4/2017 6,90 5,90 Lääkärikunta ei sitoudu työhönsä tarpeeksi Maalaislääkäri Kiminkinen: Onko isovanhemmilla oikeuksia. Ruokarytmillä paino hallintaan Joka viides kokenut jäävänsä potilaana yksin Psykoterapeutti Pauli Pääkkönen: Puhuminen on parisuhteessa kaiken A ja O Pitkäkestoinen unettomuus on vaarallista Päivi elää joka päivä kivun kanssa Virtsaamisongelmia ei tarvitse hävetä
Asukkaaksi pääsee kunnan sijoittamana, palvelusetelillä tai itse maksavana asukkaana. Tätä työtä voi tehdä monella tavalla. AT TE ND O MUMMO LA Ihminen on yksilö koko elämänsä ajan – vanhuus ei sitä poista Soita ja kysy lisää: Anne Flink 050 538 9010 anne.?ink@attendo.. Hän jaksaa myös tukea työntekijöitä ja välittää aidosti asukkaista. Suhtaudun työhöni hoiva-alalla intohimoisesti ikuisen opiskelijan tavoin. ANNE FLINK Attendon Mummolat ovat lämminhenkisiä hoivakoteja, joihin on helppo tulla ja joissa on hyvä olla – joko lyhyen aikaa tai pysyvästi. Tervetuloa tutustumaan!. Hoivakodissa ei asu potilaita vaan ihmisiä. Tutustu hoivakoteihimme osoitteessa: www.attendo.fi/hoivapalvelut. Vastaan työssäni siitä, että ikäihmisten elämä on hyvää Attendon kolmessakymmenessä hoivakodissa Itä-Suomen alueella. Meidän tehtävämme on turvata ikäihmisille turvallinen kotiympäristö ja pitää laitostumisen piirteet poissa hoivakodeistamme. Olennaista työssäni on löytää hoivakodille hyvä johtaja, koska hän luo hoivakodin hengen. Minulle tärkeintä ovat ihmiset. Hyvä hoivakodin johtaja on kekseliäs ja sitoutunut kehittäjäluonne, joka tekee hoivatyötä sydämellä
Kosteuttava vesipohjainen ja kirkas geeli joka tuntuu kehon omalta kosteudelta. INTIIMISARJA NAISILLE i say: VAGINAL DRYNESS Intiimialueen kuivuuden hoitoon. Ikävät oireet, kuten ärsytys, vuodot ja haju poistuvat. Apteekista ja luontaistuoteosastolta. Apteekista BE GOOD TO YOUR BODY GEELI PIENIKOKOISET EMÄTINTABLETIT i say: VAGINAL INFECTION Emätintabletit hoitavat ja ennaltaehkäisevät hiivaja bakteeriperäisen tulehduksen. Välitön apu kuivuuteen Forte Virtsatietulehdusten hoitoon ja ennaltaehkäisyyn Pissattaa ja kirvelee – Taas virtsatietulehdus. Ei valu eikä sotke TraneMax Forte sisältää karpalosta peräisin olevia proantosyanidiineja, joilla on kyky lamata virtsatulehduksia aiheuttavan E.coli -bakteerin toiminta. Hyaluronihappo ja karpalon Cranberry-Active TM huolehtivat intiimialueen oikeasta kosteudesta, pH:sta ja bakteeristosta
Nyt riittää, kun selvittää tiedolliset sisäänpääsykokeet. 09-41397369 mari.ahola-aalto@karprint.. 33 KILPIRAUHASLÄÄKE ja ruokailu. 68 KOTI vaarattomaan kuntoon. 14 DIABEETIKON ARJESSA rutiinit tuovat turvaa ja helpotusta. 78 TAIDEJA LIIKETERAPIA toimii tunteiden säätelyn työkaluna. vuosikerta 8 TAPANI KIMINKISEN mielestä ei olisi hullumpaa, jos lääkäriksi aikoville järjestettäisiin samankaltaiset soveltuvuustestit kuin sairaanhoitajille. 30 SUURELLA OSALLA ikäihmisistä virtsaamispulmia. Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen, p.09-41397375 eija.kiukkonen@karprint.. . Seuraava numero ilmestyy elokuun alussa. Epäsäännöllinen ruokarytmi voi lihottaa ja altistaa sairauksille, toteaa ravitsemusasiantuntija Eeva Voutilainen, joka yrittää itsekin noudattaa ruokarytmiä mahdollisuuksien mukaan. 70 PITKÄKESTOINEN unettomuus on vaarallista. 09-413 97 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari ISSN-L 2242-0614 ISSN 2242-0614 Tilaukset: tilaukset@karprint.. 25 GERIATRIN PAKEILLA: Onnistunut vanheneminen. 64 IKÄIHMISILLE tarvitaan noin miljoonaa asuntoa. 60 58-VUOTIAAN Tuulikin maailma romahti kolme kertaa. Toimitussihteeri: Mari Ahola-Aalto, p. 38 48 RASVAMAKSA uhkaa suomalaisten terveyttä. 20 JOKA VIIDES tunsi jäävänsä potilaana yksin. 51 AIVOINFARKTI ei odota. Hätäpuhelua lykätään usein liikaa. Puh. Kannen kuva: Virpi Piippo Sisältö 4/2017 6. Toimituksen osoite: Senioriterveys Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. 4 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.. 74 HYVÄT UNET luonnonmateriaaleissa. 26 ONKO ISOVANHEMMILLA mitään oikeuksia. 42 VALKEAKOSKELAISELLA Päivi Jussilalla on huonompia ja parempia päiviä, mutta kipu on läsnä kehossa joka päivä. 17 KASVIKSET, HEDELMÄT, marjat ja erityisesti täysjyväviljavalmisteet ehkäisivät kakkostyypin diabetesta kahdessa erillisessä Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa. Sen lisäksi mitä syö, on tärkeää milloin syö, kolmesta viiteen ateriaa päivässä, ei enempää eikä vähempää. 59 PUOLET SUOMALAISISTA ei tunne rokotuksiaan. 38 ANNOSKOKOJEN lisäksi oikealla ruokarytmillä voi hallita painoa ja terveyttä. 52 RAVINNOLLA voidaan merkittävästi vaikuttaa sydämen ja verisuonten terveyteen. 90 ARJEN AVUKSI tarjolla runsaasti apuvälineitä. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 52 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 56 € Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. 56 ILO JA NAURU vaihtuivat Irma Niemen elämässä huutavaan yksinäisyyteen. 76 VINKIT kesäkuumalla nukkumiseen. 84 SAARENMAALLE moottoripyörällä. 46 LUUSTO VAATII huolenpitoa koko elämän. 97 RISTIKKOA ratkomaan!. 34 PUHUMINEN parisuhteessa kaiken A ja O
Yksinkertainen liike on hyväksi niin mielellä kuin keholle. – Lääkkeitä tarvitaan, mutta tarpeettomien lääkkeiden poistaminen on osa ihmislähtöistä kotihoitoa, kertoo Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka. Jotkin uniongelmat voivat alkaa jopa 15 vuotta ennen, kuin näiden neurologisten sairauksien oireet ilmenevät. – Kotihoidon lääkäripalvelut ovat osa kokonaisvaltaisia, hyvinvointia edistäviä kotiin vietäviä palveluita. Kotihoidon hoitajat voivat konsultoida lääkäriä puhelimitse ja suorittaa määräysten perusteella erilaisia pikatestejä kuten tulehdusta mittaavan CRPtutkimuksen. Näitä täydentää verensokerimittaus ja EKG-tutkimus eli sydänfilmi. – Toiminta kehittää myös henkilöstön ammatillista osaamista ja -kehittymistä. Tarvitaan vain seinän, jonka eteen voi laskeutua selällesi. Kokeilussa tavoitellaan myös sitä, että sairauden oireisiin reagoidaan nopeasti ilman tarvetta lähettää asiakasta mahdollisesti turhaankin sairaalaan. Lapinjärvi aloitti kotihoidon etälääkärikokeilun Nosta jalat seinää vasten – helposta liikkeestä hyötyä . 55 . Liikkeestä on helpotusta myös niskan ja selän paineeseen. Kotihoidon henkilöstö aloittaa kouluttautumisen uuteen toimintamalliin helmikuussa. Myös viparita karaniksi kutsuttu liike ei vaadi paljoa. Tohtori John Peever Toronton yliopistosta on laskenut, että 80 prosentille ihmisistä, jotka kärsivät vakavasta unen käyttäytymishäiriöstä, kehittyy lopulta neurologinen sairaus.. Kanadalaisen tutkimuksen mukaan ihmisillä, jotka pyörivät ja liikkuvat paljon unissaan, voi olla suurempi riski sairastua Parkinsonin tautiin tai dementiaan myöhemmin elämässään. Peppu seinää vasten mahdollisimman lähelle sitä ja jalat ylös. Kädet suoriksi pään sivuille ja rentoutumaan. Erityisen hyödyllinen se on kuitenkin treenin jälkeen tehtynä. Pikadiagnostiikkalaitteiston käyttäminen vaatii myös koulutuksen. Se avaa yläkroppaa ja estää sitä työntymästä liiaksi eteenpäin, mikä on tyypillistä, kun esimerkiksi tehdään paljon töitä tietokoneella ja istuen. Liike auttaa kehon alaosiin, jotka ovat rasittuneet koko päivän istumisesta ja seisomisesta. Jalkojen nostaminen seinää vasten on helppo palautumisliike, jota kannattaa kokeilla. Hän myös kiertää kotihoidon asiakkaat säännöllisesti ja käy läpi lääkityksen. Kotihoidon lääkärillä on myös muita tehtäviä, kuten kotihoidon hoitajien kysymyksiin vastaaminen. – Aikaisemmin asiakkaan sairastuttua jouduttiin hänet yleensä aina lähettämään eteenpäin hoitoon. Yksinkertaista, mutta tehokasta. Liikkeen tarkoitus on, ettei jalkoihin kerääntyisi nestettä. Kotihoidon henkilöstö toimiikin tiiviissä yhteistyössä kotihoidon lääkärin kanssa. Ihmislähtöisen palvelun kulmakivi on se, että asiakas, lääkäri ja hoitajat tuntevat toisensa, kertoo Lapinjärven hyvinvointijohtaja Heidi Räihä. Hauraan vanhuksen tila heikkenee nopeasti etenkin infektioissa. Unihäiriöt voivat viitata Parkinsonin tautiin jo 15 vuotta aiemmin . Kokeilun tavoitteena on vähentää ikäihmisten toistuvia päivystyskäyntejä ja mahdollistaa ihmislähtöinen hoitaminen kotona. – Lääkkeitä tarvitaan, mutta tarpeettomien lääkkeiden poistaminen on osa ihmislähtöistä kotihoitoa, kertoo Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka. Lisäksi se venyttää takareiden lihaksia ja helpottaa kipua kehon alaosissa. Useat lievemmät infektiot, kuten virtsatieinfektio, voidaan hoitaa kotona, mikäli hoito aloitetaan nopeasti. Osaamisen kehittymisen tukena henkilöstöllä on alkanut helmikuussa vajaan vuoden kestävä ammatillinen täydennyskoulutus, kertoo Med Groupin kotihoidon esimies Sanna Kallioinen. Tällöin jalat ovat vielä lämpimät ja veri kiertää kehossa paremmin. Uudenlainen toiminta vaatii aluksi perehtymistä. Jalkojen pitäminen ylösalaisin helpottaakin palautumista. . Liike olisi parasta tehdä niin pian harjoittelun jälkeen kuin mahdollista, kuitenkin 30 minuutin sisällä. Helmikuussa aloitetun kokeilun on tarkoitus jatkua kesään saakka tai mahdollisesti pidempäänkin, mikäli kokemukset ovat positiivisia. Nyt alustavat tutkimukset ja hoidon tarpeen arviointi voidaan tehdä asiakkaan kotona, kertoo Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka. Tärkeimmät käyttöön tulevat pikatutkimukset ovat CRP-tutkimus, hemoglobiini ja INR-mittaus. Tutkijat ovat nimenneet löydöksensä REM-unen käyttäytymishäiriöksi
Jatkuva yksin olo voi olla hengenvaarallista, kertoo uusin tutkimus. Tutkimustiedot selviävät lähes 500 000 ihmisen terveyttä tutkivasta epidemiologisesta eli sairauden esiintyvyyttä selvittävästä tutkimuksesta. Yleensä turvotus poistuu itsestään ja kuuluu siis hyvälaatuisiin toiminnallisiin vatsavaivoihin. . Suomalaiset superfoodit Marjojen terveysvaikutukset ovat omaa luokkaansa.. Metsien ja puutarhojen marjasato on käsillä. Seurannan aikana 130 000 osallistujaa menehtyi. Mutta jatkuva yksin oleminen on tutkimuksen mukaan haitallista terveydelle, vaikkei henkilö tuntisikaan itseään yksinäiseksi. Tutkimusta johti professori Marko Elovainio ja tutkimuksessa olivat mukana terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin yliopisto, Turun yliopiston ja työterveyslaitos. Kohonnutta kuolemanriskiä selittävät erityisesti elintavat, sosioekonomiseen asemaan liittyvät tekijät sekä masennusoireet. Myös muistisairaudet pysyvät loitolla niiden avulla. – Vatsa turpoaa ruokailun takia ihan normaaleista syistä: ruuansulatus käynnistyy, vatsan suolaja nestetasapaino muuttuu, paksusuoli tuottaa kaasuja. Toiset ovat niin vahvoja, etteivät yksinoloa edes huomaa. Eristyneisyyden ja yksinäisyyden yhteys kuolleisuuteen oli suurelta osin samanlaista naisilla ja miehillä. Siksi he kokevat epämiellyttävää täysinäisyyttä ja turvottelua tavallista pienemmillä ruokamäärillä. 6 Pääkirjoitus Yksin olo on vaarallista . Marjat vaalivat terveyttä, niiden avulla voi ehkäistä esimerkiksi syöpää. Yksinäisyyttä voi kokea, vaikka olisi sosiaalisesti vilkaskin. Ja toisaalta vaikka ihminen on yksin, ei se välttämättä tarkoita, että hän olisi yksinäinen. Jo parin desilitran marjaannoksella kuittaa päivittäisen C-vitamiinija kuitumäärän. Makoisat marjat ovat todellista superfoodia. Marjojen terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Terveyskirjaston mukaan aterian jälkeisestä turvottelusta kärsivillä on todettu, että ruoansulatuskanavan lihakset ja pallea reagoivat normaalia herkemmin venytykselle. Sosiaalisella eristäytyneisyydellä tarkoitetaan, että henkilö asuu yksin eikä hänellä ole sosiaalisia kontakteja. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos lihansyöntiä vähentää tai sen korvaa valkoisella lihalla kuten kalalla tai kanalla. Vatsan turvotus on yleinen vaiva Monilla turvotus korostuu ruokailun jälkeen, kun ruoansulatus käynnistyy. Paljon punaista lihaa ja prosessoituja lihatuotteita syövät todennäköisesti elävät lyhemmän elämän ruokavalionsa takia. Toisilla ihmisillä taas on herkemmin tarve kontakteihin ja vaikeuksia syntyy, jos niitä puuttuu. Vatsa voi näyttää turvonneelta pitkäänkin ruokailun jälkeen. Supefood marjoja Suomessa: ym. Turvotus saattaa olla myös oire ärtyvästä suolesta, mutta aina sille ei löydy selkeää syytä. Turvotus voi sisätautilääkäri Joni Suomen mukaan johtua monesta asiasta. Moni viihtyy ajoittain yksin, ja toiset pitävät sitä suorastaan perusedellytyksenä elämälleen ja toiminnalleen. ym... Tiedot käyvät ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jossa 540 000 yhdysvaltalaista 50–71-vuotiasta miestä ja naista on seurattu 16 vuoden ajan. Tutkijat havaitsivat kuolleisuuden noin kolmanneksen suuremmaksi eniten punaista lihaa syövillä. -j.a. Punainen liha kannattaa vaihtaa valkoiseen . Sen mukaan eristäytyneisyydellä ja yksinäisyydellä on voimakas yhteys erityisesti syöpäkuolleisuuteen
Enemmistö suomalaisista on tyytyväisiä nykyisiin perusterveydenhuollon palveluihin eikä ole kiinnostunut vaihtamaan palveluntuottajaa. Kylmään veteen pulahtamisen jälkeen kaikki murheet tuntuvat paljon pienemmiltä. Suomalaiset superfoodit. Uudenmaan alueella keskimääräinen vastaava luku oli 44 %. Elämä ei ole aina oikeudenmukainen. 35-54-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku oli 50 %, kun taas alle 35-vuotiasta vain 28 % tunsi kärsivänsä ekstrakiloista. Lapsenlasten kasvaminen ja kehittyminen ovat asioita, jotka ilahduttavat aina. Alueellisesti itsensä terveimmiksi tuntevat ihmiset löytyvät LänsiSuomesta. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet kaikista suomalaisista kokee olevansa ylipainoisia, mutta vain kolme kymmenestä myöntää elävänsä epäterveellisesti. Kilot karttuivat iän myötä, sillä yli 55-vuotiaista vastaajista yli puolet tunsi itsensä lihavaksi. Kaikilla alueilla ihmisiä kiinnosti vertailla etenkin jonotusaikoja. Enemmän kuin neljä kymmenestä ilmoitti terveellisen ruuan ja liikunnan saavat heidät paremmalle tuulelle. Koko Suomen mittapuulla etenkin pienten kuntien asukkaat tunsivat itsensä ylipainoisiksi heistä 50 % ilmoitti olevansa omasta mielestään ylipainoisia. 23 prosenttia eli lähes neljännes on kuitenkin vaihtanut tai harkitsee vaihtavansa palveluntuottajaa. Ihmisten tarinat saavat minut välillä todella surulliseksi, mutta onneksi kuulen myös paljon selviytymistarinoita. Valinnanvapauskokeiluissa on mukana noin 341 000 ihmistä. Suomen epäterveellisimmin elävät ihmiset löytyvät Uudeltamaalta Joka neljäs on kiinnostunut vaihtamaan sote-palveluntuottajaa . Tämän lisäksi minulla on muutama ”luottoystävä”, joiden puoleen voin kääntyä missä tilanteessa tahansa, ja jotka ovat valmiita myös aidosti kuuntelemaan. Olen opetellut myös elämään murehtimatta, kaikkiin asioihin en voi vaikuttaa, mutta yritän vaikuttaa, niihin , joihin voin. Tärkeimpiä odotuksia olivat nopeampi hoitoon pääsy ja asioiden saaminen kerralla kuntoon. Kaikista kyselyyn vastanneesta kuusi kymmenestä mainitsi painonpudotuksen tärkeänä tekijänä terveydentilansa parantamisessa. Työskentely kriisikeskuksessa on myös opettanut minulle paljon ihmisten murheista, mutta myös ihmisten loputtomasta luovuudesta ratkaista omia ongelmiaan. Suomalaiset kokivat liikunnan ja terveellisen ravinnon vaikuttavan mielialaansa enemmän kuin muut pohjoismaalaiset. Tutkimuksen mukaan miehet tunsivat olevansa ylipainoisia useammin kuin naiset, mutta naiset pitivät omia elämäntapojaan epäterveellisempinä. Olen saanut paljon elämältä, olen kiitollinen joka päivästä, kiitollisuus on elämänvoima. Käyn myös säännöllisesti kuntosalin ryhmäliikunnassa. Mirva Alapoikela. Keski-Uudellamaalla kokeilu alkoi toukokuussa. Harrastukset ovat minulle ”elämän suola” Harrastan liikuntaa hyvin eri muodoissa. Kuitenkin puolet ylipainoisista uusimaalaisista ilmoitti elävänsä terveellisesti. MITEN PIDÄT ITSESI KUNNOSSA. Keho on yksinkertaisesti hyvin viisas, se ilmoittaa välittömästi omalla tavallaan, milloin stressi on ylittänyt tietyn rajan. MITEN VOIT. Olen tanssinut monta vuotta salsaa kuubalaisten kanssa ja tällä hetkellä harjoittelen kolmatta vuotta argentiinalaista tangoa. Liikunta, avantouinti, dekkarit ja läheisten läsnäolo, ovat asioita, jotka ovat minulle tärkeitä. Puolet suomalaisista kertoi, että juuri terveys oli tärkein syy elintapojen parantamiseen. Olen loputtoman ylpeä heistä kaikista. Joskus tuntuu, että lapset ja lapsenlapset kasvattavat minua enemmän minua kuin minä heitä. Hyvin yksinkertaiset meditaatioharjoitukset auttavat palautumisessa kuten myös rauhalliset kävelylenkit. Tämä käy ilmi laajentuvaa valinnanvapautta testaavilla kokeilualueilla tehdyistä kyselyistä. Kokeilualueita ovat Hämeenlinna, Jyväskylä, Tampere ja YläSavo. Myös hinta oli vertailussa keskeinen tekijä. Kokeilut ovat osa sosiaalija terveysministeriön palvelusetelikokeilua sekä sote-uudistusta. . Syy ristiriitaan saattaa löytyä trendidieeteistä. Itseasiassa, kaksi kolmesta itsensä ylipainoisiksi tunteneista väittää elämäntapojensa olevan terveellisiä. Nykyisin voin erinomaisesti, kun olen oppinut kuuntelemaan kehoni viestejä. Uudellamaalla usko erilaisiin dieetteihin ja erikoisruokavalioihin oli suurempaa kuin muualla Suomessa, ja maakunnasta löytyikin eniten vähähiilihydraattista tai muuta erikoisruokavaliota noudattavia. Puolet uusimaalaisista vastaajista kertoi syövänsä perinteisen lautasmallin tapaan. On hienoa nähdä uuden sukupolven kehittyvän ja haastavan myös mummin miettimään omia mielipiteitään. 7 Mitä kuuluu. Vaihtohalukkuus oli suurinta Hämeenlinnassa ja vähäisintä Jyväskylän kokeilualueella. Joskus ajattelen, että tanssi on aikuisten leikkiä, ei lainkaan vakavasti otettavaa. Kirkkonummelainen Mirva Alapoikela, 60 vuotta, ammattikorkeakoulun lehtori, ollut opettajana 25 vuotta. Mirvalla on kaksi jo aikuista lasta ja kaksi lapsenlasta. Hämeenlinnalaisista 29 prosenttia oli vaihtanut terveyskeskuspalvelujen tuottajaa tai harkitsi sen vaihtoa. Myös Vihdin kriisikeskuksen päivystäjänä vuodesta 2009 alkaen. Tanssin eri muodoista saan voimaa ja iloa, se on yksinkertaisesti niin toisenlaista kun työni opettajana. MIKÄ ON TÄRKEINTÄ ELÄMÄSSÄ. Sitran teettämät kansalaiskyselyt toteutti Kantar TNS. Ruoka tuntui kiinnostavan vastaajia enemmän kuin liikunta, sillä vain kaksi kymmenestä uusimaalaisesta valitsisi portaat hissin sijaan tai olisi valmis harrastamaan muuta päivittäistä hyötyliikuntaa pudottaakseen painoaan. . Kaksi viidestä Uudellamaalla asuvasta kertoi kärsivänsä ylipainosta ja 33 % sanoi voivansa huonosti, joka oli enemmän kuin muissa Suomen maakunnissa. Läheiset ihmiset ovat minulle erityisen tärkeitä, puoliso, lapset, lapsenlapset ja omat iäkkäät vanhempani
Hän tietää, mitä ovat köyhyys ja rikkaus, ja se on tehnyt hänestä sellaisen lääkärin kuin hän on – aidosti välittävän. Hänen sydämensä sykkii niin ihmisille kuin lääkärin työllekin.. Maalaislääkäri Kiminkinen TARTTUU TOIMEEN Tapani Kiminkinen on lähtöisin pieneltä Pylkönmäen kylältä. 8 M aalaislääkäri Tapani Kiminkinen, 62, on tunnettu siitä, että hän puhuu asioista kansan kielellä ja ymmärrettävästi. Hänen mielestään ei olisi hullumpaa, jos lääkäriksi aikoville järjestettäisiin samankaltaiset soveltuvuustestit kuin sairaanhoitajille
. – Olen aina juossut ja yrittänyt tuotakin juoksuttaa. Nuoret lääkärit pelkäävät, että jos he antavat numeronsa, niin ihmiset soittavat koko ajan. Viisi vuotta myöhemmin Jade-lehti valitsi hänet Vuoden Sydänvaikuttajaksi. Vakka on kantensa löytänyt, sillä vaimo Ulla Kiminkinen vaikuttaa hyvin saman oloiselta – iloiselta ja puheliaalta.. Miksi pitäisi olla joku muu. Se tarttuu ja sillä lienee myös hoitava vaikutus. Suomen Kipu ry on myöntänyt hänelle Vuoden Auttaja -palkinnon tunnustuksena potilaiden eteen tehdystä pitkäjännitteisestä työstä. Tuorein kirja syntyi yhteistyössä kansanparantaja Hannes Karppisen kanssa. Samanlaisia toisen ihmisen kohtaamisiin liittyviä testejä, mitä sairaanhoitajille tehdään, ei ole. Tapani Kiminkisen arki on vilkasta. Hän on tuttu televisiosta ja radiosta ja kirjoittaa myös kolumneja eri lehtiin. Kiminkinen työskentelee terveyskeskuslääkärinä Saarijärven terveysasemalla. Ihmisen täytyy olla rohkeasti se, mikä hän on. – Meillä lääkäreillä on aika hyvät palkat, joten kyllä meidän täytyisi töitäkin sen eteen tehdä. Minulla on julkinen numero, ja voin sanoa, ettei suomalainen kovin herkästi rimpauta. Opiskelemaan voi päästä periaatteessa kuka tahansa, kunhan selvittää sisäänpääsykokeet. Terveyskeskustyöskentelyn lisäksi kalenterissa on varattu paljon aikaa messuille, laivakeikoille ja kirjojen kirjoittamiselle. Aikaa on myös liikuntaharrastukselle. Oma opiskeluaika opetti Kiminkiselle yhden tärkeän asian. 9 . Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on myöntänyt Kiminkiselle Konrad ReijoWaaran palkinnon vuonna 2004. Elämme ihan tavallista arkea. Olen yrittänyt puhua nuoremmille kollegoilleni, että tällaisessa maaseutuympäristössä, missä pääsee tekemään monipuolista duunia ja hoitamaan erilaisia asioita, tämä on jumalattoman rikasta työtä. Meillä on erittäin pitkä parisuhde, olemme myös toistemme kavereita. Täytyy olla kunnon hätä, ennen kuin puhelin soi. Kiminkinen oli mukana perustamassa Saarijärvellä vuodesta 2001 järjestettyä Kirmot-kulttuuritapahtumaa ja on tapahtumaa järjestävän Art Lumperoinen ry:n puheenjohtaja. Tapani Kiminkinen on leikkisä ja iloinen. Kiminkinen pohtii, että yleisesti ottaen lääkärikunta ei sitoudu työhönsä tarpeeksi. – Lääkäriksi valitaan aika paljon persnahkan paksuuden perusteella sekä fysiikan ja kemian hallitsemisen mukaan. Monta rautaa tulessa . Terveydenhuolto uusiksi Kiminkisen mukaan terveydenhuollossa olisi paljon parannettavaa. – Monet laittavat verhot, ovet ja jopa pellit kiinni, ettei vaan kukaan soita. – Siitähän niitä kustannuksia tulee, jos täältä Saarijärveltä aletaan riepotella 90-vuotiasta ihmistä ambulanssilla päivystykseen Jyväskylään, kun sama asia voidaan hoitaa omassa yksikössä, hän päivittelee. Se vaatii joustoa lääkäreiltä ja muultakin henkilökunnalta
– Ilman Ullaa ja suhdetta häneen olisin ollut ihan hukassa. Myös lainsäädännöllä on suuri merkitys.. – Ihmiset eivät meinaa ymmärtää, että joku mies tupakoi ja syö mitä syö ja silti kolesteroli on kolmonen. – Puolella heistä, joilla on todettu tyypin 2 diabetes, on jo taustalla valtimon kovettumatautia. Myös lainsäädännöllä on suuri merkitys. Joillakin toisilla on taas niin huonot geenit, että vaikka kuinka yrittää, niin kolesterolit ovat korkeat. Valistus on tärkeää Suomalaiset ovat saaneet 10 vuotta lisää elinaikaa vuodesta 1972 lähtien. Kyllä sillä on vaikutusta, minkälainen tupakkalaki meillä on. Sepelvaltimokuolleisuus on vähentynyt, sen sijaan dementia on lisääntynyt. Esimerkiksi tupakkavalistuksella on ollut suuri merkitys. Vaikuttavia tekijöitä on monta. – Noin kolmasosalla suomalaisista on geeniperimä, joka altistaa tyypin 2 diabetekselle. Hänellä on hyvät geenit. Olemme olleet yhdessä lukion toiselta luokalta saakka, katsoo Kiminkinen lempeästi vaimoaan. Valistuksen täytyy tapahtua alhaalta ylöspäin, eikä ylhäältä alas. Kiminkisen isä sairastui polioon, kun hän itse oli vuoden ikäinen. Se kannattaisi ottaa huomioon elämäntavoissa. – On myös huomattava, että hyvillä elintavoilla pystytään ehkäisemään myös mahdollista dementiaa. Hänen äitinsä kirjoitteli runoja ja kannusti poikaansa esittämään kylän niitä juhlissa ja seurakunnan tilaisuuksissa. Tarvitaan ehkä Pekka Puskaa ja Kiminkistä, mutta täytyy myös mennä ihmisten keskelle puhumaan. Ravinnossa yksinkertaisin opein Ravinnossa mennään yksinkertaisilla asioilla: kotimaiset juurekset ja marjat ja kala luovat perustan. Tämä elämä on iso paletti, joka koostuu monesta eri tekijästä. Mennään opettamaan, ihan niin kuin Martat tekevät. – Pidin sitten 30 vuotta taukoa ja nyt usein aloitan esitykseni vaikkapa Eino Leinolla – näin ne lapsuudessa kylvetys siemenet itävät, Kiminkinen kertoo. . Se tarkoittaa, että pitkässä juoksussa haiman insuliinin tuotanto vähitellen vähenee, ja kun lihavat ihmiset tarvitsevat insuliinia 3-4 kertaa enemmän kuin laihat, niin he, joilla on tämä geeniperimä ja ylipainoa, saavat diabeteksen aikaisemmin. – Valistuksen täytyy tapahtua alhaalta ylöspäin, eikä ylhäältä alas. 10 . Perinnöllisyydellä suuri merkitys Kiminkinen kertoo, että tyypin 2 diabeteksessa ja valtionkovettumataudeissa perinnöllisyyden osuus on noin puolet. Tätä ei hänen mielestään ole riittävästi korostettu. – Täytyy soluttautua ja ja jakaa oikeaa tietoa
Silloin oli lääkäripula. – Mietin silloin liituraitapukuisia opiskelukavereitani katsellessani, kukahan tässä hullu nyt olikaan. – Opiskeluihin piti mennä hirveällä kiireellä. Lääkäreitä oli 5 000, kun nyt meitä on 25 000, jos otetaan huomioon myös eläkkeellä olevat lääkärit. Samanlaisiahan me kaikki tietenkin ollaan, mutta meillä maaseudulta tulevilla saattaa olla hiukan erilainen näkökulma elämään, kun on nähty köyhyys ja elämä sen ympärillä. – Tuntui kovin kaoottiselta, että kuinka siellä pärjää, kun minä tulen täältä maalta eikä rahaakaan niin kauheasti ollut. •. K UKA . •. Ja kun menin suoraan armeijasta opintojen pariin, olikin täysi kaaos päällä. – Omalta pieneltä kylältämme oli kuusi vuotta vanhempi poika raivannut tiensä Helsingin yliopistoon ja lääkäriksi. Unelma: Että aikuiset tyttäreni saisivat kokea inhimillisen elämän. Perhe: Vaimo Ulla Kiminkinen ja kolme aikuista tytärtä. Kiminkinen muistelee, että ensimmäinen puoli vuotta meni sumussa, ennen kuin hän alkoi päästä jyvälle opiskelussa. Kiminkinen tunsi olevansa hiukan erilainen kuin ”professorien liituraitapukuiset lapset attaseasalkkuineen”. Tykkäsin ja tykkään edelleenkin kovasti mummoista. Asuu: omakotitalossa Saarijärvellä •. Sekin varmasti antoi uskoa siihen, että täältä maaltakin on mahdollista päästä eteenpäin. •. Hän oli ujo lapsi, joka lueskeli itsekseen. Erilainen opiskelija. Kotoa otin perunoita mukaan ja muistan, kuinka jaoin HK:n lenkin kolmeen osaan, jotta siitä riittäisi usealle aterialle. Nimi: Taavi Tapani Kiminkinen. Unelmastaan hän ei hiiskunut kenellekään, ennen kuin pääsy lääketieteelliseen varmistui. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1980. Olemme olleet yhdessä lukion toiselta luokalta saakka, Kiminkinen katsoo lempeästi vaimoaan. marraskuuta 1954 Pylkönmäellä KeskiSuomessa. – Ilman Ullaa ja suhdetta häneen olisin ollut ihan hukassa. Toivoin kyllä, että minulla olisi ollut vaikkapa pikkusisko. Sen yli ei mene mikään. Aina ei Tapani Kiminkinen ole ollut yhtä puhelias ja vilkas. Kun käytännön potilastyö Meilahden klinikoilla alkoi, maistui opiskelu ihan erilaiselta. – Käsi vapisten soitin syyskuun alussa, että miten on mahtanut käydä, pääsinkö sisälle. – Minulla oli ihana Anja-mummo. Ammatti: Lääkärinä Saarijärven terveysasemalla, tietokirjailija ja tv-esiintyjä. Kun tieto opiskelupaikasta varmistui, meni Kiminkinen vapaaehtoisena armeijaan. Jostakin kumman syystä pääsin. Sitten tuli kuitenkin sellainen salainen haave, josta ei voinut puhua. Poika viihtyi koulussa hyvin ja pärjäsi siellä, jopa niin hyvin, että salainen haave lääkärin urasta toteutui. Hän paineli muiden sekaan pipo syvällä päässään, kassi kourassaan. Olin perheen ainoa lapsi. – En ole koskaan pitänyt itseäni erityisen lahjakkaana, mutta ehkä minä verbaalisesti voisin jotakin olla. Ja varsinkin on opittu tekemään töitä. Syntynyt: 11. Helsinkiin muutto ja opiskelujen alkutaival ei ollut ihan mutkaton. Sitten minä vasta uskalsin muille sanoa, että olen päässyt opiskelemaan, hän muistelee. •. Asematunnelin kaupasta ostin lihapiirakkaa ja viinirypäleitä, jotka oli aina syksyisin halpoja. 11. – Sellaisista oloista kuin minä tulen, ei lääkärin ura varmasti ollut ihan se ensimmäinen ajatus. En tiedä johtuisikohan kiinnostus lääkärin työtä kohtaan siitä. •. Yhteiskuntaan oli tarve saada nopeasti lääkäreitä, mutta mikään laitos ei kuitenkaan suostunut opetusohjelmiaan reivaamaan. Salainen haave toteutui
Ulla Kiminkinen ohjaa Saarijärven Naisvoimistelijoiden vatsatanssiryhmää. Nyt on vuorossa jälleen viina. Helsinki: Tammi, 2012. Yli 65-vuotiailla naisilla keuhkosyöpäkuolleisuus on lisääntynyt. Tapani Kiminkinen käy lenkillä ja syö terveellisesti. Tapani Kiminkinen ja Hannes Karppinen. Helsinki: Tammi, 2009. On vaikea kuvitella, että mies on yli kuudenkymmenen. Mietin silloin, että jospa joskus olisi niin paljon rahaa, että saisin syödä niin paljon makkaraa kuin haluan. Nämä vuorottelevat. Helsinki: Tammi, 2013. Kiminkisen kirjat: . – Työikäisten naisten yleisimpiä kuolinsyitä ovat viina ja rintasyöpä. Helsinki: Tammi 2017.. Tuntuu myös, että vakka on kantensa löytänyt, sillä vaimo Ulla Kiminkinen vaikuttaa hyvin saman oloiselta – iloiselta ja puheliaalta. Terveys pidentää ikää: Maalaislääkärin elämäntapaopas. Helsinki: Tammi, 2015. Maalaislääkärin viimeisimmät kiusaukset: Tammi, 2008 Henki ja elämä. – Kun viinan hintaa lasketaan, alkoholin käyttö lisääntyy ja sitä myöten kuolleisuus myös, hän tietää. Parannetaan kansa. Takana on jo lukuisia. Liekeissä: Tammi, 2010. – Kyllä isännät olivat viisaita, hehän perustivat aikoinaan kunnalliset keski. Ravinnon haittavaikutuksista ei aikaisemmin tiedetty juuri mitään. Helsinki: Tammi, 2012. Maailma ja sen tavat ovat muuttuneet. – Tulevaisuudessa geeniteknologia ja -kartoittaminen tulee lisääntymään. Ennen mentiin kylään isolla porukalla ja vanhemmat juttelivat siellä keskenään ja lapset leikkivät omissa oloissaan. Hän on vilkas ja iloinen sekä lapsenomaisen innostunut asioista ja elämästä. Vaimokin voi hyvin. Terveen paperit: Maalaislääkäri vastaa nettikysymyksiin. Nyt sitä olisi, mutta makkara ei maistu. Minähän rakastin makkaraa. Kiminkinen vastaa. Alkoholi on hänen mukaansa Suomessa iso juttu. Lukot auki! sanoo maalaislääkäri. Helsinki: Tammi, 2007. Maalaislääkärin päivää. Kiminkinen seuraa jatkuvasti tilastoja ja uusinta tutkimustietoa. Helsinki: Tammi, 2011. Aina valmis, monta rautaa nytkin tulessa. Hän on sairaanhoitaja ja työskentelee esimiehenä hoivakodissa. Elämäntyylillä on valtavan suuri merkitys, hän sanoo. 12 . Helsinki: Tammi, 2010. Vakka on kantensa valinnut Tapani Kiminkinen puhuu nopeasti ja paljon, mutta asiaa. Maalaislääkärin matkassa. Hän on terve kuin pukki. – Minunkin ruokani on muuttunut ihan valtavasti, kun sieltä köyhyydestä tultiin. Tammikuussa ilmestyi tuorein kirja. Kiminkisen suuri lääkärikirja. Kun makkara-auto tuli, siinä luki ”Makkaraa maakunnan makuun”. Äiti kannusti ainoaa poikaansa koulun penkille, ja isäkin omalla hiljaisella tavallaan
