaihdunnan” ryhmän ohjaus tähtäsi lihasmassa kasvattamiseen. Sen tavoitteena oli tehostaa heidän aineenvaihduntaansa. Jos aterian jälkeen vielä oli nälkä, heitä neuvottiin syömään vielä toinen annos vihanneksia tai hedelmiä. Taustasyyt löytynevät palkitsemisjärjestelmän ja ruokailun hedonisen säätelyn ongelmista. ”Pohjattomasta nälästä” kärsiville annettiin fentermiinitopiramaattiyhdistelmää. Lihavuustyyppiryhmän mukaan kohdennettu lääkehoito oli lähes kaksi kertaa tehokkaampaa kuin tavanomainen hoito. Kohdennettua lääkehoitoa Jo pelkästään lihavuustyppien tunnistaminen osoittaa, ettei lihavuus ole selitettävissä yhdellä tekijällä. Lähes kolmannes pudotti painostaan yli 20 prosenttia, mikä on jo lähellä lihavuusleikkauksen tasoa. Kohdennetussa ohjauksessa ”Pohjattoman nälän” ryhmän kohdalla hyödynnettiin sitä, ettei heillä yleensä ollut nälkä, vaan ongelmana olivat liian suuret annoskoot. Hidas aineenvaihdunta Neljäs lihavuustyyppi oli Hidas aineenvaihdunta (Slow burn). Selvisi, että tämän ryhmän mahalaukku tyhjeni 30 prosenttia lyhyemmissä ajassa kuin keskimäärin. Tunnesyöminen Kolmas lihavuustyyppi oli Tunnesyöminen (Emotional hunger). Heitä autettiin tunteiden säätelyssä ja itsetuntemuksessa käyttämällä mindfulness-pohjaista motivoivaa lähestymistapaa. Mutta tulevaisuudessa nämä tyypitykset ehkä tarkentuvat, tai saadaan uusia luokitteluja, jotka mahdollistavat yksilölliset ominaisuudet paremmin huomioon ottavan hoidon. Painonhallinnan syyt ovat hyvin moninaisia ja niiden taustat voivat erota hyvinkin paljon eri ihmisten välillä. Lisäksi jokaisen harjoittelukerran jälkeen suositeltiin proteiinilisää. Heitä ohjattiin siis pätkäpaastoon ja tavoitteena oli syödä vain kaksi ateriaa päivässä. ”Tunnesyömisen ryhmä” sai naltreksoni-bupropionia ja ”Hidas aineenvaihdunta” -ryhmälle annettiin fentermiiniä. Pohjattomasta nälästä kärsivien ihmisten haasteena ovat erityisesti kasvaneet annoskoot. Tämän ryhmän ihmisillä ei välttämättä ollut napostelun tarvetta päivän mittaan, mutta kun he aloittivat ruokailun, mikään ei tuntunut riittävän. H yvä E lämä Amerikkalainen tutkijalääkäri Andres Acosta on selvittänyt lihavuuden moninaisia taustoja. Sen tarkoituksena oli virkistää suoliston kylläisyyshormonien eritystä ja hidastaa mahalaukun tyhjenemistä. Toimii myös elintapahoidossa Sitten Acostan ryhmä tutki, voisiko myös lihavuuden elintapahoitoa ohjata lihavuustyyppien mukaan. Tunnesyöjillä aivot reagoivat herkästi ruuan kuviin. ”Tunnesyöjien” ryhmälle annettiin käyttäytymisterapiaa. Taustalla voi olla muun muassa vajaa suoliston kylläisyyshormonien eritys. Heillä oli myös pienempi lihasmassa ja vähäisempi fyysinen aktiivisuus. Tämän tyhmän ihmisillä on haasteena napostelu päivän mittaan, kun ruoka kummittelee ajatuksissa pitkin päivää. Osalla ihmisistä löytyi piirteitä useammastakin tyypistä, ja noin 15 prosenttia ei kuulunut mihinkään näistä ryhmistä. Seuraavaksi tutkijaryhmä pyrki kohdentamaan tutkimuspotilaiden lääkehoidon lihavuustyyppien mukaisesti
Vastaajista yli puolet arvioi, että sosiaalinen media ja internet vaarantavat potilasturvallisuutta. – Muutokset kyseenalaistavat terveydenhuollon viestintätehtävien työnjaon ja edellyttänevät muutoksia työtehtävissä. H yvä E lämä 71 . Kyselytutkimus terveydenhuollon muuttuvista viestintäkäytännöistä on julkaistu joulukuussa 2024 Media & Viestintä -tiedelehdessä. Vaikka vastaajat pitivät virheellistä terveysinformaatiota uhkana, suurin osa vastaajista ei puuttunut aktiivisesti sosiaalisessa mediassa havaitsemaansa virheelliseen informaatioon. Tiedosta myös hyötyä Verkon terveysinformaatiosta on myös hyötyä. Kyselytutkimukseen vastanneista yli puolet arvioi, että sosiaalisen median ja internetin väärä informaatio vaarantaa potilasturvallisuutta. Sosiaalinen media on tuonut myös yhä enemmän näkyviin hoidon saajien kokemuksia ja näkemyksiä terveydenhuollosta. Digitalisoituva viestintä muokkaa terveydenhuollon viestintää, joka on tähän asti keskitetty pääasiassa viestinnän asiantuntijoille ja pidetty erillään lääkäreiden ja hoitajien työstä. – Salassapitovelvollisuus on keskeinen syy olla puuttumatta virheelliseen tietoon. Vaikka suurin osa terveydenhuollon asiantuntijoista ei osallistu vuorovaikutukseen potilaiden kanssa sosiaalisessa mediassa, sosiaalinen media on kuitenkin läsnä niin potilaiden hoidossa kuin laajemmin terveydenhuollon ja kansalaisten välisessä vuorovaikutuksessa. Potilastyön konfliktien syyt liittyvät usein potilaiden tai heidän omaistensa internetin informaation perusteella tekemiin diagnooseihin sekä hoitovalintoihin. Vastaajien kuvausten perusteella konfliktien syyt liittyvät potilaiden tai heidän omaistensa internetin informaation perusteella tekemiin diagnooseihin sekä hoitovalintoihin. Viidennes kyselytutkimukseen vastanneista hoitajista tai lääkäreistä on kohdannut ristiriitatilanteita, joissa potilas tai potilaan omainen on saanut sosiaalisesta mediasta tai internetistä väärää informaatiota. Sosiaalinen media on myös kyseenalaistanut niin terveydenhuollon asiantuntijoiden kuin koko instituution auktoriteettiasemaa. Sosiaalisen median käyttö työaikana ei ole vastaajille sallittua, ja vastaajat haluavat pitää työn ja vapaa-ajan erillään, sanoo yliopistotutkija Sinikka Torkkola. Vastaajien mukaan sosiaalinen media ja internet auttavat potilasta ymmärtämään sairautta ja sen hoitoa sekä selviytymään paremmin sairautensa kanssa. Moni Internetin väärä tieto uhkaa potilasturvallisuutta Tutkijat selvittivät sosiaalisen median mahdollisuuksia ja uhkia terveydenhuollon potilastyössä. Tutkimus on tehty osana Suomen Akatemian rahoittamaa Tietämättömyyden tilassa: Negatiivinen asiantuntijuus ja tietoyhteiskunnan rapautuminen 2020-luvun vaihteen Suomessa (NEGATE) -hanketta. Kyselytutkimus toteutettiin 2019, ja siihen vastasi 490 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin potilastyötä tekevää asiantuntijaa. vastaaja katsoo, että ammatin kertominen ja keskusteluihin puuttuminen saattaa vaarantaa salassapidon. HE. T ampereen yliopiston kyselytutkimuksen mukaan terveydenhuollon asiantuntijoilla on ristiriitainen suhde sosiaaliseen mediaan. Sosiaalinen media ja internet muuttavat terveydenhuollon viestintää. Tutkimuksen perusteella on selvää, että tulevaisuudessa terveydenhuollon asiantuntijoiden työssä on aiempaa enemmän muutakin viestinnällistä työtä kuin kiinteästi hoitoon liittyvää vuorovaikutusta, Torkkola kuvaa tutkimuksen johtopäätöksiä
Toimintamme on myös todella kustannustehokasta ja kilpailukykyistä, reaalinen hintamme on käytännössä laskenut, koska emme ole nostaneet hintoja kymmeneen vuoteen, kertoo Coxan toimitusjohtaja Raija Tapio. Tekonivelsairaala Coxa on viiden hyvinvointialueen omistama julkinen sairaala. H yvä E lämä T erveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee vuosittain Tekonivelleikkaukset -tilastoraportin, jossa käsitellään Suomessa tehtyjä tekonivelleikkauksia. Leikkausmäärien lisääntyminen liittyy väestön ikääntymiseen. Coxa suurin toimija Tilastoraportin mukaan Suomen suurin toimija on Tekonivelsairaala Coxa, jossa tehtiin noin neljäsosa kaikista ensileikkauksista. Neljäsosa tekonivelten ensileikkauksista tehtiin tamperelaisessa Tekonivelsairaala Coxassa. Yhteensä Coxassa tehtiin 6 820 ensileikkausta, joista polven tekoniveliä oli 3 914, lonkan tekoniveliä 2 638 ja olkapään tekoniveliä 268 kappaletta. ErikoisosaaTekonivelleikkausten määrä kasvoi vuonna 2023 Vuonna 2023 Suomessa tehtiin 18 prosenttia enemmän tekonivelten ensileikkauksia kuin edellisvuonna. Pääomistajia ovat Pirkanmaan hyvinvointialue, Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja Kanta-Hämeen hyvinvointialue. – Olemme panostaneet erityisesti sujuvaan hoitopolkuun ja henkilöstön viihtymiseen, jonka ansiosta voimme tehdä leikkauksia erittäin isolla volyymilla. Raportin mukaan vuonna 2023 Suomessa tehtiin yhteensä 26 932 lonkan, polven ja olkapään tekonivelten ensileikkausta. – Monesti ihmiset luulevat meidän olevan yksityinen sairaala, vaikka olemme julkisomisteinen yhtiö. 72 . Coxassa tehdyt tekonivelleikkaukset vaativat THL-tilastoraportin mukaan harvoin varhaisia uusintaleikkauksia. Yliopistollisissa sairaaloissa tehtiin 43,8 prosenttia ensileikkauksista, keskussairaaloissa 33,1 prosenttia ja yksityisissä sairaaloissa 9,7 prosenttia. Ensileikkausten määrä kasvoi noin 18 prosenttia. Vähän uusintaleikkauksia Isoista leikkausmääristä huolimatta Coxan tekonivelleikkausten laatu on korkealuokkainen. – Tämä on erittäin hyvä tulos, varsinkin kun huomioidaan se, että hoidamme paljon myös vaikeita potilastapauksia, johon ei välttämättä löydy osaamista muualta. Raija Tapio aloitti Tekonivelsairaala Coxan toimitusjohtajana toukokuussa 2024.. Coxaan pääsee hoitoon lääkärin lähetteellä kaikkialta Suomesta, terveydenhuoltolain vapaan hoitopaikan valinnan mukaisesti, Tapio selventää. Valtaosa tekonivelleikkauksista tehdään yli 55-vuotiaille ja yleisin syy leikkaukselle oli primaari nivelrikko
Vuonna 2023 Coxassa tehtiin yhteensä 7 197 tekonivelleikkausta. Uusintaleikkausten ilmoituskattavuus laski noin 10 prosenttiyksikköä. l. Perustettu vuonna 2002, sijaitsee Tampereella. Uusintaleikkaukset laskussa: Vuonna 2023 tehtiin 1 307 lonkan, 897 polven ja 63 olkapään tekonivelten uusintaleikkausta. Coxa on maksanut omistajilleen eli hyvinvointialueille osinkoja tuloksestaan n. l. Osaaminen ja laadukas hoito näkyvät myös potilastyytyväisyydessä. l. Vuoden 2023 aikana Coxalle antoi palautetta yli 2 500 potilasta ja NPS-suositteluindeksiksi oli huikeat 98,75. Toistot tuovat varmuutta toimintaan ja se näkyy hyvinä hoitotuloksina. – Tyypillisesti Coxan ortopedi leikkaa 200300 potilasta vuodessa. Sairaalan toimitiloissa on 9 leikkaussalia ja 95 potilaspaikkaa. Lonkkaleikkauksia oli 11 316, polvileikkauksia 14 716 ja olkapääleikkauksia 900. Tekonivelsairaala Coxa on Suomen ainoa tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala. l. Sairaalat: Yliopistollisten sairaaloiden osuus kaikista ensileikkauksista oli 43,8 prosenttia, keskussairaaloiden 33,1 prosenttia, muiden julkisten sairaaloiden osuus oli 13,3 prosenttia. l. – Tekonivelleikkaus on tutkitusti vaikuttava toimenpide, jolla voidaan parantaa potilaan toimintakykyä vuosiksi eteenpäin. Tekonivelsairaala Coxa on julkisomisteinen yhtiö. Kasvu: Ensileikkausten määrä kasvoi 17,8 prosenttia vuodesta 2022. HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS helao.fi • Runeberginkatu 22–24 • toimisto@helao.fi Senioreille Afrotanssi Bändikurssi Ikivihreitä pianolla Kiinteyttävä Gua Sha Spiraalistabilaatio Päiväkuoro Uutuuksia Aloita elämäntapamuutos Espanjaa viinin ja tapasten kera Euroviisuhitit • Kevytretkeily Selkolukupiiri • Tuunaa ja korjaa 1 000+ kurssia Ota aikaa itsellesi Tekonivelleikkaukset 2023 l. ’’Tekonivelleikkaus on tutkitusti vaikuttava toimenpide, jolla voidaan parantaa potilaan toimintakykyä vuosiksi eteenpäin.’’ miseemme kuuluu esimerkiksi tuumorija infektiopotilaiden hoito, toteaa Coxan johtava ylilääkäri Jukka Huopio. Uusintaleikkausten määrä väheni lonkan osalta 11,3 prosenttia, polven 1,9 prosenttia ja olkapään 21,2 prosenttia. Palautteissa kehuttiin erityisesti henkilökunnan ammattitaitoa ja ystävällisyyttä, hyvää hoitoa ja palvelua, positiivista ilmapiiriä sekä toimivaa hoitoprosessia. Tekonivelsairaala Coxassa tehdään polven, lonkan, olkapään, kyynärpään ja nilkan tekonivelleikkauksia. euroa. Usealla Coxan ortopedillä on yli 3 000 potilaan hoitokokemus. Leikkausmäärät: Vuonna 2023 tehtiin yhteensä 26 932 lonkan, polven ja olkapään tekonivelten ensileikkausta. Tekonivelsairaala Coxan kaikilla ortopedeillä on laaja kokemus tekonivelleikkauksista. Koko henkilöstömme osaaminen on huippuluokkaa, Huopio kertoo. Pääomistajia ovat Pirkanmaan hyvinvointialue, Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja Kanta-Hämeen hyvinvointialue. Coxassa panostetaan myös vahvasti ortopedien jatkuvaan koulutukseen. Yksityisissä sairaaloissa tehtiin 9,7 prosenttia kaikista ensileikkauksista. HE Suomen ainoa tekonivelsairaala Coxa l. 70 prosenttia vuosittain. l. Ilmoituskattavuus: Lonkan ja polven ensileikkausten ilmoituskattavuus oli yli 90 %, olkapään 83 %. H yvä E lämä 73 . Suurin toimija: Tekonivelsairaala Coxa teki noin neljäsosan kaikista ensileikkauksista.. l. Vuonna 2023 Coxan liikevaihto oli 67,5 miljoonaa euroa ja liikevoitto 7,5 milj. l. Haluamme tekonivelleikkauksillamme auttaa mahdollisimman montaa potilasta ja luoda näin lisää hyvinvointia Suomeen, Raija Tapio tiivistää. l
Teksti ja kuva: Juha Ahola. Muutkin sairaudet voivat edistyä sen myötä, jopa etenevät aivosairaudet. – Esimerkkinä voidaan mainita huono kuulo. – Terveysteknologia, ja sen erilaiset tekniset mahdollisuudet ja sovellukset mahdollistavat, että yhä useampi ihminen voi seurata ja olla tietoinen aiempaa enemmän omasta terveydentilastaan, sanoo Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen. H yvä E lämä I hmisten oma vastuu erilaisissa terveyskysymyksissä ja niiden seurannassa lisääntyy jatkuvasti. Diplomi-insinööri Saara Hassinen on toiminut Terveysteknologia ry:n toimitusjohtajana 8,5 vuotta. 74 . Tekniset laitteet kuulon parantamiseksi ovat avainasemassa. Terveysteknologian kautta ihmisten omaa vastuuta ja mielenkiintoa omasta itsestään voidaan merkittävästi lisätä. Terveysteknologian käyttöön on totuttava ajoissa Terveysteknologia mahdollistaa oman terveyden aktiivisen seurannan. Jos kuulo heikkenee, ihminen helposti eristäytyy kanssakäymisestä muiden kanssa
– Vaatimustenmukaisuus maksaa, rahapula, kansalliset tulkinnat ja asenteet voivat jopa estää hankintoja. – Moni yritys Suomessa hyppääkin suoraan Amerikan markkinoille, jossa markkinoilla on digisääntelyn osalta helpompaa, Hassinen sanoo. Hoito ja operaatio onnistuvat, mutta kuntoutus suorastaan laiminlyödään, Hassinen sanoo. Suomalaisen terveysteknologian voidaan sanoa olevan maailman huippuluokkaa, sen vuoksi terveysteknologiset asiat eivät ole Suomessa pelkästään yritysten asioita, vaan niiden yhteiskunnallinen merkitys on suuri, talouden kantokyvystä alkaen. Muutoinkin haastavassa tilanteessa ei saisi luoda uhkuvia, kuten robotteja saattohoitajina, jota kukaan ei halua, saati suunnittele. – Yrityksissä tuotekehitystoimenpiteitä tehdään jatkuvasti ja uusia innovaatiota syntyy. Kuntoutus laiminlyödään Myöskään kuntoutuksen osuutta ei tule unohtaa. Jäseniä Terveysteknologia ry:ssä on yli 200, pieniä ja suuria yrityksiä. Tärkeää on potilaan ja omaisten oma aktiivisuus ja mielenkiinto, sillä mennään jo pitkälle. HE. – Myös erilaiset digitaaliset palvelut ovat tulevaisuutta, niihin on jo moni tutustunutkin terveydenhoidossa ja terveyden seurannassa. Kun laitteisiin totutaan riittävän ajoissa ja otetaan ne arkiseen käyttöön, ei uusien teknisten sovellusten haltuunotto ole iäkkäänä vaikeaa. Hassinen toteaa yhdistyksen toiminnan tavoitteeksi innovaatiomyönteisen toimintaympäristön, jotta täällä voisi kehittää, tuoda markkinoille ja viedä ratkaisuja sosiaalija terveydenhuoltoon Suomessa ja maailmalle. Terveysteknologia ry – Healthtech Finland on perustettu jo vuonna 1980. – Erilaiset tekniset laitteet ja sovellukset ovat mitä parhaimpia apuvälineitä erilaisissa tilanteissa, niin potilaalle itselleen kuin hoitohenkilöstölle. Potilasturvallisuus, tietosuoja, tietoturvallisuus ja kyberturvallisuus edellyttävät eurooppalaista sääntelyä, jotka kyetään isoissa yrityksissä hoitaman merkittävästi helpommin kuin pienissä yrityksissä. Terveysteknologiaksi taas kutsutaan lääkinnällisiä laitteita eli laitteita ja tarvikkeita sekä myös ohjelmistoja, jotka voivat olla lääkärin päätöksenteon pohjana. – Emme tarvitse Suomeen uutta Nokia, vaan monta Vaisalaa, Hassinen tiivistää. ’’Erilaiset tekniset laitteet ja sovellukset ovat mitä parhaimpia apuvälineitä erilaisissa tilanteissa.’’ Eli terveysteknologia on huonokuuloisuuden ehkäisyssä merkittävin tekijä. Näin varmistetaan, että yritykset tekevät turvallisia ratkaisuja. – Tämä eurooppalainen malli perustuu etukäteiskontrolliin, eli yritysten ratkaisuja ja toimintaa erilaisissa sovelluksissa ja teknisissä ratkaisuissa valvotaan ja kontrolloidaan etukäteen erilaisin toimintamallein. Hyvinvointiteknologiaksi kutsutaan ratkaisuja ja teknisiä laitteita, joita henkilö itse voi käyttää ja seurata terveydentilaansa. USA suosituin vientikohde Yhdysvallat on edelleen suosituin vientikohde terveysteknologiayrityksille, Suomi on edellä luetelluista syistä johtuen monelle se vaikein markkina. Tämä hidastaa tai jopa estää kasvun ja uusien innovaatioiden syntyä. – Sääntö-Suomessa toimiminen vaatii yrityksiltä paljon, Hassinen sanoo. H yvä E lämä 75 . Terveysteknologia ry toimii Helsingin Etelärannassa, Teknologiateollisuus ry:n siipien alla. – Usein erilaisten toimenpiteiden jälkeen kuntoutus pääsee unohtumaan. Diplomi-insinööri Saara Hassinen on toiminut Terveysteknologia ry:n toimitusjohtajana kahdeksan ja puoli vuotta. Yhdistys auttaa terveysteknologia-alan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä olemalla yritysten kohtaamispaikka ja kehittämällä palveluja jäsenilleen huomioiden terveysalan erityispiirteet. Amerikassa on toisaalta markkinavalvonta , jolloin yritykselle tulee kalliiksi jos jotain sattuu. Hän tietää mistä puhuu. Työtä tehdään 2,5 hengen työpanoksella. Ennakkosääntely vai markkinavalvonta Euroopassa on valittu sääntelyn perustaksi ennakkosääntely. Lisäksi halutaan Euroopan ulkopuoliset yritykset mukautumaan tiukkaan eurooppalaiseen sääntelyyn
Mikrobiston epätasapainoinen koostumus liittyy viskeraalisen rasvan kertymisen riskiin. – Suolistossa on valtavasti eri bakteerilajeja, yli 1 500. Gut Guiden bifidobakteeritutkimuksen mukaan noin kolmessa kuukaudessa koehenkilöiden paino laski 1,5-2 kiloa ilman, että mitään muita muutoksia tehtiin. H yvä E lämä S uolistossa on valtava määrä erilaisia mikrobilajeja, ja niiden välinen tasapaino vaikuttaa esimerkiksi painonhallintaan ja erilaisten sairauksien riskiin. Mikrobiologi Annika Mäyrä vastasi yli 25 vuotta Valiolla T&K-johtajana bakteerisovellusten tutkimuksesta ja tuotekehityksestä. Yritys on kehittänyt yksilökohtaisia suolistoanalyyseja sekä maitohappobakteerivalmisteita eri tarpeisiin. Omat analyysinsä sekä maitohappobakteereja ja kuituja sisältävät ravintolisänsä löytyy myös painonhallintaan. Gut Guiden analyysissä lajit yhdistetään kahdeksaan isompaan ryhmään, joiden merkitys jo tunnetaan eri sairauksiin liittyen. Mäyrän mukaan muutos syntyy todennäköisesti usean tekijän vaikutuksesta. Myöhemmin hän oli Raisiolla T&K-johtajana kehittämässä uusia kasvipohjaisia tuotteita. Suolistosta on yhteys aivoihin hermoston kautta ja viestit kulkevat siten aivojen kylläisyyskeskukseen. 76 . Pelkkä mikrobiston tasapainottaminen voi auttaa painonhallinnassa. Mäyrä kertoo, että ison tutkimusdatan mukaan ylipainoisilla ovat tietyt bakteeriryhmät voitolla. Noin kymmenen vuotta sitten Mäyrä perusti suun ja suoliston mikrobistoihin keskittyvän yrityksen ja laboratorion, Gut Guide Oy. Kun tasapainoa lähdetään muuttamaan ravintolisän avulla, jossa on resistenttiä kuitua ja bifidobakteereita, voi muutosta tapahtua ilman suuria elämänmuutoksiakin. Muutos painoindeksissä BMI (kg/m2) käytön jälkeen. Lisää kuitua ruokavalioon Gut Guide Oy on kehittänyt suolistomikrobiston yksilöllistä analytiikkaa kymmenen vuoden ajan. – Kyseessä ei toki ole yön yli tapahtuma ja oma ruokavaliokin pitäisi aina miettiä. Suolistossa hyödylliset bakteerit tuottavat lyhytketjuisia rasvahappoja kuiduista, ja lisäksi vaikuttavat suoliston läpäisevyyteen. Teksti: Terhi Niinimäki Bifidobacterium lactis BPL1bakteerin käyttö pienensi merkittävästi koehenkilöiden painoindeksiä (BMI) kolmen kuukauden aikana. Lisää kuitua ruokavalioon Suolistomikrobisto vaikuttaa monien sairauksien riskiin ja myös ylipainoon. – Suoliston mikrobisto vaikuttaa painonhallintaan ja energiametaboliaan, ja kalorit käytetään eri tavoin. Kaikkia ei voida yksilöllisesti tutkia, eikä ole tarpeenkaan
Covid 19 -infektiostakin on todettu, että se iskee suolistoon ja romahduttaa hyödylliset bakteerit. Suolistomikrobiston tutkimus on aiemmin ollut vaikeaa, eikä siihen ole ollut riittävän hyviä menetelmiä. Mikrobistotutkimus on yksi nopeimmin kehittyviä alueita kansainvälisestikin. H yvä E lämä 77 . Erilaiset neurologiset oireet voivat liittyä suolistoon. Kuidut ovat koostumukseltaan erilaisia ja nekin vaikuttavat yksilöllisesti. – Lapsilla se on toki helpompaa. Jopa alakouluikäisillä lapsilla tavataan ientulehdusbakteereja. – Gut Guiden analyyseista ja bakteerituotteista on saatu paljon hyvää palautetta. Mikrobiologi Annika Mäyrä uskoo, että suolistomikrobiston tasapainottaminen on mahdollista maitohappobakteerien ja ruokavalion avulla. – Olen huomannut, että erityisen paljon ärtyvästä suolesta kärsivät ja näytteitä lähettävät noin 30-40-vuotiaat nuoret aikuiset. – Ne, joilla on riittävästi hyödyllisiä bakteereja, selviävät tutkimusten mukaan taudista vähemmällä, Mäyrä kertoo. Gut Guidella on suun mikrobiston tueksi kehitetty tuote, jonka purutableteissa on suun hyödyllisiä mikrobeja, joiden tulisi pysyä hampaiden suojana läpi elämän. Yhteys sairauksiin Mäyrä pohtii, että ärtyvän suolen oireyhtymä lienee yleisin syy, miksi Gut Guidelle lähetetään näytteitä. – Mikrobit tuottavat ns. – Kuidut on yleensä oleellisin suositus. – Onkin syytä pohtia, miksi lasten ylipaino lisääntyy. hermovälittäjäaineita. Niiden kehittymisen myötä analyysit ovat kehittyneet ja erilaisiin yksilöllisiin tarpeisiin pystytään jo vastaamaan. Yksi syy voi löytyä suoliston mikrobistosta. Mielialan haasteiden syy voi niin ikään löytyä suolistosta, sillä suolistosta kulkevat viestit hermoston kautta aivoille. Toivoa on Suoliston mikrobisto saattaa häiriintyä jo lapsuudessa elintapojen tai antibioottikuurien seurauksena. Gut Guiden liukoiset kuidut ovat mauttomia ja hajuttomia, joten ne sopivat hyvin ruokiin ja juomiin lisättäväksi. Yksittäisten asiakkaiden lisäksi esimerkiksi ravitsemusterapeutit ja lääkärit käyttävät enenevästi mikrobistotutkimusta potilastyössään. En toisaalta näe haittaa, että jokainen käyttäisi kuitulisää ruokavaliossaan. Hyvästä hammashygieniasta ja suuhygienistin säännöllisistä puhdistuksista kannattaa huolehtia. – Mikrobistolla on tutkitusti osuutensa verensokerin tasapainottamisessa, Mäyrä kertoo. – Erityisesti, jos noudattaa gluteenitonta, vähähiilihydraattista, ketotai FODMAP-ruokavaliota, on kuitujen osuus alhainen. Myös atooppinen iho on monella ja senkin taustalta löytyy suoliston ongelmia ja romahtaneet hyödyllisten mikrobien osuudet. Melkein poikkeuksetta kukaan ei saa riittävästi kuituja ruokavaliostaan. Tutkimus on vielä alustavaa, mutta tietoa tulee lisää jatkuvasti. Mäyrä on kuitenkin toiveikas sen suhteen, että suolistomikrobiston tasapaino on mahdollista palauttaa vielä vuosikymmentenkin jälkeen. Mäyrä kannustaa huolehtimaan hampaiden hoidosta jo lapsena, sillä suun mikrobistolla on yhteys suoliston mikrobistoon. – Suussa ja suolistossa on erilaiset mikrobistot, mutta ientulehdusbakteereita on löydetty suolistosta, ja ne voivat olla ärtyvän suolen oireyhtymän taustalla. Taustalla on usein stressiä ja siitä johtuvia suolisto-ongelmia, mutta myös puutteita ruokavaliossa. HE. Kun tulokset valmistuvat, asiakas saa mikrobiologin suositukset sopivasta ruokavaliosta ja bakteerituotteista. Toinen suuri ryhmä on yli 50-vuotiaat aikuiset, joilla syyt suolisto-ongelmiin ovat moninaiset. Diabeteksen yhteydessä on usein mikrobisto epätasapainossa ja hyödyllisten bakteerien osuus vähentynyt. Analyysia varten näytteet toimitetaan helposti postin kautta Gut Guiden Salon laboratorioon
Hämäläisen mukaan teknostressin välttäminen tällaisissa tilanteissa vaatii käyttäjiltä sekä ennakoivia että reaktiivisia keinoja. Sosiaalisen median selailulla tavoitellaan usein rentoutumista, mutta se voikin yllättäen aiheuttaa käyttäjilleen uupumusta tai ahdistusta. Rentouttavaksi tarkoitettu somen selailu voikin lisätä uupumusta. Ennakoinnin lisäksi Hämäläinen kannustaa myös reaktiivisesti tunnistamaan tilanteita, joissa teknologian käyttö häiritsee omaa keskittymistä. – Teknologian käyttöä tulisi vähentää ennakoiden niissä tilanteissa, joissa muut aktiviteetit ovat tärkeämpiä. Tutkimus keskittyi erityisesti älypuhelinten, sosiaalisen median ja digitaalisten pelien vapaa-ajan käyttöön. Hämäläisen väitöskirja laajentaa ilmiön ymmärtämistä korostamalla kognitiivisten, käyttäytymiseen liittyvien ja sosiaalisten ulottuvuuksien merkitystä. Teknologian käyttö näissä tilanteissa voi lisätä prokrastinaatiota, eli vitkuttelua ja lopulta esimerkiksi ulkoilemaan tai kuntoilemaan ei tule lähdettyä. Heikenyt tylsyydensietokyky Teknostressiä on ilmiönä perinteisesti tarkasteltu stressinaiheuttajien ja niiden seurausten kautta. Teknostressin hallinta vaatii käyttäjältä sekä ennakoivia että reaktiivisia keinoja, esimerkiksi teknologiavapaita hetkiä ja keskustelua läheisten kanssa. Käyttäjän stressiä lisää, kun tärkeät asiat siirtyvät teknologian käytön takia, Hämäläinen kuvailee. Tutkimuksessa todettiin esimerkiksi, että älypuhelimen ja sosiaalisen median aiheuttama teknostressi voi oireilla heikentyneenä tylsyydensietokykynä. 78 . K TM Antti Hämäläinen tutki väitöskirjassaan teknologian käytöstä aiheutuvaa stressiä, eli niin sanottua teknostressiä, ja erilaisia teknostressin hallintakeinoja. – Tutkimuksessa korostui vapaa-ajalla tapahtuvan teknologian käytön kaksijakoisuus. Esimerkiksi sosiaalisen median selailulla tavoitellaan usein rentoutumista, mutta se voikin yllättäen aiheuttaa käyttäjilleen uupumusta tai ahdistusta, Hämäläinen kertoo. H yvä E lämä Väitöskirja tarkastelee vapaa-ajan teknologian käytön aiheuttamaa stressiä sekä siihen liittyviä hallintakeinoja
– On tärkeää kysyä itseltään miksi käytän teknologiaa ja vastaako sen käyttö tarpeitamme, Hämäläinen sanoo. – Nykyään moni saattaa tuntea olonsa ikävystyneeksi välittömästi, jos aivot ei saa jotain virikkeitä. – Nämä asiat havainnollistavat tarvetta löytää tasapaino teknologian käytön ja muiden elämän osa-alueiden välillä. –?Teknologian käyttöä tulisi vähentää ennakoiden niissä tilanteissa, joissa muut aktiviteetit ovat tärkeämpiä, toteaa Antti Hämäläinen. Metsästä elinvoimaa ravintorengas_AE_1_2025_104x297.indd 1 ravintorengas_AE_1_2025_104x297.indd 1 17.1.2025 10.39.10 17.1.2025 10.39.10. HE Karin Havupuu-uutejuoma täyttää nyt 50 vuotta, ja se on vanhin Suomessa myynnissä oleva kotimainen terveystuote. Liikaa itseltään vaativien digitaalisten pelien pelaaminen voi puolestaan saada jopa viihdyttävän vapaa-ajan aktiviteetin tuntumaan työltä. Se on ollut mukana elämän eri vaiheissa, ehkä jo useassa sukupolvessa. – Tutkimuksen mukaan yhteistyö läheisten kanssa, kuten esimerkiksi sopimukset teknologiavapaista hetkistä voivat helpottaa muutosten tekemistä ja vähentää stressin määrää, Hämäläinen kertoo. Hämäläisen kertoo, että jos teknologian käyttö tuntuu turhalta tai siltä, ettei jokin toiminta ole tarpeeksi palkitsevaa, se voi korostaa koettua stressin tunnetta entisestään. Kun tekee asiat hyvin ja sydämellä, ne kestävät sukupolvelta toiselle. – Teknologian käytön ei tulisi maksaa meille hyvinvointiamme, Hämäläinen toteaa. Tällöin kynnys puhelimen ottamiseen käteen laskee, eikä mieli välttämättä saa tarvitsemiaan lepohetkiä, Hämäläinen kertoo. Hämäläinen kuitenkin huomauttaa, ettei teknostressin hallinta voi jäädä yksinomaan käyttäjien vastuulle, vaan myös teknologiayhtiöiden tulisi tarjota käyttäjille työkaluja hallita teknologiaa paremmin esimerkiksi mahdollistamalla sisällön näkyvyyden säätelyä. 02-552 6601, www.pinena.fi Karin Havupuu-uutejuoma on enemmän kuin juoma. Haluamme kiittää kaikkia teitä, jotka olette olleet mukana matkassamme. H yvä E lämä 79 . Teknologiavapaita hetkiä Teknostressistä kärsiville Hämäläinen suosittelee avointa keskustelua esimerkiksi sosiaalisen median käytöstä, sillä keskusteleminen voi toimia sysäyksenä tarpeellisten muutosten tekemiselle omassa teknologian käytössä. Ilman teitä Karin Havupuu-uutejuoma ei olisi se klassikko, joka se tänään on. Se on monelle jokaisen aamun ensimmäinen asia – luottotuote, jota ei vaihdeta. Ravintorengas Oy, Siikainen Puh
Enjala on oman koulutustaustansa ja pitkän työuransa ansiosta huomannut muun muassa ravitsemuksen ja elämänrytmin läpikäymisen olevan tärkeitä hoidon kokonaisuudessa. Hoito alkaa kaulalta, sieltä avataan imusuoniston ”viemärit”. Joissain tapauksissa voidaan hoitaa lyhyemmin esimerkiksi kasvoja. Se rauhoittaa myös hermostoa. Pidempiaikaisen turvotuksen lisäksi alaraajojen pigmenttimuutokset ovat Enjalan mukaan syy suunnata hoitoon. Lisäksi ohjeistetaan tärkeä itsehoito. Lempeä hoitomuoto aktivoi nestekiertoa ja rentouttaa hermostoa. – Lymfaterapia on kevyttä, käsin tehtävää, pumppaavaa käsittelyä. Lymfaterapeutilta vaaditaan myös silmää oireille. Suomen Vodder Lymfaterapeutit ry:n puheenjohtaja Terhi Enjala kannustaa hakeutumaan hoitoon, jos turvotusta kertyy esimerkiksi jalkoihin, käsiin, kasvoihin tai rintakehälle. Enjala korostaa, että lymfaterapiassa ei ole kuitenkaan kyse pelkästä lymfaterapeutin manuaalisesta hoidosta. 80 . Ne ovat merkki laskimovajaatoiminnasta. H yvä E lämä J os kehoon kertyy turvotusta, voi apu löytyä lymfaterapiasta. – Jos leikkauksen jälkeen alkaa muodostua enemmän turvotusta tai arpikudosta, lymfaterapia helpottaa tilannetta. Lymfaterapia auttaa, kun kehoon kertyy turvotusta. – Siihen kuuluu myös kompressiotekstiilien käytön ohjaus, jumppaliikkeet, rasvaus ja ihonhoito sekä itsehoidon ohjaus. Lymfaattisista laitteista voi olla hyötyä. Lymfaterapia saa nesteen liikkeelle. Kokonaisuus ja hoidon kulku räätälöidään aina yksilöllisesti. Siihen voi kuulua manuaalisen hoidon lisäksi laitehoitoja, elämäntapojen ohjausta sekä kompressiotekstiilien käyttöä. Teksti: Terhi Niinimäki Lymfaterapian hoitojakso suunnitellaan yksilöllisesti. Hoito kestää yleensä noin tunnin ja on rentouttavaa ja hellää. Sen jälkeen edetään keskivartaloon ja jalkoihin
Ylipäätään kuntoutuksen ymmärrys on heikkoa ja toisaalta tarjonta kirjavaa. – Minulla oli kollega, jolle lähetin asiakkaita lymfaterapiahoitoon. Turvotus voi ilmetä heti, tai se tulee vasta vuosien päästä leikkauksesta. Vastikään yhdeltä asiakkaalta lähti käden ympärysmitasta neljä senttiä turvotusta. Enjalalla on LPG eli imurullauslaite ja LymfaPress-laite, jossa puetaan päälle takki ja housut, jotka pumppaavat nesteitä liikkeelle. Lisäksi katsotaan sopivat kompressiotekstiilit, joiden säännöllinen käyttö ehkäisee turvotuksia, kuten tukihiha ja tukisukat. Lisäksi on tärkeää huolehtia itsehoidosta. Turvotusta voi helpottaa aktivoimalla lihaspumppuja esimerkiksi nilkan pumppaavalla liikkeellä. – Se kuitenkin helpottaa kehon turvotuksia esimerkiksi leikkauksien jälkeen. Yksittäisestä kerrasta ei välttämättä ole merkittävää hyötyä. – Niiden käyttö tulee käypä hoito -suosituksista. HE. – Eräällä asiakkaalla oli niin vaikea kiputila, että vaikka hän oli todella laiha, ajattelin, että neste ärsyttää kudoksia ja hermostoa. Esimerkiksi rintasyöpäleikkauksen päätteeksi, jos on poistettu imusolmukkeita, voi saada 10-15 hoidon jakson. – Lymfaödeeman hoitoon tarvitaan turvotuksen hoidon ammattilaista eli lymfaterapeuttia. – Leikkauksen jälkeen neste ei enää ohjaudu normaalin kaavan mukaan, joten siihen voi tarvita apua. Elämäntavat huomioon Lymfaterapia annetaan yleensä tiiviinä sarjahoitona, jonka yhteydessä käytetään myös kompressiosidoksia. Kaikilla lymfaterapeuteilla niitä ei kuitenkaan ole. Laitteet ovat kuitenkin kalliita, joten kaikilla ei ole mahdollisuutta investoida niihin. Hoidoista on jäänyt mieleen niin monia onnistuneita kokemuksia, että hän joutuu hetken miettimään mieleenpainuvimpia. – Noin 3-5 hoitokerran jälkeen näkee yleensä hyötyä. – LymfaPress on ollut suosittu. Tutkimukset osoittavat, että vesiliikunta on varsinkin alaraajaturvotuksissa tehokas hoitomuoto, kun veden hydrostaattinen paine yhdistetään lihasten pumppaavaan liikkeeseen. Haastavissa tilanteissa ei kuitenkaan pelkkä laite riitä, vaan tarvitaan manuaalista käsittelyä, Enjala korostaa. Ajattelin, että kehon imunesteiden huuhteleva vaikutus tekisi hyvää itsellenikin. Vielä huonosti tunnettua Enjalan mielestä suomalaiset tuntevat edelleen lymfaterapian melko heikosti. – Laitteet ja kädet tukevat hyvin toisiaan. – Kiristävät hihat, lahkeen suut ja alusvaatteet voivat heikentää nestekiertoa painaessaan ihon pinnan alla olevat hennot imusuonet lyttyyn. Taustalla vaikutti myös isoäidin menehtyminen lymfoomaan eli imukudossyöpään. Lopulta se alkoi tuntua hankalalta, joten päätin opiskella itse. Kun ohuista tikkujaloista lähti nestettä, kipu katosi. Erityisesti, jos lymfaterapiaan suuntaa leikkausten ja poistettujen imusolmukkeiden vuoksi, voi pidempi hoitosarja olla tarpeen. Periytynyt innostus Enjala on valmistunut lymfaterapeutiksi vuonna 2007 ja sitä ennen fysioterapeutiksi ja osteopaatiksi. Rintasyöpäleikkaus, melanooma tai gynekologinen syöpä voi vaatia imusolmukkeiden poistoa tai kajoamista lymfateihin ja aiheuttaa lymfaödeemaa eli imusuoniston toiminnan häiriöstä johtuvaa turvotusta. Tällä hetkellä lymfaterapiasta ei saa Kela-korvausta, mutta ainakin HUS ja hyvinvointialueet vaihtelevasti korvaavat hoitojaksoja leikkausten jälkeen. Osa asiakkaista hakeutuu hoitoihin itsenäisesti, mutta Enjala on huomannut kiristyneen taloudellisen tilanteen vaikutuksen asiakkaiden itsenäiseen hakeutumiseen. Innostus hoitamiseen on osittain periytynyt, sillä hänen isänsäkin oli fysioterapeutti. Jos esimerkiksi käsi on turvonnut, lymfaterapiassa pohditaan, millaiset vaatteet pysäyttävät nesteiden kulkua. H yvä E lämä 81 . – Usein nestettä on niin paljon kudoksissa, ettei se poistu niistä hetkessä. Laitteet apuna Keravalla toimiva Terhi Enjala käyttää työssään myös laitteita. – Kävely ja uiminen ovat hyödyllisiä. Terhi Enjala harmittelee, että lymfaterapia on edelleen Suomessa melko huonosti tunnettua
H yvä E lämä Talven lämmittävät reseptit Alkuvuoden pakkasten kunniaksi herkutellaan helpoilla ja lämmittävillä talviruoilla. 2.?Kuumenna kattilassa tilkka öljyä. 5.?Lisää kerma ja minttu. 7.?Sekoita ja tarkista maku. 4.?Kuumenna kiehuvaksi ja keitä 5-10 minuuttia. 82 . Kaada päällä kuuma vesi ja lisää kasvisliemikuutio. 3.?Lisää kattilaan sipuli ja herneet. 6.?Soseuta keitto sauvasekoittimella. Vaikkei tänä vuonna ei taideta kunnon pakkasia ja lunta ainakaan etelä-Suomeen saadakaan, voi metsäretken eväiden kera tehdä ilman suksiakin. Myös laskiaispullat maistuvat joka vuosi, nam, nam. Reseptit: Marttaliitto Reseptit Minttuinen hernesosekeitto G, 4 annosta 1 sipuli 2 rkl rypsiöljyä 800 g pakasteherneitä 6 dl kuumaa vettä 0,5 kasvisliemikuutio 1 dl kaurakermaa 0.5-1 dl minttua hienonnettuna ripaus suolaa ja pippuria 1.?Kuori ja hienonna sipuli. 8.?Tarjoa hernekeitto tuoreen leivän kanssa.
. 10.?Nosta pullan yläosa eli hattu päälle. 1.?Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon/veteen. Tee sama pullan kannelle (kanteen riittää hieman pienempi pala marsipaania). Asettele pullan alaosa marsipaaniympyrän päälle ja taita marsipaanin yli tulevat reunat pullan keskelle. Laskiaispulla Noin 20 pullaa 5 dl maitoa tai vettä 50 g hiivaa 1 tl suolaa 2 dl sokeria 1 rkl kardemummaa n. 150g margariinia Voiteluun: kananmunaa Pinnalle: raesokeria tai tomusokeria ja mantelilastuja Täytteeksi: mansikka-/vadelmahilloa, kermavaahtoa ja mantelimassaa Varaa kaikki taikinan aineet huoneenlämpöön hyvissä ajoin. Täytä pullien kolot massalla. 9.?Leikkaa jäähtyneiden pullien yläosat kanneksi ja täytä pullat haluamallasi täytteillä. Siirrä pullansisus kulhoon. 6.?Pyörittele paloista pullia uunipellille leivinpaperin päälle ja anna niiden kohota hyvin liinan alla. H yvä E lämä 83 . Koverra alaosaan kolo täytettä varten. Jos et käyttänyt raesokeria, niin siivilöi tomusokeria pinnalle. 3.?Sekoita joukkoon sulatettu rasva, kun olet käyttänyt noin 2/3 jauhoista. Nosta marsipaanilla peitelty kansi kermavaahdon päälle. Sekoita joukkoon suola, sokeri ja kardemumma. 14-15 dl vehnäjauhoja n. 11.?Nauti kuuman kaakaon kera.. 5.?Leivo taikinasta paksu pötkö ja jaa se 20 osaan riippuen siitä, kuinka isoja pullia haluat. Jos ripottelet valmiiden pullien pinnalle tomusokeria, raesokeria ei tarvitse käyttää. Alusta taikina hyvin vaivaten ja jauhoja lisäillen. 2.?Sekoita kulhossa koverrettu pullan sisus, mantelimassa ja maito. Ripottele pinnalle raesokeria tai halutessasi mantelilastuja. 7.?Voitele pullat kananmunalla. 8.?Paista pullia 220°C:ssa 12-15 minuuttia riippuen pullien koosta. 4.?Vaahdota kerma ja pursota pullan väliin. 3.?Kauli marsipaani ohueksi levyksi ja ota levystä hieman pullaa isompi ympyrä. Anna nousta noin kaksinkertaiseksi. Prinsessa-laskiaispulla 4 kappaletta Täyte: 75 g mantelimassaa koverrettua pullien sisusta 1 rkl maitoa 1 dl vispikermaa + sokeria Pinnalle: 250 g marsipaania tomusokeria 1.?Leikkaa pullien yläosat kansiksi. 5.?Koristele esimerkiksi marsipaanikukilla ja sirotellulla tomusokerilla. 4.?Peitä taikinakulho liinalla ja nosta se lämpimään ja vedottomaan paikkaan. 2.?Lisää jauhoja vähitellen, aluksi kevyesti vatkaten
Nosta kalat reikäkauhalla talouspaperin päälle. ahventa, kuhaa tai siikaa 4 dl vehnäjauhoja 1,5 tl suolaa 0,5 tl leivinjauhetta 0,5 tl mustapippuria 0,25 tl valkopippuria 1 tlk (0,33 l) lagerolutta (jääkaappikylmää) 84 . Mittaa herneet ja mintunlehdet tehosekoittimeen, tai jos käytät sauvasekoitinta, korkealaitaiseen kulhoon. Älä ruskista. 7.?Kokoa fish and chips -annos lautaselle tai paperikääreeseen ja tarjoile sen kanssa majoneesia ja muussattuja herneitä. Siirrä perunat lävikköön ja huuhtele kylmällä vedellä. Vettä ei saa koskaan käyttää. 6.?Uppopaista esipaistetut ranskanperunat uudelleen 180 asteessa, kunnes ne ovat ruskeita ja rapeita. Pese perunat ja kuori ne tarvittaessa. Pidä tarvittaessa kuumana tarjoiluastiassa 120-asteisessa uunissa. Kumoa perunat puhtaan keittiöpyyhkeen päälle ja kuivaa hyvin. 2.?Kuumenna öljy kattilassa 150-asteiseksi. 1,5–2 litraa rypsiöljyä 1.?Aloita perunoista. 600 g vaaleaa kalaa, esim. Pienet ahvenfileet voi käyttää kokonaisina. Jos käytät pakasteherneitä, anna niiden sulaa. Jos öljy leimahtaa, se pitää sammuttaa tukahduttamalla. Anna jäähtyä. Leikkaa perunat sormenpaksuisiksi ranskanperunoiksi. Taikinan tulisi olla kuin paksua lettutaikinaa. Valmista lisukkeeksi pikamajoneesi sekä muussatut herneet. Jos taikina tuntuu paksulta, lisää tilkka vettä. 5.?Kuumenna öljy noin 180 asteeseen. 2.?Riko muna kapeaan, korkealaitaiseen kulhoon. Huom: Pidä uppopaistaessasi aina kattilan kansi käden ulottuvilla. 3.?Maista ja lisää tarvittaessa mausteita.. Käynnistä kone ja pidä aluksi hetki paikallaan. Nosta perunat reikäkauhalla talouspaperin päälle. 2.?Lisää tilkka kauratai ruokakermaa ja mausta maun mukaan suolalla. Muussatut herneet 200 g herneitä, tuoreita tai pakastettuja 10 mintunlehteä 2 tl kauratai ruokakermaa (0,25 tl suolaa) 1.. Fish & chips 4 annosta Brittiläinen klassikko ei ole vaikea valmistaa, mutta vaatii huolellisuutta uppopaistamisen vuoksi. Yhdistä jauhot, suola ja pippurit ja sekoita joukkoon kylmä olut. Vinkki: Muussatut herneet sopivat myös muiden paistettujen kalaruokien lisukkeeksi. Lisää sinappi, valkoviinietikka ja mausteet. Ranskanperunat 1 kg yleisperunoita 0,5 tl suolaa Lisäksi n. Paistamista helpottaa paistolämpömittari, jolla öljyn kuumuutta voi seurata. Kääntele varovasti reikäkauhalla, jotta saat tasaisen paistopinnan. Kypsennä perunoita muutamassa erässä noin 3 minuuttia. 3.?Tarjoile muussatut herneet fish & chips -annoksen kanssa. Nosta hetkeksi talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen öljy valuu pois. 3.?Pyyhi kalafileet kuiviksi ja leikkaa ne tasakokoisiksi paloiksi, esimerkiksi isot ahvenfileet pitkittäin puoliksi ja kuhasekä siikafileet 4-6 osaan. Lisää kulhoon rypsiöljy. Soseuta. H yvä E lämä Pikamajoneesi 1 kananmuna 2 tl sinappia 1 tl valkoviinietikkaa 0,25 tl suolaa 0,25 tl valkopippuria 3,5 dl rypsiöljyä 1.?Varmista, että ainekset ovat keskenään saman lämpöisiä, joko jääkaappikylmiä tai huoneenlämpöisiä. Majoneesi valmistuu sinä aikana, kun sekoitin nousee pois seoksesta. 4.?Sekoita uppopaistotaikina. Upota kalapalat taikinaan ja kypsennä öljyssä muutamassa erässä 4-5 minuuttia. Kun näet majoneesin alkavan muodostua, nosta sekoitin hyvin hitaasti ylös. Aseta sauvasekoitin kulhoon niin, että keltuainen jää sekoittimen alle
Terveellinen välipala hurmaa myös granolana jogurtin kanssa. 5.?Painele seos tiiviisti pieniin paperivuokiin pellin päälle. Kuumenna kiehuvaksi. 2.?Mittaa paistinpannulle öljy, lisää pähkinät ja mantelit sekä curry, chilijauhe ja suola. Lisäämällä joukkoon tahinia, saat nostettua suklaisen herkun uudelle tasolle. 4.?Kumoa paahtuneet ja maustetut pähkinät kulhoon ja mittaa sekaan loput ainekset. Sekoita tasaiseksi. 5.?Laita suurin osa viipaleista kalojen päälle ja säästä muutama viipale koristeluun. Nauti jogurtin tai maidon kanssa. 2 dl cashewpähkinöitä 1,5 dl kokonaisia manteleita kuorineen 2 rkl öljyä 2–3 tl currya 0,25 tl chilijauhetta 0,25 tl suolaa 2,5 dl riisimuroja 1 dl kookoshiutaleita 0,5 dl vaahterasiirappia 1 rkl vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta tai vehnäjauhoja (kananmunan valkuainen) Lisäksi: Paperisia mini-muffinivuokia Tee kotona valmiiksi ja ota mukaan retkelle. H yvä E lämä 85 . Vegaanisen kaakaon makeutat vaahterasiirapilla. Vinkki: Voit valmistaa kaakaon myös kotona termospulloon. Tahinikaakao G, 4 annosta Kevään paras retkikaakao tehdään mantelimaitoon. Anna pähkinöiden paahtua kevyesti koko ajan sekoitellen. 6.?Paista 150 asteessa 15–20 minuuttia tai kunnes pinta on saanut väriä. Rouskuvat curry-pähkinäpalat G, 30 annosta, 20–30 kpl Nämä mausteiset palat tuovat kivaa vaihtelua välipaloihin. 4.?Leikkaa loput limet ja sitruunat ohuiksi viipaleiksi. Kokeile myös vegaanisina jättämällä valkuainen pois. 3.?Valele marinadi kalan pintaan. 3.?Kuumenna seosta. Kokeile sinäkin! 6 dl mantelimaitoa 2 rkl tummaa kaakaojauhetta 1 kanelitanko 1,5–2 rkl tahinia 2–3 rkl vaahterasiirappia tai hunajaa (pari palaa tummaa suklaata tai chilijauhetta) Työvälineet retkelle: kattila, kierrevatkain, ruokalusikka 1.?Retkellä: Mittaa mantelimaito, kaakaojauhe ja kanelitanko kattilaan. 2.?Valmista marinadi. Sekoita hyvin vatkaimella. Varo, etteivät mausteet pala. 3.?Mausta halutessasi tummalla suklaalla tai ripauksella chiliä. Sitruksinen kirjolohi G, 4 annosta 800 g kirjolohifileetä 2 limeä 1 sitruuna 1 rkl hunajaa 2 valkosipulin kynttä murskana 2 rkl rypsiöljyä suolaa mustapippuria 1.?Laita kala uunivuokaan tai uunipellille leivinpaperin päälle filee puoli alaspäin. 2.?Lisää tahini ja vaahterasiirappi tai hunaja. Sekoita kulhossa yhden limen mehu, hunaja, valkosipuli ja öljy. Ripottele päälle suolaa ja mustapippuria. Vinkki! Tee massasta granolaa jättämällä valkuainen pois ja levittämällä pähkinäseos tasaisesti pellille ennen uunissa paistamista. 6.?Paista kalaa uunissa 175 asteessa noin 20-30 minuuttia riippuen fileen paksuudesta. Purista yhden limen mehu. 7.?Koristele ennen tarjoilua muutamilla tuoreilla sitrusviipaleilla.. 7.?Säilytä curry-pähkinäpaloja kannellisessa (lasi)purkissa kosteudelta suojattuna. Anna kalan maustua 15 minuuttia. Tarkista kypsyys. 1.?Pilko pähkinät ja mantelit pienemmiksi rouheiksi paloiksi
Leikkipaikkani olikin metsä, joka alkoi parinkymmenen metrin päästä kotitalosta. Kokonaisia taimikoita tuhoutui nopeasti. Suurimman kerrottiin olleen yli 20 000 hehtaaria Pudasjärven-Taivalkosken seudulla. Voimakkaimman kielteisen kokemuksen avohakkuuaukeaan Lähde sai Lapissa keväällä 1970, kun hän aloitti metsähallituksen suurien avohakkuualojen tutkimukset. Toinen tuhoja selittänyt tekijäryhmä oli maaperä. Tuhot alkoivat taimien kasvettua lumirajalle. Luonnon väsymätön puolustaja Metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähteelle metsä on konkretian ohella osa henkisyyttä, pyhäkkö sekä keidas virkistäytymiseen. – Lähintä naapuritaloa ei meille näkynyt. Eeva-sisko oli minua neljä vuotta vanhempi ja. Niihin oloihin mänty ei sopeutunut. Myöhemmin kerrottiin, että Kuusamossa oli tehty ennätys. Kymmenen vuotta myöhemmin hänet nimitettiin metsänhoidon professoriksi. Laajojen avoalojen hakkaaminen oli aloitettu Pohjois-Suomessa 1950-luvulla. Lapin ankara luonto opetti minua ymmärtämään avohakkuun tuhovaikutukset ja paljon muutakin luonnosta. 86 . Sama paikka oli viljelty kuuteen kertaan. H yvä E lämä H yvinkäällä asuvan, Lopella syntyneen metsänhoidon emeritusprofessorin Erkki Lähteen, 87, työura Metsäntutkimuslaitoksessa alkoi 1970 Pohjois-Suomen metsänhoidon erikoistutkijana ja jatkui metsämaatieteen professorina. Niistä kehittyneet taimet altistuivat helposti tuhoille. – Syyt ongelmiin selvisivät melko pian. Olen toki ollut innokas mustikanpoimijakin! Erkki Lähde naurahtaa. Yksi tekijä oli vanhojen kuusi-koivu -metsien avohakkaaminen, jolloin niiden ekologia ja luonnon tasapaino muuttuivat radikaalisti. Teksti: Riitta Wahlström –?Viihdyn metsässä myös tekemättä mitään, nauttien ympäristöstä. – Pohjois-Suomessa kuusi-koivu -metsät kasvavat luontaisesti hienolajitteisilla, vetisillä kivennäismailla. Eläkepäivinään hän kirjoittaa edelleen sekä käy esitelmöimässä kotimaisissa ja ulkomaisissa tilaisuuksissa. Viljelyjä jouduttiin kokonaan uusimaan tai vähintään paikkailemaan useaan kertaan. Liekö onnistunut silloinkaan. Sitä ei kerrottu. – Männyn viljelyt näillä rannattomilla aukeilla olivat lähteneet kasvamaan kohtuullisesti, mutta noin kymmenen vuoden iässä niissä alkoivat vakavat ongelmat. Näiden ongelmien selvittämistä varten Rovaniemelle perustettiin uusi tutkimusasema, jonne palkattiin muutama tutkija, ja Lähde nimitettiin sen johtajaksi. Kun aikanaan ei ollut kerätty pohjoisesta siementä, oli jouduttu tyytymään eteläisempään alkuperään, jolloin puiden siemenet olivat uutta viljelypaikkaa paljon helpoimmista oloista. Siinä virassa hän toimi yli kaksikymmentä vuotta eläkkeelle siirtymiseensä asti. Hän on pitänyt lukuisia konferenssiesitelmiä eri puolilla maailmaa sekä kirjoittanut ison määrän lehtiartikkeleita ja kaksitoista kirjaa. Näkymättömiä ystäviä Lähteen syntymäkoti Lopella Hämeessä oli entinen torppa metsän keskellä. Tieteellisiä, vertaisarvioituja julkaisuja hänellä on lähes sata
’’ perheemme muut kolme lasta vielä vanhempia. Hämmästyin, miten tiedollisesti köyhää ja yksipuolista yliopisto-opetus metsistä oli. Liika lämpeneminen ja saasteet aiheuttavat tauteja ja kuolemaa erityisesti havupuille. – Puupeltomallissa taimet kasvatetaan muovikattoisissa taimitarhoissa. Jälkeenpäin olen oivaltanut, että kyllä minulla kavereita oli, vaikka en niitä fyysisin silmin nähnytkään. Samalla se edistää muiden puiden kehitystä ja kasvua. Lähteen mukaan aidossa, jatkuvassa kasvatuksessa lehtipuut säästetään rikastamaan metsän monimuotoisuutta. Haapa tunnetaan myös metsäneläinten aggressiivisuuden lieventäjänä erityisesti kevättalven niukan ravinnon aikaan. Lähde on laaja-alaisissa tutkimuksissaan verrannut aitoa, jatkuvaa kasvatusta puupeltomalliin, jossa maan muokkaus, auraus, mätästys ja äestys aiheuttavat suuret hiilipäästöt. Metsäopinnot olivat silloin 1960-luvulla ja ovat edelleenkin kovin teknisiä. HE Artikkelin kirjoittaja Riitta Wahlström on psykologi, ympäristöalan kouluttaja ja tietokirjailija. Hänen mielestään aito, jatkuva kasvatus on noin kymmenkertaisesti edullisempaa sekä ihmisen että muun luonnon kannalta. Puusta tulee huonolaatuista, ja huonolaatuinen puu on usein talojen homeongelmien taustalla, toteaa Lähde. Luonnon ymmärtämisen ja puolustamisen ohella Lähteelle onkin tärkeää raottaa henkisyyden verhoa. – Esimerkiksi haavan maaperän hoitoa arvostetaan. – Päätin pyrkiä opiskelemaan metsänhoitajaksi. Metsän äiti Erityisesti Lähde rakastaa koivua. Siksi jouduin kokemaan kovaa vastustusta. Niinpä jouduin leikkimään yksin. Hänen mukaansa lehtipuut selviävät havupuita paremmin ilmastonmuutoksista. Koin heidät hyviksi ystäviksi. Seurasin kaikkia luonnon tapahtumia, erityisesti lintujen elämää. Luulin, että saisin oppia paljon metsistä ja hoitamaan niiden moninaisuutta. Ymmärrykseni ja kokemukseni mukaan aine ja henki eivät riitele keskenään, vaan täydentävät upeasti toisiaan. – Koivu ilmaantuu hoitamaan maaperää esimerkiksi avohakkuun tai muun raiskion jälkeen. – Virallinen metsäntutkimus oli yhtä yksipuolista. Nämä ovat pitäneet yllä taistelutahtoani ja uskoani muutoksesta. Sen ymmärtäminen olisi avain tietoisuuteen. Tiedustele: riitta.wahlstrom@gmail.com tai 050 5402618.. Sen ainoaksi tehtäväksi oli määrätty selluteollisuuden palveleminen. Niitä lannoitetaan ja käytetään tuholaismyrkkyjä. En kuitenkaan ole missään vaiheessa katunut tutkijanuraani. – Vanhoissa puissa, erityisesti haapapuissa elää muun muassa liito-oravia ja tikkoja. Puutkin olivat ystäviäni. – Koen, että minun jo pitkän jatkuneen ja tavattoman monivivahteisen elämäni tarkoitus ja tehtävä on ollut taistella luonnon puolesta sekä aineellisen että henkisen tiedon keinoin. Se hoitaa äidin tavoin muuta luontoa ja siten ihmistäkin, joka on osa luontoa. Ikävä kyllä jouduin pettymään. – Henkisyydellä tarkoitan aineettomuutta, enkä mitään uskonnollista. Hömötiaiset ovat vanhojen kuusien asukkeja. Hänen ohjaamansa, neljä päivää kestävä Luontoyhteysohjaaja-koulutus alkaa Helsingissä 22.3.ja 23.3.2025. Erkki Lähde kolmivuotiaana lapsuuskotinsa pihalla Lopella. Pensaat ja lehtipuut ovat tärkeitä esimerkiksi pyylle ja metsolle. Siihen en alistunut. Vastustuksen lisäksi Lähde kertoo saaneensa työstään paljon rohkaisevaa palautetta. H yvä E lämä 87 . Koivua kutsutaankin metsän äidiksi. Lapsuuden kokemusten siivittämänä Lähteen ammatinvalinta suuntautui metsäluontoon. – Havupuiden tulevaisuus on hyvin synkkä. ’’Lehtipuut selviävät havupuita paremmin ilmastonmuutoksista. Lähde ihmetteleekin, miksi lehtipuita piti ja pitää raivata, myrkyttää ja hakata nykyisessä puupeltokäytännössä. – Keskusteluissa, soitoissa, kirjeissä, korteissa ja viesteissä on toistunut kaksi asiaa: Et ole yksin ja kunpa jaksaisit jatkaa
Yhdistelmähoitoja käytetään varsinkin, kun potilaan verenpaine on hyvin korkea tai potilas on muuten suuressa sydän– ja verisuonioireiden vaarassa. H yvä E lämä T uoreeseen tutkimukseen osallistui 295 keskimäärin 51-vuotiasta verenpainepotilasta. sydänja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille. Osana tutkimusta kaikki osallistujat lopettivat lääkityksensä, minkä jälkeen he saivat päivittäin joko kolmen lääkkeen pieniannoksista yhdistelmää, samaa yhdistelmää suuremmilla annoksilla tai lumevalmistetta. Verenpaineen hoito alkuun kolmen lääkkeen yhdistelmällä Kohonnutta verenpainetta voisi hoitaa heti alusta saakka kolmen eri verenpainelääkkeen yhdistelmällä. 88 . Potilaiden verenpaine oli kotimittauksissa keskimäärin 139/86 mmHg ja heitä oli hoidettu korkeintaan yhdellä verenpainelääkkeellä. Yhdistelmälääkkeissä oli angiotensiinireseptorin salpaajiin kuuluvaa telmisartaania, kalsiuminestäjiin lukeutuvaa amlodipiinia ja diureetteihin kuuluvaa indapamidia. Pienet annokset eri tavoin vaikuttavia lääkkeitä on havaittu tehokkaaksi yhdistelmäksi.. Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli kymmenen miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä. HE Korkea verenpaine aiheuttaa vuosittain yli kymmenen miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Hoitosuositukset kannustavat nykyään aloittamaan lääkehoidon usean lääkkeen yhdistelmällä, koska yhden lääkkeen hoito ei useinkaan tuota toivottuja tuloksia. Sama havaittiin myös lääkärin mittaamissa verenpainelukemissa. Korkea verenpaine altistaa monille sairauksille, mm. Aikuisista suomalaisista noin kahden miljoonan verenpaine on koholla ja noin miljoona suomalaisaikuista on verenpainelääkityksellä. Tulokset vahvistavat näyttöä pieniannoksisen yhdistelmälääkityksen hyödyistä ja osoittavat sen tehokkaaksi ja turvalliseksi ensimmäisenä verenpaineen hoitona silloinkin, kun potilaan verenpaine ei ole vielä huomattavan korkea. Verrattuna lumevalmisteeseen yhdistelmälääkitykselle satunnaistettujen systolinen verenpaine oli kotimittauksissa 7-8 mmHg alhaisempi neljän viikon hoidon jälkeen
Nivelrikkoa ei voida täysin parantaa, vaan tavoitteena ovat kivun lievittäminen, toiminnan säilyttäminen ja nivelrikon pahenemisen estäminen. Nivelrikon oireet kehittyvät yleensä hitaasti ja etenevät asteittain vuosien kuluessa. N ivelrikko, eli artroosi, on yleisin nivelsairaus Suomessa. Jäykkyys nivelessä, joka on aluksi lyhytkestoista esimerkiksi aamuisin tai pitkän istumisen jälkeen, voi ajan myötä voimistua ja rajoittaa päivittäisiä toimintoja. Se lievittää kipua ja tulehdusta paikallisesti erityisesti pienissä nivelissä sekä vähentää nivelten turvotusta. Voiteen sisältämä mentoli laskee ihon lämpötilaa hallitusti, joten se synnyttää iholle miellyttävän viileän tunteen. NivelTeho Nivelvoide on kylmävoide kipeille ja turvonneille nivelille. Lisäksi verenkierto lisääntyy ja lihakset rentoutuvat mentolin vaikutuksesta. H yvä E lämä 89 . Varhaisvaiheessa oireet ovat usein lieviä ja ilmenevät satunnaisena nivelkipuna rasituksen jälkeen. Tämän jälkeen kipu voi muuttua pysyvämmäksi ja ilmetä myös levossa tai öisin, etenkin sairauden edetessä. Nivelten liikkuvuus heikkenee vähitellen, mikä vaikeuttaa esimerkiksi kävelyä, portaiden nousua tai käsien käyttöä. Terveyskaistan uutuusvoide on kehitetty tuomaan helpotusta paikalliseen kipuun ja turvotukseen. Lisäksi nivelessä saattaa esiintyä turvotusta, napsumista tai natinaa liikkeen aikana. Terveyskaistan NivelTeho-kapselit ovat auttaneet tässä suomalaisia 18 vuoden ajan. Terveellisten elintapojen tueksi kehitetyssä NivelTehossa on nivelten tarvitsemia rakennusaineita, kuten kondroitiinisulfaattia sekä glukosamiinia. Ainesosina ovat kylmävaikutteiset mentoli ja eukalyptusöljy sekä nivelten hyvinvoinnille tärkeät ravinteet kondroitiinisulfaatti, glukosamiinisulfaatti ja MSM. Nivelrikkoa esiintyy yleisimmin polvissa, lonkissa, sormien nivelissä ja selkärangassa. Nivelrikosta kärsii arvioiden mukaan jopa 1,5 miljoonaa suomalaista. Lisäksi se sisältää MSM:ää, inkivääriä, C-vitamiinia ja kuparia. HE Yli miljoona suomalaista kärsii nivelrikosta Terveystuote. Pitkälle edenneessä nivelrikossa rusto on lähes kokonaan hävinnyt, jolloin luiden välinen kitka lisääntyy ja kipu sekä toimintakyvyn rajoitukset voivat olla merkittäviä. Nivelrikko liittyy nivelten rustokudoksen asteittaiseen rappeutumiseen. Terveyskaista on nyt lanseerannut kapseleiden oheen uutuuden: NivelTeho Nivelvoiteen. NivelTeho Nivelvoide on CE-merkitty lääkinnällinen laite sekä kotimainen Avainlippu-tuote. Nivelterveyttä voi kuitenkin ylläpitää liikunnan ja nivelten hyvinvointia edistävien ravintoaineiden avulla. Nivelrikko ei ole pelkästään kulumissairaus, vaan siihen liittyy myös tulehdusta ja muutoksia nivelruston ja nivelkapselin toiminnassa. Löydät NivelTeho Nivelvoiteen Life-myymälöistä sekä muista terveyskaupoista, Sokosja Emotion -myymälöistä, tavarataloista sekä terveystuotteiden verkkokaupoista. Voide sopii nivelvaivoista kärsiville, oireileville ja kivuliaille nivelille
Alkoholi ei ole normaali elintarvike, eikä sen käyttöä tule arkipäiväistää. H yvä E lämä H allitus suunnittelee lakimuutoksia alkoholijuomien kotiinkuljetuksen ja verkkokaupan sallimiseksi sekä 15-prosenttisten viinien myynnin vapauttamiseksi. Hallituksen ajamien alkoholilain muutosten hintalappu tulevaisuudessa on pelottava, sanoo Munuaisja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström. HE www.muma.fi Suomalaisten maksa ei kestä alkoholipolitiikan vapauttamista Munuaisja maksaliitto vastustaa alkoholipolitiikan väljentämisen jatkamista. 90 . Näistä 2 362 johtui alkoholin aiheuttamasta maksasairaudesta. Alkoholin negatiiviset terveysvaikutukset aiheuttavat merkittäviä kustannuksia sosiaalija terveyspalvelujen kasvavan tarpeen myötä. Lainvalmistelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota alkoholin aiheuttamiin terveydellisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin haittoihin. Alkoholin haitat koskevat suurta osaa suomalaisista. Päihdetilastollisen vuosikirjan mukaan vuonna 2022 alkoholisairaus oli päädiagnoosina 19 757 hoitojaksossa terveydenhuollon vuodeosastoilla. Alkoholin riskikäyttö on yhä yleistä, vaikka kokonaiskulutus on vähentynyt. Kuolleisuus maksakirroosiin on Suomessa Euroopan huippua. Kuolleisuus maksakirroosiin on korkea, koska 50–75 prosentissa tapauksista maksakirroosi tunnistetaan vasta äkillisen sairaalahoitoa vaativan komplikaation yhteydessä. Alkoholin kotiinkuljetuksen salliminen helpottaisi ja lisäisi alkoholin kotikäyttöä. Joka viidennen työikäisen miehen kuolema johtuu maksasairaudesta. Alkoholi ei suomalaisilta lopu tälläkään hetkellä. – Jos hallituksen lakimuutokset menevät läpi, ne tulevat voimaan tilanteessa, jossa hyvinvointialueiden ja järjestöjen rahoitusta leikataan. Alkoholimyynnin vapauttaminen on ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa vähentää kansansairauksia merkittävästi vaikuttamalla riskitekijöihin kuten alkoholinkäyttöön. Alkoholiriippuvaisista 70 prosenttia ei ole hoidossa ja yli puolet heistä pitää itseään kohtuukäyttäjinä. – Ennaltaehkäisy on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin alkoholihaittojen hoitaminen. Alkoholi ei ole normaali elintarvike, jota tulisi olla saatavilla jatkuvasti. Jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa alkoholin liian vaivattoman hankkimisen. Munuaisja maksaliitto Munuaisja maksaliitto tukee sairastuneiden ja elinsiirron saaneiden sekä heidän läheistensä hyvinvointia ja ajaa heidän oikeuksiaan. Suomessa maksakirrooseista lähes yhdeksän kymmenestä on alkoholin aiheuttamia. Liitto antaa tietoa munuaisja maksasairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä, edistää elinluovutuksia sekä toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana.. Hallitus ei tässäkään tapauksessa halua toteuttaa tutkimustietoon perustuvaa päätöksentekoa, toteaa Högström. Maksatulehdukseen ja maksakirroosiin sairastuneiden määrä kasvaa ja sairastuneet ovat yhä nuorempia. Maksakirroosi voi johtaa vakavaan maksan vajaatoimintaan ja maksasolusyöpään. Suomalainen alkoholinkäyttö on edelleen humalahakuista ja keskittyy usein kotiin ja viikonloppuun. Munuaisja maksaliitto vastustaa alkoholin saatavuuden lisäämistä ja helpottamista. Alkoholin riskikäyttö on huolestuttavan yleistä Suomessa, ja maksakirrooseista lähes yhdeksän kymmenestä on alkoholin aiheuttamia. Tutkitun tiedon mukaan alkoholin käyttöä voidaan vähentää veroja hintapolitiikalla, saatavuuden ja markkinoinnin rajoittamisella
Alkuomavastuuta sovelletaan sen vuoden alusta, jona henkilö täyttää 19 vuotta. Eniten korvauksia maksettiin yli 65-vuotiaille. – Kansaneläkeindeksi on suhdeluku, joka kertoo yleisen hintatason kehityksestä. H yvä E lämä 91 . Eniten alle alkuomavastuun jääviä henkilöitä on jatkossakin alle 45-vuotiaiden ikäryhmissä, Juvonen kertoo. Lääkekorvausta voi saada kolmen eri korvausluokan mukaan, joita ovat peruskorvaus, alempi erityiskorvaus ja ylempi erityiskorvaus. Näitä lääkkeitä tarvitsevat ovat usein monisairaita, pienituloisia ja keskimäärin muita lääkkeiden ostajia iäkkäämpiä, Juvonen sanoo. Kela korvaa lääkevalmisteiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden kustannuksia, kun ne on määrätty reseptillä sairauden hoitoa varten. Vuonna 2022 korvauksia saaneiden henkilöiden määrä kasvoi 84 000 henkilöllä. Yleensä lääkkeestä saa korvauksen heti apteekissa. HE Tammikuussa 2025 lääkekorvausten alkuomavastuu korotettiin nykyisestä 50 eurosta 70 euroon. Korvauksia saaneiden määrä on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Asiakkaan ei tarvitse muutoksen vuoksi tehdä mitään eikä olla yhteydessä Kelaan. Vähemmän korvausta saavia Vuonna 2023 lääkekorvauksia sai yhteensä noin 55 prosenttia suomalaisista, eli hieman yli kolme miljoonaa henkilöä. Lääkekorvauksia maksettiin yhteensä 1 779 miljoonaa euroa, joista suurin osa oli ylemmän erityiskorvausluokan korvauksia. Korvauksen määrä riippuu lääkkeestä ja myönnetyistä korvausoikeuksista. – Arviomme mukaan alkuomavastuun korotus pienentää korvausta saavien määrää ensi vuonna noin 226 000 henkilöllä. Lääkekorvausten alkuomavastuu korotettiin 1.1.2025 nykyisestä 50 eurosta 70 euroon. Hallituksen tavoitteena on säästää lääkekorvausmenoista yhteensä 90 miljoonaa euroa. – Alkuomavastuun korotus kohdistuu eniten heihin, jotka tarvitsevat ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeitä. Lääkekorvausta haetaan muutoksen voimaantulon jälkeen kuten ennenkin. Vuonna 2023 korvauksia saaneiden määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 1,7 prosenttia eli hieman yli 51 000 henkilöllä. Kustannuksia aletaan korvata vuosittaisen alkuomavastuun jälkeen. Jos elämisen yleinen hintataso nousee, myös kansaneläkeindeksi kasvaa ja alkuomavastuu suurenee, juristi Vilja Juvonen kertoo. Lisäksi alkuomavastuu sidotaan kansaneläkeindeksiin, jolloin alkuomavastuu tarkistetaan jatkossa vuosittain.. Lääkekorvausten alkuomavastuun muutokset tulevat voimaan automaattisesti. Lisäksi lääkekorvausten alkuomavastuu sidotaan kansaneläkeindeksiin, jolloin alkuomavastuu tarkistetaan jatkossa indeksin mukaan vuosittain. Jos asiakkaalle kuuluvaa korvausta ei ole saanut apteekissa tai jos lääkettä on joutunut ostamaan ennen kuin Kela on ehtinyt myöntää korvausoikeuden, korvaus pitää hakea jälkikäteen Kelasta. Lääkekorvausten alkuomavastuu nousi Vuonna 2023 lääkekorvauksia sai yhteensä noin 55 prosenttia suomalaisista, eli hieman yli kolme miljoonaa henkilöä. E duskunta hyväksyi joulukuun alussa muutokset, joita hallitus on esittänyt lääkekorvausten alkuomavastuuseen
Rovaniemellä päivä on puolestaan pidentynyt 4 tuntia ja 11 minuuttia. HE Lisääntyvä valo vähentää ruokahalua Pitenevä valoisa aika kasvattaa ihmisen toiminta-tarmoa. Silloin aurinko nousi Helsingissä kello 9.20 ja Rovaniemellä kello 10.58. Keväällä tarve vähenee, Partonen kertoo. 92 . Kaikille kevät ei kuitenkaan ole riemun ja energian aikaa. ja laski Helsingissä kello 15.16. Esimerkiksi testosteronia tuotetaan kehossa enemmän kevään ja kesän aikana. Lisääntyvällä valolla on myös monia muita myönteisiä vaikutuksia. Monilla paino putoaakin samassa tahdissa valon lisääntymisen kanssa. Lähestyvä kevät asettaa ihmisen käymään paremmassa tahdissa 24 tuntisen vuorokauden kanssa. – Valolla on välitön virkistävä vaikutus ja se kohentaa myös mielialaa, kertoo ylilääkäri Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Aurinko nousee Rovaniemellä 9.03 ja laskee 15.48. – Siihen näyttää liittyvän, että empatian tunne kasvaa, vieraat kasvot alkavat viehättää ja rakastumisen tunne syntyy helpommin. – Kun valoa tulee enemmän ja päivä pitenee, sisäinen kello tahdistuu ja sen talven aikana korostuva jätätys jää pois. Pullan sijaan maistuu liikunta Pitenevä valoisa aika kasvattaa ihmisen toimintatarmoa, houkuttelee liikkumaan ja vähentää ruokahalua. päivänä aurinko nousee Helsingissä 8.09 ja laskee 16.59. Sitä paikataan usein nimenomaan hiilihydraattipitoisilla välipaloilla. – Testosteroni vaikuttaa naisiin kokeiden mukaan psykologisesti niin, että heistä tulee hieman kiltimpiä, sallivampia ja vastaanottavaisempia toisten ehdotuksille. Mutta kun valoa on enemmän useampana päivänä peräkkäin suunnilleen aina samaan aikaan vuorokaudesta, myönteinen vaikutus kestää jo pidempään, Partonen toteaa. Päivä on eteläisessä Suomessa pidentynyt yhteensä 2 tuntia 54 minuuttia. Talvella elimistö tulkitsee, että energiasta on vajetta ja näläntunne kasvaa. Kevät myös lisää ihmisten sosiaalista aktiivisuutta eivätkä hyrräävät hormonit ole pelkkää höpötystä. Noin 40 prosenttia väestöstä kärsii syksyisin ja talvisin kiusallisista kaamosoireista, jotka kevään edetessä helpottuvat. ja Rovaniemellä kello 13.32. Miehistä testosteroni puolestaan tekee aggressiivisempia ja hyökkäävämpiä ja he hakevat mahdollisesti helpommin seksuaalista kontaktia, Partonen kuvailee vaikutuksia. Tällöin pohjoinen pallonpuolisko saa vähiten päivänvaloa. Kevään aikana myös serotoniinin määrä aivoissa kasvaa. Kun sisäinen kello pysyy paremmin 24 tunnin vuorokausirytmissä, myös unirytmi paranee, Partonen selittää. Moni kärsii univaikeuksista eikä kevätmasennukseltakaan voi aina välttyä. H yvä E lämä T alvipäivänseisaus on ajankohta, jolloin päivä on lyhimmillään talvella. – Sisäinen kello vaikuttaa myös ruokahalua sääteleviin hormoneihin. Vaikutus ei kuitenkaan säily kovin kauaa. Silmän verkkokalvolla tulevasta valosta osa kulkeutuu hypotalamukseen, jonka hermosolut säätelevät niin sanottua sisäistä kelloa. Vuonna 2024 talvipäivän seisaus oli lauantaina 21.12. Helmikuun 10. Suomalaisista aikuisista suurin osa kokee muutoksen talvesta kesään myönteisesti. Moni selviääkin kevään edistyessä lyhyemmillä yöunilla kuin talven pimeinä kuukausina. Lisäksi UV-säteily käynnistää ihon soluissa D-vitamiinituotannon, millä on monia myönteisiä terveysvaikutuksia. Lyhyempi yöuni riittää – Valoisammassa ympäristössä oleskelu virkistää meitä heti joksinkin aikaa. Talvipäivänseisaus merkitsee sitä, että maan kiertoakselin pohjoispää on kallistunut kauimmaksi auringosta. Ajassa
Kerro meille, millaisia ajatuksia sinulla on vanhuudesta! Keruu on suunnattu kaikille iästä riippumatta, mutta erityisesti toivomme koululaisten, 5.–9.-luokkalaisten, sekä yli 65-vuotiaiden näkemyksiä. Suurin osa osallistujista aikoo jatkaa harrastusta säännöllisesti. Osa kertoo ryhmän loppupalautteessa kroonisten kiputilojen helpottaneen, osalla unen laatu on parantunut. Millaiseksi kuvittelet oman vanhuutesi. Sen jälkeen toistakymmentä innokasta pulahtajaa liittyy kylmässä vedessä rauhallisesti lipuvien ankkojen joukkoon. Osa kertoo, että vesi ikään kuin karkottaa arkipäiväisiä huolia ja murheita ja tuo läsnäolevaksi hetkeen. Osa pulahtaa nopeasti, osa jää kiireettömästi hetkeksi veteen rauhoittelemaan hengitystään ja nauttimaan viileän veden virkistävästä vaikutuksesta. H yvä E lämä 93 . Molemmat vaivat vaikuttavat myös mielialaan. Vastaukset arkistoidaan SKS:n arkistoon, sähköisinä saapuneet myös Tietoarkistoon. On jokaviikkoisen Kunnan liikuntaneuvonnasta mieliluontoon -hankkeen Mielipulahdus-kylmäuintiryhmän aamupulahduksen aika talviuintikonkari Maarit Sihvosen ohjauksessa Oulussa Tuiran uimarannalla. Suomessa asuu tällä hetkellä noin 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Lihasvärinä kertoo kehon lämmöntuotannon aktivoitumisesta. Pulahdus itsessään on hyvin lyhytkestoinen, joten sen voi ujuttaa osaksi kiireistäkin arkea. Kävijämäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Iloinen puheensorina täyttää rannan. www.finlit.fi * Ota aina kaveri mukaan tai hakeudu suositulle talviuintipaikalle, jossa et ole yksin. avantoon. Kirjoituskilpailun tavoitteena oli aktivoida keskustelua ikääntymisestä ja vanhoista ihmisistä. Ihmiset elävät nykyisin yhä pidempään, osa jopa yli 100-vuotiaiksi. Kerro tarinasi SKS:lle! Lue lisää ja vastaa 31.10.2025 mennessä: www.finlit.fi/vanhuus Lisätietoja: SKS:n arkisto, puh. Tiedotamme keruun tuloksista keväällä 2026 ja arvomme kaikkien kirjoituksensa lähettäneiden kesken kirjapalkintoja. Saatavissa on myös neopreenikäsineitä pitämään kädet lämpimämpinä. Syke ja verenpaine palautuvat stressittömään tilaan. Kylmäaltistuksen tiedetään lievittävän esimerkiksi vaihdevuosioireita ja kuukautiskipuja. Suomessa toteutettu, Suomen Ladun pilottitutkimus kylmäuinnin vaikutuksista mielenterveyteen osoitti tutkimukseen osallistuneiden masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden vähentyneen ja koetun mielialan nousseen merkittävästi kylmäuinnin avulla. Lyhytkin pulahdus tuo positiivisia vaikutuksia. Vanhuus monin silmin -keruun järjestävät Vanhusja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura yhteistyökumppaninaan Opetushallitus. * Muista alkulämmittely ennen kylmään veteen pulahdusta. HE Artikkelin kirjoittaja Katariina Porthan on Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön, ODL:n projektipäällikkö. Suomen Ladun vuonna 2021 teettämän tutkimuksen mukaan talviuintia harrastaa vuosittain 13 prosenttia aikuisista suomalaista, ja 9 prosenttia haluaisi kokeilla sitä. Ensiksi kylmäuintiryhmä alkulämmittelee. * Pulahduksen jälkeen huomaat hengityksen tasaantuvan, kehon rentoutuvan ja lämmön palaavan. Talviuimarin muistilista:. * Vedessä ei tarvitse oleilla kauaa. 0201 131 240, keruu@ finlit.fi ja www.valli.fi/kirjoituskerays Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja kulttuurijärjestö: tutkimuslaitos, humanistisen tiedekirjallisuuden kustantaja, suullisen ja kirjallisen kulttuurin arkisto ja tieteellinen erikoiskirjasto sekä kirjallisuuden viennin ja kääntämisen tukija. Kokemuksesta voit tehdä miellyttävämmän pukeutumalla uintitossuihin. Muistitietokeruu Vanhuus monin silmin kutsuu kaiken ikäisiä kirjoittamaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan ikääntyneiden elämästä Suomessa. Kasvoilla on havaittavissa jännittynyttä hymyä. * Keskity rauhalliseen hengitykseen. Edellisen kerran nuorten ja vanhojen ihmisten näkemyksiä ikääntyvien elämästä koottiin vuonna 1985. Yhä suositumpaa Ohjaaja Maarit kertoo, ettei Tuiran uimarannalla tarvitse koskaan pulahtaa yksin Takaisin pukuhuonetta kohti kävellessä kylmäuintiryhmäläisten palaute on samansuuntaista: Olipa ihanan virkistävää! Tuntuipa mahtavalta! Teksti: Katariina Porthan Millaista on vanhuus tämän päivän Suomessa. Kylmäpulahduksesta mielen hyvinvointia R eippaat liikkeet herättelevät lempeästi vielä aikaisesta aamusta unisia osallistujia. Keho lämpenee liikeratoja avatessa, ja mieli valmistautuu pulahdukseen kirpaisevan viileään veteen. Millaisia kokemuksia ja tarinoita sinulla on isovanhemmistasi tai muista ikääntyvistä ja vanhoista ihmisistä. Millaista on vanhuus tämän päivän Suomessa. Karkottaa kipuja Valtaosalla Mielipulahdus-ryhmäläisistä ei ole aiempaa kokemusta kylmässä vedessä uimisesta. Millaisia tunteita ikääntymiseen ja vanhuuteen liittyy. * Pidä päässä pipoa. Pitenevä valoisa aika kasvattaa ihmisen toiminta-tarmoa. Tulet tietoisemmaksi mielihyvähormonien vaikutuksesta ja saatat tuntea mahdollisten kiputilojen lieventyvän. Meitä ihmisiä on monenlaisia ja kaikilla ikääntyneilläkin on oma tarinansa
Riekkinen korostaa, että tarvitsemme globaalia etiikkaa, joka ylittää uskontokuntien ja uskontojen rajat. Meidän on löydettävä uusia tapoja esittää uskon kysymyksiä oman aikamme ihmisille, hän sanoo. Se on käännetty jo yli 20 kielelle. Perinteiseen Jumala-käsitykseen tottuneelle Riekkisen ajatukset saattavat kuulostaa radikaaleilta, mutta hänen mukaansa juuri tämä hänen lähestymistapansa vastaa nykypäivän ihmisen henkisiin tarpeisiin. Ylösnousemus tulee hänen mukaansa nähdä uudenlaisen elämän metaforana: – Ylösnousemus merkitsee ojentautumista Kristuksen tahdon mukaan tässä ja nyt. Olemme osa luomakuntaa, josta meidän tulee huolehtia. – Olen saanut lukea, tutkia ja opettaa Raamattua vuosikymmenten ajan. Uutuusteoksessaan Valo ja pimeys hän näkee Jumalan dynaamisena ja uutta luovana voimana. – Uskossa ihmisyys on etusijalla. 94 . Vilkasta keskustelua herättäneessä edellisessä teoksessaan Kirjain vai henki (Teos, 2023) Riekkinen esitti, että kristinuskon täytyy joko muuttua tai kuolla. Yksi asia on käynyt selväksi: Fundamentalismi ja kirjaimellinen tulkinta eivät ole kestäviä, vaan tarvitaan metaforista tulkintaa. Uudessa kirjassaan hän jatkaa samojen teemojen parissa syventymällä esimerkiksi ihmisenä olemisen kysymyksiin ja korostamalla ihmiskunnan kollektiivista vastuuta maailmasta. Uutuuskirjassaan Valo ja pimeys (Teos, 2025) hän ehdottaa perinteisen, teistisen Jumala-kuvan tilalle pan-en-teististä näkemystä: – Jumala ei ole kaukaisuudessa hallitseva olento, vaan läsnä kaikessa, meissäkin – kaikki lepää Jumalassa. Hän ammentaa inspiraatiota Katariina Suuren legendaarisista tuoksuista ja sukeltaa syvälle oman elämänsä intohimoihin. Uutuuskirja pohjautuu Riekkisen 52 vuoden aikana kertyneisiin havaintoihin ja opetuksiin. Tällä matkalla syntyy tuoksu, joka on paitsi rakkauden ikuistaja, myös kaikkien aikojen menestynein parfyymi: Chanel N° 5. – Halusin kirjoittaa sen, mihin itse tällä hetkellä uskon – ilman oikeassa olemisen pakkoa. Hänen elämänsä kuitenkin järkkyy, kun hänen rakastettunsa Boy Capel kuolee traagisessa auto-onnettomuudessa. Suru musertaa hänet, mutta unelma luoda parfyymi, joka kunnioittaa hänen rakkauttaan Boyta kohtaan ja samalla modernin naisen voimaa, antaa hänelle uutta toivoa. ”Naisella, joka ei käytä hajuvettä, ei ole tulevaisuutta.” – Coco Chanel. Michelle Marlyn kirjoittama Mademoiselle Coco ja rakkauden tuoksu (Sitruuna Kustannus Oy, 2025) vie lukijan ajanjaksoon Coco Chanelin elämässä, jolloin hän kehitti Chanel N° 5 -parfyymin. Aamen. Oikeassa olemisen vaatimuksen sijaan ihmiselle olisi Riekkisen mukaan hyväksi kuunnella mielekkään elämän kutsua. Tinkimättömästä tyylistä tunnettu Gabrielle ”Coco” Chanel on rakentanut menestyksekkään muotitalon, ja hänen ajattoman elegantit luomuksensa herättävät ihailua kaikkialla. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen Kuopion hiippakunnan entisen piispan, Wille Riekkisen mielestä uskonnolliset käsitykset kaipaavat rohkeaa päivitystä. – Elämme täysin eri maailmassa kuin vuosituhat tai kaksi sitten. H yvä E lämä Wille Riekkinen kritisoi fundantalismia ja peräänkuuluttaa globaalia etiikkaa, joka ylittää uskontojen rajat. Lukuvinkke jä Koonnut: Reetta Ahola Emerituspiispa Will Riekkinen haastaa uskon tulkintoja Näin syntyi Chanel N° 5 Pariisi, 1919. Tämä ajatus on ohjannut hänen kirjoitusprosessiaan. Coco matkustaa Etelä-Ranskaan, tuoksujen kehtoon, maanpaossa olevan, karismaattisen Dmitri Romanovin kanssa. Iankaikkisuus ei ole kaukana tulevaisuudessa odottava tuomiopäivä, vaan jo läsnä tässä hetkessä. Kirja on maailmanlaajuinen menestys. Tällöin ihmisessä itsessään olevaa pahuutta ja pimeyttä ei haluta tunnistaa. Riekkisen versio päättyy sanoihin: Rakkautta kaikissa sateenkaaren väreissä. Valo ja pimeys -kirja loppuu uuteen uskontunnustukseen, joka poikkeaa melkoisesti perinteisestä. Persoonallisen pahan ajatus on keino ulkoistaa vastuuta
Kirja opastaa tunnistamaan ja hyödyntämään suomalaisen metsän kasveja ja luonnonantimia ja antaa käytännön vinkkejä sekä esittelee tee se itse -reseptejä, joiden avulla voi itse tehdä rohdoksia omaan kotiapteekkiin. Psykologi ja työnohjaaja Sisko Tuukkasen kirjoittamassa romaanissa Teidän vuoronne on seuraavaksi (Momentum Kirjat, 2025) psykologin ja työnohjaajan kohtaamisissa haetaan rajaa henkilökohtaisen ja ammatillisen välillä ja tutkitaan sitä, miten lähelle voi mennä ja vielä säilyttää työroolinsa. Päähenkilön itsestäänselvyyksiä kyseenalaistava asenne tuo terävyyttä vastaanottohuoneen pehmeään ilmapiiriin. Esikoisromaanin kirjoittaja Sisko Tuukkanen on toiminut lähes neljäkymmentä vuotta henkilöarvioinnissa ja työyhteisöjen kehittämistehtävissä. Niskanen kertoo avoimesti ja perusteellisesti Alzheimerista perheenjäsenenä – siitäkin, miten Alzheimer muutti myös häntä ja miten hän selvisi uuteen elämään. Ikävien kokemusten siirtäminen tietokoneen muistiin helpotti. Saari päättää hakeutua työnohjaukseen, vaikka psykoterapiakin olisi hyvä vaihtoehto. Yhteiselämän päättyminen tuli Niskaselle täytenä yllätyksenä, kun lääkäri ilmoitti, että muiden oireiden vuoksi sairaalaan viedyn aviovaimon hoitaminen kotona olisi mahdotonta. Niskasen mukaan rasittavinta oli se, että Alzheimeriin sairastuneen vuorokausirytmi meni sekaisin. Päähenkilön sisäinen puhe piirtää näkyviin henkilöarviointityön ristiriitaiset vaatimukset. Jos hän ei kirjoita tai lue, hän pelaa sulkapalloa, joogaa tai tutkii unia ja ihmisten ihmeellisyyksiä. Tavaroiden, kuten avainten ja asiakirjojen, piilottaminen hankaloitti yhteiselämää. Mukaansa tempaava esikoisromaani psykologin arjesta Metsän monet mahdollisuudet Luonnonmukaisen terveyden asiantuntijoiden, Satu Järvilehdon ja Miina Savolaisen kirjoittama Parantava Metsä (Readme.fi, 2025) kuljettaa metsien ainutlaatuiseen maailmaan ja osoittaa, kuinka Suomen metsien puut, marjat ja muut metsänpohjan kasvit ja sienet ovat myös tehokkaita luonnonrohtoja, jotka voivat parantaa terveyttä ja kohentaa elämän laatua. Alzheimer hiipi huomaamatta päärooliin avioparin elämässä ja tiukensi otettaan vaivihkaa. Niskanen ei voinut kuvitellakaan, miten hyvää elämää hänellä olisi vielä edessään. Autenttinen kirja puolison Alzheimerista Tietokirjailija Markku Niskasen kirjoittama Puolisoni Alzheimer (Into Kustannus, 2025) on kuvaus lähes 50 vuotta yhdessä olleen avioparin viimeisistä yhteisistä vuosista, joiden käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastasi Alzheimer. Harvemmin aviopuolisoa tavanneet ystävät panivat muutoksen vauhdin ja vaikutukset herkemmin merkille kuin puolisoaan hoitanut aviomies. Paripsykoterapeutti Eira Eklund-Mikola tarjoaa uutuuskirjassaan Rakkauden logiikka (Otava, 2025) tutkimustietoon ja vankkaan asiantuntemukseen nojaten eväitä parisuhteen tunneyhteyden vahvistamiseen ja parempiin rakkaustaitoihin. Kirja tarjoaa näkymän psykologi Islakaisla Saaren vaihtuviin työhuoneisiin. H yvä E lämä 95 . Parisuhteen huolto-opas Miten saamme rakkautemme kestämään. Vaikka eri ihmisten selviytymiskeinot ovat erilaisia, Niskanen toivoo kokemuksistaan olevan hyötyä kohtalotovereiden kasvavalle joukolle.. Alzheimer on usein hankalampi elämänkokemus sairastunutta hoitaneelle puolisolle kuin Alzheimerin uhrille. Se on paljon muutakin kuin muistisairaus, ja muuttaa uhriansa monilla, erilaisilla tavoilla. Todellisuudessa kaikki hyötyisivät paremmista rakkaustaidoista, toteaa Eklund-Mikola uutuuskirjassaan, joka ilmestyy painettuna, e-kirjana sekä äänikirjana. Lämpimän kannustava kirja auttaa näkemään, mistä suhteen ristiriidat kumpuavat ja miten tunneyhteydestä voi pitää huolta. Epäonnistunut yhtiökumppanin valinta ei kohota Islakaislan omanarvontuntoa, eikä myöskään juristi, joka uhkaillen vaatii itselleen mieluisampaa lausuntoa. Siitäkin oli apua, että Niskanen kykeni huolehtimaan perheen arkipäivän töistä, joihin puoliso ei enää tuntenut mielenkiintoa. Parisuhde voi olla elämän tärkein ja myös hankalin ihmissuhde. Sen lisäksi, että Alzheimeriin sairastunut irtaantuu ajasta ja paikasta, hänen käytöksensä muuttuu. Miten hän käyttää valtaansa, kun kuuntelee tilaajaa ja samalla yrittää puolustaa hakijan oikeuksia. Ikävää oli myös jatkuva kinastelu ja nokkapokka, kun puoliso ei ymmärtänyt puhetta. – Ihmiset panostavat kuntoiluun ja kouluttautumiseen, mutta parisuhteen oletetaan kukoistavan itsestään. Puolisoni Alzheimer -kirja perustuu suurelta osin Niskasen usean vuoden aikana pitämiin päiväkirjoihin. Erityisen kiusallisia olivat julkisilla paikoilla, esimerkiksi kaupan kassalla ja julkisissa liikennevälineissä, käydyt riitelyt ja mittelöt. Miksi riitelemme, vaikka rakastamme toisiamme. Oma yritys tuo lisää kerroksia vaihtuviin työtilanteisiin
www.seijalaukkanen.fi Seija Laukkanen Näkijä, parantaja auttaja, opastaja Vera Valomeri 0700 833 64 PL 199, Hyvinkää (2,37 €/min + pvm) Energiahoitoja varauksella p. 040 753 8555 Elämänohjaaja AVA Näkijä, Parantaja 2,38 €/min + ppm p. in fo Selvänäkötulkinnat ilman ajanvarausta 2€/alkava minuutti. voimataulut, kaukohoidot, heilurit, healing, kiroustenpoistot, chakrojen tasapainotus Katso kotisivulta puhelinnumero ja milloin tulkintapuhelin on auki. 0700 82585 w w w .e la m an o h ja aj a. Verkkokaupassa mm. Soita silloin. 0400 614 225 Neitsyt Marian energioilla voimaa valintoihisi! www.valontervehdys.fi Tarot-tulkitsija ja henkinen auttaja Mirva Vilokkinen 0700 94002 Tulkintoja ajanvarauksella numerosta 040 7270106 2,41€/min 30 min/45€ Kivikauppa Qii Nettikauppa: www.qii.fi www.caritaelo.fi www.caritaelo.fi 0700 510 76 0700 510 76 (2,00€/min + pvm.) (2,00€/min + pvm.) Carita Elo Carita Elo Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Olen kokenut ja luotettava ennustaja. Olen kokenut ja luotettava ennustaja. 96 . koko Suomessa.. Toimin ennustajana, unien tulkitsijana Toimin ennustajana, unien tulkitsijana ja selvänäkijänä puhelimitse ja selvänäkijänä puhelimitse koko Suomessa. H yvä E lämä Palvelemme Sinua Ilmoitusmyynti: kristiina.hattberg@karprint.fi Puh
Syyskuun alkuun jatkuvat reitit tarjoavat vuoroviikonloppuisin, lauantaina ja sunnuntaina luontokävijöille nopeat yhteydet kansallispuistoihin. R M A A K A A R I I T A V A U S E T O L A S I T L A N K A T T U I K I I L O I K A N T I T O N K E L U V E N E T A P P A R A A R M A I N T A A R I P A T O S I I T T O L A I H I S O T S Ö U A N O T A N N I N A A R T E K T A S O M A A T R I E S A T A S K A R T E L U A R V E L E V A A A S A O O S A I L U V A I N R U P I R M L E N K A T A H I E T P I O N I O O R H A N N A O T S O N I V A S T U U T R K K E R R A T E M O S I K A K U M I N A U H A R I A L O E L A L K U K K A I S T U O L I L I J A T M O S S T A M T A M A V O S Y L I I I T U M O R A T E R I Ö S T A R S O I T I N L I S U K E M O V Myös Etelä-Konneveden kansallispuistoon pääsee ensi kesänä bussilla. R A T K A I S U 8 2024 Hyvä Elämä-lehden 8/24 ristikon palkintona olleen kirjatyyny Bookseatin voitti Kaisa Aalto Vantaalta. Suojelualue rajoittuu koillisosissaan lähes 400 metrin matkalta jylhään kalliojyrkänteeseen. Etelän puolelta maasto on loivempaa. H yvä E lämä 97 . Kuva: Harri Hölttä Luonnonperintösäätiö avasi toukokuussa 2023 yhdessä Marttaliiton kanssa kampanjan, jossa kerättiin varoja liiton nimikkometsän suojelemiseksi. Sopivaa metsää etsittiin eri puolilta eteläistä Suomea, kunnes Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson rajamailta Iitistä löytyi sopiva alue. Yhteensä kampanjassa kerättiin varoja 102 764 euroa. Ristikon 8/24 ratkaisusana on PUUTUOLIT. Pääosa puolukkakankaasta kasvaa vanhaa männikköä. Uusi ristikko on jälleen seuraavassa numerossa. Lahopuuta on syntynyt sinne tänne, ja metsän monisatavuotinen jatkumo on nähtävissä. Kulttuurimaisemassa, vanhan kylätien varrella kohoavan Kuuksonmäen laelta rajattiin suojeluun noin kymmenen hehtaarin laajuinen metsä. Kuljetukset lähtevät Jyväskylän Matkakeskukselta ja myös matkalta pääsee kyytiin. Metsän laiteilla ja jyrkänteen alla itäpuolella maasto on rehevämpää ja kasvaa sekä kuusia että lehtipuuta. Kuva: Julia Kivelä/Visit Jyväskylä Region Mennään bussilla kansallispuistoon Keski-Suomen kolme kansallispuistoa: Pyhä-Häkki, Leivonmäki ja Etelä-Konnevesi saavat kesällä suorat bussiyhteydet, kun Outdoor Express -kuljetukset aloittavat liikennöinnin heinäkuun puolessa välissä. Marttametsän hankkimiseksi martat järjestivät erilaisia tempauksia niin valtakunnallisesti kuin paikallisissa marttayhdistyksissäkin. Jykevien honkien ja komean kalliojyrkänteen ohella Kuuksonmäen marttametsäalueen monimuotoisuutta lisäävät kaunis pieni neva, ainutlaatuiset kivet sekä avokalliopaljastumat. Iäkkäät männyt muodostavat valtapuuston, jonka alla nuoremmat kuuset tuovat vaihtelua metsän rakenteeseen. Marttametsä löytyi Iitistä Ajassa. Liput ovat myynnissä Matkahuollon kautta
He luovat kapinasta kulttuuria, väkivallatonta, oivaltavaa ja luovaa. He antavat elinvoimansa niille kuville, jotka avaavat uutta maisemaa. Suomalainen kurkku on suoranainen kansallisaarre. He ovat tietoisia siitä, mistä kasvaa huominen. He eivät anna olla pahoja metsille, linnuille, niittykukille. H yvä E lämä Keski-Suomessa, Petäjävedellä syntynyt, Helsingissä asuva Sinikka Haapanen pohtii runossaan nuorten tapaa puolustaa luontoa. Me löydämme uuden huomisen. 98 . Me näemme toisemme, me näemme nuoret, jotka asettuvat luonnon puolelle. Viljelymenetelmän mukaan valitut kestävät lajikkeet ja tehokkaat tuotantotavat mahdollistavat maailmanennätyssadot kasvihuoneista. Kurkku on nauttinut suurta suosiota trendiresepteissä jo ennen juhlavuottaan, ja nousi syksyllä 2024 Tiktok-tähdeksi. Näin tittelin voivat saada myös marjat ja hedelmät. Suurin osa suomalaista, 30 prosenttia, mainitsee suosikkivihanneksekseen kurkun. Trendilisuke innosti Islannissa niin, että paikallisesti kärsittiin kurkun toimitusvaikeuksista. Kurkku saakin kunnian viettää vuonna 2025 juhlavuottaan, sillä Kotimaiset Kasvikset ry on nimennyt sen Vuoden HeViksi. Klassinen vihannes päivittyi viraaliksi vyöryneeseen kurkkusalaattireseptiin. On pimeä aika, se katkaisee syvän juuren ihmisyyden maaperästä. Ajassa. Suomalaisten mielipide on siis selvä: kurkku on kansamme suosikkivihannes. Kun me katsomme huomiseen, on olennaista nähdä valoa. Keskiverto suomalainen syö kurkkua yhteensä vuodessa noin 12 kiloa, eli noin 35 kurkkua. Kuva: Kauppapuutarhaliitto ry Kurkkua viljellään Suomessa vuosittain noin 50 miljoonaa kiloa. Espanjassa vastaavan kurkkumäärän viljelyyn tarvitaan noin kymmenkertainen ala maata. Vuodesta 2024 lähtien Vuoden Vihanneksen nimi on uudistettu ja laajennettu Vuoden HeViksi, Vuoden Hedelmä ja Vihannes. Alkuperäinen, kanadalaisen Logan Moffittin video on kerännyt Tiktokissa jo yli 43 miljoonaa katselua, ja reseptistä on julkaistu runsas määrä eri variaatioita. Kauppapuutarhaliiton mukaan keskiverto suomalainen syö kasvihuoneja avomaankurkkua vuodessa yhteensä noin 12 kiloa, eli noin 35 kurkkua. Valtaosa kurkuista syödään kotimaisina. Kurkun kotimaisuusaste on erittäin korkea, noin 93 prosenttia. Suomalaiset syövät vuodessa noin 56 miljoonaa kiloa kasvihuonekurkkua. Lisäksi avomaakurkkua syödään noin 11 miljoonaa kiloa. Ohjeen jujuna on yhdistää kurkku soijakastikkeen, seesamiöljyn, sipulin, seesaminsiementen ja chiliöljyn kanssa ravistamalla sitä tiiviissä purkissa. Myös kauppaketjut ovat kertoneet kurkun olevan yksi ostoskoriin useimmin valituista tuotteista. Se saa meidät näkemään, se saa meidät tekemään. Se heijastuu lastemme silmistä, jos vain havahdumme ja katsomme. Kymmenen vuotta sitten suomalainen söi vuodessa kurkkua noin 9 kiloa, eli määrä on lisääntynyt merkittävästi. Keskimäärin kurkkusatoa saadaan neliöltä reilut 90 kiloa vuodessa. Kuva: ABC-Studiot, Heikki Savolainen Kurkulla on juhlat Kapinasta kulttuuria Mitä minä teen tällä ajalla, joka kadottaa ihmisen. Huippuvuosina satoa päästään Suomessa poimimaan jopa yli 250 kiloa neliömetriltä, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas. Pohjoiseurooppalainen boreaalinen ilmastomme on todennäköisesti tulevaisuudessa entistä otollisempi sijainti kurkun viljelyyn esimerkiksi ajoittain kuivuudesta kärsivään Espanjaan verrattuna, Kangas sanoo
Hyaluronihappo on kehon itsensä tuottama aine, jota löytyy lähes kaikista kudoksista, mutta eniten iholta, silmistä ja sidekudoksesta. Sen päätehtävänä on hyvin vettä sitovana pitää kudokset kosteina ja hyvinvoideltuina. Tämän voi huomata ihon veltostumisena ja juonteiden syntymisenä. Tehostaa kehon omaa kollageenituotantoa ja vahvistaa ihon, kynsien ja hiusten hyvinvointia ” Olen ollut tyytyväinen tuotteeseen. Kun ikäännymme, kehomme oma kollageenin tuotanto heikkenee. Markkinoiden vahvin kauneuskapseli . Sisältää laadukasta hydrolysoitua Verisol® F -kalakollageenia bioaktiivisessa peptidimuodossa . tai seuraavilta jälleenmyyjiltä: sekä muista terveyskaupoista ja verkkokaupoista.. Kynnet ja hiukset voivat myös erinomaisesti. Iho tuntuu pehmeältä ja kosteutetulta. Hehkua IHOLLE! Valitse markkinoiden vahvin tehokaksikko Hehku Kollageeni & Hyaluroni iholle, hiuksille ja kynsille Kollageeni on ihon, hampaiden, luiden, jänteiden ja rustojen rakennusaine. Hehkua ja elinvoimaa aikuiselle iholle Hehkua iholle, hiuksille ja kynsille: www.terveyskaista.fi
B-Cure Laserilla kipu lievit tyi heti ensimmäisellä hoitokerralla ja kun jatkoin hoitoa, toipui kyynärpääni parissa viikossa.” • Ann-Mari Reinson, Tampere: ”Kaaduin vuosia sitten pyörällä ja polveni vääntyi pahasti. Valitse aika (2–8 min.) 3. • Jussi Murtomäki, Helsinki: ”Minulla on kaularangan kulumisen vuoksi asennettu implantti nikamien väliin. En tiedä miten selviäisin ilman!” • Kent Nordström, Loviisa: ”Olen nuoresta asti harrastanut tennistä. Sen ansiosta yöunet eivät enää keskeytyneet.” B-Cure Laserin tehosta on julkaistu 6 tuplasokkotutkimusta. Mahtavaa, että on tällainen lääkkeetön vaihtoehto kivunhoitoon!” • Riitta Pehkonen, Kerava: ”Olen vuosia kärsinyt iskiaskivusta, joka on pitänyt minua öisin hereillä. laitteen olevan kivun hoidossa kipulääkkeiden vertai nen sekä edistävän haavojen paranemista. Turvallinen ja helppokäyttöinen Ei kontraindikaatioita tai yliannostusriskiä. Käyttäjät kiittävät Aidot käyttäjäkokemukset kertovat terapian monipuolisuudesta. akuuttiin ja krooniseen lihasja nivel kipuun, erilaisiin kulumaja hermo kipuihin, sekä edistävän haavojen ja tulehdusten paranemista (mm. Olen kuitenkin jo kuusi vuotta kärsinyt pahoista hermokivuista niska-hartiaseudulla. Käynnistä laser 2. i Tuotetta myy Terveystekniikka. nivelrikko, jännetulehdukset, urheiluvammat, TMD). Ilman B-Cure Laseria olisin joutunut lopettamaan pelaamisen.” Vuoden terveystuote 2022 B-Cure Laser valikoitui Parhaaksi Laitteek si kommentein ”Laserointi lievitti nivelrikos ta kärsivien sormien kipuja jo viikos sa. Muutama vuosi sitten alkoi käden ylös vieminen vaikeutumaan ja syöttäminen muuttui tuskalliseksi. Tutkimuk set osoitta vat mm. Laitetta voi myös vuokrata kokeiluun. Nettisivuiltamme voit lukea käyttä jien omia kertomuksia sekä blogista ammattilaisten kokemuk sia. Terapialla ei ole vasta-aiheita; sitä voi käyttää tekonivelten, sydämentahdistimen tai muiden implanttien yhteydessä. Kotikäyttöön suunnitellut B-Cure-laserlaitteet ovat helppokäyttöisiä ja turvallisia, ja ne sopivatkin koko perheen käyttöön. Terapia vahvistaa oireilevan kudoksen toimintakykyä, jolloin alueel la vallitsevan tulehduksen tai vaurion luonnollinen paraneminen edistyy. 030 635 8332 • Hannu Eloranta, Helsinki: ”Minua vaivasi pitkään ikävä tenniskyynärpää. Te ho kasta kivunlie vit ys tä KLIIN ISES TI TUTK ITTU Jo tuhannet suomalaiset koti taloudet käyttävät BCure Laseria mitä moninaisim piin vaivoi hin. Kohdista kipukohtaan Paraneminen alkaa! MAINOS. Kliiniset tutkimukset osoittavat terapian tehoavan mm. Lisätietoa tekno logiasta, varmistettuja käyttäjäkokemuksia, tutkimuksia ja nettikauppa: www.terveystekniikka.fi | puh. Lääkärissä minulle on vain annettu kipulääkkeitä, kun muita keinoja ei ole keksitty. Lääkärit eivät löytäneet mitään korjattavaa ja ennustivat kipujen seuraavan minua lop pu elämän. Ota niskalenkki kivustasi • Nivelrikko • Rasitusvammat • Hermokivut • Lihasja nivelkivut • Kulumat • Haavat • Tulehdukset Tuija Manninen hoitaa laserilla selkäranganahtauman aiheuttamia kipuja ja sormien moninivelrikkoa. A kuutin ja kroonisen kivun hoitoon käytettävän laserterapian pitkäaikainen kivunlievitysvaikutus perustuu kivun läh teen hoitoon. 1. Onneksi löysin B-Cure Laserin, jonka avulla olen saanut kivun pois.” Turvallinen ja edullinen kotikäytössä Koska B-Cure Laserin teho perustuu kudoksen ja solujen oman toiminnan parantamiseen, parhaat tulokset saadaan kuurinomaisella hoidolla. Hankin B-Cure Lase rin, jonka avul la olen voinut jättää kipulääkkeet kokonaan pois. Käytän sitä myös sormien nivelrikkokipuun. Olen kokeillut kaikenlaisia kivunlievitysmenetelmiä ja B-Cure Laser on se, joka todella rauhoittaa kipua ja pitää sen pois. Sa to ja julk aistuja käyttäjä ko ke m uk si a KÄYTTÄJÄT KIITTÄVÄT Laitteen odotettava huoltovapaa käyttöikä on peräti 30 000 hoitokertaa, joten muutaman satasen arvoisen laitteen hoitojen hinnaksi jää vain muutama eurosentti. PAL.VKO 2025-11 600114-2501 B-Cure Laserin on kliinisesti todistettu lievittävän laajaa kirjoa erilaisia kipuja ja edistävän kudosvaurioiden ja tulehdusten paranemista. Suomessa apua vaivoihin saadaan jo tuhansissa kotitalouksissa, ja laitetta hyödyntävät myös kipuklinikat, haava hoito sekä fysioja lymfa terapeutit