5/2022 – 7,90 H yvä E lämä Ruokavalio paras lääke kolesteroliin Moni saa ADHD-diagnoosin vasta aikuisena Esko Aho ja 1990-luvun vaikeat päätökset Kesällä uidaan järvessä ja jumpataan puistossa Pirjon Pirjon elämä elämä hymyilee hymyilee kolmen kolmen aivoinfarktin aivoinfarktin jälkeen jälkeen Työhyvinvointi on Katri Thurmanille sydämenasia
Varaa aika myymälään tai piipahda käymään kun sinulle sopii, niin asiantuntija kartoittaa sinulle yksilöllisesti sopivan tyynyn. 2872 €) sis. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä! Varaa itsellesi aika yksityisesittelyyn Tempur Brand Storeen! Fysioterapeutti suosittelee Tempuria! Suosittelen TEMPURIA ihan kaikille! Mikko Korhonen, Golf-mestari ESPOO Iso Omena • ESPOO Sello • ESPOO Ainoa 15.8.2022 • HELSINKI Eerikinkatu 6 • HELSINKI Helsinki Outlet • HELSINKI Kaari • HELSINKI Tripla HYVINKÄÄ Willa • JOENSUU Kauppakatu 23a • JÄRVENPÄÄ Sibeliuksenkatu 18-20 • KUOPIO Matkus • LEMPÄÄLÄ Ideapark • PORI Puuvilla RAISIO Mylly • TAMPERE Koskikeskus • TURKU Eerikinkatu 9 • VANTAA Jumbo • VANTAA Tikkuri • tempur.fi Tilaa maksuton kuvasto tai varaa aika, ajanvaraaja saa lahjan www.tempurbrandstore.fi. Janika Kiuru, KNA Koulutettu nukkumisergonomian asiantuntija ja fysioterapeutti TYYNYTARJOUS TEMPUR Millenniumtai Original-tyynyn ostajalle TEMPUR-satulatyyny KAUPAN PÄÄLLE, edun arvo 89 €! Pyöräilykausi on täydessä vauhdissa! Laadukas uni auttaa suoriutumaan paremmin ja saavuttamaan tavoitteet urheilussa, ja se on myös välttämätöntä, jotta keho pääsee palautumaan. Tempur Brand Store KESÄTARJOUKSET Best in test Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.tempurbrandstore.fi /varaa-aika. VUODETARJOUS TEMPUR Flexible -parivuode 160x200 cm 2195 € (norm. TEMPUR-tyynyt muotoutuvat yksilöllisesti sopiviksi ja tuovat niskalle tuen sekä mukavuuden. Kaikille ajanvaraajille lahja. seuraavia asioita: nukahtamisviiveen lyhentyminen, vähemmän yöaikaisia heräilyjä ja energisempi olo aamuisin. TEMPUR-tyyny muotoutuu pääsi ja niskasi muotojen mukaan. Moni TEMPURia käyttävä liikkuja on raportoinut tyynyn ja sängyn vaihdon myötä mm. rungon mustalla huonekalukankaalla, sijauspatjan sekä valitun jalkasarjan. Oikeanlainen tyyny lieventää kuorsausta ja uniongelmia sekä mahdollistaa oikeanlaisen nukkumisergonomian, joka lievittää jopa alaselän kipuja. Saat parhaan palvelun koulutetulta nukkumisergonomian asiantuntijalta. Voit myös kokeille helppoa tyynynvalintakonettamme, ja tilata tyynyn mukavasti kotisohvalta osoitteessa fi.tempur.com/tyynynvalinta. Aamulla heräät levänneenä, ilman niskaja hartiakipuja. TEMPUR ® -tyynyn hyödyt ovat enemmän kuin rahan arvoiset TEMPUR tyynyjen anatomisesti oikea muoto ja painetta vähentävät ominaisuudet lievittävät tehokkaasti niska-hartiaseudun kipuja ja niskan jännitystä. Pääty on normaalihintainen. Tyynyt vähentävät jopa noista syistä johtuvaa migreeniä. Sopivan TEMPUR ® -tyynyn valinta Sinulle sopivimman tyynyn valintaan vaikuttavat nukkumaasentosi, hartioidesi leveys ja kaulasi pituus, patjasi upottavuus sekä sinun mieltymyksesi joko vahvaan tukeen tai pehmeään tuntemukseen. TEMPUR ® -tyyny ohjaa pääsi ja niskasi oikeaan asentoon Yksilöllisesti sopivalla tyynyllä parannat nukkumisergonomiaasi ja unesi laatua. Näin tyyny tukee kaularankaa optimaalisesti, ja hartiaseutusi rentoutuu ja palautuu päivän rasituksista
Niin kävi 42-vuotiaalle Pirjolle, joka oli aktiivinen liikkuja ja söi terveellisesti ja oli pikemminkin alipainoinen. Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Mari Ahola-Aalto Puh. Oma asenne, periksiantamattomuus ja sitkeä harjoittelu ovat tärkeimmät kuntoutumisen edellytykset. PIRJO PÄÄTTI tehdä kaikkensa kuntoutumisen eteen. Sitkeys palkittiin. ISSN 2242-0614 (painettu) ISSN 2489-8635 (verkkojulkaisu) Tilauspalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu arkipäivisin klo 9-11.30 puh. 09-41397 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Sirpa Hornaeus Puh. www.karprint.fi Va ih toe htoj a hyvään eläm ää n Mari Ahola-Aalto 5/2022 H yvä E lämä. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 58 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 62 € Tilaa omasi! Seuraava lehti ilmestyy syyskuun puolivälissä. Nyt 73-vuotias Pirjo on sairastanut kolme aivoinfarktia, joista viimeisen ja vakavimman, pikkuaivoihin tulleen massiivisen molemminpuolisen infarktin jälkeen hänen piti opetella uudelleen myös kävely. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 56 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 60 € Tilaa omasi! Seuraava lehti ilmestyy joulukuun alussa. Sairaudesta ei ole jäänyt juuri mitään haittaa Pirjon hyvään elämään. 040-7538555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. 040-7538555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari Aikakausmedia ry:n jäsen. Kolmen kuukauden sitkeiden kävelyharjoitusten jälkeen hän uskalsi ensi kertaa lähteä kävellen kauppaan, kolmen kilometrin päähän. 09-41397 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari 2021 Aikakausmedia ry:n jäsen. Sitkeästi kohti paranemista AINA EIVÄT terveelliset elämäntavat, liikunta ja normaali painokaan estä sairastumista. Hän ajatteli, että jos hän pääsee tänään kulkemaan tämän matkan, niin huomenna menee kaksi askelta enemmän. Myös hänen verenpaineensa on ollut aina matala. H yvä E lämä 3 . Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto Puh. Kannen kuva: Eero Wihuri Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. ISSN 2737-2758 (painettu) ISSN 2737-307X (verkkojulkaisu) Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu arkipäivisin klo 9-11.30 puh. 09-41397 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Sirpa Hornaeus Puh. Ja sinnikkäästi hammasta purren ja välillä itku kurkussa Pirjo onnistui. Jos sängyn pohjalle jää, niin siellähän sitten menee loppuikä. PIRJO KEHOTTAA infarktin kokeneita nousemaan ylös sängystä ja lähtemään liikkeelle. Kannen kuva: Kuva: Tarja Pitkänen Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa
79 Ruokavalio on keskeisimpiä veren kolesteroliin vaikuttavista elämäntapatekijöistä. Parhaat makupalat voi pienellä vaivannäöllä poimia omasta lähimetsästä. 64 Terveydenhoitoalan opettaja, työnohjaaja Katri Thurman toivoo, että hoitoalan viime vuosien ongelmat vihdoin otettaisiin todesta ja korjattaisiin, jotta alasta saataisiin jälleen vetovoimainen. 24 Geenit voivat vaikuttaa siihen, miten hyvin siedämme ravintoaineita. 40 Univaje eli liian vähäinen yöuni on kaikkein yleisin väsymyksen syy. Marjoja voi kerätä myös pakastettavaksi talven varalle. 48 Unettomuus keski-iässä voi näkyä muistiongelmina eläkeiässä. 50 Hoitamaton ADHD voi johtaa henkisiin kamppailuihin aikuisiässä. 34 Hyvä uni ehkäisee sairauksia ja tukee painonhallintaa. Pitkät purjehdukset hitsaavat parisuhdetta. 14 Anne Sällylän hyvää elämää. 68 Pääministeri Esko Aho oli kippari 1990-luvun myrskyävällä merellä. 19 Juoman muodossa 1,5 litraa on hyvä määrä nesteitä päivässä, kertoo ravitsemusterapeutti Henna Piippo. 26 Onnistunut painonhallinta on elinikäinen matka. 13 Varamummo pohtii kotoutumista. 49 Borrelia-bakteerin salaisuus paljastui. 16 Terveysuutisia. 58 Liike on lääkettä nivelvaivoihin. 38 Aamuyön heräily on yksi yleisimmistä uniongelmien oireista. 82 Ristikkoa ratkomaan! Sisältö 5/2022 Jan ja Anne Hörhammerin purjehdusmatkat ovat ulottuneet Pohjoismaihin sekä Suomen ja Tukholman saaristoon. 74 52. 60 Vaikka monet liikuntaharrastukset ovat kesällä tauolla, riittää omatoimiliikkujalle vaihtoehtoja ilmankin. 64 Kotimainen marjasato pursuaa elimistölle tärkeitä ravintoaineita. H yvä E lämä 6 Pirjo Keskitalo elää hyvää elämää kolmen aivoinfarktin jälkeen. 44 Uniopiston kursseilla keskitytään ensin unettomuuden syihin, jonka jälkeen on helpompaa lähteä korjaamaan tilannetta. Saaristopurjehdus kauniine maisemineen miellyttää heitä enemmän kuin avomeripurjehdus. 72 Ruokolahti satsaa asukkaidensa vanhuuteen. 28 Kohonnut verenpaine on kuolemaan johtavien tautien riskitilastossa ykkösenä, ja koskee kahta miljoonaa suomalaista. 20 Uusi elämä selätti Anne Mäkilän fibromyalgian. 74 Työhyvinvointikouluttaja Katri Thurman on uskoo parempaan työelämään ja opettaa sitä antaumuksella. 52 Jan ja Anne Hörhammer tekevät kesäisin parin kuukauden purjehduksia. 4
Ota elämäntavaksi BEMER BEMER on fysikaalinen terapia, joka parantaa turvallisesti ja tehokkaasti heikentynyttä verenkiertoa. Sen heikentynyt toiminta liittyy monenlaisiin oireisiin ja sairauksiin sekä sillä on vaikutus palautumiseen työpäivästä tai liikunnasta. Mikroverenkierto muodostaa 74 % koko verenkierrostamme ja sen toiminta on kaikkien kehon aineenvaihduntaprosessien PERUSEDELLYTYS. Lyhyt hoitoaika on tehokas tapa tukea energiatasoa, suorituskykyä sekä palautumista. V erenkierron hyvällä toiminnalla on iso merkitys kokonaisvaltaiseen terveyteen. Soveltuu itsehoitoon sekä klinikoilla käytettäväksi. Mitä tarkoittaa mikroverenkierto. Monet huippu-urheilijat käyttävät terapiaa säännöllisesti tukemaan optimaalista palautumista, hyvää unen laatua ja immuunijärjestelmän toimintaa. käytössä). Mikroverenkierto on pienten verisuonten äärimmäisen tiheä verkosto kaikissa elimissä ja kudoksissa, jonka avulla kehon solut saavat tarvitsemansa hapen ja ravintoaineet ja jonka kautta kuona-aineet poistuvat. Tästä syystä pienimpien verisuonten verkoston hyvä toiminta on RATKAISEVASSA ASEMASSA sekä terveyden ylläpitämiseen että sairauksista toipumiseen. Se on sertifioitu lääkinnällinen laite mdc EU ja FDA USA. Mihin BEMER auttaa. Vain 2 x 8 minuuttia päivässä BEMER sopii hyvin käytettäväksi koko perheelle, kaiken ikäisille. Sillä on tutkitusti kohdennettu vaikutus mikroverenkierron laajaan järjestelmään. BEMER Nordic, Itsehallintokuja 6, 02600 Espoo, 020-7439070, info@bemernordic.com, www.bemernordic.com, www.hellisolujasi.fi Tue terveyttä, kuntoutumista ja palautumista BEMER tukee terveyttä BEMER-terapialla ei ole todettu haitallisia sivuvaikutuksia (yli 20 v. Ota yhteyttä, kerromme mielellään lisää.. Pitkäikäinen terapialaite, jonka käyttö on helppoa ja turvallista
Takana on kolme infarktia, joista viimeinen oli molemminpuolinen ja massiivinen. – Käskettiin vain mennä kotiin, Pirjo muistelee yli 30 vuoden takaista aamua. Nyt Pirjo on hyväkuntoinen ja hyvinvoiva. Tällä kertaa siellä oli nuori naislääkäri, joka lähetti Pirjon saman tien Hyksiin Helsinkiin.. Viimein oikea diagnoosi Lähes viikon oireista kärsittyään Pirjo meni lauantaina vielä kerran terveyskeskukseen. Migreenistä Pirjo oli kärsinyt 15-vuotiaasta saakka, mutta se olikin hänen siihenastisen elämänsä ainoa sairaus. H yvä E lämä Hyvää elämää aivoinfarktien jälkeen –?Olen ollut onnekas, Pirjo Keskitalo sanoo. – Ylipainoinenkaan en ole koskaan ollut, vaan pikemminkin alipainoinen, ja verenpaineeni on ollut aina matala. – Nythän se tuntuu aika uskomattomalta, kun oireeni olivat suorastaan kuin oppikirjaesimerkki aivoinfarktista. Edes sairaslomaa ei kirjoitettu. 6 . – Kuulin puheen, mutta en tiennyt, kuka läheisistäni puhuu. Keskiviikkona Pirjolla oli muiden oireiden lisäksi vaikeuksia tunnistaa ääniä. Migreeninsä oireet oireet hän kyllä tunsi hyvin. Terveyskeskuksesta annettiin taas samat ohjeet: kotiin. Mutta niin vain kävi, että eräänä maanantaiaamuna, kun Pirjo nousi sängystä mennäkseen keittämään kahvia, jotakin outoa tapahtui. Paikallisessa terveyskeskuksessa hän oli taas tajuissaan, ja siellä diagnoosiksi annettiin – migreeni. – Eipä ole enää juuri muuta kiusaa kuin se, että en pääse mustikkaan, Pirjo nauraa. Nykyisin hänelle kertyy lenkeistä ja kauppareissuista peräti 3000 kilometriä vuodessa. Puhe puuroutui ja kehon vasen puoli oli voimaton. – Yritin vielä viime syksynä, mutta ei siitä oikein mitään tullut, kun piti toisella kädellä pitää puusta kiinni ja toisella yrittää poimia. Vuonna 1991 Pirjo oli 42-vuotias aktiivinen liikkuja, joka ulkoili paljon, harrasti monia liikuntalajeja ja söi terveellisesti. Päätä särki ja sitten meni taju. Muualla kuin metsässä Pirjo kyllä kävelee – ja paljon – vaikka viimeisen, pikkuaivoihin tulleen massiivisen molemminpuolisen infarktin jälkeen Pirjon piti opetella kävely uudelleen. Hän harrastaa liikuntaa aktiivisesti ja kävelee pitkiä matkoja. Ja sitten seuraavana päivänä takaisin terveyskeskukseen, kun oireet eivät hävinneet. – Tiesin, että tämä on jotain muuta, mutta menin kiltisti kotiin. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen O ma asenne, periksiantamattomuus ja sitkeä harjoittelu vaikka hammasta purren ovat ne keinot, joilla karkkilalainen eläkkeellä oleva talouspäällikkö Pirjo Keskitalo, 73, on selviytynyt kolmesta aivoinfarktista niin, ettei sairaudesta ole jäänyt juuri mitään haittaa hyvään elämään
. Hän harrastaa aktiivisesti liikuntaa.. Pirjo Keskitalo on toipunut kolmesta aivoinfarktista uskomattoman hyvin, vaikka joutui opettelemaan kävelemisenkin uudelleen. H yvä E lämä 7
Pirjo oli kuitenkin selvinnyt säikähdyksellä. Uskon, että minut pelastikin pahemmalta juuri se, että olin hyväkuntoinen ennen infarktia. – Huhtikuussa 1995 puoliso heräsi yöllä siihen, että vasen puoleni sätkyttelee omituisesti. H yvä E lämä – Sen sanoisin infarktin kokeneille, että jos suinkin mahdollista, niin ylös sängystä ja liikkeelle. Kului neljä vuotta. Työpöytänsä ääreen palatessaan hän tunsi olevansa työkunnossa. Mitään kuntoutusta hän ei saanut, muttei tuntenut tarvitsevansakaan. – Omaa kuntoutus vain, eli jatkoin aktiivista liikuntaa. Jos sängynpohjalle jää, niin siellähän sitten menee loppuikä, Pirjo Keskitalo sanoo. Päätäni särki myös. – Hyksissä tutkittiin sitten kaikki mahdollinen, mutta mitään syytä infarktille ei löytynyt, jollei sitten migreenilläni ollut osuutta asiaan. Kunnes tuli uusi infarkti. Oli myös eräänlaista hämärtymistä esimerkiksi matemaattisissa tehtävissä. – Taas tutkittiin kaikki mahdollinen, eikä mitään syytä infarktiin silloinkaan löytynyt. Mutta vähitellen oireet helpottivat, ja Pirjo jatkoi työssään, jossa hänen vastuullaan oli paikallislehden konttorin hoito, muun muassa ilmoitusja levikkimyynti. Hän oli joitakin päiviä sairaalassa ja sitten viikon sairaslomalla. Eläkkeelle alle viisikymppisenä Elämä jatkui kaikin puolin ennallaan ja normaalisti. – Hoitovirhehän se oli, tein sitten jonkun valituksenkin, mutta ei siitä koskaan kuulunut mitään ainakaan minulle asti. Vasen puoli oli heikko, ja lisäksi tuli todella helposti hirvittävä väsymys. 8 . Psyykkisesti viikko oli ollut kurja, kun vointia ei terveyskeskuksessa otettu tosissaan. Sillä kertaa Pirjo lähetettiin nopeasti Hyksiin. Kehon vasen puoli oli hiukan heikompi kuin oikea, ja puhe oli aluksi kankeaa, mutta palautui nopeasti entiselleen. – Kun kotiuduin, kuntoni oli suhteellisen hyvä, mutta ei paras mahdollinen. Viihdyin työssäni ja halusin jatkaa sitä.. – Eikä enää tarjottu migreeniä syyksi, Pirjo nauraa nyt. – Liuotushoidosta ei siihen aikaan puhuttu, eikä se varmaankaan olisi minun tilannettani mitenkään muuttanut, Pirjo toteaa. Toisen infarktin jälkeen lääkäri totesi, että Pirjolla olisi kaikki mahdollisuudet päästä eläkkeelle. Ei infarkti näköjään kysy ikää eikä muuta terveydentilaa, vaan se voi tulla kenelle tahansa. – Enhän minä ollut sellaista ajatellutkaan, alle viisikymppinen ihminen
– Minähän itsepäisesti yritin tehdä kaiken sen, mitä olin ennenkin tehnyt, mutta vähemmässä ajassa. Heittäydyin sängystä lattialle makaamaan, ja siitä sitten pystyin ryömimään. Vuoden kuluttua hän sitten jäi kokonaan eläkkeelle, joskin eräänlainen pehmeä lasku siinäkin oli. Ja kun sisareni tulivat ensimmäistä kertaa minua tervehtimään Meilahteen, minulle tuli vaikutelma, että he olivat tulleet jäähyväisiä jättämään. Sitten keksin, että kannattaa ottaa kävelysauvat avuksi. . Ja sinnikkäästi niin tein, vaikka tuntui vaikealta. Pirjo vietti kymmenkunta päivää sairaalassa ja halusi sitten päästä kotiin. – Ja se onnistui, pääsin sen muutaman askeleen enemmän joka päivä. Osa-aikaeläke ei kuitenkaan ollut oikein toimiva ratkaisu: Pirjo ei osannut vähentää työmääräänsä, vaikka työtunnit puolittuivat. Mutta he ovat reippaita, iloisia ihmisiä, joten kyllä he siitä piristyivät, Pirjo nauraa. Lapsenlapsia on kahdeksan, ja nyt myös lapsenlapsenlapsi. Pirjo laittoi piikkikengät jalkaan ja lähti kuitenkin, ja varovaisuudesta huolimatta kaatui. – Tammikuun lopussa vuonna 2012 kävi sitten niin, että yhtenä aamuna en päässyt sängystä ylös. Väsymys vaivasi kuitenkin edelleen normaalia enemmän, ja jonkin ajan kuluttua Pirjo päätti hakeutua osa-aikaeläkkeelle. Kun tytär soitti ja kuuli tilanteen, hän vaati äitiään tilaamaan heti ambulanssin. Apuvälineinä vain kävelysauvat – Nykyisin ei minusta juuri muita infarktin jälkiä huomaakaan kuin edelleen horjuvan kävelyn. Kolmas kerta massiivinen Mutta toinenkaan infarkti ei jäänyt viimeiseksi. Niinpä hän nytkin ajatteli, että kyllä tämä tästä helpottaa, ja jäi kotiin odottelemaan. Pirjo päätti tehdä kaikkensa kuntoutumisen eteen. Maa oli lumen peitossa, mutta alla olikin ihan peilijäätä. – Tällä kertaa tilanne olikin vakava. Kuukauden verran Pirjo käytti rollaattoria ja päätti sen jälkeen pysyä pystyssä muutenkin. Ei sitä minulle ihan suoraan sanottu, mutta lääkärien puheista kuulin ja ymmärsin rivien välistä, että jos selviän, toipuminen entiselleni ei ole ollenkaan varmaa. Kauppatavarat hän kuljetti repussa. mutta olihan se alkuun aika hankalaa. Pirjo pääsi vaivalloisesti liikkumaan rollaattorin avulla sängystä vessaan ja takaisin, mutta ei juuri muuta. Kunto oli huono. Vaikka Pirjo oli toiveikkaasti odotellut oireiden menevän ohi kuten aikaisemminkin, nyt niin ei käynyt. Eläkkeelle jäämisen aikoihin Pirjo erosi puolisostaan, ja jonkin ajan kuluttua muutti omaan rivitaloasuntoon, jossa hän edelleen asuu. Mutta kun se vain paheni, niin parin päivä päästä oli pakko mennä. Niillä pärjäsin paremmin. ’’Pirjo päätti tehdä kaikkensa kuntoutumisen eteen.’’. Se oli sellainen hirvittävän liukas päivä, jolloin radiossakin sanottiin, että kannattaa pysyä kotona, jos ei ole pakko lähteä ulos. Minun menoni näyttää siltä, että olisin vähän enemmänkin juovuksissa, Pirjo nauraa. – Minut vietiin ensin Lohjan sairaalaan ja sieltä taas Hyksiin. H yvä E lämä 9 . Pirjo oli selviytynyt jo kahdesta infarktista, ja kummallakin kerralla oireet olivat menneet ohi. Murtumahan siinä oli. – Kerran olen talvella kaatunut ja murtanut ranteeni. Kaksi askelta lisää joka päivä – Olin vakuutellut lääkäreille, että kyllä minä pärjään kotona... Hammasta purren ja välillä itku kurkussa. Kolmen kuukauden sitkeiden kävelyharjoitusten jälkeen Pirjo uskalsi ensimmäisen kerran lähteä kävellen kauppaan Karkkilan keskustaan, kolmen kilometrin päähän kotoa. Hän sai särkylääkkeitä, mutta suurin osa niistä on kaapissa vieläkin. Onneksi hänen aikuiset lapsensa, kaksi poikaa ja tytär, asuvat perheineen lähellä, joten apua oli saatavissa. – Tyttären käsipuolessa rupesin käymään sen verran ulkona, että haettiin posti muutaman kymmenen metrin päästä. – Ajattelin, että jos tänään pääsen kulkemaan tämän matkan, niin huomenna menen kaksi askelta enemmän. – Käteen sattui, mutta en heti lähtenyt lääkärin. – Entinen työnantaja pyysi silloin tällöin minua tekemään joitakin töitä, ja teinkin, osittain kotoa käsin. Kävelyni oli kyllä edelleen ihan kamalaa, mutta pysyin pystyssä
– Älyllisiin toimintoihini ei onneksi jäänyt ongelmia. Että kanta laitetaan näin... Hän myös lukee paljon. Sairastuttuaan Pirjo on lukenut paljon infarktista, niin oireista kuin seurauksistakin. – Kiva, kun syksyllä taas alkavat kaikki jumpat työväenopistossa. Ulkona lenkkeilyn lisäksi hän harrastaa muutakin liikuntaa. Kolmannen infarktin jälkeen Pirjo olisi toivonut kuntoutusta, mutta sitä hän ei saanut. Hän oletti, että sisään tulee paljon huonokuntoisempi ihminen. Kävelystä katosi automaattisuus, joka on terveellä ihmisellä. Itse hän ajattelee, että häntä ovat auttaneet toipumisessa kaksi asiaa: hyvä tuuri ja sisu. Kun sairaus sattuu kohdalle, mikään ei ole itsestään selvää. Enkä tietysti varmuudella tiedä, mikä aiheutuu sairaudesta ja mikä kuuluu ikään. – Hirvittävä väsymys minulle saattaa tulla ihan äkkiä. Juuri nyt syntyy vauvalle lapasia. – Ajattelen vain, että tämä on tapahtunut, ja tämän kanssa elän sitten niin hyvin kuin voin. Tai ehkä en antanut itseni tajuta sitä. – Kyllä kuntoutuminen omasta päästä ja asenteesta lähtee. Jossain vaiheessa kyselin läheisiltä, olenko nyt jotenkin erilainen, mutta ei kukaan ole huomannut luonteessani muutoksia. Ei koskaan katkeruutta – En alussa edes tajunnut, kuinka vakavasta asiasta oli kyse. Nykyisin sairaus ei vaikuta elämään kovinkaan paljon. Mutta eläkeläisenähän voin tehdä niin kuin haluan ja hyvältä tuntuu. Lääkärikin ihmetteli Pirjo tekee paljon käsitöitä. Sitkeästi vain, vaikka tuntuisi vaikealta. – Joskus, kun olen väsynyt, saattaa sattua, että puhuessani joudun hiukan hakemaan sanoja, mutta en tiedä, onko se sairauden vai iän tuomaa. – Kyllä minulle joskus sattuu, että pitää ihan jäädä miettimään, miten jalkojani liikuttelen. – Eikä sairaus ole elämänasennettani muuttanut, mutta totta kai osaan antaa elämälle arvon. Muistikin on mielestäni ikäiselleni hyvä. Ei saa koskaan antaa periksi, hyvä peruskuntoni ja suhteelliseni nuori ikäni tietysti auttoivat myös. Niillä pääsen reippaampaa vauhtia. Se, mikä on tapahtunut, on tapahtunut, ja kun sitä ei voi muuttaa, valittaminen ja sureminen ei auta. Lihaa syön ehkä kerran vuodessa, mutta kalaa paljon. Ja jälkiruuaksi marjoja omista pensaista. – Elämä on aika vaihtelevaa, päivät eivät ole samanlaisia. Liikunnalla on suuri psyykkinen merkitys. Onneksi minulla ei ole kipuja. 10 . Olen kiitollinen joka päivä. – Infarktiriski on minulla geeneissä, sillä sekä äitini että muutama muukin sukulainen äidin puolelta ovat aikoinaan sairastaneet aivoinfarktin. Olen saanut syntymälahjaksi positiivisen mielenlaadun. Kun Pirjo muutama vuosi sitten kävi lääkärissä ja astui lääkärin huoneeseen sisään, lääkäri katsoi hetken Pirjoa, sitten papereita, sitten taas Pirjoa ja taas papereita... – Syön kuten ennenkin, kasvispainotteisesti. H yvä E lämä – En käytä lääkkeitä, jos ei ole pakko. Aamuisin olen virkeä, mutta iltapäivällä tarvitsen toisinaan päiväunet. – Aina olen sairaalassakin vain ajatellut, että kunhan täältä pääsen, teen sitten tätä ja tuota... HE ’’Kun sairaus sattuu kohdalle, mikään ei ole itsestään selvää.’’. Ei edes kävely. Mutta eivät nämä infarktit minua sen kummemmin ole järkyttäneet, enkä ole missään vaiheessa ollut katkera. Jos aamulla herää väärällä jalalla – huonolla tuulella ja mieli maassa – niin puolen tunnin ulkona kävelyn jälkeen kaikki on taas hyvin. – Kävelysauvoja käytän lenkkeillessä. – Onhan vastoinkäymisiä elämässä ollut ennenkin. Ruokavalio muuttui viimeisen infarktin jälkeen vain siltä osin kuin Marevan vaatii. – Tuntuihan se hyvältä, kun lääkäri kysyi, että oletko varmasti sama ihminen, jonka papereita hän lukee. – Jostain luin, että infarkti voi myös muuttaa ihmisen luonnetta. Apuvälineitä Pirjo ei tarvitse. – Liikunta ja ulkoilu merkitsevät minulle paljon. Marevania Pirjo tarvitsee veren ohentamiseksi, ja lisäksi hänellä on kolesterolija verenpainelääkitys
n Seuraava vaativa muutto tapahtui, kun vastikään valmistuneena vaihdoin työpaikkaa ja muutin pieneen maaseutukaupunkiin. Muutaman viikon kuluttua muutosta työväenyhdistyksestä soitettiin ja pyydettiin mukaan toimintaan. Ja koiraa ulkoilutin Kaivopuistossa. n n. n. Iso osa väestä on tullut jostain muualta ja tulijoihin osataan tänään jo suhtautua. Koskaan kolmen vuoden aikana ei jäsenyyksiä syntynyt. n n. Miten he selviävät käytännön ongelmista. Olinhan poikamiestyttö ja ilmeinen vaara. Miten löydän yliopistolle oikeaan luentosaliin, missä voin syödä edullisesti. n. Olen monesti miettinyt, miten eri kulttuureista ja maista tulleet ihmiset ovat päässeet mukaan yhteisöömme. He ovat voimavara eikä uhka. Helpotti, kun viikonloppuna pääsi kotiin vanhempien turviin vetämään henkeä. H yvä E lämä 11 . n. Olin ihmeissäni. Paluumatkalla mäyris ärhenteli Venäjän lähetystön edessä seisoville poliiseille. Mitään kotiutumisongelmaa ei Vihtiin muuttamisen myötä ilmennyt, vaikka länsi-uusmaalaisia pidetään usein vähän jäykkinä. Osaako nuori äiti soittaa huoltoyhtiöön, kun lämpöpatterit eivät lämpiä. Minulta odotettiin kutsuja ja juhlia, mutta minua ei kutsuttu mihinkään. Kotikadun kauppiaat tulivat tutuiksi ja yövuoropäivinä suuntasin kauppatorille tai Suomenlinnaan auringonottoon. Ehkä sopeutumista helpotti se, että Nummelaan ja Vihtiin muuttaa ja on muuttanut paljon ihmisiä eri puolita Suomea. Työn kautta syntyi ystävyyssuhteita ja harrastuksia. Jotkut tuon ajan ystävistä ovat jäljellä vieläkin, vaikka olen jättänyt tuon kaupungin taakseni yli neljäkymmentä vuotta sitten. n. Mistä kirjastosta löytyvät tarvitsemani kirjat ja missä seuraava luentoon. Mustat virkapuvut eivät olleet sen mieleen. Yliopiston vahtimestarit eivät olleet kivoja, auttavaisia setiä, vaan omasta arvostaan tietoisia virkamiehiä. Nyt Vihdissä asuu ihmisiä, jotka ovat muuttaneet tänne monesta maailman maasta. Olin asunut Helsingissä muutaman vuoden, mutta en kokenut olevani mitenkään helsinkiläinen. Silloin elämää helpottaisi, jos hänellä olisi ystävällinen naapuri tai ystävä, joka voisi neuvoa ja opastaa ja ratkoa arjen ongelmia. Aina ei tilanne ole ollut samanlainen, kuten olemme saaneet paikallisen karjalaisyhdistyksen kustantamasta kirjasta lukea. Miten kysyä neuvoa, kun kielitaito on huono. Uusien asukkaiden taustat ja taidot vaihtelevat paljon. n Pikkukaupungista muutin Vihdin Nummelaan, kun työpaikka vaihtui ja sijaitsi Helsingin keskustassa. Olin hesalainen ja sen vuoksi varmasti vähän leuhka. Kaikki oli uutta ja outoa, jopa raitiovaunussa matkustaminen, mistä ovesta sisään ja mistä ulos. M uutin 18-vuotiaana Helsinkiin opiskelemaan. Kyllä minä Helsinkiinkin kotouduin. Olin maalaistyttö isossa kaupungissa. Pienessä kaupungissa ihmiset tiesivät toisistaan kaiken, historian, vanhemmat, avioliitot, sisaret, serkut jne. Siellä minuun suhtauduttiin kuin johonkin kummalliseen olentoon. Puhutaanhan täällä noin eli 60 eri äidinkieltä. Jotenkin kuitenkin selvisin siitä ensimmäisestä opiskeluvuodesta, vaikka oli se monin tavoin rankka. Kyselin muutamien yhdistysten jäsenyyksiä. n. n. HE Varamummo Varamu mmo Varamu mmo Erilaisia kotoutumisia. Mutta ... Asuin jumalaisen kauniin luonnon keskellä, mutta minua ahdisti. Kaduilla ja kaupoissa puhuttiin kuitenkin suomea, äidinkieltäni
