5/2019 7,30 Auringonvalo – ihosyövän suurin riskitekijä Moni palaa juurilleen itärajan taakse Kirjoittaminen selkeyttää ajatuksia ja lisää itsetuntemusta Sopiva annos KIUKKUA pitää liikkeessä aivoinfarktien jälkeen Itsekurilla pärjää Seniori-iän rakkaus tekee Tuulikin ja Erkin pulppuavan onnellisiksi Temperamentti ei määritä koko elämää Tatu Visuri aikoo laihtua 100 kiloa, viidennes puuttuu
Juoma on 100 % kotimainen ja sopii kaikenikäisille, vauvasta vaariin. Myös urheilijat saattavat hyötyä juomasta, sillä antioksidanttien tarve kasvaa huomattavasti fyysisen rasituksen aikana. www.ravintorengas.?. Usein jo parin viikon käytön jälkeen juoman käyttäjät toteavat, että virtaa on tullut lisää ja jaksaminen on aiempaa parempaa. Juoman raaka-aineena käytetty luomuserti?oitu männynkuori sisältää runsaasti havupuissa olevia suojaravinto-aineita, kuten erittäin vahvoja antioksidantteja proantosyanidiineja, kivennäisja hivenaineita. Luomutuote puhtaista raaka-aineista Karin havupuu-uutejuoman valmistamisessa käytetään kotimaista luomuserti?oitua nuoren männyn kuorta ja nilaa sekä lähdevettä. Luonnon antioksidanteilla on elimistöä tukeva vaikutus muun muassa kehon palautumisessa sekä erilaisissa elämän stressitilanteissa. Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan jo vuodesta 1976! Karin Havupuu-uutejuoma Ravintorengas ELINVOIMAA METSÄSTÄ SE AITO JA ALKUPERÄINEN! Karin Havupuu-uutejuoma on ainoa markkinoilla oleva Luomu-serti?oitu havupuu-uutejuoma ja sitä on valmistettu samalla perinteisellä ainutlaatuisella reseptillä jo yli 40-vuotta. Tuotteeseen ei ole lisätty mitään lisä,säilöntä tai väriaineita. Raaka-aine kerätään metsästä hellävaraisesti ilman suuria metsäkoneita. Saatavilla maanlaajuisesti luontaistuotekaupoista sekä hyvinvarustelluista päivittäistavarakaupoista. Karin havupuu-uutejuoma on ollut mukana viimeisten 20-vuoden aikana useissa eri yliopistojen tutkimushankkeissa. Karin havupuu-uutejuoma on luonnon oma juoma, joka toimii elimistön kokonaisvaltaisena elvyttäjänä. Tutkittu puhdas kotimainen luonnontuote Karin havupuu-uutejuoma on palkittu ainoana tuotteena kaksi kertaa Vuoden luontaiselintarvikkeena vuosina 2003 ja 2010. Tutkimushankkeissa on selvitetty laajasti tuotteen antioksidanttipitoisuuksia sekä tulehduksen estoja muita terveydellisesti vaikuttavia ominaisuuksia. Koko tuotantoketju on erittäin tarkkaan valvottua metsästä lopputuotteeseen. Karin havupuu-uutejuoma on maultaan pehmeän luonnollinen ja saa kauniin punaisen värinsä luomuserti?oidusta männyn kuoresta
Pedag-tuoteperhe tarjoaa laadukkaita pohjallisia ja helppokäyttöisiä sekä huomaamattomia geelituotteita useiden jalkaongelmien helpottamiseen. Kylmät jalat. Kipu on usein pahimmillaan aamulla ja tekee kävelyn hankalaksi. Kantapääkivun yleisin syy on kantaluuhun kiinnittyvän jalkapohjan jännekalvon tulehdus eli plantaarifaskiitti. Varpaisiin sekä jalkapohjiin liittyvät ongelmat ovat luultua yleisempiä. Liukuestepohja. FXT SUKAT alkaen: 25,90-34,90€ ALMA: 69,90€ LÄMPÖSUKKA: 39,90€ ODEN: 49,90€ NILSA: 69,90€. FXT kompressiosukat tukevat jalkapöydän rakenteita ja vähentävät rasitusta jalkapohjassa. Hyvät kengät tukevat jalkaterveyttä ja täyttävät kengille eri olosuhteisiin asetetut kriteerit. Lämpösukkien miellyttävä materiaali lämmittää ja lisää jalkojen pintaverenkiertoa. Suecos kenkien ergonomisuus pienentää jalkapohjiin kohdistuvaa painetta ja vähentää selkäongelmia silloinkin, kun jalkojen päällä ollaan koko päivä. -verkkokaupasta Heikko verenkierto tuntuu kylmyytenä jaloissa. Kipua kantapäässä
Vanhojen tekstiilien säilyttäminen on tärkeä osa Marja Huuskosen ompeluharrastusta. 040-7538555 sirpa.hornaeus@karprint.. 56 8 KUN RAKKAUS syttyy, ei se katso aikaa eikä paikkaa – eikä ikävuosia. 26 SILMÄVAIVOJEN kanssa ei kannata sinnitellä. 18 SOPIVA ANNOS kiukkua pitää Sisko Päivärinnan liikkeessä neljän aivoinfarktin jälkeen. 4 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.. 98 RISTIKKOA ratkomaan! . Hän on pudottanut kotikonstein ja hämmästyttävän lyhyessä ajassa painoaan liki 80 kiloa. 22 KEHITTYVÄN ennaltaehkäisyn ansiosta aivoverenkiertohäiriöt eivät ole lisääntyneet niin nopeasti kuin aiemmin pelättiin. 42 TATU VISURI on pudottanut kotikonstein ja hämmästyttävän lyhyessä ajassa painoaan liki 80 kiloa. Hänen tavoitteenaan on sadan kilon painonpudotus. . Neljä aivoinfarktia sairastanut Sisko Päivärinta elää päivän kerrallaan ja pitää mielialan korkealla. 18 . Koirat ovat hänelle tärkeää lenkkiseuraa. 72 VALKOTAKKI-ilmiö yhdistyi kahteen geeniin. 88 ARJEN helpottajat ja apuvälineet tukevat kotona asumista. 48 IKÄÄNTYVÄ tarvitsee yksilöllistä liikunnan ohjausta. vuosikerta . Toimitussihteeri: Mari Ahola-Aalto Puh. Sen kokivat ihanasti Tuulikki ja Erkki. 38 PSORIAASIA ei pystytä täysin parantamaan. Sisältö 5/2019 7. . 84 VANHOILLE TEKSTIILEILLE uusi elämä uniikkeina vaatteina. 46 LOPETA laihdutus, normalisoi syöminen. 40 Ihon hyvät mikrobit suojaavat kehoa. 35 MONET OIREET voivat olla merkkejä ihosyövästä. Seuraava numero ilmestyy syyskuun alussa. Tatu Visuri on tästä mitä parhain esimerkki. Vanhat sängynpeitot, tyynynpäälliset, filtit, ryijyt, lakanat, pöytäliinat saavat hänen käsissään uuden elämän. Hän kehottaa kaikkia kirjoittamaan, sillä se selkiyttää ajatuksia. 52 SYNNYNNÄINEN temperamentti selittää, miksi ihmiset toimivat eri tavoilla. 15 HYVÄ ITSETUNTO tukee seksuaalista hyvinvointia. 92 FYSIKAALINEN verisuoniterapia parantaa pienten suonten verenvirtausta. 76 PERSOONALLISUUS vaikuttaa terveyskäyttäytymiseen. Mediamyynti: Sirpa Hornaeus Puh. 32 PALAUTUMINEN lisää voimavaroja arjessa. 30 MARJAT ovat pieniä terveyspommeja. Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. 29 VARAMUMMO kirjoittaa elämästään tämän vuoden numeroissa. 64 SÄVELTÄJÄ ja muusikko Eero Hämeenniemen mukaan musiikilla on voimakas meditatiivinen vaikutus. 94 KOKO KEHO tasapainottuu, kun hermosto kuntoutuu. 68 VUOSIKYMMENIÄ koulukäsitöitä. . 56 ELÄKKEELLÄ oleva pastori Olli Laine on kirjoittanut 10 vuodessa 20 kirjaa. Puh. ?. 60 MONEN SUKUJUURET kalevalaisen perinteen pitäjässä, Suistamolla. Mökillä 20 kirjaa 10 vuodessa kirjoittanut Olli Laine lukee, mutta ei kirjoita. 09-41397 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari ISSN 2242-0614 (painettu) ISSN 2489-8635 (verkkojulkaisu) Tilaukset: tilaukset@karprint.. 09-41397 369 mari.ahola-aalto@karprint.. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 55 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 59 € Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. 74 ENSIMMÄINEN lonkan tekonivelleikkauspotilas kotiin samana päivänä. 42 84 . 80 KERÄILYHARRASTUS tuottaa parhaimmillaan mielen virkeyttä sekä lisää tietoa ja sosiaalista kanssakäymistä. Ihminen pystyy halutessaan vaikka mihin
Liian kuumassa tablettien ulkonäkö ei välttämättä lainkaan, mutta lääkeaine hajoaa nopeammin, ja sen teho heikentyy. Tässä tutkimuksessa eteisvärinäriski ei kuitenkaan selittynyt rasvoilla tai proteiineilla eikä sillä olivatko ne eläinvai kasviperäisiä. Auringolla ja hellesäällä voi olla suuri vaikutus lääkkeen tehoon ja säilyvyyteen. 5 Moni nainen luulee sydänkohtausta närästykseksi ?. ?. Kävelyohjelmien ansiosta osallistujat onnistuivat lisäämään liikkumista ja muutos näkyi vielä 3–4 vuotta myöhemmin. Nainen itse tai edes lääkäri ei välttämättä tunnista oireuden sydänperäisyyttä. voi vaikuttaa lääkkeiden tehoon ?. Tutkimus on tiettävästi ensimmäinen laaja seurantatutkimus vähähiilihydraattisen ruokavalion ja eteisvärinän yhteyksistä. Yhteys näkyi riippumatta monista eteisvärinän perinteisistä riskitekijöistä ja muusta ruokavaliosta. Tiedot käyvät ilmi yhdysvaltalaisaineistoon perustuvasta tutkimuksesta, jossa 14 000 keskimäärin 54-vuotiasta seurattiin 22 vuoden ajan. Nainen itse taas saattaa pitää suorituskyvyn laskemista ja väsymystä vain huonona kuntona tai jopa laiskuutena, ja viivyttelee lääkärille hakeutumista. Helle Vähähiilihydraattinen ruokavalio mahdollisesti eteisvärinän riskitekijä ?. Kolmen kuukauden mittaisissa tutkimuksissa osallistujia ohjattiin lisäämään kävelyä askelmittareiden ja opastuksen avulla. Nämä yleiset oireet voivat johtua monesta syystä. Nainen voi tuntea huonoa oloa, närästystä, voimattomuutta ja hengenahdistusta. Keskimäärin he lisäsivät liikuntaa noin puoli tuntia viikossa. Naiset ovat usein jääneet sydäntautien havaitsemisessa ja hoidossa pimentoon. Tutkimuksen perusteella ainakin sydänriskit pienenevät ja luunmurtumat vähenevät. Voidetuubista tulee tällöin ulos ensin liru nestettä ja sitten vasta paksumpaa tavaraa. Kun tutkijat jakoivat osallistujat ryhmiin heidän ruokavalioidensa perusteella, eteisvärinäriskin havaittiin suurentuvan tasaisesti mitä vähemmän hiilihydraatteja henkilön ruokavaliossa oli. Lääke voi pilaantua huomaamatta Valtaosa lääkkeistä tulee säilyttää huoneenlämmössä eli alle 25 asteessa. Usein hiilihydraatit korvataan lisäämällä proteiinin ja rasvojen osuutta ruokavaliossa, mikä saattaa myös vaikuttaa sydänriskeihin. Seurannan aikana 1 800 osallistujaa sairastui eteisvärinään. Jo muutaman kuukauden mittaisella kävelyohjelmalla voi saada pitkäaikaisia terveysvaikutuksia, tuore tutkimus osoittaa. Lyhytkin liikuntaohjelma voi saada aikaan pitkäaikaisia terveyshyötyjä. Lyhytaikainen altistus korkeille lämpötiloille ei yleensä pilaa huoneenlämmössä säilytettäviä valmisteita, mutta esimerkiksi kesän 2018 tyyppiset viikkoja jatkuneet helteet todennäköisesti vaikuttavat joidenkin valmisteiden tehoon. Naisten valtimotaudit ovat siitä ongelmallisia, että niiden oireet voivat olla varsin epämääräisiä. Tulokset perustuvat kahden aikaisemman tutkimuksen aineistoihin, jotka koostuvat yhteensä 1 300:n 45–75-vuotiaan nelivuotisista seurantatiedoista. Vähähiilihydraattinen ruokavalio on monille tehokas ja nopea laihdutuskuuri, mutta hiilihydraattien vähentäminen saattaa samalla suurentaa riskiä sairastua eteisvärinä-rytmihäiriöihin. Iholle annosteltavien voiteiden ja geelien rakenteesta näkee melko nopeastikin, onko tuotetta pidetty liian kuumassa. Etenkin alle 50-vuotiaiden naisten oireet voidaan sekoittaa ylävatsatai hengitystieoireisiin, depressioon tai paniikkihäiriöön
Viime vuonna mielenterveyshäiriöistä aiheutui 1,3 miljoonaa sairauspoissaolopäivää, mikä tarkoitti työnantajille laskennallisesti 455 miljoonan euron poissaolokustannuksia. Myös työelämä on aiempaa kiireisempää, pirstaleisempaa ja suorituskeskeisempää, mikä on yksi syy ahdistuneisuushäiriöiden lisääntymiseen. Ahdistuneisuushäiriöiden ja masennuksen hoito sekä mielenterveyshäiriöt vaativa pitkäjänteistä hoitoa. Sen tärkeimmät ainesosat ovat mustikka, parapähkinät ja inkivääri. Blue ginger smoothie -nimeä kantava smoothieresepti on nostettu esiin usealla ulkomaalaisella terveyssivustolla. Sen terveellisistä ainesosista on monenlaista hyötyä. Kasvitieteilijä Sinikka Piippo sanoo, että on mahdotonta valita kaikkein terveellisin marja, sillä marjoilla on niin erilaisia ominaisuuksia ja riippuu täysin käyttötavasta ja -tarpeesta, mikä marja johtaa kisaa. Syksyn saavuttua asiat arkipäiväistyvät ja tunnelma voi latistua. Terveystalo analysoi 3,6 miljoonan suomalaisen terveystietoja käsittävää potilasdataansa ajankohtaisten ja koko yhteiskuntaan vaikuttavien terveysilmiöiden syiden ja seurausten selvittämiseksi. Juha Ahola Pääkirjoitus Ahdistuuko mieli kun, kesä vaihtuu syksyyn Marjojen TOP 4 ?. Turvotus iskee usein raskaan aterian jälkeen. TYRNI – paljon hyviä rasvaöljyjä, karotenoideja ja Cja E-vitamiineja. Yhä useammin lääkärin vastaanotolle hakeudutaan jonkin mielenterveyteen liittyvän oireen vuoksi. PUOLUKKA – runsaasti Eja K-vitamiinia, steroleja, kuparia ja fluoria. . MUSTIKKA – paljon eri antosyaaneja ja muita antioksidantteja, joiden yhteisvaikutusten vuoksi mustikka on yksi maailman parhaita antioksidantteja, siksi laajakirjoinen terveysvaikutus. Monipuolisuudellaan ja huikeilla terveysvaikutuksillaan kärkinelikkoon voisivat kuitenkin kiriä... Yhteiskunnassa jyllää useita ilmiöitä, jotka asettavat psyykkisen jaksamisen koetukselle. KARHUNVATTU – sisältää paljon ellagitanniineja, jotka ehkäisevät tehokkaasti tulehduksia. Ikävää olotilaa voi ehkäistä vaikkapa heti aamusta nauttimalla sininen inkiväärismoothie. Pelkästään se, että olemme nykyään tavoitettavissa kellon ympäri usean eri kanavan kautta, stressaa ja kuormittaa mieltämme. Erityisesti smoothien sinisen värin antava ainesosa mustikka miellyttänee suomalaisia – etenkin kesäaikaan, kun sitä saa itse kerättyä tuoreena tai ostettua torilta. Puolukka ehkäisee ja hoitaa virtsatievaivoja ja hiivasienitulehduksia. Keskimäärin mielenterveyden ongelmista aiheutui viime vuonna 17 sairauspoissaolopäivää potilasta kohden. 3. Ahdistuneisuushäiriöiden, unettomuuden, masennuksen, pitkittyneen stressin tai toistuvan masennuksen yleistyminen on globaali ilmiö, joka näkyy myös Suomessa. Eroon turvotuksesta! Sininen smoothie helpottaa oloa nopeasti. Ruuansulatusta edistävien vaikutusten ohella smoothie on hyväksi myös ihon ja hiusten terveydelle. Suuria määriä monia fenoleja, jotka ovat tehokkaita antioksidantteja. 6 ?. Helposti kesän loppu ja syyskauden alku aiheuttavat monelle ahdistusta. Kolmessa vuodessa mielenterveyshäiriöistä aiheutuneiden sairauspoissaolopäivien määrä on kasvanut 53 prosenttia. 1/3 dl) ja inkiväärin lisäksi kourallinen pinaattia, ruokalusikallinen kookosöljyä, proteiinijauhetta (3-4 rkl), vettä (n. Reseptin on kehittänyt yhdysvaltalainen lääkäri Vincent Pedre. Kesän mahdollisuudet, valoisat päivät ja yöt, lisääntynyt matkustelu ja vapaa-ajanvietto, sukulaisten ja ystävien tapaaminen tuovat vaihtelua elämään. 2. 2 dl) ja mantelimaitoa (1/3 dl). Tepsii myös tihentyneeseen virtsaamistarpeeseen. Mukaan lisätään myös pari teekalusikallista superterveellistä Chlorella-leväjauhetta. 1. 4. Turvotus on monelle tuttu riesa. Pedren ohjeen mukaan smoothieen sekoitetaan mustikoiden (1,5 dl), parapähkinöiden (n. Erityisesti mielenpahoinvointi on lisääntynyt nuorilla naisilla. Olo on niin pöhöttynyt ja tukala, että koskaan ei voi kokeilla liikaa keinoja sen kuriin saamiseksi. Marjan omega-6: omega-3-suhde on hyvä. Y hä useampi suomalainen osaa hakea apua mielenterveyden ongelmiin, mikä näkyy niin diagnoosien kuin sairauspoissaolopäivienkin lukumäärän kasvuna. Mistä tämä johtuu ja mitä asialle voisi tehdä. Siementen rasvaöljyt sopivat loistavasti ihonhoitoon
Nuorempana hän oli maatalon emäntä ja myöhemmin piti kioskia Sammatissa, josta hän on kotoisin. Hänellä on kuusi lasta: kaksi tyttöä ja neljä poikaa, joista nuorimmainenkin on jo yli 60-vuotias sekä liuta lastenlapsia. TÄRKEINTÄ ELÄMÄSSÄ. En halua nököttää yksin kerrostalokodissani. Tytär käy hakemassa hänet töihin lähes joka päivä ja tuo takaisin kotiin noin kuuden tunnin työpäivän jälkeen. Sydänleikkauksen jälkeen kuuloni jostakin syystä heikkeni, mutta nyt minulla on kuulolaite ja kuulen taas hyvin. Marjojen TOP 4 Alkoholista luopuminen parantaa psyykkistä hyvinvointia ?. Meillä kukat maksetaan käteisellä. Eva on mukana joskus myös pääsiäisen ja joulun aikaan. Toivon, että pystyn mahdollisimman pitkään olemaan omatoiminen ja hoitamaan kotiaskareenikin itse. Kukat ovat esillä ulkosalla ja mökki on toimistona. MITEN PIDÄT ITSEÄSI KUNNOSSA. Minulle on lisäksi tärkeää se, että saan olla ihmisten kanssa tekemisissä. Pirteän oloista kukkamummoa, kuten veikkolalaiset Evaa kutsuvat, ei uskoisi 93-vuotiaaksi. Tutkimuksen tulokset perustuvat yli 10 000 keskimäärin 49-vuotiaan hongkongilaismiehen ja -naisen kaksivuotisiin seurantatietoihin. Terveys on tietysti tärkeintä ja eritoten liikuntakyky. Siksi tulen mielelläni myymään kukkia. MITEN VOIT. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun kukkamyynti veikkolaisille alkoi. Alkoholinkäytön lopettaminen voisi parantaa monien elämänlaatua ja psyykkistä hyvinvointia, tuore tutkimus osoittaa. Jos en tätä tekisi, voi olla, ettei menisi kauankaan, kun en enää pääsisi liikkeelle, Eva Maaniemi sanoo. Evan työpaikka on kukkamökki Kirkkonummelalla, torin laidalla Veikkolan keskustassa. Pikkukremppani pysyvät lääkkeillä hallinnassa. Aivot pysyvät virkeinä, kun kudon sukkia, siinä pitää laskea silmukoita ja kun töissä käsittelen ja lasken rahoja. Kun kävin viimeksi lääkärintarkastuksessa, lääkäri kehotti Mitä kuuluu. Kun vastaukset yhdistettiin tietoihin osallistujien alkoholinkäytöstä ja siinä tapahtuneista muutoksista, psyykkisen hyvinvoinnin havaittiin parantuneen eniten naisilla, jotka olivat kohtuullisia alkoholinkäytössä, mutta lopettivat juomisen kokonaan seurannan aikana.. Kuva: Liisa Airaksinen Eva Maaniemen on käynyt tänä kesänä lähes joka päivä myymässä kukkia tyttärensä kukkamyyntipisteessä. Yhteys havaittiin naisilla, jotka olivat alkoholin kohtuukäyttäjiä. – Kun saa olla ihmisten kanssa tekemisessä, pysyy virkeänä ja elämässä kiinni. EVA MAANIEMI (93) asuu yksin kerrostalossa Lohjalla, Läntisellä Uudellamaalla. Luen päivän lehdet ja olen lukenut Eeva Joenpellon kirjoja, koska hän asui naapurissamme Sammatissa. Miehistä 64 prosenttia ja naisista 88 prosenttia oli raittiita. Ikäiseksi voin mielestäni aika hyvin. Heiltä kyseltiin muun muassa mielialasta, vireydestä, tunne-elämästä ja sosiaalisesta toimintakyvystä. 7 . Kotona liikuntaa tulee siitä, kun teen itse kaikki taloustyöt. Yhden pojistaan hän on saattanut haudan lepoon. Ihmiset ovat iloisia, ystävällisiä ja tuttavallisia. Osallistujat täyttivät fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia koskevan kyselyn tutkimuksen alussa sekä sen lopussa. Kukkia myydessä pitää liikkua, kun esittelee kukkatarjontaa asiakkaille ja kukkamökin kassalle päästäkseen pitää astua pari askelmaa. tulemaan vasta vuoden kuluttua uudestaan, ellei mitään erikoista ilmene
8 . Ruusukuvioisella avattavalla sohvalla voi ottaa päivätorkkuja tai muuten vain pötkötellä.. Oman kullan kainalossa on hyvä olla
Tapaaminen 30 vuoden jälkeen Kohtalo puuttui peliin vuosikymmeniä myöhemmin. – Siellä Eki oli peliautomaatin äärellä. Kummallakin oli oma elämänsä. Tuulikki ja Eki olivat tavanneet ensimmäisen kerran 30 vuotta sitten Nummi-Pusulassa Loukun Teboilin huoltoasemalla. – Kerran miehet olivat kuskia vailla, halusivat lähteä Forssaan ravintolaan. – Silloin tällöin siellä nähtiin ja moikattiin, ei mitään sen kummempaa. Rakas voi löytyä vaikka omasta pihasaunasta. Sittemmin Tuulikki ja Eki olivat tavanneet satunnaisesti Tuulikin kyläkaupassa. Eki haki minua illan aikana tanssimaan, ja siitä kehittyi yhden yön suhde. Aivan uudesta tuttavuudesta ei kuitenkaan ollut kyse. Näin sanoo 73-vuotias lohjalainen Tuulikki Timgren-Lillukkamäki, jonka elämään Erkki ”Eki” Forsblom, 67, tuli viime vuoden heinäkuussa. 9 . Teksti ja kuvat: Maija Salmi R akastuminen näin vanhemmalla iällä on parhaimmillaan ihan toista kuin nuorempana. Kun rakkaus syttyy, se ei katso aikaa eikä paikkaa – eikä ikävuosia. – Eki oli yhtenä päivänä tuossa oven takana mansikkaviinereiden ja mansikoiden kanssa, putkikassissa oli saunavehkeet. Pieni kipinä siitä kieltämättä jäi. Ajattelin, että onpas aika komea mies, jolla on muhkeat mursunviikset! Ekin nuorempi veli asui jo silloin samalla kylällä kuin Tuulikki, joten seuraava törmääminen Ekiin oli vain ajan kysymys. Ei ole pieniä lapsia, ei ole työkiireitä. Voi vaan olla ja keskittyä ihanaan elämään. Sillä reissulla on edelleen, Tuulikki nauraa. On ihanaa rakastaa! Seniori-ikäisten parisuhde tekee pulppuavan onnelliseksi
Tuulikki TimgrenLillukkamäki Siellä me kyhnätään ja kuljetaan käsi kädessä. • 73-vuotias. Kymmenkunta vuotta sinkkuna elänyt Eki oli viime kesänä veljensä kanssa Tuulikin Markku-pojan 40-vuotisjuhlissa Tuulikin talon pihasaunalla. • Toiminut yrittäjänä, nyt eläkkeellä. 10 K UKA . Lohjalle) 1981. Ei siitä matkat voisi enää paremmaksi tulla. • Tuli tunnetuksi television Big Brother ja Farmi-ohjelmista. – Miestä en tietoisesti kuitenkaan etsinyt, kertoo vuonna 2008 leskeksi jäänyt Tuulikki. • Harrastaa kutomista ja kirjoittamista. Kun Eki tuli sitten uudestaan tänne mansikoiden ja putkikassin kanssa, sen jälkeen hän ei enää kertaakaan yöpynyt silloisessa Tammelan-kodissaan. • Muutti Nummi-Pusulaan (nyk. – Tulimme saunalta tänne minun puolelleni tutustumaan paremmin. Mitään esirippuja ei tarvita; toiseen pitää luottaa, käy miten käy.. – Menin sinne, ja Eki näytti vieressään olevaa tyhjää paikkaa. • Ollut kahdesti naimisissa. ”Kannattaa alkaa elää täysillä” Tuulikki kertoo tienneensä alitajuisesti, että jossain on hänelle täydellinen kumppani, jota kohtaan hän voisi tuntea valtavan suurta luottamusta. Silloinen aviomies menehtyi syöpään. Miten ilta oli edennyt. – Kannattaa kuitenkin hypätä suhteeseen ja alkaa elää täysillä. Tuntuivat monet olevan monttu vähän auki. Kyllähän se minulle sopi, ja sitten räväytin kaikkien kuullen, että meillä oli kuulkaa tämän Ekin kanssa 30 vuotta sitten pikkuista kipinää. Ensimmäinen mies kuoli auto-onnettomuudessa vuonna 1974, kun Tuulikki oli viimeisillään raskaana. Siitä tämä lähti. • Neljä lasta, kuusi lastenlasta. • Kotoisin Pielavedeltä
• Harrastaa Tuulikin hyvänäpitoa. 11 K UKA . Tuossa Eki on vieressä, nukutaan saman peiton alla. Tuulikki tuli tutuksi suurelle yleisölle aiemmin 2010-luvulla muun muassa Farmija Big Brother -tosi-tv-ohjelmista.. Kengät eivät haitanneet tahtia, koska näin hänen sisimpäänsä. Erkki Forsblom ja Tuulikki Timgren-Lillukkamäki tapasivat ensimmäisen kerran jo 30 vuotta sitten. Suuremmalle yleisölle hän on tuttu tosi-tvohjelmista. Erkki Forsblom . Uusimpana on työn alla Hurmauskengät-niminen novelli, joka sai alkunsa mistäpä muusta kuin Ekin kengistä. • Muutti Lohjalle 2019. . • Kaksi aikaisempaa liittoa. • Kotoisin Kuopiosta. Herään aina ihmeelliseen tunteeseen. • Neljä lasta, neljä lastenlasta. He menivät kihloihin kuluvan vuoden huhtikuussa. Niillä hurmauskengillä Eki käveli suoraan sydämeeni, vaikka hänellä on kaapissa useita ehjiä kenkäpareja. Hurmauskengillä sydämeen TUULIKKI ON JULKAISSUT kaksi kirjaa: runokirja Enkelin kosketus ilmestyi 2001 ja Sirpaleita ja säteitä vuonna 2015. – Moneen kertaan liimatut kengät jalassa hän minut hurmasi. • Asui pitkään Espoossa. Neljän vuoden takaisessa kirjassa Tuulikki tilitti omia kipeitäkin tuntojaan. Etenkin moni NummiPusulan – joka liitettiin Lohjaan vuonna 2013 – asukas muistaa Tuulikin Kärkölän kyläkaupan tiskin takaa. • Työskenteli automaattialalla, nyt eläkkeellä. • 67-vuotias. Tulee tunne, että vielä tänäkin aamuna sain herätä tässä ihanan onnellisessa olotilassa!
lokakuuta koittaa seuraava matka. – Ja näin tapahtuu, jos Jumala meille elinpäiviä suo! Tuulikki kehuu Ekiään aivan ihanaksi matkakumppaniksi. . Molempien lapset ovat olleet Tuulikin mukaan ihania. Kyllä tunne täytyy kuitenkin olla mukana. Tuulikki ei usko, että kumpikaan olisi ollut silloin valmis vastaavaan suhteeseen. Suhde toimii tässä iässä Vaikka onni kukoistaa Tuulikin ja Ekin kodissa Kärkölän kylätien varrella, olisiko samanlainen rakkaus ollut mahdollista 30 vuotta sitten, jolloin he tapasivat ensimmäisen kerran. Joka päivä hän sanoo ainakin kaksi kertaa Muiden mielipiteillä ei väliä Mitä muut ihmiset ovat sanoneet Tuulikin ja Ekin rakkaustarinasta. – Siellä me kyhnätään ja kuljetaan käsi kädessä. – Nyt tilanne on kuitenkin eri; maailma ja toiset naiset ovat kasvattaneet Ekistä mitä hän on nyt. – Eihän siitä mitään tulisi, jos alkaisi miettimään, että mitä mieltä joku naapurin akka on meidän suhteesta. Tuossa Eki on vieressä, nukutaan saman peiton alla. – No mehän ollaan kuitenkin melkein kuin naimisissa, Eki heittää. Aina välillä Ekikin räväyttää. Tuulikki kertoo olleensa kolme kertaa kihloissa, Eki kerran – ja nyt saa molemmille kuulemma jo riittää. Tuulikki kuvailee kumppaniaan laveammin. 12 . Eki pystyy niputtamaan Tuulikin hyvät puolet yhteen lauseeseen: se on kokonaisuus, joka saa rakastamaan Tuulikkia; mitään erittelyä ei tarvita. – Meille olisi syntynyt ehkä 1-2 lasta, ja ehkä liitto olisi jo kaatunut muutamassa vuodessa. 11. Muuten ihmisten mielipiteet eivät kihlaparia hetkauta. Erkki sanoo antavansa niille piutpaut, ja Tuulikki pitää muutenkin negatiiviset ihmiset mahdollisimman kaukana omasta elämästään. Minulla on flimmeri eli sydämen eteisvärinä, ja kun kerroin lääkärille aktiivisesta seksielämästämme, se oli lääkärin mielestä vain hyvä asia; lääkäri sanoi seksin vaikuttavan ihmisen kokonaisuuteen. – Herään aina ihmeelliseen tunteeseen. ”Seksi antaa voimaa ja terveyttä” SEKSI ON HYVIN TÄRKEÄÄ Tuulikin ja Ekin parisuhteessa. Tuulikki kertoo haluja riittävän jokaiselle päivälle. – On Eki aika huimapää, vei minut Salon iltatorilla tanssiin! Tuulikki hyrisee. Eki on osoittautunut puuhakkaaksi mieheksi; tässä on pihakeinu saamassa uutta lautaa. huhtikuuta. Aina ohimennessään suutelee ja halaa. Se antaa myös voimaa ja terveyttä. Tuulikki ja Eki lähtevät kolmeksi kuukaudeksi Tunisiaan. – Eki on sanonut, että hän niin tykkään rakastella minua tunteella. Ei siitä matkat voisi enää paremmaksi tulla.. – Nautin valtavasti rakastelusta Ekin kanssa. Se on ihanaa, koska seksihän voi olla pelkkää kylmää tekniikkaa. Tuulikki arvostaa Ekissä tämän maltillista luonnetta, ”koska en ole koskaan sietänyt lörppöjä miehiä”. rakastavansa minua. Tuulikki sanoo olevansa kiitollinen jokaisena aamuna. – Ja meillä molemmilla on ollut niin monia suhteita, että nyt tiedämme, että tätä minä olen aina halunnut – saumatonta yhteenkuuluvaisuutta toisen kanssa. Eihän siitä mitään tulisi, jos alkaisi miettiä, että mitä mieltä joku naapurin akka on meidän suhteesta. – Eki huomioi minua kaikissa teoissaan. Huimapää vei tanssimaan Molemmat saavat toisiltaan kehuja. Tulee tunne, että vielä tänäkin aamuna sain herätä tässä ihanan onnellisessa olotilassa! Kihlajaisia vietettiin 5. – Ekin poikakin juuri sanoi, että kivaa kun olette yhdessä, nyt saa isänkin paremmin kiinni. Tuulikki kuvaa, että rakastelu tekee hänet pulppuavan onnelliseksi sekä henkisesti että ruumiillisesti. Syksyllä lomalle Tunisiaan Takana on myös jo kaksi yhteistä etelänmatkaa: viime elo-syyskuun vaihteessa oli kohteena Kreikka, maaliskuussa Tunisia
Biomedin tippasarjan aktiivisesti imeytyvät ja helppokäyttöiset ravintolisät sopivat erityisen hyvin niille joilla ravintoaineiden imeytyminen on heikentynyt sairauden, suolisto-ongelmien, runsaan lääkkeiden käytön tms. seurauksena. MIVIDATA Kärsitkö imeytymishäiriöistä. Erittäin riittoisat pullot! Folaattitipat N. 1 kk:n annos. Ihanteelliset niille joilla nielemisvaikeuksia. 3kk:n annos Joditipat 6-18 kk:n annos Rautatipat 1 kk:n annos Seleenitipat Yli 4 kk:n annos E-tipat Yli 3 kk:n annos A-tipat 6-18 kk:n annos www.biomed.fi B12-tipat Yli 2 kk:n annos B-Complex N
Joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä. – Emme kuitenkaan ole päässeet diagnoositasolta yhtään eteenpäin, ja se on pahasti leimaavaa. – Kun ihminen hakeutuu hoitoon psyykkisen pahoinvoinnin vuoksi, hän joutuu mankeliin ja testeihin ennen kuin saa hoitoa. Stigmaan liittyy uskomuksia, ennakkoluuloja ja syrjintää stigmatisoituneita ryhmiä kohtaan, joka johtaa ei-toivottuihin ja osin tiedostamattomiin käyttäytymismalleihin. – Meillä Suomessa mielenterveysongelmista puhuminen on päässyt siihen pisteeseen, että voimme myöntää, että mielenterveysongelmia on paljon ja ihmiset kertovat avoimesti mielenterveysongelmiin liittyvistä diagnooseistaan, toteaa Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. Ainakin joka kymmenes tai ehkä jopa joka viides suomalainen kokee elämänsä varrella ainakin yhden vakavan masennusjakson. 14 M ielenterveyden ongelmista puhutaan avoimemmin kuin aiemmin, mutta tästä huolimatta mielenterveyden ongelmat kantavat päällään stigmaa. Taklaa stigma -kampanja on toteutettu yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin, Kokoa ry:n, Taiteen Sulattamon ja Kukunorin kanssa.. . Kun kyseessä ovat mielenterveysongelmat, ihminen tarvitsee diagnoosin saadakseen hoitoa. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi työpaikan tai asunnon saamiseen. LEIMAANTUESSA ihminen määritellään muiden ihmisten taholta toisenlaiseksi liittämällä häneen ei-toivottuja ominaisuuksia. Kun ihminen hakeutuu kivun vuoksi hammaslääkäriin, kukaan ei kyseenalaista hänen kiputuntemustaan ja akuuttiajan saa samalle päivälle. Tämä on hidas prosessi, joka hidastaa myös toipumista. Mielenterveysongelmat aiheuttavat häpeän tunnetta Leimaantumisen pelko hidastaa avun hakua Taklaa stigma -kampanja haluaa poistaa mielenterveysongelmien aiheuttamaa häpeän tunnetta, joka johtaa mielenterveysongelmia kokeneen osallisuuden heikkenemiseen sekä mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat osallistumisen mahdollisuuteen. Stigma eli häpeänleima vähentää hoitoon hakeutumista, kun ihminen ei uskalla hakea apua leimautumisen pelossa. – Ihmisen elämään liittyy niin paljon muutakin kuin diagnoosi, ja mielenterveyden ongelmia kokenut ihminen pitäisi nähdä kokonaisuutena, ei vain diagnoosin kautta. Taklaa stigma -kampanja haluaa poistaa mielenterveysongelmien aiheuttamaa stigmaa: stigman aiheuttamaa häpeän tunnetta, joka johtaa mielenterveysongelmia kokeneen osallisuuden heikkenemiseen sekä mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat osallistumisen mahdollisuuteen. Mielenterveysongelmiin liittyvät stigma, ennakkoluulot ja leimautumisen pelko hidastavat myös hoitoon hakeutumista ja vähentävät mahdollisuuksia osallisuuteen. Hoidon mahdollisimman aikainen aloittaminen mielenterveysongelmien hoidossa on todettu tärkeäksi toipumisen kannalta. Stigma eli häpeäleima . Avun saanti liian hidas prosessi Ihmisen oma kokemus avun tarpeesta ei nykymallilla riitä hoidon saamiseksi mielenterveysongelmiin. Jos ihmisellä tunne, ettei voi hyvin ajatustensa kanssa, apua pitäisi saada nopeasti, jotta toipuminen voisi alkaa eikä tilanne pääsisi pahenemaan, Sydänmaanlakka pohtii
15 Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset elämänmuutokset ohjaavat halua Hyvä itsetunto tukee seksuaalista hyvinvointia . – Aivot ovat neurologisesti ihmisen suurin seksuaalinen elin. Jos aivoissa kytee negatiivisia tunteita itseä ja omaa halua kohtaan, on halun ilmaiseminen vaikeaa. ?
