4/2024 8,90 Syöpä ei Syöpä ei pysäyttänyt pysäyttänyt KISUA KISUA • Elämä kantaa eteenpäin, tietää poikansa menettänyt terapeutti Kirsti Lampinen • Langin kauppahuoneessa aikamatkalla 1800-luvun kukoistavassa Raahessa H yvä E lämä Terveyttä ja hyvinvointia senioreille Terveyttä ja hyvinvointia senioreille • Kirjailija Kirsi Pehkonen: ’’Olemmeko kadottaneet rohkeuden pyytää ja antaa apua?’’ Silmänpohjan rappeumaa sairastava Erkki pärjää hyvin ilman ajokorttia Jos hätiköi tai luottaa vieraisiin, voi tulla huijatuksi Kesä on Kesä on täynnä täynnä nähtävää! nähtävää! Valokuva antaa tilaa tunteille
Kaikki tuotteemme leivotaan paikan päällä. Amurin museokorttelissa pääset tutustumaan tamperelaisten koteihin ja niiden kuvitteellisten asukkaiden elämäntarinoihin lähes sadan vuoden ajalta. Museokorttelissa sijaitsee myös Kahvila Amurin Helmi, yksi Tampereen suosituimmista kahviloista. Heinäkuussa on tarjolla myös kesäteatteria. Opastuksia on tarjolla päivittäin, ja museon pihamaalla järjestetään runsaasti tapahtumia. Tutustu ohjelmaan: https://www.amurinmuseokortteli.fi/tapahtumat
Empatia on tärkeä osa lääkärin ammattitaitoa. Myös selkävaivojen aiheuttamat liikkumisvaikeudet vähenivät ja elämänlaatu parani enemmän, jos lääkäri koettiin hyvin empaattiseksi. Ihmisen mielikuvitus on yksi tärkeä empatiakyvyn mahdollistaja. 050 462 8446 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Sirpa Hornaeus Puh. EMPATIA ON KOKOELMA taitoja ja vuorovaikutuksen ilmiö. Empaattinen ja potilaan hyvinvoinnista aidosti kiinnostunut lääkäri voi olla selkäkipupotilaalle jopa suurempi apu kuin varsinaiset hoidot, joita heille määrätään. Empaattisuus on yksilöllistä, mutta sitä voi myös opetella, jos ominaisuutta pitää tavoittelemisen arvoisena. Nykypotilaat eivät ota vastaan tai ainakaan noudata yksikantaan ilmoitettuja perustelemattomia kieltoja, kuten vaikka sitä, että syöpäpotilailta kielletään hoitojen aikana kaikki luontaistuotteet. He arvioivat empaattisuuden ennakoivan hyvää hoitotulosta paremmin kuin ei-lääkkeellisten hoitojen, opiodilääkityksen tai lannerankaleikkauksen. Lääkärin empaattisuus oli merkittävä hoidon onnistumista ennustava seikka, tutkijat kirjoittavat. ISSN 2737-2758 (painettu) ISSN 2737-307X (verkkojulkaisu) Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. H yvä E lämä 3 . Tiedot käyvät ilmi JAMA Network Open -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, johon osallistui 1 500 kroonisista alaselkäkivuista kärsivää keskimäärin 53-vuotiasta potilasta. Potilaalla on oikeus toivoa empatiaa.. Asia, josta on olemassa ihan toisenlaisia kokemuksia. Potilaat kävivät samoilla lääkäreillä yhteensä 5 900 kertaa vuoden mittaisen seurannan aikana. Kun työssä pitää kohdata ja ymmärtää ihmisiä sekä tehdä yhteistyötä, empatiataitojen avulla se onnistuu paremmin. www.karprint.fi Va ih toe htoj a hyvään eläm ää n Mari Ahola-Aalto 4/2024 H yvä E lämä Empatialla syntyy parempi lopputulos LÄÄKÄRIN EMPAATTISUUDELLA on suuri merkitys. Lääkärin empatiakyky parantaa tutkimusten mukaan hoitosuhteen lisäksi potilaan hoitoon sitoutumista eli vauhdittaa sillä tavoin potilaan paranemista. Potilaiden selkäkivut lievittyivät sitä todennäköisemmin mitä empaattisemmaksi he arvioivat lääkärinsä. Kyky simuloida toisten ajatuksia ja tunteita mahdollistaa toisen asemaan asettumisen ja myötätunnon. Se on kykyä liittyä toisiin ja ymmärtää toisia. Kokeneen empaattisen lääkärin kanssa olisi varmasti hedelmällistä keskustella asiasta. 040-753 8555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-to klo 9-11.30 puh. Moni asiantuntija onkin todennut, että voisi olla hyötyä siitä, että lääkärikoulutuksessa opetettaisiin empatiataitoja. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto Puh. Tämä havaittiin verrattuna lääkäreihin, jotka arvioitiin vain hieman empaattisiksi. Sen me kaikki lääkärissä käyneet olemme aina tienneet, mutta nyt siitä on tehty myös tieteellinen tutkimus. 040 729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 65 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 69 € Digilehti Kestotilaus, 8 numeroa 52 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 56 € Tilaa omasi! Seuraava lehti ilmestyy elokuun puolivälissä Kannen kuva: Tarja Pitkänen Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen
Tämän tietää Kirsti Lampinen, joka menetti oman poikansa. –?Jos vaikkapa en kaupassa ylettäisi ottamaan tavaraa ylähyllyltä ja joku tuntematon auttaisi hymyillen, jäisi siitä molemmille pitkäksi aikaa hyvä mieli, mietiskelee kirjailija Kirsi Pehkonen. 28 Oma teksti on nyt kansien välissä, iloitsevat Malmin seurakunnan kirjoittajapiiriläiset. 90 Vihapuheen tutkija, professori Tuija Saresma on itsekin joutunut sen kohteeksi. Muistojensa kautta he haluavat kertoa lapsuudesta, jota ei enää ole. 94 Rakkaudesta runoonmatineaan ystäväkolmikko Sinikka Haapanen, Miia Nuutila ja Antti Paavilainen ovat koonneet heille merkityksellisiä runoja ja musiikkia. Muutosja stressinhallintavalmentaja Emili Osara kannustaa avautumaan ja pyytämään apua. 52 Toimimaton parisuhde tai menneisyyden traumat voivat heikentää turvallisuuden tunnetta. 81 Psykologi Riitta Wahlströmille kesäinen luonto on kuin ilotulitus monine äänineen, väreineen ja jatkuvine muutoksineen. Anitta Ronkainen ja Seppo Lonnakko tanssivat aina, kun mahdollista. 4 . 86 Hyvä elämä löytyy kirjailija Kati Reijoselle läsnäolosta ja hyvien tekojen tekemisestä toisille. Tanssin positiiviset vaikutukset voidaan jakaa fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin. 12 Elämä kantaa kaikesta huolimatta eteenpäin. 18 Suositun Jylhäsalmi-sarjan kirjoittaja Kirsi Pehkonen hymyilee, että että hyvän olon levittäminen ympärille kerryttää hyvää oloa myös itselle. 22 Koskaan ei kannata hätiköidä tai luottaa vieraisiin. 34 Valokuvaaja ja terapeutti Nina Kellokosken mukaan valokuvasta saa voimaa ja mielen hyvinvointia. 54 Kesä on täynnä nähtävää! 70 Tanssikurssille voi tulla ilman paria ja aiempaa tanssikokemusta. 48 Raahessa 1800-luvulla kukoistaneen Langin kauppahuoneen rakennukset ja tunnelman aviomiehensä kanssa remontoinut Piia Vähäsalo hoksauttaa paikkakuntaisille paikallishistoriaa. 92 Liikkuminen ei jää kulkupelistä kiinni. Kannattaa siis olla tarkkana!. 1 8 70 22 Finanssiala ry:n petosja rikostorjunnasta vastaavan johtajan Niko Saxholmin mukaan oikeissa olosuhteissa ja oikealla tulokulmalla jokainen ihminen on huijattavissa. 42 Silmänpohjan rappeuma vei Erkki Murrolta, 74, ajokortin, mutta hän pärjää hyvin ilman sitäkin. H yvä E lämä Sisältö 4/2024 6 Kisu Jernströmin 60-vuotiselle uralle ei loppua näy, vaikka matkan varrelle on mahtunut monenlaista, muun muassa kaksi syöpää. Voi tulla huijatuksi. 98 Ristikkoa ratkomaan! 99 Luontoherkkyys-ohjaaja Susanna Hänninen muistelee lapsuuden kesiä 70-luvulla
Kaikki aineosat ovat vesiliukoisessa ja nopeasti vaikuttavassa muodossa Tehokas yhdistelmä: Sinkki, L-karnosiini, L-glutamiini, Lakritsanjuuriuute, Rohtosalkoruusun juuriuute, Punajalavan kuoriuute Ei lisäaineita Uudistaa, suojaa ja rauhoittaa ruoansulatuskanavan limakalvoja Ruoansulatuskanavan limakalvojen kunnon tukemiseen WWW.BIOMED.FI Nopeavaikutteinen, tehokas ja helppokäyttöinen juomajauhe koko ruoansulatuskanavan limakalvojen kunnon tukemiseen.
Mutta Kisu selviytyi, jatkaa musiikin parissa ja nousee edelleen lavalle itsekin. Mutta olin mielestäni jo aika hyvässä kunnossa. Ura alkoi 60 vuotta sitten, eikä loppua näy, vaikka matkan varrelle on mahtunut monenlaista, muun muassa kaksi syöpää, joista jälkimmäisessä oli hengenlähtö lähellä. Kisulle jouduttiin siinä yhteydessä tekemään kokonaan uusi ruokatorvi. Haimaan on useissa leikkauksissa laitettu putkia, joilla tiehyet pysyvät auki ja haima toimii jollakin lailla. – En ole halunnut antaa vakavien sairauksieni pysäyttää tekemistäni. Verenmyrkytys oli viedä hengen Leikkaus oli siis tarpeen, ja pikaisesti, mutta kaikki ei mennyt kuten oli tarkoitus. Mutta muutama vuosi sitten alkoivat isommat terveysmurheet. Kaupan yläkerrassa on Jernströmien koti. H yvä E lämä ”En ole ajatellut, etten selviä tästä” Kisu Jernström on suomalaisen kevyen musiikin veteraani, laulaja, rumpali, säveltäjä ja tuottaja. Tämä sarkoomaleikkaus oli ensimmäinen laatuaan Suomessa.. Hemoglobiini oli 66 ja olo todella hutera. Ja niin on kyläkauppakin. Lääkäritkään eivät tienneet, miten se käyttäytyy. Musiikki ei ole vain työ tai harrastus, se on elämäntapa. Sinne voi piipahtaa ostoksille, vaihtaa kuulumisia, noutaa tilausperusteella toimivan Alkon tuotteita tai vaikkapa istahtaa kahville, oluelle tai pienen purtavan ääreen. Haimavika ja kaksi syöpää Kisu on kärsinyt synnynnäisestä vajaasti toimivasta haimasta, mutta vaivan kanssa hän on aina selvinnyt. Epiduraalipuudutus ei tahtonut onnistua, ja kun sitä yritettiin uudestaan, tuli verenmyrkytys. – Kasvainta saatiin pienemmäksi sädehoidolla, ja käsitykseni mukaan se ratkaisi asian. Silloin oli hengenlähtö lähellä. – Saman tien tuli lähtö Meilahteen. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen I nkoon Degerbyssä on kyläkauppa nimeltään Degerby Deli – tai eihän se oikeastaan ole vain kauppa, vaan kylän keskipiste ja kokoontumispaikka, jonne muusikko Kisu Jernström, 72, ja hänen puolisonsa Tiina Jernström ovat luoneet viihtyisän, kotoisan tunnelman. Vuonna 2020 Kisulla diagnosoitiin alanielun syöpä. 6 . – Sitä sitten paranneltiin sairaalassa kuukausi. Leikkaus tehtiin kesäkuussa 2023. Ja iso asia on myös se, että siellä vietetään joka kesä Possujuhlat, joita Jernströmit ovat järjestäneet jo vuodesta 2006. Eikä Kisu todellakaan ollut kunnossa. – Sitten viime vuoden tammikuussa tunsin kuntoni huonoksi, eikä auttanut muu kuin mennä lääkäriin kertomaan, että en voi hyvin. Hyvän musiikin ja hyvän ruokatarjonnan ympärille rakentuva tapahtuma kerää tuhatkunta kävijää. Siitä hän selviytyi sädehoidoilla ja sytostaateilla, ja ehti jo saada terveen paperit. Tämä on minun elämääni ja näin jatkan, Kisu sanoo. Kisu on nyt eläkkeellä, mutta ei koe itseään eläkeläiseksi, eikä hän elämänsä rakkaista asioista aio iän myötä luopua. Siellä todettiin sarkooma, ruokatorvessa hyvin harvinainen tukikudossyöpä, jollaista ei ole Suomessa aikaisemmin kenelläkään ollut. – Syöpähoidothan ovat aina aika rankkoja prosesseja
Kisu ja Tiina Jernström ovat pyörittäneet Degerby Deli -kyläkauppaa ja parikymmentä vuotta. Kahvilan seinille on koottu esille historiaa Kisun uran varrelta.. . Kesäaikaan ovi käy tiuhaan, kun paikalliset poikkeavat ostoksille tai kahville. H yvä E lämä 7
Vuonna 2011 hän oli Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaana ja sai 1 063 ääntä. Bändistä tuli vuodessa Suomen suosituin, ja menestystä oli myös Ruotsissa. – Treenattiin varmaan joka päivä, ja bändin suosio lähti kasvamaan nopeasti ihan huikeaksi. kesäkuuta 1951 Helsingissä Asuinpaikka: Inkoon Degerby Ammatti: Muusikko, säveltäjä, tuottaja, yrittäjä Yhtyeet: Topmost, rumpali ja laulaja vuodesta 1965, Kirkan ja Dannyn yhtyeet, Kisu ja Uniset -yhtye Menestyneitä kappaleita: Uneen aika vaipuu, Kun paljon antaa, Juustossa löytyy (kolmas sija Syksyn Sävelessä), Hasta mañana, Tunteet, Lähdit taakse pilvien, Onnestain on puolet sinun. Topmostin jäsenet ovat Gugi Kokljuschkin, laulu, Harri Saksala, laulu, Holle Holopainen, basso ja laulu, Eero Lupari, kitara ja laulu ja Tommi Lindell, koskettimet sekä Kisu Jernström, rummut ja laulu. Kiertue jatkuu syksyyn saakka. Topmostilla on nyt siis 60-vuotisjuhlavuosi. Populaarimusiikin maailmassa ei liene montakaan 60-luvulla aloittanutta yhtyettä, joka Kristian Olof ”Kisu” Jernström Syntynyt: 20. ’’Leikkaus oli tarpeen, ja pikaisesti, mutta kaikki ei mennyt kuten oli tarkoitus.’’. Kyläkauppa on idyllisessä, tunnelmallisessa vanhassa puutalossa Inkoon Degerbyssä. Topmostin suosio perustui tuoreimpien pophittien esittämiseen, puhtaaseen stemmalauluun sekä rhythm and bluesja soulmusiikin hallitsemiseen. Se oli ihan uskomatonta. – Yhtye oli perustettu vuotta aikaisemmin, mutta se hajosi, ja tuli henkilövaihdoksia. Topmostin suosio suorastaan räjähti 60-luvulla. Hän on toiminut sekä sitoutumattomana että RKP:n ja Kokoomuksen edustajana. Yhtyeen tuorein single on Hold Me vuodelta 2019 ja yhtyeen koko levytetty tuotanto löytyy kokooma-cd:ltä Topmost Years , 2012. H yvä E lämä Ensimmäinen syöpä ei haitannut Kisun lauluääntä, mutta toisen jälkeen on laulamisessa joitakin ongelmia ollut. Perhe: Puoliso Tiina Jernström, kaksi aikuista tytärtä edellisestä liitosta ja Tiinan kaksi aikuista poikaa. On sekä Suomen että varman ihan maailmankin mittakaavassa harvinaista, että yhtye pysyy kasassa näin kauan. Edesmenneen Poku Tarkkosen tilalle on tullut Lindell, kaikki muut ovat alkuperäisiä jäseniä. Menestyskappaleita olivat muun muassa Merisairaat kasvot, Näen mustaa vain ja Hän sinut jättää. Suomen suosituin bändi Kisu oli juuri täyttänyt 14, kun hän pääsi Topmost-yhtyeen rumpaliksi. Kisun sisukkuudesta kertoo paljon se, että leikkauksen jälkeen, jo seuraavassa kuussa, hän nousi Topmost -yhtyeen kanssa esiintymislavalle Possujuhlissa ja lauloi. Vuosi oli 1965. Singlet nousivat listoille ja saavuttivat suuren suosion. Nyt Kisu on keikkaillut enemmänkin, kun Topmost on viettänyt 60-vuotisjuhlakiertuetta. 8 . Työ: Degerby Deli -kyläkauppa Politiikka: Jernström on aiemmin ollut Inkoon kunnanvaltuuston jäsen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja
yläkulma) tullessa vuonna 1966 mukaan rumpaliksi ja laulajaksi Gugi Kokjuschkin (oik. alakulma), Eero Lupari, Harri Saksala ja Heimo ’Holle’ Holopainen.. – Possujuhlat alkoivat siitä, kun mietin, että pitäisi saada omalle bändille Topmostille joku kiva keikka. – Levy-yhtiöistä tuli kaupallisempia, ja itse musiikin merkitys ja sen sisältö jäivät pienempään rooliin. – Otan onnistumiset mieluummin haasteina. Possujuhlia kohta 20 vuotta Pian on taas edessä kyläkaupan kesän kohokohta, Possujuhlat. Lisäksi tärkeässä osassa on laadukas ruoka. – Totta kai yleisöä tulee paljon tästä Läntiseltä Uudeltamaalta, mutta mikään kyläjuhla tämä ei ole, vaan väkeä saapuu eri puolilta Syksyllä 1964 perustetussa Topmostyhtyeessä soittivat Kisu Jernströmin (vas. H yvä E lämä 9 . Pian hän pääsi levyttämään, ja syntyi pikkuhittejä, kuten Väliäkös sillä sitten onja Kuljen puistoon päin. yläkulma), Arto ’Poku’ Tarkkonen (vas. yhä esiintyy ja levyttää lähes alkuperäisessä kokoonpanossa. Työn tunnetuin tulos on Kirkalle tehty Surun pyyhit silmistäni. Kisu ja Uniset sekä erilaiset muut kokoonpanot kiersivät tanssilavoja, ja isoja hittejä syntyi: Uneen aika vaipuu, Juu, juu juustossa löytyy ja Onnestain on puolet sinun. . Helsinkiläisellä Kisulla ei ollut ennestään mitään yhteyksiä Inkooseen, mutta niin hän vain 90-luvulla lähti maalle, ensin asumaan, ja vuodesta 2004 myös kyläkauppiaaksi. Mutta musiikkibisnes muuttui eikä Kisu enää tuntenut sitä omakseen. Kisu jatkoi musiikin parissa, muun muassa Kirkan ja Dannyn yhtyeiden rumpalina. Tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta, ja mukaan on aina saatu nimekkäitä esiintyjiä niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Vuonna 1988 Topmost sitten parsittiin taas kasaan. Aina voi pyrkiä vielä parempaan, Kisu sanoo. Kisu ja Kassu sävelsivät, Vexi teki tekstit. Nimeksi laitoin Possujuhlat vähän aikanaan suomalaisille Espanjassa järjestettyjen sikajuhlien malliin, mutta tämä on kiltti juhla, Kisu hymyilee. Musiikkia muille artisteille 60-luvun lopulla Topmost hajosi. Jo hyvin nuorena tulleeseen menestykseen Kisu on suhtautunut nöyryydellä. 80-luvulla Kisu lopetti aktiivisen keikkailun ja perusti Kassu Halosen ja Vexi Salmen kanssa Flamingo Musicin. – Meitä pyydettiin Provinssirockin keikalle, ja siitä asti olemme taas esiintyneet yhdessä. Kolmikko sävelsi ja tuotti hyvällä menestyksellä musiikkia muille artisteille, kuten Kirkalle ja Pepe Willbergille. Danny halusi, että Kisu ryhtyy laulamaan. Possujuhlia vietetään suljetulla alueella Degerby Delin ympäristössä
– Paljon apua on ollut myös puolisosta ja ystävistä, jotka ovat tukeneet ja kannustaneet tässä taistelussa. Artisteina on nähty muun muassa Pepe Willberg, Jari Sillanpää ja Saara Aalto. Nyt vain toivotaan, että heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna sää suosii juhlia. Mutta täytyy vain luottaa vaistoonsa ja uskoa, että on tehty oikeita valintoja. – Syöpä on todella ahne ja hankala tyyppi. Possujuhlien yleisö on hiukan vanhempaa ikäpolvea – sitä, joka jo aikanaan kuunteli Topmostia. Ja jatkaa sekä kaupanpitoa että juuri nyt varsinkin Possujuhlien järjestelyä. Sairaalassa on ollut pakko olla niin paljon kuin hoito kulloinkin on vaatinut, mutta sairaalasta päästyään Kisu on aina jatkanut normaalia tekemistään. Ei saa antaa syövän vallata itseään henkisesti kokonaan, fyysisestihän se valtaa aika paljon, niin paljon kuin se haluaa ja saa. Kisu uskoo, että hyvä mieli on tärkeä asia, ja että uskoo itse enemmän kuin kukaan muu siihen, että kyllä tästä vielä hyvä tulee. – Ei kai juuri kukaan ihminen ajattele, että minulle tulee syöpä, ennen kuin se sitten tulee. – Meillä on aina täällä todella hyvä fiilis. Suomea. HE ’’Olen koko ajan halunnut tsempata itseäni, olemaan niin läsnä kuin vain mahdollista.’’. Tänä vuonna lavalle nousee legendaarinen 1970-luvun suursuosikki, kymmeniä miljoonia äänitteitä myynyt brittibändi Sweet, josta Kisu on aivan innoissaan. – Olen koko ajan halunnut tsempata itseäni, olemaan niin läsnä kuin vain mahdollista. Pitää uskoa paranemiseen Sairastamaan Kisu ei ole halunnut missään vaiheessa heittäytyä. Sweetin tunnettuja kappaleita ovat muun muassa Little Willy, Poppa Joe ja Wig-Wam Bam. Jos periksi antaa, se on lähtö sitten lähellä. Ja tietenkin myös 1960-luvulla aloittanut Topmost, joka on edelleen voimissaan. Eikä meillä ole täällä koskaan ollut minkäänlaista riitaa tai tappelua – sekin taitaa olla melko harvinaista Suomessa, Kisu nauraa. Tässä on lähellä myös Siuntion hotellin hyvät ja edulliset majoitustilat. Tuhansia keikkoja elämäni varrella tehneenä voin sanoa, että tunnelma on ihan ainutkertainen. Yleisöä on juhlissa ollut 500-1 200. 10 . Mutta ole missään vaiheessa ajatellut, että en selviä tästä, Kisu sanoo. Vointi ei ole vieläkään kaikilta osin hyvä, mutta pärjään. Sweet oli todella suosittu sekä Manner-Euroopassa että Suomessa. Ja kun se kohdalle sattuu, on vain yritettävä itse auttaa omaa paranemisprosessiaan. – Tämä on aina iso ponnistus pienelle yritykselle, ja kulut ovat isot. H yvä E lämä Tänä vuonna Possujuhlilla esiintyy brittibändi, joka 1970-luvulla oli Suomessakin todella suosittu
Hyväksykäämme sekin, että pääministeri Sanna Marin yhdessä ”adjutanttinsa” Ilmari Nurmisen kanssa veisaa meille kalkkiksille: ”Boomerit, boomerit, jäitä hattuun.” Ja muistakaamme, että olimmehan mekin joskus tytönhupakoita – tosin emme sentään pääministereitä! HE Tupakat pois ja piiput piiloon! Lulu 70+. . ?. Tosin televisiossa oli vain kaksi kanavaa: ykkönen ja kakkonen. . . Samoin radiossa oli vain yleisohjelma ja rinnakkaisohjelma. Kesätyöpaikkoja oli runsaasti tarjolla; moni oli lapsenpiikana, kaupan tsupparina, jäätelökioskin myyjänä, metsän istutuksessa, palovartijana, puutarhatöissä, uimaopettajana jne. . Mutta kun syksy saapui ja kesätyöt loppuivat, monet nuoret olivat pulassa varsinkin syrjäseuduilla, joissa ei kaikille aikuisillekaan riittänyt töitä eikä nuorille opiskelupaikkoja. Yhteistä maaseudun ja kaupunkien nuorisolle oli työntekoon patistaminen. Sitä sopii toivoa myös maailman nuorimmalta pääministeriltä. Ulkomaalaisia yhtyeitä ja laulusolisteja ihailtiin, mutta joissakin jäätelöbaareissa 20 pennin levyautomaateissa kuuluivat myös Lasse Liemola ja Vesa Enne, jotka sen ajan mukaan esiintyivät railakkaasti. Pojat alkoivat kasvattaa pitkää tukkaa, pukeutua nahkapuseroihin James Deanin tapaan ja suosia jaloille epämukavia kapeakärkisiä kenkiä, joita vanhemmat nimittivät sianpotkaisukengiksi. . Näiden ihmisten elämää kuvaa mm. Kirjoituskilpailuun piti osallistua niidenkin perheiden lapset, jotka edellisenä yönä olivat paenneet humalaista isää halkoliiteriin. . ?. . ?. Hänen lauseensa oli meille tuolloin vielä kouluja käymättömille keskenkasvuisille täyttä hepreaa. ?. ?. . . Niiden tarakoilla istuivat vaaleanpunaisella huulipunalla maskeeratut surinasussut, joita myös vyöruusuiksi kutsuttiin. . ?. Suomeen kituuttamaan jääneet ikätoverit katselivat sitten kateellisina, kun Ruotsin tehdastyöläiset tulivat rehvakkaasti kesälomille hienoilla vuokra-Volvoillaan. Maahan syntyi lättähattukulttuuri moottoripyörineen. ?. Joskus 1960ja 1970-luvuilla diskokulttuuri levisi suurimpien keskusten kautta myös maaseudulle, vaikka maaseudulla suosittiin kauan pelkkää bingoa ja tangoa. Musiikkimaailman tähtien olemus ja elämäntapa näkyivät nuorison pukeutumisessa; oli mm. . pillifarkkuja, jotka sai jalkaan vain vaseliinirasvan avulla. ?. . . Silloin tällöin rangaistukseksi riitti viikon kotiaresti. ?. Hyrrä pyörii O tempora, o mores”, huokaili naapurin harmaahapsinen herrahenkilö joskus 1960lvulla. . Monissa perheissä varsinkaan tyttöjen ei sallittu käyvän tanssipaikoilla ennen rippikoulua. . Ja vielä 1950-luvulla kärsimystä silloisessa kansakoulussa jo alaluokilla aiheutti ns. Kyseessä oli antiikin Rooman filosofi Ciceron ajatus. Heikki Turusen 1970-luvulla ilmestynyt romaani ”Kivenpyörittäjän kylä”. Me suuret ikäluokat osaamme vihdoinkin arvostaa menneiden sukupolvien työtä. Osaltaan siihen lienee vaikuttanut ristiriitaisena koettu kotielämä, jossa sodan riivaamat isät varsinkin humalassa kävivät mielessään uutta sotaa, ja koko perhe joutui pakenemaan yönselkään talvipakkasella. . Ja voi taivaanvallat, kun The Beatles alkoi näkyä ja kuulua myös Suomen radiossa ja televisiossa. ?. ?. . Nuoriso kutsui yleisohjelmaa iltahartauskanavaksi, ja rinnakkaisohjelmassa sentään joskus kuului kevyttä musiikkia – tosin lauantain toivottujen levyjen listaa johti vuosikaudet Aikamiesten ”Iltatuulen viesti”. ?. . ?. . Niinpä sadat ja tuhannet nuoret kaikkosivat Ruotsiin; naiset usein tekstiilitehtaisiin ja miehet autotehtaisiin. . Myöhemmin selvisi, että hän paheksui latinaksi tuon ajan nuorison tapoja: oi aikoja, oi tapoja. Läheskään kaikki vanhemmat eivät katsoneet hyvällä, kun lanteitaan seksikkäästi keikutteleva Elvis villitsi varsinkin nuoria tyttöjä. Samalla tavalla me sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat voisimme nyt paheksua nykynuorison elämänmenoa. Nuorisokulttuurin uusia tuulia koko maahan levitti Suosikki -lehti, jonka kannessa komeilivat usein Danny ja Johnny. Mutta eipä se elämä Ruotsissakaan tainnut kaikille olla herkkua. Vielä kahdeksankymppisenäkin Danny on usein esillä radiossa, televisiossa ja lehdissä. . . ?. Me toisen maailmansodan jälkeen syntyneet suurten ikäluokkien ihmiset olimme tosin kiltimpiä ja kunnollisempia kuin nykynuoriso, mutta toki oli meilläkin omat tapamme ja metkumme, jotka herättivät vanhemmissa pahennusta. Varmasti moni suurten ikäluokkien edustaja on kuullut kansanviisaudet: ”Kenen jalka kapsaa, sen suu napsaa” tai ”Luoja ei laiskoja elätä”. ?. . ?. Ja osa meistä paheksuukin ja usein myös syystä. . Jos 1960-luvulla halusi nähdä maineikkaan Danny-Show´n, sinne oli karattava, vaikka luvassa saattoi olla selkäsauna tai vähintään tukkapölly. raittiuskilpakirjoitus, jossa piti kauhistella viinankiroja. Sotien jälkeen syntynyt suuri ikäpolvi ei joskus nuoruudessaan ymmärtänyt ja arvostanut tarpeeksi isien ja äitien saavutuksia ennen kuin kasvoi lisää järkeä päähän. H yvä E lämä 11
12 . Se ei unohdu koskaan. Valmiita vastauksia tähän ei ole, mutta elämä kuitenkin kantaa – pelätä ei kannata. Eteenpäin suuressa surussa Elämä kantaa kaikesta huolimatta eteenpäin. Tämän tietää Kirsti Lampinen, joka menetti oman poikansa. Teksti: Maija Salmi Kuvat: Kirsti Lampisen kotialbumi Terapeuttina Kirsti Lampinen tietää, että tunteet voivat jäädä kehoon fyysisinä tuntemuksina ja muutoksina.. – Oman lapsen kuolema on suurin traumaattinen kokemus ihmisen elämässä. Näin sanoo terapeuttina työskentelevä Kirsti Lampinen, joka on menettänyt poikansa. H yvä E lämä V antaan huhtikuinen kouluampuminen on herättänyt paljon keskustelua siitä, miten läheiset pystyvät selviytymään lapsen kuolemasta. Pelko ruokkii omaa pahaa oloa, jolloin mieli alkaa tehdä tepposiaan
– Kai oli saatava hautaan, eli piti hoitaa kaikki hautajaisiin liittyvät järjestelyt. Niin ikään kykenin jo ajattelemaan, mitä kaikkea mukavaa yhdessä teimme. – Molemmat olivat kokeneet sota-ajan. Unen jälkeen suru alkoi hellittää ja muuttaa muotoaan. Kai eli 20-vuotiaaksi. Ensihoitajat kuitenkin kertoivat, ettei mitään ollut enää tehtävissä. Ensimmäiseksi hän tarttui puhelimeen ja soitti 1,5 tuntia kestäneen puhelun lääkäriystävälleen – tätä hän kuvaa terapiakeskusteluksi. Huumeriippuvainen Kai oli tehnyt oman ratkaisunsa. Ison tuen Lampinen sai myös omilta vanhemmiltaan. Lampinen tietää mitä puhuu, sillä hänen 20-vuotias Kai-poikansa hirtti itsensä lokakuussa vuonna 1995. 76-vuotias Lampinen työskentelee nykyisin neljänä päivänä viikossa. – Tuntui, että minua kohdeltiin kuin ruttoa. – Juteltiin kaikenlaista. Muilta sukulaisilta tukea ei ollut tullut; Lampinen sanoo heidän hylänneen hänet sen kaiken keskelle. Hän kävi myös Espoon mielenterveystoimistossa. Uusi ura terapeuttina Sittemmin Kirsti Lampisen yrittäjäura hiusja kauneusalalla sekä hiusterapeuttien kouluttajana, jossa oppi oli painottunut ravinnon merkitykseen, jäi taakse, ja hän sanoo päätyneensä terapeutiksi. Kuoleman käsittely oli kuitenkin raskasta etenkin isälleni, joka oli hoitanut Kaita, kun olin itse töissä. Se ei todellakaan ollut helppoa. – Se on yksinyrittäjän kohtalo. . Leikkasin narun poikki saksilla, ja pojan kolahtaminen lattiaan antoikin jonkinlaista toivoa. H yvä E lämä 13 . Hän oli poissa töistä muutaman viikon. Lampisen asiakkaiksi hakeutuu myös lapsensa menettäneitä vanhempia. Jaksaminen oli kuitenkin vaikeaa, ja muistan olleeni siitä itselleni kiukkuinen. Se ei unohdu koskaan.’’ Huumeriippuvainen Kai riisti itseltään hengen vuonna 1995. Kävin erilaisissa terapiakoulutuksissa Suomessa, Ruotsissa, Sveitsissä, Itävallassa ja Englannissa. Muistan kun Kai sanoi, että sori mutsi, nyt täytyy mennä, kun tuolla on hyvän näköisiä bööniä! Se alkoi kieltämättä naurattaa. Eteenpäin suuressa surussa ’’Oman lapsen kuolema on suurin traumaattinen kokemus ihmisen elämässä. – Löysin pojan roikkumasta olohuoneen kattoparrusta. – Pystyin muistamaan, että elämässä on positiivisiakin asioita. Olen toiminut päätyökseni terapeuttina vuodesta 2005 lähtien ensin Espoossa, jossa asuin 30 vuotta, ja viimeiset viisi vuotta Suonenjoella. Työ auttoi eteenpäin Pojan kuolemaan liittyviä asioita oli pakko hoitaa surun keskellä. Mutta työ auttoikin eteenpäin! Itkut jäivät siellä itkemättä, ja rutiiniin palaaminen helpotti oloa. Mutta ehkä tapahtunut oli heille liikaa. Hän on puhunut avoimesti oman poikansa kuolemasta,. Suru alkoi hellittää Samoihin aikoihin Lampinen oli puhunut unessa poikansa kanssa. – Siitä se lähti. Siihen aikaan Espoossa asunut Lampinen oli ensin tapahtuneen takia sairaslomalla. Sittemmin hänet siirrettiin työkyvyttömyyseläkkeelle. Selviytymisen alkuvaiheet Siitä alkoi Kirsti Lampisen pitkä selviytymisen tie. Lampinen kuitenkin halusi palata töihin niin pian kuin mahdollista
Asuinpaikka: Suonenjoki. Sittemmin Kai jäi asumaan kahdestaan äitinsä kanssa, kun vanhemmat erosivat. Uupumus saattaa olla tosi pitkäaikaista, ja lääkkeiden syönti myös lihottaa helposti. HE Elämä kantaa kaikesta huolimatta – pelätä ei kannata. Hän kertoo, että stressi voi aiheuttaa muun muassa lihasjännitystä, kipua alaselässä sekä nopeampaa sykettä ja hengitystä. – Kaikkien kanssa on törmätty hirvittävään lääkitsemiseen! Lääkkeiden vaikutuksia ei seurata millään lailla, eikä annoksista puhuta. Keho varastoi tunteita Ei ole myöskään tavatonta, että toipumisen tiellä varastoi tunteitaan kehoon. Vastaavasti ilo voi rentouttaa lihaksia ja laskea sykettä. Työpaikka: Hyvinvointikeskus Ecomedic Oy. H yvä E lämä Kirsti Lampinen Ikä: 76 vuotta. – Tämä voi ilmetä esimerkiksi siten, että tietyt kehon alueet ovat jatkuvasti jännittyneitä tai kipeitä, koska ne ovat liittyneet tietyntyyppisiin tunteisiin. – Tämä käsite perustuu siihen, miten tunteet ja keho ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa. – Tein varsin runsaslukuisen haastattelun ympäri Suomea naisista, jotka kärsivät kroonistuneesta uupumuksesta. Ei se ainakaan helpota omaa oloa, kun katsoo kuvaansa peilistä. Onhan se nyt yks helvetti mennä töihin, jos saa osakseen syrjintää, ilkeää sanailua, pilkkaa tai henkistä väkivaltaa! Kiusaamista kouluissa ja työpaikoilla ja se on ollut perin tärkeää samassa elämäntilanteessa oleville. Lampinen tietää suurimman syyn, mikä ajoi uupuneet tähän tilanteeseen: se oli työpaikkakiusaaminen. Myös Kain isän väkivaltainen käytös oli vaikuttanut pojan elämään. Kirsti Lampinen uskoo, että Kain huumeiden käyttö alkoi jo 15-16-vuotiaana. – Kai oli hyvin herkkä lapsi. 14 . Heillä oli pitkiä sairaslomia, jotkut olivat poissa töistä jopa vuosia. – Kehoterapia keskittyykin tietoisuuden lisäämiseen kehon ja mielen yhteydestä sekä tunnetilojen tunnistamiseen ja käsittelemiseen kehollisen koskettelun kautta. Vaikka jokaisen suru ja siitä toipuminen ovat omanlaisiaan, on sen hoidossa kuitenkin paljon samankaltaisuutta. Myös aikuisten ongelma Lampinen haluaa nostaa esiin myös aikuisten kiusaamisen. Kiusaamiskokemukset olivat aikoinaan tuttuja myös Kirsti Lampisen perheessä. Lisäksi jotkut ihmiset kokevat, että tunteiden purkautuminen kehon kautta, esimerkiksi itkun, naurun tai liikunnan avulla, auttaa heitä käsittelemään ja vapauttamaan näitä tunteita. – Tunteiden varastointi kehoon tarkoittaa sitä, että voimakkaat tai toistuvat tunnekokemukset jättävät jälkensä. Koulukiusaaminen nousi isoksi puheenaiheeksi Vantaan kouluampumisen yhteydessä. Toiminut yrittäjänä 57 vuotta. Olen nähnyt tämän omien asiakkaitteni kohdalla. Lampinen tietää, että tunteet voivat jäädä kehoon fyysisinä tuntemuksina ja muutoksina. Lampinen pitääkin tunteiden varastointia kehoon perin kiinnostavana ja monimutkaisena ilmiönä, mikä voi vaihdella yksilöllisesti. – Surukseni havaitsin, että monesti oli kyse niin sanotuista naisvaltaisista aloista. Ammatti: Terapeutti ja yrittäjä. Syntymäpaikka: Helsinki. Tätä Kirsti Lampinen painottaa myös asiakkailleen.. Hän kävi ensin englanninkielistä koulua, mutta siellä pientä ja hintelää Kaita kiusattiin. Kun koetaan voimakkaita tunteita, kuten pelkoa, stressiä, surua tai iloa, keho reagoi näihin monin eri tavoin
