4/2022 – 7,90 HH yvä yvä EE lämä lämä Härkit hankkivat taloonsa hissin Tänäkin vuonna lomaillaan lähellä Apuvälineet helpottavat arkea Hoitotahto kertoo toiveet Supernanny Pia Penttala Tavallinen arki ja yhdessäolo kunniaan Kylpytynnyri tuo iloa kesään! Kävely on terveyspommi ?. . H yvä E lämä 1
1675 €) SÄNKYTARJOUS TEMPUR-sänkykokonaisuuden ostajalle patjat erikoishinnoin! esim. Kaikille ajanvaraajille lahja, valitse yksi mieluisimmista lahjavaihtoehdoista. Aamulla heräät levänneenä, ilman niskaja hartiakipuja. 4240 €). 109 € (norm. Varaa aika myymälään tai piipahda käymään kun sinulle sopii, niin asiantuntija kartoittaa sinulle yksilöllisesti sopivan tyynyn. Janika Kiuru, KNA Koulutettu nukkumisergonomian asiantuntija Fysitoterapeutti suosittelee Tempuria! Lahjoitamme 10% TEMPURin omien myymälöiden myyntivoitosta Ukrainan pakolaisten hyväksi! Lue lisää tempurbrandstore.fi Hoida selkääsi. 129 €) ESPOO Iso Omena • ESPOO Sello • HELSINKI Eerikinkatu 6 • HELSINKI Helsinki Outlet • HELSINKI Kaari • HELSINKI Tripla HYVINKÄÄ Willa • JOENSUU Kauppakatu 23a • JÄRVENPÄÄ Sibeliuksenkatu 18-20 • KUOPIO Matkus • LEMPÄÄLÄ Ideapark PORI Puuvilla • RAISIO Mylly • TAMPERE Koskikeskus • TURKU Eerikinkatu 9 • VANTAA Jumbo VANTAA Tikkuri • tempurbrandstore.fi • tempur.fi –10% Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.tempurbrandstore.fi / varaa-aika. Sopivan TEMPUR ® -tyynyn valinta Sinulle sopivimman tyynyn valintaan vaikuttavat nukkuma-asentosi, hartioidesi leveys ja kaulasi pituus, patjasi upottavuus sekä sinun mieltymyksesi joko vahvaan tukeen tai pehmeään tuntemukseen. TEMPUR Flexible Base 160x200, 21 cm Supreme-patjoilla alk. Näin tyyny tukee kaularankaa optimaalisesti, ja hartiaseutusi rentoutuu ja palautuu päivän rasituksista. 3570 € (norm. Voit myös kokeille helppoa tyynynvalintakonettamme, ja tilata tyynyn mukavasti kotisohvalta osoitteessa fi.tempur.com/ tyynynvalinta. TEMPUR-tyynyt muotoutuvat yksilöllisesti sopiviksi ja tuovat niskalle tuen sekä mukavuuden. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä! TEMPUR-tossut (arvo jopa 109 €) TEMPUR-aamutakki (arvo 69 €) TEMPUR Comfort -matkatyynyn (arvo 109€) –20% TEMPUR ® -tyyny ohjaa pääsi ja niskasi oikeaan asentoon Yksilöllisesti sopivalla tyynyllä parannat nukkumisergonomiaasi ja unesi laatua. TEMPUR ® -tyynyn hyödyt ovat enemmän kuin rahan arvoiset TEMPUR tyynyjen anatomisesti oikea muoto ja painetta vähentävät ominaisuudet lievittävät tehokkaasti niska-hartiaseudun kipuja ja niskan jännitystä. TYYNYTARJOUS TEMPUR-tyynyn ostajalle KAUPAN PÄÄLLE Hoida Selkääsi –opas TEMPUR Original -tyyny alk. Tyynyt vähentävät jopa noista syistä johtuvaa migreeniä. Saat parhaan palvelun koulutetulta nukkumisergonomian asiantuntijalta. Tempur Brand Store Like no other Hoida selkääsi TEMPUR-tarjouksilla! PATJATARJOUS Myös TEMPUR-irtopatjan ostajalle tarjoushinta! Patjat ilman vuoderunkoa alkaen 80x200x21cm 1507,50 € (norm. Oikeanlainen tyyny lieventää kuorsausta ja uniongelmia sekä mahdollistaa oikeanlaisen nukkumisergonomian, joka lievittää jopa alaselän kipuja. TEMPUR-tyyny muotoutuu pääsi ja niskasi muotojen mukaan
Ei tarvitse lähteä lentokoneella kauas, ei aina edes hypätä auton kyytiin. 09-41397 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari 2021 Aikakausmedia ry:n jäsen. 040-7538555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Toivotaan, että tulevana syksynä voi todeta useamman suunnitellun mukavan asian toteutuneen kuin aikaisempina vuosina. ISSN 2737-2758 (painettu) ISSN 2737-307X (verkkojulkaisu) Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu arkipäivisin klo 9-11.30 puh. Kotimaanmatkailuun innostaa helppous, edullisuus ja halu tukea paikallisia yrittäjiä. Kannen kuva: Kuva: Klaus Welp Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Metsäretkillä kertyy askeleita mittariin ja samalla kohoaa kuntokin. Lähiympäristössä, ihan kotinurkissakin on mukavaa nähtävää ja tekemistä, naapurikunnista puhumattakaan. 09-41397 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Sirpa Hornaeus Puh. Lisäksi matkailijoita houkuttelevat kotimaassa muun muassa lähiseutujen retket, tapahtumat ja elämykset kaupunkikohteissa. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 58 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 62 € Tilaa omasi! Seuraava lehti ilmestyy elokuun alussa. 09-41397 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Sirpa Hornaeus Puh. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 56 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 60 € Tilaa omasi! Seuraava lehti ilmestyy joulukuun alussa. 040-7538555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari Aikakausmedia ry:n jäsen. Lähiretkiltä iloa ja eloa ALKUKESÄSTÄ sitä aina suunnittelee yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista asiaa, jotka kesän aikana aikoo ilokseen ja myös terveytensä edistämiseksi tehdä. Kannen kuva: Eero Wihuri Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Jollei jokaiseen päivään vielä kuulu kävelylenkkiä, nyt on hyvä aika aloittaa. YLI KOLMASOSA suomalaisista odottaa tänäkin kesänä kotimaanmatkailulta eniten luontoa ja kauniita maisemia. www.karprint.fi Va ih toe htoj a hyvään eläm ää n Mari Ahola-Aalto 4/2022 H yvä E lämä. Enemmistö suomalaisista aikoo matkailla kotimaassa tänäkin kesänä, selviää tuoreesta kyselytutkimuksesta. Jokaisen meistä lähiympäristössä on nähtävää ja koettavaa! Mukavia lähiseuturetkiä! Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto Puh. ISSN 2242-0614 (painettu) ISSN 2489-8635 (verkkojulkaisu) Tilauspalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu arkipäivisin klo 9-11.30 puh. Kesä on hyvää aikaa aloittaa uusi säännöllinen liikuntaharrastus. H yvä E lämä 3 . Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Mari Ahola-Aalto Puh. Se vaatii päätöksen ja sen, että siitä pitää kiinni
88 Savusaunassa syntyvät myös herkut. 67 Apuvälineet helpottavat arkea. 80 Iloa kesään kylpytynnyristä! 84 Savusauna valmistuu loppukesäksi. 19 Hoitotahto kertoo, miten ihminen haluaa itseään hoidettavan, jollei sitä enää itse kykene ilmaisemaan. 52 Terho Lehervo puhuu sähköautoilun puolesta. 80 UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari kannustaa ihmisiä kävelemään ja toteaa sillä olevan huomattavia hyötyjä terveydelle ja hyvinvoinnille. 95 Iloa kesään! 97 Ristikkoa ratkomaan! Sisältö 4/2022 Jorma ja Taija Härkki ovat olleet erittäin tyytyväisiä hissiinsä. 74 Hissi helpottaa arkea ja lisää asumismukavuutta. 48 Vaikka iäkkäiden kuljettajien määrä lisääntyy, ei henkilövahinkojen määrä liikenteessä nouse vastaavasti. 72 Potilasnostin tuo helpotusta kotihoitoon. 26 Omaishoitaja Gun Hirvosen mielestä itse työtäkin raskaampaa on luopumisen tuska. 16 Terveysuutisia. 22 Kävelyllä on valtavasti terveysvaikutuksia ja se on monelle itsenäisen elämän avain, iso osa arkea ja toimintakykyä. 90 Tuulikki Salminen ei jää toimettomaksi. 4 . Kodin turvallisuus ja liikkumisen vapaus olivat suurimmat hissiä puoltavat seikat. 44 Sukellettaessa ruokahistoriaan löytyy paljon asioita niin oman maan taloudellisesta tilanteesta kuin eri maiden välisestä kaupankäynnistäkin. 13 Hyrrä pyörii -kolumnissa pohditaan suomen kieltä. 31 Outi Lindgren-Näsman ja Thomas Näsman saavat yhdessäolosta voimaa arkeen. Jorma saa käyttää hissiä aina, Taija vain, kun hän kuljettaa tavaraa kerrosten välillä. H yvä E lämä 6 Televisiosta tuttu, suomalaisten Supernanny Pia Penttala tukee suomalaisia vanhempia. 56 Tänäkin kesänä lomalle lähelle – katso sopivia kohteita. Kesä on hyvää aikaa aloittaa! 21 74. Maria Hanhikorvelle kylpytynnyri on iso ilo. Kylpeminen on rentouttavaa, ja lisäksi vesi on virkistävä elementti, joka saa nesteet liikkeelle kropassa. 34 Vie ystävä puutarhaan! 36 Sukupolvelta toiselle siirtyvät perinnekasvit ovat Hyötykasviyhdistyksen eläkkeellä olevan toiminnanjohtajan Anu Rannan intohimo. 78 Koululiikuntaliitto palkitsi Aira Samulinin. 14 Marjatta Rinteen hyvää elämää
H yvä E lämä Supernanny Pia Penttala liputtaa vahvasti tavallisten, arkisten asioiden puolesta. 6 . H yvä E lämä 6 . Perheiden olisi hyvä viettää enemmän aikaa kotona yhteisen tekemisen parissa.
Pia ei mielellään puhu lasten ja nuorten kohdalla mielenterveysongelmista, vaan vahvoista mielen kasvukivuista. Vanhempi tietää, mistä lapsi tykkää, ja tietää, miten hän paineistuu. – Jokainen vanhempi on oman lapsensa asiantuntija. Vanhempi voi keskustelemalla aukaista lapsen ajatuksia, joita hän ei ehkä itse osaa sanoittaa.. H yvä E lämä 7 . – Työ ei ole minulle vain työ, vaan myös elämäntapa. . Ei lapsi muuten eheydy ja vahvistu. – Meidän täytyy saada lasten ja nuorten ympärille kohtaamisia, läsnäoloa aikuisilta ihmisiltä. Tavallista arkea, yhteistä tekemistä, koko perheen ruokahetkiä, niistä on hyvä lapsiperhearki tehty. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Klaus Welp ja MTV3 Tavallinen arki ja yhdessäolo kunniaan P sykoterapeutti Pia Penttala, 51, on monille tuttu televisiosta. Vanhemmuudessa on tärkeintä olla läsnä lapsilleen. Pia toimii kahden lastenkodin johtajana, oman psykoterapeutin vastaanoton parissa, luennoitsijana ja kouluttajana sekä Suomen Supernannynä. –?Ei tarvita ’laatuaikaa’, ei hienoja leluja eikä kalliita harrastuksia, sanoo Supernanny Pia Penttala. Minun arvomaailmaani kuuluu, että pitää auttaa, kun joku on avun tarpeessa. Joskus tiukastikin, mutta silti lempeästi ja ymmärtäen hän ohjaa vanhempia, joilla on haasteita lastensa kanssa
Antaminen voi olla kalliiden harrastusten järjestämistä, viimeisen päälle olevien pelikamojen hankkimista, ulkomaanmatkoja loma-aikoina. Ilman puhelimia tai Aku Ankkoja. Kun siinä jutellaan puoli tuntia, kaikki maadoittuvat saman tunteen äärelle. Perheet saattavat kohdata tilanteita, joissa vanhemmat tarvitsevat ohjausta tai jopa puuttumista. Olemme hiukan polvillamme, että mitenkäs tämä nyt näin meni. Ja jos kotona ollaankin, ei olla yhdessä – jokainen on omassa huoneessaan oman älylaitteensa kanssa. Yhteiseen ruokapöytään Monien ongelmien takana on yksinkertaisesti muuttunut maailma. H yvä E lämä Pia Penttala Syntynyt: 15.8.1970 Kouvolassa Asuinpaikka: Vihdin Nummela Koulutus: Psykoterapian maisteri, erityistason psykoja perheterapeutti Työ: Kahden lastenkodin johtaja, psykoterapeutti, kouluttaja, Suomen Supernanny Kirjat: Suomen Supernanny – Pienillä teoilla parempaa perheelämää, yhdessä Risto Pakarisen kanssa, 2021. Toinen kirja on tulossa. Pohdintaan tulee, pitäisikö olla kirjavanhempi vai kasvattaa maalaisjärkisesti. Meillä ei vain aina riitä kapasiteetti tähän muuttuvaan yhteiskuntaan, jossa nyt elämme. – Yhdessä syöminen kotona on todella tärkeää. Harrastukset: Liikunta monessa muodossa Perhe: Puoliso Ari Penttala, lapset Kalle 32, Aleksi, 26 ja Hanna, 24 Motto: ”Jos omat on hoitanut hyvin, niin vieraat pitää hoitaa vielä paremmin.” Laiminlyöntiä ei edes huomata Penttala toteaa, ettei vanhemmuus ole hukassa, mutta isoja haasteita monesti on. Satunnainen ”laatuaika” ei korvaa jokapäiväistä arkea. Mutta jos elämästä puuttuu säännöllinen, arkinen yhdessäolo, vanhemmat eivät ole antaneet kaikkeaan. – Vanhemmat saattaavat kokea antaneensa kaikkensa. – Tässä ajassa ihmiset eivät tahdo osata maadoittua kotiin, omiin ympäristöihinsä tavallisten asioiden äärelle. Se horjuttaa vanhemmuutta, ei tietenkään kaikilla, mutta monilla. Siksi Pia Penttala peräänkuuluttaa paluuta maalaisjärkeen. Käydään läpi päivän tapahtumia ja kokemuksia. Mitä lapset ovat ’’Tässä ajassa ihmiset eivät tahdo osata maadoittua kotiin, omiin ympäristöihinsä tavallisten asioiden äärelle.’’ –?Monilla vanhemmilla on paljon haasteita tässä hektisessä ajassa, ja he tarvitsevat tukea vanhemmuuteen, Pia toteaa.. – Näen sen isona tekijänä. 8 . – Uskon, että ongelmien taustalla on usein tämä hektinen ja kokemushakuinen yhteiskunta, jossa nykyisin elämme. Tulee paljon erilaisia uusia suuntaviivoja, ja vanhemmat miettivät, pitääkö niihin lähteä. – Vanhemmat pääsevät kartalle, mitä lapset juuri sinä päivänä miettivät. Kaikki vanhemmat eivät Penttalan mukaan edes ymmärrä, että he laiminlyövät lapsiaan. Ei ruuan takia, vaan siksi, että asetutaan saman pöydän ääreen ilman mitään häiriötekijöitä. Tavalliseen arkeen, perheiden kiireettömään yhdessäoloon – edes muutaman kerran viikossa
Kun vanhemmat puolestaan kertovat kuulumisiaan, lapset saavat tietoa monista asioista, joista eivät osaisi edes kysyä. Vanhemman asia on päättää paitsi isot linjat, myös pienemmät asiat, joihin lapsella ei ole vielä edellytyksiä. Totta kai vanhemmat tarkoittivat hyvää, mutta tällaiset tilanteet eivät tue lapsen kasvua ja kehitystä. Tylsyydestä kasvaa luovuus Pia Penttalan mukaan lapsille on vain hyvä, jos ei ole tarjolla ohjattua tekemistä. H yvä E lämä 9 . Silloin käy usein niin, että lapsi päästää mielikuvituksen. Kun Pia sairastui muutama vuosi sitten verenpainetautiin, hän päätti karistaa liikakilot lihavuusleikkauksella, jonka tuloksiin hän on ollut todella tyytyväinen. – Kun lapsi sanoo, ettei ole mitään tekemistä, voi antaa hänen vain olla. Siitä seuraa, että vanhempi juoksee pöydän ja jääkaapin väliä, kun lapsi pelaa valinnan kanssa, sanoo haluavansa ensin yhtä ja sitten toista. Kaikesta ei pidä neuvotella Liiallinen tasa-arvo perheissä ei ole hyväksi. – Ei 3-vuotiaalta voi kysyä tasavertaisesti, otatko nyt ruuan kanssa mehua, maitoa vai vettä. Toisinaan pitää olla tylsää. – Olen jo vuosia puhunut vanhemmille siitä, että teillähän näyttää olevan täällä kotona ihan samat neuvottelupöydät kuin töissäkin – lapsen kanssa neuvotellaan ihan kaikesta. – Juostiin kauppakeskuksesta toiseen, eikä mikään kelvannut lapselle, joka oli jo aivan väsynyt ja halusi vain pois. Erään 4-vuotiaan vanhemmat olivat kauhuissaan, kun ei koko kaupungista löytynyt lapselle mieluista keväthaalaria. kokeneet, tarvitsevatko he ehkä keskustelun tukea ajatuksilleen.
Lelujen kanssa leikkiminen on vähentynyt merkittävästi. sa ja luovuutensa valloilleen ja löytää tekemistä. H yvä E lämä Pia Penttala innostui ratsastuksesta vasta aikuisiällä, mutta innostus onkin sitten ollut suurta. Käytännössä näin ei aina ole. Mutta ei sitä kyllä kauheasti jää, jos muut asiat hoidetaan kunnolla. Kun lapset käyttävät älylaitteita, pitää siinä olla rajat. Omien akkujen lataaminen on tärkeää työn vastapainona. Tukijärjestelmässä aukkoja Kun vanhemmuudessa on haasteita, Suomesta pitäisi löytyä riittävät tukijärjestelmät avun saamiseen. – Lapsen arkeen kuuluu paljon asioita. Tyydyttyneisyttähän me kaikki tarvitsemme – iloa, onnea, onnistumisia. – Leikki on lapsille hirveän tärkeää, sillä luovuudella on yhteys sosiaalisiin taitoihin. . Pia suree sitä, että lapsuus on kovasti lyhentynyt. 10 . Meidän yhteiskuntamme rakenteet ovat tällä hetkellä aivan hälyttävät, ja olen tilanteesta todella huolissani. Vanhempien on hyvä miettiä arvomaailmaansa ja sitä, mitä lapsen arkena kuuluu tehdä. Jos ne kaikki kouluikäisellä lapsella toimivat suhtkoht hyvin, voi siihen lisätä myös ruutuaikaa. Ehkä hänellä on myös muutama pieni vastuullinen kotityö. Sellaiseen tilanteeseen ei saa päätyä, että lapsi suorittaa muuta, tavallista tekemistä saadakseen peliaikaa. – Jos lapsi tyydyttyy vain pelistä, se on todella iso ongelma, ja vanhempien pitää vauhdilla lähteä etsimään keinoja, millä hänet saadaan takaisin muuhun elämään. Mitä pidempään lapset saavat leikkiä, sitä vahvempia heistä tulee aikuisina. Vanhemmat, jotka tarvitsisivat kipeästi tukea jossakin elämänvaiheessa, nähdään helposti hankalina. – Tukijärjestelmä toimii ja ei toimi. Se kehittää lasta ja ja vahvistaa häntä ulkomaailmaan. Jatkuu sivulla 12 ’’Leikki on lapsille hirveän tärkeää, sillä luovuudella on yhteys sosiaalisiin taitoihin. Minulle tulee perheiltä paljon tietoa siitä, ettei perhe saa apua, vaikka minne soittaisi. Hän käy tallilla lähes joka päivä. Lapsi käy koulussa, syö ruuan, tekee läksyt, tapaa kavereita, ulkoilee, harrastaa. ’’. Lasten ruutuajasta puhutaan paljon, eikä syyttä. Kun he ottavat yhteyttä johonkin paikkaan, käsketään soittamaan toisen ja sieltä kolmanteen, eikä kukaan auta
Ja rakastan kukkasia, joten kesäkukkia laittelen pitkin terassia. Aineenvaihduntani oli jumissa. Täyttäessään 50 vuotta Pia pääsi kokeilemaan moukarinheittoa. Suurin muutos oli se, että Pia opetteli syömään säännöllisesti. Pia on käyttänyt hevosavusteisuutta myös psykoterapeutin työssään, niin lasten ja nuorten kanssa kuin paritetapiassakin. Ja sitten toisinaan vain istuu lepotuolissa ja tuijottaa järvelle. Kun Pia muutama vuosi sitten sairastui verenpainetautiin, hän päätti korjata tilanteen. Intohimo tuli siihenkin. – Löydän aina itseni jostain haastavasta tilanteesta, ja sitten itsekin ihmettelen, että mitenkä tähän oikein jouduin, Pia nauraa. Pia ja puoliso Ari Penttala asuvat Vihdin Nummelassa, mutta lähes puolet vuodesta he viettävät kakkokodissaan Hiidenveden rannalla Lohjalla. – Kasvihuone on nykyisin minulle ihana touhupaikka. – Kyllä minulla on vapaa-aikaakin. Hevonen on voimaeläin. HE. – Se oli todella hyvä ratkaisu. Meillä on tiivis perheyhteys. – Mutta itseni haastaminen on asia, joka myös voimaannuttaa minua. Olen nyt nuoruuden painolukemissa, ja leikkauksen myötä kehoni sai uuden mahdollisuuden. Hevonen on voimaeläin Ratsastus on Pialle aikuisiällä alkanut intohimo, joka ei ota laantuakseen. Leikkauksen jälkeiset uudet ruokailutavat eivät olleet Pialle vaikeita. – Olin yrittänyt karistaa liikakiloja, mutta painonhallinta ei vain onnistunut. Itsensä haastaminen voimaannuttaa K un kuulee Pia Penttalan työlistan, voisi kuvitella, että kalenteri on täppösen täynnä ja elämä jatkuvaa kiirettä. Pia hakeutui lihavuusleikkaukseen. H yvä E lämä 11 . Keholle uusi mahdollisuus Pia on aina syönyt melko terveellisesti, ja hän on liikkunut paljon. Vuosien myötä tuli silti ylipainoa. Ei haittaa yhtään elää ilman niitä – päinvastoin. Pidän siitä huolen, sillä haluan aikaa harrastuksille, ja minulle on ominaista myös laiskuus, Pia nauraa. – Syön samoja ruokia kuin ennenkin, mutta vähemmän. – Hevoset ovat minulle valtava voimavara, rakastan niitä. Pia kokkaa ja tiskaa, touhuaa pihalla ja nauttii konkreettisesta tekemisestä. Radio sen sijaan on usein päällä. Se on minun juttuni, vaikka kaikkia mukavuuksia ei siellä olekaan. Nyt syön monta kertaa päivässä, ja eväät kulkevat aina mukana. – Lataan akkujani harrastuksissa, mutta myös vain olemalla. Nykyisin Pialla on kaksi omaa hevosta. Ja tarkoittaa laiskuudella sellaista positiivista olotilaa, jolloin voi antaa itselleen luvan olla tekemättä mitään. Koirien kanssa Pia lenkkeilee paljon. Televisiota Pia ei katso juuri koskaan. Alkuun hän ajatteli vain nautiskella ja puskaratsastella. Mutta ei se ihan niin mennytkään. – Viihdyn ja rauhoitun kakkoskodissa. Hyvinvoinnista huolehdittava – Perhe on minulle todella iso voimavara. Minulle laiskottelu on aina ollut innovaatioiden lähde, mutta vasta iän myötä olen oppinut ymmärtämään, kuinka tärkeää se on. Lisäksi harrastuslistalla ovat golf, laskettelu ja kuntosali. Hän hankki valmentajan ja ryhtyi asiaan tosissaan. – Ennen huomasin usein vasta iltapäivällä, etten ollut syönyt mitään koko päivänä. – Vuosien varrella olen myös kokeillut monenlaista, kuten tanssikursseja, jumppaa ja joogaa
Isovanhempien rooli ja merkitys lapsen elämässä voi Pian mielestä parhaimmillaan olla todella suuri. Isovanhemmat eivät kuitenkaan voi mennä vanhempien tontille ja keskustelematta sanoa, että minä nyt tulen ja teen näin. Kaikilla ei ole lähisukulaisia ympärillään. – Sellaisesta ”minä olen kasvattanut monta lasta ja kyllä minä tiedän” -asenteesta ja autoritäärisestä toiminnasta on minusta kuitenkin pitkälti päästy eroon. – On riski, että katoamme toisiltamme. Ristiriitoja syntyy helposti ihan arkisista asioista – vaikka siitä, mitä ja milloin syödään, tai pidetäänkö tiukasti kiinni totutusta päivärytmistä. HE Pialla on töitä paljon, mutta hän huolehtii omasta jaksamisestaan ja pitää kiinni vapaaajastaan.. – Nyt minulla on sellainen tuntuma, että yhteisöllisyys on taas nostamassa päätään, ja se on mahtavaa. Isovanhemmalle ei välttämättä ole helppoa sopeutua uusiin asioihin. – Isovanhemmat voivat antaa lapsille paljon peilipintoja, juurtaa omaan sukuun, perheeseen kuulumiseen monien sukupolvien kautta. Jossain siellä organisaatiopuolella mättää, kun avun piiriin ei kuitenkaan päästä. Menneinä aikoina naapuruston lapset leikkivät ja vanhemmat rupattelivat pihalla keskenään, mutta jossain vaiheessa kontaktit vähenivät. – Jokaisella täytyy saada olla oma persoona käytössä, kun kohtaa lapsen. Jos ovat vanhemmat välillä epävarmoja siitä, miten pitäisi kasvattaa lasta, niin ovat isovanhemmatkin. Pia on huolissaan myös yhteisöllisyyden katoamisesta nykyelämässä. 12 . – Jos vanhemmat eivät tule yhtään vastaan ja mukaudu siihen, että isovanhempien kanssa voidaan joissakin asioissa toimia toisin, niin heidän pitää myös ymmärtää, etteivät isovanhemmat silloin pysty olemaan heidän tukenaan. Rakennetaan viihtyisiä oleskelupihoja ja taloyhtiön yhteisiä tiloja, joissa asukkailla on mahdollisuus kokoontua. Sopeutumista sukupolvien välille Muuttunut maailma on muuttanut paitsi vanhemmuutta, myös isovanhemmuutta. Ei istuta kotona odottamassa, tarvitaanko kenties hoitoapua tai tulevatko lapsenlapset käymään. – Erilaiset näkemykset voidaan käydä läpi, selvittää nätisti puhumalla ja löytää kullekin perheelle sopivia käytäntöjä. Voi vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia, tarjota vertaistukea ja ystävänpalveluksia. Pia muistuttaa, että isovanhemmilla on myös oikeus siihen, ettei tarvitse aina olla käytettävissä, eikä siitä pidä tuntea huonoa omatuntoa. – Isovanhempien nuoruudessa ja omien lasten ollessa pieniä ajatukset ja oleminen on ollut hyvinkin erilaista kuin tänä päivänä. Totta kai arvomaailman pitää silti olla melko samanlainen. – Nykypäivän isovanhemmilla on myös omat tekemisensä ja harrastuksensa. Näennäisen pienetkin kohtaamiset naapurien kesken voivat olla hyvin tärkeitä. Ihmiset ajattelevat sovittelevammin. Yhteyttä voi pitää helposti myös etänä videopuheluilla, vaikka asuttaisiin kaukana. Korona-aikana se olikin monille ainoa mahdollisuus kysellä kuulumisia. Asuinympäristöissäkin mennään parempaan suuntaan. – Yhteisöllisyys on hyvä tukiverkosto. H yvä E lämä – Kuitenkin meillä on maa täynnä päteviä, hyviä ammattilaisia. Se on suuri rikkaus lapsille
Lapissa joskus 1970-luvulla brittituristi tilasi pienessä kyläkahvilassa: ”One coffee, please.” Myyjä ilmoitti: ”Ei meillä oo kohvii, meillä on vain Lapin kultoo” ja avasi vieraalle keskiolutpullon Lapin Kultaa. ?. ?. . ?. Pohjalaisen karjatilan emäntä kysyi evakkonaiselta: ”Paljonko teillä oli itikoita Karjalassa?” Tämä vastasi: ”Voi veikkonen, niitähän oli metsät täynnä.” Pohjalaisille itikka on nautaeläin, karjalaisille hyttynen. Samoin kehittyy vieraiden kielten taito. ?. . Ja joskus tarvitaan ”perälautaa”. Nykyisin päätöksiä tehdään ”pitkässä juoksussa”, ja ”aikaikkunan” alla. . He eivät ole puhuvia puupökkelöitä, ja heitä ymmärtävät kaikki pikkumökin huivipäämummoa myöten. . . Huh, huh! Näitä piti ymmärtää karanteenissa, kun muutenkin elämä oli hankalaa. Ja kieli muuttuu koko ajan. Nuoriso suosii siisti-sanaa. Uudesta musiikista saatetaan sanoa: ”Se on sikahyvää” ja tuoreesta missistä ”mielettömän kaunis”, ja ruoka saattaa olla ”älyttömän” hyvää. . . Nyt nämä ilmaisut taitavat olla menneen talven lumia – onneksi! ?. . ?. H yvä E lämä 13 . . karanteenista, supertartuttajasta, etätyöstä, tukahduttamisesta, turvaväleistä, valmiuslaista, viruslingosta, koronapassista, hoitovelasta ja koronanyrkistä. . Kun kotona kysyttiin, miten opiskelu sujuu, koulupoika vastasi: ”Hyvin se menee, mutta englannissa taidetaan kirjoittaa kissa ja lausua koira.” HE Lulu 70+. ?. . . ?. Lieneekö tästä syntynyt väärä käsitys karjalaisten varallisuudesta. Kielemme kehittyy – joskus hyvään ja joskus huonoon suuntaan. ?. . ?. Hyrrä pyörii Eipä tule hullua hurskaammaksi tänä päivänä television ja radion uutisista tai ajankohtaisohjelmista, jos käsillä ei ole Nykysuomen sanakirjan vierasperäisten sanojen ja sivistyssanojen osiota tai älypuhelinta google-ohjelmineen – sen verran niissä suositaan ns. . Moni meistä muistaa Setälä-Nieminen-Ojajärven kielioppikirjasta hauskat kielikukkaset: ”Räystäät tippuu ja ojat juoksee” tai ”Ensin mentiin saunaan ja sitten syötiin vasta” tai ”Hän katseli kuvaansa lähteessä” tai ”Hän meni johtajan luo nuolena”. ?. . ?. Näille kaikille sanoille löytyisi myös suomenkielinen vastine, jos toimittajat ja asiantuntijat eivät ”patsastelisi” vierasperäisten sanojen suosimisella. Murteet ovat kielemme rikkaus, samoin vieraan kielen väärin ymmärtäminen. Tuota vierasperäisten sanojen sekamelskaa seuratessa tulee ikävä eduskunnan entistä puhemiestä Riitta Uosukaista ja televisiouutisten Arvi Lindiä, jotka molemmat korkeasti koulutettuina ja sivistyneinä ihmisinä puhuvat hyvää suomenkieltä. . Joku oli kertonut, että menetettyyn Karjalaan jäivät saha ja mylly, mutta saha olikin pokasaha ja mylly oli kahvimylly. Eräänä toukokuun päivänä uutisissa vilahtelivat sanat indikoida, momentum, allianssi, legimitaatio, narratiivi, sensitiivisyys, konventinaalio, polarisoituminen, dialogi, retoriikka, dilema, konteksti, irrotionaalinen, federaatio, eskaloituminen, skenaario jne. Sitten jossakin saatetaan törmätä ”oudon” komeaan mieheen, siis tavataan komea mies sen enempää sanan”Oi, nouse riennä Suomen kieli korkealle kaikumaan…” mukaisesti törmäilemättä. Sotien jälkeen siirtokarjalaisilla ja pohjalaisilla oli vaikea löytää yhteistä kieltä. . Kieli on mennyt niin vaikeaksi, etteivät siitä saisi selviäsi edes Vanhasta testamentista tutut kirjanoppineetkaan. . Sanojen epidemiasta kirjoitti Helsingin Sanomien Kuukausiliite viime maaliskuussa. Lisäksi Uosukainen ja Lind ovat luonnollisia ja lämpimiä esiintyjiä, vaikka asia olisikin vakava. . . ?. . sivistyssanoja. ?. . ?. . Korona-aikana puhuttiin mm. Koulu, kaverit, musiikki tai vaate saattavat olla siistejä eli sopivia ja mukavia. ?. . Eikä eduskunnan kyselytunnilla ole enää käydä julkista keskustelua tai väittelyä; siellä on debatti. Muistissa on tarina peruskoululaisesta, joka alkoi opiskella englantia jo kolmannella luokalla
Ammatti/työ: näyttelijäohjaaja. Marjatta Rinne Ikä: Seiska seiska Syntyi: 6.4.1945 Helsingissä. Marjatta Rinteen vanhemmat olivat teatterineuvos Jalmari Rinne (1893–1985) ja näyttelijä Ansa Ikonen (1913– 1989). Asuinpaikka: Helsinki, kakkoskoti Vihdissä. Harrastan myös sukututkimusta, joka on osoittautunut tosi mielenkiintoiseksi juurien etsimiseksi. Myös hänen setänsä Einar Rinne ja Joel Rinne olivat näyttelijöitä. Voimaannun leikeistä pienen pojanpojan kanssa, lapsen aitoudesta. Ollut kiinnitettynä useassa maakuntateatterissa ja ollut mukana televisiotuotannoissa. Mistä saat elämääsi voimaa. Valmistui Suomen Teatterikoulusta 1969. 14 . Myös hänen lapsuudenperheensä sisarukset ovat kaikki näyttelijöitä. Työskennellyt vapaana näyttelijänä muun muassa Suomen Kansallisteatterissa. Ajankohtaista: Hurahtanut sukututkimukseen.. Kun saa olla terve niin aurinko tuntuu häivyttävän arkiset huolet paljon pienemmiksi. Perhe: aviomies, Erkki Vihavainen ja pojan perhe. H yvä E lämä Marjatta Rinteen hyvää elämää Pieni pojanpoika on elämän eliksiiri Mikä tekee elämästäsi hyvän. Monipuolisen uransa aikana hän on tehnyt myös muun muassa lukuisia harrastajateatteriohjauksia sekä opettanut näyttämöilmaisua ja vuorovaikutusta. Tällä hetkellä elämästäni tekee hyvän alkukesän vehreys ja luonnon heräämisen seuraaminen lenkeillä puolison kanssa vehreässä Helsingin Munkkiniemessä. Suomen maantiede ja historiakin ovat tulleet tutummiksi. Esi-isien ja -äitien etsintä ja löytäminen on voimaannuttavaa ja oikein hyvää koronatorjuntaa. Hän on oikea elämän eliksiiri. Pitkän koronakauden jälkeen tuntuu, että voi taas hengittää ja iloita
Kun oikein miettii niin se taitaa olla Teatterikouluun pääseminen, joka määräsi elämän suunnan. Kohokohtia elämässäni on ollut varmaan montakin ja ne liittyvät onnistumisiin näyttelijäntyössä ja ohjaustöihin teatterissa. – Sukututkimuksessa on esi-isiä Jalmarin puolelta löytynyt yllättäen Vihdin kartanoista, kertoo sukututkimukseen hurahtanut Marjatta. Kun mietit elämääsi, mikä on sen kohokohta. Teatterintekeminen kun on minulla enemmän kuin työ, se on elämäntapa. Mistä haaveilet. Se kulkee meillä myös suvussa. Täytyyhän minun tunnustaa haaveilevani myös, että jospa vielä jokunen roolityö tulisi kohdalleni jossain muodossa. H yvä E lämä 15 . Toisenlainen kohokohta isolla K:lla oli poikani syntyminen ja nyt kun vielä tässä iässä sai lapsenlapsen syliinsä, niin onhan se huumaavan ihanaa! Mummun rooli on niitä parhaita. Marjatta Rinteen vanhemmat Ansa Ikonen ja Jalmari Rinne ovat esillä hänen kotonaan. Haaveilen rauhasta maailmaan ja että nykyiset ja tulevat polvet löytäisivät oikean suhteen ja tavan elää tämän meidän maapallomme kanssa eikä tuhoa sitä. Marjatan motto Vähän sarkastinen freelancerin motto: Mikään ei ole niin varma kuin epävarma.