Haluun vaikuttavat niin psyykkiset, fyysiset kuin sosiaalisetkin tekijät. Kun valo ja lämpö lisääntyvät, alamme huomata Ihmisen seksuaalisuus on kuin alati muotoaan muuttava virta. 16 A skel tuntuu kevyeltä ja mieli virkeältä. Jos kaipaat apua seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa, voit lähestyä Erja-Riittaa esimerkiksi www.mielellasi.fi-sivuston kautta. Hormonaaliset tekijät vaikuttavat vietin vahvuuteen ja esimerkiksi siihen, kuinka nuorena seksuaalinen halu ihmisessä herää, Niskanen kertoo. Halu on monen tekijän summa Ulkoiset olosuhteet ovat kuitenkin vain yksi osa-alue siinä laajassa kirjossa, josta seksuaalinen halu rakentuu. Joihinkin niistä voimme itse vaikuttaa, mutta emme kaikkeen. Se aaltoilee, pulputtaa joskus vinhasti ja seisahtaa toisinaan suvantoon lepäämään. Erityistason seksuaaliterapeutti NACS Erja-Riitta Niskanen muistuttaa, että seksuaalinen halukkuus ei ole itsestäänselvä asia, mutta halun herättämiseen ja vaalimiseen voi yleensä vaikuttaa. Toinen tekijä halun syntymisessä on motivaatio, johon vaikuttavat seksuaaliset. Vastaantulija hymyilee, flirttaileeko jopa hieman. Kuva: Niko Nummi Portraits taas elämän ympärillämme ja avautua sille, havainnoida tarkemmin itseämme ja muita – ja kun kesällä vaatteetkin vähenevät, niin tämä tunne vain kasvaa, toteaa erityistason seksuaaliterapeutti NACS Erja-Riitta Niskanen. Ajatus harhailee kotona odottavaan kumppaniin ja hänen silmiinsä, käsiinsä, selkänsä kaareen... Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen . Vatsanpohjassa muljahtaa mutta sitten säikäyttää: mistä tämä ajatus nyt pulpahti mieleen, pitkästä aikaa! – Meillä Suomessa vuodenajat ja valon määrä liittyvät merkittävästi siihen, kuinka syvälle kuoreemme kaivaudumme. – Seksuaalinen halu perustuu viettiin eli käyttäytymismalliin, joka ohjautuu geneettisesti. Myös seksuaalinen halu vaihtelee elämäntilanteiden myötä, mutta halua voi myös tietoisesti houkutella esiin
– Ihmisillä on toiveita, ihanteita, tunteita ja fantasioita, jotka liittyvät seksuaalisuuteen. Halukkuus vaihtelee kehon ja mielen mukaan ja aaltoilee mukana elämäntilanteissa. – Itseä katsotaan usein hirmu kriittisesti ja kuvitellaan, että muutkin näkevät meidät niin. ”Pessimisti ei pety” ei päde seksuaaliseen kanssakäymiseen. Hyvä konsti tähän on tietoisesti lisätä läheisyyttä esimerkiksi parisuhteessa. Aseksuaali ei halua . Niskanen jatkaa, että suomalaisilla on usein kohtuuttomia vaatimuksia omaa haluttavuuttaan kohtaan. . – Olisi tärkeää saada elämään myönteisiä kokemuksia, joissa voi kokea olonsa hyväksytyksi ja arvostetuksi omana itsenään. Negatiiviset seksuaaliset kokemukset voivat alentaa seksuaalista motivaatiota, kun taas positiiviset kokemukset voivat vahvistaa sitä. – Ja on hyvä antaa seksuaalisen halun heräämiselle aikaa! Päivällä voi vaikka käydä vihjailevaa tekstiviestikeskustelua kumppanin kanssa, se jo virittelee halua tulevaa iltaa kohtaan. MYÖS PELKO voi vaikuttaa seksuaaliseen itsetuntoon ja haluun. – Suurin osa ihmisistä tarvitsee jonkun ärsykkeen, jotta halu voi ylipäätään herätä. YLE:n tammikuussa teettämän seksihalukyselyn mukaan niin suomalaiset miehet kuin naisetkin pelkäävät, että oma ylipaino vie kumppanin seksihalut. Aivot ovat neurologisesti ihmisen suurin seksuaalinen elin. Sitä paitsi on hyvin surullista jos ajatellaan, että seksi, seksuaalisuus ja seksikkyys kuuluisi vain tietyn kokoisille tai ikäisille ihmisille. Niskanen korostaa myös halun arvostamisen tärkeyttä. Erot, lastensaamiset, työpaineet, kriisit, onnettomuudet, sairaudet, lääkitykset ja hormonaaliset muutokset vaikuttavat kaikki halukkuuteen, Niskanen listaa. Mitä avoimemmin uskaltaa kertoa toiselle omista haluista ja odotuksista, sitä paremmin toinen voi niitä huomioida. Vaikka aseksuaali henkilö ei koe seksuaalista halua tai kiihottumista, hän voi silti nauttia läheisyydestä ja kosketuksesta ja hänellä voi olla voimakaskin lisääntymisvietti. Itseään saa ja pitää kehua ja onnistumisista tulee iloita. – Sooloseksi on oivallista harjoittelua siihen, miten oma keho reagoi, mistä se nauttii ja miten se pääsee antautumisen tilaan. Niskanen neuvoo, että itselle olisi hyvä puhua kuin hyvälle ystävälle. Aseksuaalisuus on yleensä synnynnäinen ominaisuus, eli aseksuaalin henkilön halu ei yleensä lisäänny tai muutu elämän aikana. Halun heilahtelu voi joskus tuntua hämmentävältä. On tärkeää hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Itsetuntoa voi kehittää Seksuaaliterapeutti jatkaa, että realistinen minäkuva on seksuaalisen itsetunnon a ja o. Menneet kokemukset voivat saada seksin tuntumaan ajatuksenakin ahdistavalta, mutta usein pelko liittyy myös kontrollin menettämiseen. 17 asenteet, arvot ja kulttuuri sekä aikaisemmat seksuaaliset kokemukset. Läheisyyttä hakiessaan ihminen tietoisesti tai tiedostamattaan haluaa tyydyttää näitä odotuksia, mikä sitten voi laukaista syvemmänkin seksuaalisen halun, Niskanen selventää. Siksi on hyvä herätellä aisteja ja harjoitella hetkessä läsnä olemisen taitoa, jolloin voi tulla tietoisemmaksi siitä, millaiset asiat omaan halukkuuteen vaikuttavat. Seksuaaliterapeutti tähdentääkin, että oman halun muutoksia voi tarkkailla, mutta harvoin niistä on syytä huolestua. Puhumisen aloittaminen voi olla hankalaa, mutta se palkitsee. – Jos taustalla ei ole sairauksia tai vaikkapa hormonaalisia syitä, niin halua ei tarvitse jäädä odottelemaan, vaan sitä voi houkutella esiin. Itsetuntoa voi kehittää ja kohentaa aika helpostikin. Ylipaino voi vaikuttaa omaan itsetuntoon, mutta kuten kyselystäkin huomataan, eivät ne makkarat kumppania häiritse. Niskanen korostaa, että seksuaaliseen haluun liittyykin monia isoja, vaikeita tunteita. Ilo, leikkimieli ja kokeilunhalu mukaan Seksuaaliterapeutti haluaa muistuttaa, että seksi ja seksuaalisuus on iloinen asia ja omaa halua kannattaa vaalia. Jos oman itsen rajoja on rikottu, niin itsetunnon rakentamiseen voidaan tarvita terapiaa, mutta useimmat pystyvät kohentamaan omaa itsetuntoaan ilman apuakin. Monet pelkäävät haavoittumista ja esimerkiksi orgasmin aikana tapahtuvaa lyhyttä tiedottomuutta – tarvitaan paljon luottamusta, että sellaiseen tilanteeseen voi antautua ja nauttia siitä, Erja-Riitta Niskanen toteaa. Läheisyydellä en tarkoita seksiä, vaan halailua ja hyväilyä, jota kumpikaan osapuoli ei koe painostavana, Niskanen vinkkaa. – Itsetunto ja häpeä ohjaavat merkittävästi sitä, miten halumme ilmaisemme. Kun seksuaalisuutta ja esimerkiksi pariskunnan keskeistä seksielämää pidetään tärkeänä asiana, sen eteen ollaan valmiita tekemään vaikka mitä. Yksin masturboidessa kontrollin menettämistä ei tarvitse jännittää yhtään, Niskanen vinkkaa. Sooloseksi tutustuttaa kehoon ja mieleen . Kolmantena haluun vaikuttavat odotukset. – Halukkuus vaihtelee ihmisen kehityskaaren mukana nuoruudesta vanhuuteen ja lisäksi elämäntilannemuutosten mukaan. – Hyvä itsetunto vaikuttaa kaikkeen elämässä, ei vain seksuaalisuuteen. Omista haluista ja odotuksista keskusteleminen kumppanin kanssa olisi seksuaaliterapeutin mukaan paras keino päästä yli peloista. Sen sijaan vastaajat eivät kokeneet kumppanin ylipainon vaikuttavan omaan halukkuuteensa, vaan kumppanilta odotettiin lähinnä riittävää hygieniaa. Aseksuaalisuutta on pidetty seksuaalisena tai psykologisena häiriönä, mutta tämä käsitys halutaan muuttaa, sillä useimmat aseksuaalit eivät koe seksuaalisen halun puuttumista ongelmalliseksi.. Aivan kuten seksuaalinen halu, myös itsetunto aaltoilee elämän aikana ja on välillä vahvempi ja välillä heikompi. Eihän kukaan kerro läheiselle, kuinka ruma, tyhmä ja huono hän on, mutta jostain syystä peilikuvalle tällaisia sanoja voi pullautella tuosta vaan. – Seksuaalisessa kanssakäymisessä toinen ihminen tulee omien rajojen sisäpuolelle ja on tavallista, että siinä tilanteessa haluaa suojella itseään. Jos aivoissa kytee negatiivisia tunteita itseä ja omaa halua kohtaan, on halun ilmaiseminen vaikeaa. Ilo, leikkimieli ja kokeilunhalu ovat hyviä aseita häpeää ja pelkoa vastaan, Niskanen kannustaa. Huono itsetunto ja häpeä nakertavat halua Mutta tiedetäänhän se: suomalainen mies ei puhu eikä pussaa, eikä läheisyydestä ja omista haluista puhuminen tai niiden ilmaiseminen ole useimmille naisillekaan niin helppoa. Jos nämä kokemukset ovat luonteeltaan seksuaalisia, niin ne vaikuttavat positiivisesti myös seksuaaliseen itsetuntoon. ASEKSUAALISUUS on seksuaalisuuden muoto, jossa henkilö kokee hyvin vähän tai ei lainkaan seksuaalista halua tai vetovoimaa toisia ihmisiä kohtaan. Halua voi houkutella esiin Koska halua ohjaavat monet asiat, se on hyvinkin muuttuva asia. Sitä paitsi halu voi olla myös tietoinen valinta
Kohtaukset olivat tulleet äkkiarvaamatta ilman mitään ennakkovaroitusta, Sisko Päivärinta , 62, sanoo. Vuoden 2018 tammikuun lopussa Päivärinnalle tuli heikko olo. – Yksityislääkärikään ei osannut sanoa oikein mitään, koska sairaalan lääkäri oli tehnyt kirjauksen TIA-kohtauksesta, eikä kirjannut aivoinfarktia. Selviytymistarina. Sen enempää ei asian eteen sitten tehtykään. Huimausta ja puhe sammaloitui Kun kohtaukset alkoivat, Päivärinta työskenteli miehisessä ammatissa automatiikka-asentajana, jonka tehtävänä oli muun muassa paperikoneiden logiikkakaappien teko, kalustus, johdotus ja asentaminen. Minut lähetettiin vuorokauden päästä kotiin diagnoosilla vatsatauti. Oireet ovat samat kuin varsinaisessa aivoinfarktissa, mutta kyseessä ei kuitenkaan ole infarkti. Sairaalassa minulle ei osattu tehdä oikein mitään, eikä selvää diagnoosiakaan kirjattu. – Olin touhunnut kaikenlaista koko päivän ja päätäni alkoi särkeä valtavasti ja huimata. Olin siellä yön ja muutaman vuorokauden tarkkailussa ja minut lähettiin kotiin. – En enää jaksanut elää pelossa. 18 Hämeenlinnalainen Sisko Päivärinta on kokenut neljä aivoinfarktia, mutta omatoimisuus, iloinen ja positiivinen luonne sekä rohkeus ovat osaltaan taanneet, että hän selviää arjen askareista, pystyy liikkumaan ja ajamaan autolla. Sopiva annos kiukkua on myös pistänyt itseni toimimaan, naurahtaa Päivärinta. Soitin 112:een ja apu tuli paikalle. Ensimmäinen outo kohtaus iski vuonna 2007. . – Neljännen kohtauksen jälkeen kyllästyin epämääräisiin diagnooseihin ja vaadin, että minut on kertakaikkiaan tutkittava kunnolla. – Oksensin mahdottomasti ja minut vietiin ambulanssilla sairaalaan. – Joskus on tullut mieleen, ettei meikäläisen terveydenhuollossa oikein mikään ole mennyt kuten olisi pitänyt, mutta asioita ei auta jäädä murehtimaan. Selvisi, että infarktien taustalla oli sydänvika, minkä takia aivoihin pääsi verihyytymiä jotka puolestaan saivat aikaan infarktin. Päätä kuvattiin ja kohtauksen syyksi todettiin aivoinfarkti. – Tunsin huimausta ja puhe sammaloitui. – Otin hyllyltä jotakin ja oikea käteni alkoi vispata ja oikea puoli kehosta puutua. Kohtaus kirjattiin jonkinasteiseksi TIA-kohtaukseksi, mikä tarkoittaa eräänlaista aivoinfarktia ennakoivaa kohtausta. Päivärinta kävi myös yksityislääkärin vastaanotolla, koska outo kohtaus kalvoi mieltä. Aika monet aivoinfarktin kokeneet masentuvat, mutta minulla vastoinkäymiset ovat luoneet kiukkua. Neljäs kerta toden sanoi Seuraava kohtaus iski kaupassa vuonna 2013 kesken ostosten teon. Tuolloin selvisi, että infarktien taustalla oli sydänvika, minkä takia aivoihin pääsi verihyytymiä jotka puolestaan saivat aikaan infarktin. Ajoin autolla miehen työpaikalle ja sanoin, että minut on vietävä sairaalaan. Kolmas kohtaus sattui kotona vuonna 2016. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen Sopiva annos kiukkua pitää liikkeessä Takana neljä aivoinfarktia A ivoinfarkteille ei löytynyt selitystä ennen neljättä viime vuoden alussa sattunutta kohtausta
Minulle ei jaksosta ollut juurikaan hyötyä. Sopeutumisvalmennuskurssi auttoi ymmärtämään Toisen kohtauksen jälkeen Päivärinta pääsi sopeutumisvalmennuskurssille Punkaharjulle. Sairaus oli tehnyt minusta kärttyisän ja kurssilla miehelle valkeni syy käytökseeni. – Muistan valittaneeni lääkärille pulssistani, joka löi 34 lyöntiä minuutissa. Viime vuoden alussa sattunut kohtaus vei Päivärinnalta jalat alta ja tajuntakin hämärtyi. 19 . Kävimme puolison kanssa etsimässä lähimetsästä sopivan lenkin, jota kävelin kahden koiran kanssa. – Aluksi kävelin omakotitalon rappuja yläkertaan ja sen jälkeen talon ympäri. – Sen jälkeen päätin, että näihin kohtauksiin on saatava jokin tolkku. – Sain sanottua miehelleni ” tilaa ambulanssi”. . Koin henkilökunnan väsyneeksi ja kyllästyneeksi omaan työhönsä. Jollei minua olisi kuulunut kotiin, puoliso olisi tiennyt, mistä minua etsiä. – Kurssi piti sisällään keskusteluja, ei niinkään fyysistä kuntoutusta. Neljä infarktia eivät ole Sisko Päivärintaa masentaneet. Sairaalaan pääsin 15 minuutissa,. – Se kuntoutusjakso oli aika lailla yhtä tyhjän kanssa. Seuraavana päivänä lääkäri kertoi, että jo vuonna 2016 pikkuaivoissa ollut Päivärinnan sydäntäkin oli joskus tutkittu, koska hän tunsi aika ajoin ikään kuin lyöntejä olisi jäänyt väliin. Lääkäri kuittasi pulssin sanomalla että mitä matalampi, sen parempi, hämmästelee Päivärinta. Liuotushoidon sain ensimmäisen kerran vasta neljännen kohtauksen jälkeen. Neljännen kohtauksen jälkeen Päivärinta sai kuntoutusta Lahdessa. Hän alkoi ymmärtää sairauttani ja samalla omaa käytöstäni. Jälkikäteen ajatellen koirat tietyssä määrin pelastivat minut, ne tarjosivat lenkkiseuraa ja -turvaa. pää kuvattiin, infarktin paikka löydettiin ja liuotus aloitettiin. Puhekykyä nämä eivät ole minulta onneksi kertaakaan vieneet. Tein asiasta valituksen ja syksyllä olen menossa Kankaanpäähän yksilölliseen kuntoutukseen. Kolmannen kohtauksen jälkeen ei kuntoutusta tarjottu, joten Päivärinta päätti aloittaa omatoimisen kuntoutuksen. Erityisen antoisaa oli, että puoliso oli mukana kurssilla
Ennalta-arvaamattomuus on yksi syy siihen, että aivoinfarkti tai -verenvuoto. Toimintakunnon palautuminen infarktin jälkeen vaihtelee yksilöllisesti. Yhdistyksessäkin on ihmisiä, jotka ovat toipuneet sisukkuudella. Aivoverenvuodon riskiä kasvattaa muun muassa työssä koettu stressi. – Ainakin joitakin vuosia sitten luvut olivat tätä luokkaa. Avun turviin kannattaa hakeutua mahdollisimman pian, koska keskustelut ehkäisevät masennusta, mikä taas helpottaa fyysistä palautumista. Yhdellä jäsenellä puhekyky oli pari vuotta miltei kadoksissa, mutta hän jaksoi sitkeästi käydä tapaamisissa ja nyt hän puhuu oikein hyvin. Puheenjohtajuudesta hän luopui 2017 keväällä, mutta toimii edelleen vertaistukena ja kokemustoimijana. Arjessa sellainen ihminen jää helposti yksi, koska harva jaksaa häntä edes kuunnella. Aivoverenvuoto voi tulla yllättäen kunnosta riippumatta, jos henkilöllä on esimerkiksi valtimon pullistuma, aneurysma. Sisko Päivärinta on opiskellut aikanaan myös autosähkömekaanikoksi ja taitaa auton huollot. Infarkti iskee monesti yllättäen Kanta-Hämeessä sairastui vuosittain 1 000-2 000 ihmistä aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon. 20 Yhdistoiminta toi pontta elämään . Korkea kolesteroli voi olla myös sukurasite. Aivoinfarkti iskee usein täysin ennalta-arvaamatta. . Kun infarktit johtuivat sydämestä, eivät riskitekijätkään välttämättä ennusta kohtausta. Puhumattomuus on poikinut jopa avioeroja. – Oma periaatteeni on aina ollut se, että ensiksi autan ihmistä ja sen jälkeen voidaan ottaa jäsenyysasiat esille. Tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, vähäinen liikunta ja korkea kolesteroli ovat niitä tekijöitä, jotka voivat lisätä infarktin saamisen riskiä. – Yleisesti väitetään, että infarktista palautuu puolesta vuodesta kolmeen vuoteen, minkä jälkeen ihminen jää siihen tilaan. – Infarkti voi kuitenkin iskeä ilman näitäkin syitä kuten itsellenikin tapahtui. Oman kokemukseni mukaan tuo väite ei pidä paikkaansa. Elämäntapani olivat hyvät ja kuntokin aika kova työn ansiosta. SISKO PÄIVÄRINTA hakeutui heti ensimmäisen kohtauksen jälkeen mukaan yhdistystomintaan ja oli Kanta-Hämeen AVH-yhdistyksen puheejohtajana lähes kymmenen vuotta. Jos puhekyky katoaa, olisi tärkeää etsiä vertaistukea, joka jaksaa kannustaa ja rohkaista, vaikkeivät ne suusta tahtoisi ulos tullakaan. Ensimmäisen infarktin jälkeen Päivärinta jouti lääkärin määräyksestä ajamaan ”inssiajon” uudestaan, mutta noin 100 000 vuosittaisen ajokilometrin kokemusella testi meni läpi puhtaasti. He ovat ehkä se haastavin ryhmä, koska heihin ei kukaan saa kontaktia. Osa ihmisistä hakeutuu vertaustuen ja avun piiriin, osa masentuu ja eristäytyy ja osa ei pysty lainkaan puhumaan omasta elämäntilanteestaan
Se ei ole koskaan meikäläisen kohdalla oikein onnistunut. Pyrin pitämään aivot virkeinä ratkaisemalla esimerkiksi ristisanatehtäviä. Parasta on elää päivä kerrallaan ja säilyttää mieliala korkealla. En ole viitsinyt alkaa sitä uudestaan opiskelemaan. Tähän saakka lukeminen on ollut tuskaa, koska ole jumiutunut jollekin riville, enkä kertakaikkiaan ole päässyt siitä eteenpäin. Päivärinta oli tottunut elämään miehisessä maailmassa. Teknisiä piirustuksia en pysty lukemaan ja englannin kieli häipyi mielestä jo ensimmäisen kohtauksen jälkeen. – Niissä töissä ei kovin monia naisia ollut ja paperitehtailla ja muillakin työkohteilla sain monesti kuulla miehistä kuittailua. – Jos ihminen hoipertelee tai sammaltaa, ei kyse ole välttämättä juopumuksesta, vaan takana voi olla jokin aivoihin kohdistuva häiriö. Sisko Päivärinta elää päivän kerrallaan ja pitää mielialan korkeana. – Koin etten kykene suoriutumaan työstäni turvallisesti. – En voisi kuvitella kiipeäväni mastoihin tai paperikoneiden päälle kuten aikanaan tein. 21 . – Muisti on heikentynyt, vaikka läheiset väittävät että muistan kaiken hyvin. Tasapaino on heikentynyt ja jollain tavoin kammoan korkeita paikkoja. Sisko Päivärinnan kumppaneina ja lenkkikavereina arjessa ovat labradorinnoutajat Niksu ja Pate. Vastasin että keittäjän, koska se on ensimmäinen koulutukseni. ?. Oma tilanne on vain hyväksyttävä Olennaista on saada myös huomio pois omasta sairaudesta. Ihan kaikki ei enää onnistu Infarktit ovat kuitenkin jättäneet jälkensä. – Tärkeää on että niin omaiset kuin ylipäätään kaikki tiedostaisivat sen, että aivoinfarkti voi aiheuttaa tiettyä käytöstä, johon voi kuulua esimerkiksi kiukkuisuutta. Päivarinnalla on verenpaineja kolestrolilääkityksen ohella käytössä veren hyytymisenestohoidossa käytettävää marevania vastaava lääkitys. – Vasta tänä kesänä olen todella pystynyt jonkin verran lukemaan. Vaativissa asennuksissa pitää kaikki tehdä oikein, muutoin olisin vaaraksi muille ja itselleni. Sen jälkeen Päivärinta on ollut keittäjänä, maahanmuuttaja-aikuisten koulunkäyntiavustajana ja viimeksi leiriemäntänä. saattaa hämmentää sekä potilasta että hänen omaisiaan. – Kolestrolitasoni on aika alhainen, mutta lääkityksellä se halutaan sellaisena pitääkin. Liikuntaa haittaa selkävaiva, mutten kovin mielelläni leikkaukseen turvaudu, koska kammoan puudutusta. Kerran yhdellä paperitehtaalla kuulin kuinka miesporukka ihmetteli selkäni takana, että akka on päästetty sähkökaapille ja millähän papereilla. . Ennen sairastumistaan Sisko ei ristisanatehtävistä välittänyt, mutta tänä päivänä ne ovat hyvää aivojumppaa sudokujen ohella. Päivärinta luopui vaativasta automatiikka-asentajan työstään heti ensimmäisen kohtauksen jälkeen. Sillä pääsee jo aika pitkälle, kannustaa Päivärinta
Kun väestö vanhenee, niin AVH:n esiintyvyys kasvaa.. – Joidenkin tutkimusten mukaan niiden esiintymisessä on ollut havaittavissa jopa hieman laskua, toteaa Aivoliiton ylilääkäri, neurologian professori Risto O. Kehittyvän ennaltaehkäisyn ansiosta aivoverenkiertohäiriöt eivät ole lisääntyneet niin nopeasti kuin aiemmin pelättiin. Teksti: Soili Kaivosoja V iime vuosina aivoverenkiertohäiriöiden esiintymisluvuissa ei ole ollut juurikaan muutoksia. 22 Aivoverenkiertohäiriö jopa 25 000 suomalaisella vuodessa Hoitoon on aina kiire Aivoverenkiertohäiriöihin sairastuu vuosittain Suomessa noin 20 000 henkilöä, jopa 25 000, kun myös ohimenevät TIA-kohtaukset otetaan huomioon. Aivoverenkiertohäiriöiden riski lisääntyy iän mukana. Roine Turun yliopistollisesta keskussairaalasta
AVH aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, jonka seurauksena ilmenee muun muassa motorisia tai kielellisiä vaikeuksia. . Potilaalla ilmenee äkillinen, toispuoleinen raajaheikkous, äkillinen toisen kasvopuoliskon riippuminen tai puheentuoton vaikeus, jolloin tulee heti soittaa yleiseen hätänumeroon 112. Se tarkoittaa sitä, että ohimenevänkin aivoverenkiertohäiriön johdosta potilaan tulee päästä heti arvioitavaksi. TIA-kohtaus voi edeltää aivoinfarktia Noin joka neljännellä aivoinfarktipotilaalla aivoinfarktia edeltää TIA-kohtaus, jonka jälkeen aivoinfarktin riski on kaikkein suurin kahden ensimmäisen vuorokauden aikana. Aivoverenkiertohäiriöistä noin 85 prosenttia johtuu aivoveritulpista ja 15 prosenttia verenvuodoista. – Suomessa sairastuneiden keski-ikä on 75 vuotta. Kolme tyyppiä Aivoverenkiertohäiriötä (AVH) on kolmea eri tyyppiä; aivoverenkierron tilapäinen ja vielä korjaantuva häiriö (TIA), pysyvän vaurion aiheuttava aivoinfarkti sekä aivoverenvuoto. Vastuu tilanteesta jää muille paikalla olijoille. Näiden oireet voivat olla hyvin samanlaiset, vaikka ne eroavat toisistaan syntytavaltaan ja hoidon suhteen. Vaikka oireet ohittuvat, edellyttää TIA nopeita toimia aivoinfarktin ja muidenkin valtimotautitapahtumien estämiseksi. Aktiivinen ja sosiaalinen elämäntapa ylläpitää aivoterveyttä, jonka avulla voidaan estää jopa aivosairauksien ja dementian puhkeaminen. Aivovaltimotukoksista neljännes sattuu työikäisille, alle 65-vuotiaille, aivoverenvuodoista noin kolmannes. Yleinen harhaluulo siitä, että AVH:tä esiintyy pelkästään ikääntyneillä, ei siis pidä paikkaansa. Myös toisen silmän ohimenevä näön hämärtyminen voi kieliä AVH-kohtauksesta. Noin puolessa tapauksista TIA-kohtausta seuraa aivoinfarkti kahden ensimmäisen vuorokauden aikana. Kyseessä on siis päivystystapaus, vaikka oireet olisivat jo ohi. Hoitoon on aina kiire – Yllättäen viime vuosikymmeninä nuorten AVH näyttäisi olevan muualla maailmassa kasvussa, tosin Suomesta on julkaistu päinvastainenkin tulos. Siinä jokin aivoihin verta tuovista valtimoista tukkeutuu joko ahtauman tai hyytymän seurauksena. Hätäpuhelun aikana käytetään tavallisimpiin oireisiin perustavia avainsanoja. Uusiutumisriski on heti TIA:n jälkeen on jopa suurempi kuin aivoinfarktin jälkeen. Harvinaisempia oireita ovat äkilliset näkökenttämuutokset, jotka ilmenevät molemmissa silmissä, mutta joista potilas yleensä havaitsee vain toisen silmän muutoksen. – Hyvä uutinen on, että tehokkaiden hoitomuotojen ansiosta yhä suurempi osa potilaistamme toipuu jopa täysin. TIA-kohtauksen oireet ovat samanlaisia kuin aivoinfarktissakin, eikä niitä voi TIA-kohtaus on varoitus korkeasta riskistä. Useampi kuin joka toinen toipuu erittäin hyvin. 23 . Noin neljä viidestä AVH-kohtauksesta todennetaan näillä kriteereillä. TIA:lla on taipumus uusiutua ja seurauksena voi olla aivoinfarkti jo muutaman päivän kuluessa, joten kohtauksen syy on selvitettävä mahdollisimman pian. Potilas ei yleensä itse kykene soittamaan, vaikka halvaus ja puhekyky eivät sitä estäisikään. Myös nämä oireet edellyttävät yhtä kiireellistä hoitoon hakeutumista. . Aivoverenvuodoissa joko aivojen pinnalle tai aivokudoksen sisään vuotaa verta verisuonen seinämässä olevan repeytymän takia. Roine Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.. Aivoinfarkti yleisin Aivoinfarkti on aivoverenkierron sairauksista yleisin. Tukos voi olla myös ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, jota kutsutaan TIA-kohtaukseksi. Kohtaukset äkillisiä AVH-kohtaukset ovat poikkeuksetta äkillisiä. Taustalla voi olla hoitamaton verenpainetauti, verenvuototaipumus tai perinnölliset syy. Onnistuneen hoidon edellytys vaatii kuitenkin nopeaa pääsyä hoitoon, muistuttaa Aivoliiton ylilääkäri, neurologian professori Risto O. Aivojen toimintahäiriöitä voivat aiheuttaa myös aivovamma, aivokasvain tai aivotulehdus
Nykyään suurempi osa liittyy sydänsairauksiin, erityisesti eteisvärinään. Korkeammassa riskiryhmässä ollaan siinä vaiheessa, kun henkilö on jo sairastunut valtimotautiin. Aivoterveys on tärkein pääomamme . Se ei kuitenkaan tarkoita, että vaara olisi ohi. – Vastaavasti hyvä uutinen on se, että. Roine kertoo. 24 . Silloinkin yhdeksän kymmenestä AVH:stä pystytään estämään ennaltaehkäisevin toimenpitein, jotka liittyvät elämäntapojen muutoksiin sekä lääkehoitoihin, Roine kertoo. Siinä on tapahtunut selkeä muutos aiempaan, jolloin hieman suurempi osa liittyi ahtauttavaan valtimotautiin. PROFESSORI RISTO O. Aivoterveydellä tarkoitetaan yleisen hyvinvoinnin tilaa sekä aivsairauksien ennaltaehkäisyä. www.aivoliitto.fi, www.muistiliitto.fi, www.tunnepulssisi.fi Pienten suonten tauti . Aivoterveyden edistäminen on laaja käsite, joka sisältää muutakin kuin sen, että estetään AVH-kohtauksia ja aivosairauksia. TIA-kohtauksen oireet ohittuvat tunnin kuluessa eikä aivokuvassa voida nähdä aivoinfarktia. – Pienten suonten tauti voidaan havaita magneettikuvalla ja sen kehittymistä voidaan ennaltaehkäisevin keinoin jarruttaa. Aivoterveydestä löytyy lisää monipuolista tietoa sekä Aivoliiton että Muistiliiton nettisivuilta. Kampanja on osa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -terveystalkoita. Se on ilmiö, joka liittyy sinänsä vähäisessä määrin ikääntymiseen, mutta altistaa voimakkaasti aivoinfarktille, kun henkilöllä on verenpainetta tai muita riskitekijöitä, Risto O. Niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa on osoitettu, että väestötasolla ennen AVH:n sairastumista neljä viidestä tapauksesta pystytään estämään elintapojen muutoksilla. Aivovaltimossa voi olla silti tukos, vaikka potilaan oireet ohittuvat. Suurimpana pelkona useimpien mielestä on kuitenkin omatoimisuuden menetys. Eteisvärinä lisää riskiä Eteisvärinä yleistyy jyrkästi. ROINEEN mukaan aivoterveydestä puhuminen on jäänyt liian paljon taka-alalle. Potilaissa on paljon niitä, joilla on diagnosoitumatonta piilevää eteisvärinää. Oireiden ohittumisen ei pidä antaa väärää turvallisuuden tunnetta. – Sydänperäiset syyt ovat nykyään tavallisempia aivoverenkiertohäiriöiden syitä. Elintavat kuntoon Aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyssä on suuri merkitys elintavoilla. Aktiivinen, sosiaalinen elämäntapa on kaikkein tärkein. – Tänä päivänä tunnistetaan herkästi pienten suonten tauti, mikä oli aikaisemmin aliarvostettu ja unohdettu. Aivoliiton Verenpaine-kampanja valittiin maailman terveysjärjestö WHO:n toimesta maailman parhaaksi väestökampanjaksi muutama vuosi sitten. erottaa oireiden perusteella. – Aivoterveys on hyvinvointikäsite, jota voidaan edistää monella tavalla. Sydänsairauksiin liittyviin aivoinfarkteihin liittyy todennäköisemmin vaikea haitta, suurempi kuoleman riski sekä suurempi uusiutumisen riski, Roine sanoo. DIAGNOSTIIKAN KEHITTYMINEN tunnistaa aivoverenkiertohäiriötapaukset aiempaa paremmin. Eteisvärinän tunnistaminen on tärkeää, sillä eteisvärinä lisää merkittävästi aivoinfarktin riskiä. On olemassa näyttöä, että muistisairauksien kehittymistä voidaan jarruttaa aktiivisella ja sosiaalisella elämäntavalla. . Suomessa on tehty paljon töitä ennaltaehkäisyn eteen erilaisten väestökampanjoiden puitteissa. Aivoverenkiertohäiriöt ovat poikkeuksetta äkillisiä. Yhä useampi potilaista toipuu Aivoverenkiertohäiriö on neljänneksi suurin kuolinsyy Suomessa. Jos sitä ei tehdä, johtaa se yleisen toimintakyvyn sekä älyllisen suorituskyvyn heikkenemiseen ja jopa dementoitumiseen. – Ennaltaehkäisy on niin tehokasta, että kenenkään ei kannata jättää sitä käyttämättä. Mustikka saattaa piristää iäkkäitä aivoja. Aivoliiton ja Sydänliiton yhteinen kampanja Tunne Pulssisi -kampanja puolestaan kannustaa tunnistamaan salakavalan eteisvärinän. Riski kuolla aivoverenvuotohäiriöön akuuttivaiheen eli ensimmäisen kuukauden aikana on alle kymmenen prosenttia eli ei kovin todennäköistä. Eteisvärinän yleistyminen selittää myös sitä, että aivoinfarktit ovat koko ajan kasvussa
– Ikään ja asuinpaikkaan liittyvästä syrjinnästä pitäisi päästä eroon. Osallistujat olivat alussa terveitä, mutta heistä 6 prosenttia sairastui sydänkohtaukseen tai rasitusrintakipuun seurannan alkaessa. Heikkeneminen ei ollut kovin suurta, mutta pienetkin heikentymät voivat vuosien varrella suurentaa muistisairauksien riskiä, tutkijat kirjoittavat. Suomessa on jopa 200 000 henkilöä, joilla kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. – Ikään perustuvia hoidonrajauksia ei – Olemme saaneet uutta tutkimusnäyttöä, että valikoiduille potilaille soveltuu tavallinen laskimonsisäinen liuotushoito aina yhdeksään tuntiin saakka, kun aikaikkuna on aiemmin ollut 4,5 tuntia.. – Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokainen potilas soveltuisi hoitoon, vaan potilasvalintaan tarvitaan vaativia tutkimuksia. Useampi kuin joka toinen toipuu erittäin hyvin, toteaa Risto O. Analyysin perusteella tuulivoimalan lähettyvillä asuvat eivät sairastuneet yhtään todennäköisemmin kuin muutkaan. – Olemme saaneet uutta tutkimusnäyttöä, että valikoiduille potilaille soveltuu tavallinen laskimonsisäinen liuotushoito aina yhdeksään tuntiin saakka, kun aikaikkuna on aiemmin ollut 4,5 tuntia. Toivottavaa luonnollisesti olisi, että kaikki kuntoutukset hyötyvät potilaat pääsisivät kuntoutuksen piiriin. tehokkaiden hoitomuotojen ansiosta yhä suurempi osa potilaistamme toipuu jopa täysin. Moniammatillista AVH-kuntoutusta tarvitsevista potilaista vain alle puolet saa sitä, joissakin sairaanhoitopiireissä vain joka neljäs. Muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot näyttäisivät heikkenevän nopeammin sydänkohtauksen ja muiden sepelvaltimotautioireiden jälkeen. Taustalla on todennäköisesti heikentynyt verenkierto, yhteiset riskitekijät tai mikroinfarktit aivoissa. Tanskalaiset selvittivät tuulivoimaloiden terveysvaikutuksia seuraamalla 29 000 naista rekisteritietojen avulla keskimäärin 20 vuoden ajan. Testien perusteella muun muassa sanallinen muisti ja ajallinen hahmottaminen heikkenivät nopeammin osallistujilla, jotka sairastuivat sepelvaltimotautiin seurannan aikana. Lievää dementiaa potee puolestaan noin 100 000 ja melkein yhtä monella on pitemmälle edennyt dementia. Ikääntyneet hyötyvät melkein kaikista hoidoista yhtä paljon kuin nuoremmat. Tuona aikana 1 100 naista sairastui aivoverenkiertohäiriöön. Tulokset perustuvat 7 900 yli 50-vuotiaan 12-vuotiseen seurantaan, jonka aikana osallistujien kognitiivisia mielentoimintoja testattiin useita kertoja. Tämän vuoden aikana myös mekaanisen, valtimoteitse tapahtuvan tukoksen avaamisen aikaikkuna on noussut 24 tuntiin. Ikääntyneiden ennuste on huonompi, mutta jos ajatellaan vastetta hoitoon, niin hoidon hyöty on suunnilleen saman suuruinen kaikilla. Hyödylliset nettisivut www.aivoliitto.fi www.muistiliitto.fi www.korvaamatonkovalevy.fi www.yksielama.fi www.tunnepulssisi.fi Tuulivoimalan äänet eivät altista aivoverenkiertohäiriöille . Sydänkohtaus voi kiihdyttää muistin heikkenemistä . Kuntoutukseen pääsyssä epäarvoisuutta Suomessa on edelleen epätyydyttävä tilanne AVH-potilaiden kuntoutuksen suhteen. Roine. Mahdollisuudet heikentyvät, jos aikaa kuluu. – Valitettavasti asuinpaikka ratkaisee, minkälaista kuntoutusta Suomessa voi saada. Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä. Tuoreen tanskalaistutkimuksen tulokset viittaavat tuulivoimaloiden melun olevan vähäistä ja sille altistuu vain pieni osa väestöä. Hoidon keskittäminen AVH-yksikköön on jo sinänsä erittäin tehokasta, joten ikääntyneetkin hyötyvät siitä. Liikenteen melu on yhdistetty suurentuneeseen aivoverenkiertohäiriöiden vaaraan, mutta sama ei näyttäisi koskevan tuulivoimaloiden ääniä. Yhteyttä ei havaittu 11-, 5eikä yhden vuoden seurannassa. Tilanne johtuu erilaisista käytännöistä sekä erilaisista resursseista. Onnistuneen hoidon edellytys vaatii nopeaa pääsyä hoitoon. 25 . Paras ennuste on edelleen niillä potilailla, jotka saadaan nopeasti hoitoon, Roine korostaa. Aivovaltimotukoksista yli neljännes sattuu työikäisille, alle 65-vuotiaille, aivoverenvuodoista noin kolmannes. Seurannan aikana 10–13 prosenttia naisista asui 6 000 metrin säteellä tuulivoimalasta. Tämä koskee myös radikaaleja, hengen pelastavia leikkaushoitoja, joita on tehty jopa 80-vuotiaille. Alueelliset erot voivat olla hyvinkin suuria. Roineen mukaan historiaan joutaisi myös 65 vuoden ikäraja, jota Kela on käyttänyt harkinnanvaraisen kuntoutuksen myöntämisessä. Eli tämä ei tarkoita sitä, että AVH-potilaalla ei olisi kiire hoitoon
Muutoksiin ei oikein haluta reagoida ja silmientarkastusta siirretään tulevaisuuteen, sanoo silmätautien erikoislääkäri. – Ikänäkö ilmenee siten, että näön tarkentaminen lähelle vaikeutuu. Kaihi todetaan yleensä silloin, kun silmälasit eivät enää tunnu auttavan.. – Tulisi kuitenkin huomioida se, että molempien silmien näkökyky ei välttämättä ole identtinen. Korkea silmänpaine, likitaitteisuus, rakenteelliset tekijät sekä perimä lisäävät sairastumisriskiä iän lisäksi, kertoo Järvinen. Teksti: Kati Wikström 90 000 ihmistä syö glaukoomalääkkeitä Myös erilaiset silmien rappeumat ovat yleisiä ja niissä ikä on merkittävä riskitekijä. – Toki jo olemassa olevat sairaudet vaikuttavat ikääntyvien silmien kuntoon. Erilaiset verisuonten kuntoon vaikuttavat sairaudet ja diabetes aiheuttavat myös silmämuutoksia. 26 C oronaria Silmäsairaalan silmätautien erikoislääkäri Kaisu Järvinen kertoo, että silmien terveyteen vaikuttavat muun muassa perimä ja ympäristötekijät, kuten tupakointi ja altistuminen UV-säteilylle. Kyseessä on normaali, ikääntymiseen kuuluva muutos. Kun silmissä ja näössä ilmenee ongelmia, on viisainta kääntyä silmäsairauksien spesialistin puoleen. Silmälääkäri arvioi tarkastuksessa silmien terveydentilan ja mahdollisia silmäsairauksien riskitekijöitä. Ikänäkö on yksi yleisimmistä silmämuutoksista, siinä näön tarkentaminen lähelle vaikeutuu. Glaukooman eli silmänpainetaudin vuoksi erityiskorvattavia lääkkeitä Suomessa käyttää noin 90 000 ihmistä, mutta on joukko potilaita, jotka eivät tiedä sairaudestaan. Yleisimmät ikääntyvän ihmisen silmävaivat ovat ikärappeuma, glaukooma ja kaihi sekä ikänäkö. Ikänäkö alkaa useimmiten vaivata runsaan 40 vuoden iästä alkaen, jolloin kannattaakin käydä silmälääkärillä silmien yleistarkastuksessa. . – Kaihi alkaa kehittyä ihmisen ikääntyessä ja yleensä yli 30 prosentilla 65-vuotiaista ja yli 70 prosentilla 80-vuotiaista on näköä heikentävä harmaakaihi. Linssejä tulisi räätälöidä omille silmille ja näölle sopiviksi. Ajatellaan, että kyllä tässä vielä pärjätään. Silmävaivojen kanssa ei kannata sinnitellä Näkö on tärkeä aisti, joten sen häiriöihin onkin syytä puuttua. . Epäsopivat silmälasit voivat aiheuttaa päänsärkyä tai hankaloittaa silmien yhteistoimintaa. Tuolloin ennestään likinäköisillä vähennetään silmälasien miinuspuolta ja kaukonäköisillä lisätään plussaa lähelle tarkentamiseksi. Hyvin yleistä on, että lukulasit ostetaan erikseen, sen kummemmin tuumimatta. Näöstä hyvä huolehtia – Monesti sinnitellään yllättävänkin pitkään ilman oikeanlaisia silmälaseja tai sitten ei käytetä laseja ollenkaan. – Näkö kuitenkin huononee pikkuhiljaa
Koska glaukooma on useimmiten oireeton, korostaa Järvinen sen toteamisen vaativan aina silmälääkärin tutkimuksen. Hoitamattomana glaukooma supistaa näkökenttää ja heikentää näin näköä. Kaihileikkaus on päiväkirurginen toimenpide ja pääsääntöisesti se tehdään silmätippapuudutuksessa. Diabeetikoilla harmaakaihi tulee varhaisemmalla iällä. Lisäksi kohonnut silmänpaine, mykiön hilseily ja lähisukulaisilla todettu glaukooma ovat merkittäviä riskitekijöitä. Coronaria Silmäsairaalan silmätautien erikoislääkäri Kaisu Järvinen kannustaa käymään silmälääkärillä ja hankkimaan apua näköön sekä silmien terveyteen. Pitkäaikainen kortisonisilmätippojen käyttö ja silmävammat tai voivat Järvisen mukaan aiheuttaa myös niin sanotun sekundaarisen glaukooman. Glaukooma voi olla oireeton, mutta sen eteneminen on mahdollista pysäyttää. – Ihminen tuntee ja tietää, että silmässä jotakin tehdään, mutta kipua ei tunnu. – On yksilöllistä, missä vaiheessa kaihi kehittyy niin pitkälle, että se heikentää näöntarkkuutta, kontrastiherkkyyttä tai aiheuttaa häiritsevää häikäisyä. . KAIHI on yksi yleisimmistä ikääntymiseen liittyvistä näköä heikentävistä sairauksista. . Siksi sairauden varhainen havaitseminen ja hoito ovat erittäin tärkeitä. – Arjessa ongelmaa on vaikea havaita, koska keskeinen, tarkka näkö pysyy usein glaukoomaa sairastavalla pitkään muuttumattomana. Tautia ei voi parantaa, mutta sen eteneminen on mahdollista pysäyttää. GLAUKOOMAN varhainen havaitseminen on tärkeää. – Keinolinssejä on erilaisia: monitehoisia, hajataittoa korjaavia ja yksitehoisia linssejä. Potilas näkee heti toimenpiteen jälkeen, mutta näkökyky ei ole parhaimmillaan yhteen tai kahteen vuorokauteen. Mitä vanhemmaksi eletään, sitä yleisempi kaihi on. Kaihi tulee lähes jokaiselle . Se tarkoittaa tilaa, jossa silmän mykiö on samentunut ja läpäisee valoa huonosti. Linssin valinnalla voidaan vaikuttaa siihen, tarvitseeko potilas silmälaseja leikkauksen jälkeen ja jos tarvitsee, millaisia silmälaseja. Kaihin syntymistä edesauttavat henkilön perussairaudet ja silmäsairaudet. Glaukooman riski kasvaa iän lisääntyessä. Päiväkirurginen toimenpide – Kaihin ainoa hoito on leikkaus, jossa oma, mustuaisaukon takana oleva, samentunut linssi poistetaan ja tilalle vaihdetaan kirkas keinolinssi, sanoo Järvinen. Coronaria Silmäsairaalan silmätautien erikoislääkäri Kaisu Järvinen kertoo glaukooman eli silmänpainetaudin olevan yleensä hitaasti etenevä ja oireeton sairaus, joka vaurioittaa näköhermoa. – Kaihin oireina ovat muun muassa runsas häikäistyminen, vaikeudet lukemisessa ja värien erottamisessa sekä varjokuvat näöntarkkuuden heikentymisen lisäksi, sanoo Järvinen. Kaihi on normaali ikääntymismuutos silmissä ja tulee meille kaikille, kertoo Coronaria Silmäsairaalan silmätautien erikoislääkäri Kaisu Järvinen. . Haavat ovat enintään reilun kahden millin mittaisia, eikä niitä tarvitse ommella. Muutosta ei huomaa ennen kuin lukeminen vaikeutuu tai hämärässä ei enää erota kohteita hyvin. Kyseessä on normaali ikääntymismuutos. Voi olla pitkälle edennyt harmaakaihi ennen kuin ihminen itse huomaa näön heikentyneen, koska hitaasti kehittyvään tilanteeseen tottuu. – Pelkkä silmänpaineen mittaus ei riitä, koska osalla glaukoomapotilaista silmänpaine on normaali. Kaihin ainoa hoito on leikkaus. Pahimmillaan glaukooma voi sokeuttaa silmän. Silmä toipuu pikkuhiljaa, ja jälkihoitona käytetään silmätippoja neljän viikon ajan. Pahimmillaan johtaa sokeutumiseen – Glaukooman aiheuttamia muutoksia ei voida parantaa, mutta taudin eteneminen on mahdollista pysäyttää laser-, lääke-, tai leikkaushoidolla. Kuva: Coronaria Silmäsairaala Silmänpainetauti voi olla oireeton . Jälkikontrolli on suunnilleen kuukauden kuluttua. 27. Tavallista Järvisen mukaan on, että pimeässä autoillessa on hankala nähdä tiellä liikkuvia tai tien reunaa, ja usein kaihi todetaan, kun silmälasit eivät enää tunnu auttavan. – Kaihia ei välttämättä huomaa, jos se etenee hitaasti
