HH yvä yvä EE lämä lämä 3,90 5/2023 – 8,50 Terveyttä ja hyvinvointia senioreille Tangokuningatar Kaija Pohjola • Yli 70 prosenttia suomalaisista on sairastanut koronan • Ikänsä liikkunut Hannele sai aivoverenvuodon • Kehomme tarvitsee tasapuolisesti erilaisia rasvoja elää tänään rakkaudentäyteistä hyvää elämää ’’Hengästyminen on sallittua ja jopa suotavaa’’ Aivoverenkiertohäiriöön on tärkeintä reagoida heti 70-vuotias AARIKKA tunnetaan pyöreästä muodosta ja puusta Vaivaiselle vatsalle löytyi sopiva ruokavalio kokeilemalla Kardiologian erikoislääkäri Kristian Paavonen:
www.karprint.fi Va ih toe htoj a hyvään eläm ää n Mari Ahola-Aalto 5/2023 H yvä E lämä Moni vakava sairaus on toivottavasti pian enää muisto KUN SELKEÄÄ SELITYSTÄ VAIVOILLE ei tutkimuksista huolimatta löydy, voi paras apu löytyä vaikka kotikeittiöstä, kuten kävi Sinikka Lehdon perheessa. Tutkimuksessa havaittiin, että eniten magnesiumia ruoastaan saavien aivot kutistuivat iän myötä muita vähemmän. Ne eivät pysyneet poissa, koska ruokavalio oli vääränlainen. Sinikka Lehto kertoo olleensa aina kova kokkaamaan. Helsingin yliopiston johtama tutkimus on onnistunut osoittamaan, kuinka muun muassa muistisairauksia aiheuttavan haitallisen proteiinin kertymistä estetään niin kutsutulla PREP-estäjällä. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto Puh. 040-7538555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-to klo 9-11.30 puh. Lisää Lehdon perheen kokeiluista löytyy lehden jutusta. Helsingin yliopistossa tarkastetussa väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin voimakkaasti yleistyviä suolistosairauksia, jotka alkavat esiintymismääränsä perusteella olla jo kansantauteja. ISSN 2737-2758 (painettu) ISSN 2737-307X (verkkojulkaisu) Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Tytär kärsi pitkään ikävistä vatsaoireista, kiusallisesta ripuloinnista, kuumeilusta ja vatsan turvotuksesta. H yvä E lämä 3 . Kehitys onneksi kehittyy.. Myös Parkinsonin taudin aiheuttaja löytyi, siitä tosin on vielä pitkä matka siihen, että tautiim saadaan lääkitys tai estetään sen puhkeaminen. Kannen kuva: Satu Jaakkola-Chiari Painopaikka: Printall, Tallinna 2023 Aikakausmedia ry:n jäsen. Turkimuksessa etsitään bakteeria, jolle altistuminen selittää japanilaisessa ja aiemmin suomalaisessakin väestössä esiintyneen herkkyyden aivovaltimopullistumien aiheuttamille aivoverenvuodoille. Lääkäri ei yrityksistä huolimatta pystynyt yksilöimään tautia sen tarkemmin kuin että kysymyksessä on krooninen tulehduksellinen suolistosairaus. Moni meidän aikanamme vakava sairaus on siis tulevaisuudessa vain muisto, tai ainakin lievempi versio aikaisemmista taudeista. Tulehdus meni toki lääkkeillä ohi, mutta sitten oireet palasivat. Myös uusi lääke voi hidastaa Alzheimeria – ainakin vähän. MONEN VAKAVAN SAIRAUDEN TUTKIMUS menee suurin askelin eteenpäin Suomessa ja maailmalla. 0407291445 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 62 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 66 € Digilehti Kestotilaus, 8 numeroa 50 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 53 € Tilaa omasi! Seuraava lehti ilmestyy syyskuun puolivälissä. Magnesiumin saannilla ja dementialla näyttäisi olevan yhteys. On toki selvää, ettei tämäkään ruokavalio sovi kaikille. 09-41397 369 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Sirpa Hornaeus Puh. Ja lähes ihme tapahtui, kun pitkien kokeilujaksojen jälkeen löytyi vehnätön, rukiiton, kauraton, ohraton, maissiton ja perunaton ruokavalio, jota noudattamalla tyttären vatsavaivat ovat pysyneet kurissa eikä yhtään antibioottikuuria ole tarvittu. Tutkimuksessa todetaan, että että biologisesta yhdistelmähoidosta voi tulevaisuudessa olla apua IBD-sairauksien hoidossa. Niinpä hän päätti ryhtyä kokeilemaan, löytyisikö ruoka-aineita, jotka eivät ärsyttäisi herkkää vatsaa. Aivoverenvuotojen ja kallonpohjan kasvainten hoito kehittyy
58 Inkoon kirkon keskiaikainen Kuolemantanssikirkkomaalauksen ajaton sanoma antaa toivoa. 14 Terveysuutisia 17 Yli 70 prosenttia suomalaisista on sairastanut koronan. 66 Lehden sivuilta löytyy myös sesonkiin sopivia näppäriä arkiruokareseptejä. kerran. 42 Aarikka täyttää ensi vuonna 70 vuotta, monen tuntema puinen pässi tänä vuonna 50 ja pyöreät puutontut 40 vuotta. 18 Kun Sinikka Lehdon tyttären vatsavaivat vain jatkuivat, ryhtyi perhe kartoittamaan, millainen ruokavalio hänelle voisi sopia ja millainen ei. Hänet leimattiin hankalaksi. 80 Tuntureilla Elsi Suorsan sielu lepää. 62 – Sielu lepää, kun hoidan kukkia ja rupattelen niiden kanssa, sanoo isä Hariton Pokrovan veljesyhteisössä. 84 Isoäidiksi tuleminen herätti Katja Mahalissa laajasti tunteita ilosta haavoittuvaisuuteen. Se on koettu myös Hauhon Urheilukalastajissa. Hän haki elämäänsä uutta merkitystä. 28 Keliaakikon ruokavalio on murun tarkkaa. 90 Kalastus tarjoaa parhaimillaan miltei elinikäisen harrastuksen, jonka puitteissa voi kilpailla jopa kansainvälisellä tasolla. 98 Ristikkoa ratkomaan! Sisältö 5/2023 Sari Mäki uupui itsekin, kun kesti vuosia saada äidille virallinen Alzheimerdiagnoosi. 12 Mitä kuuluujutussa pyörätuoliin päätynyt Hannu Laine toteaa, että elämänmuutos on hyväksyttävä ja mentävä eteenpäin. 92 Hyvä uni on sairauksien ennaltaehkäisyn peruspilari. 86 Maalaamiseen uppoutuessaan Ulla Kauhanen on kuin meditatiivisessa tilassa. Aarikka on alusta alkaen tukeutunut puuhun ja on edelleen tunnettu puisista koriste-esineistään ja koruistaan. 78. Kehon ja mielen harmit unohtuvat. Myös omien vanhempien arvostus lisääntyi. 22 Marko Uskelin kärsi vatsakivuista parin vuosikymmenen ajan, ennen kuin hän sain Crohnin taudin diagnoosin. 52 Syksy tulee ja kansalaisopistojen kurssit alkavat taas pyöriä. 30 Vatsan varoituksia kannattaa kuunnella. 26 Uusi lupaava yhdistelmähoito tulehduksellisiin suolistosairauksiin. 38 Ikänsä aktiivisesti liikkuneelta Hannele Varikselta katkesi syvällä aivoissa verisuoni. 11 Varamummo muistelee kokemuksiaan ravuista. Hän pääsee samoihin tunnelmiin kuin joogatessa tai meditoidessa. Pitkä kuntoutus on auttanut häntä selviämään kotona ja liikkumaan ulkona. 74 Liikunta on keskeinen osa sydänsairauksien hoitoa yhdessä terveellisen ravinnon kanssa. 56 Kuorolaulun hyödyt ovat fysiologisia, psyykkisiä, sosiaalisia sekä musiikkiin liittyviä. 33 Laulaminen avuksi aivoverenkiertohäiriön jälkeen. 70 Geenitutkimukset ovat tuoneet uutta tietoa siitä, miten monin eri tavoin rasvat vaikuttavat meihin. 88 Digitaalisen Commu-alustan kautta voi hakea tai tarjota keskusteluseuraa tai apua arjen askareisiin. 82 Seuraavalla viikolla eläköitymisjuhlansa jälkeen Sinikka Haapanen aloitti opinnot Psykoterapia-instituutissa. 4 . H yvä E lämä 16 Tangokuningatar Kaija Pohjola selätti rintasyövän ja masennuksen. 48 Kuhmon kutsu kuului ja kamarimusiikin ystävät kokoontuivat kaupunkiin 53. Varamummoksi tai -papaksikin voi tarjoutua. 34 Aivoverenkiertohäiriöön on tärkeintä reagoida heti. 4 2 Kaija Aarikka perusti miehensä kanssa Aarikan vuonna 1954. Tänä päivänä hän elää rakkaudentäyteistä, hyvää elämää. 78 Sari Mäki ehti toden teolla huolestua äitinsä voinnista ja uupui itse, kun kesti vuosia saada äidille virallinen Alzheimer-diagnoosi
85, 89, 33, 37, 39, 26, 50 7,45, 18, 22,. 210 ,535 ,544 ,alk . AVA AJA PU RK EIL LE JA RK EY KIR JA -/T AB LET TIT YYN Y BO OK SEA T LA AJA VA LIK OIM A APU VÄ LIN EIT Ä JA HU ON EK ALU JA SEN IO RIT UO LIT JA -SÄ NG YT RO LLA ATT OR IT KÄ VEL YK EP IT OST OSK ÄR RY T IN KO NTI NEN SSI TU OTT EET NIV ELT UET TA RR AJA LK IN EET LIU KU EST ESU KA T TU KIS UK AT SU KA NV ETO LA ITT EET LU KU TEL IN EET TU KIS UK AT VEN OSA N SIL K SU PPO RT SEN IO RIK EN GÄ T PIR KA VER KK OK AU PPA JA MYY MÄ LÄ T: ww w.e tto net .fi ASI AK ASP ALV ELU : 040 511 1 118 TER VEY SSA ND AA LIT FIN NO RTO PEU KA LO TU KI BO RT GEN ERA TIO N VA IVA ISE NLU ULA STA BO RT GEN ERA TIO N TU KIS UK AT VEN OSA N CO TTO N SU PPO RT LIU KU EST ETO SSU T PO TTA NA ISI LLE PIP IN ETT E PYÖ RÄ TU OLI REH ASE NSE ICO N 20 WCKO RO TTA JA KÄ SIT UIL LA AQ UA TEC 2 / 6 / 10 CM RO LLA ATT ORI AH TLO N 5 KG alk
6 . Kuva: Satu Jaakkola – Chiari. H yvä E lämä –?Laulaminen on ihanaa! Kaija Pohjola huudahtaa. –?Kun yleisö nauttii keikasta, laulajakin nauttii ja kokee tekevänsä arvokasta työtä
Kotiin palattiin aamuyöllä. Kuningatar kulissien takana Tangokuningatar Kaija Pohjola selätti rintasyövän ja masennuksen. H yvä E lämä 7 . Päätimme sitten bändin kanssa, että jos matkaa kotiin tulee yli kolmesataa kilometriä, yövytään hotellissa. Keskustelu laulajan kanssa rönsyilee ja tuleepa hän esittäneeksi jutustelun lomaan tekeillä olevalle tarinalle napakkaa otsikkoakin: Kuningatar kulissien takana. – Ei ihmistä ole luotu elämään sellaista epärytmiä, hän tiivistää. – Pitäisi tietää mihin on ryhtymässä. Ehdotus tuntuu hyvältä eli millainen siis on tanssilavoja vuosikymmenet kiertänyt artisti siviilissä, parrasvalojen tuolla puolen. H aastattelu Kaija Pohjolasta tehdään Tampereella pääkirjasto Metson musiikkiosastolla eräänä hieman tuulisena, mutta poutaisena aamupäivänä. Kun bändissä kenelläkään ei ollut 90-luvulla kuorma-autokorttia, kuningatar pisti töpinäksi ja hommasi sellaisen. Laulaja sai kiivaimpina keikkavuosinaan valvomisesta ja jatkuvasta reissaamisesta ympäri maakuntia, paksusuolen tulehduksen. . Tänä päivänä hän elää rakkaudentäyteistä, hyvää elämää. Heidän yhteiseloaan kesti kolmekymmentä vuotta Kymenlaaksossa ja Tampereella.. Esimerkkejä riittää. Kun elämä kaatuu päälle Kaija Pohjolan puoliso ja lasten isä Seppo Pohjola menehtyi pariskunnan kotona sydäninfarktiin vuonna 2007. Minulla on ollut kolme keikkabussia. Teksti: Kari Kumpulampi Kuvat: Kaija Pohjolan arkisto Pohjola tähdentää, ettei laulajan ammatti ole mitenkään helppo. Moni tälle alalle hinkuu, mutta kun arki koittaa, niin moni kohta vinkuu, Pohjola runoilee. Tiedän miltä tuntuu olla tien päällä. Viehättävä tangokuningatar vuosimallia 1991 pulppuaa energiaa ja uusia, musiikillisia suunnitelmia. – Lääkäri sanoi, että lepoa ja unta tarvitaan enemmän. Aivan selvästi Kaija Pohjola on tahtonaisia, periksi antamaton luonne, mikä on tullut esille hänen urallaan monin tavoin. Menet pitkillä reissuilla vaikka hotelliin nukkumaan. Se on kaikkea muuta. Nauttii eläkepäivistään, puhuu tangomusiikin puolesta, esiintyy maltillisesti. – Näissä hommissa palaa äkkiä fysiikka, vaikka olisi nuorikin, ja lepo on tärkeää äänenkin kannalta. – Hain bändin pojat kotiovelta töihin
Päinvastoin. – Vaikka olin harjoitellut hengittämistä Taysissa, sain sädetyksessä pienen reiän keuhkoihini. Heidän yhteistyönsä jatkuu edelleen. – Minulla oli harvinainen vapaailta. – Sairastelusta huolimatta sain aikaiseksi kaikenlaista, skarppasin, mutta en ollut vieläkään tarpeeksi armollinen itselleni, laulaja kertoo. Hän teki vain yhden kirkkokonsertin peruukki päässä ja kävi läpi kaikki hoidot. Tauti oli ärhäkkä, mutta laulaja tiesi, että paranemisen ennusteet ovat rintasyövissä yleensä hyvät. – Putosin. 8 . Kaksi leskeä kohtasi Liikuntaa Kaija Pohjola harrastaa avomiehensä Matti Vartialan kanssa. Kuva: Seinäjoen tangomarkkinat. Sunnuntaisin on ohjelmassa vesijumppaa. Kävely pehmeällä nurmella tekee hyvää selällekin. – Kiitollinen saan olla, kun näen ja kuulen ja jalat toimivat. Elämä kaatui päälle. Se tuntuu mukavalta, Pohjola, 72, sanoo. Kaija käy salilla kolmisen kertaa viikossa. Kahden lesken tarina alkoi yhteisen ystävän, Salkkarinäyttelijä Esko Koveron avustuksella Tampereella Pispalassa lokakuussa 2013. Pariin vuoteen en ole käynyt. Sytostaattihoidon jälkeen hän sai sädehoitoa. Masennuin. – Kahtena kesänä on pelattu golfia. Hän eli yhä elämäänsä ylikierroksilla. Iski taas syvä masennus, ja kävin terapiassa pitkään. Nyt on kaikki kunnossa. Se kerää limaa, joka hieman yskittää, muttei kuitenkaan haittaa laulamista. Liike on lääke, ei ole mikään turha sanonta. Vastoinkäymisiä riitti. H yvä E lämä Laulajan suru oli suuri ja tyhjyyden tunne puolison menetyksen vuoksi valtava, mitä hän koetti lievittää vanhalla reseptillä, paiskimalla töitä ”tukka putkella”. Kahdeksan vuotta myöhemmin Pohjola sairastui rintasyöpään. ’’Suomessa vain kaksi naispuolista tangokuninkaallista on tehnyt tangoille pyhitetyn pitkäsoiton, Kaija Pohjola ja Arja Koriseva.’’ Tangokuninkaalliset 1991, Kaija Pohjola ja Jaska Mäkynen. Istuin tuopilla Kujakollissa, pispalalaisten olohuoneessa, kun peremmälle asteli kaksi komeaa herrasmiestä, Pohjola muistelee iltaa. Pohjola lopetti keikkailun pariksi vuodeksi. – Se ei auttanut yhtään. – Metabolinen ikäni on 58
Sirottelen sekaan vain vähän sokeria. Remontoitu Tavara-asema on upea viihteen keskus. H yvä E lämä 9 . Kaija Pohjola haukkaa happea keikkamatkalla siellä jossakin. Se huolestuttaa. – Tangoja rakastan mimäkin. Suosittelen lämpimästi. Kanava piti tanssimusiikkia kiitettävästi esillä. Messukylän iltapäiväjamit ovat suosittuja. Hän on hieroja ammatiltaan ja tarkka myös siitä, millaista ravintoa suuhun laitetaan. . – Tangoa on helppo tanssia. Kuva: Pirkanmaan mediatalo. – Oikea ravinto onkin ikääntyvälle tärkeää. Pohjolan mukaan tanssikulttuuri voi sinänsä valtakunnassa hyvin, eikä vähiten eläkeläisten ansiosta. Parin kuukauden kuluttua Pohjola kosi miestä lomamatkalla Madeiralla. Joka kerta kun tango lähtee soimaan tanssipaikalla, kaikki jää sulaa ja parketti täytyy heti. Hidas valssi ei ole lainkaan niin suosittu, Pohjola toteaa. Äitienpäivän aattona viime toukokuussa Ylivieskassa, musikaalin ensiesityksessä, Kaunistoa tosin tuurasi tangokuningas Jaska Mäkynen Nelostie -orkestereineen, koska Kaunisto matkusti lounais-Ranskaan tyttärensä häihin. – Matti on minulle äärettömän suuri tuki ja apu. Kaija oli ennen koronaa tangomarkkinoiden vakioesiintyjä. Kukin omalla tavallaan Kaija Pohjola valmisteli korona-aikana Pasi Kauniston ja Vesa Tuomen orkesterin kanssa tangon historiaa luotaavan esityksen, Oli kerran Suomi–tango. Aluksi hän teki hurKaija Pohjola (vas.) kohtasi suuren idolinsa Tamara Lundin Yötön yö -festivaaleilla Levillä 2000-luvun alussa. Kävin siellä taannoin katsomassa Vesterisen keikkaa. – Tango ei kuole Suomessa mihinkään. Kukin hiihtää parhaaksi katsomallaan tyylillä. Oli iso vahinko, kun Alfa-tv lopetti toimintansa. Kuva: Pirkanmaan mediatalo Kuva 1990-luvulta. – Nykyisin Seinäjoella taitaa soida kaikenlainen muu musiikki paitsi tango. Vierähti viikko ja laulaja rohkeni pyytää itseään seitsemän vuotta nuorempaa Mattia sauvakävelylenkille. Paritanssia harrastavat eläkeläiset ovat aktiivisia. Tanssi on sosiaalista ja pitää yllä vireyttä. Kanaa ja papuja kannattaa syödä. – Hepokatissa tanssitaan taas. Olen sen ilolla huomannut. Veroprosentti hipoi pilviä Kaija Pohjola jäi eläkkeelle 63-vuotiaana, vajaat kymmenen vuotta sitten. – Moni löytää tansseista sydänystävän. Puolukoita popsimme jatkuvasti, sellaisenaan. Kun laulaja aloitteli uraansa, Tampereella oli vielä viisi tanssiravintolaa, joihin virtasi väkeä maakunnista asti. On iltapäivätansseja, mummo– ja vaaridiskoja. Mielelläni pitäisin tangon tangona, mutta maailmaa muuttuu. Ne antavat tilaa tulkinnoille. Hän näkee tangon rantautumisessa Suomeen, lajin kestosuosioon moniakin syitä. Proteiinia pitää saada riittävästi, ja D-vitamiinia. Musikaalista tehtiin kaksi versiota, konserttija klubiversio. Näin olen kuullut. – Kun ajelee tansseihin sellaiset kuusisataa kilometriä, tietää olevansa töissä, hän mainitsee. Sitten koittivat hiljaisemmat ajat, mutta tanssija iskelmäkulttuuri elpyy Tampereellakin
Reijo Taipalekin lauloi viimeiseen asti. – Voin valikoida minne päin maata kulloinkin lähden joko bändin kanssa tai hanuristin kanssa kahdestaan. Nyt Kaija keikkailee sopivasti. Valinnasta vastasivat radioiden musiikkitoimittajat. On kiva toteuttaa kaikkia pieniä prokkiksia hyvällä porukalla. Kuva: Kari Kumpulampi Syntyi Kuopiossa 1951, asuu nykyisin Tampereella Lielahdessa. – Veroprosenttini oli 63. Ensimmäinen sooloalbumi Kultaa kuutamo loi vuodelta 1992 rikkoi silloisen kultalevyn rajan, 25 000 myytyä kappaletta. Voin ikään kuin poimia kermat kakun päältä. HE ’’Moni löytää tansseista sydänystävän.’’. Avopuolisolla Matti Vartialalla on kuusi lastenlasta, joista nuorin on vuoden vanha. Tangoprinsessa 1990, tangokuningatar 1991. – Vilskettä ja synttäreitä riittää pitkin vuotta niin, ettei meinaa perässä pysyä. Aviomies auttoi myös. Hän on työskennellyt apuhoitajana ja konsulenttina, myynyt autoja, moottoripyöriä, huonekaluja ja kukkia. Vuonna 2003 ilmestynyt pitkäsoitto Tangokuningatar myi kultaa ja sisältää pelkkiä tangoja. Kaksi lastenlasta. – Urani alussa äiti oli minulle suuri apu. H yvä E lämä Kaija Pohjola –?Olen saanut tavata keikoillani mukavia, mielenkiintoisia ihmisiä. Julkaisi ensilevytyksensä, Juha Vainion sanoittaman käännösiskelmän Dong Hoin tyttö syksyllä 1969 Tähtijahti -kokoelmalla. 10 . Hän katseli lasten perään, kun kiersin maakuntia. jasti keikkaa eläkkeelläkin, mutta sitten työstä katosi mielekkyys verotuksen vuoksi. Laulamista hän ei lopeta koskaan. – Harva artisti lopettaa. Se ilahduttaa ja on voimavara, Kaija Pohjola mainitsee. Verottajan pitäisi olla suopeampi meitä eläkeläisiä kohtaan. Pohjola on ensimmäinen nainen, jolle myönnettiin Kullervo Linna – palkinto 1992 – määrätietoisesta urasta kevyessä musiikissa. Kaksi lasta, Ylöjärvellä asuva Paula-tytär on 40-vuotias, Helsingissä asuva Petri-poika 44-vuotias. Pohjola on tehnyt elämässään kaikenlaista. Tosirakkautta-cd valittiin kuukauden levyksi heinäkuussa 2013. Ei ollut järkeä maksella veroa sellaisia summia. Ensisijaisesti hän on halunnut laulaa. Esiintyy Paratiisi -orkesterin kanssa
Sielläkin ravustimme purossa ja järven rannassa. Siellä se vaihtaa kuoren ja lymyilee päiväkaudet. Täysikuu taitaa vaikuttaa rapujen liikkumiseen. Syötit vaihdetaan ja merrat koetaan parin päivän välein. Siinä kävi päivän mittaan moni ihmettelemässä elukoita. Juhlien valmistelu on käsityövaltaista puuhaa. Noiden retkien jälkeen pääsin opettelemaan rapujen syömistä oikeaoppisesti. HE Varamummo Varamu mmo Varamu mmo Elokuu on rapujen aikaa. Pimeä metsä ja sen äänet, kehrääjälinnun laulu jäivät mieleen. Nykyisin olen nopea ja taitava siinä hommassa. Ravustaminen nykyisen kotiseudun sameassa Enäjärvessä on ihan erilaista kuin ravustaminen kirkkaissa vesissä. Monta retkeä on vuosien mittaan tehty järvelle. n. Vein pari isointa kävelyharjoituksiin työkavereiden pöydille. n. Joskus pyydystin rapuja paljain käsin puron kivien päältä. Vesi oli kirkasta. n Joskus vein rapuja työkavereille tilauksesta. Taisi olla vähän laitonta puuhaa ja sitä jännempää. Katselin touhua silmät pyöreinä ihmeissäni. Käytimme avomertoja. n n. Rapuja emme saaneet, mutta pimeässä puronvarsien koluaminen oli hauskaa. Ensimmäisillä kerroilla tuli haavoja sormiin ja suupieliin. Juhlat ovat aina sujuneet iloisesti emmekä ole koskaan juoneet käsien pesuvettä, kuten joku japanilaisseurue oli rapujuhlissa tehnyt. n n. Oli myös mielenkiintoista katsella, miten ravut kiipeilivät rannan pajujen oksilla, olisivatko olleet hakemassa kasvisruokaa. Ja niin tekee myös kuoren vaihdon ajoittuminen ja sään vaihtelu. Se on ruma kuin mikä, mutta elokuussa se saa punaisen värin ja tillihunnun. Mertojen kokeminen kanootilla taskulampun valossa oli hauskaa puuhaa, näimme oliko mertaan uinut rapuja. n. Eikä kukaan ehtinyt kertoa minulle, miten rapuja syödään. n. Rapujen syömiseen pääsin osallistumaan kerran sattumalta, kun olin Turussa serkkujen vieraana. Mertoina on rapurosvoiksi kutsutut umpimerrat, joihin pannaan syötti koukkuun keskelle mertaa. Joskus on saatu kerralla sangollinen saalista ja joskus kaikki pyydykset olivat tyhjiä. Ravut litisivät sangossa työhuoneen nurkassa. Serkkuni hyökkäsivät herkun kimppuun kuin villipedot. R apu on elokuun eläin. Seuraavan kerran ravustin Heinävedellä Savossa asuessani. Lähestyin otusta takaapäin ja nappasin selkäpanssarista kiinni siten, ettei kaveri päässyt huitomaan minua saksillaan. Joku sukulainen oli tuonut heille pussillisen rapuja. Huvinsa kullakin! Olemme järjestäneet rapujuhlia vuosien mittaan parhaille ystäville. n Elämäni ensimmäiset ravun pyydystysretket tehtiin kotiseudulla Hajakan metsiin. n. Rapujen keittäminen, jäähdyttäminen, tarjoilu, erilaisten kippojen ja työvälineiden asettelu pitävät emännän ja isännän ahkerassa puuhassa usean tunnin ajan. Koko elämänsä se mönkii järven tai joen pohjassa ja etsii syötävää tai piiloutuu kiven alle petoja karkuun. Ja esimies hankki haavoja sormiinsa työntämällä kätensä rapuämpäriin. H yvä E lämä 11 . n. Puroista yritimme pimeällä pyydystää rapuja
Pystyn ajamaan autoa ja olemme vaimon kanssa ajelleet muun muassa Etelä-Euroopassa. Se tuntui vaikealta uskoa, kun leikkauksen jälkeen en pystynyt edes kylkeä kääntämään ilman apua. Olen siinä mielessä hyvässä asemassa että yläkroppa toimii, neliraajahalvaantuMitä kuuluu. Soitin velipojalle, joka asuu muutaman kilometrin päässä. Jarkko sanoi jo kuntoutuksen alkuaikana, että minun osaltani tavoite on, että kahdeksan viikon jälkeen selviän kotona kaikista päivittäisistä tehtävistä ilman apua. – Kieltämättä mieli oli aika matalalla, koska olin täysin muiden avun varassa. Meillä on pojan kanssa yhteisomistuksessa erämaakämppää Enontekiöllä. Siinä vaiheessa tiesin, että nyt sattui pahasti. – Taju meni hetkeksi. 12 . – Leikkauksen jälkeen kirurgi totesi rohkaisevasti, että turha luulla että näillä jaloilla koskaan kävellään. Laine metsästää, matkailee ja harrastaa ammuntaa. – Olen aina sanonut, että elämä on kuin pokerinpeluuta. Ukko on vyötettävä tiukasti tuoliin, ettei hän horjahtele minne sattuu tähdättäessä ja laukaistaessa. Minut vietiin suoraan Tampereelle leikkaukseen. – Maastoratsastus, erämelonta, vaeltaminen ja hiihto ovat ne neljä rakasta harrastusta joista on enää muistot jäljellä. Kun heräsin, huomasin, etten päässyt nousemaan ylös, eikä alaraajoissa ollut lainkaan tuntoa. Laine on ottanut elämänmyönteisen asenteen. Kaide petti ja Hannu Laine putosi selälleeen maahan. Pyörätuolin takia Laineen elämästä jäi myös pois harrastuksia. Toipumisessa ovat auttaneet peräänantamattomuus ja toisaalta tapahtuneen hyväksyminen. Pyysin häntä soittamaan ambulanssin ja ohjaamaan sen putoamispaikalle. Minulla on mönkijässä nostin, jolla saa pyörätuolin kyytiin. Siellä tarvitsen pojan apua liikkumiseen ja moniin päivittäisiin tehtäviin. Se taito vaatii voimaa, hyviä hartialihaksia ja rasittaa olkaniveliä, koska portaita mennään ylöspäin selkä edellä ja toisella kädellä olisi vedettävä portaikon kaiteesta tuolia taaksepäin rappunen kerrallaan. Jotkut saavat hyvät kortit, jotkut huonommat kortit, mutta niiden mukaan on vain elettävä. H yvä E lämä H ausjärveläinen Hannu Laine vammautui yhdeksän vuotta sitten pudottuaan hirvitornista maahan. Teksti ja kuva: Juhani Karvonen. Jarkko alkoi piiskata meikäläistä eteenpäin. – Laki antaa erikoisluvalla mahdollisuuden metsästää moottoroidusta ajoneuvosta, mikä käytännössä tarkoittaa mönkijää ja joskus kylmällä kelillä autoa. Minussa on kaiketi jonkinlaista fatalismia ja sanat loppujen lopuksi sisuunnuttivat. – Elämässä on mentävä eteenpäin eikä menneitä voi liikaa murehtia varsinkaan, kun asioille ei ole mitään tehtävissä. Jarkko näytti itse pyörätuolilla, että se olisi tosiaan mahdollista. Kun minut oli leikattu, alkoi kuntoutus yhden Suomen parhaimpiin kuuluvan selkäydinvammakuntouttajan Jarkko Pekkalan johdolla. Piiskausmenetelmä sopi, koska se laittoi minut yrittämään kaikkeni. Elämänmuutos on hyväksyttävä Vammautuminen ei merkitse elämän loppua, vaikka toki joitakin asioita jää pyörätuolin kanssa tekemättäkin. Ainakin ne kertoivat tosiasian, jolle tulevaisuutta pitää ryhtyä rakentamaan. Tosin ammuntatekniikka piti harjoitella uusiksi, koska alavartalo vyötäröstä alaspäin ei toimi. Ammunnassa pitää käyttää tukia, koska vatsaja selkälihaksia ei enää ole. Katkeroituminen ei kannata. Jarkko sanoi kuntoutuksen lopussa, että jos olisin 30 vuotta nuorempi, en lähtisi kuntoutuslaitoksesta ennen kuin oppisin menemään rappuset ylös ja alas pyörätuolilla. Viimeinen kilometri kämpälle on käytännössä tietöntä taivalta, mutta sekin on selvitty mönkijällä
Viimeinen työprojekti oli meneillään, kun tapaturma sattui. Asioista pitää ottaa selvää ja virheitä on pyrittävä tietysti oikaisemaan, mutta pienistä seikoista ei kannata riitelemäänkään ryhtyä, toteaa Hannu Laine. Eläkkeellä hän oli ehtinyt olla puolisen vuotta. Ymmärtää hyvin, että etenkin pienissä kunnissa ei voi olla viranhaltijoilla millään sellaista tietomäärää ja kokemusta kuin sosiaalija terveydenhuollon valtava lakiviidakko edellyttäisi. Laine pitää nykyisiä lakeja ja etuja varsin hyvinä. – Sen palvelun olen käyttänyt, koska haja-asutusalueella eleleminen vaatii, että joku käy hoitamassa lumityöt ja pitää pihasta ja kiinteistöstä huolta. – Esimerkiksi keittiön saneeraaminen siihen kuntoon, että kaikki tasot olisivat minulle sopivalla korkeudella, hyllyt voisi laskea sähköisesti ja jalat mahtuisivat lieden alle, maksaisi todennäköisesti noin 30 000 euroa. Selviän kotioloissa oikein hyvin pienellä avulla. Kun vammauduin olin alueellisen riistaneuvoston ja valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja sekä oman riistanhoitoyhdistyksen ja metsästysseuran puheenjohtaja. Vaikka saisin saneeraukseen avustuksia, en viitsi yhteiskunnan rahoja siihen tarkoitukseen käyttää. – Olin liikkeenjohdon konsultti ja olin jo vähitellen hiljentänyt työtahtia jo vuodesta 2010 lähtien. neena elämä olisi monin verroin rajoitetumpaa. Mietin, että kai minäkin pystyn hoitamaan vähän vaatimattomampia pestejä samasta lähtökohdasta käsin. Kun Hannu Laine vammautui oli hän juuri jättämässä työelämän. Vammaispalvelulaki antaa mahdollisuuden minimissään 30 tunnin kotiapuun kuukaudessa. Pidin neljän kuukauden sairasloman ja sitten menin täysillä mukaan. Pääsen ulos vartavasten rakennetun hissin ansiosta ja pihassa seisovat auto ja mönkkäri. H yvä E lämä 13 . Poika kävi laittamassa muutaman viikon ruuat pakastimeen sen jälkeen, kun olin syönyt kaikki vaimon aikaisemmin pakastamat valmiit ruuat. HE. Vamman laatu oli kutakuinkin sama kuin minulla. Kaapit eivät laskeudu eikä pyörätuoli mahdun lieden alle. Sitä paitsi syön paljon mieluummin vaimon ja pojan laittamia ruokia kuin itse valmistamiani, mikä kertoo jotakin olemattomista kokkaustaidoistani. Hannu Laine tulee kotioloissa toimeen suurelta osin omin avuin. Kun viranhaltijoita on vain muutama, ei kaikkea voi täysin hallita. – Kun leikkauksen jälkeen pystyin jotain tekemään ilmoitin ensitöikseni, mitä minulle oli tapahtunut ja joutuisin sairaslomalle. Ystävät mitattiin Laine ei ole koskaan tosissaan miettinyt, että käyttäisi kaikki hänelle mahdolliset vammmaispalvelulain edut hyväkseen. Vaimo oli kahdeksan viikkoa sairaalassa, minkä ajan asuin yksin omakotitalossa. – Minulla ei ole niistä valittamista, vaikka sääntöjä tulkitaan kunnissa aika eri tavoin. – Todellisten ystävien määrä mitataan tämänkaltaisissa olosuhteissa ja koen että minulla oli runsaasti todellisia ystäviä. – Kuulun Hausjärven kokoisessa kunnassa pieneen vähemmistöön, eivätkä viranhaltijat käsittele meidän asioitamme kuin kenties muutaman kerran virkaurallaan. Yksi Laineen innoittaja on ollut Saksan entinen valtionvarainministeri Wolfgang Scheuble. – Voisin itsekin laittaa jotakin, mutta emme ole saneeranneet keittiötä siihen kuntoon, että sitä olisi pyörätuolista käsin helppo käyttää. – Hän pystyi hoitamaan niin merkittävää pestiä pyörätuolista käsin
Esidiabetes eli varsinaista diabetesta lievempi glukoosiaineenvaihdunnan häiriö on hyvin yleinen ympäri maailmaa. Tuoreen selvityksen perusteella esidiabetes tulee myös yleistymään lähivuosikymmeninä. Verenpainelääkityksellä on noin puoli miljoonaa. Esidiabetes yleistyy entisestään Veritulppariski koholla vakavan koronainfektion jälkeen. Paastoglukoosi oli puolestaan huono noin 300 miljoonalla ihmisellä ja luvun oletetaan olevan 415 miljoonaa vuonna 2045. Korkeaa verenpainetta potee noin puolet suomalaismiehistä ja kolmannes naisista. Esidiabetes on yleisintä varakkaissa maissa, mutta lähivuosikymmeninä tapaukset tulevat yleistymään etenkin köyhemmissä maissa, tutkijat kirjoittavat. Vuoden sisällä sairaalahoidosta koronapotilaat sairastuivat veritulppaan lähes kaksi kertaa todennäköisemmin kuin influenssaan sairastuneet verrokit. Tutkimuksiin oli osallistunut 1 900 verenpainepotilasta, jotka satunnaistettiin joko voimaja kuntoharjoitteluun tai vertailuryhmään, joka ei harrastanut liikuntaa. Vakavat sairaalahoitoa vaativat koronavirusinfektiot voivat aiheuttaa pitkäaikaisia oireita, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella oireilu ei välttämättä ole sen yleisempää kuin muiden vakavien ja sairaalahoitoa vaativien infektioiden jälkeen. Kohtalaisen raskas liikunta tarkoittaa esimerkiksi reipasta kävelyä, joka hengästyttää ja nostaa pienen hien pintaan. Vuonna 2021 glukoosin sieto oli heikentynyt yli 460 miljoonalla ihmisellä, ja jos kehitys jatkuu samanlaisena, heidän määränsä tulee nousemaan lähes 640 miljoonaan vuoteen 2045 mennessä. Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli kymmenen miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Liikunnan terveyshyödyt ja verenpainevaikutukset on tunnettu pitkään, mutta tulokset vahvistavat näyttöä entisestään. Tulosten perusteella voimaja kuntoliikuntaryhmiin satunnaistettujen systolinen verenpaine laski keskimäärin 6,4 mmHg ja diastolinen verenpaine keskimäärin 3,7 mmHg. Ainoa poikkeus näyttäisi olevan veritulppariski, joka on selvästi suurentunut koronainfektion jälkeen. Liikunta pienentää diabetesriskiä geeneistä riippumatta Voimaja kuntoharjoittelu alentavat verenpainetta Verrattuna hyvin vähän liikkuviin riski sairastua diabetekseen oli 40 prosenttia pienempi, jos henkilö harrasti kohtalaisen raskasta tai raskasta liikuntaa 5-25 minuuttia päivittäin, 60 prosenttia pienempi, jos hän liikkui 30-60 minuuttia ja 70 prosenttia pienempi, jos liikuntaa kertyi vielä enemmän. H yvä E lämä Terveysuutiset Voimaja kuntoharjoittelun yhdistelmä auttaa alentamaan verenpainetta, tuore meta-analyysi vahvistaa. Analyysissa tarkasteltiin 13 neurologista, sydänja verisuonija mielenterveysoiretta. Ilman elämäntapamuutoksia ja hoitoa esidiabetes etenee usein varsinaiseksi diabetekseksi. Osa tutkimukseen osallistuneista oli yli kaksinkertaisessa diabeteksen vaarassa perimänsä vuoksi, mutta liikunnan hyödyt näkyivät riippumatta siitä, miten suuri osallistujan geneettinen diabetesriski oli, tutkijat havaitsivat. Muilta osin potilaiden pitkäaikaisoireet eivät juuri eronneet verrokkien oireista. 14 . Raskaampi liikunta voi olla muun muassa reipasta pyöräilyä tai juoksemista. Intensiivisesti ja usein harjoittelevat saivat suurimmat hyödyt, tulokset osoittivat
Myös myöhemmin sairastuneiden dementiariski oli suurempi kuin osallistujien, jotka eivät sairastuneet diabetekseen, mutta riski pieneni tasaisesti iän myötä. Tässä potilasryhmässä yleisiä olivat miesten paksusuolisyöpä, kohdunrungonsyöpä, munuaissyöpä, maksasyöpä ja virtsarakkosyöpä. esidiabetes liittyi suurentuneeseen sairastumisriskiin, mutta yhteys oli huomattavasti heikompi. Sydäninfarkti eli sydänkohtaus tarkoittaa sydänlihaksen vauriota, joka johtuu sepelvaltimon tukkeutumisen aiheuttamasta hapenpuutteesta. Tyypin 2 diabetes voi suurentaa riskiä sairastua dementiaan, mutta tuo riski näyttäisi riippuvan siitä, missä iässä diabetes puhkeaa. Lihavat potilaat, joiden metabolia ei ollut kunnossa, sairastuivat syöpään selvästi todennäköisemmin kuin normaalipainoiset terveet osallistujat. Alaselkäkivut ovat erittäin yleisiä ympäri maailmaa, yli 200 maata kattava selvitys osoittaa. Nyt julkaistujen havaintojen perusteella sydäninfarktien ehkäiseminen todennäköisesti vähentäisi myös muistisairauksia. Vaikka lihavuus on yhdistetty syöpiin ennenkin, potilaiden metabolisen tilan vaikutuksia on selvitetty vähänlaisesti. Jos diabetekseen johtava kehitys saadaan pysäytettyä tai hidastettua, dementiariski on selvästi pienempi. Riski oli selvästi suurin potilailla, joiden diabetes puhkesi alle 60-vuotiaana. Alaselkäkivut ovat merkittävä työkyvyttömyyden syy. Diabetes yhteydessä Parkinsonin taudin riskiin Diabetesta potevien riski sairastua Parkinsonin tautiin oli kolmanneksen suurempi kuin verrokkien, jotka eivät sairastaneet diabetesta. Diabetekseen liittyy dementiariski Alaselkäkivuista kärsii yli 600 miljoonaa aikuista Kaikenlainen lihavuus voi suurentaa syöpäriskiä Myös niin sanottu terve lihavuus suurentaa riskiä sairastua moniin syöpiin, tuore tutkimus osoittaa. Yli 80-vuotiailla diabetes ei enää liittynyt dementiaan. Metabolisesti terveestä lihavuudesta puhutaan, kun potilas täyttää painoindeksiltään lihavuuden kriteerit, mutta hänen verenpaineensa sekä glukoosija rasva-aineenvaihduntansa on kunnossa. Potilaiden muisti ja tiedonkäsittelykyvyt evät heikentyneet heti sydäninfarktin jälkeen, mutta muutoksia nähtiin pitemmällä aikavälillä. Suomalaisista noin 40 prosenttia on kärsinyt selkäkivuista edeltävän kuukauden aikana ja 80 prosenttia saa niitä jossain vaiheessa elämäänsä. Noin 500 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta, mutta merkittävä osa heistä ei ole tietoisia taudistaan. Laihduttamisen lisäksi diabetesta ehkäisevät muun muassa terveellinen ruokavalio ja liikunnan lisääminen. Kovaa kipua kuvataan usein puristavaksi tai vannemaiseksi, ja se voi säteillä olkavarsiin, leukaan ja jopa selkään. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, vuonna 2050 alaselkäkivuista kärsii todennäköisesti jo noin 840 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa. He sairastuivat dementiaan noin kolme kertaa muita todennäköisemmin. Myös metabolisesti terveet lihavat sairastuivat syöpään normaalipainoisia todennäköisemmin, mutta yhteydet eivät olleet yhtä voimakkaita. Etenkin suolistosyövät, haimasyöpä, kohdunrungon syöpä, maksasyöpä, virtsarakkosyöpä ja munuaissyöpä olivat heillä yleisempiä. Potilaiden määrän odotetaan myös kasvavan lähivuosikymmeninä. Huonot työolot, raskas ja selkää rasittava työ, tupakointi ja ylipaino ovat usein alaselkäkipujen taustalla. Joitain viitteitä löytyi myös siitä, että Parkinsonriski oli suuri etenkin, jos diabetesta sairastava poti diabeteksen liitännäistauteja.. Myös ns. H yvä E lämä 15 . Vuonna 2020 arviolta 620 miljoonaa ihmistä poti alaselkäkipuja. Yhdellä kymmenestä kivut myös kroonistuvat. Riski ei ole yhtä suuri kuin muunlaiseen lihavuuteen liittyvä, mutta silti selvästi suurempi kuin normaalipainoisten. Sydäninfarktin muistihaitat tulevat viiveellä Sydäninfarkti voi tuoreen tutkimuksen mukaan nopeuttaa muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymistä, mutta vaikutus nähdään vasta muutaman vuoden kuluttua sairastumisesta. Kuusivuotisen seurannan aikana sydäninfarktipotilaiden mielentoiminnot heikentyivät nopeammin kuin samanikäisten verrokkien, jotka eivät olleet sairastaneet sydäninfarktia
Talviaikaan siirtymisen jälkeen kyselyyn vastanneet kärsivät nukahtamisvaikeuksista, heräilystä ja päiväväsymyksestä selvästi todennäköisemmin kuin osallistujat, joiden unta arvioitiin viikko ennen talviaikaan siirtymistä. Tuoreen tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä, mutta onneksi vaikutus on tilapäinen. Oireet pahenivat seurannan aikana etenkin iäkkäillä sekä potilailla, joilla oli terveysongelmia jo ennen koronainfektiota. Kesäaikaan siirtyminen ei aiheuta samanlaista oireilua. Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireista puhutaan, kun oireet ovat kestäneet yli kolme kuukautta. Tulosten perusteella keski-ikäisten kannattaisi noudattaa ruokavaliota, joka sisältää vähänlaisesti kovia rasvoja ja paljon kasviproteiineja sekä täysjyväviljaa ja muita hyviä hiilihydraatteja.. 16 . Puolen vuoden kuluttua oireita oli vielä 29 prosentilla ja kahden vuoden kuluttua 18 prosentilla. Myös epäterveellisempi vähärasvainen ruokavalio liittyi pienempään kuolleisuuteen seurannan aikana. Aiemmissa tutkimuksissa kellojen siirtely on kuitenkin yhdistetty vakavampiin haittoihin, kuten sydäninfarkteihin ja onnettomuuksiin, joten täysin harmitonta se ei todennäköisesti ole. Talviaikaan siirtymisen vaikutus menee nopeasti ohi Lihavat potilaat saattavat saada koronarokotteista lyhemmän ja heikomman suojan kuin normaalipainoiset, tuore tutkimus osoittaa. Terveellisintä vähärasvaista ruokavaliota noudattavat menehtyivät seurannan aikana 16-18 prosenttia epätodennäköisemmin kuin epäterveellisimmin syövät. Potilaat kertoivat kärsivänsä useammin muun muassa makutai hajuaistin heikentymisestä, hengenahdistuksesta sekä keskittymisvaikeuksista ja ahdistuneisuudesta. Heitä verrattiin 630 satunnaisesti valittuun keskimäärin 65-vuotiaaseen, jotka eivät olleet sairastaneet koronaa. H yvä E lämä U uti se t: U uti sp alv elu D uo de cim Monet kokevat nukkuvansa huonommin talviaikaan siirtymisen jälkeen. Yhteys havaittiin rokottamattomilla sveitsiläispotilailla. Vähähiilihydraattisen ruokavalion hyödyt ovat sen sijaan vaatimattomampia ja koskevat vain henkilöitä, joiden ruokavalio on erittäin terveellinen. 55 prosenttia potilaista oli oireettomia kuukauden sisällä tartunnasta, mutta monien oireet jatkuivat pitempään. Tulokset viittaavat vahvasti siihen, että lihavuus ja etenkin huomattava lihavuus heikentävät koronarokotusten tehoa, ja siksi lihavat potilaat saattavat tarvita rokotuksia muita useammin saadakseen yhtä pitkään kestävän suojan. Vähärasvaista ruokavaliota noudattavat saattavat elää hieman muita pitempään, tuore tutkimus osoittaa. Suomessa noin kolmannekselle koronavirusinfektion sairastaneista käy niin. Tämä koski kokonaiskuolleisuutta sekä sydänja verisuonitaudeista ja syövästä johtuvia kuolemia. Talviaikaan liitetyt univaikeudet olivat lieviä ja menivät ohi parissa viikossa. Vähärasvainen ruokavalio voi pidentää elinikää Koronarokotteen suoja heikkenee nopeammin lihavilla Koronaoireet voivat jatkua vuosia Mahdollisesti kuudennes koronapotilaista saattaa kärsiä koronainfektioon liittyvistä oireista vielä kaksi vuotta sairastumisesta. Lihavien infektiot ovat usein myös vakavia ja vaativat sairaalahoitoa. Tutkimukseen osallistui 1 100 rokottamatonta keskimäärin 50-vuotiasta, jotka olivat sairastuneet koronainfektioon 6.8.2020–19.1.2021 välillä. Kellonajan siirrosta on jo päätetty luopua Euroopassa, mutta aloite on jumiutunut EU:n päätöksentekoelimiin. Sairaalloisen lihavat (painoindeksi yli 40 sairastuivat pahaoireiseen koronavirusinfektioon 76 prosenttia todennäköisemmin kuin normaalipainoiset samanikäiset, vaikka kaikki osallistujat olivat saaneet kaksi rokoteannosta
THL tiedottaa myöhemmin, mitä rokotteita syksyn tehosteannoksissa käytetään ja milloin Suomeen saadaan uusia koronarokote-eriä. Yli 70 prosenttia suomalaisista on sairastanut koronan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vastaainetutkimuksen mukaan valtaosalla väestöstä on koronatartunnasta kertovia vasta-aineita. Niistä tutkittavista, joilta vuoden 2022 lopussa mitattiin tartunnasta kertovia vasta-aineita, 80 prosentilta löydettiin vasta-aineita myös puoli vuotta myöhemmin keväällä 2023. Neljäsosalla uusi tartunta Vuoden 2022 lopussa tehtyyn tutkimukseen osallistuneet kutsuttiin seurantakäynnille keväällä 2023. Tutkittavista, joilta ei vuonna 2022 löytynyt tartunnasta kertovia vasta-aineita, 38 prosenttia oli saanut vasta-ainetutkimuksen perusteella tartunnan ennen kevään 2023 näytteenottoa. Syksyn rokotussuositusta tarkennetaan näillä tietoa elokuussa, jolloin odotetaan saatavan kansainvälistä tutkimustietoa uusista XBB-rokotevalmisteista. H yvä E lämä 17 . Kaikki tällä hetkellä Suomessa käytössä olevat koronarokotteet suojaavat hyvin vakavalta taudilta. Suomen epidemiatilannetta seurataan myös jatkuvasti. Ennakkoarvio tulevista suosituksista on annettu, jotta hyvinvointialueet voivat ajoissa varautua syksyn rokotusten järjestämiseen. Y hteensä 73 prosentilla aikuisväestöstä on vasta-ainetutkimuksen perusteella ollut tartunta joko ennen vuoden 2022 tai kevään 2023 tutkimusajankohtaa. HE Alle 30-vuotiaista aikuisista tartunnan saaneiden osuus on 86 prosenttia ja yli 65-vuotiaista 60 prosenttia.. Satunnaisotantana tehtyyn tutkimukseen on kutsuttu 18-85-vuotiaita viiden silloisen sairaanhoitopiirin alueelta. Vuoden 2021 loppuun asti tartunnasta kertovien vasta-aineiden esiintyvyys oli vielä alle 7 prosenttia. THL on seurannut koronavirustartunnasta muodostuvien vasta-aineiden esiintymistä aikuisväestössä huhtikuusta 2020 alkaen. Vuoden 2022 tammi-maaliskuussa esiintyvyys oli 31 prosenttia ja nousi loka-joulukuussa 54 prosenttiin. – Tartunnan saaneet eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, sillä etenkin ikääntyneistä huomattavan suurella osalla suoja perustuu yksin rokottamalla aikaansaatuun immuniteettiin, tarkentaa Melin. Syksyllä rokotuskierros THL:n ennakkoarvion mukaan iäkkäille ja tietyille riskiryhmille suositellaan todennäköisesti syksyllä koronarokotteen tehosteannosta. Neljäsosalla heistä oli ollut uusi tartunta loka-joulukuun 2022 ja huhti-kesäkuun 2023 välillä. Keväällä 2023 tartunnasta kertovien vasta-aineiden esiintyvyys aikuisväestössä oli 62 prosenttia. Tartunnan saaneiden osuus on jatkanut kasvuaan kaikissa tutkimukseen kuuluvissa ikäryhmissä kuluneen puolen vuoden aikana. Näytteistä arvioitiin sekä tartunnasta kertovien vasta-aineiden säilymistä että uusista tartunnoista kertovien vasta-aineiden esiintymistä. – Rokotusten ja tartuntojen seurauksena väestössä on muodostunut immuniteettia erilaisia omikronmuunnoksia vastaan, mikä ylläpitää hyvää suojaa vakavaa tautia vastaan, Melin sanoo. Alle 30-vuotiaista aikuisista tartunnan saaneiden osuus on 86 prosenttia ja yli 65-vuotiaista 60 prosenttia. Rokote on tarkoitus antaa samanaikaisesti influenssarokotuksen kanssa marras-joulukuussa. THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin kertoo, että vasta-ainetutkimuksen perusteella koronatartunnat ovat olleet huomattavan yleisiä väestössä ja myös aiemmin tartunnan saaneilla. Myös uusintatartunnat ovat olleet yleisiä
18 . H yvä E lämä Vatsavaivaisen asialla –?Yhteiset ruokahetket ovat nautinnollisia, kun kaikki voivat syödä samaa ruokaa, Sinikka Lehto sanoo. Mitä tehdä, kun ruoka-aineista tulee vatsalle vihamielisiä. Sinikka Lehto alkoi kehittää tavallisten arkiruokien reseptejä. Teksti: Timo Elo Kuvat: Sinikka Lehdon albumi
Eikä lääkäri yrityksistä huolimatta pystynyt yksilöimään tautia sen tarkemmin kuin että kysymyksessä on krooninen tulehduksellinen suolistosairaus. – Sitä noudattamalla Päivikin vatsavaivat ovat nyt pysyneet kurissa eikä yhtään antibioottikuuria ole tarvittu. Esimerkiksi parsaa, jota yleensä ei suositella tulehduksellista suolistosairautta poteville, Päivikki syö suurella mielihyvällä. ovat jääneet, ja kiusallinen ripulointi ja vatsan turvotus ovat takana päin. – Totta kai tulehdus meni lääkkeillä ohi, mutta sitten oireet palasivat. – Päivikki kulki pitkän ja mutkikkaan tien vatsavaivojensa kanssa, kunnes selvisi, mistä lopulta oli kysymys. – Mutta totta kai tällaisen ruokavalion noudattaminen tulee ajan myötä kalliiksi verrattuna vaikkapa vehnäjauhopussin hankkimiseen, mutta tässä täytyy myös muistaa säästöt,. – Vatsavaivat vain jatkuivat, kunnes ryhdyimme perheen piirissä kartoittamaan, millainen ruokavalio hänelle voisi sopia ja millainen ei. H yvä E lämä 19 . Niinpä sitä voi tarvittaessa eri tavoin soveltaa käytännössä. – Päivikin vatsavaivojen aiheuttajaksi on nyt diagnosoitu krooninen tulehduksellinen suolistosairaus, ja hän sai oireiden ollessa pahimmillaan lääkärin määräämänä jopa kahdet antibiootit yhtä aikaa, kun tulehdusarvot olivat korkeimmillaan ja kuumekin 40 asteessa. Sanottiin, että gluteenitonta voit kyllä syödä, Sinikka Lehto kertoo. Mutta totta kai kysymyksessä on ruokavaliomalli, jonka sopivuus on käytännössä todettu vain yksilöllisesti. Oireina olivat kiusallinen ripulointi, kuumeilu ja vatsan turvotus. Paikallisissa kaupoissa on niitä vain pienissä pakkauksissa, joten olen tilannut verkosta kolmen kilon eriä. Ne eivät pysyneet poissa, koska ruokavalio oli vääränlainen. – Elintarvikemyymälöiden valikoimat tarjoavat haasteita. . Esimerkiksi tarvittavien ainesosien hankinnassa on omat hankaluutensa. Niinpä hän päätti ryhtyä kokeilemaan, löytyisikö ruoka-aineita, jotka eivät ärsyttäisi herkkää vatsaa. – On selvää, ettei tämä ruokavalio varmaankaan sovi kaikille. L ahden Villähteellä asuva Sinikka Lehto joutui mutkikkaan tehtävän eteen Päivikki-tyttärensä vatsavaivojen pahentuessa. Siitä meillä on nyt kokemuksellista näyttöä. Eikä minulla mitään lähdekirjallisuutta ole ollut. Ja kun olimme saaneet kokeiluissamme rohkaisevia tuloksia, nousi esiin ajatus koota reseptit kirjan muotoon. – Nyt kun on kulunut viisi vuotta ruokavaliomallini kehittelemisen aloittamisesta, voin hyvillä mielin tuntea olleeni oikeassa sen koostumuksen suhteen. Niinpä olen tilannut verkkokaupasta isompia eriä riisiä, tattaria ja härkäpapujauhoa, jotka muodostavat ruokavalion ytimen. Myös lääkärissäkäynnit Sinikka Lehdon keittokirja syntyi aluksi oman perheen tarpeeseen. Ensin hänen vaivojaan hoidettiin keliakiana. Ihme tapahtui, kun pitkien kokeilujaksojen jälkeen löytyi vehnätön, rukiiton, kauraton, ohraton, maissiton ja perunaton ruokavalio. Apu löytyy kotikeittiöstä Sinikka Lehto kertoo olleensa aina kova kokkaamaan. Ne tulevat huomattavasti edullisemmiksi kuin kaupan puolen kilon pakkaukset. Oli vain meidän oma keittiö! Helppoa tietä ei ole Sinikka Lehto haluaa painottaa, ettei uudenlaisen ruokavalion noudattamisen aloittaminen suinkaan ole alussa helppoa. – Kaikki lähti ajatuksesta tehdä aivan tavallista kotiruokaa, josta sitten voi lähteä muokkaamaan uudenlaista ruokavaliota
– Maitoa Päivikki pystyy käyttämään pieniä määriä, eikä hänellä ole todettu laktoosi-intoleranssia. On jätettävä pois vehnä, ruis, ohra ja kaura. Perunan tärkkelys ei näet sovi kaikille. Miksi kotimaiset viljatuotteet ovat haitallisia. – Aivan varmasti tämän ruokavalion noudattaminen ei myöskään kaikilta onnistu. HE Lahdessa Villähteellä asuva Sinikka Lehto kertoo lapsesta asti harrastaneensa kieliä. Hyvät työvälineet ovat tarpeen! – Kirjaa kirjoittaessani halusin myös ottaa huomioon vähän suuremmat juhlat, joissa ei voi syödä vaikkapa tavallista perunasalaattia. Voit syödä tuota, mutta älä koske tähän! – Suomalaisessa ruokapöydässä yleinen perunakin on hyvä korvata bataatilla. Sinikka Lehto on kirjoittanut myös runoja. Hän on toiminut eri opistoissa viron ja venäjän kielen opettajana sekä opettanut ruotsia, englantia ja saksaa ja suomea maahanmuuttajille. Joka tapauksessa kannattaa lähteä varovasti liikkeelle. Bataatin koostumus on erilainen. – Kun olen maistattanut valmistamiani ruokia, moni muun muassa tattaria aikaisemmin vierastanut onkin sitä syötyään pyörtänyt puheensa. Hyvänä esimerkkinä voi toimia Seljanka-ohje, jossa mukana on lihaa. Vinkkejä alkuun – Mikäli haluaa kokeilla uutta ruokavaliomallia, voi ensi alkuun pidättäytyä suuresta osasta aikaisemmin käyttämistään ruoka-aineista, joiden on huomannut heikentävän oloaan. Eineksiäkään Päivikki ei voi syödä, koska niissä on usein lisäaineina maissia ja perunajauhoa. Ilmeisesti katsotaan, ettei se vierasperäisenä sovi suomalaiseen ruokapöytään. – Ruokajuomana toimi omatekoinen marjamehu sekä raikas vesi. – Itse olen vannoutunut sekä suolaisen että makean ystävä. Sen voi valmistaa bataatista ja porkkanasta! Myös munkit onnistuvat vapuksi ja laskiaispullatkin voi tehdä uudenlaisen ohjeen mukaan. – Olen halunnut tehdä helppotajuisen oppaan, jonka avulla myös ruoanvalmistus saa uudenlaisen otteen. Ja alussa tulee helposti nälkä. – On myös hyväksi, jos koko perhe alkaa noudattaa uutta ruokavaliota. Haluan vain painottaa ohjeiden toimivan apuna tulehduksellisessa suolistosairaudessa. Tunnen monia vatsavaivoista kärsiviä nuoria, jotka kertovat pärjäävänsä oireidensa kanssa siten, että tuntiessaan olonsa oikein huonoksi he paastoavat, kunnes oireet helpottavat. – Sanoisin, että jo parissa viikossa alkaa tuloksia tulla, kunhan tulehdusta aiheuttaneet ruoka-aineet ovat jääneet pois. Aina on tarjottavaa, jos tulee vieraita. Kannattaa nauttia samaa ruokaa, jottei tarvitse muistaa, mitä kukin perheenjäsen voi syödä. – Sitä olen paljon miettinyt, mutten ole löytänyt vastausta. Kirjassa olevat ohjeet on kokeiltu, ja koko teoksen tekemiseen meni kaksi vuotta, Sinikka Lehto sanoo. Ja kurssien pito vatsavaivojen kanssa kamppaileville ihmisille on käynyt mielessä. Kirjani ei siis myöskään ole mikään vege-opas. Moni vatsavaivainen sinnittelee sen sijaan entiseen malliin. Haluan lisäksi jakaa arkipäivää helpottavia niksejä, kuten vaikkapa, että keittiössä kannattaa aina käyttää leveää kokkiveistä, esimerkiksi bataattia pilkkoessaan. Joten kysymyksessä ei ole täysin maidoton ruokavalio. H yvä E lämä joita syntyy lääkehoitojen, lääkärissäkäyntien ja sairaalakulujen puuttuessa. – Tulee tarkoin kuunnella itseään, mikä ruoka-aine sopii ja mikä ei. – Olen saanut oppaastani paljon myönteistä palautetta. Muutenhan tuntuu kuin ihmiset jaoteltaisiin eri kasteihin. Salaattia syömällä pääsee alkuun. Ennakkoluulo on vain ollut siksi vahva! Nimenomaan tattari herättää paljon epäluuloja. 20 . Hän on julkaissut kolme runokirjaa.. – Uusi ruokavalio edellyttää ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä, eikä se vaikuta heti. Ruokailu on viime kädessä sosiaalinen tapahtuma ja olisi mukavaa, jos kaikki voisivat kotona syödä samaa. – Lyhyesti kuvattuna ruokavalion keskiössä on kotimaisten viljojen välttäminen. Päivikkikin alkoi ensi alkuun pikku hiljaa syödä ensin salaattia ja kokeilla tuotteita, joiden pääainekset olivat riisi, tattari, härkäpapu, vihreät linssit sekä kikherneet. Myös kesäkurpitsa tarjoaa hyvän vaihtoehdon ruokapöytään. Näin ollen soveliaista ruoka-aineista ei voi laatia yksityiskohtaista luetteloa, voihan joku olla vaikkapa luontaisesti allerginen jollekin ruoka-aineelle. Kauraahan yleensä suositellaan vatsalle ystävällisenä, mutta tässä tapauksessa se ei sovi. Kaikki reseptini ovat gluteenittomia ja laktoosittomia. Vain leivinjauhe sisältää perunatärkkelystä. Suosin nopeita kakkupohjia, joihin sitten voi laittaa mitä kaapista löytyy
Hirssipuuro 1 l vettä 2 dl hirssisuurimoita ripaus suolaa Puuroa haudutetaan noin 45 minuuttia kunnes se on sopivan paksua. Ruskista voi-öljy-seoksessa lohkotut munakoiso ja kesäkurpitsa ja laita vuokaan. Sulata ja jäähdytä margariini. Lisää vuokaan balsamico-kastike ja öljy sekä mausteet, lopuksi jauheliha. Kaada taikina voideltuun vuokaan. Ruskista ja mausta jauheliha. –?Molemmat tyttäreni aloittavat aamunsa hirssipuurolla ja syövät toisen annoksen illalla ennen nukkumaanmenoa. Sekoita paistamisen aikana. Lisää kerma. Paista 175 asteessa noin 45 minuuttia. Sadonkorjuuvuoka 1 munakoiso 1/2 kesäkurpitsaa 1/2 bataattia 2 porkkanaa 6 ruusukaalia 4 sipulia 2 tölkkiä kirsikkatomaatteja 250 g jauhelihaa balsamico-kastiketta avocado-öljyä 4 laakerinlehteä yrttimaustetta suolaa voita öljyä Varaa kookas vuoka tai pata tai syvä uunipelti tätä ruokaa varten. Sekoita kuivat aineet keskenään. Vatkaa munat ja sokeri paksuksi vaahdoksi. Pyöräytä ainekset sekaisin ja kaada viimeiseksi vuokaan tomaatit. Puuro säilyy jääkaapissa muutaman vuorokauden. He käyttävät puuron valmistukseen haudutuskattilaa. Tattarikakku 4 munaa 2 dl sokeria 1 dl kermaa 150 g margariinia 3 dl hienoja tattarijauhoja 1 tl soodaa 1 1/2 tl kardemummaa 1 1/2 tl kanelia 1 tl neilikkaa Ota munat huoneen lämpöön hyvissä ajoin, jotta saat kuohkean ja jämäkän vaahdon. Paista 190 asteessa, kunnes kasvikset ovat kypsiä. Sekoita varovasti vuorotellen rasva ja kuivat aineet pienissä erissä seokseen. Tästä määrästä voi nauttia useamman aterian. Hyvää ruokahalua!. Lisää paloitellut porkkanat ja bataatti sekä puolitetut ruusukaalit ja kokonaiset sipulit vuokaan. H yvä E lämä 21
H yvä E lämä Suolistotulehdus kivun ja väsymyksen takana Marko Uskelin kärsi vatsakivuista parin vuosikymmenen ajan, ennen kuin hän sain Crohnin taudin diagnoosin. 22 . Teksti: Merja Kiviluoma Kuva: Marko Uskelinin arkisto
Uskelin joutui TYKS:iin leikkaukseen syöpäepäilyn vuoksi. Uskelin on käyttänyt myös biologisia lääkkeitä. Vain kokeilemalla selviää, mikä sopii. . – Kymmenkunta kiloa olisi hyvä saada pois, hän toteaa. Ensimmäisen leikkauksen jälkeen hänelle on tehty kolme muuta leikkausta, jotka tavalla tai toisella ovat liittyneet Crohnin tautiin. Mies kuulee vielä nykypäivänäkin huomautuksia siitä, ettei näytä sairaalta. Niinpä lääkärit eivät suositelleet kyseistä ruokavaliota. Kovat kivut jäivät kuitenkin leikkauspöydälle. – Nuorena minulla oli välillä huonoja ja välillä vähän parempia aikoja. Biologista lääkitystä olen käyttänyt vii. Umpisuolen tulehdus oli ollut pääsyy valtaviin kipuihin. Crohnin taudissa fisteleitä voi kehittyä paksu– tai peräsuolen alueelle. Jos umpisuoli olisi puhjennut, tarinani olisi loppunut. – Olin todella huonossa kunnossa. Rasvainen ruoka provosoi oireita. Valokuvaus on hänelle rakas harrastus. Lääkäri konsultoi TYKS:n asiantuntijaa ja potilas pääsi magneettikuvaan. Kroppa kertoo, mitä voi syödä Lääketieteen mukaan ruokavaliolla ei voida parantaa Crohnin tautia. Ne ovat hankalasti hoidettavia. Suolistossa näytti olevan noin neljän sentin pituudelta kasvaimia. Kiinnikkeet syntyivät aiemmista leikkauksista, joten tämän johdosta tehtiin iso leikkaus. Uskelin muutti vaimonsa kanssa Turusta Posiolle Etelä-Lappiin vuonna 2016. Marko Uskelin kärsii vakavaasteisesta suolistotulehduksesta, Crohnin taudista. Heräämössä potilaalle kerrottiin, että leikkauksessa oli poistettu osa paksusuolta, sillä ”päivä paistoi sen läpi”. Erityisesti maitotuotteet ja kala aiheuttivat oireita. Työterveyslääkärille hän hakeutui valtavien vatsavaivojen vuoksi. Myös paksusuolen ahtaumat ovat ongelmallisia, sillä ne voivat kehittyä tukoksiksi. Viimeisen leikkauksen jälkeen Uskelin oli yksitoista kuukautta vegaaniruokavaliolla. Vika ei ollutkaan päässäni, hän toteaa. Uskelinin vatsaoireet alkoivat jo ennen teini-ikää. – Varsinaisen diagnoosin sain vuonna 2011 leikkausoperaation yhteydessä. Crohnin taudin lääkehoidon perustana on anti-inflammatorinen lääkitys 5-aminosalisyylihappovalmisteilla ja kortikosteroideilla. Vatsa tuli kipeäksi useimmiten silloin, kun söin. Näin oli käynyt Uskelinille. Uskelin pyrkii syömään kulutuksensa mukaan. Sen sijaan paksusuolessa oli Crohnin taudille tyypillinen tukos sekä kolme fisteliä. – Marraskuussa 2021 leikkauskohta meni tukkoon uudelleen, ja se vaati leikkauksen. Uskelinin kroppa kertoo, mitä, milloin ja kuinka paljon hän voi syödä. Tämä aiheutti rautavarastojen romahtamisen ja tärkeitä ravintoaineita jäi saamatta. Muiden terveysongelmien vuoksi hänen liikkuminen on heikkoa, joten ylipainoakin on pitänyt tarkkailla. – Leikkauksessa havaittiin, ettei kyseessä ollutkaan syöpä. Jälkeenpäin kivut ovat olleet paljon lievempiä, mies toteaa. – Väsyin paljon nopeammin kuin ikätoverini, ja minua syytettiin usein laiskaksi tai saamattomaksi, hän muistelee nuoruuden oireitaan. Lisäksi minulla oli umpisuolen tulehdus, Uskelin sanoo. Toisinaan ulosteessani oli verta. Kipu oli aaltoilevaa. Fisteli on epänormaali kanava kahden onton tilan välillä. Myös annoskoot on pidettävä kohtuullisina. Vuosi sitten suolistossani havaittiin paljon kiinnikkeitä, jotka hirttivät ohutsuolen niin, että ruoka ei kulkeutunut enää suolessa. Ruokavaliostani puuttuvat maitotuotteet ja kala. – Diagnoosin alusta asti olen käyttänyt lääkitystä. Punaista lihaa en ole syönyt aikoihin. Hänen sairautensa on vaikuttanut hänen koko elämäänsä. ’’Riistakamerasta olen nähnyt ilveksiä ja olen kuullut niiden ääniä.’’ P osiolainen Marko Uskelin, 51, on kärsinyt Crohnin taudista jo pitkään. Uskelinin leikkaukset eivät kuitenkaan loppuneet siihen. Potilaat joutuvat kuitenkin tarkkailemaan syömisiään, sillä kaikki ruoka-aineet eivät sovellu kaikille. Diagnoosin saaminen oli todella helpottavaa, sillä se antoi nimen pitkään jatkuneille vatsaoireille. – Se mikä nyt sopii, ei välttämättä sovi tulevaisuudessa, joten minulle sopivat ruoka-aineet myös vaihtelevat. Hän ei kuitenkaan kohdannut lääkäriä, joka olisi ottanut huomioon vakavan suolistosairauden mahdollisuuden. H yvä E lämä 23 . Neljä leikkausta Saadessaan Crohin taudin diagnoosin vuonna 2011 Uskelin työskenteli yhdistelmäajoneuvon kuljettajana. Parin, kolmen kuukauden kuluttua suurehko virtsatiekivi leikattiin pois
Kaikista kohtaamisista saan toki itsekin aina jotakin ja opin uutta. Hän on IBD ja muut suolistosairaudet ry:n hallituksen jäsen ja vertaistukihenkilö. Stressinhallintaa hengittämällä Crohnin tauti vaikuttaa Uskelinin elämän kaikkiin osa-alueisiin, myös työelämään ja talouteen. Olen taistellut vakuutusyhtiön kanssa ja menettänyt uskoni vakuutuslääkäreihin. – Sairaanhoitaja-puolisoni on minulle suuri tuki ja turva. tisen vuotta. Kuljen kameran kanssa luonnossa, mikä oli suuri henkireikä etenkin diagnoosin jälkeen. – Suoritin media-alan tutkinnon Inarissa, mutta tutkinnon saatuani jättäydyin leikkauksen vuoksi sairauslomalle. 24 . Joka päivästä hän pyrkii löytämään jotakin positiivista. Siten haluan olla apuna etenkin nuoremmille ihmiselle. IBD-diagnoosi voi olla nuorelle aikamoinen shokki, koska se on yleensä loppuiän sairaus. HE Tietoa Crohin taudista. H yvä E lämä Pariskunnan ilona on Sami-kissa. – Lapissa ei tosin tapaamisia juuri ole, mutta osallistun toimintaan Internetin välityksellä. – Minulla on pitkä pinna. Uskelin on mukana myös yhdistystoiminnassa. Huonona puolena on se, että ne ovat huomattavan kalliita. Uudelleenkoulutusjaksot eivät toistaiseksi ole tuottaneet hedelmää. Uskelin kertoo omaavansa päivä kerrallaan -periaatteen. Olen toiminut myös vapaaehtoisena Suomen Kipu ry:ssä. Stressinhallinta onkin välttämätön itsehoitomuotoni. Jossain määrin kipuja pystyy lieventämään erilaisilla hengitysharjoituksilla, joita olen itsekseni opetellut. Kuvailen mieluiten järvimaisemia ja eläimiäkin. Yhdistys tuli hänelle tutuksi ensimmäisen leikkauksen yhteydessä. Talvella bongailen revontulia. Vuodet ovat olleet henkisesti stressaavia, hän sanoo. Uskelan kertoo oppineensa hallitsemaan stressiä tyhjentämällä mieltään. Tällä hetkellä menossa on kolmas biologinen lääke. Ylläpidän Facebookissa kahta vertaistukiryhmää. – Kokemusta IBD:stä minulla on paljon. Hän pyrkii olemaan miettimättä liikaa ongelmia
Oireet voivat olla jatkuvia tai esiintyä toistuvasti muutamien viikkojen, kuukausien tai jopa vuosien välein häviten välillä. Oireet riippuvat tulehduksen laajuudesta ja vaikeusasteesta sekä paikasta. Lääkkeiden annostus vaihtelee taudinkuvasta riippuen. H yvä E lämä 25 . IBD:n syytä ei vielä tiedetä. Crohnin tauti on pitkäaikainen tulehduksellinen suolistosairaus, jossa tulehdus voi esiintyä koko ruoansulatuskanavan alueella.. Miten sairaus diagnosoidaan. IBD:tä sairastavista noin kolmasosa sairastaa Crohnin tautia. Muita oireita ovat väsymys, pahoinvointi, oksentaminen, veriuloste, suolen tukosoireet, nivelkivut sekä suun ja anaalialueen vaivat. Alttius sairastumiseen on liitetty muutamiin geeneihin, mutta sairauden puhkeamiseen epäillään liittyvän myös joitain ympäristötekijöitä. Koska IBD on yleisempää länsimaissa kuin kehittyvissä maissa, on muita lisäsyitä etsitty muun muassa ruokavaliosta, antibioottien käytöstä sekä hygieniatasosta. Kohtalaisen vahvaa tutkimusnäyttöä on olemassa jo siitä, että runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä ja kuitua sekä vähäisesti lisättyä sokeria sekä prosessoitua lihaa sisältävä ruokavaliomalli voi jossain määrin pienentää IBD:n riskiä. Kohtalaista näyttöä on siitä, että punaisen ja prosessoidun lihan sekä lisätyn sokerin runsas käyttö voi lisätä hieman IBD:n riskiä. Kelan tilastoissa Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus ovat saman korvausoikeusnumeron (208) alla. Mistä Crohnin tauti johtuu. Miten sairautta hoidetaan. Tietoa Crohin taudista Vastaajana Viestintäpäällikkö Renja Nikula, IBD ja muut suolistosairaudet ry:stä. Vuoden 2023 alussa sairastavia oli 58 000. Tyypilliset oireet. Koska Crohnin tauti voi sijaita missä tahansa ruuansulatuskanavan osassa, tarvitaan usein kolonoskopian eli paksusuolen tähystyksen lisäksi gastroskopia ylemmän mahasuolikanavan tutkimiseksi. On myös todettu, että alhaiset D-vitamiinitasot liittyvät alttiuteen sairastua IBD:hen, mutta vielä tutkijat eivät osaa sanoa, kumpi on syy ja kumpi seuraus. Crohnin tauti on krooninen tulehduksellinen suolistosairaus, joka voi oireilla missä tahansa kohtaa ruoansulatuskanavassa aina suusta peräaukkoon. Nykytiedon mukaan mikään yksittäinen ruoka-aine ei lisää selvästi riskiä sairastua tulehdukselliseen suolistosairauteen, eikä laukaise sairauden aktiivista tulehdusvaihetta eikä korjaa tulehdusprosessia suolessa. Mikä Crohnin tauti on. Hoitoa tehostetaan nopeasti ensioireiden ilmaannuttua. Diagnoosin varmennetaan aina tähystystutkimuksessa suolen pinnasta otetuilla koepaloilla. Tarkoituksena on rauhoittaa taudin aktiivivaihe sekä estää taudin aktiivivaiheen puhkeaminen. Crohnin taudin oireet ovat yleisimmin vatsakivut, ripuli, laihtuminen ja kuumeilu. Jotkut ruoat voivat yksilöllisesti olla yhteydessä ruoansulatuskanavan toiminnallisiin oireisiin. Vuosittain diagnoosin saa Suomessa yli 2 500 henkilöä. Kuinka yleinen sairaus on. IBD:tä hoidetaan ensisijaisesti lääkityksellä. Jos lääkehoidolla ei saavuteta toivottua hoitovastetta tai sairaus aiheuttaa nopeaa reagointia vaativan akuutin komplikaation, saatetaan turvautua leikkaushoitoon. Tulehduksellisista suolistosairauksista, joita ovat Crohnin taudin lisäksi haavainen paksusuolentulehdus ja välimuotoinen koliitti, käytetään yleisesti lyhennettä IBD (inflammatory bowel diseases). Myös enteroskopia eli ohutsuolen tähystys voi olla tarpeen. Yleisin sairastumisikä on 15-35 vuotta, ja noin kolmasosa kaikista diagnoosin kanssa elävistä on yli 60-vuotiaita
Jopa 80 prosentilla tauti kuitenkin akutisoitui uudelleen pitkäaikaisseurannassa, mikä johti puolella potilaista uuteen sairaalahoitojaksoon ja neljäsosalla leikkaushoitoon. Kortikosteroidit ovat kulmakivenä IBD:n akuuttivaiheen hoidossa. IBD:t yleistyvät voimakkaasti. Heli Erosen väitöskirjatutkimuksessa vaikeaa akuuttia haavaista paksusuolentulehdusta sairastavista potilaista 85 prosenttia sai lyhytaikaisen vasteen ensimmäiseen suonensisäiseen kortisonikuuriin. Vaihteleva taudinkulku on tunnusomaista IBD:lle. Eronen selvitti väitöstutkimuksessaan ensimmäistä biologista lääkehoitoa saaneiden haavaista paksusuolentulehdusta sairastavien potilaiden ennustetta. H yvä E lämä LT Heli Eronen tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan voimakkaasti yleistyviä suolistosairauksia. Kuva: Krister Löfroth. Erosen tutkimuksessa kolme neljästä potilaasta hyötyi syklosporiinista hetkellisesti, mutta vain joka neljäs sai pitkäaikaisvasteen. Haavainen paksusuolen tulehdus ja Crohnin tauti ovat kroonisia tulehduksellisia suolistosairauksia (Inflammatory Bowel Disease, IBD). Hoitoon reagoivilla syklosporiini toimii siltahoitona hitaasti vaikuttavalle tiopuriinille. Tutkimuksessa 40 proUusi lupaava yhdistelmähoito tulehduksellisiin suolistosairauksiin LL Heli Eronen tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan voimakkaasti yleistyviä suolistosairauksia. – Tutkimustuloksen perusteella voidaan todeta, että huolimatta hyvästä primaarivasteesta kortisonihoidolle, vaikeaa akuuttia haavaista paksusuolentulehdusta sairastavien ylläpitohoitoa tulisi tehostaa varhaisessa vaiheessa ja potilaita seurata tehostetusti sairaalahoitojakson jälkeen, Eronen sanoo. Ei havaittu vakavia haittoja Biologiset lääkkeet ovat osoittautuneet tehokkaaksi vaihtoehdoksi keskivaikeaa ja vaikeaa IBD:ta sairastavilla. Kyseessä on uusi kansantauti, johon sairastuneista suurin osa on 20-30 vuotiaita. Hyvistä hoitotuloksista huolimatta jopa 40:llä prosentilla potilaista teho biologisiin lääkkeisiin menetetään ajan kuluessa. – Lähes puolet potilaista päätyi leikkaushoitoon seurantajaksolla. Suonensisäiselle kortisonille reagoimattomassa haavaisessa paksusuolentulehduksessa voidaan syklosporiinia käyttää eräänlaisena pelastushoitona kirurgisen hoidon välttämiseksi. 26 . Tutkimustulos viittaa siihen, että kortisoniin reagoimattoman vaikean akuutin haavaisen paksusuolentulehduksen hoidossa tarvitaan tehokkaampia hoitoja. Suurella osalla potilaista tauti aktivoituu jossakin vaiheessa, ja joka viidennellä haavaista paksusuolentulehdusta sairastavalla taudin akuuttivaihe arvioidaan vaikeaksi – jopa hengenvaaralliseksi edellyttäen sairaalahoitoa ja tarvittaessa kirurgiaa. Vuoden 2023 alussa Suomessa oli jo yli 58 000 diagnoosin saanutta. Hän selvitti haavaista paksusuolentulehdusta sairastavien potilaiden pitkäaikaisennustetta sekä sitä, miten tehokasta ja turvallista biologinen yhdistelmähoito on perinteiseen hoitoon reagoimattomilla potilailla
H yvä E lämä 27 . Eronen huomioi väitöskirjassaan kuitenkin tarpeen tehdä laajempia satunnaistettuja kliinisiä tutkimuksia. . Crohnin taudissa leikkaushoito on harvoin parantavaa ja tauti uusiutuu usein seurantajaksolla. Perinteisiin hoitoihin reagoimattomassa IBD:ssa kahden biologisen lääkkeen yhdistelmähoito tarjoutuu uutena hoitovaihtoehtona. – Biologiset lääkkeet ovat tehokkaita haavaisen paksusuolen tulehduksen hoidossa ja potilaat saattavat hyötyä toisesta biologisesta, vaikka vastetta ensimmäiseen valmisteeseen ei saavutettaisikaan. HE. Joka kolmannella potilaalla hoitoa jouduttiin kuitenkin tehostamaan vaihtamalla toiseen, kolmanteen tai jopa neljänteen valmisteeseen. Heli Eronen on sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri ja työskentelee gastroenterologian ja endoskopian ylilääkärinä Kanta-Hämeen keskussairaalassa Omahämeen hyvinvointialueella. Hoitokokeiluista huolimatta 30 prosenttia potilaista päätyi leikkaushoitoon seurantajakson aikana. Omegat helposti koko perheelle! Via Naturale Oy, Kalliotie 2, 04360 Tuusula info@vianaturale.fi | www.vianaturale.fi | (09) 8709 856 Omegat 3-6-7-9 Ravintolisä, joka sisältää kalaöljyn lisäksi neljää erilaista siemenöljyä. Aineisto sisältää myös monikeskustutkimuksen, johon osallistui neljä Suomessa IBD:ta biologisten lääkkeiden yhdistelmähoidolla hoitanutta keskusta (HUS, TAYS, TYKS ja Keski-Suomen keskussairaala). Muista myös tukija liikunt aelinten hyvinv ointi. Joka viides potilas sai hoidon aikana infektion, joilla ei kuitenkaan ollut merkitystä hoidon jatkumisen kannalta. Helokki-, mustaherukka-, tyrnija pellavaöljyjen ansiosta kapseleissa on ihanteellinen omega-3ja -6 -rasvahappojen suhde. Koko perheelle sopiva Omegat 3-6-7-9 on jokapäiväinen rasvahappojen lähde, jossa on runsaasti monityydyttymätöntä rasvaa sekä Eja D-vitamiinia. – luusto , lihakse t ja nivelet ! senttia potilaista pysyi oireettomana ensimmäisellä valmisteella. – Toistaiseksi julkaistu tutkimusnäyttö biologisten lääkkeiden yhdistelmähoidon tehon ja turvallisuuden arvioimiseksi on puutteellista, tutkija toteaa. Vaikeita haittatapahtumia hoitoon liittyen ei raportoitu. Erosen väitöskirjatutkimus perustuu aineistoon, joka sisälsi tiedot Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2006-2020 hoidetuista yli 16-vuotiaista haavaista paksusuolentulehdusta sairastavista potilaista. Haavaisessa paksusuolentulehduksessa leikkaushoito on parantavaa, mutta kirurgiseen hoitoon liittyy usein ongelmia. Kehittyneestä lääkehoidosta huolimatta moni keskivaikeaa ja vaikeaa haavaista paksusuolentulehdusta sairastavista päätyy kuitenkin edelleen leikkaushoitoon, Eronen kertoo. – Yli puolet potilaista hyötyi yhdistelmähoidosta ja puolella potilaista saavutettiin remissio
Erityisesti viime aikojen ruoan hintojen nousu on ajanut monet keliakiaa sairastavat ahtaalle. – Diagnoosi läpileikkaa elämän ja ruokavalion. Suomalaisista arviolta kaksi prosenttia sairastaa keliakiaa. Kun diagnoosi varmistuu, on ehdottoman tärkeää päästä mahdollisimman pian ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Kaikki kaupassa käynnistä ravintoloihin muuttuu. Tyypillisimmät oireet ovat vatsavaivoja, muita oireita ovat esimerkiksi iho-oireet, nivelkivut, hedelmättömyys, lapsilla viivästynyt kasvu, osteoporoosi ja liitännäiset autoimmuunisairaudet. Esimerkiksi tärkkelykset voivat olla gluteenittomia, mutta silti on olemassa kontaminaation vaara, joten gluteenitonta merkkiä kantava tuote on varmin valinta. Diagnoosi on kuitenkin tehty vain 0,7 prosentille. – Kun suolinukka vähitellen tuhoutuu, alkaa tulla esimerkiksi imeytymishäiriöitä ja puutostiloja. Keliakian toinen ilmenemismuoto, ihokeliakia, todetaan iholta ihottuman vierestä otetusta koepalasta. Suuri osa ihmisistä ei välttämättä osaakaan epäillä oireidensa syyksi keliakiaa. 28 . Keliaakikon ruokavalio on murun tarkkaa Keliakialiitto työskentelee sen eteen, ettei keliakia sairastavien ruokavalion terveellisyys kärsisi ruoan hintojen noususta. Riippumatta siitä, onko oireita vai ei, ruokavalion on oltava tarkka. Keliakian oireet ovat moninaiset, eivätkä kaikki kärsi tyypillisistä oireista.. Keskimäärin keliaakikot saavat liian vähän kuitua. H yvä E lämä K eliakia vaatii tiukkaa ruokavaliohoitoa, jossa kaikki gluteeni karsitaan pois. Gluteeniton ruokavalio on kuitenkin keskimäärin kalliimpaa kuin gluteenia sisältävä. Siksi muiden voi olla vaikea ymmärtää, että ruokavalio on todella murun tarkkaa. Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat Keliakialiitto – Jos transglutaminaasivasta-ainepitoisuus on yli kymmenen kertaa viitealueen rajaa suurempi ja myös endomysiumvasta-aineet ovat positiivisia, ei tähystystä välttämättä tarvita. Sairauden puhkeamiseen tarvitaan gluteenia, mutta ei tiedetä, mikä muutoin toimii laukaisevana tekijänä, sillä sairaus saattaa puhjeta missä iässä vain. Ne voivat olla ainoa oire, Wynne-Ellis toteaa. Keliakiadiagnoosi tehdään joko verikokeen tai tähystyksen avulla. Geneettinen alttius Keliakia on autoimmuunisairaus, johon sairastuneilla on geneettinen alttius. – Osalla ei välttämättä ole oireita tai ne saattavat olla epätyypillisiä, Wynne-Ellis kuvaa. – Turvallista gluteenin saantia ei tiedetä. Pitää osata lukea tuoteselosteet ja tutkia varoitukset. – Keliakialiitossa ollaan huolissaan, miten gluteenitonta ruokavaliota noudattavat selviävät hintojen noususta, Keliakialiiton ravitsemusasiantuntija Miikka Wynne-Ellis kertoo
Myös kosmetiikasta voi löytyä gluteenia, ja sen vuoksi meille tuleekin jonkin verran yhteydenottoja. Tärkeintä on, ettei gluteenipitoista tuotetta joudu suuhun ja sitä kautta ohutsuolen limakalvolle. Arkiruokaa edullisemmin Keliakialiitto on Gluteenitonta arkiruokaa -hankkeessaan tehnyt kolmen viikon ruokalistat, joita keliaakikko voi hyödyntää alentaakseen ruokakulujaan samalla kuitenkin huolehtien riittävästä kasvisten ja kuidun saannista. Wynne-Ellis kertoo, että keskimäärin keliaakikot saavat liian vähän kuitua. – Tällä hetkellä uskoisin, että monilla keliakiaa sairastavilla, erityisesti pienituloisilla, on hintojen nousun takia vähentynyt magnesiumin, sinkin ja raudan saanti, Wynne-Ellis harmittelee. Kuudesta annoksesta kauraa eli esimerkiksi kuudesta leipäviipaleesta saa yhdessä kasvisten kanssa riittävästi kuitua. Lisäksi kaura on luottotuote. Lisäksi leivotaan itse paljon, Wynne-Ellis kertoo. – Ensimmäisenä kannattaa huolehtia, että syö suositusten mukaisesti vähintään puoli kiloa kasviksia päivässä. Ihon kautta gluteeni ei joudu ohutsuoleen. Ulkoisesti voi käyttää tuotteita, jotka sisältävät gluteenipitoisia raaka-aineita, sillä gluteenin on päästävä aina keliaakikon tai ihokeliaakikon ohutsuolen limakalvolle. Tämän vuoden keliakiaviikon 4.-10.9.2023 teemana on Syksyn satoa gluteenittomasti. – Keliakialiitto työskentelee kuitenkin sen eteen, että keliakiaa sairastavat selviäisivät ruokakulujen noususta. – Satokauden kasviksia hyödyntämällä saa kauppalaskua alaspäin ilman terveysnäkökulman menetystä, Wynne-Ellis iloitsee. Hyödyntämällä satokauden hedelmiä, juureksia ja marjoja voi turvata myös ravintoaineiden saantia. Esimerkiksi perunalastuista tai pakastekasviksista voi löytyä gluteenia. – Resepteissämme pyritään käyttämään satokauden halvimpia kasviksia, joissa on myös eniten ravinteita. Hän kertoo, että Keliakialiitto työskentelee sen eteen, että aiemmin keliakiaa sairastaville maksettu keliakiakorvaus saataisiin takaisin. – Pellavansiemenrouhe ja psyllium toimivat hyvinä kuitulisinä, Wynne-Ellis vinkkaa. H yvä E lämä 29 . Todennäköistä kuitenkin on, että maan hallituksen tarve palveluiden ja tukien leikkauksille on tällä hetkellä niin suuri, ettei tuen takaisin saaminen ole realistista. Eli huulilla olevat tuotteet vähän siinä ja siinä, mutta ne nähdään turvallisina käyttää, Wynne-Ellis pohtii. Gluteenia syövillä suuri osa ravinnon kuidusta saadaan leivästä. ’’Tämän vuoden keliakiaviikon 4.-10.9.2023 teemana on Syksyn satoa gluteenittomasti. Leivistä kannattaa valita täysjyvää ja tummaa silloin, kun se on mahdollista. – Gluteeniton leipä ei useinkaan ole täysjyväistä. Kuitu haasteena Yksi gluteenittoman ruokavalion haasteista on riittävä kuidun saanti. Gluteenittoman ruokavalion kalleus riippuu hänen mukaansa paljon omista tottumuksista ja siitä, paljonko tekee itse ja paljonko ostaa Keliakialiiton ravitsemusasiantuntija Miika Wynne-Ellis kehottaa käymään ravitsemusterapeutilla keliakiadiagnoosin varmistuttua.. Lisäksi se on kallista, minkä takia se on helppo jättää pois ruokavaliosta. – Kustannusten huomioimisessa pyritään myös minimoimaan ruokahävikki, ja esimerkiksi jauhelihaa jatketaan edullisella soijarouheella. ’’ valmista. Esimerkiksi gluteeniton pasta ja leipä ovat verrattain kalliita. Jos ei ole satokausi, voi kääntyä pakasteosaston puoleen tai ostaa esimerkiksi kuivalinssejä. Keliaakikoiden onkin tärkeää huolehtia kuidun saannista muuta kautta. Myös riisistä kannattaa suosia tummaa sekä lisätä pähkinöitä ja siemeniä ruokavalioon. HE – Gluteenia sisältäviä raaka-aineita on nykyisin vähän siellä ja täällä
Kannattaa siis suosia ruokavaliota, joka ei johda ummetukseen, sekä juoda riittävästi vettä.. H yvä E lämä Opi tulkitsemaan vatsasi varoitukset Tutkimukset ovat yhä varmemmin todistaneet ruoansulatuskanavan mikrobiomin vaikutuksen myös aivojen ja mielen terveyden säilymiseen, muusta puhumattakaan. Niihin pesivät helposti erilaiset taudinaiheuttajat, ja pah immassa tapauksessa niistä kehittyy syöpä. Teksti: Terttu Iiskola Ummetus ja kaasun paine yhdessä pullistuttavat paksusuoleen umpipusseja eli divertikkeleitä. Vaikutus vastustuskykyyn alkaa jo suusta. 30
Kalakukko maistuu Kuopiossa asuvalle dosentille Elias Hakalehdolle. . Siten ohutsuolen mikrobeilla on keskeinen merkitys terveyden tukipilareina. Räjähdysmäinen kasvu Gastroenterologian professori Perttu Arkkila varoittaa vatsavaivaisten määrän räjähdysmäisestä kasvusta. H yvä E lämä 31 . Terve mikrobiomi tukee elimistön vastustuskykyä sekä ravinteiden ottoa – ja myös mielen tasapainon säätelyä muun muassa hermoston välittäjäaineiden muodossa, hän kuvaa. – Tärkeä merkitys on myös haitallisten mikrobivaikutusten ja tasapainon puutteen korjaamisella. Tästä virrasta imeytyy erilaisia aineita terveytemme ja elinvoimamme ylläpitämiseen. Noin 80 prosenttia käyttämistämme ravinteista imeytyy ohutsuolessa. N oin 45-vuotiaana keitetyt perunat ja karjalanpaisti alkoivat painaa mahassa kuin pienet kivet. – Elimistön aineenvaihduntaan, entsyymien ja hormonien tuotantoon, ruuan imeytymiseen, suolen sisällön kaasutilaan, koko elimistön happamuuteen, kuona-aineiden poistumiseen, nestetasapainoon ja myrkkyjen hajotukseen. Ruoansulatuskanavan tehtäviä Karkeasti ottaen ruoansulatuskanavaamme voidaan verrata jokeen, joka kuljettaa ravinteita. Tämän jutun tarkoitus on auttaa ymmärtämään ruoansulatuskanavan merkkejä, joiden perusteella oppii valitsemaan itselle terveellisen ravinnon ja välttämään ongelmantuottajia, jotka vuosien mittaan voivat sairastuttaa vakavasti. Ihmisen ulosteista sanotaan koostuvan • 1/3 ruoan niistä osista, joita ei ole saatu elimistön käyttöön, • 1/3 elimistön kuona-aineista, kuten kuolleista verisoluista ja • 1/3 suoliston mikrobimassasta. – Kyllä vaikuttavat, monen mekanismin kautta, vastaa Hakalehto. Olisipa tuo merkki herättänyt ottamaan asioista selvää ja ymmärtämään ruokavalion ja mikrobiomin merkityksen terveydelle jo silloin! Monelta päivystyskäynniltä verenpaineenkin vuoksi olisi säästytty. Vaikeisiin tulehduksellisiin suolistosairauksiin ajautuneiden määrä on moninkertaistunut 1990-luvulta. Tutkimusten mukaan jo yli kolmannes suomalaisista kärsii säännöllisesti vatsan toimintaan liittyvistä ongelmista. Aivot eivät sinänsä aisti kipua. Emeritusprofessori Ville Valtonen puolestaan on sanonut, että 95 prosentilla sairauksista on yhteys ruoansulatukseen ja suoliston mikrobiflooraan. Verenpainekin varoittaa Vaikuttavatko suolen mikrobit jopa verenpaineeseen. Uusia diagnooseja tehdään vuosittain 2 000. – Vasta viime vuosina on alettu ymmärtää ruoansulatuskanavan silmille näkymättömien mikrobien merkitys jaksamisellemme ja elimistön hyvinvoinnille. – Mikrobiomin koostumus ei ennusta ennenaikaisen kuoleman riskiä. Kuva: Terveyssummit. Kukko on ollut hyvä pitkänkin matkan eväs, sillä hapanleipäkuoren sisälle bakteerit eivät pääse pilaamaan muikkumuhennosta. Dosentti Elias Hakalehto on tutkinut mikrobiomin rakentumista ja sen tasapainoa. Nämä vaikutukset voivat kietoutua toisiinsa, ja tulehdus voi aiheuttaa erilaisia ahtaumia, jotka edelleen vaikeuttavat tilannetta. Esimerkiksi päänsärky voi olla, ruuansulatuskanavan tulehdusten lisäksi, seurausta verisuonten tai hermojen mikrobitulehduksesta, inflammaatiosta tai autoimmuunitulehduksesta. Silloin Suomessa oli noin 5 000 Crohnin tautia ja haavaista paksusuolentulehdusta sairastavaa, kun heitä nyt on yli 50 000. Sen jälkeen massavirtaan siirtyy kuona-aineita, jotka päästetään pois elimistöstä. Sen sijaan hyvä mikrobitasapaino ruuansulatuskanavassa parantaa terveyttä, auttaa kestämään sairauksia ja parantumaan niistä sekä välttämättömien lääkkeiden aiheuttamasta rasituksesta. Meni silti 30 vuotta ymmärtää, mistä oli kyse. Selvimmin tunnetaan yhteydet lihavuuteen ja diabetekseen, mutta yhteyksiä on kuvattu myös psykiatrisiin ja neurologisiin sairauksiin
Paasto koettelee Miten mikrobiomille käy pitkässä paastossa tai suolentähystystä edeltävässä vatsantyhjennyskuurissa. 32 . Jatkuva elimistön stressitila voi järkyttää mikrobiomin tasapainoa terveyttä vaarantavalla tavalla. Bakteerit tavallisesti tarttuvat limakalvoille erilaisten tarttumismenetelmien avulla. Se on usein tärkeämpääkin kuin jonkin nopean vaikutuksen tavoittelu jollakin yksittäisellä kannalla. Finnoflag Oy:n tutkimuksissa olemme lisäksi osoittaneet, että ne sitoutuessaan ravinnon kuituihin voivat sieltä käsin vaikuttaa tasapainottavasti suolistoflooraan kokonaisuudessaan. Näin syntyy nk. Tähän tarkoitukseen olemme Finnoflag Oy:ssä kehittäneet testejä, joita yhteistyöyritys Xibio Oy markkinoi. Mikrobiomi koontuu eri mikrobikannoista kanavan eri osissa. Tarvitaan yhteistyötä lastenlääkärien ja koko terveydenhuoltohenkilöstön kanssa, Hakalehto kertoo. Yleensä ollaan kuitenkin varovaisia sellaisten kantojen lisäämisessä, joiden lähisukulaisiin kuuluu taudinaiheuttajia. odottamaan parempia aikoja, Hakalehto kertoo. Vastaavasti ulosteensiirto vaikka lähisukulaiselta voi joskus toimia korvaushoitona. Oikeanlainen mikrobiyhteisö suolistossa vahvistaa immuunipuolustustamme. Biofilmin solut viestivät toisilleen – ja myös isännän elimistön kanssa – erilaisten biokemiallisten signaalien avulla. Terve ja tasapainoinen mikrobiomi, jossa lukuisten bakteerien ja muiden mikrobien välillä vallitsee tasapainotila, suojelee elimistöä sairauksilta. HE. Bakteerien ja muiden mikrobien muodostama lima on myös tärkeässä asemassa niiden yhteisöjen juurtumisessa limakalvoille. – Mikrobiomin resilienssi riippuu siitä, kuinka hyvin se pystyy säilyttämään eri lajeja ja siten ylläpitämään monimuotoisuutta. Maitohapot ja elintavat Mikrobiomia voi tukea suun kautta otetuilla maitohappobakteereilla, millä muulla. Mikrobien määrä lisääntyy suolikanavaa pitkin edetessä. Siten on kunnon lepo ja aito virkistys ovat lääkettä sekä mikrobeille että koko ihmiselimistölle. Siinä otetaan pankkiin suolistoflooraa ennen lääkekuureja tai jo lapsuudessa. Vastaavasti häiriintynyt mikrobiomi voi aiheuttaa tulehduksia ja muita sairauksia sekä provosoida elimistön stressitiloja. – Probioottisia bakteerikantoja voidaan antaa monenlaisia. Maitohappo on myös elimistön kannalta hitaasti imeytyvä ravinne, joka ei aiheuta helposti mikrobien liikakasvua, vaan paremminkin suitsii sitä. – Fecal bank on kannatettava idea monessa tapauksessa. – Maitohappobakteerit ovat valikoituneet siten yleisimmin käytetyiksi hyötymikrobeiksi. – Usein painotetaan liikaa eri lajien ja kantojen välistä kilpailua, vaikka yhteistyöstä ja eri aineenvaihdunnan kyvykkyyksien säilyminen populaatiossa saattaa olla merkityksellisempää. Miten Suomen lastenneuvoloissa pitäisi nykytiedon mukaan osata seurata pienokaisen ruoansulatuskanavan kuntoa ja mikrobiomin eli immuniteetin kehittymistä. Ne tuottavat aineenvaihduntatuotteita, joista osa imeytyy verenkiertoon ja vaikuttaa isännän kroonisten sairauksien riskiin. biofilmi, jossa voi olla erityinen rakennekin, esimerkiksi kanavineen aineiden vaihtoa varten. Biomihoitoa jo neuvolassa Jokaisen mikrobiomi on yksilöllinen. Mikrobiomin tehtäviä Ruoansulatuskanavan bakteeritai mikrobifloora eli mikrobiomi mahdollistaa elimistön ravinnonoton. Paksusuoli on kuitenkin päätehtävältään ”viemärisuoli”, joka tosin myös säätelee nesteiden ottoa elimistöön. – Tasapainoon voidaan vaikuttaa myös yksilöllisesti sopivalla ravinnolla, stressin rajoittamisella, oikeanlaisella levolla ja virkistyksellä sekä liikunnalla. Se kehittyy – tai jopa tuhoutuu – kuuden ensimmäisen ikävuoden aikana synnytyksen, imetyksen, ravinnon ja ympäristöolojen summana. kestomuotoja, jotka varastoituvat limakalvoille, umpisuoleen, eri tiehyeisiin ym. – Mikrobiflooran tilan ja tasapainon seuranta ja korjaaminen esimerkiksi ravitsemuksen avulla ovat tärkeitä asioita. Monet mikrobeista muodostavat itiöitä ja muita nk. – Kansanterveyden kannalta olisi kannatettavaa seurata mikrobiomin rakentumista jo varhaislapsuudessa. Eniten bakteereita ja muita mikrobeja on paksusuolen loppupäässä. H yvä E lämä Viimemainittu on massansa tai volyyminsa puolesta suurimmaksi osaksi peräisin paksusuolesta. – Paaston yhteydessä mikrobien määrä laskee, kun ravinnon määrä vähenee. Vaikka stressi on luonnollinen asia, on jatkuva stressi ilman taukoa vaarallista. – Joidenkin yksittäisten kantojen lisäksi on tärkeää saavuttaa hyvä eri kantojen tasapaino ja monimuotoisuus. Suolistomme bakteereissa on noin 2 miljoonaa geeniä. Bakteerikannat ymppäävät ruokasulan ja edesauttavat ravinteiden imeytymistä sen kulkiessa suolen läpi. Jos tasapaino järkkyy, ulosteensiirrolla voidaan palauttaa tervettä mikrobistoa. Meissä jokaisessa arvioidaan olevan noin 100 triljoonaa bakteeria, valtaosa niistä paksusuolessa. Se hajottaa ruoka-aineita entsyymeillään ja muuttaa niitä elimistölle käyttökelpoiseen muotoon
Aivoverenkiertohäiriöstä toipuvien kielellisiä toimintoja ja sairastuneen ja läheisten psykososiaalista hyvinvointia voidaan parantaa lauluun perustuvalla kuntoutuksella. H yvä E lämä 33 . Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan lauluun perustuvalla ryhmämuotoisella kuntoutuksella on mahdollista tukea sairastuneen kommunikaatiota ja puheentuottoa sekä lisätä sosiaalista aktiivisuutta jopa sairauden kroonisessa vaiheessa. Myös tutkimukseen osallistuneiden läheisten kuormittuneisuuden kokemus väheni selvästi. – Tutkimuksemme on ensimmäinen, joissa myös läheiset osallistuvat kuntoutukseen ja heidän psyykkistä hyvinvointiaan arvioitiin, tutkijatohtori Sini-Tuuli Siponkoski kertoo. Afasian kuntoutuksessa on käytetty puheterapian ohella jonkin verran edellä kuvattua melodista intonaatioterapiaa. – Puheen tuottamisen harjoittelun lisäksi ryhmämuotoinen kuntoutus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden vertaistukeen niin sairastuneille kuin heidän läheisilleen, Sini-Tuuli Siponkoski vahvistaa. Ryhmässä toteutettava kuntoutus tarjoaa mahdollisuuden vertaistukeen ja on samalla kustannustehokasta. Puolella heistä oireet jatkuvat vielä vuoden kuluttua sairastumisesta. Melodisessa intonaatioterapiassa puheen tuottoa harjoitellaan vaiheittain melodiaa ja rytmiä hyödyntäen siten, että laulamisesta edetään kohti puheen tuottoa. Tutkimuksessa kuntoutustilanteiden ohjaajina toimivat koulutettu musiikkiterapeutti ja koulutettu kuoronjohtaja. Laulaminen avuksi aivoverenkiertohäiriön jälkeen A ivoverenkiertohäiriön aiheuttamasta afasiasta, eli vaikeudesta ymmärtää tai tuottaa puhuttua tai kirjoitettua kieltä, kärsii arviolta 40 prosenttia aivoverenkiertohäiriön saaneista henkilöistä. Afasia vaikuttaa laajasti sairastuneen toimintakykyyn ja elämänlaatuun ja johtaa herkästi sosiaaliseen eristäytyneisyyteen. Laulun ja kuorolaulun käyttämistä afasian kuntoutuksessa on kuitenkin tutkittu melko vähän. Terapiaa on toteutettu yksilöterapiassa, mikä vaatii paljon resursseja. HE. Musiikkia monipuolisesti Entuudestaan tiedetään, että laulutaito voi säilyä vaikeassakin afasiassa. Tulosten perusteella ryhmämuotoista laulupohjaista kuntoutusta kannattaisi tutkijoiden mukaan hyödyntää terveydenhuollossa osana afasiakuntoutusta. –?Lauluun perustuvalla ryhmämuotoisella kuntoutuksella on mahdollista tukea sairastuneen kommunikaatiota ja puheentuottoa sekä lisätä sosiaalista aktiivisuutta, kertoo tutkijatohtori Sini-Tuuli Siponkoski. – Tutkimuksessamme hyödynnettiin monipuolisesti erilaisia laulamiseen liittyviä elementtejä kuten kuorolaulua, melodista intonaatioterapiaa sekä tabletilla harjoittelua, väitöskirjatutkija Anni Pitkäniemi tarkentaa
Aivoverenkierron häiriöistä noin 80 prosenttia on aivoinfarkteja. Oireiden ja haitan vakavuus riippuvat tukkeutuneen tai repeytyneen verisuonen sijainnista sekä laajuudesta. – Aivoverenvuodossa valtimosuoni repeää, jolloin veri vuotaa joko aivoaineeseen tai lukinkalvon alaiseen tilaan. Nämä häiriöt johtuvat verisuonten tukkeutumisesta tai repeämisestä. 34 . – Aivoverisuonitukos eli aivoinfarkti on sairaus, jossa äkillisesti tukkeutuneen valtimon alueella aivokudos jää ilman verenkiertoa ja happea. H yvä E lämä Aivoverenkiertohäiriöt A ivoverenkiertohäiriöitä ovat aivoinfarkti, aivoverenvuoto ja lukinkalvonalainen vuoto. Vuoto aivoaineeseen on noin 15 prosentilla ja lukinkalvon alaista vuotoa noin 5 prosentilla aivoverenkierron häiriöön sairastuneista. Teksti: Kati Wikström. Lisäksi on ohimeneviä aivoverenkiertohäiriöitä eli TIA-kohtauksia, kertoo neurologi Atte Meretoja HUS:sta, Helsingin yliopistollisesta sairaalasta. Tärkeintä on reagoida heti Aivoverenkiertohäiriöt voivat olla tilapäisiä tai pysyviä vaurioita aiheuttavia
Ensimmäisen TIA:n saaneista 10-20 prosenttia saa aivoinfarktin 90 vuorokauden kuluessa kohtauksesta. – TIA (transient ischemic attack) on ohimenevä aivoverenkiertohäiriö. Tuntohäiriöt jommallakummalla puolta kehoa ovat yleisiä, samoin kuin tasapainovaikeudet. . Noin 85 % riskitekijöistä eli ylivoimainen valtaosa voitaisiin ennalta-ehkäistä. Jopa puolet infarkteista ilmaantuu kahden vuorokauden kuluessa TIA:sta. – Monia riskitekijöitä voidaan ennalta-ehkäistä noudattamalla terveellistä ruokavaliota, vähentämällä suolan ja sokerin saantia, välttämällä liiallista alkoholin käyttöä ja liikkumalla säännöllisesti. – Sosiaaliset haitat johtuvat yleensä fyysisistä tai psyykkisistä oireista ja ovat siten moninaisia sekä vaihtelevia. Useimpiin riskeihin voi vaikuttaa Useita aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöitä voi välttää omilla teoillaan ja valinnoillaan. – Myös puhehäiriöitä esiintyy. – On näin ollen erittäin tärkeää hakeutua heti hoitoon, painottaa Meretoja. Näitä riskitekijöitä ovat Tuoreen tutkimuksen mukaan aivoverenkiertohäiriön jälkeen aktiivisena pysyvät ja liikuntaa lisäävät toipuvat muita potilaita paremmin.. Ne voivat koskea puheen tuottamista, ymmärtämistä tai molempia, listaa Meretoja. – Tavallisimpia fyysisiä oireita, jotka tulevat yleensä heti, ovat esimerkiksi halvaukset. Näkökenttäpuutos ei yleensä juurikaan korjaannu. TIA-kohtaus on äkillisesti alkava ja yleensä vain minuuttien kestoinen häiriö, joka ilmenee useimmiten puhevaikeutena tai halvausoireena. Siksi aivoverenkiertohäiriön aiheuttama kudosvaurio vaikuttaa monin tavoin sairastuneen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Näköhäiriöt ovat varsin yleisiä ja niissä esimerkiksi oikea tai vasen puoli kuvasta häviää tai yhden silmän näkö katoaa. Oire syntyy siitä, että verisuoni menee tukkoon, mutta aukeaa itsestään. – Pahimmillaan aivoverenkiertohäiriö voi aiheuttaa vaikean aivopaineen nousun ja aivokuoleman. Muutaman päivän odotus hoitoon hakeutumisessa voi olla jo liian myöhäistä. – Jos muutaman viikon kuluttua liikettä ei ole lainkaan, on vaurio yleensä pysyvämpi. Siinä henkilö on tajuissaan, muttei kykene liikkumaan eikä kommunikoimaan, tietää Meretoja. – Aivoverenkiertohäiriön fyysisten oireiden jälkitilana voi kehittyä psyykkisiä oireita, jotka tulevat yleensä viikkojen tai kuukausien viiveellä. Puhevaikeudet korjaantuvat vaihtelevasti. Jotkut pitävät vielä vaikeampana tilanteena niin sanottua locked-in-syndroomaa. Tuolloin jokin raaja, kasvojen tai vartalon osa ei liiku normaalisti tai on kokonaan liikkumatta tai kömpelö, sanoo Meretoja. H yvä E lämä 35 . Näitä ovat masennus, ahdistus, apatia ja aloitekyvyttömyys. Halvausoireet korjaantuvat Meretojan mukaan varmimmin, jos kehossa on liikettä jäljellä aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Oireita oitis ja viiveellä Aivot säätelevät ihmisen toimintaa. – Kyseessä on aina varoitusmerkki ja TIA-kohtauksen jälkeen aivoinfarktin saamisen riski on huomattavasti koholla. Riskiä voidaan pienentää murto-osaan aloittamalla oikeanlainen estohoito välittömästi
Hoito aivoverenvuotoihin ja erityisesti lukinkalvonalasiin vuotoihin on usein leikkaus tai suonensisäinen tukkiminen. 36 . HE. Joka neljäs toipuu täysin oireettomaksi, yli puolet omatoimiseksi ja joka seitsemäs tarvitsee laitoshoitoa. Hoito yksiköissä keskittyy komplikaatioiden estoon ja uusien aivoverenkiertohäiriöiden estoon erityisesti lääkkeillä sekä jo syntyneen aivokudosvaurion minimoimiseen. Myös verensokeri tulee pitää hallinnassa, sillä diabetes on yksi tärkeimmistä riskitekijöistä aivoverenkiertohäiriölle. Lähde: Aivoliitto ry –?TIA-kohtaus on aina varoitusmerkki ja sen jälkeen aivoinfarktin saamisen riski on huomattavasti koholla. Myös sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti ja läppäviat lisäävät riskiä. Hoitoon kannattaa hakeutua heti, sanoo neurologi Atte Meretoja Helsingin yliopistollisesta sairaalasta. – Aivokudos on muovautuvaa. – Omaa terveyttään kannatta seurata ja käydä lääkärissä säännöllisesti, kannustaa Meretoja. –?Ohimenevän aivoverenkiertohäiriön (TIA) saa noin 5 000 henkilöä vuosittain. Aivoliitto tiedottaa, että tuoreen tutkimuksen mukaan aivoverenkiertohäiriön jälkeen aktiivisena pysyvät ja liikuntaa lisäävät toipuvat muita potilaita paremmin. – Liikuntaa kannattaa harrastaa säännöllisesti, sillä se on yksi parhaista tavoista vähentää aivoverenkiertohäiriön riskiä. Tämä tapahtuu soittamalla heti oireen ilmaantuessa 112-numeroon. Siinä aivoja harjoitetaan niiden vaurioiden osalta, joita verenkiertohäiriössä on syntynyt. Stressiä kannattaa pyrkiä hallitsemaan, luettelee Meretoja. Terve aivojen osa kykenee sopivin harjoituksin ja lukuisin toistoin, ottamaan jossakin määrin vaurioituneen aivoalueen tehtäviä itselleen, toteaa Meretoja. H yvä E lämä Aivoverenkiertohäiriöt lukuina –?Aivoverenkiertohäiriöihin (AVH) sairastuneita on Suomessa vuonna 2015 arvioitu olleen noin 100 000. –?AVH-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. – Ylipaino nostaa verenpainetta, kolesterolitasoa ja verensokeritasoa, mikä voi johtaa verisuonten kovettumiseen ja ateroskleroosiin. – Niitä aivoverenkierron häiriöiden riskitekijöitä, joihin ei voi itse vaikuttaa on joitakin. Yhteys nähdään riippumatta siitä, miten vaikeaoireinen potilaan aivoverenkiertohäiriö oli. – Tämän jälkeen, usein jo ensimmäisinä päivinä, keskitytään kuntoutukseen. Ateroskleroosi tarkoittaa kolesterolin ja muiden rasvojen kertymistä verisuonten seinämiin, mikä voi johtaa verisuonten ahtautumiseen ja tukkeutumiseen. – Kaikki potilaat hyötyvät hoidosta aivoverenkiertohäiriöihin erikoistuneissa yksiköissä. –?Aivoverenkiertohäiriöihin menehtyy vuosittain Suomessa noin 4 500 henkilöä. Hoitoon välittömästi Paras hoito voidaan antaa, jos hoitoon hakeutuu välittömästi. –?Aivoinfarktin saa vuosittain noin 18 000 suomalaista ja aivoverenvuodon noin 1 800 suomalaista. Muutaman tunnin kuluttua oireista, parantavia hoitoja ei voi enää antaa, ohjeistaa Meretoja. –?Noin 2 500 henkilöllä aivoinfarkti uusiutuu vuoden sisällä. Myös ylipaino on merkittävä aivoverenkiertohäiriön riskitekijä. Liikunta auttaa pitämään verenpaineen, kolesterolin ja verensokerin hallinnassa. – Heti reagoitaessa tukkeutunut verisuoni voidaan yrittää avata lääkkeellä tai mekaanisesti. – Eteisvärinä on yksi merkittävimmistä aivoverenkiertohäiriön riskitekijöistä. – Korkea verenpaine on yksi tärkeimmistä riskitekijöistä aivoverenkiertohäiriölle, sillä se lisää sairastumisriskin moninkertaiseksi. Näitä ovat ikä, miessukupuoli, perinnölliset tekijät sekä naisilla raskausajan diabetes ja vaihdevuodet. AVH on kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Kuva: HUS/Markus Sommers ainakin kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli, suuri verensokerin taso ja ylipaino, korostaa Meretoja. Jos oireita jää tarkkailemaan, toivoen että ne menevät ohi, aivosoluja kuolee keskimäärin kaksi miljoonaa minuutissa. – Nikotiinia ja alkoholin liikakäyttöä tulee välttää
Lisäksi omasta ajasta, omista ja perheen menoista sekä omista haaveista luopuminen herättää paljon tunteita ja suruprosessi vaatii paljon voimavaroja. H yvä E lämä 37 . Kuva: Aivoliitto ry. . Läheiset tarvitsevat tukea –?Aivoverenkierron häiriöön sairastuneen läheiset tarvitsevat monenlaista tukea. Huoli sairastuneen toipumisesta ja siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan on iso. Etenkin jos kuntoutuminen kestää pitkään. –?Vastuu arjesta ja sen toimivuudesta siirtyy sairastumisen myötä läheisille ja sairauden todelliset vaikutukset arkeen konkretisoituvat yleensä vasta kotiutumisen yhteydessä tai vähitellen sen jälkeen. Seksuaaliterveys Hormonitoiminta Stressinlievitys Suorituskyky SUORIUDU PAREMMIN SUPERUUTUUS ! Lataudu luonnon alkuvoimalla Lähes 50 vuotta sitten pullotettiin ensimmäisen kerran Karin Havupuu-uute juomaa Siikaisissa Kosken metsätilalla. Juoma sai alkunsa ikivanhasta kansanperinteestä, viisaudesta joka kulki sukupolvelta toiselle. Karin Havupuu-uutejuoma ja Pinena-tabletit saatavilla terveys tuotekaupoista ja hyvinvarustetuista päivittäistavarakaupoista. Samalla paikalla valmistamme edelleen luomulaatuista männynkuoriuutetta – nyt vielä useampaan tuotteeseen. Perheenjäsenen sairastuminen merkitsee läheiselle suurta tunteiden kirjoa ja niiden läpikäyntiä. –?Sairaus vaikuttaa myös monin tavoin kuntoutujan ja läheisen keskinäisen suhteen dynamiikkaan, toteaa Seitsalo. RAVINTORENGAS OY – METSÄSTÄ ELINVOIMAA KARINHAVU.FI // PINENA.FI 20 21 TE RVEYSTU O T E ravintorengas_EV_HE_nro5_104x297.indd 1 ravintorengas_EV_HE_nro5_104x297.indd 1 20.6.2023 15.57.50 20.6.2023 15.57.50 Aivoverenkierron häiriöön sairastuneen läheiset tarvitsevat monenlaista tukea. Lisäksi toisen hoitamiseen ja huolehtimiseen liittyy riski läheisen omasta kuormittumisesta. Muuttunut elämäntilanne ja siihen sopeutuminen tarvitsevat apua heti sairauden alkuvaiheessa ja vielä pitkään sen jälkeen. Samoin kuin psyykkistä tukea sairauden kanssa selviytymiseen sekä mahdollisuutta keskustella ammattilaisten ja vertaisten kanssa, tietää hankesuunnittelija Sari Seitsalo, Aivoliiton Koppi arjesta-hankkeesta. Läheinen joutuu ottamaan ainakin aluksi kokonaisvastuun käytännössä kaikesta sekä omaksumaan ehkä useitakin uusia arjen rooleja. –?Läheiset kaipaavat yksilöityä tietoa sairaudesta ja kuntoutuksesta. Vertaistukipuhelin aivoverenkiertohäiriön sairastaneen läheisille päivystää keskiviikkoisin kello 18–21 numerossa 044 724 4999. Sairastuminen aiheuttaa muutoksia koko perheyhteisön elämään, kertoo hankesuunnittelija Sari Seitsalo, Aivoliiton Koppi arjesta-hankeesta. –?Perheenjäsenen äkillinen sairastuminen aivoverenkiertohäiriöön aiheuttaa monenlaisia muutoksia koko perheyhteisön elämään. –?Sairastumisen myötä perheyhteisön arjen rutiinit on järjestettävä uudelleen. Pinena Vastustuskykyja Elinvoima-kapselit saatavilla hyvinvarustetuista terveystuotekaupoista
Erityisen hyvänä apuna ja tukena on ollut aviomies Reima. Pitkä kuntoutus on auttanut selviämään kotona ja liikkumaan ulkona. H yvä E lämä Hannele ja Reima Varis ovat käyneet yhdessä läpi Hannelen sairastumisen ja pitkän kuntoutuksen. Syvästä aivoverenvuodosta pitkään kuntoutukseen Ikänsä aktiivisesti liikkuneelta Hannele Varikselta katkesi keväällä 2020 syvällä aivoissa verisuoni. Teksti ja kuvat: Jouni Suolanen. Aviomies Reima on suuri apu arjen askareissa vaimonsa omaishoitajana. 38
. Sen Hannele olisi jälkikäteen ajatellen mieluusti ottanut loppuiäkseen. Onneksi puhelin ei yöllä kuitenkaan soinut. Yläpaine kohosi 220:een ja alapaine yli sadan. – En tajunnut ollenkaan, mitä minulle tapahtui. Kipuja ei ollut. Totesin, että nyt lähti Variksen rouva. Lähtö Meilahteen oli sen verran nopea että pyörätuoliin laitettiin kylpytakki peitoksi. Puhekin sujui normaalisti. Hänelle tuli tunne, ettei hänen ”juttuunsa” tartuttu kunnolla. Hyvää hoitoa Laakson sairaalassa Hoitojakso HUS:n Meilahden sairaalassa on Hannelella pitkälti hämärän peitossa. En huomannut siinä vaiheessa, ettei vasen käsikään toimi, Hannele muistelee. – Nostin Hansun istualleen ammeessa, mutta hän lähti heti kaatumaan. Sitten Hannele huusi Reimaa apuun. Aviomies Reima Varis, 67, oli jäänyt katsomaan uutisia. Hän on jumpannut, aerobicannut, pyöräillyt, uinut kesäisin järvessä ja hiihtänyt talvella. H yvä E lämä 39 . Voit varautua myös pahimpaan”, Reima muistelee. Hän odotti, että Hannele tulee suihkusta ennen kuin menee saunaan. Hannelen tilanne oli kriittinen. Hannelen verenpaine oli kuitenkin ollut yläkantissa jo kuukausia. Paine kuitenkin laski välillä, ja verenpaineen hoidossa päädyttiin toistuvasti seurantaan, eikä lääkehoitoa määrätty. Hansu sanoi, ettei kroppa toimi. – Kun soitin sairaalaan, lääkäri sanoi, että ”verenpaine oli saatu laskettua. Kasvot olivat tavalliset. Silloin hän liukastui ja valui toiseen päähän ammetta. – Tuosta kun Hansu lähti pyörätuolissa, hän kääntyi katsomaan minua ja huikkasi miesten välistä, että Reima mua pelottaa, mä en haluais lähteä täältä vielä, Reima herkistyy. Tuskastuin, että yritä nyt nousta. Hänellä oli hyvä fyysinen kunto. Yritin nousta ammeen reunaa ylös, muttei siitä tullut mitään. Siinä voi käydä todella huonostikin, että lähellä on kuolemakin. Sairaalassa todettiin, että aivojen oikealle puolelle oli tullut syvä pääkuoren sisäinen aivoverenvuoto, jota ei voitu liuottaa eikä leikata. Kymmenisen vuotta sitten hänelle asennettiin samalla kertaa uudet lonkkanivelet. Hän meni ammeessa kyykkyasentoon ja alkoi pestä jalkapohjiaan. Hän luuli, että liukastuminen johtui saippuasta. Vasen käsi kuitenkin retkotti ja vasen jalka oli hervoton. Syvästä aivoverenvuodosta pitkään kuntoutukseen H elsinkiläinen Hannele Varis, 79, on kuntoillut ja liikkunut koko elämänsä. Hyvän kuntonsa ja motivaationsa ansiosta hän toipui leikkauksesta nopeasti. Tuleva vuorokausi osoittaa, miten tilanne kääntyy. Ambulanssi tuli viidessä minuutissa viereiseltä Haagan pelastusasemalta. Rouva on tajuissaan ja puhuu järkeviä. Hansu vielä naureskeli, että et sä jaksa, Reima muistelee. Hänellä oli kiire katsomaan televisiota. Otin pyyhkeen, kuivasin ja kannoin hänet sänkyyn. Hannele oli koko ajan tajuissaan. Jätin hänet hetkeksi istumaan, mutta hän alkoi heti kaatua vasemmalle. Lauantai-iltana 28.3.2020 Hannele oli ammeessa suihkussa. Aloitettiin suonensisäinen lääkitys. Nostin hänet kainaloista vessan pytylle istumaan, ja aloin pyyhkiä shampoota ja pesuainetta. Aviomiehen ripeä toiminta ja ambulanssin nopea tulo pelastivat todennäköisesti Hannelen hengen. Hän kuuli kaikenlaista puhetta, mutta ei jaksanut Aivoverenkiertohäiriö. Vasen puoli kehosta oli halvaantunut
–?Samanlainen olen kuin ennen sairastumista ja huumori on ihan yhtä hyvää. Raput piti pystyä nousemaan toiseen kerrokseen. Muu perhe kävi katsomassa Hannelea säännöllisesti monta kertaa viikossa, mikä auttoi merkittävästi toipumisessa. Hänellä on ollut vahvat kädet, jotka nyt ovat kuitenkin ”sortuneet nivelrikkoihin”. Meillä oli kivaa juttua. Ikkunalaudasta kiinni pitäen hän vilkutti aviomiehelle ja tyttärille pihalla heidän lähtiessään. Monet luulevat, että itsestään paranee, mutta pitää harjoitella, Hannele toteaa. pitää silmiä auki. Kuntoutus eteni kävelyyn yhden sauvan kanssa. – Samassa huoneessa oli minua paljon nuorempi opettaja, jonka kanssa meillä oli tosi hauskaa ja naurettiin paljon. Välillä nousi kova kuume. Keittiössä harjoiteltiin ylävartalon toimivuutta kuten kahvinkeittoa, munan paistamista ja pöydän kattamista. Tuli itkukin, kun hoitaja ei herättänyt häntä aviomiehen puhelinsoittoon. Korona-aikana tapaamisten tuli tapahtua lasin takaa. Kun Laakson toiminnot siirtyivät Kivelän sairaalaan, Hannele alkoi käydä kuntosalilla Oulunkylän Kuntoutuskeskuksessa. 40 . H yvä E lämä Eräpeli on hyvä väline sormien liikkuvuuden harjoituksessa. Vain juhannuksena voitiin tavata ulkona. ”Rollaattoriajokortin” ajaminen loppuvaiheessa olikin jo helpompaa. – Kun mulla on tämä teräsmies kotona, se oli piste iin päälle, että mut uskaltaa lähettää kotiin ilman että tarvitsen kodinhoitajaa, Hannele iloitsee. – Jo Meilahdessa heräsin aamuyöstä ja huomasin, että saan etusormen ja peukalon yhteen. Äitienpäivänä 2020 pystyin ensimmäisen kerran sitomaan kengännauhat, Hannele kertoo. Aluksi lääkitys oli verenpaineeseen kolme lääkettä aamulla ja yksi illalla. Siellä hän harjoitteli kävelyrobotilla, josta oli paljon apua, mutta sen käyttäminen kävi pitemmän päälle liian kalliiksi. Siitä se alkoi. Onnistunut kotiinpaluu oli varmistettu fysioterapeuttien kanssa kotona käymisillä. Sitten selvisi, että se ei ollut koronaa vaan virtsatietulehdus, joka saatiin hallintaan vasta useita lääkkeitä vaihtamalla. Erakkopelillä harjoitettiin sormia nappuloita siirtämällä. Tyttäret ja ystävät ovat sanoneet, että en ole muuttunut yhtään, Hannele hymyilee. Hannelen hoito siirtyi seurantaan Laakson sairaalassa. Hän antaa samalla Laaksolle kymmenen pistettä hyvästä, turvallisesta hoidosta ja kiittää sairaalan ”ihania” fysioterapeutteja. Päivät ovat erilaisia Kotoa käsin Hannele kävi vielä kuntoutuksessa Laaksossa viikottain puolen vuoden ajan. – Lääkäri antoi mulle niin ihanat sanat lähtiessä, että olispa tuollaisia potilaita enemmän kuin sinä olet. Alussa oli käytössä vähän aikaa myös hermokipulääke. Hannele opetteli nousemaan sängystä, siirtymään pyörätuoliin, ja vähitellen nousemaan seisomaan pyörätuolista. Semmoinen vaikuttaa ihan hirveästi, Hannele muistelee. Laaksossa kuntoutus jatkui koko kevään, pääsiäisen ja juhannuksen yli aina 10.7.2020 asti. Hannele pyrkii käymään Oulunkylän kuntoutuskeskuksessa kaksi kertaa viikossa, ja ’’Kun mulla on tämä teräsmies kotona, se on piste iin päälle, että mut uskaltaa lähettää kotiin.’’
Kotona hän jumppaa joka päivä ja kävelee kävelymatolla silloin, kun ei pääse ulos. H yvä E lämä 41 . He valittivat päätöksestä, mutta totesivat sitten pärjäävänsä, ja tulevansa myös taloudellisesti toimeen. Suihkussa pystyn käymään itse, mutta saunaan en uskalla mennä yksin, Hannele erittelee. Kotona hän on kaatunut kolme kertaa. Niissä ei ole kuitenkaan käynyt pahemmin eikä hän ole lyönyt päätään. Ulkoilun jälkeen on tärkeää muistaa levätä pitkällään. maksoi käynnit itse. Reima hoitaa omaishoitajuuttaan esimerkillisesti. Kaikki ei ole sujunut viime vuosina ihan ongelmitta. Mieliala vaihtelee ja välillä tuntuu kauhean raskaalta. Niinpä Reima voi yhä käydä mieluisissa harrastuksissa, kuten kalassa ja riistametsällä. Peruste palkattomuudelle on se, että Hannele pystyy selviytymään itsenäisesti hygieniastaan. Päivät ovat kuitenkin erilaisia. Se vaatii koko ajan esimerkiksi salilla käyntiä. – Minulla on semmoinen kummallinen kutina, että en tule tästä paljon paremmaksi, mutta haluan ylläpitää sen kunnon minkä olen saavuttanut. – Minulle on tullut semmoinen kummallinen varominen. Välillä Hannelelle tulee tunne, että hän on riippakivi läheisilleen, mitä hän ei haluaisia olla. Lääkäriin Kela-taksilla voi yhä mennä. Välillä aktiivista ja kaikille avuliasta miestä tosin harmittaa se, ettei ehdi tekemään kaikkia haluamiaan asioita. Väen paljoudessa tulen epävarmemmaksi ja pelkään koko ajan, että joku tönäisee eikä huomaa mun tilannetta. Sen sijaan Helsinki-korttia he kiittelevät. Jos menee viikko tai toinenkin ilman, heti kunto huononee, ja kaikki on hankalampaa ja vaikeampaa. – Pystyn olemaan yksi kotona ainakin pari päivää ja yötäkin, jos vaan on ruokaa. Meilahteen Hannele on joutunut kaksi kertaa huimauksen takia. Myös vieraissa paikoissa sisällä Hannele tarvitsee kepin. Hannele käy kuntosalilla ja jumppaa säännöllisesti. Pariskunta on aina sallinut toisilleen heidän omat menonsa. Pelkään ja silloin liike jämähtää. Kotona ja tutuissa paikoissa kuten salilla, hän pyrkii liikkumaan ilman keppiä huonekaluista ja seinistä tarvittaessa tukien. Omaishoitaja ilman palkkaa Reima Varis on virallisestikin omaishoitaja, mutta ilman palkkaa. Reima hoitaa kaupassakäynnin, ruuanlaiton, siivouksen ja pyykit. Rakkaan vaimon auttaminen on kuitenkin aina etusijalla. Fysioterapeutti on laatinut hänelle sopivan kunto-ohjelman, joka avautuu laitteeseen laitettavalla kortilla – ja takaa sopivan tasoisen harjoituksen. Ulkona hän käy aina kuin mahdollista, talvella liukuesteellisillä jalkineilla. Vaikeinta on liikkuminen sekä se, ettei pysty tekemään asioita kuten ennen. Pienikin asia voi vaikuttaa. Tietysti pystyisin tekemään sitäkin, mutta se on niin hankalaa. Hän tarvitsee rollaattorin pidemmille matkoille ja kepin lyhyemmille. Sillä pääsee sosiaaliseen toimintaan, kuten kuntosalille, kampaajalle tai teatteriin. Kotona hän kävelee kävelymatolla varsinkin silloin, kun ei ole käynyt ulkona. HE. Enemmän heitä kirpaisi se, että Kela-taksi lopetettiin vuodenvaihteessa, vaikka Hannele yrittää kuntoutua ja pärjätä kotonaan
Sandströmin perhe asui tuolloin ja asuu edelleen Turun seudulla. – Myymälän myötä Turkuun syntyi vahva Aarikka-kulttuuri. Ruokonen ehdotti vaimolleen yrityksen perustamista suosiota saaneiden nappien valmistamiseksi. Koruissa käytettiin myös metallia. Perheyritys Martinex osti koko Aarikka Oy:n osakekannan yhtiön silloisilta omistajilta, perustaja Kaija Aarikan tyttäriltä 2017. Ripaus luksusta Alkuvuosinaan Aarikka toimi Helsingissä. Ensi vuonna yritys täyttää pyöreät 70 vuotta ja tähtää uuteen nousuun. – Nuorena tyttönä olen käyttänyt Aarikan ihania Yllätys-nimisiä sormuksia, joissa oli yksi helmi. Etenkin 80-90-luvuilla Aarikalla oli laaja valikoima hopeakoruja. Aarikka – Kaijan hengessä ja tässä ajassa Aarikka tunnetaan pyöreästä muodosta ja puusta. Ne toimivat samalla kentällä ja synergiaa syntyy logistiikassa ja tuotannossa, mutta myös henkilöstön osalta, Sandström kertoo. Siellä sijaitsi jo emoyhtiön pelitehdas, jossa tehdään muun muassa monien tuntemaa Afrikan tähti -peliä. 42 . Oli vuosi 1954 ja Kaija Aarikka opiskeli viimeistä vuotta tekstiilitaidetta Taideteollisessa oppilaitoksessa. Hän oli tehnyt itselleen jakkupuvun, mutta siihen sopivia nappeja ei löytynyt mistään. Riia Sandströmin lisäksi Martinexin omistajiin kuuluvat hänen isänsä ja sisarensa. Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Aarikka Oy. Se oli ensi askel Aarikka Oy:n synnylle, Kaija Aarikan ja hänen miehensä Erkki Ruokosen perustamalle yritykselle. Erkki Ruokonen opiskeli Ateneumin iltalinjalla metallitöitä. Alkuvuosina nappien ohella puusta tehtiin koruja ja koriste-esineitä. Näin sai alkunsa nappien, puukorujen ja muiden pienten puuesineiden ympärille rakentunut Aarikka Oy, jonka valmistusmenetelmien kehittämisessä Ruokosella oli merkittävä rooli. Sormus oli siihen aikaan suhteellisen edullinen, mutta se toi silti tunteen luksuksesta. – Vallilan tilat olivat käymässä pieniksi tulevaisuutta ajatellen ja meidän piti päättää, jäämmekö Helsingin alueelle vai minne menemme. Jollekin toiselle ehkä puukoruja tai tonttuja, sanoo Aarikka Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Riia Sandström, 55. – Luotsaan toimitusjohtajana molempia yrityksiämme. Pyöreä muoto onkin pitänyt pyörät pyörimässä. Niinpä Kaija päätti tehdä ne itse jakarandapuun palasesta, jonka oli osunut hänen silmiinsä Ruoholahden lautatarhassa Helsingissä. Ensimmäiset muualla sijaitsevat myymälät avattiin Turkuun ja Poriin 1970-luvulla. H yvä E lämä Yritysesittely A arikan tarina alkoi napeista. Muistan, että joka kerta kaupungilla käydessämme kävimme myös Aarikan liikkeessä katsomassa lahjoja ja erityisesti ihailemassa koruosastoa, Sandström muistelee. Aarikan siirrettyä Martinexin omistukseen tytäryhtiön toiminnot siirrettiin 2019 Helsingin Vallilasta Raisioon Varsinais-Suomeen. – Nuoruudestani lähtien Aarikka on merkinnyt minulle henkilökohtaisesti hopeaa korujen muodossa
Hän kuoli elokuussa 2014.. H yvä E lämä 43 . Kaija Aarikka kuvattuna Aarikan eteishallissa puupallo-verhon edessä 1990-luvulla. Aarikka sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1994. ja kauppaneuvoksen arvon hän sai vuonna 1999.
– Tällä hetkellä meillä on kaksi toisiaan tukevaa, mutta silti erilaista tuotantolaitosta. Tuotteiden kokoonpaneminen on kuitenkin molemmissa samantapaista. Kunnioittaaksemme metsää valmistamme kaikki puukorut kotimaassa, Sandström sanoo. Siihen aikaan käytettiin vähän erilaisia puulajeja kuin nykyään. Nykyään Aarikalla on kaksi omaa myymälää, tehtaanmyymälä Raisiossa ja Aarikka-shoppi, Pohjois-Esplanadilla Helsingissä, on ollut jo vuodesta 1978. Yritysoston myötä hopea tuli takaisin tuotteiden raaka-aineeksi. Puu on yhä tuotteiden keskeinen materiaali. Mutta sitten tuli korona ja isompi näkyvyys jäi meiltä kokonaan saavuttamatta, koska pariin vuoteen ihmiset eivät juurikaan liikkuneet kaupoissa. Aarikka Oy:n kasvutarina on vuodesta 2017 ollut osa Martinex-konsernia. Yritän parhaani mukaan johtaa Aarikkaa Kaijan filosofian mukaan, sanoo Aarikan toimitusjohtaja Riia Sandström. – Halusin tuoda hopeakorut takaisin mallistoomme. Tekstiilit ja laukut tehdään muualla Euroopassa. Puu on meille metsän helmi. – Ensimmäiset napit olivat puuta. Aarikan tarpeita varten tiloja laajennettiin ja avattiin myös tehtaanmyymälä, Sandström kertoo. Aarikka on Avainlippu-yritys. Posliini tulee Thaimaasta. Hopeatuotteilla jatkamme edelleen, Sandström toteaa. Ensimmäinen uusi hopeakorumallisto tehtiin yhteistyössä laulaja Jenni Vartiaisen kanssa vuonna 2020. Kaikki korut, kodin tuotteet ja puutuotteet tehdään Suomessa. Martinex kehittää omia kotimaisia tuotebrändejä, kuten Aarikka, Baking by Martinex, Ma-ia Family ja Peliko ja on lisäksi lisenssinhaltija usealle tunnetulle tuotemerkille, kuten Muumi ja Peppi Pitkätossu. – Suurin osa tuotteista myydään edelleen kivijalkakauppojen, esimerkiksi Sokos-tavaratalojen ja muiden vastaavien liikkeiden kautta. Tänä päivänä yritämme käyttää sellaisia puulajeja, joiden käyttö ei ole kyseenalaista. Puun rinnalle hopeaa Aarikka on tukeutunut puuhun toimintansa alusta alkaen. Vuonna 2022 Oy Martinex Ab:n, Aarikka Oy:n ja Martinex Ab:n yhteenlaskettu liikevaihto oli 30 miljoonaa euroa, yhtiön palveluksessa oli 80 henkilöä ja sen tuotteita vietiin yli 50 maahan. Aarikka-tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan pääosin Suomessa käsityönä. Toisessa tuotteet tehdään pahvista ja paperista, toisessa käytetään puuta ja metalleja. Joskus Kaija sanoikin kriisien keskellä, että yrittäjälle on tärkeää ajassa eläminen. Lisäksi se toimii tukkuliikkeenä ja on yksi Suomen monipuolisimmista verkkokauppatoimijoista. Toinen tärkeä myyntikanava on verkkokauppa, joka kattaa verkkokaupan myös ulkomaille eli on meidän vientiämme, Sandström kertoo. – Valitettavasti nekin jouduttiin laittamaan vähäksi aikaa sivuun, mutta viime vuonna lanseerasimme oman kevätja syysmalliston. Laukut ja asusteet tulivat valikoimaan samana vuonna kuin hopeakorut. 44 . Jos 2000 markan tuotteille ei ole kysyntää, niin tehdään 200 tai vain 20 markan hintaisia tuotteita. –?Aarikan salaisuus on yrittäjyydessä, idearikkaudessa ja periksiantamattomuudessa. Syksyn mallistossamme on kivoja uusia tuotteita. Jotta kauppa käy, pitää ymmärtää sitä aikaa, jossa eletään. H yvä E lämä Aarikka ja Martinex lyhyesti Aarikka Oy on Kaija Aarikan vuonna 1954 perustama puisiin koruihin ja kodin tuotteisiin erikoistunut designbrändi. Jalopuuta oli paljon. Konsernin näkökulmasta helpoin ratkaisu oli keskittää toiminta yhdelle ja samalle alueelle. Viimeisin aluevaltaus ja paluu Kaija Aarikan alkuperäiseen tuotevalikoimaan ovat tekstiilit.. Oy Martinex Ab on vuonna 1986 perustettu suomalainen perheyhtiö, jonka toiminta kattaa sisustusja kodintarvikkeiden, leikkikalujen, pelien, tekstiilien ja laukkujen valmistuksen ja maahantuonnin. Muut laajasta myymäläverkostosta suljettiin 90-luvun lamavuosina. Nyt olemme panostamassa tähän tuoteryhmään vahvasti lisää
– Meillä käden ja työn osuus on suuri jokaisessa tuotteessa. Korut ovat meidän vahvuutemme. ’’Uskon, että ikonisen suomalaisen brändin on mahdollisesta tehdä comeback ja lähteä uuteen nousuun.’’ Aarikan tuotteiden maalaaminen ja kokoonpano on tarkkaa käsityötä. Yritys työllistää parisenkymmentä henkilöä kotityöntekijät mukaan lukien. – Etätyöt istuvat mainiosti tuotantoomme. Tuotteiden maalaaminen ja kokoonpano on äärettömän tarkkaa käsityötä. – Toivomme, että tämä on jotakin sellaista, mikä erottaa meidät muista. Suunnittelumme lähteekin siitä, että korut ja vaatteet istutetaan yhteen toinen toistaan tukien, Sandström sanoo. Työntekijät saavat tarvikkeet kotiinsa ja toimittavat sitten valmiit tuotteet Aarikalle. . Kenkiä ja ulkoiluvaatteita mallistossa ei ole. Sandströmin mukaan itse asiassa tehdäänpä mitä tahansa aina siihen jotkut kädet tarvitaan. Käsillä tekemistä tarvitaan aina Tontut ovat käsityötä. Nyt olemme tuoneet esille myös tekstiiliosaamistamme. – Ajatus tekstiileistä tuotevalikoimassa sopii yhteen Kaijan ajatusmaailman kanssa. Koru tarvitsee näyttämön päästäkseen esille ja vaatteet luovat korulle tämän näyttämön. Kuva Kaija Aarikasta ja hänen miehestään Erkki Ruohosesta on todennäköisesti 1950-luvulta, kun Aarikka perustettiin ja he pyörittivät toimintaa kotoaan käsin. Nykyään Aarikan tuotteilla saa vaatetettua itsensä niin arkeen kuin juhlaan. Aarikka käyttää tuotteidensa valmistuksessa kotityöntekijöitä, mikä tarkoittaa sitä, että tarvikkeet lähetetään henkilölle kotiin ja häneltä tulee takaisin valmista tavaraa. Meillä kaikki on käynyt toisinpäin. Yritys on jo pitkään käyttänyt myös kotityöntekijöitä tuotteidensa valmistuksessa. Onhan monella vaatebrändillä nykyään koruja. Tällä toimintamallilla on pitkät perinteet ja. Kaija Aarikan ensimmäinen oma pikkuliike oli Nappi-Aarikka, jonka hän avasi 1960 Helsinkiin. Mikään tuotantoprosessi ei ole täysin automatisoitu. Kynttiläjalkaa sorvattaessa jonkun pitää asetella kone työhön ja valvoa prosessia koko ajan. H yvä E lämä 45
Käytämme myös työkeskuksia, joissa ihmisiä ohjataan työn kautta pääsemään taas kiinni elämään, Sandström sanoo. Samalla pystymme tukemaan niitä, jotka haluavat tehdä töitä harrastuksenomaisesti tai kakkostyönään. Hiomaton timantti Martinexin perusti vuonna 1986 Suomen Brion toimitusjohtajana 16 vuotta toiminut Risto Muinonen yhdessä vaimonsa Tuulan kanssa. Samalla he kertoivat, että olisivat kiinnostuneita ostamaan Aarikan, jos yrityksellä on myyntiaikeita. Siksi olen iloinen, että yrityksen uuteen tekemiseen kohdistuu mielenkiintoa. Aarikan syysmalliston värit ovat saaneet inspiraationsa metsästä. Korujen uusia sävyjä ovat maanläheinen metsänvihreä, mustikansininen ja pellavainen pähkinä. 46 . – Aarikassa meitä viehätti silloin nimenomaan se, että yritys oli mielestämme vähän hiomaton timantti, jolla on oikeissa käsissä paljon potentiaalia kasvaa. Asian tiimoilta oli hiljaista aina vuoteen 2016, jolloin Aarikka ilmoitti halustaan myydä yritys, Sandström kertoo. H yvä E lämä Pienet, puiset, pyöreät, taiten käsin Suomessa tehdyt ja suunnitellut tontut ovat aarikkalaisinta Aarikkaa. – Minulle on ollut kunnia-asia saada lähteä viemään Aarikkaa eteenpäin, tietenkin sen rikasta historiaa kunnioittaen ja sieltä ammentaen. Tänä vuonna on tonttujen juhlavuosi – ne syntyivät 40 vuotta sitten. Aarikkaan yrittäjäperhe oli yhteydessä ensimmäinen kerran vuonna 2009 ja ehdotti tuotannollista yhteistyötä tiettyjen tuotteiden valmistuksessa. Toimitusjohtajana on vuodesta 2001 toiminut heidän tyttärensä Riia Sandström. – Meillä on ollut siinä mielessä hyvä onni, että olemme hoitaneet yrityksemme asiat niin hyvin, että olemme voineet sijoittaa kehittämiseen. HE. – Ihan tarkkaan en tonttujen tarinaa tunne, mutta uskoisin, että halusimme kivan jouluisen esineen valikoimiimme ja siitä se lähti, Riia Sandström sanoo. meillä on monia, jotka ovat jo pitkään tehneet meille töitä kotona. Mielestäni se kertoo siitä, että ikonisen suomalaisen brändin on mahdollisesta tehdä comeback ja lähteä uuteen nousuun, Riia Sandström mietiskelee. Hänen mielestään hänen perheensä vahvuus on keksiä uusia asioita ja uskallus lähteä niitä toteuttamaan, kunhan ne vain sopivat kuhunkin tuotteeseen, tuoteryhmään tai brändiin
Juhlavuoden kunniaksi tuli uusi pikkupässiveistos Lemmikki.. Myöhemmin jättipässi siirretään yrityksemme tiloihin Raisioon, sanoo Aarikan toimitusjohtaja Riia Sandström. H yvä E lämä 47 . Monelle tuttu Aarikan Pässi täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Näyttely toteutetaan yhdessä Kaija Aarikan perillisten kanssa, ja sen kuraattorina toimii Taidehallin näyttelypäällikkö Eeva Holkeri. Jokainen pässi valmistetaan Suomessa, taidokkaan käsityöläisen käsissä. Muotoilijana Kaija oli rohkea ja kokeilunhaluinen, ja runsaan värikäs näyttely tarjoileekin rakastettujen klassikoiden lisäksi runsaasti löytämisen riemua. – Vuosi 2023 on ikonisen pässin 50-vuotisjuhlavuosi. Kaija Aarikan designklassikko ja kotimaisen käsityön taidonnäyte Pässi-veistos syntyi suomalaisen sisun symboliksi. – Taidehallin näyttely on kunnianosoitus Kaija Aarikan monipuoliselle uralle, unohtamatta hänen perustamansa Aarikka-yhtiön tarinaa. Kaija Aarikka -näyttely on esillä 9.9.2023– 7.1.2024 Helsingin Taidehallissa, Nervanderinkatu 3. Helsingin Taidehalli täyttyy syksyllä Kaija Aarikan monipuolisesta muotoilusta. Nykyään pässi poseeraa muun muassa Aarikan hopeakoruissa ja juhlavuoden kunniaksi Pässi tulee koristamaan myös kodinsisustuksen tuotteita. Noin 1 200 kg painava ja 1,7 m korkea jättipässi valmistetaan juhlavuoden kunniaksi ja se saa arvoisensa ensiesiintymisen Kaija Aarikan näyttelyssä Taidehallilla. Olemme iloisia, että voimme tehdä luovaa yhteistyötä Aarikka Oy:n kanssa, joka hienolla tavalla pitää yllä Kaijan muotoilun henkeä ja perintöä, sanoo Helsingin Taidehallin toimitusjohtaja Nina Toppila. Elämäntyö esillä suurnäyttelyssä Arkiston aarteiden lisäksi Taidehallissa nähdään myös jotain uutta – näyttelyn yhteistyökumppanina toimiva Aarikka tuottaa näyttelyyn henkilöauton kokoisen pässiveistoksen
– Aluksi kävin silloin tällöin, mutta sitten käynnit muuttuivat joka vuotisiksi, ensin yhKuhmon kutsu kuului Kuhmon kamarimusikkifestivaali kokosi heinäkuussa kahdeksi viikoksi kaupunkiin suuren joukon kamarimusiikin ystäviä. Itävaltalaisen Die Festspielemusiikkilehden mukaan Kuhmon festivaalin vahvuuksia ovat ”siniset järvet, valoisat yöt, kotoisa tunnelma ja ainutlaatuinen musiikki”. Kamarimusiikki soi Kainuussa tänä kesänä 53. Ohjelma oli ensimmäinen uusien taiteellisten johtajien Minna Pensolan ja Antti Tikkasen suunnittelemana. Kuten monissa muissakin musiikkitapahtumissa, on kävijöiden keski-ikä melko korkea. Pakko päästä joka vuosi Leena Haapaniemi, 78, sanoo, että Kuhmoon on vaan pakko on päästä joka vuosi. – Sanotaan, että on olemassa Kuhmon-tauti, joka tarttuu eikä siitä pääse irti. Kerran vuodessa tavattavat yhtä uskolliset Kuhmon ystävät. 48 . Festivaalin teema oli tänä vuonna Juuret ja siivet. Kun Kuhmoon tulee, kaikki muu unohtuu! Haapaniemen laskut on menneet sekaisin aikaa sitten, hän arvelee vierailleensa Kuhmossa pitkälti yli 20 kertaa. – Kuhmon vierailu on kokonaisuus. Seniorit ovat vallalla yleisössä. Teksti ja kuvat: Mari Ahola-Aalto. – Tuntuu kuin yleisö olisi vähän nuorentunut, kun festivaalin aikaiset nuorison musiikkikurssit ovat lisääntyneet, tuumivat espoolaiset Matti ja Ulla Hirvensalo. – Kun itse vanhenee, alkavat muut näyttää nuoremmilta, nauraa yli 20 kertaa Kuhmossa vieraillut vihtiläinen Leena Haapaniemi. Festivaalin konserttikäyntien määrä ylitti 23 500 kävijän rajan. kerran. Upeaa kamarimusiikkia, jota kuulee muualla livenä aika vähän. Kesän ohjelmassa oli 60 konserttia ja 20 oheistapahtumaa, esiintymässä oli yli 100 kansainvälistä taiteilijaa. Juurien kautta kunnioitetaan festivaalin ja koko kamarimusiikkigenren historiaa, siipien kautta kuljetaan uusiin tuuliin. Muusikotkin tuntuvat ystäviltä, vaikka heitä aika vähän tapaa ja tuntee muuten kuin lavalla. H yvä E lämä K uhmon Kamarimusiikki on Suomen vanhin ja kävijämäärältään suurin kamarimusiikin tapahtuma
Keskustelu pyörii paljon musiikin ympärillä. deksi viikoksi ja sitten kahdeksi viikkolipuilla, joihin sisältyvät kaikki konsertit, tänä vuonna 60. Konsertteja on useimmiten neljä päivässä. Muikut, rönttöset ja vesirinkelit maistuvat hyvin. Voisin luetella vaikka kuinka monta vanhaa ja uutta nautittavaa. – Alkuvuosina asuimme perheen kanssa usein teltassa, toisinaan Kamarimusiikin väKuhmon kirkon ja Kuhmo-talon lisäksi konsertteja pidetään Tuupalan alakoulun salissa. Naisten viikko osuu aina juhlien aikaan ja silloin juodaan nimpparikahveja tai kuohuviinejä. Erityisen paljon oli minulle tuntemattomien säveltäjien musiikkia ja esille tuotiin monia naissäveltäjiä. –?Pieni liikunta konserttien välillä tekee hyvää, tuumii Leena Haapaniemi. Se oli melkein pelottavaa, muttei onneksi kestänyt sen pitempään. H yvä E lämä 49 . – Luonto on ihana, keskustan Lammasjärven auringonlaskut ja valtavat kuuset. Pojasta ei sitten tullut klarinetistia vaan rokkirumpali, muusikko joka tapauksessa. Leenan mukaan on vaikea valita tämän vuoden festivaalilta mitään erityistä, kun oli niin paljon aivan erityisen vaikuttavaa kuultavaa. Kamarimusiikki on sävelletty sinfoniaorkesteria pienemmälle yhtyeelle. Yhtye oli ensi kertaa Kuhmossa. Leena Haapaniemi asuu festivaalin ajan matkakodissa. Sama tunne kesti vielä George Crumbin Vox balaenae -teoksen aikana. – Siinä kerrottiin, että Kuhmossa soittaa jo edesmennyt klarinetisti Eduard Brunner. Samoin osalleni osuu aina yhden ystävän syntymäpäivä. – Yksi merkillinen kokemus oli Maxim Shalyginin Blue in blue in blue. Poika oli juuri päässyt musiikkiluokalle ja aloittanut klarinetin soiton. – Vanha tuttu Forelli-kvintetto ja Vivaldin vuodenajat saivat aivan loistavat uudet esitykset. Kuva: Kuhmon kamarimusiikki/Juuso Westerlund. Luultavasti oli vuosi 1982, ehkä 1983. . – Monia tapaamishaleja! Suurimman osan kanssa tavataan vain Kuhmossa. Sen ohjelmistoon on kuulunut varsinkin 1600ja 1700-luvun musiikki. – Ensimmäisen kerran menin perheen kanssa. Vaivuin kai jonkinlaiseen transsiin, kun en yht’äkkiä oikein tiennyt, missä olin. Paikat ovat reilun kilometrin sisällä toisistaan. Olimme kesälomareissulla Itä-Suomessa ja näimme yhdessä kahvilassa Kuhmon kamarimusiikin esitteen. Leena odottaa Kuhmolta hyvän musiikin lisäksi kamarimusiikkiystävien tapaamista. Sanoin, että nyt pitää mennä kuuntelemaan, miltä oikea klarinetin soitto kuullostaa. Belgialainen Scherzi Musicali on tunnettu vanhan musiikin yhtye
Se on myös mahdollista varata seuraavaksi kesäksi aina lähtiessä. Ehkä jotakin on suunnitteilla, saa nähdä. Julkisilla liikennevälineillä kulkeminen on vuosi vuodelta muuttunut vaikeammaksi, kun vuoroja koko ajan vähennetään. Kainuun Kuhmo on länsiuusmaalaisesta näkökulmasta kaukana. – Radiotoimittajana aikanaan työskennellyt sisareni Eeva Hirvensalo ylisti aina Kuhmoa ja sen esiintyjiä. – Kuhmoon matkustaminen on tullut vuosien mittaan aina vaan hankalammaksi. Pisimpään olen nyt asunut matkakoti Parkissa, jonka nimi vaihtui Kiepiksi omistajavaihdoksen yhteydessä. Pariskunta toteaa olevansa Kuhmon-hengen vallassa. – Musiikki se sai meidät tänne tulemaan, Ulla Hirvensalo, 76, tuumii. Matkakoti on helppo ratkaisu. Korkeaa laatua Matti ja Ulla Hirvensalo ovat käyneet Kuhmossa vuodesta 2008 joka vuosi ja kerran sitä ennen. Se on Kuhmon keskustassa ja sieltä pääsee kävelleen kaikille konserttipaikoille. Ennen kuljin omalla autolla, mutta en silmälääkäriUlla ja Matti Hirvensalo osaavat jo kokemuksen opettamina ottaa omat istuintyynyt pehmentämään istumista Kuhmon kirkon puisilla penkeillä. Saa nähdä kauanko jaksan kulkea, kun ikää vielä karttuu lisää. 50 . Kumpikin soittaa viulua Meta4-jousikvartetissa. Minna Pensola ja Antti Tikkanen ovat Kuhmon Kamarimusiikin taiteelliset johtajat. – Kamarimusiikki kyllä pyysi palautekyselyssä mielipiteitä myös kulkemisesta nimenomaan ekologisuuden nimessä. H yvä E lämä littämissä kuhmolaisten kodeissa. Kuva: Kuhmon kamarimusiikki/Juuso Westerlund ’’Saan soittaa hotelli Kainuun snooker-salissa.’’ en suosituksesta enää aja autoa. Oikeassa oli, Matti Hirvensalo, 78, toteaa.
Tule mukaan ehkäisemään kaamosoireilua ja selättämään kaamosajan väsymys Posiolle. Matti Hirvensalo soitti käyrätorvea 25 vuotta myös Karelia-puhallinorkesterissa. Jokaisella on elämässään se jokin tärkeä asia, eikä niitä voi laittaa mihinkään paremmuusjärjestykseen, Ulla Hirvesalo juttelee. Soittelen ja harjoittelen nykyään omaksi ilokseni ja haluan pitää soittotaidon yllä. Saan soittaa hotelli Kainuun snooker-salissa. HE Seuraava APU UNIVAIKEUKSIIN – Hybridi -verkkokurssi alkaa 27.9.2023. – Soitan ja harjoittelen joka päivä tunnin verran aamiaisen jälkeen myös Kuhmossa. Musiikkiharrastustukselle on hyvin aikaa. Viime aikoina tosin jo vähemmän. Toinen pariskunnan tytär asuu Australiassa eikä lapsenlapsia ole. Kurssin ainutlaatuinen yhdistelmä tutkittua tietoa ja toisten ihmisten lämminhenkistä tukea auttavat palauttamaan hyvän unen unettomuuden hoidon lääkkeettömin menetelmin. Katso ohjelmat ja lisätietoa kursseista osoitteesta uniopisto.fi / kurssit/tapahtumat. – Meillä on Ullan kanssa ohjelmassa toista sataa konserttia vuodessa. Tulevat tapahtumat: SELÄTÄ KAAMOSVÄSYMYS – Työpaja Posiolla 15-17.9.2023. – Jousikvartetti Meta4 on meidän lempiyhtyeemme, muun muassa sen soittajista on tullut tuttaviamme. Koskaan ei ole floppeja, vaan laatu on aina tavattoman korkea. – Nyt alkaa ansatsi, oikea huuliote löytyä, hän hymyilee. Hirvensalot jatkoivat Kuhmosta matkaansa Lieksan Vaskiviikolle, jossa he ovat käyneet vuodesta 1981 saakka. Matti Hirvensalo onkin ollut amatöörikäyrätorvisti vuodesta 1959. Vuonna 2001 perustettu Meta4 on yksi Suomen menestyneimpiä jousikvartetteja. Kotona soitan entisestä kylmiöstä tehdyssä musiikkihuoneessa. – Musiikki on meille hyvin tärkeä osa elämää, lähes elinehto. Vastaan mielelläni kaikkiin kysymyksiisi sähköpostilla ritva@uniopisto.fi Tilaa samalla ilmainen -video, jossa opit 5 helppoa keinoa sisäisen kellosi tahdistamiseen ja laadukkaampaan uneen. SENIOREILLE Itämainen tanssi Lukupiiri Meikkikurssi Puutöiden iltapäivä Tuolijooga 176 UUTUUTTA Cubamix, Drag, Itkuvirsi, Kintsugi, Kuvanveisto, Palautumisvalmennus, Tekoäly, Thai 1 000+ KURSSIA Ota aikaa itsellesi HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS HELAO.FI • RUNEBERGINKATU 22–24 – Ohjelmat ovat hyvin suunniteltuja. Meta4:n jäseniä ovat myös kamarimusiikin uudet taiteelliset johtajat Minna Pensola ja Antti Tikkanen. – Orkesterissa soittaminen ja siihen sitoutuminen kuitenkin häiritsi meidän yhteistä musiikkiharrastustamme. H yvä E lämä 51 . Radion Sinfoniaorkesterin, Helsingin Kaupunginorkesterin ja Tapiola-Sinfonietan kausikorttien lisäksi olemme tehneet musiikin perässä matkoja myös ulkomaille. Vuosien aikana Hirvensalot ovat tutustuneet myös esiintyjiin. Nauti rentoutuen Lapin puhtaasta luonnosta ruskan aikana ja opi samalla keinoja miten pysyä virkeänä vuoden pimeimpänä aikana. Tervetuloa mukaan ja nukkumaan hyvin! Apua ja tukea univaikeuksiin sekä kaamosväsymykseen
Seniorikurssit ovat aina olleet suosittuja. Helsingin aikuisopisto on yksi Suomen suurimmista yksityisistä kansalaisopistoista ja kaikille avoin oppimisen ja hyvinvoinnin keskus. Kansalaisopistot tarjoavat normaalien kurssiensa lisäksi myös senioreille tarkoitettuja kursseja. H yvä E lämä Kansalaisopisto on monelle muutakin kuin opiskelua Opiskelu ei katso ikää. Seniorit suosivat liikunnallisia kursseja kuten pilatesta.. 52
Monelle opiskelu on elämänmittainen harrastus ja he osallistuvat kursseille jo työelämässä ollessaankin. – Seniorit haluavat nimenomaan päiväkursseja, jotka sopivat aika harvoin työssäkäyville. Tosin on niitäkin, jotka alkavat opiskella kokonaan uutta kieltä. He ovat kuuluneet samoihin ryhmiin vuosikausia ja ovat oppineet tuntemaan toisensa opiskelujen kautta. H yvä E lämä 53 . Seniorit eivät iltakursseja juurikaan valitse ja heille kurssin pitää loppua viimeistään varRehtori Anne Leinosen mukaan kielet ovat kestosuosikkeja kaikissa ikäluokissa. Kansalaisopisto on monelle muutakin kuin opiskelua H elsingin Aikuisopisto järjestää vuodessa noin 1 300 kurssia. – Moni seniori haluaa ylläpitää kielitaitoaan, minkä vuoksi he valitsevat vanhan tutun kielen. Kielikursseista seniorit valitsevat useinmiten englannin tai saksan. Pilatekseen ja kuntoiluun liittyville kursseille on aina kysyntää. – Hyväkuntoisten senioreiden määrä on kasvanut, mikä näkyy meillä siinä, että opiskelijat jatkavat entistä pitempään. Kun he siirtyvät eläkkeelle, opiskelu jatkuu seniorikursseilla, sanoo Helsingin aikuisopiston rehtori Anne Leinonen . Päivän päätteeksi he saattavat lähteä yhdessä esimerkiksi syömään ja voivat viettää muutenkin vapaa-aikaa samassa seurassa. . Kielet ovat kestosuosikkeja kaikissa ikäluokissa. Seniorit suosivat erityisesti liikunta-, taideja kielikursseja.. – Seniorikurssit täyttyvät yleensä hyvin nopeasti. Seniorit suosivat erityisesti liikunta-, taide– ja kielikursseja. Opiskelu on siinä mielessä myös sosiaalinen tapahtuma. Aktiiviset opiskelijat ovat laaja-alaisia ja saattavat käydä kursseja laidasta laitaan
Syksyn uutena seniorikurssina on seniori-mindfulness– ja vapaus kirjoittaa-kurssi. Kurssilainen voi siis valita, tuleeko hän oppitunnille vai osallistuuko tuntiin etänä. Osa opettajis’’Minimimäärä on kymmenen, mutta joskus voimme kokeille pienemmälläkin määrällä.’’. – Kielissä ja liikunnassa on ollut jonkin verran hybridikursseja, jolloin opetus tapahtuu reaaliaikaisena oppitunnilla. Ikäraja on 63 vuotta, muttei se täysin ehdoton ole. Kun muoti ikään kuin menee ohitse, kurssi ei kiinnosta enää juuri ketään. Iltakursseilla käy vähemmän eläkeläisiä, osalla saattaa olla arkuutta liikkua ulkosalla kovin myöhään. Opiskelijana seniori on tunnollinen ja ahkera. On myös kursseja, jotka ovat vuodesta toiseen haluttuja ja suosittuja, kuten pilates ja kielistä esimerkiksi espanja ja italia, kertoo Leinonen. – Saamme senioreille suunnattua opintosetelirahaa opetushallitukselta. Seniorit osallistuvat innokkaasti muillekin kuin seniorikursseille. Minimimäärä on kymmenen, mutta joskus voimme kokeilla pienemmälläkin määrällä. Avustus kohdennetaan maahanmuuttajiin ja senioreille. Kursseja on eri ainealueilta, eniten ehkä hyvinvoinnin ja taiteen alueilta. Joskus jokin aihe saattaa olla muodissa muutaman vuoden ja sen kurssille osallistuu runsaasti ihmisiä. Opettajat ovat tuntipettajia, jotka saattavat opettaa muuallakin, eivätkä he pysty tekemään ylimääräisiä tunteja. Toki kursseille voi ilmoittautua paikan päällä ja silloin pitää varautua muutaman tunnin jonotukseen. Ne ovat tarkoitettuja pääosin työssäkäyville opiskelijoille, muttei mikään estä senioreitakaan niille osallistumasta. 54 . Opetushallituksen myöntämä vuosittainen avustus on aika pieni verrattuna senioreiden määrään. Liikunnassa ja käsitöissä on havaittavissa eniten erilaisten trendien vaihtelua. – Ikä ei ole oppimisen este. Ikä tulee ottaa huomioon opiskeluissa etenkin liikunnassa. Aikuisopisto järjestää verkkokursseja, mutta määrällisesti niitä on vielä vähän. Ihmiset ovat oppineet tämän aika hyvin. – Osin kyse on tiloista mutta myös opettajien saatavuudesta. Ensi syksynä uutuutena ovat muun muassa kissanhoidonkurssi, thai-kielen alkeet samoin kuin erilaiset liikuntaan liittyvät kurssit kuten uudet tanssit. Lisäkursseja Aikuisopisto ei Leinosen mukaan voi aina järjestää, vaikka kysyntää niille saattaisi riittääkin. Vuosittain aikuisopiston kurssitarjonta muuttuu jonkin verran. Periaatteessa suurin osa liikunnasta soveltuu kaikille ikään katsomatta, koska osa senioreista on erinomaisessa kunnossa, mutta on tärkeää huomioida kurssilaisten ikään ja kuntoon liittyvät rajoitteet opetuksessa. Oven takana on ilmoittautumisaamuna jono. Tarjontaa kiinnostuksen mukaan Kurssitarjonta määräytyy kiinnostuksen perusteella. Suosituimmat kurssit täyttyvät jopa päivässä. Senioreilla on motivaatio korkealla ja he tekevät kotiläksynsä todella hyvin. Pyrimme kuitenkin järjestämään suosittuja koulutuksia enemmän, jotta kaikki halukkaat mahtuisivat ryhmiin. – Kunto on yleensä erilainen 65-vuotiaalla kuin vaikkapa kahdeksankymppisellä. Sillä saamme kuitenkin alennettua tiettyjen kurssien hintoja hieman. Aikuisopisto järjestää myös viikonloppukursseja, jotka ovat keränneet yksittäisiä opiskelijoita aina Pohjois-Suomea myöten. – Kurssien vaihtuvuus on 200-300 kurssin luokkaa vuodessa. Senioreille räätälöityjä kursseja Helsingin Aikuisopisto kursseista muutama kymmenen on tarkoitettu senioreille. H yvä E lämä haisiltapäivällä. Kaikkiin kursseihin sitä ei voi ulottaa, ja muutenkin pitää miettiä ne kurssit, joista avustuksesta on eniten hyötyä. Hybridiopetus aloitettiin korona-aikana, jolloin ihmiset pystyivät opiskelemaan opettajan ohjauksessa eri aineita. Opettajat saavat koulutuksen iän tuomiin haasteisiin. – Seniorit ovat tämän tiedostaneet ja valmiina verkossa sormet näppäimillä, kun ilmoittautuminen alkaa. Esimerkiksi senioribaletti ja seniorijumpat täyttyvät nopeasti, ja olemme järjestäneet niihin lisäryhmiä. Meillä on opiskelutiloja kahdessa eri osoitteessa. Kursseja tulee ja menee kysynnän mukaan. – Kurssi lopetetaan, jollei se kiinnostaa riittävää määrää opiskelijoita
Kansalaisopisto tukee ihmisten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisäksi sosiaalista hyvinvointia uusien ihmissuhteiden ja jopa ystävyyksien syntymisessä, mikä on nykyaikana erityisen tärkeää. takin on senioreita, vanhin opettajamme on kahdeksankymppinen. – Tiedämme, että esimerkiksi muistisairauksien ehkäisemisessä liikunnalla ja uuden oppimisella on merkitystä. HE Lähde:Helsingin aikuisopisto. Kansalaisopistot tarjoavat kursseja ja toimintaa, joilla on aivojen hyvinvoinnin kannalta merkittäviä vaikutuksia. – Vaikka opetukseen oli mahdollista osallistua monilla kursseilla verkon kautta, lähiopetusta kaivattiin tiukkojen rajoitusten aikana. Kansalaisopisto madaltaa myös opiskelun kynnystä tarjoamalla yhteistyössä yliopistojen kanssa avoimen yliopiston kursseja. Se antaa myös jatko-opintovalmiuksia kaiken ikäisille esimerkiksi osaamisperusteisuuteen perustuvien opintopistekurssien muodossa. Erityisesti seniorit toivoivat lähiopetusta. Toinen kansanterveyden ja jopa tuottavuuden kannalta merkittävä kysymys on nykyisin paljon keskustelua herättävä liikkumattomuus. Korona-aikana opetusta pidettiin jonkun verran opistolla. Hyvinvoivat ihmiset jaksavat työssä paremmin, pysyvät terveempinä ja kaikin puolin aktiivisina työelämän ulkopuolellakin. Ihmisen aivot kaipaavat työtä, eli uuden oppimista, jota kielten opiskelu tai käsityöt tarjoavat, kun ihminen joutuu aprikoimaan sanojen taivutusta, uusien sanojen merkitystä tai neulemallin kuvion pinta-aloja. Kansalaisopisto on kuitenkin ollut ja on edelleen toteuttamassa perustehtäväänsä vapaan sivistystyön mahdollistajana laajapohjaisesti kaikille kansalaisille ikään, sukupuoleen tai koulutustasoon katsomatta. H yvä E lämä 55 . Kansalaisopistot antavat välineitä liikkumattomuuden torjuntaan ja tuottavat siten yhteiskunnan kannalta merkittävää hyötyä. Opetuksessa huolehdittiin turvallisuudesta tiukasti. Ihminen tarvitsee liikuntaa ja liikettä pysyäkseen terveenä sekä keholtaan että mieleltään. Kansalaisopisto on yhä peruskivi Leinonen tähdentää, ettei kansalaisopistojen merkitys vapaan sivistystyön peruskivenä ole muuttunut. Balettia voi harrastaa aikuisiässäkin. – Vanhentuneissa mielikuvissa kansalaisopistossa lähinnä heitetään hernepussia jumpassa tai käydään harrastelemassa jotain. Siten he myös kuormittavat vähemmän sosiaali-ja terveyspalveluita. – Suuri osa koulutuksesta toki on harrastuspohjaista, elinikäistä oppimista ja hyvinvointia tukevaa, mutta koulutukset mahdollistavat myös työkyvyn säilyttämistä ja ammattitaidon ylläpitoa
Ihmisen ikääntyessä ja verenkierron heiketessä lihaksisto veltostuu ja kuivuu. Laulaessa opitaan kuuntelemaan toisten ihmisten laulua ja mukautumaan siihen. Monet sanovat tulevansa harjoituksiin väsyneenä, mutta lähtevänsä virkeänä pois. Kuorossa laulaessa seurataan toisten kuorolaisten lisäksi säestäjää ja kuoronjohtajaa. Kuorolaulussa – sekä harjoituksissa että esiintymisissä – tarvitaan keskittymiskykyä ja hahmotuskykyä. Johtajan on oltava aidosti kiinnostunut kuorotoiminnasta, korostaa musiikkipedagogi Elina Kakko.. Hyödyt toteutuvat sekä laulaessa, soittaessa että musiikkia kuunnellessa. – Kuoroharjoituksissamme huumori kukkii ja nauramme paljon. Yhteyttä ja onnistumista Kakon mukaan kuorolaulu opettaa tavoitteellista työskentelyä, mikä tuottaa onnistumisen tunteita ja osaamisen kokemuksia. Laulaminen edistää hengityselimistön toimintaa. – Kuorolainen tietää, miten kappale on rakennettu ja laulaa sen mukaan. Kuorolaulun hyötyjä on tutkittu esimerkiksi Helsingin yliopistossa. Kun kuorolaulamista teoretisoidaan, se voi kuulostaa monimutkaiselta. On aina mukava tavata toisia laulajia. Kuorolaulu parantaa myös kognitiivisia taitoja. Tietyillä lauluharjoituksilla voidaan ehkäistä myös kuorsausta. Kaikki kuorot eivät laula ulkomuistista, mutta me olemme näin sopineet, Kakko toteaa. Hänen mukaansa kuoroa voisi verrata instrumenttiin, jota soittavat ihmisäänet yh–?Kuoronjohtajalta vaaditaan huumorintajua, joustavuutta, sosiaalisia taitoja, lämmintä sydäntä, kannustavuutta sekä musiikillisia taitoja. Jokainen laulaja on osa tuota suurta soitinta. Vasta myöhemmin laulamiseen liittyviä asioita on opittu analysoimaan, sanoo Kakko. Meidän kuorossamme konKuorossa jokainen on tärkeä Kuoro on kuin soitin, jossa on paljon kieliä. – Kuorolaulussa aivojen toimintoja vahvistavat melodia, rytmit, sanat ja toiset ihmiset. Aivot ovat vahvasti mukana laulussa. 56 . Naisten aviomiehetkin ovat huomanneet vaimonsa hyväntuulisuuden harjoitusten jälkeen, hymyilee Kakko. Samalla kuorolainen oppii käsittelemään omaa jännittämistään ja hyväksymään itsensä. Näin ollen aivoilta vaaditaan monitasoista hahmotuskykyä, sanoo Kakko. H yvä E lämä Sielun peili peili K uorolaulun hyödyt ovat fysiologisia, psyykkisiä, sosiaalisia sekä musiikkiin liittyviä. Teksti: Merja Kiviluoma sertit lauletaan ulkomuistista ilman nuotteja ja sanoja. – Lauluja harjoittelemalla oppimiskyky ja muisti paranevat. Kuorolaulua voidaan käyttää kuntouttaviin tarkoituksiin esimerkiksi henkilöille, joilla on ollut aivoverenkiertohäiriöitä. Siten vanhemmalla ihmisellä voi esiintyä nielemiseen tai puhumiseen liittyviä ongelmia. – Sosiaalisuus on kuorotoiminnan antoisimpia puolia. – Kuorolaulu pitää yllä nielun, kielen, purentalihaksiston ja puheen toimintoja. Virkeyttä aivoille Eri tutkimusten mukaan kuorolaulaminen vaikuttaa positiivisesti aivojen uudelleen muokkautuvuuteen eli neuroplastisuuteen. Laulaessa tärkeää on ryhdin ylläpitäminen, mistä kuoroharjoituksissa laulajille usein muistutetaankin. Heillä kuorolaulu voi parantaa esimerkiksi puheen tuottoa. – Edellä mainitut asiat ovat kuitenkin ihmiselle hyvin luontaisia, sillä ihmiset ovat laulaneet yksin ja yhdessä kautta vuosituhansien. Yhdessä tekeminen nostaa kuorolaisten vireystasoa. Laulaminen on eräänlainen pään kuntosali, määrittelee Kakko. – Tutkimusten mukaan kuorolaulu nostaa mielihyvähormonien määrää ja vastaavasti laskee stressihormonitasoja, kertoo musiikkipedagogi, kemiläistä Laululeidit-kuoroa johtava Elina Kakko. – Laulaessa koko keho hengittää – ei vain keuhkot, hän toteaa
n Kuorolaulu parantaa myös kognitiivisia taitoja. Sielun peili peili H yvä E lämä 57 . – Nuorimmat kuorolaiset ovat noin 40-vuotiaita, vanhimmat yli 80-vuotiaita. – Monen ihmisäänen muodostama laulukokemus on ainutlaatuinen sekä laulajalle että kuulijalle, kiteyttää Kakko. Juvonen meinaa jatkaa kuorossa niin kauan kuin siihen ’kelpaa’. Kemiläinen Leila Juvonen, 81, on laulanut Laululeideissä koko sen historian ajan. Moneen kuoroon pääsee pelkästään ilmoittautumalla. dessä. Laulaminen on myös mielen hoitoa, hän korostaa. Joihinkin kuoroihin tarvitaan haastattelu ja samalla selvitetään pyrkijän ääniala. Tänä aikana kuoron nimi on muuttunut, ja kuoronjohtajatkin vaihtuneet. – Yhdessäolo ja laulaminen motivoivat minua kuorotoiminnassa, Juvonen summaa. Alalla olen toiminut nyt 20 vuotta. Kymmenkunta vuotta sitten kuoronjohtajan oma kuorolauluharrastus jäi iltatöiden ja ajan puutteen vuoksi. Kuoro laulaa kolmiäänisesti. Yhden kielen puuttuminen soittimesta vaikuttaa koko kuoroon. Mukana on monia sellaisiakin, jotka ovat olleet mukana kuoron perustamisesta asti eli 35 vuotta. – Puheääneni on matala, mutta pääsen korkealle. – Kuorossa laulaminen on eräänlaista tunnetyöskentelyä. Kakko on johtanut Laululeidit kuoroa Kemissä yli 20 vuoden ajan. Vapaan sivistystyön kentällä eli kansalaisopistoissa ja työväenopistoissa on monenlaisia aikuiskuoroja. Lisäksi on seurakuntakuoroja ja poliittisesti suuntautuneita kuoroja. Yhdessä olo motivoi Hämeenlinnasta kotoisin oleva, 57-vuotias Elina Kakko on asunut Kemissä 30 vuotta. – Pidän rytmikkäistä kappaleista ja olen harrastanut myös tanssia. – Kannattaa rohkeasti ottaa yhteyttää kuoronjohtajaan. Tällä hetkellä polveni ovat ’remontissa’, mutta ei sitä tiedä, vaikka vielä tanssahtelisimme mieheni kanssa! naurahtaa Juvonen. Jo aamiaisella hän kuuntelee miehensä kanssa radiosta musiikkia. Kakko on laulanut monissa kuoroissa lapsesta asti. Tykkään laulaa korkealta ja kovaa. Keski-ikä on 60-65 vuotta. Laululeideissä olen pitänyt erityisesti joululauluista, joista rakkaimpia ovat minulle Taivas sylissäin ja Oi, jouluyö. Hän laulaa Laululeideissä sopraanoa. Välillä hän on epäillyt olevansa kuoroon jo liian vanha, mutta muiden rohkaisun turvin hän on jatkanut. Niissä saa käyttää ääniskaalaa laajasti, hän sanoo. On myös kuoroja heille, jotka eivät ole ennen laulaneet. Puskaradiotiedustelujakin voi tehdä niiltä ihmisiltä, jotka laulavat kuorossa, Kakko rohkaisee mukaan. Kuorotoiminta antaa mahdollisuuden itseilmaisuun ja luovuuteen. Lauluja harjoittelemalla oppimiskyky ja muisti paranevat.. Kappaleiden sanoituksiin sisältyy usein paljon tunteita, johon voidaan samastua. – Aloitin kuorossa alun perin sisareni kanssa. Valmistuin Oulun ammattikorkeakoulusta musiikkipedagogiksi vuonna 2003. Juvonen pitää ylipäätään hyvin monenlaisesta musiikista. – Toimin luokanopettajana viitisen vuotta, mutta sitten musiikki veti puoleensa ja opiskelin Oulussa laulunopettajaksi. Suomessa on monentasoisia ja monenlaisia kuoroja: sekakuoroja, naiskuoroja, mieskuoroja. Laululeidit on Kivalo-opiston viihdekuoro, joka esittää viihteellistä musiikkia, kuten musikaaleja, elokuvasävelmiä, iskelmiä ja joululauluja. Aluksi lauloimme kansanlauluja, mutta eri johtajat toivat myöhemmin mukanaan uutta musiikkia, kulloisenkin ajan hengen mukaan
58 . Teksti: Liisa Airaksinen. H yvä E lämä Sielun peili peili Inkoon kirkon Kuolemantanssi on maalattu noin 1510. Se ehti olla esillä enintään 50 vuotta, ennen kuin seinämaalaukset uskonpuhdistuksen myötä maalattiin piiloon kalkilla. Kaikkia hahmoja ei pystytty palauttamaan ja osa oli leikkautunut pois kirkon muutostöissä. Kuolema ei jarruta elämää. Kirkkomaalauksia ruvettiin kaivamaan esille 1800-luvulla. Kuva: Wikipedia Viisautta ja lohtua Inkoon kirkon historiaan perehtyneen Erkki Päivärinnan mielestä keskiaikaisen Kuolemantanssikirkkomaalauksen ajaton sanoma antaa toivoa
St. – Inkoon kirkko on pinta-alaltaan toiseksi suurin keskiaikainen kivikirkkomme. – Inkoon keskeinen merkitys keskiajalla suhteessa Baltiaan ja Pohjois-Eurooppaan selittänee sen, miksi kyseinen seinämaalaus löytyy Inkoon kirkosta.. Vastaavia maalauksia löytyy Euroopasta, mutta Pohjoismaissa niitä on vain Tanskassa, Etelä-Ruotsissa ja Inkoossa. Se onkin ollut tärkeä merimerkki merenkulkijoille. Sielun peili peili Isovihan jälkeen 1730-luvulla, kun rakennusmateriaaleista oli pulaa, Inkoon kirkon päätykolmiosta poistettiin rapautuneita tiiliä ja irrotettiin hyväkuntoisia tiiliä holvien ja sakastin katon korjaamiseen. Se on maalattu 1500-luvulla vähän ennen uskonpuhdistusta. Nikolaus on merellisten ja kaupallisten ammatinharjoittajien suojelupyhimys, mikä sopii hyvin merenrantakunta Inkoolle, joka sijaitsee Länsi-Uudellamaalla. H yvä E lämä 59 . Elämä jatkuu, vaikka yksi tanssija kerrallaan poistuu elämänpyörästä, sanoo Erkki Päivärinta, joka on tutkinut Inkoon kirkon historiaa ja kirjoittanut siitä viime vuonna julkaistun historiikin. Kirkon pääkolmioista tuli epäsymmetrisiä ja kirkon harja putosi metrin alaspäin. . Punaisine kattoineen ja valkoisine seinineen kirkko näkyy kauas merelle. Kirkko on pyhitetty Pyhälle Nikolaukselle ainoana ei-ortodoksisena kirkkona Suomessa. – Inkoon kirkko muistuttaa ulkonäöltään muita Suomen keskiaikaisia kivikirkkoja, mutta sen monet erikoisuudet, kuten Kuolemantanssi, tekevät siitä erityisen mielenkiintoisen, sanoo Erkki Päivärinta, joka on perehtynyt Inkoon kirkon historiaan ja kirjoittanut kirkon historiikin, joka julkaistiin viime vuonna. Kuva: Inkoon seurakunta I nkoon keskiaikaisen harmaakivikirkon rakentamisen aloittivat 1100-luvulla Viron Paldinskista tulleet sistersiläismunkit. Ainoastaan Turun tuomiokirkko on sitä suurempi. Kuolemantanssi kirkon pohjoisseinällä on todellinen harvinaisuus kirkkomaalausten joukossa. Kuva: Inkoon seurakunta –?Kuolemantanssi-seinämaalauksessa on lohdullista se, ettei kuolema pysäytä elämänmenoa. Se on selvästi uudempi kuin kirkon muut maalaukset
Seinämaalaukset ovat suhteellisen yksinkertaisia, joten ne ovat ilmeisesti jonkin verran vanhempia kuin lähialueen muiden keskiaikaisten kivikirkkojen maalaukset, Päivärinta arvelee. Kaiken kaikkiaan aineistoa kertyi yli 100 sivua, mutta ne tiivistettiin 30-sivuiseen Inkoon kirkon historiikkiin. Kirkkomaalausten tehtävä oli johdattaa ihmisten ajatukset Raamatun teemoihin. – Tuli korona ja kirkon toiminta hiljeni aika lailla. Kyseessä lienee katolisen kirkon tarina, joka perustuu siihen, että Maria oli katoliselle kirkolle niin tärkeä. Saarna oli messun opetuksellinen osuus. Parhaiten ne ovat säilyneet kuoriosassa. Vuoden verran niitä keräsin. Se pidettiin paikallisella kielellä. – Seinämaalausten osasia on joka puolella, mikä kertoo siitä, että aikoinaan kirkkomaalaukset ovat ilmeisesti kattaneet koko kirkon. Minulle jäi hyvin aikaa lähteä kaivelemaan tietoja kirkosta. Inkoon seurakunnan luottamushenkilönä hän on toiminut yli 30 vuotta. Historia vei mukanaan Kun Päivärinta oli yhteyshenkilönä Inkoon kirkon viitisen vuotta sitten toteutetuissa uusimmissa muutostöissä, hän kiinnostui kirkon historiasta siinä määrin, että päätti lähteä tutkimaan historiaa tarkemmin. Lappeenrannassa syntynyt Päivärinta on asunut Inkoossa vuodesta 1975. Päivärinta on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Kuva: Inkoon seurakunta ’’Keskiajalla kuolema oli koko ajan vierellä. ’’ Kuolemantanssi on maalauksena lyhennelmä pidemmistä versioista, joissa saattoi olla neljäkymmentäkin tanssijaa. Niitä kalkittiin valkoisella piiloon, jotta kynttilöillä valaistuun kirkkoon saatiin enemmän valoa.. Keskiajalla messut pidettiin latinaksi, eikä seurakunta pystynyt niitä seuramaan. Näistä viimeksi kuluneet 20 vuotta kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana. Useassa vaiheessa tulipalot ja suoranainen vandalismi ja sää tekivät sen, että maalaukset menivät huonoon kuntoon. Hän on tehnyt elämäntyönsä energia-alalla eri puolilla maailmaa. Oletettavasti juuri sen vuoksi maalauskin on säilynyt muita maalauksia paremmassa kunnossa, Erkki Päivärinta pohtii. – Tutkimusteni mukaan kirkon rakentaneilla sistersiläismunkeilla ei ollut rakentamiselle juurikaan muita säännöksiä kuin, että kirkon piti olla yksinkertainen ilman koristeita ja todennäköisesti, ainakin alkuun ilman lasimaalauksia. –?Mitään dokumenttia ei ole olemassa siitä, että maalauksessa kuvatut apostolit olisivat olleet Marian hautajaisissa. H yvä E lämä Sielun peili peili Seinämaalaus Marian kuolemasta, jossa Maria on käärinliinoissa ympärillään 12 apostolia. 60 . Päivärinta pitää kesäisin kirkon opastuksia sekä suomeksi että ruotsiksi ja tilauksesta ryhmille. Kalkittiin piiloon Päivärinnan mukaan kirkkomaalauksia on aikoinaan peitetty monestakin syystä
Kuoleman silmät peitettiin Päivärinnalla oli taannoin opastettavanaan koululuokka. Vähän kerrassaan seinämaalauksia kaivettiin esiin. Ihmiset pukeutuivat rooliasuihin ja kuolemaksi ja esittivät kirkkonäytelmää kuolemasta, Päivärinta kertoo. – Ihmisen elämä oli keskiajalla lyhyt, ja ihmishenki toisella tavalla arvostettu kuin nykyään. Olet missä roolissa tahansa tai millainen tahansa. Joillekin ihmisille oli liian hurjaa kohdata hämärässä kynttilänvalossa pistävät silmät ja hymyilevä kuolema. Kuolema oli vierellä koko ajan. Kuolemantanssin historia juontaa juurensa Etelä-Ranskaan ja 1300-luvun puoliväliin, jolloin alueella riehui laajalle levinnyt ruttoepidemia. – Kuolemantanssi on ollut keskiajalla lisäksi performanssi. Alun perin hahmoilla oli silmät, mutta jossakin vaiheessa silmät maalattiin piiloon. Jossakin vaiheessa 1800-luvulla heräsi kiinnostus siihen, että haluttiin nähdä Marian kuolema ja Kuolemantanssi. Joissakin kirkoissa tanssijat ovat yhtenäisenä ketjuna ja joissakin, kuten Inkoossa, pareittain kuoleman kanssa. – Myös kuoriosan maalaukset ovat olleet kokonaan piilossa. Eikä niitä ollut Inkoonkaan kirkossa. Kuolemantanssi oli maalattu vain noin 50 vuotta ennen uskonpuhdistusta. n. Viimeisenä kuvana on elämänpuun huipulla istuva iloinen, rikas ja selvästi hyvinvoiva nuorukainen täysin tietämättömänä sitä, että kuolema on sahaamassa elämänpuuta poikki pitkävartisella sahallaan. Sitä ei viety piiloon laitoksiin tai sairaaloihin. Lähes kaikkien Päivärinnan tutkimien Kuolemantanssien kärjessä on kuolema, joka tanssittaa paavia ja seuraavaksi kuolema, joka tanssittaa kuningasta tai keisaria. – Kirkkomme Kuolemantanssissa hahmot ovat pareittain kuoleman kanssa. – Ikkunoita tehtäessä Kuolemantanssista hävisi osia, koska se oli kalkittuna pimentoon. Hän on havainnut niissä tiettyjä yhtäläisyyksiä ja sääntöjä, mutta myös yksilöllisiä viittauksia, jotka sitovat teoksen paikallisuuteen. – Kuolema on siinä mielessä tasapuolinen, että se vie mennessään kaikki eikä erota äitiä ja lasta toisistaan. Tätä on tulkittu siten, että tanssittaja kuvaa kyseisen henkilön kuolinhahmoa. Kuolema ei ollut ihmisille vieras ja kaukainen niin kuin se on meille nykyään. Sielun peili peili – Loputkin kalkittiin piiloon 1550-luvulla, kun uskonpuhdistuksessa todettiin, että ihmisten pitää pystyä itse lukemaan Raamattua omalla äidinkielellään, eikä kirkossa tarvitse olla kuvia. Sitä voi elää täysillä ja tehdä sitä, mitä pitää tehdä, kunnes on omalta osaltaan valmis, Erkki Päivärinta mietiskelee. H yvä E lämä 61 . Seinämaalauksessa on yksi naishahmo, jolla lapsi sylissään. – Vastasin hänelle, että kuolema on iloinen, koska se on taas saanut jonkun mukaansa. Päivärinta kertoo tutkineensa Kuolemantanssi-seinämaalauksia useammassa kirkossa. Ensimmäinen ikkuna tehtiin 1700-luvulla isovihan jälkeisessä korjauksessa saarnastuolin kohdalle, jotta pappi saisi luonnonvaloa saarnatessaan. Tarkkaa määrää tiedetä, koska kaikkia hahmoja ei ole pystytty palauttamaan piilosta kalkin alta. Kuolema ei kuitenkaan tukahduta, eikä jarruta elämää. Inkoon kirkossa tanssivia pareja on luultavasti ollut 12. Osa maalauksesta tuhoutui urkulehterin teon yhteydessä 1800-luvun alussa, Päivärinta kertoo. – Kuolemantanssi on aikamoinen saarna ja raju muistutus siitä, että jokainen meistä kuolee. Osa taas on leikkautunut pois kirkon muutostöissä. Muut kaksi ikkunaa tehtiin 1800-luvun alussa. Eikö sen pitäisi olla surullinen, koska se on kuolema. – Ylhäinen tai alhainen, kuningas tai paavi, niin muista, että joskus sinunkin aikasi tulee. Eräs poika kysyi häneltä, että miksi kuolema hymyilee niin iloisesti. Keskiaikana oli yleistä kuvata kuolema mustuneena ruumiina eikä luurankona, vaikka luurankokin oli kuoleman symboli, Päivärinta sanoo. Kuolemantanssin loppuosasta on jäänyt piiloon elämänpyörä, joka kuvaa elämän eri vaiheita ensimmäisen hahmon kohdalla: Hän tulee hallitsemaan, pyörän lakipisteessä hän hallitsee, laskevalla kohdalla hän on hallinnut ja alimmassa pisteessä ei enää hallitse sitä, mitä hän on hallinnut elinaikanaan. Nyt esillä ovat kaikki ne, jotka pystyttiin entisöimään, Päivärinta kertoo. Muiden ilmeet ovat surullisia, mutta kuolemalla on leveä virnistys ja voitonriemuinen ilme. Se ei aikoinaan ehtinyt olla juurikaan esillä ennen kalkin alle jäämistään, eikä aiheena levitä Suomessa laajemmalle. Keskiajalla kirkon rakentamista ohjasi käsitys, että pohjoinen on kirkon pimeä ja kylmä puoli, eikä pohjoisseinälle sen vuoksi koskaan tehty ikkunoita. Aikoinaan papit ovat selittäneet Kuolemantanssia, mutta ovat myös antaneet ihmisille itselleen mahdollisuuden pohtia asiaa ja vaikkapa tunnistaa itsensä tanssijoiden joukosta
Perhesuhteet: Leski, kaksi aikuista poikaa. H yvä E lämä Isä Hariton Ikä: 70 v. Harrastukset: Työ on harrastus, joka täyttää päivät aamuvarhaisesta iltamyöhään. Asuinpaikka: Veljesyhteisö Pokrova Jorvaksessa Kirkkonummella. Syntymäpaikka: Lappeenranta. Ammatti: Rakentajapappismunkki. Elämän motto: Yritän olla rehellinen itselleni, en kiemurtele asioissa, enkä pelkää sanoa suoraan, mitä ajattelen.. Sielun peili peili 62
Kaikki muu unohtuu Isä Hariton kokee, että puutarha-askareet hoitavat häntä ennen kaikkia psyykkisesti. Sielun peili peili T änä kesänä Pokrovan luostarissa oli kesäkukkia tavallista enemmän. Kun haukun niitä, minun ei tarvitse enää haukkua ihmisiä! Jos joku sattuisi kuulemaan höpinöitäni, hän ajattelisi, että hulluhan tuo ukko on, niin kuin onkin! isä Hariton vitsailee. – Talvi ottaa voimilleni vuosi vuodelta enemmän, vaikken ole masentunut. Siksi hän ei istuttanut tomaatteja lainkaan. Kun sirkkalehti vähän ajan kuluttua nousee pintaan, saan ihailla kasvun ihmettä. – Eipä auttanut muu kuin istuttaa uudestaan. Lisäksi siellä on kasvilamppuja. Tällä kertaa isä Hariton osti siementukusta kaikkien muiden kukkien, paitsi iraninkukan siemenet, jotka olivat hänen omiaan. Tuutulauluja kukkasille –?Sielu lepää, kun hoidan kukkia ja rupattelen niiden kanssa, isä Hariton sanoo. – Koko kesää en kulje mekko päällä, vaan myös shortsit ja välillä uimahousutkin jalassa, koska minulla psoriasis ja tarvitsen valohoitoa. Talvella puutarhan tuoksumuistot ovat hänen henkireikiään. – Mainio sekoitus syntyy valamonruusun, juhannusruusun ja muutamien tuoksuruusujen sekä kehäkukan kuivatuista terälehdistä. – Unohdan ympäriltäni kaiken muun, kun hoidan kukkia ja rupattelen niiden kanssa. Taimista istuttaminen tulee hänen mielestään liian kalliiksi. Teksti: Liisa Airaksinen H yvä E lämä 63 ?. Tänä keväänä istutusten kanssa kävi huono tuuri. Parin viikon kuluttua siitä, kun sirkkalehdet ovat nousseet, taimet siirretään entiseen orkideahuoneeseen, joka on valoisia, koska sen kaikki seinät ovat lasia. – Kun aamulla lähden päätalolle töihin, toivotan kukkasille hyvää huomenta ja illalla hyvää yötä. Osa kukista paleltui, esimerkiksi kaikki ahkeraliisat. Pokrovassa oli aikoinaan näyttävä kokoelma orkideoita, mutta punkit tuhosivat ne, eikä tilalle enää istutettu uusia. Saatan laulaa lurauttaa tuutulaulunkin, kertoo pappismunkin mustaan viittaan pukeutunut isä Hariton kaulassaan risti ja päässään kamilavka, sylinterin muotoinen papin ja munkin päähine. Kuva: Liisa Airaksinen Isä Hariton tykkää kukkasista ja haluaa kaunista ympärilleen. Toki kehokin saa hoitoa, eikä hän tunne itseään kesällä yhtä jäykäksi kuin talvella. Samalla se on merkki siitä, että kohta koittaa kevät ja on pääsiäisaika. Onneksi taimia oli reilusti jäljellä. Isä Hariton luopui isoista perennaruukuista, koska niiden kantaminen talvisäilöön on raskasta puuhaa. Sitä ei synny ilman työtä. Hyötykasvipuutarhaa on Pokrovassa enää hyvin vähän, mutta puutarhasta löytyy runsaasti teeaineksia. Viime kesänä taimia oli lähes 300. Kun isä Hariton oli istuttanut kaikki kesäkukat, tuli vielä toukokuun lopulla hallaöitä. . Isä Hariton esikasvattaa taimet salin pöydillä. Tilalle hän istutti yksivuotisia kukkasia. – Satoa tuli niin paljon, että olin aivan pulassa. 70-vuotias Isä Hariton on ruvennut ajattelemaan, että jonkinlainen raja pitää vetää puutarhahommiin, ettei rasita itseään liikaa. Pokrova on kahden pappismunkin muodostama veljesyhteisö Jorvaksessa Kirkkonummella läntisellä Uudellamaalla. Se antaa uskoa uuteen elämään, seuraavaan kesään ja valoon, isä Hariton sanoo. Talven keskellä henkireikäni on tuntea mullan tuoksu ja sormeni mullan seassa. Siksi ympärillämme on aidat, etteivät turistit pääse yllättämään ja kysymään, että oletteko te se munkki
Isä Haritonin mielestä kukkia voi valita ja ryhmitellä amppeleihin ja puutarhaan oman maun mukaan. Hän tykkää esimerkiksi paratiisililjasta, joka kukkii varhain keväällä ja leijonankidasta, joka kukkii lumentuloon asti. – En mietiskele, mitkä värit sopivat keskenään ja mitkä eivät. Sen takia sanon kasveillekin syksyllä: Jos et ensi keväänä kuki, niin sitten sinä koristat kompostia. Työnsä avulla veljestö elää ja pystyy kehittämään toimintaansa. Mutta kun sitten taas ollaan yhteydessä, tuntuu kuin vasta eilen olisi sanottu hellurei, Isä Hariton hymyilee. Olemme täällä maanpäällä vain rajallisen ajan ja loppuaika on aika kamalaa, jos on yksin ja unohdettu. n. Hänellä itsellään ei ole kukissa mitään sävy sävyä, eikä harmoniaa. Hänen mielestään ystävystyminen ihmisten kanssa ei aina ole helppoa, ja ystävien pitäminen lähellä on vielä sitäkin vaikeampaa. Näin käy meille ihmisillekin. Kirkkokin oli paikka, jossa luotiin kontakteja. Elämä on rajallista Syksyinen puutarha on isä Haritonille muistutus siitä, että joskus aika loppuu, yhtä lailla oma kuin muidenkin aika. – Minulla monia ystäviä, joiden kanssa saattaa mennä viisikin vuotta, ettei olla missään tekemisissä elämäntilanteiden ja muiden syiden takia. – Se vaatii vaivaa ja uhrautumista. H yvä E lämä Sielun peili peili Pokrovan päärakennuksen edustajalla kukkivat pionit. Samalla tila sai uuden nimen, Pokrova, mikä tarkoittaa Neitsyt Marian suojelusta. Ei ollut kapitalistisen yhteiskunnan hömpötyksiä, kännyköitä ja tietokoneita. Laitan kukkia miten sattuu ja se, mitä Herra antaa, sieltä sitten tulee. Isä Hariton ei pidä sitä itse asiassa tärkeänäkään, koska pappismunkkeja on Pokrovassa tällä hetkellä vain kaksi: hän ja isä Foma. Kuva: Pappismunkki Foma Neitsyt Marian suojeluksen kirkko Pokrova on veljesyhteisö, koska luostaristatusta on vaikea saada. – Monesti hämmästelen sitä, miten ihmiset vapaaehtoisesti luopuvat yhteisöllisyydestä ja kasvoista kasvoihin tapaamisista. Vanhaan hevostalliin valmistunut Pokrovan kirkko vihittiin käyttöön vuonna 2001. Sen sijaan luonnonvärit, olivatpa ne kuinka äärimmäisiä värejä tahansa, sopivat harmonisesti yhteen. Helmikuussa 1996 allekirjoitettiin Kirkkonummen kunnan kanssa kauppakirjat Dannebrog-nimisen tilan ostamisesta. Seuraavana keväänä isä Hariton aloitti talkooväen kanssa alueen ja sen rakennusten kunnostamisen ja remontoinnin. Maalliset värit repivät toinen toistaan. Ennen osallistuttiin enemmän ja kokoonnuttiin vaikkapa yhteisen pöydän ääreen. Pokrovan tarina alkoi vuonna 1995, jolloin silloinen Suomen ortodoksinen johtaja arkkipiispa Johannes antoi isä Haritonille virallisen siunauksensa käynnistää yksityinen luostarihanke Kirkkonummen Jorvakseen. Kun majoitusrakennus valmistui 2000-luvun alkuvuosina, Pokrovan veljestöllä oli valmius palvella alueen ihmisiä ja yrityksiä työllään. Isä Haritonilla ei ole yhtä ehdotonta suosikkikukkaa, vaan monta. Pääasiassa isä Hariton hoitaa puutarhaa yksin. 64 . – Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä enemmän on syytä ruveta muistamaan, että elämä on rajallista, vaikka tänä päivänä eletäänkin pidempään kuin ennen. Silloin tällöin hän kutsuu avukseen muutamia talkoolaisia kitkemään rikkaruohoja
Vaahdota vaahdoksi. Anna vetäytyä 30 minuuttia paistamisen jälkeen. Painele sormin reunakohdat kiinni. Lisää lopuksi kananmuna ja sekoita taikina tasaiseksi. Lisää jauhoseos voi-sokerivaahtoon varovasti sekoittaen. Lisää kaali-porkkanaseoksen joukkoon paistettu sipuli ja sienet. Sekoita toisessa kulhossa keskenään teff-jauho, jauhoseos ja leivinjauhe. Ota taikinasta 2/3 ja taputtele vuoan pohjalle ja reunoille jauhotetun käsin. Lisää kiehuvaan veteen kaalit, porkkana ja puuroriisi. Aseta kansi vuokaan puolukoiden päälle. Resepti: Sirpa Gylling Ku va : Tu ul am ar ia Le m pi äl ä Ku va : Tu ula m ari a Le m piä lä VINKKI! Kaalilaatikosta saat maidottoman korvaamalla kasvirasvakerman gluteenittomalla kauratai soijakermavalmisteella.. Paista 200-asteisessa uunissa alaosassa noin 50 minuuttia. Paista miedolla lämmöllä muutama minuutti. Paista 200-asteisessa uunissa keskiosassa 40 minuuttia. Lisää pakastepuolukoiden joukkoon sokeri ja perunajauho. Voitele uuninkestävä paistovuoka (halkaisijaltaan 28 cm). Tämän vuoden Keliakialiiton organisoiman keliakiaviikon 4.-10.9.2023 teemana on Syksyn satoa gluteenittomasti. Huomaa, että osa sienistä vaatii ryöppäämisen ennen ruoaksi valmistamista. Tarjoile vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa. Anna kiehua noin 20 minuuttia. Sielun peili peili Ajassa Gluteeniton puolukkakukko 200 g voita 1 dl sokeria 2 dl teff-jauhoa 2 dl gluteenitonta hienoa jauhoseosta 1 tl leivinjauhetta 1 kananmuna noin 7 dl puolukoita (pakaste) 1/2 dl sokeria 2 rkl perunajauhoa Mittaa pehmeä voi ja sokeri kulhoon. Hienonna sipuli. Kaada seos voideltuun uunivuokaan. Kaulitse taikinasta leivinpaperin päällä jauhoja apuna käyttäen uunivuoan kokoinen kansi. Sairauden puhkeamiseen tarvitaan gluteenia, mutta ei tiedetä, mikä muutoin toimii laukaisevana tekijänä, sillä sairaus saattaa puhjeta missä iässä tahansa. Lisää paistinpannulle ensin ruokaöljy ja sitten hienonnettu sipuli ja sienet. Kaada puolukat uunivuokaan. H yvä E lämä 65 . Keliakia on autoimmuunisairaus, johon sairastuneilla on geneettinen alttius. Gluteeniton metsäsienikaalilaatikko 3 dl vettä 400 g valkokaalia 3 porkkanaa 3 rkl täysjyväpuuroriisiä tai gluteenittomia kaurajyviä 200 g metsäsieniä 1 rkl ruokaöljyä 1/2 sipuli 1 rkl siirappia 1 tl kuivattua meiramia 2/3 tl suolaa 1/2 tl mustapippurirouhetta 2 1/2 dl kasvirasvakermaa Leikkaa kaali suikaleiksi. Käsittele sienet sen mukaan, mitä sieniä käytät. Hienonna sienet. Tarjoile puolukkasoseen kanssa. Raasta porkkanat. Sekoita joukkoon siirappi, mausteet ja kasvirasvakerma. Voit halutessasi lisätä laatikon päälle hieman siirappia. Laita loput taikinasta tekeytymään jääkaappiin. Resepti: Sirpa Gylling Syksyn satoa gluteenittomasti Juurekset, vihannekset, marjat ja sienet tarjoavat keliaakikon ruokavalioon kuituja, vitamiineja ja kivennäisaineita
4 annosta. Lisää sienet ja kesäkurpitsat. Mausta ja lisää kerma. H yvä E lämä Hyvä Elämästä löytyy sesonkiin sopivia näppäriä arkiruokareseptejä. Kuumenna oliiviöljy ja voi paistinpannussa. Paista muutama minuutti. Ja syömiset voi huuhdlella alas mansikka-basilika-vedellä, joka sopii myös janojuomaksi. 3. Pakkaa kuuma retkikeitto ruokatermokseen ja nauti retkieväänä. Pizzan voi kokeilla tehdä kevyemmin vaikka kukkakaalista. Hienonna sipuli ja leikkaa kesäkurpitsa pieniksi kuutioiksi. Lisää joukkoon jauhot, vesi ja liemikuutio. Valuta kypsät perunat ja anna niiden kuivahtaa hetki. Paista perunoita kuumalla lämmöllä leikkauspinta alaspäin noin 5 minuuttia, kauniin värisiksi. Paloittele sienet ja kypsennä ne pannulla. 66 . 4 annosta Varhaisperunakulho Valmistusohje n. lahnaa, ahventa, siikaa tai lohta Tilli-tahinikastike: 3 rkl tahinia ja 1 rkl hunajaa 1/2 dl vettä 1 sitruunan mehu 1 ruukku tilliä 0,5 tl suolaa Lisäksi esim. Leikkaa perunat puoliksi tai reiluiksi lohkoiksi. Valmista perunoiden kiehuessa tilli-tahinikastike: Laita kaikki ainekset korkeareunaiseen, kapeaan kulhoon ja soseuta tasaiseksi, valuvaksi kastikkeeksi. herneitä retiisijä hölskytyskurkkuja Keitä perunat suolalla maustetussa vedessä napakan kypsiksi. Reseptit: www.martat.fi Sesongin arkiruokaa Vaalea sieni-kurpitsakeitto 2 dl hienonnettuja vaaleaorakkaita, herkkusieniä tai tatteja 1 sipuli 1 kesäkupritsa 2 rkl öljyä 4 rkl vehnäjauhoja 1 l vettä 1 kasvisliemikuutio ripaus valkopippuria 0,5 dl hienonnettua tilliä 0,5 tl kuivattua timjamia 1 dl (kasvi)kermaa 1. 800 g varhaisperunoita 2 rkl oliiviöljyä ja 1 rkl voita 250 g mungpavun ituja 400 g savukalaa, esim. Sieniä alkaa löytyä metsistä. Lisää tarvittaessa hiukan vettä. 4. Jaa perunat annoskulhoihin. 2. Lisää jokaiseen kulhoon mungpavun ituja ja savukalaa sekä maun mukaan herneitä, retiisejä ja hölskytyskurkkuja. Laita kasariin öljy ja kuullota sipuleita muutama minuutti. Voit käyttää myös kylmiä, tähteeksi jääneitä perunoita. Viimeistele annokset tilli-tahinikastikkeella. Keitä hiljalleen 15-20 minuuttia
2. Paloittele erilaisia kasviksia ja tarjoa dipin kera.. 3. Alusta taikinaan jauhot sekä lopuksi öljy. Sitruunainen dippikastike 2 dl kermaviiliä 1 rkl sitruunamehua 1 tl sokeria 1 valkosipulin kynsi hienonnettuna 1-2 rkl ruohosipulia hienonnettuna ripaus mustapippuria ja suolaa 1. Lisää kurpitsaraaste, suola, siirappi, hienonnettu anis ja leseet. Sekoita kaikki ainekset ja anna maustua jääkaapissa ennen tarjoilua. Anna taikinan kohota lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi. Leivo taikinasta tanko ja jaa se 12 osaan. Voitele sämpylät munalla, ripottele pinnalle siemeniä. Liuota hiiva kädenlämpöiseen nesteeseen. H yvä E lämä 67 . 2. 7. Kesäkurpitsasämpylät 12 sämpylää 2 1/2 dl maitoa tai vettä 25 g hiivaa noin 3 dl karkeaa kesäkurpitsaraastetta 1 1/2 tl suolaa 1 rkl siirappia 1 tl anista 1 dl kauraleseitä noin 8 dl vehnäjauhoja 1/2 dl öljyä Voiteluun: munaa Pinnalle: auringonkukantai pellavansiemeniä 1. 8. Paista 225°C:ssa uunissa noin 12–15 minuuttia. Taikina saa olla melko napakkaa, koska raaste löystyttää sitä kohotuksen aikana. 5. Leivo palat sämpylöiksi. Anna sämpylöiden kohota peitettynä. 4. . 6
Lämmitä raaka-aineita hetki ja kaada kulhoon. Revi joukkoon rucola ja nostele pääl 6 annosta Kuningatarjuoma 4 annosta 1 dl mustikoita 2 dl vadelmia 2 dl maustamatonta jogurttia 3 dl maitoa 1/2 dl kauraleseitä 1/2 dl fariinisokeria 1. Kiehauta tuoreet pavut napakan kypsiksi. Mittaa kaikki aineet kulhoon ja soseuta sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa. 5. 2. Leikkaa punasipulit ja perunat lohkoiksi ja sekoita ne keskenään kulhossa oliiviöljyn kanssa. 2. 6. H yvä E lämä Lämmin Nizzan salaatti 4 keitettyä perunaa (varhaisperuna) 4 keitettyä kananmunaa 2 punasipulia 150 g vihreitä papuja 10 kirsikkatomaattia 1 ruukku rucolaa oliiviöljyä balsamicoa suolaa pippuria 1. 68 . Kuumenna paistinpannu ja kaada maustuneet raaka-aineet pannulle. 3. 4. Mausta kasvikset kevyesti suolalla ja mustapippurilla. Maista ja mausta tarvittaessa lisää.. Lisää joukkoon pavut ja minitomaatit
Säilytä jääkaapissa. 4. Halkaise mansikat. 5. 3. 4. 400 g 2 kananmunaa 1,5 dl juustoraastetta Täytteet 1 dl paseerattua tomaattia 1 (125 g) mozzarellajuusto 10 kirsikkatomaattia ripaus suolaa ripaus rouhittua mustapippuria tuoretta basilikaa 1. Soita ja kysy lisää! Fabienne Voullième, puh 010 3388 260 www.villaensi.fi. Lisää halutessasi jääpaloja ennen tarjoilua. Vesi saa maustua jääkaapissa puolesta tunnista vuorokauteen riippuen siitä, kuinka voimakkaan maun haluat. 2. Lisää ainekset kannuun tai pulloon ja kaada kylmä vesi päälle. H yvä E lämä 69 . Kukkakaalipizza 4 annosta Mansikka-basilikavesi 6–8 mansikkaa kourallinen tuoretta basilikaa 1 litra vettä 1. 2. 5 annosta tilaukset@karprint.fi www.hyvaelama-lehti.fi 040-7291 445 klo 9-11.30 Tilaa nyt seurauksesi HH yvä yvä EE lämä lämä Palvelutalo Villa Ensi Oy Osoitteessa Merikatu 23, 00150 Helsinki Tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Sekoita sekaan kananmunat ja juustoraaste. Ota pohja uunista, lisää päälle paseerattu tomaatti, viipaloitu mozzarella, halkaistut kirsikkatomaatit, suola sekä pippuri. Ripottele valmiin pizzan päälle tuoretta basilikaa. Jatka paistamista vielä 10 minuuttia. 3. 1 keskikokoinen kukkakaali, n. Raasta kukkakaali tai aja tehosekoittimessa pieneksi muruksi. Muotoile seos leivinpaperin päälle pizzapohjaksi tai -pohjiksi ja paista 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia
Uudet tutkimukset ovat tuoneet lisää tietoa geenien merkityksestä rasvahappotasapainoon, mutta viime kädessä ruokavalio ja elämäntavat ratkaisevat geenien ilmenemisen. Se on myös keino ehkäistä mahdollisen geenivariantin vaikutuksia siitä, että kehoon kertyy liikaa jotakin tiettyä rasvahappoa. Teksti: Liisa Airaksinen. Rasvahapot tasapainoon Kehomme tarvitsee tasapuolisesti erilaisia rasvoja. 70 . H yvä E lämä Rasvoja on hyvä käyttää monipuolisesti, jotta keho saa kaikkia tarvitsemiaan rasvahappoja
– Kaikkia rasvahappoja on vähän kaikissa luonnollisissa rasvoissa. Ruutin mielestä takavuosien rasvattomat ja niukkarasvaiset dieetit ovat olleet terveydelle suorastaan tuhoisia. – Vähäinen merkitys ei ole silläkään, että rasva antaa ruoalle hyvää makua. Se on suorastaan välttämätön elimistömme toiminnan kannalta. Omega-6 rasvahappojen puolella linolihappo ja omega-3 rasvahappojen puolella kasvikunnan rasvoista saatava omega-3 alfalinoleenihappo ovat välttämättömiä rasvahappoja, jotka meidän täytyy saada ruoasta. – Rasva on meille merkittävä energianlähde. Esimerkiksi alfalinoleenihaposta kehomme muodostaa EPA:a ja DHA:ta. Ruutin mukaan eri rasvahappojen vaikutus kehoomme on monitekijäinen asia. Mikä tahansa rasva ei kuitenkaan ole terveyden kannalta suositeltavaa ja hyvää. Tai jos jotakin muuta tuntuu olevan pielessä, on siitä hyvä koettaa ottaa selvää, neuvoo laillistettu ravitsemusterapeutti Marja Ruuti. . –?Jos vyötärölle alkaa kertyä rasvaa, on syytä ruveta ajoissa tekemään elämäntapamuutoksia. Jotta rasva todella edistäisi terveyttämme, sen laatu ratkaisee, Ruuti tähdentää. Rasvat koostuvat nimenomaan rasvahapoista: monityydyttymättömistä, monotyydyttymättömistä ja tyydyttyneistä rasvahapoista. Niiden muodostuminen on kuitenkin melkein kaikilla hyvin vähäistä. – Geenitutkimukset ovat tuoneet uutta tietoa siitä, miten monin eri tavoin rasvat vaikuttavat meihin. Mutta sitä tarvitaan. Onhan rasvassa kaksi kertaa niin paljon energiaa kuin proteiineissa ja hiilihydraateissa. – Tarvitsemme rasvaa, mutta kohtuullisesti. Mutta rasva on myös tärkeää solukalvojemme koostumukselle ja monenlaisten muun muassa immuniteetissa tarvittavien aineiden syntymiselle. Siinä vaiheessa niitä ei ehkä vielä ole niin vaikea toteuttaa. Hänen näkemyksensä on, että omega-6 linolihappo LA on turhaan yleisessä keskustelussa saanut pahiksen maineen, vaikka se on oikeastaan hyvis, kunhan sitä ei ole liikaa. Siksi EPA:a ja DHA:ta voidaankin tarvita lisäravinteena, ellei syö rasvaista kalaa, Ruuti toteaa. Niiden suhteellinen osuus määrää sen, miten kovaa tai pehmeää rasva on, Ruuti sanoo. – Linolihapon pahan maineen vuoksi moni pyrkii siihen, ettei sitä olisi yhtään ruokavaliossa. Muita rasvahappoja elimistö sen sijaan muodostaa lähtöaineista. Oman geenikartan ja rasvahappoprofiilin selvittäminen voisi motivoida valitsemaan hyvinvointia lisääviä ravintorasvoja ja -lisiä, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti Marja Ruuti. Aivoista suurin osa on rasvaa. Nykyinen elämäntapa on sellainen, että istutaan paljon jo työnkin takia, mikä pienentää ravinnon kulutusta. Geeneillä on kuitenkin suuri vaikutus siihen, mitkä rasvat ovat parhaita kullekin ihmiselle ja millainen on hänen yksilöllinen aineenvaihduntansa. Mitkä rasvat sopivat itse kullekin. Onko sitä varten tarpeeksi lipaasientsyymejä haimasta ja ohutsuolen limakalvolta ja onko maksan tuottamia sappihappoja, jotta rasvat. R avinto-aineista esimerkiksi nopeasti imeytyvät hiilihydraatit, kuitu, rasvainen kala tai kalaöljy, vitamiinit ja muut hivenaineet vaikuttavat rasva-aineenvaihduntaan eli siihen, mitä rasvoja vereemme tulee. H yvä E lämä 71 . Rasvaa tarvitaan myös välittäjäaineiden ja hormonien muodostukseen. – Näitä kahta rasvahappoa ei elimistömme pysty itse muodostamaan. Hän korostaa sitä, että kehomme tarvitsee monenlaisia rasvoja. – Keskeistä on se, miten ruoansulatus toimii ja miten rasvat hajoavat ruoansulatuksessa
* ?Palmitoleiinihappo PO: tyrnija makadamiaöljy. Maksakin rasvoittuu, jos syödään liikaa tyydyttyneitä rasvoja ja nopeita hiilihydraatteja. Nopeasti imeytyvien hiilihydraattien korvaaminen kuitupitoisilla hiilihydraattilähteillä parantaa rasva-aineenvaihduntaa. Esimerkiksi lihapullat voi valmistaa myös uunissa. H yvä E lämä Ravinnon rasvahappojen lähteitä Runsaasti omega-6 rasvahappoja * ?Linolihappoa on paljon auringonkukkaöljyssä, hamppuja saksanpähkinäöljyssä sekä vastaavissa siemenissä ja pähkinöissä, soija-, maissija safloröljyssä. * ?Palmitiinihappo PA: palmuöljy, maitorasva, liha, kala, kaakaovoi ja kauraöljy. * ?DHA ja EPA: kalaöljy. Jos arakidonihappoa on liikaa veressä ja verenkierrossa, usein syynä on punainen liha ja lihavalmisteet. – Vyötärön säilyttämisellä ehkäistään rasvan muodostumista sisäelinten ympärille. 72 . Runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja * ?Myristiinihappo MA: kookosja palmuöljy sekä maitorasva. Kotona ruokaa valmistettaessa voi syntyä terveyshaittoja, jos rasvoja pilataan käristämällä. Runsaasti omega-3 rasvahappoja * ?Alfalinoleenihappo ALA: pellava-, saksanpähkinä-, camelina-, hamppuja rypsiöljy. Niitä tarvitaan kaikissa kehon toiminnoissa, myös rasvahappojen aineenvaihdunnassa, Ruuti toteaa. Monet tykkäävät paistetusta ruoasta, mutta olisi hyvä, jos kaikkea ruokaa ei paistettaisi. Runsaasti monotyydyttymättömiä rasvahappoja * ?Öljyhappo OA: oliivi-, avokado-, makadamiaja rypsiöljy. Maksa on tärkeä elin rasva-aineenvaihdunnassa ja siinä, mitä rasvoja vereen tulee. – Ratkaisevaa on rasvojen ja rasvahappojen kokonaisuus ruokavaliossamme kuin myös se, onko rasvoilla keskinäisiä yhteisvaikutuksia. – Maksan rasva-aineenvaihdunnassa on keskeistä hiilihydraattien saanti eli ennen kaikkea se, millaisia hiilihydraatteja nautimme sekä mitä pienoisravintotekijöitä, kuten vitamiineja, mineraaleja ja antioksidantteja kehomme saa. Esimerkiksi sisältääkö ruoka teollisesti muunneltuja rasvoja. * ?Arakidonihappoa AA: punainen liha, muut eläinperäiset tuotteet. Maksa tuottaa vereen rasvoja, kolesterolia ja triglyseridejä. emulgoituvat ja pääsevät imeytymään tehokkaasti. – Kuidut vievät ylimääräistä kolesterolia elimistöstä pois normaalilla tavalla ja tasapainottavat veren sokeria, ja vaikuttavat näin edulli. Se on äärettömän tärkeää muun muassa maksan aineenvaihdunnan takia. * ?Steariinihappo ST: eläinrasvat, kaakaovoi eli suklaa ja sheavoi. – Kotoisessa ruoanvalmistuksessa usein suoraan sanoen pilataan rasvoja ja aiheutetaan terveyshaittoja, kun ruokia käristetään. Jos haluaa tietää, mitä omassa rasvahappoaineenvaihdunnassa tapahtuu, voi sen selvittää Biomedin rasvahappoanalyysitestin avulla. Testin voi teettää laboratoriossa tai tehdä kotitestinä
– Itä-Suomen yliopistossa on jo vuosia tehty arvokasta ja uraauurtavaa tutkimusta. (09) 8520 2215 • www.pharmanord.fi Tilaa uutiskirje osoitteessa www.pharmanord.fi. Ei pelkästään kookos-, rypsitai oliiviöljyä, vaan kaikkia, jotta keho saa erilaisia rasvahappoja mahdollisimman tasapainoisesti. Nämä tuotteet ovat teollisesti pitkälle käsiteltyä ja sisältävät usein paljon suolaa, rasvaa ja sokeria, mutta vähänlaisesti ravintokuituja. European J. – Nykyään tiedetään, että esimerkiksi vyötärölihavuus ja liikunnan puute ovat haitallisia Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien kehittymisen kannalta. – Tämänkaltainen tutkimus on äärettömän hidasta, mutta jossakin vaiheessa vuosien kuluttua ollaan niin pitkällä, että jokainen meistä voi saada geeniperimäänsä pohjautuvat yksilölliset ravitsemussuositukset. Kuidut pitävät lisäksi yllä hyvää mikrobistoa suolistossa, jolla on ratkaiseva vaikutus maksan toimintaan, Ruuti sanoo. Geeneihin emme voi vaikuttaa. Siksi Ruuti muistuttaa elintapojen merkityksestä oman terveytensä vaalimisessa. 250 mg DHA ja EPA päivässä edistää sydämen normaalia toimintaa. Ågren et al. Viime kädessä elämäntapamme määräävät sen, miten geenit ilmenevät. Elämäntavat ratkaisevat Kehomme kaiken toiminnan taustalla on jokaisen oma geeniperimä. Erityisesti tämä tulee koskemaan rasvoja, mutta myös muita ravintoaineita. Esimerkiksi sipseissä tai uppopaistetuissa tuotteissa on auringonkukkaöljyä, jonka linolihappo kärsii korkeista lämpötiloista. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, ettei käytettäisi runsaasti ultraprosessoituja ruokia, kuten makkaroita, leikkeleitä, virvoitusjuomia ja keksejä. *) JJ. Kiinnittämällä ajoissa huomioita näihin asioihin voi merkittävästi ehkäistä oman terveytensä heikentymistä. – Jos ei ole mitään erityistä ongelmaa, yksinkertainen käytännön ohje, jolla saa rasvahapot tasapainoon, on noudattaa terveellisestä ruoasta annettuja yleisiä ohjeita ja kuunnella kehoaan. Lisäksi on syytä välttää pilaamasta rasvoja ruoanvalmistuksessa liiallisella kuumentamisella ja käristämisellä. of Clinical Nutrition 50:765-771 (1996) Muistathan myös: Bio-Glandin™ EPA+DHA – Omega-3 -rasvahappoja EPA:a ja DHA:ta sekä purasruohon siemenöljyä, joka on yksi luonnon rikkaimmista GLA:n lähteistä FI _M ar in _A d_ LT _1 04 x2 97 _0 62 3 Rajatorpantie 41 C • 01640 Vantaa • puh. sesti maksa-aineenvaihduntaan. Ruuti kuitenkin painottaa, etteivät geenit yksin ole hallitsevia. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että alkaa selvitä niitä aineenvaihduntamme saloja, jotka liittyvät geeneihin, Ruuti kertoo. – Tärkeää on käyttää rasvoja monipuolisesti. Tällä hetkellä ympäri maailmaa tutkitaan paljon geenien ja ravinnon yhteisvaikutuksia. – Tuotteiden rasvatkin ovat sieltä huonommasta päästä. HE Tuoreen kalan hyödyt * Bio-Marin Plus •• Sisältää vapaita rasvahappoja, mikä varmistaa paremman imeytyvyyden •• Vahvaa (65% omega-3-rasvahappoa), helposti imeytyvää kalaöljyä •• Sisältää myös B12-vitamiinia ja foolihappoa, jotka edistävät normaalia homokysteiinin aineenvaihduntaa •• Hyväksi sydämelle, aivoille ja näölle •• 1 kapseli sisältää 500 mg kalaöljyä •• Valmistettu farmaseuttisten laatuvaatimusten mukaisesti •• Tieteellisesti testattu 250 mg DHA päivässä edistää aivotoiminnan ja näön pysymistä normaaleina. Fish diet, fish oil and DHA rich oil lowering fasting and postprandial plasma lipid levels. Ruokaa ostaessa Ruuti kehottaa valitsemaan tuotteita, joissa rasva on mahdollisimman luonnollisessa muodossa. Samalla ehkäistään liikasaannin ongelmaa, jos geeneissä sattuisi olemaan joku variantti, jonka vuoksi jotakin rasvahappoa kertyy kehoon liikaa, Marja Ruuti neuvoo
74 . Liikunta on keskeinen osa myös sydänsairauksien hoitoa yhdessä terveellisen ravinnon kanssa. Ikääntyessä ravitsevan ruoan tarve kasvaa. Teksti: Kati Wikström Liikunta on keskeinen osa sydänsairauksien hoitoa ja voi jopa hidastaa sairauden etenemistä.. H yvä E lämä Liikunta on hyväksi sydämelle Liikkuminen on aina hyvästä sydämelle
Säännöllinen liikunta parantaa sydämen pumppaustehoa ja rasituksen sietokykyä. H yvä E lämä 75 . Elimistön yleistä tulehdusreaktiota aiheuttavat tekijät, kuten tupakointi, ylipaino ja aikuistyypin sokeritauti ovat erityisen vaarallisia verisuonistolle ja sydämelle. – Sydämelleen voi tehdä hallaa jo nuorempana, tosin jäljet tulevat esille vasta myöhemmin, tietää Paavonen. Liikunta parantaa valtimoiden sisäkalvon toimintaa ja uudissuonten muodostumista. Sydänsairauksien tärkeimmät vaaratekijät ovat sukurasitus, ylipaino, verenpainetauti, tupakointi ja sokeritauti. Tämä osaltaan vaikuttaa eteisvärinän suurempaan ilmaantuvuuteen ihmisen ikääntyessä, tarkentaa Paavonen. – Mielipiteeni on, että keski-ikäisen ihmisen on syytä harrastaa mahdollisimman paljon aerobista liikuntaa eli kävelyä, pyöräilyä ja vaikkapa uintia. – Verenpainetauti on näistä yleisin, mutta se harvemmin vaatii sairaalahoitoa, kertoo kardiologian erikoislääkäri Kristian Paavonen Kampin Terveystalosta. Kävelyä, pyöräilyä ja uintia Lääkehoidon ohella säännöllinen liikunta on keskeinen osa sydänsairauksen hoitoa. . Varsinkin, jos suvussa esiintyy edellä mainittuja sydänsairauksia. – Iän myötä verisuonisto ja sydän ikääntyvät. Hyvä lisä on myös lihaskuntoharjoittelu, varsinkin ihmisen ikääntyessä. – Liikkumalla säännöllisesti lisää hyvää veren HDL-kolesterolipitoisuutta ja vähentää pahaa LDL-kolesterolipitoisuutta. Samoin kuin rasva-aineenvaihdunnan häiriöt eli korkea kolesteroli, joka kertoo epäsuotuisien rasva-arvojen korkeista pitoisuuksista veressä. – Riittävä päivittäinen liikkuminen tukee merkittävästi monien pitkäaikaissairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta, korostaa Paavonen. Eteisvärinän ilmaantuvuutta lisäävät muun muassa verenpainetauti, runsas alkoholinkäyttö, ylipaino ja uniapnea. Sydämensä hyvinvointiin tulisi alkaa kiinnittää huomiota viimeistään keski-iässä. Kuva: Paavosen kotialbumi – Kaiken tämän lisäksi liikunta vähentää veren triglyseridipitoisuutta, alentaa lepoverenpainetta, auttaa painonhallinnassa, lisää elimistön insuliiniherkkyyttä ja parantaa veren sokeritasapainoa. Liikunnalla voi vaikuttaa moniin sydänsairautta pahentaviin riskitekijöihin ja jopa hidastaa sairauden etenemistä. Liikunnan tulisi olla sellaista, että sitä harrastaessa hengästyy ja hikoilee. Y leisimmät sairaalahoitoa vaativat sydänsairaudet ovat sepelvaltimotauti, eteisvärinä, verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta ja sen jälkeen erinäiset sydämen läppäviat. Huonot elintavat näkyvät siinä, miten sydän toimii pumppuna esimerkiksi sydämen ultraäänitutkimuksessa tai muutoksina sepelvaltimoissa, sepelvaltimoiden TT-tutkimuksessa. Tämä hidastaa valtimoiden ahtautumista, listaa Paavonen. –?Sydänsairauksien tärkeimmät vaaratekijät ovat sukurasitus, ylipaino, verenpainetauti, tupakointi, sokeritauti ja korkea kolesteroli, kertoo kardiologian erikoislääkäri Kristian Paavonen Terveystalosta. – Eteisvärinä, kuten muutkin edellä mainitut, ovat nuoremmilla ihmisillä pääasiassa elintasosairauksia. Lisäksi se kehittää sydänja verenkiertoelimistön kuntoa. – Itseään voi altistaa valtimotaudin vaaratekijöille siten, ettei liiku riittävästi, lihoo sekä syö ja juo epäterveellisesti. ’’Itseään voi altistaa valtimotaudin vaaratekijöille siten, ettei liiku riittävästi, lihoo sekä syö ja juo epäterveellisesti.’’
Kun ylipainoa on riittävästi ja ihminen liikkuu liian vähän, on vaara sairastua esimerkiksi aikuistyypin sokeritautiin. Terveellinen ruoka ylläpitää terveyttä ja nopeuttaa sairauksista toipumista. – Omasta mielestäni hyvä annoskoko on sellainen, että siitä jää ihan pieni nälkä, summaa Paavonen. – Terveellinen ravinto ja riittävä liikunta ehkäisevät verenpaineen nousua ja ylipainoa. – Mikäli liikkuminen ja liikunnan aloittaminen pelottaa sydänsairasta, suosittelen hakeutumaan lääkärin vastaanotolle. – Sen sijaan ravintoaineiden tarve ei pienene, joten tarve ravitsevalle ja ravintotiheälle ruoalle kasvaa, painottaa Paavonen. Syketaso voisi olla 100-140 lyöntiä minuutissa, ohjeistaa Paavonen. Yleensä sopiva liikunnan teho löytyy liikkumalla ja aloittamalla maltillisesti. Sitä voi täydentää yhdellä-kahdella välipalalla ja iltapalalla. Aamupala ja yksi-kaksi pääateriaa muodostavat syömisen perustan. Liikkumisen voi aloittaa matalatempoisella aerobisella liikunnalla. Hengästyminen on sallittua ja jopa suotavaa. – Päivän lämmin pääateria kannattaa ajoittaa hetkeen, jolloin ruoka maistuu parhaiten. 76 . – Ikääntymisen myötä lihasmassa pienenee, ruokahalu ja makuaisti saattavat muuttua sekä nälänja janontunne heikentyvät. Energian kulutus yleensä pienenee, joten ruokamäärätkin yleensä pienentyvät. HE ’’Hengästyminen on sallittua ja jopa suotavaa.’’. – Liikunnan aloittaminen kannattaa aina. Ruokahalun heikentyessä syömisrytmin rooli korostuu. Riittävästi ja säännöllisesti ruokaa Hyvä ruoka ylläpitää terveyttä ja nopeuttaa sairauksista toipumista kaikissa elämänkaaren vaiheissa. H yvä E lämä Matalatempoinen aerobinen liikunta sopii useimmalle, tällainen laji on esimerkiksi uinti. Muut ateriat voivat olla tarvittaessa pienempiä ja niitä voi syödä useammin, jotta keho saa tarvitsemansa rakennusaineet
–?Rasvaa laadukkaasti. Aamiaiseen tai välipalaan sitä saa esimerkiksi pähkinöistä ja maitotuotteista.. Lähde: Sydänliitto ry Seniorin ravitsemus Ikääntyneille suositellaan 5-8-lasillista juomista päivässä. Kovan eli tyydyttyneen rasvan korvaaminen pehmeillä eli tyydyttymättömillä rasvoilla on siis olennaista myös ikääntyneillä. –?Proteiinia kaikilla aterioilla. Proteiinia saa lihasta, kalasta, kananmunasta, herneistä, pavuista, linsseistä, pähkinöistä ja maitovalmisteista. Yli 75-vuotiaille suositusannos on 20 mikrogrammaa vuorokaudessa ympäri vuoden. Riittävä kuitu ja nestemäärä auttavat vatsaa toimimaan. –?18-74-vuotiaan kannattaa ottaa D-vitamiinilisää 10 mikrogrammaa vuorokaudessa lokakuusta maaliskuuhun silloin, jos ruokavalioon ei kuulu päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja kalaa. Ikääntyneille suositellaan 5–8 lasillista juomista päivässä. Ruokavalion hyvä rasvan laatu vähentää sarkopenian eli lihasmassan surkastumisen todennäköisyyttä ja lihasten toiminnan heikentymistä. Janontunteen heiketessä pitää muistaa huolehtia riittävästä nesteytyksestä. Uusista kasviproteiineista saa uusia elämyksiä aterioille. Ikääntyessä huomio kannattaa suunnata riittävään energian, proteiinin, kuidun ja nesteen sekä D-vitamiinin saantiin. Proteiinia suositellaan käytännössä noin 80-100 grammaa päivässä. Kuitua kertyy täysjyväleivistä ja -viljavalmisteista, kuten myös palkokasveista, juureksista, vihanneksista, marjoista, hedelmistä, siemenistä ja pähkinöistä. –?Kuitua ja nestettä riittävästi. H yvä E lämä 77 . Proteiinia suositellaan syötäväksi kaikilla päivän aterioilla. Erityisesti rasvan laatu on osoittautunut uusimmissa tutkimuksissa tärkeäksi ikääntyneen toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja sairauksista toipumiseksi
78 . – Siitä ei soitettu minulle, vaikka olin sanonut, että kaikesta pitää soittaa. – Palvelutarpeen arvioinnin raporttiin oli kirjattu, että tytär on hankala. Muutama vuosi sitten Mäki alkoi epäillä, ettei yksin asuvalla äidillä ole kaikki hyvin. Maaginen kysymys Voimien ehtyessä Mäki totesi lähipiirinsä kanssa, että äidin asunto laitetaan myyntiin ja hänelle haetaan paikkaa senioritalossa. Aloin jo pelätä, että kaatumisesta on tullut jotain vakavampaa, kun soittoa ei kuulunut. Kun lääkäri lopulta ymmärsi, kenestä on kyse, hän hämmentyi, mitä on tapahtunut. Äidillä arveltiin olevan alkava muistisairaus, ja hän pääsikin nopeasti senioritaloon. Mäki otti yhteyttä kotisairaanhoitoon ja pyysi äidille muistitestejä. Hänen havaintojaan ei otettu todesta, ja sairaus pääsi etenemään nopeasti. Äidin muutto oli Mäelle helpotus, vaikka samalla ärsytti ja vihastutti, että kotisairaanhoito ei ollut ottanut tilannetta todesta. Asialle ei oltu tehty mitään, vaikka äiti oli myös lyönyt päänsä. Toden teolla Mäki huolestui joulun alla vuonna 2020, kun äiti ei saanut joulukortteja kirjoitettua. Sitä varten Mäki varasi ajan terveyskeskuksesta, jossa äiti oli aina asioinut. Lopulta Mäki soitti sairaalaan, josta kerrottiin, että äiti oli kotiutettu. – Tuttu lääkäri ei ollut ensin tunnistaa äitiä, kun tämä oli laihtunut niin paljon. Se tehtiin. Ilman saattajaa tai kotiavainta. Äiti oli jo silloin kotisairaanhoidon piirissä, ja pesuapu kävi joka toinen viikko. Olin rohkea vaatimaan ja sanomaan mielipiteeni, joten sukset menivät ristiin. Jälkikäteenkään ei ole myönnetty, että he olivat väärässä, Mäki harmittelee. Vuoden siellä asumisen jälkeen äiti kaatui murtaen kätensä. Samaan aikaan lähiperheenjäsen sairastui syöpään, joten voimat alkoivat olla lopussa. H yvä E lämä Sielun peili peili D iagnoosin ja avun saaminen nyt 78-vuotiaalle äidille oli espoolaisella kirjailijalla Sari Mäellä, 57, pitkä ja vaivalloinen prosessi. Senioritalossa kaikki sujui ensin hyvin. Vein hänellä pinon kortteja ajoissa, jotta hän ehtisi ne kirjoittaa, mutta yhtään ei tullut valmiiksi. Odotin ja odotin soittoa. Osuin sattumalta paikalle, kun äidillä oli käsi mustana. Hankala tytär Alzheimeriin sairastuneen äidin puolustaminen leimattiin tyttären hankaluudeksi. Kun Mäki toivoi, että kotisairaanhoito tarkistaisi äidin syömistä, todettiin, että sitä varten pitää tehdä palvelutarpeen arviointi. – Sairaalaan sanoin, että äitiä ei saa kotiuttaa soittamatta minulle. Teksti: Terhi Niinimäki. Puhelun aikana hoitaja tuli kysyneeksi Mäeltä kysymyksen, jota tämä kuvaa maagiseksi: Onko äidillä virallinen diagnoosi muistisairaudesta. Äiti sai niistä kuitenkin täydet pisteet. – Korttien lähettäminen on aina ollut hänelle tärkeää ja iso operaatio. – Tein vähitellen havaintoja, että äidin vaatteet eivät vaihtuneet, hygienian taso laski, jalka alkoi laahata ja ruoat homehtuivat kaapissa. – Silloin tuli todella voimaton olo, kun itse tiesin, ettei kaikki ole hyvin. Äiti sai jälleen täydet pisteet ja todettiin, ettei ole tarvetta lisätä palveluita. Myös äidin puhe alkoi takellella. Mäki hälytti ambulanssin, ja äiti vietiin Meilahden sairaalaan yöksi tarkkailuun
– Minulla todettiin tyräherkkyys, ja jo aiemmin olivat alkaneet lonkkavaivat. Sari Mäen omia huolia helpottavat lääkärin sanat, että Alzheimer yleensä vahvistaa niitä piirteitä, jotka ovat olleet ihmiselle ominaisia terveenäkin. Harrastukset: Käsityöt, ulkoilu, puutarhatyöt. Uskallan tarttua toimeen ja puhua. Kirja muistuttaa lukijoita siitä, että et ole yksin, vaan Alzheimerin tautiin sairastuneita ja heidän omaisiaan on paljon. Äiti kävi pitkään syömässä talon ruokalassa, mutta nyt ruoka viedään hänelle huoneeseen. Virallisesta diagnoosista puolen vuoden päästä oli kontrolli. Toivon, että prosessi menee nopeasti, eikä kestä vuosikausia, sillä ei elämä ole enää minkään arvoista, kun ei ymmärrä ympäristöään, Mäki pohtii. Ammatti: Tanssinopettaja, ryhmäliikunnanohjaaja. Mäki onkin huomannut, miten asenne hoitajilla muuttuu, kun mukana on joku, joka ymmärtää, miten asioiden pitäisi toimia. Siitäkin tauti on jo harpannut eteenpäin. – Sanottiin, että sairaus on ollut hänellä ainakin 3-4 vuotta. Asuinpaikka: Espoo. Syntymäpaikka: Helsinki. – En jää paikoilleni murehtimaan, vaan olen realisti. Näin Mäki osasi vaatia oikeita asioita, ja äiti sai viimein syyskuussa 2022 virallisen Alzheimer-diagnoosin. Sielun peili peili H yvä E lämä 79 . – Äiti on aina ollut passiivinen. Silloin hän oli reippaana ja jutteli. Kirjan tarkoitus on luoda muille samaistumispintaa ja kannustaa omaisia olemaan rohkeampia, jotteivat suostu tallattaviksi. Mäki on huolissaan, kun äiti ei muista syödä. – Joskus pitää olla rohkeutta kyseenalaistaa systeemiä. Hän korostaa, että arvostaa hoitotyötä tekeviä ja ymmärtää, että he tekevät parhaansa olemassa olevilla resursseilla. Hän ei myöskään ole sisäistänyt tietoa viimeisimmistä lapsenlapsenlapsistaan. – Äidin sairaus on edennyt nopeasti, ja diagnoosi tuli niin myöhään, ettei äiti ymmärrä sairastavansa Alzheimerin tautia. Työ oli hänelle kaikki kaikessa, eikä hänellä ollut juuri harrastuksia tai menoja. Perhesuhteet: Naimisissa, 3 aikuista lasta, 5 lastenlasta. Se oli Mäelle kova paikka. Se on hyväksyttävä. Erityisesti sen jälkeen, kun hänen miesystävänsä kuoli, hän on vain lukenut kotona. – Teen silti yllätyskäyntejä, jotta näen, miten asiat todella ovat. Usein otan mukaan poikani, joka on töissä ensihoidossa ambulanssissa. Elämän motto: Älä unelmoi elämääsi, vaan elä unelmaasi.. Myös harrastukset tuovat helpotusta ja irtiottoa arjen vaikeuksista. Hän asuu edelleen seniorikodissa, jossa ei ole ympärivuorokautista henkilökuntaa. Kriisien keskellä kannattelevia tekijöitä ovat hyvä parisuhde, aikuiset lapset sekä lastenlapset. Ikä: 57 v. – Aiemmin äiti luki samaa kirjaa uudestaan ja uudestaan. Nyt olen sinut niiden kanssa, mutta olihan se aluksi rankkaa, kun ennen liikutin puolta Espoota. Hoitaja kertoi, että sitä varten tarvitaan aivojen tomografiakuvaus ja geriatrian erikoislääkärin diagnoosi. n Sari Mäki ehti toden teolla huolestua äitinsä voinnista ja uupui itse, kun kesti vuosia saada äidille virallinen Alzheimer-diagnoosi. Viime vuodet ovat olleet Mäelle muutoinkin rankkoja, sillä työ liikunnanohjaajana tuli päätökseen vuonna 2019 hänen omien terveyshaasteidensa takia. Omaa surutyötään Mäki tekee esimerkiksi kirjoittamalla. Nyt olen huomannut, ettei hän enää lue. Se antoi paljon selityksiä, mutta vihastutti, kun ei oltu otettu todesta. Silloin lääkäri otti puheeksi saattohoitosuunnitelman. Nopea eteneminen Viime aikoina Sari Mäen äidin Alzheimer on edennyt nopeasti. – Kun virallinen diagnoosi tuli torstaina, kirjoitin Tositarinan perjantaina. – Tauti on pitkällä, ja äiti ei tästä parane. – Äidin syntymäpäiviä vietettiin maaliskuussa. Korona-ajan ja maskien käytön myötä äiti ei tunnista enää Mäen puolisoa. Omiakin luopumisia Äidin sairastumisen keskellä Mäki kokee, että hänen kykynsä hyväksyä asiat sellaisina, kuin ne eteen tulevat, on auttanut. Sari Mäki – Kysyin takaisin, miten siitä saadaan virallinen diagnoosi. Siksi helpottaa tieto, että hän tuskin lähtee vaeltelemaan
’’Tuntureilla pääsen samoihin tunnelmiin kuin meditoidessani tai joogatessani. H yvä E lämä Sielun peili peili. Lapin tunturit saavat Elsi Suorsan sydämen laulamaan. ’’ 80
Periaate on nauttia luonnosta ilman suorituspaineita. Säätiedotusta tuleekin seurata vielä vaellusta edellisenä iltana. – Kovilla vesisateilla ei paljaille tuntureille voi mennä. Jossain vaiheessa olen suunnitellut vieväni joogaa myös senioreille hoivakoteihin, hän kertoo. Näkymät ovat huikeat. Elsin perheeseen kuuluu tytär ja kaksi lastenlasta. Teksti: Merja Kiviluoma Kuva: Heli Rahunen. Luonnossa oleminen rakentaa sisäistä maailmaani. Koen tuntureilla elämän rytmit, syksyn väriloiston ja rauhan. – Luonto oli perheellemme itsestäänselvyys. Elsi sairasti syövän eläköitymisensä edellä, mutta nykyisin hän on erittäin hyvässä kunnossa. Kilometripylväitä ei tuntureilla ole. – Ailigas nimenä tarkoittaa pyhää. Hengitän sitä. – Oma kokemukseni rohkaisi minua ryhmien vetämiseen. Posiolla retkeilimme teltassa, ja siellä isä kalasti. Varusteista tärkeimmät ovat nilkkoja suojaavat vaelluskengät sekä riittävä pukeutuminen. Eläkevuosina hän on luontosuhteensa innoittamana ryhtynyt tarjoamaan muillekin naisille mahdollisuuksia kokea pohjoinen Lappi. Sää ja varusteet ovat kuitenkin tärkeitä asioita. Hiljaisuus ja rauha ovat käsin kosketeltavia, hän lisää. Peruskunto riittää osallistumiseen. Taukoja pidetään ja eväitä syödään. Yksi tuntureista, Ailigas, kohoaa Utsjoen kylällä 342 metrin korkeuteen. Oulun seudulla tutuksi tulivat Rokua ja Syöte. Talvella hän hiihtää paljon, ja autossaan on aina kahdet sukset. Luonto on elämäni. Joogaliikkeet pitävät yllä sitkeyttä ja notkeutta sekä lihakset kunnossa ja mielen virkeänä. Kodin perintöä Elsin luontosuhde kehittyi hänen lapsuudenkodissaan Oulussa. Sielun peili peili O ulussa asuva Elsi Suorsa, 71, viettää useita viikkoja joka vuosi Muotkatuntureiden erämaa-alueella, jonne hän vetää myös naisille suunnattuja vaelluksia syksyisin ja keväisin. – Esimerkiksi Jeageloaivin huipulta näkyy 60 muuta tunturin huippua. H yvä E lämä 81 . Luonto on tärkein, mutta aion lisätä sisältöä vielä esimerkiksi tunturijoogalla ja meditaatiolla. – Lapin tuntureilla kokemiani tunnetiloja on vaikea kuvata. Elsi teki työuransa sisustussuunnittelijana. Integraljooga on nimensä mukaisesti yhdistelmä kuudesta joogan ilmenemismuodoista. Luonnossa liikuimme ympäri vuoden, hän kertoo. – Tuntureilla pääsen samoihin tunnelmiin kuin meditoidessani tai joogatessani. Tunturin pyhän energian kyllä aistii. Valtaosa Elsin vaelluskurssilaisista on 60-70-vuotiaita, mutta mukana on ollut sekä nuorempia että vanhempia naisia. n Lisätietoja vaelluksista: elsisuorsa.fi – Hengitän Lapin luontoa Tuntureilla Elsi Suorsan sielu lepää. Pohjois-Lappi saa sydämeni ratkeamaan riemusta, hän kiteyttää kokemustaan. Huikeat näkymät, tunturikoivut, syksyn värit ja ennen kaikkea mielen rauha saavat hänen tuntemaan olevansa kuin kotonaan. Siellä tuntee olevansa maailman laella. Tällä hetkellä opiskelen Integraljooga-opettajaksi. Tuntureilla Elsi ei pelkää mitään, vaan päin vastoin, hän kokee olevansa turvassa. – Joogaan tutustuin jo 1970-luvulla. Hiihtämässä kävimme Kuusamon seudulla. Isä vei meitä retkeilemään, marjastamaan ja hiihtämään. Olen tehnyt jo kymmenkunta vaellusta naisryhmien kanssa. Kyseinen, pinta-alaltaan 1570 neliökilometrin erämaa-alue sijaitsee Utsjoen ja Inarin kuntien alueella
–?Työelämä asetti rajat ja aikataulut. Ihmisen kanssa, joka osaa olla, on hyvä olla, sanoo terapeutti Tommy Hellsten. Hän sain elämäntyöstään ensimmäisen valtakunnallisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon. Mielikuvitus oli seuralaiseni niin monen kilometrin koulumatkaa kävellessäni kuin vaikkapa metsäisessä piilopirtissä satuhahmojen kanssa leikkiessäni. Mielikuvitus tarjoaa hänelle luovuuden materiaalia. Samalla oppi tulemaan toimeen itsensä kanssa. – Mitä avarampi ihmisen sisäinen tila on, sitä vahvempi on sisäinen ohjaus ja intuitio. Se on kanssakäymistenkin kivijalka, Sinikka painottaa. 82 . Eläkkeelle hän jäi Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen kulttuurisuunnittelijan toimesta. Eläköidyttyä opiskelemaan Sinikka oli työelämässä yhtäjaksoisesti yli 50 vuotta, koko ajan kulttuurin ja henkisen kehityksen saralla: nuorisotyössä, nuorisoseuratyössä, kulttuurintuottajana ja -suunnittelijana. Teksti: Reetta Ahola Kuva: Sinikka Haapanen. Eläkkeellä on mahdollisuus luoda aikaa itse. H yvä E lämä Sielun peili peili L uova asenne elämään kulkee minussa sisäisenä lapsena, edelleen lapsuuteni Sinituulena, iloitsee Sinikka Haapanen. Luomisen ilo sytyttää valon Sinikka Haapasen mielestä ikä on ihmiselle ennen kaikkea pääomaa. – Sosiaalisena olentona ihminen tarvitsee ja saa merkityksellisyyttä kohtaamisista toisten ihmisten kanssa, mutta joka tapauksessa olennaista on ihmisen oma, vahva suhde itsensä kanssa. Hän näkee suurten ikäluokkien tieto-taidossa valtavasti potentiaalia Suomen tulevaisuudelle. Petäjävedellä Keski-Suomessa syntynyt, 77-vuotias Sinikka asuu Helsingissä. Pyrin välttämään sellaisia rutiineja, jotka tekisin vain velvollisuudesta, Sinikka Haapanen sanoo. – Lapsuudenkotini oli kaukana kaikesta
– Ja harmittelu! – Sopeutumiseni alkoi, kun en enää verrannut itseäni uuteen ja vanhaan minääni, vaan opin hyväksymään uuden itseni ja elämään sen kanssa. Luovuudella tarkoitan luovaa asennoitumista elämään: sallivaa, kannattelevaa, joustavaa ja muuttuvaa. Olin tuolloin 68-vuotias. Sen avulla voimme muodostaa merkityksellisiä suhteita muihin. 2. – Palveleminen on lahja itselle. Ihmisen elämässä tarvitaan kumpaakin tapaa ajatella. – Myötätunnon sanotaan olevan ihmisen hyvän elämän perusta. Nämä oivallukset entisestään motivoivat Sinikkaa mielen valon ylläpitämiseen niin omassa kuin kanssaihmisten elämässä. – Toisten ihmisten palveleminen, hyvät ihmissuhteet, luontoyhteys ja vireä henkinen elämä ovat minulle olennaisia hyvän elämän avaimia. ’’ – Siirryin antoisan työelämän jälkeen eläkkeelle, tai ilta-aurinkoon, kuten sanon vuonna 2015. Se mikä on ylhäällä, on myös alhaalla. Sinikka huomasi ikääntymisen tuomat muutokset myös hyvin konkreettisesti. Elämänkumppaninsa kanssa avoliitossa asuvalla Sinikalla ei ole lapsia, mutta sisaren tytär ja kummilapset ovat osa ydinperhettä. – Me elämme länsimaisen ajattelutavan mukaisesti horisontaalisella elämänkaarella, jossa ihmistä ja elämää tarkastellaan rationaalisesti, mutta yhtä lailla tärkeä on ymmärtää itämaisen, vertikaalisen, pystysuoran akselin todellisuutta. Tätä symboloi myös risti. Koossapitävä liima Sinikan mielestä kiitollisuutta seuraa myötätunto. Ikääntymiselle kukaan ei voi mitään, mutta siihen, miten ikääntyä, voi Sinikan mukaan vaikuttaa paljonkin. Sen antaminen ja saaminen on yksi ihmisen perustarpeista. Sielun peili peili ’’Alitajuisesti hain elämääni uutta merkitystä. Tieteellisin tutkimuksinkin on todistettu, että vapaaehtoistyötä tekevät ovat onnellisempia, terveempiä sekä mahdollisesti pitkäikäisempiäkin. 3. Sinikka kulkee myös saattohoitopotilaiden rinnalla. Hän on kiitollinen, että hän saa tarjota osaamistaan ja elämänkokemustaan VALOn tilan hoitoasiakkailleen toivonpilkahduksiksi ja uuden rakennusaineiksi myös heidän epätoivon hetkiinsä. – Itämaisen ajattelun vertikaalinen aikakäsitys, eli se, että samanaikaisesti voi nähdä ja tunnistaa tulevaisuutta, jossa on myös menneisyys läsnä, auttaa mielestäni oivaltamaan, että vanheneminen on elämän täyttymystä. Sitten seurasi muutoksiin totuttelu. – Edellä mainitsemani ihmiskunnan tärkeät kulttuuriset taidot ovat nykyään paljon puhutun resilienssinkin perusta, jotta muutoksissa osaa nähdä mahdollisuuksia, eikä menetä toimintakykyä. Luovuuden tulee mielestäni resonoida ihmisen sisältä käsin, hän tarkentaa. Myötätuntoinen ulottuvuus Ihminen on myötätuntoinen niin itselleen kuin muille.. MUISTO Että on joku vaikuttava ja mieleenpainuva kokemus, jota lämmöllä kehittää. Aivan kuin salama olisi iskenyt minuun! Oivalsin, että minulla on aikaa jäljellä huomattavasti vähemmän kuin tähän saakka eletyssä elämässä. Sinikka korostaa, että elämässä avautuu jatkuvasti uusia syklejä ja uudenlaisia mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen, sillä Nuoren askel on nopea, mutta hän ei tunne tietä Vanhan askel on hidas, mutta HÄN TUNTEE TIEN! n Elämää suojavia elementtejä ILO Antaa tavan toimia. – Luomisen ilo, se todellakin sytyttää valon! hän hymyilee, mutta korostaa, että ollakseen luova tulee tunnistaa itsessään niin valo kuin varjokin. TOIVO Että on jotain, mitä odottaa. Pohtiva ulottuvuus Ihminen antaa aikaa ajattelulle. – Ensin hämmennyin: Teen enemmän kirjoitusvirheitä kuin ennen, digitaalisuus luo stressiä, aloitan monia asioita yhtä aikaa, jätän kesken ja menen seuraavaan asiaan, unohdan puhelimen kauppaan, avaimia pitää jatkuvasti tarkistaa, että ne ovat mukana. Työelämässäni korostin teemaa: Tehdä työtä merkityksinä. Työtoverien ja ystäviensä kanssa viettämäänsä ilta-aurinkojuhlaa seuraavalla viikolla Sinikka aloitti opinnot Psykoterapia-instituutissa, josta hän kolmen vuoden opintojen jälkeen valmistui ratkaisukeskeiseksi terapeutiksi. – Alitajuisesti hain elämääni uutta merkitystä. Sisäistin tämän oikeastaan vasta pari vuotta sitten. Myötätunto on kuin liima, joka pitää koossa niin yksilöt, perheet, yhteisöt kuin yhteiskunnatkin. – Perustin Helsingin Kulosaareen VALOn tilan, jossa teen energiahoitoja ja ratkaisukeskeistä terapiaa. H yvä E lämä 83 . Sinikka painottaa, että ikäihmiset eivät suinkaan ole yhteiskunnalle kuluerä ja ongelma, vaan valtava mahdollisuus. Epätoivo on synneistä suurin, kuten sanotaan, mutta me pienet ihmiset olemme valitettavan taipuvaisia vaipumaan siihen, pohdiskelee Sinikka. Avaruutta aikakäsitykseen Sinikan mielestä sekä suhtautumista ikääntymiseen että eläkkeelle jäämisen edesauttaa aika-käsitteen laajentaminen. – Ikä on ihmiselle pääomaa, esimerkiksi monilla suurten ikäluokkien edustajilla on hyvä koulutus ja merkittävä työura takanaan, joista riittäisi ammennettavaa myös kansakuntamme tulevaisuudelle. Viisauden kolme ulottuvuutta Yhdysvaltaisen neurologian professori Monica Ardentin kehittämässä kolmiulotteisessa viisausmallissa ovat: 1. Tiedollinen ulottuvuus Ihminen tietää jotain elämästä, mutta tuntee tietonsa rajat ja haluaa tietää lisää
– Saksassa lapset eivät ylipäätään vierasta, ja kun omat lapseni vierastivat, se saattoi jopa loukata saksalaista lähipiiriäni. Ensimmäisen lapsensa hän sai 22-vuotiaana. Se riipaisee. – Piti löytää uudelleen tasapaino välillemme ja sille, mitä voi sanoa tai ei voi sanoa, kun molemmat ovat herkässä tilassa. Vaikka joskus onkin turha huolehtia, niin ymmärrän pelkoja. Oman muutoksen huomaaminen on saanut ymmärtämään paremmin myös omia vanhempia. Ymmärrän nyt omien vanhempieni huolet paremmin. Mahal naurahtaakin, että on hämmentävää huomata, että hänestä on tullut sellainen täti-ihminen, jolle muodollisuudet ovat aiempaa tärkeämpiä. Suomessa lapsia saatettiin sanoa vilkkaiksi, mutta Saksassa ujoiksi. Mahal on kolmen lapsen äiti. Iäkkäät vanhemmat asuvat Saksassa ja olivat niin ikään 22-vuotiaita tyttären syntyessä. Ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan lapsenlapsensa syntymisen myötä Mahal huomasi oman haavoittuvaisuutensa ja samalla tyttärensä haavoittuvaisuuden. Mahal muistelee, että hän oli itse rento äiti, joka ei juuri pelännyt lastensa puolesta. H yvä E lämä Sielun peili peili I soäidiksi tuleminen oli Katja Mahalille, 56, merkillistä, ei suinkaan läpihuutojuttu. He ovat saaneet sitä kautta isovanIsoäidiksi tuleminen herätti Katja Mahalissa paljon tunteita ilosta haavoittuvaisuuteen. – Tapaamiset olivat alkuun vähäisiä, mikä vaikeutti normaaliuden tunteen syntymistä. Myös omien vanhempien arvostus lisääntyi. – Äitini oli tiukka siisteyden kanssa ja mummun kautta tulee tietty tiukkuus ja järjestys elämään. – Vanhemmat halusivat, että olemme siellä. Olen myöhemmin ajatellut, johtuuko ero siitä, että Saksassa lapset kiertävät jo varhain sylistä syliin, kun Suomessa samanlaista tapaa ei ole. Lisäksi Mahal huomasi, että ajat muuttuvat. Nuorena on viattomampi. Etäisyyden lisäksi korona-aika toi haasteita suhteen muodostamisessa. Oman äitiyden myötä arvomaailma oli jo muuttunut, ja kokemus siitä, mikä on tärkeää. Samalla tulivat vahvat kokemukset sukupolvien ketjusta ja omista iän tuomista muutoksista. Hän sai myös vahvan kokemuksen siitä, miten hän seisoo keskellä sukupolvien ketjua. – Nyt huomaan, että kiinnitän eri tavalla huomiota sotkuun ja siihen, jos lapsenlapsi tai vanhemmat eivät siivoa jälkiään. Kun omat lapset olivat pieniä, hän saattoi olla Saksassa vanhempiensa luona viikkoja kerrallaan. Käsitys siitä, mikä on lapselle hyväksi, oli erilaista muutama vuosikymmen sitten kuin nyt. – Isoäitiys muutti koko tapani katsoa maailmaa. Isoäitinä en osaa olla niin rentona kuin aikoinaan äitinä. Iän myötä tulee kokemuksia, jotka nostavat huolia, Mahal pohtii. Mahalilla on noin 500 kilometrin matka 3-vuotiaan lapsenlapsensa luo. Vaikken ollut itse raskaana, koin kuin olisin itsekin muuttunut fyysisesti, Mahal kuvaa. Myös melu kuormittaa enemmän. Mahal toivookin, että voisi olla enemmän mukana tyttärensä perheen arjessa ja että aika lapsenlapsen kanssa oli arkisempaa, eikä jotain erikoista. Siihen liittyi paljon tunteita, eikä pelkästään iloisia. Teksti: Terhi Niinimäki Isovanhemmuus matka tuntemattomaan. – Kaksikieliset ja -kulttuuriset lapseni kokivat nuorina tietynlaista erilaisuutta. Lahja lapsille Isoäitiyden myötä Mahal tuntee aiempaa enemmän arvostusta omia vanhempiaan kohtaan. Minulle tuli hyvin vahva havaitsemisen muutos. Lapset kuitenkin kasvatettiin hyvin ja oli tietty tapakulttuuri, mutta hän ei turhaan murehtinut esimerkiksi vaatteiden siisteydestä tai sotkusta. Nyt ymmärrän, että se oli suurenmoinen lahja lapsilleni. Vaikka monikulttuurisuus on ollut rikkaus antaen erilaisia toimintatapoja, on se luonut elämään myös yksinäisiä jaksoja. Syntyjään saksalainen Katja Mahal muutti Suomeen 19-vuotiaana. 84
Työlle ja harrastuksille on annettu paljon aikaa. Lehmät myös kuuluvat oleellisesti suomalaiseen maisemaan. Nuorena hän ratsasti, mutta kun lehmärakkaus syttyi, on ratsastus jäänyt. Hän on vakuuttunut, että suhde lapsenlapseen voi olla hyvä, vaikka olisi etäisyyttä ja tapaamiset harvoja. Mahalin vanhemmat tulivat isovanhemmiksi 44-vuotiaina. Lehmät ja kirjat rakkautena Nykyisin näyttelyiden, sisustustuotteiden ja kirjojen tuottajana työskentelevä Katja Mahal on opiskellut maataloutta ja tehnyt lehmien parissa osan työurastaan. Nyt vaatiikin jonkin verran järjestelyä, jotta aikaa riittää lapsenlapselle. Kirjan myötä hän astui uuteen maailmaan viime vuonna Frankfurtin kirjamessuilla. Harrastukset: Kylätoiminta, kuorolaulu, lavatanssi, puutarhanhoito, saunominen. Niissä on tiettyä sielukkuutta. Silti yhä, 20 vuotta vaarin ja 40 vuotta mummon kuolemankin jälkeen tulee itku silmään, kun ajattelen heitä. – Tajusin, että kun ikää tulee, se on tehtävä nyt, jos aikoo. Ammatti: Tuottaja. Katja Mahal Ikä: 56 v. – Huomasin olevani kotonani kirjojen tekijöiden joukossa. Syntymäpaikka: Köln, Saksa. Silti he löysivät aikaa lapsenlapsilleen. Hänen perheessään eletään etäisovanhemmuutta jo kolmannessa sukupolvessa. Ensi vuodeksikin on jo sovittu kahdeksan kirjan kustannusohjelma. Sielun peili peili hemmat, joilla on suuri merkitys heidän elämässään. Kirjojen tekeminen oli haave jo koulutyttönä, ja Mahal työskenteli aiemmin muutaman vuoden kustannustoimittajana. – Lehmät rauhoittavat. Asuinpaikka: Yläne, nykyinen Pöytyä Varsinais-Suomessa. Tuntuu luontevalta laajentaa yritykseni toimintaa kirjojen suuntaan. He eivät istuneet keinutuolissa, vaan olivat vaativassa uravaiheessa. ’’Ymmärrän nyt omien vanhempieni huolet paremmin.’’. Mahal on koonnut lehmäaiheisen näyttelyn ja kirjoittanut lasten tietokirjan maitotilan päivästä. Mahal huomasi, kuinka hän omien lasten lähdettyä pois kotoa on järjestänyt elämäänsä ei-perheellisen suuntaan. Nyt tunnistan haasteet, Mahal miettii. – Aikoinaan olin surullinen, kun omat vanhemmat eivät aina ehtineet Suomeen, kun toivoin. n –?Isoäitiys muutti tapani katsoa maailmaa, Katja Mahal sanoo. Perhesuhteet: Naimisissa, 3 aikuista lasta. H yvä E lämä 85 . Kotiin palasin mukanani oikeudet kolmeen palkittuun slovenialaiseen kuvakirjaan. – Omat isovanhemmatkin elivät 200 kilometrin päässä. Hän pohtii, että Saksassa hän olisi kenties uskaltanut ryhtyä kustantajaksi jo aiemmin, mutta Suomessa rohkeus riitti nyt vasta. Lisäksi kustannan tänä vuonna kolme kotimaista kirjaa
7-vuotias aloitti syksyllä koulutien. teisiimme peilaten ymmärrettäviä käyttäytymismalleja, Ulla pohdiskelee. Lastenlapsia on yksi. Ex tempore päätetään ystäväporukan kanssa pitää leffailta, kokeilla uutta liikuntalajia tai lähteä shoppailemaan. Harrastukset: Liikunta monipuolisesti ja hyötyliikunta omakotitalossa ja sen puutarhassa. – Jenkeissä ikäihmiset uskaltavat heittäytyä avoimesti ja uteliaasti uuteen. – Osittain leikillisyys on minussa sisäsyntyistä, mutta iso perhe on pitänyt leikillisyyden läsnä. Teksti: Reetta Ahola Kuvat: Ulla Kauhanen H attulassa, Hämeenlinnassa asuva kuvataiteilija ja runoilija Ulla Kauhanen, 55, matkusteli ennen koronaa monesti USA:ssa. Ammatti: Kuvataiteilija, kuvittaja, runoilija. Vanhin on 33-vuotias ja nuorin 23-vuotias. – Halusin hoitaa lapset itse kotona. Jokapäiväisen ”lastentarhan” pyörittäminen opetti Ulla Kauhanen Ikä: 55 v. Voin hihitellä puolisen tuntia hauskojen kissavideoiden parissa! Kuvataitelijana leikillisyys on Ullalle luovuuden lähde. Ihailen heidän aktiivisuuttaan ja elämäniloaan. Elämän motto: Kyllä se siitä!. – Kävimme tapaamassa 70-80vuotiaita amerikkalaisia sekä siellä asuvia suomalaisia ystäviämme. Ullalla on viisi lasta. Meillä suomalaisilla huomisesta huolehtiminen ja suorittaminen ovat historiaamme ja olosuh–?Maalaamiseen uppoutuessani olen kuin meditatiivisessa tilassa. Pyrin ottamaan siitä opikseni. Syntymäpaikka: Joensuu. H yvä E lämä Sielun peili peili Heittäytyminen oppiläksynä Vaikka viiden lapsen äitinä leikki on Ulla Kauhaselle läsnä konkreettisesti, joutuu hän muistuttelemaan itseään heittäytymisen tärkeydestä. 86 . Perhesuhteet: Aviopuoliso, 5 lasta, 1 lastenlapsi. – Arkipäivien huoletonta heittäytymistä opin myös Youtube-videoiden avulla. Taito heittäytyä on toki kulttuurikysymys. Asuinpaikka: Hattula Hämeenlinnassa. Jos on joitain kehon tai mielen harmeja, niin nekin usein unohtuvat, Ulla Kauhanen sanoo
Monista sairaaloista askarteluohjaajien työt on lopetettu. Omakotitalo ja sen puutarha hyötyliikuttavat kesät talvet. – Olemme asuneet 25 vuotta Hattulassa, Hämeenlinnan maaseudulla, noin vartin ajomatkan päässä kaupungista. Perheenäidin arki on ruoanlaittoa, pyykinpesua ja siivoamista, eniten kuitenkin riemastuttavia hetkiä lasten kanssa, iloista kikatusta olohuoneessa. Luonto, puhdas ilma ja vuodenaikojen vaihtelu kodin maisemantauluina ovat Ullalle maalla asumisen helmiä. Parhaillaan työstän mielessäni, miten tästä eteenpäin: luontaisin konstein vaiko lääketieteen avuin. Sielun peili peili H yvä E lämä 87 . Huono nukkuminen heijastuu kokonaisvaltaisesti kehon ja mielen jaksamiseen. Olen huomannut, että vehnän poisjättäminen parantaa niveltenkin kuntoa. Leikillisyys ja luovuus hoitavat Ullaa monin tavoin. – Aurinko hellii atooppista ihoa. Tuohon aikaan sähköposti ei ollut vielä yleinen. – Maalaamiseen uppoutuessani olen kuin meditatiivisessa tilassa. Naisen elämänkaarella hän on uuden edessä. Ulla on koko ikänsä kärsinyt monenlaisista allergioista ja atooppisesta ihosta. Luonto on kasvein ja eläimin läsnä Ulla Kauhasen maalauksissa, usein naivistiseen tyyliin. – Muuttolintujen raamittamaan vuodenaikojen vaihteluun liittyy suuria tunteita. Jos on joitain kehon tai mielen harmeja, niin nekin usein unohtuvat. Ensin minua kaupunkilaistyttönä pimeys ahdistikin, kun olin tottunut kaupungin valoihin, Joensuussa syntynyt Ulla muistelee. – Käyn myös säännöllisesti kalevalaisen jäsenkorjaajan hoidossa sekä OMT-fysioterapiassa (Ortopedinen Manuaalinen Terapia). – Minua enkelit ovat monesti varoittaneet jollain hienovaraisella merkillä esimerkiksi liikenteessä, ja olen välttynyt yhteentörmäykseltä hirven tai peuran kanssa. Psyyke saa nostatusta, kun huomaan, että jokaista maalausta tehdessäni opin uusia tapoja ja uutta itsestäni. – Sain niitä valtavan määrän. Enkelien kolkutellessa Ullan ateljen ovella hän tutustui kirkkomaalausten enkeleihin sekä esimerkiksi keskiaikaiseen maalaustaiteeseen, jossa on runsaasti enkeleitä, niin nais-, mieskuin lapsihahmoina. n Tutustu Ulla Kauhasen taiteeseen: ullakauhanen.fi. – Opettelen ei:n sanomista. Isoa iloa keväällä lintujen palatessa ja suurta haikeutta syksyllä niiden lähtiessä. – Mieheni kanssa seuraamme västäräkkipariskuntaa, joka käy vuodesta toiseen pihapiirissämme. Valtaosa tulikin perinteisenä kirjeenä, joissa lähettäjän persoonallisuus korostuu aivan eri tavoin kuin sähköpostilla lähetetyssä viestissä. Ullan mielestä enkelit toimivat ennen kaikkea ihmisen apuna ja lohtuna. Kaikkein tärkein asia on vehnäjauhojen välttäminen. Tyylilajeista naivismin huumori ja oivaltavuus kiehtovat häntä. Hän korostaa, että kukoistaakseen luovuus tarvitsee henkistä liikkumatilaa, ja itsensä vapauttamista suorittamisesta. Se on harmi, sanoo Ulla. Nyt on muuttolintujen lähdön aika, jotta keväällä ne taas voivat tulla takaisin, Ulla katsahtaa syyskesän taivaalle. Se on yrittäjälle ristiriitaista, myöntää Ulla. Olen hyvin kiitollinen lukuisista kohtaamisistani enkeleiden kanssa. Asuminen maalla hoitaa niin ikään. Enkelit viestivät merkeillään Kuvataitelijana Ulla Kauhanen tunnetaan enkelimaalauksistaan sekä maalauksissaan seikkailevista variksista ja pingviineistä. Funktionaalisen lääketieteen ravitsemusterapeutti laati minulle vuosia sitten sopivan ruokavalion, jonka avulla saan aika simppelisti pidettyä ihoni oireilut kurissa. Enkelien viestit ja merkit eivät ole sattumaa, Ulla sanoo. Maalausja kirjoittamistyössä helposti jumittavaa niska-hartiaseutua ja alaselkää Ulla pitää kunnossa kävelylenkeillä, golfia pelaamalla ja talvella kuntosalilla. – Vaihdevuosissa on paljon hyvääkin, kuten kuukautisten pois jääminen, mutta paljon ei niin mukavia asioita, jotka heikentävät elämänlaatua. organisoimaan, mutta ennen kaikkea heittäytymään lasten maailmaan. – Tarvitsin myös omia konkreettisia enkelikokemuksiani. Siivekkäistä myös linnut kiehtovat Ullaa, ja päätyvät hänen maalaustensa aiheiksi. Heidän valoaan olen tuijottanut suorastaan silmät kipeinä! Vuonna 2007 ilmestyneeseen Enkelin siipien havinaa-kirjaansa (Minerva Kustannus Oy) Ulla keräsi suomalaisten enkelikokemuksia ja kuvitti niitä enkelimaalauksillaan
Startup -yrityksellä on enkelisijoittajia Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Luxemburgissa. Kauhanen, Ekmark ja Nygren ovat yrityksessä päätoimisesti töissä. 88 . Anna apua. H yvä E lämä Sielun peili peili S aan todella hyvän mielen auttamisesta. Lahjoittaminen Commun toiminnan hyväksi on mahdollista. Teksti: Reetta Ahola Kuvat: Commu App. Hänen käyttämänsä digitaalinen Commu App -alusta syntyi toissa vuonna korona-ajan inspiroimana. Yritysten henkilöstö tekee alustamLöydä apua. – Harmittelin, miten yksinäinen moni ihminen on ja miten paljon varmasti on avun tarvitsijoita sekä myös heitä, jotka haluaisivat auttaa kanssaihmisiään ja sitä kautta saada omaan elämäänsä merkityksellisyyden ja onnellisuuden kokemuksia, yksi perustajista, hämeenlinnalainen Karoliina Kauhanen kertoo. Commun käyttäminen on yksityishenkilöille ilmaista. Auttaminen on parhaimmillaan kohtaamisia. Olen auttanut useampaa ihmistä ja perhettä Commun kautta, esimerkiksi antamalla ruoka-apua ja juttelemalla. Minusta on apua! Korona-ajan inspiroimana syntyneen Commu Appin avulla käyttäjä voi maksutta, mobiilisti pyytää ja antaa apua erilaisiin arjen tilanteisiin. Jokainen meistä voi olla avun tarpeessa. Myös yhteisöjä on mukana sijoittajissa, esimerkiksi Haloo Helsinki!-yhtye. Kun toinen ihminen on onnellinen ja apu tulee tarpeeseen – se merkitsee minulle paljon. – Sijoittajien lisäksi Commussa on mukana tällä hetkellä viitisen kuntaa ja kymmenkunta yritystä. Keskusteluapua voi pyytää myös anonyymisti. Olen tehnyt monenlaista vapaaehtoistyötä. Commun kautta ei ole mahdollista ostaa tai myydä tavaroita tai palveluita, toiminta pohjaa pyyteettömään auttamiseen. Hyvän mielen lisäksi saa kivaa sisältöä elämäänsä. Lisäksi Commu työllistää muutaman työntekijän. Tunne on jännittävä ja vaikea selittää. Toivon, että ihmiset rohkaistuisivat pyytämään apua. Henkilö– tai pankkitunnustietoja Commu-alustaan ei jää, kertoo Kauhanen turvallisuuden varmistamisesta. Ei osteta, eikä myydä Digitaalisen Commu-alustan kautta voi esimerkiksi hakea tai tarjota keskusteluapua ja vertaistukea, tarjoutua varamummoksi tai -papaksi, lenkkiseuraksi, kahvikaveriksi, tai pyytää ja tarjota apua kodin askareisiin, kuten siivoukseen, ruoanlaittoon, kaupassakäyntiin, puutarhatöihin, puusavottaan ja lumenluontiin. Luo turvaverkostoja. Fyysiseksi välineeksi Commuun pääsyyn tarvitaan nettiyhteydellinen tietokone tai älypuhelin. Tykkään Commussa siitä, että voin auttaa ihmiseltä ihmiselle. Kolmikko kohtasi toisensa ajatuksineen netissä. Konkreettisen avun tai keskusteluavun tarjoaja ja tarvitsija voivat ennen tapaamista vahvistaa henkilöllisyytensä tunnistautumalla pankkitunnusten avulla. Tamperelaiset lapsuudenystävät, psykiatrinen sairaanhoitaja Sami Ekmark ja ohjelmistokehityksen asiantuntija Ronnie Nygren olivat tahoillaan pohtineet samaa. Häpeä ja kynnys pyytää apua pitäisi unohtaa. Nämä kohtaamiset lievittävät ahdistusta, pahaa mieltä ja stressiä. Kiteyttää helsinkiläinen, 52-vuotias Sami ajatuksiaan auttamisesta. He päättivät perustaa digitaalisen Commu App -alustan, jonka kautta voi hakea ja tarjota apua. – Commu-alusta yhdistää sijaintipohjaisesti avun tarvitsijan ja avun tarjoajan, keskustelukumppanit voivat asua missä tahansa
Suomalaisen työn liitto myönsi Commulle Yhteiskunnallinen yritys -merkin yrityksen ensimmäisenä toimintavuonna 2022. Eläkkeelle jäätyään moni saa elämäänsä valtavasti merkityksellistä sisältöä auttamalla toisia, esimerkiksi olemalla varamummu tai -pappa lapsille. Ihmiset rohkaistuivat pyytämään apua, vaikkapa kaupassakäyntiapua. Tällainen syvä, merkityksellisyyden ja onnellisuuden vastavuoroisuudessa täydentyvä kokemus on vahvempi fyysisessä kontaktissa kuin jos olisimme yhteydessä pelkästään vaikkapa puhelimen tai Facebookin kautta. me kautta hyviä tekoja, ja kunnat panostavat kuntalaistensa hyvinvointiin tarjoamalla heille Commua alustana turvalliseen kanssakäymiseen. Keskusteluhetkissä nuorempien kanssa ikäihmisten elämänkokemus, taidot ja tiedot avartavat perspektiiviä ja tuovat suhteellisuudentajua: Asioilla on taipumus järjestyä, kertoo Kauhanen esimerkkejä, miten Commun välityksellä ikäihmiset ovat auttaneet nuorempia. Sielun peili peili H yvä E lämä 89 . – Me ihmiset olemme peilejä toisillemme. – Korona toimi tässäkin vedenjakajana. Commun kautta auttava Sami toivoo, että ihmiset rohkaistuisivat pyytämään apua. – Keho vastaa auttamisen ja avun saamisen mukanaan tuomaan onnellisuuteen, muun muassa onnellisuushormoni oksitosiinin eritys voimistuu, erityisesti kun auttaja ja avun tarvitsija kohtaavat kasvotusten. Commu on saanut myös kiertotalousinnovaatiopalkinnon. Samalla sekä auttaja että autettava huomasivat, miten hyvän mielen siitä sai – merkityksellisyyden ja onnellisuuden kokemisen mahdollisuuksia. Antaessaan saa. Commussa halu auttaa tai tarve saada apua on olennainen. Lapset ja lastenlapset löytävät Commun välityksellä apua vanhemmilleen tai isovanhemmilleen. Niitä ei arvoteta tai arvostella. n. Kuntayhteistyötä Commu kehittää ja tiivistää edelleen, esimerkiksi Suomen yhteisöllisin kunta-hankkeen kautta, jossa auttajia palkittaisiin sekä myös avun tarvitsijoita siitä, että he pyysivät apua. Kauhasen mielestä tämä stereotypia kaipaa jo päivittämistä. Kauhanen toteaa, että Commu-toiminnan kautta hänelle on konkreettisesti kirkastunut se, mikä on myös tieteellisesti todistettu: – Myötätunnolla on biologinen pohja. Sisältöä eläkepäiviin Kauhanen kertoo, että Commun tämänhetkisistä, noin 50 000 käyttäjistä noin 15 prosenttia on ikäihmisiä. Commu Appin toiminta on saanut valtakunnallista tunnustusta. – Ikäihmisiä Commussa on sekä avun tarvitsijoissa että auttajissa. Viime vuoden lopulla Commu palkittiin 26 ehdokkaan joukosta Vuoden Digitaalisin Teko -palkinnolla. Commun 28-vuotiaat yrittäjät Sami Ekmark (vas.), Karoliina Kauhanen ja Ronnie Nygren halusivat edistää yhteisöllisyyttä konkreettisin keinoin rakentamalla Commu-alustan. Kuntien ja yritysasiakkaiden panostus mahdollistaa toiminnan ja palkkojen maksamisen, kertoo Kauhanen. Suomalaisista sanotaan, että heidän on vaikeaa pyytää apua. Olemmekin tiimimme kanssa hyvin onnellisia, että Commun avulla voimme mahdollistaa merkityksellisiä kohtaamisia, sanoo Kauhanen. – Eräs lonkkaleikkaukseen joutunut ikäihminen oli hyvin onnellinen, kun hänen tyttärensä löysi Commusta äidilleen sairaalaystävän, joka kävi katsomassa äitiä sairaalassa
Teksti ja kuva: Juhani Karvonen Seuraesittely. Seura aloitti kilpailutoiminnan jo perustamisvuonna, mutta alkuun toiminta oli varsin vaatimatonta. Hauholla oli joukko innokaita kalastajia, joilla oli myös halu kisata, joten päätimme perustaa oman seuran, sanovat perustajajäsenet Pertti Koskinen, 75 ja Ritva Hakkola, 81. Kuten lajien nimetkin jo kertovat kalastaja pilkkii joko veneestä tai laiturilta. – Onginta, pilkki ja ylipäätään kaikenlainen kalastus on viehättänyt lapsesta saakka, eikä kisoihin päässyt osallistumaan ilman jonkin seuran jäsenyyttä. Myöhemmin pysyviksi ja suosituiksi kilpailulajeiksi tulivat lisäksi vetouistelu, joka aloitettiin vuonna 1986, madepilkki vuonna 1987, kilpaonki vuonna 1996 ja laituripilkki vuonna 2009. H yvä E lämä H auhon Urheilukalastajat ry perustettiin toukokuussa 1983, 40 vuotta sitten. – Meillä ovat kilpailulajeina vene-, laiturija talvilpilkki sekä kesäonki ja vetouistelu. 90 . Talvipilkki on se perinteinen jääpilkki ja kesäonki perinteinen vapaonginta rannalta, sanoo Koskinen Aluksi seuran kilpailuja järjestettiin vain pilkissä, kesäongessa ja venepilkissä. Hämeenlinnan Hauholla asuvat Pertti Koskinen ja Ritva Hakkola ovat Hauhon Urheilukalastajien perustajajäseniä. – Näiden lisäksi on kokeiltu virvelikisaa mutta siitä luovuttiin osanottajamäärän väKalastusseurassa ei hiljaisia aikoja tunneta Kalastus tarjoaa parhaimillaan miltei elinikäisen harrastuksen, jonka puitteissa voi kilpailla jopa kansainvälisellä tasolla
Vuonna 2012 kisasta poistettiin kaksi kilpaongen osakilpailua ja vuonna 2021 poistettiin loputkin kilpaonget. Nykyisin Vuoden kalastajakisaan kuuluu 21 osakilpailua kun laituripilkitkin otettiin kisaan vuonna 2021. Pilkkikisoissa kovakuntoisimmat saattavat tarpoa lähes 10 kilometriä parhaiksi aavistelemilleen kalapaikoille. Käymme kuitenkin kalassa ympäri vuoden ehkä aivan pahinta, muutaman viikon rospuuttokautta lukuunottamatta, Hakkola juttelee. Koskinen ja Hakkola kalastavat niin pitkään kuin terveys sallii. – Itse en jaksa varusteiden kanssa pitkää matkaa taittaa. Yksi syy on jäsenkunnan ikääntyminen, mateita on pilkittävä öisin. Kalastuskisoja riittäisi melkein joka viikolle, jos niitä vain jaksaisi kiertää. – Kalastusseura tarjoaa sosiaalista kanssakäymistä, mikä on yksi tämän harrastuksen suuri viehätys. Eräissä kisoissa kaikki lähtivät tiettyyn suuntaan. Eräissä SM-kisoissa sain kaksi melkein puolen kilon ahventa, kunnes äkkiä viereeni ilmestyi kalastaja joka alkoi kairata reikiä ympärilläni. Pertti Koskinen ja Ritva Hakkola kertovat kilpailevansa aina leikkimielisesti melkein kaikessa, mustikanpomintaa myöten. Loppujen lopuksi voitin sarjani, mutta tietysti tuollainen toiminta harmittaa. Pilkkimisessa tarvitaan sekä taitoa, tekniikkaa että tuuria. Muun muassa säällä ja pohjanmuodoilla on suuri merkitys. Vuodesta 1991 lähtien on kisailtu Vuoden Kalastaja-kisaa, johon kuului vuosina 19911999 14 osakilpailua, viisi kesäonkea, viisi pilkkiä, pitkäpilkki ja kolme venepilkkiä. H yvä E lämä 91 . – Jokaiseen veteen on oma vesistöön sopiva värikoukku. Hakkola pilkkii itse tekemillään värikoukuilla talvisin, mutta vapaongissa saa syötteinä käyttää vain eläviä syöttejä kuten matoja, toukkia ja surviaisia. Viittä metriä lähemmäksi ei toista pilkkijää saisi sääntöjen mukaan asettua, ja omasta reviiristä on pidettävä huolta. Olemme järjestäneet koulun kanssa pilkkitapahtumia, joihin lapset kyllä innokkaasti osallistuvat. Kokemuksen kautta oppii, mutta värillä on merkitystä. Vuodesta 2000 lähtien Vuoden Kalastaja-kisaan lisättiin kahdeksan osakilpailua, joista viisi on kilpaonkea, kaksi uistelua ja madepilkki. Vuosikymmenten aikana hyviä tuttuja on tullut eri puolilta maata, sanoo Hakkola. – Kun pilkkikisoissa joku saa isoja kaloja, alkaa monesti häirintä. Joskus pilkkijän kannattaa poiketa valtavirrasta. Kaikki eivät sitä harrasta, mutta joukossa on aina muutama, joka tulevat viereen pilkkimään tai kairaamaan reikiä karkottaakseen kalat. – Seura järjesti merelle silakkaja siikaretkiä, mutta me taidamme olla nyt liki ainoat, jotka sitä kalastusmuotoa enää harrastavat. – Vuoteen 1998 saakka kisan järjestys määräytyi kunkin kilpailijan kokonaissaaliin perusteella, mutta 1999 otettiin käyttöön kertoimet iän ja eri sarjojen perusteella, joka parantaa nuorten ja ikääntyvien kalastajien mahdollisuuksia sijoittua kisassa. Tässä iässä ei enää viitsi kovin paljon uusia metkuja opetella, naurahtaa Koskinen. Harrastus vaatisi kuitenkin sen, että vanhemmat kuljettaisivat lapsiaan kisoihin. Minulla oli kolmas iso ahven kiinni, mutten saanut sitä enää häirinnän takia ylös. HE. Moni käyttää esimerkiksi kaikuluotaimia, mutta me emme ole niitä avuksi ottaneet. Pitkäpilkki tarkoittaa kahdeksan tunnin yhtäjakoista pilkkimistä. – Aloitimme 10 kyrmyniskaa kisan vuonna 2002 ja se lopetettiin 2020. – Kiusanani on heikentynyt näkö, enkä esimerkiksi onkiessa aina tahdon nähdä kohon liikettä, vaan pitää luottaa vapatuntumaan. Madepilkki oli alkuvuosina aika suosittu laji, mutta sitä ei ole enää viime vuosina harrastettu. Kalastusseurassa ei hiljaisia aikoja tunneta hyyden vuoksi. – Tänä päivänä välineillä on entistä suurempi merkitys. Luonnollinen poistuma vähentää jäsenkuntaa vuosittain, eikä nuoria enää jäseniksi tule. Kilpapilkki on totista puuhaa Ritva Hakkolalla on kymmenta SMja PM-mitalia. Nostin sieltä sen verran saalista, että voitin sarjani yli 11 kilon tuloksella. Meillä oli aikanaan nuorisojaostokin, joka kuitenkin lopetettiin. Kyse on osin myös vanhempien aktiivisuudesta, sanoo Koskinen. Siihen kuului 22 osakilpailua vuoteen 2011 saakka. – Enimmillään meillä oli 140 jäsentä, nyt jäseniä on nelisenkymmentä, joista käytännössä kymmenen käy aktiivisesti kisoja. Nuorilla ei kiinnostusta Hauhon Urheilukalastajien kuten monen maan muunkin kalastusseuran jäsenkehitys on ollut hitaasti laskeva jo kymmenkunta vuotta. Minä ja pari muuta lähdimme täysin toiseen suuntaan, jossa ei pitänyt olla kalaa. Ikä alkaa kuitenkin painaa. He toivoisivat näkevänsä kalastusseurassa enemmän nuorta väkeä. Sen tilalle otettiin vuonna 2021 5 kyrmyä-kisa, jonka kiertopalkinnosta edelleen kilpaillaan.10 kyrmyniskaa-kisassa punnittiin 10 suurinta ja 5 kyrmyä-kisassa punnitaan 5 suurinta pilkkijän valitsemaa ahventa. Huipputasolla pilkkiminen ja onginta eivät ole välttämättä mitään leppoisaa ajanvietettä. Oikean värisellä koukulla saattaa jostakin paikasta saada isoja kaloja kun toisella koukulla nousee vierestä vain pientä kalaa
Sitä voi ehkäistä riittävän unen lisäksi syömällä terveellisesti sekä liikkumalla säännöllisesti. Nukkumaan menon siirtäminen kovin myöhäiseksi ei kuitenkaan ole kovin järkevää, koska se voi alkaa häiritä biologista vuorokausirytmiä. 92 . Ehkäisyn aika on heti Ensimmäisten oireiden ilmestyessä. UNELLA ON TASAPAINOTTAVA VAIKUTUS HORMONITOIMINTAAN. Jokainen hereillä olo tunti vie sinua voimakkaammin kohti unta ja yön latautumisen jälkeen heräät taas energisenä uuteen aamuun. Etenkin luonnossa liikkumisen on osoitettu olevan hyvin tehokas tapa ylläpitää niin fyysistä, kuin psyykkistäkin hyvinvointia. Hyvin nukutut yöt hyödyttävät myös mielialaa, joka on yhteydessä koko kehon biologiseen toimintaan. Moniin sairauksiin on mahdollista vaikuttaa ennaltaehkäisevästi, kunhan huomaa kuunnella kehoaan ajoissa. Hyvä uni auttaa laskemaan tehokkaasti myös Hyvä uni on sairauksien ennaltaehkäisyn peruspilari. Riittävä uni parantaa immuunijärjestelmää ja toisaalta terve immuunijärjestelmä auttaa nukkumaan paremmin. Terveet vuorokausiunisyklit noudattavat johdonmukaista rytmiä, joka saa sinut tuntemaan olosi virkeäksi päivän aikana ja uneliaaksi illan saapuessa. Eri tahojen vaatimukset saavat päivät kiitämään nopeammin ja omaa henkilökohtaista aikaa raivataankin vasta myöhään illalla, kun olisi aika mennä nukkumaan. Painon pudotessa tyypin 2 diabeteksen kehittyminen on ehkäistävissä. H yvä E lämä M oni meistä jo tietää, että unella on tärkeä rooli, kun puhutaan terveydestä ja hyvinvoinnin ylläpitämisestä. Siksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota jo ajoissa. Elämisen rytmit ovat monella muuttuneet entistä hektisimmiksi ja ajan käytöstä kilpaillaan entistäkin kiivaammin. – Vaikka kaikki univaiheet ovat tärkeintä, korjaavaa syvää unta nukutaan alkuillasta eniten ja se on terveyden kannalta tärkeä univaihe, sanoo univalmentaja ja anestesiasairaanhoitaja Ritva Gluth Uniopistosta, joka on perehtynyt myös kaamosväsymyksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Jatkuvaa vuorokausirytmin epätahdistumista pidetäänkin monien sairauksien riskitekijänä. Keskittymiskyvyn paraneminen vähentää stressiä ja ahdistuneisuutta, joka taas johtaa autonomisen hermoston ja hormonitoiminnan asteittaiseen tasapainottumiseen. Pitkäaikainen korkea verenpaine voi lisätä riskiä sairastua sydänja verisuonisairauksiin sekä munuaisten vajaatoimintaan. TASAPAINOINEN IMMUUNIJÄRJESTELMÄ. Nämä pienet hormonien muutokset unen puutteen vuoksi voivat saada ihmisen tuntemaan itsensä nälkäisemmäksi, kuin normaalisti ja saada syömään liikaa etenkin epäterveellisiä ruokia. Unen lisäksi terveellinen ravinto ja juuri sopiva mielekäs liikunta ovat avainasemassa ja hyvin tehokkaita tapoja myös verenpaineen laskun kannalta. UNI VAIKUTTAA MYÖS SYDÄMEN TERVEYTEEN. Pitkäaikaissairaudet eivät ilmesty yhdessä yössä, vaan sairauksien puhkeamien on pitkä prosessi. Jos unu jää vähäiseksi, se lisää ruokahalua lisäävän hormonin greliinin ja vähentää ruokahalua hillitsevän hormonin leptiinin tuotantoa. Unella on keskeinen rooli elimistön aineenvaihdunnan säätelyssä, se edistää esimerkiksi ruokahalua ja ruoansulatusta parantavien hormonien tuotantoa. Kannattaa aloittaa pienin askelin, tärkeintä on aloitus ja että suunta on oikea. Verenpaine laskeenormaalisti unen aikana. Riittämätön uni voi laskea myös glukoosin sietokykyä ja aiheuttaa insuliiniresistenssiä. Jos uni on häiriintynyt jatkuvasti ja on stressiä, normaalisti yöllä laskevat kortisolitasot pysyvätkin korkealla. Stressaavaa tunnetta voi huomattavasti vähentää myös puhumalla ystävän kanssa päivän tapahtumista tai kirjaamalla mieltä painavia asioita paperille ylös ja miettiä ratkaisua sekä suhtautumistapoja niihin jo päivällä. Olisi hyvä löytää joka päivä myös omaa aikaa, jolloin voi vain olla ja palautua. Lisäksi Uni-valve -homeostaasi on sisäinen mekanismi, joka auttaa sinua sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Tämä voi osaltaan aiheuttaa sen, ettei verenpaine laskekaan riittävästi yön aikana ja johtaa siihen, että verenpaine on kohonneessa tilassa pidempiä aikoja
Hyvä tapa on ottaa illalla rennosti, puuhastella itselle mukavia asioita ja mennä nukkumaan heti kun alkaa sopivasti väsyttämään. Kroonisen hiljaisen tulehduksen estäminen ehkäisee nykytiedon mukaan myös monien sairauksien puhkeamista ja se on erittäin hyödyllistä myös sydänterveydelle. Siksi on tärkeää, ettemme työskentele omaa kronotyyppiämme vastaan, vaan yhdessä sen kanssa. tulehdusta. Sisäinen vuorokausikello tahdistuu erityisen herkästi auringonvalon avulla ensimmäisen tunnin aikana heräämisen jälkeen,joten verhot auki ja pienikin kävelylenkki aamulla ulkona auringonvalossa voi saada ihmeitä aikaan. Siihen mikä määrä unta saa olon tuntumaan hyvältä, voi vaikuttaa esimerkiksi ikä, terveydentila sekä elämäntavat ja on siksi hyvin yksilöllistä. Henkilökohtainen uniaikataulu voi muuttua myös iän myötä ja tarvitun unen määrä voi riippua monista eri tekijöistä. MITEN VOIT PALAUTTAA RYTMIN. Altistuminen kirkkaalle valolle päiväsaikaan on tehokas tapa parantaa vuorokausirytmiä. Terveellisten henkilökohtaisten nukkumistottumusten harjoittaminen voi auttaa palauttamaan uniaikataulun ja löytämään tasapainon sisäsyntyisen vuorokausirytmin päivittäisessä tahdittamisessa. Päivän ja yön vuorottelu valon sekä lämpötilan vaihteluineen vaikuttavat kehon biologisiin toimintoihin ja on ollut kautta aikojen tärkeitä luonnosta tulevia aikamerkkejä keskuskellomme päivittäisessä tahdistamisessa. Sen tuottama päiväaikainen virkeys ja iloinen mieli saa lisäämään liikuntaa, puuhastelemaan mukavia asioita sekä tapaamaan ystäviä.. 1989). Johdonmukainen uniaikataulun noudattaminen helpottaakin nopeaa nukahtamista ja auttaa heräämään juuri sopivaan aikaan. Illalla valojen hämärtäminen ja kirkkaiden valojen välttäminen lisää melatoniinin eritystä ja auttaa nukahtamaan helpommin, tästä syystä myös elektronisista laitteista tulevaa sinistä valoa kannattaakin välttää. Kun tiedostamme näiden kaikkien tekijöiden vaikutukset uneen, se voi auttaa luomaan omat terveelliset unirutiinimme, tavat millä saamme riittävästi unta ja lepoa joka yö. Kronotyyppi on kehon luonnollinen taipumus olla hereillä tai nukkua tiettyinä aikoina. Ei kuitenkaan kannata harmitella, jos unesi jäävät joskus lyhyeksi. Myös valojen sytyttäminen yöllä, kun melatoniinin tuotanto on runsasta, saa sen erityksen pysähtymään ja häiritsemään unta ( McIntyre ym. Toisin kuin vuorokausirytmimme, erityiseen kronotyyppiimme ei yleensä vaikuta mikään ulkopuolinen asia, paitsi genetiikka. HE Univalmentaja, rentoutusohjaaja sekä anestesiasairaanhoitaja Ritva Gluth toimii päätoimisena unija rentoutusvalmentajana Uniopistossa. Kehomme on viisas ja joustava, se palauttaa elimistömme taas tasapainoon ja muutaman yön huonot unet eivät vaaranna terveyttäsi ja aina meistä jokainen on seuraavasta päivästä jotenkin selvinnyt lyhyemmilläkin yöunilla. Se auttaa optimoimaan oikean määrän unta ja tuo mukanaan monia terveysetuja, kertoo Ritva Gluth. H yvä E lämä 93 . On täysin luonnollista, että erilaiset jännittävät tapahtumat vaikuttavat meillä kaikilla joskus nukkumiseemme. Fyysisellä ja henkisellä tilallasi on suuri merkitys kuinka nukut, mutta myös monilla ympäristöön liittyvillä tekijöillä voi olla vaikutusta. Tasapainon löytäminen epätahtiin menneessä sisäisessä kellossa auttaa nukkumaan paremmin ja vireystila nousee. – Oman vuorokausirytmin löytäminen onkin avainasemassa, kun teemme Uniopistolla henkilökohtaisia uniaikatauluja. Olisi hyödyllistä löytää omat mielekkäät rutiinit kunkin oman kronotyyppisi mukaan. Myös säännölliset heräämissekä ruokailuajat ovat hyviä keinoja tahdistaa sisäisiä kellojamme. Lisäksi se saa ihon tuottamaan tärkeää D -vitamiinia, joka on myös hyvälle unelle tärkeä hormoni. Tämä ei kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä, vaan elimistö tarvitsee aikaa sopeutua uuteen omaan luonnolliseen rytmiinsä rauhassa. Unen asettaminen etusijalle vaatii hieman tahdonvoimaa, mutta oman uniaikataulun korjaaminen parantaa yleistä terveyttäsi ja auttaa kohentamaan unen laatuasi
Pro Morte – Kuoleman edessä -tapahtumassa on mahdollisuus tukea rahalahjoituksin kuolemanvakavasti sairaiden lasten perheitä tukevaa We4you:n toimintaa. – Mielenterveys-teemassa korostuu vahvasti ennaltaehkäisy. Mukana ovat monet rakastetut teokset, kuten Leikkiviä poikia rannalla (1884), Pariisin Luxembourgin puistossa (1887), Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä (1887) ja Lapsen ruumissaatto (1879). Koskettavinta antia tarjoaa Edelfeltin herkkä teos Neitsyt Maria Ruusutarhassa (1898). – Hautaustoimistot kertovat tapahtumassa hyvin konkreettisista kuolemaan ja hautajaisten järjestämiseen liittyvistä asioista avoimien ovien päivänä. Karvosenoja painottaa, että tapahtuma soveltuu kaikenikäisille, vaikkakin erityisteemana tänä vuonna on lasten ja nuorten näkökulma kuolemaan ja suruun. Ateneumin 230 teoksen suurnäyttely esittelee muotokuvia Albert Edelfeltin (1854-1905) perheenjäsenistä, ajan merkkihenkilöistä ja taiteilijakollegoista upeiden maisemamaalausten ohella. Esillä on näkymiä Pariisista sekä kuvauksia Edelfeltin matkoilta Etelä-Ranskasta, Italiasta ja Espanjasta. Kesäiltana (1883) teoksessa sydän puhkeaa laulamaan kesälle.. Vielä ehtii Ateneumin Edelfelt -näyttelyyn Lohdullista tietoa kuoleman edessä Tämänvuotinen Pro Morte – Kuoleman edessä -tapahtuma järjestetään Oulussa 11.-23.9.2023. – Saattohoitoa tarkastellaan monesta eri näkökulmasta. Syyskuun Pro Morte -tapahtumassa kuolemaa lähestytään ennen kaikkea lasten ja nuorten näkökulmasta; pohditaan kuoleman ja kuolevan kohtaamista, kuolemaan liittyviä pelkoja sekä surua ja surutyötä. – Erilaisin näyttelyin, työpajoin ja keskustelutilaisuuksin jalkaudumme Oulun keskustan alueelle, jotta mahdollisimman monella olisi matalalla kynnyksellä tilaisuus tutustua kuolema-teemaan, kertoo tapahtuman järjestelyistä vastaavan Pro Morte -yhdistyksen toiminnan vetäjä Anna Karvosenoja. Kuva: Kansallisgalleria/Aleks Talve. Edelfeltin maalauksissa Larin Paraskesta voi suorastaan kuulla, miten tämän vahvan kansannaisen itkuvirsissä soi koko elämä. – Yhtenä näkökulmana on sisaruksen tuntema suru. turhilta kuolemilta vältyttäisiin. 94 . Hän on tyytyväinen, että monien järjestöjen ja yritysten lisäksi Oulun seurakunta on aktiivisesti mukana tapahtuman ideoinnissa ja käytännön järjestelyissä. H yvä E lämä Sielun peili peili Menovinkit Toukokuussa Ateneumissa avautunut Albert Edelfelt -näyttely jatkuu 17.9.2023 saakka. Karvosenoja kertoo, että tapahtumassa korostetaan myös erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyden tärkeyttä elämän kivijalkana, jotta ns
Esille tulevista 80 teoksesta moni on julkisesti esillä ensimmäistä kertaa. 14.1.2024 saakka jatkuva näyttely seuraa kaunialaistaiteilija von Hausenin elämää ja tuotantoa Ranskassa, Egyptissä, Italiassa, Alankomaissa ja Pohjoismaissa. Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Pakarinen Ateneumin syksyssä aurinkoa, valoa ja elämäniloa Helsingin Kuusisaaressa sijaitseva Villa Gyllenbergin kotimuseo ja sen yhteydessä oleva taidegalleria on moniulotteinen syyspäivän taideretkikohde. Villa Gyllenbergin galleriassa avautuu 13.9.2023 ensimmäinen retrospektiivinen Werner von Hausenin (1870-1951) tuotantoa esittelevä näyttely. Salongin, pikkusalongin sekä ruokasalin sisustuksena on alkuperäisiä, Signe ja Ane Gyllenbergille kuuluneita huonekaluja ja esineitä. Ateneumin näyttely rinnastaa kansainvälisen taiteen huippunimet suomalaisen väritaiteen kukoistuskauteen vuosina 1906-1916. Villa-Gyllenberg on avoinna keskiviikkona, lauantaina ja sunnuntaina kello 12-17. Von Hausenin taidetta on viimeksi ollut laajemmin esillä vuonna 1974. Hurmaava elämys kultakauden taiteen rakastajille Villa Gyllenbergin salonki. Pariskunnan toiveena oli saattaa taidekokoelma yleisön nähtäville, mistä syntyi ajatus gallerian rakentamisesta kodin yhteyteen. Museo sijaitsee Signe ja Ane Gyllenbergin entisessä kodissa, jonka alkuperäinen osa valmistui vuonna 1938 Matti Finellin suunnittelemana. Signe ja Ane Gyllenberg perustivat lääketieteellisen tutkimussäätiön vuonna 1949. Impressionismi on 1870-luvulla Ranskassa syntynyt taidesuuntaus, jossa määrääväksi tekijäksi tulivat nopeat havainnot ja vaikutelmat, impressiot. Väriä & valoa – impressionismin perintö -näyttely nähdään Ateneumissa 20.10.202325.2.2024. Taiteen merkitys säätiössä kasvoi vuonna 1966, kun kauppaneuvos Ane Gyllenberg päätti lahjoittaa merkittävän taidekokoelmansa säätiölle. Näyttely esittelee impressionistista ja uusimpressionistista taidetta ajanjaksolta 1860-1916. Kotimuseon puolella on esillä suomalaista kultakauden taidetta, muun muassa Helene Schjerfbeckin teoksia, sekä vanhempaa eurooppalaista taidetta: maalauksia ja veistoksia. Sielun peili peili H yvä E lämä 95 . Maisemamaalauksissa näkyvät niin pohjoisen luonto kuin Välimeren kirkkaat värit ja loistelias valo. Kotimaisista taiteilijoista esillä ovat muun muassa Magnus Enckell, Pekka Halonen, Ellen Thesleff, Tyko Sallinen ja Wilho Sjöström.. Näyttelyn kansainvälisten taiteilijoiden joukossa ovat esimerkiksi Claude Monet ja Auguste Renoir. Vuonna 1955 taloa laajennettiin uudella ruokasalilla. Museon toisessa kerroksessa on esillä maalauksia, viherhuone sekä ihastuttava, ikkunallinen kylpyhuone. Kuva: KatjaHagelstam Wilho Sjöströmin Kesäilta (1912) nähdään Väriä & valoa -näyttelyssä Ateneumissa
Verkkokaupastamme löydät tuhansittain elämäniloisia yllätyksiä – jokaiselle oma pieni ihmeensä! Tutustu ja ilahdu osoitteessa www.kuukorento.fi Myymälämme palvelee osoitteessa Albertinkatu 6, 90100 Oulu KuuKorento Elämäniloisten Ihmisten Kauppa Tie itsetuntemukseen on parhaimmillaan hauskanpitoa! Ilmoitusmyynti: sirpa.hornaeus@karprint.fi Puh. Olen kokenut ja luotettava ennustaja. koko Suomessa. H yvä E lämä Sielun peili peili Näkijä, parantaja auttaja, opastaja Vera Valomeri 0700 833 64 PL 199, Hyvinkää (2,37 €/min + pvm) Neitsyt Marian energioilla voimaa valintoihisi! Tarot-tulkitsija Irmeli 0700-84808 2,34€/min+pvm info@fehu.fi. 040 753 8555 ELÄ KOKONAISENA, OIVALLA VALINTOJESI ARVO, KUKOISTA AITONA, UPEANA SINUNA. K u va : H an n a/ K u va m u is to Luontoherkkyys-ohjaaja Susanna Hänninen susanna.hanninen67@gmail.com +358405464797 Ekovakaus.fi Tulkintaa, koulutusta sekä korut ja lahjat Selvänäkijä/Ennustaja Raili 0700-70 1313 2,38€/min+pvm Näkijä-Auttaja Näkijä-Auttaja ANU JOHANNA ANU JOHANNA 0700 85008 0700 85008 2,53/min.+pvm 2,53/min.+pvm valorosael@gmail.com valorosael@gmail.com 96 . Ekovakaus tarjoaa Ekojoogakävelyitä ja luonto-ohjauksia ryhmille ja yksityishenkilöille vaikuttavissa luontoympäristöissä pääkaupunkiseudulla. Toimin ennustajana, unien tulkitsijana Toimin ennustajana, unien tulkitsijana ja selvänäkijänä puhelimitse ja selvänäkijänä puhelimitse koko Suomessa. Palvelemme Sinua www.caritaelo.fi www.caritaelo.fi 0700 510 76 0700 510 76 (2,00€/min + pvm.) (2,00€/min + pvm.) Carita Elo Carita Elo Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Olen kokenut ja luotettava ennustaja
O N K O P O I S T O P I T K Ä T O N K A M O R E R Ä S T A T U M L O K A P A L V E L U I L V E E A L L E R A L A N S E A L H A S U T I S S A R I T A L O T A K S I E D U T S P O R I T I V A T L I P A S T I K H E S A R I P A A L I V A O T Y O U D O I N N I E R I Ä L A V I T S A N I D E E E M I L I A T A V Ä E T N A T S A T Y N N Ä T T Y A M N S E K Ä Ö M O S S I S A A K S I T R I P M U N A L Ä S S Ä S O T E A A I L A T E H T Ä V Ä T A R J O N T A A V A L T A T A T I T I I S A R Ä L L Ä T S P A R V A L A J A L I I R R O T J O P E A R I T I N T I I R A T T U T I N A A. voimataulut, kaukohoidot, heilurit, healing, kiroustenpoistot, chakrojen tasapainotus KATSO KOTISIVULTA puhelinnumero ja milloin tulkintapuhelin on auki. BB-majoitukseen kuuluu täysihoito. Tarot-tulkitsija ja henkinen auttaja Mirva Vilokkinen 0700 94002 Tulkintoja ajanvarauksella numerosta 040 7270106 https://holvi.com/shop/kristallinkirkas/ Verkkokauppa: 2,38€/min Selvänäkijä Stiina Sahari 0700-9-3009 2,95/min.+pvm. pl50 hki 25 ALICE ALICE näkijä, meedio, parantaja kyky ollut jo lapsena autan eteenpäin kaikilla elämän osa-alueilla 0700 51077 0700 51077 /1,98min+pvm PL 12, 20501 TURKU Käynti-soittoajanvaraus=044 3000516 044 3000516 Elämänohjaaja AVA Näkijä, Parantaja 2,38 €/min + ppm p. Kuva: Katja Wallenius R A T K A I S U 4 2023 Hyvä Elämälehden 4/23 ristikon palkintona olleen kirjatyyny Bookseatin voitti Brita Järvinen Raisiosta. Soita silloin. Kurssin vuorokausihinta on 320 euroa. VERKKOKAUPASSA mm. He aloittavat vaihdevuosioireiden helpottamiseen keskittyvät täsmäkurssit pienryhmäläisille. Sielun peili peili –?Elävän ravinnon oppeihin perustuva kuumentamaton kasvisruoka on luonnon tapa rakastaa meidän jokaista soluamme, hymyilee elävän ravinnon kouluttaja Katri Laurimaa. Hoidetaan kehoa infrapunaja turvesaunalla sekä liikunnalla. Solut kiittävät! Larva ja Laurimaa suosittelevat järjestämiään kursseja kaikille itsehoidosta ja lääkkeettömistä hoidoista kiinnostuneille. Seuraavat loka– ja marraskuussa. Kurssilla käsitellään imunesteeli lymfakiertoa sekä vaihdevuosien ja vanhenemisen fysiologiaa. – Vaihdevuosioireiden helpottaessa voimaantuu ja mieliala kohoaa. Syödään ikiruokaa, joka on pääosin elävää ravintoa vaihdevuosioireita helpottavine yrtteineen. Kurssit pidetään Medical SPA Ainossa Metsäkansan Ainolassa Valkeakoskella. 0500-607553 tai meilitse info@ainoklinikat, ainoklinikat.fi Kivikauppa Qii Nettikauppa: www.qii.fi SELVÄNÄKÖTULKINNAT SELVÄNÄKÖTULKINNAT i i lman lman ajanvarausta ajanvarausta 2 2 €€ /alkava minuutti. 0700 82585 w w w .e la m a n o h ja a ja .i n fo Solut kiittävät! Kuvailevat naistentautien erikoislääkäri Leena Larva ja elävän ravinnon kouluttaja Katri Laurimaa toimivan imunestekierron ja sitä tukevan ravinnon vaikutuksia. www.seijalaukkanen.fi Seija Laukkanen Työpajat ryhmille Unisiepparit ja pentagrammit www.unelmienunikoru.com Henkiset käsityöt Äiti Maan energiaa H yvä E lämä 97 . Mukaan tarvitsee ottaa ainoastaan henkilökohtaiset tarvikkeet. Ensimmäinen kurssi on viikonvaihteessa 22.-24.9.2023. 55-vuotias Laurimaa yli 30 vuoden ajan perustanut ruokavalionsa suurelta osin elävään ravintoon. Osallistujat saavat käyttöönsä saunatarvikkeet sekä halutessaan myös treeniasun, bikinit ja uimapuvun. Hän tuntee voivansa erittäin hyvin. /alkava minuutti. Mukaan mahtuu kerrallaan neljä henkilöä. Tiedustelut: Leena Larva, puh
I -TAVARA -KESKUSTELU CHAPLIN MÄKIHYPP. Lähetä ristikon ratkaisu kirjekuoressa Hyvä Elämä-lehteen 28.8.2023 mennessä. . 5/ 23 ris tik on pa lk in to na on ki rja ty yn y Bo ok se at . SILEITÄ JA KIILTÄVIÄ KANKAITA MAIKAT RALLIMARKKU MUURAHAISILLA Vetelin hirsiä. . Yksi oikein ratkaissut palkitaan arpomalla. JOIDENKIN VANNOTTAVA ENNEN TYÖHÖN PÄÄSYÄ LAULAA AMADOUN KANSSA (1.=M, DUO) EI TOTTA RASVOJA PIISPA MAUNU VEDIN KOVAA PUUTA PELOKKAIN LAULAJA MAKEBA MIES MUUTTUU HYLÄTYLLÄ ENIMMÄKSI! TÄSMÄLLEEN. Osoite: Hyvä Elämä -ristikko, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. GUNTHER (SISÄLLÄ KÄDEN OSA) SODAN JUMALA SIASTA ENSIKSI UKRAINAA SYTTYY HELPOSTI U NÄYTT. PAUL BRAUN MENDES RUOKKIA ELOKUVAN KAUNIS KAHVINKEITTÄJÄ HISSIKIN Auts! SYÖVYTTÄMÄLLÄ SVEITSISSÄ KOIRA TAI KAUPUNKI LUPAHAKEMUKSEEN LASKETTAVA PUHIN YSTÄVÄ NÄYTTELIJÄ JENNIFERIN SUKU MITTELE SUKUNIMIKSI! YKSI KEKKOSISTA YKSI KEKKOSISTA KALVOJA JOSKUS M . . . KLEMOLA OLOMUOTOALUE SUUSSA KIPEÄ -KATTO EI VIELÄ VALMIS UPSEERI, MUTTA KOULUTUKSESSA TORJUU KIEKKOJA PUUTTEET HYVÄ LÄHTÖKOHTA TAITEIL. Ri sti kk o 520 23 Ratkaisijan nimi: …………………………………………………………… Lähiosoite: …………………………………….……………………………….…..….….... La ati ja : Ja ri Ha ap aah o Lisää rasti ruutuun: n olen lehden tilaaja n ostan irtonumeroita n luen muuten. . Sn Sn USEIN NARIKOISSA PAMELAN SUKUA ” ” PUNNITUKSIIN TERVEHDITÄÄN TAVATESSA TÄRPÄTTIKIN ” ” SILTA PALASINA! VESIÄ (5.=C) TYYTYMÄTTÖMILTÄ VANNOTTAVIA KÄSITERÄKAHVIA MUSTANAAMION HEVONEN TYÖMIEHEN YLLÄ. ÄIDIN VELJEN KOTI RUMMUTTAVA SANTAPUKKI PSYKOHYPPÄÄJILLÄ SEIPÄISTÄ BENSIINIKIN (4.=L) LEVOTON KIRJANPIDOSSA MENOPUOLELLA TÄMÄN YKSI PIIRAKKAKIN EI IHAN TERVE VIHTA OTSAHIUKSET USEIN TIETOKONEEN KÄYTTÖKOKEET HILLERI MONEN FANIN . TELTAVA. . Postinumero: …………………… Paikkakunta: …………………….……………………………… Puhelinnumero: ....…………………………..………....
Lukemisen riemua Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa suoraan kotiisi! www.hyvaelama-lehti.fi www.luontaisterveys-lehti.fi www.hevosmaailma.fi www.kissafani.fi
Mik ro ve re nk ie rto on pie nte n ve ris uo nte n ää rim mä is en tih eä ve rk os to ka ik is sa eli mis sä ja ku do ks is sa . Sil lä on tu tk itu sti ko hd en ne ttu va ik utu s mik ro ve re nk ie rro n la aja an jä rje ste lm ää n. Se ku lje tta a ha pe n ja ra vin to ain ee t ke ho n so lu ill e se kä ku on aain ee t nii stä po is . Sillä on tutkitusti kohdennettu vaikutus mikroverenkierron laajaan järjestelmään. Mikroverenkierto on pienten verisuonten äärimmäisen tiheä verkosto kaikissa elimissä ja kudoksissa. Sen heikentynyt toiminta liittyy monenlaisiin oireisiin ja sairauksiin sekä sillä on vaikutus palautumiseen työpäivästä tai liikunnasta. BE ME R Ev o tu ke e te rv ey tt ä BE ME R Ev o on pit kä ik äin en te ra pia la ite , jo nk a kä ytt ö on he lp po a ja tu rv all is ta . Se on se rti fio itu lä äk in nä lli se ks i la itt ee ks i nii n EU :s sa ku in US A:s sa kin ja va lm is te ta an ko rk eim pie n lä äk in nä lli ste n la itt eid en sta nd ard ie n mu ka is es ti. Paljonko mikroverisuonia on. Mih in BE ME R Ev o au tt aa . Se on se rti fio itu lä äk in nä lli se ks i la itt ee ks i nii n EU :s sa ku in US A:s sa kin ja va lm is te ta an ko rk eim pie n lä äk in nä lli ste n la itt eid en sta nd ard ie n mu ka is es ti.. Uu sim pie n tu tk im us te n pe ru ste ell a mik ro ve re nk ie rto mu od os ta a yli 95 % ko ko ve re nk ie rro sta mm e ja se n to im in ta on pe ru se de lly ty s ke ho n ka ik ill e ain ee nv aih du nn an pro se ss eil le . Se kuljettaa hapen ja ravintoaineet kehon soluille sekä kuonaaineet niistä pois. Tä stä sy ys tä pie nim pie n ve ris uo nte n ve rk os to n hy vä to im in ta on ra tk ais ev as sa as em as sa se kä te rv ey de n yll äp itä mis es sä ett ä sa ira uk sis ta to ip um is es sa . Te ra pia lla ei ole ha ita lli sia siv uv aik utu ks ia ja se on oll ut jo 25 vu ott a kä ytö ss ä its eh oit ola itt ee na se kä am ma tti kä ytö ss ä kli nik oil la ja ho ito la ito ks is sa . Se n he ik en ty ny t to im in ta lii tty y mo ne nla is iin oir eis iin ja sa ira uk sii n se kä sil lä on va ik utu s pa la utu mis ee n ty öp äiv äs tä ta i lii ku nn as ta . BEMER Nordic, Itsehallintokuja 6, 02600 Espoo, 020-7439070, info@bemernordic.com, www.bemernordic.com, www.hellisolujasi.fi Tue terveyttä, kuntoutumista ja palautumista Vain 2 x 8 minuuttia päivässä! BEMER sopii hyvin käytettäväksi koko perheelle, kaiken ikäisille. Tästä syystä pienimpien verisuonten verkoston hyvä toiminta on ratkaisevassa asemassa sekä terveyden ylläpitämisessä että sairauksista toipumisessa. Mik ro ve re nk ie rto on pie nte n ve ris uo nte n ää rim mä is en tih eä ve rk os to ka ik is sa eli mis sä ja ku do ks is sa . Sil lä on tu tk itu sti ko hd en ne ttu va ik utu s mik ro ve re nk ie rro n la aja an jä rje ste lm ää n. Tä stä sy ys tä pie nim pie n ve ris uo nte n ve rk os to n hy vä to im in ta on ra tk ais ev as sa as em as sa se kä te rv ey de n yll äp itä mis es sä ett ä sa ira uk sis ta to ip um is es sa . V ere nk ie rro n hy vä llä to im in na lla on is o me rk ity s ko ko na is va lta is ee n te rv ey te en . Ota elä mä nta va ks i BE ME R Ev o BE ME R on fy sik aa lin en te ra pia , jo ka pa ra nta a tu rv all is es ti ja te ho kk aa sti he ik en ty ny ttä ve re nk ie rto a. Mit ä ta rk oit ta a mik ro ve re nk ie rt o. BE ME R No rd ic , Its eh all in to ku ja 6, 02 60 Es po o, 02 074 39 07 0, in fo @b em er no rd ic .c om , ww w.b em er no rd ic .c om , ww w.h ell is olu ja si. BEMER Evo tukee terveyttä BEMER Evo on pitkäikäinen terapialaite, jonka käyttö on helppoa ja turvallista. Mit ä ta rk oit ta a mik ro ve re nk ie rto . Uu sim pie n tu tk im us te n pe ru ste ell a mik ro ve re nk ie rto mu od os ta a yli 95 % ko ko ve re nk ie rro sta mm e ja se n to im in ta on pe ru se de lly ty s ke ho n ka ik ill e ain ee nv aih du nn an pro se ss eil le . Ly hy t ho ito aik a on te ho ka s ta pa tu ke a en erg ia ta so a, yle is tä hy vin vo in tia , su ori tu sk yk yä se kä pa la utu mis ta . fi Tu e te rv ey tt ä, ku nt ou tu mis ta ja pa la ut um is ta Va in 2 x 8 min uu tt ia pä iv äs sä ! BE ME R so pii hy vin kä yte ttä vä ks i ko ko pe rh ee lle , ka ik en ik äis ill e. Se n he ik en ty ny t to im in ta lii tty y mo ne nla is iin oir eis iin ja sa ira uk sii n se kä sil lä on va ik utu s pa la utu mis ee n ty öp äiv äs tä ta i lii ku nn as ta . Mo ne t hu ip pu -u rh eil ija t kä ytt äv ät te ra pia a sä än nö lli se sti tu ke ma an op tim aa lis ta pa la utu mis ta , hy vä ä un en la atu a ja im mu un ijä rje ste lm än to im in ta a. Pa ljo nk o mik ro ve ris uo nia on . Ota elämäntavaksi BEMER Evo BEMER on fysikaalinen terapia, joka parantaa turvallisesti ja tehokkaasti heikentynyttä verenkiertoa. V erenkierron hyvällä toiminnalla on iso merkitys kokonaisvaltaiseen terveyteen. Monet huippu-urheilijat käyttävät terapiaa säännöllisesti tukemaan optimaalista palautumista, hyvää unen laatua ja immuunijärjestelmän toimintaa. V ere nk ie rro n hy vä llä to im in na lla on is o me rk ity s ko ko na is va lta is ee n te rv ey te en . Te ra pia lla ei ole ha ita lli sia siv uv aik utu ks ia ja se on oll ut jo 25 vu ott a kä ytö ss ä its eh oit ola itt ee na se kä am ma tti kä ytö ss ä kli nik oil la ja ho ito la ito ks is sa . Mih in BE ME R Ev o au tta a. PAL.VKO 2023-37 600114-2305 Mitä tarkoittaa mikroverenkierto. Mihin BEMER Evo auttaa. Lyhyt hoitoaika on tehokas tapa tukea energiatasoa, yleistä hyvinvointia, suorituskykyä sekä palautumista. Mo ne t hu ip pu -u rh eil ija t kä ytt äv ät te ra pia a sä än nö lli se sti tu ke ma an op tim aa lis ta pa la utu mis ta , hy vä ä un en la atu a ja im mu un ijä rje ste lm än to im in ta a. Pa ljo nk o mik ro ve ris uo nia on . Uusimpien tutkimusten perusteella mikroverenkierto muodostaa yli 95 % koko verenkierrostamme ja sen toiminta on perusedellytys kehon kaikille aineenvaihdunnan prosesseille. fi Tu e te rv ey tt ä, ku nt ou tu mis ta ja pa la ut um is ta Va in 2 x 8 min uu tti a pä iv äs sä ! BE ME R so pii hy vin kä yte ttä vä ks i ko ko pe rh ee lle , ka ik en ik äis ill e. Ly hy t ho ito aik a on te ho ka s ta pa tu ke a en erg ia ta so a, yle is tä hy vin vo in tia , su ori tu sk yk yä se kä pa la utu mis ta . Se ku lje tta a ha pe n ja ra vin to ain ee t ke ho n so lu ill e se kä ku on aain ee t nii stä po is . Ot a elä mä nt av ak si BE ME R Ev o BE ME R on fy sik aa lin en te ra pia , jo ka pa ra nta a tu rv all is es ti ja te ho kk aa sti he ik en ty ny ttä ve re nk ie rto a. Se on sertifioitu lääkinnälliseksi laitteeksi niin EU:ssa kuin USA:ssakin ja valmistetaan korkeimpien lääkinnällisten laitteiden standardien mukaisesti. Terapialla ei ole haitallisia sivuvaikutuksia ja se on ollut jo 25 vuotta käytössä itsehoitolaitteena sekä ammattikäytössä klinikoilla ja hoitolaitoksissa. BE ME R No rd ic , Its eh all in to ku ja 6, 02 60 Es po o, 02 0-7 43 90 70 , in fo @b em ern ord ic .c om , ww w.b em ern ord ic .c om , ww w.h ell is olu ja si. BE ME R Ev o tu ke e te rv ey ttä BE ME R Ev o on pit kä ik äin en te ra pia la ite , jo nk a kä ytt ö on he lp po a ja tu rv all is ta