Kauran hyödyt selittyvät todennäköisesti sen sisältämillä terveellisillä ravintokuiduilla. Terveinä pidettiin naisia, jotka 70-vuotiaana olivat välttyneet 11 krooniselta sairaudelta, muistiongelmilta, fyysisen toimintakyvyn merkittävältä heikentymiseltä ja mielenterveysongelmilta. Vuorotyö voi näkyä huonompana terveytenä eläkkeellä KOLMIVUOROTYÖTÄ TEKEVILLÄ näyttäisi olevan muita enemmän terveysongelmia eläkeiässä, tuore tutkimus osoittaa. Tulosten perusteella kauran lisääminen ruokavalioon alensi kokonaiskolesterolia, LDL-kolesterolia, glukoositasoja, painoindeksiä ja painoa ja pienensi vyötärön ympärystä. Potilaiden muu ruokavalio ei vaikuttanut tuloksiin. Tulosten perusteella kolmivuorotyötä yli kymmenen vuotta tehneet naiset ovat 70-vuotiaana terveitä noin 20-30 prosenttia epätodennäköisemmin kuin samanikäiset naiset, jotka eivät ole tehneet vuorotyötä. Lihasvoimaan ja toimintakykyyn liittyvät hyödyt havaittiin riippumatta mahdollisesta laihtumisesta sekä monista elintavoista ja sairauksista. Fyysinen kunto laihtumista tärkeämpää PAINON PUTOAMINEN ja tahaton laihtuminen voivat olla merkki vanhuksen kuolemanriskistä, mutta painon seurannan sijaan tärkeämpää olisi huolehtia lihaskunnosta ja fyysisestä toimintakyvystä. Tämä havaittiin verrattuna koehenkilöihin, jotka eivät saaneet kauralisiä. 16 . Välimeren ruokavalio ehkäisee sydänpotilaiden oireita VÄLIMEREN PERINTEINEN ruokavalio pienentää sydänja verisuonitautien vaaraa, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella se vähentää myös sydänpotilaiden uusia oireita. Painonnousu ei vaikuttanut kuolleisuuteen. Terveysuutisia. Tuoreen tutkimuksen perusteella 5 prosentin pudotus painossa edeltävien 14 vuoden aikana ennakoi noin 60 prosenttia suurempaa riskiä menehtyä seuraavien 5 vuoden aikana. H yvä E lämä KAURAN LISÄYS voi pienentää sydänriskejä RISKI SAIRASTUA SYDÄNJA VERISUONITAUTEIHIN voi pienentyä, jos ruokavalioon lisää kaurapuuroa ja muita kauratuotteita. Fyysistä toimintakykyä arvioitiin mittaamalla muun maussa kävelynopeutta ja tasapainoa. Riski menehtyä seurannan aikana pieneni osallistujilla, joiden käden puristusvoima oli suuri ja joiden fyysinen toimintakyky oli hyvä. Välimeren ruokavalio on parempi kuin pelkkä vähärasvainen ruokavalio. Aiemmissa tutkimuksissa vuorotyö on yhdistetty muun muassa uniongelmiin, diabetekseen ja sydänriskeihin. Tiedot käyvät ilmi 59 tutkimuksen meta-analyysista. Tämän takia tutkijat pitävätkin fyysistä kuntoa painonkehitystä tärkeämpänä ja suosittelevat lääkäreitä panostamaan enemmän iäkkäiden potilaidensa fyysisen toimintakyvyn parantamiseen kuin painon seuraamisen. Välimeren ruokavaliota noudattaneiden riski sairastua uuteen sydänja verisuonitautioireeseen oli noin kolmanneksen pienempi kuin vähärasvaista ruokavaliota noudattavien. Tutkimukseen osallistui 5 000 keskimäärin 79-vuotiasta naista. Perinteinen Välimeren ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia, oliiviöljyä, pähkinöitä, hedelmiä, kalaa ja täysjyväviljoja ja kohtuullisesti alkoholia ja vähänlaisesti punaista lihaa, makeisia ja teollisia viljoja
* EFSA ID no. Prelox sisältää L-arginiinia ja Pycnogenolia, joka vilkastuttaa verenkiertoa.* Prelox sopii aikuisille jatkuvaan käyttöön. Tuoreen tutkimuksen perusteella terveillä aikuisilla 2–3 grammaa päivässä suo parhaan tuloksen. Kun eniten energiaa saavia verrattiin vähiten syöviin, kokemukset muistiongelmista olivat lähes kolme kertaa yleisempiä. Stanislavov R, Nikolova V, Rohdewald P. Paljon syövillä ehkä enemmän muistiongelmia TERVEELLISEKSI TIEDETYT omega-3-rasvahapot voivat auttaa verenpaineen hallinnassa eikä annosten tarvitse olla kovin suuria. Eur Bull Drug Res 2003;11:29-37. Apteekit, Terveyskaupat ja Sokos Lisätietoja www.pharmanord.fi Myös XL -koko 140 tablettia Erektio edellyttää toimivaa verenkiertoa. Improvement of erectile function with Prelox: a randomized, double-blind, placebo-controlled, crossover trial. 2476 Välimeren ruokavalio ehkäisee sydänpotilaiden oireita PALJON ENERGIAA ruokavaliostaan saavat kokevat muistinsa ja muiden ajatustoimintojensa heikentyvän selvästi muita todennäköisemmin. Prelox for improvement of erectile function: a review. Suuremmista annoksista terveet aikuiset eivät saa lisähyötyjä, mutta korkeaa verenpainetta potevilla, kolesteroliongelmaisilla sekä iäkkäillä potilailla vaikutus voi olla suurempi. Tällöin systolinen verenpaine laskee noin 2,6 mmHg ja diastolinen verenpaine noin 1,8 mmHg. Omega-3rasvahapot alentavat verenpainetta. H yvä E lämä 17 . Influenssarokotukset vähentävät myös verenpainepotilaiden kuolemia, tutkimuksista tiedetään. Int J Impot Res 2008;20:173-180. Analyysin perusteella omega-3-rasvahappojen suotuisat verenpainevaikutukset ovat suurimmillaan 2–3 gramman päiväannoksilla. Influenssarokotukset vähentävät sydänoireita INFLUENSSAROKOTUKSEN ottavat sairastuvat muita epätodennäköisemmin sydänja verisuonitautioireisiin ja myös menehtyvät niihin muita harvemmin, tuore tutkimus vahvistaa. FI _P re lo x_ Ad _L uo nt ai st er ve ys _1 07 x2 95 _0 52 1 PRELOX® AIKUISILLE MIEHILLE JATKUVAAN KÄYTTÖÖN Rajatorpantie 41 C, 01640 Vantaa Puh (09) 8520 2215, www.pharmanord.fi Tutkittu ravintolisä Lamm S, Schönlau F, Rohdewald P. Erityisesti tämä koskee potilaita, joiden ruokavaliossa on paljon rasvaa. Kokonaisenergiansaannin lisäksi myös runsas rasva ja hiilihydraattien suuri osuus ruokavaliossa liittyivät suurempaan muistiongelmien todennäköisyyteen. Omega-3-rasvahappoja saa kasviperäisistä öljyistä sekä rasvaisesta kalasta, kuten lohesta. Erityisen suuri vaikutus nähdään potilailla, jotka ovat hiljattain sairastaneet sydänoireen. Suomessa influenssarokotus on maksuton raskaana oleville, yli 65-vuotiaille ja muille riskiryhmäläisille kuten sydänsairauksia tai diabetesta poteville sekä 6 kuukauden–6 vuoden ikäisille lapsille
NIVELEEN ANNETTAVA kortikosteroidipistos voi lievittää lonkan nivelrikkoon liittyviä kipuja ja parantaa potilaiden toimintakykyä. Muun muassa ylipaino, vammat ja niveliä kuormittava työ altistavat lonkkanivelrikoille. Kortikosteroidipistoksen saaneiden kivut helpottivat ja toimintakyky parani enemmän kuin muihin ryhmiin satunnaistettujen. Lihavuusleikkauksen läpikäyneet sairastuivat sydäninfarktiin tai sydämen vajaatoimintaan noin 40–50 prosenttia epätodennäköisemmin kuin verrokit, tulokset osoittivat. Pistoksia käytetään polven nivelrikon hoidossa, mutta näytön vähyyden vuoksi niillä ei ole juurikaan hoidettu lonkan nivelrikkoa. Lievätkin aivovammat voivat edistää dementiaa LIHAVUUSLEIKKAUS pienentää myös yli 60-vuotiaan sydänriskejä MERKITTÄVÄ OSA Euroopan aikuisväestöstä altistuu päivittäin liikenteen melulle ja saattaa sen vuoksi sairastella. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella vaikutukset näyttäisivät kuitenkin olevan samanlaisia myös tässä ikäryhmässä. Myös riski menehtyä seurannan aikana oli noin 40 prosenttia pienempi ja vaikutukset nähtiin myös yli 65-vuotiailla. Tämän aineiston perusteella Helsingissä haitalliselle liikennemelulle altistuu 45 prosenttia asukkaista, mikä on lähellä eurooppalaiskaupunkien keskimääräistä melutasoa. H yvä E lämä Uutiset: Duodecim uutispalvelu VAKAVAT PÄÄJA AIVOVAMMAT on yhdistetty dementiariskiin, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella riski suurenee, vaikka vamma olisi lievä eikä olisi johtanut tajuttomuuteen. WHO:n määritelmien mukaan melutaso on terveydelle haitallinen, jos se on vuorokauden aikana keskimäärin 53 desibeliä tai enemmän. Useimmilla oireet lievittyvät vähitellen kuukausien kuluessa. Ympäristön melu on yhdistetty muun muassa uniongelmiin, stressiin, sydänja verisuonitautien riskitekijöihin, muistisairauksiin ja ennenaikaisiin kuolemiin, mutta ihmisten meluherkkyydessä on suuria eroja, joten toiset oireilevat helpommin ja toiset vähemmän. Kortikosteroidipistoksesta apua lonkan nivelrikkokipuihin. 18 . Brittitutkimuksen tulos on mielenkiintoinen, sillä näyttö pistosten tehosta lonkan nivelrikkopotilailla on ollut vähäistä. Tavallisia koronavirusinfektion pitkäaikaisoireita ovat muun muassa uupumus, muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet, päänsärky, yskä, hengitysvaikeudet, rytmihäiriötuntemukset sekä lihaskivut ja muut pitkäkestoiset kivut. Pitkäaikainen tieliikennemelulle altistuminen aiheuttaa Suomessa yli 70 sydäninfarktia vuosittain. Suomessa tehdään noin 1 000 lihavuusleikkausta vuodessa. Pitkittyneet koronaoireet saattavat lievittyä rokotuksilla KORONAVIRUSINFEKTION PITKÄAIKAISOIREILU eli ns. Tulosten perusteella riski sairastua mihin tahansa dementiaan on 2,6 kertaa suurempi ja Alzheimerin tautiin 3,7 kertaa suurempi, jos potilaan näkö ja kuulo ovat selvästi heikentyneet. Brittitutkimuksessa tämä havaittiin potilailla, jotka saivat ensimmäisen tai toisen rokotusannoksen sairastumisensa jälkeen. long covid näyttäisi lievittyvän koronavirusrokotteiden avulla. Yli 200 000 suomalaista kärsii melusta KUULON ja NÄÖN heikentyminen yhteydessä dementiariskiin DEMENTIA NÄYTTÄISI kehittyvän todennäköisemmin iäkkäille, joiden näkö ja kuulo ovat selvästi heikentyneet. Lisäksi heillä oli enemmän merkkejä selvistä aivoinfarkteista ja lievemmistä mikroinfarkteista. Leikkauksia tehdään vain alle 65-vuotiaille. Tämä havaittiin kahdeksan vuoden seurannassa verrattuna samanikäisiin, joiden aistit olivat kunnossa. Tulokset perustuvat 1 700:n keskimäärin 89-vuotiaana menehtyneen potilaan ruumiinavaustietoihin, ja niiden perusteella tajuttomuuteen johtavan päävamman kokeneiden aivoissa on selvästi enemmän amyloidikertymiä kuin samanikäisillä, joilla ei ollut aivovammoja. Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Pahimmassa tapauksessa melu voi välillisesti aiheuttaa sydänja verisuonitaudeista johtuvia kuolemia. Amyloidikertymät ovat keskeisiä Alzheimerin taudin syntymekanismissa. Myös lievät aivovammat, jotka eivät olleet johtaneet tajuttomuuteen, liittyivät suurempaan mikroinfarktien määrään. Suomessa yli 45-vuotiaista noin 6 prosenttia sairastaa lonkkanivelrikkoa, mutta pääasiassa se on yli 65-vuotiaiden vaiva. LIHAVUUSLEIKKAUSTEN HYÖDYT on todettu monissa tutkimuksissa, mutta näyttö niiden vaikutuksista yli 60-vuotiailla on ollut vähäistä. THL:n terveysvaikutusarvion perusteella yli 200 000 suomalaista kärsii tieliikennemelun aiheuttamasta kiusaantuneisuudesta ja/tai unihäiriöistä
. Perinteisesti hoitotahdoksi ymmärretään tahdonilmaisu, jossa henkilö antaa määräyksiä lähinnä kuolemaansa edeltävästä loppuajan hoidosta. H oitotahto on henkilön tahdon ilmaisu hänen tulevasta hoidostaan siltä varalta, ettei hän itse pysty osallistumaan hoitoratkaisuihin esimerkiksi muistisairauden tai muun toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi. Hoitotahto kertoo toiveet Kuka tietää, miten ihminen haluaa itseään hoidettavan, jollei itse enää kykene sitä ilmaisemaan. Pahimmillaan ei kukaan. Saako minut elvyttää. Entä kipulääkitys. Hoitotahdossa voi ilmaista kantansa sekä isoihin että pieniin asioihin. Hoitotahdossa ilmaistu kannanotto hoitoon ja elämää ylläpitäviin toimintoihin sitoo hoitoon osallistuvia terveydenhuollon ammattiHoitotahtoa kannattaa pohtia silloin, kun on vielä terve. Haluanko ikääntyneenä ja sairaana asua kotona niin kauan kuin suinkin mahdollista, vai olisiko palveluasuminen toivottavaa. Tämän vuoksi hoitotahdossa on mahdollisuus kertoa muunkinlaisia kannanottojaan halutusta hoidosta ja hoivasta, esimerkiksi toiveita hoitopaikan valinnasta ja hoivan arkeen liittyvistä seikoista. H yvä E lämä 19 . Elämä voi esimerkiksi oikeudellisesti toimintakyvyttömänä kuitenkin jatkua pitkään ja sisältää useita erilaisia hoitoja hoivapäätöksiä. Hoitotahtoon voi kirjata elämänarvojaan, kuten suhteensa uskontoon. Kun en enää pärjää palvelutalossakaan, saako minut siirtää sairaalan vuodeosastolle. Siksi kannattaa tehdä hoitotahto ja tallettaa se Omakantaan.. Siinä voi kertoa mieliruokia ja lempimusiikin, liikuntaja nukkumistottumukset, tai toiveensa asunnon kalustamisesta. Tehohoidosta voi kieltäytyä Haluanko, että elämääni ylläpidetään keinotekoisesti vaikkapa hengityskoneessa, jos toiveita paranemisesta ei ole. Muistisairauden alkuvaiheessakin sen voi kuitenkin vielä laatia
laisia hoitopaikasta riippumatta, ellei ole perusteltua syytä epäillä, että potilaan tahto olisi muuttunut hoitotahdon laatimisen jälkeen. Niitä tulee noudattaa mahdollisuuksien mukaan. Hoitoratkaisujen teko on paljon vaikeampaa silloin,. Kun potilaan terveydellinen tila on kriittinen, mutta sen voidaan odottaa paranevan hoidon avulla joko ennalleen tai ainakin kohtuulliselle tasolle, tällaisten menetelmien käyttö on perusteltua. Lääketieteellisten hoitomahdollisuuksien kehittyessä ihmiselämää voidaan ylläpitää keinotekoisesti monissa tilanteissa. Näitä ovat esimerkiksi hengityslaitehoito, elvytys, tehohoito ja keinoruokinta. Myös siirrosta palvelutalosta sairaalaan voi kieltäytyä. Hoitotahdossa annettu tahdonilmaisu on yleensä joko suostumus tulevaisuudessa annettavaan hoitoon tai kieltäytyminen siitä. Näissä tilanteissa potilaan oma tahdonilmaisu helpottaa myös henkilöstön päätöksentekoa elämää ylläpitävien ja pidentävien hoitojen aloittamisesta tai jo aloitettujen hoitojen lopettamisesta. Helpottaa myös läheisiä Hoitotahto kannattaa tehdä hyvissä ajoin. Hoitotahdossa henkilö voi kieltäytyä hoidoista, joita ei halua käytettävän hänen kohdallaan. H yvä E lämä Muistiliiton hoitahtolomake sisältää tavanomaisen hoitotahtoosuuden elämän loppuvaiheen päätöksistä sekä osion, jossa voi laajasti kertoa hoitoa, hoivaa ja elämänlaatua koskevat toiveet. Elämän loppuvaiheen hoitoon liittyvät kannanotot ovat tärkeä osa hoitotahtoa. 20 . Sen sijaan hoivaan, kuten ruokaan, juomaan tai asuinympäristöön liittyvät toiveet eivät ole lääketieteellistä hoitoa. Hoivaa koskevat toiveet ovat merkitykseltään lähinnä toiveen luonteisia. Kuolemaan johtavissa taudeissa sen sijaan elämää ylläpitävien hoitojen hyödyt usein vähenevät ja haitat lisääntyvät, jolloin niiden käyttö lisää kärsimystä tuomatta elämänlaatua. Hoitotahdossa voi kertoa myös toiveistaan jokapäiväisen hoivan suhteen
Pätevän hoitotahdon tekeminen edellyttää, että tekijä ymmärtää riittävällä tavalla hoitotahdon merkityksen ja sisällön. kun muistisairautta sairastava vanhus pikkuhiljaa hiipuu pois, kun pitkälle levinnyt syöpä on vähitellen saanut yliotteen tai kun hermoja rappeuttava sairaus vaatii yhä enemmän hoitolaitteita ja laitoshoitoa. Hoitotahdon liitteeksi voi tarvittaessa pyytää mahdollisimman tuoreen lääkärin lausunnon tekijän toimintakyvystä sekä kelpoisuudesta asiakirjan tekemiseen. Hoitotahto on voimassa ilman todistajiakin, mutta kahden, perheeseen tai lähisukuun kuulumattoman todistajan käyttämistä suositellaan. Nykyisin hoitotahdon voi tallentaa Kelan hallinnoiman kansallisen terveysarkiston Kanta.fi-palveluun. Sijaispäättäjiä voi nimetä myös useita. Hoitotahdossa voidaan myös valtuuttaa toinen henkilö tekemään tarvittavat hoitopäätökset hoitotahdon laatijan puolesta. Se voi kuitenkin olla myös henkilön omalla tyylillään laatima vapaamuotoinen teksti hoitoon liittyvistä rajauksista ja toiveista. Näin turvataan, että muistisairaan tahtoa ja elämänarvoja kunnioitetaan myös sairauden keskivaikeassa ja vaikeassa vaiheessa. Muistiliitto kannustaa muistisairauden varhaisvaiheessa olevia ihmisiä hoitotahdon tekemiseen. Hoitotahdon voi hyvin tehdä jo nuorena ja terveenä, ja sen kirjaaminen on usein mahdollista vielä muistisairauden lievässä vaiheessa. Hoitotahdon voi tehdä valmiiksi laaditulle lomakkeelle, joita on saatavissa esimerkiksi Muistiliiton tai THL:n internetsivuilta. Tällöin se on syytä kirjata potilastai asiakastietoihin, ja mikäli mahdollista, pyytää siihen allekirjoitus tai muulla tavalla todentaa sen oikeellisuus. Hoitotahto tehdään yleensä kirjallisesti, jolloin siinä on tekijän omakätinen allekirjoitus ja päiväys. HE Lähteet: Duodecim Terveyskirjasto, Muistiliitto. Sijaispäättäjä on läheinen tai ystävä, johon hoitotahdon tekijä luottaa ja jonka kanssa on keskustellut hoitotahdosta. Hoitotahto auttaa myös läheisiä ymmärtämään hoitotahdon laatijan toiveet ja voi vähentää läheisten ahdistusta tilanteissa, joissa he saattavat joutua tekemään päätöksiä potilaan puolesta. Hoitotahto kertoo näissä tilanteissa potilaan omat toiveet hoidostaan häntä hoitaville henkilöille ja läheisille. Lain mukaan henkilö voi ilmaista hoitotahtonsa myös suullisesti. H yvä E lämä 21
’’Kävely on melkoisen aliarvostettu liikuntamuoto.’’. H yvä E lämä Rauhallisellakin kävelyllä saadaan terveyshyötyjä. 22
Kävely on monelle itsenäisen elämän avain, iso osa arkea ja toimintakykyä. – Hitaasti kiiruhtaen on turvallisinta, koska seniori-ikäisillä myös palautuminen kestää pidempään. Teksti: Kati Wikström aluksi liian kovalla tahdilla ja sitten lopetetaan kokonaan, Vasankari sanoo. Kuva: UKK-instituutti. – Onpa muutama yli 90-vuotias kävellyt jopa 14 000 askeleen verran päivittäin. . Kestävyyskunto vaikuttaa niin sydämeen kuin keuhkoihinkin eli kävely on arvokas keino pitää huolta fyysisestä kunnostaan, puhumattakaan sen suotuisista psyykkisistä vaikutuksista. H yvä E lämä 23 . – Jos aloittaa liian kunnianhimoisesti, voi into myös lopahtaa nopeasti erilaisten lihaskipujen ja rasitusvammojen takia. – Osa liikkuu enemmän kuin työikäisenä ja osa selvästi vähemmän. Maltti on valttia Kävelyllä käymisen aloittamisessa maltti on valttia eli liikkumisharrastus kannattaa aloittaa rauhallisesti. Lääketieteen tohtori ja UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari kertoo, että yli 60-vuotiaiden suomalaisten liikkumisessa on havaittavissa selkeää kahtiajakoa. Tällöin elimistöön voi tulla pidempiaikainen rasitustila, jossa syke nousee eikä unikaan tahdo tulla. Meillä on kaksi parasta kaveria, oikea ja vasen jalka, joten niitä kannattaa käyttää säännöllisesti. Työikäiset naiset ja miehet liikkuvat keskimäärin 7 500 askelta päivässä, kun iäkkäämmillä liikkuminen voi jäädä selvästi pienempiin lukemiin. Valitettavan monella tuntuu olevan kävelyyn liikuntamuotona on-off-suhde, jossa tehdään Kävely on terveyspommi Kävelyllä on valtavasti terveysvaikutuksia. K ävelyllä on huomattavia vaikutuksia kestävyyskuntoon, verrattuna esimerkiksi uintiin tai moniin muihin liikuntamuotoihin. Kävelyllä käyminen on pääasiallinen keino pitää oma kestävyyskuntonsa hyvänä. Toisilla korona-aika on voinut vähentää liikkumista, kun taas jotkut ovat löytäneet luonnossa liikkumisen ilon. UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari kertoo kävelyllä olevan huomattavia hyötyjä terveyteen ja hyvinvointiin
Myös kaikessa kuntoutuksessa kävelyllä on keskeinen rooli. Jos tavoitteena on pudottaa painoa tai kuntoutua, tulisi tuo määrä tuplata eli tuolloin liikuntaa tulisi harjoittaa noin viisi tuntia viikossa. Nykyään suositukset ovat päivittyneet ja liikkumaan kehotetaan 2,5 tuntia viikossa. – Vanhoissa liikuntasuosituksissa kehotettiin liikkumaan 3 kertaa viikossa 45 minuutin ajan. Hyvä kuuluvuus eikä hinnoista nouse HALOOta!. Vasankarin mukaan on hyvä muistaa, että jo rauhallisellakin kävelyllä saadaan terveyshyötyjä. Kävelyä voi harrastaa tavoitteellisesti erilaisissa maastoissa ja maisemissa, erilaisessa seurassa ja säässä. Näistä voi ensimmäisenä alkaa lisätä kokonaismäärää eli vaikkapa yksi ylimääräinen lenkki viikossa, tai kestoa eli lisäämällä yksittäiseen kävelylenkkiin käytettyä aikaa vaikkapa 20 minuuttia. Voi asettaa itselleen tavoitteita. – Kävely on halpaa, se on kaikkien saatavilla ja helppoa. – Jokainen lähtee liikkeelle omalta yksilölliseltä tasoltaan ja kehittyminenkin tapahtuu sen mukaan. – Näissä syövissä liikunta on riskitekijänä, jolloin kestävyysliikunnalla on merkittävä rooli. Kävelyllä on myös hyvä vaikutus unensaantiin sekä unenlaatuun ja mielialaan. – Tiivistäen voisi sanoa, että mitä enemmän liikkuu, sitä enemmän hyötyy, summaa Vasankari. Kävelyllä on suotuisia vaikutuksia myös tiettyjen syöpien ennaltaehkäisyyn. Valtavasti terveyshyötyjä Kävelyllä on lukuisia terveyshyötyjä, jotka vaikuttavat moniin elämänalueisiin. –?Jos kipu johtuu nivelen kulumisesta, on hyvä muistaa, että kulunutkin nivel tykkää liikkeestä, sillä liike on nivelen aineenvaihduntaa. HE Tilaukset & lisäinfot: www.telepapat.fi Puh. Usein hyvän toimintakyvyn menettäessään tulee monenlaisia huolia ja tarvitaan paljon apua. Jos on esimerkiksi päivän aikana liikkunut 2 000 askelta, voi kävelyä lisätä siihen 1 000 askelta lisää eli se tarkoittaa noin vartin verran enemmän kävelemistä, kuntotasosta riippuen. Terveyshyötyjä on valtava kirjo, Tommi Vasankari sanoo. Kannattaa siis liikkua edes kevyesti kuin olla liikkumatta ollenkaan. Tommi Vasankari sanoo. Kaiken lisäksi kävely on hyvää lihaskuntoja tasapainotreeniä, joiden avulla on helpompi selviytyä esimerkiksi talven liukkaista keleistä. – Monelle käveleminen on niin selkeä osa normaalia ihmisyyttä ja arkea, ettei sen mukanaan tuomia hyötyjä välttämättä osata arvostaa. – Verenpaine laskee, riski sairastua muistisairauksiin pienenee ja vastustuskyky kasvaa. Kulunutkin nivel tykkää liikkeestä Ei pidä säikähtää, jos päivittäisten kävelylenkkien aloittaminen tuntuu kehossa ja nivelissä kipuina ja kolotuksina. Vasta viimeisenä suositellaan lisäämään rasitustasoa. Eli kävelyllä käyminen tarjoaa vaihteluakin monin tavoin. – Vaihtelun vuoksi, mukaan voi ottaa vaikkapa kävelysauvat. 24 . Intensiteettiä voi lisätä oman kuntotasonsa mukaan ja treenata myös kestävyyttä. H yvä E lämä Kävelyn alkaessa sujua, voi Vasankarin mukaan alkaa kehittää omaa liikkumistaan. Jos kävely ei tunnu hyvältä, pyöräily tai uinti voisi sopia paremmin. Tällaisia syöpiä ovat muun muassa rintasyöpä, paksusuolensyöpä, keuhkokudoksen syöpä ja eturauhassyöpä. – Suositan vahvasti kaikille kävelyä, oman kuntotasonsa mukaan. Kyse voi olla rasitusvammasta tai nivelen kulumisesta. – Liikuntasuoritus muodostuu liikunnan kokonaismäärästä, yksittäisen liikuntatuokion kestosta sekä liikunnan rasitustasosta. 034 489 489 Satavarma TM puhelin & liittymä • Salli vain omaisten ja ystävien puhelut • Kuule kuka soittaa • Yhteyden valvonta • Toimii joka kodin netissä Omaisten ja läheisten huolettomampaa n yhteydenpitoon! Avaus & toimitus 99€, palvelu 4,90€/kk Suosittele ystävällesi myös! Tai tilaa samalla vaikka läheisellesi • Satavarma-liittymien väliset puhelut sisältyvät palveluhintaan. Kävely on melkoisen aliarvostettu liikuntamuoto. Tämä voi olla vaikkapa kävelyä luonnossa, kauppareissujen kävelemistä ja niin edelleen. Siitä nauttii niin keho kuin mielikin, korostaa Vasankari. Pääasia on, että kävelyllä käyminen tuntuu hyvältä. – Kävelemisellä voidaan ennaltaehkäistä esimerkiksi aineenvaihdunnan vaivoja, kuten diabetesta, neurologisia ongelmia ja hengityselimistön sairauksia, kuten astmaa sekä vähentää sydänja verisuonitautien riskiä
Tämä näkyy aivan konkreettisesti hieronnassa: asiakkaan hengitys tasaantuu ja keho rentoutuu. Kosketus rentouttaa Kun elämässä on paljon kuormitusta tai turvallisuuden tunne huojuu, on lempeä kosketus oiva apu palautumiseen.. H yvä E lämä 25 . Tällainen rauhoittava kosketus aktivoi erityisesti niin kutsuttua vaguseli kiertäjähermoa, joka viestii elimistömme tilasta aivoille ja käynnistää palautumisen. Moni lopettaa tässä vaiheessa jutustelunkin, Minna Nevala naurahtaa. Hieronnan lisäksi hyviä keinoja aktivoida parasympaattista hermostoa ovat esimerkiksi kävely metsässä, hengityksen tietoinen rauhoittaminen tai meditointi. Se on ensimmäinen aisti, joka meille kehittyy ja aisti, joka säilyy meillä pisimpään. T arvitsemme kosketusta läpi koko elämämme. Kosketuksen parantavaa voimaa kannattaakin kokeilla erityisesti silloin, kun kokee olevansa stressaantunut tai ylivireässä tilassa. Jos ylikuormitustila on pitkittynyttä, on kuitenkin hyvä olla matalalla kynnyksellä yhteydessä myös mielen hyvinvoinnin ammattilaisiin, Minna Nevala täydentää. Samalla se laskee kortisolieli stressihormonitasoja. Lihasten jännittäminen on yksi stressin säätelykeinoista ja kun tätä saa purettua, aivot saavat viestin siitä, että huolista voi päästää irti. Verenpaine hetkeksi laskee. Vanhemman rauhoittava syli vahvistaa muun muassa lapsen turvallisuuden tunnetta ja rakentaa pohjaa itsetunnolle. Sen lisäksi, että kosketus aktivoi parasympaattista hermostoa, se lisää mielihyvähormonien eritystä. – Esimerkiksi hieronta on hyvä keino aktivoida parasympaattista eli rauhoittavaa hermostoamme. – Hieronta tai muu lempeä ja rauhoittava kosketus vapauttaa mielihyvähormoneita kuten oksitosiinia eli niin kutsuttua kiintymyshormonia, dopamiinia eli mielihyvähormonia ja serotoniinia eli onnellisuushormonia. Vaikutus pohjaa biologiaan Ihminen on fyysinen ja psyykkinen kokonaisuus: kosketus vaikuttaa hermoston ja hormonien kautta vahvasti mieleemme muun muassa rentouttaen ja lievittäen kipua. HE Myös oma kosketus parantaa Rauhoita mieltäsi kokeilemalla näitä: * ?Silittele omaa käsivarttasi * ?Halaa itseäsi * ?Paijaa lemmikkiä * ?Ota hetki aikaa itsellesi ja varaa esimerkiksi aika hierojalle Hieronta on hyvä keino aktivoida parasympaattista eli rauhoittavaa hermostoamme. – Tiedämme, kuinka tärkeä tekijä kosketus on lapsen kehitykselle. – Esimerkiksi hieronta on täydellinen apukeino stressiin, sillä se rauhoittaa mielen lisäksi kehoa lievittämällä lihasjännitystä. Kosketuksen voima myös säilyy läpi koko aikuiselämän: läheisen halaus herättää meissä turvaa ja tarjoaa hoivan kokemuksia, vaikka lapsena kosketusta ei olisikaan saanut tarpeeksi, muistuttaa sekä psykologina että koulutettuna hierojana toimiva Minna Nevala Terveystalo Rela-hierojista
26 . – Tintti-koiramme tuo paljon iloa elämään ja sen huolenpito papasta on liikuttavaa katseltavaa. H yvä E lämä Hirvoset perhekuvassa. Se on mielellään papan sängyssä tai istuu hänen sylissään, kertoo seitsemän vuotta miehensä Simon omaishoitajana toiminut Gun Hirvonen. Nyt Parkinsonin tautia sairastava Simo on asunut vuoden hoivakodissa ja Gun ja Tintti käyvät hänen luonaan lähes joka päivä.