28 Ikärappeumaa on kahdenlaista . – Lääkkeet sisältävät kasvutekijänestäjiä, joilla tarkan näön alueen turvotusta ja vuotoja pyritään kuivattamaan ja näin turvaamaan näköaistinsolujen toimintaa. Silmiään voi hoitaa syömällä monipuolisesti ja terveellisesti sekä käymällä säännöllisesti silmien terveystarkastuksessa. Kun lääkkeen vaikutus menee ohitse, muutokset usein uusiutuvat. ?. – Hoitona kosteaan ikärappeumaan on käytetty noin kymmenen vuoden ajan kasvutekijän estäjää, joka hävittää silmänpohjasta uudissuonitusta ja sitä kautta korjaa turvotusta ja verenpurkaumia, mutta se ei paranna solujen ikääntymistä. Pistoshoitojen lisäksi osa potilaista voi hyötyä spesifistä laserhoidosta. Lieviä ikääntymismuutoksia tulee lähes kaikille 65-vuotiaista eteenpäin. Mikäli keskeiseen näkökenttään tulee samea alue tai kuvan vääristymää, tulisi hakeutua pikaisesti silmälääkärille arvioon. Taittovirheitä voi korjata leikkauksella, samoin kuin kaihia. Niin yleiskuin silmäterveydestäänkin voi huolehtia noudattamalla terveitä elämäntapoja. Glaukoomaa hoidetaan silmänpainetta laskevalla lääkityksellä, lasertoimenpiteillä tai leikkauksella. Silmään annosteltavan lääkkeen vaikutusajan loppuessa silmänpohjan muutokset pyrkivät palaamaan, joten pistoshoitoja annetaan usein vuosien ajan. Lääke laitetaan silmän sisälle paikallispuudutuksessa pistoksena, mikä on kivutonta. – Jos silmänpohjaan tulee verenpurkauma tai turvotusta kehittyy nopeasti, sen yleensä huomaa, koska näkökyky heikkenee äkisti, toteaa Järvinen. – Apua silmien terveyteen löytyy monillakin keinoilla. – Ikärappeuma on yleisin näkövamman aiheuttava sairaus ikäihmisillä Suomessa, toteaa Coronaria Silmäsairaalan silmätautien erikoislääkäri Kaisu Järvinen. Kuivaan rappeumaan ei ole hoitoa, mutta kosteaa rappeumaa hoidetaan pistoksilla. Kostean ikärappeuman hoitona on Järvisen mukaan ollut jo vuosikymmenen ajan käytössä silmään annosteltavia lääkkeitä. Itseään ei kuitenkaan kannata kiusata vääjäämättömän edessä, vaan käydä silmälääkärillä ja hankkia apua, joka toimii. IKÄRAPPEUMA on yleistä senioreilla. Tämän vuoksi lääkettä annetaan toistuvasti. – Kuivaan ikärappeumaan ei tällä hetkellä ole toimivaa hoitomuotoa, mutta tutkimustyö on aktiivista. – Suomalaisen ikärappeumatutkijan sanoja lainatakseni ”kotimaiset marjat itse poimittuna ovat parasta superfoodia silmillekin”, nauraa Järvinen. – Ikärappeumalle altistavia tekijöitä ovat ikä, tupakointi, sydänja verisuonitaudit sekä perimä, luettelee Järvinen. Kuivaan ikärappeumaan ei ole olemassa hoitoa. Lääkkeenä kasvutekijän estäjä Kosteassa ikärappeumassa tarkan näön alueelle, verkkokalvon alle syntyy uudissuonitusta, joka tihkuu ja aiheuttaa turvotusta sekä verenpurkaumia silmänpohjan keskeiselle alueelle, jolla muun muassa tunnistetaan ihmisten kasvot, katsotaan ruokaa lautasella tai luetaan. – Ikärappeuma on yleinen sairaus ikäihmisillä, ja se on yli 65-vuotiailla merkittävin syy näkövammautumiseen. . Ikärappeumaa on joko kuiva ikärappeuma tai kostea ikärappeuma. Kuivassa muodossa muutokset voivat olla hyvin lieviä, ja se etenee yleensä hitaasti heikentäen näön jopa näkövammaisuuden tasolle
Olisiko tuo ollut unelma esiintyvän taiteilijan urasta. Arkeologin ammatti tuntui kiehtovalta, mutta siinäkin tulivat realiteetit vastaan. Kaupallisen alan tuntija kertoi taloustieteen opinnoista ja ekonomin tutkinnosta. Hyvien, osaavien ja luotettavien työkavereiden kanssa onnistuimme saavuttamaan tavoitteet ja pysyimme aikataulussa. Kun kerroin, että englantia lukemaan ja valtiotieteelliseen tiedekuntaan, hän totesi, että kyllä sinulle kauppaopisto riittäisi. Mutta esiinnyttävä oli, että muu luokka pääsi seuraamaan salin esityksiä. Luin jostain, että arkeologiaa harrastavat Tanskan kuningatar ja Ruotsin vanha kuningas, ja että kyseisellä ammatilla ei oikein elä. . Aina oli uusia haasteita edessä ja piti opiskella uusia työmenetelmiä ja asettaa vaativia tavoitteita. Voi kuulostaa tylsältä, ja kai se sitä olikin. Lisäksi lausuin runoja koulun kulttuuritapahtumissa. Testien tulos oli: lukioon eikä mihinkään käytännön ammattiin. Silmissä hämärsi ja ääni petti. Tai ainakin tulkitsin testin tuloksen ja testaajan ohjeet siten. ’Kyllä sinulle kauppaopisto riittäisi’ Lukiossa meitä kävi valistamassa muutamien eri alojen ammattilaisia. Siihen taisivat jäädä haaveet esiintyvän lausujan urasta. Kun kasvoin ja menin kouluun, esiintyminen jatkui koulun joulunäytelmässä lumihiutaleena ja kevätjuhlassa perhostanssissa. Meille koululaisille annettiin keskikoulussa jonkinmoista ammatinvalinnan ohjausta. Valkolakin saatuani hain koulun kansliasta todistusjäljennöksiä yliopistoon pyrkimistä varten, rehtori oli kansliassa ja kyseli, mihin aion pyrkiä. Lausuessa pelotti ja jännitti hirveästi. 29 eisoin pienen vihreän jakkaran päällä ja lauloin ja puhua pajatin kuvitellulle yleisölle. Ja kun näkemys ja kokemus karttuivat, huomasin, että työ oli mielenkiintoistaja palkitsevaa. Rakastin työtäni ja koin sen tarpeelliseksi ja yhteiskuntaa hyödyttäväksi. Pääsin kuitenkin yliopistoon valtiotieteelliseen ja suoritin opinnot runsaassa neljässä vuodessa. Itkin kotimatkalla ja päätin, etten ainakaan ekonomiksi rupea. Hieman olin hölmistynyt kommentista, koska päästötodistukseni oli hyvä. Lääkintöhallituksen ovi avattiin ja sanottiin, että kyllä tyttö pitää töihin ottaa, kun on tätä alaa opiskellut. Mietin joskus, miten elämä ja sattuma ohjasi valintojani. Historia ja arkeologia kiehtoivat Kun ikää tuli lisää, historia kiinnosti ja innosti. Päivääkään en ollut työttömänä. Oppikoulussa esitin Ofeliaa Hamletissa . Ammattiosaamista hankkimaan Tutkinnon valmistuttua lähdin koputtelemaan valtion virastojen ovia. Olin ehkä viiden – kuuden ikäinen. Mutta esiinnyttävä oli, että muu luokka pääsi seuraamaan salin esityksiä. Ammattiosaamista ei ollut. Eivät ne ohjeet kovin hyödyllisiä ja monipuolisia olleet. Varamummo. Ensin tutkimusapulaiseksi ja siitä määräaikaiseksi suunnittelijaksi kansanterveyslakia toimeen panemaan. Ja nuo esiintyvän taiteilijan taidotkin tulivat käyttöön muita kouluttaessa ja muutaman kerran peräti kuudellesadalle kuuntelijalle esiintyessä. Joskus niihin puuttui äiti, joskus ammatinvalinnanohjaaja, mutta enimmäkseen sattuma ja hyvä onni. Lähdin sitä hankkimaan keskussairaalaan, ja sieltä seuraavaan työpaikkaan. Muuta yleisöä ei ollut kuin pari vuotta nuorempi pikkuveli. Lopputoteama oli, että naisten palkat alalla olivat puolet miesten palkoista. 40 vuotta hurahti: rakastin työtäni Sosiaaliturvan työntekijänä ja rakentajana meni nopeasti neljäkymmentä vuotta. Unelma ammatista – unelma-ammattiin S Varamu mmo Silmissä hämärsi ja ääni petti. Minua kiehtoi sosiologian alaan kuuluva antropologia, mutta käytännön syistä valitsin pääaineeksi sosiaalipolitiikan
Runsaasti vitamiineja Fenolien lisäksi marjojen terveellisyyteen vaikuttaa moni muukin asia. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen M arjojen terveysvaikutukset ovat hämmentävän laajakirjoisia. Pihlajanmarjat sisältävät erittäin paljon C-vitamiinia, runsaasti folaattia, karotenoideja, Eja K-vitamiinia, kaliumia, rautaa sekä runsaasti kuituja, pektiinejä ja steroleja. Jo sata grammaa päivässä lisää hyvinvointia Marjat ovat pieniä terveyspommeja Suomessa kasvaa yli 30 syötävää marjalajia. Marjat helpottavat flunssaa, parantavat näköä, antavat potkua aineenvaihduntaan, hellivät ihoa, alentavat verenpainetta, lievittävät tulehduksia, estävät kasvaimia, tasaavat verensokeria, vahvistavat hermostoa, tasapainottavat hormonitoimintaa ja vaikka mitä! Kasvitieteilijä, professori Sinikka Piippo kertoo, että marjojen mahtavat terveysvaikutukset johtuvat monesta asiasta, mutta yksi tärkeimpiä tekijöitä on marjojen korkea fenolisten ainesosien määrä. Marjat auttavat esimerkiksi sydänja verisuonitautien sekä syövän ehkäisyssä, diabeteksen hoidossa, painonhallinnassa ja muistiongelmien torjunnassa. – Esimerkiksi aikaisemmin melko mitättöminä pidettyjen variksenmarjan ja juolukan fenolipitoisuudet ovat viimeaikaisissa tutkimuksissa osoittautuneet todella korkeiksi. Kaikki marjat sisältävät paljon luonnon omia terveysja suoja-aineita: vitamiineja, kivennäisaineita, kuituja ja fenoleja. Puolukka sisältää runsaasti Eja K-vitamiinia, steroleja, lignaania, resveratrolia, proantosyanidiineja ja kversetiiniä. Kirjassaan Suomalaiset marjat Piippo avaa seikkaperäisesti fenolien terveysvaikutuksia, mutta lisätietoa aiheesta tulee koko ajan. – Kaikista ruoka-aineista eniten fenoliyhdisteitä on marjoissa. Marjat eivät sisällä juurikaan energiaa, sillä noin 80–90 prosenttia niistä on. – Suomalaisissa marjoissa fenolipitoisuus on jopa enemmän kuin yksi gramma sataa tuoremarjagrammaa kohden. – Fenoleja on hyvin monenlaisia ja ne vaikuttavat terveyteen moninaisesti: ne muun muassa suurentavat veren antioksidanttipitoisuutta, estävät bakteereja tarttumasta limakalvoihin, alentavat tulehdusreaktioita ja parantavat insuliinin toimintaa, Piippo listaa. 30 . Puolukoiden terveysvaikutuksista opitaan koko ajan uutta. – Siksi on hankala sanoa, mikä on kaikkein terveellisin marja, sillä tietoa fenoleista ja niiden vaikutuksista saadaan jatkuvasti lisää
. Esimerkiksi pyhästä pihlajasta on käytetty oksia, lehtiä ja tikkuja erilaisiin tarkoituksiin. Mesimarja . . . . . Kirsikat . . Marjoissa on sekä vesiettä rasvaliukoisia vitamiineja. Marjojen kypsentäminen hävittää vesiliukoisia vitamiineja, mutta toisaalta marjojen monipuoliset terveysvaikutukset eivät ole kiinni vain vitamiineista. . Marjoissa on steroleita, jotka suojelevat sydäntaudeilta ja saattavat suojata syövältä ja hyvälaatuiselta eturauhasen liikakasvulta. . Taikinamarja . . . Ruusut . . Lakka . – Mustikoissa on noin viisi kertaa enemmän antioksidantteja kuin porkkanoissa, omenoissa, parsakaalissa ja kesäkurpitsassa. . Suosittelen viherjauheiden ja marjojen yhdistämistä päivittäisessä ruokavaliossa, niin osa fenoleista tulee silloin vihreistä kasveista, Piippo neuvoo. . Pihlaja . . Puolukka . Punaherukka . . . . – Kaikista parhaan hyödyn marjoista saa nauttimalla monipuolisesti ja runsaasti eri lajeja, sillä marjojen aineilla on keskenään synergeettinen terveysvaikutus – ne siis tehostavat toistensa vaikutusta. Mustaherukan glutationi on luonnollinen solunsisäinen antioksidantti, joka suojelee maksaa myrkyiltä. Aina kun marjoja käsitellään tavalla tai toisella, niin niiden sisältämät ainesosat kärsivät. Mitä pienemmät siemenet marjalla on, sitä suurempi on niiden öljypitoisuus. Marjojen vitamiinipitoisuudet vaihtelevat, mutta marjoissa on kohtalaisesti tai runsaasti C-vitamiinia, joka muun muassa ehkäisee tulehduksia ja stressiä, kolesterolin hapettumista, suojaa sydäntä, ehkäisee verenpainetautia, verisuonten kalkkeutumista ja syöpää. Tuoreessa mustikassa niitä oli tietysti eniten, mutta toiseksi eniten antosyaaneja oli mustikkapiirakassa! Hilloissa ja mehuissa antosyaaneja säilyi vähiten, Piippo kertoo. Orapihlajat . . Vatut . . Oranssi pigmentti marjoissa kertoo karotenoidipitoisuudesta (A-vitamiinin esiaste). . . Tyrni . vettä. Kataja . Marjoja on käytetty lääkkeinä ja rohtoina. . . Marjojen proteiinipitoisuus on pieni ja rasvapitoisuuskin yleensä alhainen, mutta monien marjojen siementen öljyt sisältävät todella runsaasti terveydelle edullisia rasvahappoja. . . Ravintona jo tuhansia vuosia Marjojen hyödyntämisen historia on kiehtova ja pitkä. Myös marjoista on ainakin muualla Euroopassa tehty suojelevia koruja, myös Suomessa niitä on ainakin kannettu mukana. Siksi marjat ovat loistava apu painonhallintaan. Euroopanhappomarja . . – Uskomukset liittyvät yleensä koko kasviin, eivät niinkään sen marjaan. Ruohokanukka . Marjojen kansanlääkintäkäytöstä on säilynyt aika paljon tietoa, ja nykytutkimukset . Ruostehappomarja . ovat myös vahvasti puoltaneet marjojen lääkinnällisiä vaikutuksia. Karpalot . Saskatoon . Mansikka . Luostareiden pihoissa marjoja on viljelty varsinkin Euroopassa jo varhain lääkekasveiksi. Säilöntä tuhoaa vitamiineja Marjat ovat parhaimmillaan tuoreena. Berberis . Juolukka . . Sisältämiensä aineiden yhteisvaikutuksen vuoksi mustikka on maailman parhaita antioksidantteja, professori Sinikka Piippo kertoo. Pakastamiseen ei tarvita avuksi sokereita, Piippo huomauttaa. Marjatuomipihlaja . . Sokeria marjoissa on vähemmän mutta kuitua enemmän kuin hedelmissä. 31 Marjat ovat pieniä terveyspommeja . Aronia . . Piippo toteaa, että marjojen rohtokäyttö on todella laaja asia. Variksenmarja . Säilömistavoista pakastekuivaus on ravintoarvojen kannalta paras, mutta siihen on harvalla mahdollisuus. Yhteiskäytöllä synergiaetuja Kivennäisja hivenaineita marjoissa on vaihtelevasti, mutta lähes kaikki marjat sisältävät kalsiumia, magnesiumia ja rautaa. . Lähteet: Sinikka Piippo: Suomalaiset marjat (Minerva 2010), Puhdasta ravintoa (Minerva 2013), Mielen ruokaa (Minerva 2016), Elinvoimaa puista (Minerva 2017) Myös kuivaus on hyvä tapa säilöä marjoja, mutta kuivatut marjat tulee säilyttää valolta suojassa ja viileässä, sillä fenoleita häviää niiden altistuessa valolle. Mustikat . Marjoja on kuivattu, syöty talkkunoissa, piimässä ja viilissä, puuroissa, maidon kera, leivän joukossa, marjasiirapeissa, etikoissa ja teejuomissa. Riekonmarja . . – Pakastaminen on ihan hyvä tapa säilöä marjat, mutta niitä ei koskaan kannattaisi murskata ennen pakastamista, sillä silloin katoaa fenoleita ja C-vitamiinia. . Oratuomi . . Lillukka . Viiniköynnös Suomessa kasvavat ja kasvatettavat syötävät marjat. Jo sata grammaa marjoja päivässä lisää hyvinvointivaikutuksia, mutta marjoja on hyvä syödä paljon enemmänkin. Luumu . Marjojen antioksidantit toimivat elimistön antioksidanttipuolustuksessa eli estävät muun muassa sydänja verisuonisairauksia, soluvaurioita, syöpää, painonnousua, diabetesta, allergioita, astmaa ja hengitystietauteja. . . . Vatukat . Mustaherukka . Makeapihlaja . Marjojen lisäksi kasveista on hyödynnetty rohtokäyttöön myös lehtiä, ja marjoja on käytetty lääkinnällisissä tarkoituksissa myös ulkoisesti. Sianpuolukka . Marjasinikuusama . Yllättäen marjoihin ei liity suomalaisessa kansanperinteessä paljonkaan taikoja tai uskomuksia. Marjojen sisältämä hiilihydraattipitoisuus vaihtelee melkoisesti: esimerkiksi tuoreessa karpalossa on vain noin neljä prosenttia hiilihydraatteja, kun taas tuoreessa kirsikassa pitoisuus on 12 prosenttia. – Esimerkiksi mustikasta tehtiin kerran arvio, millä tavalla valmistettuna marjan antosyaanit säilyvät parhaiten. . Luonnonmarjoja on Suomessa käytetty ravinnoksi ja lääkkeeksi tuhansia vuosia. Vasta 1800-luvulla marjoista on tullut jälkiruokaa, siihen saakka ne kuuluivat ruokavalioon varsin monipuolisesti. Mustaselja . Karviainen
Niistä jokaisesta on tieteellistäkin pohjaa, sillä. Ulla Ollikkala on fysioterapeutti sekä mindcoach certified -trainer, hän on toiminut vuosia kuntoutumisen parissa. 32 Kokonaisvaltainen palautuminen lähtee pysähtymisestä ja etenee rentoutumiseen Palautuminen lisää voimavaroja arjessa P alautumispiirakka on Nina Pajanti-Rauduksen ja Ulla Ollikkalan kehittämä kokonaisvaltainen hyvinvointimalli, joka jakautuu eri osa-alueisiin. Palautumispiirakka edustaa kestävää hyvinvoinnin kehitystä, kiteyttää Nina Pajanti-Raudus. – Palautumispiirakka syntyi melko nopeasti, mutta sen taustalla on pitkäaikainen työmme hyvinvoinnin parissa. Palautumispiirakan tarkoituksena on osoittaa palautumisen eri osa-alueet. Naiset ovat tehneet pitkään yhteistyötä. – Koska ihminen on kokonaisuus, eri osa-alueet vaikuttavat jatkuvasti myös toisiinsa. Pajanti-Raudus on psykiatrinen sairaanhoitaja, rentoutusohjaaja ja yrittäjä
– Perusosan suorittamisen jälkeen on mahdollisuus käyttää palautumisohjaajanimikettä. . Tähän kohtaan Pajanti-Raudus on kehittänyt tietoisen rentoutumisen HämäränHyssy-harjoitteen sekä erilaisia rentoutumisen harjoituksia. Hengityksellä vaikutamme muun muassa verenpaineeseen, sydämen sykkeeseen ja ruoansulatuselimistön toimintaan fysiologisesti. Ihmisten läsnäolo ja kohtaaminen kasvotusten ovat kohtaamista aidoimmillaan. Palautumista tulisi kuitenkin sisällyttää jokaiseen päivään, viikkoon ja kuukauteen. – Uni voi häiriintyä, jos ihminen ei palaudu kunnolla. Erilaiset keholliset hoidot, kuten hieronta, voivat vahvistaa rauhoittumista. Koulutus kestää vuoden verran siten, että vuoden aikana on kahden ja yhden päivän koulutusjaksoja. Ihmiset suorittavat usein myös vapaa-ajallaan, mutta liikuntaakin pitäisi harrastaa kohtuudella. Pajanti-Raudus nostaa esiin syömisen. Hengitys onkin väylä kehon ja mielen rauhoittumiseen. Palautuneella on hyvä ja myönteinen olo, joten sitä on hyvä harjoittaa päivittäin. Palautumispiirakassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Asiakkaan kanssa käydään läpi palautumispiirakan eri osa-alueita ja tiedostetaan, mikä niistä tarvitsee eniten huomiota. – Luonto kuuluu tärkeänä osana palautumispiirakkaan, onhan ihminen osa luontoa. Monet kuvittelevat, että palautuminen on passiivista olemista, vaikkapa sohvalla lojumista, mutta tehokas palautuminen on aktiivista. Jo parin minuutin pysähtyminen tuo voimaa ja rentoutumista. mennukseen. PALAUTUMISOHJELMA auttaa myös Nina Pajanti-Raudusta ja Ulla Ollikkalaa heidän omassa työssään. Maaliskuussa alkoi ensimmäinen palautumisohjaajakoulutus. Luonnossa kaikki on tasapainossa. Pysähdy, hengitä ja rentoudu Palautumiseen ei tarvita paljon aikaa tai vaivaa. – Luonto kuuluu tärkeänä osana palautumispiirakkaan, onhan ihminen osa luontoa. Hengityksen tasaantuessa kyseiset elintoiminnot rauhoittuvat. Tämäkin on osaltaan erittäin palauttavaa, toteaa Pajanti-Raudus. – Meillä on Yaxo-painonsäätelyohjelma, mikä perustuu osaltaan myös mielenval. 34 . Pieniä palautumishetkiä voi varmasti jokainen sisällyttää työpäiväänsä, Pajanti-Raudus vinkkaa. Muutama syvähengitys ”pakottaa” pysähtymään ja olemaan läsnä juuri nyt. Jollet nuku kunnolla, et pysty tekemään viisaita valintoja ravitsemuksen suhteen. Luonnon rauhoittavan vaikutuksen voi saada, kun lähtee vaikkapa ruokatunnilla ulos, mielellään metsämaisemaan. – Niihin sisältyvät myös kosketus ja lempeys. Siihen hakeutuvat yleensä ihmiset, joilla on jo tietoisuutta ja koulutusta hyvinvointialalta esimerkiksi terveysja liikuntapuolella sekä henkilöt, jotka haluavat apukeinoja omaan palautumiseensa. Tärkeää on myös havainnoida itseään ja tunnustella, mitä kehossani juuri nyt tapahtuu ja miltä minusta tuntuu. – Aktiiviliikkujan onkin oltava tarkkana, ettei liikunnasta koidu enemmän kuormitusta kuin kuntoa, toteaa Pajanti-Raudus. Tämä selkeyttää asiakkaan tilannetta. Hänen mukaansa syömiseen kuuluvat ilo ja huumori – syömisestä ei kannata tehdä liian vakavaa ja ryppyotsaista. Samaan piirakanosaan kuuluu nautinto. Ihminen voi valmentaa itseään tietoisesti niin, ettei anna autopilotti-vaihteen sanella arkea, vaan pyrkii tekemään tietoisia valintoja, jotka edistävät mielen ja kehon palautumista. – Palautumispiirakka muistuttaa asiakkaalle asioista, jotka hän jo useimmiten tietää, mutta jotka tulisi ottaa tietoisemmin käsittelyyn. Aktiiviseen palautumiseen kuuluu myös vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa. Palautumishetkiä on hyvä ottaa päivään tarpeen mukaan. Hengittäminen on suhteellisen nopea tapa palauttaa itsensä tähän hetkeen. Kehon ja mielen palautuminen Eräänä palautumispiirakan osa-alueena on kehon ja mielen aktiivinen palautuminen. – Monet ihmiset elävät lomasta lomaan ja odottavat lomaa voidakseen rentoutua. Perusosaan kuuluvat aktiivinen kehon ja mielen palautuminen, luonto, keskittyminen, rentoutuminen ja rauhoittuminen sekä mielen valmennus. Siinä tekeminen ja oleminen ovat tasapainossa. Mindfullness on nykypäivän kaupunkilaisen tapa rauhoittua ja opetella tietoista läsnäoloa. Luonnossa kaikki on tasapainossa. – Palautuminen lähtee pysähtymisestä, etenee hengittämiseen ja rentoutumiseen. Unettomuus myös heikentää keskittymiskykyä. Stressi puolestaan vaikuttaa näitä toimintoja kiihottavasti. – Jos rasittavan työpäivän päälle tekee vielä liian kuormittavan liikuntasuorituksen, kunto ei kehity. – Unen tulisi olla nautinto sen sijaan, että siitä tulee aihe pelätä, ettei saakaan nukutuksi. Esimerkiksi Ollikkala käyttää palautumispiirakkaa asiakkaiden tarpeen mukaan. Apuna työssä ja arjessa se aamusta rasittavalla ponnistuksella. Kosketuksen tiedetään aktivoivan mielihyvähormoni oksitosiinin eritystä. – Tähän kuuluvat uni ja ravinto, mutta myös mielen joustavuus ja valmius muuttaa asioita elämäntilanteen mukaan. Voit myös katsella luontomaisemaa ikkunasta, mikäli siihen on mahdollisuus. Luonnon hoitavasta vaikutuksesta on tehty tutkimustakin. Uni ja ravinto erittäin tärkeitä Riittävä yöuni on erittäin iso osa palautumista. Metsässä Nina Pajanti-Raudus vetää metsäjoogaa ja ohjaa MetsänHyssyharjoituksia. Ihmisellä voi olla nukahtamisvaikeuksia, hän heräilee yöllä tai ei saa unenpäästä kiinni. Yaxo-sanan kirjainten muodot pitävät sisällään eri vartalomallit. Luonto tulee ihmisen avuksi Keskittyminen, rentoutuminen ja rauhoittuminen kuuluvat niin ikään palautumispiirakkaan. ja seuraa miellyttävä hyvän olon tunne. Unihäiriöisen kannattaakin vähentää stressiä hänelle sopivalla tavalla. Metsässä Pajanti-Raudus vetää metsäjoogaa ja ohjaa MetsänHyssy-harjoituksia. – Hengitys on ainoa autonomisen hermoston alaisista toiminnoista, johon ihminen voi itse vaikuttaa. – Aktiiviseen palautumiseen sovellamme monia kehon huoltoon tähtääviä toimintoja, kuten Ulla Ollikkalan kehittämää aktiivisen palautumisen viittä erilaista slowpuls-ohjelmaa, kuten joogaa, putkirullausta, fascialinjausta ja sopivaa liikuntaa, sanoo Pajanti-Raudus. Väsynyt pyrkii saamaan energiaa syömällä ja syö liikaa tai huonoa ruokaa. Tarjolla on myös jatkokoulutusta, Pajanti-Raudus kertoo. Tietoinen hengitys ehkäisee myös liian aktiivista ajattelua. Pajanti-Rauduksen mukaan uni on eräs arjen hyvinvoinnin päätekijöistä
Nämä oireet voivat olla merkkejä ihosyövästä tai sen esiasteesta ja ne on syytä käydä näyttämässä lääkärille. Noin 99 prosenttia kaikista ihosyövistä kuuluu johonkin näistä kolmesta tyypistä. Pääsääntöisesti ihosyöpien ennuste on hyvä, ja sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa syöpä todetaan ja hoito aloitetaan, sanoo LT, erikoislääkäri Sari Koskenmies HYKS:n Ihoja allergiasairaalasta Helsingin sairaanhoitopiiristä (HUS). Ihosyöpään sairastumiseen vaikuttaa lisäksi potilaan ihotyyppi. Ihossaan havaitsemiaan muutoksia ei kannata jäädä itsekseen pohtimaan, vaan on syytä mennä lääkärin vastaanotolle. Kuva: HUS Erikoislääkäri Sari Koskenmies: Auringonvalo on ihosyövän suurin riskitekijä Onko iholla uusi ihomuutos tai haavauma, joka ei parane. Suurin riskitekijä on auringon UV-säteily, joka altistaa tyvisolusyövälle ja okasolusyövälle. Ihosyöpien lukumäärä on jatkuvasti kasvanut ja kasvaa edelleen. Iholla ?. Muun muassa elinsiirtopotilaat ovat muita alttiimpia sairastumaan ihosyöpään. Onko luomi muuttunut väritykseltään, kooltaan tai mu odoltaan. – Melanooman synnyssä yksi riskitekijä on runsasluomisuus, jos luomia on kehossa yli sata. – Merkittävin yksittäinen ihosyövän riskitekijä on auringonvalo, jota iho on saanut koko elämän aikana. . Teksti: Liisa Airaksinen Mikä sairastuttaa. Vuodesta 1960 lähtien niiden määrä on noin kymmenkertaistunut. Lapsena useasti palanut iho saattaa olla sysäys melanooman synnylle. . Kutiseeko joku luomi voimakkaasti tai jatkuvasti. Melanooma on näistä pahalaatuisin, koska taudissa on vaarana etäpesäkkeiden muodostuminen. Jos lähisuvussa on melanoomaa tai muita syöpiä, kuten suolistotai haimasyöpää, riski kasvaa, Sari Koskenmies sanoo. Sari Koskenmies mainitsee joitakin tekijöitä, jotka lisäävät alttiutta sairastua ihosyöpään. 35 T avallisimmat ihosyövät ovat tyvisolusyöpä (basaliooma), okasolusyöpä ja melanooma. Tietyt geneettiset sairaudet kasvattavat sairastumisriskiä, kuten myös eräät virukset, joiden ajatellaan altistavan ihosyövälle
– Muuttuneet luomet samoin kuin haavaumat ja ihomuutokset, jotka ovat olleet iholla pitkään eivätkä parane, pitää aina käydä näyttämässä lääkärille, jotta selviää, mistä on niissä kyse. Luomeen tulee väri-, . Kun melanooma on ilmeinen, se on kuin ruma ankanpoikanen, joka ei kuulu joukkoon. Luomet ovat joko yksittäisiä tai kattavat koko hiuksettoman päälaen, sääret tai jalat. Ihomuutokset kannattaa hoidattaa ennen kuin ne ehtivät edetä ihosyöväksi. Luomiksi ei lasketa rasvaluomia, jotka yleensä lisääntyvät iän myötä ja jotka ovat hyvälaatuisia. Terve luomi on tasalaatuinen, tasavärinen ja reunoiltaan tarkkarajainen ja symmetrinen. Useimmiten melanooma syntyy täysin puhtaalle iholle. Joskus melanooma näyttäytyy syylämäisenä, jona sitten ensin saatetaan hoitaakin. Silloin sitä pitää aina ruveta tutkimaan, Sari Koskenmies toteaa. – Vastaanotolla potilas mainitsee, että rupi on ollut huulessa vuosia eikä lähde pois. Jos se on var. Sari Koskenmies antaa pari hyvää vinkkiä ihosyövän tai sen esiasteen tunnistamiseen. Basiliooma ilmenee hilseilevänä ja punottavana leesiona eli vauriona iholla. – Me myös tarvitsemme auringonvaloa, mutta kohtuullisesti. Myös ihomuutokset huulessa tai korvan juuressa ovat mahdollisia. Huuleen tulee rupi, joka lähtee pois, mutta haava ei mene umpeen. – Mustelma on kynnen alla joko keskellä kynttä tai muutoin irrallaan kynsinauhasta ja se lähtee vähitellen etenemään kynnen kärkeä kohden. Tyypillisimmillään tuumori eli patti tai kyhmy on huulessa tai korvalehdessä ja se voi lähettää etäpesäkkeitä. Sairastuneista yli 95 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Mustelma vai melanooma Suurin osa melanoomista on pintamelanoomia, jotka esiintyvät ihon pinnan myötäisesti. Yhtä vaikeasti havaittava on kantapään melanooma. Mutta jos musta kohta jämähtää paikalleen eikä liiku mihinkään, sitä kannattaa käydä näyttämässä lääkärille. Tyvisolusyöpä kasvaa hitaasti ja okasolusyöpä nopeasti Tyvisolusyöpä eli basaliooma kasvaa hitaasti vuosien varrella eikä se juuri koskaan lähetä etäpesäkkeitä. 36 Milloin on syytä epäillä ihosyöpää. Jos luomessa on melanoomaa, iho sen ympärillä punottaa ja luomi on kova ja piikikkään karhea, kun sitä koskee. Noin 10 prosenttia melanoomista on sellaisia, että ne ovat varsin haasteellisia sekä lääkärille että potilaalle. Siksi ihoa on syytä suojata auringonvalolta vaatetuksella ja auringonsuojavoiteilla tai pysyttelemällä varjossa, sanoo LT, erikoislääkäri Sari Koskenmies HYKS:n Ihoja allergiasairaalasta Helsingin Sairaanhoitopiiristä (HUS). SARI KOSKENMIES korostaa, että auringon UV-säteilyltä suojautuminen on tärkein keino ehkäistä ihosyöpää. Jos potilas osaa kertoa, että se on tullut trauman myötä, tilanne on selkeä, mutta jos hän ei tiedä, mistä se on tullut, tilannetta pitää seurata. Kantapää haavautuu, koska se hankautuu, ja sitä hoidetaan haavana. – Auringon UV-säteily ja nimenomaan koko elinaikana saatu, on ihosyövän merkittävin riskitekijä. Tämä onnistuu suojaamalla ihoa vaatetuksella ja käyttämällä auringonsuojavoidetta, jonka suojakerroin on 50+ tai pysyttelemällä varjossa. Jos se ei parane, siitä on varmuuden vuoksi syytä ottaa koepala. Tummasta kohdasta kynnen alla on joskus vaikea päätellä, onko se verenpurkauma vai kynnenalusmelanooma, joka usein lähtee kynsinauhasta. Jos iholla on haavauma, joka ei mene umpeen tai uusi ihomuutos, joka ei parane, vaikka siihen on laittanut kortisonia ihotautilääkärin ohjeen mukaisesti, ihossa on ehkä jotakin, joka ylläpitää ihomuutosta. Melanooma voi kuitenkin olla missä vain, jopa kynnen alla tai jalkapohjassa. Sari Koskenmies korostaa hoidon tai leikkauksen tarpeellisuutta, vaikka potilas joskus saattaakin sen tarvetta epäillä. muotoja reunamuutoksia tai luomi rupeaa kasvamaan tai se kutisee voimakkaasti tai jatkuvasti. Luomen kasvu voi enteillä ihosyöpää Sari Koskenmiehen mukaan vain noin kolmasosa melanoomista kehittyy olemassa olevaan luomeen. – Basaliooma ei häviä itsestään, vaan jopa kasvaa ihon sisään luurakenteisiin asti. Kuva: Maria Svenström Auringolta suojautuminen tärkeää . – Näissä tapauksissa lääkärin kannattaa kuunnella potilaista, jos hän sanoo, että tämä on uusi muutos eikä lähde iholta minnekään, Sari Koskenmies tähdentää. – Kaikkien, mutta etenkin yli 60-vuotiaiden kannattaa aika ajoin tutkia omaa ihoaan ja hakeutua hoitoon ajoissa, jos huomaa muutoksia ihossaan. Okasolusyöpä kehittyy yleensä aika nopeasti. Suojaamisen tarve toki riippuu siitä, miten paljon auringossa oleilee ja mihin aikaan vuorokaudesta. Mitä varhaisemmassa vaiheessa se tai mikä muu syöpä tahansa leikataan, sitä tarkemmin se pystytään samaan pois ja lopputulos on kosmeettisestikin hyvä
– Ihosyövän esiasteita pystytään nykyään hoitamaan avoterveydenhuollossakin ja usein ilman leikkausta. Okasolusyövän esiaste. Syöpien nimet pohjautuvat niiden alkusoluihin ihossa eli siihen, mistä syövät ihossa saavat alkunsa. . Ihosyövät alkavat lisääntyä keski-ikäisillä, noin 50 vuoden iässä. – Tilanteen arvioitiin päätee sama sääntö kuin luomiin. . Valitettavasti emme ole plastiikkakirurgiassa niin taitavia, etteikö arpia jäisi. . Kaikki ihon tyvisolusyövät eivät kuitenkaan päädy tilastoihin, joten niiden todellinen määrä lienee jopa 14 000–16 000 vuodessa. Jos se on vartalolla, etäpesäkkeet ovat harvinaisia. Melanooma on yleisintä noin 65–69-vuotiailla sekä tyvisolusyöpä ja okasolusyöpä noin 75–79-vuotiailla. Maksaläiskiä tulee iän myötä aurinkoalueelle, yleensä kasvoille. . talolla, se harvoin lähettää etäpesäkkeitä. Jos aiemmin pyöreä maksaläiskä muuttuu haarautuvaksi tai siihen tulee erilaisia värejä, muutos voi viitata melanoomaan, Sari Koskenmies neuvoo. 37 . Epäilyttävä luomi tulisi poistaa kokonaisuudessaan, jotta patologi pystyy sen kattavasti tutkimaan. Ihosyövän varhainen hoito kannattaa Pääsääntöisesti ihosyöpien ennuste on nykyään hyvä ja yleensä ne havaitaan jo varhaisessa vaiheessa. – Mikäli melanooma on jo lähettänyt etäpesäkkeitä, sen hoitoon on uusia immunologisia hoitoja. Koepala otetaan stanssibiopsilla. Sairastuneista yli 95 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. . – Koepalan otosta ja leikkauksesta jää aina arpi. Jos lääkäri epäilee ihosyöpää tai sen esiastetta, ihosta otetaan koepala. Siihen sairastuu vuosittain noin 8 500 suomalaista, naisia hieman enemmän kuin miehiä. Jos tuumori eli patti tai kyhmy on huulessa ja korvalehdessä, syöpä saattaa lähettää etäpesäkkeitä. Tarvittaessa potilas siirretään jatkohoitoa saamaan erikoissairaanhoidon muihin pisteisiin, Sari Koskenmies kertoo. Tyvisolusyöpä lähettää harvoin etäpesäkkeitä. Yhteistyössä: Biomedicum Helsinki -säätiö, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta – Mikäli melanooma on jo lähettänyt etäpesäkkeitä, sen hoitoon on uusia immunologisia hoitoja.. Leikkausta vaativa ihosyöpä hoidetaan plastiikkakirurgialla ihoja allergiasairaalassa tai silmäja korvaklinikalla. Melanooman vaarana ovat etäpesäkkeet. Terve maksaläiskä on vaalea ja tarkkareunainen. Tyvisolusyöpä, ihossa oleva koholla oleva muutos, jossa laajentuneita verisuonia ja usein myös haavaumia. Siitä selviää, ovatko ihomuutokset hyvävai pahalaatuisia. Aurinkokeratoosi, punainen, karhea, karstainen muutos nenässä. Jos epäilee ihosyöpää Omassa ihossaan havaitsemiaan muutoksia ei kannata jäädä itsekseen pohtimaan, vaan on syytä mennä lääkärin vastaanotolle joko terveyskeskukseen, yksityiselle terveysasemalle tai työterveyshuoltoon. Jos ne ovat pahanlaatuista, potilas saa lähetteen Ihosyöpätyypit . MELANOOMA on kolmas yleinen ihosyöpä, johon sairastuu joka vuosi noin 2 000 suomalaista. On mahdollista, että maksaläiskä muuttuu melanoomaksi. Lähde: Studia Medicina -yleisöluento: Iholla, Miten tunnistan ihosyövän ja miten toimin. OKASOLUSYÖPIÄ todetaan Suomessa vuosittain noin 1 700. Melanooma jalkaterässä. erikoissairaanhoitoon, jonne on keskitetty ihosyöpien hoito. Hoidon tehossa on toki potilaskohtaisia eroja ja tehoon vaikuttaa lisäksi syövän levinneisyys, Sari Koskenmies toteaa. TYVISOLUSYÖPÄ ELI BASALIOOMA on yleisin ihosyöpä
Psoriaatikoilla on muuta väestöä useammin metabolisen oireyhtymän löydöksiä: verenpainetautia, diabetesta, kohonneita rasva-arvoja ja ylipainoa. – Joskus potilaat kysyvät, onko pakko kulkea kaikki portaat vai voiko joidenkin yli harppoa. Psoriaasin hoito on lääkevaltaista. Psoriaasia ei pystytä täysin parantamaan Suomalaisista noin parisen prosenttia kärsii psoriaasista. Oireista merkittävin on kutina, sanoo LT, ihotautilääkäri Tarja Mälkönen, HYKS:n Ihoja allergiasairaalasta Helsingin Sairaanhoitopiiristä (HUS). – Jos psoriaasi on hyvin laaja-alainen, ei pelkkä voidehoito useinkaan riitä. Sen puhkeamiseen vaikuttavat sekä perintöettä ympäristötekijät, kuten infektiot, lääkkeet ja elämäntavat. Iholla P soriaasi (tai psoriasis) on monitekijäinen, krooninen ja T-soluvälitteinen tulehduksellinen ihosairaus, jota esiintyy melko runsaasti pohjoisen pallonpuoliskon ihmisillä. Hoidon kulmakivi ovat vahvat kortisonivoiteet riittävän pitkinä hoitojaksoina. Ehkäpä sen vuoksi potilaat eivät ole olleet kovin tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Isoista kansainvälisistä tut. 38 . Taudin puhkeamisessa on kaksi huippua. – Toki riippuu siitä, miten vaikea tauti halutaan määritellä. Vaikutus on samaa suuruusluokkaa kuin sydänsairauksilla tai jopa syövällä. Mie. Psoriaasihoito on käypähoitosuosituksissa piirretty portaiden malliseksi. Potilas ei ole päässyt tai halunnut erikoislääkärin arvioitavaksi, Tarja Mälkönen arvelee. Kolmenkymmenen viime vuoden aikana tauti on lisääntynyt, etenkin vanhemmissa ikäluokissa. Osittain kyllä voi, koska psoriaasi harvoin alkaa laaja-alaisena ja vaikeana. Yleensä se alkaa lievänä ja paikallisena, ja pahenee, jos pahenee, vuosien varrella. Lieväkin tauti voi vaikuttaa merkittävästi ihmisen elämänlaatuun ja kokonaisterveyteen, Tarja Mälkönen toteaa. Tarja Mälkönen on ollut mukana laatimassa suosituksia ja hänen mielestään ne vastaavat aika hyvin käytännön tilannetta. Syynä voi olla myös hoitoväsymys tai hoitosuhteet ovat olleet pätkäsuhteita, eikä kukaan ole oikein ottanut vastuuta potilaan hoitamisesta. Muita hoitomuotoja ovat valohoito, systeemilääkkeet ja uusimpana biologiset lääkkeet, mutta vain vaikean psoriaasin hoitoon, koska ne ovat kalliita. – Psoriaasi johtuu ihosolujen kiihtyneestä jakautumisesta ja kroonisesta T-lymfosyyttitulehduksesta verinahassa. Useimmilla tauti on lievä. Ensimmäiseksi paikallishoitoa eli lääkevoiteita Psoriaasin hoidon kulmakivi ovat vahvat, luokan III kortisonivoitteet, joita käytetään riittävän pitkinä hoitojaksoina, kerran päivässä kahdesta neljän viikon kuureina. Huonontaa merkittävästi elämänlaatua Useissa tutkimuksissa on havaittu, että psoriaasi huonontaa merkittävästi potilaan elämänlaatua. Teksti: Liisa Airaksinen kimuksista on lisäksi selvinnyt, että osa potilaista kokee, ettei ole saanut tautiinsa oikeanlaista hoitoa. Hän on kymmenisen vuotta hoitanut psoriaatikkoja ja on hyvin kiinnostunut taudista ja sen hoidosta. Monen tekijän summa Psoriaasin puhkeamiseen vaikuttaa geneettinen alttius, etenkin nuorena alkavaan tautiin ja ympäristötekijät, kuten infektiot, sekä lääkkeet ja elämäntavat. Psoriaasi on monitekijäinen, krooninen ja T-soluvälitteinen tulehduksellinen ihosairaus. Lisäksi tautiin liittyy itsenäinen lisäriski sepelvaltimotaudille sekä sydänja aivoinfarkteille. Se vaikuttaa muun muussa mielialaan, ihmissuhteisiin, työssä käyntiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin sekä lisää päihteiden käyttöä ja alentaa itsetuntoa. Suurempi huippu on parikymppisten ja pienempi huippu yli 60-vuotiaiden keskuudessa. Nämä kaksi ongelmaa ovat ihossa yleensä samanaikaisesti ja ne liittyvät hyvin kiinteästi toisiinsa ja kumpikin ruokkii toista. Vain noin viidellä prosentilla tauti on vaikea
Kolmanneksi tavanomaisia systeemilääkkeitä Kolmesta yleisimmin käytetystä lääkkeestä kaksi on tulehdusprosesseja lamaavia ja tulehdusta vähentäviä lääkkeitä. Valohoito ei luonnollisestikaan sovi henkilölle, joka on sairastanut ihosyövän tai jonka iho on valtavan herkkä palamaan. – Psoriaasin hoitomuotojen kehittyminen on ollut nopeaa ja kehitystyö jatkuu. Käytetyin vaihtoehto on kapeakaista-UVB, joka matkii aurinkoa ja sen tehokkaimpia UVB-säteitä. Olisi kuitenkin tärkeää hoitaa ihoa riittävän hyvään vaiheeseen, jolloin psori ei uusiutuisi niin nopeasti. Voi mennä kahdeksankin viikkoa ennen kuin huomaa mitään vaikutuksia ja kokonaistehoa pitää odottaa ainakin kuusi kuukautta. Valohoidoissa käynti on potilaalle kohtalaisen työlästä ja sen hinta melko korkea eikä hoitoa ole saatavilla kaikkialla Suomessa. 39 dompia kortisonivoiteita käytetään taivealueille ja kasvoille tai lasten psorin hoitoon viikon tai kahden viikon kuurina. Paikallishoidon ongelmaksi Mälkönen näkee sen, että potilaat käyttävät liian mietoja voiteita ja liian pieniä määriä ja liian lyhyen aikaa. Nykyisin on olemassa kahdeksan eri valmistetta neljällä eri vaikutusmekanismilla. Ihosyövän riski on kuitenkin pieni, pienempi kuin potilailla, jotka käyvät etelässä luonnon aurinkoa ottamassa, Tarja Mälkönen tähdentää. – Psoriaasin hoitomuodot ovat kehittyneet nopeasti. Aikuisen iho ehtii toipua tauon aikana. – Lääke on hidasvaikutteinen. Lähde: Studia Medicina -yleisöluento: Iholla, Psoriaasin nykyhoito Yhteistyössä: Biomedicum Helsinki -säätiö, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta. Tällä hetkellä lääkkeet onkin rajoitettu todella pienen potilasjoukon käyttöön, mutta rinnakkaislääkkeiden tulon myötä hinnat ovat laskemassa. – On inhimillistä, että potilas lopettaa hoidon, kun läiskä on ohuempi eikä kutise tai vuoda verta. Tarja Mälkönen kehuu biologisten lääkkeiden tehoa hyväksi, jopa erinomaiseksi. Niiden vaikutusmekanismi ei ole sama kuin kortisonilla. – Ongelmana voi olla liikakäyttökin, liian voimakkaat voiteet liian pitkään käytettynä. Oireet minimiin Psoriaasin hoidon tavoite on vähentää potilaan oireita niin paljon kuin mahdollista, jotta hän säilyttää toimintakykynsä sekä pienentää potilaan liitännäissairauksien riskiä, ja näin vaikuttaa positiivisesti potilaan kokonaisterveyteen. Ohjeiden mukaan käytettynä kortisonivoiteet eivät vaikuta muualle elimistöön eikä iho ohene paikallisesti. Kuva: Merja Svenström jaksoa. Kahden, kolmen viikon hoitokuureja voi toistaa loputtomasti. Hoidossa käydään kolme kertaa viikossa yhteensä 20?25 kertaa, mikä tarkoittaa seitsemän?kahdeksan viikon hoito. Yksi ei vaikuta puolustusjärjestelmään, vaan nimenomaan ihosuoluihin. Tarja Mälkönen mainitsee, että metotreksaatti, tablettina ja joskus pistoksina, on käytetyin lääke niin Suomessa kuin maailmalla. Hinta on kova yhteiskunnalle, noin 15 000 euroa vuodessa potilasta kohden, mutta myös potilaalle. Toiseksi kokeillaan valohoitoa Ihotautilääkäri toteaa, että jos ihottuma on laaja ja uusiutuu viikossa tai kahdessa hoitokuurin loppumisen jälkeen, täytyy seuraavaksi kokeilla muita hoitokeinoja. Tosin jotkut ovat niin uusia, ettei tarkkoja vaikutuksia vielä tiedetä, mutta ensimmäisen polven biologisista lääkkeistä on riittävästi kokemusta. – Säteet ovat polttavia ja hoidon annon pitää aina olla ammattilaisen käsissä. Useimmiten tämä tarkoittaa UV-valohoitoa, jonka säteilyllä on tulehdusprosesseja vaimentava vaikutus. Tämä on kuitenkin merkittävästi pienempi ongelma kuin alikäyttö. – Potilaalle voidaan määrätä biologisia lääkkeitä vain, jos psoriaasi on vaikea ja muut hoitomuodot on käyty läpi eivätkä ne ole auttaneet tai niillä on ollut haittoja tai potilas ei jonkun muun sairauden tai syyn vuoksi pysty niitä käyttämään. Nyt tilanne on se, että mitä vaikeampi tauti on, sitä parempia ja tehokkaampia hoitoja on käytettävissä. Haitat ovat vähäisiä tai ainakin niiden riski on pieni ja sivuvaikutukset vähäisiä. Tarja Mälkönen korostaa sitä, että psoriaasin hoito on aina suunniteltava yksilöllisesti ja yhdessä potilaan kanssa. Käänteentekevä edistysaskel taudin hoidossa ovat olleet biologiset eli pistettävät lääkkeet. – Lääkkeet vaikuttavat turvallisilta pitkäaikaiskäytössä. Tauti vaikuttaa muun muussa mielialaan, ihmissuhteisiin, työssä käyntiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin sekä lisää päihteiden käyttöä ja alentaa itsetuntoa. . Itse valohoidossa olo käy nopeasti. Se alkaa muutamista kymmenistä sekunneista ja kestää enintään viitisen minuuttia. Seitsemän kahdeksan potilasta kymmenestä saavuttaa niillä hyvän hoitovasteen, kun tavanomaisilla lääkkeillä puhutaan neljästä tai viidestä potilaasta. Solarium on pelkkää UVA-säteilyä eikä se yksistään tehoa ihotauteihin. – Turvallisesti voi ottaa pari jaksoa vuodessa. Lääkettä otetaan vain kerran viikossa. Peruskorvattavuuden saanut potilas maksaa omavastuuosuutena reilut 500 euroa. Tarja Mälkösen mukaan lääkevoidetauoksi riittää noin viikko, jonka jälkeen voi aloittaa uuden kuurin, jos psoriaasia on jäänyt iholle joihinkin kohtiin. Vaikean psoriaasin hoitoon biologisia lääkkeitä Mälkösen mukaan viitisentoista vuotta käytössä olleet biologiset eli pistettävät lääkkeet ovat kokonaan mullistaneet psoriaasin hoidon. Ne lievittävät tehokkaasti oireita, mutta niilläkään ei pystytä kokonaan parantamaan tautia, sanoo LT, ihotautilääkäri Tarja Mälkönen, HYKS:n Ihoja allergiasairaalasta
– Vastasyntyneen lapsen, hormonaalisesti aktiivisessa iässä olevan ihmisen tai vanhenevan ihmisen mikrobit eroavat toisistaan, Annamari Ranki toteaa. normaaliin flooraan ja ne Professori, ylilääkäri Annamari Ranki: Ihon hyvät mikrobit suojaavat kehoa Ihmisessä elää biljoona mikrobia. Mikrobeja iän ja yksilön mukaan Ihmiskehossa on bakteerigeenejä huikeasti enemmän kuin ihmisen omia geenejä. Näistä parhaiten tunnettuja ovat bakteerit, mutta ihmisessä elää myös sieniä, kuten hiivasientä ja silsasieniä sekä viruksia, muun muassa syyläviruksia, joita tunnetaan yli 200. Iholla. Mikrobien koostumus iholla on riippuvainen ihmisen iästä, mutta siinä on myös yksilökohtaisia eroja. Me ihotautilääkärit neuvomme pesemään koko kehon vain kerran viikossa. Ihoa ei pitäisi pestä liikaa, koska hyvät bakteerit kouluttavat immuunipuolustustamme ja puolustavat meitä taudinaiheuttajabakteereita vastaan. Käsiä toki pitää pestä useasti päivässä, muttei muuta ihoa. Siksi ihoa ei saisi pestä liian usein. Modernien geenitutkimusmenetelmien myötä on selvinnyt, että ihmisellä on ihollaan yksilöllinen mikrobiomikartta, joka on hyvin pysyvä ja eri ihonalueilla erilainen. Tänä päivänä puhutaan mikrobiomista, jolla tarkoitetaan ihmisen elimistössä normaalisti eläviä mikrobiyhdyskuntia. – Niiden biomassa kehossamme on yhtä suuri kuin aivojemme massa. Kasvojen ihohuokosissa on talipunkkeja, jotka eivät kuitenkaan ole borreliapunkkeja. Suurin osa on haitattomia, ns. 40 I hmiset ovat erittäin hyvä elatusalusta mikrobeille. Vanhetessaan iho kuivuu ja se kutisee ja sitä tulee helposti raavittua. Sillä on jokin tarkoitus, että meihin on istutettu suuria määrä mikrobeja, koska luonto ei tee mitään turhaa, sanoo professori, ylilääkäri Annamari RankiHYKS:n Ihoja allergiasairaalasta Helsingin Sairaanhoitopiiristä (HUS). Serotoniinin tuotantoon vaikuttavat myös suoliston bakteerit. – Suolistomme ja ihomme bakteereista suurin osa on haitattomia, ja ne kouluttavat ihmisen immuunipuolustusta . – Hyvät bakteerit puolustavat elimistöämme pahoja bakteereita eli taudinaiheuttajabakteereita vastaan. Suurin osa niistä elää hapettomissa olosuhteissa ja niillä on oma tärkeä tehtävänsä, esimerkiksi K-vitamiinin tuottamisessa. Suoliston solut tuottavat suurimman osan elimistön mielihyvää synnyttävästä serotoniinihormonista, joka säätelee lisäksi verenpainetta ja suoliston toimintaa. Ihon ohella bakteereja on suolistossa. Teksti: Liisa Airaksinen . Vain pieni osa siitä tuotetaan aivoissa. Annamari Ranki korostaa sitä, että osa näistä bakteereista kuuluu ns. normaaliin kasvustoon kuuluvia, mutta osa taudinaiheuttajia. ovat ihmiselle hyödyllisiä ja niitä pitää iholla ollakin. Ihoon voi käsien mukana päästä haitallisiakin mikrobeja
Mutta bakteerivaaka voi kallistua väärälle puolelle ja syntyy patogeeninen eli tautia aiheuttava tilanne.. – Bakteerit pysyvät samanlaisina ja niitä on vaikea muuttaa millään hoidollakaan. Normaalikasvustoon kuuluva bakteeri pystyy omalla eritteellään tuhoamaan toisen, haitallisen bakteerin. Tutkimuksen tulokset ovat tulossa julkisuuteen vielä tämän vuoden aikana. Joidenkin ihmisten iho on perintötekijöistä johtuen alttiimpi sairastumaan ja läpäisemään bakteereita kuin toisten. lihansyöjäbakteerista. syntymämme hetkestä lähtien ja suojelevat meitä, Annamari Ranki tähdentää. Ruususta voi syntyä jopa verenmyrkytys. Monimuotoisuus ja erilaiset mikrobit takaavat sen, että elimistön immuunijärjestelmä oppii sietämään niitä ja elimistöön jää normaali floora. Ihon mikrobiomi muotoutuu jo muutama päivä syntymän jälkeen. Tällä on jonkin tarkoitus, koska luonto ei tee mitään turhaan, sanoo professori, ylilääkäri Annamari Ranki HYKS:n Ihoja allergiasairaalasta. Kun hoito on loppunut, hetken päästä samat bakteerit ovat tulleet takaisin esimerkiksi nivustaipeeseen tai kainaloon. Lääkäripiireissä on kuitenkin herättänyt ihmetystä se seikka, että vain 25 prosenttia syöpäpotilaista on reagoinut näihin hoitoihin suotuisasti. Lähde: Studia Medicina -yleisöluento: Iholla Yhteistyössä: Biomedicum Helsinki -säätiö, HUS ja HY lääketieteellinen tiedekunta. Kannattaa pitää hyvät bakteerit iholla Ihminen voi hyvin, kun hänen elimistössään mikrobien välillä valitsee tasapaino ja ne toimivat vuorovaikutuksessa keskenään. Ihon tarkoitus on samalla suojata ihmistä auringon ultraviolettieli UV-säteilyltä. Oireina on usein vilunväristyksiä, kuumeen nousua ja yleistä huonovointisuutta. Siihen vaikuttaa ihon rakenne ja ikä ja se, onko ihoa hoidettu ja rasvattu. MÄRKÄBAKTEERIT, STAFYLOKOKIT, oleskelevat yleensä nenässä. – Kun uuhi rupeaa synnyttämään, se kuopii maahan kuopan, johon se synnyttää karitsansa. . Sääreen tai kasvoille ilmaantuu voimakas punotus ja turvotus, ruusu. Ne aiheuttavat tuttuja tulehduksia: karvatuppitulehduksia, märkärupea, paiseita, kynsivallintulehduksia, haavainfektioita ja kuolioitumista aiheuttavia tulehduksia. Nyt pari kansainvälistä tutkijaryhmää on huomannut, että sellaisten syöpäpotilaiden, jotka saivat syöpähoidon aikana antibioottihoitoa, ennuste oli huonompi ja syöpä uusi nopeammin kuin niillä potilailla, jotka eivät olleet saaneet antibioottihoitoa. – Uutta ja mielenkiintoista tietoa on se, että mikrobit kommunikoivat keskenään ja niiden keskinäinen vuorovaikutus voi olla joko negatiivistä tai positiivista. Hoidolla on kova kiire. Mallia eläimistä Jos mennään ajassa toista sataa vuotta taaksepäin, ihmiset ja eläimet elivät sulassa sovussa ja ihmiset alistuivat kovin erilaisille bakteereille kuin tänä päivänä, mikä oli tärkeää etenkin vastasyntyneiden terveyspohjan rakentamisessa. Pelkät antibiootit eivät enää auta, vaan tarvitaan kirurgin veistä. – Bakteerit ovat lisäksi tärkeitä ihon suojaajia ultraviolettisäteilyn haittavaikutuksilta. Näin karitsa altistuu välittömästi maaperän mikrobeille ja sen oma immuunivaste kouluttautuu tunnistamaan hyviä ja pahoja bakteereita. Hän oli aikeissa mennä desinfioimaan lampaiden synnytyspaikkaa. Tällä hetkellä syöpälääkärit pohtivat, pitäisikö antibioottikuurien määräämistä välttää jarrumolekyylihoitoa saaville syöpäpotilaille ja antaa heille sen sijaan hyviä suolistobakteereita pillerin muodossa. – Mikrobimaailman tutkimuksessa elämämme jännittäviä aikoja. Mikrobit kommunikoivat keskenään Annamari Ranki on ollut mukana kansainvälisessä tutkijaryhmässä tutkimassa, millaisia mikrobeja on psoriasista tai atooppista ihottumaa sairastavien ihmisten ihossa. Vahingollisimmat auringosta tulevat UV-säteet tosin poistaa ilmakehän otsonikerros. Lääkäriin pitää hakeutua nopeasti, ennen kuin imusuonet vaurioituvat, minkä seurauksena jää pysyvä turvotus. Ihotaudeissa monet taudit on vanhastaan nimetty kuvainnollisten ominaisuuksiensa mukaan. – Meidän kaikkien iholla elää eräs stafylokokkibakteerilaji, joka on täysin harmiton, mutta tietyissä tilanteissa, esimerkiksi keskosilla, joiden iho ei ole vielä täysin kehittynyt, tämä hyvä bakteeri voi aiheuttaa vakavan tulehduksen ja jopa verenmyrkytyksen, Annamari Ranki kertoo. RUUSUKSI kutsuttu tauti on ikävä ja vaikea tulehdus, vaikka sillä on kaunis nimi. Meillä on yhä paljon tutkittavaa ja opittavaa siitä, mitä tämä valtava määrä mikrobeja meidän elimistössämme vaikuttaa terveyteemme ja sairauksiimme, sanoo professori Annamari Ranki. Tyypillinen oire on erittäin kova kipu, joka ulottuu paljon laajemmalle alalle kuin mistä iho punottaa. Streptokokki voi aiheuttaa erittäin ilkeän tulehduksen, jos se tunkeutuu syvälle lihaskalvojen tasolle, jolloin puhutaan ns. . Niitä ei kannata pestä pois, professori Ranki muistuttaa. Suoliston mikrobeilla vaikutusta syövän jarrumolekyyliseen hoitoon . SYÖVÄN HOITOON on kehitetty uusia, immunologisia ja tehokkaita jarrumolekyylejä. Eläimet osaavat toimia oikein. STREPTOKOKIT aiheuttavat ruusutulehdusta, märkärupea ja angiinaa. Jokaisella ihmisellä on ihollaan yksilöllinen mikrobiomikartta, joka on hyvin pysyvä ja eri ihonalueilla erilainen. Ruusun aiheuttaa streptokokkibakteeri. Aika usein se lähtee liikkeelle varpaiden välissä olleesta jalkasienitulehduksesta, jonka kautta streptokokki pääsee sisälle kudokseen. Annamari Ranki kertoo, että kun heillä oli lampaita, hän oli alussa vähällä tehdä pahan virheen. Ihon mikrobiomi on moninaisempi kuin suoliston. . Bakteerien aiheuttamia ihotauteja . Annamari Rankin mukaan on tärkeää, että immuunivaste koulutetaan tietämään, mitkä ovat niitä hyviä bakteereita, joiden kuuluu olla kehossamme ja mitkä ovat niitä, jotka kehomme pitää torjua. Samalla huomattiin, että hoitovasteeseen vaikutti suuresti se, millaisia mikrobeja potilaan suolistossa oli. Mikrobiomien moninaisuus on selvinnyt modernien geenitutkimusmenetelmien myötä. 41 Ihon hyvät mikrobit suojaavat kehoa . Kun nenä kutisee, sormi menee sinne helposti ja sitä kautta bakteerin voi onnistua levittämään muuallekin iholle. – Mikrobien biomassa kehossamme on yhtä suuri kuin aivojemme massa
42 . – Elämäntapamuutos onnistuu kaikilta. Kuva: Kari Kumpulampi. Pitää liikkua paljon ja ruokavalion on oltava kohdallaan, mainitsee Tatu Visuri
M iten kaikki saikaan alkunsa. Tähän etappiin hänellä on vielä matkaa noin 20 kiloa. En aio hankkia raskasta oloa takaisin, hän sanoo. Hänen tavoitteenaan on sadan kilon painonpudotus. 43 . Hän on pudottanut kotikonstein ja hämmästyttävän lyhyessä ajassa painoaan liki 80 kiloa. Vaaka näytti hänelle 210 kilon lukemia ja jotain oli tehtävä. – Nyt olo on käsittämättömän virkeä ja tekee mieli hypähdellä. Säällä kuin säällä. Mistään kuurista ei ole kyse vaan nimenomaan elämäntapamuutoksesta, Visuri sanoo. Poppakonsteja ei tarvita – Poppakonsteja en painonpudotukseen tarvitse. Ennen elämäntapamuutosta. Teksti ja kuvat: Kari Kumpulampi ”Olen ottanut virheistä opiksi. Hän nosti sittemmin tavoitettaan tasan sadan kilon painonpudotukseen. Raamikas, 188-senttinen Visuri on lähellä maaliaan, muttei sittenkään ihan vielä. Elettiin syyskuuta 2017, ja kangasalalainen perheenisä Tatu Visuri tunsi olonsa fyysisesti todella raskaaksi. Kuva: Tatu Visurin arkisto Mies ja uusi elämä. Katson mitä syön ja käyn päivittäin pari kolme tuntia sauvakävelemässä. Ihminen pystyy halutessaan vaikka mihin. Tatu Visuri on tästä mitä parhain esimerkki. Kuva on vuodelta 2017, jolloin hän painoi reilusti yli kaksisataa kiloa. Tatu Visuri oli koukussa muun muassa kokikseen ja pitsoihin. Juttua tehtäessä – heinäkuun alussa tänä vuonna – Visuri on tiputtanut painoaan jo 79,1 kiloa eli alkuperäiseen tavoitteeseen oli matkaa enää vajaa kilo. Visuri päätti ryhtyä täydelliseen elämäntapamuutokseen – kerättyään sitä ennen puolisen vuotta motivaatiota ja tietoa oikeasta ravinnosta. Syksyllä 2017 hän asetti alkutavoitteekseen 80 kilon painonpudotuksen. Yritän pitää elämäni yksinkertaisena ja menen kohden maalia kuin juna.”
– Vähitellen alkoi kulkea ja voin sanoa, että nyt todella nautin kävelystä ensimmäistä kertaa yli viiteentoista vuoteen. Kengännauhojen solmiminen oli viisikymmenvuotiaalle miehelle tuskaisen vaikeaa. – Olen ottanut virheistä opiksi. Hänellä oli vaikeuksia kavuta jääkiekkopeleissä rappuja omalle vakiopaikalleen Tampereella Hakametsän jäähallissa; polviin ja selkään sattui. Heiveröiset tuolit hajoisivat alta Palataan ajassa hieman taaksepäin, takaisin vuoteen 2017. • Hän työskentelee rakennusalalla, ja on entinen jääkiekkoilija, nykyinen vannoutunut kiekkofani. Se oli kaikkea muuta. • Tatu Visuri, 52, on Tampereella syntynyt ja Kangasalla asuva perheenisä. Oleellista on muuttaa elämäntapansa loppuelämäksi. Ensinnäkin: hänen työkuvansa muuttui fyysisestä ei-fyysiseksi. Hänet nähdään usein Tampereella Hakametsän jäähallin katsomossa vakiopaikallaan. Mitä kaikkea tapahtui. Ajattelin heittää kävelysauvat pois monta kertaa, mutta purin hammasta, enkä antanut periksi. Nyt kaikki on paremmin. Visuri joutui käyttämään erikoisvaatteita. • Elämän motto:– Ihminen on luotu liikkumaan, Visuri mainitsee. Hän pystyi tekemään aluksi vain noin 15-20 minuutin lenkkejä, koska selkä puutui. – Mitä kevyemmin ja monipuolisemmin syön, sitä paremmin voin. Kiireinen perheenisä söi samalla tavalla kuin ennenkin eli huonosti sulavaa ruokaa, makkaraa, pitsaa, kyljyksiä, ranskalaisia.. Minulle ei jäänyt aikaa itselleni, Visuri kertoo. Kuva: Tatu Visurin arkisto ”Teki mieli luovuttaa ja jäädä sohvalle makoilemaan.” ”Mitä kevyemmin ja monipuolisemmin syön, sitä paremmin voin.” sitten kaatosateessa – ja palaan kotiin, minulla on voittajafiilis. – Aina kun lähden lenkille – vaikka K UKA . Yritän pitää elämäni yksinkertaisena ja menen kohden maalia kuin juna, Visuri mainitsee. • Enimmillään 210 kiloa painanut Visuri tähdentää, että oleellista ei ole se, että päättää laihduttaa. Matkustelu lomakohteisiin ulkomaille oli jäänyt Visurilta kokonaan, koska lentokoneissa oli liian ahdasta. 44 Hän on jättänyt muun muassa punaisen lihan lähes kokonaan pois – ranskalaisista puhumattakaan. Uskon, että parhaat päivät ovat edessä. Hyväkuntoinen Tatu Visuri lenkillä Näsijärven rantamaisemissa Tampereen Onkiniemessä. – Lapsetkin tulivat siihen ikään, että heitä oli kuskattava autolla harrastusten pariin. Askeettinen elämä sopii minulle, ja tuntuu siltä kuin olisin saanut kokonaan uuden elämän, mies iloitsee. Tatu Visuri painoi siis 210 kiloa ja hän hänen arkensa oli monin tavoin tukalaa. Ensimmäinen vuosi, ensimmäiset muutoksen kuukaudet olivat hänelle erityisen rankkoja. Hänen ruokailutottumuksensa pysyivät silti entisenlaisina, vaikka päivittäinen liikunta väheni. • Hän tähdentää niin ikään, että liikkuminen ulkoilmassa ei maksa mitään. – Päivittäinen liikunta tuo iloa ja vireyttä elämään – ja antaa käsittämättömän paljon energiaa. Viime talvi oli Visurille jo huomattavasti helpompi, eikä kesäinen kuumuuskaan ole häirinnyt pahemmin. Saan liikunnasta suurta iloa. Heiveröiset tuolit hajosivat alta, turvavyö ei mennyt autossa kiinni. . Rantamaisemissa. Kuva on otettu heinäkuussa tänä vuonna. Liikunnasta voittajafiilis Uuden elämäntavan aloitus ei ollut Tatu Visurille kuitenkaan helppoa. – Teki mieli luovuttaa ja jäädä sohvalle makoilemaan. Kannattaa myös hyödyntää esimerkiksi puistojen ulkoliikuntalaitteita. Painoa lisää salakavalasti Entä kuinka Tatu Visurille kertyi aikoinaan kiloja. Housuja, paitoja, pikkutakkeja ja nahkatakkeja hänelle valmisti onneksi tuttu ja pätevä mies, vaatturimestari Jukka Sundstedt Tampereen Lielahdesta
Toisaalta on valtava onni, kun olen saanut olla terve. . – Kiloja kertyi lisää salakavalasti siitä lähtien, kun olin täyttänyt neljäkymmentä. Painoa tuli sitten tuplaten takaisin, hän sanoo. Molemmat kerrat tyssäsivät lähinnä loukkaantumisiin, kaatumisiin ja olkapäävammaan. Jos painoa tulee lisää vuodessa vaikka kymmenkunta kiloa, on se aika lailla. Tatu Visuri Tampereella Hakametsän hallissa syksyllä 2017. 45 Järjestelykykyä ja tahdonvoimaa . D-vitamiinia otan silloin tällöin. Visuri painottaa tahdonvoimaa. Visuri ei syönyt ennen puuroa lainkaan. Saan tavallisesta ruokakaupasta kaiken mitä tarvitsen. Olin painava, mutta terve. Nyt hän voi syödä sitä kahdestikin päivässä mustikoiden ja raejuuston kera. Viikonloppuisin ja lomilla milloin tahansa. Perhe ja työ ovat etusijalla. Ravintolisiä en käytä. – Tarvitaan tahtoa ja järjestelykykyä. Hän poikkeaa Pirkkalankin puolelle. Kalaa, kasviksia, kalkkunaa Tatu Visurin ruokailutottumukset ovat nyt kaikin puolin hallinnassa. Se maistuu hyvälle. – Yhden pullan nautiskelen viikossa. – Erityisesti pitsa oli herkkuani. Lenkille pääsen aamulla ja töiden jälkeen. Makkaraa hän ei pistä suuhunsa ollenkaan. Tatu Visuri menossa työpaikalleen Tampereella Kaukajärvellä viime keväänä – nyt jo 75 kiloa keveämpänä kuin elämäntapamuutoksensa alussa. Kuva: Tatu Visurin arkisto Kannustusta tarvitaan . – Alussa olisin ehkä tarvinnut ammattitreenaria, mutta ammattilaisten ohjelmat olivat minulle huonokuntoiselle aivan liian rankkoja. Suosittelen. Oma lähtötilanteeni kun oli niin huono, Visuri mainitsee. Tässä vaiheessa hänen painonsa oli 208 kiloa. Siitä tulee kuitenkin raskas olo. Kuva: Tatu Visurin arkisto . TATU VISURI PÄÄTTI tulla julkisuuteen, jotta hän saisi paremmin viestiä perille kaikille heille, jotka kärsivät ylipainosta. Hän sauvoo Tampereella muun muassa Pyynikillä, Pispalassa, Kaupissa, Härmälässä ja Jankassa. Visuri painottaa, että nälässä hänen ei tarvitse koskaan olla; kyse on oikeista ja terveellisistä ruokavalinnoista. Salilla Visuri ei käy, mutta hän poikkeaa kävelyn lomaan julkisille ulkoliikuntapaikoille. . Kahvia juon kahdeksan kuppia päivässä. Hän joi myös maitoa paljon. Hän syö kalaa, kasviksia, kanaa, kalkkunaa. – Keittoja suosin. Vihanneksia kuuluu hänen päivittäiseen ruokavalioonsa aina. – Sain alkoholista vain pahan olon. Yhtään lenkkiä ei ole pitänyt jättää väliin sairastelun takia. Syön joskus kunnon pihvin. Töiden jälkeen Visuri saattoi poiketa vielä grillille. TATU VISURI YRITTI aiemmin kahdesti elämäntapamuutosta, mutta ne epäonnistuivat. Lenkkikavereina hänellä on silloin tällöin tuttuja, liikunnasta pitäviä ihmisiä, tsemppareita, ja usein myös kultainennoutaja Hupi. – Homma oli liikuntapainotteista, mutta ravintopuoli ei ollut kohdallaan. – Sekin tässä vähän hämäsi. Tietoa. – Tomaatinsiivu maistuu entistäkin paremmalle, kun sitä lämmittää ensin pannulla. Kevyt askel. Heitä on Suomessa paljon. Hän oli koukussa kokikseen, keksejä, viinereitä ja munkkeja hän söi niitäkin säännöllisesti. Annokseni ovat nyt puolet pienempiä kuin ennen, mutta syön aiempaa hieman useammin. Liikakiloista huolimatta Visurin koetulokset olivat silti aina hyviä. Hän tähdentää, että heikkoja hetkiä tulee kuukausien varrella itse kullekin. – Syön kunnon ruokaa. Kun hän on päässyt maaliin, sadan kilon painonpudotukseen, hän todennäköisesti ryhtyy tsemppariksi muille. – Ei muuta kuin lenkille! Kun paino putoaa, stressinsieto paranee, mieli on valoisa ja olo kevyt. – Kannustus on tärkeää, positiivinen palaute. Olen pääsyt sittemmin lenkille joka päivä. Pitsat ovat jääneet kokonaan pois ja samoin alkoholi, jonka hän jätti jo yhdeksän vuotta sitten. Voit kaikin tavoin paremmin ja energiaa on rajattomasti, Visuri kertoo. – Jos painonpudotus onnistuu kerran minulla, onnistuu se varmasti muiltakin. Hänellä ei ollut ongelmia verensokerin, eikä minkään muunkaan kanssa. Sellainen pahe minulla on. Lenkkimaisemia hän vaihtaa usein. Leipää vältän, varsinkin vaaleaa, koska se turvottaa. Painonpudotus voi välillä jumittaa ja turhauttaa, mutta ei pidä luovuttaa. Yli parisataakiloisenakin hän sai terveen paperit. Oikein toteutettu elämäntapamuutos onnistuu.
Ennakkoluuloja murtamaan Miesten kohdalla yksi ylipainon syy on ennakkoluuloisuus erityisesti kasviksia kohtaan. Pysyvän painonpudotuksen saa muuttamalla pysyvästi elämäntapoja ja ruokatottumuksia. Moni saattaa jättää kaloreiden pelossa jopa pähkinät ja avokadon syömättä, koska niissä on rasvaa. – Kurssi sisältää monipuolisen paketin tiellä kokonaisvaltaiseen terveyteen. Jojoilu lannistaa. Oikean ruoan säännöllinen syöminen on ykkösjuttu sekä terveyden että painon kannalta. Kuureista pysyviin muutoksiin Laihdutuskuurit eivät tuo pidemmän päälle ihmiselle kokonaisvaltaista hyvinvointia, eivätkä pysyvää painonpudotusta. Näin sanoo yli 25 vuotta painonhallintaohjaajana toiminut Terhi Väyrynen, 56, Ylöjärveltä. Väyrynen muistuttaa, etteivät kaikki kalorit ole samanarvoisia. Syyllistäminen ei auta ihmistä eteenpäin. Paino putoaa huomaamatta terveellisten valintojen myötä. Sen jälkeen hän on pitänyt saavutetun painon. Kaloriajattelu ohjaa harhaan Hoikistumisen toiveissa ajatellaan usein kaloreiden määrää. – Puhun niin mielelläni puhtaan ruoan puolesta. – Motivaatio terveeseen elämään olisi hyvä löytyä muualta kuin vaa’an kautta. Opettelemme esimerkiksi syömään säännöllisesti ja hienosäädämme ravinnon laatua: lisäämme kasviksia ja vältämme prosessoituja ruokia. Näin ollen miehetkin oppivat tyypillisimmillään syömään esimerkiksi perunaa, kastiketta ja lihapullia. Kasviksina saattoivat olla korkeintaan kiinankaali, lanttu ja porkkana. Väyrynen tietää, mistä puhuu. – Olen pitänyt pitkään painonhallintaryhmiä, mutta viimeisen kahden vuoden aikana en ole keskittynyt lainkaan laihduttamiseen. Se motivoi itsessään. – Miehillä on vääriä käsityksiä ja uskomuksia siitä, että terveellinen ruoka olisi pahaa. Teksti: Merja Kiviluoma Väyrysen mukaan hedelmällisempää on opetella ensin normaali säännöllinen syöminen ja tehdä syömiseen hienosäätöä. Väyrystä harmittaa nykypäivän ravintoloiden lasten menu, joka hyvin usein sisältää nauravia nakkeja, lihapullia sekä ranskalaisia perunoita. Sitä ennen hän oli aloittanut painonpudotuksen 30 kertaa 10 vuoden ajanjaksolla. Ohjaan ihmisiä syömään normaalisti ja terveellisesti, ja sitä kautta saavuttamaan normaali painon, hän kiteyttää. – Emme tottuneet lapsena syömään kovin monipuolisesti, ja tämä on varmastikin leimannut keski-ikäisen miehen syömistapoja. Terhi Väyrysen kursseilla syömisen normalisoimisen ohjaus kestää tavallisesti 12 viikkoa, joka sisältää 12 teemaa. En ole enää vuosiin käyttänyt pitkälle prosessoituja ruokatuotteita. Hyvinvointi on palkitsevaa. Useimmiten paino putoaa kuurin aikana, mutta kun kuuri lopetetaan, paino jälleen nousee, eikä sitä pystytä ylläpitämään. 46 Kaloriajattelusta terveisiin ravintovalintoihin Lopeta laihdutus, normalisoi syöminen P ysyvä painonhallinta tuo miehen elämään mielekkyyttä ja hyvinvointia. – Kaikista helpointa on ollut painonhallinta sen jälkeen, kun unohdin laihdutuskuuriajattelun noin 10 vuotta sitten, hän toteaa. Motivaatiota antavat elämän arvot, kuten terveys. Väyrysen ote on kannustava ja rohkaiseva. Valitettavan monen elämä on jatkuvaa laihdutuskuurilla oloa, ja normaali syömiskäyttäytyminen on kadoksissa. Kaloreiden sijaan kannattaa panostaa ruoan laatuun ja terveellisyyteen. Hän itse pudotti aikoinaan 18 kiloa Painonvartijoissa. Laihdutuskuurit tuovat yleensä vain tilapäisen painonpudotuksen. Moni ei ehkä tiedosta, miten paljon elämänlaatu paranee hyvien ravintovalintojen myötä. Usein kuulee sanottavan, että raavas mies ei välitä ”pupun ruoasta”. Uskon, että melko monelle terveys on top 3 joukossa. – Kalorimäärä ruokapaketin kyljessä ei kerro mitään ruoan terveellisyydestä. Kuulen usein ryhmissä naisten harmittelevan, että he eivät miesten tai lasten takia tee kasvispainotteista ruokaa, koska miehet ja lapset eivät siitä. Laadukas, terveellinen, riittävä ja säännöllinen syöminen ovat avainasioita miehen painonpudotuksessa. Ryhmien sisältö on nykyisin syömisen normalisoiminen, sillä tutkimustenkin mukaan laihduttaminen lihottaa. Terveys on mahdollista optimoida terveellisellä ravinnolla. Monen kohdalla tapoja on ollut myöhemmin vaikea muuttaa. Vanhat tottumukset tauolle Naisten painon kerääntymiseen liittyy jonkin verran hormonaalisia tekijöitä. Miesten kohdalla korostuvat osin erilaiset tekijät. Sen sijaan ainesosaluettelo kertoo paljon enemmän – mitä lyhyempi se on, sitä parempi. Hän laihtui ja lihoi vuorotellen, kunnes ymmärsi, etteivät kuurit toimi, vaan oli muutettava ruokailutottumuksia pysyvästi. Väyrynen toteaa, että oman ikäluokkansa ihmiset eivät lapsena nähneet nykyisen kaltaista kasvisvalikoimaa elintarvikeliikkeissä. Suuntaudumme pois kuuriajattelusta sekä puhumme mielihaluista, ajatusmaailman muuttamisesta, tunnesyömisestä ja liikunnasta. Tällaista tapaa ei muualla Euroopassa ole. Eri ravintoaineiden imeytymisessä, kuljetuksessa ja varastoinnissa tarvittava energiamäärä vaihtelee. Laihdutus ja kaloriajattelu ovat jo hyvin vanhanaikaisia juttuja
Mies saattaa olla tottunut syömään vain kurkkua, tomaattia ja salaattia ympäri vuoden, eikä oikein ole päässyt muiden kasvisten makuun. Mutta se on vaatimaton painonpudottaja, sanoo Terhi Väyrynen. ovat tavattoman fiksuja. Nauti hyvänlaatuista proteiinia, kuten kananmunia, vaaleaa lihaa, kalaa ja palkokasveja. Syö riittävästi. Mies tai nainen saattaa olla aamukahvin jälkeen pitkän päivän töissä syömättä, mutta mättää illalla koko päivän edestä. . Sisäelinten ympärille kertynyt rasva (esimerkiksi rasvamaksa) on terveydelle haitallista. – Jotta jaksaa liikkua säännöllisesti, liikunnan tulisi olla mielekästä ja kivaa. – Tottakai voi ottaa joskus olutta ja makkaraa. 20 prosenttiin voi hyvin sisältyä makkaraakin. – Joka neljännellä suomalaisella on rasvamaksa, eikä kyse ole alkoholin aiheuttamasta ongelmasta, vaan huonon ruokavalion aiheuttama. Sama lause toistuu monen miehenkin suusta. . . – Terveellisiä ruokatapoja voi opetella ja makumieltymyksiä muokata haluttuun suuntaan. Nauti riittävästi hyviä rasvoja ja öljyjä. Luo itsellesi ruokarytmi. Ruokalautasella olisi hyvä näkyä kunkin kauden kasviksia monipuolisesti. Syö säännöllisesti. Kuulostele itseäsi siinä, mikä sopii juuri sinulle. . – On hyvin antoisaa rohkeasti kokeilla erilaisia kasviksia ja kasvispainotteisia ruokia. . Makuaisti on koulutettavissa, kun se saa riittävästi toistoja. Syö runsaasti kasviksia, juureksia ja marjoja sekä hedelmiä. – Nykyisin ravintovalmennusryhmien fokus on siinä, että ihmiset oppisivat syömään terveesti ja muuttamaan ruokailutottumuksia pysyvästi. Painonhallintaohjaaja Terhi Väyrynen kannustaa miehiä kokeilemaan uusia makuja, erityisesti kasviskunnan herkullisia vaihtoehtoja. He myös liikkuvat aktiivisesti. Vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan miehistä 71% oli ylipainoisia (painoindeksi 25 tai enemmän) ja 26% lihavia (painoindeksi vähintään 30). Ylipainon taustalla saattaa myös vaikuttaa säännöllisen syömisen puute. On mahdollista oppia aidosti pitämään terveellisestä ruoasta, vakuuttaa Terhi Väyrynen. Toiset pitävät sosiaalisesta tavasta liikkua ja toiset pitävät itsekseen liikkumisesta. Aina ei tarvitse liikkua tolkuttomasti. Sekä miesten että naisten ylipaino on viimeisten vuosien aikana kasvanut. Lasten suusta kuulee usein kasvisten kohdalla ”en tykkää”. Ylöjärveläinen Terhi Väyrynen on toiminut vuosia painonhallintaohjaajana. Aamun ja päivän syöminen hillitsee iltasyömistä. Säännöllinen ja riittävä syöminen edistää painonhallintaa ja ehkäisee kansansairauksia. 47 . pidä. Kokeile uusia, terveellisiä ruoka-aineita. – Liikunta on toki terveellistä; kehomme toimii paremmin saadessaan liikkua. . . . Mies saattaa todellakin yllättyä miten hyviä vaihtoehtoja on tarjolla – esteenä ehkä vain ennakkoluulo. Painonhallinnan periaatteita . Älä ryhdy laihdutuskuurille, tee pysyviä muutoksia. Syö ravintorikasta ruokaa. Kokeile uusia makuja Kaikesta ei tarvitse luopua, mutta painotukseen kannattaa kiinnittää huomioita. Kokonaisuus ratkaisee, hän sanoo. Pyrin rohkaisemaan naisia siinä, että he eivät antaisi miehen tai lasten makumaailman vaikuttaa heidän omaan syömiseensä. Väyrynen ei koe kumpaakaan itsessään pahikseksi, mutta kyse on määristä. Miesten makuun ovat usein makkara ja olut. Hyvinvointia arkiliikunnasta Samaan aikaan kun osa miehistä elää prosessoiduilla eineksillä, keskuudessamme on myös erittäin terveystietoisia nuoria miehiä, joiden ravintovalinnat . Mielestäni 80/20 prosentin ajattelu on hyvä: kun 80% valinnoista ovat terveellisiä, 20% ei ole niin paljon merkitystä. Diabetes sekä sydänja verisuonisairaudet ovat myös yhteydessä huonoon ravitsemukseen ja ruokavalioon. ?. Kun lapselta kysyy, onko tämä maistanut, hän vastaa, ettei ole. Keskivartalolihavuutta ehkäisemään Keskivartalolihavuuteen vaikuttavat elintavat, huono ruokavalio ja vähäinen liikunta, naisten kohdalla lisäksi hormonitoiminnot. Itse rakastan metsäkävelyitä, sillä niistä tulee hyvä olo, sanoo Terhi Väyrynen
Ikääntyvä tarvitsee yksilöllistä ohjausta Hikiliiku, hiittaile jopa maksimisykkeillä! Entä jos on korkea verenpaine ja korkeat kolesteroliarvot. 48 Mistä löytää kuntoiluoppaakseen ikääntyvien liikunnan ammattilaisen. Vanhenemiseen liittyvän monimuotoisuuden ja sen mukanaan tuomien haasteiden ymmärtäjiä on vähän. ”Ei riitä, että kunto testataan kuntoutuslaitoksessa ja 1–2 viikkoa treenaillaan erityisoloissa, ja siten sanotaan, että jatkakaa siellä kotona.”. Uskaltaako liikkua ilman asiantuntijan apua
Ikääntyvä tarvitsee yksilöllistä ohjausta Vanhuuden tunnusmerkit. Pienestä ylipainosta voi olla ikääntyneen terveyden kannalta jopa hyötyä. – Tutkimusten mukaan riskejä salitreenissä on kovin vähän. Hän sanoo, että ikäihmiselle salitreenaaminen on tärkeää, koska se parantaa lihasten suorituskykyä, tasapainon hallintaa ja liikkumiskykyä. Rahoitettavia tutkimushankkeita valittaessa käytetään arviointikriteereinä yhteiskunnallista merkittävyyttä ja vaikuttavuutta sekä tieteellistä laatua.. Lähteet: Ikäinstituutti, Plos Medicine -tiedejulkaisu Salitreenissä ei juurikaan riskejä Jyväskylän yliopiston liikuntagerontologian professori Sarianna Sipilä on tutkimuksissaan selvittänyt iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä ja sitä selittäviä mekanismeja. Maastopyörä on alla tilin pääkuvassa. Tahaton laihtuminen on tavallaan vanhuuden tunnusmerkki , sillä se ennakoi 3–10 vuodessa ilmaantuvia sairauksia. Mistä aloittaa. – Kenellä on polvivaivaa, kenellä mitäkin, mikä estää yleisohjeiden noudat. Liikuntagerontologian professori Sarianna Sipilän tavoittaa helposti twitter-tilillä, jonka mukaan hän meloi kajakissa tyynellä Palokkajärvellä heinäkuisena viikonloppuna. Ikäihminen ei siis mieluusti kokeile kovaa rasitusta, kuten HEAT-pyrähdyksiä, kun ei ole siihen tottunut. Rintakehässä on välillä sellaisia tuntemuksia, mistä ei tiedä, johtuvatko ne tukirangan liitoksista tai hermostosta – vai sydämestä tai keuhkoista. Tuoreen hollantilaistutkimuksen havainnot vahvistavat näyttöä elintapojen keskeisestä osuudesta tarttumattomien pitkäaikaissairauksien synnyssä ja ehkäisyssä. Alan ammattilaisille tämä potentiaalinen asiakaskunta kasvaa. Jotkut sairaudet tai lääkkeet voivat myös heikentää harjoittelun tuloksia. – Salitreenistä on hyvä keskustella asiantuntijan kanssa, erityisesti silloin, jos treeniä aloittavalla ei ole aikaisempaa harjoitustaustaa ja on jokin pitkäaikaissairaus, professori Sipilä opastaa. Osasyy siihen on tiedon lisääntyminen, mutta osasyy voi olla sekin, että työeläkkeiden suureneminen mahdollistaa panostuksen omaan terveyteen. Varsinkin naiset voivat kokea sali-ilmapiirin vieraaksi. 49 . Y len heinäkuussa uusima dokumenttisarja Pysy nuorena mittautti ihmisten kunnon monipuolisesti ja sai 12 viikon opastuksella heidät muuttamaan elintapansa – tavoitteena huonokuntoisen kehon fysiologisen iän alentaminen. Vartalon pituuden lyheneminen johtuu ryhdin muutoksista, luiden kalkkikadosta, selkärangan nikamavälilevyjen kokoon painumisesta ja reisiluun kaulaosan kulman muutoksista lantioon nähden. Vaikka sairauksilta ei aina voi välttyä, tupakoimattomuus, monipuolinen ja vähäsuolainen ruokavalio sekä fyysisesti aktiivinen elämäntapa auttavat elämään terveempänä ja pitempään. Mistä tuki ikäihmisen liikunnan innostukseksi ja turvaksi. . Oli rasituskoe ja rankkaakin liikuntaa – ja saatiin tuloksia. Vartalon pituus lyhenee 40:stä ikävuodesta alkaen ja kiihtyy 60.:stä ikävuodesta alkaen niin, että lyhentymistä tapahtuu noin 2 senttiä 10 vuodessa. Senioreille suositellaan suurempaa painoindeksiä kuin työikäisille (24–29, www.laskurini.fi/terveys/painoindeksilaskuri/uusi-painoindeksilaskuri). Neuvosto päättää tutkimushankkeiden valinnasta sekä vastaa hankkeiden seurannasta ja vaikuttavuuden arvioinnista. Kenellä polvivaiva, kenellä mitäkin Ikääntyvälle ihmiselle sopivan treeniohjelman rakentaminen vaatii erilaisen otteen kuin keski-ikäisen ohjaus. Kuntoharjoittelu lisääntyy ikäihmisten keskuudessa. Silti tekee mieli parantaa kehon ikäkuntoa ja lihasvoimaa viimeisten vuosien varalle. Professori Sipilä kuuluu Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvostoon vuosina 2019-2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan vain noin 10 prosenttia yli 65-vuotiaista kävi salitreeneissä vuonna 2017. Liian moni jokseenkin terve ikäihminen ”unohtaa” riittävän liikunnan ja aamuvoimistelun. Tietysti sairaudet ja ikääntymiseen liittyvät vaivat vaikuttavat salilla käymiseen. Lihaskunto auttaa ylläpitämään sopivaa painoa. Iän karttuessa alkaa ilmetä kaikenlaisia kolotuksiakin. – Mitä vanhemmasta ihmisestä on kyse, sitä yksilöllisempään ja mahdollisesti kuntouttavampaan harjoitusohjelmaan pitäisi pyrkiä, kertoo Sarianna Sipilä. On kuitenkin tärkeää, että seniori on hyväkuntoinen eikä paino haittaa toimintakykyä. MILLOIN IHMISESTÄ TULEE VANHUS