Riski sairastua masennukseen oli 16 prosenttia ja ahdistuneisuuteen 14 prosenttia pienempi, jos osallistujan kodin lähellä oli metsiä tai muita vehreitä viheralueita. Liikuntaa säännöllisesti harrastavat kärsivät nukahtamisvaikeuksista 42 prosenttia harvemmin ja unettomuudesta 22 prosenttia epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka eivät liikkuneet 2-3 kertaa viikossa. Yhteys oli voimakkain, jos viheralueita oli 300 metrin sisällä asuinpaikasta. Huono suuterveys on aiemmin yhdistetty mm. Säännöllinen liikunta ehkäisee unettomuutta Liikuntaa 2–3 kertaa viikossa harrastavat säästyvät unettomuudelta muita todennäköisemmin. Kaikkiaan kokonaan uusi melanooma syntyi kuitenkin vain neljälle prosentille primaarimelanooman sairastaneista. H yvä E lämä 15 . Sairastumisriskiä suurentavat varsinkin hampaattomuus ja pureskeluvaikeudet. Useiden hampaiden puuttuminen liittyi 12 prosenttia suurempaan dementiariskiin, kun vertailukohtana olivat samanikäiset, joiden suuterveys oli hyvä. Metsä ja viheralueet voivat muun muassa vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja laskea sydämen sykettä. Viheralueet vähentävät masennusriskiä Puiston, metsän tai muun viheralueen lähellä asuvat näyttäisivät säästyvän masennukselta ja ahdistuneisuudelta muita todennäköisemmin. suurentuneeseen sydänja verisuonitautiriskiin, korkeaan verenpaineeseen sekä mielialaongelmiin. Uusi melanooma ilmaantui todennäköisimmin vuoden sisällä ensimmäisen kasvaimen toteamisesta, mutta riski oli koholla vielä vuosia myöhemminkin. Osallistujista 37 prosenttia oli fyysisesti passiivisia koko kymmenvuotisen seurannan ajan, 18 prosenttia alkoi harrastaa liikuntaa, 20 prosenttia lopetti liikunnan ja 25 prosenttia harrasti liikuntaa 2–3 kertaa viikossa koko seurannan ajan. Kasvainten toteamisen välillä kului keskimäärin 37 kuukautta, jos potilas oli alle 40-vuotias, 18 kuukautta, jos potilas oli 50–59-vuotias ja 11 kuukautta, jos potilas oli yli 80-vuotias. Miehille toinen melanooma ilmaantui todennäköisemmin kuin naisille. Tulokset perustuvat yli 37 000 keskimäärin 73-vuotiaan japanilaisen seurantaan vuosilta 2010-2019. Viheralueiden lähellä asuvilla on myös vähemmän sydänja verisuonitauteja.. Viheralueiden alhaisemmat ilmansaastetasot selittävät ainakin osan brittitutkimuksen yhteydestä. Puistojen, viheralueiden ja luonnon terveyshyödyistä on saatu viitteitä monissa tutkimuksissa. Huono suuterveys yhteydessä dementiariskiin Huono suuterveys voi liittyä suurentuneeseen dementian vaaraan yli 70-vuotiailla. Osallistujista 60 prosentilta oli tippunut ainakin kymmenkunta hammasta, 10 prosenttia oli hampaattomia, 25 prosentilla oli pureskeluja 15 prosentilla nielemisvaikeuksia ja 20 prosenttia kärsi suun kuivuudesta. Runsaasti liikkuvat nukkuivat usein 6-9-tuntisia yöunia ja heidän joukossaan oli selvästi vähemmän sekä alle 6-tuntisia että yli 9-tuntisia yöunia nukkuvia. Vertailukohtana olivat osallistujat, joiden kotien lähellä oli vähiten kasvillisuutta. Tämä havaittiin riippumatta iästä, sukupuolesta, painoindeksistä ja tupakoinnista. Myös liikuntaa seurannan aikana lisänneet nukkuivat muita todennäköisemmin 6-9 tuntia yössä. Terveysuutiset Melanooma uusiutuu etenkin iäkkäillä ja miehillä Melanoomaan jo kerran sairastuneen riski saada uusi kasvain on suurin vuoden sisällä alkuperäisen kasvaimen diagnosoinnista, mutta potilaan ikä ja sukupuoli vaikuttavat yhteyteen. Täysin hampaattomien dementiariski oli puolestaan 20 prosenttia suurempi
Riskit kasvoivat myös opioidiannosten suurentuessa. Eliniänodote nousee takapakista huolimatta. Tämä havaittiin kaikenikäisillä, mutta etenkin yli 85-vuotiailla ja potilailla, joiden kaatumisriski oli jo valmiiksi suurentunut. Opioidilääkitys lisää kaikenikäisten kaatuilua Vakavat kaatumiset yleistyvät selvästi opioidilääkityksen aloittamisen jälkeen, tuore tutkimus osoittaa. Kehitys korostaa lihavuuden, korkean verenpaineen ja muiden tunnettujen riskitekijöiden ehkäisyn ja hoidon tärkeyttä. Tämän vuoksi rikkaiden ja köyhien maiden välinen elinikäero tulee kaventumaan. Kaikissa ikäryhmissä kaatumisriski oli suurin 28 päivän sisällä opioidilääkityksen aloittamisesta. Kaikki osallistujat olivat hiljattain aloittaneet opioidilääkityksen. H yvä E lämä Terveysuutiset Empaattinen lääkäri kipulääkkeen veroinen Ajatustyö hidastaa muistin heikkenemistä Tutkimuksen mukaan älyllisesti haastavaa työtä 30-60-vuotiaana tehneet sairastuivat muistisairauksiin yli 70-vuotiaana epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, joiden ammatti oli aivoille vähemmän haastava. Potilaat kävivät samoilla lääkäreillä yhteensä 5 900 kertaa vuoden mittaisen seurannan aikana. Arvion mukaan maailman väestö elää myös suuremman osan elämästään terveenä. Tämä havaittiin verrattuna lääkäreihin, jotka arvioitiin vain hieman empaattisiksi. Asiantuntijat arvioivat, että vuoteen 2050 mennessä globaali elinajanodote nousee 78 vuoteen, mikä on 4,5 vuotta enemmän kuin vuonna 2022, vaikka kehitys jonkin verran hidastui koronapandemian vuoksi. Tulokset perustuvat yli 3,2 miljoonan 18-85-vuotiaan australialaisen seurantatietoihin. Empaattisuus on yksilöllistä, mutta sitä voi myös opetella. Lievää dementiaa potee puolestaan noin 100 000 ja melkein yhtä monella on pitemmälle edennyt dementia. Vuonna 2050 terveitä elinvuosia on keskimäärin 67,4, mikä on 2,6 vuotta enemmän kuin vuonna 2022. Jo vuosia tarttumattomat taudit ja sairaudet, kuten sydänja verisuonitaudit, syöpä ja diabetes, ovat vaikuttaneet globaalisti elinikään enemmän kuin tartuntataudit. Potilaiden selkäkivut lievittyivät sitä todennäköisemmin mitä empaattisemmaksi he arvioivat lääkärinsä. Tutkijat toivovat, että lääkärikoulutuksessa panostettaisiin entistä enemmän potilaan empaattiseen kohtaamiseen. 16 . Tutkimukseen osallistui 1 500 kroonisista alaselkäkivuista kärsivää keskimäärin 53-vuotiasta potilasta. Rutiininomaista fyysistä työtä tekevät sairastuivat muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen lievään heikentymään 70 prosenttia ja dementiaan 40 prosenttia todennäköisemmin kuin aivoja haastavaa työtä tekevät. Vakavia kaatumisia sattui selvästi enemmän silloin, kun potilas oli opioidilääkityksellä. Myös liikkumisvaikeudet vähenivät ja elämänlaatu parani enemmän, jos lääkäri koettiin hyvin empaattiseksi. Suomessa on noin 200 000 henkilöä, joiden kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta havainnot vahvistavat näyttöä entisestään. Tutkijat arvioivat empaattisuuden ennakoivan hyvää hoitotulosta paremmin kuin ei-lääkkeellisten hoitojen, opiodilääkityksen tai lannerankaleikkauksen. Kehitys on suurinta maissa, joissa eliniänodote on nyt alhaisin, eli esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Havainnot vahvistavat näyttöä opioidien ja vakavien, jopa kuolemaan johtavien kaatumisten yhteydestä. Seurannan aikana heille sattui yhteensä yli 500 000 sairaalahoitoa vaativaa vakavaa kaatumista
Alzheimerin taudin varhainen toteaminen on tärkeää etenkin nykyään, kun Alzheimerin tautiin on kehitetty sen etenemistä hidastavia hoitoja. Semaglutidi ehkäisee diabeetikoiden munuaisongelmia Verenpainelääkitys pienentää dementiariskiä Verenpainelääkityksen aloittaminen pienentää myös yli 65-vuotiaiden riskiä sairastua dementiaan. Monet myslit sisältävät kuitenkin myös paljon sokeria, joten kaikki myslit eivät ole yhtä terveellisiä. Alzheimerin tauti löytyy verikokeella Alzheimerin taudin voi hyvin todennäköisesti diagnosoida verikokeesta yhtä tarkasti kuin selkäydinnestenäytteestä. Itsemurhariski oli neljä kertaa suurempi kuin verrokkien, tulokset osoittivat. Y U uti se t: U uti sp alv elu D uo de cim. Verikoe oli osin jopa tarkempi, tulokset osoittivat. Tutkimukseen osallistui 3 500 tyypin 2 diabetesta potevaa, joiden munuaisten toiminta oli jo heikentynyt. Muun muassa sydänja verisuonitaudeista ja hengityselinten sairauksista johtuvat kuolemat olivat heillä yleisempiä. Vuoteen 2019 mennessä heistä 14 000 oli sairastunut Alzheimerin tautiin tai muuhun dementiaan. Kun dementiaan sairastuneita verrattiin muihin osallistujiin, sairastumisriski havaittiin sitä pienemmäksi mitä pitempään osallistuja oli käyttänyt verenpainelääkkeitä. Kun tutkijat vertasivat testituloksia, kummatkin menetelmät tunnistivat yhtä hyvin potilaat, joiden aivoissa oli kuvantamistutkimusten perusteella Alzheimerin tautiin kuuluvia muutoksia. Myslit sisältävät usein kauraa, pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä ja maitoa eli paljon kuituja, terveellisiä rasvahappoja ja antioksidantteja, mitkä kaikki voivat pienentää sepelvaltimotaudin riskiä. Myslin yleiset ainesosat – kaura, pähkinät ja kuivatut hedelmät – tiedetään sydänystävällisiksi. Kun potilaita verrattiin runsaan kolmen vuoden seurannan päätteeksi, vakavat munuaisoireet olivat neljänneksen harvinaisempia semaglutidia saaneiden ryhmässä. Diabeteksen hoitoon alun perin kehitetty semaglutidi on tehokas laihdutuslääke ja voi myös vähentää sydänoireita, tutkimuksista tiedetään. Lisäksi heidän riskinsä sairastua sydänja verisuonitautiin tai menehtyä seurannan aikana oli pienempi, tulokset osoittivat. H yvä E lämä 17 . Geneettisen analyysin perusteella mysliä paljon nauttivien riski sairastua sepelvaltimotautiin oli noin neljänneksen pienempi kuin muiden osallistujien. Kaikilta potilailta otettiin selkäydinnestenäytteet sekä verinäyte. Luulosairauteen liittyy suurentunut kuolemanvaara Luulosairautta potevat näyttäisivät menehtyvän muuta väestöä nuorempina, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa. Tuoreen tutkimuksen perusteella se saattaa myös ehkäistä tyypin 2 diabetesta potevien munuaissairauksia. Tutkimukseen osallistui 215 000 yli 65-vuotiasta italialaista, joilla aloitettiin verenpainelääkitys vuosina 2009-2012. Osana tutkimusta he saivat viikoittain joko pistoksen semaglutidia tai lumevalmistetta. Myslin syöminen pienentää sydänriskejä Säännöllisesti mysliä nauttivat saattavat säästyä sepelvaltimotaudilta muita todennäköisemmin. Myös onnettomuuskuolemat ja etenkin itsemurhat olivat yleisempiä. Kun analyysissa huomioitiin monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia taustamuuttujia, hypokondriaa potevat menehtyivät seurannan aikana luonnollisiin syihin puolitoista kertaa todennäköisemmin kuin verrokit. Tämä voi tehdä taudin diagnosoinnista helpompaa ja halvempaa, minkä ansiosta Alzheimerin tauti voidaan mahdollisesti todeta varhaisessa vaiheessa entistä useammin. Hypokondriaa poteva uskoo horjumattomasti sairastavansa jotain vakavaa ja usein etenevää sairautta, vaikka kyseisen sairauden olemassaolo on suljettu pois asianmukaisin lääketieteellisin tutkimuksin
H yvä E lämä Sielun peili peili K irjailija Kirsi Pehkosen, 58, laajan tuotannon teokset ovat syntyneet lyhyessä ajassa. Kun sitä noudattaa, tekstiä syntyy. Poliisi tai ambulanssi ei hetkessä ehdi paikalle. Välittäminen lisää tunnetta merkityksellisyydestä ja hyväksynnästä sekä joukkoon kuulumisesta yhtä lailla avunantajalle itselleen kuin kohteelle. Jylhäsalmi-kirjasarjasta ilmestyi huhtikuussa 2024 yhdeksäs osa, Hiekkalinnoja Jylhäsalmella. 18 . – Kenties pelätään, että jos sellaiseen ryhtyy, niin se vaatii paljon aikaa ja vaivaa, eikä huomata, että hyvän olon levittäminen ympärille kerryttää hyvää oloa myös itselle. Toisista huolehtiminen luo vankan turvaverkon Kirjailija Kirsi Pehkonen pohdiskelee, että ihmisen ei tarvitse olla koko ajan varuillaan, kun hän tietää, että ympärillä on kanssakulkijoita valmiina auttamaan. Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Petri Jauhiainen. – Näin pystyy välttämään kasaantuvaa avuntarvetta, kun välittämistä ja pientä jelppiä annetaan, ennen kuin asiat ehtivät kasaantua isommaksi avuntarpeeksi. En pysty pyörittämään niitä päässäni, mutta alitajunta tekee itsekseen töitä ilman, että tiedän siitä mitään. – Tilanne on tietyllä tavalla hyvää tasapainoa kirjallisille ajatuksille. Ilman inspiraatiotakin Kirsi kuvaa tapaansa kirjoittaa tehokkaaksi. Se on osapuilleen yhtä iso työ kuin raakatekstin kirjoittaminen. – Ehkäpä olen koko ikäni pidätellyt kirjoittamista ja siksi tuotan tekstiä nopeasti. – Jos täällä tulisi naapurin pihaan outo pakettiauto, ikkunasta ei vain jäädä katselemaan, lähtikö sieltä tavaraa matkaan, vaan kyllä asiaan puututaan jollakin tavalla. Kirsi uskoo, että maaseudulla, mutta myös kaupungeissa yhä elää ymmärrys siitä, että jokainen voi tilanteen tullen antaa apua. Kirsin leipätyö luokanopettajana on niin intensiivistä, että kaikki muu unohtuu, eikä hän koulupäivän aikana pysty ajattelemaan mitään muuta kuin koulua. – Jos läheinen tai tuttu ihminen osoittaa arkista välittämistä, se antaa elämälle kestävät rakenteet. Sanontahan kuuluu, että ajan myötä tilit tasoittuvat. Jylhäsalmi-kirjoja on myyty lähes 160 000 kappaletta. Hänen kynästään on syntynyt myös viisiosainen tyttöjen jääkiekkosarja. – Koskaan ei voi tietää, milloin itse on avun tarpeessa. En ole täällä yksin, enkä ihan oman onneni nojassa. Raakatekstistä muokkaan varsinaisen tekstin. Viime vuonna Kirsiltä ilmestyi kolme aikuisten kirjaa. Kirsi pohtii, olemmeko nykyajassa kadottaneet rohkeuden pyytää ja antaa apua, huomioida toisia ja ottaa joukkoon mukaan. Olen myös mekaanisesti nopea kirjoittamaan. Riittää, että ollaan tietoisia ja pidetään vähän huolta toistenkin asioista. Jylhäsalmi-sarjaa kirjoittaessaan Kirsi ei tietoisesti ajatellut kirjoittaa yhteisöllisyydestä. Hänellä on kalenteriin merkittynä päivittäinen tavoitemerkkimäärä. – Sarjan edetessä tajusin itsekin, että Jylhäsalmi-kirjojen yhtenä punaisena lankana on arjen yhteisöllisyys ja toisista välittäminen kyläyhteisössä. Kirsin mielestä arkinen toisista välittäminen ei tarkoita sitä, että kanssaihmisiä pitäisi olla koko ajan auttamassa. Palokunta sentään löytyy omasta takaa. Pystyn kirjoittamaan melkeinpä samaa vauhtia kuin ajattelen. Kirsin kotoa Vehmersalmelta on 50 kilometriä matkaa Kuopioon. – Kun kirjoitan ensimmäistä versiota, en odota inspiraatiota, enkä mieti laatuasioita
Sielun peili peili H yvä E lämä 19 . –?Jos vaikkapa en kaupassa ylettäisi ottamaan tavaraa ylähyllyltä ja joku tuntematon auttaisi hymyillen, jäisi siitä molemmille pitkäksi aikaa hyvä mieli, Kirsi Pehkonen mietiskelee..
Kirsille on jo ehtinyt kertyä elämän aikana monia kokemuksia ja kohtaamisia, eikä hän välttämättä aina pysty hahmottamaan, mistä mikäkin idea tulee. Kesäisin puutarhahommat, saunominen ja uiminen luonnonvesissä ovat tärkeitä. Kirsin mukaan Hiekkalinnoissa on sellainen poikkeuksellinen piirre muihin Jylhäsalmi-romaaneihin verrattuna, että hän käyttää tarinassa myös omia kokemuksiaan. Metsäasiantuntija tarkisti metsäalaan liittyvät kohdat. 20 . – Kirja on minulle tavallaan ongelmanratkaisutehtävä. Kun talon kissa, hyvä hiirenmetsästäjä ja muutenkin rakastettu, 10-vuotias Siro tulee vanhaksi, sitä ei työnnetä sivuun, vaikka tuottava työ loppuukin. – Kissavanhus on siitä huolimatta rakastettu perheenjäsen, joka saa hoivaa ja läheisyyttä, tuttua, maistuvaa ruokaa, vähän leikkiä, rupattelua ja mielen virikettä. Kissa kainalossa on ihana ottaa päiväunet. Hiekkalinnoja Jylhäsalmella -kirjaa varten hän jututti vanhempiensa lapsuudenystävää 1970-luvun asioista, koska osa tapahtumista sijoittuu vuoteen 1973, vehmersalmelaista ompelijayrittäjää sekä kirkkovenesoudun harrastajaa. Tarinankirjoittajana Kirsi on oppinut, että kirjojen lukijoiden mielestä henkilöhahmojen pienet arkiset sattumukset ja tapaukset ovat herkullista luettavaa. Minulla on muistikuvia siitä, miten siellä toimittiin, ja millaisia ihmisiä siellä kävi, ja miten autojonot iltaisin matelivat leirintäalueelle. ’’ –?Ihminen ei koskaan kaadu pahasti rähmälleen, kun ympärillä on turvaverkko, sanoo kirjailija Kirsi Pehkonen työn alla olevan kirjansa keskellä. – Kielellistä polttoainetta kirjoittajalle on se, että lukee toisten kirjoittamaa tekstiä, ei niin, että omaksuisi sitä, vaan huuhtelee, jotta pysyy kielellisesti vireänä. – Siinä olen suoraan hyödyntänyt omia muistojani, koska asuin lapsena leirintäalueen vieressä. Hän kiittelee sitä, että on ainakin toistaiseksi onnistunut säästymään kirjoittajien ammattivaivoilta. – Minulta ei ole mennyt selkä eikä kädet, eikä ole tullut jännetuppitulehduksia. Lempeät kissanpäivät Fyysisestä kunnostaan Kirsi pitää huolta liikkumalla. Kirsi kertoo joskus kirjoittaneensa kolumnin vanhan kissan elämästä. Kissa on hyvä mielen tasapainon ylläpitäjä. Kunpa tällaiset lempeät vanhan kissanpäivät olisivat tiedossa meille kaikille. – Ihmiset ehkä oppivat huomaamaan omassa elämässään ja arjessaan samoja huvittavuuden ja ihmetyksen aiheita. Vastoinkäymiset ja kommellukset saavat uuden sävyn, ja ne on jo henkisesti voitettu, kun ne on koettu tarinana. – Taustatyöstä vain jäävuoren huippu päätyy lopulta kirjaan. Onnellinen vanhuus ei sen kummempia temppuja tarvitse. Siitä sitten alan rakentaa kirjaa. H yvä E lämä Sielun peili peili ’’Olemmeko kadottaneet rohkeuden pyytää ja antaa apua. Toinen tarinalinja on vuodelta 1973 silloiselta ja nykyajassa entiseltä leirintäalueelta. Kirjojaan varten Kirsi tekee taustatyötä esimerkiksi haastattelemalla ihmisiä. Mielikuvittelen, että nyt pitää kirjoittaa tällainen kirja, jossa on erilainen romanttinen juoni kuin aikaisemmissa on ollut ja mietin, mikä voisi olla sille sopiva tausta. Minulla täytyy kuitenkin olla ymmärrys asioista, jotta tiedän, mitä kannattaa tuoda tarinaan. Sp ||HE
– Jylhäsalmi on toisistaan välittävien ihmisten kylä. – Viihteeseen on ylipäätään luvallista uppoutua. Leppoisa kyläyhteisö on eräänlainen haavekuva, mutta Jylhäsalmella kaikki kuitenkin tuntuu uskottavalta. Toisen mielestä Jylhäsalmi on kohotettua realismia. Kirsi kokee, että myönteisellä pohjavireellä kirjoitetuilla kirjoilla on tilausta. Niinpä Jylhäsalmen kylämaisemiin on helppo mennä mukaan. Syntynyt Kajaanissa, jossa vanhemmat olivat opiskelemassa. Sielun peili peili H yvä E lämä 21 . Ja sekin, että romantiikkaa on ilmassa ja muodostuu parisuhteita, mutta tunteita ole ei varattu pelkästään nuorille ja menestyville ihmisille. Ammatiltaan kirjailija ja luokanopettaja. Kirjan henkilö on tullut tai päätynyt tai päättänyt jäädä maalle. On ihan oikein ottaa lomaa arjesta ja murheista kirjojen maailmassa. Viihteestä saa nauttia Kirsi Pehkonen on huomannut, että useimmilla lukijoilla, kaupunkilaisillakin, on jokin yhteys maaseudulle. Asuu Vehmersalmella Kuopiossa. – Monella lienee pieniä päiväunelmiakin siitä, että maalla voisi asua. Tietynlainen tuttuus tuntuu olevan ihmisten mieleen. Perheessä puoliso, kolme aikuista tytärtä sekä Sirokissa. – Ottaessaan Jylhäsalmi-kirjan käteensä lukija tietää, että tarinalle voi huoletta antautua, eikä tarvitse pelätä, että pahoittaa liikaa mielensä. Kirsi uskoo, että Jylhäsalmi-sarjan suosion salaisuus on juuri suomalainen maalaismaisema ja kyläyhteisö sekä myönteinen vire ja toiveikkuus. Hyvä mieli ja toiveikas olo tulee viimeistään kirjan lopussa. Elämän motto: Asioilla on tapana järjestyä. – Joku lukija on sanonut, että jylhäsalmelaiset jo tuntee ja kaipaa heidän kuulumisiaan. Kirsin mukaan jokainen Jylhäsalmi-sarjan romaaneista kertoo maallemuuttotarinan. Jylhänsalmella asuu kaikenikäisiä ihmisiä ja sellaisia ikäihmisiä, jotka ovat asuneet siellä koko ikänsä ja toisaalta sellaisia, jotka ovat muuttaneet takaisin elämänuransa tehneinä. Harrastaa lukemista, ruuanlaittoa, puutarhanhoitoa, mattojen kutomista sekä saunomista, uimista luonnonvesissä, hiihtoa, sauvakävelyä ja tanssillisia juttuja. Periaatteessa ihmiset ja tapahtumat voisivat olla totta, Kirsi hymyilee.. Kirsi Pehkonen 58-vuotias
Näistä lukumääräisesti eniten oli kalasteluyrityksiä, reilut 5 000. Kalasteluviestillä tarkoitetaan sähköpostitai tekstiviestiä, jolla yritetään harhauttaa käyttäjää luovuttamaan erilaisia tietoja kuten käyttäjätunnuksia, salasanoja, henkilö-, maksukorttitai pankkitietoja. – Digihuijaukset ovat sellainen rikollisuuden muoto, jota on helppo tehdä ja pienellä pääomalla. Tilastoissa niiden uhreina dominoivat yli 50-vuotiaat naiset, monesti eronneet tai lesket, ja niistä aiheutuu uhreille merkittäviä vahinkoja. Esimerkiksi kalasteluviestien lähettämisen ja kalastelusivujen tekemisen voi ostaa toisilta rikollisilta internetin kauppapaikoilla. Jollekin se on sijoittamista, jollekin rakastumista ja jollekin jotakin muuta. – Huijari on muka aina lähes identtisessä tilanteessa uhrin kanssa. Saxholm jakaa verkossa tapahtuvat taloudelliset huijaukset kolmeen ryhmään: romanssihuijaukset, kalasteluhuijaukset ja sijoitushuijaukset. Koskaan ei voi tietää, onko profiili aito ja onko kyseessä oikea ihminen vai tekoälyn tuottama kuva, Saxholm korostaa. H yvä E lämä Digihuijaukset F inanssiala ry:n petosja rikostorjunnasta vastaavan johtajan Niko Saxholmin mukaan oikeissa olosuhteissa ja oikealla tulokulmalla jokainen ihminen on huijattavissa. Vuonna 2022 vastaavat luvut olivat 46,5 miljoonaa ja 14,1 miljoonaa. Finanssialan johtaja Niko Saxholm neuvoo olemaan tarkkana aina, kun joku tuntematon lähestyy rahatai rakkausasioissa. Huijauksia yritettiin tehdä 76,9 miljoonan euron edestä, mutta pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 32,7 miljoonaa euroa huijareille menossa ollutta rahaa. 22 . Teksti: Liisa Airaksinen. Vuonna 2022 pankkien tietoon tulleiden huijaustapausten kokonaismäärä oli 7 200. Finanssiala on kaksi vuotta kerännyt pankeilta tietoja erilaisista verkkohuijauksista. Saxholmin mukaan romanssihuijaukset ovat oleellinen osa kaikkia huijauksia. Digirikosten määrä on voimakkaassa kasvussa. – Sijoitushuijauksissa rahaa menetetään kaikista eniten, Saxholm toteaa. Romanssihuijaukset kasvoivat viime vuonna 15 prosenttia, kalasteluhuijaukset 22 prosenttia ja sijoitushuijaukset yli 90 prosenttia. Sijoitushuijauksia oli noin 500 ja romanssihuijauksia noin 1 500. Digirikokset ovatkin vahvassa kasvussa. Sama pätee lemmikkeihin. Jos uhrilla ei ole lapsia, mutta hän pitää lapsista, huijarilla on lapsi. Kalastelusivuja on monen tasoisia niin ulkoasultaan Ei kannata hätiköidä tai luottaa vieraisiin Rikolliset tehtailevat koko ajan uusia ja ovelia taloudellisia verkkohuijauksia. Suomalaiset menettivät verkkorikollisille 44,2 miljoonaa euroa viime vuonna. Rikollisen ei tarvitse edes olla mitenkään erityisen nerokas tietotekniikassa. Jos uhrilla on lapsia, on huijarillakin. – Etenkään verkossa tuntemattomiin ei pidä luottaa. – Rikolliset pyrkivät saamaan haltuunsa verkkopankkitunnuksia, jotta he pääsevät tekemään tilisiirtoja uhrin verkkopankissa. Kalasteluhuijauksilla tarkoitetaan tekstiviestillä, sähköpostilla tai puhelinsoitolla tulevaa yhteydenottoa, jossa halutaan uhrin kirjautuvan jonkun linkin kautta rikollisten ylläpitämälle sivustolle. Jos uhri on koiraihmisiä, huijarilla ei ole kissaa
Digirikokset ovat vahvassa kasvussa. Jotkut sivustot ovat oikein hienosti tehtyjä ja suomen kieli on täydellistä, ja jotkut taas ovat aivan kamalia, Saxholm toteaa. Romanssihuijausten kohteena on eniten yli 50-vuotiaita naisia, monesti eronneita tai leskiä. Saxholmin mukaan sijoitushuijareiden yhteydenottotavat ovat ovelia ja koko toiminta taitavaa manipulaatiota. Sijoitushuijattujen joukossa on nuorten lisäksi keski-ikäisiä ja vanhempia miehiä, muttei juurikaan vanhempia naishenkilöitä. Digihuijarit kekseliäitä Sijoittaminen ylipäätään kiinnostaa nuorempia ihmisiä, yhtä lailla miehiä kuin naisia. H yvä E lämä 23 . Niistä aiheutuu uhreille merkittäviä vahinkoja. . kuin kieleltään. Romanssihuijaukset kasvoivat viime vuonna 15 prosenttia, tietojenkalasteluhuijaukset 22 prosenttia ja sijoitushuijaukset yli 90 prosenttia. Se voi olla mainos sosiaalisen median kanavissa, mutta myös vahingossa suljetun sijoittajaringin ulkopuolelle
Saxholm kertoo, että romanssihuijaus voi joskus muuttua sijoitushuijaukseksi, koska varoitus siitä, ettei pidä lähettää rahaa ihmiselle, jota ei tunne henkilökohtaisesti, rupeamaan menemään läpi. Todellisuudessa huijari on tämän jälkeen saanut haltuunsa uhrin tunnuksen Facebookin tilinpalautusominaisuutta käyttäen. Viestien aiheena on ollut arpajaisiin osallistuminen ja edellä mainitut tiedot ovat olleet “edellytyksenä osallistumiselle”. H yvä E lämä lähtenyt tekstiviesti, jonka ringin jäsenet pyytävät vastaanottajaa hävittämään, vaikka tarkoituksena on saada uhri lähtemään mukaan. – Huijarit ovat hyviä keksimään uusia konsteja. Riippuu paljon olosuhteista, tuleeko ihminen huijatuksi. Uhriksi joutuminen ei ole kenenkään oma valinta, painottaa Finanssiala ry:n petosja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.. Viesteissä väitetään valheellisesti, että arvonnasta on tullut tuhansien eurojen voitto. – Rikollisten toiminta kalastelusivustojen suhteen saa jatkua rauhassa, koska Venäjän viranomaisia eivät kiinnosta eurooppalaisten viranomaisten pyynnöt sulkea niitä. Jos puhelun saa vaikkapa Facebook -viesteissä pyritään huijaamaan uhreilta tilin haltuun ottamiseen tarvittava puhelinnumero ja puhelinnumeroon saapuva kaksivaiheisen tunnistautumisen PIN-koodi. Kryptovaluuttahuijaus on lähtenyt käyntiin. Jos kalastelusivustot sijaitsevat Venäjällä olevalla palvelimella, se tarkoittaa sitä, etteivät eurooppalaiset viranomaiset pääse niihin käsiksi. Sen sijaan huijari kysyy, kiinnostaisiko sijoittaminen, jonka hän osaa ja voi siinä auttaa. Osa asioista tehdään Euroopassa, osa saatetaan tehdä Venäjällä. – Uhri saattaakin kysellä, voisiko hänkin tulla mukaan, mihin huijarit toteavat, että tällä kertaa he voivat ottaa ulkopuolisen mukaan, koska heillä on menneillään hirmu tuottoisa kuvio. Rakkaushuijauksesta tulee sijoitushuijaus, kun huijari sanoo ymmärtävänsä, ettei henkilö lähetä tuntemattomalle rahaa, vaikka sen tarve olisikin tarkasti määritelty. 24 . Verkossa varoen Rikolliset pyrkivät etenkin kalastushuijauksissa luomaan huijauksen kohteelle kiireen tunnun. Saxholm nimeää taloudellisten huijausten tekijöiksi järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden. Todellisuudessa tililtä ollaankin siirretty rahat rikollisen tilille. Lähde: Kyberturvallisuuskeskus.fi –?Jos joudut huijauksen uhriksi, älä jää yksin, vaan hae rohkeasti apua läheisiltäsi ja tarvittaessa ammattilaisilta. Huijarit ovat saattaneet myös pyytää uhrien pankkitunnuksia väittäen, että arvonnasta voitetut rahat siirretään niiden avulla uhrin tilille
H yvä E lämä 25 . – Verkossa rikollisten on helppo lähestyä ihmisiä. kesken iltapäiväkahvien tai juuri heränneenä, tarina saattaa kuulostaa jäätävän uhkaavalta. – Uhri saattaa saada viestin, että kansainvälinen rikollisuus on pyrkimässä uhrin tiille ja rahat pitää siirtää nopeasti turvaan. – Rikolliset pyrkivät siihen, ettei ihminen mieti, vaan toimii heti. Rikolliset kauppaavat myös menetettyjen rahojen etsintäpalveluita. Lähde: Kyberturvallisuuskeskus.fi. Saxholmin mukaan googlaamalla löytyneet ensimmäiset kuusi hakua ovat aika varmasti rikollisia sivustoja. – Mitä nopeammin pankki saa tiedon mahdollisesta huijauksesta ja ryhtyy toimenpiteisiin, sitä suurempi on mahdollisuus on saada rahat vielä palautettua. Niillä vaikkapa kirjaudutaan Kelaan, postin ja verottajan palveluihin. Tällaiset puhelut ovat huijausta ja niihin pitää reagoida päättäväisesti lopettamalla puhelu. Jos linkki vie suoraan sivustolle, jossa kerätään verkkopankkitai luottokorttitunnuksia, sen pitäisi aina olla iso punainen varoituslippu ja sivusto on syytä sulkea heti. Tämä on käytännössä mahdotonta, koska suomalaisista verkkopankeista ei kansainvälinen rikollisuus pääse rahoja mihinkään siirtämään, Saxholm tähdentää. Itse kukin voisi miettiä omalla kohdallaan, pitäisikö sim-korttiin liitetyllä mobiilivarmenteella kirjautua asiointipalveluihin ja käyttää verkkopankkitunnuksia ainoastaan raha-asioiden hoitoon. . Jokaiseen elämäntilanteeseen löytyykin jokin huijaus. Useissa tapauksissa viesteihin on lisätty murretun organisaation logo. Huijausrikollisuutta on kaikissa maissa. – Sähköpostitse tai tekstiviestillä tulevat linkit ovat oikeasti vaarallisia. Jos kamalalla kiireellä pitää ruveta tekemään asioita, pitäisi hälytyskellojen soida eikä koskaan ruveta tekemään mitään, mitä pyydetään, vaan pistää ensin kaikki seis ja ajatella, onko tässä oikeasti mitään järkeä. Huijauksia on ollut kaikkina aikakausina, mutta internet ja somealustat tekevät huijauksista monikanavaisempia ja helppoja toteuttaa, Niko Saxholm muistuttaa. Suomessa huijaustappiot ovat kansainvälisessä vertailussa vielä pieniä summia vaikkapa Ruotsiin verrattuna. Molemmat tunnukset ovat yhtä turvallisia, kunhan niitä ei luovuta vääriin käsiin, Saxholm painottaa. Muutoin on vaikea auttaa, jos ei satu olemaan paikalla, kun omainen saa puhelinsoiton tai tekstiviestin. Tekoälyn lisääntyessä rikollisten vakuuttavuus vain paranee. Soitto omaan pankkiin Jos vähänkin epäilee tulleensa huijatuksi, Saxholm neuvoo välittömästi ottamaan yhteyttä ensin omaan pankkiin ja sitten vasta poliisiin. HE Esimerkki turvapostikalasteluviestistä. – Rikollisetkin laskevat sen varaan. Näissä tilanteissa Saxholm kehottaa muistamaan vanhan turvallisuusvinkin – seis, ajattele ja toimi vasta sitten. Heillä on vakuuttavat nettisivut ja he kertovat palauttaneensa asiakkailleen miljoonia euroja, vaikkei asiakkaiden oma pankki ole siihen pystynyt. – Ennen lainan nostoa pitää maksaa tuhansien eurojen toimistomaksut, eikä sitten saakaan mitään lainaa. Toki niitä käytetään myös hyviin tarkoituksiin. – Huijattu on ensin saattanut menettää rahaa johonkin huijaukseen ja sitten rikolliset ottavat uudelleen yhteyttä myydäkseen palvelua, jolla uhri saisi rahansa takaisin eli kalastelevat lisää rahaa. – Läheisiään voi toistuvasti muistuttaa siitä, ettei pankki, poliisi tai verottaja tai mikään muukaan viranomainen soittamalla pyydä kirjautumaan verkkopankkiin eikä siirtämään rahoja yhtään mihinkään. Saxholm näkee, että paras keino suojata iäkkäämpiä läheisiään huijausyrityksiltä, on keskustella asioita etukäteen. Ihmiset käyttävät nykyään verkkopankkitunnuksia monenlaiseen asiointiin verkossa. Netistä halpaa lainaa ilman vakuuksia tai takauksia hakeva saattaa joutua lainahuijauksen uhriksi
