Hyvä Elämä 04/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

HH yvä yvä EE lämä lämä 1,90 4/2023 – 8,50 Sisu-koira pitää isäntänsä Antti Rinteen liikkeellä Kesäkin voi masentaa Luulosairaus on vakava tauti Virpi kirjoitti ylioppilaaksi 72-vuotiaana Menovinkkejä kesään Rintasyöpäpotilaat kaipaavat tukea ja tietoa Terveyttä ja hyvinvointia senioreille
85 ,89 ,33 ,37 ,39 ,26 ,5 7,45 ,18 ,22 ,AVA AJA PU RK EIL LE JA RK EY KIR JA -/T AB LET TIT YYN Y BO OK SEA T LA AJA VA LIK OIM A APU VÄ LIN EIT Ä JA HU ON EK ALU JA SEN IO RIT UO LIT JA -SÄ NG YT RO LLA ATT OR IT KÄ VEL YK EP IT OST OSK ÄR RY T IN KO NTI NEN SSI TU OTT EET NIV ELT UET TA RR AJA LK IN EET LIU KU EST ESU KA T TU KIS UK AT SU KA NV ETO LA ITT EET LU KU TEL IN EET TU KIS UK AT VEN OSA N SIL K SU PPO RT SEN IO RIK EN GÄ T PIR KA VER KK OK AU PPA JA MYY MÄ LÄ T: ww w.e tto net .fi ASI AK ASP ALV ELU : 040 511 1 118 TER VEY SSA ND AA LIT FIN NO RTO PEU KA LO TU KI BO RT GEN ERA TIO N VA IVA ISE NLU ULA STA BO RT GEN ERA TIO N TU KIS UK AT VEN OSA N CO TTO N SU PPO RT LIU KU EST ETO SSU T PO TTA NA ISI LLE PIP IN ETT E PYÖ RÄ TU OLI REH ASE NSE ICO N 20 WCKO RO TTA JA KÄ SIT UIL LA AQ UA TEC 2 / 6 / 10 CM RO LLA ATT ORI AH TLO N 5 KG alk . 85,89,33,37,39,26,50 7,45,18,22,AV AA JA PU RK EIL LE JA RK EY KIR JA -/ TA BL ET TIT YY NY BO OK SE AT LA AJA VA LIK OIM A AP UV ÄL IN EIT Ä JA HU ON EK AL UJA SE NIO RIT UO LIT JA -S ÄN GY T RO LL AA TT OR IT KÄ VE LY KE PIT OS TO SK ÄR RY T IN KO NT IN EN SS IT UO TT EE T NIV EL TU ET TA RR AJA LK IN EE T LIU KU ES TE SU KA T TU KIS UK AT SU KA NV ET OL AIT TE ET LU KU TE LIN EE T TU KIS UK AT VE NO SA N SIL K SU PP OR T SE NIO RIK EN GÄ T PIR KA VE RK KO KA UP PA JA MY YM ÄL ÄT : ww w.e tt on et .fi AS IA KA SP AL VE LU : 04 51 11 11 8 TE RV EY SS AN DA AL IT FIN NO RT O PE UK AL OT UK I BO RT GE NE RA TIO N VA IV AIS EN LU UL AS TA BO RT GE NE RA TIO N TU KIS UK AT VE NO SA N CO TT ON SU PP OR T LIU KU ES TE TO SS UT PO TT A NA IS IL LE PIP IN ET TE PY ÖR ÄT UO LI RE HA SE NS E IC ON 20 WC -K OR OT TA JA KÄ SIT UIL LA AQ UA TE C 2 / 6 / 10 CM RO LL AA TT OR I AH TL ON 5 KG alk . 85 ,89 ,33 ,37 ,39 ,26 ,5 7, 45 ,18 ,22 ,AV AA JA PU RK EIL LE JA RK EY KIR JA -/ TA BL ET TIT YY NY BO OK SE AT LA AJA VA LIK OIM A AP UV ÄL IN EIT Ä JA HU ON EK AL UJA SE NIO RIT UO LIT JA -S ÄN GY T RO LL AA TT OR IT KÄ VE LY KE PIT OS TO SK ÄR RY T IN KO NT IN EN SS IT UO TT EE T NIV EL TU ET TA RR AJA LK IN EE T LIU KU ES TE SU KA T TU KIS UK AT SU KA NV ET OL AIT TE ET LU KU TE LIN EE T TU KIS UK AT VE NO SA N SIL K SU PP OR T SE NIO RIK EN GÄ T PIR KA VE RK KO KA UP PA JA MY YM ÄL ÄT : ww w.e tt on et .fi AS IA KA SP AL VE LU : 04 51 11 11 8 TE RV EY SS AN DA AL IT FIN NO RT O PE UK AL OT UK I BO RT GE NE RA TIO N VA IV AIS EN LU UL AS TA BO RT GE NE RA TIO N TU KIS UK AT VE NO SA N CO TT ON SU PP OR T LIU KU ES TE TO SS UT PO TT A NA IS IL LE PIP IN ET TE PY ÖR ÄT UO LI RE HA SE NS E IC ON 20 WC -K OR OT TA JA KÄ SIT UIL LA AQ UA TE C 2 / 6 / 10 CM RO LL AA TT OR I AH TL ON 5 KG alk . 21 0, 53 5, 54 4, al k. 21 0, 53 5, 54 4, al k. fi AS IA KA SP AL VE LU : 04 51 11 11 8 TE RV EY SS AN DA AL IT FI NN OR TO PE UK AL OT UK I BO RT GE NE RA TI ON VA IV AI SE NL UU LA ST A BO RT GE NE RA TI ON TU KI SU KA T VE NO SA N CO TT ON SU PP OR T LI UK UE ST ET OS SU T PO TT A NA IS IL LE PI PI NE TT E PY ÖR ÄT UO LI RE HA SE NS E IC ON 20 WC -K OR OT TA JA KÄ SI TU IL LA AQ UA TE C 2 / 6 / 10 CM RO LL AA TT OR I AH TL ON 5 KG al k. 85,89,33,37,39,26,50 7,45,18,22,AVAAJA PURKEILLE JARKEY KIRJA-/TABLETTITYYNY BOOKSEAT LAAJA VALIKOIMA APUVÄLINEITÄ JA HUONEKALUJA SENIORITUOLIT JA -SÄNGYT ROLLAATTORIT KÄVELYKEPIT OSTOSKÄRRYT INKONTINENSSITUOTTEET NIVELTUET TARRAJALKINEET LIUKUESTESUKAT TUKISUKAT SUKANVETOLAITTEET LUKUTELINEET TUKISUKAT VENOSAN SILK SUPPORT SENIORIKENGÄT PIRKA VERKKOKAUPPA JA MYYMÄLÄT: www.ettonet.fi ASIAKASPALVELU: 040 5111 118 TERVEYSSANDAALIT FINNORTO PEUKALOTUKI BORT GENERATION VAIVAISENLUULASTA BORT GENERATION TUKISUKAT VENOSAN COTTON SUPPORT LIUKUESTETOSSUT POTTA NAISILLE PIPINETTE PYÖRÄTUOLI REHASENSE ICON 20 WC-KOROTTAJA KÄSITUILLA AQUATEC 2 / 6 / 10 CM ROLLAATTORI AHTLON 5 KG alk. 85, 89, 33, 37, 39, 26, 50 7,45, 18, 22, AV AA JA PU RK EIL LE JA RK EY KIR JA -/ TA BL ET TIT YY NY BO OK SE AT LA AJA VA LIK OIM A AP UV ÄL IN EIT Ä JA HU ON EK AL UJA SE NIO RIT UO LIT JA -S ÄN GY T RO LL AA TT OR IT KÄ VE LY KE PIT OS TO SK ÄR RY T IN KO NT IN EN SS IT UO TT EE T NIV EL TU ET TA RR AJA LK IN EE T LIU KU ES TE SU KA T TU KIS UK AT SU KA NV ET OL AIT TE ET LU KU TE LIN EE T TU KIS UK AT VE NO SA N SIL K SU PP OR T SE NIO RIK EN GÄ T PIR KA VE RK KO KA UP PA JA MY YM ÄL ÄT : ww w.e tt on et .fi AS IA KA SP AL VE LU : 04 51 11 11 8 TE RV EY SS AN DA AL IT FIN NO RT O PE UK AL OT UK I BO RT GE NE RA TIO N VA IV AIS EN LU UL AS TA BO RT GE NE RA TIO N TU KIS UK AT VE NO SA N CO TT ON SU PP OR T LIU KU ES TE TO SS UT PO TT A NA IS IL LE PIP IN ET TE PY ÖR ÄT UO LI RE HA SE NS E IC ON 20 WC -K OR OT TA JA KÄ SIT UIL LA AQ UA TE C 2 / 6 / 10 CM RO LL AA TT OR I AH TL ON 5 KG alk . et to ne t. 85 ,89 ,33 ,37 ,39 ,26 ,5 7,45 ,18 ,22 ,AV AA JA PU RK EI LL E JA RK EY KI RJ A/T AB LE TT IT YY NY BO OK SE AT LA AJ A VA LI KO IM A AP UV ÄL IN EI TÄ JA HU ON EK AL UJ A SE NI OR IT UO LI T JA -S ÄN GY T RO LL AA TT OR IT KÄ VE LY KE PI T OS TO SK ÄR RY T IN KO NT IN EN SS IT UO TT EE T NI VE LT UE T TA RR AJ AL KI NE ET LI UK UE ST ES UK AT TU KI SU KA T SU KA NV ET OL AI TT EE T LU KU TE LI NE ET TU KI SU KA T VE NO SA N SI LK SU PP OR T SE NI OR IK EN GÄ T PI RK A VE RK KO KA UP PA JA MY YM ÄL ÄT : ww w. 210 ,535 ,544 ,alk . AVAAJA PURKEILLE JARKEY KIRJA-/TABLETTITYYNY BOOKSEAT LAAJA VALIKOIMA APUVÄLINEITÄ JA HUONEKALUJA SENIORITUOLIT JA -SÄNGYT ROLLAATTORIT KÄVELYKEPIT OSTOSKÄRRYT INKONTINENSSITUOTTEET NIVELTUET TARRAJALKINEET LIUKUESTESUKAT TUKISUKAT SUKANVETOLAITTEET LUKUTELINEET TUKISUKAT VENOSAN SILK SUPPORT SENIORIKENGÄT PIRKA VERKKOKAUPPA JA MYYMÄLÄT: www.ettonet.fi ASIAKASPALVELU: 040 5111 118 TERVEYSSANDAALIT FINNORTO PEUKALOTUKI BORT GENERATION VAIVAISENLUULASTA BORT GENERATION TUKISUKAT VENOSAN COTTON SUPPORT LIUKUESTETOSSUT POTTA NAISILLE PIPINETTE PYÖRÄTUOLI REHASENSE ICON 20 WC-KOROTTAJA KÄSITUILLA AQUATEC 2 / 6 / 10 CM ROLLAATTORI AHTLON 5 KG alk. et to ne t. 85 ,89 ,33 ,37 ,39 ,26 ,5 7, 45 ,18 ,22 ,. 85 ,89 ,33 ,37 ,39 ,26 ,5 7,45 ,18 ,22 ,AV AA JA PU RK EI LL E JA RK EY KI RJ A/T AB LE TT IT YY NY BO OK SE AT LA AJ A VA LI KO IM A AP UV ÄL IN EI TÄ JA HU ON EK AL UJ A SE NI OR IT UO LI T JA -S ÄN GY T RO LL AA TT OR IT KÄ VE LY KE PI T OS TO SK ÄR RY T IN KO NT IN EN SS IT UO TT EE T NI VE LT UE T TA RR AJ AL KI NE ET LI UK UE ST ES UK AT TU KI SU KA T SU KA NV ET OL AI TT EE T LU KU TE LI NE ET TU KI SU KA T VE NO SA N SI LK SU PP OR T SE NI OR IK EN GÄ T PI RK A VE RK KO KA UP PA JA MY YM ÄL ÄT : ww w. 210,535,544,alk. 210,535,544,alk. 21 0,53 5,54 4,alk . 21 0,53 5,54 4,alk . 21 0,53 5,54 4,alk . fi AS IA KA SP AL VE LU : 04 51 11 11 8 TE RV EY SS AN DA AL IT FI NN OR TO PE UK AL OT UK I BO RT GE NE RA TI ON VA IV AI SE NL UU LA ST A BO RT GE NE RA TI ON TU KI SU KA T VE NO SA N CO TT ON SU PP OR T LI UK UE ST ET OS SU T PO TT A NA IS IL LE PI PI NE TT E PY ÖR ÄT UO LI RE HA SE NS E IC ON 20 WC -K OR OT TA JA KÄ SI TU IL LA AQ UA TE C 2 / 6 / 10 CM RO LL AA TT OR I AH TL ON 5 KG al k. 210,535,544,alk. 85,89,33,37,39,26,50 7,45,18,22,AVAAJA PURKEILLE JARKEY KIRJA-/TABLETTITYYNY BOOKSEAT LAAJA VALIKOIMA APUVÄLINEITÄ JA HUONEKALUJA SENIORITUOLIT JA -SÄNGYT ROLLAATTORIT KÄVELYKEPIT OSTOSKÄRRYT INKONTINENSSITUOTTEET NIVELTUET TARRAJALKINEET LIUKUESTESUKAT TUKISUKAT SUKANVETOLAITTEET LUKUTELINEET TUKISUKAT VENOSAN SILK SUPPORT SENIORIKENGÄT PIRKA VERKKOKAUPPA JA MYYMÄLÄT: www.ettonet.fi ASIAKASPALVELU: 040 5111 118 TERVEYSSANDAALIT FINNORTO PEUKALOTUKI BORT GENERATION VAIVAISENLUULASTA BORT GENERATION TUKISUKAT VENOSAN COTTON SUPPORT LIUKUESTETOSSUT POTTA NAISILLE PIPINETTE PYÖRÄTUOLI REHASENSE ICON 20 WC-KOROTTAJA KÄSITUILLA AQUATEC 2 / 6 / 10 CM ROLLAATTORI AHTLON 5 KG alk
0407291445 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 62 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 66 € Digilehti Kestotilaus, 8 numeroa 50 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 53 € Tilaa omasi! Seuraava lehti ilmestyy elokuun puolivälissä. 09-41397 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Sirpa Hornaeus Puh. Tanskasta kannattaisi katsoa mallia. PARHAASSA ASEMASSA ovat ne, joilla on varaa käyttää yksityisiä palveluita. Hyväkuntoinen ja kaikilta osin toimintakykyinen kotona asuva ikääntynyt ihminen ei pääse vaivaisenluuleikkaukseen, koska on liian vanha. Osa työelämässä olevista saa hyvää palvelua työterveyshuollosta – joskaan eivät kaikki, sillä on työnantajien valinta, kuinka kattavia terveydenhoidon palveluita sopimukseen sisältyy. Ja sama kierros uudestaan, usein samalla lopputuloksella. Takaisinsoittojärjestelmä takkuilee lähes joka puolella. Päätöksenteko karkasi aiempaa ylemmäs, ja byrokratia hidastaa ennen sujuvammin toimineita palveluita. Jos – kun – on tehty virheitä, ne pitää voida myöntää ja korjata. Painopaikka: Printall, Tallinna 2023 Aikakausmedia ry:n jäsen. Ja jos ei siihen pääse juuri silloin vastaamaan, uutta soittoa ei tule. Koko systeemi rakennettiin niin, ettei alueilla ole minkäänlaisia kannustimia tehokkaaseen toimintaan. Yksityinen terveydenhoito on sen verran kallista, varsinkin, jos tarvitaan laboratoriakokeita tai erikoissairaanhoidon tutkimuksia, että tämän ison joukon kohdalla ei puhuta vain vähävaraisista. Alueita on liikaa. Kannen kuva: Antti Rinteen ja Sisu-koiran kuvasi Arkadianmäellä Eduskunnan kuvaaja Hanne Salonen. Rintasyöpää sairastava potilas ei ole saanut minkäänlaista hoitosuunnitelmaa, eikä leikkauksen ajankohdasta ole tietoa. Liika byrokratia on purettava ja panostettava sinne, missä ihmisiä hoidetaan, eikä sinne, missä papereita pyöritetään. He voivat hoidattaa kaikki vaivansa, isommat ja pienemmät, ja saavat palvelua ajallaan ja tehokkaasti. Yritetään pysyä terveinä!. www.karprint.fi Va ih toe htoj a hyvään eläm ää n Mari Ahola-Aalto 4/2023 H yvä E lämä Terveille apua, sairaat ilman. SOTE-SOPPA KIEHUU nyt kahvikeskusteluissa ja somessa vielä sitäkin enemmän: kutakuinkin jokaisella on huonoja kokemuksia lääkäriin ja hoitoon pääsystä, joko omalla tai läheisen kohdalla. Soitto tulee aikojen päästä, jos tulee. Lääkäri totesi lakonisesti, että voi kyllä kirjoittaa lähetteen erikoissairaanhoitoon, mutta se tulee varmuudella takaisin. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto Puh. Hyvää kesää kuitenkin. Ja jos se soitto tulee, langan päässä saattaa olla hoitaja, joka pahoittelee, ettei lääkäriaikoja ole, soita ensi viikolla uudestaan. Toki ollaan vasta uuden järjestelmän käynnistysvaiheessa, mutta mikään ei viittaa siihen, että tilanne paranisi. Keskiluokkaisellekin perheelle olisi varsin hintavaa hoidattaa kaikki vaivat yksityisellä, puhumattakaan pienellä eläkkeellä sinnittelevistä vanhuksista. H yvä E lämä 3 . Esimerkkejä hoitoon pääsyn ongelmista riittää. Mutta entä ne muut. Rakennettiin suuri hallintohimmeli, johon erilaisia esimiehiä tuli kyllä rutkasti lisää, mutta suorittavassa portaassa tilanne on entistä hullumpi. 040-7538555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-to klo 9-11.30 puh. ISSN 2737-2758 (painettu) ISSN 2737-307X (verkkojulkaisu) Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa
6 7 5 6. 42 Yhdistysesittelyssä SPR:n Hämeenlinnan osasto. 24 Joka toinen aikuinen pelkää hammaslääkäriä. 78 Fysioterapeutin voi tilata myös kotiinsa. Mikä avuksi. Omien arvojensa kanssa taistellut Maarit Veromaa kannustaa kuitenkin yrittämään. 92 Menovinkkejä kesäksi 98 Ristikkoa ratkomaan! Sisältö 4/2023 Mervi Varjolalla on ollut kissoja lähes koko elämänsä ajan ja ne ovat tuoneet hänelle monta ilon hetkeä. 6 2 Lauluyhtye The Sixties Blondies pitää jäsenensä, Eeva-Leena Pokelan, Irma Tapion ja Kati Borg-Penttilän vireessä, niin henkisesti kuin fyysisesti. 52 Rintasyöpäpotilaat kaipaavat hoidon rinnalle tukea ja tietoa. Linus on älykäs kissa, jolla on emäntänsä mukaan riittävästi omaa tahtoa. 4 . 14 Virpi Viita on tuore 72-vuotias ylioppilas. 29 Vaikeinakin aikoina ekonomisti Anne Brunila on säilyttänyt perusluottamuksen ja suunnannut katseen tulevaisuuteen. 18 Mitä kuuluu, kyläaktiivi Reijo Saastamoinen. 46 Ulla Welin elää, kuten opettaa ja valaa optimismia niin omaan kuin läheistensä mieliin sekä toimii kanssakulkijana seurakunnassa ja järjestöissä. 36 Selkävaivat ovat kivuliaita, mutta harvoin vaarallisia. Jos me suomalaiset hoitasimmme keskimäärin paremmin terveyttämme, olisi se avain koko julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisemiseen. 12 Kesän runsas valo voi sotkea aivokemian ja masentaa ihmisen. 62 The Sixties Blondies on lauluyhtye, joka vie mukaansatempaavasti 60-luvun tyttöbändimusiikin pariin. 70 Anneli Poutiainen kuvaa kirjassaan tervettä miestä, joka haksahtaa uskomaan jokaiseen mahdolliseen sairauteen, jonka voi netistä löytää. 36 Iäkkään äidin äkillinen sairastuminen ja ympäri vuorokauden vahtimista vaatinut omaishoitajuus uuvuttivat Merja Lindströmin. 20 Terveysuutisia. 50 Auttamisen halulla on biologinen pohja, sanoo Helsingin yliopiston kaupunkiteologian professori Henrietta Grönlund. 56 Kulttuurihistoriaasarjassa esitellään 1904 perustettu vihtiläinen Päivölän Virkistyskoti. 23 Varamummo mietti pelkojaan eri ikäisenä. Vihtiläisen Päivölän Virkistyskodin ilmoitus Helsingin Sanomissa 28.4.1908. H yvä E lämä 16 Sisu-koira pitää huolen Antti Rinteen liikunnasta. 32 Korkein mahdollinen elinikä on kiehtonut ihmisiä kautta aikojen, ja hyvin vanhoiksi eläneistä ontarinoita eri kulttuureista koko ihmiskunnan tunnetun historian ajalta. 67 Kissaihminen, Mervi Varjola on saanut karvakavereiltaan monet ilon hetket, mutta myös luopumiset ovat tulleet tutuiksi. 74 Hyvää Elämää löytyy tästä lähtien myös sesonkiin sopivista näppäristä arkiruokaresepteistä. 26 Kolesterolille ystävällinen ruokavalio voi olla monelle haasteellinen
6 . H yvä E lämä. Kolmevuotias Sisu vie isäntäänsä lenkille päivittäin ja isännän verensokeriarvot ovat pysyneet hyvin hallinnassa
– Olin itse kätilöimässä uudistusta, ja on mielenkiintoista nähdä, miten eri kokoiset kunnat siitä selviävät ja mitä pitää tehdä, jotta ne selviävät paremmin. Mielenkiintoisia vaiheita. Kolmenlaista uraa Antti Rinne on tehnyt elämänsä aikana kolmenlaista työuraa. Tämä vuosi tulee olemaan kuntien taloudessa vielä ihan hyvä, mutta jatkossa tulee olemaan paljon haasteita. Ajattelin, että olen omimmillani ay-liikkeessä. Teksti: Mari Ahola-Aalto O len tähän saakka saanut tehdä hyvin mielenkiintoisia hommia ja odotan vielä uusia, hymyilee Antti Rinne, 60, kolmisen viikkoa kevään eduskuntavaalien jälkeen. Antti Rinne kannustaakin ihmisiä liikkumaan. – Lähdin SDP:n puheenjohtajakisaan, koska meitä oli joukko, jotka olimme huolissamme siitä, mihin suuntaan sosiaalidemokraattinen liike on menossa. Näytti siltä, että tämän seurauksena kannatus tulee jatkuvasti alenemaan ja yhteiskunnallinen voima heikkenee. Eikä kovin monta kertaa istuvan puheenjohtajan haastaja ole voittanut SDP:ssä. Antti Rinteen kiinnostus kunnallisiin virkoihin liittyy suureen muutokseen, jonka sote-uudistus tuo kuntiin. Politiikkaan lähtö ei Rinnettä kaduta, eikä hän ole missään vaiheessa katunut työurallaan tapahtuneita muutoksia. Parempi huolenpito omasta itsestä voi pelastaa koko hyvinvointivaltion Jos ihmiset keskimäärin hoitaisivat terveyttään paremmin, olisi se avain koko julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisemiseen. – Jokainen vaihe on ollut mielenkiintoinen, samoin muutokset. Tiedostin itsekin, että oli olemassa useampiakin riskejä. – Juristin ammattitöitä olen tehnyt AKT:n lakimiehenä ja omassa toimistossa. SDP oli liukumassa liian etäälle sille ominaisista arvoista. Organisaation johtajana toimin kolmessa ammattiliitossa: Ertossa, Toimihenkilöunionissa, Prossa sekä myös SDP:ssä ja kolmas ura on politiikassa. – Kun Matti Vanhanen tuli Rukan hangilta talvella 2009 kertomaan eläkeiän nostosta, olimme silloisen puheenjohtajan Jutta Urpilaisen kanssa keskustelemassa asiasta A-Studiossa. H yvä E lämä 7 . Ei kai Suomessa ole koskaan käynyt niin, että ammattiliiton istuva puheenjohtaja siirtyy toisen liiton puheenjohtajaksi niin kuin minä tein Ertosta Toimihenkilöunioniin. – Näissä hommissa pitää aina varautua siihen, että näin voi käydä. Keskeisin syy taisi kuitenkin olla se, että minua pidettiin niin varmana läpimenijänä, ettei minua tarvinnut äänestää. Yhteiskunnassa tarvitaan erilaisia voimia, jotta tasapaino säilyy. Juuri nyt Rinteellä on useampiakin mielenkiintoisia työmahdollisuuksia vireillä. Suhtauduin ajatukseen kielteisesti. Sen keskustelun jälkeen minulle alkoi tulla kysymyksiä, olenko kiinnostunut SDP:n puheenjohtajuudesta ja että minun pitäisi lähteä siitä kisaamaan. . – Alkusyksystä 2013 tuli pyytämään sellainen porukka, jossa oli taustalla useampia kymmeniä ihmisiä, ja joiden mielipiteitä olin. Hän ei uusinut vaaleissa paikkaansa eduskunnassa
Vihreiden ryhmä koostui pitkälti tuoreista kasvoista ja ideologisesti valveutuneista ihmisistä. 8 . – Olen tullut politiikkaan erilaista polkua kuin moni muu kärkipoliitikko, eikä minulle ole loppujen lopuksi ollut hirmuisen tärkeää, mikä minun henkilökohtainen asemani on, kunhan ne asiat, joita haluan viedä eteenpäin, etenevät. – Kun voitimme 2019 eduskuntavaalit, keskityin siihen, miten saamme keskeiset tavoitteemme läpi hallitusohjelmaan. Sain varapuhemiehenä olla koko ajan mukana ministeriryhmän keskusteluissa. – Koulutukseen puuttumiseen liittyy merkittävä syrjäytymisriski. – Minulla oli pääministerinä alkukaudesta erityinen huoli, kun keskusta ja vihreät olivat toistensa niskassa oikeastaan asiasta kuin asiasta. Uskon, että kumpikin meistä ymmärtää, mitä siinä tapahtui. Erityisesti voi mainita kaksi suurta uudistusta, ensimmäisenä sosiaalija terveyspalveluiden kokonaisuudistus, jota on 15 vuotta yritetty saada aikaan erilaisilla kokoonpanoilla. – Olemme puhuneet Jutta Urpilaisen kanssa tapahtumat läpi ja kerroin hänelle etukäteen, että lähden kisaan ja miksi niin teen. Sitä kautta minusta tuli SDP:n puheenjohtaja 2014. Voisi sanoa näinkin, että ilman sitä, SDP ei ehkä olisi voittanut ensimmäistä kertaa 20 vuoteen vaaleja ja tullut suurimmaksi puolueeksi. – Hallitus teki uudistuksia, jotka veivät suomalaista hyvinvointivaltiota kohti kestävämpää tilannetta. – Minulla on vihko, johon olen joka päivä kaikki nämä vuodet kirjoittanut, mitä päivällä on minusta tapahtunut. Neuvottelut olivat hyvät ja mukana olleet neuvottelijat olivat tyytyväisiä, keskustalaisia lukuunottamatta. Sain myös nostettua Jutan ensimmäiseksi suomalaiseksi naiskomissaariksi ja rikottua sen lasikaton. Ehkä joskus teen muistelmat näistäkin vuosista. Monet asiantuntijat ovat rinnastaneet sen peruskoulun rakentamiseen 1970-luvulla. Puolueessa on joukko, joka omaa vallankäyttöään lisätäkseen pyrkii koko ajan heiluttamaan puolueen johtoa. – Vaikka tilanne oli negatiivinen ja ikävä, pystyin analyyttisesti miettimään, mikä on puolueen ja yhteiskunnan kannalta järkevää. – Uskon, että jälkikäteen historian kirjoittajat ihmettelevät, miten pandemian oloissa ja Venäjän hyökkäyssodan aikana kyettiin viemään niin hyvin läpi suunniteltu ohjelma. Toisaalta keskusta oli melkoisen sekaisin, ilman johtajaa. Heistä osaa nyppi se, että he lähtivät hallitukseen. Peruskoulutasolle opintonsa päättäneiden työllisyysaste on 41 prosenttia, kun taas niistä, joilla on takanaan lukio tai ammatillinen koulutus on työssä 75 prosenttia. Viimeisen 20 vuoden aikana on joka vuosi jäänyt 3 500 nuorta ih’’Minulla on vihko, johon olen joka päivä kaikki nämä vuodet kirjoittanut, mitä päivällä on minusta tapahtunut.’’. Päätin, että jos minun johdollani tehty ohjelma voidaan viedä samalla kokoonpanolla hallituksessa eteenpäin, voidaan se tehdä ilman minua. – Voitin 2017 puoluekokouksessa puheenjohtajavaalin ensimmäisellä kierroksella niin selvästi, että ilma puhdistui ja pääsin irti siitä, että puolueen sisältä joku oli koko ajan kimpussani, pyrkimässä kampittamaan. Uskon, että kunhan päästään eroon muutokseen liittyvistä asioista ja henkilöstövajeeseen liittyvistä ongelmista, tulee osoittautumaan, että tämä on tavallisten suomalaisten kannalta huomattavasti aiempaa parempi systeemi. Yhteistyö ei tahtonut lähteä syntymään. Saimme kuitenkin kasaan ohjelman, mitä oli helppo puolustaa ja viedä eteenpäin. – Jos olisin saanut päättää, olisi sote-alueita huomattavasti vähemmän, mutta nykyinen määrä oli keskustalle tärkeä kysymys. Toinen, ehkä vielä merkittävämpi uudistus on Rinteen mukaan toisen asteen koulutuksen maksuttomuus ja oppivelvollisuuden pidentäminen. – Meiltä on viimeisen 30 vuoden aikana hävinnyt noin 700 000 sellaista työpaikkaa, joissa olisi pärjännyt peruskoulutai vastaavalla tutkinnolla. Toisen asteen koulutus on merkittävästi parempi työllisyyden näkökulmasta. H yvä E lämä itse pitkään arvostanut. Ei sitä moni uskonut, enkä itsekään uskonut kovin aikaisessa vaiheessa, että näin käy. Tärkeitä uudistuksia Kiista Postin työsuhde-ehdoista kärjistyi Rinteen eroon pääministerin paikalta joulukuussa 2019. Kärkyllä oli muitakin ehdokkaita. Eduskuntavaalien aikaan käydystä velkakeskustelusta Rinne on sitä mieltä, että myöhemmin osoittautuu, ettei kukaan olisi pystynyt hoitamaan tilanteita paremmin kuin istunut hallitus. Loppuvuodesta tultiin sitten ristiriitatilanteeseen, jossa keskusta päätti vahvistaa oman uuden puheenjohtajansa asemaa käymällä pääministerin kimppuun
Muutaman kerran minua yritettiin herätellä, itse en muista siitä mitään, mutta aina kroppa joutui niin koville kierroksille, että piti nukuttaa uudelleen. Toisen asteen koulutuksen maksuttomuus ja oppivelvollisuuden pidentäminen ovat todella suuria asioita pitkässä juoksussa. Heta pääsi pois lääkkeiden kera. – Se oli sitä itsellenikin. – Olemme molemmat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista. Tulimme lääkärilennolla Meilahden sairaalaan, jossa minun edelAntti Juhani Rinne Antti Rinne uskoo, että töitä kyllä löytyy. Pari kertaa hän on ollut myös kansanedustajaehdokkaana. Harrastukset: lukeminen, kävely, purjehtiminen ja mökkeily Antti Rinteen toukokuun alussa kuollut isä Juhani Rinne toimi pitkään Lohjan kaupunginjohtajana.. Politiikka yhteinen harrastus Antti Rinne on ollut naimisissa Heta Ravolainen-Rinteen, 49, kanssa vuodesta 2008. Syntyi 3.12.1962 Helsingissä. Asuu vaimonsa insinööri YAMK Heta RavolainenRinteen kanssa Mäntsälässä. – Olin 11 vuorokautta nukutettuna. Yhteisiä lapsia meillä ei valitettavasti ole, mutta Heta on ominut hyvin kaikki edellisen liiton lapset ja ryhtynyt yhdeksi vastuullisista aikuisista. Neljä tytärtä. . Nuorimmat, Ilona ja Roosa syntyivät 1993, eivät kaksosina, mutta samana vuonna. Myös Heta on mukana politiikassa, alueja kunnanvaltuutettuna. Heitä on tällä hetkellä noin 60 000. Koulutus oikeustieteen kandidaatti, Helsingin yliopisto Rinne toimi SDP:n puheenjohtajana toukokuusta 2014 elokuuhun 2020, pääministerinä puoli vuotta 2019, kansanedustajana vuosina 2015-2023 ja eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä joulukuusta 2019 joulukuuhun 2020 ja uudelleen kesäkuusta 2021 huhtikuuhun 2023. Syrjäytymisen kehitys on saatu pysäytettyä. Juhlissa oli kaksi Merjan entistä miestä, minä sekä Emman ja Millan isä, Merjan nykyinen mies, sekä kummankin entisen miehen nykyiset puolisot, nauraa Rinnekin. – Sitten Heta sai Suomesta lääkäriltä luvan lennättää minut Suomeen. Minut vietiinkin kovalla kiireellä EKG:hen ja sieltä äkkiä teho-osastolle. Miehensä uran poliittisia kuohuja Antti Rinne sanoo vaimonsa seuranneen melko tyynesti, mutta vakava sairastuminen loppuvuodesta 2019 oli paha paikka. Joululomalla Espanjassa sairastuimme kumpikin keuhkokuumeeseen. Kerrottiin, että minulla on sydänpussin tulehdus, eikä sitten muuta kuin naamari kasvoille ja unten maille. Minulla se oli molemmissa keuhkoissa, ja jäin tapaninpäivänä sairaalaan hoitoon. H yvä E lämä 9 . He ovat oppineet elämään sosiaaliturvalla. Meillä on myös yhteensä kuusi lastenlasta, jotka tuovat elämään paljon sisältöä, Antti Rinne hymyilee. Rinteellä on kaikkiaan neljä tytärtä. – Kun olo ei alkanut runsaista antibiooteista huolimatta parantua seuraavana päivänä, sanoin, että nyt täytyy tsekata sydän. mistä toisen asteen koulutuksen ja työpaikkojen ulkopuolelle. Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtajana vuosina 2002-2005, Toimihenkilöunionin puheenjohtajana vuosina 2002-2010 ja Ammattiliitto Pron puheenjohtajana vuosina 2010-2014 Rinne on toiminut Mäntsälän kunnanvaltuutettuna vuosina 1997-2004 ja uudelleen kuntavaaleista 2021. – Siellä yksi ihminen nauroi, että on tämä sellainen hullunkuristen ihmisten perhe. THL on laskenut, että jokainen ihminen, joka ei pääse työelämään kiinni, maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Rinne pitää tyttärinään myös 1985 ja 1988 syntyneitä Emmaa ja Millaa, entisen Merja-vaimon aikaisemmasta avioliitosta. Rinteet olivat juuri viikonloppuna entisen vaimon 60-vuotisjuhlissa
Minulla oli kova tahto, jota tarvitaankin, mikäli aikoo tuollaisesta selvitä. Antti Rinne oli jo ennen sairastumistaan tiputtanut painoaan tietoisesti 12 kiloa. Helmikuun ajan Rinne jatkoi kuntoutuksessa Kiljavan sairaalassa Nurmijärvellä. Liisasta tuli tämän yhteisen kokemuksen myötä meille ystävä. Tupakan poltto loppui silloin 27.12.2018 kokonaan. – Kuntoon oli kiire ja töihin täytyi päästä. Antti Rinne ja kuudesta lapsenlapsesta nuorin kesän 2019 ainoana kokonaisena vapaapäivänä Kesärannassa.. – Mutta poltin tupakkaa ja liikuin liian vähän. Kun kerran vessareissulle lähtiessä pyysin häntä siirtämään rollaattoria lähemmäs, totesi hän, eikö sinun pitäisi olla maaliskuussa töissä, pistä rollaattori pois ja ala kävellä. Sitten kun isolla rollaattorilla liikkuessa jalat alkoivat vähän ottaa askelia, minut siirrettiin Hyvinkään sairaalaan. Hoitajat ja lääkäri totesivat, etteivät ole tällaista ennen nähneet. En kaatunut. – Siellä oli Liisa-niminen sairaanhoitaja, joka oli kuullut että minulla oli kova kiire vaalityöhön. – Sen jälkeen minut herätettiin. Yksi suoni oli tukossa ja se avattiin pallolaajennuksella. Olin siinä kunnossa, että minut nostettiin laitteella sängystä pyörätuoliin. Ukko treenaa jatkuvasti saadakseen lihaksensa toimimaan. H yvä E lämä leen ollessa nukutettuna todettiin, että minulla on sydäninfarkti. Hän lupasi pitää varmuuden vuoksi takaa kiinni, jos alan kaatua. – 26.12.2018 menin sairaalaan ja 1.3.2019 palasin töihin terveenä miehenä. Pitkä nukutus aiheutti sen, ettei hermojen ja lihasten yhteistyö toiminut, vain ranteet liikkuivat. 10
– Kaikessa on kysymys siitä, miten me liikumme, miten syömme sokeria, miten huolehdimme unesta. Suomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat tärkeässä asemassa hyvinvointivaltiossa. ’’Keskimäärin viikossa tulee käveltyä vähintään 40 kilometriä.’’. Se on tällä hetkellä joiltakin osin pikkuisen vialla ja sitä pitää pystyä korjaamaan. Tarkoitan esimerkiksi koulutusta ja ihmisten toimeentuloa. Koko valtiovarainministeriön laskema kestävyysvaje olisi sillä hoidettu. Oli yhteistä aikaa vaimon kanssa. Mutta on tärkeää ymmärtää, että kestävä talous on väline siihen, että yhteiskunta on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä. – Minä olen aina halunnut koiran, mutta Heta sanoi, että eläkkeellä sitten. Talous on väline Henkilökohtaisessa elämässään Antti Rinne pitää tärkeimpinä asioina omaa ja läheistensä terveyttä ja sitä, että elämä sujuu kohtuudella, ilman liikoja haasteita ja vaikeuksia. – Teetätimme ennen vaaleja konsulteilla laskelmat kahdella eri skanaariolla. Jos kaikki suomalaiset hoitaisivat terveyttään keskimäärin samoin kuin ylin tuloviidennes, tasapainottaisi se julkista taloutta 10,5 miljardia vuodessa. Eli tehdään vastasyklistä politiikkaa, kun taloudessa menee huonosti, valtio on se joka puskuroi ja auttaa, pitää talouden pyörät pyörimässä. Myös 25 prosenttia terveydenhuollon paineesta helpottaisi ja siellä tarvittaisiin 87 000 työpaikkaa vähemmän. H yvä E lämä 11 . Meidän täytyy löytää keinoja, joilla saamme ihmiset pitämään parempaa huolta terveydestään. – Siinä se on nyt tallannut ja oppinut kivasti suomalaisille tavoille, Antti Rinne nauraa. Tästä näkökulmasta meillä riittää vielä paljon tehtävää. Pyysimme laskemaan, mitä tapahtuisi, jos alin tuloviidennes suomalaisista hoitaisi kuntoaan keskimäärin samalla tavalla kuin seuraava tuloviidennes. Kun menee paremmin, voidaan vähän hiljentää tahtia julkisella puolella. – Olen itse pystynyt pitämään diabeteksen poissa liikunnan lisäämisellä, toteaa Antti Rinne ja kannustaa muitakin liikkumaan. – Omassa arvomaailmassani on hirveän tärkeää, että Suomi on hyvinvointivaltio, jossa pidetään huolta ihmisistä ja autetaan eteenpäin vaikeissa tilanteissa. Rinteet harrastavat purjehdusta ja heillä on purjevene. –?En puhu niinkään vasemmisto-oikeisto akselilla, vaan se kiteytyy pitkäaikaisen SDP:n johtohahmon Rafael Paasion vuonna 1966 pitämässä telakkapuheessa, jossa hän sanoi, että jollet oikein tiedä, miten jostakin tietystä asiasta ajattelisit, mieti aina, miten se on heikomman puolesta parasta. Toinen skanaario oli vielä merkittävämpi. Tulos kertoi, että julkinen talous tasapainottuisi 1,9 miljardilla eurolla, tulisi yli 100 000 uutta työllistä. Siten rakennamme tulevaisuutta, jossa rahat eivät ikään kuin kulu hukkaan, vaikeita sairauksia hoidettaessa, jos ne voidaan ennaltaehkästä tai pitää ainakin vähemmän vaarallisina. – Haimme 10 vuotta paikkaa, jossa voimme käydä saunassa ja pyykillä purjehtimisen välillä ja neljä vuotta sitten löysimme mökin saaresta, Paraisten Iniöstä. Olemme ajatelleet, että julkinen talous, talouden rakenteet, ohjaavat kaikkea mitä teemme. 260 000 uutta työllistä ratkaisi koko työvoimapulan. Se on tärkeä paikka. – Pelkään, että nykyisellä vaalituloksella palataan siihen, että talous määrittelee sen, miten yhteiskuntaa voidaan kehittää. Eikä tarvita mitään erityistä leikkauspolitikkaa eikä veronkorotuksia. Taloutta käytetään ikään kuin välineenä erilaisten suhdanteiden näkökulmasta. Kuitenkin talous on vain väline hyvinvointipalvelujen ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Se tuli Rinteille viiden kuukauden ikäisenä. Tämä vaatii pitkäjännitteisyyttä ja selkeän ohjelman. – Pisimmät lenkit ovat 20 000 askelta päivässä. Kaikkien mukana pitäminen on ehkä tänään suurin jakava tekijä puolueiden välillä. Loppuvuodesta 2021 osaksi perhettä tullut Sisu-koira liikuttaa isäntäänsä säännöllisesti. Olemme menettäneet kymmeniä sijoja Pisa-tutkimuksissa, reippaasti alle puolet suomalaisista nuorista on korkeakoulutettuja. Saamme huomautuksia, siitä kuinka pieni ihmisten perustoimeentulo maassamme on. Siihen suuntaan olen halunnut muuttaa sosiaalidemokraattista puoluetta. Jos julkista taloutta tasapainotetaan leikkaamalla näistä asioista, olemme todella vaikeuksissa. Jos pääsemme 10-15 vuodessa pikku hiljaa eteenpäin kaikessa tässä, yhteiskunnan suuret ongelmat alkavat näissä asioissa ratketa. Näyttää siltä, että leikataan asioista, jotka tulee kalliimmaksi myöhemmin korjata. Vaaditaan korjaustoimenpiteitä, jotta voisimme tulevaisuudessa pärjätä paremmin. Rinteen oli viime kesänä, varapuhemieskauden aikana mahdollista ensimmäistä kertaa vuosiin pitää kesällä useampi viikko lomaa. – Tämä on se isoin asia, jonka me oivalsimme päättyneeseen vaalikauteen tullessa, uutta talouspolitiikan linjaa rakennettaessa. Loma sujui mukavasti mökillä ja purjehtien. Kreikasta pelastetun rescue-koira Sisun rodusta ei ole tarkkaa selvyyttä. Esimerkiksi Diabetesliitto on laskenut, että jos joka viides alkavista tyypin 2 diabetestapauksista voitaisiin ehkäistä, pystyttäisiin säästämään noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. HE Ensimmäinen asia Rinteen listalla uutena puheenjohtajana oli SDP:n linjan muuttaminen. Alkavan kesän osalta asiat ovat pitkälti kiinni sitä, miten pariskunnan työasiat kehittyvät. Keskimäärin viikossa tulee käveltyä vähintään 40 kilometriä. Kun tilanteet muuttuivat, eikä työ enää rajoittanut niin paljon muuta elämää, tulimme siihen tulokseen, että voimme ottaa koiran
Kesämasennus ei ole tunne tai luulo, vaan sillä on myös selkeä syy ihmisen aivoissa. H yvä E lämä P äivän pimeys voi masentaa, mutta saman voi tehdä myös äkkinäinen ja suuri valontulva keväällä, vaikka yleensä mieliala paraneekin kevään ja valoisuuden ansiosta. Kyse on siitä että kesämasennukseen taipuvaisen ihmisen elimistö voi reagoida lämpöön ja lisääntyneeseen valon määrään normaalista poikkeavalla tavalla, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta THL:stä. Kesämasennusta on tutkittu vähän, mutta sen olemassaolo on tiedostettu jo kauan sitten. Kesämasennusta potevalla serotoniinin tuotanto ei kevään kuluessa nousekaan samaa tahtia kuin normaalisti pitäisi tapah. 12 . Kesämasennuksen taustalla on aivokemia. Yhdysvalloissa sen olemassaolo havaittiin jo 1980-luvulla ja Ruotsissakin asiaa on tutkittu. – Kesämasennuksen suurin riski on niillä, jotka ovat kokeneet vuodenvaihteen ja alkuvuoden pimeinä kuukausina masennuksen oireita. – Jos serotoniinia on liian vähän, ei se toimi viestinviejänä. Jos tällä hetkellä tilastojen mukaan viisi ihmistä sadasta kärsii masennuksesta, niin jotkut noista viidestä potevat myös kesämasennusta. Kuva: THL/Harriet Järf Kesämasennusta potevalla mielialaan vaikuttavan aivojen välittäjäaineen, serotoniinin tuotanto ei kevään kuluessa nousekaan samaa tahtia kuin normaalisti pitäisi tapahtua. Mieliala laskee lämmön Tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan kesämasennus ei katso ikää. – Kaamosmasennusta on tutkittu vuosikymmeniä, mutta sen sijaan kesämasennus ei ole näkynyt missään tilastoissa tai väestötason kyselyissä tai tutkimuksissa. Teksti: Juhani Karvonen Kesämasennus panee aivokemian sekaisin noustessa helteeksi, mikä nostaa esille masennusoireita. Avainasemassa on hermovälittäjäaine serotoniini, joka osaltaan tasapainottaa mielialaa. Myös vanhat sairauskertomukset osoittavat, että kesämasennus on tiedostettu jo vuosikymmeniä. – Ihmisen elimistö onkin herkempi reagoimaan lämpösäteilyyn. Normaalisti aivot tuottavat mielialaan vaikuttavaa välittäjäainetta serotoniinia vähiten talvella ja kevättä kohden tuotanto kasvaa ja on kesällä korkeimmillaan. Kesämasennuksen oireet eroavat tavallisen masennuksen oireista vain siinä, että ne nousevat esiin toistuvasti kesällä ja katoavat itsekseen. Se on kuitenkin harvinainen, eikä ole olemassa täsmällistä tietoa, moniko ihminen siitä kärsii. Ihmisen iholta alkavat hermosäikeet muotoutuvat hermoiksi ja jatkuvat selkäytimeen, josta ne puolestaan päättyvät aivoihin. Aivot reagoivat valoon ja pimeyteen silmien kautta ja mukautuvat vuodenaikoihin
HE. Myös keskittymiskyky heikkenee ja muistivaikeuksiakin saattaa esiintyä. Pitkään kestävä helle voi synnyttää masennuksen kaltaisia oireita, mutta niiden ei pitäisi toistua vuodesta toiseen. Ahdistuneisuus vaihtelee, mutta lievien oireiden kanssa voi elää, koska ne häviävät pois itsestään. – Ajan pitää antaa vain kulua. – Unettomuus syventää masennusoireita. – Masennusoireet saattavat korostua ikääntymisen myötä, koska mieliala saattaa vaihdella muun muassa unettomuuden vuoksi. – Ne viittaavat masennussairauteen, jota on alettava hoitaa. Kausimasennuksessa matala mieliala kestää suurimman osan päivästä. – Jos mieliala on pitkään matalalla, vaikkei mitään erityistä olisi elämässä tapahtunutkaan, on se yksi merkki oireista. Joissakin tapauksissa aivojen hermosolut saattavat tuottaa tavallisen määrän serotoniinia, mutta se ehtii hajota ennen kuin se täyttää tehtävänsä viestien välittäjänä. Vaikka iloisia asioita tapahtuisi, eikä ihminen pysty niistä iloitsemaan samalla tavoin kuin joskus ennen on iloinnut. – Jokaisella on joskus joitakin näistä oireista, jotka eivät yksittäisinä tai lyhytaikaisina viittaa masennukseen. Sosiaalisista suhteista on syytä pitää kiinni, eikä vetäytyä seurasta. Ihminen ei kykene tuntemaan mielihyvää, ei arvosta itseään vaan pikemminkin syyllistää itseään. Partonen kehottaa kiinnittämään huomiota tiettyihin oireisiin. Jos elämässä tapahtuu jotain negatiivista, ihminen ottaa sen kenties suhteettoman raskaasti. Partosen mukaan elimistö tottuu lievissä masennusoireissa valoisuuteen muutamassa viikossa, jolloin ahdistuneisuus ja huono olo vähitellen helpottavat. Jos oireita on useampi, eivätkä ne mene ohitse 3-4 viikossa, on syytä ottaa oireet vakavasti. Esimerkiksi kuumuus tai helle voi aiheuttaa ihmisessä masennukseen viittavia oireita, mutta niiden ei pitäisi ilmetä vuodesta toiseen. Masennuslääkehoidolla voidaan oireita helpottaa, myös lyhytpsykoterapia saattaa tuoda helpotusta oloon, toteaa Partonen. Kesämasennus ei katso ikää Kesämasennus ei katso ikää eikä se liity ikääntymiseen. Masennusoireet voivat kuitenkin johtaa varsinaiseen masennussairauteen. Rasittava liikunta voi olla hyväksi unen saamisen kannalta, mutta sitä kannattaa harrastaa alkuiltapäivästä, kehottaa Partonen. Suoranaista lääkitystä ei ole, mutta kesämasennusta voi välttää tai ainakin vähentää pitämällä kiinni unirytmistä, liikkumalla oikein ja syömällä terveellisesti. Jatkuva väsymyksen tunne tekee asioiden tekemisen mahdottomaksi tai vaikeaksi, vaikka ihminen haluaisikin toimia entiseen tapaan. Vaikkei ruokahalua olisi, pitäisi jotakin syödä ja pitää ruokarytmistä ja -tavoista kiinni. Kaiken lisäksi masennus saattaa vaihdella vuosittain ja joskus olla jopa miltei poissa, sanoo Timo Partonen. tua. – Myös mielenkiinto hiipuu asioihin, jotka ovat ennen kiinnostaneet. H yvä E lämä 13
14 . Nyt hän on jo vanha nainen, tämän päivän tähti.” –?Virpin juhlaruno Lohjalainen Virpi Viita painoi ylioppilaslakin päähänsä yhtenä yli 25 100:sta tämän kevään ylioppilaasta. Teksti ja kuvat: Mari Ahola-Aalto Virpi kirjoitti ylioppilaaksi 72-vuotiaana. H yvä E lämä ”Kauan sitten pieni tyttö koulutielle lähti
Uudet kengät ja juhlamekko oli hankittu, mutta ylioppilaslakki oli vielä kaupassa. Eihän sitä koskaan tiedä. Lohjan aikuislukiosta meitä kirjoitti tänä keväänä kymmenen. H yvä E lämä 15 . . Jatko-opintoja Virpi ei ole suunnitellut. Olin päättänyt, että käyn lukion oppimäärän vaadittavat kurssit, ja englantia oli kuusi pitkää kurssia. Yhteiskuntaoppi oli kiinnostavaa ja se meni parhaiten. Olen tyytyväinen. Kolmella kerralla Virpi Viita kirjoitti viisi ainetta, jotka hän jakoi kolmelle kirjoituskerralle. – Viime keväänä kirjoitin äidinkielen ja yhteiskuntaopin, syksyllä matematiikan ja historian ja tänä keväänä ruotsin. – Tässä lähellä asuva Eija, otti viikon lomaa työstään juhlia varten. – Minulla ei ollut muita tavoitteita kuin päästä läpi, ja se onnistui kerralla. – Kaikki muut olivat paljon minua nuorempia. Tyttäret myös järjestivät äitinsä ylioppilasjuhlat. Aikuisopiskelu oli Virpille tuttua, hän luki 2003 työn ohessa merkononiksi. Eikä kurssimuotoisessa opiskelussa enää ole luokkakavereita, kun eri kursseilla on kuka milloinkin. Voin kyllä sanoa, etten edelleenkään osaa englantia, Virpi nauraa. –?Haave ylioppilaslakista eli 54 vuotta ennen kuin toteutui, toteaa Virpi Viita.. – Sitten kyllä tuntisin vieväni jonkun nuoremman paikan, mutta voi sitä opiskella avoimessa yliopistossakin. Opiskelu tapahtui iltaisin, muuten se on samanlaista kuin päiväopiskelu. – Suunnittelin jatkavani kauppaopistoon heti perään, mutta se tuntui vaikealta, koska en ollut lukenut englantia. Siskonsa asuu kauempana, Tampereella. – Koko juhlissa hirvittää kaikkein eniten todistuksen haku. Nyt ainakin pidän välivuoden, ehkä lähden interreilamaan, Virpi nauraa. Iloisiin keväisiin juhliin oli kutsuttu mukaan sukulaisia, ystäviä ja entisiä työkavereita. Englanti oli hankalin aine lukiossakin, mutta vaikka se tuntui ihan ylivoimaiselta selvisin kursseista ja sain siitä arvosanan. Vanhempi tytär pääsi ylioppilaaksi keväällä 1997, toinen 2004. Tyttäret ylioppilaita Virpi Viidalalla ja miehellään on kolme aikuista lasta, kaksi tytärtä ja poika. Opinnot aikuislukiossa alkoivat syksyllä 2019. He tietävät, ettei se ihan siitä vain käy. – Tyttäret, Eija ja Virve ovat kumpikin ylioppilaita, ja he minusta kaikkein ylpeimpiä ovatkin. Matematiikka meni huonommin ja suunnittelin jo, että menen korottamaan sitä, samoin kuin äidinkieltä, mutta sitten ajattelin, että jos se kuitenkin on tässä. – Päätimme parhaan tyttökaverini kanssa kansakoulun neljännellä luokalla, ettemme lähde oppikouluun, koska se ei kummankaan isosiskolta oikein hyvin sujunut. Y lioppilaaksi pääsy oli Virpi Viidalle, 72, lapsuuden haave. – Tyttären lakilla olen vähän harjoitellut, mutta se on minun päähäni liian pieni, Virpi nauraa. En kirjoittanut englantia vaan pitkän ruotsin. Se koulutuksen jännin paikka, sanoi Virpi juhlia edeltävällä viikolla. Kun pääsimme kansalaiskoulusta, kaverini oli paras ja minä toiseksi paras. Minua jäi kaivelemaan, kun en mennyt oppikouluun, kun olen aina tykännyt koulunkäynnistä ja opiskelusta. Kansalaiskoulun jälkeen Virpi kävi kauppakoulun, josta valmistui merkantiksi 1968. Lakkiaiset ovat yhteiset päiväopiskelijoiden kanssa
Hän tykkää tehdä käsitöitä, kudin pysyy käsissä tv:tä katsellessa. 21-vuotias pojantytär on asunut koko ikänsä isovanhempiensa luona. Ei opiskelu ja aivojen käyttö sulje sairautta pois,. – Äidilläni oli loppuvuosinaan dementia ja ajattelin sitä asiaa paljon opiskellessani. Opiskelut ovat olleet hyvää harjoitusta aivoille. –?Lempiväri selviää tästä juhlamekosta, nauraa Virpi. 16 . Mahdammeko osatakaan, Virpi nauraa. – Me emme ole oikeastaan koskaan asuneet miehen kanssa kahdestaan, aika ennen lapsia, oli niin lyhyt. – Liikkua pitäisi enemmän. H yvä E lämä –?Nyt ainakin pidän välivuoden, ehkä lähden interreilamaan, nauraa Virpi kädessään 19 vuotta sitten käytössä ollut Virve-tyttären ylioppilaslakki. Kun pärjäilee, niin hyvä on, Virpi hymyilee. – Verenpainelääkkeitä olen syönyt vuodesta 1996 ja diabetes todettiin 2004, niiden tukena on koleterolilääkitys, vaikkei korkeaa kolesterolia olekaan. Harjoitusta aivoille Lapsenlapset ovat Virpi Viidan elämän suola. – Minulta syntyy isoäidin neliöitä ja sukkia. Virpi on tyytyväinen elämäänsä ja tuntee voivansa hyvin. – Nuorin lapsenlapsi aloittaa syksyllä koulun ja mummia tarvitaan. Hän on lähtökuopissa. Polkupyörällä kyllä poljen, mutta pidemmän matkan kävely ottaa jalkoihin, mutta ei kaikkea kannata tutkituttaa niin tarkkaan, aina löytyy jotakin uutta
Sairaus voi jämähtää päälle milloin vain. Pariskunta rakensi oman talon Lohjalle. Jäin pois työelämästä 2011. Kauppakoulun jälkeen 18-vuotiaana hän sai työpaikan Postista ja muutti pois kotoa. Mies oli jakelussa, välillä esimiestehtävissäkin. – Posti oli silloin arvostettu työpaikka. Vuosikymmenten mittaan taivuimme kyllä moneen, oli pankkipalveluja, ajoneuvojen rekisteröintiä, vakuutusmyyntiä, äänestyspaikkojen hoitamista. mutta jos edes siirtäisi sitä vähän pidemmälle. – Kun etsin itselleni miestä, yksi kriteeri oli, että sukunimi alkaa V:llä. Veikko Viita löytyi yhteiseltä työpaikalta Postista ja työmatka oli vuosikymmenet yhteinen. Aluksi kaikki tehtiin käsin, sitten 1980ja 90-lukujen vaihteessa tuli mukaan tietotekniikka. Ihan erilainen kuin nykyään. Ensin se tuntui ihan kauhealta, mutta ei mennyt monta päivää, kun huomasimme, kuinka paljon se työtä helpotti. Olin tyttönimeltäni Valkama ja halusin jatkaa VV:nä, Virpi nauraa. – Samoissa työtehtävissä emme olleet. – Meillä on miehen kanssa jo monenlaisia kikkoja, kun kumpikaan ei jotakin muista. – Tai työleiri, kuten Veikko Viita toteaa. Koko työura samassa paikassa Virpi Viita on kotoisin Nummen Oinolasta, joka on nykyään osa Lohjaa. – Ensimmäiset viisi vuotta olin Vantaalla ja vuonna 1974 tulin Lohjalle. Työ muuttui paljon sinä aikana. Käymme yhdessä kirjaimia läpi ja johonkin kirjaimeen se yleensä pysähtyy ja jompi kumpi muistaa. Tai eihän posteja edes nykyään ole. Postista löytyi myös elämänkumppani. Olin asiakaspalvelussa koko 43-vuotisen työurani. H yvä E lämä 17 . HE ’’Ei kaikkea kannata tutkituttaa niin tarkkaan, aina löytyy jotakin uutta.’’. Hän oli nelilapsisen perheen toiseksi nuorin lapsi. Virpin lapsuuden kotitila on hänen ja miehensä kesäpaikka. PIENOISNÄYTTELYT 9.5.–6.8.2023 Kohti kesää – Virpi Pekkalan maksimipostikortteja 8.8.–15.10.2023 Lehtileikkiä – kolmen sukupolven paperinuket 14.10.2022 – 17.12.2023 Postimuseon näyttelyt museokeskus Vapriikissa Alaverstaanraitti 5, Tampere 15 €/7 € tai Museokortti•www.postimuseo.fi SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO Kauppakatu 25, Jyväskylä Avoinna ti-su 11-18 craftmuseum.fi Gu nn el N ym an , H un tu -s ar ja . Ku va : Ti m o Sy rjä ne n
Maalaiskylän elinvoimaisuuden takeena on oma koulu, päiväkoti ja kauppa. Kyläyhdistyksen puheenjohtajana Saastamoiselle lankeaa iso vastuu, eikä tekeminen lopu. En ole koskaan kokenut itseäni kaupunkilaiseksi, enkä aio kerrostaloon muuttaa, sanoo Reijo Saastamoinen, 70. – Synnyin Konginkaalla Keski-Suomessa ja muutin 14-vuotiaana vanhempien kanssa Alvettulaan, jossa he alkoivat pitää kauppaa. Koulu on ollut lakkautusuhan alla jo vuosia, mutta yksityinen päiväkoti voi hyvin. Nyt niistä on jäljellä yhdistetty anniskeluoikeuksin toimiva kauppa ja baari, joka on auki lähinnä kesäisin. Omistajat tosin vaihtuvat, joten siinä mielessä tulevaisuudesta on vaikea mennä sanomaan mitään. – En varmasti ole ainoa kyläyhdistysaktiivi Suomessa, joka painii samojen asioiden kanssa. Teksti ja kuva: Juhani Karvonen Reijo Saastamoinen ei ole turhautunut vaan sisuuntunut mies. A lvettulasta on matkaa Hämeenlinnan keskustaan kolmisenkymmentä kilometriä. Omassa nuoruudessani Alvettulassa oli kolme kauppaa, kaksi pankkia ja posti. Kyläaktiivista ei koskaan tule kaupunkilaista Hämeenlinnassa Hauhon Alvettulassa asuvasta Reijo Saastamoisesta ei koskaan tule kaupunkilaista, vaikka Hauhon kunta liitettiin kuntaliitoksessa Hämeenlinnaan jo viitisentoista vuotta sitten. H yvä E lämä Mitä kuuluu. 18 . Samat 40 vuotta vanhat lehtiotsikot toimisivat tänäkin päivänä.. Sen jälkeen asuimme vaimon kanssa jonkin aikaa Hauhon kirkonkylällä, kunnes rakensimme paritalon Alvettulaan. 700-800 vakituisen asukkaan Alvettulassa on totuttu taistelemaan asioiden eteen
Perintö jaossa Saastamoinen on ollut mukana kyläyhdistyksessä lähes 40 vuotta. Kuntaa muistutetaan siitä, ettei kylässä ole enää vapaita tonttimaita.” – Tänä päivänä samat sanat voi toistaa ja korvata kunnanvaltuusto kaupunginvaltuustolla. Olin myös vuosia mukana porukassa, joka teki huoltoja paperikoneille. – Appiukko oli kyläyhdistysaktiivi, joka alkoi ikänsä takia luopua hommista. Juttu jatkui lauseilla ”Alvettulan kylästä on lähdössä Hauhon kunnanvaltuustolle huolestunut kirje. Anomuksia pitää lähettää moneen eri paikkaan, koska rahoitusta on tarjolla monelta taholta. ’’Tuulimyllyjä vastaan taistelu vain lisää sisua.’’ Alvettulassa kyläyhdistys kartoitti jo vuonna 1983 mahdollisuutta saada markkinoille omakotitalotontteja. – Kyläyhdistystoiminnalla ei voi välttämättä olettaa saavutettavan nopeita tuloksia. En usko, että tänä päivänä vastaavia hankkeita talkoilla voitaisiin tehdä. Myös vaimo on aktiivisesti mukana toiminnassa. Asioita on vietävä eteenpäin sähköisesti, mikä vaatii sekin teknistä osaamista. Tapana oli tuohon aikaan, että luopujan piti etsiä itselleen seuraaja. Tein sen jälkeen liikenneopettajan hommaa armeijalle vielä muutaman vuoden eläköitymisen jälkeen aina kun tarvetta oli. Saastamoinen ei koe taistelevansa tuulimyllyjä vastaan, vaikka lehtiotsikot eivät ole paljon 40 vuodessa muuttuneet. Eläkkeellä sain oppia kokeneemmilta ja sen jälkeen on tullut rakennetuksi kaikenlaista, tällä hetkellä teen mökille kesäkeittiötä. Talkoohenki ei ole täysin kuollut. En ole vielä turhautunut, mutta sisua on kasvanut, sanoo Saastamoinen. Niitä piti käydä lisäämässä kaksi kertaa vuorokaudessa. – Sitä ennen taloa lämmitettiin puilla. Lattiaan asennettiin vesikiertolämmitys. – Purkuvaiheessa meitä oli talkooporukassa parikymmentä, rakennusvaiheessa käytännössä enää kolme. Pojat ovat kuitenkin auttaneet talkoissa ja LVI-alan ammattilaisina myös kylätalon putkikorjauksissa. Mielessä on monta kertaa käynyt, ettei tämä voi olla totta, mutta sitä se on. Taisin olla aika selkeä valinta, ei siinä ollut paljon neuvottelemista. Saastamoinen myöntää, että olisi valmis jättämään puheenjohtajuuden ja toimimaan yhdistyksessä rivimiehenä. – Olen sitä tyyppiä, että paikallaan on vaikea pysyä. Kyläyhdistyksen kenties suurin voimanponnistus oli kylätalon kunnostus pari vuosikymmentä sitten. En aio silti luovuttaa, jotta asia saataisiin joskus maaliin. Yksi parin vuoden tauko kyläyhdistystoiminnassa tuli. Olimme saaneet Leader-rahaa, mikä velvoitti viemään kunnostuksen loppuun saakka. Maan paperitehtaat tuli kierrettyä aika tarkkaan. H yvä E lämä 19 . Kaupunki ei tunnu saavan aikaiseksi kaavaa eikä tontteja saada lohkotuksi. Kylän kehittämiseen on saatavissa varoja, mutta niiden hakeminen vaatii kärsivällisyyttä ja kokemusta. – Anomukset pitää tehdä täsmälleen oikein pienikin muotovirhe voi kaataa rahoituksen vuodeksi tai pariksi. Jos kyläyhdistys tarvitsee apua, saan soittelemalla ehkä parikymmentä ihmistä ainakin hetkeksi kokoon. Olen ollut aina kiinnostunut rakentamisesta ja paritalonkin rakensin paljolti omin käsin. Alvettula valittiin vuoden hämäläiseksi kyläksi vuonna 2000. Jatkajaa odotellessa Saastamoinen oli Puolustusvoimien palveluksessa ja pääsi eläkkeelle 48-vuotiaana. Kirjeitä on aika turha lähetellä eikä esimerkiksi Ely-keskuksen tai kaupungin virkamiehiä tahdo saada puhelimitse kiinni. – Kylätalon purku-urakan jälkeen oli pakko vetää henkeä pari vuotta. Kylätalossa kaikki meni uusiksi. Rahoitusta kerätään myös Alvettulan kylätalolla pidettävällä kesäisellä motoristikahviolla. HE. Perunannostokaudella käymme porukalla lajittelemassa viljelijän perunoita pellolla. Matonpesulaiturin ja laivalaiturin teko olivat 1980-luvun suuria urakoita. – Yhteisöllisuus on vähentynyt. Ehdotus ei ole suurta innostusta nostanut. Koska asun aika lähellä minulle lankesi aika usein lämmitysvuoro. Olen joskus yrittänyt puhua omille pojilleni, että joku heistä ottaisi yhdistyksen vetämisen käsiinä. Yhdistys taistelee samojen teemojen kanssa nyt 40 vuotta myöhemmin. Joskus iskee mieleen ajatus, miksi olen tähän homaan ryhtynyt. Hämeen Sanomat otsikoi nimittäin maaliskuussa 1983 ”Kunnan syytä hankkia uutta tonttimaata. Illat ja vapaa-ajat kuluivat remontissa
Influenssavirus voi lisätä veren hyytymistä, mikä yhdessä tulehdustilan kanssa altistaa veritulpille ja sitä kautta sydäninfarkteille ja muille sydänoireille. Nyt julkaistut tulokset tukevat kumpaakin mekanismia. Osallistujat, jotka olivat sairastuneet mielenterveyden häiriöön jo nuorena, olivat muita todennäköisemmin pienituloisia, työttömiä ja vähän koulutettuja aikuisena. Tutkijoiden mukaan mielenterveyspalveluissa pitäisikin painottaa etenkin näitä väestöryhmiä. Influenssa voi laukaista sydäninfarktin Riski sairastua sydäninfarktiin on moninkertainen viikon sisällä influenssaan sairastumisesta. Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. 20 . H yvä E lämä Terveysuutiset Univaje yhteydessä sydämen vajaatoimintaan Säännöllisesti alle seitsemäntuntisia yöunia nukkuvat sairastuivat sydämen vajaatoimintaan 25-30 prosenttia todennäköisemmin kuin 7-9-tuntisia yöunia nukkuvat. Influenssan ja sydänoireiden yhteys on toki tunnettu ennenkin, mutta hollantilaisten tulokset vahvistavat näyttöä entisestään. Mahdollisesti jopa 70 prosenttia uusista diabetestapauksista on yhteydessä ruokavalioon. Myös kuorsaaminen liittyi 20-30 prosenttia suurempaan sairastumisriskiin. Aiempien tutkimusten perusteella köyhyys voi altistaa mielenterveysongelmille, ja mielenterveysongelmat voivat johtaa työttömyyteen ja köyhyyteen. Vaiva on harvinainen alle 50-vuotiailla, kuusikymppisistä sitä potee muutama sadasta, mutta yli 80-vuotiaista jo joka kymmenes. Tutkimuksen tulokset korostavat influenssarokotusten tärkeyttä. Köyhyys yhteydessä mielenterveysongelmiin Kolmekymmenvuotiaan suomalaisen riski sairastua mielenterveysongelmiin on huomattavan suuri, jos hän on pienituloinen, työtön tai vähän koulutettu. Etenkin liian vähäinen täysjyväviljojen ja runsas valkoisen riisin ja teollisen vehnän syöminen aiheuttavat sairastumisia. Näiden lisäksi vähäinen kasvisten, pähkinöiden ja siementen syöminen sekä runsas hedelmämehujen juominen liittyvät diabetekseen, mutta vaikutukset eivät ole yhtä suuria.. Myös liiallinen punaisen lihan ja prosessoitujen lihatuotteiden käyttö on merkittävä diabeteksen aiheuttaja. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa. Huono ruokavalio aiheuttaa 14 miljoonaa diabetesta joka vuosi Arviota 14 miljoonaa ihmistä sairastuu tyypin 2 diabetekseen epäterveellisen ruokavalion takia, 184 maata kattava selvitys osoittaa
Korkean verenpaineen, diabeteksen ja liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden poistaminen vähentäisi miesten dementiaa 33 prosenttia ja naisten dementiaa 26 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Kolme tekijää aiheuttaa kolmanneksen dementioista Kolme keskeistä sydänja verisuonitautien riskitekijää vastaa noin joka kolmannesta dementiasta, ranskalaistutkimus osoittaa. Entistä useammat myös eläisivät pitempään ilman dementiaa, tutkijat kirjoittavat. Tulokset korostavat sydänja verisuonitautien riskitekijöiden merkitystä dementian ehkäisyssä, mutta vaikutukset todennäköisesti vaihtelevat väestöstä toiseen. Vastaavasti riski menehtyä seurannan aikana oli suurempi, jos henkilö noudatti kasvispainotteista ruokavaliota, jossa oli kuitenkin monia epäterveellisiä piirteitä. Tulosten perusteella terveellistä kasvispainotteista ruokavaliota noudattavat menehtyivät seurannan aikana sydänja verisuonitautiin, syöpään tai muihin syihin noin 8–16 prosenttia epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, joiden ruokavalio oli epäterveellisin. Alkoholi sen sijaan lisäsi riskiä kuolla seurannan aikana, kun päivittäinen käyttö oli naisilla yli kaksi alkoholiannosta ja miehillä vähintään neljä alkoholiannosta päivässä. Tuoreen tutkimuksen perusteella kohtuukäyttö ei vaikuta kuolleisuuteen ja elinikään. Analyysissa yhdistettiin 107 vuosina 1980-2021 julkaistun tutkimuksen ja yli 4,8 miljoonan ihmisen tiedot, ja niiden perusteella satunnaisesti tai kohtuudella alkoholia käyttävät eivät elä pitempään kuin henkilöt, jotka eivät käytä alkoholia lainkaan. Kasvispainotteisesti syövät elävät pidempään Kasvispainotteinen ruokavalio voi auttaa keski-ikäisiä välttymään monilta sairauksilta ja myös elämään pitemmän elämän, tuore brittitutkimus vahvistaa. H yvä E lämä 21 . Suurin hyöty saataisiin hillitsemällä verenpaineen nousua. Tällaisia olivat esimerkiksi sokerilla makeutetut juomat, jälkiruoat ja makeiset sekä teolliset ja pitkälle käsitellyt viljat.. Alkoholin kohtuukäyttö ei pidennä ikää Kohtuullisen alkoholinkäytön ajateltiin pitkään olevan hyväksi terveydelle, mutta käsitys on muuttunut tutkimusnäytön myötä
Uuden tutkimuksen perusteella nivelrikkoon kuuluvat rakenteelliset muutokset voivat kuitenkin vähentyä, jos potilas onnistuu laihduttamaan. Karpalo auttaa virtsatietulehduksiin Karpalomehu ja karpalovalmisteet vähentävät toistuvista virtsatietulehduksista kärsivien oireilua. Rasvamaksa tarkoittaa rasvan runsasta kertymistä maksasolujen sisään, minkä seurauksena maksa voi suurentua huomattavasti. Nivelrikkoa jo potevien sairaus puolestaan eteni hitaammin, jos he laihtuivat seurannan aikana. H yvä E lämä U uti se t: U uti sp alv elu D uo de cim Laihdutuksesta apua polven nivelrikkoon Lihavuus on merkittävä polven nivelrikkojen aiheuttaja. Karpaloa on käytetty virtsatulehdusten itsehoitoon ties kuinka kauan, mutta tutkimusnäyttö on vaihdellut vuosien varrella. Lasten virtsatietulehdusriskiä karpalo pienensi noin 50 prosenttia. Lihavuusleikkaus tehokas hoito rasvamaksaan Lihavuusleikkaus saattaa olla lääkityksiä ja elämäntapamuutoksia tehokkaampi hoito ei-alkoholiperäiseen rasvamaksaan. Tuoreen tutkimuksen perusteella heidän riskinsä menehtyä seuraavien kymmenen vuoden aikana on tällöin pienempi kuin samanikäisten, jotka ovat fyysisesti vielä passiivisempia. Tulosten perusteella lihavuusleikkaus paransi maksan tulehdustilan ja pysäytti rasvamaksan etenemisen kolme kertaa todennäköisemmin kuin elämäntapamuutokset ja lääkitykset. Liikuntaa 1-2 kertaa viikossa riittää Keski-ikäiset saavat liikunnan terveyshyötyjä, vaikka onnistuisivat liikkumaan riittävästi vain muutamana päivänä viikossa. Tutkimuksen mukaan 4–5 vuoden seurannan aikana laihtuneiden riski sairastua polven nivelrikkoon oli sitä pienempi, mitä enemmän paino oli pudonnut. 22 . Nyt julkaistun analyysin perusteella karpalo pienensi uusien virtsatietulehdusten riskiä 25 prosenttia naisilla, jotka kärsivät toistuvista virtsatietulehduksista. Tulokset vahvistavat näyttöä liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyistä ja osoittavat niiden koskevan myös suhteellisen vähän liikkuvia.. Tutkimukseen osallistui 288 lihavuusleikkauksen kriteerit täyttävää rasvamaksapotilasta, jotka satunnaistettiin lihavuusleikkaukseen tai tavalliseen lääkehoitoon ja elämäntapamuutoksiin. Painoindeksin pieneneminen liittyi suotuisiin rakenteellisiin muutoksiin polvessa. Myös tätä aktiivisemmin liikkuvien kuolleisuus oli vähäisempää, mutta ero vain muutamana päivänä viikossa liikkuviin ei ollut kovin suuri. Myös maksan arpeutuminen väheni ja mahdollisesti jopa osin korjaantui leikkausryhmissä muita enemmän. Karpalo ei ehkäissyt iäkkäiden ja laitoshoidossa olevien tai raskaana olevien virtsatietulehduksia. Vähintään 8 000 askelta päivässä 1–2 päivänä viikossa liikkuvien riski menehtyä seurannan aikana oli noin 15 prosenttia pienempi. Laihtuminen saattaa myös ehkäistä polven nivelrikon kehittymisen
Mielenkiintoinen olettamus, kun yritimme perehtyä töihimme ja meille ei kerrottu kysymistämme asioista. Siitä piti kuitenkin ohi kävellä, eikä pelkoa voinut näyttää, kun pikkuveli tuli perässä ja pelkäsi vielä enemmän. Eikä hän ilmeisesti kuullutkaan mitään, mutta hän se minut esiintymään pakotti. n. Mitä asioita olen elämäni aikana pelännyt ja mikä tällä hetkellä pelottaa. Rohkea ei ole se, joka ei ole koskaan pelännyt, vaan se joka on voittanut pelkonsa. Juuri ennen metsän päättymistä polun varressa oli iso sammaleinen kivi. n. Olen aika rohkea ihminen. ”Karjalainen, karjalainen”, kaikuivat huudot perääni koulumatkalla. HE Varamummo Varamu mmo Varamu mmo Pelkoja elämän varrelta. Pari kertaa oli salissa 600 ihmistä. M itä minä pelkään. Sen sijaan Hamletissa Ofelian osasta nautin ja etenkin siitä itsemurhan tekemisestä uudet korkkarit jalassa. Olimme kuulemma olevinamme. Porukan silmätikuksi ei ollut hyvä joutua. Parhaat kaverit olivat jääneet siihen edelliseen luokkaan. n n. Kun lähdin kouluun, kuljin metsän läpi ennen kuin pääsin tielle ja lähelle taloja. Minulla oli tosi ankea työn aloitus siinä työyhteisössä, mutta minä näytin. n n. Äiti kertoi, että huutelija oli enemmän karjalainen kuin minä. n Uudessa työssä esimies kertoi, että osa työkavereista eivät pidä minusta ja toisesta uudesta työntekijästä, koska meillä on korkeakoulututkinto. Mutta olisin voinut jo ensimmäiset kolme vuotta käyttää työhön eikä turhautumiseen ja niskasärkyihin. Näin pahoja unia sodasta. Hän sanoi tylysti, että on täältä ihmisiä syöty ulos aiemminkin. Eikä minua pelottanut yhtään. Työkaverit pelkäsivät oman asemansa vaarantuvan. Uuteen yhteisöön meno pelotti oppikoulussa, kun jouduin vaihtamaan luokkaa. Sota varjosti lapsuuttani pitkälle aikuisuuteen. Taisivat huutelut loppua, kun en välittänyt niistä. n. n. Pääsin eteenpäin, etenin urallani ja kehityin huippuasiantuntijaksi. H yvä E lämä 23 . Kun taivaalla näkyi oikea lentokone, minua pelotti. n Pelkäsin esiintymistä koulun ja luokan edessä hirveästi. Kyllä joku naapurin lapsista yritti koulumatkalla kiusatakin. Taisi olla sen päivän rasismia. Omituista esimiehen käytöstä! Silloin päätin, että minähän vielä näytän teille! Olisi se oikeasti ollut esimiehen tehtävä keskusteluttaa nuo pelot pois koko työyhteisöstä. Onneksi metsässä oli lintuja ja oravia. Luokanvalvoja palkitsi urhoollisen suoritukseni sanomalla, että hän ei ymmärrä tuollaisista runoista mitään. Vaihdoin reittiä niin, että ilkkujat jäivät matkasta. Ääni petti ja melkein taju lähti ja korvissa suhisi. Sodasta puhuttiin paljon perheessäni, olihan se lähellä. Kuvittelin sen takana piileksivän jotain pahaa ja ilkeää. Muistan lapsena, kun kävelimme pimeän metsän läpi kotiin, että pelotti. Osasin asiani ja olin saanut esiintymiskoulutusta työnantajaltani. Niissä lentokoneet hyökkäsivät ja ympärillä paloi. Mutta vahvaksi tulin. Vastaanotto oli aika karu, luokan nokkimisjärjestys meni uusiksi, kun joukko entiseltä luokaltani tulijoita tuli joukkoon mukaan. Jouduin lausumaan runoa henkisissä kilpailuissa. n. n. Työelämässä jouduin kouluttamaan usein ja isoja porukoita. Jotenkin jäin henkiin ja seviydyin koulusta, mutta yksinäiseltä elämä tuntui. Sen läpi kulkeminen aamuhämärässä ei tuntunut enää kovin pelottavalta
Välttelystrategia 1: pakeneminen Harva on päihittänyt pelkojaan juoksemalla niitä karkuun. Silloin Joka toinen aikuinen pelkää hammaslääkäriä Hammaslääkäriin liittyvät pelot periytyvät ajalta, jolloin kerrottiin hurjia tarinoita puuduttamatta irti kiskotuista hampaista. Kohtala nostaa esiin kolme yleisintä pelon välttelyn strategiaa, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. 24 . H yvä E lämä T utkimusten mukaan joka toinen aikuinen kertoo pelkäävänsä hammashoitoa vähintään jonkin verran ja joka kymmenes paljon. – Hammaslääkäriin liittyvät pelot ovat usein ylisukupolvisia. Terveystalon psykologi ja suunterveyden ylilääkäri neuvovat, miten pelkoaan voi lievittää.. Pelkoja myös ymmärretään ja osataan käsitellä ihan eri tavalla kuin 50 vuotta sitten, Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala kertoo. – Pelkojen hoidon yleinen teesi on, että mennään pelkoja kohti. Ne periytyvät ajalta, jolloin kerrottiin hurjia tarinoita puuduttamatta irti kiskotuista hampaista. Niistä ajoista hoitomenetelmät ja esimerkiksi kivun hoito ovat kehittyneet valovuosia eteenpäin. Mitä enemmän välttelemme pelkoja, sitä vähemmän meillä on kokemusta pelkoa aiheuttavasta tilanteesta. Hammaslääkärikäyntiä pelkäävät toimivat usein kolmella eri tavalla: välttävät kohtaamasta pelkoa, jättävät mainitsematta siitä hammaslääkärille tai lykkäävät koko hommaa viimeiseen asti
Myös pelon normalisointi on tärkeää. – Voimme ohjata asiakkaan psykologin vastaanotolle, missä hammaslääkäripelkoa hoidetaan niin kuin mitä tahansa muuta pelkoa. Ajattele, että tunne ei ole vaarallinen. Kun pelosta puhutaan avoimesti, se vähentää häpeän kokemusta. Välttelystrategia 2: kertomatta jättäminen Pelko ei aina näy ulospäin. Psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtalan 5 vinkkiä hammaslääkäriä pelkäävälle: 1. Tarvitset kehollisia keinoja. Muistuta itseäsi, että pelko on inhimillinen osa ihmisyyttä. Keinoja pelon kanssa pärjäämiseen on siis tarjolla. Ajattele, että rentoutat leukaa ja hengität syvään, vatsaan asti.” 2. Jos pelko alkaa lamaannuttaa arkea, sitä voi ja kannattaa hoitaa esimerkiksi psykologin avulla.” meillä on mielessä vain kuviteltu katastrofikokemus, Aino Kohtala kuvailee. . Joten kun vastaanotolle asti pääsee, on hyvä pysähtyä sen ääreen, mitä hammaslääkärin tuolissa oikeasti tapahtui. Voidaan sopia vaikka turvaa tuovia merkkejä, että käden nostamisesta poraaminen keskeytetään. Oman pelkonsa taustasyitä kannattaa tutkailla uteliaasti. Jos potilas kärsii hankalasta pelosta, on mahdollista käyttää rentouttavaa esilääkettä. Siinä on yksi syy, miksi hammaslääkäripelosta kannattaa mainita etukäteen. Tai pelon voi herättää avuton tilanne, jossa ei pysty puhumaan. Kun pelosta saa kiinni ja sitä saa kerittyä auki, siitä voi tulla helpommin lähestyttävä, Kohtala neuvoo. Ylilääkäri kuitenkin suosittelee, että myös itse pelkoa hoidettaisiin, sillä esilääkkeet ja nukutus eivät auta vähentämään pelkoa tulevilla käynneillä. Nukutuksessa voidaan hoitaa suun tilanne sellaiseksi, että ihmisen omista hampaiden puhdistusrutiineista on hyötyä ja hän voi palata hammaslääkärin säännölliseen hoitoon. Pelkoa vahvistavien ennakkoajatusten tilalle on tärkeää saada kokemuksia oikeista tilanteista. Ja vaikka poraaminen ensin vähän sattui, kipu meni heti ohi, kun lisättiin puudutusainetta. . Kiitä itseäsi siitä, että kaikesta huolimatta huolehdit terveydestäsi.” 4. ”Meillä ihmisillä nyt vain on tunteita ja pelkoja, eikä niitä voi hävittää. – Kenenkään suuta ei ole mahdollista pitää terveenä pelkillä nukutusremonteilla, Ketola-Kinnula toteaa. . Tai sitten on jännittäjätyyppi. H yvä E lämä 25 . Treenaa ymmärtäväisyyttä itseäsi kohtaan: ”Vaikka jokin asia on sinulle hankala, siinä ei tarvitse olla mitään hävettävää. . – Ihmisen itsensä kannalta kaikkein kurjinta on tsempata vain läpi harmaan kiven ilman, että pelosta kertoo kenellekään koko aikana, Aino Kohtala kertoo. Mutta eikö silloin voi pyytää nukutusta, jos suuhun on kertynyt paljon pakollista remontoinnin tarvetta. – On voinut olla aiempia kipukokemuksia. Opettele katkaisemaan katastrofiajattelu: ”Kun huomaat, että mieli alkaa taas pyörittää kauhuleffaa, sano itsellesi, että okei nyt pelkään, mutta näiden kauhuskenaarioiden pyörittäminen ei helpota pelkoani.” 3. – Näin voi saada katastrofikuvitelmien tilalle ei-niin-vaarallisia kokemuksia, jotka ovat totta ja joihin voi pikkuhiljaa alkaa luottaa. Se voi tarkoittaa hammassärkyjä ja märkiviä tulehduksia, jotka päädytään lopulta hoitamaan päivystyksessä. Harjoittele rauhoittumiskeinoja: ”Jos hammaslääkärillä käynti on edessä, ja aivoissasi on jo ikään kuin palohälytysjärjestelmä käynnistynyt, se ei rauhoitu ajattelemalla. Psykologiassa puhumme ennakko-odotusten vallan rikkomisesta, Kohtala kertoo. Käynnin voi pohtia jälkeenpäin mielessään läpi esimerkiksi tähän tapaan: Okei, no aluksi pelotti, mutta sain kuitenkin mainittua siitä hammaslääkärille. HE. Terveystalon suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula kertoo, että nukutusta voidaan käyttää apuna, mutta pikemminkin kertaluontoisesti. Välttelystrategia 3: käynnin välttäminen Kaikkein epäonnisin välttelykeino on, että hammaslääkärillä jättää kokonaan käymättä, jolloin suun ongelmat voivat kasautua. Terveystalossa Aino Kohtala on kouluttanut hammaslääkäreitä pelon ymmärtämisestä, mahdollisista traumakokemuksista pelkojen taustalla ja keinoista, joilla pelkäävää potilasta voi rauhoittaa. – Kun hammaslääkäri tietää potilaan pelosta etukäteen, hän osaa huomioida sen esimerkiksi selittämällä tarkemmin, mitä vastaanotolla tapahtuu. – Meillä saa hammaslääkärin vastaanotolla pelätä ihan niin paljon kuin tykkää. Voit harjoitella koko kehon rentouttamista ja rauhallista hengittämistä. Toinen syy on, että hammaslääkäreillä on nykyään hyvät valmiudet pelkopotilaiden hoitamiseen ja kohtaamiseen. Normalisoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi sen korostamista, miten yleinen tunne hammaslääkäripelko on. . ”Pelkoja kohti meneminen voi tuntua tosi pahalta, mutta kannattaa muistaa, että tunne ei koskaan ole itsessään vaarallinen.” 5. Hoidamme potilaita pelkoineen kaikkineen
Maarit Veromaa kannustaa kuitenkin yrittämään. H yvä E lämä Ongelmana kolesteroli Kolesterolille ystävällinen ruokavalio voi olla monelle haasteellinen. 26 . Teksti: Timo Elo Kuvat: Maarit Veromaa
Ehkäpä tämä johtuu siitä, että olen normaalipainoinen, en tupakoi, en juo ja elän muutenkin terveellisesti. – Ruokavaliossani olen vaihtanut maidon kauramaitojuomaan ja punaisen lihan kalaan tai kanaan. Olen myös kirjoittanut näistä asioista Sopusointuja-blogissani. Vähitellen uudet muutokset ruokavaliossa alkoivat näkyä tuloksissa kokonaiskolesterolin laskiessa ja hyvän kolesterolin (HDL) määrän pysyessä lähes ennallaan. – Haluan painottaa sitä, että olen kosmetiikka-alan ammattilainen, enkä ole toiminut terveydenhoitoalalla, joten olen tässä suhteessa ihan tavallinen ihminen, joka vain on hakenut tietoa eri lähteistä ja omista kokemuksistaan. Isä menehtyi aivoverenkiertohäiriöön. Sen sijaan äitini kolesteroliarvot ovat pysyneet normaalirajoissa. Niiden asemesta aloin kokeilla hummusta ja kolesterolia alentavia levitteitä. Se oli todella vaikeaa. Vähitellen huoli tilanteesta kuitenkin kasvoi. Luopuminen on rankkaa On sanottu, että ihmisen on vaikea luopua elintavoistaan, vaikka ne olisivat kuinka haitallisia. – Kun sitten itselläni havaittiin korkeat kolesteroliarvot, ryhdyin miettimään, mitä voisin tehdä, Maarit Veromaa kertoo. – Tässä täytyy nyt kuitenkin todeta, etten suinkaan ole tiukkapipoinen ruokavaliossani. E spoolainen eläkkeellä oleva kosmetiikka-alan ammattilainen Maarit Veromaa kertoo kolesteroliongelmansa nousseen aikoinaan esiin sukurasitteena työterveyshuollon mittauksien myötä. Niinpä vältän suklaata, mutta saatan silti syödä sitä silloin tällöin, en kuitenkaan levykaupalla. – Olennaista tässä on se, etten käytä sitä joka päivä. Kukaan ei ole määrännyt minulle lääkitystä. – Ja vaikka olen muuten luopunut juustosta, minulla on parmesaania kaapissa ja saatan raastaa sitä vaikkapa lasagnen päälle. Myöskään lääkäri ei tuolloin katsonut aiheelliseksi ryhtyä hoitamaan tilannetta lääkkeillä. – Lääkärin kanssa keskusteltuani sain ohjeet terävöittää ruokavaliota ja huolehtia liikunnasta. En suosi mitään ääripään juttuja myöskään terveyden suhteen. Esimerkiksi jos on tottunut panemaan päivittäin leivän päälle juustoviipaleen, voin vain laskea kuinka paljon juustoa tällöin kuluu. Sitä saa ostaa valmiina, mutta itse tehtynä sen valmistamiseen tarvitaan murskattujen kikherneiden lisäksi oliiviöljyä, vettä, murskatuista seesaminsiemenistä tehtyä tahinia, sitruunaa, valkosipulia ja suolaa. Päätin lähteä jälleen kerran päättäväisesti muuttamaan ravintotottumuksiani laatimalla itselleni muutospolun, jonka iskusanoiksi tulivat: luovu, vaihda, lisää. – Päätin omatoimisesti lunastaa niin sanotun naisille suunnatun terveyspaketin, jonka sisältämän verikokeen tulokset osoittivat kokonaiskolesterolini nousseen 7,5 millimooliin litrassa! – Oli selvää, että ruokavaliota piti terästää. Vaikka en ole lääkekriittinen ihminen, halusin kokeilla, voisinko kolesterolia alentaa muulla tavoin. – Kovaa rasvaa sisältävien margariinien ja juuston käyttäminen leivän päällä loppui. Tämän lisäksi olen ryhtynyt suo–?Kolesterolin alentaminen ruokavalion avulla tarjoaa parhaimmillaan mielenkiintoisen seikkailun uusien makujen maailmaan, sanoo Maarit Veromaa.. – Hummus on maustettua kikhernetahnaa, joka on peräisin Välimeren alueelta ja Lähi-idästä. Mutta jäätyään pois työelämästä säännöllinen kontakti työterveyteen ja sen jatkuvaan ohjeistukseen katkesi, ja verikokeisiin tuli pitkä tauko. Ruokavalio uusiksi Maarit Veromaa ryhtyi työterveyden ohjeistuksen mukaan muuttamaan ruokavaliotaan, ja melko pian havaittiin kolesterolilukemien laskeneen. Muutoksen käynnistäjäksi tuli lehtiartikkeli, joka auttoi selkeäsanaisesti ymmärtämään ruokavalion merkityksen kolesterolin kurissa pitämisessä. Ja jos lääkäri olisi ehdottanut tämän lisäksi lääkitystä, olisin ilman muuta ottanut sen. – Olen iloinen, että viimeiset verikokeen tulokset viittaavat nyt siihen, että olen menossa oikeaan suuntaan. – Edesmenneellä isälläni oli korkea kolesteroli, kuten myös äitini sisarella ja äidinäidilläni. – Tulee mieleen sellainenkin asia kuin lapsuudesta asti tärkeästä leivänpäällisestä, meetvurstista, luopuminen. Tämä on toistunut myös eri lääkärien arvioissa. Yhä vieläkin joskus kaipaan sen makua, mutta onneksi olen oppinut korvaamaan sen käyttämällä leivän päällä hummusta sekä kylmäsavuhärkää. – Tämä pitää paikkansa, Maarit Veromaa sanoo. – Olen aina ollut kova tekemään ruokaa, ja tämän harrastukseni myötä olen myös kokeillut runsaasti uusia ruokareseptejä. Minulla on sellainen tapa elää, että haluan kaikessa valita kultaisen keskitien. H yvä E lämä 27 . . – Kolesteroliongelman kohdatessani päätin ottaa asioista selvää ja ryhtyä toimimaan terveyteni hyväksi
* ?Lisää kalan ja kanan määrää huomattavasti punaisen lihan asemesta. * ?Vähennä suklaan syöntiä. Keveyteen tottuu ja maailma on täynnä ihania mausteita. 28 . Tavoitteellinen urakka Maarit Veromaa kertoo mittauttaneensa kolesteroliarvonsa melko säännönmukaisesti kerran vuodessa. – Toiseksi kun ikää alkaa karttua, tämä on entistä tärkeämpää, muutenhan edessä voi olla huono vanhuus. Etenkin peruna on todella monipuolinen ja hyvänmakuinen, ja sitä voi maustaa monin tavoin. – En osta useinkaan fetaa, kermaa enkä creme fraichea, vaan yritän muilla elementeillä saada makua aikaiseksi. Lisään niiden sekaan vain kaurajuomaa, banaanin ja pellavarouhetta. Juomme sitä päivän mittaan mieheni kanssa. Kauppaan mennessään Maarit Veromaa välttää heräteostoksia ja muita kiusauksia laatimalla yksityiskohtaisen ostoslistan etukäteen. Tällä tavoin ruokavaliosta poistuu jo monta grammaa rasvaa. – Hyvänä vinkkinä voin mainita myös kasvikset ja juurekset, joiden kilohinta on lopultakin aika edullinen. Kannattaa myös muistaa, että tämä on vain tapa syödä omaan tyyliin, eikä siitä poikkeaminen hetkellisesti ole mikään katastrofi. Niinpä olen päättänyt yrittää selvitä yhtä hyvässä kunnossa kuin äitini, joka vielä nyt, 92-vuotiaana, käy yhä joka päivä uimassa meressä. Ensimmäisen kerran mittaus tehtiin vuonna 2017, sitten 2019, 2020 ja viimeksi 2022. – Olemme olleet viime aikoina muutaman kerran Espanjassa ja Egyptissäkin. H yvä E lämä simaan entistä enemmän kasviksia, siemeniä ja marjoja. Meillä on yhtenäinen ruokavalio ja tahtotila, mikä on auttanut todella paljon. Silloin on tärkeää, että mukana on tarkka ostoslista, jotta muistaa mitä kannattaa ostaa, jotta saisi aikaiseksi suunnitellut ruoka-annokset. Mutta aina silloin tällöin voimme syödä pizzaakin. HE. Tällöin olemme valinneet sellaiset hotellit, joissa illallinen on kuulunut matkan hintaan. Esimerkiksi juusto ja voi kokonaan pois! Niille on hyvä löytää vaihtoehdot valmiiksi, esimerkiksi avokado ja hummus. Olemme havainneet, että etenkin espanjalaisissa hotelleissa on valtavan hyvät valikoimat ja mahdollisuus syödä terveellisesti. Syö niitä esimerkiksi rasvattoman luonnonjogurtin kera. Sen sijaan, jos menee vaikkapa paikalliseen ravintolaan syömään, ruokalista on yleensä huomattavasti haastavampi. – Tärkeää uuden ruokavalion noudattamisessa on myös se, että aviomies on siinä täysillä mukana. Minulla onkin tapana sanoa, että rakastan itseäni niin paljon ja olen niin arvokas, että minun täytyy pitää huolta itsestäni. * ?Syö marjoja päivittäin 1 desilitran verran – esimerkiksi jogurtin kera. Siellä on valinnanvaraa ja paljon kasviksia eri muodoissa. – Aluksi kannattaa päättää muutama selkeä asia. – Erään tärkeänä seikkana voisin pitää terveysasioista puhuttaessa myös itsensä arvostamista. Nyt minulla on suunnitelmissa mennä piakkoin mittauttamaan lukema tältä vuodelta. * ?Mausta ruokaa monipuolisesti aina kun on mahdollista. Ei pidä niuhottaa eikä tehdä asiasta suurta numeroa, Maarit Veromaa kannustaa. Myös bataatti ja peruna ovat maukkaita raaka-aineita. Esimerkiksi porkkanasta voi tehdä vaikka mitä. Jos reseptiin sopii, käytä sitruunaa ja yrttejä, joilla saa hyvän ja raikkaan maun ruokaan. Elämästä pitää voida myös nauttia! Kolesterolilystävällinen ruokavalio * ?Lisää siementen (auringonkukka, kurpitsa, seesam, rouhittu pellavansiemen ja chia) ja pähkinöiden päivittäistä määrää. * ?Vältä fetaa, kermaa, creme fraichea ja muita rasvaisia vaihtoehtoja ruoanlaitossa. Joku voi sanoa, että on tylsää syödä iltaisin hotellissa, mutta ainahan voi lounaan nauttia kaupungilla. Paljon riippuu omista valinnoista ja elämäntyylistä. Näin kannattaa aloittaa Lopuksi Maarit Veromaa tiivistää ruokavalio-ohjeensa kolesterolilukemien alentamista suunnitteleville. Aina ei ole pakko ostaa kalleimpia vihanneksia. Tässäkin asiassa neuvokkuus on tärkeää. Muuten en mieti kolesterolia koko ajan, mutta kaupassa ollessani kyllä. * ?Korvaa kahvimaito kauramaidolla. – Sen laatimisessa pitää muistaa pitää kolesteroli aina mielessä. Käytä niitä vain satunnaisesti. Niistä saa myös runsaasti kuitua ja niitä voi maustaa yrteillä, öljyllä, sitruunalla ja valkosipulilla, jotka ovat fantastisia lisukkeita. – Meillä kasvaa mökillä punaisia viinimarjoja, joita käytän pakastettuina smoothien raaka-aineena. * ?Käytä leivän päällä myös avokadoa, kauratuotteita sekä kasviksia; juustoa vain satunnaisesti ja silloinkin hyvällä omallatunnolla. – Viimeksi lukema oli 6,1. – Pelkästään sillä, että miettii ja valitsee muutaman korjattavan asian, voi toteuttaa tavoitteensa, koska muuten seurauksena on täydellinen sekasotku. * ?Käytä mieluummin kasvispohjaisia ja kolesterolia alentavia levitteitä. Maarit Veromaa/www.sopusointuja.com – Haluan painottaa sitä, ettei kysymyksessä ole laihdutuskuuri eikä mikään dieetti, vaan meidän päivittäinen tapamme tehdä ruokaa. Haluan pitää kolesteroliarvoni mahdollisimman lähellä virallista tavoitetta, joka on 5,0
Noin 30-vuotiaana hän alkoi opiskella sitä enemmän. H yvä E lämä 29 . Teksti: Terhi Niinimäki –?Tunteiden äärelle kannattaa pysähtyä ja harjoittaa itsetutkiskelua, jotta oppisi toimimaan fiksummin, Anne Brunila kannustaa. Brunila kertoo, että raskaiden elämänkokemusten sattuessakin hän on aina säilyttänyt työ– ja toimintakykynsä. – Olen saanut paljon ymmärrystä omasta mielestä ja tietoisuudesta sekä sitä kautta perusluottamusta elämään. Brunila on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori ja toiminut vaativissa johtotehtävissä esimerkiksi valtiovarainministeriössä ja Suomen Pankissa sekä ollut pörssiyhtiöiden hallituksissa. Sielunpeili. . Myöhemmin buddhalaisesta elämänkatsomuksesta on ollut hyötyä elämän vastoinkäymisiä kohdatessa. – Myös vanhempieni sairastuminen ja kuolema ovat tietysti koskettaneet. Pojan isä kuoli pojan ollessa alle 2,5-vuotias. Oman mielen ymmärrys kannattelee Vaikeinakin aikoina Anne Brunila on säilyttänyt perusluottamuksen ja suunnannut katseen tulevaisuuteen. Brunilan poika sairastui vakavasti alle kuukauden ikäisenä ja vammautui pysyvästi. B uddhalainen filosofia herätti Anne Brunilan, 65, kiinnostuksen lukioikäisenä
– Kirjoittaminen ja taide voivat toimia hyvinä oman mielen ymmärryksen tukikeinoina, hän pohtii. – Kun ymmärtää mieltään, ei tarvitse esimerkiksi purkaa omaa pahaa oloaan toiseen ihmiseen tai takertua tai mennä mukaan toisten sanomisiin, hän pohtii. Siihen auttoi myös oman mielen ymmärrys, Brunila kuvaa. Brunila korostaa, että elämä on jatkuvaa muutosta. Onko kyse todella toisesta ihmisestä vai jostain omasta taustatekijästä. Hän painottaa, että jokaisella on oma tie ja polku. Oli myös hyviä työyhteisöjä. Aina ei myöskään voi tietää etukäteen omia reaktioitaan, vaikka niihin olisikin pyrkinyt valmistautumaan. 30 . Se on monelle ahdistavaa. Hän etsii mielellään tietoa. – Välillä söin vain kaurapuuroa, jotta pystyin ostamaan pojalle hänen tarvitsemiaan hoitoja. Myötätunnon merkitys onkin Brunilalle suuri. Johtaja ei ole niinkään auktoriteetti, vaan osa tiimiä ja toimii valmentajana tai coachina, Brunila pohtii. Ensimmäiset vuodet lapsen sairastamisen kanssa olivat täynnä epävarmuutta. Kaikki on ohimenevää Huolehtiminen sitoo valtavan määrän energiaa. Siksi Brunila haluaa elää tässä hetkessä, eikä huolehtia liikoja asioista, joihin ei voi vaikuttaa. – Toki hyvän johtajan pitää pystyä tekemään päätöksiä. Tunteiden äärelle pysähtymistä Arkipäivän elämässä oman mielen ymmärryksestä voi Anne Brunilan mielestä olla valtava apu. Silloin tarvitaan arjen tasolle konkreettisia ratkaisuja, eikä pelkkä meditaatio auta, Brunila toteaa. Niin elämäntilanteet kuin ihmiset ympärillä muuttuvat, eikä mikään ole pysyvää. Se oli vastapainoa surulle ja auttoi kestämään vastoinkäymisiä, Brunila pohtii. Samoin erilaisuuden ymmärrys ja se, että luo olosuhteet, joissa jokainen pystyy tekemään parhaansa. Läsnä hetkessä Vaikeina aikoina tukena olivat toki myös perhe ja ystävät. Vaikka hän oli sairastanut pidempään ja kuvittelin olleeni valmistautunut hänen kuolemaansa, ei lopullista kokemusta silti voinut ennakoida, Brunila paljastaa. Järjestelmä murroksessa Vaikka meditaatio ja buddhalainen elämänkatsomus ovat tuoneet Brunilalle itselleen paljon apua vaikeisiin hetkiin, ymmärtää hän, ettei tämän hetken maailman myllerrysten keskellä meditaatio välttämättä auta selviämään arjen haasteista. – On sitten iloinen tai surullinen, niin sen tunnistaminen, mistä tunne tulee, on olennaista. – Buddhalainen filosofia ja ymmärrys siitä, että kaikki menee ohi, ovat auttaneet eteenpäin. Hän onkin oppinut, että elämässä kannattaa iloita pienistä hetkistä ja asioista. Ei kannata myöskään huolehtia etukäteen, vaan ratkaista ongelmia sitä mukaa, kun niitä tulee eteen. Se on auttanut elämään läpi tuskan ja surun. Kun Brunilan poika oli pieni, oli elämässä myös muutoin haastavia aikoja. Jos esimerkiksi suuttuu hirveästi, on tärkeää ymmärtää, mistä suuttumus johtuu. Toki tunteet on pitänyt käydä läpi, mutta niihin ei kannata takertua, hän miettii. Sielunpeili. Brunila on toiminut itse monissa eri johtotehtävissä, ja pitää hyvää itsetuntemusta ja ihmistuntemusta tärkeinä johtajan piirteinä. Ilon ja myötätunnon jakaminen läheisten kanssa on hänen mielestään valtava voima. – Esimerkiksi äidin kuolema oli sellainen. Tein myös töitä mahdollisimman tehokkaasti, jotten tarvinnut olla lapsen luota paljoa pois, Brunila muistelee. – Kun on kosketus omaan sisäiseen tyyneyteen, ei ole riippuvainen ulkoisista olosuhteista, hän kannustaa. – On koronaa ja sotaa, etätöitä ja etäkoulua sekä hintojen nousua. H yvä E lämä – Olen saanut tehdä mielenkiintoista työtä, jossa opin uutta, ja oli positiivista tekemistä. – Ne vuodet opettivat, että pitää elää hetkessä, kun tulevaisuudesta ei tiedä. – Vastoinkäymisten kohdalla en kieltänyt tapahtumia, mutta löysin silti elämään positiivisuutta, iloa ja onnea. Brunilalle tärkeimmät menetelmät ovat meditaatio ja jooga. – Kuunteleminen on johtajalle erittäin tärkeä taito. Kirjallisuus on Brunilalle yksi mieltä ja ymmärrystä avartava tekijä. Pari vuotta kesti oppia ajattelemaan näin ja hyväksyä se, Brunila kuvaa. Tunteiden äärelle kannattaa pysähtyä ja harjoittaa itsetutkiskelua, jotta oppii toimimaan fiksummin, Brunila kannustaa. Onni ei synny niinkään hienosta koulutuksesta tai työpaikasta. Kun elämässä oli vaikeaa, olinkin tehokkaimmillani töissä. Menetelmä oman mielensä ymmärrykseen voi olla jokaisella omanlaisensa
– Yksinäisyys on suuri ongelma, josta moni kärsii, hän suree. Yksilön arvostusta Brunila on nähnyt vanhustenhoidon haasteet omien vanhempiensa ja poikansa isän vanhempien kautta. Hän uskoo, että erilaisella johtamisella voitaisiin saada muutosta hyvinvointipalveluiden toteuttamisessa. Harrastukset: Lukeminen, elokuvat, taide, kulttuuri, liikunta. – On tultu merkilliseen tilanteeseen, jossa hyvinvointipalvelut eivät enää toimi. Myös rakennetun ympäristön suunnittelulla voidaan hänen mielestään vaikuttaa paljon elämän mielekkyyteen. Siksi vanhuksille ei pystytä järjestämään mielekästä aktiviteettia. Ympäristö oli kuitenkin turvallinen, ja hän sai vahvan henkisen pohjan, joka kantaa edelleen. Vaativissa johtotehtävissä toiminut Anne Brunila pitää hyvää itsetuntemusta sekä ihmistuntemusta tärkeinä hyvän johtajan piirteinä. Esimerkiksi maaseuduilla ei ehkä kohta ole lapsiperheille elämän edellytyksiä, jos siellä ei ole mitään palveluita, Brunila harmittelee. Muutakin kuin vain olohuoneeseen kärräämistä ja tyhjänpanttina tuntitolkulla istumista. jaksaa tehdä. Omaa lapsuutensa tarjosi Brunilan hyvän, terveen pohjan elämälle. n Hän korostaa, että yhteiskunnassamme on tällä hetkellä isoja kysymyksiä ratkaistavana. – Tällä hetkellä vanhainkodeissa ei juuri yksilöä huomioida, vaan jokaiselle tuntuu olevan sama sabluuna, ja hoitajien aika menee perustarpeista huolehtimiseen. Asuinpaikka: Helsinki. Sielunpeili. Sellaista, mitä kuuluu nuoren normaaliin itsenäistymiseen, Brunila kuvaa. H yvä E lämä 31 . – Tällä hetkellä satsataan ostoskeskusten suunnitteluun. Syntymäpaikka: Kankaanpää Satakunnassa. Perhesuhteet: Poika. Tilanne on kärjistynyt niin terveydenhuoltojärjestelmän kuin esimerkiksi lastensuojelun ongelmien osalta. – Vanhainkodit ovat enemmän sairaaloita kuin että ne tarjoaisivat aktiivista kuntoutusta. – Toivottavasti löydetään ratkaisut, joilla palvelut saadaan jatkossa turvattua. Puhun enemmän järjestelmätasolla, Brunila täsmentää. Elämän motto: Elämä kantaa. – Ei se toki ollut vaaleanpunaista pumpulia, ja riitojakin oli vanhempien kanssa. – Perheille tarvitaan tällä hetkellä enemmän tukea. Ammatti: Eläkkeellä, Suomen Elokuvasäätiön puheenjohtaja. Monet eivät enää saa palveluita ja tukea. Elämän perusturvallisuuden tunne lähtee lapsuudesta, ja Brunila nostaakin tärkeiksi tekijöiksi lapsuudenkodin ohella päiväkodin, koulun ja harrastukset. – Kilpailutus on johtanut tilanteeseen, jossa palveluita pyritään tuottamaan mahdollisimman halvalla. Koko ajan tulee uusia ja uusia kriisejä, Brunila suree. – Johtamisen merkitystä sekä organisoinnin ja prioriteettien merkitystä ei ymmärretä, Brunila kiteyttää. Niissä ei pysty elämään täysipainoista elämää, vaan vanhusten kunto menee koko ajan huonommaksi. Hyvän elämän tärkeiksi peruspilareiksi Anne Brunila nostaa ystävät, hyvät ihmissuhteet ja yhteisöllisyyden. Kyse onkin Brunilan mukaan pitkälti kustannuskysymyksestä. Musiikkia, ääneen lukemista, ulkoilua, retkiä, toimintaterapiaa. – En halua syyllistää paikkoja enkä henkilökuntaa. Vanhuksille järjestetään yleensä liian myöhään tukea toimintakyvyn ylläpitoon, Brunila harmittelee. Arvostan jokaista, joka sitä työtä ’’Vanhuksille järjestetään yleensä liian myöhään tukea toimintakyvyn ylläpitoon.’’ Anne Brunila Ikä: 65 v. Välillä ei oltu väleissä
Yli 100-vuotiaista valtaosa naisia Sata vuotta täyttäneiden määrä kasvaa Suomessa joka vuosi. Teksti: Tarja Pitkänen T odennetusti maailman pitkäikäisimmän koskaan eläneen ihmisen titteliä kantaa ranskalainen Jeanne Calment, joka kuoli 122-vuotiaana vuonna 1997. Hänen ikänsä on kuitenkin eräässä tutkimuksessa myös kyseenalaistettu. Seuraavat pisimpään eläneet ovat japanilainen Kane Tanaka ja amerikkalainen Sarah Knauss, jotka elivät 119-vuotiaiksi. Hänen kuolinikänsä on kyseenalaistettu, koska dokumentteja hänen syntymästään ei ole. Vuonna 2017 yli satavuotiaita oli 830, ja heistä 31 oli yli 105-vuotiaita. HE. Filippiiniläinen Francisca Susano kuoli viime marraskuussa paikallisviranomaisten mukaan 124-vuotiaana. kesäkuuta 2000. Suomen vanhin 112 – vai 117. Tilastokeskuksen arvion mukaan vuonna 2070 heitä olisi jo noin 7 000. Ikäluokkien vanhetessa joukossa on enenevissä määrin naisia, ja yli satavuotiaista heitä on selvästi enemmän kuin miehiä. 32 . Peräti 117-vuotiaana kuolleeksi on väitetty helsinkiläistä Maria Anderssonia, jonka elinvuosiksi on kerrottu 1828-1946. 1960-luvun alussa satavuotiaita oli Suomessa 19, ja 1980-luvun alussa 52 henkilöä. Seuraavaksi vanhimmat elossa olevat ovat helsinkiläinen Gunnel Stenbäck, 108, ja piikkiöläinen Kaisu Kaarima, 108. Guinness World Records on hyväksynyt todisteet Calment’n iästä. H yvä E lämä Maailman vanhimmat Korkein mahdollinen elinikä on kiehtonut ihmisiä kautta aikojen, ja hyvin vanhoiksi eläneistä onkin tarinoita eri kulttuureista koko ihmiskunnan tunnetun historian ajalta. Seuraavaksi vanhimmat ovat olleet 111-vuotiaiksi eläneet Hilda Häkkinen, 1894-2005, ja Selma Tuominen, 1903-2015. Suomen vanhin nyt elossa oleva ihminen on Wikipedian listauksen mukaan MänttäVilppulasta kotoisin oleva 109-vuotias Helvi Kissala, joka on syntynyt 26.10.1913. 2000-luvulle tultaessa heitä oli 268 ja vuonna 2010 jo 566 henkilöä. 85 vuotta täyttäneissä miesten ja naisten välinen suhde on 1:3, 90-vuotiaissa 1:5 ja 100-vuotiaissa 1:8. Varmoja ikätietoja on kuitenkin saatavissa vain meidän ajaltamme. lokakuuta 1887 Ikaalisissa, ja kuoli siellä 112-vuotiaana 17. Todennetusti Suomen kaikkien aikojen pitkäikäisin oli Lempi Maria ”Maija” Rothovius, joka syntyi 2. Jos väite voidaan luotettavasti osoittaa todeksi, hän olisi kuollut kaksi vuotta Calmentia vanhempana, eli olisi kaikkien aikojen pisimpään elänyt ihminen. Tällä hetkellä yli 100-vuotiaita Suomessa on yli 1 100. Edelleen elossa oleva maailman vanhin, jonka ikä on voitu todentaa, on 116-vuotias Yhdysvalloissa syntynyt, nykyisin Espanjassa asuva Maria Brañas Morera
Hän harrasti miekkailua, pyöräilyä, tennistä, uintia, rullaluistelua, vuorikiipeilyä, pianonsoittoa ja metsästystä. Calment lopetti tupakoinnin 117-vuotiaana, mutta ei koskaan luopunut nauttimasta iltaisin portviinia. Jeanne Calment avioitui pikkuserkkunsa, tavaratalon omistaneen Fernand Calment’n kanssa. Veljensä, vävynsä ja tyttärenpoikansa kuoltua vuosina 1962–63 Calmentilla ei ollut enää perheenjäseniä. Jeanne Calment 40-vuotiaana vuonna 1915. Hän rakasti myös suklaata, jota hän söi viikottain lähes kilon. Perheellä oli palvelijoita, eikä Jeannen tarvinnut koskaan tehdä työtä. Calment’n näkö ja kuulo olivat loppuvuosina hyvin heikot, mutta hän ei ollut dementoitunut. Hoitokotiin 110-vuotiaana Jeanne Calmentin puoliso kuoli jo vuonna 1942. Hän asui yksin 88-vuotiaasta 110-vuotiaaksi. Häneltä jäi 7-vuotias poika, joka asui isänsä kanssa Jeanne Calment’n asunnon viereisessä huoneistossa, ja isoäiti kasvatti häntä. He epäilivät, että vuonna 1934 kuolikin 59-vuotias Jeanne Calment, eikä hänen 36-vuotias tyttärensä Yvonne Billot, ja että tytär olisi ottanut äitinsä identiteetin perintöveroja välttääkseen. ”Huolimatta muutamista pienistä epäjohdonmukaisuuksista Jeanne Calmentin haastatteluissa ei kertakaan herännyt epäilystä huijauksesta”, ranskalaisten raportissa todetaan.. Hän kiipesi pöydälle ja yritti sulattaa putkia kynttilällä, mutta sai aikaan pienen tulipalon. Hoitokodissa Calment nousi kello 6.45, rukoili, teki voimisteluliikkeitä ja kuunteli klassista musiikkia Walkman-laitteellaan. Ranskalaistutkijat puolestaan pitivät mahdottomana, että identiteettivaihdos olisi voitu tehdä – siihen olisi pitänyt osallistua perheen lisäksi monien muidenkin kaupunkilaisten, jotka tunsivat molemmat naiset. Sen jälkeen hän suostui muuttamaan hoitokotiin. Isä oli laivanrakentaja. Vuoden 1985 talvella, kun Calment oli 110-vuotias, hänen talonsa vesiputket jäätyivät. Jeanne Calment Maailman pitkäikäisin Jeanne Calment syntyi 21. Calment’n perhe oli varakas ja kuului kaupungin yläluokkaan. Epäilys ikähuijauksesta Vuonna 2018 kaksi venäläistä tutkijaa kyseenalaisti Calmentin iän. Hän oli muun muassa viitannut isoäitiinsä väärällä nimellä, sekoittanut isänsä ja aviomiehensä, ja muistanut väärin vuosilukuja. elokuuta 1997 – 122 vuoden ja 164 päivän ikäisenä. Hieman ennen kuolemaansa Calment osasi yhä kuvata elämänsä tärkeimpiä vaiheita. helmikuuta 1875 Arlesissa Ranskassa, ja kuoli samassa kaupungissa 4. Calmentilla oli yksi tytär, Yvonne Billot , joka kuoli jo 36-vuotiaana. H yvä E lämä 33 . Väitteet perustuivat muun muassa siihen, että Calmentin elämästä kertovien asiakirjojen mukaan Jeannella olisi ollut eriväriset silmät eri aikoina, ja että Calment’n antamissa lausunnoissa elämästään oli ristiriitaisuuksia. . Jeanne Calment 20-vuotiaana vuonna 1895, 70-vuotiaana vuonna 1945 ja 121-vuotiaana vuonna 1996
Hän oli kuollessaan 119-vuotias. huhtikuuta 2022. ”Nyt”, hän vastasi.. joulukuuta 1999, jolloin hän oli 119-vuotias. H yvä E lämä Sarah Knauss Sarah Knauss syntyi Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa 24. Kun Guinness World Records kirjasi hänet maailman vanhimmaksi elossa olevaksi ihmiseksi vuonna 2019, Tanakalta kysyttiin, mikä on ollut hänen elämänsä onnellisinta aikaa. Sarah Knauss 17-vuotiaana vuonna 1897 ja 117-vuotiaana vuonna 1997. Knauss oli naimisissa ja hänellä oli yksi tytär. Tanaka harrasti hoitokodissa lautapelejä sekä kävelylenkkejä hoitokodin käytävillä. Tanaka työskenteli perheensä riisikaupassa 103-vuotiaaksi saakka. Knauss jakaa maailman toiseksi vanhimman paikan japanilaisenKane Tanakan kanssa. tammikuuta 1903 Fukuokassa ja kuoli 19. Kane Tanaka Maailman toiseksi vanhin japanilainen Kane Tanaka syntyi 2. Kane Tanaka 20-vuotiaana vuonna 1923 ja 117-vuotiaana vuonna 2020. Knauss mainitsi vielä 115-vuotiaana kokevansa terveydentilansa hyväksi. Hän ei tupakoinut, eikä hän missään vaiheessa elämäänsä ollut lihava. 34 . Viimeiset vuotensa Tanaka asui hoitokodissa. Hän kuitenkin piti makeisista, ja hänen lapsenlapsenlapsensa väitti, että Knauss vihasi vihanneksia. Tanaka oli naimisissa ja hänellä oli viisi lasta. Suurimman osan elämästään Knauss vietti kotiäitinä. Pitkän ikänsä salaisuudeksi hän kertoi perheensä, hyvän unen ja toiveikkaan elämänasenteen. syyskuuta ja kuoli 30. Hänen terveytensä oli silti edelleen verrattain hyvä. Hän piti neulomisesta, virkkaamisesta ja ompelemisesta. Kysyttäessä, kuinka hän oli selvinnyt korkeaan ikänsä, Knauss vastasi, että ”pidä itsesi kiireisenä, työskentele kovasti, äläkä murehdi ikääsi”
Helsingin kaupunki maksoi hänelle eläkkeen ja kustansi hautajaiset. Maija Rothovius on todistetusti pisimpään elänyt ihminen Suomessa. Käytyään Liikemiesten kauppaopiston Helsingissä Rothovius ryhtyi pankkialalle, jolla hän toimi koko työikänsä. Salokaarto, ent. Maria Andersson vuonna 1934 kotonaan Helsingissä. Andersson oli naimaton ja lapseton. Sparfvén, syntyi vuonna 1887 Ikaalisissa. Rothovius oli naimisissa ja hänellä oli kolme lasta. Hautakivessä lukee: ”Helsingin vanhimman asukkaan muistolle Helsingin kaupunginhallitus pystytti”. Leskeksi jäätyään hän toimi muun muassa Kansanhuollon virkailijana ja piti koululaisten asuntolaa kotipaikkakunnallaan. Andersson aloitti työnteon jo lapsena ja työskenteli palvelijattarena herrasväen perheissä. Hän vietti viimeiset vuotensa Helsingissä Kivelän sairaalassa. Donkumentteja hänen syntymästään ja varhaislapsuudestaan ei ole, ja myöhemmissäkin dokumenteissa on epäselvyyksiä. K uv a: Ilk ka P ar ta ne n/ K M Vle hd en ar kis to. MKV-lehti kirjoitti Helvi Kissalasta viime syksynä, jolloin hän täytti 109 vuotta. Kuva: Museovirasto, Valokuvaamo Pietisen kokoelma Helvi Kissala Suomen vanhin nyt elossa oleva ihminen Helvi Kissala, 109, on Kuoreveden, Mäntän, Vilppulan ja Juupajoen paikallislehden KMV:n viimesyksyisen jutun mukaan edelleen ikäänsä nähden hyvässä kunnossa, mutta kuulo ja näkö ovat heikentyneet. Syntymävuodeksi on kerrottu 1828, kuolinvuosi oli 1946. Kissala on Suomen vanhin elossa oleva ihminen. Myöhemmällä iällä hän myi kukkia kadulla Helsingin keskustassa. 117-vuotiaana kuolleeksi väitetty Maria Andersson syntyi Viipurissa ja muutti sittemmin Helsinkiin. H yvä E lämä 35 . Vanhoilla päivillään hän harrasti muun muassa kirjallisuutta ja klassisen musiikin kuuntelua, ja kirjoitti muistelmia menneistä ajoista. Pitkän ikänsä salaisuudeksi Kissala on 105-vuotiaana kertonut, että hän ”on pienestä saakka tehty raskasta työtä ja syöty hyvin, eikä mitään kevyttuotteita, vaan kunnon rasvaista sapuskaa, ja lääkkeenä on ollut rukous ja tilkka konjakkia iltaisin”. Lähteet: gerontology. Andersson on haudattu Hietaniemen hautausmaan vanhalle alueelle. Hänen on kerrottu matkustaneen isäntäväkien mukana ulkomaita myöten ja puhuneen suomea, ruotsia ja venäjää. Hän kuoli 112-vuotiaana vuonna 2000. Hän työskenteli pankeissa useilla paikkakunnilla, ja jäi eläkkeelle Ikaalisten Kansallis-Osake-Pankin virkaa tekevän johtajan virasta. fandom.com, nature.com, newyorker.com, historianet.fi, Duodecim, Tilastokeskus, Guinness World Records, Wikipedia Maria Andersson Maija Rothovius 112-vuotiaaksi elänyt, Suomen pitkäikäisin ihminen, Lempi Maria ”Maija” Rothovius, os