Lääkärit, sairaanhoitajat ja lähihoitajat voivat erikoistua geriatriaan / ikääntyvien hoitotyöhön. Miten ravitsemus vaikuttaa toimintakykyyn iän myötä. – Koulutukseen ei myöskään erityisesti sisälly vanhenemisen problematiikan ymmärtämistä, vaikka vanhenemiseen liittyviä ilmiöitä alkaa näkyä jo 30. Tässä potilasryhmässä esiintyy paljon haurastumista ja monisairastavuutta, mikä vaatii kokonaisvaltaista näkemystä. Personal trainer tai fyssari, vai. Paras asiakas kysyy neuvoa Diabeteksen ehkäisyssä kuntoilu on ykkösasia. – Lisäksi: liikunta käsitteenä on eri asia iäkkäällä kuin esimerkiksi keski-ikäisellä. ”Ikääntymiseen perehtyneitä ammattilaisia on vaikeahko löytää. ikävuoden jälkeen. Jos epäilee liikunnan sopivuutta tukielintai sydänja verisuonisairauden vuoksi, kannattaa aloittaa kysymällä neuvoa terveyskeskuksesta tai kunnan liikuntayksiköstä. – Ennalta ehkäisy eli kunnon ja terveyden ylläpito on pitkälti ihmisen oman toiminnan varassa. Hän toteaa suomalaisen personal trainer -kulttuurin sikäli vaikeaksi, että sitä valvotaan puutteellisesti. Ikääntymiseen perehtyneitä ammattilaisia on vaikeahko löytää. koska potentiaalinen asiakaskuntakin on kasvanut. – Fysioterapeuttien koulutukseen kuuluu ihmisen fysiologian ja anatomian ja patofysiologian ymmärtäminen. Poikkeuksia ovat tietysti iäkkäät huippu-urheilijat. Monitieteinen gerontologia auttaa ymmärtämään ikääntymistä. Hyvin iäkkäänkin ihmisen on mahdollista lisätä lihasvoimaansa säännöllisen kuntosaliharjoittelun avulla. Gerontologian tutkimuskeskus GEREC on Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen vanhenemisen ja ikääntymisen tutkimuksen monitieteinen yhteenliittymä. . Monelle vanhuksellehan saattaa jo pelkkä kaupassa käynti olla liikuntaa, 100 metriä kävelyä maksimi! Usein asioiden päivittäinen hoito kodin ulkopuolella on 80–90-vuotiaalle jo liikuntaa. Geronomi toimii vanhuspalvelujen tuottajana, koordinoijana, suunnittelijana ja kehittäjänä julkisella sektorilla, järjestöissä, säätiöissä ja yrityksissä. Geronomi huomioi vanhan ihmisen yksilöllisen elämänkulun, perheen ja lähiyhteisön merkityksen sekä kokonaisvaltaiset voimavarat ja tuentarpeet erilaisissa elämäntilanteissa. On mahdollista opiskella lisäksi, mitä elimistölle tapahtuu ihmisen vanhetessa. Hän työskentelee yksilöja ryhmäkohtaisessa asiakastyössä vanhustyön moniammatillisissa työryhmissä. GERONOMI Geronomi on ammattikorkeakoulututkinto, jonka suorittanut on kokonaisvaltainen vanhustyön asiantuntija. GERIATRIA Geriatria on lääketieteen erikoisala, joka keskittyy niihin fyysisiin, henkisiin, toiminnallisiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin, joita tavataan iäkkäiden potilaiden äkillisissä ja pitkäaikaissairauksissa, kuntoutuksessa, ennaltaehkäisyssä ja elämän loppuvaiheen hoidossa. 50 tamisen. Geronomi (AMK) edistää vanhojen ihmisten hyvinvointia, sosiaalista osallisuutta, terveyttä ja toimintakykyä. Heidän pitäisi kertoa ikääntymiseen liittyvästä asiantuntemuksestaan mainoksissaan nykyistä paremmin, Käsitteet . Heidän pitäisi kertoa ikääntymiseen liittyvästä asiantuntemuksestaan mainoksissaan nykyistä paremmin, koska potentiaalinen asiakaskuntakin on kasvanut.”. Monet tekemiset ovat kuitenkin kaikille mahdollisia. Neuvottelutuokio asiantuntijan kanssa ja mahdollinen kuntotestaus on siis hyväksi. Ammattilaisten velvollisuus on tutkittuun tietoon perustuva ohjaaminen ja tiedottaminen, Sipilä sanoo. Ikääntyneiden liikuttamiseen perehtyneitä ammattilaisia on, ne pitää vain löytää, hän toteaa. Jotkut kuntosalit ja ryhmäliikuntakeskukset tarjoavat hyvinkin yksilöllisiä palveluja kunnon kohottamiseen. Harjoittelijan omista tavoitteista on hyvä keskustella ja miettiä niihin sopivimmat ratkaisut. Itselle sopivan kuntokumppanin löytäminen on professori Sipilän mukaan mahdollista, mutta vaatii hieman vaivaa. GERONTOLOGIA Gerontologia on monialainen tieteenala, joka hyödyntää mm biologiaa, psykologiaa, sosiologiaa sekä liikuntaja terveystieteitä. Sellaiset 30–50-vuotiaiden harrastukset kuin joukkuepelaaminen, juoksulenkit tai maastopyöräily sopivat enää harvoille. – Kuntosaleja on paljon, ja osa niistä profiloituu ikääntyvään asiakaskuntaan. Siksi tarvitaan aina yksilöllisiä ratkaisuja. – Paljon salitreeniä vähempikin liikunta tukee kuntoa, kunhan se on säännöllistä. Kannattaako aloittaa liikunta vielä vanhalla iällä. . – Lähiympäristön tarjoamien liikkumismahdollisuuksien merkitys korostuu ikäihmisillä
Useilla kaupungeilla on netissä liikuntakalenteri, josta löytyy mahdollisuuksia mennä mukaan. – Kuntoutuslaitostoimintaa on tutkittu jonkin verran, eikä kuntoutusviikkojen vaikuttavuudesta oikein ole saatu kiistatonta näyttöä. – Esimerkiksi Helsingin ja Jyväskylän kaupunkien liikuntavirastoilla on hyviä liikunnanohjaajia, jotka ovat erikoistuneet vanhusväestön liikuttamiseen. Erikoislääkärin ammattitaitoa tietysti tarvitaan spesifeissä vaivoissa ja hoidoissa. – Kukaan ei hankkiudu lääkäriin, kun ongelmia ei ole tai niitä ei tunnista. – Kokeneet terveyskeskuslääkärit ovat nähneet ja hoitaneet monenlaisia vaivoja ja monisairaita ihmisiä. Onko kuntokylpyläviikko sitten hyvä idea. Lisätietoa: Ikäinstituutti.fi: Voimaa vanhuuteen LIKEStutkimuskeskus: Kunnossa kaiken ikää . Monet laitokset olivat erikoistuneet sotaveteraaneihin, joten heidän harvennuttua toiminnan muutos on elinehto. Joillain pienillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueilla on aivan toisin. Ennalta ehkäisy kuuluu julkiselle Terveyskeskusten välillä on paljon eroja siinä, miten ikääntyvien kuntoasiat hoidetaan. Jotta saisi odottamansa lisäarvon, on hyvä tiedustella, onko kuntolaitoksessa liikuntaan erikoistunut henkilökunta – ja onko henkilökunnassa vanhenemisen problematiikkaan erikoistuneita. Verenpaine, korkea kolesteroli ja muistisairauksien varhaisvaihe voivat jäädä hoitamatta, kun omalääkärijärjestelmä ei toimi aukottomasti. Ideoinnissa voi hyödyntää kunnan liikuntatoimen asiantuntemusta tai Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelmaa, Sipilä sanoo. Esimerkiksi ryhmäliikuntatunteja voi olla valittavina useita päivässä. Viikko kylpylässä ei muuta tapoja Viikko tai kaksi jossakin kylpylässä tulee mieleen helppona ratkaisuna. – Kuntoutuslaitosten toiminta monipuolistuu. Ei riitä, että kunto testataan ja 1–2 viikkoa treenaillaan erityisoloissa, ja siten sanotaan, että jatkakaa siellä kotona, Sipilä kuvaa. . Aika ja voimavaratkaan eivät todellisuudessa riitä kunnolliseen ennalta ehkäisemisevään työhön, vaikka siitä paljon puhutaan, professori Sipilä toteaa. – Lääketiede keskittyy perinteisesti jo ilmaantuneiden vaivojen ja sairauksien hoitoon. Iäkkäiden potilaiden kokonaisvaltaisen terveyden paras asiantuntija on geriatri, joka on vanhenemisen kaan, kuntosaliharjoittelua vastaava harjoittelu täytyisi järjestää muulla tavalla. Myös Kelan kuntoutustukitoiminta on muuttunut luonteeltaan, professori listaa. Sipilä toivoo, että kuntouttavaa hoitoa kehitetään nimenomaan julkisella puolella. – Jos kuntosalia ei ole lähimailla. Neuvoja terveyden ja kunnon ylläpitoon voi kysyä myös terveyskeskusvierailun aikana. 51 Kannattaa raivata tieltä henkiset esteet ja pelkotekijät, sillä Sipilän mukaan suomalaiset saavat hoitoa aivan liian myöhään. ”Lähiympäristön tarjoamien liikkumismahdollisuuksien merkitys korostuu ikäihmisillä.” lääketieteelliseen problematiikkaan erikoistunut lääkäri
. Itsetuntemus helpottaa sekä itsen että toisen ihmisen ymmärtämistä. Eri ikäisille ja eri temperamenttisille ihmisille syntyy erilaisia muistoja elämästä. 52 Synnynnäinen temperamentti selittää, miksi ihmiset toimivat eri tavoilla. – Sitä voi opiskella yksinkertaisesti kiinnostumalla, tutkimalla, lukemalla vaikkapa siitä, miten temperamentti vaikuttaa, toteaa psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen.. Se selittää sitäkin, miksi lapset ja nuoret eivät ole itseohjautuvia, vaikka heiltä sitä odotetaan. Temperamenttia voi muokata, itsetuntemusta lisätä – muistisairauteen asti. Teksti: Terttu Iiskola Temperamentti ei määritä koko elämää Itsekurilla pärjää
Mitään yhtä keinoa vaikuttaa niihin ei ole. – On helpompi oppia ymmärtämään toisen kokemuksia ja tunteita kuin muuttaa toisen toimintaa. Muiden sisarusten muistojen, kenenkään toisen kertomusten perusteella kokemusta ei pääse ”korjaamaan”, professori sanoo. Pääosin kokemuksia kuitenkin selittää sisarusten erilainen temperamentti, synnynnäinen suhtautumistapa, jota voidaan kutsua myös henkilökemiaksi. – Lapsuuden kokemus, muisto on pysyvä. Temperamentti tunteiden taustalla Ison sisarusparven kokemuseroista osa johtuu ikäeroista. Tästä kokemuksesta on monen mieleen jäänyt Kiti Luostarisen voimakas dokumenttielokuva Sanokaa mitä näitte (1992). – Temperamentti värittää herkin aistein kokemusta siitä, millainen asia tai tapahtuma on. Osin temperamenttien erilaisuudesta johtuen perhesuhteisiin liittyy paljon tabuja, joista ei mielellään puhuta. Luostarinen sai aiheen, kun hänen äitinsä sairastui dementiaan. K un sisarukset kokoontuvat yhteen vanhemman kuoltua, he alkavat puhua siitä, millaista kotona oli. – Kokemukset ovat monikerroksisia. Aikuisten sisarusten kesken voi syntyä kovakin väittely siitä, millainen lapsuuden koti ”todella” oli. Elokuvan teemana on muisti ja se, miten eri tavalla äiti ja perheen sisarukset muistavat asiat. Järjellä perustelu ei toimi Kun tunteet ovat voimakkaasti mukana, on jokaisen kokemus oikea, aito. Temperamenttinsa puolesta joillakin on myös muita paremmat edellytykset ymmärtää toisen kokemusta, Keltikangas-Järvinen kuvaa.. Yllätys, yllätys – kaikille koti ja vanhemmat eivät suinkaan olleet yhtä hyviä. Ja kokemukset ovat tunteita, eivät faktoja, selittää psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen. 53 . – Erilaisen temperamenttinsa vuoksi jokainen on kokenut lapsuuden kotinsa omalla tavallaan. Aletaan jopa syytellä vanhempia tai toisia sisaruksia siitä, kun elämässä ei ole mennyt niin hyvin kuin olisi toivottu
– Kasvatustyötä tehdään pedagogiikan ehdoilla. Kun järki jää tappiolle, avuksi tulevat hyvän käytöksen odotukset. Elämä lopulta ”luontuu” itse kunkin kasvamistuloksen mukaan. Jos isovanhemmat kokevat jonkin asian huolestuttavaksi, on hyvä puhua vanhempien kanssa, ei vaikuttaa lapseen suoraan, koska ristiriita voi aiheuttaa sen, että hyväkin toiminta kääntyy haitaksi.. Hän ei ole tietokone, jonka voi ohjelmoida mihin aikuiset haluavat. Temperamentti vaikuttaa siihen, miten helppo lapsen itseohjautuvuutta on kasvattaa, miten hyvin itseohjautuvuus kasvatuksen tuloksena syntyy. – Ihminen tekee ratkaisunsa luonteensa mukaisesti päämäärähakuisesti. Kehityspsykologia tai tieto kehityksestä on ohitettu. Niin vähitellen kertyy itsetuntemus. Itsetuntemus helpottaa sekä itsen että toisen ihmisen ymmärtämistä. – Lukiessaan tai katsoessaan voi havahtua, että jokin tilanne on tuttu omasta elämästä. – Kaikki ympärillä olevat ihmiset voivat vaikuttaa itsekontrollin vahvistumiseen. Liisa Keltikangas-Järvinen haluaa koulutusjärjestelmän palauttamista sellaiseksi, että vaikeasti kasvatettavatkin temperamentit otetaan yksilölliseen ohjaukseen. Miten oppia ymmärtämään. – Ymmärtämisen ja itsetuntemuksen kasvuun tarvitaan kuitenkin havahtuminen. Toisille on itsekuri on luontevaa, toisille ei. – Sallivuutta ilman tulosvastuuta – siinä eräs syy siihen, miksi motivoituneetkin voivat jättää opintonsa kesken. Eihän ole mahdollista, että 2–3-vuotiaana kehittyisi kypsäksi, kun ihminen on psykologisesti aikuinen vasta 23-vuotiaana. Se tarkoittaa kullekin persoonallisuudelle tyypillisiä suhtautumisja käyttäytymistapoja, jotka ovat jokseenkin pysyviä läpi elämän. Itsenäisyyden odotus kohtuuton Jo syntyisin meillä on erilainen kyky ottaa vastaan kasvatusta. – Muualla ei itseohjautuvuuden idea ole mennyt niin pitkälle kuin Suomessa, emeritaprofessori näkee. Ilman minkäänlaista itsekontrollia ihmisen on vaikea hallita halujaan. Jos ympäristössä ei ole ihmisiä, jotka tukevat lapsen itsehallinnan kehitystä, voi tulla ongelmia. – Ihmisen täytyy joka hetki muuttua/ hillitä temperamenttiaan – muutoin eläisimme villissä viidakossa. – Temperamentti on nykyisin noussut voimakkaasti esiin, mutta on harha, että se määrittäisi jotenkin koko ihmisen, Keltikangas-Järvinen huomauttaa. Nyt mennään parhaiden ehdoilla. Sellainen ihminen kokee, että hänelle kaikki vain tapahtuu, riippumatta hänen omasta vaikutuksestaan, professori kuvaa. – Temperamenttiin voi vaikuttaa ennen kaikkea sosiaalisen oppimisen ja kokemuksen kautta, joiden yhteistuloksena Koulu vaatii liikaa itseohjautuvuutta . – Joillakin persoonilla on syntyjään voimakas kiinnostus siihen, kuinka ihmiset käyttäytyvät ja mitä johtopäätöksiä käytöksestä voi tehdä. Temperamentti on ihmisen persoonallisuuden perusta. Ymmärrys tulee tiedosta, jonka voi saada tietoja kaunokirjallisuudesta tai draamasta, professori opastaa. luonne kehittyy. Utelias alkaa reflektoida, hankkia lisää tietoa ja tutkia ilmiötä aina tiedostamattoman vaikutukseen asti. . Luonne tärkeämpi kuin temperamentti Käytännössä kukaan ei elämässään jää synnynnäisen temperamenttinsa varaan. – Itsekontrolli on äärettömän tärkeä asia myöhemmässä sopeutumisessa elämän haasteisiin. Joillakin lapsilla on muita parempi valmius päämäärähakuisuuteen, itsekontrolliin ja keskittymiseen. PERUSKOULU ALOITETTIIN ideologialla, että pidetään heikoista huolta. – Aina on parempi, että edes joku vaikuttaa itsekontrollin vahvistumiseen. 54 – Järki on se, jolla asia ratkeaisi, mutta järjellä perustelu ei mene toiselle läpi. Itsehillintää voi kehittää Itsekontrolli, kyky hallita ja hillitä itsensä ärsyttävissä ristiriitaja stressitilanteissa, tiedetään elämässä menestymistä ennakoivaksi luonteenpiirteeksi. Keltikangas-Järvinen perää. – Olemme alkaneet ajatella, että temperamenttiin ei voi kasvatuksella vaikuttaa. – Jos kasvatus on lisäksi hyvin ristiriitaista, lapsi ja nuori helposti valitsee ratkaisuja, mitkä ovat hänelle helpoimpia. Mikä on isovanhemman rooli lapsenlapsen itsekontrollin kasvamisessa, jos hän näkee, että lapsen kotona ei asiaan kiinnitetä huomiota. – Jo peruskoulussa pieni lapsi pannaan itse arvioimaan onnistumistaan. – Sitä voi opiskella yksinkertaisesti kiinnostumalla, tutkimalla, lukemalla vaikkapa siitä, miten temperamentti vaikuttaa. Minkä takia. Hän tarvitsee tukea ja ohjausta. Lapsi on lapsi. Ja sitten keskeytetään Suomessa ensin yliopisto-opiskeluun kuului vapauden ”oikeus” – toisin kuin varsinkin anglosaksisissa korkeakouluissa, joissa opiskelu on edelleenkin hyvin kurinalaista, jolloin valmistutaan määrätyssä ajassa. – Ärsytyskynnys, missä hermostuu, kuinka dramaattisesti ilmaisee turhautumistaan, milloin saa muita helpommin raivarin, Keltikangas-Järvinen kuvaa merkkejä, joilla seurataan lapsen temperamentin kehitystä. Jotkut toiset taas eivät koskaan tule ajatelleeksi mitään tällaista. Vapauden kulttuuri valui yliopistoista ensin lukioihin, viimein ammattikouluihin, joissa nyt on nähty itseohjautuvuuden mahdottomuus. Temperamentti kuitenkin selittää, miksi toisia lapsia on helpompi kasvattaa kuin toisia. – Samaan aikaan lapsen ja nuoren itsenäisyyden odotus on muuttunut aivan tolkuttomaksi! – Itseohjautuvuutta ihaillaan jo 4-vuotiaalla, sellaisessa iässä, jossa lapsi ei missään nimessä selviä itseohjautuvasti. Muutoin itsetuntemuksen polulle on vaikeaa päästä
– Aikuisilla lapsilla on erilaisia persoonallisuuden piirteitä, jotka ensisijaisesti ohjaavat kykyä ymmärtää ikääntyvää. Persoonallisuus – jokainen ihminen on erilainen. – Aikoinaan itsehillintä oli keskeisintä kasvatuksessa ja opetuksessa. Temperamenttipiirteet eivät ole sinänsä hyviä tai huonoja, vaan erilaisissa tilanteissa niistä on hyötyä tai haittaa. Esimerkiksi dopamiinin tuotanto vähenee, emeritaprofessori selittää. Psykologisesti ihminen kypsyy vasta 23-vuotiaana. – Nyt sitten puhe itsehillinnästä koetaan uutena. Luonne on temperamentin ja vuorovaikutuskokemusten yhdistelmä eli sosiokulttuurisen oppimisen tulos. Muistisairaus muuttaa luonteen . Stressitilanteessa syntyy ristiriita ympäristön odotusten ja yksilön ominaisuuksien välillä. Miten lapset selviävät vanhempansa muuttumisesta ja hoitamisesta. Se tukee myös kognitiivista kehitystä. . Koko biologinen toiminta vaikeutuu. – Vielä 20 vuotta sitten uskottiin itsestään selvästi, että kasvattaminen auttaa. Temperamentti muodostaa persoonallisuuden biologisen pohjan, joka on läheisessä yhteydessä aivojen rakenteeseen ja välittäjähormonien tasoon (dopamiini, serotoniini, katekolamiinit). Temperamentti määrittää paitsi sen, minkä ihminen kokee stressinä, myös sen millainen hänen stressireaktionsa on. Emeritaprofessori varoittaa, että kasvatuksen muutos ennustaa hyvin laajan joukon käytöstä aikuisuudessa: – Pystyykö hillitsemään aggressioitaan ja negatiivisia emootioitaan. . Kaikki ne vaikuttavat kykyyn vastata tästä oman elämänkaaren vaiheesta. Stressinsietokyvyn, joustavuuden ja itsehallinnan pohja kehittyy kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana. Kahdella aikuisella voi olla samanlainen koulutus, samat harrastukset, samanlainen työkokemus ja osaaminen ammatissaan ja samat motiivit edetä urallaan. – Temperamentti on riippuvainen välittäjäaineista, kuten dopamiinista ja serotoniinista. – Ei, vaan muistisairaus muuttaa luonteen, vastaa Liisa Keltikangas-Järvinen. . Esimerkkinä stressin hallinta. Luonne muotoutuu kotona, päiväkodissa, koulussa ja harrastuksissa saadusta kasvatuksesta ja oppimisesta sekä kanssakäymisen kokemuksista. – Miten pystyy luomaan kauas ulottuvia päämäärätavoitteita ja tekemään pitkäkestoista työtä niiden toteutumiseksi. Keltikangas-Järvinen huudahtaa, että aikaisemmin ei esitetty tätä kysymystä. Lapsen aivot tarvitsevat rauhaa kehittyäkseen: pysyvyyttä, turvallisuutta ja hiljaisuutta. Se selittänee sitäkin, miksi sama tilanne on toiselle stressi ja toiselle kiehtova haaste. Onneksi aivot muovautuvat vielä aikuisenakin. Kuitenkin nämä ihmiset eroavat suuresti toisistaan: – nopeudessa, jolla he toimivat, – tavassa, jolla he hyväksyvät muutokset, – helppoudessa, jolla he lähestyvät uusia sosiaalisia tilanteita, – voimakkuudessa, jolla he ilmaisevat tunteitaan, ja – sitkeydessään, jolla he pyrkivät viemään tehtävän loppuun. Vastuuntunto, velvollisuudentunto, ihmisläheisyys, millainen elämänkokemus, arvot... Itsensä tunteva ihminen hallitsee itseään ärsyttävissäkin tilanteissa. Puhutaan itse asiassa samasta vanhasta asiasta, vain erilaisin termein ja käsityksin. – Itsetuntemus auttaa niin vanhusta kuin omaisia selviytymään hankalan muistisairauden kanssa. Sitten tuli vapaa kasvatus, joka ei ole tukenut itsehillinnän kehittymistä. – Itsehillintä vaikuttaa vahvasti sosiaalisiin suhteisiin ja kanssakäymiseen. Jos lapsen varhaiset olot eivät mahdollista kiintymyssuhteen syntyä, lapsesta voi tulla säikky ja pelokas. Temperamentti on persoonallisuuden perusta. 55 Voiko kasvatus todella vaikuttaa. Se periytyy isän ja äidin geeneistä, äidin raskausajan hormonitasoista sekä varhaislapsuudesta, ja sitä on vaikea muuttaa tai manipuloida. Sairaus muuttaa ihmisen omaisille tuntemattomaksi muun muassa siksi, että aivojen välittäjäaineissa tapahtuu muutoksia. Temperamentin osa-alueita ovat sensitiivisyys, aktiivisuus, sopeutuvuus, sosiaalisuus, emotionaalisuus, mieliala, intensiivisyys, lähestyminen/ välttäminen, rytmisyys, häirittävyys (tarkkaavuuden kesto), sinnikkyys, elämyshakuisuus, riskin välttäminen ja palkintoriippuvuus. – Se täytyy vain hyväksyä, emeritaprofessori sanoo. Päämäärähakuisuus ja kyky tehdä sinnikkäästi työtä päämääränsä saavuttamiseksi riippuu luonteesta, ei temperamentista. Ennen kasvatuksellinen ohjaus kurinalaisuuteen oli selkeä apu sellaiselle lapselle, joka tarvitsi tukea itsehillinnän kasvuun. Persoonallisuus, temperamentti, luonne . Maailma on muuttunut. . Stressireaktioon vaikuttaa se tunne, jonka ulkoinen ärsyke synnyttää, mikä puolestaan saa aikaan erilaisia fysiologisia reaktioita eri ihmisillä. Kokemusten erilaisuutta selittää sisarusten erilainen temperamentti, synnynnäinen suhtautumistapa.. Luonne eli kasvamisen tulos on hyvän elämän ja menestymisen kannalta paljon tärkeämpi tekijä kuin temperamentti. KUN VANHUS ALKAA äksyillä, paljastaako hän ”vihdoin” todellisen temperamenttinsa tai luonteensa. Liiassa melussa voi kehittyä pysyvästi yliaktiivinen stressijärjestelmä, jatkuva hälytystila. Temperamentti ei kuvaa älykkyyttä tai kognitiivisia kykyjä. Temperamentti tarkoittaa kullekin persoonallisuudelle tyypillisiä suhtautumisja käyttäytymistapoja, jotka ovat jokseenkin pysyviä läpi elämän
Harrastus pitää virkeänä . 56 . Olli Laine on tehnyt työuran Alppilan seurakunnassa.
Työelämässä tottui kirjoittamaan Kirjoittaminen on entiselle papille tärkeää. Pikkumökki on paikka, jossa Laine rentoutuu ja kerää ajatuksia. Hänen mielestään kirjoittaminen selkeyttää ajatuksia ja lisää itsetuntemusta. Se myös pitää mielen virkeänä. Halusin jatkaa kirjoittamista ja osallistuin työväenopiston luovan kirjoittamisen kurssille. Saatan maata riippukeinussa ja katsella taivasta. Teksti ja kuvat: Pauli Jokinen . Eläkkeelle jäätyäni kaikki kirjoittaminen jäi pois. Olli Laineen kirjoitustahti on päätä huimaava. Kirjoitin saarnoja, hautajaispuheita, kastepuheita, raportteja ja mitä milloinkin. Maailma näyttää aivan erilaiselta, kun katsoo ylös, hän pohtii. – Työelämässä kirjoitin koko ajan. 57 . Laine on 79-vuotias eläkkeellä oleva pappi, joka on innostunut kirjoittamaan, työelämän jäädessä taakse. Hän on julkaissut kymmenen vuoden aikana kaksikymmentä kirjaa. Luovan kirjoittamisen kurssilla Laine kirjoitti muun muassa avantgarde-runoja. O lli Laine istuu pienen mökkinsä katetulla terassilla Helsingin Kivinokassa. Ollin kirjoitusvuodet Eläkkeellä oleva pastori Olli Laine on kirjoittanut 10 vuodessa 20 kirjaa. Siis keskimäärin kaksi kirjaa per vuosi! – Jonain vuonna on ilmestynyt vain yksi kirja, mutta seuraavana vuonna olen julkaissut kolme kirjaa. Siellä hän ei kirjoita. Vanhankaupunginlahti avautuu kivenheiton päässä. Hän jäi kuusitoista vuotta sitten eläkkeelle ja tyhjä aika piti täyttää jotenkin. Kurssi ei vielä tyydyttänyt Laineen. – En riviäkään. Mutta kotipuolessa, Helsingin Pihlajamäessä, hän kirjoittaa sitäkin ahkerammin
Helsingistä on tullut Laineelle rakas kotikaupunki, johon liittyy paljon muistoja. Siten opin lukemaan, ja minut siirrettiinkin koulussa heti toiselle luokalle. Kirjojaan Laine myy 20 eurolla, joten se on mukavaa lisätuloa eläkeläiselle. Tietosanakirja teki poikaan lähtemättömän vaikutuksen, joka on säilynyt näihin päivään saakka. Kirkonkylälle oli kymmenen kilometriä matkaa. Se oli nimeltään Yhdeksästoista askelma ja sen oli kirjoittanut nimimerkki Jasper. Uusi kirjaideakin hänellä on jo päässä. Myöhemmin selvisi, että nimimerkin takana oli Kari Suomalainen. Laineen mielestä kirjoittaminen lisää itsetuntemusta. Saan niistä kirjoitettua helposti sata sivua. – Ei tarvitse miettiä, mitä kirjoittaa, vaan voi kirjoittaa mitä haluaa. Ne kannattaa kirjoittaa muistiin. Laine kirjoittaa ajatuksensa nopeasti. – Se viittaa Juicen kappaleeseen Ei elämästä selviä hengissä. Vaikka Laineen kirjojen aihealue on laaja, hänen mukaansa ne kertovat kaikki yhdestä ja samasta asiasta. – Jos käyt elokuvissa tai teatterissa, niin koet tilanteita ja tunteita, joita et omassa elämässäsi kohtaa. – Tarkoitus oli, että pyydän Kivinokan ihmisiä terassilleni istumaan ja kirjoittamaan runoja. Syrjäkylän poika Laine syntyi Eurassa, joka on pieni kunta Satakunnassa. Kirjan nimikin on jo mielessä: Elämän parasta aikaa. – Isoisäni oli torppari ja synnyinkodissani oli kaksi huonetta. minun kirjani oli juuri sellainen, Laine naurahtaa. Laineella on 6 000 kirjan kotikirjastossa lukuisa määrä tietosana– ja hakuteoksia. Samalla aukealla oli vain neljä taloa ja ainoastaan meidän talossamme oli lapsia. Laineella on Helsingissä tuttu painotalo, jossa hänen kirjansa painetaan. Siellä tekstit siirretään taitto-ohjelma Indesigniin, jonka jälkeen kirjat painetaan. Kurssia veti Laineen vanha tuttu Liisa Enwald, joka on väitellyt runoilija Mirkka Rekolan tuotannosta. – Nousi esiin paljon ajatuksia. Uusin kirja käsittelee hänelle rakasta helsinkiläistä luontoja vapaa-ajanviettoaluetta Kivinokkaa. Kun sen oli kerran kokenut, niin seuraavina kertoina lapsukaisen aika alkoi käydä pitkäksi. – Selailin virsikirjaa ja seurasin sieltä, kun virsiä laulettiin. Kirjoitan siitä, miksi kirjoitan. Niistä ajoista kertoo Laineen kirja Maalaispojasta Stadin kundiksi. Laine oppi lukemaan jo ennen kouluikää. – Helsingissä elämän mahdollisuudet moninkertaistuivat pieneen torppaan verrattuna. Halusin laittaa paremmaksi, Laine vitsailee. – Eräs kustantaja sanoi, että jos kerrot kirjassa mitä teit työksesi, keitä ihmisiä olet elämäsi aikana tavannut ja missä olet matkustellut, niin en ole kiinnostunut. Kurssi kesti vuoden, ja piti sisällään lähiopetusta neljän viikonlopun verran. Kurssin päätteeksi valmistui Laineen ensimmäinen kirja, joka sai nimen Selvisin elämästä hengissä. Näistä kaikista voi lukea hänen kirjoistaan. Olen kirjoittanut aihetta käsittelevän kirjan Vaaniin Neittamo, Laine kertoo. – Kymmenenvuotiaana sain ensimmäisen oman kirjani. Nyt Alppilan ja Kallion seurakunnat ovat yhdistyneet, Laine kertoo. Laineen kirjat käsittelevät monia aiheita. Siten hankin sellaista henkistä pääomaa, johon ei mikään lama pure. Kirjoittaminen lisää itsetuntemusta Laineen kynästä on lähtöisin runoa, muistelmaa ja rikostarinoita. Niinpä hän julkaisi kirjan omakustanteena. Hän on kokenut opiskeluajat, värikkään työelämän, kaksi avioliittoa ja saanut kolme lasta. Mutta into oli aika vähäistä ja moni sanoi, ettei osaa kirjoittaa. Täällä oli vilkasta kulttuurielämää. Hän lähestyi sen kanssa kirjakustantajia. Hän on kirjoittanut kirjan Helsingin edustan Villingin saaresta, Viron Haapsalusta ja omista lapsuuden kokemuksistaan. Asukasmäärä moninkertaistui, kun alueelle asutettiin siirtolaisia. – Kaikki kirjani kertovat minusta itsestäni. 58 . Maalta Stadiin Laine muutti nuorena Helsinkiin opiskelemaan teologiaa ja on edelleen sillä tiellä. – Taitan kirjat itse Wordillä ja kiikutan muistitikulla painotaloon. Ensimmäisen kirjan luin kahdeksanvuotiaana, se oli Seitsemän veljestä . Kotona oli Raamattu, virsikirja, maanviljelysoppaita ja Pikkujättiläinen. Halusin jatkaa kirjoittamista ja osallistuin työväenopiston luovan kirjoittamisen kurssille. Hän olisi varmasti menestynyt myös kirjailijana, mutta valitsi pilapiirtäjän uran. Laaja aiheiden kirjo Oriveden kirjoituskurssin jälkeen Laineella oli käsissään – tai tietokoneella – omaelämäkerta. Ja omakustanteena hän on julkaissut seuraavatkin 19 kirjaa. Se on hänelle rakasta seutua ja Euran kirkossa ja Eskolan kartanossa vietettiin kesällä Laineen 80-vuotisjuhlia. No, Eläkkeelle jäätyäni kaikki kirjoittaminen jäi pois. Laine vihittiin papiksi vuonna 1965 ja hän teki uran Alppilan seurakunnassa. Hän kehottaa kaikkia kirjoittamaan, sillä se selkiyttää ajatuksia. Laine ymmärsi, että vastaavia kirjoja on tarjolla aika paljon. Se sisältää runoja, proosaa sekä kuvauksia Kivinokan ihmisistä ja elämästä. Pohdiskellessaan haastattelukysymyksiä etukäteen hän kertoo, niistä kirkastuneen hänelle seuraavan kirjan aiheen. Siispä kirjoitin kirjan itse. Laine painaa kirjoistaan yleensä sadan kappaleen erän ja se kustantaa noin 600 euroa. kirjallista intohimoa, vaan hän kävi lisää kirjoituskursseja ja päätyi lopulta Oriveden opiston elämäkertakurssille. Kirkossa pikkupoika hämmästeli kynttilöiden loistoa ja urkujen soittoa. – Alppila on viriiliä seutua ja olen kutsunut sitä Suomen huvielämän keskukseksi, koska siellä on muun muassa Linnanmäki ja Kulttuuritalo. Hän muistelee, miten joulukirkkoon mentiin hevoskyydillä, jossa maattiin vällyjen alla ja ihmeteltiin tähtitaivasta
Pieni mökki on eläkeläisen henkireikä. – Kirjoittamisen tarkoitus on, että ajattelu laajenee ja syvenee. Laine kertoo, että hän kirjoittaa myös hieman samasta syystä kuin kirjailija Jari Tervo. Laineen kynästä on lähtöisin runoa, muistelmaa ja rikostarinoita. Jos odottaa viikon, niin ajatus ehtii unohtua tai katoaa muiden ajatusten joukkoon. Kirjoittaminen on ajatusten jäsentelyä. Ja sitä kautta itsetuntemus lisääntyy ja näkemys omasta persoonasta laajenee, Laine uskoo. Hän kehottaa kaikkia kirjoittamaan, sillä se selkiyttää ajatuksia. ?. 59 . paperille. Laine nauttii mökillään Helsingin Kivinokassa ulkoilmasta ja luonnosta. . Mökillä Laine lukee, mutta ei kirjoita. – Tervo on sanonut, että kirjoittaa siksi, että oppisi ymmärtämään elämää – ja että lukijatkin ymmärtäisivät
Kun jatkosota syttyi kesäkuussa 1941, suuri osa suistamolaisista palasi kotiseudulleen heti kun se oli mahdollista. Talvisodan sytyttyä 1939 tai viimeistään välirauhan tultua 1940 suistamolaiset joutuivat lähtemään evakkoon. Parhaimmillaan Suistamolla oli yli 8000 asukasta. Luonto on ottanut vallan talojen raunioissa. Pitäjän itärajalta oli matkaa Neuvostoliiton rajalle noin kymmenen kilometriä. Takana vasemmalta Helinä Saarivuori o.s. Suistamon Pyhän Nikolaoksen kirkon edessä kirkon 175-vuotisjuhlan jälkeen 8. Uusi evakkoon lähtö tuli eteen kesällä 1944, kun Suomi joutui luovuttamaan osan alueestaan Neuvostoliitolle ja noin 400 000 karjalaista joutui siirtymään lopullisesti pois kotiseuduiltaan. Pyörnilä, Jouni Jaakkola ja Ahti Pyörnilä. Edessä vasemmalta Katarina Suviniitty, Jaana Suviniitty ja Henna Saarivuori. Suistamo tunnettiin vireänä, jossa oli muun muassa opettajaseminaari ja kirkonkylällä koko Viipurin läänin nuorisoseurantaloista toiseksi parhain ja suurin. Naapuripitäjiä olivat Impilahti, Salmi, Suojärvi, Korpiselkä, Soanlahti, Ruskeala ja Harlu. 60 . Lähde: Karjalan Liitto Suistamo. Tunnettu talvisodan taistelupaikka Kollaa sijaitsi Suistamolla. Loimolaan valmistui 1939 juuri ennen talvisotaa metsäkoulu, ja samana vuonna Uuksujärvelle Suomen partioliikkeen partio-opisto, Nujakkalinna. . SUISTAMON PITÄJÄ sijaitsi luovutetulla alueella Raja-Karjalassa Laatokan pohjoispuolella. Suistamon pitäjä Karjalassa . kesäkuuta tänä vuonna. Sortavalan kaupunkiin matkaa oli 55 kilometriä
Hän on Pohjolan piirin edustaja myös Karjalan Liiton hallituksessa. Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 teki matkustamisen mahdolliseksi luovutetuille alueille. Äiti kotoisin Suistamolta Ahti Pyörnilän äiti Aleksandra – tuttavallisemmin Sanni – oli kotoisin Suistamolta, jossa oli käynyt vuonna 1918 perustetun opettajaseminaarin. Sittemmin hän oli . Pyörnilä on Oulun Karjalaseuran puheenjohtaja ja toiminut Pohjolan piirin puheenjohtajana vuodesta 2010. Luonto on hyvin rekevää Raja-Karjalassa. Moni matkoilla nähty ja koettu on saanut kuitenkin perin mietteliääksi. Kuva: Jouni Jaakkola muuttanut Enoon opettajaksi. Pihapiirissä kasvoi akileijoja. Pyörnilän isä oli lähtöisin Kiteeltä. Kun kotitalo löytyi, siitä ei ollut mitään jäljellä. Pyörnilä ihmettelee. Kaikki muu oli poissa; luonto oli jo osin ottanut vallan. – Miksi hieno alue piti ylipäätään anastaa, kun sille ei näytä olevan käyttöä?. Liitto koostuu 15 piiristä, Karjalaisten Pitäjäyhdistysten Liitosta, Karjalaisten Sukuyhteisöjen Liitosta sekä noin 400 jäsenyhdistyksestä, joissa on yhteensä yli 35 000 henkilöjäsentä. Haimme äidin kotipaikkaa apunamme vanha kartta, johon oli merkitty rasti Riegijärven rannalle. Rasti vei meidät kuitenkin väärään paikkaan, joten olimme äidin muistin varassa, Pyörnilä kertoo. Miksi hieno alue piti ylipäätään anastaa, kun sille ei näytä olevan käyttöä. Kun kommunistinen järjestelmä romahti niidenkin toiminta lakkasi. Sama matka tehtiin myös kahtena seuraavana vuonna, vaikka paljon oli nähty jo ensimmäisellä kerralla. Mukana Karjalan Liitossa . Se tunnetaan erityisesti runonlaulun ja vanhan kalevalaisen perinteen paikkakuntana. Nyt siellä on ainoastaan uneliaita kyliä, joissa näkyy pienimuotoista viljelyä pihapiireissä. Monen sukujuuret kalevalaisen perinteen pitäjässä Yhä uudestaan Suistamolle Itärajan taakse jäänyt kotiseutu saa monet palaamaan juurilleen yhä uudelleen. – Vain liuskekiviuunin raunio oli pystyssä, ja lisäksi löytyi saunan paikka. Paikka oli muutenkin tosi hiljainen, naapurustoakaan ei ollut. AHTI PYÖRNILÄ on aktiivisesti mukana Karjalan Liiton toiminnassa. Karjalan Liitto on karjalaisen kulttuurin harrastusja kansalaisjärjestö. Se oli ilmeisesti purettu. – Kun äiti pääsi käymään Suistamolla ensimmäisen kerran, oli se hänelle jännittävä hetki joka tavalla. S uistamo on yksi Neuvostoliitolle menetetyistä pitäjistä. – Neuvostoliiton aikana alueella oli esimerkiksi kolhooseja. Pyörnilä lähti mukaan Liiton toimintaan jäätyään eläkkeelle vuonna 2007. Oulunsalossa asuvalla, Pohjois-Karjalasta Enosta kotoisin olevalla Ahti Pyörnilällä, 76, on takana jo kuusi matkaa Suistamolle. Teksti: Maija Salmi Kuvat: Laura Saarivuori-Eskola – Kävimme Suistamolla ensimmäisen kerran heti kun oli mahdollista eli vuonna 1991. Siellä on kuitenkin jotain sellaista tunteisiin vetoavaa, jonka haluaa nähdä ja kokea aina uudelleen. Kolmella ensimmäisellä Suistamon-matkalla vuosina 1991-1993 ennätti vuonna 1908 syntynyt äitikin olla mukana. 61
62 . Matka isoisän kotikylään Seuraaviin matkoihin vierähtikin sitten jo aikaa: ne tehtiin 2010, 2017 ja kuluvan kesän alussa. Matkalla Koitosta Suistamon kirkolle. Tulviva puro oli vienyt tien mennessään. Onkin hyvin tärkeää, että kiinnostus karjalaisuutta kohtaan säilyy ja tieto siirtyy tuleville sukupolville.. Helinä Saarivuori ja Jaana Suviniitty Suistamon vanhan kalmiston muistomerkin luona. Hetken pohdinnan jälkeen matkalaiset ulos ja pikkubussilla yli; vähäisiä vaurioita tuli takapuskuriin. . . Tänä vuonna mukana oli kaikkiaan 13 sukulaista Hyvinkäältä, Helsingistä, Tampereelta, Jyväskylästä, Lohjalta, Turusta ja Joensuusta. Sanni Pyörnilän 1930-luvulla rakennetun kodin rauniot Riegijärven rannassa
Pyörnilä kertoo nähneensä siltä ajalta kuvakirjoja, joista kylän elivoima oli tullut hyvin esille; silloin kylässä oli ollut posti, useita kauppoja ja kaksi koulua. – Kyllä niissä tuli hyvin konkreettisesti esille, että miten siellä on eletty sata vuotta sitten; esimerkiksi matot ja peitot olivat kuin sadan vuoden takaa. Vielä nytkin tulee samanlaisia tunteita, vaikkakin kehitystä on sielläkin tapahtunut. – Kyllä niillä käy ihmisiä ympäri vuoden. Pöytään katettiin perusruokaa, yleensä keittoa smetanan kera. . Jo sukulaisten näkeminen on aina iso osa reissua! Ensimmäisen kerran Jaakkola oli käynyt Suistamolla jo 90-luvulla. Kylä oli täysin tyhjä; oli vain kadonneiden rakennusten sijainnista kertovia kiviraunioita ja -jalkoja. Pyörnilä mainitsee tutustumisen arvoiseksi myös Sortavalan lehtokeskuksen, joka tunnetaan kasvistoltaan Laatokan Karjalan rikkaimpana alueena. Onkin hyvin tärkeää, että kiinnostus karjalaisuutta kohtaan säilyy ja tieto siirtyy tuleville sukupolville. Se on aika erikoista, koska kylä oli ennen sotia iso, asukkaita oli ollut yli 600. Aikamatka sadan vuoden taakse . Jaakkola kuvailee eritoten ensimmäistä reissuaan todelliseksi aikamatkailuksi. Juomapuolena oli mehua ja vodkaa. Jaakkola muistaa, kuinka suomalaisuusaspekti oli näkynyt selvästi kahvipöydässä: vieraat saivat Juhlamokkaa, jota oli keitetty edellisten suomalaisten tuomasta kahvista. – Silloin sinne ei mennyt edes kunnon tietä, se oli sellainen eroosion syömä hiekkatie. Siellä missä maaperässä on kalkkia, kasvisto on vaihtelevaa ja lajirikasta. – Siellä ei ollut yhtään mitään. Juomapuolena oli mehua ja vodkaa. Mutta yöpyjistä pidetään huolta parasta vieraille -periaatteella; pöytään katettiin perusruokaa, yleensä keittoa smetanan kera. – Kasvillisuus on paikoitellen tavattoman rehevää. – Kun haettiin vanhoja sukupaikkoja vähänkin syrjemmästä, hypättiin heti sata vuotta ajassa taaksepäin. Mukana kirkkokonsertissa olivat myös Helinä Saarivuori sekä Jaana Suviniitty. Kasvillisuus hyvin rehevää Itärajan takainen luonto on tehnyt vahvan vaikutuksen biologina elämäntyönsä tehneeseen Pyörnilään. Lohjalainen 59-vuotias Jouni Jaakkola oli mukana kesäkuisella Suistamon-matkalla. – Välttämättä he eivät kuitenkaan ole alkuperäisiä karjalaisia, koska Neuvostoliitossahan tunnetusti suoritettiin väestönsiirtoja. – Äidin puolen suku on ollut itselle hyvinkin tärkeä, joten omien karjalaisten sukujuurien vaaliminen merkitsee minulle aika paljon. Matkaan meni sen takia aikaa tuntikausia. Pojan ja isän yhteinen Suistamon-matka: Mikko ja Jouni Jaakkola Koiton kylän taloraunioilla. Kotimajoituksissa Tämän kesän matkalla yövyttiin hotellissa, mutta Jaakkolalla on kokemuksia myös kotimajoituksesta. Suistamolla hän on käynyt kolme kertaa, mukana on ollut myös omia lapsia; tänä vuonna matkakumppanina oli 20-vuotias poika Mikko. 63 . Ahti Pyörnilä on Jaakkolan eno, joten karjalaisuus ja sen merkityksen vaaliminen ovat Jaakkolalle tuttuja. Matkaan parin vuoden päästä Todennäköisesti Ahti Pyörnilä lähtee sukulaisineen seuraavan kerran kohti Niiralan rajanylityspaikkaa ja Suistamoa jo parin vuoden kuluttua. ?. Yksin eivät nämä ”suistamolaiset” ole matkojensa kanssa. Pyörnilä tietää, että vastaavia matkoja tehdään itärajan taakse hyvin paljon. Jaakkola pitää luovutetuilla alueilla asuvia venäläisiä enimmäkseen ystävällisinä ihmisinä. Tämän kesän matkaa Pyörnilä kuvailee sikäli erikoiseksi, koska nyt oli käyty hänen isoisänsä Antti Kähmin kotikylässä Koitossa, jonne on Suistamon kirkolta matkaa noin kahdeksan kilometriä
Yleisempi on, että ihmisen päässä alkaa tapahtua paljon. Netissä ja Spotifyssa on paljon erilaista meditatiivista musiikkia, jotka on suunnattu mindfulness-tyyppiseen rauhoittumiseen. Muusikot puhuvat siitä paljon. Harva yleensä yhdistää heviä meditatiivisuuteen. Toinen on, että ihminen kokee intensiivisen keskittymisen musiikkiin, eikä se tuo mieleen juuri mitään. Kesäkuussa ilmestyi Hämeenniemen kirja Kun musiikki täyttää mielen – Ajatuksia meditatiivisesta kuuntelusta ja soittamisesta (Basam Books). Ratkaisevaa on soittajan ja kuulijan asenne musiikkiin. Katson, että molemmat tavat ovat meditatiivisia.. – Kun kiinnostuin aiheesta, huomasin että siitä on kirjoitettu valtavan vähän. Pian huomasin, miksi siitä ei ole paljon Meditatiivista musiikkia kirjoitettu. Hän on soittanut improvisaatiota vuosikymmenet ja hänen kokoonpanonsa Nada on esiintynyt Suomen lisäksi muun muassa Intiassa ja Yhdysvalloissa. Aihe on kamalan vaikea, Hämeenniemi sanoo. Mielikuvitus lähtee liikkeelle ja ihminen näkee päässään tapahtumia tai muistoja. 64 P itkän linjan musiikkivaikuttaja Eero Hämeenniemi: säveltäjä, pianisti ja opettaja, on viime aikoina kiinnostunut musiikin meditatiivisesta vaikutuksesta. – Minulle on sanottu, että kun Eero menee jonnekin tai innostuu jostain, niin kahden vuoden päästä ilmestyy kirja, Hämeenniemi nauraa. Kahdenlaista meditaatiota Musiikkiin voi keskittyä soittajana ja kuuntelijana. – Improvisaatio yhdistetään usein meditatiivisuuteen. Kirjasta kerrotaan, että se on tarkoitettu musiikkia rakastaville kuulijoille ja muusikoille, jotka haluavat syventää kykyään ymmärtää musiikin ja meditatiivisuuden kohtaamista. Etenkin improvisoivat muusikot ajattelevat, että musiikilla on vahva yhteys meditatiivisuuteen. – Olen kuullut ihmisiltä kahdenlaista tarinaa. Ja niin kävi nytkin. 68-vuotiasta Keravalla asuvaa Hämeenniemeä on askarruttanut, miten musiikki vaikuttaa niin soittajan kuin kuuntelijankin mieleen. Kaikki musiikki voi olla meditatiivista Hämeenniemi kiinnostui musiikin ja meditatiivisuuden vuorovaikutuksesta monesta syystä. – Lähes millaiseen musiikkiin tahansa voi asennoitua meditatiivisesti. Hämeenniemeä kiehtoo pohtia, mitä tapahtuu, kun ihminen voimakkaasti keskittyy kuuntelemaan musiikkia. Keskustelin erään hevikitaristin kanssa aiheesta ja hän oli voimakkaasti sitä mieltä, heviä soittaessa pääsee meditatiivisiin mielentiloihin. Ei tarvitse kuunnella mitään meditaatiomusiikkia. Hämeenniemi kertoo, että muusikot ovat melko yksimielisesti sitä mieltä, että ei ole olemassa varsinaisesti meditatiivista musiikkia