Keliakiadiagnoosi oli Maiju Hannolinille järkytys. – Yritin siitä huolimatta nauttia matkasta ja käydä esimerkiksi musikaalissa, mutta oksentaminen jatkui aina syömisen jälkeen. Syötyään ensimmäisenä iltana kanapastaa hän alkoi aivan yllättäen voimaan huonosti ja oksentamaan. Siinä vaiheessa tietysti iski paniikki, että mikä minulla on, Hannolin kertoo. H yvä E lämä E lettiin kevättä 2012, kun Maiju Hannolin, 59, lähti Lontoon matkalle ystäviensä kanssa. Ensimmäinen vuosi oli työläs, ennen kuin oppi, mitä voi syödä. Nyt Maiju Hannolin jakaa tietoa keliakiasta. En myöskään tiennyt keliakiasta mitään. Lopulta keliakia varmistui geenitestillä. Siispä mahdollisuutena oli maitoproteiiniallergia tai keliakia. – Lääkäri kertoi, että musta töhnä oli kuivunutta verta. Pinkit korkokengät -kanaviin sisältöä tuottava Maiju Hannolin haluaa jakaa tietoa keliakiasta ja gluteenittomista tuotteista. En ollut pientä turvotusta lukuun ottamatta kärsinyt vatsavaivoista, eikä suvussa ollut keliaakikkoja. – Alkuun se oli aikamoinen järkytys. Teksti: Terhi Niinimäki Hänestä otettiin verikokeita ja tehtiin tähystys, jossa todettiin tuhoutunut suolinukka. – Oireiden alusta diagnoosin saamiseen kesti noin kuusi viikkoa, Hannolin muistaa. Keliakia tuli Maiju Hannolinille hänen sanojansa lainaten aivan puskista. 12 . Hän muistaa, kuinka lääkäri kertoi diag. Minulla ei ollut ennestään ollut minkäänlaisia vatsaoireita, Hannolin muistelee. Verikokeissa keliakiavasta-aineet olivat kuitenkin negatiiviset. Kotiin päästyään hän alkoi oksentaa mustaa sakkaa ja päätti hakeutua lääkäriin. Keliakia yllätti ja muutti elämän Äkillisesti alkaneen oksentamisen syyksi paljastui keliakia
Niinpä erityisesti jos on lähisuvussa keliakiaa, tutkimus tulisi tehdä suositusten mukaan kymmenen vuoden välein tai aina, kun se on oireiden perusteella aiheellista, Girsén toteaa. –?Kun on jo noudattanut gluteenitonta ruokavaliota, testi ei anna oikeaa tulosta. –?Raudanpuuteanemian ja pituuskasvun hidastumisen taustalta sen sijaan usein osataan etsiäkin keliakiaa, Girsén kertoo. Maiju Hannolin tuottaa sisältöä Pinkit korkokengät -kanaviin ja on koonnut yhdessä Kati Jaakosen kanssa reseptejä ja tietoa kirjaan Gluteenittomat: Helpot reseptit. Muutoin tehdään gastroskopia ja otetaan koepala. Muita oireita ovat esimerkiksi osteoporoosi, raudanpuuteanemia, lapsettomuus, maksa-arvojen kohoaminen, aftat suussa, hampaiden kiillevauriot, masennus, neurologiset oireet ja lapsilla pituuskasvun hidastuminen, Keliakialiiton ravitsemusasiantuntija Eliisa Girsén luettelee. Kotikaupungin kahvilat tunnen ja niissä uskallan käydä, mutta muualla on haasteita. Sairaudestaan tietämättömiä arvioidaan puolestaan olevan noin 70 000. Kaikki eivät ole hyviä, ja esimerkiksi hyvää gluteenitonta croissantia kaipaa moni keliaakikko. Hän kertoo, että esimerkiksi kaupan gluteenittomat pullat ja munkin eivät ole kovin herkullisia, joten itse tekemällä saa maukkaimmat. Tuotteista, joista ei tule edes ajatelleeksi, että niissä voisi olla viljaa, Girsén korostaa.. Nykyisin Hannolin ylläpitää Facebook-ryhmää, jossa jaetaan tietoa keliakiasta sekä gluteenittomista tuotteista ja ruokapaikoista. – Pitää oppia löytämään hyvät tuotteet. Ensimmäinen vuosi keliakian kanssa oli pahin. – Koko ajan tulee onneksi uusia gluteenittomia tuotteita. Monet oireista ovat sellaisia, ettei syyksi välttämättä osata epäillä keliakiaa. Hannolin ei kuitenkaan koe jäävänsä kovin monesta asiasta paitsi. On jo valmista pizzataikinaa ja pakastepullataikinaa. Kahviloiden kanssa Hannolin kokee silti edelleen haasteita. Sen sijaan gluteenittomia kolmioleipiä on viimein saatu markkinoille. Kun oppi, mitä saa syödä, alkoi elämä helpotti. Elämäni jakautuu kahteen osaan: ennen diagnoosia ja sen jälkeen, Hannolin kertoo. noosin ja sanoi, että tästä hetkestä lähtien on oltava ehdoton gluteeniton ruokavalio. Diagnoosi muutti elämäni ja piti opetella, mitä saa syödä. Vaikka terveydenhuollostakin voidaan suositella kokeilemaan gluteenitonta ruokavaliota, kannattaa aina ottaa ensin verikoe, Girsén painottaa. – Itse tekemällä saa hyvää. –?Esimerkiksi vehnätärkkelystä voi löytyä maustetusta teestä tai vaniljajäätelöpaketista. Osa kahviloista on vielä vanhalla tasolla, kun osassa taas tunnetaan keliakia, Hannolin kertoo. – Sanon aina ihmisille, että muutkin kuin vatsavaivat pitää tutkia. Esimerkiksi masennuksen syyksi harvoin epäillään keliakiaa, mutta Girsén toivoo, että sekin vaihtoehto suljetaan pois, mikäli muulle hoidolle ei tule vastetta. Jos verikokein mitattavat keliakian vasta-aineet ovat riittävän koholla, riittää se yleensä keliakiadiagnoosin tekemiseen. Olen aina tykännyt leipoa ja kokkailla, ja ystävänikin ihmettelevät, miten hyviä gluteenittomistakin tulee, Hannolin hymyilee. Girsénin viesti kuitenkin on, että aina kannattaa ensin ottaa vasta-ainetesti. H yvä E lämä 13 . Jos keliakia todetaan, on hoitona tiukka gluteeniton ruokavalio. HE Yli puolet keliaakikoista sairastaa tietämättään Valtaosa keliakiaa sairastavista on oireettomia, eikä tiedä sairaudestaan. Kerran elämässä tehty keliakiatutkimus ei Girsénin mukaan riitä, vaan sairaus voi puhjeta myöhemminkin. Olin aiemmin syönyt paljon ruisleipää, josta piti opetella pois. – Kirja on kuin gluteenittomien raamattu. –?Tyypillisimmät oireet ovat ripuli, ummetus, turvotus ja vatsakivut. Siellä on myös kaikki listaukset, mitä saa ja mitä ei saa käyttää, Hannolin vinkkaa. Nykyisin noin puolet diagnooseista tehdään pelkän verikokeen avulla. – Menin takaisin töihin ja totesin työkavereille, etten tiedä yhtään, mitä saan syödä. On myös pieni prosentti ihmisiä, joilla keliakia ei näy vasta-aineissa, Hannolin korostaa. Girsén kertoo, että jokainen kaupan tuote kannattaa syynätä läpi, sillä gluteenia voi löytyä yllättävistä paikoista. Kohonnut riski keliakiaan on myös, jos sairastaa esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaa, Sjögrenin oireyhtymää, tyypin 1 diabetesta tai pälvikaljua tai on Downin syndrooma. Suomessa on arviolta 43 000 diagnoosin saanutta keliaakikkoa. – Olen kahvilaihminen henkeen ja vereen. Gluteeniton ruokavalio on nykyisin suosittu, ja sitä kokeillaan myös omatoimisesti erilaisten oireiden hoitamiseen. Gluteenittoman ruokavalion myötä ne jäivät pois. Hannolin oli pitkään kärsinyt niskaturvotuksesta ja -kivuista sekä jännityspäänsärystä. Valmistajat onneksi ovat tajunneet, että gluteenittomuus on mahdollisuus, eikä uhka, Hannolin kiittelee. –?Kuorma kasvaa elämän myötä ja vanhemmassa väestössä keliakia onkin yleisempää kuin nuoremmilla. Lopulta hän kävi ravintoterapeutilla, jonka avulla opetteli, mitä voi ottaa viljatuotteiden tilalle. Ihokeliakia puolestaan todetaan ihon koepalasta. – Aluksi oli työlästä. – Marjat, hedelmät ja kasvikset ovat tulleet ruokavaliooni keliakian myötä, ja pyrin syömään mahdollisimman terveellisesti ja monipuolisesti. Hän kertoo, että loppujen lopuksi keliakia on tuonut ruokavalioon muutenkin hyvää. Esimerkiksi raudanpuutteen taustalla voi olla keliakia
Anne Sällylä Ammatti liikunnanohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri, toimittaja, yksityisyrittäjä. H yvä E lämä. Ikä 65 , tekee työtä niin kauan kuin jalka nousee! Syntynyt Turussa Asuu omakotitalossa Tampereen Hervannassa Perhe neljä tytärtä, jotka osuvat jo omillaan Ajankohtaista: Käyn muutamia ammattiani tukevia koulutuksia (UKK-Instituutti). Vähennän autolla ajoa ja pyrin saamaan unirytmini kuntoon. Suunnittelen lisää äänimaljatunteja yrityksille. Valmistelen syksyn lukujärjestyksiä. 14
Olen kirjoittanut neljä liikunta-aiheista kirjaa ja olen niistä erityisen ylpeä. Jumppaohjelma oli Sällylälle vain yksi vaihe liikunnan ohjaajan uralla, mutta antoi tamperelaisnaiselle hyvän potkun elämään. Yritän järjestää itselleni aina jotain kivaa tekemistä. Pieniä ylpeyden aiheita on toki päivittäin. Saan tehdä työtä, joka on minulle rakas. Olen luottavainen tulevaisuuden suhteen vaikka maailmanpoliittinen tilanne ei kovin hyvältä näytä. Pidän ihmisistä ja juttelusta heidän kanssaan. Uusia asioita on jatkuvasti opeteltava ja välillä mentävä epämukavuusalueelle. Perusasioiden tulee olla kunnossa. Voimaa saan siitä, kun saan ihmiset paremmalle mielelle, nauttimaan liikunnasta ja hyvään kuntoon. HE H yvä E lämä 15 ?. Rakastan työtäni liikunnanohjaajana. Meillä on hyvät välit ja pystymme tukemaan toisiamme. Myös lukeminen hyvän kirjan parissa antaa voimaa. Olin TV:ssä lähes kymmenen vuotta. Anne Sällylän hyvää elämää Saan voimaa, kun saan ihmiset paremmalle mielelle Anne Sällylästä tuli koko kansan tuntema julkkis 1980luvun TV2:n Iltajumppaohjelman myötä. Mistä saat elämääsi voimaa. Toivon, että voisi pysyä maailman melskeessä mukana, en halua jämähtää paikoilleni. Mikä tekee elämästäsi hyvän. Olen saanut syntyä perheeseen, jossa sain paljon rakkautta, turvallisuutta ja kannustusta. Annen motto Puhumalla asiat selviävät. Mistä haaveilet. Toivon, että suhteeni lapsiini pysyisivät hyvinä ja näkisin heidän menestyvän. Mikä on elämäsi kohokohta. Pienet matkat olisivat kivoja. Huolehdin henkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnistani hyvien elämäntapojeni avulla. Suurin haaveeni toteutui, kun valmistuin sitä ennen liikunnanohjaajaksi. Sitten jatkoin toimittajana TV-Tampereessa kolme vuotta. Luotan siihen, että elämä kantaa ja kaikesta selvitään. Ehkä voisin kirjoittaa kirjasen vaikkapa Pilateksesta. Neljän tyttäreni syntymät ja heidän elämiensä tukeminen ovat elämäni kohokohtia. Haaveilen siitä, että pysyisin terveenä ja voisin ohjata rakastamaani liikuntaa niin pitkään kuin mahdollista. Sieltä kumpuaa voima itseeni luottamiseen, peräänantamattomuus, oikeudenmukaisuus ja ilo. Olen ylpeä myös pääsystäni TV2:n Iltajumpan vetäjäksi. Toiselta ammatiltani olen toimittaja ja voimannun siitä, kun olen saanut vaikkapa hyvän kolumnin aikaiseksi. Yksi elämäni kohokohta oli kun valmistuin yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta 90-luvun alussa. Hakijoita oli paljon ja minut ja Eeva Luukkonen valittiin. Erityisen ylpeä olen siitä, että yksinhuoltajana olen saanut tyttäreni ylioppilaiksi ja menestyviksi, rohkeiksi ”maailmankansalaisiksi”. Käyn paljon teattereissa ja eri tapahtumissa. Olen onnellinen neljästä ihanasta ja hyvin menestyneistä lapsistani
Tutkimukseen osallistui 1 800 keskimäärin 75-vuotiasta, joiden ruokavaliot selvitettiin vuosina 2005–2006, minkä jälkeen heitä haastateltiin uudelleen vuosina 2017–2019. Tulokset viittaavat myös siihen, että yhteys liittyy aivomuutoksiin muistin ja oppimisen kannalta tärkeissä aivoalueissa. Tuoreen tutkimuksen perusteella ainakaan viikoittaiset kannustusviestit eivät näyttäisi auttavan. 32?000 osallistujalle tehtiin myös aivojen magneettikuvaus seurannan alussa, ja niissä sosiaalisesti eristyneiden aivoissa havaittiin muutoksia, jotka saattoivat selittää dementiariskiä. Terveellisintä ruokavaliota noudattavien riski menehtyä seurannan aikana oli noin 15 prosenttia pienempi kuin osallistujien, joiden ruokavalio oli epäterveellisin, tulokset osoittivat.. . Keskimäärin 13-vuotisen seurannan aikana 890 osallistujaa menehtyi. Riskiryhmiin kuuluvat esimerkiksi vaikeaa sydäntai keuhkosairautta, diabetesta ja sairaalloista lihavuutta sairastavat. Neljäs rokote ehkäisee vakavia omikrontartuntoja . Tutkimukseen osallistui 1 400 akuuttiin sepelvaltimo-oireyhtymään sairastunutta keskimäärin 58-vuotiasta potilasta, joista puolet satunnaistettiin verrokeiksi ja puolet sai viikoittain useita lääkkeiden ottamiseen kannustavia tekstiviestejä. ?TERVEELLINEN JA MONIPUOLINEN ruokavalio auttaa paitsi elämään pitempään myös pysymään paremmassa kunnossa pitempään, tuore israelilaistutkimus osoittaa. Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 460?000 keskimäärin 57-vuotiaan 12-vuotiseen seurantaan, jonka aikana 5?000 osallistujaa sairastui dementiaan. ?SOSIAALINEN eristyneisyys ja vähäiset ihmiskontaktit voivat suurentaa riskiä sairastua dementiaan, tuore brittitutkimus osoittaa. Kun potilaita verrattiin 6 ja 12 kuukauden kuluttua, tekstiviestiryhmäläiset eivät ottaneet lääkkeitään sen paremmin tai huonommin kuin verrokit. 16 . Neljän viikon seurannassa uudet omikrontartunnat olivat harvinaisempia neljännen rokotteen saaneilla kuin samanikäisillä, jotka olivat saaneet vain kolme rokotusta, tulokset osoittivat. H yvä E lämä Terveysuutisia Terveellinen ruokavalio voi pidentää elinikää . Sosiaalinen eristyneisyys yhteydessä dementiariskiin Pelkät tekstiviestit eivät kannusta lääkkeiden ottamiseen ! . Suojavaikutus kuitenkin heikkeni seuraavien viikkojen aikana. Suomessa neljänsiä koronarokoteannoksia suositellaan riskiryhmiin kuuluville yli 70-vuotiaille. ?NELJÄS koronarokote ei ole kovin hyvä estämään uusia tartuntoja, mutta se vähentää vakavia sairaalahoitoa edellyttäviä koronavirusinfektioita, tuore israelilaistutkimus vahvistaa. ?LÄÄKITYSTEN laiminlyönti on merkittävä ongelma useiden sairauksien hoidossa, mutta tilanteen muuttaminen ei ole helppoa. Viesteissä kannustettiin myös terveellisiin elämäntapoihin
Vaiva on harvinainen alle 50-vuotiailla, mutta yleistyy nopeasti iän myötä. He puolestaan sairastuivat noin kolmanneksen epätodennäköisemmin kuin hitaimmin kävelevät. Huolehtimalla riittävästä liikunnasta, syömällä terveellisesti, laihduttamalla, pysymällä savuttomana sekä pitämällä verenpaineen ja veren kolesterolija glukoositasot kunnossa, riski sairastua dementiaan on noin 30–40 prosenttia pienempi, vaikka yksilön geneettinen sairastumisriski olisi suuri, tuore tutkimus osoittaa. seikkaa ehkäisevät dementiaa Terveellinen ruokavalio voi pidentää elinikää . Nopeimmat naiset, joiden kävelyvauhti oli noin 5 kilometriä tunnissa, sairastuivat kolmanneksen epätodennäköisemmin kuin noin 3–5 kilometrin tuntivauhtia kävelevät. Potilaat painoivat keskimäärin 105 kiloa ja heidän painoindeksinsä oli keskimäärin 38. Tutkimuksessa 2 500 lihavuuspotilasta satunnaistettiin saamaan kerran viikossa pistoksena joko 5 mg, 10 mg tai 15 mg tirtsepatidia tai lumevalmistetta. Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, johon osallistui 280 käden nivelrikkoa potevaa. . Selvityksen tulokset perustuvat 200 maan tietoihin vuosilta 1990–2019. Kun tiedot potilaiden oireista yhdistettiin heidän painotietoihinsa, käsien kipuilu oli sitä voimakkaampaa mitä suurempi potilaan painoindeksi oli. H yvä E lämä 17 . . Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. . 7 Laihdutuslääkkeestä lupaavia tuloksia Lihavuus pahentaa käden nivelrikkokipuja Lääkärija hoitajapula ympäri maailmaa ?. ?LÄÄKÄREITÄ, SAIRAANHOITAJIA ja muita terveydenhuollon ammattilaisia tarvittaisiin kipeästi lisää joka puolella maailmaa, jotta riittävä terveydenhuollon taso saavutettaisiin. Sairaanhoitajien ja kätilöiden suhteen tilanne on kuitenkin huonontunut. 10 mg:n tai 15 mg:n annoksia saaneista joka toinen pudotti jopa 20 prosenttia painostaan. Kävelyvauhti kertoo sydämen vajaatoiminnan riskistä naisilla . Tuoreen selvityksen perusteella tarvetta olisi jopa 43 miljoonalle työntekijälle. Tulokset ovat erittäin lupaavia, mutta vielä ei tiedetä, kuinka pysyvää laihtuminen on. Selvityksen mukaan Suomessa oli vuonna 2019 noin 32 lääkäriä kymmentä tuhatta asukasta kohden ja luku on pysynyt suurin piirtein samana vuodesta 1990. Sama koski myös jalan, polven ja lonkan kipuja. ?SEITSEMÄN TERVEELLISTÄ seikkaa ja elämäntapaa auttavat välttymään dementialta silloinkin, kun sairastumisriski on suurentunut perinnöllisistä syistä. ?NOPEASTI KÄVELEVÄT NAISET näyttäisivät säästyvän sydämen vajaatoiminnalta muita todennäköisemmin. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa. Yli 5 prosentin laihtumista pidetään käytännössä merkittävänä saavutuksena, ja tähän kykeni 85–91 prosenttia tirtsepatidia saaneista. Myös hitaampi kävely toimii, mutta kävelyretkien pitää olla selvästi pitempiä. ?LIHAVUUS JA SEN AIHEUTTAMA RASITUS lisäävät polven nivelrikkoa sairastavien kipuja, mutta sama näyttäisi koskevan myös käden nivelrikkoja. ?UUSI TIRTSEPATIDI-LAIHDUTUSLÄÄKE saattaa tiputtaa jopa viidenneksen painosta puolentoista vuoden hoidossa, tuoreet tutkimustulokset osoittavat. Tirtsepatidia saaneet laihtuivat 15–21 prosenttia hoidon aikana, mikä oli huomattavasti enemmän kuin verrokeilla, jotka laihtuivat keskimäärin 3 prosenttia. Kuusikymppisistä sitä potee muutama sadasta, mutta yli 80-vuotiaista jo joka kymmenes
?ALLE 40-VUOTIAANA SYÖPÄÄN sairastuneet sairastuvat uuteen syöpään selvästi muuta väestöä todennäköisemmin. Sairastumisriski on noin neljänneksen suurempi ja kuolemanriski lähes kaksi kertaa suurempi kuin muussa väestössä. Yhtä lailla hedelmien ja kasvisten hintojen alentaminen lisää niiden ostamista. Etenkin keuhkosyövät ovat heillä yleisiä, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. KOLESTEROLI ei välttämättä olekaan dementian riskitekijä HINTOJEN MUUTOKSET näyttäisivät vaikuttavan selvästi kuluttajien ostopäätöksiin. Tutkimuksen perusteella syöpään 15–39-vuotiaana sairastuneista joka seitsemäs sairastuu uuteen syöpään ja joka kuudestoista menehtyy syöpään seuraavien 15 vuoden aikana. ?MAHDOLLISESTI YLI 390 MILJOONAA ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia, 65 maata kattava selvitys osoittaa. Vaikutus ei tosin ole kovin suuri. Sokerilla makeutettujen virvoitusjuomien ostaminen vähenee, kun niiden hintaa nostetaan. U uti se t: U uti sp alv elu D uo de cim. . ?SUKLAATA SÄÄNNÖLLISESTI nauttivat saattavat tuoreen tutkimuksen perusteella elää jonkin verran muita pitempään. . Uusista syövistä kolmannes oli rintasyöpiä, suolistosyöpiä tai keuhkosyöpiä. Sama koskee muita . Eniten potilaita on köyhissä ja keskituloisissa maissa. Tulosten perusteella riski sairastua mihin tahansa dementiaan on 2,6 kertaa suurempi ja Alzheimerin tautiin 3,7 kertaa suurempi, jos potilaan näkö ja kuulo ovat selvästi heikentyneet. Lisätutkimuksissa pitäisikin keskittyä selvittämään hinnanmuutosten pitkäaikaisia vaikutuksia kulutukseen, ruokavalioon ja terveyteen, tutkijat kirjoittavat. Suomalaisista keuhkoahtaumatautia sairastaa noin 2–3 prosenttia. Tulosten perusteella familiaalista hyperkolesterolemiaa potevien riski sairastua dementiaan seurannan aikana ei ollut suurempi kuin terveiden verrokkien. Merkittävimmät riskitekijät ovat tupakointi, työperäinen altistus savulle tai pölylle, miessukupuoli, alipainoisuus ja altistuminen puun tai hiilen savulle kotona ja elinympäristössä. ?DEMENTIA NÄYTTÄISI kehittyvän todennäköisemmin iäkkäille, joiden näkö ja kuulo ovat selvästi heikentyneet. Tämä havaittiin verrattuna miehiin, jotka söivät vähiten suklaata. H yvä E lämä Terveysuutisia Kuva: Gerd Altmann/Pixabay Kuulon ja näön heikentyminen yhteydessä dementiariskiin Keuhkoahtaumatauti 400 miljoonalla ihmisellä . ?SUURI VEREN KOLESTEROLIPITOISUUS on joissain tutkimuksissa yhdistetty dementian riskiin, mutta tuoreen norjalaistutkimuksen tulokset eivät tue tätä. 18 . Nykyisen tutkimustiedon valossa tutkijat eivät kuitenkaan pysty sanomaan, vaikuttavatko nämä muutokset käytännössä väestön ruokavalioon ja terveyteen. Arkijärjellä ajateltuna niin voi käydä, mutta näyttöä tästä ei ole. Keuhkosyöpä oli näistä yleisin, ja se aiheutti noin neljänneksen syöpäkuolemista seurannan aikana. Tulosten perusteella osa suklaaseen liitetyistä hyödyistä johtui sitä paljon syövien alemmasta verenpaineesta, mutta se ei selittänyt tuloksia kokonaan. Riski menehtyä seurannan aikana oli 9–16 prosenttia pienempi miehillä, jotka söivät säännöllisesti suklaata, tulokset osoittivat. Tutkimus perustuu 27 000 vuosina 1985–1988 värvätyn miehen vuoteen 2015 jatkuneeseen seurantaan, jonka aikana 22 000 miestä kuoli. Tämä havaittiin kahdeksan vuoden seurannassa verrattuna samanikäisiin, joiden aistit olivat kunnossa. Lisää näyttöä suklaan terveyshyödyistä Kuva: Anete Lusina/Pexels . Tupakoitsijoista siihen sairastuu 20-30 prosenttia. Suuri osa potilaista oli statiinilääkityksellä, mutta tämäkään ei vaikuttanut dementiariskiin. Tautia ei voi parantaa, mutta lääkkeet hillitsevät sen oireita. Tutkimuksessa myöskään statiinilääkitykset eivät vaikuttaneet dementian kehittymiseen perinnöllisessä kolesterolitaudissa. Suklaan syömisestä kyseltiin seurannan alussa. Keuhkoahtaumatauti tarkoittaa hengitysteiden kroonista ja etenevää ahtautumista, johon voi liittyä jatkuva keuhkoputkitulehdus tai keuhkolaajentuma. Nuorena syöpään sairastuneet alttiita uusille Hinta vaikuttaa ostopäätöksiin epäterveellisenä pidettyjä tuotteita. Paljon energiaa sisältävä suklaa ja suklaatuotteet voivat helposti myös lihottaa, mikä puolestaan altistaa sydänoireille ja monille muille sairauksille
Mitä jos vettä juo liikaa tai liian vähän. Lisäksi jotkin lääkkeet poistavat kehosta nesteitä. Liikaa nesteitä ei siis kannata juoda, vaan keskittyä monipuoliseen ruokavalioon. Vedenjuontiin liittyy monenlaisia harhakäsityksiä. H yvä E lämä 19 . Juoman muodossa noin puolitoista litraa on hyvä määrä nesteitä päivässä, kertoo Terveystalon ravitsemusterapeutti Henna Piippo. HE Tulisiko vettä oikeasti juoda kolme litraa päivässä. Lisäksi aterioiden välissä olisi hyvä juoda jonkin verran: jos et juo lainkaan aterioiden välissä, voi lähtökohtaisesti sanoa, että juot todennäköisesti liian vähän, Henna Piippo päättää. – Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että nesteitä tulisi nauttia jokaisen aterian yhteydessä 1–2 lasia. Liiallinen vedenjuonti voi sotkea elimistössä nälän ja kylläisyyden havainnointia. Tarve kasvaa kesähelteillä. Juoman muodossa noin puolitoista litraa on hyvä määrä nesteitä päivässä.. Jos on kuitenkin hyvin kuuma kesä, helteet jatkuvat pitkään ja viettää paljon aikaa ulkona auringossa, on hyvä juoda arviolta 05,-1 litraa normaalia enemmän vettä. – Suurin osa liikunnasta tai Suomen sääolosuhteista ei vaikuta merkittävästi tarvittavan nesteen määrään. Onko kivennäisvesi parempi vaihtoehto. – Jos vatsa on turhan täynnä vettä tai muuta nestettä, voi tämä siirtää liiaksikin nälän tunnetta. Vettä pitää kuitenkin muistaa juoda tasaisesti pitkin päivää, sillä liian vähäinen juominen voi herkästi tuntua nuutuneena olona. Kivennäisveden sisältämät hivenaineet auttavat nesteen imeytymisessä. Myös laimeat urheilujuomatiivisteet voivat olla helteisellä kelillä hyviä, Henna Piippo kommentoi. Jos tavallinen vesi imeytyy heikosti, ovat kivennäisvedet hyviä juomavaihtoehtoja. – Nestettä tulee kuitenkin myös ruoan mukana, eli muusta kuin juodusta nesteestä. I hmisen päivittäinen nesteentarve on noin 2–3 litraa. – Nesteiden heikon imeytymisen voi huomata huonovointisuudesta tai siitä, että virtsaaminen on runsasta. Terveystalon ravitsemusterapeutti Henna Piippo kertoo, kuinka paljon nestettä tulisi nauttia hellepäivän aikana. Kova helle ja esimerkiksi rankka hikiliikunta vaikuttavat nautitun nesteen tarpeeseen
Teksti: Maija Salmi Kuvat: Anne Mäkilä Mökkeily on ihanaa! Anne Mäkilä nauttii elämästä Sääksmäellä sijaitsevalla mökillä.. 20 . H yvä E lämä Uusi elämä selätti fibromyalgian Anne Mäkilän jatkuvat kivut ja väsymys johtuivat fibromyalgiasta. Apu löytyi ruokavaliosta, stressittömästä elämästä ja riittävistä yöunista
– Välillä käsi oli niin kipeä, että jouduin pitämään sitä kantoliinassa. – Jätin hiilihydraatit pois tosi pitkäksi ajaksi, söin paljon lihaa, vihreää ja öljyjä. Turvottaa ja on huono olo. Kun fibromyalgialle tyypilliset kipupisteiden painelut myöhemmin kertoivat kivuista, sai Anne fibromyalgia-diagnoosin vuonna 2001. Lisäksi on pidettävä huolta säännöllisestä ateriarytmistä. Helppoa se ei kuitenkaan ollut. Hän painottaa myös juomisen tärkeyttä. Lihaksistossa ja sidekudoksissa kipua aiheuttavaan sairauteen ei ole täsmälääkitystä. – Kyllähän itse tajusin, ettei voi olla normaalia, kun nuori, kolmikymppinen ihminen ei pääse sängystä ylös. Toisinaan niskakin oli niin kipeä, etten olisi millään jaksanut kannatella päätä. Kokeilevia hoitoja Fibromyalgia tunnetaan laaja-alaisena kipu-uupumusoireyhtymänä, josta käytetään joskus myös nimitystä pehmytkudosreuma. Jotainhan täytyi silloin olla vialla. – Ilman suolaa vesi ei imeydy. Kokeilemalla pyritään parhaaseen hoitovasteeseen. Anne oli ollut pitkään myös täysin viljaton – kaikki viljat sekä peruna olivat kiellettyjen listalla. Muistan kuitenkin olleeni tyytyväinen, kun kyse oli vasemmasta kädestä; eihän siitä silloin ollut haittaa! Kun lääkärikin oli todennut, ettei Annessa ole mitään vikaa, siihen piti tyytyä. S ärkyä, aamujäykkyyttä, väsymystä ja uupumusta. Suola ei myöskään laukaise yliaktiivista rakkoa, mikä on fibromyalgiassa tavallista. Liian vähäiset hiilihydraatit lisäsivät esimerkiksi huonoa unen laatua. Tätä Anne Mäkilän, 50, elämä oli vuosikymmenien ajan. Anne sekoittaa haaleana nauttimaansa veteen sitruunaa ja merisuolaa. Myöhemmin tehdyt magneettikuvat eivät kuitenkaan tuoneet asiaan selvyyttä, myös veriarvot olivat silloin normaalit. . Satunnaiset ”salaiset paheetkaan” ei ole kiellettyjä. Oireilu alkoi runsaat parikymmentä vuotta sitten. Oma ruokailutapa Annella oli kestänyt kauan löytää oma ruokailutapa, jolla hän voi hyvin. Oma lempijuoma on lähdevesi, jota kuluu päivittäin vähintään kaksi litraa. Pyrin noudattamaan isäni ohjetta: Pysy sellaisena kuin olet, se riittää. Kortisonitableteista sain kuitenkin helpotusta, muuten ei olisi tullut mitään. – Nykyisin syön jonkin verran hiilihydraatteja, alle 100 grammaa päivässä, ja se sopii minulle. – Otan aamuisin yhden kauraleivän palan kahvin kanssa. – Kala on monikäyttöinen proteiininlähde ja sopii varsinkin fibroa sairastavan ruokavalioon, Anne korostaa. Sittemmin kokeissa selvisi, että elimistön tulehdustilasta kertova reumafaktori oli korkea. Nykyisin hän on antanut hivenen periksi. Sen sijaan ruisleipään en koske, koska se aiheuttaa nivelkipuja. H yvä E lämä 21 . Mitään elimellistä syytä ei kuitenkaan löydetty. ’’Pyrin noudattamaan isäni ohjetta: Pysy sellaisena kuin olet, se riittää.’’. Se toimii hyvin. Tosin kipuja ja voimattomuutta oli ollut jo aikaisemminkin, mutta Anne muistaa, kuinka oli nuorempana peitellyt ja tukahduttanut vaivojaan. – Olin itkuinen ja väsynyt. Anne vannoo ruokavaliossaan kohtuullisuutta ja joustavuutta kannustavaan 80-20 -sääntöön. – Ymmärsin, että nyt täytyy tehdä itse asialle jotain, en halua elää tällaista elämää! Anne oli ollut pitkään kiinnostunut ravinnosta. Annen sairautta hoidettiin ensin lääkityksellä, kuten kipuja mielialalääkkeillä sekä kortisonilla. Koetan syödä intuitiivisesti omaa kehoa kuunnellen, jolloin olo pysyy hyvänä. Tutkimuksiin hän meni 30-vuotiaana oireiden pahentuessa. Vuonna 2002 hän alkoi ottaa selvää ravitsemusasioista, vitamiineista ja ravintolisistä. Sittemmin hän oli alkanut miettiä, mitä itse voisi tehdä fibromyalgian kukistamiseksi. – Kyllä sen tuntee nopeasti, jos syö jotain sellaista, mikä ei sovi. Anne kertoo huomanneensa, että elimistö ja pää tarvitsevat hiilihydraatteja. – Pari, kolme vuotta sitten ymmärsin, kuka olen, ja sen myötä myös kivut helpottuivat. Liiallinen proteiinien määrä ei kuitenkaan sopinut minulle, se aiheutti turvotusta, uupumista ja väsymistä. Aamujäykkyys oli paha, ja selkäkin petti välillä