Jos uhrin alkusijoitus on 200 euroa, se tuottaa hyvin ja onkin pian jo 500 euroa. H yvä E lämä Uhrin sijoitus näkyy nettisivulla sekä kurssikehitys nousuineen ja laskuineen. Kurssiheilahtelu lisää uskottavuutta Saxholm kuvaa rikollisten huijausta varten luomia verkkosivuja taitavasti tehdyksi. Saxholm mainitsee, että kryptovaluuttapörssit eivät ole minkään säätelyn alaisia, mikä tekee niistä rikolliselle hyvän tavan kerätä tuottoja rikollisella tavalla. Viime vuonna pankkien tietoon tulleet huijaustappiot olivat yli 16 miljoonaa euroa. Saxholm sanoo, että sijoitushuijareiden sijoittamistaktiikka on mainio. Summan uhri saa nostettua verkkopalvelusta itselleen. Kurssiheilahtelu on tärkeää uskottavuuden parantamiseksi, mutta nettisivut ovat täyttä humpuukia. Sivustolle kirjaudutaan omilla tunnuksilla. Kurssiheilahtelu on tärkeää uskottavuuden parantamiseksi, mutta nettisivut ovat täyttä humpuukia. – Rikolliset selittävät, ettei pääomaa voi nostaa, ennen kuin hän on maksanut esimerkiksi 30 000 euron veron. Saxholm kertoo esimerkin. Veroa ei voi maksaa suoraan myyntivoitosta, kuten Suomessa, koska sijoitukset on rekisteröity milloin Cayman-saarille, milloin Bahamalle tai johonkin muuhun tuntemattomaan maahan. Finanssiala ry:n Petosja rikostorjunnasta vastaavan johtajan Niko Saxholmin mukaan sijoitushuijaukset liittyvät yleensä kryptovaluuttaan. – Kun uhri jossakin vaiheessa tajuaa, että kaikki on mennyt pieleen ja rahat kadonneet, ei hän useinkaan tee rikosilmoitusta eikä kerro pankille, että on pulassa lainojensa kanssa, Saxholm toteaa.. – Pankkien välisen maksuliikenteen kautta voidaan saada rikollisesti tehtyjä rahansiirtoja palautettua, muttei kryptovaluuttoja. – Uhri maksaa kryptoina verot, ja saattaa vieläpä ottaa pikavipin verojen maksamista varten, minkä jälkeen kaikki kryptot katoavat. Ihmiset sijoittavat kryptoihin. Todellinen luku on suurempi, koska arviolta vain noin 30 prosenttia tulee pankkien tietoon. Sieltä hän siirtää kryptovaluuttoja edelleen rikollisten kryptovaluuttapalveluun. Lompakot ovat lähtökohtaisesti anonyymejä. Jos sijoitus on vaikkapa kasvanut 150 000 euroon ja uhri Näin sijoitushuijaus voi edetä toteaa, ettei hän tarvitse enempää rahaa ja haluaa nostaa rahansa. – Rikolliset maksavat tiettyihin summiin asti takaisin olemattomat voitot. – Kun kryptot ovat menneet rikollisten kryptolompakkoon, kaikki jäljet katkeavat eikä rahoja enää saada takaisin. Vahvaa sähköistä tunnistautumista ei kirjautumiseen kuitenkaan käytetä. Pankit eivät myöskään havaitse sijoitushuijauksia, elleivät uhrit kerro niistä. Saxholm kertoo, että sijoitushuijaukset usein etenevät niin, että rikolliset saavat uhrin luomaan oikean kryptovaluuttatilin, jolle hän siirtää rahaa omalta pankkitililtään ja muuntaa ne kryptoiksi laillisessa kryptovaluuttapalvelussa. – Uhrin sijoitus näkyy nettisivulla sekä kurssikehitys nousuineen ja laskuineen. Jos henkilö tekee tilisiirron omilla tunnuksillaan omassa pankissaan toimivaan kryptopalveluun, ei se ole sellainen epäilyttävä liiketoimi, joka pankin pitäisi estää, koska raha ei siirry suoraan rikollisille. – Tässä vaiheessa pankkien moderointi katkeaa. – Mitään ei myydä, mutta uhri kuvittelee sijoittavansa kryptovaluuttaan tai johonkin, joka sitten sijoitetaan edelleen kryptovaluuttoihin. 26 . Kaikki selvitetään perusteellisesti eikä uhri osaa epäillä, etteikö sijoitus voisi oikeasti tuottaa rahaa. Mutta siinä vaiheessa, kun uhri on koukutettu ja alkaa sijoittamaan isoja summia, alkavat ongelmat. Maiden veroviranomaisilla on eri käytäntö kuin Suomessa
Huijarit esiintyivät pankin työntekijöinä ja poliiseina Helsingin poliisilla oli huhtikuun lopussa tutkinnassa kolme tapausta, joissa epäillyt huijasivat tuhansia euroja iäkkäiltä ihmisiltä. Huijaussoittajat osaavat puhua vakuuttavasti ja herättävät luottamuksen puhelun vastaanottajassa. Häneltä vietiin 3 000 euroa. Kesken puhelun hänelle tuli tunne, että kaikki ei ollut kohdallaan. Poliisi ja pankit eivät kuitenkaan koskaan kysy asiakkaan verkkopankkitunnuksia puhelimessa tai esimerkiksi sähköpostitse. Helsingin poliisilla on parhaillaan käynnissä useita esitutkintoja, joissa asianomistajille on soitettu poliisin tai pankin nimissä ja huijattu suuria summia rahaa. Soittajat esittivät, että he olivat poliiseja. * Tee sen jälkeen rikosilmoitus poliisille. H yvä E lämä 27 . Soittaja kertoi, että hän kuolettaa lainahakemukset ja tilisiirrot. Hänelle sanottiin, että joku oli murtautunut hänen tililleen ja hakenut hänen nimissään lainoja eri luottolaitoksista. n Ensimmäisessä tapauksessa noin 80-vuotias mies sai puhelun, jossa soittaja väitti olevansa Bank Norwegianista. * Älä vastaa viestiin tai avaa viestin linkkejä tai liitteitä. Soittaja sanoi yhdistävänsä puhelun Nordean turvaosastolle, jossa kysyttiin asianomistajan syntymäaikaa ja pankkitunnuksia. Seuraavana aamuna hänelle selvisi, että hänen tililtään oli siirretty 7 000 euroa ja yritetty nostaa saman verran käteistä rahaa.. Soittajan mukaan kyse oli lainan takuusta. Tähän hän tarvitsi asianomistajan verkkopankkitunnukset. * Lopeta puhelu, jos se herättää epäilyksiä. – Soittajat puhuivat hyvää suomea ja olivat muutenkin vakuuttavia, sanoo tutkinnanjohtaja Kari Martikainen. Rikosilmoituksen voi tehdä sähköisesti osoitteessa poliisi.fi/asiointi tai millä tahansa poliisiasemalla. Epäillyt väittivät, että he olivat olleet yhteydessä Bank Norwegianiin ja asianomistaja yhdistettäisiin Osuuspankkiin. n Toisessa tapauksessa noin 70-vuotias nainen sai soiton, jonka mukaan hänen tililtään oltiin siirtämässä rahoja Osuuspankkiin. Nainen hyväksyi puhelimeensa tulleet tapahtumat tunnusluvullaan. * Asiasta ei tarvitse soittaa hätäkeskukseen tai poliisille. Mies uskotteli, että naisen tili oli vaarassa ja pyysi tätä kirjoittamaan ylös asiakasnumeron. Toimi näin, jos olet jo antanut tietojasi * Ole välittömästi yhteydessä omaan pankkiisi. – Jos puhelusta, tekstiviestistä tai sähköpostista herää pienikin epäilys, että jotain on vialla, puhelu on syytä lopettaa välittömästi eikä viesteihin kannata vastata. Väitetyn turvaosaston työntekijä lupasi palauttaa asianomistajan rahat. Jos on antanut tietoja itsestään yhteydenottajalle, on oltava heti yhteydessä pankkiin, sanoo rikoskomisario Kari Martikainen Helsingin poliisin tiedotteessa. n Kolmannessa tapauksessa noin 70-vuotiaalle miehelle soitettiin useita puheluita yhden illan aikana. Puhelu ja sen jälkeinen viestittely kestivät noin tunnin. Asianomistaja antoi käyttäjätunnuksensa ja salasanansa. Toimi näin, jos saat huijausyhteydenoton * Poista heti epäilyttävältä vaikuttava sähköpostiviesti. Hän keskeytti puhelun ja sulki tilinsä sekä korttinsa. Soittaja kertoi asianomistajalle, että puhelu siirrettäisiin Osuuspankkiin. – Miehen tililtä ehdittiin viedä 30 000 euroa, vaikka hän soitti pian puhelun jälkeen korttien sulkupalveluun, kertoo tutkinnanjohtaja Kari Martikainen. Soittajien mukaan asianomistajan tiedoilla oli otettu useita lainoja
28 . Kynää pyöritellen seurakunnan tiloissa mietimme: voiko elämää ja iloa punnita kiloissa. Takarivissä vasemmalta Terttu Heinonen, Sinikka Vepsä ja Tarja Koskela-Kivistö. Teksti ja kuva: Reetta Ahola. Edessä Ulla Welin ja Ritva Hytönen. H yvä E lämä Sielun peili peili M eitä on kahdeksan naista eläkkeellä, kirjoittavaista. Elämä ripotteli poluille kultapölyä Oma teksti on nyt kansien välissä, iloitsevat Malmin seurakunnan kirjoittavat ”enkelit”. Näin määrittelevät itsensä toukokuussa 2024 ilmestyneen Kultapölyä -antologian kirjoittajat: Terttu Heinonen, 85, Ritva Hytönen, 80, Leena Iisalo, 76, Tarja Koskela-Kivistö, 78, Anja Matikainen, 68, Terttu Ulander, 79, Sinikka Vepsä, 68 ja Ulla Welin, 84. Naiset ovat kokoontuneet Ulla Welinin johdolla viime syksystä Helsingissä Malmin seuraHelsingin Malmin seurakunnan Tapulin seurakuntakodissa kokoontuneille kirjoittajapiiriläisille usko on ollut lapsesta saakka osa arkea, turvan tuoja. Neitejä, äitejä, mummeja, kummeja, kaikkea löytyy meissä Malmin seurakunnan kirjoittavissa ”enkeleissä”. Keskirivissä Anja Matikainen, Terttu Ulander ja Leena Iisalo
Malmin seurakunnan kirjoittajapiirejä hän on ohjannut vuodesta 2011, ja samaistuu ohjaamiinsa kirjoittajaryhmiin vertaiskirjoittajana. – Oman tekstin lukemiseen toisille ääneen oli varsinkin alussa iso kynnys, kirjoittajapiiriläiset myöntävät. Valtaosa varttui maaseudulla, jossa koettiin teurastukset ja kissanpentujen kuolemat ja kohdattiin myös ihmiselämän ääripäät: syntymä ja kuolema. – Pyhän ja arjen vaihtelu antoi selkeän rytmin elämään, sanoo Anja Matikainen. – Tapaamisissa myös maalasimme kynällä mielen maisemaa kirjoittamalla tarinaa, jossa kaikki sanat alkavat samalla, vapaavalintaisella kirjaimella, runoilimme limerikkejä, haikuja ja tankoja, Ulla valottaa kokoontumisten sisältöä. – Lauantai-iltaisin kuunneltiin radiosta Lauantain toivotut levyt, sunnuntaisin kirkonmenot. – Lapsuudessamme mikään elämään kuuluva ei ollut vierasta. Kuunsillalla käsi löytää käden. Runot värittävät proosakerrontaa. Markus-sedän Lastentunti kokosi Suomen lapset radioiden äärelle. Rakkaus kirkastaa silmät ja mielen: Hetki öisellä rannalla ulapan yllä kirkas pyöreä kuu. Kultapölyä on hänen ohjaamansa kirjoittajapiirin toinen antologia. Uskon, että nämä kokemukset rikastivat tunne-elämää ja kasvattivat empatiakykyä, miettii Ulla Welin. Elämä ripotteli poluille kultapölyä kunnan Tapulin seurakuntakodilla ja käyneet läpi elämäänsä kirjoittaen. Proosaa, runoa ja kuvia Kultapölyä-antologian teksteissä kirjoittajanaiset muistelevat lapsuuttaan ja kerivät elämäänsä: koulunkäyntiä, opiskeluja, aikuistumista, avioliittoa, perhettä, työuraa ja harrastuksia. Kirjoittaa Terttu Heinonen runossaan Kuutamo. Lapsuutta, jota ei enää ole Lapsuusmuistojensa kautta naiset haluavat tuoda jälkipolville tunnelmapaloja lapsuudesta, jota nykyiset ja tulevat sukupolvet eivät enää saa kokea. Elämänmeno oli aika lailla yhtenäistä kaikkialla Suomessa, pohtii Sinikka Vepsä. Käytiin lypsämässä, oltiin paimenessa, kerättiin kanalasta munat, sika teurastettiin, vaatteet tehtiin aidosti kierrätysmateriaaleista, vaikkapa vaarin vanhasta sarkatakista, marjat poimittiin, leivät ja pulla leivottiin lauantaisin. Kultapölyä siivissämme kumarruksemme nöyrä ja syvä, tiivistää naiskahdeksikon tuntemukset Anja Matikainen limerikissään. Ensimmäinen, Silppusäkki, Tilkkutäkki ilmestyi vuonna 2016. Jokaisen tapaamisen alussa luettiin kotiläksynä Ullan antamasta aiheesta kirjoitettu tarina. Kirjoittajapiiriin kuuluvalla Leena Iisalolla on vuosikymmenien kokemusta julkaisutoiminnasta, joten hän sai tehtäväkseen laatia kootusta materiaalista kustantajalle lähetettävän käsikirjoituksen. Sp ||HE Ulla Welinin ja Leena Iisalon toimittamaa, 25 euroa maksavaa, 128-sivuista Kultapölyä-antologiaa voi tiedustella Ulla Weliniltä, ulwelin@gmail.com, 040-750 5496, kirjakaupoista tai suoraan kustantajalta Mediapinta Oy:stä, mediapinta.fi.. Kaikki on lopulta hyvin. – Ennen joulua meillä oli jo paljon tekstiä valmiina, ja maaliskuussa antologia oli painokunnossa, Ulla kertoo. Kevätjuhlan kunniaksi sai äidin tai kylän ompelijan ompeleman uuden mekon, hiusten kruunuksi solmittiin iso rusetti. Sielun peili peili H yvä E lämä 29 . Sanattomina sydämet puhuvat. Valokuvat elävöittävät muistot
– Isä käski nuorinta veljeäni etsimään hänelle tupakkaholkin. – Pelkäsin, jännitin, itkin ja häpesin jatkuvasti. Äiti oli rakastava ja jaksoi välittää suurperheen jokaisesta jäsenestä. Hän päätyi syntymänsä jälkeen äitinsä vanhempien hoiviin. Nyrkit olivat aina pystyssä. Heiltä sain osakseni jakamatonta rakkautta. Kun äitini meni naimisiin isäni kanssa, palasin vanhempieni hoiviin. Isä kuoli alkoholin sairastuttamana 47-vuotiaana. Heidän kanssaan minulla oli hyvä olla. Olin kerännyt valkovuokot äidilleni, mutta pidinkin ne itse, sillä ne toivat minulle turvaa, hän muistelee lapsuutensa tapahtumaa. H yvä E lämä P ieni tyttö, Tarja Ruohonen, puristaa käsissään poimimaansa valkovuokkokimppua ikään kuin pyytäen voimaa rakkailta kasviystäviltään. Perheessä oli köyhyyttä, puutetta ja velkaa. – Isäni kuoltua äitini elämä oikeastaan vasta alkoi, ja hän alkoi kukoistaa. Rakastava äiti Tarja Ruohosella oli hyvä suhde äitiinsä. Kumpikaan vanhemmista ei enää elä. Hän arvelee yhden syyn isänsä juomiseen ja väkivaltaan olleen sen, että hän oli ollut nuorena miehenä viisi vuotta sodassa. Tarja-tytär halusi perua lähtönsä kotiapulaiseksi, koska koki perheensä tarvitsevan häntä. Äiti sanoi, ettei hän voinut lähteä mihinkään viiden lapsen kanssa ilman rahaa. Tarja oli perheen viidestä lapsesta vanhin, sisarusparven ainoa tyttö ja syntyessään ns. 30 . Veljeni oli juuri ampumassa ritsoilla, eikä totellut. Hän tähdensi, että vaikka elämämme on kovaa kiertokoulua ja elämän meren myrskyä, hän rakastaa meitä. avioton lapsi. – Isällä oli kolme asetta, kaksi haulikkoa ja pienoiskivääri. – Isä oli tukevassa humalassa. Ringin keskellä hän hakkasi henkseleillään pikkuveljeni. Monet kysyivät, miksi äiti pysyi väkivaltaisen miehen kanssa. Muutimme lapsuuteni aikana 15 kertaa. Tehdessään lähtöä perheessä oli jälleen väkivaltatilanne. Jossain vaiheessa opin tukahduttamaan itkuni. Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Haastateltavan albumi. Minulle kehittyi valtava isäviha, hän kertoo. Isä uhkaili niillä meitä, ja välillä humalapäissään hän ampui kavereitaan nilkkaan tai kylkeen. Pelkäsin, että hän lyö äitiä. Äitini kuoli Vapauttava anteeksianto Perheväkivallan keskellä varttunut Tarja Ruohonen kantoi isävihaa 60-vuotiaaksi, kunnes ymmärsi, että vain anteeksianto vapauttaa. Siten myös koulut, opettajat ja kaverit vaihtuivat koko ajan, Tarja muistelee. – Äiti uurasti loputtomasti meidän lasten eteen. Hän löytyi kuolleena Hyvinkään kaatopaikalta. – Korpilahdella sijainnut asuntomme paloi, jonka jälkeen asuimme jonkin aikaa naapurin saunassa. 15-vuotiaana Ruohoselle tarjottiin kotiapulaisen paikkaa. Äiti pelkäsi myös sitä, että isä toteuttaisi uhkauksensa ampua meidät lapset. Muurari-isä oli väkivaltainen juodessaan. Haulikkoja pidettiin kotona seinällä. Isän vuoksi lapsuuden kokemukset kuitenkin traumatisoivat Tarjaa. – Niin, minäkin. – Keravalla asuvat isovanhempani kasvattivat minut 2,5-vuotiaaksi. Äiti ja me lapset saimme niistä osamme. Äiti kuitenkin rohkaisi tytärtään lähtemään, jotta hän olisi samalla turvassa isältään. Isä hermostui niin, että hän komensi kaikki tupaan ja määräsi meidät rinkiin. Aina kun isä velkaantui tai riitaantui jollain paikkakunnalla, muutimme muualle
– Pappa sanoi, että kukat tuovat meille terveisiä kaukaisiltä tähdiltä! Isompana Tarja keräsi ja piirsi kukkia usein äidilleen. vuonna 2018 ollessaan 91-vuotias. Myöhemmin hän opiskeli hoitopedagogiksi ja erityisluokanopettajaksi. Kuulin isoisäni aikoinaan sanoneen: Kivissä elää ikuisuus. Erityisesti hän muistaa sedän antaman litteän kiven, jota hän piti aina repussaan eräänlaisena onnenkivenä. Korpilahdella sijaitsevan kotimme päädyssä oli valtava siirtolohkare, jota ihailin. Vasen käteni oli aina varattu kukille, ja oikealla kädellä puuhastelin muuta. Elämäntyönsä hän teki opettajana.. Tein kiviasetelmia muun muassa kotimme portaanpieleen ja ikkunalaudoille. Hänen omaan sisimpäänsä jäänyt isäviha ei kuitenkaan väistynyt, vaan jatkui läpi aikuisiän. Veljistäni kaksi kuoli melko nuorena, ja kaksi heistä on vielä hengissä, kertoo Tarja. Luonnossa katselin aina kiviä. Ne löytyivät luonnosta. Miehen tavattuaan opiskeluun liittyvät unelmat unohtuivat. Taakkana viha Ylioppilaaksi päästyään Tarja Ruohosen haaveena oli lähteä opiskelemaan äidinkieltä. Mummollekin hän lähetti kukkakuvia kirjeissä. Kukista tuli jonkinlainen turvani. H yvä E lämä 31 . – Äiti kutsui minua kivimyyräksi. – Kun kukat nuutuivat, keräsin uusia. . Kukkien lisäksi Tarja rakasti kiviä ja keräsi niitä myös koulumatkoillaan. Metsissä ja pelloilla kulkiessaan pappa opetti lapsenlapselleen kukkien nimiä ja ylipäätään luonnon tarkkailua ja kunnioitusta. ’’Vielä 45-vuotiaana sylkäisin isäni haudalle.’’ Tarja Ruohonen on työskennellyt hoitopedagogina erityistä huolenpitoa tarvitsevien lasten koulussa sekä erityisluokanopettajana peruskoulussa. Pikkuneiti hoiti kukkia sekä ulkona että sisällä. – Rakastin kukkia ja kiviä, ne olivat suurimmat terapeuttini, hän sanoo. Reppu oli toisinaan painavampi kivistä kuin kirjoista. Pappa opetti kukkien nimiä Lapsuudessaan Tarjalla oli kuitenkin runsaasti myös voimanlähteitä. Jo vähän yli kaksivuotiaana, asuessaan vielä mummolassa, hän poimi kukkia ja roikotti niitä kädessään
Ruohonen saa voimaa myös henkisestä elämästä, johon kuuluvat aamu– ja iltarukoukset. – Koen valtavaksi armoksi ja helpotukseksi sen, että olen voinut vapautua vuosikymmenten vihasta ja häpeästä. Tarja Ruohonen jäi 60-vuotiaana eläkkeelle ja sai silloin terapeuttista keskusteluapua. Hänellä ei ole varsinaisesti lempikukkia, vaan hän pitää kaikista kukista. Kirjan nimi syntyi terapeutin ehdotuksesta. – Kokemus oli niin huikeaa, etten pysty sitä edes sanoin ilmaisemaan. Oivalsin myös, että kaikesta huolimatta olin elänyt rikkaassa kieli-ilmastossa ja usein huumorin kannattelemana. Erosin miehestäni 20 vuotta sitten. H yvä E lämä – Saimme mieheni kanssa kaksi poikaa, heidän välissään odotin kaksosia, jotka keskosina eivät selvinneet. – Uskon jälleensyntymiseen. Keräämiään luonnonkiviä hänellä on kahdessa isossa kulhossa. – Vanhempani on haudattu samaan paikkaan. Olenkin päätellyt, että elämämme tapahtumat eivät ole turhia, vaan kaikella on tarkoituksensa. Hän keskusteli vihastaan ja kokemustensa kirjoittamisesta myös äitinsä kanssa. 32 . Luulen, että avioeroon ja muihinkin virheisiini on ollut taustatekijänä järkyttävä isävihani, hän arvelee. – Kirjoitusprosessini loppupuolella minulta putosi vuosikymmenten taakka. Äitinsä luvalla Ruohonen alkoi kirjoittaa kokemuksiaan kirjaksi joulukuussa 2009. Erityisesti puolijalokivet ovat hänelle voimaa antavia. Tarja harmittelee, että hän ymmärsi anteeksiannon merkityksen vasta eläkeiässä. Hyvin usein hän kerää luonnonkukkakimppuja, joissa on esimerkiksi apilaa, päivänkakkaraa ja kissankelloja. Koin viimeinkin antavani anteeksi. Tarja Ruohonen 75-vuotias Syntynyt Helsingin maalaiskunnassa, asunut lapsuudessaan Keravalla Asuu Helsingissä Eronnut Erityisluokanopettaja, eläkkeellä Harrastuksina kukat, kivet, metsälenkit, lukeminen, kirjoittaminen, valokuvaus Elämän motto: Luottavaisesti eteenpäin! Tarja Ruohosen kirjoittama Kukkien kantama on koskettava kuvaus pienestä tytöstä isän alkoholismin varjossa. Viha oli taakkana ja painona sisimmässäni vuosikymmeniä. Muutenkin elämä on nyt seesteistä. Sen jälkeen elämä alkaa kantaa. Sain kokea kliseisen sanan merkityksen: Rakkaus! Seesteinen elämä Tarja Ruohosen elämässä yksi anteeksiannon vaikutus on ollut entisen parisuhteen lämpeneminen parin vuosikymmenen jälkeen. Vielä 45-vuotiaana muistan sylkäisseeni isäni haudalle. Tajusin, ettei anteeksianto ole vaikeaa, koska halusin tehdä sen. Vien heille kukkia käydessäni Hyvinkään hautausmaalla. Hän alkoi kirjoittaa lapsuuskokemuksia ja purkaa etenkin isävihaansa. – Kävin äidin kanssa läpi tunteitani. Kiviäkin Ruohosella on vaikuttava määrä. Äidin kanssa jopa välillä nauroimme, sillä isän kanssa elämä oli täysin hullua. Siitä pappanikin usein minulle puhui. Tuntui kuin fyysisiä painokiloja olisi pudonnut. – Salailin pitkään omia kipujani ja teeskentelin hyvinvoivaa. Rohkaisenkin jokaista luopumaan vihasta, kaunasta ja kostosta. Kukkien kantama, (BoD, 2022) oli valmis puolentoista kuukauden kuluttua aloituksesta. Kaupasta hän ostaa usein ruusuja ja neilikoita. Mieleni kirkastui ja selkeytyi. En kertonut kenellekään, millaista puutetta ja väkivaltaa olin kokenut. Ruohosen voimanlähteitä ovat edelleen kukat ja kivet. HE. Ruuhkavuosinaan Tarja sanoo olleensa ’liian kiireinen’ hoitaakseen vihansa pois. – Teksti jäi kuitenkin tietokoneen sisuksiin vuoteen 2022 saakka, sillä elämääni tuli viisi lastenlasta, oma syöpä ja huoli äidistäni Alzheimerin taudin takia. Huumori ja tragikomiikka keventävät raskasta aihetta. Se on myös tarina irti päästämisestä ja anteeksiannosta. Välillä juttelenkin heille. Kirjoittaminen oli avainasemassa anteeksiantoprosessissa. Kuoltuamme menemme lepäämään henkiseen maailmaan, josta tulemme jälleen tänne takaisin. – Minulle riittää, että ympärilläni on mitä tahansa kukkia, hän sanoo. Isävihaa ei enää ole, ja Ruohonen voi puhua isästään ilman kipeitä tunteita
E linympäristömme on nopeaan tahtiin muuttunut ylipainolle ja lihavuudelle altistavaksi. – Nykyisin käytettävissä olevat lääkevaihtoehdot lihavuuden hoitoon ja joissain tilanteissa myös leikkaushoito ovat turvallisia munuaispotilaalle. Osalla potilaista tämä ajan myötä johtaa proteinuriaan eli valkuaisen erittymisen virtsaan. Verenpaineen hallintaan tarvitaan laihtumisen ohella myös pysyviä ravinnon laadun muutoksia, kuten suolan käytön vähentämistä ja verenpainetaudin yhteydessä toki myös lääkehoitoa. Yhteensä yli 500 000:n suomalaisen arvioidaan sairastavan diabetesta. Lääkehoitoon liitetään aina elintapahoito. Sairastumisriskin kannalta haitallista on erityisesti vyötärölle kertyvä paino. Painonhallinnassa keskeistä on terveyttä edistävä ruokavalio, säännöllinen ateriarytmi ja sopivat annoskoot. Korkealaatuinen ubikinonivalmiste Bio-Qinon Q10, joka sisältää B 2 -vitamiinia voi palauttaa ubikinonitasoja, elinvoimaa ja nuorekkuutta. Pienikin painonpudotus auttaa ehkäisemään lihavuuden liitännäissairauksia. ENERGIAA -luonnollisesti Aito ja luonnollinen, tutkitusti dokumentoitu ubikinoni imeytyy hyvin. Liikunta ei paranna munuaisten vajaatoimintaa, mutta se voi hidastaa taudin etenemistä. Ubikinoni on välttämätön aine solujen toiminnalle. H yvä E lämä 33 . Liikkuminen vähentää joka tapauksessa munuaisiin kohdistuvaa verenpainekuormaa. Nämä kaikki voivat vaurioittaa munuaisia. Liikunta tukee painonhallintaa ja pienikin liikunnan lisäys kannattaa. Ylipainon ja munuaistaudin kehittymisen yhteyden taustalla piilee useimmiten tyypin 2 diabetes ja verenpainetauti. Ylipainoisuus tai lihavuus ei kuitenkaan ole kenellekään oma valinta. (09) 8520 2215 • www.pharmanord.fi Ylipaino vahingoittaa munuaisia. Tyypin 2 diabeteksen munuaistauti on merkittävin yksittäinen sairaus loppuvaiheen munuaisvaurion taustalla Suomessa. Sen pitoisuudet alkavat laskea jo 20-25 -vuotiaana. – Lisäksi ajatellaan, että merkittävä ylipaino muuttaa munuaisten kuorikerroksen verenkierrollisia olosuhteita, tulehdusreaktio lisääntyy ja stressivälittäjäaineiden määrät lisääntyvät, kertoo nefrologi Aino Soro-Paavonen HUS Nefrologian klinikalta. Bio-Qinon Q10 sisältää ubikinonia ja B 2 -vitamiinia, joka • edistää energia-aineenvaihduntaa • auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta • suojaa soluja hapettumisstressiltä Tilaa uutiskirje osoitteessa www.pharmanord.fi FI _Q 10 _A d_ Te rv ey de ks i_ 2_ 10 6x 28 0_ 04 19 Rajatorpantie 41 C • 01640 Vantaa puh. – Vaikean sairauden tai muun stressin kanssa voi olla mahdotonta jaksaa toteuttaa liian vaativaa laihdutusohjelmaa. Tämä näkyy ylipainoisuuden lisääntymisenä kaikissa ikäryhmissä. Myös diabeteksen munuaistaudin eteneminen voidaan pysäyttää oikealla lääkehoidolla ja riskitekijöihin puuttumalla, Soro-Paavonen sanoo. Painonnousun ehkäisy on helpompaa kuin laihduttaminen ja laihdutustuloksen ylläpito. Lihavuus voi laukaista munuaiskeräselle verta tuovan pienen valtimon laajenemisen ja lisääntyneen painevaikutuksen munuaiskeräsessä. Silloin voi auttaa, jos pitää edes pienenkin liikunnan mukana arjessa, muistuttaa Munuaisja maksaliiton munuaisasiantuntija Maarit Heinimäki. Yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa se lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin ja verisuonisairauksiin. Ylipaino kuormittaa kehoa. Jopa 20–50 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista sairastaa myös diabeteksen munuaistautia
– Tykkään kovasti käyttää heijastuksia. Järvenpinnassa heijastuu sielunmaisemani. Valokuvaterapia. 34 . H yvä E lämä Valokuvaaja ja terapeutti Nina Kellokosken mukaan valokuvasta saa voimaa ja mielen hyvinvointia. Itse hän rakensi valokuvista sillan surun yli. Samalla se oli alku hänen työlleen valokuvaterapian parissa. Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Nina Kellokoski, Valovoimaamo Valokuva antaa tilaa tunteille Nina kutsuu tämäntyyppisiä kuvia sielunja mielenmaisemiksi ja tunnekuviksi. Tunnekuviini haluan tallentaa jonkun merkittävän hetken ja näkymän, joka pysäyttää niin, että sen ympäriltä häviää aika ja paikka. Niistä hän ja useimmat muutkin ihmiset saavat terapeuttista voimaa
Toisen kosketuksen siihen hän sai vuonna 2011, kun hän lähti opiskelemaan Taideteollisen avoimeen yliopistoon taideterapiaa. Toinen murroskohta liittyy äitini kuolemaan. Hän kuvasi puretussa lapsuudenkodissaan omakuvia, kaikki esineet, hetket ja tapahtuvat. – Koin, etten ollut siinä ammatissa, jota haluan tehdä loppuelämäni. – Valokuvaaminen antoi tilaa sopeutua surun tunteisiin. Vietin aikaa valokuvan parissa kysellen, jutellen ja kuunnellen. Terapiapuoli jäi muhimaan Ninan mieleen. Sen toteutumisen laukaisi hänen äitinsä kuolema vuonna 2016. Kuolemaan liittyi lapsuudenkodin purkaminen, ja kaikkien tavaroiden pois vieminen, mikä joka tapauksessa oli Ninan tehtävä. Siinä on sen parantava voima. – Sattumoisin olin samaan aikaan Turun avoimen yliopiston järjestämässä valokuvaterapian työpajassa, jossa käsiteltiin ja tehtiin kuvia. Minulle oli selkeätä, että haluan valokuvaajaksi. Kaikki sai oman merkityksenä, enkä voinut –?Lempiaiheeni valokuvaterapiassa on omakuvatyöskentely. . Käsittelin surua dokumentoimalla ja kuvaamalla. – Valokuvaaminen oli minulle luontevaa tekemistä ja tempaisi täysin mukaansa. Lisäksi hän opiskeli Mindfulness-ohjaajaksi ja kognitiivista lyhytterapiaa. Valokuva altistaa mieltä tunnemuistille ja muistoille. – Päätin kuitenkin jo tuolloin, että jossakin vaiheessa tulen työskentelemään valokuvaterapian parissa, mutta ensin minun pitää rakentaa valokuvauksesta itselleni ammatti, jotta saan elantoni. Rupesin käsittelemään äidin poismenoa kuvien kautta ja kuvaamaan kaiken meneillään olevan. Kummallakin kerralla valokuvalla on ollut keskeinen rooli oikeiden raiteiden löytämisessä. Nina kokee, että hänen elämässään on ollut kaksi merkittävää askelmerkkiä: murrosvuodet 1996 ja 2016. Osallistuin psykologi, psykoterapeutti Lauri Mannermaan työpajaan, jotta saisin avattua valokuvaajan uraa, mutta se olikin valokuvaterapian työpaja ja vaikutti minuun syvästi. Se on samanaikaisesti pelottavaa, kiehtovaa, vangitsevaa, etäännyttävää ja puoleensavetävää, Nina Kellokoski pohtii.. Vuonna 1996 hän oli jättäytynyt pois hyvältä uralta tekstiiliteollisuusuudessa. – Itse asiassa valokuvan terapeuttista voimaa löytyy tavallisesta kaupallisesta kuvaamisestakin ihmisten kanssa tai kuvitusja tunnelmakuvasta, Nina mietiskelee. Hän etsi kolmekymppisenä itseään ja mietti, mitä hän rupeaisi isona tekemään. Se sysäsi minut tälle pitkälle, henkiselle tielle, jota yhä kuljen. Valokuvaus ja valokuvaterapia alkoivat aikoinaan tavallaan yhtä aikaa, mutta terapiasta tuli osa Ninan työtä Valovoimaamo-yrityksessään vasta 20 vuotta myöhemmin. Aloitin surun kuvaamisen saman tien. – Intuition johdattamana oivalsin, että paras keino selviytyä surusta, oli tehdä sitä, mitä parhaiten osaan eli kuvata. H yvä E lämä 35 . Ninan mielestä suuren surun hetkellä kuka tahansa lamaantuu, eikä vähän aikaan tiedä, mitä tehdä. Äiti oli asunut Ninan lapsuudenkodissa Helsingin Munkkiniemessä kuolemaansa asti. Alkoi äidin kuolemasta Ninan mielessä oli parikymmentä vuotta muhinut ajatus siitä, että hän tekee valokuvaterapiasta itselleen ammatin. Mutta hänelle tapahtui juuri se, mitä hänelle pitikin valokuvaajana tapahtua. Niin kävi myös silloin, kun hän äitinsä kuoleman jälkeen, seitsemän vuotta sitten altisti itsensä valokuvalle ja antoi valokuvan kanavoida menneitä hetkiä. Tutki vanhoja valokuvia ja omia lapsuudenkuviaan. Omakuvien teko on ihmeellistä ja kaunista kohtaamista oman kokemuksen kanssa. V alokuvaterapeutti Nina Kellokoski, 57, kertoo luottavansa sataprosenttisesti omaan intuitioonsa ja menevänsä sen voimalla eteenpäin