Hän saattoi keskellä yötä istua olohuoneessa ja ihmetellä, miksei kukaan ole hänen seuranaan. Lopetti syömisen Aivojen hapenpuutteen vuoksi äiti alkoi menettää ymmärrystään ja samalla yöuniaan. 36 . Koronasta kuitenkin selvittiin, mutta rankka omaishoitajuus jatkui edelleen. – Sisko valvoi yötä päivää, että äiti hengitti, Lindström kiittelee. Äiti ehti palata Lindströmin kotiin ennen oireita, ja kaikkiaan kuusi henkilöä sairastui. Hän on oikea tehopakkaus, aina auttamassa muita, Lindström kuvaa. Omaishoitajuus olikin Lindströmille paljolti jatkuvaa vahtimista ja valvomista. Sielunpeili. Siellä hän sai kaikista koronatesteistä huolimatta samassa huoneessa olleelta mieheltä koronan, Lindström harmittelee. Lisäksi tuli pysyvä flimmeri eli sydämen rytmihäiriö. Omaishoitaja uupui Iäkkään äidin äkillinen sairastuminen ja ympäri vuorokauden vahtimista vaatinut omaishoitajuus uuvuttivat Merja Lindströmin. Äidiltä leikattiin kuluneet lonkat 88-vuotiaana. Iäkäs äiti meni huonoon kuntoon, tuli valtava yskä ja hengitys vaikeutui. Kesän 2022 helteet olivat 91-vuotiaalle äidille kuitenkin liikaa. Hänen vointinsa ja aivojen hapensaantinsa heikkenivät. H yvä E lämä P orilainen Merja Lindström, 67, joutui kokemaan vuonna 2022, kuinka rankkaa omaishoitajuus on. Hän asuu yksin omakotitalossa, jossa ei ole ilmastointia, ja lisäksi hän päätti kesähelteillä leikata aitataimet itse. Koska äiti oli heikossa kunnossa, häntä ei voinut jättää lainkaan yksin. Lindström pystyi jakamaan vastuuta siskonsa ja miehensä kanssa. Teksti: Terhi Niinimäki Merja Lindström havaitsi konkreettisesti omaishoitajuuden rankkuuden, kun hänen iäkäs äitinsä sairastui yllättäen ja tarvitsi pitkään ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa. – Kuumuuden seurauksena äiti tuupertui, ja hänellä todettiin sen jälkeen sydämen vajaatoiminta. Leikkauksista hän toipui hyvin ja nopeasti. Lindströmillä ei ollut lähipiirinsä kanssa muita vaihtoehtoja kuin ottaa iäkäs äiti luokseen asumaan, taloon, jossa on ilmastointi. – Äitini on aina ollut hyvin terve ja puuhakas, joten hänen sairastumisensa yllätti meidät kaikki. – Heinäkuussa jouduimme viemään äidin sairaalaan muutamaksi päiväksi. – Äiti on sen sortin ihminen, että hän on halunnut aina tehdä kaiken itse. – Sairaalassa äitiä ylilääkittiin, ja koska lääkkeet eivät sopineet hänelle, niistä tuli sivuvaikutuksia ja hän meni entistä huonompaan kuntoon. Hän toivoo omaishoitajille parempaa arvostusta ja tukea. Samaan aikaan hänellä oli itsellään paljon töitä. Tilanne eteni nopeasti. Nyt 92-vuotias Anneli on taas virkeässä kunnossa ja asuu yksin omakotitalossaan. Niinpä ainoa vaihtoehto oli pitää hänet kotona, Lindström toteaa
Veli oli hämillään, että mikä täällä nyt on tilanne. Hän myös nukkui valtavasti, jotta sai kertynyttä univelkaa pois. Vaikka Lindström onkin luonnostaan puuhakas ja tekevä ihminen ja kuvaa itseään jopa työnarkomaaniksi, yllätti omaishoitajuuden aiheuttama väsymys ja uupumus hänet. Aktiviteettia iäkkäille Merja Lindström toivoo, että ikäihmisten toimintakyvystä ja omaishoitajien jaksamisesta huolehdittaisiin paremmin. Parissa kuukaudessa toivuin, Lindström hymyilee. Läpi vuosien kantaneet perheen yhteiset harrastukset, kuten karavaanarius, kalastus ja laskettelu antavat voimia. ’’. H yvä E lämä 37 . – Tätä nykyä pyrimme hieman rajoittamaan äidin luona vierailuja, sillä hänellä on tapana laittaa pöytä koreaksi, Lindström naurahtaa. Omasta jaksamisestaan Lindström huolehtii esimerkiksi nauttimalla samanhenkisten ihmisten seurasta. Sairaalasta ilmoitettiin, ettei mene enää kauaa hänen poismenoonsa, Lindström muistelee. En jaksanut pariin kuukauteen tehdä mitään. – Ennen äiti on aina laittanut kaikki perhejuhlat, mutta nyt hän saa olla vieraana, Lindström kertoo. – On aivan kestämätön tilanne, että ikäihmisetkin huolehtivat itse puolisoistaan ilman riittävää tukea ja korvausta. Jopa äidin rytmihäiriö on poissa. Tarvitsin elämänmyönteisiä juttuja, Lindström muistelee. – Tuosta ajasta kesästä loppuvuoteen äiti ei muista oikein mitään. Lindströmin oma kokemus omaishoitajuudesta sai ymmärtämään aiempaa paremmin, kuinka arvokasta, mutta raskasta työtä omaishoitajat tekevät. Vähitellen äidin kunto heikkeni. 91-vuotias äiti oli päättänyt yön aikana, että hän haluaa sittenkin elää ja nähdä pian syntymässä olevan lapsenlapsenlapsensa. – Esimerkiksi taksi hakisi kotoa aamuisin ja käyttäisi päiväkeskuksessa niin, että omaishoitajat saisivat päivän aikana hengähtää, hän pohtii. – Viikon päästä äiti muutti kotiin, ja kaikki oireet olivat poissa, Lindström ihmettelee edelleen. – Äiti laitettiin dementiaosastolle, vaikkei hänellä varsinaista muistisairautta ollukaan, mutta hän oli sekava, Lindström kertoo. – Ennestäänkin pienikokoinen äitini oli puolitoista kuukautta syömättä. Äiti istui aulatilassa pelaamassa täysin virkeänä. Äiti totesi veljelleni, että älä nyt häiritse, olen juuri voittamassa pelin, Lindström nauraa. Jonkin ajan kuluttua hän ilmoitti, ettei halua enää elää ja lopetti syömisen. Hän alkoi taas syödä ja voimistua. Ajateltiin, että lähdön aika oli tullut. Hengähdystauot ovat hyvin vähäisiä. – Itse vein äidille sairaalaan esimerkiksi marjasmoothieita, Lindström kertoo. – Tuplasin myös käyttämäni ravintolisät. Hän muistelee, ettei itsekään päässyt viime kesän aikana käymään yhtään missään, sillä taukoja ei yksinkertaisesti ollut. – Kun äiti meni sairaalaan, väsymys laukesi päälle. Nyt hän iloitsee, kun jaksaa taas puuhailla ja tehdä hyvinvointialan yrittäjän työtään täysipainoisesti. Hän pärjää kotona hyvin pienellä lääkityksellä. Yleensä en katso telkkaria, mutta silloin meni pari kuukautta hauskoja ohjelmia katsellessa. Sielunpeili ’’Kun äiti meni sairaalaan, väsymys laukesi päälle. n Loka-marraskuussa Merja Lindström alkoi olla läheistensä kanssa niin loppu, ettei ollut enää muuta vaihtoehtoa kuin soittaa ambulanssi äidille. – Yritämme saada äidin kerrostaloon, jotta hän pääsisi pihahommista irti ja voisi vain nauttia elämästä. Muutoin kaikki on palautunut normaaliksi, Lindström kertoo. Onneksi hyvä peruskuntoni ja terveellinen ruokavalioni kantoivat. Laitoshoidosta maksetaan paljon, mutta omaishoitajille ei olla valmiita maksamaan, Lindström suree. – Elämän voima on huikaiseva. – Veli meni lauantaina uudestaan heti, kun osastolle sai mennä. Sen me äitimme lähipiiri saimme todeta. Sukuun on vastikään syntynyt viides sukupolvi. Viime kesänä perhe ei päässyt mihinkään, mutta tänä kesänä auto taas starttaa. Äidille alkoi taas maistua kaikki ruoka, kun sairaalassa olon aikana kaikki oli ollut pahaa. Tällä hetkellä 92-vuotias äiti voi hyvin, mutta tilannetta eletään päivä kerrallaan. Olemme yrittäneet sanoa, että pitää ottaa vähän rauhallisemmin. Lisäksi hän toivoo, että ikäihmisten terveyteen panostettaisiin terveellisemmällä ruokavaliolla. Koko lähipiiri oli jo käynyt hyvästelemässä äidin. Päätös elää Eräänä perjantai-iltana Lindströmin veli meni katsomaan äitiä, eikä saanut tähän enää yhteyttä. – Taas hän haravoi ja laittaa pihakivetyksiä. Lähisuku on tiivis. Samaan aikaan hän tunsi syyllisyyttä omasta jaksamattomuudestaan ja joutui käymään sisäistä keskustelua itsensä kanssa, jotta pystyi antamaan itselleen luvan levätä
Vain pienessä osassa tapauksia kivun aiheuttaja on vaarallinen ja vaatii nopeita tutkimuksia ja erityishoitoa. Suurin osa selkäkivuista paranee itsestään 6-8 viikossa. Sen mukaan 44 prosenttia miehistä ja 48 prosenttia naisista oli kokenut edellisen kuukauden aikana alaselkäkipua. – Keski-ikäisistä ja sitä vanhemmista ihmisistä kahdeksan kymmenestä on kokenut selkäkipua jossakin vaiheessa elämänsä aikana. Voi tietysti kysyä, miksi kymmenen henkilön joukossa on kaksi, jotka eivät ole sitä kokeneet, pohtii fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen. H yvä E lämä S elkäkivut vaivaavat monia. Teksti: Liisa Airaksinen Selkävaivat ovat kivuliaita, mutta harvoin vaarallisia Selkäkivut vaivaat useimpia meistä jossakin vaiheessa elämää.. Suomessa uusin aiheesta tehty väestötutkimus on vuodelta 2017. 38 . Alaselkäkipu on erittäin yleinen vaiva, josta lähes jokainen kärsii jonkinasteisena joskus
– Jos selkä on oikein kipeä ja liikkuminen vaikeaa, voi välillä käydä lepäämään. Välillä saattaa olla oireettomiakin aikoja. Sitä on noin 90 prosenttia kaikista alaselkäkivuista. – Toinen syyryhmä on sidoksissa elämäntapoihin ja -tilanteeseen. Vakava hälytysmerkki Epäspesifinen alaselkäkipu paikantuu alaselkään ja säteilee enintään lantioon ja pakaroihin, mutta ei alaraajoihin. Syntyy noidankehä. – Vakavassa selkäsairaudessa eli silloin, kun on koko ajan leposärkyä ja yleisoireita, pitää tutkia, onko niiden taustalla vakava syy, syöpä, etäpesäke tai infektio ja lähteä hoitamaan sairauden mukaista syytä mahdollisimman pian, Pohjolainen tähdentää. – Jos iskiaskipu on voimakasta ja siihen liittyy tuntohäiriöitä, puutumista, pistelyä, tunnon alenemista tai alarajan lihasheikkoutta eli halvausoireita, pitää lähteä selvittämään oireiden aiheuttaja. . Myös sosiaaliset tekijät vaikuttavat, kuten työttömyys tai työhön liittyvät asiat ja työympäristöongelmat. Jatkuva lepo ei kuitenkaan ole selkäkivun nykyhoiHän jakaa suomalaisten selkäkivut kolmeen ryhmään. Ennuste hyvä Pohjolainen sanoo, että voimakkaasti kipuilevassa noidannuolessa tai akuutissa iskiasvaiheessa kipuja voi hillitä tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla, poikkeustapauksissa myös miedolla opioidilääkityksellä. Niistä yleisin on rangan rappeutumiin liittyvä epäspesifinen (epäselvä) alaselkäkipu, jolle ei voida määritellä tarkkaa syytä. Nykyään tiedetään, että unihäiriöt liittyvät epäspesifiseen alaselkäkipuun samoin kuin monisairastavuus, erityisesti diabetes, mielenterveyshäiriöt ja päänsärky. Kolmas oireryhmä on jokseenkin harvinainen eli vakavat syyt. – Iskiaksessa ja epäspesifisessä alaselkäkivussa vaiva yleensä lievittyy levossa. – Pyykkiset tekijät eivät sinänsä aiheuta selkäkipuja, mutta usein pitkittävät kipuoireita. Selässä voi olla syöpä, etäpesäkkeitä, tulehdus tai murtuma. –?Lähinnä sydäntäni on potilaan kohtaaminen ja perinteinen lääkärintyö, jossa tavoitteena on jokaisen potilaan henkilökohtainen auttaminen, Timo Pohjolainen sanoo. Pitkittyvä alaselkäkipu alkaa ahdistaa ja masentaa, mikä taas pahentaa kokemusta pohjalla olevasta kivusta, Pohjolainen toteaa. Onko kyseessä välilevyn tyrä vai hermojuurikanavan ahtauma, ja kohdentaa hoito sitten sen mukaan. H yvä E lämä 39 . Iskiaksessa on selkäkivun lisäksi säteilyoiretta alaraajassa ja usein myös polven alapuolella. Pohjolaisen mukaan epäspesifinen alaselkäkipu usein aaltoilee ja sen voimakkuus vaihtelee. Epäspesifisessä alaselkäkivussa, mutta myös iskiaksessa perimällä on vaikutusta eli sillä, millaiset geenit meistä itse kukin on saanut. Jos selkäkivun aiheuttaja on vakava, kuten pahanlaatuinen kasvain tai infektio, oireet eivät lievity levossa, vaan kipu jopa pahenee. – Ensimmäiseksi pitää tutkia, ettei ole kyse vakavasta alaselkäsairaudesta. Mutta jos iskiaskipu selvästi häiritsee potilasta ja huonontaa hänen elämänlaatuaan, kuuden-kahdeksan viikon jälkeen tulee harkita, tarvitaanko kuvantamistutkimuksia. Toinen tyypillinen selkäkipu on iskias, jonka syynä on välilevyn tyrä tai selkäydinkanavan ahtauma. Lisäksi henkilöllä on muitakin oireita, kuten painonlaskua, kuumeilua, ruokahaluttomuutta ja huonovointisuutta. – Kaikkein yleisin on epäspesifinen alaselkäkipu. Hoito syyn mukaan Selkäkivun hoitaminen vaihtelee kivun aiheuttajan mukaan. Iskiasta on noin 10 prosenttia ja vakavien syiden aiheuttamaa kipua noin prosentin verran, Pohjolainen sanoo. – Yöllä paheneva ja levossa ilmenevä kipu on kuin punainen lippu, jonka vuoksi pitää ehdottomasti hakeutua lääkärin tutkimuksiin, Pohjolainen korostaa.. Hänen mukaansa erityisesti iskiaksessa ylipaino ja tupakointi liittyvät selvästi oireita pahentaviin riskitekijöihin kuten myös fyysisesti raskas työ tai fyysisesti kuormittava harjoittelu. Jos kyseessä on iskias, kliininen tutkimus on tärkeä. Alussa ei kuitenkaan välttämättä tarvitse lähteä jatkotutkimuksiin, vaan riittää potilaan seuranta ja tukeminen sekä tarvittaessa hänen ohjaamisensa fysioterapeutille
Jotkut niistä aika ajoin koviakin. HE Tunnustus työstä selkäterveyden hyväksi Fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen sai tänä vuonna Selkäliiton myöntämän Selkäpatsas-tunnustuspalkinnon ansiokkaasta työstään selkäterveyden hyväksi. Pohjolainen kertoo luonnon hoitavan ihmisen selkää ikääntyessä arpeuttamalla välilevyrakenteita ja pikkuniveliä, jotka ovat välilevyn takana ja selkäydinkanavan takaosassa. Yleensä yöt menevät kohtuullisen hyvin, mutta aamulla rappeumaperäisissä oireissa selkä on jäykkä ja kipeä. Akupunktio näyttää lyhytaikaisesti lievittävän kipua, mutta pitkää vaikutusta sillä ei ole. Kortisonipistostenkin vaikuttavuusnäyttö puuttuu. Jumppaaminen vain pitkittää kipua ja normaalia paranemista. Lääkärin työnsä ohella Pohjolainen on toiminut pitkään useissa asiantuntijaja luottamustehtävissä, esimerkiksi Käypä hoito -suositusten Alaselkäkipu ja Selkäydinvammat -työryhmän puheenjohtajana ja jäsenenä. Siksi selkä ei vanhemmalla iällä oirehdi samalla tavalla kuin nuorempana. Akupunktio on verrattavissa sähkökipuhoitoon eli neurostimulaatiohoitoon, jossa käytetään samoja stimulaatiopisteitä kuin akupunktiossa, Pohjolainen sanoo. Jäykkyys on kipua pienempi riesa. – Välillä voi mennä makuulle. – Minusta on hyvä, että selkäkipupotilaita hoitavana lääkärinä olen itsekin kokenut selkäkipuja. – Hyvää selkäkivun ennaltaehkäisyä on kohtuullinen liikunta, jossa on mukana aerobista harjoittelua ja lihaskunnon ylläpitämistä, painon pitäminen normaalina ja tietysti tupakoinnin välttäminen. Ne väsyttävät hieman ja auttavat samalla unen saamisessa. Parhaiten oireet helpottavat, kun nostaa polvet 90-asteen kulmaan ja laittaa pohkeiden alle pari, kolme tyynyä tai nostaa jalat sohvan käsinojan päälle. Noin puolessa tunnissa jäykkyyden ja kipeyden tunne kuitenkin lievenee. Se on jäykkä, mutta muutenkin me totumme elämämme aikana jäykkyyteen, niin mieleltämme kuin ajatuksiltammekin, miksei siis myös tukija liikuntaelimistön rakenteelta. Hyvin todennäköisesti terapeuttisella ja rangan liikkuvuutta ylläpitävällä harjoittelulla kipua voidaan ehkäistä. Iskiasta hänellä ei ole koskaan ollut. – Kyllä niitä voi käyttää helpottamaan kipua, vaikkei niiden tehosta näyttöä olekaan. Hän oli toisena kirjoittajana vuonna 1996 julkaistussa ja edelleen suositussa Selkäkipuisen käsikirjassa, jossa on tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa ja ohjausta selkäkipuisille. ’’Epäspesifisellä alaselkäkivulla ja jopa iskiaksella on hyvä ennuste. Hyvään selkäkuntooni lienee vaikuttanut se, että olen aina liikkunut paljon, mutta olen varmaankin myös perinyt hyvät geenit. Fysiatrian erityispätevyyden lisäksi hän on erikoistunut kivunhoitoon ja kuntoutukseen. Pohjolainen kehottaa kokeilemaan todella pahan kivun hoitoon lääkeja kylmähoidon lisäksi asentohoitoa. Luonto ja aika parantavat. Epäspesifisellä alaselkäkivulla ja jopa iskiaksella on hyvä ennuste. Luonto parantaa Pohjolaisen mukaan selkäkivun ja selkäsairauksien ehkäisyn keskiössä ovat samat tekijät, jotka tekevät hyvää sydämelle ja aivoille ja vähentävät verenkiertoelinten ja aivosairauksien riskiä. H yvä E lämä toa, vaan välillä pitää pyrkiä kävelemään ja seisomaan ja välillä taas menemään makuulle. Se rikastuttaa hoitoa ja antaa ymmärrystä potilaiden ongelmiin, kun osaan puhua potilailleni myös omasta kokemuksestani enkä vain teoreettisesti oppikirjojen pohjalta, Timo Pohjolainen mietiskelee. Luonto ja aika parantavat.’’. – Nukkumisen parantamiseksi voi illalla ottaa särkylääkkeitä tai lihasrelaksantteja eli lihasjännitystä poistavia lääkkeitä. Halu auttaa ihmisiä on ollut ja on edelleen tärkein motivaattorini. – Lääkärintyö on minulle kutsumusammatti. – Selvästi kipeän selän kanssa ei kuitenkaan pidä ruveta jumppaamaan, vaikka se olisikin jäänyt tekemättä. 40 . Pohjolainen valmistui lääkäriksi vuonna 1980. Voin tehdä ja harrastaa mitä tahansa, esimerkiksi jääkiekkoa, jota pelaan neljä kertaa viikossa. – Nivelet ikään kuin hitsautuvat vähemmän liikkuviksi, minkä vuoksi jäykistymme niveliltämme ja rangaltamme. Akuuttivaiheessa selkää voi hoitaa kylmäpakkauksella, mutta jos selkäkipu kroonistuu, lämpö saattaa tuntua selässä paremmalta. – Nykyään minulla ei ole ongelmia selkäni kanssa. Selkäkipupotilaat ovat olleet keskeinen potilasryhmäni jo yli 40 vuoden ajan. Selkäkivulla on tapana uusiutua. Lepoasento useimmiten helpottaa oireita kaikissa rappeumapohjaisissa sairauksissa. Pohjolaisella oli itselläänkin 35–45-vuotiaana noidannuolityyppisiä oireita
Joskus tuntuu, että naisetkin saattaisivat tarvita hoitoon patistelua, Salmela kertoo. Omista voimista huolehtimisen lisäksi liikunta on Salmelan mukaan halpa henkivakuutus. Verenpainetaudin hyvän hoidon merkitystä ei voi Salmelan mukaan liikaa korostaa. Näiden riskitekijöiden yhdistelmä voi johtaa sydäninfarktiin myös naisella jo alle 40-vuotiaana, Salmela huomauttaa. Samaan aikaan elämäntilanne voi olla kuormittava: kannetaan huolta lapsista, omista ikääntyvistä vanhemmista ja puolison tai perheen terveydestä. Sydänfilmi eli EKG on tärkein oikean diagnoosin löytämistä ohjaava tutkimus. Infarktin oireena tuolloin oli ylävatsakipu, kertoo Terveystalon kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Birgitta Salmela. – Säännöllisesti liikkuvalla sairauden oireet ilmaantuvat myös aiemmin kuin vähän liikkuvalla, jolloin hoidon tarpeen arvioon hakeudutaan aiemmin. N aisen infarktin oireita ei ole aina helppo tunnistaa sydänperäiseksi. Infarktioireiden alkaessa pitää soittaa viipymättä hätänumeroon, sillä jo parinkymmenen minuutin aikana sydämeen alkaa kehittyä kudosvaurioita suonen ollessa kokonaan tukossa. – Sepelvaltimotaudin riskiä lisäävät kuitenkin merkittävästi tupakointi, diabetes ja sukurasite. H yvä E lämä 41 . HE Infarktin oireena voi olla ylävatsakipu.. Naisten ja miesten oireet erilaisia Miehillä sepelvaltimotauti oireilee useammin tyypillisenä rasitusrintakipuna, joka voi säteillä käsivarteen, kaulalle tai leukaperiin. Diagnosointi voi olla haastavaa, sillä naisilla on usein myös hengenahdistusta, jonka syy ei ole sepelvaltimotauti. Koska naisten sepelvaltimotaudin oireet voivat olla epämääräisempiä, naiset voivat Salmelan kokemuksen mukaan herkemmin vähätellä oireita itselleen tai selitellä niitä parhain päin. Sydäninfarktin taustalla on yleensä sepelvaltimotauti. Naisten oireet voivat olla salakavalampia. Sydänperäisyydestä hyvänä vihjeenä toimii Salmelan mukaan oireen esiintyminen tai paheneminen rasituksessa. – Hoito pienentää sydäninfarktiriskin lisäksi myös muun muassa sydämen vajaatoiminnan, eteisvärinän ja muiden rytmihäiriöiden ilmaantumisen sekä aortan repeämisen riskiä. Kerran eräs siivooja soitti ambulanssin vasta työt tehtyään, koska ei mielestään voinut jättää siivousta kesken. – Oireita voivat olla esimerkiksi ahdistus, närästys, ylävatsakipu tai hengenahdistus. – Infarktin saaneiden miesten tarinoissa toistuu usein, ettei muuten olisi tultu, mutta vaimo pakotti. – Jos esimerkiksi tuttua ylämäkeä noustessa alkaa toistuvasti närästää tai hengästyttää normaalia nopeammin, voi se olla merkki hakeutua lääkärin puheille. – Joskus saatetaan myös huolehtia esimerkiksi perheenjäsenten asioista ennen hoitoon hakeutumista. – Liikunta parantaa muun muassa sepelvaltimotaudin ennustetta ja lieventää monien sydänsairauksien oireita. Sepelvaltimotauti kehittyy naisilla keskimäärin kymmenen vuotta miehiä myöhemmin, yleensä vasta menopaussin jälkeen. Naisen sepelvaltimotauti voi oireilla salakavalasti Sydänja verisuonitautien oireita kokevat naiset eivät aina hakeudu riittävän nopeasti hoitoon, kertoo kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Birgitta Salmela Terveystalosta
Pirkko-Liina Amperla kouluttaa ihmisiä ystävätoimintaan. 42 . Oman kouluttajataustani ansiosta olin aika nopeasti mukana valmentajana. Pidin muutaman Täyttä elämää eläkkeelle-valmennuksen. Muutin Oulusta muutama vuosi sitten Hämeenlinnaan, eikä minulla ollut täällä muita tuttuja kuin pojan perhe. Jos ihmisellä on halu auttaa toista, se riittää motivaatioksi ystävätoimintaan. Kävin Oulussa Täyttä elämää eläkkeelle-kurssin. Kerhossa kävijät oppivat tuntemaan toisensa ja pitämään toisistaan huolta. Myös ikäihmisten kerho tukee ystävyyttä. Täyttä elämää eläkkeelle Suomen Punaisen Ristin Hämeenlinnan osaston ystäväpalvelu välittää nimensä mukaisesti ystäviä. H yvä E lämä Yhdistysesittely K un oululainen Pirkko-Liina Amperla jäi eläkkeelle kuutisen vuotta sitten oli selvää, ettei hän jäisi sohvalle lojumaan. SPR:ssä saa ystävän tuekseen. – Jotain tekemistä piti keksiä. Liityin mukaan paikalliseen SPR:n osastoon ja tehtävääkin löytyi heti
– Ystävä voi hoitaa asioita ja käydä yhdessä asiakkaan esimerkiksi kaupassa, mutta rahaa. Ihminen tarvitsee jonkun, joka hakee hänet vaikka lyhyelle kävelylle tai viettää aikaa hänen kanssaan. Ystävän kanssa voi keskustella yhteisistä mielenkiintoisista asioista, ulkoilla, käydä asioilla tai keksiä muuta kiinnostavaa tekemistä. Osasto järjestää ystävätoiminnan perusja jatkokursseja tarpeen mukaan. – Inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueettomuus, riippumattomuus, vapaaehtoisuus, yleismaailmallisuus ja ykseys ovat kaikki sellaisia arvoja, joihin on helppo yhtyä. Ystävätoiminta kohdistuu pääasiassa ikäihmisiin. Ystävätoiminnan kurssilla käydään lävitse muun muassa sitä, mitä ystävä ei ole. SPR:n Hämeenlinnan osastossa toimii kolmisenkymmentä ystävää. Ystävä ei ole autonkuljettaja, kodinhoitaja eikä sairaanhoitaja. Tavoite on tukea omatoimisuutta. Amperla pitää tärkeänä Punaisen Ristin seitsemää perusperiaatetta, jotka ohjaavat koko toimintaa maailmanlaajuisesti. Omia asioitaan tai huoliaan ei vapaaehtoisen pidä kertoa asiakkalleen. Nämä periaatteet ja arvot ovat ohjanneet myös Suomen Punaisen Ristin työtä jo yli 50 vuotta. Hän on vapaaehtoinen ystävä nimenomaan asiakastaan varten hänen pitää myös sitoutua SPR:n periaatteisiin ja pitää kiinni vaitiolovelvollisuudesta. . – Iltoihin pyrimme saamaan alustajia aiheista, joista on hyötyä vieraillessamme vanhusten luona. Kaikkiin pyyntöihin tai tarpeisiin ei yksi ihminen vain voi vastata. Toimintaa tukemaan kokoonnutaan ystäväiltoihin muutaman kertaa vuodessa. -projektin loputtua lähdin mukaan ystävätoimintaan, jossa olen ollut ystävävälittäjänä ja nyt kouluttajana. – Jos ihmisellä on halu auttaa toista, se riittää ystäväksi. Ystävä toimii tavallisen ihmisen taidoin. Helmi Marttila (vas.) ja Elli Mäkelä käyvät ikäihmisten iltapäiväkerhossa lähes viikoittain. H yvä E lämä 43 . Tavalliset taidot riittävät Amperla vetää ikäihmisten piiriä, kouluttaa ystävätoimintaan ja kuuluu osaston hallitukseen. Kun liikuntakyky heikkenee tai vaikkapa lähiomainen kuolee, on riski jumittua kotiin. Politiikasta tai uskonnosta ei puhuta. – Kynnys lähteä ovesta ulos saattaa nousta korkeaksi. – Vapaaehtoistyötä riittäisi vaikka joka päivälle, mutta aktiivisen vapaaehtoisen on myös osattava sanoa ei. Yksinäisyys ei ole kummallekaan ongelma ja myös kavereista kannetaan huolta. Ystävä on ennen kaikkea hyvä kuuntelija. Vapaaehtoistyö oli hyvä tapa tutustua uusiin ihmisiin ja paikkakuntaan
Toiminnassa on mukana monen ikäisiä vapaaehtoisia. Mäkelällä on tällä hetkellä ystäväpalvelun välittämä ystävä, jonka kanssa hän ulkoilee. Asianomaiset voivat kokea omaisten hyvää tarkoittavan ehdotuksen itsemääräämisoikeutensa loukkauksena. Ystävää voi pyytää jokainen joka tuntee itsensä yksinäiseksi tai tarvitsee apua liikkumisessa. Yritin soittaa ambulanssin, mutta sen jälkeisiä tapahtumia en enää muista. – Ehkä miehillä on suurempi kynnys tunnustaa yksinäisyyttään ja toisaalta myös ryhtyä ystäväksi. Ei ole häpeä, jos vapaaehtoinen pitää joskus taukoa. Ystävän ja vapaaehtoisen ei tarvitse olla samaa sukupuolta. Ensiapuja valmiusryhmät ovat tuttu näky erilaisissa tapahtumissa. Kumpikaan ei pelkää yksinasumista, eikä tunne itseään yksinäiseksi.. Rajat tehtävä selviksi Vapaaehtoisella on yleensä yksi ystävä, jota hän tapaa kerran viikossa. Nuortenkin yksinäisyys on kasvanut. Ikärajaa piiriin ei ole mutta käytännössä keski-ikä on yli 80 vuotta. Kumpikin asuu yksin. Ikäihmisten piirissä huolehditaan Hämeenlinnan osasto järjestää myös viikoittain ikäihmisten piirin, jossa osa kävijöistä on ollut tai on myös ystävätoiminnassa mukana. – Lähinnä kyse on siitä, että saamme tietää heidän omat harrastuksensa ja mielenkiintonsa kohteet, jotta osaamme valita heille oman kohdehenkilön. Marttila on korkeasta iästään huolimatta erinomaisessa kunnossa. Joskus nämä pyynnöt ovat hieman ongelmallisia, koska asianomainen ei välttämättä koe itseään yksinäiseksi, vaikka omaiset ovat hänestä sellaisen kuvan saaneetkin. – Sain alkuvuodesta halvausoireita kylpyhuoneessa ja kaaduin päin seinää. Mikään deittipalvelu tämä toiminta ei kuitenkaan ole. Joskus, tosin hyvin harvoin, tulee vastaan tilanne, jossa henkilökemiat eivät kohtaa. – Ystävät ovat tässä iässä hyvin tarpeen jo oman turvallisuudenkin takia, sanovat Mäkelä ja Marttila. Helmi Marttila, 93, ja Elli Mäkelä, 88, käyvät kumpikin säännöllisesti ikäihmisten kerhossa. Olin päässyt rappukäytävään, mistä naapuri minut löysi. Olen käynyt kerhossa kymmenkunta vuotta, enkä ole varmaan ollut pois kuin 5-6 kertaa. Retkilläkin on käyty. – Joillakin on kaksi ystävää ja tapaamiset ovat täysin vapaaehtoisen ja asiakkaan kesken sovittavissa. H yvä E lämä SPR:n toimintaryhmissä on tarvetta vapaaehtoisille. Minulla on ollut samanlainen oire jo vuosia sitten ja tajusin mistä oli kyse. – Piiriläiset pitävät toisistaan huolta ja saattavat soitella toisilleen päivittäin varmistaakseen, että kumppani on kunnossa. – Piirissäkin muodostuu ystävyyksiä ja vapaahtoinen voi kannustaa asiakastaan tulemaan mukaan piiriin, kannustaa Pirkko-Liina Amperla. – Se ei tarkoita vapaahtoisen epäonnistumista, eikä siitä kannata kokea syyllisyyttä. Me varmistamme aina, että ihminen todella itse haluaa ystävää. Tasapaino on ollut sen verran epävakaa, että olen uskaltaunut ulos vain ystävän kanssa. Esimerkiksi tapaamisten kesto on hyvä sopia osapuilleen etukäteen. Vapaaehtoinen ei koskaan maksa mitään, eikä ota vastaan palkkioita. Ystävätoimintaan halukkaat vapaaehtoiset haastatellaan. – Toiminta on vapaaehtoista ja omasta jaksamisesta on pidettävä huolta. Parasta on yhdessäolo. Etenkin miesystäville olisi tarvetta. Hänen tarvitsee vain kertoa asiasta ystävävälittäjälle, joka etsii uuden vapaaehtoisen. – Meille tulee pyyntöjä myös kuntien kotihoitojen kautta ja joskus omaisetkin pyytävät läheiselleen ystävää. – Olen tavannut pyöräillä kesäisin sellaisen kymmenen kilometrin lenkin Hämeenlinnan keskustan tuntumassa. Viimeiselle ystäväkurssille otti osaa kymmenen vapaaehtoista, joista kahdeksan lähti heti mukaan ystävätoimintaan. 44 . tai pankkikortteja hän ei saa koskaan käsitellä. Myönteinen asenne, iloinen mieli ja kiinnostus elämää kohtaan vievät pitkälle. Nuoria voi olla vaikea tavoittaa, mutta verkkoystävyyskin mahdollista. Alkuun kannattaa tehdä rajat selviksi asiakkaan kanssa, sanoo Pirkko-Liina Amperla
Jos toisesta ei kuulu mitään, pitää asiaa selvittää. SPR:n vapaaehtoistyötä on Hämeenlinnassa tehty vuodesta 1877, mutta osaston varsinainen perustamisvuosi on 1950. H yvä E lämä 45 . Se tilaisuus on lopetettu koronan jälkeisenä aikana, mikä oli meille iso harmi. Sen pitoisuudet alkavat laskea jo 20-25 -vuotiaana. Bio-Qinon Q10 sisältää ubikinonia ja B 2 -vitamiinia, joka • edistää energia-aineenvaihduntaa • auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta • suojaa soluja hapettumisstressiltä Tilaa uutiskirje osoitteessa www.pharmanord.fi FI _Q 10 _A d_ Te rv ey de ks i_ 2_ 10 6x 28 0_ 04 19 Rajatorpantie 41 C • 01640 Vantaa puh. Ryhmä toimii osaston tukena erilaisissa varainhankintatapahtumissa, esimerkiksi Nälkäpäiväkeräyksessä ja Hyvä joulumieli-keräyksessä. Ryhmä on kerännyt varoja myös joululahjapaketoinnilla ja myyjäisillä. HE. Toimintaan ei vaadita koulutusta. Toiminnassa on seitsemän toimintaryhmää: Ensiapuryhmä Sirpale , Henkinen tuki, Ikäihmisten piiri, Keräystoiminta, Terveyspiste, Tukiryhmä ja Ystävätoiminta. Tehtävä sopii jokaiselle perusterveelle ikään katsomatta, sanoo osaston puheenjohtaja Virpi Väliö-Huuhtanen. Ryhmä päivystää kesäisin lähes joka viikonloppu erilaisissa tapahtumissa. Jäsenmäärä on noin 600, joista noin 100 on aktiiveja. Ryhmä huolehtii muun muassa osaston eri tilaisuuksien ja kokouksien kahvituksesta. SPR:n Hämeenlinnan osastolla on myös monikulttuurinen ryhmä, joka pitää Ukraina-keskuksessa kansainvälistä kokkikerhoa. – Varainhankintaryhmään voikin liittyä jokainen henkilö, joka tuntee Punaisen Ristin toiminnan itselleen merkitykselliseksi. – Aikaisemmin saimme hyvin tuloja tukiryhmän kahvituksista, jota järjestimme verenluovutusten yhteydessä. ENERGIAA -luonnollisesti Aito ja luonnollinen, tutkitusti dokumentoitu ubikinoni imeytyy hyvin. – Ensiapuja valmiusryhmä Sirpeleeseen kaivataan lisää vapaaehtoisia. Sille on osallistunut useiden maiden kansalaisia, iloitsee Virpi Väliö-Huuhtanen. SPR:n toiminta nojaa lahjoituksiin, jäsenmaksuilla voidaan kerätä vain pieni osa rahoituksesta. (09) 8520 2215 • www.pharmanord.fi – Kerhon kautta olemme toisiimme yhteydessä. Ensiapuryhmää ei tarvitse pelätä, sillä koulutamme kaikki eikä aloittelijan tarvitse koskaan olla missään tilanteessa yksin. Korkealaatuinen ubikinonivalmiste Bio-Qinon Q10, joka sisältää B 2 -vitamiinia voi palauttaa ubikinonitasoja, elinvoimaa ja nuorekkuutta. Ensiapuun kaivataan vapaaehtoisia Osastolla on ikäihmisten kerhon ja ystäväpalvelun ohella myös muun muassa ensiapuja valmiusryhmä. Kun jaksaa kiinnostua asioista ja olla muiden seurassa, vaivatkin tuntuvat pienemmiltä, sanovat Marttila ja Mäkelä. Tässä iässä on erilaista remppaa, muttei niihin saa liikaa takertua. Ubikinoni on välttämätön aine solujen toiminnalle. – Kerho on avoin myös kantasuomalaisille
H yvä E lämä Ulla Welin on kirjoittanut 22 kirjaa, joista toukokuussa ilmestynyt Kolmikko ja linnoituksen salaisuus on ensimmäinen nuorten kirja. 46 . Sielunpeili
T oukokuussa ilmestynyt Kolmikko ja linnoituksen salaisuus on 83-vuotiaan, helsinkiläisen Ulla Welinin 22. – Kun vaan on kynää ja paperia, niin niillä pärjään, Welin toteaa. Vuonna 1939 Tampereella syntynyt Welin vietti Ruotsin parin vuoden sotalapseuden jälkeen lapsuutensa isovanhempiensa luona Etelä-Pohjanmaalla Lapuan Tiistenjoella. Aviomies oli tuolloin 41-vuotias, leskeksi jäänyt Ulla 37-vuotias. Tiistenjoen kotikylän kaksitoista taloa ja kirkko paloivat vuonna 1941 poikien tulitikkuleikistä syntyneessä tulipalossa. Esimerkiksi Siiven hipaisu -teos kertoo surusta, Hetki runolle ilosta, Pisaroita asioista -kirjassa on mummon näkökulma, Kultainen juova sisältää talvirunoja. Ulla Welin oli 17-vuotias naimisiin mennessään. Teksti: Reetta Ahola ja Jouni Suolanen Kuvat: Reetta Ahola ja Ulla Welin Sielunpeili. Viidestä proosateoksesta kaksi on Welinin mukaan harkeliini-tyylistä hempeää hömppää: Hääyö Dubaissa sekä Helmiä ja kyyneleitä . kirja, ja ensimmäinen nuortenkirja. Hänen kirjallisen tuotantonsa laajeni nuorten romaaneihin. H yvä E lämä 47 . Kolmikko ja piparkakkuvarkaat ilmestyy keväällä 2024. – Jatko-osa kirjalle on jo työn alla kertoo kirjan kustantaja, Onnenläntti-kustantamon yrittäjä Katja Mahal. Antaessaan saa Pärjätä on pitänyt. Pääsin esimerPäällimmäiseksi aina paremmat Ulla Welin elää, kuten opettaa ja valaa optimismia niin omaan kuin läheistensä mieliin sekä toimii kanssakulkijana seurakunnassa ja järjestöissä. Sukuromaani-sarjaa jatkaa Mummin tarina. – Kolmikko-kirja perustuu aitoihin tapahtumiin ja paikkoihin sekä aitoihin ihmisiin. Kirjassa Kolmikko ja linnoituksen salaisuus serkuskolmikko Miika, Erika ja Jani ensin purnaa mummilan kesälomasääntöjä vastaan: Kännykkää ei saa käyttää koko loman aikana. Kolmen lapsen perhettä kohtasi vuonna 1977 suuri suru, kun laivassa konepäällikkönä työskentelevä Ullan aviomies oli pudonnut Antwerpenin satamassa laivan ja laiturin väliin, ja siitä mereen, jonne menehtyi. – Olin aikaisemminkin jonkun verran osallistunut, mutta tuolloin aloin yhä enemmän osallistua kaikkeen toimintaan. Isä oli upseerina sodassa, äiti toimi lottana Tampereella. Mutta ilman kännykkää vasta tapahtuukin. Aluksi hän kirjoitteli tikkukirjaimin näytelmiä, joita näytteli itse kylän tädeille, jotka toimivat ihailevana ja kuuliaisena yleisönä. Pieniä tarinoita kertoo naisen halusta. Kirjan miljöön, helsinkiläisen Pihlajamäen menneisyydestä mielenkiintoisia tarinoita tietävä mummi johdattaa serkukset huikeisiin seikkailuihin, joita kolmikko janoaa yhä lisää: ”Näytä nyt Mummi, missä niitä linnoitusten raunioita oikein on, tivasivat Jani ja Mika”. Kirjat kuvittaa kirjailija-kuvittaja Harri István Mäki. Tuosta ajasta Welin kirjoitti myöhemmin faktaa ja fiktiota sekoittavan kirjan Isoisän tarina. Welin oppi kirjoittamaan kuusivuotiaana. Olen nähnyt ja kokenut elämässäni monta kertaa, että eletty elämä on tarinaa ihmeellisempi, Welin sanoo. Welin kirjoittaa tilanneja tunnelmarunoja tapahtuneista asioista. Welinin kirjoittamista kirjoista suurin osa, 17, on runoteoksia, proosateoksia on viisi.
Kun Ulla palasi sotalapsivuosien jälkeen Ruotsin Västeråsista Suomeen, hän ei heti sopeutunut. 55-vuotiaalla Harri István Mäellä on unkarilainen äiti. Putosin iloliemipyttyyn! Welinillä on kolme lasta, yhdeksän lastenlasta ja yhdeksän lastenlastenlasta, ja viidettäkin sukupolvea on jo yksi lapsenlapsenlapsenlapsi. Pettymys oli suuri, kun perhe oli ottanut toisen kasvattitytön. – Vääjäämättä jotain traumoja sotalapsiajasta jäi jokaiselle, mutta niitä ei kannata jäädä märehtimään, sanoo Ulla ja korostaa olevansa perusoptimisti. Kirja maksaa parikymmentä euroa. Äiti vei pikku-Ullan takaisin Ruotsiin katsomaan sijaisvanhempiaan. Erikan pojan, Rami Salosen sylissä on hänen tyttärensä Olivia. Se sopii vaikkapa isovanhempien ja lastenlasten yhteisiin lukuhetkiin. – Olen kuin se Asterixin hahmo, joka on pudonnut pienenä iloliemipyttyyn. – Kuvan keinoin: aihevalinnoin sekä ilmein ja elein tunteita saa tiivistetysti alleviivattua. Kirjailijan ja kuvittajan työn ohella hän toimii teatteriohjaajana ja opettaa sanataidetta. Mummin iloisuus rohkaisee ja pulppuaa olemassaolon onnea. Malmin seurakunnassa lastenohjaajana työuransa tehnyt Welin on yhä monessa mukana. Hän käy joka viikko seurakuntakodilla jakamassa kaupasta saatua ylijäämäruokaa sekä tekemässä ja tarjoilemassa ruokaa ja kahvia. Mummin maistuvat ruoat lujittavat osaltaan turvallisuutta. Sielunpeili. Hän halusi vaikuttaa uuden lähiön viihtyisyyteen ja yhteisön syntymiseen. Mummiksi hän tuli ensimmäisen kerran 37-vuotiaana. Welin kuuluu nykyisenkin asuinkaupunginosansa Tapulinkaupunki-seuraan, mutta pitää siinä matalaa profiilia. Hän kirjoitti myös Pihlajanmäki – näköalalähiö – historiikin vuonna 1995, mitä käytettiin muun muassa opetusmateriaalina kouluissa. Ihmishahmojen ohella hän käyttää lapsille tekemissään kuvituksissa runsaasti eläimiä ja elottomia elementtejä, joiden personoiminen vahvojenkin, hankalien tunteiden ilmaisuun tarjoaa hänen mukaansa lapselle turvallisen kaarisillan tunteiden kohtaamiseen. – Toiminta yhteisöissä ja yhdistyksissä antaa aina enemmän kuin mitä ryhmään vien. Kirjan sankarikolmikko onnistuu paljastamaan lähiötä kiusanneen näpistelijäjengin. Tunteiden tulkkeja Optimismi kantaa myös Welinin uusimmassa kirjassa Kolmikko ja linnoituksen salaisuus. – Kuvaan myös hyvän ja pahan välistä taistelua sekä oikeudenmukaisuuden voittoa, Welin kertoo. Yli 40 vuotta Merimieseläkekassan kerrostalossa Helsingin Pihlajamäessä asunut Welin oli kymmenen vuotta Pihlajamäki-seuran puheenjohtajana, ja piti samalla Pihlajamäki-lehdessä puheenjohtajan palstaa. Lapsen on monesti helpompi lähestyä kuvallisesti ilmaistua tunnetta kuin sanallisesti kertoa tunteistaan, toteaa Mäki. Jälkikasvu kiittääkin Ulla-mummia optimismista, jonka hän on periyttänyt koko perheelle. Mummi välittää, kuuntelee ja ymmärtää, mutta pitää ehdottomat rajat. Ulla Welinin uutuuskirjan Kolmikko ja linnoituksen salaisuus julkistamisjuhlia vietettiin toukokuussa paitsi Helsingin keskustakirjasto Oodissa, myös Lopen kirjastossa, jonne 8.5.2023 kokoontui Ullan perhettä viiden sukupolven voimin. 48 . Täytin osallistumalla mieheni menetystä, Welin pohdiskelee. Harri István Mäen piirroskuvat tukevat sekä kerrontaa että etenkin tarinan tunnetiloja. Saan hyvän mielen, ystävyyttä ja tukea. Nykyään Istvan Mäki asuu Ylöjärvellä. Palvelutaloissa hän käy lukemassa omia runojaan. Hän on viettänyt 1970-luvulla lapsuudenkesiään niin Unkarin kuin Suomen mummoloissaan. Lions-toiminnassa hän on ollut mukana vuosikymmenet monissa eri tehtävissä. H yvä E lämä kiksi kokoomuksen varavaltuutetuksi Helsingin kaupunginvaltuustoon. Ullan takana on hänen tyttärensä Jame Welin, hänen vieressään ovat poikansa Jan Holmberg ja tyttärensä Erika Holmberg. n Ulla Welinin ja Harri István Mäen kirjaa Kolmikko ja linnoituksen salaisuus voi ostaa kirjakaupoista tai kustantajalta, onnenlantti.fi
– Kun materiaalisessa hyvinvoinnissa ei ole enää haasteita, tarjoaa vapaaehtoistyö monille merkityksellistä tekemistä, jossa voi toteuttaa itseään. Loput 50 prosenttia onnellisuudesta määräytyy ns. 49 . Vapaaehtoistyöstä merkityksellisyyttä myös kansantaloudelle Sielunpeili K aa va ku va : Ju kk a H off ré n Vapaaehtoistyö lisää tutkimusten mukaan sen tekijöiden, kohteiden ja koko yhteiskunnan hyvinvointia.. Vapaaehtoistyö ei myöskään sisälly kansantalouden tilinpitoon tai sen mittareihin. Esimerkiksi amerikkalaisten tutkijoiden laajan kyselytutkimuksen mukaan ihmisten hyvinvoinnista 40 prosenttia muodostuu siitä, että heillä on jotain merkityksellistä tehtävää, jossa he voivat toteuttaa itseään. Kokemukset omasta osaamisesta, tarpeellisuudesta ja minäkuvan sekä identiteetin vahvistumisesta tuottavat monille tyydytystä ja hyvinvointia. set pointin mukaan. Helsingin yliopiston soveltavan tilastotieteen dosentti Jukka Hoffrénin vapaaehtoistoiminnan kattojärjestö Kansalaisareena ry:lle tekemän, toukokuun lopulla julkaistun laskelman mukaan Suomessa tehdyn, hyvinvointia lisäävän vapaaehtoistyön arvo on vuosittain lähes 3,2 miljardia euroa, eli 1,3 prosenttia BKT:n arvosta. Taloudelliset ja kulttuuriset seikat huomioiden nämä maat ovat melko lähellä Suomea, ja sikäli Suomelle laskettua arviota voi Jukka Hoffrénin mukaan pitää luotettavana arviona. H yvä E lämä V apaaehtoistyön arvo on osoitettu myös euromääräisesti. – Mutta entistä tärkeämmäksi motiiviksi vapaaehtoistoimintaan osallistumiselle on noussut itsensä toteuttaminen, sanoo Hoffrén. Kymmenen viime vuoden aikana vapaaehtoistoimintaan käytetty aika on Suomessa hieman vähentynyt. Vain 10 prosenttia onnellisuudesta tulee ulkoisista olosuhteista, kuten materiasta ja rahasta. Hoffrén huomauttaa, että vapaaehtoistyön arvon laskemista vaikeuttaa se, että sitä tehdään usein ansiotyön ohessa harrastuspohjalta. Jokaisella ihmisellä on tietty onnellisuuden taso, jolle onnellisuus pyrkii aina palautumaan. Vapaaehtoistyö lisää kuitenkin tutkitusti yhteiskunnassa koettua hyvinvointia, siksi vapaaehtoistyön arvon sisällyttäminen uusiin hyvinvoinnin mittareihin onkin tarpeellista, korostaa Hoffrén. n Suomessa tehdylle vapaaehtoistyölle laskettu arvio, 1,3 prosenttia BKT:sta sijoittuu UudelleSeelannille lasketun 1,4 prosentin ja Puolalle lasketun 1,2 prosentin väliin. – Usein siihen käytettyä aikaa tai siihen liittyviä kuluja ei ole juurikaan seurattu
– Toiset tekevät vapaaehtoistyötä muutaman kerran vuodessa, osa jopa kymmeniä tunteja viikossa, kertoo vapaaehtoistoimintaa tutkinut Helsingin yliopiston kaupunkiteologian professori Henrietta Grönlund. Teksti: Terhi Niinimäki ’’Jotta voisimme hyvin, kaipaamme merkityksellisyyden tunnetta.’’. Silloin vapaaehtoisesti tehty työ painottuu enemmän esimerkiksi urheiluseuroihin, tapahtumiin ja lasten harrastuksiin. – Eniten vapaaehtoistyötä tekevät yleensä nuoret ja iäkkäät. Motivaatiotekijöitä on siis hyvin monenlaisia. On jopa todettu, että vapaaehtoistyötä tekevät elävätkin pidempään, Grönlund kertoo. – Viimeisimmässä hankkeessa tutkittiin, miten organisoitu ja omaehtoinen vapaaehtoistyö, kuten naapuriapu auttoivat korona-aikana ja loivat yhteisöllistä resilienssiä, Grönlund kertoo. – Jotta voisimme hyvin, kaipaamme merkityksellisyyden tunnetta. Grönlund korostaa, että toisaalta myöskään itseen keskittyvät arvot, kuten valta, suoriutuminen, menestys ja nautinto eivät sulje pois auttamista ja yhteistä hyvää. Vaikka lapsi löisi toista lapiolla päähän hiekkalaatikolla, on hänellä silti myös halu auttaa, Grönlund toteaa. Se on lajityypillinen piirre. – Vauvatkin haluavat auttaa äitiä ja kavahtavat pahan tekemistä, Grönlund kuvaa. Vapaaehtoistyön tekijöiden on todettu jopa elävän muita pidempään. Lisäksi lapsiperheiden vanhemmat auttavat paljon toisiaan esimerkiksi antamalla lastenhoitoapua, Grönlund kuvaa. Biologinen pohja Halu tehdä toisille hyvää on inhimillinen tarve. H yvä E lämä Sielunpeili N oin puolet suomalaisista osallistuu vapaaehtoistoimintaan. – Jokaisessa ihmisessä on molemmat puolet. Auttamisen halu onkin jo pienillä vauvoilla. – Olemme sosiaalisia eläimiä, joille yksinäisyys on myrkkyä. Aivotutkimuksissa on todettu, että kun ihminen näkee toisen ihmisen tekevän hyvää kolmannelle, herättää sekin vastetta aivoissa. Se on olennainen osa mielenterveyttä. Tutkimuksissa on myös todettu, että ihmisistä, jotka eivät ole vielä osallistuneet vapaaehtoistoimintaan, suuri osa olisi kiinnostunut osallistumaan, mikäli joku esimerkiksi pyytäisi. Keski-iän ruuhkavuosissa tehdään vähemmän. On myös verrattu, että vapaaehtoistoiminnan kautta saatava hyvinvointi on osin erilaista kuin muu ryhmätoiminta, vaikka osa lähteekin toimintaan juuri uusien tuttavuuksien, vastavuoroisten suhteiden ja verkostojen toivossa. – On aivan eri asia, jos osataan toimia yhdessä, kuin jos ei vaikka moikata kerrostaloyhtiössä naapureita, Grönlund pohtii. Yhteinen hyvä Grönlund on tutkinut vapaaehtoisena toimivien arvoja, maailmankatsomuksia ja motivaatiotekijöitä sekä sitä, miten kulttuuriset erot heijastuvat osallistumiseen. Osa toiminnasta on organisoitua yhdistystoimintaa, osa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa organisoituvaa toimintaa. Vapaaehtoistyöstä on todettu olevan yhtä paljon hyötyä niin auttajalle kuin avunsaajalle. Vapaaehtoistyön taustalla on usein arvomaailma, jossa arvostetaan yhteistä hyvää ja muutakin kuin omaa itseä. Hän kuvaa, että naapuriavulla voikin olla erityinen merkitys juuri kriisiaikoina. Auttamisen halulla biologinen pohja Vapaaehtoistoiminta tuottaa hyvää niin avunsaajalle kuin avunantajalle. Nimenomaan hyvän tekeminen muille vaikuttaa tuottavan erityistä hyvinvointia. Erityisesti eläkeikäiset voivat hakeutua vapaaehtoistyöhön työuran jälkeen hyödyntääkseen aiempaa ammattitaitoaan edelleen. 50 . Resilienssillä tarkoitetaan joustavuutta ja selviytymiskykyä. Yksilön saamat hyödyt vapaaehtoistyön tekemisestä tulevat montaa kautta. – Vapaaehtoistoiminta lisää onnellisuuden tunnetta ja mielenterveyttä sekä fyysistäkin terveyttä. Osa voi hakeutua vapaaehtoistyöhön myös saadakseen tunnustusta osaamisestaan tai CV-merkintöjä
– Esimerkiksi some ja erilaiset kriisit tuovat esille avun tarpeen. Sielunpeili Auttamisen halulla biologinen pohja – Monet haluavat nykyisin tehdä merkityksellistä työtä, ja vapaaehtoistyö voi tarjota sitä palkkatyön ohella, Grönlund pohtii. – Joskus avun vastaanottaminen vapaaehtoiselta onkin helpompaa, Grönlund kertoo. n Kaupunkiteologian professori Henrietta Grönlund uskoo, että vapaaehtoistoiminnan merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään, kun julkiset hyvinvointipalvelut ovat kohdanneet suuria haasteita. Avunsaajissa on kuitenkin helpommin ja vaikeammin lähestyttäviä kohteita. Päättäjille voi olla helppoa säästää järjestöjen ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden rahoituksesta, jos toiminnan arvoa ei ymmärrä, Grönlund pohtii. Esimerkiksi USA:ssa vapaaehtoistoiminnan merkitys on niin suuri, että yliopisto-opiskelijoiden on pakollista suorittaa opintojen ohessa vapaaehtoistyötä, Grönlund kertoo. Sen sijaan asunnottomat, päihteitä käyttävät ihmiset ja jotkut sairaudet voivat olla kohteita, jotka eivät herätä samanlaista auttamisenhalua. Auttamisenhalu voi olla aivan ylitsevuotavaakin, kuten on nähty Ukrainan sodan myötä, mutta auttamishalu ei aina tehokkaasti löydä kohdettaan. Ei kukaan kuitenkaan suoraan esimerkiksi valitse käyttää päihteitä ongelmallisesti, Grönlund toteaa. Hän korostaakin, että toimiakseen vapaaehtoistyö tarvitsee myös organisoivia tahoja, joita pitää tukea. – Saatetaan ajatella, että niissä ongelmat ovat itse aiheutettuja. – Suomessa esimerkiksi sairaaloissa ei ole juurikaan hoivatyötä tekeviä vapaaehtoisia niin kuin joissain maissa. Selkeästi nouseva trendi on kuitenkin itse organisoitu tapa toimia. Joissain maissa vapaaehtoistoiminta puolestaan keskittyy vahvasti esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmän tukemiseen. Rinnalle tarvitaan kuitenkin organisoitua toimintaa, Grönlund painottaa. Avunsaajalle puolestaan on erityisen arvokasta, kun toinen auttaa. – Ihmiset myös kokevat olonsa turvallisemmaksi, kun itse tekevät jotain, joten kriisitilanteissa auttamisen ja toiminnan mahdollisuuksia kannattaisi tukea ja koordinoida. Hän uskoo, että Suomessakin vapaaehtoistoiminnan rooli tulee entisestään korostumaan, kun julkiset hyvinvointipalvelut ovat kohdanneet suuria haasteita. Silloin apu saadaan sinne, missä sitä tarvitaan. Toisissa valtioissa vapaaehtoistyön toteuttamista ja ihmisten vapautta järjestäytyä erilaisten asioiden edistämiseksi voi olla rajoitettu. – Partio, urheiluseurat, uskonnolliset ja poliittiset toimijat, järjestöhallinnot, maanpuolustus, pelastuspalvelut, ystävätoiminta ja sometoiminta, Grönlund luettelee. Maiden välillä eroja Eri kulttuureissa vapaaehtoistyön muodoissa ja sen toteuttamisessa on isojakin eroja. Läheisten kanssa voi olla jännitteitä, joita vapaaehtoisen kanssa ei ole. Ukrainaan lähdettiin jopa itse viemään avustuksia. Grönlund kuvaa, että vapaaehtoistoimintaa arvostetaan yleisesti, mutta yhteiskunnallisesti ei välttämättä siltikään ole ymmärretty, kuinka valtava arvo ja merkitys sillä on. – Vapaaehtoistoiminnassa tehdään aivan mittaamaton työmäärä, ja jokainen siihen sijoitettu euro tulee moninkertaisesti takaisin tehdyn työn lisäksi esimerkiksi hyvinvointivaikutusten ja yhteiskunnallisen luottamuksen kasvaessa. Esimerkiksi lapsia, iäkkäitä ja eläimiä autetaan herkemmin. – Some mahdollistaa paljon. H yvä E lämä 51 . Kuva: Maarit Kytöharju. – Se on hyvin erilaista kuin esimerkiksi lääkäriltä tai hoitajalta saatu apu
H yvä E lämä Rintasyöpäpotilaat kaipaavat hoidon rinnalle tukea ja tietoa Rintasyövästä ehjäksi. Elina Larssonin tuoreen tutkimuksen mukaan selviäminen syövästä ehjänä vaatii hoitoja, mutta myös toisten ihmisten tukea ja apua sekä uudenlaisia työkaluja selättää tilanne.. Kirjan on kustantanut Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland. -kirjan voi ostaa omaksi tai ladata osoitteesta www.europadonna.fi Kirjaa kuvittaa kirjoittaja Elina Larssonin maalaamat öljyvärityöt. Kirjan koko tuotto menee Rintasyöpäyhdistyksen toiminnan tukemiseen. 52 . Teksti: Liisa Airaksinen Valokuvat ja taideteokset: Artelinas Syöpädiagnoosi muuttaa arkielämän ja ottaa sen valtaansa
Tutkijana olen kiinnostunut ymmärtämään, kuinka kokemuksemme vaikuttavat meihin fyysisesti, sosiaalisesti ja henkisesti. Vakavan sairauden ja sen hoitojen yhteydessä tarvitaan apua, tietoa ja taitoja sekä kognitiivista turvallisuutta ja työkaluja selvitä omasta arjesta. –?Keskeinen kysymys on, huomiommeko me eri tilanteissa elävät ihmiset ihmisinä vai ovatko he pelkästään numeroita, joita verrataan toisiinsa ja hoidetaan mahdollisimman hyvin tietyissä raameissa tuijottamalla pelkästään tulosta. – Uusia lääkkeitä ja niiden tehoa ja vaikutuksia tutkitaan, mutta kukaan ei ole kysynyt sitä, mitä hoitojen lisäksi tarvitaan ja miten sairaus raamittaa naista ja linkittyy hänen elämänlaatuunsa ja arkeensa. Koska rintasyöpämuotoja on monia erilaisia, kaikkia ei hoidettu saman kaavan mukaan. – Olen myös taiteilija sekä kulttuurin, kuvaamataiteen ja kotitalouden opettaja, mutta myös perheenäiti, jolla on omakohtaista kokemusta rintasyövästä selviämisestä. Jokainen potilas haluaa tulla kohdatuksi yksilönä. Vai osaammeko arvostaa ihmistä hänen eri elämäntilanteissaan, pohtii tutkija Elina Larsson Tukholman yliopistosta.. – 124 naista kertoi minulle ajatuksiaan ja kokemuksiaan ja jakoi ilonsa, vaikerointinsa ja voittonsa, vaikka osalle tiedän voiton olleen vain lyhytaikainen. Larsson on tutkimuksellaan halunnut jakaa nimenomaan tietoa ja viedä asioita eteenpäin. H uhtikuussa ilmestyi kirjana ja verkossa Elina Larssonin tekemä tutkimus Rintasyövästä ehjäksi. Rintasyöpäkirjan koko tuotto menee Rintasyöpäyhdistyksen toiminnan tukemiseen. Oikea tuki oikeaan aikaan tuo turvallisuuden tunnetta ja luo toivoa tulevaan, sanoo Elina Larsson, joka toimii tutkijana ja projektipäällikkönä Tukholman yliopistossa. Toisaalta on myös ensiarvoisen tärkeää kartoittaa potilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin eri osa-alueita ja nähdä ne yhtenä osana hoitosuunnitelmaa. Uskon, että heidän kokemuksensa ja arjen viisautensa yhdessä työni kanssa luovat pohjan uudelle yhteisölliselle tavalle taistella kuolemanvakavaa sairautta vastaan. Olen kirjoittanut auki monen naisen mielipiteitä ja kokemuksia juuri sellaisina kuin he ovat niitä kertoneet, jotta heidän oma äänensä pääsee kuuluville, Larsson kuvailee. H yvä E lämä 53 . Syytä on myös nostaa esiin heidän perheenjäsentensä tarpeita. Rintasyöpäpotilaiden kokemuksia hoitomuodoista ja erilaisten tukimuotojen tarpeesta. – Omaan tilannettaan läpikäyvän rintasyöpäpotilaan oloa voi helpottaa, jos hän pystyy linkittämään itsensä kirjassa esitettyihin tilanteisiin ja huomaa, ettei hän ole tuntemuksineen yksin. Samalla hän toivoo, että kirja toimisi eräänlaisena vertaistukena rintasyöpäpotilaille. Osa sai sädehoitoa ja osa taas sytostaattihoitoa eli kemoterapiaa. Tarve puhua ja turvaverkko Larssonin mielestäni on tärkeää tuoda esille potilaiden kokemuksia ja mielipiteitä niin diagnoosin saamisen yhteydessä kuin erilaisten hoitojen aikana. Melkein kaikki saivat hormonihoitoja. Tutkimukseen osallistuneista kaikilla oli rintasyöpädiagnoosi ja kaikille vastanneille tehtiin myös leikkaus. Sitä minä halusin tutkia ja jakaa tietoa oikealla tavalla, hän sanoo. Rintasyöpädiagnoosi saa aikaan henkilökohtaisen kriisin, josta jokaisen tutkimukseen osallistuneen on täytynyt selviytyä jollain tavalla. – Rintasyövän hoitopolku on usein pitkä ja raskas matka tuntemattomaan ja erilaiseen arkeen. . Apua ja tietoa on kyllä saatavilla tänä päivänä, mutta tilanteessa, jossa on juuri saanut syöpädiagnoosin, on päällä eräänlainen paniikki eikä sitä aina osaa toimia ja ajatella järkevästi. – Kaikilla ei ole samankaltaisia hoitoja, mutta kaikilla on samankaltaisia toiveita. – Sillä, miten ihmiselle kerrotaan asioista ja miten ihminen ne käsittää, on iso merkitys sille, miten hän pärjää asioiden ja saamansa tiedon kanssa, Larsson korostaa
Varsinkin, jos on poistettu molemmat rinnat. – Leikkauksen jälkeen ja kotiin päästyä pidettiin erittäin tärkeänä, että olisi joku henkilö, jolle voisi soittaa. 54 . Usein syöpäpotilaat kokevat, että myös läheisten pitäisi saada ulkopuolista tukea. Vastaajat kokivat tärkeäksi sosiaalisen tuen ja keskusteluavun saatuaan diagnoosin ja leikkauksen jälkeen. – Läheiset ihmiset eivät voi toimia ensisijaisina tukijoina, mutta he voivat olla mukana. Oman prosessini olin vain suorittanut vauhdilla, kuten suurin osa meistä suomalaista tekee, enkä kerinnyt emotionaalisesti enkä mentaalisesti siihen lainkaan mukaan. Tutkimus ei kuitenkaan mitenkään linkity minuun, mutta olen omien kokemusteni pohjalta osannut esittää oikeanlaisia kysymyksiä ja ymmärrän paremmin diagnostiikan ja erilaiset sisällöt. – Kaikki eivät halua mennä someen omia oireitaan kuvailemaan ja keskustelemaan. Kaikkein pahinta olisi, että diagnoosin saanut lähtee juttelemaan asiasta sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät tiedä siitä mitään tai googlettamaan kaikenlaista netistä. – Ihmiset monesti kammoksuvat syöpää ja antavat siihen sairastuneen olla rauhassa, kun itse asiassa pitäisi toimia päinvastoin. Halusin vain olla taitava potilas ja tulla nopeasti terveeksi. Ensimmäisen kutsun Potilaat kaipasivat leikkauksen jälkeen ja sädetyshoitojen aikana monentyyppisiä terapioita, etenkin sellaisia, joilla pääsee kuntouttamaan itseään ja uudestaan sinuksi kehonsa kanssa. Yleensä heillä alkaa diagnoosista oma kriisi. Sädetyshoitoa pidettiin rankkana jaksona myös mielelle. Jos syöpään sairastunut ihminen on vielä työelämässä ja prosessi kestää kuukausia, yhteys työkavereihin usein katkeaa. – Enpä olisi arvannut, että mieleeni muistuisi niin monia omia kokemuksia ja tuntemuksia lukiessani muiden naisten vastauksia. Sitä kautta syntyi myös kontakti Rintasyöpäyhdistykseen ja tavallaan aukesi polku tutkimukselleni. Ilman seulontaa syöpä olisi vienyt Larsson on itsekin sairastanut rintasyövän lähes kymmenen vuotta sitten Ruotsissa asuessaan. – Mieluisin keskustelukumppani oli ammattilainen, terapeutti tai psykologi, jolla on tietoa syöpäsairauksista, ja joka ymmärtää sitä kaoottista ja negatiivista kriisitilannetta, jonka diagnoosin saaminen aiheuttaa, Larsson kertoo. H yvä E lämä Hän ehdottaa, että diagnoosin kertojalla voisi olla mukanaan esimerkiksi potilaalle annettava lista syöpäyhdistyksistä ja muista tukea tarjoavista tahoista. Silloin olisi hyvä, jos rinnalla olisi henkilö, joka ymmärtää tilanteen, muttei pelottele eikä itse ole ahdistunut asian suhteen. – Kun itselläni oli syöpä, en saanut tukihenkilöä enkä mitään tietoa mistään, kunnes keksin hakea tietoa Suomesta omalla äidinkielelläni. Ruotsissa ensimmäinen rintasyöpäseulonta tehdään 40-vuotiaille. – Tarvitaan läsnä olevia ja luotettavia ihmisiä. Kirjan tekeminen tutkimuksineen vie Larssonilta aikaa kolme vuotta. ’’Jos en olisi mennyt rintasyöpäseulontaan, en olisi 50-vuotiaana tässä tänään.’’. Ja pelko ja ahdistus lisääntyvät, kun ei tiedä, Larsson sanoo. Kun hän kävi läpi rintasyöpäpotilaiden vastauksista kertynyttä valtavaa materiaalimäärää, hän työsti samalla omaa traumaansa, jollaista hän ei ollut tajunnut itsellään edes olevan. Kun arki mullistuu Larssonin mukaan kriisin aiheuttamat reaktiot vaihtelevat eri ihmisten mukaan kuin myös kognitiiviset keinot käsitellä yllättävää ja traumatisoivaa tilannetta, joka sillä hetkellä muuttaa arjen ja ajattelun ja vaikuttaa tunteisiin. Soittaa sairastuneelle ja ystävällisesti kysellä vointia ja kertoa, että kaikki ovat hengessä mukana, Larsson antaa neuvoksi. Jos potilaalla ei ole ystävistä koostuvaa verkostoa, sitä voisi Larssonin mukaan kompensoida esimerkiksi vapaaehtoinen tukihenkilö, joka on ehkä itsekin sairastanut rintasyövän. Se on valtavan iso leikkaus ja siinä voi ilmetä monenlaista ongelmaa. Varsinaista kirjoitustyötä hän teki kaksi vuotta
Asian voi esittää monin eri tavoin. – Puhelimeen tulee viestejä ajanvarauksista. Monet tukitoimista vähentävät ahdistusta ja stressiä sekä negatiivisia tunteita. Potilas oli iäkkäämpi, yksinäinen ihminen eikä hänellä ollut ketään, kenen kanssa hän olisi voinut keskustella, Larsson kertoo. –?Nainen järkyttyi pahasti ja joutui paniikin ja kauhun valtaan. – Tilannetta voi muuttaa pikkuhiljaa tekemällä tekemäni tutkimuksen kaltaisia tutkimuksia ja sanomalla asiat ääneen ja kirjoittamalla mielipiteet auki. Todellisuudessa kyseessä ei ollut tavallista vakavampi syöpämuoto. HE Näin se saisi tapahtua Syöpäpotilaiden mielestä on todella paha tilanne, kun verkkoon Omakantaan on joidenkin kohdalla tullut diagnoosi ennen kuin potilas on saanut tavata lääkärin. Syöpään liittyy jo sanana pahoja mielikuvia. Syöpäpotilas huomaa, ettei hän ole ainoa vinkuja eikä oma tilanne ole mikään typerä juttu, vaan tällaisia vaiheita on oikeasti olemassa elämässä, Elina Larsson mietiskelee. Toiselle sanottiin, että nyt on tullut vapaa aika ja hänet voidaan leikata ylihuomenna, koska tilanne sen verran kiireinen, otetaan hänet heti sisään osastolle. Hän kertoi kuitenkin kokeneensa tilanteen todella traumaattiseksi. Siinä voi mielenterveys järkkyä ja potilas voi tehdä typeriä asioita, ellei hän saa kiinni alan ammattilaisia, jotka osaavat kertoa, mitä seuraavaksi tapahtuu ja mistä on kysymys. Silloin voi olla liian myöhäistä tehdä mitään. Ensimmäinen toimenpide oli leikkaus. Miksi minä sain syövän. – Hoitojakso herättää potilaissa erilaisia tuntemuksia, tunnetiloja ja kysymyksiä. Silloin ne ovat ainakin olemassa ja toimivat yhtä aikaa vertaistukena. Larssonilta on tulossa kirjaan jatko-osa siitä, miten rintasyöpä muuttaa naisen kehollista kokemusta ja mitä tukitoimia siinä tilanteessa tarvitaan. Seulonnat ovat ehdottoman hyvä asia. Diagnoosi on kirjoitettu lyhyesti ja osin lääketieteellisin termein ja potilaan on vaikea tulkita, mitä se hänen kohdallaan tarkoittaa. Toisessa tapauksessa oli kyse samankaltaisesta tilanteesta. Keskustelu ammattilaisen tai vapaaehtoisen tukihenkilön kanssa, joka on ehkä entinen rintasyöpäpotilas, parantaa merkittävästi syöpäpotilaan elämänlaatua.. Potilaalle kerrottiin, että hänelle olisi tarjolla peruutusaika ylihuomiseksi, tuletko, niin pääset heti eroon syöpäkasvaimesta. H yvä E lämä 55 . Mutta asia oli esitetty potilaalle selkeästi ja myönteisellä tavalla. Hän ymmärsi, että tilanne oli kuolemanvakava, kun hänet leikataan heti. Mutta onneksi hän meni toisella kutsukerralla. Tuletko. Moni tulee vihaiseksi, raivopäiseksi tai masentuu tai alkaa käydä läpi omaa elämäänsä ja ruotimaan sitä, miksi minulle tuli syöpä, miksei kehoni kestänyt, mitä olen tehnyt väärin ja mitä minun nyt pitää tehdä, Larsson toteaa. Mitä iäkkäämpi ihminen oli, sitä epäonnistuneemmaksi ja tyhmemmäksi hän useimmiten itsensä tunsi. Tämä potilas suhtautui myös koko hoitojaksoon positiivisesti ja koki, että sairaanhoidon ammattilaiset olivat sekä luotettavia että ”hänen tiiminsä” sairautta vastaan. Sairaalassa digitaalisella näytöllä numerot kertovat siitä, minne koppiin pitää mennä vaatteita vaihtamaan ja minne paikkaan sädetykseen. Ja jos hoitoihin ja muihin tekijöihin lisätään mielikuvia, joista tulee paniikki, ei potilaan elämänlaatu siitä ainakaan parannu, Larsson painottaa. Seulonnassa minulta löytyi rintasyöpätyyppi, jota ei ilman mammografiaa huomaa ennen kuin se on kasvanut ja levinnyt. Larsson kertoo esimerkin kahdesta rintasyöpädiagnoosin saaneesta naisesta, joiden hoitopolku oli samanlainen, mutta joille kerrottiin tulevista toimenpiteistä eri tavalla. –?Potilas leikattiin ja hän selvisi hoidoista. –?Ymmärrettävistä syistä potilas on sen lukenut ja se tekee potilaalle hallaa monella tapaa. Tosin hän voi olla sillä hetkellä siinä määrin ahdistunut, ettei osaa edes kysyä neuvoa, Larsson sanoo. –?Potilas oli iloinen, vaikka hän oli juuri saanut syöpädiagnoosin. Oli tullut peruutusaika ylihuomiseksi. saatuaan Larsson ei mennyt mammografiaan, koska hän ajatteli, ettei hän sellaista vähän yli nelikymppisenä tarvitse. Häneltä meni monta kuukautta ennen kuin hän tajusi, ettei tilanteessa ollut ollut kysymys siitä, että hän on kuolemassa heti. Oli vain tullut peruutusaika ja hänet oli mahdollista leikata suunniteltua aikaisemmin. – Jos en olisi mennyt seulontaan, en olisi nyt 50-vuotiaana tässä tänään. Monessa vaiheessa syöpähoidot ovat rankkoja ja aiheuttavat monenlaisia ajatuksia ja tunteita ja silloin niiden rinnalle tarvitaan muutakin kuin vain lääketieteen antamia hoitoja. Jos ei kaikkea ymmärrä eikä hoitohenkilökuntaa ole paikalla neuvomassa, potilas ahdistuu suuresti. On todettu, että jos ihminen on jatkuvassa stressissä, keho ei uusiudu eikä ota yhtä hyvin vastaan hoitoja
56 . H yvä E lämä Koko historiansa ajan Päivölän Virkistyskoti Vihdin Nummelassa on tarjonnut lepoa, elämyksiä ja kontakteja suomalaiselle kulttuurielämälle. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen Luonnonrauhaa ja kulttuurielämää. Jokainen Päivölän salissa tai pihalla otettu askel osuu kohtaan, jossa Suomen historian ja kulttuurielämän merkkihenkilöt ovat kulkeneet
Kianto puolestaan on muistellut tätä tapausta kertoen, että hän ”saattoi sen ruotsinkielisen kollegan kiusaukseen”. ”Niinhän minäkin, ihan samaa sanoi lääkäri”, riemastui Kianto. K irjailija Tito Colliander asui Päivölässä 1940-luvulla, ja viereisessä huoneessa asui kirjailija Ilmari Kianto, jo valkotukkainen vanha mies. Päivölän Virkistyskodin vanhat vieraskirjat ovat uskomatonta luettavaa. Colliander selitti, että oli tullut Päivölään, jotta lepäisi, ja lääkärin määräyksestä jättäisi alkoholin. Venäläisiä, virolaisia, saksalaisia, englantilaisia ja ruotsalaisia vieraita nähtiin Päivölässä jo ennen massaturismin aikakautta. Päivölässä he saattoivat joko viettää aikaa omassa rauhassaan tai halutessaan seurustella muiden vieraiden kanssa. Kulttuurihistoriaa K irjailijoita, taidemaalareita, laulajia ja säveltäjiä, yliopistoväkeä, arkkitehteja, talouselämän vaikuttajia, virkamiehiä, politiikan vaikuttajia, Helsingin sivistyneistöä. Jonakin iltana Kianto koputti hiljaa Collianderin oveen: ”Psst, psst, hän sanoi, eikä paljon muuta sanonutkaan”, kertoo Colliander. Alkuaikojen nimiä vieraskirjassa ovat muun muassa valtioneuvos J. Päivölä kätki suojiinsa katkelman Aino Kallaksen ja Eino Leinon kiihkeästä tunneyhteydestä sekä Helvi Hämäläisen ja Olavi Paavolaisen rakkaussuhteesta. R. Päivölä keräsi alusta alkaen erityisesti taiteilijoita, jotka tulivat maaseudulle lepäämään tai virkistäytymään – ja toisinaan selvittelemään elämänsä ongelmia – mutta usein myös keskittymään rauhassa luomistyöhönsä. Ja sitten herrat menivät Kiannon huoneeseen konjakille. . Danielson-Kalmari, vapaaherra Georg Edvard Ramsay ja vapaaherratar Sophie Mannerheim. Kaksikielisyys ja monikulttuurisuus olivat ominaisia Päivölän elämänmenolle jo virkistyskodin perustajan Hanna Hernbergin aikana. Kodinomaisuus viehättää – Vieraat ovat luoneet Päivölän hengen ja heidän ansiostaan myös kotipitäjämme Vihti on saanut ainutlaatuisen kulttuurihistorialli. ”Mutta me pysyimme viisaina miehinä kohtuudessa,” Colliander kirjoittaa. H yvä E lämä 57 . Täältä hakivat virkistystä niin Suomen maineikkain oopperalaulajatar Aino Ackté kuin säveltäjä Aarre Merikanto tai taidemaalari Werner Thomé. Luonnonrauhaa ja kulttuurielämää Hanna Hernberg käynnisti Päivölän Virkistyskodin toiminnan vuonna 1904. Mutta Kianto iski silmää ja vilkuili tarkoittavasti avoinna olevaan oveensa. Hän rakennutti uuden päärakennuksen, jonka suunnitteli arkkitehti Hugo Lindberg
Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on erillinen majoitustakennus sekä jugend-tyyliset Tirkkula ja Solbacka -huvilat, ja ranta-alueella on mökkejä. Vieraat saattoivat tulla junalla Nummelan asemalle, josta heidät haettiin hevoskyydillä kahden kilometrin päähän Päivölään.. Mäkelän perheen hallinnassa Päivölästä on tullut suosittu perhejuhlien viettopaikka, joka tarjoaa hienon vaihtoehdon myös kokousten, seminaarien, koulutustapahtumien, musiikkija taideleirien sekä leirikoulujen järjestäjille. Päivölässä ollessaan hän kirjoitti runoja ja piirsi pieneen vihkoon, joka hänellä oli aina huoneessaan. Toimiessaan Nummelan kupeessa sijaitsevan Vuorelan koulukodin johtajattarena hän osti Veikkolan kartanosta määräalan Hiidenveden rannasta. Kirjailija otti hoitoja ja hänelle tarjoiltiin aamukahvi huoneeseen, mutta puhelinta hän ei käyttänyt. Niin me tämän koemme, että meillä käy vieraita eikä vain asiakkaita. Päivölä tarjosi vierailleen luonnonrauhan ja aikansa ihanteiden mukaisen ympäristön Hernberg rakennutti uuden päärakennuksen, jonka suunnitteli arkkitehti Hugo Lindberg. K un kirjailija L. Hän halusi paikan, jossa voisi tavata ystäviään ja pitää yhteyttä Helsingin seurapiireihin. – Joku kirjoittikin juuri vieraskirjaan, että oli mukava käydä kylässä. Onerva-Madetoja tuli Päivölään, Emmy Lindberg meni aina itse häntä vastaanottamaan. L. Päivölästä tuli heti alusta alkaen kulttuurija talouselämän vaikuttajien ja pääkaupugin sivistyneistön kohtauspaikka, jossa seuraelämä oli vilkasta. Kodinomaisuus ja aidosti vanha miljöö ovatkin asioita, jotka osaltaan luovat paikan viehätyksen. Päivölän suosioon vaikutti vahvasti hyvä sijainti Hangon radan varrella. sen juonteen, sanoo Mikael Mäkelä, paikan nykyinen isäntä. Päivölä on alusta saakka elänyt ajassa: tarjonnut niitä palveluja, joita kulloinkin on tarvittu. Hanna Hernberg syntyi vuonna 1859. Sivistyneistön kohtauspaikka Päivölän Virkistyskodin perusti Hanna Hernberg vuonna 1904. 58 . Hän oli käynyt ruotsalaisen tyttökoulun ja tutustunut aikansa valistuneisiin ja edistykselliseen henkilöihin. Hiidenveden rannoilla riitti kymmenittäin kävelyreittejä, ja veneillä pääsi vesille. Hän oli myös laulunopettaja ja laulajatar, ja kiinnostunut ajan kirjallisista virtauksista. Vieraat saivat viettää aikaa upean luonnon keskellä, mutta itselleen mukavasti täysihoidossa. Silti toiminnan peruspilarit ovat aina säilyneet – mahdollisuus nauttia paitsi rauhasta ja upeasta luonnosta, myös monipuolisesta kulttuuriperinnöstä. Hän tuli yhteiselle lounaalle, mutta ei juuri seurustellut kenenkään kanssa. Taustalla Emmy Lindberg, Mäkelän kummitäti ja Päivölän edellinen omistaja, joka oli yksi Suomen maaseutumatkailun uranuurtajista. Täysihoitomahdollisuus majoituksineen on tarjolla ryhmille esimerkiksi seminaarin, leirin tai kurssin yhteydessä. Onerva viipyi pari viikkoa, joskus koko kuukaudenkin. Mäkelän perheelle Päivölä on koti. H yvä E lämä Mikael Mäkelälle Päivölä on elämänura, mutta myös koti. Mutta se myös on elänyt läpi kriisiaikojen ja kyennyt muokkaamaan ja uudistamaan toimintaansa tilanteiden muututtua. Nykyisin Päivölään mahtuu majoittumaan noin 20-30 henkeä. Nykypäivän Päivölä ei enää tarjoa entisten aikojen kylpylähoitoja, mutta kirjallisuutta, taidetta ja musiikkia rakastavat vieraat löytävät sieltä edelleen harmonisen ympäristön kokoontumiseen
Puolustuslaitoksen käytössä Päivölässä oli potilashuoneiden lisäksi leikkaushuone, röntgen ja laboratorio. Hän toimi kunnanvaltuutettuna ja kirkkovaltuutettuna. Lääkärinpalveluiden lisäksi tarjolle tuli nyt myös erilaisia fysikaalisia hoitoja ja luontaishoitoja. Apua luvattiin muun muassa nivelreumaan, Päivölän ilmoitus Helsingin Sanomissa 28.4.1908. Monet heistä olivat vakiovieraita, jotka tulivat Päivölään yhä uudelleen. H yvä E lämä 59 . Virkistyskoti siirtyi vuonna 1918 vihtiläisen Laatan tilan tyttären Emmy Lindbergin omistukseen. Maaseutumatkailun uranuurtaja Hanna Hernberg kuoli vuonna 1915. On ilmeistä, että maatilan tarjoama tuki täysihoitolan toiminnalle auttoi yritystä selviytymään suurista investoinneista ja kriisikausien vaikeuksista.. Päivölässä vuosien varrella vierailleita taiteilijoita on melkoinen joukko. korkeaan verenpaineeseen ja erilaisiin kroonisiin vaivoihin. Sotavuosina sairaalana Päivölä osallistui myös maan sotaponnistuksiin kahteen otteeseen toimien sotasairaalana, talvisodan loppuvaiheessa 1940 ja uudelleen 1944 Kannaksen puolustustaistelujen alettua. . Lindberg kehitti Päivölän toimintaa edelleen. Emmy Lindberg oli myös yhteiskunnallisesti aktiivinen. Päärakennukseen otettiin noin 150 kirurgiaa tarvitsevaa potilasta, ja parempikuntoisia majoitettiin sivurakennuksiin. Päivölä mainosti lääkekylpyjä, sähkökylpyjä, kuumia kääreitä, suolahoitoa, savikääreitä. Tarjolle tuli liharuuan ohelle myös kasvisruokavalio, ja dieettejä laihduttajille. Erityisesti sotavuosista alkaen Päivölä tukeutui Laatan tilaan elintarvikkeiden hankinnassa ja energiahuollossa. Hän tutustui pohjoismaisiin kylpylöihin ja käynnisti Päivölässä kylpylätoiminnan. Päivölä mainosti myös, että sanomalehdet tulevat taloon päivittäin, ja puhelimella saattaa soittaa ”Nummelan sentraalin kautta”. Lahjakas Emmy omistautui kotitilansa ja Päivölän johdolle ja hänestä tuli yksi Suomen maaseutumatkailun uranuurtajista
60 . – Minä olen tähän kasvanut, jo rippikoulupojalle annettiin täällä hommia, sanoo Mikael Mäkelä. Päärakennuksen yläkerran makuuhuoneessa on yhä entisajan tunnelma. Nuorelle pojalle Päivölän kulttuurivieraat jäivät mieleen. Toiminta siirtyi uudelle pohjalle Emmy Lindbergin kuoleman jälkeen vuodesta 1963 jälkeen Päivölä jatkoi toimintaa Mäkelän suvun johdolla. Onerva-Madetoja viettivät suuren osan myöhäisestä luomiskaudestaan Päivölässä. Taiteilija Venny Soldan-Brofeldt ja runoilija L. Monille Päivölästä tuli toinen koti, jonne palattiin vuosi vuodelta. Tulenkantajat koolla Päivölän vierailla oli paljon yhteyksiä myös lähiseudulla asuviin tai oleskeleviin taiteilijoihin. Aikojen kuluessa kirjailijat Saima Harmaja, Marja-Liisa Vartio, Laura Harmaja, Kersti Bergroth, Otto Manninen, Anni Swan, Lassi Nummi ja Tytti Parras ovat kuuluneet Päivölän vieraisiin, samoin kuin aikansa johtava kirjallisuuskriitikko Kaarlo Marjanen ja kapellimestari ja säveltäjä George de Godzinsky, oopperalaulaja Tuure Ara ja taidemaalari Magnus Enckell. Sodan päätyttyä Päivölään saattoi tulla pakoon kaupunkien elintarvikepulaa. Kirjailijaryhmä Tulenkantajiin kuulunut kirjailija ja opettaja Onni Halla asui Vihdissä Härkälän koululla, ja monet tulenkantajat vierailivatkin sekä Päivölässä että Hallan luona: muun muassa ryhmän keulahahmo Olavi Paavolainen, Uuno Kailas, Elina Vaara, Katri Vala, Yrjö Jylhä, Lauri Viljanen ja tulenkantajiin myös luettu Mika Waltari. Monet taiteilijat kannustivat Mäkelää ylläpitämään paikkaa. Kummitäti, Päivölän omistaja Emmy Lindberg puolestaan ohjasi Mäkelää kouluttautumaan, jotta osaisi myöhemmin hoitaa Päivölän liiketoiminta ja kulttuuriperintöä. ’’Minä olen tähän kasvanut, jo rippikoulupojalle annettiin täällä hommia.’’. Liikeja virkamiehet, lääkärit ja tuomarit lomailivat ja hoitivat terveyttään Päivölässä, jossa viihtyivät muun muassa kirjailijat Ilmari Kianto ja Tito Colliander sekä kuvanveistäjä Essi Renvall . Hän on asunut Päivölässä noin kymmenvuotiaasta. Taidemaalari Helene Schjerfbeck asui ja maalasi Vihdin toisessa tunnetussa kylpylässä, Luontolassa, ja hän vieraili myös Päivölässä. H yvä E lämä Sotavuosien jälkeen täysihoitolatoiminta taas jatkui, ja Päivölään palasivat monet tutut vieraat, jotka olivat käyneet siellä ennen sotaa. Vanha täysihoitola oli rauhan ja hyvinvoinnin saareke epävarmassa maailmassa
Korona-aika oli Päivölälle vaikea, mutta vaikeista ajoista on ennenkin selvitty. – Tässä onkin nyt mietittävä, millä tavalla jatketaan. Siellä oli päiväjärjestys – kuriahan minä tarvitsen. Päivölä 1905-1995 K irjailija Aila Meriluoto on muistellut aikaansa Päivölässä: ”Nyt vasta alan tajuta, miten erinomainen paikka se Päivölä oli. Mäkelä viittaa Mauno Koiviston tunnettuun lauseeseen: Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin. Pian kuitenkin huomattiin, että majoitustiloja tarvitaan enemmän, joten 90-luvulla valmistui arkkitehti Carl-Johan Slotten piirtämä uusi erillinen majoitusrakennus Soltorp. Mutta uskon, että asiat järjestyvät, kuten tulipalon jälkeenkin pääsimme taas jaloillemme. Yläkerran majoitushuoneisiin vieviä portaita ovat kulkeneet monet kuuluisuudet. Vuonna 1987 Päivölässä syttyi tulipalo, joka tuhosi kylpylärakennuksen kokonaan. Ja illalla tiheä sininen hämärä ja kokoontuminen itsensä ympärille.” Päivölässä on yhä paljon talon alkuperäistä kalustoa, kuten salin puuleikkauksin koristellut pöytä, sohva ja tuolit. Ryhdyttiin järjestämään taidenäyttelyitä, perhejuhlia, musiikkileirejä ja erilaisia teemaviikkoja. Ja siellä oli ne keväiset tiet, ne sulavat lumikentät ja väkevät heräävät puut. HE Lähteet: Mikael Mäkelän haastattelu Päivölän Virkistyskodin nettisivut Eino Ketola: Suomen sydäntä kuullen... – Tässä on suuret kiinteistökustannukset, joista me olemme kärsineet samoin kuin monet muut. H yvä E lämä 61 . Mukana on myös hänen perhettään. Näitä uusia toimintoja ympäröi sama luonto ja maisema kuin Päivölän perustamisen aikaan, ja historiallisten rakennusten muodostama kokonaisuus on täynnä kulttuurimuistoja. Tulipalo oli omistajaperheelle suuri järkytys, ja toimintaa jouduttiin sen jälkeen miettimään uudelta pohjalta. ”Päivölä on osa menneisyyttämme, ja se katsoo tulevaisuuteen Suomen sydäntä kuullen”, kirjoittaa historiantutkija, tohtori Eino Ketola Päivölän historiikissaan. Mäkelä on johtanut Päivölää 1970-luvulta alkaen, vuodesta 1985 toimitusjohtajana. Tunnelmallinen eteisen sohva ottaa vastaan tulijat.. Asiat aina järjestyvät Päivölän virkistyskoti on tulipalon jälkeen löytänyt uuden profiilin
Lauluyhtye pitää jäsenensä vireessä, niin henkisesti kuin fyysisesti. Teksti: Kati Wikström Kuvat: The Sixties Blondies The Sixties Blondies tarjoilee nostalgiaa Laulua, iloa ja hauskanpitoa. 62 . H yvä E lämä The Sixties Blondies on lauluyhtye, joka vie mukaansatempaavasti 60-luvun tyttöbändimusiikin pariin
Hän on lisäksi julkaissut musiikin oppikirjoja, radioja tv-ohjelmista puhumattakaan. Kolmiääninen stemmalaulu on yhteinen intohimomme ja siinä riittää hiomista. Lauloin taustoja Jormas ja Jim and The Beatmakers bändeissä sekä Sixties Singers-kuorossa, kertoo Irma Tapio. Kyläilimme puolin ja toisin 50-60-lukujen paikkeilla. – Olin ollut mukana Back to the Sixties-yhdistyksessä kymmenen vuotta. Puhuin aiheesta Katille, joka lauloi silloin vielä Ernoksessa ja kuorossa. – Olemme yhdessä muutenkin, vietämme perheidemme kanssa juhlia sekä harrastamme hauskanpitoa yhdessä ja aikalailla lauluksihan se menee. – Minua pyydettiin bändiin mukaan vuonna 2012 ja suostuin oitis sen kummemmin miettimättä, sillä tunsin Irman ja Katin entuudestaan, muistelee Eva-Leena Pokela. – Irman tapasin jo 60-luvulla, kun hän lauloi Pirkan neidot-yhtyeessä, jota ihailin kovasti. Yhdessä laulaminen The Sixties Blondies-yhtyeessä on se liima, joka sitoo meidät toisiimme. The Sixties Blondies perustettiin tähän tarpeeseen, kiteyttää Kati Borg-Penttilä. Olemme kaikki bändiläiset eläkkeellä ja voimme tehdä, mitä huvittaa työrupeamamme jälkeen, summaa Eeva-Leena Pokela (kuvassa vasemmalla). The Sixties Blondies hurmaa keikoillaan vauhdikkaalla tunnelmalla ja iloisella energialla. The Sixties Blondies on juuri juhlinut kymmenvuotistaipalettaan. – Tässä bändissä musiikki on kiva yhteinen huvi ja harrastus! Olemme eläkkeellä kaikki ja voimme tehdä, mitä huvittaa työrupeamamme jälkeen. Mutta lavan takana sattuu kaikenlaisia kommelluksia, nauraa Pokela. Vaikka amerikkalainen tyttöbändimusiikki oli todella suosittua, sitä ei kuitenkaan esittänyt Suomessa kukaan. Yhdistyksen tehtävänä on ylläpitää ja tuoda esille 60-luvun musiikkia. H yvä E lämä 63 . – 60-luvun bändit olivat aikoinaan vain poikien juttu. Hän on soittanut ja laulanut lukuisissa kuoroissa, erilaisissa kokoonpanoissa ja solistina niin levyillä kuin teattereissa sekä lastenmusiikin alalla. Lisäksi olimme 70-luvulla Helsingin Kaupunginteatterissa ja hoidin tuolloin myös muutaman kerran Irman lapsia. Nostalginen The Sixties Blondies on yksi jäsenbändi Back to the Sixties-yhdistyksessä, johon kuuluu 12 tuttua bändiä jo 60-luvulta. – Minun ja Katin äidit olivat hyviä ystäviä ja opiskelutovereita. Näin polkaisimme pystyyn tyttöbändin, joka on keikkaillut nyt jo toistakymmentä vuotta. Pokelan musiikkiperheen kasvatista kehkeytyi monipuolinen ammattimuusikko ja musiikkikasvattaja. Muuten pidän itseni kunnossa ennen kaikkea liikunnalla ja kohtuullisen hyvillä elämäntavoilla, summaa Pokela. Suomen vanhin lapsitähti Omien sanojensa mukaan Suomen vanhin lapsitähti Eeva-Leena Pokela (68) oli 60-luvun alussa tunnettu lapsitähti. R iemukkaassa bilebändissä laulavat monipuoliset musiikin ammattilaiset Eeva-Leena Pokela, Irma Tapio ja Kati Borg-Penttilä. – Estradilla pyrimme hoitamaan hommat ilolla ja kunnioituksella yleisöä kohtaan. . Elämäntyönsä Pokela teki Taideyliopisto Sibelius-Akatemiassa, josta hän jäi eläkkeelle professorina. Kolmen naisen ryhmä selvästi nauttii tekemisestään, pitää hauskaa ja tarjoilee samaa bilemenoa yleisölleen. – Yhdistyksessä ei ollut noiden vuosien aikana ainoatakaan tyttöbändiä. – Musiikki on kiva yhteinen huvi ja harrastus
Tilanteesta riippuen esiinnymme pianistin tai oman bändin kanssa, jonka nimi on The Buddies. On kivaa vanheta yhdessä! Pokela toteaa, että bändi keikkailee niin pitkään kuin jaksaa ja kaverit jaksavat tulla kuuntelemaan. Lisäksi Tapio toimi kymmenen vuotta Adiemus Singers’ien managerina. On turvallista vanheta ystävien kanssa, pohtii Tapio. – Iän myötä osaamme nauraa itsellemme, jos mokia tapahtuu. – Musiikki tuo elämään sisältöä, ja musiikintekemisen haasteitakin on hyvä ottaa vastaan. Muuten pidän itseni kunnossa liikkumalla ja iloa antavat perhe sekä ystävät. Pidämme hauskaa yhdessä, ja välillä järjestämme itsellemme iloisia niin kutsuttuja korkeanpaikan leirejä. Esiinnymme pääosin 1960-luvun teemaisissa tapahtumissa ja yleisö on enimmäkseen ikäistämme eli 60luvun nuorisoa. – Yhdessä tekeminen tuo iloa sekä energiaa meille itsellemme ja toivottavasti myös yleisöllemme. – Paras keikka on vielä tulossa, mutta sitä odotellessa iloitsemme jokaisesta yhdessä viettämästämme hetkestä. Noilla leireillä harjoittelemme uutta ohjelmistoa ja laulamme, saunomme, nauramme ja joskus jopa soitamme ukulelea. – Mottoni on: Nautitaan siitä, mitä meillä on ja mitä vielä pystymme tekemään. H yvä E lämä ’’Ikä on vaikuttanut esiintymiseen siten, että sävellajeja pitää muuttaa alemmaksi ja liian vaikeat koreografiat oiotaan helpommiksi.’’ – Treenaamme yhdessä laulamista aina silloin, kun keikkaa on tiedossa. Leppoisa maalaiselämä lähellä luontoa niin merellä kuin metsässä, tuo minulle tunteen hyvästä elämästä. Korona katkaisi keikkailun, mutta yleensä keikkoja on muutama kymmenen vuodessa. Kaupunginteatterin lauluavustajana Tapio toimi 20 vuoden ajan. Hän on ollut mukana lukuisissa Syksyn Sävel-kisoissa ja Euroviisuissa, konserteissa, kuoroissa, teattereissa ja lauluyhtyeissä, kuten esimerkiksi Donnat, Kodinkynttilät, Fantastic Four, Lasaset ja Pirkan Neidot. Ei surra The Sixties Blondies eli vasemmalta Kati Borg-Penttilä, Eeva-Leena Pokela ja Irma Tapio pitävät hauskaa lavalla ja hauskanpito jatkuu myös keikkailun ulkopuolella.. – Ikä on vaikuttanut esiintymiseen siten, että sävellajeja pitää muuttaa alemmaksi ja liian vaikeat koreografiat oiotaan helpommiksi. Kaikkien taustalaulajien äiti Kaikkien taustalaulajien äiti eli Irma Tapio (77) on laulanut tuhansia levytaustoja eri artisteille ja tehnyt mainossekä leffamusiikkia. Tämä ryhmä kiersi säveltäjä-kapellimestari Karl Jenkinsin kanssa ympäri maailmaa, esiintyen paikallisten sinfoniaorkesterien kanssa Tokiosta Lontooseen. Tipahdamme aina tassuillemme ja kaikilla on hauskaa. – The Sixties Blondies-bändillä on iloinen ja värikäs historia. 64 . Toki ystävyytemme ristiin rastiin on vielä vanhempi kuin bändi, sanoo Tapio. Osaamme pitää hervottoman hauskaa myös lavalla. – On ihanaa saada tehdä musiikkia lahjakkaitten laulajien ja soittajien kanssa
. Keikkamme ovat aina hauskoja ja ikimuistoisia, mutta muutama on jäänyt erityisesti mieleen. Borg-Penttilä kuului myös Ernos-yhtyeeseen, joka aloitti musisoinnin jo 60-luvulla. – Musiikki on ollut minulle harrastus, jonka Back to The Sixties-yhdistyksessä toimiminen käänsi eläkepäivinä melkein ammatiksi, selventää Borg-Penttilä. Viikon aikana vieThe Sixties Blondies-bändiä säestää The Buddies: Lefa Kiviharju (basso), Valentin Stefanov (kitara) ja Suntsi Järvinen (rummut).. – Toivon tulevaisuudelta terveyttä ja hyvää meininkiä niin rakkaiden kuin laulukavereideni kanssa. Borg-Penttilän mukaan paras keikka on sellainen, jossa esiintyminen on rentoa ja voi aistia sen, miten yleisö viihtyy. – Ensimmäinen keikkamme Sinebrykoffin talon asukkaille 12.6.2012 oli ikimuistoinen, kun valkoisissa saappaissa ja värikkäissä pellavamekoissamme emme meinanneet millään löytää sisäpihalle ja keikkapaikalle. – Toinen vahva kokemus oli ET-lehden lukijamatka Välimerelle vuonna 2013 Kristina Cruises laivalla. Bändissä on myös tärkeätä se, miltä se kokonaisuudessaan näyttää eli värit ja asut. Laulamme ja esiinnymme niin kauan kuin on voimia ja meitä tullaan kuuntelemaan, toivoo Tapio. sitä, mitä meillä ei enää ole tai mitä emme enää pysty tekemään. H yvä E lämä 65 . Hyvin se keikka sitten meni. Oma bändi antaa ison merkityksen itsetunnolle ja tuo jonkinlaisen vapauden toteuttaa sitä, mistä itse pidän. Kouluttauduin sittemmin parisuhdeja seksuaaliterapeutiksi ja pidin yksityisvastaanottoa 15 vuoden ajan, josta jäin eläkkeelle vuonna 2018. – Pienissä paikoissa yleisö on lähellä ja tunnelma intiimi. – Olin kymmenen vuotta design-maailmassa Vuokon vientisihteerinä ja sen jälkeen mieheni kanssa 25 vuotta yrittäjänä rakennusmaailmassa. – En osaa kuvitella elämääni ilman musiikkia. Bändissä nuoresta pitäen Jo lapsesta saakka Kati Borg-Penttilä (75) on esiintynyt tunnettujen solistien kanssa, kuten esimerkiksi Kauko Käyhkön ja Pärre Förarsin, ja kouluaikana hän lauloi tyttötriossa nimeltä Pirtelöt
Pukeudun kauniisiin väreihin ja vaatteisiin. Hyvään elämään kuuluu niin monia ihania asioita, joista saan virtaa, miettii Borg-Penttilä. Back to the Sixties-yhdistyksen The Beat Goes On-festarit 1-5.11. Kulttuuritalo. – Meillä on isot perheet ja paljon lapsenlapsia, eli emme aina ehdi tapaamaan niin usein kuin haluaisimme. HE Seuraavat keikat: 28.10. Espanja, Fuengirola, Ravintola Kukko. H yvä E lämä ’’Yhdessä tekeminen tuo iloa sekä energiaa meille itsellemme ja toivottavasti myös yleisöllemme.’’ railimme kuudessa eri satamassa ja illat esiinnyimme. Soittelemme ja juhlimme synttäreitä, käymme taidenäyttelyissä, pohdimme ihmissuhteita ja esiintymisasuja, selvittää Borg-Penttilä kolmikon kanssakäymistä. – Käyn kerran viikossa StepUpin tanssikoulussa 60+ ryhmässä, jossa Irmakin käy. 66 . Tapaan ystäviä lounailla, käyn välillä teatterissa, teen vapaaehtoistyötä ja löytöjä kirppiksiltä. BTS goes Fuge-tapahtuma 16.11 to klo 14:00, Espoon Kulttuurikeskuksen Louhi-sali My boy loppipop soi vauhdikkaasti Lohjan keikalla helmikuussa 2023. – On innostavaa, että tässä iässä voi olla näin kivaa ja vielä oppia uutta. Jos joku mielenkiintoinen juttu tulee eteen, osallistun parhaan kykyni mukaan, sanoo Borg-Penttilä. Hyvän elämän ainekset – Tapaamme useimmiten lauluharjoitusten merkeissä. Elämä on nyt hyvällä mallilla ja saa jatkua näin. Kuva: Mari Ahola-Aalto. Keho muuttuu ja vanheneminen saa näkyä. Pulahdan meressä aamuisin, kun jäät ovat lähteneet, puuhastelen kesän saaressa ja leikin lastenlasten kanssa. Kaikista meistä tulee isona eläkeläisiä, se on tosiasia. – Musiikin tekeminen antaa minulle riemua stemmalaulamisesta, onnistumisista ja uusista kokeiluista, hymyilee Borg-Penttilä. Halaan miestäni ja ajelen keltaisella autolla. Onneksi minulla on terveys säilynyt. – Vielä en ole huomannut, että jättäisin jotakin tekemättä siksi, että olen 75-vuotias. – Teen hyvää kasvisruokaa, nautin rauhassa aamiaisen, nukun hyvin
O rimattilalainen Mervi Varjola muistelee kissojaan elämänsä varrelta. Iloa lemmikistä. Alkuun se oli varsinainen saalistaja, aamuisin omakotitalomme pihalla oli rivi maamyyriä, Mervi nauraa. Kissaihminen on saanut karvakavereiltaan monet ilon hetket, mutta myös luopumiset ovat tulleet tutuiksi. Päivää ennen syyskuun 11. Mikki ja Minni Monnia seurasivat samasta järjestöstä löytyneet Mikki sekä hännätön, manx-rotuinen Minni. Monnin kohtalo oli jäädä vain 1,5-vuoden ikäisenä auton alle. Teksti: Soili Kaivosoja Linus on älykäs kissa, jolla on Mervi Varjolan mukaan riittävästi omaa tahtoa. Kun äiti lähti ensimmäiselle lomalleen, hävisi Mikkikin eikä sitä sen jälkeen enää näkynyt, Mervi muistelee vuosikymmenten takaista ensimmäistä kosketustaan kissoihin. Kissanelämää on kiva seurata! Mervi Varjolalla on ollut kissoja lähes koko elämänsä ajan. – Muistan, että meillä oli lapsuuskodissani maatiaiskissa Mikki. Kävin Minnin kanssa näyttelyssäkin, mutta sen pää ei ollut rotumääritelmän mukainen, joten näyttelyura jäi siihen. Minni oli kyllä ihana persoona. Niiden iloisesta seurasta Mervi sai jo nauttia pidempään. – Mikki kuoli 16-vuotiaana ja Minnikin sai elää 11-vuotiaaksi. päivän terroritekoja vuonna 2011 Mervi hankki Kodittomat kissat -järjestöstä Monnin. H yvä E lämä 67 .
Se tuli seitsemän kuukauden ikäisenä Lenni-veljensä kanssa Rekku-Rescue-järjestöstä Sallalle. Ne olivat asuneet kissapopulaatiossa iäkkäämmän naisen kotona kerrostaloasunnossa. Parin. – Mikki oli enemmän sellainen peräkammarin poika, lällykkä. Kissat olivat lisääntyneet hiljalleen ja lopulta nainen oli ymmärtänyt ottaa yhteyttä eläinsuojelijoihin. 68 . Kissa asustaa edelleenkin Mervin luona, eikä vieläkään ole päätetty kuinka pitkä lomasta tulee. Sillä kun oli aina omat tietyt kellonajat kaikille toimilleen. H yvä E lämä –?Siperiankissa Mimosa on varsinainen sylikissa. Itsellänikin meni monta vuotta tottua siihen, ettei Minniä enää ollut. Kaikki aktivointilelut ovat Linukselle helppoja. Linuksen tarina on koskettava. Minni toimi myös hoitajana. Mutta kun Minni kuoli, etsi Mikki vielä pitkään sitä joka paikasta. Tuntuu, että se menee ihan tiedottomaan tilaan, kertoo Mervi Varjola. Tyttären Linus Kesäkuussa Mervi tyttären Sallan 5-vuotias kissa Linus tuli viettämään kesälomaa mummolaan. – Kissat tottuivat aika pian uuteen kotiinsa. Linus haluaisi tehdä lähempää tuttavuutta Mimosan kanssa, mutta Mimosa toistaiseksi vielä hieman jarruttelee. Minni komensi aina sitä. Eläinlääkäri tutki molemmat kissat ja totesi, että niillä oli muutosta johtuvaa stressiä. Sen suurinta nautintoa, kun hipsuttelee hitaasti sen mahanalustaa. Kissat olivat aluksi aika pelokkaita. Jos joku perheenjäsenistä oli kipeä, Minni asettui tämän viereen
– Mimosa ei ole koskaan nähnyt muita kissoja kuin korkeintaan ikkunasta. L-arginiini-yrtti-sinkki*valmiste Panox on mieskunnon ja elinvoiman ylläpitämiseen tarkoitettu ravintolisä, joka tukee luonnollisella tavalla miehistä vireyttä, hyvinvointia ja energisyyttä. Mervi uskoo, että niistä tulee vielä kaverukset, kunhan aikaa kuluu riittävästi. Syliin se tulee ainoastaan silloin, kun sille itselleen sopii. H yvä E lämä 69 . Panox Woman tasapainottaa hormonitoimintaa ja vähentää väsymystä (B6-vitamiini). Nokkelasti se kaivaa herkkupalat esiin puisesta palapelistä, jonne Mervi on piilottanut syötävää. Via Naturale Oy, Kalliotie 2, 04360 Tuusula info@vianaturale.fi | www.vianaturale.fi | (09) 8709 856 Hyvinvarustetuista luontaistuotekaupoista ja -osastoilta. Väsymys, kiire, työpaineet, stressi, elämäntavat, ikä, valvominen ja monet muut syyt voivat heikentää libidoa. Geenitesteistä ei löytynyt mitään sairautta, joten syyksi epäiltiin jotain synnynnäistä virhettä. Valmiste sisältää kurpitsansiementä, sahapalmua, pygeumia, sinkkiä ja E-vitamiinia. HE. 7,5-vuotiaalle Mimosalle piti löytää uusi koti, kun sen emännällä ilmeni allergia. – Kun näin Mimosan kuvan, tunsin tosi syvää rakkautta sitä kohtaan heti. Linuksella on kuitenkin omat kommervenkkinsa, se on muun muassa erittäin ronkeli syömään. *Edistää veren testosteronitasojen pysymistä normaaleina. Panox Original Naisen seksuaalisen halun lisäämiseen tarkoitettu 100 % luonnollinen, kotimainen valmiste. Mimosa puolestaan steppailee täällä jo seitsemän maissa ja käy tarkastamassa, onko Linus pesässään vaatekaapissa, kertoo Mervi Varjola kertoo kissaystävistään. Sinkki edistää veren testosteronitasojen pysymistä normaalina ja E-vitamiini puolestaan edistää solujen suojaamista hapettumisstressiltä. Sen herkkua on pakastekuivattu kana, jota se voisi popsia mielin määrin. – Vuosi myöhemmin myös Linuksella todettiin anemiaa, mutta sitä on pystytty hoitamaan eikä Linuksesta huomaa päälle päin mitään. Tyydyttävä seksielämä on tärkeä osa toimivaa parisuhdetta ja perhe-elämää. Juoksee aina vastaan Mervi ihailee Linuksen luonnetta. Linus on myös vallan taitava erilaisten aktivointipelien kanssa. Niinpä päätin ottaa kissan meille asumaan. Lennin oireet äityivät vähitellen niin pahaksi, että se jouduttiin lopettamaan. – Tosin, kun se kokee saaneensa liian vähän huomiota, se esimerkiksi tulee yöllä sänkyyn ja nuolee naamani, Mervi nauraa kissan erikoisille tavoille. 100 % luontainen valmiste, joka virkistää mieskuntoa ja miehistä sukupuolielämää. – Linus on aamu-uninen ja nukkuu ainakin aamukymmeneen asti. Kun kuka tahansa on tulossa, juoksee Linus aina vastaan. Omapäisyytensä Linus ilmaisee siten, että se tekee, mitä haluaa. – Se on maatiaiskissaksi mahdottoman ystävällinen ja erityisen ihmisrakas. Linus haluaisi tehdä lähempää tuttavuutta, mutta Mimosa on hieman varautunut. Panox Prosta Forte Naisten ja miesten yhteiseen hyvinvointiin viikon jälkeen Lennillä todettiin verikokeissa anemiaa, jota lähdettiin hoitamaan kortisonilla, Salla kertoo. Siperiankissa Mimosa Lokakuun puolivälissä Mervi törmäsi ilmoitukseen, jossa ihastuttava siperiankissa Mimosa etsi uutta kotia. – Hellyn antamaan sille aina välillä herkkupaloja, kun sillä on ollut niin rankka lapsuus, Mervi myöntää. Linuksen ja Mimosan yhteiselo ei ole lähtenyt aivan täysillä vielä käyntiin. Panox Woman Panox Prosta Forte aikuisten miesten hyvinvointiin, keski-ikäisille yli 40-vuotiaille miehille
70 . Anneli Poutiainen kuvaa kirjassaan tervettä miestä, joka haksahtaa uskomaan jokaiseen mahdolliseen sairauteen, jonka voi netistä löytää. H yvä E lämä Luulosairaus on vakava tauti Verenpainelääkkeitä, sydänlääkkeitä, unilääkkeitä, kolesterolilääkkeitä – ja kaikki turhaan. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen
Kirja on päiväkirjanomaisesti koottu. Mutta tämä kirjassani kuvattu tapaus herätti, koska se tuntui ihan käsittämättömältä, Poutiainen sanoo. Hän rajoittaa pelkäämiensä sairauksien oireet vastaanotolla koskemaan yleensä yhtä, korkeintaan kahta sairautta kerrallaan. K irjailija Anneli Poutiaisen tuore teos Luulosairas vuokraisäntä perustuu tositapahtumiin. Miksi yksikään lääkäri ei ole tarttunut hänen kohdallaan siihen, että pitäisi hoitaa hypokondriaa eikä kuviteltuja sairauksia. – Ihmettelen, miten on mahdollista, että terve ihminen onnistuu yhä uudelleen saamaan reseptilääkkeitä sairauksiin, joita hänellä ei ole. Tosiasiahan on, että ihmisen psyyke vaikuttaa siihen, miltä hänestä tuntuu. – Lähtökohtaisesti on tietysti niin, että lääkäri uskoo sen, mitä potilas kertoo, ei hän voi kyseenalaista kaikkea. Tohtori Google on vaarallinen Netistä kun googlettelee eri sairauksien oireita, on helppo alkaa kuvitella, että juuri tuohan minulla varmasti on. – Addikti ei itse käsitä tilannettaan, mutta ympärillä olevat näkevät, etteivät asiat ole hallinnassa. Hyponkondriaan sairastunut menettää suuren määrän rahaa tarpeettomiin vastaanottokäynteihin, tutkimuksiin ja lääkkeisiin, mutta luulosairaus ei ole vain ihmisen itsensä ja hänen läheistensä ongelma: jo muutenkin ylikuormittunut terveydenhuoltomme kuormittuu entisestään turhista käynneistä. H yvä E lämä 71 . Kirjan päähenkilö on lääkärissä hyvin uskottava. Kirjan Asko on tietysti aivan ääritapaus, mutta tuskin kuitenkaan ainoa lajissaan. – Surullista on, että tällaisen ihmisen elämä keskittyy kokonaan sairauksiin ja niiden oireisiin, ja kaikki muu elämä jää vähiin. Kaikilla muilla elämänalueilla Asko ajattelee ja toimii normaalisti. Kirjan minäkertojan ystävätär on asunut vuokralla asunnossa, jossa käytti yhteisiä keittiötiloja vuokraisäntänsä kanssa – ja sai kutakuinkin jokaisella aamukahvihetkellä tai muulla kohtaamisella kuulla vuokraisäntänsä senhetkisestä vakavasta sairaudesta. Helsingin pääkirjasto on hänelle tuttu ja mieluinen paikka.. Hypokondriaan sairastunut osaa olla uskottava siinä, mitä hän kertoo, koska hän aidosti uskoo siihen itse, vaikkei mahdollisen sairauden tueksi olekaan muuta kuin hänen omat kuvitelmansa. Luulosairaalle vaiva on aito Jokainen terveyttä käsittelevä televisio-ohjelma, jokainen lehtijuttu ja jokainen tuttavan kertomus saa kirjan päähenkilön uskomaan, että hänellä on juuri tämä sairaus. Vuokraisäntä oli sairastunut kansankielellä sanottuna luulosairauteen. – Olin toki aikaisemminkin kuullut tapauksista, joissa joku arvelee itsellään olevan milloin minkäkin sairauden. Näitä tapauksia on paljon, sillä omassa tuttavapiirissäkin niitä tulee vastaan. – Minun käsitykseni mukaan sairauksiin addiktoitunut ihminen tarvitsisi ennen kaikkea psykoterapiaa, mutta sitä ei ole kirjani päähenkilölle tarjottu, eihän hänelle ole missään tehty hypokondria-diagnoosia. Potilaan oireisiin on kuitenkin suhtauduttava vakavasti. Hän onnistuu myös esittämään asiansa ja oireensa lääkärille niin, että hänelle on määrätty monenlaisia lääkityksiä. Sairaus ei kuitenkaan koskaan ollut todellinen. Ja niinpä kukaan lääkäreistä ei pääse hahmottamaan kokonaisuutta. Lääkärissä ja erilaisissa kokeissa hän käy vähän väliä. Jos julkiselle puolelle ei pääse nopeasti, niin sitten yksityisellä. . – Eikä Asko todellakaan teeskentele tai näyttele, vaan uskoo täysin aina kulloinkin hänen ajatuksissaan pinnalla olevaan sairauteen. – Tohtori Google on vaarallinen. Kirjan päähenkilö Asko on hyvin koulutettu, johtotehtävissä uran tehnyt, hoikka ja urheilutaustainen ihminen, joka on päätynyt diagnosoimaan itselleen lukuisia vakavia sairauksia, joita hänellä ei ole. Eikä mikään järkipuhe tai perustelu tehoa luulosairaaseen. Hän käy paljon eri lääkäreillä, koska ajattelee, ettei joku lääkäri ole osannut hoitaa häntä ja hakeutuu seuraavalle. Mutta niinhän se on muissakin riippuvuuksissa, tämä on addiktio, Poutiainen sanoo. Lääketieteen termi sairaudelle on hypokondria, sairauden pelko. Jos uskoo ole–?Luulosairaalle hänen kokemuksensa sairaudesta on hyvin aito, sanoo kirjailija Anneli Poutiainen. Sehän ei ole järjen asia, vaan tunnepuolen ongelma
Anneli Poutiainen on eläkkeellä, mutta jatkaa edelleen opettamista, ja myös uusi kirja on suunnitteilla. Jos ihminen kertoo olevansa uneton, lääkärin on vaikea väittää vastaan, joten Asko onkin saanut useammat nukahtamisja unilääkkeet. H yvä E lämä vansa sairas, voi myös aidosti tuntea sairauden oireita. Asko kokeilee jatkuvasti myös yhä uusia luontaistuotteita ja ravintolisiä. – Hän kävi lääkärillä tilanteessa, jossa oli stressaantunut ja ahdistunut, ja verenpaine olikin sillä hetkellä tavallista korkeampi. Taustalla monia syitä On vaikea tietää, mitkä kaikki asiat voivat vaikuttaa luulosairauden puhkeamiseen. – Koko ajan keksitään uusia sairauksia. Anneli Poutiainen 74, on helsinkiläinen äidinkielen opettaja. raus, tinnitus, harmaakaihi, korkea kolesteroli, matala-asteinen tulehdus, Parkinsonin tauti, verenpainetauti, kaulavaltimon tukos, reuma, kaikki mahdolliset syövän lajit, migreeni, MS-tauti, aivokasvain, eturauhasvaivat... Medikalisaatio sairastuttaa Poutiainen on pohtinut myös medikalisaatiota. Kymmenittäin ”sairauksia” Verenpainelääkityksenkin kirjan päähenkilö onnistui saamaan siitä huolimatta, että hänellä on ikäänsä nähden erittäin hyvät verenpainelukemat, pikemmin alhaiset kuin korkeat. – Hän myös pilkkoo tabletteja pienemmiksi, ottaa puolikkaan tai neljänneksen, tai joskus vielä vähemmän, niin ettei tabletista paljon muuta jää kuin pölyä pöydälle. Terveelle ihmiselle vakavaan sairauteen määrätyt lääkkeet voisivat olla vaarallisia. Hän on toiminut äidinkielen opettajana yläasteilla Helsingissä ja Espoossa, ja sittemmin ulkomaalaisten suomenkielen opettajana eri kursseilla. Ja toisaalta sitten on niin, että kaikki todella apua tarvitsevat eivät pääse lääkäriin. – Hän saattaa uskoa jonkin tuotteen parantavan kaiken mahdollisen. Niitä hän sitten käyttää sen mukaan kuin sillä hetkellä tuntuu – kokeilee yhtä, lopettaa sen, kokeilee toista ja sitten kolmatta. – Kirjani Askon kohdalla taustalla voi olla oma aikaisempi, joskin jo aikaa sitten hoidettu sairaus, hänen aika herkkäuskoinen luonteensa tai vaikkapa eläkkeelle jäämiseen sopeutumisen vaikeus. Seuraavan, jo tekeillä olevan kirjan aiheena on himohamstraaminen ja ostoriippuvuus. Enon sairastama diabetes on saanut hänet uskomaan, että hänelläkin on sama sairaus, tai vähintäänkin se on juuri puhkeamassa. – Ehkä hän alitajuisesti kuitenkin ymmärtää, ettei hänellä ole kyseistä sairautta, ja päätyy siksi ottamaan lääkkeitä vain vähän tai satunnaisesti. Luulosairas vuokraisäntä on Poutiaisen kolmas kirja. Kotona hän mittaa verenpainetta jopa kahdeksan kertaa päivässä, ja varmuuden vuoksi vielä yölläkin. Nyt eläkeikäisenä hän jatkaa opettamista edelleen. Askolla on kaappi täynnä lääkkeitä, sekä reseptillisiä että käsikauppalääkkeitä, ja lisäksi valtavasti erilaisia luontaistuotteita. Voi tulla huonoa oloa, voimattomuutta, huimausta, päänsärkyä, sydämentykytystä, vatsaoireita, monenlaisia kehon tuntemuksia. Niinpä hänelle jokainen huonon olon tuntemus on merkki sydänongelmista, ja jokainen näppylä on syövän esiaste. Niinpä hänen tietoihinsa on jäänyt korkea verenpaine, ja hän saa halutessaan lisää lääkettä. 72 . Hän ottaa tiettyä lääkettä usein vain lyhyen aikaa ja siirtyy sitten seuraavaan. Kaikkiaan hän on eri aikoina diagnosoinut itselleen kymmenittäin sairauksia: sydänvika, suolisto-ongelmat, kilpirauhassairaus, diabetes, uniapnea, välilevyn pullistuma, munuaissaiAnneli Poutiaiselta ilmestyi keväällä teos Luulosairas vuokraisäntä. – Tai ehkä oman äidin menehtyminen sydämen vajaatoimintaan ja avovaimon kuolema syöpään ovat vaikuttaneet asiaan. Tehdäänkö ihminen ylihoitamisella nykyään sairaaksi, vaikkei hän sairas olisikaan. Silloin niistä onneksi on vähemmän haittaa. Vaikka lääkärikäynnillä usein voidaan sulkea pois Askon juuri sillä hetkellä pelkäämä sairaus, useat vaivat ovat kuitenkin sellaisia, että niitä on lyhyellä vastaanotolla vaikea todentaa. Joskus on kyseessä magnesium tai valkosipuli, joskus vaikkapa granaattiomenamehu. Nykyisin vanhuuskin on sairaus, tai ujous, ja niitä pitää lääkitä. Ensimmäinen, Rulettipäiväkirja, käsitteli peliriippuvuutta ja toinen, Suomalaista kotouttamista, pureutui ulkomaalaisten kotouttamiseen. Poutiainen siteeraa Kuopion yliopiston terveyssosiologian dosenttia Markku Myllykangasta: ”Vaikka lääketiede on kiistatta parantanut
HE. Eli yhä raskaammalla kalustolla hoidamme koko ajan terveempiä ja terveempiä ihmisiä.” – Medikalisaatioon liittyy se, että tavoiteltaviksi arvoiksi vaikkapa kolesterolin tai verenpaineen suhteen lääketiede määrittelee minusta nykyisin sen verran alhaiset arvot, että monista hyvinvoivista ihmisistä saadaan sairaita, ja heille määrätään lääkitys. Peloista kärsivän olisi tärkeää löytää itselleen omalääkäri, joka osaa suhtautua ymmärtävästi jatkuviin sairauden pelkoihin ja jonka luona voi käydä sopivin välein turvallisuutta antavissa tutkimuksissa. Huolestuttavaa on Poutiaisen mukaan myös se, että nykyisin on mahdollista käydä erilaisissa laboratoriokokeissa ilman lääkärin lähetettä. Osa hypokondriasta kärsivistä hyötyy psykoterapiasta. Hypokondria Hypokondriassa henkilö kärsii jostakin ruumiillisesta oireesta peläten sen vuoksi sairastavansa jotakin vakavaa sairautta, vaikka kyseisen sairauden olemassaolo on suljettu pois lääketieteellisin tutkimuksin. Koskaan emme ole olleet niin tyytymättömiä omaan terveydentilaamme emmekä koskaan niin huolestuneita omasta terveydestämme kuin tällä hetkellä. Lääkäritkin valittavat, että vastaanotoille tulee ihmisiä, jotka tekevät itse diagnooseja. Hypokondriasta kärsivä henkilö hakeutuu pelkojensa vuoksi aina lääkäriin. Lähde: Lääkärikirja Duodecim, psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen ihmisen elämän laatua, sen asemalla yhteiskunnassamme on myös selvästi negatiivisia vaikutuksia. Hypokondrisia pelkoja voi esiintyä oireena myös monissa muissa psykiatrisissa sairauksissa, kuten vakava-asteisissa masennustiloissa, pakko-oireisessa häiriössä tai erilaisissa psykoottisissa sairauksissa. Jatkuva pelko vakavasta sairaudesta on psyykkisesti hyvin kuluttavaa sekä henkilölle itselleen että usein myös hänen läheisilleen. – Käydään kokeissa ja sitten googletetaan, mikä sairaus voisi olla. Hypokondriassa henkilö saattaa itsekin osin tietää, että hän ei ehkä sittenkään sairasta vakavaa tautia, mutta ei voi kuitenkaan hallita jatkuvia pelkojaan. Yhä useampiin ongelmiimme tarjotaan vastaukseksi lääketieteellistä selitystä, hoitoa ja varsinkin lääkkeitä. Hypokondriassa vakavan sairauden pelko säilyy itsepäisesti kuukausia tai usein vuosia. Erilaiset ruumiillisten tuntemusten aiheuttamat hetkittäiset ja ohimenevät pelot vakavan sairauden olemassaolosta ovat tavallisia
74 . Lisää perunat ja sekoita. Herkullista syötävää voit taikoa myös joko vanhoista tai uusista perunoista. Huuhtele ja suikaloi fenkolit sekä omenat ja lisää pellille lohen ympärille. Paloittele keitetyt, jäähtyneet perunat. 600-700 g ruodotonta kirjolohitai lohifileetä 1 tl suolaa ja 2 fenkolia 3 omenaa 3 dl pähkinäsekoitusta 3 rkl öljyä ja ½ tl chilirouhetta mustapippuria myllystä 150 g fetaa ½ sitruunan mehu n. 100g babypinaattia ja 1 dl silputtua persiljaa Lisäksi leipää Lämmin lohi-fetasalaatti 6 annosta Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Rouhi pähkinät terävällä veitsellä. Hienonna aurinkokuivatut tomaatit ja sipulit kulhoon. Kurkkua voit kostuttaa kokkaustouhuissa herkullisella sitruunan makuisella kurkkujuomalla ja sopii se kesäjuotavaksi muutenkin. Anna salaatin vetäytyä jääkaapissa pari tuntia. Jatka paistamista vielä noin 5 minuuttia tai kunnes lohi on kypsää. Rouhi vielä mustapippuria koko pellin päälle. Mukana on myös Marttojen ohje uusien perunoiden keittämiseen. Reseptit: www.martat.fi Mausteinen perunasalaatti Valmistusohje 1 kg uusia tai vanhoja perunoita keitettynä Kastike: 200 g aurinkokuivattuja tomaatteja 2-3 kevätsipulia varsineen tai 1 sipuli 1 dl aurinkokuivattujen tomaattien tölkin lientä 2 dl salsa-kastiketta 1 rkl viinietikkaa 0,5 tl suolaa 1 tl sokeria ½ dl kapriksia Jos käytät vanhoja perunoita, kuori ne. Pyyhi kala ja aseta pellille. Tarjoile leivän kanssa. Lohi on tuttu suomalaisessa ruokapöydässä, mutta sittenkin harvemmin herkullisena salaattina. Sekoita joukkoon tomaattitölkin lientä, salsakastiketta, viinietikkaa, suola, sokeri ja kaprikset. Mausta sitruunan mehulla ja levitä päälle vielä babypinaatti ja silputtu persilja. Mausta suolalla. H yvä E lämä Hyvä Elämästä löytyy tästä lähtien sesonkiin sopivia näppäriä arkiruokareseptejä. Mitä nuorempina saat kasvit ylös maasta, sitä paremmalta ne maistuvat. Valmistusohje n. Paista 200 asteessa 25 minuuttia, nosta pelti uunista ja murusta kasvisten päälle feta. Lisää kasvisten päälle pähkinät, öljy sekä chilirouhe ja kääntele siten, että öljyä sekoittuu omenoiden ja fenkolien joukkoon. Tarjoa vaikkapa grillatun ruuan lisäkkeenä. Vihreitä luonnon villiyrttejä voit hyödyntää vaikka viherletuissa. 6 annosta Näppärää arkiruokaa. Valmista kastike
Laita ne kulhoon kylmään, raikkaaseen veteen odottamaan. herneitä retiisijä hölskytyskurkkuja Keitä perunat suolalla maustetussa vedessä napakan kypsiksi. Lisää perunat, isot ensin, keskikokoiset ja lopuksi pienimmät mukulat siten että, vesi peittää juuri ja juuri perunat. Vinkki!. Keitä vesi perunakattilassa kiehuvaksi. Jos noudatat FODMAP-ruokavaliota, käytä valmistuksessa laktoosittomia maitotuotteita.) P erunanpesuhanskoilla irtoavat perunankuoret helposti. Paista perunoita kuumalla lämmöllä leikkauspinta alaspäin noin 5 minuuttia, kauniin värisiksi. H yvä E lämä 75 . Kun perunat ovat täysin kuivahtaneet, lisää niille tuoretta, hienonnettua tilliä. Viimeistele annokset tilli-tahinikastikkeella. Tarjoa perunoiden kanssa esimerkiksi savukalaa, grillattua makkaraa ja kermaviilitai jogurttikastiketta. Poista tillinvarret. 4 annosta 4 annosta Lämmin lohi-fetasalaatti Varhaisperunakulho Valmistusohje n. lahnaa, ahventa, siikaa tai lohta Tilli-tahinikastike: 3 rkl tahinia ja 1 rkl hunajaa 1/2 dl vettä 1 sitruunan mehu 1 ruukku tilliä 0,5 tl suolaa Lisäksi esim. Aseta perunoiden päälle muutama arkki talouspaperia tai puhdas astiapyyhe imemään kosteutta ja sulje kattila kannella. Mausta karkealla suolalla 1 tl suolaa/ 1l vettä. Lisää tillin varret. . Kuumenna oliiviöljy ja voi paistinpannussa. Kaada ylimääräinen vesi tarvittaessa pois. Leikkaa perunat puoliksi tai reiluiksi lohkoiksi. 800 g varhaisperunoita 2 rkl oliiviöljyä ja 1 rkl voita 250 g mungpavun ituja 400 g savukalaa, esim. Keittoaika vaihtelee koon mukaan: 8-12 minuuttia joskus 15-20 minuuttiakin. Anna perunoiden kiehua kevyesti poreillen. Uusien perunoiden keittäminen Valmistusohje 1 kg varhaisperunoita vettä karkeaa merisuolaa tuoreita tillinvarsia Lisäksi: tuoretta, hienonnettua tilliä Pese vastanostetut varhaisperunat juuresharjalla harjaten puhtaiksi ja kuorettomiksi. Pestyistä perunoista irtoavat kuoret myös juuresveitsellä kevyesti rapsuttamalla. Lisää jokaiseen kulhoon mungpavun ituja ja savukalaa sekä maun mukaan herneitä, retiisejä ja hölskytyskurkkuja. Voit käyttää myös kylmiä, tähteeksi jääneitä perunoita. Lisää tarvittaessa hiukan vettä. Tähteeksi jääneet kylmät perunat voi tarjota ruisleivän päällä, salaatissa tai grillattuna. Valuta keitinvesi tarkkaan pois kattilasta. (Huom. Valuta kypsät perunat ja anna niiden kuivahtaa hetki. Kokeile kypsyyttä cocktailtikulla tai pienellä haarukalla. Valmista perunoiden kiehuessa tilli-tahinikastike: Laita kaikki ainekset korkeareunaiseen, kapeaan kulhoon ja soseuta tasaiseksi, valuvaksi kastikkeeksi. Jaa perunat annoskulhoihin
2 isoa kurkkua sitruunanmehua ripaus mustapippuria hiven sokeria Viherletut Valmistusohje 5 dl maitoa 2 munaa 1 ½ dl vehnäjauhoja 1 ½ dl grahamjauhoja 0,5 dl margariinia sulatettuna ½ tl suolaa 1/2 tl kuivattua mäkimeiramia 4 rkl nuoria silputtuja nokkosen, vuohenputken tai valkopeipin lehtiä Sekoita kaikki muut aineet paitsi luonnonyrttisippu taikinaksi. 76 . Mausta sopivan kirpeäksi. Linkoa palat mehuksi tuoremehulingolla. 20 annosta. Kurkut voi myös soseuttaa sauvasekoittimella tai monitoimikoneella, mutta siinä tapauksessa kuori kurkut ennen soseutusta. Paista taikinasta pannulla pieniä tai isoja lettuja. Lisää luonnonyrttisilppu. 8 numeroa vuodessa, digilehti sisältyy hintaan Valmistusohje Pese ja paloittele kurkut. Anna turvota noin puoli tuntia. H yvä E lämä Sitruunanmakuinen kurkkujuoma 4 annosta Tilaa nyt Hyvää elämää itsellesi huippuedullisesti! Tilaa Sähköpostilla: tilaukset@karprint.fi Netissä: www.hyvaelama.fi Puhelimitse: Tilaajapalvelumme palvelee numerossa 040-729 1445 ma-to klo 9-11.30 Tarjous voimassa 31.7.2023 saakka Tilaukseen maininta kesätarjous23 29 € H yvä E lämä Mukan a Sielun Sielun peili peili Perjanta in jako alkaa justiinsa Hurstin Valinna n Heikki Hursti Maija, 70, harrast aa seinäki ipeilyä Painonh allinnas sa eivät toimi tiukat rajoituk set Moni kärsii raudan puuttee sta tietämä ttään SOTE sotkuss a hallinno n kiermu roissa Heli Laakso nen on luonnon lumoiss a Lulu Tanhua npää tarinoi ihmiset onnellis iksi Anne löysi hyvän elämän Inarista 1/2023 – 8,50 H yvä E lämä 5,90 Mukana Sielun Sielun ppeili Pekka ja Maija Salo Lastenohje lmista tutut 2/2023 – 8,50 • Eläkkeellä on vapaus olla tekemättä mitään • Anteeksiant o avioliiton kulmakivi Omannäkö iset valinnat vahvistavat mielen hyvinvointi a • Hautajaiset – vainajan näköinen tilaisuus Kansanedu staja Antero Laukkasen ALS edennyt nopeasti HH yvä yvä EE lämä lämä TILAUSTARJOUS Uuden tilaajan kestotilaushintaan. Jäähdytä ja tarjoile jääkuutioilla viilennettynä
Ota yhteyttä Åke Wangel 040 737 8075 paivankehra in in paivankehra.fi paivankehrasr@gmail.com. Luomme yhteyden korkeampaan itseen. klo 16 Ture Ara ja minä olen -mantrat / Åke 18.–19.11. Kodinomainen, kaunis tilamme sijaitsee Museokadulla Etu-Töölössä, osoitteessa Museokatu 42 A, Helsinki. Soveltuu hoitotyöhön, luentoihin, kokouksiin. SANNAN TARJOAMAT HOIDOT •?Kokonaisvaltaista elävöitystä •?Elonvirtausten avaus •?Meridiaanihieronta kuismaöljyllä •?Avauspisteet •?Kuivakuppaus •?Moksa •?Guasha • Nikama-, nivelja hierontahoito, sisältää myös triggeripisteiden ja lihaskalvojen käsittelyt •?Energiahoidot •?Perinteinen suomalainen verikuppaus Sanna-Kaisa Ilmarinen, kansanparantaja Ajanvaraus 040 838 89 63 tai ratanaula.ilmarinen@gmail.com ENKELIJOOGAA KERRAN KUUSSA enkelijooga.fi Johanna Mattila ja Pekko Vuorela Tiedustelut: enkelijooga@gmail.com TARJOAMME VUOKRALLE TYÖTILAA hyvällä paikalla Etu-Töölössä, Yhteensä 50 m 2 . klo 16 Luento seitsemästä säteestä ja alustus energiahoitajakoulutukseen / Åke 17.9. klo 16 Energiahoitajakoulutuksen esittely / Åke 24.9. SYKSYN 2023 LUENNOT JA KOULUTUS 19.–20.8. Vetoomus maailman rauhan puolesta. klo 16 Vesimiehen aika ja pyhä henki / Åke 8.10. Kokonaisvaltainen hoito sopii kaikille. klo 16 Viisauden ja rakkauden mestarit / Åke 30.9.–1.10. klo 11–14.30 Meridiaanit, elon virtauksen kanavat / Sanna 1.10. Ilmoittudu viimeistään vuorokautta ennen tilaisuuden alkua, tekstiviesti tai soitto. klo 11–14.30 Meridiaanit, elon virtauksen kanavat / Sanna 16.9. klo 16 Äidillidet jumaluudet ja Ananda Tara Shan / Åke 5.11. Voit vuokrata esim yhden päivän / viikko taisopimuksen mukaan. Seitsemän säteen sydänhoito, energiakanavointi läsnäolijoille. SEITSEMÄN SÄTEEN ENERGIAHOIDOT ovat seitsemän energiamuotoa, joissa valo, lämpö ja voima laskeutuvat maan päälle. Päivänkehrä on henkemme aurinko, elon kipinä. Sunnuntaisin klo 15–16 Ryhmämeditaatio. Tätä tarkoitusta palvelevat myös meditaatiomme, minä olen -mantrat sisäiseen ylösnousemukseen, planeetta-meditaatiot vahvistamaan hyveitä ja vapauttamaan heikkouksista. klo 16 Kuinka työskennellä jalokivien kanssa / Åke 22.10. Kutsumme enkeleitä ja mestareita, taivaan valoa, lämpöä ja voimaa. Hoito lähentää meitä sieluumme ja henkeemme, todelliseen itseemme, hengen auringon läpiloistoon. VIIKKO-OHJELMA Lauantaisin klo 15–16 Ryhmä-healing. klo 11–14.30 Meridiaanit, elon virtauksen kanavat / Sanna PÄIVÄNKEHRÄ on valohoitola, meditaatioja luentokeskus, opisto, henkinen kodinomainen kokouspaikka. Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Åke Wangel 040 737 8075 tai Sanna-Kaisa Ilmarinen 040 838 8963. klo 16 Kristuksen toinen tuleminen / Åke 12.11
Kuva: Kotifysio Fysioterapia parantaa toimintakykyä Hyvä toimintakyky mahdollistaa itsenäisemmän elämän eli pidempään kotona pärjäämisen. 78 . Esimerkiksi vetämällä kyynärpäätä taaksepäin vuorottaisin vedoin. H yvä E lämä Vastuskuminauha on monipuolinen väline, jolla voi tehdä myös koordinaation harjoituksia. Kuntoutusta on mahdollista saada myös kotiin.
– Hyvin yleinen syy kotikäynteihin on oman toimintakyvyn ylläpitäminen tai sen parantaminen. Lihasvoimien heikentyminen tapahtuu eri tahtiin eri lihaksissa, mutta alaraajojen lihasvoima näyttäisi vähentyvän enemmän kuin yläraajojen voima, tietää Eriksson. K otona tehtävä fysioterapia sopii erityisen hyvin niille, jotka eivät pääse lähtemään kotoaan tai joille lähteminen on hankalaa. Fysioterapeutti pystyy tässäkin asiassa auttamaan. Kipuun ja kuntoutukseen Yleisimpiä kipuja yli 55-vuotiailla ovat olkapäihin, selkään ja hartiaseutuun kohdistuvat kivut, samoin kuin polvikivut ja lonkkakulumat. Tällöin aktivoidaan nimenomaan tätä heikompaa puolta, selventää Eriksson. Kuva: Kotifysio. Toimintakykyongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen on näin ollen hyvin tärkeää. Fysioterapia tuo niin fyysistä kuin psyykkistäkin hyvinvointia, summaa Eriksson. Nyt käymme palvelutaloissa, asiakkaiden kotona ja sairaaloissa. Asiakkaan kotona toteutettu neurologinen fysioterapia mahdollistaa aivoinfarktipotilaan, aivovamman saaneen, Parkinsonin tautia sairastavan ja muistisairaan kuntoutuksen. Tutkimusten mukaan toimintakykyä voidaan parantaa myös iäkkäänä. Fysioterapian sosiaalisesta osuudesta eli fysioterapeutin kanssa juttelemisesta ja kuulumisten vaihtamisesta, puhutaan harvoin. –?Fysioterapia tuo niin fyysistä kuin psyykkistä hyvinvointia, kertoo Kotifysion yrittäjä ja fysioterapeutti Patrick Eriksson. – Huomasin, että monella oli tarvetta kotioloissa tehtävään fysioterapiaan. Tässä vain muutamia havainnollistavia esimerkkejä. – Fysioterapian tavoitteena voi olla muun muassa antaa tukea kotona pärjäämiseen, ylläpitää toimintakykyä, lievittää erilaisia kiputiloja ja kuntouttaa esimerkiksi leikkauksen jälkeen. Lähdimme hänen kanssaan uimahalliin ja siitä alkoi itää ajatus asiakkaan ehdoilla tehtävästä fysioterapiasta, kertoo Kotifysion yrittäjä ja fysioterapeutti Patrick Eriksson. Liikelaajuuden rajoituksien takia ikäihmiset saattavat joutua luopumaan heille tärkeistä toiminnoista. Usein erilaisista leikkauksista, kuten vaikkapa lonkkatai sydänleikkauksista toipuvat tarvitsevat fysioterapiaa. Myös imuroiminen saattaa olla haasteellista eikä kyykkyyn meneminen enää onnistu. . Tyypillisintä on, että kotona asuva huomaa, ettei enää pysty tekemään samoja asioita kotona kuin aiemmin eli fyysinen kunto on rapistunut, kertoo Eriksson. Kotifysion ajatus perustuu näihin kahteen seikkaan. – Kotifysio on perustettu vuonna 2012 ja ajatuksena oli nimenomaan muuttaa fysioterapian perinteisiä toimintatapoja ja parantaa senioreiden mahdollisuuksia saada fysioterapiaa. – Nuorena opiskelijana olin työharjoittelussa ja tein kotikäynnin asiakkaan luokse. – Kotikuntoutuksesta on erityisesti hyötyä neurologisessa kuntoutuksessa, kuten esimerkiksi aivoinfarktin yhteydessä. – Muistisairailla voidaan esimerkiksi jumpaten kasvattaa lihasvoimaa, joka hidastaa sairautta. Jalkojen lihasvoima on nimittäin kytköksissä muistisairauden etenemiseen. – Ei esimerkiksi jaksa nousta tuolilta tai lattialta eikä saa sukkia tai kenkiä jalkaan. H yvä E lämä 79 . Itsenäistä elämää pidempään Vanhetessa nivelnesteen määrä vähenee ja sidekudoksen määrä nivelessä lisääntyy, mikä aiheuttaa rajoituksia nivelen liikelaajuuksissa. Tasapainon kanssa saattaa olla ongelmia, jotka voivat johtua erilaisista syistä. – Vahvat lihakset nivelen ympärillä antavat tukea nivelelle. – Joissakin neurologisissa sairauksissa on yleistä, ettei kehon toinen puoli toimi eri tavalla kuin toinen. Kotifysio on erikoistunut ikäihmisten kotona tehtävään kuntoutukseen
HE Fyysinen toimintakyky * ?Iän myötä fyysinen toimintakyky heikkenee yksilöllisesti ja vähitellen. Kuva: Kotifysio – Hyvä toimintakyky mahdollistaa itsenäisemmän elämän ja sitä myöten kotona asumisen pidempään. * ?Heikentynyt toimintakyky lisää riskiä erilaisille tapaturmille, kuten kaatumisille. Samalla vaihdetaan kuulumiset ja jutellaan, kertoo Eriksson. H yvä E lämä Tuolista nousu on hyvä koko kehon liike, ja vahvistaa erityisesti jalkalihaksia. Jos haluaa helpottaa liikettä, voi ottaa tukea esimerkiksi rollaattorista tai tuolin käsinojista. –?Vuodelepo heikentää lihasvoimia nopeasti. Erityisesti imurointi vaatii useammilta lihasryhmiltä yhteistoimintaa sekä tasapainoa. – Monet kotiaskareet auttavat toimintakyvyn ylläpitämisessä. Tee liike 10 kertaa päivittäin. Lähde: Kotifysio. * ?50-vuotiaalla lihasmassa on pienentynyt 10 % ja 70-vuotiaalla jo 40 %. * ?Pituus vähenee: 60 vuotta täyttäneiltä on jo lähtenyt 2 cm 10 vuotta kohti. Tavoitteita ja keinoja – Fysioterapia aloitetaan maksuttomalla kotikäynnillä, jolloin kartoitamme yhdessä asiakkaan toimintakykyä, laadimme hoitosuunnitelman, huomioimme sairaudet sekä asetamme tavoitteet. * ?Luuston massa saattaa pienentyä. Mitä enemmän lihaskuntoa vaativia asioita tekee, sen parempi, Kykyä liikkua ja muistaa voi vaalia sekä kehittää terveellisillä elintavoilla. * ?Paino lisääntyy myös iän myötä aiempaa helpommin. Tarpeenmukaiset palvelut, huolellisesti valitut apuvälineet ja sopivaksi muokattu ympäristö tukevat myös näitä tavoitteita. Kuten esimerkiksi senioreille, leikkauksista toipuville, liikuntarajoitteisille ja aivoverenkiertohäiriön sairastaneille henkilöille, kiteyttää Eriksson. * ?Vuonna 2011 oli 75 vuotta täyttäneistä naisista noin puolella ja miehistä kolmanneksella vaikeuksia puolen kilometrin kävelyssä ja heidän kävelynopeutensa oli hitaampi kuin liikennevalojen mitoituksessa käytetty1,2 m/s. Konkreettisia tavoitteita voivat olla tasapainon parantuminen, lihasvoiman kohentuminen, kävelyn varmuuden lisääntyminen, rentoutuminen tai kivun lievittäminen. Keinoina voidaan käyttää voimaja lihashallintaharjoittelua, tasapainoharjoittelua, liikkuvuusharjoittelua, rentoutusta, venyttelyä, mobilisointia, pelejä, ulkoilua, aivojumppaa ja niin edelleen. 80 . – Fysioterapia kotikäyntinä sopii kaikille, jotka haluavat kuntoutua omassa kodissaan. * ?Fyysisen toimintakyvyn ongelmat yleistyvät naisilla iän myötä jyrkemmin kuin miehillä. * ?Iän myötä tapaturmavaara ja kaatumisriski kasvavat, koska tasapaino heikkenee ja reaktionopeus hidastuu
Pyöräily luontopaikoille on oivallista liikuntaa. Ympärilläni oleva luonto saa minut herkistymään ja tuntemaan pulppuavaa iloa. Saamme seurata kesän etenemistä ja huomata, että elämä on jatkuvaa, luonnollista muutosta. Kallio on ehkä auttanut heitäkin pysähtymään ja tuntemaan vakautta itsessään. Voimme pulahtaa uimaan tai nauttia varpaiden liottamisesta luonnonvedessä. Äiti häärää aamiaista keittiössä. Silmä lepää ja mieliala kohoaa. Mielemme avulla saamme palata elämämme kauneimpiin hetkiin ja voimauttaviin luontopaikkoihin. Luontoyhteys vahvistuu joka iässä Luontoherkkyys-ohjaaja Susanna Hänninen pohtii Sielun peili -liitteen kolumneissaan luonnon kehoa, mieltä ja sielua hoitavaa voimaa. Vihdoin on alkanut kesäloma. Huomaamatta kertyy käveltyjä kilometrejä ja kallioille nousuja. Lintujen laulu täyttää ilman. Vettä voisi verrata tunteisiin, joiden olisi hyvä saada ilmentyä vapaasti. Luonto on kuin rakas ystävä, joka ottaa aina avosylin vastaan. Muistelen erästä kesäloman ensimmäistä aamua. Vesi on uskomattoman muuntautumiskykyinen. Hiekka tuntuu ihanalta jalkojen alla, ja miten suloisen pehmeältä ja samalla viileältä kasteinen nurmikko tuntuukaan jalkapohjissani. Kävelen pitkässä, ohuessa yöpaidassani paljain jaloin pihamaalla. Veden äärellä saamme ihastella taianomaisen veden olemusta, veden liikkeitä ja kimallusta. I loitsen suuresti huomatessani, että nautin luonnossa ollessani samoista asioista kuin kymmenvuotiaana. Tässä on hyvä olla. Olen vasta herännyt pitkiltä yöunilta. Voimme istahtaa jykevälle, vakaalle ja pysyvälle kalliolle ja kuvitella mielessämme, kuinka sama kallio on kannatellut jo tuhansia vuosia aikaisempia sukupolvia. Tutustu myös netissä: Ekovakaus.fi Liikkuessani vaihtelevassa maastossa fyysinen kuntoni pysyy hyvänä. Kesällä paljain jaloin pihamaalla kulkeminen tekee hyvää koko keholle. Lapsuuden kauniita kesämuistoja muistellessani tunnen levollisuutta, oloni on hyvä. Muutama vuosi sitten luontokävelyllä ollessani oivalsin, että voin edelleen lapsen lailla ihmetellä ympärilläni olevaa luontoa ja seikkailla luonnossa, kuten lapsena tein päivittäin. Ja aivan kuten veden alla pohjassa on tyyneys, on sisimmässämme aina rauha. Olin tuolloin alakoululainen: ”On aurinkoinen, lämmin, kaunis kesäaamu. Toipuessani pitkäaikaisesta iskiaskivusta huomasin, että metsämaastossa liikkuessani kipu ei vaivannut minua niin paljon, kuin hiekkatiellä tai asfaltilla kävellessäni. Nautin kaikin aistein vaikuttavasta luontoympäristöstä. Tuoksuu kesältä. n Sielunpeili. Tunnen myös luontoäidin läsnäolon.” Hakeutumalla säännöllisesti kauniisiin luontopaikkoihin ravitsemme itseämme. H yvä E lämä 81 . Mitä useammin luonnossa vierailen, sitä paremmin voin
Soittaminen ja puheluiden vastaanottaminen on yksinkertaista ja vaivatonta. Nykypäivän Satavarma-kotipuhelin on syntynyt asiakkaitamme kuuntelemalla. Lisäpalvelut, kuten puheluun vastaaminen luuria nostamatta, tavoitettavuusrinki ja personoidut soittoäänet, täydentävät peruspuhelimen ominaisuuksia. H yvä E lämä T elepappojen Satavarma-kotipuhelin ja liittymä -paketti on nykyajan lankapuhelin. Hentilän sylissä toimistokoira Love. 82 . Kotipuhelin liitetään laajakaistaverkkoon, mikä takaa paremman kuuluvuuden myös katvealuilla ja sisätiloissa, joissa mobiiliverkoissa voi olla kuuluvuusongelmia. Liittymät on suunniteltu helppokäyttöisiksi ja soveltuvat hyvin senioreiden käyttöön. Nykyajan lankapuhelin Televiestintäala muuttuu ja perinteisen lankapuhelinverkon toiminta-alue pienenee jatkuvasti. Puhelin sopii kaikille, jotka haluavat helppokäyttöisen kotipuhelimen, muun muassa senioreille tai lapsiperheille tai sellaisille henkilöille, jotka eivät halua olla vain matkapuhelimen varassa. – Kehitämme jatkuvasti tuotteitamme ja palveluitamme vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Älykkäällä lankapuhelimella Yhteys helposti ja varmasti Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Telepapat sanoo toimitusjohtaja Marko Hentilä Telepapoista, Espoosta. Sen voi ottaa mukaan ja se toimii rinnan kotipuhelin kanssa, kertoo toimitusjohtaja Marko Hentilä Telepappojen uutuuspuhelimesta, joka toimii langattomasti ja johon puhutaan langattoman luurin kautta. Asiakkaan tilaama puhelinpaketti toimitetaan lähipostiin. Nettiin sen saa liitettyä wifi-yhteydellä tai sim-kortilla. Lisäominaisuudet helpottavat soittamista ja lisäävät tavoitettavuutta. Puhelin ei tarvitse erillistä sim-korttia. Uudenlainen lankapuhelin sopii myös niille, joilla ei ole ennen ollut lankapuhelinta, – Puhelimessa on iso näyttö ja sitä voi käyttää kännykän tai tabletin tavoin. – Aina käyttövalmis kotipuhelimemme on hyvä lisä kännykän rinnalle ja tuo turvaa kotiin. Mukana on pikaohjeet, joilla puhelimen saa laitettua vaivattomasti käyttökuntoon.. Tämä kehitys jättää huomioimatta monien asiakkaiden tarpeet ja toiveet
Ääni kuuluu seinän taakse toiseen huoneeseenkin, Marko Hentilä kertoo. – Jos löytyy netti, puhelin toimii ja palvelu pelaa. Verkkojohto ja muuntaja seinään ja piuhat puhelimeen ja puhelin on käyttövalmis. HE www.telepapat.fi. Kotipuhelin on edullinen hankkia ja ylläpitää. – Itse tykkään puhelimessa etenkin siitä, että se pysyy aina paikoillaan ja pitää ääntä, kun siihen soitetaan. Käyttö maksaa alle viisi euroa kuussa. Se toimii kaikkialla, jopa valtameren takana. Telepappojen operaattorikumppani, IPP Ikaalisten-Parkanon Puhelin, hoitaa liittymäasiat. Puhelin kertoo, kuka soittaa Telepappojen Satavarma-palvelu verkossa toimivaan puhelinpalveluun on tallennettu kunkin käyttäjän puhelimen käyttöön liittyvät tiedot: personoidut soittoäänet, kaiuttimien kautta kuuluvien läheisten nimet, miten hoidetaan lähtevät ja saapuvat puhelut ja mitkä numerot laitetaan toivottujen numeroiden listalle. Kännykät voivat olla äänettömällä ja latauksessa tai sisätiloissa voi olla kuuluvuusongelmia. Jos siihen ei vastata, automaattinen vastaustoiminto yhdistää puhelin automaattisesti kaiuttimeen ja mikrofoniin ja soittaja voi huhuilla, onko jotakin sattunut. – Omainen saa sähköpostihälytyksen, jos puhelin on poissa langoilta, esimerkiksi siksi, että sähköjohto tai nettipiuha on irti puhelimista, reitittimestä tai modeemista. Telepapat Satavarma • 4,90 € / kk • Aloitusmaksu 99 €, sisältää kotipuhelimen ja liittymän kytkennän • Kuumalinja ja automaattinen opastus • Tavoitettavuusrinki ja pikavalinnat • Personoidut soittoäänet ja sallitut soittajat • Vastaaminen luuria nostamatta • Puhelimen tilan valvonta Telepapat Haloo! • 6,90 € / kk • Aloitusmaksu 25 €, sisältää liittymän kytkennän • Haloo! älypuhelinsovellus (Android / iOS) • Läheisten pikavalinnat ja soittorinki • Omat sallitut numerot • Soitonesto kalliisiin numeroihin Westendintie 1, 02160 Espoo. Jos kotoa ei ketään saa kiinni kännyköistä, niin Satavarmasta saa, jos kotona ollaan, Marko Hentilä sanoo. nettipuhelu eikä maksa mitään. Palvelussa on monia ominaisuuksia, jotka helpottavat kotona asuvan seniorin elämää ja tuovat turvallisuudentuntua hänelle ja läheisille. Palveluun kuuluu lisäksi jatkuva yhteyden valvonta, jolla seurataan, ovatko sähköt ja netti toiminnassa eli onko puhelin langoilla vai ei. – Puhelimesta kuuluu, kuka kutsuu jo ennen luurin nostoa. H yvä E lämä 83 . Lisäksi tulevat puhelumaksut. Toiseen Satavarma-liittymään soittaminen on ns. 034 489 489 Tutustu ja tilaa osoitteessa www.telepapat.fi Tuttu ja turvallinen kotipuhelin Valitse sopiva liittymä Omaisten ja läheisten huolettomampaan yhteydenpitoon! Toimiakseen puhelin pitää kytkeä kahteen rasiaan: sähköverkkoon ja nettiin tai mobiilireitittimeen, jos nettiyhteyttä ei ole valmiina. Sen voi ottaa mökille mukaan tai tilata tämän edullisen liittymän vapaa-ajan asunnollekin. Puh. Tänä vuonna palveluun on tulossa mobiililaajennus, Marko Hentilä sanoo. Ja jos seniori on kaatunut kotona, eikä pääse vastaamaan, puhelin soi hetken
–?Mitä, jos nyt kesällä lähtisit luontoon tutkimaan, mitä kaikkea voisit sieltä tuoda mukanasi saunaasi. Yritys on syntynyt intohimosta pitää suomalainen sauna– ja hoitoperinne elävänä sekä tuoda luonnollista hyvinvointia ihmisten arkeen. Siksi se sopii hyvin monen vihdan pohjaksi. Sotkua ei kuitenkaan synny, vaan ihania yrttihauteita, kun yrtit uuttaa harsokankaan läpi, Anna vinkkaa. – Jos kotisauna on kaupungissa, sinne ei ehkä haluta tuoda kukkia ja yrttejä sotkun välttämiseksi. –?Nokkosen poltinkarvat kannattaa nopeasti kastaa kuumaan veteen ennen vihdontaa, Anna neuvoo. Yksi vaihtoehto morsiussaunan järjestämiselle on ulkoistaa perinne. Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Terhen Morsiamen hemmotteluun saunassa sopivat erilaiset jalkakylvyt, naamiot ja kuorinnat. Siankärsämöä on pidetty myös suojelusta lisäävänä kasvina. Ne on helppo toteuttaa siististi isommallekin porukalle. Pääkaupunkiseudulla muun muassa Terhen järjestää morsiussaunotuksia. Se voi lisäksi lievittää stressiä ja unettomuutta. vinkkaa Anna Velten. Alhaalta ylöspäin vihdottaessa toivotetaan tervetulleeksi morsiamen elämään hyviä ja toivottuja asioita. Koivu on hänen mukaansa hyvä yleispuhdistaja, kestävä ja se tuoksuu ihanalta. H yvä E lämä M orsiussaunalla on pitkät perinteet. 84 . – Jotakin perinteistä nykypäivänkin morsiussaunaan kannattaa tuoda, mutta mielestäni saunahetkestä on kuitenkin ennen kaikkea tarkoitus järjestää morsiamelle omannäköinen ja ikimuistoinen elämys, johon uusienkin rituaalien luominen on sallittua, sanoo kylvettäjä ja villiyrttiasiantuntija Anna Velten Terhen Oy:stä. Nokkosella vihtana on perinteisesti hoidettu reumaattisia oireita. Vanhaa, uutta ja aavistus taikaa Ripaus suolaa morsiussaunassa varmistaa, ettei vanha suola ala janottamaan. Vihtatarkoituksessa se virkistää ja tuo huumaavaa tuoksua. Samalla jokainen voi antaa omia elämänohjeitaan avioliiton taipaleelle. Esimerkiksi Terhenen perustajan, Terhi Ruudun kirjoittama kirja Hoitava sauna – reseptejä hyvinvointiin, pitää sisällään helppoja saunahoitoreseptejä, jotka ammentavat suomalaisesta saunaperinteestä. Kalevalassa pihlajaa onkin kuvattu pyhäksi puuksi. Koivun on uskottu laittavan elämän nesteet virtaamaan ja nokkosen nostattavan lempeä. Suomessa on useita saunottajia, jotka tarjoavat ohjattuja saunotuksia. Sillä on muun muassa hoidettu ihoa, helpotettu tulehduksia sekä saatu apua naisten hormonaalisiin vaivoihin. – Järjestelyjä helpottaa, jos toteutukseen poimii yksinkertaisia ja valmiita reseptejä erilaisista hoidoista ja rituaaleista, Anna sanoo. – Koivu sopii hyvin morsiussaunaan sen hurmaavan tuoksun ja puhdistavien ominaisuuksien vuoksi. Vihdan muodossa siankärsämö hoitaa ihoa ja rauhoittaa. Sielunpeili. –?Mustaviinimarja on monelle tuttu flunssantorjunnasta, sillä se sisältää runsaasti C-vitamiinia. Rituaalien taustalla on monesti yhteneväinen ajatus morsiamen puhdistamisesta, menneiden jättämisestä taakse ja valmistautumisesta tulevaisuuteen sekä avioliiton suojaamisesta. –?Siankärsämö on virkistävä ja elimistöä elvyttävä kasvi. Nokkosen ja suolan lisääminen saunahoitoihin tehostaa puhdistautumista. Pihlajaa on pidetty voimapuuna, joka kestää myrskyt ja salamaniskut ja tuo suojelusta. Mytologisesti koivun on ajateltu symboloivan nuoruutta ja heleyttä ja suolan sitä, ettei vanha suola enää rupeaisi janottamaan. Nokkosta ja suolaa Annan mukaan pienillä asioilla tuodaan perinteisiä merkityksiä ja rituaalisuutta nykyajan morsiussaunaan. Morsiamen selän ja hiusten pesu on upea rituaali ja päätös yhteiselle saunahetkelle. – Jos on tilaisuus vihtoa morsian, niin vihdottaessa häntä alaspäin eli päästä varpaisiin kaikki voivat pyytää yhdessä, että epämieluisat asiat, huolet ja murheet väistyisivät morsiamen elämästä. n Keskikesän taikoihin Anna Veltenin hoitavaan ja lempeä nostattavaan juhannusvihtaan tulee koivua, siankärsämöä, pihlajaa, nokkosta ja mustaa viinimarjaa
Siitä syntyy hyvä kahva, kun sitä lähtee pyörittämään kasvien varsien ympärille, Anna opastaa. –?Pienellä mustikanvarpukimpulla voi tuputella kasvoja ja silmien aluetta. Älä lämmitä saunaa liian kuumaksi Annan Veltenin mielestä saunan lämmitykseen on vaikea antaa konkreettisia vinkkejä, koska saunat ja kiukaat ovat niin erilaisia. Vihdan ei tarvitse olla koivua, mutta jos se sitä on, paras vihta syntyy Annan mukaan yhdistämällä hiesja rauduskoivua. –?Pajutai koivuvitsaksen tekeminen vihtaan on taitolaji. –?Vihtaan voi kokeilla erilaisia yrttejä, kasveja ja puulajeja. H yvä E lämä 85 . Keholle saadaan jänniä tuntemuksia painelemalla katajalla kämmen-?ja jalkapohjia tai sivelemällä sillä selkää. Niiden käyttöä ja tunnistusta voi opiskella itsenäisesti tai osallistua ohjatulle villiyrttiretkelle, Anna ehdottaa. –?Hieskoivu tuo vihtaan tuoksua, kun taas rauduskoivu pitää vihdan vihdottaessa paremmin koossa, eivätkä sen lehdet tartu iholle yhtä helposti kuin hieskoivun. Noin 60-70-asteinen sauna on hyvä, koska silloin siellä jaksaa olla pidempään. Mutta ehdottoman tärkeää on, että osaa tunnistaa kasvit ja yrtit ja tietää, miten ne vaikuttavat ja miten niitä on turvallista käyttää. Mustikanvarpukimppu on mitä mainion pikkuvihta lapselle, Anna sanoo. Sekavihta Annan suosikki Vihtoja tai vastoja on yhtä monenlaisia kuin niiden tekijöitäkin. Itse tykkään sekoittaa koivulajeja keskenään, Anna sanoo. Toinen vaihtoehto on hyödyntää jälkilöylyjä ja mennä porukan viimeisenä nautiskelemaan lämmöstä ja hoidoista. . –?Kuumassa vedessä hauduttamalla katajasta häviää sen kaikista pistävin tunne. –?Saunahoitojen ja -rituaalien näkökulmasta on oleellista, ettei lämmitä saunaa liian kuumaksi, vaan normaalia miedommaksi. –?Yrtit ja ruohovartiset kasvit on syytä laittaa kimpun sisään ja vuorata ne ympäriltä puuvartisella kasvilla, esimerkiksi koivulla, pihlajalla tai mustaviinimarjapensaan oksilla. Anna Veltenin mielestä vihdan tekoon on ainoastaan yksi tärkeä ohje: Pitää olla maanomistajan lupa, ennen kuin voi lähteä keräämään metsästä puuvartisia kasveja. Kansanperinteessä kataja on liitetty voimakkaasti puhdistautumiseen. Vihdan sitomisessa toimivat mitkä tahansa luonnonnarut. Mytologisesti katajan on uskottu poistavan negatiivisuutta ja tuovan tilalle tervehdyttävää energiaa. Mustikanvarvuista kasvovihta Jos haluaa kokeilla vihtana jotakin vähän erikoisempaa, Anna ehdottaa tekemään yksittäisen vihdan katajasta tai mustikanvarvuista. Vihta pysyy paremmin kasassa ja siihen saa hyvän otetuntuman. Samalla saadaan pintaverenkiertoon vauhtia. Kansanparantamisen näkökulmasta vihtaan on käytetty eri puu-, kasvi-?ja yrttilajeja sen mukaan, mitä vihdan on haluttu hoitavan tai symboloivan joko yksittäin tai sekavihdan muodossa. Kivoimman ja luonnonmukaisimman tunnun olen itse saanut juuttinarusta. Siitä myös irtoaa havulta tuoksuvia eteerisiä öljyjä. Sielunpeili. Ne käyttäytyvät eri tavalla, ja lämmittäminen riippuu siitäkin, mitä puuta on saatavilla
Menetelmät voivat avata ja vahvistaa perheen keskinäistä vuorovaikutusta, Tuomi summaa. Masennus voi joskus vaikuttaa puheääneen, jolloin puheen rytmi ja melodia muuttuvat mekaanisemmaksi ja monotonisiksi. Se vahvistaa lapsen kykyä tunteiden säätelyyn. Musiikilla voidaan vaikuttaa edullisesti esimerkiksi kielen ja lukemaan oppimiseen, matemaattisiin taitoihin ja hahmottamiskykyyn. Lauluja toistettaessa niiden selkeä rakenne lisää lapsen turvallisuutta ja vahvistaa kiintymyssuhteita. Musiikin vaikutuksista kertoo sekin, että esimerkiksi dementoitunut vanhus voi muistaa pitkiä pätkiä laulujen sanoja, vaikkei muistaisi esimerkiksi oman lapsensa nimeä. Rakenne lisää lapsen turvallisuudentunnetta. – Tällaisella laululla on ajallinen alku ja loppu. Aikuisen laulaman laulun avulla lapsi saa vuorovaikutukseen houkuttamisen lisäksi tärkeitä tunneviestejä. Kun lasta hoivataan ja paijataan laulun siivittämänä, laulu antaa selkeän merkin hoivaamisen alusta ja lopusta. Musiikki vaikuttaa aivojen syviin kerroksiin, mutta se aktivoi myös aivokuorta ja stimuloi siten muun muassa korkeatasoista prosessointia vaativaa aivotoimintaa, Tuomi kertoo. Laulu menee aina samalla tavalla, samassa rytmissä ja järjestyksessä, jolloin lapsi tietää, milloin siirrytään kädestä toiseen. Toisen säkeistön aikana siirrytään toiseen käteen. Yleensä ottaen musiikin vaikutukset ovat hyvin laaja-alaisia. – Ilmiö on kulttuurista riippumaton. Laulun sanat voivat kuulua esimerkiksi: ”Minä hoidan näin, minä hoidan näin, minä Maijaa hoidan näin”. Musiikkia käytetäänkin tunteiden säätelyn välineenä intuitiivisesti innostaen tai rauhoittaen – niin lasten kanssa kuin myöhemmin nuoruusja aikuisiässä. Tällä on myönteinen vaikutus myös kiintymyssuhteiden rakentamiseen. Tämän vahvistaa musiikkiterapeutti Kirsi Tuomi, joka on tehnyt aiheesta myös väitöstutkimuksen. – Vaikka jokin aivojen osa-alue vaurioituisikin, laulujen sanat ja sävel ovat usein jäljellä, koska musiikki tallentuu aivoihin niin laaja-alaisesti. Kun lapsen kanssa leikitään ja lauletaan, toiminta on hauskaa koko perheelle. Musiikkiterapialla on monenlaisia mahdollisuuksia tukea haavoittuvassa asemassa olevien perheiden vuorovaikutusja tunnetaitoja aina vauvasta vaariin. – Monelle sopii laulaminen, soittaminen tai improvisointi, ja useimmille musiikin kuuntelu. Ennakoitavuus toteutuu myös unilauluissa, kun äiti laulaa lapselleen tutun säkeistön esimerkiksi kolme kertaa. H yvä E lämä M Musiikki vahvistaa positiivisuutta ja lisää voimavaroja sekä henkilökohtaisella tasolla että perheen sisällä. Hyvä asia on, että masennus ei yllä laulamiseen, sillä laulaminen kuulostaa suunnilleen samalta – oli ihminen masentunut tai ei. – Pienet lapset tarvitsevat vuorovaikuttamiseen houkuttelemista vivahteikkaalla puheella, eleillä ja ilmeillä enemmän kuin aikuiset. Musiikki voidaan yhdistää liikkumiseen, kuvalliseen työskentelyyn tai kirjoittamiseen. – Vuorovaikutus toteutuu esimerkiksi yhdessä improvisoimalla ja laulamalla. Turvallisuutta traumoissa Kirsi Tuomi on työskennellyt traumataustan omaavien lasten parissa, joilla on esimerkiksi katkenneita kiintymyssuhteita. Jaetun ilon kokemuksen kautta kiintymykselle silotetaan tietä, kertoo Tuomi. On aivan eri asia sanoa lapselle ”olet ihana tyttö” kuin laulaa se jollain tarttuvalla melodialla. Vuorovaikutus on perhekeskeisen musiikkiterapian ydintä. Erityisesti vanhemman laulaminen lapselle on merkityksellistä. Teksti: Merja Kiviluoma Kuva: Mikaela Holmberg Sielunpeili Sosiaalinen liima. Perhekeskeistä musiikkiterapiaa käytetään paljon myös ennaltaehkäisevässä työskentelyssä esimerkiksi keskosten kanssa. Esimerkiksi aivoihin kohdistuneita vaikutuksia on tutkittu ahkerasti. Ensimmäisen säkeistön kohdalla hoivataan lapsen toista kättä. 86 . Musiikkiterapialla on mahdollisuuksia auttaa perheitä, jotka kamppailevat esimerkiksi autismin, kehitysvamman, psyykkisten pulmien, muistisairauksien tai traumojen kanssa. – Musiikki vaikuttaa aivoihin sekä leveysettä pystysuunnassa. Hän on toiminut yli 20 vuotta terapeuttina erityisesti lastensuojelun ja kiintymystraumojen hoitamisen kontekstissa niin laitoshoidossa kuin yksityiselläkin puolella. Leikkilauluja ja tuutulauluja lauletaan ympäri maailman riippumatta kulttuurillisesta taustasta, Tuomi toteaa
Kuuntelen vain itseäni ja omia ajatuksiani. – Äitini kertoi sukulaisemme saattohoidosta. Jos pikkulapset voidaan tavoittaa parhaiten laulun kautta, niin tapahtuu myös vanhusten kohdalla. – Kaikille avoimia musiikkiterapian perusopintoja järjestetään ympäri Suomen Jyväskylän yliopiston ja Taideyliopiston alaisina. Kuoroja yhtyelaulu ovat omia vahvuusalueitani, hän kertoo. Sieltä lähtöisin olevat parhaimmat ystäväni ovat kaikki musiikin ammattilaisia, vaikka toimivatkin hyvin eri aloilla. Itsehoitoa musiikilla Hämeenlinnassa perheensä kanssa asuva, 51-vuotias Kirsi Tuomi on musiikkiterapeutti, vuorovaikutusterapeutti ja työnohjaaja. Sitten kun hän on jo menehtynyt ja perhe viettää hautajaisia, yhteinen laulu voidaan esittää muistolauluna. – Toisinaan hiljaisuus on kovaa valuuttaa. Musiikki on merkityksellinen kanssakulkija esimerkiksi muistisairaan ja kuolevan rinnalla. Siten se kuulostaa aina samanlaiselta, vaikka isä tai mummi laulaisi sen. n Lisätietoja opinnoista: musiikkiterapia.fi, myllytalo.fi. Hän kuuntelee mielellään klassista musiikkia, rentoutusmusiikkia, popmusiikkia ja jatsia. – Perheiden tilanteet ovat toisinaan hyvinkin rankkoja. – Valtaosalla musiikkiterapeutiksi hakeutuvista on myös kokemuksia musiikin itsehoidollisesta merkityksestä. – Vanhuksen elämän loppumetreillä perhe voi viettää aikaa yhdessä, ja he voivat käydä elämänkaarimusiikin kautta läpi elämän merkityksellisiä hetkiä. Äidin laulaessa tämä sukulainen puristi kättä yhteyden merkiksi, vaikka hän oli muuten jo täysin reagoimaton, Tuomi kertoo. Käytän laulamista ja soittamista siihen, että puran näistä aiheutuneita asioita musiikin muotoon ja saan siten niitä itsestäni ulos. Tämäkin tarjoaa lapselle turvallisuutta esimerkiksi kriittisissä erokohdissa, kuten nukahtamisen edellä. – Perhe voi tehdä laulun esimerkiksi saattohoidossa olevan kanssa. –?Vaikka jokin aivojen osa-alue vaurioituisikin, laulujen sanat ja sävel ovat usein jäljellä, koska musiikki tallentuu aivoihin niin laajaalaisesti, Kirsi Tuomi sanoo. Sielunpeili – Laulussa on aina samat sanat ja sama melodia. Tällä on monenlaisia merkityksiä jälkeen jääville, Tuomi toteaa. Hän kiinnostui musiikkiterapiasta. Perhe voi myös tehdä yhdessä laulun. Tuomi hoitaa itseäänkin musiikilla. – Musiikkilukiosta jäi minullekin elinikäisiä ystävyyssuhteita, jotka kantavat edelleenkin. Varsinaista lempimusiikkia Tuomella ei ole. Työ on opettanut avarakatseisuutta niin, ettei hän ole fiksoitunut mihinkään tiettyyn genreen. Työskennellessään traumatisoituneiden lasten ja nuorten parissa hän kokee musiikin vapauttavan voimaa arkeen. Nuoruusiässä Tuomi kävi musiikkilukion. Dementoitunut vanhus voi muistaa pitkiäkin pätkiä hänelle tuttujen laulujen sanoja, vaikkei muistaisi esimerkiksi oman lapsensa nimeä. Yksin autolla ajaessaan Tuomi kertoo kuuntelevansa musiikkia laidasta laitaan. Siellä hän koki, miten opiskelijoiden palo musiikkiin lisäsi voimakkaasti yhteenkuuluvuuden tunnetta. Silloin korvani ja mieleni saavat levätä. Musiikkiterapiaa jokainen voi myös opiskella. Pääinstrumenttini oli aluksi viulu, mutta ammattiopinnoissani se vaihtui lauluksi. Kosketus ja laulu ovatkin usein ainoita asioita, jotka voivat tavoittaa kuolevankin ihmisen. Lisäksi hänellä on miehensä kanssa Hämeenlinnassa hyvinvointija matkailuyritys Myllytalo. Itse olen harrastanut musiikkia pienestä asti. H yvä E lämä 87 . Pariskunnalla on kolme lasta ja kaksi lastenlasta. Opiskeltuaan varhaisiän musiikinopettajaksi Tuomi näki, että monilla lapsilla olisi tarvetta enempäänkin kuin musiikkikasvatukselliseen lähestymistapaan
– Onnettomuutta voi luonnehtia isoksi monellakin tapaa. Kari kertoo jälkeenpäin ihmetelleensä, miten hän pystyi käymään läpi haastavia henkisiä harjoituksia ja opiskelemaan kundaliinijoogaopettajaksi muuttuneessa ja vakavassa elämäntilanteessaan. Aivovamma vaikuttaa lähimuistiini siten, että asioiden säilyttäminen muistissa on vaikeaa, hän sanoo. Koulutuksen rinnalla oli mahdollista opiskella kundaliinijoogaopettajaksi. H yvä E lämä N ykyään Kari Nenosella, 54, on aiempaa enemmän kykyä elää täysillä itsensä näköistä elämää. Löysin ikään kuin keinoja liittää piuhoja yhteen ja katkaista turhia. – Kundaliinijooga henkisenä harjoitteena on keskeinen osa heidän opetustaan. 88 . Minulle jooga tarjosi tekniikoita käsitellä itseäni muuttuneessa tilanteessa. Aloittaessaan opinnot Kehto Koulussa onnettomuudesta oli kulunut kolme kuukautta. Se muutti elämäni radikaalisti. Karia alettiin kuntouttaa ja kouluttaa uudelleen, koska muistiongelmien takia hän ei pystynyt täysillä palaamaan näyttelijän ammattiin. – Pystyn näyttelemään ja improvisoimaan ja asettumaan annettuihin tilanteisiin oikein hyvin, mutta en pysty toistamaan tekstiä sanatarkasti. Onnettomuuden seurauksena häneltä murtui viisi kylkiluuta ja puhkesi keuhko, ja hän sai keskivaikean aivovamman. On ollut pakko luottaa muistia enemmän todellisuuden ihmeeseen. Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Amandeep Sielunpeili –?Onnettomuus oli totaalisesti pysäyttävä tilanne, mutta samalla minulle annettu lahja, Kari Nenonen korostaa.. Joulukuussa 2012 hän ajoi Rukalla moottorikelkalla pää edellä päin puuta. – Hyvää tässä on mielestäsi se, että näyttelemisestäni on poistunut turha ulkokultaisuus. – Kuuntele sydäntäsi ja usko sitä! Vakava liikenneonnettomuus muutti näyttelijä Kari Nenosen elämän. Kari tarttui tilaisuuteen kouluttautua uudelleen vakuutusyhtiön kustannuksella ja valmistui kundaliinajoogaopettajaksi vuonna 2016. Raakana ja pirstaloituneena menin sinne heti vammautumiseni jälkeen. Onnettomuudesta oli kulunut kolmisen kuukautta, kun Kari meni mukaan Kehto Koulun Vapaa tie -koulutukseen. Uskoakseni osaa nyt näyttelijänä olla paremmin läsnä hetkissä ja tilanteissa sekä kontaktissa ihmisten kanssa kuin ennen onnettomuutta. Muististani puuttuu liima-ainetta! Kari virnistää. Muutosmatkallaan hän kohtasi itsensä, sai uuden ammatin ja löysi sydämestään kiinnostuksen elämään
Perheessä avopuoliso, Karilla 18ja 21-vuotiaat lapset ja puolisolla yksi lapsi. Osa heistä käy edelleen hänen tunneillaan. Hän pyysi ohjattavakseen ryhmän aivovammapotilaita ja sai. – Nykyään näen yhä useammin elämäni juuri sellaisena kuin se oikeasti on, eikä minään kuvitelmana siitä, mitä elämän tulisi olla. Mieli oli tumma, vaikkakin yltiöpäisen positiivinen. – Kaikessa on jokin sama ydin, jotakin samaa, joka elää meissä joka hetki. Siitä huolimatta olen löytänyt elämääni pisaroita ilosta tai valosta tai miksi niitä itse kukin haluaakaan kutsua. Tällä paketilla hänen kuntoutumisensa lähti liikkeelle, ja sillä hän kertoo yhä menevänsä. Mieli perustelee niitä hyvillä syillä ja väittää olevansa oikeassa. Se maadoittaa. – Ilman tietoista itseni aktivointia olisin passivoitunut ja lamaantunut. H yvä E lämä 89 . Joskus se onnistuu, joskus siinä on haastetta kyllikseen, Kari naurahtaa. Elämän motto: Kuuntele sydäntäsi ja usko sitä. Sielunpeili päivittäin sitä, mitä oppiminen sydämen kautta tarkoittaa. Olen kai uponnut lapsena jonkinlaiseen ihmettelyn sävyttämään voimatynnyriin, koska yllättävän hyvin olen jaksanut kulkea tätä minulle annettua polkua. – Nimi selventää tehtävääni elämässä. Se muistuttaa pitämään huolta itsestäni sekä jakamaan rauhaa ja valoa ympärilleni. Voin myös laskeutua toisten käsivarsille ihmettelemään maailman runsautta. Opiskellessaan kundaliinijoogaopettajaksi Kari sai henkiseksi nimekseen Amandeep, joka on sanskritin kieltä, ja tarkoittaa rauhan ja valon tuojaa. Minulla oli onni saada matkakumppaneikseni Kehto Koulun opettajat ja vertaistukiryhmä. Nykyään Kari kuntouttaa joogan avulla aivovammapotilaita ja kehitysvammaisia ja pitää joogan viikkotunteja. – Kaikennäköistä on tapahtunut kehossani, mutta kaikki eivät ole kelkkaonnettomuuden aikaansaamia, vaan lähinnä elämän muistutuksia minulle. Fyysisyys sitoo läsnäoloon Jooga oli Karin kuntoutumisen keskiössä fyysisten metodien kautta. – Aktiivinen hiljaisuus on paras lahja sydämen äärelle. Hän saanut myös fyysisen näyttelijäntyön koulutuksen. Sieltä olen saanut oppeja ja viisautta löytää itseäni. Tietämätön voikin olla tietäjän roolissa hapuillessaan pimeässä. Kuulon Kari on menettänyt oikeasta korvastaan. Kari näkee, että näyttelijänopeista on ollut hänelle iso apu, kun hän opettaa kundaliinijoogaa. – Oppiakseni minun piti järjen sijaan oppia laskeutumaan sydämeen, niin sanotusti mielen harson taakse. Ja huomata, että kuviteltu tilanne onkin täyttä totta. Asiat eivät muistu mieleen niin helposti, eikä uusi aina kiinnity muistin kautta. Minusta olisi voinut tulla uhri elämälle, ikään kuin elämän ulkopuolinen katsoja. – Yksin en olisi kaikkeen pystynytkään. Miten se on edes mahdollista. Minun ei tarvitse jaksaa yksin. Isot kiitokset Kehto Koulun suuntaan. Harrastaa kundaliinijoogaa myös liikuntamuotona, musiikkia, kitaran soittamista, lukemista, kävelyä sekä kulttuureihin ja ihmisiin tutustumista niin Suomessa kuin maailmalla. Sain ihmisiä ympärilleni, jotka peilin tavoin auttoivat minua liittämään elämääni paljon rakkautta. Sydämestä käsin. – Se kuitenkin edellytti ymmärrystä siitä, että elämä jo itsessään kantaa ja ihmiset ja ympäristö tukevat matkaani. Ikään kuin pimeästä käsin. Onnettomuuden aiheuttama aivovamma on myös jättänyt jälkensä. Silti taustalla piili epäilys kaikesta. n Tutustu netissä: amandeep.fi – Väsymys oli valtava. Näyttelijän työssä mielettömän tärkeä oppi on osata asettua epäaitoon tilanteeseen aidosti, jotta fiktiosta tulee elävä ja todellinen. Elämä ei ole irrallisista asioista koostuva yhtälö, vaan lopulta kaikki integroituu yhteen. Mielellä on taipumus askaroida asioiden kanssa, jotka eivät läheskään aina ole oleellisia. Tuskailin lähes. Tunteet sahasivat edestakaisin. Oivalsin, että elämän voi elää uudelleen uudesta kohtaa. – Fyysisyys on tärkeää, koska se sitoo meidät läsnäoloon, tähän hetkeen. Ammatiltaan näyttelijä ja kundaliinijoogaopettaja. Liikuttumaan ja havahtumaan. – Kun saat tällin päähäsi, se voi olla sinulle lahja kohdata elämä tietämättömänä ja ymmärtämättömänä. Sitä on tullut opeteltua harjoituksin ja elämän kautta. Uusi alku Karilla oli mentoreinaan opettajat, peilinä aivovammaihmisistä koostuva vertaisryhmä ja metodina kundaliinijooga. – Kun astun opettajuuteen, astun siihen hetkeen, jossa oppilaat ovat läsnä samalla lailla kuin näyttelijällä on vastassaan katsojat. On olemassa monta totuutta. Syntynyt Orivedellä Pirkanmaalla. Ymmärtää edes jotain mielen oikuista ja olla uskomatta kaikkea, mitä se sanoo ja samalla tuntea sydämen ääretön vahvuus, sekä oppia kuulemaan ja lukemaan sitä. Hänen ei ole tarvinnut lähteä ulkopuolelta etsimään sitä, mikä on opettaessa sisältäpäin merkityksellistä. Pidän sitä jopa lahjana. Pysynyt mukana ja kaiken lisäksi jaksanut katsoa positiivisesti eteenpäin. Hengitys, sydän, keho ja mieli ovat koko ajan yhtä riippumatta siitä, onko näyttelijä vai opettaja vai yksityisyrittäjä. Asuu Helsingissä. Katsojatkin tulee aktivoida ja saada tuntemaan ja elämään läpi elämänprosessia ja lähestymään omaa itseään. Hänen mielestään aivovamman jälkeen oppiminen oli vaikeaa, koska asiat eivät tarttuneet muistiin samalla tavalla kuin aikaisemmin. Joskus myös äärimmäisen raskasta. Onneksi niin ei käynyt, vaan olin koko kuntoutukseni ja opiskeluni ajan vahvasti kiinni elämän ytimessä. Opettajien mielestä parasta aktivointia Karille oli, jos hänellä olisi opiskeluissaan tukena vertaistukiryhmä, joka toimii peilinä. Kari Petri Nenonen 54-vuotias. – Kasvumatkani on edellyttänyt itseltäni aikamoisia voimavaroja, jotta kykenin sitoutumaan kaikkeen siihen, mitä opiskelu ja muuttuneen elämän sisällyttäminen itseeni edellytti. Alamäen jälkeen tuli kuitenkin aina ylämäki, ja ylhäällä oli lopulta valoa. Nämä kuusi henkilöä olivat hänen ensimmäiset oppilaansa. Aina se ole kivaa. – Onnettomuus oli totaalisesti pysäyttävä tilanne, mutta samalla minulle annettu lahja. Silloin ollaan jo lähempänä sitä elämää, jota on hyvä elää, Kari Nenonen korostaa. Onnettomuudesta en ole missään määrin katkera, pikimminkin päinvastoin
Se roolitti. 90 . Lavalla näyttelevät Lotta Lindroos ja Tuuli Mattila, joka on työryhmänsä kanssa käsikirjoittanut näytelmän. Lapsena luodut vahvat persoonallisuuden suojamekanismit heijastuvat heillä myös moniin aikuisuuden ratkaisuihin ja käyttäytymismalleihin. Isosisko on säntillisessä palkkatyössä, pikkusisko boheemi taiteilija ja ilmastoaktiivi. Monesti oli valittava, esimerkiksi pikkusiskon taidekoulu tai isosiskon lukiokirjat. Kateus katkeroittaa Viina haukkasi perheen tuloista valtaosan. H yvä E lämä H elsinkiläisessä KokoTeatterissa toukokuussa esitetty, Lauri Nurksen ohjaama Sisareni-näytelmä kertoo kahden toisistaan erkaantuneiden sisaruksen kohtaamisesta lapsuudenkodissa äidin kuoleman jälkeen. Pohdiskelee Sisareni-näytelmän ohjaaja Lauri Nurkse ihmisten monesti hyvin karkeaa tapaa kommunikoida läheistensä kanssa. Molemmat paheksuvat toisensa elämäntyylejä. Sisarusten lapsuudessa äidin alkoholinkäyttö oli perheessä virtahepona. Esitys on kasvutarina, jossa äidin kuolema yhdistää etäälle toisistaan joutuneet sisarukset. Olisiko armeliaampi tapa mahdollista. Teksti: Reetta Ahola Kuvat: Heidi Bergström –?Sisaruus on herkullinen maasto käsitellä draaman keinoin ihmisten käyttäytymismalleja ja tunnemaailmaa, toteavat Sisareninäytelmän ohjaaja Lauri Nurkse sekä näyttelijät Lotta Lindroos (vas.) ja Tuuli Mattila. Isosiskosta tuli arjen vastuunkantaja, joka huolehti kodista ja pikkusiskosta. Intiimi tila pakottaa sisarukset lähelle toisiaan. Aikuisista ei ollutkaan perustarpeiden tyydyttäjäksi. Pikkusisko Sielunpeili. Näytelmä sijoittuu Vantaan kaupungin vuokra-asunnossa olevaan sisarusten lapsuudenkotiin, jossa he käyvät läpi mennyttä ja tulevaa, avaavat ajatuksiaan peloista ja toiveista samalla, kun he pakkaavat äidin muistoa pois
– Mielipiteiden polarisoituminen edesauttaa ja aiheuttaa vastakkainasettelua. – Esimerkiksi Sisareni-näytelmässä äidin kanssa tehty ulkomaanmatka oli pikkusiskolle ihana aurinkoloma. Isyyden myötä omasta lapsuudestani ja omasta isäsuhteestani nousee mieleeni yllättäviäkin asioita, kertoo pääkaupunkiseudulla lapsuutensa viettänyt, Helsingissä perheensä kanssa asuva, 45-vuotias Lauri Nurkse. Isosisko taas muistaa ainoastaan, miten äidin alkoholinkäyttö pilasi loman ja aiheutti myös monia kiusallisia sosiaalisia tilanteita. – Sisaruus on herkullinen maasto käsitellä draaman keinoin ihmisten käyttäytymismalleja ja tunnemaailmaa. Poteroituvat omiin muistoihinsa. pääsi taidekouluun, isosisko maksoi lukiokirjat kesätöillään. Hyväksyessään toisen on helpompi hyväksyä myös itsensä. Syyllistäminen seuraa myös äidin kuolinvuoteelle ja sen yli; isosisko oli läsnä, pikkusisko ei pystynytkään mennä Terhokodin ovesta sisään. H yvä E lämä 91 . Hän välitti, mutta sitä ei osattu, eikä haluttu käsitellä. Vanhempien erosta siskokset syyllistivät itseään. Samoista vanhemmista ja samasta lapsuudesta huolimatta sisarukset saattavat olla hyvinkin erilaisia, niin persoonallisuudeltaan kuin elämäntavoiltaan ja -arvoiltaan, sanoo ohjaaja Lauri Nurkse. Kovimman kivityksen saa se, joka lähti eli perheen isä. Sisarukset voivat kokea samat lapsuuden tapahtumat hyvinkin erilaisesti. Sisarusten oivaltaessa, että äiti ja isä kuitenkin rakastivat ja välittivät, rakentuu silta heidän välilleen. Rakkaus parantaa haavoja, myös Sisareni-näytelmässä. Äiti halusi, että isosisko teki häneltä saattohoidosta videotervehdyksen pikkusiskolle. – Äärimmäisessä tilanteessa, kun naamiot on riisuttu -sisarusten poispakatessa lapsuudenkotia ja äidin muistoa – konfliktoituneet mielet purkaantuvat myös kohtuuttoman ankarana kielenkäyttönä ja käyttäytymisenä, toteaa Nurkse. Katkeroittavat muistot eivät himmene, vaan puhumattomina paisuvat ja kasvavat kuiluksi sisarusten välille. – Kumpa me ihmiset oppisimme olemaan toinen toisillemme armeliaampia, hän toivoo ja harmittelee, miten karkeasti sosiaalisessa mediassa nykyään käsitellään kanssaihmisiä. – Perhesuhteiden merkittävyyden ja niiden vaikutuksen olen huomannut entistä selkeämmin nyt, kun minulla itselläni on vuoden ikäinen esikoinen. Puhumattomat asiat ja käsittelemättömät tunteet kuljettavat Sisareni-näytelmässä vääjäämättömästi kohti konfliktia dramaattisessa tilanteessa eli äidin kuoleman jälkeisessä asioiden selvittelyssä. Sekin jäytää kateutena isosiskon mieltä sekä tarjoaa syyllistävän ja syyllistyvän maaperän suhteessa pikkusiskoon. n Sielunpeili Sisareni -näytelmä luotti myös valokuvien terapeuttisiin mahdollisuuksiin.. Rakkaus helpottaa Hänen mielestään on surullista, että silloin kun läheiset ihmiset kohtaavat suuren, vaikean yhteisen asian esimerkiksi yhteisen surun, he monesti kulkevat entistä kauemmas toisistaan
Satunäytelmää esitetään Kivinokan kesäteatterissa heinäkuun lopusta lähtien aina syyskuun alkuun asti. Hän on opiskellut niin teatteria kuin myös näyttelemistä ja ajautui monen muun innoittamana ohjaajakoulutukseen. Helsingissä toimiva Kivinokan kesäteatteri on tullut tunnetuksi siitä, että se esittää joka vuosi vähintään yhden lastennäytelmän. Akvile Ruzgyte sanoo, että hän tekee tämän kesän näytelmää pitkälle katsojat huomioiden. Meidän tekijöiden on huomioitava, että lapset eivät aina jaksa keskittyä pitkää aikaa ja se vaatii tietenkin ohjaajalta erityistä tyylitajua, ohjaaja Akvile Ruzgyte sanoo. Tänä päivänä hän pitää itseään enemmänkin lastenteatterin ohjaajana kuin näyttelijänä. Tuskin oli liettualainen ohjaaja Akvile Ruzgyte ehtinyt edes miettiä tarkemmin tulevaisuuden suunnitelmiaan, kun hän jo sai tehtäväkseen tulla ohjaajaksi Kivinokan kesäteatterin musiikkisatuun Kissa Kilpeläinen. Suunnitelmia toki on jo mietinnässä, mutta nyt keskityn pelkästään tähän kesään, Akvile sanoo. Ja siksi tässä esityksessä on monta erilaista tasoa, jotka eri-ikäiset ihmiset tulkitsevat ja oivaltavat eri tavalla, hän sanoo. HE Liput osoitteesta: www.kivinokankesateatteri.fi. Ruzgyte on asunut Suomessa jo pitempään. Kivinokan kesäteatteri sijaitsee osoitteessa Kipparlahdensilmukka 5. Tämä kesä tarjoaa kaikkiaan kaksi esitystä: Satumusikaalin Kissa Kilpeläinen, sekä Markku Pölösen kirjoittaman elämänmakuisen laulunäytelmän Kuningasjätkä, jonka pääosissa nähdään Jere Hölttä ja Lotta Pylkäs. – Lasten kanssa työskentely on mielenkiintoista ja antoistaa, Ruzgyte sanoo. Mukana on tietenkin suloisia lapsinäyttelijöitä kuin myös tarinan tärkeä opetus: ystävyydellä on uskomattoman tärkeä merkitys meille kaikille. Siihen kuuluu kuitenkin edelleen lastenteatteri eri muodoissaan: Ohjaaja Akvile Ruzgyte innostuu itsekin kesän musiikkisadusta. 92 . Paikka sijaitsee Kulosaaren kartanon takana, Herttoniemessä. Omaa tulevaisuuttaan hän ei osaa tämän enempää kuivailla. Ohjaaja Akvile Ruzgyte kertoo, että ensi kesästä tulee Kivinokan kesäteatterissa kiireinen, mielenkiintoinen ja täynnä odotuksen tunteita. Ajatuksen voisi pukea sanoiksi esimerkiksi näin: kunpa meillä olisi paljon ihmisiä ympärillämme, joiden kanssa voisimme puhua – ja edes yksi sellainen, jonka kanssa voisimme olla vain hiljaa. Hän toivoo, että varsinkin lapset ja lasten vanhemmat ja isovanhemmat löytäisivät tiensä Kissa Kilpeläisen katsomoon. Jotta voisi olla aito ystävä Kissa Kilpeläinen ei ole mittakaavassaan suuren suuri produktio. – Lasten kanssa työskentely on mielenkiintoista ja antoisaa. – Näytelmän syvin sanoma on ystävyydessä. Lapsille näyttämöllä työskentely on osittain leikkiä ja osittain työtä. Tämä on myös Akvile Ruzgyten mukaan sanoma ja ajatus, jonka Kissa Kilpeläinen haluaa välittää kaikille katsojille. Nämä kaikki ovat asioita, jotka on ansaittava olemalla ystävä ystävälle. Koko perheen musiikkisatu Kissa Kilpeläinen on kerimäkeläisen runoilijan ja näytelmäkirjailija Anneli Huopalaisen kirjoittama fantasianäytelmä, jonka sanomana on ystävyys, välittäminen ja rakkaus. Kissa Kilpeläinen tuntee ystävyyden jalon merkityksen Menovinkit Teksti: Pertti Saarilahti Kuvat: Rita Laine – Tulevaisuudesta on vaikea sanoa vielä mitään. – On tärkeä ymmärtää, että satumusikaalin sanoman tulee voida avautua niin lapsille kuin aikuisillekin. Työskentelyä lasten kanssa Näytelmän keskeisinä hahmoina ovat kesäkissa Kissa Kilpeläisen lisäksi Rouva Rantapallo, Vaari Vappupallo sekä kesäkalastaja Kallström. Nyt näyttämölle tuotu satunäytelmä vuonna 1982. Silti se vaatii tekijöiltään yhtä paljon sitoutumista ja työtä, kuin mikä tahansa suurempikin projekti. H yvä E lämä Helsinkiläinen Kivinokan kesäteatteri valmistelee parhaillaan tulevan kesän koko perheen musiikkisatua, nimeltään Kissa Kilpeläinen
Esimerkiksi neuvostoliittolaisista panssarivaunuista ei ole Venäjän ulkopuolella yhtä kattavaa kokoelmaa. Panssarimuseon kokoelmat ovat ainutlaatuiset. Harvinaisuudet houkuttelevat vierailijoita Panssarimuseolle ympäri maailmaa. Avoinna 12.6. Panssarimuseossa nähtävillä harvinaisuuksia. 27.8. Panssarimuseon kokoelmat ovat ainutlaatuiset. H yvä E lämä 93 . joka päivä klo 11-15 Opastukset tasatunnein. www.karkkila.fi Puh. Miina Äkkijyrkän taidenäyttely Högforsin masuuni Takkiraudan valmistuksen historiaa Avoinna 12.6. 27.8. joka päivä klo 12-16 Opastukset tasatunnein. Työläismuseo Työläisten asuntoja 1850-1960-luvulta. 13.8. ke-su klo 11 17 ja 12.6. KARKKILAN RUUKKIMUSEO Ruukkilaisten työtä sulan metallin äärellä ja kotoisissa askareissa Suomen Valimomuseo, Galleria Bremer ja Högfors-museo Avoinna 1. 11.6. joka päivä klo 11 -17 Galleriassa 13.5. 0500 938337 Tehtaanpuisto, Bremerintie 10, Karkkila Parolassa sijaitsevan Panssarimuseon päätehtävänä on tallentaa tutkimusta ja näytteillä pitoa varten kulttuuriperintöä, joka kertoo panssarija panssaritorjuntajoukkojemme taktiikasta, tekniikasta, sotavarustuksen sekä muusta aineellisesta ja aineettomasta perinnöstä. 30.09. Juhannusaattona suljettu. Museo on avoinna 1.5. Erityisiä harvinaisuuksia ovat BT-42 rynnäkkötykki, ainoa laatuaan, T-50 kevyt panssarivaunu, joita maailmassa on jäljellä kaksi, ja panssariauto BA-10 on tiettävästi ainoa koko maailmassa. Panssarimuseo on perustettu vuonna 1961 ja siihen tutustuu vuosittain yli 30 000 kävijää. 13.8. joka päivä klo 10–18. Panssarimuseosäätiön ylläpitämä museo on sotahistoriallinen erikoismuseo, jonka päätehtävänä on kerätä, tallentaa, entisöidä ja tutkia panssarikalustoa sekä esitellä suomalaisten panssarija panssarintorjuntajoukkojen historiaa, kehitystä ja käyttöä itsenäisen Suomen Puolustusvoimissa
25.6.). 27.8. Museorakennuksen pihalla on myös esillä Äkkijyrkän metallisia veistoksia. Pihapiirissä on paljon muutakin nähtävää ja koettavaa, omasta kappelista lähtien. Paketoidut unelmat -näyttelyssä sukelletaan pakettien sekaan, postimyynnin nostalgiaan ja nykyhetken verkkokaupan ilmiöihin sekä katsotaan tulevaan. Runoilijana hän antoi rakennuksille myös nimet. 11.6. Vierailumaksu 5 euroa. Etäkaupan paketoidut unelmat. Kalevalan henki elää Vienan Karjalan kylissä menneiden sukupolvien muistossa ja tarinoissa. 1. Posti kulki ketjuna talosta taloon ja postinkuljetuksesta vastasivat postitalonpojat. Näyttely kertoo etäkaupan kehityksestä Suomessa, kulutuskulttuurimme muutoksesta, kuljetusja jakelukanavien kehityksestä, etäkaupan isoista ja pienistä toimijoista niin kuluttajan, myyjän kuin logistiikan näkökulmasta. Vuokkiniemeltä kohti Kalevalaa tie huononee entisestään. Kesäpäivä-niminen vanha hirsirakennus on kuin luotu Karjala-aiheisten kuvien näyttelylle. Välimatkoja ei kannatakaan mitata kilometreissä, vaan tunneissa. Tule kuulemaan tarinoita ja vaikuttumaan niin Karjalan ihmisistä kuin Piippolan vaarin kädentöistäkin. Näyttelyn maalausten ja veistosten aiheina ovat Äkkijyrkälle rakkaat lehmät ja hevoset. Vienan vahvat naiset valavat uskoa hyvyyteen Piippolan vaarin piha, Paajalantie 21, Piippola (Pohjois-Pohjanmaalla). Aaro lähti tuonilmaisiin keväällä 2022, ja minä hänen tyttärenään jatkan hänen elämäntyötään asumalla lapsuudenkodissani. n Vuokkiniemeläinen Irja Denisova on yksi näyttelyn vaikuttavista henkilöhahmoista. Posti perustettiin Suomeen vuonna 1638. Vuokkiniemeen on Kuhmon korkeudella sijaitsevalta Vartiuksen raja-asemalta vain hieman alle sata kilometriä, mutta ajomatkaan menee kelistä riippuen muutamia tunteja. ke-su klo 11-17 ja 12.6. Pääsymaksu tai Museokortilla ja Kaikukortilla. viikon jokaisena päivänä klo 11 17 (kiinni juhannuksena 23. Vahvat ja juurevat karjalaiset naiset ovatkin kylien kantava voima. Pehmeästi solahteleva karjalan kieli on kuitenkin nyt huivipäisten mummojen varassa. Vohvelikahvilasta saa ostaa kahvia ja vasta paistettuja vohveleita. Ilmari Huitti: Vaskijärven papat -näyttely Suomen Valimomuseon Galleria Bremerissä sijaitsevaan taidemaalari Ilmari Huitin nimikkohuoneeseen on koottu kesäkaudeksi Vaskijärven papat -teemanäyttely. Postimuseon Viestinviejät -näyttely kuljettaa kävijän postinja viestinvälitykseen liittyvien elämyksellisten tarinoiden avulla 1600-luvulta lähimenneisyyteen. Myös minulle Vienan Karjala on tärkeä ja rakas. Postimuseo on vuonna 1926 perustettu erikoismuseo, joka esittelee Suomen postilaitoksen historiaa. Avoinna 6-23.7.2023 klo 12-17. Näyttelyssä on esillä teoksia lmari Huitin Säätiön kokoelmista, HH-Taidekokoelmista sekä yksityiskokoelmista. Monta kertaa mieli tavoittelee Kalevalan ehkä tunnetuimpia sanoja: ”Varjele vakainen Luoja, kaitse kaunoinen Jumala”. 94 . Vaivalloisen matkan on jaksanut tehdä, kun perillä ovat odottaneet ystävälliset, iloiset ja vieraanvaraiset ihmiset, jotka ovat Vienan Karjalan sydän ja sielu. Pääsymaksu tai Museokortilla ja Kaikukortilla. ke-su klo 11-17 ja 12.6.-27.8. Teksti ja kuvat: Tarjariitta Lehtola Menovinkit – Miina Äkkijyrkän maalauksia ja veistoksia Kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkän ”Karkkilassa ammutaan” taidenäyttely on esillä 27.8. Museo on avoinna tiistai sunnuntai klo 10 – 18. Näyttelyssä päästään tutustumaan postirengin matkassa joskus kivikkoiseenkin taipaleeseen. Kesäpäivän valmistuttua hän koristeli muitakin pihapiirin rakennuksia samaan tyyliin. Postitalonpojan 1600-luvun hirsiasumukset kuun valossa ovat ensimmäinen asia, jonka huomaat astuessasi näyttelyyn. Tiedustelut puhelimitse 040-7217118. Näyttely on avoinna 1.-11.6. Ryhmille (minimissään 10 henkeä) avoinna myös tilauksesta. Karkkilalainen Ilmari Huitti (1897-1960) on kuvannut taiteessaan erityisesti kotikylänsä Vaskijärven maisemia, taloja ja henkilöitä. Kuvassa myös hänen poikansa Valeri. asti Suomen Valimomuseon Galleria Bremerissä Karkkilassa (Bremerintie 10). H yvä E lämä Piippolan vaarin pihan karjalaishenkisessä talossa avautuu heinäkuussa valokuvanäyttely Viena – vahvojen naisten maa. Talon Piippolaan Pohjois-Pohjanmaalle siirrettyään ja siellä sen uudestaan pystytettyään Aaro Vatanen oli juuri käynyt ensimmäisen kerran Karjalassa. Vienan Karjalan runokyliin päästäkseen on kuljettava kuoppaisia teitä. Hän arveli sieltä tulleen vaikutteita koristeluun. Olen valokuvannut sitä 20 vuoden aikana kaikkina vuodenaikoina. Vitriinipöydän esittelyssä voit tutustua tarkemmin Vaskijärven kylään ja pappojen kotikulmiin. Museo sijaitsee Tampereella museokeskus Vapriikin yhteydessä. avoinna viikon jokaisena päivänä klo 11-17. Joskus olemme joutuneet rakentelemaan jopa pientä siltaa päästäksemme jatkamaan matkaa. Erityisesti olen halunnut kuvata ihmisiä ja sitä elämänmenoa, joka meillä on jo historiaa, mutta siellä täyttä todellisuutta ja arkipäivää. Näyttely herättää myös pohtimaan kulutustottumuksiamme, nykyajan ilmiöitä ja vastuullisuusteemoja
• Hyvän unen merkitys terveydelle. R A T K A I S U 4 2023 Hyvä Elämälehden 3/23 ristikon palkintona olleen kirjatyyny Bookseatin voitti Lasse Vuorio Uudestakaupungista. Karkkila-Högforsin työläismuseo on yksi Karkkilan ruukkimuseo Senkkan kolmesta museokohteesta. • Iloitaan syksyn antimista.. • Aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisy ja hoito. Karkkila-Högforsin työläismuseo: Kodit tehtaan suojassa • Ruokavalio ja liikunta, terveen sydämen tukena. Museokohteisiin voi ostaa yhteislipun hintaan 10 € aikuiset ja 2 € 12-17 vuotiaat. Muut kohteet: Suomen Valimomuseo ja Högforsin masuuni sijaitsevat myös Högforsin rautaruukin alueella. Opastettuja kierroksia järjestetään tasatunnein. Alkuperäisillä paikoillaan säilyneisiin vanhoihin asuinrakennuksiin on sisustettu työläiskoteja eri vuosikymmeniltä. Kanoja saa ruokkia kanalan ympäristöstä löytyvillä kasveilla. Karkkilan ruukkimuseo on valimoteollisuuden erikoismuseo ja sen kohteet esittelevät ruukkilaisten työtä sulan metallin äärellä ja arkielämää kotoisissa askareissa. H yvä E lämä 95 . Fagerkullan vanhassa leivintuvassa sijaitsee kesäkahvila Pakari. Talojen sisätiloihin voi tutustua vain opastetuilla kierroksilla. • Kolesteroli ja veren sokeri, verenpaineen hoito, seuranta ja apuvälineet. Seuraava Hyvä Elämä paneutuu sydänja verisuoniterveyteen T E E T R P A R M A Y L I M I E L I N E N A V A R A H I K A T A A K E T I O A U T T E L U M A I S A U R Y K S I K A I U T S T A R T T I R A H A P O L O E M A R I A R A I S A I T A T T U R I S T I A A S T I N I S K A T L A S K A R V A A H E M A N A A U A A L A H A M M A S K E V Y T M A I T O E E V I K T K S I I R I T A T P O V E N R A O T H A A T R U N T A T A A A T A P O L A I J R A N T A A R A M H K L A P T I R K A N S A A I K A E T A P I T A L I S T U S T A V A T K Ä K I A L L I S I R I R U K I I T S E A T A S I A L A I N T O N I I H T A L O E L L Menovinkit Karkkila-Högforsin työläismuseo on Fagerkullan kaupunginosassa sijaitseva ulkomuseoalue, joka kertoo ruukkilaisten kotioloista ja asumisesta 1850-1990-luvuilla. Torppa-nimisen talon pihapiiri. Lisätietoja: Museon asiakaspalvelu Tommi Kuutsa, museonjohtaja, 0500 938 337 Fagerkullan työläismuseolla on kesän ajan ja säiden salliessa syksyyn asti nähtävillä Hy-Line Brown -kanoja sekä kukko. Rauhalan talon keittiö
K u va : H an n a/ K u va m u is to Luontoherkkyys-ohjaaja Susanna Hänninen susanna.hanninen67@gmail.com +358405464797 Ekovakaus.fi ALICE ALICE näkijä, meedio, parantaja kyky ollut jo lapsena autan eteenpäin kaikilla elämän osa-alueilla 0700 51077 0700 51077 /1,98min+pvm PL 12, 20501 TURKU Käynti-soittoajanvaraus=044 3000516 044 3000516 96 . TARJA SAHARI 0700-9-3008 PARANTAJASELVÄNÄKIJÄ www.caritaelo.fi www.caritaelo.fi 0700 510 76 0700 510 76 (2,00€/min + pvm.) (2,00€/min + pvm.) Carita Elo Carita Elo Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Olen kokenut ja luotettava ennustaja. /alkava minuutti. Verkkokaupastamme löydät tuhansittain elämäniloisia yllätyksiä – jokaiselle oma pieni ihmeensä! Tutustu ja ilahdu osoitteessa www.kuukorento.fi Myymälämme palvelee osoitteessa Albertinkatu 6, 90100 Oulu KuuKorento Elämäniloisten Ihmisten Kauppa Tie itsetuntemukseen on parhaimmillaan hauskanpitoa! Ilmoitusmyynti: sirpa.hornaeus@karprint.fi Puh. www.seijalaukkanen.fi Seija Laukkanen Selvänäkijä MARI Selkeyttää elämäntilanteesi 0700-3-9-1737 2,38€/min+pvm Tulkintaa, koulutus sekä korut ja lahjat. 040 753 8555 ELÄ KOKONAISENA, OIVALLA VALINTOJESI ARVO, KUKOISTA AITONA, UPEANA SINUNA. Palvelemme Sinua 2,32 € min+pvm. PL 50, HKI 25 www.tarjasahari.. Soita silloin. H yvä E lämä Sielunpeili SELVÄNÄKÖTULKINNAT SELVÄNÄKÖTULKINNAT i i lman lman ajanvarausta ajanvarausta 2 2 €€ /alkava minuutti. Toimin ennustajana, unien tulkitsijana Toimin ennustajana, unien tulkitsijana ja selvänäkijänä puhelimitse ja selvänäkijänä puhelimitse koko Suomessa. koko Suomessa. voimataulut, kaukohoidot, heilurit, healing, kiroustenpoistot, chakrojen tasapainotus KATSO KOTISIVULTA puhelinnumero ja milloin tulkintapuhelin on auki. Ekovakaus tarjoaa Ekojoogakävelyitä ja luonto-ohjauksia ryhmille ja yksityishenkilöille vaikuttavissa luontoympäristöissä pääkaupunkiseudulla. VERKKOKAUPASSA mm. Olen kokenut ja luotettava ennustaja
Mutasen työvälineisiin kuuluu tukeva katkoteräveitsi, sähkömiehen saha, kirurgin teräsarja, seitsemän millin kuumaliimapistooli, kulmaviivain ja poranteräsarja. Tarot-tulkitsija ja henkinen auttaja Mirva Vilokkinen 0700 94002 Tulkintoja ajanvarauksella numerosta 040 7270106 https://holvi.com/shop/kristallinkirkas/ Verkkokauppa: 2,38€/min Tarot-tulkitsija Irmeli 0700-84808 2,34€/min+pvm info@fehu.fi AUTTAMAAN ASETETTU JAANA 0700 82450 ENERGIAPARANNUS, NÄKIJÄ valo22.com | 2,53 min+pvm Selvänäkijä Stiina Sahari 0700-9-3009 2,95/min.+pvm. Kaarnaseppä antaa kaarnalle uudet mittasuhteet Raimo Mutanen on vuollut kaarnasta Kirkkovene Kaarinaan myös miehistön ja laivakoiran. Näyttely on avoinna joka päivä kello 10-19. Kaarnaa veneeseen kului 9-10 kiloa, mikä johtui siitä, että aloittelijan materiaalituntemus oli vähäistä. Hukkamateriaaliakin syntyi. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Monet esineistä ovat liki puoli metrisiä, jopa isompia. Raimo Mutasen ensimmäinen kaarnatyö, Kirkkovene Kaarina on 125 senttiä pitkä. in fo Näkijä-Auttaja Näkijä-Auttaja ANU JOHANNA ANU JOHANNA 0700 85008 0700 85008 2,53/min.+pvm 2,53/min.+pvm valorosael@gmail.com valorosael@gmail.com H yvä E lämä 97 . Hän kuvailee näyttelyn töiden aiheiden tarkastelevan lempeästi elämää ja myös vanhenemista. Yksi heistä on Hattulassa asuva kuvataiteilija, kuvittaja ja kirjailija Ulla Kauhanen. Eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät katsovat näyttelyn 10 eurolla, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.. 0700 82585 w w w .e la m an o h ja aj a. – Meiltä jokaiselta taiteilijalta on näyttelyssä 5-10 työtä, joten katsottavaa varmasti yleisöllä riittää! Ulla innostaa näyttelyyn. Mukana näyttelyssä on yli 50 naivistitaiteilijaa. Menovinkit 35 vuotta naivismia Iittalan kesässä, ja juhlat sen kun jatkuvat! Sielunpeili Väriterapiaa naivismilla Jyväskyläläisen Raimo Mutasen kaarnatöistä koostuva näyttely on esillä Jyväskylässä Suomen käsityön museon Aulagalleriassa 10.6.-17.9.2023. Aikuisilta pääsymaksu on 12 euroa. Iittalan Lasimäen vuonna 1924 rakennetussa idyllisessä puukoulussa toukokuussa avautunut Elämä edessä -teemainen Naivistit Iittalassa -kesänäyttely jatkuu 27. 35-vuotisjuhlanäyttelyn kuratoi helsinkiläinen taidekriitikko ja galleristi Veikko Halmetoja. Suomen käsityön museon näyttelyssä on esillä hänen tekemiään kaarnaveneitä ja muita kulkuvälineitä. Lisäksi näyttelyssä on muutama orava sekä erikoisempia kaarnan sovellutuksia, muun muassa kaarnahattu ja solmio. Mutasen kiinnostus kaarnan työstämiseen syttyi eläkepäiville siirtyessä vuonna 2013. Työn toteutukseen kului aikaa 200 tuntia. elokuuta. pl50 hki 25 Elämänohjaaja AVA Näkijä, Parantaja 2,38 €/min + ppm p
-MUOTO SOFILTA HÄNEN LEHMÄT! HUIPUIN TYYKKI PERÄSSÄÄN KOLMIOSAINEN NYT VALMIS. . Muusta viis. Yksi oikein ratkaissut palkitaan arpomalla. . TUPLAARKI LÄÄKÄRI KAIKKOSENA PELOSTAKIN KÄYTTÄÄ DREIJAA AUKIOTA ALHAALTA LUKIEN CHRIS MMM IHMISISTÄ KARTIOITA(2.=Ö) USEIN TAULUN EDESSÄ. . . USEIN HEINISTÄ LAINEESSAKIN! KUMMALLISIN KALTEREIN. Laatija: Jari Haapa-aho J.H. Osoite: Hyvä Elämä -ristikko, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. La ati ja : Ja ri Ha ap aah o Lisää rasti ruutuun: n olen lehden tilaaja n ostan irtonumeroita n luen muuten. Postinumero: …………………… Paikkakunta: …………………….……………………………… Puhelinnumero: ....…………………………..………..... OSAPUILLEEN MERIKANTO Saisinpa pois huonot tapani! Minulla sama haave. TANSSITTUJA R . VIE HENGEN ”SELVITÄ” KOPOSEN NIMISIÄ STAN YKSI HEISTÄ P . LIPERIT KAULASSA RIDGENÄ SOTKEA YHTEENLASKETTU USEIN ETTÄ PERÄSSÄÄN KAUPPAKETJU HAMMERMANN KASPI PAHOJA VESIKELILLÄ L L KYLLÄSTÄÄ PUUTAVARAA SÄÄTÄ KESTÄMÄÄN VIIHTYVÄT PÄISSÄ JUMALA ISTUTUSTA VARTEN MAAHAN TEHDYT IMMEN AIE MIEHIKSI! HIRVONEN RIKKI MOLEMMISSA PÄISSÄ! (YRITYS) KORJATTAVIA SOULLAULAJA KEPPONEN CROCKETT TRAGEDIAN KUNINGAS MUUAN KARIS -E Ä R MOKA ON MUUTETTU SALLAN KYLÄKSI Oma etuni on tärkeintä. OITA PALJON. 4/ 23 ris tik on pa lk in to na on ki rja ty yn y Bo ok se at . Ri sti kk o 420 23 Ratkaisijan nimi: …………………………………………………………… Lähiosoite: …………………………………….……………………………….…..….….... Lähetä ristikon ratkaisu kirjekuoressa Hyvä Elämä-lehteen 20.7.2023 mennessä. . KAS NAINEN. SIEMENEN VERBI SAMA JOS E=OS CHANNING -KETJU VIHTAMATERIAALI! DORKIN PERÄPUIKKO KUIVA ILMASTO P.P. P RASISTI SUKUNIMEKSI! JYRSIJÖITÄ KASSASEISKAN TAKANA KUMMITUS TOISTEN HYVÄKSI LAIVAA TAI RISTEILIJÄÄ! JALALLINEN YHDISTETYN OLYMPIAKULTAA 1948 ILMAISET PIRSSIKYYDIT PILKAT ”SANOMALEHTI”. . .
lääketiede . ?. ?. terapiat . liikunta . terveys 5/2023 8,90€ Kallioimarre sopii kalalle, jäkälä toimii kuin liivate Halaus päivässä Halaus päivässä pitää lääkärin pitää lääkärin loitolla loitolla IKIRUOKA Solut hymyilevät MUNUAISET Korkea verenpaine vaara LIIKUNTA Ykkösapu masennukseen JOOGALLA Liikkuvuutta selkärankaan HAMMASLÄÄKÄRIPELKO Läsnäoloa ja luottamusta MIES, anna luonnon hoitaa Kurssit ja tapahtumat Valitse mieluisin! Stressissä kortisoli ja testosteroni kilpailevat 68-vuotiaana paremmassa kunnossa kuin koskaan Löydä luonnosta haltijasi Kotoa luontorakkauden perinyt kokki Markus Hopia. ?. ravinto . ?. mielenterveys . ?. Lukemisen riemua Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa suoraan kotiisi! www.hyvaelama-lehti.fi www.luontaisterveys-lehti.fi www.hevosmaailma.fi www.kissafani.fi 3/2023 • 8,40 HOITO – NEUVOT – RAVINTO – UUTUUDET – VINKIT Meille tulee pentu! • Sopiva rotu • Hyvä ravinto • Tarvikkeet • Vakuutukset Haastava kasvatus Kissakortteja maailmalta Postcrossing koukuttaa LaPerm Esittelyssä hurmaava Nyt valitaan SÖPÖIN KISSA Ota osaa kisaan Joka neljännellä britillä oma kissa Lemmikkien yhä kasvavat kustannukset Terveys ja luonne kaiken muun edelle ?. ?. kauneus
ajomatka jopa 150 km latauksella! Pikalataus 2,5 h 16A sulake Lataus 10A sulake (normaali pistorasia) Autoissakin käytetyt HUIPPULithium LiFePO 100 Ah AKUT, teho 6,4 Kw, 64 V Tehokas 3Kw moottori 7990 . KAKSI VERSIOTA! 2 Max. Max. UUTUUS RALLY 750 TOURER SÄHKÖPYÖRÄ/ MOPO MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R Avoinna: Ark.10-17, La 10-13 Tilaukset ja tiedustelut puh. . Max. 59?/kk. Lisävarusteena nastarenkaat alumiinivanteilla. Rahoituksella alk. 59?/kk. Suomen suosituin sähköskootteri! Isoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! (ennen 1985 syntyneet!) UUTUUS! Täysautomaatti, pakki NYT KÄÄNTYVÄLLÄ KUSKIN ISTUIMELLA! 9990 . 69?/kk. Värit: Punainen tai Pronssi. Ei ajokorttia, 15 km/h. Alumiinirunko, kantavuus 150 kg, Korit takana ja edessä. +tk 3990 SAA AJAA TIELLÄ! Värit: Sininen ja musta. 2350 . TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! www.rally.fi Takuu 2 v. ISO SÄHKÖMOPOJEN MERCEDES! Rahoituksella alk. Takuu 2 v. 98?/kk. 3 Nopeusaluetta, 10 km17 km25 km/h. Lyijygeeliakut. Ajomatka 70-80 km. 75?/kk. 3-Pyörä Ei ajokorttia. Rahoituksella alk. Valot. Rahoituksella alk. +tk Takuu 2 v. 99?/kk. 500 Rahoituksella alk.69?/kk. 2390 . 700 KENDA 27.5?x 2.1?renkaat Kantama jopa 160 km 2390 . 99?/kk. LED-valot! 6-vaihdetta. Pakki. 179?/kk. 2890 . RUNKOTAKUULLA! SALSA 2390 . KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi Erikoiser ät! Erikoiser ät! Erikoiser ät! (4990?) (9990?) Huippuunsa hiottu laatu ja viimeisin teknologia takaavat että Loncin mönkijä on varma valinta parasta hinta-laatu suhdetta etsivälle! Rahoituksella alk. 75?/kk. Värit: Punainen tai Hopea. Otamme vaihdossa autoja. 1850 . 20" Kenda 1,95 renkaat. Värit: Hopea ja musta. SUOMALAISET PYRKIJÄ SÄHKÖPYÖRÄT 5 v. Ajomatka 50-60 km. Kaikki Pyrkijät käy myös työsuhdepyöriksi. (1899?) TEKTRO Levyjarrut ISO LCD näyttö Peukalokaasu 20x 4. www.sahkopyora.fi KATSO KOKO VALIKOIMA Myös mustana. UUTUUS! ERIKOISHINTAAN! ERIKOISHINTAAN! ERIKOISHINTAAN! N N N YYY TTT Loncin on yksi maailman suurimpia moottorivalmistajia, valmistaen 2,5 miljoonaa moottoripyörää, 3 miljoonaa moottoria sekä 150.000 mönkijää vuodessa. UUTUU S! UUTUU S! . ajomatka 50 km. 1 2 KAUPANPÄÄLLE! (arvo 340?) TakaBoxi, takateline ja suojapeite NOPEILLE molempiin: Takuu 2 v. ajomatka jopa 95 km latauksella. Otamme vaihdossa mönkijät, moottoripyörät, autot ym. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopistettä. Rahoituksella alk. 169?/kk. Tehokas 60V 1000W moottori. Pakki, Automaattijarrut. +tk 7990 Rahoituksella alk.169?/kk. PYRKIJÄ E500 Ei tarvitse Mopokorttia! Todella hieno cruisailupeli! Rahoituksella alk. KENDA läskirenkaat Hurjan iso piilotettu 748wh akku Mattamusta väri Led valot Takateline Istuinkorkeus 85 cm 1699 . Tällä voi polkea tai sitten ajella polkematta. Max.nopeus: 45 km/h Rekisteröity: 2 hengelle Kantavuus: 190 kg Paino: 320 kg Värit: Metalli punainen ja sininen TILAA ESITE! SÄHKÖMOPO Rahoituksella alk. PYRKIJÄ Takaleveys vain 65 cm, paino 23 kg. PAL.VKO 2023-31 600114-2304 SAMBA 1990 . Todella helppo ajaa! Voi ajaa polkimista polkemalla tai kaasukahvaa kääntämällä. Rahoituksella alk. Max. TRAKTORI MÖNKIJÄT HETI TOIMITUS! SÄHKÖVINSSI, VETOKUULA JA SELKÄNOJA KAUPANPÄÄLLE! LONCIN 300 EFI T3B Rally LONCIN XWolf EFI EPS pitkä 700 LONCIN. ajomatka 100-120 km, 36V 16 Ah Lithium akku. +tk LYIJY-GEELIAKUILLA 1 Sähköpyörä/Sähkömopo! kaksi versiota: PYRKIJÄ E400 SÄHKÖSKOOTTERI 30 Ah Lithium akulla jonka voi ladata kotona tai paikallaan niin kuin sähköpyörissä on. BLUES 700 Vääntävä Bafang M400 80 Nm keskimoottori Shimano Acera 8v Runkoon upotettu 672 kw akku Hydrauliset jarrut Metallihohto mattaharmaa väri Kantama jopa 160 km Rahoituksella alk