Armollisuuden oivaltaminen kasvatti Annen ymmärrystä itseään ja myös muita kohtaan. Suolistoa hellivät maitohappobakteerit hän sanoo kokevansa erittäin hyödyllisiksi. Hän kirjoittaa säännöllisesti blogia, ja on julkaissut myös romaanin. – Oli kova työstressi, ja elämä oli muutenkin erilaista kuin sen olisi pitänyt olla, hän summaa. Anne painottaa suoliston hyvinvoinnin merkitystä koko ihmisen terveydelle. Koska olen erittäin herkkä, imin muiden energiaa itseeni. Kestän hyvin raskastakin liikuntaa. – Olemme kaivaneet Ilvesmäelle suolammen. Liikuntaa suositellaan fibromyalgiaa sairastavalle. maaliskuuta vuonna 2020 alkoi uusi elämä Ilvesmäen Rouvana, jota hän kuvailee ajasta ja paikasta riippumattomaksi omaksi unelmakseen. Karkki-, kakkutai jäätelöhimoja minulla ei onneksi ole. Talvisin Anne harrastaa vesijuoksua vähintään 3-4 kertaa viikossa uimahallissa, ja kesäisin vedessä liikkuminen onnistuu omalla Ilvesmäki-nimisellä mökillä Siikaisissa Satakunnassa. – Kun suolisto voi hyvin, myös keho ja mieli voivat hyvin. – Jos menen ravintolaan syömään, voin tilata hampurilaisen ja ranskalaiset tai pizzan. – Kun laitan ruokaa, saan iloa, kun teen siitä värikästä. – Itselleni liikkuminen ei ole ollut hankalaa, koska olen hyvässä fyysisessä kunnossa. Itävaltalaisen psykiatrin ja neurologin Viktor Franklin kehittämän merkityksellisyyden tärkeyttä korostavan logoterapian avulla Anne löysi oman elämänsä merkityksen. HE Annen blogi: www.ilvesmaenrouva.fi Facebook: Ilvesmäen rouva, Instagram: @ilvesmaenrouva. H yvä E lämä Anne Mäkilä harrastaa valokuvausta. 22 . Ne varmasti vaikuttivat sairastumiseeni. Ilvesmäen Rouvana Anne löysi myös kirjoittamisen. Erityisen mieluista on vesiliikunta. Haluan myös tehdä sellaista, minkä isoäitikin tunnistaisi ruuaksi! Liikuntaa suovedessä Ravintolisät ovat kuuluneet Annen elämään jo muutaman vuoden ajan. – Hoidin muiden asioita ja kannoin heidän taakkojaan. Tarvitsen paljon omaa aikaa, mutta en tiennyt sitä silloin. Se on kuitenkin pystytty osoittamaan, että stressi edesauttaa sairauden puhkeamista. Ihmisen tunne ja mieli ovat yhtä, ja minulla ne menivät myös kehoon. Siellä pulikoiminen tarjoaa suoturpeen hoitavat humushapot! Stressi yhtenä syynä Fibromyalgian syitä ei tarkkaan tiedetä. Myös Anne korostaa liikunnan tärkeyttä. Vähäinenkin arkiliikunnan lisääminen kannattaa. Tämän päivän Anne muistaa tarkasti: 17. Hän saa niitä hapankaalista, kombuchasta ja hapanmaitotuotteista. Kuvattavaa löytyy runsaasti omasta pihapiiristä. Anne tietää olleensa suorittaja, joka antoi kaikkensa muiden puolesta. Annekin myöntää olleensa nuorempana stressaantunut. Sen sijaan värit, tuoksut ja maut ovat Annelle tärkeitä. Mökkeilyyn kuuluu lisäksi turvotuksia poistava turvesauna sekä paljuilu terveellisessä suovedessä
Ensisijaisesti kokeillaan unen laatua ja mielialaa parantavaa lääkettä, kuten amitriptyliiniä (esimerkiksi Triptyl). Liikunta on hoidossa keskeistä. Nuorilla se on harvinaisempaa. Asuinpaikka: Pori. Kipuilua, uupumusta ja voimattomuutta Fibromyalgia kipuilee sidekudoksissa ja lihaksissa. Syntymäpaikka: Kokemäki. Huono yöuni on tavallista. Tavallisista kipulääkkeistä on vain vähän apua, mutta jotkut ovat saaneet apua parasetamolista. Fibromyalgian syytä ei tiedetä. Kyseessä ei ole tulehduksellinen sairaus, joten se ei aiheuta muutoksia laboratoriokokeissa. Fibromyalgia on kuitenkin oma sairautensa. Sairastuminen ei johda pysyviin elinvaurioihin eikä invaliditeettiin. Potilailla voi olla myös psyykkisiä ja neurologisia vaivoja. Myös uudempien masennuslääkkeiden on todettu lieventävän oireita. Lisäksi sairastuneilla on usein muitakin sairauksia. Myös väsymys, uupumus ja voimattomuus, turvotuksen ja puutumisen tunne ovat yleisiä. H yvä E lämä 23 . Ennuste on hyvä, vaikka parantavaa hoitoa ei ole. Perhe: Aviomies, 25-vuotias tytär ja kissa. Sopivia lajeja ovat kävely, vesiliikunta, pyöräily, tanssi ja hiihto. Niin ikään pitkäaikainen stressi voi laukaista sairastumisen. Useimpien oireet lievittyvät vuosien kuluessa. Herkuttelukin on itsensä hemmottelua. Tärkein oire on kehon eri osissa tuntuva lähes jatkuva kipu, jota kuvataan kolottavaksi, jäytäväksi, polttavaksi, kirveleväksi tai viiltäväksi. Lisäksi voi olla päänsärkyä, kuukautis-, mahaja virtsaelinkipuja. Ammatti: Henkinen valmentaja. Harrastukset: Liikunta, mökkeily ja kirjoittaminen. Lääkkeistä on jonkin verran apua muun hoidon tukena. Anne Mäkilä muistuttaa, että itselle pitäisi sallia palanen hyvää joka päivä. Anne Mäkilä Ikä: 50 vuotta. Arvioiden mukaan 2-5 prosentilla suomalaisista on fibromyalgia. Elämän motto: Pikku juttu sadan vuoden päästä. Kylmä, kostea ja vetoinen ympäristö sekä psyykkinen stressi lisäävät kipua. Fibromyalgian toteaminen perustuu potilaan kokemiin oireisiin ja lääkärin tekemään kliiniseen tutkimukseen. Joillekin sopivat kylmähoidot, kuten avantouinti. Oireiden alkaminen yhdistetään myös infektioon, vammaan tai muuhun kiputilaan. Sen puhkeamiseen vaikuttavat monet tekijät, joiden seurauksena syntyy eräänlainen keskushermoston herkistymisilmiö. Yleisimmin fibromyalgiaan sairastuvat keski-ikäiset ja sitä vanhemmat naiset. Fibromyalgiaan ei ole tiettyä kaikille sopivaa ja tehokasta hoitoa. Varsinaista fibromyalgia-lääkettä ei ole vielä kehitetty. Lähde: Suomen Reumaliitto/professori Tom Pettersson. Mitään yhteneväisiä oireita ei fibromyalgiassa ole – sen takia puhutaan oireyhtymästä. Yhtenä hoitona toimii stressin välttäminen ja mielihyvän lisääminen esimerkiksi lämpimillä kylvyillä ja hieronnalla. Myös keskusteluryhmät ja psykologinen tuki on koettu tärkeiksi
H yvä E lämä H iilihydraatit, proteiinit ja rasvat ovat kaikille eläimille välttämättömiä ravintoaineita. Taidekuva: Salla Rytövuori. Siitä huolimatta eri lajien, populaatioiden ja yksilöiden ruokavalio voi vaihdella erittäin paljon. Geenit voivat vaikuttaa siihen, miten hyvin siedämme ravintoaineita Kansainvälisen tutkimuksen mukaan pienet geneettiset erot voivat vaikuttaa siihen, miten hyvin elimistö pystyy käyttämään energiaa eri ravintoaineista. Aineenvaihduntaa säätelevät geenit ovat säilyneet evoluutiossa hyvin, minkä vuoksi banaanikärpäsillä tehtyjen tutkimusten avulla voidaan oppia ihmisen aineenvaihdunnasta paljon. Paneeli koostui noin 200 kärpäslinjasta. Tutkimuksessa selvisi, että pienet geneettiset erot vaikuttivat siihen, miten banaanikärpästen elimistö pystyi käyttämään eri ravintoaineista saatavan energian. Tämä on yllättävää etenkin siksi, että banaanikärpäsen luonnossa syömä ravinto sisältää paljon sokereita, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Essi Havula. Kansainvälisessä yhteistyötutkimuksessa Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät yhdessä tanskalaisten ja australialaisten tutkimusryhmien kanssa, miten saman populaation eri yksilöt sietävät ravintoaineiden vaihtelua. Tutkijat hyödynsivät kokeessaan banaanikärpästä (Drosophila melanogaster) ja sille kehitettyä geneettistä referenssipopulaatiota. Kärpäsille syötettiin kuutta eri ravintoa, joissa oli joko korkea proteiini-, sokeri-, tärkkelys-, kookosöljytai silavapitoisuus. Tutkimuksessa käytetyt kärpäslinjat on kokonaan sekvensoitu, mikä mahdollisti kokeissa havaittujen erojen yhdistämisen geneettisiin eroavaisuuksiin. 24 . – Yllättäen havaitsimme, että banaanikärpäslinjat erosivat huomattavasti muun muassa kyvyssään sietää korkeasokerista ravintoa. Apua yksilöllisen ravitsemuksen kehittämiseen voi tuoda perimätietoon perustuva ravitsemussuunnittelu. – Aineenvaihduntaa säätelevät geenit ovat säilyneet evoluutiossa hyvin, minkä vuoksi voimme oppia ihmisen aineenvaihdunnasta paljon banaanikärpäsillä tehtyjen tutkimusten avulla, Havula jatkaa
– Ravinnon sokeri ilmeisesti aiheutti soluille stressiä, jolloin JNK-reitillä oli tärkeä rooli siinä, miten kärpästen solut sietivät ja käsittelivät sokeria, Havula sanoo. Karin Havupuuuute juomassa on metsän voima valmiiksi pulloon puristettuna. Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan. H yvä E lämä 25 . Perinteiset ruokavaliosuositukset eivät välttämättä sovi kaikille, mikä selittää sitä, ettei ”terveellisestä ruokavaliosta” ole vieläkään päästy yksimielisyyteen. Nutrigenomiikan mahdollisuudet eivät rajaudu pelkästään perinteisten aineenvaihdunnan sairauksien hoitoon. Se on lääkehoitoa huomattavasti edullisempaa ja pitkällä aikavälillä myös yksilön terveyden kannalta parempi vaihtoehto, Havula sanoo. karinhavu. Analyysi paljasti useita geenejä Tutkijat tunnistivat geenitason analyysissa useita eri geenejä, jotka vaikuttivat siihen, kuinka kärpäset pystyivät sietämään ravintoaineita. – Osoitimme muun muassa, että aiemmin lähinnä hermoston toiminnan ja kehityksen näkökulmista tutkittu geeni tailles (TLX) oli kärpäsille välttämätön, jotta sokeriaineenvaihdunta toimi normaalisti, Havula kertoo. Tutkijoiden mukaan suurin osa tutkimuksen löydöksistä on sovellettavissa myös ihmisille, vaikka lisätutkimuksia vielä tarvitaan. HE LUOMUA SUOMALAISESTA METSÄSTÄ Metsä on vahva vastustuskyvyn lähde. Nutrigenomiikasta apua yksilöllisen ravitsemuksen kehittämiseen. – Monia aineenvaihdunnan sairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta, voidaan toivottavasti tulevaisuudessa hoitaa yksilön perimätietoon perustuvalla ravitsemussuunnittelulla. Suurin osa näistä geeneistä löytyy myös ihmiseltä, ja ne on jo liitetty esimerkiksi liikalihavuuteen ja tyypin 2 diabetekseen aiemmissa tutkimuksissa. – Tutkimustieto osoittaa yhä vahvemmin, miten eläinpopulaatioiden ja yksilöiden metaboliset vasteet ruokavaliolle eroavat toisistaan. Havula kertoo, että tutkimus kuitenkin osoittaa konkreettisesti sen, miten samat ravintosuositukset eivät välttämättä sovi kaikille. Lisäksi tutkijat osoittivat, että yksi tärkeimmistä stressisignaloinnin reiteistä, JNK-reitti, sääteli tutkimuksessa sokeriaineenvaihduntaa ja varastorasvojen synteesiä, kun kyse oli korkeasokerisesta ravinnosta. Yhtenä vaihtoehtona on ravitsemuksen kehittäminen yksilöllisempään suuntaan nutrigenomiikan avulla. 20 21 TE RVEYSTU O T E ravintorengas_HE_210x145.indd 1 ravintorengas_HE_210x145.indd 1 25.7.2022 15.35.24 25.7.2022 15.35.24. – Myös esimerkiksi syöpäsolujen tiedetään muuttavan aineenvaihduntaansa, jolloin nutrigenomiikan mahdollisuudet ulottuvat hyvin monelle saralle, Havula lisää
Elämänmittainen polku Laadullisen väitöstutkimuksen tulokset perustuvat 59 teemahaastatteluun. Moni ihminen kokeekin painonhallinnan vaativana ja miltei mahdottomana. Väitöstutkimuksen tulokset kannustavat panostamaan terveysviestinnässä yleistä terveyttä ja hyvinvointia edistävän elämäntavan kehittymiseen jo lapsuudesta ja nuoruudesta alkaen. H yvä E lämä E linympäristömme on muuttunut ja sen myötä myös elintapamme: arkiliikunta on vähentynyt, annoskoot ovat suurentuneet, tuotevalikoimat kaupoissa ovat laajat ja napostelukulttuuri yleistyy. Laihduttaminen ja painohuolet ovat yleisiä, myös niillä henkilöillä, joilla ei ole terveydellistä syytä laihduttamiselle. Tiukka kontrolli, riittävä itsekuri ja syömisen rajoittaminen on tyypillisesti yhdistetty painonhallintaan länsimaisessa yhteiskunnassa. Lihavuutta tuottavan ympäristön on ajateltu olevan olennainen tekijä lihavuuden nopeaan yleistymiseen länsimaissa. Tämän matkan Vanhemmat ja perhe, lapsuuden ruokakasvatus ja aktiivinen elämäntyyli luovat pohjan onnistuneelle painonhallinnalle. Onnistunut painonhallinta näyttäytyy matkana läpi elämänkulun. Onnistunut painonhallinta on elinikäinen matka Anu Joen väitöstutkimus tarjoaa uudenlaisen tavan nähdä ja ymmärtää painonhallintaa. ETM Anu Joen väitöstutkimuksessa selvitettiin heidän kokemuksiaan, ajatuksiaan ja asenteitaan liittyen painonhallintaan. Joen tutkimuksessa ”elinikäinen painonhallinta” -termi viittaa siihen, että tutkittavat olivat pysyneet painoindeksin mukaisessa normaalipainossa koko aikuisikänsä. Lihavuuden terveyshaitoista on puhuttu paljon ja yhteiskunnallisessa keskustelussa ja terveysviestinnässä kannustetaan ehkäisemään painonnousua. Tutkimuksessa se näyttäytyy elämäntyylinä, joka on kehittynyt läpi elämänkulun ja joka ei vaadi äärimmäisiä kuntokuureja tai paastoamista, vaan on nautittava tapa elää ja pitää itsestään huolta.. 26 . Kuitenkin on ihmisiä, jotka onnistuvat painonhallinnassa
Onnistujat olivat lapsuudessaan omaksuneet mutkattoman suhteen ruokaan. Toistojen kautta nämä käytännöt ovat muuttuneet sisäistetyiksi tavoiksi ja rutiineiksi. Näin voitiin välttää mahdollinen arvostelu ja häpeän kohteeksi joutuminen, joihin painokeskeiset normatiiviset diskurssit asettivat varsinkin laihduttaneet henkilöt. Elinikäiset painonhallitsijat sen sijaan korostivat itselle sopivan elämäntavan ja rutiinien merkitystä onnistumisessa. –?Lihavuus lisää riskiä sairastua lukuisiin sairauksiin, joten on tärkeää, että elintavat ja paino otetaan terveydenhuollossa puheeksi rakentavalla tavalla ja asiakkailla on mahdollisuus saada yksilöllistä elintapaohjausta, sanoo kehittämispäällikkö Päivi Mäki THL:stä. Suhdetta sävyttää lempeys; ruoka nähdään energian lähteenä, mutta myös yhdessäolon välineenä ja nautinnon tuojana ja myös herkut kuuluvat elämään. Ammattilaisen oman toiminnan arviointi ja asiakkaan tarvitseman tuen mahdollistaminen ovat osa painon puheeksi ottamisen tekniikkaa. Opas täydentää keväällä 2020 päivitettyä Lihavuuden käypä hoito -suositusta, jossa puheeksi ottaminen on nostettu tärkeäksi teemaksi.. –?Oikeanlaisella puheella voidaan vähentää lihavuuteen liittyvää leimaa ja häpeää, kertoo ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa Sydänliitosta. H yvä E lämä 27 . Heidän elämäntyyliinsä kuuluvat esimerkiksi säännöllinen syöminen ja liikunta, terveellinen ja kasvisvoittoinen ruokavalio, sopivat annoskoot, jotka edistävät painonhallintaa. He ovat painonhallintapolun varrella omaksuneet ja oppineet uusia käytäntöjä, jotka helpottavat painonhallintaa. – Tutkimukseni tulokset painottavat tarvetta muuttaa painonhallintaan liittyvää yleistä narratiivia ja ajattelua. Elinikäiset painonhallitsijat suhtautuvat painonhallintaan joustavasti ja sallivasti, mutta ovat tietoisia syömiseen ja liikuntaan liittyvästä käyttäytymisestään. Elinikäisillä painonhallitsijoilla on myös hyvä pystyvyydentunne liittyen painonhallintaan: he ovat oppineet luottamaan kykyihinsä selvitä haastavissa elämäntilanteissa, ja heillä on taito sopeuttaa elämäntyylinsä muuttuneeseen ympäristöön. Oppaassa on valmiita kysymyksiä, joita voi suoraan hyödyntää keskustelussa asiakkaan kanssa. Vanhemmat ja perhe, lapsuuden ruokakasvatus ja aktiivinen elämäntyyli luovat pohjan onnistuneelle painonhallinnalle. ja yksilöllisen painonhallintapolun varrella elinikäisille painonhallitsijoille on kehittynyt elämäntyyli, joka tukee painonhallintaa. Stigmaa ylläpitävät painokeskeiset, haitalliset puhetavat pitäisi korvata vaihtoehtoisilla tavoilla puhua painonhallinnasta ja ymmärtää sitä. –?Ammattilaiset kaipaavat keinoja painon puheeksi ottamiseen asiakasta arvostavalla tavalla ja asiakkaat toivovat kunnioittavaa painopuhetta, kertoo kehittämispäällikkö Laura Suojanen HUSista. Painonhallinnassa epäonnistumista selitettiin arjen haasteiden ja ulkoisten tekijöiden avulla. Esimerkkeinä rutiineista mainittiin muun muassa arkiliikunnan lisääminen jäämällä pois bussista pari pysäkkiä aiemmin ja vaikkapa perunan, riisin ja pastan korvaaminen ruoka-annoksissa osittain lämpimillä kasviksilla. Sisältöä tehdessä on kuultu lukuisia ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita. Opas taustoittaa aiheen herkkyyttä ja auttaa kohtaamaan asiakkaan kannustaen, hänen tarpeitaan kuunnellen ja voimavarojaan vahvistaen. Tarve oppaalle on tullut terveydenhuollon ammattilaisilta sekä asiakkailta. Vuonna 2020 työikäisistä 20–54-vuotiaista miehistä 65 prosenttia ja naisista 49 prosenttia oli painoindeksin mukaan ylipainoisia tai lihavia. HE Miten ottaa paino puheeksi. Henkilökohtaiset ominaisuudet ja monet tekijät mikroympäristössä (perhe, ystävät ja muu lähipiiri, asuinalue, koulu, fyysinen ympäristö) ja makroympäristössä (esimerkiksi länsimaalainen yhteiskunta, jossa hoikkuuden ihanne ja tietyt normit ja arvot ovat vallalla) vaikuttavat onnistujien painonhallintapolkuun. Uudenlainen tapa puhua painosta Tutkittujen painonhallintahistoria näytti olevan yhteydessä siihen, miten painonhallinta ymmärrettiin. Uusi opas painon puheeksi ottamiseen terveydenhuollon ammattilaisille on käytännönläheinen apu, kun keskustellaan asiakkaan kanssa painosta yhteistyötä korostavassa ilmapiirissä. Niissä tulisi keskittyä elämäntapaan ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, toteaa Anu Joki. –?Halusimme tuottaa mahdollisimman konkreettisen ja asiakkaan yksilöllisen tilanteen huomioivan työvälineen ammattilaisten käyttöön, toteaa ylilääkäri Paula Häkkänen HUSista. Ylipaino on yleistynyt kaiken aikaa. Onnistuneet laihduttajat (jotka olivat onnistuneet pitämään painonpudotuksen yli kolmen vuoden ajan) toistivat länsimaiselle kulttuurille tyypillistä puhetapaa, jossa painonhallinta nähdään kurista ja itsekontrollista riippuvaisena
28 . H yvä E lämä Verenpaine tasapainoon Verenpaineesta ei puhuta yhtä paljon kuin kolesterolista, vaikka kohonnut verenpaine on kuolemaan johtavien tautien riskitilastossa ykkösenä ja koskee kahta miljoonaa suomalaista. Teksti: Terttu Iiskola Normaalin elämän kotioloissa mitattu paine ennustaa tulevaa sairastumisriskiä parhaiten.. Oma-aloitteisuus mittauksessa ja elintapojen tarkistus ovat ratkaisevia
’’Yksilöllisesti geeniperimästä sekä elintavoista riippuen verenpaineen kohoaminen voi alkaa jo kouluiässä.’’ K ohonneen verenpaineen hoidon tilasta huolestunut dosentti, sisätautien erikoislääkäri ja tutkimusprofessori Antti Jula on perehtynyt ravinnon vaikutuksiin, sydänja verisuoniterveyteen, arvioinut ja kehittänyt kohonneen verenpaineen diagnostisia menetelmiä sekä sydänja verisuonitautien riskin arvioinnin menetelmiä. Tätä paineen pienintä arvoa kutsutaan alapaineeksi eli diastoliseksi paineeksi. – Yksilöllisestä geeniperimästä sekä elintavoista riippuen verenpaineen kohoaminen voi alkaa jo kouluiässä, ja se jatkuu hamaan eliniän loppuun asti, ellei siihen puututa, Jula sanoo. Sydänliiton sivuilla on nykyisin selkeät ohjeet verenpaineen mittauksesta. Näin emme pääse toteuttamaan ennalta ehkäisevää työtä riittävästi, Jula herätteli jo 2010-luvun alussa. Alimmillaan paine on supistusten välissä, jolloin sydän lepää. – Naisten menopaussilla saattaa estrogeenin vähentymisen kautta olla jonkin verran vaikutusta suonten elastisuuteen ja verenpaineeseen, mutta estrogeenikorvaushoidon nimenomaan ei ole todettu verenpainetta vähentävän vuotta pitempään. Jos verenpaine nousee samaan aikaan, kannattaa katsoa kaikki muut mahdollisesti verenpaineeseen vaikuttavat muutokset elämässä, Jula vinkkaa. Jämäkkä ja oikea mittaus Verenpaineen kohoamista ei yleensä huomaa. Toisin sanoen kotona saa kohonneesta verenpaineesta kauniimpia arvoja kuin todellisuus on. – Valitettava tosiasia on myös se, että jokaisen suomalaisen pitää täysin itse kysyä asioista, tunnistaa riskit ja osata valita ruokansa, koska terveydenhoidossa harvemmin riittää aikaa ohjaukseen. Kohonneissa verenpaineissa kotimittaukset ovat kuitenkin hiukan petollisia, Jula kertoo. Verenpaineen kohoamisriskin siis saa selville vain mittaamalla. Antti Julan mukaan on totta, että ihmisillä on ns. Miksi korkea verenpaine syntyy. Ja siihen se jää, kenties vaarallisen moniksi vuosiksi. – Kotona mitattua systolista eli yläpainetta 145 vastaakin terveydenhuollossa mitattu 160, ja se vaatii ehdottomasti hoitoa, Jula selventää. . Yläpaine nousee iän mukana, kun taas alapaine alkaa useimmiten laskea 65 ikävuoden jälkeen. – Normaalin elämän kotioloissa mitattu paine ennustaa tulevaa sairastumisriskiä parhaiten. H yvä E lämä 29 . Ihmiset saattavat mittailla päivittäin verenpaineita umpimähkään, ja jatkuvasti vaihtuva lääkäri saattaa vain ihmetellä, miten se paine niin vaihtelee. – Tiedämme verenpaineesta paljon, mutta ympäristömme ei valitettavasti tunnu tietävän. Verenpaine tarkoittaa sydämen valtimoihin pumppaamaa painetta. Tätä kutsutaan yläpaineeksi eli systoliseksi paineeksi. Pulssipaine (systolisen ja diastolisen. – Elintarvikeja cateringteollisuus, kauppa, tv:n kokkiohjelmat..., ne toimivat ihan toisten lakien mukaan kuin me neuvomme. – Kun riskien ennustavuustasoa on laajasti verrattu, on todettu, että reaktiivisuus on sitä suurempi, mitä korkeampi painetaso on. – Sepelvaltimotaudin ja aivoverenkiertohäiriön vaara on systolisen paineen tasolla 160 elohopeamillimetriä (mmHg) noin kaksinkertainen systolisen paineen tasoon 145 mmHg verrattuna. – Oma, erillinen syynsä valtimoiden kovettumiseen on ateroskleroosi eli plakkien kertyminen suonien seinämiin. valkotakkisyndrooma. Eläkeiässä sekä systolinen että diastolinen verenpaine ovat naisilla korkeammat kuin miehillä. Vasta huomattavasti kohonneet paineet voivat aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä. Verenpaineen arvo on suurimmillaan sydämen puristaessa verta valtimoihin. – Kotimittaukset on todettu parhaiten toimiviksi, mutta niiden opastaminen on jäänyt puolitiehen. Kaulavaltimoiden ultraäänikuvaus voi paljastaa valtimokovettumia ja valtimoseinämän paksuuntumista, mutta ”siistiltäkin” näyttävä valtimo voi olla jäykkä. Ihmisen alitajuinen eli autonominen hermosto on lääkärin tai hoitajan vastaanotolla niin jännittynyt, että mittauksissa tulee paljonkin korkeampia lukemia kuin kotona
Jos haluaa vaikuttaa elintavoillaan syihin, syyn etsintää on jatkettava. – Tavallisen suolan vaihtaminen kotona mineraalisuolaan ei auta, jos sitä annostellaan maun mukaan. Mineraalisuolassa noin puolet natriumista on korvattu kaliumilla ja magnesiumilla, ja se maistuu tavallista suolaa vähem. 30 . Kannattaa laittaa ruokansa itse maukkaista raaka-aineista käyttäen mausteina vain yrttejä ja pippureita ja valita vain vähän natriumia sisältäviä elintarvikkeita. Kaliumia vastaavasti erittyy liikaa virtsaan. H yvä E lämä paineen erotus) on yksinkertaisin ja halvin menetelmä arvioida suurten valtimoiden jäykkyyttä, Jula selittää. – Munuaisilla on keskeinen merkitys suolatasapainon säätelyssä. Keskimäärin 80 prosentIlman varhaislapsuudessa alkanutta suolan käyttöä ei kohonnutta verenpainetta esiintyisi juuri lainkaan. Lisäksi vaikeassa verenpaineen nousussa munuainen voi erittää tavallista enemmän verenpainetta kohottavaa reniini-hormonia. – Kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa suolan käytön rajoittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Nykyisenkin kokemuksensa valossa hän painottaa natriumin vaaroja. – Ilman varhaislapsuudessa alkanutta suolan käyttöä ei kohonnutta verenpainetta esiintyisi juuri lainkaan, hän sanoo. Munuaisten sympaattinen hermojärjestelmä osallistuu reniinierityksen säätelyyn, Jula selittää. Salmiakin ja lakritsin syömistä tai aldosteronihormonin liikatuotantoa on syytä epäillä, jos verenpainepotilaan kaliumarvo on matala. Verenpaineen kohoamisen syy voi löytyä munuaisista. Lakritsi ja suola useille vaarallisia Antti Jula väitteli tohtoriksi vuonna 1992 suolarajoituksen merkityksestä kohonneen verenpaineen hoidossa. Salmiakin ja lakritsin glykyrritsiini voi sille herkillä henkilöillä häiritä lisämunuaisissa kortisolin aineenvaihduntaa. Samanlainen tilanne syntyy, jos lisämunuainen erittää aldosteronihormonia tavallista enemmän. – On aika yleistä, että salmiakki ja lakritsi kohottavat verenpainetta. Natriumia kertyy elimistöön ja verenpaine nousee. ’’Munuaisilla on keskeinen merkitys suolatasapainon säätelyssä.’’ tia natriumkloridista eli ruokasuolasta tulee valmiiden elintarviketuotteiden ja ravintolaruoan mukana