Kävin isolla kädellä läpi koko elämäni ja tein välitilinpäätöksen. Itse olen huomannut, että kokonaisuus toimii parhaiten, kun kuvat ovat kronologisessa järjestyksessä ja kollaasin muodossa, Nina sanoo. – Katsele kuvia rauhassa ja kuuntele, mitä sisäinen äänesi sinulle kertoo. Nykyään se voi olla sitä, että hänen tulee mukana kulkevalla kännykällä otettua vaikkapa mökillä voima– tai tunnekuvia. Millaisia tuntemuksia ja ajatuksia päiväkirja sinussa herättää. Se auttaa minua jäsentämään asioita ja elämää. – Käytä luovuuttasi esitystavan ja -muodon suhteen. Varsinaisen työn valokuvan parissa tekevät ohjattavat. Nina on iloinen siitä, että nuorten paljon käyttämä valokuva on pääsemässä mukaan myös koulujen opetusohjelmaan. Miten sama asia voidaankin nähdä niin monelta eri kantilta ja niin monella eri tavalla. Nykyään se on lisäksi työtäni ja toimii joka suuntaan. Valokuvatyöskentely otetaan osaksi lukujärjestyksen tuntityöskentelyä. – Yhden kuvan päiväsaalista varten kannattaa kuvata ainakin kolme kuvaa. HE Nina Kellokoski kuvaa valokuvapäiväkirjan pitämistä kivaksi ja motivoivaksi tekemiseksi, joka parhaimmillaan voimaannuttavaa ja tuottaa uusia oivalluksia. Minkälainen tunnelma päiväkirjastasi välittyy. – Valokuvamatkaa ruvetaan tekemään jo tänä syksynä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden parissa. Teki hyvää, vaikka olikin rankkaa. Kun koko kuvausjakso on päättynyt, teetä kuvistasi paperiset kymppikuvat ja levitä kuvat eteesi aikajärjestyksessä. – Lempiaiheeni valokuvaterapiassa on omakuvatyöskentely, joka on hyvin vaativaa ja vähän rankkaakin. Olin juuri täyttämässä 50 vuotta. Voit myös jakaa päiväkirjatarinasi ja sen tunnelmat ystäviesi kanssa, Nina vinkkaa. H yvä E lämä itsekseni olla ihmettelemättä, miten pystyin suuren surun keskellä tuntemaan niin suurta innostusta ja hyvää oloa. Mutta siinä, jos missä tutustuu itseensä, kun tuijottaa itseään itse ottamissaan valokuvissa silmästä silmään sydän täysin auki, Nina Kellokoski mietiskelee. Valmennan ja ohjaan ihmisiä, pidän kursseja ja työpajoja. Ydintä näkökulman vaihto Terapiatyössään, etenkin yksilöterapiassa, Nina ei aina käytä valokuvaa, mutta silti valokuva voi olla mukana vaikkapa hänen tekemiensä assosiatiivisten kuvakorttien kautta. – Kerään materiaalia koko ajan. Oppiaineista taustalla vaikuttavat kuvataiteet, äidinkieli, psykologia ja medialukutaito. Kaikille visuaalisuus ei toimi. Hänellä on alkamassa yhteistyöprojekti yhden kauniaislaisen peruskoulun kanssa. – Valokuva ja kamera kulkivat käsi kädessä pitkälti yli vuoden ja veivät minut kirkkaille vesille ja uudelle suunnalle. – Usein terapiaan sopiikin omien valokuvakuvien käyttö tai asian syventäminen valokuvaamalla. Vaihtoehtoisesti voit tehdä digitaalisen slide show’n. Kymmenen viikon jakso peilaa jo hyvin mielentilojasi ja tunnelmiasi. Ne laittoivat polkuni kuntoon ja tekemiseni mielekkääksi. Ideana on, että valokuvapäiväkirja koostuu kunakin päivänä yhdestä vuorokauden tärkeimmästä hetkestä. – Voit vaikkapa ensin kokeilla kuvapäiväkirjan pitämistä viikon, parin ajan. Kirja ohjaa valokuvan käyttöön oman henkisen hyvinvoinnin ja elämänhallinnan tukena. Asiantuntijana ja ammatti-ihmisenäkin Nina kertoo jatkuvasti oppivansa lisää siitä, miten hyvin valokuva toimii vuorovaikutustilanteissa ja miten ihmiset sen avulla oppivat avautumaan ja ymmärtämään toisiaan. Hänen keväällä julkaistu tietokirjansa, Matkani valoon kertoo valokuvan parantavasta ja eheyttävästä voimasta. Nina kertoo joka kerta yllättyvänsä, lähes häkeltyvänsä siitä, kuinka hyvin ja nopeasti valokuvatyöskentely toimii, olipa kyse sitten ryhmästä tai yksittäisestä ihmisestä. Tämä on sellaista mielenkiintoista ydintekemistä, jota itse todella haluan tehdä. – Kuvatyöskentelyn ydintä on näkökulman vaihto. Nina mietiskelee, että jollakin tasolla hän on aina tehnyt terapeuttista valokuvausta. – Paasaan asiantuntijan suulla, että minulle tuttu valokuvatyöskentely toimii, mutta silti minulle saattaa nousta kyyneleet silmiin, kun näen, millä innolla ihmiset lähtevät mukaan ja miten se vie heidät mennessään niin, että he unohtavat kaiken muun. Ethän aamulla voi vielä tietää, mitä tärkeää päivä tuo tullessaan. Sinä itse päätät, mitä kuvaasi haluat taltioida; onko se tunne, tunnelma, maisema, omakuva, asia tai esine, joku ihminen tai joku yllättäen silmien eteesi avautuva näkymä, joka pysäyttää sinut syystä tai toisesta. Lopullisen valinnan voit tehdä joko päivän päätteeksi, mitä suosittelen tai vasta sitten, kun olet koostamassa päiväkirjaa koko ajanjaksostasi, Nina opastaa. Huomioi kaikki mieleesi tulevat ajatukset, oivallukset ja kysymykset. Valokuvan pitää kuitenkin olla henkilölle sopivaa. 36 . – Valokuvapäiväkirjan pitäminen on hauskaa!. Minulla on menetelmät ja taito auttaa ihmisiä eteenpäin valokuvatyöskentelyssä
Omakuva voi olla myös kuva sielunpaikasta tai mielenmaisemasta tai joku esine. Nina löysi valokuvien terapeuttisen voiman ja kulki omakuvapolkuaan, kun hän teki surutyötä. KANDIforte on suoliston puhdistamiseen ja suolistohiivan hillintään tarkoitettu greipinsiemenuute-inuliinivalmiste. –?Kävin sielu ja sydän auki sisäistä dialogia, mikä oli minulle erittäin tärkeä ja terapeuttinen prosessi matkallani pimeydestä valoon. Kollageenit ovat yleisimpiä solujen ja kudosten rakennusproteiineja jotka antavat luu-, rusto-, jänneja sidekudokselle tukea, lujuutta, kimmoisuutta ja liikkuvuutta. Hyvän Olon Luomu Kylmäpuristettu Aloe Vera juoma Luomu, kylmäpuristettu ja pastöroimaton Aloe Vera juoma – ravintolisä. Alkuperämaa Espanja • Ruoansulatus • Suolisto • Vastustuskyky Hyvän Olon Luomu Kylmäpuristettu Aloe Vera juoma 1000 ml tuotenumero 1451, ME: 6 Nivele – Kollageeni-Glukosamiini Magnesium-C& B-vitamiinijuoma Monipuolinen Kollageeni-Glukosamiini-vitamiini-mineraalivalmiste. Makeutettu sukraloosilla. Valmiste on makeuttamaton ja laktoositon. Valmiste on laktoositon ja gluteeniton. Se piti sisällään itsenäisiä havaintoja, itsensä kyseenalaistamista, tuomitsemista, ajattelua ja hyväksymistä. Kurkuma voi ehkäistä hiljaista tulehdusta, lievittää kipuja ja ehkäistä flunssaa. Nivele Kollageeni-Glukosamiini-Magnesium-C& Bvitamiinijuoma tuotenumero 1256, ME: 6 • Nivelrustot • Lihakset, luusto • Iho, hermosto ja immuunijärjestelmä Nokkonen 300 mg Nokkosta sisältävä ravintolisä. Halusin vain vangita valon ja henkilökohtaisen intiimin hetkeni. En mieti mitään, enkä yritä olla mitään. Valmiste on makeuttamaton ja laktoositon. KANDIforte Turvottaako tai kuriseeko vatsa, kärsitkö ilmavaivoista. Ei sisällä hiivaa eikä maidon tai soijan ainesosia. Kiusallisten vatsavaivojen takana on usein suoliston hiivan liikakasvu. . Hyvän Olon Aloe Vera juoma on valmistettu luomuviljeltyjen Aloe Barbadensis Miller kasvin kuorittujen lehtien sisäosista. Suositushinta 8,50 €. Nestemäinen ravintolisä. Kurkuma on inkiväärin sukuinen monivuotinen ruohokasvi. Glukosamiini on elimistössä esiintyvä aminomonosakkaridi, jota on luonnostaan nivelissä, nivelnesteessä, rustoissa, jänteissä ja sidekudoksessa. Valmistettu Suomessa. Nina Kellokosken mukaan omakuva eli itse itsestä otettu valokuva on vaikuttava sisäisen maailman tulkitsija ja esiintuoja. Suositushinta 8,50 €. Ei sisällä hiivaa eikä maidon tai soijan ainesosia. Rohdoskäytössä käytetään sen voimakkaan keltaista juurakkoa, joka sisältää luontaisesti kurkuminoideja. Ihmisessä on luontaisesti kollageenia ja glukosamiinia, joiden määrä vähenee elimistössä ikääntymisen myötä. Sen polttavat lehdet sisältävät useita vitamiineja, kivennäisaineita, aminohappoja, flavonoideja, klorofylliä eli lehtivihreää ja kuitua. Kurkuminoidi polyfenolit ovat kurkuman pääantioksidantteja ja kurkumiini on näistä merkittävin. Nokkonen 300 mg 60 tabl tuotenumero 1220, ME: 6 • Luusto, nivelet • Aineenvaihdunta • Ruuansulatus Kurkuma 500 mg 60 tabl tuotenumero 1221, ME: 6 • Tulehduksien esto • Vastustuskyky • Sappi ja maksa Nivelejuoman sisältämät vitamiinit: • C - edistää normaalia kollageenin muodostumista rustojen toimintaa varten • Magnesium edistää lihaskunnon ja luuston normaalia toimintaa • B2 edistää ihon pysymistä normaaleina • B5 auttaa vähentämään väsymistä ja uupumista ja edistää normaalia henkistä suorituskykyä • B1 edistää hermoston normaalia toimintaa • B6 edistää normaalia energiaaineenvaihduntaa UUTUUDET Sähköpostilla info@vianaturale.fi tai puhelimella (09) 8709 856. Siinä olen paljaana, avoin ja rehellinen. Vuosi sitten kesällä ottamastaan omakuvasta Nina Kellokoski kertoo, että hän oli saunomassa mökillä, kun hän yhtäkkiä näki iltavalossa sateenkaaren, joka levittäytyi yli maiseman ja järven. Valokuvaajana hänellä oli kamera jalustimineen paikoillaan. Kurkuma 500 mg Kurkumaa sisältävä ravintolisä. Juoma sisältää Aloe Vera -massan kuituja, jotka näkyvät juomassa. – Tämä on omakuva minulle tärkeässä paikassa. Patentoidun valmistusmenetelmän ansiosta aaloemassaa ei kuumenneta, jolloin Aloe Veran luonnolliset vaikuttavat aktiiviaineet säilyvät parhaiten tallella, kuten mm. Omakuvan ottaja on samanaikaisesti sekä ohjaaja, subjekti että katsoja. Muista myös maitohappobakteeri KANDIforten aikana. polysakkaridit. Suositushinta 14,90 €. –?Minulle omakuvat olivat keino peilata surun kokemusta, mutta ne toimivat yhtä hyvin minkä tahansa oman polun, kokemuksen tai tilanteen kuvaamiseen. Kuvatussa nokkosenlehdessä on kuitua ja rautaa enemmän kuin pinaatissa. Tämän sivun uutuudet tilattavissa Via Naturalen kautta. Minusta on hienoa katsoa kirjaimellisesti itseäni silmästä silmään, Nina sanoo. Valmistettu Suomessa. –?Omakuva ei määritä meitä, mutta se tuo näkyväksi sen, mitä pitää tuoda päivänvaloon. –?Omakuvatyöskentely on intensiivinen prosessi ja perustuu omakuvan kolmijakoiseen roolitukseen. Nokkonen on monipuolinen luonnonkasvi. Suositushinta 14,90 €. Valmistettu Suomessa. Ei sisällä hiivaa eikä maidon tai soijan ainesosia. Valmiste on makeuttamaton, gluteeniton ja laktoositon. Luomu Aloe Vera juoma Omakuva tuo asioita näkyviksi
Esille tulee kaikenlaista jännää, ja toiset voi kysellä asiasta lisää. Kuvasta kuitenkin näkyy, että ovi on visusti kiinni. Elämänilo on hakusessa, vähän kadoksissakin. H yvä E lämä Valokuvaterapiakorttien avulla vuorovaikutetaan tai sanoitetaan Nina Kellokoski on koostanut 80 kuvakortin pakan, jossa on valokuvaterapeuttisia kuvia. – Ammattiauttajille kortit ovat toimiva työkalu. Kaipaisin leikkisyyttä ja iloisuutta nappien muodossa ja kivaa pientä sekamelskaa. Eikä hänen välttämättä tarvitse ymmärtää, minkä takia hän valitsee jonkun tietyn kuvan. Eihän kaiken tarvitse olla niin hirveän vakavaa! Tällä kortilla suon sitä itselleni.. – Kortit ovat niin sanottuja assosiatiivisia kuvia eli näiden avulla ollaan vuorovaikutuksessa tai sanoitetaan asioita. Niiden avulla voi suunnitella omaa polkuaan tai esitellä itseään. Vaikka jo haluaisin, koen, että vielä pitää odottaa. Ohjaaja kertoo teeman, jota on tarkoitus käsitellä tai esittää kysymyksen, vaikkapa, millä mielellä olet herännyt tänä aamuna. Ne sopivat hyvin esimerkiksi tunnetyöskentelyyn. – Kortin valitsijan täytyy käydä kaikki kuvat läpi, mutta hyvin intuitiivisesti ja aika nopeasti. Olen saanut valokuvakorteista hyvää palautetta. Nina korostaa sitä, että intuitio on tärkeä, kun korttien kanssa työskennellään. Ovi on jämptisti kuvan keskellä ja pylväät sen molemmin puolin. Kun korttien kanssa työskennellään, niitä ei vedetä pakasta summamutikassa. –?Haluaisin kovasti aukaista vihreän oven ja selvittää, mitä sen takana on ja mikä minua odottaa seuraavaksi. Yhdessä kuvaa lähdetään sitten avaamaan ja ihmettelemään. Kaikki kuvat laitetaan näkyville joko lattialle tai isolle pöydälle. Elämä on tällä hetkellä pelkkää puurtamista ja suorittamista. Työhyvinvoinnin parissa niitä voi käyttää ryhmäytymiseen tai yhteisen projektin suunnitteluun. 38 . –?Napit lautasella liittyy samaiseen, nykyiseen olotilaani. Niinpä nyt odottelen ulkopuolella, milloin rohkenen aukaista oven. Nina valitsi intuitiivisesti tätä juttua varten kolme korttia ja kertoo, miksi ja mitä kortit hänelle viestittävät
Molemmissa tapauksissa yleisimmin neuvottiin, kuinka usein ja kuinka paljon lääkettä otetaan. Närästykseen lääkettä hakeneet asiakkaat saivat useampia neuvoja lääkkeen käytöstä kuin pienen lapsen kuumelääkettä hakeneet asiakkaat. Apteekkiasioinnin kuvattiin olevan sujuvaa ja nopeaa sekä palvelun asiantuntevaa. Lääkeneuvonnan toteutumista valvotaan osana Fimean apteekkivalvontaa ja Fimea jatkaa itsehoidon haamuasiakastutkimusten toteuttamista apteekeissa tarpeen mukaan. Kaikilta lapsen kuumelääkettä hakevilta tarvetta selvitettiin vähintään yhdellä kysymyksellä. Apteekkien farmaseuttisella henkilökunnalla on keskeinen rooli itsehoitolääkkeiden valinnassa ja turvallisen käytön ohjauksessa. Pienen lapsen kuumetapauksessa 63 ja närästystapauksessa 40 prosenttia asiakkaista olisi kaivannut enemmän neuvontaa, erityisesti lääkkeiden haittavaikutuksista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää itsehoitolääkeneuvonnan toteutumista suomalaisissa kivijalka-apteekeissa. H yvä E lämä 39 . F imean toteuttamassa apteekkien haamuasiakastutkimuksessa lähes kaikki asiakkaat saivat vähintään yhden neuvon itsehoitolääkkeen käytöstä. Tämän tutkimuksen haamuasioinnit toteutettiin 60:ssa satunnaisesti valikoidussa apteekissa. Vähintään yhden neuvon sai 93 närästysja 87 prosenttia kuumeasiakkaista. Reilulta puolelta närästysasiakkaista kysyttiin kolme tai useampia lääkkeen tarvetta selvittäviä kysymyksiä. Lääkeneuvonta jäi suppeaksi Tutkimuksen perusteella lääkehoidon tarvetta ja soveltuvuutta asiakkaalle selvitetään apteekeissa hyvin. Turvallinen itselääkintä edellyttää, että lääkkeen käyttäjä saa oireeseensa ja itselleen sopivan itsehoitovalmisteen sekä tuntee sen turvallisen käytön. Tuloksia ei voida yleistää koskemaan lääkeneuvontaa kaikissa Suomen apteekeissa, mutta tutkimusten avulla saadaan valtakunnallisesti tärkeää tietoa lääkeneuvonnan laadusta ja kehittämistarpeista. Tutkimuksen mukaan molempien asiakastapausten lääkeneuvonnan kattavuudessa on kuitenkin kehitettävää. Apteekeilla onkin lakisääteinen lääkeneuvontavelvoite, joka koskee sekä kivijalka-apteekkeja että etämyyntipalveluita. Tutkimuksessa haamuasiakas osti apteekista lääkettä joko närästykseen tai pienen lapsen kuumeeseen. HE Asiakkaat kaipaavat enemmän neuvontaa Merkittävä osa asiakkaista olisi kaivannut itsehoitolääkkeitä ostaessaan enemmän neuvontaa farmasian ammattilaiselta, erityisesti lääkkeiden haittavaikutuksista.
Aiemmat vastaavat tutkimukset ovat selvittäneet taudin esiintymistä yli 60-vuotiailla. 40 . Lewyn kappale -tautia voi olla vaikeaa tunnistaa sairauden alussa, sillä se etenee hitaasti. Kuva: Mostphotos Aivorappeumasairaus kehittyy jo keski-iässä Lewyn kappale -tauti voi olla keski-ikäisillä yleisempi kuin aiemmin on luultu, selviää tuoreesta Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimuksesta. Lisätutkimuksia tarvitaan asian vahvistamiseksi. Tutkijat hyödynsivät tutkimuksessaan laajaa oikeuslääketieteellistä suomalaisaineistoa. Myllykangas kertoo, että tulevaisuudessa aivorappeumasairauksiin kehitetyt hoidot kohdistetaan todennäköisesti potilaisiin, jotka ovat taudin alkuvaiheessa tai vasta riskissä sairastua tautiin. – Löydöksemme viittaavat siihen, että Lewyn kappale -sairaus on yli 50-vuotiailla yleisempi kuin aiemmin on ajateltu. H yvä E lämä L ewyn kappale -tauti on Alzheimerin taudin jälkeen toiseksi yleisin aivorappeumasairaus. Tutkijat saivat selville, että Lewyn kappale -tautimuutoksia voi alkaa kehittyä aivoissa jo keski-iässä, vaikka varsinaisia oireita ei vielä olisi. Samanlaisia kudosmuutoksia on myös henkilöillä, joilla on diagnosoitu Parkinsonin tauti. Oireisiin kuuluu usein liikehäiriöitä, muistiongelmia ja psykiatrisia oireita. Taudissa aivorunkoon, aivojen limbiseen järjestelmään ja aivokuoreen kehittyy niin sanottuja Lewyn kappaleita, jotka ovat alfasynukleiini-nimisen proteiinin kertymiä. Aineisto koostuu noin 600:sta sairaalan ulkopuolella kuolleesta 16-95-vuotiaasta henkilöstä. Myllykangas muistuttaa, että tutkimustulokset ovat alustavia. Tutkimuksessa löysimme vähintään alkavia tautimuutoksia yhdeksältä prosentilta yli 50-vuotiaista, joilla ei ollut Parkinsonin taudin tai Lewyn kappale -taudin diagnoosia, kertoo apulaisprofessori Liisa Myllykangas Helsingin yliopistosta. Lewyn kappale -tauti on Alzheimerin taudin jälkeen toiseksi yleisin aivorappeumasairaus. Helsingin ja Tampereen yliopiston tutkijat selvittivät tuoreessa tutkimuksessaan ensimmäistä kertaa taudin kudosmuutosten esiintymistä nuorilla ja keski-ikäisillä henkilöillä, joilla ei ollut tiedossa Lewyn kappale -tautia tai Parkinsonin tautia. Tutkimuksessa lähes joka kymmenenneltä yli 50-vuotiaalta löydettiin aivoista vähintään alkavia Lewyn kappale -sairauden tautimuutoksia.
Geenimuutos heikentää elimistön immuunipuolustusta. Tästä seuraa viivästynyt, vaikea tulehdusreaktio ja aivojen ja maksan vauriota. Sen vuoksi tautimuutosten yleisyyden selvittäminen myös nuoremmissa ikäryhmissä on tärkeää, Myllykangas sanoo. Se on säilynyt vuosituhannen ajan Euroopasta lähtöisin olevassa väestössä. – Tutkimassamme aivotaudissa virusinfektio voi johtaa merkittävästi aikaisempaan taudin puhkeamiseen ja muuttaa oireiden laatua. Tutkimuksen mukaan geenimuutos vaikuttaa mitokondrioiden perimää kahdentavan POLG-entsyymin toimintaan, mikä hidastaa virusinfektion havaitsemista elimistössä. Geenimuutos on yleinen erityisesti Suomessa ja Norjassa, joissa joka sadas henkilö kantaa sitä. – Tällaisten riskitekijöiden tunnistaminen tarjoaa arvokkaita vaihtoehtoja hoitojen kehittämiselle. Mitokondrioilla on vastikään havaittu olevan tautien ilmenemiseen liittyviä, ulkoisilta ja sisäisiltä stressitekijöiltä suojaavia tehtäviä. Tutkimuksen tulokset on juuri julkaistu kansainvälisesti johtavassa Nature-tiedelehdessä. Tulokset korostavat myös mitokondrioiden merkitystä aivojen terveyden ylläpitäjänä, hän jatkaa. Aivojen ja maksan sairautta aiheuttava geenimuoto on peräisin ajallisesti kaukaa, jo viikinkiajalta. – Hoidot ovat taudin alkuvaiheessa kaikkein tehokkaimpia. – Tuloksemme osoittavat, että ulkoiset tekijät, kuten virusinfektiot, voivat vaikuttaa siihen, milloin ja millaisin oirein aivojen sairaus puhkeaa, tutkijatohtori Yilin Kang sanoo. Virusinfektio voi laukaista aivojen rappeumataudin ja pahentaa oireita, jos henkilöllä on taudille altistava geenimuoto, selvisi Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa. Nyt julkaistut tulokset, jotka perustuvat useampiin erilaisiin tutkimusmalleihin ja lähestymistapoihin, viittaavat siihen, että virusinfektion ja hidastuneen immuunipuolustuksen yhteisvaikutus aiheuttaa vaikean MIRAS-muodon: teini-iässä ilmenevän epileptisen aivoja maksasairauden. Tutkimus on julkaistu Annals of Neurology -tiedelehdessä. Myös taudinkuva vaihtelee vaikeasta epilepsiasta liikehäiriöihin tai Parkinsonin tautiin. Yksi tällaisista tehtävistä on herättää kehon puolustusjärjestelmä, kun virus infektoi elimistön. Jos muutoksen perii molemmilta vanhemmilta, se johtaa MIRAS-tautiin (mitokondriaalinen resessiivinen ataksia syndrooma). MIRAS-taudin puhkeamisikä on poikkeuksellisen vaihteleva, teini-iästä varhaisaikuisuuteen tai aina keski-ikään asti. HE. Taustalla oleva mekanismi liittyy mitokondrioiden puutteelliseen toimintaan viruspuolustuksessa, akatemiaprofessori, tutkimusta johtanut Anu Suomalainen-Wartiovaara vahvistaa. H yvä E lämä 41 . Tutkimuksen tulokset osoittavat, että pohjoismaissa yleinen geenimuutos haittaa kudosten mitokondrioiden (huolehtivat solujen energia-aineenvaihdunnasta) vastikään löydettyä toimintoa virusinfektioiden havaitsijoina ja immuunivasteen herättäjinä
42 . Teksti ja kuvat: Mari Ahola-Aalto Mitä kuuluu?. Hän myös soutelee ja meloo tonttinsa rajalla kulkevassa joessa. Pärjään hyvin ilman ajokorttia ja autoa Silmänpohjan rappeuma on vienyt Erkki Murrolta ajokortin. H yvä E lämä Erkki Murto nauttii uimisesta
– Tänäänkin ajelin 14 kilometrin matkan suuntaansa sähköpyörällä ja kävin matkalla tyttären luona. Jollei tällaista kuljetuspalvelumahdollisuutta olisi, hakeutuisin varmasti asumaan lähemmäs palveluita. Lukemista lukuunottamatta en silmälaseja käytä. Hän näytti minullekin silmänpohjan kuvaa, ja siinä oli kuin punalevää kallion päällä. Miksi sitä eläkkeellä seisottaisi autoa pihalla muutenkaan. . Luovuin ajokortista kaksi vuotta sitten ja toissa vuonna myin myös auton pois. Kännykän käyttö soittamiseen Erkiltä onnistuu. Lääkäri totesi, että olet 50-prosenttinen invalidi silmistäsi ja joudut luopumaan ajokortistasi. – Kuusi vuotta vanhempi Ritva-siskoni oli jo tottunut stadilaiseen elämänmenoon, eikä. Optikko ei sitten voinut laseja määrätä, vaan kehotti Erkkiä menemään silmälääkäriin. – Hankin aikanaan uusia laseja silmälasiliikkeestä, jossa optikko katseli silmiäni ja totesi, että niissä on jotakin outoa. – Menin kuusi vuotta sitten ensimmäisen kerran silmälääkäriin, mutta haitta ei vielä ollut kovin paha ja sain uudet lasit. – Annan 10 pistettä kunnalle, sittemmin hyvinvointialueelle ja Kelalle siitä,, miten hyvin minun asiani on hoidettu. Kuljetuskortti oikeuttaa tekemään 10 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa Siuntiossa ja sen naapurikunnissa, käytännössä 2-3 kyytiä yhteen suuntaan viikossa. Erkki käyttää yleensä ne. Kesällä Erkki ajaa kauppareissuja myös polkupyörällä. Laskin, että auton ylläpitoon kului kaikkine kustannuksineen yli 4 000 euroa vuodessa, tähän noin 400 euroa vuodessa. Erkki kertoo tulleensa hyvin toimeen ilman ajokorttia ja autoa. Enkä pysty lukemaan pientä tekstiä. Enkä kyllä heti vienyt korttia poliisille. Kun pitää lukea pistän vahvat lasit silmille ja otan avuksi valolla varustettu 20-kertaisen suurennuslasin, jonka sain silmälääkäristä mukaani. Kuljetuskortti sisältää 10 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. ’’Ajattelin, että lääketiede menee eteenpäin niin kovaa kyytiä, että tilanne saattaa vaikka muuttua.’’ S iuntiolainen Erkki Murto, 74, sairastaa silmänpohjan rappeumaa. Hän myös soutelee ja meloo tonttinsa rajalla kulkevassa joessa. Hänen Siuntion kunnalta saamansa kuljetuskortti on ollut käytössä 1,5 vuotta. – Maksan itse kyydistä 3,10 euroa suuntaansa eli yksi reissu maksaa 6,20. Suurennuslasi apuna lukemisessa Silmänpohjan eli verkkokalvon ikärappeuma on tarkan näkemisen alueelle kohdistuva sairaus. – Tekstiyms. H yvä E lämä 43 . viestien kirjoittaminen ja lukeminen on sen verran hankalaa, että niitä en viitsi käyttää. Erkki Murron sairaus etenee hitaasti, eikä hän itse huomaa, että vuosien mittaan näkökyvyssä olisi tapahtunut suuria muutoksia. – Näen huonommalla silmällä hahmoja ja ääriviivoja, mutta en mitään tarkasti. Kuljetuspalveluun on oikeus, kun ei pysyvän vamman vuoksi voi käyttää julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. – Lähes 50 vuoden ajamisen jälkeen ajattelin, että voi hitto. Kuljetuksen järjestäminen sujuu Erkin mukaan näppärästi. Elettiin eteenpäin, kunnes television tekstityksistä alkoi hävitä kirjaimia. – Silloin menin erikoislääkärille Ortoniin Helsinkiin ja vasemmasta silmästä löytyi silmänpohjan rappeuma. – Hyvin pärjään tällä, mutta pari matkaa voisin ottaa lisääkin. – Kun ilmoitan taksille etukäteen ajoreitin, voin käydä samalla reissulla myös eri paikoissa, kauppa-asioinnin lisäksi vaikka kyläilemässä. – Soitan numeroon ja kyyti tulee. Isän työn jatkaja Murron perhe muutti vuonna olympiavuonna 1952 Helsingistä maalle Vihtiin. Erkki Murto nauttii uimisesta. Ajattelin, että lääketiede menee eteenpäin niin kovaa kyytiä, että tilanne saattaa vaikka muuttua. Ja kun ajattelen, että asun haja-asutusalueella, niin todella hyvin toimii, iloitsee Erkki, joka lähes 15 kilometrin päässä lähimmästä taajamasta
Minun sosiaalinen minäni ei vaadi jatkuvasti ihmisiä ympärilleen. Se ei ollut perinteinen paja, enemmänkin konepaja, jossa oli erilaisia metallintyöstökoneita, jyrsimiä, sorveja, porakoneita. Ja jos kaipaa, niin lähden ihmisten pariin. – Sanoin aina, että korjaan vaikka mummojen kuokat. Ollessaan tyytymättömiä amerikkalaiset asiakkaat ottavat nopeasti yhteyttä lakimieheen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Arkadian yhteislyseosta ja teki myös koko työuransa Helsingissä, vaikka Vihdissä perheineen asuikin. Erkki Murto jäi eläkkeelle kuusi vuotta sitten, loppukesästä 2018. Lupasin viedä jyrsimen paikan päälle aikataulun arviointia varten, Erkki nauraa. Tontti rajoittuu Vihdin Palojärven ja Siuntion Karhujärven yhdistävään Palojokeen. Hoidan myös naapureiden myrskytuhot, Erkki kertoo. Hänellä on menossa myös kotinsa saunaremontti.. Kiire siis oli. – Amerikkalaisnainen oli pelännyt, että hytissä on käärmeitä, kun ovipumppu suhisee. Myös tehtävää on aina. Erkillä on joen rannassa grillikatos, ja hän on ruopannut jokeen alueen, jossa voi uida. Uskon, että osa terveyttä on, että saat asua ympäristössä, jossa viihdyt. H yvä E lämä Palojoen hiekkapohjasta löytyi kivikautisia työkaluja. Viihtyisä asuinympäristö Erkin omakotitalo on maalla, pikkutien varressa. – Monesti minulta kysytään, miten pärjään täällä metsässä ja miten saan aikani kulumaan. – Yrittäjäeläke on pieni, harrastan fyysistä liikuntaa, kun talven puut pitää joka vuosi kaataa ja pilkkoa pieniksi. Samassa kylässä toimineen kirjapainon rotaatiopainokoneeseen tuli usein vikaa aamuyöllä. Isäni oli työssä Fiskarsin Hammaspyörässä Elimäenkadulla Helsingissä, ja oma paja oli hänen haaveensa. 44 . ’’Yksi on kivikautinen pyörökirves, sillä on ikää kutakuinkin 6 000 vuotta.’’ koskaan siitä luopunut. – Jatkoin isäni 1965 perustamaa metallipajaa. Monenlaisia toimeksiantoja vuosikymmeniin mahtuikin. – Minun yritykseni oli nimeltään Jyrsintyö Erkki Murto ja esimerkiksi eräs asvalttifirma kysyi minua jyrsimään asvalttia Järvenpäästä Mäntsälään vievältä tieltä. Onnistuimme urakassa, Erkki muistelee. Yhtenä työnä mieleen on jäänyt, kun Finn Lines -varustamosta Helsingistä soitettiin, että risteilyaluksen hytteihin tarvittaisiin iltaan mennessä uudet ovipumput, jotka eivät suhise
– Tässä on tiettyä yhteneväisyyttä. Yhdysvaltalainen kansanlaulu The House of the rising Sun on Erkin pravuuri. Ei olisi tarvinnut tankata niin paljon vuorosanoja, vaan olisi jäänyt enemmän tilaa tulkinnalle ja luovuudelle. Toinen kivi on kaavin. Niiltä ajoilta minulla on muistona suuri määrä videokasetteja. Kahdella kolareista oli väliä kolme päivää. Ensi vuonna asiat eivät varmasti ole samalla tavalla kuin tällä hetkellä. – Yksi on kivikautinen pyörökirves, sillä on ikää kutakuinkin 6 000 vuotta. Olisin vain toivonut, että minulla olisi ollut parempi muisti. Olen ollut myös 12:ssa kolarissa. Kesäteatteritoiminta alkoi Vihdissä 1972. Erkki Juhani Murto Erkki Murrolla on päällään muisto 1980-luvun alusta. Myös historia kiinnostaa, ja tietojaan Erkki pääsee mittaamaan tietokilpailuissa. Syntynyt 1.4.1950 Helsingissä Asuinpaikka: Siuntio Perhe: Kaksi aikuista lasta ja kaksi lastenlasta Harrastukset: historia, musiikki, liikunta, tietokilpailut Motto: Ajattele aina positiivisesti. Peruspalkan lisäksi korvausta maksettiin repliikkien määrän mukaan. Kahdessa kolarissa syy on ollut minun, olen ajanut auton reippaasti metsään. Monenlaista näyttelemistä Erkki Murto on elänyt vauhdikasta elämää. Harrastuksia on monenlaisia, Erkki seuraa tarkkaan maailman menoa. Äyräpään) materiaalia. H yvä E lämä 45 . – Teatteriaika oli mukavaa ja siltä on hauskoja muistoja. – Oli mukava nähdä, kuinka tänä vuonna yksi Voice of Finlandin naiskilpailijoista pääsi eteenpäin ääni ratkaiseevaiheesta juuri tällä kappaleeella. – Ääninäyttelijöitä oli listalla kaikkiaan 20. Vilkas Erkki on näytellyt Vihdin kesäteatterissa ja Lohjan teatterissa. Hän löysi tonttinsa reunaa pitkin kulkevan joen hiekkapohjasta vanhoja kiviä, joihin liittyen hän sai kansallismuseosta kirjallista arkeologi Europeauksen (myöh. – Olen kyllä saanut tästä haukiakin, Erkki kertoo.. Kodin musiikkihuoneessa soi kitara ja laulu raikaa. Rinkelistä riittää syötävää joen salakoille. Yrityksen tunnetuimpia sarjoja olivat Olipa kerran elämä, He-Man ja Tiny Toons. Erkki oli toimitusjohtaja 1990-luvulla aktiivisesti toimineessa Golden Voiceyrityksessä, joka dubbasi piirrettyjä suomeksi. – Koskaan ei ole sattunut mitään pahempaa, vaikka kyydissäkin on ollut ihmisiä. Hän on asunut 12 kertaa avoliitossa
Erkki pyrkii elämään terveellisesti. Teen itse kaikki ruokani, yksinkertaista kotiruokaa, herneja kalakeittoa, silakkapihvejä, erilaisia muhennoksia, milloin mitäkin. Erkin äiti patisti lapsiaan maailmalle. Myös kasviksia ja vihanneksia pitää syödä. Viime kesänä poljin pyörällä 1 500 kilometriä. 46 . Sarjaa esitettiin suomenkielisenä MTV3-kanavalla vuosina 1992-1997.. Hän harrastaa liikuntaa ja hänellä on urheilutaustaa. – Olen pelannut jalkapalloa ja pöytätennistä sekä juossut pitkiä matkoja. Kolme yötä olin sairaalassa ja siellä liikkeelle lähtö tuntui aika hurjalta, mutta toipuminen sujui hyvin ja kotiutumista seuraavana päivänä menin autolla kauppaan. Sipuli on minun suosikkini. Isä kuoli 59-vuotiaana sydänkohtaukseen. Ne ovat hyväksi ihmiselle. En sitten jaksanut enää juosta pajan ja Kruunuaidan väliä, kun ajoin silloin myös muuttokuormia ympäri Suomen. Erkki perusti siskonsa miehen kanssa myöhemmin myös piha-aitoja valmistavan Kruunuaita Oy:n, jonka toiminnasta hän jäi pois 2008. Lastenlapsia on kaksi. – Sitä sai odottaa jonkin aikaa. Kesällä voin mennä myös rantaan grillaamaan makkaraa. Kesäteatteri ja muutkin harrastukset loppuivat. H yvä E lämä Kun Erkki päätti alkaa rakentaa taloa Siuntioon suuntautuivat voimat siihen. – Uskon myös uudelleen syntymiseen, tulen vielä uudelle kierrokselle, Erkki toteaa. Monenlaista on tullut tehtyä, Erkki hymyilee. – Tein pajassa aitoihin metalliosat, saranat ja lukot. Hänen terveytensä on aina ollut hyvä ja hänen äitinsä eli 96-vuotiaaksi. – Pojalla on kaksi poikaa, nuorempi syntyi tänä keväänä. Terveellinen syöminen on elinehto. Terveelliset elintavat Erkillä on kolme lasta, Kalle, 31, ja Salla, 30 sekä Martina, 27. – Suomalaismiesten keski-ikä lienee 82 vuotta eli kyllä minulla tässä vielä jokunen vuosi edessä on, pohtii Erkki tulevaa. Joskus tulee aika, jolloin en enää pääse, mutta vielä en junnaa paikoillani. – Olen kyllä jo henkisesti valmistautunut asumiseen palvelutalossakin, kun se aika joskus koittaa. – Alkoholikin on pieninä määrinä terveellistä, mutta harmillisen moni eläkeläinen käyttää sitä liikaa, jolloin päivittäinen ruokailu ja muut hyvät rutiinit saattavat jäädä kokonaan väliin. – Kielitaidon merkitystä elämässä olen korostanut myös omille lapsilleni. Kuusi vuotta sitten Erkille vaihdettiin lonkkanivel. – Suunnittelen ruokalistan ja ostan tarvikkeet kauppareissulla kerran viikossa. HE Yksi Erkki Murron äänirooleista oli Veli Vemmelsääri Tiny Toons-piirrosanimaatiossa. Erkki oli kouluaikana kolme kuukautta harventamassa sokerijuurikkaita Gotlannin saarella Ruotsissa ja yhteiskoulusta päästyään hän oli vuoden 1969 vaihto-oppilaana Saksassa
Patentoidun koostumuksen ansiosta on dokumentoitu, että SelenoPrecise -valmisteen seleenisisällöstä 88,7 prosenttia imeytyy elimistön hyödynnettäväksi, Saarikoski sanoo. Teksti: Merja Kiviluoma –?Jos ruokavalioon kuuluu vain vähän tai ei ollenkaan eläinperäisiä tuotteita ja enimmäkseen luomutuotettua kasvisruokaa, voi seleeniä sisältävän ravintolisän käyttö olla järkevää, sanoo elintarviketieteiden maisteri Katja Saarikoski. Myös kala ja merenelävät ovat hyviä seleenin lähteitä, mutta niiden kohdalla seleenin imeytymistä voivat haitata niiden sisältämät elohopeajäämät. – Eniten seleenin lisäämisestä lannoitteisiin hyötyvät maitoja lihatuotteita syövät. Lisäksi riittävä seleenin saanti näkyy hiuksien ja kynsien elinvoimana, selvittää Saarikoski. Seleenin määrä vaihtelee pähkinästä toiseen. Vegaaniruokavaliota noudattavista yksikään ei saanut riittävästi seleeniä, kiteyttää Saarikoski. – Brittiläisen tutkimuksen mukaan keskimääräinen seleenin saanti eläinperäisiä ruoka-aineita nauttivilla naisilla oli 41,9 mikrogrammaa päivässä. Määrä on vaihdellut vuosikymmenien aikana, mutta edelleen sitä lisätään. U usien, pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan sekä miesten että naisten on suositeltavaa lisätä päivittäisen seleenin saantiaan 50 prosentilla aiempiin ravitsemussuosituksiin verrattuna, koska seleenin saanti ruoasta on melko vähäistä, toteaa elintarviketieteiden maisteri Katja Saarikoski. Uudet, pohjoismaiset ravitsemussuositukset suosittavat huomattavasti nykyistä suurempaa seleenin saantia. Pohjoismaissa ja Baltian maissa maaperän matala seleenipitoisuus näkyy elintarvikkeissa. Saarikoski kertoo, että seleeniä tarvitaan 25-30 erilaisen seleenistä riippuvaisten entsyymien eli selenoproteiinien tukemiseksi. Seleenin saannin varmistamiseksi Saarikoski suosittaa seleenivalmistetta, joka vastaa mahdollisimman hyvin monipuolisen ruokavalion sisältämiä seleeniyhdisteitä. – Suomessa liian alhaista seleenin saantia on korjattu lisäämällä seleeniä lannoitteisiin vuodesta 1984 lähtien. HE. Tutkimuksin on osoitettu, että päivittäin tarvitaan vähintään 100 µg seleeniä, jotta seleeniproteiini kykenee toimimaan optimaalisesti. Kaikki naiset söivät terveellistä ja monipuolista ruokaa, mutta useimmilla seleenin saanti oli suosituksiin nähden vähäistä, ja vain harva ylsi suosituksiin. – Selenoproteiinit säätelevät useita elimistön toimintoja, kuten immuunipuolustusta, hedelmällisyyttä ja kilpirauhasen toimintaa. Elintärkeä hivenaine Seleeni on välttämätön hivenaine elintärkeille kehon toiminnoille. painon ylläpitämisessä että hormonaalisen tasapainon kannalta. – Esimerkiksi parapähkinät sisältävät seleeniä, mutta niitä nauttiessa on varmistuttava rasvan laadusta. Miesten tulisi nostaa päivittäinen seleenin saanti 60 mikrogrammasta 90 mikrogrammaan, ja naisten 50 mikrogrammasta 75 mikrogrammaan päivässä. – Seleenitasot voivat olla alhaiset niillä, joiden elimistö ei siedä viljoista saatavaa gluteenia, sanoo Saarikoski. Sen sijaan luomuviljelyssä ei lisätä seleeniä lannoitteisiin. Seleeni suojaa soluja vapaiden radikaalien aiheuttamalta hapettumisstressiltä. H yvä E lämä 47 . Erityisesti kasvissyöjien ja vegaanien kannattaa tarkastella seleenin saantiaan. – Kilpirauhanen säätelee solujen aineenvaihduntaa, mikä on tärkeää sekä normaalin Saatko tarpeeksi seleeniä. Noin kolmannes koko elimistön seleenistä sijaitsee kilpirauhasen sisällä. – Esimerkiksi orgaaninen seleenivalmiste SelenoPrecise sisältää selenometioniinia ja kymmeniä erilaisia seleeniyhdisteitä. – Seleenillä on myös tärkeä tehtävä energiantuotannossa, sillä se aktivoi ubikinonia. Kasvissyöjillä määrä oli 38,7 mikrogrammaa ja vegaaneilla vain 24,7 mikrogrammaa päivässä
Vanhimmat rakennukset ovat yli 200 vuotta vanhoja. Raahe paikkakuntana oli tuttu. Kartanon alkuperäisistä rakennuksista on säilynyt tähän päivään saakka Langin päärakennus, alakartano, kivimakasiini, vaakahuone ja aitta. 48 . Pasi Siipola on syntyisin Raahesta, Piia Vähäsalo Sievistä KeskiPohjanmaalta. H yvä E lämä Sielun peili peili V uonna 2015 Piia Vähäsalo ja Pasi Siipola ostivat kreivi Pietari Brahen vuonna 1649 kaupankäynnin edistämiseksi Pohjois-Pohjanmaalle, Perämeren rannikolle perustamasta Raahesta historiallisen Langin kartanon rakennukset sekä rajanaapurina olevan merikapteeni Himangan talon, jossa he asuvat. Langin kartanossa toimi
– Vuodesta 2016 alkaen olemme kunnostaneet rakennuksia vanhaa kunnioittaen. Sielun peili peili H yvä E lämä 49 . Toisin kävi. Kunnostetuissa Langin kartanon rakennuksissa, kuten päärakennuksessa toimivassa kahvilassa sisustus tarinnallistaa Langin Kauppahuoneen aikakautta. Erityisesti minua ihastutti kauppias Johan Langin tyttärentytär Sofia, joka oli 1840-luvulla Raahessa varsinainen voimanainen. Langin Kauppahuoneen historia imaisi meidät mukaansa. Langin kartanokokonaisuutta alettiin rakentaa heti vuonna 1810 Raahessa riehuneen paljon jälkeen, joka tuhosi kaksi kolmasosaa kaupungin rakennuksista. Vakuutuimme, että haluamme ryhtyä kertomaan Langin Kauppahuoneen ja Langin perheen sekä purjelaiva-aikakauden kultaisten. . Vuonna 1811 rakennetussa alakartanossa ja vuonna 1812 rakennetussa pääkartanossa on pinta-alaa yhteensä tuhannen neliön verran. Rakennusten hirret tuotiin jäätä pitkin Ruotsin puolelta. Teksti: Reetta Ahola Kuvat: Langin Kauppahuone legendaarinen Langin Kauppahuone. Paikallishistorian hoksauttajat Etsimme mieheni kanssa kotia, mutta yritystoimintaa meidän ei ollut tarkoitus ryhtyä kodissamme harjoittamaan, naurahtaa Piia Vähäsalo
Rakennukset olivat huonossa kunnossa. Suomalaisten puukaupunkien toreista Pekkatori on parhaiten säilynyt, Vähäsalo kertoo. ’’Tämä on meille elämäntyö, jota ei voi mitata rahassa.’’ Vuonna 1870 Langin kauppahuoneen purjelaiva lähti nelivuotiselle maailmanympäripurjehdukselle hakemaan myyntiartikkeleita kaikkialta maailmasta. Siellä palvelee kahvila, puoti, talon kööki, saleja ja hotellihuoneita. Katot vuotivat ja lattioista pilkisti maa.. Alakartanon Vähäsalo ja Siipola kunnostivat elämykselliseksi, 1800-luvun kauppahuoneeksi. Langin talo eli varsinainen päärakennus rakennettiin aikoinaan kauppiasperheen kodiksi. – Tämä italialaisen renessanssin ihanteiden mukainen, umpikulmainen torikokonaisuus on säilynyt poikkeuksellisen yhtenäisenä. – Johan Lang Oy:n liiketoiminta päättyi konkurssiin vuonna 1934, mutta sen merkitystä Raahen ja lähialueen kehittymiselle toiminnan päättyminen konkurssiin ei himmennä, Vähäsalo painottaa. 50 . Kunnostustyössä oli apuna hirsikorjauksen ammattilaisia. Aukiota ympäröi seitsemän asuintonttia. Raahen palon jälkeen, vuonna 1811 rakennettu, 1800luvun puuklassismia edustava Pekkatori tehtiin Gustaf Odenwallin kaavan mukaisesti kaupungin kaupan ja hallinnon keskukseksi. Pekkatori, jonka varrella Langin Kauppahuone sijaitsee, on kulttuurihistoriallisesti ja kansainvälisestikin arvokas. Urakkaa riitti. Siellä oli patruunin ja puukhollarin työhuoneet, joissa tehtiin tukkukauppaa ympäri Suomen ja koko maailman. Nykyään päärakennuksessa sijaitsee kolme hotellihuonetta, Vähäsalon suunnittelemien Utua-nahkalaukkujen showroom-myymälä ja suunnittelutoimisto sekä Langin juhlatiloista Iso sali. Aikamatkalla 1800-luvulla Langin alakartanossa tehtiin kauppaa vuodesta 1811 lähtien vuoteen 1934 saakka Johan Langin nimissä. Piia Vähäsalo myös suunnittelee ja valmistaa Utua-nahkalaukkuja. Torin äärelle monet Raahen valtasuvuista rakensivat kotinsa. H yvä E lämä Sielun peili peili vuosien tarinoita remontoiden ja sisustaen, Vähäsalo kertoo. Nykyään myynnissä olevassa Langin kahvissa maistuvat kahvipavut samasta, kolmesta EteläAmerikan maasta, joiden satamiin Langin laiva aikoinaan rantautui
Sielun peili peili H yvä E lämä 51 . Toki pankin ymmärtäväisyys auttaa paljossa, Vähäsalo naurahtaa. Tämä on meille elämäntyö, jota ei voi mitata rahassa. Valikoimissa on esimerkiksi samaa saippuaa kuin aikoinaan Langin laivalla haettiin Ranskan Marseillesta, eli aitoa oliiviöljyeli Marseille-saippua. Langin Kauppahuoneen kunnostustyö on poikinut positiivista muuttoliikettä Raaheen. – Työtämme arvostavat ihmiset antavat voimaa. Langin Kauppahuone oli tyypillinen entisajan rannikkokaupungin kauppahuone, jossa harjoitettiin maahantuonnin ja tukkukaupan lisäksi maakauppaa ja ulkomaankauppaa, laivanvarustusta ja ajan myötä konsernityyppisesti erilaisia yrityksiä, joiden tuotteita tarvittiin niin laivanvarustuksessa kuin kaupankäynnissäkin. 52-vuotias Vähäsalo on alkujaan hallintotieteilijä, vaikkakin hän suunnittelee ja valmistaa värikkyydestään ja ekologisuudestaan tunnettuja Utua-nahkalaukkuja. Langin Kauppahuone sijaitsee Raahessa Pekkatorin laidalla. Työmme merkityksellisyyttä lisää se, että olemme koko ajan tehneet kotia itsellemme. Puodissamme pääsee mukaan Langin purjelaivan matkaan, Vähäsalo kertoo. – Vuonna 1870 Langin Kauppahuoneen purjelaiva lähti nelivuotiselle maailmanympäripurjehdukselle hakemaan myyntiartikkeleita kaikkialta maailmasta. Hänen sisarensa toimii luovalla alalla. Elämäntyötä ei mitata rahassa Historiallisen rakennuskompleksin kunnostaminen ja historian tarinnallistaminen yritystoiminnaksi on Vähäsalolta uusi aluevaltaus. – Mokkamestarit Tampereella paahtaa joka viikko kahvia kahvilamme ja puotimme tarpeisiin, sanoo Vähäsalo. Hän on suunnittelijan tytär. – Moni tuo meille astiastoja, jotka saavat kahvilassamme ja ravintolassamme jatkaa elämäänsä, Vähäsalo kertoo. – Keramiikasta olin kiinnostunut jo pikkutyttönä, hän muistelee käden taito -historiaansa. Kunnostetuissa rakennuksissa sisustus, kuten tapetit, taulut, huonekalut, matot, ikkunaverhot ja valaisimet sekä pöytätekstiilit, astiastot kahvija teeserviiseineen sekä ruokailuvälineet tarinnallistavat Langin Kauppahuoneen aikakautta. Onneksi kaupungin varastoista löytyi vielä alkuperäisiä Langin alakartanon rakennusosia. – Mikä aarre kaupungissamme onkaan! monet raahelaiset ihastelevat, kertoo Vähäsalo paikallishistorian hoksauttajan roolistaan. Oulun maakuntamuseossa olevista rahtikirjoista olen selvittänyt, mitä maailmalta tuotiin. Niitä paikkasimme. – 1970-luvulla kaupungin omistuksessa ollessa esimerkiksi alakartanon hirsirunkoon oli aukotettu runsaasti ikkunoita. Kahvissa maistuvat kahvipavut kolmesta Etelä-Amerikan maasta, joiden satamiin Langin laiva rantautui. Sp ||HE Tutustu ympäri vuoden auki olevaan Langin Kauppahuoneeseen: langinkauppahuone.fi
Toimintakyvyn heiketessä turvattomuuden ja huolen tunteet voivat lisääntyä. Ylipäänsä menneisyyden traumojen vuoksi nykyhetki voi tuntua pahemmalta kuin se ilman traumoja tuntuisi. – Pitkään kestäneessä avioliitossa puolisot ovat voineet tottua suhteensa epätyydyttävään dynamiikkaan. Turvattomuuteen liittyy usein pelkoa ja ahdistusta. Mitätöivää vuorovaikutusta Hyvä parisuhde on ihmiselle voimavara missä iässä tahansa, mutta erityisesti ikääntyessä. – Aikuinen ihminen kokee helpommin turvattomuutta, jos hän on kokenut sitä lapsuudessa. Henkistä väkivaltaa ei usein pidetä niin pahana kuin fyysistä, vaikka se on vähintäänkin yhtä tuhoisaa. Teksti: Merja Kiviluoma. Ulkopuolinen ihminen näkee usein tilanteen vakavuudenkin selkeämmin. – Heikompi osapuoli saattaa alistua kohteluunsa, vaikka se söisikin itsetuntoa. – Henkinen turvattomuus voi syntyä esimerkiksi huonoista perhesuhteista, niin sisäisistä kuin ulkoisistakin syistä, toteaa muutosja stressinhallintavalmentaja Emili Osara. Toista ei pysty muuttamaan, mutta omia näkökulmia ja voimavaroja on mahdollista lisätä. Toisen osapuolen tapa puhua toiselle voi olla jonkinlainen tottumus, jota ei edes ymmärretä epäterveeksi tavaksi vuorovaikuttaa. Henkinen väkivalta tulee suhteeseen usein pikku hiljaa, mutta vaikuttaa hyvin vahvasti moneen elämän osa-alueeseen, Osara toteaa. Mitätöivä tapa puhua toiselle vaikuttaa sitä vastaanottavan itsetuntoon, turvan kokemukseen, minäkuvaan, itseluottamukseen sekä tapaan nähdä maailma, Osara sanoo. 52 . Huono parisuhde on omiaan lisäämään turvattomuutta. – Jos ihmisellä on särkyjä ja kipuja, hänellä on jo lähtökohtaisesti enemmän kuormitusta kuin terveellä ihmisellä. Henkisesti turvaton tarvitsee voimavarojen vahvistamista Toimimaton parisuhde tai menneisyyden traumat voivat heikentää turvallisuuden tunnetta. Aina näin ei ole. Erilaisilla järjestöillä on kahvittelutilaisuuksia, joihin voi mennä kuka tahansa. – Henkinen väkivalta voi ilmetä esimerkiksi jatkuvana toisen latistamisena ja mitätöimisenä. Ylimääräinen kuormitus heikentää kykyä kannatella itseään stressaavissa tilanteissa tai huoliuutisten edessä, Osara toteaa. Kun jokin arjessa muistuttaa kokemuksista, tunne herää. Esimerkiksi Naisten Linja ja Ensi– ja turvakotien liitto tarjoavat myös maksuttomia keskustelupalveluita. Puhuminen auttaa Osaran mukaan turvattomuuden ja väkivallan kokemuksista on tärkeä puhua jollekin – oli hän sitten terapeutti, valmentaja tai ystävä. Osaran mukaan turvattomuuden kokemukset jäävät tunnemuistiin. – Jopa niinkin pieni asia kuin tyly kaupan kassa voi virittää tunnemuistin jostain menneisyyden asiasta, vaikkei tapahtumaa siinä hetkessä muistaisikaan. Tottumalla henkisestä väkivallasta tulee uusi normaali. Monet seurakunnat tarjoavat tukea eri elämäntilanteisiin. H yvä E lämä Sielun peili peili O ma koti on ihmiselle turvapaikka, jossa voi olla oma itsensä. Myöhemmässäkin iässä esimerkiksi kiusatuksi tuleminen koulussa tai työpaikalla voi jättää jälkensä turvattomuuden tunteena. Tärkeää on myös hahmottaa se, millaisiin asioihin itse voi omassa elämässään vaikuttaa. Sitä ei aina tunnisteta. Hänen mukaansa mitätöivään asenteeseen ei kannata asennoitua olan kohautuksella tai lausahduksilla ’hän nyt vain on tuollainen’ tai ’ei hän tuosta muutu’. – Toinen ihminen tuo perspektiiviä tilanteeseen, jolle itse on voinut jollain tasolla sokeutua
* Aina on mahdollisuus muuttaa elämää. * Tue omaa jaksamista ja edistä omaa hyvinvointia pienilläkin asioilla. Emili Osaran muutosvalmennuksessa solmukohtia availlaan kysymyksillä. Muutosvalmennuksessa käytetään erilaisia työkaluja ja harjoituksia elämäntilanteen selkiyttämiseen. Säännöstele sitä, mikä tuottaa ahdistusta ja pelkoa. – Täsmäkysymykset ja niihin vastaaminen auttavat hahmottamaan omaa tilannetta siten, että syntyy oivalluksia. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on keskeisintä oman elämän kannalta, sillä se lisää henkistä ja fyysistä voimaantumista. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri sekä fytonomi, Mind coach -stressinhallintavalmentaja, LCF Life Coach Master, NLP Master Practitioner ja Sertifioitu Social Panorama Consultant. Monelle luonnossa stressi lieventyy ja hermosto rentoutuu. Mielekkään tekemisen muotoja voivat olla käsityöt, laulaminen, uiminen, maalaaminen ja puutarhatyöt. Näihin voit itse vaikuttaa: * Tee joka päivä jotain, mistä pidät ja mistä tulee hyvä mieli. Hän yhdistelee eri osaamisalueitaan ja valmennustekniikoita asiakkaiden tarpeiden mukaan. Valmentajan kanssa on myös helpompi katsoa omaa elämää neutraalisti. Sielun peili peili H yvä E lämä 53 . Esimerkiksi omien rajojen tunnistaminen saattaa auttaa saavuttamaan päämäärät helpommin. – Jollei keksi mitään innostavaa, voi miettiä, mikä tuotti iloa ennen, vaikkapa nuoruudessa. Silloin on vahvempi kohtaamaan stressitilanteita ja elämän vastoinkäymisiä. – Vapaaehtoistyö tai uusi harrastus voi tuoda elämään uusia ystäviä ja samalla sisältöä. Esimerkiksi NLP eli neuro-linguistic programming on erinomainen työkalu vaikuttaa pelkojen poistamiseen. Kun valmentaja kysyy kysymyksiä, asiakas oivaltaa asiat, joita kannattaa muuttaa. –?Jokainen ihminen tarvitsee toisten ihmisen seuraa, ja uskalla pyytää apua, Emili Osara rohkaisee. Itsensä kanssa voi työskennellä aina, missä iässä tahansa, Osara rohkaisee. Alitajunnan kanssa työskentely voi olla hyvin voimaannuttavaa. * Keskity siihen, mikä tuottaa iloa. – Isojakin muutoksia on mahdollista saavuttaa voimavarakeskeisillä valmennusharjoitteilla. Esimerkiksi henkisen väkivallan kohteena olevan näkökulma omaan elämään usein kapenee. Sp ||HE Tutustu lisää: emiliosara.fi. * Rohkene pyytää apua esimerkiksi ystäviltä. – Kannattaa miettiä, mistä pitää, mikä tuottaa iloa ja keskittyä niihin. * Hakeudu luontoon tai tuo luonto jollain tavalla lähemmäksi. Espoolaisella, 47-vuotiaalla Osaralla on yli 20 vuoden kokemus toimimisesta hyvinvoinnin parissa. Ystävien tuki on useimmille ihmisille merkittävää. Puhumisen lisäksi Osaran mukaan olisi hyvä alkaa vahvistaa tietoisesti omaa itseään
Elävästä musiikista voi nauttia istumapaikoilla tai yli tuhannen neliön jättiparketilla. Oulussa tanssitaan kesäkuun lopussa Iskelmää ja Aurinkoa-tapahtuman merkeissä. ?Iskelmää ja Aurinko, Oulu 27.-29.6. Mukaan on saatu muun muassa Finlanders’84 alkuperäiskokoonpano ja Yhdessä-konserttikiertueen tähtitiimi – Lea Laven, Kai Hyttinen, Marion Rung, Markku Aro ja Esa Niemisen Juhlaorkesteri. Mukaan mausteeksi on saatu Finlanders’84 alkuperäiskokoonpano – Risto Pahlama (vas.), Lasse Paasikko, Jussi Lammela, Aarne Hartelin sekä Arto Nuotio (edessä). . Hyvä Elämä-lehden toimitus poimi runsaasta tarjonnasta muutamia vinkkejä. E lävän musiikin kuuntelu on todellakin elämys, mutta valtaisilla bilefestareilla ei kuitenkaan mieli lepää. Suomen suvessa soi Tapahtumia koko kesälle 27.-29. Festivaalin yhteydessä järjestetään tanssileiri. H yvä E lämä. Kesätapahtumat Kesä on meillä verrattain lyhyt, mutta sitäkin tapahtumarikkaampi. Festivaalivieraita viihdyttää nimekäs joukko tähtiesiintyjiä. 54 . Hyvän olon musiikkitapahtumia aikuiseen makuun tarvitaan. kesäkuuta festivaalivieraita viihdyttää nimekäs joukko tähtiesiintyjiä
?Kaustinen Folk Music Festival, Kaustinen 8.-14.7. Nyt liikkeelle lähtee ennätysmäärä pelimanneja: yli 700 ryhmää soittajia ja tanssijoita kaikkialta Suomesta. H yvä E lämä 55 . www.kaustinen.net Nabucco oopperakesän uutuus Nabucco on Savonlinnan Oopperajuhlien uutuus. www.operafestival.fi Kansanmusiikkia yli rajojen Kaustinen Folk Music Festival kerää yhteen kansanmusiikin taitajat. F inland Festivalsin hallitus on nimennyt Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden festivaaliksi 2024. Kuva: Savonlinnan Oopperajuhlat Savonlinnan Oopperajuhlien kuuluisa miljöö. Se on vuosien saatossa kasvanut kuukauden mittaiseksi festivaaliksi. Savonlinnan Oopperajuhlien uutuus, Giuseppe Verdin läpimurtoteos Nabucco, on palvellut poliittisia tarkoitusperiä läpi historiansa. Kuva: Savonlinnan Oopperajuhlat S avonlinnan Oopperajuhlat on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen kulttuuritapahtuma. Euroopan tämän hetken kuumimpiin uusiin nimiin kuuluva Marigona Qerkezi on yksi teoksen tähtisolisteista. Festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1968 ja on siitä asti kuulunut Pohjoismaiden ja koko Euroopan keskeisimpiin kansanmusiikkitapahtumiin. Kansanmusiikin kotimaiset kärkimuusikot saavat rinnalleen joukon muita suomalaisia huippuartisteja sekä kansainvälisiä esiintyjiä ympäri maailmaa. Festivaalin juuret ovat tiukasti kiinni alueen pelimanniperinteessä, mutta samalla tuodaan rohkeasti esille nykykansanmusiikin ja maailmanmusiikin trendejä. . Oopperajuhlille vieraaksi saapuva arvostettu Prahan kansallisooppera. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta Tšekin klassisen musiikin isän, Bed?ich Smetanan syntymästä. Kuukausi on pullollaan esityksiä ja artisteja oopperan faneille. . Kuva: Krista Järvelä. Hänen tunnetuimpiin sävellyksiinsä lukeutuva Myyty morsian nähdään Olavinlinnassa Prahan kansallisoopperan esittämänä. ?Savonlinnan oopperajuhlat, Savonlinna 6.7.-4.8.
Tänä kesänä Taidekeskus Salmelan konserttikesään kuuluu muun muassa Wiipuri-ooppera. . Salmelan näyttelyt tunnetaan yhdistelmästä uutta ja vanhaa. Kuva: Jenni Höök Nykytaidetta ja kansalliskulttuuria Salmelan taidekesä T aidekeskus Salmelassa on Suomen suurin kuvataidefestivaali ja kesän kohtaamispaikka eteläsavolaisessa kulttuurimiljöössä. ?Mäntän kuvataideviikot, 16.6.-31.8. www.kuvataideviikot.fi Mäntän kuvataideviikot. Tämän kunniaksi Puistonäyttämöllä nähdään ainutlaatuinen oopperaesitys 28. Kuraattori Heli Ryhänen on kutsunut XXVIII Kuvataideviikoille mukaan yhteensä 36 taiteilijaa tai taiteilijaparia. ja 29. Salmelan laajaan pihapiiriin sijoittuviin näyttelyihin on voinut tutustua jo 34 vuoden ajan. 56 . www.taidekeskussalmela.fi Kesä on oivaa aikaa tarkistaa Suomen nykytaiteen tilanne ja perehtyä myös kansallistaiteilijoihimme. kesäkuuta. Viipurin kaupungin menetyksestä tulee kuluneeksi 80 vuotta. ?Taidekeskus Salmela, Mäntyharju 8.6.-11.8. Mäntän vuoden 2024 Kuvataideviikkojen taiteilijoita. Kuva: Marko Marin M äntän kuvataideviikot on Suomen laajin nykytaiteen kesänäyttely. Vuosittain vaihtuva kuraattori poimii aina omannäköisensä tuoreen kattauksen kotimaisen nykytaiteen rikkaasta kentästä. Taidekeskus Salmelan vuosittaisen kuvataidenäyttelyn pääpaino on suomalaisessa nykytaiteessa. Konserttikesän, samoin kuin taidekesän tarjonta on tuttuun tapaan varsin runsas. Oopperan on säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut Arto Paju. Enkelin otsan on sanottu tuovan onnea ja siunausta kaikille sitä koskettaville. Tänä vuonna Puhallus-niminen näyttely rakentuu valon, ilmavuuden, perspektiivien sekä tilallisuuden teemojen ympärille. Kuva: Jenni Höök Salmelan Taidekeskuksen laajaan pihapiiriin sijoittuviin näyttelyihin on voinut tutustua jo 34 vuoden ajan. . H yvä E lämä Kesätapahtumat Enkeliveistos on tuotu Suomeen ja Salmelan Taidekeskukseen Viipurista
Lisää Mari Rantasen ajatuksia sivulla 89. Rantanen tunnetaan suurikokoisista maalauksista ja julkisen taiteen teoksista, joiden hehkuva väriloisto ja geometristen muotojen toisteisuus yhdistävät barokkimaisen runsauden matemaattiseen tarkkuuteen. 1956, Espoo) on Tukholmassa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, taidemaalari ja kuvataiteen professori. Kuvassa hänen maalauksensa: Kaski (1893), Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. . Kuvassa teos It is Now or Never, 2019. www.ateneum.fi Ateneumissa on esillä Eero Järnefeltin taidetta. . H yvä E lämä 57 . AVOINNA Ti–pe 10–18, la–su 11–17 Mariankatu 14, 24240 Salo www.salontaidemuseo.fi Galleria Sivuraide Eevi Rutanen KODINHENGETÄR Kineettisiä installaatioita Tunne värinä 18.5.–1.9.2024 MARI RANTANEN Ateneumissa Eero Järnefelt N äyttely esittelee kosmopoliitin kulttuuriperheen kasvatin Eero Järnefeltin (1863-1937) mittavaa tuotantoa sekä taiteilijan merkitystä Suomen taiteelle ja suomalaisuudelle. Kuva: Salon Taidemuseo Salon Taidemuseo, Tunne värinä ?. www.salontaidemuseo.fi Salon Taidemuseossa tutustutaan Mari Rantasen taiteeseen. ?Ateneum, Eero Järnefelt 5.4.-25.8. ?Salon Taidemuseo, Veturitalli 18.5.-1.9.2024. Kuva: Kansallisgalleria/Yehia Eweis S alon Taidemuseon kesänäyttelyssä tutustutaan Mari Rantasen taiteeseen Tunne värinä-näyttelyssä. Mari Rantanen (s. Esillä on yli 200 teosta
Tamperelaisten mielestä uusi kaupunginosa sijaitsi kaukana kaupungin keskustasta, ja sitä alettiin vertauskuvallisesti kutsumaan Amurinmaaksi. Asuntojen tuli näyttää siltä kuin asukkaat olisivat poistuneet niistä vain hetkeksi. Talonomistajalla oli tavallisesti käytössään kaksi tai kolme kamaria ja oma keittiö. 58 . Jokaiseen museon asuntoon luotiin asukkaat, jotka ovat yleiskuvia Amurin väestöstä. Ulkorakennuksessa oli käymälät “huusit” ylösvievien rappusten päässä yhdessä tai kahdessa rivissä. Monessa ulkorakennuksessa oli myös hevostalli. ?Amurin museokortteli Satakunnankatu 49 33230 Tampere, Finland Avoinna 2024 14.5.-8.9. Kaikki tarpeellinen löytyi Amurin alueen kauppiailta. Museon suunnittelun johtavana ajatuksena oli kuvata Amurin väestön asumista ja elämänmenoa Amurin kaupunginosan perustamisesta 1970-luvulle. Erikoispiirteenä Amurin taloissa oli yhteiskeittiö, joka kulki läpi talon poikkisuuntaan, ja Amurin museokorttelissa elämää 1880-luvulta lähtien Keittiökuntaan kuului neljä perhettä alivuokralaisineen. Lopulta nimi vakiintui Amuriksi. Asuinrakennuksiin on sisustettu asuntoja, jotka ajoittuvat vuosien 1882 ja 1973 välille. Voimakas teollistuminen toi Tampereelle uusia asukkaita 1800-luvulla ja kaupunki tarvitsi tonttimaata väestön asuttamiseen. Keittiökuntaan kuului neljä perhettä alivuokralaisineen. . H yvä E lämä Kesätapahtumat A murin museokortteliin kuuluu viisi alkuperäisillä paikoilla olevaa asuinrakennusta sekä neljä piharakennusta. Hämeen Museoseuran piirissä heräsi 1950-luvulla ajatus, että Tampereelle pitäisi saada ulkomuseo. ti-su klo 10-18 www.amurinmuseokortteli.fi Nettisivuilta löytyy mahdollisuus myös virtuaaliseen kierrokseen museokorttelissa.. sen kummallakin sivulla oli kaksi huonetta. Museoalueelta löytyvät myös yleinen sauna, leipomo, suutarinverstas, osuuskauppa sekä paperija lyhyttavarakauppa. Yleisiä saunoja oli useita. Amuriin laadittiin uusi asemakaava vuonna 1965, ja siihen kaupunki varasi yhden korttelin museotarkoitukseen. Kaikki tarpeellinen löytyi alueen kauppiailta ja kaupungilla käytiin vain erityisillä asioilla
?Hattulantie 334, 13720 Parola Avoinna 1.5.-1.10. Museon kokoelmiin kuuluu noin 70 panssariajoneuvoa, 40 panssarintorjunta-asetta ja panssarijuna. Käsityössä elämän tuntu -näyttely nostaa esiin niin tämän päivän osaamista, erikoisuuksia kotoa ja maailmalta kuin yhteisiä muistojamme menneestä. Panssarimuseossa ainutlaatuista nähtävää . Pienesineistön ja arkistomateriaalin määrä on mittava. Panssarimuseo on perustettu vuonna 1961 ja siihen tutustuu vuosittain yli 30 000 kävijää. M useon näyttelyt ja tapahtumat vievät aikamatkalle käsityön eri ilmiöihin. . joka päivä kello 10-18. H yvä E lämä 59 . . Esimerkiksi neuvostoliittolaisista panssarivaunuista ei ole Venäjän ulkopuolella yhtä kattavaa kokoelmaa. Suomen käsityön museossa on kolme pysyvää perusnäyttelyä, joissa tarkastellaan käsityön merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Vaihtuva näyttely on 15.6.-1.9.2024 Jukka Rintala – Unelmien matkassa Muotitaiteilija Jukka Rintalan mittavaa elämäntyötä juhlistava kutsunäyttely on kunnianosoitus taiteilijalle, jonka kädenjälki on näkynyt vuosikymmenien aikana upeissa uniikkipuvuissa, teollisissa mallistoissa sekä maalauksissa. juhannusaattona suljettu. Museon toisesta kerroksesta, luentosalista, löytyy Aikamatka käsityöhön -näyttely, johon on poimittu otteita käsityön historiasta. Panssarimuseosäätiön ylläpitämä museo on sotahistoriallinen erikoismuseo, jonka päätehtävänä on kerätä, tallentaa, entisöidä ja tutkia panssarikalustoa sekä esitellä suomalaisten panssarija panssarintorjuntajoukkojen historiaa, kehitystä ja käyttöä itsenäisen Suomen Puolustusvoimissa. www.panssarimuseo.fi Panssarimuseon kokoelmiin kuuluu noin 70 panssariajoneuvoa, 40 panssarintorjunta-asetta ja panssarijuna. Amurin museokorttelissa elämää 1880-luvulta lähtien. ?Suomen käsityön museo, Jyväskylä www.craftmuseum.fi Suomen käsityön museo UNELMIEN MATKASSA 15.6.–1.9.2024 Suomalaisen muotimaailman tähden uniikkipukuja ja maalauksia Kauppakatu 25, Jyväskylä Avoinna ti–su klo 11–18 | www.craftmuseum.fi P arolan Panssarimuseon kokoelmat ovat ainutlaatuiset. Suomen kansallispukukeskuksen näyttely Komeasti juhlaan kurkistaa suomalaisten kansallispukujen historiaan ja nykypäivään
Kuva: Samppalinnan kesäteatteri Don Quijot seikkailee Suomenlinnan kesäteatterissa. T änä kesänä on erityisen paljon näytelmiä suomalaisten rakastamista ja viihteen historiaamme kuuluvista henkilöistä. Myös klassikkotarinat hurmaavat kesäteattereiden yleisöä.. Kesäteatteri on elämys Komediaa ja musikaaleja Suomessa on kesäteattereita tavattoman paljon ja tarjontaa puskafarsseista musikaaleihin. 60 . H yvä E lämä Kesätapahtumat Samppalinnan kesäteatterissa esitetään musikaalia Bonnie & Clide. Kuva: Valkeakoski, Suomen kesäteatteri. Kuva: Suomenlinnan kesäteatteri Valkeakoski, Suomen kesäteatterissa pääsee seuraamaan Juicen elämää
Samppalinnan kesäteatteri: Bonnie & Clyde, musikaali. . Suomenlinnan kesäteatteri: Don Quijot 8.6.-31.8. https://www.samppalinnanteatteri.fi/ . . Vuonna 2023 Lontoon West Endin parhaaksi uudeksi musikaaliksi valittu teos nähdään nyt Suomessa ensimmäistä kertaa. https://ryhmateatteri.fi/info/suomenlinnan-kesateatteri . Kansanpuiston kesäteatteri, Ruissalo: Tauno ja Ansa 10.6.-15.8. https://www.pyynikinkesateatteri.fi/ . . H yvä E lämä 61 . . https://raumanteatteri.fi/ . . 19.6.-17.8. . Kuva: Riihivuoren kesäteatteri.. Valkeakoski, Suomen kesäteatteri: Juice 13.6.-10.8. Pyynikin kesäteatteri: Karavaanari – kaikkien kaveri 12.6.-10.8. https://www.teatterieurooppanelja.fi/ Katso kaikkien kesäteatterien tarjonta: https://kesateatterit.fi/ Riihivuoren kesäteatteri esittää Topi Sorsakosken tarinan. https://www.suomenkesateatteri.fi/ . . Riihivuoren kesäteatteri: Topi Sorsakosken tarina 19.6.-3.8. . https://kansanpuistonkesateatteri.fi/ . . 11.6.-10.8. Rauman kesäteatteri: Ihmisen poika Esitys Yö-yhtyeen hiteillä varustettuna
O hjelmassa yhdistyvät tiede, taide ja hauskanpito. ?Keskiajan Turku 27.–30.6. H yvä E lämä Keskiajan Turussa voi aistia muinaista elämänmenoa. www.keskiajanturku.fi Suomen käsityön museon perusnäyttelyssä Käsityössä elämän tuntu. Kuva: Sami Maanpää Ilakointia kaikilla aisteilla Keskiajan Turku Keskiajan Turku on Suomen suurin keskiaikaja muinaistapahtuma. . Kuva: Suomen käsityön museo Kesätapahtumat. Ohjelma tarjoaa tänäkin vuonna historian havinaa, laulua, mukavia kohtaamisia sekä taidetta upeina työnäytöksinä, käsitöinä, näytelminä, musiikkina ja tanssina. Tarjolla on monenlaista käsityötä sekä ruokaa ja juomaa. Kuva: Sami Riitasointu Turun Keskiajassa on paljon näytelmiä, musiikkia ja tanssia. Porthaninpuiston Työnäytösalueella pääsee tutustumaan moniin vanhoihin käsityötekniikoihin ja kokeilemaan niitä itsekin. 62
