3/2024 8,90 Muistisairauden Muistisairauden ensioireet eivät ensioireet eivät usein liity muistiin usein liity muistiin • Töylin pariskunta käveli yhdessä Italian halki • Tiina Korhosen uusi elämä alkoi kolarista H yvä E lämä Kirjailija Minna Lindgren Terveyttä ja hyvinvointia senioreille Taiteilijaryhmän yhteisessä tekemisessä virtaa hyvää energiaa Naisten hyvinvointi kasvaa vapaaehtoistyössä • Laihtuminen helpottaa vaihdevuosioireita
Terapialla ei ole vasta-aiheita; sitä voi käyttää tekonivelten, sydämentahdistimen tai muiden implanttien yhteydessä. Se vaikuttaa verenkiertoon, aineenvaihduntaan sekä kehon endorfiinituotantoon lievittäen kipua. Olen kuitenkin jo 6 vuotta kärsinyt pahoista hermokivuista niska-hartiaseudulla. akuuttiin ja krooniseen lihasja nivelkipuun, erilaisiin kulumaja hermokipuihin, sekä edistävän haavojen ja tulehdusten paranemista (mm. Lääkärissä minulle on vain annettu kipulääkkeitä, kun muita keinoja ei ole keksitty. Lääkärit eivät löytäneet mitään korjattavaa ja ennustivat kipujen seuraavan minua loppuelämän. Terapiaa suositellaan myös Suomen Käypä hoito -suosituksissa. Terapia vahvistaa oireilevan kudoksen toimintakykyä, jolloin alueella vallitsevan tulehduksen tai vaurion luonnollinen paraneminen edistyy. laitteen olevan kivun hoidossa kipulääkkeiden vertai nen sekä edistävän haavojen paranemista. Laitetta voi myös vuokrata kokeiluun. Kliiniset tutkimukset osoittavat terapian tehoavan mm. En uskonut, että vuosia jatkunut kipu voisi loppua. i Tuotetta myy Terveystekniikka. Te ho kasta kivunlie vit ys tä KLIIN ISES TI TUTK ITTU Jo tuhannet suomalaiset kotitaloudet käyttävät B-Cure Laseria mitä moninaisimpiin vaivoi hin. Kotikäyttöön suunnitellut B-Curelaserlaitteet ovat helppokäyttöisiä ja turvallisia, ja ne sopivatkin koko perheen käyttöön. B-Cure Lääkintälaser (808 nm) Hoitokerran hinta vain muutama sentti! Vuoden terveystuote 2022 B-Cure Laser valikoitui Parhaaksi Laitteeksi kommentein ”Laserointi lievitti nivelrikosta kärsivien sormien kipuja jo viikos sa. Suosittelen!” ” . Sa to ja julk aistuja käyttäjä ko ke m uk si a KÄYTTÄJÄT KIITTÄVÄT IDA OKSANEN Hermokipu kasvoissa Älä anna kivun hidastaa menoa! • Riitta Pehkonen, Kerava: ”Olen vuosia kärsinyt iskiaskivusta, joka on pitänyt minua öisin hereillä. Muutama vuosi sitten alkoi käden ylös vieminen vaikeutumaan ja syöttäminen muuttui tuskalliseksi. Laser antaa lisäenergiaa kudokselle, jolloin se tukee kudoksen vahvistumista ja uudistumista.” B-Cure Laserin on kliinisesti todistettu lievittävän laajaa kirjoa erilaisia kipuja ja edistävän kudosvaurioiden ja tulehdusten paranemista. Muutama vuosi sitten alkoi käden ylös vieminen vaikeutumaan ja syöttäminen muuttui tuskalliseksi. RAIJA KALLIO Nivelrikko sormissa MAINOS MAINOS ” . En tiedä miten selviäisin ilman!” • Kent Nordström, Loviisa: ”Olen nuoresta asti harrastanut tennistä. ” . B-Cure Laserilla kipu lievittyi heti ensimmäisellä hoitokerralla ja kun jatkoin hoitoa, toipui kyynärpääni parissa viikossa.” • Ann-Mari Reinson, Tampere: ”Kaaduin vuosia sitten pyörällä ja polveni vääntyi pahasti. RAIJA KALLIO Nivelrikko sormissa MAINOS MAINOS. En uskonut, että vuosia jatkunut kipu voisi loppua. Lääkärit eivät löytäneet mitään korjattavaa ja ennustivat kipujen seuraavan minua loppuelämän. Te ho kasta kivunlie vit ys tä KLIIN ISES TI TUTK ITTU Jo tuhannet suomalaiset kotitaloudet käyttävät B-Cure Laseria mitä moninaisimpiin vaivoi hin. Kotikäyttöön suunnitellut B-Curelaserlaitteet ovat helppokäyttöisiä ja turvallisia, ja ne sopivatkin koko perheen käyttöön. Ilman B-Cure Laseria olisin joutunut lopettamaan pelaamisen.” • Hannu Eloranta, Helsinki: ”Minua vaivasi pitkään ikävä tenniskyynärpää. nivelrikko, jännetulehdukset, urheiluvammat, TMD). • Jussi Murtomäki, Helsinki: ”Minulla on kaularangan kulumisen vuoksi asennettu implantti nikamien väliin. Laser lisää elimistössä myös kollageenin ja elastiinin luonnollista tuotantoa, joita keho tarvitsee kudosvaurioiden korjaamiseksi. Sa to ja julk aistuja käyttäjä ko ke m uk si a KÄYTTÄJÄT KIITTÄVÄT IDA OKSANEN Hermokipu kasvoissa Älä anna kivun hidastaa menoa! • Riitta Pehkonen, Kerava: ”Olen vuosia kärsinyt iskiaskivusta, joka on pitänyt minua öisin hereillä. Terapialla ei ole vasta-aiheita; sitä voi käyttää tekonivelten, sydämentahdistimen tai muiden implanttien yhteydessä. En voisi olla onnellisempi, että sain vaihtoehtoisen hoidon vahvan lääkityksen sijasta.” ” . Laitteen odotettava huoltovapaa käyttöikä on peräti 30 000 hoitokertaa, joten muutaman satasen arvoisen laitteen hoitojen hinnaksi jää vain muutama eurosentti. Olen kuitenkin jo 6 vuotta kärsinyt pahoista hermokivuista niska-hartiaseudulla. Terapia vahvistaa oireilevan kudoksen toimintakykyä, jolloin alueella vallitsevan tulehduksen tai vaurion luonnollinen paraneminen edistyy. akuuttiin ja krooniseen lihasja nivelkipuun, erilaisiin kulumaja hermokipuihin, sekä edistävän haavojen ja tulehdusten paranemista (mm. Laitetta voi myös vuokrata kokeiluun. En voisi olla onnellisempi, että sain vaihtoehtoisen hoidon vahvan lääkityksen sijasta.” ” . Onneksi löysin B-Cure Laserin, jonka avulla olen saanut kivun pois.” Turvallinen ja edullinen kotikäytössä Koska B-Cure Laserin teho perustuu kudoksen ja solujen oman toiminnan parantamiseen, parhaat tulokset saadaan kuurinomaisella hoi dolla. B-Cure Lääkintälaser (808 nm) Hoitokerran hinta vain muutama sentti! Vuoden terveystuote 2022 B-Cure Laser valikoitui Parhaaksi Laitteeksi kommentein ”Laserointi lievitti nivelrikosta kärsivien sormien kipuja jo viikos sa. 030 635 8332 ja B-Cure Laser on se, joka todella rauhoittaa kipua ja pitää sen pois. B-Cure Laserilla kipu lievittyi heti ensimmäisellä hoitokerralla ja kun jatkoin hoitoa, toipui kyynärpääni parissa viikossa.” • Ann-Mari Reinson, Tampere: ”Kaaduin vuosia sitten pyörällä ja polveni vääntyi pahasti. Kliiniset tutkimukset osoittavat terapian tehoavan mm. Lisätietoa tekno logiasta, varmistettuja käyttäjäkokemuksia, tutkimuksia ja nettikauppa: www.terveystekniikka.fi | puh. Laser lisää elimistössä myös kollageenin ja elastiinin luonnollista tuotantoa, joita keho tarvitsee kudosvaurioiden korjaamiseksi. Suosittelen!” ” . Nettisivuiltamme voit lukea käyttä jien omia kertomuksia sekä blogista ammattilaisten kokemuk sia. Terapiaa suositellaan myös Suomen Käypä hoito -suosituksissa. Suomessa apua vaivoihin saadaan jo tuhansissa kotitalouksissa, ja laitetta hyödyntävät myös kipuklinikat, haava hoito sekä fysioja lymfa terapeutit. • Jussi Murtomäki, Helsinki: ”Minulla on kaularangan kulumisen vuoksi asennettu implantti nikamien väliin. Sen ansiosta yöunet eivät enää keskeytyneet.” B-Cure Laserin tehosta on julkaistu 6 tuplasokkotutkimusta. Yliannostusriskiä tai vasta-aiheita ei ole, mutta hoitoa ei suositella syöpä kasvai miin, silmiin eikä raskaana olevan vat sanseudulle. Olen kokeillut kaikenlaisia kivunlievitysmenetelmiä B-Cure Laser koko perheen käyttöön Sairaanhoitaja, lyko-lymfaterapeutti ASTA SAARIO Laserterapia LLLT stimuloi kudosta solutasolla parantaen sen omaa toimintaja uudistumiskykyä. Se vaikuttaa verenkiertoon, aineenvaihduntaan sekä kehon endorfiinituotantoon lievittäen kipua. Käytän sitä myös sormien nivelrikkokipuun. Tutkimukset osoitta vat mm. Laitteen odotettava huoltovapaa käyttöikä on peräti 30 000 hoitokertaa, joten muutaman satasen arvoisen laitteen hoitojen hinnaksi jää vain muutama eurosentti. Käytän sitä myös sormien nivelrikkokipuun. Laser antaa lisäenergiaa kudokselle, jolloin se tukee kudoksen vahvistumista ja uudistumista.” B-Cure Laserin on kliinisesti todistettu lievittävän laajaa kirjoa erilaisia kipuja ja edistävän kudosvaurioiden ja tulehdusten paranemista. Nettisivuiltamme voit lukea käyttä jien omia kertomuksia sekä blogista ammattilaisten kokemuk sia. laitteen olevan kivun hoidossa kipulääkkeiden vertai nen sekä edistävän haavojen paranemista. Suomessa apua vaivoihin saadaan jo tuhansissa kotitalouksissa, ja laitetta hyödyntävät myös kipuklinikat, haava hoito sekä fysioja lymfa terapeutit. Mahtavaa että on tällainen lääkkeetön vaihtoehto kivunhoitoon!” A kuutin ja kroonisen kivun hoitoon käytettävän laserterapian pitkäaikainen kivunlievitysvaikutus perustuu kivun lähteen hoitoon. Ilman B-Cure Laseria olisin joutunut lopettamaan pelaamisen.” • Hannu Eloranta, Helsinki: ”Minua vaivasi pitkään ikävä tenniskyynärpää. Olen kokeillut kaikenlaisia kivunlievitysmenetelmiä B-Cure Laser koko perheen käyttöön Sairaanhoitaja, lyko-lymfaterapeutti ASTA SAARIO Laserterapia LLLT stimuloi kudosta solutasolla parantaen sen omaa toimintaja uudistumiskykyä. Hankin B-Cure Lase rin, jonka avulla olen voinut jättää kipulääkkeet kokonaan pois. Tutkimukset osoitta vat mm. 030 635 8332 ja B-Cure Laser on se, joka todella rauhoittaa kipua ja pitää sen pois. Lääkärissä minulle on vain annettu kipulääkkeitä, kun muita keinoja ei ole keksitty. Sen ansiosta yöunet eivät enää keskeytyneet.” B-Cure Laserin tehosta on julkaistu 6 tuplasokkotutkimusta. En tiedä miten selviäisin ilman!” • Kent Nordström, Loviisa: ”Olen nuoresta asti harrastanut tennistä. Yliannostusriskiä tai vasta-aiheita ei ole, mutta hoitoa ei suositella syöpä kasvai miin, silmiin eikä raskaana olevan vat sanseudulle. Käyttäjät kiittävät Aidot käyttäjäkokemukset kertovat terapian monipuolisuudesta. Hankin B-Cure Lase rin, jonka avulla olen voinut jättää kipulääkkeet kokonaan pois. Mahtavaa että on tällainen lääkkeetön vaihtoehto kivunhoitoon!” A kuutin ja kroonisen kivun hoitoon käytettävän laserterapian pitkäaikainen kivunlievitysvaikutus perustuu kivun lähteen hoitoon. nivelrikko, jännetulehdukset, urheiluvammat, TMD). Lisätietoa tekno logiasta, varmistettuja käyttäjäkokemuksia, tutkimuksia ja nettikauppa: www.terveystekniikka.fi | puh. Onneksi löysin B-Cure Laserin, jonka avulla olen saanut kivun pois.” Turvallinen ja edullinen kotikäytössä Koska B-Cure Laserin teho perustuu kudoksen ja solujen oman toiminnan parantamiseen, parhaat tulokset saadaan kuurinomaisella hoi dolla. i Tuotetta myy Terveystekniikka. Käyttäjät kiittävät Aidot käyttäjäkokemukset kertovat terapian monipuolisuudesta
Harvemmin pelkkä auttamisenhalu. Vuosittain vapaaehtoistoiminnan arvon on arvioitu olevan jopa 3,2 miljardia euroa. Vapaaehtoisvoimin pidetään huolta läheisistä ja naapureista, järjestetään yhdistys-, järjestöja seuratoimintaa ja kerätään varoja tärkeille kohteille. Kuinka arvokasta vapaaehtoistoiminta on suomalaiselle yhteiskunnalle millaisen arvon tai hinnan vaikkapa ikäihmisten ystävätoiminnassa tehdylle vapaaehtoistoiminnalle voi asettaa. Kuinka arvokasta vapaaehtoistoiminta puolestaan on apua antavalle tai apua saavalle yksilölle. Miehet tulevat vapaaehtoistyöhön usein joka vaimojensa mukana tai siksi, että heillä on jokin oma intressi, jota he haluavat edistää, kuten AA tai uskonto. Olemmeko unohtaneet vapaaehtoisuuden ytimen. Voisiko kuitenkin juuri toisen ihmisen kanssa vietetty hetki ja ilon hetket olla sitä, mitä kaipaamme kuormittavan arjen vastapainoksi. 040-753 8555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-to klo 9-11.30 puh. Vapaaehtoisuus antaa enemmän kuin ottaa. www.karprint.fi Va ih toe htoj a hyvään eläm ää n Mari Ahola-Aalto 3/2024 H yvä E lämä Hyvinvointi kasvaa vapaaehtoistyössä MERKITYKSELLISEN JA MIELEKKÄÄN tekemisen merkitys on itse kullekin elämässä tärkeää. Niinpä siihen voi osallistua täysin omien mahdollisuuksien ja elämäntilanteen mukaan.. Vapaaehtoiset ja vapaaehtoistoiminta ovatkin yksi suomalaisen kansalaisyhteiskunnan tukipilareista. Naisten elämänlaatu kasvaa vapaaehtoistyössä yhdessä toisten ihmisten kanssa. AUTTAMALLA TOISIAMME ovat maamme ja maailmamme meille kaikille parempia paikkoja. Vapaaehtoistoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet, ja lähes jokainen on joskus osallistunut vapaaehtoistoimintaan. ISSN 2737-2758 (painettu) ISSN 2737-307X (verkkojulkaisu) Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa mielekästä tekemistä päiviin ja usein se vaikuttaa myönteisesti elämään. Sitten oli keksittävä muuta tekemistä, sellaista, jossa tapaa ihmisiä. Tilastokeskuksen mukaan vapaaehtoistoimintaan osallistuvien määrä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana huomattavasti kaikissa ikäluokissa ja sosiaalisissa ryhmissä. Vapaaehtoistehtävässä saa käyttöön sellaisia puolia itsestään, joita ei ole voinut hyödyntää työelämässä. Omaa osaamista saa hyödynnettyä ja samaan aikaan voi kehittää osaamistaan. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on kuitenkin vähentynyt viime vuosina merkittävästi, vaikka nyt jos koskaan tarvitsemme toinen toistamme. 050 462 8446 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Sirpa Hornaeus Puh. Kannen kuva: Tarja Pitkänen Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. 040 729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 65 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 69 € Digilehti Kestotilaus, 8 numeroa 52 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 56 € Tilaa omasi! Seuraava lehti ilmestyy juhannukseksi. Vapaaehtoistoiminta perustuu nimensä mukaisesti vapauteen. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto Puh. Kuten Riitta Toimintaryhmä Kinnaksen esittelyssä tuumii, kutoi hän ensimmäisen eläkevuotensa aikana 17 islantilaista villapaitaa ja sai selkänsä ja hartiansa kipeiksi. Omastakin kokemuksesta voin sanoa, että vapaaehtoinen auttamistyö, on se sitten kuuntelemista ja läsnäoloa tai enemmän käytännön tekemistä, perustuu usein naisten auttamisenhaluun. Vapaaehtoistoiminta antaa myös ihmissuhteita ja parhaimmillaan vertaistukea. Usein syynä vapaaehtoistoiminnasta pois jättäytymiselle mainitaan ajan ja jaksamisen puute, johon myös pandemia-ajalla on edelleen vaikutusta. H yvä E lämä 3
Hän nauttii Lapin avaruudesta. 82 Suvi Sojanto on menettänyt kotinsa ja puolisonsa sekä sairastunut vakavasti. 62 Sairaalaklovnin punainen nenä herättää tunteita ja vapauttaa tilannetta. Ja selvinnyt päivän kerrallaan. 56 42. 26 Nainen sairastuu sepelvaltimotautiin miestä myöhemmin. Siitä, että näkee kauas. Tiina Korhonen aloitti autoonnettomuuden jälkeen uuden elämään. 22 Ivalolainen Anneli Kuhmonen hyödyntää luonnon aarteita sekä omassa elämässään että työssään. 56 Väärään suuntaan ajanut auto oli viedä Tiina Korhosen hengen Nelostiellä. 4 . Hän on oppinut, että pelko on turhaa. 18 –?Oleskelu luontoympäristössä lisää positiivisia tunteita ja nopeuttaa myös stressistä toipumista, toteaa hyvinvointitutkija Hanna Rekola. 28 Kävelyharrastus innostaa Tuula Töyliä pitkille vaelluksille Etelä-Eurooppaan. 18 Metsään menijöillä on todettu muun muassa verenpaineen, lihasjännityksen ja stressihormonien määrän laskua. 98 Ristikkoa ratkomaan! Toimintaryhmä Kinnaksen käärijäklubissa syntyy lakanoista siteitä vietäväksi Ukraina rintamalle. 42 Ukrainalaisten hätä on toimintaryhmä Kinnaksen naisille sydämen asia. 12 Mitä kuuluu, savolainen Jussi Kekäläinen. H yvä E lämä Sisältö 3/2024 6 Kirjailija Minna Lindgrenin tekemissä muistisairaiden ja omaishoitajien haastatteluissa ilmeni valtava ristiriita: diagnoosin saaneet muistisairaat olivat tyytyväisiä elämäänsä, mutta omaishoitajilla oli vaikeaa. Käärimisvuorossa Terttu Siivikko (vas.) ja Marju Junkala. 88 Helppokäyttöiset ja varsin nopeatkin sähköajoneuvot sopivat niille, jotka eivät enää aja autoa tai liikkuminen asioille on muuten rajoitettua. Moni asia muuttui kolarin myötä. Nyt hän toimii lemmikkieläinhoitolan kissamummona. 72 Kun Kaija Wittenberg on uskaltautunut astua eteenpäin, on hänelle aina auennut uusi ovi
AINUTLAATUINEN UUTUUS Ensimmäinen postbiootti -valmiste Suomessa Mikrobiomi Tributyriini B2-vitamiinikapseli Eri mikrobien muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan mikrobiomiksi ja jokaisessa kehon osassa, mm. Yksi vaikutuksiltaan monipuolisimmista aineenvaihduntatuotteista on butyraatti. ruoansulatuskanavassa, hengityselimissä ja ihossa on oma yksilöllinen mikrobiominsa. Valmistettu Suomessa. Colonic Plus ® Mikrobiomi -ravintolisä sisältää patentoitua ButyOil ® butyraattia triglyseridimuodossa (tributyriini) ja B 2 -vitamiinia mikrobiomin vahvistamisen tueksi, limakalvojen ja ihon hyvinvoinnille sekä suojaamaan soluja hapetusstressiltä. Suoliston bakteerit käyttävät ravinnokseen kuituja ja tuottavat niitä hajottamalla hyödyllisiä aineenvaihduntatuotteita, kuten aminohappoja, maitohappoa ja vitamiineja. Suoliston mikrobiomin laadulla ja hyvinvoinnilla on suuri merkitys terveydellemme ja suolistoa kutsutaankin toisiksi aivoiksemme. Annostus: 3 kapselia päivässä. Herkkävatsaisille suositellaan aloitusannosta 1 kapseli päivässä
6 . Oletettavasti muistisairaus. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen. H yvä E lämä Kaikki unohtelu ei ole muistisairautta Jos menet kotonasi keittiöön, etkä sinne päästyäsi muista, miksi menit, ei ole syytä huoleen. Mutta jos menet keittiöön, etkä tiedä, kenen keittiö se on, sinulla on ongelma
Sen kertoo Lohjan seurakuntakeskuksen täpötäydessä salissa, Seniorifoorumi-tilaisuudessa kirjailija Minna Lindgren. Tehtäväni oli kirjoittaa tutkimusaineistoja ja niiden pohjalta romaani. Useimmiten toistuvat viestit olivat: Alzheimer, miksi valitisit juuri minut. Kirjoitin kaksi, kun sain tarkoitukseen myös apurahan. Työryhmässä oli juristeja, lääkäreitä, valtiotieteilijöitä ja taideterapeutti sekä Lindgren. Muistisairaudet kiinnostavat ja pelottavat. Haluaisin sanoa kaikenikäisille, ettei vanhuus ole kamalaa.. –?Olen nähnyt valtavasti virkeitä, uteliaita, huumorintajuisia ja aktiivisia yli 90-vuotiaita. – Kun pidin Helsingissä tämän saman Miltä tuntuu olla muistisairas -esityksen, sielläkin oli hirveästi väkeä. – Olen oppinut paljon tutkimusryhmän työssä. H yvä E lämä 7 . . Pelkään elää kanssasi. Hän saa yleisön nauramaan tässä ja monessa muussakin kohtaa, mutta myös vakavoitumaan. 61-vuotias Lindgren on toimittaja, kirjailija ja musiikkitieteilijä, filosofian maisteri ja Helsingin yliopiston kunniatohtori. Hän oli mukana tutkimusryhmässä, joka selvitti, miten muistisairaiden juridinen asema yhteiskunnassa toteutuu. no sen saatte itse päätellä, sanoo Lindgren luentonsa alkuun. O heinen esimerkki on geriatri Sirkka-Liisa Kivelän. – Minulle mielenkiintoisimpia olivat muistisairaiden ja omaishoitajien pitkät haastattelut, sekä aineisto, jossa muistisairaat musiikin, kuvataiteen ja runouden avulla kertoivat elämästään ja siitä, miltä tuntuu olla muistisairas, Lindgren kertoo. Varmaan tulivat, kun miettivät, onko minulla nyt sitten muistisairaus..
Omaishoitajilla sen sijaan päällimmäisinä olivat suuri huoli ja suunnaton nääntymys. – Eräskin omaishoitaja totesi: ”Olen niin väsynyt, etten tiedä, kumpi meistä on hullumpi”. – Mutta voi olla niinkin, että kun ihminen on lopulta hyväksynyt diagnoosinsa, se on hel. 8 . – Muistisairaat kokivat, että heillä kaikki oli hyvin. Usein pitkäkin haastattelu onnistui ilman muistihäiriöitä, ja haastateltavat puhuivat ymmärrettävästi. Jatkuvat öiset herätykset ja odottamattomat tempaukset väsyttävät omaishoitajan, joka ei saa apua eikä tukea mistään. – Ehkä ainoa muistisairauteen sopiva oire haastatteluissa oli tyypillisesti toisinaan rönsyilevä kerronta. Tarina saattoi luiskahtaa jonnekin asiaan liittymättömille sivupoluille, sanoo Lindgren. He eivät hakeneet sanoja eivätkä edes kertoneet samoja asioita moneen kertaan. Hoidettava omainen oli usein arvaamaton, persoonaltaan muuttunut, ja ympäri vuorokauden vahdittava. H yvä E lämä ”En tiedä, kumpi meistä on hullumpi” Muistisairaiden ja omaishoitajien haastatteluissa ilmeni valtava ristiriita: diagnoosin saaneet muistisairaat olivat haastatteluissa tyytyväisiä elämäänsä, mutta omaishoitajilla oli vaikeaa. Erilainen näkökulma muistisairailla ja omaishoitajilla voi kertoa siitä, että haastatellut muistisairaat ja omaishoitajat eivät aina olleet pareja, joten haastatellut muistisairaat saattoivat olla paremmassa kunnossa kuin ne, joita omaishoitajat hoitivat
Loppuvaiheessa hoitaminen on äärimmäisen raskasta sekä fyysisesti että henkisesti. Parhaiten keskustelu sujuu, kun keskitytään tähän hetkeen. Alzheimer on tunnetuimpia, mutta erikoisin muistisairaus lienee otsalohkodementia, joka oireilee vuosia ennen muistihäiriöitä persoonan muutoksina. . – Muistin korostaminen taudin oireissa on johtanut siihen, että terveet ihmiset kyttäävät omaa ja toistensa muistia ja pelkäävät, että täysin normaalit muistin muutokset ovat oire Alzheimerista, pohtii Lindgren. Ja kun tauti on edennyt, arjen hankaluudet eivät enää haittaakaan ihmistä itseään, tietää Lindgren. Muistisairaan kanssa kommunikointi on aivan oma taitonsa. – Yksi omainen ei kykene tarjoamaan ympärivuorokautista turvallista hoitoa ilman, että näännyttää itsensä sairaaksi tai pahimmassa tapauksessa kuolleeksi. Oikullista, odottamatonta käytöstä, aggressiivisuutta, fyysistä väkivaltaa, peliriippuvuutta, jatkuvia pieniä rikoksia – mutta ei muistiongelmia. ’’On erittäin vaikea vetää aivokuvista rajaa normaalin vanhenemisen ja muistisairauden välille.’’ Minna Lindgren on aina ollut kiinnostunut vanhuudesta, ja kaikissa hänen romaaneissaan onkin tavalla tai toisella mukana vanhus. Ei pidä olla liian abstrakti, ei pidä kysellä menneistä, eikä esittää kysymyksiä, joilla ikään kuin tarkistetaan muistia. Omaisille voi kuitenkin taudin edetessä olla vaikea kohdata persoonansa menettänyt omainen. Eikä siihen saa yhteiskunnalta tai ympäristöltä juurikaan apua. Terveyskeskuksissa käy terveitä ikäihmisiä tutkituttamassa muistiaan, eivätkä yleislääkärien tekemät muistitestit useinkaan johda sen enempää jatkotutkimuksiin kuin diagnoosiinkaan. – Kysyin neurologilta, mikä on yleensä otsalohkodementian ensimmäinen havaittava oire. pottava selitys monelle oudolle asialle. – Moni omaishoitaja kertoi kaikkien ystävien ja sukulaisten kaikonneen puolison sairastuttua. Kun potilas ei enää tunnista ympäristöään eikä hoitavia henkilöitä, vetoomukset siitä, että jokainen muistisairas vanhus pitäisi hoitaa kuolemaan asti kotona, ovat täysin kohtuuttomia, toteaa Lindgren. Kävely voi muuttua laahaavaksi, opittuja taitoja katoaa, kommunikaatio vähenee, erilaisia puhevaikeuksia ja hahmotusongelmia ilmenee, saattaa olla levottomuutta tai masennusta. Suosituimpia romaaneista on ollut Ehtoolehto-trilogia. H yvä E lämä 9 . Hän vastasi: avioero. Neurologille päätyvistäkin vain kolmasosa saa diagnoosin.. Muistisairaudet ylidiagnosoituja Muistisairauksien muut oireet alkavat usein ennen muistin heikkenemistä. Piditkö elokuvasta, joka katsottiin eilen. Ei näin: ”Muistatko, kun oltiin viime viikolla kirjakaupassa. Muistisairas omassa maailmassaan Mikäli muistisairas elää pitkään ja diagnoosi on oikea, lopulta hän on täysin omassa maailmassaan ja sulkenut ympäristön itsensä ulkopuolelle. ”Onpa sinulla kaunis villatakki.” – Tästä saattaa lähteä hyväkin tarina tai muisto. – Tässä vaiheessa tärkeintä on taata potilaalle turvallinen elämä ja ympäristö
– Sairaus etenee vääjäämättä tietyin askelin. – Uskomme, että kuvissa näkyy valkoisena alueena selkeä muistisairauden syy eli plakin kertyminen aivoihin, mutta plakin kertyminen on osa normaalia vanhenemisen prosessia. H yvä E lämä ’’Jos tuntee kadulla vastaantulevan luokkatoverin, mutta ei muista hänen nimeään, ei tarvitse huolestua, vaan se on ihan normaalia.’’ –?Vanhempieni suvuissa on eletty hyvää vanhuutta, toteaa Minna Lindgren. On erittäin vaikea vetää aivokuvista rajaa normaalin vanhenemisen ja muistisairauden välille. Isä sai kuitenkin lopulta tahtonsa läpi. – Muistin heikkenemisestä on tullut hirvittävä peikko terveiden ihmisten arkeen. 10 . Jos siinä erehtyy muutamassa kohdin, voi lääkäri lähettää aivokuvauksiin. Hän on saanut Bonnierin suuren journalistipalkinnon artikkelista, joka käsitteli hänen isänsä elämän loppuvaiheita. Taudin määrittäminen ei ole helppoa, ja virheitä tehdään paljon. Isä halusi kuolla ilman turhaa hoitoa, mutta byrokratia vaikeutti asiaa. Tästä huolimatta muistisairaudet, Alzheimer etunenässä, ovat ylidiagnosoituja tauteja. Muistitesti on yksinkertainen kyselykaavake. Mitä pidemmälle tauti etenee, sitä helpompaa diagnoosin tekeminen toki on. Keskimääräistä hitaampi prosessi, jossa oireet eivät lisäänny, voi viitata väärään diagnoosiin, toteaa Lindgren. Toimivaa lääkitystä ei ole Keskimäärin muistisairaus johtaa kuolemaan kahdeksassa vuodessa diagnoosista. – Ylidiagnosointi ei ole pieni ongelma, koska taudin ikävä ennuste tuottaa diagnoosin saaneelle vakavaa huolta, stressiä ja masennusta. – Työryhmän neurologi totesi, että jokaisella yli 80-vuotiaalla on plakkia aivoissa, mutta ei välttämättä muistisairautta. Oleellista on, missä kohdin on valkoisia alueita ja kuinka paljon. Toimivaa lääkitystä muistisairauden parantamiseen ei ole, vaikka kaikki diagnoosiin saaneet syövät usein päivittäin lääkkeitä. – Usein annetaan se kuva, että esimerkiksi Alzheimer-lääkitys hidastaa taudin etene
Muut henkilöt ovat nuori musiikkitieteen väitöskirjatutkija ja kokenut hoitaja. Keski-ikäinen osaa jo karsia, eikä kuormita muistiaan nippelitiedoilla, vaan sijoittaa asiat jo olemassaolevaan muistiinsa osaksi kokonaisuutta. Muisti toimii eri tavoin eri ikävaiheissa Ihmisen muisti toimii eri tavalla eri elämänvaiheissa, ja niin on tarkoituskin. Tieteellinen julkaisu, kaksi romaania Tutkimusryhmän tuloksista työstetään parhaillaan kirjaa, josta tulee vertaisarvioitu tieteellinen julkaisu, mutta kuitenkin kenen tahansa luettavissa oleva kattava selvitys muistisairaiden asemasta Suomessa. – Tyypillinen esimerkki muistin normaalista muutoksesta on nimien unohtaminen. – Taudin edetessä sairas ei välttämättä enää itse huomaa huonoja hetkiään, eli ei ymmärrä käyttäytyneensä oudosti tai tilanteeseen sopimattomasti. Peittäminen viivyttää diagnoosia, ja lisäksi on hyvin kuormittavaa henkilölle itselleen, kun hän kuitenkin ymmärtää oireensa ja alkaa pelätä tulevaa. Se kertoo avioparista, jonka mies sairastuu otsalohkodementiaan ja vaimo ryhtyy omaishoitajaksi. – Taudin myöhemmässä, vaikean muistisairauden vaiheessa huono hoito tuottaa sitten syystäkin aggressiivisuutta ja epäluuloisuutta. Eikä satunnainen unohtelu ole huolestuttavaa, toteaa Minna Lindgren. Kaikki lääkkeet liittyvät oireisiin – esimerkiksi unettomuuteen, huimaukseen, ruuansulatusvaikeuksiin, masennukseen tai ylivilkkauteen. Romaani koostuu henkilöiden kohtaamisista ja siitä, miten eri tavalla ihmiset voivat tulkita ja muistaa saman tilanteen. Vielä jokin aika sitten ajateltiin, että aggressiivisuus ja epäluuloisuus ovat Alzheimerin taudin oireita. Jos esimerkiksi täysin vieras ihminen tarttuu selittämättä käsipuolesta kiinni ja alkaa riisua, koska on suihkun aika, on ymmärrettävää, että ihminen hermostuu. Hämmennystä, ärtymystä, pelkoa ja ahdistusta, kun ymmärtää oman tilanteensa. Jos jotain apua saa, se liittyy muistisairaaseen, ei omaishoitajaan. – Pääpointtini on se, että vaikka muistisairaudet lisääntyvät, kun ihmiset elävät kauemmin, niin ylivoimaisella enemmistöllä ei muistisairautta ole. Vuosi sitten ilmestynyt Lindgrenin teos Sävelsinkö oli tutkimusryhmän ensimmäinen julkaisu. Sairauden vaiheista vaikein on muistin dramaattinen heikkeneminen, jonka ihminen itse ymmärtää. Lapsen muisti on toistava ja ulkoaoppiva, koska lapsi opettelee suuren määrän itselleen täysin uusia asioita. – Olen yrittänyt kirjassa kuvata, miltä voi tuntua olla muistisairas: Ajoittaista hukassa olemista, omaa uskoa siihen, että kaikki sujuu hyvin silloinkin, kun ei suju. Tänä keväänä ilmestyvä Soteorpo -teos pureutuu omaishoitajuuteen. – Tosin maailmalla on jo hiirillä saatu toimimaan Alzheimer-lääkitys, joka todella parantaa taudin, joten toivoa on. mistä, mutta tutkimusryhmämme neurologin mukaan hidastamista ei ole pystytty tutkitusti todentamaan. Voisi sanoa, että ikäihminen ei muista turhia asioita – tai hän voi ainakin pitää unohtamiaan asioita turhina. – Seuraa sietämätön elämäntilanne, sillä hyvinvointialuemallissa kukaan ei tiedä, mistä omaishoitaja saisi apua. Ja helpotusta, kun lopulta antautuu hoidettavaksi. Jos tuntee kadulla vastaantulevan luokkatoverin, mutta ei muista hänen nimeään, ei tarvitse huolestua, vaan se on ihan normaalia. – Mikään ei tunnu enää turvalliselta, kun ei pysty luottamaan omaan muistiinsa, omiin aivoihinsa. Nykyään katsotaan, että ne ovat seurauksia tai käytöstapoja taudin eri vaiheissa. Nuori aikuinen muistaa yhä laajempia kokonaisuuksia, koska sitä edellytetään opiskelun vaikeutuessa ja työelämässä. – Oireiden ja siten taudin peittäminen onnistuu sitä paremmin, mitä koulutetumpi, älykkäämpi ja harjaantuneempi tai persoonaltaan erikoisempi ihminen on. Hoitaja tuo tilanteisiin realismia ja avaa nuoren tutkijan silmät ymmärtämään sairautta. Ei vain tietoa, vaan myös taitoja alkaen kielestä ja puhumisesta. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä suurempi on muistin karsinta, jotta ei ylikuormiteta muistia ja aivoja. HE. Tila ei ole staattinen, vaan taudin edettyä jo pitkälle voi olla hyvin erilaisia päiviä ja hetkiä. Elämä tuntuu sananmukaisesti huteralta. Unohtelu, hajamielisyys ja muistihäiriö ovat eri asioita kuin muistisairaus. Ne eivät kuitenkaan muuta taudin etenemistä. Romaani kertoo 92-vuotiaasta säveltäjästä, jolla on muistisairaus. Sairastunut osaa peitellä oireita – Tyypillisesti muistisairas – vaikka ajaa omaiset hulluuden partaalle – pystyy skarppaamaan täydellisesti sen hetken, kun terveystoimi lähettää toimintaterapeutin kotiin tutkimaan, pystyykö ihminen vielä asumaan kotona, hymyilee Lindgren. H yvä E lämä 11
12 . Eikä kukaan kantanut huolta, että jotakin olisi sattunut. Seuraava vaihe oli, että menin töihin harjoittelijaksi ravintola Puijonsarven keittiöön. Ruotsiin ja pääkaupunkiin Kansalaiskoulun jälkeen Jussi meni ammattikouluun ja opiskeli leipuriksi. Kuopiolainen Jussi Kekäläinen teki monenlaisia töitä elämässään, kunnes löysi harrastuksestaan kirjoittamisesta myös ammatin. – Yksi sisko lähti Amerikkaan ja toinen Ruotsiin. – Kun lapsia oli niin paljon, ei äiti kerennyt mennä töihin, sijaisuuksia hän kyllä teki. – Minä juutuin Postiin, jossa olin 4-5 vuotta, kunnes vaimo sai Kuopiosta töitä. Muistan lapsuudesta muutenkin, että monesti aamulla häippäistiin, eikä kotona tiedetty, missä sitä oltiin. 1970-luvun puolivälissä oli työvoimapula ja työpaikkoja oli valittavaksi asti, niin kauan kuin oli. Olihan kolmivuotisissa ammattiopinnoissa tehty ensimmäinen vuosi ruokaa. – Isosiskot pitivät järjestystä yllä ja 1,5 vuotta vanhempi Matti-veljeni, jonka kanssa yhdessä kuljettiin samoja reittejä oli minua kovempi riehuja ja hän sai aina housunpersuksensa rikki. Jussi isä oli tukkuliikkeessä myyntipäällikkönä, ja hän yritti monenlaista elämänsä aikana, äiti kansakoulunopettaja. Kotona oli paljon lapsia ja kavereita, viskettä ja vilinää riitti. Minusta piti tulla keittiömestari, kuten muistakin harjoittelijoista, mutta kun palkka oli 350 markkaa kuukaudessa, enkä palkankorotusta saanut, lähdin pois ja menin töihin eineskeittöön. Minä pidin selvänä, että saan jatkaa Postin töissä Kuopiossa, mutta ei se niin vain onnistunut. Hänellä on kaksi veljeä ja neljä siskoa. H yvä E lämä Mitä kuuluu. Myö. Eivät ne kotona tienneet, minne menin, mutta kertoilin sitten jälkikäteen. Matti-velikin asuu nykyään Ruotsissa. Se aika jäi aika lyhyeksi, kun teki mieli lähteä kotiin. Kun Annu pääsi päiväkotiin, minä hakeuduin töihin Postiin, ensin iltatöihin. – Minä yritin kovasti käydä oppikoulua, mutta eräänä keväänä sain neljä nelosta, enkä enää seuraavana syksynä sinne lähtenyt, vaan menin kansalaiskouluun. Viisi sisaruksista on jäljellä edelleen. Vuosien vieriessä lapset hävisivät yksi kerrallaan. Monenlaista elämässään tehnyt Jussi syntyi keskimmäiseksi seitsenlapsiseen perheeseen. Olin siskon luona ja tein töitä leipomossa ja ravintolassa. Nykyinen jo ex-vaimo Leenasai työpaikan Helsingistä, Polar-Rakennukselta ja niin koko perhe, johon kuului silloin myös alle vuoden ikäinen Annu-tytär, muutti Helsinkiin. – Sillä alalla en kovin kauan viihtynyt. Nuoremmasta veljestä Pekasta tuli näyttelijä. Mutta niinhän se on, että kaikkein huonoiten koulussa pärjäävät opettajien lapset. Teksti: Mari Ahola-Aalto Elämä kuljetti kirjoitustöihin M uuruvedellä, nykyisessä Kuopiossa, syntynyt Jussi Kekäläinen, 74, on asunut lähes koko ikänsä, lyhyttä pääkaupunkiseudulle piipahdusta lukuunottamatta Kuopion seudulla. – Sitten menin kauppakouluun, joka kesti kaksi vuotta. Vaimoni opiskeli teknisessä opistossa ja valmistuimme samaan aikaan. – Ja pitihän minunkin kokeilla sitä Ruotsinmaata. – Minä hoitelin Annua ja me asuimme Kirkkonummella. Kotimaassa Jussi tapasi naisen, jonka kanssa meni hyvin nopeasti naimisiin vuonna 1973
Ikämiesten ryhmä vieraili kevättalvella Puijon tornissa. – Minua oli kohdeltu Postissa muuttovaiheessa vähän huonosti ja kun olin ”aukonut päätäni” tarpeeksi, minusta tuli luottamusmies. hemmin sinne sitten pääsin ja siellä menikin monta aikaa. Kirjoittelin juttuja sinne tänne ja sitten hakeuduin ammattikorkeakouluun yhteisöviestintää opiskelemaan. – Kun en ollut työelämässä ja olin kirjoittellutkin jotakin siihen mennessä, hakeuduin Markkinointi-Instituutin kirjoittaja-koulutukseen, ja sen jälkeen Otavan Opiston tiedotusja viestintälinjalle, josta valmistuin 1988. Sukututkimuksesta näköalaa – Mutta sitten minulle sattui selkävamma, tapaturmainen välilevyn pullistuma, joka leikattiin kolme kertaa. Kerran palasin sairauslomalta samoihin entisiin töihin Postiin ja jälleen kuuluin selästä ruks ja olin takaisin sairauslomalla. Se oli paikoitellen hyvin kivulias. Kun työpaikkaa ei auennut, perustin toiminimen vuonna 2000 ja rupesin kirjoittamaan juttuja, muun muassa Postin edunvalvontalehtiin ja muihinkin aikakauslehtiin. Perhe kasvoi Kuopiossa ollessa toisella tyttärellä, Liinulla 1982. Vuosia vierähti ja minusta tuli hyvin koulutettu luottamusmies. Monien vaiheiden jälkeen jäin noin nelikymppisenä määräaikaisesti eläkkeelle, Jussi muistelee yli 30 vuoden takaisia tapahtumia. . Menestyminen oli vaihtelevaa, mutta muutaman vuoden sitä työtä tein. Tradenomiksi valmistuin 1999. H yvä E lämä 13 . Kuva: Marko Haakana
– Tulen tähteet osa II ilmestyi 2019, kun sukuseura täyttii 30 vuotta. Se oli työlästä, mutta kirja saatiin aikaiseksi 25 vuotta sitten, 1999. Yhteistyö piti sisällään myös ravitsemushaastattelun, jossa oli henkilökohtainen ohjaus. Siitä kun lähetään laskemaan, on aika monta sukupolvea ja monenlaisia tapahtumia ennen kuin päästään meidän sukupolveemme saakka. Nykyisin olen kahden yhdistyksen kunniapuheenjohtaja. Teimme monta vuotta Kuopion kaupunkilehteä. – Siihen aikaan ei ollut internetiä, joten tietoja piti hakea kirkonkirjoista, joko käymällä tai kirjeitse. Olin siinä mukana koordinaattorina, koska muut eivät tienneet kirjan teosta mitään. Vanhempi Annu-tytär asuu Joensuussa ja hänen lapsistaan Vinski (19) on tämän kevään ylioppilas ja suuntaa taiteen ja teatterin pariin, vanhempi Siiri (22) pyörittää Maltalla kasinoa. – Myös Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen opiskeijat pitivät meille luentoja ravitsemuksesta. Tosin lunastin yhtiökumppanit jo alkuvaiheessa ulos yrityksestä. Sen toimittamisessa ja taittamisessa riitti tekemistä. He varmasti innostuvat venyttelemään ihan tosissaan ja siinä tulisi tehtyä itsekin, Jussi hymyilee. Yrittäjänä ollessaan Jussi opiskeli pienyrityskeskuksessa kauppakorkeakoulun palvelujen johtamisen ja markkinoinnin erikoistumisopinnot, joissa tehtiin kehittämissuunnitelma omalle yritykselle. Siellä tutustuin ihmisiin, joiden kanssa perustin yrityksen. – Ammattikorkeakoulun jälkeen olin vielä useissakin koulutuksissa, kuten Sibelius-Akatemian Kuopion toimipaikan sisällöntuotannon yrittäjyyskoulutuksessa. Ei tässä olla ihan eilisen teeren poikia, vaatimaton savolainen nauraa. Itse kunkin oma sukutaulu mahtuu muutamalle paperille ja sitä on mielenkiintoista tutkia. H yvä E lämä – Olin mukana myös yhdistystoiminnassa, selkäyhdistystyksessä sekä 13 vuotta Kekäläisten sukuseuran puheenjohtajana. Pari vuotta hänen viikko-ohjelmaansa on kuulunut myös kotitalon alakerrassa kokoontuva jooga-ryhmä. 14 . Mutta ne, jotka olisivat eniten seuran tarpeessa ovat vielä kotona, joten haastetta riittää. Pikkupojat osana elämää Jussi Kekäläinen on mukana Ikämiehet Puijo-ryhmässä, joka tarjoaa tekemistä, osallisuutta ja mielekästä sisältöä ikääntyneiden miesten elämään. Liinu-tytär asuu perheineen Kuopiossa ja pojat viettävät usein aikaa ukin kanssa. Alkavana kesänä olen ajatellut opettaa tyttären pojat Kustin (10) ja Aatin (8) joogaamaan. Olen seurannut politiikkaa koko aikuisikäni ja siihen riittää näköalaa. HE Kusti (vas.) ja Aati ovat ukin tärkeitä seuralaisia.. Paineet ovat ihan erilaiset, kun ei pelkästään puhuta. Se antaa vähän näköalaa tähän hommaan. Vierailemme myös erilaisissa paikoissa. Sukuseura teki Jussin puheenjohtajakaudella kirjan Tulen tähteet eli kekäleet. Olen edelleen vilkas yleisönosastokirjoittaja. Tapaamme kerran viikossa, juomme kahvia, juttelemme ajankohtaisista asioista ja pelaamme bingoa. Jussi asuu kerrostalossa Kuopion Männistön kaupunginosassa. Kaupunkilehteä tekemään Kahden kaverin kanssa Jussi perusti Kuopion Mediasektori-nimisen yrityksen 2002. – Tulin silloin siihen tulokseen, että yrittäminen tuntuu olevan helppoa kaikille niille, jotka eivät ole sitä koskaan tehneet. – Kun ryhmä loppuu kesäksi, ei laiskan ihmisen tule liikkeitä tehtyä, vaikka ohjeita olisi olemassa vino pino. – Nämä ovat tällaisena aikana tärkeitä asioita. – Meidän sukumme kantaisä Paavo Kekäläinen syntyi 1560, Venäjän vallan aikaan ja hänen Heikki-poikansa vuonna 1590
Ohjattu liikuntahoito hyväksi nivelreumaa poteville Ohjattu ja pitkäaikainen liikuntahoito voi lievittää nivelreuman oireita ja parantaa potilaiden toimintakykyä, tuore tutkimus osoittaa. Vyötärölihavuus liittyi suurentuneeseen sydänja verisuonitautiriskiin etenkin osallistujilla, jotka liikkuivat vähänlaisesti. Sairastuneista kaksi kolmannesta on naisia. Seurannan aikana yhteensä 2 800 osallistujaa sairastui sydänja verisuonitautiin. Sarkoidoosin diagnosointi on nykyisillä keinoilla monimutkaista. Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava sairaus länsimaissa. Liikunta kumoaa vyötärölihavuuden sydänriskejä. Kaikki liikunta on tässä mielessä hyväksi, mutta intensiivinen liikunta on tehokkainta. Tulosten perusteella jotain kyseisistä silmäsairauksista sairastavan riski kaatua on 25-40 prosenttia suurempi kuin samanikäisen, jolla ei ole silmäsairauksia. Potilaista puolet satunnaistettiin vuoden mittaiseen ohjattuun ja yksilöllisesti räätälöityyn liikuntahoitoon ja puolet jatkoi tavallisia nivelreumahoitojaan. Ne myös kaikki suurentavat kaatumisten ja niistä johtuvien luunmurtumien vaaraa, tuore tutkimus osoittaa. Silmäsairaudet suurentavat kaatumisten ja murtumien vaaraa Kaihi, glaukooma ja silmänpohjan ikärappeuma ovat yleisimmät iäkkäiden näkövammaisuuden aiheuttajat. Glaukooma on hitaasti etenevä näkövammaisuutta aiheuttava silmäsairaus, jota sairastaa noin 90 000 suomalaista. Terveysuutiset Sarkoidoosin toteamiseen kehitteillä verikoe Tutkijat ovat keksineet keinon diagnosoida sarkoidoosi yhdestä verinäytteestä. Sarkoidoosi on useita elimiä vaurioittava tulehduksellinen sairaus, jonka syytä ei tunneta. Suomessa nivelreumaan sairastuu vuosittain noin 40 aikuista 100 000:sta. Vyötärölihavuuteen yhdistetty sairastumisriski käytännössä kumoutui, jos osallistujalle kertyi fyysisesti raskasta liikuntaa 30-35 minuuttia viikossa tai kohtalaisen raskasta liikuntaa yhteensä 500 minuuttia viikossa. Kohtalaisen raskas liikunta voi olla esimerkiksi nopeaa kävelyä, tanssia tai puutarhanhoitoa. Joka kolmannella yli 65-vuotiaalla on näköä haittaava kaihi yhdessä tai kummassakin silmässä. H yvä E lämä 15 . Raskaalla liikunnalla tarkoitettiin esimerkiksi ripeää portaiden kapuamista, reipasta pyöräilyä tai pallopeliä. Liikuntahoitoon osallistuneet kokivat toimintakykynsä parantuneen selvästi seurannan aikana ja tämä havaittiin melkein kaikilla mittareilla mitattuna. Luunmurtumien riski on puolestaan 20–30 prosenttia suurempi ja riski koskee käytännössä kaikkia murtumia. Vyötärölihavuus suurentaa riskiä sairastua sydänja verisuonitauteihin, mutta riskiään voi helposti pienentää lisäämällä liikuntaa. Sarkoidoosiin sairastuu Suomessa vuosittain noin 500 henkilöä. Tavallisimmat oireet ovat yskä, hengenahdistus, kyhmyruusu ja nivelturvotus. Verrattuna eniten liikkuviin, joilla ei ollut vyötärölihavuutta, heidän sairastumisriskinsä oli 44 prosenttia suurempi
Diabetekseen liittyvä kognitiivisen heikentymän riski havaittiin kuitenkin vain potilailla, jotka liikkuivat vähänlaisesti. Tulokset vahvistavatkin nykykäsitystä, jonka mukaan kaikki liikunta on parempaa kuin pelkkä löhöily.. Liikunta hillitsee diabeteksen älyllisiä haittoja Diabetes altistaa muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiselle, mutta riski voi pienentyä huomattavasti, jos potilas harrastaa säännöllisesti liikuntaa vapaa-ajallaan. Tiedot käyvät ilmi espanjalaistutkimuksesta, jossa 12 000 keskimäärin 51-vuotiasta miestä ja naista seurattiin keskimäärin kahdeksan vuotta. Miespuoliset masennuspotilaat sairastuivat 39 prosenttia ja naispuoliset 64 prosenttia todennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka eivät poteneet masennusta. 16 . Tutkijat pystyivät tunnistamaan potilaat, jotka olivat perimältään alttiita masennukselle tai yksinäisyydelle. Kaikki liikunta pienentää aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa Masennus suurempi sydänriski naisille Masennusta potevat sairastuvat muita todennäköisemmin myös sydänja verisuonitauteihin, mutta riski näyttäisi koskevan etenkin naisia. Tutkijat toivovat, että lääkärit huomioivat tulokset masennuspotilaidensa hoidossa ja kiinnittävät erityisesti huomiota naispotilaiden sydänriskeihin. Tuoreen selvityksen perusteella yhteys on hyvin todennäköinen eli yksinäisyys voi suoraan aiheuttaa masennusta. Masennus on hyvin yleinen sairaus. H yvä E lämä Terveysuutiset Yksinäisyys on yhdistetty masennukseen monissa tutkimuksissa, mutta tuloksista on ollut vaikea päätellä onko yhteys syyseurauksellinen. Yhteydet näkyivät riippumatta osallistujan iästä tai sukupuolesta. Noin joka kuudes sairastuu masennukseen jossain elämänsä vaiheessa. Seura ehkäisee masennusta Liikunta ja fyysisesti aktiivinen elämäntapa pienentävät aivoverenkiertohäiriöiden riskiä, mutta hyödyt saadakseen ei välttämättä tarvitse lenkkeillä päivittäin. Analyysin perusteella masennusta potevat miehet ja naiset sairastuivat seurannan aikana sydänja verisuonitautiin selvästi muita todennäköisemmin, mutta riski oli naisille suurempi. Liikuntasuositusten mukaisesti liikkuvien sairastumisriski oli noin kolmanneksen pienempi kuin osallistujien, jotka eivät harrastaneet liikuntaa vapaa-ajallaan, mutta myös tätä vähäisempi vapaa-ajan liikunta pienensi aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa jonkin verran. On erittäin todennäköistä, että yksinäisyyden vähentäminen pienentää masennuksen riskiä tai lievittää siihen jo sairastuneiden oireita. Vähintään 150 minuuttia viikossa kohtalaisen raskasta liikuntaa harrastavilla yhteyttä ei näkynyt. Myös liikuntasuosituksia vähäisempi liikkuminen pienentää sairastumisriskiä
Varhain alkava dementia tarkoittaa muistisairautta, joka todetaan alle 65-vuotiaana. Suotuisat muutokset nähdään vielä kaksi vuotta leikkauksen jälkeen, joten ne ovat todennäköisesti pysyviä. Seurannan aikana istumisen vähentämistä yrittäneet onnistuivat nipistämään 30 minuuttia päivittäisestä istumisajastaan, ja tämä näkyi myös verenpaineessa. Istumista mitattiin aktiivisuusrannekkeilla. Varhaisella dementialla ainakin 15 riskitekijää Voimaharjoittelu suojaa polvea nivelrikolta Punttisalilla käyvät tai muuta voimaharjoittelua harrastavat saattavat säästyä polven nivelrikolta muita todennäköisemmin. elintapamuutoksilla. Fyysinen toimintakyky pääteltiin käden puristusvoimasta. H yvä E lämä 17 . Iän ja ylipainon lisäksi sairastumiselle altistavat vammat, raskas työ ja kuormitus sekä nivelten kehityshäiriöt ja perimä. Tutkimuksessa 280 lihavaa 60-89vuotiasta sai puolen vuoden ajan joko istumisen vähentämiseen tähtäävää opastusta tai yleistä terveysneuvontaa. Sairastumisriskiä suurensivat alhainen sosioekonominen asema, koholla olevat CRP-merkkiainetasot, aivoverenkiertohäiriöt, diabetes, masennus, kuulovika, sydänsairaudet, D-vitamiinin vajaus, alkoholismi, ortostaattinen hypotensio sekä sosiaalinen eristyneisyys eli vähäiset ihmiskontaktit. Yli 60-vuotiaiden verenpainelukemat voivat laskea jo pelkästään vähentämällä istumista puolella tunnilla päivässä, tuore tutkimus osoittaa. Noin 40 prosenttia tutkimukseen osallistujista sai kognitiivisia mielentoimintoja mittaavissa testeissä selvästi parempia tuloksia seurannan lopussa. Korkea verenpaine oli diagnosoitu 52 prosentilla ja verenpainelääkityksellä oli 70 prosenttia osallistujista. Tulosten perusteella polvikivut ja polven nivelrikko olivat 17-23 prosenttia harvinaisempia potilailla, jotka olivat harrastaneet voimaharjoittelua jossain vaiheessa elämäänsä. Vaikutus saattaa olla jopa samaa luokkaa kuin kevyellä liikunnalla. Heidän systolinen verenpaineensa oli seurannan päättyessä keskimäärin 3,5 mmHg matalampi kuin verrokkien, tutkijat havaitsivat. Tulos on mielenkiintoinen, sillä painoharjoittelun on ajateltu myös altistavan nivelrikoille. Varhainen dementia oli puolestaan epätodennäköisempi korkeakoulutetuilla, alkoholia kohtuullisesti käyttävillä sekä fyysisesti toimintakykyisillä. Nivelrikko on yleisin kroonista kipua aiheuttava sairaus ja maailman yleisin nivelsairaus. Kognitiivisten ajatustoimintojen parantuminen on todennäköisesti seuraus tulehdustilan lievittymisestä, verenpaineen laskusta, liikunnan lisäämisestä ja muista laihtumiseen tässä tutkimuksessa liitetyistä hyödyistä.. Lihavuusleikkaus hyödyttää myös aivoja Lihavuusleikkauksen terveyshyödyt ulottuvat myös kognitiivisiin mielentoimintoihin ja aivojen rakenteeseen, tuore tutkimus osoittaa. Lisäksi potilaiden tulehdusmerkkiainetasot laskivat, aiempaa harvemmat tarvitsivat verenpainelääkitystä, masennusoireet vähenivät ja potilaat alkoivat harrastaa enemmän liikuntaa. Verenpaine laskee, kun istuu vähemmän Tuoreen tutkimuksen mukaan varhain alkavalla dementialla on vähintään 15 riskitekijää, joista moniin voidaan vaikuttaa mm
H yvä E lämä Hyvinvointia luonnosta Itä-Suomen yliopistossa julkaistu tutkimus tuo esiin luonnossa vietetyn ajan yhteyden vahvempaan positiiviseen mielenterveyteen. Teksti: Timo Elo Metsään menijöillä on todettu muun muassa verenpaineen, lihasjännityksen ja stressihormonien määrän laskua.. 18
Viihdyn myös Itä-Suomen kansallispuistoissa. Vaikuttavuuden talo kokoaa tietoa hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien palvelujen kehittämisen ja päätöksenteon sekä sosiaalija terveyspalvelujen parantamiseksi.. Itä-Suomen yliopiston ”Luonnossa vietetyn ajan ja liikunnan yhteydet positiiviseen mielenterveyteen työelämän ulkopuolella olevilla pohjoissavolaisilla” -tutkimukseen osallistui 68 aikuista kesällä ja alkusyksyllä 2022. – Minua kiinnostavat erityisesti yhteiskuntamaantiede sekä ihmisten toimintaan ja yhteiskuntaan liittyvät alueelliset ilmiöt. – Ajateltiin, että olisi tärkeää löytää keinoja, joilla voitaisiin tukea heidän hyvinvointiaan. Erityisesti minua kiinnostavat retkeily, lumilautailu ja talviurheilu yleensä. Olen käynyt useammankin kerran Kolilla sekä tutustunut Hossaan. – Valmistumiseni jälkeen työskentelin vuosina 2017-2021 Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella tutkimuspäällikkönä. – Olen ollut Itä-Suomen yliopistossa tohtoriopiskelijana ja projektitutkijana alkuvuodesta 2021 lähtien monitieteisessä yhteistyöverkostossa Vaikuttavuuden talossa. Kartoitin pelastuslaitoksen toimintaympäristössä ilmeneviä riskejä eri puolilla kaupunkia. T uore tutkimustulos tukee tutkija Hanna Rekolan mukaan oletusta, jonka mukaan erityisesti luontoympäristössä liikkuminen tai ylipäätään luonnossa oleminen vahvistaisivat mielen hyvinvointia. Rekola on valmistunut maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan maantiede. Tutkittavista henkilöistä 84 prosenttia oli naisia, ja keski-ikä oli 45 vuotta. . – Liikunnan, luonnossa vietetyn ajan ja positiivisen mielenterveyden välisiä suhteita ei tietääksemme ole aikaisemmin tutkittu yksinomaan työelämän ulkopuolella olevilla henkilöillä, Rekola sanoo. – Harrastan itsekin paljon luonnossa liikkumista, mikä on myös innostanut tutkimuksen tulosten analysointiin. Rekola toimii Itä-Suomen yliopistossa projektitutkijana ja on analysoinut vasta valmistunutta Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Mieliteko-ohjelman osana toteutettua tutkimusta, jonka avulla haluttiin tavoittaa haavoittuvassa asemassa olevia työelämän ulkopuolella olevia ihmisiä. H yvä E lämä 19 . – Sittemmin hyvinvointitutkimus alkoi kiinnostaa ja halusin lähteä selvittämään, miten tavoittaa juuri ne ihmisryhmät, jotka tarvitsevat tukea hyvinvoinnin edistämiseen, ja miten ehkäistä syrjäytymistä sekä vähentää köyhyyttä. – Tutkittavilta kysyttiin digitaalisella kyselyllä luonnossa vietetyn ajan määrää, luonnossa mieluiten tehtäviä aktiviteetteja, luontoon suhtautumista sekä kuntoliikunnan määrää. Lisäksi positiivista mielenterveyttä mitattiin Warwick-Edinburghin mielen hyvinvoinnin mittarilla
Luonto on myönteinen asia Tutkittavat kertoivat suhtautuvansa luontoon ja luonnossa oleskeluun hyvin myönteisesti. Kuva: Noora Liljanto Luonto vai kuntosali. Tutkimusten mukaan tälläkin saavutetaan hyötyä mielen hyvinvoinnille. H yvä E lämä –?Oleskelu luontoympäristössä lisää positiivisia tunteita ja nopeuttaa myös stressistä toipumista, tutkija Hanna Rekola sanoo. Minusta tuntuu, että nykyään työelämässä ja muutenkin yhteiskunnassa ymmärretään ehkä hieman paremmin, ettei kaikessa täysillä suorittaminen ole aina tie onneen. Luonto on heille tärkeä elementti. – Näinkin voidaan toki ajatella. Kuntosali nousee heti mieleen. He myös ajattelivat yksimielisesti, että luonto lisää mielen hyvinvointia ja terveyttä ja että luonnossa vietetty aika on heille positiivista. Kun menet metsään poimimaan marjoja ja sieniä, onhan se terapeuttista! – Kaiken kaikkiaan tärkeintä olisi ylipäätään mennä luontoon – vaikkapa vain istuskelemaan. Ja kun yleiset liikuntasuositukset jokin aika sitten päivitettiin, mukaan tuli myös kevyt liikuskelu, jota tulisi harrastaa mahdollisimman usein. – Tutkimuksessa etenkin marjastus, sienestys ja retkeily olivat suosittuja sellaisten henkilöiden keskuudessa, joilla mielen hyvinvointi oli parempi. – Mielen hyvinvoinnin kannalta lienee varmasti parasta, että otetaan vähän iisimmin. Hän itse nauttii muun muassa talviurheilusta. – Luonnossa vietetty aika on omiaan lisäämään kevyttä liikuntaa, vaatiihan jo itse luontoon meneminen enemmän tai vähemmän käyskentelyä. Monesti saatetaan kuvitella, että liikunnan tulisi ennen kaikkea olla tehokasta, jotta sillä saavutettaisiin paras terveysvaikutus. Tutkimuksessamme raskaan kuntotai hikiliikunnan ei todettu olevan yhtä voimakkaasti yhteydessä hyvinvointiin kuin luonnossa vietetty aika. 20 . Kyllähän tähän voidaan päätyä arkiajattelussakin. Mutta käsittääkseni nykyään on jo laajemminkin vallalla yhteisymmärrys, että jo aivan vähäinenkin liikunta tuo mukanaan terveysetuja. – En tiedä viettävätkö naiset enemmän aikaa luonnossa kuin miehet, mutta luulen heidän painottuneen otoksessamme siksi,
Joidenkin tutkimusten mukaan 300 metriä on kriittinen etäisyys. H yvä E lämä 21 . ’’Luonnon vaikutus hyvinvointiin tulisi ottaa jatkossa huomioon myös kaupunkisuunnittelussa.’’ Tutkimukseen vastanneiden mieluisimpia luontoaktiviteetteja: * kävely * urheilu * rauhoittuminen * oleilu * valokuvaus * vapaa-ajan vietto ystävien kanssa * retkeily * metsästys * kalastus * marjastus * sienestys * lemmikin kanssa ulkoilu Tutkittua tietoa Luontoympäristön vaikutus hyvinvointiin: * ympäristöhaittojen (melun ja ilmansaasteiden) väheneminen * stressistä elpyminen ja palautuminen * immuunipuolustuksen vahvistuminen * sosiaalisen vuorovaikutuksen ja oman ajan kasvu * liikunnan lisääntyminen Luonnossa tyypillisesti harrastettavat liikuntalajit, kuten juoksu, vaellus tai pyöräily, saattavat olla sellaisia, joita harrastetaan pitkäkestoisemmin kuin sisäliikuntalajeja. On myös havaittu luontoympäristössä liikkumisen voivan tuntua tutkimushenkilöstä vähemmän rasittavalta kuin sisätiloissa liikkuminen. Tällä tavoin ihmiset, joilla on erilainen terveystilanne pääsisivät myös luontoon. HE. – Valmennus suoritettiin viemällä tutkimushenkilöitä ryhmissä oleskelemaan luontoon, jossa heille opetettiin hyvinvoinnin, luonnon, liikunnan ja ravitsemuksen yhteyksiä sekä suoritettiin ryhmäytymistä ja sosiaalista hyvinvointia tukevia harjoituksia. Terveyttä metsästä Marko Leppäsen ja Adela Pajusen kirjoittaman ”Terveysmetsä”-kirjan mukaan metsään menijöillä on todettu muun muassa verenpaineen, lihasjännityksen ja stressihormonien määrän laskua. – Luonnon vaikutus hyvinvointiin tulisi ottaa jatkossa huomioon myös kaupunkisuunnittelussa luontoliikuntapaikkojen saavutettavuuden edistämisessä. – Valmennuksen vaikutuksista on tarkoitus myöhemmin julkaista analyysi. Väki viihtyy luonnossa Väestökyselyiden mukaan suomalaisista noin kolme neljästä viettää aikaa luonnossa vähintään kerran viikossa. – Kyllähän puistokin on hyvinvointia lisäävää ympäristö, mutta etenkin ”terveysmetsillä”, joita myös Suomessa on paljon tutkittu, on varsinkin mielenterveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikutus. Tästä johtuen luontoympäristössä liikuttaisiin pitkäkestoisemmin tai korkeatehoisemmin, mikä johtaisi suurempiin terveysja hyvinvointivaikutuksiin. Ja kun sitten katsotaan euroja, ei välttämättä osata priorisoida luontoa ja ymmärretä sen arvoa. Kirjassa kerrotaan myös yhteydestä kehon immuunijärjestelmän kannalta elintärkeiden mikrobien ja luonnossa liikkumisen välillä. Varmaa on, että sinne kannattaa aina mennä. Lakka & Tomi Mäki-Opas: ”Luonnossa vietetyn ajan ja liikunnan yhteydet positiiviseen mielenterveyteen työelämän ulkopuolella olevilla pohjoissavolaisilla”, Liikunta & Tiede -lehti 1/24 että tutkimuksen tarjoama jatko luontoympäristössä toteutettavasta elintapavalmennuksesta houkutteli varmaankin enemmän naisia kuin miehiä. – Tutkimuksissa on havaittu positiivisen mielenterveyden olevan heikompi työttömillä kuin työssä käyvillä. – Jatkotutkimus selvittää, miten Savoniaammattikorkeakoulun Kuopiossa lähtötilannemittauksen jälkeen toteuttama valmennus on vaikuttanut tutkimushenkilöiden mielen hyvinvointiin ja elintapoihin. Näin ollen työelämän ulkopuolella olevien hyvinvoinnin tukemiseen olisi tosi tärkeää löytää vaikuttavia keinoja. Mutta valitettavasti niille on vaikea laittaa hintalappua. Ensimmäisen vaiheen tutkimustulokset ovat muodostaneet kiinnostavan puheenvuoron tähän aihealueeseen, mutta kuten jo sanoin, vielä tarvittaisiin isomman otoksen jatkotutkimus, joka kiinnostaisi minua suuresti, Hanna Rekola sanoo. Sillä ei näyttäisi olevan väliä, mitä luontoon menee tekemään. Sitä pitempi matka luontoon tai metsään vaikuttaa selkeästi luontoon hakeutumista vähentävästi. – On hyvä tietää, ettei mielen hyvinvoinnin kannalta välttämättä tarvitsisi mennä salille hikiliikkumaan, jos vain olisi enemmän luontoulkoilupaikkoja, joihin pystyisi menemään jopa ilman vaikeakulkuista polkua tai maastoa. Lähde: Hanna Rekola, Karoliina Kurkinen, Tommi Tolmunen, Heikki Pentikäinen, Timo A. Esteeksi työllisten luonnossa ulkoilulle on raportoitu ajan puute kun taas työttömien yleisimpänä esteenä olivat terveyssyyt. Näin ollen olisi sitä parempi, mitä enemmän luontoon kuuluvia virkistyspaikkoja kaupungissa olisi
Hakeudun päivittäin metsään kävelemään. Kuhmonen on elänyt myös muualla Suomessa, mutta isot kaupungit eivät häntä innosta. Kuhmonen on moderni vyöhyketerapeutti, saunaterapeutti sekä keruutuoteneuvoja. Saatan nojata puuhun ja kuulostella sen kohinoita selässäni, hän luonnehtii kotiseutunsa luontokokemuksia. 15-vuotiaana lähdin kuitenkin pois. Hän nauttii Lapin avaruudesta. H yvä E lämä Sielun peili peili I valolainen Anneli Kuhmonen, 62, arvostaa Lapin hiljaisuutta ja rauhaa. Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Haastateltavan arkisto Lapin luonnossa Anneli Kuhmonen kokee maadoittuvansa tehokkaasti.. – Kaupungeissa luonnollinen ’maadottuminen’ ei onnistu samaan tapaan kuin maaseudulla. Pidän myös Lapin avaruudesta – siitä, että näkee kauas. Hän on syntyisin Ivalon Tolosen kylässä. 22 . – Olen kiitollinen siitä, että saan elää Pohjois-Lapissa. Kesäisin ja syksyisin kerään luonnosta raaka-aineita ruoanlaittoon ja ihonhoitotuotteisiin. Asuin ja opiskelin Rovaniemellä, Tervolassa ja KuopiTakaisin kotiin Ivalolainen Anneli Kuhmonen hyödyntää Lapin luonnon aarteita sekä omassa elämässään että asiakastyössään. – Olen sukuni ensimmäisiä asukkaita Tolosen kylässä. Isovanhempani saapuivat tänne aikoinaan Porttipahdan tekojärven seudulta. Siitä, että näkee kauas. Teen mielelläni metsään nuotion, jonka äärellä voin nauttia tulen loimusta. Hänellä on mies, kolme aikuista poikaa sekä kaksi lastenlasta
Kuhmonen on kiitollinen siitä, että saamelaisuus huomioidaan nykymaailmassa. – Tarjoamme monipuolisia saunahoitoja terapeuttisesta vihtomisesta alkaen. Käytän nokkosen siemeniä päivittäin lähes kaikessa ruoanlaitossa, hän sanoo. Myös verikuppausta tehtiin perinteisesti saunassa, summaa Kuhmonen.. – Tolosen kylä on poromieskylä, täällä on oma lihanleikkaamokin. – Jollei Suomen kansalla olisi aikoinaan ollut saunaa, elämä olisi ollut paljon köyhempää. Saunaterapeutiksi hän opiskeli Turun Saunaterapia M+M:n koulutuksessa. Saunomiseen yhdistetään jalkakylpyjä, kuumaja kylmähoitoja sekä hauteita. Kuhmosten nuorimmaisen lapsen synnyttyä, vuonna 1992, perhe päätti muuttaa takaisin Lappiin. Hoitoja en tee täyspäiväisesti senkään vuoksi, että en halua tehdä hoitotyötä rutiininomaisesti. – Puhdistussaunassa voi hyödyntää myös suolaa, hunajaa, erilaisia kuorinta-aineita, turvetta, savea, kiviä ja jopa lunta. Kesällä saunasta käsin käytiin uimassa, talvella lumihangessa. ossa. – Lapset saavat halutessaan koulutusta saamen kielellä. Kun itse olin nuori, tätä mahdollisuutta ei ollut. – Kierrettyäni Suomea 17 vuotta oli kiva tulla takaisin kotiin. Kuhmonen osaa jonkin verran saamen kieltä, sillä hän on itsekin saamelainen isovanhempiensa kautta. Kuhmonen on valmistunut artesaaniksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta. . Poronlihasta valmistuu monenlaisia ruokia. – Osallistujat voivat tehdä itselleen kasvohoitoja tai jalkahoitoja. Hoitotyötä sydämellä Anneli Kuhmonen valmistui vyöhyketerapeutiksi Kairon Instituutista Helsingistä. Saunakammari Tulen Väessä pidetään erilaisia työpajoja, joissa osallistujat saavat valmistaa hoitotuotteita omaan käyttöönsä. Teemme retkiä metsään ja valmistamme ruokaa, lisää Kuhmonen. Marjat, sienet, yrtit, risut ja kävyt kelpaavat moneen tarkoitukseen. Esimerkiksi puhdistussaunaa varten jokainen saunoja kerää kasveja suoraan luonnosta omaan sauna-astiaan. – Olen ylläpitänyt saamen kieltä oman opiskeluni kautta aikuisiällä. Nokkosen siemen on vielä lehteäkin ravinteikkaampi. Täällä odottivat luonnonrauha, hiljaisuus ja omat sukujuureni. Talvella puhdistavassa saunassa käytetään tuoreiden yrttien sijaan kuivattuja yrttejä. Kun vanhin lapsemme lähti kouluun, hän sai aloittaa ala-asteen pienessä kyläkoulussa. Sielun peili peili H yvä E lämä 23 . Lyhytkursseilla olen perehtynyt myös saamelaisten käsitöiden maailmaan. Hänen lapsuuden kotonaan puhuttiin kuitenkin suomea. Kuhmonen työskentelee myös saunaterapiapalveluita tarjoavassa yrityksessään Saunakammari Tulen Väessä, joka toimii Tolosen kylässä. – Yrteistä kerään esimerkiksi nokkosta, väinönputkea, pihlajankukkaa, villiruusun terälehtiä, horsmankukkaa ja puna-apilaa. Keruutuotteita keittiöön Keruutuoteneuvoja kerää aktiivisesti luonnon antimia omallekin perheelleen. Ennen vanhaan saunoissa käytiin porukalla, ja saunavastaa käytettiin kunnolla. Haluan olla asiakkailleni läsnä ilman kiirettä. Lastenlapset, kaksi pientä tyttöä ovat valloittaneet Kuhmosen sydämen, ja vapaa-aika kuluukin usein heidän seurassaan. Hän on erikoistunut koviin materiaaleihin, kuten hopeaan. – Ivalossa lastemme tukena ovat ukit, mummot, tädit, sedät ja enot. Vyöhyketerapiahierontoja teen viikonloppuisin ja lomien aikoina. – Nokkonen on voimakasvi, joka on monta kertaa ravintorikkaampi kuin pinaatti. Talvella käytän yrttejä kuivattuina. – Saunan hyvää tekevät vaikutukset on todennettu myös tutkimuksin. Lapsenlastenikin kanssa opettelemme yhdessä saamen sanoja. Nokkosen siemeniä Kuhmonen arvostaa korkealle. Meillä on kesäisin saaressa lampaita, joten myös lampaanlihaa tulee syötyä talvisin. – Teen perinteisiä Lapin käsitöitä sekä hopeaesineitä. Tyypilliset lappalaiset ruoat, leipäjuusto, ohrarieska ja loimulohi, maistuvat Kuhmoselle. Sauna pitää terveenä! Saunaterapeutti Anneli Kuhmosen mukaan sauna antaa ulkoista ja sisäistä kauneutta sekä puhdistaa. Juuriharjalla puhdistettiin iho punaiseksi ja puhtaaksi kuona-aineista. – Pojallanikin on poroja. Keväällä kerään mustikan kukkia ja lehtiä, syksyllä kanervaa. Valmistuttuani agrologiksi asuin Mäntsälässä Uudellamaalla, jossa toimin vuosia lomasihteerinä ja johtavana lomittajana. – Tällä hetkellä olen päivätöissä kokkina. Oikein valitut kasvit antavat ihmiselle voimaa
H yvä E lämä Sielun peili peili Hän rohkaisee nykypäivän ihmistä käyttämään saunomiseen riittävästi aikaa. Valmistusaineet: 1 kg käristyslihaa 3 rkl rasvaa 2 dl vettä 1 1/2 tl suolaa Sulata padassa rasva. Ihon harjaamisestakin on hyötyä. Samoin, jos liha on todella ohuina lastuina. Mausta suolalla. Anneli Kuhmonen on myös artesaani. Voimakkain maku käristykseen saadaan käyttämällä poron kuuta. Pottuvoi 700 g kuorittuja puikulaperunoita 2 rkl voita 2-3 sipulia 2 dl maitoa 1-2 tl suolaa Laita potut kiehumaan. Toimii vyöhyketerapeuttina, saunaterapeuttina ja kokkina. Pienennä lämpöä ja anna hautua kannen alla 10-30 minuuttia. Saunatuoksujakaan ei kannata unohtaa. – Tärkein saunojan väline on saunavasta, joka on perinteisesti tehty koivun oksista. Hauduta hienonnettu sipuli voissa kypsäksi, lisää maito ja kiehauta se. Hän tekee Lapin perinteisiä käsitöitä sekä hopeaesineitä. Nykyisin on saatavana muovisia vastoja, esimerkiksi Relax-vihdat eivät sotke, ja vastomisefekti on hyvin samanlainen kuin koivunvihdassa. (6 annosta) Perinteinen poronkäristys on monelle tärkein makumuisto Lapin matkalta. Kun käristys tehdään paistista voi hyvinkin olla, että 10 minuuttia riittää. Sp ||HE Anneli Kuhmonen 62-vuotias. Laita pottuvoita lämmitetyille lautasille, muotoile sopiva kolo keskelle ja annostele käristys siihen. Syntynyt ja asuu Ivalossa. Tarjoa pottuvoin kanssa. Hän suosittaa vilvoittelua viileässä saunomisen välillä. Lisää käristysliha pataan pienissä erissä ja ruskista sulaksi. Resepti ja kuva: Paliskuntain yhdistys/pororeseptit.fi Perinteinen poronkäristys ja pottuvoi kantavat makumuistoja. Perheessä puoliso, kaksi lasta ja kaksi lastenlasta. Soseuta kypsät perunat ja lisää sekoittaen sipulinen maito. Kannattaa kuitenkin kokeilla pidempiäkin haudutusaikoja, esimerkiksi pari, kolme tuntia uunissa 125-asteessa. Katajavastan terävistä havuista saa pienimuotoisen minikuppauksen, sanoo Kuhmonen. – On myös valmiita eteerisiä öljyjä, joita voi laittaa tuoksuastiaan. Haudutusajasta on olemassa monta näkemystä. Poronkäristys. Makumuiston voi kätevästi toisintaa kotikeittiössä laadukkailla raaka-aineilla ja ripauksella pohjoisen tarinoita. 24 . Paras lisuke on pakkasen hellästi puraisema puolukkasurvos ja maustekurkut. Nokkonen on Anneli Kuhmosen voimakasvi. Harrastaa ulkoilua, ruoanlaittoa ja korujen valmistusta. Kun koko lihaerä on sulanut ja ruskistunut, lisää vesi ja suola
f WWW.BIOMED.FI. EHKÄ MAAILMAN TERVEELLISIN RUOKA-AINE TODELLA TIIVIISSÄ MUODOSSA! PARSAKAALIN HYÖDYT HELPOSSA MUODOSSA . Markkinoiden vahvin parsakaalijauhe – standardoitu 13 % pitoisuus glukorafaniinia, joka on sulforafaanin esiaste Valmistettu luonnollisella menetelmällä patentoitua prosessia hyödyntäen Tehokas yhdistelmä: parsakaalijauhe + sinapinsiemenjauhe Sinapinsiemenjauheen myrosinaasi-entsyymi maksimoi sulforafaanin muodostumisen ja imeytymisen Vain 1 kapseli päivässä riittää – vastaa 300 g tuoretta, kypsentämätöntä parsakaalia
Naisilla taudin oireet voivat olla moninaiset ja vaikeasti tulkittavat. 26 . Teksti: Liisa Airaksinen S epelvaltimotauti on sekä naisten että miesten yleisin kuolinsyy Suomessa, vaikka kuolleisuus siihen on pienentynyt viime vuosikymmenien aikana. Sepelvaltimotaudin tyypillistä oiretta, rintakipua, ei esiinny läheskään aina. Nainen sairastuu sepelvaltimotautiin miestä myöhemmin. Tuntemus voi säteillä kaulalle, hampaisiin tai yläraajoihin. Jos tunteTerveellä naiselle kymmenen vuoden kuluessa vaihdevuosien alkamisesta aloitetun hormonihoidon on tutkitusti huomattu suojaavan verisuonia. H yvä E lämä Naisen terveys Jos nainen sairastuu sepelvaltimotautiin, se tapahtuu keskimäärin noin kymmenen vuotta miestä vanhempana. Naisilla raportoidut oireet muistuttavat hengenahdistusta tai pakahduttavaa tunnetta rintakehällä, ylävatsalla tai lapojen välissä. Tavallisesti oire ilmenee rasituksessa ja helpottaa levossa, mutta ei välttämättä aina. Myös äärimmäistä uupumusta ja huimausta voi esiintyä. Taudin esiintyvyydessä ei nykytiedon perusteella ole sukupuolieroja
mus ei häviä levollakaan, tulisi hälyttää apua soittamalla hätäkeskukseen numeroon 112. Ulkomailla on havaittu, että naisryhmissä naiset osallistuvat ahkerammin liikunnallisen kuntoutuksen osioihin, ja kuntoutuksen jälkeen myös sosiaalinen ja psyykkinen hyvinvointi ovat parempia kuin ennen kuntoutusta. Mikrovaskulaarianginaa ei voi kuitenkaan hoitaa pallolaajennuksella eikä leikkauksella. Usein mahdollisia oireiden syitä joudutaan etsimään laajemmaltikin, jottei joku muu merkittävä sairaus jäisi huomaamatta. Hormonihoidon aloituksessa on sydänja verisuoniturvallisuuden kannalta tärkeää potilaan ikä ja aiempi sairaushistoria. H yvä E lämä 27 . Jos tällaista tilannetta epäillään, voidaan oireita lievittää lääkkeillä. Sekä naisilla että miehillä sydänja verisuonisairauksien vaaratekijät ovat samat. Hormonihoitoon, kuten kaikkiin lääkehoitoihin, liittyy hyötyjä ja haittoja, joista pitää keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Pieniä hiussuonia ja niiden reagointia on haastavaa tutkia nykyisillä tutkimusmenetelmillä. Naissukupuoli tai potilaan paino eivät mitenkään vaikuta tavallisten sepelvaltimotaudin lääkkeiden annoksiin. Takotsubo, jota suomen kielessä kutsutaan usein nimellä särkyneen sydämen oireyhtymä, on naisilla huomattavasti yleisempi kuin miehillä. Sepelvaltimoiden kovettuma verhoaa verisuonen seinämiä ja häiritsee täten valtimosuonen normaalia toimintaa. Naisilla diabetes ja tupakointi lisäävät sairastumisvaaraa enemmän kuin miehillä. Sepelvaltimot ovat sydämen pinnalla kulkevia verisuonia, jotka huolehtivat sydämen hapen ja ravinteiden saannista. Naisen sydänterveyteen liittyy muutamia erityispiirteitä, kuten estrogeenin ja raskauden vaikutukset naisen sydämeen. Rintakehän alueella on paljon muitakin mahdollisia kivun syitä, kuten luita, lihaksia, keuhkot, ruokatorvi ja vatsalaukku. Naisten sepelvaltimot ovat kooltaan miehen sepelvaltioita pienemmät. Kuntoutuksessa pohditaan myös sairauden herättämiä tunteita. Erityisesti pienemmissä valtimohaaroissa suonten seinämät reagoivat poikkeavasti, eivätkä verisuonet laajene tarpeen vaatiessa tai jopa supistelevat epätarkoituksenmukaisesti aiheuttaen sepelvaltimotaudin oireita. HE. Amerikkalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että naiset usein sitoutuvat miehiä heikommin sydänkuntoutusohjelmiin. Hoidon aloitus onkin aina arvioitava yksilöllisesti. Myös kajoava eli invasiivinen hoito on samanlaista. Naiset sairastuvat keskimäärin iäkkäämpinä kuin miehet ja saattavat sairastuessaan olla leskiä, jolloin heiltä puuttuu kuntoutukseen ohjaavan läheisen tuki. Sydänterveyteen vaikuttavat monet eri asiat, kuten elintavat ja perimä. Vastaavasti sepelvaltimoiden tietokonekuvauksessa voidaan nähdä kalkkikertymiä. Diabetes ja tupakointi riskejä Vaikkei varjoainekuvauksessa näkyisikään ahtaumia, ei kaikki oireilu ole mikrovaskulaarianginaa eli pienten sepelvaltimosuonten supistelua. Vaihdevuodet vaikuttavat myös naisen kolesterolitasoihin: veren kokonaiskolesteroli nousee, hyvän kolesterolin määrä veressä vähenee ja huonon kolesterolin määrä puolestaan nousee. Vaikea todeta Naisen sepelvaltimotauti voi erota miehen sepelvaltiotaudista siten, ettei suurista päävaltimoista löydy merkittäviä ahtaumia eli verisuonten kaventumia. Terveellä naiselle kymmenen vuoden kuluessa vaihdevuosien alkamisesta aloitetun hormonihoidon on tutkitusti huomattu suojaavan verisuonia. Sitä sairastavat ovat usein tupakoitsijoita, kun taas mikrovaskulaarianginaa sairastavilla esiintyy useammin reumaattisia sairauksia tai migreenitaipumusta. Sairauden syntytapa on siis tyystin toisenlainen. Toisaalta he voivat olla omaishoitajia, ja laittavat perheen tarpeet omien tarpeidensa edelle. Hoito ja kuntoutus Naisen ja miehen sepelvaltimotaudin hoito ja siihen käytettävät lääkkeet ja myös käytetyt milligrammamäärät, ovat samanlaisia. Tällaisessa tapauksessa oireet saattavat kuitenkin olla jopa vaikeampia ja useammin esiintyviä kuin tavallisessa verisuonia ahtauttavassa tautimuodossa. Kun vertaistuki on mahdollisimman vertaista, kuntoutukseen on helpompi sitoutua. Jutussa on käytetty lähteenä Sydänliiton nettisivuja. Takotsubo-kohtaus muistuttaa oireiltaan ja löydöksiltään sydäninfarktia, vaikkei sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa löydykään merkittäviä kovettumia ja suonen tukkeutumista. Vaihdevuodet vaikuttavat myös sydänja verisuonielimistöön, sillä estrogeenin tiedetään suojaavan naisen sydäntä. Tähän liittyvät myös aiemmin kiistellyt tutkimustulokset siitä, onko hormonihoidon aloitus sydämelle turvallista. Hormonihoidon aloituksella on myös vasta-aiheita, kuten sairastettu rintasyöpä sekä sydänja verisuonisairaudet. Sydänkuntoutuksessa sepelvaltimotautipotilaalle annetaan tietoa sairaudesta, lääkityksestä, oireista ja sydänterveellisestä ruokavaliosta sekä opastetaan sopivan liikunnan pariin. Sepelvaltimotaudin pallolaajennushoitoa tai ohitusleikkauksia tehdään samalla tavoin molemmille sukupuolille. Syitä voi olla monia, mutta kärkeen niistä nousee kaksi. Sepelvaltimotaudissa valtimoiden kovettuminen eli ateroskleroosi ahtauttaa suonet, jolloin sydänlihas kärsii hapenpuutteesta, mikä aiheuttaa oireet. Tämä suojavaikutus häviää vaihdevuosien myötä. Tauti on vaikea todeta, koska varjoainekuvauksessa näkyvät pääasiassa suuret valtimosuonet. Naisten tarpeisiin räätälöidyt sydänkuntoutusryhmät voisivat lisätä naisten osallistumista sydänkuntoutukseen. Sairaudesta käytetään nimitystä mikrovaskulaariangina. Ahtautuneet kohdat näkyvät sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa eli koronaariangiografiassa kaventumina
28 . H yvä E lämä Sielun peili peili Kävellen halki Italian Rakas kävelyharrastus innostaa Tuula Töyliä lähtemään puolisonsa kanssa pitkille vaelluksille Etelä-Eurooppaan. Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Tuula ja Jari Töyli –?Etelä-Italian vaelluksella puhelin ja Via Francigena -sovellus olivat tärkeitä apuvälineitä puutteellisten reittimerkkien vuoksi, Tuula Töyli kertoo.
Päivämatkat olivat pääosin 20-30 kilometriä. Mieleen painuivat tuhansia vuosia vanhat oliivipuut, joiden halkaisija saattoi olla 1,5 metriä. Idea ulkomaanvaelluksista syntyi alun perin Jarilla. – Olemme kävelyssä suorittajia, joten hoimme itsellemme, että voimme hyvin tulla kesken takaisin, jos käy liian raskaaksi. Vaatteet punnittiin keittiövaa´alla kevyimpien valitsemiseksi. Kävellessään Italian poikki lännestä itään tuli matkalla vastaan paljon koiria, joita oli laumassa pahimmillaan kymmenkunta. Osan saimme palaamaan takaisin, mutta yksi seurasi meitä sinnikkäästi. – Monilla ei ollut nettisivuilla puhelinnumeroa ja koska emme puhu italiaa, olisi soittaminen ollutkin hankalaa. Ravintoloiden ruokalistoja luettiin kännykän käännösohjelman avulla, sillä pienissä kylissä juuri kukaan ei puhunut englantia, eikä pariskunta italiaa. Hoimmekin itsellemme, että voimme kääntyä kesken takaisin.’’. Vuonna 2015 Töylit suuntasivat ensimmäistä kertaa ulkomaille pidemmälle vaellukselle Espanjan Santiago de Compostelan reitille. Erityisesti viimeisintä eteläisen Italian kävelyä pariskunta muistelee lämmöllä ja nauraen erilaisille sattumuksille. ’’Olemme kävelyssä suorittajia. Majapaikat vaihtelivat heillä luksuspaikoista kolkkoihin, kylmiin ja vetoisiin paikkoihin. Usein seuraavien kylien majapaikat löytyivätkin, kun paikalliset tiedottivat ryhmän kautta seuraavia kyliä heidän tulostaan. Sen reissun menimme taksilla. Koska kävely on säännöllinen harrastus, ei pidempiinkään reissuihin tarvinnut valmistautua fyysisesti, vaan pääpaino oli henkisessä valmistautumisessa ja varusteiden suunnittelussa. – Kerran erään vanhan talon pihasta auton alta lähti koiranpentuja peräämme. Jokaiselle päivämatkalle hankittiin eväät erikseen. Yleensä majoitusta piti kuitenkin pohtia jo ennakkoon. Päätimme kuunnella kehojamme, Tuula kertoo. Varusteet huolella Molemmat ostivat uudet vaelluskengät, jotka käveltiin sisään ennen reissua. Yhdessä puolisonsa Jarin, 69, kanssa he kävelevät usein kymmenen kilometrin lenkkejä. Ne saattoivat kiertää pariskunnan ympärillä haukkuen. Syksyllä 2022 he kävelivät Sveitsistä Roomaan 1160 kilometriä 55 päivässä. Päivämatkat alkoivat puoli kahdeksan maissa ja perillä seuraavassa kohteessa oltiin iltapäivällä siestan aikaan. Kasveista pitävä Tuula muistelee muuta Italian luontoa lämmöllä. Matkaa piti silti jatkaa rauhallisesti eteenpäin, eikä pahempaa sattunut kuin Jarin kengännauhojen repiminen. Niinpä laitoimme etukäteen sähköpostia, mutta siihen piti odotella vastausta pari päivää, Jari kertoo. Joskus aukeavia kauppoja tai ravintoloita piti odottaa iltaan asti. Saatoin taittaa niistä oksan mukaan reppuun tuoksuteltavaksi. – Suomessa emme ole tehneet pidempiä vaelluksia aiemmin, ainoastaan päivän retkiä Lapissa, pariskunta kertoo. He kertovat, että paikallisilla on oma Whatsapp-ryhmä, jonka kautta tiedotetaan matkaajista ja majapaikoista. Pääsääntöisesti pariskunta selvisi niistä hienosti. – Kerran minulla oli todella kipeät jalat yöllä, ja edessä olisi ollut pitkä päivämatka. Tosin kengät eivät säilyneet ehjinä tuhannen kilometrin kävelyreissusta. Sielun peili peili H yvä E lämä 29 . Molemmat muistelevat surullista näkyä kasvitautiin kuolleista oliivipuista. Mukana oli myös makuupussit ja sadevarusteet. Eteläisen Italian matkalla ruoan hankkiminen aiheutti ajoittain haasteita. – Timjamia, rosmariinia, salviaa ja minttua kasvoi luonnossa. Irtokoiria ja oliivipuita Etelä-Italian matkalta Töylien mieleen on jäänyt ennen kaikkea irtokoirat ja vanhat oliivipuut. Vaellusreissua harkitseville Töylit vinkkaavat varautumaan hyvin erilaisiin olosuhteisiin. Syksyllä 2023 puolestaan taittui eteläinen reitti 930 kilometriä Roomasta Santa Mariaan 45 päivässä. Niitä jatkui silmän kantamattomiin. K ävely on ollut vaasalaiselle Tuula Töylille, 67, rakas harrastus koko elämän. – Meille tuli matkan aikana keskinäinen vitsi, että aina on pärjätty, Tuula nauraa. Helpotti kummasti, kun sai päivän levätä. – Kaikki olivat kuitenkin todella ystävällisiä ja auttavaisia, Töylit kiittelevät. Lopulta pääsimme juosten karkuun
Aikaa jää myös rakkaille harrastuksille, kävelyn lisäksi kuntosaliharjoittelulle, joogalle, meditaatiolle ja lukemiselle.. Hän on ollut mukana elvyttämässä Suomen Aromaterapeutit ry:tä ja toiminut kolme vuotta sen puheenjohtajana. –?Aiemmassa työssäni moni yrittäjä tuli luokseni keskustelemaan huolista ja sain auttaa eri tavalla. Ruoka aiheutti omat ongelmansa erityisesti Tuulan vatsalle. Lisäksi hän tekee Peter Hess -sointukylpyjä. Tällä hetkellä asiakkaat tulevat hoitoihini esimerkiksi vähentääkseen stressiä, ahdistusta tai väsymystä. Eläkkeellä ollessa on myös mahdollisuus sulkea yritys hetkeksi, jotta pääsee reissuun tai voi tarpeen mukaan levätä. – Etelä-Italiassa olimme välillä ainoat turistit, sillä olimme sesongin ulkopuolella liikenteessä. Eteerisistä öljyistä Tuulan suosikkeja ovat laventeli sekä tietokoneella töitä tehdessä, raikastavat eukalyptus ja sitruuna. Siellä hän törmäsi aromaterapiamainokseen, innostui ja ilmoittautui kurssille mukaan. Sp ||HE ’’Päätin, että teen eläkkeellä kaikkea kivaa.’’ Elämäntyönsä businessalalla tehnyt Tuula Töyli työskentelee nykyisin aromaterapeuttina. Harhareissuja osui silti tielle. Vuonna 2020 hän valmistui aromaterapeutiksi ja syksyllä 2023 yrttiterapeutiksi. Myös turvallisuuden kanssa piti olla tarkkana, sillä vuoristossa ei ollut joka paikassa turva-aitoja, Jari kertoo. H yvä E lämä Sielun peili peili Businessalalta aromaterapeutiksi Elämäntyönsä businesspuolella alueellisen yrittäjäorganisaation toimitusjohtajana tehnyt Tuula Töyli on ikänsä ollut kiinnostunut kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Vuosia sitten Tuula ajautui sattumalta Frantsilaan vyöhyketerapiakurssille. Erityisesti kasvit ja yrtit ovat aina olleet elämässä mukana. Tykkään myös kasvattaa yrttejä ja kerätä villivihanneksia. Osan heistä on tarkoitus tulla luoksemme Suomeen, Tuula iloitsee. Kaiken kaikkiaan vaellukset ovat olleet pariskunnalle hieno kokemus ja ystävyyssuhteitakin syntyi niiden aikana. Reissuilla saimme ystäviä esimerkiksi Australiasta, Hollannista, Norjasta ja Italiasta. –?Päätin, että teen eläkkeellä kaikkea kivaa, Tuula hymyilee ja kertoo elämänsä moton kuuluvan: Aina on selvitty. Reitin seuraaminen oli toisinaan hankalaa, sillä se oli merkitty maastoon vaihtelevasti. 30 . – Nettiyhteydet olivat välillä huonot, joten kaikkeen piti varautua. Monessa paikassa olimme myös ensimmäiset suomalaiset, mistä paikalliset olivat innoissaan. Tuula työskentelee 2,5 päivää viikossa ja aikoo jatkaa niin kauan kuin tuntuu hyvältä. – En yleensä syö juuri vehnää. Reissussa söin joka päivä, joten vatsa meni huonoon kuntoon. Etenemistä helpotti Via Francigena -sovellus, josta saattoi tarkistaa kulkevansa oikeaan suuntaan. –?Isä opetti, mitä luonnonkasveja voi syödä. Onneksi sain tabletteja apteekista, niin pärjäsin hyvin
Lisäksi tutkittiin, onko syömiskäyttäytyminen yhteydessä unikäyttäytymiseen. . – Tulosten perusteella napostelu ja tunnesyöminen olivat yhteydessä siihen, että naisten yöunen pituus oli lyhyempi ja he kokivat itsensä väsyneeksi päiväsaikaan, kertoo Lankila. Tuhannen naisen tutkimus Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia vaihdevuosien ja unikäyttäytymisen yhteyttä. – Koska naissukuhormoni estrogeeni osallistuu kylläisyyden tunteen säätelyyn, saattaa vaihdevuosien aikana tulla muutoksia syömiskäyttäytymiseen, joka voisi heijastua myös unikäyttäytymiseen, kuvailee Gerontologian tutkimuskeskuksessa työskentelevä väitöskirjatutkija Hannamari Lankila. HE Napostelu ja tunnesyöminen yhteydessä univaikeuksiin Erityisesti napostelu sekä emotionaalinen syöminen olivat yhteydessä lyhyempiin yöuniin ja päiväaikaiseen väsymiseen. Vaihdevuosistatus ei ollut yhteydessä uneen, kun tulosten analysoinnissa huomioitiin useita muita uneen vaikuttavia tekijöitä mukaan lukien syömiskäyttäytyminen. Jalat turvoksissa. Tutkimuksen osallistujat edustivat kolmea vaihdevuosiryhmää: esivaihdevuodet, vaihdevuosien siirtymävaihe ja vaihdevuodet ohittaneet. Naisen terveys U nella on tärkeä merkitys niin fyysiselle kuin psyykkiselle terveydelle. Tutkimuksen aineistona hyödynnettiin laajempaa ERMA-tutkimusta, johon osallistui yli 1 000 keskisuomalaista 47-55-vuotiasta naista. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyn tutkimuksen mukaan keski-ikäisten naisten syömiskäyttäytymisellä on yhteys univaikeuksiin. – Nämä kaikki ovat länsimaissa yleisiä terveysongelmia. H yvä E lämä 31 . Tähän voivat vaikuttaa vaihdevuosien hormonaaliset muutokset, mutta myös elintavat saattavat olla yhteydessä uneen. Jalan erityispiirteet huomioivat Pirka-Kengät ovat silloin PARAS VALINTA. Siksi vaihdevuosien, unen ja syömisen välisiä yhteyksiä on tärkeä tutkia, Lankila summaa. Toisaalta myöskään syömiskäyttäytymisen yhteyttä vaihdevuosien aikaiseen unenlaatuun ole juuri tutkittu. Yhteys unen ja syömiskäyttäytymisen välillä on luultavimmin kaksisuuntainen, joten huono uni voi aiheuttaa epäterveellisempää syömiskäyttäytymistä, ja toisin päin. Yli 20 prosenttia naisista koki unenlaatunsa huonoksi tai melko huonoksi. Univaikeudet näyttävät lisääntyvän selvästi vaihdevuosien aikana. Vaihdevuodet ohittanut ryhmä nukkui huonommin verrattuna muihin ryhmiin. PIRKA-KENKÄ OY • 03 334 1951 • pirka-kenka.com Tutustu mallistoomme netissä tai tilaa ilmainen esite! Erikoisleveä PIRKAKÄVELYKENKÄ U U T U U S U U T U U S. Unen osuus on fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn kannalta niin merkittävä, että se tulisi huomioida terveyskäyttäytymisen osana terveellisen syömisen sekä riittävän fyysisen aktiivisuuden ohessa. Riittämätön ja huonolaatuinen uni on yhteydessä suoraan tai välillisesti muun muassa tyypin II diabetekseen, ylipainoon, masennukseen sekä sydänja verisuonitauteihin. On olemassa ristiriitaista tutkimustietoa siitä, aiheuttavatko vaihdevuodet univaikeuksia tai onko niiden esiintyvyys runsaampaa vaihdevuosien eri vaiheissa. Vaikea löytää kenkiä
Matti Hyvärisen tutkimustulokset tarjoavat työkaluja keski-ikäisten ja ikääntyneiden naisten terveyden ja elämänlaadun edistämiseen. Painonhallinta helpottaa vaihdevuosioireita Väitöskirjatutkimuksessaan LitM Matti Hyvärinen selvitti fyysisen aktiivisuuden, vaihdevuosioireiden sekä sydänja verisuoniterveyttä kuvaavien veriarvojen ja kehonkoostumuksen välisiä yhteyksiä vaihdevuosien aikana. Toisaalta fyysisen aktiivisuuden tiedetään edistävän sydänja verisuoniterveyttä. Vaihdevuosien hormonimuutokset on yhdistetty myös terveyden kannalta epäedullisiin muutoksiin kehonkoostumuksessa ja veriarvoissa. Heikkeneminen kiihtyy Tutkimuksessa havaittiin, että ikääntymiseen liittyvä sydänja verisuoniterveyden heikkeneminen kiihtyy naisilla vaihdevuosien aikana. Liikuntaa enemmän harrastavien naisten sydänja verisuoniterveys pysyi koko seurannan ajan parempana vähemmän liikkuviin verrattuna.. 32 . H yvä E lämä Naisen terveys V aihdevuosien aikana tapahtuvien hormonaalisten muutosten tiedetään aiheuttavan suurimmalle osalle naisista erilaisia vaihdevuosioireita, kuten kuumia aaltoja, hikoilupuuskia ja unettomuutta
– Vaikka liikunta ei ollut yhteydessä vaihdevuosien aikana tapahtuviin muutoksiin, se auttaa pitämään veriarvot parempina, jolloin vaihdevuosiin liittyvä heikentyminen ei heti horjuta sydänja verisuoniterveyttä, LitM Matti Hyvärinen kertoo. Ympäristölle ystävällisempi Helppo kierrättää Ravintorengas Oy, Siikainen karinhavu.fi Me tsäs tä e linv oi m aa ravintorengas_HE_UP_2024_104x297.indd 1 ravintorengas_HE_UP_2024_104x297.indd 1 9.4.2024 9.42.00 9.4.2024 9.42.00 Nämä muutokset tapahtuivat liikunnan määrästä riippumatta, mutta liikuntaa enemmän harrastavien naisten sydänja verisuoniterveys pysyi koko seurannan ajan parempana vähemmän liikkuviin verrattuna. Mahdollistaa korkean laadun ja ainutlaatuisen valmistusprosessin. Lisäksi kehonkoostumuksen havaittiin vaikuttavan fyysisen aktiivisuuden ja vaihdevuosioireiden väliseen yhteyteen. Kätevä kierrättää kartonkina eikä vie tyhjänä tilaa. – Tulokset viittaavat siihen, että painonhallinta helpottaa vaihdevuosioireita ja että fyysisen aktiivisuuden hyödyt vaihdevuosioireiden hoidossa ovat hyvin yksilöllisiä, Hyvärinen toteaa. Tulokset vahvistavat aiemmin tehtyjä havaintoja vaihdevuosien itsenäisestä roolista keski-iässä tapahtuvaan sydänja verisuoniterveyden heikkenemiseen. Tulokset tarjoavat työkaluja keski-ikäisten ja ikääntyneiden naisten terveyden edistämiseen ja elämänlaadun parantamiseen tähtäävien elämäntapainterventioiden kehittämiseen. Tutkimuksessa suurempi kehon paino ja rasvamassan määrä oli yhteydessä suurempaan vaihdevuosioireiden määrään. KLASSIKKO VAIHTOI KARTONKIIN Karin Havupuu-uutejuoman uusi pakkaus! Säästää luonnonvaroja verrattuna muovitai lasipakkaukseen. . Tutkimuksen tulokset lisäävät tietämystä vaihdevuosien aikana sydänja verisuoniterveydessä tapahtuvista muutoksista sekä fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista sydänja verisuoniterveyteen ja vaihdevuosioireisiin. Asiakkaiden toivoma pakkausratkaisu. Kuva: Jyväskylän yliopisto. HE Väitöskirjatutkija Matti Hyvärisen tutkimustulokset tarjoavat työkaluja keski-ikäisten ja ikääntyneiden naisten terveyden ja elämänlaadun edistämiseen. H yvä E lämä 33
Vaihdevuosissa tapahtuva iso transformaatio vaikuttaa Kirstin mukaan siihen, että nainen tavallaan sisäsyntyisesti löytää uuden voiman itsestään. Kuin itsestään Kirsti Kuosmanen näkee vaihdevuodet naisen voimavuosina, joiden aikana nainen joutuu käymään läpi elämässään olevat käsittelemättömät asiat. Monet ovat alkaneet puhua ja kirjoittaa vaihdevuosista positiivisessa sävyssä. Siksi monen mielestä on ihanaa, että joku antaa toivoa ja uuden näkemyksen, että vaihdevuodet ovatkin voimavuodet ja naisen uusi kukoistus. – Tajusin, etten pysty tekemään työtäni uskottavasti, ellen kohtaa vaihdevuosia itsessäni. – Miehistä tulee viisaampia, kun he vanhenevat, mutta meidät naiset työnnetään sivuun. – Meille vahvasti opetettu miellyttäjän ja sopeutujan rooli putoaa pois. Yllätykseni eteeni avautui mielettömän ja uskomattoman kiinnostava uusi maailma. – Maailmalla tämä jo näkyy. Kirstin mielestä vanhemman ihmisen viisautta ei ymmärretä, ja tämä kohdistuu ennen kaikkea naisiin ja näkyy selkeästi esimerkiksi työelämässä. Vaihdevuosista puhuttaessa oirekeskeisyys on monesti päällimmäisenä. Pitkään vaihdevuodet tuntuivat hänestä niin ikävältä aiheelta, että hän halusi väistää ne kokonaan. Kulttuurin tuoma negatiivinen taakka voi kuitenkin olla niin vahva, ettei näin käy kaikkien kohdalla. Jotkut jopa kokevat, että voimat katoavat. – Uuden kukoistuksen ja voiman löytämistä voi vauhdittaa, kun uppoutuu tutkimaan omaa sisäistä maailmaansa. Toki hormonaalisetkin muutokset vaikuttavat, mutta ennen kaikkea on kyse isosta psyykkisestä muodonmuutoksesta, joka nostaa asiat esiin ja käsiteltäviksi. Muutosta on kuitenkin pikkuhiljaa tapahtumassa ja naisia opitaan arvostamaan vanhempanakin. – Vielä ei ole täysin tajuttu vaihdevuosien tuomaa mahtavaa psykologista ja henkisVaihdevuosista kypsää ja kukoistavaa naiseutta Psykoterapeutti Kirsti Kuosmasen mukaan vaihdevuodet ovat naiselle hurjia, mutta samalla kauniita, herkkiä ja nautinnollisia aikoja, eivät suinkaan kimppu oireita ja ongelmia. Käsitys vaihdevuosista on aika lailla mustaksi maalattu. 34 . Ne nousevat tavallaan itsestään esiin. Parin viime vuoden aikana tästä on näkynyt merkkejä Suomessakin, kun lukee naistenlehtiä tai liikkuu somessa. – Menopaussissa isoin asia on se, ettei se kysele, haluaako nainen käsitellä asioita. Niinpä rupesin työstämään asiaa. Naisen arvo on nähty vain hedelmällisessä iässä ja lapsien synnyttäjänä, Kirsti harmittelee. Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Jonna Monola. – Myös nuoret naiset ovat kiinnostuneita kuulemaan vaihdevuosista. Naisten kokemuksia kuunneltuaan Kirstille on selvinnyt, että suurelle osalle voimaantuminen tapahtuu automaattisesti. H yvä E lämä Naisen terveys P sykoterapeuttina, seksuaalija parisuhdevalmentajana, tantraopettajana sekä näyttelijänä tutuksi tulleen Kirsti Kuosmasen, 61, päätyö on yli kahdentoista vuoden ajan ollut naisten kouluttaminen ja valmentaminen. Hänen mielensä kuitenkin muuttui, kun hän rupesi miettimään asiaa tarkemmin. Kun voimavaroja ei enää mene kuukautiskierron pyörittämiseen, luovuus ja elinvoimaisuus kasvavat uudella tavalla. Innostuin kirjoittamaan aiheesta kirjankin, Hehkuvan naisen voimavuodet. Pientä hankaluutta saattaa aiheuttaa sekin, ettei tilannetta välttämättä tunnista, koska meille ei ole annettu siihen positiivista viitekehystä. Kirstin valmennettavana käy kaikenikäisiä naisia, mutta vaihdevuositeema kiinnostaa etenkin neli-kuusikymppisiä naisia. Oivalsin, että vaihdevuodet on ymmärretty täysin väärin. Nainen uskaltaa esimerkiksi asettaa rajansa ja sanoa mielipiteitä rohkeammin. – Kulttuurissamme vanhenevaa naista ei ole arvostettu, eikä vieläkään arvosteta. –?Väärinymmärretty menopaussi on astumista omaan voimaan
Minulle se on ykkösjuttu, josta haluan jakaa tietoa. – Henkilökohtaisesti olen varma, ettei luonto tee virheitä ja sen takia omaan voimaan astuminen on niin tärkeää. Meidän pitää juhlistaa toisiamme myös vaihdevuosi-iässä, kypsinä ja upeina aikuisina naisina, Kirsti Kuosmanen filosofoi. Lisäksi on tärkeää tietoisesti hoitaa omaa stressitasoaan itselle sopivalla tavalla. – Meitä ei ole opetettu arvostamaan kypsän aikuisen naisen kauneutta. Tämä pätee oikeastaan kaikilla elämän alueilla. – Tähän me naiset tarvitsemme toistemme tukea ja sitä, että alamme itse arvostamaan toisiamme ja puhumaan myös ääneen siitä, että meille ei enää käy, että meidät työnnetään sivuun, vaikka meillä on viisautta ja voimaa. Nainen, joka on ikäisensä näköinen, mutta täynnä elinvoimaa ja säteilyä, on upea. – Me naiset ollaan upeita jokaisessa elämänvaiheessa. Kirsti näkee, että kypsien naisten voima on suurin käyttämätön mahdollisuus yhteiskunnassamme. Vaihdevuosien tarkoitus on tehdä meistä naisista muutoksentekijöitä sellaiseen aikakauteen, jossa on enemmän yhteisöllisyyttä ja jossa huolehditaan kaikista ihmisistä. HE Tutustu lisää: www.kirstikuosmanen.com –?Uskon, että jos me naiset opimme nauttimaan itsestämme ja elämästämme, meillä riittää voimavaroja jaettavaksi muillekin spontaanisti ja ylitsevuotavasti, eikä uhrautumisen ja kärsimyksen kautta, Kirsti Kuosmanen pohtii.. Siksi on tärkeä huolehtia perusasioista, kuten siitä, että nukkuu hyvin ja riittävästi, harrastaa liikuntaa sekä syö monipuolista ja hyvää ruokaa. H yvä E lämä 35 . tä muutosta. Perheessä: aikuiset lapset, poika ja tyttö sekä Milli-koira, 13-vuotias kääpiöpinseri Harrastaa: joogaa, salsatanssia, kuntosalia Elämän motto: Nainen, joka omistaa oman nautintonsa, omistaa oman voimansa. – Hormonitoiminnan muutokset vaikuttavat aivoihimme, immuunipuolustusjärjestelmäämme ja aineenvaihduntaamme. – Valta on ollut miehillä, ja naiset on pistetty kilpailemaan toisiaan vastaan. – Mielestäni on aivan eri asia näyttää nuorelta kuin näyttää elinvoimaiselta. Se on meidän naisten lahja maailmalle. Kirsti uskoo, että asioita voidaan muuttaa, jos naiset ottavat ohjat omiin käsiinsä, eivätkä jää odottamaan, että miehet tulevat heidät vapauttamaan. Usein mainittu naisten keskeinen keskinäinen kateus liittyy Kirstin mielestä samaan kokonaisvyyhtiin. Meidän on pitänyt miellyttää miehiä saadaksemme valtaa, asemaa tai varallisuutta. Kun muutostarpeesta syntyy yhteinen ymmärrys, pystymme itse kääntämään tilanteen päinvastaiseksi. Sen sijaan ryppyjen vähentämiseen on valjastettu mieletön teollisuusja markkinakoneisto. Ohjat omiin käsiin Kirsti Kuosmanen kannustaa naisia yhteiseen rintamaan murtamaan tuhatvuotista ajatusta siitä, että naiset rupsahtavat vaihdevuosien myötä. Kirsti painottaa, että vaihdevuosiaika vaatii naisilta elintapamuutoksia ja muutoksia muillakin elämän osa-alueilla. Kirsti Kuosmanen 61-vuotias Syntynyt: Hämeenlinnassa Asuu: Helsingissä Ammatiltaan: psykoterapeutti, seksuaalija parisuhdevalmentaja, näyttelijä, tantraopettaja
Yksin ei kannata uniongelmien kanssa jäädä, toteaa Nieminen. Unessa tapahtuu soluvaurioiden korjaantumista, hän summaa. – Unen aikana elimistö lepää, elpyy ja palautuu. Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Haastateltavan arkisto –?Esimerkiksi korkean verenpaineen, diabeteksen ja ylipainon riski nousee unen puutteen vuoksi.. – Aivojen pesu merkitsee aivojen kykyä puhdistua kuona-aineista unen aikana. aivojen pesua. Riittävä uni tekee taikoja naisen ihon hyvinvoinnille. Uni on tärkeä osa ns. Univalmentajakin saattaa auttaa, kun unen puutteesta on tullut ongelma. – Naisella unen puute aiheuttaa voimakkaampia oireita kuin miehellä. On öitä, jolloin nukumme huonosti, eikä siitä kannata hätääntyä. Apua tarvitaan silloin, kun nukkumisen puute vaikuttaa häiritsevästi päivän olotilaan, mielialaan, jaksamiseen ja töihin. Yli puolet suomalaisista ei palaudu nukutun yön jälkeen, ja valtaosalla heistä unettomuus on jäänyt krooniseksi. Rauhoita sisäistä lastasi Tällä hetkellä ihmiset nukkuvat huonommin kuin koskaan. 36 . Lisäksi hyvän yöunen tiedetään lisäävän luovuutta, oppimista, muistia ja ongelmanratkaisutaitoja, lisää Nieminen. Aivot ja uni ovat tiiviissä yhteydessä ja nykyisin tutkijoidenkin mielenkiinnon kohteena. Termiä alettiin käyttää muutamia vuosia sitten aivotutkimuksen yhteydessä. Riittävä yöuni voi ehkäistä esimerkiksi ihon kuivumista. – Esimerkiksi korkean verenpaineen, diabeteksen ja ylipainon riski nousee unen puutteen Älä jää yksin unettomuuden kanssa Univalmentaja Senni Niemisen mukaan unen puute aiheuttaa naisilla voimakkaampia oireita kuin miehillä. Valveen aikana energiavarastot tyhjentyvät, ja unen aikana ne solutasolla jälleen palautuvat. H yvä E lämä Naisen terveys U nivalmentaja Senni Nieminen korostaa unen olevan välttämätön tekijä kehon ja mielen kannalta, hyvinvointimme perusedellytys. – Työterveyshuolto voi olla työssäkäyvälle naiselle ensimmäinen osoite
Jos päivän aikana on aktiivinen ote, se kerää iltaan unipainetta, sanoo Nieminen. Mieti, miten äitinä rauhoittaisit lastasi. – Pitkissä, yli 15-30 minuutin unissa ehtii syntyä syvän unen vaihe, joka vaikuttaa mahdollisesti yöuneen niin, ettei henkilö saa unta. Itse teen tauoilla yksinkertaisia hengitysharjoituksia. Päiväunet ovat parhaimmillaan pieniä torkkuja. – Pidän tärkeänä sitä, että ihminen menee nukkumaan silloin, kun nukuttaa, eikä niinkään kellon mukaan. Kivut ja särytkin voivat lisääntyvät, Nieminen listaa. – Tauot ovat merkityksellisiä, sillä uni ’tehdään’ jo päivällä, toteaa Nieminen. – Esimerkiksi tv:n katselua, syömistä tai puhelimen käyttöä ei yleisesti suositella sänkyyn. Unihuoltoon kuuluvat myös hyvä uniassosiaatio ja nukkumisergonomia. vuoksi. Univalmennuksessa tarkastellaan monia mielen ja kehon osa-alueita. Myöhemmin kartoituslomakkeen uudelleen täyttämisen jälkeen katsotaan, onko unettomuuteen tullut helpotusta. Ensin poissuljemme uniapnean, säryt ja muut fysiologiset syyt, jotka vaativat lääkärissä käyntiä. Periaatteessa voit pyrkiä rauhoittamaan aikuisenakin omaa sisäistä lastasi samaan tapaan, neuvoo univalmentaja Nieminen. – Kannattaa opetella armollisuutta itselle ja tapoja jutella itselleen lempeästi. Lämmin suihku tai sauna rentouttaa illalla ja saattaa edistää nukahtamista. Hyvin usein unettomuuteen liittyy yöllinen stressi, jolloin pelkää sitä, ettei saa unta. – Sairauslomia on nykyisin paljon – keskimäärin 20 päivää vuodessa. Vuorokausirytmiä selvitellään unen, syömisen ja liikunnan osalta. Jos kuitenkin nukutaan useita tunteja, yöuni voi häiriintyä. Univalmentaja hoitaa unettomuutta lääkkeettömästi. H yvä E lämä 37 . Hän pyrkii pitämään päivärytmin tasaisena taukojen, syömisen ja liikkumisen osalta. Kun syitä huonoon uneen on kartoitettu, määritellään työkaluja, joita asiakas voi hyödyntää yksi askel kerrallaan. HE. Taukoja ja mikrotaukoja Niemisen mukaan huono uni voi johtua kivuista, levottomista jaloista, mahdollisesta uniapneasta, stressistä tai mielen jumeista. Istun hiljaa paikoillani 3-5 minuuttia. Unen palautumiseen on hyvä löytää pienin mahdollinen teko, josta voi aloittaa itsensä auttamisen. Näin ollen jotkut Senni Niemisen asiakkaat ovat hakeutuneet jopa vessaan hetkeksi hengittämään. Rentouttavan hetken voi saada happihyppelystä ulkona tai keskustelusta kahvihuoneessa työkaverin kanssa. Naisten kohdalla hormonaaliset epätasapainotilat voivat lisätä unihäiriöitä. Unen puute näkyy myös työkunnon heikentymisessä. Naisten univaikeudet ilmenevät erityisesti silloin, kun elämässä tapahtuu jokin muutos. Unipaine tarkoittaa sitä väsymyksen määrää, joka valveillaolosta seuraa. Univalmentaja Senni Nieminen on itsekin kärsinyt unettomuudesta. Työtilannetta, stressitasoa, rentoutumiskeinoja ja henkilökohtaista elämäntilannetta kartoitetaan. Rentoutuskeinoja voivat olla hengitysharjoitukset, meditointi, jooga, luontokävely ja hieronta. – Hierontahoidoilla saadaan rauhoitettua sympaattista hermostoa, hän sanoo. Lempeys auttaa unen saamisessa. Makuuhuoneen lämpötilaan, ääniin, viihtyisyyteen ja pimeyteen kannattaa kiinnittää huomiota. – Unta ei voi kontrolloida, eikä sitä voi suorittaa. Osa niistä johtuu unen puutteesta. Tarpeen on myös selvittää, miten nainen palautuu parhaiten. – Vastaanotollani kartoitan asiakkaani kanssa hänen unettomuutensa syitä, jotka kirjataan kartoituslomakkeeseen. Hengitän nenän kautta sisään ja puhallan pitkään suun kautta ulos. Alttius masennukseen ja ahdistuneisuuteen lisääntyy ja arjessa selviytyminen heikentyy. Usein uniongelmat eivät selviä kertaheitolla, toteaa Nieminen. Sänky on syytä rauhoittaa pelkästään nukkumiseen. Päiväunen sijaan ja sen lisäksi hyödyllisiä ovat mikrotauot. Kaikki eivät työpisteillään löydä hiljaista paikkaa esimerkiksi avokonttorista. – Useimmille naisille on tärkeä mahduttaa päivään ja viikkoon taukoja sekä mikrotaukoja
– Mitä huonompaa unen laatu on, sitä enemmän unta tarvitsee. Unen tarpeessa on enemmän kyse yksilöllisyydestä kuin sukupuolesta. – Unen tarpeeseen vaikuttavat eniten ikä, genetiikka, kronotyyppi, elämäntavat ja sairaudet sekä unen laatu. – Moni nainen kertoo nukkuvansa huonommin kuukautisten aikaan, mikä johtuu estrogeenin tason laskusta. H yvä E lämä Y leisesti ottaen ihmisen tulisi saada vähintään seitsemän tuntia unta sukupuolesta riippumatta. Naisen keho käy läpi koko elämän monenlaisia hormonaalisia vaihteluita, jotka voivat aiheuttaa unettomuutta ja heikentää unen laatua. – Ero näkyy varhain, sillä jo kouluterveyskyselyissä unettomuus on tytöillä yleisempää. Tutkimusten mukaan naisen ja miehen kronologinen kello on hieman erilainen. On kuitenkin mielenkiintoista, että esimerkiksi Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan suomalaiset naiset nukkuvat keskimäärin 14 minuuttia miehiä enemmän. Kuukautiset voivat myös laskea rauta-arvoja ja aiheuttaa levottomien jalkojen oireilua, mikä vaikeuttaa nukahtamista. Naisen taas 24 tuntia ja viisi minuuttia. Miehen keskuskello on naisia pidempi eli 24 tuntia ja 11 minuuttia. Unettomuus tarkoittaa sitä, että on joko vaikeutta saada unta, yöaikaista heräilyä tai molempia. On kuitenkin syitä, miksi naiset voivat tarvita unta miehiä enemmän. Mattilan mukaan unettomuus on myös 1,5 kertaa yleisempää naisilla kuin miehillä. Totta vai tarua: pitääkö naisten nukkua miehiä enemmän. 38 . – Se, että naisen ja miehen vuorokausi on ikään kuin hieman eri pituinen, ei kuitenkaan vaikuta minuutteja enempää unen määrän tarpeeseen, Mattila kommentoi. Unettomuus on 1,5 kertaa yleisempää naisilla kuin miehillä.. Omalla vastaanotollani olen havainnut, että naiset myös puhuvat enemmän unettomuudestaan ja tuovat univaikeuksia esiin. Jos nainen esimerkiksi heräilee herkästi yön aikana, ei seitsemän tuntia unta riitä verrattuna henkilöön, jolla uni on syvää ja levollista. Hormonaalisia vaihteluja läpi elämän Mattilan mukaan syyt siihen, miksi naiset voivat tarvita unta miehiä enemmän, löytyvät unen laadusta. Tämä ero on tuplaantunut kymmenessä vuodessa, kertoo Terveystalon työterveysja unilääkäri Sanna-Tuulia Mattila
– Jos elimistössä kuormittaa jokin – esimerkiksi naisella kuukautiset – voi suoda keholleen enemmän unta, noudattaa ehkä tiukemmin unirytmiä ja nukkua päiväunia. Unen puute voi johtaa jopa masennukseen. Vaihdevuosien jälkeen naisilla esiintyy myös uniapneaa enemmän ja uniapneariski nousee samalle tasolle kuin miehillä. L-arginiini-yrtti-sinkki*valmiste Panox on mieskunnon ja elinvoiman ylläpitämiseen tarkoitettu ravintolisä, joka tukee luonnollisella tavalla miehistä vireyttä, hyvinvointia ja energisyyttä. Kun kaikki nämä useimman naisen kokemat hormonaaliset muutokset ja niiden vaikutukset unen laatuun otetaan huomioon, voivat naiset tarvita unta terveitä miehiä enemmän lähestulkoon läpi elämän. – Unihäiriöistä ja unettomuusoireista kärsii vaihdevuosien aikana 40–60 prosenttia vaihdevuosi-ikäisistä. Panox Original Naisen seksuaalisen halun lisäämiseen tarkoitettu 100% luonnollinen, kotimainen valmiste. Tämä voi olla yksi syy sille, miksi naisten unentarve voi olla keskimäärin miehiä suurempi. Panox Woman tasapainottaa hormonitoimintaa ja vähentää väsymystä (B6-vitamiini). Tyydyttävä seksielämä on tärkeä osa toimivaa parisuhdetta ja perhe-elämää. – Havaintoni mukaan naiset ovat taipuvaisempia kantamaan koko perheen psykososiaalista stressiä ja arki voi olla hyvin kuormittavaa. – Kyseessä on ikävä kierre, sillä mielen haasteet voivat aiheuttaa unettomuutta ja unettomuus lisää mielen haasteita, Mattila kuvailee. 100% luontainen valmiste, joka virkistää mieskuntoa ja miehistä sukupuolielämää. H yvä E lämä 39 . Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 4.3.2024]. Sinkki edistää veren testosteronitasojen pysymistä normaalina ja E-vitamiini puolestaan edistää solujen suojaamista hapettumisstressiltä. Via Naturale Oy, Kalliotie 2, 04360 Tuusula info@vianaturale.fi | www.vianaturale.fi | (09) 8709 856 Hyvinvarustetuista luontaistuotekaupoista ja -osastoilta. Monelle myös jää pikkulapsivaiheen jälkeinen levoton nukkuminen ikään kuin päälle, Mattila kertoo. Saantitapa: https://stat.fi/tilasto/akay. Esimerkiksi Terveystalossa naisten osuus ahdistuneisuusja masennusdiagnooseista on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna: naisten osuus noin 68 prosenttia ja miesten 32 prosenttia. Mattilan mukaan tärkeintä on kuunnella omaa kehoa ja kunnioittaa sen tarpeita – oli sitten nainen, mies tai muunsukupuolinen. ISSN=2954-1395. On siis oikeus hidastaa tahtia. Mielenterveyden haasteilla vaikutusta Riittävä uni auttaa säätelemään tunteita, kuten stressiä. HE Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimus: Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttö [verkkojulkaisu]. – Synnytyksen jälkeen puolestaan yöaikainen imetys keskeyttää nukkumista. Ja vaihdevuodet aiheuttavat hankalia uniongelmia, on hyvä keskustella asiasta gynekologin kanssa, Mattila muistuttaa. Panox Prosta Forte Naisten ja miesten yhteiseen hyvinvointiin Myös raskauden aikaiset hormonimuutokset sekä muutokset kehossa – kuten pallean nousu – voivat heikentää unta tai aiheuttaa unenaikaisia hengityshäiriöitä. . *Edistää veren testosteronitasojen pysymistä normaaleina. Valmiste sisältää kurpitsansiementä, sahapalmua, sinkkiä ja E-vitamiinia. Lopulta myös vaihdevuodet muuttavat unta. Väsymys, kiire, työpaineet, stressi, elämäntavat, ikä, valvominen ja monet muut syyt voivat heikentää libidoa. Panox Woman Panox Prosta Forte aikuisten miesten hyvinvointiin, keski-ikäisille yli 40-vuotiaille miehille. Naisilla ahdistuneisuus ja masennusoireet ovat miehiä yleisempiä
(Keskirivi vas.) Sari Kairajärvi+ Milli-koira, Kaija Lahdelma, Leena Purje (edempänä), Jatta Andersin, ja Eeva Lyytikäinen. Ihmisillä on halu toimia tärkeä asian puolesta, kukin omien edellytystensä ja taitojensa mukaan. H yvä E lämä Yhdistysesittely Ukrainalaisten hätä on sydämen asia Toimintaryhmä Kinnas on toiminut 30 vuotta. Vapaaehtoisen avustustyön kohteena oli pitkään Viro, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti suunnan yhdessä yössä. (Eturivi vas.) Anneli Lippo, Terttu Siivikko, Päivi Veikkolainen ja Ronit Airola. 42 . Tekstit ja kuvat: Mari Ahola-Aalto Puolet Kinnaksen vapaaehtoisista on ollut mukana pidempään, puolet on Ukrainan sodan tuomia. (Takarivi vas.) Leena Ahonen, Natalia Kantola, Riitta Toikka, Siru Sahramaa, Seija Mehtäläinen (edempänä), Marju Junkala ja Eija Einistö.
Suru ja hätä ukrainalaisten puolesta on kaikkien yhteinen. – Mutta aina jostakin tulee tieto, että auto on lähdössä. H yvä E lämä 43 . Yhdessä tekemisestä syntyy myös iloa, joka voimaannuttaa. Tavaraa rintamalle Kinnas on kahden vuoden ajan lähettänyt Ukrainan armeijalle erilaista tavaraa. Se miten tavarat saadaan perille Ukrainaan on välillä monimutkainen vyyhti. Vapaaehtoistyö antaa mahdollisuuden käyttää omia avujaan yhteisön hyväksi. Sitten katsomme yhdessä pystymmekö osallistumaan siihen. – Vapaaehtoistyön sisältö syntyy tarpeesta, josta me saamme tiedon pakolaistyön koordinaattorilta tai asiakkailtamme. Meilltä on kaksi-kolme luotto. Myös eri maista saapuneet kiintiöpakolaiset ovat avustustyömme kohteita, kertoo toimintaryhmän käytännön koordinaattori Päivi Veikkolainen. Teemme sidetarvikepaketteja maastokäyttöön. Vanhoista lakanoista ryhdyimme tekemään sidetarpeita. K innaksessa on mukana 25 aktiivista naista ja neljä miestä, tilanteiden vaihdellessa enemmänkin. Juoksuhautakynttilöitä opettelimme myös tekemään, Veikkolainen kertoo. Puhdas lakana riittää, steriili sen ei tarvitse olla. Joukossa on muutama työikäinen nainen, suurin osa on eläkeläisiä. – Työkaluja, lapioita ja kirveitä sekä vaatteita. – Taustalla on vaikea asia, jota ei voi käsitellä muuten, kuin tekemällä jotakin hyödyllistä. Revimme lakanat liuskoiksi ja käärimme ne rullalle. Jos käy huonosti, saa taskussa olevasta siteestä ensiavun.
Usein meidän osuutemme on laivamatkan hinta, 250-350 euroa tai polttoaineet. – Kuljetukset saadaan perille Ukrainaan Puolan kautta. Huonekaluja me emme ole voineet ottaa vastaan, Päivi Veikkolainen kertoo. –?Kuljetukset saadaan perille Ukrainaan Puolan kautta. Vaikka tarve rintamalla olisi suuri, ei sinne siviilejä päästetä apua viemään, vaan reitti suljetaan tiesuluilla, Päivi Veikkolainen toteaa.. Tuli ihan kaikkea, mitä asumisessa tarvitaan, joku antoi pikkuisen rahaakin. Ukrainan kanssa yhteistyötä ei ole sodan keskellä riittävästi organisoitu. Kun Kinnas ryhtyi auttamaan Ukrainaa, tavaraa alkoi vyöryä ja se oli erittäin tasokasta. Saamme kuljetuskustannukset kasaan yhteistyössä. Sodan päättymisen jälkeen tarvitaan apua maan jälleenrakentamisessa. Niiden rahoitukseen meidän ei ole tarvinnut osallistua. Samoin Yhdysvallat ja Tanska. Käytäntö on kirjavaa, usein pitää selvittää, mihin mitäkin viedään. – Monet vanhemmat ihmiset sanovat, että teimme juuri tällaista samaa asiaa 1940-luvulla karjalaisia asutettaessa ja vihollinenkin oli sama. Erityisesti Ukrainassa on pulaa lääkkeistä ja sairaalatarvikkeista. Vaikka tarve rintamalla olisi suuri, ei siviilejä päästetä sinne apua viemään. – Minulle itselleni on oppina se, miten varsinkin Ruotsi auttoi Suomea kymmenkunta vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen vuodesta 1944 lähtien. Halu auttaa on suuri Ihmisten halu auttaa on hyvin suuri. – Olemme vieneet tavaraa pääkaupunkiseudulle, josta ne lastataan rekkoihin. Tosin kahdessa vuodessa on jo turruttukin tilanteeseen. Niinä aikoina syntyi muun muassa pohjoismainen ystävyyskuntaketju. H yvä E lämä kuljettajaa. – Edelleenkin tulee vähintään joka toinen päivä puhelu, jossa kysytään mitä teillä nyt tarvittaisi, meillä on tällaista. Kahden vuoden aikana Kinnas on lähettänyt Ukrainaan reilut 30 pakettiautollista tavaraa. Sitten neuvotellaan, mitä he ottavat kyytiin, mihin se menee ja mikä on meidän osuutemme kuljetuskustannuksista. 44 . Sotainvalideilla tulee olemaanmonenlaisia tarpeita pitkään. – Yhden pakettiautokyydin hinta Ukrainaan on 950 euroa. Uusin Kinnaksen yhteistyökontakti on Suomen Ukraina-yhdistys, joilla on jatkuvia vientimatkoja Ukrainaan. Auttamisen halu on nyt huomattavasti suurempi kuin aikoinaan virolaisia kohtaan
Polttoaineet maksavat. Olen kutsunut tätä työtämme joskus myös kaatopaikkojen suojelutyöksi. Tukikonsertit suuri apu Viime vuonna Kinnas-väki sai idean hyväntekeväisyyskonsertin järjestämisestä. Saman tien keväällä 2022 Vihtiin tulleet ukrainalaiset saivat käydä kolmena päivänä viikossa hakemassa Kinnaksesta korvauksetta tarpeellista tavaraa, kuten edelleenkin. Ukrainalaisten kanssa samana syksynä Vihtiin tuli syyrialaisia pakolaisia, ja kunta järjesti heille kalustetut asunnot. Osa pisimpään olleista on päässyt kiinni jo ammattiopintoihinkin. Mukaan tulivat suurina naisryhminä Martat ja Maanpuolustusnaiset. H yvä E lämä 45 . . – Tavaraa tulee niin paljon, että myös muut pakolaiset, joita Vihdissä on ollut jo kymmeniä vuosia, saavat haluamansa tavarat ilmaiseksi. – Otimme yhteyttä paikallisiin staroihin, muun muassa K-kauppias, tangokuningas Kinnaksen vapaaehtoistoiminnassa auttaminen on ilo. ’’Tavaraa tuli niin paljon, ettemme enää pysyneet sitä kaikkea itse käsittelemään.’’. He eivät pääse arkisin, koska he opiskelevat suomen kieltä. Parhaina aikoina meitä saattoi olla 30 naista paketteja avaamassa ja tavaroita lajittelemassa. He osaavat lähettää meille apua tarvitsevia perheitä. Naapurikuntaan Siuntioon on syntynyt oma ryhmänsä, joka repii lakanoita siteiksi. Ihmisen on helppo valita mitä hän tarvitsee. Tavaraa vastaanotetaan maanantaisin ja lauantaisin. Meillä on erilaisia työtiimejä, ja jokainen erikoistuu asiaan, mikä itseltä parhaiten sujuu. Uudet viihtyisät tilat Vihdin kunta antoi viime vuonna toimintaryhmän käyttöön tyhjentyneet päiväkotitilat. – Aikaisemmat tilat olivat enemmänkin varasto, nyt meillä on käytössä kodikas, puotimainen tila, jonne saimme tavarat kauniisti esille, vaatteet rekkeihin ja erikseen tilat eri tavaroille, kuten astioille, kengille, matoille, verhoille, lakanoille ja muille kodintekstiileille. Kinnaksen tekemä hyvä työ on myös levinnyt. Olimme siinä apuna. Toimintaryhmän tukikohta on entinen päiväkoti. – Meillä on laajaa yhteistyötä myös naapurikuntien Lohjan ja Karkkilan kanssa. Olemme tiiviissä yhteistyössä pakolaiskoordinaattoreiden kanssa. – Paikka on auki lauantaisin nimen omaan ukrainalaisia varten. Avustustyöhön on tullut mukaan myös eri ikäisiä toimijoita. – Muun muassa partiolaiset haluavat tehdä kesällä juoksuhautakynttilöitä, ja he tulevat hakemaan opin meiltä. Samoin tehdään suurella innolla Vantaalla toimivassa kehitysvammaisten tiistaikerhossa. – Tavaraa tuli niin paljon, ettemme enää pysyneet sitä kaikkea itse käsittelemään. – Suomessa on valtavasti hyvää tavaraa, jota joku voi vielä käyttää ja nauttia siitä. Tavaralle pitää vain löytyä reitti, ja matka Ukrainaan on yksi sellainen. Avustustavaraa pitäisi nyt lähettää myös Gazaan, mutta kaikkialla on ongelmana logistiikka. Samoin kuin Vihtiin jäävien, kuntasopimuksen tehneiden ukrainalaisten kotien järjestämisessä. – Meillä on työvuorolistat, ja jos jollekin päivälle näyttää olevan liian vähän tulijoita, täytyy pyydellä, ehtisitkö tulla pariksi tunniksi. Maanantai on myös lajittelupäivä
Heitä löysimme mukaan erityisesti naapurista Lohjalta, jossa asuu muun muassa ukrainalainen musiikinopettajaja Ljudmyla Rabinchuk . Tämä on hyvin avoin yhteisö ja me olemme opetelleet näkemään toisen ihmisen ja sen, miten voimme häntä auttaa. – Alussa me saimme vain materiaalia ja sitten joku totesi, että tehän voisitte tarjota tulijoille vaikka kahvia, tässä teille kahvipaketteja. – Järjestöbyrokratia usein jäykistää toimintaa. Paikalliset yritykset ja yhdistykset ovatkin antaneet ilmaislippuja ja -paikkoja erilaisiin lasten harrastuksiin. – Samalla kotoutamme paikkakunnalle muuttaneita ukrainalaisia. 46 . – Tärkeää oli löytää mukaan myös ukrainalaisia laulajia. Logossammekin lukee, että auttaminen on ilomme. H yvä E lämä Antti Raiski lähti heti mukaan. – Olemme saaneet myös suurlahjoittajia. Varoja kuluu myös Vihdissä asuvien ukrainalaisten ruokahankintoihin ja aktiviteettien järjestämiseen sekä kotoutumiseen. Tiedän Ukrainassa syntynyt Natalia Kantola (oik.) on suuri apu yhteydenpidossa Ukrainan suuntaan. – Kodeissa on perusasiat kunnossa, mutta nyt tarvitaan toimintarahaa kotoutumisen aktiviiteetteihin. Seurakunta antoi meille vuonna 2022 ensimmäisen ruokienostorahan, ja aloimme antaa ukrainalaisille ruokaa ja hygieniatarvikkeita. – Teimme yhteistyössä eri tahojen kanssa yhteensä kolme hyväntekeväisyyskonserttia, joista saimme 10 000 euroa. Kinnaslaiset ovat mukana käytännön yhteistyökumppaneina monissa paikkakunnan tapahtumissa. Hieno laulu otettiin koko konsertin nimeksi. Lisäksi olemme saaneet osia muiden organisoimien lahjoituskonserttien tuotosta. Myös pakolaislasten harrastukset olisi osana kotoutumista tärkeää saada oikeille raiteille. Karkkilalainen musiikinopettaja Anna Tallgren sävelsi Ukrainan välinen taivas -kappaleen. Tukikonserttien tuotot ovat olleet suuri apu kuljetuskustannusten keräämisessä. Voimme järjestää pieniä kahvikonsertteja myös omissa tiloissamme. Päivi Veikkolainen on toiminnan sentraalisantra.. Suuria kirkkokonsertteja järjestetään lisää ensi syksynä, syyskuussa ja marraskuussa. Se on avustustyön rinnalla tärkeää. Rahankeräykseen meillä on pienkeräysluvat poliisiviranomaisilta. Seurakunnan diakoniatyö onkin meille tärkeä yhteistyökumppani. Saimme lähetettäväksi esimerkiksi suuren määrän työhanskoja ja -haalareita sekä sairaalatarvikkeita. Merkittäviä ovat olleet myös yksityisten ihmisten pienemmät lahjoitukset. Pienempiä konsertteja on useita yhdessä ukrainalaisten kanssa. Rekisteröimätön ryhmä Kinnas on rekisteröimätön toimintaryhmä eikä sillä ole puheenjohtajaa tai järjestöhallintoa
Avustustyö jatkui vilkkaana koko 90-luvun ja 2000-luvun alussa se vähän hiipui. Kukaan Kinnaksen toiminnassa mukana oleva ihminen ei saa palkkaa, mutta jonkin verran matkakorvauksia maksetaan. Paikallliset sosiaalityöntekijät ja terveydenhoitoalan ihmiset olivat mukanamme viemässä tavaroita koteihin. Virolainen rekka kuljetti huonekaluja Vihdistä Otepäälle, jossa ne myytiin edullisesti, jotta saatiin katettua kuljetuskulut. Huomasimme, että Otepäällä tarvittiin enemmänkin humanitaarista apua, ja sinne alettiin viedä kaikenlaista tavaraa, taloustavaraa, vaatteita ja kenkiä. Avustimme otepääläisiä sen mukaan, mitä siellä tarvittiin. Vihdissä toimintaa pyörittivät aluksi nuorisojärjestöt, mutta aika pian se siirtyi aikuisten talkootyöksi, mukana oli erityisesti eläkeläisiä ja työttömiä, joilla oli aikaa. Tarvitaan käsiä, kun kaikki tavarat lajitellaan ja tarkistetaan. H yvä E lämä 47 . – Jossakin vaiheessa myimme pienen määrän villasukkia konserteissa ja tapahtumissa ”tukisukkina”, jotta saimme kasaan kuljetusrahoja. . 10-lapsisen perheen kanssa on yhteys vieläkin, vaikkei enää olekaan avuntarvetta. Kun alussa kävimme viemässä tavaraa koteihin, syntyi ystävyysperheitä. Siellä näimme, että lapsilla oli paljon puutetta. Sen jälkeen Otepäällä sai alkunsa vastaavanlainen ryhmätoiminta, Kinnaspunkt, jolle Otepään kunta antoi toimitilat, joista otepääläiset saivat hakea tavaraa. Niitä tulee käytännössä joka viikko ja niitä tarvitaan edelleenkin, lastenkoteihin, siviileille ja suurin osa armeijalle. Autoimme myös mummoja, sillä vanhukset asuivat tuolloin hyvinkin huonoissa oloissa. Yritämme löytää myös lankojen antajia tai maksajia, koska vanhoilla ihmisille on taito tehdä, muttei välttämättä varaa ostaa hyvää sukkalankaa. – Vuosi sitten kuulutimme lehdessä, että nyt tarvitaan Ukrainan armeijalle sukkia. Saimme paikalliselta lääkäriltä myöhemmin listan, jossa oli 99:n lapsen nimet ja ihan tarkasti mitä kaikkea ja minkä kokoisia vaatteita ja kenkiä heille tarvittiin. Vuoden ja neljän kuukauden aikana on tullut eri kokoisia sukkia 5 552 paria. Me saamme tavaran kädessä käteen ja me annamme sen kädestä käteen. Myös Kinnas-kirppis on polkaistu ex tempore pystyyn tänä vuonna. Nimi Kinnas tarkoittaa kummallakin kielellä, eestiksi ja suomeksi lapasta. Mutta eikös vaan, Viron itsenäisyyspäivänä 24.2.2022 syttyi Ukrainan sota. Sitten Otepäältä alkoi tulla uudelleen avunpyyntöjä. 1990-luvulla Otepäällä oli vielä maalattiaisia koteja. Mukana toiminnassa on myös 43 vuotta Suomessa asunut, Ukrainassa syntynyt nainen, joka toimii tarvittaessa tulkkina. – Meille on tullut tavaraa, jota ei voi lähettää minnekään, ja kun tulijat on jo asutettu, myymme tavaraa kirpputorilla pienellä hinnalla. Heti seuraavina päivänä soitin silloiselle kymmenhenkiselle Kinnas-ryhmälle, joka pyöritti lauantaisin tavaran vastaanottoa, että kertokaa tavaran tuojille että nyt on kohteena Ukraina. itse itsestäni, koska olen tehnyt tätä 30 vuotta. Teksti perustuu Päivi Veikkolaisen haastatteluun.. Olimme tehneet päätöksen lopettaa avustustyön Virossa, kun ei sille enää ollut suurempaa tarvetta, ja siellä toimii itsenäinen Kinnas. Vihdin nuorisoverstas alkoi spontaanisti kerätä tavaraa Otepään lapsille ja lokakuussa 1994, veimme tavarat Otepäälle. Itselläni oli kaksi perhettä, joissa kävin paljon. – Natalia Kantola on hyvä apu kontakteissa ja hänen avullaan on löytynyt Ukrainassa meitä vastaavia ryhmiä, joille me toimitamme tavaraa. Viimeksi avustimme erityisesti laitoksia, jotka tarvitsivat huonekaluja, muun muassa nahkasohvat olivat kova sana, niitä tarvittiin vanhainkoteihin. Muutama muukin on ollut mukana yhtä kauan, kertoo Päivi Veikkolainen. – Sukkien kutojat saavat meiltä lankoja. Toisessa oli yhdeksän lasta ja toisessa kymmenen. HE ’’Yritämme löytää myös lankojen antajia tai maksajia, koska vanhoilla ihmisillä on taito tehdä, muttei välttämättä varaa ostaa hyvää sukkalankaa.’’ 30 vuotta avustustyötä Vihdin nuorisojärjestöt tekivät 30 vuotta sitten yhteistyömatkan ystävyyskunta Otepäälle Etelä-Viroon
Olen toiminut useissa yhdistyksissä, nyt enää parissa, mutta yhteistoiminta on edelleen tärkeää. Meillä oli siitä ristiriitainen tietoa. Päivi kertoo perineensä äidinmaidossa halun auttaa. Kinnaksen toimijoita yhdistää murhe sodan ukrainalaisille aiheuttamista ongelmista. Työn touhussa Riitta Toikka (vas.), Eija Einistö, Jatta Andersin ja Leena Purje.. – Tässä vapaaehtoistyössä on ollut suuri apu 40 vuoden työurasta Vihdin kunnassa ja sen tuomasta kontaktiverkostosta. Lapsuudesta muistan, että tuli kotiovelle milloin tahansa ja millaisia ihmisiä tahansa, niin kyllä äiti haki heille lapaset käteen. – Se kuuluu ihmisyyteen ja osaksi elämää. 48 . Kaikki tavarat lajitellaan ja tarkistetaan. Yhdessä tekemisessä on voimaa Entisen päiväkodin tiloissa on menossa iloinen hyörinä, kun touhukas joukko naisia laittaa yhdessä toimeksi. H yvä E lämä Auttaminen kuuluu ihmisyyteen – Olen Kinnas-idean äiti sikäli, että, kun me olimme nuorisojärjestöjen kanssa Otepäällä 1994, minä kysyin lääkäreiltä, että tarvitaanko täällä humanitaarista apua. Vapaaehtoistyö Kinnaksessa tuo päiviin tekemistä ja sisältöä. Yhteisten askareiden ääressä vaihdetaan kuulumisia ja puidaan ajankohtaisia asioita. Viipurin maalaiskunnassa syntynyt isäni oli mukana karjalaisten asuttamistyössä. Hän on Kinnas-joukon sentraalisantra, joka ohjaa asiat oikeaan paikkaan. Olen Varsinais-Suomessa syntynyt, vuoden 1944 lapsi ja minun äitini oli alusta asti mukana sotainvalidien auttamistyössä ja muussakin yhdistystoiminnassa, jossa autettiin. Jotkut olivat sitä mieltä, että tarvitaan, toiset että ei, kertoo Päivi Veikkolainen, 79, eläkkeellä oleva Vihdin nuorisotoimenjohtaja. – Olen aina tykännyt myös ryhmätyöstä, ihmisten kanssa yhdessä toimimisesta
Mielen päällä ovat myös Gazan tapahtumat. Lähdin mukaan kerran, toisen ja kolmannenkin, ja jäin. ”En osaa istua ilman sukkapuikkoja käsissäni, ja mieheni sanoi, että mikset kudo sukkia Ukrainan sotilaille. – Vaikken ole täällä niin paljon kuin ahkerimmat, tuntuu siltä, että aina minäkin jotakin saan aikaan, ja siitä tulee hyvä mieli. Tulin kerran, toisen, kolmannenkin –?Minua viehättää yhdessä tekeminen ja osallistuminen, kertoo Taija Mäkilä. – Meidän yhdistyksemme supermartta Terttu Siivikko totesi kerran, että Kinnaksessa olisi lajitteluhommia. . Kinnaksessa on oma käärijäklubi. Työn touhussa on mukava jutella kaikenlaisista elämän asioista. – Hyväntekeväisyyskonserteissa ja muissa tapahtumissa on hienoa olla mukana ja osallisena auttamassa. Periaatteessa osallistun ihan kaikkeen, mitä täällä tehdään. No sepä se, ja lankoja on kotona älyttömästi. H yvä E lämä 49 . Minua viehättää yhdessä tekeminen ja osallistuminen, olin tottunut siihen martoissakin. En ole mukana yhtä paljon mukana kuin jotkut muut, mutta pienikin panos on avuksi”, kertoo Marju Junkala.. Siellä kumpikin osapuoli on väärässä. Tunnen iloa tästä työstä. Olen sitten opetellut muitakin hommia. Meitä on paljon hyvin erilaisia ihmisiä, ja se on rikkaus. Kun näen sen hädän ja tuskan mikä Ukrainassa on, tulee tunne, että jos vähänkin pystyy auttamaan, Marju liikuttuu. Tunnen iloa tästä työstä Terttu Siivikko ja Marju Junkala (oik.) käärivät revityistä lakanakaistaleista siteitä. – Lapsenlapset ovat minun kanssani aika paljon, mutta jos he eivät ole, ja siltä tuntuu, voin tulla tänne. Sillä reissulla olen, jäin katsomaan tätä touhua ja käärimään lakanoista siderullia. Ne ovat juhlavia ja ihan liikuttavia tilanteita. Taija Mäkilä liittyi kotikylänsä marttoihin, jäätyään eläkkeelle seitsemän vuotta sitten. Olen tavannut tällä paljon uusia ihmisiä ja siitä tykkään kovasti. Koston kierre on kammottava. Niin minä kudoin ison kassillisen sukkia ja tulin tuomaan ne tänne
– Kun Ukrainan sota syttyi, heräsi ihan mahdottoman suuri tarve auttaa. – Ei ole merkitystä, mistä maasta olemme lähtöisin, mikä on uskontomme tai minkä värinen on ihomme, olemme kaikki Jumalan lapsia. H yvä E lämä Heräsi suuri tarve auttaa Riitta Toikan toi aktiivisemmin mukaan Kinnaksen toimintaan Ukrainan sota. Poika on opiskellut hyvin aktiivisesti suomea ja pyrkii yliopistoon opiskelemaan. Se on minun lähtökohtani.. Tiedän hyvin, miltä tuntuu olla pommisuojassa, ilman mitään, ja olla aina avun tarpeessa. Riitta ja miehensä jäivät eläkkeelle viisi vuotta sitten. Ukrainalaiset asuivat Toikan pariskunnan luona vuoden ja kaksi kuukautta. – On tarve tehdä omasta puolestani sen minkä pystyn. Israelissa syntynyt Ronit Airola on tehnyt vapaaehtoistyötä ulkomaalaisten kanssa Suomessa vuodesta 2015 saakka. Olemme kuin yhtä perhettä –?Välillä pidetään kahvitauko, toteava Ronit Airola (vas.) ja Kaija Lahdelma. Ja jos joku kaatuu, nosta hänet ylös. Äiti opiskelee suomea ja osaakin jo aika hyvin. Joukossa on hyvin sydämellisiä ihmisiä, jotka osaavat olla läsnä ja tukea meitä muita murheissamme. – Olen itse lähtöisin maasta, jossa sota on läsnä. Sitten oli keksittävä muuta tekemistä, sellaista, jossa tapaa ihmisiä. Olemme täällä kuin yhtä perhettä. Täällä meitä onkin monenlaisia. He menettivät sodassa kotinsa ja perheen nuoremman pojan. – Ensimmäisenä eläkevuonnani kudoin 17 islantilaista villapaitaa ja selkä ja hartiat tulivat kipeiksi. Hän asuu ja on työssä Helsingissä. Kun täyteen pakattu pakettiauto lähtee pihalta, tuntuu hyvältä. Olen myös syntynyt sota-aikana ja nähnyt itsekin paljon sotaa ja sen vaatimia uhreja. Facebookin kautta Riitta löysi kontaktin ja avasi kotinsa Mariupolista paenneelle perheelle, viisikymppiselle äidille ja parikymppiselle pojalle. Ronit toimii pitopalveluyrittäjänä. – Minut on opetettu siihen, että aina, kun kätesi ovat vapaat, auta toista. 50 . He tulivat Suomeen Venäjän kautta. Täällä on mukavia työkavereita ja seuraa. Myös Riitan mies osallistui pitkään Kinnaksen toimintaan, Viroon menneiden tavaroiden pakkaamiseen. Rahaa en kykene antamaan, mutta muuta apua pystyn. – He olivat aika rikki tullessaan, mutta pieni koiramme oli heille hyvää terapeutti. – Ilomielin vapautan itseni omista töistäni sen mukaan, miten ihmiset tarvitsevat apua. Käyn joka viikko, milloin useamman kerran, milloin vähemmän. – Kun he tarvitsivat tavaraa ja kävi ilmi, että on tarvetta auttaa muitakin ukrainalaisia, tulin tänne. Kinnakseen tulin tekemään työtä yhdessä muiden naisten kanssa ja koska rakastan auttaa. Monet lahjoittajat ja auttajat ovat hyväntahtoisia
Hoito on kevään aikana pilottikäytössä, ja käytössä aluksi vain suomeksi. Y hä useampi suomalainen sairastuu syöpään. Vain yksittäisillä hyvinvointialueilla on maassamme erillinen yksikkö psykososiaalisen tuen kohdennettua tarjoamista ja palveluohjausta varten. Hoitoa voi käydä istunto kerrallaan missä vain ja milloin vain. – Se on internet-välitteinen, mutta terapeutin tukema hoito-ohjelma. Potilasjärjestöillä on suuri rooli psyykkisen tuen antamisessa. Sairastuminen yleensä järkyttää ja mullistaa elämän. Syöpään sairastuneen psykososiaalisen tuen järjestäminen on hyvinvointialueiden vastuulla. Lisää nettiterapiaan hakeutumisesta nettiterapiat.fi Syöpään sairastuneille apua sairastumiskriisin HUSin Psykiatriassa on kehitetty syöpään sairastuneille sairastumiskriisiin liittyvä terapeutin tukema digitaalinen hoito-ohjelma. Tukirakenteet vaihtelevat paljon, ja kansallisen tason sovittuja käytäntöjä ei ole. Nettiterapiaan tarvitaan lääkärin lähete, jonka voi kirjoittaa kuka tahansa lääkäri, eikä erillisiä maksusitoumuksia tarvita. Syövän hoitamisessa pelkkä fyysisen sairastumisen huomioiminen ei riitä, vaan sairastumiskriisiin tarvitaan myös psykososiaalista tukea. Sairastuminen yleensä järkyttää ja mullistaa elämän.. Nyt koko Suomessa on tarjolla syöpään sairastuneen nettiterapia. Aikaa kaikkien sisältöjen käymiseen on yhteensä 12 viikkoa. Terapia kestää tavallisesti seitsemän viikkoa. Itse nettiterapia on potilaalle maksutonta. H yvä E lämä 51 . Hoito-ohjelman avulla syöpään sairastunut henkilö saa tietoa mielen reaktioista ja voi tutustua muun muassa siihen, miten sairastumiseen liittyvä järkytys tai hankalat tunteet vaikuttavat mielen toimintaan, muuttavat itselle tärkeitä asioita ja miten hankalienkin ajatusten ja tunteiden käsittelyä voi harjoitella. Hyvä tuki auttaa potilasta sekä selviämään arjestaan että sitoutumaan sairauden hoitoon. Tuen saatavuus vaihtelee alueittain, ja tätä vajetta paikkaamaan HUSin Psykiatria on kehittänyt sairastumiskriisiin liittyvän, terapeutin tukeman digitaalisen hoito-ohjelman. Sen tarkoitus on tukea sairastumisen käsittelyä ja uuteen elämäntilanteeseen sopeutumista, kertoo linjajohtaja Jan-Henry Stenberg HUSin Digitaalisten ja psykososiaalisten hoitojen linjalta. Ohjelma tullaan pilotin jälkeen kääntämään ruotsiksi ja on käytössä jatkossa molemmilla kotimaisilla kielillä samaan tapaan kuin muutkin nettiterapiat. – Syöpään sairastuneiden nettiterapia tulee erinomaisesti täydentämään syöpäpotilaille tarjottavia psyykkisen tuen palveluita, HUS Syöpäkeskuksen toimialajohtaja Johanna Mattson toteaa. Hoito sopii tilanteisiin, joissa syöpäsairautta hoidetaan aktiivisesti
Eliisa Kekäläisen tutkimusryhmä keskittyy jatkotutkimuksissaan potilaisiin, joilla oli Covid-19infektion jälkeen pitkittyneitä oireita.. H yvä E lämä T utkijoiden mukaan tämä on rauhoittava tulos, sillä monella on ollut huoli siitä, että koronainfektio vaurioittaisi immuunipuolustusta pysyvästi. Solut olivat kyllä vähentyneet verenkierrossa, mutta niitä löytyi runsaasti keuhkoista, eli solujen kertyminen varsinaiselle tautipaikalle selittänee niiden määrän hetkellisen vähenemisen verenkierrossa. – Siispä tutkimme seuraavaksi vasta-ainetasoja. 52 . Helsingin yliopiston tutkijat ovat julkaisseet aiheesta kaksi artikkelia vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa Pathogens and Immunity ja Virus Research Jo vanhastaan tiedetään, että tuhkarokkovirus kykenee infektoimaan ja tappamaan valkosoluja suoraan. – Halusimme selvittää, voiko SARS-CoV-2virus suoraan infektoida valkosoluja ja mahdollisesti suoraan tuhota soluja eli aiheuttaa samankaltaisia immunologisia vaurioita kuin tuhkarokko. – Akuutin Covid-19 -taudin aikana on havaittu, että varsinkin vaikeassa tautimuodossa veren tietyt valkosolut ovat vähentyneet, ja siitä syntyi huoli, että aiheuttaako Covid-19-infektio samanlaisia vaurioita kuin tuhkarokko, toteaa kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Eliisa Kekäläinen. Koeputkessa SARS-CoV-2-virus ei soluille tehnyt mitään, ne eivät kuolleet. Vasta-ainetasoja mitattiin Kekäläisen mukaan tuhkarokosta myös tiedetään, että akuutin infektion jälkeen immuunipuolustus voi vaurioitua vakavasti myös lievemmässä taudissa, koska tuhkarokkovirus tappaa suoraan tiettyjä muistisoluja, jotka tuottavat suojaavia vasta-aineita. Siitä seuraa tilanne, jossa aikaisemmin kertynyt immunologinen muisti esimerkiksi lapsuudessa saatuja rokotteita kohtaan heikkenee tuhkarokon jälkeen. Tutkijat mittasivat tetanus-, hinkuyskäja kurkkumätärokotteiden aikaansaamia vasCovid-19 ei tuhonnut puolustusjärjestelmää Suomalaisten Covid-19 -infektion sairastaneiden pitkäaikainen rokotteiden tuoma suojaava immunologinen muisti ei vaurioidu. Nämä vähentyneet solut ovat viruspuolustukselle tärkeitä T-soluja, ja erityisesti tietty limakalvopuolustukseen osallistuva T-solujen alatyyppi nimeltä MAIT-solut (Mucosal associated invariant T solut) oli selkeästi vähentynyt vaikeaa Covid-19-infektiota sairastavilla
Yleensä ihmisen immuunijärjestelmä toipuu varsin nopeasti Covid-19-infektion aiheuttamista muutoksista. – Jos vasta-aineet olisivat laskeneet, meidän olisi pitänyt pitkän seurannan myötä havaita se, Kekäläinen kertoo. Lounasta talon omassa ravintolassa, osallistu vaikkapa tuolijumppaan ja rentoudu siistissä kodissasi. Asukkaamme nauttivat itsenäisestä elämästä omissa kodeissaan, ja kaikki tarvittavat palvelut ovat saatavilla saman katon alta. 0800 06116 (ark. Apu on aina lähellä. klo 9-15). Mikäli Covid-19 -virus olisi aiheuttanut tuhkarokon kaltaisia vaurioita immuunijärjestelmään, olisi mahdollista, että esimerkiksi rokotetehosteita pitäisi antaa enemmän. H yvä E lämä 53 . Seniorikoti palveluiden keskellä Kaipaatko helpompaa ja aktiivisempaa arkea turvallisessa ympäristössä – tutustu Saga-palvelutaloihin! Tarjoamme laadukasta vuokra-asumista seniorien tarpeisiin. – Tuloksemme viittaavat siihen, että tähän ei ole tarvetta, mikä on huojentavaa. Heillä kokonaisvasta-ainetaso oli akuutin taudin aikana keskimäärin matalampi, mutta se saattoi johtua esimerkiksi sairaalassa tapahtuvasta nesteytyksestä ja korjautui nopeasti. . Tässä tutkimuksessa ei tutkittu potilaita, joilla Covid-19-infektion jälkeen on pitkittyneitä oireita, joten Eliisa Kekäläisen tutkimusryhmä keskittyy jatkotutkimuksissaan tähän potilasryhmään. On myös epäilty, että pandemiarajoitusten myötä runsaina palanneet kiertävät infektiot voisivat liittyä Covid-19 taudin aiheuttamiin immunologisiin vaurioihin, mutta tulostemme perusteella näin ei vaikuttaisi olevan. Tämä ei Kekäläisen mukaan todennäköisesti johdu COVID-infektiosta, koska hinkuyskävasta-aineissa tai kokonaisvasta-ainetasossa samaa eroa ei ollut. Aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet sairaalahoitoa vaatineisiin Covid-19-potilaisiin. Rokotevasteita akuutin Covid-19-taudin jälkeen ei ole aikaisemmin tutkittu näin pitkän seuranta-ajan suhteen ja aineistossamme on runsaasti potilaita, jotka eivät joutuneet sairaalaan, eli siten tulokset heijastavat Covid-19-taudin koko kirjoa. Potilaat, joilla oli pitkittyneitä hajuoireita, olivat nuorempia ja todennäköisesti eivät vielä olleet saaneet tetanus-kurkkumätä-tehosterokotetta kuten vanhemmat potilaat. Saga-palvelutalot | Helsinki | Vantaa | Lahti Lappeenranta | Turku | Rauma | Seinäjoki ta-aineita Covid-19-infektion aikana, pari kuukautta sen jälkeen ja kuukausia akuutin taudin jälkeen. – Toki lisätutkimuksia tarvitaan, mutta tuloksemme tukevat epidemiologisia havaintoja siitä, että infektioherkkyys ei ole lisääntynyt suoraan covidin takia, sanoo Kekäläinen. Tukea epidemiologisille havainnoille Akuutti koronavirusinfektio ei siis näytä suoraan vaurioittavan solutai vasta-ainevälitteistä immuunipuolustusta. Voit tilata esitteet sinua kiinnostavasta talosta tai varata yksityisesittelyn maksuttomasta asiakaspalvelustamme, puh. Vasta-ainetasot eivät muuttuneet, eivät myöskään silloin, kun analysoitiin vain sairaalahoidossa olevia potilaita. HE. Potilailla, jotka raportoivat pitkittyneestä hajuaistin muutoksesta, oli akuutissa vaiheessa tetanusja kurkkumätävasta-aineet matalammalla kuin muilla. Lisätietoja saat osoitteesta sagacare.fi
54 . H yvä E lämä Naisen terveys Joka kymmenes nainen hyötyisi rintasyöpäseulonnan aikaistamisesta Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreet tulokset osoittavat, että geneettisen riskitiedon hyödyntäminen auttaisi räätälöimään ja kohdentamaan rintasyöpäseulontoja niille naisille, jotka siitä eniten hyötyisivät. Syöpäseulonnat tähtäävät varhaisen vaiheen piilevien tai vähäoireisten syöpien havaitsemiseen ja potilaan oikea-aikaiseen ja tehokkaaseen hoitoon.
Tietoa ei vielä hyödynnetä Suomessa Syöpärekisteri kerää tietoa rintasyövän seulontatapahtumista. Tulokset osoittivat myös, että poikkeava seulontalöydös osoittautui syöväksi useammin niillä naisilla, joiden polygeeninen riskisumma oli korkea. Tutkijoiden havaintojen mukaan kattavan geneettisen riskiprofiilin hyödyntäminen olisi siinä tehokas työkalu. – Joka kymmenennellä naisella riski rintasyöpään oli merkittävästi muuta väestöä suurempi. Syöpäseulonnoilla voi olla myös haittavaikutuksia, kuten väärien positiivisten testitulosten aiheuttama ahdistus ja jatkotutkimukset. Suomessa rintasyöpäseulontaan kutsutaan kaikki naiset ikäperusteisesti 50-vuotiaasta alkaen joka toinen vuosi. Nyt julkaistu tutkimus osoittaa, miten kattava geneettinen riskiprofiili tarjoaisi mahdollisuuden riskiperusteisesti räätälöidylle rintasyövän seulontaohjelmalle kaikille naisille. Aikaisemman seulonnan aloittamisen lisäksi nämä naiset voisivat siis hyötyä myös nykyistä tiheämmästä seulonnasta. Rintasyöpä on myös naisten yleisin kuolemaan johtava syöpätyyppi. HE. Näin paitsi löydettäisiin syöpäkasvaimet varhemmin ja saataisiin potilaat hoidon piiriin aikaisemmin, myös kohdennettaisiin seulontaan ja hoitoon käytettäviä resursseja tehokkaammin, tutkimuksesta vastannut Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMMin johtaja Samuli Ripatti toteaa. Syöpäseulonnat tähtäävät varhaisen vaiheen piilevien tai vähäoireisten syöpien havaitsemiseen ja täten potilaan oikea-aikaiseen ja tehokkaaseen hoitoon. – Seulontojen kustannustehokkuutta sekä hyötyjen ja haittojen välistä tasapainoa voitaisiin parantaa riskilähtöisesti räätälöityjen seulontojen avulla, jolloin aloitusja lopetusikä sekä seulontaväli voitaisiin yksilöidä, Nina Mars selittää. Kansallisten syöpäseulontaohjelmien hyödyt ja haitat on tarkasti selvitetty ja punnittu. Tulokset perustuvat yli 110 000 suomalaiseen rintasyöpäseulontaikäiseen naiseen ja sen tulokset on julkaistu kliinisen syöpätutkimuksen johtavassa lehdessä, Journal of Clinical Oncology:ssä. J uuri julkaistussa tutkimuksessa geneettinen tieto auttoi tunnistamaan rintasyövän riskiryhmän, joka voisi hyötyä jopa kymmenen vuotta varhaisemmin aloitetusta seulonnasta. – Suppeammat geenitestit ovat jo rutiinikäytössä nuorten rintasyöpäpotilaiden terveiden perheenjäsenten varhaisessa seulonnassa. H yvä E lämä 55 . Korkean riskiryhmän naisilla rintasyöpiä diagnosoitiin seulontakertojen välillä selvästi useammin kuin muilla naisilla. Osalla naisista rintasyöpä todetaan kuitenkin ennen kansallisen syöpäseulonnan alkua. Tutkimuksessa selvitettiin myös geneettisen riskiprofiilin yhteyttä seulontojen välillä ilmenneiden rintasyöpien yleisyyteen. Geneettinen tieto auttaisi tunnistamaan nämä naiset. Nyt julkaistun tutkimuksen ainutlaatuinen piirre oli FinnGen-tutkimusaineiston sisältämän geenitiedon yhdistäminen Syöpärekisterin tietoihin lähes 700 000 rintasyövän seulontatapahtumasta. Tulostemme perusteella heidän rintasyöpäseulontansa kannattaisi aloittaa lähes 10 vuotta nykyistä varhemmin, kertoo tutkimuksen toteuttanut tutkimusryhmänjohtaja Nina Mars Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM) sanoo. Tutkijat määrittivät osallistujille niin sanotun polygeenisen riskisumman, joka kokoaa tiedon lukuisista rintasyöpäriskiin vaikuttavista geneettisistä riskitekijöistä, ja vertasivat sitä Syöpärekisteristä saatuihin rintasyöpäseulontoja koskeviin tietoihin. Yksi tapa vähentää haittoja on kehittää uusia toimintatapoja seulontojen räätälöimiseksi. Kohti yksilöllisempiä seulontoja Rintasyöpä on naisten yleisin syöpäsairaus, johon sairastuu vuosittain noin 5 000 suomalaista
– Ennätin tajuta, ettei mitään ollut tehtävissä. Hän kertoo kääntäneensä ohjauspyörää sen minkä ennätti, jotta saisi auton moottoritien keskialueelle. Mukana matkalla olivat kissat Jylppy ja Nasu, jotka matkustivat takapenkillä kuljetusbokseissaan. Sen myötä pystyin jättämään kipulääkkeetkin pois. Yhtäkkiä edessä ajava kääntyikin jonoon; ennätin reagoida, että tuohan on tosi vaarallista! Sekunnin, parin päästä Korhonen näki, minkä vuoksi toinen auto oli vaihtanut kaistaa: vastaan ajoi sininen pakettiauto väärään suuntaan, eli suoraan kohti Korhosen autoa. Korhosen ajokki törmäsi samalla kaistalla vastaan tulleeseen pakettiautoon. Sen verran se auttoikin, että autot menivät vähän kulmittain, ja sitten kuului PAM! Iso huoli kissoista Kun rysähti, vastaan ajanut pakettiauto oli kääntynyt törmäyksessä kokonaan ympäri. Ajokkina Korhosella oli uusi työsuhdeauto. H yvä E lämä O li vähällä, ettei Tiina Korhosen elämä päättynyt moottoritielle vuonna 2008. – Olen oppinut matkan varrella, että kivun tunne syntyy aivoissa. Hän on saanut paljon kokonaisvaltaista apua psykoja kriisiterapiasta. – Olin ajanut moottoritietä Heinolasta saakka samaa tahtia toisen auton kanssa. Isona tukena ovat kaikkina näinä vuosina olleet myös iki-ihanat kissat. – Ehdin ohjaamaan autoa aavistuksen sivuun. Teksti: Maija Salmi Kuvat: Tiina Korhosen kotialbumi ’’En ole enää sama ihminen kuin ennen onnettomuutta. Menin tämän auton perässä ohituskaistalla jonon ohi 120 kilometrin tuntivauhdilla. Korhonen oli tulossa isänsä luota Heinolasta. Moni asia muuttui kolarin myötä. 56 . Ajomatka kohti pääkaupunkia oli taittunut normaalisti Nelostietä pitkin; hän oli ajanut tätä reittiä siihen aikaan tavallista useammin, koska perheen äiti oli menehtynyt saman vuoden helmikuussa. Elämään tuli sen myötä sekä vakavuutta että elämänkokemusta.’’. Kuolen, tässäkö tämä nyt oli?! Toimintakyvyttömäksi Korhonen ei kuitenkaan mennyt. Korhonen muistaa pyörineensä autonsa kanssa Kolarista alkoi uusi elämä Väärään suuntaan ajanut auto oli viedä Tiina Korhosen hengen Nelostiellä. Elokuun loppupuolella kaikki kuitenkin muuttui. Siksi on hyvin tärkeää, että pää on kunnossa. Korhonen kuitenkin selviytyi, vaikka edelleen, liki 16 vuotta myöhemmin, kolarin aiheuttamat kivut ovat jokapäiväisiä seuralaisia. Heinäkuussa 30 vuotta täyttävä Jylppy kilpailee parhaillaan maailman vanhimman elossa olevan kissan tittelistä! Kun elämä muuttui Helsingissä asuvan Tiina Korhosen elämä oli ollut mallillaan ennen onnettomuutta
H yvä E lämä 57 . Tiina Korhonen aloitti onnettomuuden jälkeen uuden elämään. Kuva: Anniina Keiskander. . Hän toimii tätä nykyä lemmikkieläinhoitolan kissamummona
Kunnossa Korhonen ei kuitenkaan ollut. Mies ei loukkaantunut vakavasti, vaikka auto romuttuikin. Korhonen sanoo muistavansa vieläkin ensihoitajan asenteen, kun hän oli hädissään puhunut kissoistaan. Ambulanssi tuli paikalle. 58 . Tiina Korhonen muistaa tajunneensa, että oli täynnä lasinsirpaleita – tuuKolarin aiheutti noin 30-vuotias mies. Päässä karviaisia Sairaalassa ambulanssia oli ollut vastassa joukko ihmisiä. Aikaisin sairaalasta kotiin Koska Tiina Korhosella ei ollut hengenvaaraa, hän pääsi kotiin jo viikon kuluttua onnettomuudesta. Hengittäminen oli ollut vaikeaa ja hätä kissoista suuri. Kudoksissa oli sisäisiä verenvuotoja, ja kyynärpäässä oli iso tikattava haava. Jatkohoito siirrettiin työterveyshuoltoon. – Eräskin nainen itki kun näki minut; myöhemmin tajusin olleeni yltä päältä veressä. Kun kerroin että kaksi kissaa, hän sanoi kysyneensä, että oliko siellä muita ihmisiä. – Hirveän pamauksen jälkeen tuli aivan hiljaista. – Lasia oli otettu pois jo ambulanssissa, ja sama jatkui sairaalassa. En saanut mukaan mitään kipulääkitystä, ja kivut olivat niin kovat, että ajattelin kuolevani. Ja tällaista on kun kuolee. Samalla saatiin tietää, miksi Korhosen oli vaikea hengittää: toinen keuhko oli painunut kasaan. Ainoastaan lasinsirpaleet rapisivat. Hän ei ollut humalassa, mutta kertoi tehneensä virhearvion. lilasi oli murentunut pieniksi paloiksi, ja sivulasit olivat hajonneet kuin ohuiksi neuloiksi. Minulla oli ollut autossa pussillinen karviaisia, ja kuulin kun joku sanoi Töölössä, että täällä hiusten seassahan on karviaisia! Ensin oli selvitetty, onko Korhosella hengenvaaraa. – Pääsin viikonlopuksi kotiin. Korhonen kertoo ihmetelleensä, kun moottoritiellä käveli ihmisiä häntä kohti. Sittemmin selvisi, että myös toinen kissa oli kadonnut autosta. – Töölön sairaalaan Helsinkiin lähdettiin ambulanssilla, ja tunsin, että nyt mennään tosi kovaa. Samassa Korhonen oli tuntenut, kuinka toinen kissoista, Jylppy, hyppäsi takapenkiltä eteen apumiehen paikalle, siitä syliin – ja suoraan hajonneesta autosta ulos keskelle moottoritietä. Hän kuvailee kokemiaan kipuja sietämättömiksi. Turvatyyny oli lauennut, ja tömähdin maahan. Siihen ensihoitaja sanoi, että nyt loppuu tuo itkeminen, ja minähän kysyin että onko autossa muita ihmisiä! Korhonen kertoo, että hänet oli väkisin laitettu paareille selälleen ja siirretty ambulanssiin. – Hoitaja halusi tietää, oliko autossa ollut muita. Joka paikkaan sattui ihan älyttömästi. Lonkkani oli leikattu paria kuukautta aiemmin urheilussa. Olo oli kuin pesukoneessa, ratti iski jalkoihin ja oikea kyynärpää moukaroi käsinojaa. Astuin autosta ulos, ihme kyllä pääsin liikkumaan. Onnettomuuspaikalle tuli myös Medi-Heli, mutta Korhosta ei siirretty siihen, koska ei tiedetty, miten paha tilanne oli. – Oli kauhea tunne, että nyt Jylppy jää auton alle! Pakko lähteä etsimään sitä! Vedin voimalla ovenkahvasta; auto oli niin kasassa, että ovi pamahti auki. Korhonen muistaa ajatelleensa, että tämä oli nyt tässä, elettyä elämää ei tarvitse katua. Kylkiluut olivat repeytyneet osittain irti aiheuttaen verenvuotoa kudoksiin. H yvä E lämä ympäri ja mätkähtäneensä sen kanssa moottoritien keskialueelle. Minä selitin kissani kadonneen, jolloin mieshenkilö laittoi minut sivummalle pitkälleen sanoen, ettei ole mitään hätää, paikalle pysähtyneet ihmiset etsivät kissan. – Luita ei ollut mennyt poikki, mutta joka paikka oli ruhjeilla päästä varpaisiin. Aloin itkeä kun kissoista oli aivan hirveä hätä
– Niistä ei alkuun ollut juurikaan apua. Viikonlopun jälkeen Korhonen meni työterveyslääkärin vastaanotolle, josta hän sanookin saaneensa paljon apua. Kyynärpään ison haavan oli aiheuttanut irti repäistyneen käsinojan isku. Ilman fysioterapeutilta saamaansa apua Korhonen sanoo taatusti luovuttaneensa ainaisessa taistelussa kipuja vastaan. Koska kivut olivat kovat ja koko elimistö pitkään shokissa, Tiina Korhonen kertoo kokeilleensa myös fysioterapiaa sekä osteopatiaa. Korhonen olisi halunnut mennä tämän vuoksi varjoainekuvaukseen, mutta vakuutusyhtiö ilmoitti, ettei se maksa sitä. – Onnekseni saan häneltä edelleen korvaamatonta apua! Töitä osa-aikaisesti Kun Korhonen oli ollut sairauslomalla noin kolme kuukautta, työnantaja oli ehdottanut, jos hän tulisi konttorille töihin vaikka puoleksi tunniksi päivässä, jotta pääsisi tapaamaan ihmisiä. tulleen rasitusvamman takia. Lonkkaan tuli onnettomuudessa rustovaurioita, ja ne olivat tosi kipeitä. Kuva otettu myöhemmin kolarin jälkeen. Työskentely oli kuitenkin aiheuttanut odottamattomia ongelmia vakuutusyhtiön kanssa. H yvä E lämä 59 . – Lääkäri oli ihan huippu, hän auttoi minua tosi paljon. – Vakuutusyhtiön mukaan olin terve, koska tein töitä. Vasta runsas kymmenen vuotta sitten pääsin aivan uskomattoman hyvän fysioterapeutin hoitoon. – Koska tein silloin myyntihommia provisiopalkalla, jouduin kuitenkin tekemään töitä myös kotoa käsin osa-aikaisella sairauslomalla. Leikkaus ei kuitenkaan mennyt ihan nappiin, koska siitä jäivät kovat kivut. Hän pystyi korjaamaan vammoja, jotka eivät lääkärien mukaan olleet korjattavissa. Olkapää oli aina kipeä, ja se leikattiin vuoden päästä kolarista. ’’Poliisin mukaan törmäys vastasi samaa, että Tiina Korhonen olisi törmännyt seinään 180 kilometrin tuntinopeudella. Eniten tämä kosketti, koska vammoja tuli kuin sipulia kuoriessa, koko ajan lisää. – Kävin sitten omalla kustannuksellani kuvissa, koska tunsin, että siellä on jotain tosi. ’’ –?Murskaantuneen auton ja kuljetuslaatikkojen keskellä kukaan ei selvinnyt onnettomuudessa vammoilta ja traumoilta, toteaa Tiina Korhonen. . Myös oikea olkapää osoittautui hyvin kivuliaaksi
Kun kivut iskivät ensimmäisen yön aikana päälle tosi kovina, Korhonen sanoo ajatelleensa, että nyt on otettava kaikki apu vastaan. Tämänhetkistä vointiaan Korhonen pitää kaiken kaikkiaan kohtalaisen hyvänä – huonomminkin kun on mennyt. Uusimpana nivelpsori Vaikka onnettomuudesta on jo vuosia, kivut ovat edelleen pahoja. Niin minusta tuli Lemmikkieläinhoitola Kissanpäivien kissamummo, Korhonen hymyilee. H yvä E lämä pahasti vialla. Kerättyäni oppia ja kokemusta useilta eri aloilta totesin, että aika oli vihdoin kypsä. Takapakkia on kuitenkin tullut esimerkiksi nivelproriasiksesta. Jos on kova matalapaine, voi kuitenkin olla ihan järkyttävä kipupäivä, Korhonen huokaa. Vaikka onnettomuudesta on jo vuosia, Tiina Korhonen kärsii edelleen kivuista. Tilanne ei kuitenkaan ole enää ihan yhtä hankala kuin alkuaikoina. – Mutta kuten meillä kaikilla, elämä ei aina mene kuten suunnittelee. – Ne ovat kropan oikealla puolella joko kovia tai vielä kovempia, Korhonen summaa. 60 . – Juuri alkutilanteessa kriisiterapiasta olikin tosi iso apu. Psori on pahentunut viimeisen vuoden aikana, korona lisäsi sitä pahentavaa stressiä. – Nyt kivut ovat sentään vähän helpottaneet, ja lisäksi ne ovat enemmän aaltoilevia. En pystynyt käyttämään kättä; sormet sentään toimivat, ja kivut olivat koko ajan ihan hirveät. Toimin nyt hoitolan päämummona. Siihen on kuulunut myös ammatin vaihto. Uskottelin vielä siinä vaiheessa, etten minä sellaista tarvitse, mutta hoitaja toi esitteen. HE Puhuminen auttoi parantumisessa Tiina Korhonen nostaa esiin kriisiterapian, josta hän kertoo saaneensa paljon apua. Korhonen kuitenkin painottaa, ettei ole yhdentekevää, kenelle tällaisista kokemuksista puhuu. Eläinhoitolan perustaminen oli ollut Korhosen suunnitelmissa jo pitkään. Se on kaikille tosi raskasta. Kun saa puhua kokemastaan toiselle ihmiselle, alkaa henkinen parantuminen. Oli niin valtava tarve saada se asia ulos, että mitä oli tapahtunut. – Päätin jättää taakseni pitkän myyntiuran ja jättäydyin pois isosta pörssiyhtiöstä tekemään itselleni erityisen merkityksellistä työtä. – Muistan kun ensimmäisenä yönä Töölössä aloin itkeä, niin työvuorossa ollut hoitaja kysyi, haluaisinko kriisiterapiaa. Siksi onkin hyvin tärkeää, että kuuntelija on ihan ulkopuolinen. Kolarin jälkeistä aikaa Tiina Korhonen kuvaa kaiken kaikkiaan uudeksi elämäkseen. Tilanne ei kuitenkaan ole enää yhtä paha kuin alussa – huonomminkin on Korhosen mukaan mennyt.. Nyt olkapää on leikattu jo toisen kerran. – Se diagnosoitiin onnettomuusvammojen hoidon aikana, mutta sairaushan on voinut olla jo pidempään. – Jos puhuu aina kivuistaan ja tuntemuksistaan esimerkiksi asuinkumppanilleen, ei kukaan jaksa kuunnella sellaista loputtomiin
. Se saatiin kotiin pahoin kuivuneena ja vammautuneena. Kolari jätti henkiset jälkensä Jylppyyn pitkäksi aikaa. Vasen tassu vaurioitui sen vuoksi törmäyshetkellä. – Jylppy traumatisoitui järkyttävästä onnettomuudesta ja sen jälkeisistä päivistä ymmärtämättä, mitä on tapahtunut. Tilaa uutiskirje: www.pharmanord.fi Heinäkuussa 30 vuotta täyttävä Jylppy oli toinen kolarissa mukana olleista kissoista. – Jylppy oli kuljetusboxissa, mutta sillä oli tapana työntää tassu kuljetuskopan oven verkosta ulos. Jylppy kehräsi pitkän aikaa onnettomuuden jälkeen vain parantaakseen itsensä – ei siksi, että olisi viihtynyt seurassani. Sitä ei voinut hoitaa mitenkään, mutta pikkuhiljaa se parani itsestään. UUTUUS: Tuttu Q10 nyt myös uudenajan kasviperäisessä pehmytkapselissa. Jylppy ja Nasu pelastuivat Molemmat Tiina Korhosen kissat olivat onnettomuushetkellä kuljetusbokseissaan takapenkillä turvavöissä. – Hellällä hoidolla Nasu kuitenkin kuntoutui. Se eli vammojensa kanssa vielä 12 vuotta onnellista elämää, kunnes sairastui ärhäkkään syöpään, Korhonen kertoo. Jylppy täyttää tänä vuonna 5. Itselleni tuli tunne, että Jylppy syytti minua tapahtuneesta. Noin viikon kateissa ollut Jylppy loukkasi kolarissa tassunsa ja kuononsa. heinäkuuta kunnioitettavat 30 vuotta, ja se kilpaileekin tällä hetkellä maailman vanhimman elossa olevan kissan tittelistä!. H yvä E lämä 61 . Jylpyn kuntoutuminen nykyiseen kuntoonsa kesti kaikkiaan liki neljä vuotta. Nasu oli onnettomuuden jäljiltä viisi viikkoa kadoksissa. Palauta energiasi luonnollisesti Bio-Qinon Q10 Gold sisältää alkuperäistä ubikinonia (koentsyymi Q10) ja B2-vitamiinia, joka edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa ja auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Lue uutisia terveydestä ja ravintolisistä – tieteeseen perustuen. Boksit murskaantuivat törmäyksessä
Teksti: Timo Elo Kuvat: Sairaalaklovnit ry –?Yhdessä hassuttelemalla voimme edistää elämänlaatua ja onnellisuutta, sanoo Pia Tapio ”kehystettynä”. H yvä E lämä Huumori – osa hyvää hoitoa Tutkimusten mukaan taiteellinen toiminta voi edistää terveyttä ja elämänlaatua. Sitten kuljettiin ympäriinsä muka myymässä tauluja.. 62 . Sairaalaklovnit tuovat iloa sairaalaympäristöön. Nykytaidenäyttely syntyy pelkällä taulun kehyksellä
Yli 20 vuotta klovneriaa Sairaalaklovnit ry on toiminut yli 20 vuotta kulttuurija hyvinvoinnin saralla. Siten sairaalaklovnityö kehittyi omaksi erityisosaamista vaativaksi, päätoimiseksi ammatiksi. Yhdistys on myös ollut mukana syksyllä 2023 päättyneessä Eu-hankkeessa, jonka yhtenä painotuksena olivat ikäihmiset ja dementia. – Helsingissä klovneja on ollut keskussairaaloissa lasten ilona toimintamme alusta alkaen. Yhteistä on ehkä se, että huumorintaju säilyy elämässä koko ajan. – Vastoin yleistä luuloa sairaalaklovnit eivät toimi vapaaehtoispohjalta, vaan olemme ammattitaiteilijoita. Tällöin luotiin yksilöllinen puvustus, jota sittemmin on muokattu edelleen klovnien omien tarpeiden mukaan. H yvä E lämä 63 . Olemme saaneet inspiraatiota ja tukea siihen muun muassa Britanniasta. – Aikaisemmin olin nähnyt televisiossa amerikkalaisia klovneja sairaalassa lapsen sängyn vieressä ja olin ajatellut klovnien tekevän niin hienoa työtä, etten varmaan ikinä itse pystyisi samaan. Menin pääsykokeisiin, ja minut hyväksyttiin ensimmäiseen ryhmäkoulutukseen. Itse olen tehnyt näyttelijäntyötä teatterissa ja minulla on teatteri-ilmaisuohjaajan koulutus. – Onhan niin, että elämänkaaren alkuja loppupää muistuttavat joiltakin osin toisiaan. – Televisio-ohjelma toimi itse asiassa varhaisena kimmokkeen hakeutumiselleni tälle alalle. Ensin kehitettiin suomalaisiin sairaaloihin sopiva sairaalaklovnitoiminta, joka saatiin osaksi yliopistosairaaloiden arkea. – Kun muutama vuosi sitten yhdistyksemme sai rahoitusta vanhustyöhön, alettiin paneutua siihen ja opiskella sitä. – Parin viime vuoden aikana olen tehnyt vanhustyötä keskimäärin kerran viikossa. – Kuulin sinne haettavan ihmisiä. Lasten parissa työskenteleviä sairaalaklovneja yhdistävät muun muassa samantyyppisen asusteet. – Meillä on valkoiset klovnitohtoritakit, joissa tunnuksena on yhdistyksemme logo. Olen myös vetänyt taidelähtöisiä työpajoja ja olen näyttelijäliiton jäsen, Pia Tapio kertoo. On myös huomattu klovnien punaisen nenän saavan aikaan tietynlaisia asioita, joihin lapset reagoivat lasten tavoin ja ikäihmiset omalla tavallaan. – Klovnitoiminnassani olen nyttemmin kohdannut myös ikäihmisiä, vaikka suurimman osan ajastani olen ollut lasten kanssa tekemisissä. Asun pitää olla kunkin klovnin oman persoonan näköinen. Erillisellä hankerahoituksella on kolmen viime vuoden aikana käynnistetty toimintaa myös ikäihmisten parissa. Lasten tietynlainen suoruus ja välittömyys sekä mielikuvituksen rajattomuus ovat vedonneet minuun. Tässä työssä on sellainen systeemi, että sitä tehdään 10 viikon jaksoissa pareittain, jolloin toinen klovni toimii vastuuhenkilönä. . Vuonna 2016 meillä oli asujen suunnitteluprojekti yhdessä Aalto-yliopiston vaatesuunnittelijaopiskelijoiden kanssa. Sairaalaklovnit ry * perustettu vuonna 2002 * toimii valtakunnallisesti yliopistollisten sairaaloiden lastenosastoilla * työllistää noin 30 esittävän taiteen ammattilaista, joista suurin osa työsuhteessa.. Euroopassa ja muualla maailmassa vanhustoiminta on jo pitkään ollut monissa vastaavissa organisaatioissa vakiintunut työmuoto. Olinhan tehnyt teatteria lapsille, ja lapset ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Viime vuonna toimipäiviä oli 1 524 ja kohtaamisia Klovneria hoivakodeissa * kokeiluhanke ikäihmisten parissa STEA:n (sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus) rahoituksella 2022-2024 * toimintaa lisäksi rahoittaneet muun muassa TAIKE (taiteen edistämiskeskus), kunnat ja ClowNexus EU-hanke * hankkeen palaute ollut erittäin positiivista, mutta jatkorahoitus toistaiseksi epävarma. Sairaalaklovnit-yhdistyksessä työskentelee tällä hetkellä noin 30 sairaalaklovnia. H elsinkiläinen sairaalaklovni Pia Tapio on ollut alusta alkaen, vuodesta 2002, mukana suomalaisten sairaalaklovnien toiminnassa. Pia Tapio kertoo saaneensa vuonna 2001 tietää näyttelijätyön seminaarissa sairaalaklovnitoiminnan olevan Suomessa alkamassa
Työ edellyttää sitoutumista, mikä on myös sairaalalle edullista, kun tiedetään, kenen kanssa ollaan tekemisissä ja ettei toiminta ole satunnaista, vaan pitkäjänteistä. Idea oli syntynyt! Vuonna 1986 perustettiin ensimmäinen sairaalaklovnitoimintaa harjoittava yritys, joka toimii edelleen New Yorkissa. H yvä E lämä ’’Punainen nenä herättää tunteita ja vapauttaa tilannetta.’’ –?Kotipaikkaan liittyvistä asioista kyseleminen saattaa tuoda mieleen ne kotitilan lehmät! Ja kaikki puolisoon liittyvä kuuluu yleensä mieluisten muistojen joukkoon, Pia Tapio sanoo. kaikkiaan yli 65 000. Työhön sisältyy myös klovnien täydennyskoulutus kaksi kertaa vuodessa. Idea syntyi New Yorkissa Järjestäytynyt sairaalaklovnitoiminta sai alkunsa New Yorkissa sirkustaiteilija Michael Christensenin toimesta tämän huomattua, että viihdyttäessään sairastunutta veljeään sairaalaympäristössä pieni ilottelu teki suuren vaikutuksen niin potilaaseen, henkilökuntaan kuin muihinkin läsnäolijoihin. 64 . – Yhdistyksellämme on myös ollut tiivistä koulutusyhteistyötä ranskalaisen ja portugalilaisen klovniopettajan kanssa. Klovneja koskevat samat hygienia-, turvallisuusja vaitiolosäännöt kuin muutakin henkilökuntaa. – Suomeen sairaalaklovnitoiminnan toi vuonna 2000 teatteritaiteen maisteri Lilli Sukula-Lindblom, joka oli opiskellut tätä toimintaa Amerikassa stipendiaattina. Molemmat heistä ovat työskennelleet sairaalaorganisaatioissa ja heillä on monialaista tietoa ja kokemusta klovneriasta, jota tehdään yhteistyössä hoitajien ja lääkärien kanssa.. – Alusta alkaen toimintamme on ollut ammattimaista ja säännöllistä yhteistyötä sairaalan kanssa
– Yhdistys myös järjestää klovneille täydennyskoulutuksen lisäksi vertaistukea tarjoavaa ”koutsaus”-toimintaa. Nobelisti A.I. Länsimainen ruokavalio mm. 0400 669543 myös artikkelit www.aripulkkinen.net KOIVUNTUHKAUUTE neutraloi kehon happamuutta Koivuntuhkalla pitkät perinteet Tuhka on tunnettu pitkään perimätiedossamme.Jo vuonna 1544 Mikael Agricola rucouskirjassaantoteaa maksan pitävän tuhkasta. Mukana tulisi olla myös joitakin muita menneistä aikakausista kertovia elementtejä. Miksi. Miksi happamuus ei tule yksin. Mutta klovnityyliin kuuluvaa punaista nenää ei unohdeta! – Punainen nenä on aina esillä myös vanhustyössä. Iän myötä elimistö yleensä happamoituu. Myös koutsit itse ovat koutsattavia eli tärkeintä on yhdessä kehittää työtämme. . Virtasen läheisin työtoveri biokemisti prof. Myös usein toistuvat kurkkukivut ja suun aftat kaikkosivat. Ja sitten on muistettava, että tietyt värit toimivat paremmin kuin toiset. Pia Tapio kertoo toimineensa Helsingissä lukuisissa vanhustyöpaikoissa, esimerkiksi Roihuvuoressa, Riistavuoressa, Kinaporissa ja Kivelässä. Siinä omasta klovnistosta koostuvan kokeneen koutsiporukan kollegiaalisen katseen alla artisti voi asettaa työnsä kehittämiselle tavoitteita, ja niiden etenemistä voidaan sitten yhdessä pohtia. Voidaan myös kokeilla vaikkapa käsien kanssa tanssimista tai huivin heittelyä. Asun on oltava mielenkiintoinen, muttei liian kirkuvan värinen. Rohkaisemme heitä kunnon ja voinnin mukaan liikuttamaan itseään, vaikka musiikin tahtiin. Ikäihmiset mukaan Vanhustyö muodostaa oman maailmansa. KOIVUNTUHKAUUTE – aito emäksinen, luonnontuote. H yvä E lämä 65 . Tiedustelut, käyttäjäkokemukset ja tilaukset: puh. Tällöin kontakti pyritään luomaan esimerkiksi kosketuksen avulla. Esimerkiksi bakteerit, virukset, hiivat ja sienet sekä monet vakavat sairaudet vaativat normaalia happamamman elinympäristön. Suolisto on ihmisen toiset aivot Kun aloitin syksyllä 2017 koivuntuhkauutteen säännöllisen käytön “hullu suoleni” rauhoittui ja tuli tunne että nyt on elämä hyvin. Rouva 76v Hapan elimistö On arvioitu että, että länsimaisista ihmisistä neljä viidestä olisi keholtaan hapan. Myös marjat ja jopa juomavesi on yleensä pH-arvoltaan happaman puolella. Henning Kalsrtröm on kommentoinut tuhkaa seuraavasti: Tuhkassa täytyy olla jokin tuntematon vaikuttava tekijä.Toteamus ei ole ilmeisesti tuulesta temmattu, koska uutteen käytön myötä sain krooniset polvija lonkkakivut hallintaan ja kivuttomiksi. Myös pakurijauhetta ja pakuriuutetta saatavilla. Punainen nenä herättää tunteita ja vapauttaa tilannetta. Riihineuvos alias Ari Pulkkinen. Vanhuksille ja etenkin muistisairaille se kertoo, ettei heidän tarvitse stressata itseään miettimällä, kukahan omainen siinä voisi olla. Hiusten kasvuun se on vaikuttanut ja jaksaa paiskia tyttären luona puuhommia. – Tällöin jollakin klovnilla saattaa olla yllään vaikkapa mummon vanha mekko tai muuta vanhantyylistä, klassista ja siistiä, ehkä menneisiin vuosikymmeniin viittaavaa. IHMINEN ON SITÄ MITÄ SYÖ JA JUO... – Punainen nenä tuo heille mieleen universaalin klovnihahmon, jonka tunnistaa, vaikkei suoranaisesti muistaisi klovnia ikinä nähneensä. Terveys on tärkein Itse suosittelisin emäksisen ja riittoisan koivuntuhkauutteen käyttöä ennalta ehkäisevässä mielessä. Siinä klovnit myös pyrkivät pukeutumaan ympäristön edellyttämällä tavalla. Heitä myös autetaan aktivoitumaan sekä verbaalisesti että fyysisesti. Lapsille se on selkeä merkki siitä, ettemme ole sairaalahenkilökuntaa. liha, maitotuotteet, sokeri, viljatuotteet, kahvi, tee ja alkoholi happamoittavat elimistöä. – Mutta he, jotka puhuvat yleensä ilahtuvat klovnin asusta, joka saattaa herättää heissä joitakin muistoja. Joskus voimme tehdä tervehdyksestä tai vilkutuksesta klovnileikin, johon yksi kohdehenkilö tai vaikkapa koko huoneessa oleva väki osallistuu. – Muistisairaiden kanssa työskennellessä osa heistä saattaa olla omissa maailmoissaan eikä välttämättä kovin paljon enää juttele
Olen utelias ja tykkään ihmistä. HE ’’Laulun sanat selvästi aktivoivat ja virkistävät.’’. Elämässä minua kiinnostavat uudet asiat. 66 . Ja kaikki oli tapahtunut sen ansiosta, että olimme pyrkineet yhdistämään heitä, siellä käveleviä toisilleen puhumattomia henkilöitä. Siellä kävi niin, että muutamat muistisairaat rouvat olivat aluksi ihan erillään ja heitä kohdattiin erikseen. Usein ajatellaan, että suomalainen ehkä mieluummin jännittää itsekseen omissa oloissaan, mutta tämä ei aina pidä paikkaansa. Laulun sanat selvästi aktivoivat ja virkistävät. Ennen kaikkea pitää aika ajoin pystyä pysähtymään ja rauhoittumaan. Oli tapahtunut eräänlainen ystävystyminen. – Muistan kun jokin aika sitten erään herran kanssa muisteltiin hänen omaa hääpäiväänsä ja laulettiin Akselin ja Elina häävalssia, Pia Tapio kertoo. – Koetan pitää itsestäni huolta. Sitten kuljettiin ympäriinsä muka myymässä tauluja. – Sairaalaklovnit yhdistävät lapsia, perheitä, vanhuksia ja henkilökuntaa pyrkimällä luomaan yhteisöllisyyttä. Ja sitten yhdessä lauletaan niitä. Ja kun olin viimeistä kertaa työssä osastolla, näillä rouvilla olikin jo yhteinen kahvihetki. Mistä sairaalaklovni itse ammentaa voimia oman hyvinvointinsa eteen. Mutta kun ryhdyimme klovniparini kanssa aikaansaamaan tilanteita, joissa he toimivatkin keskenään, kaikki muuttui. Katsotaan, tunnistavatko he vanhoja klassisia lauluja, joihin saatetaan kysellä sanoja ikään kuin emme itse niitä muistaisi. – Loimme muun muassa nykytaidenäyttelyn pelkällä yhdellä taulun kehyksellä sekä muutamalla huivilla. Kuva: – Kysellään myös vähän kaikkea, ehdotetaan lauluja tai esitetään laulunpätkiä. Musiikki saattaa tulla kaiuttimesta, laulua säestetään ukulelella tai lauletaan ilman säestystä. Varmaankin minulla on jokin sellainen luonteenpiirre, joka edistää asiaa. Tutkittua toimintaa Kun sairaalaklovnien työtä tutkittiin Uudessa lastensairaalassa, tulokset osoittivat, että se vähensi etenkin pelkoa ja ahdistusta. Oli hienoa nähdä, että toiminnallamme saattoi olla siihen vaikutusta. Toisin sanoen he olivat yhtäkkiä tulleet esiin omista maailmoistaan. Myös kotipaikkaan liittyvistä asioista kyseleminen saattaa tuoda mieleen vaikkapa ne kotitilan lehmät! Ja kaikki puolisoon liittyvä kuuluu yleensä mieluisten muistojen joukkoon. – Hyvänä esimerkkinä voin kertoa tapauksen palvelutalosta, jossa olin 10 kertaa vastuuhenkilönä. Kun aletaan hassutella yhdessä, on se tietyllä tavalla ehtymätön ilon lähde, Pia Tapio sanoo. H yvä E lämä Terveisiä kaikille, lähettävät klovni Pia Tapio alias Aina Uima Unelma, rouva Irja ja klovni Elina Reinikka alias Irma Nuttura. Ja kun maailma aiheuttaa huolta, itse työ voi olla voimia antavaa, kun näkee saaneensa toiminnallaan jotakin aikaan
– Taustalla vaikuttavat monenlaiset tekijät. Loma on otollinen aika selvittää oma unentarve. – Jos herää lomapäivinä joka päivä esimerkiksi tunnin myöhemmin kuin yleensä arjessaan, kertoo se unen tarpeen todellisen määrän. Perussääntö on, että ihmisen tulisi nukkua seitsemästä yhdeksään tuntia yössä. – Jos nukumme esimerkiksi viikon ajan joka yö liian vähän, havaitsemme muutoksia ihmisen elintoiminnoissa. Yksi syy univelan kerääntymiseen lienee se, että arjessa on rajallinen määrä tunteja, joita yritetään ikään kuin varastaa unesta. Ihmisen ei siis tarvitse kuitata univelkaa yhtä monella tunnilla kuin sitä on kertynyt. J os haluaa selvittää, paljonko todellisuudessa tarvitsee unta yön aikana, kannattaa tarkkailla unta lomalla. Vaikka uneton nukkuu yössä lyhyempiä aikoja, hänen unensa voi olla parempilaatuista kuin täydet yöunet nukkuvalla. * Todella pitkään jatkuessaan univelka voi myös lisätä psykiatrisia sairauksia, kuten ahdistusta ja masennusta. HE * Väsymys * Muistin heikkeneminen * Ärtyneisyys ja stressin sietokyvyn heikkeneminen * Keskittymiskyvyn heikkeneminen * Verenpaineen nousu * Kolesterolitasojen heikentyminen * Stressihormoneiden lisääntyminen * Matala-asteinen tulehdus * Kohonneet verensokerit * Univelka voi myös lisätä epäterveellisiä ruokatottumuksia ja vähentää halukkuutta liikuntaan, jolloin paino alkaa nousta. Monet väittävät pärjäävänsä vähemmälläkin, mikä ei ole aina totta. Aivomme osaavat tehostaa unta niin, että univelka kuittaantuu pois hieman lyhyemmänkin unen aikana. Näin selvität todellisen unentarpeesi –?Jos herää lomapäivinä joka päivä esimerkiksi tunnin myöhemmin kuin yleensä arjessaan, kertoo se unen tarpeen todellisen määrän. H yvä E lämä 67 . Pitkittynyttä univelkaa voi vähentää vain säännöllisellä unirytmillä, sillä unta ei voi nukkua varastoon. Univelka voi myös kroonistua Tutkimusten mukaan yli 50 prosenttia suomalaisista on väsyneitä ja vähintään 20 prosentilla se johtuu univelasta. Aivot siis kuittaavat osan univelasta tehostamalla toimintaansa tässäkin tapauksessa, Partinen kertoo. Silloin muun muassa syvän unen prosentuaalinen määrä lisääntyy. Pitkäkestoisen univelan oireita voivat olla. Kannattaa tosin loman alussa huomioida, että mikäli univelkaa on kertynyt pitkältä ajalta, tilanteen tasoittumiseen voi mennä noin viikko, kertoo Terveystalo Helsingin Uniklinikan yleislääkäri, Fokus Unen erikoisyksikön johtaja Eevert Partinen. – Sama aivojen toimintalogiikka pätee myös silloin, kun ihmisellä on unettomuutta. Partinen kertoo myös, että teoriassa univelan kroonistuminen on mahdollista
68 . Tilanne on uusi ja saattaa jännittääkin. Onneksi huolet ovat monesti turhia. Teksti ja kuvat: Kati Wikström Uusi koti palvelutalossa Suuri ja hyvä päätös Anja Ikävalko suunnittelee terassilleen kesäisiä puuhia.. H yvä E lämä Palvelutaloon muuttaminen on usein iso päätös
’’Muutos oli luonnollisesti mittava, kun olen aina asunut omillani.’’ J oulukuussa uuteen elämäntilanteeseen muuttanut helsinkiläinen Anja Ikävalko, 92, jakaa ajatuksiaan palvelutalossa asumisesta. Ohjelmaa keholle ja mielelle Ikävalkon asuttaman Saga Käpylinnan asukkaiden ikähaitari on 58-100 vuotta. On suuri asia valita itselleen loppuelämän koti. Menimme tyttäreni kanssa katsomaan Oulunkylässä sijaitsevaa Saga Käpylinnaa. Olihan se tietysti iso päätös muuttaa ikään kuin omaan kuplaan palvelutaloon, omaan asuntoon. – Halusin asunnon ensimmäisestä kerroksesta, sillä pidän autojen ja ihmisten näkemisestä. Putkiremontin takia muutin kolmeksi viikoksi Saga-palvelutaloon Munkkiniemeen ja näin sain ensikosketuksen seniorikotiin, kertoo Ikävalko. Saga Käpylinnan aulassa voi seurustella, viettää aikaa ja odottaa vieraita.. – Lehmien maatessa laitumella, niiden mahaa vasten mahduimme lekottelemaan minä ja talon tyttäret, muistelee Ikävalko. Tarvittaessa asunto myös kalustetaan palvelutalon toimesta. Saga-palvelutaloissa voi asua vakituisesti vuokra-asunnossa, jonka on kalustanut kodikseen omilla kalusteillaan. Rakastin aikoinaan autoilua, se antoi minulle vahvan itsenäisyyden tunteen, kertoo Ikävalko. Niissä asutaan viikosta useampiin kuukausiin kestäviä ajanjaksoja.. Otin omat huonekalut mukaan ja sisustin asunnon mieleisekseni tutuilla tavaroilla. Tuolloin äiti toimi soitonopettajana ja tytär viihtyi navetassa hoitaen lehmiä. Omat huonekalut mukaan Ikävalko muutti joulukuussa palvelutaloon, mutta joulun hän vietti kuitenkin tyttärensä kanssa kotosalla. . Muutama taulu vielä tarvitaan aiemmasta kodista. Aktiviteetteja on tarjolla ja palveluja on valittavissa omien tarpeiden mukaan. – Viihdyin palvelutalossa ja sitten löysimmekin oman asuinalueeni läheltä sellaisen. – Koska olen asunut pitkään samassa talossa ovat kaikki naapurit ovat tulleet tutuiksi. Asukkaat asuvat itsenäisesti omissa kodeissaan. Ikävalkon suhde luontoon on aina ollut läheinen. Asuntoja on yksiöistä kolmioihin. – Pidin siitä kovasti, koska talon ympärillä oli mukavasti luontoa. Nämä asunnot ovat kalustettuja yksiöitä, kaksioita tai kolmioita. Hän muutti Laukaan Kuhankosken seudulle äitinsä kanssa sota-aikoina. – Asuin yli 50 vuotta samassa talossa. H yvä E lämä 69 . – Täällä olen tuntenut oloni hyvin turvalliseksi. – Muutos oli luonnollisesti mittava, kun olen aina asunut niin kutsutusti omillani. Monet käyttävät Saga-palvelutalojen tilapäisasuntoja nimenomaan remontin sattuessa kohdalle tai esimerkiksi leikkauksesta toipumiseen. Yleisimmin taloon muutetaan noin 80 vuoden iässä
Erilaista ohjelmaa on tarjolla runsaasti ja se auttaa tutustumisessa. Erityisen mieluinen oli Oulunkylän seurakuntapastorin upea viulukonsertti. Huoleni osoittautuvat onneksi turhiksi. H yvä E lämä – Ensin hermoilin, kun en tuntenut ketään palvelutalosta. – Jalkani ovat hieman heikot, joten haluan huolehtia niiden kunnosta. Monesti asukkaat viettävät aikaa kodikkaassa kahvilassa ennen ohjelmaa tai sen jälkeen. Anja Ikävalko viihtyy yksiössään, jonne hän toi omat huonekalunsa.. Käyn kaksi kertaa viikossa jumpassa ja kuntosaliryhmissä, joissa saamme nauraa sydämemme kyllyydestä kaiken liikunnan ohella. Mietin, miltä tuntuisi elää vanhusten keskellä. 70 . Ikävalkon mukaan välillä paikan päällä käy muusikoita, kuten viulisteja ja pianisteja. – Täällä kaikki sinuttelevat toisiaan ja juttelevat sekä kyselevät kuulumisia varsin spontaanisti. Lisäksi osallistun Toivelaulujen tuokioon, joissa sekä laulamme että saamme valita toivekappaleita. – Vapaa-ajanohjaaja huolehtii toiminnasta ja itse käyn esimerkiksi bingossa ja musiikkiesityksissä
Hyvät salaatit, keitot ja jälkiruoka ovat suosikkejani. Anja Ikävalko on aina pitänyt autoilusta ja sen tuomasta itsenäisyydestä. Ihan kiirettä pitää, joten palveluista olen ehtinyt kokeilemaan vasta jalkahoitoa, tarkentaa Ikävalko. Kahvilasta voi myös ostaa asuntoonsa ruokaa, mikäli sille on ruokailujen jälkeen tarvetta. Kesäksi hän aikoo istuttaa tilavalle terassilleen kukkia ja viettää siellä aikaa. – Olen ystävystynyt erityisesti erään pariskunnan ja sen toisen puoliskon siskon kanssa – hauskaa on ollut! – Terassi tulee varmasti kesällä olemaan laajennettuna olohuoneena monissa tapaamisissa, suunnittelee Ikävalko. HE. Keväällä Ikävalko sai kutsun osallistua Oulunkylän seurakunnan kahvikutsuihin, joissa juhlistetaan seurakunnan synttärisankareita. Ohjelmaa ja palveluita on runsaasti. Seuraa ja suunnitelmia Saga-palvelutaloja on neljä Helsingissä, kaksi Turussa sekä yksi Raumalla, Lappeenrannassa, Seinäjoella, Vantaalla ja Lahdessa. – Olen yövirkku ja aamutorkku, joten herään kello 10:n tienoilla aamulla. – Päivän pääateria on tarjolla klo 11-14 ja se on aina maittava. Taloista löytyy esimerkiksi kampaamo-, jalkahoitoja hierontapalveluita. Kuva: Ikävalkon kotialbumi Päivän ohjelman voi käydä tarkistamassa aulan taululta. H yvä E lämä 71 . Myös kotiapua ja hoitopalveluita on saatavilla. Talon ravintolan valmistama lounas on tarjolla päivittäin viihtyisässä ravintolasalissa. Ikävalko ostaa monesti kahvilasta aamupalan, sillä hän tykkää nukkua aamuisin myöhempään kuin talon aamiainen on tarjolla. – Tämä on kyllä täyden palvelun talo. Silloin aamiaisen tarjoilu ravintolassa loppuu
Laskeutuminen omaan elämään on yksi hänen elämänsä käännekohdista. Myös miehillä on energeettinen kohtu. Sain sisäisen viestin, jossa minua kehotettiin tekemään kotini yhdestä huoneesta hoitotila ja ryhtyä tekemään siellä hoitoja. – En tarkoita, että kaikkia saadaan purettua kerralla, mutta saadaan purettua kuitenRohkeasti pelkoa kohti Kaija Wittenberg tunnustaa itsekin pelänneensä, mutta on oppinut, että pelko on turhaa. Hoito päättyy kohdunomaiseen tilaan, jossa tapahtuu transformaatio, sisäinen muutos. Aika usein hoito onnistuukin yhdellä hoitokerralla. Harvoin tarvitaan toista kertaa. 72 . H yvä E lämä Sielun peili peili O li vuosi 2011, kun Kaija Wittenberg oli eron ja äitinsä kuoleman myötä siirtymässä pois entisestä elämästään vaimona ja äitinä. Kaijan mukaan hoitoon tulevat ihmiset ovat erittäin valmiita ottamaan hoidon vastaan. – Naisille fyysinen kohtu on kaikista elimistä puhtain, koska kuukautiset puhdistavat sen kerran kuukaudessa. Kohdussa ovat kaikki primitiiviset tunteemme, sukulinjamme muistijäljet ja karmalliset asiat eli kaikki ne asiat, joita olemme elämämme aikana suodattaneet itseemme ulkopuolelta. Niitä piti kutsua kohtuhoidoiksi. Kaija on kehoterapeutti ja kohtuhoitaja. Itsestäni tunnistan, että olen aina pyrkinyt miellyttämään muita, enkä ole uskaltanut sanoa, mitä oikeasti ajattelen ja tunnen, enkä ole uskaltanut elää omannäköistä elämää. Siksi usein elämmekin jonkin toisen elämää. Kohtaapa Kaija asiakkaan kummalla tavalla tahansa, hoidon tarkoituksena on auttaa asiakasta laskeutumaan omaan itseensä. – Oikeiden kysymysten avulla ohjaan asiakasta menemään syvälle kehoonsa ja kohtaamaan syvimmät tunteensa. Nykyään Kaija myös ohjaa ihmisiä kasvamaan oman elämänsä mestariksi. – Siitä alkoi ohjaukseni kohtuhoitojen nimellä kulkevien, syvällisten itsetutkistelumatkojen parissa. Hoitojen nimikin annettiin. – Monesti pelko estää meitä toteuttamasta omaa elämää. Kun hän on uskaltautunut astumaan eteenpäin, hänelle on aina auennut uusi ovi. Kaija on saanut ymmärtää ja kuulla, että hänessä on vahvaa äidillistä energiaa, josta syntyy kohtuhoidossa asiakkaan ympärille hyväksyvää energiaa ja myötäelävä tila työskentelyä varten. – Se ei onnistu, jos kohtutilassa eli luomisen keskuksessa on vanhoja pelkoja tai traumoja, vanhaa pimeyttä, valheellisia ajatuksia tai raskaita tunteita. Hän halusi rakentaa itselleen muista riippumatonta, itsellistä elämää. Nyt sitä teen ja olen 67-vuotiaana puhjennut täyteen kukkaan. Mutta kun kaiken suodattuneen, kuten lapsuuden traumojen ja kaiken muunkin kanssa, on läsnä, ne aukeavat pala palalta ja niiden energia voi vapautua. Kaijan mukaan suodattuminen tapahtuu energeettisessä kohdussa, josta suodattumattomat asiat ja kokemukset asettuvat fyysiseen kohtuun. Jumista vapaaksi Asiakas voi tulla hoitoon Kaijan luo tai saada hoitoa etänä. – Kohtuhoitajan tehtävä ja kaikki siihen liittyvä annettiin minulle mystisellä tavalla. – Jos kaikki kohtuun suodattuneet asiat jäävät sinne, kuten yleensä tapahtuu, ne estävät meitä kehittymästä ja rakastamasta itseämme. Samalla ne pitävät yllä pelkoa. Teksti: Liisa Airaksinen Kuva: Kaija Wittenbergin kotialbumi. Tilanne oli samalla toinen elämäni suurista käännekohdista. Tosin hänen lapsistaan nuorempi seurasi vielä mukana. Kohtu on hänelle luomisen keskus ja yhtä kuin elämä. Siksi on tärkeää palata luomisen keskukseen ja puhdistaa se, jotta voimme luoda ja elää sellaista elämää, joka sydämessämme tuntuu oikealta. Puhdistuminen jatkuu, vaikka kuukautiskierto loppuu. Polkuni kohtuenergiaan aukeni syvällisesti ja moniulotteisesti ohjaajani, espanjalaisen Ana Oteron Maria Magdaleena papitarkoulussa
Kun se tunnistetaan, energiaa vapautuu saman tien. Mutta silti se joka kerta vahvistaa ja luottamus uuteen kasvaa. Luontoyhteys on tärkeä voimanlähde Kaija Wittenbergille. Huolehdin muutoinkin fyysisestä kehostani, ravitsen itseäni hyvin, pidän hauskaa ja iloitsen elämästä. Pelkoon jämähtämisen sijaan meidän pitäisi pyytää voimavaroja ja viisautta sekä nähdä, miten olemme aiemmin selvinneet muutoksista ja mitä elämän haasteet ovat meille opettaneet. Kun me naisena alamme ottaa yhteyttä kohtutilaan, me tavallaan palaamme takaisin sisäisyyteen, emmekä ole koko ajan yhteydessä ulkomaailmaan ja sen manipuloiviin ärsykkeisiin. Kannamme sisällämme paljon sellaista, mikä ei ole meidän omaa, vaan vaikkapa äidin toimintamalli tai tunne-energia. Se ei enää ole pelkkä sana, vaan sisäinen tunne ja tila, jossa kaikki on hyvin. Syntynyt Oulussa. Uusinta siinä on ääni. Sielun peili peili H yvä E lämä 73 . Meille naisille on hyvin luontaista, että hoidamme ja autamme muita itsemme unohtaen. – Energeettisesti kohtu on silti olemassa. ’’ Kaija Wittenberg 67-vuotias. Kaija nauttii suuresti nykyisestä elämästään, johon kuuluu tärkeänä osana omasta itsestä huolehtiminen. Yleensä ne ovat parhaaksi myös perheelle ja yhteisölle. Ne ovat tärkeä osa kulkemaani henkistä polkua. – Kohtuenergioissa elää viisaus. – Hätiköidä ei pidä, vaan kulkea sydänjohteisesti eteenpäin ja tehdä sellaisia valintoja, jotka ovat itselle parhaaksi. Yleensä se liittyy parisuhteeseen, ja sen alta paljastuu monia asioita. kin se jumi, joka juuri sillä hetkellä on elämässä pinnalla. – Meidän pitäisi ymmärtää, että me muutumme jatkuvasti ja elämässä tulee vastaan isoja ja pieniä tönäisyjä. Periaatteessa eläkkeellä, muttei käytännössä, vaan kutsumustyössään, jossa auttaa naisia ja miehiä avautumaan äidillisen ja voimallisen energiansa avulla. Teen asioita, jotka tuntuvat kivoilta. – Pienellä opetuksella asiakas oppii käyttämään itsestään lähtevää ääntä itsehoitoon. Elämän motto: Sinussa, minussa, meissä kaikissa on se viisaus, mitä tarvitsemme. Asuu Vihannissa Raahessa. Perheessä aikuiset lapset Olli ja Maija sekä mummin sydänkäpynen, 3-vuotias Heimo. Muutos vahvistaa Kaija kehottaa naisia siirtymään päästä kehoon ja kuuntelemaan, mitä sisäiset viestit, aistimukset, tunteet ja kivut meille kertovat ja olemaan niille läsnä. Kaija tietää omasta kokemuksesta, että irtipäästäminen on vaikeaa, kun ei tiedä, mitä eteen tulee. Parhaillaan hän kouluttautuu ääniterapeutiksi. – Ne johdattavat meidät siihen intuitiiviseen viisauteen, joka ohjaa ottamaan seuraavan oikean askeleen. ’’Teen asioita, jotka tuntuvat kivoilta. Kohtuhoitoa voi Kaijan mukaan tehdä ja se myös toimii, vaikka kohtu olisi fyysisesti poistettu tai vanhetessa kutistunut. Koen, että ihmisen elämä on aivan huikea matka, jossa me oikeasti olemme yhtä. – Tällä hetkellä minussa elää entistä avoimempi, totuudellisempi ja nöyrempi ihminen kuin koskaan ennen. Elämä on ihanaa! Sp ||HE. Kaija kehittää jatkuvasti kohtuhoitoa. Ammatiltaan kehoterapeutti ja rakkausvalmentaja, entisessä elämässä kampaaja. – Tykkään liikkua luonnossa ja kävellä. Harrastaa maalaamista, savitöitä, ääniparannusta ja luovaa liikettä sekä ylläpitää Katotaan Sataset Facebook-ryhmää ja YouTubekanavaa
H yvä E lämä Sielun peili peili Seitsemän on enemmän kuin yksi 7sisarta-taiteilijaryhmän kevään näyttelyyn jokainen tekee omakuvansa. Samalla näyttelyssä on seitsemän mininäyttelyä. 74 . Teksti: Reetta Ahola 7sisaren kevään näyttelyssä mukana oleva Riitta Kalinin keramiikkaveistos ”Rantatyttö” muistuttaa kesän rantaelämän iloista.
ARS Longa gallerian ikkunalle tulee jokaisen taiteilijaryhmäläisen itsestään tekemä omakuva. Vuosia hänen materiaalinsa oli kupari. Betonivaluun olen tutustunut kursseilla, kertoo esimerkiksi Riitta. – Näyttelyssämme on seitsemän mininäyttelyä, ja siinä korostuu ”muskettisoturimaisuuteemme” eli yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta, kuten kuuluu klassikkoteoksen Kolme muskettisoturia tunnuslause, kertoo Kaija. toukokuuta saakka. Taidetta he ovat opiskelleet kukin tahoillaan sekä myös yhdessä. Ryhmän kymmenennen näyttelyn avajaisia vietetään 25.4.2024 ARS Longa galleriassa Helsingin keskustassa. Marianna Juvonen-Holopainen, 71, asuu Kangasalalla. Mi puolestaan toimii kuvanveistäjänä metallipainotteisesti. Tämän porukan kautta löysin pronssin. Omakuvat ikkunalla Naisten tämänkeväisen yhteisnäyttelyn nimi on taiteilijaryhmän mukaisesti 7sisarta. Myös pronssi ja betonivalu ovat hänelle läheiset. – Omakuvat myös viestivät siitä, että aidossa yhteisöllisyydessä jokaisella on tilaa olla oma itsensä, sanoo Mi. Sp ||HE 7sisarta-taidenäyttely 26.4.-12.5.2024 ARS Longa Galleriassa, Annankatu, 12, Helsinki. Osalla heistä on ollut myös yksityisnäyttelyitä. Monenlaiset materiaalit 7sisarta ovat taiteen materiaaliensa puolesta heterogeeninen joukko. Kaijan materiaaleina ovat metalli ja savi. Tilla Kekki, 82, asuu Järvenpäässä ja Gran Canarialla. – Kokoontumisemme ovat tärkeitä yhteisiä päiviä ystävyyden ja taiteen tekemisen merkeissä. sääntöisesti betonia. Taiteilijaryhmä on toiminut yhdessä reilut 20 vuotta. Kaija Ilomäki, 66, asuu Loviisassa. Riitta Kalin, 73, asuu Helsingissä. Näyttelyn avajaiset 25.4.2024 klo 17-19, www.arslonga.fi 7sisarta-taiteilijaryhmäläiset tutustuivat toisiinsa 2000-luvun alussa kuvanveistäjä Tilla Kekin kuvanveistokursseilla.. Eevan tie on kulkenut pronssivalusta keraamiseen kuvanveistoon. Näyttely jatkuu 12. Naiset tutustuivat toisiinsa 2000-luvun alkupuolella kuvanveistäjä Tilla Kekin kuvanveistokurssien kautta. Mi Kuoppa, 68, asuu Helsingissä ja Vihdissä. Marita on viimeisten kymmenen vuoden aikana keskittynyt keraamisen kuvanveistoon. Eeva Salo, 71, asuu Helsingissä. Aluksi tein perinteisiä keramiikkaesineitä, sittemmin veistoksia. On varmasti jännittävää havaita, miten meidän omakuvamme sopivat yhteen, he miettivät. Sielun peili peili ’’Yhteisessä tekemisessä virtaa valtavasti hyvää energiaa.’’ S eitsemän on enemmän kuin yksi, kiteyttää yhteisöllisyyden moniulotteista merkitystä 7sisarta-taiteilijaryhmä eli Marita Castrén, Kaija Ilomäki, Marianna Juvonen-Holopainen, Riitta Kalin, Tilla Kekki, Mi Kuoppa ja Eeva Salo. Silloin puhutaan elämästä, iloista, suruista, rakkaudesta, terveydestä ja tietenkin taiteesta, naiset sanovat. – Oikeassa elämässä sisarukset ovat harvoin samanlaisia, mutta toimivat silti harmoniassa. Tilla työstää nykyään pää7sisarta-taiteilijaryhmä: KUVAT: Menovinkki 7 sisarta Rantatyttö 2 aloitus KUVA Tilla Kekki.png rajaa tiukasti vasemmalta, voi myös jättää pois Marita Castén, 73, asuu Espoossa. H yvä E lämä 75 . – Olen aloittanut savella. Luonto on monelle tärkeä inspiraation lähde, kuten Mariannalle, joka tuo kevään näyttelyyn grafiikkateoksia. Muutaman kerran vuodessa he kokoontuvat yhteiseen workshoppiin jonkun ryhmäläisen työhuoneella
500 g perunoita (yleistai varhais-) 1 pieni lanttu 1 rkl öljyä 1/2 tl suolaa 1/2 tl mustapippuria 1 punasipuli 2 (n. 1. Tee pyttipannuun muutama kolo ja riko koloihin varovasti kananmunat. Halkaise kirsikkatomaatit. 3. 200 g) makkaraa (liha tai vege) 1 pieni kesäkurpitsa 1/2 rs kirsikkatomaatteja 3-4 kananmunaa 1/2 ruukku persiljaa Lisäksi esim. Pese ja leikkaa perunat pieniksi kuutioiksi. Kuori lanttu ja leikkaa myös pieniksi kuutioiksi. 4. sinappia, ketsuppia, majoneesia tai turkkilaista jogurttia. Valuta päälle öljyä, mausta suolalla ja pippurilla ja kääntele. Ota pelti uunista, lisää tomaatit ja kääntele. Peltipyttis G 4 annosta n. Parhaimmillaan kostean alkukesän kantarellisaalista voi juhlistaa herkkuleivällä! Onhan leipä käytännöllinen, monipuolinen ja terveellinen aterian peruselementti, joka soveltuu sekä illanistujaisiin että kotoisemmalle ruokahetkelle. 5. 76 . 2. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla, lisää perunat ja lantut. H yvä E lämä Reseptit Helppoa arkeen Kun kevät kutsuu pihoille ja palloille, on aikaa ja malttia ruuanlaittoon menneitä talvikuukausia vähemmän. Kuutioi sillä välin punasipuli, makkarat ja kesäkurpitsa. Jatka paistamista vielä noin 5 minuuttia. Ruokaa pitää saada pöytään helposti ja nopeasti. Paista 225 asteessa 15 minuuttia. Viimeistele peltipyttis hienonnetulla persiljalla.. Lisää pellille, kääntele ja ja jatka kypsentämistä 15 minuuttia. Tällä kertaa mukana onkin muutama arjen helppo resepti
. Kypsennä uunin alatasossa 200 asteessa noin tunti tai kunnes perunat ovat kypsiä. 6. Ota marinadista 1/3 eri astiaan. Kuumenna wokkipannu tai suuri paistinpannu ja paahda pähkinät kauniin tumman ruskeiksi. 4. H yvä E lämä 77 . 400 g kinkkusuikaleita, kinkkukiusaus n. Puolita saksanpähkinät. Kasvikset saavat jäädä napakoiksi. Siirrä pähkinät lautaselle odottamaan. Helppo kiusaus 10:lle 2 kg peruna-sipulisekoitusta (pakaste) tai noin 30 perunaa ja 4 sipulia hienonnettuna 0,8-1l ruokakermaa 3 tl suolaa 1,5 tl mustapippuria (2 valkosipulin kynttä) Valmista erilaisia kiusauksia lisäämällä ohjeeseen esimerkiksi: n. Suikaloi broilerinfileet ja anna lihan marinoitua vähintään puoli tuntia marinadissa. Lisää loput kasvikset ja jatka kypsennystä muutama minuutti. 3. Anna vetäytyä hetki. Mausta ripauksella suolaa. Sekoita ainekset voideltuun uunivuokaan. 10. Raaoista perunoista tehty kiusaus vaatii hieman pidemmän kypsymisajan. 200 g anjovisfileitä tai silliä (jätä ohjeesta suola pois), janssoninkiusaus n. Tee ensin marinadi. Käytä loppu broilerin marinointiin. Broileriwokki Marinadi: 6 valkosipulinkynttä 3 rkl raastettua inkivääriä 6 rkl öljyä 5 rkl valkoviinietikkaa 4 rkl soijakastiketta 3 rkl fariinisokeria 2 rkl sitruunamehua Lisäksi: 400 g maustamattomia broilerinfileitä 300 g kiinankaalia 300 g punakaalia 200 g porkkanaa 1/2 purjo 1 paprika suolaa 50 g saksanpähkinöitä 1/2 tl mustapippurirouhetta 1/2 ruukkua korianteria (chiliä) G 10 annosta G 8 annosta 1. 8. Tarjoa vaikkapa riisin kera.. Kuori porkkanat ja suikaloi kasvikset ohuiksi suikaleiksi. Kuori ja murskaa valkosipulinkynnet. 7. 2. Maista ja mausta hienonnetulla korianterilla ja halutessasi chilillä. 9. 300 g juustoraastetta, juustokiusaus n. 2. 300 g savukalaa, kalakiusaus 1. 3. 4. Peitä jos pinta tummuu liikaa. Lisää joukkoon punakaalija porkkanasuikaleet ja kuullota pari minuuttia. Paista broilerisuikaleet marinadissaan kypsiksi. 5. Sekoita joukkoon loppu marinadi, paahdetut pähkinät ja mustapippuri. Sekoita kaikki ainekset keskenään
2. H yvä E lämä Kantarellileipä 4 annosta 3-4 viipaletta vaaleaa vuokaleipää leipärasvaa 200-250 g kantarelleja tai muita tuoreita sieniä 2-3 rkl voita tai margariinia 2-3 kevätsipulia 2 rkl hienonnettua ruohosipulia suolaa ja mustapippuria 100 g siian, muikun tai kirjolohen mätiä 100 g (kevyt)ranskankermaa 1. Punaleima) 1/2 ruukkua lehtipersiljaa 1/2 ruukkua timjamia 1. Fetamuffinsit 1 annos muffinitaikinaa 150 g fetajuustoa 1 prk aurinkokuivattuja tomaatteja 1 prk kivettömiä kalamataoliiveja 1 tl yrttisekoitusta 1 ruukku tuoretta basilikaa Muffinssitaikina (2 annosta) 2 tlk kermaviiliä tai kaurafraichea 1,5 dl rypsiöljyä 2 mustapippuria 2 mm suolaa 4 kananmunaa 8 dl vehnäjauhoja tai gluteenitonta jauhoseosta 4 tl leivinjauhetta 2 tl soodaa Paistamiseen ja vuokien voiteluun öljyä 1. 3. Paista sieniä voissa tai margariinissa noin 5 minuuttia. Lisää sipuli ja ruohosipuli juuri ennen tarjoilua. Mausta suolalla ja mustapippurilla. 2. 4. Paista 200-asteisessa uunissa 20-25 minuuttia, kunnes muffinssit ovat kullanruskeita. 78 . Levitä sienet leiville. Pilko myös puolet basilikaruukusta. 3. Helpot yrttimuffinssit 1. Revi loput basilikasta jäähtyneiden muffinien päälle ja tarjoile. 2. Voitele viipaleet. 5. 2. Sekoita pilkotut ainekset ja yrttimauste muffinitaikinan sekaan. Sekoita tasaiseksi. Paista 200-asteisessa 20-25 minuuttia, kunnes leivonnaiset ovat kullanruskeita. Sekoita kulhossa kermaviili, öljy, kananmunat sekä mausteet tasaiseksi seokseksi. Pilko yrtit ja sekoita juuston kanssa. Jaa taikina voidellun muffinipellin syvennyksiin tai muffinivuokiin. 4. 1 annos muffinitaikinaa 100 g voimakasta juustoa (esim. Murusta feta ja pilko aurinkokuivatut tomaatit sekä oliivit pienemmiksi paloiksi. Vinkki! Nämä ihanat pienet suolaiset ovat myös hyviä juhlatarjottavia! 20 annosta Fetaja yrttimuffinssit. Jaa taikina voidellun muffinipellin syvennyksiin tai muffinivuokiin. Puhdista sienet ja viipaloi sipulit. Paahda leipäviipaleet paistinpannulla tai grillissä. Jaa kahteen osaan ja lisää täytteet. Lisää joukkoon kuivat aineet. Pursota tai nostele lusikalla päälle mäti ja ranskankerma
Ruokavalioon kannattaa lisätä päivittäin viittä eri väriä puutarhan vihanneksia, yrttejä, marjoja ja hedelmiä. Oletko kurkistanut läheltä vaikka perunan tai hevoskastanjan kukkaa. Puutarhan kasveissa on kaikkia viittä perusmakua, jotka tuovat ruokaelämyksiin lisämakua. Tai havainnut kasveissa muotoja, joita parhaimmat design-esineet tai arkkitehtuuri lainaavat. Muistatko, miltä kuulostaa sudenkorennon lentoääni tai haavan lehtien kahina. Sp ||HE Puutarha herättää aistit Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori kannustaa tutkimaan puutarhoja uusin silmin. Siitä on lähes kaikki elinvoima lähtöisin. Näköaistimme välittää myös luonnon runsaan väripaletin. Jokaisella kasvilla on oma yhdistelmä aromiaineita, jotka luovat niiden ominaismaun. Puutarhatöitä tehdessä monet elintoiminnot ja mielen hyvinvointi kohenevat.. Sielun peili peili H yvä E lämä 79 . Jo pelkästään vihreän erilaisia sävyä löytyy kymmeniä jokaisesta puutarhasta, kun herkistää värinäköään. Muutamat kasvit sisältävät myös umamia, joka korostaa muiden raaka-aineiden ruokaista makua. Muistatko sateen jälkeen kosteat heinät ja mullan aromit, siankärsämön pistävän tuoksun tai syreenien makean aromin. Multakosketus edistää myös immuunijärjestelmän toimintaa. Puutarhassa tuntoaisti aktivoituu myös puutarhan lämmönvaihteluiden ja esimerkiksi ilmavirtojen ansiosta. Ajassa ’’Puutarhakasvien värit lautasella ovat parhaita silmäkarkkeja!’’ P uutarhat koetaan ensisijaisesti visuaalisina. Ne tarjoavat virikkeitä kaikille viidelle aistille. Usein normaalissa elämässämme tuntoaistimme ovat osin jäässä, mutta puutarhassa ne voi saada elämään. Hajuja makuaistit ovat voimakkaassa yhteydessä toisiinsa. Usein kannattaa myös lähentyä kasveja, sillä kasvien, varsinkin kukkien, rakenne on täynnä luonnon omaa muotoilua ja värejä. Tuoksut aktivoivat monia aivotoimintoja. Tuoksut luovat mielikuvia, joissa on mukana paljon muitakin aistimuksia. Puutarhassa kannattaakin kulkea kuin koira kirsu edelle, ja opetella tunnistamaan kasveja niiden ominaistuoksun perusteella. Vanhan kiinalaisen uskomuksen mukaan elimistömme aktivoituu parhaiten, kun kävelee avojaloin pyöreiden kivien päällä tai puutarhapolulla, jolloin jalkojen hermopäätteet reflektoivat hyvinvointiärsykkeitä sisäelimiin asti akupunktion tavoin. Puutarhakasvien värit lautasella ovat parhaita silmäkarkkeja! Heti kevään alussa vihreästä ympäristöstä alkaa kuulua lintujen ääniä, jotka houkuttelevat viheralueille tähyilemään puiden ja pensaiden latvustoihin. Näköaistimme johdattaa meidät puutarhoihin. Valon ja varjon vaihtelut on helppo tuntea iholla ja silmillä. Kasviksista löytyy makeita, karvaita, happamia, jopa suolaisiakin makuja. Miltä tuntuu askeltaa puutarhassa avojaloin. Puutarhan äänet ovat parhaimmillaan suurissa ja rauhallisissa puutarhoissa, joissa kaikki luonnon mikroäänet pääsevät ansiokkaasti esille. Tai kosketella kasvien varsia ja lehtiä tuntien niiden erilaisia sileitä, karvaisia tai karheita pintoja. Laita kädet multaan ja tunne kostean maan voima. Näkemämme kasvien värit ovat kasvisten yhdisteitä, joista useimmat toimivat kehossamme myös antioksidantteina vähentäen monien sairauksien riskitekijöitä. Yrttitarhan laventeli ja basilika ovat niistä vahvimpia, mutta miltä porkkanan naatti tai herneen palko tuoksuivatkaan
Jo varhaisissa elämän vaiheissa Tutkimuksessa havaittiin, että biologista vanhenemista säätelevät läpi elämän perintöja yksilölliset ympäristötekijät. 80 . H yvä E lämä Biologinen vanheneminen voimakkaasti periytyvää Yksilöiden väliset erot biologisessa vanhenemisessa näkyvät jo varhaisessa aikuisuudessa, selviää tuoreessa väitöskirjassa. F M Anna Kankaanpää tutki Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjassaan perintöja ympäristötekijöiden vaikutuksia biologiseen vanhenemiseen kaksosaineistoa hyödyntäen. Epigeneettisten kellojen avulla elinikään yhteydessä olevia tekijöitä voidaan tutkia jo henkilöiden elinaikana. Tutkimuksessa hyödynnettiin useita DNA:n metylaatioon perustuvia mittareita biologisen vanhenemisen arvioimiseksi. Erityisesti mielenkiinnon kohteena olivat elintapojen yhteydet biologiseen vanhenemiseen eri ikävaiheissa. Biologinen vanheneminen on ikääntymisen myötä tapahtuvaa elimistön toiminnan heikkenemistä, joka johtaa kasvaneeseen sairastavuuteen ja ennenaikaisen kuoleman vaaraan. Tulosten perusteella Tutkimuksessa havaittiin, että biologista vanhenemista säätelevät läpi elämän perintöja yksilölliset ympäristötekijät.. Epigeneettiset kellot ovat biologisen vanhenemisen mittareita, joiden avulla henkilön biologista ikää voidaan arvioida verinäytteestä eristetyn DNA:n metylaatiotasojen perusteella. Biologinen vanheneminen on voimakkaasti periytyvää. Elintapoihin liittyvistä tekijöistä etenkin tupakoinnilla ja ylipainolla on selvä yhteys nopeampaan biologiseen vanhenemiseen
Kaksoskohortti koostuu kolmesta suuresta seurantatutkimuksesta: vanhempi kaksoskohortti (ennen vuotta 1958 syntyneet kaksoset), Nuorten kaksosten terveystutkimus (FinnTwin16, vuosina 1975– 79 syntyneet kaksoset) ja Kaksosten kehitys ja terveys -tutkimus (FinnTwin12, vuosina 1983– 1987 syntyneet kaksoset). DNA:n metylaatiotasot määritettiin osajoukolle verinäytteistä. Yhteydet heikkenivät voimakkaasti, kun tupakoinnin vaikutus huomioitiin analyyseissä. Elintapoihin liittyviä tekijöitä, mukaan lukien koulutus, painoindeksi, tupakointi, alkoholin käyttö ja fyysinen aktiivisuus, mitattiin validoiduilla kyselylomakkeilla useissa mittauspisteissä. – Näyttäisi siis siltä, että samat geenit saavat aikaan molemmat eikä nuoruuden elintapojen ja biologisen vanhenemisen välillä ole välttämättä syy-seuraussuhdetta, Kankaanpää kertoo. – Terveelliset elintavat kasaantuvat voimakkaasti samoille yksilöille, ja siksi fyysisen aktiivisuuden itsenäistä yhteyttä biologiseen vanhenemiseen voi olla vaikea erottaa, Kankaanpää kertoo. Sukupuoliero selittyi osittain miesten korkeammalla painoindeksillä sekä yleisemmällä tupakoinnilla vanhemmissa ikäluokissa. – Tupakoinnin väheneminen miehillä näyttäisi olevan todennäköinen syy sille, miksi sukupuolten välinen ero elinajanodotteessa on kaventunut viime vuosikymmenten aikana, Kankaanpää toteaa. – Havaitut erot biologisessa vanhenemisessa selittyivät suurelta osin nuoruuden elintapojen ja biologisen vanhenemisen taustalla vaikuttavalla samalla perimän vaihtelulla. Tutkittavat, jotka noudattivat nuoruudessa epäterveellisiä elintapoja ja joiden painoindeksi oli korkea, olivat keskimäärin biologiselta iältään vanhempia kuin terveellisiä elintapoja noudattavat. Kuva: Jyväskylän yliopisto yksilöiden väliset erot biologisessa vanhenemisessa näkyvät jo varhaisessa aikuisuudessa. Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä biologiseen vanhenemiseen, mutta yhteys näyttää olevan altis monesta lähteestä johtuvalle harhalle. ’’Miehet olivat biologisesti vanhempia kuin naiset, ja sukupuoliero kasvoi iän myötä.’’ FM Anna Kankaanpää tutki väitöskirjassaan perintöja ympäristötekijöiden vaikutuksia biologiseen vanhenemiseen kaksosaineistoa hyödyntäen. Tulokset vaihtelivat biologisen vanhenemisen mittarin ja tutkimusasetelman mukaan. Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä hidastuneeseen biologiseen vanhenemiseen, kun yhteyttä tarkasteltiin yhdessä mittauspisteessä. Perimä saattaa kuitenkin olla selittävä tekijä yhteyden taustalla. Nuoremmat kurovat eroa umpeen Miehet olivat biologisesti vanhempia kuin naiset, ja sukupuoliero kasvoi iän myötä. Sen sijaan biologinen vanheneminen oli kiihtynyttä sekä vähiten että eniten liikkuvilla, kun tutkimuksessa hyödynnettiin seuranta-aineistoa. Tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaisen kaksoskohortin aineistoa. HE. H yvä E lämä 81
– Jouduimme muuttamaan kunnan rivitaloon muutamaksi vuodeksi. – En voisi ajatellakaan elämää ilman Demoa, jolla oli iso merkitys myös Harrin viimeisinä aikoina. 82 . Suvi muistaa sen kuin eilisen. Etenkin joulun aika on joka vuosi ihan hirveää. Onneksi lapset eivät olleet kotona! Talo tuhoutui palossa kokonaan. H yvä E lämä Selviytymistarina L ohjalainen Suvi Sojanto on joutunut kohtaamaan elämänsä varrella isoja vastoinkäymisiä: omakotitalo tuhoutui asuinkelvottomaksi vesivahingossa, toinen talo paloi poroksi, oma terveys on kokenut pahoja ongelmia ja aviomies menehtyi syöpään. Päivä kerrallaan on mentävä eteenpäin, Suvi, 66, kuvailee. Ja meillähän oli myös kissoja ja koiria, joten senkin takia maalla asuminen oli järkevää, Suvi kertoo. Harri oli kuitenkin maalaispoikana kaivannut maaseudulle, joten perhe päätyi ostamaan talon Nummi-Pusulasta vuonna 1992. Elämän isot karikot Kun menettää kotinsa, vakava sairaus iskee ja puoliso kuolee, miten tästä kaikesta voi selviytyä. Vesivahinko ja tulipalo Elämä ei kuitenkaan kovin pitkään kestänyt auvoisena 70 vuotta vanhassa talossa. – Ystävät ovat olleet hyvin tärkeitä, koska heiltä olen saanut tukea. Heidän kohtalonsa kietoutuivat yhteen Helsingissä vuonna 1991. Sittemmin selvisi, että tulipalo oli johtunut edellisen asukkaan tekemistä sähkötöistä. – Olimme silloin töissä. Sittemmin perhe muutti toiseen vuokraomakotitaloon, mutta sekin asuminen päättyi kohtalokkaalla tavalla: talo paloi poroksi eräänä talvipäivänä vuonna 2009. Avioliiton ensimmäiset vuodet Sojannot asuivat Helsingissä. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Demo saattohoiti Harrin kotona, makasi lohduttaen tämän päällä. Suvi korostaa myös ystävien merkitystä surujen keskellä. – Se sopi hyvin lapsiperheelle. Suvi Sojanto sen tietää: päivä kerrallaan. – Putosin siihen paikkaan, oli se niin kova järkytys. – Tutustuimme koiraharrastajina Kallion koirapuistossa, siellä rakkaus syttyi! Aloimme seurustella toukokuussa, juhannuksena mentiin jo kihloihin ja naimisiin marraskuussa. Miten näistä voi selviytyä. Matka jatkui vuokralle omakotitaloon, mutta sieltä oli lähdettävä, koska talo meni myyntiin. Hyvä elämä yhdessä Surun keskellä Suvi sanoo olevansa onnellinen, kun sai elää Harrin kanssa hyvän elämän. Olen kuitenkin kiitollinen Harrille kaikista yhteisistä hyvistä vuosista, lapsista ja lastenlapsista. – Vettä tuli lattialle varmaan kaivollinen, ja sen seurauksena talo osoittautui asumiskelvottomaksi. Toinen poika syntyi vuosi muuton jälkeen. Keittiön tiskipöydän kaapissa olleen vesiautomaatin kylki meni puhki aiheuttaen pahan vesivahingon. Yksin ei todellakaan kannata jäädä! Suvilla on tällä hetkellä seuranaan 5-vuotias Demo-kissa, jolta saamaansa tukea hän kuvailee erittäin suureksi. Meillä oli edellisestä liitostani vuonna 1987 syntynyt tytär ja vuonna 1992 syntynyt poika. Vakuutus ei korvannut vahinkoja. Pusulan seurakunnan seurakuntamestarina työskennellyt Harri oli parhaillaan hakemassa Säästöpankista rahalippaita seurakuntaan, kun kirkkoherra oli soittanut, että teillä päin palaa talo! Suvi muistaa sen hetken, kun sai puhelun tapahtuneesta. – Kaikki meni, ja loput laitettiin kauhakuormaajalla matalaksi. – On ollut vaan pakko jatkaa elämää, ei auta jäädä hankeen parkumaan. – Ikävöin vuonna 2021 kuollutta miestäni Harria jokaikinen päivä. Teksti ja kuvat: Maija Salmi
H yvä E lämä 83 . . Miehensä sairaudelle menettänyt Suvi Sojanto sanoo, että ainoastaan aika voi helpottaa tuskaa.
Olin mennyt pitkäkseni maahan, jolloin Harri kysyi, että mitä siellä makailet. Tulipalossa kuoli myös perheen kolme kissaa ja koira. H yvä E lämä Koiraharrastus tutustutti Suvin aikoinaan Harriin Helsingissä Kallion koirapuistossa – koirat kuuluivatkin tiiviisti perheen elämään. Eläinten kohtalo oli perheelle järkytys. Se oli nähty eri paikoissa seuraavien kuukausien aikana, mutta sitä ei kuitenkaan koskaan löydetty. – Koskaan ei selvinnyt, mitä Jedille tapahtui. Olin itkenyt ja nauranut, mutta en saanut sanaakaan suustani.. Toinen koira, saksanpaimenkoira Jedi, oli hypännyt ikkunalasin läpi pakoon liekkejä. 84 . – Ei niistä muistoista koskaan pääse eroon. Aivovaltimon pullistuma Suvi on työskennellyt muun muassa Karkkilan R-kioskilla. Oli se niin järkyttävää. Hänen mukaan raskas vuorotyö vaati veronsa: aivovaltimon pullistuma iski kauniina kesäpäivänä vuonna 1998. – Olimme keräämässä mustikoita
– Lääkäri kuunteli keuhkoja ja passitti röntgeniin. Lääkäri piti sitä positiivisena, ja hoidot jätettiin paussille. H yvä E lämä 85 . Syöpä oli levinnyt jo lapaluihin. Riesaa oli myös keuhkoveritulpasta. Suvi kertoo tajunneensa, kun VPK oli nostanut hänet tienpientareelle puhallutettavalle patjalle. Syöpä levisi lapaluihin Kahden kuukauden kuluttua tilanne oli kuitenkin toinen: kasvain oli jo isompi kuin hoitojen alkaessa. ”Sanoin, että et kyllä vielä jätä mua, jolloin Harri kasvoille nousi pieni hymynkare, sitten hän köhi – ja henki oli poissa.” Harri oli juossut hakemaan lapset seurakseni ja mennyt naapuriin soittamaan apua. Suville laitettiin vuonna 2013 selkäydinnestaan kiertokulkua tasaava shuntti. Kyse oli aivoverenvuodosta. Vanha leikkaushaava tuli tosi kipeäksi, tikkien kohdalla oli isot vesikellot. Tammikuussa 2021 Harri sai lähetteen sädehoitoihin Helsingin syöpäklinikalle. Suvi oli hengityskoneessa muutaman päivän, Töölöstä matka jatkui toipumaan Lohjan terveyskeskuksen vuodeosastolle noin kuukaudeksi. Saastunut letkunpätkä poistettiin ja mätää puhdistettiin suolen mutkista. Ensin epäiltiin keuhkoputkentulehdusta. Lääkärin mukaan pullistuma oli niin iso, että se olisi räjähtänyt kuukauden sisällä. Lohjan sairaalan keuhkopuolen lääkäri katseli sitten kuvia todeten, että siellä on kasvain. Korvan takana olevan shunttiletkun pää kuitenkin vaivasi, ja vuonna 2015 asennettiin uusi shuntti rintalastan ihon alle. Siellä otettiin TT-kuvat, ja seuraavaksi lähdettiinkin taas Töölöön ambulanssilla pillit soiden. Oksensin, ja siksi luulin sitä vatsataudiksi. – Siellä kertoivat suunnittelevansa, että uusi shunttiletku laitetaan sydämen oikeaan eteiskammioon. – Ja siitä alkoivat kovat kivut. Oli siis onni, että se alkoi tihkua eli oireilla. Yhtäkkiä alkoi kipuilla oikeanpuoleinen käsivarsi. Tytär lähti viemään minua Lohjan sairaalaan. Sen jälkeen minulla ei ole ollut shunttia. Siitä matka jatkui ambulanssilla Helsinkiin. Hengenlähtö lähellä Vuonna 2013 oli jälleen hengenlähtö lähellä. Syöpäklinikalla keuhkolääkäri kuitenkin ilmoitti, ettei mitään ole enää tehtävissä. Shuntti toi ongelmia Aivoverenvuoto jätti jälkensä terveyteen. Pitkään jatkunut kova yskä ja kuumeinen olo veivät Harrin lääkäriin. Hoitava lääkäri on sanonut, että toipuminen on ollut aika hyvää siihen nähden, mistä on aloitettu. Olin siihen aikaan töissä Pusulan terveyskeskuksessa laitoshuoltajana, ja siellä tultiin valittamaan, että olen jättänyt lakaistuja kasoja lattialle sinne ja tänne. – Oli juhannusaattoaamu, ja olin huonovointinen. Ajattelin sen johtuvan sappivaivoista, ja sainkin siihen lääkkeeksi Litalginia, josta ei kuitenkaan ollut apua. Sitten tuli niin heiveröinen olo, että oli pakko mennä maate. – Se oli Harrille kova järkytys, kun hän tajusi, että tulee todennäköisesti kuolemaan.. – Kipu oli ihan järjetön. Kasvain osoittautui pienisoluiseksi, jota ei pystytä leikkaamaan. – Kasvainta yritettiin saada kuriin toisella lääkkeellä, mutta se aiheutti suolitukoksen, joka vei Harrin sairaalan osastolle loppuvuodesta. Mutta siihen sanoin, että sinne sitä ei laiteta! Ja lääkärit olivat loppupeleissä sitten samaa mieltä. Pääsin takaisin vuodeosastolle, mutta työsopimustani ei enää uusittu, kun sielläkin oli vaikeuksia. Seuraavana aamuna otettiin koepala, ja silloin selvisi, että kyse on keuhkosyövästä, Suvi kertoo. Yskä oli keuhkosyöpää Lopullisesti Sojantojen elämä muuttui, kun Harri sairastui vuonna 2020. – Hoito alkoi sytostaateilla, ja pian näyttikin, että kasvain on pienentynyt. Lohjalla ultrassa selvisi, että se oli mätinyt, ja letkun pää oli kuin mätää suihkiva suihkulähde! Ja taas Töölöön, jossa selvisi, että shunttiletkulle oli tapahtunut tahaton saastuminen leikkauksen aikana. – Minut leikattiin Töölössä. Jouluksi Harri pääsi kuitenkin kotiin. – Hahmottamisen ongelmat pahenivat
Kun Harrin elämä päättyi, Suvista tuntui, että hän haluaa itsekin kuolla. Niillä pääsee jo elämässä pitkälle. Ajattelin, että kyllä tästä vielä selvitään, Suvi huokaa. En suostunut edes miettimään, että Harri kuolisi. Lisäksi Suvia oli lohduttanut se, ettei mies joutunut enää kestämään kovia tuskia. Lohduttoman lopullista Jo pelkkä ajatus puolison kuolemasta oli tuntunut lohduttoman lopulliselta. maaliskuuta. Sanoin, että et kyllä vielä jätä mua, jolloin Harri kasvoille nousi pieni hymynkare, sitten hän köhi – ja henki oli poissa. – Vaikka olisin kuinka kipeä, pakotan itseni joka päivä liikkumaan ulkona edes vähän. – Pari tuntia kauppareissuun aina menee aikaa, kun joutuu lepäämään matkan aikana. Sitä ennen hän oli sairauseläkkeellä vuodesta 2015 alkaen. Ulkoilua Suvi sanoo kuitenkin vaalivansa hankaluuksista huolimatta. Harri oli menehtyessään 61-vuotias. Harri oli uskova mies, ja voi sanoa, että se toi hänelle lohdutusta. Käveleminen ei suju ulkona ilman rollaattoria, ja sisälläkin on käytettävä keppiä. Yritän myös syödä terveellisesti. Tällä hetkellä Suvi asuu Lohjaan kuuluvassa Pusulan kirkonkylässä kunnan omistamassa rivitaloyksössä. Ongelmat haittaavat esimerkiksi kaupassa käyntejä, vaikka läheiseen Saleen on matkaa vain noin 400 metriä. Kuva: Santeri Sojanto Kuolemasta hän ei kuitenkaan varsinaisesti puhunut, mutta näki erilaisia harhoja ja hahmoja. – Muistan hyvin omat tuntemukseni loppuvaiheessa. Edeltäneen yön hän oli ollut hirveissä kivuissa lääkkeistä huolimatta. 86 . Ja meillä oli kaksi muutakin lasta. – Eräänä lauantaiaamuna Harri oli poissa. – Mutta en ollut yksin, koska Santeri oli siinä kanssani. En ikinä toivoisi sellaisia kenellekään! Elämää Pusulassa Suvi on ollut vanhuuseläkkeellä vuoden 2022 alusta lähtien. Kukaan meistä ei nukkunut, ja Harri oli tosi levoton. Oman sairauden myötä tuli pidätyskykyongelmia, rytmihäiriöitä ja tasapainovaikeuksia. Myös vasemman käden puristusvoima on heikompi, ja se on jatkuvasti sen oloinen, että olisi tunnoton. Suvin lisäksi Harria oli hoitamassa perheen vanhempi poika Santeri.Montaa viikkoa Harri ei enää elänyt. HE ”Sanoin, että et kyllä vielä jätä mua, jolloin Harri kasvoille nousi pieni hymynkare, sitten hän köhi – ja henki oli poissa.”. – Pahimmillaan kivut olivat aivan hirvittäviä. Siksi Suvi olikin kieltänyt koko sairauden ajan, että Harrille kävisi niin. Harri ei halunnut kuolla sairaalassa, vaan tuli kotiin saattohoitoon 6. – Kropasta vasen puoli on selvästi heikompi, saattaa kävellessäkin lähteä jalka alta. Jossain vaiheessa Harri otti minua kädestä kiinni ja puristi sitä. Hänet haudattiin maaliskuussa 2021. H yvä E lämä Sojantojen Demokissa saattohoiti isäntäänsä Harria tämän kuolinvuoteella. Harrin viimeiset vuodet vietettiin Lohjan kaupungissa
Vihdoinkin on alettu nostaa sankareiksi sellaiset ihmiset, jotka ovat vuosikausien ajan keränneet roskia lähiympäristöstään. Osa tuotosta ohjataan Siemenpuu-säätiölle. Osallistujat saavat voimaantua jatulintarhassa, luolastossa ja muissa pyhissä paikoissa. Siinä on mukana avautuvien silmujen, nousevien kasvien sekä lintujen laulujen äänet ja värähtely. Helsingissä lähipuistoissa kerääviä puistokummeja on jo tuhansia. Voisimme luoda uusia tapoja vahvistaa luontoyhteyttämme muistamalla vanhaa ja liittämällä siihen uutta. Kevään tulon juhlana voisi olla lähirantojen tai puistojen siivousjuhlat. Kevät herkistää suojelemaan luontoa Psykologi, ympäristöalan kouluttaja ja tietokirjailija Riitta Wahlström korostaa, että vanhojen puiden merkitys lajien moninaisuuden säilyttämisessä on korvaamatonta. 040 8238154.. – Niiden kaatamista tulisi kaikin keinoin välttää. Voisi olla myös vanhojen puiden katselufestivaalit tai kävelyretkiä vanhojen puiden luo ja niiden kohtaaminen rauhassa ja hiljaisuudessa. Jäiden huikea lähtötanssi, veden pyörteiden kohina merellä, järvissä ja puroissa on toivon ja lupauksen musiikkia. Tämä kaipaus on halua pitää luonto eheänä. Kaipaamme perhosten lennon herkkää hiljaisuutta, mehiläisten hyrinää kukkien keskellä. Sielun peili peili H yvä E lämä 87 . Tunnemme iloa kurkien huudoista, joutsenten lennosta ja veden avautumisesta jäisestä kuorestaan. 050 540 2618 ja tuula.kristiina@hoitokeidasatrium.fi, puh. Ilmoittautuminen 29.8.2024 mennessä: riitta.wahlstrom@gmail.com, puh. Katsellessamme luonnon ääretöntä kauneutta, muutumme. 100-300 euron hintaa kuuluu retriitin ohjaus meditaatioineen. Muinaisina aikoina osaa kylvövakan siemenistä pidettiin ennen istuttamista kädessä ja pyydettiin niille auringon ja tähtien, koko luomakunnan siunausta tuottamaan hyvää satoa. Ystäväni totesi kerran, että kaikkein ihaninta on kevätpuron puhdas vesi. Sp ||HE Riitta Wahlströmin kirjaa Eheyttävä luonto voi tilata meilitse: riitta.wahlstrom@gmail.com. Teksti: Riitta Wahlström Riitta Wahlström järjestää yhdessä ympäristökouluttaja, Rosen-terapeutti Tuula Laurin kanssa 20.-22.9.2024 Hiljaisuuden Retriitti & Nauvon Pyhät Paikat -tapahtuman. Lisää tarvitaan, koska jokainen roska lisää luonnon pahoinvointia. Syvällä meissä on tieto siitä, että terve luonto välttämätön, jotta eläisimme. Sinivuokkojen sinessä, valkovuokkojen valkeudessa, kulleroiden keltaisessa hehkussa, kirsikka– ja omenapuiden vaaleanpunaisissa kukkaloistoissa olemme osa kukkivaa runsautta. Japanissa vietetään kirsikankukkien juhlaa, meillä voisi olla omenapuiden kukintajuhlat. Kevätluonto herkistää suojelemaan luontoa, koska toivomme lintujen palaavan, sammakoiden kurnuttavan, sisiliskojen vilistävän niin kuin kesinä ennenkin. M e emme toivo hiljaista kevättä, josta puuttuvat linnunlaulut, sammakon kurnutus ja hyönteisten surina
Laadukas sähköskootteri on toimintavarma, eikä vaadi isoja huoltoja. Käyttökustannuksetkin jäävät alhaisiksi. H yvä E lämä Seniorikulkuneuvot Liikkeelle lähes säässä kuin säässä Sähköskootteri, -mopo tai sähköavusteinen polkupyörä on monelle ikääntyvälle oiva kulkuneuvo autoilun tilalle. 88 . Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Modularbox Myyntipäällikkö Riku Aaltosen mukaan sähköskoottereista ja -mopoista ja sähköavusteisista polkupyöistä löytyy liikuntaväline jokaisen lähes seniorin tarpeisiin.
Näissä pyörien määrissä tulee asiakkailla usein väärinymmärryksiä. – Kun puhutaan 45 kilometriä tunnissa kulkevista hytillisistä laitteista, pyörien lukumäärä sanelee aina, onko kulkuneuvo mopo vai mopoauto. Toisaalta moni seniori hankkii skootterin, vaikka autokin olisi vielä käytössä. Tällaisten skoottereiden moottorin suurin sallittu teho on 1 000W, eivätkä ne vaadi erillistä vakuutusta. Jos skootterin huippunopeus on 15 kilometriä tunnissa, se rinnastetaan tieliikennelaissa jalankulkijoihin ja oikea paikka on kävely tai pyörätie. Kun mopossa on kolme pyörää, sitä saa kuljettaa ilman ajokorttia, eikä se vaadi vuosittaista katsastusta. H elppokäyttöiset ja varsin nopeatkin sähköajoneuvot sopivat myyntipäällikkö Riku Aaltosen mukaan niille, jotka eivät enää aja autoa tai liikkuminen asioille on muuten rajoitettua. Sähköskootterien suosio on viime vuosina kasvanut. Seniori-ikäisten määrä on nousussa, ja julkinen liikenne on etenkin pienillä paikkakunnilla ja taajamien ulkopuolella vähentynyt. – Nelipyöräinen kulkuväline on taas aina mopoauto ja sen kuljettajalta edellytetään ajokorttia sekä vuotuisia määräaikaiskatsastuksia. Vaikka mopoauto on sanana vakiintunut vuosien saatossa, on se silti harhaan johtava, koska kyseessä ei tosiaan ole mopo, vaan kevyt nelipyörä, sanoo Aaltonen. Se tuo vapautta arkielämään. – Sähköskoottereissa sähkönkulutus maksaa noin 0,15 euroa sadalla kilometrillä. Sähköskoottereissa toimintasäde on optimiolosuhteissa noin 60-95 kilometri riippuen mallista ja akustosta, kun katetuissa sähkömopoissa se on noin 95-150 kilometriä.. Sähköskootteri on edullinen ja hauska tapa liikkua. Pyörien lukumäärä ratkaisee Sähköavusteinen polkupyörä voi olla kaksitai kolmipyöräinen, skootteri kolmitai nelipyöräinen, mutta mopo on aina kolmipyöräinen. Suomen vanhimmalla ja suurimmalla sähköisten liikuntavälineiden maahantuojalla Modularbox Oy:llä on tarjolla useita vaihtoehtoja niin sähköavusteisssa polkupyörissä, avomallisissa sähköskoottereissa kuin katetuissa sähkömopoissakin. – Kolmija nelipyöräisiä sähköskoottereita voi ajaa ilman ajokorttia, koska laitteiden huippunopeudet ovat 15 tai 25 kilometriä tunnissa. Noin puolet asiakkaista hankkii skootterin osamaksulla, jolloin kuukausieräksi jäädä usein vain noin 50-70 euroa. Myös käyttökustannukset ovat kohtuulliset. – Mikäli taas skootterin huippunopeus on 25 kilometriä tunnissa, saa sitä käyttää Suomessa tieliikenteessä polkupyöräilijöitä koskevilla säännöillä, Oikea paikka näillä laitteilla liikkumiseen on pääsääntöisesti pyörätie. . Sähkökulkuneuvolla ajaminen on käytännössä ilmaista, sillä yksi lataus maksaa 10-20 senttiä. – Jos kauppaan on matkaa, eikä ajokorttia enää ole, sähköskootteri on todella hyvä keino päästä liikkumaan omatoimisesti. Liikkuminen ei ole kiinni aikatauluista eikä oikein kustannuksistakaan. H yvä E lämä 89 . Jos taas laite kulkee 45 kilometriä tunnissa, se luokitellaan aina mopoksi. Jos kuljettaja on syntynyt ennen vuotta 1985, hän saa ajaa tällaista katettua sähkömopoa ilman ajokorttia
Usein ne saa oman kotivakuutuksensa piiriin veloituksetta pelkällä puhelinsoitolla, mutta pakollista se ei ole. Skoottereissa on valikoimaa Modularboxilla on Suomessa 150 huoltopistettä ja kaikki varaosat ovat aina hyllyistä saatavilla. Pyrkijä-kolmipyörissä on aina kevyt ja irrotettava litiumakku. – Meillä on mallistossa myös kolmipyöräisiä sähköpyöriä, joka ovat usein käytännöllisiä niille käyttäjille, jotka haluavat edelleen pyöräillä mutta iän myötä on tullut tasapaino-ongelmia. Modularboxin myymässä Pyrkijä-sähköskootterimallistossa on niin kolme kuin nelipyöräisiäkin skoottereita. – Sähkömoottori keventää polkemista huomattavasti, mutta silti pyöräilijän tulee tehdä jalkatyötä eteenpäin mennäkseen. – Toki kaikissa Pyrkijä-sähköpyörissä niin kaksi kuin kolmipyöräisissä on aina japanilaisen Shimanon vaihteet, joten pyöriä voi toki polkea myös normaalin polkupyörän tapaan, eikä sähköllä ajaminen ole todellakaan mikään välttämättömyys. H yvä E lämä ’’Sähkövoima vie eteenpäin niin pyörää, skootteria kuin mopoakin.’’ Kaikissa sähkökulkuneuvoissa toimintasäteen määrittelevät olosuhteet ja käyttäjä. Katetut sähkömopot taas vaativat tieliikennevakuutuksen, joka maksaa muutaman satasen vuodessa. Pyörä avustaa aina maksimissaan 25 kilometrin tuntinopeuteen asti. Kolmipyörässä on myös etua siitä, että sen satulassa voi levähtää, kun pysäyttää pyörän. Veloituksettomana lisävarusteena on myös peukalokaasu, jolloin sähköpyörää voi ajaa kuin mopoa konsanaan. Malleja on saatavilla irrotettavilla akuilla sekä malleja yli 200 kilogramman kantavuudella. – Sähköavusteiset polkupyörät sekä sähköskootterit ovat vapaita vakuutuksista. Pyörä toimii aivan kuten mikä tahansa tavallinen polkupyörä, mutta sähköavusteisuus tulee polkijan avuksi yhtä nappia painamalla. Uusien akkujen hinnat liikkuvat 390-590 euron välimaastossa, jolloin hintaa sähköllä ajamiselle tulee vain noin sentti per kilometri luokkaa. – Esimerkiksi nelipyöräinen E1000-malli on tämän vuoden uutuus. Ensin sähköavusteinen pyörä Sähköavusteinen polkupyörä on usein se ensimmäinen kulkuneuvo, kun liikkuminen alkaa mietityttää. Tätä suuremmat nopeudet pitää itse polkea polkemalla. Se on erinomainen liikkumisväline henkilölle, jolle ylämäkien pyöräily alkaa ottaa voimille. Myös tiestön mäkisyys, ulkolämpötila sekä akkujen ikä pienentävät toimintasädettä Aaltosen mukaan nämä kulkupelit ovat helppoja vakuutuksiensa puolesta. Litiumakun latausaika 4-8 tuntia. Kaksipyöräinen sähköavusteinen polkupyörä on erinomainen liikkumisväline siinä vaiheessa, kun ihmisellä on vielä hyvä tasapaino. 90 . Laitteita myydään joka puolelle Suomea ihan Hangosta Nuorgamiin. Akku kestää ladata noin 800 kertaa, mikä vastaa jopa 100 000 kilometrin matkaa. Yhteensä erilaisia skootterimalleja on kahdeksan kappaletta. Tämä 25 kilometriä tunnissa kulkeva nelipyöräinen skootteri on ensimmäinen nelipyöräinen markkinoilla, jossa on irrotettavat litiumakut. Näin hän saa liikuntaa, mutta kevennetyssä muodossa. Kolmipyöräisissä tulee myös mukana takakori, johon mahtuvat isommatkin ostokset. Toimintasäde riippuu myös, onko ajaja 50vai 120-kiloinen henkilö sekä siitä onko ulkona pakkasta vai hellettä. Etenkin taSähkömopolla pääsee liikkeelle talvellakin, mistä takeena ovat muun muassa nastarenkaat.. – Mallistossa on kaikkea kerrostalossa asuvista, joiden pitää saada skootteri hissiin aina maaseudulla asuville, joiden pitää ajaa päällystämättömiä hiekkateitä
Monissa malleissa istuin kääntyy molempiin suuntiin 90 astetta sekä useassa mallissa on myös automaattiset jarrut. Toki sen toimenpiteen voi teetättää missä tahansa korjaamossa, jollei sitä itse halua tehdä. – Käytännössä vuosihuolloksi riittää omatoiminen läpikäyminen ja muutamassa mallissa myös peräöljyjen vaihtaminen kerran vuodessa. Akkujen kesto tai lataus eivät tämän päivän laadukkaissa sähköskoottereissa ole ongelma. – Tarvittaessa varaosat voi tilata suoraan meiltä. Kolmipyöräisissä skoottereissa suosituimpia ovat E400-mallit, joissa on nykyaikaiset led-päiväajovalot, moderni lcd-mittaristo sekä isot 10 tuuman ilmakumirenkaat. E400-mallia on saatavilla kiinteillä geeliakuilla tai irrotettavalla litiumakulla, jonka toimintasäde on optimiolosuhteissa 90 kilometriä. Irrotettava akku poistaa tämän, ja käyttäjä voi ladata akut kotonaan. – Sen kuljettamiseen ei tarvita ajokorttia, mikä tuntuu hämmästyttävän aika montaa asiakasta. Mopossa ei ole toimintoja jaloille, vaan kaasutus sekä jarrutus tapahtuvat ohjaustangon ohjaimista. Sähkömopon huippunopeus on 45 kilometriä tunnissa ja se on rekisteröity kahdelle hengelle. – Sähkötoiminen kevyt mopo antaa mahdollisuuden liikkua myös talvisin, koska lisävarusteena siihen voi saada nastarenkaat, Aaltonen kertoo. Uusimmassa 2024 vuoden mallissa myös istuin kääntyy 90 astetta molemmille sivuille. Sillä voi myös ajaa sisälle lähes kaikkiin liikekeskuksiin ja kauppoihin. Vastakohtana tälle on taas nelipyöräinen sähköskootteri Pyrkijä E500, jota on myyty jo 10 vuoden ajan. Sen pituus on vain 116 senttiä, joka tekee siitä oivan valinnan kerrostalossa asuville, joiden pitää saada skootteri hissillä sisälle huoneistoon. Latausaika on kahdeksan tuntia, mutta neljän tunnin ajalla saadaan akkuun jo 60-70 prosentin varaus. Joskus asiakas ostaa vararenkaan, vaikka nykyisten renkaiden kumilaadut ovat jo niin hyviä, että ne enää hyvin harvoin räjähtelevät, eivätkä mene helposti puhki. Toimintasäde on parhaimmillaan jopa 150 kilometriä, joka vastaakin pienen sähköauton toimintasädettä. Eteenpäin liikkuminen tapahtuu näissä malleissa vain vipua vetämällä ja jarrutus taas vivusta irti päästämällä. – Sen ajomatka on maksimissaan 50 kilometriä ja huippunopeus maksimissaan 15 kilometriä tunnissa. Nelipyöräiset nuorten suosiossa olevat mopoautot taas tarvitsevat mopokortin kaikenikäisiltä kuskeilta. Pakollinen liikennevakuutus maksaa noin 200 euroa vuodessa, eikä muita ylläpitokustannuksia tule lukuun ottamatta 2 000 kilometrin välein tapahtuvaa pientä huoltotoimenpidettä. loyhtiöissä saattaa latauksessa olla vaikeuksia. H yvä E lämä 91 . HE Modularboxin myymässä Pyrkijä-sähköskootterimallistossa on niin kolme kuin nelipyöräisiäkin skoottereita.. Jos akku on lämmin ja skootteria on säilytetty sisätiloissa, voi silla ajaa pakkasessa tuntikausia. – Akun kesto ja pitkäikäisyys riippuu hyvin suurelta osin kulkupelin säilytyksestä. – Kun vain kuljettajan pää toimii, näillä skoottereilla pääsee henkilö kuin henkilö liikkeelle. Nousukyky on 13 astetta. Moottorin tehoa voi säätää helposti kaikissa skoottereissa. Toisaalta mikään akku ei siedä kovaa kylmyyttä pitkään ja alkaa heiketä. Sähkömopo sopii talveen Suomessa otetaan pois vuosittain noin 40 000 ajokorttia terveydellisistä syistä. Emme voi antaa luvata, että akut toimisivat paukkupakkasessa, minkä vuoksi toimintasäde saattaa jäädä todella lyhyeksi. Vakuutusmaksuja ei tarvitse maksaa euroakaan. Vakiovarustuksena ovat muun muassa peruutuskamera, kauko-ohjattava keskuslukitus, tuulilasinpyyhin, radio, led -ajovalot ja turvavyöt molemmille. Lämmin akku ei kylmene hetkessä ajossa kovassakaan pakkasessa. Rengaspaineet ja valojen toimivuus kannattaa tietysti aika ajoin tarkistaa. Akun toimivuus on suurin yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa skootterin toimintaan. Sähköskootterit ovat lähes huoltovapaita, kun käyttäjä vain muistaa ladata akun. Meillä on asiakkaissa paljon aivoinfarktin saaneita, MS-tautia sairastavia sekä toispuoleisesti halvaantuneita
Näiden aineiden tiedetään muun muassa torjuvan viruksia ja bakteereita sekä uudistavan soluja ja ehkäisevän tulehduksia.. H yvä E lämä Terveystuote ”Terveenä olen pysynyt” Sabina Östring alkoi nelisen vuotta sitten juoda päivittäin Karin Havupuu-uutejuomaa, eikä ole sen jälkeen sairastanut kuin pari pientä nuhaa. Olen lisäksi päässyt eroon keuhkoputken narinasta, joka oli jäänyt vaivaamaan asumisesta kosteusvaurioisessa asunnossa 90luvun lopulla. Hän kuvaa tautia elämänsä oudoimmaksi. Männyn kuori ja nila sisältävät luontaisesti runsaasti kivennäisja hivenaineita sekä antioksidantteja ja fenolisia yhdisteitä. Maaliskuun lopulla tuli neljä vuotta siitä, kun aloin käyttää uutejuomaa. – Tarkistin juuri kalenterista. Teksti: Liisa Airaksinen T amperelainen Sabina Östring (62) sairastui oireiden perusteella koronaan maaliskuussa 2020. – Muistin Karin Havupuu-uutejuoman, jota olin joskus juonut satunnaisesti. 92 . Särkylääkkeitäkään en ole syönyt. Karin Havupuu-uutejuoma sai uuden kartonkisen pakkauksen. Kahdesti minulla on ollut nuha, kun olen pyöräillessä kastunut litimäräksi. – Kun aiemmin aamulla nousin sängystä, nieluun kerääntyi paksua limaa, vaikka en ollut sairas. Östringin mukaan uutejuoma on vienyt pois myös sitkeät nielutulehdukset, joista hän on kärsinyt lapsesta lähtien, ja jotka aika ajoin saivat hänet todella huonoon kuntoon. Päätin vaihtaa, koska se ei ollut pitänyt minua täysin terveenä. Olen juonut sitä säännöllisesti yhden desin joka aamu tyhjään vatsaan. Parannuttuaan Östring rupesi miettimään, mitä hän voisi tehdä pysyäkseen terveenä. Aamuisin päätä saattaa särkeä purentaviasta johtuen, mutta sekin menee ohi, kun nousen ylös sängystä. Sillä hetkellä käytin toisen valmistajan pipettipullossa olevaa vastaavaa juomaa. Muuten olen ollut terve
Karin Havupuu-uutejuoma valittiin Vuoden Terveystuotteeksi vuonna 2021. Sopii kaikenikäisille. Karin Havupuu-uutejuoman raaka-ainelista on lyhyt. Ravintorengas Oy on valmistanut tuotetta vuodesta 1975 lähtien Siikaisissa Pohjois-Satakunnassa Kosken tilalla. Desin päiväannos sisältää noin 35 mg männynkuoren uuteaineita. – Tuli itsekin todettua sama, kun jonkin aika sitten yöllä vatsassa rupesi kiertämään ruokamyrkytyksen takia. – Juoma imeytyy heti kehoon. Ainutlaatuisen valmistustavan ansiosta juomaan ei lisätä mitään säilöntä-, väritai lisäaineita. H yvä E lämä 93 . –?Neljä vuotta olen juonut joka aamu desin Karin Havupuu-uutejuomaa, enkä ole koko aikana sairastanut kuin pari pientä nuhaa, kertoo tamperelainen Sabina Östring. Östring kehuu uutejuoman vaikutuksia huikeiksi. Juoma on valmis juotavaksi. Luonnollista elinvoimaa metsästä Karin Havupuu-uutejuomassa pulloon on puristettu vuosisatojen perinnetieto männyn kuoren ja nilan elimistöä elvyttävistä ja energisoivista vaikutuksista. Östring harrasti jo lapsena ja nuorena paljon liikuntaa, ui kilpaa, lasketteli ja telinevoimisteli. Valmistusprosessin jokaisessa vaiheessa käsityö on vahvasti läsnä. – Jännin uutejuoman vaikutuksista on se, että se saa kesäisen rusketuksen pysymään pitkään. Sitä voi käyttää vauvasta vaariin. Huikeita vaikutuksia Östring kertoo, että samaa uutejuomaa juovat kaverit ovat huomanneet, että juoma auttaa ihmeellisen nopealla tavalla toipumaan myös vatsataudista. Mutta koska olen aikamoinen herkuttelija, niitä tulee aika helposti lisää, muttei ihan samaan tahtiin kuin aikaisemmin. Mieleistä on myös sauvakävely. Karin Havupuu-uutejuoma on gluteeniton, maidoton, soijaton ja vegaaninen. Östring kuitenkin kokee, ettei ylipaino ole vaikuttanut hänen terveyteensä mitenkään eikä hän näytä painavalta toistenkaan silmissä. – Nyt olen ollut monta vuotta innokas pyöräilijä. Kansanperinteen tiedoille ja lukuisten käyttäjien hyville kokemuksille on sittemmin saatu vahvistusta useista yliopistotutkimuksista. Minulla on ollut sama vaatekoko jo monta vuotta. Omasta hyvinvoinnistaan Östring kertoo lisäksi, että häneen iski jonkin sortin laiskuus jossakin kohtaa lapsen syntymän jälkeen ja kiloja rupesi pikkuhiljaa kertymään. Olen tuotetta muillekin kehunut, jopa kaupan kassajonossa. Sen huomaa metsäisen juoman puhtaasta mausta. Koska se on vesiliukoinen, se ei varastoidu, eikä rasita maksaa eikä munuaisia. HE. Keväästä syksyyn pyöräilen tuhansia kilometrejä. Moni onkin kysynyt, mistä olen saanut aurinkoa. Kaunis pigmenttinen sävy on kuitenkin säilynyt kesän jäljiltä uutejuoman ansiosta, Sabina Östring arvelee. Valmistamiseen käytetään vain paikallista lähdevettä sekä nuoren luomumännyn kuorta ja nilaa, jotka kerätään lähiseudun puhtaista luomumetsistä. – Toissa vuonna kiloja lähti toistakymmentä, kun jätin herkut pois. – Ei aina kannata tuijottaa siihen, mitä vaaka näyttää, jos olo tuntuu hyvältä. Nyt hörppäsin yöllä pikkuisen uutejuomaa, ja paha olo oli tunnissa ohi. Aikaisemmin olen vastaavassa tilanteessa istunut vessassa ämpäri sylissä koko yön
Leskeksi jääneiden naisten elämän uudelleenrakennus tarjoaa samaistumispintaa ja vertaistukea lukijalle. Päähenkilö Ulrikan kyky säilyttää toimintakykynsä, tyylinsä ja arvokkuutensa ivan ja solvausten ristitulessa kelpaa oivaksi esikuvaksi resilienssistä. Katariina Vuori pohtii ikääntymistä, lokerointia ja parisuhdenormeja riemukkaasti romaanissaan Parasta ennen (Otava, 2024). Jokaisella elämää hehkuvalla naisella on iki-ikävä rakkauteen. Tänä vuonna on luvassa vielä Kardemummajoulu. Aviomiehen kuolema paljastaa perheen taloudellisen ja sosiaalisen katastrofin. Koonnut: Reetta Ahola. Sitruunakevät on Maiju Kajannon Kahvila Koivu -sarjan neljäs osa. Mutta, kun kevätaurinko sulattaa hanget ja ensimmäiset valkovuokot kukkivat ojien pientareilla, kahvila Koivussa tuoksuvat jälleen tuoreet korvapuustit ja elämä hymyilee Pyhävirran kyläyhteisölle. Orastavalta romanssiltakaan ei voi välttyä, mutta loppuuko aika kesken. Surun keskellä niiden hyväksyminen ei ole Krisselle helppoa, mutta mummolta perineen toimeliaisuutensa avulla Krisse oppii ymmärtämään mummonsa tapaa käsitellä omaa historiaansa. 94 . Ympäri maailmaa opiskellut ja työskennellyt, 53-vuotias Vuori asuu nykyään Oulussa. Kirjasarjassa riemastuttavat myös maukkaat reseptit. Mitkä ovat naisen näköalat 1800-luvun turvattomassa yhteiskunnassa. Lukuvinkkejä Parasta ennen Armi on 49-vuotias sinkkuelämäänsä tyytyväinen arkeologi. Kyetäkseen kouluttamaan poikansa Ulrika muuttaa kauas Hämeeseen johtamaan vaivaistaloa, jota asuttavat surkeat vanhukset, elämän kolhimat naiset ja synkästi tuijottavat miehet sekä mielivaltaisesti käyttäytyvä vaivaishoitohallituksen esimies. Aikaa ei ole tuhlattavaksi. Kiittää Krisse mummoaan haudalla uurnanlaskussa. Kaunokirjojen lisäksi hän tekee arkeologista väitöskirjatutkimusta. Kukin nelikon jäsenistä tekee myös tilitystä menneisyytensä kanssa. H yvä E lämä Tarmokkaat leskinaiset hehkuvat elämäniloa ”Parempi on olla, kun rinnalla on hyviä ystäviä. Lukijoiden suursuosikki Pirjo Tuominen käsittelee uutuusromaanissaan Kurtturuusut (Tammi, 2024) terävästi, mutta lämminhenkisen ymmärtäväisesti kurtturuusuiksi itseään nimittävän ikääntyneiden leskinaisten ystävänelikon elämää arkisine sattumuksineen ja haaveineen. Muinaisjäänteiden kaivelu saa lisäkierroksia, kun oululaiseen Terwahovi-museoon saapuu kaksi kesäharjoittelijaa. Myös muille Maija Kajannon Sitruunakevät-romaanin (WSOY, 2024) henkilöille elämä tarjoaa välillä pelkkiä sitruunoita. Siihen kaikki yhtyivät. Kirjasarjan avasi Korvapuustikesä heinäkuussa 2022, jota seurasivat Taatelitalvi ja Sahramisyksy. Olisi kahvikestejä, iltamia ja muodikkaita pukuja. Myös innostavassa työssään Kahvila Koivun yrittäjänä Krisse saa jatkaa mummonsa luomissa puitteissa. ” Ja eläkööt onnellisina kurtturuusut”, Sirkka lisäsi. Sitten jotain odottamatonta tapahtuu, ja kaikki Ulrikan haaveet sortuvat. Arkeologinen löytö, suossa uinuva kivikautinen ruuhi herättää Armin pohtimaan toisaalta ei-parisuhteessa elävien ihmisten näkymättömyyttä, toisaalta iän merkitystä: Siinä, missä esineiden arvo nousee iän myötä, vanheneva nainen menettää arvostustaan. Ulrika ei voi saada takaisin pientä tytärtään, mutta muuten tulevaisuus on valmiiksi suunniteltu: mies arvokkaammassa virassa, Väinö-poika ylioppilas, Ulrika itse vihdoin Rouvasväenyhdistyksen jäsen. Mummon kuoltua paljastuu kuitenkin, että mummollakin oli omat kipupisteensä, omat pimeät puolensa. Miten oma paikka lopulta määrittyy. Juuri nyt on toteutettava unelmat ja tehtävä kaikki se, mikä on vielä kokematta. Mutta entä jos rämeellä tarpominen houkuttelee enemmän kuin parisuhteen kiikkerille pitkospuille astuminen. Sielun kauneus kestää karuuden Filosofian tohtori ja historiantutkija Johanna Annola yhdistää ensimmäisessä historiallisessa romaanissaan Valkenee kaukainen ranta (Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2024) upealla tavalla kauniina soivan kielen, historiantutkijan varman otteen kertomistaan asioista sekä yleismaailmallisia teemoja. Yksi nelikosta haksahtaa jopa petolliseen nettirakkauteen. Eläköön vapaus”, Paula sanoi kohottaen kuohuviinilasinsa. Olisi keveitä naurahduksia ja hillittyjä keskusteluja, kaikki melkein Ulrikan ulottuvilla. Kurtturuusut-kirjassa historiallisista romaaneistaan tunnettu Pirjo Tuominen valottaa taitavasti nykyhetkeen sijoittuvien naisten elämäntarinoiden kautta myös Suomen lähimenneisyyttä, 1990-luvun laman rujoja kasvoja unohtamatta. Onko kuitenkin mahdollista rakentaa koko elämänsä ja maailmankuvansa uudelleen. Krisse oli ajatellut, että hänen lapsuutensa ja myös aikuisuutensa turvasatamana, mummo olisi täydellinen. Yhteisöllisyyttä ilman uhrimieltä Hei sitten, mummo. Vaikka rakkausrintamalla kurtturuusuja ei onnista, niin ystävyys kantaa, tarjoaa apua ja ymmärrystä sekä hoitavia huumorin kukkasia. Kun hän kuulee, että saadakseen leskeneläkettä on avioiduttava, ennen kuin täyttää 50 vuotta, alkavat maailma ja miehet näyttäytyä eri vinkkelistä. Olit minulle kaikki ja vähän enemmän
Stressireaktiota voi tyynnytellä hormeesin eli hyvän stressin avulla. Suuri seikkailu Teos korostaa, että paremman terveyden tavoittelun ei tarvitse olla elämän ankeuttamista. Voimaantuneena jaksaa tehdä sen, mitä on aina halunnutkin: elää omannäköistään elämää. H yvä E lämä 95 . Pysyvä optimiolo edellyttää uusia elämäntapoja; kirja vinkkaa niiden luomiseen. Solun voimalaitosten toiminnan parantaminen tuo lisää energiaa. Tasapaino on onnen avain. Jokainen voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Sp ||HE Maija-Riitta Ollilan Kohti omaa voimaa -kirjan tarkoitus on rohkaista lukijaa suunnistamaan sirpaleisen tiedon maailmassa ja löytämään itselle parhaat menetelmät terveempään elämään. Sielu elelee myös vatsassa. Se voi olla suuri seikkailu, joka johdattaa terveyteen yksilöllisin menetelmin. Se, mitä uskomme ravinnon ja liikunnan vaikutuksista, voi todella muuttaa kehon toimintoja. Olen etsinyt voimanlähteitä koko aikuiselämäni ajan. Aina on olemassa toinenkin hyvinvoinnin keino, MaijaRiitta Ollila korostaa.. –?Jokaisella on terveysvaltaa. Kun se kasvaa, kullekin sopiva optimipaino seuraa. Ollila korostaa, että terveyden tavoittelu voi olla suuri seikkailu, ei elämän ankeuttamista. Uutuuskirjassaan Kohti omaa voimaa (Otava, 2024) hän yhdistää omista kokemuksistaan kummunneet opit vankkaan tutkimustietoonsa auttaakseen lukijoita voimaan paremmin. Mielenrauhaa voi tavoitella mikrobiomin tilaa kohentamalla. Huumorista varavoimia Kirja kertoo, miten dopamiini motivaation molekyyli auttaa uuden elämän alkuun, mutta voi myös sortaa riippuvuuksiin. F ilosofi, valtiotieteen tohtori Maija-Riitta Ollila on elämässään kokeillut lukuisia erilaisia ruokavalioita ja voimanhankinnan menetelmiä. Kirjoitan elinvoimasta ja energiasta, koska niistä on ollut aina pulaa. Laihduttamisen sijaan onkin etsittävä elinvoimaa. Tasapaino on onnen avain Maija-Riitta Ollilan uutuuskirja ohjaa pois hämmentävästä hyvinvointihälystä kohti omaa voimaa. Varavoimia saa Ollilan mukaan ajattelemalla, vaikkapa huumorin avulla. Olen edelleen etsintäretkellä, joten rohkenen jakaa tähänastiset löydökset, kertoo Maija-Riitta Ollila uutuuskirjassaan
Olen kokenut ja luotettava ennustaja. in fo www.caritaelo.fi www.caritaelo.fi 0700 510 76 0700 510 76 (2,00€/min + pvm.) (2,00€/min + pvm.) Carita Elo Carita Elo Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Olen kokenut ja luotettava ennustaja. koko Suomessa. pl50 hki 25 Tulkintaa, koulutusta sekä korut ja lahjat Ilmoitusmyynti: sirpa.hornaeus@karprint.fi Puh. 040 753 8555 Tarot-tulkitsija Irmeli 0700-84808 2,34€/min+pvm klo 16-20 info@fehu.fi Kivikauppa Qii Nettikauppa: www.qii.fi Elämänohjaaja AVA Näkijä, Parantaja 2,38 €/min + ppm p. Toimin ennustajana, unien tulkitsijana Toimin ennustajana, unien tulkitsijana ja selvänäkijänä puhelimitse ja selvänäkijänä puhelimitse koko Suomessa. 2 H yvä E lämä Sielun peili peili Palvelemme Sinua Tarot-tulkitsija ja henkinen auttaja Mirva Vilokkinen 0700 94002 Tulkintoja ajanvarauksella numerosta 040 7270106 https://holvi.com/shop/kristallinkirkas/ Verkkokauppa: 2,38€/min Selvänäkijä Stiina Sahari 0700-9-3009 2,95/min.+pvm. 0700 82585 w w w .e la m an o h ja aj a. Henkinen auttaja, Henkinen auttaja, energiahoitaja, näkijä energiahoitaja, näkijä SAANA SAANA 0700-88878 0700-88878 2,37e min + pvm 2,37e min + pvm
Ooppera sai kantaesityksensä Ilmajoen Musiikkijuhlilla kesäkuussa 2023. Esityksiä on kuusi kahtena viikonloppuna: 7.-9.6. Soita silloin. VERKKOKAUPASSA mm. Luontoherkkyys-ohjaaja Susanna Hänninen susanna.hanninen67@gmail.com +358405464797 Ekovakaus.fi Ekovakaus tarjoaa Ekovakaus -luontokävelyitä ja -ohjausta ryhmille ja yksityishenkilöille vaikuttavissa luontoympäristöissä pääkaupunkiseudulla. Lähetä se määräajassa numeroon 050 5838524. f i Paras aika lapsenlapsille. Sielun peili peili H yvä E lämä 3 . Yksi oikein ratkaissut palkitaan arpomalla. Ratkaisun voi halutessaan lähettää myös edelleen kirjekuoressa ja vaikka koko ristikon, kunhan siinä on ratkaisurivi merkitty. w w w . Tekstiviestillä: Kirjoita viestiin Hyvä Elämä ristikko 2-24 ABCDEFGHI (ristikon 9 numeroidun ruudun vastauskirjaimet numerojärjestyksessä), nimi, osoite ja puhelinnumero. Ylistävät arviot ja kiittävät asiakaspalautteet kerännyt teos esitetään myös tänä kesänä Ilmajoella. Armi Ratian tarina on täynnä legendaarisia Marimekko-kaskuja, juhlia, menestyksen aallonharjaa ja vastapainona suurta epätoivoa, pettymyksiä, vihaa sekä taistelua rakkauden saamisesta ja antamisesta. Verkkokaupastamme löydät tuhansittain elämäniloisia yllätyksiä – jokaiselle oma pieni ihmeensä! Tutustu ja ilahdu osoitteessa www.kuukorento.fi Myymälämme palvelee osoitteessa Albertinkatu 6, 90100 Oulu KuuKorento Elämäniloisten Ihmisten Kauppa Tie itsetuntemukseen on parhaimmillaan hauskanpitoa! SELVÄNÄKÖTULKINNAT SELVÄNÄKÖTULKINNAT i i lman lman ajanvarausta ajanvarausta 2 2 €€ /alkava minuutti. Postitse: Hyvä Elämä -ristikko Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ooppera luo muotokuvan, jossa vahvana tunnettu nainen yrittää asettua itsensä kokoiseen muottiin – siinä kuitenkaan aina onnistumatta. ELÄ KOKONAISENA, OIVALLA VALINTOJESI ARVO, KUKOISTA AITONA, UPEANA SINUNA. /alkava minuutti. Kuva: Jussi Niukkala Vahvan naisen tarina sointuu lakeuden jykevään maisemaan O S K U S L E K A K A U P P I A S A L A S U M E A J A T O N A M M A T T I M I E S T A I T A A S I I T T A L A T K A A K K O S R I V I T P A A N U R I A L M O H A I R I X U S V A O S O I T T A A A K E R T E I P P I J A A N F A L A F E L A P I N A T F A N T O M N S E K O A S S U R U I S A K E R I N S O U T U A R V I O V A I H E T U K O H L E R A T K O A A T I S E U R A A J A T A A M A P E A U L L E V I H R A H A S T O N A K U E S A U H A T A K A K O A S T A R A A K L A S A T B O I P E U I M A R I T A U R I N G O N S I I S E L I A R K A S O K R A T E S A E L T H U L L T S A D A I N E T I T A S I A Tämän ristikon vastaukset on lähetettävä viimeistään 3.6.2024. Kirjat! Armi-oopperan lähtöidean isä, edesmennyt säveltäjä Jaakko Kuusisto näki Marimekon perustajan, Armi Ratian vahvan tarinan ja Kyrönjoen varrella olevan Ilmajoen ooppera-areenan eteläpohjalaisen lakeuden maiseman sointuvan täydellisesti yhteen. ja 14.16.6.2024. voimataulut, kaukohoidot, heilurit, healing, kiroustenpoistot, chakrojen tasapainotus KATSO KOTISIVULTA puhelinnumero ja milloin tulkintapuhelin on auki. Armin roolin laulava mezzosopraano Lilli Paasikivi (kuvassa oikeanpuoleisin) nostaa innokkaana puutarhurina Marimekon kangassuosikikseen ”Siirtolapuutarha”-kuosin. o n n e n l a n t t i . Merkitse korttiin lähettäjän nimi, osoite ja puhelinnumero sekä numeroilla 1-9 merkittyjen ruutujen kirjaimet numerojärjestyksessä. Vastausohjeet ristikon ratkojalle – toimi näin: Menovinkki Kortin vasempaan yläkulmaan merkintä Hyvä Elämä ristikko 8-23. Armi-ooppera tarjoaa paitsi aikamatkan Armi Ratian elämään ja Marimekkoon yrityksenä, myös Marimekko-kuosien silmäniloa. www.seijalaukkanen.fi Seija Laukkanen R A T K A I S U 2 2024 Hyvä Elämä-lehden 2/24 ristikkopalkinnon 20 euron rahapalkinnon voitti Pekka Hakulinen Kuusankoskelta
VASTAUS KYSYMYKSEEN RUPEATKO. KAAPEISTAAN TUTTU -ASUNTO SITKEYDESTÄ TUNNETTU PUU KARJASUOJA TOSI NOPEASTI LINTU JA MATKATOIMISTO ”KALLION KAIMOJA” KAUPUNKI HOKKAIDON SAARELLA A-STUDION KESKUSTELU McCoy Warhol FLAMBEERAUKSESSA KÄYTETTY VARASTAA EI SOVI ALKOHOLIN KANSSA KAUP. ”J. SAKSASSA Antonio Semini (c. V EDESSÄ MUUTTAISI ”PUISTON” SKOOTTERIKSI VIERET Kamu on tuolla! Minulle puikko on tarpeellinen. Ri sti kk o 320 24 Ratkaisijan nimi: …………………………………………………………… Lähiosoite: …………………………………….……………………………….…..….….... RATSASTUSSEURA ( UUHAP) VIRTAA ETELÄAFRIKASSA -PUHDAS VIISAITA IHMISIÄ. Lisätietoja ristikkovastauksen lähettämisestä edellisellä sivulla, 97. Le hd en 3/ 24 ris tik on pa lk in to na on H yv ä El äm äle hd en vu os ik er ta . KANGERRELLA NURKAT A:LLAKIN TYTTÖJÄ I I HONGANKOLISTAJA VAATEKOKONAISUUDET FRENDIEN RACHELIN ROOLISSA GRELS LÄHIMPÄNÄ SISÄÄNTULOOVEA OLEVA SEINÄKE. KUVANTUNNISTUSSOVELLUS PUOLUSTAJAT SELKÄMAIKAT TAUNOT TUTUILLE -TYTTÖ (VÄHÄPUKEINEN) OLI RUOTSIN SUOSIKKI OUDOSTI ÄÄNTELEVÄ JARI, OLI ENNEN POLIISI VOLGAN VARRELLA JOKIVALAS KORPI, VALMENSI TAPPARAA KÄDELLISTEN SYNNYTTÄJIÄ LAULAJILLA RAAMATUSSA DEMONI JÄÄN POISTOON -PARISTO KESTÄÄ PALJON VETOA TASAISTA JA MATALAA VIRTAA SAKSASSA MYYNTIKAMPANJA ASUSTELIIKKEESSÄ HETI VOI OSAKKEESSA PROFEETTA TUTKITTUJA. TAMMINEN” KAHELI ”RINTA” VASTARANNOILLA. LAADUKAS NUHAKIN KIINAN PAINOJÄRJESTELMÄSSÄ TÄMÄ HUONONEE VIHJEIDEN VAIKEUTUESSA HILTUNEN OLI LIMSAMERKKI LÄTSISSÄ ÄLLÖTTÄVÄ MUKANA VISAILUSSA! JATKUU ILMAN TAUKOA FUTARI PERPARIM WALLINHEIMO MAKEUTTAA J.H. JORDANIAN ITÄRAJALLA POLANSKILTA Antaa raueta. YÖLLÄ NÄHTY. YLEENSÄ 220 VOLTTIA KUKASSA KOIRASPUOLINEN TOIMIHENKILÖILLÄ Laatija: Jari Haapa-aho 1 2 4 5 6 7 8 9 3. 1485 – after 1547) TAIDEMAALARI ANTONIO (TIETTY AUTO TAI HAME!) KESTÄVIN. Postinumero: …………………… Paikkakunta: …………………….……………………………… Puhelinnumero: ....…………………………..………..... La ati ja : Ja ri Ha ap aah o Lisää rasti ruutuun: n olen lehden tilaaja n ostan irtonumeroita n luen muuten
Luonnon terveysvaikutukset tukevat rentoutumistamme ja rauhoittumistamme luonnossa. Luontoyhteytemme pysyy vahvana liikkuessamme mahdollisimman paljon jalan ja polkupyörällä. Luonnonelementeistä vesi on hieno esimerkki moninaisuudesta. Syksyllä on ihana rauhoittua ja valmistautua tulevaan talveen. Pimeys ohjaa meitä lepäämään ja nauttimaan sisäänpäin kääntymisestä. Hyötyliikuntaa harjoittaessamme kehommekin voi hyvin. On ihana seurata vuodenaikojen vaihtumista ja nauttia upeista luontohetkistä kaikkina vuodenaikoina, säällä kuin säällä. S äilytän tasapainon elämässäni kulkiessani luonnon kanssa samassa rytmissä. On suuri rikkaus, että Suomessa on neljä vaihtuvaa vuodenaikaa. Ihailemme tyyntä veden pintaa, eläydymme myrskyävään mereen, katsomme ja kuuntelemme virtaavaa vettä, hämmästelemme jäämuodostelmia ja lumihiutaleita. Työmäärän ollessa sopiva koemme olevamme riittäviä. Kuinka upeasti vesi ilmentääkään itseään erilaisina olomuotoina. Voimme ottaa mallia taianomaisesta vedestä, ilmaista aidosti ja rakentavasti kaikkia tunteitamme. Minulle hyvinvointi merkitsee tasapainoa, jonka saavutan toteuttaessani itseäni monipuolisesti. Tehdessämme merkityksellistä työtä nautimme siitä ja tunnemme tekevämme oikeita asioita. Sp ||HE Luontorakkaudella Susanna Hänninen Tasapainoillen hyvinvointia Luontoherkkyys-ohjaaja Susanna Hänninen pohtii kolumneissaan luonnon mieltä helliviä mahdollisuuksia. Antakaamme elämän virtamme virrata vapaana ja kirkkaana. Koska olemme osa luontoa, myös meidän ihmisten tulee saada pysyä monimuotoisina ja toteuttaa kaikkia puoliamme. Talvella on lupa levätä luonnon lailla. Aikuinenkin kaipaa leikinomaista tekemistä ystävien seurassa. Uuden kevään tullen, valon lisääntyessä, jaksamme taas suuntautua ulospäin. Tietäminen on luottamista, että tässä on hyvä olla juuri nyt. Sielun peili peili H yvä E lämä 99 . Oleminen on tuntemista. Rauhoittamalla elämääni osaan tehdä itselleni ja samalla luonnolle oikeita valintoja. Hidastamalla, ja välillä pysähtymällä huomaan arjen pyhyyden ja muistan toteuttaa myös henkistä puoltani. Kesä on toiminnallista aikaa, valoa ja energiaa riittää. Tutustu Susannan työhön: Ekovakaus.fi Kuva: Sanni Nevalainen. Voin kuulostella itseäni ja kysyä itseltäni, mitä kaipaan juuri nyt. Tunteminen on tietämistä
Mikroverenkierto on pienten verisuonten äärimmäisen tiheä verkosto kaikissa elimissä ja kudoksissa. Myö s mo ne t hu ip pu -u rh eili ja t kä ytt ävä t te ra pia a sä än nö llis est i tu ke ma an op tim aa lis ta pa la utu mis ta , hyv ää un en la atu a ja im mu un ijä rje ste lm än to im in ta a. BE ME R No rd ic , Its eh alli nto ku ja 6, 02 60 Esp oo , 02 0-7 43 90 70 , in fo @b em ern ord ic. Tä st ä sy ys tä pie nim pie n ve ris uo nt en ve rk os to n hy vä to im in ta on ra tk ais ev as sa as em as sa se kä te rv ey de n yll äp it äm is es sä et tä sa ir au ks is ta to ip um is es sa . Se ku lje tt aa ha pe n ja ra vin to ain ee t ke ho n so lu ill e se kä ku on aain ee t nii st ä po is . co m, ww w.b em ern ord ic. Se ku lje tta a ha pe n ja ra vin to ain ee t ke ho n so lu ille se kä ku on aain ee t niis tä po is. he lli so lu ja si. Terveysteknologia kotiin BEMER on fysikaalinen terapia, joka parantaa turvallisesti ja tehokkaasti heikentynyttä verenkiertoa. V er en kie rr on hy vä llä to im in na lla on is o me rk it ys ko ko na is va lt ais ee n te rv ey te en . Uu sim pie n tu tk im us te n pe ru st ee lla mik ro ve re nk ie rt o mu od os ta a yli 95 % ko ko ve re nk ie rr os ta mm e ja se n to im in ta on pe ru se de lly ty s ke ho n ka ik ill e ain ee nv aih du nn an pr os es se ill e. Pa ljo nk o mik ro ve ris uo nia on . fi Tu e te rv ey ttä , ku nto utu mis ta , pa la utu mis ta ja nu ku hy vin Va in 2 x 8 min uu tti a pä iv äss ä! BE ME R so pii hyv in kä yte ttä vä ksi ko ko pe rh ee n hyv in vo in tia tu ke ma an . Lyhyt hoitoaika on tehokas tapa tukea terveyttä, hyvää unen laatua, suorituskykyä, palautumista ja paranemista. BEMER Evo tukee terveyttä Terapialla ei ole haitallisia sivuvaikutuksia ja se on ollut jo 25 vuotta käytössä itsehoitolaitteena sekä ammattikäytössä klinikoilla ja hoitolaitoksissa. BEMER Nordic, Itsehallintokuja 6, 02600 Espoo, 020-7439070, info@bemernordic.com, www.bemernordic.com, www.hellisolujasi.fi Tue terveyttä, kuntoutumista, palautumista ja nuku hyvin Vain 2 x 8 minuuttia päivässä! BEMER sopii hyvin käytettäväksi koko perheen hyvinvointia tukemaan. co m, ww w.h elli so lu ja si. Te rv ey ste kn olo gia ko tii n BE ME R on fys ika alin en te ra pia , jo ka pa ra nta a tu rva llis est i ja te ho kka ast i he ike nty nyt tä ve re nki ert oa . Mitä tarkoittaa mikroverenkierto. BE ME R on se rti fio itu lä äki nn älli se ksi la itt ee ksi niin EU :ss a ku in US A:s sa kin ja va lm ist eta an ko rke im pie n lä äki nn älli ste n la itt eid en sta nd ard ie n mu ka ise sti . Tä stä syy stä pie nim pie n ve ris uo nte n ve rko sto n hyv ä to im in ta on ra tka ise va ssa ase ma ssa se kä te rve yd en yllä pit äm ise ssä ett ä sa ira uks ist a to ip um ise ssa . BEMER on sertifioitu lääkinnälliseksi laitteeksi niin EU:ssa kuin USA:ssakin ja valmistetaan korkeimpien lääkinnällisten laitteiden standardien mukaisesti. BE ME R on se rt if io it u lä äk in nä lli se ks i la it te ek si nii n EU :s sa ku in US A: ss ak in ja va lm is te ta an ko rk eim pie n lä äk in nä lli st en la it te id en st an da rd ie n mu ka is es ti.. BE ME R No rd ic , It se ha lli nt ok uj a 6, 02 60 Es po o, 02 074 39 07 0, in fo @b em er no rd ic .c om , ww w. Mik ro ve re nki ert o on pie nte n ve ris uo nte n ää rim mä ise n tih eä ve rko sto ka iki ssa elim iss ä ja ku do ksi ssa . be me rn or dic .c om , ww w. Se n he ik en ty ny t to im in ta lii tt yy mo ne nla is iin oir eis iin ja sa ir au ks iin se kä sil lä on va ik ut us pa la ut um is ee n ty öp äiv äs tä ta i lii ku nn as ta . Mihin BEMER Evo auttaa. Sillä on tutkitusti kohdennettu vaikutus mikroverenkierron laajaan järjestelmään. My ös mo ne t hu ip pu -u rh eil ija t kä yt tä vä t te ra pia a sä än nö lli se st i tu ke ma an op tim aa lis ta pa la ut um is ta , hy vä ä un en la at ua ja im mu un ijä rje st elm än to im in ta a. Mit ä ta rk oit ta a mik ro ve re nk ie rt o. BE ME R Ev o tu ke e te rv ey ttä Te ra pia lla ei ole ha ita llis ia siv uva iku tu ksi a ja se on ollu t jo 25 vu ott a kä ytö ssä its eh oit ola itt ee na se kä am ma tti kä ytö ssä klin iko illa ja ho ito la ito ksi ssa . Te rv ey st ek no lo gia ko tii n BE ME R on fy sik aa lin en te ra pia , jo ka pa ra nt aa tu rv all is es ti ja te ho kk aa st i he ik en ty ny tt ä ve re nk ie rt oa . Se n he ike nty nyt to im in ta liit tyy mo ne nla isi in oir eis iin ja sa ira uks iin se kä sill ä on va iku tu s pa la utu mis ee n työ pä ivä stä ta i liik un na sta . Uusimpien tutkimusten perusteella mikroverenkierto muodostaa yli 95 % koko verenkierrostamme ja sen toiminta on perusedellytys kehon kaikille aineenvaihdunnan prosesseille. Sen heikentynyt toiminta liittyy monenlaisiin oireisiin ja sairauksiin sekä sillä on vaikutus palautumiseen työpäivästä tai liikunnasta. Mik ro ve re nk ie rt o on pie nt en ve ris uo nt en ää rim mä is en tih eä ve rk os to ka ik is sa eli mis sä ja ku do ks is sa . Paljonko mikroverisuonia on. Lyh yt ho ito aik a on te ho ka s ta pa tu ke a te rve ytt ä, hyv ää un en la atu a, su ori tu sky kyä , pa la utu mis ta ja pa ra ne mis ta . BE ME R Ev o tu ke e te rv ey tt ä Te ra pia lla ei ole ha it all is ia siv uv aik ut uk sia ja se on oll ut jo 25 vu ot ta kä yt ös sä it se ho it ola it te en a se kä am ma tt ik äy tö ss ä kli nik oil la ja ho it ola it ok sis sa . V ere nki err on hyv ällä to im in na lla on iso me rki tys ko ko na isv alt ais ee n te rve yte en . V erenkierron hyvällä toiminnalla on iso merkitys kokonaisvaltaiseen terveyteen. Sill ä on tu tki tu sti ko hd en ne ttu va iku tu s mik ro ve re nki err on la aja an jä rje ste lm ää n. Sil lä on tu tk it us ti ko hd en ne tt u va ik ut us mik ro ve re nk ie rr on la aja an jä rje st elm ää n. PAL.VKO 2024-24 600114-2403 Mit ä ta rk oit ta a mik ro ve re nk ie rto . Pa lj on ko mik ro ve ris uo nia on . fi Tu e te rv ey tt ä, ku nt ou tu mi st a, pa la ut um is ta ja nu ku hy vi n Va in 2 x 8 min uu tt ia pä iv äs sä ! BE ME R so pii hy vin kä yt et tä vä ks i ko ko pe rh ee n hy vin vo in tia tu ke ma an . Se kuljettaa hapen ja ravintoaineet kehon soluille sekä kuonaaineet niistä pois. Myös monet huippu-urheilijat käyttävät terapiaa säännöllisesti tukemaan optimaalista palautumista, hyvää unen laatua ja immuunijärjestelmän toimintaa. Mih in BE ME R Ev o au tt aa . Ly hy t ho it oa ik a on te ho ka s ta pa tu ke a te rv ey tt ä, hy vä ä un en la at ua , su or it us ky ky ä, pa la ut um is ta ja pa ra ne mis ta . Uu sim pie n tu tki mu ste n pe ru ste ella mik ro ve re nki ert o mu od ost aa yli 95 % ko ko ve re nki err ost am me ja se n to im in ta on pe ru se de lly tys ke ho n ka iki lle ain ee nva ih du nn an pro se sse ille . Tästä syystä pienimpien verisuonten verkoston hyvä toiminta on ratkaisevassa asemassa sekä terveyden ylläpitämisessä että sairauksista toipumisessa. Mih in BE ME R Ev o au tta a