On vain realismia, ettei osasta tule koskaan olemaan töihin. – Yhdessä tehtiin töitä: perunat kylvettiin ja nostettiin. Vaikka kuinka paljon olisi koulutusta ja kapasiteettia, niin työelämä on aika vaativaa. Voi olla, että jollei olisi ollut, olisiko kouluun tullut mentyä. Huolehdittiin toisistamme ja katsottiin toistemme perään. Harrastuksista puhtia. Yhtä yksittäistä syytä syrjäytymiseen ei voi kukaan sanoa. Taustalla on usein iso vyyhti ongelmia. Ulla tietää nämä asiat hyvin, sillä hän työskentelee hoivakodin esimiehenä ja kahden hoivakodin sairaanhoitajana, Tapani Kiminkinen nyökkää vaimonsa suuntaan. Silloin arjen hallinta paranee, ja tulee syötyä terveellisesti ja herättyä aamuisin. Se aika ei enää palaa, Kiminkinen miettii. – He väsyvät, eikä motivaatio riitä. koulut. Olisi hirveän tärkeää, että köyhien ja rikkaiden lapset olisivat samoissa ryhmissä. Hän vastaa itse. Se harmittaa Ullaa. Ettei olisi erikseen köyhien ja rikkaiden harrastuksia. – Esimerkiksi sellaiset lapset pärjäävät, joilla on yksi himoharrastus. Palkka pitäisi maksaa kahden viikon välein, eikä minkäänlaista pitkäjänteisyyttä rahankaan kanssa usein ole, Ulla Kiminkinen pohtii. Hän oli 24 vuotta Kelalla töissä. Olen laskenut, että menee kolme vuotta, ennen kuin pitkäaikaistyöttömän saa jollakin lailla kiinni työn syrjään. Ulla heittää kysymyksen. – Mikä on yksi sellainen asia, mikä auttaa ihmistä pärjäämään. On myös huomattu, että jos koulussa on ongelmia, niin vastaus löytyy usein perheestä. Päivään tulisi rytmi ja säännöllisyys, ja aina on joukossa niitäkin ihmisiä, jotka neuvovat heitä ihan arkisissa asioissa. . Siten käytännössä joka pitäjään tuli koulu, niin kuin tännekin. – Kansan kahtia jakautuminen ja syrjäytyminen on iso ongelma. Jotkut olivat vähän rikkaampia ja toiset köyhempiä, mutta se oli niin pientä se, ettei se ainakaan meidän kylällä näkynyt. Nykyään lähiöissä ollaan yksin. Syrjäytyminen ilmiönä täytyy katsoa laajana kokonaisuutena. Ennen mentiin kylään isolla porukalla ja vanhemmat juttelivat siellä keskenään ja lapset leikkivät omissa oloissaan. Kaukana on yhteisöllisyys. – Koskaan ei saa sanoa, että ongelma on vain perheen vastuulla, sillä se ei pysty sitä välttämättä kantamaan, ja silloin se on muiden hoidettava. He tarvitsevat usein sellaisia ihmisiä ympärilleen, jotka voivat olla tukena ja auttaa. Maailma ja tavat ovat muuttuneet Maailma ja sen tavat ovat muuttuneet. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo . 13 Huoli syrjäytyneistä . Ei ollut telkkaria, ja niinpä pelattiin pesäpalloa ja muita pelejä. Minäkin olen tarkistanut monta tyttöja poikaystävää, kun he toivat niitä Kelalle näytille, Ulla nauraa. Ulla Kiminkinen on nähnyt paljon syrjäytyneitä työssään. He pärjäävät niin koulussa kuin myös elämässä, sillä melkein kaikissa harrastuksissa on mukana kaiken ikäisiä ihmisiä, ja siellä on yleensä aina mukana joku sosiaalisesti taitava aikuinen, joka näkee lapsen.–vp – Koskaan ei saa sanoa, että ongelma on vain perheen vastuulla, sillä se ei pysty sitä välttämättä kantamaan, ja silloin se on muiden hoidettava. Syrjäytyminen on yhä suurempi ongelma. Ulla Kiminkinen on tehnyt paljon töitä syrjäytyneiden parissa. Hän tietää, ettei syrjäytymiseen ole yhtä ainoaa syytä.. Sellainen on kadonnut tai ainakin vähentynyt. – Olen ollut mukana monissa projekteissa. He voivat olla aputyövoimana joukon jatkona, mutta työelämään heidät olisi joka tapauksessa saatava. Kaikkia yritettiin pitää elämän syrjässä kiinni. Naapureiden, sukulaisten tai yhteiskunnan, mutta jonkun täytyy ottaa koppia, hän sanoo. Harrastukset ovat tärkeitä syrjäytymisen ehkäisyssä, mutta valitettavasti seurojen tulot ovat tulleet verotuksen alaisiksi. – Kaikille pitäisi olla samanlainen mahdollisuus harrastaa. Ulla Kiminkinen muistuttaa, että murheilla on tapana kasaantua. – Siellä on kehitysvamma-, mielenterveys-, asenneongelmaa ja pitkäaikaissairauksia
Nyt se on todettu myös 90-vuotiaalla äidilläni. Aluksi huimausta ja väsymystä Sidoroff menin alun perin työterveyslääkäriin lähinnä huimauksen ja väsymyksen vuoksi. – Sain tuolloin lääkkeet, aluksi lääkitys oli tablettimuodossa. Oma tauti tunnettava ja oireisiin reagoitava nopeasti Kakkostyypin diabetesta sairastava Sidoroff elää arkea, jossa rutiineiden ylläpito on oman hyvinvoinnin kannalta tärkeää.. Tautiin liittyvät rutiinit diabetikko omaksuu nopeasti. Helena Sidoroff pitää hedelmistä. – Aamulla ensimmäinen asia on mitata verensokeri, minkä jälkeen tauti unohtuu ilta yhdeksään saakka, jolloin pistän insuliinin. Kun oman kehon insuliinintuotanto laskee, on ylimääräistä insuliinia saatava pistoksen muodossa. Käytännössä olen viimeisen kymmenen vuoden aikana pistänyt itseeni joka ilta pitkävaikutteisen insuliinipistoksen. Pistämisestä on tullut niin rutiinia, etten siihen juurikaan enää huomiota . 14 Oululaisen Helena Sidoroffin päivä alkaa joka aamu veren sokerin mittauksella D iabetes tuli Helena Sidoroffin elämään 1990-luvun puolivälissä. – Jostain syystä aika moni diabeetikko tuntuu kammoavan pistämistä, vaikkei sellaiseen ole ainakaan minun mielestäni mitään syytä. Tiedän, milloin minun pitää laittaa jotakin suuhuni, hän sanoo. Tätä nykyä hän asuu yksin. – Mieheni kuoli kolmisen vuotta sitten. Olen oppinut lukemaan itseäni ja oireitani. – Osasin tietyssä määrin odottaa diabetesta sukurasituksen takia, koska isälläni, tädilläni ja isovanhemmillani oli diabetes
Tajusin, etten voi elää siinä tilassa jatkuvasti. kiinnitä. Tuolloin Sidoroff kantoi mittaria mukana koko päivän, jotta hän pystyi mittaamaan sokerin heti. – Joillekin ihmisille diabeteksen myöntäminen tuntuu jostain syystä olevan jonkinlainen häpeä. Kerran olin vähällä jäädä uima-altaaseen, kun verensokeri putosi yhtäkkisesti. – Säästä riippuen pyrin käymään sauvakävelylenkillä kolme kertaa viikossa ja vesijuoksussa 1–2 kertaa viikossa. Vesijuoksu ja sauvakävely ovat niitä liikuntamuotoja, joita Sidoroff mielellään harrastaa. Tärkeää on löytää itselle sopiva lääkitys. Olen kuullut diabeetikoista, jotka eivät halua tilata yhdistyksen lehteä, jotta vieraat eivät näkisi sellaista kotona vahingossakaan. Väsymys on palannut Tällä hetkellä Sidoroffin tauti vaikuttaa pahenevan. Voi olla, että joudun turvautumaan jatkossa ateriainsuliiniin. Korkeat sokeriarvot väsyttävät. Oma lääkitys tärkeä löytää Diabeteksen lisäksi Sidoroffilla on verenpainetauti ja kolestrolikin on koholla. Säästä riippuen pyrin käymään sauvakävelylenkillä kolme kertaa viikossa ja vesijuoksussa 1–2 kertaa viikossa. Jos oireita ilmaantuu, on mehu oiva ensiapu tilanteeseen. – Minulla oli esimerkiksi alussa eri insuliini, joka tosin laski sokeriarvon alas hyvinkin nopeasti. Se on yksi osa päivän rutiineista. Aamuisin verensokeri on vielä normaalissa lukemissa, mutta alkaa päivän mittaan kohota. Muistan, että työelämässä ollessani yhdellä kurssilla olin niin väsynyt, että jokaisella tauolla menin hotellihuoneeseeni nukkumaan. Pienessä touhussa väsymyskin helpommin unohtuu. Sidoroff oli aikanaan itsekin piikkiä vastaan ja toivoi taudin pysyvän kurissa tableteilla. Tänä päivänä Sidoroff ei enää mittaria mukanaan kuljeta kuin poikkeustapauksessa. – Mehutetraa kannan laukussani, kun kotioven suljen. – Kumpikin vaiva on yhteydessä sokeritautiin. Joskus mittasin askelmittarilla, että askeleita kertyi päivässä 6 000–7 000 ilman lenkkiäkin. Lasku oli kuitenkin joissakin tilanteissa liiankin vauhdikas. Lääkitys pelaa hyvin niidenkin osalta. ?. Olen aina pitänyt uimisesta ja liikunnasta. Sidoroff on Oulun diabetesyhdistyksen varapuheenjohtaja. Lääkärit ovat joskus vihjanneet, että ateriainsuliini saattaa tulla kyseeseen ennen pitkää. Kävelen muutenkin aika paljon ihan arjen touhuissa. – Kuntosalillakin kävin seitsemän vuotta, mutta sitten jotenkin tympäännyin touhuun. Kakkostyypin diabetes ei estä normaalia elämää, kun sairauteen osaa asennoitua oikein. – Väsymys alkoi olla kuitenkin aivan valtava. 15 Oma tauti tunnettava ja oireisiin reagoitava nopeasti . Nyt se aika ehkä koittaa, vaikken sitä kovasti haluaisikaan. Yhtenä merkkinä on väsymys, joka on palannut. Toisaalta diabetes voi olla myös vakava sairaus ja johtaa hoitamattomana tai huonosti hoidettuna pahoihin seurauksiin. Yhdistystoiminta tarjoaa diabeetikoille muun muassa yhdessäoloa ja vertaistukea. – Jollen ollut ehtinyt syödä, pelkkä sokerin nopea lasku saattoi viedä insuliinishokin partaalle. – Väsymys alkoi olla kuitenkin aivan valtava. – En ole koskaan juurikaan päivätorkkuja ottanut, vaan pyrin täyttämään päivän tekemisellä, vaikka väsyttäisikin. Muistan, että työelämässä ollessani yhdellä kurssilla olin niin väsynyt, että jokaisella tauolla menin hotellihuoneeseeni nukkumaan. Olo paranee piikillä merkittävästi, joten sen ottamatta jättämisessä ei ole oikein mieltä, sanoo Sidoroff. – Ei tämä mikään kuolemantuomio ole, vaikka tietysti diagnoosi voi hetkellisesti kauhistuttaa
Toivoisin saavani diabetekseni suhteen oman erikoislääkärin, jonka kanssa voisin jutella ja esittää mieleen tulleita kysymyksiä ja suunnitella tulevaisuuden hoitotoimenpiteitä. 16 Kakkostyypin diabetes ei estä normaalia elämää, kun sairauteen osaa asennoitua oikein. Silloin on otettava tuoremehua. Olen vähän sellainen yökukkuja ja saatan vielä iltapalaksi syödä leipää. Kahvin juon yleensä äidin kanssa hieman myöhemmin aamupäivällä. Se voi vaikeampaa. – Syön aivan normiruokaa. Oma erikoislääkäri toivomuslistalla Sidoroffin diabetes todettiin 44-vuotiaana. – Kysyin kerran lääkäriltä, olisiko insuliinipisto osunut illalla suoraan verisuoneen ja insuliini päätyä verenkiertoon. – Aamupalaksi syön ehkä leipää ja jotakin lisukkeita sen kanssa. – Minulla alkaa ilmetä värinää ja vapinaa. Tähän mennessä olen aina herännyt hikoiluun ja reagoinut asiaan heti. Oulussa kaikkien kakkostyppin diabetesta sairastavien hoito etenee diabeteshoitajan kautta. Kun putosin pois työterveyshuollosta on diabeteksen hoito ollut sitä yleensä näkkileipänä. Viili ja marjat ovat aika hyvä ravinto yötä vasten. . Sidoroffin kokemusten mukaan terveyskeskuslääkärit ovat usein aika nuoria ja heiltä puuttuu kokemus diabeteksesta. Helena Sidoroff tuntee itsensä ja oireensa. – Minulla ei ollut sairauden kanssa isompia ongelmia työelämässä, koska työterveyshuolto huolehti hyvin asiasta. Kaikesta säännöllisyydestä huolimatta huono olo saattaa yllättää. Sidoroff tuntee itsensä ja oireensa. Itsensä tunteminen auttaa reagoimaan nopeasti Sidoroff ei suoranaisesti ”laske” syömisiään, mutta säännöllisyys on diabeetikolle hyvinvoinnin tae. En ole työterveyshuollon palveluiden jälkeen onnistunut kertaakaan pääsemään erikoislääkärin pakeille. Kun nousen ylös, alkaa värinä. En pelkää yksinasumista, mutta tietty turvaverkko on syytä olla olemassa. Hän määrittää, onko tarvetta lääkärille. Syytä voi olla joskus vaikea yksilöidä. Säännöllisestä ruokarytmistä lipeäminen tuntuu nopeasti olotilassa. Teksti: Juhani Karvonen . Lounaan syömme neljän maissa iltapalan kahdeksan aikoihin. Tajuttomuuteen vaipuminen on tietysti riski, mutta uskoisin silloin lähellä asuvan poikani puuttuvan siihen, jollei äidistä kuulu mitään. Myös sataprosenttinen kauraleipä on ravitsevaa ja vatsalle mieluista. – Lisäksi lääkäri vaihtuu joka kerta. Joskus – tosin aika harvoin – ole herännyt yöllä kylmään hikeen. Jos syön ruista, syön olla yksi mahdollisuus yölliselle hikoilulle, mutta rankka liikuntakin saattaa aiheuttaa oireita. Minun ei tarvitse miettiä syömisiäni, mutta pyrin kolmen tunnin välein jotakin suuhuni laittamaan. Säännöllisestä ruokarytmistä lipeäminen tuntuu nopeasti olotilassa. Jännä tunne etenee olkapäistä kyynärvarsia kohti. Ykköstyypin diabetesta sairastaville on Oulussa oma lääkäri. Ruisleipää vältän vatsavaivojen takia. Kuva: Pauliina Mustonen. Aika kriittinen raja sokerille on minulla 1,8
17 Diabeteksen ehkäisyyn täysjyväviljatuotteita noin 150 grammaa päivässä, kuitujen tarve totuttua suurempi, jopa 35 grammaa Kuitu ja proteiini kasviksista Kasvikset, hedelmät, marjat ja erityisesti täysjyväviljavalmisteet lisäsivät kakkostyypin diabetesta ehkäisevien suoliston aineenvaihduntatuotteiden ja kasviproteiinien määrää kahdessa erillisessä Itä-Suomen yliopiston pitkäaikaisessa vertailututkimuksessa. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla oli tutkimuksen alkaessa liikapainoa ja heikentynyt glukoosinsieto. Siitä on julkaistu yli 80 alkuperäistutkimusta ja sen pohjalta on tehty toista kymmentä väitöskirjaa. Kuidun ja kasvisten merkitys vahvistuu Molempien seurantatutkimusten viimeisimmät tulokset painottavat riittävää kuidun ja kasviproteiinin saantia ravinnosta. K uopiossa jo 1980-luvulla alkanut Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimus (Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study, KIHD) on osoittanut monien elintapatekijöiden yhteyksiä tyypin 2 diabeteksen ja monen muun kroonisen sairauden riskiin. – Sen sijaan runsaasti lihaa syövillä oli suurentunut sairastumisriski, kertoo nuorempi tutkija, terveystieteiden maisteri Heli Virtanen, joka on laillistettu ravitsemusterapeutti. – DPS oli ensimmäinen satunnaistettu kontrolloitu elämäntapaseurantatutkimus, jossa osoitettiin, että tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä elämäntapamuutoksin henkilöillä, joilla on heikentynyt glukoosinsieto. Havainto perustuu noin 200 tutkittavan analyyseihin, joista puolet ei kehittänyt diabetesta 15 vuoden seurannassa ja puolet sairastui diabetekseen jo alkuvuosina. Tärkeimmät elämäntapamuutokset olivat painonpudotus, liikunnan lisääminen ja ruokavalion muuttaminen suositusten mukaiseksi täysjyväviljan, hedelmien ja kasvisten sekä rasvan määrän ja laadun osalta. Vuonna 1993 käynnistetty Diabeteksen ehkäisytutkimus (DPS) puolestaan on yksi siteeratuimmista suomalaisista tutkimuksista 2000-luvulla. British Journal of Nutrition -tiedelehdessä julkaistu KIHDtutkimus puolestaan osoitti, että kasvikunnan tuotteista saatava proteiini on yhteydessä pienempään riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen. – Se on diabeteksen alalla niitä harvoja tutkimuksia, joista voi käyttää sanaa läpimurtotutkimus, sanoo professori Matti Uusitupa. – Julkaistu artikkelimme tukee vahvasti sitä näkemystä, että suoliston bakteerit voivat tuottaa aineosia, kuten indolipropionihappoa, joilla on estävä vaikutus diabeteksen ilmaantuvuuteen, ja kyseiset aineosat mahdollisesti parantavat myös diabeteksen hoitotuloksia, Uusitupa sanoo. Kasvikset, hedelmät, marjat ja erityisesti täysjyväviljavalmisteet lisäävät diabetesta ehkäisevien suolistobakteerien tuotteiden sekä kasviproteiinien määrää. Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistussa DPS-aineistoon perustuvassa tutkimuksessa havaittiin seerumin korkean indolipropionihapon pitoisuuden suojaavan tyypin 2 diabetekseen sairastumiselta. Tutkimukseen osallistui 522 tutkittava, joita on seurattu 15 vuotta. Itä-Suomen yliopistossa on tutkittu runsaasti sitä, miten ruokavaliotekijöillä voidaan ehkäistä tyypin 2 diabetesta ja sydänja verisuonisairauksia. Tutkimuksissa on havaittu, että kala, kasvikset (vihannekset, hedelmät, marjat ja juurekset), flavonoidit ?. DPS-tutkimuksessa verrattiin kahta ryhmää
Aikaisempien tulosten mukaan parhaiten DPS:ssa pärjäsi ryhmä, joka kykeni vähentämään rasvan saantia, mutta joiden kuidun saanti oli runsasta. – Suolistobakteerien suora määritys on työlästä, joten suolistobakteerien tuottamien aineenvaihdunnan välituotteiden määritys voi olla käyttökelpoisempi menetelmä selvittää suoliston bakteerien merkitystä esimerkiksi diabeteksen synnyssä. – Suolistobakteerien on muissakin tutkimuksissa havaittu vaikuttavan liikapainoisten sairastumisriskiin. Indolipropionihappo on suolistobakteerien aineenvaihduntatuote. Sen avulla voidaan määrittää tutkittavien aineenvaihduntaprofiili eli jopa tuhansien aineenvaihduntatuotteiden pitoisuus sen sijaan, että tarkasteltaisiin vain muutamaa ennalta määriteltyä merkkiainetta. Niiden, samoin kuin indolipropionihapon, suuri pitoisuus näytti suojaavan myös elimistön matala-asteiselta tulehdustilalta, Hanhineva kertoo. Indolipropionohapon suuremman määrän myötä haiman beetasolujen insuliinineritys näytti säilyvän parempana, mikä voi selittää sen suojaavaa vaikutusta. Puhtaan sokerin asemasta suositaan kasviksia, hedelmiä ja täysjyväviljavalmisteita. Toistaiseksi eri lähteistä saatavien proteiinien merkitystä diabetesriskin kannalta on kuitenkin tutkittu vasta vähän, eikä asiasta ole juuri kokeellisia, pitkäkestoisia interventiotutkimuksia, joiden puute Kuitua täysjyvärukiista ja -kaurasta. – Näiden aminohappojen määrä voi olla ruokavalion proteiineista riippuvainen, joskin tämä kysymys on jonkin verran avoin. 18 . – Olemme aikaisemmin osoittaneet, että DPS-tutkimusdieetti, painon lasku ja liikunta pienensivät matala-asteista tulehdusta, joka usein liittyy tyypin 2 diabetekseen, lihavuuteen ja lieväasteisempiin sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin, Uusitupa lisää. Runsas täysjyväviljan ja ravintokuidun käyttö kasvatti sen pitoisuutta. Proteiinien rooli haluttiin selvittää SciReports -julkaisussa osoitettiin myös, että tietyt verestä mitatut haaraketjuiset aminohapot voivat olla haitallisia, eli niiden suuri pitoisuus ennusti suurempaa diabetesriskiä. Kokojyväleipää tai kaurapuuroa ei tarvitse syödä paljon tankatakseen kuituja 25–35 grammaa päivässä, koska tasapainoisen ruokavalion vuoksi on nautittava reilusti myös marjoja, hedelmiä ja muita kasviksia. – 15 vuoden seurannan jälkeen diabetesriski oli edelleen noin 40 prosenttia pienempi alkuperäisessä hoitoryhmässä kuin verrokkiryhmässä, vaikka varsinainen elintapamuutoshoito loppui neljän vuoden jälkeen, Uusitupa kertoo. Täysjyväruis ja -kaura sisältävät paljon kuituja, jotka muuttuvat suolistossa diabetesta ehkäiseviksi aineenvaihduntatuotteiksi, sekä kasviproteiinia. ja n-3ja n-6-rasvahapot yhdistyvät pienempään sydäntautien ja/tai diabeteksen riskiin. Suolistobakteereille oikeanlaista ruokaa Suurimmat erot tyypin 2 diabetekseen sairastuneiden ja sairastumattomien aineenvaihduntaprofiileissa havaittiin indolipropionihapon ja tiettyjen rasva-aineenvaihdunnan tuotteiden pitoisuuksissa. Muitakin hyviä tuloksia Tavoite DPS:ssa oli pienentää kovan rasvan saantia ja korvata sitä osittain pehmeillä. Suhtaudun suurella varauksella runsaasti proteiinia sisältävään ruokavalioon, koska sen pitkäaikaisvaikutukset todella ovat tieteellisesti tutkimatta, Uusitupa kertoo. Pussillinen Oululaisen jälkiuunileipää painaa 480 grammaa, yksi palapari 60 grammaa.100 grammaa sisältää kuitua 15 grammaa eli yhdestä palaparista saa kuitua 9 grammaa. Käytännössä tämä tarkoittaa maitoja eläinrasvan korvaamista osittain kasviöljyllä. Seerumin korkea indolipropionihapon pitoisuus suojasi diabetekseen sairastumiselta. – Näiden aineenvaihduntatuotteiden pitoisuus oli sitä suurempi, mitä vähemmän ruokavaliossa oli tyydyttynyttä rasvaa. Näiden tulosten valossa indolipropionihappo voi olla yksi tekijä, joka välittää ruokavalion ja suolistobakteerien suojaavaa vaikutusta, akatemiatutkija Kati Hanhineva toteaa. Ruokavaliotapa jäi pysyväksi Scientific Reports -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa terveenä pysyneiden ja seurannan aikana tyypin 2 diabetekseen sairastuneiden välisiä eroja selvitettiin kohdentamattomalla metabolomiikka-analyysillä. Tutkimuksessa tunnistettiin myös useita uusia rasva-aineenvaihdunnan tuotteita, joiden suuri pitoisuus oli yhteydessä parempaan insuliiniherkkyyteen ja pienempään diabetesriskiin. Aikaisemmissa tutkimuksissa ruokavalion suuri kokonaisja eläinproteiinin määrä ja etenkin runsas pitkälle prosessoidun punaisen lihan syöminen ovat yhdistyneet suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin. Punaisen lihan asemasta käytetään kalaa monipuolisesti ja siipikarjaa
Runsaimmin kasviproteiinia syövillä oli 35 prosenttia pienempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kuin vähiten kasviproteiinia syövillä. Kokojyvävilja on hyväksi, mutta onko siinäkin määrärajansa. Valitse näistä kymmenen erilaista annosta päivässä! Lähde: Diabetesliitto estää vahvojen johtopäätösten tekoa asiasta, sanoo Uusitupa. Aiempien tutkimusten pohjalta on epäilty, että esimerkiksi lihavalmisteiden sisältämät suola, nitriitit, rasvahapot, haaraketjuiset aminohapot, l-karnitiini, rauta ja lihan valmistuksessa syntyvät haitalliset aineet voisivat selittää runsaasti lihaa syövien suurempaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Tutkimuksessa eniten lihaa käyttävillä päivittäiset käyttömäärät olivat keskimäärin noin 270 grammaa. On hyvä huomata, että yksi ruokavaliotekijä ei automaattisesti johda sairastumiseen, vaan myös muut tekijät, esimerkiksi perimä ja muut elintapatekijät voivat vaikuttaa yksilön sairastumiseen, Heli Virtanen huomauttaa. Muissakin tutkimuksissa on havaittu, että nimenomaan täysjyväviljatuotteiden käyttö yhdistyy pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin. Teksti: Terttu Iiskola – Yksi ruokavaliotekijä ei automaattisesti johda sairastumiseen, vaan myös muut tekijät, esimerkiksi perimä ja muut elintapatekijät voivat vaikuttaa yksilön sairastumiseen.. – Havaitsimme, että lihaa runsaasti käyttävillä oli suuri riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Kasviproteiini suojaa diabetekselta Kasviproteiinia runsaasti syövillä miehillä oli terveelliset elintavat, mutta elintavat eivät yksin selittäneet heidän pienempää diabetesriskiään. Kananmunasta tulevalla proteiinilla havaittiin samanlainen yhteys kuin aiemmin julkaistussa tutkimuksessa, eli suurempi saanti oli yhteydessä pienempään riskiin. – Kuitupitoisuus näytti olevan keskeinen tekijä, joka ennusti viljatuotteiden yhteyttä pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin. Proteiinien määrällä ei havaittu yhteyttä Ruokavalion kokonaistai eläinproteiinin määrällä tai kalasta tai maitotuotteista saatavilla proteiineilla ei havaittu yhteyttä tyypin 2 diabeteksen riskiin. – Tuoreessa katsausartikkelissa, joka kokosi yhteen tietoa monesta eri tutkimuksesta, havaittiin, että diabeteksen ja sydänja verisuonisairauksien ehkäisyn kannalta täysjyväviljatuotteiden ”optimaalinen saantimäärä” väestötasolla olisi noin 150 grammaa päivässä. Vähän energiaa kuluttavalle henkilölle todennäköisesti riittää pienempi määrä täysjyväviljaa kuin henkilölle, jonka energiankulutus on suurta. – Kasviproteiinin syöminen oli tutkimuksen alussa yhteydessä myös alhaisempaan verensokeripitoisuuteen, mikä voi mahdollisesti selittää sen syönnin yhteyttä pienempään diabetesriskiin, Heli Virtanen kertoo. Laskennallisella mallilla arvioitiin, että jos päivittäin noin 5 grammaa eläinproteiinista korvattaisiin kasviproteiinilla, diabetesriski pienenisi 18 prosenttia. 19 . Noin 19 vuoden seurannan aikana 432 miestä sairastui tyypin 2 diabetekseen, Heli Virtanen kertoo. Yksi tekijä on myös se, että hyvin runsaasti lihaa käyttävillä henkilöillä ruokavalio saattaa jäädä muilta osin yksipuoliseksi. – Havaitsimme kuitenkin, että niillä, jotka söivät kaikkein eniten lihaa kokonaisuudessaan, oli suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Kullekin yksilölle sopiva määrä riippuu aina myös energiantarpeesta ja muusta ruokavaliosta. . – Kuopiossa toteutetun seurantatutkimuksen alussa vuosina 1984–1989 ruokavalio selvitettiin 2 332:lta 42–60 -vuotiaalta mieheltä, joilla ei ollut tyypin 2 diabetesta. – Kaikki sairastuneet eivät olleet kovia lihansyöjiä. – Tarkkoja määrärajoja täysjyväviljan käytölle on vaikea antaa, eikä tämä tutkimustulos tietenkään tarkoita, että kaikkien tulisi käyttää juuri tuo 150 g päivässä. KIHD-tutkimuksessa haluttiin selvittää ruokavalion proteiinien yhteyksiä tyypin 2 diabeteksen riskiin
– Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että hoitoyksinäisyys on inhimillisesti ja eettisesti mutta myös yhteiskunnallisesti merkittävä asia, sillä terveydenhuollon tehtävänä ei ole lisätä potilaiden yksinäisyyttä. Se on läsnäolon vastakäsite, jonka olemassaolon Liisa Karhe oivalsi sairaanhoitajan työssään. – Maisteriopinnoissani tarkastelin hoitotyön läsnäoloa ja sain tulokseksi, että läsnäolon vastakäsite on yksinäisyys. 20 O len ollut töissä sairaanhoitajana tehoosastolla 17 vuotta ja miettinyt jo urani alussa paljon sitä, mitä hyvä hoito on, terveystieteen tohtoriksi helmikuussa väitellyt Liisa Karhe kertoo. Liisa Karhen väitöstutkimuksessa lähes joka viides potilas oli kokenut yksin jäämisen tunnetta potilaana Hoitoyksinäisyys näkyväksi ihmisten taholta. – Eräs potilas sanoi kerran yövuorossa, että teillä on täällä työt huonosti organisoitu, kun kenelläkään ei ole aikaa pitää kädestä kiinni ja olla potilaan vierellä. Se sai minut ajattelemaan, että olemme läsnä potilaan luona, mutta siltikään emme välttämättä ole aidosti läsnä potilaalle, tamperelainen Karhe kertoo. Väitöstutkimuksessaan hän kehitti hoitoyksinäisyydelle näkyvyyden, mittarin. Tajusin, että tällainen yksinäisyys on potilaille kipeä kokemus. Tässä on kuitenkin kyse asiasta, jota voidaan ennaltaehkäistä ja. Sivuutettu ilmiö tuli mitattavaksi – Halusin tehdä asialle jotakin, kun totesin, että tätä aihetta ei ole koskaan aiemmin tutkittu. Omassa elämänpiirissäni oli myös näitä kokemuksia. Silloin oivalsin, että juuri sitä se on, kun potilas tuntee, että hän jää yksin hoitavien Kun potilas kokee, ettei hänestä aidosti välitetä, voi syntyä hoitoyksinäisyyden kokemus
”Se on tärkee tossa se yhteys tämmösen ihmisen kanssa, ja sitä saa taikka sitä ei saa ja se on kauheen väkinäistä, jos se ei toimi.” . Ei sitä voi tehdä vaan vasemmalla kädellä jossain sivulauseessa.” . Potilaan kielteinen yksinäisyys on subjektiivinen, epämiellyttävä, ahdistava ja ei-toivottu kokemus, joka aiheuttaa kärsimystä. Lämpöä ja tietoa pantattiin Karhe haastatteli väitöstutkimuksessaan 13 sydänleikkausja rintasyöpäpotilasKäsiteanalyysin tuottamat yksinäisyysdimensiot. Esimiehenä nykyisin toimiva Liisa Karhe havahtui potilaan yksinäisyyden kokemuksiin jo vuosia sitten, potilaan yhdestä lauseesta: ”Teillä on täällä työt huonosti organisoitu, kun kenelläkään ei ole aikaa pitää kädestä kiinni ja olla potilaan vierellä”. Lopulta hän rakensi hoitoyksinäisyydelle mittarin (Caring Loneliness Scale, CARLOS). lievittää ilman valtavia taloudellisia panostuksia, kertoo viisikymppinen Karhe. ”Paremminkin joku totes, että hyvinkö menee ja hyvin sä jaksat, mutta en mä tiedä kysyttiinkö tai kyseenalaistiko kukaan sitä, että jaksanko mä.” Potilaskuvauksia: . Hoitoyksinäisyys näkyväksi ”Kyllä sitä niinku odotti sillain, kun ahdistunut oli ja, jos yrittikin niin sitä näki, että hoitajalla niin kiire ja lääkärilläkin, että vähän semmosta ohittamista.” . ”Kyllä edes se hetki tarvis olla läsnä varsinkin, kun kertoo jotain tämmöstä, joka mullistaa koko elämän kokonaan. Sekin teki varmaan sen, että mä tunsin vähän, että tää jäi vähän niinku vaille.” . ”Silloin kun on potilaana, niin on niin sairas, että ei pysty edes kertomaan, eikä niinku edes omia oikeuksiansa vaatimaan saati että puolustautumaan.” . ”Niinku väheksy sitä mun mielipidettä tai sitä, että tää nyt on tämmönen vaan tavallinen rutiinihomma.” . Hoitoyksinäisyyden tutkiminen antaa uuden näkökulman ja paljon haasteita yksinäisyystutkimukseen hoitotieteessä. ”Okei leikataan vaan tosta noin rinta pois, ja oot sitten vaan kotona kolme viikkoo, että jotenkin niinku se tuntu pahalta.” . ”Mä olin niinku potilaana eri puolella koko ajan, kun jos mä olisin yhteistyössä samalla puolella. 21 . – Olen nykyisin esimiestehtävissä, mutta hoitoyksinäisyys on minulle niin sydämen asia, että aion jatkaa asian tutkimista. Yksinäisyys on monitahoinen yläkäsite, josta hoitoyksinäisyys muodostaa oman näkökulmansa. – Hoitoyksinäisyyden ilmiö on nyt ensimmäistä kertaa todennettu ja operationalisoitu, mutta se tarvitsee lisää empiiristä tutkimusta saadakseen tieteellistä vahvistusta. ”Lääkärin kanssa keskustelu oli tuskaista, tuntui, että armopaloja anelen.” . Karhen tutkimustulosten yhteenvetona luotu käsitteellinen malli kuvaa hoitoyksinäisyyden ilmiötä käsitteellisellä tasolla. Me terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsemme muistutusta siitä, mikä on meidän työssämme on kaikkein tärkeintä. Hoitoyksinäisyyden lisäksi potilas voi olla yksinäinen suhteessa itseensä (patologinen yksinäisyys), läheisiin ihmisiin (emotionaalinen yksinäisyys), sosiaaliseen verkostoon (sosiaalinen yksinäisyys) sekä suhteessa ympäristöön (fyysinen yksinäisyys), Jumalaan (uskonnollinen yksinäisyys) ja suhteessa maailmaan ja omaan olemassaoloon (eksistentiaalinen yksinäisyys). Koska hoitoyksinäisyys on käsitteenä uusi, haluan levittää tietoa tästä aiheesta.
Koko hoitotyön ja hoitosuhteen perustavoite jäi saavuttamatta, kun jäi yksilöllinen ymmärrys ja apu saamatta.” ”Potilaat ovat kertoneet, että lukiessaan hoitoyksinäisyydestä heidän omat kokemuksensa ovat saaneet nimen, ja se auttanut heitä käsittelemään omia vaikeita kokemuksiaan ja pelkojaan.” ”Potilaiden sairauden toteamisesta kuluneen ajan ja hoitoyksinäisyyden välillä oli yhteys. Hoitotilanteissa vallitsi vastakkainasettelu ja vastuu tiedon saannista, jopa hoidosta tai hoitoon liittyvistä asioista jäi potilaille itselleen. 22 ta, ja kyselytutkimukseen osallistui 406 sydänleikkausja rintasyöpäpotilasta. Silloin potilaat helposti jättävät omat toiveensa ja ajatuksensa kertomatta. Potilaat kokivat, että hoitavat ihmiset olivat etäisiä ja saavuttamattomissa. CARLOS-mittari potilaan hoitoyksinäisyyden todentajana. Potilaiden hoitoyksinäisyys syntyi näistä neljästä päämerkityksestä, jotka muodostavat CARLOS-mittarin sisältörakenteen. Hoitoyksinäisyys merkitsi potilaille tositunnetta siitä, ettei heitä arvostettu, kuultu eikä otettu todesta. Hoitoyksinäisyyttä lievensi myös tieto omasta tilanteesta ja tieto siitä, että apua ja tietoa on tarjolla. ”Hoitoyksinäisyys voidaan kiteyttää potilaan kokemukseksi toimimattomasta hoitosuhteesta, josta puuttuvat siihen kuuluvat ydinrakenteet. He eivät saaneet riittävästi tietoa omasta sairaudestaan ja tilanteestaan. Hoitoyksinäisyys ilmeni myös siten, etteivät potilaat saaneet apua ja ymmärrystä eikä heillä ei ollut mahdollisuutta jakaa kokemuksiaan, tuntemuksiaan ja tietojaan hoitavien ihmisten kanssa. Tätä vahvistaa saamani palaute, joka on koskenut monien eri sairausryhmien edustajia.” ”Ne potilaat, jotka sanoivat, ettei hoitoyksinäisyys ollut vaikuttanut heidän kokonaistoipumiseensa, sanoivat kuitenkin, että hyvä mieli jäi saamatta. He vastasivat kyselyyn kuusi kuukautta leikkauksen jälkeen. Potilaat kuvasivat hoitoyksinäisyyteen myötävaikuttavien tekijöiden liittyvän hoitavien ihmisten asenteeseen, tahtoon, tietoon ja taitoon sekä kiireiseen ilmapiiriin, hoitokulttuuriin, toimintatapoihin, resursseihin sekä organisaation tapaan organisoida hoitotyötä. Koko hoitotyön ja hoitosuhteen perustavoite jäi saavuttamatta, kun potilaalta jäi yksilöllinen ymmärrys ja apua saamatta. Hoitoyksinäisyydelle altisti myös potilaiden sairaus ja sairauden aiheuttama haavoittuvuus sekä toiveet ja odotukset. Kyselytutkimuksessa kuitenkin tuli esiin, että hoitoyksinäisyys on yhteydessä heikompaan koettuun terveyteen, toipumiseen ja psyykkiseen kuormittuneisuuteen .” Tutkimustuloksia: . Hoitoyksinäisyys näyttäytyi potilaille siten, että he kokivat jäävänsä hoitotilanteissa ulkopuolisiksi, eivätkä tulleet kohdatuksi ihmisinä. Hoitoyksinäisyyttä lieventäviksi tekijöiksi potilaat listasivat hoitavan ihmisen välittämisen, avun ja tiedon saannin, läsnäolon ja kohtaamisen sekä hoitosuhteiden jatkuvuuden. – Potilaat yrittävät lisäksi ymmärtää hoitavia ihmisiä eivätkä halua olla taakaksi heille. Hoitosuhteessa yksinäisimpiä olivat potilaat, joiden sairaus oli todettu 5–10 vuotta sitten.” ”Potilas voi jäädä yksin minkä tahansa sairauden hoidossa. Asenne, tieto, taito, tahto
Hän antoi tietty varmuuden vuoksi ne, mutta kun ei siinä ollu aikaa perehtyä niihin eikä jutella hänen kanssaan.” . Potilaiden kokema hoitoyksinäisyys oli yhteydessä potilaan kokemaan heikompaan terveyteen ja toipumiseen sekä psyykkiseen kuormittuneisuuteen. – Kyllä väitöskirjassa varovaisesti teoriataustan ja tulosten perusteella ajattelen, että hoitoyksinäisyys ei näyttäisi olevan diagnoosista kiinni, vaan potilas voi jäädä yksin minkä tahansa sairauden hoidossa. Ongelma piilee kaikissa kohtaamisissa Peilautuuko tutkimuksen tulos myös muuhun sairaudenhoitoon kuin juuri haastateltuihin syöpäja sydänveripotilaisiin. – Yksikin väärä lause väärässä kohdassa voi romahduttaa potilaan maailman. – Tätä vahvistaa saamani palaute, joka on koskenut monien eri sairausryhmien edustajia. Se ihan niinku selkeesti otti ohjat käsiinsä, että nyt tehdään näin ja näin. – Vielä ei tiedetä, mikä on merkittävä hoitoyksinäisyyden mitattava taso potilaan kokemuksen kannalta, mutta noin joka kymmenes potilas ei ollut kokenut hoitoyksinäisyyttä lainkaan ja lähes joka viides potilas oli kokenut hoitoyksinäisyyttä hoitonsa aikana joskus tai useammin, Karhe kertoo. Ja se että niillä ei niinku tuntunut olevan kiire, ne kerkis kyllä vastaan.” . Hoitoyksinäisyys syntyy juuri siitä, ettei potilas tule yksilöllisesti ymmärretyksi ja autetuksi ja kokee olevansa liukuhihnalla, siis vain yksin monista muista samanlaisista tapauksista. ”Hän tuli ihan vaan siihen ja näki, että mä oon siinä, niin arvas varmaan asian ja sitten hän tuli niinku ottaan kädestä ja sano, et kyllä sä oot kestänyt kyllä sä kestät tämänkin, hän oli ainut, joka antoi semmosta empaattista tukee.” . He kertoivat hoitoyksinäisyyden kokemusten aiheuttaneen heille kärsimystä, epävarmuutta, epäluottamusta ja turvat”Ne toi mulle hirveen kasan paperia ja mä olin ihan pyörällä päästäni. Osaava, tilannetta johtava ja kuunteleva hoitava ihminen oli potilaiden mielestä se, joka loi turvallisuutta ja toivoa.” ”Terveydenhuollossa yleistyvän valinnanvapauden ja tarjottavan palvelun laadun kannalta hoitoyksinäisyys on merkittävä negatiivinen palvelukokemus, joka ei houkuttele potilaita palaamaan niihin hoitopaikkoihin, joissa he kokevat jäävänsä yksin.” . ”Tuli se osastonlääkäri, se oli pätevä, sitten kun hän kerto, missä mennään ja mitä tehdään ja millain niin sit huomas, et ei tässä hätää ookkaan. Se oli sen yhen iltapäivän aikana. ”Olis hyvä jos kävisi keskustelemassa ja mulla olis joku alusta asti ollut joku ihminen niin olis ehkä välttynyt siltä reaktiolta, mikä tuli viivästyneesti et mä aloin kärsimään semmoisista paniikkioireiluista.” . ”Varmaan siitä johtuvaa se, että mä en meinannut toipua, mä en todellakaan meinannut toipua…mää ajattelin, että mä olisin kotiutumisen jälkeenkin varmaan vielä tarvinnut ihan psykiatrin hoitoa, kun oli jotakin semmosia kokemuksia.” . Molempien pitäisi vaihtaa ja jakaa tieto. Hoitoyksinäisyydestä seurasi potilaille huonoja hoitokokemuksia ja ikäviä muistoja. 23 – Potilailla oli myös hyviä kokemuksia hoitavista ihmisistä ja hoidosta, ja nämä kokemukset lievittivät heidän yksinäisyyttään ja auttoivat jaksamaan läpi vaikean sairauden ja elämäntilanteen. Mä ajattelin että meenks mä näin huonoon kuntoon, että mun pitää hakea jostain apua. – Potilas on aina oman itsensä ja omien asioidensa asiantuntija ja hoitava ihminen taas sairauden ja hoidon asiantuntija. Kärsimystä, turvattomuutta Potilaat kuvasivat hoitoyksinäisyyden kokemuksiaan järkyttäviksi ja sellaisiksi, että he eivät toivo kenenkään muun joutuvan kokemaan samaa. ”Mulla oli kauhee tuskatila yöllä ja pyysin särkylääkettä tai jotakin apua itselleni ja mulle vaan sanottiin, että mä olen jo saanut lääkettä ja tämmösen takia päivystävää lääkäriä ei herätetä.” . Mua ei nolota käydä tuolla psykiatrian klinikalla, koska mä tiedän, että siellä he ovat aidosti mun puolella.” ”Me terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsemme muistutusta siitä, mikä on meidän työssämme on kaikkein tärkeintä.” ”Potilaat kuvasivat lieventäviksi tekijöiksi tunteen tai tiedon siitä, että apua ja tietoa on saatavilla. ”Mä olen ainakin oppinut hakeen apua. – Jokainen hoitava ihminen voi vaikuttaa omalla asenteellaan ja vastuullisella ammatillisella toiminnallaan hoitoyksinäisyyden ennaltaehkäisyyn, mutta myös organisaatiolähtöisillä tekijöillä ja koulutuksella voidaan tukea ja mahdollistaa hoitoyksinäisyyden ennaltaehkäisyä, Karhe sanoo. tomuutta, mutta myös negatiivisia tunteita, joista sisuuntuneina potilaat löysivät itsestään uusia voimavaroja selviytyä eteenpäin. Sitten pelotti jotenkin se syöpähoitaja… tunki mulle semmosia lomakkeita… kotona mä luin, millä voi anoo apua. Samoin kuin yksi oikea, kannustava lause oikeassa hetkessä voi antaa potilaalle voimaa jaksaa koko sairausprosessin ylitse
24 . Potilaspalaute yhä tärkeintä Liisa Karhe on saanut todella kannustavaa palautetta niin kollegoilta, terveydenhuollon ammattilaisilta, medialta kuin potilailta. Teksti: Terttu Iiskola Lähde: Väitöskirja Potilaan hoitoyksinäisyys – Käsitteellinen malli potilaan yksinäisyydestä hoitosuhteessa ja hoitoyksinäisyyteen yhteydessä olevista tekijöistä, Liisa Karhe Tampereen yliopisto 2017 Käsitteellinen malli potilaan hoitoyksinäisyydestä. jaan niin, että potilas saisi oikeaa tietoa omasta sairaudestaan ja hoidostaan ja hoitava ihminen saisi oikeaa tietoa potilaan tilanteesta, taustasta, toiveista, tahdosta ja siitä, mitä tietoa ja apua potilas tarvitsee. – Aihe on puhutteleva, koska se kuvaa niitä potilaiden kokemuksia, joita emme koskaan haluaisi potilaille aiheuttaa, mutta silti niitä kokemuksia koko ajan syntyy. – Tärkein palaute minulle tutkijana ja terveydenhuollon ammattilaisena on ollut palaute potilailta. Eräskin potilas kertoi tämän kevään hoitokokemuksestaan ja sanoi, että tutkimustulokset olivat aivan kuin hänen kokemuksiaan ja oli helpottavaa lukea, että hänen kokemuksensa eivät olleetkaan vain hänen kuvitelmiaan. . – Kun potilaiden kokemukset vihdoinkin ymmärretään, heille syntyy myös toivo siitä, että asialle voidaan tehdä jotakin. – Kaikki yhtyvät siihen, että aihe on tärkeä ennen kaikkea potilaan mutta myös hoitotyön kehittämisen, hoitamisen laadun ja myös yhteiskunnan kannalta. Potilaat ovat kertoneet, että lukiessaan hoitoyksinäisyydestä heidän omat kokemuksensa ovat saaneet nimen ja se auttanut heitä käsittelemään heidän vaikeita kokemuksiaan ja pelkojaan. Hoitoyksinäisyyden käsitteellinen malli kuvaa hoitoyksinäisyyden ilmiön ja sen käsitteiden väliset suhteet. Potilaan hoitoyksinäisyyttä voidaan mitata mittarilla, joksi tässä tutkimuksessa on kehitetty CARLOS-mittari (Caring Loneliness Scale)
Tästä muotoutuvat käsitteet kronologinen (ikä vuosissa) ja biologinen (vanhenemismuutokset elimistössä) vanheneminen. Yli 80-vuotiaalla on vain yhden toimivan munuaisen kapasiteetti käytössä ja alttius nestetasapainon häiriöille kasvaa. Harrastukset, itsensä sivistäminen, lukeminen ja ajan tasalla pysyminen sekä uudenkin oppiminen myös vanhuudessa pitävät mielen virkeänä ja ylläpitävät toimintakykyä. 25 . Savanderin erityisenä mielenkiinnon kohteena on vanhuksilla yleinen ja kansanterveydellisesti merkityksellinen haurausja raihnaus -oireyhtymä ja sen ennaltaehkäisy sekä vanhusten kokonaisvaltainen hoito . Vesa Savander on geriatri, jolla on aivotutkimustaustaa. Useissa tutkimuksissa on todettu liikunnan olevan merkittävin tekijä geriatristen oireyhtymien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Koettu elämänlaatu, joka arvottuu kerätyn henkisen pääoman kautta ja pitää sisällään fyysisen hyvinvoinnin tuntemuksen, on lopulta se suure, joka yksilön kohdalla tekee tunteen hyvistä vanhuusvuosista ja nautinnollisesta elämästä. Selviytymistä itsenäisesti arkitoimista pärjäävänä. Elimistössä vanheneminen tarkoittaa kaikkien elinjärjestelmien, kuten aivojen, lihaksiston, sydämen, keuhkojen, umpieritysrauhasten, puolustussysteemin ja solujen jakaantumisja uusiutumiskyvyn hiipumista. Elinajan pituudesta on arvioitu noin neljänneksen olevan geneettistä perittyä taipumusta ja lopun elintapojen ja ympäristötekijöiden vaikutusta. Sairauksien hyvä hoito ja tulevien ennaltaehkäisy on avainasemassa myös vanhuusiässä. Biologisen vanhenemisen arvoitus on johtanut tutkimaan tekijöitä, jotka ovat yhteydessä toimintakykyiseen ja laadukkaaseen vanhuuteen. 70 –80 vuoden iässä 20–40 prosenttia soluista on kuollut. Vanhenemisen tutkimuksen oppiala (gerontologia) pyrkii erityisesti selvittämään, onko mahdollista ja millä keinoin, lisätä toimintakykyisten vuosien osuutta elämän loppupäässä. . Näiden lisäksi tapahtuu soluOnnistunut vanheneminen Tiede ei ole tähän päivään mennessä kyennyt vastaamaan kysymykseen, mistä vanheneminen johtuu. Vanhuuteen liitetään myös viisaus, jolla tarkoitettaneen elämänaikaisten kokemusten, oppimisen, onnistumisten ja vastoinkäymisten sekä koetun ja opitun soveltamisen synnyttämää henkistä pääomaa. Hermosolujen yhteydet vähenevät. Suhteiden ylläpitäminen sukulaisiin, lapsiin ja lastenlapsiin tuo elämään sisältöä ja sosiaalista aktiivisuutta. Vesa Savander Lääketieteen tohtori Geriatrian erikoislääkäri. – Aivojen paino pienenee solukadon myötä noin 10 prosenttia eri aivoalueiden ollessa herkempiä kuin toisten. Yli 65-vuotiaat hyötyvät ohjauksesta Keski-iän elämäntavat ja erityisesti perinteisesti sydän-verisuonisairauksien riskitekijöinä pidetyt ylipaino, tupakointi, verenpaine, kolesteroli, ravitsemustottumukset ja liikunta, ovat yhteydessä vanhenemismuutosten ilmenemiseen sekä mielentoimintojen ja toimintakyvyn säilymiseen vanhuudessa. Ei kaikille samalla aikataululla Vanheneminen on yksilöllistä, eikä tapahdu kaikille samalla aikataululla, eikä kaikissa elinjärjestelmissä yhtä aikaa. Hyvä vanhuus kolmen tekijän summa Mitä on onnistunut vanheneminen, elämänlaadun ja terveyden säilymistä hyvänä vanhenemisesta huolimatta. Gerontologiassa ajatellaan käsitteen sisältävän kolme pääkohtaa: sairauksien ja niihin liittyvien toiminnanvajausten ehkäiseminen, mielen toimintojen ja fyysisen toimintakyvyn säilyminen ja aktiivinen elämänote. Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että yli 65-vuotiaiden riskiryhmään kuuluvien muistisairauksia voidaan ehkäistä elämäntapoihin ja verisuonisairauksien riskitekijöihin puuttumalla. Sydänlihaskudoksessa tapahtuu rasvoittumista ja sidekudoksen lisääntymistä, mikä tekee sydämestä jäykemmän ja heikomman. – Munuaisten toiminta heikkenee. – Kiertävän verivolyymin määrä vähenee ja verenkierto ja sen mukautuvuus heikkenee. Elinajan pituudesta on arvioitu noin neljänneksen olevan geneettistä perittyä taipumusta ja lopun elintapojen ja ympäristötekijöiden vaikutusta. He hyötyvät ohjauksesta sekä harjoitteista ravitsemuksen, liikunnan ja mielen toimintojen osa-alueilla. Muutamia vanhenemisen tuomia muutoksia elimistössä: kuolemaa, toimivan solukon korvautumista rasvakudoksella ja sidekudoksella, solujen nestepitoisuuden pienentymistä ja reservien vähenemistä. Ikäihmiset ovatkin varsin monimuotoinen joukko. Geriatrin pakeilla L ukuisia teorioita siitä, mistä vanheneminen johtuu, on esitetty ja ilmiö on kiivaasti tutkittu alue. Harva korkeaan ikään päässyt on säästynyt sairausdiagnooseilta. Nähdäkseni sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin kannalta onnistuneen vanhenemisen taustalla ovat pitkälti elämäntavat ja sydän-verisuonisairauksien riskitekijöiden hallinta keski-iästä vanhuuteen. Erilaiset sairaudet, virheravitsemus ja liikkumattomuus voivat kiihdyttää vanhenemismuutoksia. . Näistä tutkimustenkin valossa keskeisimmässä roolissa on liikunnallisuuden ylläpitäminen ja ennen kaikkea vanhuudessakin aloitettu liikunta, parantaa elämänlaatua ja ennaltaehkäisee fyysistä ja henkistä toimintakyvyttömyyttä. Vanheneminen on fysiologisesti rasvoittumista, kuivumista ja jäykistymistä
Minna toivoo että päättäjät heräisivät tilanteeseen, jotta isovanhempien oikeuksiin tavata lastenlapsiaan saataisiin konkreettinen muutos, vaikka ymmärtääkin, ettei tilanne ole mustavalkoinen.. Omilta vanhemmiltaan Minna ei saanut lapsenhoitoapua juurikaan, ja vaikka hän ei muista sitä kovin usein edes kaivanneensa, hän päätti jo tuolloin että hän itse tulee olemaan toisenlainen isoäiti. En olisi voinut kuvitellakaan, mihin kaikki tulisi päättymään. – Olen kasvattanut lapseni käytännössä yksin, tyttäreni isä poistui kuvioista jo odotusaikana eikä ole näkynyt hänen elämässään kuin elatusmaksujen muodossa, Minna kertoo, ja pohtii, että tämä on hänen mielestään valitettavaa. Iloa ei valitettavasti kestänyt kovinkaan pitkään. – Minulla on ollut äärimmäisen hyvä ja lämmin suhde tyttäreeni aina. On tärkeää, että lapsen elämässä olisi monia turvallisia vanhempia, ja että siteet etenkin omiin vanhempiin ovat kunnossa. 26 Onko isovanhemmilla oikeuksia – Äitiys on ollut minulle se juttu, olen aina rakastanut olla äiti. Vierailut hänen vanhem. Minä yritin ja annoin mahdollisuuksia rakentaa suhdetta, mutta häntä ei vain kiinnostanut, ja sillä tiellä ollaan edelleen. O ulun Laanilassa asuva, 57-vuotias Minna on yhden lapsen äiti, ja kolminkertainen isoäiti. – En ole yksi niistä äideistä jotka laittavat kapuloita rattaisiin, kun isä haluaa tavata lapsiaan. Kun sain lapsenlapsia, tuntui että pääsen taas uudelle kierrokselle, ja se tuntui aivan ihanalta. Minna ei kuitenkaan koe, että yksinhuoltajuus olisi ollut hänelle erityisen rankkaa, vaan ennemminkin hyvin palkitsevaa
Sitten tytär erosi lasten isästä, ja tilanne levisi käsiin. Meillä ei ollut juuri mitään kahinoita, tulimme hyvin toimeen vaikka tilanne ja asumisjärjestely olikin melko poikkeuksellinen. Ja sitä minä olinkin, hetken. Yhteiselo sujui hyvin Kun Minnan tunnollinen ja ahkerasti opiskeleva tytär ilmoitti yllättäen 16-vuotiaana olevansa raskaana, ensimmäinen ajatus oli suunnaton järkytys. Tarjosinko apua liikaa. – Ajattelin, että pääsevät taas jaloilleen, ja olihan minusta aivan ihanaa olla lastenlasteni kanssa. – Aika pian me siitä sitten toivuimme, poikaystävänkin vanhemmat olivat hienosti mukana ja äärimmäisen ymmärtäväisiä. Minna osti omaan kotiinsa leluja, omat vuoteet lapsenlapsille ja sisusti yhden huoneen leikkihuoneeksi, varta vasten lapsia ajatellen. – Päätin, että olisin sellainen pullantuoksuinen mummo, lämmin ja läsnä. Arki sujui mallikkaasti, ja tuoreet vanhemmat pitivät huolta lapsestaan tunnollisesti. Muistan jo silloin varovasti huomauttaneeni, että olisi kiva, että edes kysyisivät että sopiiko minulle. 27 Onko isovanhemmilla oikeuksia piensa luona olivat usein hyvin muodollisia, välittömyys loisti poissaolollaan. Pikkuhiljaa lapset alkoivat viettää enemmän ja enemmän aikaa Minnan luona, ja lopulta he viettivät enemmän aikaa Minnan kanssa kuin omien vanhempiensa kanssa. En tiedä, onko koko tilanne omaa syytäni, tarjosinko apua liikaa. Perhe täydentyi vielä kaksosilla, ja oman tyttärensä väsymyksen huomannut Minna tarjosi auliisti lastenhoitoapua. Pyynnöt kaikuivat kuuroille korville. – He asuivat kanssani miltei kahden vuoden ajan ja muuttivat sitten yhteiseen vuokra-asuntoonsa. Lapset olivat mummolassa kuin kotonaan, ja se tuntui Minnasta todella hyvältä. Ensin he olivat täällä perheenä, ja tyttäreni sekä vävy poikkesivat pikaisesti kauppaan. Minna jäi vuodeksi vuorotteluvapaalle hoitamaan tyttärenpoikaansa, jotteivät nuoret jäisi opiskeluissaan pahasti jälkeen. – Muutos hiipi salakavalasti. Oma taloudellinen tilanteeni oli hyvä ja minulla oli tilava asunto, joten koko perhe muutti luokseni asumaan heti vauvan synnyttyä. Sitten kaljalle, ja reissut tuppasivat venahtamaan eikä minulle välttämättä edes ilmoitettu. Ei ajatustakaan lasten edusta Minna huomasi tyttärensä käytännössä kyllästyneen äitiyteen, ja yritti omia voimavarojaan venyttäen auttaa tätä jaloilleen.
– En halunnut purnata, koska todella rakastan tytärtäni ja lapsenlapsiani, ja pidän arvokkaana asiana että sain luoda heihin tiiviin suhteen. Isoäidille on suuri iloa sulkea lastenlapsi syliinsä.. Mutta kun se ei riittänyt. Vapaat viikonloput menivät lapsenlapsia hoitaessa, usein Minna sai jännittää että ehtiikö hän töihin, hakeeko tytär lapset ajoissa. Lopulta tytär ilmoitti, etteivät he kaipaa elämäänsä isovanhempaa, joka ei oikeasti välitä muista kuin itsestään. Elättelen kuitenkin toiveita, että vielä joskus saisin sulkea syliini ne pienet lapset. – Näin helppo minut ilmeisesti oli syrjäyttää ja unohtaa. Isovanhemmillekin jotakin oikeuksia Minna tietää entisen vävynsä vanhempien kautta, että lapset ovat vähintään kaksi viikonloppua kuussa tukiperheessä, ja ainakin yhden viikonlopun isänsä vanhemmilla. Minä en juo tai ole väkivaltainen, minulla oli hyvä suhde lapsenlapsiini, mutta en tiedä, saanko enää koskaan tavata heitä. Minna toivoo että päättäjät heräisivät tilanteeseen, jotta asiaan saataisiin konkreettinen muutos vaikka ymmärtääkin, ettei tilanne ole mustavalkoinen. Kävin usein työpäivien jälkeen kaupassa tyttäreni puolesta tai siivoamassa hänen luonaan. Olisin ottanut päiväkylään ja käynyt heillä, vienyt ulos... 28 – Oma työni on fyysisesti erittäin raskas, olen sairaanhoitaja. Minna kertoo ääni murtuen, että tästä ilmoituksesta on kulunut nyt yksitoista kuukautta, eikä hän ole tämän jälkeen kertaakaan saanut nähdä lapsenlapsiaan. – Pari kuukautta sitten törmäsin vahingossa heihin kaupassa, lapset eivät onneksi nähneet minua, koska tyttäreni viesti oli selvä: pysy kaukana. Ovelle ei hän ei kuitenkaan enää voi mennä, tytär on muuttanut eikä suostunut kertomaan uutta osoitettaan. Asuinpaikka ei isoäidin tiedossa Ensin alkoivat vihaiset puhelut ja tekstiviestit, joihin ei järkipuhe tai rauhoittelu tehonnut. Ja tyttärenikin. 020 743 2010 www.hissiporssi.fi Helpottaa elämää ja mahdollistaa turvallisen kotona asumisen! KOTIHISSI . – Kyse ei edes ollut siitä, etten olisi halunnut ottaa ollenkaan. Minna kertoo yrittäneensä kaikkensa, soittanut ja käynyt ovella. Toivoisin, että tässä maassa tunnustettaisiin isovanhemmillekin jotain oikeuksia. Teksti: Linda Rantanen Kuvat: Matton images Liiku turvallisemmin kotona! Helpottaa elämää ja mahdollistaa turvallisen kotona asumisen! • Porrasja pystyhissit • Lyhyet toimitusajat • Kotitalousvähennys hyödynnettävissä KOTIHISSI Puh. Olisin mielelläni ottanut vaikka yhdeksi kokonaiseksi viikonlopuksi kuussa, ja välissä muutenkin. Sekään ei ollut itsestään selvää. – Mutta onko tämä ihan oikein, ajatellaanko tässä lapsen parasta. . Lopulta tilanne eskaloitui siihen että Minna joutui uupumuksen takia sairaslomalle töistään, ja joutui myös kieltäytymään ottamasta lapsenlapsia hoitoon. Tiedän etten ole ainoa, jolle on käynyt näin, ja monien kohdalla tilanne saattaa aiheuttaa jopa jonkinlaisen syöksykierteen
– Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan jotkut potilaat voivat paremmin, kun ottavat tyroksiinin illalla. – Kilpirauhashormonien imeytyminen näistä valmisteista on synteettisten hormonien kaltaista ja imeytyminen tapahtuu ruoansulatuskanavasta. Nämä valmisteet on tehty kuivatusta sian kilpirauhasuutteesta. moni on nopeavaikutteinen. Liian suurella määrällä tyroksiinia voi esiintyä samanlaisia haittoja, muttei niin nopeasti, koska T4hormoni on hidasvaikutteinen. Saatavana sekä painettuna että E-kirjana. Nämä valmisteet on hyvä ottaa tyhjään vatsaan noin 20–30 minuuttia ennen ateriaa. – Yleensä eläinperäinen valmiste aloitetaan kuitenkin silloin, kun potilas ei voi hyvin Thyroxinilla oikeasta annoksesta huolimatta, Mäkeläinen kirjoittaa. Kilpirauhaslääkitys suositellaan aloitettavaksi tyroksiinilla. Onko totta, että kilpirauhaslääkkeen kanssa ei saa nauttia maitotaloustuotteita. Tyhjään vatsaan otettu, imeskelty tai pureskeltu T3-hormoni voi nostaa T3-pitoisuuden korkeaksi nopeasti, joten se on yleensä paremmin siedetty ruokailun jälkeen otettuna. T3hormoni pitäisi ottaa ainakin tuntia ennen mahdollista rauta-, kalsiumtai magnesiumlisää tai närästyslääkettä. Teksti: Terttu Iiskola Lähde: Kilpirauhasen toimintahäiriöt ja kokonaisvaltainen hoito, Päivi Mäkeläinen Violet Light Oy 2016. – Suuria annoksia ei saa käyttää, koska liian suuret annokset voivat aiheuttaa sydämen tykyttelyä ja rytmihäiriöitä. . Ennen nukkumaanmenoa otettuna tyroksiinista imeytyy suurempi osa kuin aamulla otettuna. Hoitokokeilu näillä hormoneilla aloitetaan tavallisesti silloin, kun potilas ei voi hyvin oikein otetulla ja annostellulla tyroksiinilla erityisesti, jos potilaalla on niin sanottua aivosumua. T3-hormonihoito aloitetaan varovasti pienillä annoksilla alkaen. Mäkeläinen painottaa, että T3-hormonia käytettäessä sen annostelussa ja ajoituksessa on oltava tarkka. Asia on aiheuttanut hämmennystä lukijoiden keskuudessa. Tällöin lääke otetaan kaksi tuntia edellisen aterian jälkeen ja noin 10 minuuttia ennen mahdollista iltapalaa. Tyroksiini-lääkitys Mäkeläisen mukaan Thyroxin tabletteja käytetään silloin, kun seerumin vapaan tyroksiinin (S-T4-v) pitoisuus on matala ja TSH-pitoisuus (S-TSH) on korkea. Näitä haittoja voi ilmetä varsin pian, jo muutamassa tunnissa, T3hormonia sisältävän valmisteen ottamisen jälkeen, koska T3-hor– Tyroksiini otetaan kerran päivässä yleensä aamulla tyhjään vatsaan veden kera mieluiten puoli tuntia ennen aamiaista. Eläinperäiset valmisteet Eläinperäiset Armour Thyroid ja Erfan Thyroid -valmisteet sisältävät T4-, T3-, T2ja T1hormoneja sekä tyrosiinia, jodia ja kalsitoniinia, joita on myös ihmisen kilpirauhasessa. T3-hormonilääkitys Liothyronin ja Thybon -tabletit sisältävät T3-hormonia eli trijodityroniinia. Hoito aloitetaan yleensä pienistä annoksista nostaen vähitellen oireiden ja laboratoriolöydösten perusteella. K ilpirauhaslääkitys on aina hyvin yksilöllinen. Tämän vuoksi eläinperäisiä valmisteita ei tulisi ottaa samanaikaisesti kuin kalsium-, magnesium-, rautatai soijavalmisteita eikä yhtä aikaa närästyslääkkeiden kanssa. Lääkärin määräämien lääkkeiden imeytyminen vaihtelee myös yksilöllisesti, mutta yleensä lääkkeet pitäisi nauttia tyhjään vatsaan. – Mahdollisimman tasaisen vaikutuksen saavuttamiseksi T3hormonilääke otetaan tavallisesti 2–3 kertaa vuorokaudessa, jotkut ottavat sen jopa 4–5 kertaa vuorokaudessa. – Eläinperäistä valmistetta käytettäessä päiväannos jaetaan yleensä kahteen tai kolmeen osaan. – Tyroksiini otetaan kerran päivässä yleensä aamulla tyhjään vatsaan veden kera mieluiten puoli tuntia ennen aamiaista. Teoksesta saa hyvin selkeät ja yksityiskohtaiset ohjeet lääkkeiden ja ruoan vaikutuksista toisiinsa. Edellä mainitut valmisteet tai lääkkeet tulisikin ottaa joko noin tuntia ennen eläinperäisiä valmisteita tai pari tuntia niiden jälkeen. Joillekin potilaille sopii yhdistelmähoito tyroksiinilla ja T3-hormonilla. Nämä aineet estävät kilpirauhashormonien imeytymistä. Lääkärin määräämien lääkkeiden imeytyminen vaihtelee myös yksilöllisesti, mutta yleensä lääkkeet pitäisi nauttia tyhjään vatsaan.. . 29 Kilpirauhaslääke ja ruokailu. Mikäli käytössä on jo tyroksiinilääkitys, tulee sen annosta vähentää, kun T3-hormonivalmiste aloitetaan tai annosta nostetaan. Tätä tapaa voi kokeilla, jos aamulla otettu Thyroxin ei riittävästi helpota oireita, erityisesti jos on aamuväsymystä, vaikka on nukkunut riittävästi. Rauta-, kalsium-, magnesiumja soijavalmisteita sekä närästyslääkkeitä ei pidä ottaa neljään tuntiin tyroksiinin jälkeen, koska nämä vähentävät tyroksiinin imeytymistä suolistosta. Suolistosairaudet, kuten hoitamaton keliakia, voivat heikentää tyroksiinin imeytymistä. Tämä ilmenee Päivi Mäkeläisen viime elokuussa ilmestyneestä kirjasta Kilpirauhasen toimintahäiriöt ja kokonaisvaltainen hoito
– Monesti vaiva saadaan korjatuksi, ja elämänlaatu paranee aimo harppauksin. Yli 60-vuotiaista miehistä jonkinasteisia vaivoja on noin kolmanneksella. Monien on vaikea puhua vaivoistaan saatikka sitten hakea apua niihin. Rosenvallin mukaan miesten kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin aina, kun virtsaamistarve jollakin tavalla muuttuu Tutkimuksissa on todettu, että virtsatietulehdus on ainoa sairaus, jonka aiheuttaja voi olla kylmettyminen.. Eturauhanen aiheuttaa usealle ikääntyvälle miehelle virtsavaivoja. Terveydenhuollon työntekijät tunnistavat ne sosiaaliset paineet ja vaikeudet, joita virtsavaivat ihmisille aiheuttavat. Syyt kannattaa aina selvittää Oli syy mikä tahansa, vaiva kannattaa aina tutkia ja selvittää syyt. Joskus tämä voi johtaa siihen, ettei virtsaaminen onnistu lainkaan, mikä johtaa jopa hengenvaaralliseen tilanteeseen. Lääke rauhoittaa rakon toimintaa, ja vessassa käynnit vähenevät, minkä useimmat kokevat erittäin vapauttavaksi. Synnytysten ja ikääntymisen vuoksi lantionpohjan lihakset ovat höllentyneet eikä virtarakon sulkijamekanismi toimi. Häveliäisyyteen ei kuitenkaan ole syytä, vaan kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. 30 Suurella osalla ikäihmisistä virtsaamispulmia Ongelmia ei tarvitse hävetä Virtsaamisongelmat lisääntyvät iän karttuessa sekä miehillä että naisilla. – Se johtaa ajan mittaan siihen, että ponnistaessa lirahtaa pöksyihin, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall Ympyrätalon Mehiläisestä Helsingistä. Lääkärin pakeille heti, kun jokin muuttuu Miehillä yleisin vaiva on suurentunut eturauhanen. Vessassa täytyy rampata, suihku on heikko, öisin pitää nousta vessaan tai hätä yllättää hankalissa paikoissa. Usein alkoholi edesauttaa tämän tilanteen kehittymistä. Naisille apu virtsaamisvaivoihin löytyy usein gynekologin vastaanotolta. Virtsanpidätysongelmiin löytyy monia hoitokeinoja. Rakon tyhjentymisen este voi ylivenyttää virtarakkoa, jolloin rakon seinämän veltostuminen aiheuttaa sen, ettei virtsarakko jaksa tyhjentyä kunnolla. Osalla naisista on ärtyvä virtsarakko, mikä merkitsee tihentynyttä virtaamistarvetta ja virtsapakko-oiretta, jolloin tuntuu olevan kiire vessaan. Eturauhasvaivat yleistyvät 40 ikävuoden jälkeen. Esimerkiksi yliaktiivisen rakon hoitoon löytyy tehokkaita lääkkeitä. Samalla voi harjoittelemalla kouluttaa rakkoa niin, että pidätyskyky paranee. Y li puolet seniori-ikäisistä naisista kärsii virtsankarkailusta. Rakon hallinnan menettäminen rajoittaa elämää ja voi vaikuttaa kielteisesti itsetuntoon. Usein oireet johtuvat juuri eturauhasen suurentumisesta
Naisilla on lyhyempi virtsaputki kuin miehillä, joten tulehdus harvemmin vaivaa miehiä. Naisten virtsaamisvaivoihin löytyy apu tableteista, voiteista, hormoneista ja alapään lihasten voimisteluttamisesta. tai vaiva haittaa elämää. 31 . . Myös karpalomehulla on tutkimuksissa todettu olevan apua toistuviin virtatietulehduksiin. Se johtuu tavallisesti siitä, että suolistobakteeri pääsee nousemaan virtsaputkea pitkin virtsarakkoon. Virtsan väri johtuu paljolti siitä, mitä ihminen syö ja juo. Vastaanotolla lääkäri selvittää ensin oireita haastattelemalla. Manneken Pis on Brysselin vanhassa keskustassa sijaitseva pronssipatsas. Yleensä lääkäri ottaa seniori-ikäisiltä miehiltä myös PSAtutkimuksen mahdollisen eturauhassyövän toteamiseksi. Hän muistuttaa, ettei virtsaamista pitäisi joutua sen kummemmin ajattelemaan. Virtsatietulehduksia voidaan estää myös oikealla pukeutumisella, sillä tutkimuksissa on todettu, että virtsatietulehdus on ainoa sairaus, jonka aiheuttaja voi olla kylmettyminen. Virtsatietulehdus on erityisesti naisilla hyvin yleinen sairaus. – Vesi haalentaa virtsan väriä, punajuuri ja punaviini tummentavat pissaa ja parsasta tulee puolestaan voimakas haju.. Apua löytyy lääkkeistä ja voimistelusta Miesten virtsaamisongelmiin löytyy usein apu lääkehoidosta. Joskus virtsatietulehdus on ylemmissä virtsateissä, jolloin sitä kutsutaan munuaisaltaantulehdukseksi. Sen taustalla on joskus poikkeava virtsateiden rakenne, ja siksi kuumeisen virtsatietulehduksen . Kaivo on tarkoitettu alun perin vedennoutopisteeksi
Reniinihormoni on tärkeä verenpaineen säätelyssä. Munuaiset toimivat kuin elimistön pesukone. Vaikka normaalista munuaistoiminnasta olisi jäljellä vain 20 prosenttia, voi ihminen elää melko normaalisti. Terveydenhuollon työntekijät tunnistavat ne sosiaaliset paineet ja vaikeudet, joita virtsavaivat ihmisille aiheuttavat. Jos vettä juo liian paljon, elämä muuttuu hankalaksi, koska pissaamistarvetta on paljon ja liika vesi huuhtoo elimistöstä pois tarpeellisia vitamiineja ja hivenaineita. Virtsatietulehdusta hoidetaan antibiooteilla. Munuaiset säätelevät elimistön happo-emäs -tasapainoa ja osallistuvat D-vitamiiniaineenvaihduntaan. Munuaiset erittävät hormoneja, joista tärkeimmät ovat erytropoietiini (EPO) ja reniini. Munuaisissa suodattuu niin sanottua ensivirtsaa noin 180 litraa vuorokaudessa. – Tutkimuksissa on todettu, että virtsatietulehdus on ainoa sairaus, jonka aiheuttaja voi olla kylmettyminen. Ne poistavat ylimääräistä nestettä, suoloja ja kuona-aineita sekä muita tarpeettomia aineita, kuten lääkkeiden aineenvaihduntatuotteita. – Vesi haalentaa virtsan väriä, punajuuri ja punaviini tummentavat pissaa ja parsasta tulee puolestaan voimakas haju. Virtsan väri johtuu paljolti siitä, mitä ihminen syö ja juo. . Erytropoietiinia tarvitaan punasolujen muodostusta varten. Munuaiset tekevät ihmisessä virtsan. Yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall kehottaa juomaan päivän aikana riittävästi vettä, mutta siinäkin tulee muistaa kohtuus. Joillakin on synnynnäisesti vain yksi munuainen, jonka turvin ihminen yleensä tulee toimeen. Mitä itse voi tehdä. Rosenvall kehottaa juomaan päivän aikana riittävästi vettä, mutta siinäkin tulee muistaa kohtuus. Ne poistavat ylimääräistä nestettä, suoloja ja kuona-aineita sekä muita tarpeettomia aineita . Karpalomehusta on tutkimuksissa todettu olevan apua toistuviin virtsatietulehduksiin. Aktiivista, toimivaa D-vitamiinia tarvitaan luustonmuodostukseen. Munuaiset toimivat kuin elimistön pesukone. . Virtsaa muodostuu 1-2 litraa vuorokaudessa. . Tästä määrästä 99 prosenttia palautuu takaisin verenkiertoon. Teksti: Sisko Ojajärvi Lähde: Munuaisja maksaliitto ry 32. yhteydessä tehdään ultraäänitutkimus ja muita lisäselvittelyitä. Joissakin tapauksissa virtsatietulehdus voi aiheuttaa sekavuutta, jos on jokin sekavuudelle altistava sairaus
33
Tutusta ja turvallisesta saattaa olla vaikea päästää irti, korjausliikkeitä ei osata tehdä. On paljon parisuhteita, joissa ei keskustella. Asiaan vaikuttaa sairauden laatu, ja esimerkiksi se kuinka paljon kumppani joutuu auttamaan häntä arkisissa askareissa, pohtii psykoterapeutti Pauli Pääkkönen. Eron miettiminen saattaa olla hankalaa, olisi hyvä päästä juttelemaan, mutta parina se voi olla hankalaa sairauden takia.. Puhuminen on kuitenkin lähes välttämätöntä, jotta toisen ajatukset, toiveet ja murheet tulevat esille. Jos puoliso on sairas, on pohdittava, mitkä ovat omat resurssit auttaa toista. – Mikä pieni juttu voisi olla, että voisin rakastua sinuun yhtä kiihkeästi kuin aiemmin. – Iän myötä pariskunnan toiselle tai molemmille osapuolille saattaa tulla muistisairaus mukaan elämään. Olisiko hyvä nähdä toinen uusissa ympyröissä. Voimavarat saattavat käydä rajallisiksi . Myös ihmisten erilaiset persoonalliset piirteet saattavat johtaa törmäyskurssille. Se ei kuitenkaan aina ole helppoa, kyseessä on taitolaji. 34 P sykoterapeutti Pauli Pääkkösellä on ehdotus, joka ei yllätä: otetaan avuksi puhuminen ja keskusteleminen. Erityisen hankalaa se saattaa olla suhteessa, jossa on erityishaasteita, kuten sairauksia tai mielenterveysongelmia. . Psykoterapeutti Pauli Pääkkönen parisuhteesta: Puhuminen on kaiken A ja O Moni kokee kumppaninsa vaikeaksi, mutta kun suhde on urautunut tietyille raiteille, tyytyy sietämään tilannetta. – Jos ihminen on fyysisesti sairas, se asettaa myös kumppanille tiettyjä haasteita
Silloin kannattaa käydä myös hoidattamassa itseään, Pääkkönen sanoo. Apua kannattaa lähteä hakemaan ulkopuoliselta ihmiseltä, jos keskusteluyhteys puolison kanssa ei toimi. Valitettavasti usein turvaudutaan epätyydyttäviin selviytymiskeinoihin, kuten alkoholinkäyttöön, joka saattaa vain pahentaa tilannetta, Pääkkönen kertoo. Lisäksi ovat taloudelliset sitoumukset, kuten yhteinen omaisuus ja lainat. . . Sanoin, etten halua olla teidän viimeinen oljenkortenne. Kun kotona on vaikeaa, moni hakee voimaa luonnosta. Se on itsensä asettamista uhrialttarille, eikä osata luopua epätyydyttävästäkään tilanteesta. Terapeutti auttaa oivaltamaan, hän ei anna valmiita ratkaisuja.. Lapset ovat pitäneet monia yhdessä. – Moni saattaa ajatella, ettei halua kuormittaa sairasta kumppaniaan lisää eikä ehkä halua kertoa hänelle, että itsellä on voimat ja keinot vähissä ja on saatava apua. Psykoterapeutti Pauli Pääkkönen parisuhteesta: Puhuminen on kaiken A ja O . Jos väsyy, voi hakeutua ammattilaisen luokse puhumaan. – Hoidin aikoinaan pitkään erästä neliraajahalvausta sairastavaa ihmistä, ja kyllä siinä tulee monenlaista haastetta suhteen dynamiikkaan, kun on vielä avustajakin mukana kuvioissa. 35 . Hänhän on usein melkein kuin perheenjäsen. sekä fyysisesti että myös tunnetasolla. – Minulle tuli asiakas, joka sanoi, että olet meidän viimeinen oljenkorsi. Ei uskalleta puhua, koska ei olla ennenkään niin tehty eikä siihen olla opeteltu. – Tällaisia voisivat olla oma sosiaalinen verkosto, jonka kanssa voi puhua asioista tai joku itselle mieluisa harrastus. Vanhemmilla, pitkään yhdessä olleilla ihmisillä saattaisi Pääkkösen mukaan olla sellainen etu puolellaan, että kun he ovat sitkeästi olleet yhdessä, löytyy halua pohtia, kehitetäänkö suhteesta jotakin . Enhän minä voi neuvoa ja sanoa, että erotkaa tai pysykää yhdessä. . – Läheisriippuvaisuus on sitä, että ei osata päästää irti tuhoisastakaan suhteesta. Tuttu turvallinen helvetti Jos puoliso on henkisesti sairas, on terveen puolison hyvä etsiä erilaisia selviytymiskeinoja, jotta jaksaisi itse kulkea toisen rinnalla. Moni kokee terapeutin pelastusrenkaana, joka sanoo miten tulee tehdä. Parisuhde pääsee uomautumaan tietyille raiteille, eikä koskaan olla avattu sanaisia arkkuja
Joskus vaikea parisuhde on kuin vankila, siitä ei pääse irti. Toista ei voi jättää kuin nallia kalliolle ja paeta pois. Jos pahasta symbioosista on kyse, niin ammattilainen kehiin auttamaan.. On hyvä puolustaa omaa identiteettiään ja osattava sanoa mielipiteensä, Pääkkönen muistuttaa. Olen törmännyt sellaisiinkin asiakkaisiin, joilla positiivinen itsekkyys on enemmän kuin itsellisyyttä ja vieläkin enemmän. Emme voi suostua kaikkeen, on osattava sanoa ei. Niistäkin on hyvä puhua ääneen. Joskus pariskunta on päättänyt yhdessä, että haetaan apua ulkopuoliselta. – Hän kuluttaa yhden ihmisen loppuun, jonka jälkeen vuorossa on seuraava uhri. 36 . . On hyvä kokea vastuuta parisuhteessa. Sairas voi katkeroitua, tulla mustasukkaiseksi toisen menoista ja kokea myös samalla syyllisyyttä toisen sitomisesta itseensä. – Jos toinen on sairas, ei erokaan voi olla ratkaisu. Narsismista on tullut muoti-ilmiö. Tällainen ihminen löytää itselleen selviytymiskeinot aika nopeasti ja suvaitsee itselleen hyvinkin monenlaista käytöksen, Pääkkönen pohtii. Erilaisuuden hyväksyntää Pääkkönen pohtii lääketeollisuuden vaikutusta psykoterapeuttisiin diagnooseihin. Omien tekemisten aiheuttamat seuraamukset ja niiden havaitseminen ovat vaikea juttu, joskus jopa mahdotonta. – Jompikumpi on päättänyt, että mennään terapiaan ja toinen seuraa vastahakoisesti. Sanaa käytetään liian heppoisesti, vaikka narsistin määritelmä on hurja. . Iltapäivälehtien palstoilla voi testata itsensä tai puolisonsa. parempaa vai olisiko järkevää erota. Jos hermostuttaa tai itkettää sen takia, että toisen temperamentti on hankala, voi asioista lähteä puhumaan yhdessä. Henkilö saattaa jopa käyttää sairasta puolisoaan hyväksi vallankäyttövälineenään. – Jos eroa on vaikea kuvitella, voisi miettiä erilaisia asumismuotoja ja kokeilla, selventääkö se asioiden laitaa. Huomaavaisuudella ja yllätyksellisyydellä ruokkii parisuhdetta. Ei narsisti -sanalle Pauli Pääkkönen ei pidä sanasta narsisti. Jos kyseessä on henkistä tai fyysistä pahoinpitelyä tai alkoholismia, on tilanne tietenkin toinen. . – Sitten kun positiivinen itsekkyys muuttuu joksikin muuksi, tilanne on toinene. Olenko narsisti. . Jos ikä on muuttanut dementian tai muun sairauden takia persoonallisuutta, muuttaa se tilannetta. Onko puolisoni narsisti. Ihmisiä lokeroidaan erilaisten ominaisuuksien perusteella, lyödään diagnoosi paperiin ja lääkitään, näin karrikoidusti. Yksin ei kannata surra vaikkapa sairastunutta puolisoa, vaan keskustella asioista joko ystävien tai ammattilaisen kanssa. – Meissä kaikissa täytyisi olla ripaus positiivista itsekkyyttä, joka tarkoittaa sitä, että meidän on hyväntahtoisesti puolustettava rajojamme ja oltava positiivisesti jämäkkiä
– Positiivista jämäkkyyttä kannattaisi opetella ja silloin voisi sanoa, että eiköhän me nyt tämä asia olla käyty läpi. Mitä nopeammin hakeutuu hoitoon, niin sen parempi voisi olla tulos. Ensimmäisen aktiivisen kauden jälkeen ei varmaankaan puhuta seksistä tai halukkuudesta paljoakaan, tässäkin päästään puhumisen tärkeyteen. Laitetaan asialle piste ja suunnataan katse tulevaisuuteen. Joskus keskustelu menee asioiden jauhamiseksi ja voi olla jopa liiallista. Suunnittelemme usein uuden auton ostoa ja muita hankintoja huolellisesti, mutta hyvin isot asiat tulevaisuudesta jäävät sopimatta, vaikka ne lopulta varmasti vastaan tulevat pitkän parisuhteen aikana. – Terveyskeskuksen omalääkärin kautta asiaa voi lähteä apua hakemaan. – Joskus on parempi erota, mutta jos yhteistä halua on ja hyvän ituja on paljon, kannattaa niitä kasvattaa. Kun mennään ammattilaisen pakeille, on tarkoitus, että nyt sitten ruvetaan puhumaan. Myös asenteet ja ajatukset toisen kumppanin ottamisesta toisen kuoltua on hyvä puhua, vaikka vastassa voisi olla mahdollinen mustasukkaisuus tai väärinymmärretyksi tulemisen pelko. No, tokihan on tehty uusin kehittynein menetelmin tutkimuksia, mutta kautta aikojen on ollut erilaisia ihmisiä. Silloin on hyvä olla se kolmas osapuoli, joka ohjaa tilannetta. 37 – Ennen poltettiin noitia roviolla, oli kaiken maailman puolihulluja kyläläisiä. – Jos toinen puhuu, analysoi ja pommittaa kysymyksillä ja sitten vielä arvostelee, kun toinen vihdoin uskaltautuu avaamaan suunsa, ei välttämättä synny hyvää jälkeä siitäkään. Kovin kauaksikaan ei tarvitse mennä, mutta jos kotona heittelee puolihuolimattomasti juttuja, eivät ne välttämättä mene kovin hyvin perille. Näistäkin kannattaa muutama sana vaihtaa etukäteen. Ei työasioista, rahasta eikä seksistä. Kohtuudella toimivaa ei kannata rikkoa Pääkkönen kehottaa tutustumaan itseensä ja kumppaniinsa, sillä jos oppii tuntemaan itseään, oppii tuntemaan reaktioitaan ja ajatustapojaan. On hyväksi, jos kummallakin on omia juttuja, mutta sopivasti myös yhteisiä. Kumpikin voi piirtää paperille suhteen elämänkaarta, ja siihen merkittävimpiä tapahtumia. Onhan se lisäksi jotenkin romanttisempaa, kun se on erikseen sovittu. Voisi pohtia, kuinka hyväksyä sairaus, niin oma kuin toisen. Niistäkin olisi hyvä etukäteen puhua. Heille oli lempinimiä ominaisuuksiensa mukaan. – Jo näiden pitäisi puhua elämän kiemuroista, ettei tarvitsisi tulla terapeutille puhumaan. Tilanne saattaa loppujen lopuksi johtaa toisen osapuolen puhumisen tyrehtymiseen tyystin. – Pitkissä parisuhteissa voisi miettiä, mikä on ollut parisuhteen liima ja vahvistaa sitä. Puhuminen saattaa olla perin vaikeaa aluksi eikä puhumaan tietenkään ketään voida pakottaa. Puhumisaika sovittava Pääkkösen mielestä aika puhumiselle kannattaa järjestää ja merkata vaikkapa almanakkaan. – Voisi sanoa, että hei minulla olisi tärkeää asiaa, milloin sinulle kävisi, että puhutaan siitä. . Tai toisaalta kaikkien pitäisi käydä terapiassa ennen kuin lähtee . Niistä kannattaa puhua myös kotona. Toiselle merkityksellinen etelän matka ei ollutkaan merkinnyt toiselle sitä samaa. Lisäksi voidaan arvottaa parisuhteen merkitystä ja tehdä päätös pysyä yhdessä. – Hei, mitä me tehdään, jos jompikumpi meistä sairastuu. Ei olla puhuttu alkuaikoina eikä ehkä koko parisuhteen aikanakaan. parisuhteeseen ja lapsia hankkimaan – voitaisiin puhua parisuhdetaidoista. Nämä asiat jäävät usein puhumatta, vaikka se olisi hyvä tehdä silloin kun molemmat ovat vielä järjissään. On hyvä myös muistaa antaa tilaa toisen mielipiteelle, eikä heti tuomita sitä, Pääkkönen sanoo. – Kun huomattiin, että lääkkeitä on kiva keksiä, lisääntyivät samalla diagnoosit. Joskus voisi olla kiva idea lähteä kotoa pois. Parisuhdetaitojen opettelu jo kouluun Ihmissuhdetaitoja voisi Pääkkösen mukaan opetella läpi elämän. Ei heillä ollut mielenterveysdiagnooseja. . Jos katkeruus on jäytänyt suhdetta, voidaan nämä puhua nyt pois ja antaa anteeksi. Teksti: Virpi Piippo Kuvat: Virpi Piippo. – On ajauduttu tietyille urille. Pääkkösen mukaan on aika ajoin hyvä punnita parisuhteen hyviä ja huonoja puolia ja lähteä kehittämään heikkouksia paremmiksi. Puhki puhumistakin on Kohtuus on hyvä myös puhumisessa. Kun sitten on oppinut toisenkin tuntemaan, kumpikin voi tulla puoliväliin vastaan. Kun pariskunta sitten vertailee tapahtumia, saattaa puhumattomia asioita ja nieltyjä pettymyksiä tulla yllättävästi vastaan. Tämänkaltaisia asioita kannattaa pohtia. Kun pariskunta tulee vastaanotolle, siellä eivät välttämättä ole tiedossa syyt, jotka ovat vieneet parisuhteen väärälle tolalle. Elämää vaikeuttavat tai toisaalta helpottavat henkilöt ovat ratkaisevassa määrin omat vanhempamme ja opettajat. – Samalla tehdään yhteinen sopimus, ettei enää käännetä puukkoa haavassa, ei palata asiaan, eikä käytetä sitä vallankäytön välineenä. Huumori ja ilo ovat elintärkeitä elämän eliksiirejä myös parisuhteessa. Tai mitäpä jos kuolen, niin miten on ajateltu hoitaa asiat sen jälkeen
Eeva Voutilainen yrittää itse noudattaa ruokarytmiä mahdollisuuksien mukaan. Heidän viestinsä on selkeä: Sen lisäksi mitä syö, on tärkeää . Ruokarytmillä paino hallintaan Epäsäännöllinen ruokarytmi voi lihottaa ja altistaa sairauksille. Ravitsemusasiantuntija Eeva Voutilainen ja ruokatoimittaja Soili Soisalo ovat tuoreessa kirjassaan Ruokarytmi (Tammi, 2017) perehtyneet aiheeseen ja kirjoittavat ruokarytmin hyödyistä. Taukoja tulee olla riittävästi, mutta nälän tunnetta ei saa päästää liian suureksi.. Nälän tunne kertoo milloin pitää syödä. 38 A nnoskokojen lisäksi ruokarytmillä voi hallita painoa ja terveyttä
– Ihminen on päiväeläin, jonka sisäiset kellot säätävät elintoimintoja. Elimistö on aktiivinen aamulla ja päivällä. Sisäiset kellot voivat mennä epätahtiin, jos elämäntavat ovat epäsäännölliset. Mitä siitä sitten seuraa, jos ruokarytmi on sekaisin tai epäsäännölli. Kellot ottavat aikamerkkejä toistuvista päivärytmeistä. Siksi on tärkeää yrittää itse pitää rytmiä kasassa uni-valverytmin ja ruokarytmin avulla. Se tapahtuu noin parin kolmen tunnin kuluttua ruokailusta. Kiteytettynä se tarkoittaa kolmesta viiteen ateriaa päivässä, ei enempää eikä vähempää. Talvella on pimeää ja kesällä valoisaa ympäri vuorokauden. Iltadiabetes vaarana Ihmistä ohjaavat siis erilaiset rytmit, joista yksi on ruokarytmi. Ruokarytmi-kirjan mukaan elimistö rakastaa hyvää rytmiä: säännöllisiä aterioita, liikuntatottumuksia ja samoja nukkumaanmenoaikoja. – Aivojen keskuskello saa valosta tiedon vuorokaudenajasta ja välittää viestiä laitakelloille. Monet tietävät, miltä tuntuu lentää mantereelta toiselle tai tehdä yötöitä. rytmit menevät aivan sekaisin. Voutilaisen mukaan sisäiset kellot pysyvät parhaiten tahdissa, kun ne käyvät samassa rytmissä. Kirjassa esitellään muun muassa afrikkalaisen kalapadan resepti. Niitä tulee kuunnella riittävän ajoissa, mutta ei kuitenkaan liian ajoissa. Ruokarytmillä paino hallintaan milloin syö. Silloin elimistö ei saa aikamerkkejä valosta. Meidän kannattaa kuunnella nälän ja kylläisyyden tunteita. Biologiset . Kun maha pitää pienen äänen, niin ei välttämättä heti tarvitse reagoida. Iltaa kohden elimistö siirtyy lepoon. Voi vaikka juoda lasillisen vettä, Voutilainen sanoo. – Suomalaisille ruokarytmi on sikäli tärkeä, että meillä valoisa aika vaihtelee. Ihmisillä on sisäinen kello, joka säätelee elimistön toimintaa. Sisäiset kellot kertovat rytmin Oikea ruokarytmi vaikuttaa elimistöön monella tapaa. – Yleensä nälkä alkaa muistuttaa meitä lisäravinnon tarpeesta. Tärkeitä rytmejä ovat uni-valverytmi, ruokarytmi ja säännöllisen liikunnan rytmi. Voutilainen puhuu aivojen keskuskellosta sekä laitakelloista, joita on lähes kaikissa kudoksissa. Kun sisäiset kellot ovat samassa tahdissa, vuorokausirytmi toimii parhaiten. 39
Kylläisyyskeskusta ei saa kiusata liian suurella nälällä. – Kun rytmi on sekaisin, aineenvaihdunta häiriintyy. Ruuansulatus on vilkkaimmillaan päivällä, joten runsaat ateriat illalla aiheuttavat mahanpuruja ja heikkolaatuista unta. 40 . Pikkuhiljaa alkaa kertyä liikakiloja. Iltadiabeteksella Voutilainen tarkoittaa tilaa, jossa vereen virtaa paljon rasvaa ja sokeria. Voutilaisen ja Soisalon kirjassa luetellaan, että syömisen rytmin häiriintyminen voi lopulta vaikuttaa myös muistin heikkenemiseen ja masennukseen. Kylläisyyshormoneja ei vapaudu illalla samaan tapaan kuin aamulla ja se johtaa siihen, että illalla tulee syötyä paljon enemmän kuin tarvitsee. Ateriarytmiin kuuluu aamupala, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa välipala iltapäivällä ja iltapala.. – Hyvä ruokarytmi on sellainen, että syö 3-5 ateriaa päivässä 3-5 tunnin välein, Voutilainen tiivistää. Luontaisille yöeläimille rajoitettiin ruuan saanti vain päivään ja se johti niiden lihomiseen. Asiaa on testattu myös koe-eläimillä. Jos syöminen painottuu iltaan, insuliinin teho alkaa heiketä. – Jos syömme iltapainotteisesti, meille voi tulla iltadiabetes, Voutilainen kiteyttää. Toiset ovat luonnostaan aamuvirkkuja ja toiset kukkuvat myöhään yöhön. Silloin sokerija rasva-arvot veressä suurenevat ja verisuoniin alkaa kertyä rasvaa. Ainakin se saa päivän hyvin käyntiin. Ruokaa säännöllisesti, muttei liikaa Nyt on selvinnyt, että ruokarytmi on tärkeää ja rytmittömyys sekoittaa elimistön toimintaa. Pitää tunnustella nälän tunnetta. Voutilaisen mukaan se vaikuttaa muun muassa hormonitoimintaan ja aiheenvaihduntaan. Aamun voi aloittaa vaikka puurolla. Niillä on samat aineenvaihduntaongelmat kuin ihmisilläkin. Elämme yhteiskunnassa, joka on rakentunut aamuvirkkujen rytmin mukaan. Ateriarytmiin kuuluu aamupala, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa välipala iltapäivällä ja iltapala. Mutta millainen on hyvä rytmi, jota kroppa rakastaa. Nälän tunne pitää pysyä kohtuudessa. Jos nälkä kasvaa liian suureksi, meistä tulee luolaihmisiä ja silloin ei pystytä hallitsemaan syömistä. – Kysymys ei ole minuuttiaikataulusta, vaan oman kehon kuuntelusta. – Iltavirkku on myös päiväeläin, eikä ihan hirveän pitkään pitäisi valvoa, jos haluaa pitää herätä aamulla, Voutilainen toteaa. – Jos napsimme koko ajan jotain pientä suuhumme, niin se on merkki elimistölle, ettei omia energiavarastoja tarvitse käyttää. Niiden hyödyntämiseen tarvittava insuliinihormoni taas toimii parhaiten päivällä, koska ihminen on silloin luonnostaan virkeimmillään. Silloin elimistön rasvoja ei käytetä energiaksi. Työt alkavat usein aikaisin aamulla ja siksi iltavirkkujen unet jäävät helposti vähiin. Voutilainen tähdentää, että tutkimusten mukaan yötyötä tekevät ihmiset ovat muuta väestöä ylipainoisempia. Se lisää taas unenpuutetta ja iltanälkää. Ja taas seuraavana iltana syödään lisää. Verenpaine nousee. – Univaje aiheuttaa seuraavana iltana sietämättömän näläntunteen. Vältetään Välimeren iltasyömistä Aamupalaa pidetään usein päivän tärkeimpänä ateriana. nen. Iltavirkkujen ongelma Ihmisen sisäiseen kelloon vaikuttaa myös geenit. Nälkää ei saa päästää liian suureksi, mutta aterioiden välillä kannattaa pitää säännölliset ja riittävät tauot
Teksti: Pauli Jokinen Kuvat: Laura Riihelä – Kun aamulla herätään, on elimistö käyttänyt pikaenergian aika tyhjiin. 27-vuotias Emilia karisti kymmenen kiloa kolmessa kuukaudessa yhdistämällä ruokarytmin säännölliseen liikuntaan. – Se on meidän sisäisten kellojemme kannalta ongelmallista ja häiritsee unta ja sitä kautta voi tulla liikakiloja. Seuraavana päivänä voi taas palata normaaliin rytmiin. – Kohtuus kaikessa. Voutilainen sanoo, ettei itselleen saa olla liian ankara. He ovat ehdottaneet, että siesta jätetään pois ja syödään illalla aikaisemmin. Jos haluat kirjoittaa, niin saat keskittymiskykyä. Sama koskee sokeriherkkuja ja alkoholia. Espanjalaiset tutkijat ovat arvelleet, että myöhäinen syöminen on yksi espanjalaisten ylipainon syy. – Jos töiden jälkeen menee jumppaan, kannattaa syödä välipala. Annoskoot kannattaa pitää kohtuullisina ja kasviksia pitää suosia. – Jos menet illalla kylään, silloin syödään illalla. Aamiaisesta saamme vireyttä ja jaksamista. Soili Soisalo ja Eeva Voutilainen tekivät kirjan ruokarytmistä.. Lisäksi kirjassa on noin 80 reseptiä. 41 . Yksin aamiaisen avulla ei päivää selvitä, mutta kenties lounaalla syö vähemmän, jos on tukeva aamiainen pohjalla. – Hän söi terveellisesti, mutta rytmi puuttui. Ei tule jumpasta mitään, jollei ole energiaa. Välipalat ovat tärkeitä, jos tuntee tarvitsevansa energiaa. Turha kieltäytyä ruuasta sanomalla, että minulla nyt on tällainen rytmi. Ettei ruokarytmi jäisi vain teorian asteelle, on kirjassa myös esitelty koehenkilöitä, jotka ovat testanneet säännöllistä rytmiruokavaliota. 56-vuotias lääkäri laihtui ruokarytmillä kolme kiloa kuukaudessa. Jos kävelet töihin, niin jaksat kävellä. . – Mutta se kannattaa muistaa, että jos teemme elintavoissa muutoksia, me saamme siitä myös enemmän hyötyä verrattuna eteläeurooppalaisiin. Töissä ihmiset kyselivät, onko hän rakastunut, kun hän näytti niin hehkeältä. . Voutilainen korostaa, että suomalaisilla on geeneissä enemmän alttiutta sydänja verisuonisairauksille kuin eteläeurooppalaisilla. Mutta esimerkiksi EteläEuroopassa syödään illallista usein kello kymmenen aikaan. Hyviä tuloksia ruokarytmistä Ruokarytmi-kirjassa kerrotaan syömisen rytmin tärkeydestä ja perustellaan sitä. Rytmi pudotti painoa lähes itsestään ja hän voi hyvin. Voutilainen kehottaa keventämään syömistä iltaa kohden. Tulokset ovat positiivisia. Tarvitsemme heti aamulla lisää energiaa. Elämästä pitää kuitenkin nauttia. Tärkeintä on nauttia ja rentoutua hyvän ruuan parissa
K elan mukaan Päivi Jussila, 52, on täysin työkykyinen, joten hän on virallisesti työtön. Minulle haetiin Kelalta myös työkyvyn kuntokartoitusta, mutta senkin Kela epäsi työkykyisyyElän vain kerran, siitä on otettava ilo irti. 42 Päivi Jussila elää kivun kanssa päivittäin Valkeakoskelaisella Päivi Jussilalla on huonompia ja parempia päiviä, mutta kipu on läsnä kehossa joka päivä. – Myin yritykseni ja minulle haettiin omalääkärin lausunnolla osa-aikaeläkettä. Kelan lääkärit eivät ole koskaan minua edes nähneet, mutta heidän käsityksensä mukaan olen työkykyinen enkä näin ollen oikeutettu eläkkeeseen. Myös TE-keskuksen lääkäri totesi työkyvyn heikentyneen. Yrittäjyydestä Jussila joutui luopumaan runsas vuosi sitten, koska fibromyalgia ei antanut enää mahdollisuutta jatkaa parturi-kampaamon pitoa
Ulkonäkö pettää. Loppujen lopuksi hammaslääkäri passitti minut reumalääkärin vastaanotolle, kun häneltä loppuivat keinot hampaiden kuntoonsaamiseksi. Liikuntaharrastus peitti ensioireet Jussila harrasti liikuntaa voimistelua ja voimistelun ohjausta. Leikkaus auttoi merkittävästi, mutta hermojuuret olivat ehtineet vaurioitua sen verran vuosien odotuksen takia, että pääja hartiakivut vaivaavat edelleen. Kivun juuret johtavat autoonnettomuuteen 1980-luvun puolivälissä. Vähitellen alkoi tulla huimausta ja pahoinvointia. Tein töitä parturikampaajana ja sain muun muassa kuntoutusta, joka itse asiassa pahensi tilani lopullisesti. Jussilan niskat olivat kipeät ja päätä särki usein. Minun kohdallani tuo oletus ainakin sopii hyvin. Työasento oli varmaan niitä huonoimpia kaularankaa ajatellen. Jussila juoksi jälleen vuosikaudet eri lääkäreillä. Päivi Jussilan hymyn taustalla on jatkuva kipu. Parturi-kampaajan työssä hartiat ovat ylhäällä ja kädet edessä. Jussilalla esiintyi väsymystä ja epämääräisiä kipuja. Tosin yhteys kivun ja kolarin kesken paljastui vasta runsaan kymmenen vuoden kuluttua kolarista. – Toinen auto osui kylkeen talvella ja törmäyksen seurauksena autoni pyöri useita kertoja pyörillään ympäri. – Se on lihaksissa, nivelissä ja jänteissä oleva kiputila. Fibromyalgia paljastui hammaslääkärin ansiosta Tällä hetkellä Päivi Jussilalle eniten kipua tuottava vaiva on fibromyalgia, jonka syntyä ei osata tarkasti sanoa. – Lääkärit hoitivat jokaista terveysongelmaa omana yksittäisenä vaivanaan. Päivi Jussila on nauttinut työkokeilustaan kinnteistövälitystoimistossa, vaikka alalle hän tuskin kykenee kouluttautumaan.. – Leikannut neurokirurgi sanoi, ettei niskani katkea, vaikka rekka ajaisi päältä. – Tajusin itse, että jotakin oli pahasti vialla, mutta terveyskeskuslääkärit tulkisivat 10 vuoden ajan oireeni jännitysniskaksi, vaikka minulla oli oksentelua ja aika ajoin oli vaikea edes pysytä pystyssä. Fibromyalgian oireet ovat moninaiset. Olin tarkkailussa päivän verran, mutta tuolloin ei mitään suurempia vaivoja ilmennyt. Elän vain kerran, siitä on otettava ilo irti . Niissä pyörähdyksissä niskani nitkahti. Jussila ja kipu ovat olleet kumppaneita parikymmentä vuotta. Hampaatkin oireilivat oudosti ja esimerkiksi ärtynyt paksusuoli vaivasi usein. Kun Jussila sai vihdoin diagnoosin, todettiin kaularagassa kaksi pullistumaa, jotka leikattiin ja ranka vahvistettiin titaanilla vuonna 2008. Lääkärit arvelevat että taustalla voisi olla jokin elämän suuri trauma tai kipu. – Olin hyvässä fyysisessä kunnossa, enkä näin jälkikäteen ajatellen ehkä kiinnittänyt huomiota ensioireisiin. 43 teen vedoten, hämmästelee Jussila.
– Esimerkiksi leivonta-ainesten pitää olla valmiina heti jos hyvä päivää tulee. Jaksaminen on jokapäiväinen arvoitus – Hyvänä päivänä saatan siivota koko omakotitalomme viisi huonetta. Jussilan kunto vaihtelee jopa tunnista toiseen. Minua ei tarvitse sääliä, eikä fibromyalgia ole kenenkään syy. Kiinteistövälittäjän tutkinnon suorittaminen edellyttäisi muun muassa 500-sivuisen kirjan opiskelemista. Kokeilu päättyy kesäkuun alussa. Kun en odota ja jännitä hyvää päivää, ehdin päivässä saada aikaiseksi paljonkin asioita. Liika kuumuuskaan ei ole hyväksi. – Jokaisesta päivästä pitää yrittää löytää ne iloiset asiat, vaikka päivät vaihtelevat aika tavalla esimerkiksi säätilan mukaan. Fibromyalgiaan kuuluu levoton uni lääkkeidenkin kanssa. . – Fibromyalgian yhtenä oireena on huono muisti, mistä itse kärsin aika tavalla. Huonona päivänä on vaikea keskittyä mihinkään. Päiväksi otan lievemmän kipulääkkeen. Jos en ottaisi yötä vasten aika tiukkaa lääkettä, ei nukkumisesta tulisi mitään. Se kuuluu elämääni ja minun on siitä selviydyttävä päivittäin. Olen yrittänyt niistä luopua, mutta olo huononee aika nopeasti. Fibromyalgiaa sairastavan elämä on monella tapaa rajoitettua, mutta positiivinen mieli on auttanut Jussilaa huonoina päivinä. Suunnitelmia ei kannata laatia, koska esimerkiksi jonkin juhlan odotus alkaa jännittää. Pidän ihmisistä, mutten aina jaksa olla ihmisten kanssa. Jussila tekeekin askareitaan ex temporetyylillä. Tuulisuus ja vetoisuus ovat aina haitaksi, minkä vuoksi kesälläkin pidän huivia jos vähänkin tuulee. Jussilan ulkoinen olemus ei paljasta hänen kärsivän jatkuvista kivuista. Toivoisin ihmisten hyväksyvän sen ilman selittelyjä, koska se on syy. Itselle pitää olla armollinen ja joskus pitää osata sanoa ei. – Minulla ei ole alan koulutusta, joten olen lähinnä vastaanottanut puheluita, ohjannut kävijöitä ammattilaisten puheille ja tehnyt muita toimistoapulaisen hommia. Kävely parasta liikuntaa Parasta liikuntaa Päivi Jussilalle on kävely. Niin paksun teoksen opiskelu on minun muistillani silkka mahdottomuus. – Kipuja ei voi olla ajattelematta, koska ensimmäiseksi aamulla on otettava lääkettä. Kävin vuosia kuntosalilla mutta se harrastus piti lopettaa lihassärkyjen takia. Kreetan lokakuinen ilmasto antoi kymmenen päivän kivuttoman jakson. Esimerkiksi viime talvi oli monelle fibromyalgiaa sairastavalle koettelemus. Seuraavana päivänä olen aivan vetämättömissä ja ihmettelen, miten jaksoin edellisenä päivänä ylipäätään touhuta. Viime syksynä jalastani leikattiin melanooma, joten minun on oltava tarkkana suojatessani itseäni auringolta. Pyöräily ei sovi alkuunkaan koska tärinä synnyttää hermokipuja niskassa. Tulevaisuus on täysin avoin Päivi Jussilan tulevaisuus on täysin avoin. Fibromyalgiaa sairastavalla säryt pahenevat kylmallä tuulisella ja kostealla säällä. Juostessa tärähdykset vaikuttavat kaularankaan eikä uiminenkaan ei ole hyväksi, koska päätä on pidettävä koholla. En pyydä huomiota tai sääli itseäni, koska siihen ei ole syytä. Elän vain kerran ja koitan ottaa elämästä ilon irti omien rajoitusteni puitteissa. Jännitys ja stressi lisäävät fibroyalgiassa kipuja, joten odotettu juhlapäivä on taatusti huono. Saunassa on mukava käydä, mutta saunan jälkeen fibromyalgiaa sairastava maksaa lämmöstä kipujen muodossa. Joudun pitkillä autoja lentomatkoilla käyttämään erityistä niskatukea, mutta tuen pito on aika epämiellyttävää Lempeät hoidomuodot kuten vyöhyketerapia, jooga ja aromaterapiahieronta tuottavat eniten mielihyvää. – Se tuntuu hämäävän monia ystäviäkin. – Jos sanon, että ”ehkä myöhemmin”, en ole laiska, vaan minuun koskee. Ilman lääkkeitä kädet alkavat puutua, hartioita särkee ja ylipäätään koko ylävartalo on kipeä. Työvoimatoimisto järjesti hänelle työkokeilun valkeakoskelaisessa kiinteistönvälitystoimistossa. – Vesijuoksu sen sijaan on sopivaa liikuntaa, mutta uimahalleissa on aina kamalan kylmä. 44 Sääkin vaikuttaa oloon Jussila selviää arjesta kipulääkkeiden voimalla. Olo on aika tukala. Päivi Jussila nauttii ulkoilusta, mutta pukeutuminen on mietittävä tarkkaan, sillä tuulelta ja auringolta on suojauduttava.. Ylipäätään opiskelu on aika hankalaa, koska muistini on aika huono jo arkipäivänkin asioissa – Yrittäjänä olessani erehdyin olemaan . Heidän on vaikea ymmärtää, etten voi välttämättä toteuttaa kaikkea suunnitellusti. – Toisaalta pieni pakkanen ja tyyni sää eivät aiheuta oireita, viime talvena yksi parhaista jaksoistani oli viikko, jolloin lämpötila pysytteli alle kymmenessä pakkasasteessa ja sää oli tuuleton
Parasta lääkettä ovat tasainen, kiireetön ja stressitön elämä. . – Halusin varmistaa, ettei mitään suuria muutoksia ole tapahtunut. Monesta ei päälle päin näy heidän kärsivän kivuista, mutta aika moni pitää huolta ulkonäöstään juuri kipujen takia. Jonkinlainen yllätys on ollut se, että ryhmässä on minua paljon nuorempia henkilöitä. 45 liian tunnollinen. – Siitä on ollut valtavasti apua. Lääkitys ja leikkaus on tehnyt Jussilan olon siedettäväksi positiivisen mielenlaadun ohella. Kahdesta lapsesta nuorimmainen asuu kotona, mutta odottaa tietoa opiskelupaikasta. Muuten painoin töitä neljä päivää viikossa kivuista huolimatta. En oikein voinut lyhentää viikkoa enää sairaslomilla vaikka jälkikäteen ajatellen olisi kai niin pitänyt tehdä. Yhtenä huonona aammuna kipujen ollessa kovat siirsin aikoja iltapäivään, mutta siitäkin koin morkkiksen. Neurokirurgi kielsi leikkauksen jälkeen viisipäiväisen työviikon. Niitä ei onneksi ollut, vaikka pientä kulumista olikin havaittavissa. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Päivi Jussilan arkisto – Monesta ei päälle päin näy heidän kärsivän kivuista, mutta aika moni pitää huolta ulkonäöstään juuri kipujen takia.. Vanhempi poika juuri valmistui ammattikorkeasta ja on jo vakituisessa työssä. Kipuryhmästä löytyi tukea Päivi Jussila on käynyt kipuryhmässä noin vuoden. Olen ollut mieheni kanssa naimisissa 26 vuotta ja meillä on hyvä avioliitto, mikä on suuri voimavara. – Parikymmentä vuotta sitten en olisi voinut mennä edes ostoksille ilman särkylääkkeitä. Marraskuussa 2016 Jussila kävi kaularangan magneettikuvauksessa. Jo pelkkä ihmisjoukkojen läsnäolo aiheutti huimausta
Lähtökohtana on terveellinen, monipuolinen ravitsemus, riittävä D-vitamiinin saanti ja liikunta. Murtumat syntyvät yleensä kaatumistapaturmien yhteydessä: kaatumisen ja putoamisen seurauksena kuolee noin 1 200 ihmistä vuodessa. Entä onko luu murtanut kaatumisessa tai kompastuessa. Niinpä luustosta on tärkeää pitää huolta koko eliniän ajan. Osteoporoosiperäisiä murtumia tulee vuosittain jopa 40 000, joista nk. Yli 50 vuotta täyttäneistä naisista joka 3. Erityisesti kalsiumilla ja proteiinilla on luustoterveellisessä ravitsemuksessa tärkeä rooli. Murtuman jälkeen on 2-4 -kertainen riski uuteen, Luustoterveyteen voi vaikuttaa kaiken ikäisenä. ja miehistä joka 5. Myös selän kumara asento voi kertoa osteoporoottisista nikamamurtumista. 46 L uuston luusolut uusiutuvat kokonaisuudessaan keskimäärin reilussa kymmenessä vuodessa. Osteoporoosia sairastaa 300 000-400 000 suomalaista Luusto vaatii huolenpitoa koko elämän . Jos luu murtuu kaatumisessa tai kompastuessa, vaikka sen pitäisi kestää tavalliset arkitilanteet, saattaa kyse olla osteoporoosista.. Jos aikuisiän pituudesta on lähtenyt 5 senttiä tai enemmän, voi kyseessä olla osteoporoosi. saa osteoporoosiperäisen murtuman. päätetapahtumina noin 7 000 lonkkamurtumaa (yleisinä ranne-, nilkka-, kyynärvarsija nikamamurtumat). Luuston pitäisi kestää tavalliset arkitilanteet, joten kyse saattaa olla osteoporoosista. Osteoporoosi on etenevä pitkäaikaisja kansansairaus, jota sairastaa 300 000-400 000 suomalaista
Tupakointi haittaa luun huippumassan kehitystä nuorilla. kilpirauhassyövän jälkihoitoon käytetty suuriannoksinen tyroksiini . Sairaudet edistävät osteoporoosia Jotkut krooniset sairaudet voivat johtaa osteoporoosin kehittymiseen. Osteoporoosin vaaraa lisääviä sairauksia ovat esimerkiksi nivelreuma ja sen sukulaissairaudet, kilpirauhasen tai lisäkilpirauhasen sairaus, maksasairaus, munuaissairaus, epilepsia, insuliinidiabetes, syöpä, keliakia, vaikea laktoosi-intoleranssi, laajan suolistoleikkauksen jälkitila, anoreksia, aivohalvauses sekä estrogeenin, testosteronin tai D-vitamiinin puute. Luiden haurastumista ja vaaraa sairastua osteoporoosiin voivat lisätä mm. Murtuma itsessään on uuden murtuman riskitekijä. rintasyövän hoitoon käytetty aromataasin estäjä . Perinnöllisyyden merkitys suuri Perinnöllisen alttiuden lisäksi ikääntyminen, liikkumattomuus, yksipuolinen ravinto ja niukka kalsiumin ja D-vitamiinin saanti, ravintoaineiden imeytymishäiriöt, monet sairaudet ja lääkkeet sekä tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö haurastuttavat luustoa. Kalsiumin ja D-vitamiinin puute Kalsiumin vähäinen saanti voi lisätä osteoporoosin vaaraa. Lonkkamurtumien vaara yli kymmenkertaistuu 60-80 ikävuoden välillä. 47 Luusto vaatii huolenpitoa koko elämän vakavampaan murtumaan, esimerkiksi lonkkamurtumaan. Talvella sattuu paljon kaatumisia, joista on seurauksena murtumia. Vaihdevuosissa estrogeenihormonin eritys vähenee ja luun hajoaminen kiihtyy. Lähde: Luustoliitto . pitkäaikainen hepariinilääkitys. Perinnöllinen alttius osteoporoosille on suuri. Luusto kaipaa kuormitusta Painoindeksillä ja luun huippumassalla on positiivinen yhteys toisiinsa, koska luusto kuormittuu ja vahvistuu sitä enemmän mitä suurempi massa sillä on kannettavanaan. Tupakoitsijoilla on pienempi luumassa kuin tupakoimattomilla. Naissukupuolihormonilla eli estrogeenilla on luun hajoamista estävä ja siten luun vahvuutta säilyttävä vaikutus. yli 3 kuukautta kestävä suun kautta käytettävä glukokortikoidihoito (kortisonilääkitys) . Pitkittynyt kuukautisten poisjäänti vaikuttaa luuston normaalin kehitykseen ja kasvuun sekä kiihdyttää luun hajoamista ja haurastumista. Yli 3 annosta alkoholia päivässä kaksinkertaistaa lonkkamurtuman riskin. Näin ollen vanhemmilla tai sisaruksilla todettu osteoporoosi tai lonkkamurtumat ovat vahva riskitekijä. Nuorilla tytöillä ja naisilla liiallinen ja toistuva laihduttaminen tai rankka urheiluharjoittelu voivat aiheuttaa estrogeenituotannon vähenemistä ja siitä johtuvia kuukautishäiriöitä. . seuraavat lääkkeet: . Luun haurastuminen ja osteoporoottisten murtumien riski lisääntyvät ihmisen vanhetessa. Paino myös suojaa luustoa haurastumiselta, koska rasvakudoksessa muodostuu estrogeenia. Vuodelevon tai raajaimmobilisaation (mikäli raajaa ei saa liikuttaa) aikana mineraalikato voi hohkaluussa olla jopa 1-2 % viikossa. Matala painoindeksi on lonkkamurtumien riskitekijä. Riittämätön D-vitamiinin saanti vähentää kalsiumin imeytymistä suolesta ja kiinnittymistä luustoon, jolloin seurauksena on luun haurastuminen. Arvioiden mukaan jopa 60–80 prosenttia luustomme vahvuudesta on perintötekijöiden säätelemää. Säännöllinen tupakointi lähes kaksinkertaistaa lonkkamurtuman riskin. Tupakointi voi myös estää estrogeenihoidon luustoa suojaavan vaikutuksen. Murtuma ei sinällään ole osteoporoosin riskitekijä, vaan seuraus. Alkoholin runsas käyttö hidastaa luun muodostusta, häiritsee D-vitamiinin ja kalsiumin aineenvaihduntaa sekä lisää murtumariskiä. Luusto on elimistömme tukiranka, joka tarvitsee lujaksi kasvaakseen ja vahvana pysyäkseen säännöllistä ja riittävää kuormitusta. Noin kaksi viidestä yli 50-vuotiaasta naisesta ja yksi seitsemästä miehestä saa ranne-, nikamatai lonkkamurtuman jäljellä olevan elämänsä aikana. Kaatumisen tai vähäisen iskun seurauksena syntynyt tai toistuvat murtumat voivat olla merkki luun haurastumisesta, joten tällöin luuntiheysmittaukseen hakeutuminen on aiheellista. Väestö ikääntyy: tulevaisuudessa osteoporoosi ja kaatumistapaturmat ovat kasvava yhteiskunnallinen ongelma. Jos ruokavalio sisältää niukasti kalsiumia, sitä irrotetaan luusta. Aikaisten vaihdevuosien aiheuttamaa suurentunutta osteoporoosin riskiä voidaan vähentää hormonikorvaushoidolla. epilepsialääkkeistä fenytoiini ja karbamatsepiini . Liikkumattomuus lisää vaaraa sairastua osteoporoosiin, koska luun haurastuminen kiihtyy luustoon kohdistuvan kuormituksen puuttuessa. Suuri paino myös suojaa luustoa haurastumiselta, koska rasvakudoksessa muodostuu estrogeenia. Tupakoivilla naisilla vaihdevuodet alkavat yleensä aiemmin, mikä myös altistaa osteoporoosille. Alkoholin kohtuukäytöstä ei ole haittaa luustolle
Sillä on yli 500 tehtävää. Edetessään rasvamaksa voi johtaa pienellä osalla maksakirroosiin ja maksasolusyöpään. M unuaisja maksaliitto muistuttaa, että elintapoihin liittyvät maksasairaudet lisääntyvät jatkuvasti. Maksa on kehon monitoimikone, jota ilman keho ei tule toimeen. 48 Rasvamaksa uhkaa suomalaisten terveyttä Rasvamaksa on Suomen yleisin maksasairaus. Ylipainosta johtuva rasvamaksa uhkaa suomalaisten maksaa jo alkoholia enemmän.. Maksasolusyövän riski on sitä suurempi, mitä useampia metabolisen oireyhtymän osatekijöistä henkilöllä on. Ylipainosta johtuva rasvamaksa uhkaa suomalaisten maksaa jo alkoholia enemmän. Normaalipainon säilyttäminen on parasta rasvamaksan ehkäisyä ja laihduttaminen sen tehokkainta hoitoa. – Rasvamaksa on tärkeä todeta ajoissa, koska se etenee . Rasvamaksa on maksasolusyövän tärkein syy. Viimeisen 50 vuoden aikana maksasyöpään sairastuneiden miesten määrä on viisinkertaistunut ja naisten kaksinkertaistunut. – Rasvamaksa on tärkeä todeta ajoissa, koska se etenee yleensä hitaasti ja sen kulkuun voidaan vaikuttaa elintapaohjauksella ja tarvittaessa lääkehoidolla. Rasvamaksa ennakoi myös sydänja verisuonitautitapahtumia painosta riippumatta. Joka neljännen suomalaisen aikuisen maksa on rasvoittunut. Rasvamaksa voi aiheuttaa maksatulehduksen, sidekudoksen kertymisen maksaan ja jopa maksakirroosin ja maksasyövän. Ylipaino ja perimä on merkittävin rasvamaksan aiheuttaja
Tärkeintä on vähentää päivän aikana saatavien kalorien määrää. Diabeteksen vuositarkastuksen yhteydessä olisi hyvä tutkia myös maksan toiminta. Noudata lääkkeiden annosteluohjeita. yleensä hitaasti ja sen kulkuun voidaan vaikuttaa elintapaohjauksella ja tarvittaessa lääkehoidolla. maksan toiminta on jo heikentynyt. . Yhteydessä diabetekseen Maksan rasvoittuminen ei yleensä aiheuta oireita ennen kuin . Siksi se todetaan liian usein vasta myöhäisessä vaiheessa. Tyypin 2 diabeetikoilla riski saada rasvamaksa on nelinkertainen muihin verrattuna. Jopa kirroosivaiheeseen edennyttä rasvamaksaa voidaan hoitaa vielä esimerkiksi lihavuusleikkauksella, kertoo sisätautiopin professori Hannele Yki-Järvinen Helsingin yliopistosta. Vähennä tai lopeta alkoholinkäyttö. – Osalle normaalipainoisistakin kehittyy rasvamaksa, mutta valtaosa sairastuneista eli 90 pro. 49 . Varsinkin metaboliseen oireyhtymään ja tyypin 2 diabetekseen sairastuneiden maksan kunto olisi tutkittava säännöllisesti
Yhdysvalloissa menestynyt suomalainen sydänkohtausriskitesti lääkäriasemilla Suomalainen lääketieteen diagnostiikkayritys Zora Biosciences on kehittänyt Herttasydänkohtausriskitestin, joka mittaa sydänkohtauksen todennäköisyyttä huomattavasti tarkemmin kuin perinteisesti käytetyt kolesterolimittaukset. Noudata lääkkeiden annosteluohjeita. Tyydyttyneitä rasvoja kannattaa välttää, mikä tarkoittaa voin ja kovien juustojen sekä kookosrasvan unohtamista. . . – Lisäksi Hertta mahdollistaa myös sellaisten riskipotilaiden löytämisen, jotka sivuutetaan helposti mikäli diagnostiikka perustetaan vain LDL-kolesteroliin, Zora Biosciencesin lääketieteellinen johtaja Reijo Laaksonen sanoo. Poimi vain sieniä, jotka tunnistat syötäväksi. Rasvamaksaa voi ehkäistä terveellisillä elintavoilla. Suomalaisista noin 40 prosentilla on geeni, joka altistaa rasvamaksalle. Verinäyte otetaan laboratoriossa, jonka jälkeen tulokset analysoidaan. Tunnistamalla riskit ajoissa ja muuttamalla elämäntapojaan voi välttää ennenaikaisen kuoleman. Ruokavaliosta kannattaa vähentää sokeria. Hertta on työkalu, jolla voidaan innostaa ihmisiä muuttamaan elämäntapojaan. Ihmedieetit eivät puhdista maksaa tai vähennä sen rasvoittumista. Nyt testi on saatavilla myös Mehiläisen, Terveystalon, Diacorin, Aavan ja Dextran lääkäriasemilta. Liikunnan lisääminen vähentää maksan rasvoittumista sellaisenaankin, mutta tärkeintä sen hoidossa on painonpudotus. Sydänja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy Suomessa. Pelkästään sepelvaltimotautiin kuolee joka päivä 30 ihmistä. Vältä varsinkin ulkomailta tuotuja luontaistuotteita ilman tuoteselostetta. Tärkeintä on kuitenkin vähentää päivän aikana saatavien kalorien määrää. T estin otti ensimmäisenä käyttöön huolellisten testausten jälkeen viime vuoden puolella yhdysvaltalainen Mayo Clinic -sairaala. Riskit tarpeen tunnistaa ajoissa Hertta sydänkohtausriskitestin kohderyhmä on suuri. Kaikille lihavillekaan ei kehity rasvamaksaa ja alttius saada rasvamaksa on osin geneettistä. 50 Näin pidät huolta maksastasi . Vähennä tai lopeta alkoholinkäyttö. . Testi sopii myös sepelvaltimotautipotilaille, joiden kohdalla voidaan arvioida uusintakohtausten riskiä – Sydäntautien ennaltaehkäisevään hoitoon tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Testin pääsee tekemään varaamalla ajan lääkärille ja pyytämällä lähetteen testiin. senttia on kuitenkin ylipainoisia. Varo virushepatiittia. Niiden valmistuttua lääkärin kanssa keskustellaan tuloksista ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä. . Vältä ylipainoa ja liiku säännöllisesti. ?. Jos rasvamaksa on edennyt pitkälle, pelkkä elintapojen muutos ei enää riitä, vaan tarvitaan myös lääkehoitoa, äärimmäisessä tapauksessa jopa maksansiirtoa. . Sairaalloinen lihavuus ja sydäntauti voivat olla esteenä maksansiirrolle. Tavoitteena on saada testi pian käyttöön myös julkisessa terveydenhuollossa Suomessa. . Ruokavaliosta kannattaa vähentää sokeria eli jättää karkit ja limut kauppaan. Rasvamaksaa voi ehkäistä terveellisillä elintavoilla. Hertta sydänkohtausriskitesti perustuu verinäytteestä tehtävään CERT-analyysiin, jossa mitataan veren keramidimolekyylien pitoisuuksia
Viive keskimäärin 41 minuuttia – Suurin syy myöhäiseen sairaalaan saapumiseen oli viive oireiden alkamisen ja hätäpuhelun välillä – viive oli keskimäärin 41 minuuttia. Lääkärin puhelinkonsultaatio sen sijaan pidensi potilaan luona tapahtumapaikalla vietettyä aikaa. Sekä potilaan sairaalaan saapumisesta että oireiden alkamisesta liuotushoitoon kulunut aika lyhenivät selvästi tutkimuksen aikana, ja potilaita kyettiin vastaavasti hoitamaan vuositasolla enemmän. Hätäkeskukseen soittamista pähkäillään usein turhan pitkään oireiden alkamisen jälkeen. Ensihoitajille suunniteltu koulutuspaketti sen sijaan lyhensi tapahtumapaikalla kuluneen ajan 25 minuutista 22,5 minuuttiin. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesispalvelussa. Hätäkeskuspäivystäjät tunnistivat yli 60 prosenttia ja ensihoitajat yli 90 prosenttia aivoinfarktipotilaista. Sairaalan ulkopuolisissa hoitoketjun vaiheissa – muun muassa hätäpuhelun soittamisviive ja ambulanssin kuljetusaika – ei kuitenkaan havaittu muutosta. Tukkeuma voidaan avata käyttäen suonensisäistä liuotushoitoa tai poistamalla hyytymä mekaanisesti. Vastaväittäjänä oli professori Derk Krieger, Universität Zürich, ja kustoksena on professori Klaus Olkkola. Suomessa niihin sairastuu vajaat 20 000 ihmistä joka vuosi. Aivoinfarkti ei odota – hätäpuhelua lykätään usein liikaa Aivoinfarktipotilaan toipumisen kannalta nopea hoitoon pääsy on olennaisen tärkeää. Tutkimuksen perustana olivat hätäpuhelutallenteet, potilaiden ensihoitokertomukset sekä sairaalan potilasasiakirjat. A ivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat merkittävä kuolleisuuden ja pitkäkestoisen vammautumisen aiheuttaja. . Lääketieteen lisensiaatti Tuukka Puolakka tarkasteli väitös tutkimukseen suomalaisen ensihoitojärjestelmän suorituskykyä ja nopeutta AVH-potilaan hoidossa ja tutki uusia tapoja tehostaa järjestelmän toimintaa. LL Tuukka Puolakka väitteli Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Stroke and the Emergency Medical Services – Enhancing Performance within the Chain of Survival” (Aivohalvaus ja ensihoitopalvelu). . – Aivoinfarktin saaneen potilaan nopean hoitoon pääsyn kannalta ratkaisevin tekijä on se, kuinka pitkään mietitään ennen hätänumeroon soittamista, Puolakka toteaa. Tärkeimmät tekijät, jotka liittyivät potilaan nopeaan hoitoon saamiseen, olivat viive oireiden alkamisen ja hälytyspuhelun välillä sekä ambulanssikuljetus hälytysajona. Pelastusyksiköiden hälyttäminen ambulanssihenkilöstön ”lisäkäsiksi” yli kaksinkertaisti ensihoitohenkilöstön määrän, mutta ei lyhentänyt viivettä tapahtumapaikalla. Minuuteillakin on merkitystä potilaan toipumisen kannalta.. Ensihoitojärjestelmän toiminnassa keskeisin viive taas syntyi tapahtumapaikalla potilaan luona, Puolakka kertoo. Yhteensä 55 prosentilla potilaista hoito johti hyvään toiminnalliseen lopputulokseen; eniten toipumiseen vaikuttivat potilaan ikä, infarktin vaikeusaste sekä liuotushoidon aloitukseen sairaalassa kulunut aika. Yli 80 prosentissa tapauksista ambulanssi saapui potilaan luokse hälytysajossa, ja potilaiden kuljetuksista hälytysajona tehtiin lähes 90 prosenttia. Jotta hoito tehoaisi mahdollisimman hyvin, se tulisi kuitenkin aloittaa muutaman tunnin kuluessa oireiden alkamisesta; minuuteillakin on merkitystä potilaan toipumisen kannalta. 51 – Suurin syy myöhäiseen sairaalaan saapumiseen oli viive oireiden alkamisen ja hätäpuhelun välillä – viive oli keskimäärin 41 minuuttia. Noin 80 prosenttia aivoverenkierron häiriöistä on aivovaltimon äkillisiä tukkeutumia, aivoinfarkteja
Hän perusteli asiaa ison luokan meta-analyyseillä. Vieraat rasvat korvanneet voin Ongelma kertautuu siksi, että voita on tullut korvaamaan koko joukko erilaisia kevytrasvoja, joita Salminen kutsui keinorasvoiksi ja uusrasvoiksi ja piti niitä uhkana sydänterveydelle. Asiantuntijat eivät ole yksimielisiä siitä, mikä on laaturasvaa. tomasti, ettei tyydyttyneillä rasvahapoilla ole yhteyttä sepelvaltimotautitapahtumiin. Laajat, satoja tuhansia henkilöitä ja miljoonia seurantavuosia kattavat, hiljattain julkaistut meta-analyysit osoittavat kiistatSydänterveellisiä rasvavalintoja Ravinnolla voidaan merkittävästi vaikuttaa sydämen ja verisuonten terveyteen. Yleisesti ottaen yhtä mieltä ollaan omega-3 rasvahappojen terveellisyydestä, mutta edelleen kiistellään tyydyttyneiden rasvojen, erityisesti voin ja kookosöljyn, terveellisyydestä. . Ravintovalinnoissa on keskeisessä osassa ravintorasvojen laatu. Nyt jo edesmennyt professori, Valion entinen tutkimusjohtaja Kari Salminen ei uskonut sydänterveyden vaarantuvan millään tavalla tyydyttyneistä rasvahapoista. Laadukkaat rasvat ruokkivat aivoja, suojaavat sydäntä ja verisuonia. Kukaan ei lopulta tiedä, millaisia pitkäaikaisseuraamuksia niillä on, sillä ihmiskeholle ne ovat kemiallisesti tehtyjä, vieraita aineita.. Kaikki asiantuntijat ovat tästä yhtä mieltä vakuutti Salminen. 52 R asva on ihmiselle tarpeellista kohtuullisesti nautittuna, mutta sen laadulla on väliä
. Professori Kari Salmisen mukaan koko kolesterolihypoteesi oli aikansa elänyt. Kookosöljy on kuitenkin tutkimuksissa osoittautunut erinomaiseksi rasvaksi. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Antti Heikkilä kertoo blogissaan, että kookos vaikuttaa suotuisasti kolesteroliarvoihin, koska kookosrasva nostaa HDLkolesterolia ja estää LDL:n hapettumista. Voin ohella kookosrasva jakaa mielipiteitä. Erityisen huolissaan Salminen oli pienistä lapsista. – Kolesterolilääkkeet ovat nykypäivän lääketeollisuuden kultakaivos. Suuren meta-analyysin mukaan tyydyttynyt rasva ei ole tavalla uhka sydämelle ja verisuonille. Kala on omega-3 tärkein lähde. – Kokonaiskolesterolilla ei ole mitään tekemistä ihmisen terveyden kanssa – samoin kuin tyydyttyneillä rasvoilla ei ole tekemistä sydänterveyden kanssa. Asia on siis varsin ristiriitainen. Se sisältää muun muassa kapryylihappoa ja lauriinihappoa, jotka tuhoavat viruksia, bakteereita ja hiivoja. Hän ihmetteli, miten on mahdollista, että meillä Valtion ravitsemusneuvottelukunta on päättänyt syöttää uusrasvoja koululaisille ja päiväkotilapsille ilman vaihtoehtoja. Nyt kansakuntamme pienimmät ovat yksipuolisen ravitsemuskokeilun kohteena, totesi Salminen. Verisuonikirurgi Taija Somppi ja liikuntafysiologi Jani Somppi puhuvat kirjassaan Parantavat rasvat neitsytkookosöljyn terveysvaikutuksista: – Neitsytkookosöljy aktivoi myös kilpirauhasen toimintaa edesauttaen kolesterolin . 53 . Tutkimuksiakin ovat varjostaneet sidonnaisuudet kolesterolilääkebisnekseen. – Tämä lienee ainoa ’pitkäaikaistutkimus’, mitä Suomessa tehdään uusrasvojen vaikutuksista. Tämä on tapahtunut sen myötä, että kokonaiskolesterolin ylärajaksi on katsottu 5. Keskipitkiä rasvahappoja suositellaan myös Alzheimerin tautiin. Näin siksi, että Autoklinikka-tutkimus osoittaa tuolla vaihteluvälillä suomalaisten miesten kohdalla pienimmän kuolleisuuden. Kookosöljyn keskipitkät rasvahapot ovat hyväksi painonpudottajalle, urheilijalle, toipilaille ja muistisairaalle.. Viralliset suositukset puhuvat voita vastaan sen vuoksi, että se sisältää tyydyttyneitä rasvahappoja. Tällaisen valtiovallan johtama perusteettoman pakkosyötön ei pitäisi kuulua nyky-yhteiskuntaan. Katsaus kolesteroliin Uusrasvat ovat syntyneet myös tarkoituksenaan alentaa kolesterolia. Se myös parantaa aivojen aineenvaihduntaa. Jostain syystä meillä Suomessa kuitenkin pyritään saamaan kaikkien ihmisten arvo alle 5 mmol/l. Laadukkaat kalakapselit on puhdistettu haitallisista aineista. Sen yläpuolelle menevät arvot katsotaan jo lääkitystä tarvitsevaksi tilaksi. . Entä kookosöljy. Kelan Autoklinikka tutkimuksen mukaan suomalaisen miehen ihanteellinen kokonaiskolesteroliarvo on 5–7. Vanhemmat eivät saa edes antaa lasten mukaan voita tai voi-kasvisöljyseoksia. Kun puhutaan virallisista ravitsemissuosituksista, kyseessä on enemmänkin poliittinen kannanotto, totesi Salminen. Naisilla vastaavat arvot ovat 6–9 mmol/l
Tällä määrällä polyfenoleita on veren rasvojen hapettumista suojaava vaikutus. Mustajoen mukaan kaikista parasta rasvaa löytyy jalattomista eläimistä ja kasveista. Oliiviöljy sisältää runsaasti kertatyydyttymättömiä rasvahappoja. – Sydänja verisuonisairauksien osalta todellinen terveyspommi ovat kuitenkin polyfenolit eli kylmäpuristetujen ekstra-neitsytoliiviöljyjen antioksidantit, Keto toteaa. Riistaa ei kuitenkaan voida verrata muihin nelijalkaisiin, koska riistaeläimissä on muutenkin vain hyvin vähän rasvaa, Mustajoki totesi. – Erityisesti hapettunut LDL (eli ns. Välimeren ruokavaliota kohden. Esimerkiksi kirjassa Oliiviöljyn menetetty neitsyys todetaan, ettei oliiviöljy ole aina sitä, mitä etiketit lupaavat. . Jalattomat ovat kuitenkin parhaiden rasvanlähteiden joukossa. Rasva jalkamäärän mukaan Viralliset ravitsemussuositukset ovat edelleen toista mieltä rasvasuosituksista. Toinen on espanjalainen Oliveheart, jonka polyfenolipitoisuus on 5 mg 20 g öljyä kohti. – Kala on erityisen hyvä pehmeän rasvan lähde, sillä kalan rasvahappokoostumus on tyydyttymättömien rasvahappojen puolella. Oliveheart tehdään viidestä eri oliivilajikkeesta. Myös urheilijat saavat kookosrasvasta lisäpuhtia harjoitteluun ja vastustuskyvyn vahvistamiseen. muuttumisen tärkeiksi hormoneiksi, kuten progesteroniksi ja DHEA:ksi, joka on lisämunuaisen kuorikerroksen steroidihormoni. Ennen kaikkea se syö kansanterveyttä. – Väestötutkimuksissa matala-asteinen, krooninen tulehdus ennakoi muun muassa diabeteksen, syövän ja valtimonkovettumataudin kehittymistä. Sokeri sydäntautien taustalla Jos rasvat eivät ole sydänsairauksien taustalla, niin mikä sitten. Sompit tarkastelevat kirjassaan matalaasteisen, piilevän tulehduksen merkitystä muun muassa sydänja verisuonitauteihin. Sillä on useita terveyshyötyjä, ja mielenkiintoisia tutkimustuloksia sen huikean monipuolisista hyödyistä on paljon. Muun muassa oliiviöljyn oleiinihapon on todettu ehkäisevän verisuonisairauksia ja jopa syöpää. Mitä enemmän hiilihydraatteja ja vähemmän tyydytettyä rasvaa, sitä enemmän sydänkuolemia, Heikkilä kirjoittaa. Oliiviöljyn laadulla on kuitenkin väliä. Välimeren ruokavaliossa keskeistä on rasva, joka saadaan pääosin oliiviöljystä ja kalasta. – Pitkän aikaa oletettiin, että terveysvaikutukset selittyvät yksinomaan oliiviöljyn rasvakoostumuksella, joista tärkein on oleiinihappo eli omega-9. Kalasta saa runsaasti tärkeitä omega-3-rasvahappoja. ”paha” kolesteroli) on keskeinen tekijä monessa sydänja verisuonisairaudessa. – Nelijalkaisissa on paljon kovaa rasvaa, kun taas kaksijalkaisissa on enemmän pehmeitä rasvoja. Mainittu määrä merkitsee käytännössä päivittäin nautittuna noin 2 ruokalusikallista sellaista oliiviöljyä, joka sisältää vähintään 5 mg polyfenoleita. Hän viittasi hiljattain julkaistuun eurooppalaiseen analyysiin, joka koskee 42 eri valtiota. Sadonkorjuun ajankohta olennainen. Linnut ja kala ovat parempia rasvanlähteitä. Sydänterveyttä polyfenoleista. Esimerkiksi eläkkeellä oleva sisätautien erikoislääkäri, professori Pertti Mustajoki vertaa rasvan laatua eläinten jalkojen määrään. – Liiallinen tärkkelystä ja sokeria sekä erityisesti vehnää sisältävä hiilihydraattipitoinen ruokavalio aiheuttaa elimistössämme lisääntyvää hapetustressiä, Sompit kirjoittavat. Nelijalkaisiin kuuluvat muun muassa possu ja nauta. MakroBios Oy:n markkinoinnista vastaava Miina Keto on perehtynyt oliiviöljyihin ja kertoo useiden viimeisimpien tutkimusten viittaavan siihen, että oliiviöljyn sydänterveelliset vaikutukset tulevat laadukkaiden ekstraneitsytoliiviöljyjen polyfenoleista. – Tutkimus osoitti selvästi, ettei tyydytetty rasva aiheuta sydäntautia, mutta sen sijaan runsashiilihydraattinen ruokavalio aiheuttaa sydäntautia. EFSAn mukaan terveysväittämää voi käyttää, mikäli ekstra-neitsytoliiviöljyssä on yli 5 mg polyfenoleita 20 g öljyä kohti. Kirjan mukaan huono öljy ohjaa EU:n maataloustukia väärään osoitteeseen ja vie aidon öljyn tuottajilta toimeentulon. Pehmeää rasvaa on myös monissa kasviksissa, kuten avokadossa, pähkinöissä ja siemenissä, sanoi Mustajoki, mutta ei suositellut kokonaan eläinrasvojen pois jättämistä. Se auttaa erottamaan hyvän öljyn huonosta ja valitsemaan kuhunkin tarkoitukseen parhaiten sopivan oliiviöljyn. Antti Heikkilä toteaa blogissaan, että luonnonrasvoista on tehty roisto, jotta sokerin haitat saataisiin piilotettua. Hän viittaa muun muassa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) vuonna 2012 sallimiin terveysväitteisiin. Oliiviöljy sisältää tulehdusta lievittäviä ainesosia sekä antioksidantteja, jotka ehkäisevät vapaiden radikaalien vaikutuksia. 54 Oliiviöljyn polyfenolit suojaavat sydäntä ja verisuonia . Vastaus löytyy monistakin tekijöistä, eikä vähiten hiilihydraateista. Teksti: Merja Kiviluoma. Tulehduksen myötä tapahtuu muutoksia verisuonissa, lisääntynyttä kudosnestettä (turvotus), ja tulehdussolujen ilmaantumista. Kirja esittelee oliiviöljyn historiaa ja nykypäivää, terveysvaikutuksia ja tuottajia. Välimeren ruokavalion merkitystä sydänja verisuonitauteihin on tutkittu runsaasti, sillä alueen väestön kuolleisuus sydänja verisuonitauteihin on alhaisempi kuin länsimaissa. Mitä vähemmän jalkoja, sitä pehmeämpää ja sydänystävällisempää on rasva. Oliiviöljyn parhaimpia puolia ovat sydänja verisuoniystävälliset polyfenolit, mutta näistä hyötyäkseen on tärkeää valita laadultaan oikeanlainen öljy. MakroBioksella Suomen markkinoilla on kaksi oliiviöljyä
Oliiviöljyn sydäntä ja verisuonia suojaavat vaikutukset perustuvat polyfenoleihin, jotka toimivat antioksidantteina. Polyfenoleita on monenlaisia, eräs tärkeimpiä on oleochantal. Myös puristamisprosessin käytännöt ovat kriittisiä. Tehdään matkastanne juuri teidän unelmamatka. 55 Oliiviöljyn polyfenolit suojaavat . – Jotkut saattavat mausta hieman nyrpistellä nenäänsä, mutta säännöllisellä käytössä siitä alkaa pitää. AHVEN ANMA A ÅLAND SRESO RIN KOKO AHVEN ANMA A KAUTT AMME • HELA ÅLAND VIA OSS 2017 Tunnem me Ahven anmaa n MAJOI TUS PAKET TIMAT KAT RYHM ÄMATK AT – varaa kauttam me PYÖRÄ ILY KALAS TUS GOLF • CYKEL FISKE GOLF ÅLAND ÅLAND SRESO RS Vi kan Åland LOGI PAKET RESOR GRUPP RESOR – boka via oss Lähde ystävien tai yhdistyksen kanssa Ahvenanmaalle! Täällä odottaa monen monta elämystä, kauniissa saaristoympäristössä. Ajankohta on todella kriittinen, mittauksia kypsymisasteesta ja fenolipitoisuudesta tehdään koko ajan. Sen on todettu myös alentavan Amyloid beta -protetiinia, jonka määrä nousee Alzheimerin taudissa. Keto käyttää oliiviöljyä salaatinkastikkeessa ja viherjuomien ainesosana. Kuva: MakroBios Miina Keto kertoo, että uusi, vieläkin tehokkaampi öljy, Drop of Life, löytyi valikoimaan viime syksynä Kreikasta. – Drop of Lifen tuottaja kerää oliivit hieman ennen kypsymistä. Sadonkorjuu on eräs tärkeä kriteeri. – Mitä kitkerämpi oliiviöljy, sitä enemmän polyfenoleita. Yleensä ottaen mitä kitkerämpi oliiviöljy, sitä enemmän polyfenoleita, kertoo Keto. Majoitusvalikoimastamme löytyy hotelleja, vieraskoteja sekä mökkejä ympäri Ahvenanmaata, myös saaristossa! Lue lisää www.alandsresor.?/ ryhmamatkat Puh. Miina Keto kehottaa käyttämään oliiviöljyä mieluummin kuumentamattomana. AHVENANMAA LLE! Ryhmämatk a ME TUNNEMME AHVENANMAAN Autamme teitä suunnittelemaan ja tekemään matkastanne juuri teille sopivan. . Varamme matkat, majoituksen ja ohjelman, teidän toiveidenne mukaan. Kitkerä oleocanthal. Osittain polyfenolipitoisuudet riippuvat oliivityypistä. Hintaesimerkki 4 hlö 320 € /viikko. Tämä öljy on kehitettykin siten, että pitoisuudet on saatu näin korkealle. Tiettyjen lajikkeiden käyttäminen suosii fenolipitoisuuksia. Oleocanthalin vaikutuksia on tutkittu tulehdustiloissa sekä syövän ehkäisyssä. Polyfenolipitoisuudet mitataan aina riippumattomassa tutkimuskeskuksessa, toteaa Keto. info@alandsresor.fi www.alandsresor.fi facebook.com/alandsresor Palvelemm e suomeksi! Voit myös varata kesän mökkiloman jo nyt! Tutustu majoitusesitteeseemme ja löydä oma mansikkapaikkasi. Oliivit kerätään käsin, puristamisen tarvitsee tapahtua nopeasti sen jälkeen. – Tätä prosessia Drop of Lifen valmistaja on kehittänyt yhdessä kreikkalaisten yliopistojen kanssa. Eurooppalaiset terveysväitteet koskevat sydänja verisuonitautia. Se sopii myös leivän dippikastikkeeksi. – Oleocanthal on polyfenoli, joka antaa oliiviöljylle kitkerän maun. – Drop of Life on luomutuote, jossa fenolipitoisuus on peräti 39 mg 20 g öljyä kohti. Oliiviöljyn kuumentamisesta ollaan eri mieltä. 018-28 040
– Pohjaton yksinäisyys oli lopulta se, mikä vei jalat alta, kertoo Irma ääni särkyen.. Lattialankkujen narahdus, kun joku hiipii yöllä vessaan, peiton kahahdus, kun vieressä käännetään kylkeä, pihamaalla leikkivien lasten kiljaisuja. Ilo ja nauru vaihtuivat huutavaan yksinäisyyteen Kun Irma Niemen puoliso kolme vuotta sitten äkillisesti kuoli, osasi Irma odottaa musertavaa surua, itkua ja suunnatonta ikävää, mutta ajattelin kuitenkin pystyvänsä jatkamaan elämää. – Elämän äänet, nauru ja itku. 56 64 -vuotiaan Irman menneisiin vuosiin on mahtunut suuria iloja ja suruja, mutta yksi asia on ollut läsnä alati
Irma muistelee Reijon armeija-ajan sujuneen nopeasti, ilman suurempia suruja. – Kyllä minä osasin ihan itseksenikin olla, ja se oli toisinaan ihanaa. Pitkään toivottu poika, Matias, syntyi vuonna 1980. Silloin päätin, että minäkin haluan isona olla töissä kaupassa. Häiden jälkeen pari alkoi toden teolla etsiskellä omaa kotia. Vaikka ikävä kasvoi välillä kovaksikin, työ, ystävät ja perhe pitivät elämän kiireisenä. Samana iltana kun Reijo palasi armeijasta, hän polvistui ja kosi. Halusin kuitenkin elää kodissa, johon tiesin jonkun illan mittaa palaavan, kolistelevan keittiössä ja avaavan telkkarin. . Kansakoulun jälkeen Irma suuntasikin kauppaopistoon, josta ammatin lisäksi mukaan tarttui tuleva aviomies. Läsnäolon kaipuuta Irma ja Reijo valmistuivat samana vuonna, ja heti samana vuonna Reijon oli aika lähteä suorittamaan asepalvelustaan. – Kuljin joka päivä bussilla töihin, aikaa siinä vierähti, mutten muista sitä koskaan harmitelleeni. Oli niin vehreää, kerrostalot muodostivat suojaisen sisäpihan jossa oli lapsille leikkipaikka, penkkejä ja kukkaistutuksia. Aika nopeasti kävi ilmi, että kävimme samaa koulua ja hän oli oikein jo iskenyt silmänsä minuun, Irma muistelee nauraen. Monelle se olisi ollut painajainen, Irmalle ei. – Isäni aina kiusasi minua, että he odottivat laumaan saapuvaksi seitsemättä veljestä – mutta saivatkin jotain paljon parempaa. – Halusin kuitenkin elää kodissa, johon tiesin jonkun illan mittaa palaavan, kolistelevan keittiössä ja avaavan telkkarin.. Äitiysloman jälkeen Irman entinen työpaikka pisti lapun luukulle, mutta ripeä nainen työllistyi nopeasti suuren päivittäistavarakaupan kassalle. Juuri sopiva minulle. – Rakastuin heti, kun menimme sinne ensimmäisen kerran. Sellainen löytyikin nopeasti Helsingin Lauttasaaresta. – Oikeastaan muistan nähneeni Reijon ensimmäisen kerran tansseissa. Minä kaipasin läsnäoloa, jo silloin. Työ ihmisten keskellä nautinto Lapsirakas Irma haaveili isosta perheestä. – En tiedä ymmärtääkö kukaan, miten kipeää se teki, kun se kaikki ilo ja nauru vaihtui huutavaan yksinäisyyteen. Irma oli saanut jo työpaikan Helsingin keskustasta, pienestä kivijalkamyymälästä, mutta muutto yksin keskelle Helsinkiä ei houkuttanut. 57 . Monet illat istuimme yhdessä naapureiden kanssa kerrostalon pihalla grillaamassa. – Siitä se elämä alkoi. – Lapsuudenkotini lähellä oli pieni kioski, seurasin monena aamuna kun omistaja avasi myyntiluukut ja pystytti mainostelineet. – Reijo oli sellainen toiminnan mies. Asuminen oli hirvittävän yhteisöllistä, koko taloyhtiö kasvatti yhdessä ja naapurista sai lainata sen mikä kotoa oli loppunut. Helsingin ja Vantaan rajalla omakotitalossa lapsuutensa asunut Irma tottui siihen, että vilkkaalla alueella oli aina elämää. Sain toisinaan olla apuna keittämässä kahvia ja siivoamassa. Haaveet selvillä jo pikkutyttönä Jo pikkutyttönä Irmalla oli tulevaisuuden ammattihaave selvillä ja toisin kuin monet muut, hän myös toteutti unelmansa. Halasi, puhui ja pussasi, muttei hän mikään hempeilijä ollut. Ilo ja nauru vaihtuivat huutavaan yksinäisyyteen Irma on kuusipäisen sisaruskatraan nuorin lapsi, pikkusisko kuudelle veljelle. Irman mukaan kyse ei kuitenkaan ollut siitä, ettei hän olisi pitänyt yksin olosta, vaikkei hän halunnutkaan asua yksin
Se muistuttaa minua siitä, mitä minullakin joskus oli. – Kävimme vesihiihtämässä, kiipeilemässä, kävimme Afrikassa. Diagnoosin saamisesta kului vajaa kuukausi, ja Reijo oli poissa. – Minä nautin! Minusta oli aivan ihanaa palvella asiakkaita, ja työyhteisöni oli niin mukava. – Ja nyt se on jo myöhäistä, en minä enää mitään halua. Hän pohtii syyksi sitä, että suurin osa ystävistä oli pariskuntaystäviä joiden kanssa he tapasivat käydä golfaamassa, matkoilla ja istua iltaa. Matiaksen vartuttua ja muutettua omaan kotiinsa, elämä hiljeni hieman, mutta aktiivinen pariskunta matkusteli ja hankki uusia kokemuksia. En tiedä ymmärtääkö kukaan, miten kipeää se teki, kun se kaikki ilo ja nauru vaihtui huutavaan yksinäisyyteen. – Masennusja ahdistuskierteen päätteeksi sain käteeni eläkepaperit. Kun ainoa ääni kodissa on kellon tikitys, jota tuijottaa ja odottaa että tämäkin päivä vain kuluisi pois. Vuodet kuluivat, Matias kasvoi, ja pariskunnan toiveista huolimatta lapsia ei siunaantunut lisää. Sosiaaliset tilanteet miltei vain ahdistavat ja Irma poistuu asunnostaan vain harvoin ja tilaa ruoatkin kotiin. Hän kertoo että nykyään sosiaaliset tilanteet miltei vain ahdistavat, hän poistuu asunnostaan vain harvoin ja tilaa ruoatkin kotiin. – En minä kestä enää nähdä niitä iloisia ihmisiä, tuntuu kuin veistä käännettäisiin haavassa. Teimme kaikkea, mistä olimme aina unelmoineet. Alle kuukausi ja Reijo oli poissa Reilu kolme vuotta sitten, Reijo alkoi äkisti sairastella. – Haimasyöpädiagnoosi saatiin vajaan viikon kuluttua. Hyvin pian Irma kuitenkin huomasi olevansa itse aina se, joka otti yhteyttä ystäviinsä, ja pikkuhiljaa välit viilenivät. Aluksi Irma hukutti pahaa oloaan töihin, mutta lopulta tuli totaalinen romahdus. Suru ei loppunutkaan koskaan Irma tiesi miehensä haluavan, että hän jatkaisi elämäänsä – ja kyllä hän yrittikin. Puuhaa riitti, ja minä niin rakastin sitä elämää, Irma muistelee hartiat vavahdellen. Mitään ei ollut enää tehtävissä. – Ensin se laitettiin stressin piikkiin, Reijo oli joutunut tekemään työpaikallaan useita irtisanomisia ja tiesi joutuvansa tekemään vielä lisääkin, ja hän inhosi sitä. Teksti: Linda Rantanen Kuvat: Matton images Irma toivoo, että yksinäisille ihmisille tarjottaisiin enemmän viriketoimintaa, ja kertoo yrittäneensä järjestää sitä myös itse, mutta voimat eivät enää riittäneet.. Hautajaisten jälkeen oli todella tyhjä olo, ensin ajattelin, ettei kukaan soita tai halua tavata, koska pelkäävät että joutuvat lohduttamaan minua. Hän yritti aloittaa uusia harrastuksia, mutta surukseen huomasi, että niissäkin ihmiset kävivät ystäviensä tai puolisoidensa kanssa, ja rupattelemaan ryhtynyt vieras nainen sai osakseen vain kummeksuvia katseita. – Olen, tai oikeastaan olin luonteeltani sellainen selviytyjä, ja päätin että minä elän hyvän loppuelämän ja sitten pääsen taas Reijon luo. Hyväkuntoinen mies oli usein huonovointinen ja väsynyt. Mies oli aivan keltainen, muutos oli tapahtunut yhdessä yössä. . Lopulta Irman patistamana Reijo suostui lähtemään lääkäriin, mutta mies käännytettiin sairaslomalapun kanssa kotiin, diagnoosina burnout. Hän toivoo, että yksinäisille ihmisille tarjottaisiin enemmän viriketoimintaa, ja kertoo yrittäneensä järjestää sitä myös itse, mutta voimat eivät enää riittäneet. – Sitä Reijokin olisi toivonut. – Sitten eräänä aamuna Reijo tuli keittiöön, ja parahdin ihan ääneen. Suurista puheista huolimatta yksikään työkavereista ei ole käynyt, kutsunut kyllä olen. Hetkeksi tilanne näyttikin rauhoittuvan. Mutta koska elämää oli ympärillämme niin kovasti muutenkin, meidän oli suhteellisen helppo sopeutua. Yksinäisille ihmisille enemmän virikkeitä Irma kertoo että lääkitys ja keskusteluapu ovat kunnossa, mutta mitään apua ei ole tarjottu siihen pääsyyhyn: yksinäisyyteen. 58 . Tämä suru ei lopu koskaan. Matiaksen opiskeluaikana kuuluimme molemmat vanhempainyhdistyksen hallitukseen, ja toimimme monen vuoden ajan myös tukiperheenä. – Kyllä se kirpaisi, en voi kieltää. Reijon kuolemasta minä olisin selvinnyt, siitä minä vielä tokenin jaloilleni, mutta nyt en enää jaksa nousta
Ylipäänsä he suhtautuvat muita myönteisimmin rokotuksiin, Keski-Hallila analysoi. Tutkimuksessa kysyttiin myös, onko suomalaisilla ajantasaista rokotuskorttia. – Voitaisiinkin arvioida, että rokotussuoja on ajan tasalla 44–74 prosenttia suomalaisista, tulkitsee Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Sirkku KeskiHallila. Tutkimus tehtiin osana Luotettavaa tietoa rokotteista -projektia ja sen tavoitteena oli selvittää onko suomalaisten rokotussuoja ajan tasalla. Reilu neljä kymmenestä suomalaisesta tietää milloin rokotukset tulee uusia. Rokotuksiin suhtaudutaan kokonaisuudessaan myönteisesti: noin yhdeksän kymmenestä 15–79-vuotiaasta suomalaisesta pitää tärkeänä tarkistaa kohdemaan rokotussuositukset hyvissä ajoin ennen matkaa (94 %) sekä huolehtia tehosterokotteista rokotussuojan varmistamiseksi (87 %). fi-palvelussa, kertoo Lääketietokeskuksen kehitysjohtaja Topi Hanhela. Heillä ei myöskään ole rokotuskorttia. – Nostamme rokotusten uusimisen ja rokotuskortin omaehtoisen ylläpitämisen seuraaviksi viestinnän kärjiksi Rokotustieto. – Ajantasaisen rokotuskortin haltijoilla on selvästi parempi käsitys rokotusten uusimisajankohdasta sekä oikeista tiedonantoja rokotuskanavista. Rokotuksiin suhtaudutaan myönteisesti Tutkimuksessa selvitettiin suhtautumista rokotuksiin. Yli neljä kymmenestä (44 %) suomalaisesta tietää milloin rokotukset tulee uusia. – Tulokset antavat Luotettavaa tietoa rokotteista -projektille selkeät suuntaviivat tulevaan.. Osa heistä voi tietää, että joku rokotus puuttuu ja osa ei tunne kaikkia tarvittavia rokotuksia. Liki kolme neljäsosaa (73 %) on halukas maksamaan itse kansallisen rokotusohjelman ulkopuoliset rokotteet, kun joka kymmenes (12 %) ei ole valmis niitä maksamaan. Puolella suomalaisista (49 %) ei ole ajantasaista rokotuskorttia, kun hieman harvemmalla, yli neljällä kymmenestä (43 %) se on. Huomattavaa on, että noin joka kymmenes ei ole varma, mistä saa luotettavaa rokotustietoa (8 %) tai mihin ottaa yhteyttä, kun tarvitsee rokotuksen (6 %). Lisätietoja: www.rokotustieto.fi . – Toisaalta olisi hyvä, että vanhat ja uudet rokotustiedot tulisivat automaattisesti kansalliseen Omakanta-palveluun ja palvelu muistuttaisi uusimisesta, Hanhela pohtii. Taloustutkimus Oy toteutti tutkimuksen Lääketietokeskuksen toimeksiannosta. 59 Puolet suomalaisista ei tiedä, milloin rokotukset tulee uusia P uolet suomalaisista ei tiedä, milloin rokotukset tulee uusia, kertoo Lääketietokeskuksen teettämä tuore tutkimus. Neljä viidestä (81 %) sanoo tietävänsä, mistä saa luotettavaa rokotustietoa. Enemmistö myös tietää mihin ottaa yhteyttä, kun tarvitsee rokotuksen (88 %). Tämä ei suoraan kerro, ovatko he saaneet kaikki tarvittavat rokotukset. . Tutkimuksessa haastateltiin 10.–21.4.2017 välisenä aikana 1002 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista ahvenanmaalaisia lukuun ottamatta. Heillä on myös keskimääräistä useammin rokotuskortti. – Tulokset antavat Luotettavaa tietoa rokotteista -projektille selkeät suuntaviivat tulevaan, toteaa Lääketietokeskuksen toimitusjohtaja Minna Palhamo. Vastaavasti miehet, yli 65-vuotiaat, enintään ensimmäisen asteen koulutuksen suorittaneet, yksinäistalouksissa asuvat ja suurkaupungeissa asuvat tietävät keskimääräistä harvemmin, ovatko rokotukset ajan tasalla ja milloin ne tulee uusia. Rokotuskortin haltijoilla paras käsitys Naiset, 35–49-vuotiaat, lapsitalouksissa asuvat ja ylemmät tuloluokat tietävät keskimääräistä useammin, ovatko rokotukset ajan tasalla ja milloin ne tulee uusia. Kolme neljästä 15–79-vuotiaasta suomalaisesta (74 %), kertoo tietävänsä, onko rokotussuoja ajan tasalla. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttia suuntaansa
– Katsoin illan aikana tv:tä, kun jossakin vaiheessa oikeassa olkapäässäni alkoi tuntua kummallista, ennen kokematonta kipua. Hän tutki ja tunnisti tilanteeni – kyseessä oli Neuritis plexus brachialis l dx . Elämäni romahti Lucian päivänä vuonna 1998, kahdeksan onnellisen vuoden jälkeen. Tai siltä se ainakin tuntui. Paeta et voi, joten selviytyminen riittää Elämän romahtaessa ja sen pohjan pettäessä, vaaditaan lujaa tahtoa selviytyä ja uskoa parempaan, jotta epätoivo ja katkeruus eivät valtaisi mieltä. Olin jäänyt leskeksi kaksi vuotta aikaisemmin, 41-vuotiaana. Kotiintulon rutiinina join kupin teetä ja lepuutin jalkojani sohvalla, väsyneessä kropassa tämä tuntui taivaalliselta. Romahdusta seurannut elämänmuutos oli ollut koko elämän kokoinen. Lääkkeet eivät kipuun auttaneet, eivät edes vahvimmat mahdolliset. Ja nyt olin taas uuden totaalisen muutoksen kynnyksellä, vielä aavistamatta sitä. Ensimmäinen tuntemus tuli, kun kumarruin ottamaan sanomalehteä sohvapöydältä. Oli hiljaista, tytär ei ollut vielä tullut koulusta. Ajattelin käteni jotenkin puutuneen ja korjasin asentoa nojaamalla käsiini. Kipu oli käsittämätöntä, sille ei ollut sanavarastostani luonnehdintaa. Henkisen ja fyysisen jaksamisen äärirajoillakin elämä kantaa, joskin heikosti, mutta päivittäin vahvistuen. Silloin taivas repesi ja syöksyi kaikkine maailman tuskineen kimppuuni. – Ajatukset uiskentelivat syvissä vesissä. 60 E lämän liekkiä on Tuulikin mukaan pidettävä yllä pimeimpänäkin hetkenä, sillä vaipuvasta hiilloksesta voi syntyä vahva roihu. Se tuntui taivaalliselta, pystyin hiukan – Katsoin illan aikana tv:tä, kun jossakin vaiheessa oikeassa olkapäässäni alkoi tuntua kummallista, ennen kokematonta kipua.. Käsi ei toiminutkaan normaalisti ja kipu oli erittäin outo. Harvinainen elämän tuhoaja Tuulikki eli seuraavat viikot kipusumussa, koska kukaan ei osannut määritellä hänen vaivaansa, ei edes työterveyslääkäri. – Alkuun se tarkoitti kestopuudutusta, jolloin olin osastolla ja puudutusaine meni suoraan letkua pitkin olkapäähän. Hän olisi nauttinut sen kiireestä ja hulinasta enemmän, jos olisi tiennyt sen olevan viimeinen lajissaan. – Päivän päätteeksi juttelimme työkavereiden kanssa, kuten aina ennenkin ja sen jälkeen lähdin kotiin. Ainoa, mikä auttoi hetkellisesti, oli plexuspuudutus, eli kipeään ja tulehtuneeseen kohtaan pistettiin puudutuspiikki. Eli suomennettuna oikean olkapään hermopunoksen tulehdus. Tuulikki ei halua nimeään eikä kasvojaan julkisuuteen, suojellakseen omaisiaan ja läheisiään. Tämän tietää 58-vuotias Tuulikki, jonka maailma romahti kolme kertaa. – Viimein päädyin Töölön sairaalassa työskentelevän olkapäihin erikoistuneen lääkärin vastaanotolle. Töölön sairaalan potilaaksioton väestöpohja oli tuolloin 2,1 miljoonaa ihmistä, ja sillä hetkellä olin potilas numero 2. Elämäni romahdus numero 2 oli käynnistynyt. Monesti äärimmäiset tilanteet saavat Tuulikin kokemuksen mukaan ihmisen taistelunhalun kytemään ja käyttämättömän kapasiteetin aivan uudenlaisille kierroksille. Ainoastaan yksi potilas oli lisäkseni tuon kammottavan kivun kourissa. Eikä moni muukaan. En ollut ikinä kuullutkaan moisesta. Tavallisesta täysin poikkeukselliseen Tuulikki kertoo 27.9.2001 olleen aivan tavallisen työpäivän
Kävin tuona aikana 18 kertaa puudutuksessa. Paeta et voi, joten selviytyminen riittää syömään ja nukkumaankin pitkälläni, pää tyynyllä. Tuulikki kertoo hyvästelleensä monet asiat. Tuossa vaiheessa minulle oli jo selvinnyt, ettei kyseessä ollut mikään normaali tulehdus. Kummankin . Tähän tulehdukseen ei ole parantavaa hoitoa, kipu hiipuu hiljalleen ainoastaan ajan myötä. Toisen vuoden viidennen puudutuksen kohdalla todettiin, että puudutuspaikka oli pilalla, sitä ei voisi enää puuduttaa. Ihmisen ei kuulu nukkua istuallaan. Sen pitäisi tapahtua noin kolmessa vuodessa, nyt diagnoosista on kulunut 16 vuotta ja tablettivalikoimani on edelleen mittava. Ja samalla toivottaneensa tervetulleiksi uudet.. Uuden elämän alussa jokainen on neuvoton. Kipu mullisti elämän Tuulikki sanoo sairauden vaikuttaneen hänen elämäänsä mullistavasti, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Ensimmäisen vuoden aikana Tuulikki ei voinut mennä edes pitkäkseen, kipu yltyi aina, kun hermo joutui venymään. 61 . – En juurikaan nukkunut
Elämän ja kuoleman paikat, saavat ajatukset liikkeelle. Tammikuussa 2002 luovuin omasta asunnostani ja muutin virallisesti Sipooseen. Ajatuksiini ei mahtunut juurikaan muuta kuin kipu. – Tyttären muutettua, aloin olla yhä enemmän miesystäväni luona Sipoossa. Häitä edeltävänä päivänä kävin saamassa puudutuksen käteeni, jotta – Sairaus vaikutti kaikkeen elämässäni. Järjestimme miesystäväni kanssa sukulaisille hääjuhlan. Tyttäreni muutti isänsä luokse, koska halusi mennä Lauttasaaren lukioon, ja isä asui kyseisen koulun lähellä. – Erityiset ja muistettavat tapahtumat noiden vuosien aikana olivat yleensä lääkärissä käyntejä tai sairaalassa oloa. Tuskan riepotuksen keskellä päätimme koittaa tehdä jotakin, joka jäisi mieleen. Sen kuvaileminen on hankalaa, koska se kattoi kaikki mahdolliset kivun ja epämiellyttävyyden tuntemukset. Toisaalta tilanne korosti avuttomuuttani ja kyvyttömyyttäni osallistua arkeen. Kivussa ei ollut minkäänlaisia taukoja. Hän ei pystynyt ajamaan autoa yli kahteen vuoteen, koska vaihdekeppi tuntui kipeään käteen mahdottomalta. Kipu oli lamaannuttavaa ja hallitsevaa. – Alkuun pelkäsin kuolevani kipuun, jossain vaiheessa pelkäsin, etten kuolekaan siihen. puolen kivut olivat kovia, vaikeita kestää ja hankaloittivat elämää monin tavoin. Se huusi täysillä vuorokaudet ympäriinsä, viikosta toiseen, kuukausia, vuosia. Osuvin kuvaus siitä on sellainen kuvitteellinen tilanne, jossa polttavaa öljyä kaadetaan olkapäästä kättä kohti ja samalla olkapäähän taotaan suurta naulaa, isku kerrallaan ja otetaan sitten pois – kaiken alkaessa sen jälkeen taas alusta. Se oli kaiken nielevää, ajatukset sumentavaa ja hampaat rikkovaa kipua. Pehmeinkin puuvilla tuntui, kuin päällä olisi ollut rohdinpaita. 62 . Nykyäänkin, kovilla pakkasilla ulkona liikkuminen on kivun takia mahdotonta. – Asioita järjestellessä välillä hymyilyttikin. Jäin yksin, mikä oli omalla tavallaan helpotus, enhän ollut pystynyt olemaan hänen elämässään täysillä mukana, kuten olin aiemmin tehnyt. Tämä yksinkertaisti käytännön asioita ja säästihän siinä rahaakin, kun tyhjä asunto kaupungissa lakkasi olemasta kuluerä. kerrostaloasunto kaupungissa. Tilannetta hankaloitti Tuulikin asuminen sellaisella paikkakunnalla, jossa joukkoliikennettä ei juurikaan ollut. Myös kova pakkanen pahensi kipuja, joten muutamat ensimmäiset vuodet hän oli käytännössä kotinsa vanki. Historia toisti itseään – Iho oli niin kipeä koko kädessä, että vaatteiden pitäminen tuotti tuskaa. Kaunis omakotitaloympäristö tuotti mielihyvää enemmän kuin yksinäinen.
Periksi ei saa antaa Terveys vaivasi Tuulikkia edelleen, nyt vikaa löytyi selästä. – En ehtinyt tuumimaan menneitä, kuin muutaman kuukauden ajan, kun elämässäni tapahtui käänne parhaaseen mahdolliseen suuntaan. – Uusi omistaja talolle löytyi lähipiiristä, ja minä muutin kauemmaksi aloittamaan hiljaista loppuelämääni. On sanoinkuvaamattoman tuskallista, kun ei voi konkreettisesti auttaa eikä tehdä mitään todellista kärsimysten lievittämiseksi. Silmissä kipinöi, kun viimein pääsimme kotiin ja hääpuku oli otettu pois päältäni. Kävinkin pitämässä sille pari puhetta, ikään kuin se ei olisi jo nähnyt elämän tosiasioita aiemminkin. Elämäni romahdus numero 3. Ihmisestä löytyy paljon käyttämätöntä kapasiteettia, vaikka joskus tuntuukin siltä, että voimat loppuvat. – Oli myönnettävä, että joudun luopumaan paikasta. Mies muutti uuteen kotiini melkein heti oman muuttoni jälkeen, ja olemme siitä asti olleet yhdessä. Toisaalta oli helpottavaa, kun ei enää tarvinnut katsoa avuttomana ja voimattomana läheisen ihmisen kärsimystä. – En jaksanut enää ymmärtää tätä koettelemusten vyörymistä niskaani. Silloin totisesti toivoin, että teho olisi kestänyt vähän pidempään kuin 12 tuntia. Edellisen mieheni kuollessa olimme olleet naimisissa kaksi kuukautta ja kaksi päivää. Hillitsin pakokauhun ja ryhdyin pukeutumaan sairaalaan lähtöä varten. Sukulaisten ja ystävien avustamana hän selvisi talon kanssa kevääseen. Tuntui lohdulliselta kuljeskella pihalla ja seurata talven tuloa, joka sitten osoittautuikin varsin ikimuistoiseksi. Menimme ensin kihloihin ja lopulta naimisiin. Ja sitten olikin lähdön aika. Myös puutarha ja piha vaativat päivittäistä huoltamista eikä pihametsäkään ihan omillaan elänyt. Siinä se killui tyhjän päällä, kuten minäkin. Talo oli yli 100 vuotta vanha ja vaati jatkuvaa hellää, mutta työllistävää ylläpitoa. – Tällä kerralla tauti oli huomattavasti pidempi. – Tilanne oli sekava. Erilaiset jakkarat tulivat tutuiksi, kun nökötin niillä sairaalasängyn vieressä. oli käynnistynyt. Viimeinen eli kahdeksas yhteinen vuotemme kului mieheni ollessa sairaalassa. – Perustusremontti jäi mieheltäni kesken, kun sitkeä tauti ei ollut hellittänyt. Teksti: Kati Wikström ja Tuulikki. – Kaksi kuukautta hääpäivän jälkeen, vertauskuvallisesti kiirastorstai-iltapäivänä, olimme päivälevolla pihatöiden lomassa. Tunsin hukkuvani. Hän oli aamupäivällä käynyt lääkärissä, koska sitkeä flunssa ei hellittänyt. – Vaikka elämä näyttäisi kuinka synkältä ja tuntuu, ettei vaihtoehtoja ole niin, ei periksi saa antaa, enkä antanutkaan. Siihen en kuitenkaan käteni vuoksi kyennyt. Puhelin soi ja siellä oli terveyskeskuksen lääkäri, joka ilmoitti, että mieheni pitää tulla välittömästi Porvoon sairaalan päivystykseen. Edessäni olisi kuitenkin muutto niin rakkaaksi tulleesta kotipaikastani. . Tiesin toki, etten ollut ainoa kenelle näin oli käynyt, mutta se ei paljoa auttanut. – Tuon tiedon jälkeen tunsin puhdasta kauhua, kieltäydyin ymmärtämästä tilannetta ja toivoin herääväni painajaisesta. – Aluksi aloitimme yhteydenpidon sähköpostitse, kun yksinäisyyden keskellä lähetin sähköposteja moneen suuntaan. 63 Elämän liekkiä eivät saa sammuttaa epätoivo, katkeruus taikka surusta pääsemättömyys. Aurinko paistaa joskus risukasaan ja pienestä nuotiosta voikin syntyä iloisesti leimuava juhannuskokko. Lääkäri oli huomannut mieheni veriarvojen olleen sellaiset, että asia tulisi tutkia välittömästi tarkemmin. Elämälle jälleen uusi käänne Kovat pakkaset ja runsas lumimäärä olivat tehdä Tuulikin hyvistä selviytymisaikeista lopun. Taas oli kaksi kuukautta tapetilla. Istues sani lukemattomia kertoja hämärtyvässä sairaalahuoneessa, ehdin miettiä elämän tasapuolisuutta ja sen epäreiluutta. Nyt Tuulikki seisoo omilla jaloillaan ja on lähdössä miehensä kanssa koko heinäkuun ajaksi veneilemään merelle. Pärjäsin jo voimakkaan lääkityksen ansiosta kohtalaisesti. Kun viimein tapasimme, etenivät asiat pyörremyrskyn lailla. – Noiden kuluneiden kahdeksan vuoden aikana oma ruumiillinen kärsimykseni oli hitaasti, mutta selvästi alkanut helpottaa. Täytyi vain löytää sopiva ostaja, joka haluaisi jatkaa samoilla linjoilla vanhan talon ylläpitoa ja korjausta. Tuolloin tauti todettiin jouluna ja juhannuksena mieheni kuoli. Kolmannella leikkauksella tilanne kuitenkin parani. Kaikkine uuvuttavine hoitoineen, mieheni taisteli tautia vastaan seitsemän vuotta. Olisi tehnyt mieli huutaa, mutten saanut enää edes ääntä aikaiseksi. Vanhasta luopumista, tyhjän päällä – Kun mieheni tauti oli sairastettu, viimeinen hengenveto hiipunut ja kaikki oli ohi, istuin yksin huoneessa miettien mennyttä ja luopumisen kipu alkoi kalvaa. Vaikka tiesin, että tämä oli yhteisen elämämme diagnosoitu päätös, olisin silti niin mielelläni elänyt tavallista elämää – ilman jälleen läpikäytävää uuden elämän opettelua. Halusin luovuttaa, antaa periksi, ihan mitä vain, kunhan ei tarvitsisi käydä uudelleen läpi tuota korventavaa syöpäpotilaan omaisen elämää, jota oma jäytävä kipu säesti. Nuo kuusi kuukautta kärvensivät sieluni karrelle. Nuoruuden aikainen poikaystäväni oli aloittelemassa uutta elämää ja niinhän siinä kävi, että päädyimme aloittamaan sitä yhdessä. – Edellinen elämäni tuhoutui sappitiehytsyövän vuoksi. Keittiön nurkka jäi killumaan tyhjän päälle, kun sairaalaan lähtö tuli jotakuinkin ennakoimatta. Tuskaa ei jaeta tasapuolisesti Tuulikin miehellä todettiin leukemia. pystyisin suoriutumaan päivästä
Kun vuonna 2030 on puolitoista miljoonaa yli 65-vuotiasta, ja se tarkoittaa, että heille tarvitaan noin miljoonaa asuntoa, kiteyttää ympäristöministeriön asuntoneuvos Raija Hynynen. Vuonna 2030 Yli 65-vuotiaita 1,5 miljoonaa Ikäihmisille tarvitaan noin miljoonaa asuntoa Ikääntyvän väestön asumiseen on pakko kiinnittää huomiota, sillä pian yli 65-vuotiaita on yli puolitoista miljoonaa. Iän myötä mahdollisuudet kotona asumiseen kuitenkin heikentyvät ja muutenkin asumisen tarpeet muuttuvat. Valtio ei ole jäänyt asian suhteen lepäämään laakereillaan, vaan vuonna 2014 käynnistettiin ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on arvioida ja kehittää ideoita ikääntyneiden asumisratkaisuiksi. Ympäristöministeriön vetämä Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma päättyy kuluvan vuoden lopulla, mutta Hynynen toivoo, että hankkeessa mukana olleet toimijat jatkavat yhteistyötä. Toukokuussa järjestettiin seminaari, jossa käytiin läpi nelivuotisen ohjelman tuloksia. Määrän nousu on huomattava, sillä tällä hetkellä yli 65-vuotiaita on noin miljoona. – Haaste on iso, sillä ikääntyneiden määrä kasvaa kovaa vauhtia. – Pääosa senioriasunnoista on rakennettu jo nyt. . Iäkkäille on yhä enemmän asumisvaihtoehtoja ja lisää tarvitaan. Ihmiset haluavat asua kotonaan mahdollisimman pitkään.. Tilastokeskuksen arvion mukaan vuonna 2030 Suomessa asuu 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta. – Olemassa oleva rakennuskanta on keskeisessä osassa tulevaisuudessakin, mutta myös uudistuotantoa tarvitaan, Hynynen jatkaa. 64 J okainen haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Vanheneva väki haluaa asua nykyisessä kodissaan, mutta yhä useampi haluaa myös muuttaa kaupunkiin ja lähelle palveluita
Selvityksen on toteuttanut Ramboll Management Oy. Senioriasuntojen aika ohi. – Teimme kyselyn vanhusneuvostoille, halusimme nostaa heidän mielipiteensä esille. Kehitysjohtaja Janne Jalava esitteli tuoreen selvityksen, jossa selvitettiin ikääntyneiden asumisratkaisuja. Kyselyyn vastasi yli 140 henkilöä eri kunnista. Selvityksen mukaan valtaosa ikääntyneistä haluaa tulevaisuudessa asua kerrostalossa ja palveluiden lähellä. Selvitystä täydennettiin haastatteluilla, joita antoivat muun muassa virkamiehet ja rahoittajat, Jalava kertoo selvityksen lähtökohdista.. Yhteisöllinen asuminen korostuu muistisairaiden ihmisten kohdalla. He toivovat asumiselta vaivattomuutta, esteettömyyttä, kaikenikäistä seuraa ja yhteisöllisyyttä. 65 .
Jossain pienessä kunnassa saattoi olla pari vuokra-asuntoa vanhuksille ja palvelut tuodaan sitten kotiin, kertoo Jalava.. Pienissä kunnissa puolestaan on vähemmän eri. Asuntojen korjaamisen tarve kasvaa Hoitokotien sijaan kotona asuminen on lisääntynyt ja ihmiset haluavat asua kotonaan yhä pidempään. Monilla pikkulasten äideillä on vaunujen kanssa samat ongelmat kuin vanhuksilla rollaattoreiden kanssa. – Monet ikääntyvät eivät kannata senioriasuntoja, vaan haluavat asua muiden ihmisten joukossa. Ehkä senioriasuntojen aika alkaa olla ohi, Jalava pyörittelee. 66 Selvityksessä kyseltiin onko kunnissa riittävästi asuntoja vanhenevalle väestölle. Jalava korostaa, että selvityksen mukaan ikäihmiset eivät halua asua keskenään, vaan siellä missä muutkin ihmiset. laisia vaihtoehtoja asumiselle. Se toive korostui kautta koko Suomen. – Vastauksista kävi ilmi aika traagisiakin esimerkkejä. Yli 65-vuotiaista noin 80 prosenttia asuu omistusasunnoissa. Iäkkäiden yhteinen toive on yhteisöllinen asuminen. Se tarkoittaa sitä, että olemassa olevaa rakennuskantaa – Monet ikääntyvät eivät kannata senioriasuntoja, vaan haluavat asua muiden ihmisten joukossa. – Valtion tuen tarve on nähty tärkeänä. Vanhetessaan ikäihmiset kaipaavat yhteisöllisyyttä. Omistusasuminen on iäkkäillä tyypillinen asumismuoto. Vastausten perusteella pienissä kunnissa asuntoja on, mutta suuremmissa kunnissa on hieman heikommin tarjontaa. Erityisesti tukea tarvitsevat liikuntaesteiset, taajamien ulkopuolella asuvat ja pienituloiset. Toivottiin myös, että ikääntyneille tulee kohdistaa kohtuuhintaista asumista. Jalavan mukaan selvityksen keskeinen asia on, että vanhempaa väestöä ei tule nähdä erillisenä ryhmänä muusta väestöstä. – Esimerkiksi 45-vuotiaalla eronneella ja 65-vuotiaalla leskellä saattaa olla aivan samat ongelmat arjessaan
Houkuttelevia paikkoja voisivat olla myös alakeskukset, kuten Malmi Helsingissä ja Hervanta Tampereella, joissa hinnat eivät ole keskustan tasoa, mutta palvelut ovat hyvät ja joukkoliikenne toimii, pyörittelee Strandell. Jatkossa parannetaan valaistusta. Ympäristökeskus toteutti asukasbarometrin viime vuonna, jossa tiedusteltiin ikääntyneiden asukastoiveita. Lähes kaikissa taloissa on hissi. Tuulikaapit ja portaat aiheuttavat ongelmia. – Esteettömän asiointireitin varrella on muun muassa terveysasema, apteekki, uimahalli ja kirjasto. . – Heikointa asukaspysyvyys on maaseudun vuokra-asunnoissa, toteaa Anna Strandell Suomen ympäristökeskuksesta. 67 pitää entistä enemmän muuttaa iäkkäille sopivaksi. Tampereella on kehitetty ikäystävällistä Hervantaa. Esteettömyyteen ja turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota jo hyvissä ajoin ennen vanhuusvuosia. Tampereen Vanhuspalveluyhdistyksen kehittämispäällikkö Päivi Moisio on ollut alusta saakka mukana hankkeessa. Yli 75-vuotiaista yli puolet haluaa asua keskustassa. – Tavoite on, että ikääntyessään asukkaat pääsevät paikkoihin ja palveluihin kuten ennenkin. Ei pelkästään esteettömyyteen liittyvät, mutta myös toiminnalliset ja turvallisuuteen liittyvät asiat. – Asuntojen korjaamisen tarve kasvaa. Tärkeää on, miten taloyhtiöissä asuntoja, yhteistiloja ja pihoja kehitetään, toteaa ympäristöministeriön yli-insinööri Juha-Pekka Maijala. He hakeutuvat pois autovyöhykkeeltä, Strandell kiteyttää. Omistajat ovat siinä asiassa keskeisessä osassa. Päivi Moisio on ollut kehittämässä ikäystävällistä Hervantaa.. Hervanta on rakennettu pitkälti 1970-luvulla. Suunnittelukilpailussa edellytettiin, että osassa taloissa on esimerkiksi yhteisöllisiä tiloja. Tampereen ja Jyväskylän yliopistot sekä GeroCenter ja Ikäinstituutti julkaisivat raportin yhteisöllisestä asumisesta. – Riittävätkö keskustojen asunnot. Hervannan pohjoisosaan ollaan tekemässä voimakasta täydentämisrakentamista. – Pientaloasumisessakin suositaan taloyhtiömallista asumista kuten rivitaloa, Strandell sanoo. Vastauksissa on huomattavissa ristiriita ihanteiden ja reaalielämän välillä. Yhteisöllisyyden merkitys korostuu muistisairailla. Alueelle on suunniteltu esimerkiksi satojen metrien pituinen esteetön asiointireitti. Palveluita ja hyvää joukkoliikennettä arvostetaan. Ihannetalo oli monille pientalo, mutta toiveissa oli kuitenkin asuminen kerrostalossa lähellä keskustaa. Suuren kokonsa takia palvelut ovat Hervannassa lähtökohtaisesti hyvät. Hankkeessa on mukana monia yhteistyötahoja, kuten ministeriöitä, kaupunki ja yhdistyksiä. Hissejä on, mutta usein hisseihin pääsee, kun ensin kipuaa ulkoportaita. Nyt käynnissä oleva hanke pyrkii kehittämään palveluita etenkin ikäihmisten ehdoilla. – Ikääntyneet hakeutuvat sisemmälle kaupunkialueelle. Ikääntyneiden keskeinen toive on asua keskustoissa. – Asukkaat, jotka ovat nuorina työikäisinä Hervantaan muuttaneet, ovat siellä hyvin viihtyneet. Keskustat houkuttavat Muuttoliike on ikääntyneillä aika pientä verrattuna nuorempaan väestöön, mutta kaupunkija maaseutukeskukset saavat pientä muuttovoittoa ikääntyneistä. Se oli ajan tapa rakentaa. Reitille tehtiin turvalliset suojatiet ja levähdyspaikkoja. Se tarkoittaa suuria haasteita Hervannalle. – Yhteistöllisyys ei vaadi suuria investointeja vaan paikallisia tekoja, toteaa Outi Jolanki Tampereen yliopistosta.– pj Hervantaa kehitetään iäkkäiden ehdoilla . Nyt väki ikääntyy samaan aikaa, Moisio luonnehtii Hervannan asukkaita. Reitin suunnittelussa on otettu huomioon asukaspalaute. Ei ole yllätys, että vuokrataloista muutetaan herkemmin pois kuin omistusasunnoista. Yhteisölisyyden merkitys korostuu. Halutaan edistää ihmisten osallisuutta päätöksentekoon ja palveluiden suunnitteluun, Moisio kiteyttää ikäystävällisen Hervannan luonteen. Eniten palautetta on tullut rakennusten sisäänkäynneistä. Lähes kaikissa taloissa on hissi. Suomen ympäristökeskus tutki sitä, miten asukkaat pysyvät omissa asunnoissaan ja mitkä seikat saavat muuttamaan pois. Lopulta jää tulevaisuudessa nähtäväksi, muuttavatko omakotitalossa asuvat yhä enemmän keskustaan ja kerrostaloihin, kuten he toiveissaan esittävät. Teksti: Pauli Jokinen . – Korjausrakentamisen osalta haasteet ovat 1970-luvun näköisiä. Yhteistoiminta asuinalueilla edistävät ikääntyvän väestön hyvinvointia lisäämällä sosiaalisia kontakteja ja tarjoamalla mielekästä tekemistä. Selvityksen mukaan tarvitaan Hervannan kaltaisia alueita, joissa korostetaan yhteisöllistä tekemistä. Yli 75-vuotiaiden asukkaiden määrä tulee kasvamaan Hervannassa voimakkaammin kuin kaupungissa yleisesti. Mitä iäkkäämmistä henkilöstä on kyse, sitä enemmän toivotaan kerrostaloasumista. Vaikka talo olisi peruskorjattu, niin esteettömyyttä ei oltu otettu huomioon. Heidän arkeaan helpottaa, jos on läheiset suhteet naapureihin, esteetön ympäristö ja hyvät lähipalvelut. Heidän määränsä kasvaa arviolta 120 prosenttia vuoteen 2030 mennessä
Yleisimpiä kodin vaaratekijöitä ovat tilojen ahtaus, tasoerot sekä liukkaat pinnat. . Sähkövauriot: sähkölaitteiden, kodinkoneiden ja elektroniikan kunto ja oikeaoppinen asennus sekä käyttö, töpselit ja pölyttyneet laitteet. . Teräviä tai liian painavia esineitä ja kalusteita sekä esiin työntyviä kulmia tulee välttää. Ovien ja ikkunoiden tulee olla kevyet ja yksinkertaiset avata. Koti tulisi sisustaa niin, että sen pohjakaava on riittävän väljä. Erityisesti riittävä valaistus on olennainen kaatumisten ehkäisijä. . Useimmat varotoimet ja apukeinot ovat suhteellisen yksinkertaisia: asunnosta poistetaan törröttävät matonkulmat sekä liukkaat pikkumatot, siirretään irtojohdot ja muut esteet kulkuväyliltä pois, laitetaan liukuesteitä mattojen ja huonekalujen alle, vaihdetaan tekstiilit paloturvallisiin versioihin, korotetaan sängynjalkoja ja wc-istuinta. . Vesivahingot: putkistojen ja viemärien kunto, astianpesukoneen vuotosuoja, termostaattihanat. Kaatumisriskit: mattojen alla liukuesteet, kylpyhuoneessa kumimatot, liuskat, tukikahvat, riittävä valaistus ja yövalo, tukeva keittiöjakkara saatavilla, irtonaisten sähköjohtojen ja muiden tavaroiden poistaminen kulkuväyliltä, tukevat kaiteet ja portaat. Kaikissa huoneissa kannattaa huomioida, että päivittäin käytettävät esineet on asetettu käden ulottuville, jottei niitä tarvitse kurotella. Hätätilanteet: hätätilanteisiin varautuminen, hälytysvälineet, taskulamppu, puhelin ja hätänumero lähettyvillä, esteettömät kulkuväylät, asunnon numero ja asukkaan nimi selkeästi ovessa hätäapua varten. Vahingolliset kemikaalit: pesuaineet, päihteet ja lääkkeet alkuperäispakkauksissaan, tarvittaessa lukkojen takana (esimerkiksi muistisairaiden kohdalla). Kuitenkin juuri kyseiset asiat ovat vakavia riskitekijöitä niin kodille ja koko asuintalolle kuin asukkaalle itselleen. Käytännöllisyys: yleinen siisteys ja järjestys, päivittäin käytettävät ja painavat tavarat helposti saatavilla, terävät esineet ja pinnat suojattu, huonekalujen paino ja sijoittelu, tilankäyttö ja sisustus. Paloturvallisuus: paloturvalliset tekstiilit, toimintakuntoiset palohälyttimet ja paristot, sammutuspeitteet ja muut sammutusvälineet helposti saatavilla, liesivahti, kynttilöiden valvominen, lämpöpattereiden kunto ja oikeaoppinen käyttö, asunnossa ei tupakoida. Asunnossa on tärkeää olla aina puhelin ja erilaiset hätänumerot lähettyvillä ja kulkuväylien sekä ovien tulee olla helposti avattavissa, jotta asunnosta on vaivaton ja esteetön ulospääsy. . Siltä varalta, että asukkaan täytyy kiivetä korkeammalle, tulee asunnossa olla tukevat keittiötikkaat. www.kodinturvaopas.fi. . Kodin turvallisuuden kannalta huomioitavaa misen vaikutukset toimintaan. Siisti ja looginen järjestys sekä tukevat kalusteet edistävät viihtymistä ja esteetöntä liikkumista. Esteettömyys: tilojen ahtauden, tasoerojen, ikkunoiden ja ovien tarkistaminen, esteettömät kulkuväylät . Esimerkiksi paloturvallisuuteen sekä sähköja vesivahinkoihin liittyy monesti useita käytännön seikkoja, joita asukas ei kenties tule arjessa ajatelleeksi. Valaisinten tulee olla järkevästi ja tukevasti sijoitettuja. . Riittävästi valoa ja laitteet kunnossa Turvallisuutta varmistettaessa kannattaa huomioida asukkaan kaikki aistit ja niiden heikentyKoti vaarattomaan kuntoon Kun halutaan edistää kodin turvallisuutta, on tarkistettava asunto ja sen olosuhteet, kuten pohjaratkaisut, kalusteet, kodinkoneet sekä työja apuvälineet kokonaisvaltaisesti. Kotona asuvien ikäihmisten paloturvallisuuteen voidaan edistää asentamalla palovaroitin asunnon jokaiseen huoneeseen ja hankkimalla sammutuspeite tai vaahtosammutin palon varalta. Niin valaisimien kuin muidenkin sähkölaitteiden kunto kannattaa tarkastaa säännöllisin väliajoin. Ahtauteen ja kaatumisriskin minimoimiseen voidaan vaikuttaa erilaisilla muutostöillä, kuten leventämällä ovia, poistamalla kynnyksiä tai asentamalla luiskia, ramppeja, tukikahvoja ja liukuesteitä. . Tarvittavien toimenpiteiden sekä avustuksen tuella huonompikuntoinenkin ihminen voi yleensä selviytyä itselleen merkityksellisistä jokapäiväisistä toiminnoista. 68 A sunnon esteettömyys on usein ensimmäinen kodin turvallisuuteen vaikuttava asia, johon puututaan. Kodissa on myös varauduttava myös siihen, että asukas osaa toimia oikeaoppisesti onnettomuuden sattuessa. Piha ja ympäristö: talvella lumien poisto ja hiekoitus, lumenpudotus ja muut vaaralliset tai vaativat askareet katolta ammattilaisen toimesta rampit ja luiskat, tukikaiteet. Esimerkiksi rispaantuneet sähköjohdot tai pölyttyneet sähkölaitteet saattavat johtaa tulipaloon. . . Useimmat varotoimet ja apukeinot ovat suhteellisen yksinkertaisia
KORVAAMATON APU LIIKKUMISEEN ähkötoiminen luotettava käyttöin dullinen Nuorille ja senioreille! Laatokankatu 5 A 7, 60200 Seinäjoki Näihin et tarvitse ajokorttia – Otamme vanhat kulkuneuvot vaihdossa Eivät tarvitse pakollista liikennevakuutusta, vapaaehtoisen vakuutuksen voi tehdä Meiltä myös rahoituksella. Mietintö johti potilasvahinkolautakunnan perustamiseen vuonna 1984 sekä potilasvahinkolain säätämiseen. PVK:lle on kertynyt vuosien varrella kattava aineisto potilasvahinkotilastoista. 7h tyhjästä täyteen BSBil-sähköauto DeLux 4-1 4 pyörää 1 paikkainen huippunopeus 25 km/h ajomatka yhdellä latauksella n. Toukokuussa 1987 voimaan tulleen potilasvahinkolain myötä syntyi myös Potilasvakuutuskeskus (aluksi Potilasvakuutusyhdistys). 7h tyhjästä täyteen 4990,Uutuus! Uutuus! 7990,. Potilasvahingoista maksettavat korvaukset kanavoituvat vakuutusmaksujen kautta lopulta terveydenhuollon toimijoiden maksettavaksi, joten kyse on laajasti yhteiskunnallisesta asiasta. Potilasvahinkotilastot tärkeä lähde. – Tavoitteenamme on tiivistää yhteistyötä terveydenhuollon kentän ja muiden potilasturvallisuuden sidosryhmien kanssa yhteisen päämäärämme edistämiseksi, Plit-Turunen kuvailee. 30-vuotiaan PVK:n tärkeä potilasturvallisuustyön kehityshyppäys on oman potilasturvallisuuslääkärin palkkaaminen tänä vuonna. Nyt 30 vuotta täyttävä järjestelmä sai alkunsa, kun STM asetti vuonna 1980 toimikunnan selvittämään tarvetta lakisääteisen potilasvakuutusjärjestelmän luomisesta hoitovahinkojen ja -virheiden varalta. TilasPotilasvakuutusjärjestelmään 200 000 vahinkoilmoitusta 30 vuoden aikana Potilasvakuutuskeskukselle on 30 vuoden aikana tehty yli 200 000 potilasvahinkoilmoitusta. Järjestelmä on ollut lakisääteisenä vuodesta 1987 potilaiden ja hoitohenkilöstön turvana. Korvauksia on maksettu noin 63 000 vahingosta ja korvausmeno on ollut kaikkiaan yli 530 miljoonaa euroa. PVK huolehtii keskitetysti terveydenhuollon yhteydessä aiheutuneiden henkilövahinkojen korvaamisesta Suomessa. Keskuksen jäseniä ovat kaikki potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa. toja hyödynnetään potilasturvallisuustyössä muun muassa tutkimusten kautta. Toimitukset koko Suomeen! 1250 maksiminopeus 12,5 km/h maksimi kuljettajan paino 140kg sähköiset jarrut (automaattiset) maksimi toimintamatka 40km latausaika 6-8 h mukava ja vakaa ajettava värit: metallipunainen, metallisininen, metallihopea +toimituskulut 2390,+toimituskulut +toimituskulut BSBil-sähköauto Standard 3-2, 3 pyörää 2 paikkainen koottu Suomessa huippunopeus 25 km/h ajomatka yhdellä latauksella 90km (tulee kaksi akkusarjaa) ladataan tavallisesta pistokkeesta, latausaika n. . PVK edistää potilasturvallisuutta tekemällä tutkimusta, laskelmia ja tilastoaineistoa. Muualla kuin Pohjoismaissa vastuu terveydenhuollon vahingoista perustuu yleisimmin normaalin vahingonkorvausoikeuden tavoin tahallisuuteen tai tuottamukseen. Virheistä ja läheltä piti -tilanteista pitää ottaa opiksi paitsi inhimillisen kärsimyksen myös vahingoista aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi, sanoo Potilasvakuutuskeskuksen yksikönjohtaja Minna PlitTurunen. 69 L akisääteinen potilasvakuutus on pohjoismainen erikoisuus. Potilasvakuutuskeskus (PVK) huolehtii keskitetysti terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneista henkilövahingoista potilasvahinkolain mukaisesti. – Toivomme, että PVK:n aineistoja ja korvauspäätöksiä käytettäisiin terveydenhuollon yksiköissä entistä aktiivisemmin. 40km kääntösäde 1,5m peruutustutka magneettijarru ladataan tavallisesta lämmitys Värit: Metallipunainen ja metallihopea Aluvanteet! Aluvanteet! lämmitys pistokkeesta, latausaika n
Keskiarvojen mukaan useimmat nukkuvat vuorokaudessa 7-8 tuntia. Vanhemmiten unen määrä yön aikana yleensä vähenee, mutta on hyvä muistaa, että päivällä nukuttu aika vähentää yöunen määrää. Krooninen unettomuus ilmenee vaikeutena nukahtaa, yöllisinä heräilyinä tai liian aikaisina aamuyön heräämisinä. Toiset selviävät 4-5 tunnin unella, ja toiset tarvitsevat yli 9 tuntia unta vuorokaudessa. Pitkäkestoinen unettomuus on vaarallista. Tilapäisestä unettomuudesta kärsii jopa 30 prosenttia suomalaista, kroonisista unihäiriöistä noin kymmenen prosenttia väestöstä. On tärkeää tuntea itsensä levänneeksi ja pirteäksi unen jälkeen. Määritelmään kuuluu, että oireiden on pitänyt kestää yli kuukauden ja tilanne aiheuttaa päiväaikaista väsymystä. 70 I hmisen tarvitseman unen määrä vaihtelee yksilöllisesti
Ainoastaan aivot työskentelevät, ne käsittelevät päivän tapahtumia – ja lataavat omia energiavarastojaan. Hyvä uni takaa hyvän ja laadukkaan päivän. Syvä uni on fyysisen levon kannalta tärkeää, silloin täytetään solujen energiavarastoja ja korjataan valveen aikaisen rasituksen vaurioita. Uni-valverytmin häiriöt ovat varsin tavallisia unettomuuden aiheuttajia. Unihäiriön syy on aina selvitettävä ja yritettävä ensisijaisesti hoitaa ilman lääkkeitä.. Tällainen laite haetaan esimerkiksi uniklinikalta. Univaiheet koostuvat kevyestä unesta, syvästä unesta ja REM-unesta. Syvässä unessa opitaan tietoja ja REM-unessa taitoja. Tavanmukaisten unilääkkeiden käyttämisestä ikääntyneillä saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä, ja niiden määräämisessä tulee käyttää harkintaa. Potilaan hoidon seuranta on välttämätöntä. Suurin osa unista nähdään myös tällöin. Uniapnea voidaan varmistaa tai poissulkea rekisteröintilaitteella. Väsynyt on työssään tapaturmaaltis ja tekee helposti virheitä. . Vastikään alkaneen unettomuuden tunnistamisella ja hyvällä hoidolla on mahdollista ehkäistä pitkäaikaisen unettomuuden kehittyminen. Pitkäkestoinen unettomuus on vaarallista . REM-unen aikana aivotoiminta on vilkasta ja hengitys, sydämen rytmi sekä hormonitasapaino vaihtelevat. Unilääkkeitä on syytä varoa Lääkärien haastattelut ja erilaiset vireysja unitutkimukset ovat tärkeitä oikean diagnoosin saamiseksi. Syväja REM-unet vaihtelevat vuorotellen. Vuoteessa pitäisi olla valveilla mahdollisimman vähän aikaa eli vasta väsyneenä vuoteeseen ja mikäli yöllä herää, kannattaa nousta ylös eikä jäädä vuoteeseen. Ylipaino edesauttaa uniapnean kehittymistä. Pitkäkestoisessa unettomuudessa lääkehoidon tarve tulee arvioida yksilöllisesti. Mahdollisen perussairauden hoito parantaa unta, mutta myös varsinaisia unihäiriöitä pystytään tehokkaasti hoitamaan. Niiden käyttö on viimeisin hoitokeino unettomuuteen ja silloinkin vain tilapäisluonteisesti, koska niihin voi kehittyä riippuvuus. Testi tehdään kotona nukkuessa, ja luotettavat tulokset saadaan nopeasti. Unihäiriön syy on aina selvitettävä ja yritettävä ensisijaisesti hoitaa ilman lääkkeitä. Unen ja valveen rytmi voi alkaa edistää tai jätättää yksilöllisesti, jos sitä ei päivittäin tahdisteta. Tällöin päivän kokemukset ja tunnetilat järjestyvät ja saattavat kertautua. Uniapnean ja kuorsauksen hoidolla on saatu hyviä tuloksia. Ihmiset ovat myös luonnostaan aamutai iltavirkkuja, mikä on hyvä ottaa huomioon omaa vuorokausirytmiä suunnitellessa. Unilääkkeet pidentävät mutta myös keventävät yöunta. Unettomuuden syyn selvittäminen on tärkeää, jottei unilääkkeitä käytettäisi liikaa. Unihäiriöitä tutkitaan ja hoidetaan keskussairaaloissa ja muissa kunnallisissa tai yksityisissä unihäiriöihin erikoistuneissa tutkimusyksiköissä. Syvässä unessa aivot ja elimistö nukkuvat, ja ihminen on hyvin tokkurainen, jos hän herää kesken unien. Lisäksi hän on vaarallinen kuljettaja liikenteessä. Uniapneaa on syytä epäillä, kun päivisin väsyttää, yön aikana heräilee muutamia kertoja, kuorsaa tai joku on huomannut selkeitä hengityspysähdyksiä unen aikana. Unta säätelee ihmisen sisäinen vuorokausirytmi Kevyt uni on valveen ja unen välimaastossa esiintyvä torkku, jota ei yleensä koeta uneksi. 71 . Uni on ihmisen aivotoiminnan tila, jossa tietoinen yhteys olemassaoloon on poikki. Unettomuuden ja muiden unihäiriöiden selvittely ja hoito on tärkeä ja arvokas osa terveydenhuoltoamme. Uniapnea on unenaikainen hengityshäiriö, joka on suhteellisen yleinen eteenkin ikääntyvillä ihmisillä. Unirytmi voi mennä sekaisin myös epäsäännöllisistä työajoista ja matkustettaessa aikavyöhykkeeltä toiselle. Unettomuuden diagnoosi perustuu ensisijaisesti huolelliseen anamneesiin, kliiniseen tutkimukseen ja nukkumispäiväkirjan pitämiseen. REM-unessa tapahtuu oppimista, mieleen painamista, ja sitä voidaan sanoa myös psyyken lepovaiheeksi. Unta säätelee sisäinen vuorokausirytmi, jota säätelevät muun muassa valo, työelämä ja päivän erilaiset säännölliset rutiinit. Unen aikana elimistö elpyy ja lepää, esimerkiksi sydämen syke hidastuu ja verenpaine laskee. Jos nukkuja herätetään kesken REM-unen, hän muistaa kirkkaana näkemänsä unen. Uniapnea on yleistä etenkin seniori-ikäisillä Unen aikana elimistö elpyy ja lepää Tilapäinen unettomuus kuuluu tavanomaiseen elämään, mutta pitkäkestoinen unettomuus lisätä monien sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua. Muun muassa kaikki bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset lääkkeet vähentävät elimistölle tärkeiden syvän unen ja REM-unen määrää, ja niistä on raportoitu muitakin merkittäviä haittavaikutuksia
. Myös nautintoaineita kannattaa käyttää kohtuullisesti. Mitä kotikonsteja unettomuuteen löytyy. Tällä Huutoniemi tarkoittaa kahvia, teetä, energiajuomia, alkoholia ja tupakkaa. Muutokset aiheuttavat unettomuutta Toiminnanjohtaja Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikalta kertoo, että normaaliin elämään kuuluu unettomia öitä. Vanha konsti unettomuuteen oli laskea lampaita. – Elämäntapojen tarkistaminen ja riittävän aktiviteetin ylläpitäminen on myös seniori-iässä tärkeää. Keskeisiä asioita ovat potilaan tukeminen, taustalla olevien syiden ja laukaisevien tekijöiden etsiminen ja käsitteleminen sekä ohjaus omatoimiseen unen huoltoon. Tilapäisen unettomuuden ensisijainen hoito on lääkkeetön hoito. Vuoteessa pitäisi olla valveilla mahdollisimman vähän aikaa eli vasta väsyneenä vuoteeseen ja mikäli yöllä. – Jos nukkumiseen liittyy kuorsaamista, poikkeavaa päiväaikaista väsymystä tai useita heräilyjä yön aikana, on hyvä varmistaa, ettei kyseessä ole jokin muu sairaus. Mikäli tilanne ei normalisoidu muutamissa viikoissa, Huutoniemen mukaan on syytä hakeutua joko lääkärin tai unihoitajan pakeille. – Kun elämässä tapahtuu muutoksia, reagoimme helposti unettomuudella tai vähän nukutuilla öillä. 72 . Anne Huutoniemen mukaan ihminen voi itse tehdä paljonkin unettomuutensa vähentämiseksi. Myös päivittäinen liikunta on tärkeää samoin kuin tasaista vireystilaa ylläpitävän ravinnon nauttiminen. Kun tilanne vakiintuu ja ihminen sopeutuu tilanteeseen, normaali uni yleensä palautuu. Ihmiset ovat myös luonnostaan aamutai iltavirkkuja, mikä on hyvä ottaa huomioon omaa vuorokausirytmiä suunnitellessa. – Myös säännöllinen unirytmi on tärkeää
Teksti: Sisko Ojajärvi Lähteet: Prof. Mene ajoissa nukkumaan. Sen vuoksi elämänrytmi on välillä vähintäänkin epäsäännöllistä. Lääkärille hän on puhunut unettomuudesta muiden käyntien yhteydessä, ja saanut nukahtamislääkkeitä, mutta käyttää niitä varovasti. Nukahtamisvalmisteet ovat Huutoniemen mukaan myös unilääkkeitä, joita ei suositella unettomuuden hoitoon kuin ehkä hyvin lyhyeksi aikaa. Vinkkejä hyvään uneen Dosentti Henri Tuomilehdon hyvän unen vinkit: 1. Tätä lupausta sitä nyt lunastetaan. Eikö ne siis kannattaisi sijoittaa niitä oman tärkeysjärjestyksen kärkipaikoille. Maanelalla on erittäin vilkas sosiaalinen elämä ja hän on kulttuurin suurkuluttaja. Yksinkertainen ohje, jonka jokainen tietää hyväksi. Kun iltauutisten aikana katselen televisiota, nukuttaa vietävästi. Kun reilu seitsemänkymppinen Eila Maanela oli pieni tyttö, hänet laitettiin iltaisin hyvin aikaisin nukkumaan. 73 Sitä saa mitä tilaa . Kun iltauutisten aikana katselen televisiota, nukuttaa vietävästi. Kovana lukijana ja musiikin harrastajana Eila on kokeillut sekä lukemista että musiikin kuuntelua – turhaan. Uni ja palautuminen vaikuttavat hyvinvointiin valtavasti. Touhuamisesta luopuminen voi tarkoittaa, että jokin kotityö tai muu puuha jää tekemättä. Nukahtamislääkkeitä hän ei halua käyttää kuin poikkeustapauksissa, sillä sairaanhoitajan koulutuksen saaneena hän tietää niiden haittavaikutukset. Markku Partinen Neurologi, tutkimusjohtaja, somnologisti (ESRS), Unilääketieteen erityispätevyys, Helsingin Uniklinikka ja unilääkäri Henri Tuomilehto (Oivauni Uniklinikka), Duodecim. Siirtymäriitti työpäivän jälkeen voi auttaa: esimerkiksi liikuntatai meditaatiohetki. Joka ilta ei voi jäädä televisiota katsomaan tai someen pyörimään, jos haluaa oikeasti panostaa unenlaatuunsa. – En saanut lukea, vaikkei uni tullut silmään. Mäntsälässä asuva Eila on kärsinyt unettomuudesta pitkään, ja ongelma vain pahenee iän myötä. Mutta kun menen sänkyyn, ei unesta ole tietoakaan. – Olen kuullut, että univaikeuksiin voisi apua saada säännöllisestä elämänrytmistä, mutta sitä en ole vielä kokeillut, Eila Maanela hymähtää. Tärkeää on myös rauhoittua ennen nukkumaan menoa ja ylläpitää totuttuja unirituaaleja kuten lukemista tai tekemällä lihasrentoutusharjoituksia. – Mikäli unettomuus ei parane kotikonstein, on mahdollista hakea apua unihoitajalta unettomuuden lääkkeettömään hoitoon. – Joskus menee monta yötä peräkkäin ilman unen ripettäkään. Unettomuus lyhytaikaisena tai kroonisena johtuu aina sympaattien hermoston ylivireydestä ja käytpähoitosuosituksen mukainen hoito on aina lääkkeetön hoito. Lähde selkeästi rauhoittamaan viretilaa jo alkuillasta. – Tämän lääkkeettömän hoiton tukena voidaan käyttää muun tyyppisiä lääkevalmisteita, jotka eivät muuta unen rakennetta eivätkä aiheuta riippuvuutta kuten nukahtamisvalmisteet. Laskeudu iltaan. Hae tarvittaessa apua. 2. Apua saa lääkäriltä ja kannattaa hakeutua unitutkimukseen syyn selvittämiseksi. 3. Tämä on ehdottomasti suositeltavin tapa hoitaa unettomuutta. Tällöin eivät omat konstit välttämättä riitä, vaan kyse on sairaudesta. . Ajoittaisten nukkumisongelmien ohella myös pitkäaikaiset unihäiriöt ovat yleisiä: jopa viidesosa aikuisista suomalaista kärsii niistä. Tunnista ja tunnusta levon merkitys. Mutta kun menen sänkyyn, ei unesta ole tietoakaan. – Joskus menee monta yötä peräkkäin ilman unen ripettäkään. Tuolloin ajattelin, että kun kasvan isoksi, en nuku koskaan. 4. . herää, kannattaa nousta ylös eikä jäädä vuoteeseen
On muun muassa havaittu, että keltaisuudesta kärsivät vastasyntyneet itkevät villavuoteella huomattavasti vähemmän kuin puuvillaisissa lakanoissa, ja että villalla nukkuneiden keskosten painokäyrät ovat jopa 61 prosenttia korkeammat kuin puuvillaan pedattujen pienokaisten. Esimerkiksi reumapotilaat ovat perinteisesti suosineet villaisia vuodevaatteita. Asiakkaissamme on myös paljon tuoksuyliherkkiä ja kemikaaliherkistyneitä, joille luonnonmateriaalit eivät aiheuta oireita. Luonnonkumiset futonit muistuttavat tuntumaltaan eniten tuttua joustinpatjaa. Hyvät unet luonnonmateriaaleissa Porilaiset patjat ja vuodevaatteet valmistetaan käsityönä. Porin Villa ja Peitteen futonit valmistetaan eri komponenteista kuten villasta, kookoskuidusta ja hevosenjouhista. Yksinkertaisimpia ja edullisimpia ovat kierrätyspuuvillafutonit. . Villaisten peitteiden ja nukkumaalustojen on todettu muun muassa auttavan rauhallisempaan nukkumiseen ja parempaan unenlaatuun. – Asiakkaat ovat sanoneet, että villa vuodevaatemateriaalina rauhoittaa ja jopa auttaa särkyihin. 74 H ätkähdyttävimpiä tutkimustuloksia on saatu vauvoilla tehdyissä vuodevaatemateriaalitutkimuksissa. Hän myös toteaa, että varsin monet perinteikkään porilaisen patjaja vuodevaatetehtaan asiak kaista ovat saaneet villasta apua öihinsä. Useissa tutkimuksissa on todettu, että sekä terveyden että unen laadun kannalta paras vuodevaatemateriaali on villa. Yrittäjä Antti Viinikka Porin Villa ja Peitteeltä kertoo tienneensä villan hyvistä ominaisuuksista jo pitkään ja iloitsee siitä, että aiheesta on saatavilla nykyään myös tutkimusnäyttöä
Kutinaa aiheuttaa yleensä vain suora ihokosketus villan kanssa, mutta meidän tuotteissamme villakerroksen päällä on aina tiivis puuvillakangas, jota ei ole teollisesti valkaistu tai käsitelty pehmennystai palonsuoja-aineilla. Tuotteisiin voi tutustua Porin lisäksi Kuopiossa ja Turussa. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen. Useimmat perinteiset patjat ja vuodevaatteet on lisäksi tehtaalla käsitelty moninaisilla synteettisillä kemikaaleilla kuten palonsuojaaineilla, kankaanviimeistelyaineilla, valkaisuja väriaineilla ja antibakteeriaineilla. Synteettiset vuodevaatemateriaalit voivat vaikuttaa myös unen laatuun, nukahtamisen nopeuteen ja yöllisten heräilyiden määrään. Viinikka lupaa, että oikein hoidettuina patjat kestävät käytössä lähes kymmenen vuotta. Kun puuvillaa jatkettiin villalevyillä, saatiin . Patjojen hinta määräytyy niiden koon ja käytettyjen materiaalien mukaan – edullisinta on kierrätyspuuvilla ja arvokkaimpia hevosenjouhet. Nyt villatuotteilla on kuitenkin taas selvästi uutta nostetta, Viinikka kertoo. Vuodevaatteiden tärkeimmät materiaalit ovat villa ja luomulaatuinen puuvilla. Puuvilla on kreikkalaista, villa ranskalaista, hevosenjouhet saapuvat Unkarista ja kookos Malesiasta. . Vaikka sänky vuodevaatteineen sisältäisi kuinka hienoa ja arvokasta älyteknologiaa tahansa, sen perusmateriaali on todennäköisesti polyesteri eli öljystä valmistettua tekokuitu – siis muovi. . . Me tarvitsemme karkeaa, kiharaa ja kovaa villaa, joka säilyy patjoissa ja vuodevaatteissa ilmavana. 75 Luomupuuvillaa ja luonnonkuituja Porin Villa ja Peite valmistaa luonnonmateriaaleista futoneja, tyynyjä, peittoja, sijauspatjoja, patjansuojia, huopia ja lakanoita. Luonnonkumilla taas saadaan patjoihin lisää joustoa. Kotoisan muhkea ja mukava sänky saattaa siis pohjimmiltaan olla melkoinen toksiinipesä, jossa nukkuminen voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa muun muassa ihoja hengitystieoireita tai häiritä jopa hormonitoimintaa. Siihen nähden, että jokainen futon valmistetaan tilauksesta käsityönä Suomessa, patjat eivät kuitenkaan tunnu kovin tyyriiltä: yhden hengen patjan saa omakseen noin 300–650 eurolla. – Olemme valikoineet eettisimmät ja ekologisimmat, tarkoituksiimme parhaiten soveltuvat materiaalit vuosikymmenien kokemuksella. – Jos ei halua heti sijoittaa patjaan, voi hankkia vaikka edullisemman villaisen patjansuojan ja testata, miten se vaikuttaa omiin yöuniin, Viinikka vinkkaa. patjoista kuohkeampia, Viinikka kuvailee. Patjaa veulataan edestakaisin, jotta kuidut ilmastoituvat ja patja pehmenee. 1980–1990-luvuilla villa ei kelvannut kenellekään, kun piti olla vesisänkyä ja muuta modernia. Viinikka kertoo, että kaikki materiaalit ovat peräisin vastuullisilta toimijoilta, joiden toimintaa ja tuotteita valvotaan tarkasti muun muassa luomusertifikaattien kautta. Futoneissa käytetään näiden lisäksi hevosenjouhia, kookoskuitua ja luonnonkumia. – Aluksi patjat tehtiin vain puuvillasta. Porin Villa ja Peitteen yrittäjäpariskunta Antti ja Teija Viinikka iloitsevat siitä, että luonnonmateriaaleista valmistetut vuodevuoteet kasvattavat jälleen suosiotaan. Porin laitakaupungin pienessä tehdashallissa onkin mukava käsityöläistunnelma: ompelukone surisee ja jossain taustalla nakuttaa villankarstauskone. Yrittäjä toteaa, että villaan ja villaisiin vuodemateriaaleihin on liitetty erilaisia ennakkoluuloja. – Jos voi käyttää villapuseroa, voi myös nukkua villapatjalla tai käyttää villapeittoa. Futon-patjojen ja vuodevaatteiden materiaalit toimitetaan Poriin eri puolilta maailmaa. . Antti Viinikka näyttää, miten futonia ”rullataan”. Porin Villa ja Peitteen futonit valmistetaan tilauksesta, mutta peittoja, tyynyjä ja vuodevaatteita valmistetaan myös varastoon. – Rullaaminen on vähän harhaanjohtava sana, itse puhuisin ”veulaamisesta”. Materiaaleilla joustoa tai jämäkkyyttä 1920-luvulla perustettu Porin Villa ja Peite keskittyi toimintansa alkuaikoina lähinnä kehräämötoimintaan ja sarkavaatteiden valmistukseen, mutta patjat ja vuodevaatteet vakiintuivat yrityksen päätoimialaksi jo vuosikymmeniä sitten. Nukutko toksiinipesässä. Porin Villa ja Peite työllistää seitsemän ihmistä, jotka ompelevat patjat ja peitteet. Villa sopii lähes kaikille Vaikka materiaalit tilataan ulkomailta, tuotteet valmistetaan suomalaisena käsityönä. Tämä johtunee osin siitä, että villankarstauskoneita ei enää juuri ole – aikaisempina vuosikymmeninä niitä löytyi joka kaupungista. Hevosenjouhet ja kookoskuitu tuovat patjoille kimmoisuutta ja parantavat niiden ilmastointia. Sen hyviä ominaisuuksia ovat jämäkkyys ja se, että patja ei kerää staattista sähköä. Nykyään porilaiset futonit koostuvat useista eri komponenteista. – Valitettavasti esimerkiksi suomalainen lampaanvilla ei sovellu meidän käyttöömme. Viinikka toteaa, että luonnonmateriaalipatjoja on valmistettu tehtaalla jo kauan, joskin futoneiksi niitä alettiin nimittää vasta pari vuosikymmentä sitten. Puuvillaista futonia tulisi veulata jokaisen lakananvaihdon yhteydessä, luonnonkumisia patjoja ei tarvitse rullata lainkaan. – Olemme tietääkseni ainoa suomalainen luonnonmateriaalifutonien valmistaja, kauppiaita kyllä löytyy muitakin. Oletko tullut ajatelleeksi, mistä patjasi, peittosi ja tyynysi on tehty. On väitetty, että villa haisee, kutittaa ja aiheuttaa allergiaa
Täytteenä on ainutlaatuisen ilmavaa ja hengittävää Hollofil Eco -ontelokuitua, jonka ilmakanavat jakavat lämmön tasaisesti. – Petauspatja tuntuu ilmavan rakenteensa ansiosta normaalia sijauspatjaa viileämmältä, mikä helpottaa kuumakallen ja helposti hikoilevan oloa. Kolmiulotteinen hengittävä materiaali ei ime kosteutta eikä sido itseensä lämpöä, mikä hillitsee luonnostaan bakteerien kasvua ja tekee tuotteesta erittäin hygieenisen. Hengittävä ja ilmava Breathair pitää vuoteen lämpötilan ja kosteuden merkittävästi alhaisempana kuin perinteinen vaahtomuovi tai älypehmuste. Kun kehon paine jakautuu tasaisesti elastiselle sijauspatjalle nukahdat nopeammin, nukut syvemmin ja heräät levänneenä. Ihanaa viileyttä Viilentävä Familon Cool -kevytpeite on ihanteellinen kesäpeitto, joka sopii myös helposti hikoileville. Etenkin makuuhuoneessa, missä lämpöä ei välttämättä pystytä säätelemään, materiaalin hengittävyyden merkitys korostuu, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Hanna Salama Familon-vuoteista. Peite vaihdetaan viileämpään malliin, mutta kovin hikoilija hyötyisi myös sijauspatjan vaihdosta. Ympäristöystävällisesti valmistetun sijauspatjan voi pestä kokonaan ja se sopii myös herkimmille, Hanna Salama sanoo. Viilentävä Familon Cool -kevytpeitto luo optimaaliset edellytykset hyvin nukutulle yölle, Hanna Salama juttelee. Ylellisen ilmavan ja superkevyen peiton hi-tech Climarelle Cool erikoiskankaan Climarelle-mikrokapselit aikaan saavat viilentävän vaikutuksen. Mukavan napakalta tuntuva petauspatja tukee ergonomisesti eri painoisia ja muotoisia vartaloita. – Kesähelteilläkin sopivan lämpimältä tuntuvan kevytpeiton ilmava ontelokuitutäyte antaa minimaalisen keveänä maksimaalisen mukavuuden. Hyvän unen tukena Breathair 3D-spiraalikuiturakenne tekee Ergo Breathair -sijauspatjasta poikkeuksellisen Vinkit kesäkuumalla nukkumiseen hengittävän, kevyen ja kestävän. – Nukahtaakseen ihmisen kehon lämpötilan pitäisi tippua 1,5 astetta. Nukkuminen on äärimmäisen tärkeä asia kaikkina vuodenaikoina, ja myös nukkumistuotteita säätelemällä sopeutuminen lämpöön helpottuu siinä missä vaatekerrasto kevenee säätilojen mukaan. Peiton korkealaatuinen puuvillakangas tuntuu miellyttävältä iholla. 76 H yvää unta on syytä varjella myös kesäkuumalla. – Outlast-materiaalin Thermocules-lämpösolut tallentavat ja vapauttavat kehon lämpöä tarpeen mukaan, jolloin vuoteessa lämpötila ja kosteus ovat jatkuvasti ihanteellisella tasolla
. Suojuksen teknologinen Outlast-erikoiskangas aikaansaa dynaamisen lämmönsäätelyn ja tasaa yksilöllisesti kehon lämpötilan vaihteluita, mikä helpottaa ajoittain hikoilevan tai palelevan oloa. Patjankääntötemppu: Patjan ja sijauspatjan kääntely pitkittäin ja ympäri on hyvä ympärivuotinen tapa, ja fiksua erityisesti kesäkuumalla. Outlasterityisominaisuus on tyynyn vetoketjullisen päällisen toisella puolella. Viilentävä Familon Cool -kevytpeite sopii myös helposti hikoileville. Lämpöä tasaava Outlasterityisominaisuus on suojuksen pintapuolella tikatussa kankaassa. Outlast-materiaalin Thermocules-lämpösolut tallentavat ja vapauttavat kehon lämpöä tarpeen mukaan. Käytännöllinen ja hengittävä Familon Uni -tyynynsuojus vähentää hien ja rasvan imeytymistä tyynyyn.. Mukavalta tuntuva ohut ja sileä jerseyneulos on imukykyinen sekä hengittävä ja sen tausta kosteutta läpäisemätön. Ylellinen Familon Outlast Super -tyyny tuntuu nukahtaessa ihanan viileältä ja koko yön sopivan lämpöiseltä. Breathair 3D-spiraalikuiturakenne tekee Ergo Breathair -sijauspatjasta poikkeuksellisen hengittävän, kevyen ja kestävän. . Kosteudenpitävän Uni-tyynynsuojuksen avulla pidät tyynysi hyvässä kunnossa, helpotat tyynyn puhtaanapitoa ja pidennät näin myös sen käyttöikää. 77 . Tuloksena on syvempi ja levollisempi uni. . . Puolikorkea Outlast Super -tyyny on napakka ja mukautuva, ja se antaa tasapainoisen, oikean tuen päälle ja niskalle. Kun kehon lämpötilan vaihtelut tasaantuvat, ei nukkuja heräile kuumuuteen tai kylmyyteen. Outlast Super -sijauspatjansuojus on lämmönsäätelyltään tehokas ja ylellinen. Käytännöllinen ja hengittävä Familon Uni -tyynynsuojus vähentää hien ja rasvan imeytymistä tyynyyn. Kun paine kohdistuu eri asennoissa tuotteeseen, tuote rasittuu tasaisemmin ja säilyy raikkaampana. Suojukset: Lika ja hiki eivät imeydy suoraan patjaan ja tyynyyn, kun suojaat ne sijauspatjanja tyynynsuojuksilla. Ei liian kuuma tai kylmä, vaan juuri sopiva. Suojuksilla lämpöä tasaava ominaisuus Outlast Super -sijauspatjansuojus on lämmönsäätelyltään tehokas ja ylellinen. Konepestävä sijauspatjansuojus helpottaa myös vuoteen hoitoa ja pidentää sijauspatjan käyttöikää. Lämmönsäätely toimii tasaisesti koko patjansuojuksessa ja Outlast-materiaalin teho säilyy pesusta toiseen. Vinkit kesäkuumalla nukkumiseen takaamassa levollisen unen. Irrotettava päällinen mahdollistaa puolikorkean sisätyynyn vaihtamisen nukkujan mieltymyksen mukaan matalampaan tai korkeampaan tyynyyn. Oikea hoito raikastaa helleyön unta Tuuletus: Yön jälkeen etenkin kesäpedille kannattaa antaa aika haihduttaa kosteus vuoteesta pois. . Pesu 60 C°: Pese tyyny 3-4 kertaa ja peite 1-2 kertaa vuodessa, jotta epäpuhtaudet poistuvat kunnolla
Tai toisin päin, Hyvönen kuvailee. Tunne on olemassa ja siitä voi päästää myös irti. – Moniaistillisuus on tärkeää, sillä keho voi tietää enemmän kuin me huomaammekaan. Jos syömishäiriöisillä on vääristynyt kehon kuva, sopii liiketerapia hyvin avuksi siihenkin. Joku ei ole esimerkiksi saanut apua perinteisestä psykoterapiasta ja haluaa kokeilla toiminnallisempaa työskentelyä, Katriina Hyvönen kertoo. Tavoitteena voi olla, etteivät tunteet tuntuisi niin ylivoimaisilta, Hyvönen sanoo. T erapiassa käydään läpi asioita ja teemoja. Koemme kehollisesti siinä hetkessä ja vanhat muistot saattavat nousta pintaan tällaisessa työskentelytavassa. – Asiakkaan kanssa pohditaan, onko liiketerapiasta hyötyä sen kertaisen teeman käsittelyssä. Taideja liiketerapia tunteiden säätelyn työkaluna. Samalla omiin tunteisiin voi ottaa hiukan etäisyyttä. Liike eli kehollinen työskentely on se, mistä usein lähdetään liikkeelle, mutta sanallinen työskentely on myös tärkeää. Sitä käytettiin laitoksissa niiden potilaiden kanssa, joihin ei muuten saatu yhteyttä. 78 Tanssija liiketerapiassa voi olla mukana piirtämistä, kirjoittamista ja musiikkia. – Joillakin asiakkaista on jonkinlaista tanssitaustaa, mutta sitä ei tarvitse olla. Monet tulevat vastaanotolle nimenomaan siksi, että luova työskentely terapiassa on mahdollista. Kehossa on paljon muistoja ja tunteita. Asiakas on kuitenkin jo huomannut, että liikkuminen on hyväksi ja se on jo sinällään terapeuttista. – Ideana on löytää kokemuksilleen ja tunteilleen sanoitus, kertoo jyväskyläläinen Katriina Hyvönen, psykoterapeutti, psykologi ja tanssija liiketerapeutti. Asiakkaan kanssa keskustellaan, minkälainen viikko hänellä on ollut ja mitä hän haluaa tuoda siitä esille. Terapiassa hyödynnetään kaikkia aisteja. Kehitysvammaisten ja vanhusten kanssa menetelmä sopii myös hyvin käytettäväksi. Työskentely on aina asiakaslähtöistä. Lapsille liikkuminen on luonnollista ja heille on myös omia ryhmiä. Joku saattaa kokea, että on hyvä puhumaan ja käyttää sitä, Hyvönen kertoo. Asiakaslähtöistä terapiaa Hyvönen työskentelee interaktiivisesti siten, että erilaisia menetelmiä ja teorioita yhdistellään. Tunteiden kanssa työskentely auttaa niiden säätelyssä. Kehollisessa työskentelyssä keskitymme usein läsnäoloon ja pysähtymiseen. Sitä on käytetty esimerkiksi muistisairaille, joille se tuntuu sopivan hyvin. Se sopii kaikenikäisille, niin miehille kuin naisillekin, eikä aikaisempaa kokemusta taidemaailmasta tarvitse olla. Liiketerapia lähti nykyisessä muodossaan liikkeelle ensimmäisen maailmansodan jälkeen New Yorkin alueelta. – Aluksi keskustelemme asiakkaan kanssa, että käytettäisiinkö tanssija liiketerapian menetelmiä. Osa lähtee liikkeelle kuvan kautta, jos kuva on hänelle luontevampi ilmaisumuoto. Voidaan lähteä kuvasta liikkeelle, ja sitä kuvaa voi sitten lähteä liikkumaan
Sitä käytetään kuntoutusmuotona, joka kuuluu luoviin taideterapioihin. . Liikettä käytetään ilmaisuna, vuorovaikutuksena ja kommunikointina, jonka avulla vahvistuu tietoisuus itsestä. Tanssi ja liike ovat kommunikaatiota, jossa keho ja mieli vaikuttavat toisiinsa vastavuoroisesti, tunteita ilmaistaan liikkeen kautta. Kehotietoisuuden, tanssin ja liikkeen eri osa-alueet luovan prosessin tilassa mahdollistavat sensorimotorisen, emotionaalisen ja kognitiivisen kokemisen tasojen integraatiota. Tanssija liiketerapiassa lähdetään liikkeelle yksilön kokemuksesta. Työskennellessä kiinnitetään huomiota, minkälaista tunnetta kehosta löytyy ja mikä tuntuu epämukavalta, toteaa terapeutti Katriina Hyvönen.. 79 . Terapeutin ja asiakkaan vuorovaikutuksessa näitä käytetään yksilöllisesti asetettujen hoitotavoitteiden saavuttamisessa. Tunteiden kokeminen ja ilmaiseminen on vahvasti kehollista. . Taide ja luova ilmaisu ovat hyvinvointia edistäviä. Tanssi-liiketerapia vahvistaa tietoisuutta
Nimi viittaa vankeuteen. Tietenkin jos siitä pääsee yli, voi siitä ottaa opiksi muualla elämässä ja tuntea sen, miltä tuntuu, kun on päässyt yli joistakin vaikeista tilanteista. Ihmiset suuntautuvat sellaisen terapiamuodon pariin, jonka arvelevat palvelevan heitä parhaiten. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo . Öljyvärimaalaus, jonka nimi on Convictus. . Hyvösen mukaan voidaan pohtia, että jos uuden tekeminen herättää tunteita, etten voi tai pysty, ovat nekin tärkeitä ja merkityksellisiä kokemuksia. – Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että tämä on yhtä vaikuttavaa kuin muukin psykoterapia. Tässä kuvassa tämä nainen on ahdistuksensa riuduttama, oman kehonsa ja mielen ongelmiensa vanki. Tanssija liiketerapiassa päästään samanlaisiin tuloksiin kuin muissakin terapioissa. – Liikutaan sen mukaan, mikä on itselle sopivaa ja luonnollista. Työ kuvaa tietyllä tavalla epätoivon tunnetta. Itse huomasin aikoinaan tanssitunneilla, että olo oli hyvä ja ongelmat ihan toisen näköisiä tunnin jälkeen. Yksilöterapiassa miehet ja naiset ovat kiinnostuneet toiminnallisesta terapiasta, mutta ryhmään ainakin meillä on hakeutunut vähemmän miehiä, Hyvönen on huomannut. Aistiin pysähtyminen auttaa vaikkapa sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja ahdistushäiriöstä kärsivälle. Tanssija liiketerapia ei ole vielä Kelan tukemaa; sen sijaan kuvataideterapia on, samoin kuin musiikkiterapia tietylle ikäryhmälle. Asiakaslähtöistä terapiaa Katriina Hyvönen on tutkijana projektissa, jossa tutkitaan tanssija liiketerapian vaikuttavuutta masennuksen hoidossa. Hänen kasvonsa peittää korpin kallo ja hän pitelee tuskaisesti päätään. 80 Kaikenlainen informaatio on hyvää Entäpä jos joku asia terapiassa tuntuu erityisen vaikealta tai vastenmieliseltä. Haluan kannustaa ihmisiä avaamaan sisimpänsä ja sielunsa, ja käyttämään maalaamista ja piirtämistä kanavana, jota pitkin tunteet tulevat näkyviksi..
Sanon, että kaikki osaavat ja ovat omalla tavallaan taiteellisia. Sekä häpeää, jolla haluaa peittää itsensä. . Nuo asiat vaativat tietynlaista purkua. – Ala-asteella olin jo käynyt kahteen otteeseen psykoterapeutilla, yläasteella kävin terapiassa ja lukiossa pidemmän jakson, Hokkinen kertoo. Viime aikoina olen käsitellyt kuvissani lapsuuden ajan kokemuksiani. Pitkän aikaa saattaa mennä ihan ok, mutta sitten tulee syviä masennuskausia. – Aloin piirtää jo neuvolaikäisenä selkeitä kuvia, siis heti kun sain kynän käteeni. – Muistan lapsuudesta, jolloin kävin koulukiusaamisen takia terapiassa, että piti tehdä piirtämällä symboliset kuvat ahdistuksesta ja hyvästä olosta. Olen huomannut, että ihmiset vähättelevät itseään ja sanovat, etteivät ole taiteellisia. Olen suunnitellut monen pajan aiheet jo valmiiksi. Hokkinen on käynyt terapiassa kahdenkymmenen vuoden ajan, eli kaksi kolmasosaa elämästään. Yksi töistäni oli aika synkkä. – Haaveeni on vain vahvistunut: haluaisin pitää ihmisille kuvataidepiiriä ja työpajoja, jotka lähtisivät siltä pohjalta, että ne voimauttaisivat. Piirrän paljon alastomia naisia, mutta omaa alastonkuvaa oli vielä haastavampi tehdä. Kyseessä on omakuva, jossa halusin korostaa valtavaa ahdistuksen aiheuttamaa fyysistä ja henkistä kipua. Terapeutin kanssa käydään läpi, minkälaisia oivalluksia tehtävä on antanut ja onko tullut uusia ajatuksia. Omat voimat toisten hyväksi Hokkinen on toiminut nyt taidepajaohjaajana Jyväskylän taidemuseossa ja vetänyt muun muassa näyttelykierroksia. Akryylimaalaus, jonka nimi on ”Tuskani”. Traumat purkautuvat kuviksi Taiteen tekeminen on auttanut Hokkista valtavasti. – Kuvan muodon saavat traumat, pelot, omat ajatukset itsestäni ja maailmasta. 81 J yväskyläläisellä Heli Hokkisella, 30, on takanaan hyvin traumaattinen lapsuus, jolla on ollut ja on iso merkitys hänen persoonaansa. Lapsi piti tukasta kiinni ihmisen irtonaista päätä. – Kuvan muodon saavat traumat, pelot, omat ajatukset itsestäni ja maailmasta. Hän kannustaa muitakin ottamaan pensselin tai kynän käteensä ja antaa tunteiden virrata. Alastomuus symboloi haavoittuvuutta ja pyrin aina myös vaikuttamaan ihmisten käsitykseen kauneusihanteista. Nuo asiat vaativat tietynlaista purkua.. Psykologi sanoi, että tuo pää näyttää ihan sinulta, vaikken ollut tehnyt sitä itseni näköiseksi. Lapsena ilmaisin piirtämällä kaikkia tunteitani ja myös unelmia, mutta vanhemmalla iällä se on kääntynyt terapeuttiseksi. Silloin olen itse mennyt tai minut on potkittu menemään jonnekin, missä olen voinut purkaa pahaa oloani. ja on laadultaan hyvin epävakaata. Tunne-elämä heittelee . – Kerran vein eräälle psykologille kuviani nähtäväksi. Hän purkaa taiteeseen suurimmaksi osaksi negatiivisia tunteita eli niitä kaikkein rankimpia asioita, mitä päässä pyörii. Voi leikkiä väreillä ja vaikka mitä. – Taideterapiaksi sitä en voi sanoa, koska minulla ei ole taideterapeutin koulutusta, Hokkinen kertoo. Haluan kannustaa ihmisiä avaamaan sisimpänsä ja sielunsa, ja käyttämään maalaamista ja piirtämistä kanavana, jota pitkin tunteet tulevat näkyviksi. ”Taiteen kautta puran rankimmat asiani” Heli Hokkinen ilmaisee Piirtämällä ja maalaamalla syvimmät tuntonsa. Usein on täytynyt piirtää omakuva, johon on liittynyt jokin tehtävä. Kuvan symboliikkaa on tarkasteltu yhdessä. Piirtäminen onkin ollut minulle kaikkein tärkein ja rakkain harrastus, Heli Hokkinen sanoo. . – Moni luulee, että täytyy osata tehdä realistisen näköisiä kuvia ja pelkästään se olisi taidetta, mutta se on täyttä puppua. Siinä oli pieni lapsi Tim Burton -tyylillä piirretty. Hän on suunnitellut nykyisen työnsä puitteissa voimauttavaa kuvataidepakettia sillä ajatuksella, että sitä voisi tarjota omalta kokemuspohjalta jossakin vaiheessa. Kuvataide on toki minulle elämäntapa muutenkin, mutta aiheet tulevat usein omista mielenliikkeistä, Hokkinen kertoo. Kotitehtäväksi piirustuksia Terapiasta on annettu piirustustehtäviä kotiin. – Minä olen kertonut terapeutille, mitä kuvallani olen hakenut. – Minulla on todettu epävakaa persoonallisuushäiriö, johon kuuluu toistuvat masennusjaksot. Piirsin ahdistusta kuvaamaan viikatemiehen, Hokkinen kertoo
Taide on elämä Hokkisesta tuntuu pelottavalta kuvitella, ettei taidetta olisi. Omakuvani on hiljainen ja korppi edustaa sisällä olevaa vahvuuttani ja myös sitä pahaa oloani, joka täytyy huutaa ulos. Frida Kahlo on lempitaiteilijani, johon olen kokenut paljolti samaistuvani. Omakuva, jossa olen yhtä voimaeläimeni korpin kanssa. – Ilman terapeuttia en olisi uskonut itseeni. Hänestä tuntuu ihan mahdottomalta ajatellakaan, että se puuttuisi hänen elämästään. Korppi on voimaeläimeni ja edustaa maalauksessa minua itseäni. Olen vuosikausia maalannut ja piirtänyt korppeja. Myös mieheni on kannustanut minua kovasti kuvataiteen parissa. – Se on niin iso osa persoonaani ja elämääni. Kyseinen hiilipiirros oli osa lopputyötäni PohjoisSavon opistossa. . Ei ole mitään hävettävää. Tässä työssä oleva korppi on minä ja minun haavoittuvuuteni ja epävarmuuteni, ja Frida on ikään kuin äitihahmo. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo Lisätietoja: https://www.facebook.com/ HarakkaArtworks/ Opinnot: Nuorisoja vapaa-ajan ohjaaja PohjoisSavon opiston Kuvataidelinja Lapin yliopiston Kuvataiteen perusopinnot avoimena Jyväskylän kesäyliopistossa Iskostie 4, 01600 Vantaa Juri Koivistoinen erikoishammasteknikko Sini Joutsjoki erikoishammasteknikko Soita ja varaa aika puh. Olen tähän saakka väheksynyt itseäni ja ajatellut, ettei minusta ole mihinkään. Akryylimaalaus, jonka nimi on ”Frida Kahlo ja minä”. . 09-563 1500 Hammasproteesien valmistus, korjaus ja pohjaukset Kotikäynnit Uutuutena nyt myös perinteiset hammaslääkärin palvelut. – Haluan puhua ja kertoa tilanteestani, sillä jos minä olen avoin, se saattaa auttaa monia muitakin olemaan sellainen. Omat kasvoni ovat tyynet ja katsovat unelmoivasti ylöspäin. Näistä asioista ei helposti puhuta leimaamisen pelon takia. Nykyisessä terapiassa, minua on kannustettu paljon ja sanottu, että minulla on potentiaalia ja voin tavoitella unelmaani. Tämä hiilipiirros on nimeltään ”Mieleni”. 82 . Olen alkanut uskoa siihen itsekin. Hänellä on traaginen ja koskettava elämäntarina ja hänen surrealistiset työnsä puhuttelevat minua suuresti
Van Raam, erityisvalmisteisia pyöriä Pidä vapautesi, pysy liikkeessä-pyöräile Van Raam pyörät ovat tarkoitettu liikuntarajoitteisille henkilöille sekä senioreille, jotka haluavat lisää tasapainoa ja turvallisuutta pyöräilyynsä. asiakaspalvelu@tavarapyora-asiantuntija.fi I. www.tavarapyora-asiantuntija.fi ja www.vanraam.com. Tarvittaessa pyörä voidaan valmistaa mittatilaustyönä, joka pyörätyypille on saatavana yksilöllisiä lisävarusteita. Van Raam pyöriä on saatavana myös sähköavusteisena. Sinun Van Raam jälleenmyyjä Suomessa: Tavarapyöra-Asiantuntija Espoo Mia Storm-Hendriks Let's all cycle P. 050-3442162 S. Van Raamin perheyritys on valmistanut hollantilaisia laatupyöriä yli sadan vuoden ajan
Yksi tapa sopii toiselle ja toinen toiselle. Lauttareitti on siis Virtsu-Kuivastu. Aivan aamulla ja illalla lautta kulkee kerran tunnissa, mutta. 84 . Muhulla on Kuivastu-niminen paikkakunta, jonne lautta rantautuu. Saarenmaalle moottoripyörällä Moni kesämatkailija suuntaa moottoripyörillä Viroon, ja tie vie usein Saarenmaalle. Kuressaaren puutalojen pihapiirit henkivät vanhaa tunnelmaa. Tulee positiivinen tunne menneestä maailmasta. Tie on todella hyväkuntoinen ja myös vähäliikenteinen, joten matka menee joutuisasti. Virtsusta autolautta ei mene suoraan Saarenmaalle, vaan pienemmälle Muhu-saarelle, joka sijaitsee mantereen ja Saarenmaan välissä. Matkan voi suunnitella joko etukäteen, tai mennä intuition mukaan. Lauttavuoroja on tiheästi aamuaikaisesta iltamyöhään. Käynti siellä saattaa yllättää, sillä Saarenmaa on paljon muutakin kuin idyllisiä olkikattotaloja, joiden uuneissa paistuu ruisleipä. T allinnasta pääsee helposti Saarenmaalle (viroksi Saaremaa) ajamalla ensin 134 kilometriä länsirannikolle Virtsuun, jossa odottaa lauttamatka. On hyvä kuitenkin suunnitella sen verran, että tietää pysähdyspaikkoja, tankkauspisteitä ja lauttamatkakin kannattaa selvittää. Lauttamatka mantereelta saarelle Virtsussa ei näyttäisi olevan muuta kuin autolauttasatama, sillä kun ohitin Virtsun kunnan alkamisesta kertovan kyltin, olinkin saman tien lauttayhtiön check-in -kaistalla
Tankillisella ajaa parisensataa kilometriä. Lipun pystyi ostamaan myös satamasta check-in -luukulta, mutta etenkin yksittäinen aamuvuoro saattaa olla loppuunmyyty. Matka kestää noin 25 minuuttia ja lautta on siisti. Miellyttävät laivat Lautalla oli muutama muukin suomalainen motoristi, mutta valtaosa liikkui autoilla ja Matkan voi suunnitella joko etukäteen, tai mennä intuition mukaan.. 85 . Moottoripyörä kannattaa tankata lähes aina, kun huoltoasema tulee vastaan, tankki on sen verran pieni. Lauttamatka on edullinen ja mutkaton. Lisää tietoa ja lipunmyynti osoitteessa www.praamid.ee. Halpaa kyytiä. suurimman osan päivää kahdesti tunnissa. . Lippu yhteen suuntaan maksoi vain 3 euroa ja moottoripyörästä veloitettiin 3,40 euroa.
Kaunista vanhaa löytyy aivan Kuressaaren keskustasta. Kapinat kuitenkin toistuvasti kukistettiin. Tästä on matkaa Kuresaareen vielä 54 kilometriä. Kuressaaren keskustassa on paljon vanhoja ja idyllisiä puutaloja. Lääninherralle annettiin verotusoikeus alamaisiinsa. Kuressaari on Saarenmaan pääkaupunki Kuressaari (viroksi Kuresaare) on Saarenmaan maakunnan pääkaupunki, mutta myös ainoa kaupunki Saarenmaalla. Moni paikalliselta näyttävä matkustaja söi laivalla, mikä näytti olevan se ”juttu” matkan aikana. Suoraa tietä Kuressaareen Saarenmaan maantie hyväkuntoinen. . Selvästikin lautalla on myös saarella asuvia, jotka liikkuvat normaalia arkiliikkumista mantereen ja saaren välillä. Piispanlinna on hienosti säilynyt vahva linnoitus Piispanlinna sijaitsee meren rannalla kaupungin ja keskustan välissä. Se oli herkullista, eikä taatusti ollut valmispakaste. Vieläkään ei siis olla. Linna on restauroitu ja hienossa kunnossa. Muutamia laidunniittyjä näkyy matkalla ja joitakin maatiloja, mutta muutoin tie on aika yksitoikkoinen ja sisältää muutaman viivoittimella piirretyn kilometrien mittaisen suorankin. Keskustan pystyy kiertämään kävellen muutamassa hetkessä. Lautalla on myös pieni ravintola, josta saa hyvännäköistä virolaista perusruokaa. Linna toimi hiippakunnan piispojen asuinpaikkana 1200 – 1600 luvuilla ja siitä sen nimi. Sieltä löytyy varmasti nähtävää ja koettavaa, mutta nyt päämäärä oli Saarenmaa, joten ajoin parinkymmenen kilometrin matkan Muhu-saaren läpi ja sitten pari kilometriä maasiltaa pitkin suoraan Saarenmaan puolelle. Vallihaudan ylityksen jälkeen edessä on jykevä ja korkea muuri, jossa ainoan sisäänkäynnin telkeää vankka raudoitettu puuovi. Reitti linnaan on aikoinaan ollut vaikea kutsumattomalle vieraalle. Se rakennettiin alun perin virolaisten käydessä taistelua saksalaista feodalismia vastaan, jossa maita jaettiin läänityksiin. Jos tästä pääsi läpi, niin kapean holvikäytävän jälkeen päädytään vasta pienelle muurein ympäröidylle sisäpihalle. On keittoa ja erilaisia kalaja liharuokia. . Tästä kertoi myös tiheät vuorovälit ja edullinen hintataso. Se on yksi vetovoimainen tekijä turistille. Keskuskadun varrella niissä toimii useita ravintoloita ja kahviloita. 86 . Suurin nähtävyys koko saarella on kuitenkin Piispanlinna. Itselle maistui omenapiirakka kahvin kera. Puutalojen lisäksi keskustasta löytyy muutamia historiallisia rakennuksia. Kaunistakin toki löytyi yllin kyllin, eikä olo ollut pettynyt. Virolaiset eivät tästä pitäneet, vaan kapinovat usein valloittajiaan vastaan. Ehkä tuo mitalin toinen puoli oli kuitenkin hienoinen yllätys. Sen vanhimmat osat ovat 1200-luvulta saakka, ja linna on Baltian parhaiten säilynyt keskiaikainen linnoitus. rekisterikilpi oli lähes poikkeuksetta virolainen. Tällä matkalla nähdyt maatalot olivat kuitenkin enemmän neuvostoajan huonokuntoisia kolhooseja, joista idylli on kaukana. Muhun läpi Saarenmaalle Muhun saarelle päästyä voisi tietysti jäädä kiertelemään sitä. Saarenmaasta on kirjoitettu paljon juttuja ja niissä usein ihastellaan olkikattoisia perinteisiä taloja ynnä muita idyllisiä piirteitä. Virolaiset osaavat brändätä tuotteensa houkuttelevasti. Siellä asuu noin 13.000 asukasta, mikä on noin kolmasosa koko Saarenmaan 40.000 asukkaasta. Saarenmaalla tehdään voita, juustoa ja leipää omista raaka-aineista. Saarenmaasta on kirjoitettu paljon juttuja ja niissä usein ihastellaan olkikattoisia perinteisiä taloja ynnä muita idyllisiä piirteitä
?. Se on valmistunut vuonna 1663. Nälässä ei tarvitse olla, sillä idyllisiä ruokapaikkoja on useita. Niissä ei ole säästelty. Kukkaistutukset puutalojen pihalla ovat runsaita. Laatuun panostetaan, sillä täällä toivotaan asiakkaiden palaavan. Hotellihuoneen voi halutessaan ottaa pienestä kauniista puutalosta linnan lähettyviltä. . . 87 . . Se on rakennettu ruotsin hallinnon aikana ja edustaa pohjoismaista barokkia. . Vaakahuone on yksi historiallisista rakennuksista. Merellistä taidetta
Vuonna 1710 ruotsalaiset olivat linnassa ruttoepidemian kourissa ja luovuttivat linnan ilman taistelua venäläisille. Saarenmaalla kannattaa käydä oli kulkuväline sitten mikä vain. Kuresaaressa näkyy jälkiä näistä kaikista. Vuonna 1227 saarenmaalaiset antautuivat saksalaisille valloittajille pitkän vapaussodan jälkeen. Tänne ei ole rakennettu teollisuuslaitoksia. Sitä ovat vuosisatojen saatossa hallinneet niin saksalaiset kuin tanskalaiset, sitten ruotsalaiset ja lopulta venäläiset. . Välissä on kuitenkin myös täysin uusia ja arvokkaankin näköisiä taloja. Suurin osa hylättyjä, tosin pienessä osassa on jotain uutta yritystoimintaa. Tulee tunne, että täällä asuu mukavia ihmisiä. Joka vaiheessa muurissa on pieniä ampuma-aukkoja, joiden läpi tunkeutujaa on ammuttu sisältä päin. Linnan valloitus ei ole ollut helppoa. päästy varsinaisesti linnaan. Linnoituksesta ei kuitenkaan ollut sanottavasti hyötyä, kun he hävisivät linnan venäläisille. Lopulta kauniit asiat olivat kuitenkin voimakkaampia. Matkalla näkee sellaista, mihin silmä ei ole tottunut. Sen jälkeen vierailin paikallisia ja ylipäätään virolaisia käsityötuotteita myyvässä liikkeessä. Palasin keskustaan ja join kahvit viehättävässä puutalossa. Vuonna 1559 saksalaisten valta loppui, kun se myi omistusoikeutensa Tanskan kuninkaalle. Paljon nähtävää ja koettavaa Ristiriitaisuuksista huolimatta kaikkialla tuntui hyvältä ja ihmiset olivat positiivisessa mielessä tavallisia ja ystävällisiä. . Lähiöt rempallaan mutta kodikkaita Kun mennään muutama kortteli ulos historiallisesta keskustasta, saavutaan paikallisten asuinalueille. Keskellä edellä mainittuja historiallisia taloja törröttää kolkko betoninen ja korkea neliönmuotoinen rakennus. Sen katto on täynnä antenneja ja ikkunat ovat pienet. Tanskalaiset antoivat Kuresaarelle kaupunkioikeudet vuonna 1563 ja parantelivat linnaa runsaasti 1600-luvulla. Neuvostoliiton aika näkyy karusti 1900-luvun valloittajan, Neuvostoliiton, vaikutus näkyy kaikkialla voimakkaasti. Kun Kuressaaresta ajetaan kymmenisen kilometriä poispäin, on meren rannalla kuitenkin onneksi kilometrejä pitkä luonnonsuojelualue koskemattomine hiekkarantoineen ja herkkine rantakasveineen. Tästä rakennuksesta ei löytynyt helposti tarkempaa tietoa, mutta mieleen tulee väkisin Neuvostoliiton ajan valtiollinen valvontakoneisto ja KGB. He rakensivat muun muassa linnan ympärille 30 metriä leveän vallihaudan, kun sotatekniikka ja taktiikat olivat kehittyneet. Osa puutaloista on hyväkuntoisia ja idyllisiä. Samanlaista kattavaa entisöintiä ei ole täällä tehty kuten Tallinnassa. Niiden keskellä on mukavaa kävellä. Yleisvaikutelma on kuitenkin kaikesta huolimatta jotenkin harmoninen ja kodikas. Useat valloittajat ja hallitsijat jättivät jälkensä Viron historia on monimutkainen ja se on ollut erityisen rankkaa Saarenmaata kohtaan. Ruoka ei ollut kovin kummoista, mutta terassilla oli mukava istua. Nyt siinä toimii ravintola, jossa söin yhtenä iltana. 88 . Rannoilla koskematonta luontoa ja betonia Rannoilla on puolestaan hienoimmilla paikoilla neuvostoajan ränsistyneitä ja rumia teollisuuslaitoksia. Vuonna 1654 Saarenmaa siirtyi ruotsalaisille Brömsebron rauhansopimuksessa, jolloin alkoi samantien myös Raatihuoneen rakentaminen ruotsalaisten toimesta. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo. Paikalliset eivät näin kokeneet, sillä neuvostoaikana Saarenmaan väkiluku pieneni kolmanneksen, kun ihmiset pakenivat saarelta, useat venepakolaisina. Mukaan lähti ihanat taidokkaasti tehdyt puiset korvakorut ja värikkäät kangaspussit. Raatihuoneen ohessa toinen kuuluisa keskustan rakennus, Vaakahuone, on valmistunut vuonna 1663. Välissä on myös virolaisten omia vanhempia taloja, joista useat ovat kuitenkin melko huonossa kunnossa. Ehkä myös tunnelmia neuvostoajasta. Jo vuotta myöhemmin venäläiset kuitenkin poistuivat linnasta ja lähtiessään räjäyttivät isoja osia siitä. Ranta on todella rauhoittava ja ihana luonnollinen meren ranta. Ruotsalaiset myös parantelivat linnan puolustusta. Rahaa on selvästi vähemmän käytettävissä. Neuvostoajan kehnosti rakennettuja kerrostaloja on runsaasti ja puutalokujienkin varsilla on paljon taloja, jotka on selvästi neuvostoaikana ja neuvostoliittolaisten toimesta rakennettuja: tiilet on muurattu vinoon, kattoharjat taipuneet ja laatu kaikin puolin heikkoa. Yhdessä kohtaa tätä idylliä on kuitenkin pystytetty irvokkaasti betoninen julman näköinen, karu ja korkea muistomerkki, jossa on teksti ”1941-45 Vapahtajamme ja kaitsejamme”
Kraatteri on syntynyt meteoriitin törmättyä maahan esihistoriallisella ajalla ja sen valleja on aikoinaan vahvistettu kivimuurein. 89 . . Valitettavasti monet tekstit on kirjoitettu vain venäjäksi ja viroksi.. Ne ovat varsin edullisia. Kauniissa ja hyväkuntoisessa linnassa on myös museo, jossa pääsee tutustumaan alueen historiaan. Virolaiset ovat värikästä ja mukavan oloista porukkaa. . Mielessä käy, miksi joitakin muistomerkkejä on säilytetty. . Kraatteri sijaitsee Pihtlan kunnassa 20 kilometrin päässä Saarenmaan pääkaupungista Kuressaaresta. Tunnelmaa hautausmaalta. . Paikallisten käsityöt hurmaavat.
Housut kestävät noin 200 pesukertaa, eivätkä ulkoisesti eroa mitenkään tavallisista alushousuista. 90 Elämästä ja arjesta askareista selviäminen voi merkittävästi helpottua varsin pienin konstein ja apuvälinein. – Aika monella seniori-ikäisellä on virtsankarkailua. Meillä on nyt markkinoilla inkontinenssihousut, joissa on imuosa sisäänrakennettuna. Autoilevalle seniorille on tarjolla monia apuvälineitä ja kodin tapaturmiakin voidaan ennalta ehkäistä varsin yksinkertaisin konstein. Apuvälineiden mahdollisuuksia ei vielä edes tunneta. Vaippojen käyttöön on ymmärrettävästi monella etenkin miehellä korkea kynnys. Nousuaputuoli, sisärollaatori ja motorisoitu sänky auttavat arjessa pitkään.. Esimerkiksi Saksassa niitä on ollut markkinoilla 1950-luvulta saakka ja Suomessakin housuja on myyty . Moottorivoimalla pääsee ylös tuolista ja sukankin jalkaan vetoon on löytyy ratkaisu Arjen avuksi tarjolla runsaasti apuvälineitä H ieman heikkovoimaiseksi käynyt ihminen voi saada apua konevoimasta nojatuolista noustessaan
Pyörähdysalusta on itse asiassa kaksiosainen pyöreä tyyny, jonka istuinosa ikään kuin antaa penkille istuvalle vauhtia jalkojen pyöräyttämiseksi autoon. Autoiluun liittyy haasteita Yksi yrityksen maahantuomista uutuuksista on pyörähdysalusta autoilijoille. Pyrimme yhä täydentämään valikoimiamme asiakkaidemme toiveiden mukaan muun muassa hälytyslaitteilla. – Kun ikää karttuu, alkaa auton penkille istuutuminen olla hankalaa, koska jalkoja saattaa olla vaikea nostaa kyytiin. – Meidän valikoimassamme on apuvälineitä jokaiseen kodin huoneeseen ja vaikkapa autoilijoille sekä kuntoa ylläpitäviä välineitä. Turvavyön vetäminen olan takaa voi olla hankalaa, kun niska ja hartiat ovat jäykät. 91 . Turvavyön käsijatke on turvavyöhön kiinnitettävä jatke, joka lyhentää matkaa kurottautuessa tarttumaan turvavyöhön. . Ettonet Oy on vuonna 2009 perustettu suomalainen hyvinvointialan yritys. Jo pelkät käsinojat ja oikea tuolikorkeus helpottavat tuolista nousua. Tuoli auttaa istujansa ylös Suomalainen keksintö, Armi-aktiivituoli, on oiva apu henkilölle, jonka käsissä ja jaloissa on vielä riittävästi voimaa ponnistaa tuolista itsenäisesti ylös. – Laseja saa sekä tavallisina että omien silmälasien päälle laitettavina malleina. Moottorivoimalla pääsee ylös tuolista ja sukankin jalkaan vetoon on löytyy ratkaisu Arjen avuksi tarjolla runsaasti apuvälineitä toistakymmentä vuotta, mutta vasta nyt ne ovat alkaneet saada suosiota, sanoo toimitusjohtaja Sanna Lampinen Ettonet Oy:stä. Toinen autoilijalle sopiva apuväline on keltaiset hämäränäkölasit, jotka helpottavat vastaantulevien ajoneuvojen valojen häikäisyä ja parantavat myös näkökykyä. Lempi-seniorituoli, kirjateline ja lautasen-alusta auttavat muun muassa siihen, ettei seniorin kurkotella turhaan.. Tyynyn toinen osa on auton penkissä kiinni. – Mallistomme mahdollistaa seniorikansalaiselle sekä toimintaesteisille ihmisille itsenäisen ja turvallisen elämän omassa kodissaan tai erilaisissa palvelutaloissa. Apuvälineen ideana on helpottaa autoon menoa. – Nimi Ettonet on vanha perinnesana ja tarkoittaa aterian jälkeistä ruokalepoa
Inkontinenssihousuissa on imuosa sisäänrakennettuna. Housut kestävät noin 200 pesukertaa, eivätkä ulkoisesti eroa mitenkään tavallisista alushousuista. – Meille on nyt tullut eräänlainen tuolipotta, joka on ulkoisesti aivan tavallisen tuolin näköinen, minkä ansiosta se voidaan kalustaa vaikka makuuhuoneeseen. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Ettonet Oy – Tavallaan on erikoista, että työpaikoilla ergonomisiin ratkaisuihin panostetaan kovasti ja kodeissa ei niinkään.. Istuinosassa on piilotettuna potta, joka toimii yöastiana, Lampinen sanoo. Omatoimista turvallista suihkussa käyntiä auttavat myös erilaiset suihkuistuimet ja tukikahvat. . Tuolien kankaat ja puuosat on valittavissa siten, että ne sopivat muuhun sisustukseen. Esimerkiksi muistisairaudesta kärsivä ei yleensä enää opi uusia asioita. . Uskon vahvasti, että tämä tulee muuttumaan ja yhä useampi päättää nauttia hyvin toimivasta kodista. . Ikääntymiseen kannattaa varautua Lampinen kehottaa varautumaan ikääntymiseen ajoissa. Kylpyhuoneessa ovat erityisen tarpeen liukuestematot ja myös liukuestetossut. Parkinsonin tautia sairastavalle apu siistiin ruokailuun saattaa löytyä korokkeesta, joka nostaa lautasta ylös ja lyhentää ruuan matkaa lautaselta suuhun. Zorbasturvajakkarassa on korkea takatuki, joka ulottuu 131 sentin korkeuteen. – Tavallaan on erikoista, että työpaikoilla ergonomisiin ratkaisuihin panostetaan kovasti ja kodeissa ei niinkään. – Näitä molempia tuoleja on viime aikoina vaihdettu paljon tavallisten olohuoneen nojatuolien tilalle. Motorisoidun Kippis-nousuaputuolin kippausmekanismi toimii kaukosäätimellä. Motorisoidun Kippisnousuaputuolin kippausmekanismi toimii kaukosäätimellä, jota on erittäin helppo käyttää selkeiden kuvakkeiden ansiosta. Jos ihminen kuitenkin oppii laitteen käytön ennen sairauden pahenemista, hän yleensä osaa käyttää laitetta vaikka muistisairaus etenisi. – Muistisairaan on mahdoton oppia käyttämään esimerkiksi nousuaputuolin kaukosäädintä, vaikka laite on suunniteltu todella yksinkertaiseksi. Monesti myös keittiön tuolit kannattaa vaihtaa hyvissä ajoin. Tuolit ovat tyypillisesti matalat eikä keittiön tuoleissa ole monesti käsinojiakaan. Liukastumisia voidaan ehkäistä monin tavoin Suuri osa kodissa tapahtuvista tapaturmista ovat putoamisia ja liukastumisia. – Tarjolla on myös erikoisaterimia, joita on helpompi hallita, jos kädet vapisevat. Jo pelkät käsinojat ja oikea tuolikorkeus helpottavat tuolista nousua. 92 – Tuolin kippilaite tuuppaa istujalle sen verran vauhtia, että ylösnousu on helpompaa, mutta kädet ja jalat saavat pientä treenausta. Lempilauseemme onkin: ”asiat voi tehdä helpomminkin”, Lampinen naurahtaa. – Myös wc-istuimiin on saatavissa korokkeita ja niitä voidaan jopa muuttaa siten, että istuinosa nousee moottorilla heikkojalkaiselle sopivaksi. Kaatumisia voidaan välttää aikuisten liukuestesukilla tai -tossuilla ja sillä, ettei yöllä tarvitsisi tehdä kovin pitkää matkaa vessaan. Jos käsija jalkavoimat ovat selkeästi heikentyneet, motorisoidun nousuaputuolin istuinosa kippaa istujan hiljaa pystyyn, Lampinen sanoo. – Tuen ansiosta esimerkiksi lamput on helppo vaihtaa ja keittiön yläkaapeiltakin pääsee ottamaan tavaraa siten, että voi koko ajan ottaa toisella kädellä tukea jakkaran takatuesta
Sukanvetolaite laite helpottaa pukeutumista, jollei ranka oikein enää taivu. Tikkaiden toinen pääty kiinnitetään sängyn jalkopäähän ja ihminen voi kapuloida itsensä sängystä ylös. Apukeppi auttaa pukeutumisessa. Samppa Lemmetyisen mukaan köysitikkaat ovat oiva apuväline sängystä nousuun. ?. – Esimerkiksi kierrekorkeilla varustetut maitotölkit voivat olla hankalia avata, mutta niidenkin avaamiseen on olemassa apuväline, sanoo Samppa Lemmetyinen janakkalaisesta Apuväline Avuxista. Kepillä voi vetää vaikkapa hihat suoriksi. – Pukeutumiseen ja paidan päälle vetämiseen on olemassa erityinen keppi ja paidannapit saa kiinni koukulla vaikka yhdellä kädellä. 93 Apuvälineiden runsautta ei aina ymmärretä Kodin apuvälineitä ei vielä välttämättä kaikilta osin tunneta riittävän hyvin, jotta sellaisia tarvitseva osaisi niitä edes kysellä. Lisäksi yritys huoltaa kuntien, kaupunkien ja vakuutusyhtiöiden apuvälineitä. – Ihmiselle on tarjolla apuvälineitä siitä hetkestä lähtien, kun hän nousee sängystään ylös. A ina ei ymmärretä miten paljon apuvälineitä todellisuudessa on tarjolla. . Apuväline Avux on apuvälineiden huoltoon ja maahantuontiin erikoistunut yritys ja useamman valmistajan valtuutettu huoltoliike.
. Kuorimilla ja veitsillä voi leikata ranne suorana ja lusikalla aterioida rannetta kääntämättä. – Purkkien ja pullojen avaajia on kymmeniä eri malleja jotka maksavat muutamasta eurosta pariinkymppiin. – Keittiövalmistajilla on mekaanisesti ja sähköisesti laskettavia kaapistoja. Ranne pysyy suorana, mikä helpottaa ateriointia. Reumaatikoille on omat aterimensa. Puristusvoiman heikentyessä ja nivelten jäykistyessä purkkien kansien ja korkkien aukaiseminen saattaa käydä hankalaksi. Keittiöissä kaapit ja laatikot ovat usein varsin ylhäällä, mutta tarttumapihdeillä on mahdollista ottaa tavaraa myös ylhäältä ja avata kaappeja. . Pukeutumisen apuna käytettävässä kepissä on monta koukkua. Napittamiseen on oma apuvälineensä. 94 . . Reumasta kärsivä voi ottaa käyttöönsä erityiset ruokailuvälineet, jotka on suunniteltu sellaisiksi, että ranne pysyy suorana. Maastokelpoisella pyörätuolilla pääsee hankaliinkin paikkoihin, kun vain on työntäjä omasta takaa. Reumaatikon leikkuuveitsi muistuttaa jossain määrin sahaa..
Läsnäolopalvelu kehittymässä Saarijärvellä pilotoidaan ja kehitetään vuoden päivät ennakoivaa Stella Läsnäolopalvelua, jonka odotetaan parantavan tulevaisuudessa vanhusten kotona asumisen turvallisuutta sekä laskevan merkittävästi kotihoidon kustannuksia. Avux on pyrkinyt tuotevalikoimallaan lisäämään senioreiden liikkumista. Soneran/Telian avulla tekoäly valjastetaan etsimään suuresta tietomäärästä ne oleelliset merkit, jotka kertovat muutoksesta ihmisen voinnissa. – Palvelu on yhdistettävissä myös omaisille. . Kaatumisen riskiä voi ehkäistä Kodin tapaturmista suuri osa sattuu kylpyhuoneissa, joissa kaatumisen, kompastumisen tai liukastumisen riski on korkea. Näin kotona asuva asiakkaamme saa mahdollisimman nopeasti oikean hoidon. – Perinteiset kotihoidon tekniikkaratkaisut toimivat reaktiivisesti: Sitten kun vanhus kaatuu, hänet käydään auttamassa ylös. Lonkkasuojahousut ovat tarkoitettu estämään reisiluun murtumia kaatuessa. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Apuväline Avux. Moni sähköavusteisen polkupyörän hankkinut on kokenut saaneensa iästään 20 vuotta pois, sanoo Lemmetyinen. perusteella Stellan järjestelmä hälyttää meille muutoksista vanhuksen elintoiminnoissa tai toimintakyvyssä, jolloin voimme kysyä asukkaan omaa kokemusta voinnistaan, kertoo kuntayhtymä Saarikan palvelupäällikkö Anu Kinnunen. Yhtiön liikevaihto vuonna 2016 oli noin 20 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 500 ammattilaista. Erilaiset polkupyörämallit muun muassa kolmipyörät ovat olleet varsin suosittuja, jos esimerkiksi tasapaino on epävarma. . – Se tunnistetaan jo nyt, että palvelu ennaltaehkäisee sekä vastaanottokäyntejä että vuodeosastojaksoja, Kinnunen kertoo. Palvelu auttaa lisäksi kuntia säästämään vanhustenhoidon kustannuksia ja parantamaan kotihoidon palveluiden saatavuutta. Koulutetut työntekijät vastaavat hälytyksiin ja järjestävät apua vuorokauden ympäri ja vuoden jokaisena päivänä. Sähkömoottori keventää polkemista huomattavasti, mutta silti pyöräilijän tulee tehdä jalkatyötä eteenpäin mennäkseen. 95 U usi palvelu pystyy reagoimaan etukäteen asiakkaan voinnissa tapahtuviin muutoksiin, minkä ansiosta seniorikansalaiset voivat asua nykyistä pidempään turvallisesti kotona. Jollei kynnyksiä ole mahdollista poistaa, voi niihin asentaa luiskat, jolloin kynnyksen ylitys esimerkiksi rollattorilla onnistuu vaivatta, Lemmetyinen sanoo. Näen palvelun lisäävän vanhuksen turvallisuutta ja sitä myötä omaisten turvallisuuden tunnetta. . – Kun pilotti syksyllä päättyy, pitää miettiä, millaiset kotona asuvat seniorit parhaiten hyötyvät Läsnäolopalvelusta ja millaisilla kustannuksilla palvelun saa osaksi normitoimintaan, Kinnunen kertoo. Turvapuhelin ja turvakello tuovat mielenrauhaa ja turvallisuutta niin käyttäjälleen kuin omaisille. – Kylpyhuoneen lattiaan voi laittaa liukuestematon, mutta toinen hyvä vaihtoehto on lattialle levitettävä liukastumista ehkäisevä pinnoite. Näin hän saa liikuntaa, mutta kevennetyssä muodossa. Nestemäinen pinnoite levitetään lattialle, annetaan sen hetken kuivua ja huuhdellaan lattia. Stella Kotipalvelut Oy on suomalainen kotiin tuotettavien palveluiden markkinajohtaja, jolla on 15 vuoden vankka kokemus kodinhoidonja terveyspalveluiden uranuurtajana. Stella Kotipalvelut Oy on ottanut ohjelmistoyritys OneClinic Care Oy:n potilastietojärjestelmän käyttöön kevään aikana. – Sähköavusteinen polkupyörä on erinomainen liikkumisväline henkilölle, jolle vaikkapa ylämäkien pyöraily alkaa ottaa voimille. Stellan palveluja käyttää valtakunnallisesti yli 180 kuntaa ja kaupunkia sekä 40 000 asiakasta. – Hengitystiheyden, unen laadun, sykkeen, liikeaktiiviuden ym. Tekoäly toimii ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan apuna ja tukena – tietokone ei korvaa ihmistä hoitotyössä, mutta on avuksi. Pilotissa on mukana noin 20 Saarijärven 72–96-vuotiasta, kunnoltaan erilaista senioria. Kinnunen pitää Läsnäolopalvelua erittäin mielenkiintoisena hoitovastuun kehittämistapana. Stellan mallissa vanhuksen kodissa olevia sensoreita ja turvaranneketta käytetään voinnin seurantaan ja kertynyttä tietoa analysoidaan tekoälyn avulla. Pinnoite kestää lattiassa noin vuoden, minkä jälkeen käsittelyn voi uusia. Äidillenikin hankkisin... Olen ajatellut, että mielelläni olisin itsemaksavana valmis käyttöönottamaan Läsnäolopalvelun omalle äidilleni, mikäli hän sen haluaisi ja siihen olisi tarve. – Housuja on saatavilla sekä alushousuina että vaatteiden päälle vyötärölle laitettavana mallina. Kaatumisten ja kompastumisten ehkäisemisessä paras keino on kynnysten poisto. Stella hyödyntää järjestelmää myös Läsnäolopalvelussaan. Kun hän sairastuu, hänet viedään päivystykseen. Me haluamme ennaltaehkäistä kaatumisen ja päivystyksessä käynnin, jolloin ihminen pystyy asumaan kauemmin kotona ja käyttää vähemmän terveyspalveluita – inhimillisempää ja edullisempaa, kertoo Stellan toimitusjohtaja Juhani Pälve. Tavallisen vanhan polkupyrän voi muuttaa sähköavusteiseksi korjaussarjalla, mutta sarjoissa on paljon laadullista kirjoa. – Stellalla on myös lääkäri päivystämässä ympäri vuorokauden
Tuote ei tule koko patjan alueelle, vaan se sijoitetaan aluslakanan ja sijauspatjan väliin, sopivalle kohdalle. Aktiivinen B-Complex sisältää metyylifolaattia(5-MTHF) joka on folaatin luonnollinen muoto. Kokeile lievittämään reumaa, fyysisen rasituksesta toipumiseen, stressiin, päänsärkyyn, vastustuskyvyn parantamiseen käytä esimerkiksi tuolilla tai auton penkillä parantamaan verenkiertoa ja poistamaan jännitystiloja. Quatrefolic® on pisimmälle kehitelty folaatin muoto jonka keho käyttää tehokkaasti hyödyksi. Mestarintie 4, 27500 Kauttua Puh. 02-8651699 Rascal Pioneer Laadukkaat liikkumisen apuvälineet! Näkijä, parantaja auttaja, opastaja Vera Valomeri 0700 833 64 (2,32 €/min + pvm) Neitsyt Marian energioilla voimaa valintoihisi!. Biomedin Aktiivinen B-Complex Tipat sisältää metabolisesti aktiivisia B-vitamiinin muotoja joiden imeytyminen on parasta mahdollista. Elämän loppuvaiheessa lääkehoidon tavoitteena on lievittää sairauden aiheuttamia oireita ja ylläpitää arkista toimintakykyä. Helppo käyttöinen nestemäinen muoto. B2-vitamiini, B3, B5, B6 ja B12 auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Sairauden loppuvaiheessa usein kehittyvä munuaisten tai Elämän loppuvaiheessa moni lääke käy turhaksi maksan vajaatoiminta voimistaa lääkkeiden vaikutusta ja suurentaa lääkehaitan riskiä. Se on myös erittäin turvallinen käyttää. Biomedin Aktiiviset folaattitipat Tipat ovat luonnollisesti aktiivisessa ja erittäin tehokkaasti imeytyvässä muodossa. Sopii yhteen magneettisen tyynyalustan kanssa. Aktiivinen B-Complex on nestemäinen B-vitamiiniyhdistelmä joka sisältää ylivoimaisesti parhaiten imeytyvät B-vitamiinit luonnollisina aktiivisina muotoina. Potilaan laihtuessa verenpaineja diabeteslääkkeiden tarve vähenee tai jopa väistyy. Se on tärkeä myös immuunijärjestelmän normaalille toiminnalle. 96 . Patja-alustaa käytetään patjan ja aluslakanan välissä. Quatrefolic® on puhdas, stabiili, kiteinen muoto luonnossa esiintyvästä folaatista. Terveystuotteet Magneettinen patjaalusta hoitaa jäykkyyksiä Biomedin Aktiiviseen tippa-sarjaan tuli kaksi uutuutta! . Tuotteen magneetit on sijoitettu rauhoittava ja rentouttava North napa kehoa kohti. Hoitosuositus: Jäykkyyden ja kiputilojen hoitoon, parantamaan unenlaatua ja lievittämään stressiä. Sairauden edetessä moni aiemmin tarpeellinen lääke voi käydä turhaksi tai jopa haitalliseksi. B1-, B2-, B3-, B6ja B12vitamiinit edistävät hermoston normaalia toimintaa . Valkoinen 100-prosenttisesti puuvillasta valmistettu tuote. Myydään kappaleittain. Ilman asianmukaista seurantaa lääkitys voi kuitenkin toimia jopa päinvastoin. Folaattia suositellaan käytettäväksi, kun suunnitellaan raskautta sekä erityisesti raskauden alkuvaiheessa, sillä se edistää raskauden aikaista kudosten kasvua. Hinta 99,90 euroa . Koot: Yksi koko (47 cm x 74 cm). . Folaatti tukee metylaatiota, se edistää punasten verisolujen muodostumista, normaaleja psykologisia toimintoja ja energiaaineenvaihduntaa. Sisältää 48 kappaletta 800 gaussin magneetteja. B-vitamiinit ovat tärkeitä terveen hermoston toiminnalle sekä hormonien tuotannossa. Potilaan lääkitys tulee arvioida säännöllisesti, jotta käytössä olisivat vain sellaiset lääkkeet, jotka edistävät hoidon tavoitteita. Riittoisa, pullossa noin 100 päivän annos
Lisää rasti ruutuun: olen lehden tilaaja ostan irtonumeroita luen muuten. 3/17 ristikon palkinnon Medimagnetin sinisen, 49 euron arvoisen, pehmeästä ja joustavasta neopreenistä valmistetun kyynärtuen voitti Arja Seppälä Helsingistä. Puhelinnumero: ……………………………………..……………………. Lähetä ristikon ratkaisu kirjekuoressa SenioriTERVEYS -lehteen 20.7.2017 mennessä. SenioriTERVEYS 4/2017 RISTIKKO Senioriterveys 3/2017 ristikon ratkaisu Ratkaisijan nimi: …………………………………………………………… Lähiosoite: ……………………………………………………………………. Yksi oikein ratkaissut palkitaan arpomalla. 97 . Seuraavan ristikon palkintona on Helover Oy:n maahantuoma Medimagnetin magneettinen patja-alusta. Postinumero: ………………………………………………………….…… Paikkakunta …………………….……………………………………………. Osoite: SenioriTERVEYS -ristikko, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Arvo 99 euroa.
Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 52€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy Sen iori ter vey s Info ST So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I % Käytä palvelukorttia, kun r r r r r r TERVEYS Seniori SenioriTERVEYS on seniori-ikäisille suunnattu laaja-alainen terveysasioihin keskittynyt aikakauslehti. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Senioriterveyden keskeisiä aihealueita ovat . Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. sosiaalinen terveys: sosiaaliset suhteet ovat tärkeä osa ihmisen hyvinvointia . psyykkinen terveys: ihmisen psykosomaattinen yhteys . seksuaalinen terveys: seksuaalisuus on myös ikäihmiselle tärkeä ja voimaa-antava elämän osa-alue . kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Määräaikaistilaus 56€ www.lehtiluukku.. yhteiskunta terveydellisestä näkökulmasta. fyysisen terveyden koko laaja alue: ihmisen koko keho suuta ja silmiä myöden . SenioriTERVEYS ilmestyy 8 kertaa vuodessa
050-586 3122
Lievien jännitystilojen hoitoon Unihäiriöiden hoitoon Parempi univalmius ja unen laatu Itsehoitolääke. Dormiplant on markkinoiden vahvin valeriaanatabletti. Annostus ja antotapa: Tabletit niellään pureskelematta riittävän nestemäärän kera. Rohtovirmajuuren tehon asteittaisen ilmenemisen vuoksi sitä ei suositella lievien jännitystilojen tai unihäiriöiden akuuttiin hoitoon. Unihäiriöiden hoito: Yksi tabletti puoli tuntia tai tunti ennen nukkumaanmenoa. Tarvittaessa voidaan ottaa yksi lisätabletti aikaisemmin illan aikana. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. BAS2 Posti Oy Posti Green Tilaa uutiskirje veloituksetta osoitteessa www.pharmanord.. Lievien jännitystilojen hoito: Yksi tabletti korkeintaan 3 kertaa vuorokaudessa. Ruoansulatuskanavan oireita voi ilmetä rohtovirmajuuresta valmistettuja tuotteita käytettäessä. Unihäiriöiden hoidossa annostus on 1 tabletti puoli tuntia tai tunti ennen nukkumaanmenoa. Älä käytä Dormiplantia jos olet allerginen (yliherkkä) rohtovirmajuurelle tai Dormiplantin jollekin muulle aineelle. Valmiste on laktoositon, gluteeniton, sokeriton ja hiivaton. Vaikuttava aine: Rohtovirmajuuresta valmistettu kuivauute, Valerianae radix extr.spir.sicc.(3-6:1) 500 mg. Jos oireet eivät lievity tai ne pahenevat 2 viikon Dormiplant hoidon jälkeen, ota yhteys lääkäriin. Lisätietoja: Lääkeopas, www.pharmanord.fi FI _D or m ip la nt _A D _S en io rit er ve ys _9 5x 25 8_ 05 17 Oiva apu unihäiriöiden hoitoon Dormiplant TM Rajatorpantie 41 C, 01640 VANTAA, puh. Saattaa heikentää ajokykyä ja kykyä käyttää koneita. Dormiplant on kasvirohdosvalmiste lievien jännitystilojen ja unihäiriöiden hoitoon. Dormiplantia ei saa antaa alle 12 vuotiaille lapsille. Pakkauskoot 20 ja 40 tabl. Tarvittaessa voidaan ottaa yksi lisätabletti aikaisemmin illan aikana . Käyttöä raskauden tai imetyksen aikana ei suositella varovaisuussyistä tiedon puuttuessa. Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa ennen kuin käytät Dormiplantia. www.pharmanord.fi. Tabletissa on 500 mg valeriaanauutetta. Dormiplant kalvopäällysteiset tabletit on tarkoitettu lievien jännitystilojen ja unihäiriöiden hoitoon. Nuorille (yli 12 vuotiaille), aikuisille ja iäkkäille. Sen rauhoittava vaikutus on vahvistettu tutkimuksissa, ja sen on osoitettu parantaneen univalmiutta sekä unen laatua ilman aamutokkuraa. Vain apteekeista. (09) 8520 2215