Muut kohteet eli Suomen Valimomuseo ja Högforsin masuuni sijaitsevat myös Högforsin rautaruukin alueella. Högforsin masuuni opastuksen kera 1.7.-4.8. 12.6.–18.8. Karkkilan Ruukkimuseon masuunikierros on suosittu kesäkohde. Karkkila-Högforsin työläismuseo on yksi Karkkilan ruukkimuseo Senkkan kolmesta museokohteesta. ?Suomen Valimomuseo ja Galleria Bremer 24.5.-18.8. www.karkkila.fi. Alueen rakennukset ovat säilyneet alkuperäisillä paikoillaan ja niihin on sisustettu työläiskoteja eri aikakausilta. Högforsin masuuni Takkiraudan valmistuksen historiaa. opastukset joka päivä klo 12, 13, 14 ja 15 (Vanha Fagerkullantie, Karkkila) www.karkkila.fi Karkkilan ruukkimuseo Unelmien virtaa –?Stream of Dreams by Jukka Rintala Galleria Bremer Avoinna joka päivä klo 11-17 24.5.-18.8. opastukset joka päivä klo 11, 12, 13 ja 14 Museokauppa Lansetti (Bremerintie 10, Karkkila) Karkkila-Högforsin työläismuseo Työläisten asuntoja 1850–1960-luvulta. K arkkilan Ruukkimuseo esittelee raudan valmistusta, valamista ja ruukkiyhteisön työläisten elämää. Kuva: Karkkilan ruukkimuseo Aikamatkalle museoihin Ruukki-alue Karkkilassa Kesä on oivaa aikaa kierrellä museoissa, joissa hurmaavat suomalaisten käsityöläisten taidonnäytteet ja elämä. Karkkila-Högforsin työläismuseo opastuksen kera 12.6.-18.8. Karkkila-Högforsin työläismuseo on ulkomuseoalue. joka päivä klo 11–17. Kodit kuvaavat työläisten kotioloja 1850-1990-luvuilla. Kuva: Karkkilan ruukkimuseo Karkkila-Högforsin työläismuseo on ulkomuseoalue. . 1.7.–4.8. H yvä E lämä 63 . Ilakointia kaikilla aisteilla Suomen Valimomuseo ja Galleria Bremer Avoinna 24.5.–18.8
Kokonaiskilpailun voittaa parhaan yhteisajan juossut hevonen. Osallistujat valikoituvat maan parhaiden suomenhevosravureiden joukosta. H yvä E lämä Kesätapahtumat Hevosurheilun hurmaa Kuninkuusravit Jyväskylässä Kuninkuusravit ovat Suomen suurimmat ravit ja kuuluvat maan suurimpiin yleisötapahtumiin. Kuva: Suomen Hippos/Maisa Hyttinen. Tässä kansanjuhlassa keskiössä on kansallisrotumme suomenhevonen. ?Kuninkuusravit 100 vuotta, Jyväskylä Killerin ravirata 26.-28.7. Viime vuonna Ravikuninkaaksi juoksi Parvelan Retu. Kuninkuusraveissa ottavat suomenhevoset mittaa toisistaan. 64 . www.kuninkuusravit.fi Kuninkuusravit täyttää sata vuotta. . Ravikuningattaruus ja -kuninkuus ratkaistaan kolmella osamatkalla, jotka on jaettu kilpailtavaksi kahtena päivänä. Tammat kilpailevat Ravikuningattaren ja oriit Ravikuninkaan tittelistä. Kuva: Kuninkuusravit E nsimmäiset Kuninkuusravit järjestettiin vuonna 1924 ja ne ovat Suomen tunnetuin ja rakastetuin ravitapahtuma. Vuonna 2024 Kuninkuusravit viettävät 100-vuotisjuhlaa
Tutkimuksessa verrattiin hoitotuloksia leikkaushoidon ja tukisiteen eli ortoosin käytön välillä. – Seurantatutkimuksemme antaa erittäin hyödyllistä tietoa olkavarren murtumia hoitaville lääkäreille, kertoo toinen päätutkija, olkaortopedi Thomas Ibounig HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta. H yvä E lämä 65 . Tukisiteillä hoidettujen murtumien paranemisessa oli kuitenkin melko usein ongelmia, ja noin joka kolmas potilas jouduttiin leikkaamaan ensimmäisen vuoden kuluessa murtumasta. Nämä vaivat ovat mielenterveysongelmien ohella merkittävin työikäisten työkykyä ja elämänlaatua heikentävä syy. Murtumien hoitokäytännöt vaihtelevat merkittävästi eri maissa riippuen käytettävissä olevista resursseista ja totunnaisista hoitotavoista. O lkavarren murtuma on aikuisilla melko yleinen vamma, joka heikentää toimintakykyä varsinkin alkuvaiheessa. Suomalaisessa FISH (Finnish Shaft of the Humerus) -tutkimuksessa on seurattu potilaiden toipumista olkavarren murtumasta viiden vuoden ajan. Tutkimuksista on saatu uutta tietoa näiden sairauksien vaikuttavasta hoidosta. Merkittävin syy leikkaukseen oli murtuman luutumattomuus. – Tutkimushankkeen käynnistyessä vuonna 2011 näiden hoitomuotojen hyödyistä ja riskeistä ei ollut vertailukelpoista näyttöä, tutkimuksen päätutkija, sittemmin ortopediksi valmistunut ja olkavarsimurtumista väitellyt lääketieteen tohtori Lasse Rämö kertoo. Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa yhteistyössä tehty tutkimus on julkaistu JAMA-julkaisusarjassa. Satunnaistetut tutkimukset ovat Järvisen mukaan kirurgian alalla kuitenkin verrattain harvinaisia, koska tutkimusten tekeminen vaatii paljon resursseja sekä pitkää sitoutumista tutkimuksen läpivientiin. Tulosten perusteella voidaan tutkijoiden mukaan kuvata murtuman paranemisaikataulu ja kertoa olkavarren murtuman saaneille potilaille eri hoitomuotojen odotettavissa olevista tuloksista sekä niihin liittyvistä riskeistä. – Satunnaistettu, kontrolloitu hoitotutkimus on lääketieteessä paras tapa selvittää kahden tai useamman hoitomuodon välistä tehoa ja vaikuttavuutta, kertoo FICEBO-tutkimusryhmän johtaja, professori Teppo Järvinen Helsingin yliopistosta ja HUSista. Tulokset olivat myös huonompia kuin niillä, joiden murtuman paraneminen sujui ilman ongelmia ortoosihoidolla. HE. Nyt julkaistussa tutkimuksessa kävi ilmi, että viiden vuoden kuluttua myös myöhemmin leikatut potilaat voivat yhtä hyvin kuin heti leikatut tai ne potilaat, joiden murtuma parani hyvin ortoosilla. Tutkimuksissa on käytetty satunnaistettua tutkimusasetelmaa ja osin myös kontrolliryhmiä, joille on tehty kirurginen lumetoimenpide. Olkapäämurtumia selvittänyt tutkimus on tehty professori Teppo Järvisen tutkimusryhmässä (Finnish Centre for Evidence-based Orthopaedics, FICEBO), jossa tutkitaan tukija liikuntaelinvaivojen hoitojen vaikutuksia ja hyötyjä. Näillä myöhemmin leikatuilla potilailla tulokset olivat vielä kahden vuoden kuluttua vammasta huonompia kuin niillä, jotka oli leikattu heti alkuvaiheessa. Olkapäämurtuma paranee yhtä hyvin tukisiteellä kuin leikkaushoidolla Tuoreessa kirurgian alan tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa voitu vahvistaa, että olkavarren murtumien hoidossa niin leikkauksella kuin tukisiteen käytöllä hoitotulos on viiden vuoden kuluttua yhtä hyvä. Tukisiteillä hoidettujen murtumien paranemisessa oli melko usein ongelmia, ja joka kolmas potilas jouduttiin leikkaamaan ensimmäisen vuoden kuluessa murtumasta. Tulokset tarjoavat olennaista tietoa myös hoitojen kustannuksista terveydenhuollon kehittämiseen. Myöhemmästäkin leikkauksesta yhtä hyvä lopputulos FISH-tutkimuksessa selvisi aiemmin, että murtuman hoidossa sekä leikkaus että ortoosihoito tuottivat keskimäärin yhtä hyvän tuloksen, kun hoitotulosta arvioitiin puolen vuoden kuluttua vammasta. FICEBO-ryhmä on julkaissut useita korkeatasoisia tutkimuksia arvovaltaisissa julkaisusarjoissa muun muassa polven nivelkierukan leikkaushoidosta, olkalisäkkeen avarrusleikkauksesta ja hiljattain kämmenkalvon kalvokutistuman (Dupytrenin kontraktuura) hoidosta
Retkellä: Sekoita öljy ja kuivattu timjami tai muu yrttimauste mukissa. Hienonna valkosipulinkynsi. 6. Reseptit G 5 annosta 0,5 rs (a 125 g) kirsikkatai miniluumutomaatteja 2 nektariinia tai persikkaa 4 isoa lehteä lehtikaalia 2 kevätsipulin vartta, nippu sipulin varsia tai ruohosipulia 1 pkt (200 g) halloumijuustoa tai muuta grillattavaa juustoa tai tofua Työvälineet retkelle: leikkuulauta, leikkuuveitsi, muki, lusikka, grillisuti, paistinpannu, paistinlasta, tarjoilulautanen Kotona: 1. Voitele grillattavia yrttiöljyllä ja paista, kunnes nektariinit ovat kauniin ruskeita ja tomaatit alkavat halkeilla. Kesälounaaksi riittää kevyempikin suolainen pieni makupala. H yvä E lämä Marinoitu lehtikaali-grillisalaatti Yrttiöljy 1,5 rkl öljyä 1,5 tl kuivattuja yrttejä esim. Kesän tuoreita kastikkeita voi käyttää monen pääruuan lisänä ja kananmunakastike kuuluu monen kesään. Paista kokonaiset tomaatit ja nektariiniviipaleet pannussa nuotiolla tai retkikeittimellä. 66 . 5. Sekoita kaikki marinadin ainekset keskenään kulhossa. timjamia Marinadi 3 rkl (30 g) kuorittuja pistaasipähkinöitä tai 1,5 rkl suolapähkinöitä + 1,5 rkl cashewpähkinöitä 2 isoa valkosipulin kynttä 2 rkl öljyä 0,5 sitruunan mehu mustapippuria Kepeää kesäpöytään Inspiroidu helpoista ja nopeista resepteistä ja kokeile itse joko kotikeittiössä tai retkinuotiolla. Kotona tai retkellä: Silppua kevätsipuli ja leikkaa nektariinit melko ohuiksi lohkoiksi tai viipaleiksi. Rouhi pähkinät veitsellä, morttelissa tai tehosekoittimessa. Paista halloumijuusto ja voitele yrttiöljyllä, mikäli sitä riittää. 7. Kaada marinadi lehtikaalien päälle ja sekoita hyvin. 3. Asettele halloumijuusto, tomaatit ja nektariinit marinoitujen lehtikaalien päälle. Huuhtele tomaatit ja nektariinit, kuivaa ja pakkaa rasiaan retkeä varten 2. Kuumana kesäpäivään juomana maistuu raparperi-mansikkajuoma, jonka voi makeuttaa oman makunsa mukaan tai vaikka jättää makeuttamatta. Kesän resepteissä maistuvat kauden parhaat ainekset. Huuhtele lehtikaalin lehdet, poista niistä keskiruodit ja revi ne pieniksi paloiksi. 4. Reseptit: www.martat.fi. Laita jääkaappiin tekeytymään ennen retkelle lähtöä tai edellisenä päivänä. Ripottele salaatin päälle silputtuja kevätsipulin tai ruohosipulin varsia ja tarjoile heti
Kuumenna pinnoitettu paistinpannu keittämällä siinä hetki vettä. 2. 5. 2. Marinoitu lehtikaali-grillisalaatti Raparperi-mansikkajuoma 2 l raparperinpaloja 1 l mansikoita (pakaste tai tuore) 1 sitruuna viipaleina 3 l vettä 0,4 kg sokeria tai maun mukaan 1 rkl sitruunahappoa 1. G 2 annosta G 5 annosta. Siivilöi ja pullota. 5. Sekoita varovasti. Sekoita. 4. Taputtele päältä kädellä, jotta täyte ”tiivisty” hiukan. Lisää omenakuutiot, raejuusto, pesto, jogurtti ja sokeri. Vihreä munakas 4 kananmunaa vajaa 1 dl nuoria maitohorsman lehtiä 4 rkl vettä 3 rkl juustoraastetta ripaus suolaa ja mustapippuria 1-2 rkl öljyä Kesädillat Kesäiset quesadillat ovat helppo valmistaa välipalaksi tai lounaaksi. Anna jäähtyä hiukan ja lisää sitruunahappo. Tarjoa salaatin kera. Laita astiaan raparperipalat, mansikat, sitruunaviipaleet sekä sokeri ja kaada keitetty vesi päälle. Paista 2-3 minuuttia ja käännä leivät. 3. Jätä mehu tekeytymään huoneenlämpöön noin vuorokaudeksi. Lisää joukkoon silputut maitohorsman lehdet, vesi, juustoraaste ja mausteet. Alenna lämpöä puoleen. Keitä vesi. 4. Juoma säilyy noin viikon hyvänä viileässä tai sen voi myös pakastaa. 2. Kuori tarvittaessa omena ja poista siemenkota. 6 isoa pyöreää, ohutta rieskaa Täyte 200 g ruodotonta savukalaa 1 omena 1 prk (200 g) raejuustoa n. 4. Laita jokaiselle rieskalle 4 juustoviipaletta. Kuumenna öljy paistinpannulla ja kaada munakasseos siihen. H yvä E lämä 67 . Leikkaa leivät veitsellä tai saksilla neljään osaan. Nosta leivät pannulle ja painele lastalla. Aseta 2 rieskaa työlaudalIe. 6. Anna kypsyä hetki kannen alla. kreikkalaista 1 tl sokeria 12 viipaletta (120 g) juustoa 1. Kaada vesi pois ja kuivaa pannu talouspaperilla. Lusikoi juuston päälle kalaseos. Kuori sitruuna ja viipaloi. G 20 annosta 4 annosta 1. Mehu on tiivistettä, jota voi laimentaa kivennäisvedellä, sitruunalimonadilla tai vedellä. . Nosta kunkin rieskan päälle toinen rieska. Sekoita munien rakenne rikki kulhossa. 3. 6. 2 tl punaista pestoa 2 rkl maustamatonta jogurttia, esim. Sekoita. Paista toiselta puolelta sen verran, että leivät kuumenevat, noin 3 minuuttia. 3. Leikkaa omena pieniksi kuutioiksi. Hienonna kala kulhossa haarukalla. Sekoita hyytyvää massaa puuhaarukalla muutamia kertoja rauhallisin vedoin
4. haarukalla ja sekoita kastikkeeseen. Hienonna pinjansiemenet (tai mantelit) ja valkosipulinkynnet monitoimikoneessa. Lisää joukkoon kaikki loput aineet ja sekoita. Leikkaa sipuli, kurkku ja omena pieniksi kuutioiksi tai raasta ne. 2. 3. Maista ja mausta mieleiseksi. Lisää raastettu juusto ja öljy, sekoita tasaiseksi. 5. 5. Anna kiehua hiljaa hymyillen noin 5 minuuttia. Hienonna tilli. Mausta kastike suolalla ja valkopippurilla. Soseuta sekaisin. Lisää maito vähitellen koko ajan sekoittaen, kunnes kastike on sopivan paksuista. Kesäinen kastike kalalle 1/2 sipuli pala kurkkua 1 omena 1/2 dl tilliä 2 dl kermaviiliä 1 dl majoneesia 1 tl sokeria 2 rkl sitruunanmehua 1. 5. 3. 6. G 4 annosta Kananmunakastike 60 g margariinia tai voita 0,75 dl vehnäjauhoja 5 dl maitoa 3 keitettyä kananmunaa suolaa, valkopippuria 0,5 dl ruohosipulia tai kesäsipulin varsia pieneksi hakattuna 1. Sekoita kermaviilin joukkoon majoneesi, sokeri ja sitruunamehu. 68 . Lisää joukkoon mustapippuri, suola, basilika, sitruunamehu ja vuohenputken lehdet. Maista. 3. 2. Murskaa kananmunat esim. Vinkki: Tarjoa kastike pastan kanssa tai käytä sitä mausteena kastikkeisiin. Sulata rasva paksupohjaisessa kattilassa ja imeytä siihen jauhot. Anna kastikkeen maustua jääkaapissa hetki. H yvä E lämä G 6 annosta 4 annosta Vuohenputkipesto 1/2 dl pinjansiemeniä tai kuorittuja manteleita 2 valkosipulinkynttä mustapippuria, suolaa 1 ruukku tuoretta basilikaa 1-2 rkl sitruunamehua tai viinietikkaa 1 dl kiehautettuja, hienonnettuja vuohenputken lehtiä 50 g parmesaanijuustoa 1 dl öljyä 1. 4. Hauduta miedolla lämmöllä pieni hetki, jauhot eivät saa ruskistua. Tarjoa uusien perunoiden tai paistetun kalan kanssa. Lisää myös ruohosipuli tai kesäsipulia. 4. Palaa herkästi pohjaan. 2. Jos haluat ohuemman kastikkeen, lisää öljyä. Tarjoa kastiketta grillatun, paistetun tai savustetun kalan kanssa.
• Juoksuharrastus paransi kehon koostumusta, verenkiertoelimistön toimintaa levossa sekä hengitysja verenkiertoelimistön kuntoa. Tämä tieto osoittaa urheiluharrastusten vahvaa potentiaalia sairauksien ennalta ehkäisyssä ja hoidossa, painottaa Pekka Oja tutkijaryhmästä. Aluksi tehtiin laaja kirjallisuushaku kuudesta sähköisestä tietokannasta. H yvä E lämä 69 . Monikansallinen tutkijaryhmä selvitti, mitä tieteellistä näyttöä on tällä hetkellä olemassa eri urheilulajien harrastamisen terveysvaikutuksista. Lisäksi harrastus oli yhteydessä kokonaiskuolleisuuden, verenkiertoelimistön kuolleisuuden ja syöpäkuolleisuuden alenemiseen. Tutkimus osoitti seuraavat päätulokset: • Jalkapalloharrastus tuotti terveyshyötyjä kehon koostumukseen, veren rasvoihin, sokeriaineenvaihduntaan, verenkiertoelimistön toimintaan levossa, hengitysja verenkiertoelimistön kuntoon, luun terveyteen sekä koko vartalon voimantuottoon. M iljoonat ihmiset harrastavat urheilua kuntonsa ja terveytensä hyväksi. Valintakriteereiden mukaisia alkuperäistutkimuksia tunnistettiin yhteensä 136 kappaletta, joista 80 oli kokeellisia interventiotutkimuksia ja 56 epidemiologisia väestötutkimuksia. Lisäksi harrastus oli yhteydessä kokonaiskuolleisuuden alenemiseen. HE Uutta tieteellistä näyttöä urheilulajien terveyshyödyistä Useilla urheilulajeilla on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia fyysiseen terveyteen. – Tutkimus tuotti uutta luotettavaa tieteellistä näyttöä siitä, että useilla urheilulajeilla on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia fyysiseen terveyteen. Interventiotutkimukset käsittelivät 19:ää ja väestötutkimukset 18:aa eri urheilulajia. Aineisto salli terveyttä kuvaavien tulosmuuttujien tunnistamisen, kvantifioinnin ja meta-analysoinnin viidelle eri urheilulajille: jalkapallo, käsipallo, juoksu, pyöräily ja uinti. Uintiharrastus oli yhteydessä myös kokonaiskuolleisuuden alenemiseen. Luotettavaa tietoa harrastuksen terveellisyydestä on kuitenkin hyvin vähän. Vahva tieteellinen näyttö Tutkimusmenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta, joka tuottaa kaikkein vahvimman tieteellisen näytön selvitettävästä aiheesta. Kuva: UKK-Instituutti. Tutkittavat olivat terveitä aikuisia miehiä ja naisia. Tutkimuskatsauksen mukaan viidellä urheilulajilla on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia fyysiseen terveyteen. • Uintiharrastus paransi kehon koostumusta ja veren rasvoja. • Käsipalloharrastus aikaansai terveyshyötyjä kehon koostumuksessa ja hengitysja verenkiertoelimistön kunnossa. Tietoa tulisi käyttää hyväksi terveydenhuollossa ja liikuntapolitiikassa. Haku tuotti yli 60 000 osumaa. • Pyöräilyharrastus oli yhteydessä kokonaiskuolleisuuden, verenkiertoelimistön kuolleisuuden ja syöpäkuolleisuuden sekä sepelvaltimosairastuvuuden alenemiseen
Teksti: Kati Wikström. 60+ tanssikurssit ovat suunnattu erityisesti yli 60-vuotiaille. 70 . – Tanssikurssit tarjoavat mahdollisuuden oppia uusia tanssilajeja, parantaa fyysistä kuntoa ja nauttia hyvästä seurasta, kertoo Erja Vuorinen, Tanssiseura Sekahaun järjestösihteeri. H yvä E lämä Tanssiseura Sekahaku T anssiseura Sekahaku järjestää lavatanssikursseja kaiken ikäisille Turussa ja lähialueilla. Nämä kurssit eivät poikkea muusta tarjonnasta muuten kuin siten, että oppimiselle annetaan enemmän aikaa. Tanssikursseille voi tulla ilman paria ja aiempaa tanssikokemusta. – 60+ ryhmissä monille sosiaalinen vuorovaikutus ja yhdessäolo ovat yhtä tärkeitä kuin itse tanssiminen. Kurssiohjelmassa on tarjolla yli 20 eri tanssilajia perinteisistä suomalaisista tansseista aina Tanssien iloa elämään Tanssi tekee hyvää niin kunnolle, henkiselle hyvinvoinnille kuin sosiaalisille suhteillekin. Kuva: Erja Vuorinen Anna musiikin viedä! Tanssilavat kuuluvat suomalaiseen suveen ja moni haluaakin verestää tanssitaitojaan
Tanssi tekee hyvää niin kunnolle, henkiselle hyvinvoinnille kuin sosiaalisille suhteillekin. – Lajeiksi peruskursseille on valittu yleisempiä ja perinteisempiä tanssilajeja. Aloitetaan uusi elämä. – Usein kurssit alkavat siten, että ensin vain kävellään tanssilajin musiikin tahdissa ja kuunnellaan rytmiä. Opitut askeleet toistetaan ja harjoitellaan useaan kertaan, jotta ne jäävät mieleen ja tuntuvat luontevilta. Kursseilla kävijät ovat pääosin aikuisia ja eläkeikäisiä, sanoo Vuorinen. Kuva: Erja Vuorinen latinalaistasseihin ja swing-tansseihin, joten opeteltavaa riittää. Halu oppia ja iloinen mieli riittävät, selventää Vuorinen. Tällaisia ovat esimerkiksi valssi, foksi ja tango, valaisee Vuorinen. Suomalaisista perinteisistä lavatansseista minua miellyttää tietysti tango, siinä on niin paljon tunnetta mukana, kiteyttää Vuorinen. Tällöin motiivina voi olla taitojen kehittäminen. – Kursseilla opetetaan tanssin perustekniikoita, rytmiä, askelkuvioita ja liikkumista musiikin tahtiin. Tämän jälkeen opetellaan perusaskel ja sitä harjoitellaan ensin itsekseen. Kun näyttää siltä, että perusaskel on hallussa – kokeillaan sitä parin kanssa. Aloittamista ei tarvitse jännittää. – Omat mieltymykseni menevät ehdottomasti tuonne latinalaistanssien puolelle, sieltä rumba bolero ja salsa ovat ehdottomia suosikkejani. Tanssiparia ei tarvita – Tanssikursseille osallistuu hyvin monenlaisia ihmisiä. – Monet ovat jääneet ihanasti koukkuun eri lajeihin ja tanssineet seurassamme jo lähes 20 vuotta eli koko Tanssiseura Sekahaun olemassaolon ajan. Ensin vain kävellään Peruskurssit uusille harrastajille tarjoavat erinomaisen aloituksen tanssiharrastukseen. – Monet kursseille tulijoista ovat tanssineet jo aiemmin ja palaavat vuosien jälkeen harrastuksen pariin. . H yvä E lämä 71 . Perusteet-tasolla ei tarvita aiempaa osaamista
Tanssi vaatii aivojen ja kehon yhteistyötä, joka taas parantaa muistia ja keskittymiskykyä, listaa Vuorinen. – Tanssi tarjoaa mahdollisuuden ilmaista itseään ja nauttia musiikista sekä liikkeestä. He voivat kuulua esimerkiksi siihen ikäluokkaan, joka vietti nuoruutensa discoissa ja nyt he haluavat oppia uutta. – Tanssi parantaa kuntoa, lihasvoimaa, kestävyyttä, liikkuvuutta, koordinaatiota ja tasapainoa. Ne voidaan jakaa fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Myös siellä on käytössä tilava tanssisali. Psyykkisellä puolella tanssi parantaa mielialaa ja vähentää stressiä. Monipuolista hyvinvointia Tanssilla on monia positiivisia vaikutuksia. – Pareja vaihtamalla jokainen pääsee vuorollaan harjoittelemaan ja tanssimaan. – Tavoitteemme on tarjota hauska ja turvallinen ympäristö, jossa kaikki osallistujat voivat nauttia tanssimisesta iästä ja taitotasosta riippumatta, summaa Vuorinen. Niissä on sellaiset pohjat, että ne liukuvat sen verran, jotta pyöriminen on mahdollista. Taitojen kehittyessä voivat myös itsetunto ja itseluottamus parantua. Pääasia on, että vaatteet eivät kiristä. Niissä on tietysti aina elävää musiikkia ja tanssijoiden suosimia orkestereita, hehkuttaa Vuorinen. Jotkut pukeutuvat aivan kuten muulloinkin eli farkkuihin, mekkoihin tai suoriin housuihin. Tanssiseura Sekahaun kursseilla ei tarvita omaa tanssiparia, sillä kursseilla vaihdellaan pareja. Sekahaun tansseissa tanssilipun hintaan kuuluu aina myös tanssikurssi. Pitääkö heti laittaa päälleen kukkamekko ja korkokengät taikka kauluspaita ja suorat housut. 72 . – Tanssiseura Sekahaulla on mahdollisuus järjestää tansseja käytössämme olevissa tiloissa. Ne voidaan jakaa fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.’’. Lavan olemme vuokranneet Kaarinan kaupungilta ja seuramme pitää lavan kunnossa talkoovoimin. H yvä E lämä ja harrastus esimerkiksi avioeron tai leskeksi jäämisen jälkeen. – Salissa on hyvä lattia ja se on niin iso, että voimme tanssikurssien lisäksi jatkaa tanssien järjestämistä elävän musiikin tahtiin läpi vuoden, iloitsee Vuorinen. – Kesäkautena siirrämmekin toimintamme Littoisten tanssilavalle, joka sijaitsee kauniilla paikalla Kaarinassa, Littoisten järven rannalla. Tanssilava käytössä jatkuvasti Kursseilla opittua tanssitaitoa on hyvä päästä harjoittelemaan ihan oikeissa tansseissa. Ne ovat mukavat ja sopivat etenkin housuasun kanssa, sanoo Vuorinen. Se kuluttaa myös paljon kaloreita, sillä tanssilattialla kertyy askelia lähes huomaamatta, tietää Vuorinen. – Tanssilenkkareita näkee myös paljon. – Tanssikursseilla vaatetuksen tulisi olla mahdollisimman mukava. Vuorisen mukaan monet pariskunnat saattavat tulla kursseille, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja etsitään uutta yhteistä harrastusta. Tanssi voi tuoda paljon iloa ja hyvinvointia elämään, lisäksi se sopii kaiken ikäisille ja tasoisille harrastajille. – Tanssikengät ovat hyvät ja mukavat jalassa. Matalat tanssiin tarkoitetut tanssikengät ovat Vuorisen mukaan parhaimmat. Kesäkauden loputtua eli syyskuussa, toiminta siirtyy Turun keskustaan Pyrkivän urheilutalolle. HE Tanssikurssille mukavissa vaatteissa Moni ensikertalainen pohtii sitä, kuinka pukeutua tanssitunneille. Vaikkei Suomen tanssilavakulttuuri enää elä kultakauttaan, onnistuu tanssiminen Turussa ja sen lähialueilla. Niistä, jotka osallistuvat vaihtorinkiin tulee loistavia tanssijoita, he oppivat tanssimaan erilaisten viejien ja seuraajien kanssa, toteaa Vuorinen. Joustava asu on paras, opastaa järjestösihteeri Erja Vuorinen. – Näiden lisäksi tulevat vielä hyvät sosiaaliset vaikutukset, kuten yhteisöllisyys ja yhteistyö sekä kommunikoinnin kehittyminen. – Aivan uudet tanssijat tulevat ilman aiempaa tanssitaustaa. – Toisilla on urheiluvaatteita. ’’Tanssilla on monia positiivisia vaikutuksia
Anitta Ronkainen ja Seppo Lonnakko tanssivat aina, kun mahdollista. Tanssilava kutsuu Anittaa ja Seppoa! Kuva: Pasi Arvola. Entisaikaan tansseissa käyminen yhdisti ihmisiä, se oli kaikkien ikäluokkien yhteistä ajanviettoa. Samaa mieltä on Lonnakko ja kertoo samalla muutamiksi suosikeikseen Laila Kinnusen Pojat-kappaleen sekä Ronny and The Loafersin kappaleen Se jokin sinulla on. Hän meni ensimmäiselle kurssille ystävänsä rohkaisemana. Tanssikipinää Lapissa – Olin ensimmäisen kerran tansseissa noin 15-vuotiaana, Kolarin työväentalossa. – Musiikki ja sen tahdissa liikkuminen on todellista nautintoa. Tanssikursseilla hän oli ensimmäisen kerran noin 20-vuotiaana, Rovaniemellä. Kuva: Pasi Arvola. Kummankin sydän sykkii erityisesti tangon tahtiin. – Osallistuin viime talvena 60+-kurssille, sillä se sopi aikatauluuni hyvin, kertoo Anitta Ronkainen, 70. Ja siitä sitten alkujännityksen jälkeen Lohinivan tansseissa, muistelee Anitta Ronkaisen kumppani ja tanssipari, Seppo Lonnakko, 70. Tuon jälkeen tanssi on kuulunut Lapin miehen elämään pysyvästi. Tällä hetkellä torstain tanssit ovat Ronkaisen viikon kohokohta. Kuuntelen tanssimusiikkia myös arkena, ilman tanssejakin. – Mutta polkkaa en osaa vieläkään. Fuskussa saa sen sijaan fiilistellä ja sekin sopii minulle. Juhlavieraat ovat saaneet pyörähdellä orkesterin tahtiin ja isäntäpari tietysti täysin rinnoin mukana. – Tanssiseura Sekahaun kurssit alkoivat tuolloin Littoisten lavalla ja minua jännitti oma osaamattomuuteni. Lomalla tanssitaan Sekä Lonnakko että Ronkainen ovat löytäneet tanssin elämäntavakseen. – Etsimme talven lomakohteemme sen mukaan, että tanssia on tarjolla jokaisena iltana, painottaa Ronkainen. Pariskunta kertoo järjestäneensä juhlia, joissa on teemana mikäs muukaan kuin iskelmä ja tanssiminen. – Huomasin, kuinka ihanaa tanssiminen oli! Kursseilla on puhetta, naurua, kuntoilua ja sosiaalisuutta juuri sopivassa määrin. Olin viimeksi tanssinut joskus nuoruudessa, asuessani vielä lapsuudenkodissani. Elämäntapana tanssi T anssikipinän saanut pariskunta matkailee ja juhlii tanssin merkeissä. H yvä E lämä 73 . Tanssimisesta tulee valtavan positiivinen olo ja ihmiset ovat ihania. Tuolloin tansseihin mentiin kello 21:n tienoilla – nyt olemme jo kotona noihin aikoihin, nauraa Lonnakko. – Pidän eniten tangosta, koska siinä tunteet saavat näkyä. Toinen on tanssinut nuoresta pitäen, kun taas toiselle harrastus on verrattain uusi. Samaa mieltä on hänen kumppaninsa ja tanssiparinsa
H yvä E lämä Suomalaisuus elää villasukissa. 74
Harmaa on edelleenkin se suosituin väri.. – Villasukan pitää olla juuri sopiva paljaaseen jalkaan, eikä siihen väliin kuulu laittaa muita sukkia. Ne ovat osa perinteistä suomalaisuutta, ja sukupolvi toisensa jälkeen on käyttänyt ja käyttää villasukkia. A iemmin Pirkanmaalla toimineen Hämeen Sukan neulomakoneet käyvät nyt Helsingin Villasukkatehtaalla, Roihupellossa. – Itse käytän villasukkia ympäri vuoden ja melkein kaikkien muiden kenkien, paitsi juhlakenkien kanssa. . – Monet muistavat myös mummolta jouluna saadut pehmeät paketit, joita ei ehkä lapsena niin osannut vielä arvostaa. Vuosituhannen alussa Suomesta oli loppumassa perinteisten villasukkien tuotanto, joten perinteelle tarvittiin jatkaja. Suomen on viime vuosina vallannut todella vahva neulomisinnostus eli neuloosi. Villasukat ovat aina uhmanneet kausija jopa vuosikymmenten muotivaihteluita, Kumpulainen sanoo. – Myin 1980ja 1990-lukujen taitteessa näitä Hämeen Sukan villasukkia. – Siirto Pirkanmaalta Helsinkiin kesti noin seitsemän vuotta ja tuona aikana kävimme Pirkkalassa opettelemassa villasukkien saloja sekä mekaanisten neulomakoneiden käyttöä, sanoo Kumpulainen. H yvä E lämä 75 . Villasukissa on symboliikkaa Villasukkia voitaneen pitää suomalaisten kansallissukkina. Hänen perheyrityksensä osti koneet ja laitteet vuosituhannen alussa. Monet ikäihmiset suosivat villasukkia erityisesti öisin, erityisesti jos pintaverenkierto on heikohko. Teksti ja kuvat: Kati Wikström Villasukkia kuivumassa ja muotoitumassa. Villa ja paljas iho ovat juuri oikea yhdistelmä. Jukka-Pekka Kumpulainen tarttui asiaan. – Villasukat merkitsevät minulle todella paljon, sillä kaikki me suomalaiset olemme villasukkakansaa. Helsingissä syntyy 300 paria villasukkia päivässä eli noin 70 000 paria vuodessa. Sama ilmiö on myös havaittavissa nykypäivän nuorilla aikuisilla, jotka ovat villasukkiemme suurin käyttäjäryhmä, valaisee Kumpulainen. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että keskikokoisen suomalaisen kaupungin kaikki asukkaat voisivat vetää Helsingin Villasukkatehtaan villasukat jalkoihinsa. Villasukat ovat lämmittäneet suomalaisia niin historian myötäkuin vastamäissäkin. Hämeen Sukan perustaja siirtyi eläkkeelle, joten Kumpulainen siirsi villasukkatuotannon Helsinkiin. Ne poistaisivat villasukan hyvät ominaisuudet ja hengittävyyden. Tuolloin syttyi rakkaus villasukkiin sekä tarve pitää suomalaisten jalat lämpöisinä, kertoo Helsingin Villasukkatehtaan 59-vuotias patruuna, Jukka-Pekka Kumpulainen
Kuva: Helsingin Villasukkatehdas ’’Koneet ovat olleet käytössä yli sata vuotta.’’. – Koneet ovat olleet käytössä yli sata vuotta, lankoja tehdään kolmesta eri lammasrodusta ja villasukkia on kudottu 50-luvulta lähtien samalla reseptillä, luettelee Kumpulainen. Villasukkien tekeminen on edelleenkin vahvasti käsityötä. – Jokaisella koneella on oma kutomistahtinsa ja ne ovatkin nimetty vanhoilla suomalaisilla nimillä. H yvä E lämä Koneista huolimatta käsityötä Neulomakoneet on nimetty ja niitä valvoo konemestari. Helsingin Villasukkatehtaan 59-vuotias patruuna Jukka-Pekka Kumpulainen ei kestänyt ajatusta siitä, että Suomesta loppuisivat suomalaiset villasukat. Ihmisen työtä ovat ratkominen, saumaus, pesu, lestittäminen, parittamien ja lopputarkistaminen. 76 . Esimerkiksi Onni neuloo nopeammin kuin Helmi. Yhden villasukan tekemiseen menee noin 45 minuuttia. Siitä neulomakoneen osuus on vain viisi minuuttia
H yvä E lämä 77 . Edelleenkin se alkuperäinen eli harmaa villasukka on kaikkein suosituin. – Kaikki soirot annetaan lastentarhoille ja esikouluihin askartelukäyttöön. Työntekijöitä Helsingin Villasukkatehtaalla on seitsemän. Villasukat värjätään PMK Värjäämössä Kyröskoskella. – Ainoa niin kutsuttu ylijäämämateriaali on jokaisesta villasukasta tuleva pieni saumaussoiro. Se on klassikko, kiteyttää Kumpulainen. Helsingin Villasukkatehtaan langat kehrätään Jämsässä ja sen jälkeen villasukat värjätään Kyröskoskella. Neulomakoneilla on omat nimet ja persoonalliset 100-vuotiset piirteensä. Helsingin Villasukkatehtaan lanka tulee Jämsästä, Pirtin kehräämöstä. – Toimme villasukkiin lisää värejä, joista osa on kausivärejä ja osa jatkuvasti myynnissä. Työvaiheita kierrätetään oman lukujärjestyksen mukaan, jotta työ olisi mahdollisimman vaihtelevaa. Työntekoon ammennetaan voimaa ympäristöstä, joka takaa aikamatkan 1940ja 50-luvuille.. Menneen ja muotoilun lumoa Helsingin Villasukkatehtaalla eletään tietoisesti menneisyydessä.
H yvä E lämä Työpuhelut villasukkatehtaan patruuna hoitaa vuoden 1938 Valtion Rautateiden vanhalla bakeliittipuhelimella. Työpäiville antaa suuntaa päiväohjelma. Kuva: Kumpulaisen kotialbumi. Muutama kaappikello kumajaa tasaisin välein, sanoittaja-säveltäjä Reino Helismaan gramofoni on yhä käyttökelpoinen ja 1900-luvun alkupuolen merkittävän poliitikon Väinö Tannerin liinavaatekaapissa säilytetään tärkeitä papereita. Työpäivien aikana suomalainen iskelmä siivittää villasukkien valmistumista. Aikaa, jolloin talkootyöt olivat arkea ja ellei kotona aina ollut ruokaa, saattoi mennä naapuriin pöytävieraaksi. – Elämä tuntui entisaikaan aidommalta ja maailmanmeno oli rauhallisempaa. Maaseudulla tällaista vieraanvaraisuutta vielä löytyy, pohtii Kumpulainen. Musiikin lähteenä toimii tietenkin Saloran putkiradio vuodelta 1958. Jää kysymättä, onko Malmin poliisiaseman vanha piano aktiivisessa käytössä villasukkatehtaan kahvihetkien virkistäjänä. Käsityö ja muotoilu olivat arvossaan. Villasukat kuljetetaan jälleenmyyjille 70-luvun sympaattisella Kleinbussilla. – Pidän vanhan ajan kauniista muotoilusta ja esineistä, joissa on estetiikkaa, silmä lepää niissä. Villasukkatehtaan Kleinbus vuosimallia 1974 kuljettaa sukat turvallisesti perille. Työntekijöiden kännykkäparkki eli paikka, jonne kännykät sujautetaan työpäivän ajaksi. Ne toimivat edelleenkin eli edustavat varsin kestävää kehitystä, summaa Kumpulainen. – Kännykät jätetään työpäivän ajaksi naulakossa roikkuviin villasukkiin, jokaisella työntekijällä on omansa. Myönnytyksenä nykyajalle, yhdessä huoneessa on atk-laite. 78 . Tehtaan rauhoittavan ja mieltä tyynnyttävän vaikutuksen voi konkreettisesti aistia patruunan työhuoneessa. Nostalgia elämäntapana – Kaipaan entisajoista erityisesti tiettyä yhteisöllisyyttä
Kumpulainen on saavuttanut nostalgian rakkaudessaan myös mestaruuksia. – Harrastan vanhoja autoja ja moottoripyöriä, käyttämällä niitä. Kuva: Kumpulaisen kotialbumi Patruuna Kumpulainen pitää hiihtämisestä, vuoden 1954 suksilla. – Musiikki antaa minulle sielunrauhaa, muukin kuin iskelmämusiikki. Musiikki pitää hänet liikkeessä, monin tavoin. Hän voitti pajatson maailmanmestaruudet vuosina 2007– 2009. Kuva: Kumpulaisen kotialbumi. Jollakin tavalla saan niistä voimaa, tuumii Kumpulainen. Kuuntelen erityisesti virsiä, jos minulle on huolia tai masennusta. – Saan metsässä oleilusta hyvä mieltä, suosittelen metsää kaikille. Luen paljon elämäkertoja ja kaivelen YouTuben arkistoista iskelmiä ja elokuvia sekä tietoja niistä. Suomi-romantiikka on minulle loputon mielenkiinnon lähde ja voimavara. Konserttitoimisto Kumpulainen on keskittynyt erityisesti vanhaan suomalaiseen iskelmämusiikkiin. . Hänen koiransa nimi on Unto Mononen. Lisäksi hän järjestää iskelmäkonsertteja, oman toimistonsa kautta. Metsässä Unto Monosen kanssa Kumpulaisella on kuusi lasta, iältään 15-35-vuotiaita. Kesäinen suosikkini on ajella iltaisin vaimoni kanssa vanhalla poliisimoottoripyörällä. Vuoden 2024 konsertit ja esiintymiset löytyvät Konserttitoimisto Kumpulaisen verkkosivuilta. Kumpulainen kuuntelee iskelmämusiikkia, kuten esimerkiksi Olavi Virran tuotantoa. Unto Mononen nauttii perisuomalaisesta ulkoilukelistä. Luonto antaa minulle ’’Kuuntelen erityisesti virsiä, jos minulle on huolia tai masennusta,’’ Muutamalla seinällä on vanhoja mainoksia ja artikkeleita. H yvä E lämä 79
– Harrastan pitkän matkan maantiekävelyjä, kestoiltaan noin kolmesta kuuteen tuntia. Helsingin Villasukkatehtaan patruunalla sydänja verisuonitaudin lisäksi MS-tauti. – Tuolloin nukuin huonosti ja epäsäännöllisesti. – Rahalla ei onnea eikä onnellisuutta saa. Liikuntaa on päivässä vähintään tunnin verran. – Olen oppinut pitämään itsestäni parempaa huolta, sillä ei sitä kukaan muu puolestani tee. 80 . Kotona minulla on kävelymatto, joka on ahkerassa käytössä. Toivon pääseväni aikoinaan eläkkeelle ehjin nahoin ja terveen kirjoissa. Pisin kävelemäni aika oli 16 tuntia. Kumpulainen on saanut useamman sydänkohtauksen, joista viimeisin oli kahdeksan vuotta sitten. Rukki on tärkeä symboli villasukille ja villasukkatehtaan patruunalle. HE Väinö Tannerin liinavaatekaappi on uusiokäytössä. Kommunikointi hoituu perinteiseen tapaan. Reino Helismaan gramofoni valmiina soittamaan levyjä.. Maailman uutiset masentavat, mutta hyvänä tasapainona niille, Kumpulainen lukee Aku Ankkoja. H yvä E lämä paljon. Kun on vähään tyytyväinen, niin se riittää. Edessä tehtaan ainoa atk-laite. Elämän tulee olla miellyttävän tasaista ja seesteistä. Olen sittemmin opetellut unikoulussa nukkumisen säännöllisyyttä. Tärkeää on pitää oma mieli hyvänä eikä sortua kateuteen tai ahneuteen. Uni on tärkeää, menen nukkumaan noin kello 21 ja herään aamutuimaan kello 05 tienoilla. – Koen, että ihminen tulee loppujen lopuksi onnelliseksi aika pienistä asioista. – Minulle ei ole suurempia tulevaisuuden suunnitelmia, sillä teen yleensä kaikki mieleeni juolahtavat asiat mahdollisimman pian, kertoo Kumpulainen. – Terveyttä alkaa arvostaa, kun sen osittain menettää. Terveellinen syöminen kuuluu nykyiseen arkeen ja aamu alkaa kaurapuurolla. Unto Monosen kanssa ihmettelemme muurahaiskekoja, kasveja, lintuja sekä tuulensuuntia
syyskuuta, mutta mukaan voi myös tulla varsinaiseksi tasauspäiväksi. Hyvinvoiva luonto tarjoaa kaiken, mitä tarvitsemme. Usein voimapaikoille on rakennettu kivikehiä, kiviröykkiöitä, labyrinttejä ja jatulintarhoja. Sp ||HE Tiedustele: riitta.wahlstrom@gmail.com Psykologi, ympäristöalan kouluttaja ja tietokirjailija Riitta Wahlström huomauttaa, että ilman moninaista, hyvinvoivaa luontoa olemme vailla turvaa. Aloitamme jo 20. Pyhät paikat ovat koettu erityisinä. Sillä on oma tapansa luoda kukkia, kasveja, puita, sammaleita, hyönteisiä, lintuja ja kaikkia eläimiä. Syyspäivän tasauksena 22.9.2024 kokoonnumme jälleen minun ja Tuula Laurin kanssa ohjaamaamme hiljaisuuden retriittiin kohtaamaan yhdessä nämä ainutlaatuiset, voimalliset Nauvon pyhät paikat. Eikä kukkaro kevene, koska Suomessa on mahdollisuus löytää luonto lähes joka kodin läheltä. Vanhat puut ja suuret kivet, kalliot, korkeat mäet tai vuoret, puhtaat lähteet ja vesiputoukset ovat aina olleet erityisiä paikkoja, joita on monin rituaalein kunnioitettu. Voimapaikkojen pyhyyden ja henkisen voiman toiset vaeltajat aistivat jo kaukaa, niin erityisiä nämä paikat ovat. On aistittu, miten oma vointi on parantunut, yhteys henkisiin ulottuvuuksiin on syventynyt ja hiljaisuudessa on saatu viestejä. Ensimmäiset kantarellit ovat myöhäiskesän aurinkoja maassa. K esäluonto hehkuu voimaa, elämäniloa ja kauneutta. Tuolla mustikat alkavat kypsyä. Luonto ei vaadi meiltä mitään. Luonnon kauneuden aistiminen, kohtaaminen ja lumoutuminen vahvistavat meitä. Kesän luonto on kuin ilotulitus monine äänineen, väreineen ja jatkuvine muutoksineen. Erityisen voimakkaita paikkoja on Suomessa lukuisia, esimerkiksi hiidenkirnupaikat, Koli, Kuusamo, Lapin monet tunturit ja etelässä, Varsinais-Suomessa saaristokunta Nauvo. Luonnossa on turva. Nauvon retriitissä vaelsimme hiljaisuudessa labyrintille, ikimuinaiselle luolalle, 300 vuotta vanhalle tammelle ja pronssikautiselle haudalle. Luonto on toinen kotimme, ilman sen moninaisuutta ja hyvinvointia olemme vailla turvaa. Monille luonto on pyhä. Toiset löytävät ja etsivät erityisiä luonnon voimapaikkoja. Pian omenapuut tuottavat muhkeita omenia. Olen monien muiden lailla kokenut pyhissä paikoissa syviä hiljaisuuden, autuuden tiloja. Usein janoamme lisää tätä ihanaa kokemusta ja etsiydymme veden äärelle, metsän syliin, avaran pellon tai niityn lähelle. Kesän lämpimässä, valoisassa luonnossa voi vain olla. Tuolla mansikat ovat jo kukassa. Ne on koettu osana luonnon mysteerejä. Kun saavutamme tunteen, että olemme yhtä, samaa ja rakastavaa kauneutta, mitä luonto ympärillämme on, olemme onnellisia. Luonnossa on valtavasti katseltavaa ja kuunneltavaa, jos vain antaudumme luonnon monille ihmeille. Sielun peili peili H yvä E lämä 81
– Jos sekä asiakkaalle että työntekijälle sopii, töitä voidaan tehdä myös iltaisin ja viikonloppuisin. – Pyrimme toiminnallamme omalta osaltamme torjumaan ikäsyrjintää ja lisäämään työelämän monimuotoisuutta Suomessa, sanovat yrittäjät, jotka tehneet töitä samassa talossa reilut 25 vuotta ja tunteneet toisensa vähän sitäkin kauemmin. Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: 55Plus. 82 . – Viime vuoden lopulla meille kummallekin avautui tilaisuus tarttua johonkin uuteen, ja niin me myös tartuimme, Miettinen kertoo. Yrityksen toiminnan he olivat ajatelleet suuntautuvan tavalla tai toiselle ikääntyneisiin. Työntekijöistä nuorin on 50-vuotias ja vanhin 82-vuotias. Suurin osa työntekijöistämme ja asiakkaistamme on ikääntyviä, Miettinen jatkaa. – Haaveista rupesi tulemaan totta, kun törmäsimme sattumalta 55Plus-konseptiin ja kiinnostuimme heti. H yvä E lämä V uonna 2009 Ruotsissa perustettu 55Plus tuli Suomeen 2019. Heidän asiakkaansa asuvat Turussa, Riihimäellä ja Hämeenlinnassa sekä kaupunkien lähialueilla. – Joskus sattuu, että työntekijällä on täysi työviikko, mutta siitä on erikseen sovittu hänen kanssaan. Keikkatyöstä vireyttä ja ryhtiä seniorin arkeen 55Plus on ruotsalainen franchising-ketju, jonka visiona on tarjota senioreille töitä ja asiakkaille palveluita jokapäiväisen elämän helpottamiseksi. – Sopimus mahdollistaa työntekijälle töiden tekemisen joustavasti ja silloin kuin se itselle parhaiten sopii. Olemme itsekin 55+-ikäisiä ja olemme tunnistaneet yhteiskunnassa valitsevan epäluulon ikääntyneempiä työntekijöitä kohtaan, Iven kertoo. Ketään ei kuitenkaan tähän velvoiteta, Miettinen kertoo. Yritys hyödyntää palvelutuotannossaan seniorien taitoja, tietoja ja kokemusta. Kumppanukset olivat jonkin aikaa kypsytelleet ajatusta ryhtyä yhdessä yrittäjiksi. Jos työntekijä kieltäytyy tarjotusta keikasta, syytä ei tarvitse mitenkään sen kummemmin selittää eikä tuntea huonoa omaatuntoa, kun ei voinut ottaa töitä vastaan, Iven painottaa. Töitä keikkasopimuksella Työntekijät ovat työsuhteessa 55Plussaan ja heidän kanssaan tehdään niin sanottu keikkatyösopimus, mikä tarkoittaa, että he pystyvät itse määrittelemään, milloin ottavat keikan vastaan ja milloin eivät. Tällä hetkellä itsenäisiä 55Plus-yrittäjiä on eri puolella Suomea noin 16. He perustivat SynergiaDuo Oy -nimisen yrityksensä tämän vuoden alussa. Työnantaja on vakuuttanut kaikki työntekijät. Palkka keikoista maksetaan kahden viikon välein. Esimerkiksi remonttikeikat ovat sellaisia, että ne saattavat kestää pidempään. Pääosin työt ovat kuitenkin keikkaluonteisia, hän jatkaa. Ivenin mukaan tällä hetkellä heidän yrityksellään on noin 30 työntekijää ja noin 50 asiakasta. – Halusimme lähteä työskentelemään sellaisten asioiden parissa, missä ikääntyvät ikäryhmät otetaan huomioon. Marja-Leena Iven ja Pia Miettinen ovat 55Plusyrittäjiä ja yhtiökumppaneita
– Jos asiakas haluaa toistuvaa palvelua, esimerkiksi säännöllisesti toistuvan kotisiivouksen, voivat tuttu asiakas ja työntekijä sopia käynnit keskenäänkin. Lisäksi yritykset kaipaavat välillä keikkaluonteisesti työntekijöitä avuksi kiirehuippuja tasaamaan muun muassa varastoja kahvilatöihin. 55Plusan palkkaamista senioreista työnteko on kivaa ja antaa puhtia päivään. Tarvittaessa yhtiökumppanit tarttuvat itsekin varsinaisiin töihin asiakkaiden luona. H yvä E lämä 83 . Kotiasiakkaat haluavat monenlaisia palveluita: ikkunanpesua, kotija muuttosiivousta, nurmikonleikkuuta ja muuta puutarhanhoitoa, puidenkaatoa sekä pieniä remontteja sisälle ja ulkotiloihin, vaikkapa patioiden rakentamista ja talon maalausta. Palvelu olisi hyvä tilata viikko tai kaksi viikkoa etukäteen, Miettinen neuvoo. – Kokemuksemme mukaan seniorit ovat motivoituneita jatkamaan työntekoa eläkkeellä. Tehdyn keikan työntekijä sitten ilmoittaa yrittäjälle, joka huolehtii asiakkaan laskutuksesta sekä työntekijän palkanmaksusta, Iven kertoo. Kysyttyjä palveluita ovat pienet remontit sisälle ja ulkotiloihin, vaikkapa patioiden tai piha-aitojen rakentaminen. Raha ei ole se tärkein tekijä, miksi töitä tehdään.. . Tarkoituksemme on palkata heitä lisää sitä mukaa kun asiakasmäärät lisääntyvät. – Työkeikat pyritään aina osoittamaan työntekijöille, mutta jos työpyyntö tulee niin nopealla aikataululla, ettei kukaan työntekijä pääse töihin, menemme itse, jottei asiakas jää ilman palvelua, Iven sanoo. – Mitä aikaisemmin palvelun on tilannut, sitä varmemmin sen saa juuri silloin, kun sen haluaa. Työntekijän kanssa tehdään keikkasopimus, joka mahdollistaa työnteon joustavasti työntekijän omilla ehdoilla
– Työntekijät varmistavat omalta osaltaan asiakkaalta, ennen kuin lähtevät pois, että kaikki sovitut työt tuli tehtyä. Viikkotasolla tuntimäärät vaihtelevat. – Suurin osa työntekijöistämme on sitä mieltä, että mielekästä työtä on vaan niin kiva tehdä. Jos he sanovat jotakin osaavansa, niin he sen varmasti myös osaavat. Yhteystiedot löytyvät nettisivuilta. ”Ihmisten kiitos on ihanaa” Satu Huusko, 69, tekee töitä Hämeenlinna-Turenkisektorilla. fi-sivustolla olevan yhteydenottolomakkeen kautta. Talvella työt vaihtuvat kotisiivouksiin ja kaikkeen mahdolliseen, mitä asiakas haluaa tehtäväksi. Työ motivoi, ei niinkään raha Yhtiökumppanit kehuvat, että heillä töissä olevalla ikäryhmällä on sellainen hieno ominaisuus, että heihin voi täysin luottaa. – Minusta on kiva tehdä töitä ja etenkin, kun huomaa, että voi omalla työllään auttaa muita. Toki mekin varmistamme, ettei kukaan mene tekemään ilman lupia luvanvaraisia töitä, kuten sähkötai vedeneristystöitä, ja että ravintolaan töihin menossa olevalla on hygieniapassi, jos sellaista vaaditaan, Miettinen painottaa. Näkee, että työnteon pohjana on tekemisen ja auttamisen halu, kehuvat 55Plus-yrittäjät ja yhtiökumppanit Marja-Leena Iven (vas.) ja Pia Miettinen. Kesäkausi on hänelle talvea kiireisempää aikaa, koska hän on ammatiltaan puutarhuri ja tekee ammattiinsa liittyviä puutarhatöitä monipuolisesti kuin myös jonkin verran puutarhasuunnittelua. HE –?Tiimimme on positiivinen, ihana ja energinen. Tykkään olla ihmisten parissa ja siitä, että töiden lomassa voin opastaa muita puutarhanhoidossa. Tärkeää on, että saan tehdä jotakin. Nelisen vuotta eläkkeellä ollut Huusko on tehnyt eläkkeelle jäätyään koko ajan samantyylisiä töitä, mutta eri työnantajan palveluksessa. – Raha ei ole niin tärkeää. Itse voin valita, mitä töitä otan vastaan ja milloin. Me yrittäjät teemme satunnaisia soittoja asiakkaille päin varmistaaksemme, että kaikki on kunnossa, hän lisää. Huuskon tuttuja on töissä 55Plusalla. Joinakin viikkoina tunteja kertyy 10 ja toisena taas 20. Heidän ehdotuksestaan hänkin haki taloon töihin. Mielelläni teen puutarhatöitä. Moni asiakas myös kiittelee kovasti saamastaan avusta. 84 . Raha motivaattorina ei nouse kärkeen, vaikka onkin mukavaa saada lisätienestiä, Iven kertoo. Talvella töitä on kesää vähemmän. Avustan remonttihommissa, käyn kaupassa ja välillä vaan seurustellaan. Talvisin työt painottuvat kotisiivouksiin. Voin suositella tätä kelle vaan, Satu Huusko hymyilee.. Mikä olisikaan sen kivempaa, kun päästä kesäisenä päivänä leikkaamaan nurmikkoa heti aamusta, Miettinen vinkkaa. Tuntiveloitus vaihtelee 39-50 euron välillä. Ja kun lähtee liikkeelle aamupäivästä, saa virtaa koko päiväksi, vaikka töitä olisi vain osan päivää. Kuva keväällä Turussa järjestetyiltä seniorimessuilta. – Yleisin vastaus on, että aika tulee kotona vähän pitkäksi. Työhaastattelussa yrittäjillä on tapana kysyä potentiaalisilta seniori-ikäisiltä työntekijöiltä, mikä heitä motivoi jatkamaan työntekoa. Työn koetaan lisäksi tuovan tietynlaista ryhtiä arkeen. H yvä E lämä Palvelujen hinnat vaihtelevat tehdyn työn mukaan. Toki onhan se mukavaa, että tehdystä työstä saa myös palkkaa. – En millään saisi aikaani kulumaan, jos olisin koko kesän jouten. Yrittäjälle voi toki soittaakin. Kaikki palvelut ovat kotitalousvähennyskelpoisia. Sekä asiakas että työntekijäksi haluava saavat parhaiten yhteyden yritykseen 55Plus. Normaalisti veloitus perustuu työntekijän asiakkaan luona käyttämään aikaan. – Osa laadunvarmistusta lähteekin heistä itsestään
Edellä mainittujen ryhmien ohella syksyn tehosterokotetta suositellaan myös kaikille 75-79-vuotiaille. HE Koronakuolemia voidaan estää etenkin rokottamalla hoitokotien asukkaita, sillä suurin osa kuolemista tapahtuu hoitokodeissa.. Koronakuolemia voidaan estää etenkin rokottamalla hoitokotien asukkaita, sillä suurin osa kuolemista tapahtuu hoitokodeissa, sanoo THL:n tutkimusprofessori Tuija Leino. Tämän vuoksi rokotteita on syytä tarjota myös muille 65 vuotta täyttäneille sekä niille yli 18-vuotiaille, joiden perussairaus lisää koronataudin riskiä. E nsi syksynä koronarokotteen tehosteannosta suositellaan hoitokodeissa ja säännöllisessä järjestetyssä kotihoidossa oleville, kaikille yli 80-vuotiaille sekä kaikille voimakkaasti immuunipuutteisille iästä huolimatta. Suosituksen pohjaksi THL:ssä on yhdistetty rekisteritietoja koronan aiheuttamista sairaalahoidoista ja kuolemista syksyllä 2023, henkilöiden perussairauksista ja iästä sekä syksyn 2023 koronarokotuksista. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä alueellaan ja kertovat, mistä ja milloin rokotteen voi saada. Heillä vakavan taudin riski on kuitenkin yllä mainittuja ryhmiä pienempi. THL suosittelee, että myös nämä rokotukset toteutetaan tulevana syksynä tavanomaista aikaisemmin. Tämänhetkisen tiedon mukaan syksyn koronarokotuksissa käytetään varianttiräätälöityjä rokotteita, jotka on päivitetty Euroopan lääkeviraston suosituksen mukaisesti uutta JN.1-varianttia vastaan. Koronarokotuksilla pyritään ehkäisemään koronasta johtuvia sairaalahoitoja ja kuolemia. Suositus on, että näiden ryhmien rokotukset aloitetaan syksyllä heti kun rokotteet ovat saapuneet Suomeen. Riski sairastua sairaalahoitoiseen koronatautiin nousee selvästi iän myötä, mutta vakavan koronavirustaudin riskiä lisäävien perussairauksien määrä ja vakavuus vaihtelevat ihmisillä paljon. Koronarokotteen tehosteannosta iäkkäille syksyllä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee tulevana syksynä koronarokotteen tehosteannosta iäkkäille ja tietyille riskiryhmille. Alle 75-vuotiaiden rokottaminen ei olekaan yhtä vaikuttavaa kuin iäkkäämpien. H yvä E lämä 85 . Suositus on, että rokotukset toteutetaan aiempaa aikaisemmin ja kahdessa vaiheessa. Koronarokotetta on lisäksi syytä tarjota syksyllä viimeistään influenssarokotusten yhteydessä myös muille 65 vuotta täyttäneille sekä 18 vuotta täyttäneille, joilla on jokin vakavan koronavirustaudin riskiä lisäävä perussairaus. Suositukset koronarokotuksista perustuvat Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) ja THL:n yhteisiin arvioihin. Iällä on merkitystä – Analyysimme perusteella rokottaminen on hyvin vaikuttavaa yli 80-vuotiailla ja voimakkaasti immuunipuutteisilla
86 . H yvä E lämä Sielun peili peili
Tällaisia läsnäolon hetkiä Reijonen kannustaa vaalimaan elämässään. – Olen pohdiskellut yksinäni. Useita kirjoja ja blogia kirjoittanut Reijonen päätti reilu kymmenen vuotta sitten, että hän haluaa ymmärtää elämää. Arvostetaan rahaa ja menestystä. – Kun on läsnä hetkessä ja tekee täysille sen, mitä ikinä tekeekin, voi saada huippukokemuksia. Reijonen pitää luontoa ja taidetta hyvinä keinoina vaalia läsnäoloa ja elämän tyytyväisyyttä.. Teksti: Terhi Niinimäki K irjoittaminen on kirjailija Kati Reijoselle, 65, keino etsiä vastauksia hyvän elämän mysteeriin. Herkästi eletään kuvitellen, että kun saat jahtaamasi, olet onnellinen. . Jos ajattelee esimerkiksi sitä, miten intensiivisesti lapset ovat läsnä hetkessä tai miten vanhukset istuvat päiväkahvilla kiireettömästi. Niitä ei kuitenkaan saa täältä mukaan. Reijonen kuvaa olleensa aina jumala-hakuinen ihminen. En tosin aina itsekään sitä muista. Olin aina ajatellut, etten edes jaksaisi kirjoittaa ja puskea tekstiä. Reijonen uskookin, että mikään ulkoinen tavoite ei tuota pysyvää onnea. Läsnä hetkessä Kun ottaa tiskejä koneesta ja keskittyy vain siihen, mieli hiljenee. – Meditaatiosta kansalaistaito Kirjailija Kati Reijonen uskoo, että saavutuksien jahtaaminen johtaa pysyvään onnettomuuden tilaan. – Tässä ja nyt on paras. Hyvä elämä löytyy hänen mielestään läsnäolosta ja hyvien tekojen tekemisestä toisille. Työpaikka lopetettiin, avioliitto meni ja nuorin poika sairastui vakavasti. Reijosen mielestä nykyinen, rakennettu yhteiskunnallinen systeemi on järjetön. Se vaatii elämän mittaista harjoittelua, jossa ei tule koskaan valmiiksi. Kaipaus tuli uudestaan kulissien romahdettua. – Päätin kirjoittaa meditaatiokirjan, mutta lopulta siitä tuli oman kasvun tarina. Pitää olla omakotitalot, autot ja mökit, joille uhrataan koko elämä. Kirjojen kirjoittaminen on Kati Reijoselle yksi keino hakea vastauksia hyvän elämän mysteeriin. – Mitä ikinä se onkaan, niin olet ehkä hetken tyytyväinen, mutta sitten tulee seuraava tavoite. Huomasin, että monet haaveet olivat olleet vain korvikkeita. – Saavutuksille ja suorituksille perustuva järjestelmä iskostetaan jo koulussa. Kirjoittaminen muodostui Reijoselle tärkeäksi elämän ja maailman ihmettelyn keinoksi. Työnsin sen syrjään, kun menin naimisiin ja sain lapsia. Jos jatkuvasti tavoittelee jotain, johtaa se pysyvään onnettomuuden tilaan. Näin on todennut myös maailman onnellisimmaksi mieheksi sanottu buddhalainen munkki Matthieu Ricard. – En ole kirjoittamisellakaan kuitenkaan löytänyt vastauksia, vaan ainoastaan välähdyksiä. Sielun peili peili H yvä E lämä 87 . Uskon, että niistä hetkistä syntyy tyytyväisyys. Reijonen oli kulkenut vuosia miehen työn perässä maailmalla, joten moni asia muuttui lyhyen ajan sisällä. Itselleni kävi ensimmäisen kirjan kanssa niin; kun sain sen laatikoissa, katselin sitä hetken ja sitten romahdin. – Tuolloin kaikki kulissit romahtivat. Hän hakeutui jo nuorena luostariin, mutta ei ikinä kokenut sopivansa kunnolla uskontokuntiin
– Vain yksi ihminen saa kutsua minua mummoksi. – Se tuo kestävään kehitykseen inhimillisen näkökulman. – Kun hiljennät mielesi, vastaukset voivat tulla luoksesi. Kun tuhotaan ympäristöä, tuhotaan myös omia elinoloja. – Kirkko ei ole enää niin voimallinen tekijä kuin ennen, mutta uushenkisyys on noussut. – Se koskee myös meitä vanhoja. – Suomessa ei perinteisesti pidetä jumalasta puhumisesta, mutta ehkä se on hieman enemmän tulossa – ja on hirveän tärkeä ilmiö sivilisaatiossa. Pitäisi palata vähän taaksepäin ja ottaa oppia luonnonkansoilta. – Toisessa ääripäässä ovat ilkeät kyylääjät ja toisessa päässä nypläävät, pelargonioita kasvattavat mummot. Kun henkisyys on vahvasti näkyvää ja kuuluvaa, ei tarvitse koko ajan pohtia toimintaansa. – Se ei ole kuolemanpelkoa, vaan halua ymmärtää, mistä tässä kaikessa todella on kyse. Hyviä tekoja Reijonen kokee vanhenemisen olevan suuri siunaus. Reijonen kokee, että hänen ikäpolvensa onkin luotava uusi tapa olla yli 60-vuotias. – Upposin ikäismiin toden todella. Kirjassani provosoin mielleyhtymiä, joita sanasta mummo tulee. Toisin kuitenkin kävi. Se on piilevä asenne ja synkkä pilvi päällämme, joka vaikuttaa kaikkiin. Meitä vanhempia naisia pidetään näkymättöminä ja naurettavina. Useissa muissakin maissa asunut Reijonen on nähnyt, miten uskonnon vahva läsnäolo vaikuttaa yhteiskuntaan. Esimerkiksi meditointi muuttaa ihmisen myötätuntoisemmaksi koko luomakuntaa kohtaan. Yleisesti hän ajattelee, että yksi hyvän elämän peruspilari on hyvien asioiden tekeminen maailman hyväksi. Yhteys johonkin itseämme suurempaan on Reijosen mielestä jokaisen ihmisen tarve. – Ne ovat vähintään samalla tasolla kuin uni, liikunta ja terveellinen ravinto. Hänen mukaansa Suomessa kirkko dominoi vahvasti jumala-puhetta. – Suomi on Euroopan ikäistisin maa. Siellä oli yhteisöllisyyttä, suurperhemeininkiä ja henkinen puoli vahvasti läsnä. Reijosen kokemuksen mukaan vanheneminen ajaa ihmistä henkisyyden pariin. Tosin kaikki eivät päästä niitä tulemaan. Maailma muuttuu vain, jos ihmiset muuttuvat, sisältä ulos. Pääset yhteyteen itsesi kanssa ja olet paljon rakentavammalla tavalla ihminen. Hän uskoo, että kun maailmassa tekee hyviä tekoja muille, saa itsekin mielenrauhaa ja merkityksellisyyttä. Hänen äitinsä on ollut jo 40 vuotta eläkkeellä ja niistä viimeiset kymmenen vuotta hoivakodissa. Ihmiset pelkäävät vanhenemista. Hän nimittää itseään ikäaktivistiksi. – Islamistisessa Omanissa uskonnollisten sääntöjen noudattaminen toi rauhaa ja turvaa. Jokaisella korkeampi voima Reijonen toivoo, että kaikki opettelisivat meditoimaan, sillä vastaukset elämän mysteeriin eivät hänen mielestään tule ihmisen luo ympäriinsä juoksemalla. 88 . Reijonen pitää hoivakoteja surullisina paikkoina ja toivoo vanhoille ihmisille mielekkäämpää elämää. Kun hän sai ensimmäisen lapsenlapsen, tulikin identiteettikriisi, ja mummo-sana alkoi tökkiä. Lapsenlapsen syntymän myötä hän ajatteli kirjoittaa kirjan, josta oli tarkoitus tulla herttainen kertomus isoäitiydestä. Sp ||HE. H yvä E lämä Sielun peili peili ’’Vain yksi ihminen saa kutsua minua mummoksi.’’ – Kaikki on alkanut luontoyhteydestä, mutta se on nykyisin ihmisiltä katkennut tai murtunut. Siitä vaan menemään, eikä jäädä kiikkustuoliin. Kun Reijonen täytti 60 vuotta, hän julisti, ettei koe ikäkriisiä. – Pitää pysyä aktiivisena ja luoda oma elämä, hän kannustaa. Reijonen on vakuuttunut, että muistisairaus on yhteydessä siihen, ettei ole mielekästä tekemistä. – Ikäaktivismin lisäksi olen kaikkien syrjittyjen puolestapuhuja, niin vammaisten kuin seksuaalivähemmistöjenkin. Itse olen tehnyt podcasteja ja luonut nettisivut itse. Reijonen ei tiedä parempaa keinoa parantaa elämää kuin läsnäolo ja meditointi
Hän halusi kuumeisesti New Yorkiin ja pääsi opiskelemaan arvostettuun Pratt Instituteen. Hän aloitti taideopintonsa vuonna 1975 Suomen Taideakatemian koulussa. Kasvatan perunoita ja maalaan. Saleissa voi tuntea astuvansa sisälle Rantasen taiteeseen, sillä värit levittyvät teoksista myös museotilan seinille ja lattiaan. Muutto Tukholmaan tapahtui Ruotsin kuninkaallisen taideakatemian professuurin myötä vuonna 1996. – Ilman väriä ei ole elämää! Mari Rantanen: Tunne värinä Salon taidemuseo Veturitallissa 18.5.-1.9.2024 www.salontaidemuseo.fi ”Ilman väriä ei ole elämää!” Teksti: Mia Nieminen, Salon taidemuseo Mari Rantasen elämä on väriä täynnä. Kuvataiteilija Mari Rantanen (s. Ikkunoita maailmaan Suomessa saadun klassisen kuvataidekoulutuksen jälkeen New Yorkin opinnot avasivat suomalaistaiteilijan ajatukset taideteorioille ja filosofisille aatesuuntauksille. – Olin hirveän nuori, vasta 19 vuotta kun aloitin opinnot. Osan vuodesta Rantanen työskentelee kesäateljeellaan Forssan Tammelassa. V ärit ovat kulkeneet Tukholmassa asuvan suomalaistaiteilijan Mari Rantasen teoksissa kantavana voimana uran alusta saakka. H yvä E lämä 89 . Opetustyö antoi Rantaselle mahdollisuuden elää taiteen parissa uudesta perspektiivistä katsoen. 1956, Espoo) nousi Suomen eturivin taiteilijoiden joukkoon 1980-luvulla naistaiteilijoiden voimakkaan esiinmarssin myötä. Kesän aikana Rantasen teosten hehkuva väriloisto valloittaa Salon taidemuseo Veturitallin salit. – Mutta minulla oli hirvittävä intohimo maalaamiseen! Suomen opintojen jälkeen Rantanen palkittiin ensimmäisenä kuvataiteilijana ASLA-Fulbright-stipedillä, mikä mahdollisti lähdön Yhdysvaltoihin. Vaikka menestystä oli kotimaisellakin kentällä, hän palasi sinne opintojensa jälkeen asumaan. – Vaikka olen asunut vuosikymmeniä muualla, koen aina olevani pohjimmiltani suomalainen, hän paljastaa. Kuva: Taneli Ilomäki. Näiden vuosien aikana Rantanen loi kansainvälisiä verkostojaan sekä imi vaikutteita kollegoiltaan ja ajan ilmapiiristä. – Maailmassa on jo riittävästi angstia ja kuolemanpelkoa, joten tein jo varhaisessa vaiheessa päätöksen kuvata kaikkea hyvää. Ja väreistään Rantanen tunnetaan. Professuurin jälkeen Rantanen on työskennellyt Tukholmasta työstäen näyttelyteoksia, julkisia taideteoksia ja tilauksia. Uransa alusta saakka Rantanen on halunnut kuvata teoksissaan maailman positiivista ja kaunista puolta. Hänen tuotantoaan on esillä tässä laajuudessa Suomessa ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen. En osaa olla työskentelemättä! Väreissä hehkuvia tarinoita Rantaselle taide parantaa ja tuo lohtua suurten mullistusten maailmassa. Heleät pinkit, violetit ja oranssit ovat vallalla myös tänä kesänä Salon taidemuseon näyttelyssä. Värit edustavat teoksissa tunteita. – Viihdyn täällä erinomaisesti. – Opin oppilailtani aivan yhtä paljon, ellen enemmänkin, kuin he minulta. Minulla oli aika romanttinen, ja ei ehkä ihan faktoihin perustuva käsitys kuvataiteilijan ammatista, hän hymyilee. – Yhdysvaltojen vuosien aikana taas opin sisällön merkityksestä ja referensseistä, että teoksen taustalla tulee olla tarina
Kirjoituksiin liittyvä tutkimus huomattiin pian somessa, ja Saresma sai sen myötä ensimmäiset ikävät palautteensa. 90 . Se alkoi ilmiönä kiinnostaa tutkijaa. Ehkä tutkimuksen avulla voimme löytää keinoja vihapuheen karsimiseksi.. – Tällä hetkellä olen ennen kaikkea vihapuheen tutkija, mutta myös usein itse sen kohteena. Mutta kriittisenä kulttuurinja sukupuolentutkijana koen, että minulla on velvollisuus tuoda esiin yhteiskunnan epäkohtia ja yrittää tutkimuksen avulla parantaa niitä, toteaa Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen professori, 56-vuotias Tuija Saresma. Saresman sometutkijan ura lähti käyntiin blogien tutkimuksella 2010-luvulla. H yvä E lämä Sielun peili peili Ajassa Vihapuheen tutkija on joutunut itsekin sen kohteeksi Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen professori Tuija Saresma tutkii ahdistaviakin teemoja, kuten vihapuhetta, rasismia ja naisvihaa. V armasti olisin päässyt helpommalla, jos olisin tutkinut vain kivoja ja mukavia asioita. – Toivon tutkimukseni hyödyttävän tällä hetkellä toimijoita tutkijoista poliitikkoihin ja kansalaisaktivisteista lainsäätäjiin. Vaikka verkosta tulviva välillä järkyttäväkin palaute satuttaa, kokee Saresma tekemänsä tutkimuksen niin tärkeäksi, etteivät vastukset ja vaikeudet saa häntä lopettamaan. Tuolloin hän törmäsi miesasia-aktivistien kirjoituksiin, jotka herättivät hänen kiinnostuksensa. Kun Saresma alkoi tutkia populismia, häneen kohdistunut vihapuhe alkoi vain lisääntyä
Lisäksi tietyt tahot tägäävät minut mukaan erilaisiin keskusteluihin ja odottavat kommentteja eli provosoitumista. – Vaikka työni on suunnattoman innostavaa, ja huomaan tekeväni sitä välillä liikaakin, täytyy sille löytää vastapainoakin. – Uskon, että suurin osa ihmisistä haluaa muille hyvää. – Akateemiseen ajatteluun ja tutkijoihin Suomessakin kohdistuvat hyökkäykset ovat huolestuttavia. Kaiken ymmärryksemme pohjalla on se, miten me toimimme keskenämme, miten luomme merkityksiä, mihin arvoihin uskomme ja mitä tunteita toimintaamme liittyy. – Meidän kulttuurintutkijoiden on syytä olla ylpeitä alastamme. Vaalin sitä joogaamalla ja tekemällä pitkiä kävelylenkkejä äänikirjoja kuunnellen. Sielun peili peili H yvä E lämä 91 . Tohtoriksi hän väitteli Jyväskylän yliopistossa vuonna 2007. – Vihapuheen tutkiminen on henkisesti melko raskasta ja kuluttavaa. Sp ||HE. Vaikka työ onkin haastavaa, täytyy ymmärryksen lisäämisen puolesta taistella. Vapaa-ajasta pidettävä kiinni Viime vuosina Saresma on oppinut raivaamaan kalenteristaan tilaa työn lisäksi myös rauhoittumiselle. Olen esimerkiksi vähentänyt aktiivisuuttani viestipalvelu X:ssä, koska en aina jaksa sitä myrskyä, joka päivityksistäni lähtee toisinaan käyntiin. Perusteluina sille käytetään hänen tutkimusalueitaan. Toiveenani olisi kuitenkin, että somessa ja myös X:ssä voisi käydä keskustelua rakentavasti ilman aggressiivisuutta ja kapeakatseisuutta. En selviäisi tästä kaikesta ilman perhettä ja ystäviä. Hän kertoo alkaneensa miettiä, pitäisikö hänen kuitenkin vain sinnitellä mukana, kun keskustelu tuntuu luisuvan somessa aina vain kärjistävämpään, vihamielisempään ja esimerkiksi rasistisempaan suuntaan. Ihmistieteilijät ovat aina osallisina tutkimissaan ilmiöissä. Saresmaa on syytetty siitä, ettei hän ole tutkija, vaan aktivisti. Olisi vaarallista olla tutkimatta jotain niin oleellista ja perustavanlaatuista aihetta. Joensuusta on hankittu uutta työtä varten kakkosasunto. Pohjois-Karjalan maisemat odottavat nyt tutustumista. ’’Uskon, että suurin osa ihmisistä haluaa muille hyvää. Tutkimusaiheen valintaan sen sijaan vaikuttavat tutkijan näkemykset ja arvot. Kulttuurin sanoittajat Vaikka Saresma tekeekin työtä vaikeiden aiheiden parissa, niin hän on silti pohjimmiltaan positiivinen. Autamme työllämme ymmärtämään koko ihmiskuntaa. – Vaikka tutkijan on pyrittävä työssään objektiivisuuteen, en usko, että kukaan voi saavuttaa sitä täysin. Saresman mukaan kulttuurintutkijat voivat olla etujoukoissa luomassa uudenlaista keskustelukulttuuria, sillä he, jos ketkä ymmärtävät merkityksenantoa, toiseuttamisen mekanismeja ja erilaisuuden kohtaamista. Tarkoituksellinen disinformaatio on pelottavaa. – Koen tekeväni töitä ihmiskunnan olennaisten kysymysten ytimessä. Aika ajoin kuulen, ettei esimerkiksi kulttuurintutkimuksen kaltaisille humanistisille aloille pitäisi antaa tiedemaailmassa tilaa. Saako tutkijalla olla omia, näkyviä mielipiteitä tutkimusaiheisiinsa liittyen. Sen avulla herkkäuskoisia ohjaillaan ja käytetään hyväksi. Etenkin tiettyjen alojen tutkimukset kyseenalaistetaan sosiaalisessa mediassa nykyisin järjestelmällisesti. Minusta se on todella lyhytnäköinen ajatus, sillä eihän kukaan tällä pallolla toimi tai kommunikoi kulttuurista irrallaan. Myös terveyttä arvostan vuosi vuodelta enemmän. Sitä ajatusta aion vaalia nyt myös professorina ollessani. Se ei kuitenkaan tarkoita, että mielipiteet vaikuttaisivat tutkimustuloksiin. Saresmaan kohdistuvan vihapuheen määrä kertoo omaa tarinaansa siitä, että hänen tutkimuksillaan ja puheillaan on merkitystä. Emme olisi ihmisiä ilman kulttuuria. Saresma haluaa pitää näistä asioista ääntä puolustaakseen tutkimuksen vapautta, joka on keskeinen osa sananvapautta ja lopulta demokratiaa. – Toisaalta tiedostan myös sen, ettei tätä taistelua voi voittaa. Se on melko raskasta. – Surullista on, että siinä on tavallaan onnistuttukin. Kaikki tämä muokkaa yhteiskuntaa ja luo kulttuuria, ja tätä kaikkea kulttuuritieteissä tutkitaan. Toivoa siis on. Tutkijan pätevyyden kyseenalaistaminen on yksi populistien keino mitätöidä julkaistuja tutkimuksia. Siitä pitävät huolen erilaiset trollit ja botit. Niistä on hyvä olla tietoinen ja avoin. Hänet on yritetty hiljentää muun muassa erilaisilla uhkauksilla ja maalituskampanjoilla. ’’ Tuija Saresma keskittyi väitöstutkimuksessaan nykykulttuuriin
– Runouden parantavassa voimassa ihmisellä on mahdollisuus kohdata itsensä ja runojen kautta löytää uusia näkökulmia. Runojen kielikuvat luotsaavat ihmistä pintaa syvemmälle ja luovat sisäistä voimaa. Runot lisäävät kykyä havainnoida elämää uusista näkökulmista, Sinikka pohdiskelee runouden olemusta. 92 . Runous ja musiikki yhdistyvät ystäväkolmikon, Miia Nuutilan, Antti Paavilaisen ja Sinikan Rakkaudesta runoon -matineassa, joka Runouden resessanssi Rakkaudesta runoon -matineaan Sinikka Haapanen, Miia Nuutila ja Antti Paavilainen ovat koonneet heille henkilökohtaisesti merkityksellisiä runoja ja musiikkia. H yvä E lämä Sielun peili peili R uno on Sinikka Haapasen mielestä kuin simpukan helmi, joka on hioutunut ajan aaltojen voimasta ja pärkeistä. Teksti: Reetta Ahola Kuva: Mari Ahola-Aalto
Sielun peili peili Rakkaus runouteen ja sen hoitavaan voimaan yhdistää Sinikka Haapasta (vas.), Antti Paavilaista ja Miia Nuutilaa. – Olen terapiatyössäni havahtunut siihen, että yhä useampi ihminen hakee terapiasta myös henkistä ulottuvuutta, hän sanoo. Mustapään Tein lasikuultavan laulun -runon sanoilla. Runot ovat siinäkin mielessä lohdullisia, että ne riittävät ajatellusti tulkittuna sellaisenaan, Miia pohdiskelee. Olet kaunein, mitä tiedän, olet kaunein, mitä on, ylistää Sinikka P. Hänen hoitomuotoinaan toimitilassaan Valon Tilassa Helsingin Kulosaaressa ovat ratkaisukeskeinen terapia ja energiahoito, jota hän kutsuu myös voimaannuttavaksi reikihoidoksi. Nostalgisia klassikoita Sinikka toivoo maailmaan runouden resessanssia nostamaan esiin ihmisyyttä, toivoa, rohkeutta ja luovuutta. Teatteri-, elokuvaja televisiotyöt imaisivat teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maisteriksi 1990-luvun puolivälissä valmistuneen Miian niin täysillä mukaansa, että työlle runouden parissa ei riittänyt aikaa. Sp ||HE. – Ikävuosien myötä, kun elämä on rauhoittunut, runouden rauhallinen rytmi resonoi monin tavoin. Runous tarjoaa hänen mukaansa oivan väylän henkisyyteen. kuullaan sunnuntaina 18. – Rakkaudesta runoon -matineamme yhdistää mielestäni oivaltavasti myös sukupolvet sekä feminiinisyyden ja maskuliinisuuden niin minun, viisikymppisten Miian ja Antin kautta kuin ohjelmistomme eri aikakausien ja tyylisuuntien runoissa ja sävelissä. Tule Minun kanssani satuun, kehottaa Miia Sirkka Turkan runolla. – Runojen aistillisuus herkistää myös kehoa, hän huomauttaa. – Kaikki esittämämme runot ovat minulle ja Miialle erityisen merkityksellisiä, toteaa Sinikka. elokuuta Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1994 merkityssä Petäjäveden vanhassa kirkossa kello 18. Antti Paavilaisen esittämissä lauluissa soivat myös suomalaiset ikiklassikot: Reino Helismaa, Toivo Kärki ja Tapio Rautavaara. Runous on nykyään tärkeä osa hänen työtään. Riittävät sellaisenaan Kesällä näyttelijä-muusikkopariskunta Miia ja Antti nähdään myös laulaja Irwinistä eli Antti Hammarbergistä kertovassa Irwin, vain elämää -musiikkinäytelmässä Somerolla Esakallion tanssilavalla Varsinais-Suomessa. – Lapsena esiinnyin monesti 1700-luvulta peräisin olevassa Petäjäveden vanhassa hirsikirkossa ja lausuin siellä runoja, Keski-Suomessa Petäjävedellä syntynyt, Helsingissä asuva, 77-vuotias Sinikka kertoo. Miialle esimerkiksi Dag Hammarskjöldin 6 heinäkuuta 61, Sinikalle Aulikki Oksasen Vanhat omenapuut, ja monet muut, kuten vaikkapa Eeva Kilven Morsiamen silmissä asuu syvyys. Se on hänen kotikirkkonsa. Rakkautta matinean runoissa on paljon. H yvä E lämä 93 . Miia näyttelee Irwinin äitiä Kirstiä ja vaimoa Riittaa. Antti näyttelee Vexi Salmea ja vastaa näytelmän musiikkisovituksista ja laulaa. Sinikalle Petäjäveden vanha kirkko on erityisen merkityksellinen. Tammisaaren kirkossa kevättalvella ensiesityksensä saanut Rakkaudesta runoon jatkuu loppusyksystä kirkkokiertueella Helsingin kirkoissa. Kehokin herkistyy Kulttuurisuunnittelijana Helsingin kaupungilla työuransa tehnyt Sinikka opiskeli eläkkeelle jäätyään ratkaisukeskeiseksi terapeutiksi
Skootterilla on sallittua liikkua vain kevyen liikenteen väylillä, mutta toisaalta sillä saa ajaa esimerkiksi sisälle kauppakeskuksiin, jos vain kauppakeskus sen sallii. Huoltoautomme käy tarvittaessa korjaamassa jokaisen laitteen asiakkaan luona manner-Suomen alueella. M eillä on ollut asiakkaita, joilla ei ole koskaan ollut ajokorttia, eivätkä he ole esimerkiksi autoa ajaneet, mutta sähkökäyttöisen mopon tai senioriskootteirin hallinta on opittu nopeasti, sanoo toimitusjohtaja Jussi Roito forssalaisesta Juro Sähköajoneuvot Oy:stä. Mopot rekisteröidään mopoiksi, joita ennen vuotta 1985 syntyneet voivat ajaa ilman korttia. Skootteria ei tarvitse rekisteröidä, mutta sen huippunopeus saa yltää 25 kilometriin tunnissa. H yvä E lämä JURO IXR 7.0 on Suomen tehokkain mopo, jossa on kaksi napamoottoria ja tehoa yhteensä 4 000 wattia ja sen huippunopeus on rajoitettu 45 kilometriin tunnissa. Kummallakin on etunsa. Jurot kootaan Forssassa, mutta osat ovat peräisin eri puolilta maailmaa. – Meillä on Suomen pisin takuu 25 kuukautta Tuomme jokaisen laitteen asiakkaan pihalle ja annamme samalla käyttökoulutuksen. Sekä skoottereissa että mopoissa on tarjolla useita malleja. Juro myy katettuja tai kattamattomia kolme tai nelipyöräisiä sähkökulkuneuvoja. Vakuutuksen hinta on ollut noin 140 euroa vuosi. Mopolle pitää ostaa liikennevakuutus joka on parisen kymppiä kuukaudessa. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Juro Oy. Skootterin ja mopon suhteen valinta riippuu mieltymyksestä. Niiden käyttöönotto vaatii ainoastaan rohkeutta ja uskallusta. Liikkuminen ei jää kulkupelistä kiinni Senioriskootteri tai sähkömopo on seniorille suuri apu arjessa. – Mopo pitää rekisteröidä ja sillä saa ajaa maksimissaan 45 kilometriä tunnissa. 94 . Senioriskootterin ajamiseen ei tarvita ajorttia, mutta nykyään myös kevyet sähköajoneuvot täytyy vakuuttaa
Malli on täysin katettu jossa ollaan säältä suojassa. Vaihteet ovat eteen ja taakse. Katetut kysyttyjä Roito tietää kokemuksesta, että seniori mieltyy helposti kulkupeliinsä, kun se on kerran hankittu ja sillä pääsee ajamaan. Suosittelen rauhallista latausta, ei pikalautausta. Mopot ja skootterit ostetaan ympärivuotiseen käyttöön, joten katettu malli on sinä mielessä suositeltava vaihtoehto. – Vaikka seniorilla olisi ajokortti, auton käyttö voi olla hankalaa. – Tyhjästä täyteen kertalataus vie 6-8 tuntia. – Omissa testeissämme mopo veti ylämäen vaikka kyydissä oli neljä ihmistä yhteispainoltaan 350 kiloa. Skootteria tarvitse rekisteröidä ja sillä on on helppo ajaa ja sen kyytiin helppo nousta. Tavaroille on tilaa edessä ja takana. Renkaan vaihto käy helposti Sitä voi sanoa melkein kuin oikeaksi autoksi. ’’Viime vuosina sähkökulkuneuvojen kysyntä on kasvanut.’’ Nalle Cabin 2.3 on kevyt sähköajoneuvo, jolla voi ajaa pyörätiellä sekä jalkakäytävällä. Takapenkille mahtuu matkustaja tai vaikka kauppakassit. Jälleenmyyntimarkkinat laitteille ovat olemassa, sanoo Roito. Ovien tulee avautua tarpeeksi pitkälle ja jalkatilaa on oltava reilusti. Asiakkaat arvostavat tilaa Kaikissa malleissa on käsihallintalaitteet. Akun lataussykli on käytöstä riippuen kerran viikossa. Jarrupalat ja renkaat voivat vaatia vaihtoa, mutta nomaalikäytässä renkaatkin kestävät todella pitkään. Katettuja kaksipaikkaisia kaksipaikkaisia mopoja kysytään melko paljon. Roiton mukaan asiakkaat arvostavat skoottereissa ja mopoissa sitä että niiden kyytiin ja kyydistä pois pääsee helposti. – Se on Suomen tehokkain mopo, jossa on kaksi napamoottoria ja tehoa yhteensä 4 000 wattia ja sen huippunopeus on rajoitettu 45 kilometriin tunnissa. Ne eivät ole rinnakkainistuttavia, vaan niissä istutaan peräkkäin. Juron Nalle 1500 on nelirenkainen senioriskootteri, jossa on automaattiset jarrut. Juron Nalle-tuotemerkin skootterimallit ovat kysyttyjä etenkin katettu Nalle cabin 2.3. Korkeus riippuu mallista. Akut voi ladata verkkovirralla normaalista sähköpistokkeesta. Senioriskootteri tai sähkömopo soveltuu hyvin vaikkapa kauppamatkoille. Jatkuva pikalataus ei ole akulle hyväksi. Myös sitä on helppo ajaa ja se sisään on vaivatonta nousta. – Kaikki mallimme voidaan varustaa irrotettavilla akuilla, mutta se ei ole vakio-ominaisuutena kaikissa malleissa. – Itse sähkömoottorissa on aika vähän osia, jotka ylipäätään voisivat mennä rikki. Mopoihin saa lisävarusteina muun muassa peruutuskameran ja sisätilämmittimen. Joskus niihin on lisätty jalkajarru, mutta tuolloinkin laitteessa on myös käsijarru. Viime vuosina sähkökulkuneuvojen kysyntä on kasvanut. Kaksipaikkaisten vääntö riittää mäkisessäkin maastossa. – Suosituimpia malleja ovat katetut. Toimitusaika on 1-2 päivää. Siinä on energian talteenotto, sportja economy-vaihteet, peruutuskamera, keskuslukitus kaukosäätimellä, sähköikkunat, avattavat kattoja takaikkunat ja paljon muita hienouksia. HE. Hinta on alkaen 8 999 euroa sekä toimituskulut. Mopoista kysytty malli JURO IXR 7.0. Huippunopeus on 25 kilometriä tunnissa ja toimintasäde jopa 200 kilometriä. Edullinen ylläpito on myös yksi tekijä, eikä esimerkiksi määräaikaiskatsastuksia ole. – Penkin pitää olla riittävän korkealla. Hinta on alkaen 4 090 euroa sekä toimituskulut. Luotettavuus ja käytön yksinkertaisuus ovat ovat myös arvostettuja ominaisuuksia. Mopoa saa ajaa ilman ajokorttia jos on syntynyt ennen vuotta 1985. – Malli on erittäin tilava, takapenkille mahtuu hienosti matkustaja sekä kauppakassit. H yvä E lämä 95 . Toimintasäde on jopa 400 kilometriä. – Nalle Cabin 2.3 on kevyt sähköajoneuvo, jolla voi ajaa pyörätiellä sekä jalkakäytävällä. Huollettavia kohteita ei laitteissa juurikaan ole. Katetuissa on myös tuulilasi, joten ne ovat kuin autoja. Lataus maksaa noin 10-20 senttiä, tietysti sähkösopimuksesta riippuen
www.seijalaukkanen.fi Seija Laukkanen Ilmoitusmyynti: sirpa.hornaeus@karprint.fi Puh. Sanoo Arhippa-haltia Marja Lehtisen, Helge Salon ja Armen Salon kirjassa Haltiain kertomaa, 2012.. 96 H yvä E lämä Sielun peili peili Palvelemme Sinua Tulkintaa, koulutusta sekä korut ja lahjat SELVÄNÄKÖTULKINNAT SELVÄNÄKÖTULKINNAT i i lman lman ajanvarausta ajanvarausta 2 2 €€ /alkava minuutti. Kiitoksen. VERKKOKAUPASSA mm. koko Suomessa. Se on pysyvää – ei katoa, kulu minnekään. Olen kokenut ja luotettava ennustaja. Henkinen auttaja, Henkinen auttaja, energiahoitaja, näkijä energiahoitaja, näkijä SAANA SAANA 0700-88878 0700-88878 2,37e min + pvm 2,37e min + pvm w w w . /alkava minuutti. 040 753 8555 Tarot-tulkitsija Irmeli 0700-84808 2,34€/min+pvm klo 16-20 info@fehu.fi www.caritaelo.fi www.caritaelo.fi 0700 510 76 0700 510 76 (2,00€/min + pvm.) (2,00€/min + pvm.) Carita Elo Carita Elo Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Olen kokenut ja luotettava ennustaja. Soita silloin. f i Uusi kirja: Mummin kesäseikkailu! Mitä minä annan lahjaksi. Toimin ennustajana, unien tulkitsijana Toimin ennustajana, unien tulkitsijana ja selvänäkijänä puhelimitse ja selvänäkijänä puhelimitse koko Suomessa. o n n e n l a n t t i . voimataulut, kaukohoidot, heilurit, healing, kiroustenpoistot, chakrojen tasapainotus KATSO KOTISIVULTA puhelinnumero ja milloin tulkintapuhelin on auki
Vuoden 2024 museopalkinnot jaettiin Museopalkintogaalassa toukokuussa Jyväskylässä. Tarot-tulkitsija ja henkinen auttaja Mirva Vilokkinen 0700 94002 Tulkintoja ajanvarauksella numerosta 040 7270106 https://holvi.com/shop/kristallinkirkas/ Verkkokauppa: 2,38€/min R A T K A I S U 3 2024 Hyvä Elämä-lehden 3/24 ristikon palkintona olleen Hyvä Elämä-lehden vuosikerran voitti Anneli Taimi Kauhajoelta. Siida on saanut merkittäviä esinepalautuksia suomalaisista museoista, ja monta prosessia saamelaisesineiden palauttamiseksi maamme rajojen ulkopuoleltakin on vielä käynnissä. Lähetä se määräajassa numeroon 050 5838524. Euroopassa tämä laajalle levinnyt ruohovartinen leinikkikasvi on mahdollisesti kuulunut Suomen alkuperäiseen lehtokasvistoon. Luontoherkkyys-ohjaaja Susanna Hänninen susanna.hanninen67@gmail.com +358405464797 Ekovakaus.fi Ekovakaus tarjoaa Ekovakaus -luontokävelyitä ja -ohjausta ryhmille ja yksityishenkilöille vaikuttavissa luontoympäristöissä pääkaupunkiseudulla. Museon uudisrakennus on mahdollistanut ajanmukaiset kokoelma-, näyttely-, yleisöja työskentelytilat, mutta vielä rakennusta keskeisempää on museon toiminta laajalle levittäytyneessä yhteisössään. 0700 82585 w w w .e la m an o h ja aj a. Kulttuuriympäristönsä keskellä sijaitseva Siida on edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta tuomalla eettiset kysymykset ja olemassaolon yhteisöään varten työnsä keskeisiksi sisällöiksi. Palkinnot jakoivat Kansainvälisen museoneuvosto ICOM:n Suomen komitea ja Suomen museoliitto. Tekstiviestillä: Kirjoita viestiin Hyvä Elämä ristikko 4-24 ABCDEFGHI (ristikon 9 numeroidun ruudun vastauskirjaimet numerojärjestyksessä), nimi, osoite ja puhelinnumero. Siida tekee sekä alueellista että valtakunnallista työtä saamelaisten historian, perinteen, esineistön ja kielten elinvoiman säilyttämiseksi. Elämänohjaaja AVA Näkijä, Parantaja 2,38 €/min + ppm p. Yksi oikein ratkaissut palkitaan arpomalla. Postitse: Hyvä Elämä -ristikko Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari J S K A R A V Ä H Ä P U K E I N E N A N E L U O M E T T A A N D Y T V I L A U S L I E K I T I N B T T Ö U N I K U V A V E I T S I A S U A A N I T S E T O A T A L K A L A N K O O K K O T E R Ä S V A I J E R I H Y Ö T Y E S I N E R A A P A T E S P A A S A S E L A I L T E I R I N I A U L O S E T U S E R M I T V E R K U A A R N I O O P E N T A L A L E U K A U K I S I J A L E K A N I K A M A N N A N I S O N S I N U H E T I S T O A S U T S O P E T S L I P A T A L A N T M E T S Ä O I R E K I I S K E T R A T K O T T A V U U S T A M I T A E L A K A I T A S O K A S O P Ö Y T Ä T A V A T P O J U Luostareissa jo keskiajalla kasvatettua lehtoakileijaa Aquilegia vulgaris sanotaan Pyhän Hengen kasviksi. in fo ELÄ KOKONAISENA, OIVALLA VALINTOJESI ARVO, KUKOISTA AITONA, UPEANA SINUNA. Vuoden museojulkaisu -palkinto myönnettiin Riihisaari – Savonlinnan museon julkaisemalle kirjalle Lintuhuviloita Savonlinnasta haudankaivaja Ruuskasen tapaan. Siida on Vuoden museo 2024 Saamelaismuseo Siida on Pohjois-Lapin merkittävin vierailukohde.. Lehtoakileija on myös yleinen puutarhakasvi. Ratkaisun voi halutessaan lähettää myös edelleen kirjekuoressa ja vaikka koko ristikon, kunhan siinä on ratkaisurivi merkitty. Vuoden museo 2024 -palkinnon sai Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida. Repatriaatio on mahdollistanut saamelaisille pääsyn omien esivanhempiensa esineiden luo. Vuoden erikoispalkinnon 2024 sai Varkauden museokeskus Konsti. – Saamelaiskäräjien, alueen matkailutoimijoiden ja samassa rakennuksessa sijaitsevan Metsähallituksen Luontokeskuksen kanssa tiivistä yhteistyötä tekevä Saamelaismuseo Siida on Pohjois-Lapin merkittävin vierailukohde. Sielun peili peili H yvä E lämä 97 . Merkitse korttiin lähettäjän nimi, osoite ja puhelinnumero sekä numeroilla 1-9 merkittyjen ruutujen kirjaimet numerojärjestyksessä. Siidasta on tullut entistä varteenotettavampi yhteiskunnallinen vaikuttaja ja keskustelija, josta otetaan mallia myös muissa Pohjoismaissa, palkintolautakunta kuvailee Siidaa. Ristikon 3/24 ratkaisusana ratkaisusana on AMMOTTAVA Vastausohjeet ristikon ratkojalle – toimi näin: Menovinkki Kortin vasempaan yläkulmaan merkintä Hyvä Elämä ristikko 8-23. Pyhän Hengen leinikki yleinen puutarhoissa Tämän ristikon vastaukset on lähetettävä viimeistään 24.7.2024
HOITAJILLA LEVITTÄVÄT LAASTIA H O 2 KA RJ U HÄNELLÄ LANTTU LEIKKAA TAITOLUISTELIJA LIU Emme tee! INTIALAISAUTO HYVIÄ ONKIPAIKKOJA ROUTIVA MAAAINES BRAUN BIAUDET MANEERI JAAKOBIN POIKA ENNAKKO SIEMENPERUNAT NÄIHIN ”CHATTAAMINEN” -JOULE NYT OSA OULUA TÄTÄ TEHDESSÄ KURKKU POIKKI OVIPUHELINJÄRJESTELMÄN TÄRKEIN SIJOITETTU POIKASILLA KALUSTELEVY JA SEN KANNATIN . Postinumero: …………………… Paikkakunta: …………………….……………………………… Puhelinnumero: ....…………………………..………..... . . ULKOASIAINMINISTERINÄ TOIMINUT ERKKO MONI ETELÄAFRIKASSA USEIN KONEELLA TEHTY x2 USEIN VARAAVIA EUROOPAN LAAJUINEN SALIJALKAPALLOTURNAUS KAMERALLA TURNERIN MUISTOKSI. E . . Le hd en 4/ 24 ris tik on pa lk in to ja on ki rja ty yn y Bo ok se at . Lisätietoja ristikkovastauksen lähettämisestä edellisellä sivulla, 97. Ri sti kk o 420 24 Ratkaisijan nimi: …………………………………………………………… Lähiosoite: …………………………………….……………………………….…..….….... . KIELELLINEN HÄIRIÖ OPERAATTORI ELI ILMESTYY SÄYNÄTSALOSSA LASITE HAJOSI JA MUUTTUI NAISEKSI! STEFAN VAST . METALLISEOS NÄYTT. TAJIA. TARJOUKSIN FLORA (SUPERRUOKAA,LIINU TOISIN!) VARTTAMINEN JALKAPALLOFRANK MAUSTEENAKIN -OTTO klo 21.30 SYLVI OMAA SUKUA SIELLÄ ANUS HIRVOSEN NIMISIÄ VEDEN ÄÄNTÄ. La ati ja : Ja ri Ha ap aah o Lisää rasti ruutuun: n olen lehden tilaaja n ostan irtonumeroita n luen muuten. BALDWIN VALITTAVA ELÄIN. KAMERASSA ENERGIAYKSIKKÖ NÄYTT. . BANAALI TORJUVA ROOPE TÄHDEKSI SONNYN KANSSA KUORIA VIE YLÖS, TUO ALAS LUSIKOITAVIA VIRTAA Laatija: Jari Haapa-aho SAATETTAVIAKIN SORSAN SUKU OJOSSA TEKNIIKAN TRI LAURI RIIKASSA KÖYHÄLLÄ AIKANAAN HEINIEN KUIVAUKSEEN SAANILA LUMEA VASTEN AAVIKON LINTU PIESTÄ K KESKELLE VAIHTAA SUKUPUOLET MANKUA VOIMISTELUT HURMA KIRJALLINEN RAHVAS ANTAA POTKUT LÄHTEE RUNGOSTA HUIPUIN VETURIIN VERRATTU EMIL 1 2 3 4 5 6 7 8 9 7 J.H.. KEVIN OUTOJA. N
Johdattelin naapurin itseäni nuoremmat lapset luontoretkille. Lapsuutensa Susanna vietti Espoon maaseutumaisemissa. Tutustu Susannan työhön: ekovakaus.fi tuolit kalliometsään, josta on upea näkymä Bodom-järvelle. Luontorakkaudella Susanna Hänninen. Näistä hetkistä on jäänyt parhaat luontomuistoni. Palaan usein muistoissani mielipaikkaani kalliometsään, järven rannalle. Eräs lapsuuteni juhannus on jäänyt erityisesti mieleeni. Juhannuksena kokoonnuimme naapurimme ja läheisen kartanon kesäasukkaiden kanssa kokkotulille. Sain näin hetkeksi muutkin lapset pysähtymään. Juhannuskokon ääreen kokoontuminen oli lapsena suuri elämys. Olin innoissani, kun ehdotuksestani ja enoni kannustamana, kannoimme pöydät ja Keskikesän juhlaa Vuonna 1976 otetussa kuvassa, nyt 57-vuotias Susanna Hänninen on 9-vuotias. Ekovakaus L apsuuden kesistä on jäänyt ihania muistoja. Tänä päivänäkin toivon säännöllisiä kesäsateita, jotta luonto ja me pysyisimme tasapainossa. Rakas lukijani, toivotan sinulle aurinkoista keskikesän aikaa lempeiden kesäsateiden kera. Alkukesällä uimarantamme hietikkoon nousi poltettavista materiaaleista kyhätty kokko. Nautimme juhannuskahvit ja -limsat luonnon helmassa. Milloin olimme metsässä kokkeja Jaakko Kolmosen ja Veijo Vanamon tapaan, milloin loikoilimme ääneti sammalmättäällä kilpaillen, kuka pystyy olemaan pisimpään hiljaa katsellen, kuunnellen ja tuntien, mitä ympärillä tapahtuu. Silloin Pohjois-Karjalan sukulaiset tulivat meille Espooseen viettämään juhannusta. Toivoin, että juhannuksen aikaan olisi aina ollut niin sateista, että kokkoa saisi polttaa ilman metsäpalovaroitusta. Luontoherkkyys-ohjaaja Susanna Hänninen pohtii kolumneissaan luonnon mieltä helliviä mahdollisuuksia. Rakastin kauniiden luontopaikkojen esittelemistä toisille. Viivyimme luonnossa niin kauan kuin hyttysiltä pystyimme. Hän on juuri tullut lapsuudenkotinsa rantasaunasta kylpemästä. Kerroin vuolaasti, mitä kaunista luonnossa näin ja koin. H yvä E lämä 99
•?Aja säältä suojassa ympäri vuoden, takapenkille mahtuu kauppakassit tai matkustaja •?Tällä voi ajaa pyöräsekä kävelytiellä •?Helppo ja edullinen käyttää •?Ei ajokorttia, ei rekisteröintiä •?Huippunopeus 25km/h •?Erittäin tilava sisältä ja helppo nousta kyytiin •?Toimintamatka jopa 200km •?Uusittu 3 kertaa vääntävämpi moottori, ylämäki ei ole ongelma •?Toimitamme ajoneuvon itse kotiovelle ajokuntoisena ja neuvomme käyttöönotossa •?JURO huoleton palvelu kaupanpäälle! ( Jos tuotteeseen tulee vika, huoltoautomme tulee korjaamaan tuotteen veloituksetta luoksenne koko takuuaikana! Arvo erikseen ostettuna 1250€) •?Suomen pisin takuu 25kk •?Hinta alkaen 4090€ •?iXR7.0 on Suomen tehokkain mopo •?Ennen vuotta 1985 syntyneet voivat ajaa ilman ajokorttia •?Kuin oikea auto, aja ympäri vuoden säältä suojassa •?Tilava ja helppo nousta kyytiin, takapenkille mahtuu matkustaja sekä kauppakassit •?Edullinen käyttää ja ylläpitää •?Kaksi 2000 w moottoria! yhteensä 4000 w tehoa! •?Huippunopeus rajoitettu 45 km/h •?Lataa normaalista pistorasiasta •?Toimintamatka jopa 400km •?Huippuvarustelu mm. iXR7.0 Suomen tehokkain mopo, nimellisteho 4000w! NALLE CABIN 2.3 Aja jopa 200 km yhdellä latauksella! Luotettava ja erittäin suosittu Nalle Cabin 2.3 senioriskootteri tehokkaalla moottorilla. •?Jaksaa nousta jyrkkääkin mäkeä •?Suomen pisin takuu 25 kk ja JURO huoleton palvelu kaupanpäälle! ( Jos tuotteeseen tulee vika, huoltoautomme tulee korjaamaan tuotteen veloituksetta luoksenne koko takuuaikana! Arvo erikseen ostettuna 1250€) •?Hinta alkaen 8999€ Puhelin: 050 441 3764 Sähköposti: info@juro.fi www.juro.fi Erittäin hiljainen ja laadukas, toimintasäde jopa 400km! Uusitut tuplanapamoottorit, renkaan vaihto vie vain 5 min! Virran talteenotto vakiona. iXR7.0 Suomen tehokkain mopo, nimellisteho 4000w! NALLE CABIN 2.3 Aja jopa 200 km yhdellä latauksella! Luotettava ja erittäin suosittu Nalle Cabin 2.3 senioriskootteri tehokkaalla moottorilla. JURO huoleton palvelu tekevät ajamisesta huoletonta! JURO SÄHKÖAJONEUVOT OY Lepistönkatu 6 30100 Forssa PAL.VKO 2024-32 600114-2404 •?Aja säältä suojassa ympäri vuoden, takapenkille mahtuu kauppakassit tai matkustaja •?Tällä voi ajaa pyöräsekä kävelytiellä •?Helppo ja edullinen käyttää •?Ei ajokorttia, ei rekisteröintiä •?Huippunopeus 25km/h •?Erittäin tilava sisältä ja helppo nousta kyytiin •?Toimintamatka jopa 200km •?Uusittu 3 kertaa vääntävämpi moottori, ylämäki ei ole ongelma •?Toimitamme ajoneuvon itse kotiovelle ajokuntoisena ja neuvomme käyttöönotossa •?JURO huoleton palvelu kaupanpäälle! ( Jos tuotteeseen tulee vika, huoltoautomme tulee korjaamaan tuotteen veloituksetta luoksenne koko takuuaikana! Arvo erikseen ostettuna 1250€) •?Suomen pisin takuu 25kk •?Hinta alkaen 4090€ •?iXR7.0 on Suomen tehokkain mopo •?Ennen vuotta 1985 syntyneet voivat ajaa ilman ajokorttia •?Kuin oikea auto, aja ympäri vuoden säältä suojassa •?Tilava ja helppo nousta kyytiin, takapenkille mahtuu matkustaja sekä kauppakassit •?Edullinen käyttää ja ylläpitää •?Kaksi 2000 w moottoria! yhteensä 4000 w tehoa! •?Huippunopeus rajoitettu 45 km/h •?Lataa normaalista pistorasiasta •?Toimintamatka jopa 400km •?Huippuvarustelu mm. •?Jaksaa nousta jyrkkääkin mäkeä •?Suomen pisin takuu 25 kk ja JURO huoleton palvelu kaupanpäälle! ( Jos tuotteeseen tulee vika, huoltoautomme tulee korjaamaan tuotteen veloituksetta luoksenne koko takuuaikana! Arvo erikseen ostettuna 1250€) •?Hinta alkaen 8999€ Puhelin: 050 441 3764 Sähköposti: info@juro.fi www.juro.fi Erittäin hiljainen ja laadukas, toimintasäde jopa 400km! Uusitut tuplanapamoottorit, renkaan vaihto vie vain 5 min! Virran talteenotto vakiona. Parannettu jarrujärjestelmä, peruutuskamera, avaimeton käynnistys, keskuslukitus kaukosäätimellä. JURO huoleton palvelu tekevät ajamisesta huoletonta! JURO SÄHKÖAJONEUVOT OY Lepistönkatu 6 30100 Forssa. Parannettu jarrujärjestelmä, peruutuskamera, avaimeton käynnistys, keskuslukitus kaukosäätimellä