Parantavaa hoitoa ei ole, mutta oireiden lievitykseen löytyy monenlaisia keinoja. – Kun töitä tehdään 30 päivää kuukaudessa ja 24 tuntia vuorokaudessa, niin tuntipalkaksi tulee 61 senttiä. Kun rakas hiljalleen hiipuu pois Omaishoito on rankkaa työtä. Useita kertoja hänet on nostettu ylös lattialta, kun hän on kaatunut. Mielestäni on hirveän tärkeätä, että venttiiliä saa välillä avattua. . Joku, joka ei itse ole omaishoitaja, on jopa sanonut minulle, ettei hän usko kaikkea sitä, mitä kerron. Joskus joku ystävä on tullut istumaan vähäksi aikaa Simon seuraksi. Kun hän ja Simo muuttivat yhteen reilut 20 vuotta sitten, Simo oli jo saanut Parkinsonin taudin diagnoosin. Gun Hirvosen mielestä itse työtäkin raskaampaa on luopumisen tuska. Mutta koska hänen jalkansa eivät toimi, hän kaatuu helposti ja liikkuminen on turvallista vain pyörätuolissa. Omaishoitajille kuuluvia vapaapäiviä Gun on käyttänyt hyödyksi silloin tällöin, kun hän on pystynyt. Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Hiiden Omaishoitajat ry Gunin kauhuksi pari kertaa on kuitenkin käynyt niin, että kun hän oli tulossa kotiin koiran kanssa, mies seisoi oviaukossa rollaattorin kanssa. Simo sairastui Parkinsonin tautiin vuonna 2000, mutta oli vielä 10 vuotta työelämässä taudin puhkeamisen jälkeen. – Laskeskelin yhtenä päivänä, että meillä oli nosturin lisäksi yli 20 muuta apuvälinettä, Gun kertoo. Sydäntä rastaa seurata vierestä, kun rakas puoliso pikkuhiljaa kuihtuu pois. Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus. Gun muistelee ja häntä yhä. Nyt mies on ollut reilun vuoden hoivakodissa. Työpäivä ei pääty koskaan Omaishoitaja on vastuussa hoidettavastaan 24/7. Hoidettava pitää viedä pois kotoa, eikä omainen aina halua lähteä minnekään ja jos haluaisikin, hoitopaikkoja ei välttämättä ole tarjolla. – Vapaapäivien pitäminen ei niin vain onnistu. Gun on laskenut, että omaishoitajan keskimääräinen tuntipalkka on 61 senttiä, jos omaishoitajan palkkio on 440 euroa kuukaudessa. Oman kuntonsa eteen hän on tehnyt sen, mitä on pystynyt, pääosin pieniä lenkkejä koiran kanssa. H yvä E lämä 27 . Omaishoitajan kokemukset voivat olla aika järkyttävää kuultavaa. Omaishoito on rankkaa työtä, mutta rakkaudesta mieheeni olen halunnut hoitaa häntä. Ei kukaan tätä työtä rahan takia tee, Gun toteaa. – Henkistä jaksamistani on auttanut ystävien kanssa puhuminen sekä tunteiden purkaminen omaishoitajien Facebook-ryhmässä. L ohjalainen Gun Hirvonen oli miehensä Simon omaishoitaja seitsemän vuotta. Omaishoitajuus ei tullut yllätyksenä Gunille. – Simoa olen kehottanut istumaan kiltisti pyörätuolissa sillä aikaa, kun vien koiran ulos ja olen kävellyt kilometrin lenkin ja tullut nopeasti kotiin. – Simo oli menossa kävelylle. Kotihoito kävi vuoden ajan Hirvosilla kävi kotihoito, kun Simo oli viimeisen vuoden kotona. Jos joku ei halua tehdä samoin, rakkaussuhde ei mielestäni ole ollut aito. Kuulostaa kovalta, mutta näin asia vain on, toteaa Gun Hirvonen. Ollessaan viimeisiä aikoja kotona Simo liikkui pyörätuolilla eikä häntä voinut jättää hetkeksikään yksin. Siitä maksetaan lisäksi veroa ja vähennetään eläkeja sosiaalivakuutusmaksut. – Tiesin alusta lähtien, että minusta tulee jossakin vaiheessa Simon omaishoitaja
Rankka vaihe molemmille Simon siirtyminen hoivakotiin on ollut rankka muutos molemmille. – Yhtenä päivänä romahdin. Ambulanssi tuli ja vei Simon sairaalaan. Heidän kohdallaan työturvallisuus tuli vastaan, muttei minun. Simon hoito kävi kotona mahdottomaksi, kun hänelle tuli taudinkuvaan kuuluvia harhoja ja hän rupesi syyttämään Gunia kaikennäköisistä jutuista. Osaltaan ne kuuluvat Parkinsonin tautiin ja lääkkeetkin voivat aiheuttaa niitä. Siellä hän oli niin vihainen, että hän kävi käsiksi yöhoitajaan. Se oli aikamoinen järkytys, ja siitäkin syystä, ettei kukaan tullut kertomaan meille asiasta henkilökohtaisesti. – Seuraavana aamuna hoitajia oli kaksi ja heidän mukaansa olisi jatkossakin, koska silloin toimitaan hoitajia koskevien työturvallisuusmääräysten mukaan. 28 . – Miltä itsestäsi tuntuisi, jos joutuisit hoivakotiin etkä itse pystyisi tekemään juuri mitään, Maailmassa on vain neljänlaisia ihmisiä Heitä, jotka ovat olleet omaishoitajia, heitä, jotka ovat omaishoitajia, heitä, joista tulee omaishoitajia ja heitä, jotka tarvitsevat omaishoitajia. Kotihoito ilmoitti siitä puhelimitse. Muutoin Simo ehkä olisi yhä kotihoidossa. Rosalynn Carter Yhdysvaltain 39. Olinhan siihen asti hoitanut miestäni yksin. Tapahtuma aiheutti sen, että mieheni tavallaan pakkosiirrettiin hoivakotiin. Uusia samankaltaisia aggressiokohtauksia Simolla ei ole enää ilmennyt. H yvä E lämä huvittaa tilanne, kun kotihoitaja tuli käymään heillä ensimmäistä kertaa. – Olen syyttänyt itseäni ja katunut sitä, että romahdin ja hain apua. presidentin Jimmy Carterin puoliso Kotona asuessaan Simo tarvitsi apua kaikissa arjen toimissa. Tottuneesti Gun laittaa kengät miehensä jalkaan.. Gunin mielestä siinä vaiheessa, kun hoidettava siirtyy hoivakotiin, tarvittaisiin tukea ja keskusteluapua niin hoidettavalle kuin hoitajalle. – Hoitaja oli hento nuori nainen, joka ei pystynyt hoitamaan sata kiloa painaavaa miestäni ilman apuani. Mutta olin niin väsynyt kaikista syytöksistä ja töistä, kun en kauppaankaan päässyt, ellen ottanut häntä mukaan, Gun harmittelee. Onneksi minulle ei koskaan sattunut mitään, mutta kyllähän kroppa vieläkin välillä huutaa apua. En enää jaksanut ja pyysin apua
Toivon, että kertomalla tarinani autan lisäämään omaishoidon tunnettavuutta ja avointa keskustelua omaishoidon eri puolista. 28.5.–11.9.2022 Kauppakatu 25, Jyväskylä Kauppakatu 25, Jyväskylä Avoinna ti–su klo 11–18 Avoinna ti–su klo 11–18 www.craftmuseum.fi www.craftmuseum.fi Tekstiilien avaruus Tekstiilien avaruus KIRSTI RANTANEN KIRSTI RANTANEN 14.5.–28.8.2022 14.5.–28.8.2022. Siinä työstin omaa omaishoidon tarinaani ja haluan nyt olla jakamassa kokemuksiani opastamalla muita omaishoitajia ja vaikkapa antamalla haastatteluita. Pikkuhiljaa hänelle selkeni, että hän haluaa edistää omaishoitajuusasiaa ja auttaa ja tukea toisia omaishoitajia. Minulle tuli valtavan saamaton olo. Pariin kuukauteen en jaksanut tehdä muuta kuin istua ja tuijottaa ja miettiä, miten saan taas otteen elämästä ja mitä haluan tehdä, Gun kertoo. Mutta toisaalta ymmärrän heitä.’’ koulutuksen. . Hän ilmoittautui viime vuonna loppukesästä mukaan kaikille Lohjalla toimivan Hiiden Omaishoitajat ry:n kursseille. H yvä E lämä 29 . – Olen toiminut ulkoiluystävänä ja vetänyt vertaistukiryhmiä. Näiden kautta saanut elämääni uutta tekemistä ja ajateltavaa, Gun jatkaa. ja joutuisit tottumaan uusiin ihmisiin, uuteen ympäristöön, uuteen ruokaan ja uuteen aikatauluun, esimerkiksi siihen, että nukkumaan mennään aina tiettyyn aikaan. Kun on ollut hoitotyössä kiinni ympäri vuorokauden ja yhtäkkiä kotona ei olekaan mitään tekemistä, ei miestä eikä hänen avunpyyntöjään eikä valtavaa pyykkimäärää. – Kotiin jäävän tilanne ei ole yhtään helpompi. – Kävin ulkoiluystäväja vapaaehtoistyönkurssit sekä omaishoidon kokemusasiantuntija’’Olen surullinen siitä, että ystävät ovat hissukseen hiipineet pois
– Kurssista oli todella hyötyä. H yvä E lämä Ovet-valmennuksesta eväitä arkeen Ovet-valmennusta Gun Hirvonen suosittelee kaikille omaishoitajille ja varsinkin sellaisille, joiden omaishoitajuus on juuri alkanut tai alkamassa. Hänet syötetään ja nostetaan nosturilla pyörätuoliin. Omaishoitajaliiton mukaan tyypillinen omaishoitaja on yli 65-vuotias nainen, joka hoitaa muistisairasta läheistään. Kun Simon tila huononi, monet ystävistä kaikkosivat juuri silloin, kun heitä olisi tarvittu. Gunin mielestä olisi hyvä, jos hoivakodeissa olisi enemmän Parkinsonin tauti-osaamista , jonka lääkityksessä ja ruokailussa on omat mutkikkaat juttunsa. Valmennus antaa tietoa omaishoitoon liittyvistä asioista sekä ohjausta hoitoja hoivatyöhön sekä vinkkejä siihen, miten omaishoitaja voi pitää huolta itsestään ja jaksamisestaan. – Ylipäätään palveluista ei ole juurikaan tarjota tietoa, ei ainakaan silloin, kun on kyse vanhemman ihmisen omaishoidosta. Tuleehan siinä itselle jotenkin avuton olo, kun ystävä liikkuu kankeasti, ilmehtii oudosti ja joskus puhekin sammaltaa. Samaa olen jossakin määrin huomannut myös Simon pojista. Meitä on satojatuhansia omaishoitajia, jotka eivät ole saaneet omaishoitajastatusta, koska he eivät ehkä itsekään ymmärrä olevansa omaishoitajia. – Päivittäiset vierailumme ovat uusi rutiinimme ja mieheni toive ja hänen päivänsä piristys. Gun suorittama OKA®-koulutus eli omaishoidon kokemusasiantuntijakoulutus on Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n rekisteröimä koulutuskokonaisuus. Lisäksi ymmärsin omaishoidon ja oikeuteni eri lailla kuin ennen valmennusta. HE ’’On sydäntä raastavaa joutua luopumaan rakkaastaan hitaasti, vähän kerrassaan.’’. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoitamista omaisen tai muun läheisen henkilön avulla. Heidän on vaikea kohdata isäänsä hoivakodissa ilman, että olen mukana, Gun Hirvonen sanoo. He vain hoitavat läheistään, Gun sanoo. Mutta jos hänellä on ollut huono päivä, kyllä kyyneleet valuvat, kun tulen kotiin. Gun käy melkein joka päivä Tintti-koiran kanssa miehensä luona hoivakodissa Nummelassa, jonne on hänen kotoaan matkaa 14 kilometriä. Valmennus on Omaishoitajaliiton rekisteröimä valmennuspaketti. Kuka on omaishoitaja. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. – Olen surullinen siitä, että ystävät ovat hiipineet hissukseen pois. Sitä pitää osata itse kysyä tai hakea. Esimerkiksi mitä apua ja tukea on tarjolla omaishoitajille ja mistä niitä voi hakea. Sain kokonaisen mapillisen täynnä tärkeää tietoa. Ja kun olen käynyt ja nähnyt hänen hymynsä ja saanut vähän hassutella hänen kanssaan, minulla on hyvä mieli. Samalla tuli vertaistukea, kun pääsin tutustumaan muihin omaishoitajiin, sanoo Gun, joka osallistui Hiiden Omaishoitajat ry:n järjestämään valmennukseen vuonna 2016. Yhdistyksestä hän ja Minna Mäenpää ovat käyneet OKA-kouluttajakoulutuksen, ja heillä on valtuudet järjestää koulutusta alueellaan. Jonakin päivänä hän puhuu selkeästi, jonakin toisena päivänä puheesta ei saa mitään selvää. Jos joskus yritän sanoa, etten tule seuraavana päivänä, niin hän pyytää minua tulemaan. 30 . Hän ei pysty tekemään mitään itse, ei vaihtamaan televiokanavaa tai hälyttämään apua. Omanlainen hoito olisi tärkeätä niin omaiselle kuin potilaalle olipa hän jaksohoitotai pitkäaikaispaikassa. On sydäntä raastavaa joutua luopumaan rakkaastaan hitaasti, vähän kerrassaan. Luopumista pikkuhiljaa Simo on nyt 72-vuotias ja täysin liikuntakyvytön. Useimmissa keskitytään muistisairaiden hoitoon ja esimerkiksi tarjottava viriketoiminta on suunniteltu sen mukaan. Mutta toisaalta ymmärrän heitä. – Jos en jostakin syystä ole käynyt Simoa katsomassa, minulla on häntä kova ikävä. – Parkinson-potilaat haluaisivat keskustella ja ehkä ystävystyäkin muiden kanssa, mutta tämä on vaikeata muistisairaiden joukossa. – Ensimmäinen koulutus järjestettiin viime vuonna ja nyt kesäkuussa valmistui toinen koulutusporukka, jossa myös Gun on mukana, kertoo OmaisOiva-ohjaaja Katja Sandholm Hiiden Omaishoitajat ry:stä Lohjalta. Valmennus on osallistujille maksuton ja sitä järjestävät omaishoitajayhdistykset eri puolella Suomea. Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Sopimusomaishoitajia noin 70 prosenttia on naisia
Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Lindgren-Näsmanien kotialbumi –?Thomas on innostuva ihminen ja lähtee aina mukaan esimerkiksi ulos, elokuviin tai karaokeen, jollei ole kovin väsynyt. Yhdessäolosta voimaa arkeen Outi Lindgren-Näsman ja Thomas Näsman viettävät mahdollisimman paljon aikaa yhdessä. Toisesta saa aina tarvittaessa myös tukea ja turvaa. . Pari on onnellinen yhdessä.. Positiivisina ja hulluttelevina ihmisinä he keksivät yhdessä arjessakin mielenkiintoista tekemistä. Hän on myös rauhoittava. Jos minulle tulee joku pelko, niin kun Thomas sanoo pari sanaa, rauhoitun heti, Outi LindgrenNäsman luonnehtii miestään. H yvä E lämä 31
Viihdyttiin hyvin yhdessä, ja jäin samantien Outille asumaan ensimmäisillä treffeillä. Thomas oli sopeutuvaisempi. Thomas oli eronnut 20 vuoden avioliitosta Kemiössä, missä suuri osa naisista oli vakiintunut eikä sinkkumiehellä ollut juuri mahdollisuutta solmia uusia tuttavuuksia. Se vei kaikki voimat. Temperamenttinen Outi muistaa kerran hakeneensa riitaa karkuun lähteneen Thomaksen takaisin toteamalla ”nyt sisälle ja äkkiä”. Hän kiinnostui alasta ja meni sairaanhoitajakoulutukseen. Jäät lähtivät, mutta mies jäi, Thomas naurahtaa. Ha. Alussa oli vaikeaa Yleensä ensimmäinen puoli vuotta on helppoa ja huumaavaa aikaa seurustelussa. Pikkuasioita ei kannata alkaa halkoa, koska ne saavat liian suuret mittasuhteet, Outi komppaa. Thomaksen mielestä niistä kaikista ei kannata edes puhua, koska ne ovat mitättömiä ja monet ovat nukutun yön jälkeen jo unohtuneet. Lapsenlapsia heillä on yhteensä viisi. Thomas tuli viereen ja ymmärsi, mikä laukaisi tilanteen. Alku on silloin usein parempi, he uskovat. Yhteinen päätös oli se, ettei enää riidellä. Humala-aste oli kova, ja tapasi samanlaisia. Hoitajiksi mielenterveyteen Outilla on takanaan kaksi avioliittoa ja niistä yhteensä neljä lasta. 32 . Bon Bon tyttöduo esiintyi ympäri Suomea ja osallistui muun muassa Sopotin laulukilpailuihin. Nykyään seuranhaku netissä on kuitenkin tavallista ja hyväksyttävää. Outista olisi tullut vientikaupan ammattilainen liike-elämään, missä hänen isänsäkin vaikutti. Isä lähetti tyttärensä kymmenvuotiaasta asti kesäisin yksin ulkomaille kieliä oppimaan tulevaisuutta varten. – Olemme molemmat puheen ammattilaisia, mutta puhe ei aina auta. Se oli vähän kriisiaikaa, Outi muistelee. Puolen vuoden jälkeen molemmat huomasivat, että riitely oli raskasta. Nettideittailu on vanhan ajan kirjeenvaihtoa. Tuliko siitä sitten kestävä suhde, kun kumpikin osapuoli on päihtynyt, ja aamulla yllätyttiin, kenen vierestä oikein herätään. Outilla saattoivat lautasetkin välillä lennellä ja imurin kanssa tuli riitaa. Molemmilla oli omat pinttyneet tapansa ja niiden yhteensovittamisessa oli sorvaamista. – Olemme nykyisin hyviä pyytämään anteeksi. Varsinkin, kun riidat tulivat pienistä asioista, kuten väärässä paikassa olevista sukista. Kun kaikki kokoontuvat yhteen, he ovat kuin yhtä suurta perhettä. Thomas kysyi, voisiko hän tulla käymään Helsinkiin Outin luokse. He keskustelivat siellä muutaman tunnin. Ne ovat arvovaltakysymyksiä, kun halutaan näyttää kaapin paikkaa, Thomas korostaa. Se ei ole häviö vaan päinvastoin, Outi toteaa. Sen jälkeen ei isompia riitoja ole ollutkaan. Outilla ja Thomaksella se oli päinvastoin, vaikeaa. Thomaksella on kaksi lasta edellisestä liitosta. Nykyisin hän työskentelee Kellokosken sairaalassa oikeuspsykiatrian alalla vaikeista mielisairauksista, kuten paranoidisesta skitsofreniasta kärsivien vakavan rikoksen tehneiden parissa. Outi kävi kerran tarkastamassa paikan päällä, että Thomaksen puheet pitivät paikkansa. Vaasasta kotoisin oleva Thomas pääsi armeijan jälkeen töihin Huutoniemen psykiatriseen sairaalaan. Sitten sovitaan, että tavataan. – Ennen käytiin kapakassa ja tanssipaikoilla. Heillä oli alussa kova tarve analysoida pieniäkin riitoja. Outi ja Thomas ovat molemmat hoitajia mielenterveyden alalla. Yksi lapsi ensimmäisestä avioliitosta on kuollut. Thomas ehti jo välillä nukahtaakin, mihin Outi tokaisi, että ”et kai sä nuku siellä, täähän on ihan hirveetä, onpa erikoinen tyyppi”. Outi oli vastassa Hotelli Presidentin edessä. – Vähitellen huomasin, että halusin hoitajaksi ja nimenomaan psykiatrian alalle. Thomas luopui vuokra-asunnostaan Kemiössä ja antoi huonekalut virolaisille rakennusmiehille. – Ensimmäisellä luokalla oleva tyttäreni kyseli, että jääkö toi meille ja koska se lähtee. Heitin kassin vaivihkaa auton takapenkille. Pakkasin putkikassiin viikon vaatteet. Duo esiintyi Apu-lehden kansikuvassa espanjalaisduo Baccaran kanssa ja yhteiskiertuekin oli suunnitteilla. – Thomaksen jutut olivat hauskoja, meillä oli sama ammatti ja ikäkin, mitä sattumaa, muistelee Outi 12 vuoden takaista tapaamista. Yo-merkonomiksi kouluttautuneesta Outista oli tulossa ammatikseen esiintyvä pop-laulaja. H yvä E lämä O uti Lindgren-Näsman, 62, ja Thomas Näsman, 62, tapasivat toisensa E-Kontaktissa. Jos hän olisi äitynyt huutamaan, peli olisi menetetty. – Bussimatka Helsinkiin kesti kolme tuntia enkä voinut tulla samana iltana pois. Outi pääsi myös lentoemäntäkoulutukseen, mutta valitsi Finnairilla lentokonevaraosien ostajan ja huolitsijan työt. – Jonninjoutavat riidat ovat pisara meressä. Molemmat olivat aikaisemmin ajatelleet, että seuranhaku netissä on tarkoitettu ”höpsöille” irtosuhteita hakeville. Välillä toinen on yrittänyt, mutta se on hiipunut pian. Monia sellaisia tuli heilläkin vastaan
Helsingin Mechelininkadulla toimii avoinolohuonetoimintana Alvi ry:n Tukiyhteisö. Mä olen välillä hysteerisen iloinen ja riehakas. Siinä saa myös olla liikkeellä. Muutama possu hyöri mukana. Viimeksi he olivat helmikuussa Teneriffalla. Sosiaalisen työn ohella Outi ja Thomas viettävät melko hiljaista elämää. Kun tutulla havaittiin ja leikattiin syöpä, en pystynyt enää pientä polvikipua valittamaan, Thomas hymähtää. – Me olemme samanhenkisiä ja hyvä tiimi työskentelemään paineen alla. ”Nauramme samoille asioille” Outin ja Thomaksen hyvä suhde on perustunut alusta alkaen läheisyyteen – he ovat yhdessä ja perheen kanssa lähes kaiken vapaa-ajan. Jos esimerkiksi tulee vieraita, rupeamme yhdessä tekemään. Ikävä tulee samaan aikaan, Thomas kertoo. Iloja ovat pienet arkea piristävät yllätykset. Esimerkiksi kun tulee mieleen, soitanpa Outille, myös hän on juuri aikeissa soittaa. He soittelevat tai lähettävät useita tekstiviestejä joka päivä. Ennen sitä he tanssivat argentiinalaista tangoa, kunnes Thomaksen polvikierukka repesi tangon rajuissa pyörteissä. – Suosittelemme lämpimästi tanssia ikääntyneille. Se on voimavara. Naimisissa on oltu kymmenen vuotta. Tammi-helmikuu ovat Suomessa raskaita, jolloin he pyrkivät viettämään pari energiaa antavaa viikkoa etelässä. Saatan alkaa yht’kkiä tanssia. Thomas muistaa, kuinka he näkivät Saksassa kiertävän sirkuksen, jota isän, äidin ja kahden tyttären perhe ylläpiti ja hoiti kaiken tarvittavan. Outi yllätti Thomaksen myös Suomi Love -ohjelmassa Kirkan kappaleella. – Suhde on syventynyt. Outi tekee myös työhyvinvointiin tähtäävää työnohjausta. Ihmiset ovat todenneet, että onpa sinulla raskas työ, mutta olen kokenut sen helpoksi itelleni. Tärkeitä heille ovat pienen palvelukset toisilleen. H yvä E lämä 33 . Thomaksen elämään tanssi tuli Outin myötä. Thomas viittaa Anna Puun kappaleeseen Kolme pientä sanaa, jossa ”mennään yhtä aikaa nukkumaan”. Jos meneekin kärttyisänä tanssimaan, niin puolentoista tunnin jälkeen on hyväntuulinen ja mieli iloinen. Olemme tulleet lähemmäs toista henkisellä tasolla. Näin tekevät myös Outi ja Thomas. Synkkyyteen tai itsesääliin he eivät halua vaipua tai siinä velloa, vaikka aina siihenkin voisi syytä löytyä. Se kehittää koordinaatiota ja muistia, kun pitää oppia muistamaan liikesarjoja. Teemme performansseja ja niihin on tytärkin valjastettu mukaan apulaiseksi. Juttelemme sängyssä päivän tapahtumista ja siitä, mitä ihanaa huomenna teemme yhdessä, jos meillä on vapaapäivä. Vanhassa talossamme ei ole tiskikonetta. Outi on työskennellyt 28 vuotta sosiaalineuvos Seija ja miehensä Klaus ’Levyraati’ Järvisen perustamissa mielenterveysongelmaisille miehille tarkoitetuissa Alvi-kodeissa. Outi on paitsi vaimoni, myös ystäväni. Esimerkiksi Thomas keittää aamuisin kahvit Outille. Minulle raskasta on istua paikallaan tietokoneella. – Meillä on kotona iloinen tunnelma. Yhteinen harrastus on West Coast Swing -tanssi. HE. Outi harrasti myös kilpatanssia tyttärensä kanssa, joka kilpailee yhä SM-tasolla. Nykyinen Kakspy Palvelut Oy tarjoaa tehostettua palveluasumista mielenterveysongelmista kärsiville muun muassa Lapinlahden sairaala-alueella. Pienestä katseesta jo ymmärtää, mitä toinen tarkoittaa, on ikään kuin telepaattinen yhteys. Jos he eivät ole päässeet ulkomaille, he ovat menneet vaikka Järvenpäähän tai Helsinkiin yöksi hotelliin tai päiväretkelle Porvooseen tai Lahteen. Miten suhde on muuttunut. Pienet yllätykset piristävät arkea – Aikaisemmin Outi kysyi, miksi tapasimme vasta viisikymppisinä, mutta ehkä meillä ei olisi näin hyvää suhdetta, jos olisimme tavanneet nuorempana. – Meillä on samankaltainen vuorokausirytmi. – Parasta on samankaltainen huumorintaju. Se tiskaa kumpi ensin ehtii tai on kotona vapaana. lusin olla ihmisten kanssa tekemisissä ja minulla oli halu auttaa. – Halusimme samalla hullutella ja nauraa itsellemme, Thomas kertoo. – Minullakin on ollut paljon terveysongelmia, mutta ei parantumatonta sairautta. Esitys oli niin huono, että se oli samalla hyvä. Nauramme samoille asioille ja hulluttelemme yhdessä. Toisen tuki on suuri asia, Outi toteaa. He matkustelevat mielellään. Luonteeltaan molemmat ovat positiivisia, Outi ehkä vähän enemmän. Uskomme, että kaikella on tarkoituksensa ja merkityksensä – ja aina asiat eivät mene kuten on ajatellut, Thomas toteaa. Muutama ystävä riittää. Asiat voisivat olla paljon pahemminkin. Olimme esityksellä mukana Suomen Hauskin Tavis -ohjelmassa, Talent Suomessa ja Talent Ruotsissa. Toki toiselle annetaan myös omaa aikaa. – Jos suruja tulee, mietimme yhdessä, miten tästä eteenpäin ja olemme avuksi toisillemme niin paljon kuin pystymme. – Siitä saimme idean tehdä parodian taikurista, joka luulee olevansa hyvä, mutta onkin huono
Kuva Helsingin kaupungin puutarhasta. Puutarhaliitto haastaa kaikki suomalaiset puutarhaharrastajat kutsumaan mukaan ystävän puutarhavierailulle joko omaan puutarhaan tai muuhun mielenkiintoiseen viherkohteeseen, kannustaa puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori kaikkia liikkumaan yhdessä puutarhoissa. Ystävän kutsu tuo siihen vielä erityisen ilon. Puutarhaliiton vuoden 2022 teema ”Vie ystävä puutarhaan” korostaa harrastuksen yhteisöllistä vaikutusta.. Monenlaisia kohteita Puutarhavierailu voi olla tutustuminen uuteen puistoon tai viheralueeseen, mutta parhaimmillaan se on vierailu toisen harrastajan luona tutustuen puutarhan kasveihin ja näkymiin. Yhdessä ystävän kanssa vietetty hetki puutarha piristää mieltä ja tekee hyvää myös fyysisesti. Kuva: Timo Taulavuori Vie ystävä puutarhaan – Puutarhaliiton teema 2022 Puutarhaharrastamisesta on tullut suosituimpia vapaa-ajan aktiviteetteja. Innokkaita harrastajia on jo yli puolet suomalaisista. 34 . H yvä E lämä P uutarhaharrastuksen suosio on kasvanut jo vuosien ajan, mutta erityisesti kahden viime vuoden aikana uudet harrastajat ovat innostuneet puutarhanhoidosta! – Yhteisöllisyyden puute ja yksinäisyys ovat lisääntyneet kahden viimeisimmän vuoden aikana. – Tutkimusten mukaan se ja puutarhatyöt parantavat sekä henkistä että fyysistä kuntoa
Opastukset tasatunnein. sarjakuvanäyttely Tex Willer kohtaa Heimo Vesan. Matkailun kannalta mielenkiintoisia kotimaisia kohteita löytyy esimerkiksi www.avoimetpuutarhat.fi -sivuilta. Högforsin masuuni Takkiraudan valmistuksen historiaa. Työläismuseo Työläisten asuntoja 1850-1960-luvulta. 0500 938 337 Tehtaanpuisto, Bremerintie 10, Karkkila. ke-su klo 11-17, 20.8. Avoinna 1. Galleriassa 4.6. 6.11. Tavoitteena on edistää yritysja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta. Erityisen suuri arvo puutarhavierailuilla on silloin, kun uusi harrastaja pääsee keskustelemaan kokeneemman harrastajan kanssa. Avoinna 15.6. Opastukset tasatunnein. ke-su klo 11-15. Hyviä kokemuksia on muun muassa nuorten ja esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutuksesta osana puutarhatöitä. Moni tarvitsee apua Ystävä voi myös tarjoutua auttamaan esimerkiksi vanhoja tai muuten toimintakyvyltään heikompia, jotta heidän puutarhansa pysyvät kunnossa. Kun mieli lepää esimerkiksi puutarhan kahvihetkessä, on helppo tutustua uusiin ihmisiin, vaihtaa heidän kanssansa ajatuksia puutarhasta ja laajemminkin elämänmenosta. www.karkkila.fi Puh. Puutarhavierailut auttavat ihmisiä myös ymmärtämään luonnon monimuotoisuuden merkitystä, ihmisten osuutta siinä ja nauttimaan vuodenaikojen vaihtumisesta. HE KARKKILAN RUUKKIMUSEO Ruukkilaisten työtä sulan metallin äärellä ja kotoisissa askareissa Suomen Valimomuseo, Galleria Bremer ja Högfors-museo Avoinna 1.6. Puutarhan maailma on alati mielenkiintoista ja tarjoaa elinikäistä oppimista omista ja muiden kokemuksista, vahvistaa Timo Taulavuori. Ystävät ja puutarhavierailut parantavat sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. ke-su klo 12-16. 31.7. 14.8. H yvä E lämä 35 . taidenäyttely CONNECTED The Adventures of Angela Nicoletti McCoy´s World of Art sekä 20.8. Puutarhoissa ei ole kynnystä tavata erilaisista taustoista ja ikäryhmistä tulevia ystäviä. Marttaliitto ry paikallisyhdistyksineen on mukana vuoden teemassa. Taloyhtiöissä ja kaupungeissa perinteiset talkoot ovat myös hyvä tapa tutustua alueen asukkaisiin. Iloa ja hyötyä puutarhasta! Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. 14.8. 14.8. alkaen la-su klo 12-15
36 . Intohimona perinnekasvit Kun Anu Ranta oli pieni tyttö, äiti opasti hänet kasvien maailmaan. Hän on innostunut varsinkin perinteisistä huonekasveista, mutta hyötykasvitkin ovat aina olleet elämässä mukana. H yvä E lämä Anu Ranta on sekä huonekasvien että ulkona kasvavien lajien suhteen aika lailla kaikkiruokainen, mutta läheisimpiä ja rakkaimpia ovat Suomessa pitkään olleet kasvit. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Tarja Pitkänen ja Anu Ranta
Tuontilajeista voi tulla tautejakin. – Mutta esimerkiksi monet aasialaiset liljat ovat kyllä komeita, mutta minusta ne eivät sovellu meidän puutarhoihimme. S ukupolvelta toiselle siirtyvät perinnekasvit ovat Hyötykasviyhdistyksen eläkkeellä olevan toiminnanjohtajan Anu Rannan intohimo. – Perinteiset lajit ja lajikkeet ovat suosikkejani, niitä arvostan. Ossian Lunden esitteli laajan valikoiman hyötykasveja vuonna 1912 kirjoittamassaan Köksväxtodlingteoksessa. Enhän minä. – Meillä oli muun muassa aaroninparta, Kristuksen kärsimyskukka, kodinonni, porsliinikukka, saintpaulia. Kun niitä on täällä kauan kasvatettu, ne ovat sopeutuneet tänne, ovat kestäviä ja menestyvät. Anu Ranta on kirjoittanut kirjan Vanhanajan huonekasvit. Ja sitten tulee kaikenlaista, joka ei sovellu Suomeen. Ranta muistaa yhä lapsuudenkotinsa kaikki huonekasvit ja niiden paikat kotona. – Kun ulkomailta tuodaan kasveja, minusta ne eivät aina sovellu Suomen luontoon edes väriensä puolesta. Anu Rannan isoäiti Maria Kristiina Saikkonen oli myös innostunut kasveista, ja häneltä Ranta oppi paljon jo lapsena. H yvä E lämä 37 . Oli myös sinisoilikki, jollainen oli ollut jo Rannan isän lapsuudenkodissa, ja isä halusi sen aina. – Minun suosikkini koristekasveista ovat ihan tavallisia, näitä perinteisiä: lemmikkejä, kehäkukkia, salkoruusuja, daalioita, liljoja, orvokkeja. Silloin sitä kutsuttiin streptocarpukseksi. Erilaisista muoti-ilmiöistä Ranta ei innostu. Perinteiset parhaita Anu Ranta on sekä huonekasvien että ulkona kasvavien lajien suhteen aika lailla kaikkiruokainen, mutta läheisimpiä ja rakkaimpia ovat nimenomaan Suomessa pitkään olleet kasvit. Kukkamaljakkoon ne kyllä sopivat. Tuontikasvit saattavat sen ensimmäisen kesän menestyä, mutta eivät sitten kestä talveamme. Toki Ranta joskus innostuu kokeilemaan jotain erikoisempaakin. – Aina pitäisi tulla uutta, ja lehdet kirjoittavat, mikä on nyt muotia. – Innostukseni lähtee jo lapsuudesta, ja yhä tunnen intohimoa kasveihin, ja varsinkin sellaisiin, joilla on tarina, Anu Ranta sanoo.
Itse kasvatettu ruoka on monin verroin maukkaampaa kuin kaupasta ostettu. Rannan ensimmäinen lapsuudenkoti oli Hämeenlinnassa. Äiti oli myös innokas sienestäjä ja marjastaja Myös isoäiti oli innostunut kasveista. Istuttamisessa Ranta näkee aina monia mahdollisuuksia. Järjestelmällisyys on helppo hoitaa, mutta toisinaan sekin muuttuu omia aikojaan. Hän oli maalaispapin poika, ja ennen sotia pappilat olivat myös maanviljelystiloja. – Äidin perheellä oli Laatokan Karjalassa kesäpaikka, jossa oli isot kasvimaat. Perimätietoa äidiltä ja mummilta Rannan äiti oli kotoisin Karjalasta. Omavaraisuus oli muotia. Perhe asui kerrostalossa, mutta heillä oli vuokrattuna pelto, josta saatiin paljon satoa. – Voi olla hyvin järjestelmällinen, tai sitten hallittu kaaos. 38 . – En ole tiukkapipoinen, enkä aina edes kauheasti mietikään istutuspaikkoja, vaan laitan sinne, missä on tilaa ja mahtuu lisää, Ranta nauraa. ’’Jos kasvit viihtyvät, ne menevät sinne, missä on niille hyvä kasvupaikka.’’. Oli myös koulujen kasvitarhoja, joissa lapset oppivat tuntemaan ja kasvattamaan kasveja. – Jos kasvit viihtyvät, ne menevät sinne, missä on niille hyvä kasvupaikka, ja niin siitäkin tulee se hallittu kaaos. niitä tuomitse, mutta itse en pidä pöyhkeistä kasveista, vaan minulle tärkeintä kasvien ulkonäössä on esteettisyys, väri ja se, kuinka se sopeutuu ympäristöönsä. Mummilla oli myös paljon huonekasveja, esimerkiksi kolmisenkymmentä kaktusta. – Isäni oli hyvin kiinnostunut kasveista. Toisinaan pitää sitäkin sitten suitsia. Hän tunsi hyvin kasvit ja oli myös hankkinut niistä paljon tietoa. – Pappilat ja kartanot ovat olleet tiedot levittäjiä, samoin tietysti opettajat. Minulla on ollut molempia. H yvä E lämä Palstalta tulee monenlaista satoa. – Monet nykyisin suositut hyötykasvit löydettiin uudestaan 1980-90 -luvuilla, mutta kyllä meillä on niistä tietoa ollut jo paljon aikaisemminkin. Hän viljeli muun muassa jo viime vuosisadan alkupuolella esimerkiksi parsaa ja mangoldia, jotka Suomessa tuli at suurelle yleisölle tutuiksi vasta paljon myöhemmin. Rannan kirjahyllystä löytyy muun muassa suomenruotsalaisen Ossian Lundenin vuonna 1912 kirjoittama Köksväxtodlingteos, jossa esitellään todella laaja valikoima hyötykasveja. – Äiti on lähtenyt minua synnyttämään kasvimaalta, Ranta nauraa. – Meillä kasvatettiin hyötykasveja niin paljon, että olimme koko lailla omavaraisia
– Tuntuu, etten saa mansikoista koskaan tarpeekseni, ehkä siksi, että meillä ei niitä viljelty, kun olin lapsi. Kellosoilikki on kiitollinen kasvi oikein hoidettuna. – Lapsuudestani muistan, kuinka ihanaa oli saada keväällä ensimmäiset kurkut ja laittaa viipaleita leivän päälle. – Joskus, kun kaupasta ostan tomaatteja, melkein irvistän. – Mutta niissä ratkaisevat kaupalliset perusteet eikä niinkään maku. – Peruna on herkkä taudeille, sen paikkaa pitäisi vaihtaa lähes joka vuosi. Se viihtyy normaalissa huoneenlämpötilassa. Kotona kasveista on muutakin iloa kuin se, että ne luovat viihtyisyyttä ja ovat kauniita katsella. Torilta ei saa samanlaisia.. Vanhat, Suomessa pitkään kasvatetut lajikkeet sopivat parhaiten luonnonmukaiseen viljelyyn. Ranta on viljellyt myös pensasmustikoita ja mansikoita. Itse viljellyt mansikat ovat ihania, ei niihin tarvitse edes sokeria laittaa. Myös sisäilma pysyy parempana ja ilmankosteus oikeana. Tuttuja Rannalle ovat toki Toivo Rautavaaran ja Ulla Lehtosen kirjat. . Esimerkiksi perunan maussa voi olla todella iso ero verrattuna kaupasta ostettuihin. H yvä E lämä 39 . Perimän säilyminen tärkeää – Olen kasvattanut muun muassa perunaa, valkosipulia, punasipulia, keltasipulia, punajuurta, mangoldia, parsaa, maissia... Ranta on iloinen siitä, että on saanut jo lapsuudessaan maistaa, miltä esimerkiksi tomaatin tai kurkun tulisi maistua. Lannoitetta annetaan joka toisen tai kolmannen kastelun yhteydessä. – Olen harrastanut vanhoja perunalajikkeita. Samoin on kurkun laita – vaikka ne ovat suoria ja kauniita, ne ovat usein mauttomia, jopa pahoja. Ranta on itse kirjoittanut kirjan Vanhanajan huonekasvit. Omalta maalta saa puhdasta ruokaa, tietää, mitä syö, ja sato on ennen kaikkea maukasta. Tammiston aikainen oli mieluinen varhaisperunalajike, jonka tilalle on tullut Timo. Kukinta-aikaan runsas kastelu suotavaa. Uusissa lajikkeissa on kehitetty taudinkestävyyttä ja muun muassa kuoren paksuutta, jotta ne kestävät kuljetusta paremmin
Vielä sodan jälkeenkään suurta innostusta eri lajikkeisiin ei syntynyt. Vaikka Rannan omassa perheessä viljeltiin aktiivisesti, lapsia siihen ei pakotettu. Yksi Rannan suosikki on porkkanat, jotka keitetään al dente, eli pinnalta pehmeäksi mutta sisältä vielä napakaksi, ja joihin lisätään oliiviöljyä ja ranskalaista rakuunaa. Se on narsissikasveihin kuuluva kasvissuku. Sota-aikana oli tärkeää saada ruokaa pöytään, joten silloin viljeltiin vain ihan peruskasveja, kuten perunaa. Kukan tuoksuvat vaniljalle. On palstaviljelyä ja laatikkoviljelyä parvekkeella. Esimerkiksi uusia, kiinteämaltoisia perunoita voi vaikka pakastaa tillin kera. – Ihan oman innostuksen mukaan sain tehdä. – Eihän sellainen innosta, vaan moni päätti, ettei ikinä enää... Minulla oli 5-vuotiaasta saakka oma pieni kasvimaa, jonne sain myös valita kasvit, joita haluan viljellä. – Niitä voi nauttia kylmänä leivän päällä. Tiikerililja on helppohoitoinen puutarhakasvi, joka menestyy auringossa tai puolivarjossa. 40 . Tapana saattoi olla, että vasta sitten lapset pääsivät kavereiden kanssa leikkimään, kun työt kasvimaalla oli hoidettu. Kasviharrastus yksipuolistui – Sota-aikana ja pitkään sen jälkeenkin kasviharrastus Suomessa yksipuolistui. ’’Kitkeminen on minusta aivan ihanaa! Siinä pysyy notkeanakin.’’. Se ei ollut pakko, vaan ilo. – Kitkeminen on minusta aivan ihanaa! Siinä pysyy notkeanakin. Mutta nyt sitten nuorempi polvi, kaupunkilaiset varsinkin, ovat innostuneet hyötykasveista. – Ehkä oltiin väsyneitä, vapaa-aikaa haluttiin muuhun käyttöön ja kasvimaa koettiin raatamisena. Se on luksusta. Kaupunkilaisetkin innostuneet – Olin pitkään suruissani, kun näytti, että viljelyinnostus laantuu. – Meillä on aina joulupöydässä siikliä, joista tulee ihan kesän tuoksu. Oli myös aika, jolloin kasvimaita hävitettiin paljon ja omakotitalojen pihoille haluttiin niiden tilalle nurmikkoa. H yvä E lämä Tähtilukinlilja on kotoisin Länsi-Intian trooppisista osista. – Monille, jotka lapsuudessaan joutuivat pakosta kitkemään ja hoitaman kasvimaita, koko asia tuli vastenmieliseksi. Ranta säilöö kasviksia kaikilla mahdollisilla tavoilla
Se viihtyy parhaiten valoisassa. –?Pelargonit vaativat säännöllistä kastelua ja lannoitusta. Kuvassa kotipelargoni, ”Kannaksen evakko.” – On todella hyvä, että nykyisin rakennetaan isoja parvekkeita, joilla voi viljellä. Aloittelijoita Ranta neuvoo aloittamaan yrteillä, joita voi viljellä ikkunalaudallakin. H yvä E lämä 41 . Perunaakin voi kokeilla parvekkeella ämpärissä. Kesällä runsas kastelu ja suihkuttaminen ovat hyödyksi. Ne toimivat kasvihuoneen tavoin. Kiinanruusua kuuluu leikata. Siitä pieni perhe syö kerran, mutta itse viljeltyjen makua ei voita mikään. Ranta suosittelee, että pistokkaat hankittaisiin muilta harrastajilta tai harrastajien keskuudessa hyviksi havaituilta taimitarhoilta.. . – Ja jos on pieni kasvimaa tai parveke, niin sinne istuttaa vaikka lehtikaalia ja syötäviä kukkia, ja krassia ja kehäkukkaa sekaan
Henkisen ja sosiaalisen puolen merkitystä kasviharrastuksessa ei myöskään voi väheksyä. Suosii tasaista kosteutta.. – Sen parissa työskentely on mukavaa ja saa liikuntaa. Niin kukkien kasvatus ja kuin hyötykasvien viljelykin ovat pitkäjänteistä puuhaa, joka opettaa myös kärsivällisyyttä. – Samanhenkisistä ihmisistä löytää aina seuraa, voi jutella vaikka tuntikausia. Hän toimi toistakymmentä vuotta Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtajana. Olen varmaan ikäisekseni aika notkea ihan kasviharrastuksen ansiosta. Valkokäenkaalin mukulat istutetaan 2-5 cm syvyyteen. Hyötykasvimaa palvelee monella tavalla. HE ’’Kasviharrastus pitää kehon kunnossa ja mielen kirkkaana.’’ Aulio viihtyy puolivarjoisessa paikassa. Poikani viljelee nykyisin, enkä halua olla besserwisserinä siihen sekaantumassa, Ranta nauraa. Kiinnostus kasveihin johdatti Rannan myös työskentelemään niiden parissa. Multa ei saa päästä kuivumaan kokonaan. H yvä E lämä Syysleimu ei siedä paahdetta. – Toki voin neuvoa, jos kysytään... Kun kasvu alkaa, kasvi siirretään valoisaan paikkaan. Stressikin vähenee ja verenpaine laskee. – Kasviharrastus pitää kehon kunnossa ja mielen kirkkaana. Syysleimu kukkii heinäkuun lopusta pakkasiin asti. Hänellä on edelleen oma palsta Annalassa, ja myös kesäpaikassa suuri kasvimaa. Luontoyhteys on tärkeä, eikä vain kasvillisuuden suhteen, vaan muutenkin: – Saatan katsella taivasta, lintuja, perhosia, kaikkea kaunista ja kiinnostavaa, mitä luonnossa on. mutta toisaalta on niin monta tapaa tehdä oikein. 42 . – Mutta pikku hiljaa on tapahtunut sukupolvenvaihdos. Sitä lannoitetaan tarpeen mukaan. – Vieläkin opiskelen kasvitietoutta koko ajan, vaikka nythän tämä on vain harrastusta. Hätäinen ei koskaan kannata olla. Ranta käy vieläkin silloin tällöin luennoimassa tai vetämässä puutarhakierroksia
Viimeistään nimi vakiintui muutamia vuosia sitten, kun kukka päätyi vanhoja pelargoneja etsivälle Suomen Pelargoniyhdistykselle. Tutkimuspelargoneja esitellään lisäksi Yläneen kotiseutumuseon pelargonipäivässä Pöytyällä 14.8. – Lempi toi kukan mukanaan Satakuntaan, silloiseen Kauvatsan kuntaan. HE Lukessa tutkitaan vanhoja kotipelargoneja. Yksi pistokkaan saaneista oli Satu Tallgren, joka toi kukan Etelä-Pohjanmaalle Kauhajoelle, kertoo Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon maakunta-amanuenssi Risto Känsälä. Nyt Vuoden pelargoniksi valittua Viipurin Evakkoa juhlittiin jo viime vuonna Kotipuutarha -lehden 80-vuotisjuhlavuoden nimikkokasvina. Näyttelyihin pääsee kesällä 2022 tutustumaan Varsinais-Suomessa Nautelan museolla Liedossa, Naantalin museolla, Yläneen kotiseutumuseolla, Kuusiston Taidekartanolla, Taiteilijakoti Casa Haartmanilla, Sauvon kotiseutumuseolla, Kupittaan siirtolapuutarhan keskusmajalla ja Pelargonitaivaassa. Valinta on tehty Luken pelargonihankkeissa tutkittavien lähes sadan vanhan kotipelargonin joukosta. Vanhojen kotipelargonien säilyttäminen osana suomalaista puutarhakulttuuria on tärkeää, ja siihen osallistuu runsaasti eri tahoja: tutkijoita, harrastajia, yhdistyksiä, museoita sekä puutarha-alan ammattilaisia. Kuva: Anne-Marie Siltala Vuoden pelargoni on Viipurin Evakko L uonnonvarakeskus (Luke), Suomen Pelargoniyhdistys ja Kotipuutarha -lehti ovat valinneet Vuoden pelargoniksi Viipurin Evakon. Känsälä sai Kauhavan museonhoitaja Sari Tallgrenilta pari pientä pelargonin alkua ja ne kotiutuivat hyvin Seinäjoelle. Nyt muutamat erikoispelargoneihin erikoistuneet kauppapuutarhat ovat lisänneet taimia vähän isomman määrän, joista riittää myytäväksi asti, Luken tutkija Maarit Heinonen kertoo. Luke, Suomen Pelargoniyhdistys ja Kotipuutarha-lehti ovat suunnitelleet Vuoden pelargoni -konseptin tarkoituksenaan tehdä tunnetuksi suomalaisia vanhoja kotipelargoneja. Viipurin Evakko -pelargoni. – Silloin pelargonista saatiin rajoitettu erä taimia, joiden omistajiksi pääsi lehden tekemän arvonnan kautta. Uudellamaalla näyttelyitä on Lohjan museolla ja Saarelman Puutarhalla ja Etelä-Pohjanmaalla Sairaalamuseolla. Kotipelargonien monimuotoisuutta esitellään erilaisissa tapahtumissa: Tutkimuspelargoneja on esillä useissa yleisölle avoinna olevissa kohteissa. Kasvit on saatu pelargoniharrastajilta ja niistä suurin osa on saatu Tiina Hiltusen ja Suomen Pelargoniyhdistyksen kautta. Pelargoni herätti kiinnostusta kauneudellaan, ja siitä levisi pistokkaita naapurustoon. Känsälä on kutsunut pelargonia viipurilaiseksi evakoksi sen kulkureitin takia. Parhaimmillaan se on Känsälän hoivissa kasvattanut lähes sata kukkaa. Tämän ruusunnuppupelargonin juuret ulottuvat ainakin 1940-luvun Viipuriin. Hehkeä ruusunnuppupelargoni Viipurin Evakkoon liittyvät muistot vievät ainakin 1940-luvulle Viipuriin, jolloin sotaa pakoon lähti muuan Lempi Kaasalainen, pelargoni mukanaan. Vuoden pelargoniksi valitaan kasveja Luken Perinnepelargoneista hehkua puutarhaviljelyyn -tutkimushankkeessa ja Varsin hyvät vanhat pelakuut -tiedonvälityshankkeessa aineistona olevien lähes sadan Suomessa pitkään viljeltyjen kotipelargonin kannoista. Viipurin Evakko on hehkeimmässä kukassaan elokuussa ja kukkii pitkälle syksyyn. H yvä E lämä 43 . Hanketyön tuloksena julkaistaan pelargonikuvasto joulukuussa
Teksti: Soili Kaivosoja Lautaselta tutkittua Leivässä pysyminen on ollut Suomessa kaikkien perheiden pyrkimyksenä. 44 . Pekka Kyytinen 1940–1949. H yvä E lämä Sukellettaessa suomalaiseen ruokahistoriaan löytyy paljon asioita niin oman maan taloudellisesta tilanteesta kuin eri maiden välisestä kaupankäynnistäkin. Kuva: Finna.fi Museovirasto
Esimerkiksi sotaja kriisiaikoina on syöty aivan eri tavalla kuin taloudellisina nousukausina. – Suomalaiset sananlaskut kertovat tavallisten ihmisten ruokatottumuksista ja ruoka-aineiden käytöstä. – Historiantutkimus ei ole perinteisesti ollut kiinnostunut ruoan tai syömisen historiasta, sen sijaan sitä ovat tutkineet esimerkiksi kansantieteilijät ja sosiologit. Pidemmällä aikavälillä tutkittaessa niistä näkee myös syömiseen liittyviä muutoksia, Kylli kertoo. Suolaveneiden aarteet Ritva Kylli on paneutunut myös laivojen tullitileihin. . Keittämähä köyhäki joutaa muttei jähäryttämähä. Niistä pystyi seuraamaan muun muassa, paljonko on tuotu vaikkapa sokeria tai suolaa. Hän on tutkinut Suomen ruokahistoriaa tutustuen 1500-luvun voudintilien viljaluetteloista 2000-luvun ruokablogeihin. Aloittaessaan historiantutkijana vuonna 1999, Kylli ei ollut vielä tietoinen, että on olemassa sellainen sana ja mahdollisuus kuin ruokahistoria. Ruokahistoria heijastelee myös yhteiskuntaa. Mutta mistä tiedot ruokatottumuksiemme muutoksiin ovat löytyneet. Filosofian tohtori Ritva Kylli on alkanut kerätä aineistoa uuteen kirjaansa, jossa käsitellään matkalla ja tienpäällä syötyjä eväitä. Keittokirjat ja sanomalehtiartikkelit sekä suomalaiset sananlaskut ovat olleet tutkijalle arvokasta materiaalia. Sittemmin suomalaiset ovat löytäneet spagetin, säilykeananaksen ja chilin sekä oppineet syömään puikoilla. Alussa oli suolakala, naurishaudikas ja kaali. – Kun mennään 1700-luvulle, siellä tärkeä lähderyhmä on ihmisten perukirjat, jotka kertovat minkälaisia omistuksia ihmisillä on kuollessaan ollut. Mutta kun oivalsin, että tällaista voi tutkia ja kuinka mahtavia lähdeaineistoja on olemassa, ryhdyin saman tien työskentelemään aiheen parissa. Lautasilta löytyvä ruoka kertoo paitsi sen, minkälaisia yhteyksiä on maihin, joista ruokaa tuodaan, myös varallisuudesta. R uoka on siitä erikoinen asia, että jokaiselta liittyy siihen jonkinlainen muisto. H yvä E lämä 45 . Miten vaikkapa Amerikkaan muuttaneiden suomalaisten ruokamuistot ovat säilyneet uudessa maassa. – Kahvija pullakulttuuri on esimerkki siitä, kuinka kaikilla suomalaisilla oli yhtäkkiä varaa meren takaa tuotuun ylellisyyteen, joka ei ollut mitenkään terveyden kannalta välttämätöntä, kertoo Oulun yliopiston lehtori, filosofian tohtori Ritva Kylli. Suomalainen sananparsi. Perukirjoista arvokasta tietoa Suomalaisen ruoan historia on täynnä makoisia yllätyksiä ja tuttuja ruoka-aineita. Mitä kauemmas historiassa mennään, sen erikoisempia lähdemateriaalit ovat. Se voi olla ne isoäidin lihapullat, jonka veroisia ei saa muualta tai koulun inhokkiruoka, joka tarttui kurkkuun niin, ettei sitä saanut maidollakaan huuhdeltua alas. Mielenkiintoisten ja maukkaiden tutkimustulosten pohjalta häneltä ilmestyi viime vuonna tietokirja Suomen ruokahistoria Suolalihasta sushiin, joka oli tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana ilmestyessään. – Myös siirtolaisten ruuat kiinnostavat. – Niihin on listattu ällistyttävän tarkasti, minkälaisia tuotteita on tuotu suomalaisille ulkomaankauppaa käyville rannikkopaikkakunnille
Ne sitovat meitä omiin lapsuusmuistoihimme sekä omaan perhehistoriaamme, minkä vuoksi ne halutaan kattaa pöytään sukupolvesta toiseen. Kylli luettelee esimerkkejä: – Keskiajalta periytyvät mämmi ja lipeäkala ovat hyviä esimerkkejä, kuinka juhlat kantavat mukanaan muistoja. – Suomalaiset ovat syöneet aina paljon leipää ja perunaa ja sen lisäksi mielellään suolakalaa. – Ruoka tuli lähipeltojen ja lähitalojen antimista. Ritva Kyllin on helppo mainita itselleen mieleinen perinneruoka, mutta uudempien herkkujen kanssa valinta on jo vaikeampaa. – Oma suosikkini on perinteinen lanttulaatikko, joka on tosi hyvää. – Yleensäkin nykyinen kauppojen valikoimien määrä on ällistyttävä. Leevätön syönti ee pie näläkee. 1900-luvun puolelta Kyllin ei ole tarvinnut tutkia enää laivojen tullitilejä, sillä jos jonkinlaista lähdeaineistoa on tarjolla riittävästi. Se kertoo, minkälaisessa niukkuudessa meillä on eletty hyvinäkin satovuosina. Jos miettii nykyisten kauppojen valikoimaa, ovat syötävien tuotteitten virrat kiihtyneet. Savolainen sananparsi. Vaikka ihmiset eivät välttämättä pitäisikään niistä, kuuluvat ne kuitenkin juhlapyhiin. Tutkimukset ovat tuoneet esille hätkähdyttäviäkin asioita. – Kesän ensimmäisten, omasta pellosta nostettujen perunoiden edelle ei kyllä mene mikään, Kylli toteaa. H yvä E lämä Vaikutteita muiden maiden ruokakulttuureista on Suomeen saatu jo pitkään. Sukupolvien ruokamuistot Ennen laivojen jäähdytysjärjestelmiä, tuotiin esimerkiksi etelän hedelmät Suomeen kuivatussa muodossa, koska tuoreet eivät olisi kestäneet pitkää merimatkaa. Etenkin juhlaruuat kantavat mukanaan menneitä vuosisatoja. Nykyisistä onkin jo vaikea sanoa, koska saatavilla on niin paljon kaikkea. 46 . HE Potates ruaxi Yksi perunan puolestapuhuja oli Asikkalan kappalainen Axel Laurell (17151790). – Sen muistona me syömme edelleen jouluna kuivatuista hedelmistä tehtyä sekahedelmäkeittoa. Talonpojille tarkoitetussa perunaohjeissa oli kyse ainutlaatuisen varhaisista suomenkielisistä ruoanlaitto-ohjeista: ”Potatesten walmistamiesta ruaxi. Jos kala on kuitenkin ollut lopussa, niin sitten on syöty suolakalan lientä. Potates on yxi senkaldainen kaswo, joka kewiästi otta maun ja tawan kaikista joiden kansa se sekoitetaan, ja on sentähden soweljas, että sillä lisätä usiambia ruokaladia. Ritva Kyllin kirjoittama Suomen ruokahistoria –?Suolalihasta sushiin perkaa ruokahistoriaa kolmella vuosituhannella. Vähemmälläkin pärjäisimme. Sitten kuin he owat wähän wedesä maanneet, tullet pestyxi ja puhtaxi wirutetuxi, nijn myös keitetyxi, muserretaan ne rikki lusikalla, yhdesä puueli kiwi fadisa, lämbymänä, koska myös se hieno hitu kuin nijden päällä on, pitä oleman pois kaapittu, eli sitten kuin he owat kylmäsä wedesä jähtyneet, nijn taitaan he soweljammasti hienoxi hiwutetta rijwiraudalla.” Kirjasta Suomen ruokahistoria – Suolalihasta sushiin, Ritva Kylli, Gaudeamus, 2021. Esimerkiksi hedelmätiskillä on saatavilla ympäri vuoden eri puolilta maapalloa tuotuja tuoreita hedelmiä ja vihanneksia. Hän kertoi saaneensa muutamia perunoita kasvatettavakseen 1700-luvun puolivälissä, kun alamaisistaan huolta pitänyt Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik (1710-1771) oli toimittanut siemenperunoita Suomeen. – Satoja vuosia sitten kaupunkiin tulleen yksittäisen suolalaivan mukana tuli muitakin herkkuja. Laurell kirjoitti vuonna 1773 perunanviljelysoppaan Lyhykäinen Kirjoitus, Potatesten Eli Maan-Päronain Wiljelemisestä, säilyttämisestä ja hyödytyxestä Huonen hallituxesa. Yhtenä merkittävimmistä muutoksista Kylli pitää sitä, että aiemmin käytettiin todella paljon lähiruokaa
Alvajärveen ja muihin lottiin voi tutustua internetin Lottagalleriassa. Lotta Svärd Säätiön Vuoden lotta -tunnustus myönnetään lottatyössä ansioituneelle henkilölle tai lottahengessä uutterasti toisten hyväksi toimineelle suomalaiselle naiselle. Kuva: Lotta Svärd Säätiö Vuoden Lotta 2022 on Kaarina Alvajärvi Turusta kuinka paljosta saamme olla kiitollisia näille urheille sotiemme veteraaneille. Helmikuussa 1944 Helsinkiin kohdistuneiden pommitusten jälkeen ilmatorjunta etsi lisävoimia korkeakoulutetuista naisista miesten käydessä vähiin. Tästä vuodesta lähtien Vuoden lotta julkistetaan aina Lotan päivänä 12. Valonheitinlotat olivat lotista ainoat, jotka saivat koulutuksen myös aseelliseen maanpuolustukseen. Näin he loivat pohjan tämän päivän naisille, joille kaikki yhteiskunnan maanpuolustustehtävät ovat avoimia. Valonheitinlotta Kaarina Alvajärvi palkittiin Vuoden lotta 2022 -tunnustuksella. Lottajärjestössä palvelleilla naisilla oli merkittävä rooli sekä sodanaikaisessa huoltoja avustustyössä että maamme jälleenrakennustyössä. Alvajärvi toimi Kaarelassa elo-syyskuussa siihen saakka, että 1.10.1944 hänet kotiutettiin. Vuoden Lotta edustaa lähes 240 000 lottaa ja pikkulottaa, jotka tekivät lottajärjestössä vapaaehtoista maanpuolustustyötä sotilaiden ja siviilien hyväksi. Lotta Svärd Säätiö vaalii lottien perintöä ja haluaa panostaa tulevaisuudessa erityisesti siihen, että naisten vapaaehtoinen maanpuolustus on paremmin yhteiskunnan käytössä. Hän toimi vuoden 1944 elo-syyskuussa Helsingin Kaarelassa valonheitinpatterissa. – Erityisesti nyt, kun Venäjä käy raakalaismaista sotaa Ukrainassa, tulee usein mieleen, Siiri Kaarina Alvajärvi (o.s. Ravantti) Kaarina Alvajärvi syntyi 10.6.1922 Uusikirkko Tl:ssä ja muutti sieltä vanhempiensa kanssa Sortavalaan ja edelleen evakkona Lokalahteen. toukokuuta. Lottia koulutettiin ensin Helsingissä Degerössä ja elokuun alussa heidät siirrettiin Helsingin luoteispuolella maastoon moneen eri paikkaan. Tällä hetkellä säätiön rekisterissä on lottia ja pikkulottia vajaa 7 000, joista lottia on 1 200. Kiitos vapaasta Suomesta Valonheitinlottana toiminut Alvajärvi on hyvä esimerkki siitä, kuinka vapaaehtoinen maanpuolustus on ollut luonteva osa suomalaisten naisten elämää koko itsenäisyytemme ajan. Alvajärven piti kuitenkin käydä lukio-opintonsa loppuun ja hän pääsi varsinaisiin lottatöihin vasta vuonna 1944. U skonnon lehtorin virastaan eläkkeellä oleva satavuotias Kaarina Alvajärvi on toinen jäljellä olevista valonheitinlotista. Kokoon saatiin lopulta 150 naista, jotka koulutettiin valonheitinpatteriin. Valonheitinlotan valinta Vuoden lotaksi tässä poikkeuksellisessa turvallisuustilanteessa korostaa suomalaisen naisen osallistumista maanpuolustukseen koko itsenäisyytemme ajan. Tunnustus on myönnetty vuodesta 2007 lähtien. Tällä kunniamaininnalla haluamme kiittää rouva Alvajärveä vapaasta Suomestamme, sekä siitä aktiivisen naisen mallista, jonka lotat ovat meille nykynaisille antaneet, sanoo Nurminen. Alvajärvi päätti liittyä lottiin veljensä kaaduttua 20-vuotiaana Kollaan taisteluissa vuonna 1941. HE. Väestömäärään suhteutettuna lottajärjestö oli maailman suurin naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Alvajärvi on myös opettajan työssään vaikuttanut nuorempien polvien arvomaailmaan sekä sotasukupolven perinnetiedon jakamiseen. – Tänä vuonna valintamme kohdistui rouva Alvajärveen, joka on toiminut sekä rohkeana vapaaehtoisena valonheitinlottana sodassa, että osallistunut uutterasti Suomen jälleenrakentamiseen sotien jälkeen, kertoo Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen. H yvä E lämä 47
Tätä selittää todennäköisesti ainakin osittain kuljettajien määrän Ikääntyneille kuljettajille sattuu tyypillisesti onnettomuuksia risteyksissä. Tämän vuoden alussa heitä oli noin 866 000. Teksti: Juhani Karvonen I äkkään autoilijan suurimpia valtteja liikenteessä ovat usein maltti ja kokemus. – Ikääntyneiden henkilöauton kuljettajien vakavimmat onnettomuudet eivät ole juurikaan vähentyneet viime vuosina. Ikääntynyt autoilija ei tee riskiratkaisuja yhtä herkästi kuin nuorempi. Ajokortin omaavia kuljettajia on huomattavasti aiempaa enemmän erityisesti kaikkein vanhimmissa ikäluokissa. – Vauhti pysyy kurissa eikä kuljettaja sorru hätiköintiin. H yvä E lämä Senoriautoilu Iäkkäiden osuus liikenteessä kasvanut Iäkkäiden kuljettajien osuus liikenteessä on kasvanut viime vuosien aikana huomattavasti, mutta onnettomuuksista aiheutuneiden henkilövahinkojen määrä ei ole noussut. 48 . Vasten laskevaa aurinkoa ajaminen on hankalaa kaiken ikäisille.. 65 vuotta täyttäneitä auton kuljettajia oli vuonna 2010 noin 505 000. Ikä tuo senioriautoilijalle kuitenkin tiettyjä riskejä, joista hänen on syytä olla tietoinen. Onnettomuuksiin ei vaikuta niinkään ikä vaan kuljettajan terveys ja riskinotto, mikä on nuorempien kohdalla korkeammalla tasolla, sanoo suunnittelija Mia Nyholm Liikenneturvasta
Jollei kuljettaja tarvitse ryhmän 2 ajokorttia enää, hän voi luopua siitä ja säilyttää edelleen henkilöauton ajo-oikeutensa. Ikääntyneet ovat hyvin heterogeeninen ryhmä myös onnettomuusriskiä tarkasteltaessa. Nyholmin mukaan vuonna 2018 voimaan astunut muutos oli perusteltu siinä mielessä, että ikäihmiset ovat tänä päivänä terveempiä kuin aiemmin. Loukkaantuneita henkilöauton kuljettajia on aiempaa vähemmän. Vauhti pysyy kurissa ja kuljettaja ei sorru hätiköintiin.. . – Tänä päivänä kaikille ikäkuljettajille tehtävä lääkärintarkastus on laajennettu lääkärintarkastus. Laajennettu lääkärintarkastus tarkoittaa käytännössä sitä, että lääkäri huomioi erityisesti ikääntymisen myötä yleistyvien sairauksien ja lääkityksen vaikutuksia ajokykyyn. Loukkaantumisten väheneminen toivottavasti jatkuu myös, kun ikääntyneiden liikkuminen jälleen lisääntyy koronapandemian jälkeen. – Heikentynyt ajoterveys ei ole myöskään ainoastaan ikääntyneiden kuljettajien onnettomuuksien taustalla. Henkilöauton ajokortti on uudistettava viimeistään 70-vuotiaana ensimmäisen kerran. Ryhmän 2, ammattiajossa ja raskaassa liikenteessä ajavien kuljettajien ajoterveyttä seurataan jo 45 ikävuodesta ylöspäin määräaikaistarkastusten yhteydessä. Lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa ajokorttiviranomaisille pidempikestoisesta, vähintään kuusi kuukautta kestävästä terveydestä johtuvasta ajokyvyttömyydestä. Tämä selittää osittain käyrän muotoa. – Toisaalta kaikissa ikäryhmissä onnettomuuden riskiä lisää ajonopeuden kasvattamiLiikenneturvan suunnittelijan Mia Nyholmin mukaan iäkkään autoilijan suurin valtti on monesti maltti ja kokemus. Lisäksi jokaisessa ikäryhmässä on kuljettajia, joille onnettomuuden seuraukset ovat olleet kohtalokkaita, koska turvavyötä ei ole käytetty. nen. Tässä mielessä kuljettajan ajoterveyttä seurataan myös muulloin kuin ajokortin uudistamisen yhteydessä. – Lääkärin kuuluu myös arvioida vastaanotolla kuljettajan ajoterveyttä aina silloin, kun sillä voi olla vaikutusta ajamisen turvallisuuteen. Eli käytännössä ensimmäinen kerta ajoterveyttä arvioidaan noin 75-vuoden iässä, ellei lääkärillä käydessä ole tullut esiin tarvetta seurata ajoterveyttä jo ennen tätä, Mia Nyholm sanoo. Kuljettajien yleistyvät ajoterveysongelmat näkyvät jo keski-iässä sairauskohtauksina auton ratissa. Seniorit tarkastukseen Vuonna 2018 voimaan astunut ajokorttiuudistus merkitsi, ettei alle 70-vuotiaan tarvitse mennä ajokorttia uudistaessaan lääkärintarkastukseen. Viimeistään 70-vuotispäivänä ajokorttinsa uudistaville henkilöauton kuljettajille tehty suppeampi lääkärintarkastus poistui ajokorttilakiuudistuksen myötä. Kun sen uudistaa viimeistään omana syntymäpäivänä mukaan ei vielä tarvitse lääkärintodistusta. Ikääntyneenä keho kestää huonommin onnettomuudessa syntyviä voimia, seuraukset ovat vakavampia. H yvä E lämä 49 . Kaatumistapaturmien ennaltaehkäisyssä on näin saatu hyviä tuloksia aikaan myös silloin, kun keho on jo päässyt haurastumaan. Ikääntyneillä kuljettajilla sen sijaan risteyksessä tapahtuvat onnettomuudet ovat tyypillisiä ja yhtenä selittävänä tekijänä ovat juuri kognition muutokset, eli tiedonkäsittelyn hidastuminen. Ennen se oli sitä vain yli 70-vuotiailla. Toimintakykyä kannattaa pitää yllä liikkumalla omin voimin ja syömällä monipuolisesti. Onnettomuuskuva vaihtelee jonkun verran ikäryhmästä toiseen. – Nuorten onnettomuuksien taustalla on selvästi enemmän päihteiden käyttöä kuin ikääntyneillä kuljettajilla. reipas lisääntyminen. – Eri-ikäisten kuljettajien onnettomuusriskiä kuvataan usein u:n muotoisella käyrällä, jossa riski on kohonnut nuoruudessa ja vanhemmalla iällä. Jokaisesa ikäryhmässä Nyholmin mukaan on tärkeää huomioida ikääntymisen muutosten yksilöllisyys. Samanlaista riskikäyttäytymistä esiintyy ikäryhmästä toiseen. – Kuljettajalla on aina oltava ajoneuvon kuljettamiseen soveltuva ajokortti voimassa
Istuma-asento ja auton korkeus vaikuttavat näkyvyyteen. Aika moni seniori tunnistaa tämän muutoksen itsessään ja valitsee reitin, jolla ei ole pahoja risteyksiä. Ikääntyessä kaikki turvatekniikka on entistä tärkeämpää kehon haurastumisesta johtuen, jolloin vähäinenkin törmäys voi aiheuttaa tuntuvia vammoja. Turvatekniikalla, esimerkiksi turvavyöllä ja turvatyynyillä, voidaan lieventää onnettomuuksien seurauksia ratkaisevasti. Tutkimuksissa on huomattu, ettei automaattivaihteistoa ole vaikea omaksua seniori-iässäkään. Nyholm pitää tärkeänä myös auton turvaominaisuuksia ja varusteita. Ajovakausjärjestelmä estää autoa lähtemästä käsistä, kertoo Nyholm. Viime vuosina on alettu rakentaa entistä enemmän kiertoliittymiä, joka ovat senioriautoilijalle helpottavia uudistuksia, sanoo Mia Nyholm. – Lyhyessä ajassa on kyettävä havaitsemaan aika monta asiaa. – Ajomukavuus ja turvallisuus ovat ne tärkeimmät seikat. Automaattivaihteisto on hyvä ominaisuus, vaikka Suomessa etenkin vanha polvi on tottunut manuaalivaihteistoon ja automaattivaihteisto voi tuntua oudolta ja kenties hieman pelottavaltakin. Seniori voi vaikuttaa omaan ajamiseensa muun muassa oikealla auton valinnalla. 50 . Uusi auto voi olla monimutkainen laite luTieliikenteessä kuolleet ja loukkaantuneet yli 64-vuotiaat Kuolleet ja loukkaantuneet yli 64-vuotiaat henkilöauton kuljettajat Lähde: Onnettomuustietoinstituutti – henkilöja pakettiautojen onnettomuudet Lähde: Onnettomuustietoinstituutti – henkilöja pakettiautojen onnettomuudet Tieliikenteesssä kuolleiden ja loukkaantuneiden yli 64-vuotiaiden kuljettajien määrissä ei ole merkittäviä muutoksia, vaikka ikäryhmän kuljettajien määrä on kasvanut.. Ikäihmisellä tiedon käsittely hidastuu jossakin vaiheessa. – Yllättävissä tilanteissa automaattivaihteisto voi kuitenkin auttaa reagoimaan nopeammin kuin perinteinen vaihteisto. – Kaista-avustin korjaa ajolinjoja, kaistavahti varoittaa, jos toinen ajoneuvo on viereisellä kaistalla ja kaistanvaihto on riskialtista. Aktiivinen turvatekniikka pyrkii tukemaan kuljettajan havainnointia ja ennalta estämään onnettomuuksia. – Automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä, kaistavahti ja kaista-avustin ovat erittäin suositeltavia ominaisuuksia. H yvä E lämä Iäkkään autoilijan suurimmat haasteet piilevät yleensä risteysajossa ja etenkin vasemmalle käännyttäessä. Kun tieto kulkee hitaasti, mutta päätöksille ei ole lisäaikaa, voi risteysajo olla aika haastavaakin
– Esimerkiksi kaistavahti toimii autoissa eri tavoin. H yvä E lämä 51 . – Ikääntyessä on tyypillistä että työmuisti kuormittuu enemmän, minkä takia useiden yksittäisten asioiden pitäminen mielessä voi tuottaa vaikeuksia. – Pimeällä näkemisen heikentyminen on tyypillinen iän tuoma muutos, jonka kuljettaja itse usein huomaa. Seniorin kannattaa ottaa yksi asia kerrallaan. Autoon kannattaa tutustua, koska esimerkiksi eri järjestelmät aiheuttavat päälle kytkeytyessään erilaisia reaktioita. Katseen suuntaaminen viistosti oikealle tien reunaan poispäin häikäisevästä valosta voi auttaa. Jos tärinä tulee kuljettajalle yllätyksenä, voi se säikäyttää hänet ja seurauksena voi olla jonkun äkkinäisen liikkeen tekeminen. Nyholm painottaa paitsi kuljettajan itsensä arvostelukyvyn tärkeyttä suhteessa omaan ajamiseensa mutta myös hänen läheistensä huomioita. – Silmä ei esimerkiksi enää palaudu vastaan tulevan auton valojen häikäisystä yhtä nopeasti kuin nuorempana. Läheiset ovat hyvä mittari ajoterveydelle ja ajokyvylle muutenkin, koska esimerkiksi näön heikentymistä asianomainen ei välttämättä itse huomaa. – Joitakin silmälaseja on, joissa hämärällä näkemistä pyritään parantamaan erilaisilla, kontrastinäköä parantavilla ominaisuuksilla linsseissä. kuisine toimintoineen, joiden oppiminen ja hallitseminen voi olla nuoremmallekin vähintään pienen opiskeluhetken takana. Sekä liikennevahinkojen että kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrät lisääntyvät nuoruuden jälkeen uudelleen, kun kuljettajat ikääntyvät. HE Liikennevahingot ja kuolonkolarit Ajokortit 65+ Lähde: Onnettomuustietoinstituutti – henkilöja pakettiautojen onnettomuudet Vuonna 2010 505 767:llä yli 65-vuotiaalla oli ajokortti. Usein yksittäinen sairaus ei vie ajokykyä ja parhaimmillaan sen hoito pidentää ajovuosia. Lähde: Traficom, voimassa olevat ajokortit. – Ikääntyessä sairaudet väistämättä yleistyvät. Vuonna 2017 heitä oli 865 770. – Ne saattavat tuoda joillekin helpotusta pimeällä ajamiseen, sanoo Nyholm. Jos mikään keino ei tuo helpotusta, paras keino on välttää ajamista pimeään aikaan. Jos kuljettaja tuntee ajokykynsä heikentyneen hänen tulee mennä lääkärintarkastukseen vaikkei ajokortin voimassaoloaika olisikaan heti umpeutumassa. Järjestelmä saattaa varoittaa kuljettajaa tärinällä tai äänellä
H yvä E lämä Senioriautoilu Sähköautolla matkat taittuvat hyvin Terho Lehervo tilasi juuri järjestyksessä toisen sähköautonsa. Teksti ja kuva: Mari Ahola-Aalto Terho Lehervolla ei juuri nyt ole käytössään sähköautoa. Jos autoa käytetään työmatkoilla hankitaan auto sen mukaan, eläkkeellä tarpeet ovat toisenlaiset. Sähköauto palvelee hänen ajotarpeitaan hyvin. 52 . Ainahan auto on valittu sen mukaisesti, mikä kunkin käyttöön on sopivin ja taloudellisesti järkevin. Reilun vuoden vanha Kia Niro meni jo vaihdossa, ja uuden Nissan Ariyan hän saa lokakuussa. – Ajattelin, että minulle riittää eläkkeellä sähköauto ja hankin sellaisen reilu vuosi sitten.. K aikille sopivaa, yksiselitteisesti parasta ratkaisua sähköautoilussa Terho Lehervon, 67, mukaan tuskin on. – Eri elämäntilanteessa tarvitaan erilaisia autoja
Sittemmin olen huomannut, että sehän riittää kenelle vaan, paitsi sille, joka ajaa päivittäin pitkää matkaa. – Ensimmäiset sähköenergiaa käyttävät kilometrit hybridi kulkee edullisesti. Hybridien kulutusluku pitäisikin ilmoittaa 1 000 kilometrillä 100:n sijaan. En ole kuitenkaan koskaan pantannut ajoa virran säästön vuoksi. – Pidemmillä matkoilla auton virta riittää noin kahden tunnin ajoon, ja siinä vaiheessa vaadin itsekin kahvia, ja tauon ajan auto on latauksessa. Rahassa merkitys on pieni. Halusin auton, joka kulkee oikeasti, koko ajan sähköllä. – Oli juuri uutinen netissä, että esimerkiksi K-latauspisteiden määrä kaksinkertaistuu tänä vuonna. Säästö ei loppujen lopuksi ole kovin suuri. – Minun ajoni ovat yleensä noin 50 kilometriä yhteen suuntaan ja muutaman kerran vuodessa pidempi matka. Vihtiläinen Lehervo hankki ensiksi hybridiauton, joka kulki sähköllä ja bensiinillä. Matkalla auton lataukseen tarvitaan pikalaturi, muuten menee liikaa aikaa, eikä virtaa kerry tarpeeksi. Lehervo lataa oman autonsa pääosin kotona. Sen jälkeen auto kuluttaa vähän enemmän polttoainetta kuin tavallinen bensiiniauto, koska on sitä painavampi. Pois ajoin bensiinillä, eikä se mitään halpaa ollut. – Mutta loppujen lopuksi lataamisen kesto on kiinni siitä, miten suurella teholla auto ottaa sähköä vastaan. Eli kalliiksi tulee, ei kannata. – Sanotaan myös, ettei akkua saa säilyttää täydessä latauksessa, eikä sitä ole hyväkään ladata aina täyteen. Olen mennyt useita kertoja 400 kilometrin päähän ja yksi kahvitauko riittää. Myös akun lämpötila ja akussa oleva varauksen määrä vaikuttavat latauksen nopeuteen. – Sähköautossa pitääkin ajatella latausta vähän eri tavalla kuin bensiinin tankkausta. se kannattaa ladata 80 prosenttiin saakka. Sitä ei kannata ladata täyteen paitsi jos on lähdössä aamulla ajamaan Rovaniemelle. Ei huonoa sanottavaa Edellisestä autostaan Kia Nirosta Terho Lehervolla ei ole mitään huonoa sanottavaa, mutta sähköautojen teknologia kehittyy. Seuraavassa sukupolvessa on taas ominaisuuksia, joita ei edellisessä ollut. Kahville tullessa on virtaa jäljellä 30 prosenttia ja matkaa jatkettaessa 70-80 prosenttia. Väittäisin, että tämä on merkistä riippumaton fakta. Uusissa autoissa kaikki kehittyy. Autotallissa on 11 kW:n teholla toimiva laturi. – Se oli yksi syy, miksi vaihdoin täyssähköön. – Edellisen autoni kantama oli 400 kilometriä. – Kia Niron luvattiin yhdellä latauksella kulkevan 410 kilometriä ja kyllä se kesäkelillä sen menikin. – Jos viet autosi maksulliseen lataukseen, vie lataus 80 prosentista 100 prosenttiin kaksi kertaa niin paljon aikaa kuin lataus 40 prosentista 80 prosenttiin. Sillä pääsi käymään jo pari-kolme kertaa Helsingissä, eikä vieläkään ollut kiirettä lataukseen. – Kun ajoin moottoritietä 100 kilometriä tunnissa, vei auto 16,9 kWh:a sadalla kilometrillä. Se miten pitkälle virta riittää on riippuvainen ajonopeudesta ja ulkolämpötilasta. Sopii jokaisella autoilijalle Autona sähköauto on Lehervon ja hänen mukaansa monen muunkin mielestä miellyttävämpi ajaa kuin polttomoottoriauto. Muuten. Lehervon kokemuksen mukaan lataaminen on onnistunut julkisissa latauspisteitä tarvittaessa aina hyvin. Pienillä nopeuksilla kaupunkiajossa kuluu vähiten energiaa. Minun tuleva autoni ottaa vastaan 130 kW. Useimmiten hitaimmat laturit toimivat 22 kW:n teholla. – Olen vähän impulsiivinen auton vaihtaja, ja uudessa Nissan Ariyassa minua viehätti ominaisuus, jota ei muissa autoissa vielä ole. Ihan normaali kahvikeikka riittää. Täyteen vain harvoin Lehervolla on sähköautoilusta hyvät kokemukset. – Pääsin itse hybridiautolla sähköllä vajaan yhden suunnan eli noin 50 kilometrin matkan Nummelasta Helsinkiin, sen matkan, jota usein ajan. . Siinä saa talvisaikaan napin painalluksella akun lämpiämään, niin, että se ottaa virtaa vastaan kuin kesälämpötiloissa. Kun nopeus oli 120 kulutus oli 20 kWh. H yvä E lämä 53 . Kun ajetaan moottoritiellä, ajetaan samaa nopeutta kuin muut. Se käy nopeammin. Talven vaikutus on mielestäni suurempi latauksen hidastumiseen kuin toimintamatkan lyhenemiseen. Ei sillä lyhyemmillä matkoilla ole niin väliä, onko kotona akussa 3 kWh enemmän tai vähemmän virtaa, mutta pitkällä matkalla on. Pikalaurit antavat virtaa 50 kW:n teholla ja nopeimmat suurteholaturit 150-200 kW:n teholla
Terho Lehervon mukaan sähköauto myös sopii kaikille. – Minulle yksi syy sähköauton hankitaan oli, että jos sillä aikoo ajaa halvalla, oli vaihto tehtävä ajoissa, kun siinä ei vielä ole mitään extraveroa. Auto kertoo, paljonko kilometrejä on jäljellä kilometreinä ja prosentteina. H yvä E lämä – Se vastaa kaasuun heti, siitä ei kuulu ääntä ja kulku on pehmeää. Tiukan paikan tullen säätövaraa löytyy vielä siirtämällä ajokytkin ekonomy-asentoon, jolloin poistuu muun muassa ilmastointi käytöstä. Virta, jota ei heti tarvita menee talteen Helenin virtuaaliakkuun. – Jos auto tarvitsee esimerkiksi 40 kWh:n latauksen, antaa aurinkopaneeli hyvänä aurinkoisena päivänä sen kaiken, käyttää virran suoraan lataukseen. Auto tarvitsee myös huoltoa harvemmin kuin polttomoottoriauto. Auton voi vaikka laittaa puhelimella lämpenemään ennen liikkeelle lähtöä. En usko, että pitäisi osata tai tietää mitään erityistä verrattuna vanhakantaiseen autoon. Vaimo on ajanut työmatkoja Vantaalle sähköautolla jo yli neljän vuoden ajan. Käytetyn ja virtuaaliakkuun talteen laitetun virran tilanne tasataan kuukausittain. Siitä Helen maksaa meille 13 senttiä kWh, saman mitä maksamme itse siirtoineen. Sähköauton käyttö ja ylläpito ovat nykyisellään reippaasti polttomoottoriautoa edullisempia. – Sillä pärjää kyllä. Katolta akkuun Lehervojen omakotitalon katolla on sähköä tuottava aurinkopaneelijärjestelmä, josta saadaan sähköä myös autoon. 54 . Kitkarenkailla rengasmelu on huomattavasti pienempi kuin nastoilla, jotka eivät minusta kuulu sähköautoon. HE 6h. Eilen en ladannut autoa ja virtuaaliakkuun meni 18 kWh. Ja jos oikein tiukille menee, normaalista pistorasiasta saa tarpeen tullen virtaa myös matkalla, kunhan piuhat ovat mukana. Sen tuotto riittää 90-prosenttisesti auton lataukseen. – Eilen paisteli aurinko ja paneeli tuotti 29 kWh. – Sähköautoissa on myös käyttömukavuutta nostavia ominaisuuksia. Uskon, että muutaman vuoden päästä sähköautoilu on yhtä kallista kuin bensiinillä ajo. Lehervon perhepiirissä on useampikin sähköautoilija. – Kun mennään muutama vuosi eteenpäin ja käynnit bensatankeilla vähenevät entisestään, keksii valtio varmasti sähköautoveron
– Elinluovutuskortin allekirjoittaneen ei tarvitse miettiä, kelpaavatko hänen elimensä elinsiirtoon, vaan jokainen voi sanoa kyllä elinluovutukselle. Elintensä kuntoa ei tarvitse itse arvioida. Suomessa tehdään munuaisen, maksan, haiman, keuhkon, sydämen ja ohutsuolen siirtoja. Kaikki elinsiirrot on keskitetty HUS:n sairaaloihin. Jos oma elämäsi ei jostain syystä jatkuisi, voit kuitenkin pelastaa jopa useamman ihmisen hengen, Inomaa sanoo. * ?Tahdon voi kirjata myös Omakantaan. * ?Myös iäkäs voi olla elinluovuttaja. Luovutuksesta puhutaan omaisten kanssa. H yvä E lämä 55 . * ?Jopa kuusi ihmistä voi saada uuden elimen samalta luovuttajalta. Kalenteri-ikää tärkeämpää on elinten kunto. Näin ei kuitenkaan yleensä ole. – Kesä on hyvä aika ottaa oma elinluovutustahto puheeksi läheisten kanssa. Jos sinulle tapahtuisi jotain ja omaisiltasi kysyttäisiin tahtoasi, osaisivatko he kertoa sen. Kortilla tai Omakantaan – Elinluovutustahdon voi kertoa perinteisellä paperisella elinluovutuskortilla tai sen voi kirjata Omakantaan. Iäkkäät voivat myös saada elintai kudossiirron. Sopivuuden ja elinten kunnon arvioivat lääkärit. Kun asiasta on kerran keskusteltu, se on hoidettu. Elinluovutuskortin voi tilata ilmaiseksi osoitteesta www.elinluovutuskortti.fi. Paperisen elinluovutuskortin voi tilata ilmaiseksi kotiin osoitteesta www.elinluovutuskortti.fi. L ain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä kieltänyt. Asiasta kertominen läheisille on kuitenkin aivan yhtä pätevä keino tahdon ilmaisuun, kertoo Munuaisja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Tänä vuonna toukokuun loppuun mennessä elinsiirtoja on tehty 167 (luvut: HUS). Viiden vuoden sisällä sairastettu syöpä ja aktiivinen hepatiitti Btai HIV-infektio estävät kuitenkin luovutuksen. * ?Vuonna 2021 tehtiin 420 elinsiirtoa. HE. Tahto pyritään selvittämään ja siitä keskustellaan omaisten kanssa. * ?Elinsiirtoa odottaa jatkuvasti noin 570 ihmistä. Vakavakaan perussairaus ei välttämättä estä luovutusta. Moni saattaa ajatella, että omat elimet eivät kelpaisi luovutukseen elintapojen tai jonkin sairauden takia. Elinluovutus lyhyesti * ?Jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole kieltänyt sitä. Elinluovutustahdon kertominen kannattaa kesälläkin Elinluovutustahdon ilmaiseminen on harvinaisen helppo tapa tehdä hyvää – ja se onnistuu kesälläkin. Suomalaisista 85 prosenttia on valmis luovuttamaan elimensä kuolemansa jälkeen toisen ihmisen auttamiseksi, mutta vain noin kolmasosa on ilmaissut tahtonsa (Kansalaisten asenteet elinluovutukseen gallupkysely 2021). Lain mukaan elinluovuttajan oma mielipide pitää aina pyrkiä selvittämään. Samaan aikaan uutta elintä odotti 570. * ?Suullinen tahdonilmaisu on aivan yhtä pätevä kuin kirjallinen. Elinja kudosluovutukselle ei ole yläikärajaa. Joka vuosi 5–10 prosenttia siirtoa odottavista menehtyy, koska sopiva siirre ei löydy ajoissa. Aina heillä ei ole tiedossa läheisen mielipide. Eniten oli munuaisensiirtoja. Elinluovuttajan tahto pyritään kuitenkin aina selvittämään
56 . H yvä E lämä Tänäkin kesänä lomalle lähelle Suomalaisilla on intoa matkailla kotimaassa pandemian jälkeenkin – matkoja lähialueille tehdään entistä enemmän. Kotimaan matkailua. Tekstit: Kati Wikström
. H yvä E lämä 57 . Kuva: Ismo Pekkarinen/Kolin Matkailu Oy. Kolin upeita vaaramaisemia voi todellakin ihastella
Kotimaanmatkailuun innostaa helppous, edullisuus ja halu tukea paikallisia yrittäjiä. – Taustalla oli näkemys siitä, että kotimaa koettiin pirstaleiseksi, palveluiden löytäminen oli vaikeaa ja myös mielikuva oli sammaloinut. Yli kolmasosa suomalaisista odottaa tänäkin kesänä kotimaanmatkailulta eniten luontoa ja kauniita maisemia. Ahvenanmaa on yksi suosittu kohde. – Kesäkauden osalta vuosi 2019 oli kaikkien aikojen ennätyskesä, majoitusvuorokausilla mitattuna. Kuva: 100syytä.fi jotka olivat vuosikausia, lomailleet pääsääntöisesti ulkomailla, lähtivät tutkimaan kotimaata suurin joukoin. 58 . Matkustushalukkuus kotimaassa on jopa kasvanut kaksi prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Kampanjan ja 100syytä.fi-sivuston linja oli heti alusta lähtien kirkastaa kotimaan matkailukuvaa ja inspiroida ihmisiä tutustumaan uusiin kohteisiin. Tämän uuden kohderyhmän toivotaan jatkossakin matkailevan edelleen myös kotimaassa. Näin syntyi Suoma ry:n koordinoima 100 syytä matkailla Suomessa -kampanja, joka käynnistyi keväällä 2017. Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys eli Suoma ry ja 100 syytä matkailla Suomessa -kampanja teettivät kyselytutkimuksen, jonka mukaan 65 prosenttia suomalaisista matkailee tulevana kesänä kotimaassa, vaikka matkustusrajoitukset ulkomaille ovat keventyneet. Kasvu ei siis johdu pelkästään koronasta ja ulkomaiden sulkeutumisesta, kertoo Suoma ry:n toiminnanjohtaja Hannu Komu. Silti kesä 2021 ylitti vielä selvästi tämänkin tuloksen, vaikka vielä kesällä 2021 ryhmämatkailu oli kotimaassa hyvin vähäistä, tarkentaa Komu. – Toki koronakausi antoi kotimaan matkailulle lisäpotkua sekä toi kotimaan matkailun piiriin suuren määrän uusia ihmisiä. Aivan uusia elämyksiä Tutkimuksen mukaan matkailu Suomessa nähdään juuri nyt helppona (68 %), edullise?. H yvä E lämä E nemmistö suomalaisista aikoo matkailla kotimaassa tänäkin kesänä, selviää tuoreesta kyselytutkimuksesta. Lisäksi matkailijoita houkuttelevat kotimaassa muun muassa lähiseutujen retket, tapahtumat ja elämykset kaupunkikohteissa. Ihmiset, Kyselytutkimuksen mukaan 65 % suomalaisista matkailee tulevana kesänä kotimaassa. Vuonna 2016 Suomen matkailualueet tekivät päätöksen siitä, että on aika koota kotimaan matkailupalvelut yhteisen, raikkaan kokonaisuuden alle. – Kotimaan matkailu lähti selvään nousuun jo vuonna 2017
– Tähän liittyy taustana se, että ulkomaisten matkailijoiden määrät tippuivat koronan aikaan hyvin radikaalisti. – Myös tapahtumatarjonta on nyt päässyt pitkän tauon jälkeen käyntiin ja tapahtumia onkin tulossa ennätysmäärä. 36 % haluaa lisäksi yllättyä ja löytää uusia paikkoja tai matkakohteita kotimaasta. Sellaisille kuluttajille, jotka eivät olleet aiemmin juurikaan kotimaassa matkailleet, avautui huikea uudenlainen kotimaan näkymä. On hienoa, että kotimaan matkailu on elpynyt ja jatkaa kasvuaan, summaa Komu. – Hyvä ruoka ja erityisesti kotimainen lähiruoka on jo merkittävä tekijä kuluttajien valintakriteereissä. Luontoa, tapahtumia, ruokaa Luonnonläheiset kohteet ovat olleet erityisen suosittuja. Nuoremmat eli 18-34-vuotiaat matkailijat arvostavat edullisuutta enemmän. Kotimaanmatkailu on vastuullista paitsi ympäristön, myös suomalaisen työn tukemisen näkökulmasta. H yvä E lämä 59 . – Sienikehittelyn viimeisin uutuus ovat sieniristeilyt Saimaan saaristoon. HE Yli kolmasosa suomalaisista odottaa kotimaanmatkailulta eniten luontoa ja kauniita maisemia, kuten Pohjanmaalla Ohtarin kalastajakylässä. . – Lähes puolet suomalaisista kertoo, että kotimaasta löytyy kiinnostavia matkakohteita. Tähän yhdistettynä sienien käsittely, valmistus ja myös sieniateriat kuuluvat samaan lomaan. Monet ohjelmapalvelut oli suunniteltu ulkomaisille ryhmille. Kuva: 100syytä.fi Koko maan kattavaan matkailutarjontaan voi tutustua osoitteessa 100syytä.fi.. Näiden matkailijoiden puutteessa, matkailualalla tehtiin nopeaa tuotekehitystä ja muutetiin palvelut pienille seurueille sopiviksi. Luontoelämys ei ollutkaan enää pääsääntöisesti vain patikointia, melontaa tai pyöräilyä, vaan hieman jalostetumpaa, sanoo Komu. Näiden risteilyjen suosio onkin kasvussa ja tarjontaa on runsaasti. – Myös luontoon liittyviä palveluita tuotteistettiin. Tämä ei Komun mukaan kuitenkaan tarkoita, että kaikki haluavat erämaahan. Ne ovat niin suosittuja, että tänäkin kesänä kaikki on myyty ja nyt risteilyjä yritetään saada lisää syksylle, kertoo Komu. na (34%) ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan, myös turvallisena (18 %) vaihtoehtona. – Luonto antaa tänä vuonna tilaa myös kaupunkimatkailulle, kun museot, näyttelyt ja muut kulttuurikohteet voidaan vihdoin pitää kunnolla auki. Yli 65-vuotiaille suomalaisille turvallisuus on tärkeämpi kotimaanmatkailun puolestapuhuja kuin muissa ikäryhmissä. – Nyt etsitään kohteita, joista pääsee helposti toteuttamaan erilaisia luontoaktiviteetteja sekä maissa että vesillä. Kaikki eivät halua raskasta luontoliikuntaa ja monelle elämyksen tarjoaa esimerkiksi laivaristeily sisävesillä tai rannikolla. Kotimaassa matkaillaan myös siitä syystä, että suomalaisilla on aito halu tukea paikallisia matkailualan yrittäjiä (33 %). Tähän myös yrityksissä panostetaan – Suomessa voi nykyisin tehdä aidon ruokamatkan ja tutustua eri alueiden ruokaherkkuihin. – Yksi merkittävä tekijä kotimaan matkailun nousuun on palveluiden monipuolistuminen ja matkailijoiden entistä aktiivisempi rooli uusien palveluiden kokeilemisessa, tietää Komu. – Hyvänä esimerkkinä on Hotelli Punkaharjun yrittäjän Saimi Hoyerin kehittämät sieniretket, asiantuntevan oppaan johdolla
Suomen neljänneksi suurin järvi Pielinen on erämainen ja moni-ilmeinen kohde kalastajalle ja veneilijälle. Kolin kesä on myös kulttuurikesä! Lieksan Vaskiviikko, Monola-Juhlaviikko, Kolin Retkiviikko ja Pielinen Soi -festivaali antavat ilon ja ajattelemisen aihetta. Retkelle voi lähteä myös opastetusti. HE Elektra-alus tekee reittiliikennettä ja risteilyjä Pielisellä. Kolin kansallispuiston lampaat, hevoset ja kyytöt ilahduttavat ulkoilijoita retkeilypolkujen varsilla. H yvä E lämä P ohjois-Karjalan Kolilla voi retkeillä ja vaeltaa, laskea koskia sekä kalastaa, unohtamatta kulttuuria. Lisätietoja: www.koli.fi. Kuva: Kolin Matkailu Oy . Kesällä Kolilla nautitaan vaaramaisemien lisäksi suuren Pielisen aalloista ja saarista sekä koskenlaskusta Ruunaan retkeilyalueella. Ruunaan koskissa pääsee kokemaan vauhdin hurmaa ja virtaavan veden voimaa, tarjolla on päivittäisiä lähtöjä sekä perinteisillä puuveneillä että kumilautoilla. Kolin kansallispuiston ja lähiseudun noin 80 kilometrin laajuinen polkuverkosto ja huolletut tulipaikat, laavut sekä majoituskohteet houkuttelevat syystäkin retkeilijöitä Suomesta ja ulkomailta. Pohjois-Karjalan Koli Erikoisuutena Pielisen aalloilla on koskien lasku puuveneellä. 60 . Kuva: Jarno Artika/Kolin Matkailu Oy Kolin kansallispuiston korkeat vaarat ja Pielisen saaret kätkevät suojaansa yhden Suomen monimuotoisimmista luontokattauksista
– Tuusulanjärven rannalla Kirkkotien puolella voi vierailla Tuusulan kauniissa kirkossa, joka on 1734 rakennettu puinen ristikirkko. Se esittelee samaa aikakautta kuin taiteilijakodit, mutta paljon arkisempaa ja vaatimattomampaa elämää. – Rantatien eteläpäässä on Krapin tila monipuolisine ravintola-, hotellija kulttuuripalveluineen. Naisten toimintaan ja merkittävään rooliin talvija jatkosodan vuosina voi tutustua Lottamuseossa, jonka kanttiini on mukava kahvija lounaspaikka. Nähtävää on niin paljon, että kannattaa jäädä yöksikin, summaa Koskenranta. H. Taiteilijoiden kodit kiehtovat Tuusulassa T uusulan Rantatie ja Tuusulanjärven alue on vuodesta toiseen suosittu matkailualue. Niissä pääsee mukaan yli sadan vuoden takaiseen elämään, kertoo Tuusulan museon intendentti Jaana Koskenranta. – Kirkkotien varrella, aivan Tuusulanjärven rannalla on ravintolaja hotellipalveluita tarjoava Gustavelund. Alueen sydämen muodostavat 1900-luvun taiteilijakodit, joissa vierailee vuosittain yli 100 000 ihmistä. Kuva: Tuusulan kunta/ Kari Kohvakka . Sitä vastapäätä on alueen käsityöläisammatteja esittelevä Tuusulan työläiskotimuseo. Saman tien varrella on runoilija J. – Taiteilijayhteisön kodeista täällä olivat Jean ja Aino Sibeliuksen Ainola, Eero ja Saimi Järnefeltin Suviranta sekä Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin Ahola. Rantatien pohjoispuolella vanha Rantatie ja nykyinen Järvenpääntie noudattelevat samaa reittiä, tietää Koskenranta. Erkon Erkkola taidenäyttelyineen. HE Tuusulan rantatien varrella on muun muassa runoilija J. . Kesän 2022 näyttelyn nimi on Taiteilijaelämää Halosenniemessä, sillä juhlistetaan 120-vuotiaan ja juuri kunnostetun rakennuksen sekä sen asukkaiden historiaa. Alueella on toistakymmentä museota ja luontosekä vapaa-ajan viettokohteita. H. Taide-elämys vahvistuu Järvenpään taidemuseossa. Erkon Erkkola taidenäyttelyineen ja sitä vastapäätä tunteita herättävä vaatimaton Aleksis Kiven kuolinmökki, jossa kansalliskirjailijamme kuoli vuonna 1872. – Tien varrella on muun muassa Kallio-Kuninkala, jonka kesäkahvila on auki viikonloppuisin. Historian siipien havinaa ja kultakauden taiteilijoiden elämää voi aistia alueen lukuisissa taiteilijakodeissa, jotka nykyisin ovat museoina. – Museotieksi nimetyn Rantatien varrella ovat taidemaalari Pekka Halosen komea ateljeekoti Halosenniemi, jossa koti-interiöörin lisäksi pääsee nauttimaan vaihtuvista näyttelyistä. H yvä E lämä 61 . Lisätietoja: www.visittuusula.fi
Nähtävää ja koettavaa riittää, vaikka koko kesäksi. – Useilla saarista on merkittyjä luontopolkuja, ravintoloita ja kahviloita sekä erikseen järjestettäviä ohjelmallisia tapahtumia koko perheelle. – Monen mielestä saarissa kiinnostavinta ovat niiden luonto ja historia. 62 . Isosaaresta löytyy jopa Golf-kenttä. HE Helsingin vesireiteille virkistymään Helsingissä on noin 300 saarta ja 130 kilometrin mittainen rantaviiva, nähtävää ja koettavaa riittää! Suomenlinna on kestosuosikki. HSL:n Reittioppaasta löytyvät kesällä vakituisen vesiliikenteen piirissä olevat 26 saarikohdetta: Kaunissaari, Pihlajasaari, Uunisaari, Suomenlinna, Lonna, Vartiosaari, Laajasalo, Kivisaari, Vasikkasaari, Isosaari, Vallisaari, Mustasaari, Sirpalesaari, Klippan, Liuskasaari, Harakka, Valkosaari, Särkkä, Korkeasaari, Satamasaari, Leikosaari, Pentala, Stora Herrö, Rövaren, Gåsgrundet ja Iso Vasikkasaari. Vesiliikenne ulkoilusaariin jakautuu reittiliikenteeseen ja kiertoajeluihin, joista vastaavat yksityiset liikennöitsijät. Useaan saareen on kesällä myös vesireittiliikenneyhteys, kertoo Helsingin matkailupäällikkö Nina Vesterinen. Kuva: Visit Finland/A ino Heininen . Viime kesänä esimerkiksi Suomenlinnassa vieraili 563 000 kävijää ja ennen pandemiaa jo 1 miljoonaa kävijää. Koiria ei päästetä kaikkiin saariin lähinnä niissä pesivien lintujen takia, tarkentaa Maunula. Niillä voi tehdä jotakin vähän erilaista, kuten lentää helikopterilla saariston, nauttia illallista saaressa ja palata veneellä takaisin keskustaan, kertoo Vesterinen. Suosittuja ovat myös ihan kaupungin edustalla sijaitsevat saaret, joista löytyy ravintoloita, kertoo Helsingin matkailuneuvoja Pinja Maunula. Suosituimmilla saarilla voi varata opastetun kierroksen. – Suosituimmilla saarilla käy kesällä kova vilinä, mutta varmasti löytyy myös monia rauhallisempia saaria. Saman verran odotetaan kävijöitä myös tänä kesänä. Helsingin saaristossa liikkuu kesäisin noin 1,7 miljoonaa kävijää, joista toki suurin osa vierailee yhä Suomenlinnassa. H yvä E lämä H elsingissä on noin 300 saarta ja 130 kilometrin mittainen rantaviiva. Saarista saa tietoa My Helsinki-sivustolta.. Merellisen Helsingin monipuolisesta tarjonnasta löytyy muun muassa historiaa, taidetta, hiekkarantoja, ravintolapalveluita ja harrastusmahdollisuuksia. Useat yleisölle avautuneet saaret ovat olleet aiemmin armeijan ja muun muassa luotsilaitoksen käytössä. – Esimerkiksi Itä-Helsingin saaristo on täynnä hienoja melontaretkikohteita. Pihlajasaaressa, Isosaaressa ja Kaunissaaressa löytyy myös telttailumahdollisuus sekä julkinen sauna. Monilta saarulta löytyy aktiviteetteja, kuten seikkailupolkuja, SUP-lautailua ynnä muuta vastaavaa. Vallisaaressa vierailee noin 60 000 kävijää, listaa Vesterinen. – Erityisesti kesällä merellinen Helsinki on yksi suurista myyntivalteistamme, niin ulkomaisten kuin kotimaistenkin matkailijoiden ja tietysti myös paikallisten keskuudessa
Reitin varrella on tarjolla monipuolisia palveluja bed and breakfastmajoituksesta hotelleihin sekä erilaisia ravintoloita ja kauppoja. HE Turun saaristossa liikutaan lossien ja yhteysalusten kyydissä. Saaristoalueella voi liikkua aivan, miten itse haluaa: veneellä, pyörällä, moottoripyörällä, autolla, bussilla tai vaeltamalla. Rengastien kulkija siirtyy saarelta saarelle välillä siltoja pitkin, välillä maantielauttojen, lossien ja yhteysalusten kyydillä. Rengastien kohteisiin voi tutustua ympäri vuoden, mutta koko 250 kilometriä pitkä reitti on kierrettävissä vuonna 2022 vain 13.5.–4.9., kun Iniö-Houtskari välinen yhteysalus MS Antonia liikennöi. Kuva: Katri Lehtola Lisätietoa: www.visitparainen.fi ?. Sadat tuhannet ovat kokeneet reitin joko moottoriajoneuvolla, polkupyörällä tai jalan perustamisvuoden jälkeen. Jokainen saari on ainutlaatuinen ja kesäisin on tarjolla monipuolista palvelua. . Reitiltä voi myös poiketa ja tutustua saariston tarjontaan. Saariston rengasreitille S aariston rengastie tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua Turun saaristoon ja saaristokaupunki Paraisten viiteen pääsaareen. Hienointa siinä on se, että pääreitillä vain Iniön Dalenin ja Houtskarin Mossalan välinen lautta maksaa, muut lautat ovat ilmaisia. Ulkosaaristo on ainutlaatuinen ja etenkin Jurmossa ja Utössä kannattaa vierailla, jos on ylimääräistä aikaa. H yvä E lämä 63 . Rengastie kulkee Paraisten kaikkien pääsaarten läpi. Saariston rengastie täytti 25 vuotta vuonna 2021
– Tarjolla on muun muassa Amacing Cityn kattokävelyä, Hiking Travel Hit kanoottivuokrausta ja vesiurheilua Tohloppi Wakessa sekä Peltomäki Resortissa. Pyörämatkailu, lähiruoka ja minilomat ovat edelleen suosiossa. Aktiivista tekemistä löytyy lomalaiselle monenlaista. Tätä voi kokea esimerkiksi Viinitupa Vuorenmajalla, Iloisen pojan Street food baarissa, Ravintola Keitaassa, Country Bistro Maisassa sekä Ravintola Helvetin portissa. – Nyt annetaan tilaa aidoille kokemuksille ja elämyksille, kertoo Visit Pirkanmaan puheenjohtaja Saila Valkeaniemi. Rauhallisemmin nautitaan Hopealinjojen risteilyistä tai taiteesta Suomen Villa Royalissa, Kangasala-Talossa ja Urkin Piilopirtillä. Pyöräilyreitit ovat Pirkanmaalla varsin suosittuja. H yvä E lämä Pirkanmaa kutsuu kesään Pirkanmaalla voi rentoutua ja ihailla maisemia esimerkiksi melonnan parissa. – Kotimaisessa matkailusta odotetaan huippukesää! Myös ulkomaisten matkailijoiden määrä on koronavuosien jälkeen lähtenyt nousuun, iloitsee Valkeaniemi. Kuva: Visit Pirkanmaa P irkanmaan kesässä erityisesti houkuttelevat maaseudun uniikit kohteet. – Ehdottomasti kannattaa vielä piipahtaa puutarhoissa, kuten Pölkivuoressa. Meillä on ihania, koko perheen eläinkohteita, kuten Ilolan Maatilamatkailu, Ekojärven Ranch-tila, Ponimaa, Rockwood Alpacas ja Raudanmaan kylätalo. – Majoittua voi muun muassa maalaismiljöössä Maatilamatkailu Ala-Orvolassa, Ellilän kievarissa, Niemikapeen Tilalla, Hurulan, Muotiaisten ja Gurun mökeissä, Tarjanteen Talon motellissa tai jopa Kommeen Kurjen puumajoituksessa. – Lomailuun kuuluu maistuva ruoka, puhtaista ja lähellä tuotetuista raaka-aineista. 64 . Tällä hetkellä kasvaa pienten matkailukohteiden ja yritysten vetovoimaisuus massakohteiden sijaan. HE ?. Lisäksi löytyy erilaisia opastettuja luontoja kalastusretkiä, kuten JRja JPH-Fishing, Luonto-Leena, Vanamo Hiking ja Haukkamaa Adventures. – Pirkanmaalla on paljon koettavaa ja kannattaa matkailla Pirkanmaan maaseudun upeissa, uniikeissa kohteissa. Parhaat tuliaiset maistiaisineen saa esimerkiksi Teiskon viinistä, Leipomo Jyvästä ja Katajan Lihasta
. HE Keskisen Kyläkauppa on Suomen suurin tavaratalo. Shoppailun, tivolin ja leikkipuiston lisäksi alueella voi myös yöpyä. Onneksi yöpymisvaihtoehtoja löytyy hotelli Mesikämmenestä, Villa Ursuksesta ja Ähtäri Zoo Campingistä, kertoo Kaakinen. Pienimpiä huvittelijoitakaan ei ole unohdettu, sillä puistosta löytyy Suomen laajin lasten laitteiden valikoima, kertoo Visit Lakeus Oy:n myyntija markkinointipäällikkö Marjo-Riitta Kaakinen. Kuva: Visit Lakeus. Kesän ajaksi Ideapark Seinäjoen yhteyteen avautuu Huvipark, jossa voi muun muassa testata kartingajoa, pomppia pomppulinnassa sekä pelata minigolfia, saunoa ja vilvoitella uima-altailla. Myös alueen ravintolat, kahvilat ja kioskit palvelevat, kun nälkä tai jano yllättää. – Yöpymisvaihtoehdot alueella ovat mielikuvituksellisia, miltä kuulostaisi mökki puussa tai yö villinlännen vankkurissa. Lisäksi Tuurinjoen rannalla, sijaitsee karavaanarialue Onnela. Eläinpuiston helppokulkuinen reitti kulkee kauniin luonnon keskellä ja reitin varrelta löytyy niin leikkipaikkoja kuin nuotiopaikkoja eväiden nautiskeluun. Ideapark Seinäjoki on yksi Suomen suurimmista kauppakeskuksista. – Yhden päivän aikana voi olla haastavaa ehtiä tutustumaan kaikkeen. Maksuttomat Aku ja Riemu Park viihdyttävät sisällä tavaratalossa ja Suomen suurin Muumi-leikkipuisto löytyy Kyläkaupan piha-alueelta. Alueella myös oma matkailuautoja -vaunualue, jota täydentää pieni mökkikylä. Ähtäri Zoo on erityisen kuuluisa kahdesta pandastaan, Lumista ja Pyrystä. – Miljoona Tivoli on tänäkin kesänä ilmainen alle 13-vuotiaille lapsille. – Kylpylän piha-alueella voi harrastaa frisbeegolfia ja muutaman askeleen päästä löytyy 9-reikäinen golfkenttä. Eläinten elämää pääsee lisäksi seuraamaan Farmi-kotieläintilalla, jossa asustelee maatilan eläimiä. – Huvipuistosta löytyy yli 40 huvilaitetta, sisältäen muun muassa 8 huimaa vuoristorataa. Elämyksiä Etelä-Pohjanmaalla E telä-Pohja eiden kohteeksi Suomessa. Viihdekeskuksesta löytyy myös hohtokeilarata, minigolf ja pakohuone. Hemmottelua ja eläimiä Härmän Kylpylään hurauttaa PowerParkista 11 minuutissa. Alkavasta kesästä odotetaan vielä edellistäkin vilkkaampaa. H yvä E lämä 65 . Ruuhkaisimpia päiviä on kuitenkin mahdollisuus välttää, sillä suunnittelun apuna kannattaa käyttää sivuston ”Varaa huvittelupäivä”-toimintoa. Yösijaa tarjoaa tarunhohtoinen hotelli Onnentähti, jossa perushuoneetkin ovat sviittitasoisia. – Eläinpuiston luonnonmukaisessa ympäristössä asustaa lisäksi lähes 50 eri eläinlajia. Lisätietoja: www.lakeudelle.fi. PowerPark on hyvin suosittu. Huvittelua ja ostoksia – Suomen suurin tavaratalo eli Keskisen Kyläkauppa on tv:stäkin tuttu! Kyläkauppaa voi hyvällä syyllä kutsua lapsiperheiden paratiisiksi, toteaa Kaakinen. . Sillä varmistaa, että puistoon mahtuu sisään ja saa myös infoa, mille päiville on eniten varauksia, vinkkaa Kaakinen. Kotimaan matkailu tulee edelleen olemaan voimissaan ja vetovoimainen, summaa Kaakinen. Kylpylän riemut, hemmotteluhoidot ja maakunnan kuulu ruoka takaavat nautinnot säällä kuin säällä. Etelä-Pohjanmaan Alahärmässä lakeusmaisemien keskellä kohoaa Suomen suurin vapaa-ajankeskus Huvivaltio PowerPark. – Elämyksellinen kaupan ja viihteen keskus kätkee sisäänsä yli 100 liikettä, joista perheen pienimpiä viihdyttävät muun muassa sisähuvipuisto trampoliineineen, foam pitteineen sekä ninjaratoineen. Erityistä kiitosta lapsiperheiltä, Härmän Kylpylä on saanut tilavista perhehuoneistoista
H yvä E lämä Kansallismaisema hurmaa Karhun kierroksella Karhunkierroksen voi tehdä myös pienemmissä etapeissa. Karhunkierroksen maisemille ovat luonteenomaisia korkeat metsäiset vaarat, syvissä kuruissa virtaavat koskiset joet, jylhät rantakalliot, harjut ja mäntykankaat. Kuva: Ruka-Kuusamo Matkailu ry/ Veera Vihervaara S uomen kuuluisin vaellusreitti on Oulangan kansallispuistossa ja Rukan ympäristössä kiertelevä Karhunkierros. Koskenlasku on aina ohjattua palvelua, jolloin paikan päälle ei tarvitse itse mitään välineitä, tarkentaa Lindfors. Lisätietoja: www.ruka.fi. Suomen suosituin vaellusreitti mutkittelee Oulangan maisemissa reilun 80 kilometrin verran. 66 . Varusteet ja opastus löytyvät myös paikan päältä. Oulankajoki virtaa rauhallisemmin, joten se tarjoaa loistavat puitteet melontaan ja suppailuun. Karhunkierros päättyy Rukan kylään, jossa on useampia hotelleja ja ravintoloita, Suomen pisin kesäkelkkarata, vesipuisto, vaijeriliukua ja Bike Parkin maastopyöräreitit niin uusille harrastajille kuin kokeneillekin. Karhunkierrosta voi vaeltaa myös lyhyemmissä etapeissa, jotka nekin antavat monipuolisen kuvan alueen luonnosta. – Opastetuissa koskenlaskusafarissa on erikseen isot kosket reitti ja niin sanottu perhereitti. – Oulangan kansallispuiston alueella käy vuosittain 253 000 retkeilijää, joista toukokuun ja syyskuun välisenä aikana maisemia ihailee jopa 180 000, kertoo Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n toimitusjohtaja Mats Lindfors. – Suosittelemme teltan mukaan ottamista vilkkaimman kesäsesongin aikaan, sillä autiotuvissa voi olla tungosta. – Päiväpatikoinneissa tukikohtana voi pitää Rukan kylää ja nukkua pehmeissä sängyissä sekä syödä hyvin, vinkkaa Lindfors. Kulkemista helpottamaan on rakennettu pitkospuita ja riippusiltoja. Yöpymistä varten reitin varrella on lukuisia autiotupia ja laavuja sopivien vaellusmatkojen välein. HE . Arvokkaan luonnon kulumisen estämiseksi retkeilijöiden toivotaan pysyvän merkityllä reitillä. 12 kilometrin mittainen Pieni Karhunkierros sopii loistavasti päiväretken kohteeksi, sillä reitillä on muun muassa näyttäviä koskia sekä hienoja riippusiltoja. – Kierrokseen kuuluu kaksi upeaa jokea, joista vauhdikkaammassa Kitkajoessa voi laskea koskia kumilautalla. – Kalastus on suosittua, samoin erikseen järjestettävät villieläinten katselusafarit, joissa ainakin karhuja ja kotkia näkyy lähes joka kerta
Apuvälineet Koukkukepillä voi tarttua vaikkapa takin kaulukseen ja sillä tavoin laittaa takki päälle, vaikkei olkapää täysin tottelisikaan. H yvä E lämä 67 . Niitä on tarjolla niin pukeutumiseen, peseytymiseen, ateriointiin, liikkumiseen kuin moneen muuhunkin touhuun. Apuvälineet helpottavat arkea Arki helpottuu erilaisilla apuvälineillä. Pukeutuminen voi olla hankalaa, jos jompikumpi käsi ei toimi tai liikuntakyky on muuten puutteellinen.. M onet apuvälineet ovat yksinkertaisia, eikä niiden hintakaan päätä huimaa. . – Silti niiden tuoma helpotus arkeen voi olla aika iso, sanoo yrittäjä Samppa Lemmetyinen janakkalalaisesta Apuväline Avuxista
Se on käytännössä soikiomainen rengas kädensijan päässä. Jäykille tukisukille on omanlaisensa metallirunkoinen sukanvedin. – Paidan voi napittaa erityisellä napinvetäjällä. 68 . Saksissa ja pihdeissä on malleja, joissa kahvoja yhdistää kumilenkki. Toinen suurta helpotusta pukeutumiseen tuova apuväline on sukanvetäjä, joita on markkinoilla useita malleja. Sukanvetimellä sukan saa vedettyä jalkaan istuma-asennosta jalka suorana. Vedin soveltuu kaikille sukille. Sen jälkeen että nilkka ja jalkaterä pujotetaan pidikkeeseen, jossa on sisäpuolella koukut, jotka estävät pidikkeen liukumisen jalasta. Pukeutumisen yhtenä apuvälineenä on koukkupäinen keppi. Pidikkeessä voi olla myös kahva, joka toimii sekä kenkäsarvena että apuna sukkien riisumisessa jalasta. Myös sukkahousuille on samalla periaatteella toimiva vetolaite. Se on käytännössä soikiomainen rengas kädensijan päässä. Ideana sukanvetäjässä on, että sukka vedetään pidikkeen päälle. Kun sukka on pidikkeen päällä ja pidike jalassa, voi pidikkeen vetää naruista pois, jolloin sukka jää jalkaan. Sukanvetimen ideana on että vedetään pidikkeen päälle vaikkapa pöydän ääressä. H yvä E lämä ’’Peseytymisessä oiva apuväline kaarevan varren päässä oleva harja.’’ Jäykille tukisukille on oma metallirunkoinen sukanvedin. Paidan voi napittaa yhdellä kädellä. – Sukkaa pukiessa ei tarvitse juurikaan kumartua, joten apuväline sopii esimerkiksi selkäkivuista kärsiville. kertoo Lemmetyinen.. Kitkasukat, kenkälusikka ja joustokengänanauhat ovat pieniä, mutta osaltaan tärkeitä pukeutumiseen liittyviä apuvälineitä. Paidan voi napittaa erityisellä napinvetäjällä. – Sen avulla saa yhdellä kädellä takin helpommin päälleen. Rengas työnnetään napinreiästä läpi, pujotetaan nappiin ja nappi vedetään reiästä läpi. Sen jälkeen nilkka ja jalkaterä pujotetaan pidikkeeseen, jossa on sisäpuolella koukut, jotka estävät pidikkeen liukumisen jalasta. Koukulla voi tarttua vaikka takin kaulukseen ja sillä tavoin laittaa takin päälleen, vaikkei olkapää täysin tottelisikaan
Tuolloin leikkuuseen saa paremmin voimaa, jos esimerkiksi ranne on heikko. Pihdeillä saa nostettua lattialta vaikka setelin tai neulan.. Maitotölkeille on oma avaajansa ja kaatokahvoja on sekä tölkeille että pulloille. Peseytymisessä oiva apuväline kaarevan varren päässä oleva harja. Selän rasvaus ei onnistu terveeltäkään itse ja puutteellisella liikuntakyvyllä ihon rasvaus voi olla hankalaa muualtakin kuin selästä. – Se on pyöreä, melko ohut tyyny. – Pihdeillä saa nostettua lattialta vaikka setelin tai neulan, sanoo Samppa Lemmetyinen. Kahvanpaksunnoksia on saatavilla muun muassa ruokailuvälineisiin, juustohöyliin ja kyniin. Sen jälkeen ei tarvitse muuta kuin kiertää kansi kiinni ja alkaa hieroa päätä iholle. Leikkuulautoja saa tukevasti kiinni erilaisiin pintoihin, jolloin leikkuu onnistuu yksikätisenäkin, koska lautaa ei tarvitse pitää kiinni. Avaajalle voi olla vaihtehtona kitkalappu. Tarttumalla kahvaan saa nostettu jalat sängylle. Jos ylävartalon kääntäminen tuolissa tuottaa ponnistuksia, hyvä väline on kääntötyyny. – Kierrekorkeille, säilyketölkeille ja pulloille on on oma avaajansa. Apuväline soveltuu tavallisille ihorasvoille, mutta erityisen jäykät rasvat saattavat jumittaa pallot. Pyörivät pallot levittävät rasvan. Peseytymisessä oiva apuväline kaarevan varren päässä oleva harja. Lusikoissa ja haarukoissa on myös malleja, joiden kahvaosa taipuu. Siinä on varren päässä tavallista suihkupäätä muistuttava pää. Pään takakannen saa kiertämällä auki ja sitä kautta palloihin voi laittaa rasvaa. . Saksissa ja pihdeissä on malleja, joissa kahvoja yhdistää kumilenkki, jolTarttumapihtejä on monentyyppisiä pitkävartisista lyhytvartisiin. – Paksunnoksen ansiosta niistä on helpompi pitää kiinni. Kaari mukailee hartiaa, jolloin harja ulottuu hyvinkin pitkälle selkään. Pohjassa on kitkakangas, joka pitää tyynyn tuolissa ja yläosa pyörii, mikä auttaa nousemaan tuolista. Joissakin malleissa on myös magneetti päässä. Monelle ihon rasvaus päivittäin on tärkeää. Pihdeillä kiinni vaikka neulasta Tarttumapihtejä on monentyyppisiä lyhytvartisista pitkävartisiin. Myös leikkuuveitsissä on V:n muotoisia malleja, joissa kahva on terään nähden 45:n asteen kulmassa. Jaloille on olemassa varrellinen pesin. Reikien sijasta päässä on pieniä palloja. Jos jalat eivät kanna, helpottaa jalannostin esimerkiksi sänkyyn menoa. H yvä E lämä 69 . – Ihon rasvausta varten on kehitetty oma rasvaaja. Mitään ei jää avaamatta, jos apuvälineet ovat oikeat. – Pyörätuolia käyttävä saa pujotettua jalkansa renkaaseen ja nostimen toisessa päässä on kahva
Jos ylävartalon kääntäminen tuolissa tuottaa ponnistuksia, hyvä väline on kääntötyyny. 70 . Kaikkiin pitimiin sopivat kapeat metalliavaimet ilman muutostöitä. Myös kävelykepeissä riittää valinnanvaraa. Yhtä samaa puvälinettä voidaan käyttää neljään eri käyttötarkoitukseen. Uuden mallin maksimi käyttäjäpaino on 180 kiloa, kertoo Lemmetyinen. Istuinkorkeus 50 senttiä ja kokonaiskorkeus 85 senttiä ja paino vain 0,8 kiloa. Sähköavusteisuus helpottaa Apuväline Avux on pyrkinyt tuotevalikoimallaan lisäämään senioreiden liikkumista. Erilaiset polkupyörämallit muun muassa kolmipyörät ovat olleet varsin suosittuja, jos tasapaino on epävarma. Avaimet saa taitettua kätevästi kahvan sisään. Käyttäjän maksimipaino on 90 kiloa. – Kolmijalkainen, alumiinista valmistettu istuinkeppi taittuu kokoon. Osa korokkeista on säädeltäviä. Kumilenkki helpottaa leikkaamista ja sakset sekä pihdit ovat aina valmiiksi auki. Rasvaajan takakannen saa kiertämällä auki ja sitä palloihin voi laittaa rasvaa. Sen kahva ja istuin on muotoiltu ergonomisesti, jonka ansiosta käyttäjä voi levätä sen päällä turvallisesti. Tuki asennetaan oven lukkosalpaan painamalla, eikä se vaadi mitään muutostöitä autoon. – Yleensä autosta noustessa tukea voi ottaa vain vasemmalla kädellä oven karmista. Erilaisia korokkeita sekä tukija nousukahvoja on saatavissa runsaasti muun muassa WCja kylpuhuonetiloihin. Tukikahva on rakenteeltaan erittäin tukeva. – Kolmipyörä on hyvä vaihtoehto liikkumiseen, jos esimerkiksi skootteri tuntuu vieraalta vaihtoehdolta. Nousutuki lisää turvallisuutta, koska se ehkäisee kaatumistapaturmia ja helpottaa nousua ja istumaan menoa. Rasvaajassa on varren päässä tavallista suihkupäätä muistuttava pää. Sähköavusteisuus on käyttä. Valitettavasti yhden avaimen malli on toimittajalta loppunut ja sitä ei toistaiseksi saa. Nousutuki helpottaa Moni seniori autoilee, mutta autosta nousu voi aiheuttaa monta huokausta. H yvä E lämä Nousutuki asennetaan oven lukkosalpaan painamalla eikä se vaadi mitään muutostöitä autoon. Se toimii valon lähteenä ja nousuapuna, mutta soveltuu myös lasin rikkomiseen tai turvavyön katkaisemiseen hätätapauksessa. – Pitimeen voidaan kiinnittää pysyvästi mallista riippuen 1, 2 tai 3 avainta. Kolmijalkainen istuinkeppi on hieman enemmän kuin keppi. Avainpidin helpottaa avaimien käsittelyä oleellisesti käyttäjille, joilla on lihasheikkoutta tai jäykkyyttä sormissa. loin niitä on kevyempi käyttää huonoillakin sormilla. Uudessa mallissa on Handybar-kahvan perään lisätty vakiovarusteeksi kirkas lamppu. Keppeihin saa talvella myös jääpiikin. Reikien sijasta päässä on pieniä palloja
Kaksipyöräistä käyttävälle on tarjolla matalarunkoisia malleja. – Sähköavusteinen polkupyörä on erinomainen liikkumisväline henkilölle, jolle vaikkapa ylämäkien pyöräily alkaa ottaa voimille. Tavallisen vanhan polkupyörän voi muuttaa sähköavusteiseksi korjaussarjalla, mutta sarjoissa on paljon laadullista kirjoa. 4€ Tarttumapihdit alk. – Niiden päälle on hieman helpompi hypätä, mutta muutoin ne ovat aivan normaaleja polkupyöriä, juttelee Lemmetyinen. Sähkömoottori keventää polkemista huomattavasti, mutta silti pyöräilijän tulee tehdä jalkatyötä eteenpäin mennäkseen. HE Kierrekorkin avaaminen helpottuu, kun otteen saa hyväksi. 11,90€. Sähköavusteisuus on käyttäjälle eduksi, mutta kynnykseksi saattaa nousta hinta. Kahvanpaksunnoksia on saatavilla muun muassa ruokailuvälineisiin juustohöyliin ja kyniin. Sähköavusteiset kolmipyörät ovat edelleen tuntuvasti kalliimpia kuin perinteiset kolmipyörät, sanoo yrittäjä Samppa Lemmetyinen. jälle eduksi, mutta kynnykseksi saattaa nousta hinta. Moni sähköavusteisen polkupyörän hankkinut on kokenut saaneensa iästään 20 vuotta pois. Näin hän saa liikuntaa, mutta kevennetyssä muodossa. H yvä E lämä 71 . Apuväline Avux Pukkilantie 2, 14200 TURENKI +35836336000 | +358503513510 Apuvälineiden erikoisliike Maan paras valikoima Helkama Trike 3-pyörä 1690€ Kokoontaittuva Atto Sport sähköskootteri 3690€ Pullonja tölkinavaajat alk. Kolmipyörä on hyvä vaihtoehto seniorille liikkumiseen, jos esimerkiksi skootteri tuntuu vieraalta vaihtoehdolta. Lusikoissa ja haarukoissa on myös malleja, joiden kahvaosa taipuu
Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Finnergo Upmove Potilasnostin tuo helpotusta kotihoitoon. 72 . H yvä E lämä Apuvälineet Lisävarusteena Finnergo Upmove -potilasavustimeen saa turvavyöt, jotka on helppo kytkeä käyttöön, mikäli avustettava tarvitsee ylävartalon tukea. Potilasnostimen avulla avustettavan siirtäminen vuoteesta laitteeseen on helppoa ja nopeaa ilman monimutkaisia ja kiinteitä nostimia. Finnergo Upmove on liikuntarajoitteisten henkilöiden siirtoon ja nostoon kehitetty apuväline ja soveltuu kaikkiin sisällä tapahtuviin siirtoihin
Kaukosäätimessä on ilmoitin, joka kertoo, kun akustoa pitää ladata. www.finnergo.eu Potilasavustimella hoidettava henkilö on helppo siirtää huoneesta toiseen, ja vaikka suoraan WC-istuimen pytyn päälle. Hoidettava saa elää ihmisarvoista elämää ja hoitaja pysyy terveenä, kun fyysinen työ vähenee, Eero Tienpää kehuu. Alapesukin onnistuu autettavan istuessa laitteessa, koska sen korkeutta voi säätää portaattomasti. Pienen kokonsa ansiosta potilasavustin sopii hyvin normaalin kotiin. Upmove on miellyttävä käyttäjilleen. Testivaiheessa on Upmoven isoveli, jonka painoraja tulee olemaan 200 kiloa. Se sopii vessanpöntön päälle eikä vessassa käyntiä varten tarvitse siirtyä pois potilasavustimesta. Ensimmäiset laitteet valmistuivat vuonna 2017. – Mielestäni eritoten omaishoidossa korostuvat kaksi tärkeää asiaa, jotka laite mahdollistaa. Potilasnostin asettuu helposti sängyn päälle ja avustettava on helppo kääntää laitteeseen ja laitteesta takaisin sänkyyn.. Kaikki avustettavan asennonmuutokset vaaka-asennosta istuintuoliksi ja päinvastoin tapahtuvat sähköisesti ja portaattomasti. Valmiina on lisäksi prototyyppi laitteesta, jolla ihminen pääsee itse ylös lattialta, jos hän on kaatunut. Laitteella avulla avustettava henkilö on helppo siirtää huoneesta toiseen, vaikka suoraan WC-pytyn päälle. Finnergo-tuoteperheeseen on tulossa lisää laitteita. Suomessa kehitetyn ja valmistettavan laitteen kotimaisuusaste on noin 80 prosenttia. – Nykyisessä laitteessa avustettavan enimmäispaino on 120 kiloa. Laitteen käsinojat venyvät turvakaiteiksi, kun avustettava on makuuasennossa. Se mahtuu ahtaisiinkin paikkoihin, esimerkiksi pieneen hissiin tai menemään 70 senttisestä vessanovesta. Vessamatkan ajaksi laitteen alle voi varmuuden vuoksi laittaa magneettikiinnitteisen alusastian. – Säädettävän tason avulla hoidettavan nosto ja siirto vuoteesta sujuu vaivattomasti. Testivaiheessa on nyt Upmoven isoveli, jolla voidaan siirtää maksissaan 200 kiloa painavaa henkilöä, Tienpää kertoo. Vessassa käynti onnistuu, kun laitteen istuinosasta poistaa istuintyynyn ja vaihtaa sen tilalle wc-aukollisen istuinlevyn. – Kun avustettava on laitteen kyydissä, laitteen voi säätää istuma-asentoon ja hoidettavan voi siirtää ruokapöydän tai television ääreen tai vaikkapa käymään parvekkeella tai terassilla. Iisalmelainen yrittäjä Eero Tienpää on kehittänyt Finnergo Upmove -potilasnostimen yhteistyössä hoiva-alan ammattilaisten kanssa. Vessassa käyntiä varten ei tarvitse siirtyä pois laitteesta. Samalla vähenee hänen siirtämisensä laitteesta toiseen. Taso asettuu helposti sängyn päälle ja hoidettava on helppo kääntää kylkiasennosta laitteeseen tai laitteesta takaisin sänkyyn, Tienpää kertoo. – Mielestäni on tärkeää, että ihmisen arvokkuus ja ihmisarvo säilyy mahdollisimman pitkään. H yvä E lämä 73 . Virtaa riittää kerrallaan noin 30 avustettavan siirtoon. F innergo Upmove -potilasavustin on tarkoitettu hoitolaitosten, hoitokotien, sairaaloiden, mutta myös kotihoidon apuvälineeksi. Laitteen käyttöön tarvitaan yleensä vain yksi henkilö. Laitteen tuotekehittelyyn kului viitisen vuotta. Pyöräjarrut voi lukita sähköisesti kaukosäätimellä. Lisävarusteena siihen saa turvavyöt, joilla tarvittaessa pystyy tukemaan ylävartaloa, Tienpää sanoo. Istuinlevyn korkeus on säädettävissä 40–80 senttimetrien välillä, ja näin hoitaja pystyy säätämään itselleen ergonomisesti oikean työasennon esimerkiksi suihkuttaessaan hoidettavaa. Sen avulla yksi henkilö pystyy helposti siirtämään potilaan ilman fyysistä nostamista, mikä parantaa turvallisuutta ja työergonomiaa. Tienpään ajatuksena oli, kun hän alkoi suunnitella laitetta, että sen avulla pystyy käymään myös vessassa eikä hoidettava ehkä joudu käyttämään vaippoja. – 50-kiloinen hoitaja pystyy yksin liikuttelemaan 100-kiloista avustettavaa, ja jopa kahdessa minuutissa ollaankin jo vessassa. Kun avustettava halutaan siirtää pois sängystä, avustaja kääntää hänet ensin kylkiasentoon ja siirtää vaaka-asentoon säädetyn potilasavustimen sängyn päälle kiinni hänen selkäänsä ja kääntää sitten hänet selälleen laitteen päälle. Avustaja ohjaa toimintoja kaukosäätimellä. – Alun perin lähdin kehittämään laitetta oman äitini tarpeisiin helpottamaan hänen hoitoaan omassa kodissa, Tienpää kertoo. – Laitteen avulla onnistuu suihkussakin käynti, kun laitteeseen vaihdetaan magneettien avulla kiinnittyvät vesitiiviit, pehmustetut pintalevyt tai laitteen suojana käytetään pesuhuppua. Laite on CE-merkitty ja täyttää lääkinnällisiä laitteita koskevan direktiivin 93/42/ETY sekä lain 629/2010 ja sen nojalla annettujen säännösten vaatimukset. HE Teknistä tietoa ja uusia laitteita Finnergo Upmove toimii ladattavalla 24 voltin akustolla, jonka lataus kestää nelisen tuntia
Kodin turvallisuus ja liikkumisen vapaus olivat suurimmat hissiä puoltavat seikat. Taijalla on lupa käyttää hissiä vain, kun hän kuljettaa tavaraa.. H yvä E lämä Jorma ja Taija Härkki ovat olleet erittäin tyytyväisiä hissiinsä. 74
Härkit odottivat hissihankinnassa lainmuutosta. – Siinä vaiheessa, kun löysin Cibesin hissitoimittajan alkoi asia mennä eteenpäin. – Hissin ovi aukeaa ja sulkeutuu itsekseen. – Heti alusta saakka mietimme, että hankimme sellaisen hissin, jossa pääsee viemään lastenvaunut tai kulkemaan pyörätuolilla ylös makuuhuoneeseen. Hissi vie keskellä taloa reilun neliön verran kerrosta kohden. Tiedän ihmisiä, jotka asuvat laitoksissa, vaikka voisivat asua kotonaan, jos heillä olisi hissi. – Kerrosten välillä viedään ja haetaan tavaraa. 2010-luvun alussa he päättivät muuttaa asumisolosuhteitaan, purkivat rintamamiestalon ja rakensivat tilalle arkkitehdin heille suunnitteleman kolmikerroksisen hirsitalon. Taija ja Jorma Härkille kodin turvallisuus ja liikkumisen vapaus olivat keskeisiä asioita, kun he suunnittelivat uuteen kotiinsa hissiä. H yvä E lämä 75 . Keskeistä oli, että liikkuminen olisi mahdollista kodin joka kerroksessa, eikä liikkumisessa tulisi porrasvahinkoja. Meillä on nyt oikea ”koppihissi”. . Härkit ottivat valinnassaan huomioon hissin monikäyttöisyyden. Suunnitellessa pohdittiin myös hissin hintaa, mutta hankintaa puolsi moni asia. – Kun ikää on seitsemänkympin molemmin puolin, pitää alkaa miettiä, miten seuraavat 20 vuotta haluaa elää. Oma hissimme on toiminut täysin moitteetta, sen voi ehkä tarkistuttaa muutaman vuoden välein, pohtii Jorma Härkki. Hissiä käytetään harkiten Härkkien talossa on kolme kerrosta ja kaikki ovat tarpeellisia: keskikerroksessa touhutaan päivällä, ylhäällä illalla ja kellarissa ovat verstas ja apukeittiö. Samalle tontille saatiin talo myös pojan perheelle. Cibesin pojat säätivät heti alussa hissin meille hyvin hitaaksi. – Aikanaan yksityishisseille oli säädetty huoltovelvoite, mutta laki muuttui siten, ettei yksityishissiä tarvitse huoltaa lakisääteisesti. Vien ne silloin, kun olen muutenkin alakertaan menossa, juttelee Taija Härkki.. He ottivat vastuun ja ohjauksen, eikä meillä ollut enää stressiä siitä, onnistuuko hissi meidän puitteisiimme. – Vaihtoehtoja on, meille se oli ”koppiversio, koska meillä oli sille paikka ja halusimme, että se palvelee monissa tarpeissa. – Me päätimme tinkiä muissa asioissa ja sijoittaa omaan mukavuuteemme. Hankintahinta oli noin 30 000 euroa asennuksineen. Hissin hankinnassa ennakoimme nimen omaan tulevaisuutta, fyysiset rajoitteet eivät siinä vaiheessa olleet suurin syy, vaikka miehellä onkin molemmat lonkat leikattu ja toinen polvikin. Kätevää on, että hissin kulkunopeuden saattoi valita ja samoin oven sulkeutumisnopeuden. Toki kustannus oli ensin mietittävä, samoin kuin se, olisiko hissi hintansa väärti. Hissi helpottaa arkea ja lisää asumismukavuutta H elsinkiläiset Taija ja Jorma Härkki olivat asuneet rintamamiestalossa Oulunkylässä kymmeniä vuosia, kasvattanneet lapsensa ja tehneet työuransa pääkaupunkiseudulla. Kun pakkaan tavaraa hissiin, ei tarvitse kiirehtiä. Tavakseni on tullut laskea kellariin menevää tavaraa hissiin odottamaan. Ovi ei puske kintuille. Talo valmistui 2017. Ikä alkaa tuoda rajoitteita ennen pitkää, pohtii Taija Härkki. Härkit pohtivat ja vertailivat hissiratkaisuaan huolella. – Toisaalta tapaturma voi viedä liikuntakykyä missä iässä hyvänsä
Tila oli kovin haasteellinen, mutta erittäin palveluhenkisesti Cibesin asiantuntijat suunnittelivat ja asensivat ystävillemme hissin. Mummin kintut vielä ketterät, minun pitää käyttää hissiä, kun vien tavaroita, jotta en kaadu portaissa tai rasitu painavien esineiden kanniskeluista. – Se on meidän uskollinen ”kotieläimemme” ja pirteäkin, kun ovi on punainen. Härkit ovat lausuneet lukuisia kertoja ääneen, kuinka fiksuja olivat kun hankkivat hissin. H yvä E lämä – Vaarin kintut on heikommat, hänellä on lupa käyttää aina hissiä. He hankkivat vanhaan kaksikerroksiseen rivitaloonsa meidän opastuksellamme tuolihissin. ’’Meidän uskollinen kotieläimemme ja pirteäkin.’’ Jorma Härkillä on leikattuine jalkoineen lupa käyttää hissiä aina liikkuessaan kerrosten väliä.. Heille kuljettaminen on jännää hommaa ja kuljetusta on tarjolla, Taija Härkki nauraa. Onneksi oli uusi hissi, sanoo Taija Härkki. Tonttien hinnat ovat Helsingissä rakentamiseen vaikuttava tekijä. Yksi ystäväpariskunta ryhtyi heti tuumasta toimeen. He tarvitsivatkin jo hissiä, kun rouva joutui polvioperaatioon. Lastenlapset eivät saa käyttää hissiä paitsi, jos hissipoikina kuljettavat meitä.. Jos rakentaa yhteen kerrokseen, tarvitaan suurempi tontti. 76 . HE Härkkien hirsitalo on kolmessa kerroksessa. Kun hissistämme on ystävien kanssa keskusteltu, monet ovat jääneet miettimään omaa hankintaansa
Johde, joka kulkee portaikon toisella sivulla, on kiinnitetty joka toiseen askelmaan tuilla. Kevythissin voi asentaa jälkiasennuksenakin, mutta kustannukset nousevat. Tuolihisseillä on samat huollot, sanoo Pippuri. Sekä lavaettä korihissien mallisto on laaja. Vaihtoehtona kevythissille on tuolihissi, joka on kustannuksiltaan noin puolet kevythissistä, noin 12 000 euroa asennuksineen. Yritys tuo maahan Cibesin kotihissejä. Omakotitaloissa porrasleveys on tyypillisesti 86 senttiä. Korihissi on mitoiltaan hieman suurempi kuin lavahissi. Kevythissi tuo turvaa tulevaisuuteen. – Tämän päivän hissit ovat designiltaan sellaisia, että ne käyvät sisustuksellisesta elementistä, eivätkä muistuta liikaa apuvälineitä. Edullisimmillaan kevythissi maksaa 25 000 euroa, mutta yleisimmin mallien hinnat vaihtelevat 30 000-50 000 euron välissä. Tämän päivän kevythissit ovat parhaimmillaan osa sisustusta. Tuoli liikkuu johdetta pitkin, kertoo Pippuri. – Huollot riippuvat käyttömäärästä, mutta hissin turvalaitteet tarkistetaan vuosihuollossa. Pippurin mukaan kotihissi hankitaan entistä useammin ikääntymistä ennakoiden, mutta hissi voi olla arkea helpottava väline myös lapsiperheessä. Jälkiasennus onnistuu esimerkiksi porraskuiluun. Melko usein uudiskohteisiin rakennetaan kevythissi tai ainakin tehdään hissivaraus. Hissillä asukas voi varautua asumaan omakotitalossaan entistä pidempään. Hintaeroa on noin 10 000 euroa. Härkit halusivat hissiinsä punaisen oven lähinnä piristyksen takia. Kierreportaissa johteiden hyödyntäminen ei ole yhtä tehokasta, mutta jotakin paloja voi yleensä käyttää uudessa kohteessa Jokaisella hissillä on oma huolto-ohjelmansa ja maanlaajuisessa huoltoverkostossa on 24 tunnin päivystys. Lavahissin ja korihissin valinnassa vaikuttavat paljolti makukysymykset. – Jälkiasennuskohteissa varsinaisen myyntihinnan päälle tulevat rakennusluvat, arkkitehdin lupakuvat, rakennussuunnittelijan ja valvojan kustannukset, jolloin hankinnan kokonaiskustannukset voivat olla toisen mokoman lisää, sanoo Pippuri. Myös voitelu kuuluu vuosihuoltoon. – Suorissa portaissa vanhaa johdetta voi hyödyntää uudessa kohteessa lyhentämällä tai pidentämällä johdetta. – Jos asukkaat ovat yli viisikymppisiä ja ovat päättäneet rakentaa kodin loppuelämäkseen, on viisasta tehdä hissivaraus, sanoo myyntijohtaja Pekka Pippuri Cibes Amslift Oy:stä. – Tuolihissi soveltuu lähes kaikkiin portaisiin, jos ne ovat 75 senttiä tai sitä leveämmät. H yvä E lämä 77 . K evythissi soveltuu omakotitaloon, vaikkei asukas vielä ikänsä tai fyysisten ominaisuuksiensa puolesta hissiä tarvitsisikaan. – Lavahississä pitää koko ajan ajaa hissiä ohjaimilla, korillisessa hississä riittää yksi napin painallus. – Sähkökatkojen varalta on kevythisseissä akku, joka tuo hissin seuraavaan alempaan kerrokseen. Kevythissejä on sekä koriettä lavahissejä. Hissejä asennetaan esimerkiksi kaksikerroksisten kivitalojen ohella nelikerroksisiin kapeisiin ja korkeisiin town house-tyylisiin taloihin
78 . Samulinin kanssa yhdessä käynnistetty Power Mover -tanssiliike on liikuttanut yhteensä yli kahta miljoonaa koululaista opettajineen. – Ilman Aira Samulinin palavaa uskoa, innostusta ja taitoa tehdä asiat nuoria kiinnostavalla tavalla ei tällaista liikunnan riemua olisi nähty, totesi Koululiikuntaliiton kehittämispäällikkö Terho Tomperi. H yvä E lämä Aira Samulin opetti nuoret tanssimaan Koululiikuntaliitto palkitsi Aira Samulinin Elämäntyöpalkinnolla. Kuvat: Koululiikuntaliitto
Power Mover on ollut vuosittain Koululiikuntaliiton eniten koululaisia liikuttava toiminta. Aira Samulinin saamassa taulussa lukee: 1996 alkanut voimaliike Power Mover on liikuttanut yli kahta miljoonaa suomalaista tanssin voimalla. Ensimmäisenä vuonna noin 300 000 koululaista harjoitteli uutta tanssia, joka huipentui Olympiastadionilla tanssittuun yhteistanssiin lähes 15 000 koululaisen voimalla. Aira Samulin oli mukana käynnistämässä Koululiikuntaliiton Power Mover -tanssitoimintaa. Koululiikuntaliiton unelma kymmenien tuhansien lasten ja nuorten yhteisestä tanssista toteutui Aira Samulinin innostavan ja osaavan toiminnan kautta. – Power Mover -toiminta perustuu Aira Samulinin ideaan kokea tanssin ja musiikin voima yhdessä tanssien niin, että liikkeet tehdään kuitenkin yksin tanssien. Yhteistanssin lisäksi koululaiset suunnittelevat vuosittain oman tanssinsa ja osallistuvat sillä Power Mover -kisaan keväisin. Nykyisten videoiden avulla kouluissa on lähes 50 000 Power Mover -tanssin harrastajaa. klubikouluille, jotka saavat vuoden alussa uudet Power Mover -tanssit, joita opetellaan yhdessä isommalla tai pienemmällä porukalla. 2000 -2015 tanssia opetteli kouluissa keskimäärin lähes 80 000 koululaista. MYÖHEMMIN AIRA on ollut suojelijana ja ideoijana, kun Power Mover toimintaa on kehitetty vuosien saatossa muun muassa Power Mover -Oman tanssin kisassa. Ilman hänen palavaa uskoaan, innostustaan ja taitoaan tehdä asiat nuoria kiinnostavalla tavalla ei tällaista liikunnan riemua olisi nähty, totesi Tomperi. Ilman Airan innostavaa, osaavaa ja kannustavaa toimintaa tämä tanssin voimaliike olisi jäänyt toteutumatta, totesi Koululiikuntaliiton kehittämispäällikkö Terho Tomperi. Power Mover -tanssitoiminta sai lentävän lähdön kouluissa Aira Samulinin suunnittelemalla tanssilla. POWER MOVER -toiminnan alkuvuosina 1996-2000 Aira opetti joka vuosi uudet tanssit koululaisille, kun kouluihin lähetettiin tanssivideo. H yvä E lämä 79 . Airan kannustavaa lausetta ”tärkeintä ei ole se miltä näyttää, vaan miltä tuntuu” on ollut kantavana voimana Power Mover -tansseissa. Hän käytännössä opetti suomalaiset nuoret tanssimaan. ’’Tärkeintä ei ole miltä näyttää, vaan miltä tuntuu.’’ K oululiikuntaliiton unelma kymmenien tuhansien lasten ja nuorten yhteisestä tanssista toteutui yhdessä Aira Samulinin, 95, kanssa ensimmäisen kerran vuonna 1996 ja on jatkunut siitä lähtien 26 vuotta. HE Power Mover -tansseja on Aira Samulinin jalanjäljissä opettanut 25 eri tanssinopettajaa. – Airan toiminta suomalaisten nuorten liikuttajana tanssin avulla on ollut erittäin merkittävää. Tanssinopettajana ja suojelijana toimiessaan Aira on edesauttanut Power Mover -tanssien onnistumista yli 25 vuotta!. 2000 -luvulla Power Mover -tansseja on opettanut Airan jalanjäljissä 25 eri tanssinopettajaa. Power Mover video toimitetaan nykyisin ns. Parhaimpina vuosina toiminnan alussa Power Mover -tansseja opetteli yli 200 000 koululaista opettajineen
H yvä E lämä Iloa kesään Toissa kesänä Maria Hanhikorvelle syntyi ajatus, että kylpytynnyri olisi mukava omalla pihalla. Tynnyri on toista kesää käytössä ja perhe tyytyväinen. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Mari Ahola-Aalto Kylpytynnyrissä ajantaju katoaa. 80 . Tynnyrin valintaa pohdittiin pitkään ja perusteellisesti, sillä valinnanvaraa oli paljon
Halvimmalta näyttävä ei ehkä olekaan halvin, jos toimituspaketista puuttuu välttämättömiä tarvikkeita. – Rosteri olisi ollut erinomainen vaihtoehto, mutta se jätettiin pois kalliin hinnan takia, Maria toteaa. Maria Hanhikorpi nauttii kylpytynnyristä. . Tontin toista sivua reunustaa kylätie ja toista puro. Maria käytti paljon aikaa vertaillessaan kylpytynnyrien ominaisuuksia, laatua ja hintoja. Hintahaarukkakin on suuri. K un kylpytynnyri päätetään hankkia, mietittävää onkin yllättävän paljon. Monilla toimittajilla palju ja siihen kuuluvat osat oli hinnoiteltu erikseen. – Oli aika paljon asioita, jotka piti ottaa jo hankinnassa huomioon, ja lisäksi tietysti piti opetella käyttöön liittyvät asiat, Maria toteaa. – Alussa tuntui, että pitää olla ihan kemisti, ja oli muistettava pitää kirjaa siitä, milloin on säätänyt vettä. Mutta vuoden kokemuksen jälkeen käyttö ei enää ole hankalaa. – Tässä irtautuu kaikesta muusta, eikä edes huomaa, paljonko aikaa on kulunut. Hanhikorpien pihalla tynnyrille oli hyvin tilaa. Materiaaleja on tarjolla laidasta laitaan: lasikuitua, rosteria, merialumiinia, puuta, muovia, akryylia. – Katseltiin, että tuohon rinteeseenhän se hyvin sopisi. Markkinoilla on monia eri malleja ja kokoja, sekä eri materiaaleja, joiden käyttöominaisuudet ovat erilaiset. Kylpeminen on rentouttavaa, ja lisäksi vesi on virkistävä elementti, joka saa nesteet liikkeelle kropassa. Vehreällä tontilla on neliöitä lähes 8 000. – Lasikuituisen tynnyrin käyttöiäksi luvataan kymmenen vuotta. – Taisin tehdä vertailuja paljon hartaammin kuin autoa ostaessa, Maria nauraa. Niinpä päädyttiin kierrätettävään elintarvikemuoviin.. Se kuitenkin tyrmättiin siksi, että se vaatii enemmän huoltoa kuin muovi. Kaikki kolme lasta ovat aikuisia ja poissa kotoa. H yvä E lämä 81 . Diakoni Maria Hanhikorpi ja sähköyliasentaja Seppo Hanhikorpi ovat asuneet Tervalammella Vihdissä samassa talossa 27 vuotta. Hintavertailuja monimutkaisti se, että eri toimittajien malleissa piti tarkkaan katsoa, mitä kuhunkin toimitukseen lopulta sisältyy, ja mitä pitää vielä ostaa erikseen. Lasikuidun kiillotus häviää pikku hiljaa ja pintaa voi joutua korjailemaan, se tulee ikään kuin piikkiseksi samalla tavalla kuin lasikuituvene. Halusin sen kokoisen paljun, että siihen mahtuu aikuinen hyvin myös makaamaan. – Toissa juhannuksena istuttiin tässä pihalla, ja silloin ajattelin, kuinka kiva kylpytynnyri olisi, toteaa Maria Hanhikorpi. Puinen puolestaan hylättiin epäkiitollisena puhdistettavana. Kylpytynnyrin käyttäjäksi on nyt kasvamassa ensimmäinen lapsenlapsi, jolla on ikää vajaat 2,5 vuotta. Lasikuidulla olisi ollut hyvätkin puolensa. Muovinen ja pyöreä Tynnyriä valitessa piti päättää muun muassa materiaali, koko, muoto, lämmitystapa ja ulkoasu
82 . Kun palju tuotiin pihaan, Sepolla kului töiden ohella viikon päivät, että sai kaiken paikalleen ja säädetyksi, sillä kamina ja letkutukset piti asentaa itse. Kiramin Comfort Family L -tynnyrin vuoden 2021 talvinen hankintahinta oli 3 250 euroa. Sitten Seppo teki rinteeseen sijoittuvan paljun alustaksi puisen tasanteen, johon tarvittiin ruuvipaalutus sekä portaat, joita pitkin rinnepihalla kuljetaan paljun tasanteelle. Meillä on hyvä oma kaivo, jossa riittää vettä kuivempanakin kesänä. – Kirami ei ollut halvin, mutta kokonaisuus oli meille hyvä. Lämmitystavassa päädyttiin tynnyrin ulkopuoliseen kamiinaan. Kaupat tehtiin helmikuussa 2021, toimitus oli huhtikuussa. Kiramin pakettiin sisältyi altaan lisäksi kamiina, savupiippu, lämpösuoja ja piipunhattu. Maria sai tynnyrin hiukan normaalihintaa halvemmalla – hän kyttäsi tarjouksia koko edellisen talven. Mutta en sitten halunnut ihan pienintä, ja materiaali on tosi tärkeä... Se puhdistaa veteen joutuvan pölyn, lehdet, kylpemisestä aiheutuvat liat sekä muut epäpuhtaudet. – Ajattelin alkuun, että palju hankitaan parilla tonnilla. – Aktiivihapessa, jota käytämme, ei ainakaan ole mitään myrkkyjä. Lisäksi Hanhikorvet hankkivat lämpöeristetyn kannen ja massasuodattimen. – Neliön mallinen oli mietinnässä, mutta se oli lasikuituinen, joten materiaali rajasi sen pois. Kylpeminen alkoi taas vappuna.’’. Kohdalle osui hyvä tarjous, johon hän heti tarttui. ’’Lokakuusta huhtikuulle tynnyri oli talviteloilla. Usein nälkä kasvaa syödessä, ja niin kävi Marian paljuprojektissakin. H yvä E lämä Tynnyrin muodoksi valittiin pyöreä, ja halkaisijaltaan riittävän suuri, vaikka suorakaiteen muotoisiakin harkittiin. Eristys auttaa säilyttämään lämmön niin, että tänään lämmitetty on sopivan lämmin kylpemiseen vielä huomenna ja ylihuomennakin. Hintaa nosti myös se, että tynnyri on eristetty, samoin kansi. Tynnyri tyhjennetään pumpulla ja vesi imeytetään puutarhaan, pensaille ja perunamaalle. Valmis paketti kätevä ratkaisu Hanhikorvet päätyivät hankkimaan valmispaketin, Kiramin Comfort Family L -mallin, joka toimitettiin suoraan kotipihalle. – Tynnyrimme on kotimainen, mikä on toki hyvä asia, mutta se ei ollut meille ensisijainen valintaperuste. Kaikkiaan tynnyriprojektille kertyi hintaa noin viisi tuhatta euroa. Maria ja Seppo eivät halunneet klooripuhdistusta, koska halusivat hyödyntää paljuveden luonnossa. Vesi omasta kaivosta Hanhikorvet täyttävät tynnyrin oman kaivon vedellä. – Siinä tuli alennusta noin 700 euroa. Tärkeämpiä olivat materiaali ja ominaisuudet. Vettä ei tosin kovin usein tarvita, sillä Hanhikorvet ovat päätyneet siihen, että vesi pideKylpytynnyrin vesi vaatii kemikaaleja pysyäkseen hyväkuntoisena. Tontilta piti kaataa pari puuta. Tynnyrin alle ja portaisiin tarvittava puutavara ja ruuvipaalut maksoivat noin puolitoista tuhatta euroa. Valmis paketti oli kätevä ratkaisu, mutta tynnyrin käyttökuntoon saamisessa riitti silti itsellekin puuhaa
H yvä E lämä 83 . Silloin ei tarvitse käyttää mitään vedenpuhdistusaineita. Ennen kemikaalien ostamista on päätettävä, haluaako puhdistaa kylpyveden kloorilla, aktiivihapella tai kloorittomalla vedenpuhdistusnesteellä. – Jotenkin tunnen paljussa olevani lähempänä luontoa kuin muuten. Tynnyrin hankintaa miettiessään Maria pohti poreallastakin, mutta päätyi kuitenkin kylpytynnyriin. Altaaseen kytketty suodatin poistaa vedestä irtonaisen lian, ja veteen sekoitettavat puhdistusaineet kukistavat bakteerit ja leväkasvuston. – Lämmitys vie kolme-neljä tuntia, ja puita menee noin neljä pesällistä, Seppo toteaa. Veden kemiallinen tasapaino ja oikea pH-arvo ovat olennaisia asioita kylpytynnyrin vedelle. Tähän on helppo mennä, kun altaan sisällä on porrastus, Maria nauraa. – Niinkin voisi tehdä, että lämmitettäisiin tynnyri ja kylvettäisiin sekä lauantaina että sunnuntaina, ja tyhjennettäisiin sitten. – 170-senttinen poreamme mahtuisi tähän hyvin, ja jollei ihan mahdu, laajennetaan tasannetta, Maria hymyilee. – Kun menin ensimmäisiä paljuun istumaan ja katselin lintuja, oli ihan toisenlainen tunne kuin vain muuten pihalla istuessa. – Ei tule uimarannalle lähdettyä yhtä usein kuin ennen. Maria haluaa veden lämpimäksi, 30-38 asteen välille, hiukan ulkoilman lämpötilasta riippuen. Nyt menee vielä enemmän vettä, ja Seppo joutuu hoitamaan puut ja lämmityksenkin! Mutta molemmat ovat tyytyväisiä tynnyrihankintaan. Miesväki sanoi veden kulutuksen nousevan liikaa. Ja minulle sitten, kun tulen vanhaksi ja kanKylpytynnyrin vesi tarvitsee huoltoa keaksi. Mutta tyhjennys ja uudelleentäyttö ovat kuitenkin oma vaivansa. HE. Siinä katoaa ajantaju, irtautuu kaikesta muusta. Poreallashaave syntyi siitä, kun hän vuosia sitten ajatteli kylpyhuoneeseen ammetta tai poreammetta, jota remontin yhteydessä ei kuitenkaan laitettu. – Nyt olen nauranut Sepolle, että olisi se kannattanut laittaa. Kylpyveden hoito koostuu kahdesta osa-alueesta; suodattimella huolehdittavasta fyysisestä puhtaanapidosta sekä kemiallisesta puhdistuksesta. Lämpimänä kesänä kylpytynnyri on Hanhikorvilla käytössä lähes päivittäin. tään paljussa kolme-neljä viikkoa, ja käytetään tarpeellisia vedenpuhdistusaineita, jotta vesi pysyy hyvänä eikä siihen tule levää. Paljussa on ihana istua hiljaa. Peurat kulkevät läheltä, jänis tulee syömään, kyyhkysiä lentelee ohi. Rentouttava kokemus Kylpytynnyri on ollut Marialle rentouttava kokemus. – Tämä on lapsenlapsellekin mukavampi. Mutta kuten jo todettiin, nälkä kasvaa syödessä ja Maria suunnittelee nyt vuoden kylpemisen jälkeen kahden istuttavan poreammeen hankkimista samalle tasanteelle kylpytynnyrin viereen. Tynnyri on lämpöeristetty, samoin kuin sen kansi, joten lämmitetty vesi pysyy pari päivää sopivan lämpimänä kylpemiseen. Seppo Hanhikorpi rakensi tunnyrille tasanteen, sille korokkeen sekä portaat, joita pitkin päästään tasanteelle
Pidän. Siellä sielu lepää ja arki unohtuu. 84 . Kolme vuotta sitten aloitettu projekti on melkein valmis, ja saunaan päästään kesän lopulla. Savusaunan lämmitys puolestaan on taitolaji, joka ei hätäisille sovellu. Sisaruksilla on talviasuttava vapaa-ajan asunto Heinävedellä omassa saaressa. – Olen käynyt monesti savusaunassa. H yvä E lämä S isarukset Kaarina Salonen ja Antero Sallinen puolisoineen ovat rakentaneet savusaunaansa hiukan samaan tapaan kuin savusaunoja pitää lämmittää: taidolla ja kärsivällisyydellä. Saaressa on mökki ja perinteinen sauna eri rakennuksessa, mutta sukuun haluttiin myös savusauna, joka oli ollut jo edesmenneen isän ja appiukon toiveena. Pehmeä löyly tummien hirsien hämäryydessä tuo rauhallisen olon. Saunaan tehtiin myös iso terassi. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Tapio Salosen kotialbumi Savusaunan löylyjä ei voita mikään Kun savusaunan lämmitys tehdään ulkopuolelta, lämmittäjän ei tarvitse mennä sisälle savuun. Savusaunan tunnelma on aivan omanlaisensa
Kun vettä heittää, ei löyly ole ollenkaan kirpakkaa. Talviuintia harrastava Kaarina taas nauttii myös savusaunan kosteista löylyistä virkistävän pulahduksen jälkeen. . Saunan suunnittelussa ja toteutuksessa on tarvittu koko perheen ja ystäväpiirin panosta. ’’Kun vettä heittää, ei löyly ole ollenkaan kirpakkaa.’’ Tapio Salonen työn touhussa.. Hirret oli merkattu korttipakalla. Tapion vastuulle jäi suunnitella savusauna, ja vinkkejä antoivat kokeneemmat savusaunakonkarit. Hirret vanhasta riihestä Savusauna oli ajatuksissa ja puheissa pitkään. Ostimme kolmesataa vuotta vanhat hirret samana päivänä. Hirsiveistäjä työsti kahdeksan metrin hirsistä sopivan mittaiset hirret savusaunaan. – Kaarinan veljen saaminen mukaan projektiin ei vienyt paljon aikaa – itse asiassa noin tunnin verran, kun yllättävän mahdollisuuden tullen piti tehdä nopea päätös hirsien ostamisesta, Tapio Salonen kertoo. Se, että Tapio on aikaisemmin rakentanut omakotitalon, auttoi asiaa. Elena Sallinen ei talvella järveen pulahda, mutta nauttii löylyistä hyvässä seurassa. Osaava hirsiveistäjä löytyi myös serkun naapurin kautta. Antero puolestaan hommasi tukkirekan, jolla kahdeksan metriä pitkät hirret ajettiin hirsiveistäjän työalueelle. Savusavusaunan löylystä, se on aivan erilaista kuin tavallisessa saunassa, toteaa Kaarina Salosen mies, Tapio Salonen. – Eihän minulla ollut kaikkea tarvittavaa tietoa savusaunan rakentamisesta, joten lähetin suunnitelmat hirsisaunan ammattilaiselle ja perinnekiukaan muurarille. Suunnitelmat päivitin heidän neuvojensa mukaan. Tämän jälkeen keskustelin heidän kanssaan niin hirsirakenteista kuin kiukaankin teosta. – Vaikka saa kunnon löylyt, on löyly mukavan pehmeää. H yvä E lämä 85 . – Kaarinan serkku Eija ja hänen puolisonsa Kalevi huomasivat lehdestä, että myytävänä oli vanha riihi, ja vinkkasivat siitä Kaarinalle
Joku taisi siteerata jopa Täällä pohjan tähden alla -romaania. Kun savusaunaa ei lämmitetä joka päivä, ei veden haku ole ole ongelma. Siitä sain idean, että laitetaankin tulisija ulkopuolelle, kertoo Tapio Salonen. Kun otimme yhteyttä, muurari kertoi, että hänellä on viidentoista kuukauden jono. – Taas tarvittiin muita ihmisiä. Osa kiukaasta lattian alla Savusaunan on hyvä olla hiukan kauempana muista rakennuksista, joten se sijoitettiin reilun 50 metrin päähän päämökistä ja saunoista. Elenalle on varattu tehtäväksi savusaunan ja ympäristön sisustaminen perinteitä kunnioittaen. Sukulaisemme vinkkasi kokeneesta ja taitavasta tekijästä ja vieläpä suositteli meitä hänelle. Savusauna saa ja sen pitääkin olla ihan perinteinen – esimerkiksi sähköjä sinne ei vedetä. – Tietääkseni vastaavanlaisia savusaunoja on Suomessa kyllä ennenkin tehty, mutta paljon vähemmän kuin niitä, jotka lämmitetään sisäpuolelta, Tapio Salonen sanoo. 86 . – Voi tosin olla, että joskus laitan putket, mutta se on vielä mietinnässä. H yvä E lämä sauna on kooltaan noin 3 x 3,5 metriä. Hirret kuljetettiin traktorilla rantaan ja siitä järven selän yli saareen Anteron ideoimalla lautalla, jonka kantama on 7 000 kiloa. Viime syksynä hän sitten tuli tekemään kiukaan. Rantaan on säädösten mukaisesti yli 20 metriä. ’’Savusaunat ovat yleensä aika korkeita.’’. Tässä kohtaa porukan taitoja ja panosta tarvittiin taas. – Kun suunnittelin saunaa, katselin maastoa ja huomasin, että suunnitellulla saunan paikalla kallio tipahtaa metrin verran alaspäin ihan pystysuoraan. Salosten ja Sallisten savusauna lämmitetään ulkopuolelta, eikä lämmittäjän tarvitse olla savuisessa saunassa lämmityksen aikana. Ammattilaisia ei enää ole paljon Kun Tapio Salonen ryhtyi etsimään kiukaan tekijää, kävi pian ilmi, ettei savusaunan kiukaita tekeviä, taitavia mestareita enää liiemmälti ole. Savusaunaprojekti jäi siis odottamaan, että mestari saadaan paikalle. – Savusaunat ovat yleensä aika korkeita, koska savusaunan tulipesän pitää olla paljon korkeampi kuin tavallisessa kiukaassa, vähintään noin 80 senttimetriä, ja sitten tarvitaan vielä arina ja tuhkaluukku alapuolelle. Pesuvesi tuodaan kantamalla saaveihin. Lämmittämisen salat pitää opeSavusauna koottiin ensin hirsiveistäjän pihalla. Ystävätkin auttoivat ja yhdessä raivattiin sopiva tila maastoon, johon saunan voisi perustaa. Se on taitolaji, jota ei äkkinäinen osaa. Antero ja Tapio olivat muurarin apupoikina, ja Kaarina ja Elena Sallinen laittoivat ruokaa. Lämmittäminen on taitolaji Savusaunan lämmitys ei ole hätäisen tai kiireisen ihmisen puuhaa. Salosten ja Sallisten savusaunassa kiukaan korkeus on noin 210 senttiä, josta 70 senttiä on saunan lattian yläpuolella
Savun vaikutuksesta sauna saa sekä väriä että tuoksua. Koivun tuohi nokeaa liiaksi. Vesi saadaan omasta kaivosta. H yvä E lämä 87 . Puita lisätään vasta, kun ensimmäinen pesällinen on palanut loppuun. Vierasaitta valmiina Muutaman hehtaarin kokoisessa saaressa puustoa on paljon, joten saunapuita riittää. PESÄÄ EI TÄYTETÄ KOKONAAN, vaan kuivia puita ladotaan väljästi. Ei sähkösaunan löyly ole koskaan samanlaista kuin puulämmitteisten saunojen, toteaa Tapio. – Oli hyvää aikaa tehdä vierasaittaa, kun sauvusaunaprojektin kanssa piti odotella, että saimme ammattilaisia paikalle. Kiukaan Salonen mitoitti niin, että se on kauan käyttökelpoinen ja löylyä riittää pitkään. Savusauna on Salosen kokemuksen mukaan parasta lämmittää lehtipuulla, mutta ei koivulla. Koko poppoo saunoo ahkerasti ja mökillä sauna lämpiää kesäaikaan yleensä joka päivä. Kaarina ja Elena ovat innokkaita kalastajia ja järjestävät yhteisiä kalastusviikonloppuja. Kun puut ovat palaneet, pöyhitään hiillos, ettei sinne jää savuavia kekäleitä. Vapuksikin oli tarkoitus lähteä mökille koko porukalla kevättöihin, mutta kevät oli sen verran myöhässä, ettei saareen päässyt. – Käytän lämmitykseen leppää ja haapaa. Vierasaitta on nyt muutamia pieniä töitä vaille valmis. Sauna on valmis kylvettäväksi. Kivien kiukaan sisällä on oltava lämmitettäessä ainakin osin punahehkuisia. Viimeisessä pesällisessä käytetään mielellään leppää. Länsisuomalaiset suuret mallassaunat ja itäsuomalaiset pikkusaunat eli kylyt ovat esimerkkeinä myös uudiskohteille. Lämmitysvaiheen aikana savu poistuu välikatossa eli laessa olevan lakeistorven, lakeisen, tai seinässä olevan luukun eli räppänän kautta, joskus raollaan olevasta ovesta. Puoliso Kaarina on vielä työelämässä, mutta tekee paljon etätöitä, jotka sujuvat mökilläkin. – Siinä olisi riski, että lieskat tulisivat kivien läpi kiukaan yläpuolelle. Saunaa lämmitettäessä avataan ensin räppänä tai lakeinen. Savusaunan lämmitys vaatii aikaa ja malttia. Puita poltetaan kaksin tai kolme pesällistä. Kutsumme saunomaan meille tärkeitä ihmisiä, toteavat Kaarina, Tapio, Antero ja Elena. Vanha sauna Salosille toki jäi, ja sitä on tarkoitus kunnostaakin. Savusaunan kiuas on tulipesän ympärille ja päälle ladottu kivinen kupu, jonka läpi savukaasut nousevat vapaasti saunatilaan ja samalla kiuaskivet kuumenevat. – Savusaunassa ei ole sitä riskiä, että viimeinen saunoja saisi huonot löylyt. Arkkitehti Risto Vuolle-Apialan mukaan savusaunoja oli vajaa sata vuotta sitten maassa jopa yli 200 000 tuhatta. Kiuas on kertalämmitteinen, eli kiuasta ei lämmitetä kylpemisen aikana. Virheellinen lämmitys aiheuttaa tulipalon vaaran. Siintymisen jälkeen avataan ovi ja räppänä tai lakeinen, ja annetaan saunan tuulettua. – Soitin naapurille, ja hän totesi, ettei jää enää kestä, mutta veneellä ei vielä pääse. HE Savusaunan lämmitys vaatii aikaa ja malttia. Vaikka savusaunan tulipesä on korkea, sinne ei saa kerralla laittaa paljon puuta. – Kaupunkiasunnossa meillä on sähkösauna, ja vaikka se on ihan kohtuuhyvä, niin eihän sitä voi verrata puulämmitteisiin saunoihin, eikä savusaunaan varsinkaan. Tapio Salonen on eläkkeellä erikoistutkijan työstään, joskin vielä välillä tekee muita töitä. Siinä myös säilytämme vanhaa suomalaista kulttuuriperintöä. Puut sytytetään päältä ja jätetään tulipesän luukku ja saunan ovi hiukan raolleen. Niitä kasvaa täällä saarellamme. Sisarusten mökillä käy neljä sukupolvea, iso-mummi, aikuiset, lapset ja lapsenlapset. Lämmitettäessä saunaan muodostuu niin sanottu savuraja tai savukatto, jonka alapuolella ilma kirkasta, yläpuoli taas savun täyttämä. Pesaistaan lauteet, heitetään häkälöyly kiukaalle, ja suljetaan räppäna tai lakeinen ja ovi. TÄMÄN VUOSISADAN SUOMESSA on sekaisin useita erilaisia savusaunan rakennustyylejä. Anteron puoliso Elena on vielä pitkään työelämässä, mutta nauttii erityisesti sienestämisestä ja marjastamisesta. Lähde: Risto Vuolle-Apiala: Savusauna ennen ja nyt tella, jotta lämmitys onnistuisi optimaalisesti. Mökki on noin 60-neliöinen, ja se lämpiää joko suoralla sähköllä, ilmalämpöpumpulla tai varaavan uunin avulla. Nyt niitä lienee noin kymmenesosa tästä. Ja kunnon löylyt tässä saa vielä seuraavanakin päivänä. Kaarinan veli Antero on kiireinen yksityisyrittäjä ja piipahtaa mökillä aina, kun kiireiltään ehtii. Räppänä, lakeinen ja ovi suljetaan ja saunan annetaan siintyä yhdestä kolmeen tuntiin saunan koosta riippuen. Tavallisen saunan saa nopeasti lämpimäksi vaikka joka päivä. – Kun aamulla aloittaa lämmityksen, saunomaan pääsee illalla, tai myöhään iltapäivällä. Saloset viettävät mökillä paljon aikaa kaikkina vuodenaikoina. – Savusaunaa ei varmastikaan lämmitetä joka päivä, koska lämmitys vie aikaa. – Savusauna on sellainen vanhanajan ylellisyys, jossa pääsee kokemaan, miten ennen elettiin. Vieraita varten onkin ollut työn alla vanhan aitan kunnostaminen vierasaitaksi
Padoissa porisee usein keittoja. Palvaamalla, padassa hauduttamalla sekä kuumilla kivillä paistamalla tai kiukaan uunina toimivassa tulipesässä hauduttamalla. Hän käyttää savusaunaa myös ruoanlaitossa. – Ylhäällä katossa on palvausritilä, jonka alla on rasvapelti, ettei rasvaa valu saunaan. Patoihin laitetaan valmiit seokset, kun esimerkiksi soseutinta ei voi saunassa käyttää. – Vanhaan aikaan ruoka valmistettiin savusaunassa. Liharuokia tai vaikka puolukkaruispuuroa, josta tuli oikein hyvää, kun sitä kerran kokeilin. Saunan energiatehokkuus on hyvä, jos saunomisen lisäksi samalla lämmityksellä valmistuvat muutaman päivän ruuat, toteaa Valkonen. Kiukaan päällä on teline, jonka avulla valurautapata liikkuu saranoilla kiukaan päälle. 88 . – Saunassa voi valmistaa uudenaikaisia tai vanhanaikaisia ruokia. H yvä E lämä K eski-Suomessa Konnevedellä asuva Kari Valkonen rakensi nykyaikaisen savusaunan, löylystä, tunnelmasta ja tuoksusta tinkimättä. – Myös liha ehtii hautua padassa lämmityksen aloituksesta yli kolme tuntia, jolloin pääPienemmmässä padassa syntyy alkuruuaksi nokkoskeittoa, isommassa kattilassa hautuu karitsanpaisti punaviinissä. Teline käännetään sivuun saunomisen aikana ja sitten se on löylyvesiteline. – Käytän vain valurautapatoja, jotka kestävät varmasti. Valkosen arvostamiin savusaunaperinteisiin kuuluu lämpöenergian hyödyntäminen ruoan valmistuksessa. Siinä on juurekset valmiina mukana.. Teksti: Mari Ahola-Aalto Kuvat: Kari Valkonen Valkosen saunassa ruokaa syntyy ainakin neljällä tavalla. Herkkuja savusaunasta Lapunjärven rannalla seisoo Kari Valkosen omin käsin tekemä komea savusauna
Palvausritilä on katon rajassa, alla rasvapelti. Yrttivoissa paistettu ahvenfile mätikastikkeella, savusärki paprikakupissa, raitajuuripata. Jälkiruokana ohrauunipuuro, luumukotiliköörillä marinoitu sekahedelmäsoppa. Kun kiuas on oikeassa vaiheessa voi sen tulipesässä hetken aikaa paistaa pizzoja. Kastike: vanhentuneet tomaatit, sipuli, valkosipuli, soseutettu gashewpähkinä, kiehautus, lisätään öljyä, mausteita, pippuri. Tulos on erinomainen, sanoo Kari Valkonen. Liuos ruiskulla poroon, palvaus 16 tuntia, loppu uunissa, joka automaattisesti katkaisee virran sopivaan lämpötilaan. Valkonen suosii hidasta haudutusta, ruoka tehdään sydämellä, ei vain käsillä. Saunomisen jälkeen uuniin voi laittaa mitä vain. – Ruiskumarinoin paistin, laitan siihen punaviiniä, suolaliuosta ja valkosipulia ja palvaan saunassa. Karitsan liha on Valkosen ykkössuosikki. H yvä E lämä 89 . Joulun ja pääsiäisen aikaan saunassa syntyy juhlaruokia. Puuropadat voi myös jättää yöksi hautumaan uuniin. Kari Valkosen omaan kotirantaansa Konnevedellä rakentama savusauna valittiin vuoden 2019 Vuoden savusaunaksi. Kari Valkonen haluaa hyödyntää savusaunaansa mahdollisimman monipuolisesti.. Kari Valkosen ruuanlaiton periaatteita on käyttää kotimaisia raaka-aineita, lähiruokaa, villiyrttejä, välttää suolaa, sokeria, valkeita vehnäjauhoja, mutta lisätä sekaan paljon mausteita. Joko savussa palvaamalla tai padassa hauduttamalla. ateria on saunan jälkeen. Tämä on jatkuvaa uuden kokeilua. Palvaaminen kestää yhden päivän, 16 tuntia eikä lämpötila saa nousta kovin korkeaksi. Valkosilla on savija rautapatoja, jotka voi jättää uuniin yöksi. – Viimeistelen lihan uunissa, jossa sen lämpötila nousee vähän alle 80:een asteeseen. – Joskus maustaminen viekin enemmän aikaakin kuin valmistaminen. – Kun kiuas on hiilivaiheessa voi hetken aikaa paistaa pizzoja. – Suomalainen ruoka on yleensä mautonta, en vaali niitä perinteitä. Erilaisia paistilihoja voi saunassa valmistaa kahdellakin tavalla. HE Valkosilla syntyy savusaunassa juhlaruokaa, kuten palvattu punaviini/valkosipul/yrtti/ suolaliuoksella marinoitu karitsa. Kuivettunut leipä alle, mozzarellajuustoa päälle. Padat myös pitävät hyvin lämpöä
Jos ei osaa maksaa laskuja, jäävät ne maksamatta. H yvä E lämä Tuulikki Salmista harmittaa se, miten paljon digitalisatio heikentää ikäihmisten elämänlaatua. 90 . Hänen kavereinaan elää kaksi shihtzu-rotuista koiraa, Matti ja sylissä oleva Hanna.
Salminen muistuttaa, ettei kaikilla iäkkäillä ole nuoria omaisia hoitamassa asioitaen. . Ilman näppäinpuhelinta asioita on nyky-yhteiskunnassa vaikea hoitaa. Tietysti itsellä pitää olla halu oppia. Keskustelut ovat olleet monesti varsin yksipuolisia. Vaikka saisin jonkun elävän ihmisen kiinni monen näppäilyn jälkeen, vastaus voi silti jäädä saamatta, Tuulikki Salminen harmittelee. – Matkapuhelimen ja tietokoneen käyttö maksamisen välineenä on maaseudulla monelle hepreaa. H yvä E lämä 91 . Salminen törmää huonoihin nettiyhteyksiin omalla kotipihallaan. Nuoresta polvesta voi kuulostaa uskomattomalta, että ihminen voi päätyä ulosottoon sen takia, ettei hän osaa maksaa. Vaikka sellainen puhelin olisikin, eivät kaikki osaa sitä käyttää. Rohkeudella, peräänantamattomuudella ja nettimaailman tietämyksellään Salminen on vienyt asioita eteenpäin siinä vaiheessa, kun moni olisi jo luovuttanut. ’’Ilman näppäinpuhelinta asioita on nyky-yhteiskunnassa vaikea hoitaa.’’ H ämeenlinnan Tuuloksessa asuva Tuulikki Salminen, 75, on jo vuosikaudet ”keskustellut” paremmista palveluista esimerkiksi teleoperaattoreiden kanssa. – Kaivan netistä mahdollisimman korkean tason johtohenkilön puhelinnumeron ja soitan suoraan hänelle. – Siihen paina-sitä, paina-tätä näppäilyleikkiin en viitsi lähteä, vaikka esimerkiksi verotoimistossa asiointi tuntuu olevan joskus miltei mahdotonta ilman tuota vastaajan kanssa kesDigimaailma syö ikäihmisen hyvinvointia Tuulikki Salminen on turhautunut ja huolissaan syrjäseutujen iäkkäiden ihmisten kohtelusta. – Annan kunnian ja kiitoksen lapsilleni ja lapsenlapsilleni, etenkin Oslossa asuvalle tyttärenpojalleni Henrikille. Henrikkiä uskallan lähestyä vaikka keskellä yötä. – Riskinä on, etteivät yksinkertaisetkaan asiat tule hoidetuiksi, ja ihminen on pulassa. Sitä kautta olen saanut asioitani vietyä eteenpäin. –?Digitaalisuus vie ikäihmiseltä hyvinvointia, mitä voi nuoren polven olla vaikea ymmärtää. Hän teki itse työuransa postivirkailijana. Palvelunumeroiden vallan alla Yksi kenties tärkeimmistä opeista on, ettei palvelunumeroiden valtaan tarvitse alistua. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen kustelua. He ovat auttaneet minua pääsemään sisälle moniin asioihin. Kuitenkin digitaaliset palvelut halutaan tuoda myös syrjäseudulle, jossa on vähiten tietokoneita ja huonoimmat yhteydet. Olen vuosien varrella pyynnöstä auttanut ihmisiä lääkärin ajanvarauksista lähtien. – Yhteydet pelaavat pihalla muutaman kymmenen metrin päässä talosta, mutta jo tuvassa yhteydet saattavat kangerrella. Puhelimella ei saa ketään kiinni ja netin kautta tehtävän tilauksen peruuttaminen on tehty vähintään monimutkaiseksi. Operaattoreilta olen kuullut aika monta selitystä ”väärästä” auringonpaisteesta lähtien. Kun maksuja kertyy, eikä. – Lehtitilauksia on miltei mahdoton perua ainakaan yksinkertaisella tavalla
Hain sen ystäväni avustuksella naapurikunnasta ja isäntä purki keinun. Terveyskeskusmaksuja menee ulosottoon, vain koska ihminen ei osaa niitä maksaa. Hyväkään väline ei vie pitkälle, jollei tiedä, mitä sillä tekee. Hänellä on selvä suunnitelma keinun suhteen ennen kuin hyttyskausi pihapiirissä alka. – Minun ikäpolveni on rakentanut tätä yhteiskuntaa toimivaksi ja tasa-arvoiseksi. HE P ihamaalla Tuulikki Salmista odottaa kaksipuolisen puutarhakeinun kokoaminen. Opastusta toki saa, mutta nuoret opastajat eivät välttämättä ymmärrä, että seniori putoaa kärryiltä jo sen takia, että termistö on uppo-outo. – Siinä vaiheessa täällä ei voi olla. Keinun rakenteet ovat sen verran kostuneet ja painavat, ettei Tuulikki ryhdy nyt sitä kokomaan, vaan odottaa rakenteiden kuivumista. Minun ikäpolveni ihmisillä on usein tiettyä pelkoa tekniikkaa kohtaan, mikä pitäisi kurssinvetäjien ymmärtää. Joka tapauksessa öljyän keinun rakenteet ja sitten alan koota sitä. – Ilman oikeaa termistöä on vaikea oppia mitään. Postimuseon mökki päätyi Salmisen pihalle. Vaikka ohjaajat olisivat asiansa osaavia, eivät he ehdi auttaa kaikkia kattavasti rajoitetun ajan puitteissa. Termistö hukassa Salminen näkee suurena ongelmana myös digitalisaation terminologian osaamattomuuden. Muun muassa kansalaisopistot järjestävät senioreille nettikursseja. Vain sade esti Tuulikkia tarttumasta toimeen eilen. Salasanoja koodeja ja päivityksiä tulee koko ajan, ja niiden muistaminen voi olla vaikeaa nuoremmallekin. Seurasin purun ja otin valokuvat kiinnityksistä, joten kokoamisessa ei pitäisi suurta ongelmaa olla. Minusta on nöyryyttävää joutua odottamaan jonossa esimerkiksi pankkiasioiden hoitoa, Tuulikki Salminen sanoo. – Katto on sen sijaan jo ehtinyt kuivua ja sinne uskallan kiivetä. Tuulikki ei jää toimettomaksi. 92 . Jos palvelut ovat mahdottomia käyttää, elämää on vaikea elää. Hyttyset ovat alkaneet pitää minusta, kun ikää on vähän karttunut. – Kursseille saapuu taidoiltaan hyvin eritasoisia oppilaita ja laitteiden kirjokin voi olla laaja. H yvä E lämä ihminen saa niitä perutuksi, päätyy hän ulosottoon vaikka tilillä olisi rahaa. Kun ymmärrys tekee lakon, motivaatio palveluiden käyttöön hiipuu ja loppujen lopuksi seniori jättää edes yrittämättä. Toisaalta juuri nyt on hyvä hetki käydä harjaamassa roskat ulkorakennuksen katolta. Märälle katolle en menisi, sanoo Tuulikki
. Salmisen tytär oli aikanaan järjestämässä Postimuseon muuttoa Helsingistä Tampereelle.. – Niitä olen vuosien varrella rakennellut kierrätysmateriaaleista. Sekin löytyi romuista. H yvä E lämä 93 . Sain rungon äitienpäivälahjaksi. Aivan kaikki ei ole kierrätysmateriaalia. 050 5540 755 Onnenkerho Kasarmi, Kasarmintie 15, 90130 Oulu Puutarhakeinun kokoaminen on Salmisen pihapiirin pienimpiä askareita. – Tontin vieressä on metsä, jonka tytär omistaa. Sahautin ne laudoiksi ja sitä puutavaraa on edelleen jäljellä. Tervetuloa Onnenkerhoon! Meille voi tulla itsemaksavana tai palveluseteleillä. Yhdessä vajassa on varmaan koko Tuuloksen vanhin ovi. Vuosia sitten tuuli kaatoi kahdeksan järeää kuusta. – Yhden kasvihuoneen ikkunat sain lähikylästä, jossa ne olivat maanneet pinossa tuomen alla parikymmentä vuotta. Kivien kukka-allas on teettänyt töitä, koska suurimpia kiviä on Salminen liikutellut rautakangella. Ilmoittautumiset: Palveluesimies Heli Piirala p. Syrjässä muusta asutuksesta sijaitsevalla tontilla on kahdeksan erilaista pientä vajaa ja kasvihuonetta. Ikkunat näyttivät aika hurjilta, mutta puhdistamisen jälkeen ne osoittautuivat aivan hyviksi ja pintakäsittelyä vaille oleviksi
Ryijyn Salminen teki tädiltään saamansa ryijyn mallin mukaisesti. Puhua ei olisi välttämättä tarvinnut lainkaan, naurahtaa Salminen. Niitä on aika paljon tällä tontilla liikuteltu. Ryijyssä noin 1 400 solmua Talvisin ulkotyöt rajoittuvat lumitöihin, mutta joutilaisuutta se ei merkitse. – Isokin kivi liikkuu, kun käyttää kekseliäisyyttä. Jokaisen solmun tein käsin ja laskin niitä olevan noin 1 400. Sain ostettua yhden, joka ei kuitenkaan sisälle mahtunut, joten se oli sijoittava ulos. Hän hankki Tuuloksen talon kesämökiksi yhdessä lastensa kanssa, mutta ”unohtui” itse asumaan sinne ja muutti maalle kymmenkunta vuotta sitten. – Kun tein autokatosta, vaikein homma oli saada pystytolpat pysymään suorassa. – Ryijyn hän oli tehnyt joskus sotien jälkeen. Pihassa kaikki on itse tehtyä, paitsi talo. H yvä E lämä Vajat Salminen on rakentanut kierrätysmateriaaleista. – Seinille ne eivät mahdu ja rullalle käärittyinä ne helposti homehtuvat. Viimeisin urakka on ollut luonnonkivistä tehty kukkapenkki, jota Salminen on työstänyt rautakangella. – Viime talvena tein ryijyn, kun vielä nivelrikkoiset sormeni tottelevat. Postitoimipaikkaa kuvaavan kilven löysin roskalavalta. Nojailijoita kaivataan Salmisella on kolme aikuista lasta. Maaseudun pienellä kylällä suuri haaste on avunsaanti. Olen sitä joskus kokeillut, mutta huonoin tuloksin. Hommaa olisi nopeuttanut aika paljon, jos joku olisi vähän nojaillut tolppaan ja pitänyt sitä pystyssä. Odottelen, että pääsisin asumaan kartanoon, sitten levittelisin kaikki ryijyt seinille, nauraa Salminen. – Käytän aikaa suunnitteluun, enkä osaa olla toteuttamatta. – Leipomista inhoan. – Museossa oli lastenosasto, jossa oli pieniä postimökkejä lasten leikkejä varten. Värejä en saanut enää samanlaisiksi. Salminen on ryijyjä ennenkin tehnyt, mutta ongelma on niiden säilytys. Asiat pitää suunnitella siten, että suunnitelman jaksaa myös toteuttaa. Monet vanhat ryijyt sisältävät tekijänsä elämäntarinaa, sellaisen ryijyn haluaisin vielä tehdä. Toki poika on joskus ohikulkiessaan pistäytynyt jotakin kiviä nostelemassa. Salminen saa apua aika ajoin lapsiltaan ja lapsenlapsiltaan, jotka kuitenkin asuvat kaukana, osa ulkomailla. – Takavuosina heillä oli tapana kysyä tullessaan ensimmäisenä, että mitä kiveä aletaan siirtää. Ryijyjen teon Salminen kokee suorastaan terapeuttiseksi. 94 . – Aika kuluu, eikä talvi-iltoina tarvitse tv:tä katsella. Vaikka Salminen elää itsellisesti, rakentamisessa olisi pieni tuki joskus tarpeen. Salminen pitää kädentaidoista yhtä lukuunottamatta. HE
Elämänusko on suurta. Tänä vuonna hän saa tarttua niinkin upeisiin elämänpolkuihin kuin Aira Samulinin ja Eino Grönin tarinaan kahdessa eri teatterissa. – Tänä kesänä saamme matkata kauniissa kesämaisemissa pitkin upeiden taiteilijoiden värikästä elämänpolkua. Tunnen että minun ja Airan Karjalaisuutta yhdistää voimakkaasti positiivisuus, elämänilo sekä energisyys. Airan esitykset ti 14.6.-su 14.8. Livemusiikki, kappaleet ja tanssi saavat myös siivittää tarinaa, kertoo Heikki. Tango D’amore tutustuttaa meidät Eino Grönin yksityiselämään unohtumattomien laulujen takana, joista saamme kuulla muun muassa Sä kuulut päivään jokaiseen, Viimeisestä illasta sekä Seinillä on korvat. Argentiinalainen tango ja vuodet Floridan auringossa ovat antaneet kaikkien tuntemalle laulajalle mielenkiintoista elämänkokemusta. Esityksen kesto on rajallinen, mikä toki on aina haastavaa. Paavilaisen oman isänpuolen perimä on myös Karjalasta kotoisin, tarkemmin Laatokan länsirannalta Kaukolasta. Eino Grönin samettista ääntä kuullaan Sappeen Kesäteatterissa Pälkäneellä Tango D’amoreesityksissä. – Pitkän tauon ja talven jälkeen sitä kaipaa kesän lämpöä, kohtaamisia ihmisten kanssa. Ohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä Heikki Paavilainen tarttui Aira Samulinin elämänpolkuun ja käsikirjotti siitä näytelmän. Sappeen Kesäteatterissa Pälkäneellä katsojan johdattaa tangojen pyörteisiin ja iskelmätaivaan saloihin itse maestro Eino Grön, joka nähdään myös jokaisessa esityksessä mukana. – Aira muistaa kaiken aivan uskomattoman yksityiskohtaisesti. Paavilainen on kirjoittanut elämänkertamusikaaleja jo vuosia. Suomen Kesäteatteri sijaitsee sekä Valkeakoskella, että Pälkäneellä Sappeenvuoren jylhissä maisemissa. Musikaalissa käsitellään myös elämän tragedioista selviämistä sekä Airan loppumatonta intohimoa tanssia, luovuutta ja mielen hyvinvointia kohtaan. Einö Gröhn Tango D’amoren esitykset ke 6.7.-su 21.8. Airaa näytelmässä esittää Helena Rängman.. Iloa kesään Kohtaamia ja elämyksiä Suomen suvessa, vihdoin Suomen suvessa ja perinteisessä kesäteatterissa on tunnelmaa. On ollut hienoa saada tutustua Eikkaan itseensä ja hänen mielenkiintoiseen elämäänsä. Se sytyttää Tango D’amoren soimaan sisälläni, kertoo Paavilainen. Mitä kaikkea hän on saanutkaan kokea elämänpolullaan. Valkeakoskella hyppäämme Samulinin elämän ja tanssinaskelien vietäväksi, kun matkaamme Karjalan kunnailta läpi useiden vuosikymmenten Airan tapahtumarikasta elämää. Heikin isoisä Uuno Paavilainen rakensi talon Kaukolaan vuonna 1939. H yvä E lämä 95 . – Tuota samettiäänistä herraa olen kuunnellut lapsuudesta asti. Joskus kaiken keskellä on hyvä ihan vain uppoutua musiikin vietäväksi, kertoo ohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä Heikki Paavilainen. – Iän myötä oma Karjalaisuus tuntuu vain entistä tärkeämmältä. Nyt kun itselleni tuli täyteen 60 vuotta, on hieno aika kirjoittaa käsikirjoitusta ja samalla kunnioittaa myös omia sukujuuria. Paavilainen on työstänyt Airan käsikirjoitusta kuunnellen Airan muistoja, tarinoita ja läheisiä. Yli 90 vuoden mittainen tarina Airasta alkaa Hyrsylän Mutkasta Raja-Karjalan sota-ajasta ja vie Helsingin tanssipiirien kautta kohti tätä päivää
Högforsin masuuni on avoinna 29.6.-31.7. Karkkilassa Fagerkullan kaupunginosassa sijaitsee ulkomuseoalue. ke-su klo 11-17 (kiinni juhannuksena 24. Karkkilalaissyntyisen taidemaalari Ilmari Huitin Galleria Bremerin nimikkohuoneessa on esillä uusi pienoisnäyttely. Alueen rakennukset ovat säilyneet alkuperäisillä paikoillaan ja niihin on sisustettu työläiskoteja eri aikakausilta. Leo ja Jack ovat huono-onnisia näyttelijöitä, jotka kiertelevät 1950-luvun Yhdysvaltoja esittämässä kahden hengen Shakespeare-koostettaan. Kaiken lisäksi pastorilla on epäilyksensä sankariemme suhteen, ja Florence-tätikin osoittautuu yllättävän sitkeähenkiseksi. Pian ”Maxine” ja ”Stephanie” saapuvatkin Yorkin pikkukaupunkiin suurperinnön toivossa. Karkkilassa riittää nähtävää. Kuva: Suomen Valimomuseo/ Karkkilan ruukkimuseon kokoelmat Iloa kesään Karkkilan ruukkimuseo Senkka on valimoteollisuuden historian erikoismuseo. Fagerkullan vanhassa leivintuvassa sijaitsee kesäkahvila Pakari. Operaatio kuitenkin mutkistuu, kun he tapaavat kauniit paikkakunnan tytöt, joiden seurassa on hankala muistaa olevansa nainen. Työläismuseo on avoinna 15.6.-14.8. 26.6.). Kodit kuvaavat työläisten kotioloja 1850-1990-luvuilla. Museon näyttelykohteita ovat Suomen Valimomuseo, Galleria Bremer, Högfors-museo, Karkkila-Högforsin työläismuseo ja Högforsin masuuni. Suomen Valimomuseo, Galleria Bremer ja Högfors-museo ovat avoinna 1.6.-14.8. Esitykset ti 12.7.la 20.8. Kylpyammeen emalointia Ylä-Emalissa 1970-luvulla. ke-su klo 11-15. Vihdin Teatterin kesäkomediassa esiintyvät Kari Sohlberg (vas.), Minna Snygg ja Tommi Muhli. Suosio ei ole suurta, joten köyhät taiteilijat innostuvat kun kuulevat, että kuolemaisillaan oleva rikas nainen etsii kahta sukulaistaan. 96 . . Valitettavasti sukulaiset ovat naisia, mutta sehän ei näyttelijöitä lannista, varsinkin kun puvustosta löytyy Kleopatran ja Titanian roolivaatteita. H yvä E lämä Diivat Vihdin kesäteatterissa Vihdin kesäteatterissa nähdään kesällä 2022 Ken Ludvigin käsikirjoittama ja Reita Lounatvuoren kääntämä näytelmä Diivat, jonka ohjaa teatteritaiteen ammattilainen Antti Taipale. ke-su klo 12-16 (kiinni juhannuksena 24.26.6.). Näyttelyn järjestää Taidemaalari Ilmari Huitin säätiö. Kommellusten ja yhteensattumien summa huipentuu juuri ennen Loppiaisaaton esitystä, vauhdikkaassa shakespearelaisessa hengessä. Puhutteleva Kalma -näyttely esittelee erityisesti taiteilijan viimeisten elinvuosien tauluja, joissa näkyy kuoleman läheisyys ja elämän varjopuolet
Lähetä ristikon ratkaisu kirjekuoressa Hyvä Elämä-lehteen 25.7.2022 mennessä. . RUNOILI VOI KAPINAAKIN STYLISTI TEUVO EI OLE VIELÄ VANNONUT Voi kun olisin jättänyt tekemättä! NÄYTT. La ati ja : Ja ri Ha ap aah o Lisää rasti ruutuun: n olen lehden tilaaja n ostan irtonumeroita n luen muuten.. . MERKKITULIA PURISTELU K EDESSÄ USEIN MUOVISIA VAIKERTAA LIIKKUA TAAKSEPÄIN HAPAROINTIA TUNNETTU HANOISTA 2. MAIDOSTA TAIPALEEN LEVYTTÄMÄ TANGO KISSA SYYHYNÄ! VIRUKSEN AIHEUTTAMIA EDUSTAJA MIKAN SUKU NURSULTAN ENNEN PESUAINESARJA PALVOTTU SOITTAJISTA HYÖKKÄYS NAATTI KOLVIA KÄYTTÄVÄN VERBIKSI! TAMMA UUHI ISRAELIA JOHTANUT ARIEL . . -VENE RASVA TINAN SISÄLLÄ! TUKIRANKA V . VA NAINEN. . HA . LATTIAPÄÄLLYSTEISTÄÄN TUTTU ISTO 100. J.H. Osoite: Hyvä Elämä -ristikko, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. . LINDEMAN ONKO ELOKAPINAKIN. . Laatija: Jari Haapa-aho SORSAN SUKU DRAGJARKKO GIBRAN JOHTANUT HELMUT CARMEN (4.=V) TULIVUOREN T . ! LENKKI -1. OHJAAJA GEORGE A. Yksi oikein ratkaissut palkitaan arpomalla. LUKE OLI EGYPTIN PRESIDENTTI MUOTOSEIKAN SISÄLLÄ! EI VALETTA! FINNAIR ENNEN IIVOSTA NAINEN! JÄÄ KAADOSTA SUTARIN POISTAMA. . . TUMA TANSSINOPETTAJILLA PALVELI AATELISROUVAA KESKUSJÄRJESTÖ EPÄSELVÄSTI PUHUTTU ASIKAINEN YLEENSÄ PUIKOILLA VEHNÄNKIN SÄILYTYKSEEN ESITYSLISTALLA R is ti kk o 420 22 Ratkaisijan nimi: …………………………………………………………… Lähiosoite: …………………………………….……………………………….…..….….... . . . TUTULLE. N KYYDISSÄ. . Postinumero: …………………… Paikkakunta: …………………….……………………………… Puhelinnumero: ....…………………………..………..... REINIIN EGYPTISSÄ HH OO 22 LINNA RATKOJILLA PÄISSÄ HÄNEN KAMERA! KOVASTA PUUSTA VALMISTETTU LEIREILLÄ KARIS MUUSIKKO LOU SUUNNISTUSKISA RUOTSISSA IHMISTENKIN VÄLILLÄ
saakka.. Kesän päänäyttelyssä museossa välkkyy vahvan naisen osaaminen. R A T K A I S U 3 2022 Iloa kesään Y V A P O S U L A S O L A N O T T A V A I T Ä U T A H K O L L I E L I K S I I R I T S I I S E L I T L I S E T T T T D A V E E K O K O T I O A N O J A T U O L I N T A T A R T A V I S O L U H A P E K A S A A P A R I T A L O A A V A J U U T T I B R A X L A S T A I N P E K A T A M A I L A T P R O S T K E G S E N I O R R I S R A E L O L A T T I A R A T I A T A I R O T B A S S E T A K A T O N A A M U K E N T L A J I I L O T S K O T T I K I T A R E A L R A H A O A I T U U N E P A L S T O U T L K O H T I T A I V A S T A A J O T I L L A T I V A U S T U T T U S I T O U T U A . 98 . Suomen merkittävimpiin tekstiilitaiteilijoihin kuuluneen Kirsti Rantasen näyttely Tekstiilien avaruus kertoo pioneerin urasta ennakkoluulottomana uudistajana, joka edesauttoi tekstiilitaiteen murrosta. Omien kokoelmien lisäksi näyttelyissä esitelläänkin muiden museoiden ja toimijoiden sekä yksityisten henkilöiden kokoelmia. Museon tavoitteena on tuottaa elämyksiä ja kokemuksia sekä välittää ja lisätä tietoa ilmiöistä käsityön eri näkökulmista. Pohjakerroksen perusnäyttelyiden lisäksi museossa on monta pientä näyttelyä yhtä aikaa. Vuosittain museo esittelee uusia näkökulmia käsityöhön tuovia päänäyttelyitä kaksi tai kolme vuodessa sekä useita pienempiä näyttelykokonaisuuksia. Se on sopivan kokoinen ja siellä viihtyy koko perhe. Näyttely on esillä 28.8. Ihan Jyväskylän ydinkeskustassa sijaitsevaan Suomen käsityön museoon on helppo tulla. Tekstiilien avaruus-näyttely esittelee tekstiilitaiteilija Kirsti Rantasen uraa Esittelyssä suomalainen käsityö Suomen käsityön museon näyttelyissä käsityö esitellään ammattina, taiteena ja harrastuksena. H yvä E lämä Näkijä, parantaja auttaja, opastaja Vera Valomeri 0700 833 64 (2,37 €/min + pvm) Neitsyt Marian energioilla voimaa valintoihisi! Hyvä Elämä-lehden 3/22 ristikon palkintona olleen Hyvä Elämälehden vuosikerran voitti Leena Kovalainen Suomussalmelta
Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2022-31 600114-2204 Painepuristushoitojärjestelmä Kotihoitoon ja ammattilaisille