139+144+154+135=572 jaetaan 4:llä =143). . Laske aamumittausten alapaineet samoin. TULOSTEN LASKENTA: Neljän päivän kuluttua sinulla on 16 mittauslukemaa, jotka kaikki on hyvä näyttää lääkärille. Varaudu mittaamaan verenpaine samalla tavalla neljänä peräkkäisenä päivänä, lääkärin pyytäessä seitsemänä päivänä, joista neljän viimeisen tulos lasketaan. * . Mittausympäristön tulisi olla meluton ja kiireetön. H yvä E lämä 31 . Varaa itsellesi ruutupaperi lukemien ylöskirjauksia varten. Aamuja iltapaineiden välillä voi ilmetä eroja, joista voidaan päätellä, mitä sairauksia taustalla on tai miten lääkkeet ovat vaikuttaneet. Muodosta keskiarvoista verenpainelukema (esim. Kirjoita lukema ylös paperille. Verenpaineen kotimittauksen ohje Mittausympäristön tulisi olla meluton ja kiireetön.. * . AAMULLA: Nouse sängystä pöydän ääreen, istu tukeutuen selkänojaan, ei jalat ristissä. * . * . Puoleen tuntiin ennen mittausta ei pidä harrastaa liikuntaa eikä tehdä kuormittavaa työtä, syödä, tupakoida, juoda alkoholia, kahvia, teetä eikä kolajuomia. yläpaine 143+149=292 jaetaan 2:lla =146, alapaine 92+93=185/2=92,5). Istu hiljaa paikallasi 5 minuuttia. Istu 2 minuuttia hiljaa paikallasi ja tee uusi mittaus. Mittaus suoritetaan aamuin kello 6-9 sekä iltaisin kello 18-21. Laske lopuksi aamujen ja iltojen paineiden keskiarvot (esim. 143/92). Muina vuorokaudenaikoina ei pidä käyttäytyä normaalista poikkeavasti, koska normaaleilla elintavoilla tehdyt mittaukset ennustavat tulevaa riskiä parhaiten. Laske aamumittausten yläpaineet yhteen ja jaa summa neljällä (esim. Nosta kyynärpää pöydälle kämmenpuoli ylöspäin ja laita verenpainemittarin mansetti ohjeiden mukaisesti kyynärvarteen. ILLALLA: Valitse paikka ja sopiva ajankohta vähintään puoli tuntia ruokailujen ja liikkumisten jälkeen ja toimi samoin kuin noin 12 tuntia aikaisemmin aamulla. Kirjoita lukema ylös. Paina mittarin kytkin ja anna koneen tehdä mittaus alusta loppuun. Neljän päivän kokonaistulos muodostuu kolmesta arvosta: * . Laske ilta-arvot samalla tavalla
. Hengitysilma ja ympäristö . Tarkista leipien, levitteiden, makkaroiden ja juustojen suolapitoisuus. Kaliumin vähäinen saanti (alle 1600 mg/vrk) ravinnosta suurentaa aivohalvausvaaraa. Nauti luonnosta. Varo homeisia tiloja. . Parhaat omat hoitokeinot ovat yksilölliset, siis kokeile ja mittaa. H yvä E lämä MITEN PITÄÄ VERENPAINE oikeissa lukemissa mahdollisimman pitkään ilman lääkkeitä. Kaliumin, kalsiumin ja magnesiumin saannin lisääminen voivat alentaa verenpainetta. Ihmistä ei ole luotu istumaan. Minimoi natriumia sisältävän suolan, lakritsin ja salmiakin käyttö – ainakin tarkista, kuulutko niille erityisesti herkistyneeseen ryhmään. Kohonneen verenpaineen tärkeimpiä muutettavissa olevia riskitekijöitä ovat suolan (natriumin) tai lakritsiuutteen liiallinen saanti, runsas alkoholin käyttö, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja ylipaino. Elintavat ensin Ruokavalio . Öljyt ovat välttämättömiä verisuonten elastisuuden säilyttämiseksi. . Vältä tupakansavua ja kaikesta polttamisesta syntyviä pienhiukkasia ulkona sekä sisällä. Kolmossarjan rasvahapot alentavat suu. Huolehdi riittävästä kalaeli omega3öljyjen saannista ainakin kahdella kala-aterialla viikossa. Istuminen kohottaa verenpaineen huomaamatta vaarallisen korkealle. 32
. Istuminen kohottaa verenpaineen huomaamatta vaarallisen korkealle. Rajoita valkeita hiilihydraatteja, kuten valkoisia jauhoja, riisiä, pastaa ja niihin sekoitettuja rasvaisia leivonnaisia. Stressi ja riittämätön uni häiritsevät sisähormonituotantoja, jotka säätelevät natriumin käsittelyn lisäksi monia muita verenpaineeseen vaikuttavia toimintoja. H yvä E lämä 33 . Myös rentouttavaa keinutuolia voi käyttää liikunnan lisäämiseen! Opettele keinuttelemaan niin, että käytät vauhdin lisäämiseen tehokkaasti keskivartalon lihaksia ja jalkateriä. Kaikki liikkuminen alentaa verenpainetta joksikin aikaa, puolen tunnin reipas kävely tai hiihto muutamaksi tunniksi, mutta vain säännöllisessä liikunnassa avaava ja joustavoittava vaikutus verisuoniin on pysyvää laatua. . . Rentoutus ja uni . Asteen 3 hypertensio . Seuranta vähintään vuosittain. Älä lisää leivän päälle suolaisia leikkeleitä, etsi suolattomia levitteitä. . Syö paljon erilaisia kasvissalaatteja, joissa on suolaton, pippureilla ja yrteillä maustettu öljykastike. Ihmistä ei ole luotu istumaan. Jos sauna ja lämpö selvästi alentavat verenpainettasi, paineen syy saattaa olla nimenomaan ääreisverenkierrossa. . . rina annoksina verenpainetta. Verenpaineen tehostettu seuranta esim. Verenpainetasojen määritelmä ja jaottelu Sydänliiton sivuilla julkaistun nykyohjeen mukaan kohonnut verenpaine jaotellaan vakavuuden mukaan. 110 Elintapahoito ja lääkehoito yleensä heti. Kuituja saa kasviksista, joita kannattaa syödä vatsantäydeltä, sekä kokojyväviljasta. Asetosalisalisyylihappo (asperiini, disperiini) on ainoa, minkä ei ole todettu lisäävän sydänja verisuonitapahtumien riskiä. Nauti pala tummaa suklaata tai tilkka punaviiniä, mutta muista, että alkoholi kohottaa aina verenpainetta. Hoitotuloksen arviointi ja päätös mahdollisesta lääkehoidosta 4-6 kk:n kuluttua. Liiku kohtuullisen paljon ja joka päivä. 140 ja < 90 Elintapahoito. Tarkistus 2 vuoden välein Tyydyttävä ("korkea normaali") 130-139 ja/tai 85-89 Elintapahoito. Jaottelu Systolinen Diastolinen Toimenpiteet Ihanteellinen (optimaalinen) < 120 ja < 80 Tarkistusmittaus 5 vuoden välein Normaali 120-129 ja/tai 80-84 Elintapahoito. Juo riittävästi puhdasta vettä. Kuidunsaannin lisääminen voi alentaa verenpainetta. Asteen 2 hypertensio 160-179 ja/tai 100-109 Elintapahoito ja lääkehoito joko 1-2 kk:n kuluttua tai heti. Lääkehoito edellä esitettyjen systolisen paineen arvojen mukaan.. Älä syö liikaa suhteessa kulutukseen, sillä lihavuus tuo tullessaan useita riskitekijöitä. . Kohonneeksi todetun verenpaineen lääkitys on aina yksilöllinen ratkaisu, joka syntyy yhteistyössä lääkärin kanssa. Minimoi tulehduskipulääkkeiden syönti. Isoloitunut systolinen hypertensio . Kun kaipaat vahvoja makuja, nauti paljon kotimaisia marjoja, mutta varo lisäämästä niihin liikaa sokeria. Lääkkeet . Lämpö laajentaa piensuonia. . Liikunta . Korvaa ne tummilla kuituruoilla, mutta muista, että kaikki hiilihydraatit on tarkoitettu lihastyön tekemiseen, eli 1–2 ruisleipäpalaa päivässä usein riittää. Uusimpien tutkimusten mukaan saunominen vähintään neljästi viikossa vähentää merkittävästi aineenvaihdunnan rasituksia, jotka ilmenevät kohonneena verenpaineena. kotimittauksin 4 kk:n aikana ja sen jälkeen tilannearvio. Syö päivittäin erilaisia pähkinöitä ja siemeniä kasvisöljyjen saamiseksi. 180 ja/tai . Lääkitys tarvitsee aina rinnalleen verenpainetta alentavien elintapojen noudattamisen. Asteen 1 hypertensio 140-159 ja/tai 90–99 Elintapahoito ja seuranta. . TV:n katselun voi yhdistää tehokkaaseen keinutteluun tai rennohkoon kuntopyöräilyyn
Jos unen laadussa ja kestossa tapahtuu muutoksia, jotka jatkuvat jonkin aikaa, olisi hyvä kääntyä lääkärin puoleen. 34 . On tärkeä selvittää, miksi on uni muuttunut. Hyvä uni ehkäisee sairauksia ja tukee painonhallintaa. Kuva: Pixaby Hyvä uni huoltaa kehoa ja mieltä Hyvä uni lataa ihmisen voimavarat kokonaisvaltaisesti. Teksti: Liisa Airaksinen. H yvä E lämä Kun ihmiselle tulee ikää lisää, hyvän unen merkitys kasvaa ja omaan nukkumiseensa on syytä kiinnittää entistä suurempaa huomiota. Unen aikana aivot puhdistuvat, keho palautuu ja mieli virkistyy. Onko alkamassa jokin fyysinen tai psyykkinen sairaus, jos siihen asti on ollut suhteellisen terve
Sen toki muistaa, jos herääminen on pitkittynyt valvomiseksi yön aikana, Partonen sanoo. Alkamassa voi olla jokin sairaus, jos siihen asti on ollut suhteellisen terve, Partonen neuvoo. atkuva unenpuute aiheuttaa väsymystä ja nukahtelua, alentaa vastustuskykyä ja nostaa verenpainetta. – Olipa huono uni kumpaa tahansa, se rasittaa sydäntä ja verisuonia ja sepelvaltimoja verenpainetauti uhkaavat, mutta vasta, jos huonoa nukkumista on jatkunut pitkään eli käytännössä useita vuosia. Unentarve on yksilöllistä, mutta joka yö pitäisi saada nukkua oman tarpeensa mukaan. Todennäköisesti uni ylläpitää ja parantaa muistisuorituksia, muistiin säilömistä ja muistista vanhojen asioiden hakemista eli muistamista molempiin suuntiin. Jos tärkeitä yksityiskohtia pitää muistaa seuraavana päivänä, niitä kannattaa kerrata illalla ja käydä ajoissa nukkumaan hyvät yöunet. Unenpuute vaikuttaa myös mielialaan. Joku selviää sisäsyntyisesti 4-5 tunnin yöunilla, kun taas joku toinen tarvitsee unta jopa 11 tuntia. – Unen vaikutusta muistisairauksiin on selvitetty, ja tultu siihen tulokseen, ettei edes pitJ Z Z Z Hyvä uni. – Nukkuessa muistoja vahvistetaan ja ne ikään kuin lokeroidaan uudelleen, jolloin ne ovat helpommin palautettavissa mieleen, Partonen sanoo. Aamulla asiat ovat helposti muistista poimittavissa, Partonen neuvoo. Nukkuessa aivot puhdistuvat Solujen toiminta aiheuttaa kaikkialla kehossa, myös aivoissa, aineenvaihduntatuotteita, niin sanottuja kuona-aineita, joista osa on haitallista solujen toiminnalle. Aikuisella hyvän yöunen merkkinä pidetään sitä, että syvää perusunta (N3-unta) on 16-20 prosenttia ja vilkeunta (REM-unta) 21-30 prosenttia uniajasta. – Jos on valvonut useampaan otteeseen usean yön aikana ennen kuin on saanut uudestaan unen päästä kiinni, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle, jotta selviää, mikä unta häiritsee. Mutta muistiin painaminen kyllä tehostuu, koska nukkuessa ei ole häiriötekijöitä sitä estämässä. Tutkimuksissa on todettu, että noin 95 prosenttia ihmistä tarvitsee unta 6-9 tuntia yössä. Ihminen ärtyy helposti, mikä aiheuttaa usein riitoja muiden kanssa. – Ongelmanratkaisua ei unen aikana kuitenkin varsinaisesti tapahdu eikä päivällä mieltä vaivannut ongelma ratkea yön aikana. Jos uni on lisäksi ollut hyvänlaatuista, ihminen herää aamulla pirteänä ja jaksaa virkeänä koko päivän ilman torkahtelua tai tarvetta nukkua päiväunia, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). – Unen tehtävä on virkistää ja elvyttää ihmisen elimistöä päivän rasituksista. Unessa niiden poistaminen aivosolujen välisestä tilasta on tehokkaampaa kuin valveilla ollessa. . Jos oma unentarve on selvillä ja on mahdollisuus nukkua riittävän pitkään, mutta uni ei siitä huolimatta tunnu virkistävän, uni on ilmeisesti jäänyt huonolaatuiseksi unikatkosten vuoksi. H yvä E lämä 35 . Ikääntyessä syvän perusunen määrä vähenee jonkin verran, mutta yli viiden minuutin valvomisia ei silti saisi olla kahta enempää yön aikana eikä nukahtamisen ja aamulla heräämisen väliin saisi kertyä ikääntyneelläkään valveaikaa yli puolta tuntia, jos lasketaan yhteen kaikki heräämiset ja valvomiset yöunen ajalta. Näitä ennen vaarana on sairastuminen aikuisiän diabetekseen eli tyypin 2 diabetekseen, koska sokeriaineenvaihdunta häiriintyy huonosta nukkumisesta aika nopeasti, jo muutamassa viikossa, Partonen toteaa. – Uni puhdistaa aivoja tehokkaammin kuin valveilla olo. Jos on nukkunut huonosti, keskittymisja huomiokyky herpaantuvat, reaktionopeus hidastuu ja virhealttius kasvaa. Huonosti voi nukkua joko niin, että nukkuu syystä tai toisesta liian vähän tai että uni on katkonaista eli huonolaatuista ja herää aamulla väsyneenä, kun pitäisi herätä suhteellisen virkeänä. Uni on kuitenkin tärkeää koko ihmiselle, ei pelkästään aivoille, vaikka ne säätelevätkin muiden elinten toimintaa. Univaje aiheuttaa lisäksi lihomista ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä ja lisää riskiä sairastua ikääntymiseen liittyviin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, sydänja verisuonitauteihin sekä metaboliseen oireyhtymään. Oma tarpeensa kannattaisi selvittää, jotta olisi mahdollisuus nukkua riittävän pitkään joka yö eikä tietoisesti tai huomaamattaan kerätä itselleen univelkaa. Sekä lyhytettä pitkäunisia ihmisiä on vähän. – Ihminen on todennäköisesti heräillyt vähän väliä, mutta ei kuitenkaan välttämättä muista heräilyjään aamulla, jos ne ovat olleet lyhyitä havahtumisia ja hän on nukahtanut nopeasti uudestaan. Unentarve yksilöllistä – Unentarve on yksilöllinen ja samanikäistenkin ihmisten kesken siinä on suurta vaihtelua
Kokonaishyvinvointimme rakentuu kolmen peruspilarin varaan: hyvä uni, sopiva liikunta ja oikea ravinto. – Kävelystä on hyvä aloittaa. Reaktionopeudet hidastuvat, mikä altistaa virheiden tekemiselle ja tapaturmille, ja kasvattaa onnettomuusriskiä esimerkiksi liikenteessä. Tupakointikaan ei tee unelle hyvää. Mutta jos rupeaa nukkumaan pitkiä jaksoja selvästi enemmän kuin mitä siihen asti on aikuisiällä tehnyt, se voi olla merkki siitä, että terveydentilassa on tapahtunut jokin fyysinen tai psyykkinen muutos, ja elimistö yrittää korjata tilannetta uniaikaa lisäämällä. – Aurinkoisina syysaamuina kannattaa mennä ulos kävelemään tai vain oleskelemaan. Valon lisäämisen syksyja talviaamuihin on todettu lisäävän hyvää unta. Kevytkin liikunta riittää, jos se on päivittäistä ja mieluiten ulkona tapahtuvaa. Mikään ei suju, ärtyneisyys kasvaa ja tulee helposti riitoja muiden kanssa. Aika arvostaa yöunta Partosen mukaan liikaa nukkumisesta ei kannata kantaa huolta. Otollisin ajankohta on kello 6:n ja 10:n välillä aamulla. Partonen ehdottaakin kokeilemaan, paranisiko oma uni, jos ottaa käyttöön säännölliset ruokailu-, nukkumisja heräämisajat, jos sellaisia ei vielä noudata. 36 . – Jos tuntuu, että toisinaan nukkuu pitkiä unia, on varmaankin kertynyt univelkaa, jonka elimistö haluaa kuitata pois. Myöhemmin syksyllä tai talven aikana, kun ulkona ei enää ole tarpeeksi valoa, kirkasvalolamput ovat hyvä keino lisätä valoa aamuun ja oleskella puoli tuntia tai tunnin lampun äärellä, Partonen opastaa. Silloin on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Usein valveen ongelma – Toki ensin voi omin päinkin kokeilla korjata huonoa nukkumistaan. Vielä parempi olisi, jos jaksaisi harrastaa pari kolme kertaa viikossa puolesta tunnista tuntiin rasittavampaa kuntoliikuntaa, jolla saa sykkeensä nousemaan ja itsensä hengästymään, vaikkapa sauvakävelyä tai pyöräilyä tai jotakin muuta itselle mielestä lajia. – Jos on nukkunut hyvin, jaksaa nauttia valveillaoloajasta ja toimia aktiivisesti. Pakottamalla ei itseään saa nukahtamaan, koska nukkuminen ei ole tahdosta riippuvaista toimintaa. Huonosti nukkunut ihminen ei pysty keskittymään ja muisti pätkii. – Hyvä olisi mennä nukkumaan iltaisin suunnilleen samoihin aikoihin ja herätä aamuisin jokseenkin samaan aikaan ja niin, että väliin jää riittävästi uniaikaa kattamaan oma unentarve sekä nauttia ateriat päivittäin aina tiettyyn aikaan. Hän muistuttaa, että alkoholi haittaa nukkumista eikä se ole hyvä unilääke, vaikka se joidenkin mielestä rentouttaa. Älylaitteet pitävät aivot virkeinä, ja siksi ne pitäisi laskea pois käsistään viimeistään puolisen tuntia ennen kuin haluaa vaipua uneen ja jättää ne makuuhuoneen ulkopuolelle. Uudet asiat eivät jää mieleen, ja vanhojenkin asioiden hakeminen hidastuu tai estyy. Aamiainen olisi hyvä syödä pian heräämisen jälkeen sekä kaksi isompaa ateriaa, lounas puoliltapäivin ja päivällinen viimeistään kello 19. Monet kielteiset asiat siirtyvät syrjään pelkästään nukkumalla, unitutkija Timo Partonen painottaa. Terve ihminen ei pysty nukkumaan yli luontaisen unentarpeensa. Hänen mukaansa liikunnan lisääminen on takuuvarma konsti parantaa unenlaatua. – Itsensä väsyttäminen, jos sitä tarvitaan, on syytä aloittaa puolisen tuntia tai tunti ennen kuin haluaa unen tulevan esimerkiksi tekemällä hengitysja rentoutusharjoituksia tai kuuntelemalla miellyttävää musiikkia tai lukemalla tai käymällä lyhyellä iltakävelyllä, jossa ei hengästy, Partonen vinkkaa. Hyvin nukkuva pääsee yöunensa alkuun alle 30 minuutissa. Ihminen on rytminen olento, joka voi hyvin, kun elämää ryhmittää säännöllisyys. HE Herääminen pari kertaa yössä on normaalia, jos nukahtaa helposti uudestaan.. Omaa nukahtamistaan voi kuitenkin helpottaa itselleen parhaaksi havaitsemillaan keinoilla. Ne kulkevat käsi kädessä ja tukevat toinen toisiaan. H yvä E lämä käkestoinen unettomuus johtaisi muistisairauteen, eikä unilääkehoito, jolla unettomuutta on hoidettu. Häiriö yhdessä tekijässä heijastuu heti muihin, Partonen sanoo
– Viimeistään iltaseitsemältä pitäisi olla syötynä kaikki se, mitä sen päivän aikana haluaa syödä. Paino pysyy kurissa, kun nukkuu hyvin. Kello 18?19 jälkeen ei pitäisi enää syödä isoa ateriaa. – Paino nousi testiaikana liki kilon juuri siksi, että nälkä yllätti ja iski voimakkaana ilta-aikaan, juuri ennen kuin oltiin menossa nukkumaan. Kuva: THL Tutkimusten mukaan univaikeudet altistavat lihomiselle. Jos on jo lihonut ja haluaa laihduttaa, se ei onnistu, jos ei saa nukuttua kunnolla. Koska syömishalu iskee myöhään illalla, kaloreita kertyy liikaa vuorokauden aikaan suhteutettuna eikä elimistö pysty niitä enää niin tehokkaasti polttamaan kuin olisi pystynyt, jos syöminen olisi tapahtunut aikaisemmin päivällä. Ne täyttävät mahaa ja vievät näläntunteen pois, mutta eivät sisällä juurikaan kaloreita. H yvä E lämä 37 . Jos unesta nipistetään kaksi tuntia Huonon nukkumisen vaikutuksista painon kertymiseen on tehty erilaisia tutkimuksia. Partonen muistuttaakin, että vanha ohje iltaruokailun välttämisestä pätee edelleen. – Elimistön aineenvaihduntaa säätelee sisäinen kello, jonka nopeus vaihtelee vuorokauden ajan mukaan. Niissä esimerkiksi aikuisen ihmisen, jonka unentarve on noin seitsemän tuntia, annettiin nukkua vain viisi tuntia neljänä peräkkäisenä yönä. Hän ei siis saanut nukkua tarpeeksi, koska hänen yöunestaan nipistettiin kaksi tuntia. Ihminen ei edes välttämättä tiedosta, että hän haluaa syödä tietyntyyppistä ruokaa, mutta hän on toki huomannut, mitkä ruoat vievät näläntunteen nopeasti pois. – Yleensä, kun on kova nälkä, ihmiset haluavat syödä paljon hiilihydraatteja ja rasvaa sisältäviä ruokia, joissa on samalla runsaasti kaloreita. Illalla ja yöllä aineenvaihdunta on hitaampaa, koska sisäinen kello on yöasetuksilla. – Jos illalla iskee nälkä, kannattaa syödä vaikkapa tuoreita kasviksia. – Uni on terveydelle välttämätöntä eikä kukaan pärjää ilman unta. Silloin pystyy nukkumaan hyvin eikä painokaan lähde niin herkästi nousemaan. Mutta jos nukkuu huonosti, hirveä nälkä iskee seuraavana iltana petollisesti juuri ennen nukkumaanmenoa, Timo Partonen sanoo. On aika arvostaa yöunta ja viettää unessa todellista laatuaikaa, kehottaa tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. – Hyvin nukuttujen öiden jälkeen nälkä pysyy paremmin kurissa eikä tule syötyä liikaa. Tutkimuksissa selvisi, että viiden vuorokauden aikana vajaita yöunia nukkuneen paino nousi noin kilon, vaikka ihminen liikkui testipäivien aikana tavalliseen tapaansa. Jos huono nukkuminen toistuu peräkkäisinä öinä pidemmän aikaa, ja iltasyöminen jatkuu, painoa rupeaa kertymään hyvinkin nopeasti, jos ei itse kiinnitä asiaan huomiota, Partonen toteaa
Kun heräily toistuu, jo nukkumaan meno voi aiheuttaa ahdistuksen tunnetta tulevasta yöstä ja seuraavan päivän selviytymisestä, kuvailee Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sonja Eräranta Tampereen Fokus Mielen erikoisyksiköstä. Mutta miksi stressi tai ahdistus herättää juuri aamuöisin. Joka kolmas suomalaisista kärsii uniongelmista jossakin elämänsä vaiheessa. – Heräily voi kuitenkin vaivata aamuyöstä, jolloin kevyen unen määrä lisääntyy. Aamuyön heräily on yksi yleisimmistä uniongelmien oireista, jonka taustalla saattaa olla ahdistuneisuutta.. – Ahdistuksen tunteeseen liittyy kehon vireytymistä ja huoliajatuksia, mieli ja keho ovat valppaana ja uneen laskeutuminen on vaikeaa. Yöuni kulkee toistuvissa sykleissä: kevyt uni muuttuu syväksi, joka taas vaihtuu REM-eli vilkeuneksi ja jälleen kevyeksi uneksi. Kun vireystila on stresHeräiletkö aamuöisin ja nukahtaminen uudelleen on vaikeaa. Jos huoliajatuksia ei ole kohdannut päiväsaikaan, voivat ne herkästi palautua tietoisuuteen aamuyön kevyen unen ja havahtumisen hetkellä. H yvä E lämä T erveystalon psykologi sekä univalmentaja vastaavat, miksi ahdistus herättää aamuöisin ja miten heräilystä voi päästä eroon. Normaalisti ihminen nukahtaa helposti havahtumisen jälkeen uudelleen. – Aamuyöheräilystä kärsivä ihminen voi illalla nukahtaa helposti, sillä esimerkiksi jo olemassa olevan univelan tai päiväsaikaisen toiminnan ansiosta unipainetta on syntynyt hyvin. 38
Jos aamuyöheräily ja ahdistuneisuus on jatkunut pitkään, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen. KOKEILE kehon ja mielen rauhoittamiskeinoja Kun löytää itselle sopivia levollisen mielen taitoja, on nukahtaminen uudelleen helpompaa. Itseä voi myös rauhoitella lempeästi sisäisellä puheella, kertomalla, että kaikki on hyvin. Jos uni ei tule, sängystä voi nousta pois ja siirtyä esimerkiksi sohvalle lepäämään tai lukemaan jotakin rauhoittavaa. Tilapäinen henkinen kuormitus, ahdistuksen tunteet tai huonommin nukuttu yö ovat tuttuja meille jokaiselle. Myös itseä voi ja kannattaa silitellä tyynnyttävästi. Rajattu aika käsitellä ja jäsentää huolia – eli niin kutsutut huolihetket – on todettu hyödylliseksi. – Mieli kannattelee ja käsittelee huolia unenkin aikana. Rauhoittavan sisäisen puheen lisäksi kosketus on tehokas tapa rauhoittaa valpasta mieltä. Esimerkiksi hengitykseen tai merkityksettömään sanaan keskittyminen, tietoinen läsnäolo hetkessä tai oman mielen turvapaikan ajatteleminen voi tyynnyttää mieltä. – Tästä syystä huolet saattavat vahvistua yöaikaan ja asiat tuntuvat entistä uhkaavimmilta. Tällä hetkellä esimerkiksi sotaan liittyvät uniteemat ovat lisääntyneet. SUHTAUDU unettomuuteen lempeästi ja sallivasti Lämpö, myötätunto ja turvallisuus rauhoittavat kehon ja mielen hälytysjärjestelmää. Ahdistus on terveen ihmisen normaali tunne. HE Miten unenpäästä voisi saada uudelleen kiinni. 2. Osa huolista voi olla ratkaistavissa, ja osaan auttaa ehkä lempeä hyväksyntä. Sänkyyn voi mennä takaisin, kun väsymys iskee. Mieli kannattelee huolia unessakin Uni on ihmismielelle elintärkeää aikaa: se huoltaa aivojen yhteyksiä sekä järjestelee päivän kokemuksia muistiin. Lääkäri ohjaa usein eteenpäin myös univalmentajille. 3. KOHTAA huolet ja murheet päiväsaikaan Huoliajatukset ja omat tunteet olisi hyvä kohdata päiväsaikaan, jolloin mielen tarve käsitellä niitä yöllä vähenee. Jos huoliajatuksia ei ole kohdannut päiväsaikaan, voivat ne herkästi palautua tietoisuuteen aamuyön kevyen unen ja havahtumisen hetkellä. Yö on myös evolutiivisesti ollut ihmiselle vaarojen aikaa, jolloin meillä on taipumusta aistia vaaroja päivän valoisaa aikaa valppaammin. Z Z Z Hyvä uni Milloin ja keneltä kannattaa hakea apua aamuyöheräilyyn?. Univalmentajan kanssa unettomuuden syitä tarkastellaan kognitiivis-behavioraalisilla menetelmillä ja pyritään tunnistamaan unettomuuden ylläpitäviä tekijöitä sekä vaikuttamaan niihin, toteaa Anu Koski. 1. Huoliajatukset saavat aikaan mielen ja kehon valpastumisen, jolloin on vaikea saada unenpäästä uudelleen kiinni, Sonja Eräranta huomauttaa. Tärkeintä onkin, ettei itseä yritä pakottaa nukahtamaan, vaan kohtaa yöllisen heräilyn lempeästi. Unissa käydään läpi tunnetasolla voimakkaita tilanteita, myös mahdollisia uhkakuvia. Monet ihmiset jakavatkin kokemuksen siitä, että huoliajatukset ovat mielessä sitkeämmin juuri öiseen aikaan, Sonja Eräranta jatkaa. Jos mahdollista, voi vaikka ottaa puolisoa kädestä tai silittää lemmikkiä. Nukkuessamme nämä tietoiset säätelykeinot eivät ole samalla tavalla käytettävissä. Pitkään jatkuneet uniongelmat, kuten heräily aamuöisin, voivat johtua myös erilaisista sairauksista. H yvä E lämä 39 . Arjen tilanteissa käytössä on myös laajempi valikoima mielen sääteleviä mekanismeja, kuten järkeily tai huumorin hyödyntäminen. Kuitenkin tilanteen jatkuessa on tärkeää hakea apua. Ottavat herkästi vallan Päiväsaikaan elämässä on usein arjen kiirettä ja tapahtumia, eikä omien ajatusten äärelle tule pysähdyttyä. – Pitkään jatkuneet uniongelmat, kuten heräily aamuöisin, voivat johtua myös erilaisista sairauksista. Lääkärin vastaanotolla voidaan selvittää tarkemmin mahdollisia taustalla olevia sairauksia, kuten uniapnea. Ahdistuksen tunne viestii meille salamannopeasti mahdollisesta vaarasta, ja auttaa meitä näin välttämään uhkatilanteita tai toimimaan niissä tehokkaasti. sin tai ahdistuksen vuoksi koholla, voi heräily olla toistuvampaa, kertoo Terveystalon univalmentaja Anu Koski Tampereen Fokus Unen erikoisyksiköstä. Itseltä voi kysyä, mitä minulle kuuluu tänään, millaisia ajatuksia, tunteita tai kehon aistimuksia huomaan
Kuva: Pexels/ Alena Darmel. H yvä E lämä Terveelliset elämäntavat ja liikunta tukevat hyvää unta joka iässä. 40
Nämä seikat kohentavat unenlaatuamme, tietää Partinen. Kesäaikaan meillä on tapana liikkua enemmän, nähdä useammin ystäviä ja läheisiä sekä syödä terveellisemmin. Jos päiväväsymys kuitenkin jatkuu selvästi voimakkaampana kuin aiemmin, tulisi syy sen taustalla selvittää. Uupumustyyppistä väsymystä puolestaan nähdään enemmän elämän kuormittavissa tilanteissa, kertoo Eevert Partinen, Terveystalo Helsinki Uniklinikan lääkäri. Vinkkejä virkistymiseen Normaali unen määrä on noin 7-9 tuntia. H yvä E lämä 41 . Univaje eli liian vähäinen yöuni on kaikkein yleisin väsymyksen syy. Tuolloin unenlaatu heikkenee, mikä aiheuttaa sen, ettei uni ole virkistävää. Uneliaisuus johtuu Partisen mukaan usein siitä, että unen palauttava vaikutus on häiriintynyt. Kuva: Terveystalo Z Z Z Hyvä uni. Havahdu väsymykseen Väsymystä esiintyy käytännössä kaikilla jossakin vaiheessa elämää, ja jokainen kokee itsensä etenkin iltapäivisin ainakin jonkin verran väsyneeksi. Tärkeimpänä mittarina voidaan Partisen mukaan pitää sitä, että heräämisen jälkeen olo on suhteellisen virkeä, ja päiväaikainen vireys pysyy hyvänä loppupäivän ajan. Se voi johtua muun muassa unettomuudesta, uniapneasta tai levottomista jaloista. V äsymystä esiintyy väestössä jopa noin 20 prosentilla, näin ollen väsymys on erittäin yleinen oire. – Väsymystä esiintyy enemmän pimeään vuodenaikaan eli talvikuukausina. – On tärkeää eritellä, mitä väsymys tarkoittaa eli onko se uneliaisuutta vai uupumustyyppistä väsymystä, sanoo Eevert Partinen, Terveystalo Helsinki Uniklinikan lääkäri. – Uupumus-tyyppistä väsymystä puolestaan nähdään enemmän elämän kuormittavissa tilanteissa, jolloin palautuminen jää liian vähäiseksi, määrittelee Partinen. Väsymys voi olla hyvinkin monesta eri asiasta johtuvaa. Teksti: Kati Wikström –?Uneliaisuus johtuu usein siitä, että unen palauttava vaikutus on häiriintynyt.