• Hämeenniemen kirjoittamia kirjoja ovat muun muassa ABO – johdatus uuden musiikin teoriaan (1982), Tekopalmun alla (1993), Missä sade leikkii (2004), Norsuilla etuajo-oikeus (2005), Tulevaisuuden musiikin historia (2007) ja Pyhän Calixtuksen lähde (2009). Mutta Hämeenniemen mielestä se on vain puolitotuutta. Sokrates vaipui jonkinlaisiin transsitiloihin. Lisäksi hän on suomentanut tamilinkielistä runoutta. Nada-yhtye on julkaissut kaksi levytystä. Radion sinfoniaorkesteri on levyttänyt hänen kolme sinfoniaansa. . Kiteytettynä voisi sanoa, että itämaisessa meditaatiossa katsotaan sisäänpäin ja länsimaisessa perinteisessä mietiskelyssä mieli suuntaa ulospäin. 29. Eero Hämeenniemen mukaan improvisointi on paras tapa päästä meditatiivisiin tiloihin.. Teksti ja kuvat: Pauli Jokinen Suomessa on vallalla aasialainen meditaatioperinne, jossa pyritään mielen tyhjentymiseen ja mantroihin. 65 . Kerava-kvartetti on levyttänyt kaikki hänen jousikvartettonsa. Meditatiivista musiikkia Säveltäjä ja muusikko Eero Hämeenniemen mukaan musiikilla on voimakas meditatiivinen vaikutus. • Hämeenniemi toimii sävellyksen dosenttina Sibelius-Akatemiassa ja hän on perustamansa Nada-yhtyeen johtaja ja pianisti. Hämeenniemi on saanut teoksiinsa vaikutteita Kaukoidästä, esimerkiksi intialaisesta musiikista. • Eero Olavi Hämeenniemi (s. Kirjaan on päätynyt esimerkki K UKA . Sana meditaatio tulee latinasta ja alkuperäisessä merkityksessään se tarkoittaa pohdiskelua ja mietiskelyä. Musiikin meditatiivisuus on lähempänä länsimaista traditiota. Hän on säveltänyt muun muassa neljä sinfoniaa, konserttoja, jousikvartettoja, mieskuoromusiikkia ja jazzia. Kun yleisö unohtuu Kirjaa tehdessään Hämeenniemi keskusteli monien muusikoiden kanssa siitä, millaisia mielikuvia heille muodostuu soittamisen aikana. Antiikin kreikkalaiset harrastivat pohdintoja ja eräänlaista meditaatiota. huhtikuuta 1951 Valkeakoski) on suomalainen säveltäjä ja kirjailija. – Kristillinen meditaatio on sitä, että rukoillaan tai pohditaan jotain Raamatun lausetta. Hänen kirjoittamistaan kirjoista kolme käsittelee eteläaasialaista kulttuuria. Se koskee niin soittajia kuin kuuntelijoitakin
Orkesteri alkoi soittaa pienelle tytölle ja se alkoi kuulostaa paljon paremmalta. On tyystin eri asia kuunnella konserttia Musiikkitalon isossa salissa. Kapellimestari mietti, miten hän saisi siihen eloa. Ihmettelen, että mistä he voivat sen tietää. Hän on vieraillut siellä säännöllisesti noin vuosikymmenien ajan. En suhtaudu siihen musiikkiin analyyttisesti, vaan olen täysin sen vietävänä. Se auttaa, kun rituaalit on poistettu ja kuuntelijat voivat vain keskittyä musiikin maailmaan. Vuosikymmenet Intiassa . Se oli hyvä neuvo. Musiikkitalossa kuuntelen musiikkia analyyttisesti ja se ei auta meditatiiviseen tilaan pääsyä. Siinä on pakko olla hyvin analyyttinen. Viime talvena Hämeenniemi keskusteli Intiassa erään meditaatiogurun kanssa musiikista. Hän neuvoi muusikoita kuvittelemaan orkesterin keskelle viisivuotiaan tytön, joka istuu siinä peloissaan ja tuhertaa itkua. Tällaisia konsertteja hän on pitänyt muun muassa konserttisaleissa ja kirkoissa. Sen ylläpitäminen on haaste. lukuisia improvisaatiokonsertteja. Niissä hän avaa suhdettaan Intiaan ja kertoo intialaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista. Huono tarinankertoja taas poukkoilee aiheesta toiseen, ja sitä on ikävä kuunnella. Eräs sikäläinen lehti haastatteli häntä ja kysyi, miksi hän siellä ramppaa vuosittain. Hämeenniemi uskoo, että analyyttisyys saattaa olla joskus hänellä meditatiivisuuden esteenä.. Hämeenniemi on kolmekymmentä vuotta käynyt Chennaissa musiikkijuhlilla. Tietysti intialainen musiikki on hänelle rakas asia. Improvisaatiossa muiden soittajien kanssa tulee eteen hämmentäviä hetkiä. Säveltäessä Hämeenniemi ei ajattele musiikin meditatiivista puolta. Jos konsertti kestää 70 minuuttia, niin saatan olla täydellisessä keskittymisen tilassa ehkä 50 minuuttia, jos oikein hyvin menee. . – Vastasin, että siellä voin kuunnella musiikkia kuin lapsi. Hämeenniemi sanoo, että improvisointia voi verrata tarinankerrontaan. Jos pidän tauon, niin se tarkoittaa vain, että keskityn. Soittaja saattaa parhaimmillaan konserttitilanteessa päästä tilaan, jossa hän unohtaa yleisön ja kaikki soittotekniset asiat. – Kirkossa ei tarvitse enää olla arvokkaasti, voidaan olla rennosti. – Säveltäminen on luonteeltaan väkisinkin hyvin teknistä ja siinä on paljon asioita, joita pitää huomioida. Hän on tehnyt . INTIASTA ON MUODOSTUNUT Hämeenniemelle rakas paikka. – Yleisin kommentti konserttien jälkeen on, että kuuntelijat eivät usko, että konsertti oli improvisoitu, vaan arvelevat sen olleen ennalta suunniteltua. Mielikuvitusolento oli heidän yleisönään. – Kerron yleisölle, että soitan noin tunnin. Sitä ei voi pysäyttää. Ihmiset ovat kertoneet, että he ovat kokeneet musiikin syvemmin kuin koskaan ennen. . – Jos ajattelet musiikkia analyyttisesti, et ole musiikin vietävänä, vaan kuuntelet sitä ikään kuin ulkoa päin. Myös muusikoita on molempiin lähtöihin, mutta jos hyvät tarinankertojat sattuvat samaan aikaa lavalle, niin sitä on nautinto kuunnella. Guru nauroi ja sanoi, että mieli ajattelee aina. Vahtimestari ei avaa ovea, yleisö ei osoita suosiotaan aplodein ja kuuntelijat voivat vaikka maata patjoilla kuuntelemassa musiikkia. Yleisö jotenkin aistii sen. Mutta siitä tilasta on myös helppo päästä pois. Hän neuvoi, että jos ajattelet musiikkia, keskity siihen, äläkä ajattele mitään muuta. Improvisoitua meditatiivisuutta Hämeenniemen mukaan muusikko saa meditatiivisia kokemuksia kenties parhaiten improvisoinnin yhteydessä. Jos jää alle puolen tunnin, olen pettynyt. Eero Hämeenniemi on käynyt Intiassa vuosikymmenet ja ihastunut sikäläiseen musiikkiin. Hämeenniemi tekee konsertteja, jotka on riisuttu perinteisistä rituaaleista. 66 . Hämeenniemi kertoo, että hän voi kokea lähes minkä tahansa musiikin meditatiiviseksi. Ei minulla ole siihen vastausta. Tiedätte, että konsertti päättyy, kun nousen ylös. Mutta tietyt asiat, kuten analyyttisyys, voivat olla meditatiivisuuden esteenä. Hämeenniemi on kirjoittanut kaksi Intiaan sijoittuvaa reportaasikirjaa: Norsuilla etuajo-oikeus (2005) ja Missä sade leikkii(2004). – Se on hirveän intensiivinen kokemus. – Mikä tahansa musiikki voi olla meditatiivista, sanoo Hämeenniemi. – Aina puhutaan, että meditaatio on mielen tyhjentämistä, mutta kun kuuntelen musiikkia, minun mieleni ei tyhjene, vaan se täyttyy. – Hän käski orkesteria soittamaan tytölle. – Kun ajattelee soittavansa jotain, niin muut soittajat tekevät sen jo. Koen sen itse lähes joka päivä. – Jokainen tuntee hyviä tarinankertojia, joiden tarina etenee loogisesti ja jännittävästi ja sitä on kiva kuunnella. Olen soittanut niin pitkään, että sellaiseen tilaan on helppo päästä. Jos sävellän sinfoniaorkesterille, jossa on sata soittajaa, niin jokaiselle soittajalle pitää keksiä oma roolinsa. – Hän kertoi, että orkesteri soitti Händeliä ja kuulosti hyvin tylsältä ja lattealta. – Jos soittaja pääsee keskittyneisyyden tilaan, niin se leviää yleisöön. barokkicambalisti Marianna Henrikssonilta. – Intiassa en ole koskaan tavannut muusikkoa, joka väittäisi, että musiikilla ei ole meditatiivista ulottuvuutta
Tunnistaudu pankkitunnuksillasi, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla. 67 Sähköinen valtakirja helpottaa apteekkiasiointia Oma henkilöllisyystodistus riittää jatkossa toisen henkilön reseptilääkkeiden noutamiseen apteekista, kun on saanut sähköisen valtakirjan Suomi.fi-palvelussa. Mistä Suomi.fi-valtuuksissa on kyse. 1. kan tai muun esteen vuoksi. Myös toinen henkilö voi itse pyytää Suomi. Valtuutetun henkilön tulee kertoa apteekissa, kenen puolesta on asioimassa. Annetun valtuuden voi myös milloin tahansa poistaa. Apteekkiasiointiin valtuutetulla henkilöllä on apteekissa oikeus noutaa reseptilääkkeitä, uusia reseptejä, tarkistaa Kelaja reseptitietoja, mitätöidä reseptejä ja pyytää yhteenvetoa resepteistä toisen puolesta. – Suomi.fi-valtuudet helpottaa arkea, kun ei itse pysty hoitamaan asiointiaan esimerkiksi iän, sairauden, ulkomaanmat. Apteekeissa sähköinen valtuutus ei korvaa nykyisiä toimintamalleja, vaan tulee niiden rinnalle uutena vaihtoehtona. – Tämä auttaa esimerkiksi tilanteissa, joissa pitäisi hakea sairaan lapsen lääkkeet apteekista, mutta lapsen Kela-kortti sattuu olemaan tämän kanssa lääkärissä käyneen puolison lompakossa. Kela-kortti ei käy henkilöllisyyden osoittamiseen. Voit itse määritellä, mille ajalle annat toiselle henkilölle asiointivaltuuden. . Nyt riittää, että mukana on oma henkilöllisyystodistus, kertoo hankepäällikkö Iiro Salonen Suomen Apteekkariliitosta. S uomalaiset voivat nyt antaa sähköisen valtakirjan, jolla valtuutetaan toinen henkilö asioimaan puolestaan apteekeissa. Näet Suomi.fi-valtuuksissa kaikki antamasi ja saamasi asiointivaltuudet. . Kun haluat asioida toisen puolesta, oikeutesi tarkistetaan aina Suomi.fi-valtuuksista. Sähköisen valtuuden saaneen henkilöllisyys tarkistetaan apteekissa passista, henkilökortista tai ajokortista. Suomi. Valtuus on voimassa kaikissa Suomen apteekeissa. SUOMI.FI-VALTUUKSISSA voit antaa ja pyytää asiointivaltuutta. Apteekit hyödyntävät ensimmäisenä Suomessa sähköistä valtuutta myymäläasioinnissa ja se laajenee verkkoapteekkeihin kuluvan vuoden aikana. Palvelusta näkee myös ne valtuudet, joiden voimassaoloaika on päättynyt tai jotka on mitätöity kesken voimassaoloajan. Seuraa palvelun ohjeita. Näet myös lähetetyt ja vastaanotetut valtuuspyynnöt, jotka ovat voimassa vasta, kun ne on vahvistettu. Suomalaiset voivat antaa sähköisen valtakirjan, jolla valtuutetaan toinen henkilö asioimaan puolestaan apteekeissa. Siirry valikosta kohtaan ”Valtuudet” 4. Valtuuttaja määrittelee aikavälin ja sen, missä asioissa henkilö saa asioida valtuuttajan puolesta. Uudistus helpottaa erityisesti puolison tai lapsiperheiden asioita hoitavien arkea. Miten annan valtuuden. Valitse Valtuusasiat-listalta ”Apteekkiasiointi”. Alaikäisen lapsen vanhemman ei tarvitse tehdä sähköistä valtuutusta. Lailliset huoltajuustiedot tulevat apteekissa näkyviin automaattisesti Väestörekisterikeskuksen tiedoista. fi-valtuuksien kautta valtuutta asioida toisen puolesta. Mene osoitteeseen https://suomi.fi 2. 3. Tällöin luottohenkilö voi hoitaa asiat helposti sähköisen valtakirjan avulla. fi-valtuuksissa voi myös helposti perua antamansa valtuuden, kertoo Palvelut-yksikön johtaja Timo Salovaara Väestörekisterikeskuksesta. Apteekissa pystytään samalla tarkastamaan myös vanhempien oikeus asioida lastensa puolesta Väestörekisterin tietojen perusteella. Apteekin henkilökunta ei saa palvelusta tietoa, miksi puolesta-asiointi oikeutta ei ole.. fi-verkkopalvelussa ja sillä voi esimerkiksi noutaa reseptilääkkeet tai uusia sähköisen reseptin toisen henkilön puolesta. Apteekkiasiointi-valtuus annetaan Suomi. Sähköisen valtuuden saanut ei enää tarvitse apteekkiin mukaansa potilaan dokumentteja, kuten Kela-korttia tai potilasohjetta. Vaikka huoltajuussuhde olisi voimassa, Valtuudet-palvelu palauttaa tiedon, ettei puolesta-asiointioikeutta ole, jos lapsella tai toisella huoltajalla on turvakielto, huollonjaosta on määräys tai sopimus (muu kuin asumiseen liittyvä) tai lapsi on otettu huostaan
Teksti: Pauli Jokinen Vuosikymmeniä koulukäsitöitä. Uusimaa 1990-luvulta. Hän oli itse toivoton koulukäsitöissä, vaikka olikin käsityönopettajan tytär. 68 . Patalappu, josta tuli mustekala. Katri Maasalo kokosi kirjaksi suomalaisia koulukäsitöitä vuosikymmenten varrelta
– Ajatus lähti siitä, että löysin laatikon, jossa oli omia koulukäsitöitäni, joita en ollut nähnyt vuosiin. – Kaikki eivät edes muista, että heillä on kotona tallessa vanhoja koulukäsitöitä. Muistin elävästi tilanteita, joissa olin käsitöitä tehnyt. Hän ryhtyi keräämään lainaksi käsitöitä ja kyseli niihin liittyviä tarinoita ystäviltään, tutuilta ja tuttujen tutuilta. Muistin ne pettymyksen tunteet, kun käsityöstä ei tullutkaan sellaista kuin sen olin mielessäni ajatellut. K äsityö on toisten suosikkiaine ja toiset puolestaan saattavat vihata käsillä näpertämistä. Katri Maasalo innostui aiheesta ja hän julkaisi keväällä kirjan Kauneimmat koulukäsityöt (SKS), jossa hän esittelee kymmenittäin suomalaisten kaapeista löydettyjä käsitöitä: patalappuja, kynttilänjalkoja, leikkuulautoja ja kynätelineitä. Maasalossa heräsi uteliaisuus, että millaisia käsitöitä muut ihmiset eri puolella Suomea ovat tehneet. Maasalossa heräsi uteliaisuus, että millaisia käsitöitä muut ihmiset eri puolella Suomea ovat tehneet. Eräs henkilö muisti vasta tämän kirjaprojektin aikana, että hänen käsityönsä on roikkunut äidin eteisessä kaikki nämä vuodet. . Kirjaan on päätynyt 50 käsityötä, jotka ovat peräisin ympäri maata: Etelä-Suomesta, Kainuusta, Pohjanmaalta ja Savosta. Ihmiset kaivoivat laatikoita ja varastoja ja lähettivät käsitöitään Maasalolle. Arkiset käsityöt Maasalon kirjassa esitelty käsitöiden kokoelma on peräisin yksityisten ihmisten kodeista. Ne toivat mieleen paljon muistoja. Villatossut Etelä-Savosta 1970-luvulta.. – Ne aiheuttivat hauskoja ja tunteikkaita reaktioita ja ihmiset alkoivat muistella omia käsityötuntejaan. Yhtä kaikki, käsitöitä on suomalaisissa kouluissa tehty yli 150 vuoden ajan. 69 . . Maasalo jakoi sosiaalisessa mediassa kuvia omista kouluaikaisista käsitöistään. Se oli langasta tehty punainen . Nuorisokassi Pirkanmaalta 1970-luvulta. Katri Maasalo kokosi kirjaksi vanhoja koulukäsitöitä. –Vanhimmat ovat 1950-luvulta, Maasalo sanoo
Peruskoulun myötä myös oppiaineen vahvaa sukupuolittuneisuutta pyrittiin kadottamaan muun muassa muuttamalla oppiaineen nimi tytöille suunnatusta oppiaineesta tekstiilityöksi, joka viittaa oppiaineessa käytettyihin materiaaleihin. Seinäkello Kainuusta 1990-luvulta. Koulukäsitöitä on tehty Suomessa 1860-luvulta lähtien, mutta käsityöopetuksen merkitys on vaihdellut aikakaudesta toiseen. Peruskoulu-uudistuksen myötä nimityksiksi vakiintuivat tekstiilityö ja tekninen työ. Hän erottelee käsitöiden historiassa viisi erilaista jaksoa. Koulukäsitöiden historia on käytännössä yhtä pitkä kuin kansakoulun historia. Marjanen näkee, että nuket ja niiden vaatteet osoittivat kuitenkin uutta kasvatuksellista ajattelua, joka korosti tyttöjen lapsuutta ja leikkejä. 70 Koulukäsitöitä yli 150 vuotta Lähde: Päivi Marjanen: Koulukäsityö vuosina 1866-2003 –Kodin hyvinvointiin kasvattavista tavoitteista kohti elämänhallinnan taitoja (väitöskirja, Turun yliopisto, 2012) . Ujo jänis Etelä-Savosta vuodelta 1972.. Siitä huolimatta tehdyt tuotteet olivat kodissa tarvittavia tarve-esineitä. Kasvatuksellisia näkökulmia Toinen jakso alkoi vuonna 1912. . Viisi historiallista jaksoa Päivi Marjanen teki vuonna 2012 Turun yliopistoon väitöskirjan tyttöjen käsitöiden muutoksesta. Käsityönopetuksen keskeinen tavoite oli opettaa tuleville kansannaisille arkielämän kätevyyttä. Vuosina 1946-1969 elettiin sodan jälkeistä pula-aikaa ja kansakoulun tavoitteissa oli taas havaittavissa tarve tehdä hyödyllisiä tuotteita. Opetuksen tavoitteita uudistettiin kasvatuksellisempaan suuntaan. Marjasen mukaan tavoitteena ei ollut enää jäljentävä vaan luovaa ajattelua kehittävä koulukäsityö, jolloin käsitöiden merkitys muuttui prosessia korostavaksi. Kansakoulun varhaisaikojen (1866–1911) käsityönopetus valjastettiin kodin hyvinvointia palveleviin tehtäviin, mutta koulukäsityön kasvatuksellinen arvo nostettiin myös esille. Opetussuunnitelmat uusiksi 1970-ja 1980-luvuilla peruskoulun opetussuunnitelmassa arkielämän taitojen harjoittaminen menetti merkitystään. . Kynttiläjalka 1980–ja 1990-lukujen taitteeesta. Suomen kansakoulun isän Uno Cygnaeuksen aloitteesta perustettiin ensimmäiset kansakoulut 1860-luvulla ja Cygnaeus ehdotti mallikoulun tytöille mahdollisuutta harjoittaa ”pukuja liinavaateompelua, liinaja pitovaatteiden leikkaamista, kehräämistä, kutomista, sukankudontaa, palmikoimista, virkkaamista ja monia muita käsitöitä, joita voidaan pitää tarpeellisina, käyttääkseen vapaat väliaikansa hyödyllisellä tavalla.” Poikakoulussa puolestaan Cygnaeus halusi, oppilaat harjoitetaan ”käyttämään puusepän, sorvarin ja sepän työkaluja, jotta oppilaat oppisivat valmistamaan tavallisessa talonpoikaiskodissa tarvittavia huonekaluja, talouskapineita, pelto-, niitty–ja ajokaluja sekä laittamaan yksinkertaisia koneita, mekaanisia työkaluja jne.” Myöhemmin sukupuolineutraalisuus on tullut myös koulukäsitöihin ja tyttöjen ja poikien työt ovat sekoittuneet. Marjanen havaitsi, että vuoden 1994 opetussuunnitelmauudistuksen jälkeen tekstiilityön tehtävän hahmottaminen oli vaikeaa, sillä valtakunnallisesta opetussuunnitelmien normiohjauksesta sekä koulujen ja oppikirjojen tarkastustoiminnasta luovuttiin.–pj . Käsityökomitean mietinnön myötä tavoitteiden painopistettä pyrittiin siirtämään kansalaisyhteiskuntaan kasvattavien tavoitteiden suuntaan. Marjasen mukaan valmistetut tuotteet, niiden valmistamisessa käytetyt käsityötekniikat, materiaalit ja työvälineet osoittivat, että koulukäsityössä keskityttiin naisten arjessa tarvittavien taitojen ja tarve-esineiden valmistamiseen
– Osa on käyttöesineitä, joita voidaan käyttää vuosikausia. Materiaalit ovat aina olleet huokeita. Siinä näkee selvästi, mikä on pienen ihmisen tekemää ja mikä opettajan kädenjälkeä. 71 koristetyttö, jolla on helmisilmät ja mustat palmikot. Patalappuja on paljon jäljellä, koska ne ovat pieniä ja helppoja säilyttää. Käsityöaskartelu aloitetaan maitopurkeista ja vessapaperirullista. – Patalappuja on paljon jäljellä, koska ne ovat pieniä ja helppoja säilyttää. PNH-terapia on kivuton, turvallinen ja tehokas koko kehon hoitomuoto. Tästä löytyy esimerkkejä Maasalon kirjasta. Lisäksi ne kehittävät luovaa ongelmanratkaisukykyä. Omena on pudonnut hyvin kauas puusta. Kirjassa esitetty korkea patalappu on selVohvelikankaat ja juuttisäkkikangas ovat pitäneet pintansa. Vohvelikankaat ja juuttisäkkikangas ovat pitäneet pintansa. Klassiset patalaput Patalaput ovat koulukäsitöiden klassikko, joita lähes jokainen on koulussa saanut – tai joutunut – tekemään. – Jo minun lapsuudessani 1970-luvulla kierrätettiin paljon ja niin tehdään edelleen. 045 224 6677 / info@avainterveyteen.fi / www.avainterveyteen.fi. Opettaja oli hänelle sanonut, että jos patalappu ei valmistu, niin oppilas jää luokalle. Kaikille virkkaaminen ei vaan sovi. – Se oli ripustettu eteiseen, kun se oli valmistunut ja siitä oli muodostunut niin arkipäiväinen asia, ettei siihen kiinnitetty mitään erityistä huomiota, Maasalo kertoo. – Olen kuullut monilta saman tarinan, että kun on yrittänyt virkata pyöreää patalappu, niin se on alkanut lähteä suppiloksi. Hermotuksen asiantuntija jo vuodesta 2005 • Krooninen kipu • Hermopinteet • Selkäkivut • Välilevyn pullistumat • Iskias ja lonkkakivut • Polyneuropatiat • Fibromyalgia • Burnout / työuupumus • Olkapäävaivat • Niskakivut • Nivelkivut • Tenniskyynärpää • Läpsyjalka • Reisisärky • Polvivaivat • Hermosärky PNH-terapiasta apua mm. Kierrätysmateriaalit käytössä Maasalo laittoi kirjaa tehdessään merkille, että aikojen saatossa on tehty hyvin samankaltaisia käsitöitä. Muistan, miten olen neulalla pistänyt sormeen ja virkkasin ilman lankaa. Kirkkaansininen hame on vuosien saatossa jo hävinnyt. Mutta kyllä niitä viedään mökille ja piilotetaan yläkaappeihin. Äiti kertoi opettajalle, että poika oli neljävuotiaasta asti puuhannut mikroautojen kimpussa ruuvimeisselien ja muiden työkalujen kanssa ja oli tosi taitava siinä. . Vaivoja hoidetaan ääreishermoston kautta, minkä vuoksi hoitotulokset ovat erinomaisia vaikeissakin tapauksissa. Toinen kirjassa esitetty patalappu on pieni värikäs möykky. Toisilla ne ovat onnistuneet paremmin, toisilla huonommin. Käsityöopettajan tytär Maasalo on käsityöopettajan tytär ja hän on käynyt koulunsa Itä-Suomessa 1970-luvulla. Tai annetaan sukulaisille lahjaksi. – Siihen liittyi sellainen tarina, että ekaluokkalainen oli tullut koulusta kotiin ja heittänyt repun nurkkaan ja kertonut jäävänsä luokalle. Koulukäsityöt saattavat aiheuttaa päänvaivaa vanhemmille, joiden kaapit alkavat nopeasti täyttyä pääsiäiskoristeista ja ruokaliinoista. lainen, jossa opettajakin oli jo nähnyt, ettei siitä patalappua enää tule ja hän oli auttanut oppilasta tekemään siitä mustekalan. – Kädentaidot kehittävät aivoja. Sellaisia voi löytyä vaikka isoäidin jäämistöstä. Vaikka Maasalo ei käsitöissä huippuoppilas ollutkaan, niin hänen mukaansa kädentaidoilla on suuri merkitys lapsille. Kaikkea ei tarvitse hakea kaupasta, vaan asioita voi tehdä itsekin. Eräs kirjassa esitetty patalappu on lopulta päätynyt suppilon muotoiseksi mustekalaksi. Ennen tuomitsemista käsitöitä kannattaa katsoa uudemman kerran, sillä jostain Michelangelo ja Alvar Aaltokin ovat uransa aloittaneet. – En ollut mitenkään näppärä
Verenpaine. Geeneillä yhteydet verenpaineen mittausten eroon Valkotakki-ilmiön geneettisiä . Voidaanko valkotakki-ilmiön perusteella löytää eri verenpainetaudin muotoja. Vuosien varrella valkotakki-ilmiö on osoittautunut yhä kiinnostavammaksi tutkimuskohteeksi. Ilmiö vaikuttaa vähäpätöiseltä asialta. Ilmiö lisää jonkin verran sydänja verisuonitautien riskiä, mutta ei ole käsitystä siitä, miksi ja mitä reittiä tämä riski suurenee. Tiedetään myös, että ilmiötä esiintyy enemmän Euroopassa ja Aasiassa kuin Australian, Afrikan ja Amerikan mantereilla, mikä viittaa ilmiön perinnöllisyyteen. Tämä saattaa viitata verenpainetaudin eri muotoihin. Silloin ollaan diagnostisen ongelman edessä: sairastavatko he verenpainetautia vai onko tämä merkki valkotakkihypertensiosta. Mitkä geenit ovat siis valkotakki-ilmiön takana. Verenpaine ylittää kuitenkin suositusten raja-arvon vastaanotolla, mutta ei kotona peräti 38 prosentilla Valkotakki-ilmiö yhdistyi kahteen geeniin Syy valkotakki-ilmiöön ei olekaan korvien välissä, vaan sen taustalla on kaksi geeniä. 72 V alkotakki-ilmiö tarkoittaa tilannetta, jossa verenpaine on vastaanotolla mitattuna korkeampi kuin kotona mitattu. Teksti: Teija Riikola • Kuva: HUS suomalaisista
Uutta tietoa oli myös, että valkotakki-ilmiöön vaikuttavat geenit toimivat miehillä ja naisilla eri tavoin. Viimeinen yö vietetään Bratislavassa, jossa on mahdollisuus osallistua kulttuuritarjontaan. 99,Kaikki edullisesti suoraan valmistuksesta. Seuraavaksi hän ehkä tutkii farmakogenomiikkaa, jossa selvitetään, miten perimältään erilaisille henkilöille pystytään valitsemaan tehokkain verenpainelääkitys. . Lisätiedot ja varaukset: Ryhmämatkatoimisto Resviaria Oy info@resviaria.com, 0440 477 070 www.resviaria.com SENIORIKALUSTEET • Kotimaiset korotetut tukituolit alk. 178,• Keinutuolit alk. SPG7-geenin tiedetään tuottavan proteiinia mitokondrioihin ja oletetaan vaikuttavan tätä kautta myös verenpainetautiin ja sepelvaltimotautiin. Kaiken kaikkiaan 1343 suomalaisen biopankissa säilytettävästä tiedoista tehtiin valkotakki-ilmiöön liittyvä geeniassosiaatiotutkimus. ?. Artikkelin yhteistyökumppanit olivat aiemmin selvittäneet THL:n aineistosta valkotakki-ilmiöön liittyvää lisääntynyttä valtimotaudin riskiä. – Löysimme valkotakki-ilmiöön yhdistettävissä olevia geenivariantteja. Tutkimuksessa löydettiin myös toinen geeni, RASGEF1B, joka yhdisti valkotakki-ilmiön alaverenpaineeseen. Biopankin avaavat uusia ovia Biopankkeja hyödyntävissä, koko geeniperimän kattavissa assosiaatiotutkimuksissa ei ole etukäteishypoteeseja, vaan niiden avulla on mahdollista löytää sellaista uutta tietoa, jota ei ole osattu etsiäkään. Lisäksi Rimpelän tuloksia vertailtaessa vastaaviin analyyseihin persoonallisuuspiirteistä selvisi, että valkotakki-ilmiöllä on yhteys neuroottisiin piirteisiin. . Valkotakki-ilmiö tarkoittaa tilannetta, jossa verenpaine on vastaanotolla mitattuna korkeampi kuin kotona mitattu. Oppaana Èva Hibay. Valkotakki-ilmiö yhdistyi kahteen geeniin taustoja lähti tutkimaan Jenni Rimpelä , joka hyödynsi väitöstutkimuksessaan HUS:ssa koottua ainutlaatuista GENRES-aineistoa. Kulttuuria ja kylpylähoitoja Unkarissa 9.17.11.19 Matka alkaa kulttuurikaupunki Budapestista, josta jatketaan Sárváriin nauttimaan kylpylän palveluista ja runsaasta retkiohjelmasta. 1h huoneen lisämaksu 225 €. GENRES-tutkimuksessa oli selvitetty, miten geenit selittävät verenpainelääkkeiden vaihtelevaa tehoa. 73 . Jotta saadaan varmuus geenin ja valkotakkihypertension syy-seuraussuhteesta, tulee Rimpelän mukaan tehdä seuraavaksi perimästä ennustetietoa hyödyntävä mendelistinen tutkimus. Hinta: 1299,00 €/hlö/2hh. – Merkittävin löydös oli SPG7-geeni, joka yhdisti valkotakki-ilmiön yläverenpaineeseen, sanoo väitöskirjaa verenpaineesta tekevä lääketieteen lisensiaatti Jenni Rimpelä. Jurva Huonekalu Ky Maunonraitti 11, 663600 Jurva p. Nyt kehitetään menetelmiä, miten biopankkien aineistoista saadaan mahdollisimman nopeasti hyötyä potilaille, sisätauteihin parhaillaan erikoistuva Jenni Rimpelä sanoo. Merkittävin löydös oli SPG7-geeni, joka yhdisti valkotakki-ilmiön yläverenpaineeseen, sanoo väitöskirjaa verenpaineesta tekevä lääketieteen lisensiaatti Jenni Rimpelä HUS:sta. Tutkimuksessa mukana olleille potilaille tehtiin koko geeniperimän kattava analyysi sekä säännöllisin väliajoin verenpainemittauksia niin kotona kuin vastaanotollakin. Rimpelän väitöskirjan aiemmatkin artikkelit ovat liittyneet verenpaineeseen; sen lääkitykseen, vuorokausivaihteluihin ja aineenvaihduntaan. 480,• Jousikeinujen tyynysarjat yleisimpiin malleihin alk. Tutustu verkkokauppaamme tai pyydä tarjous www.jurvahuonekalu.. – Geneettisen tiedot soveltaminen on kuitenkin vielä alkutekijöissään. 0400 564 790 Näkijä, parantaja auttaja, opastaja Vera Valomeri 0700 833 64 (2,37 €/min + pvm) Neitsyt Marian energioilla voimaa valintoihisi! Uutta tietoa oli myös, että valkotakkiilmiöön vaikuttavat geenit toimivat miehillä ja naisilla eri tavoin. Hintaan sisältyy: Finnairin lennot Helsinki – Budapest/Wien – Helsinki, 2 yötä Budapestissa, 5 yötä Sárvárissa, 1 yö Bratislavassa 4* hotelleissa, 8 aamiaista, 4 keittolounasta, 2 lounasta, 5 illallista, 2 kakkukahvit, viininmaistiaiset, lääkärintarkastus ja 8 hoitoa, uima-allasalueen käyttö Sárvárissa, konsertti Sárvárissa, matkaohjelman mukainen ohjelma, verot ja arvonlisävero. GENRES-tutkimuksesta saatua dataa verrattiin kolmen muun tutkimuksen aineistoon, joita olivat Tampereen yliopiston DYNAMIC sekä THL:n FINRISKI 2007 ja Terveys 2000
– Päiväkirurgiseen leikkaukseen soveltuvien potilaiden tulisi olla suhteellisen hyväkuntoisia eikä merkittäviä perussairauksia tai huomattavaa ylipainoa tulisi olla, Rantasalo sanoo. 74 . Päiväkirurgia sopii hyväkuntoisille ja perusterveille henkilöille, joilla on myös vahva motivaatio kotiutua nopeasti.. Lonkan tekonivelleikkaus päiväkirurgisesti Samana päivänä kotiin HUS:ssa tehtiin keväällä ensimmäinen lonkan tekonivelleikkaus päiväkirurgisesti, eli potilas pääsi leikkauksen jälkeen kotiin jo samana päivänä. K aikille potilaille päiväkirurginen leikkaus ei sovellu. – Polven tekonivelleikkauksen aiheuttama kipu on usein jonkin verran kovempaa kuin lonkassa, mutta hyvän kivunhoidon turvin polvenkin päiväkirurginen leikkaus on mahdollista, ortopedi Mikko Rantasalo sanoo. – Realistisesti arvioiden noin 15-20 prosenttia leikkauksista voidaan hyvin tehdä päiväkirurgisesti niin, että potilas kotiutuu saman päivänä, arvioi leikkauksen Paijaksen sairaalassa tehnyt ortopedi Mikko Rantasalo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Huolta kotona pärjäämisestä Tekonivelleikkaus kestää tyypillisesti noin tunnin verran, ja varsinainen leikkaus on pääosin aina samanlainen. Päiväkirurgisessa leikkauksessa kotiutumisprosessi on nopeutettu tavanomaiseen verrattuna ja potilas pääsee kotiin samana päivänä edellyttäen, että kaikki sujuu hyvin ja potilaan leikkauksen jälkeinen kipu ja pahoinvointi ovat suun kautta otettavilla lääkkeillä hallittavissa. HUS:ssa tehdään noin 1 300 lonkan ensitekonivelleikkausta vuosittain
Potilasturvallisuus on tässä tärkeää, ja todellinen kotiutumisen ajankohta määräytyy aina potilasturvallisuus edellä, sanoo Rantasalo. Yleensä potilaiden huolet aikaisessa kotiutumisessa liittyvät juuri omaan pärjäämiseen ja turvallisuuteen. – Potilaan oma motivaatio ja halu kotiutua ovat todella tärkeitä, koska emme tietenkään lähetä ketään kotiin väkisin. ”Sydänkuolleisuus ja sydämen vajaatoiminta vähenivät seleeni ja koentsyymi Q10 ravintolisillä”* Bio-Qinon Q10 GOLD sisältää alkuperäistä ubikinonia (koentsyymi Q10) ja B 2 -vitamiinia, joka edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa ja auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Kello seitsemän tulin sairaalaan ja klo 18 illalla köpöttelin jo omalle terassille keppien avulla istuskelemaan, Raulo kertoo. – Elämäni muuttui kerralla. Cardiovascular mortality and N-terminal-proBNP reduced after combined selenium and coenzyme Q10 supplementation: A 5-years prospective randomized double-blind placebo-controlled trial among elderly Swedish citizens. Ennen leikkausta kävelin kuin pieni merenneito. E-pub ahead of print. Päiväkirurginen leikkaus sopi Raulolle hyvin, koska hän on hyväkuntoinen ja hänet on leikattu myös aikaisemmin. 75 Lonkkaleikkauksen jälkeen nopeasti kotiin ja jalkeille Tilaa uutiskirje www.pharmanord.fi Palauta energiasi luonnollisesti Ruotsissa toteutettiin viisivuotinen senioritutkimus: Alehagen U, et al. Jokainen askel sattui enkä pystynyt nukkumaan. SelenoPrecise sisältää patentoitua orgaanista seleeniä, joka edistää immuunijärjestelmän toimintaa ja solujen suojaamista hapettumisstressiltä, sekä tukee kilpirauhasen normaalia toimintaa. 2012. (09) 8520 2215, www.pharmanord.fi FI _S el en _Q 10 _A d_ Se ni or ite rv ey s_ 5_ 10 7x 29 5_ 06 19 . Keväisestä lonkkaleikkauksestaan nopeasti toipunut Pii Raulo kysyi itse ennen leikkausta mahdollisuutta päästä kotiin jo samana päivänä. Int J Cardiol. Kotona oli rauha levätä ja pikkuisen jumppailla omassa sängyssä ensimmäisestä illasta alkaen. Kotona oli koko perhe apuna. Olisin saanut jäädä tai palata sairaalaan, jos olisin halunnut. Missään vaiheessa ei pelottanut. Lonkkaleikkauksesta hän on toipunut erittäin hyvin. – Polven tekonivelleikkauksen jälkeinen kipu on usein jonkin verran kovempaa kuin lonkkaleikkauksen kohdalla, mutta hyvän kivunhoidon turvin polvenkin päiväkirurginen leikkaus on mahdollista, Rantasalo sanoo. Päiväkirurgia tuo kustannussäästöjä Rantasalo ei näe varhaisen kotiutuksen esteenä tekonivelleikkauksen jälkeen muuta kuin potilaan yleisvoinnin ja mahdollisen kivun. Kyynärsauvojen käytön täytyy tosin silloin sujua. Lonkan proteesi kestää täyden painon heti, ja liikkeelle voi lähteä heti kun pystyy. – Lääkärin kanssa tätä yhdessä mietimme ja aluksi oli puhetta vuorokaudesta. – Leikkaus meni suunnitellusti, sain hoitavalta tiimiltä seikkaperäiset ohjeet ja mukaani myös tarvittavat kipulääkkeet. *Lähde: Alehagen U, et al. ?. Terveyskaupat, apteekit, Sokos ja Stockmann. Rajatorpantie 41 C, 01640 Vantaa, puh. Mutta lopulta sovittiin, että jos kaikki menee hyvin ja edelleen itse haluan, voisin kotiutua jo samana päivänä. Nyt kaksi kuukautta leikkauksesta arki on kivutonta, nukun yöni ja voin vaikka käydä kaupassa jalan, hän iloitsee. Hän arvioi, että tekonivelleikkausten tekeminen päiväkirurgisesti toisi vähemmän hoitopäiviä, jolloin vuodepaikkoja vapautuu, kustannuksia säästyy ja mahdollisesti leikkauksia voitaisiin tehdä nykyistä enemmän. Kotisairaanhoito kävi ottamassa seuraavana päivänä verikokeet ja minulla oli numero ja sähköposti, mistä sain tarvittaessa apua. Raulo sanoo, ettei hän nähnyt mitään järkeä jäädä sairaalaan toipumaan, jos kaikki menee hyvin
Uudelle suomenkieliselle terveyspsykologia -kirjalle oli selkeä tarve, sillä aikaisemmin käytössä ollut on jo kahdenkymmenen vuoden takaa, ja aika on ajanut siitä ohi. – Teoksen tavoitteena on tehdä näkyväksi terveyden psykologian moniulotteisuutta ja tarjota lukijalle tiedeperustaisia, teoreettisia ja käytännöllisiä työkaluja terveyden edistämiseen, toteaa Itä-Suomen yliopistossa psykologian lehtorina toimiva Sinikallio. Selitys tähän on, että ihmisen persoonallisuudella on suuri vaikutus siihen, miten hän toimii terveyden suhteen, eivätkä samat ratkaisut toimi kaikille. Vaikka lähtökohtana oli oppikirja, teos soveltuu kuitenkin kaikille kiinnostuneille. Teoksessa käsitellään muun muassa persoonallisuuden ja geeniperimän vaikutusta terveyskäyttätymiseen, kehon ja mielen suhdetta, stressinhallintaa, kivun psykologiaa, syömiskäyttäytymisen ja liikunnan. Käytännön katsaus terveyspsykologiaan – Nykyisin ihmisen oman toiminnan merkitystä terveyden saavuttamisessa ja Persoonallisuus vaikuttaa terveyskäyttäytymiseen Samat keinot eivät sovi kaikille Monet terveysongelmat olisivat ratkaistavissa muuttamalla terveyskäyttäytymistä: liikkumalla enemmän, vähentämällä tupakointia ja alkoholinkäyttöä, syömällä suositusten mukaan ja nukkumalla tarpeeksi ja noudattamalla annettuja hoito-ohjeita. Miksi emme kuitenkaan toimi näin. – Koulutan työkseni valmistuvia ja erikoistuvia psykologeja. 76 V aikka monet nimeävät terveyden yhdeksi tärkeimmistä arvoistaan, oman terveyden edistämiseksi ei aina pystytä toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Yksilölliset käyttäytymisvalinnat ovat kuitenkin vain pieneltä osin tietoisia, rationaalisia ja harkittuja. Teksti: Tarja Pitkänen ylläpitämisessä korostetaan jatkuvasti. Vaikka terveyspsykologian mielenkiinnon kohteena voi olla sekä fyysinen terveys että mielenterveys, kirjassa ei tarkastella mieltä tai kehoa toisistaan erillisinä ulottuvuuksina. Psykologian lehtori Sanna Sinikallion toimittama teos Terveyden psykologia selvittelee persoonallisuuden ja terveyskäyttäytymisen välisiä yhteyksiä monesta näkökulmasta. Sinikallion toimittama teos on käytännön katsaus terveyspsykologian perusteisiin ja sovelluksiin
psykologiaa, unettomuutta sekä sitä, miten terveyskäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa. Lisäksi tarvitaan taito ja keinot muutokseen. Silloin muutos varmimmin onnistuu. – Mutta jos ajatellaan vaikkapa laihduttamista, oivallista olisi, jos siinä olisi apuna terveydenhuollon ammattilainen. Eri lukujen kirjoittajat ovat psykologian erikoisalojen ammattilaisia. – Jos esimerkiksi työpaikan kulttuuriin kuuluu, että käydään tupakalla, ja siellä tupakkapaikalla on kaikkein hauskinta, niin yksilön on vaikea tehdä muutosta. – Itse on joskus vaikea nähdä ja tunnistaakaan niitä lainalaisuuksia, jotka omassa mielessä vaikuttavat. – Yksilöllä on toki vastuu omasta käyttäytymisestään, mutta elämäntilanteeseen vaikuttavat hyvin monet tekijät. NYKYMAAILMASSA ELÄMME monin tavoin toisin kuin varhaiset savannilla vaeltaneet ja metsästäneet esivanhempamme: olemme mentaalisesti aktiivisia ja valveilla valtaosan vuorokaudesta, pääosin rakennetuissa sisätiloissa toimien, istuen, katse ja huomio kiinnittyneenä television, tietokoneen tai jonkin muun viestintäja viihdevälineen ruudulle tai moniin näistä vuorotellen. Esimerkiksi sosioekonomisella tilanteella on suuri merkitys ihmisen terveyden kannalta. Itsetuntemus auttaa Itsetuntemuksesta on toki suuri apu terveyskäyttäytymisen muuttamisessa. – Tällaiset tekijät sivuutetaan helposti ja ajatellaan, että pitää vain ottaa itseään niskasta kiinni. Terveyden psykologia, toim. Jos ei tiedä, miten muutoksen tekisi, ei kova tahtokaan auta. Sanna Sinikallio. Pitkittyneeseen stressitilaan liittyy usein muutoksia myös terveyskäyttäytymisessä: nukkuminen häiriintyy, syöminen yksipuolistuu, alttius päihteiden käytölle kasvaa. Motivaatio ei yksin riitä – Terveyspsykologian ja käyttäytymistieteen tuntemus auttaa edistämään terveyttä ja hyvinvointia. Terveyden edistämiseen ja terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat toimenpiteet ovat tehokkaimmillaan silloin, kun ne perustuvat tieteelliseen teoriapohjaan ja tutkittuihin terveyden edistämisen menetelmiin. Elimistön stressisäätelyjärjestelmä, joka evoluutiossa kehittyi kiihdyttämään lyhytkestoisesti toimintakykyä vaaratilanteissa, voi joutua toimimaan ylikierroksilla viikkoja, kuukausia, jopa vuosia, kun mielessä mukana kulkevat stressiajatukset ja -tulkinnat virittävät elimistöä hengissä selviämisen viritystilaan. – Motivaatio ja tahtotila on tietenkin näistä yksi, ja se on ainoa, joka on täysin yksilön vallassa. Ideaalimaailmassa soisi, että varallisuus jakautuisi tasaisemmin, – Yksilön kohtaaminen sekä hänen ainutkertaisen kokemuksensa ja kertomuksensa kuunteleminen on tärkeää. Ja vaikka on olemassa paljon tieteellistä tutkimustietoa terveyden ja sairauden psykologiasta, ei kukaan terveysalan ammattilainen voi ennalta tietää, mitä merkityksiä terveyteen, sairauksiin ja oireisiin kullakin yksilöllä liittyy. Valtaosa nykyväestön sairauksista olisi ennalta ehkäistävissä, mikäli ihmiset muuttaisivat vain viittä terveyskäyttäytymisen osa-aluetta: lisäisivät liikunta-aktiivisuutta, vähentäisivät liikasyömistä, vähentäisivät tupakointia ja joisivat vähemmän alkoholia sekä nukkuisivat riittävästi. Täten yksilön kohtaaminen sekä hänen ainutkertaisen kokemuksensa ja kertomuksensa kuunteleminen on tärkeää. – Kun ihminen haluaa muuttaa terveyskäyttäytymistään ja tehdä elintapamuutok. Terveyden psykologia -teoksen tavoitteena on tehdä näkyväksi terveyden psykologian moniulotteisuutta ja tarjota lukijalle tiedeperustaisia työkaluja terveyden edistämiseen. . Motivaatio ei kuitenkaan yksin riitä. – Karkeasti sanoen on kolme ehtoa, joiden täytyy täyttyä, jotta elintapamuutos todella tapahtuu. sen, ajatellaan helposti, että kysymys on vain motivaatiosta ja ihmisen päätöksestä tehdä muutos. Saatavillamme on energiatiheää ravintoa yli elimistön tarpeen. 77 . Kolmanneksi tarvitaan sopivat olosuhteet ja sosiaalinen tuki muutokselle. On paljon näyttöä siitä, että laihduttamisessa ja painonhallinnassa ryhmäohjaus tuottaa tuloksia. Ammattilaisen ohjauksessa saa paitsi lisää itsetuntemusta, myös keinoja elintapamuutoksen toteuttamiseen. – Köyhimmät ja niukimmasti elävät ovat kaikkein sairaimpia, ja tämähän on helposti ymmärrettävää – jos joutuu jatkuvasti miettimään, riittävätkö rahat ruokaan tai lasten vaatteisiin, niin ajatus kuntoilemaan lähtemisestä ei ole päällimmäisenä mielessä. PS-kustannus, Keuruu 2019. Elimistö usein ylikierroksilla ?
Halusin tuoda markkinoille nimenomaan tiedeperustaisen kirjan, joka kuitenkin olisi helposti luettava, joten se soveltuu laajemmallekin yleisölle kuin vain oppikirjaksi, Sanna Sinikallio toteaa. Vaikka suomalaiset ovat nyt keskimäärin terveempiä kuin ennen löytyy huolenaiheita. On paljon näyttöä siitä, että laihduttamisessa ja painonhallinnassa ryhmäohjaus tuottaa tuloksia. – Sosiaalinen tuki ja muut ihmiset ovat aika merkityksellisiä meille. – Olisi paljon tehtävissä, ennen kuin elintavat kääntyvät ensin oireiksi ja sitten sairauksiksi. Ryhmäohjaus usein hyvä Erilaisissa ryhmissä toimiminen on usein osoittautunut hyväksi. Elintapasairaudet lisääntyvät, ja juuri niihin olisi mahdollista vaikuttaa terveyskäyttäytymisen muutoksilla. Koulukuntia ja guruja riittää ?. – Tiede sen sijaan perustuu systemaattisesti tutkittuun tietoon eikä vain jonkun yksilön kokemukseen. Erilaisessa terveyteen liittyvässä käyttäytymisessä keskeisiä tutkimuskohteita ovat olleet tupakointi, alkoholinkulutus, liikunta ja ravintotottumukset. Pahimmillaan tämä on jopa vaarallista. – Se on joskus hiukan hiuksia nostattavaa, että Suomessa terapeutti-nimike ei ole suojattu, joten kuka tahansa voi kutsua itseään terapeutiksi koulutustaustasta riippumatta. Terveys ja hyvinvointi ovat niin monitekijäisiä, että yksi ravintoaine tai yksi pakaraliike eivät ratkaise, vaan monien asioiden tulee olla kohdallaan. – En kuitenkaan kategorisesti halua leimata esimerkiksi luontaishoitoja huonoiksi, mutta suosittelisin tervettä kriittisyyttä. VIIDEN SUUREN persoonallisuuspiirteen malliin kuuluvat ulospäinsuuntautuneisuus, tunne-elämän tasapainoisuus, sovinnollisuus, tunnollisuus ja avoimuus uusille kokemuksille. Tutkimus on selkeästi osoittanut, että persoonallisuus on yhteydessä terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen. 78 mutta tämä on suuri yhteiskunnallinen kysymys. Jos terveyden hoitamiseen liittyy jotain kivaa tekemistä, motivaatio usein kasvaa, Sinikallio kannustaa. Eikä aina tarvitse esimerkiksi hurjaa hikiliikuntaa – tärkeintä vain olisi olla pystyasennossa ja käyttää kroppaansa istumisen sijasta. – TERVEYTEEN JA HYVINVOINTIIN liittyy nykyisin myös paljon erilaisia guruja ja koulukuntia. Työttömän tilanne on paljon vaikeampi kuin vaikka hyvän työterveyshuollon piirissä olevan. Nykyihminen istuu usein liian paljon ja liikkuu liian vähän. Kun palautuminen stressistä ei onnistu, uni häiriintyy.. . Persoonallisuus ?. Ihmiset ovat myös niin yksilöllisiä, että mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. – Erilaisten gurujen tai yhden asian tietäjien tausta on yleensä se, että he ovat itse kohdallaan löytäneet jonkun viisasten kiven, joka sopii heille, ja sitten he markkinoivat tätä omaa valaistumistaan muille, usein ilman suurta asiantuntemusta ja terveysalan koulutusta. – Mutta meillä ei useinkaan ole sitä riittävästi tarjolla esimerkiksi terveyskeskuksissa. – Ihmisten mahdollisuuksia hoitaa terveyttään on suuria eroja. Mitä yksinkertaisemmalta joku kikka kuulostaa, sitä enemmän kannattaa miettiä, voiko se olla noin yksinkertaista. – Vaikuttamalla syömiseen, liikkumiseen ja nukkumiseen voitaisiin en. Nämä piirteet ovat kohtuullisen pysyviä ajasta ja paikasta riippumatta
Vaikuttamalla syömiseen voitaisiin ennaltaehkäistä monia sairauksia.. GEENIT SELITTÄVÄT tyypillisesti noin puolet ihmisten välisissä eroissa terveyskäyttäytymisessä. Joustavaa soveltamista – Terveyspsykologia on ehkä aiemmin ollut hiukan lapsipuolen asemassa, mutta nyt viimeisten kymmenen vuoden aikana on enemmän ymmärretty ottaa käyttäytymisen asiantuntijoita mukaan terveyden edistämishankkeisiin. – Suositukset kertovat keskimääräisesti sopivan, ei täsmälleen sitä, mikä juuri minulle sopii – mutta ne kertovat, mistä minulle sopivat ainekset voi löytää. – Kovasti siis liputan sallivuuden puolesta. Persoonallisuuspiirteet vaikuttavat terveysriskeihin. . Tieteellistä tietoa pitää soveltaa joustavasti. . 79 Geenit ja ympäristö ?. Kun stressin hallinta ja palautuminen siitä eivät onnistu, seurauksena on monia terveysongelmia. . naltaehkäistä monia sairauksia, kuten kakkostyypin diabetestä. Yksilöllisessä riskinarviossa voidaan käyttää näiden geenien perusteella luotuja henkilökohtaisia geneettisiä riskimuuttujia. – Ihmisen ajatukset ja tunteet ovat kuitenkin väistämättä mukana kaikessa terveyteen ja sairauteen liittyvässä. Geeneistä huolimatta käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa suuresti muuttamalla ympäristöä. – Ihmisen ajatukset ja tunteet ovat kuitenkin väistämättä mukana kaikessa terveyteen ja sairauteen liittyvässä. Sinikallio haluaa korostaa moniarvoisuutta: ihmiset ovat yksilöitä, eikä kaikki sovi kaikille. – Ei meitä pidä sovittaa jonkinlaiseen ihmismuottiin, vaan jokaisen pitää löytää oma, itselle soveltuva tapansa huolehtia hyvinvoinnistaan ja terveydestään.
80 . Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen. – Olen muun muassa tutkinut noin sadan juutalaispakolaisen elämää sodan aikana omassa kotikylässäni Porraskoski-Järventaustassa, entisellä Lammilla. Olympiavoittaja Veikko Hakulisen kirjeenvaihtoa historiallisine merkkeineen päätyi Pauli Riihilahdelle sattuman kautta. – Toinen suuri innoittuksen lähde on historia. Historian tuntemus kasvaa ja pää pysyy terävänä tiedon metsästyksessä Mielen virkeyttä keräilyharrastuksesta Keräilyharrastus tuottaa parhaimmillaan mielen virkeyttä sekä lisää tietoa ja sosiaalista kanssakäymistä. Ikä on Riihilahdelle silkkoja numeroita. Yhteys muihin harrastajiin lisää sosiaalista aktiviteettia. Harrastus pitää virkeänä P ostimerkkien ja -korttien kerääminen kasvattaa historiantuntemusta ja pitää pään terävänä. – Ylipäätään organisoidusta keräilyharrastuksesta on iloa, sanoo hämeenlinnalainen Pauli Riihilahti, 80. – Olen hyvässä kunnossa ja jalka
Soikio on sen sijaan ehjä. Muun muassa omassa merkissäni on takana aitouttajan leima. Suomen ensimmäisissä postimerkissä leimaa vastasi mustekynällä vedetyt ruksit. Tänä päivänä postikorttien keräily on jopa yleisempää kuin postimerkkien kerääminen. Sadan vuoden aikana merkkejä on tietysti suurelta osin tuhoutunut ja hävinnyt, joten jäljellä on enää hyvin vähän. Kortteja liikkuu aika paljon, ja esimerkiksi perinteiset onnitteluja joulukortit ovat arvottomia. Suomen kaikkien aikojen yleisin merkki on sota-aikana käytössä ollut kenttäpostimerkki, jota on sekä vihreänä että lilana. – Niitä painettiin ensimmäisessä painatuksessa sata kappaletta ja toisessa 1 000. nousisi, iman tänä kesänä iskenyttä polvivaivaa. Se oli samalla kokoelman viimeinen merkki. PAULI RIIHILAHDEN harvinaisin ja arvokkain merkki on vuoden 1919 Aunuksen-lisäleimalla leimattu 10 markan merkki. Niitä on markkinoilla kokonaisia käyttämättömiä arkkeja. Aunuksen kymmenen markan lisäpainantamerkki oli kokoelman viimeinen niitti, sen arvokkain. Sota-ajan kortit samoin kuin tietyt taiteilijat kuten Martta Wendelin ovat jossakin arvossa.. – Nelikulmainen merkki on arvokas, mutta halpaversiossa kehykset on leikattu pois. Polvi on pitänyt puhdistaa ja avata kaksi kertaa kolmen kuukauden aikana, mikä totisesti alkaa kyllästyttää. Koen edelleen ahaa-elämyksiä postimerkkien ja -korttien parissa, mikä on hyvää terapiaa tässä iässä. Toinen polveni raudoitettu ja operoitu vuosien mittaan kahdeksan kertaa, mutta tänä kesänä siihen ilmaantui jostakin steptokokki-bakteeri. . Saksalaisia kaupunkirahoja ja tulitikkuaskietikettejä Riihilahti kerää postimerkkien ja -korttien ohella muun muassa viime vuosisadan alkupuolen saksalaisia kaupunkirahoja. Historian tuntemus kasvaa ja pää pysyy terävänä tiedon metsästyksessä Harvinaiset merkit aitouttajalle . Arvo on hyvin pieni. Pieni tulitikkuaskietikettikokoelmakin on pöytälaatikossa. – Olen aina pitänyt keräilystä. Ensimmäinen suomalainen postimerkki on viiden kopeekan sininen ja kymmenen kopeekan punainen soikiomerkki, jotka otettiin käyttöön maaliskuussa 1856. . –Tämän takia harvinaiset merkit on syytä käyttää aitouttajalla. –Kumpaakin merkkiä painettu noin 45 miljoonaa kappaletta 1940-luvulla. Kenttäpostimerkit ovat Suomen eniten painettuja postimerkkejä. 81 . Aivot saavat työskentelyä ja tietoja voi hakea monista eri lähteistä. Minulla on nämä halvemmat versiot
Kukaan ei ole toisistaan riippuvainen, mutta silti voimme kokoontua kerran viikossa yhteen. Jollei itsellä ole niitä halua kerätä, kannattaa kortit näyttää asiantuntijalle. Aika moni asettaa tavoitteekseen kerätä kaikki suomalaiset merkit. – Vanhat paikkakuntakortit ovat kiinnostavia ja arvokkaitakin. Riihilahden yhtenä haaveena olisi saada kasaan vielä Saksa-aiheinen kokoelma, jossa on postimerkkien ohella myös 1900luvun alkupuolen kaupunkirahoja. – Keräily vie harrastajansa historiaan, josta löytyy loputtomasti tutkittavaa. Toistaiseksi Riihilahden kokoelma ulottuu vuoteen 2000 saakka, mutta lapsenlapset ovat antaneet aiheen jatkaa kokoelmaa tähän päivään saakka. Siellä jokainen on vain postimerkkiharrastaja vailla ammatillisia titteleitä. – Kokoelmaa järjestäessäni saatoin istua merkkien ääressä 5-6 tuntia kunnes muistin syödä. Saksassa painettiin paljon hätärahoja ensimmäisen maailmansodan jälkeen, jolloin inflaatio nousi taivaisiin. Korteissa on historiaa, kotiseututietoutta ja korttien keräily on jopa postimerkkien keräilyä laaja-alaisempaa. – Se voi olla aihealue, esimerkiksi, linnut, kasvit tai laivat. Kirjoitin kanteen, että Paulin postimerkkikokoelma, ei saa kos. Postimerkkeily on siitä kiitollinen harrastus, että sen voi aloittaa missä iässä tahansa aivan omien mieltymystensä mukaisesti, eikä harrastuksen tarvitse olla edes kallis. Luettelohintoja ei tavallisista merkeistä saa. Uskoisin, että minulla ovat lähes kaikki oman lapsuusseutuni leimat. Vanhat paikkakuntakortit kiinnostavia Moni seniori on säästänyt postikortteja vuosikymmeniä. En ole kerännyt esimerkiksi virhepainamia, värisävyjä ja virheellisiä merkkejä, sanoo Riihilahti. – Joskus tekee pahaa, kun kukaan ei satu keräämään tai ole kiinnostunut vaikkapa tuhansien merkkien kukkatai eläinaiheisesta postimerkkikokoelmasta. Myös postimerkkikerhon kautta on kokoelma karttunut. Otin aina talteen kaikki merkit, jotka kohdalle osuivat ja laitoin ne laatikkoon. Postimerkkeilyn yksi mieltä piristävä piirre on harrastuksen laaja-alaisuus. Harrastukseen kuuluu tiiviisti myös sosaalinen ulottuvuus, joka etenkin seniori-iässä saattaa olla jopa keräilyä merkityksellisempi. Ensimmäiset suomalaiset postimerkit olivat viiden kopeekan sininen ja kymmenen kopeekan punainen soikiomerkki, jotka otettiin käyttöön maaliskuussa 1856. Liimasin merkin sinikantiseen vihkoon ja vein vihkon keittiön pöydälle. . Venäläisiä merkkejä Riihilahti käyttää kirjeensulkijoina kokoomuslaisille kavereilleen.. Kerhossa jäävät tittelit pois Postimerkkeily ei ole vain merkkien tutkimista suurennuslasilla yksin omassa huoneessa. kea. Yksi asiakkaani oli maan merkittävimpiä filatelisteja ja hänen kauttaan sain paljon harvinaisia merkkeä. Eläkevuodelle asettui tavoite Eläkkeelle siirtyminen saattaa ennakkoon jopa pelottaa, jos odotettavissa on tekemisen puutetta tai peräti joutilaisuutta. Tavoitteeni oli kerätä kaikki suomalaiset postimerkit perusversioina ja siinä onnistuin. – Olin kerännyt postimerkkejä pikkupojasta alkaen. –Hämeenlinnassa on varman yksi maan toimivimmista postimerkkikerhoista. Harrastus tarjoaa tätäkin kautta aivan uusia ulottuvuuksia, sanoo Riihilahti. Hinnat saattavat yksittäisen merkin kohdalla vaihdella huomattavasti riippuen siitä, syntyykö siitä kilpailua huutajien kesken. Merkkien hinnat ovat muutamasta kymmenestä sentistä yleensä kymppeihin ja ehkä joidenkin kaikkein harvinaisimpien merkkien osalta satasiin tai tuhansiin euroihin. – Olisi tietysti mukava antaa heille aikanaan tällainen perintö. Koko maailmaa ei kannata kerätä, sellainen onnistuu vain Englannin kuningatar Elisabethilta, jolla on apunaan kaksi päätoimista asiantuntijaa. Vaikka suomalaisten merkkien osalta kokoelma on täydellinen, ei harrastukselle näy loppua. Kokoelman hinta saattaa jäädä muutamaan kymmeneen euroon. – Olin työelämässä kenkäkauppatukkukauppiana, eikä minulla ollut aikaa rakentaa kokoelmaa. . – Huutokaupoista olen ostanut aika vähän. Tietysti rahaa saa harrastuksen kulumaan jopa kymmeniätai satojatuhansia euroja. Aikanaan kaikilla kylilläkin oli omat postitoimistonsa, joilla oli omat leimansa. Itselleni kortit tarjoavat aika loputtoman innostuksen kohteen. – Keräilyn aiheena voi olla myös eri leimat. Huutokauppojen kautta tulee aika ajoin markkinoille kokoelmia, joiden kerääjän kenties vuosikymmenten työ saattaa mennä kaupaksi liiankin halvalla. Elämäntyö voi jäädä halvaksi Omaa kokoelmaansa Riihilahti kasvatti muun muassa ystävien ja tuttavien kautta. Riihilahdella oli jo työvuosinaan selvä suunnitelma ainakin ensimmäiselle eläkevuodelleen. Postimerkkiharrastus alkoi alakouluiässä saadusta yhdestä belgialaisesta postimerkistä. Päätin että ensimmäisenä vuotena järjestäisin kokoelman, jotta se olisi täydellinen suomalaisten postimerkkien kokoelma vuoteen 2000 saakka. Merkki on vieläkin tallella, naurahtaa Riihilahti. Postikortteja olen saanut hyödyntää esimerkiksi paikallislehdissä ja kirjaston tietokannassa. – Perusmerkkien keräily ei käy pahasti kukkaron päälle. Kortin arvo tosikeräilijän silmissä putoaa, samoin kuin merkinkin. Postimerkkejä ei saa ottaa koskaan postilähetyksestä irti. – Sain niitä joskus käsiini aika isonkin määrän. Sain sen sedältäni. 82 – Wendelin on nykyisin niin kerätty, että virheettömienkin peruskorttien hinnat ovat laskeneet alle euroon kappaleelta, Riihilahti sanoo. Pyrimme tietysti ottamaan kokoelman talteen, mutta arvoa sillä ei ole, jollei joku kerää samaa aihetta. Monilla kaupungeilla oli omat rahansa, jotka eivät kelvanneet missään muualla. Riihilahti kehottaa rajaamaan harrastuksen jonkinlaisiin raameihin
Komplikaatioita tutkimalla voidaan parantaa lihavuusleikkausten tuloksia. Kummassakin tutkimuksessa potilaita seurattiin kolmekymmentä päivää leikkauksen jälkeen. Lääketieteen lisensiaatti Mervi Javanainen tutki väitöstyössään lihavuuskirurgiaan liittyviä komplikaatioita. Uutta tietoa lihavuuskirurgian komplikaatioista Lihavuuskirurgia turvallinen hoitomuoto Lihavuuskirurgiassa käytetyistä menetelmistä mahalaukun ohitusleikkaukseen näyttää liittyvän suurempi myöhäisten komplikaatioiden riski kuin mahalaukun kavennusleikkaukseen. Lihavuuskirurgia on kuitenkin osoittautunut varsin turvalliseksi hoitomuodoksi. Molemmissa leikkaustyypeissä D-vitamiini-, albumiinija B12-vitamiiniarvot olivat hyväksyttävällä tasolla kahden vuoden seurannan aikana. Vähiten vuotoja tukoskomplikaatioita ilmeni silloin, kun enoksapiriinia annosteltiin potilaalle 40 milligrammaa kerran päivässä. Viimeisessä osatutkimuksessa mukana oli myös ilman leikkausta hoidettujen 199 potilaan verrokkiryhmä. Lihavuuskirurgia on kuitenkin osoitetusti varsin turvallista, Javanainen kertoo. 83 L ihavuuden määrä on kolminkertaistunut vuodesta 1975 lähtien, ja nykyään yli 39 prosenttia maapallon aikuisväestöstä on ylipainoisia. Leikkaus lisäsi luunmurtuman riskiä – Kiinnostava havainto tässä aineistossa oli se, että lihavuusleikkauksen läpikäyneillä oli korkeampi luunmurtuman riski kuin ei-kirurgisesti hoidetuilla ylipainoisilla potilailla, Javanainen sanoo. Keuhkokomplikaatioita oli vähiten niillä potilailla, jotka lähtivät leikkauksen jälkeen nopeasti liikkeelle ja joiden leikkausaika oli lyhin. leikkausta edeltävällä ja välittömästi leikkauksen jälkeisellä toiminnalla oli keuhkokomplikaatioiden esiintymiseen. Kaikki tutkimusten seurantatiedot on kerätty Peijaksen sairaalassa hoidetuista potilaista vuosien 2007-2016 välillä. Ensimmäisessä osatyössään Javanainen selvitti, miten enoksapariini -hyytymisenestolääkityksen annostelun muutos vaikutti vuotoja tukoskomplikaatioihin, ja toisessa osatyössä hän tutki, millaisia vaikutuksia . ?. Murtuman riskiä lisäsivät myös potilaan korkeampi ikä sekä matalampi painoindeksi kahden vuoden päästä operaatiosta. Lihavuuskirurgia on todettu tehokkaimmaksi lihavuuden ja siihen liittyvien sairauksien, kuten sokeritaudin tai kohonneiden kolesterolien, hoitokeinoksi. Nykyään suosituimmaksi menetelmäksi maailmalla on kuitenkin noussut kavennusleikkaus, jossa mahalaukusta poistetaan osa siten, että siitä tulee putkimainen. Suosituimmaksi lihavuusleikkausmenetelmäksi on maailmalla noussut kavennusleikkaus, jossa mahalaukusta poistetaan osa siten, että siitä tulee putkimainen. Leikkausmenetelmistä suosituin oli aikaisemmin mahalaukun ohitusleikkaus, ja siitä on myös pitkäaikaisempia tutkimustuloksia. Ohitusleikatuilla potilailla esiintyi enemmän myöhäisiä komplikaatioita kahden vuoden seurannassa kuin niillä, joille oli tehty kavennusleikkaus. Kahdessa viimeisessä osatyössä Javanainen vertasi mahalaukun kavennusja ohitusleikkauksiin liittyvien myöhäiskomplikaatioiden määrää, vitamiinipuutoksia ja murtumia. – Osasta lihavuuskirurgiaan liittyvistä komplikaatioista on vielä vähän tutkittua tietoa
Mekon hameosa on paksu puuvillaneule, joka on ommeltu kiinni trikootoppiin. Ne ovat minun juttuni, vaikken olekaan mikään muoti-ihminen. Nimi kuvastaa sitä, mitä vaatteiden tekeminen merkitsee hänelle itselleen ja mitä hän toivoo niiden antavan muille. Ilomarin liikeidea on kerätä ja hyödyntää käytöstä poistettuja tekstiilejä ja antaa niille uusi elämä ja samalla herätellä ihmisiä mietIloa Ilomantsista . Meidän tehtävämme on pelastaa ne vaikka uusiovaatteiksi. Vanhoja tekstiilejä pelastamassa. . Takki on ommeltu kahden eri verhon jäännöksistä ja lakanan rippeistä. MARJA HUUSKOSEN yrityksen nimi Ilomar on syntynyt sanoista iloa arkeen ja Ilomantsi. Kuva: Eija Irene Hiltunen . Tein juuri tänään perinteisestä sängynpeitosta kolme liiviä ja hatun, hän kertoo. Uniikkeja vaatteita käytetystä materiaalista Kun Marja Huuskonen 13 vuotta sitten jäi eläkkeelle opettajan työstä roihahti lapsuudesta asti kytenyt palo vaatteiden tekoon ilmiliekkeihin. Hän hyödyntää ompelutyössään kierrätysmateriaalia. Vanhat sängynpeitot, tyynynpäälliset, filtit, lakanat, pöytäliinat ja erilaiset jäännöspalat saavat hänen käsissään uuden elämän. 84 V anhojen tekstiilien säilyttäminen on tärkeä osa Marja Huuskosen , 73, ompeluharrastusta. – Toivoisin kovasti, ettei tämäntapaisia tekstiilejä tuhottaisi. Pienistä jäännöstilkuista voi tehdä myös kaulaja korvakoruja sekä ruusukkeita. Marja Huuskonen perusti vuonna 2001, ystävän neuvosta oman yrityksen. Marjan ensimmäinen kierrätysvaate oli filteistä tehty takki ja filttitakkeja hän tekee edelleen. – Vaatteet tuottavat käyttäjälleen iloa, kun ne ovat mukavia yllä ja minulle iloa silloin, kun teen niitä
85 . Hän suunnittelee tulevaisuudessa osallistuvansa myös Ikäinstituutin vertaisohjaajakurssille. Minä en niitä tarvitse. Lahjaksi hyvät geenit Liikunta on tärkeä osa Marjan elämää. – Kierrätysmateriaaleista tekemäni vaatteet ovat vaihtoehto massatuotannolle. Vuonna 1948 perhe asettui asumaan Ilomantsiin. Saamastani lahjasta yritän muistaa olla kiitollinen joka päivä, sillä jonain päivänä kaikki voi olla toisin, Marja Huuskonen mietiskelee. Suodaan uutuudet niitä haluaville. Haaveissa oli käsityönopettajan ammatti, mutta luokanopettaja hänestä tuli. – Meillä on sukuvikana struuma, ja minunkin kilpirauhaseni alkoi kasvaa ja se poistettiin. Lapsille sopivia toimintatapoja Marja Huuskonen on ommellut seitsemällä eri vuosikymmenellä, pienestä pitäen: ensin nukeille ja itselleen, sitten sisaruksilleen ja myöhemmin muillekin. Mutta olen saanut Jumalalta lahjaksi hyvät geenit, jotka ovat pitäneet minut terveenä nämä 73 ikävuottani. . Kuva: Eija Irene Hiltunen . Hän käy kaksi kertaa viikossa kuntopiirijumpassa ja lenkkeilee ystävän kanssa. Nykyreseptien ainesosatkin ovat outoja ja joskus on vaikea ymmärtää, mitä niillä tarkoitetaan. Kuva: Marja Huuskonen timään, voisiko turhan tavaran keräämistä ja turhaa kulutusta vähentää. Yksinkertaista perusruokaa Marja sanoo olleensa aina pieniruokainen, eikä hänen ole koskaan tarvinnut rajoittaa kaloreiden saantia. • Asuu: Hyvinkäällä • Perhe: Aviomies, kaksi tytärtä ja poika sekä kuusi lastenlasta iältään 6-14 vuotta • Ammatti: Luokanopettaja, viimeiset 13 vuotta eläkkeellä • Harrastukset: Käsillä tekeminen, kuntopiiri, kävely ja vapaaehtoistyö • Elämän motto: Elämä on lahjaa. Tästä ajatuksesta syntyivät hänen ensimmäiset tuotteensa: lehmä-, lammasja hevoslaukut. Virallisesti Uukuniemessä, jossa vanhemmat olivat kirjoilla. Hän hyödynsi kierrätysmateriaaleja jo silloin, kun vaatteiden tuunaaminen ja redesign vasta tekivät tuloaan. Samalla ne ovat ekotekoja, sanoo Marja Huuskonen. Kiitollinen jokaisesta päivästä K UKA . Opettajan työssä Marja Huuskonen pystyi hyödyntämään ompelutaitojaan. Niiden tekeminen tuottaa minulle iloa. Materiaalina raanu on ihana, mutta vaikeasti työstettävä, Marja Huuskonen toteaa. Hän käyttää tuotteissaan lähes yksinomaan kierrätysmateriaaleja ja tekstiilien jäämäeriä ja tekee vaatteet pääosin itse. Marjan mies suhtautuu Marjan kotiompelimoon myönteisesti. Kustannusalalla työskennelleen miehen oma intohimo on lukeminen. Hänen ruokavalionsa koostuu vanhan ajan kastikkeista, keitoista, puuroista ja laatikoista sekä maidosta, perunasta ja ruisleivästä. Marja Huuskonen • Ikä: 73 vuotta • Syntynyt: Kesälahdella, kun perhe evakkoreissulla kulki paikasta toiseen. Nyt minulla on tyroksiini-lääkitys. Lapsuuden maut maistuvat. – Näihin tavoitteisiin olen päässyt käyttämällä muutamia samoja ja hyväksi kehittelemiäni kaavoja, jotka ottavat huomioon eri vartalomallit.. – Mitään uusia kotkotuksia en halua. Vaatteita, jotka sopivat kaikille naisille Kierrätysvaatteiden ideana on tarjota vaihtoehtoja massatuotannolle. Hän syö sellaista luonnonmukaista ruokaa, jota on aina syöty ja jolla on pärjätty ja välttää prosessoitua ruokaa. – Teemme kumpikin myös vapaaehtoistyötä ja hoidamme tarpeen tullen lapsenlapsia, mies tosin enemmän kuin minä, Marja kertoo. . Olen tehnyt raanuista muutaman liivin. Marja on ollut koko elämänsä hyvin terve. Marja Huuskonen onkin edelläkävijöitä vaatteiden uusiokäytössä. Marja Huuskosen elämän ja hyvinvoinnin peruspilareita ovat hyvä perusruoka ja hyvät ihmissuhteet sekä riittävä liikunta ja tekemisen ilo. Hän halusi kehitellä lapsille sopivia ja mieluisia tavaroita ja toimintatapoja. Marja Huuskonen haluaa suunnitella ja tehdä perusvaatteita, jotka ovat mukavia, kauniita ja käytännöllisiä ja jotka sopivat kaikille naisille, eivät vain mannekiinimittaisille
Markkinointi ja myynti vaikeinta Vaatteita syntyy vauhdilla, mutta Marjan mielestä vaikeinta on markkinointi ja myyminen. Kuva: Marja Huuskonen . Ainakin nurja puoli, josta usein teen päällispuolen. Hänellä on jonkin verran vakioasiakkaitakin. En ole mittaustilausompelija, vaan teen vaatteita omilla ehdoillani oman näköisikseni. ta riippumatta. – Aikaisemmin kiersin ahkerasti myymässä tapahtumissa, markkinoilla ja mes. – Teen jotakin melkein joka päivä, paitsi kesällä, kun lapset perheineen tulevat kylään tai vietämme aikaa sukulaisten kanssa Ilomantsin lapsuudenkodissa. Ilomar-tuotteita on myynnissä OMApuoti -liikkeessä Helsingissä, osoitteessa Katariinankatu 4 B. Hänellä on niitä isot varastot banaanilaatikoissa kahdessa autotallissa. Aivoille tekee hyvää, kun pitää miettiä, miten esimerkiksi kankaassa saa tietyt kuviot kohdilleen ja samalla käytettyä kankaan hyödyksi mahdollisimman kokonaan. Hänellä on tankomyyntipaikka Helsingin keskustan Oma puoti -käsityömyymälässä. – Jos käytetty tekstiili on siisti, ja se pitää kutinsa vielä senkin jälkeen, kun olen sen pessyt, se kelpaa edelleen materiaalis. Syksyllä on ihana hetki, kun saan kaivaa takin kaapista ja lähteä katseita kääntämään, Marja Viljakainen sanoo. Marja Huuskosella on ollut kotonaan 30 vuotta oma työhuone, jossa on tarvittavat kotisaumurit ja ompelukoneet kattoikkunallisessa, isossa vaatehuoneessa. Kankaita varastossa riittämiin Marja Huuskonen on haalinut käytöstä poistettuja tekstiilejä 90-luvulta lähtien etupäässä kirpputoreilta ja kierrätyskeskusten myymälöistä. Tampereen käsityömessuilla hänen silmiinsä osui vastustamattoman ihana väripilkku. Marja Huuskonen on mukana Villiruokafestareilla Ilomantsissa. Takkia on ihailtu ja se on tunnistettu käsityöksi. Tuotteita saa lisäksi suoraan tekijältä verkon kautta: www.ilomar.fi. 16.-17.8. Se oli juuri se, mitä olin etsinyt. Jäännöspala on käytetty kokonaan ja näin on syntynyt helman aaltoileva muoto. Pyöreä pöytäliina on saanut uuden elämän hameena, johon on käytetty pöytäliinasta toinen puolikas. Kuva: Marja Huuskonen – Samalla olen löytänyt oman persoonallisen, ehkä hiukan omapäisen tavan tuottaa vaatteita ja asusteita. Kuva: Marja Huuskonen . Marja Viljakainen yritti viime syksynä etsiä itselleen värikästä villakangastakkia talveksi, mutta tarjolla oli vain mustia, ruskeita tai harmaita takkeja. OMApuoti on erikoistunut myymään aitoa suomalaista käsityötä ja uusiotuotteita. 86 OMApuodista tai verkosta . Lisäksi hän markkinoi vaatteitaan nettisivujen ja Facebookin kautta. – Takki oli malliltaankin täydellinen minulle, vyötäröä korostava ja lanteet piilottava
– Olen monesti nähnyt, miten omin käsin tekeminen vaikuttaa positiivisesti ihmiseen. Vanha sängynpeitto saa uuden elämän liivinä. – Olen koko ikäni ollut tekeväinen ja tarvinnut tekemistä, joka on niin mieluista, että se vie täysin mukanaan. Yhdestä peitosta syntyy neljä liiviä. – Aivoille tekee hyvää, kun pitää miettiä, miten esimerkiksi kankaassa saa tietyt kuviot kohdilleen ja samalla käytettyä kankaan hyödyksi mahdollisimman kokonaan. Kivaa seikkailua ja jatkuvaa uuden oppimista on minulle ollut tämä yrittäjänä toimiminen. – Pitäisi luoda yksinkertainen ja selkeä sapluuna, jossa olisi helposti ymmärrettävät ohjeet ja näytekappaleita tuotteista. Uutta oppii kokeilemalla, yrittämällä ja tekemällä. Mitä vain oppii, jos haluaa Marja Huuskosen sisäistämä oppimismalli sopii moniin asioihin ja ohjenuoraksi muillekin. . Onneksi en ole kukkatai leipäkauppias, jonka pitäisi saada tuotteensa heti myytyä, eikä eläkkeellä ollessa elantoni ole kiinni tästä. – Jos jostakin innostuu, ja vaikkei sitä ennestään osaa, ei pidä lannistua. Nokian työttömien pajassa hän on teettänytkin tuotteitaan. Kuva: Eija Irene Hiltunen suilla, mutta nyt olen vähän vähentänyt. 87 Toimiva sapluuna työpajatoimintaan . ?. Vanha pehmeä pussilakana on muuntunut mekoksi. Ajattomat tuotteeni kelpaavat myyntiin myöhemminkin, Marja hymyilee. Kuva: Marja Huuskonen . Marja Huuskonen on kehitellyt mielessään ajatusta, että hän antaisi osan ideoistaan työvalmennuspajoihin tai vastaaviin edistämään ihmisten työllistymistä. Lyhyen neuvomisen jälkeen työpaja pystyisi toimimaan omillaan ja tuottamaan sellaisia kestäviä vaatteita ja asusteita, joita tarvitaan, jopa pienenä sarjatuotantona. Marja Huuskonen kertoo työskennelleensä työpajoissa muun muassa nuorten, ikäihmisten ja maahanmuuttajien kanssa. Kun tehtävä tuote on tarpeeksi pelkistetty ja työtä ohjataan, tekijä ei turhaudu tekemiseen, vaan homma lähtee sujumaan niin hyvin, että hän itsekin ihmettelee omaa osaamistaan
Ajatellaan, että vielä tässä pärjätään ja sinnitellään, vaikka apua olisi helpostikin saatavilla. Teksti ja kuvat: Kati Wikström E ttonet Oy on kotimainen yritys, joka on erikoistunut seniorihuonekalujen ja apuvälineiden myyntiin. . . – Usein apuvälineitä tarjoavat liikkeet ovat sijainneet melko syrjässä eikä tuotteista ole oikein saanut tietoa, ikäihmiset kun eivät välttämättä ole niin perehtyneitä hakemaan netistä tietoja. Apuvälineiden tuomat mahdollisuudet ovat vielä monille tuntemattomia. – Monesti ei oikein haluta myöntää, että saatetaan tarvita apua arkeen. . – Halusimme tulla ihmisten ulottuville, kauppakeskuksiin ja helppojen kulkuyhteyksien varrelle, jotta saisimme levitettyä tietoa paremmin, kertoo Lampinen. Ihmisten oletetaan asuvan entistä pidempään omissa kodeissaan, ja tähän on jo olemassa laaja kirjo erilaisia apuvälineitä ja tuotteita, joiden avulla se voidaan tehdä turvallisesti, kertoo Ettonetin toimitusjohtaja Sanna Lampinen. Yrityksen tavoitteena on mahdollistaa senioreiden turvallinen kotona asuminen ja aktiivinen elämä nykyaikaisen teknologian ja apuvälinevalikoiman turvin. On olemassa laaja kirjo erilaisia apuvälineitä ja tuotteita, joiden avulla kotona voidaan asua turvallisesti. Lämpöiset liukuestetossut ovat kysyttyjä. . Ikäihmiset harvoin panostavat itseensä, vaikka elämäntilanteita voi jo ennakoida. Turvalliset ja helposti puettavat kotimaiset Pirka -kengät ovat yksi suosituimmista tuotteista. 88 Arjen helpottajat ja apuvälineet Terveyttä tukien kotona Ihmiset elävät yhä vanhemmiksi ja heidän oletetaan asuvan entistä pidempään omissa kodeissaan. Zorbas -turvajakkaran avulla nouseminen on turvallisempaa.
Sängyn lähellä olevan wc:n tarkoituksena on estää yöllisiä kompasteluja pimeässä ja puoliunessa. . Ikäihmiset panostavat vähän itseensä Sanna Lampisen mukaan ikäihmiset eivät oikein panosta itseensä, vaikka nykyään elämäntilanteita voi jo ennakoida ja elinikä sekä elämänlaatu ovat parantuneet. 89 . – Yksinkertaisuudessaan arkea voivat helpottaa hyvinkin kekseliäät apuvälineet, . Ettonet Oy:n toimitusjohtaja Sanna Lampinen haluaisi alentaa kynnystä hakea ja vastaanottaa apua, jotta ikäihminen pärjäisi kotona pidempään ja turvallisesti sekä voisi viettää mahdollisimman aktiivista elämää. Pikku-Esteri on myös mökkikäytössä varsin suosittu.. Ajatellaan, että vielä tässä pärjätään ja sinnitellään, vaikka apua olisi helpostikin saatavilla. – Lapsenlapsiin halutaan satsata, mutta itseään ei oikein muisteta arjessa. Pikku-Esteri on tarkoitettu yöllisiin vessareissuihin. Sitten esiintyy yllättävän yleisesti myös sitä, ettei tahdota myöntää ikääntymistään eikä avuntarvettaan. – Monesti ei oikein haluta myöntää, että saatetaan tarvita apua arkeen
– Monet tuotteista ovat kotimaisia ja ne ovat melkoisen innovatiivisia, innostuu Lampinen. – Siihen apuvälineillä ja arjen helpottajilla pyritään. – Yksi suosituimmista tuoteryhmistä on erilaiset liikkumista helpottavat välineet. – Tästä hyvänä esimerkkinä on keinutuolin paluu, joskin paljon modernimpana versiona. – Oma tuotteemme on kotona kiipeä. . Käsinojat kuuluvat ergonomiseen tuoliin. Ergonomisessa tuolissa on mukava istua. – Usein kannamme kauppatavaroita huonossa asennossa, raahaten ja itseämme rasittaen. Sänky, jossa voi nostaa sekä pääpuolta että jalkopäätä, ja tuki helpottamaan sängystä nousemista. Turvalliset ja helposti jalkaan laitettavat kengät ovat kysyttyjä, ja ne myös näyttävät hyviltä. Lisäksi lämpimät liukuestesukat ovat kysyttyjä sekä erilaiset lääkinnälliset hoitosukat, jotka mitataan käyttäjälle sopiviksi. Nousuapuna on myös manuaalisesti tai sähköisesti toimivaa ”kippaajaa”, joka auttaa nousemaan tuolista. Keinumisen on havaittu vahvistavan syviä vatsalihaksia ja onhan keinuminen myös rentouttavaa, Lampinen sanoo. 90 ihan purkinavaajasta nojatuoliin, jossa on mukana joko manuaalinen tai sähköinen nousuapu. – Tuolimme ovat normaalia korkeampia, jotta niistä olisi helppoa nousta. Joissakin tuoleissa on manuaalinen tai sähköinen nousuapu sekä keinutuolin ominaisuudet. Ergonominen tuoli ja apua liikkumiseen Tavoitteena on, että ihminen voisi elää pidempään kotonaan sekä harrastaa ja tavata ystäviään. Tuolien on syytä olla ergonomisia, että niissä on hyvä istua pidempäänkin. Tähän olisivat apuna pyörillä kulkevat kauppakassit, mutta joskus niiden käyttöä karsastetaan.. Seniorihuonekaluilla sekä monipuolisilla hyvinvoinnin aputuotteilla voi kotona asumisesta tehdä vähemmän haasteellista sekä terveyttä tukevaa, Lampinen sanoo. Keinuminen vahvistaa vatsalihaksia Monet vanhat ja hyvät asiat olleet tulleet takaisin, mutta modernisoituina nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi
Tähän olisivat apuna pyörillä kulkevat kauppakassit, mutta joskus niiden käyttöä karsastetaan. Monenlaista apua keittiöön ja kokkaamiseen. Tämä kauppakassi on porraskiipijämallinen, kolmen pyöränsä avulla se todellakin kiipeää helposti portaita pitkin. – Yksinkertaisuudessaan arkea voivat helpottaa hyvinkin kekseliäät apuvälineet, ihan purkinavaajasta nojatuoliin, jossa on mukana joko manuaalinen tai sähköinen nousuapu.. Isot ja korkeussäädettävät pyörät tekevät kauppareissusta entistä keveämmän. Ostoksia voi kuljettaa selkää säästäen. . . . – Usein kannamme kauppatavaroita huonossa asennossa, raahaten ja itseämme rasittaen. mistilanteissa tukea antava Zorbas -turvajakkara, jossa on vahvat portaat ja tuki ylhäällä. . Inkontinenssituotteet ovat myös tarpeellisia. Tällä tavoin pyritään estämään heilahtamisia ja maadoittamaan jakkaraa käyttävä saamaan tuen avulla vahvempi tasapaino. Niiden avulla ei jää virtsankarkailun pelossa kotinsa vangik. Mutta onko se pahasta. Kätevä pullojen avaaja. – Vaikka yleisenä ohjeistuksena onkin, ettei yli 70-vuotiaan tulisi enää nousta korkealle, niin kuitenkin moni haluaa pestä ikkunansa ja ripustaa verhonsa itse, hymyilee Lampinen. . – Niitä on olemassa niin kertakuin kestokäyttöisiäkin. . Kenties koetaan, että vedettäviä laukkuja käyttämällä leimaudutaan ikäihmiseksi. Miksei omaa kantamistaan saisi helpottaa ja vähentää selkään sekä käsiin kohdistuvaa rasitusta. Rasvanlevittäjä yltää paikkoihin, jonne ei itse ylettyisi. Pirteän-näköinen Meritähti -sormienvahvistaja. Meikkilasit helpottavat meikkaamista ja katseen tarkentamista. Pyörillä kulkevat kauppakassit ovat eteläisessä Euroopassa varsin suosittuja, ja Suomessa niiden soisi Lampisen mukaan olevan laajemmassakin käytössä. 91 si, vaan uskaltaa liikkua ulkoa huolettomammin. .
Kauno hakeutui fysiatrin vastaanotolle, jossa selvisi, että molemmat lonkat olivat leikkauskunnossa. 92 . Lääkkeistä enemmän haittaa kuin hyötyä Levottomiin jalkoihin oli kokeiltu lääkehoitoa, mutta hoidoksi tarvittiin niin suurta lääkeannosta, että aamulla auton rattiin lähteminen oli mahdotonta. Sekä Anja että Kauno Heinosella on suvussaan diabetestaipumus, mutta tähän päivään mennessä ovat molempien sokeriarvot pysyneet normaaleina, vaikka ruokahalut ovat kuulemma hyvät.. Ennen Bemer-terapiaan tutustumistaan Kaunolla oli takanaan pitkä, noin 15 vuoden, levottomien jalkojen historia. Pelaamaan hän siirtyi vanhempien miesten Hukkapussien alajaostoon vuonna 1980 ja myöhemmin HNMKY-kasvattajaseuraansa. Unet jäivät 5-6 tuntiin, eikä unen laatukaan tainnut olla parasta mahdollista. Dramaattinen verenmyrkytys eli sepsis vei Anjan Meilahteen kuukaudeksi vuonna 1999. Terveystuote N urmijärveläisellä eläkeläispariskunnalla, Anjaja Kauno Heinosella, riittää juttua ja lämmintä huumoria. Tämä vaikeutti nukkumista ja hän heräsi aina aamuyöstä keinutuoliin aamun lehteä lukemaan – kunnes nukahti uudelleen. Silloin myös lonkka alkoi antaa merkkejä itsestään. Toisin oli vielä viitisen vuotta sitten. Kauno olikin todennut lääkkeistä olevan enemmän haittaa kuin hyötyä ja lopetti niiden käytön. 72-vuotiaan Anjan ja 74-vuotiaan Kaunon terveys on nyt oikein hyvä, joten hyvällä mielellä on helppo olla. Anja puolestaan oli kärsinyt pitkään nivelrikosta ja siihen liittyvistä kivuista, eniten polvissaan ja peukaloissaan. – Sen jälkeen Kauno on laittanut minulle joka aamu aamupalan, hymyilee Anja liikuttuneena ja vilkuilee Kaunoa. Fysikaalisesta verisuoniterapiasta käänteentekevää apua . Hän oli joutunut syömään särkylääkkeitä aika paljonkin vuosien mittaan, jotta selvisi työstä ja arjesta. Töitä piti silti jaksaa tehdä. Taustalla urheilijan vammoja Kevättalvella 2014 Kauno kaatui pahasti Pyhätunturin hiihtoreissullaan, jonka seurauksena hän teloi olkapäänsä. Repeytyneen kiertäjäkalvon kuntoutus oli vielä kesken, kun hän loukkasi sen uudelleen kaaduttuaan sen päälle. Hengenlähtö oli lähellä. Muistoksi sepsiksestä jäivät flimmeritaipumus ja kohonneet maksa-arvot. Anja löysi Kaunon aamulla niiltä sijoiltaan lehti lattialle pudonneena monen vuoden ajan. Hän on koripalloseura Pussihukkien perustajajäsen vuodelta 1978. Eipä ihme, Kaunolla kun oli aktiivinen ja monikymmenvuotinen harrastelijakoripalloilu-ura takanaan
Pelkkä Bemer-hoito ei auta, jos jää sohvalle makaamaan, muistuttaa Anja. – Tulokset ovat todella olleet yllättävän hyviä, Anja toteaa tyytyväisenä ja Kauno nyökyttelee vieressä. Myös suonenvedot ovat loppuneet. – Lähdinhän minäkin hoitoa käyttämään, kun laite kotiin tuli, kertoo Anja ja jatkaa myös käyneensä myöhemmin luennolla. Kauno lähti yleisöluennolle kuulemaan, mistä on kyse, ja päätti hankkia laitteen. 93 – Mietin, oliko vanhan rouvan vetovoima lisääntynyt, Anja vitsailee. Se on antanut meille useampia terveitä elinvuosia ja lisää arjen toimintakykyä. Aiemmin hänellä oli pari flunssaa vuodessa. – Kerrankin uskoin enemmän valkokuin sinitakkista, naureskelee Kauno viitaten lääkärin valkoiseen ja terveydenhoitajan siniseen työtakkiin. Tästä olisi hyötyä niin olkapään paranemiselle kuin lonkkaleikkauksiin valmistautumiselle sekä niistä toipumiselle. . Anja aloitti Bemer-hoidot varovasti, alhaisilla tehoilla, flimmeritaipumuksensa vuoksi. Maksa-arvotkin ovat normalisoituneet. Nyt eivät edes lastenlasten taudit ole tarttuneet. Usein käyttäjät saavat useita hoitovaikutuksia, jotka saattavat tulla eri tahdilla: esimerkiksi virkeyden lisääntyminen saattaa tulla nopeasti, mutta jokin muu vaste vasta viikkojen tai kuukausien hoidon jälkeen. Iäkkäämpänäkin voi olla hyvässä kunnossa, kun löytää oikeat keinot tukea terveyttään – Emme enää osaisi olla ilman hoitoa. Näin se auttaa palauttamaan riittävän hapen ja ravinteiden tarjonnan kudossoluille ja poistamaan kudoksista kuona-aineita, minkä seurauksena kivut usein lieventyvät ja unetkin paranevat. Anja lisää, että puolison näkökulmasta Kauno muuttui energisemmäksi ja hyväntuulisemmaksi. Flunssatkin ovat jääneet pois Kauno Heinonen mainitsee, että Bemer-hoidon myötä myös flunssat ovat jääneet pois. – Olemme suositelleet hoitoa jo monille – ja monet ovat saanet apua! Ennakkoluulot kannattaa heittää pois, hymyilee Anja Heinonen. Toipuminen sujui todella nopeasti. . Mikroverenkierto on meille terveysalan ammattilaisillekin vielä hyvin vähän tunnettu asia. Mikroverenkierron tutkimus on viime vuosina lisääntynyt nopeasti ja osoittaa, että sen toiminnasta kannattaa pitää huolta – mitä aikaisemmin sitä parempi, mutta milloinkaan ei ole myöhäistä. Salitreenistä palautuu kivuitta ja paikallishoidolla hän saa kolotukset kuriin nopeasti. Sen mukaan Bemer-hoidolla on positiivisia vaikutuksia sekä kipuun että uneen ja elämänlaatuun yleensä. Bemer-verisuoniterapia on fysikaalinen hoitomuoto, joka parantaa pienten mikroverisuonten heikentynyttä verenvirtausta kauttaaltaan koko kehossa. Muutenkin keho hyötyisi parantuneesta verenvirtauksesta kokonaisvaltaisesti varpaista päänuppiin asti. Syyskuussa leikattiin Kaunon vasen lonkka ja jos mahdollista, sujui kuntoutuminen vielä nopeammin kuin ensimmäisestä leikkauksesta. Anja sai myös nopeaa apua kasvojensa ruhjeeseen kaaduttuaan epäonnisesti betonirappusissa muutama kesä sitten. Kehomme reagoi hoitoon yksilöllisesti.. NYKYISIN tiedetään, että heikentynyt mikroverenkierto on yhteydessä useisiin kroonisiin sairauksiin, kuten korkeaan verenpaineeseen, diabetekseen, sydänja verisuonitauteihin sekä dementiaan. Fysiatrilla oli vuosien varrelta erinomaisia kokemuksia terapian käytöstä monilla potilaillaan sekä itsellään. Sekä Anjalla että Kaunolla on suvussaan diabetestaipumus, mutta tähän päivään mennessä ovat molempien sokeriarvot pysyneet normaaleina, vaikka ruokahalut ovat kuulemma hyvät. Riittävästi happea ja ravinteita kudossoluille . – Yöunet myös pitenivät tunnilla, toteaa Kauno. Hienoja tuloksia kuukausissa Joulukuussa 2014, kun Anja ja Kauno aloittivat Bemer-hoidot, he eivät vielä huomanneet vaikutuksia, mutta muutaman kuukauden kuluttua alkoi tapahtua. – Lisäksi tarvitaan myös hyvää ruokaa, liikuntaa ja sosiaalisia suhteita. Vähitellen hän on pystynyt lisäämään käyttöä. – Kaunon levottomat jalat olivat lakanneet kiusaamasta ja nyt unta riitti keskeytyksettä aamuun asti. Tutkimus tukee ihmisten kokemuksia. Kaunon oikean lonkan leikkaus tammikuussa 2015 meni mallikkaasti, eikä särkylääkkeille ollut käyttöä kuin viikon päivät. Sieltä sai todella kattavan kuvan, mistä hoidossa on kyse ja kuinka mikroverenkierto toimii. Joskus vielä vuodenkin jälkeen voi tulla uusia vasteita. Fysiatri suositteli hoitoa Fysiatri kertoi Kauno Heinoselle fysikaalisesta verisuoniterapiasta, joka parantaa pienten suonten verenvirtausta ja siten myös kudosten aineenvaihduntaa. Anja, joka oli toiminut terveydenhoitajana, ei aluksi innostunut Bemer-laitteen hankinnasta, koska ei ollut koskaan kuullutkaan moisesta. Parissa kuukaudessa Anja löysi Kaunon ihmetyksekseen aamulla vierestään nukkumasta. Kaunon levottomat jalat olivat lakanneet kiusaamasta ja unta riittää keskeytyksettä aamuun asti. Hän on päässyt hoidon myötä eroon nivelsäryistään ja on pystynyt lopettamaan kipulääkkeiden käytön. Mikroverenkierron paranemisen seuraamukset ja niiden ilmenemisnopeus ovat jokaisella yksilöllisiä riippuen muun muassa iästä, terveydentilasta sekä siitä, missäpäin kehoa ja kuinka laajalla alueella mikroverenkierto on ollut aiemmin heikentynyttä
– Päätin tulla Suomen parhaaksi hermoston kuntouttajaksi, jotta voin auttaa toisia vastaavassa tilanteessa olevia ihmisiä. 94 K atri ja Jari Uotila avasivat Avain Terveyteen –toimipisteen Helsingin Kamppiin lokakuussa 2018. Suomen huippukirurgin suorittamia leikkauksia, joissa molempiin sääriluihin porattiin useita reikiä. Hän kiinnostui aiheesta ja hoidon potentiaalista niin paljon, että hoidossa käynnin lisäksi hän alkoi myös opiskella sitä. Paina, pyöritä, venytä -tekniikalla vajaatoimiset hermopäätealueet saadaan PNH-terapiassa kuntoutettua. Vasta PNH-terapiahoitojen myötä Jarin viimeisetkin . Jalat eivät enää kestäneetkään menossa mukana. Tuolloin Jari löysi elämälleen uuden tarkoituksen. Leikkaukset eivät kuitenkaan tuonut toivottua lopputulosta, eikä ollut edes varmaa, pystyisikö Jari enää koskaan kävelemään ilman keppejä, kroonistuvista hermosäryistä puhumattakaan. Kun Jarin ystävät juhlivat aikuistumista, Jari etsi helpotusta raastaviin särkyihin. En luovuta Jari lupasi itselleen, ettei luovuta, joten hän kävi läpi kaikki mahdolliset hoitomuodot parantajista niksauttajiin. Hermoratahieronta opiskeluiden jälkeen Jari kuitenkin jatkoi työn ohessa itsenäistä opiskelua perehtymällä vielä tarkemmin neuroanatomiaan, neurologian tutkimuksiin ja käyttäytymistieteisiin yli kymmenen vuoden ajan, jotka yhdistettynä käytännön kokemuksiin loivat tarpeen luoda uuden hoitomuodon, PNH-terapian. – Nyt hoidon teho ja hoitotulokset ovat saavuttaneet tavoittelemani tason, Jari toteaa. Edessä oli sarja erään Kipujen lukot auki PNH -terapian avaimilla Koko keho tasapainottuu, kun hermosto kuntoutuu. Jarin vaimon Katrin tullessa mukaan kuvioihin pariskunnan yhteisen yritystoiminnan hahmottelu pääsi alkuun vuonna 2013. . Simonkadulle Helsingin ydinkeskustaan on helppo tulla kauempaakin junalla tai bussilla. Hoitomuotona heillä on PNH-terapia, Peripheral Nerve Hypofunction eli ääreishermoston vajaatoimintaa kuntouttava hoito. Opiskeluiden aikana hän kärsi yhä raastavasta hermosärystä, joten öisin, kun hän ei pystynyt nukkumaan, hän löysi uutta motivaatiota elämään etsimällä tietoa hermostosta. Lääkärit olivat tehneet kaiken voitavansa. Paina, pyöritä, venytä Jari Uotilan kehittämä PNH-terapia on kehitetty ääreishermoston kuntoutukseen ja korjaamiseen. Jari vietti tuntikausia netissä etsien vastauksia, kunnes löysi hermoratahieronnan. Terveystuote. Jari ja Katri Uotila iloitsevat, että Avain Terveyteen Oy -yrityksessään he ovat saaneet hyviä hoitotuloksia myös lääketieteen näkökulmasta parantumattomiin ja eteneviin vaivoihin ja sairauksiin, kuten polyneuropatiaan ja fibromyalgiaan sekä moniin muihin kroonisiin kipuihin sekä määrittämättömiin monihermosairauksiin. Tuolloin nuori, hyväkuntoinen ja yleisurheilussakin SM-tasolla menestynyt miehenalku koki täyskäännöksen elämässään. Helsinkiin yritys siirtyi parempien kulkuyhteyksien ja yhteistyökumppaneiden vuoksi. Jari Uotilan kehittämän hoitomuodon historia ulottuu nyt 36-vuotiaan Uotilan armeija-aikaan. – Jokaisella selkärangasta lähtevällä hermolla on eri puolilla kehoa omat tietyt hermopäätealueet, joita PNH-terapiassa käsitellään manuaalisesti. Yritys Avain Terveyteen Oy on perustettu maaliskuussa 2017, ja ensin se toimi Varsinais-Suomessa. Pystynkö enää koskaan kävelemään
– Apua moni saa jo ensimmäisellä hoitokerralla, sarjahoito tuo kuitenkin parhaimmat hoitotulokset, Jari Uotila sanoo. – Asiakkaidemme sanoin PNH-terapia on lisännyt heidän elämäänsä liikkuvuutta, tuonut lisää energiaa, palauttanut huumorintajun, lisännyt sosiaalisuutta, parantanut aloitekykyä ja lisännyt vuosia työelämään. iskias ja lonkkakivut . – Esimerkiksi tapaturman aiheuttama vaurio ääreishermostoon ei välttämättä aiheuta oireita, kuten kipua heti, vaan voi alkaa oireilla vasta vuosikausien, jopa vuosikymmenten jälkeen hyvin monenlaisin kipuoirein, joita ei mitenkään osaa edes yhdistää vuosia sitten sattuneeseen tapaturmaan. 95 jalkojen oireilut loppuivat. Muita hoitomuotoja, kuten lihashierontaa, osteopatiaa, kiropraktiikkaa, fysioterapiaa tai muita vastaavia voi käyttää rinnakkain PNH-terapian kanssa. Vuonna 2017 ääreishermostoa kuntouttava PNH-terapia lanseerattiin virallisesti. Hoidossa käsitellään pää, kädet, jalat etuja takapuolelta sekä selkä. PNH-terapia onnistuu Uotiloiden mukaan menemään kauas kivun alkulähteille. Yksi hoito kestää noin 80 minuuttia. Hoitoon voi pukeutua ohueen vaatekertaan. . Näihin kipuileviin hermojen toimintahäiriöihin PNH-terapian hoitovaikutus kohdistuu. Hoidon soveltuvuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti. selkäkivut, leikattu selkä . Iloa hyvistä hoitotuloksista Jari ja Katri Uotila iloitsevat, että Avain Terveyteen Oy -yrityksessään he ovat saaneet hyviä hoitotuloksia myös lääketieteen näkökulmasta parantumattomiin ja eteneviin vaivoihin ja sairauksiin, kuten polyneuropatiaan ja fibromyalgiaan sekä moniin muihin kroonisiin kipuihin sekä määrittämättömiin monihermosairauksiin. Jokaisella selkärangasta lähtevällä hermolla on eri puolilla kehoa omat tietyt hermopäätealueet, joita PNH-terapiassa käsitellään manuaalisesti.. migreeni . Hoidossa edetään asteittain, jolloin keho mukautuu paranemiseen optimaalisesti. nivelkivut . Hoidon jälkeen olisi hyvä varata aikaa lepäämiseen. Hoidossa ei käytetä öljyjä tai voiteita, joten hoito sopii myös allergikoille. Avain Terveyteen Oy tekee yhteistyötä Firstbeatin kehonmittausjärjestelmien kanssa. Tavoitteenamme on päästä yhteistyöhön ja mukaan tutkimuksiin lääketieteen sektorin kanssa, koska PNH-terapia pystyy tarjoamaan apua lukuisille asiakkaille, jotka eivät ole saaneet apua vaivoihinsa muista tarjolla olevista hoitovaihtoehdoista. Hoitosuunnitelma ja hoidon kulku suunnitellaan kullekin yksilöllisesti. Lumipalloefektin tavoin ääreishermostoon levinnyt kipu on jäänyt hermostoon ”virheellisesti soimaan”. Ihmisellä on päällään kuin haarniska: kipuilee, jumittaa, aineenvaihdunta ja verenkierApua moneen ongelmaan Erilaisten diagnosoimattomien tai määrittämättömien vaivojen lisäksi PNH-terapiasta on ollut merkittävää apua muun muassa seuraavien diagnosoitujen vaivojen tai sairauksien hoidossa: . – Asiakkaidemme lääkityksiin emme koskaan puutu, Uotilat korostavat. Hoito ei sovellu muun muassa raskaana oleville, syöpäsairaille tai elinsiirtopotilaille. . polvivaivat to ovat tukossa, toteaa Jari Uotila. Hoidon tehoa voidaan säätää esimerkiksi käyntitiheydellä, ja hoitoa voidaan kohdistaa tarkasti kehon eri osa-alueille. hermosärky, . Hoito tehdään hoitopöydällä selällään ja vatsallaan maaten. Yksilöllinen hoitosuunnitelma PNH-terapian pohjaksi jokaiselle asiakkaalle tehdään tarkka kartoitus nykyisestä terveydentilasta, terveyshistoriasta ja ongelma-alueista. burnout / työuupumus . Monesti kroonistuneet oireet johtuvat siitä, että sairaus, leikkaus, tapaturma, rasitus tai stressi ovat aiheuttaneet erilaisina kipuina ja toimintahäiriöinä ilmeneviä vaurioita ääreishermostoon, vaikka alkuperäinen vaiva olisi jo parantunutkin. läpsyjalka . hermopinteet . polyneuropatiat . Molemmat Jari ja Katri Uotila tekevät PNH-terapiaa. – Firstbeatin Bodyguard 2 -mittalaitteella pystymme keräämään virallista dataa subjektiivisten hoitotuloksien tueksi. Tältä pohjalta laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, joka mukautuu osaksi asiakkaan elämää ja tarpeita. Raskasta liikuntaa ja saunomista tulee välttää heti hoidon jälkeen ja riittävästä nesteen saannista on syytä huolehtia. Sydämen tahdistin ei estä hoitoa. Hiljattain tehty leikkaus on hoidon este. Lääkitykset eivät estä hoitoa. Pääsääntöisesti hoidossa suositellaan käytävän alussa viikon välein noin kuukauden ajan, jonka jälkeen hoitoja jatketaan 1–4 viikon välein hoitosuunnitelman mukaisesti. olkapää ja käsivaivat . krooninen kipu . Jari Uotila vakuuttaa, että PNH-terapia on erittäin turvallinen hoitomuoto, koska niveliä tai selkärankaa ei käännellä, väännellä tai niksautella mitenkään. PNH-terapiaa voidaan tehdä kaikenikäisille. Käsittely tapahtuu paina, pyöritä ja venytä -tekniikalla. fibromyalgia
96 K ansainvälisen asiantuntijapaneelin suosituksessa todetaan, ettei yleisesti käytössä olevasta olkapään avarrusleik kauksesta ole hyötyä potilaille, jotka kärsivät olkalisäkkeen alaisesta kipuoireyhtymästä eli vaivasta, jota aiemmin kutsuttiin ahtaaksi olkapääksi. . Leikkaushoidon hyödyllisyyttä ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan aiheesta tehdyissä tutkimuksissa, ja vastikään julkaistu systemaattinen katsaus ja meta-analyysi osoittavat, ettei avarrusleikkauksesta ole hyötyä olkalisäkkeen alaisesta kivusta kärsiville potilaille. Vuosittain suolistosyöpään sairastuu noin 3 300 suomalaista. Tutkimuksesta ei voi päätellä, miksi alle 50-vuotiaiden suolistosyövät ovat yleistyneet kyseisissä maissa, mutta todennäköisesti taustalla ovat elintavat. Länsimainen punaiseen lihaan ja eläinrasvaan painottuva ja vähän kuituja sisältävä ruokavalio on yksi suolistosyöpien riskitekijä. Myös vähäinen liikunta, lihavuus, alkoholi ja tupakka altistavat suolistosyöville. Mahdollisesti varsinaista tehokasta hoitoa ei edes ole, vaan vaiva paranee ajan myötä itsekseen. Olkalisäkkeen alainen kipuoireyhtymä – josta aikaisemmin käytettiin nimityksiä olkapään pinneoire tai ahdas olkapää – on yleisin olkakivun muoto. Jo aikaisempien tutkimusten perusteella Suomessa annettiin vuosi sitten olkapään alaisen kipuoireyhtymän leikkaushoitoa koskien niin sanottu ’vältä viisaasti’ -suositus. Suomen kannalta uusi suositus on kiinnostava sen vuoksi, että meillä avarrusleikkauksia tehdään poikkeuksellisen paljon väestöön suhteutettuna.. Kaksi kolmannesta tapauksista todetaan yli 65-vuotiailla. Seulonnat saattavat tulevaisuudessa laajentua. Suomessa suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä. Suositus vahvasti kirurgista hoitoa vastaan – Näiden tutkimustulosten perusteella kansainvälinen asianAlle 50-vuotiaiden suolistosyövät yleistyneet Asiantuntijapaneeli: Leikkauksesta ei hyötyä ’ahtaan olkapään’ hoidossa . Rekisterien perusteella alle 50-vuotiaiden paksusuolisyöpä on yleistynyt 3 prosenttiyksikköä Tanskassa, Uudessa Seelannissa ja Australiassa ja noin 2 prosenttiyksikköä Iso-Britanniassa. Suolistosyövät ovat monissa maissa vähentyneet edellisten vuosikymmenten aikana, mutta alle 50-vuotiailla kehitys on ollut toisen suuntainen. – Leikkausmäärät ovat kyllä viime vuosina laskeneet, mutta vuonna 2017 niitä kuitenkin tehtiin vajaat 3 000, ja olkalisäkkeen avarrus oli kahdeksanneksi yleisin tukija liikuntaelimistön leikkaus. Samaan aikaan 50–74-vuotiaiden suolistosyövät ovat näissä maissa vähentyneet suurin piirtein yhtä paljon. BMJ Rapid Recommendations -suositusten tarkoitus on tuottaa nopeasti luotettavaa, uusimpaan tutkimukseen perustuvaa tietoa sellaisessa muodossa, että käytännön lääkärit voivat hyödyntää sitä hoitopäätöksiä tehdessään. Näissä kunnissa seulontaan kutsutaan kaikki 60, 62, 64ja 66vuotiaat miehet ja naiset. Vaivan pitkän aikavälin ennuste on useimmiten hyvä eikä leikkaus tuo hyötyä kuntoutukseen nähden. Asiantuntijat kuitenkin toteavat myös, että olkalisäkkeen alaisen kivun paras hoito on vielä selvittämättä. Suolistosyövän seulonta aloitetaan tai on jo aloitettu tänä vuonna kahdeksassa kunnassa – Jyväskylässä, Orivedellä, Oulussa, Paimiossa, Sauvossa, Säkylässä, Tampereella ja Ylitorniossa. Meillä suolistosyöpä ei ole vähentynyt, vaan päinvastoin yleistynyt laajalti. Tuoreen selvityksen mukaan muutos havaitaan useissa länsimaissa. tuntijapaneeli on nyt julkaissut The British Medical Journalissa olkalisäkkeen alaisen kipuoireyhtymän hoitoa koskevan suosituksen, joka asettuu vahvasti kirurgista hoitoa vastaan, kertoo systemaattisen katsauksen tekemistä johtanut ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tuomas Läh deoja HUS:sta. . Paneelissa oli mukana kaksi suomalaista kirurgi-tutkijaa, Lähdeoja sekä kirurgian ja käsikirurgian erikoislääkäri Teemu Karjalainen. Kansainvälisen paneelin mukaan nyt on olemassa vahva näyttö siitä, että leikkaushoidolla on ainoastaan lumevaikutus olkalisäkkeen alaisen kipuoireyhtymän hoidossa: sen vuoksi leikkaushoidosta tulisi näiden potilaiden osalta luopua, koska hoidossa on aina riskinsä, ja koska näiden leikkausten tekeminen on terveydenhuollon voimavarojen tuhlaamista. Peräsuolisyöpä on yleistynyt noin 3 prosenttiyksikköä Kanadassa ja Australiassa ja noin 1,5 prosenttiyksikköä Iso-Britanniassa. Vaivaa on pitkän aikaa hoidettu kirurgisesti niin kutsutulla olkapään avarrusleikkauksella. Suosituksen laatineeseen paneeliin kuului sekä kliinisen lääketieteen että metodologian asiantuntijoita ja lisäksi leikkaushoidon läpikäyneitä potilaita. Suomessa leikkauksia poikkeuksellisen paljon – Suomen kannalta tämä suositus on kiinnostava sen vuoksi, että meillä näitä avarrusleikkauksia tehdään poikkeuksellisen paljon väestöön suhteutettuna, Lähdeoja sanoo
Allekirjoitus: ................................................................................................................... Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Lähiosoite: ...................................................................................................................... 1) Tilaus Tilaan . Puhelin: ............................................................................................................................. itselleni . Senioriterveyden keskeisiä aihealueita ovat • fyysisen terveyden koko laaja alue: ihmisen koko keho suuta ja silmiä myöden • psyykkinen terveys: ihmisen psykosomaattinen yhteys • sosiaalinen terveys: sosiaaliset suhteet ovat tärkeä osa ihmisen hyvinvointia • seksuaalinen terveys: seksuaalisuus on myös ikäihmiselle tärkeä ja voimaa-antava elämän osa-alue • yhteiskunta terveydellisestä näkökulmasta Karprint Oy SenioriTerveys Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI % Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... määräaikaisena 59€/v. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. lahjaksi SenioriTerveys -lehden (8 nroa/vuosi) . Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Puhelinnumero: .......................................................................................................... 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.senioriterveys.. kestotilauksena 55€/v . Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 201___. Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Sähköposti: ..................................................................................................................... SenioriTERVEYS ilmestyy 8 kertaa vuodessa. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.senioriterveys.. Nimi: .................................................................................................................................... -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ SenioriTERVEYS on seniori-ikäisille suunnattu laaja-alainen terveysasioihin keskittynyt aikakauslehti. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä
98 . Lähetä ristikon ratkaisu kirjekuoressa SenioriTERVEYS -lehteen 10.9.2019 mennessä. Osoite: SenioriTERVEYS -ristikko, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Arvo 59 euroa. Myös numeron 5/19 ristikon palkintona on Senioriterveys-lehden vuosikerta. Yksi oikein ratkaissut palkitaan arpomalla. Kuoreen merkintä ristikko. . Lisää rasti ruutuun: olen lehden tilaaja ostan irtonumeroita luen muuten. SenioriTERVEYS 5/2019 RISTIKKO Senioriterveys 4/2019 ristikon ratkaisu Ratkaisijan nimi: …………………………………………………………… Lähiosoite: …………………………………………………………………….………… Postinumero: …………………… Paikkakunta …………………….……………………………… Puhelinnumero: …………………………..……………………. Numeron 4/19 ristikon palkintona olleen Senioriterveys-lehden vuosikerran voitti Leila Jokela Kankaanpäästä
vähäisestä liikunnasta, liian kuormittavasta harjoittelusta, stressistä, heikosta unenlaadusta ja vanhenemisesta. Näin terapian käyttö vähentää mm. liiallisen istumisen haitallisia vaikutuksia, parantaa keskittymiskykyä tai vähentää esimerkiksi stressin aiheuttamia oireita kuten unihäiriöitä. Vaikutus ulottuu myös laskimovirtaukseen, jolloin solujen aineenvaihduntatuotteet poistuvat tehokkaammin. Se muodostaa 74 % koko verenkierrostamme ja sen toiminta on kaikkien kehon aineenvaihduntaprosessien PERUSEDELLYS. Tällä on iso merkitys jokaisen solumme terveyteen sekä mm. Meistä tulee uupuneita ja väsyneitä, palaudumme huonommin ja sairastelemme useammin. Laitteen käyttö on helppoa ja nopeaa. Seurauksena parempi energiantuotanto, tulehduksellisten tilojen väheneminen, immuunijärjestelmän parempi toiminta eli kokonaisvaltaisen terveyden tukeminen. Yli kahdenkymmenen vuoden tutkimusja yhteistyö yliopistojen kanssa on johtanut tänä päivänä käytettävän BEMER-terapialaitteen tuottamaan hoitoon kehollemme. Vaatetusta ei tarvitse vähentää, ja lyhyt hoitoaika työpäivän aikana on tehokas tapa tukea energiatasoa, suorituskykyä sekä rentoutumista. BEMER on fysikaalinen terapia, joka stimuloi turvallisesti ja tehokkaasti heikentynyttä mikroverenkiertoa. Uusimmat tutkimukset vahvistavat. BEMERterapian tehtävänä on siis stimuloida verenkiertoa ja näin tukea kehon toimintaa sen luonnollisissa prosesseissa, jolloin elimistö pystyy paremmin korjaamaan itse itseään. Bemer työpaikalla. ”Fysikaalinen BEMER verisuoniterapia parantaa verenvirtausta pienimmissä verisuonissa ja näin tukee kehon toimintaa sen luonnollisissa prosesseissa, jolloin elimistö pystyy paremmin korjaamaan itse itseään. [DOI:10.1161/JAHA.116.004389] Mikä on BEMER. Hyvä verenkierto on edellytys mahdollisimman optimaaliselle kudosaineenvaihdunnalle. BEMER sopii myös työpaikoille, koska hoidon voi ottaa työnsä lomassa. Kun mikroverenkierto on kunnossa, sillä on vaikutus koko kehoon. Ajatus ei kulje ja suorituskyky on kovilla. BEMER on myös täydentävä fysikaalinen tukihoitomuoto lääketieteellisten hoitojen rinnalla. Mikroverenkierto on pienten verisuonten äärimmäisen tiheä verkosto kaikissa kudoksissa, jonka avulla kehon solut saavat tarvitsemansa hapen ja ravintoaineet ja jonka kautta kuona-aineet poistuvat. Verenvirtaus heikkenee pienimmissä verisuonissa eli mikroverenkierrossa, jolloin elimistömme energiantuotanto soluissa heikkenee. Tästä syystä pienimpien verisuonten verkoston hyvä toiminta on RATKAISEVASSA ASEMASSA sekä terveyden ylläpitämiseen että sairauksista toipumiseen. Verenkierron heikkeneminen johtuu mm. BEMER-terapialla ei ole todettu minkäänlaisia haitallisia sivuvaikutuksia ja se on sertifioitu lääkinnällinen laite. palautumiseen vauhdikkaasta työpäivästä tai liikunnasta. Yhdysvaltain terveysvirasto, Sydänyhdistys sekä Aivohalvausyhdistys julkaisivat raportin, jossa todetaan mikroverenkierron häiriöiden merkittävä rooli mm. Mihin Bemer auttaa. Verenkierron heikkeneminen aiheuttaa ongelmien ketjureaktion. Vanhenemista ei voi estää, mutta verenkierron toimintaa voidaan stimuloida. Laitteen vaikutusmekanismi on patentoitu, ja sillä on tutkitusti kohdennettu vaikutus mikroverenkierron laajaan järjestelmään. Hoitoalustalla maataan kaksi kertaa päivässä, aamulla ja illalla 8 minuutin ajan. Miten se toimii. Parhaimmat tulokset saadaan säännöllisellä kotihoidolla. Tulevaisuuden terveysteknologia on jo käytettävissä tänään turvallisesti ja tehokkaasti.” Merja Kämpe BEMER Nordic Itsehallintokuja 6, 02600 Espoo 020 743 9070 merja.kampe@bemernordic.com www.bemernordic.com www.hellisolujasi.fi Pysy terveenä, palaudu tehokkaammin, parane nopeammin Terveysteknologia, joka tukee kehon luonnollisia toimintoja ilman haitallisia sivuvaikutuksia. Mitä tarkoittaa mikroverenkierto. diabeteksessä, sydänja verisuonisairauksissa, korkeassa verenpaineessa sekä dementiassa. Monet huippu-urheilijat käyttävät terapiaa säännöllisesti tukemaan palautumista suorituksista sekä harjoittelusta. Tämä lisää veren virtausta mikroverisuonissa alueilla, jossa se on heikentynyt
Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Vuokraturva on tutkitusti* tunnetuin ja kokonaisuudessaan paras vuokravälittäjä. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2019-38 600114-1905 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Haluatko myydä asuntosi kätevästi. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. 010 2327 300, www.vuokraturva.. Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. 010 2327 400, www.myyntiturva.?. p. Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat