H yvä E lämä 2/2022 – 7,90 7/2021 – 7,60 Maailma muuttuu, testamentti myös Esa Sievinen elää hyvää elämää Sirkustelu sopii senioreille KUNTOUTUS auttaa elämään sairauden kanssa Vuosi sitten sairastettu KORONA kiusaa Eijaa vieläkin Aunen ja Karin surusta versoi UUSI ONNI Eläkettään voi varhentaa tai myöhentää Näyttelijä MINNA KIVELÄ elää täyttä elämää
www.hevosmaailma.. Kevätpäivien Kevätpäivien parhaisiin lukuhetkiin parhaisiin lukuhetkiin Hae omasi Lehtipisteestä Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa suoraan kotiisi! tai tilaa suoraan kotiisi! www.luontaisterveys-lehti.. www.luontaisterveys-lehti.. tilaukset@karprint.?. www.hevosmaailma.. tilaukset@karprint.. www.kissafani.. www.kissafani.
H yvä E lämä 3 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.. Hiihtäessä jokainen voi helposti säädellä, miten tehokkaasti itseään rasittaa. Nykyään hiihto on jakautunut useaksi alalajiksi ja se on vakiinnuttanut paikkansa suosittuna liikuntamuotona. Hyviä hiihtolenkkejä nyt ja tulevinakin talvina! Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto Puh. ISSN 2737-2758 (painettu) ISSN 2737-307X (verkkojulkaisu) Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu arkipäivisin klo 9-11.30 puh. Liikehallinta kuten tasapainoja koordinaatiokyvyt ovat niitä tekijöitä, jotka mahdollistavat vanhemmiten kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Hiihtoa voivat harrastaa kaikenikäiset ja kaiken tasoiset liikkujat. Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Siksi kunnatkin satsaavat murtomaahiihdon harrastusmahdollisuuksiin. Nykyisestä urheiluluonteestaan huolimatta hiihtoa käytetään yhä myös vapaaseen liikkumiseen talvisessa luonnossa. HIIHTO KEHITTÄÄ kestävyyskuntoa, lihasvoimaa ja liikehallintakykyä eli terveyskunnon kaikkia osa-alueita. Harvassa ovat ne talvet, joina vielä maaliskuun loppupuolella sukset suihkivat. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 58 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 62 € Tilaa omasi! Seuraava lehti ilmestyy huhtikuun viimeisellä viikolla. Murtomaahiihto on yksi parhaista liikuntamuodoista. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 56 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 60 € Tilaa omasi! Seuraava lehti ilmestyy joulukuun alussa. Laduilla näkee runsaasti iäkkäämpiä hiihtäjiä, jotka nauttivat luonnosta ja kuntoilusta. Va ih toe htoj a hyvään eläm ää n Mari Ahola-Aalto 2/2022 H yvä E lämä. 040-7538555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Puh. Toimitussihteeri: Mari Ahola-Aalto Puh. Virkistävät mieltään ja kehoaan. puhelinpalvelu arkipäivisin klo 9-11.30 puh. Hiihto on alun perin kehitetty helpottamaan liikkumista talvella lumisessa maastossa. Kannen kuva: Eero Wihuri Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Mediamyynti: Sirpa Hornaeus Puh. Kannen kuva: Pertti Saarilahti Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Suomalaisten joukossa on ihmisiä, jotka eivät tiedä, mitä hiihtäminen on tai eivät ainakaan osaa hiihtää. Enemmän tehoa hiihtoon taas saa valitsemalla vaihtelevan maaston, jossa on reiluja yläja alamäkiä. Tänä talvena on saatu koko maassa ihan eteläinen Suomi mukaan luettuna nauttia pitkään hyvistä hiihtokeleistä. Hiihtolenkillä virkistyvät keho ja mieli WIKIPEDIAN MUKAAN hiihto on etenemistapa, jossa liu’utaan (yleensä lumella) eteenpäin suksilla ja usein lisäksi hallitaan liikkumista sekä työnnetään lisää vauhtia sauvoilla. Suuri joukko ei myöskään omista suksia. 09-41397 369 mari.ahola-aalto@karprint.. 040-7538555 sirpa.hornaeus@karprint.. 09-41397 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari 2021 Aikakausmedia ry:n jäsen. Tasaisessa maastossa tai jäällä voi kuntoilla kevyesti. ISSN 2242-0614 (painettu) ISSN 2489-8635 (verkkojulkaisu) Tilauspalvelu: tilaukset@karprint.. 09-413 97 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari Aikakausmedia ry:n jäsen. 09-41397 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Sirpa Hornaeus Puh
71 Henkistä puolta itsessään kannattaa hoitaa ja muistaa kuunnella itseään. 16 Terveysuutisia. Heidän yhteisessä elämässään on paljon iloa. 60 Muuttuva maailmaa lisää vaatimuksia testamentille. 81 Ristikkoa ratkomaan. 11 Isotäti pohtii kolomnissaan nettigigoloita. 28 Korona vei Eija Ahonlinnan teholle ja oireita on vieläkin. 74 Sirkusliikunta edellyttää koordinaatiota, tasapainoa ja voimaa, siksi se sopii senioireillekin. 4 H yvä E lämä 6 Näyttelijä ja komedienne Minna Kivelä sanoo olevansa onnellinen. 12 Esa Sievisen hyvää elämää. 53 Professori Markus Holopainen on leuanvedon maailmanennätysmies. 64 Katja Saarikosken reumatulehdus taittui elämäntavoilla. 42 Pariskunnat, jotka selviävät uskottomuudesta, alkavat vaalia suhdettaan uudella tavalla. 56 Eläkettään voi varhentaa tai myöhentää. 14 Hiusväreissa herkistää väriaine PPD. Sisältö 2/2022 Aune Kärkkäinen ja Kari Eerola jäivät leskiksi viikon välein. 34 Kuopion Sirkus aloitti senioriryhmän viime syksynä. 74 Eija Ahonlinna sairastui viime keväänä rajuun koronaan, joka vei hänet teho-osastolle. Toisiinsa he tutustuivat sururyhmässä. 68 Kelan kaikenikäisille järjestämä monipuolinen kuntoutus auttaa elämään sairauden kanssa. 78 Läheisen viimeiset juhlat ovat tärkeä osa surutyötä. 28. 19 Hyrrä pyörii -kolumni. 20 Nyt on mullanvaihdon aika! 22 Iduissa ja versoissa on kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet, mutta vähän energiaa. 50 Ihmisen ja rakkaan lemmikin vuorovaikutusta tutkitaan monitieteisin menetelmin. 40 Asiantuntijan mukaan suurimmat haasteet parisuhteessa liittyvät vuorovaikutukseen. 46 Kasvava ruutuaika lisää univaikeuksia sekä vähentää liikunnan määrää. Päivi Hyvärinen on innostunut sirkustelusta. 34 Aune Kärkkäinen ja Kari Eerola jäivät leskiksi ja löysivät toisensa sururyhmästä. 26 Tieto perinnöllisestä riskistä saa ihmisen elämäntapamuutoksiin
Suurimman tyydytyksen saan siitä, että ihmiset nauttivat ja saavat elämyksiä töistäni, sanoo myös lastenkirjailijaksi ryhtynyt Minna Kivelä.. Teksti ja kuvat: Pertti Saarilahti 6 H yvä E lämä Rakastan näyttelemistä. Elämä on täynnä ihania yllätyksiä Näyttelijä ja komedienne Minna Kivelä sanoo olevansa tällä hetkellä onnellinen. Hän sanoo tekevänsä näyttelijätyönsä aina täysillä, mutta osaavansa ottaa myös rennosti, kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Elämä on tasapainossa työn ja arjen vuorovaikutuksessa
Perusasiat ovat järjestyksessä. Kivelä on nähty valkokankaalla useissa elokuvarooleissa, mutta hänet muistetaan television puolelta muun muassa Kätevä emäntä -sarjasta, joka edelleenkin ilahduttaa katsojia. Helsingin Kallion kaupunginosassa asuvan Minnan perheeseen kuuluu juuri armeijaa käyvä 19-vuotias Rori-poika sekä miesystävä Sauli. S uuren yleisön hyvin tuntema komedienne Minna Kivelä kertoo, että elää juuri nyt tasapainoista arkea. Emme kuitenkaan ole muuttaneet saman katon alle, hän raottaa yksityiselämäänsä. – Nautin työstäni ja yleisön kohtaamisesta. Vaikka en ehkä ole aivan huippukuntoinen, arvelen olevani keskivertokunnossa, hän sanoo. – Tunnen itseni todella terveeksi tällä hetkellä. H yvä E lämä 7 ® Elämä on täynnä ihania yllätyksiä. Vastapainoksi osaan myös heittäytyä lomalle, vaikka saman tien! Lomalta orientoituminen takaisin työhön puolestaan voi joskus olla hieman raastavaa, hän tunnustaa. Elämässä ei ole liiaksi huolenaiheita. – Olemme olleet Saulin kanssa yhdessä kuusi vuotta. Vaikka näyttelijäntyö on ajoittain kiireistäkin, Minna kertoo hoitavansa kuntoaan lenkkeilemällä, pyöräilemällä, jumppaamalla ja nukkumalla
Mutta vapaan taiteilijan työt tulevat silloin, kun ne tulevat. Hän kertoi viettävänsä vapaapäivää, mutta. – Loman voi keskeyttää vain se, että vastaan tulee mieletön työtarjous. – Tässä työssä olisi parasta se, että töitä olisi tietyissä jaksoissa. Heidät täytyy tietenkin ottaa myös huomioon. – Kotona kuitenkin sananmukaisesti usein löllöttelen sohvalla ja katson lempisarjojani. Joskus se voi olla hankalaakin, koska perheeseeni kuuluu muitakin. Minna toteaa rakastavansa arkea. Minna sanoo pitävänsä intohimoisen työn lisäksi mahdollisuuksien mukaan kiinni vapaista ja lomista. Siihen kuuluvat tavalliset asiat, kuten siivoaminen tai ruoan laitto. Uskon, että laiskottelu on luovuuden vastapaino ja energian lähde. Minna Kivelä tavattiin Helsingissä keskuskirjasto Oodissa lumisena helmikuun päivänä. Ensin olisi kovasti esityksiä tai kuvauksia, sitten vastapainoksi riittävästi vapaata. Arki on hänen mukaansa parasta. 8 H yvä E lämä Minna kertoo, että freelancer-näyttelijän arkeen kuuluu se, että olipa esityksiä viikossa yksi tai kuusi, latautuminen vaatii aina saman verran aikaa
Näistä sain vain ruusukortin, hän vitsailee. – Jotkut näyttelijät oppivat tekstit luontevasti etukäteen. – Nyt hämmästelen, olenko 52 vai 53. Nyt aika kuluu hujauksessa. – Minun täytyy päästä näyttämölle liikkumaan ja aistimaan, jotta teksti ja rooli tuntuisivat koko kehossa, hän sanoo.. Nyt huomaa, että keho kertoo ikääntymisestä. Keski-iän kriisi yllätti Minna Kivelä kertoo, että keski-iän kriisi alkoi hiipiä hänen mieleensä pari vuotta ennen kun hän täytti 50 vuotta. – Vielä nelikymppisenä sitä hillui päivät pitkät ja jaksoi tehdä melkein mitä vain. Hän huomaa myös, että aikakäsitys on laajentunut. – Puoli vuosisataa on ihmisen elämässä merkittävä virstanpylväs. – Taksia ajanut isäni asui Espoossa ja isovanhempani Kalliossa. – Työ näyttämöllä on sellaista, joka haihtuu savuna ilmaan. Niitä huolia ei lapsuudessa ollut. Ne jäävät mieleen. Esitys jää ihmisten mieliin, mutta mitään konkreettista siitä ei jää jäljelle. Minna syntyi Helsingissä ja vietti lapsuutensa Kallion ja Espoon Iirislahden välimaastossa. H yvä E lämä 9 ® ’’Kotona kuitenkin sananmukaisesti usein löllöttelen sohvalla.’’ Rakastan näyttelemistä. – Toivoin, että olisin saanut ruusukortin, viirin ja Aalto-maljakon. – Minulla on näkömuisti ja piirtelen käsikirjoituksen laitoihin kukkia tai teen erilaisia merkintöjä. Minullekin järjestettiin isot juhlat. Suurimman tyydytyksen saan siitä, että ihmiset nauttivat ja saavat elämyksiä töistäni, sanoo myös lastenkirjailijaksi ryhtynyt Minna Kivelä. Sen sijaan hän on alun perin opiskellut keittiöalan ammattilaiseksi ja vasta myöhemmin dramaturgiaa ja ohjaamista. siihen sisältyi myös seuraavan roolityön tekstin opiskelua. Minna ihailee ihmisiä, jotka hallitsevat savitöiden tekemisen tai osaavat neuloa ja kutoa. Minna Kivelä ei ole aina ollut näyttelijä, eikä hän ole teatterikorkeakoulun kasvatteja. Minna sanoo olevansa tässä suhteessa käytännön oppija. – Kun ihmiset täyttävät pyöreitä vuosikymmeniä, silloin järjestetään hienot juhlat tai ollaan matkoilla. Sitä pitää oikein miettiä, minkä ikäinen olen, kun samaan aikaan tunnen itseni nelikymppiseksi! Minna kertoo päivittäin ajattelevansa ihmiselämän rajallisuutta. – Lapsena tuntui siltä, että kesälomakin kesti kuukausia. Vaikka ihmiset ovat nuorekkaampia kuin ennen, henkisellä tasolla keski-ikä tuo kuitenkin muutoksia ajatteluun – niin kävi myös Minnalle. Näihin paikkoihin kuuluvat lapsuuteni muistot. Itse tekisin mielelläni käsilläni erilaisia asioita, mutta en oikein osaa. – Aikuisen ihmisen elämä on sitä, että pitää tehdä töitä tai hoitaa käytännön asioita; maksaa laskuja ja hoitaa viranomaisasioita
– Kysymyksessä on selviytymistarina, jossa huumorilla on iso rooli. Äiti puolestaan näytteli harrastajaryhmissä. Kun Minna pohtii, milloin ja miten hänestä tuli näyttelijä, ei hän osaa merkitä tiettyä kohtaa elämässään, jolloin teatterikärpänen puraisi. Uusi aluevaltaus Minna Kivelä on kokki, näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja – ja nyt myös lastenkirjailija. – Mitä karmeimmat tilanteet elämässä voivat puolen vuoden kuluttua tuntua komedialta ja niille voi jo nauraa vedet silmissä. Pienestä pitäen hän oli mukana erilaisissa näytelmäkerhoissa. Elämä tarjoaa sopivasti ihania yllätyksiä. 10 H yvä E lämä ’’Odotan hurmoksellista ja riemukasta kesää ja upeaa näyttelijäkokoonpanoa.’’ – Jotenkin tuntuu, että saan suurimmat ’kiksit’ juuri siitä, kun joku tykkää kirjoittamastani tekstistä tai näyttelee tekstiä, jonka olen itse keksinyt. Tulevana kesänä Minna nähdään Jahnuskana helsinkiläisen Kivinokan kesäteatterin näyttämöllä Leena Härmän kirjoittamassa näytelmässä Viekää tuhkakin pesästä. Hänen ensimmäinen lastenkirjansa ilmestyi vuosi sitten ja toinen ilmestyi tämän vuoden alussa. Kivelän mukaan Kivinokan kesäteatterin kaltaiset puoliammattilaisteatterit ovat tärkeitä kulttuuripajoja, joilla on Suomessa pitkät perinteet. Joku katsojakin voi löytää siitä selviytymiskeinoja. – Ihmettelen aina sitä, että itse keksin tarinoita, joista lapset ja aikuiset tykkäävät, hän sanoo. Ensimmäinen kirja, Paula Norosen ja Minna Kivelän kirjoittama Hulluja satuja on otettu hyvin vastaan. Hän toivoo, että seuraavakin, Täysin hulluja satuja saisi hyvän vastaanoton. Se pätee myös arkielämään. Sieltä kaiketi se on saanut alkunsa, hän arvelee. Aiheemme on yhteiskuntakriittinen, mutta samalla se on vahva tarina selviytymisestä, Minna Kivelä sanoo. – Odotan hurmoksellista ja riemukasta kesää ja upeaa näyttelijäkokoonpanoa. Minna kuitenkin uskoo vahvasti siihen, että komedian taju on tullut verenperintönä geeneissä vanhempien kautta. – Isäni on aina ollut showmies. Harrastajateatterin tärkeä rooli Juuri nyt Minna Kivelä sanoo nauttivansa täydestä elämästä. HE Tulevaisuudeltaan Minna toivoo, että hänellä olisi terveyttä ja saisi tehdä rakastamaansa työtä mahdollisimman pitkään. Myös tulevaisuutta hän odottaa innostuneena. Hän on saanut paljon kiitosta komediantajustaan. Niillä on myös merkittävää vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Ensi kesänä Minna Kivelä nähdään helsinkiläisen Kivinokan kesäteatterin Viekää tuhkakin pesästä -näytelmän Jahnuskan roolissa.
Kirjoittajan äidinkieli se ei ollut, sen verran kielivirheitä runoilut sisälsivät. H yvä E lämä 11 O len tavannut gigoloja viimeksi nuoruudessani, kun tein ensimmäisiä etelän matkoja. Viestittely vain jatkui kuitenkin pitkillä rakkautta tihkuvilla vuodatuksilla aivan kuin vastauksiani ei olisi kukaan lukenut. Hän oli joutunut maatakin vaihtamaan työtilanteen takia. Hän pyysi minua maksamaan matkan Thaimaahan työhön liittyvässä sopimuksen teossa. Hän vedätti vedättäjää ja taisi lopulta onnistua jäljittämään miehen. Jaan kyllä muiden fiksuja blogikirjoituksia, mutta omia ajatuksia en juuri sinne kirjoita. Mitä tuohon voisi enää lisätä. Itsestään tämä herra jakoi auliisti kuvia: komea kaveri, jos nyt kuvat olivat hänestä. Kyllä ne viestit lopulta loppuivat, kun en reagoinut niihin mitenkään. Kysyin kuitenkin hänen tilinumeroaan. Olen kertonut, että olen kiireinen nainen ja olen naimisissa, enkä voi lörpötellä päätyökseni netissä, siitä agressiivinen pommitus on vain yltynyt. Voi netin avulla myös oikeasti ystävystyä, mutta huijaaminen on myös erittäin helppoa monin eri tavoin. Tämä herra kertoi olevansa lääkäri ja työskentelevänsä Jemenissä YK:n palveluksessa. Nämä sankarit metsästävät netissä. Ilmoitin lyhyesti, että rahaa en lähetä. En saanut vastausta. Ja kuinka ollakaan työnhaussa tarvittiin minua avuksi. Ystävättäreni totesi, että onneksi kuvat eivät ole alempaa ruumiista! Nettiystävä kertoi auliisti omasta tukalasta työtilanteestaan, hän oli työtön ja haki kovasti uutta työtä. Siitä alkoi innokas jatkuva pommitus. Siellä voi toimia keksityn identiteetin turvin ja kierrättää viestiä sellaisia reittejä, että lähettäjän jäljittäminen on mahdotonta tai ainakin hyvin työlästä. Ensin kaveruuttani pyytänyt kertoi kiinnostuksensa johtuvan netissä esittämistäni ajatuksista. Minusta tuo toimittajan toiminta ei tunnu hyvältä, vaikka se ensin huvitti. Ilmeisesti toivo rahan saannista heräsi uudelleen. K K K Kun ensimmäinen episodi oli päättynyt, sain toisen viestin instagrammin kautta. Aamulla hyvän huomenen toivotukset saksaksi ärsyttivät minua. Hänellä oli menossa kumppanin etsintä. Puhelimen suuntanumero on kuitenkin Nigerian. Koronapitkästyksessä hyväksyin jonkun tuntemattoman kaveripyynnön facebookissa. Nyt mummoiässä olen törmännyt ilmiöön uudelleen. Ja hetken päästä se palasi taas saksaksi. Yksinäiseksi itsensä tunteva voi toivoa löytävänsä ystävän tai kumppanin netin kautta. Ne kiinnostivat muka. Jonkin ajan kuluttua nettiystävä siirtyi kehumaan ulkonäköäni. Omat rypyt eivät oikein innosta kuvia ottamaan ja niitä jakamaan. Nimikin kuulosti keksityltä. Seuraavaksi uhkasin rikosilmoituksella, jos viestittely ei lopu. Hetken päästä hän lähetti kuvia itsestään ilman paitaa. Pitäisikö tilata lentoliput Jemeniin. Siellä odotti komea miesparka, jolta vaimo oli kuollut. Olin hämilläni. Viestittelyn aikana jo mietin, että olinko ollut tekemisissä vain robotin kanssa eikä toisessa päässä olisi ollut ihmistä ollenkaan. No kysymys, että uskonko rakkauteen ja voisinko mennä yhteen muun uskoisen tai muusta maasta kotoisin olevan kanssa. Kuuntelin kerran erästä toimittajaa, joka oli ottanut ilon irti nettigigolon kanssa keskustellessaan. Hän ei polta eikä juo kuin joskus lasillisen ystävien kanssa. Mitkä ajatukset. Omakehu haisi viesteissä. Minun persoonassani ei kiinnostanut juuri mikään, jos ei lempiväriä lasketa mukaan. En ole kuviani hirveästi facebookiin postannut. Ja naiset olivat kohdelleet häntä kaltoin. Ihmettelin kovasti, että eikö hänellä ole töitä, kun viestiä pukkasi pitkin päivää tuhka tiheään. Olen aika varovainen facebook-keskusteluissa. Hän haki naista saksankielisillä viesteillä. K K K Monet naiset ovat menettäneet säästönsä näiden nettigigolojen vuoksi. Sain ranskalaisen tilinumeron ja riemastuneen vastaanoton. Hän on väittämänsä mukaan älykäs, hellä, lojaali, suvaitsevainen, hyvän kropan omistava, romanttinen jne. Samoin illalla kello 23 tuleva kysymys, että olenko paikalla. Mistä voi koskaan tietää, onko siellä toisessa päässä rahanahne rikollinen vai oikeasti yksinäinen inhimillistä kontaktia hakeva ihminen. Kun kerroin, että osaan itse parhaiten suomea, englantia ja ruotsia ja auttavasti espanjaa ja ranskaa, kieli vaihtui espanjaksi. Oli osittain ärsyttävää ja osittain huvittavaa seurata rannoilla pyydystävien nuorten miesten puuhia. HE Isotäti NETTIGIGOLOT. Kyselin äidinkielen perään
Haaveilen terveydestä! Ei ole mitään, jos terveys pettää! Minulle on konkreettisesti selvinnyt se, miten tärkeitä ovat vaimo, lapset ja hyvät ystävät! Olen aina tiennyt, ettei ihminen pärjää yksin tässä maailmassa ja näin se vaan on! Esan motto: Olen kohtaloni mestari, olen sieluni kapteeni! HE ’’Lapset tuovat tarkoituksen elämään’’. Erilainen kokemus on se taival, mikä poikani Janin kanssa kuljettiin! Sain kokea 11 kertaa sen, kun oma poikani seisoi ylimmällä korokkeella Maamme laulun soidessa ja Suomen lipun noustessa korkeimpaan salkoon. Voitko kuvailla sen tunteen?” Vastasin, ettei sitä voi sanoin kertoa, mutta se on tunne, kuinka purosta lähdettiin ja nyt saavuttiin suureen valtamereen! Se on tunne vuosikymmenien kovasta työstä, rakkaudesta, kyyneleistä ja suuresta ilosta. Lasteni syntymät ja heidän eri vaiheidensa seuraaminen ovat elämäni kohokohtia. Mistä saat elämääsi voimaa. Lapsista saa voimaa ja se tuo tarkoituksen elämään! Jokainen lapsi, joka tulee maailmaan, tuo mukanaan lupauksen, ettei Jumala ole menettänyt toivoaan ihmisistä, vaikka sekin ajatus on mieleeni tullut nykyään enemmän kuin usein. Mistä haaveilet. Mitä enemmän on positiivista energiaa, sen paremmin kestää vastoinkäymisiä, joita elämässä luonnollisesti myös tulee vastaan! Myönteinen energia on valtava elämänvoima! Kun mietit elämääsi, mikä on sen kohokohta. Saan voimaa rakkaasta vaimostani, lapsistani ja lapsenlapsistani! Pyrin luomaan joka päivä positiivisen mielikuvan ja toimimaan sen mukaan, ja niin elämä maistuu. Oma perhe, terveys, ystävät ja saavutettu mielenrauha tekevät elämästäni hyvän. 12 H yvä E lämä Esa Sievisen hyvää elämää Mikä tekee elämästäsi hyvän. Kerran eräs huippuvalmentaja Amerikasta kysyi minulta: ”Olen valmentanut monta maailmanmestaria, mutta se tunne, jonka sinä juuri koit, kun valmentamasi oma lapsesi voittaa kultaa ja seisoo arvokisojen korkeimmalla pallilla, sitä en ole päässyt kokemaan. Se kokemus on mahdollista vain harvoille ja sen takia olen sen edessä nöyrä, sydämessä ylpeyttä tuntien
Viisi lastenlasta: Aleksanteri 25, Aaron 21, Felicia 13, Milla 12 ja Alma 8. Takana 42-vuotinen menestyksekäs ura uintivalmentajana Harrastukset: kirjallisuus. H yvä E lämä 13 Uintivalmentaja Esa Sievinen sai oman nimikkopuunsa ja kylttinsä Vihdin kunnan Menestyjien puistoon. Lapset: Nina 49, Jani 47, Tino 21 ja Roni 18. Kuva: Eero Wihuri Esa Sievinen 71-vuotias Kolmannen polven vihtiläinen, asuu Nummelassa Perhe: vaimo Jutta, naimisissa 21 vuotta
Kuva: Pexels/Maria Geller Hiusväreissä herkistää väriaine Hiusten värjäyksessä käytettävät kevytja kestovärit saattavat altistaa allergialle, syynä siihen on värjäyksessä käytettävä väriaine. Tarkkaa tietoa hiusväriallergian esiintyvyydestä väestössä ei Räsesen mukaan ole, koska kaikkia reaktioita ei raportoida tai testata. – Kosketusallergian oireena on tyypillisesti päänahan punoittava ja kutiseva ihottuAllergisoitumisen kannalta vaarallisia ovat kestoja kevytvärit. Ihottuma alkaa viiveellä yhden tai muutaman päivän kuluttua värjäyksestä. – Hiusvärien allergisoiva vaikutus on yksilöllistä, sanoo Pihlajalinnan ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Janne Räsänen. – Lievissä reaktiossa päänahka voi kutista muutamia päiviä värjäyksen jälkeen. Tällainen allergia on pysyvä ja siihen auttaa vain altistavan aineen välttäminen. – PPD kuitenkin kuuluu kymmenen merkittävimmän kosketusallergiaa aiheuttavan aineen joukkoon.. 14 H yvä E lämä Y leisesti ottaen hiusvärit ovat varsin turvallisia, koska ne vaikuttavat iholla ja hiuksissa lyhyen aikaa ja huuhdellaan lopuksi pois vedellä. Rajuissa allergisissa reaktioissa iho voi turvota ja vetistää, ja silmäluomet voivat muurautua umpeen, tarkentaa Räsänen. Teksti: Kati Wikström ma, joka voi levitä myös otsalle, silmäluomille ja kaulalle. – Hiusväreissä käytettävä väriaine parafenyleenidiamiini eli PPD voi aiheuttaa ihoärsytystä, mutta pienelle osalle myös viivästynyttä allergista kosketusihottumaa eli kosketusallergiaa. Suurimmalle osalle hiusvärit eivät kuitenkaan aiheuta oireita
– Kosketusallergian syntymekanismi on se, että PPD:a päätyy tekemisiin ihon valkosolujen kanssa ja niiden välityksellä se voi aiheuttaa allergisen herkistymisen. – Hapeteväreissä käytetään värin esiastetta ja hapetetta, joka aktivoi väriaineen ja saa sen jäämään sisälle hiuskuituun. – PPD-allergiset voivat käyttää kasvivärejä, mutta on hyvä huomioida, että joissakin kasviväreissä voi olla mukana myös synteettisiä värejä. Vastoin urbaanilegendoja, ei Räsäsen mukaan ole olemassa yleistä ohjetta tai kieltoa hiusten värjäyksestä raskausaikana. Esimerkiksi ”musta henna” voi sisältää PPD:a. Turvallista ilman hapetetta Allergisoitumisen kannalta turvallisempia ovat kasvivärit ja suoravärit, joissa ei käytetä hapettavaa ainesosaa. Näitä on niin kotikuin kampaamokäyttöönkin tarkoitetuissa väreissä. – Värjääminen kuitenkin lisää raskausajan tarpeetonta kemikaalialtistusta, ja varovaisuusperiaatetta noudattaen voi olla suositeltavaa välttää sitä raskauden ajan. Tämän vuoksi hiusvärejä, jotka sisältävät herkistäviä aineita, ei Räsäsen mukaan suositella alle 16-vuotiaille. – Mitä nuorempana värjäyksen aloittaa, sen suurempi riski on herkistyä. Sitä tavataan kaikissa ikäryhmissä, sekä miehillä että naisilla. Allergisoitumisen riskiä lisää se, mikäli herkistävää ainetta käytetään herkälle, ärtyneelle tai rikkinäiselle iholle. – Mikäli kosketusallergia kehittyy, se on hyvin pysyvä ja hoitona on herkistävän aineen pysyvä välttäminen, toteaa Räsänen.. Ekokampaajien käyttämät hiusvärit on valmistettu kasvien väriaineista, joihin kuuluvat muun muassa henna, indigo, cassia ja kamomilla. – Myöskään hiusten vaalennusaineet eli persulfaatti ja vetyperoksidi eivät ole herkästi allergisoivia, mutta ne ovat voimakkaita aineita, jotka voivat ärsyttää ja polttaa ihoa. – Ihotautilääkärin näkökulmasta en suosittelisi tätä, koska käyttötestin tekeminen iholle voi jopa lisätä allergisoitumisen riskiä, varsinkin jos sitä tehdään toistuvasti. Räsänen kehottaa silmäilemään värjäysaineiden pakkauksista muutamia ainesosia. – Kestoja kevytvärien yleisimpiä herkistäviä aineita ovat parafenyleenidiamiini, joka löytyy tuotteen ainesosalistalta nimellä p-Phenylenediamine sekä sen johdannaiset. Värjäämisen aloittaminen nuorempana voi lisätä kosketusallergian kehittymisen riskiä myöhemmällä iällä. Hiusten värjäyksessä verenkiertoon imeytyvä määrä on Räsäsen mukaan kuitenkin hyvin pieni tai olematon eikä siitä ole merkittävää haittaa elimistölle. Monesti väripakkauksessa olevassa ohjeessa kehotetaan tekemään iholle herkistymistesti ennen värjäystä. – Rajattujen tutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että hiusten värjääminen raskaana ollessa ei aiheuta haittaa sikiölle. – Kosketusallergian taustalla on ihon viivästynyt soluvälitteinen yliherkkyysreaktio, joka voi syntyä, kun iho altistuu pitkäaikaisesti ja toistuvasti herkistävälle aineelle, valaisee Räsänen. H yvä E lämä 15 Hiusväreissä käytettävä väriaine PPD, kuuluu kymmenen merkittävimmän kosketusallergiaa aiheuttavan aineen joukkoon, kertoo Pihlajalinnan ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Janne Räsänen. Niiden pigmenttipartikkelit ovat niin isoja, etteivät ne pääse hiuskuidun sisään, sanoo Räsänen. HE Hiusväreissä käytetty väriaine PPD on pienimolekyylinen yhdiste, jota voi imeytyä iholta verenkiertoon. Hapetevärit vaarallisimpia Allergisoitumisen kannalta vaarallisia ovat Räsäsen mukaan nimenomaan hapetevärit eli kestoja kevytvärit, joissa lähes kaikissa on PPD:a tai sen johdannaisia. Näitä johdannaisia ovat Toluene-2,5-Diamine, 2-Nitro-p-Phenylenediamine, 4-amino-2-hydroxytoluene, p-Aminophenol, m-Aminophenol ja Resorcinol. Tällainen voi esimerkiksi olla päänahan atooppinen ihottuma. – Kosketusallergia voi kehittyä milloin vain toistuvan käytön myötä, vaikka aine olisikin aiemmin sopinut. Mikäli epäilee hiusvärin aiheuttavan itselleen kosketusihottumaa, on syytä tauottaa hiusvärien käyttö ja hakeutua ihotautilääkärin arvioon, kannustaa Räsänen. – Suoravärien pigmentit eli atsovärit tai muut keinovärit kiinnittyvät ainoastaan hiuksen pintakerrokseen
Yhteys näkyi senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin potilaiden paino, pituus, painoindeksi ja vyötärön ympärys. Tulehduskipulääkkeiden tiedetään nostavan verenpainetta, mutta sama saattaa koskea parasetamolia, jos lääkitys on jatkuva. Vedessä tehtäviä fyysisiä harjoituksia käytetään selkävaivojen hoitoon, mutta näyttö niiden pitkäaikaisista hyödyistä verrattuna muihin hoitoihin on ollut vähäistä. Miehillä tämä tarkoitti yli 43 senttimetrin ja naisilla yli 36 senttimetrin ympärysmittaa. Seurannan aikana 570 potilasta sairastui eteisvärinään. Tutkimuksessa 98 alaselkäpotilasta satunnaistettiin joko allasterapiaan tai saamaan transkutaanista sähköistä hermostimulaatiota (TENS) ja infrapunalämpöhoitoa kolmen kuukauden ajan. PAKSUKAULAISET NÄYTTÄISIVÄT sairastuvan eteisvärinä-rytmihäiriöön muita todennäköisemmin. Potilaan riski sairastua eteisvärinään oli 40–50 prosenttia suurempi, jos hänen kaulansa ympärysmitta oli keskimääräistä suurempi. Tiskaaminen voi pienentää iäkkään sydänriskejä Paksu kaula eteisvärinän riski Allasterapia auttaa kroonisiin alaselkäkipuihin PARASETAMOLI SÄRKYLÄÄKETTÄ KÄYTETÄÄN paljon, koska sitä pidetään turvallisempana kuin esimerkiksi ibuprofeenia ja muita NSAID-tulehduskipulääkkeitä. Parasetamoli voi nostaa verenpainetta. Tämä havaittiin vuorokausimittauksissa sekä lääkärin vastaanotolla mitattuna. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä. Osallistujat kantoivat aktiivisuusmittareita viikon ajan, minkä jälkeen heitä seurattiin 6–8 vuotta. Tutkijat korostavat, että tulokset koskevat suhteellisen suuria annoksia ja jatkuvaa käyttöä, joten parasetamolin lyhytaikainen käyttö esimerkiksi pääkivun hoitoon ei todennäköisesti nosta verenpainetta. Alaselkäkivut ovat erittäin yleisiä. Kaulan paksuus kuvastaa ihonalaisen rasvan määrää ylävartalossa ja on aiemmin yhdistetty myös sydänja verisuonitautien ja diabeteksen riskiin. Tutkimus perustuu 5 400 keskimäärin 79-vuotiaan naisen seurantaan. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan kaikki arkiaskareet ja aktiivisuus, kuten tiskaaminen tai suihkussa käyminen, voivat auttaa yhtä lailla. 16 H yvä E lämä IÄKKÄIDEN EI välttämättä tarvitse jumpata tai tehdä kävelyretkiä liikunnan sydänhyödyt saadakseen. He myös menehtyivät sydänja verisuonitauteihin epätodennäköisemmin. Tiedot käyvät ilmi yhdysvaltalaistutkimuksesta, jossa 4 000 yli 55-vuotiasta seurattiin keskimäärin 11-vuoden ajan. Eteisvärinä suurentaa aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. Suuri osa työkyvyttömyyseläkkeistä ja sairauspoissaoloista johtuu selkäsairauksista. Pitempiä kuureja tulisi harkita tarkoin etenkin verenpainepotilailla ja annokset olisi syytä pitää mahdollisimman pieninä. Vuoden kuluttua hoitojaksoista allasterapiaryhmäläiset kokivat toimintakykynsä parantuneen ja selkävaivoista johtuvien rajoitteiden vähentyneen selvästi enemmän kuin verrokkiryhmäläiset. Parasetamoli-kuurin aikana potilaiden systolinen verenpaine oli keskimäärin 4,7 mmHg korkeampi ja diastolinen verenpaine 1,6 mmHg korkeampi kuin lumevalmisteen aikana, tulokset osoittivat. Allasterapiaja verrokkihoitokerrat kestivät tunnin ja niitä tehtiin kahdesti viikossa. Myös kivut lievittyivät ja unenja elämänlaatu paranivat enemmän allasterapiaryhmässä. Terveysuutisia KROONISISTA ALASELKÄKIVUISTA kärsivät voivat saada pitkäaikaisen avun allasterapiasta. Tulosten perusteella arkiaskareita ainakin neljä tuntia päivässä tekevät sairastuivat sepelvaltimotautiin tai vakavaan sydänoireeseen 40 prosenttia epätodennäköisemmin ja aivoverenkiertohäiriöön 30 prosenttia epätodennäköisemmin kuin naiset, jotka olivat aktiivisia korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Eteisvärinä on rytmihäiriöistä yleisin, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias
Tyrni ja mustikka ovat suomalaisten perinteisesti käyttämiä marjoja, joiden siemenissä on toisiaan täydentäviä rasvahappoja. Ravintolisä sisältää A-vitamiinia, joka edistää limakalvojen, ihon ja näön pysymistä normaaleina. H yvä E lämä 17 Allasterapia auttaa kroonisiin alaselkäkipuihin OLIIVIÖLJYN ON osoitettu pienentävän sydänja verisuonitautien riskiä, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella päivittäin oliiviöljyä nauttivat näyttäisivät myös elävän muita pitempään. Tutkimukseen osallistui 104 sydänpysähdyksen muualla kuin sairaalassa saanutta potilasta, joita oli elvytetty keskimäärin 15 minuuttia. Yhteys koskee sydänja verisuonitaudeista aiheutuvia, mutta myös monista muista sairauksista johtuvia kuolemia. Sydänpysähdys johtuu yleisimmin sepelvaltimotaudin aiheuttamasta sydäninfarktista tai rytmihäiriöstä. | www.vianaturale.. Elvytys aiheuttaa usein vammoja Oliiviöljy saattaa pidentää elinikää Silmät, iho limakalvot – kaksi superöljyä yhdessä Via Naturale Oy, Kalliotie 2, 04360 Tuusula info@vianaturale.. Luomu Helokkiöljy Kylmäpuristettu luomuhelokkiöljy sopii kuivalle ja herkälle iholle sisäisesti ja ulkoisesti. | (09) 8709 856 Hyvinvarustetuista luontaistuotekaupoista ja -osastoilta Vahva Tyrniöljy+ Mustikka Omegat Vahva Tyrniöljy+Mustikka Omegat on kotimainen kahden supermarjan siemenöljyjen yhdistelmä silmien, ihon ja limakalvojen hyvinvoinnille. Tuoreen tutkimuksen perusteella rintakehävammoja on ainakin joka toisella potilaalla. PIKAINEN ELVYTTÄMINEN pelastaa sydänpysähdyspotilaan hengen, mutta se voi myös murtaa kylkiluita ja aiheuttaa muita vammoja. Tulosten perusteella eniten eli noin puolikkaan ruokalusikallisen oliiviöljyä päivittäin nauttivat menehtyivät seurannan aikana sydänja verisuonitauteihin 19 prosenttia, syöpään 17 prosenttia, dementiaan ja muihin hermostoa rappeuttaviin sairauksiin 29 prosenttia ja hengityselinten sairauksiin 18 prosenttia epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka käyttivät oliiviöljyä hyvin vähän tai eivät lainkaan. Luomuöljy sisältää runsaasti monityydyttymätöntä Omega-6-rasvahappoa.. Pikainen elvyttäminen parantaa potilaiden selviytymistä huomattavasti, joten mahdollisista vammoista huolimatta elvyttäminen on aina paikallaan
Mielenterveyden häiriöitä heillä oli 80 prosenttia todennäköisemmin ja autoimmuunisairauksia 30 prosenttia todennäköisemmin. Tutkijat suosittavat, että pitkiä tv-maratoneja harrastavat jaloittelisivat ainakin puolen tunnin välein ja välttäisivät epäterveellistä napostelua. Riski sairastua laskimoveritulppaan seurannan aikana oli noin kolmanneksen suurempi osallistujilla, jotka katsoivat televisiota ainakin neljä tuntia päivittäin. Suomessa arviolta kahdella kolmesta yli 30-vuotiaasta on alkava tai pidemmälle ehtinyt parodontiitti. Parodontiittia potevat sairastivat tutkimuksen alussa sydänja verisuonitauteja noin 40 prosenttia todennäköisemmin kuin verrokit. Laskimoveritulppa tarkoittaa verihyytymän muodostumista laskimoon. Ero ei ollut kuitenkaan suuren suuri, sillä näille miehille kasaantui vuosien varrella ainakin kuusi riskitekijää noin 10–13 prosenttia todennäköisemmin kuin muille, tulokset osoittivat. Miehet tutkittiin 3–5 vuoden välein ja huolestuneisuutta ja neuroottisia piirteitä kartoitettiin seurannan alussa. Tutkimus perustuu 64 000 parodontiittia potevan ja 250 000 terveen verrokin 3,5-vuotiseen seurantaan. Pitkä yhtäjaksoinen paikallaan istuminen esimerkiksi lentomatkoilla tai pitkä vuodelepo sairauden vuoksi suurentavat laskimoveritulpan vaaraa, joten on hyvinkin mahdollista, että myös television katselu altistaa veritulpille. 18 H yvä E lämä Huolestuneet miehet alttiimpia sydänriskitekijöille TOISTUVASTI HUOLESTUNEET, ahdistuneet ja neuroottisuuteen taipuvaiset miehet saattavat olla suurentuneessa sydänja verisuonitautien ja diabeteksen vaarassa. TELEVISION ÄÄRESSÄ yli neljä tuntia päivässä viihtyvät saattavat olla suurentuneessa vaarassa sairastua laskimoveritulppaan, tuore tutkimus osoittaa. Kun tutkijat tarkastelivat seurannan aikana diagnosoituja uusia sairaustapauksia, parodontiittia potevat sairastuivat sydänja verisuonitautiin, tyypin 2 diabetekseen, masennukseen ja muihin mielenterveysongelmiin sekä autoimmuunisairauksiin noin 20-40 prosenttia muita todennäköisemmin. Tämä todettiin verrattuna korkeintaan 2,5 tuntia televisiota päivittäin katsoviin. Sydänja verisuonitautien lisäksi muun muassa mielenterveysongelmat ja autoimmuunisairaudet ovat yleisempiä parodontiittipotilailla. Osallistujat olivat terveitä tutkimusten alkaessa, mutta 5-20-vuotisten seurantojen aikana heistä 960 sairastui laskimoveritulppaan. Tutkimukseen osallistui hieman alle 1 600 keskimäärin 53-vuotiasta miestä, joita seurattiin vuodet 1975-2015. Ientulehdus altistaa muille sairauksille. Sydänja diabetesriskitekijät yleistyivät tasaisesti kaikilla miehillä ikääntymisen myötä, mutta erityisesti niin kävi miehille, jotka olivat oman arvionsa mukaan taipuvaisia neuroottisuuteen ja huolestuivat helposti. Sitä voi ehkäistä pesemällä hampaat kahdesti päivässä ja huolehtimalla suuhygieniasta. Pitkät tv-maratonit laskimoveritulpan riski HAMPAIDEN KIINNITYSKUDOSTEN tulehdus eli parodontiitti voi altistaa monille muille sairauksille
raittiuskilpakirjoitus, jossa piti kauhistella viinankiroja. Mutta eipä se elämä Ruotsissakaan tainnut kaikille olla herkkua. Niiden tarakoilla istuivat vaaleanpunaisella huulipunalla maskeeratut surinasussut, joita myös vyöruusuiksi kutsuttiin. Nuorisokulttuurin uusia tuulia koko maahan levitti Suosikki -lehti, jonka kannessa komeilivat usein Danny ja Johnny. Suomeen kituuttamaan jääneet ikätoverit katselivat sitten kateellisina, kun Ruotsin tehdastyöläiset tulivat rehvakkaasti kesälomille hienoilla vuokra-Volvoillaan. Kesätyöpaikkoja oli runsaasti tarjolla; moni oli lapsenpiikana, kaupan tsupparina, jäätelökioskin myyjänä, metsän istutuksessa, palovartijana, puutarhatöissä, uimaopettajana jne. 1 1 1 1 1 1 Monissa perheissä varsinkaan tyttöjen ei sallittu käyvän tanssipaikoilla ennen rippikoulua. pillifarkkuja, jotka sai jalkaan vain vaseliinirasvan avulla. Näiden ihmisten elämää kuvaa mm. Oi aikoja! Oi tapoja! Joskus 1960ja 1970-luvuilla diskokulttuuri levisi suurimpien keskusten kautta myös maaseudulle, vaikka maaseudulla suosittiin kauan pelkkää bingoa ja tangoa. Silloin tällöin rangaistukseksi riitti viikon kotiaresti. Myöhemmin selvisi, että hän paheksui latinaksi tuon ajan nuorison tapoja: oi aikoja, oi tapoja. Yhteistä maaseudun ja kaupunkien nuorisolle oli työntekoon patistaminen. Maahan syntyi lättähattukulttuuri moottoripyörineen. 1 1 1 1 1 1 Sotien jälkeen syntynyt suuri ikäpolvi ei joskus nuoruudessaan ymmärtänyt ja arvostanut tarpeeksi isien ja äitien saavutuksia ennen kuin kasvoi lisää järkeä päähän. Ja vielä 1950-luvulla kärsimystä silloisessa kansakoulussa jo alaluokilla aiheutti ns. Osaltaan siihen lienee vaikuttanut ristiriitaisena koettu kotielämä, jossa sodan riivaamat isät varsinkin humalassa kävivät mielessään uutta sotaa, ja koko perhe joutui pakenemaan yönselkään talvipakkasella. Pojat alkoivat kasvattaa pitkää tukkaa, pukeutua nahkapuseroihin James Deanin tapaan ja suosia jaloille epämukavia kapeakärkisiä kenkiä, joita vanhemmat nimittivät sianpotkaisukengiksi. Vielä kahdeksankymppisenäkin Danny on usein esillä radiossa, televisiossa ja lehdissä. Jos 1960-luvulla halusi nähdä maineikkaan Danny-Show´n, sinne oli karattava, vaikka luvassa saattoi olla selkäsauna tai vähintään tukkapölly. Ja voi taivaanvallat, kun The Beatles alkoi näkyä ja kuulua myös Suomen radiossa ja televisiossa. H yvä E lämä 19 Hyrrä pyörii O tempora, o mores”, huokaili naapurin harmaahapsinen herrahenkilö joskus 1960-lvulla. Varmasti moni suurten ikäluokkien edustaja on kuullut kansanviisaudet: ”Kenen jalka kapsaa, sen suu napsaa” tai ”Luoja ei laiskoja elätä”. Hänen lauseensa oli meille tuolloin vielä kouluja käymättömille keskenkasvuisille täyttä hepreaa. Samalla tavalla me sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat voisimme nyt paheksua nykynuorison elämänmenoa. 1 1 1 1 1 1 Läheskään kaikki vanhemmat eivät katsoneet hyvällä, kun lanteitaan seksikkäästi keikutteleva Elvis villitsi varsinkin nuoria tyttöjä. Kirjoituskilpailuun piti osallistua niidenkin perheiden lapset, jotka edellisenä yönä olivat paenneet humalaista isää halkoliiteriin. Samoin radiossa oli vain yleisohjelma ja rinnakkaisohjelma. Kyseessä oli antiikin Rooman filosofi Ciceron ajatus. Hyväksykäämme sekin, että pääministeri Sanna Marin yhdessä ”adjutanttinsa” Ilmari Nurmisen kanssa veisaa meille kalkkiksille: ”Boomerit, boomerit, jäitä hattuun.” Ja muistakaamme, että olimmehan mekin joskus tytönhupakoita – tosin emme sentään pääministereitä! HE Lulu 70+. Niinpä sadat ja tuhannet nuoret kaikkosivat Ruotsiin; naiset usein tekstiilitehtaisiin ja miehet autotehtaisiin. Mutta kun syksy saapui ja kesätyöt loppuivat, monet nuoret olivat pulassa varsinkin syrjäseuduilla, joissa ei kaikille aikuisillekaan riittänyt töitä eikä nuorille opiskelupaikkoja. Heikki Turusen 1970-luvulla ilmestynyt romaani ”Kivenpyörittäjän kylä”. Nuoriso kutsui yleisohjelmaa iltahartauskanavaksi, ja rinnakkaisohjelmassa sentään joskus kuului kevyttä musiikkia – tosin lauantain toivottujen levyjen listaa johti vuosikaudet Aikamiesten ”Iltatuulen viesti”. 1 1 1 1 1 1 Me suuret ikäluokat osaamme vihdoinkin arvostaa menneiden sukupolvien työtä. Me toisen maailmansodan jälkeen syntyneet suurten ikäluokkien ihmiset olimme tosin kiltimpiä ja kunnollisempia kuin nykynuoriso, mutta toki oli meilläkin omat tapamme ja metkumme, jotka herättivät vanhemmissa pahennusta. Musiikkimaailman tähtien olemus ja elämäntapa näkyivät nuorison pukeutumisessa; oli mm. Ulkomaalaisia yhtyeitä ja laulusolisteja ihailtiin, mutta joissakin jäätelöbaareissa 20 pennin levyautomaateissa kuuluivat myös Lasse Liemola ja Vesa Enne, jotka sen ajan mukaan esiintyivät railakkaasti. Tosin televisiossa oli vain kaksi kanavaa: ykkönen ja kakkonen. Sitä sopii toivoa myös maailman nuorimmalta pääministeriltä. Ja osa meistä paheksuukin ja usein myös syystä
Helmi–maaliskuussa viherkasvit lähtevät kasvuun ja silloin on oikea aika vaihtaa multa.. Mullanvaihto pitää kasvin juuriston, ja sitä kautta koko kasvin, elinvoimaisena. Pitenevät päivät saavat kasvit virittymään uuteen kasvuun, jolloin on paras aika vaihtaa mullat. 20 H yvä E lämä Viherkasvien mullanvaihtoaika on nyt Viherkasvien kevät alkaa, kun ulkona valon määrä lisääntyy
5 yleisintä mokaa ’’Liikakastelu on kasville kohtalokkaampaa kuin liian vähäinen kastelu.’’. Saattaa riittää, että kaavitaan pintamultaa kevyelti pois ja laitetaan uutta ravinteikasta multaa tilalle. Siksi on erityisen tärkeää kaapia pois kaikki irtomulta juuripaakun yläosasta. Kaikille kasveille ei tarvitse vuosittain vaihtaa koko ruukullista multaa. Jos kasvi on kasteltu ennen mullanvaihtoa ja uusi multa on esikostutettu ennen käyttöä, riittää mullanvaihdon yhteydessä kasvin lehtien sumuttelu. Kastelit kasvin reilusti mullanvaihdon jälkeen. Uusi multa kannattaa kostuttaa erillisessä astiassa ennen ruukutusta, jotta siihen muodostuu kestävä mururakenne. 3. Kasteltu kasvi on myös hyvässä nestejännityksessä ja kestää paremmin juurten pienet vioitukset. Tiivistyneessä mullassa kasvin juuret eivät saa ilmaa ja ne voivat tukehtua. Sopiva suhde on noin 1 dl vettä multalitraa kohti. Varmin tapa välttää mullan väkevöityminen, on vuosittainen mullanvaihto, vinkkaa Riikka Kerttula. HE 1. Kun kastelet kasvin kunnolla ennen mullanvaihtoa, se irtoaa paremmin ruukustaan, multa pehmenee ja juuret kestävät paremmin käsittelyä. – Viherkasvia on voitu kastella ja lannoittaa säännöllisesti, mutta silti se alkaa roikottaa lehtiään alakuloisesti. Hyvä on muistaa, että kaikille kasveille multaa ei tarvitse vaihtaa vuosittain. H yvä E lämä 21 K oska viimeksi vaihdoit mullat. Ruukun jääminen liian pieneksi on vain yksi syy vaihtaa viherkasvin multa. Siirrä kasvit mullanvaihdon jälkeen pariksi viikoksi pois paahteiselta ikkunalta, että juurilla on aikaa elpyä. Väkevöityneestä mullasta kasvi ei saa enää riittävästi vettä, vaikka multa olisi sopivan kostea. 5. Peikonlehti ja kaktus tarvitsevat erilaista multaa. Laiskan mullanvaihtajan kannattaa valita kompostoimalla valmistettu kukkamulta, koska kompostoinnin aikana syntyy pitkäkestoista humusta, joka muodostaa multaan kestäviä muruja. Vältä mullan kastelua ruukutuksen jälkeen, ettei se liety ja kovetu yhtenäiseksi köntiksi. Murustunut multa säilyttää ilmavan rakenteensa ruukussa useamman vuoden, kertoo Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula Kasteluvedestä ja lannoitteista multaan kerääntyy vähitellen kalkkia ja suoloja. Ruukussa multa maatuu vähitellen ja samalla se tiivistyy. Vanhoille, suurissa ruukuissa kasvaville kasveille riittää mullanvaihto muutamien vuosien välein. 4. Yleiskukkamullat sopivat useimmille viherkasveille; mutta tasakosteassa viihtyvät kasvit kannattaa istuttaa vesisäiliölliseen ruukkuun altakastelumultaan ja taas kuivassa viihtyvät kasvit istutetaan hiekkapitoiseen kaktusmultaan. Unohdit kastella kasvin vanhassa ruukussaan ennen mullanvaihtoa. Käytit kaikille vihrekasveille samaa multaa. Leikkaa myös ruskettuneet juurenosat pois ennen uutta istutusta. Siirsit juuripaakun sellaisenaan uuteen ruukkuun. Et kastellut uutta multaa ennen käyttöä. Kastelu aloitetaan varovasti pienissä erissä muutama päivä mullanvaihdon jälkeen. Siksi kasvi nuutuu. Lisätty vesi sekoitetaan multaan käsin möyhentämällä, jolloin samalla multa murustuu. Aloita lannoitus noin kuukauden kuluttua mullanvaihdosta. Jos siitä on vuosi tai enemmän, on aika kääriä hihat. Vielä tärkeämpää on huolehtia mullan rakenteesta ja oikeasta ravinnepitoisuudesta. 2. Tämä johtuu siitä, että multaa ei ole vaihdettu pitkään aikaan ja mullan suolapitoisuus on noussut haitallisen korkeaksi. On tärkeää karistella vanha tiivistynyt multa juuripaakusta. Jos lannoituksen mukana multaan kertyy ylimääräisiä suoloja, ne nousevat kastelun jälkeen haihduntavirtauksen mukana mullan pintaan. – Mitä turvepitoisempaa kukkamulta on, sitä nopeammin se maatuu ruukussa. Peikonlehti viihtyy tasakosteassa mullassa, kun taas kaktuksen mullan tulisi kuivahtaa nopeasti kastelun jälkeen. Ne hidastavat kasvin kasvua
Niissä on kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet, mutta vähän energiaa. Niissä on kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet, mutta vähän energiaa. Idättäminen ja versottaminen ovat myös helppoa ja halpaa ruoan jalostamista. Tutkimusten mukaan idätetty siemen sisältää kosolti enemmän ravintoaineita kuin täysikasvuinen kasvi. – Idut ja versot ovat ihanneruokaa. Parhaimmillaan versot ovat nuorina, sirkkalehtiasteella. Niitä voi syödä suuriakin määriä, sanoo Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Katja Uski. Idut ja versot ovat ihanneruokaa. Versoista puhutaan silloin, kun idätettyyn siemeneen on kasvanut kaksi sirkkalehteä, eli kasvi on kasvattanut ensimmäiset yhteyttävät lehtensä. 22 H yvä E lämä Siemenissä on itua! I dättäminen on siementen saattamista eloon kasvattamalla niihin pienet idut olosuhteissa, jotka poikkeavat niiden normaaleista kasvuolosuhteista. Teksti: Liisa Airaksinen. – Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että siemen on sellaisenaan sopimatonta ravintoa. Se sisältää kasvin aiheet ja kaikki kasvin kasvuun tarvittavat ravintoaineet. Ravintoaineet, valkuainen, tärkkelys Verso on mahtava ravintopommi: täynnä vitamiineja, kivennäisaineita, valkuaista ja sokeria. Siemen on kasvin tapa jatkaa sukua, todellinen pieni ihme. Idättämällä ja versottamalla syntyy täysipainoista ja täydellistä ravintoa
Kuivissa siemenissä on vain vähän tai ei ollenkaan C-vitamiinia. Jos haluaa kasvattaa jotakin vähän erilaista, Uski ehdottaa kokeilemaan eri kaalikasveja, retikkaa, seesamin– tai sarviapilan siemeniä. ’’Paras leipäkin syntyy pitkään liotetuista ja mieluiten idätetyistä jyvistä.’’. H yvä E lämä 23 ® – Kannattaa kokeilla versottamista ja idättämistä kotona. Harvinaisempaa on, että siemen tarvitsee valoa itääkseen. – Myöskin eri viljalajit, kuten vehnä, ruis, tattari ja hirssi tuovat vaihtelua idätykseen. Puhtaat kädet ja puhtaat astiat Idätys on turvallista, kun huolehditaan hygieniasta, mikä tarkoittaa puhtaita astioita ja puhtaita käsiä sekä siementen huuhtelua. Jo pelkkä liotus muuttaa esimerkiksi viljanjyvien koostumuksen ihmiselle paremmin sopivaan muotoon. Tarvitaan vain lasipurkki, joka on paras astia, vaikka kaupoissa onkin tarjolla monenlaisia idätysastioita, sekä harsokangasta, vaikkapa kaupan kestohedelmäpussi, kumilenkki ja purkin kansi myöhempää säilytystä varten. Mutta sellaisiakin kasveja on, esimerkiksi basilika. – Idut vaativat myös lämpöä, happea ja kosteutta sekä vähän huolenpitoa. Vaarana on, että huuhtelu unohtuu tai koko asia unohtuu, Uski neuvoo. Ituja ja versoja voi syödä sellaisenaan, lisätä lämpimiin ruokiin, salaatteihin tai voileivän päälle. Hänen mukaansa ituasteelle ehdittyään kasvin aihe on runsaimmillaan elämää ja myös ihmisen käyttöön sopivia vitamiineja, kivennäisaineita, valkuaista ja sokeria. – Suurin osa siemenistä itää pimeässä. Mainio paikka on astiankuivatuskaappi. Vasta kosteus ja lämpö herättävät kuivan siemenen ja aineiden muuttuminen alkaa, Uski sanoo. Varsinkin B1-vitamiinia iduissa on runsaasti ja B12-vitamiinia ihmisellekin riittävä määrä. – Siementen huuhtelu pari kolme kertaa päivässä on tärkeää, samoin niiden säilytys ilmavassa paikassa. Valossa ituihin muodostuu lehtivihreää ja maku voimistuu, Uski sanoo. Idätettyinä siementen proteiinipitoisuus kohoaa. Lisäksi ituihin muodostuu elimistölle välttämättömiä aminohappoja. Idättämistä Uski kuvaa helpoksi. Versokasvatus eroaa idättämisestä siinä, että versot haluavat valoa, jotta ne pystyvät tuottamaan lehtivihreää. Tuore ja terve siemen tai papu itää varmasti. ynnä muut aineet ovat ikään kuin kuolleessa olotilassa. Lisäksi voi kokeilla soija– ja adukipapuja sekä kikhernettä, mutta ne täytyy itämisen jälkeen kiehauttaa. Niillä voi myös koristella ruoka-annoksia. Idätys pimeässä, versoille valoa Periaatteessa lähes kaikki syötäväksi tarkoitetut siemenet ovat sellaisia, että niitä voi idättää ravinnoksi kotona tavallisessa huoneenlämmössä ilman auringonvaloa tai omaa puutarhaa. Lämpimässä idut kasvavat nopeasti, viileässä taas hitaammin. Itäneessä siemenessä C-vitamiinin määrä moninkertaistuu ja entsyymit lisääntyvät. Kun ituja kasvatetaan pimeässä, ne jäävät vaaleiksi ja miedon makuisiksi. Terveellisen ja lähellä tuotetun ruumiin ravinnon lisäksi saa henkistä ravintoa, kun pääsee läheltä seuraamaan kasvun ihmettä, kannustaa Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Katja Uski. – Paras leipäkin syntyy pitkään liotetuista ja mieluiten idätetyistä jyvistä, ja kun leipä paistetaan alhaisessa lämpötilassa tai kuivataan, Uski sanoo. Siemeniä hankkiessa kannattaa suosia luomua. Lisäksi idut takaavat A-, E– ja D-vitamiinien saannin
Huuhtele liotetut siemenet päivittäin useampaan kertaan. Kädet ja astiat ovat puhtaita ja ituja huuhdellaan useita kertoja päivässä. Kauneimpia on punajuuren versot. Useimmat siemenet itävät 2–3 päivässä. Laita siemenet idätysastiaan. Leikkaamisen jälkeen versot eivät enää jaksa kasvattaa uutta satoa, vaan kasvusto multineen heitetään kompostiroskiin. Käytä vettä nelinkertainen määrä siemeniin verrattuna. Kaalikasvit ovat hitaimpia. Siihen on jo syntynyt yhteyttämistuotteita ja lehtivihreää, mutta samalla siinä on yhä mukana siemenen koko paketti, Katja Uski sanoo. Kun ne alkavat kasvattaa varsinaisia lehtiä, maku heikkenee. – Verso on mahtava vitamiinipommi. Lähes kaikkia myrkyttömiä siemeniä voi idättää ravinnoksi. HE Kasveja versokasvatukseen : Auringonkukka, mieto ja rapea : Daikonretiisi, kirpakan mausteinen : Herne, mieto, mehukas ja koristeellinen : Mangoldi, terveellinen ja kaunis, maistuu punajuurelta : Parsakaali, hyvin terveellinen : Punajuuri, terveellinen ja kaunis : Retiisi, kirpakan mausteinen : Retikka, kirpakan mausteinen : Sinappikaali eli rucola, kirpakan pähkinäinen : Vihanneskrassi, kirpakan mausteinen, luonnon antibiootti : Sango, kirpakka ja värikäs Mitä voi idättää. Syömistä varten versot leikataan saksilla ja huuhdellaan lävikössä. Ei kannata kasvattaa liian suuria määriä kerrallaan. Huuhtele siemenet. Heitä liotusvesi pois tai käytä se kukkien kasteluun. Kaupoista on myös saatavilla käteviä lasisia tai muovisia purkkeja tai lokerikkoja, jotka on suunniteltu idättämistä ja versotusta varten. Ne ovat ihanan tummanpunaisia ja piristävät mitä ruokalajia tahansa. Huuhteluun kannattaa käyttää haaleaa vettä, viimeiseksi lyhyesti kylmää vettä muutaman sekunnin ajan. Niillä menee aikaa noin 4–5 vuorokautta. Näin idätetään siemeniä – Idut ja versot ovat sekä silmien että vatsan ruokaa. Liota siemeniä koosta riippuen 4–8 tuntia tai yön yli. Herneistä on helppo aloittaa. Eri lajikkeita yhdistelemällä syntyy upeita makuja värikokonaisuuksia. 24 H yvä E lämä ’’Kauneimpia ovat punajuuren versot.’’ Idättäminen on helppoa ja turvallista, kun huolehtii hyvästä hygieniasta. Idätykseen sopii hyvin puhdas lasipurkki ja pala hengittävää harsoa, vaikkapa kaupan kestohedelmäpussi, jolla purkin suuaukko peitetään tiiviisti. Kuvassa parsakaalin ituja. Säilytyksessä ituja ei enää huuhdella. Idätykseen sopivat esimerkiksi: : Auringonkukansiemenet : Herne : Linssi : Mung-Papu : Persianapila : Sarviapila : Seesaminsiemen : Sinimailanen : Vihanneskrassi : Viljat. – Versot ovat parhaimmillaan nuorina, sirkkalehtiasteella. Ravintoarvoltaan se on ituakin parempi. Liian kylmä vesi hidastaa itämistä. Säilytä valmiita ituja kannellisessa astiassa jääkaapissa. Jos käytät lasipurkkia, peitä suu harsolla ja laita purkki suupuoli alaspäin esimerkiksi astiankuivauskaappiin, jotta ylimääräinen vesi valuu pois ja siemenet saavat ilmaa. Valitse mieluisat siemenet. Käytä ne muutaman päivän sisällä
Liotusveden ja siemenien suhde: yksi osa siemeniä ja neljä osaa vettä. Valitse mullaksi hyvää multaa, mieluiten luonnonmukaisesti tuotettua tai kalkittua turvetta. Lisää päälle siemensekoitus. Liika märkyys on pahasta, sillä juuriston on saatava happea. Siementen päälle ei laiteta multaa, vaan kylvös peitetään pimeäksi mustan ja rei’itetyn muovin avulla. H yvä E lämä 25 Tuoremysli 1/2 dl idätettyä vehnää 1 tl liotettuja luumuja (rusinoita, taateleita, viikunoita) 1 rkl kuorittuja ja liotettuja auringonkukansiemeniä 1 tl idätettyjä vihreitä linssejä 1 hedelmä (omena, banaani, päärynä) Kuori hedelmä ja leikkaa paloiksi. Kastelu onnistuu parhaiten suihkepullon avulla. Tuula Solmela Hautausneuvoja, Kaikki saman katon alta Hautaustoimisto Kaarna • Tarjoamme monipuolisen valikoiman arkkuja ja uurnia • Hoidamme perunkirjoitukset ja hautakivikaiverrukset • Palvelemme puhelimessa, kasvokkain ja verkkokaupassa Kysy lisää! 0500 406 408 toiveet hautajais. Peite poistetaan ja viljelmä siirretään valoon. Syksyja talvisaikaan tarvitaan lisävaloa kasvilampuista, loisteputkivalaisimista ja energialampuista. Tasainen kosteus on onnistuneen kasvun edellytys. Viljelmän peittämiseen tarvitaan mustaa muovia. Tämän jälkeen siemenet kylvetään laakeaan reunalliseen astiaan, johon on laitettu kosteaa multaa parin senttimetrin paksuinen, tasainen kerros. Näin kasvatat versoja Versokasvatukseen ei välttämättä tarvita multaa, vaikka moni kasvattaakin versoja mullassa. Isoja siemeniä kannattaa liottaa koko vuorokausi. Siemeniä liotetaan lasipurkissa yön yli. Kylvöstä pidetään lämpimässä paikassa. Jos siemenet on idätetty, oraat nousevat pintaan noin 2–3 vuorokauden kuluttua ja nostavat peitettä ylös. Noin viikon kuluessa versot ovat syöntikelpoisia. Kylvös kasvellaan perusteellisesti. Aamupuuro 2 dl idätettyä vehnää 1/2 l lähdevettä 1/2 dl liotettuja luumuja (rusinoita, taateleita, viikunoita) tai 1 banaani Jauha kaikki ainekset tehosekoittimessa, hedelmät liotusvesineen. Liotuksen jälkeen siemenet huuhdellaan tiheäverkkoisessa siivilässä. Kasvatusalustaksi käy reunallinen tarjotin tai muu laakea astia. Itujuoma kaksi annosta 3 dl vehnänituja 3 dl vettä 1 tl merileväjauhetta Sekoita idut ja puolet vesimäärästä tehosekoittimessa. Pureskele huolellisesti. Ensimmäisen viljelmän voi tehdä kostean talouspaperin päälle, vähän samaan tapaan kuin idättäisi siemeniä. Lisää vettä tarpeen mukaan. Lisää loppu vesi ja mausta merileväjauheella. Jos versojen kasvua halutaan nopeuttaa, siemeniä voidaan idättää lasipurkissa vuorokausi idätysohjeen mukaan
26 H yvä E lämä G eenitutkimuksen viime aikaisen kehityksen myötä on monien yleisten tautien sairastumisriskin arvioimiseksi pystytty kehittämään niin sanottuja polygeenisiä riskisummia eli tehokkaita algoritmeja, jotka huomioivat satojatuhansia riskiin vaikuttavia geneettisiä tekijöitä. Kuva: GeneRISK-tutkimus, Helsingin yliopisto. Ymmärrettävää tietoa Erityisesti genomitietoon perustuvan riskiarvion kommunikoimista on pidetty lähtöTieto perinnöllisestä riskistä saa elämäntapamuutoksiin Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että tieto perinnöllisestä riskistä sairastua sepelvaltimotautiin motivoi elämään terveemmin. GeneRISK-tutkimuksen kulkua ja tuloksia havainnollistava infograafi. Koska esimerkiksi sepelvaltimotaudin puhkeamisriskiin voi lääkityksellä ja omilla elintavoillaan merkittävästi vaikuttaa, tieto henkilökohtaisesta sairastumisriskistä voi olla yksilölle tärkeä motivoiva tekijä, vaikka pitkäaikaisten elintapamuutosten tekemisen tiedetäänkin olevan vaikeaa. Tiedon saamisen merkitystä ei ole aiemmin näin laajasti tutkittu. Tutkimus on ensimmäinen laajamittainen perinnöllisen ja perinteisen riskiarvion yhteisvaikutuksia elintapoihin selvittänyt tutkimus maailmassa. Helsingin yliopiston koordinoiman GeneRISK-tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, vaikuttaako tutkimuksen osallistujille kerrottu sepelvaltimotaudin todettu riski heidän terveyskäyttäytymiseensä. Tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen osallistui noin 7 000 45-64-vuotiasta henkilöä Kymenlaaksosta ja pääkaupunkiseudulta ja puolentoista vuoden jälkeen toteutetulle seurantakäynnille noin 5000 osallistujaa
Tästä ryhmästä 43 prosenttia oli joko laihduttanut, lopettanut tupakoinnin, keskustellut lääkärin kanssa tai osallistunut verkkovalmennusohjelmaan. Osallistujien mielestä KardioKompassi oli helppokäyttöinen ja hyödyllinen tapa saada tietoa omasta sairastumisriskistään. H yvä E lämä 27 kohtaisesti vaikeana ja sen on oletettu vaativan henkilökohtaista ohjausta. – Yhtenä tutkimuksemme päätavoitteena oli kehittää tapoja välittää tällaista riskitietoa mahdollisimman ymmärrettävässä muodossa suoraan kansalaisille, kertoo tutkimuksesta vastannut Elisabeth Widén Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM). Myös elintapamuutoksiin liittyvät tulokset olivat lupaavia. Tutkimuksessa kartoitettiin myös osallistujien mielipiteitä riskitiedon hyödyllisyydestä ja sen hyödyntämisestä terveydenhuollossa. Vaikutuksia käyttäytymiseen GeneRISK-seurantatutkimuksen perusteella yhdeksän kymmenestä osallistujasta koki, että tieto sairastumisriskistä motivoi heitä pitämään parempaa huolta terveydestään. Tutkittavista lähes jokainen piti geneettisiä tekijöitä tärkeinä sydäntaudin riskiä arvioitaessa. Lisäksi tiedostettiin, että omilla toimilla on mahdollista alentaa sairastumisriskiä. – Osallistujat näkivät geneettisen riskin yhtenä tekijänä muiden joukossa ja tämä näkyi myös siinä, että kohonnut geneettinen riski kannusti terveyttä edistäviin toimiin samaan tapaan kuin muut riskitekijät. Lähes 90 prosenttia osallistujista koki sovelluksen kautta saamansa riskitiedon ymmärrettäväksi. Jopa 75 prosenttia tutkittavista oletti hoitavien lääkäreiden osaavan hyödyntää uutta polygeenistä riskitietoa. HE ’’Tutkittavista lähes jokainen piti geneettisiä tekijöitä tärkeinä sydäntaudin riskiä arvioitaessa.’’. Erityisen paljon terveyskäyttäytymiseen liittyviä positiivisia muutoksia nähtiin suuressa sairastumisriskissä olevilla henkilöillä. Kaikista osallistujista lähes 10 prosenttia oli onnistunut pudottamaan painoaan ja joka kymmenes tupakoitsija oli lopettanut tupakoinnin. Interaktiivisen käyttöliittymän avulla käyttäjä voi myös itse helposti testata elintapamuutosten, esimerkiksi tupakoinnin lopettamisen, vaikutusta riskiennusteeseen. Tutkimusryhmän kehittämä KardioKompassi®-sovellus tulkitsee käyttäjälle hänen henkilökohtaisen riskinsä sairastua sepelvaltimotautiin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tulokset kannustavat arvioimaan henkilöiden sairastumisriskiä nykyistä kattavammin myös geneettinen riski huomioiden, sanoi tutkimusta johtanut professori Samuli Ripatti Helsingin yliopistosta
Minä en tuntenut mitään oireita moneen päivään. Perhe eristäytyi kotiin heti, ja ystävät toivat ruokakasseja ovelle. – Poika oli lähes 40 asteen kuumeessa ja käytännössä hän vain nukkui kaksi vuorokautta, mutta se oli sitten siinä. Olin saanut testituloksen tiistaina, ja vielä perjantaina tein lumitöitä takapihalla, Eija kertoo. Myös perheen 17-vuotias poika kävi heti testissä ja sai positiivisen tuloksen. Hän on kyennyt palaamaan töihin, mutta kärsii edelleen pitkän koronan oireista. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Eija Ahonlinna ja Tarja Pitkänen K un nummelalainen Eija Ahonlinna viime keväänä lähti viemään nuhaista 13-vuotiasta tytärtään koronatestiin ja testautti samalla itsensäkin, ei hän arvannut, mitä hänellä olisi edessä. Hän oli tehoosastolla viisi päivää.. Maku– tai Delta iskee usein pahasti keuhkoihin, niin Eijallakin. Tyttärellä oli nuha, josta seurasi poskiontelotulehdus, mutta ei hän hirveän kipeä ollut. – Tyttären tulos oli negatiivinen, mutta minun olikin positiivinen, Eija kertoo. 28 H yvä E lämä Korona vei teholle, oireita on vieläkin Eija Ahonlinna sairastui viime keväänä rajuun koronaan, joka vei hänet teho-osastolle. Tyttären testi oli positiivinen vasta seuraavalla viikolla, neljännellä testauskerralla. Oireet alkoivat rajuina Mutta lauantaina alkoivat Eijan rajut oireet: tuli todella repivä yskä ja kova hengenahdistus. Lämmönnousu oli vain lievää
H yvä E lämä 29 ® – Vaikka olen ollut aikaisemminkin positiivinen ihminen, osaan nyt nauttia asioista eri tavalla ihan arjen tasolla, toteaa Eija Ahonlinna vakavan koronasairauden jälkeen.
Rokotuksia kukaan perheestä ei ollut saanut, eikä olisi voinutkaan saada, koska tuolloin rokotettiin vasta riskiryhmäläisiä ja ikäihmisiä. He olivat eristyksessä, eivätkä saaneet mennä esimerkiksi isänsä luokse. – Nyt puhutaan ”vain flussasta”, ja ihmiset ovat unohtaneet, millaisia ne alkuperäiset koronavariantit olivat. Eija on aina harrastanut liikuntaa monipuolisesti ja pitänyt terveydestään huolta. – Onneksi lapseni olivat jo sen ikäisiä, että he pärjäsivät kotona keskenään. – Yhden kerran minulta lähti täysin kuulo vasemmasta korvasta, ja myös vasemmassa silmässä oli omituisia tuntemuksia, ihan kuin sitä viillettäisiin. Kolmantena päivänä Eija meni vielä illansuussa suihkuun. Lähellä asuva isä kyllä kävi viemässä heille ruuat ja lääkkeet ja piti muutenkin yhteyttä. – Kun minulla ei vielä perjantaina ollut oireita, olimme sopineet, ettei viikonloppuna tarvitse soittaa. Mitään aikaisempia sairauksia hänellä ei ole, eikä hän ole koskaan tupakoinut. Jos silloin yöllä olisin jaksanut ottaa yöpöydältä puhelimen, olisin soittanut ambulanssin, mutta en kyennyt. Eija laitettiin eristyshuoneeseen, jossa hän vietti pari päivää käytännössä itsekseen. Haukoin henkeäni, ja tuntui, etten saa happea. Eristyshuoneessa yksin Lohjan sairaalassa ei ollut koronaosastoa. Kun hoitaja maanantaina soitti, Eija kertoi olevansa todella sairas, mutta uskoi pärjäävänsä seuraavaan päivään, jolloin terveyskeskuksessa olisi hänelle lääkäriaika. Huonot hapetusarvot Terveyskeskuksen koronahoitaja oli siihen aikaan lähes päivittäin yhteydessä sairastuneisiin. Mutta sitten tuli kova väsymys. Aamulla Eija jaksoi mennä suihkuun, pukea päälleen ja lähteä terveyskeskukseen. – Mutta siitä tuli haastava vuorokausi. Korona aiheutti keuhkokuumeen molempien keuhkojen alalohkoihin. Korona on usein sahaavaa – kunto voi romahtaa nopeasti, mutta välillä vointi voi olla hetkellisesti parempi. Keuhkoihin jäi muutoksia ja arpikudosta. hajuaistia Eija ei menettänyt, eikä vatsavaivoja ollut. Yskä oli aivan järkyttävä. Kammottava yö kului lopulta jotenkin. Sairastamamme delta ei ollut flunssan kaltainen, kuten omikron-muunnos näyttää usein olevan. – Nukuin, mutta havahduin niin hirvittävään yskänpuuskaan, että en saanut hengitettyä ollenkaan.. Pari kertaa pyydettiin kaiuttimen kautta, että mittaisin verenpaineen itse, eivätkä hoitajat edes tulleet huoneeseen. Terveyskeskuksessa todettiin, että veren happisaturaatio oli liian matala. Sairastuessaan koronaan hän oli 48-vuotias. Kun keuhkoröntgenissä näkyi keuhkokuume, totesi infektiolääkäri, että Eija on siirrettävä Lohjan sairaalaan. 30 H yvä E lämä Eijan keuhkot ennen (vas) ja jälkeen koronan. – Kerran päivässä hoitajat pukivat suojavaatetuksen päälleen ja tulivat mittaamaan verenpaineen ja happisaturaation. Eija sai heti happiviikset ja pian maskin, jonka kautta voitiin antaa enemmän lisähappea
Hänet piti myös nesteyttää kolme kertaa, sillä kehon lämmönsäätely oli sekaisin ja hän hikoili runsaasti. – Tärkeimpiä ovat hapetus ja verenohennus, sekä alkuvaiheessa kortisoni. H yvä E lämä 31 ® ’’Saatan olla menossa jonnekin, mutta yhtäkkiä en tiedäkään, mihin.’’ Sairaala-aikana Eijalla oli kanyyleita ja niistä lähteviä letkuja molemmissa käsissä. Sitten lähti taju. Lapsetkin olivat huolissaan. – Olin hereillä, joten näin ja kuulin, mitä tapahtui. Jos keuhkokuvassa silloin olisi näkynyt viitteitä alkavasta veritulpasta, Eija olisi jouduttu nukuttamaan teholla. En voinut tietää, nukutetaanko minut, tai muistanko muutenkaan. – Minulla oli omituinen olo, sellainen euforinen, ikään kuin olisin jo ollut lähtemässä täältä. – Minullekin tuli hyytymiä verenohennuslääkkeestä huolimatta. Eija ehti painaa hälytysnappia, ja muistaa kuulleensa hoitajan sanovan: hoitaja tässä. Delta iskee usein pahasti keuhkoihin, niin Eijallakin. Ajattelin vain, että nyt kuolen. – Minulla oli molempien keuhkojen alalohkoissa keuhkokuume. Totta kai tulin siinä miettineeksi, olenko itse seuraava lähtijä. Vieressä menehtyi potilaita Seuraavana iltana Jorvissa Eija sai jälleen tukehtumiskohtauksen, ja hänet vietiin teho-osastolle. – Kaikki oli sairaala-aikana sekavaa, ja siellä hävisi ajantajukin. En tuntenut pelkoa enkä surua, en enää kipuakaan. Molemmat miehet menehtyivät seuraavien päivien aikana. Jorvin teho-osastolla Eija kuuli verhon takaa muiden potilaiden menehtyvän. – Viitteitä veritulpasta ei ollut, mutta keuhkoissa oli reikiä, joiden lääkärit sanoivat olevan eräänlaisia rispausreikiä. Eijan sairaalareissu kesti päivää vaille kaksi viikkoa, ja siitä viisi päivää teho-osastolla. Korona supistaa verisuonia ja aiheuttaa hyytymiä. Vain oireita voidaan hoitaa Täsmälääkitystä koronaan ei ollut eikä ole vieläkään, voidaan hoitaa vain oireita. Hän sai lisähappea koko sairaala-ajan. Seuraava muistikuva Eijalla on siitä, että ympärillä oli paljon väkeä: lääkäri ja hoitajia sekä ambulanssimiehet. Eija siirrettiin Espooseen Jorvin sairaalaan koronaosastolle. Huoneessa oli Eijan lisäksi kaksi miestä ja yksi nainen
Joka suupalaa varten piti nostaa maskia, ja silloin koneet huusivat, kun hapetusarvot putosivat heti. – Mutta sisuunnuin ja ajattelin, että vielä muutama kuukausi sitten luulin, etten jaksaisi enää koskaan, ja nyt jaksoin jo vähän. – Ruokailu oli vaikeaa, kun oli kaikki ne piuhat ja kanyylit, happiviikset ja happimaski. Nyt on vain mentävä pienin askelin eteenpäin. – Saatan olla menossa jonnekin, mutta yhtäkkiä en tiedäkään, mihin. – Jokaisen suupalan jälkeen piti hengitellä pitkään, ennen kuin uskalsin ottaa seuraavan. 32 H yvä E lämä – Koronalle on tyypillistä parempien ja huonompien päivien vuorottelu. Mutta korona osoitti oikullisuutensa. jälkeenpäin mitään, jos taudista selviän. Nyt Eija kirjoittaa muistiin kaikki tärkeät asiat. Sitähän se on minulla vieläkin näiden pitkäaikaisoireiden kanssa, sanoo Eija Ahonlinna. Kuntoutuminen hidasta Sairaalasta palattuaan Eija ei kuntoutunut niin hyvin kuin olisi toivonut. Puhuminenkin rasittaa. Hän voi myös pitkälti itse aikatauluttaa työtään, joten hän välttää sellaisia päiviä, jolloin pitäisi kiireellä rynnätä paikasta toiseen. Nyt Eija on päässyt Meilahteen HUS:in Long Covid -klinikalle, jossa tutkitaan pit. Vajaa vuosi sitten hankitut silmälasit eivät enää riittäneet, vaan piti hankkia vahvemmat. Klinikalla tutkimuksissa – Nummelan terveyskeskuksessa sekä infektiolääkäri että hoitajat huolehtivat minusta todella hyvin, ja Jorvin koronaosastolla oli hyvä ja osaava hoito. Väsymys, muistiongelmat ja hengityksen outous jatkuvat yhä, kun on kulunut yksitoista kuukautta sairastumisesta. Vähitellen kunto kuitenkin parani, ja puolen vuoden sairasloman jälkeen Eija palasi työhönsä kiinteistönvälitysalalle. – Ajattelin, että 15 minuuttiakin riittäisi. – Hengittäminen tuntuu erilaiselta kuin ennen sairastumista. Vasta sitten, kun lämpötila laski, alkoi olo parantua. Otin kuvia, että minulle jää jonkinlainen aikajana tapahtumista. – Väsymys on pahentunut alkusyksyn jälkeen. Ja minulla on tätä ennen aina ollut hyvä muisti. Välillä minulle tulee kummallisia huokailuja, joita en aina edes itse huomaa. Saunaan Eija ei voinut kuvitellakaan menevänsä – tuntui, että heti leikkaa kurkusta kiinni. – Se on minulle kunnia-asia. Ennen koronaa Eija teki kymmenen kilometrin kävelylenkkejä ja treenasi salilla. Jaksoin sen, mutta seuraavana aamuna sitten totesin, että liikaa sekin oli. Teholla lääkärit kertoivat, että jos Eija olisi sairastunut koronaan jo edellisenä vuonna ensimmäisten joukossa, olisi ollut epävarmaa, olisiko häntä kyetty pitämään hengissä. Kolmas annetaan aikaisintaan maaliskuussa. Liian kova rutistus kostautuu seuraavan päivän väsymyksenä. Kun hän loppusyksystä meni salille, juoksumatolla tuntui kahden minuutin jälkeen, ettei treenaaminen onnistu. Hän huomasi kotiuduttuaan myös, että näkö on huonontunut. Hengittäminen erilaista Ensimmäisen koronarokotteen Eija sai syyskuussa, puoli vuotta sairastumisen jälkeen ja toisen siitä kuuden viikon kuluttua. Myös muisti on huonontunut. Joskus kysyn lapsilta saman asian moneen kertaan. Sain voimaa siitä ajatuksesta. Selviydyn hyvin, kun olen etsinyt uusia tapoja toimia. – Niin kauan kuin oli kuuma kesä, minusta tuntui, ettei toipuminen edennyt lainkaan. Työn Eija on haasteista huolimatta pystynyt hoitamaan. Samoin saatan muistaa keskustelleeni jonkun kanssa, mutta en muista, mitä on puhuttu
– Minuun on tullut paljon enemmän joustavuutta ja hyväksyntää monille asioille. Lisäksi tavataan rintatuntemuksia, hengenahdistusta, päänsärkyä, lihaskipuja ja muita kroonisia kipuja, huimausta ja sydämentykytystä. Oireet tyypillisesti uusiutuvat parempien jaksojen jälkeen. Uupumus ei ole luonteeltaan vain väsymystä, vaan energian puutetta, kyvyttömyyttä suoriutua normaaleista askareista, ja epämiellyttävä olotila, joka ei yleensä lievity levolla. Tottakai suunnittelen vieläkin monenlaista, mutta elän silti enemmän hetkessä. Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireita ovat muun muassa uupumus, muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet, päänsärky, yskä, hengitysvaikeudet, rytmihäiriötuntemukset sekä lihaskivut ja muut pitkäkestoiset kivut. Ei tiedetä sitäkään, lyhentääkö tämä elinikääni. Mutta tammikuussa sain luvan lentämiseen ja kävin Kanarialla. Ajatusmaailma muuttui Elokuussa Eijalle vielä sanottiin, ettei hän saa lentää. Tavallisin jälkioire on uupumus. Oli tunteikas hetki, kun ensimmäisen kerran menin siellä aurinkotuoliin. Tuoreimpien tutkimusten mukaan se saattaa aiheuttaa aivoissa Alzheimerin taudin kaltaisia oireita. Tyypillisesti oireita esiintyy useissa elimissä samanaikaisesti. – Enkä myöskään hermostu pienistä. Pitkäaikaisoireiden mekanismi on edelleen osittain epäselvä, mutta elinvaurioiden lisäksi siihen saattaa liittyä kroonisen tulehduksen piirteitä, autoimmuunireaktioita, joissa viruksen aktivoima puolustusjärjestelmä saa elimistön hyökkäämään omia kudoksiaan vastaan. Useimmilla oireet lievittyvät kuukausien kuluessa. Viimeksi otetuissa verikokeissa ei näy mitään poikkeavaa. – Eikä minulla enää ole kiire mihinkään. Jos on kotiin tullessa kasa kenkiä eteisen lattialla, siirrän ne sivuun tai loikkaan yli: onhan maailmassa vakavampiakin asioita kuin hujan hajan olevat tavarat. On arvioitu, että noin kolmasosalla koronaan sairastuneista osa oireista jatkuu yli kolme kuukautta. – Olen aina ollut innokas matkustamaan, ja mietin, ovatko jatkossa mahdollisia vain automatkat. Long Covid, pitkä korona kittyneestä koronasta kärsiviä potilaita yksilöllisesti. Toiseksi yleisimpiä ovat kognitiiviset häiriöt, kuten muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet, joita monet potilaat kuvaavat aivosumuksi. – Oletusarvo on, että muistioireeni ovat koronan aiheuttamia, mutta halutaan tutkia, onko päässä joitakin mikrovuotoja tai muita muutoksia. HE ’’Onhan maailmassa vakavampiakin asioita kuin hujan hajan olevat tavarat.’’. Pitkäaikaisoireita esiintyy kaikissa ikäryhmissä ja myös lieväoireisen taudin sairastaneilla. H yvä E lämä 33 Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireista, ’’pitkästä koronasta” tai “Long Covidista” puhutaan, kun oireet ovat kestäneet yli kolme kuukautta. Täsmällistä hoitoa ei tunneta, vaan hoito on oireenmukaista. – Nyt tutkitaan, millä tasolla korona kehossani vaikuttaa. Lukuisia muita sydänja hengityselimistön, hermoston, vatsan alueen, hajuaistin, silmien tai ihon oireita on kuvattu koronan pitkäaikaisoireena. – Nykyisin eletään kiireessä ja suunnitellaan eteenpäin sitä ja tätä. – Vaikka yhdistäviä tekijöitä on, pitkään koronaan sairastuneilla on myös erilaisia oireita. Covid-19 -viruksen tiedetään kykenevän aiheuttamaan kudosja elinvaurioita, verisuonten muutoksia ja veritulppia. On edelleen paljon sellaista, mitä koronasta ei tiedetä. Sairastuminen toi oman kuolevaisuuden konkreettisesti lähelle – ja sen tietoisuuden, että todennäköisesti edessäpäin on aikaa vähemmän kuin takana. Keuhkoihin jäi muutoksia ja arpikudosta, ja vain aika näyttää, minkä verran keho niitä korjaa. Toivon, että vielä tulee aika, jolloin ei tarvitse huomata eikä ajatella hengitystä. Lähde: Lääkärikirja Duodecim, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri, dosentti Helena Liira. Happisaturaatio on nyt kunnossa. Seuraavaksi Eijalla on edessä pään magneettikuvaus. Myös mielenterveyden häiriöitä, etenkin ahdistuneisuutta, on kuvattu pitkäaikaisoireissa. Ylipedanttius on poissa. – Puhallustesteissä olen nyt viitearvoissa, mutta se ei tarkoita, että olisin omissa, koronaa edeltäneissä arvoissani. Korona muutti Eijan ajatusmaailmaa. Nyt tiedän, että monessa tekemisessä vähempikin riittää. Tunnen, että olen täällä jatkoajalla. Koronaviruksen pitkäaikaisoireille on tavallista, että ne vaihtelevat
Sekä Aunen että Karin elämä muuttui äkisti. Toisensa he tapasivat seurakunnan sururyhmässä. Yksinolo oli oudointa pitkän yhteisen taipaleen jälkeen. Sain hänet istumaan olohuoneen tuoliin ja totesin, että puhe oli jo puuroista. Paikalle tuli ambulanssin lisäksi myös lääkäri, ja tilanne eteni nopeasti. Minä menin pian, uutisten jälkeen, perässä ja ehdin lukea sivun verran kirjaa, kun vaimo sanoi, että päänsärky räjähti ihan hirvittäväksi. – Hän otti särkylääkkeen ja meni sänkyyn. Hänet vietiin tajuttomana Töölöön, neurologian teho-osastolle. He jäivät leskiksi viikon välein. 34 H yvä E lämä I han tavallisena tammikuun lopun pyhäpäivän iltana Kari Eerolan Lea-vaimo totesi, että päätä särkee. Teksti ja kuvat: Mari Ahola-Aalto Surusta versoi uusi onni Parisuhde. Vaimo meni tajuttomaksi, häntä elvytettiin ja hänelle asennettiin hengitysputki
Viikon päästä sunnuntaina Aune Kärkkäinen palasi avantouinnin SM-kisoista Turusta kotiin ja löysi miehensä Pertin kuolleena pariskunnan sängystä. H yvä E lämä 35 ® – Lääkäri soitti ja kertoi, että tilanne on erittäin vakava, vaimollani oli massiivinen aivoverenvuoto. – Pertti oli käynyt joka-aamuiseen tapaansa avannossa, ja hänellä oli varmasti ollut huono Aune Kärkkäisen ja Kari Eerolan suhteessa kantava asia on toisen kunnioitus.. Lääkärit päättivät odottaa aamuun. Tapahtumat ja vaimon menetys olivat Karille järkytys, vaikka Lea-vaimo oli sairastunut kaksi kertaa aikaisemminkin vakavasti. Aivoissa oli yhdeksän sentin levyinen verenpurkauma, eikä mitään ollut tehtävissä. Kuolinsyy oli sydäninfarkti. Kun olin jo kotona, lääkäri soitti ja kertoi, että Lean omat elintoiminnot olivat kaikki loppuneet. – Lähdimme tyttärien kanssa perässä sairaalaan ja näimme, että äidin ja vaimon elämänlanka oli jo katkennut, mutta kone piti hänet hengissä. Ammattilaisten arvion mukaan Pertti oli saanut kohtauksen 2-3 tuntia ennen Aunen kotiintuloa. – Ajattelimme, että ehkä ne olisivat jo tässä kaikki, mutta niin ei sitten ollut. Aamulla lääkäri kertoi, että oli tehty päätös vaimon irrottamisesta hengityskoneesta. He odottivat, että ehdimme jättää hänelle jäähyväiset
Meillä on kummallakin eletty elämä takanamme, emmekä ala verrata toisen tekemisiä entisen vaimon ja miehen tekemisiin. Aune arvelee, että pohjoiskarjalaisella perimällä oli varmasti osuutensa asiassa. – Mitä ihmiset sanovat, kun rupesimme näin äkkiä yhtä pitämään. Kari oli vaimonsa kanssa vieraillut päiväkodissa isovanhempien päivänä. Aunea ja Karia askarrutti suhteen aloittaminen, kun puolisojen kuolemasta oli kulunut alle vuosi. Perhe: 1970 ja -84 syntyneet tyttäret ja 1971 syntynyt poika, 6 lastenlasta ja 6 bonuslastenlasta lasten puolisoiden aikaisemmista liitoista Harrastukset: liikunta, retkeily, avantouinti, metsästys, vapaaehtoistyö Motto: Onnellisinta on olla onnellinen. Totesimme, että syksyllä alkava ryhmä voisi olla sopiva. Pappi löytyi ja keskusteluissa tuli esille myös sururyhmä. Kukaan ei tosin sa’’Välillä tuli sellainen olo, että pitäisi saada jutella muidenkin kuin jälkikasvun kanssa.’’ Oli otettava kiinni pallosta, kun se pomppi kohti. Onko kulunut liian lyhyt aika. – Kertaakaan niin ei ole tehty, toteaa Aune. – En muistanut Aunea, mutta tytär kertoi, kuka hän on. Vaimoni oli ollut työssä seurakuntayhtymässä, siitä tiesin, että sellainen on. Oudointa Pertin kuoleman jälkeen oli Aunelle yksinolo. Avantouintikisoistakin kotiin tullessani löytyi jääkaapista Pertin tekemä lihakeitto, kuten oli sovittu. – Siitä se lähti pikku hiljaa, lyhyillä askelilla lähti, Kari muistelee. Kari Eerola 73-vuotias, syntyi 2.8.1948 Lahdessa, Asuu Vihdin Nummelassa Jäi leskeksi 27.1.2019 10 vuotta eläkkeellä Toimi taksiyrittäjänä Espoossa parikymmentä vuotta, kyllästyi siihen, vaihtoi alaa. – Lauteilla sanoin Aunelle, että eiköhän sovita, että tämä on loppuelämämme ensimmäinen päivä. – Kyllähän se oli aikamoinen tilanne, muistelee Aune. Aune ja Kari eivät tunteneen toisiaan ennakolta, mutta Karin tyttären lapset olivat hoidossa päiväkodissa, ja Aune oli lasten omahoitaja. Aune Kärkkäinen 69-vuotias syntyi 1.1.1953 Lieksassa asuu Vihdin Nummelassa Jäi leskeksi 3.2.2019 Lähihoitaja, viisi vuotta eläkkeellä, teki keikkatöitä päiväkodissa 68-vuotiaaksi saakka Perhe: 1974, -78 ja -84 syntyneet pojat, 6 lastenlasta Harrastukset: liikunta, retkeily, avantouinti, vapaaehtoistyö Syyskuussa alkaneessa sururyhmässä oli kahdeksan osallistujaa, Kari oli ainoa mies. Aune ja Kari kokivat suryhmässä toinen toisensa mukaviksi ihmisiksi. – Kun ollaan pitkään yhdessä, tottuu siihen, että toinen on siinä ja arkiset asiat rullaavat. Syksyllä sururyhmään – Olin tässä kevään yksikseni, en vielä tuntenut uudelta paikkakunnalta juuri ihmisiä. – Meninkin sitten kerran kirkkoherranvirastoon kysymään, olisiko paikalla päivystävää pappia. Asiat etenivät, Aune ja Kari tekivät ensitreffit saunan lauteille. Aune oli käynyt vuosia avannossa yhdessä miehensä kanssa, ja avantouinti oli kuulunut myös Karin elämään aikaisemmalla asuinpaikkakunnalla. – Ainakin oli aina asiaa jäädä sururyhmän jälkeen juttelemaan, nauraa Aune. – Jotakin sellaista kutinaa jota ei voinut raapia siinä tuntui, toteaa Kari. 36 H yvä E lämä olo, koska uimavehkeet olivat jääneet pussiin eteisen lattialle. Pertin veli kuoli parikymmentä vuotta aikaisemmin samalla tavalla äkilliseen sydänkohtaukseen kotonaan. Välillä tuli sellainen olo, että pitäisi saada jutella muidenkin kuin jälkikasvun kanssa, muistelee Kari. Jäi eläkkeelle huoltomiehenä
Aune ja Pertti muuttivat Pertin pikkusiskon houkuttelemina Nummelaan, pienemmälle paikkakunnalle Turusta vuonna 1974. Kun kaikki siellä itkevät, miten voimme tulla tällaista kertomaan. He myivät omakotitalonsa Kirkkonummelta ja muuttivat kerrostaloon. Aune ja Pertti Kärkkäisellä olisi tullut myöhemmin keväällä täyteen 48 vuotta avioliittoa. H yvä E lämä 37 ® nonut mitään, mutta itse sitä pohdimme. Ryhmän ohjaaja kertoi heti ensi kerrasta katsoneensa, että jotakin voisi olla, vaikkemme sitä itse ajatelleet. – Mietimme, miten kerromme asian sururyhmässä. Kukaan ei sanonut, että sellaista olisi. Ryhmässä oltiin kuitenkin iloisia ja ihmiset totesivat vähän jotakin tällaista ajatelleensakin. Vaimo ehti asua uudessa kodissa reilun puoli vuotta. Aune ja Kari käyvät heidän haudoillaan usein yhdessä. Kari muutti Nummelaan Lea-vaimonsa kanssa 2018, kun heidän kaksi tytärtään asuivat siellä jo perheineen. – Ikää alkaa olla sen verran, että kun pallo pomppii kohti, etkä ota siitä koppia, se menee Avantouinti ja sauna ovat kuuluneet Aunen ja Karin yhteiseen elämään alusta saakka. – Niin, onko tällaisessa tilanteessa olemassa määräaikaa, joka pitäisi olla yksin, pohtii Kari ja kertoo ottaneensa asian esille erilaisissa miesporukoissa ja useammankin papin kanssa. Mietittävää kuitenkin oli. Myös lapset olivat tyytyväisiä, ettei kummankaan tarvitse olla yksin, Aune pohtii. Ihmiset olivatkin yllättyneitä, mutta iloisia puolestamme. Lea ja Kari Eerola olisivat myöhemmin samana vuonna juhlineet sekä 50-vuotishääpäivää että vaimon 70-vuotispäivää. – Entiset kumppanit kulkevat mukana elämässämme, ja voimme hyvin puhua heistä, Kari sanoo. Lapset ovat ottaneet vanhempiensa uudet kumppanit hyvin vastaan. Emme ihan heti kertoneetkaan. Puolisot on haudattu samalle hautausmaalle 10 metrin päähän toisistaan. – Lapset ja lastenlapsetkin tulevat hyvin toimeen keskenään, sen verran, kun ovat näin korona-aikana tavanneet. Olihan kummallakin takanaan pitkä avioliitto. ’’Onko tällaisessa tilanteessa olemassa määräaika, joka pitäisi olla yksin?’’. Korkeimmat voimat mukana Aune ja Kari ovat nyt pitäneet yhtä reilut kaksi vuotta
Kari on iloinen Aunen sosiaalisuudesta. Avantosauna kutsuu viikoittain ja liikuntaa ja sosiaalista yhdessäoloa kertyy myös Vihdin Retkeilijöiden reissuilla ja tapahtumissa. – Oli itsellekin yllätys, että asiat menivät näin, pohtii Aune. – Emme ole vielä koskaan riidelleet. Karilla ja Aunella on kummallakin oma koti ja siellä oma elämä. Käymme harva se sunnuntai kirkossa ja joka ilta, kun menen nukkumaan yksin tai yhdessä Aunen kanssa, luen iltarukouksen. Päätämme tekemiset, menemiset ja muutkin asiat yhdessä. Seurakunnasta on tullut pariskunnalle myös paljon uusia ystäviä. Karin mukaan viime vuosina elämässä on käynyt selittämättömiä asioita, jotka ovat menneet oikein päin. Jotakin ihmeellistä siinä oli, sanoo Aune, jonka elämään uskonto on kuulunut lapsuudenkodista saakka. Yhdessä vaeltaen on tutustuttu Uudenmaan ja Hämeen kansallispuistoihin. – Joku tuntuu aina vähän nykivän naruista. Aune nauttii Karin aktiivisuudesta, sosiaalisuudesta ja positiivisuudesta. Yhteistä aikaa vietetään kesämökeillä Lieksassa ja Tammelassa. Ajattelemme asioista samalla tavalla ja tiedämme sanomatta, mitä toinen ajattelee ja mitä mieltä hän on asioista. – Ja oli tilanne mikä hyvänsä, Aune ei mene minun selkäni taakse piiloon. Kodeissa ”elävät” edelleen myös entiset puolisot. Kunto pysyy hyvänä päivittäisillä kävelylenkeillä, joskus yhteisillä, joskus kumpikin kävelee omia reittejään. Seurustelun myötä Aunen laajasta tuttavapiiristä on tullut myös Karin. Usko on itse kunkin henkilökohtainen asia. Aktiivinen ote elämään Aunea ja Karia yhdistää aktiivinen ote elämään. Eikä toista palloa välttämättä tule, Kari sanoo. 38 H yvä E lämä ohi, tai joku muu ottaa siitä kopin. – Ajatus siitä, että Aune muuttaisi minun luokseni tai minä Aunen kotiin, tuntuu vieraalta. HE Aune ja Kari (keskellä) olivat tammikuussa Vihdin Retkeilijöiden reissuilla Pajulahden liikuntakeskuksessa.. – Itse olen vähän surumielisyyteen taipuvainen, ja Karin positiivisuus, ja usein kuuluva kyllä se siitä -toteamus, nostavat mielialaa. Joko uskot tai et usko. Jos me joskus päätämme muuttaa yhteen, pitää ostaa uusi yhteinen asunto. – Minulle seurakunta on ollut vieras asia, mutta varsinkin Aunen myötä se on tullut lähelle. – Tuntui vahvasti, että korkeimmat voimat olivat tässä mukana. Karin kanssa on helppo olla, sanoo Aune. – Mutta mieli kypsyy tällaisissa asioissa hitaasti, toistaiseksi elämme näin, Kari hymyilee. Tärkeää on myös, että kaikista asioista voidaan puhua. Se on rauhoittava tekijä elämässä. Ei ole ollut aihetta. Karin mukaan parasta suhteessa on Aune, ihminen, johon hän voi luottaa. – Parasta on se, että meillä ”natsaa” niin hyvin yhteen
Hyviä proteiinin lähteitä ovat esimerkiksi erilaiset lihat, kala sekä maitovalmisteet. Sekä hiilihydraatteja että proteiineja tulisi saada päivän jokaisella aterialla Aamuja iltapaloilla proteiinin lähde voi olla kevyempi, kuten jogurtti tai viili, päivällä jokin runsaampi, kuten liha, kala tai kasviproteiinivalmiste. 4. Näin ei tule syötyä ilta-aikaan liian raskaasti. 6. VÄLTÄ LIIKAA ILTAJUOMISTA Sen lisäksi, että kofeiini ja alkoholi vaikuttavat uneen, voi liiallisella, erityisesti iltapainotteisella nesteiden nauttimisella olla unta häiritsevä vaikutus. 2. Iltapala, josta löytyy näitä molempia, on esimerkiksi leipä ja jogurtti, päivällisellä liha tai kasviproteiinivalmiste sekä riisi, pasta tai peruna. Hyvä määrä nesteitä on 1–2 litraa päivän aikana tasaisesti nautittuna. Jos ilta-aikaan juo runsaasti nesteitä, voi vessahätä valvottaa tai herättää pitkin yötä. SYÖ TARPEEKSI USEIN Ateriarytmi olisi hyvä pitää säännöllisenä läpi päivän. Hiilihydraattien kohdalla tulisi katsoa, ettei nauti liikaa sokeria tai vaaleita viljoja, kuten vehnäleipää tai vaaleaa pastaa. HUOLEHDI, ETTÄ SAAT TARPEEKSI KUITU PITOISIA HIILIHYDRAATTEJA JA PROTEIINIA Joka aterialla olisi hyvä nauttia kuitupitoisia hiilihydraatteja ja proteiinia. Rauhoita yksin syödessäsi hetki itsellesi ja jos syöt työkaverien kanssa, jutelkaa niitä näitä. Vältä siis napostelua ja pitkäksi venyviä ateriavälejä. 5. Terveystalon ravitsemusterapeutti Reija Männikkö kertoo, miten voit parantaa untasi ruokavalinnoilla. H yvä E lämä 39 1. Tryptofaanin tehokkaimman vaikutuksen saat, kun nautit proteiinipitoisten tuotteiden kanssa hiilihydraatteja. HE. Hiilihydraateista hyviä, kuitupitoisia esimerkkejä ovat ruisleipä, kauravalmisteet, täysjyväriisi ja -pasta, kasvikset, hedelmät ja marjat. – Ateriarytmi olisi hyvä pitää säännöllisenä läpi päivän, kehottaa ravitsemusterapeutti Reija Männikkö. Jos harrastat hikiliikuntaa, voit lisätä yhtä ‘hikiliikuntatuntia’ kohden suositukseen litran vettä. 3. RAUHOITA RUOKAILUHETKI Lounastauko, välipalahetki tai perheen yhteinen ruoka-aika voivat tuoda tarvitun rauhoittumisen hetken päivään. Ruokailutottumuksilla vaikutusta uneen Ruoalla on iso rooli siinä, miten hyvin nukumme. Se toimii serotoniinin ja melatoniinin esiasteena. Säännöllinen ateriarytmi tukee lisäksi painonhallintaa ja auttaa siten ehkäisemään ja hoitamaan uniapneaa sekä parantaa unen laatua. Serotoniini tukee unta, melatoniini on kehon luonnollinen unta edistävä pimeähormoni. Keskity ruokailun aikana itsellesi mieluisiin asioihin. Syö noin 2–4 tunnin välein valveillaoloaikana, eli noin 5–6 kertaa päivässä. Liiallinen iltasyöminen heikentää unenlaatua, mutta liian vähäinen iltapala voi herättää nälkään ja näin vaikeuttaa nukkumista tai nukahtamista. Tärkeää olisi, että ruokailuhetki voisi olla töistä tai stressaavista ajatuksista irrottautumisen hetki, joka palauttaa ja tukee unta. Myös perheen yhteinen ruoka-aika on se hetki, jolloin koko perhe voi yhdessä jakaa kuulumisiaan. Tutkimusten mukaan tryptofaanin lisääminen ruokavalioon on edistänyt unen saantia ja sen vähentäminen heikentänyt unta. Säännöllinen ateriarytmi tukee vireystasoa. Myös liiallinen proteiinin nauttiminen voi huonontaa unen laatua. Tämä sisältää kaikki päivän aikana nautitut nesteet vedestä mehuun ja kahviin. NAUTI TRYPTOFAANIPITOISIA RUOKIA Tryptofaani on aminohappo, jota saa proteiinipitoisista lähteistä, kuten maitovalmisteista, erilaisista lihoista, soijapohjaisista kasvituotteista sekä pähkinöistä ja siemenistä. SYÖ SOPIVAN KOKOINEN ILTAPALA Iltasyömisen olisi hyvä olla tasapainossa päivän muiden aterioiden kanssa. Ne väsyttävät ja voivat aiheuttaa katkonaista unta. Se myös auttaa siinä, että kylläisyyden tunne pysyy läpi valveillaoloajan
Ajoissa apua Pariterapiassa ja -neuvonnassa on erilaisia lähestymistapoja, mutta tarkastelun kohteina Monesti kumpikin parisuhteen osapuoli toivoo, että yhteys toiseen paranisi.. Aikaa ja vuorovaikutusta Parisuhde on yksi elämän tärkeimmistä suhteista. Läheskään aina muutos ja kasvu eivät tapahdu yhdessä, eivätkä samaan suuntaan, tietää Jaakkola. Teksti: Kati Wikström – Pitkässä parisuhteessa tulevat lähes aina väistämättä esille parisuhteen ja henkilöiden kasvu sekä muutos. Asiat, jotka toivat parin yhteen, ovatkin saattaneet muuttua toisenlaisiksi elämän varrella. Samoin kuin, miten yhdessä selvitämme erimielisyyksiä ja elämän vaikeita tilanteita. Vuorovaikutus tarkoittaa muun muassa sitä, kuinka puhumme toisillemme ja kuuntelemme toisiamme. 40 H yvä E lämä Parisuhde V äestöliiton parija perhesuhteiden asiantuntijan Minna Jaakkolan mukaan suurimmat haasteet parisuhteessa liittyvät vuorovaikutukseen. – Onnistuneeseen vuorovaikutukseen tarvitaan empatiaa ja avoimuutta. Toimivassa parisuhteessa kumpikin osapuoli voi hyvin ja tukee toinen toistaan
Parisuhteessa on monesti kyse myös ajoituksesta. – Tiedossa on, että apua haetaan lähtökohtaisesti liian myöhään. Ulkopuolinen voi tuoda parisuhteeseen uusia näkökulmia. On hyvä miettiä, onko uuden parisuhteen osapuolilla tässä kohtaa elämää riittävän samanlaiset toiveet yhteiselle elämälle, vinkkaa Jaakkola. Joskus on myös hyvä osata valita taistelunsa, voisi pohtia, onko tämä asia niin tärkeä, että siitä kannattaa riidellä. Mitä jos antaisin asian olla. – Muita tällaisia asioita voisivat olla muun muassa kivojen asioiden sanominen toiselle usein eli toista kannattaa kehua, kaikenlaisten tykkäysviestien jättäminen, pieni yllätys silloin tällöin ja apu jossakin asiassa, listaa Jaakkola. Lisäksi terapeutti voi auttaa muuttamaan hankalia vuorovaikutuksen kehiä, joita parien välille usein muodostuu. Suurimmat haasteet parisuhteissa liittyvät keskinäiseen vuorovaikutukseen, tietää Väestöliiton parija perhesuhteiden asiantuntija Minna Jaakkola. Kuva: Väs. Yhteistä aikaa Tutkimukset näyttävät, että yhteinen aika tekee hyvää. Läheisyyttä on myös tärkeää vaalia ja löytää sille hetkiä. Monesti pariterapiaan ja -neuvontaan lähdetään ikään kuin viimeisenä oljenkortena, harmittelee Jaakkola. – Yhteinen aika voi olla myös hetki, jolloin siivotaan keittiötä ja kerrotaan päivän kuulumiset. – Juttelu ulkopuolisen kanssa on suositeltavaa jo silloin, kun jokin asia selvästi aiheuttaa tyytymättömyyttä, samat riidat toistuvat tai jostakin muusta syystä yhteys toiseen pätkii. Kiireisessä elämänvaiheessa tämä voi tarkoittaa kalenteriaikoja eli parisuhteelle todellakin varataan aikaa, sanoo Jaakkola. – Usein parilla on hyvin samanlainen toive siitä, että yhteys toiseen paranisi. Omaa hyvinvointiaan kannattaa vaalia ja miettiä, mikä parantaisi sitä tällä hetkellä, korostaa Jaakkola. – Uuden suhteen ei tarvitse olla mitään elämää suurempaa rakkautta, mutta itseään on aina syytä arvostaa korkealle. Moni pari pitää tärkeänä yhteistä tekemistä ja erityistä parisuhdeaikaa eli niin sanottuja treffejä, ainakin silloin tällöin, Minna Jaakkola sanoo. Uuttakin parisuhdetta on tärkeää hoitaa ja luoda pohjaa kommunikoinnille, jotta voisi pehmentää mahdollisia tulevia karikoida, summaa Jaakkola. Myös se, miten kumppani suhtautuu vaikeisiin tunteisiin ja vaikeisiin asioihin kertoo paljon. Vinkkejä arkeen Joskus parisuhteessa tuntuu kuin yhteys toiseen olisi kadonnut jonnekin. Niitä on vaikeaa itse havaita ja muuttaa. HE ovat usein vuorovaikutus ja ymmärryksen lisääminen tilanteita kohtaan. Haaveita voi suunnitella, miettiä kuinka niitä voisi toteuttaa ja paljastaa myös omia haaveitaan. – On hyvä tiedostaa, että pitäessään itsestään huolta, on usein myös parempi kumppani. H yvä E lämä 41 Jos itsestä alkaa tuntua tältä, voi alkaa huomioida toista osapuolta. Jokainen meistä ansaitsee arvostusta ja hyvää kohtelua. Luottamus toiseen rakentuu usein avoimuuden ja keskustelujen kautta. Kannattaa ottaa käyttöön joitakin arjessa toimivia kivoja juttuja, kuten lähettää vaikkapa kesken päivän toiselle viesti, jossa on sydämiä ja kertoo kumppanin olevan mielessä. Kuitenkin jostakin syystä se ei onnistu ja pariterapiassa voidaan yhdessä tarkastella esteitä tähän, sanoo Jaakkola. – Yhdessä haaveilu yhdistää ja voi miettiä, mitä kaikkea kivaa tehdään yhdessä tulevaisuudessa. Sen ilmaiseminen, että arvostaa toista eikä pidä tätä itsestäänselvyytenä. – On erittäin viisasta pysähtyä kysymään myös toiselta, mitä tämä kaipaisi ja toivoisi, tähdentää Jaakkola. – Uuden yhteyden etsimisen voisi aloittaa vaikkapa kertomalla kaipaavansa läheisempää yhteyttä. – On hyvä olla myös sellaista aikaa, ettei tarvitse puhua, analysoida eikä selvittää parisuhdeasioita, vaan ollaan muuten vaan ja rennosti yhdessä. Voi kertoa, millaisilla asioilla haluaisi vahvistaa tätä yhteyttä ja kutsua toista mukaan. – Parisuhteessa on erilaisia vaiheita ja välillä voivat kauniit sanat ja huomionosoitukset unohtua. – On tärkeää pitää kiinni siitä, että tuntee itsensä ja tietää, mitä kumppaniltaan toivoo sekä omien tunteiden sanoittaminen
Pariskunnat, jotka siitä selviävät, alkavat vaalia suhdettaan uudella tavalla. Teksti: Virpi Piippo Kipeä uskottomuus. 42 H yvä E lämä Paljastuessaan uskottomuus aiheuttaa pitkäkestoisen kriisin, joka usein päättyy eroon
– Aluksi puhuminen voi tuntua vaikealta, mutta aika ja sinnikäs työ tekevät tehtäväänsä. Kirja auttaa ymmärtämään petetyksi tullutta, mutta myös pettäneeksi tulleen toimintaa. Joku ei pääse kokemuksestaan yli koskaan. Se on suuri henkilökohtainen loukkaus, joka murtaa luottamuksen ja muuttaa hetkessä käsityksen monesta asiasta. Kirjoittaminen, maalaaminen ja musiikki sekä monet muut itseilmaisua tukevat toimet voivat tuoda helpotusta tukalaan oloon. Voi olla, ettei pettäjä välttämättä ajattele mitään kummempaa. Seminaarit, laivaristeilyt ja lomamatkat toimivat näyttämöinä. Hän syvähaastatteli väitöskirjaansa varten uskottomuudesta 24 naista ja 16 miestä eri puolilta Suomea vuonna 2015. Psykoterapeutti Annikki Kaikkonen ei halua puhua pettäjistä tai petetyistä, vaan hän käyttää sanoja petetyksi tulleet ja pettäneeksi tulleet. Toisaalta uskottomuus saattaa jatkua suhteessa vielä paljastumisen jälkeenkin. H yvä E lämä 43 ® sytympää kuin naisen uskottomuus. Kipeä uskottomuus H elsinkiläinen psykoterapeutti ja yhteiskuntatieteiden tohtori Annikki Kaikkonen tutki uskottomuuden syitä ja seurauksia. Parisuhteessa olevien pahin pelko on, että toinen pettää. Tässä auttaa puhuminen, puhuminen ja puhuminen. Pettäneeksi tullut pystyi mielessään erottamaan täysin perhe-elämän ja uskottomuuden salaisen maailman. Uskottomuudesta yli pääseminen ei ole helppoa ja se vaatii kummaltakin osapuolelta kovaa työtä. Uskottomuuden paljastuminen on traumaattinen kriisi, joka muuttaa puolisoiden maailmankuvaa sekä käsitystä omasta itsestä. Kaikkonen kuvailee traumaa kokemukseksi, joka ylittää ihmisen psyykkiset puolustusmekanismit. Toipumista helpottaa, jos pystyy näkemään kriisin yhtenä osana oman elämänsä tarinaa. Aina uskottomuus ei kuitenkaan johda eroon. Siitä huolimatta uskottomuus yllättää, sillä sitä kuvittelee tuntevansa puolisonsa läpikotoisin. Haastatteluissa paljastumatta jääneet kertoivat esimerkiksi seksipalveluiden ostosta tai keinoista, jotka mahdollistivat kaksi täysin erilaista elämää. Se rikkoo ihmisen kokonaisvaltaisen tasapainotilan ja etenkin kriisin ollessa pahimmillaan lähes lamauttaa. – Johtavassa asemassa tai itsenäisissä erityisasiantuntijatehtävissä olevat miehet pettävät eniten. Kriisistä selviytyminen on yksilöllistä ja osalla se tapahtuu nopeammin kuin toisilla. Tutkimuksen pohjalta julkaistiin kirja Uskottomuus – syyt ja seuraukset lokakuussa 2016. Parisuhdetta oli tällöin usein käsitelty pariterapiassa. Kaikkosen mukaan uskottomuutta selitetään usein myös omaan ja puolison perhetaustaan liittyvillä asioilla. Jos maailmat pysyvät erillään, voi uskottomuus jatkua pitkään. Uskottomuuden jäljet ovat syvät, ja petetty voi muistaa vuosienkin jälkeen, kuinka puolison uskottomuus paljastui. Moni etsii myös tietoa uskottomuudesta. Miehet pettävät useammin kuin naiset, ja se on yleisesti hyväk. Kun suhde ei ole tyydyttävä, ja siitä puuttuu läheisyys, saattaa jompikumpi pettää. Kaikki uskottomuustapaukset eivät paljastu. Nainen ei ylvästele uskottomuudella, toisin kuin miehet saattavat tehdä. Hän ei halua tuomita ketään. Kaikkosen mukaan pettämiseen ei ole joitakin selkeitä syitä, vaan syyt ovat moninaiset. Kaikkosen tutkimusjoukossa oli pariskuntia, jotka olivat yhdessä kriisin jälkeenkin. Moni selviytyy uskottomuuden aiheuttamasta kriisistä harrastusten ja läheisten voimalla. Puhumalla pääsee eteenpäin Annikki Kaikkosen mukaan petetyksi tulleiden tarinoissa on paljon samankaltaisuuksia. Jos tapahtuneessa pystyy näkemään myös jotakin myönteistä, edistää se toipumista. Kaikkosen mukaan kannattaa lähteä muiden ihmisten joukkoon eikä jäädä yksin. He olivat 23-60-vuotiaita. Usein syynä uskottomuudelle koetaan jonkinlainen uupumus. Seksin puute on harvoin suurin tai ainoa syy pettämiseen
Tutkimushaastatteluilla ei ollut tarkoitus satuttaa ketään. Ilman sitä suhde harvoin eheytyy. Jos on petetty eikä kerrottu, on viidesosa pareista yhdessä viiden vuoden päästä. Niin mieskuin naispuoliset pettäjätkin kertoivat pettämisen prosesseista hyvin rehellisesti. Erot voivat olla rumia ja likaisia. Eettisistä syistä hän halusi haastatella ihmisiä, joilla joko oli terapiatuki tai sen mahdollisuus. Paljastuminen voi traumatisoida myös pettäjän, kun hän tajuaa, ettei olekaan se reilu ihminen, miksi häntä on luultu. Jokainen odottaa arvostusta suhteessa ja vallankäyttö karkottaa ja etäännyttää kumppania. HE Vaikka uskottomuus on rankka kokemus, voidaan siitä selvitä. Kirja auttaa ymmärtämään uskottomuuden osapuolia. Kaikkosen mukaan avioliittoja solmitaan monista syistä, ja sivusuhdetta voidaan ylläpitää myös avoimesti. Vertaistuki tärkeää Kaikkonen uskoo, että haastateltujen kokemuksista saattaa olla hyötyä saman tilanteen kokeneelle. Taustalla on usein tilanne, jossa petetyksi tullut on ollut todella sitoutunut suhteeseen ja panostanut siihen paljon, Kaikkonen sanoo. Se antaa myös tärkeää vertaistukea. – Toisen ihmisen asemaan asettuminen auttaa ymmärtämään, hän sanoo. Yksi asia on kuitenkin selvä. – Haastateltavat halusivat kertoa tarinansa, koska he toivoivat, ettei kenenkään tarvitsisi kokea vastaavaa. – Jokainen parisuhde on erilainen, ja kyse on kahden ihmisen välisestä sopimuksesta. Kaikki haastateltavat olivat saaneet vertaistukea. Kaikkosta kiinnosti, miten ihmiset käsittelevät pettäneeksi tai petetyksi tulemistaan. Jos paljastunut osaa asettua toisen asemaan, hän häpeää tekojaan. Kahdeksan kymmenestä toisilleen uskollisista pareista on edelleen yhdessä viiden vuoden päästä. Anteeksiantoon ei pidä hänen mielestään painostaa. On tärkeää, että pettäjä ymmärtää, miltä hänen tekonsa toisesta tuntuu. Jos suhde jatkuu, vaalitaan sitä yleensä kultaakin kalliimpana. Jos se ei onnistu, saattaa seurauksena olla avioero. Ei ole tiettyä mallia, jonka mukaan kaikkien parisuhteiden pitäisi mennä, vaikka yhteiskunnassa vallitsevat tietyt normit ja odotukset. Ne saattavat tuntua ihan fyysisenä kipuna ahdistuksen lisäksi. Kaikkonen ei osaa sanoa, olisiko hänen kirjallaan ennaltaehkäisevä vaikutus uskottomuuteen. Vaikka on vaikeaa, voi kaikesta selvitä. 44 H yvä E lämä Jos parisuhteessa on petetty ja pettäminen tunnustettu, on yli puolet pariskunnista yhdessä viiden vuoden päästä. – Nykyisin pystytään auttamaan niin terapian kuin lääkityksenkin kautta hyvin, hän sanoo. Hän kertoo, että onnellisuus ja tasavertaisuus merkitsevät enemmän kuin seksi. Onneton kokeilee jossain vaiheessa jotain muuta. Kahden kauppa Pettämisen määritteleminen on hankalaa ja se onkin yhdessä päätettävä asia. Uskottomuus saa miettimään itsensä uusiksi. – Ihmiset eivät yleensäkään kertoneet, että tilaisuus tekee varkaan, Kaikkonen lisää. Kaikkonen muistuttaa vielä, ettei koskaan ole liian myöhäistä käsitellä myös vanhoja traumoja, jotka tulivat akuuteiksi ja pinnalle sielun syvistä syövereistä. Yhdessä päätetään, mitä hyväksytään ja mitä ei. – Petetyksi tulemista ei koe traumaattisena kriisinä, jollei ole rakastanut kovasti. Näin tapahtuu usein niin pettäjälle kuin petetyksi tulleelle.. Jokainen tapaus on yksittäinen eikä lokeroitavissa
Tutkimustietojen mukaan miehistä viidennes ja naisista joka kymmenes kertovat olevansa melko onnellisia, mutta silti uskottomia. Petetty joutuu kaiken myllerryksen keskellä isojen kysymysten äärelle elämän tarkoituksesta. Jos parisuhde on onneton, on uskottomuutta helpompi ymmärtää ja se hyväksytään yleisestikin paremmin. SIVUSUHDE VOI TÄYDENTÄÄ. Hannat pitivät suhdetta ennen pettämistä hyvänä ja he uskoivat kaiken kantavaan rakkauteen ja siihen, että vanhetaan yhdessä. – Lapsuuden traumat saattavat puhjeta yllättäen ja nykytilanne toimii laukaisevana tekijänä niille. Pettämistä pidetään edelleen miehille naisia sallitumpana ja miehet suojelevat toisiaan. Tyypillinen Hanna on olettanut elämän menevän tiettyä tuttua ja turvallista rataa ja uskottomuus murentaa idyllin. Muutama Kaikkosen haastateltava ei halua kertoa uskottomuudesta kumppanilleen, koska tietää sen loukkaavan. Kun ihminen ei pysty muistamaan menneisyytensä traumoja, jotka ovat kuitenkin tapahtuneet, saattaa hän toiminnallaan etsiä ratkaisua tapahtuneeseen. Kaltoin kohtelu altistaa kaltoin kohtelulle, jos on lapsena saanut sitä osakseen, Annikki Kaikkonen selventää. TAUSTALLA LAPSUUDEN TRAUMAT. Vastausta haetaan usein puolison työelämästä tai parisuhteen ulkopuolelta. Selitykseksi pettämään päätyneet kertovat, että omassa suhteessa on rakkautta, mutta hairahduksella haettiin jotain erilaista omaan elämään. Joku saattaa pettää, jotta kokee itse olevansa tärkeä ja ihastuksen kohde. Lasten syntymä on merkinnyt Hannoille ennen kaikkea kiintymyksen vahvistumista eikä heille ole tullut mieleenkään, että puoliso lähtisi vieraisiin. H yvä E lämä 45 Kolme tyyppitarinaa A nnikki Kaikkonen on jakanut haastateltavat ryhmiin: ”Hannat” eli petetyksi tulleet pienten lasten äidit, joiden joukossa saattaa olla isiäkin, ”Matit” eli kroonisesti pettäneeksi tulleet ja Traumatarinat. Matit kuitenkin kertovat usein rakastavansa kumppaneitaan, joita pettävät. Kun uskottomuus paljastuu, voi taustalta alkaa avautua varhaisia lapsuudenaikaisia traumakokemuksia kaltoin kohteluineen ja seksuaalisine hyväksikäyttöineen. Samalla hän yrittää löytää syitä siihen, miksi puoliso petti. Toistuvasti pettäneeksi tulleet saavat tukea miesryhmästä, jossa noudatetaan tiettyjä pettämisen sääntöjä. Joskus lapsuudenajan tapahtumat alkavat palautua mieleen vasta kriisiä käsitellessä. Salarakas saattoi kokea tasapainottavansa varatun kumppaninsa perhetilannetta. Petetty miettii myös, mitä hän itse on tehnyt väärin suhteessa ja syyllistää myös itseään. Kaikkosen mukaan Hannat eli pienten lasten äidit uskovat tulevaisuudessakin pettymyksistä huolimatta rakkauteen, vaikka oma rakkaustarina saikin ikävän käänteen. Suurin osa myös olettaa pettämisen johtuvan siitä, että kumppani on löytänyt uuden ja paremman suhteen. Yksi säännöistä on, ettei tunnusteta ennen kuin on jääty kiinni ja sittenkin vain se mistä on kärähtänyt. Kroonisesti pettäneeksi tullut selviytyy niin, ettei koskaan paljastu. Tätä moni ei osannut selittää tarkemmin. Se antoi tunteen vapaudesta ja koettiin että siihen on oikeus. Kotona oleva ihmissuhde koetaan omaksi, mutta sen lisäksi voi olla toisia. Pettäminen halutaan usein pitää salassa, jotta ei loukkattaisi puolisoa.. Näin voi olla sekä pettäneeksi tulleella ja petetyksi tulleella. Useimmat heistä olivat olleet siihen saakka tyytyväisiä suhteeseensa. – Pettäneeksi tullut saattoi ajatella, että sivusuhde täydentää parisuhdetta. Koko perhekuvio on yhteinen projekti. Näin ajateltiin ainakin siihen saakka kunnes uskottomuus paljastui. Hanna on luottanut mieheensä ja uskonut tuntevansa hänet hyvin. On kaksi eri maailmaa ja toimintaympäristöä
Ruutuaikatiedot perustuvat THL:n vuonna 2017 tekemään FinTerveys -tutkimukseen. Aikuisten ruutuaika voi siis kasvaa todella suureksi. 46 H yvä E lämä J oka kolmas suomalainen aikuinen viettää yli kolme tuntia ruudun ääressä vapaa-ajallaan arkisin. Lisäksi todella moni tekee työtään tietokoneen ääressä noin kahdeksan tuntia päivittäin. Älypuhelimen käyttö hidastaa nukahtamista, koska aivot käyvät vielä kierroksilla. Teksti: Eero Wihuri Kasvanut ruutuaika lyhentää unen määrää, koska ei malteta mennä ajoissa nukkumaan. Runsas ruutuaika nakertaa hyvinvointia Ravinto, liikunta ja riittävä lepo ovat hyvän elämän tärkeät rakennusaineet. Kasvava ruutuaika heikentää ihmisten hyvinvointia, koska se on lisännyt univaikeuksia sekä vähentänyt liikunnan määrää. Kuva: Kuvapankki Prexels
Tutkimustuloksen mukaan sininen valo pystyy ”huijaamaan” ihmisen sisäistä keskuskelloa niin, että keho luulee auringon olevan vielä taivaalla eikä laskenut. Älypuhelimen käyttö, esimerkiksi sosiaalisen median seuraaminen, myös hidastaa nukahtamista, koska aivot käyvät vielä kierroksilla. Älypuhelimen sisällöt ovat koukuttavia, ne antavat jatkuvasti uusia ärsykkeitä, hän jatkaa. Vuosina 2011-2017 tehdyissä seurantatutkimuksissa havaittiin liian vähän nukkuvien määrän lisääntyneen. Heikentyneen levon lisäksi kasvava ruutuaika vaikuttaa liikunnan määrään ja ravintoon. Yhdysvalloissa Harwardin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan altistuminen iltaisin digilaitteista heijastuvalle sinivioletille valolle. Kasvava ruutuaika heikentää unen määrää, mutta myös sen laatua. Aivojen ollessa vielä vilkkaassa tilassa ihminen ei rauhoitu nukahtaakseen. – Aikuisten osalta tätä asiaa ei ole tutkittu, mutta sama mekanismi pätee kyllä aikuisiinkin. – Ylipäätään ruutuaikatutkimus on enemmänkin keskittynyt 6-20 -vuotiaisiin lapsiin sekä nuoriin. Paljon on puhuttu niin sanotun sinisen valon vaikutuksesta ihmisen terveyteen. H yvä E lämä 47 ® Tutkimusprofessori Timo Partonen THL:stä sanoo koronan lisänneen ihmisten ruutuaikaa, koska pandemian rajoitustoimien aikana ihmiset viettivät kodeissaan aikaa yhä enemmän television, tietokoneen ja älypuhelimen ääressä. Uni tulee, kun ihminen on levollinen, nukahtamista ei voi pakottaa. – Lasten ja nuorten keskuudessa tehdyt tutkimukset kertovat, ettei uni virkistä riittävästi jos älypuhelimen tuo makuuhuoneeseen. – Koronaviruspandemia, joka alkoi maaliskuussa 2020, on pidentänyt ihmisten ruutuaikaa. Aivot saavat stimuloivia ärsykkeitä, ja tarkkaavaisuus pysyy älypuhelimen tarjoamassa sisällössä. Kun puhelin on käden ulottuvilla myös sängyssä, syntyy stressitilanne ”mistä jään nyt paitsi”, selvittää Timo Partonen. Aikuisten ruutuaikaa on tutkittu vähemmän, toteaa Partonen. – Älylaitteiden valotehoa voidaan säätää. Aiemmin esimerkiksi kasvokkain pidetyt palaverit muuttuivat tietokoneiden välityksillä pidetyiksi kokoontumisiksi, hän jatkaa. Isompi asia on sisältö, joka pitää aivot vilkkaina. Tutkimusprofessori Timo Partonen kuitenkin painottaa, että näyttöruutujen sinistä valoa suurempi ongelma on niiden sisältö. Ruutuaika liittyy paikallaan olemiseen Tällä hetkellä ruutuaika on vieläkin suurempi. Kuva: THL estää pimeähormonina tunnetun melatoniinin eritystä ja siirtää vuorokausirytmiä. Tämän vuoksi nukahtaminen vaikeutuu. – Myös etätyöt lisäsivät ruutuaikaa, koska työnteon tavat muuttuivat. Kasvanut ruutuaika lyhentää unen määrää, koska ei malteta mennä ajoissa nukkumaan. Tutkimusten mukaan joka neljäs suomalaisnainen ja joka viides suomalaismies nukkuu liian vähän. Unen määrä ja laatu Tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan lisääntynyt ruutuaika aiheuttaa monenlaisia ongelmia. – Eniten kärsivät lepo ja liikunta. Aikuisten pitäisi suositusten mukaan nukkua seitsemän-yhdeksän tunnin yöunet. Erilaiset koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi määrätyt rajoitustoimet johtivat siihen, että ihmiset viettivät kodeissaan aikaa yhä enemmän television, tietokoneen ja älypuhelimen ääressä, kertoo THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen. Tuoreita, koronaviruspandemian aikaisia ruutuaikatietoja ei ole olemassa
Yhdysvaltojen optometrisen yhdistyksen tekemän tutkimuksen mukaan pitkäaikainen altistuminen keinotekoiselle siniselle valolle voi aiheuttaa digitaalista silmien rasitusta. Älypuhelimen sisältö houkuttaa yleensä liikkumattomaksi ja voi aiheuttaa turhaa lihasjännitystä sekä virheasentoja. Runsas ruutuaika aiheuttaa myös muita terveydellisiä ongelmia. Se lisää merkittävästi riskiä syödä liikaa, joka on painonnousun syy. Älylaitteet ovat muuttaneet ihmisten käyttäytymistä. Tähän liittyviä oireita ovat silmien kuivuminen, kutina, kirvely, punoitus ja väsyminen. HE. Huono nukkuminen lisää nälän tunnetta, ja nälkä iskee nimenomaan voimakkaana illalla. Timo Partosen mukaan riskinä on, että liikumme liian vähän verrattuna siihen, mikä olisi terveytemme kannalta riittävä määrä. – Lisäksi keskimääräistä suurempaan ruutuaikaan liittyy riskejä keskittymisvaikeuksista. – Älylaitteiden katsominen voi ärsyttää silmiä, toteaa Timo Partonen. – Ruudun ääressä oleminen voi myös aiheuttaa päänsärkyä, migreeniä sekä niska-hartiavaivoja, sanoo Partonen. – Ihminen voi hyvin, kun nukkuu riittävästi, liikkuu riittävästi ja syö terveellisesti. Suomalaiset aikuiset viettävät lähes 80 prosenttia valveillaoloajastaan liikkumatta, pääasiassa istuen. Jos asiaan ei kiinnitä huomiota, paino kasvaa nopeasti, sanoo THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen. Useissa Suomessa tehdyissä tutkimuksissa runsaan istumisen on todettu liittyvän lisääntyneeseen ylipainoon sekä lukuisiin muihin seurauksiin. – Ilta on huonoin mahdollinen vuorokauden aika syödä tukevasti. Osaltaan tästä kertoo muun muassa suomalaislapsista vuonna 2019 tehty tutkimus, jonka tekivät Helsingin yliopisto ja Folkhälsanin tutkimuskeskus. Tulokset osoittivat, että runsas ruutuaika on yhteydessä sekä ylipainoon että vyötärölihavuuteen. – Huonoon, riittämättömään nukkumiseen liittyy yhteys ylipainoon. – Ruudun ääressä käytetty aika vähentää liikuntaa. 48 H yvä E lämä ja useimmiten nimenomaan istumiseen. Tulos oli sama riippumatta lapsen iästä, sukupuolesta, äidinkielestä sekä unen ja vapaa-ajan liikunnan määrästä. Tällöin syödään usein hiilihydraattija rasvapitoista ravintoa. Timo Partonen muistuttaa hyvän elämän tärkeimpien rakennusaineiden olevan ”pyhä kolminaisuus” eli lepo, liikunta ja ravinto
– Tutkimustulosten avulla voimme jatkossa räätälöidä yksilöllisiä immuunija yhdistelmähoitoja, joilla on mahdollista jopa parantaa munasarjasyöpä, kertoo Anniina Färkkilä. Tuoreen tutkimuksen tulokset vahvistavat kasvainja immuunisolujen vuorovaikutuksen merkitystä uusien ja tehokkaiden hoitojen löytämisessä sekä oikeiden lääkkeiden valinnassa potilaille. Huomasimme, että elimistön immuunipuolustus toimii paremmin kasvaimissa, joissa on BRCA1/2-geenin mutaatio, kun taas kasvaimissa, joissa ei ole näitä mutaatioita, on vahva sidekudossolujen muodostama suojamuuri, kertoo LK, väitöskirjatutkija Inga-Maria Launonen. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Nature Communications -tiedelehdessä. Tutkimuksessa analysoitiin yli 110 000 yksittäisen solun ominaisuuksia Harvard Medical Schoolissa kehitetyllä kuvantamismenetelmällä. Syöpä on tappava, ja siihen kuolee vuosittain 320 naista Suomessa. H yvä E lämä 49 S uomessa sairastuu vuosittain 550 naista munasarjasyöpään. Munasarjasyöpä voi kehittyä ja edetä vain Munasarjasyövän salapiilot paljastuivat Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät, kuinka munasarjasyöpä piiloutuu elimistön immuunijärjestelmältä. Munasarjasyövässä immunoterapian tulokset ovat olleet kuitenkin vaatimattomia, koska kasvaimen immuunijärjestelmältä piiloutumisen mekanismeja ei ole tunnettu. – Edistyksellisen kuvantamismenetelmän avulla pystyimme tutkimaan kasvaimen yksittäisiä soluja, niiden toiminnallisia ominaisuuksia ja keskinäisiä suhteita ennennäkemättömällä tarkkuudella, kertoo tutkimuksen vastuukirjoittaja, dosentti Anniina Färkkilä. He selvittivät tuoreessa tutkimuksessaan, kuinka munasarjasyövän geneettiset ominaisuudet ohjaavat ihmisen immuunipuolustusta ja kuinka kasvainja immunisolut kommunikoivat keskenään. Syövän etenemisen edellytyksenä on elimistön immuunipuolustuksen välttäminen. HE – Voimme jatkossa räätälöidä yksilöllisiä hoitoja, joilla on mahdollista jopa parantaa munasarjasyöpä, kertoo Anniina Färkkilä.. BRCA1/2-mutaatioita esiintyy noin 20–22 prosentissa huonosti erilaistuneita serooseja karsinoomia, jotka ovat munasarjasyövän yleisintä muotoa. Syöpien hoidossa käytetty immunoterapia vahvistaa elimistön omaa puolustuskykyä syövälle, ja hoidoilla onkin saavutettu viime vuosina merkittäviä tuloksia. Nyt Helsingin yliopiston tutkijat ovat saaneet uutta tietoa kasvainja immuunisolujen vuorovaikutuksesta munasarjasyövässä. – Tutkimalla yksittäisiä soluja suoraan kudoksessa paljastimme, kuinka kasvainsolut piiloutuvat eri lailla syövän geenimutaatiosta riippuen. Tulokset auttavat kehittämään uusia yksilöllisiä lääkehoitoja yleiseen ja tappavaan munasarjasyöpään. – Kun ymmärrämme paremmin, kuinka kasvaimen geenit huijaavat immuunijärjestelmää, voimme kehittää keinoja aktivoida elimistön oma immuunijärjestelmä tappamaan syöpäsolut, Launonen sanoo. Erityisesti BRCA1/2-mutatoituneissa kasvaimissa elimistön omat tappaja-T-solut vartioivat tarkasti aggressiivisia kasvainsoluja, ja siksi näillä potilailla oli tutkimuksessa merkittävästi parempi ennuste. silloin, kun kasvainsolut pystyvät piiloutumaan elimistön immuunijärjestelmältä
Vaikka koiratutkimuksen kenttä on kasvanut huomattavasti 1990-luvulta tähän päivään, tutkittavaa ja selvitettävää riittää. Oman haasteensa tutkimukselle tuo ihmisen ja koiran välisen ymmärryksen kuilu. Entistä useampi koiranomistaja pohtiikin lemmikkiään katsellessa, mitä mahtaa koiran päässä pyöriä. Koira ei osaa ajatella pitkälle tulevaisuuteen, mutta toisaalta tulkitsee ihmisten toiminnasta loistavasti itseään koskevia tapahtumia, kuten lenkille lähtöä, kertoo Miiamaaria Kujala. – Toisen lajin mielen ymmärrys on oma prosessinsa. Uusi tutkimus tarkentaa ihmisen ja koiran vuorovaikutuksen mekanismeja. Myös tutkimusasetelmana hanke on. Esimerkiksi siinä missä meille toisen ihmisen mielenliikkeiden pohtiminen tulee luonnostaan, eivät koirat tällaiseen pysty. Kuinka koira hahmottaa maailmaa, millaisia tunteita sillä on. Millainen vaikutus yhteiseloon on ihmisen persoonallisuudella, empatialla ja kokemuksella tai koiran kognitiivisilla ominaisuuksilla. Kujalan projektissa tarkastellaan ihmisen ja koiran välistä vuorovaikutusta, sen mekanismeja, synkroniaa sekä taustatekijöiden vaikutusta. Ihmisen paras ystävä! Miiamaaria Kujala tutkii ihmisen ja rakkaan lemmikin vuorovaikutusta monitieteisin menetelmin. 50 H yvä E lämä T ieto ihmisen ja koiran välisen suhteen erityisyydestä tarkentuu huomattavasti, kun akatemiatutkija Miiamaaria Kujala saa päätökseen tuoreimman projektinsa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella. Meidän ihmisten on hyvin vaikea koiran kanssa toimiessamme käsittää, mihin koiran ymmärrys loppuu
– Kokemus muodostuu varmaankin nimenomaan siitä, että ihmisillä on hyvin laaja kirjo mahdollisuuksia, millaisia voimme olla sosiaalisesti. Eikö ihmisen pitäisi olla ihmisen paras ystävä?’’ Miiamaaria Kujala on akatemiatutkijana Jyväskylän yliopistossa. Kujalan mukaan kokemuksen takana on luultavasti yhdistelmä sekä koiran ja ihmisen samankaltaisuuksia että eroja. Sudet luovat vahvoja sosiaalisia siteitä laumansa jäseniin ja luottavat yhteistyöhön esimerkiksi saalistuksessa. Hyviä terveysvaikutuksia Moni koiralleen omistautunut lemmikinomistaja tunnistaa toisinaan todenneensa, että koiran on tosiaan ihmisen paras ystävä. – Koirissa ja ihmisissä on keskenään vastaavia fysiologisia mekanismeja, jotka tulevat vain esiin eri tavoin. Ilkeys ei kuulu koiran lajityypilliseen repertuaariin, vaan koiran käyttäytyminen selittyy aina yksinkertaisemmalla tavalla. Haastavaksi tai ilkeäksi koetun käytöksen takana piilee usein koiran tuntema pelko, kipu tai tarve varmistaa omien tarpeiden täyttyminen. Lisääntyvä ymmärrys koirien mielestä alkaa Kujalan mukaan näkyä myös koirien koulutuksessa. Koira innostuu ja jakaa omistajansa ilon ja surun hetkiä. – Ihminen on taipuvainen mielessään ihmisenkaltaistamaan koiran eleitä, ymmärrystä ja tekemisiä silloin kun hänellä ei ole tarkempaa tietoa koiran mielenliikkeistä, selittää Kujala. Koirilla vastavanlainen sosiaalinen ja emotionaalinen yhteys voi löytyä ihmisen kanssa. – Koira ei ole koskaan tahallaan ilkeä. ’’Miksi sanomme juuri koiran olevan ihmisen paras ystävä. Koirilla onkin tutkitusti hyviä terveysvaikutuksia ihmisiin: koiran silittäminen laskee verenpainetta sekä stressihormoneita ja nostaa mielihyvähormonien tasoa. Kujalan toivoisi kuitenkin ihmisten muistavan myös koiran ja ihmisen väliset eroavaisuudet. Kennelliiton mukaan rekisteröityjen rotukoirien määrä kipusi 52 771:een vuonna 2021, nousua pandemiaa edeltävään aikaan oli 17 prosenttia. H yvä E lämä 51 mahdollisesti ainutlaatuinen, sillä perinteisesti ihmisten ja eläinten mielenliikkeitä on usein tutkittu toisistaan eroavilla menetelmillä. Koiralla ei ole salaista agendaa Usein varsinkin uusilla lemmikinomistajilla on taipumus lukea koiran käytöstä samoin kuin ihmisen käytöstä. Ihminen kykenee halutessaan juonitteluun, petkutukseen, ilkeilyyn ja kaikennäköiseen kieroiluun – mutta koira ei, Kujala pohtii. Kuva: Jyväskylän yliopisto Koira siis sopii kanssamme samanlaiseen sosiaaliseen ympäristöön. Tämä saattaa johtaa siihen, että koiran kuvaillaan olevan ”kiltti” tai vaihtoehtoisesti ”ilkeä” tai ”hankala”. Todellisuudessa koirien määrä on suurempi, sillä Kennelliiton rekisterissä näkyvät vain rotukoirat. Tutkijan mukaan tämä on ongelmallista ja epäreilua koiria kohtaan. Esimerkiksi liikunnan vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin on ®. Monitieteisellä tutkimuksella on kosketuspintaa muun muassa psykologian, kognitiotieteen ja biologian kanssa. Koirille, kuten niiden esi-isille susille, on ominaista sosiaalinen laumakäyttäytyminen. Koirien määrä Suomessa kasvaa jatkuvasti ja lemmikkien määrä on huippulukemissa. Etenkin koronapandemian aikana suomalaiset ovat innostuneet ottamaan uusia karvaisia perheenjäseniä. Perimmäinen syy koiran ja ihmisen väliseen erityiseen ystävyyteen saattaa kuitenkin piillä samankaltaisessa sosiaalisessa rakenteessa. Pentubuumin voimasta kertoo myös se, että viimeisen kahden vuoden aikana rekisteröityjen koirien määrä on ylittänyt syntyneiden lapsien määrän
Tutkimukset koirilla saatiin onnistumaan positiivisen ehdollistamisen kautta. Koiratutkimuksessa haluttiin käyttää apuna samoja laitteita ja menetelmiä, joilla tutkittiin yleensä ihmisiä. Vaikka hankkeen ei ole tarkoitus rakentaa yleispätevää mallia ihmisten ja eläinten väliseen vuorovaikutukseen, voi tutkimus tuoda ideoita ja verrattavaa dataa myös muiden nisäkäslajien ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen tutkimukseen. Se ei piilottele salaista agendaa.’’ Koiratutkimusten tärkeä eettinen lähtökohta oli, että ne tehtäisiin täysin eläinten ehdoilla – ja samasta periaatteesta Kujala on pitänyt kiinni myös myöhemmissä tutkimuksissaan. Koirien ja ihmisten välistä vuorovaikutusta ymmärrämme tutkimuksen valmistuttua varmasti paremmin. – Alkuun en uskonut, että koirien pään pinnalta tehtävät aivovastetutkimukset tulisivat onnistumaan, koska koirilla on paksu kallo ja vahvat pään lihakset. Millainen vaikutus vuorovaikutukseen on ihmisen persoonallisuudella, empatialla ja kokemuksella tai koiran käyttäytymistesteillä saaduilla ominaisuuksilla. ’’Koira on aina oma itsensä. HE Lisääntyvä ymmärrys koirien mielestä alkaa Kujalan mukaan näkyä myös koirien koulutuksessa.. Projektissa vuorovaikutusta tutkitaan monitieteisin menetelmin: käyttäytymistä tutkimalla, katseenseurannalla ja sykkeitä mittaamalla. Tutkimukset eläinten ehdoilla Kujala päätyi tutkimaan koirien ja ihmisten välistä vuorovaikutusta useiden mutkien kautta. Teknillisen korkeakoulun Aivotutkimusyksikössä Kujalan tutkimukset keskittyivät ihmiseen. Koirassa riittävän liikunnan puute voi näkyä puolestaan vaikkapa siinä, että koira keksii itselleen kotona aktiviteetteja, jotta saisi energiaansa purettua – kuten tuolinjalan järsiminen tai sohvan tuhoaminen, Kujala kertoo. Aiemmat tutkimukset ja tutkimusyhteistyö ulkomaisten yliopistojen kanssa auttaa rakentamaan laajan tietopohjan, joka tekee lähtökohtaisesti vaativasta koiran mielen ja kokemusten tarkastelusta helpompaa. Kun koirien kognition tutkimus Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa loppui, siirtyi Kujala mutkien kautta Jyväskylän yliopistoon. 52 H yvä E lämä tutkittu paljon myös Jyväskylän yliopistossa. Ajattelin, etteivät mittarit poimi muuta kuin häiriökohinaa. Näkökulmia ihmistenkin välille Nyt Miiamaaria Kujala tutkii koirien ja ihmisen vuorovaikutusta Suomen Akatemian rahoittamassa viisivuotisessa BEST-projektissa, joka käynnistyi syksyllä 2021. Sen osatutkimuksissa vuorovaikutuksen lisäksi kiinnostuksen kohteina on muun muassa ihmisten ja koirien luonteenpiirteiden vaikutus yhteiseloon. Mielenkiintoisen tilaisuuden tullen eläinrakas kognitiotieteilijä hyppäsi mukaan eläinlääketieteelliseen koirien mielen tutkimukseen. Kun tutkimustilanteesta tehtiin koirille mieluinen, eivät osanottajat malttaneet aina edes odottaa omaa vuoroaan. Kun mittaukset sitten onnistuvatkin, oli se jonkinnäköinen heureka! -hetki, Kujala nauraa
Holopaiselle urheilu ja liikunta ovat henkireikiä arjessa. H yvä E lämä 53 ® Professorista leuanvedon maailmanennätysmies Geoinformatiikan professori Markus Holopainen on toistoleuanvedon maailmanennätysmies. Teksti: Eero Wihuri Kuvat: Markus Holopaisen kotialbumi – Leukoja voi vetää missä tahansa. Leukoja olen vetänyt muun muassa Banffin kansallispuistossa Kanadassa, kertoo Markus Holopainen.
Esimerkiksi saliharjoittelusta painojen kanssa olen saanut kipuja olkapäihin. Kilpailtuaan nuorena kerran leuanvedossa, seuraavan kerran Markus Holopainen kilpaili lajissa vuonna 2018. Näin monta perättäistä leukaa pystyi tekemään tammikuussa Helsingissä järjestetyissä toistoleuanvedon MM-kilpailuissa Helsingin yliopiston geoinformatiikan professori Markus Holopainen, 54. – Toistoleuanvedossa on kolme ratkaisevaa tekijää: voiman suhde omaan painoon, tekniikka ja kestävyys. Leuanvedosta ei tule kipuja Lapsena Markus Holopainen harrasti jääkiekkoa, yleisurheilua ja hiihtoa. 54 H yvä E lämä 62 leukaa. Vuonna 2018 Joonas alkoi käydä Suomen leuanveto ry:n järjestämissä kisoissa, ja huomasin hänen mainostavan osallistumista SM-kisoihin. – Samoihin aikoihin minulla oli ongelmia polvien kanssa, ja aiemmin harrastamani pitkän matkan juoksu oli jätettävä vähemmälle, eli oli aikaa keskittyä salijuttuihin. – Aloitin leuanvedon kahdeksan-yhdeksän vuotiaana. Ja sääntöhän on, että tangon ali ei saa ilman vetämättä kulkea. Ihmettelin, miten se oli mahdollista, kun en saanut itse sitä ensimmäistäkään. Kehityksen, tai mahdollisen taantumisen, havaitsee välittömästi, Holopainen jatkaa. Joonas voitti 58 toistolla, joka oli tuolloin 80-90 -kiloisten sarjan Suomen ennätys. Toinen pojistani tekee minulle harjoitusohjelmankin. – Leuanvetokilpailuihin osallistuin ensimmäisen kerran 14-vuotiaana, kilpailin silloin Vantaan mestaruuskilpailuissa. Tasa-arvoinen laji Leuanveto on Markus Holopaisen mukaan tasa-arvoinen laji. Yliopiston tutkimusryhmään kuuluva tutkija, triathlonissa kilpaillut Mikko Vastaranta piti tavoitetta hyvänä, ja hänkin innostui asiasta. Hän on harrastanut leukojen vetämistä lapsuudestaan saakka. Muistan, kun isä toi ensimmäisen leuanvetotangon ja veti siinä 10 leukaa. Hänen kanssaan olen vetänyt leukoja muun muassa konfressimatkoilla ja vaelluksilla. Muistan, kun isot miehet ihmettelivät, miten hintelä poika voi vetää heitä enemmän. Viimeisen kolmen vuoden aikana olen yrittänyt pikkuhiljaa kuroa Joonaksen etumatkaa umpeen, ja nyt se viimein onnistui, kun MM-kisoissa tehtiin sama tulos, iloitsee Markus Holopainen. – Hän toi lajille laajaa julkisuutta, ja innostuin treeneissä testailemaan, olisiko häntä vastaan mitään mahdollisuuksia. – Tuloksena oli neljäs sija tuloksella 42 toistoa. Pätee tänäkin päivänä, eli esimerkiksi aamusuihkuun tie käy tangon ali, joten päivän ensimmäinen sarja täytyy siinä aina unenpöpperössä vetäistä. – Tanko on löytynyt jokaisesta asunnosta. Yhdessä aloitimme harjoittelun. Tulos oli hyvä, 39 leukaa. – Kilpaileminen leuanvedossa on aika uusi juttu minulle, alunperin se on ollut minulle tukiharjoittelumuoto. – Vanhempi poikani Akseli, joka oli MM-kisoissa lisäpainoissa pronssilla 80–90 -kiloisten sarjassa, innostui vajaa kymmenen vuotta sitten saliharjoittelusta ja ennen kaikkea lisäpainoleuanvedosta. Eli tämä tarkoittaa siis. Vaikka uusi maailmanennätys tuo Markus Holopaiselle hyvää mieltä, leuanvetoharrastuksessa on hänelle syvempiä merkityksiä kuin pelkkä kilpailusuoritus. Markus Holopainen kertoo leuanvedon olleen hänelle myös aikuisena tärkeä harjoitusmuoto. – Leuanvedossa palkitsevaa on oman kehityksen havaitseminen. Holopaisen saavutus on maailmanennätys, myös aiempi 59 leuan maailmanennätys oli hänen nimissään. Leuanveto on ainoa harjoittelemani urheilulaji, josta minulle ei ole tullut kipuja. – Vähän yli 40-vuotiaana asetin tavoitteeksi, että 50-vuotiaana pystyn vetämään 50 leukaa. Ajattelin, että nyt on hyvä tilaisuus testata oma taso ja ilmoittauduin mukaan. Hän teki meille molemmille lisäpainoihin ohjelmat. Kilpailuihin osallistumisen taustalla olivat Joonas Mäkipellon tekemät Guinness-maailmanennätykset noin viisi vuotta sitten. Pari vuotta sitten saimme innostettua harjoituksiin mukaan myös nuoremman poikani Luukaksen, mikä on ollut korona-ajan parhaita juttuja. Markus Holopainen kilpailee 90-kiloisten miesten sarjassa, jonka osallistujat ovat 80,1– 90 -kiloisia. – Tärkeintä on matka, ei päämäärä. Harjoittelin joka ilta, ja siitä se sitten lähti. Minulle nautintoa tuo mahdollisuus harjoitella yhä tämänikäisenä kovaa ja erityisen hienoa on se, että leuanvedosta on tullut hauska, yhteinen harrastus minulle ja kahdelle pojalleni. Aikuisena hän on osallistunut muun muassa maratoneille ja Finlandia-hiihtoon
Vaikeinta leuanvedossa on ensimmäisen suorituksen tekeminen. Ajankohtaista: Toistoleuanvedon maailmanennätysmies, 62 leukaa 90-kilon sarjassa. Tein monet vuodet keskimäärin 100 toistoa erilaisilla sarjoilla joka päivä. – Liikunta pitää mielen virkeänä, hyvä kunto tukee myös työntekoa. ’’Vaikeinta leuanvedossa on ensimmäisen suorituksen tekeminen. – Liikunta on minulle tärkeä henkireikä arjessa. Kun sen onnistuu tekemään, henkinen kynnys ylittyy. Ja alkuvaiheessa kehitystä kyllä tapahtuu. H yvä E lämä 55 ® Markus Holopainen Ikä: 54. Kun sen onnistuu tekemään, henkinen kynnys ylittyy.’’. Asuinpaikka: Helsinki. Hän kykeni vetämään 62 leukaa. Leuanveto on hauska laji myös siinä mielessä, että kehitys on helppo mitata toistomäärissä tai kiloissa. Markus Holopainen harjoittelee leuanvetoa kolme kertaa viikossa. HE Markus Holopainen harjoittelee poikansa tekemän suunnitelman mukaisesti muun muassa leuanvetoa lisäpainoilla. Lisäksi leuanvedon etuja on, että sitä voi harrastaa missä vain, vaikkapa metsässä puiden oksia hyödyntäen. Koulutus: Metsätieteiden tohtori Helsingin yliopistossa 1998 ja tekniikan tohtori Aalto-yliopistossa 2011. Perhe: Puoliso ja kaksi aikuista poikaa. Työ: Helsingin yliopiston geoinformatiikan professori. Leuanvetotekniikkaansa Markus Holopainen vaihtoi reilu vuosi sitten vastaotteesta myötäotteeseen. Toistomaksimi ei kuitenkaan parantunut. Leuanvedon lisäksi Markus Holopainen hiihtää ja juoksee, hän myös pitää laskettelusta, uinnista ja latinotansseista. – Kokonaistuntimäärää on kaiken aikaa lisättävä, että pysyy samassa tai paremmassa kunnossa kuin 10-30 vuotta sitten. – Myötäote on itse asiassa hieman raskaampi tyyli, mutta lopussa sen kanssa sietää paremmin, joka tarkoittaa sitä, että pysyy kauemmin tangossa. – Viimeisen reilun vuoden aikana olenkin päässyt eteenpäin korvaamalla toistotreenejä hiihdolla, kesät rullasuksilla ja talvella normaalisti. – Hiihto on myös erinomainen tukiliike, koska se vahvistaa olkapäitä ja selkää, jotka voivat pelkässä salitreenissä kipeytyä. – Sen jälkeen kyse on vain harjoittelusta. sitä, että kyse on todellisesta tasa-arvolajista, lapsi voi pärjätä aikuisille, iäkkäämpi nuoremmille ja naiset miehille. Markus Holopainen teki leuanvedon maailmanennätyksen tammikuussa Helsingissä. Toisaalta pelkän lajiharjoittelun lisääminen ei enää tuo tulosparannusta. Monta kertaa lenkillä olen tehnyt ideointia, miettinyt jotakin tutkimusasiaa
Eläkkeelle ei kuitenkaan tarvitse jäädä, vaikka saavuttaa oman eläkeikänsä. 56 H yvä E lämä V anhuuseläkettä voi saada sekä työeläkkeenä että kansaneläkkeenä. Vuonna 1954 ja sitä ennen syntyneet ovat voineet jäädä vanhuuseläkkeelle, kun he ovat täyttäneet 63 vuotta. Vuonna 1955 ja sitä myöhemmin syntyneiden vanhuuseläkeikä nousee tasaisesti kolme kuukautta vuodessa, kunnes saavutetaan 65 vuoden eläkeikä. Mitä vanhempana siirtyy eläkkeelle, sitä suuremman eläkkeen saa, sanoo koulutuksen asiantuntija Marina Sirola Eläketurvakeskuksen lakiosastolta. – Silloin pitää kuitenkin lopettaa pääasiallinen työ. Tällöin ansaittua eläkettä ei vähennetä lainkaan, Sirola sanoo. Vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneiden eläkeikä sidotaan eliniänodotteeseen. Uusi osittainen varhennettu vanhuuseläke korvasi aiemman osa-aikaeläkkeen vuonna 2017. Jos ottaa vanhuuseläkkeen myöhemmin eli alimman eläkeiän jälkeen, vanEläkkeelle siirtyminen. Osittaisen vanhuuseläkkeen voi valita myös alimmassa vanhuuseläkeiässä ja halutessaan jatkaa töissä. Eläkettään voi varhentaa tai myöhentää Vanhuuseläkkeelle voi jäädä aikaisintaan, kun on saavuttanut oman ikäluokkansa alimman eläkeiän. Eläkkeen etukäteen nostettuun osaan eli siis 25 tai 50 prosenttiin eläkkeestä tehdään kuukausittainen 0,4 prosentin varhennusvähennys. – Vanhuuseläkkeenä maksetaan koko työuran aikana ansaittu työeläke. Henkilökohtainen eläkeikä vaihtelee syntymävuoden mukaan. Jos henkilö on osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä, hän voi siirtyä vanhuuseläkkeelle eli ottaa loput ansaitusta vanhuuseläkkeestä aikaisintaan silloin, kun täyttää oman ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän. – Osittaisessa varhennetussa vanhuuseläkkeessä henkilö voi 61-vuotiaasta alkaen nostaa 25 tai 50 prosenttia jo karttuneesta eläkkeestään etukäteen riippumatta siitä, jatkaako hän töissä vai ei, Sirola kertoo. Vain etukäteen nostettu puoli eläkkeestä vähenee. – Vielä ei tarkasti tiedetä, miten eläkeikäraja kehittyy tänä vuonna 57 vuotta täyttävien ja sitä nuorempien osalta. Vuonna 1962–64 syntyneiden vanhuuseläkkeen alaikäraja on 65 vuotta. Tavoitteena on pitää eläkeja työssäoloajan välinen suhde samalla tasolla kuin vuonna 2025. Tämänhetkisenä oletuksena on, että ikäraja nousee vuodessa enintään kaksi kuukautta vuodesta 2030 alkaen, Sirola arvioi. – Jos esimerkiksi nostaa puolet eläkkeestään kolme vuotta etukäteen, vähennys on koko eläkkeestä 7,2 prosenttia. Tämä tarkoittaa eläkkeen pienenemistä nostetulta osaltaan 4,8 prosenttia vuodessa ja kolmessa vuodessa 14,4 prosenttia
’’Eläkettä pitää hakea ja työsuhde irtisanoa ennen eläkkeen alkamista.’’ huuseläkkeen muuhun kuin varhennettuun osaan lasketaan lykkäyskorotus, Sirola sanoo. Halutessaan eläkkeelle siirtymistään voi aikaistaa, mutta myös jatkaa työntekoa yli oman eläkeikänsä, sanoo koulutuksen asiantuntija Marina Sirola Eläketurvakeskuksen lakiosastolta. Vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneet eivät voi saada kansaneläkettä varhennettuna. – Työsuhde pitää siis irtisanoa ennen eläkkeen alkamista. voi hakea vanhuuseläkettä ja samalla jatkaa yrittäjätoimintaansa. Jos hakee kansaneläkettä vasta 65-vuotiaana, siihen ei tehdä varhennusvähennystä. Vanhuuseläkettä pitää hakea Vanhuuseläkettä on haettava. Jos on palkansaaja, työsuhteen pitää olla päättynyt ennen kuin vanhuuseläke voi alkaa. Jos on oikeus kansaneläkkeeseen, voi päättää, ottaako sen varhennettuna ennen kuin täyttää 65 vuotta. Tulevaisuudessa kansaneläkejärjestelmän vanhuuseläkeikä seuraa työeläkejärjestelmän alinta vanhuuseläkeikää, kun työeläkejärjestelmän alin vanhuuseläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen vuonna 1965 syntyneistä alkaen. Ajankohta riippuu siitä, milloin eläkkeensaaja tuli työkyvyttömäksi. – Eläkkeensaaja voi vapaasti työskennellä Kelan vanhuuseläkkeellä ollessaan, mutta jos henkilö saa Kelasta työkyvyttömyyseläkettä, hän ei voi työskennellä rajoituksetta. Tämänhetkisten tietojen mukaan Kelan vanhuuseläkkeeseen ei ole tulossa muutoksia, kertoo vastaava suunnittelija Raija-Liisa Foudila Kelasta. H yvä E lämä 57 ® – Henkilökohtainen eläkeikä on ei ole kaikille sama, vaan vaihtelee syntymävuoden mukaan. Eläkkeellä ollessaan voi kuitenkin aloittaa uuden työsuhteen, eikä työansioilla ole ansaintarajaa, Sirola neuvoo. Yläraja on viisi vuotta yli oman eläkeiän alarajan. Työkyvyttömyyseläke muutetaan eläkkeen maksajan toimesta vanhuuseläkkeeksi automaattisesti. Eläkeläinen voi tehdä ansiotyötä Eläkettä kertyy ansioista 1,5 prosenttia vuositasolla. Eläke pienenee 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolla sitä varhentaa. Varhennettu kansaneläke on pysyvästi pienempi kuin 65 vuoden iässä alkava kansaneläke. Kansaneläkkeessä oma ikäraja Kansaneläkkeen mukaisen vanhuuseläkkeen ikäraja on 65 vuotta. Vuosina 1958–1961 syntyneet voivat saada kansaneläkkeen mukaista varhennettua vanhuuseläkettä 64-vuotiaana. Jos ottaa vanhuuseläkkeen esimerkiksi 64-vuotiaana, kansaneläke on 4,8 prosenttia pienempi kuin jos eläkkeen ottaisi vasta 65-vuotiaana. Työeläkevakuuttamisen yläikäraja on joko 68, 69 tai 70 vuotta. Sen sijaan eläkkeelle jääminen ei edellytä yrittäjätoiminnan päättymistä, vaan yrittäjä
58 H yvä E lämä Työeläke pserustuu työansioihin ja sen maksaa työeläkelaitokset Eri sukupolvien omat eläkeiät Eläke-etuudet erilaisissa elämäntilanteissa Työeläkkeen ansaitseminen vuodesta 2017 lukien
Ulkomailla asuvakin voi saada kansaneläkettä tietyissä tilanteissa. Tai jos sairaus antaa siihen mahdollisuuden ja haluaa kokeilla kokoaikaista työskentelyä, jättää työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään. Tämän jälkeen eläketulot vähentävät kansaneläkettä 50 prosenttisesti. Eläkettä korotetaan 0,6 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolta vanhuuseläkkeen alkaminen lykkääntyy. Eläkevakuutusmaksut päättyvät ylimmässä vanhuuseläkeiässä, mutta senkin jälkeen voi jatkaa työntekoa. Ne on hyvä varmistaa ottamalla yhteyttä oman eläkkeensä maksajaan, eläkeyhtiöön tai -laitokseen tai Kelaan, jos työkyvyttömyyseläke on Kelan maksama. Ja jollei hae ulos varsinaista vanhuuseläkettä alimman eläkeiän täytettyään, ansaittuun eläkkeeseen tulee lykkäyskorotus, joka on 0,4 prosenttia kuukaudessa eli 4,8 prosenttia vuodessa, kertoo Eläketurvakeskuksen Marina Sirola. Vuoden alusta muutettiin leskien ja lasten perhe-eläkeoikeutta. Kelan vanhuuseläkkeeseen maksetaan lykkäyskorotusta, jos vanhuuseläkkeen ottaa vasta 65 ikävuoden jälkeen. Tulorajat * Yksinasuvalla eläkkeensaajalla tuloraja saa on 1 402,62 euroa kuukaudessa * Aviotai avoliitossa elävän tuloraja on 1 256,87 euroa kuukaudessa. – Tällä hetkellä eläkkeiden pääsääntöihin ole ei tulossa muutoksia, koska viimeisin eläkeuudistus on suhteellisen tuore, toteutettu 2017. HE Työeläke pserustuu työansioihin ja sen maksaa työeläkelaitokset Kansaneläke voi olla joko työkyvyttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä. Lisäksi eläkkeensaajan muiden eläketulojen, kuten työeläkkeet, tapaturmaeläkkeet, liikennevahinkokorvaukset, leskeneläkkeet ja ulkomailta maksetut eläkkeet, pitää olla alle kansaneläkkeeseen oikeuttavan tulorajan. H yvä E lämä 59 Vanhuuseläkkeellä ja osittaisella vanhuuseläkkeellä voi tehdä töitä niin paljon kuin haluaa ilman, että se vaikuttaa maksussa olevaan bruttoeläkkeeseen. Eläkkeen määrä * Yksin asuvan täysimääräinen kansaneläke 679,50 euroa kuukaudessa * Aviotai avoliitossa elävän 606,65 euroa kuukaudessa. – Työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla työskentelevän on syytä varmistaa ansiorajoitukset, ettei tee harkitsemattomia valintoja. Muutoksella tuetaan lapsiperheitä tilanteessa, kun perheen huoltaja menehtyy, sanoo Marina Sirola. Jos eläkkeensaaja on asunut ulkomailla, se voi pienentää kansaneläkettä siinä tapauksessa, että hän on asunut Suomessa 16 ikävuoden jälkeen eläkkeen alkamiseen vähemmän kuin 80 prosenttia. Hän muistuttaa, että työkyvyttömyyseläkkeellä tehtävään työhön sen sijaan on ansiorajoituksia. Uutta eläkettä ei kuitenkaan enää kerry, mutta palkasta jää enemmän käteen, kun siitä ei vähennetä työeläkemaksuja. Suomessa asuva henkilö voi saada kansaneläkettä, jos hän on asunut Suomessa vähintään kolme vuotta sen jälkeen, kun on täyttänyt 16 vuotta. Jokainen 57,45 ylittävä euro vähentää täysimääräistä kansaneläkettä 50 senttiä. – Eläkeläinen saa tehdä vapaasti töitä niin halutessaan. Täysimääräisen kansaneläkkeen saa, jos muut eläketulot ovat enintään 57,45 euroa kuukaudessa. ’’Eläkkeellä ollessaan voi kuitenkin aloittaa uuden työsuhteen, eikä työansioilla ole ansaintarajaa.’’ Lisätietoa: www.tyoelake.?/elakkeet-eri-elamantilanteissa Kaaviot: Eläketurvakeskus, Marina Sirola Kelan maksama kansaneläke. Korotus on 0,4 prosenttia kuukaudessa, jos on syntynyt vuonna 1962 tai sen jälkeen
60 H yvä E lämä Muuttuva maailmaa lisää vaatimuksia testamentille Tuomo Lindholm on hoitanut testamenttija jäämistöasioita 1980-luvulta saakka, nimenomaan käytännön kannalta. Leskellä on kuitenkin aviooikeus puolisoiden yhteenlaskettuun omaisuuteen, jos avio-oikeutta rajaavaa määräystä ei ole.. Teksti: Tarja Pitkänen Yleinen väärinkäsitys liittyy siihen, että leskellä olisi perimysoikeus, mutta leski perii puolisonsa vain silloin, kun rintaperillisiä ei ole. – Kirjatieto on kirjatietoa, mutta elämä on elämää, ja siihen mahtuu monenlaista, Lindholm sanoo
– On sattunut tilanteita, että henkilöllä on minun luonani ollut satavarma tahto ja paperi on tehty, mutta kuoleman jälkeen sitä ei enää löydykään mistään. Tämä siltä varalta, että joku perillisistä yrittäisi myöhemmin riitauttaa testamentin. Ei taulun taakse tai kirjan väliin Testamentteja on monesti jouduttu etsiskelemään, ja usein niitä löytyy kummallisista paikoista. Kun puhutaan testamentista, Veronmaksajain Keskusliiton verojuristi Tuomo Lindholm nostaa heti alkuun esiin asioita, jotka voivat kuulostaa itsestäänselvyyksiltä – mutta lakimiehen kokemukset vuosikymmenten varrelta osoittavat, ettei näin ole. – Jos joku tahallisesti salaa testamentin, hän voi käräjillä menettää oikeutensa perintöön. – Tärkein asia on ensinnäkin se, että testamentti ylipäätään tehdään. Tärkeät paperit kannattaa etsiä ja laittaa yhteen mappiin. Toki monet ovat valistuneita ja hoitavat asian. Tunteet sivuun Monet ikääntyneet haluavat vielä hyväkuntoisina tehdä kuolinsiivouksen eli käydä läpi vuosikymmenien varrella kertyneitä tavaroitaan ja myös hävittää turhaa. – Toinen tärkeä asia on, että testamentti myös löytyy henkilön kuoleman jälkeen. Ei auta, vaikka olisi kuinka hieno paperi tehty, jos sitä ei löydy. – Kaikki perheet ja tilanteet ovat erilaisia. – Painotan, että jokaisella pitäisi olla mappi A, josta löytyisivät kaikki elämän varrella laaditut tärkeät asiakirjat, ja joku luotettava henkilö myös tietää, missä ne ovat. – Se on ihan hyvä ajatus, mutta juristina kehottaisin siinäkin keskittymään olennaiseen, eli niihin papereihin. Asia voi kuitenkin edetä käräjille ja siellä sitten selvitellään, onko testamentti esimerkiksi peruutettu vai ei. On ollut monenmoisia tilanteita, Lindholm sanoo. Huonolla testamentilla sen sijaan voidaan sotkea asiat pahoin, unohtaa leski, aiheuttaa riitoja ja hävitä veroissa. Ja kolmanneksi testamenttia ei ole hyvä mennä tekemään omatoimisesti tai netistä googlettamalla. H yvä E lämä 61 ® H yvällä testamentilla voidaan vaikuttaa perinnönjakoon, turvata lesken asema, ennaltaehkäistä riitoja ja säästää veroissa. Jos hyvin iäkäs henkilö tulee tekemään testamenttia, Lindholmin ensimmäinen neuvo on, että kannattaa hankkia lääkärintodistus, jossa todetaan henkilö oikeustoimikelpoiseksi. Toki testamentin tekijällä on oikeus myös perua testamentti ja vaikka repiä se, mutta muunlaisiakin testamentin katoamisia on Lindholmille tullut vastaan. – Perintöasioita mietittäessä kannattaisi muutenkin keskittyä olennaiseen eli siihen omaisuuteen, jolla on suuri rahallinen arvo. Testamentin tekoon tarvitaan osaava lakimies, jotta voidaan ottaa kokonaisuus ja kaikki muuttujat huomioon, toteaa Veronmaksajain Keskusliiton juristi Tuomo Lindholm.. Naiset kokevat usein hyvin tärkeäksi sen, kenelle korut menevät, vaikkei niiden arvo suhteessa muuhun omaisuuteen olisi kovin suuri. Lindholmille on tullut eteen niitäkin tilanteita, ettei hän ole voinut laatia testamenttia. Pitää nähdä metsä puilta. Ei niin, että henkilön kuoleman jälkeen omaiset tuovat lakimiehelle muovikassikaupalla papereita ja sanovat, että etsi näistä. Jos testamentista on vain kopio tallella, testamentinsaajan asema on lähtökohtaisesti heikko. Vaikka taulun takaa tai vihkiraamatun välistä
Siksi testamentin laatijaksi tarvitaan osaava lakimies, jolla on kokemusta itse elämästä sekä perintöettä veroasioista. – Joku on voinut salata aikaisemman elämänsä jälkeläisiä nykyiseltä perheeltään, tai mahdollisen aiemman avioliittonsa. – Ennakkoperintö on verotuksellisesti huonompi ratkaisu, koska se yleensä kiristää perintöverotusta. Siitä ei makseta myöskään perintöveroa. Verosyistä tehdään paljon hallintaoikeustestamentteja puolisoiden kesken. Leskellä on oikeus pitää puolisoiden yhteinen koti jakamattomana hallussaan, jollei hän itse omista vastaavanlaista kodiksi sopivaa asuntoa. On monenlaisia tapoja siirtää omaisuutta. Sukulaisuussuhteet voivat olla monimutkaisia, kun perhekuva on esimerkiksi uusperheiden myötä muuttunut. Kysymys ei olisi vanhuksen tahdosta, vaan lasten toiveista. – Mutta pakka voi silti mennä sekaisin, jos esimerkiksi joku nuoremmista lähteekin ensin. – Testamenttia laadittaessa kannattaa siis miettiä, ketä haluaa ajatella ja kenet haluaa turvata – lesken vanhuuden vai perillisten edut. Syntyy myös uutta jälkipolvea. Perittävä voi eläessään tehdä testamentin puolisonsa hyväksi, mutta testamentilla ei kuitenkaan voi syrjäyttää lasten oikeutta lakiosaan eli puoleen lainmukaisesta perinnöstä, jos lakiosaa vaaditaan. – Testamentin suunnittelussa on otettava huomioon monta asiaa, joista tärkeimpiä ovat ensimmäisenä velat, sitten lesken oikeudet ja kolmantena rintaperilliset, Lindholm sanoo. Kenet halutaan turvata. Testamenttien lisäksi on perintöasioita mietittäessä otettava huomion myös mahdollinen avioehto sekä esimerkiksi henkivakuutukset, joista on katsottava, kenen hyväksi ne menevät. On ikävä tilanne, jos näitä asioita tulee eteen vasta henkilön poismenon jälkeen. 62 H yvä E lämä – Kun nuoremmat sukulaiset ovat taluttaneet luokseni vanhuksen, joka juttelee vain linnuista koko tapaamisen ajan, olen joutunut sanomaan, etten valitettavasti voi auttaa. On monia tapoja luovuttaa omaisuutta: voi olla kauppoja, halpoja kauppoja, joitakin verovapaita luovutuksia, lahjoja ja ennakkoperintöjä. Leski perii puolisonsa kuitenkin vain silloin, kun rintaperillisiä ei ole. – On avioeroja, sukuriitoja, välirikkoja ja näkemyseroja, elämä kun ei vain ole täydellistä. Testamentin mekaaninen kirjoittaminen on osaavalle lakimiehelle yleensä rutiiniasia, mutta vaativaksi ja aikaavieväksi työn tekee taustojen kartoitus sekä kokonaisuuden että erilaisten vaihtoehtoisten tapahtumankulkujen ottaminen huomioon. Jos puolisoiden keskinäisessä testamentissa lapset luetellaan nimeltä, he saavat osuutensa mahdollisimman suurena ja yllätysperillinen vain lakiosansa sitä vaatiessaan. Taustatyö tärkeintä Lindholmin mukaan monet ovat nykyisin perintöasioissa hyvinkin valistuneita, mutta on yllättävää, että akateemisetkin ihmiset saattavat laittaa nimiään papereihin, joiden sisältöä eivät täysin ymmärrä. – Testamenttia tehtäessä käydään läpi kaikki mahdolliset omaisuuteen, velkoihin ja vastuisiin liittyvät asiat, vakuutukset, koko perhepiiri, ja se, mitä on mahdollisesti jo annettu matkan varrella. Saattaa myös olla tilanne, jossa perillinen on ylivelkainen, päihderiippuvainen tai vajaavaltainen. Vainajan lapset ensisijaisia perillisiä. Ilman avioehtoa osa vainajan omaisuudesta voi siis kuulua leskelle avio-oikeuden perusteella. Perinnönjakoon ryhdyttäessä ei myöskään ole aivan tavatonta, että tulee yllätyksiä. Se toimii silloin, jos haluaa jonkin tietyn omaisuuserän, vaikkapa kesämökin, päätyvän tietylle henkilölle perillisten joukosta. – Sehän tarkoittaa, että lasten perintöverot alenevat, mutta leski ei pääse pelkän hallintaoikeuden nojalla kuluttamaan puolisolta jäänyttä pääomaa eikä yksin myymään kuolleen puolisonsa omaisuutta. Voi olla, että halutaan yhteisymmärryksessä ohittaa yksi sukupolvi kokonaan tai osittain. Eri luovutuksissa on erilaiset veroseuraamukset. Joku halutaan ehkä tehdä kokonaan perinnöttömäksi, ja silloin on selvitettävä, miten ja milloin se onnistuu. Toki ennakkoperintö on myös tasauskeino lasten yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Yksikin lause voi ratkaista paljon. Lesken perimysoikeus voidaan kuitenkin myös sivuuttaa testamentilla. Testamentin sisältö voi silloin ratkaista, millaisen siivun omaisuudesta yllätysjälkeläinen saa. On myös kokonaan uudenlaista omaisuutta, esimerkiksi digitaalinen jäämistövarallisuus, joka voi olla vaikkapa tietokoneella oleva. Monenlaisia tilanteita – Testamenttia laadittaessa voi tulla eteen monenlaisia vaihtoehtoja ja kysymyksiä. – Leskellä on kuitenkin avio-oikeus puolisoiden yhteenlaskettuun omaisuuteen, jos avio-oikeutta rajaavaa määräystä ei ole. Yleensä verotuksellisesti edullisinta on jakaa omaisuutta jo elämän varrella tipoittain. Yleinen väärinkäsitys liittyy siihen, että leskellä olisi perimysoikeus. – Kaikki tapaukset ovat yksilöllisiä ja kaikki perheet erilaisia, eikä täysin varmaa vastausta mihinkään tilanteeseen ole
Hyvä, vahva testamentti, joka on tehty vainajan tahdon mukaan, leikkaa pulinat pois. – Siinä on riidan siemen, kun lapset eivät saa mitään hyötyä asunnosta, mutta heille tulee siitä kuluja. Jonkun pitäisi myös tietää mahdolliset salasanat. Puh. HE. Taloyhtiö ei katso pitkään sivusta, jollei vastikkeita makseta. Lindholm toteaa vieroksuvansa myös nettitestamentteja, eli halvalla netissä myytäviä kaavamaisia testamentteja, joita hankittaessa ei oteta huomioon yksilöllisiä tilanteita ja kokonaisuutta. 034 489 489 Satavarma TM puhelin & liittymä • Salli vain omaisten ja ystävien puhelut • Kuule kuka soittaa • Yhteyden valvonta • Toimii joka kodin netissä Omaisten ja läheisten huolettomampaa n yhteydenpitoon! Avaus & toimitus 99€, palvelu 4,90€/kk Suosittele ystävällesi myös! Tai tilaa samalla vaikka läheisellesi • Satavarma-liittymien väliset puhelut sisältyvät palveluhintaan. Hirveän yksityiskohtaisia papereita ei kuitenkaan yleensä kannattaisi tehdä. Testamentin laatimista omin neuvoin Lindholm ei suosittele. Ajantasaistaminen tarpeen Kun omassa lähipiirissä ja maailmassa koko ajan tapahtuu monenlaista, myös testamentin ajantasaistaminen voi olla tarpeen. – Uudet tilanteet tuovat uusia kysymyksiä, ja ennakoisin, että tämä asia tulee jatkossa useammin esille. Voi syntyä tilanne, jossa leski on nelikymppinen ja perilliset vanhempia – tällöin perilliset eivät saa perintöään pitkään aikaan, jos koskaan, vaan leski asuu asunnossa maailman tappiin. Suomessa asuntomarkkinat eriytyvät nyt niin, että kun mennään maakuntiin, monella paikkakunnalla asuntojen hinnat ovat romahtaneet. On myös yleensä erilaista laatia testamenttia aviopareille, leskelle, sinkulle tai eronneelle. Hyvä kuuluvuus eikä hinnoista nouse HALOOta! – Testamenttiasioissa juristin on osattava perintöja veroasiat, eikä pelkästään perintökaari, vaan myös avioliittolaki, koska aina katsotaan ensin, mitä leskelle kuuluu lain nojalla. – Itse tekemällä mennään helposti suohon, koska tietoa on niin paljon, ettei kyetä hahmottamaan kokonaiskuvaa. – Aika moni päivittää testamenttiaan. – Elämä muuttuu koko ajan. Tilaukset & lisäinfot: www.telepapat.. Jos lapset ovat perineet asunnon, johon leski asumisoikeutensa nojalla jää asumaan, ainakin kauppahintaan rinnastettavat pääomavastikkeet kuuluvat asunnon omistajille eli asunnon perineille lapsille. – Saattaa olla, että asunnon myyntihinta on vain ehkä kolmasosa tai neljäsosa velattomasta hinnasta. Ongelmien estämiseen taas voi halutessaan monesti vaikuttaa testamentilla. Myös vuorovaikutus on silloin poissa. – Hyvin tehdyllä testamentilla voi usein ehkäistä riitoja perillisten kesken. Kaikista huonoin vaihtoehto saattaa olla, että testamentti on joskus tehty, mutta jätetty ajantasaistamatta. Kun sitten jää leskeksi, asuntoon kohdistuvat pääomavastikkeet on luonnollisesti maksettava. H yvä E lämä 63 bestseller, pelitili tai virtuaalirahaa. – On iso riski tehdä testamentti omatoimisesti, vaikka nykyisin kaikki osaavat mielestään tehdä vaikka mitä googlaamalla. – Jos on vähänkään enemmän muuttujia, kannattaa käydä juristin pakeilla, ja juuri sellaisen juristin, joka on perehtynyt testamentteihin. Helsingin hovioikeudessa on jo ollut tapaus, jossa pääomavastikkeen maksajaksi joutui kuolinpesä. Niin valitettavaa kuin se onkin, jäämistöasiat ovat usein raadollisia. – Tämä on ongelma, koska perintövero maksetaan heti perittävän kuoltua, vaikka perillinen ei saisi perintöä käyttöönsä. Yhtiölainoista yllätyksiä Asuntojen yhtiölainat ovat viime aikoina tuottaneet yllätyksiä perinnönjaossa. Jos on kovin yksityiskohtainen paperi, päivitystarvetta tulee useammin. Tunteet nousevat helposti pintaan, ja joku lapsista kokee, että toista on kohdeltu paremmin kuin häntä itseään. Voi tulla uusia ihmisiä ja uutta omaisuutta
64 H yvä E lämä Liike on selkärankareumaa sairastavalle Katja Saarikoskelle lääke. Liikuntaa hän harrastaa sesongin mukaan, kuten talvisin laskettelua Pyhällä. Kuva: Ski.fi/Harri Lindfors
Teksti: Terhi Niinimäki. H yvä E lämä 65 ® Reumatulehdus taittui elämäntavoilla Katja Saarikoski sai reumalääkkeistä rajut sivuvaikutukset, mutta pääsi eroon kivuista ja tulehduksesta ruokavalion avulla. Toimintakyvyn ylläpidossa ovat ravinnon lisäksi tärkeitä liikunta, ravintolisät ja stressinhallinta
Kesäisin golfaan, käyn patikkaretkillä ja käytän ulkokuntosalia, Saarikoski luettelee. Suosikikseen Saarikoski mainitsee korealaisen hapatetun herkun, mausteisen kimchin, jota hän valmistaa itse ja käyttää siihen itse viljelemiään chilejä. – Vehnän tilalla käytän spelttiä. Kivut kuitenkin yltyivät si-nivelen (risti-suoliluun) kohdalla, ja vajaan vuoden sisällä hän sairasti kolme iriittiä eli silmän värikalvontulehdusta. Syntymäpaikka: Helsinki Asuinpaikka: Espoo Ammatti: Country manager Perhesuhteet: Naimisissa, kolme lasta Harrastukset: Yrttiviljely, liikunta sesongin mukaan, jooga, äänihoidot Elämän motto: Nyt olis hyvä hetki haravoida Katja Saarikoski sairastui lukioikäisenä perinnölliseen selkärankareumaan. Saarikoski käy myös jonkin verran erilaisissa hoidoissa. Hän korostaa, että reumaatikkojen kannattaa muistaa, että tulehduksen ollessa päällä ei hierontaan tai fysioterapiaan kannata mennä. – Kun diagnoosi tehtiin, minulle annettiin lääkitys ja vietin viikon silloisessa Heinolan reumasairaalassa, Saarikoski kuvaa. Ruokavalion myötä kivut helpottivat ja hän pystyi jälleen nukkumaan paremmin. Päivittäistä joogaa Reumasairaalassa ollessaan Katja Saarikoski tutustui joogaan. Ruokavalio kaiken perusta Selkärankareuman hoidossa ruokavalio on Katja Saarikoskelle kaikkein tärkein tekijä. Kun hän joutui luopumaan lääkityksestä sivuvaikutusten takia, löytyi apu ruokavaliohoidosta.. Niinpä edessä oli ammatinvaihdos, ja musiikista jäi rakas harrastus. Marjojen, hedelmien ja yrttien lisäksi viljelen esimerkiksi maa-artisokkaa, siKatja Saarikoski Ikä: 53 v. 66 H yvä E lämä N uorena kilpaurheilua harrastanut Katja Saarikoski, 53, ajatteli lukioikäisenä ilmaantuneiden selkäkipujen kuuluvan asiaan. Iriitti teki näkemisestä vaikeaa, joten Katja ei voinut lukea. – Liike on tärkeä lääke. Lisäksi hän on etsinyt muita sopivia lajeja. Oireet hankaloittivat elämää huomattavasti. – Lopulta lääkäri passitti tarkempiin tutkimuksiin Meilahteen. Lisäksi käytän kvinoaa ja kauraa monipuolisesti. Olen nyt paremmassa kunnossa kuin 30 vuotta sitten, hän toteaa. – Talvisin luistelen, hiihdän ja laskettelen. Saarikoski oli päässyt Sibelius Akatemiaan, mutta ei pystynyt enää selkäkipujen vuoksi soittamaan urkuja. Sen avulla kivut pysyivät kurissa ja innostuin ravinnon merkityksestä niin, että pääsin opiskelemaan elintarviketieteitä Helsingin yliopistoon, Saarikoski muistelee. Reumasairaalassa ei kiinnitetty myöskään huomiota ravitsemuksen merkitykseen tulehduksen hillitsemiseksi, Saarikoski harmittelee. Harrastan äänimaljojen, gongin ja rummun kumauttelua. – Silloin parikymppisenä se tuntui kuitenkin tylsältä mummolajilta! Nykyisin hän tekee lähes päivittäin selälle ja nivelille lempeää ilmajoogaa. Nykyisin syön kalaa ja satunnaisesti riistaa, Saarikoski kertoo. Erilaiset yrtit ja rohdot olivat olleet Katja Saarikoskelle tuttuja lapsuudesta asti, sillä hänen äitinsä tutustutti tyttärensä erilaisiin viljelyksiin ja yrttien käyttöön. Diagnoosin saamiseen meni kuitenkin viisi vuotta, ja se tuntui musertavalta. Myös ääniresonanssihoidot sopivat. Nuorempana hän suosi elävää ravintoa, josta koko paraneminen lähti. Myös musiikin soittamisesta tuli haastavaa. Hän on koostanut kokemustensa perusteella itselleen sopivan, tulehdusta sammuttavan ruokavalion, joka sisältää paljon kasviksia, marjoja sekä kasviproteiineja. Hän käytti lääkitystä puolen vuoden ajan, vaikka se aiheutti jopa kipuja pahempaa kuvottavaa oloa. Lisäksi hän pitää hapatetuista ruoista, erityisesti kaaleista. Lääkityksestä haittavaikutuksia Ruokavaliohoito on osoittautunut monin tavoin Saarikosken pelastukseksi. Lopulta hän luopui lääkityksestä ja alkoi hoitaa itseään ruokavalion keinoin. Oli kuitenkin parempiakin kausia, jolloin asiaan ei niin kiinnittänyt huomiota, Saarikoski kuvaa. – En voinut myöskään istua tai urheilla, koska selkä oli niin kipeä. – Muuta hoitoa kuin kyseinen lääke ei silloin ollut tarjolla. – Vähitellen jaksoin liikkua enemmän ja alkoi itselleni sopivien liikuntamuotojen etsiminen. – Kävin jo lukioikäisenä elävän ravinnon kursseja ja vaihdoin ruokavaliota Sibelius Akatemiassa ollessani. Perheestä huolehtimisen myötä sen asema on nykyisin lähinnä lisukkeena ja välipalana. – Tärkeää on, että tietää, mitä syö ja missä se on viljelty. – Jalkapohjavyöhyketerapia on ehdottomasti itselleni paras. Minulta löydettiin äidiltä peritty geeni, joka aiheuttaa selkärankareumaa, Saarikoski kertoo. Lopulta sairaus vei nuorelta naiselta tulevan ammatin. Hän tekee myös fysioterapeutin antamia liikkeitä kotona
Seuraavana päivänä alkoivat kivut, hän kertoo. Noin prosentti Suomen väestöstä sairastaa reumaa. Itselleen sopivia ravintolisiä ja niiden vahvuuksia voi selvittää myös mittauttamalla vitamiinija hivenainepitoisuuksiaan. Kaikilla on toivoa. HE Näin sammutat kehon tulehdusta * Suosi puhdasta, kasvisvoittoista ruokavaliota * Karsi ruokavaliosta valkoinen vilja, sokeri ja punainen liha * Käytä tarpeen mukaan ravintolisiä, kuten D-vitamiinia, kalaöljyä, ubikinonia ja seleeniä * Vähennä stressiä ja huolehdi riittävästä levosta * Liiku säännöllisesti. Jos kipuja alkaa tulla, käyttää hän myös glukosamiinia ja männynkuoriuutetta. Hänellä on omakohtaista kokemusta siitä, miten ruokavaliosta lipsuminen voi johtaa tulehdukseen. Yleisiä oireita ovat esimerkiksi kipu, jäykkyys, tulehdus, turvotus ja toiminnan heikentyminen. – Reumaatikoilla voi olla väsymystä ja kipuja senkin takia, että ubikinonivarastot ovat huvenneet, joten niiden täydentäminen voi olla hyödyllistä, Saarikoski pohtii. Myös äitini on onnistunut samassa, Saarikoski rohkaisee. Hän käyttää myös itse erilaisia ravintolisiä terveytensä tukena. Jäätanssia harrastaessaan Saarikosken täytyy keskittyä täysillä, eikä aikaa jää muuhun ajatteluun. Ehdin syödä pihvistä pari suupalaa ja paljastui, että siinä oli puolet sianlihaa. Stressin hoito tärkeää Myös stressi voi pahentaa Katja Saarikosken reumakipuja. Liikuntakin lievittää stressiä. Tulehduksen saa kyllä häädettyä elämäntavoillakin. Taudinkuva ja oireet vaihtelevat paljon. Tulehdusta hoitaessa onkin hänen mukaansa tärkeintä karsia ruokavaliosta ensin pois valkoiset viljat, sokeri sekä punainen liha, erityisesti sianliha. Useimmat reumasairaudet ovat autoimmuunisairauksia, joiden puhkeamiseen tarvitaan geneettisen alttiuden lisäksi jokin laukaiseva tekijä. – Lääkitys ei vain sopinut minulle. Ravintolisät tukena Katja Saarikoski työskentelee ravintolisien parissa Pharma Nordin country managerina. – Kerran tilasin Lapissa poropihviä ja varmistelin, että se todella on poroa. puleita ja valkosipulia, kurpitsoita, kaalikasveja, kurkkuja ja tomaatteja ja huvin vuoksi myös esimerkiksi ananaskirsikoita ja viinirypäleitä, Saarikoski luettelee. – Kun on päässyt ruokavalion ja ravintolisien avulla paremmin tolpilleen, jaksaa myös muilla tavoin hoitaa itseään paremmin, Saarikoski rohkaisee. Silti hän painottaa, että ensin laitetaan ruokavalio kuntoon ja sen jälkeen käytetään tarpeen mukaan ravintolisiä. – Esimerkiksi puutarhanhoito on hyvää stressinhallintaa. Hoitomuotoja ovat esimerkiksi pitkäaikaisja paikallislääkkeet sekä fysioterapia. Niinpä stressinhallinta on osa elämäntapahoitoa. Saarikoskella on säännöllisessä käytössä vahva D-vitamiini, kalaöljy, ubikinoni, seleeni, sinkki ja kurkumiini. – Kun on päässyt ruokavalion ja ravintolisien avulla paremmin tolpilleen, jaksaa myös muilla tavoin hoitaa itseään. Saarikoski painottaa, ettei hän lähtökohtaisesti ole lääkitystä vastaan ja tuntee ihmisiä, joille esimerkiksi biologisista lääkkeistä on ollut apua. Hän toivoo, että reumaatikot voisivat tulevaisuudessa saada hoitoa hoitoringeiltä, joissa eri alojen osaaminen kulkisi käsi kädessä. Reumasta ei voi parantua, mutta hoidolla pyritään oireettomuuteen. H yvä E lämä 67 Tulehduksellinen reuma Reumasairauksista tulehduksellisia ovat esimerkiksi nivelreuma, selkärankareuma ja nivelpsoriaasi
Kelan kaikenikäisille järjestämä monipuolinen kuntoutus auttaa elämään sairauden kanssa. Kuntoutus auttaa elämään sairauden kanssa Jos sairaus tai vamma heikentää toimintakykyä, kuntoutuksesta saattaa olla apua. 68 H yvä E lämä Kuntoutuksen tavoitteena on usein myös fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja palauttaminen. Hyvä fyysinen kunto edesauttaa myös sairauden kanssa selviytymistä. Teksti: Liisa Airaksinen
Kuntoutuksen tavoitteet, kesto ja myönnettävät palvelut määräytyvät kunkin asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Jotta sitä voi saada, tarvitsee lääkäriltä lausunnon sairauden tai vamman aiheuttamasta kuntoutustarpeesta, kertoo etuuspäällikkö Tuula Ahlgren Kelasta. – Kuntoutus voi auttaa, jos sairaus tai vamma vaikeuttaa työntekoa tai itsenäistä selviytymistä elämän eri tilanteissa. Helmi vastustuskyvylle Rajatorpantie 41C, 01640 Vantaa, puh.(09)8520 2215, www.pharmanord.fi D-Pearls D -vitamiini •• kylmäpuristetussa oliiviöljyssä, josta rasvaliukoinen D-vitamiini imeytyy hyvin •• pakattu hygieenisesti läpipainopakkauksiin •• pieniä, helmimäisiä gelatiinikapseleita, jotka on helppo niellä •• edistää immuunijärjestelmän toimintaa •• luiden, hampaiden ja lihasten normaaleille toiminnoille •• osallistuu solujen jakautumisprosessiin •• valmistettu farmaseuttisten laatuvaatimusten mukaisesti FI _D -P ea rls _A d_ Lu on ta is te rv ey s_ 10 7x 29 5_ 08 21. Sitä on tarjolla noin 100 eri sairausryhmän potilaalle, Ahlgren sanoo. Ammatillisen kuntoutuksen palveluja ovat esimerkiksi Nuotti-valmennus ammatillinen kuntoutusselvitys, työllistämistä edistävä ammatillinen kuntoutus ja KIILA-kuntoutus. ’’Kelan järjestämä lääkinnällinen kuntoutus on laajaalaista ja monipuolista. Kuntoutus perustuu aina yksilölliseen ja tavoitteelliseen suunnitelmaan. Kelan lisäksi kuntoutusta järjestävät myös työeläkelaitokset, kunnat, vakuutusyhtiöt ja vammaisjärjestöt. H yvä E lämä 69 ® K elan järjestämä kuntoutus on yleensä maksutonta. Kelan kuntoutusta ovat esimerkiksi sopeutumisvalmennusja kuntoutuskurssit, moniammatillinen yksilökuntoutus sekä terapiat vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Sitä on tarjolla noin 100 eri sairausryhmän potilaalle.’’ – Kelan järjestämä lääkinnällinen kuntoutus on laaja-alaista ja monipuolista. Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut tukevat kuntoutujia sairauden tai vamman kanssa elämisessä. Vaihtoehtoja on muutaman päivän kuntoutustarpeen arvioinnista pidempiaikaiseen kuntoutukseen. Tilaa uutiskirje osoitteessa www.pharmanord. Kuntoutuksen aikana Kelan maksama kuntoutustai osakuntoutusraha turvaa toimeentuloa. Ammatillisen kuntoutuksen palvelut sekä kuntoutupsykoterapia ja Oma Väylä antavat kuntoutujille tukea työhön ja opiskeluelämään
Kuntoutuksella pyritään myös vahvistamaan asiakkaan voimavaroja ja elämänhallintaa, jotta hän pystyy toimimaan mahdollisimman itsenäisesti ja aktiivisesti omassa arjessaan. Siksi joskus voi joutua matkustamaan kotoaan kauemmaksikin kuntoutukseen. Vuonna 2021 Kelan kuntoutuspalvelukustannukset olivat yhteensä 448 miljoonaa euroa. Lisätietoja: www.kela.?/kuntoutus Ahlgrenin mukaan kaikki Kelan järjestämä kuntoutus ei kuitenkaan liity sairauteen. Asiantuntijoina on mukana muun muassa sisätautien tai endokrinologian erikoislääkäri tai muu erikoislääkäri, jolla on diabeteksen hoidon erityispätevyys, diabeteshoitaja, ravitsemusterapeutti sekä fysioterapeutti tai liikunnanohjaaja. – Ilman diagnoosia Kela järjestää nuorten ammatillista kuntoutusta ja kuntoutuskursseja omaishoitajille. Tarkkaan valittuja – Kuntoutuspalveluja on tarjolla sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Kuntoutuspsykoterapiaa Kela korvaa valtioneuvoston asetuksessa määritellyn korvaustason mukaisesti. Kurssi sisältää muun muassa ryhmäkeskusteluja ja pienryhmätyöskentelyä, monipuolista tekemistä sekä yksilöllisiä haastatteluja, tapaamisia ja keskusteluja kuntoutusasiantuntijoiden kanssa. Terapioita voidaan tarvittaessa toteuttaa myös asiakkaan kotona tai muussa tutussa arjen ympäristössä, Ahlgren kertoo. Kuntoutusta järjestetään: * alle 68-vuotiaille * yli 68-vuotiaille. – Kela kerää asiakkailta ja kuntoutuksen palveluntuottajilta jatkuvasti tietoa kuntoutuksen hyödyistä ja kehittää kuntoutuspalveluitaan kerättyjen tietojen perusteella, Tuula Ahlgren sanoo. HE ’’Terapioita voidaan tarvittaessa toteuttaa myös asiakkaan kotona tai muussa tutussa arjen ympäristössä.’’. Kuntoutus toteutetaan ryhmäkuntoutuksena, ja siinä otetaan huomioon jokaisen asiakkaan yksilöllinen kuntoutustarve ja -tavoite. Kurssin tavoitteena on, että tukea sairauden aiheuttamassa muutostilanteessa. Asiakkailla on kuitenkin aina oltava todettu tarve kuntoutukseen. Kuntoutustoimenpide voi olla: * kuntoutuspsykoterapia * koulutus * työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus * ammatilliset kuntoutuskurssit * kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit eri sairausryhmille * erilaiset terapiat osana vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutusta toteuttavat kuntoutukseen erikoistuneet yritykset, kuntoutuslaitokset, vammaisjärjestöt, oppilaitokset ja yksityiset terapeutit. Sopeutumisvalmennuskurssi soveltuu, jos * olet yli 18-vuotias ja sinulla on todettu metabolinen oireyhtymä ja tyypin 2 diabetes * sinulla on ylipainoa (BMI yli 30) ja sen hoito ei ole tuottanut tulosta * sinulla on diabeteslääkitys * sinulla on lääkitys rasva-aineenvaihdunnan häiriöön tai kohonneet rasva-arvot * haluat osallistua kuntoutukseen, joka toteutetaan kasvokkaisena ja verkkokuntoutuksena. Kela hankkii kuntoutuspalvelut joko kilpailuttamalla palveluntarjoajat tai rekisteröitymismenettelyllä kuntoutuspsykoterapiaa lukuun ottamatta. Kela järjestää lääkinnällistä kuntoutusta noin 100 eri sairausryhmän potilaalle. Lisäksi saa neuvontaa ja ohjausta sekä keinoja jatkaa mahdollisimman täysipainoista elämää sairaudesta huolimatta. – Kuntoutuspsykoterapiaa antavien terapeuttien hankinta tehdään vahvistusmenettelyllä, jolloin Kela tutkii terapeuttien pätevyystiedot ja hyväksyy heidät kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajiksi. 70 H yvä E lämä Kuntoutuksen tavoitteena voi olla: * fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja palauttaminen * sopivan koulutustai ammattialan valitseminen * opintojen loppuun saattaminen * työelämässä jatkaminen tai työelämään pääseminen * sopeutuminen elämään sairauden tai vamman kanssa. Esimerkkinä sopeutumisvalmennuskurssi metabolista oireyhtymää (MBO) ja tyypin 2 diabetesta sairastavalle aikuiselle
Kuva: Pexels/Los Muertos Crew Pidä huolta mielestäsi Henkinen hyvinvointi on aivan yhtä tärkeää kuin fyysinenkin terveys. Henkistä puolta itsessään kannattaa hoitaa ja muistaa kuunnella itseään. Teksti: Kati Wikström Mielenterveys. H yvä E lämä 71 ® Päivittäinen huolihetkeä ja kiitollisuuspäiväkirja ovat keinoja edistää mielenterveyttään
On hyvä eritellä, millaiset asiat ovat itselle tärkeitä ja voisiko niiden osuutta lisätä omassa elämässään. Terveyteen vaikuttavia tekijöitä Mielenterveys on hyvinvoinnin kannalta keskeinen voimavara, johon kuuluvat psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen sekä henkinen ulottuvuus. Sosiaaliseen aspektiin kuuluvat ihmissuhteet. Yhdistys puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Henkinen ulottuvuus käsittää kokemuksen elämän merkityksellisyydestä. Mielen hyvinvointia edistäviä tekijöitä ovat muun muassa hyvä fyysinen terveys, itseä tyydyttävät ihmissuhteet ja oman arjen kokeminen mielekkääksi. Oleellista ei ole ihmissuhteiden lukumäärä, vaan laatu ja se, että tarvittaessa saa muilta tukea. Kuinka voin?”. Fyysiseen ulottuvuuteen lukeutuu esimerkiksi se, että nukkuu ja syö hyvin, huolehtii riittävästä liikunnasta sekä levosta, kertoo Mäkinen. – Suomessa korostuvat usein sellaiset yhteiskunnan arvot, joissa painotetaan yksin pärjäämistä. Arjessa tulisi olla riittävästi itselle mukavaa tekemistä ja ihmisiä, joista saa voimaa – Mielenterveyden riskitekijöitä voivat olla muun muassa vaikea elämänkokemus ja raskaat sekä voimaa vievät ihmissuhteet. Kaikkien elämään kuuluu vastoinkäymisiä, sanoo Mäkinen. – Välillä on hyvä pysähtyä kysymään itseltään: ”Mitä minulle kuuluu. – Suosittelen myös päivittäistä huolihetkeä, jos asiat painavat mieltä. – Useimmilla meistä on vähintään joitakin henkiseen hyvinvointiin eli mielenterveyteen vaikuttavia suojatekijöitä. Näinä aikoina korona on varmasti kuormittanut monen mielenterveyttä. Näitä ovat psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja henkinen ulottuvuus, kertoo MIELI Suomen Mielenterveys ry:n asiantuntija Outi Mäkinen. 72 H yvä E lämä H enkisen hyvinvoinnin sijaan, voidaan puhua myös mielenterveydestä. Lisäksi tulisi pyrkiä toteuttamaan sellaisia asioita, joista saa iloa elämäänsä. – On ihan normaalia, että mielenterveys on välillä parempi ja välillä horjuu. Kuinka voisi keskittyä niihin lisää ja millä tavalla voisi edistää oman mielensä terveyttä, kannustaa Mäkinen. Tiettynä hetkenä päivässä kannattaa käydä läpi mielessä vellovat huolet ja analysoida sitä, mihin niistä Mielenterveys koostuu neljästä osa-alueesta. Avun hakeminen koetaan epäsuotavaksi tai jopa noloksi, harmittelee Mäkinen. Mielenterveyttä voi määritellä monella tapaa, mutta WHO:n määritelmän mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Kuva: Kirsti Sundell. Edellä lueteltujen neljän mielenterveyden ulottuvuuden, psyykkisen, fyysisen, sosiaalisen sekä henkisen ulottuvuuden toteutumista kannattaa miettiä, omaa hyvinvointiaan edistääkseen. Sitä voivat tuoda vaikkapa esteettiset elämykset, luontokokemukset, pyhyyden kokemukset ja tunne siitä, että on osa omaa yhteisöä tai jotakin suurempaa. MIELI ry on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö ja täyttää tänä vuonna 125 vuotta. – Mielenterveyttään voi ja kannattaa edistää, kertoo MIELI Suomen Mielenterveys ry:n asiantuntija Outi Mäkinen. Henkiseen ulottuvuuteen liittyvät myös omat elämänarvot ja se, kuinka niitä pääsee toteuttamaan. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy. – Voisi pohtia, kuinka nämä ulottuvuudet toteutuvat omassa elämässä, omat henkilökohtaiset rajoitukset huomioiden. – Psyykkiseen ulottuvuuteen kuuluvat muun muassa omat tunteet ja niiden nimeäminen, uskomukset itsestä ja muista, oma motivaatio ja ajatukset, valaisee Mäkinen
Tutkimusten mukaan kiitollisuuspäiväkirja edistää hyvää mielenterveyttä. – Kannattaa kuunnella itseään eikä verrata omaa arkeaan yleisiin normeihin tai muiden ihmisten arkeen. Hyvä arki korostuu – Mielenterveyttä edistetään aivan arkisilla asioilla ja kaiken pohjana onkin hyvän arjen kokemus. Kiitollisuuspäiväkirjaan merkitään joka päivä asioita, joista on kiitollinen, ja jotka ovat omassa elämässä hyvin. Tällöin läheinen saattaa huomauttaa muuttuneesta tilanteesta ja ilmaista huolensa, tietää Mäkinen. Avun pyytäminen on mielestäni tärkein taito elämässä. – Kaikkiin omiin tuntemuksiin kannattaa suhtautua hyväksyvästi, tunteitaan ei tule tukahduttaa eikä pahaa oloaan kieltä. Numero on 09 2525 0111. Miksei samalla tavalla suhtautuisi itseensäkin, summaa Mäkinen. Monet oireilevat myös kehon kautta. Voisi miettiä, jos ystävä kokisi samoja asioita ja tuntisi samalla tavalla, miten siihen reagoisi – luultavammin rohkaisevasti, tukien ja kannustaen. Yksin ei tarvitse sinnitellä, kannustaa Mäkinen. Eli konkretisoi huolet ja pyrkii ratkomaan niitä aktiivisesti, sen sijaan, että ne pyörisivät jatkuvasti mielessä. Yleisesti voisi sanoa, että säännönmukaisuus on hyväksi eli tulisi ylläpitää tasapainoa hyvien elintapojen, nukkumisen, syömisen ja liikkumisen kesken. Hyvä arki on juuri sellaista, mikä itsestä tuntuu hyvältä, muistuttaa Mäkinen. H yvä E lämä 73 voi vaikuttaa itse sekä missä tarvitsee muiden apua. HE Valtakunnallinen Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24 tuntia vuorokaudessa. Kaikki hautakivityöt laatutakuulla yli 85 vuoden kokemuksella. Yleisimpiä ovat vatsaja selkäkivut, univaikeudet ja ruokahaluttomuus. Joillekin työ tuo merkitystä arkeen, toisille ihmissuhteet ovat tärkeitä ja jotkut harrastavat intohimoisesti. Ystäviltä, ammattilaisilta ja järjestöiltä on aina saatavilla apua. – Jollei saa hyvänolon kokemuksia, ilo on kadonnut eikä arjesta suoriutuminen oikein onnistu, on aika hakea apua. Apua kannattaa aina hakea matalalla kynnyksellä. – On myös tavallista, ettei itse aina huomaa muutoksia itsessään. – Omaan mielenterveyden tilanteeseen tulisi havahtua, mikäli arki ei suju tavalliseen tapaan, sanoo Mäkinen. Toimitamme hautakivet koko Suomeen 045 611 7768 • kivi@muistoksi.fi www.muistoksi.fi. Samoin, jos oma mieli on alakuloinen, ajatukset ovat kielteisiä eikä tulevaisuudessa näe mitään hyvää. – Toisaalta jotkin asiat voivat olla sellaisia, että ne on hyödyllisintä oppia hyväksymään, jos niihin ei voi itse tai muiden avulla vaikuttaa, sanoo Mäkinen. Tällaisia oireita voivat olla muun muassa sellaiset vaivat ja kivut, joille ei löydy selitystä. Hautakivien erikoisliike Ammattitaitoinen kivisuunnittelu helpottaa hautakiven hankinnassa kuvan valmiista hautakivestä näkee jo ennen kiven valmistusta. Siihen voi soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti. – On tärkeää myös olla itselleen armollinen
74 H yvä E lämä Päivi Hyvärinen kävelee vaijerilla sauvojen tukemana. ’’Ette ikinä usko, mihin kaikkeen mummo pystyykään!’’
Suurin osa ryhmäläisistä jatkoi kevättä varten perustettuun ryhmään. Olen harrastanut perusliikuntaa koko ikäni, sirkusteluun Sirkustelu sopii senioreille Sirkusliikunta edellyttää koordinaatiota, tasapainoa ja voimaa. – Tiesin olevani ikäisekseni kohtuullisessa kunnossa ja halusin tietysti kokeilla monipuolisena pitämääni liikuntamuotoa. Yksi syksyllä ryhmään ilmoittautuneista Päivi Hyvärinen, 64, kiinnostui asiasta heti, kun oli lukenut ilmoituksen lehdestä. Kuopion Sirkus aloitti senioriryhmän viime syksynä. Innostuksesta päätellen ainakin osa tullee jatkamaan sirkustaiteen parissa kenties jopa vuosia. Senioriryhmä pysyi lähes täysin aloituskokoonpanossa koko syksyn. H yvä E lämä 75 ® K uopion Sirkuksessa on ollut aikuisryhmiä jo vuosikausia, mutta viime syksyn senioriryhmä oli ensimmäinen laatuaan. Hyvärinen on yhdeltä koulutukseltaan ikääntyneiden fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti, muttei ole siinä ammatissa toiminut enää pariinkymmeneen vuoteen. Viime vuodet ovat olleet enimmäkseen istumatyötä. – Pääasia on, että kaikilla on hauskaa, toteavat Päivi Hyvärinen (kesk.) sekä ohjaajat Maiski Tiainen (vas.) ja Senni Nuutinen.. – Voin nyt sanon lapsenlapsilleni, että ette ikinä usko, mihin kaikkeen mummo pystyykään, naurahtaa Hyvärinen. Menestys on ollut erinomainen
Aloitamme 1,5 tunnin ryhmän lämmittelyllä ja helpoilla harjoitteilla. Sirkuksessa Hyvärinen on päässyt harjoittelemaan muun muassa jonglöörausta, pyramidien tekemistä ja vaijerilla kävelyä. Hyvärisen ensikokemus sirkustelusta oli myönteinen. Innostuin siitä sen verran, että kysyin kotona mieheltäni, voisimmeko yhdessä treenata pyramidia. – En minä niitä kovin hyvin hallitse, mutta vaijerilla olen pysynyt sauvojen tuella. Alunperin tarkoitus oli vetää ryhmä viisi kertaa. Itseluottamus on kasvanut, en olisi uskonut ryhmän alkaessa, että kykenisin kaikkiin niihin suorituksiin, joita olen tähän mennessä tehnyt. Suosio oli sen verran hyvä, että ryhmä kokoontuu kansalaisopiston kurssina kevätPyramidia on harjoiteltu sirkuksessa ahkerasti. – Näitä harjoitteita voi monin osin tehdä kotioloissakin. ’’Ryhmähenki on mahtava, nauramme ja kannustamme toisiamme.’’. Viimeksi kokeilimme pyramidien tekoa. Yhdessäolo antoisaa Oman ammattitaustansa perusteella Hyvärinen tietää, että ikäihmisten kuntoilun on hyvä olla monipuolista ja jokaisen on hyvä tuntea omat rajansa ja vaivansa, jottei innostu liikaa. Jonglöörauksessa kolmen pallon ilmassa pitäminen taitaa viedä vielä aikaa, mutta parin pallon kanssa on touhuttu ja eteenpäin on menty. Samalla saa omasta liikunnasta monipuolisempaa. Sirkuskoulun olemassaolosta on suuri etu, koska siellä on välineitä, joita tuskin on missään muualla. Jokainen voi tehdä harjoituksia omien tuntemustensa mukaan ja ohjaajat kannustavat ja luovat uskoa omaan osaamiseemme. Onnistuneet suoritukset saavat ansaitut aplodit. 76 H yvä E lämä ei ollut taitoa, mutta intoa sitäkin enemmän, naurahtaa Hyvärinen. Lautasen pyörittäminen kepin päässä ei ollut helppoa, mutta kyse on myös keskittymisestä ja sitkeydestä harjoitella. Kerran viikossa ryhmässä tapahtuva harjoittelu ei riitä, jos haluaa oppia uusia ”temppuja”. – Ryhmähenki on mahtava, nauramme ja kannustamme toisiamme. Tässä ryhmässä emme pysty samoihin suorituksiin kuin nuoremmat, mutta intoa ja uskallusta löytyy kaikilta. – Sirkustelu on todella monipuolista liikuntaa, johon sisältyy esimerkiksi ryömintää, konttaamista, tasapainoiluja ja leikkejä, joita ei normaalissa harjoittelussa tule tehdyksi. – Ohjaajat ovat todella taitavia ja motivoivia. Tässä iässä tärkeää on hyvä tasapaino ja monet harjoitukset kuten vaijerilla kävely ovat erittäin hyviä tasapainon kehittäjiä. Hermoratoja tulee kutkutelluksi oikein mukavasti. Erilaiset pyörähdykset ja nostamiset voivat olla seniorille hieman haasteellisia, mutta niitä voi tehdä juuri oman tuntemuksen mukaan. Moni temppu vaatii keskittymistä ei välttämättä niinkään fyysisyyttä. Ja lapsenlapsen hiihtolomalla meillä on aikaa harjoitella hänen kanssaan. Fyysisien harjoitteiden lisäksi rento ja leikkimielinen yhdessä tekeminen on erittäin antoisaa. Hän onneksi suostui. Etenkin tasapainoa ja koordinaatiota tulee harjoitetuksi enemmän kuin normaalijumpassa
Sirkustelun suuri etu on sen monipuolisuus, koska siinä voi harjoitella periaatteessa kaikkea ilma-akrobatiasta jonglööraukseen. Nyt uudessa ryhmässä 15-16 jäsentä. Sirkuksessa opitaan ryhmässä toimimista ja sitä, että kaikki ovat tärkeitä kokonaisuuden saavuttamiseen 7. Sirkus on monipuolinen harrastus! Taidetta ja liikuntaa samassa paketissa 2. Moni ryhmäläinen on jäänyt sivuun työelämästä viime vuosina, ja sosiaalisten kontaktien tarvetta varmasti on. Harrastamisen voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa kauden aikana kolmetoista kertaa 1,5 tuntia kerrallaan. – Ennen ryhmän ensimmäistä tapaamista pohdimme, minkä kuntoisia senioreita tunnille osallistuu ja saapuuko joku paikalle esimerkiksi rollaattorin kanssa, koska kaiken kuntoiset ovat tunneille tervetulleita. Siinäkin tavoitteessa ryhmä toimii hyvin. Sirkuksessa ei kilpailla vaan tehostetaan jokaisen luontaisia vahvuuksia ja kannustetaan kehittymään yksilönä 4. Sirkuksessa kehitetään voimaa, notkeutta, tasapainoa, kehonhallintaa ja koordinaatiota tasapuolisesti 5. Ryhmä on poikkeuksellisen hyväkuntoinen, eikä fyysisiä rajoitteita juurikaan ole. Miehiä on yksi kolmasosa. – Senioriryhmän ja aikuisryhmän yhtenä erona on, että senioriryhmässä teemme enemmän sellaisia liikkeitä, joita voi tehdä pystyssä, eikä esimerkiksi lattialla pyörimällä. Harjoituksissa on kannustava ja hyväksyvä ilmapiirikuka tahansa voi harrastaa sirkusta 8. – Turun ammattikorkeakoulusta valmistunut Nella Toivanen piti ohjaajille tiiviin koulutuksen ikääntyneiden sirkusharjoittelusta, josta hän on tehnyt opinnäytetyönsä. Jotkut temput edellyttävät lihasvoimaa, tasapainoa tai koordinaatiota, toiset puolestaan vaativat keskittymiskykyä. Jos ryhmäläiselle kehkeytyy jostakin tempusta huono olo, eikä sitä sitten pidä enää tehdä. Esimerkiksi ilma-akrobatia ja vaijerilla kävely vaativat pitkän harjoittelun, eikä kaikkea opi ensimmäisellä tai toisella yrityksellä. Aikuisryhmissä voisi käydä ikään katsomatta, mutta yli viisikymppisiä on niissä ryhmissä on ollut aika vähän. Voimme soveltaa tätäkin temppua vierittelemällä palloja pöydällä. Syksyllä 2021 toteutettiin kaupungin kanssa yhteistyössä viiden kerran sirkuskurssi, mutta suosio oli niin hyvä että kurssia päätettiin jatkaa koko kevätkauden ajan, sanoo ohjaaja Maiski Tiainen. Tiainen tunnustaa olevan yllättynyt ryhmäläisten kehityksestä. Kaikille on tarjolla jotakin, sanoo Tiainen. Pääasia on, että kaikilla on hauskaa. Sirkuksessa on paljon erilaisia lajejajokaiselle löytyy jotakin 3. – Kuopion kaupunki otti yhteyttä Kuopion sirkukseen ja ehdotti yhteistyötä seniorisirkuksen merkeissä. Esimerkiksi kuperkeikat saattavat aiheuttaa huimausta, samoin pyörähdykset. – Meitä oli alkuun kymmenkunta muutama on jäänyt syksyllä alkaneesta ryhmästä pois, mutta suurin osa on jatkanut. Tiainen uskaltaa lupailla seniorikurssille jatkoa ensi syksynä. Ohjaajat ovat vankan kokemuksen omaavia sirkusalan ammattilaisia. Muuallakin Suomessa on järjestetty sirkustoimintaa ikääntyneille, sanoo Tiainen. H yvä E lämä 77 1. – Kaikenlaista voi oppia vanhempanakin, eikä ikä ole este oppimiselle. Sirkusliikunnassa on paljon sellaisia elementtejä, joiden harjoittelu vaatii pitkäjänteisyyttä ja oppiminen vaatii aikaa. Suurin osa aikuisryhmien jäsenistä on 20-40-vuotiaita. Sirkus on edullinen harrastus, tarvitaan vain liikuntaan sopivat vaatteet. Sirkus on kulttuurikasvatusta jossa opitaan esiintymään yleisölle ja luomaan esittävää taidetta, sekä kehittämään luovuutta 6. – Jos meistä on kiinni, niin kurssi saa jatkoa. Ihmiset voivat sen puolesta haastaa itseään turvallisissa rajoissa. HE hyvää syytä harrastaa sirkusta 10 10. Jonglöörauksessa ei kukaan taida hallita vielä kolmen pallon yhtäaikaista heittelyä, mutta ei sen taitaminen ole mahdottomuus. Sirkuskoululla on välineitä kaikkien oppilaiden käyttöön 9
Kuva: Pexels/Pavel Danilyuk Läheisen viimeiset juhlat Tärkeä osa surutyötä Hautajaisten käytännön järjestelyt voivat suuren surun keskellä tuntua liian raskailta. DiakonHautaus toimii Satakunnan alueella, liikkeet sijaitsevat Raumalla, Porissa, Eurajoella ja Ulvilassa. Diakon on yhteiskunnallinen yritys, joka toimii kristillisellä arvopohjalla. Teksti: Kati Wikström. – Suomalainen käy elämänsä aikana hautaustoimistossa keskimäärin 1,7 kertaa eli moni on hoitamassa hautausasioita ensimmäistä kertaa, tietää DiakonHautauksen yksikönjohtaja Terhi Peltomäki. Ne voikin uskoa turvallisesti hautaustoimiston huomaan. 78 H yvä E lämä H autaustoimistossa käynti on monelle ainutlaatuinen kokemus. Toiminta peOmaisille on tärkeää saada muistella edesmennyttä
Muistotilaisuuteen sovitaan tarjoilu. Surevan ihmisen kohtaaminen on aina ainutlaatuista ja jokainen suree yksilöllisesti. Viikonloppuisin ollaan usein työssä, mukana vainajan siunauskuljetuksissa. HE rustuu ajatukseen, että jokainen on lähimmäinen. – Omaisille on tärkeää saada muistella edesmennyttä, sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat olleet vainajalle tärkeitä. – Hautajaiset ovat tärkeä osa surutyötä. Asiakkaan kanssa keskustellaan vainajan siirroista sekä omaisen tahdosta jättää jäähyväiset vainajalle ja olla mukana hautausautossa. Lisäksi valitaan vainajalle puettavat vaatteet eli puetaanko omat vaatteet vaiko asu hautaustoimiston mallistosta. Vainaja on viimeiset juhlansa ansainnut ja yhteinen suru myös yhdistää. Sen saa laatia hautaustoimisto, joka on Suomen hautaustoimistojen liiton jäsen. – Kokoontuminen on ollut rajoitettua, joten paikalla ovat olleet vain lähimmät omaiset. – Asiakkaan astuessa toimistoon menemme häntä jo ovelle vastaan. Hautaustoimiston työntekijöiltä vaaditaan joustavuutta, sillä työajat saattavat venyä. – Annamme omaisille mukaan kansion, johon on koottu suruun liittyvää materiaalia. – Huolehdimme vainajan kuljetuksista aina kiireettömästi ja kunnioituksella. Ennakkosuunnitelman tekemisestä pitää muistaa kertoa jollekin läheiselle, joka huolehtii toiveiden toteutumisesta yhdessä hautaustoimiston kanssa. Tämän jälkeen valitaan joko arkku tai uurna mallistosta. – Me olemme rinnalla kulkijoita siinä hetkessä, annamme myötätuntoa ja helpotamme surevan omaisen taakkaa auttamalla käytännön asioissa, toteaa Peltomäki. – Inhimillisyys saa näkyä työssämme. – Kuolinilmoitus on omaisten kaunis tapa muistaa vainajaa ja samalla kutsua siunaustilaisuuteen tai kiittää jälkeenpäin osanotosta. Koronan aikana siunaus -ja muistotilaisuuksien käytännöt ovat Peltomäen mukaan muuttuneet. Uutena asiana on myös se, että hautausasioita voi nykyään hoitaa internetin kautta. Surun kohtaaminen – Tälle alalle sopii ihminen, joka on lämminhenkinen ja läheisen hädän näkevä, mutta kuitenkin ammattimaisesti toimiva, kiteyttää Peltomäki. Tuolloin kuuntelemme ja olemme läheisiä sekä otamme tilanteen haltuun. Omaisten avuksi voi tehdä itse hautajaistensa ennakkosuunnitelman helpottamaan läheisten käytännönjärjestelyjä. Asiakkaalla on valittavana joko arkkutai uurnahautaus. – Keskustelemme muistotilaisuuden paikasta ja muista yksityiskohdista. Kuva: DiakonHautaus Hautaustoimisto pyrkii koko prosessin ajan toteuttamaan omaisten toiveet parhaalla tavalla ja auttamaan kaikessa. – Yleensä asiakas alkaa nopeasti kertoa, että esimerkiksi hänen äitinsä on menehtynyt. Surevan ihmisen matkassa tulee joskus meille ammattilaisillekin kyyneleet silmiin, ja se on inhimillistä, kertoo Peltomäki. Autamme mielellämme suruilmoitusten laadinnassa ja lähetämme ne julkaistavaksi omaisten toiveiden mukaisiin lehtiin. Ennakkosuunnitelman sijaan voi tehdä myös virallisen hautaustestamentin. Tuhkauksen osuus hautauksista vaihtelee hiukan paikkakunnittain, mutta keskimäärin noin 70 prosenttia toivoo tuhkausta. Joskus toivotaan, että vainajan kanssa käydään esimerkiksi kotipihassa tai muussa rakkaassa paikassa. Kukat valitaan arkulle ja omaisille. – Hautaustoimistot ovat usein perheyrityksiä, ja hautaustoimistotyöhön on kasvettu mukaan. Avaamme keskustelun hänen kanssaan ja koetamme luoda heti turvallisen ja lämpimän olon, sanoo Peltomäki. Nykyään alalle on myös saatavilla koulutusta. Kun järjestelyt hoidetaan ajatuksella, jää tilaisuudesta kaunis muisto, joka helpottaa surutyötä. DiakonHautauksen verkkokauppa aukeaa lähiaikoina. – Suunnitelmaan voi etukäteen määritellä haluamansa asiat, vaikkapa vain hautaustavan ja -paikan tai tehdä hyvin yksityiskohtaisen suunnitelman omien hautajaistensa järjestelyistä. H yvä E lämä 79 Suomalainen käy elämänsä aikana keskimäärin 1,7 kertaa hautaustoimistossa, kertoo DiakonHautauksen yksikönjohtaja Terhi Peltomäki. Voimme asiakkaan halutessa hoitaa yhteydet seurakuntaan, varata asiakkaan puolesta siunausajan ja -paikan, papin ja kanttorin. Siinä on myös lista asioista, joita pitää muistaa hoitaa.. Toimitamme hautausluvat sairaalasta tai hoitopaikasta seurakunnalle. Hautaustestamentin teko on maksutonta ja sellaisen voi tehdä liikkeessä tai myös kotikäyntinä. – Valintoja on monenlaisia
Vielä on epäselvää, mistä yhteys tarkalleen johtuu, mutta mielenterveysongelmat voivat olla varhainen merkki dementian vaarasta. Rengastie 6, 60120 Seinäjoki Mielenterveysongelmia 20-60-vuotiaina potevat näyttäisivät sairastuvan dementiaan muita todennäköisemmin. Dementian todennäköisyys suureni, jos samanaikaisia sairauksia ja riskitekijöitä oli kolme tai enemmän, mutta tällöinkin riski oli pienempi, jos monisairaus todettiin vasta myöhemmällä iällä. Mielenterveysongelmien varhainen hoitaminen ja ehkäiseminen voisi tulosten valossa kuitenkin vähentää myös dementiaa.. KORONAEPIDEMIA heikentänyt iäkkäiden kuntoa ja lisännyt kaatumisia Mielenterveysongelmat yhteydessä dementiariskiin SENIORIAJONEUVOJEN UUTUUSMALLISTO SAAPUNUT, VARAA OMASI 040-682 8001 ISOT 90° AUKEAVAT HELPPOKULKUISET OVET. Vuoden 2021 alussa toteutettuun kyselytutkimukseen osallistui 1 000 yhdysvaltalaista 65-80-vuotiasta ja yhtä monta 50-64-vuotiasta. Riski näyttäisi kuitenkin pienentyvän, mitä vanhempana monisairaus todetaan. Tulosten perusteella monisairaat 55-vuotiaat sairastuivat dementiaan yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin samanikäiset, joilla ei ollut kroonisia sairauksia tai riskitekijöitä. Tutkimus perustuu yli 1,7 miljoonan uusiseelantilaisen 30-vuotisiin seurantatietoihin, ja niiden perusteella sairaalahoitoa edellyttävää mielenterveysongelmaa 20–60-vuotiaana poteneet sairastuivat dementiaan 50-90-vuotiaana neljä kertaa todennäköisemmin kuin muut samanikäiset. Dementiariski oli pienempi, jos sairaudet alkoivat kasaantua vasta 60-65-vuotiaana tai myöhemmin. Ennennäkemätön 360-asteinen turvakori ainoana maailmassa sekä 3-pisteturvavyöt. Tämä havaittiin yli 30 vuoden seurannassa. Mielenterveyspotilaat myös sairastuivat 5-6 vuotta nuorempina. Suurin osa mielenterveyspotilaista ei kuitenkaan sairastu dementiaan. Tämä näkyi myös fyysisen kunnon ja toimintakyvyn heikentymisenä. Koronaepidemia ja sen aiheuttamat rajoitukset ovat yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan todennäköisesti heikentäneet iäkkäiden fyysistä kuntoa ja lisänneet kaatumisia. Sähköskootterit Bror Salo, 040 682 8001 info@bsmotors.. Osallistujista lähes 40 prosenttia oli vähentänyt liikkumista edeltävän vuoden aikana ja 50 prosenttia kertoi kärsivänsä sosiaalisten suhteiden puutteesta ja eristäytymisestä. 80 H yvä E lämä Monisairaus dementian riskitekijä Kahta tai USEAMPAA sairautta potevat ovat suurentuneessa vaarassa sairastua dementiaan, tuore tutkimus osoittaa. Sähköikkunat, kattoluukku ja takalasi avausmekanismilla, lämmityslaite
Osoite: Hyvä Elämä -ristikko, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Arvo 62 euroa. USEIN PIKKU-KALLESTA KERROTTU PIANISTI TATENO I.K. . = R) Lisää rasti ruutuun: olen lehden tilaaja ostan irtonumeroita luen muuten. La ati ja: Ja ri Ha ap a-a ho . Edellisen numeron ristikon ratkaisu seuraavalla sivulla.. INHA + KAIMA (2. . Yksi oikein ratkaissut palkitaan arpomalla. ELS” JOSKUS LAKKOKIN Alla olevaa kutsutaan myös kultajänikseksi MIEHIÄ MYÖS R EDESSÄ KÄNNYKÖISSÄ Kuka. . . PÄÄKAUPUNKI LAIHO FARROW EDUSTANUT KIMMO MÄRKIÄ RUISKEENAKIN ANNETTU AKUUTISTI LÄMMITETTÄVIÄ Pese auto! Leikkaa nurmikko! J.H. . ERAANA. Mitä. Postinumero: …………………… Paikkakunta: …………………….……………………………… Puhelinnumero: ....…………………………..………..... HARATA OHJAAJA IOSELIANI (ARTO EPÄJÄRJESTYKSESSÄ) GOLFARI ”T.E. S n S III KAUP. . Lähetä ristikon ratkaisu kirjekuoressa Hyvä Elämä-lehteen 14.4.2022 mennessä. . AKKU”88 ” SÄÄTÄÄ KALLIALA TÄÄLLÄ LAULUN PIHLAJA LASITE SOTAMARSALKKA WILHELM (PIENA) -ALUE KITSAAT ”TÄDIT” LAULANUT EERO TÄSSÄ ASENTOJA! VIE MAALARILTA. TUKEVAT PARKKIHAPPO LÖYSI MERITIEN MACAOON (2.=L) STORASAMUEL COLTIN TEKEMÄ DITYPPIOKSIDI PYSÄKIN KOHDALLA LISÄÄNTYÄ KASAUMA VAKOILI DDR:SSÄ LAHTEA UIMAREILLE -KUVA BIO EDESSÄ PESUAINE IMPORTOINTIYRITYS PIENI AALTO TÄMÄKIN ON TÄMÄ. Laatija: Jari Haapa-aho T . = N) ISOLDEN KERA (2. AALTONEN THURMAN ” ” HASSI CAMILLAAN LIITETTY NUKKEKODIN TEKIJÄ TOGON NAAPURI NUOTIO IRSTAUS Teen valituksen naapurin sikalan sulotuoksuista. . . 2/22 ristikon palkintona on Hyvä Elämälehden vuosikerta. . . . . R is ti kk o 220 22 Ratkaisijan nimi: …………………………………………………………… Lähiosoite: …………………………………….……………………………….…..….….... MIKKOLAN NIMISIÄ IHMISTEN PINTOJA EI TOSIJUTTU ISMIT PAAHTOLEIPÄ EI HYVÄ RADIOKANAVA KÄDESSÄSI NYT HYVÄ . BRASILIASSA KOLME KULTAA 1952 Todellinen jauholakki! KERTOO TUOTTEESTA TOIMII ANGOLASSA VAIHTOI ESIKOISOIKEUTENSA ATERIAAN PUSSEINAKIN POHJAURA LIIOITTELEVA SAMA JOS TE OLISI TYS, RAHALLA YLEENSÄ SELVIÄÄ OLI YHTYE (”REIKÄ”) VOI
.... D-Pearls -tuoteperheessä on kolme vahvuutta. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... D3-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, mikä tarkoittaa, että se vaatii rasvaa imeytyäkseen hyvin. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... V A N K A T E L I E L M A L L A L A I H A E S I K A R S I N T A L U K O T I N I A T I K U P E A O A N I T T A V I T I A A L A L A T A T T O J E R M U T S A A S T A A A S A E H A M O K J E R O S E T S U L A A T E A K T A T A R A A P A T Y Ö S S Ä H D I O N L O K A P I U S V A S E N O P A S L Y Ö N T I A K A A H A A T A E L R A U S K U K M O N T R E A L I S K U H U U H A A T E T T Ä K H U L L I S A A K S M O K A K A A N I H I I O P A A R M O N I S U T T A S T O L T M A N N K O L A R I E T T E I A L A N I S E L O N T A I V S A A L L A E L O I S A A S S A T T A A T O T N A S A D -vitamiinin tarve on suurimmillaan pitkän ja valottoman ajanjakson jälkeen. .... .... .... Syntetisointi on mahdollista kuitenkin vain, kun iho altistuu auringonvalolle tai samantyyppiselle UV-säteilylle riittävästi. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... D-Pearls -kapselit sisältävät 125 mikrogrammaa D3-vitamiinia, joka on imeytymisen parantamiseksi liuotettu korkealaatuiseen kylmäpuristettuun oliiviöljyyn. .... .... .... .... .... .... .... Lä hi os oi te : .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Elimistö myös syntetisoi D-vitamiinia iholla auringon UV-valon vaikutuksesta. .... /tilauspalvelu • soittamalla: 09 413 97 300 (arkisin klo 9.00-11.30) • alla olevalla tilauskupongilla Iloksi ja hyödyksi arkeen – tilaa nyt itsellesi tai lahjaksi! Hyvä elämä -lehti Hyvä elämä -lehti varttuneille aikuisille varttuneille aikuisille TI LA U SK O RT TI K ar pr in t O y So pi m us 50 03 50 5 00 00 3 VA ST AU SL ÄH ET YS Va st aa not ta ja m ak sa a po st im ak su n Ky ll ä ki it os ! Ti la an Hy vä El äm ä -le hd en its el le ni la hj ak si ke st ot ila us 58 ,0 € m ää rä ai ka in en til au s 12 kk 62 ,0 € M ak sa n til au ks en i 1 er äs sä 2 er äs sä N im i: .... .... .... .... .... Lisäksi D-vitamiinia on lihassa, maitotuotteissa, kananmunissa ja sienissä. .... .... .... .... kestotilaus 58,00 € määräaikainen tilaus 12 kk 62,00 € D-vitamiinin tarve nyt suurimmillaan Näkijä, parantaja auttaja, opastaja Vera Valomeri 0700 833 64 (2,37 €/min + pvm) Neitsyt Marian energioilla voimaa valintoihisi! R A T K A I S U 1 2022. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Pu he lin : .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Niistä on helppo poimia itselleen sopiva D-vitamiinihelmi. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... 82 H yvä E lämä Terveystuote Hyvä Elämälehden 1/22 ristikon palkintona olleen Hyvä Elämälehden vuosikerran voitti Hellevi Lohikari Nummelasta. .... .... .... Elimistö pystyykin tuottamaan riittävästi D-vitamiinia tarpeisiinsa vain kesäisin. .... .... .... .... .... D-vitamiinin kaksi tärkeintä muotoa ovat D2-vitamiini (ergokalsiferoli) ja D3-vitamiini (kolekalsiferoli). .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Sä hk öp os ti: .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... D-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa sekä hampaiden ja luiden pysymistä normaalina. .... Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a: .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... D-vitamiini osallistuu elimistössä solujen jakautumisprosessiin. .... .... .... Lisätietoja: www.pharmanord.. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a: .... .... .... .... .... .... .... D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jonka paras lähde ravinnosta ovat rasvaiset kalat. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Voit tehdä tilauksen • sähköpostitse: tilaukset@karprint. .... D3 on myös se muoto, jota elimistö UV-valon vaikutuksesta syntetisoi. .... .... .... .... .... .... Iho syntetisoi D-vitamiinia tehokkaasti elimistön tarpeisiin, mutta vain jos aurinko on riittävän korkealla taivaalla. Lä hi os oi te : .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Suuressa osassa Eurooppaa, mukaan lukien Suomessa, näin on vain kesällä. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Lisäksi se edistää veren normaalia kalsiumtasoa sekä kalsiumin ja fosforin imeytymistä ja lihastoiminnan ylläpitämistä. .... .... D-vitamiinitankkausta helpottaa, kun kapselit ovat pienen helmen muotoisia ja sen ansiosta helposti nieltäviä. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .. .... • netissä: www.hyvaelama-lehti. La hj at ila uk se n sa aj a: .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... ...
Testamenttilahjoituksella annat turvaa lapsille Testamenttilahjoittamisen suosio on kasvanut Suomessa viime vuosina. Tutkimusten mukaan moni testamenttilahjoittamisesta kiinnostunut tukisi mielellään lasten ja nuorten hyvinvointia. Yleishyödylliset tahot, kuten SOS-Lapsikylä, eivät ole velvoitettuja maksamaan perintöveroa, joten kaikki testamentatut varat voidaan käyttää lasten ja nuorten auttamiseen. MAINOS MAINOS Kiinnostaako Sinua testamenttilahjoittaminen. Testamenttilahjoituksen voi kohdentaa halutessaan esimerkiksi kotimaassa tai kansainvälisesti tehtävään lastensuojelutyöhön. *Lahjoittajan nimi on muutettu hänen yksityisyytensä suojaamiseksi.. Voit tilata maksuttoman testamenttiesitteen nettiosoitteesta: www.sos-lapsikyla.?/testamentti tai p. Minua peloteltiin, että sairaana syntyvä lapsi kärsisi paljon, ja siksi luovuin haaveestani. Koen, että olen saanut lahjan ja siksi haluan auttaa itsekin. klo 10:00–15:00) Esitteen tilaaminen ei sido mihinkään. ”Testamentin laatimisessa kannattaa hyödyntää lakimiestä, jotta varat kohdennetaan varmasti testamentin tekijän toivomalla tavalla ja testamentti on pätevä”, kertoo SOS-Lapsikylän yhteistyökumppani, varatuomari Mikko Tanskanen. SOS-Lapsikylän testamenttilahjoittaja kertoo: ”Olen lapseton keski-ikäinen mies. (09) 4257 9830 (ark. SOS-Lapsikylä valikoitui lahjoituskohteeksi, sillä koin järjestön arvot itselleni sopivimmiksi.” Pekka* Arvokas perintö lapsille SOS-Lapsikylä auttaa heikoimmassa asemassa olevia lapsia ja perheitä. SOS-Lapsikylä tarjoaa maksutonta lakineuvontaa testamentin laatimiseen, mikäli toiveena on tehdä lahjoitus SOS-Lapsikylälle. Rakastan lapsia yli kaiken! Sairastuin nuorena reumaan, joka vei minulta mahdollisuudet moniin asioihin, kuten omien lasten saamiseen. Olen kiitollinen siitä, että olen kaikista vastoinkäymisistä huolimatta saanut paljon hyvää
Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2022-16 600114-2202 Painepuristushoitojärjestelmä Kotihoitoon ja ammattilaisille