H yvä E lämä – Omaa virkeyttään voi parantaa nukkumalla riittävästi sekä pitämällä yllä mahdollisimman säännöllistä univalverytmiä, niin arkena kuin vapaalla. – Poikkeavana voidaan pitää tilannetta, jossa väsymys vaikuttaa haittaavasti toimintakykyyn ja vaikuttaa asioihin, joita ihminen haluaisi tehdä. – Ylipaino voi linkittyä väsymykseen monella tapaa. Väsymys tai uupumus onkin yksi masennuksen diagnostisista kriteereistä. Englanniksi terminä käytetään Excessive daytime sleepiness, suomeksi kyseessä on poikkeava päiväaikainen väsymys, selventää Partinen. Masennuspotilaista uupumusja uneliaisuustyyppistä väsymystä esiintyy tutkimuksen mukaan noin 45-50 prosentilla. Päiväaikaiseen väsymykseen voi saada helpotusta kiinnittämällä huomiota terveelliseen lounaaseen. – Kaikkein tärkeintä on selvittää, milloin ja miten väsymys on alkanut sekä linkittyykö siihen mahdollisia muita oireita. Tuolloin tulisi välttää syömästä liikaa nopeita hiilihydraatteja, jotka tuppaavat aiheuttamaan väsymystä. Selkeästi poikkeavaa on, jos alkaa nukahdella palavereissa, joissa on itse aktiivisesti mukana tai kiinnostavaa elokuvaa katsoessa. Poikkeuksellinen väsymys – Osa ihmisistä kokee poikkeuksellista väsymystä. Ylipaino ja uniapnea – Mitä enemmän on ylipainoa, sitä enemmän on väsymystä. Samoin kuin, jos epäilee väsymyksen taustalla olevan jokin sairaus, esimerkiksi uniapnea. Lääkärin luo kannattaa Partisen mukaan hakeutua erityisesti silloin, jos huomaa väsymyksen haittaavan tai vaikuttavan toimintakykyyn sekä aiheuttavan huolta. – Tilanteeseen tulee havahtua myös, mikäli tuntuu, ettei omin keinoin tai menetelmin pysty helpottamaan väsymystä eikä univajeen poistaminen ole korjannut tilannetta. Lihavuus voi aiheuttaa myös matala-asteista tulehdusta, jonka osuutta väsymykseen on pohdittu. Kuva: Pexels/Marcus Aurelius. – Jos iltapäivästä on voimakasta väsymystä, kannattaa ottaa lyhyet noin 10-20 minuutin tehonokoset viimeistään kello 16, ja nauttia juuri ennen nokosia kuppi kahvia, vinkkaa Partinen. Poikkeava väsymys vaikuttaa haittaavasti toimintakykyyn. Uniapneapotilaan väsymystä helpottaa, kun saadaan aloitettua ylipainehoito eli APAP/CPAP-hoito tai uniapneakiskohoito. Uniapnea aiheuttaa hyvinkin Partisen mukaan usein uneliaisuus-tyyppistä väsymystä. Väsymystä aiheuttavat myös anemia, syöpäsairaudet, kilpirauhasen toimintahäiriöt sekä monet sairaudet, kuten osa sydänsairauksista. 42 . Myös liikunta on oiva keino parantaa vireystilaa ja samalla myös unenlaatu paranee. Mikäli BMI on yli 30, todennäköisyys kokoa väsymystä on jopa 50 prosenttia suurempi muuhun väestöön verrattuna, sanoo Partinen. Samoin, mikäli väsymyksen takia ei jaksakaan tehdä samoja asioita kuin aikaisemmin. – Tällöin ihminen saattaa nukahdella kesken tv:n katselun tai heti päästessään lepäämään sohvalle. Väsymys linkittyy myös vahvasti mielenterveyshäiriöihin, erityisesti masennukseen. Jatkotutkimuksina saatetaan ottaa verikokeita ja tehdä unitutkimuksia. Näiden avulla lääkäri voi pohtia väsymyksen mahdollisia syitä ja kohdentaa jatkotutkimukset niiden perusteella. – Uniapnean ja monien muiden sairauksien riski suurenee ylipainoisilla, ja nämä voivat vaikuttaa osaltaan unen laadun heikkenemiseen ja sitä kautta väsymyksen lisääntymiseen. – Vaikea-asteiseen masennukseen liittyy hyvinkin usein väsymysoireita, jopa 90 prosentilla
Tärkeä on muistaa, ettei koronan jälkeen lähtisi rehkimään liian nopeasti, vaan liikuntakuormitus tulisi aloittaa asteittain lisäten. – Uniapnea johtuu noin kahdella kolmasosalla ylipainosta. Partinen muistuttaa, että Long Covidilla on hyvä ennuste ja siihen on tarjolla paljon hoitoja. Pitkittynyt korona väsyttää Pitkittyneeseen Long Covidiin liittyy hyvin usein uupumusta, väsymystä, aivosumua ja uniongelmia sekä autonomisen hermoston toiminnan häiriöitä. Vähintäänkin voisi nousta ja viettää hereilläoloaika ainakin istuma-asennossa, tietää Partinen. Terveystalon Long Covid -hoidossa käytetään tarpeen mukaan eri alan asiantuntijoita parhaan hoitotuloksen saavuttamiseksi. – Long Covidin osalta onkin tärkeä muistaa, ettei väsymyksestä huolimatta jäisi sänkyyn pötköttämään. – Terveystalo on avannut myös oman Long Covid -palvelun, jossa hoidamme kaikkia pitkittyneen koronan kanssa kamppailevia. Tämän vuoksi uniapneapotilaiden hoidossa on erittäin tärkeä kysyä säännöllisesti heidän vireydestään ja tarvittaessa hoitaa myös sitä. Sen sijaan yhdellä kolmasosalla syynä voivat olla anatomiset muutokset, jotka ahtauttavat tai estävät normaalin yöaikaisen ilmavirran kulun hengitysteissä. H yvä E lämä 43 . Jos uniapnea johtuu ylipainosta tai anatomisista seikoista ja nämä saadaan korjattua, myös väsymys usein helpottuu. – Hoidosta huolimatta noin 20 prosentille uniapneapotilaista jää kuitenkin jäännösväsymystä, mikä on tärkeä pitää mielessä. – Jos henkilöllä on laboratoriovarmistettu korona ja pitkittyneestä koronasta aiheutuu toimintakykyä haittaavia oireita, voidaan heidät lähettää HUSin Long Covid -poliklinikalle, toteaa Partinen. HE ’’Päiväaikaiseen väsymykseen voi saada helpotusta.’’. Uniapneapotilaan jäännösväsymystä pitää hoitaa, eikä vain tyytyä siihen, että APAP/ CPAP-hoidolla saatavat AHI-tulokset ovat korjaantuneet, painottaa Partinen. Long Covidin aiheuttamaan väsymykseen auttavat samat asiat kuin millä jokainen voi parantaa itse omaa vireyttään. Osassa tapauksista, kuorsaus voi olla hyvinkin vähäistä. – Normaalipainoisilla uniapneadiagnoosi saattaakin viivästyä helpommin, sillä lääkäreillä ei välttämättä tule heti mieleen epäillä uniapneaa väsymyksen taustalla
H yvä E lämä Unella on parantava voima Hyvällä unella on merkittävä rooli esimerkiksi sydänja verisuonitautien, syövän, muistisairauksien ja monien muiden elintapasairauksien ehkäisyssä. 44 . Kehollamme on ainutlaatuinen kyky korjata ja huoltaa elimistöämme yön aikana, jotta aamulla taas heräisimme energisinä uuteen päivään.. Unen merkitys terveytemme ylläpitäjänä tiedostetaan jo hyvin
Pimeähormoniksi kutsuttu melatoniini on myös tärkeä sisäisen kellon tahdistaja, mutta se osallistuu moniin muihinkin toimintoihin elimistössämme. Sisällämme on lääketehdas vailla vertaa, kunhan ravitsemme sitä laadukkaalla ravinnolla ja käytämme kehoamme riittävästi, Gluth sanoo. – Kahvin virkistävä vaikutus perustuu siihen, että kofeiini estää adenosiinin toimintaa. Terveellisellä ja kasvispitoisella ruokavaliolla, hyvällä unella, kohtuullisella liikunnalla sekä stressiä hillitsemällä on mahdollista saavuttaa terve suolisto sekä ehkäistä kroonista hiljaista tulehdusta. – Mitä enemmän käytämme ja haastamme kehoamme, sitä paremmin sen omat korjausmekanismit erilaisiin vaivoihin käynnistyvät. – Kehomme määrittelee, miten univaiheet rytmittyvät yön aikana ja paljonko syvää unta minäkin yönä tarvitsemme. Se auttaa tehokkaasti myös hiljaista tulehdusta aiheuttavan vatsarasvan vähentämisessä, jolla on merkitystä myös sydänja verisuonitautien hillitsemisessä. Voimme siis luottaa kehomme viisauteen huoltaa itse itseään unen aikana. Elimistön jatkuva pyrkimys tasapainotilaan auttaa meitä pysymään terveinä. Kevyt iltapala sopii useimmille, mutta tässäkin voi olla suuria yksilöiden välisiä vaihteluita. Lääketehdas vailla vertaa Adenosiini on unipainetta lisäävä nukleiinihappojen hajoamistuote, jota kerääntyy valveilla oltaessa etuaivojen valvetta ylläpitävälle alueelle. – Melatoniinin ominaisuuksiin kuuluu, että se laskee insuliinitasoa yön aikana. – Tärkeämpää on huolehtia iltaa kohti kerrytettävästä unipaineesta olemalla päivällä tarpeeksi aktiivinen ja luottaa sen vireystilaamme säätelevään homeostaattiseen toimintoon, sanoo univalmentaja, rentoutusohjaaja sekä anestesiasairaanhoitaja Ritva Gluth Uniopistosta. – Sillä on vaikutusta esimerkiksi verenpaineeseen sekä immuunipuolustukseemme ja se on erittäin potentti antioksidantti, jota keho tarvitsee muun muassa yöllisiä huoltotoimiaan varten, kertoo Ritva Gluth. Liikunnan merkitystä unenlaadun parantajana sekä terveyden ylläpitäjänä ei voi tarpeeksi korostaa. Ulkona päivänvalossa liikkuminen on yksi parhaita keinoja tahdistaa epätahtiin päässeitä sisäisiä kellojamme. U nen tärkeyden ymmärtäminen voi luoda paineita tavoitella täydellistä unta, mutta liikaa siitä ei kannata murehtia. Liikunta puolestaan lisää sen määrää, nostaen myös syvän unen osuutta yön aikana. Stressi häiritsee unta Pitkittynyt stressi voi aiheuttaa liian korkeaksi kohonneita kortisoli-hormonin tasoja, jotka häiritsevät normaalia uni-valve-rytmiä. Toisin olisi, jos makaisit valveilla saman ajan yöllä, sanoo Gluth. H yvä E lämä 45 . Valolla ja pimeydellä on kuitenkin molemmilla tärkeät roolit unensaannissa. . Elimistöön muodostuu yön aikana paasto-olosuhteet, mutta tästä huolimatta veren glukoosipitoisuudet säilyvät vakaana koko unijakson. Syvän unen aikana ja makuuasennossa aivojen välitilan tilavuus laajenee ja aivoista poistuu erilaisia kuona-aineita. Myös syöminen vaikuttaa uneen Myös ruokailun rytmittämisellä voi vaikuttaa omaan unenlaatuunsa. Lisäaineet eivät kuulu suolistoomme. – Liian korkeat kortisolitasot ja stressin aiheuttamat tulehdukselliset sytokiinit vähentävät aivojen välittäjäaineen serotoniinin Z Z Z Hyvä uni. Sillä, mitä syömme, on vaikutusta uneen ja ennen kaikkea unta tuottavien hormonien ja välittäjäaineiden toimintaan. Tämän lisäksi uni toimii aivojen puhdistusmekanismina, jota kutsutaan glymfaattiseksi systeemiksi. – Meidän on myös tärkeää osata rauhoittaa mieltämme välttääksemme liiallista stressiä. Se on kuin sisäinen unilääkkeemme, joka kasvattaa unipainetta ja saa meidät nukahtamaan. Auringonvalo on vähintään yhtä tärkeä sisäisen kellomme tahdistaja kuin hämärässä erittyvä melatoniini. – Tuore, mahdollisimman vähän käsitelty ja kemikaaleista vapaa ruoka on sellaista ruokaa, jonka elimistömme tunnistaa ravinnoksi. Kaikenlainen liikunta käy, halonhakkuusta puutarhan hoitoon ja siivoukseen. Päivänaikaiset kokemukset ja tunnetilat järjestäytyvät uudelleen unen aikana. Aamulla vähäinen melatoniinin määrä auttaa insuliinia toimimaan tehokkaammin. Tällä mekanismilla voi olla merkittävä rooli myös Alzheimerin taudin ehkäisyssä. Kehollamme on ainutlaatuinen kyky korjata ja huoltaa elimistöämme yön aikana, jotta aamulla taas heräisimme energisinä uuteen päivään
– Lapsi, vanhus ja jokainen meistä tarvitsee jonkun, joka kuuntelee ja on läsnä. Jyväskylän yliopistossa professori Jari Laukkasen johtamassa tutkimuksessa todettiin, että neljästä seitsemään kertaa viikossa saunovilla oli jopa 63 prosenttia pienempi sydänperäisen äkkikuoleman riski, kuin kerran viikossa saunovilla. Se myös vähentää ahdistuneisuutta sekä parantaa muistia. Loppujen lopuksi hyvä uni ja sen tuomat terveysvaikutukset muodostuvatkin hyvin arkisista asioista päivän aikana, kunhan vain pysähdymme välillä kuuntelemaan omaa kehoamme ja oloamme sekä kysymään läheisiltä ja tuttavilta kuulumisia. Aito yhteys toisiimme tutkitusti tukee terveyttä ja auttaa nukkumaan levollisemmin. – Normaalisti kortisolitasot laskevat yön aikana nukkuessamme. Univalmentaja, rentoutusohjaaja sekä anestesiasairaanhoitaja Ritva Gluth toimii päätoimisena unija rentoutusvalmentajana Uniopistossa.. 46 . Sen vähäisyydellä voi olla yhteys myös Alzheimerin tautiin sekä Parkinsonin tautiin. Aamua kohti mentäessä kortisolin eritys lisääntyy jälleen, herättäen meidät uuteen aamuun. Liikunta miellyttävään tahtiin on yksi luonnollisimmista tavoista laskea stressiä ja korkeita kortisolitasoja. On osoitettu, että valvottaessa kortisolin eritys ei vähene normaalisti, joten unella on suuri merkitys myös kortisolin säätelyssä. Onko jokin asia jäänyt mietityttämään. Läsnä voi olla monella tapaa; puhumisen lisäksi voi toista vain pitää sylissä ja olla lähellä. Se nostaa myös BDNF tasoja. Myös lämpö ja saunominen auttavat hyvän unen saavuttamisessa. Se vapauttaa aivoissa hyvän olon endorfiineja, mikä lievittää stressiä ja ahdistusta. H yvä E lämä tuotantoa ja voivat saada olon tuntumaan alakuloiselta ja ahdistuneelta, sanoo Ritva Gluth. – BDNF on kasvuhormoni, joka stimuloi aivojen mukautuvuutta ja auttaa aivoja synnyttämään uusia aivosoluja. Tarvitaan yhteys toiseen ihmiseen Puhuminen päivän tapahtumista toisen ihmisen kanssa auttaa mieltä jäsentelemään tapahtumia ja se estää liiallista murehtimista yön aikana. Kokemus lääkealalta on antanut hyvät perustiedot lääkkeiden vaikutusmekanismeista, joka auttaa suhtautumaan realistisesti niiden käyttöä koskeviin tilanteisiin. Siksi kannattaakin panostaa hyviin lenkkikenkiin sekä käydä päivittäin vähintään puolen tunnin pituisilla kävelylenkeillä ulkona. Myös hieronta on yksi parhaista keinoista saada keho erittämään hyvän olon hormoni oksitosiinia, joka on yksi parhaista ja voimallisimmista sisäisistä unilääkkeistämme. Lääkkeistä apua matkalla Päätoimisen unija rentoutusvalmennuksen lisäksi Ritva Gluthin monipuolinen kokemus erikoissairaanhoidon eri terapia-alueilta on muodostanut laajan käsityksen unen merkityksestä sairauksien ennaltaehkäisyssä. Liikunta edistää myös BDNF:n (Brain-derived neurotrophic factor) muodostumista aivoissa. Tulos on niin huikea, että sitä referoidaan jatkuvasti ympäri maailmaa. Toiselle läsnäoleminen ei vaadi yliopistotutkintoja tai sertifikaatteja, vaan on luonnollinen osa ihmisyyttä, jota jokainen kaipaa ja jota jokainen voi antaa täysin ilmaiseksi, pohtii Gluth. Tutkimuksia sen terveysvaikutuksista sekä sairauksia ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta on jo niin paljon, että jo pelkästään tämän tiedon pitäisi saada meidät liikkeelle. Lapselta olisi aina hyvä iltaisin kysyä: Miten päivä meni tänään
Uniopiston unikurssit ja -valmennukset keskittyvät ensin unettomuuden syiden selvittämiseen, jonka jälkeen on helpompaa lähteä korjaamaan tilannetta. Ilmoittautumiset ja lisätietoa kursseista verkkosivuiltamme www.uniopisto.fi ylävalikosta kurssit sekä ylävalikosta tapahtumat Vastaamme myös mielellämme kaikkiin kysymyksiin sähköpostitse: ritva@uniopisto.fi Lämpimästi tervetuloa kaikkiin Uniopiston tapahtumiin sekä huippu kivoille kursseille! Uniopisto.fi – Apua unettomuuteen Elokuun ajan Uniopisto.fi tarjoaa HYVÄ ELÄMÄ -lehden lukijoille -20% alennuksen kaikista verkkovalmennuksista alennuskoodilla alennus20! Yhteistyössä on voimaa! ’’Liika yrittäminen häiritsee unen tuloa, joten illalla kannattaa tehdä itselle mukavia asioita.’’. Lisäksi voimme jatkaa tukiryhmän toimintaa esim. Retriitissä käydään läpi tuoreinta tietoa unesta, sekä rentoudutaan erilaisin luonnollisin ja luovin menetelmin, saunotaan, nautitaan luonnosta ja syödään herkullista huippukokin valmistamaa paikallista ruokaa. Lääkityksen muutosten tulee aina tapahtua lääkärin ohjauksessa, mutta lääkkeistä puhuminen auttaa kuitenkin ymmärtämään niiden todellisen väliaikaisen tarkoituksen hankalissa tilanteissa sekä sen, että niistä voi myös aina irrottautua tilanteen rauhoituttua ja unettomuuden todellinen syyn löydyttyä. Hyvä uni voidaan palauttaa oikeilla toimenpiteillä melko todennäköisesti normaaliksi. Sisältää kuusi verkkotapaamista, joka toinen viikko torstaisin klo 18.00. HE HYVÄN UNEN PERUSTEET I – APU UNETTOMUUTEEN Apua unettomuuden hoitoon lääkkeettömin menetelmin. – Jokaisen on siis mahdollisuus löytää oma erityinen polkunsa hyvään uneen. Alkaa 29.9.2022. TUKIRYHMÄ VERKOSSA Tarkoitettu erityisesti niille, jotka ovat päättäneet lopettaa unilääkkeen käytön ja jatkaa nukkumista lääkkeettömin menetelmin. . H yvä E lämä 47 . – Joskus lääkkeillä kuitenkin on oma paikkansa pahimman unettomuuden yli pääsemiseksi, joten siitä itsensä syyllistäminen on turhaa. Facebooktai WhatsApp -ryhmän avulla, jotta kukaan ei jää yksin verkkotapaamisten päätyttyäkään. Tuki on siten aina lähellä! Tulevat tapahtumat: UNIRETRIITTI POSIOLLA 16.–18.9.2022 Uniopisto järjestää tunnelmallisen uniretriitin Posiolla syyskuussa kauniiseen ruska-aikaan. – Yhteys toisiimme sekä luottamus ihmisen ja luonnon väliseen ihmeelliseen symbioosiin – systeemiin, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen – onkin asia, jota kannattaa vaalia ja opetella. Liika yrittäminen häiritsee unen tuloa, joten illalla kannattaa tehdä itselle mukavia asioita, ottaa rennosti sekä nauttia illoista ja elämästä, Ritva Gluth kannustaa. Elimistön luonnollisen tasapainon tukeminen ja palauttaminen onkin ensiarvoisen tärkeää myös unen kannalta, toteaa Ritva Gluth. Uniopistolla lääkkeistä puhuminen ei ole tabu. Tutustumme myös erilaisiin luonnollisiin rentoutusmenetelmiin. Kesto 3 kuukautta. HYVÄN UNEN PERUSTEET II – STRESSI JA UNETTOMUUS Apua erityisesti stressistä johtuvaan unettomuuteen. Hyvä uni ilman lääkkeitä onkin Uniopiston tärkeimpiä tavoitteita
H yvä E lämä H elsingin yliopiston Helsinki Health Study -tutkimuksessa selvitettiin unettomuusoireiden kehittymistä keski-iässä ja niiden vaikutuksia muistiin, oppimiseen ja keskittymiseen eläköitymisen jälkeen. Pitkäaikaiset unettomuusoireet olisi tutkijoiden mukaan otettava huomioon kognitiivisen heikkenemisen riskitekijöinä. Hyvää unta tukevien toimenpiteiden vaikutusten varmistamiseksi tarvitaan Lallukan mukaan kuitenkin vielä interventiotutkimuksia. – Myöhemmässä tutkimuksessa olisi kiinnostavaa saada lisävalaistusta esimerkiksi siihen, voiko unettomuuden hoidolla hidastaa myös muistisairauksien kehittymistä, Lallukka sanoo. – Varhainen puuttuminen unettomuusoireisiin eli toimenpiteet, joiden avulla pyrittäisiin parantamaan unen laatua, olisivat tulostemme valossa perusteltuja, professori Tea Lallukka sanoo. Tutkimuksessa selvisi esimerkiksi, että jos uniongelmat helpottivat vuosien mittaan, myös kognitiiviset toiminnot arvioitiin paremmiksi eläkeiässä verrattuna tilanteeseen, jossa uniongelmat jatkuivat. Z Z Z Hyvä uni. HE Unettomuus keski-iässä voi näkyä muistiongelmina eläkeiässä Pitkäkestoiset unettomuusoireet aiheuttavat tutkimuksen mukaan riskin aivojen tiedonkäsittelyn heikkenemiselle myöhemmin. Tutkimuksessa havaittiin myös, että muistin, oppimisen ja keskittymisen heikentymisen riski suureni unettomuusoireiden pitkittyessä. – Nyt julkaistussa tutkimuksessa voitiin huomioida vain itseraportoidut muistioireet, hän huomauttaa. Unen parantamiseen on monia keinoja, kuten unirytmin säännöllisyys, nukkumisympäristön sopiva lämpötila ja valoisuus, liikunnan, kahvinjuonnin ja ruokailun otollinen ajoitus. Nyt julkaistusta tutkimuksesta tekee poikkeuksellisen unettomuusoireiden pitkä seuranta-aika. Siksi unettomuutta kannattaa hoitaa ajoissa. 48 . Tutkimuksen mukaan pitkäaikaisilla unettomuusoireilla ja heikentyneellä on selkeä yhteys. Uni kuntoon jo keski-iässä Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että on olemassa monia mekanismeja, jotka voivat selittää sitä, miten uni vaikuttaa ihmisen älyllisiin toimintoihin. Tutkimuksen seuranta-aika oli 15-17 vuotta. – Tulokset osoittavat, että vakavat unettomuusoireet olivat yhteydessä huonompaan älylliseen toimintakykyyn vanhuuseläkeläisten keskuudessa, kertoo tutkimuksen tuloksista väitöskirjatutkija, LL, Antti Etholén. Nukkumisympäristön sopivalla lämpötilalla ja valoisuudella on suuri vaikutus nukkumiseen
Tutkijat analysoivat yli sadan eri Borrelia-lajin genomit ja havaitsivat, että kaikilla toisintokuumetta aiheuttavilla Borrelia-lajeilla, sekä ainakin yhdellä borrelioosia aiheuttavalla bakteerilla-lajilla on hyvin samankaltainen FhbA-proteiini. H-tekijän sitoutuminen FhbA:han borrelian pinnalla suojelee bakteereita ihmisen immuunipuolustukselta. – Löydöksemme avaavat täysin uusia mahdollisuuksia esimerkiksi rokotteen tai lääkehoidon avulla estää borreliabakteereita väistämästä ihmisen immuunipuolustusta, kertoo Konstantin Kogan Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista. Tutkimuksessa analysoitiin etenkin yhtä borreliaproteiinia, jonka nimi on FhbA. Borreliabakteeri kohdistaa toimensa immuunipuolustuksen komplementtijärjestelmään. – Borreliabakteereiden merkittävimpiä taudinaiheuttamismekanismeja on niiden kyky väistää komplementtijärjestelmää sitomalla pintaansa ihmisen omaa komplementin säätelijää, H-tekijäksi nimettyä proteiinia. H yvä E lämä 49 . Meri on Suomen Akatemian kliininen tutkija sekä Vita Laboratorioiden Geenimonistuslaboratorion osastopäällikkö. Komplementin aktivaatiota säätelevä proteiinikompleksi Borrelia-bakteerin pinnalla. Komplementtijärjestelmää säätelevät useat proteiinit solujen pinnalla ja seerumissa. Tekijä H:n päärooli on suojella ihmisen soluja ja rakenteita. Komplementti on sisäsyntyinen kaikilla ihmisillä veren seerumissa toimiva proteiineista koostuva mekanismi, jonka tärkein tehtävä on tuhota taudinaiheuttajia, muun muassa puhkomalla niihin reikiä ja auttamalla muita immuunipuolustuksen osia. Borrelioille on kehittynyt useita proteiineja, joihin H-tekijä sitoutuu, kertoo Meri Helsingin yliopiston bioja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta. Kuva: Konstantin Kogan H elsingin yliopistossa dosentti Taru Meren johdolla tehty tutkimus paljasti mekanismin, jolla borreliabakteerit pystyvät väistämään ihmisen immuunipuolustusta. Tutkimus tehtiin dosentti Taru Meren johdolla Helsingin yliopistossa Biotekniikan instituutissa ja molekulaaristen ja integratiivisten biotieteiden tutkimusohjelmassa (bioja ympäristötieteellinen tiedekunta), yhteistyössä Helsingin yliopistossa työskentelevien professori Adrian Goldmanin (HiLIFE, Biotekiniikan instituutti) ja dosentti Karita Haapasalon tutkimusryhmien (lääketieteellinen tiedekunta) kanssa. HE Borreliabakteereiden keino väistää ihmisen immuunipuolustusta paljastui Helsingin yliopiston tutkijat löysivät uuden mekanismin, jolla punkkien levittämät borreliabakteerit väistävät ihmisten immuunipuolustusta. Löydetty mekanismi näyttää olevan erityisen keskeinen Pohjois-Amerikan vuoristoalueilla ja paikoitellen Afrikassa esiintyvässä toisintokuume-borrelioosissa. Borrelia spirochete
Aikuisten ADHD-diagnoosit ovat yleistyneet viime vuosina huomattavasti. – Ehkä tunnetuin ja näkyvin ADHD-oire on motorinen ylivilkkaus, joka on vähemmän yleistä aikuisilla. Moni aikuinen on ollut hoidossa esimerkiksi ahdistuksen Miksi moni saa ADHD-diagnoosin vasta aikuisena. 50 . – Näennäisesti pärjäävän ihmisen taustalla voi olla aikamoisia vaikeuksia. Diagnoosin saaminen voi pitkittyä, jos oireita ei tunnista. Sami Leppämäki neuvoo ottamaan aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriön oireet rohkeasti puheeksi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Mistä ADHD:n tunnistaa, miksi se jää usein piiloon aikuisiälle saakka ja millaisia voivat olla piilevät oireet. Rauhallisesti käyttäytyvällä aikuisella aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ei ole silminnähtävä, vaikka pinnan alla kuplii. H yvä E lämä M oni ADHD:n eli aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriön oireista kärsivä hakeutuu ammattilaisen vastaanotolle vasta aikuisena. Elämä voi parantua, vaikka hoitamaton ADHD olisi aiheuttanut suuriakin haasteita.. Sisäinen levottomuus jää usein huomioimatta, kuvailee Terveystalon psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Sami Leppämäki Hoitamaton ADHD voi johtaa muihin kamppailuihin elämässä, joihin päädytään hakemaan ulkopuolista apua
Omilleen muuttaminen opintojen perässä tai kasvanut vastuu ylennyksen myötä voivat aiheuttaa ylitsepääsemättömältä tuntuvia haasteita. 6. TOIMINTATERAPIA. Asian tiedostamiseen auttaa ymmärtämään itseään paremmin, jotta voi suoda itselleen armollisuutta ja hyväksyntää. Lääkehoito ei paranna, mutta auttaa ihmistä auttamaan itseään. Sama ilmiö koskettaa usein perhettä perustavia naisia. Pettää muutoksen myötä Toinen hidaste hoitoon hakeutumiselle voi olla niin sanotusti kantokyvyn romahtaminen vasta aikuisena. – Sen jälkeen voi avautua aivan uusi elämä. HE Apukeinoja selviytyä ADHD:n kanssa aikuisena 1. – Ei kannata hävetä. Omasta terveydestä huolehtiminen ei ole koskaan huono asia. Toisen vaikeudet tulee kuitenkin ottaa aina tosissaan. On paljon potilaita, jotka ovat olleet pitkään psykoterapiassa ja oppineet käsittelemään ahdistusta oikein hyvin, mutta silti jää jotain, mitä he eivät ymmärrä, Sami Leppämäki jatkaa. Rutiinien ylläpito on usein helpompaa hoidon alettua.. DIAGNOOSI. Omia oireita saatetaan hävetä, eikä niistä haluta puhua negatiivisten ennakkoluulojen takia. 5. Olosuhteiden ja tutun arjen muutokset voivat lisätä kuormitusta ja johtaa totaaliseen kantokyvyn romahtamiseen, Sami Leppämäki kuvailee. Pitäisi jaksaa mitä vain. – On hyvä, että asioista puhutaan ja hälvennetään epäluuloja. ELÄMÄNTAVAT. Arjesta selviytyminen on voinut onnistua yksin asuessa, mutta toimintakyky ehtyy ymmärrettävästi, kun yhtäkkiä arjessa on huolehdittava itsensä lisäksi muista. Tehkää itsestänne näkyviä! Kukaan ei ole täydellinen, Leppämäki kannustaa. ADHD ei ole mikään häpeä ja sitä kannattaa rohkeasti lähteä selvittämään. 3. ’’Sen jälkeen voi avautua aivan uusi elämä. Diagnoosin varmistuminen on monelle helpottava tekijä ja lähtökohta elämänmuutokselle. Näkymättömyyden kokemukset ovat ikäviä ja oikeutettuja, mutta sitkeästi vaan eteenpäin. H yvä E lämä 51 . Se työntää eteenpäin. 2. – Vaikka oireita olisi ollut lapsesta asti, ne voivat ilmetä aikuisena eri tavalla esimerkiksi elämänmuutoksissa. Mietitään yhdessä ammattilaisen kanssa, mitä ongelmia ihmisellä on, millä elämänalueilla ne näkyvät ja miten niitä lähdetään hoitamaan. TOIMINTASUUNNITELMA. Tarkkaavuushäiriöitä voidaan hoitaa ja se, että asiaa tutkitaan voi lisätä paljon ymmärrystä itseään kohtaan, Leppämäki tähdentää. Neuropsykiatrisen valmentajan kanssa mietitään ja harjoitellaan vaihtoehtoisia toimintamalleja erilaisiin vaikeuksiin. Voi ottaa koville, kun ei jaksakaan, Leppämäki selventää. On tärkeää kuitenkin jatkaa, vaikka kokisi aluksi tulevansa sivuutetuksi eikä toivomaa diagnoosia saa. Psykoterapia on vaihtoehto, joka on usein suunnattu ADHD:n liitännäisoireisiin, kuten masennukseen tai ahdistukseen. Sami Leppämäki neuvoo myös ottamaan asian rohkeasti puheeksi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, vaikka joskus voi sielläkin kohdata asenteita ADHD:ta kohtaan. Ei kannata hävetä Pärjäämisen paineet ja ADHD:hen liittyvät ennakkoluulot aiheuttavat negatiivisia tunteita, jotka estävät hakeutumasta hoitoon. ADHD ei ole mikään häpeä.’’ vuoksi, eli koska he kokevat jatkuvaa mielen levottomuutta. Leppämäen viesti onkin se, että tulee yrittää uudestaan, kunnes löytyy taho, joka suhtautuu vakavasti. – Varsinkin naisilla on monesti hyvin vahvoja syyllisyydentunteita siitä, että pitäisi pärjätä, sillä naiset pärjäävät ja äidit pärjäävät. Kun palettiin lisätään liikkuvia osia, voi toimintakyky heiketä ratkaisevasti niin, ettei pärjääkään oletusten mukaisesti. LÄÄKEHOITO. Joskus diagnoosin saaminen voi vaatia pitkäjänteisyyttä ja tukea. PSYKOTERAPIA. 4. ADHD voi olla kenellä tahansa – naapurillasi tai parhaalla kaverillasi, Leppämäki toteaa. Voi kuulostaa tylsältä, mutta uni, liikunta ja ravinto ovat hyvän elämän avaimet. Avun hakeminen voi olla vaikeaa, sillä ihminen haluaa pärjätä
Pariskunta on tottunut toimimaan purjeveneessä hyvin yhdessä eikä työnjaossa synny erimielisyyttä. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Jouni Suolanen ja Hörhammarien arkisto Pitkät purjehdukset hitsaavat parisuhdetta. 52 . H yvä E lämä Jan ja Anne Hörhammer tekevät kesäisin parin kuukauden purjehduksia saaristoon ja pohjoismaihin
. Yhteensä perinteiseen, maidensa johtavien pursiseurojen tapaamiseen tulee veneitä noin 70. Tapahtuma järjestetään joka kolmas vuosi vuorotellen eri pohjoismaissa. NJK on näistä se keisarillinen pursiseura, koska keisari Aleksanteri II allekirjoitti seuran perustamisasiakirjan vuonna 1861, NJK:n vaAnne ja Jan Hörhammerin purjehdusmatkat ovat ulottuneet Pohjoismaihin sekä Suomen ja Tukholman saaristoon. – Tapahtuma on neljän kuninkaallisen pursiseuran ja yhden keisarillisen pursiseuran yhteistapahtuma monipuolisine ohjelmineen. H yvä E lämä 53 . Reitti eteni Ahvenanmaan kautta Ruotsin poikki Götan kanavaa pitkin Göteborgiin, sitten Ruotsin länsirannikkoa nousten noin 120 merimailia Norjan Haldeniin, missä alkoi 12.7. T apaamme Jan, 76, ja Anne Hörhammerin, 69, heidän kauniilla, mahonkisella Galatea -purjeveneellään veneen kotisatamassa Helsingin Tammisalossa viikkoa ennen heidän lähtöään pitkälle, parin kuukauden purjehdukselle kohti Norjaa. Saaristopurjehdus kauniine maisemineen miellyttää heitä enemmän kuin avomeripurjehdus.. pohjoismainen Vikingaträffen 2022 -tapahtuma. Tapahtumaan lähti Hörhammerien Nyländska Jaktklubben (NJK) -purjehdusseurasta kahdeksan purjevenettä. Saimaallakin on käyty entisen Neuvostoliiton aikana
Joka päivä ei tarvitse lähteä liikkeelle, jos tuulee liikaa tai sataa. Menossa Pohjanlahden ylitys Kristinestad – Ruotsin Höga Kusten. Purjehtiminen tuli äidinmaidossa Hörhammerien aktiivista purjehdusharrastusta kuvaa sekin, että he kuuluvat useampaan eri purjehdusseuraan ja yhteisöön. Anne Hörhammer kiittää puolisoaan siitä, että toisin kuin jotkut purjehtijat, Jan ottaa aina huomioon sään ja tuulen, jotta purjehtiminen on mukavaa. Matkalla pätee sama kuin meillä kaikessa purjehduksessa – emme pidä kiirettä. Menomatkaan he varasivatlähes kuukauden. Olemme sisällyttäneet menomatkaan kuusi varapäivää, jotta ehdimme ajoissa perille, kuvaa Jan Hörhammer pariskunnan purjehdustaktiikkaa. – On kuultu kavereilta, että kun on pakko lähteä keliin kuin keliin, toinen osapuoli ei lähdekään seuraavalla kerralla mukaan. H yvä E lämä rakommodorinakin aikanaan toiminut Jan Hörhammer valaisee. – Olemme varmistaneet, että meillä on mukana merikortit ja kaikki turvavälineet. Takaisin Hörhammerit palaavat elokuun puolivälissä Skånen kautta Ruotsin kiertäen. 54 . Purjeveneen sitloora on Jan ja Anne Hörhammerille mieluisa paikka purjehduksen aikana ja satamassa, kuten tässä Kasnäsin vierasvenesatamassa.. Se on jokavuotinen asia. Niistä erikoi’’Äiti purjehti 93-vuotiaaksi, luopui sen jälkeen veneestä ja antoi sen joululahjaksi Jan-pojalleen.’ Kippari elementissään. Päivämatkat ovat 25-30 merimailin ja 6-7 tunnin pituisia. Se on vaarallinen merkki siitä, että toinen viihtyy selvästi vähemmän kuin toinen, Jan kuvaa
Soutuveneessä olen ollut. Kuva Vikingaträff 2016:n yhteisestä illallisesta.. Tuntuu hyvältä, kun lähdet rannasta. Kotisatamassa he tuntevat lähes kaikki. Annelle riittää siivoamista ja puunaamista, kuten missä tahansa kesämökissä. Jan toimi seuran kommodorina eli puheenjohtajana 15 vuotta. Purjehtijoiden yhteisissä tapaamisissa pariskunnat tutustuvat toisiinsa. Se on vapauttava tunne. Yhteinen harrastus ja elämäntapa yleensä lujittaa veneilijöiden liittoja. Olen maakrapu Janakkalan Tervakoskelta. Kun tutustuin Janiin, tuli mukaan purjehdus. sin lienee Wiborgs Läns Segelförening, jota oli muiden muassa perustamassa vuonna 1873 eräs Hörhammerin äidinpuoleinen sukulainen. Heillä on tilaisuuksia ympäri vuoden Koivusaaressa ja Valkosaaressa, Valkosaaren isäntänä toimiva Jan kertoo. Onaksen saaripaikassa pidetään kesäjuhlat viikkoa ennen juhannusta. Luonto on minulle huomattavan tärkeä. Äiti purjehti 93-vuotiaaksi, luopui sen jälkeen veneestä ja antoi sen joululahjaksi Jan-pojalleen. Vaikka keväällä ei jätetä mitään tekemättä, matkan varrella sattuu aina jotain kunnostamista vaativaa. Olen myös aika sopeutuvainen ihminen, Anne toteaa tunnustautumatta kuitenkaan intohimoiseksi veneilijäksi. – Isossa kuvassa huomattavan usein ollaan kahdestaan liikkeellä, ja molemmat puolisot ovat innostuneita yhteisistä tilaisuuksista ja veneilystä. Merikotkakanta on lisääntynyt huomattavasti menneinä vuosina. Luontoa on ympärillä. Hörhammerien nykyisen purjeveneen rakennutti perheen äiti vuonna 1964. Janille veneily ja purjehdus tuli jo ”äidinmaidossa”. Myös Hörhammerin lapset ja lastenlapset kuuluvat seuraan. Veneessä on vessat ja kaikki muut fasiliteetit. Onhan meri ollut erilainen elementti, mutta jotain hyötyä on ollut siitä, että vanhempien kanssa telttailtiin paljon ja vietettiin retkielämää. Esimerkiksi pieni kolhu peilimäisesti kiiltävässä veneen lakatussa kyljessä pitää peittää nopeasti, jotta kosteutta ei pääse puuhun. – Vähän elämäntyyli purjehdus minulle on. – Olen minäkin joutunut sopeutumaan. Hörhammerit asuvat Tammisalossa kuten useimmat kotisataman veneilijät. Meidän pääseuramme on NJK, jolla on kymmenen omaa saarisatamaa. Viipurilaisseuran ja NJK:n lisäksi he kuuluvat kotisatamansa Tammisalon Merivenekerhoon, Merikarhuihin ja Svenska Kryssarklubbeniin sekä Royal Cruising Clubiin, johon jäsenet kutsutaan. Seuraan luontoa ja lintuja. Yhteistyö toimii maissa ja merellä Tärkeä osa harrastusta Janille on veneen kunnossapitäminen. Yhteisöllisiä tapahtumia ovat muun muassa lipunnostot, talkoot ja syksyllä silakkajuhlat. Yhteisössä on voimaa. Vastakohtana sitten yleensä mies on selvästi innostunut ja puoliso tulee mukaan vähän ”pakkopullana” eikä ole ehkä se, joka kantaa harrastusta, mutta sopeutuu, Jan tietää pitkästä kokemuksesta. Olet heti perillä harrastuksessa, et määränpäässä, mutta irtautunut. Anne ja Jan Hörhammer osallistuvat lähes aina yhdessä tapahtumiin. Äiti oli kotoisin Viipurista ja purjehti omien aktiivisten purjehtija-vanhempiensa kanssa Suomenlahden perukoilla. Luopuminen oli totaalista, koska sen jälkeen äiti ei tullut enää edes katsomaan venettä. . H yvä E lämä 55 . Hörhammerit ovat luopuneet kesämökistä, mutta heillä on talvimökki Rukalla, missä heidän lisäkseen viettävät talvella aikaa hiihdellen myös lapset ja lastenlapset. – Kaikilla seuroilla on omat juttunsa ja tapahtumansa
Ikä on tuonut pariskunnan purjehtimiseen hienoisen, luonnollisen jäykkyyden myötä myös entisestään varovaisuutta. Tarvittaessa Jan laskee myös ankkurin. Lapset tottuivat merellä oloon ja viihtyivät purjeveneessä. Pitkät matkat ovat menneet jopa uskomattoman hyvin eikä vaaratilanteitakaan ole juuri syntynyt, koska reissuun on aina lähdetty turvallisuus edellä ja se varmistaen. Nykyisin myös lapsenlapset ovat mukana lyhyillä purjehduksilla, Anne kertoo. Tuolloin vene oli aina liikkeessä koko kesän. – Kun Jan sai sähköisen ankkurivinssin sain minä hellauunin, Anne kiteyttää. Toisaalta eläkkeellä on enemmän aikaa olla liikkeellä eikä ole pakko olla jossakin paikassa määrättynä päivänä kuten työaikana piti olla. Myös heistä on tullut veneilijöitä. 56 . H yvä E lämä Purjehdusmatkan aikana työnjako heillä on yleisestä tavasta poikkeava niin, että Anne ohjaa veneen satamaan ja Jan on ”hyppää perkele” eli hän menee laiturille kiinnittämään veneen. – Alkuvuosina vielä kun Janin äiti purjehti paljon, ja purjehdimme yhdessä, ohjasi Janin äiti maihin ja minä olin se, joka hyppäsin laiturille, Anne kertoo. – Kovaäänistä keskustelua, jota silloin tällöin kuulee veneissä ja satamissa, ei tässä veneessä käydä. Edessä oli Norjan-matka.. Alkukesästä ja loppukesästä Janin äiti purjehti miehistönsä kanssa, ja keskikesällä Hörhammerit olivat merellä osin äidin kanssa ja osin oman perheen kanssa. Iäkästä, mutta nykyaikaisesti varusteltua venettä huolletaan taidolla ja hellyydellä sekä telakalla että omin voimin. Veneen varustelu on yleisen kehityksen mukaan parantunut ja veneessä asuminen tullut mukavammaksi ja helpommaksi. Meillä se on eleitä ja katseita. Rakkaus alkoi työpaikkaromanssilla Anne ei muista isoja riitoja veneessä syntyneen, tavanomaisia erimielisyyksiä enemmän. Me osaamme tämän asian sen verran hyvin, Jan Hörhammer sai mahonkisen purjeveneen äidiltään, kun äiti lopetti purjehtimisen 93 -vuotiaana. Jan hoitaa aluksen liikkuessa purjeiden nostamisen ja säätämisen etukannella, missä se täytyy tehdä vanhassa purjeveneessä, koska vetoliinaa ei tule ohjaamoon. Anne tietää mitä hän tekee ja mitä minä pyydän häneltä, ja hän taas vastaavasti pyytää minulta
Se tavallaan paketoituu siihen asiaan, että on ”somebody that cares”. Samoin ennen eläkkeelle jäämistään hän vietti viiden vuoden aikana paljon aikaa Kiinassa, vaikka asui Helsingissä. Jan oli eronnut edellisestä liitostaan ja molemmat olivat vapaita. Purjehdusmanöövereihin saavat ja toivotaan matkustajienkin osallistuvan. Ja olihan se kiinnostava tilanne, että Anne innostui purjehtimisestakin. Kun 40-vuotisen työnantajan Vaisalan asiakkaista vain yksi oli Suomessa ja muut ulkomailla, matkapäiviä kertyi keskimäärin 90-140 vuodessa. Laivalla on kahdeksan hengen miehistö ja yhteensä parikymmentä matkustajaa. Näinhän se on ollut. Ja varsinkin kun tulee tiukka tilanne, silloin ei ole aikaa riidellä vaan muut asiat ohjaavat ajatuksia, Jan korostaa. Anne haki ja sai paikan. Se alkoi jo vuonna 1977, kun Jan oli hakemassa itselleen sihteeriä. Pariskunnan parisuhde on kestänyt pitkään. Hörhammerit ovat löytäneet kauniin lahdenpoukaman ankkuroitumista varten. – Ei se aina kivaa ollut, että hän lähti reissuun, ja minä jäin pienten lasten kanssa kotiin, mutta me saimme homman pyörimään niin, että minä jäin kotiäidiksi, Anne kertoo. Joulukuussa pariskunnalla on suunnitteilla pitkään odotettu, kummallekin ensimmäinen Atlantin ylitys isolla noin 50 metrisellä, kaksimastoisella purjelaivalla. Nyt niitä on tullut kaksi lisää. Matkustelu on edelleen pariskunnalle mieluisaa. – Jan oli sharmantti, erittäin kohtelias, auttavainen ja muut huomioonottava, Anne kuvailee ihastumistaan hellästi liikuttuen. Ollaan erilaisissa tilanteissa harjoiteltu yhteiseloa, Jan liikuttuu. Jan vietti lisäksi pitkiä aikoja Yhdysvalloissa, koska vastasi siellä monen yrityksen asioista. Pojat syntyivät vuosina 1982 ja 1987. Oli pientä vipinää ja silmäniskua. Saariympärisöön on mukava tutustua Merikarhujen satamassa Inkoon saaristossa. Kaunis, mahonkinen Galateavene purjehtii täysissä purjeissa tällä kertaa lähellä rannikkoa Tammisaaren saaristossa. – Olen ollut ihastunut ja rakastunut Anneen, ja sitä rakkautta on varmaan aika vaikea ilmaista sanoin. – Meillä synkkasi heti. Naimisiin pari meni 1979. Osa perhettä on myös Janin tytär edellisestä liitosta. – Jossain vaiheessa saatoin kehua käyneeni kaikissa Afrikan maissa. Erityistä iloa isovanhempien elämään ja arkipäivään tuovat yhteensä viisi lastenlasta, jotka viihtyvät myös purjeveneessä. Suhde kehittyi ja syveni pikku hiljaa. Molemmat ovat tottuneet veneessäkin luottamaan toinen toisensa osaamiseen ja kykyihin sekä tuntemaan myös omat ja toisen rajat. HE. H yvä E lämä 57 . Neljä vuotta Japanissa Perhe asui myös yhdessä ulkomailla, kuten Japanissa neljä vuotta. Jonkun verran he saattoivat järjestää yhteistä matkailua työmatkojen yhteyteen. että ei tarvitse huutaa. Jan myöntää, että avioliitto on ollut haasteellinen Annelle hänen liikkuvan työnsä takia. Marraskuussa koko perhe matkustaa johonkin lämpimään maahan Annen 70 -vuotispäiviä juhlimaan. Monesti, kun harrastukset ovat yhteisiä, edesauttaa se tällaisia asioita ja vie niitä eteenpäin, Jan komppaa
Jos niveleen ei ole sattunut mitään erityistä vahinkoa tai vammaa, voi olla, että lepo on jopa haitallisempaa ja vain pitkittää oireita. Tämä ei yleensä kuitenkaan ole paras vaihtoehto. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen, sillä iän tuomia muutoksia voi ennaltaehkäistä ja hoitaa liikunnalla. H yvä E lämä Ikä tuo viisautta, itsevarmuutta ja onnea – mutta myös muutoksia kehoon. Yleisimpiä iän mukana tuomia nivelvaivoja ovat erilaiset selkä-, olkapääja polviongelmat, kuvailee Terveystalon ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Teemu Paatela. Yli kuusikymppisenä erityisesti nivelissä voi sattua ja tapahtua. Teemu Paatela muistuttaakin, että vaikka keho ikääntyisi ja erilaisia rappeumamuutoksia saattaa syntyä, liikunta on lähtökohtaisesti aina turvallista, ei haitallista. Iän tuomia nivelvaivoja voi hoitaa ja ennaltaehkäistä. Säännöllistä lihasharjoittelua Arkiliikunta on hyvästä, mutta tehokkain apu lihasten ja nivelten hyvinvointiin ja kuntouttamiseen löytyy säännöllisestä liikunnasta ja lihasharjoittelusta. Tehokkain apu lihasten ja nivelten hyvinvointiin ja kuntouttamiseen löytyy säännöllisestä liikunnasta ja lihasharjoittelusta. – Jos kokee, että toimintakyvyssä on minkäänlaisia haasteita tai ei tiedä mistä lähteä Liike on lääkettä. – Samalla ketteryys ja lihasvoima herkästi vähentyvät. – Helposti saatetaan ajatella, että jos jotain paikkaa särkee tai kolottaa, sitä pitää olla rasittamatta. 58 . Kuva: Tanja Shaw M onet rappeumaperäiset muutokset lisääntyvät iän myötä, ja rasituksen sietokyky voi alentua nivelissä
– Kehon antamat viestit voivat olla hyvinkin lieviä, mutta jos fysioterapeutilla käy jo varhaisessa vaiheessa, voi henkilökohtaisesti laadittu harjoitusohjelma estää lievänkin kivun tai kolotuksen pahenemista. H yvä E lämä 59 . Vaivan selvittelyn voi aloittaa suoraan fysioterapeutin kanssa, joka ohjaa sitten tarvittaessa lääkärin vastaanotolle. Toistuvissa, saman tilanteen tai tekemisen aiheuttamissa kiputilanteissa saatetaan tarvita useampi käynti. Fysioterapeutti auttaa, jos arkiliikunta tai harrastukset takkuavat. ’’Tärkeintä on, ettei oireita jää hautomaan kotiin.’’ – Tärkeintä on, ettei oireita jää hautomaan kotiin. liikkeelle, kannattaa kääntyä fysioterapeutin puoleen. HE. Teemu Paatela muistuttaa myös, että jo kertakäynti fysioterapeutilla voi auttaa esimerkiksi polvitai selkävaivoissa. Jos on tarvetta, voidaan fysioterapeutin kanssa sopia seurantakäynti, jossa käydään läpi, miten harjoitusohjelma on toiminut. – Fysioterapeutin kanssa kartoitetaan ongelma, selvitetään nivelen toimintahäiriötä tarkemmin ja suunnitellaan yksilöllisesti sopiva harjoitusohjelma. Fysioterapian avulla voidaan saada keho taas toimimaan niin, että arki ja rakkaat harrastukset rullaavat, Teemu Paatela kertoo. Fysioterapeutti voi auttaa ja ohjeistaa siinä, miten iän tuomia haasteita voi ennaltaehkäistä, sanoi Paatela. Älä haudo oireita kotona Nivelvaivan ei tarvitse olla vuosia tai edes kuukausia kestänyt, jotta voi hakeutua fysioterapeutin vastaanotolle. Systemaattisella fysioterapeutin suunnittelemalla harjoittelulla on mahdollista saada lisävuosia myös esimerkiksi rakkaan liikuntaharrastuksen, kuten golfin tai vaeltamisen parissa
Omatoimiliikkujalta eivät ideat lopu Aktiivisuus ja omatoimisuus auttavat liikunnanharrastajaa kesäisin, jolloin monet liikuntapaikat, uimahallit ja monet jumpat ovat suljettuina tai tauolla. 60 . Kun intoa ja aloitteellisuutta on harrastajalla itsellään, myös vaihtoehtoja on tarjolla. Teksti ja kuva: Juhani Karvonen. H yvä E lämä Kesäkuntoilu Enni Kilpeläinen on aamu-uinnilla käynyt jo ennen kahdeksaa
En jaksa viettää 24 tuntia sisätiloissakaan, sanoo Kilpeläinen. . Vain sateella uintikerrasta suosiolla luovutaan. Liikuntaa kaiken ikää Enni Kilpeläinen on aina liikkunut, osin tarpeen sanelemana. Veden lämpötilaan varmaan keho tottuu, kun järvessä ui säännöllisesti. Vaivoja on ollut toistaiseksi vähän. Kesällä ehtii tehdä kaikenlaista, kun on vain itse aktiivinen. – Käyn talvisin aktiivisesti uimahallissa montakin kertaa viikossa. Yksi kesän hienoista hetkistä ovat ulkosalla järjestettävät yhteislaulutapahtumat. – Olen yrittänyt sitä edelleen harrastaa, mutta kieltämättä viime talvina kilometrit ovat jääneet aika vähiin. Kilpeläinen käy aktiivisesti teattereissa. ’’Aktiivinen liikuntaharrastus on tuonut paitsi hyvää fyysistä kuntoa, myös mielenrauhaa.’’ A amuseitsemältä taivas on pilvessä ja lämpötilakin jää heinäkuusta huolimatta 15-16 asteeseen. Ainoa ero on, että uimahallissa vesi on lämmintä ja altaat kuitenkin aika matalia. – Pyöräilen kilometrin verran uimaan lähes joka aamu paitsi sadesäällä. Kesäisin meillä on ollut jo vuosia ”mummoporukka”, joka käy uimassa pienessä Kahtoilammessa yhdessä ja tapaamme muutoinkin esimerkiksi kahvittelun merkeissä, kertoo hämeenlinnalainen Enni Kilpeläinen, 78. Vaikka Hämeenlinnassa kaikki kaupungin liikuntapaikat ovat suljettu heinäkuussa, kaupunki järjestää maksuttomia ja kaikille avoimia puistojumppia. Olen syntyisin Kainuusta ja jo kouluiässä oli käveltävä kouluun aika pitkä matka. Uintiaika vaihtelee puolesta tunnista noin kolmeen varttiin veden lämmöstä riippuen. – Uimahallissa voi käydä rollaattorilla, mutta esimerkiksi Kahtoilammelle ei rollaattorilla ole mitään pääsyä. H yvä E lämä 61 . – Niissä käyn melkein viikoittain. Tein kolmivuorotyötä, muttei se estänyt pyöräilyä. Puistojumppa kuitenkin korvaa tavikauden sisäjumpan. HE. Jumppia olisi tarjolla useampiakin viikossa, mutta harrastuksissakin pitää kohtuus säilyttää, tuumaa Kilpeläinen. Olen tottunut liikkumaan lapsesta saakka. Ainoa talvinen liikuntamuoto, jota Kilpeläinen ei kesäisin voi harrastaa, on hiihto. Huonolla säällä tai talvella saatoin käyttää bussia. – Uimahallissa harrastan vesijuoksua ja saman voi toistaa tietysti lammessakin. Sen sijaan kävelen tai pyöräilen lähes päivittäin. Uimme aina porukkassa jo turvallisuudenkin takia, sillä jokainen pitää muita silmällä. Luonnonvedessä uiminen edellyttää hyvää kuntoa, jotta lammelle ylipäätään pääsee. – Työelämässä ollessani pyöräilin kymmenen kilometriä töihin ja takaisin. Järvivesi tänä kesänä noin parikymmenasteista, mikä tuntuu ihan sopivalta veden lämmöltä. – Jos liikuntakyky olisi huonompi, lammella uiminen olisi aika mahdotonta. – Olen varmasti säästänyt lääkekustannuksissa. Aktiivinen liikuntaharrastus on tuonut paitsi hyvää fyysistä kuntoa, myös mielenrauhaa. – Kesäisin käyn useassa kesäteatterissa. Tänä kesänä ei ole montaa aamua, että uiminen olisi jäänyt väliin. Sää on harvoin este uimiselle. Hämeenlinnan Kahtoilammella ensimmäiset uimarit ovat jo vedessä
62 . Kesäkuntoilu Aila Nylund harrastaa kehonhuoltoa, kuntosalia ja megajumppaa. H yvä E lämä Kehonhuolto pitää paikat vetreinä Aila Nylund käy kesäisin puistojumpissa. Teksti ja kuva: Juhani Karvonen
Kortilla saa alennuksia Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n tuottamista palveluista sekä joistakin yksityisten liikuntapalveluista. Siinäkin touhussa tarvitaan kuntoa.’’. Sain uusia ystäviä, joiden kanssa tuli lähdettyä mukaan erilaisiin liikunnallisiin harrastuksiin. Ohjaajalla on tässä suhteessa aika iso merkitys, hänen on osattava innostaa, miettii Nylund. Kuntosali on ainoa, jota ei voi tuoda ulos. En kuulu kuoroon, vaan tyydyn yhteislauluiltoihin. Nylund tietää, että seniori-iässä voimaharjoittelu on erityisen tarpeellista fyysisen kunnon ylläpitämiseksi. Ryhmässä on helpompaa Nylund näkee tärkeänä nimenomaan ryhmäliikunnan. Kehonhuolto ja kuntosali ovat maksullisia, jumpat ilmaisia. Jos ihminen haluaa liikkua, ei kesä ole ainakaan tekosyy. HE ’’Loppukesästä metsä kutsuu ja käyn niin sienessä kuin marjassakin. Myös uimahallin palvelut kuuluvat korttiin. – Eläköitymisen myötä menin mukaan Eläkkeensaajien toimintaan. Siinäkin touhussa tarvitaan kuntoa. – Jostain syystä ihmiselle tuntuu olevan vaikeaa esimerkiksi jumpata yksin. Hämeenlinnassa kaupunki myy yli 60-vuotiaille seniorikorttia, jolla pääsee esimerkiksi jumpparyhmiin. Seniorilikuntakortin ikäraja on 70 vuotta ja kortti maksaa 40 euroa. Päätin valita kehonhuollon, koska siinä olisi helpointa pitää yllä riittävää etäisyyttä. H yvä E lämä 63 . Äiti joutui laitoshoitoon ja päätin valita yhden harrastuksen jossa koronasta olisi mahdollisimman vähän pelkoa. – Olen joskus itsekin ollut järjestämässä vesijuoksuryhmiä muille eläkeläisille. Ehkä se vähän korvaa kuntosaliakin. Itsekin jäin viimeksi varasijalle, mutta onneksi paikka järjestyi. Jälkikäteen on vaikea sanoa, olisinko tullut yksin lähteneeksi moisiin harrastuksiin, sillä liikuntaan saattaa olla vaikea lähteä mukaan myöhemmällä iällä. H ämeenlinnalainen Aila Nylund, 75, innostui toden teolla liikunnasta vasta eläköitymisensä myötä. Se on rentouttavaa ja palauttavaa lihashuoltoa, joka on hyvää vastapainoa kuntosalille. Nylund harrastaa kehonhuoltoa, kuntosalia ja megajumppaa. Maksu on todella edullinen, koska syksyn kausi alkaa ryhmissä elokuuun lopulla ja jatkuu joulukuun puoliväliin. Hän valitsi kolmesta liikuntaharrastuksestaan kehonhuollon. – Olin äitini omaishoitaja kymmenkunta vuotta. – Hämeenlinnassa on Kuka-kuoro, jossa voi laulaa vaikkei lauluääni olisikaan ehdottoman hyvä. Voisin itsekin harjoittaa kehonhuoltoa kotona, mutta jotenkin neljän seinän sisällä sitä ei vain tule tehdyksi. – Ihmisen pitää olla joskus kotonakin, naurahtaa Nylund. – Äiti nukkui pois ja siltä osin olen päässyt normaaliin rytmiin. Korona muutti Nylundin liikuntaharrastusta. – Jumpassa on ollut enimmillään talvella jopa parisataa osanottajaa. Se harjoittelu on jäänyt kesällä muutamaan kertaan. Kortti oikeuttaa automaattisesti jatkamaan myös kevään ryhmissä, jollei itse peru. Talvisin Nylund käyttää uimahallin palveluita. Ne ovat kaupungin omistaman Liikuntahallit Oy:n järjestämiä lähinnä seniori-ikäisille tarkoitettuja liikuntapalveluita. Kesällä käyn epäsäännöllisesti luonnonvesissä uimassa. Kesäisin jumpat pidetään puistoissa ja myös kehonhuoltoa liikuntahallit Oy järjestää kesäisin ulkosalla. Ryhmässä se on paljon helpompaa, minkä takia esimerkiksi kesäiset puistojumpat puolustavat paikkaansa kunnon ylläpitäjinä. – Korttia myydään elokuun puolivälistä lähtien ja kysyntä on kova. Riittää kun kuorolaisella on edes jonkinlainen ääni. Nylundin kesäisiin harrastuksiin kuuluvat kesäteatteri ja yhteislauluillat. – Loppukesästä metsä kutsuu ja käyn niin sienessä kuin marjassakin. – Kehonhuolto on paljolti hidastempoista venyttelyä ja tasapainoharjoittelua, jota voi tehdä kotioloissakin
Pienessä paketissa on kokoonsa nähden paljon hyötyä. Tuttujen kestosuosikkien lisäksi kannattaa maistaa rohkeasti myös uusia marjatuttavuuksia. Kotimainen marjasato on myös kesäherkuttelijan aarreaitta. – Runsaan marjansyönnin on osoitettu madaltavan metabolisen oireyhtymän riskiä ja auttavan verensokerin säätelyssä sekä parantavan kognitiivista toimintakykyä. Lisäksi marjat, etenkin mustikka ja mustaherukka, vähentävät silmien väsymistä näyttöpäätetyössä, listaa ravitsemusterapeutti Päivi Lassila. 64 . Värillä on väliä Marjat ovat hyvin ravintotiheitä, eli niissä on paljon ravintoaineita suhteessa energiamäärään. – Marjoista saadaan monipuolinen kattaus vitamiineja, hyviä rasvoja, kuitua ja etenkin poMarjoja mahan täydeltä! Metsän antimet pursuavat elimistölle tärkeitä ravintoaineita. Parhaat makupalat voi pienellä vaivannäöllä poimia omasta lähimetsästä.. H yvä E lämä H erkuttelu kuuluu kesään, ja parhaat makupalat voi pienellä vaivannäöllä poimia omasta lähimetsästä. Marjojen syönti myös vähentää elimistön matala-asteista tulehdusta, ja sitä kautta edistää aivojen terveyttä ja ehkäisee esimerkiksi muistisairauksia, tyypin 2 diabetesta ja sydänja verisuonisairauksia
lyfenoleita ja hapettumisenestoaineita antioksidantteja, joita niissä on enemmän kuin esimerkiksi hedelmissä, Lassila sanoo. Paljon elimistölle hyödyllisiä yhdisteitä sisältävät myös tyrni, karpalo, lakka, mesimarja ja vadelma. Se myös lisää kylläisyyden tunnetta, mikä edistää painonhallintaa, Lassila sanoo. Kesän marjasatoa sopii myös pakastaa, sillä ravintoaineet kestävät hyvin, kunhan marjat syödään noin vuoden sisällä.. Esimerkiksi lakka ja tyrni sisältävät valtavasti C-vitamiinia. Polyfenolit ovat eräänlaisia kasvisten aineenvaihduntatuotteita, joilla on tutkitusti useita positiivisia terveysvaikutuksia. Marjat tunnetaan myös vitamiinipommeina, eikä syyttä. C-vitamiini parantaa raudan imeytymistä ja vaikuttaa ihoon edistäen kollageenin-muodostusta. – Lisäksi marjat sisältävät runsaasti kuitua. Kuinka paljon ja miten. – Erityisen paljon polyfenoleja on tummissa marjoissa. Marjat peittoavat polyfenoleiden lähteenä suklaan ja punaviinin. Sen sijaan esimerkiksi marjan kirpeydellä tai makeudella ei ole tekemistä sen kanssa, kuinka ravintorikas marja on. Kullakin marjalla on omat tyyppipolyfenolit, joita ne sisältävät. – Marjoista saadaan myös runsain mitoin elimistön hapettumisreaktioita hillitsevää E-vitamiinia sekä karotenoideja, jotka muun muassa vahvistavat vastustuskykyä ja vaikuttavat suotuisasti näköön ja mielen hyvinvointiin. Pensasmustikkakin sisältää antosyaaneja, joskin puolet vähemmän kuin luonnonmustikka. C-vitamiini parantaa raudan imeytymistä ja vaikuttaa ihoon edistäen kollageeninmuodostusta. – Tärkeimpiä niistä ovat terveyttä monin tavoin tukevat antosyaanit, joita saadaan parhaiten tummansinisistä ja tummanpunaisista marjoista, kuten mustikasta,mustaherukasta, variksenmarjasta, puolukasta ja marja-aroniasta. Marjoja suositellaan popsittavaksi 100 grammaa eli vajaat 2 desilitraa päivässä – tai enemmänkin, jos maistuu. Kuitu on olennainen osa terveellistä ruokavaliota – se tasaa verensokeria ja on hyväksi suolistobakteereille. . Lisäksi marjat sisältävät pienempiä määriä muun muassa kaliumia, kalsiumia,rautaa, magnesiumia ja sinkkiä. H yvä E lämä 65 . Kosolti kuitua ja hyviä rasvoja Osa ravintoaineista piilee marjojen siemenissä, jotka sisältävät reippaasti terveydelle suotuisia rasvoja, muun muassa useita eri omega-rasvahappoja. Lakka ja tyrni sisältävät valtavasti C-vitamiinia
– Kestosuosikit kuten mansikka ja mustikka ovat hyviä valintoja, mutta moni unohtaa, että marjavalikoima ei suinkaan rajoitu niihin. SEKOITA pakastettuja marjoja sekaisin isoon avonaiseen astiaan pakastimeen, näin saat käytettyä helposti useaa laatua kerralla joutumatta avaamaan montaa eri rasiaa. Parhaiten marjojen terveyshyödyistä pääsee nauttimaan, kun sisällyttää ruokavalioon monipuolisesti eri marjalaatuja. Ubikinoni on välttämätön aine solujen toiminnalle. H yvä E lämä – C-vitamiini on herkkä sulattamiselle, mutta hukan voi minimoida nauttimalla pakastemarjat jäisinä tai sulattamalla ne mahdollisimman nopeasti. Marjoja suositellaan popsittavaksi 100 grammaa eli vajaat 2 desilitraa päivässä – tai enemmänkin, jos maistuu. Korkealaatuinen ubikinonivalmiste Bio-Qinon Q10, joka sisältää B 2 -vitamiinia voi palauttaa ubikinonitasoja, elinvoimaa ja nuorekkuutta. Bio-Qinon Q10 sisältää ubikinonia ja B 2 -vitamiinia, joka • edistää energia-aineenvaihduntaa • auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta • suojaa soluja hapettumisstressiltä Tilaa uutiskirje www.pharmanord.fi Rajatorpantie 41 C • 01640 Vantaa puh. ENERGIAA -luonnollisesti Aito ja luonnollinen, tutkitusti dokumentoitu ubikinoni imeytyy hyvin. HE Marjojen ystävä, muista nämä! . . (09) 8520 2215 • www.pharmanord.fi. . . Sokerin käyttö pakastaessa ei ole tarpeen kuin kaikista pehmeäkuorisimmille marjoille, kertoo Päivi Lassila. MARJOISTA on moneksi – popsi sellaisenaan, mutta muista myös mehut, hillot, smoothiet, pirtelöt,puurot, piirakat, rahkat, jäädykkeet, sorbetit ja salaatit. KÄYTÄ monipuolisesti eri marjoja: mansikkaa, mustikkaa, vadelmaa, tyrniä, lakkaa, karviaisia, viinimarjoja, puolukkaa, juolukkaa, mesimarjaa, marja-aroniaa, variksenmarjaa ja karpaloa. . Marjojen säilyvyyttä voi tarkkailla värin avulla: niin kauan kuin marjoissa on väriä jäljellä, on mukana yhä polyfenolejakin. 66 . JOS tuoretta marjaa ei ole saatavilla, muista pakasteet ja marjajauheet – 1dl kuivattua marjaa vastaa noin 5dl tuoretta marjaa! Ulkomaalaiset pakastetut marjat on kuumennettava ennen käyttöä. Kokeile myös juotavia marjatuotteita, joissa on kokonaisia marjoja murskattuna. . Jos mansikkakesä on huono, korvaavia marjoja löytyy kyllä jonoksi asti, Lassila muistuttaa. . Sen pitoisuudet alkavat laskea jo 20-25 -vuotiaana.
Esko Aho ja hänen johtamansa hallituksen valtionvarainministeri Iiro Viinanen (kok) joutuivat synkkinä vuosina tekemään vaikeita, suomalaisia monin tavoin satuttaneita päätöksiä kerta toisensa jälkeen.. Teksti ja kuvat: Eero Wihuri Pääministeri Aho joutui tekemään päätöksiä, joiden tiesi tekevän kipeää KIPPARI myrskyävällä merellä Esko Aho vierailee säännöllisesti erilaisissa tilaisuuksissa kertomassa kokemuksiaan ja näkemyksiään erilaisista asioista. Lamavuosien pääministeri Esko Aho muistuttaa päättämättömyyden olevan vaarallisinta. Vaikka hälytysmerkkejä oli ollut ilmassa jo vuodesta 1989 lähtien, vain harva suomalainen osasi ennustaa, miten vaikeita vuosia oli edessä Suomen syöksyessä rajuun talouslamaan. 68 . K eväällä 1991 keskusta sai eduskuntavaaleissa ”veret seisauttavan vaalivoiton”. Toukokuussa 2022 hän kertoi Karkkilan seurakunnan järjestämässä tilaisuudessa 1990luvun synkistä lamavuosista. Vaalitulos nosti edelliskesänä keskustan puheenjohtajaksi valitun Esko Ahon pääministeriksi. H yvä E lämä Vaikeita päätöksiä on tarvittaessa kyettävä tekemään, vaikka se tekisikin kipeää
. – Iiro Viinanen ja minä olemme varmasti tehneet Suomessa eniten vaikeita päätöksiä, toteaa Aho. Esimerkiksi koro. Isot myllerrykset Esko Aho joutui kipparoimaan Suomi-laivaa myrskyävillä vesillä alusta alkaen. Mutta kolmas vaihtoehto on päättämättömyys. Esimerkiksi Neuvostoliiton kaatuminen johtui Ahon mukaan suurelta osin kyvyttömyydestä tehdä tuottavuutta parantavia päätöksiä. Vastuuta ei valitettavasti aina haluta kantaa. – Voidaan tehdä hyviä ja huonoja päätöksiä. Asiat tulevat yllätyksenä, niillä on valtavat vaikutukset ja jälkeenpäin ymmärretään, että asia oli kuitenkin odotettavissa. – Vaikeissa paikoissa ja tilanteissa on kuitenkin kannettava vastuu. – Mustiin joutseniin liittyy kolme piirrettä. Aho itse kuvailee vuotta 1991 ”mustien joutsenten vuodeksi”. On niin helppoa sanoa, että ”kyllä minä olisin tehnyt tarvitut päätökset, mutta kun ne muut vastustivat”. On siis asioita, joita ei etukäteen tiedetä, mutta ne ovat olemassa. – Mustalla joutsenella tarkoitan asioita, joita ei etukäteen tiedetä. H yvä E lämä 69 . Esko Aho sanoo olevan kolme mallia, joiden mukaan päätöksiä tehdään. Ja se, ettei tarvittavia päätöksiä tehdä, on kaikkein vaarallisin vaihtoehto. Vuonna 1697 eräs hollantilainen tutkimusmatkailija näki Australiassa mustan joutsenen, vaikka Euroopassa luultiin joutsenien olevan aina valkoisia
Valitettavasti Suomi ei ollut siihen kypsä. Talouden romahdus kuitenkin pakotti hallituksen tekemään vaikeita päätöksiä. Suomi kohtasi vuonna 1991 kolme isoa yllätystä käytännössä samanaikaisesti. Eduskunnan pöytäkirjojen mukaan yksikään kansanedustaja ei kysynyt asiasta lisätietoja. Säästämisen pakko Esko Aho ja Iiro Viinanen muistetaan vaikeista säästöpäätöksistä. Suomen ulkomaan vienti lähti nousuun, mutta sen hinta oli kallis. Työntekijäpuoli risti listan ”saatanallisiksi säkeiksi”. Aho sanoo devalvaation olleen laman käännekohta, niin hyvässä kuin pahassakin. Vuonna 1988 luottokanta kasvoi 30 prosenttia, lainoista yli 90 prosenttia meni kulutukseen, esimerkiksi asuntokauppoihin. Se myös syvensi pankkikriisiä, josta tuli laman seuraava suuri koettelemus. Nämä yllätykset johtivat Suomen vuosina 1991-1995 rajuun lamaan, jonka seurauksena satojatuhansia ihmisiä jäi työttömiksi ja kymmenet tuhannet yritykset menivät konkurssiin. Suomen pankin johtajan Kalevi Sorsan johdolla syntyi sopu, jossa palkkoja olisi alennettu kolme prosenttia. Noin puolet vuosien 1990-1993 talouden romahduksesta selittyy Neuvostoliiton hajoamisella ja idänkaupan päättymisellä. Miten siis painaa jarrua, jos asiat näyttävät olevan hyvin, kysyy Aho. Sopimus kaatui Esko Aho muistelee vuonna 1991 ilmapiirin olleen vielä huolettoman. – Säästäminen, vaikeiden säästöpäätösten, tekeminen oli ainoa edellytys lainarahan saa’’ Vaikeissa paikoissa ja tilanteissa on kannettava vastuu, mutta on niin helppoa sanoa, että kyllä minä olisin tehnyt tarvitut päätökset, mutta kun ne muut vastustivat.’’. – Vuonna 1986 Säästöpankkien Keskus-Osakepankin eli SKOP:n pääjohtajan tehtävästä eläkkeelle jäänyt Matti Ranki kävi puhumassa eduskunnan talousvaliokunnalle. Työantajajärjestöt ja SAK:n Lauri Ihalainen hyväksyivät ratkaisun, mutta Paperiliitto ja Metalliliitto sanoivat kiertelemättä haluavansa devalvaation. Sopimuksessa oli tarkoitus toteuttaa sisäinen devalvaatio ja sitoutua kustannusten alentamiseen niin, että se olisi ratkaissut sekä viennin, velkaantuneen kotimarkkinasektorin että julkisen talouden ongelmia. Suomen lamasyöksyn säikäyttämät työnantajat vaativat muun muassa palkkojen runsasta alentamista. – Talouden romahduksesta kertoo, että vuonna 1991 Suomen 20:stä suurimmasta yrityksestä vain neljä teki voitollisen tilinpäätöksen. Monet ihmiset menettivät työn lisäksi myös kotinsa. Lopulta sopimus kaatui. He tiesivät päätöksien vaikutusten olevan vaikeita suomalaisille, silti päätökset piti tehdä. Koronapandemia puhkesi yllättäen, vaikka on tiedetty maailmanlaajuisen viruspandemian olevan vain ajan kysymys, Aho havainnollistaa. Devalvaatio synnytti konkurssiaallon kaatamalla suuriin valuuttaluottoihin turvautuneita yrityksiä. Aho huomauttaa, että taloustilanteen heikentymisestä yritettiin varoittaa päättäjiä jo aiemmin, turhaan. Yritykset olivat Neste, Kesko, Valio ja Kone. Historia osoittaa hinnan olleen kovan. – Ilmapiiri ei ollut otollinen, koska elettiin nousukautta. H yvä E lämä napandemia on musta joutsen. Neuvottelut hallituksen, työnantajien ja ay-liikkeen välillä olivat vaikeat. 70 . Ranki yritti varoittaa rahamarkkinoiden liian nopean ja hallitsemattoman vapauttamisen johtavan kaaokseen. Ne henkilöityivät pääosin pääministerinä toimineeseen Esko Ahoon ja valtionvarainministerinä työskennelleeseen Iiro Viinaseen. Ensimmäinen yllätys oli talouden romahdus. – Vuonna 1990 Neuvostoliiton kaupan osuus viennistämme oli 13 prosenttia, mutta se toi kaksikolmasosaa maamme vientituloista. – Oli tunne, että meillä ei ole hätää. Asiat kuitenkin tapahtuvat viiveellä. Samanaikaisesti autoja kuljetusliitto AKT oli kuukauden lakossa, AKT vaati 10 prosentin palkankorotuksia. Esko Ahon mukaan niin sanottu Sorsan sopimus ei olisi todennäköisesti riittänyt estämään devalvaatiota, mutta se olisi pitänyt kurssimuutoksen kohtuullisena. Puolet lamaan johtaneista syistä oli seurausta itse aiheutetusta talouden ylikuumenemisesta. – Otetuista lainoista vain seitsemän prosenttia käytettiin talouden investointeihin. Kyse oli arvovallasta, sopimuksen kaataneiden liittojen johto ilmoitti heidän tulleen valituiksi tehtäviin korottamaan palkkoja, ei laskemaan niitä. Se oli totaalista hulluutta. Paine markan devalvoimiseksi kasvoi, paine sai aikaan niin sanotun Sorsan sopimuksen. Siksi Neuvostoliiton romahdus ja idänkaupan hiipuminen iski talouteen niin rajusti. Töitä riittää, ja rahaa on. Vuonna 1991 yritettiin keinoa, joka toteutuessaan olisi voinut ehkäistä kaikkein kipeimpien lamapäätösten tarpeen. – Se taas olisi pelastanut suuren joukon yrityksiä ja työpaikkoja sekä lieventänyt pankkikriisiä. Lakon aikana bruttokansantuotteemme supistui peräti 10 prosenttia
– Siksi luotonantajille piti osoittaa, että hoidamme talouden kuntoon. Lainarahan hinta oli kovin erilainen kuin nyt. Erosi maaliskuussa venäläisen Sberbankin hallituksesta.. Valtion vaihtotase kääntyi plussan puolelle jo keväällä 1993, ja lopulta lama hellitti otettaan 1990-luvun puolivälissä. Keskusteluiden jälkeen hallituksen politiikkaan ei koskettu, muistelee Aho. Sitten toisen ison yllätyksen, eli Neuvostoliiton hajoamisen, johdosta YYA-sopimus päätettiin ja kolmas iso päätös oli EU-jäsenyyden hakeminen. Aho on työskennellyt myös muun muassa Harvardin yliopiston vierailevana luennoitsijana, Nokian yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana, sekä hallituksen puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä sekä neuvonantajana useissa kansainvälisissä ja kotimaisissa yhtiöissä ja yhteisöissä. – Todennäköisesti televisiouutisissa haastateltu mies työllistyi nopeasti uudelleen. Esko Aho vastasi Ahtisaaren puheisiin ”Siperia opettaa”. H yvä E lämä 71 . Esko Ahon mukaan niitä kyllä tehtiin. – Kun Ahtisaari aloitti presidenttinä, tapasin hänet ja menimme saunaan. Valtion menoista peräti 20 prosenttia katettiin lamavuosina ulkomaisella lainarahalla. Vuonna 1994 Martti Ahtisaari valittiin presidentiksi. Lamavuosina valtion ottamien luottojen korko vaihteli seitsemästä kymmeneen prosenttiin. HE miselle. – Toukokuussa 2022 Suomen valtio sai lainaa 0,125 korolla. Tilanne oli niin vaikea, etteivät edes suomalaiset yritykset saaneet enää lainarahaa ulkomailta. takaavaan Esko Aho kertoo syyskuussa 1991 tehdystä päätöksestä, jolla SKOP-pankki otettiin valtion haltuun. Hallitukselle tärkeintä oli, että saimme turvattua miljoonan ihmisen talletukset sekä lainat. Hän ilmoitti vaalikeskusteluissa laittavansa hallituksen politiikan uusiksi. Uskottavuuden saavuttamiseen kuului myös näkymä siitä, koska velanotto päättyy. Siperia opetti. – Tammi-toukokuussa 1992 teimme kolme erittäin isoa päätöstä. Hän korostaa, että usein huomio kohdistuu usein muualle kuin perusasiaan. Tiesimme, että SKOP:in ottaminen valtion haltuun koskee suurta joukkoa ihmisiä ja yrityksiä, Säästöpankeilla oli noin miljoona asiakasta. Ne päätökset piti tehdä, jotta Suomi selviytyi talouskurimuksesta. Esimerkkinä vaikeiden päätösten tekemisestä ja asioiden asettamisesta oikeaan mitEntinen pääministeri Esko Aho joutui lamavuosina 1990-luvun alkupuolella tekemään useita vaikeita päätöksiä. – SKOP-päätös oli hankala, mutta välttämätön. Esko Aho Ikä: 68 Asuinpaikka: Espoo, kotoisin Vetelistä Perhe: Vaimo Kirsti, neljä lasta puolisoineen, seitsemän lastenlasta Koulutus: Valtiotieteen maisteri Työura: Työskennellyt muun muassa Ammattikoululaisten liiton järjestösihteerinä, Kannuksen kunnan elinkeinoasiamiehenä, kansanedustaja vuosina 1983-2003, pääministeri vuosina 1991-1994 ja keskustan puheenjohtaja vuosina 1990-2002. – Kun päätös tuli julki, se oli TV-uutisten ykkösaihe. Äidiltä opittu lausahdus piti paikkansa. Hallitusta moitittiin elokuussa 1991 siitä, ettei se tee päätöksiä. Ensin hankittiin Hornet-hävittäjät. Uutisiin haastateltiin kyynelehtivää, Säästöpankissa työskennellyttä miestä, hän harmitteli hallituksen päätöstä, joka johti työpaikan menettämiseen, kuvailee Esko Aho
Ruokolahti edistää onnellista vanhuutta. Kunta ostaa seuraa vanhuksille. Alkuvuonna saatua merkittävää testamenttilahjoitusta hyödynnetään Ruokolahdella vanhusten yksinäisyyden vähentämiseen. H yvä E lämä Ruokolahden kunta lisää asukkaidensa vanhuuteen onnellisuutta ja työllistää samalla kunnan alueella asuvia eläkeläisiä. 72 . Kunta ostaa säännöllistä seuraa vanhuksille
Rouva 76v Hapan elimistö On arvioitu että, että länsimaisista ihmisistä neljä viidestä olisi keholtaan hapan. – Olemme vuodesta 2017 lähtien tehneet suurella sydämellä laadukasta, vanhuksen hyvinvointia lisäävää, ei-sairaanhoidollista vanhusseuratyötämme. Iän myötä elimistö yleensä happamoituu. HE IHMINEN ON SITÄ MITÄ SYÖ JA JUO... Terveys on tärkein Itse suosittelisin emäksisen ja riittoisan koivuntuhkauutteen käyttöä ennalta ehkäisevässä mielessä. Henning Kalsrtröm on kommentoinut tuhkaa seuraavasti: Tuhkassa täytyy olla jokin tuntematon vaikuttava tekijä. Länsimainen ruokavalio mm. Seuranan palvelun yhteiskunnallinen vaikuttavuus on suuri. Riihineuvos alias Ari Pulkkinen. Esimerkiksi bakteerit, virukset, hiivat ja sienet sekä monet vakavat sairaudet vaativat normaalia happamamman elinympäristön. Miksi. Näin kaksi eri senioritasoa hyötyvät toiminnasta. Miksi happamuus ei tule yksin. – Näemme varmasti pian näemme hankkeen tuomat hyödyt valituille vanhuksille ja hankkeestamme on ilo kertoa lisää matkan varrella, iloitsee Häkkinen-Paananen. liha, maitotuotteet, sokeri, viljatuotteet, kahvi, tee ja alkoholi happamoittavat elimistöä. Myös marjat ja jopa juomavesi on yleensä pH-arvoltaan happaman puolella. Suolisto on ihmisen toiset aivot Kun aloitin syksyllä 2017 koivuntuhkauutteen säännöllisen käytön “hullu suoleni” rauhoittui ja tuli tunne että nyt on elämä hyvin. Ruokolahti tilasi 10 vanhukselleen Seurana Oy:n ainutlaatuisen vanhusseurapalvelun, jolla se testaa, miten kunta voi lisätä alueen vanhuksille onnellista vanhuutta laadukkaasti ja työllistää samalla kunnan alueella asuvia eläkeläisiä. Yksinäisyydestä kärsii moni vanhus, ja sen vaikutukset hyvinvointiin, terveyteen sekä sitä kautta myös kunnan terveydenja vanhustenhuoltoon näkyvät kaikkialla. Myös usein toistuvat kurkkukivut ja suun aftat kaikkosivat. Kun kaikkea ei voi tuottaa yksin, on hyvä turvautua luotettavan, hyväksi havaitun palvelun pariin, kertoo Seuranan perustaja Mirka Saarinen. Toteamus ei ole ilmeisesti tuulesta temmattu, koska uutteen käytön myötä sain krooniset polvija lonkkakivut hallintaan ja kivuttomiksi. Nobelisti A.I. H yvä E lämä 73 . Myös kuntien pula kotihoidon työntekijöistä sekä tulevat kesälomat lisäävät tarvetta uusien palveluiden testaamiselle. – Haluamme tämän merkittävän teon ja lahjoituksen myötä ryhtyä mahdollisimman nopeasti konkreettisiin toimiin vanhusyksinäisyyden vähentämiseksi. 0400 669543 myös artikkelit www.aripulkkinen.net Koivuntuhkauute neutraloi kehon happamuutta Koivuntuhkalla pitkät perinteet Tuhka on tunnettu pitkään perimätiedossamme. Hiusten kasvuun se on vaikuttanut ja jaksaa paiskia tyttären luona puuhommia. Kun Ruokolahden kunta ostaa vanhusseurapalvelun kunnan kymmenelle vanhukselle, se tuottaa hyvinvointia usealle taholle: Vanhukselle, joka saa säännöllistä, luotettavaa seuraa, eläkeikäinen seuralainen saa merkityksellisestä työtä ja palkkiota eläkkeen päälle, vanhuksen omainen saa jokaisen tapaamisen jälkeen vanhusläheisensä kuulumiset. Tiedustelut, käyttäjäkokemukset ja tilaukset: puh. Uskomme, että säännöllinen seura, mielekäs tekeminen ja ulkoilut vähentävät vanhusyksinäisyyttä sekä lisäävät fyysistä ja henkistä hyvää vanhuksille, kertoo Ruokolahden hallintojohtaja Kaisa Häkkinen-Paananen. On hienoa nähdä, miten sekä hoivakodit, laitokset ja nyt myös kunnat ovat ottaneet tästä keinon tuottaa onnellista vanhuutta ja samalla mahdollisuuden pienentää yksinäisyyden ja toimintakyvyn laskusta koituvia kuluja. Jo vuonna 1544 Mikael Agricola rucouskirjassaan toteaa maksan pitävän tuhkasta. Myös pakurijauhetta ja pakuriuutetta saatavilla. KOIVUNTUHKAUUTE aito emäksinen, luonnontuote. Virtasen läheisin työtoveri biokemisti prof. R uokolahden kunta sai alkuvuonna testamenttilahjoituksen ruokolahtelaiselta pariskunnalta, joka halusi kohdistaa lahjoituksen kunnan vanhustyöhön. Ruokolahden kunta saa arvokasta tietoa vanhusyksinäisyyden ehkäisystä ja sen tuottamasta hyvinvoinnista ja vaikutuksista kuntaan
Thurman opettaa muun muassa tulevia lähihoitajia Luksiassa.. 74 . H yvä E lämä Terveydenhoitoalan opettaja, työnohjaaja Katri Thurman toivoo, että hoitoalan viime vuosien ongelmat vihdoin otettaisiin todesta ja myös korjattaisiin, ja alasta saataisiin jälleen vetovoimainen
. Niinpä Thurman on hankkinut paljon lisäoppia aiheesta, jotta voisi auttaa muita parempaan työhyvinvointiin. – Itsensä johtamisen taidot, osaaminen ja motivaatio ovat myös tärkeitä. Intohimo työhyvinvoinnin parantamiseen on osaltaan syntynyt Thurmanin omien työelämäkokemusten kautta. Työhyvinvointikouluttaja ja työnohjaaja Katri Thurman on uskoo parempaan työelämään ja valmentaa sitä antaumuksella. Intohimona työhyvinvointi Töissä tehdään töitä, mutta työyhteisössä pitäisi myös viihtyä niin, ettei työ kuormita. – Mehän ikään kuin opiskelemme kiusaamista ihan päiväkodista ja koulusta lähtien. Työterveyshoitajana työskentely on myös avannut silmiä. Työnohjaus antaa eväitä – Työnohjaus tarjoaa sekä johdolle että esihenkilöille ja työntekijöille turvallisen sekä luottamuksellisen foorumin tutkia omaa työtä ja työhön liittyviä kehittämistarpeita ja tunteita, Thurman sanoo. Jaksamisen kannalta näitä tärkeitä elementtejä on myös omissa käsissämme. – Kiusaamisessa on aina subjektiivinen kokemus. H yvä E lämä 75 . Kaikki aloja, joissa pyritään tuottamaan hyvää muille. Työnohjaajan kanssa voi esimerkiksi pohtia, millaista johtamista toivoisi, mitä itse tuo työpaikalle ja millaisin silmälasein katsoo työtään. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen T yöelämän vaatimukset ovat vuosi vuodelta kasvaneet, ja se on lisännyt työntekijän haasteita ja itsensä johtamisen taitojen tarvetta. Jos kiusaamiseen ei tuolloin jo puututa ja ohjata lapsia hyväksyvään ja arvostavaan käytökseen ja toimintatapaan, niin emmehän me kaikki sitten ole hyviksiä aikuisinakaan. Kiusaaminen kitkettävä Jo vuosia työpaikkakiusaamisen määrää on selvitetty ja jossain vaiheessa myös havaittiin, että työpaikkakiusaamista oli paljon juuri sellaisilla aloilla, joilta sitä ei ehkä odottaisi löytävänsä: seurakunnissa, sotealalla ja oppilaitoksissa. – Missioni on muun muassa lisätä kollegiaalisuutta työelämässä ja parantaa johtajuutta, sanoo Katri Thurman, jolle työhyvinvoinnin edistäminen on intohimo. Kun joku kokee tulleensa kiusatuksi, kiusaaminen on totta kiusatulle.. Ja vahva usko siihen, että jokainen voi vaikuttaa sekä omaan että koko työyhteisönsä hyvinvointiin. On ollut huippuja, hyviä, huonoja ja tosi kehnoja ja kaikkea siltä välitä. Opetustyössään hän korostaa terveydenhoitoalan opiskelijoille moniammatillisuuden merkitystä, ja sivutoimessaan työhyvinvointialan valmentajana hän opettaa sekä ottamaan kollegat huomioon että tuomaan esille omat tarpeet. Thurman ohjaa työhyvinvoinnissa monien eri alojen ihmisiä, mutta soteala on toki hänen lempilapsensa. Terveydenhoitoalan opettaja, työhyvinvointikouluttaja ja valmentaja, työnohjaaja ja tietokirjailija Katri Thurman on innostava ja innostuva idealisti, jolla on monipuolinen kokemus terveydenhoitoalalta ja ammatillisesta koulutuksesta sekä ohjaustyöstä. Kokemuksensa ja koulutuksensa antamin eväin Thurman nyt tekee kaikkensa, jotta ihmiset voisivat hyvin työssään. Stressiä, uupumista ja jopa loppuun palamista esiintyy jo nuorillakin. – Työpaikoilla tarvitaan myös työn tuunaamisen rohkeutta ja ilon etsimistä. – Minullakin on työurani aikana ollut monenlaisia työpaikkoja ja esihenkilöitä
Vapaa-aikanaan Thurman harrastaa teatteria sekä näyttelijänä että Espoonlahden teatterin puheenjohtajana. Ohjeita tähän on ollut jo pitkään, mutta edelleenkään esihenkilöt eivät aina osaa tunnistaa kiusaamista, eivätkä tiedä, miten pitäisi toimia. – Suomalaisille small talk ei ole kovin luonteenomaista, ja helposti ajatellaankin, ettei sillä ole sen syvempää merkitystä: ”Sehän on ihan bullshittiä, eivät he sitä tarkoita”. Hän on myös työnohjaaja, näyttötutkintomestari ja ensiavun ja terveystiedon opettaja. Perheeseen kuuluvat puoliso ja aikuinen tytär. Vähän samaan tapaan kuin monesti parisuhteessa – kun vaimo haluaa, että mies imuroisi, ja jättää siksi imurin keskelle olohuoneen lattiaa, mies ei ymmärrä vihjettä, vaan ihmettelee, mitä tuo imuri tuossa tekee... Vuorovaikutus toimivaksi Vuorovaikutuksen kehittäminen on olennaista, jotta työyhteisön ongelmissa päästään eteenpäin. Hän on myös Suomen Työnohjaajat ry:n hallituksessa varajäsenenä ja Sote-ryhmän vetäjä. Juuri on ilmestynyt verkkooppimiskokonaisuus Edistä hyvinvointia ja toimintakykyä. On työyhteisöjä, joissa näennäisesti kyllä jutellaan, mutta oikeista asioista ja ongelmista ei uskalleta puhua. Teatteriharrastuksesta hän ammentaa ideoita ja menetelmiä myös työnohjaukseen, koulutuksiin ja valmennuksiin.. Thurmanin puitteissa. Ja vain siksi, ettei puhuta oikeista asioista, eikä vuorovaikutus toimi. Siksi kiusaamisena koettu tilanne jää usein tulkinnanvaraiseksi. ’’Työelämästä saadaan kaikille parempaa, kun sekä otetaan kollegat huomioon että uskalletaan tuoda esille omat tarpeet.’’ Kuka. Me ymmärrämme työelämässä toisiamme usein väärin. Hän on työskennellyt sairaanhoitajana ja terveydenhoitajana akuuttihoitotyössä, työterveysja opiskelijaterveydenhoitajana sekä terveydenhuollon ja hyvinvoinnin kouluttajana ja opettajana. Johtamisella iso rooli Johtaminen nähtiin ennen taylorismin mukaisesti käskemisenä ja valvomisena, ja johtajan piti olla kaikkitietävä. – Valitettavasti työturvallisuuslakikaan ei määrittele yksiselitteisesti, mitä kiusaaminen on. Thurman toimii valtakunnallisen Työhyvinvointiverkoston vetäjänä ja Uudenmaan alueen alueyhteyshenkilönä. Työhyvinvointivalmennusta ja ohjausta hän tarjoaa oman yrityksensä Koulutus ja konsultointi K. – Meidän täytyy kehittää vuorovaikutustaitojamme vielä aikuisina. Syntyy kuppikuntia ja selän takana puhumista, ja sitä kautta pahaa oloa. Taustalla ovat usein kuitenkin väärinkäsitykset ja virheelliset tulkinnat sekä vuorovaikutuksen ongelmat. – Kun olin Kanadassa tutustumassa terveydenhoitoon, pidin siitä, että kun uusi ihminen tuli työpaikalle, hänet otettiin heti mukaan: Hello, how can I help you. Master of Health Care Katri Thurman on toiminut ja toimii sosiaalija terveysalalla monissa eri tehtävissä. Suomalaisittain sitten taas on tunnettua management by perkele, joka johtaa pelkoon. Mutta eihän siitä harmiakaan ole, että olemme ystävällisiä toisillemme ja otamme toisemme huomioon! Jo ruotsalainen kulttuuri on paljon keskustelevampi – ja siitä suomalaiset toisinaan myös ärsyyntyvät – eiväthän ruotsalaiset pääse ollenkaan asiaan, kun loputtomasti vain diskuteeraavat... ja kohta onkin sitten ilmiriita. Jokaisella työpaikalla pitää olla luotuna malli, kuinka asiaa käsitellään, kun joku kertoo kiusaamisesta. Mutta kaikki muu siinä välillä voi olla todella vaikeasti osoitettavissa. Jos itsellä on stressiä ja paha olo, voi olla hyvin herkillä ottamaan itseensä asioista, joita toinen ei ole tarkoittanut kiusaamiseksi. H yvä E lämä Mutta voi myös olla niin, että kun joku toinen ihminen tuntuu ärsyttävältä, silloin koetaan, että kaikki, mitä tuo toinen tekee, on kiusaamista. Thurman asuu Espoossa. – On huolestuttavaa, jos työyhteisössä ei puhuta aidosti. Se tuntui hyvältä. 76 . – Sitten tapahtuukin paljon pinnan alla. Thurman on kirjoittanut terveydenhoitoalan oppikirjat Tautinen Suomi ja Lääkehoito. Mutta Thurmaninkaan mielestä pelkkä small talk työpaikalla ei riitä. Vuorovaikutuksen osaamisessa on myös isoja kulttuurisia eroja. – On helppo todentaa vaikkapa seksuaalinen häirintä ja osoittaa, että joku on taputellut tai käynyt käsiksi, tai esimerkiksi eristänyt jonkun työyhteisöstä toiseen työtilaan
Substanssiosaaminen ei ole olennaista, vaan riittää, että johtaja luottaa asiantuntijoihin. – Eikä kannata pitää sellaisia näennäisiä kehityskeskusteluja, joissa kerran vuodessa istutaan tunniksi jutustelemaan ja se on sitten siinä. Työhyvinvointiin pitää panostaa, jotta ihmiset jaksaisivat työuransa kuormittumatta, toteaa Katri Thurman.. Kehno johtaminen vaikuttaa moneen, jopa siihen, että ihmiset eivät tiedä, mitä kaikkea heidän kuuluisi työpaikalla tehdä. H yvä E lämä 77 . Hyvä esihenkilö tietää, että ihmiset ovat erilaisia, ja ottaa sen huomioon. Erilaisuus on voimavara – Esihenkilön on hyvä tuntea ihmiset yksilöinä. Mutta voimme kehittää sitä ja niitä taitoja, jotka tunnistamme. Mutta itseään voi ja pitää kouluttaa ja kehittää ymmärtämään toisen erilaisuutta. – Työelämän vaatimukset vain kasvavat, ja jatkuvaan muutokseen on sopeuduttava. – Meillä on synnynnäinen temperamentti, joka sinänsä ei muutu elämänkaaremme aikana. – Tarvitaan aidosti läsnäolevaa, kuuntelevaa, tsemppaavaa ja sparraavaa johtamista. Katri Thurman on itse positiivinen, sosiaalinen ja räiskähteleväkin extrovertimpi ambivertti – ja ärsyyntyy siksi joskus hitaampien tai introverttien ihmisten kanssa. Diversiteetti, erilaisuus työpaikoilla, on silloin voimavara. . Johtajan pitää tunnistaa erilaisten temperamenttien eroja. Vaikka näin: hei tiedätkö, että en pääse työssäni eteenpäin, ennen kuin olet tehnyt oman osuutesi. – Nyt ajatellaan, että asiantuntijaorganisaatioissa, vaikkapa sotealalla tai opetusalalla, johtajan pitää olla hyvä johtamistaidoiltaan. Kyllä me jokainen tuomme työpaikalle jotakin, ja olemme myös vastuussa työhyvinvoinnista kukin osaltamme. Oikeudenmukainen ja tasapuolinen pitää olla, mutta oikeudenmukaisuus ei tarkoita sitä, että kaikille saman verran samaa, vaan kullekin omien kykyjen, taitojen, jaksamisen ja terveyden mukaan. – Jos työtoverin työtapa ärsyttää, voi harjoittaa itseään pysähtymään ja miettimään, mikä minua tässä oikeasti ärsyttää, ja voisiko tästä puhua rakentavasti. – Ei johtaminen silti ole kaiken pahan alku ja juuri, jos työpaikalla voidaan huonosti. – On vielä vähän hakusessa, että osattaisiin johtajuudesta käsin valmentaa, mentoroida ja sparrata kyvykkyyksiä
– Totta kai jokaiselta edellytetään tiettyjen käyttäytymissääntöjen noudattamista. Kaikkien edellisten kerrosten yläpuolella on johtaminen, työyhteisö ja olosuhteet. – Se on onneksi viime vuosina alkanut murtua, mutta kyllä sitä edelleenkin on. Sen päälle tarvitaan osaamista. Työnohjaaja menee pikemminkin kysymään: mitä teille kuuluu, mitä te täällä teette, miten ja miksi. On annettava aikaa omiin oivalluksiin. – Talon kaikkien osien pitää olla tasapainossa. Eri ammattiryhmien tehtävien uudelleentarkastelukin olisi Thurmanin mielestä tarpeen niin sotealalla kuin vaikkapa päiväkodeissakin. – Sanotaan, että no minähän olen vain sairaanhoitaja tai lähihoitaja. Jos mikä tahansa osa-alue on huonossa kunnossa, rapistuu koko rakennus. Isot asiat tapahtuvat ajan kanssa. Työelämä on entistä vaativampaa, ja lisäksi se muuttuu koko ajan. Ei se ole mikään vain! – Mutta on onneksi niitäkin, jotka kokevat, että tämä on upea ja tärkeä työ. Asioita voi usein tehdä toisin sekä organisaation että työntekijän eduksi. Työnohjaus ei silti ole hokkuspokkus-keino, jolla saisi aikaan nopean ison muutoksen, mutta se ei ole tarkoituskaan. Muutos on jatkuvaa Työpaikalla on aina asioita, joihin työntekijä ei voi vaikuttaa paljon tai ollenkaan, mutta on myös asioita, joihin voi vaikuttaa. Työkyvyn tarkastelua varten Työterveyslaitos on luonut toimivan mallin, Työkyvyn talon, josta työkykyyn vaikuttavat asiat ilmenevät. – Työnohjauksen jälkeen usein osallistujat kokevat, että jo puolen vuoden aikana on päästy alkuun omassa ajattelussa ja kehittyminen on alkanut. Työnohjaus käynnistää prosessin, joka vie muutokseen. Sotealasta taas vetovoimainen Pitää muistaa, että tunteetkin kuuluvat työpaikalle. Mallissa jaksamisen perustana on oma terveys ja toimintakyky. H yvä E lämä – Voin tuoda esille oman tarpeeni minä-puheena, ilman että syytän toista hitaaksi tai laiskaksi. On apulaiset, jotka eivät ole mitään, sitten lähihoitajat, jotka sairaanhoitajien mielestä eivät ole mitään, sairaanhoitajien yläpuolella osastonhoitajat... Kun sotealan ongelmat ovat olleet niin paljon esillä, Thurman ei käsitä, miksi niitä ei vieläkään oteta vakavasti. Arvostan ammattia edelleen todella paljon, mutta yhteiskunta arvostaa vain näennäisesti. 78 . Voi priorisoida ja keskittyä oleelliseen. Mikään organisaatio ei hyödy siitä, että ollaan hiljaa, ahdistutaan, ehkä lähdetään pois. Seuraavassa kerroksessa on arvot, asenteet, etiikka ja motivaatio. Työnohjauksella oivalluksia Monissa työkulttuureissa on syvällä myös hierarkisuus. – Hierarkisuus on näkynyt vahvasti juuri hoitoalalla. Yksi kyvykkyys on resilienssi – se, millä tavalla suhtaudumme asioihin. Työnohjaus on yksi keino luoda toimivia moniammatillisia tiimejä ja auttaa ymmärtämään, mitä työyhteisössä kukin tekee ja osaa. Thurman haluaakin haastaa vanhat, ikiaikaiset mallit, joita työpaikoilla on toteutettu kauan. – Tästä alasta on saatava jälleen vetovoimainen, niin että alalla voisi kokea työn iloa. ja kun sitten kirurgi kävelee käytävällä, niin lähestulkoon kumarretaan polvillaan, Katri Thurman sanoo. Itse olen ylpeästi hoitaja, edelleen! HE ’’Vuorovaikutustaitojen kehittäminen on aikuisenakin tärkeää, jotta voimme hyvin työelämässä emmekä tule väärinymmärretyiksi.’’. – Töissä tulee joskus konfliktejakin, eikä niitä tarvitse pelästyä, jos ilmapiiri on psykologisesti turvallinen. – Joskus pitää olla ennakkoluuloton ja rikkoa totuttuja rajoja. Työnohjaaja ei myöskään saa ryhtyä tekemään toisten puolesta. Kun puhutaan työoloista tai palkoista, mitään ei tapahdu. – Omaa työtään voi tuunata. – Nykyään puhutaan myös kyvykkyyksistä. Omat tarpeet voi tuoda rakentavasti esiin. Katri Thurman ei myöskään ymmärrä, miksi hoitajilla on usein huono ammatillinen itsetunto. Ja on hyviä työyhteisöjä myös. Hoitaja ei ehkä uskalla lääkärikierrolla kysyä, jos jokin jää epäselväksi, ja sehän voi olla ihan potilasturvallisuusasia. Kaikista ei tarvitse pitää, mutta kaikkia on kohdeltava asiallisesti. Muutokseen sopeutuminen edellyttää ihmisiltä joustavuutta ja erilaisia taitoja, jotta selviää kuormittumatta. – Hierarkisuudesta aiheutuu pelkoa. Työpaikalla voidaan myös olla eri mieltä asioista. – Minun esitettävä hyviä kysymyksiä sen sijaan, että konsultin roolissa sanoisin, että minäpä nyt kerron teille, kuinka teidän pitää tätä tehdä
Kolesteroli kohdalleen ruokavalinnoilla Ruokavalio on keskeisimpiä veren kolesteroliin vaikuttavista elämäntapatekijöistä. –?Kolesterolin alentamisen tavoitteena on ehkäistä valtimoiden tukkeutumista ja siitä johtuvia verenkiertohäiriöitä muun muassa sydämessä ja aivoissa, sanoo ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa Sydänliitosta. H yvä E lämä 79 . Vaikutusteho on yksilöllinen, mutta aina tehokas ja kannattava..
80 . H yvä E lämä R uokavalintojen tavoitteena on alentaa haitallisen LDL-kolesterolin määrää veressä. viljavalmisteet runsaskuituisina (leipä, puuro, murot, mysli) . Pehmeän rasvan saannin varmistaminen onnistuu käyttämällä . Ruokavalion lisäksi kolesteroliin voidaan vaikuttaa myös muilla elintavoilla. Ruokavalinnat tukevat myös mahdollista lääkehoitoa. Tämä määrä on esimerkiksi kahdessa desilitrassa kaurahiutaleita tai neljässä ruokalusikallisessa kauralesettä. tai kasvirasvapohjaisina. . Kova, tyydyttynyt rasva suurentaa haitallista LDL-kolesterolia ja pehmeä, tyydyttymätön rasva puolestaan alentaa sitä. Rasvan laadun kannalta olennaista on vähentää kovan rasvan määrää valitsemalla . – Myös suurentunutta veren triglyseridipitoisuutta, eli veressä kiertävien rasvojen määrää, kannattaa alentaa, mutta hyödyllisen HDL-kolesterolin riittävästä pitoisuudesta on hyvä huolehtia, sanoo ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa Sydänliitosta. palkokasveja eli papuja, herneitä ja linssejä pääaterioilla . maitovalmisteet rasvattomina tai mahdollisimman vähärasvaisina (juusto, jogurtti, maito, piimä, viili, rahka) . Kuidun saannin lisäämiseksi kannattaa nauttia . leseitä ja rouheita ruokien lisukkeina . Erityisesti liukoinen kuitu on tehokasta LDL-kolesterolin alentamisessa. Riittävästi kuitua Kuitu poistaa kolesterolia elimistöstä suoliston kautta. Ravintolisiä ei kolesterolin alentamiseen tarvita, toteaa Pusa. – Kolesteroliin vaikuttavat ruokavalion rasvan laatu, kolesterolin ja kuidun määrä, hiilihydraattien laatu sekä kahvi. Ruokavalioon tehdyt muutokset näkyvät kolesteroliarvoissa jo muutamassa viikossa. Sydänmerkin avulla kaupassa on helpompi löytää tuotteita, joissa on vähemmän tai parempaa rasvaa, vähemmän suola ja sokeria, mutta enemmän kuitua kuin tavallisessa tuotteessa.. Liika LDL-kolesteroli veressä aiheuttaa kolesterolin kulkeutumisen valtimoiden seinämiin, mikä johtaa niiden ahtautumiseen. lihaleikkeleet ja makkarat vähärasvaisina. kasviksia, marjoja ja hedelmiä runsaasti . . Tavoitteena on saada vähemmän kovaa rasvaa ja pehmeää riittävästi. – Rasvan laatu on tärkein LDL-kolesteroliin vaikuttava tekijä ruoassa. Kolesterolin alentamisen tavoitteena on ehkäistä valtimoiden tukkeutumista ja siitä johtuvia verenkiertohäiriöitä muun muassa sydämessä ja aivoissa. 2 rkl pähkinöitä, manteleita tai siemeniä päivässä . liha ja jauheliha vähärasvaisina tai suosien kalaa, broileria, kalkkunaa, papuja, linssejä ja muita kasviproteiineja pääaterioilla. Kauran ja ohran sisältämän beetaglukaanin on todettu alentavan haitallista LDL-kolesterolia, kun sitä saa noin 3 grammaa päivässä. siemeniä ja pähkinöitä Liukoista kuitua on erityisesti kaurassa ja ohrassa sekä palkokasveissa ja muissa kasviksissa. leivällä pehmeää kasvirasvalevitettä . Tyydyttynyt rasva heikentää maksan LDL-reseptorien toimintaa, jolloin veressä kiertävän haitallisen LDL-kolesterolin määrä pääsee nousemaan. ruoanvalmistukseen ja leivontaan öljyä, pullomargariinia tai kasvirasvalevitettä Pehmeän rasvan riittävä saanti ylläpitää tai suurentaa hyvän HDL-kolesterolin määrää veressä. Ruokamuutokset tehokkaita Ruokavaliolla voidaan pienentää veren kokonaiskolesterolia jopa 30 prosenttia. 1-2 rkl öljyä tai öljypohjaista kastiketta salaattiin
5-6 kupillista päivässä saattaa suurentaa LDL-kolesterolia 0,3-0,4 mmol/l. Punariisi alentaa kolesterolipitoisuutta, mutta sen laadusta, tehosta ja turvallisuudesta ei ole takeita. On suositeltavaa, että naisten alkoholinkäyttö jää enintään yhteen ja miesten enintään kahteen ravintola-annokseen päivässä. Murueli pikakahvi on valmistettu suodatetusta kahvista. Käytä tai vältä Löytyy myös tukku muita kolesterolin alentamiseen liitettyjä tekijöitä. Kalaöljyvalmisteet eivät luuloista huolimatta alenna veren LDL-kolesterolipitoisuutta, vaan saattavat jopa suurentaa sitä. Kalaöljyjen hyödyllisten vaikutusten saamiseksi on suositeltavampaa syödä kalaa. Suodattamaton kahvi sisältää rasvaaineita, jotka suurentavat haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuutta. Suodattamattomia kahveja ovat pannukahvi, espresso, turkkilainen ja kreikkalainen kahvi sekä jotkut automaattikahvit ja kapselikahvit. – Ensisijaisesti kannattaa vähentää sokerin ja sokeripitoisten juomien, makeisten, jäätelön ja leivonnaisten käyttöä. Näitä voi kokeilla osana kolesterolia alentavaa ruokavaliota, jos ruokavaliomuutokset eivät yksin riitä. – Pysyvien vaikutusten saamiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota ruoka– ja liikuntatottumuksiin sekä edellä mainittuihin ruokavalion laatutekijöihin. Suodattamaton kahvi sisältää diterpeenejä eli rasva-aineita, jotka suurentavat haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuutta. Kasvistanolia/-sterolia sisältävät elintarvikkeet pienentävät ohjeen mukaan säännöllisesti käytettynä LDL-kolesterolia. Kasvistanoleita esiintyy luontaisesti pieniä määri täysjyväviljassa, pähkinöissä, siemenissä, palkokasveissa, hedelmissä ja vihanneksissa sekä kasviöljyissä . Alkoholi suurentaa veren triglyseridipitoisuutta ja hieman myös HDL-kolesterolia, mutta siitä ei ole välttämättä hyötyä eikä kohtuullinenkaan alkoholinkäyttö edistä sydänterveyttä. Kolesterolin saanti vähenee, kun valitsee . Jo 5–10 prosentin laihtuminen on tehokasta. Suodatettua kahvia Kahvi kannattaa juoda suodatettuna. Lähde: sydan.fi Vähemmän kolesterolia ruoasta Ruoan sisältämä kolesteroli suurentaa perimästä johtuen noin kolmasosalla suomalaisista veren LDL-kolesterolia. . runsaasti kolesterolia sisältäviä elintarvikkeita harvoin (maksa, äyriäiset, mäti) R A T K A I S U 4 2022 A M I N N S A O S K U D O N T A H A M O R O R K A T V I L J A L A A R I A S I A T A M O N T A S T A N A H U M I K O R T E I K A P I N A R O C K I K O N I T O T O L A I H A L E I F T A N A U K A T U L I I K E R I P A I N E L U E E T U O T O S A S S I T S T A L I N T O T T I T A S T A I A L O A T T O R S O N A S S E R U L I S T A K A N T O O I V I G A R E E D K A R N A K K A T U A T A M M I E S I N E A I L I E T S O A R A K S I A L O K A S N I K O E K R O M E R O V Ä I N Ö U L L A K E M I A S H E L L K A H L I L V A L T E E S Y L V A K O H L A N A S T A I T E R A A T A A Hyvä Elämälehden 4/22 ristikon palkintoja olleen Hyvä Elämälehden vuosikerran voitti Lasse Vuorio Uudestakaupungista.. Ylipainon alentaminen pienentää veren LDL-kolesterolia ja triglyseridejä sekä suurentaa HDL-kolesterolia. Kalaöljyvalmisteita voidaan käyttää lääkkeenomaisesti selvästi suurentuneiden triglyseridien alentamiseen lääkärin ohjeen mukaan. . H yvä E lämä 81 . Kolesterolia on runsaasti kananmunan keltuaisessa, maksassa, mädissä sekä maitorasvaa sisältävissä tuotteissa. . Myös jogurteissa, muroissa ja mysleissä saattaa olla runsaasti sokeria, Tuija Pusa sanoo. Suodatinpaperin läpi valmistetut kahvit eivät vaikuta veren kolesteroliin. maitovalmisteet rasvattomina tai vähärasvaisina . Kahvi kannattaa juoda suodatettuna. kanamunia keltuaisineen enintään 3-4 kpl viikossa . Sokeria kohtuudella Ruokavalion sokerimäärää vähentämällä voi pienentää suurentunutta veren triglyseridipitoisuutta, mutta LDL-kolesteroliin se ei juuri vaikuta
. -KEITTIÖ UROSHEVOSIA x2 LOPPUSOINTU AINOASTAAN TURTIAISTA! TARUKUNINGAS KOOKAS TYTTÖ! PÄÄTTÄÄ RUKOUKSEN KOHTAUS LENTOLIITTO PIISPA GULIN GALLAGHER PIENI MERENNEITO SÄHKÖVOIMALLA MONI LA . . 82 . LIINALAKIT La at ija : Ja ri Ha ap aah o EHKÄ VIHAINEN JELPPAA SATURNUKSEN KUU RANKKA J.H. Lähetä ristikon ratkaisu kirjekuoressa Hyvä Elämä-lehteen 2.9.2022 mennessä. VAARA H HARUKSET ESTÄÄ VUODON BETONILLE LOPULLINEN TEKO ELI VAIVOIN KALLIOJOHTAA SYYRIAA NISÄ KOUVOLAA KASVISUKU JÄÄTÄ TERÄASE HOLKKI POHJOIS-SAVOA ZOLA ANNOS ISRAELIA JOHTANUT GOLDA TÄMÄN KANNATTAJA PETETTY! OHJAAJA ELIA -HOITO INNOKAS LOUKKUPYYDYS WASHINGTON SAMOAN PÄÄKAUPUNKI DONISSA HILJAINEN. Otan vaimon. H yvä E lämä R is ti kk o 520 22 Ratkaisijan nimi: …………………………………………………………… Lähiosoite: …………………………………….……………………………….…..….….... HUULIOTE 5/ 22 ris tik on pa lk in to na on Hy vä El äm äle hd en vu os ik er ta . Yksi oikein ratkaissut palkitaan arpomalla. Osoite: Hyvä Elämä -ristikko, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. E MATALAVETINEN NÄYTTÄMÖILLÄ KIRJAIL. KKA TOIMI NEUVOSTOLIITOSSA ROBERTS MALLI KATE KOULUTUKSELLA STALLER RIEMUNA! URHEILUA MUDASSAKIN. GRIFFITHS UPOTTAVIA JOS LISÄÄT TÄHÄN SUKUNIMEEN ETUNIMEN, SAAT LIITTIMEN! OSAAVASTI TAVERNASSA! SIELUKASTA MUSIIKKIA . . .S. La ati ja : Ja ri Ha ap aah o Lisää rasti ruutuun: n olen lehden tilaaja n ostan irtonumeroita n luen muuten. PUHINAT IMURISSA SÄÄSTÄÄ ENERGIAA ”ALADOBIT” KAIVAMISEEN TARKOITETUT NAPATA ”AHJO” PIIPUISSA ITSESÄILYTYSTAI SUKUPUOLILAULAJA BILLY F. . . . STAND UPRIKU TUOSTA 25 RUUTUA ETELÄÄN SANAHARKKA JUOKSIJA TUKA HUIPUIN FARMI VÄLIAIKAINEN. Postinumero: …………………… Paikkakunta: …………………….……………………………… Puhelinnumero: ....…………………………..………..... Ar vo 59 eu ro a..
Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Helsinki – Uusimaa – Turku – Tampere – Oulu. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2022-38 600114-2205 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä