5/2024 8,90 • Vapaaehtoistoiminta on elämänasenne • Eläkkeeltä elintarvikefirman toimitusjohtajaksi TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SENIOREILLE H yvä E lämä • Ulla ja Upin uusi koti löytyi Saarenmaalta ’’Päätin, ettei aivovamma määrittele koko elämääni’’ ”TEE luo mielenrauhaa, terveyttä ja pitkäikäisyyttä”, sanoo toimittaja Pirkko Arstila Vanhuus on Vanhuus on syvällisen syvällisen kehittymisen kehittymisen kausi kausi Professori emerita Sirkka-Liisa Kivelä: Taiteilija Marketta Nelimarkka:
Saa ajaa tiellä! TUULILASI! UUTUUS! SÄHKÖSKOOTTERI KENDA 27.5?x 2.1?renkaat Takuu 2 v. Kantavuus 190 kg. Valot. Pakki. Värit: musta ja hopea. +tk 6990 TOURING UUTUUS! Rahoituksella alk.149?/kk. VARUSTEPAKETTI KAUPANPÄÄLLE: Vinssi, Perävaunupistoke, Ylläpitolaturi ja Tuulilasi. SÄHKÖSKOOTTERI Takuu 2 v. 2350 . BLUES 700 Kantama jopa 160 km Rahoituksella alk. ajomatka 100-120 km, 36 V 16 Ah Lithium akku. Paino 320 kg. SALSA 700 Myös mustana. UUTUUS! SÄHKÖMOPO ISO SÄHKÖPYÖRÄ ALE KAIKKI PYRKIJÄT KÄY MYÖS TYÖSUHDEPYÖRIKSI. LED-valot. Rahoituksella alk. LED-valot, Nopeus 10-25 km/h. 1 Ei ajokorttia. 75?/kk. UUTUUS! TRAKTORI MÖNKIJÄ LONCIN RALLY 300 EFI T3B (4990?) 3990 . KÄÄNTYVÄLLÄ KUSKIN ISTUIMELLA! Isoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! (ennen 1985 syntyneet!) SÄHKÖMOPOJEN MERCEDES! TILAA ESITE! Lisävarusteina nastarenkaat, suojapeite. 2890 . 2x20Ah LITIUM AKKUA Ajomatka 90 km. PYRKIJÄ E1000 Nelipyöräinen jotka voi LADATA KOTONA TAI SIINÄ PAIKOILLAAN. 3 eri ajonopeutta: 10km/17km/25km/h. LAADUKKAAT SUOMALAISET PYRKIJÄ SÄHKÖPYÖRÄT 5 v. Kattavasti varusteltu ympärivuotiseen käyttöön. 99?/kk. Takaleveys vain 65 cm, paino 23 kg. 69?/kk. Täysjousto! Takuu 2 v. Värit: MetalliPunainen ja Hopea. +tk Rahoituksella alk. 2 1790 . Pakki. Rahoituksella alk. Kantama jopa 160 km TWIST 700 Vääntävä Bafang M400 80 Nm keskimoottori Runkoon upotettu 672 Wh akku Shimano Acera 8v Metallihohto mattaharmaa väri Hydrauliset jarrut 1999 . MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MÖN KIJÄ CE NTE R MÖN KIJÄ CE NTE R MÖN KIJÄ CE NTE R Avoinna: Arkisin 10-17 Tilaukset ja tiedustelut puh. +tk Rahoituksella alk. TRAKTORI 700 XWOLF Full LED valot Alumiinivanteet ALK. 80?/kk. Alumiinirunko, kantavuus 150 kg, Korit takana ja edessä. kaksi versiota: PYRKIJÄ E400 GEELI-akut. Kolmipyöräinen, todella helppo ajaa! Voi ajaa polkimista polkemalla tai kaasukahvaa kääntämällä. 1899 . KAUPANPÄÄLLE: VINSSI JA 2 hlö. UUTUUS! 550 XWOLF TOURING Ohjaustehostimella T3b SAA AJAA TIELLÄ! . Värit: Metalli-punainen tai -sininen. Rek 2 hlö, LED valot ym. 9990 . Irrotettava 30 Ah LITIUM-akku jonka voi ladata paikoillaan tai sisällä kotona. Värit: Sininen ja Musta. Rahoituksella alk. RUNKOTAKUULLA! SÄHKÖPYÖRÄ Tehokas 3Kw moottori 2 LITIUM-AKUILLA Max. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! www.rally.fi SUOMEN HALVIMMAT TRAKTORIMÖNKIJÄT! OSTA HETI OMASI! E400 ja E1000 NOPEILLE KAIKKIIN 3 KAUPANPÄÄLLE! (arvo 340?) TakaBoxi, takateline ja suojapeite 1 GEELI-AKUILLA Max. 169?/kk. Rahoituksella alk. Rahoituksella alk. TAKUU VUOTTA 3 huippumoottori VÄÄNTÖ 66N-m / 4500rpm EFI BOSCH RUISKU Yhteistyössä bmw kanssa suunniteltu Värit: Musta ja Desert Yellow.. 2890 . ajomatka jopa 150 km latauksella. PYRKIJÄ 6-vaihdetta. 98?/kk. Rahoituksella alk.119?/kk. KAKSI VERSIOTA OTAMME AUTOJA VAIHDOSSA. Tehokas 1000 W moottori. Teho 32 Kw / 44 Hv ja vääntö 53 N-m / 5200 rmp. Ajomatka 70-80 km. Rahoituksella alk. Markkinoiden tehokkain 500 luokan mönkijä. 69?/kk. Kantama jopa 160 km 1899 . tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopistettä. ajomatka jopa 95 km latauksella. 179?/kk. Tehokas 3Kw moottori, Automaatti, Pakki, nopeus 45 km/h, rek. 2 hlö. Takuu 2 v. 7990 . Max. 99?/kk. . 20" Kenda 1,95 renkaat. Ajomatka 50-60km. Ohjaustehostin T3b, 60 km/h, 2 hlö Varustepaketti KAUPANPÄÄLLE! 2/4-veto + lukko edessä. Isot 40 cm ilmakumirenkaat. +tk Rahoituksella alk. KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi Otamme vaihdossa mönkijät, moottoripyörät, autot ym. Sähkömopo jossa todella ISOT sisätilat sekä laaja toimintasäde. Takuu 2 v. 69?/kk. +tk 5980 2/4-veto + lukko edessä
Toisaalta ikääntymistä ei vaikeuta niinkään nuoruuden ihannointi vaan vanhuuden demonisointi. Kaiketi luonto sopeuttaa ihmisen erilaisiin elämäntilanteisiin. Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto Puh. www.karprint.fi Va ih toe htoj a hyvään eläm ää n Mari Ahola-Aalto 5/2024 H yvä E lämä Vanhuus on henkisen kukoistuksen aikaa IKÄÄNTYMINEN EI OLE kulttuurissamme juhlittu aihe. Elämänkokemuksesta on varmasti merkittävästi hyötyä ihmisten kanssa tehtävässä työssä. Lähihoitajista on myös suuri pula, joten kaikki halukkaat otetaan ilolla vastaan opiskelemaan.. Koska erityisesti erilaisissa hoitoalan tehtävissä työskennellään vielä eläkeiässä, voi pätevyydenkin hankkia vielä iäkkäämpänä. Kivelä onkin päättänyt pitää esillä vanhenemisen positiivia puolia. H yvä E lämä 3 . Tämän numeron haastattelussa yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri, emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä toteaa, että nuoremmat ihmiset näkevät iäkkäät usein näiden fyysisen olemuksen kautta: hidastuneina, raihnaisina, nykypäivän tietojen osaamisessa heikkoina. ”Vanheneminen on syvällisen kehittymisen aikaa, jossa parasta on vapaus ja uusi luovuus. Toki uusia avauksia elämässään tehdä missä iässä vain, vanhempanakin. Ihminen käy nuoruusvuosinaan läpi monenlaisia suuria biologisia, henkisiä ja sosiaalisia muutoksia. Vaikka nuoruuden ristiriidoista ja muutoksista toki on jo vuosikymmeniä, tuntuu nyt juuri elämään asettuneen ihan uudenlainen rauha ja seesteisyys. ”Mutta vanhenemiseen kuuluu myös psyykkinen kasvu ja kehitys, joista ei juurikaan puhuta tai kirjoiteta”, toteaa Kivelä. Yksi esimerkki muuttuneista ikäkäytännöistä oli, että 65-vuotias hakija pääsi opiskelemaan lähihoitajaksi. Tuntuu kuin olisi alkanut uusi henkisen kukoistuksen aika. 050 462 8446 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Sirpa Hornaeus Puh. KUUDENKYMPIN LÄHESTYESSÄ olen jo pidempään ollut sitä mieltä, etten haluaisi olla enää nuori, kuten varmasti suurin osa ikääntyvistä. ISSN 2737-2758 (painettu) ISSN 2737-307X (verkkojulkaisu) Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. 040-753 8555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-to klo 9-11.30 puh. Sirkka-Liisa Kivelä on geriatrian uranuurtaja Suomessa, ja edelleen vahvasti vanhusten asialla. Koulutuksen ammattilaiset eivät siis ainakaan usko siihen, ettei vanhempana enää oppisi uutta. Hän on aktiivinen luennoitsija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Vaikka vanhuus tuo mukanaan fyysisiä muutoksia ja rajoituksia, henkisesti se voi olla kukoistuksen aikaa”. Vanhenemisen pelko ja nuoruuden ihannointi konkretisoituu etenkin pyöreitä vuosia täytettäessä. 040 729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 65 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 69 € Digilehti Kestotilaus, 8 numeroa 52 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 56 € Tilaa omasi! Seuraava lehti ilmestyy elokuun puolivälissä Kannen kuva: Tarja Pitkänen Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen
12 56 – Tee luo harmoniaa, mielenrauhaa, terveyttä ja pitkäikäisyyttä, sanoo Pirkko Arstila. 82 Luontokävelyille Susanna Hänninen kuljettaa 1700-luvulla perustetun Träskändan kartanon 32 hehtaarin puistometsän alueelle. 28 Työterveyspsykologi Ronnie Grandell kannustaa kehittämään itsemyötätuntoa muokkaamalla ajatuksia itsestä ystävällisempään muotoon, samalla elämänlaatu kohoaa. 38 Säännöllinen liikunta, kuten esimerkiksi kävely, pyöräily ja juoksu, parantaa sydämen ja verenkiertoelimistön kuntoa. Muutoinkin elämässä on syövereitä riittänyt, mutta hän haluaa elää ilman vihaa. H yvä E lämä Sisältö 5/2024 6 Emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä näkee vanhenemisen positiivisena ajanjaksona, josta voi tulla uudenlaisen luovuuden kausi. –?Valitettavasti ylipaino edelleen usein liitetään itsekurin puutteeseen ja huonoihin elintapoihin, vaikka lihomisen taustalla on lukuisia biologisia tekijöitä, sanoo lihavuustutkija Emilia Huvinen. Sepelvaltimotauti oli shokeeraava diagnoosi. 50 Armas J. 12 Lähellä kuolemaa-tilanne pysäytti kuntoilevan ja savuttoman Veikko Toivion. Perusterveenä miehenä saatu sepelvaltimotauti säikäytti ja pysäytti. 22 Auto-onnettomuudessa tullut aivovamma mullisti Marketta Nelimarkan elämän 28-vuotiaana. 56 – Teetä juodessani tulen hyvälle tuulelle riippumatta siitä, olenko yksin vai seurassa, iloitsee toimittaja Pirkko Arstila. 62 Perintö-teos kaipaa raanulahjoituksia. 90 Maanläheiseksi mystikoksi itseään kuvaavalle Jutta Nialalle arkihenkisyyttä on sekin, miten hymyillään. Hän oli mukana perustamassa Teen ystävätyhdistystä 2003. Hän heittäytyi eläkkeeltä elintarvikeyrityksen toimitusjohtajaksi. 34 Sydäntutkimusten lyhyt oppimäärä. 76 Hetkessä eläminen ja oman hyvinvoinnin vaaliminen antavat Mirja Taimistolle voimia ja pitävät virkeänä. 65 Psykologi Riitta Wahlströmille puut ovat yhteisen hyvän ihmeitä. 70 Ulla Pajusalo-Salminen ja Upi Salminen muuttivat Orimattilasta Viroon Saarenmaalle. 18 Lähimmäisenrakkaus on Ulla Partasen mielestä vapaaehtoistyössä liima, joka sitoo auttajat ja autettavat yhteiseen, merkityksellisyyden verkostoon. 44 Lääkäri Emilia Huvinen haluaa herättää keskustelua ylipaino-ongelmista syyllistämättä liikakilojensa kanssa kamppailevia. 48 Itsehoitolääkkeisiin liittyy vakavia riskejä. 30 Kim Tuomonen toivoisi saavansa käyttöönsä käsittelemätöntä raakamaitoa. 98 Ristikkoa ratkomaan! 44. Pulla tunnetaan kirjallisena kulttuurin moniottelijana. Sen jälkeen uudet elämäntavat auttoivat Veikko Toiviota kuntoutumaan oireettomaksi. Se sopii vatsalle ja siitä saisi elimistöönsä enemmän niitä bakteereita, joita ihminen tarvitsee. Elämä eteläisessä naapurimaassa saa kiitosta. Hänen mielestään paluu luontoon herättää hyvän olon muistot. 4 . 85 Taide sairaaloissa tukee potilaiden hyvinvointia ja viestii arvostuksesta
H yvä E lämä ’’Vanhenemiseen kuuluu myös psyykkinen kasvu ja kehitys, joista ei juurikaan puhuta tai kirjoiteta.’’ Professori emerita Sirkka-Liisa Kivelä näkee vanhenemisen positiivisena asiana, kasvun ja kehittymisen ajanjaksona.. 6
Siihen hänellä on vankka tausta. Niinpä Kivelä on päättänyt pitää esillä vanhenemisen positiivisia puolia. Kun Kivelä 80-luvulla tutki muun muassa vanhusten masentuneisuutta, kuva vanhenemisesta oli aika lailla erilainen kuin nyt. – Kun vanhenemme, menetämme näitä ominaisuuksia. . Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen. Emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä näkee vanhenemisen positiivisena ajanjaksona, josta voi tulla uudenlaisen luovuuden kausi. Hidastumme, muistikin saattaa pätkiä. – Vanheneminen on syvällisen kehittymisen aikaa, jossa parasta on vapaus ja uusi luovuus. Hän on aktiivinen luennoitsija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Nuoruutta arvostetaan – Meidän länsimainen arvoasteikkomme rakentuu sen pohjalle, että arvokkaita ovat nuoruuteen ja keski-ikään kuuluvat ominaisuudet: nopeus, voima, tehokkuus, ulkonäkö. Se tarttuu iäkkäisiin itseensäkin. Tutkimuksillaan ja käytännön työllään Kivelä on pyrkinyt kehittämään vanhusten sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta sekä parantamaan vanhusten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. – Silloin käsitys psyykkisestä ja psykososiaalisesta vanhenemisesta oli pitkälti negatiivinen. Ulkonäkö muuttuu, hiukset harmaantuvat ja tulee kumara ryhti. Olen ilahtunut siitä valtavasti, ja päätin sekä puhua että kirjoittaa tästä aihepiiristä. Sekä Suomessa että muualla tehdyt tutkimukset osoittavat, että ikäsyrjintä on tosiasia. Itseen kohdistuvasta ikäsyrjintä, self-ageism, voi juontaa juurensa juuri siitä, että yhteiskunnassa on niin paljon nuorempien ikääntyneisiin kohdistamaa syrjintää. Teos on tietokirja, jossa Kivelä kertoo psyykkisestä eli kokemuksellisesta vanhenemisesta ja panee lukijansa miettimään omia kokemuksiaan kirjaan keräämiensä runojen kautta. Kivelä kokosi suomalaisten, ikääntyneiden runoilijoiden runoista ja omista teksteistään teoksen Vanha löytää itsensä ja maailman, jossa vanhuus näyttäytyy kepeänä, kauniina, syvällisenä ajanjaksona. – Syrjivät asenteet ja käytänteet tulee tunnistaa, ja ne on kitkettävä pois, Kivelä sanoo. Me mitätöimme itseämme. Kivelän laaja tieteellinen toiminta on kohdistunut muun muassa iäkkäiden depressioihin, kaltoinkohteluun, kaatumistapaturmiin, lääkkeiden käyttöön ja hoitoon. Vanheneminen on uuden luovuuden aikaa Ikääntyvä ihminen löytää itsensä muistojen ja pohdintojen kautta ja vapautuu rooleistaan. Sirkka-Liisa Kivelä on geriatrian uranuurtaja Suomessa, ja edelleen vahvasti vanhusten asialla. Nyt 2000-luvulla tutkimukset osoittavat vanhenemisprosessista paljon positiivisia puolia. H yvä E lämä 7 . – Mutta vanhenemiseen kuuluu myös psyykkinen kasvu ja kehitys, joista ei juurikaan puhuta tai kirjoiteta, sanoo yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri, emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä, 77. N uoremmat ihmiset näkevät iäkkäät usein näiden fyysisen olemuksen kautta: hidastuneina, raihnaisina, nykypäivän tietojen osaamisessa heikkoina. Syrjintä tulee esille esimerkiksi muun ikäisten tunteina iäkkäitä ihmisiä kohtaan, iäkkäisiin liittyvinä virheellisinä uskomuksina sekä iäkkäiden kohtelussa ja osallisuudessa. – Kun vanhenemme, meillä senioreilla itsellämmekin on valitettavasti usein hieman kielteisiä kannanottoja itseemme. Vaikka vanhuus tuo mukanaan fyysisiä muutoksia ja rajoituksia, henkisesti se voi olla kukoistuksen aikaa, Kivelä sanoo
’’Hoitajien olisi hyvä oppia ainakin jonkin verran tuntemaan hoidettavan ihmisen aikaisempaa elämää, nähdä ne aikaisemmat kerrokset.’’. – Vanhusten hoitajille puhun usein siitä, että hoitajien olisi hyvä oppia ainakin jonkin verran tuntemaan hoidettavan ihmisen aikaisempaa elämää, nähdä ne aikaisemmat kerrokset. – Saatamme tuntea, että olemme osa luontoa, meillä on samoja molekyylejä, kuin noissa puissa tuolla ulkona. – Meissä on monta kerrosta. Meitä alkaa usein kiinnostaa suvun historia: mistä minä tulen, mitkä minun juureni ovat. – Nuori lähtee valloittamaan maailmaa, lähtee opiskelemaan ja työhön, hankkii perheen ja lapsia. Rupeamme vastaamaan kysymyksiin: kuka minä olen, mikä minun elämäni merkitys on, missä mielessä olen ollut merkityksellinen lasten kasvattajana, ystävien auttajana, työntekijänä. Olemme nyt iäkkäitä senioreja, mutta me olemme olleet työikäisiä, nuoria, lapsia. Luovuus säilyy hyvin korkeaan ikään. – Mutta kun me vanhenemme, emme enää lähde valloittamaan maailmaa, vaan ryhdymme etsimään itseämme. Se on nuoren tehtävä. H yvä E lämä – Ulkopuoliset saattavat nähdä meidät huonosti liikkuvina, rollaattoria käyttävinä kumararyhtisinä ihmisinä, mutta hepä eivät näe sitä syvällistä ja kaunista kehitysprosessia, joka meissä senioreissa tapahtuu. 8 . Näkee hänet myös työtä tekevänä, lapsia kasvattavana, terveenä ihmisenä. Saa uutta perspektiiviä hoitoon, kun saa käsityksen nyt huonokuntoisen vanhuksen aikaisemmasta elämästä. Aikaisemman elämän kerrokset ovat meidän sisällämme. Sirkka-Liisa Kivelä on ilahtunut siitä, että monet seniorit ovat aktiivisia esimerkiksi taiteen eri aloilla. – Emmekä etsi yksinomaan itseämme, vaan etsimme myös omaa paikkaamme maailmankaikkeudessa. Meitä alkaa kiinnostamaan myös maailman synty ja luonto. Kivelä näkee elämän kerroksellisena
Asioissa monta näkökulmaa – Nuorten ihmisten elämässä tavoite ja palkkio on usein hyvä työpaikka, riittävästi rahaa, ehkä hieno auto. – Yksi lempirunoistani on Kyllikki Villan runo, jossa hän sanoo ensiksi: Vanhuus, voiko se olla näin hupsu ja kevyt. Olen nähnyt muun muassa muistisairaiden tekemiä hienoja savitöitä ja vesivärimaalauksia Uusi luovuus onkin Kivelän mukaan parasta vanhenemisessa. Luovuuteen minä kannustan. Rusila Sirkka-Liisa Kivelä on eläkkeellä, mutta edelleen aktiivinen luennoitsija ja kirjoittaja, joka ottaa vahvasti kantaa vanhustenhoidon nykytilaan. Voimme kysyä, mikä merkitys niillä on – muistojen kautta rakennamme kuvaa sitä, kuka minä olen. H yvä E lämä 9 . Se tyttö sehän minä olin vastikään, olen yhä mutta maailma ympärillä on aivan toinen Kyllikki Villa, 2009 Vanhuus voiko se olla näin hupsu ja kevyt Kyllikki Villa, 2005. Niitä pulppuaa mieleen muistelemattakin. – Käytämme elämänkokemusta hyväksemme myös luodessamme uutta. Elämässä ja kaikissa asioissa on aina monta näkökulmaa. – Jos ajattelee vaikeitakin elämäntapahtumia, ei mikään asia ole kuitenkaan aivan kokonaan negatiivinen. – Luovuushan säilyy hyvin korkeaan ikään, jos ei tule muistisairautta tai jotain vaikeaa aivosairautta. Turun yliopiston professori 2001-2011. Tutkimus: Johtanut useita laajoja kansallisia kliinis-epidemiologisia pitkittäistutkimuksia ja väestötasoisia interventiotutkimuksia ja osallistunut kansainvälisiin EU-tasoisiin ja pohjoismaisiin tutkimusprojekteihin. Nimi: Sirkka-Liisa Kivelä os. – Mielikuvitus laajenee, eikä enää entisenlaisen logiikan pohjalta, vaan ehkä hiukan lasten mielikuvituksen kaltaiseksi. . Onhan tässä vanhenemisessa paljon hupsua ja hulvatonta! – Myöhemmin Villa sitten kirjoittaa: Jos pahoja ajatuksia tulee mieleen, niin vaihdetaan näkökulmaa. Seniorit näyttelevät harrastajateattereissa, laulavat kuoroissa, maalavat tauluja ja tekevät veistoksia, kirjoittavat elämänkertoja. Mutta ei meistä tule lapsellisia, vaan pikemminkin hulluttelevia ja hulvattomia! Uskallamme irrottautua rooleista ja olla omia itsejämme. Yli 400 tieteellistä alkuperäisjulkaisua ja 12 oppitai tietokirjaa, useita oppikirja-artikkeleita ja lukuisia yleistajuisia artikkeleita. Meillä on Suomessa ihan uusia seniorikulttuuri, joka poikkeaa meidän vanhempiemme kulttuurista. Muistojen kautta kuva minuudesta – Kun etsimme itseämme, ensimmäinen asia on muistot. Luovuus säilyy korkeaan ikään Lapselta puuttuu elämänkokemus, ja lapsen luovuus ilmenee usein äkillisenä spontaaniutena, kun taas iäkäs ihminen tuntee toimintatavat ja yhteiskunnan normit, ja sovittaa tekemistään niiden mukaan. Oulun yliopiston apulaisprofessori 1988-1990 ja yleislääketieteen professori 1990-2000. – Uskallamme olla omia itsejämme, uskallamme sanoa, mitä ajattelemme. Syntynyt: 14.1.1947 Temmeksessä Asuinpaikka: Helsinki Koulutus: Lääketieteen ja kirurgian tohtori Tampereen yliopistosta 1983 Työ: Turun yliopiston yleislääketieteen emeritaprofessori ja Helsingin yliopiston geriatrisen lääkehoidon dosentti. Ja senioreillahan on aivan valtava kyky luoda uutta. Vaikeuksien kautta olemme kasvaneet ihmisinä. – Vaikka jopa muistisairaillakin on hämmästyttävästi luovuutta. Se on hyvä neuvo. Meidän seniorien palkkio on täydellinen vapautuminen ja se, että löydämme itsemme ja paikkamme maailmassa
Emme pääse sitä pakoon, vaan se lähestyy vuosi vuodelta, päivä päivältä. – Myös sukupuolisessa rakkaudessa vanheneminen on hidastumista. – Tästä seuraa, että parisuhteessa rakkaus siirtyy toiselle tasolle. – Kehosta voi myös etenkin korkeassa iässä tulla varsin arvaamaton. Niin paljon myönteistä kuin vanhenemisessa onkin, on kuitenkin nähtävä nekin asiat, jotka eivät ole niin myönteisiä. On ehkä opeteltava uusia tapoja toimia: esimerkiksi käveltävä hitaammin ja otettava päivälepoja. Ikääntyneillä on toki haaveita ja toiveita, kuten nuoremmillakin. – Se on kuin kallio meidän edessämme. – Ovathan ne harmillisia, mutta vanhetessamme meidän on vain elettävä tässä samassa kehossa, Kivelä sanoo. Naiset kostuvat kiihotusvaiheessa hitaammin ja huonomminen. – Toiveetkin tavallaan laajenevat, sillä oman elämän toiveiden lisäksi senioreilla on toiveita lasten ja lastenlasten pärjäämisestä, ehkä kaikkien suomalaisten pärjäämisestä ja kaikkien ihmisten hyvästä tulevaisuudesta. – On vain siedettävä kehon rapistuminen ja opittava elämään sen kanssa. Parisuhteen rakkaus muuttuu Tärkeä asia myös ikääntyessä on parisuhteeseen liitttyvä rakkaus. Yhtenä päivänä on tosi virkeä, ja toisena päivänä niin väsynyt, ettei tahdo sängystä ylös päästä. Seksuaalisesta rakkaudesta tulee enemmän toisen hyväilyä ja humorististakin keskustelua, vähän niin kuin flirttailua. Sekin on vain hyväksyttävä. Toiveiden kirjo laajenee suunnattomasti. 10 . Nekin on käsiteltävä. – Ikääntyneiden parisuhteeseen sisältyy syvän rakkauden tunne ja toisesta huolehtiminen. Myöhemmät tapahtumat auttavat meitä ymmärtämään tekojamme, virheellisiäkin. Miehet saavat erektion hitaammin, ja sairaudet voivat viedä erektiokyvyn kokonaan. Hellyydenosoitukset voivat olla hartioiden hierontaa tai pään silittämistä. Kuoleman lähestyminen on ikääntyessä vääjäämätöntä. – Minusta meidän pitäisi ennen kuolemaa vastata kysymykseen, mitä kuolema itsekullekin merkitsee. Yksi niistä on kehon fyysinen vanheneminen ja sen tuoma hidastuminen, ja sairaudet, jotka vievät kuntoa. Jokaisen pitää itse tykönään tätä miettiä, jotta voi kuoleman lähestyessä kohdata sen harmonisesti ja tasapainoisesti. – Näemme oman elämämme, emme yksinomaan siinä hetkessä, jolloin joku muisto on tapahtunut, vaan katsomme asioita myös sen jälkeisten tapahtumien kautta. – Joillekin se merkitsee kaiken täydellistä loppumista, joillekin fyysistä loppumista, mutta elämän jatkumista sieluna jossakin muussa muodossa. – Mutta ne ovat nyt lyhyemmän aikavälin toiveita, koska tiedämme, että elämä ei ole loppumaton. – Muistojen joukossa on myös negatiivisia asioita. H yvä E lämä – Muistelemme lapsuutta, nuoruutta, työikää, ja nyt tätä eläkeikää, ja luomme kuvan itsestämme. Kivelä kannustaa puhumaan kuolemasta. – Mutta paljonhan meillä on positiivisia, miellyttäviä muistoja, ja kehotankin, että rakennamme kuvaa itsestämme niiden varaan. ’’Minusta meidän pitäisi ennen kuolemaa vastata kysymykseen, mitä kuolema itsekullekin merkitsee.’’. Mutta kun kielteisiä muistoja käsittelemme, voimme nyt iäkkäinä olla armollisia itsellemme ja todeta, että olin nuori ja kokematon, en osannut aina tehdä hyviä valintoja, tein virheitä. Ne voivat olla silmiin katsomista ja pussailua. Seksuaalinen hidastuminen kuuluu vanhenemiseen. HE –?Kuva vanhenemisesta on onneksi muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana, Sirkka-Liisa Kivelä sanoo
?. H yvä E lämä 11 . ?. . Vielä 1990-luvulla rippileiriläisiltä pyydettiin vanhempien kirjallinen lupa tupakointiin, jotta nuoret eivät salaa poltellessaan vahingossa sytyttäisi leirikeskusten lähimetsiä – siis tupakointi oli sallittua rippi-isän valvovien silmien alla. ?. Tuona vuonna tupakoinnin seurauksena tilastoitiin yli 500 uutta työkyvyttömyyseläkettä. Muitakin terveyshaittoja on useita; yksi näkyvin on ennenaikainen vanheneminen, mikä näkyy naamasta! ?. . Siinäpä kerrassaan syntymälahja! Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kirjannut, että tupakoitsijat sairastavat mm. . Junissa oli erikseen tupakkavaunuja ja ravintolavaunuissa oli oma tupakkaosastonsa. . Kaikkiaan näitä tauteja on yli 10. . Näinhän meitä tavallisia pulliaisia höynäytettiin aikakauslehtien mainoksissa tupakoinnin iloihin ja nautintoihin. . . ?. . hyvinvointialueilla. . . ?. ?. THL:n laskelmien mukaan kansalaisten tupakointi aiheutti vuonna 2020 yhteiskunnallisia kustannuksia 1,3 miljardia euroa. Kaiken sallivuuden huippuna on tänä päivänä pidettävä sitä, että vielä 1980-luvulla Helsingin Naistenklinikan kahvion yhteydessä oli tila, jossa hermoilevat isät ja synnytystä pelkäävät tulevat äidit saattoivat vetäistä rauhoittavat sauhut. Ensin työpaikoilla oli tapana poltella missä tahansa, sitten tulivat tupakkahuoneet kahvioiden yhteyteen. He voivat saada muita useammin sydäntai aivoinfarktin sekä kroonisen keuhkoputkentulehduksen. Projektin tavoitteena lyhyesti sanottuna oli terveellinen ruoka, liikunta, viina vähemmälle ja tupakointi kokonaan pois. Ravintoloissa ja baareissa oli enemmän sääntö kuin poikkeus sauhutteluun, ja olipa pitkän linjan bussien takaosassa lupa poltella. Kokoushuoneet olivat sakeana tupakansavusta, ja jopa kuntien valtuutettujen pöytiin jaettiin tuhkakupit. . Ja siitähän helposti alkoi monta vuosikymmentä kestänyt nikotiiniriippuvuus kaikkine lieveilmiöineen. Niin ikään tupakasta aiheutuvia syöpiä oli kymmenkunta: tunnetuimpia keuhkosyöpä ja suusyöpä. Maaseudulla olikin tapana ostaa rippilahjaksi hammasproteesit. ?. . . . ?. Tosin lääkäri Pekka Puskan johtama Pohjois-Karjala -projekti yritti jo 1970-luvulla edistää sydänterveyttä. . . . Esimerkiksi tupakoiva raskaana oleva nainen vaarantaa tulevan lapsensa terveyden; alamittainen vauvariepu on jo syntyessään nikotiiniriippuvainen. . . . Piipputupakan puruja survottiin rikkinäisten hampaiden reikiin puudutusaineeksi, kun hammaslääkäriin oli vielä vaikeampi päästä kuin nykyisillä ns. Tupakointi on vähentynyt vuosien saatossa, mutta silti 20-64-vuotiaista päivittäin tupakoi 12 prosenttia väestöstä sekä 65-84-vuotiaista miehistä kahdeksan prosenttia ja naisista viisi prosenttia. ?. ?. Pirulauta, miten pahalta ensimmäiset henkoset maistuivatkin, mutta poltettava oli, jos meinasi olla nykyaikainen muodikas ”maailman nainen”. sepelvaltimotautia, keuhkoahtaumaa, astmaa ja katkokävelyä. Tupakoitsija ei ole vaaranna pelkästään omaa terveyttään. . Hoitopäiviä vuodeosastoilla kertyi yli 400.000 ja terveydenhuoltokäyntejä peräti 262.000. ?. . . HE Lulu 70 Tupakka vie rahat ja hengen!. Tupakoinnin vaaroista ei ensin puhuttu halaistua sanaa; päinvastoin tupakan väitettiin rauhoittavan hermoja ja auttavan jopa hammassärkyyn. Keuhkoahtaumatautia potevana räkää kurkussa kirnutessa yön synkkinä tunteina miettii, montakohan Karibian risteilyä olisi voinut tehdä niillä rahoilla, jotka vuosikymmenten aikana haihtuivat savuna taivaan tuuliin. Hyrrä pyörii P itkäsäärinen verkkosukkiin sonnustautunut kaunotar istuu amerikkalaisen loistoauton konepellillä ja polttelee nautinnollisen näköisenä holkkiin sujautettua savuketta joskus 1960-luvulla. ?. . Entisaikoina tupakointi oli jokseenkin sallittua joka paikassa. ?. ?. ?. Kun 1980-luvulla alkoi kuulua uutisia tupakoinnin vaarallisuudesta, monille tiedot kuitenkin kaikuivat kuuroille korville
Jonkin ajan kuluttua Toivio koki lievää hengenahdistusta, mutta luuli sen johtuvan jostain allergisesta reaktiosta. Ihmettelin tilannetta, mutta unohdin sen kuitenkin nopeasti. Sepelvaltimo-sairaus oli shokeeraava diagnoosi, mutta uudet elämäntavat kuntouttivat teräsvaarin oireettomaksi. 12 . – Viimeisin varoitus tilanteesta tapahtui onneksi kotini lähellä. Sydänsairaudesta uuteen elämään Lähellä kuolemaa-tilanne pysäytti kuntoilevan ja savuttoman miehen. – Huomasin rinnettä noustessa, etten pysynyt poikani vauhdissa, vaikka olin hyvässä fyysisessä kunnossa. – Jouduin pienimmässäkin ylämäessä huilaamaan hetken, ennen kuin pystyin jatkamaan mäen loppuun. Järvi tuottaa hänelle iloa monin tavoin. Ylimääräinen kalansaalis viedään naapurille. Olin kävellyt ulko-ovesta Kalastaminen ympäri vuoden kuuluu Veikko Toivion mieliharrastuksiin. H yvä E lämä T amperelainen Veikko Toivio, 71, lähti poikansa kanssa pakoon 60-vuotispäiväänsä Pyhätunturille. Sitten alkoi ilmetä oireita koiraa ulkoiluttaessa. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Toivion kotialbumi
Kuoleman lähellä käyminen pysäytti ja aiheutti masennusta, summaa Veikko. – Vaimoni soitti ambulanssin ja pääsin ensiapuun. Veikko Toivio Ikä: 71 Perhe: vaimo, 4 lasta ja 5 lastenlasta, tyttären koirat Sairaus: sepelvaltimotauti diagnosoitiin vuonna 2012, pallolaajennus vuonna 2013. Erityisesti Veikkoon kolahti kurssi, jossa opeteltiin käsittelemään tunteitaan maalaamalla. – Kannustaisinkin ihmisiä enemmänkin kuuntelemaan kuntoutujaa. – Opettelin diagnoosin saatuani sanomaan ei. – Sain kanavan, jolla värittää tunteitani, mutta kuitenkin piilottaen ne ulkopuolisilta. Tärkeää henkiselle hyvinvoinnille: vertaistukitoiminta, kalastus ja järven ihailu. Uuden elämän käynnistyminen – Aloin pidentää kävelylenkkejäni, ja pikkuhiljaa taivalsin aamuin ja illoin viisi kilometriä. Motto: Kerää pieniä ja hyviä hetkiä – niistä täyttyy elämänkori. – Kuntoutuskursseilla tapasin saman kokeneita, jotka ymmärsivät puolesta sanasta, mitä tarkoitin. Ainoa huoli oli, josko naapurit näkisivät hänen huonon kuntonsa. Vailla kokemusta sepelvaltimotaudista. Saatuaan diagnoosin hän huomasi, että monesti ihmiset halusivat antaa neuvoja hyvistä elintavoista ja oikeanlaisesta ruokavaliosta. Minulle oli tärkeää pitää merkitykset itselläni, mutta samalla purkaa tunteita ja ajatuksiani jollakin tavoin. Sydänliiton ohjeet ja kurssien keskusteluyhteydet auttoivat minua huimasti. – Olin kovin itkuherkkä enkä oikein saanut mitään aikaiseksi. Nykyään kahden talon juoksevat puuhat. Minulle tehtiin pallolaajennus silloin, 11 vuotta sitten. – Tämä oli siinä mielessä absurdia, että minulla oli kaikkein ajanmukaisimmat ja asiantuntevat ohjeet sydänsairaalasta ja Sydänliitosta. Tutkimuksissa löytyi kaikkiaan kolme ahtaumaa, joista yksi oli sepelvaltimon vasemman haaran alussa. Samoin kuin vertaisohjaajana kerhoissa sekä vertaiskoulutuskouluttajana ja kokemustoimijana ammattilaisten koulutustilaisuuksissa, hän listaa. Sillä hetkellä haara oli noin 90-prosenttisesti tukossa. – Toimin Tulppa-vertaisena, sairaalavertaisena ja vertaisvetäjänä kuntoutuskursseilla. Vertaistukiryhmissä keskustellaan kaikesta mahdollisesta, joten vetäjä saattaa kuulla monenlaisia elämäntarinoita ja murheita. Kuntoutunut oireettomaksi. Sydänlääkitys aloitettiin heti, muistelee Toivio. noin sadan metrin päähän, kun jouduin rintakivun vuoksi palaamaan takaisin. Tilanne kuulemma kuulosti vakavalta ja sain kiireellisen lähetteen varjoainekuvaukseen. On hyvä tiedostaa, että Suomessa joka kolmas sairastuu sepelvaltimotautiin. Vetäjällä on vaitiolovelvollisuus.. Olin aiemmin varsin suostuvainen ylimääräisiin töihin ja kantaman muidenkin taakkoja. Nyt voin sanoa: ”En enää ota ylimääräistä, koska minulla on tämä sepelvaltimotauti.” – Vitsinä sanon niin joskus vaimollenikin, nauraa Veikko. Elämässä tärkeintä: perhe ja terveys. Liikunta: aiemmin kävelyja juoksulenkit aamuin illoin. Lopulta jo juoksin molemmat lenkit, kertoo Veikko Toivio. – Pallolaajennuksen jälkeen fyysinen oloni parani välittömästi. Siellä minua kehotettiin hakeutumaan rasitustestiin. Henkiseen oloon hän löysi helpotusta kuntoutuskursseilta. Vakava tilanne lamautti – Rasitustestissä lääkäri ensin haastatteli ja totesi sen jälkeen, että nyt rasiteta sydäntä lainkaan. Näistä sairastuneista joka kolmannen ensimmäinen oire on äkkikuolema. H yvä E lämä 13 . . Sen tuloksena syntyi pieni kirjanen ”On uskallettava avata oma kirja”, jota on ollut saatavilla Sydänliitosta ja sydänsairaalasta. Kahden viikon kuluttua hän pääsi sairaalaan. – Mikäli tuo ahtauma olisi pahentunut, olisi seurauksena ollut välitön kuolema. Sitä hän tarvitsee enemmän ja samalla kuulija voi oppia jotakin uutta, vinkkaa Toivio. Leikkaus ei paranna sairautta Hyvän hoidon ja kuntoutuksen innoittamana Veikko Toivio lähti vertaistukihenkilöksi ja kokemustoimijaksi. Toivio rohkaistui luovaan ilmaisuun ja alkoi myös kirjoittaa. Sen sijaan huono henkinen olo ja järkytys tilanteesta alkoivat voimistua. Tuon lyhyen matkan Veikko kulki hitaasti, askel askeleelta
H yvä E lämä Pallolaajennukset Suomessa Suomessa tehdään vuosittain noin 14 000 pallolaajennusta. Joskus leikkauksen kokeneet ajattelevat, että sairaus on nyt selätetty. – Minulle hyvä elämä merkitsee pieniä onnistuneita asioita. Se voi tarkoittaa esimerkiksi ihmisten antoisia kohtaamisia. Samalla opin itse koko ajan uutta alan ammattilaisilta ja pääsen tutustumaan uusiin ihmisiin. Muilta hän ei ohjeita ota. Silloin sepelvaltimoista yhdessä on akuutti tukos, joka pallolaajennuksella (ja stenttauksella) avataan. Lähde: Sydänliitto ’’Tarkkailen painoani, sillä minulla on taipumus kerryttää rasvaa sisäelinten ympärille.’’ – Monesti juuri diagnoosin saaneet ovat vielä shokissa ja yleisin kysymys liittyy siihen, ovatko uudet elämätavat ja lääkkeiden syöminen lopullista. Pallolaajennus tehdään tavallisimmin akuuttitilanteessa, eli sydäninfarktin hoidossa. – Pidän huolta yhteisestä kodistamme Tampereella, samoin kuin vaimoni sukutilasta Mänttä-Vilppulassa. Meille tulee siitä kummallekin hyvä mieli. Vaaka ei sen sijaan valehtele. Myös sisällä istuessaan hän pitää järven katselemisesta, se on tyynnyttävää. – Elintavoista on kiinni hidastuuko vai pysähtyykö sairauden eteneminen. Leikkauksella hoidettiin vain akuuttitilanne. Pallolaajennus voidaan tehdä myös elektiivisesti eli suunnitellusti, jos varjoainekuvauksessa löytyy pallolaajennukseen soveltuvia ahtaumia, ja ihmisellä on elämää häiritseviä rintakiputai muita samankaltaisia sepelvaltimotaudin oireita. 14 . Veikko käy myös Tampereen Yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tutorina, vuorovaikutus koulutuksessa. – Totuus on kuitenkin se, että sepelvaltimotautiin sairastuneilla on alttius verisuonten ahtaumiin. Toki nyt iän karttuessa, olen muutaman vuoden ajan jo sallinut itselleni hieman rennompaa linjaa. Kalakaverina on tyttärentytär.. Lisäksi olen oppinut tunnustelemaan pulssiani. Henkistä puolta Veikko hoitaa kalastelemalla vuoden ympäri Mänttä-Vilppulan mökillä. Veikko muutti ruokavaliotaan heti diagnoosin myötä. Elämää aiotaan jatkaa aivan, kuten ennenkin. – Saan vertaistukitoiminnasta,pystyessäni auttamaan ihmisiä paljon iloa. – Kannustan elämään silmät auki ja pysähtymään, jottei kävele hyvin asioiden ohi. Pieniä hyvän elämän oppeja Nykyään Veikko Toivio on iän myötä jättänyt juoksemisen, mutta kunto pysyy yllä kahden omakotitalon ylläpitämisen myötä. Samoin kuin hyvän mielen tuottamista, esimerkiksi jos saan suuremman kalasaaliin, vien siitä aina osan naapurille. HE Perhe ja terveys ovat Toiviolle tärkeitä. – Tarkkailen painoani, sillä minulla on taipumus kerryttää rasvaa sisäelinten ympärille eli peilistä muutos ei välttämättä kovin nopeaan näy. Monesti myös jännitetään, tuleeko seuraava kohtaus ja milloin. Lääkkeet hän syö juuri niin kuin sydänlääkäri on määrännyt. – Olen noudattanut sitä melko pikkutarkastikin Sydänliiton ohjeiden mukaan
Intensiivistä hoitoa saaneet sairastuivat 12 prosenttia harvemmin sydäninfarktiin, sydämen vajaatoimintaan tai aivoverenkiertohäiriöön kuin tavanomaista hoitoa saaneet. Iän ja ylipainon lisäksi sairastumiselle altistavat vammat, raskas työ ja kuormitus sekä nivelten kehityshäiriöt ja perimä.. Vaikeahoitoista masennusta sairastavan lähisukulaiset sairastuivat hoitoresistenttiin masennukseen yhdeksän kertaa todennäköisemmin kuin verrokit, tulokset osoittivat. Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli kymmenen miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. 11 000 sydänriskipotilasta satunnaistettiin joko intensiiviseen tai tavanomaiseen verenpainehoitoon. He sairastuivat myös muun muassa skitsofreniaan, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja ahdistuneisuushäiriöön verrokkeja todennäköisemmin. Potilaiden sairastumiset ja kuolemat vähentyvät, jos heidän systolinen verenpaineensa lasketaan alle 120 mmHg eikä vain alle tason 140 mmHg. Lihavuuden yleistyminen onkin todennäköisesti merkittävä syy kehitykselle. H yvä E lämä 15 . Nivelrikko on yleensä iäkkäiden ongelma, mutta nykyään siihen sairastutaan entistä nuorempina ympäri maailmaa. Havainto voi auttaa tunnistamaan riskipotilaita, jotka hyötyvät intensiivisestä hoidosta jo varhaisessa vaiheessa. Hoitoresistenttiin masennukseen liittyy merkittävä itsemurhavaara, ja tämä todettiin myös potilaiden lähisukulaisilla. Alle 55-vuotiailla todettujen uusien nivelrikkojen ja nivelrikon kanssa elävien lukumäärät kaksinkertaistuivat vuosina 1990-2019. Terveysuutiset Intensiivinen verenpainehoito ehkäisee sydänoireita Vaikeahoitoinen masennus kulkee usein suvussa Vaikeahoitoinen masennus on tuoreen tutkimuksen mukaan suurelta osin perinnöllinen sairaus. Taustalla on todennäköisesti lihavuuden yleistyminen. Taiwanilaisia rekisteriaineistoja hyödyntävän tutkimuksen seuranta-aika oli 23 vuotta. Potilaat olivat keskimäärin 65-vuotiaita, ja heitä seurattiin 3,5 vuoden ajan. Nivelrikko on yleisin kroonista kipua aiheuttava sairaus ja maailman yleisin nivelsairaus. Vuonna 2019 arviolta 15 prosenttia nivelrikoista liittyi lihavuuteen, kun vuonna 1990 luku oli vain hieman yli 9 prosenttia. Alle 55-vuotiaiden nivelrikot yleistyneet Riskiryhmäläisten verenpainehoidossa kannattaa asettaa heti tiukat tavoitteet, kiinalaistutkimus vahvistaa. 21 000 vaikeahoitoista masennusta sairastavaa ja heidän 34 000 lähisukulaistaan verrattiin 140 000 terveeseen. Vuonna 2019 jo yli puolet kaikista nivelrikoista todettiin alle 55-vuotiailla. Myös heidän riskinsä menehtyä sydänja verisuonitauteihin seurannan aikana oli pienempi, tulokset osoittivat
16 . Hengityssuojaimia käyttäneistä hieman alle 9 prosenttia ja verrokeista runsaat 12 prosenttia oireili seurannan aikana. Varhain eläkkeelle jäävät kuolevat nuorempina. Heidän riskinsä menehtyä seurannan aikana oli lähes kolminkertainen verrattuna työelämässä jatkaneisiin. Loput toimivat verrokkeina. Riski koski etenkin maataloudessa tai kalastuksen parissa työskennelleitä, yksityisen sektorin työntekijöitä, miehiä ja osallistujia, joiden terveydentila oli heikoin. Tutkimus tehtiin vuonna 2023 influenssakauden aikana. Varhaiset eläkkeet ovat Taiwanissa yleisiä ja maassa puhutaan jopa eläkekriisistä. Suurin osa kuolemista seuraa ruoansulatuskanavan sairauksista, itsemurhista ja neurologisista sairauksista. Tuoreen tutkimuksen perusteella huolta ei ole ainakaan tyypin 2 diabeteksen tai sydänoireiden suhteen, sillä niiden riskiä melatoniinin pitkäaikaiskäyttö ei suurenna. Tulosten perusteella lähes puolella potilaista oli ollut veristä ulostetta ja vatsakipuja ennen diagnoosia. Kasvomaskit vähentävät hengitystieinfektioita Kirurgisen hengityssuojaimen käyttäminen julkisilla paikoilla ja väkijoukoissa luultavasti vähentäisi tavallista flunssaa ja muita hengitystieoireita, osoittaanorjalaistutkimus. Havainto on huolestuttava, sillä ilmastonmuutoksen myötä äärimmäiset sääilmiöt tulevat yleistymään entisestään. Varhain eläkkeelle jäävät menehtyvät keskimäärin nuorempina kuin työelämässä jatkavat, taiwanilaistutkimus osoittaa. 33 oiretta Melatoniini ei yhteydessä terveysriskeihin Melatoniinivalmisteita käytetään yhä enemmän, mutta niiden pitkäaikaisvaikutuksista on vähänlaisesti tutkimustietoa. H yvä E lämä Äärimmäiset säätilat lisäävät aivoverenkiertohäiriökuolemia Äärimmäiset helteet ja kylmät sääjaksot voivat kumpikin lisätä riskiä menehtyä aivoverenkiertohäiriöön, 25 maata kattava selvitys osoittaa. Suurinta kuolleisuus oli kuitenkin nuoremmissa ikäluokissa, jotka olivat eläköityneet 45-54-vuotiaina. Varsinainen eläkeikä on 65, mutta eläkkeelle voi jäädä vapaaehtoisesti 25 työvuoden jälkeen. Tulokset viittaavat hengityssuojainten todennäköisesti vähentävän kaikenlaisia hengitystieoireita myös tavallisten influenssakausien aikana. Melatoniini on aivoissa sijaitsevan käpyrauhasen tuottama hormoni, jota käytetään unettomuuden ja aikaerorasituksen hoidossa. Joitain viitteitä tutkijat saivat tosin siitä, että melatoniinin pitkäaikaiskäyttö saattoi pienentää vuorotyötä tekevien sydänriskejä, mutta tältä osin tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa. Seurannan aikana melatoniinin käyttö kaksinkertaistui, mutta melatoniinia käyttävät eivät sairastuneet tyypin 2 diabetekseen tai sydänja verisuonitauteihin yhtään todennäköisemmin kuin muutkaan osallistujat, tulokset osoittivat. Käytännössä tämä noin 3 prosenttiyksikön ero tarkoittaisi 3 300 tapausta vähemmän sataatuhatta ihmistä kohden kahden viikon aikana. Yli 55-vuotiaat voivat halutessaan eläköityä jo 15 työvuoden jälkeen. Tutkijat hyödynsivät kansainvälistä tietokantaa, joka kattoi yli 3,4 miljoonaa aivoinfarktikuolemaa ja 2,4 miljoonaa aivoverenvuotokuolemaa vuosilta 1979-2019. kertoo syövän vaarasta Varhaista eli alle 50-vuotiaalla todettavaa paksuja peräsuolisyöpää edeltää usein oireita, joiden tunnistaminen auttaa tapausten aikaisemmassa toteamisessa. Se yleistyy jatkuvasti ja on toiseksi yleisin syöpä Suomessa. Varhain eläkkeelle siirtyneet menehtyivät seurannan aikana 1,7 kertaa todennäköisemmin kuin työelämässä jatkaneet, tulokset osoittivat. Jokaisesta tuhannesta kuolemasta arviolta 11 liittyi seudulle äärimmäisen kuumaan tai kylmään päivään. Suomessa todetaan vuosittain noin 3 500 uutta paksuja peräsuolisyöpää. Tutkimuksessa tarkasteltiin 1,8 miljoonaa vuosina 2009-2019 varhaiseläkkeelle 45-64-vuotiaana jäänyttä sekä yhtä montaa työelämässä jatkanutta. Äärimmäiset lämpötilat liittyivät kuolleisuuteen etenkin köyhissä maissa. Alle 50-vuotiaiden paksuja peräsuolisyövät ovat yleistyneet ympäri maailmaa. Lisäksi joka neljäs kertoi suolen toiminnan muutoksista. Veriuloste ja vatsakivut liittyivät moninkertaiseen suolistosyövän riskiin, tulokset osoittivat. Tutkimukseen osallistui 4 600 aikuista, joista puolet satunnaistettiin käyttämään kirurgista hengityssuojainta aina väkijoukoissa ja julkisilla paikoilla kulkiessaan
Kun potilaita verrattiin kahden vuoden kuluttua, itsesäätöryhmäläisten systoliset verenpaineet olivat keskimäärin 3,4 mmHg ja diastoliset keskimäärin 2,5 mmHg alhaisempia. Rautalisähoidon voi tehdä monella tapaa U uti se t: U uti sp alv elu D uo de cim. Koska kaikki hoitotavat toimivat yhtä hyvin, valinnan voi tehdä aina potilaskohtaisesti, tutkijat kirjoittavat. Kun potilaita verrattiin seurannan päätteeksi, hemoglobiinija rautatasot paranivat yhtä hyvin kaikissa hoitoryhmissä, mutta vaikutus oli hitaampi, jos rautalisiä otti vain vuoropäivinä. Eroja ei ollut lääkärin vastaanotolla mitatussa verenpaineessa, kotimittauksissa, vuorokausimittauksissa eikä verenpaineen vaihtelussa. Puolet potilaista satunnaistettiin tavanomaiseen hoitoon, mutta loput tekivät säännöllisiä verenpaineen kotimittauksia ja säätivät itse lääkitystään, jos lukemat alkoivat nousta. Kuumuus ja kylmyys ovat aiempien tutkimusten perusteella terveysriski etenkin iäkkäille, pitkäaikaissairaille sekä pienituloisille ja huono-osaisille, jotka eivät pysty suojautumaan säiltä yhtä hyvin kuin varakkaammat. Potilaiden oma säätö edistäisi verenpaineen hoitotuloksia Useammat liikkuvat liian vähän Jopa kolmannes maailman aikuisista harrastaa aivan liian vähän liikuntaa, 163 maata kattava selvitys osoittaa. Tämä edellyttää kuitenkin tunnollista verenpaineen seurantaa ja lääkärin ohjeiden tarkkaa noudattamista. Anemiaa potevan hemoglobiini paranee yhtä hyvin riippumatta siitä ottaako potilas rautalisiä päivittäin vai joka toinen päivä. Tutkimukseen sallistujista valtaosa joi kahvia ainakin 1–2 kupillista päivässä. Osallistujien verenpaineissa ei havaittu eroja seurannan aikana riippumatta siitä, joivatko he kahvia päivittäin ja minkä verran. Korkea verenpaine on maailman merkittävimpiä terveysriskejä, mutta sen hoitaminen ei läheskään aina onnistu optimaalisesti. Vuonna 2000 vain 23 prosenttia liikkui suosituksia vähemmän. Tutkimukseen osallistui 219 verenpainepotilasta, jotka olivat keskimäärin 64-vuotiaita ja heidän verenpaineensa oli keskimäärin 155/91 mmHg tutkimuksen alkaessa. Tutkimuksessa analysoitiin 507 kyselytutkimusta 163 maasta. Kehitys on huonontunut noin puolessa tarkastelluista maista ja etenkin yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä. Nopein tulos tosin saadaan, jos lisiä otetaan useita kertoja päivässä. Ryhmät eivät eronneet muuten eivätkä itsesäätöryhmäläiset tarvinneet muita useammin lääkärihoitoa. Poikkeavat säätilat liittyvät joka vuosi ainakin 1,8 miljoonaan sydänja verisuonitautikuolemaan, mikä tarkoittaa lähes 9 prosenttia kaikista sydänja verisuonitautikuolemista. Tulokset viittaavat monien potilaiden kykenevän turvallisesti säätämään verenpainelääkityksiään ja todennäköisesti tehostamaan hoitoaan. Tutkimuksessa verrattiin kolmen eri rautalisähoidon vaikutuksia 72 000 keskimäärin 68-vuotiaalla anemiapotilaalla. Italialaistutkimuksen havainnot vahvistavat aiempaa näyttöä ja osoittavat kahvin tässä mielessä turvalliseksi jopa 10 vuoden seurannassa. Tämä altistaa heidät muun muassa sydänja verisuonitaudeille, tyypin 2 diabetekselle ja lukuisille muille sairauksille. Tuoreen tutkimuksen perusteella osalla potilaista tilanne voisi parantua, jos potilaat voisivat itse säätää lääkityksiään, kun verenpainelukemat lähtevät nousuun. Kahvin säännöllinen ja kohtuullinen nauttiminen ei nykytiedon valossa ole verenpaineriski ja siksi se on turvallista myös sydänja verisuonitauteja sairastaville. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, kuumuuden aiheuttamat sydänja verisuonitaudit tullevat yleistymään entisestään ilmastonmuutoksen myötä. Myöskään riski sairastua korkeaan verenpaineeseen ei eronnut ryhmien välillä. Kahvin juonti ei johda verenpaineongelmiin Kahvin juominen voi hetkellisesti nostaa verenpainetta, mutta vuosienkaan kohtuukäyttö ei johda verenpaineen pitkäaikaiseen kohoamiseen. H yvä E lämä 17 . Kylmä on kuumuutta pahempi sydänsairaille Poikkeuksellisen kylmät ja kuumat päivät lisäävät sydänja verisuonitaudeista johtuvia kuolemia, mutta globaalissa mittakaavassa kylmyys näyttäisi olevan suurempi riski. Valtaosa kuolemista liittyi poikkeukselliseen kylmyyteen, mutta vuosina 2000-2019 kylmyyteen liittyvät tapaukset vähenivät ja kuumuuteen liittyvät yleistyivät. Tulosten perusteella 31 prosenttia maailman aikuisväestöstä ei liiku virallisten liikuntasuositusten mukaisesti eli vähintään 150 minuuttia kohtalaisen raskasta tai 75 minuuttia raskasta liikuntaa viikossa. Lisäksi naiset liikkuvat keskimäärin vähemmän kuin miehet. Osa potilaista sai rautalisiä kerran päivässä, osa kahdesti tai useammin päivässä ja loput joka toinen päivä. Tulevaisuudessa asetelma saattaa kuitenkin muuttua. Lääkityksen säätämisessä potilaat noudattivat lääkärin kanssa ennalta sovittuja askelia
Häntä harmittaa, että Helsingin seurakuntayhtymä aikoo sulkea ensi vuoden keväällä myös Tapulin seurakuntakodin.. H yvä E lämä Sielun peili peili Yhdessä jakaminen tuo ilon vapaaehtoistyöhön Lähimmäisenrakkaus on Ulla Partasen mielestä vapaaehtoistyössä liima, joka sitoo auttajat ja autettavat yhteiseen, merkityksellisyyden verkostoon. 18 . Teksti ja kuva: Reetta Ahola Ulla Partasen mielestä vapaaehtoistoiminta on enemmän elämänasenne kuin teko
Yleensä joka kerta seurakuntakodin täyttää satakunta osanottajaa. Eräänä toimintamuotona on kirjallisuuspiirin kokoontuminen. Teimme tilaisuuteen lauluvihkosen, joten kaikkien oli helppo pysyä mukana. – Yhteinen tekeminen on kiinni kaverin toiveista, hänen ehdoillaan toimitaan, painottaa Partanen. Yhteislaulumme alkoi Säkkijärven polkalla ja päättyi Suvivirteen, hymyilee Partanen. Puheluita tuli ympäri Suomen, kertoo Partanen. Monesti soittaja halusi jakaa pienen, arkipäivän ilon, jota sitten yhdessä ihastelimme. Joulun alla on kolmen ruokalajin jouluateria pöytiintarjoiltuna. – Silloin tällöin, säännöllisesti, kuukausilahjoittajana, listaa Partanen esimerkeiksi vapaaehtoistyön muodoista. Tapulin seurakuntakodin vapaaehtoistyöntekijät ovat oivaltaneet työnsä arvon. Maanantaisin he järjestävät aamupäivän puolitoistatuntisen, kello 11-12.30 kestävän kohtaamisen, jossa jaetaan hävikkiruokaa ja on tarjoilua. Monta tapaa toimia Hän korostaa, että tapoja tehdä vapaaehtoistyötä on useita. 09 2312 0210, kuuntelee joka aamu klo 6–8. Silloin tällöin on tarjolla maksutta mukaansatempaavaa ohjelmaa. Kesäkahvila toimi ulkona koko kesän. Seniorikaverit esimerkiksi käyvät tapaamassa kaveriaan sairaalassa tai hoivakohdissa, kahvittelevat yhdessä, käyvät kaupassa tai teatterissa, Partanen esittelee seniorikaveritoiminnan konkreettisia muotoja. Työuransa taloustieteen maisteriksi kouluttautunut, 77-vuotias Ulla Partanen teki yrittäjänä ja erilaisissa johtotehtävissä. – Saamamme hävikkiruoan määrä on harmittavasti vähentynyt, kun myös kaupat ovat alkaneet myydä sitä, vaikka tarvitsijoita on selkeästi kaiken aikaa enemmän, Partanen sanoo. Merkityksellisyys sytyttää vahvan sisäisen motivaation. Ilo. – Kaikessa vuorovaikutuksessa sitoutuminen ihmisyyteen on olennaista. J okaisen ihmisen kohtaaminen arvokkaana. Syyskuussa alkaa taas maanantaitoiminta. Aloin kuitenkin kuunnella myös itseäni, ja luovuin Aamukorvassa toimimisesta, koska aamuneljän herätykset eivät enää oikein sopineet minulle. Heinäkuun Tapulin seurakunnan vapaaehtoistyö oli kesätauolla. Näin kiteyttää Ulla Partanen Helsingissä Malmin seurakunnan Tapulin seurakuntakodilla toimivan vapaaehtoisryhmän arvot. Aamukorva, puh. Jotta vapaaehtoistyötä jaksaa tehdä, täytyy siitä itse myös saada henkisesti, ja yhteisen tekemisen tulee olla antoisaa. – Vapaaehtoistoiminta onkin enemmän elämänasenne kuin teko, Partanen painottaa. – Kaiken perustana vapaaehtoistoiminnassa on lähimmäisenrakkaus, hän korostaa. Hän toivoo, että ihmiset olisivat enemmän toinen toistensa kanssa, jotta kukaan ei jäisi yksin. Kerran kuukaudessa Tapulin seurakuntakodin vapaaehtoiset valmistavat aterian aamupäiväkohtaamiseen, kerran kuukaudessa on puuro ja kahdesti kuukaudessa voileipäkahvit. Vapaaehtoisten on tärkeä avoimesti tarkastella omaa toimintaansa. – Yhteisö, jossa vapaaehtoistyötä tekee, on erittäin tärkeä ainakin itselleni. Pääsääntöisesti senioreille suunnattu puhelinpalvelu tarjoaa luotettavan kuulijan ja keskustelukumppanin aamun varhaisina tunteina. Ryhmän hioutuminen tiiviiksi joukoksi, joka pystyy toimimaan tehokkaasti yhteistä arvopohjasta käsin, on aina pitkä oppimisprosessi. Partanen painottaa, että jokainen vapaaehtoistyöhetki on oppimistilanne: – Menikö hyvin. – Myös ystävällinen hymy ja jokainen kanssaihmisten kesken jaettu vuorovaikutustilanne on vapaaehtoistyötä, hän muistuttaa. Jatketaanko näin. Sielun peili peili H yvä E lämä 19 . Kaverina ja kuunnellen Seurakunnan vapaaehtoistoiminnan lisäksi Partanen on lähes viidentoista vuoden ajan tehnyt vapaaehtoistyötä poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattoman sosiaalialan järjestön, HelsinkiMission parissa. Se vaatii jokaiselta vahvaa sitoutumista, Partanen pohtii ryhmädynamiikan lainalaisuuksia. – Valtavan suuri, sydäntä lämmittävä palkinto on, kun esimerkiksi maanantaitapaamissa huomaa, että pitkään eristäytynyt ihminen tulee toisenkin kerran. Jokaisen jaettavan hävikkiruokapussin ja kaikki tarjottavat he kokoavat ja valmistavat itse osin lahjoituksina saaduista aineksista. Sp ||HE. Toisella kerralla hän jo tervehtii, kolmannella kerralla saattaa jatkaa juttua, Partanen kertoo. – Aamukorva-toiminnan koin paitsi erittäin vaativaksi, niin hyvin antoisaksi ja mielenkiintoiseksi. Seniorikaveri olen ollut jo kaksitoista vuotta. – Kehumme itseämme vuolaastikin tekemästämme vapaaehtoistyöstä. – HelsinkiMissiossa olen toiminut monessa. – Puheluissa sai kuulla koko elämän kirjon: yksinäisyydestä, hädästä, tuskasta ja surusta suuriin ja pieniin iloihin. Seitsemisen vuotta hän oli mukana HelsinkiMission Aamukorva-puhelinpalvelussa. Tapulin seurakuntakodin vapaaehtoistyöntekijäjoukko koostuu kahdestatoista aktiivista. – Esimerkiksi kevätkauden päätöstilaisuudessa Hoivapelimanni Elina soitti haitarimusiikkia, ja oopperakuorolaisistakin koostunut kuoro lauloi ja johti yhteislaulua. Yhdenvertaisuuteen perustuva, hierarkiton toiminta. Merkityksellisyydestä motivaatio Vapaaehtoistyössä Partanen korostaa ennen kaikkea sitä iloa, mitä yhdessä toisten hyväksi tehty työ antaa
Ratatouille voidaan nauttia sekä kuumana että kylmänä, ja se tarjoillaan joko lisukkeena taikka riisin, perunoiden tai leivän kera nautittavana pääruokana. – Kesä on täydellinen aika tehdä ruokavaliosta kasvipainotteisempi. Perus raaka-aineet ovat kuitenkin samat: tomaatti, paprika, munakoiso, kesäkurpitsa maustettuna yrteillä ja valkosipulilla. Sesonkikasviksia on nyt runsaasti saatavilla ja niiden hinta on edullinen – syitä suosia niitä siis riittää. (Finnravinto 2017). 20 . Herkullisesta kasvishöystöstä on reseptejä ja muunnoksia varmasti yhtä paljon kuin tekijöitäkin. Helppoa ja vastuullista – Kotimaiset kasvikset ovat nyt parhaimmillaan, ja ne maistuvat upeilta. Marttaliiton kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen rohkaisee suomalaisia lisäämään kasviksia ruokavalioonsa erityisesti kesällä. Kasvikset ovat kätevä valinta mökkiruokailuun, koska ne eivät aina vaadi kylmäsäilytystä. Näin ollen ne säilyvät hyvin pienissä kylmäsäilytystiloissa tai viileässä paikassa ulkona. Grilliin saa uusia makuelämyksiä erilaisilla kasviksilla, kuten kuten kaaleilla tai hedelmillä. Kotimaisuus on monelle tärkeä tekijä, ja nyt voimme nauttia kotimaisista kasviksista tuoreimmillaan. Kesäkausi tuo mukanaan runsaan valikoiman kotimaisia kasviksia juhannuksesta pitkälle syksyyn. Hampurilaisen väliin voi paistaa esimerkiksi mustapapupihvit, jotka valmistuvat itse tehden, kertoo Tuovinen. Sesongin kasviksia saa nyt edullisesti, ja ne tuovat väriä ja makua lautaselle, sanoo Tuovinen. Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry Kesän kasviksista makua ja terveyttä Suomalaisten lihankulutus on yhä korkealla, vaikka kasvisten terveysja ympäristöhyödyt ovat hyvin tiedossa.. Ratatouille on vihannesmuhennos, joka kuuluu kaakkois-Ranskassa sijaitsevan Provencen välimerelliseen keittiöön. H yvä E lämä S uomalaisten kasvisten käyttö on edelleen vähäistä, 14 prosenttia miehistä ja 22 prosenttia naisista syö riittävästi kasviksia
UUTUUS: Tuttu Q10 nyt myös uudenajan kasviperäisessä pehmytkapselissa. . – Kesällä on tarkoitus nauttia ruoasta ja yhdessäolosta. Erilaiset kasvisruoat tekevät kesän juhlista ja arjesta vaivattomia ja herkullisia, Tuovinen jatkaa. Martat tarjoavat runsaasti vinkkejä ja reseptejä, joiden avulla on helppo tehdä parempia ruokavalintoja, sanoo Tuovinen. Martat kannustavat kaikkia suomalaisia hyödyntämään kesän runsasta kasvisvalikoimaa ja nauttimaan maukkaasta, terveellisestä ja kestävästä ruuasta. HE. Lue uutisia terveydestä ja ravintolisistä – tieteeseen perustuen. Kasvikset sopivat tähän täydellisesti, sillä ne ovat helppoja käyttää ja sopivat kaikille. – Ruokamurros on tulossa, ja ruokavaliomme muuttuu väistämättä kasvipohjaisemmaksi. Kasvisten, kasviproteiinien ja täysjyväviljan runsas käyttö edistää sekä terveyttä että ympäristön hyvinvointia. Palauta energiasi luonnollisesti Bio-Qinon Q10 Gold sisältää alkuperäistä ubikinonia (koentsyymi Q10) ja B2-vitamiinia, joka edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa ja auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Tilaa uutiskirje: www.pharmanord.fi –?Erilaiset kasvisruoat tekevät loppukesän juhlista ja arjesta vaivattomia ja herkullisia, kannustaa kasvisten käyttöön Marttaliiton kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen. Ruoantuotannon ympäristövaikutuksia on vähennettävä, ja kasvivoittoinen ruokailu on avain kestävään ruokavalioon. H yvä E lämä 21
Teksti ja kuvat: Merja Kiviluoma Runo: Marketta Nelimarkka. H yvä E lämä Sielun peili peili Runojen kirjoittaminen ja maalaustaide ovat lohduttaneet Marketta Nelimarkkaa vaikeissa elämänvaiheIssa. Valon ja varjon vuoropuhelua Auto-onnettomuudessa tullut aivovamma mullisti Marketta Nelimarkan elämän 28-vuotiaana. 22 . Elämä on syössyt muutoinkin syövereihin, mutta hän oivalsi, että hän haluaa elää ilman vihaa. –?Päätin, että aivovamma ei määrittele koko elämääni
– Ymmärsin, että vaikka itsetuntoni tuntui romuttuneen täysin, se olikin kehittynyt jossain sisimpäni syövereissä vaikeiden vuosien aikana. Vuonna 1996 hänen tyttärensä synnyttyä hän kirjoitti runoja synnytysmasennuksen keskellä. – Vein kahvilan puhelinluettelon pullapakasteeseen. Rintasyövän varjossa, vuonna 2012 Nelimarkka kirjoitti 235 runoa. Tänä päivänä ymmärrän olleeni lähimpänä Jumalaa juuri silloin, kun minut on hylätty. – Maalasin kuntoutuskeskuksessa ollessani öljyvärityön Äiti aurinko, joka lahjoitettiin Naistenklinikan rintasyöpäosastolle vuonna 2009. Taide lohdutti Runojen kirjoittaminen ja maalaustaide toivat lohtua Marketta Nelimarkan vaikeissa elämänvaiheessa. Tuolloin hän oli töissä kahvilassa, mutta ei selviytynyt enää tehtävistään sairauslomansa jälkeen. Niissä seikkailivat esimerkiksi Käpy-Kaisa ja Kielokuningatar. Hänestä tuli impulssiherkkä. Hän koki lukemattomia pettymyksiä eri lääkäreiden vastaanotolla, moninaisia lääkekokeiluja ja sietämättömiä kipuja. T aide ja runous asuvat helsinkiläisen Marketta Nelimarkan, 59, sisällä arjen voimanlähteinä. Vuosia myöhemmin Nelimarkka sai asianmukaisen diagnoosin Käpylän kuntoutuskeskuksen tutkimuksissa. – Onnettomuudesta alkoi vaikea vaihe. Tunsin pyhän havinan. Aloin kirjoittaa. Istuin keittiön pöydän äärellä yksin. Hän kävi urheiluhierojakoulun, mutta sairastui leikkauksen vaativaan suolistosairauteen. Tulevina vuosina seurasi oikeustaisteluita vakuutusyhtiön kanssa. Kotona en ymmärtänyt esimerkiksi TV-ohjelmien sisältöä. Minulle tuli ihmeellinen olo. Haudoin jopa itsemurhaa, hän toteaa. – Kirjoitin lasten satuja. Jäin täysin ilman tarkempia tutkimuksia ja hoitoa. Kognitiiviset taidot olivat hakusessa. – Koin olleeni monien lääkäreiden ulosheittämä, koekaniini ja roskapönttö. Välittömästi onnettomuuden jälkeen Nelimarkka koki valtavia kipuja päässään ja muualla kehossaan. Sitä verrattiin Pablo. Hän oivalsi uusia asioita. Luovuuden virta alkoi yhtäkkiä pulputa eräänä yönä. Kynästäni syntyivät muun muassa runot Kuutamon silta ja Arvokkaasti askeltakaa. En soisi kenellekään ihmiselle sitä kohtelua, jota tuolloin sain, hän summaa. – Tulin kotiin myöhään illalla. Hän sai keskivaikean aivovamman. Olin kosketettu siitä, mitä kynäni kirjoitti. Hän taisteli myös Kelan, ammattiliiton, työttömyyden ja toimeentulon kanssa. Tuolloin minulla oli jo uusi parisuhde, mutta se ei kestänyt syöpäsairauden taakkaa. – Minulta katosivat muutkin ystävät, eikä kukaan ymmärtänyt minua. Tunsin valtavaa kiitollisuutta hyvästä ja turvallisesta olostani, jota en ollut kokenut kymmeniin vuosiin. Nelimarkka löysi myös hengellisyyden, uskon Jumalaan, ja hän perehtyi henkiseen kirjallisuuteen. Valo on riuhtaissut minut irti, kun siipeni on ollut tervattuina maahan kiinni, hän kuvaa elämänsä polkua. Hän antaa kiitosta erityisesti fysiatri Jukka-Pekka Kourille ja neuropsykiatrisiin häiriöihin perehtyneelle psykiatri Matti Wallinille. Neuropsykolo’’Tunsin pyhän havinan. Aiheet liittyivät erityisesti luontoon. Minulle tuli ihmeellinen olo.’’ gi Outi Surma-Ahosta tuli Nelimarkalle läheinen ihminen. Myös Nelimarkan persoonallisuus muuttui. . Aamulla Nelimarkka luki yleviä tekstejään uudelleen. Saatoin iskeä asiakkaalle kahvikupin pöytään niin, että kahvit lentelivät pitkin pöytiä ja lattioita. – Taide on ollut läsnä silloinkin, kun tieni on ollut musta ja kivikkoinen. Sadut lohduttivat minua paljon. Facebookissa Nelimarkan runo Arvokkaasti askeltakaa sai huomiota. Vakava auto-onnettomuus mullisti Nelimarkan elämän 28-vuotiaana. Sielun peili peili H yvä E lämä 23 . Kaikkien ulosheittämä Nelimarkka kertoo kukoistavan parisuhteensakin hajonneen vammautumisen myötä. Myöhemmin tein äiti-lapsi aiheisia öljyväritöitä. Tuohon aikaan aivovammoja eivät osanneet tutkia ja hoitaa muut kuin muutamat spesialistit. – Ehdin avaamaan oman hierontahoitolan, mutta sairastuinkin seuraavaksi rintasyöpään
Leivo minusta minulle ääriviivat, laita runko, palaset paikalleen. Amen. 24 . Marketta Nelimarkka ilmaisee maalaamalla sisäistä maailmaansa. H yvä E lämä Sielun peili peili Lasimosaiikki Minä huudan särkyneiden pirstaleiden saumoista. Minä itken rajujen viilteiden vierestä, sekoitun sementtiin, saumaan iänikuiseen, Hengen voideaineisiin, palasin pirstaleisiin kuolleisiin, osien kappaleisiin, värilasiin, tuhkaan joka tuulessa katoaa sekoittuen maan tomuun, minne lie se lennätetäänkin paikkoihin, aikaan oikeaan. Tee tuo mosaiikki maailman ikkunaan, jossa saan tuskankin kautta siivilöidä iäistä Valoasi, Kunniaasi ja Rakkauttasi. Teoksen nimi on Suru.. Massasta maan, siis huudan
Opintojen loppupuolella keväällä 2017 Nelimarkalla oli oma näyttely, Seitsemän rukousta. Ainoa lämmittävä asia oli valo. H yvä E lämä 25 . Valosta valoon on valon ja varjojen vuoropuhelua. Kylmyys tuntui nilkoissa. Elämän motto: Valosta valoon. Laskeuduin porrasaskelma toisen jälkeen yhä syvemmälle. Sielun peili peili Teos Valosta valoon -sarjasta. Sain opetusja kulttuuriministeriöltä koulua varten opintosetelin. Vihan alkulähteillä Kun Nelimarkan tytär lähti töihin ulkomaille, äiti jäi yksin tyhjään kotiin. Näyttelyn teoksiin kuuluivat maalausten lisäksi tekstit. – Välillä runot tuntuivat tulevan itsestäni, välillä ulkopuoleltani. – Seitsemän rukousta -sarjan jälkeen syntyivät Viisi naista sekä Valosta valoon -sarjat. Eläkkeellä oleva taiteilija, runoilija. Tätä nykyä tytär asuu Oulussa ja työskentelee arkkitehtina. Tällä matkalla tavoitin vihan ja kaunan alkulähteet. Välillä uuvuin, mutta intohimoni taiteeseen auttoi jaksamaan. Taideprosessissaan Nelimarkka kävi läpi myös lapsuutensa kipuja. Vuoden kestävä koulutus oli tiukka. Minun piti puhdistaa viha juurineen, sillä halusin elää ilman vihaa, jota maailma on muutoinkin täynnä, hän kertoo. Se vei taiteilijan jälleen syviin syövereihin. Silloin maalaaminen jälleen aktivoitui. Nainen jatkoi kirjoittamista. Marketta Nelimarkka 59-vuotias. Sarjan syntyyn liittyi Nelimarkalle rakkaan koiran, Tiuhtin äkillinen kuolema vuonna 2023. Nuo 235 runoani päätyivät CD:levylle kuunneltavassa muodossa, jotta niistä voisi nauttia sellainenkin, joka ei pysty tai halua lukea. ’’Minun piti puhdistaa viha juurineen.’’ Nerudan runouteen. Harrastaa sauvakävelyä. Syntynyt Helsingissä. Sp ||HE. Nämä sarjat nivoutuvat toinen toisiinsa, 235 runoa soljuvat teossarjojen lomassa kannatellen kokonaisuutta. – Koin kulkevani betoniportaita pitkin tyrmään maan uumeniin. Asuu Helsingissä. Perheessä 27-vuotias tytär. – Ystävän rohkaisemana pyrin Helsingin evankeliseen opistoon kuvataiteen ja urbaanin kuvan linjalle
Kuva: Apteekkariliitto/Roni Rekomaa. Jo aiemmin toukokuussa farmaseuteille ja proviisoreille myönnettiin rokotusoikeus. Edellytyksenä osakeyhtiö Farmaseuttien ja proviisorien rokotusoikeus ei tuo automaattisesti apteekeille oikeutta järjestää rokotustoimintaa. – Apteekkien mukanaolo rokottamisessa tulee todennäköisesti lisäämään rokotuskattavuutta. Apteekkeja on lähes jokaisessa Suomen kunnassa ja omaan lähiapteekkiin on monen helppo tulla rokottautumaan. Apteekkariliitto näkee rokotusten mahdollistamisen apteekeissa myönteisenä asiana. – Käytännössä rokotustoiminnan käynnistämiseen liittyy aika paljon byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa, mikä voi hidastaa apteekkien mahdollisuutta käynnistää rokotustoimintaa, Puumalainen sanoo. Apteekkariliiton alkuvuodesta 2024 toteuttaman kyselyn perusteella valtaosa apteekkareista suhtautuu rokotustoiminnan käynnistymiseen apteekeissa myönteisesti. heinäkuuta, että koronarokotteiden apteekkimyynti mahdollistetaan tulevana syksynä. ApRokotukset tulossa apteekkeihin Rokotusten järjestäminen apteekeissa edellyttää muun muassa vastuulääkäriä ja erillisen terveyspalveluyrityksen perustamista. 26 . Tällä hetkellä rokottaminen apteekissa on mahdollista ainoastaan apteekin yhteydessä toimivan terveyspalveluyrityksen kautta. Apteekkirokotusten laajamittaiseen käynnistämiseen liittyy monia käytännön haasteita, joita parhaillaan pyritään ratkomaan. Rokotustoiminta on esimerkki siitä, miten apteekit voivat monella tavalla toimia hyvinvointialueiden tukena, toteaa Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Inka Puumalainen. H yvä E lämä S osiaalija terveysministeriö tiedotti 11
– Toivottavasti tilakriteerien tulkinta mahdollistaa jatkossa sen, että myös apteekit voisivat järjestää rokotuksia joustavammin, Puumalainen sanoo. – Teemme tiivistä yhteistyötä viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa asian edistämiseksi, Puumalainen toteaa. Tilanne saattaa tosin muuttua, sillä tilakriteereihin liittyvä lainsäädäntö on hiljattain uudistunut. Ympäristölle ystävällisempi Helppo kierrättää Ravintorengas Oy, Siikainen karinhavu.fi Me tsäs tä e linv oi m aa ravintorengas_HE_UP_2024_104x297.indd 1 ravintorengas_HE_UP_2024_104x297.indd 1 9.4.2024 9.42.00 9.4.2024 9.42.00 teekkarin on perustettava rokotustoimintaa varten erillinen terveydenhuollon palveluita tuottava yritys, Apteekin terveyspiste. Apteekkariliiton alkuvuodesta 2024 toteuttaman kyselyn perusteella valtaosa apteekkareista suhtautuu rokotustoiminnan käynnistymiseen apteekeissa myönteisesti. Apteekkariliitto palkkasi alkukesästä projektivastaavan valmistelemaan apteekkikorotuksia ja selvittelemään niihin liittyvää käytännön toteutusta. Ero on johtunut siitä, että valtakunnallisesti toimivat terveyspalveluyritykset hakevat lupansa Valviralta ja apteekit puolestaan aluehallintovirastolta (AVI), jonka kriteerit ovat olleet tiukemmat. KLASSIKKO VAIHTOI KARTONKIIN Karin Havupuu-uutejuoman uusi pakkaus! Säästää luonnonvaroja verrattuna muovitai lasipakkaukseen. Kätevä kierrättää kartonkina eikä vie tyhjänä tilaa. H yvä E lämä 27 . – Mikäli apteekit halutaan antamaan esimerkiksi kausi-influenssarokotteita, hyvinvointialueiden tulisi aktiivisesti tehdä päätöksiä rokotuspalveluiden hankkimisesta apteekeista. Mahdollistaa korkean laadun ja ainutlaatuisen valmistusprosessin. HE. Apteekeilta on tähän saakka edellytetty rokotustoimintaa varten myös tiukkoja tilakriteerejä, kuten äänieristettyä huonetta vesipisteineen ja vessoineen. Valtaosa suhtautuu myönteisesti Puumalainen korostaa, että apteekkirokotusten laajamittainen käynnistäminen edellyttää myös hyvinvointialueiden päätöksiä. . Vastaavia tilakriteereitä ei ole edellytetty yksityisiltä, valtakunnallisesti toimivilta terveyspalveluyrityksiltä, vaikka ne toimisivat apteekin tiloissa. Tavoitteena on löytää rokotustoiminnan käynnistämiseksi toimivia malleja. Eli Valviralla ja AVI:lla on ollut erilainen tulkinta rokotustoiminnan edellyttämistä tiloista. – Tahtotilaa rokottamiseen on, mikäli rokotusten käynnistäminen saadaan mahdollisimman sujuvaksi ja taloudellisesti kannattavaksi, Puumalainen sanoo. Se edellyttää muun muassa osakeyhtiön perustamista, rekisteröintiä terveydenhuollon palveluntuottajien rekisteriin sekä palkattua vastuulääkäriä vastaamaan rokotustoiminnasta. Asiakkaiden toivoma pakkausratkaisu. Ne siis voivat antaa rokotuksia vaikka sermin takana
– Elämänkokemukset ja kasvuympäristö vaikuttavat olennaisesti itsekriittisyyden määrään. Sisäänpäin kääntynyt viha ilmenee usein itsekritiikkinä, Grandell toteaa. Itsemyötätunnossa ei ole kyse esimerkiksi vastuuttomuudesta, laiskuudesta tai itsekkyydestä. Silloin apuna voivat olla erilaiset itsemyötätuntotestit. Toiset eivät koe sitä yhtä hyödylliseksi, vaan orientoituvat nykyhetkeen. Monta itsemyötätunnon hetkeä voi muuttaa elämäsi”. – Monien tutkimusten mukaan itsemyötätuntoiset ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä, tyytyväisempiä parisuhteissaan ja kokevat vähemmän ahdistusta ja masennusta kuin ne, jotka suhtautuvat haitallisella tavalla kriittisesti itseään kohtaan, summaa Grandell. – Mieli herkistyy itsekritiikille etenkin silloin, jos on kasvanut ympäristössä, jossa on ollut paljon kritiikkiä, vaativuutta, henkistä tai fyysistä väkivaltaa tai jos on tullut kiusatuksi. 28 . Uhattuna ihmismieli kokee sekä pelkoa että suuttumusta. – Itseensä kriittisesti suhtautuvan ihmisen huulilta saattaa tulla lannistuneita lausahduksia, kuten ”ei tästä mitään tule, turha yrittää”. Jos ihmisellä on paljon stressiä ja kuormitusta, hän on Grandellin mukaan taipuvaisempi olemaan itselleen kriittinen. Mistä itsemyötätunnon vaikeus on peräisin. Merkitystä on kuitenkin sillä, kuinka kauan itsen syyllistämisen tilassa ollaan: muutamia minuutteja, muutamia päiviä vai onko se kroonisempi ilmiö, Grandell sanoo. H yvä E lämä Sielun peili peili Itsemyötätunto parantaa elämänlaatua Työterveyspsykologi Ronnie Grandell kannustaa kehittämään itsemyötätuntoa muokkaamalla ajatuksia itsestä ystävällisempään muotoon. – Ikävä kyllä vihan tunne voi myös kääntyä sisäänpäin, kun huomaamme itsessämme tai toiminnassamme jotakin epämieluisaa. Samaa mieltä on työterveyspsykologi, johtajuuscoach ja tietokirjailija Ronnie Grandell. Itsemyötätunnon ansiosta he pystyvät nousemaan ylös ja yrittämään uudelleen. Tiedostavaa harjoittelua Aina ihminen ei edes tiedosta olevansa armoton itseään kohtaan. Teksti: Merja Kiviluoma P sykologi Chris Gemer sanoo: ”Yksi itsemyötätunnon hetki voi muuttaa päiväsi kulkua. Itseensä myötätuntoisesti suhtautuvat ihmiset ovat itselleen ystävällisempiä erityisesti vaikeina hetkinä. Sanoisin kuitenkin, että menneisyyden läpi käymisestä ei ole haittaa, vaan useimmiten se on hyödyksi. Myötätuntokeskeisessä psykoterapiassa itsemyötätuntoa luonnehditaan kyvyksi huomata kärsimystä itsessä ja muissa yhdistettynä haluun ja kykyyn lievittää sitä. Tilastojen mukaan kolme neljästä ihmisestä kuvailee olevansa kriittisempi itseään kuin muita kohtaan. – Joillekin ihmisille on todella käänteentekevää käydä menneisyyttään läpi ja nähdä sieltä peräisin olevat syy-seuraussuhteet. Esimerkiksi Grandellin itsemyotatunto.com-sivuilta löytyy kahdentoista kysymyksen testi.. Grandellin mukaan se riippuu ihmisestä. – Ei tarvitse ajatella, että itsessä olisi jotain vialla, jos kokee tehdyistä virheistä johtuvaa turhautumista tai itsen syyllistämistä. Tämä on ollut historiassa jossain määrin hyödyllistäkin. Hänen mukaansa on myös osoitettu, että itsemyötätuntoiset henkilöt vitkuttelevat vähemmän kohdatessaan epämiellyttäviä tehtäviä, kestävät paremmin vastoinkäymisiä ja ottavat enemmän vastuuta omista virheistään kuin itsekriittiset ihmiset
Sielun peili peili H yvä E lämä 29 . –?Itsemyötätuntoiset ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä, kokevat vähemmän ahdistusta ja masennusta kuin itseensä ankaran itsekriittisesti suhtautuvat ihmiset, toteaa työterveyspsykologi Ronnie Grandell. – Jos tiedostat olleesi vaativa, ankara tai kriittinen itsellesi ennenkin, voit miettiä, mikä siihen on menneisyydessä auttanut. Luultavasti tämä poikkeaa olennaisesti siitä, mitä sanot itsellesi, toteaa Grandell. Grandellin mukaan tiedostamista voi pyrkiä lisäämään seuraamalla omaa mielenmaisemaansa vaikkapa päivän tai pari. – Työssäni koin, että minulta loppuvat välineet erityisesti niiden ihmisten kohdalla, jotka kamppailivat kovan itsekritiikin kanssa. Itsemyötätuntoa olisi Grandellin mukaan hyvä harjoitella mahdollisimman tietoisesti. Hakeuduin Englantiin opiskelemaan sitä. Avuksi on voinut olla soitto kaverille, rentoutuminen saunassa tai ulkona käveleminen. Hän rohkaisee itsemyötätunnon opettelussa käyttämään kirjoittamista. Kirjojen sisältö pohjautuu myötätuntokeskeisen terapian menetelmiin sekä tutkimustuloksiin itsemyötätunnosta ja ihmismielestä. Grandellin aloittaessa työterveyshuollossa psykologina vuonna 2010 itsemyötätunnosta ei Suomessa vielä puhuttu, eikä kirjallisuuttakaan ollut juuri saatavilla. Maailmalta löysin myötätuntokeskeisen terapian, josta uskoin asiakkaani hyötyvän. Käytännössä voit pysähtyä, ottaa muutaman rauhoittavan hengityksen, avata hartioita ja rintakehää. – Itsemyötätuntoista puhetta kirjoittaessasi voit miettiä, mitä sanoisit samassa tilanteessa olevalle ystävällesi, josta välität. – Tänä aikana voit laittaa merkille, milloin huomaat olevasi kriittinen tai ankara itsellesi. Huomatessasi näitä hetkiä voit myös miettiä, mikä niihin auttaisi. Grandell on kirjoittanut itsemyötätunnosta kaksi teosta: Itsemyötätunto (Tammi, 2015) ja Irti itsekritiikistä (Tammi, 2018). – Näin itsemyötätunnosta tulee suunta, johon kuljetaan. Kirjata kannattaa ensin itsekriittinen suhtautuminen ja viereen vaihtoehtoiseksi malliksi itsemyötätuntoinen suhtautuminen esimerkiksi otsikolla ”Itsemyötätuntoinen puhe”. – Voit myös kokeilla, miltä tuntuu laittaa kädet rintakehälle samalla myötätunnolla kuin laittaisit kätesi toisen olkapäälle tai ottaisit toista kädestä kiinni. – Erityisesti stressijärjestelmän kuormituksen keskellä on hyvä rauhoittaa ensin keho, koska mieleen mahtuu enemmän myötätuntoisia näkökulmia, kun keho rauhoittuu. Sp ||HE ’’Tee myötätunnosta suunta, jota kohti kuljet.’’
Hinta oli 1,50 euroa litra. Pistin ensin vastaan, etten taida, kun saan sitten vatsa kipeänä juosta pitkin yötä vessassa, mutta otin sitten kuitenkin pienen lasillisen. Kuumentamalla tehty pastörointi tuhoaa terveydelle haitalliset mikrobit ja lisää maidon säilyvyyttä. Päin vastoin, ihan kuin sisuskalut olisi sivelty kermalla. Tykkäsin siitä kovasti. Toiseksi Ruokavirasto määrää, että myyntiin tuleva maito pitää pastöroida. Rasvaa pystytään poistamaan ja tekemään maidosta monipuolisemmin erilaisia tuotteita kuin heikomman laatuisesta maidosta, tietää Tuomonen. Asun yksin ja miten ihmeessä kulutan niin paljon maitoa viikossa. – Olisi varmasti pitkä prosessi saada tilamaito kaupan hyllylle tai muuten tilalta laajempaan myyntiin, mutta ei kai sekään mahdotonta olisi. Epäilen, että rasvainen maito saattaa erottua. – En ole kyllä kokeillut maidon pakastamista. Ei siitä saa millään bisnestä. – Tilalla oli poikkeuksellisen rasvapitoinen maito. Paikallinen maitotila löytyikin. Pakastaminen voisi olla yksi tapa saada maito säilymään. Minunhan pitäisi juoda maitoa koko ajan. Otin vielä toisenkin lasillisen, eikä tuntunut vatsassa miltään. Ja normaalisti käytän maitoa vain kahvikoneessa, jolla valmistan espressoa. – Kun määrän jakaa päiville, ei se kovin paljon ole, alle seitsemän litraa. – Täti totesi minulle, että kokeile ihan piruuttasi käsittelemätöntä maitoa. H yvä E lämä L aktoosi-intoleranssin oireista kärsivä Kim Tuomonen, 47, kokeili raakamaitoa suoraan tilatankista entisen tyttöystävänsä tädin maitotilalla Pohjanmaalla. Aika kummalta tuntuu, että tuotat maidon itse ja joku muu määrää, tässäkin tapauksessa EU, kuinka paljon saat käyttää sitä, Kim tuumii. Mutta mieluummin paljon rasvaa kuin vähän. Nyt ehdot olivat, että haku mieluiten lauantaisin ja oma tonkka mukaan sekä mieluiten viisi litraa kerrallaan. Se sopii vatsalle ja siitä saisi elimistöönsä enemmän niitä bakteereita, joita ihminen tarvitsee. Lääkäri sanoi, ettei elimistöä kannata rasittaa laktoosilla, kun sen vaikutukset on voinut näin selvästi itse todeta. 30 . – Tilallinen saa käyttää itse ja myydä maitoa 2 500 litraa vuodessa. – Optimaalista olisi saada maitoa pari litraa kerrallaan pari kertaa viikossa. – Ongelma on se, että maitoa pitäisi hakea tilalta mielellään viiden litran pönikkä kerrallaan. – Minulla ei ole testeillä todettua laktoosi-intoleranssia, mutta kun jätän maidon pois, oireet katoavat ja kun juon taas maitoa, ne palaavat. Viisi litraa liian paljon Kokemuksensa perusteella Kim Tuomonen kyseli kotikuntansa Vihdin asukkaiden facebook-ryhmässä, miten ja mistä saisi hankittua monella eri nimellä kutsuttua tinki-, raaka-, tankkitai tilamaitoa käyttöönsä. Teksti ja kuvat: Mari Ahola-Aalto. Yleensä polte ylävatsassa alkaa tavallisen maidon jälkeen aika nopeasti. Raakamaito sopii vatsalle käsiteltyä paremmin Kim Tuomonen toivoisi saavansa käyttöönsä käsittelemätöntä raakamaitoa. – Täytyy sanoa, että se maistui ihan törkeän hyvältä. Eihän se maito kovin kaukana kermasta ollutkaan, Kim nauraa. Kim Tuomonen on perehtynyt maitoasiaan enemmänkin
– Lähinnä ongelmia oli polvissa ja olkanivelissä ja sain rampata lääkärissä jatkuvalla syötöllä. Mutta en tykkää siitä, kun se on niin prosessoitua. Tulehdusarvot huitelivat kahdessa sadassa. Haluaisin juoda luonnonmukaista maitoa. Tilamaidossa saisi vatsaansa enemmän bakteereita, joita ihminen tarvitsee. Tulehdukset kurissa Viime kesänä Kim Tuomosen terveys alkoi reistailla. – Työtä on riittänyt, hän sanoo. Kim käyttää tällä hetkellä punaista täysmaitoa, jonka rasvapitoisuus on vähintään 3,5 prosenttia. – Käytän siitä maitojuoma-versiota, josta on poistettu laktoosi. H yvä E lämä 31 . Kimin kokemuksen mukaan raakamaito kruunaa kokkauksen. Olin myös sairaalassa määrittelemättömän niveltulehduksen vuoksi viisi päivää. En ole esimerkiksi kolmeen kuukauteen syönyt juurikaan. – Viime kesänä aloin muokata myös ruokavaliota ketogeeniseen suuntaan pyrkimyksenä ehkäistä niveltulehduksia. – Pannukakusta tulee ihan älyttömän hyvää, samoin muista kakuista ja leivonnaisista. Kim Tuomonen on koulutukseltaan lvi-asentaja ja toimii esimiestehtävissä rakennusalan yrityksessä.
32 . – Kun painonpudotus pohjautuu vahvasti liikuntaan, ja sitten liikunta jää pois, tulee paino helposti takaisin. Suomessa liki 20 prosenttia aikuisista kärsii laktoosi-intoleranssista. H yvä E lämä Laktoosi-intoleranssi on laktoosin eli maitosokerin imeytymishäiriö, joka aiheuttaa vatsakipuja, turvotusta, ilmavaivoja ja ripulia. Silloin tuntuu siltä, että on kaikki mahdolliset vaivat. Kun sitten menen nukkumaan pehmeä vatsanportti meinaa päästää ruoan nousemaan ylös. – Pakastimessa on ollut joskus syksyisin myös runsaasti itse kalastettua kuhaa ja ahventa. 2016 aloimme treenata valmentajan kanssa säännöllisesti, treeniohjelman ja ruokavalion avulla. Taistelua painon kanssa Kim Tuomonen on tehnyt elämänsä aikana työtä painonsa kanssa. Epäsäännölliset elintavat ovat yksi tekijä ylipainon taustalla. Ei sen kanssa pysty elämään loppuelämää. – Perehdyin ruokavalioon, lähinnä siihen, mikä pitää olla rasvan, hiilihydraattien ja proteiinin suhde. HE ’’Perehdyin ruokavalioon, lähinnä siihen, mikä pitää olla rasvan, hiilihydraattien ja proteiinin suhde.’’ – On helppo uskoa lihavuusgeenin olemassaoloon, kun toiset voivat syödä mitä vain ja milloin vain, Kim Tuomonen toteaa.. – Olen lisännyt ruokavalioon luonnonlääkkeitä muun muassa inkivääriä ja hunajaa. Ihmisillä saattaa olla perinnöllinen taipumus lihoa. Siihen saakka ajelin velipojan ja kavereiden pyörillä. Syön niitä minimimäärän, 30 grammaa vuorokaudessa. Paino lähti ruokavaliolla putoamaan yhdistettynä liikuntaan. Näissä maissa geeniperimä on muokkautunut paremmin laktoosia sietäväksi. Laktoosi-intoleranssi on oikeastaan ihmisen normaali olotila. Se helpottaa närästystä ja on vielä hyvääkin. Maitosokerin imeytymishäiriö hiilihydraatteja. Ruokavalio oli vähän niinkuin fittnes-urheilijoiden kilparuokavalio. Tilanne on kuitenkin erilainen maissa, joissa on perinteisesti käytetty paljon maitotuotteita. Hän on myös ahkera marjastaja ja sienestäjä. Kim kärsii vatsavaivoista, pehmeästä vatsanportista ja närästyksestä. Valkosolut, leukosyyttiarvot tosin nousevat joskus vähän normaalia korkeammiksi, joka kertonee jostakin tulehduksesta, Kim toteaa. Tulehdusarvot ovat ainakin pysyneet kurissa. Viime aikoina on ollut esillä tutkimuksia, joissa on puhuttu lihavuusgeeneistä. Siihen ei ole yhtä vastausta, vaan se selviää jokaiselle kokeilemalla ja kuulostelemalla omaa kehoa. – Autossa on nytkin litra AB-piimää. – Viime kesän sairastelujen jälkeen päätin myös, että nyt rupean tekemään niitä juttuja, joita olen miettinyt ja haluan tehdä. Tyypillistä on, että suoliston kyky pilkkoa suurempia laktoosimääriä häviää 12-18-vuotiaana. Koko maailman ihmisistä arvioilta 70 prosenttia ei siedä aikuisiässä laktoosia. Ne tukevat hyvinvointia, vaikkeivät paranna. – Siihen olisi helppo uskoa, kun näkee ihmisiä, jotka syövät ihan mitä sattuu ja milloin sattuu, eivätkä lihoa millään. Kim on käynyt tekemässä luomuostoksia paikallisessa Reko-lähituottajaryhmästä. Moottoripyörää olen ajatellut jo pidempään ja viime syksynä ostin oman. – Kun aamupalan jälkeen tulee päivän aikana syötyä liian vähän, on se annos, joka kotona illalla työpäivän jälkeen syö aika tukeva. – Olen käynyt salilla 15-vuotiaasta saakka satunnaisesti, alkuun ei niin tosissaan
Tampereen yliopiston tutkijat havaitsivat, että heidän kehittämänsä uusi laskennallinen menetelmä antaa merkittävästi paremman arvion pitkän aikavälin äkkikuolemariskistä. Kuva: www.monicardi.com Läpimurto sydänperäisen äkkikuoleman ennustamisessa Tampereen yliopiston fyysikkojen kehittämällä uudella laskennallisella menetelmällä voidaan arvioida sydänperäisen äkkikuoleman riski yhden minuutin aikana kerätyistä sykeväleistä. Menetelmä ei ole riippuvainen muista mittauksista, ja se voitaisiin suoraviivaisesti integroida esimerkiksi älykelloon tai älysormukseen. Tutkimus toteutettiin kardiologian ja laskennallisen fysiikan välisessä poikkitieteellisessä yhteistyössä.. – Tutkimuksen mielenkiintoisin havainto on erojen tunnistaminen nimenomaan lepomittauksen aikana. Analyysilla voidaan tutkia eri aikaskaaloilla sykevälien keskinäisiä riippuvuuksia ja muita kompleksisia ominaisuuksia, jotka ovat tunnusomaisia erilaisille sydänsairauksille. H yvä E lämä 33 . Analyysissä huomioitiin myös muut riskitekijät. S ydänsairauden ensimmäinen oire on valitettavan usein sydänäkkikuolema. Aiemmissa tutkimuksissa äkkikuolemariskiä on arvioitu rasitustestin aikana mitatuilla suureilla, kuten kardiorespiratorisella kunnolla ja palautumissykkeellä. Jotta ennaltaehkäisevä hoito voidaan järjestää, on äärimmäisen tärkeää pystyä määrittämään äkkikuoleman riski. Menetelmällä on suuri potentiaali esidiagnostiikassa ja korkean riskin potilaiden tunnistamisessa. Tavoitteena on tunnistaa uusilla menetelmillä luotettavasti paitsi kokonaisriskiä myös tavallisimpia sydänsairauksia, kuten sydämen vajaatoimintaa, jonka diagnosointi on nykymenetelmillä varsin työlästä. Käytössä olevat sykevälianalyysit eivät kuitenkaan toistaiseksi ole olleet riittävän tarkkoja tähän tarkoitukseen. Uusi menetelmä perustuu aikasarja-analyysiin, jonka professori Esa Räsäsen johtama laskennallisen fysiikan tutkimusryhmä on kehittänyt. – On mahdollista, että monilla aiemmin oireettomilla henkilöillä, jotka ovat saaneet sydänäkkikuoleman tai jotka on elvytetty äkillisen sydänpysähdyksen jälkeen, tapahtuma olisi ollut ennakoitavissa ja ehkäistävissä, jos riskipiirteiden ilmaantuminen olisi havaittu ajoissa, kardiologian professori ja tutkimuksen ykköskirjoittaja Jussi Hernesniemi kommentoi. Kardiorespiratorinen kunto tarkoittaa ihmisen hapenkuljetuskykyä lihaksiin ja lihaskudoksen kapasiteettia käyttää happea fyysisen suorituksen aikana. Havainto perustuu The Finnish Cardiovascular Study (FINCAVAS) -hankkeessa kerättyyn noin 4 000 potilaan rasituskoeaineistoon. Eroja lepomittauksissa Uuden menetelmän avulla tunnistetuilla poikkeavan sykevälivaihtelun potilailla oli merkittävästi korkeampi äkkikuolemailmaantuvuus verrattuna niihin potilaisiin, joilla sykeominaisuudet olivat normaaleja. Alustavat tulokset ovat hyvin lupaavia.´ HE Uusi sydänperäisen äkkikuoleman riskiä arvioiva laskennallinen menetelmä on mahdollista integroida esimerkiksi älykelloon tai älysormukseen. Sykettä mittaavilla kuluttajalaitteilla, kuten yleisesti käytössä olevilla älykelloilla, on tekniset edellytykset määrittää tällaisia sydänperäisiä riskitekijöitä. Levossa suuren riskin potilaiden sydämen sykevälisarjojen ominaisuudet muistuttavat terveen sydämen ominaisuuksia fyysisen rasituksen aikana, väitöskirjatutkija Teemu Pukkila sanoo. Se voi tapahtua myös nuorelle ja ulkoisesti terveelle ihmiselle esimerkiksi rankan urheilusuorituksen yhteydessä. Menetelmän kehittämistä ja tutkimusta laajennetaan ja jatketaan parhaillaan erilaisia sydänsairauksia sisältävien tietokantojen avulla. Arvion tekemiseen tarvitaan ainoastaan analyysi yhden minuutin aikana kerätyistä leposykeväleistä
34 . Siksi lääkärin tekemä löydösten merkityksen kertominen on tärkeä osa sydäntutkimuksia, toteaa Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala. Teksti: Sydänliitto. Miten sydämen toimintaa tutkitaan, ja voiko vaikkapa verikokeella saada luvattua kattavaa tietoa sydämen kunnosta. H yvä E lämä –?Tarkoissa selvityksissä löytyy usein pieniä löydöksiä, joilla ei ole käytännössä vaikutusta sydämen toimintaan. Kuva: Sydänliitto Lyhyt oppimäärä sydäntutkimusten saloihin Usein kuulee kysyttävän, millä tutkimuksella saisi perusteellisen selvyyden sydämensä tilanteesta
Laitteella ei tutkita sydämen hapensaantia sepelvaltimotaudissa tai rytmihäiriöissä. K oska sydämen toimintaan liittyy paljon osatekijöitä, kuten sähköinen toiminta, sydänlihas, läpät ja sydämen oma verenkierto eli sepelvaltimot, tarvitaan useanlaisia tutkimustapoja. Eteisvärinän tunnistamisen apuvälineeksi löytyy myös joukko laitteita ja yksi puhelinsovellus. . Vaikka oire ei osuisikaan nauhoitushetkeen, EKG kertoo kardiologille paljon sydämen toiminnasta. Ohimennyt rytmihäiriö ei jätä jälkiä, joten nauhoitus pitäisi pystyä tekemään rytmihäiriön aikana. EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnissä sydänfilmiä tallennetaan 24 tai 48 tunnin ajan. Stetoskooppi keksittiin jo yli 100 vuotta sitten, mutta se on edelleen tärkeä työväline. – Ylivoimaisesti hyödyllisin kotiin hankittava laite on verenpainemittari. Tätä menetelmää käytetään erityisesti tutkittaessa rytmihäiriöoireita. Siksi päivystyksessä otetaan EKG usein toistetusti, sanoo Anna-Mari Hekkala. Samoin sydäninfarktitilanteessa sydämen hapenpuute on usein heti nähtävissä, ja oikeat hoitotoimet voidaan aloittaa välittömästi. Omat mittaukset Markkinoilla on paljon laitteita, joita mainostetaan ihmisille elintoimintojen mittaamiseen. – Näiden äänien välissä kuuluvaa suhinaa kutsutaan sivuääneksi, joka syntyy yleensä läppäviasta. Siitä voi esimerkiksi nähdä sydänlihasvaurion jäljet tai viitteitä rytmihäiriöille altistavista mekanismeista. Yrityksetkin tarjoavat kuluttajille erilaisia verikoetutkimuksia ja röntgenkuvauksia, joihin voi hakeutua jopa ilman lääkärin lähetettä. Ne täydentävät toisiaan. Verenpainemittarit ilmoittavat myös sykelukeman. Usein oireiden perusteellinen selvitys voi riittää päättelemään, onko syytä epäillä sydänsairautta, vai kohdistetaanko tutkimukset esimerkiksi keuhkojen suuntaan. – Jokaisen kannattaa opetella lisäksi pulssin tunnustelu. Siksi lääkärin tekemä tulosten tulkinta, eli löydösten merkityksen kertominen ymmärrettävästi, on tärkeä osa sydäntutkimuksia, toteaa Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala. Lääkärin haastatteluun Sydämen tutkimukset alkavat aina lääkärin haastattelulla. Elämän stressitilanteet saattavat selittää oireiden ilmaantumisen juuri nyt. – On hyvä tietää, että tarkoissa selvityksissä löytyy usein pieniä löydöksiä, joilla ei ole käytännössä mitään vaikutusta sydämen toimintaan. Taulukossa on lueteltu muutamia esimerkkejä. – Saturaatioarvo voi laskea sydämen vajaatoiminnassa, kun pumppaustoiminta heikkenee ja keuhkoihin kertyy nestettä. Tutkimuksesta käytetään myös nimeä Holter-nauhoitus, keksijänsä Sir Norman Holterin mukaan. Ammattilaista kiinnostaa erityisesti lähisukulaisten, kuten vanhempien ja sisarusten sairaudet, Hekkala kertoo. Uusimmista verenpainemittareista löytyy eteisvärinärytmihäiriötä tunnistavia lisätoimintoja, jopa sydänfilmin nauhoitusoptio. Kokenut kuuntelija pystyy sanomaan jo sivuäänen perusteella, mistä läppäviasta ja kuinka vaikea-asteisesta tilanteesta voisi olla kysymys. EKG ja verikokeet EKG (elektrokardiogrammi), jota myös sydänfilmiksi kutsutaan, on sydänsairauksien perustutkimus. Kuluttajille mainostetaan myös saturaatiomittaria, joka mittaa sormenpäästä veren happikyllästeisyyttä. Tämän perusteella lääkärille pitäisi jo syntyä käsitys, mitä sairautta epäillä, tai ainakin käsitys, mistä sairaudesta tuskin on kysymys. Sen avulla saa karkean käsityksen, onko syke rauhallinen vai nopea, ja erityisesti tasainen vaiko epätasainen. Stetoskoopilla kuulee sydämen läppien toimintaäänet, eli niiden avautumisen ja sulkeutumisen. Se kertoo lähinnä keuhkojen toiminnasta. Saturaatiomittaus kuuluu perustutkimuksiin ambulanssissa ja päivystyksessä. Myös sydäninfarktin aikana EKG voi olla välillä normaali. Troponiini lieneekin tavallisimpia verikoetutkimuksia päivystyksessä. – Sydäninfarktia epäiltäessä mitataan aina verestä troponiini-niminen merkkiaine. – Koska elintavat vaikuttavat monen sydänsairauden kehittymiseen, kiinnostaa tieto tupakoinnista ja muiden nikotiinituotteiden käytöstä, ruokailutottumuksista, liikunnan harrastamisesta ja alkoholin käytöstä. – Aina EKG ei kuitenkaan heti paljasta ongelmaa. Monen sydänsairauden taustalla voi olla geneettisiä tekijöitä, joten sukutiedosta on hyötyä. Jos rytmihäiriöoire osuu nauhoitushetkeen, diagnoosi varmistuu välittömästi. H yvä E lämä 35 . Toinen sydämelle eri. Olkavarresta painetta mittaavat automaattimittarit ovat luotettavia, ja verenpaineen seuranta ja hoito perustuu kotona tehtyihin mittauksiin, toteaa ylilääkäri Hekkala
Tutkimuksen avulla todetaan nämä sairaudet, määritellään sairauden vaikeusaste, ja myös seurataan sairauden etenemistä. Nämä eivät vaikuta mitenkään sydämen toimintaan, eikä niitä tarvitse seurata toistetuilla tutkimuksilla. HE. Tulkinta on kardiologin tehtävä, Anna-Mari Hekkala toteaa. Lääkäri saattaa kuvata tällaisia vuotoja sanoilla ”fysiologinen” tai ”vähäinen”. 36 . Sitä käytetään usein myös nuorempien (alle 40-vuotiaiden) verisuonisairauksien (kuten aortan laajentuman tai kaventuman eli koarktaation) seurannassa, sillä toistuvatkaan kuvaukset eivät aiheuta merkittävää säderasitusta tietokonekuvauksen tapaan. kolesterolimittaus ja verensokeri), sekä hoitoon liittyviä parametreja (esimerkiksi munuaisten toiminta ja hemoglobiini). Silloin valitaan sydämen magneettikuvaus (MRI), jota ennen tehdään aina sydämen ultraäänitutkimus. Nykyiset laitteet ovat niin tarkkoja, että useimmilla ihmisillä nähdään pieniä läppävuotoja. Jos näkyvyys on rajoittunut, eikä ultraääni siten ole riittävä, tai jos sydänlihaksesta tarvitaan tarkempaa tietoa, magneettikuvaus on hyvä jatkotutkimus. Magneettikuvausta käytetään sydämen rakenteiden tutkimiseen. Näkyvyyttä voivat rajoittaa merkittävä lihavuus tai keuhkoahtaumatauti. H yvä E lämä Stetoskooppi keksittiin yli 100 vuotta sitten, mutta se on edelleen tärkeä työväline. Sydämen ultraäänitutkimus Sydämen ultraäänitutkimuksella tutkitaan läppävikoja, sydänlihassairauksia ja sydämen vajaatoimintaa. Muutoin verikokeilla tutkitaan lähinnä sydänsairauksille altistavia tekijöitä (esim. Ultraäänitutkimuksen tekniikan takia mittaustulokset saattavat hivenen vaihdella tutkimuksesta toiseen. Magneettikuvauksella saadaan tarkkaa tietoa sydänlihaksen toiminnasta ja rakenteesta, ja sen avulla voidaan siten saada selvyys sydänlihaksen kertymäsairauksista (sydänamyloidoosi), tulehduksellisista sairauksista (myokardiitti, sydänsarkoidoosi), tai kardiomyopatioista. – Tutkija tarkastelee sydämen toimintaa silmämääräisesti, mittaa sydämen lokeroiden kokoa ja erilaisia virtausnopeuksia. Joskus, valikoiduissa tapauksissa sydänlihasta tai eräitä läppävikoja pitää tutkia lisää tarkemmalla menetelmällä. Magneettikuvaus on nykyisin tärkeä tutkimus tutkittaessa synnynnäisiä sydänvikoja, ja sitä käytetään näiden vikojen seurannassa. tyinen merkkiaine on natriureettinen peptidi, jonka pitoisuus nousee sydämen vajaatoiminnassa. Myös silikoni-implantit vaikeuttavat sydämen tarkastelua tietyistä suunnista. Mittaustulokset luetellaan lausunnossa. Siksi potilaan ei pidä lähteä itse tulkitsemaan mittaustuloksia. Kaikilla ultraäänitutkimus ei kuitenkaan onnistu toivotusti
– Nyt vain noin kolme prosenttia suomalaisista luovutusikäisistä luovuttaa verta. Tavoitteesta ollaan siis jäljessä. Kuka vain voi auttaa kirimään uusien luovuttajien tavoitetta kiinni * Jos luovutat jo verta, pyydä seuraavalla kerralla aiemmin verta luovuttamaton perheenjäsen, ystävä, naapuri tai työkaveri mukaan. Tänä vuonna tavoitteena on yli 20 000 uutta luovuttajaa. H yvä E lämä 37 . Vuosibudjetti on noin 60 miljoonaa euroa ja palveluksessa on noin 500 henkilöä. Suurin osa verenluovutusikäisistä suomalaisista voisi kokeilla verenluovutusta. Verenluovutus kerrankin vuodessa on iso apu ja auttaa laajentamaan sitä joukkoa, jonka avulla pidämme yllä verihuoltoa, Castrén muistuttaa. Ensimmäinen luovutuskerta todennäköisesti jännittää, ja on helpompi rohkaistua konkarin seurassa! * Jos et ole aiemmin luovuttanut verta, tee nopea nettitesti ja selvitä, sovitko luovuttajaksi: sovinkoluovuttajaksi.fi * Vaikka et voisi itse luovuttaa verta, kuka vain voi jakaa tietoa aiheesta ja kannustaa muita luovuttamaan! Uusia verenluovuttajia tarvitaan – auttaminen on helppoa Vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla verenluovutukseen ilmoittautui 68 406 ihmistä, jotka luovuttivat yhteensä reilut 85 000 kertaa. Lähimmän luovutuspisteen, liikkuvan tilaisuuden tai Verenluovutusbussin aikataulut voi etsiä Veripalvelun verkkosivuilta: www.veripalvelu.fi/ajanvaraus Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu tuottaa sairaaloille potilaiden hoidossa tarvittavia turvallisia ja tehokkaita verivalmisteita sekä laboratoriopalveluja. Kiitos jokaiselle, joka on ojentanut auttavan kätensä, sanoo verenluovutuksen johtaja Johanna Castrén. Veripalvelu on voittoa tavoittelematon organisaatio. Ensimmäisen kerran verta voi luovuttaa 18–59-vuotiaana. Luovuttajille voi myös tulla pitkiä taukoja elämäntilanteista johtuen. Esimerkiksi verenpainetai kolesterolilääkkeet eivät estä verenluovutusta, mutta verenluovuttajalla ei saa olla vakavia sairauksia. Valmiuden ja varautumisen kannalta olisi erittäin tärkeää, että määrä kasvaisi. HE. – Mahdollisimman laaja ja monimuotoinen verenluovuttajakunta on erittäin tärkeä, jotta potilaat saavat avun kaikissa olosuhteissa. Veripalvelu huolehtii veren keräämisestä vapaaehtoisilta verenluovuttajilta potilashoidon tarpeiden mukaisesti. U usia verenluovuttajia luovutuksessa on käynyt kesäkuun loppuun mennessä 8 761. Verenluovutuksia järjestetään jatkuvasti eri puolilla Suomea. Veripalvelu tarjoaa sairaaloille myös kantasoluja elinten siirtoja tukevia palveluita. Uusia verenluovuttajia tarvitaan jatkuvasti, koska joka kuukausi osa säännöllisesti verta luovuttavista joutuu lopettamaan esimerkiksi iän tai sairauksien vuoksi
Teksti: Sydänliitto Kestävyysliikunta parantaa suorituskykyä rasitustilanteessa ja rasituksen tunne pienenee.. H yvä E lämä Liikunnan vaikutuksia sydämen terveyteen Säännöllinen liikunta, kuten esimerkiksi kävely, pyöräily ja juoksu, parantaa sydämen ja verenkiertoelimistön kuntoa. 38
Säännöllinen liikunta voi ehkäistä ikääntymiseen liittyvää verenpaineen nousua. Oleellista on, että hyvän HDL-kolesterolin suhteellinen osuus kasvaa. Kasvu syntyy, kun HDL-pitoisuus suurenee ja LDL-pitoisuus samalla pienenee. Liikunta ja verenpaine Säännöllinen liikunta alentaa tehokkaasti verenpainetta. Liikunnan vaikutukset ilmenevät sydämen leposykkeen pienenemisenä ja sydämen iskutilavuuden suurenemisena. Molemmat muutokset ovat terveyden kannalta merkittäviä. Painon väheneminen ja erityisesti tyydyttyneen rasvan saannin väheneminen vaikuttavat LDL-kolesterolin muutoksiin enemmän kuin itse liikunta. Viikoittainen liikunta-annos voi sisältää työmatkaliikuntaa, liikkumista perheen kanssa ja vaikkapa liikuntaharrastuksen. Myös näiden yhdistelmä on mahdollinen. Kestävyysliikunta voi pienentää myös veren huonon eli LDL-kolesterolin pitoisuutta noin viisi prosenttia. Jos liikkuminen on jäänyt kovin vähälle, määrän voi koota jopa muutaman minuutin liikuntatuokioista. Vaihtoehtona on rasittavampaa liikuntaa ainakin 1 tunti 15 minuuttia. Myös näiden yhdistelmä on mahdollinen. Sydämen iskutilavuus suurenee, jolloin myös sydämen maksimaalinen minuuttitilavuus liikunnan yhteydessä suurenee. Liikunnan avulla hyvän, HDL-kolesterolin pitoisuus voi suurentua noin viisi prosenttia. Muutos voi ilmentyä jo muutaman kuukauden säännöllisen liikunnan jälkeen. Myös kohtuukuormitteinen lihaskuntoharjoittelu yhdistettynä muuhun liikuntaan auttaa hallitsemaan verenpainetta. Kestävyysliikunta parantaa suorituskykyä rasitustilanteessa ja rasituksen tunne pienenee. Muutos on lähes yhtä suuri kuin yhdellä lääkkeellä aikaan saatu, eikä siihen välttämättä tarvita laihtumista. Kestävyysliikunta pienentää systolista lepoverenpainetta 7 mmHg ja diastolista painetta 5 mmHg, henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine. Jotta kolesterolimuutoksia syntyisi, olisi hyvä liikkua ainakin kolme kertaa viikossa reippaasti yhteensä ainakin 2 tuntia 30 minuuttia. Liikunnan vaikutukset näkyvät 36 kuukaudessa. . Jos liikkuminen on jäänyt kovin vähälle, määrän voi koota jopa muutaman minuutin liikuntatuokioista. Runsaasti liikkuvien lepoverenpaine on pienempi, ja heillä esiintyy harvemmin kohonnutta verenpainetta kuin vähän liikkuvilla. Liikunta voi muuttaa LDL-kolesterolin laadullisia ominaisuuksia paremmiksi. Liikunta voi pienentää hieman, keskimäärin 2 mmHg, myös normaalialueella olevaa lepoverenpainetta. Liikunta ja kolesterolit Kestävyysliikunta on yksi harvoja keinoja, joka voi suurentaa veren hyvän eli HDLkolesterolin pitoisuutta. Jotta verenpainemuutoksia syntyisi, olisi hyvä liikkua ainakin kolme kertaa viikossa reippaasti yhteensä ainakin 2 tuntia 30 minuuttia. Viikoittainen liikunta-annos voi sisältää työmatkaliikuntaa, liikkumista perheen kanssa ja vaikkapa liikuntaharrastuksen. Kestävyysliikunnan vaikutukset kokonaiskolesteroliin ovat seurausta HDLja LDLkolesterolin pitoisuuksien muutoksista. Vaihtoehtona on rasittavampaa liikuntaa ainakin 1 tunti 15 minuuttia. Liikunta ja sydänja verenkiertoelimistö. Lihaskuntoharjoittelu ei juurikaan vaikuta HDLkolesterolin pitoisuuteen veressä. H yvä E lämä 39 . Liikunnan avulla HDL-kolesterolipitoisuus voi suurentua noin viisi prosenttia. Kestävyysliikunta parantaa lihasten happea käyttävää energiantuottoa ja siksi maksimaalinen hapenottokyky paranee
Lievässä ja keskivaikeassa depressiossa liikunnalla on myönteinen vaikutus mielialaan lääkityksen lisänä. 40 . Sekä kestävyysliikunnan että lihasvoimaharjoittelun on todettu pienentävän sokeritasapainoa kuvaavan sokerihemoglobiinin (HbA1c) arvoa puolisen prosenttiyksikköä. Ainakin naisilla liikunta saattaa vähentää masennuksen oireita eikä siitä näytä olevan haittaa. H yvä E lämä Liikunta ja mielen hyvinvointi Liikunta ja verensokeri Säännöllinen liikunta parantaa sokeritasapainoa. Liikkumaan motivoituneilla kestävyysliikunnan teho on arvioitu yhtä suureksi kuin yhden depressiolääkkeen. Säännöllinen liikunta parantaa sokeritasapainoa. Liikunta lisää elimistön insuliiniherkkyyttä ja laskee verensokeria. Vanhuksilla liikunta näyttää vähentävän depressio-oireita. Liikunta saattaa olla yhtä vaikuttavaa kuin kognitiivinen terapia. Liikunnan depressiota vähentäväksi vaikutusmekanismeiksi on esitetty, että se keskeyttää masennusajatuksia, kääntää huomion pois negatiivisista ajatuksista ja tuo sosiaalista tukea, jos liikuntaa harrastetaan ryhmässä.. Liikunnan vaikutuksista depression hoitoon on edelleen niukalti tietoa. Lievässä ja keskivaikeassa depressiossa liikunnalla on myönteinen vaikutus mielialaan lääkityksen lisänä. Liikunnan verensokeria laskeva vaikutus näkyy tunteja liikuntasuorituksen päättymisestä, kun elimistö täyttää vielä sokerivarastojaan. Paljon liikkuvilla on vähemmän depression oireita ja toisaalta vähemmän liikkuvat näyttävät sairastuvan useammin depressioon kuin paljon liikkuvat
Asumisajan lyhentyminen johtuu pitkälti siitä, että pitkäaikaishoitoon siirtyminen on viivästynyt lähemmäksi kuolemaa. HE Sekä kotona asuvat että hoivakotien asukkaat ovat aiempaa huonokuntoisempia. – Tulokset heijastelevat kiristettyjä hoitoon pääsyn kriteerejä ja vanhusten huonompaa kuntoa hoivaan päästessä, sanoo tutkijatohtori Kaarina Korhonen Helsingin yliopistosta. Tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineiston avulla yli kahta miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä suomalaista vuosina 1999–2018. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Väestötieteen ja väestön terveyden instituutin tuoreesta tutkimuksesta. Naimisissa olevilla miehillä hoivakodin käyttö oli vähäisempää kuin muilla, eikä vastaavaa hoiva-ajan lyhentymistä havaittu. 65 vuotta täyttäneiden naisten ja miesten hoivakodeissa asuma aika on lyhentynyt merkittävästi vuosien 2008 ja 2018 välillä: Muutos kymmenen vuoden aikana oli naisilla noin neljä kuukautta ja miehillä yksi kuukausi. – Vaikeasti muistisairaan ei välttämättä ole turvallista asua kotona, Korhonen kertoo. – Vaimot todennäköisesti hoitavat miehiään, Korhonen toteaa. Tämän seurauksena sekä kotona asuvat että hoivakotien asukkaat ovat aiempaa huonokuntoisempia. Henkilöiden siirtymiä kodin ja pitkäaikaishoidon välillä seurattiin Tilastokeskuksen väestörekisterin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitorekisteritietojen avulla. Hoivakodeissa asutaan entistä lyhyempi aika 65 vuotta täyttäneet naiset viettävät nykyään 1,5 vuotta ja miehet noin 10 kuukautta jäljellä olevasta elinajastaan hoivakodissa.. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös siviilisäätyryhmien välisiä eroja. H yvä E lämä 41 . Aiempaa huonokuntoisempina Vaikka hoivakotiin meno on siirtynyt yhä myöhemmälle iälle koko tarkasteluajan, 2010-luvun taitteesta lähtien hoivaan siirtyminen on viivästynyt enemmän kuin terveydentila antaisi olettaa
H yvä E lämä Tärkeintä on löytää itselle mieluinen tapa liikkua ja nauttia ulkoilmasta. Yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen Terveystalosta kannustaa hyödyntämään kesäiset säät luontoliikuntaan.. 42 . Luontoliikunta on terveyspommi Liikunta on hyväksi keholle ja mielelle missä tahansa, mutta erityisen hyväksi se on luonnossa
Ei sisällä hiivaa eikä maidon tai soijan ainesosia. Ei sisällä hiivaa eikä maidon tai soijan ainesosia. Tämän lisäksi luonnossa liikkuminen parantaa vastustuskykyä, yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen Terveystalosta kertoo. Nivele Kollageeni-Glukosamiini-Magnesium-C& Bvitamiinijuoma tuotenumero 1256, ME: 6 • Nivelrustot • Lihakset, luusto • Iho, hermosto ja immuunijärjestelmä Nokkonen 300 mg Nokkosta sisältävä ravintolisä. Suositushinta 8,50 €. Luonto tarjoaa kauniita ja vaihtelevia maisemia, jotka stimuloivat aisteja ja luovuutta. Glukosamiini on elimistössä esiintyvä aminomonosakkaridi, jota on luonnostaan nivelissä, nivelnesteessä, rustoissa, jänteissä ja sidekudoksessa. Juoma sisältää Aloe Vera -massan kuituja, jotka näkyvät juomassa. Valmistettu Suomessa. polysakkaridit. Tärkeintä on Halosen mukaan löytää itselle mieluinen tapa liikkua ja nauttia ulkoilmasta. Hyvän Olon Luomu Kylmäpuristettu Aloe Vera juoma Luomu, kylmäpuristettu ja pastöroimaton Aloe Vera juoma – ravintolisä. Tämän sivun uutuudet tilattavissa Via Naturalen kautta. – Luontoliikunta kuormittaa kehoa monipuolisesti ja haastaa tasapainoa sekä koordinaatiota. Kuvatussa nokkosenlehdessä on kuitua ja rautaa enemmän kuin pinaatissa. Kurkuma 500 mg Kurkumaa sisältävä ravintolisä. Makeutettu sukraloosilla. Kiusallisten vatsavaivojen takana on usein suoliston hiivan liikakasvu. Nokkonen 300 mg 60 tabl tuotenumero 1220, ME: 6 • Luusto, nivelet • Aineenvaihdunta • Ruuansulatus Kurkuma 500 mg 60 tabl tuotenumero 1221, ME: 6 • Tulehduksien esto • Vastustuskyky • Sappi ja maksa Nivelejuoman sisältämät vitamiinit: • C - edistää normaalia kollageenin muodostumista rustojen toimintaa varten • Magnesium edistää lihaskunnon ja luuston normaalia toimintaa • B2 edistää ihon pysymistä normaaleina • B5 auttaa vähentämään väsymistä ja uupumista ja edistää normaalia henkistä suorituskykyä • B1 edistää hermoston normaalia toimintaa • B6 edistää normaalia energiaaineenvaihduntaa UUTUUDET Sähköpostilla info@vianaturale.fi tai puhelimella (09) 8709 856. Nokkonen on monipuolinen luonnonkasvi. Suositushinta 14,90 €. L uonnossa liikkuminen tarjoaa monia terveyshyötyjä, jotka eivät toteudu sisätiloissa. Kurkuma voi ehkäistä hiljaista tulehdusta, lievittää kipuja ja ehkäistä flunssaa. Ei sisällä hiivaa eikä maidon tai soijan ainesosia. Kollageenit ovat yleisimpiä solujen ja kudosten rakennusproteiineja jotka antavat luu-, rusto-, jänneja sidekudokselle tukea, lujuutta, kimmoisuutta ja liikkuvuutta. Alkuperämaa Espanja • Ruoansulatus • Suolisto • Vastustuskyky Hyvän Olon Luomu Kylmäpuristettu Aloe Vera juoma 1000 ml tuotenumero 1451, ME: 6 Nivele – Kollageeni-Glukosamiini Magnesium-C& B-vitamiinijuoma Monipuolinen Kollageeni-Glukosamiini-vitamiini-mineraalivalmiste. – Luonnossa liikkumiseen ei tarvita erityisiä taitoja, kalliita välineitä tai ponnisteluja aloittamiseen. Liikunta myös vähentää riskiä sairastua moniin vakaviin sairauksiin, kuten sydänja verisuonitauteihin, diabetekseen tai muistisairauksiin. Nestemäinen ravintolisä. Esimerkiksi 15-20 minuutin oleskelu metsässä laskee tutkitusti verenpainetta. Sen polttavat lehdet sisältävät useita vitamiineja, kivennäisaineita, aminohappoja, flavonoideja, klorofylliä eli lehtivihreää ja kuitua. – Aivan erityisen hyväksi mielellemme on luonnossa liikkuminen. Luonnossa liikkuminen esimerkiksi: * rauhoittaa ja auttaa palautumaan stressistä, * parantaa mielialaa, * lisää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä sekä * parantaa unen laatua.. Valmiste on makeuttamaton ja laktoositon. Valmistettu Suomessa. Valmiste on laktoositon ja gluteeniton. Rohdoskäytössä käytetään sen voimakkaan keltaista juurakkoa, joka sisältää luontaisesti kurkuminoideja. Valmiste on makeuttamaton ja laktoositon. Suositushinta 14,90 €. Ihmisessä on luontaisesti kollageenia ja glukosamiinia, joiden määrä vähenee elimistössä ikääntymisen myötä. Patentoidun valmistusmenetelmän ansiosta aaloemassaa ei kuumenneta, jolloin Aloe Veran luonnolliset vaikuttavat aktiiviaineet säilyvät parhaiten tallella, kuten mm. KANDIforte on suoliston puhdistamiseen ja suolistohiivan hillintään tarkoitettu greipinsiemenuute-inuliinivalmiste. Muista myös maitohappobakteeri KANDIforten aikana. Luomu Aloe Vera juoma Tukee myös mielenterveyttä Liikunta on yksi tärkeimmistä asioista, mitä jokainen meistä voi tehdä oman terveytemme ja hyvinvointimme eteen. Valmiste on makeuttamaton, gluteeniton ja laktoositon. KANDIforte Turvottaako tai kuriseeko vatsa, kärsitkö ilmavaivoista. Suositushinta 8,50 €. Luonto myös tarjoaa hiljaisuutta ja rauhaa, jotka auttavat irrottautumaan arjen kiireistä ja huolista. Riittää, että suuntaa esimerkiksi kävelylle metsään, pyöräilylle tai osallistuu lasten leikkeihin, Halonen kuvailee. Kurkuma on inkiväärin sukuinen monivuotinen ruohokasvi. Valmistettu Suomessa. Kurkuminoidi polyfenolit ovat kurkuman pääantioksidantteja ja kurkumiini on näistä merkittävin. Hyvän Olon Aloe Vera juoma on valmistettu luomuviljeltyjen Aloe Barbadensis Miller kasvin kuorittujen lehtien sisäosista
44 . H yvä E lämä Lääkäri Emilia Huvinen haluaa herättää keskustelua ylipainoongelmista syyllistämättä liikakilojensa kanssa kamppailevia. Se kertoo enemmän kuin vain painon ja pituuden suhdetta kuvaava painoindeksi.. Teksti: Timo Elo Lihavuus on krooninen sairaus Emilia Huvinen suosittelee vyötärönympäryksen mittausta ylipainoa kartoitettaessa
Mikään ei tuntunut auttavan, vaikka hän kuinka laski kaloreita ja liikkui enemmän ja enemmän. On tärkeää keskustella ylipainosta, joka on todella vakava ongelma. Ystäväni hakeutui jokunen vuosi sitten lääkärin vastaanotolle. . – Tästä myös lähti liikkeelle ajatus kirjoittaa aiheesta laajemmin, jotta saisin tietoa levitetyksi muillekin kuin vain omille potilailleni, Huvinen sanoo. Kirjallaan hän haluaa synnyttää ylipainoisia kohtaan enemmän armollisuutta ja ymmärrystä – ja vähemmän häpeän tunnetta. – Kerta toisensa jälkeen olen myös huomannut, että vastaanotolla monelta putoaa ikään kuin kivi hartioilta kuullessaan, ettei lihavuus useimmiten suinkaan ole potilaan omaa syytä. – Uusin tieto ylipainon syistä ja sen hoidosta” (Minerva). – Tuskin on mitään toista sairautta tai kehon ominaisuutta, johon liitettäisiin niin paljon syyllistäviä mielikuvia ja oletuksia ihmisen toiminnasta ja itsekurista tai elintavoista, kuin ylipaino ja lihavuus. Housut vain kiristivät ja vaa’an numerot kasvoivat. H yvä E lämä 45 . Kuva: Minerva Lihavuustutkija Suomen lihavuustutkijat ry:n hallituksen jäsen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Syntynyt Torniossa Asuu perheineen pääkaupunkiseudulla Laihdutusmotto: ”Enemmän armollisuutta ja ymmärrystä, vähemmän tahdonvoimaa ja häpeää.”. Tämä kuulostaa vähän siltä, että sinulla on vain paskat geenit.” Lääketieteen tohtori Emilia Huvinen päätti nostaa kollegansa lausuman kirjansa nimeksi: ”Paskat geenit. Huolena oli toistuvista yrityksistä huolimatta jatkuvasti ylöspäin hiipivä paino. Kun tuntee omaan kehoonsa ja painoonsa liittyvät biologiset ja psyykkiset taustatekijät, voi löytää juuri itselleen sopivimman tavan hallita painoa ja vapautua itsekurin puutteeseen tai omaan kyEmilia Huvinen –?Valitettavasti ylipaino edelleen usein liitetään itsekurin puutteeseen ja huonoihin elintapoihin, vaikka lihomisen taustalla on lukuisia biologisia tekijöitä, Emilia Huvinen sanoo. – Meidän tulisi lopettaa ylipainoisten ihmisten syyllistäminen ja nostaa esiin ylipainon biologisia taustoja ja myös kehon toimintojen ymmärtämistä. Siitä huolimatta, että jo kauan on ollut vallalla käsitys, että lihavuutta voidaan tarkastella pitkäaikaisena sairautena, Huvinen sanoo. – Ilokseni olen havainnut, että sanoma on otettu julkisuudessakin hyvin vastaan. Kivi putoaa hartioilta Huvinen kertoo työssään kohtaavansa jatkuvasti uusia potilaita, joiden kanssa käydään näitä samoja asioita läpi. Taustat kuunneltuaan kollegani oli todennut vastaanotolla, ehkä hieman tylyn kuuloisesti, mutta kenties totuudenmukaisesti. Lihomiseen vaikuttavat monet erilaiset tekijät, kuten geeniperimä, suolistomikrobit tai aivojen reseptorit
Ja tässä hän ansaitsisi kaiken tuen ja avun, kun elintapoihin pitää kiinnittää eri tavalla huomiota kuin normaalipainoisen ihmisen, joka voi syödä ja elää kuten ennenkin. Usein käy niin, että jos nukkuu huonosti, seuraavana päivänä tekee mieli herkkuja! Huonolaatuinen uni vaikuttaa myös aineenvaihduntaan. Joskus taustalla voivat olla kiireiset päivät, jolloin ei tule kunnolla syödyksi, ja illalla kotiin tullessa on sitten ihan järjetön nälkä. Yleisesti tiedetään, etteivät dieetit toimi. Tulisi nukkua kunnolla. Ei ole kysymys ulkonäöstä tai kehon koosta, vaan ylipainon aiheuttamista terveydellisistä ongelmis. – Ylipaino-ongelmista on hyvä keskustella lääkärin kanssa, mutta luotettu ystäväkin voi olla tässä avuksi. – Painoindeksi voi olla suuntaa antava. Ja jos on paljon lihasta, se tuskin on paras tapa arvioida terveydellisiä riskejä. Huvinen haluaa painottaa myös unen merkitystä. Yleensä auttaa, kun puhuu ääneen ongelmistaan. Ja jos henkilö on kovin laiha, siinäkin on ongelmansa. – Pitkäaikaisen sairauden luonne vaatii potilasta koko loppuelämän ajan kiinnittämään huomiota painontarkkailuun, mikä on tosi raskasta. Mutta taustalla saattaa myös olla liian vahva geneettinen tai jokin muu syy, jotta tauti voitaisiin hoitaa siten, että paino saataisiin alas, minkä jälkeen se sitten muka jotenkin taianomaisesti pysyisi siinä. Jokainen joka on kokeillut erilaisia dieettejä laihdutusmielessä, tietää miten vahva näläntunne on niukemman syömisen jälkeen. – Tärkeää on tunnistaa omat haasteensa ja lähteä tutkimaan, mitä niille voisi tehdä. – Yhä useammalla ylipainoisella on mahdollisuus ongelman ratkaisuun. – Ongelmia tulisi lähteä purkamaan omakohtaisilla valinnoilla. Esimerkiksi yötyö sairaalassa on hoitajille uuvuttavaa. Krooninen sairaus Huvinen kertoo monen huojentuneen kuultuaan ylipainon olevan krooninen sairaus. Mutta paras tilannekuva muodostuu laboratoriokokeiden ja sukuhistorian avulla. Voi olla hankala liikkua ja kaipaisi lisää energiaa! Näyttää myös siltä, että erityisesti ikääntyvien ryhmässä, ikävuosina 60-70, käy usein niin, että optimaalisin paino voikin olla lähempänä painoindeksiä 25. Pudotetut kilot tulevat useimmiten takaisin korkojen kera. H yvä E lämä ta. Joskus voi olla niinkin, ettei millään tunne tulevansa kylläiseksi. – Yksi painonhallinnan suurimmista haasteista lienee nälkä. Mikäli ilmenee vaikkapa iltanapostelua, voitaisiin pohtia, tuleeko päivän aikana riittävästi syödyksi ruokaa. – Totta kai potilaan tullessa vastaanotolle katson myös hänen painoindeksinsä. – Uni on ylipainon torjunnan eräänlainen peruspilari. Tutkimustuloksista ilmenevät esimerkiksi kolesterolija sokeriarvot. Tämä kokonaisuus on merkittävämpi kuin pelkkä painoindeksi, jonka pienillä heitoilla tuskin on suurempaa merkitystä. Tätä ei monikaan tule ajatelleeksi. Useinhan ylipainosta koituu myös fyysistä haittaa. ’’Tulisi lähteä ajatuksesta, jonka mukaan liikunnan tehtävänä olisi tuottaa mielihyvää!’’ kenemättömyyteen liittyvistä leimoista sekä syyllisyyden ja häpeän tunteista. Armollisuutta itseä kohtaan Emilia Huvinen kertoo pyrkivänsä vahvasti tuomaan kirjassaan esiin ajatuksen armollisuudesta itseä kohtaan. Se kuvaa kuitenkin vain pituuden ja painon suhdetta. Joten kyllä yhteenkin lisätuntiin ja unen laatuun panostaminen on tärkeää. Se ei pelkästään saa meitä syömään, vaan lisää insuliiniresistenssiä, eikä keho enää reagoi yhtä hyvin insuliinin vaikutuksiin, mikä taas lisää diabetesriskiä. Uskoisin, että useimmiten lähipiirissä on ihminen, joka myös kamppailee ylipainon kanssa, oli sitä sitten oikeasti tai ei. Voidaan myös kokeilla, voisiko illalla rentouttaa itseään muullakin tavoin kuin istumalla telkkarin ääressä herkkuja napostellen. Ja silloin haasteeksi voivat nousta vaikkapa sokeriset karkit, joiden avulla hoitaja voi yrittää pitää itsensä hereillä. Tuntuu, ettei mikään riitä, vaan aina tekee mieli ottaa lisää, ja annoskoko vain kasvaa. Usein haasteena on myös tunnesyöminen tai iltanapostelu. Enemmän on kyse siitä, että kaikki kehot tulisi hyväksyä sellaisina kuin ne ovat. Se on tunteena niin vahva, että sen vastustaminen on kuin taistelisi tuulimyllyjä vastaan. Henkilökohtaisesti suosittelen enemmänkin vyötärönympäryksen mittausta. Tällöin lähdetään tarkastelemaan kunkin yksilöllisiä haasteita. Omakohtaisia valintoja Emilia Huvinen neuvoo ylipainoista tunnistamaan omat haastekohtansa, jotka voivat liittyä vaikkapa vuorotyöhön. Tähän ei ole olemassa mitään yleisratkaisua, vaikka usein puhutaankin erilaisista dieeteistä ja ruokavalioista. 46 . Sairaus siinä missä verenpainetautikin! – Useimmiten elintapamuutokset saattavat auttaa ongelman ratkaisussa, kuten verenpainekin saadaan niiden avulla joskus alenemaan. En ole myöskään painottanut tähtäämistä johonkin tiettyyn painoindeksiin tai vaatekokoon. – Tarkoituksena ei ole jakaa laihdutusvinkkejä tai viestejä, joiden avulla voisi laihduttaa
Mikäli heräilee yöllä, voi syynä olla sekin, että on nauttinut kahvia liian myöhään iltapäivällä. Yleensä on eduksi syödä ruokaa sellaisessa muodossa, jossa se näyttää olevan sitä, mitä se on. Lähtisin siitä, että painonhallinta pohjaa neljään tukijalkaan, jotka ovat ruokavalio, liikunta, stressi ja uni. Nälkäisenä sinne ei kannata lähteä, kun nälkähormonit ovat koholla, jolloin usein tulee ostaneeksi jotakin mahdollisimman nopeaa ja paljon energiaa sisältävää ravintoa, sokeria ja rasvaa. Tällöin siitä tulee suoritus, kun päinvastoin tulisi kokea tunne, että on ihana lähteä hoitamaan itseään pitkällä metsäkävelyllä. – Itselläni toimii sekin, että teen netissä ostokset, jotka sitten käyn hakemassa. Toiset ovat herkkiä kofeiinille, jonka puoliintuminen vaihtelee eri ihmisillä. Tätä kannattaa testata. Ongelman ratkaisua voidaan lähestyä tutkimalla, mikä näistä neljästä on haasteellisin ja mihin olisi aluksi helpointa panostaa. HE. Lihaskunto on äärimmäisen tärkeä seikka, mistä on viime vuosien aikana opittu yhä enemmän. Helposti ajatellaan, että kyllähän lihavuudesta tulee puhua ihmisille ja kertoa sen sairauksia lisäävästä ja yleiskuntoa heikentävästä vaikutuksesta. Liikunnan jättäisin myöhemmäksi, koska ensin pitää nukkua hyvin, varmistaa stressitaso sekä ruokavalio. Signaalit vain ovat erilaiset. Se lisää ylipainoa ja painonhallintahaasteita. Stressihormoni kortisoli on kuin kivireki painonhallinnassa. Saamme hyvin eri lailla ruuasta energiaa, jota sitten myös eri lailla kulutamme. – Ylipaino-ongelmissa myös stressi näyttelee tärkeää osaa. Valitettavan usein moni syö vain yhden aterian ja napostelee sitten päivän aikana vaikkapa leipää ja pähkinöitä. – On kuitenkin eri asia lähteä lenkille, koska on sattunut syömään vaikka suklaapatukan, jolloin muka pitäisi kävellä tunti tavanomaista enemmän. Useimmiten kunnon aamiainen auttaa sekä se, ettei pelkää kunnon ruokaa. – Eikä välipaloistakaan tarvitse luopua. H yvä E lämä 47 . – Sen myötä tulisi pyrkiä säännöllisyyteen. Kuva: Minerva – Yleensä käy niin, että eniten haasteita sisältävä kohta kannattaa jättää viimeiseksi. – Kahvia juodessa pitää muistaa unen merkitys. Usein auttaa sekin, että iltapäivällä kokeilee välipalana vaikkapa täysjyväleipää kananmunan kera tai rahkaa marjojen kanssa, jolloin myös saa proteiinia. Eikä tässäkään voi syytellä huonoa itsekuria. Sen avulla voi myös kasvattaa lihaksia sekä huolehtia sydämen ja verisuonielimistön kunnosta. Joillakin jopa kolmen aikaan iltapäivällä juotu kahvi voi haitata nukahtamista, ja vaikkei haittaisikaan, kahvinjuonti saattaa keventää yöunta. – Tämä ei suinkaan helpota tilannetta eikä motivoi laihduttajaa. Erityisen tärkeää siihen panostaminen on, kun ylitetään 40 vuoden ikä. Vaikka väsyneenä saisikin unen päästä kiinni, heräily saattaa johtua aivojen käymisestä ylikierroksilla. On havaittu, että mitä enemmän harrastaa vaikkapa juoksua, sitä energiatehokkaammaksi juokseminen muodostuu, jolloin myös kuluttaa vähemmän kuin juoksuharrastuksen alkuvaiheessa, Emilia Hyvinen pohtii. Tällöin vältyn heräteostoksilta, paistopisteen tuoksuilta sekä karkkihyllyiltä. Jos huomaa, ettei uni virkistä tai heräilee usein öisin, voi kokeilla viimeisen kahvikupin nauttimista korkeintaan puolelta päivin, Emilia Huvinen sanoo. Tällöin tilannekuva muuttuu ja liikunta tekee hyvää. Huono omatunto Usein huono omatunto ajaa laihduttajaa liikkumaan. – Olen myös neuvonut ihmisiä menemään kauppaan vatsa täynnä. Nämä signaalit ovat itse kullakin erilaisia, toisilla vahvempia kuin toisilla. Onneksi useimmissa kaupoissa parhailla paikoilla ovat vihannesja hedelmäalueet, joita kannattaa hyödyntää hankkimalla mahdollisimman paljon tuoretavaraa. Kannattaa syödä päivittäin pari kunnon ateriaa, joissa on lihaa tai kalaa sekä jotakin kuitupitoista kasvislisuketta. On tärkeää löytää oma ruokarytmi, joka mahdollistaa sen, ettei päivän mittaan ehdi tulla kova nälkä. Emilia Huvisen kirja on herättänyt keskustelua ylipainon kanssa kamppailevien parissa. – Liikuntaa harrastaessaan kannattaa unohtaa kalorien kuluttaminen, koska sekään ei ole yksinkertainen yhtälö. – Mielestäni tässä tulisi lähteä ajatuksesta, jonka mukaan liikunnan tehtävänä olisi tuottaa mielihyvää. Tällöin proteiinin saanti jää vähäiseksi ja koko ajan on hieman nälkä
Vain tilapäiskäyttöön Kuten lähes kaikkien lääkkeiden kohdalla, myös särkylääkkeitä käytettäessä pienin tehokas annos on turvallisin, sillä haitat lisäänKaikilla lääkkeillä on hyötyjen lisäksi aina myös haittavaikutuksia. Olemme tottuneet sen enempää ajattelematta nappaamaan ilman reseptiä saatavan särkylääkkeen, jos kehossa on jossakin kohtaa kipua tai särkyä. H yvä E lämä I lman reseptiä saatavat särkylääkkeet eivät ole vaarattomampia tai vähemmän tehokkaita kuin reseptilääkkeet, vaan niillä on sama teho ja samat haitat., Satunnainen päänsärky, kuukautiskivut tai flunssaan liittyvät säryt ovat tyypillisiä itsehoidon käyttöaiheita. Särkyyn käytetään tyypillisesti joko tulehduskipulääkkeitä, kuten ibuprofeenia – kauppanimeltään esimerkiksi Burana – taikka parasetamolia, kauppanimeltään esimerkiksi Panadol. Itsehoitolääkkeet ovatkin monesti tarpeellinen apu vaivoihin, mutta aina ei muisteta, että niiden käyttöön liittyy riskejä, vakaviakin. Ilman reseptiä myytävät särkylääkkeet eivät ole turvallisempia kuin reseptilääkkeetkään, ja siksi on syytä kiinnittää huomiota niiden oikeaan ja ohjeiden mukaiseen käyttöön. Parasetamoli puolestaan voi vaurioittaa maksaa. 48 . Tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa haavauman mahaan tai suolistoon. Itsehoitolääkkeisiin liittyy vakaviakin riskejä Päätä särkee, niveliä kolottaa. Molempiin liittyy riskejä. Teksti: Tarja Pitkänen
Asetyylisalisyylihappoa eli aspiriinia käytetään hyvin pieninä annoksina ehkäisemään verisuonten tukoksia. Siksi tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa haavauman mahaan tai suolistoon ja munuaisten toiminta voi kärsiä. Tunnetaan tapauksia, joissa maksavaurioita on syntynyt jopa parasetamolin ohjeen mukaisella käyttöannoksella. Sillä ei ole tulehdusta vähentävää vaikutusta, ja sen vuoksi tulehduskipulääkkeille tyypilliset haitat ovat parasetamolin käyttäjillä harvinaisempia. Tulehduskipulääkkeet voivat kuitenkin aiheuttaa munuaisen toiminnan heikentymistä ja turvotuksia. Haavauma voi aiheuttaa kovaakin kipua, mutta se voi olla myös oireeton. Tulehduskipulääkkeen turvallisuutta ei voi ennustaa sen perusteella, aiheuttaako lääke mahaoireita. tyvät, kun annos suurenee. HE Lähteet: Fimlab, Duodecim Terveyskirjasto, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2018 Pirkko Paakkari ja Eija Kalso. Vatsan verenvuotovaara Tulehduskipulääkkeitä ovat esimerkiksi ibuprofeeni, ketoprofeeni, asetyylisalisyylihappo, naprokseeni, diklofenaakki, meloksikaami ja tolfenaamihappo. Lääke voi pahimmillaan aiheuttaa jopa hengenvaarallisen maksavaurion. Jos kivut ovat jatkuvia, tiheästi toistuvia tai pahenevia, lääkärin pitää arvioida niiden syy ja paras hoito. Lääkkeiden hoitovaste on aina yksilöllinen, mutta tutkimuksissa on todettu, että osalla potilaista parasetamolin teho on huono tai sitä ei ole lainkaan, vaikka se osalla potilaista tehoaa kipuun. Parasetamolia on suositeltu vuosikymmenien ajan ensisijaiseksi lääkkeeksi lähes minkä tahansa akuutin tai kroonisen kivun hoitoon. Lääkkeiden teho lisääntyy vain tiettyyn rajaan asti, joka on korkeintaan valmisteen suurin suositeltu vuorokausiannos. Sydämen vajaatoimintaa sairastavilla jatkuva tulehduskipulääkkeen käyttö voi johtaa nesteen kertymiseen elimistöön ja sen seurauksena turvotuksiin, verenpaineen nousuun ja sydämen vajaatoiminnan pahenemiseen. Mikään lääke ei tehoa kaikille, ja parasetamolilla on paikkansa niiden hoidossa, joille se tehoaa kipuun. Pitkäaikaiseen käyttöön se soveltuu vain lääkärin ohjeen mukaan. Parasetamolin 2-3 grammaa ylittävät vuorokausiannokset suurentavat myös ylemmän ruoansulatuskanavan verenvuodon riskiä. Ne estävät kipua, kudoksen tulehdusreaktiota ja kuumetta aiheuttavien välittäjäaineiden syntyä kaikkialla elimistössä. H yvä E lämä 49 . Erityisesti tulehduskipulääkkeille allergisille, raskaana oleville ja mahahaavapotilaille se on ollut itsestään selvä vaihtoehto. Kipulääkkeitä käytettäessä saattaa olla aiheellista käyttää myös mahan limakalvoa suojaavaa happosalpaajalääkitystä. Terveillä henkilöillä tulehduskipulääkkeiden munuaisille aiheuttamat haitat ovat harvinaisia ja ohimeneviä. Parasetamolin hoidollinen kerta-annos on 0,5-1 grammaa. Parasetamolin annostus tarkkaa Parasetamolin kohdalla on erittäin tärkeää olla ylittämättä annosohjeita, sillä yliannoksena se voi aiheuttaa vakavan maksavaurion. Sitä suuremmilla annoksilla vain haitat lisääntyvät. Toksinen annos on jo 6 grammaa, ja 15 grammaa voi olla tappava. Poikkeavia maksa-arvoja tavataan parasetamolia jatkuvasti käyttävillä neljä kertaa useammin kuin tulehduskipulääkkeiden käyttäjillä. Osalla potilaista huono teho Parasetamolin vaikutusmekanismia ei täysin tunneta, mutta se vaikuttaa eri tavalla kuin tulehduskipulääkkeet. Samalla kuitenkin estyy mahaa ja munuaisia suojaavien välittäjäaineiden tuotanto. Lisäksi on olemassa riski maksavaurioihin. Haavauman ensimmäinen oire voi olla raju suolistoverenvuoto, joka ilmenee verioksennuksina tai tummana ulosteena. Säännöllinen tulehduskipulääkitys voi heikentää useimpien verenpainelääkkeiden tehoa. Kivun hoidossa itsehoitolääkkeet on tarkoitettu vain tilapäisten oireiden hoitoon ja satunnaiseen, kerrallaan korkeintaan muutaman päivän jatkuvaan käyttöön. Se on Käypä hoito -suosituksen mukaan ensisijainen kipulääke esimerkiksi nivelrikosta aiheutuvan kivun lievityksessä. Satunnainen käyttö suositelluilla annoksilla on turvallista. Analyyseissa havaittu parasetamolin tulehduskipulääkkeitä heikompi teho kipuun ei kuitenkaan tarkoita, että parasetamoli lievittäisi kaikilla potilailla kipua muita vaihtoehtoja vähemmän, vaan sitä, että se lievittää kipua harvemmilla potilailla kuin tulehduskipulääkkeet. Parasetamolin etuina on pidetty mahaja munuaishaittojen vähäisyyttä, haitallisten yhteisvaikutusten puuttumista ja edullista hintaa. Parasetamolia on kuitenkin myös kritisoitu. Särkylääkkeenä sitä on käytetty suurempina annoksina, jolloin sen haitat ovat melko yleisiä, minkä vuoksi aspiriinia ei enää suositella kivun hoitoon
Pulla seura Armas J. Siksi hän ihaili Pariisia.. 50 . Pulla tunnetaan kirjallisena kulttuurin moniottelijana, joka omaan hirtehiseen tapaansa kutsui itseään epäkirjailijaksi. Pulla – epäkirjailija Armas J. H yvä E lämä Armas J. Teksti: Timo Elo Kuvat: Armas J. Pulla koki syntymäkaupunkinsa, menetetyn Viipurin kansainvälisen tunnelman ja avoimen mutkattoman ilmapiirin Pariisin kaltaiseksi
Lapsena käydessäni hänen luonaan Kampissa, Abrahaminkatu 15:ssa muistan hänet lähinnä työskentelemässä työhuoneessaan. . Yhdessä Mika Waltarin kanssa hän on julkaissut teoksia salanimellä kapteeni Leo Rainio. H yvä E lämä 51 . Hän oli omalla tavallaan etäinen ja omissa maailmoissaan elävä. – Olin 11-vuotias, kun isoisäni kuoli 1981. Armas Josef Pulla 29.3.1904 Viipuri – 14.12.1981 Helsinki Perhe: Vaimo Tellervo Pulla ja neljä lasta Julkaissut lähes 100 teosta, muun muassa 14 suosittua Ryhmy ja Romppainen -kirjaa, 18 romaania, kuusi nuorisoromaania sekä näytelmiä Kulinaristi; kahvi-, mausteja viiniasiantuntija Ranskalaisen kulttuurin puolestapuhuja Suomessa Aikansa keskeisiä sivistyspersoonia Kutsui itseään epäkirjailijaksi kevyen ja leikkisän kirjoitustyylinsä vuoksi. K irjailija Armas Josef Pulla syntyi 120 vuotta sitten Viipurissa. Hänellä oli hyvin täsmälliset työja ruoka-ajat, jotka Tellervo-mummi toteutti. – Hänen olemuksessaan oli huumoriin peitettyä tietynlaista äreyttä jopa niin, että me lapsetkin hieman pelkäsimme häntä. Pulla tunnettiin myös suurena ranskalaisen kulttuurin tuntijana, joka kirjoitti koko joukon Ranskaan sijoittuvia historiallisia romaaneja. Hän kuitenkin kertoi isänsä olleen etäinen, mutta turvallinen. Omissa maailmoissaan – Muistan hänet hyvin, kertoo isoisästään Helsingissä asuva taiteilija ja sisustussuunnittelija Hanna Pulla, 54. –?Muistelen isoisää suurella sydämellä, sanoo Armas J. Pulla pojantytär Hanna Pulla.. Hän oli myös ranskalaisen kulttuurin tuntija. Armas J. Muistan hänet aika lailla omissa oloissaan olevana ihmisenä. Myös hänen piirtämiään postikortteja sota-ajalta on säilynyt muutamia. Vasta myöhemmin olen ymmärtänyt kaiken johtuneen jatkuvasta luomisen paineesta, minkä vuoksi hän oli niin poissaoleva. Hän työskenteli lehdissä, kirjoitti pakinoita, muun muassa yli 30 vuotta Uuteen Suomeen, teki taitavia piirroksia ja työskenteli mainosalalla tekstinsuunnittelijana, mainospäällikkönä sekä lopulta mainostoimiston apulaisjohtajana. Kaikkiaan hän on kirjoittanut noin 80 teosta. Hän oli niin kovasti kiinni omassa tarinassaan, ettei siihen ulkopuolelta oikein päässyt mukaan. Kirjailija Armas J. Hän teki postikortteja linolle itse kaivertamalla. Tämän kyllä ymmärtää, olihan hän hyvin aikaansaava ja tuottelias. Pulla oli monipuolinen lahjakkuus. Pulla oli varsinainen monitoimimies. – Emmekä me lapsina koskaan istuneet isoisän sylissä, eikä isäni Jorma Pullakaan muistanut istuneensa isänsä sylissä. – Hän oli kuitenkin näkyvä hahmo kotonaan, mutta kun hänet näki, kuului vain jokin murahdus tai jotakin muuta vastaavaa hänen tullessaan tarina mielessään hakemaan vaikkapa lasin vettä keittiöstä. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat kenties Ryhmy ja Romppainen -kirjat, joita luettiin ahkerasti jatkosodan aikana
52 . Pulla kutsui itseään leikillisesti epäkirjailijaksi.. Lopulta isä pani hänet rakennuspiirtäjän oppiin Helsinkiin, minkä jälkeen poika jäi sinne. Samalla paikalla osoitteessa 2,rue St Sulpice on nyt Hotel Louis II. Näin arvelen käyneen, Hanna Pulla sanoo. – Tellervo-mummi oli kotirouva. – Esineistö oli hyvin runsas, mutta ei siellä ollut huippuarvokasta tai kallista vanhaa taidetta, vaan kysymyksessä oli varsin keskiluokkainen avara koti. Armas Pullan isä, Jooseppi Pulla, oli poliisi, jonka työ vei eri paikkakunnille. Hotelli sijaitsi latinalaisessa korttelissa. Etenkin ranskan kieli oli hänelle hyvin mieleinen, koskapa hän jo varhain opiskeli sen hyvin, Hanna Pulla pohtii. Hän vaikutti myös Suomen Käsityön Ystävissä ja Nuoren Voiman liitossa sekä toimi aktiivisesti voimisteluseuroissa. – Heidän asuntonsa oli toiseksi viimeisessä kerroksessa. Intohimona Ranska Ranska oli Armas J. Saman huoneen varaaminen vanhoille asiakAhkera kirjoittaja Armas J. – Mielenkiintoista on tietää, että isoisällä oli Pariisissa käytössään Hotel Condessa aina sama huone. Joten hän oli sittenkin kielimiehiä – ja ihan oikea kosmopoliitti! – Hänen koulumenestykseensä vaikutti varmasti myös se, että hän joutui vaihtamaan usein koulua perheen muuttaessa isän työn perässä eri puolille. Ja kun hän oli joutunut luopumaan omasta kotikaupungistaan, hän kompensoi sitä Pariisilla. Ajan mittaan hänestä kehkeytyi myös ranskalaisen kulttuurin asiantuntija. Pullan jatkuvan innoituksen lähde. – Hän koki Viipurin kansainvälisen tunnelman ja avoimen mutkattoman ilmapiirin Pariisin kaltaiseksi. – En tiedä, mistä tämä ranskalaisuuden vetovoima oli saanut alkunsa, mutta varmaankin paikallinen kulttuuri ja estetiikkaa innoittivat häntä. Hän oli luopunut omasta käsityönopettajan urastaan miehensä vuoksi. – Mielenkiintoista on sekin, että vaikkei Armaksen koulumenestys ollut mitenkään hyvä, oli hänellä kirjeenvaihtoa ympäri Eurooppaa. Olen itse käynyt siellä vuonna 1978 ollessani kahdeksanvuotias. Ei häneltä koskaan mitään sellaista tullut, mutta tietynlainen katse riitti, jos hän koki rauhaansa häirityn. Niinpä poika kävi koulua Viipurissa, Sortavalassa ja sitten Lahdessa. – Olen tullut siihen tulokseen, että isoisäni viehtymys Ranskaa ja Pariisia kohtaan kenties juontui viime kädessä siitä, että hän rakasti Viipuria niin kovasti. H yvä E lämä – Emme me lapset häntä sillä lailla pelänneet, että olisimme saaneet keppiä tai haukkumisia. Siellä oli paljon antiikkiesineitä ja kirjoja, paljon kaikkea – hyvin runsas dekoraatio, joka pohjautui lähinnä historiallisiin esineisiin, Ranskan-tuomisiin ja posliiniastioihin
– Siinä oli käynyt niin, että kun sodan uhka alkoi langeta Euroopassa ylle, Tellervo Pullan isä, joka toimi kauppiaana Helsingissä ja joka aikaisemmin oli joutunut jättämään kauppaketjun Pietariin joutuessaan pakenemaan sieltä, antoi heille lainan. Hän on kertonut tuolloin usein kulkeneensa kartanon ohi ja ihailleensa sen raken16-vuotiaana Armas J. Hänellä oli tapana lisätä kertomuksiinsa hauskoja anekdootteja. H yvä E lämä 53 . – Myös entisöijäisäni Jorma Pullan ensimmäinen kesätyöpaikka oli Olkkalan kartanon sahalla. . Olkkalan kylästä Averia-järven rannalta perhe hankki vanhan torpan vuonna 1937. Pariisista Armas Pulla teki myös lukuisia matkoja muun muassa Normandiaan ja eri puolille Ranskaa. Siten kohdeltiin vakioasiakkaita. ’’Isoisäni viehtymys Ranskaa ja Pariisia kohtaan kenties juontui viime kädessä siitä, että hän rakasti Viipuria niin kovasti.’’ kaille oli Pariisissa yleinen tapa. Pulla vieraili Pariisissa toista kertaa.. Sen avulla he saivat ostetuksi pienen torpan, jonne päästiin sotavuosina lasten kanssa pois Helsingistä. – Kaiken kaikkiaan isoisäni oli hyvin kaksijakoinen ihminen. – Hän oli yht’ äkkiä täydellinen kosmopoliitti, hyvällä kielitaidolla, huumorintajulla ja ystävällisyydellä varustettu kohteliaisuuksia latova maailmanmies. Tarinoita minäkin olen kuunnellut lapsuudessani useissa juhlissa lattiatasolta tai viereisestä huoneesta hänen kertoessaan mielenkiintoisella tavalla historiasta. – Etenkin Pariisissa hänestä kuoriutui todellinen ranskalainen suupaltti, välitön, huomaavainen ja kultturelli seuramies, jossa ei ollut jäljellä mitään tavallisesta suomalaisesta maatiaismörököllistä. Sotaa pakoon maalle Armas J. Toisaalta hän oli hiljainen ja omissa oloissa oleva mörähtelevä vähän pelottavakin mörökölli, mutta toisaalta hän oli myös hyvin valovoimainen, seurueiden keskipiste ja aivan mahtava tarinankertoja. Näin perheen pienimpiä ei tarvinnut lähettää sotalapsiksi Ruotsiin, kertoo Hanna Pulla. Pulla oli myös kesävihtiläinen
– Jorma oli innostunut vanhoista rakennuksista suureksi osaksi isänsä ansiosta. – Vuonna 1997 isäni sai onnellisten yhteensattumien johdosta hankituksi omistukseensa Olkkalan kartanon. Hän sai viettää Olkkalassa viimeiset vuotensa. Pullasta kuoriutui todellinen ranskalainen suupaltti, välitön, huomaavainen ja kultturelli seuramies. Hän oli epäilemättä varsinainen renessanssi-ihminen, jolla oli monen taiteen lajin huomattava ja laaja-alainen osaaminen. Hän kirjoitti jopa autoista, vaikkei itse osannut ajaa ja mainoksia savukkeista, joita ei itse koskaan polttanut. Pulla -seuraa. Se käsitti huumoria, romaaneja, historiaa, seikkailukirjoja, taiteita, gastronomiaa, näytelmiä, Ranskaa, muotia, tapakulttuuria, viinejä, pakinoita, kuunnelmia ja historiikkeja. – Hänen tuotantonsa on siksi monipuolinen. Hän teki siellä lähes 10 vuotta kestäneen mittavan entisöintityön ja palautti kartanon päärakennuksen julkisivun 1920-luvun uusklassistiseen tyyliin. – Lapsuudessani isä kertoi usein minulle haaveilevansa Olkkalan kartanosta. Hän oli kaikessa hyvin tarkkanäköinen ja omaksui asioita antamalla oman panoksensa kulttuurihistoriaan. Tämä oli kierrättänyt Jormaa pienenä poikana pitkin poikin Helsinkiä kertoen pojalleen rakennustyyleistä ja -taiteesta. Sittemmin kartanon uusi omistaja halusi säilyttää sen sisustuksen. 54 . H yvä E lämä nustaiteellista arvoa. Samassa seurueessa myös Armi Ratia.. Pullaa on vaikea sijoittaa tukevasti Suomen kirjallisuuskenttään. Näin Torpan pojasta oli tullut Kartanon herra, kuten monet kyläläiset sanoivat. – Esimerkiksi, kun nuorena taiteentutkijana halusin perehtyä lähes mihin tahansa historialliseen kulttuuriaiheeseen, minulle tarjottiin ’’Hän oli kaikessa hyvin tarkkanäköinen ja omaksui asioita antamalla oman panoksensa kulttuurihistoriaan.’’ Etenkin Pariisissa Armas J. Monipuolinen lahjakkuus Armas J. Hänen entisöintikohteitaan olivat muun muassa Helsingissä Säätytalo, Vanha ylioppilastalo, Esplanadin kappeli, Ateneum, Fennia sekä Helsingin tuomiokirkko, Johanneksenkirkko, Kallion kirkko ja Presidentinlinna. Vuonna 2007 äkillisesti menehtynyt Jorma Pulla oli suomalainen arvorakennusten entisöijä. Siinä oli kaksi rakennusta, vanha päärakennus ja uusi. Pullan muistohuone tyyliteltynä samansuuntaiseksi kuin hänen alkuperäinen työhuoneensa oli ollut. Ja niin minäkin jo 12-vuotiaana aloin tutkia kartanon sukuhistoriaa, ja ensimmäinen muistonikin Vihdistä taitaa olla sieltä kartanon pihalta. Jorma Pulla oli myös mukana perustamassa isänsä nimikkoseuraa, Armas J. Tuohon aikaan kartanossa oli myös Armas J
Hän myös kritisoi tapaa, jolla yhteiskunnan asioita hoidettiin. Ihmettelin, miksi isoisä tuolla tavalla oli kutsunut meidät lapsetkin, emmehän me veljeni Henrin kanssa olleet koskaan aikaisemmin istuneet aikuisten pöydässä. Pulla kuoli 77-vuotiaana Helsingissä joulukuussa 1981. Eikä hän jättänyt sanomatta, kun sille päälle tuli. H yvä E lämä 55 . – Mutta toisaalta, hänessä oli tämä toinenkin puoli, ja voidaan sanoa, että vaikka esimerkiksi Ryhmy ja Romppainen -kirjat ovat tyypillisiä sota-ajan kirjoja, niistä kuitenkin puuttuu tuon ajan kaikkein karskein kielenkäyttö. Omaan hirtehiseen tapaansa Armas J. Istuimme pöydässä ja muistan olleeni hieman jännittynyt. Pulla myös kokkasi, vaikka keittiö olikin Tellervo-vaimon valtakuntaa. – Olin tuolloin 11-vuotias hyvin nuori tyttö vielä. HE. Oli hirveän hienoa, että sain kokea tämän tapahtuman ja keskustella hänen kanssaan. – Armas kuvasi noissa teoksissaan sota-aikaa kommelluksineen ja osoitti myös tietävänsä asioista yhtä ja toista kirjoittaessaan muun muassa tuon ajan ”mustasta pörssistä”. Pullan teos, Hanna Pulla muistelee. kirjastosta aina ensi alkuun luettavaksi jokin Armas J. Muistan isoisän olleen erilainen kuin tavallisesti. Ne olivat lopultakin aika pasifistisia ja humaania huumoria viljeleviä teoksia. En ollutkaan enää häiritsevä tai vähän tiellä oleva lapsi, vaan ihminen, jota arvostettiin keskustelukumppanina. – Hän oli myös rohkea sanankäyttäjä, mikä suinkaan ei siihen aikaan ollut meillä tavallista. Olin vähän aikaisemmin pitänyt koulussa esitelmän jostakin hänen kirjastaan, ja oli oikein mielenkiintoista, että hän otti minut huomioon ikään kuin aikuisena ihmisenä. Armas J. Se oli ikimuistoista. Se jäi todella mieleeni. Tällä kertaa hän otti minut hyvin huomioon, ja välillemme syntyi vahvaa vuorovaikutusta. Armas J. Itse keskustelun sisältöä en muista, mutta sain ikään kuin lahjan, jonka ansiosta koin olevani aikuinen ihminen. Viimeinen kohtaaminen Armas J. Hän otti usein kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja esitti niistä terävää kritiikkiä. Ja minä arvostin häntä. Ei ollutkaan kysymyksessä tavanomainen sukujuhla! – Tellervo-mummi oli tietysti tapansa mukaan laittanut kaiken kauniisti. Pulla kutsui itseään epäkirjailijaksi, jollainen Erno Paasilinnan määritelmän mukaan ”kirjoittaa, matkustaa ja antaa lausuntoja”. Pulla kutsui itseään epäkirjailijaksi kevyen, leikkisän kirjoitustyylinsä vuoksi. – Muistan hyvin viimeisen kohtaamisen isoisäni kanssa syksyllä 1981 ennen hänen matkaansa Pariisiin. Se oli hieno kokemus, Hanna Pulla muistelee. Hän oli jostakin syystä kutsunut vain meidät, ”pikkuperheen”, luokseen. Ne olivat aikanaan valtavan suosittuja, muttei niissä silti tapettu ketään eikä niissä edes puhuttu pahasti vihollisistamme
Nykyään hän on yhdistyksen kunniapuheenjohtaja oltuaan puheenjohtaja 15 vuotta. Vatsa menee sekaisin ja alkaa tärisyttää. Kun jäin syrjään yhdistyksen johtotehtävistä, jäseniä oli yli 300. Kaikki muut seurueen jäsenet saivat kunnollista kahvia, mutta minulle tuotiin nöyryyttävästi teepussi, vaikka olin maksanut saman hinnan illallisesta kuin muutkin. 56 . Suomeen on syntynyt kokonaan uusi teekulttuuri. Otin puhelimen käteeni ja aloin soitella teetä juoville tunnetuille henkilöille, kuten esimerkiksi Erkki Liikaselle, joka kertoi olevansa ”valmis kuin lukkari sotaan”. Kun yhdistys perustettiin, Suomessa oli vain yksi teen erikoisliike, Turun Tee ja Mauste. Teestä Pirkko Arstila sen sijaan kirjoittaa ja esitelmöi ahkerasti sekä pitää teekoulua. – Sehän sopi minulle. – Yhdistyksemme on perinteisesti viettänyt teen päivää 6. Marketeissa on tarjolla enimmäkseen aromatisoituja pussilaatuja, joten kannattaa etsiytyä erikoisliikkeisiin. Sitten ilmeni, ettei ravintolassa ollut irtoteetä. – Vuonna 2003 perustettiin Teen ystävät ry, joka sai laajasti julkisuutta lehdistössä. Koskaan ennen ei Suomessa ole voinut saada maailman hienoimpia teelaatuja. Ja kun ennen juotiin vanhaa teetä, nyt kevään tuorein sato on jo viikon päästä Suomen erikoisliikkeissä. Olihan yhdistyksessä mukana sankka joukko tunnettuja henkilöitä, Pirkko Arstila kertoo. – Jokin aika sitten meillä oli jälleen perinteinen teekävely, mikä tarkoittaa sitä, että me teen ystävät kävelemme läpi kaikki erikoisliikkeet Helsingin keskustassa. Lisäksi on nettikauppoja, joista voi tilata teetä. Se on todellinen ihmerohto, joka voi muuttaa koko elämän. Kokonaan uusi teekulttuuri Pirkko Arstila on kirjoittanut lukuisia kolumneja teestä muun muassa eri aikakauslehtiin. – Helsinkiin on myös syntynyt myös Tea District, erikoisliikkeiden ryhmittymä, jossa liikkeet edustavat eri kulttuureja. Tee vie mukanaan Parhaiten teen kanssa pääsee sinuksi hankkimalla irtoteetä ja opettelemalla hauduttamaan sitä oikein. – Kaikki alkoi oikeastaan siitä, kun aikoinaan olin seurueeni kanssa illastamassa hienossa paikassa, jossa halusin nauttia teetä. Teksti: Timo Elo. Kyllähän tästä ihminen jo suuttuu! – Teen ystävät -yhdistys on saanut kansallisella teerintamalla paljon aikaan. Oli vain näitä keltaisia teepusseja. H yvä E lämä T oimittaja Pirkko Arstila, 85, on teenjuoja, koska ei pysty juomaan kahvia. – Elimistöni ei siedä kahvia. helmikuuta Tean nimipäivänä. Vuodesta 2019 puheenjohtajana on toiminut lelumuseoja kahvilayrittäjä Petra Tandefelt. Nyt oli kuusi lähtöä, joista jokaisessa oli 20 osallistujaa. Minulle tuotiin kuumaa vettä ja teepussi. Myöhemmin kävi ilmi, että Liikasen johtamassa Suomen Pankissa oli aina arvostettu teetä. Hän lupasi lähettää minulle pitkän listan tunnetuista teenjuojista, listalla oli muun muassa Paavo Lipponen. – Vuosia sitten, kun monet sanoivat, että jotakin pitäisi tehdä teen juonnin edistämiseksi, ajattelin että pitäisi perustaa yhdistys, joka toimisi ikään kuin teenjuojien etujärjestönä. Pisin reitti kesti koko päivän. – Voi olla vaikea ymmärtää teen valmistamisen käsittävän muutakin kuin vain kannun Tee muuttaa elämän Tee on maailman eniten juotu juoma, joka on myös terveydelle hyväksi. Nyt erikoisliikkeitä on ympäri maata. Vuonna 2011 hän julkaisi teekirjan, joka odottaa päivittämistä. – Yhdistys pyrkii lisäämään teetietoutta ja edistämään teekulttuuria, joka Suomessa on pohjannut lähinnä englantilaiseen ja venäläiseen perinteeseen. Ja yhdistyksen Teen lehvä -tunnuksen on suunnitellut pitkäaikainen jäsenemme Jukka Rintala
– Kiinalaiset teeviisaat luokittelevat veden kiehumisasteen neljään eri ryhmään. Ellei tällaista pannua ole, voi opetella muuten tarkkailemaan veden lämpötilaa. Kuva: Heidi Lammi. pohjalle asetetut teelehdet, joiden päälle on kaadettu kuumaa vettä. H yvä E lämä 57 . Vettä, joka alkaa humista pannussa, kutsutaan vauvavedeksi, joka ei vielä kelpaa teehen. Tärkeintä on oppia oikeat haudutuslämpötilat, Pirkko Arstila neuvoo aloittelijaa. Edelleen, kun vesi alkaa kuplia pieninä ravunsilminä ja kuuluu tasaista kihinää, se ei vieläkään ole sopivaa hyvän teen valmistamiseen. . Mutta kun kuplat ovat suuria kuin kalansilmät, on vihdoin saavutettu oikea lämpötila, noin 80 astetta. Jos vesi pääsee kuplimaan oikein kunnol–?Tee luo harmoniaa, mielenrauhaa, terveyttä ja pitkäikäisyyttä, sanoo Pirkko Arstila. Neuvoisin aloittelijaa hankkimaan ensin vesipannun, jolla voi säädellä veden lämpötilaa. Kannattaa myös hankkia ajastin ja opetella mittaamaan teelehdet oikein teelusikallinen kuppia kohti
58 . – Kaikki teet ovat terveellisiä. Se on kuitenkin teen terveysvaikutusten ”iso juttu”. H yvä E lämä la, sitä kutsutaan ”vanhan miehen vedeksi” eli äitini sanonnan mukaan tässä vaiheessa ”kaljuja ukkoja nousee pinnalle”. Ihmettelen, miksi L-teaniinin vaikutuksista puhutaan niin vähän. – Teelaaduista etenkin vihreää teetä on tutkittu intensiivisesti. Aikaisemmin asiasta puhunut professori Raimo Hiltunen on poistunut keskuudestamme, eikä hänen tilalleen ole ilmaantunut toista yhtä arvovaltaista tietäjää, toteaa Pirkko Arstila. ’’Mutta hyvä tee ei koskaan ole kitkerää!’’ –?Teetä juodessani tulen hyvälle tuulelle riippumatta siitä, olenko yksin vai seurassa, Pirkko Arstila iloitsee.. – Olen tottunut teen terveysvaikutuksista puhuttaessa korostamaan teen sisältämää L-teaniinia, jota on saatavana myös tabletteina. Kysymykseen, mikä tee on terveellisintä, Pirkko Arstila vastaa monimielisesti. Suurin osa tutkimuksista on painottunut vihreän teen antioksidatiivisiin ominaisuuksiin sekä teen ehkäiseviin vaikutuksiin rappeutumissairauksissa. Mutta hyvä tee ei koskaan ole kitkerää! Luonnon mielialarohto – Teen terveydellisistä ominaisuuksista on paljon puhuttu. Tällöin vesi on jo liian kuumaa teen hauduttamiseen. – On hyvä muistaa, että vain musta tee kestää kiehuvaa vettä, jolloin siitä tulee tyypillistä kitkerää ”brittiteetä”, johon sitten lisätään maitoa, sokeria ja ties mitä kaikkea, mikä taittaa sen kitkeryyden. Tee on luonnon valmistama mielialarohto, joka torjuu ahdistusta ja stressiä. Valitettavasti nykyään koko maassa ei ole enää tiedemiestä, joka olisi valmis julkisesti tuomaan esiin teen terveydellisiä ominaisuuksia. Mutta vähän hapetetut laadut, kuten valkoinen, keltainen, vihreä, oolong ja puerh sisältävät eniten aminohappoihin lukeutuvaa L-teaniinia, vitamiineja, flavonoideja ja antioksidantteja. – Hiltusen mielestä tässä ahdistuneiden ihmisten ja sydänja verisuonitautien kaamosmaassa tulisi juoda enemmän teetä, jotta olisimme onnellisempia, terveempiä ja pitkäikäisempiä. Olen huomannut L-teaniinin vaikuttavan mielialaan
On myös hyvä tietää, että eri teelaadut ovat erilaisia. – Kun valmistaa japanilaista vihreää teetä, veden lämpötilan on oltava noin 60-70 astetta ja teen haudutusaika on kaksi minuuttia tai jopa lyhyempi. Sen sisältämät ainesosat myös estävät rasvan kertymistä kudoksiin ja vilkastuttavat aineenvaihduntaa. Näin kahvikin toimii elimistössä. – Kahvin kofeiinin tarkoituksena on pitää ihminen liikkeellä. Kokeile vihreää teetä Terveydellisesti mielenkiintoisin kaikista teelaaduista on vihreä tee. Lapset ovat siellä kovin vastaanottavaisia. Kun sitä sekoittaa veitsenkärjellisen esimerkiksi appelsiinimehuun tai tavalliseen veteen, saa jo melkoisen virkistyspaukun, Pirkko Arstila sanoo. – Tee auttaa laihduttajaakin siirtämällä näläntunnetta. He kasvattavat vihreän teen lehtiä hyvin huolellisesti, sanoo Pirkko Arstila. – Vihreän teen laaduissa myös japanilainen ja kiinalainen tee poikkeavat suuresti toisistaan siten, että japanilaisen vihreän teen haudutusaika on lyhyt. Tee ei tuota äkillistä virkistystä, vaan se tehoa hitaasti, ja sen vaikutus kestää pitkään. Kahvinkeittäjä käyttää yleensä liikaa lehtiä ja kiehuvaa vettä. Pystyn myös säätelemään virkeystasoani eri teelaa’’Terveydellisesti mielenkiintoisin kaikista teelaaduista on vihreä tee!’’ duilla. Japanilaiset höyryttävät lehdet, jolloin niihin tulee tiettyä merellisyyttä. Japanilaisen teen väri on kirkkaan vihreä, kiinalaisen vähän sameampi. Siellä on myös paljon maahanmuuttajalapsia, joille teen juonti on ennestään tuttua. Tämän olen itsekin havainnut. Sen sijaan voisi suositella vaikkapa japanilaista matchaa, joka on jauhettu seremoniatee. Haudutuslämpötila 75 astetta * Valkoinen tee * Vihreä tee * Keltainen tee Haudutuslämpötila 85 astetta * Oolongtee Haudutuslämpötila 95 astetta * Musta tee * Puerhtee Lähde: Pirkko Arstila: ”Teen ystävän kirja”, 2011. – Mustan teen ja kahvin juojien on kuitenkin usein vaikea tottua vihreään teehen, mikä johtunee osin siitä, että sitä on valmistettu väärällä tavalla hauduttamalla. – Teehen vaikuttavat kolme seikkaa: veden lämpötila, haudutusaika ja lehtien määrä. Ja kun bensa loppuu, sitä pitää saada lisää. Sen sijaan kiinalaista vihreää teetä on helpompi valmistaa, koska se ei ole niin kranttua lämpötilan suhteen. Jos teesi on huonoa, jokin näistä on pielessä. Kun juon teetä usein, olen huomannut suuni pysyvän hyvässä kunnossa. H yvä E lämä 59 . Teetä juodessani tulen hyvälle tuulelle riippumatta siitä, olenko yksin vai seurassa. HE. – Japanilaiset taitavat sen suhteen olla huipulla. Mutta senkin suhteen pätee veden lämpötilaa koskeva sääntö: mieluummin alhainen kuin ylhäinen. – Viime aikoina minua on paljon pyydetty kouluihin kertomaan teestä. Tee on myös hyvä janojuoma etenkin kesällä. Se on kuin vesivärimaalaus. Olen sanonut, että lasten ja nuorten kannalta tyhmin juoma on energiajuoma. Tätä voi verrata tilanteeseen, jossa auto tarvitsee bensaa. Esimerkiksi yhdistyksemme tilaisuuksissa, jonne ihmiset usein väsyneinä saapuvat suoraan töistä, alkavat he heti teekupillisen nautittuaan jutella ja naureskella päästyään ”L-teaniinihuppeliin”. – Raimo Hiltunen korosti aikanaan teen hoitavan myös limakalvoja. – Tee vaikuttaa kuitenkin eri tavalla. Mikäli haluaa vain virkistystä, silloin on paras valita kitkerä musta tee, joka jo vastaa lähes kahvia. – Japanissa teelehtien käsittely tapahtuu eri tavoin kuin Kiinassa
Aikuisväestöllä noin 70 prosenttia elimistön tulehduksista esiintyy suussa ja hyvät bakteerit ennaltaehkäisevät tulehduksia ja suojaavat siten koko kehoa. 60 . H yvä E lämä Suun omat suojaavat bakteerit Aikuisväestöllä noin 70 prosenttia elimistön tulehduksista esiintyy suussa. Erityisesti ientulehduksia aiheuttavien Fusobakteerien ja Porphyromonas gingivalis – bakteerien on todettu aiheuttavan myös riskin, sydän-ja verisuonitaudeille eli tulehdusbakteerit pääsevät suusta verenkiertoon ja koko elimistöön. S.salivarius bakteerit pysyvät suun ja nielun alueella ja asuttavat limakalvot estäen sekä ei-toivottuja bakteereita, viruksia ja hiivoja lisääntymästä . S treptococcus salivarius-maitohappobakteerit asuttavat limakalvot heti syntymän jälkeen toimien suojamuurina taudinaiheuttajia vastaan suu -nenänielun alueella. Mikrobiston riskitilanteita Lapsuudessa huono hammashygienia, makeat napostelut ja antibioottikuurit ohjaavat mikrobistoa epätasapainoon, ei-toivotut plakkia muoSuussa tulee olla oma mikrobistonsa, joka on lajikoostumukseltaan erilainen kuin suolistossa. Fusobakteerien on myös todettu aiheuttavan oireita suolistossa ja niiden osuus on usein kohonnut ärsyyntyneessä suolistossa (IBS). Olosuhteet, happi ja sylki, valikoivat suussa viihtyvät bakteerilajit.. Tämän lajin bakteerien tulisi myös pysyä suun suojana koko elämän ajan
Suun ei-toivotut bakteerit ovat riskitekijä useille vakaville sairauksille: * Sydänja verisuonitaudit * Ylähengitystieinfektiot * Suuja suolistosairaudet * Diabetes * Alzheimerin tauti Hyvä uutinen kuitenkin on, että mikrobistoaan voi korjata ja ylläpitää suojaavia bakteereita. S. Kysy lisää GutGuide®-mikrobiologeilta: info@gutguide.fi Suun hyvät bakteerit suojaavat läpi elämän. Mikrobistoa voi kuitenkin korjata tasapainoon bakteerituotteilla. Diabetes on riksitekijä. Ei-toivottujen bakteerien lisääntyminen lisää reikiintymistä, ientulehduksia ja myös hiivan kasvua. Mitä huonompi on diabeetikon verensokerin hoitotasapaino, sitä enemmän on veressä, syljessä ja kudosnesteissä sokeria. S. ToothGuide®-purutabletit saat apteekeista tai gutguide.fi verkkokaupasta . Jo alakouluikäisillä lapsilla on todettu ientulehdusbakteerien lisääntynyt osuus, jolla on tutkitusti vaikutus pitkällä tähtäimellä myös aikuisiän sydänja verisuonitautien riskiin. Asiantuntijana MML, mikrobiologi Annika Mäyrä. Suojaavan mikrobiston palauttamiseksi suositellaan bakteerituotteita sekä suuhun, että suolistoon. Mikrobisto voi olla hyvin epätasapainoinen kuukausia antibioottikuurin jälkeen, jolloin ei-toivotut bakteerit helposti lisääntyvät. salivarius -suojabakteerien palauttaminen ja ylläpito suussa on helppoa. Jatkuvaan käyttöön tai kuurina. oma laboratorio Salossa Yli 70 % aikuisista kärsii ientulehduksista. Streptococcus salivarius -maitohappobakteerit kuuluvat suun suojaavaan mikrobistoon. Tulehdusbakteerit voivat verenkierron kautta levitä muualle elimistöön lisäten sydänja verisuonitautien sekä aivoinfarktien riskiä. Siksi myös suun mikrobiston tasapaino järkkyy ja diabetes altistaa ientulehduksille, parodontiitille, reikiintymiselle ja hiivalle. Yksi (1) ToothGuide®-purutabletti iltaisin hampaiden pesun jälkeen riittää. Suojabakteerien määrä voi romahtaa mm. dostavatja ientulehdusbakteerit ottavat helposti vallan. salivarius -suojabakteerit ehkäisevät plakkia sekä tulehduksia aiheuttavien bakteereiden ja virusten toimintaa. Raskausajan hormonaaliset muutokset altistavat äidin suun ongelmille erityisesti kolmen viimeisen raskauskuukauden aikana. lääkekuurien, huonon hygienian, sairauksien tai raskauden takia. Äiti myös siirtää mikrobistonsa lapselleen! Antibioottikuurit järkyttävät sekä suun että suoliston mikrobistoa. Kauppaan pääset skannaamalla QR-koodin
H yvä E lämä T eoksellaan taiteilija Elina Juopperi , 49, haluaa nostaa esille suomalaisten naisten käsityötä, koska hän ei voi ymmärtää, minkä takia käsityölle on Suomessa annettu niin vähän arvoa ja käsitöitä on jopa hävitetty. Lopulta päädyin rakentamaan Perintö-teosta, taiteilija kertoo. Perintö-teos toimii lisäksi eräänlaisena arkistona, siinä raanut säilyvät tuleville sukupolville. – Teokseni pohjaavat ja peilaavat aina jollakin tavalla nyky-yhteiskuntaa ja aiheet ovat Perintö-teos kaipaa raanulahjoituksia Perintö on raanuista koostuva teos, jota taiteilija Elina Juopperi on rakentanut vuodesta 2010 ja rakentaa yhä. Hänellä on tavoitteena, että valmiina teoksesta muodostuu 182 senttimetriä korkea kuutio. Koonnut: Liisa Airaksinen Taiteilija Elina Juopperin Perintö-teos. Myös raanun tarina kiinnostaa. Kuva: Ari Karttunen/EMMA. Nyt Espoon modernin taiteen museo EMMA etsii Perintö-teokseen lahjoittajia. 62 . – Rupesin keräämään raanuja ja halusin tehdä valtavan teoksen, jossa raanuja on paljon ilman, että niitä on tuhottu. Itselle tarpeettomalla raanulla, voi tukea nykytaidetta lahjoittamalla sen osaksi veistosta. Espoon modernin taiteen museon EMMAn kokoelma. Jos lahjoittajalla on tiedossa lahjoittamansa raanun malli, kutoja, materiaali, alueellisuuden ja historian, tiedot otetaan mielellään vastaan lahjoituksen mukana. Muotokuvia ihmisestä Elina Juopperi pitää itseään dokumentaarisena taiteilijana sanan laajassa merkityksessä. Kun raanuteos ei ole esillä, tutkijoilla on mahdollisuus tutustua raanuihin ja lahjoituskirjoihin. Lahjoitusraanu voi olla vähän kulunut, muttei homeinen. Lahjoittajan nimi lisätään mesenaattilaattaan, joka on aina esillä teoksen yhteydessä
. 1960–70-luvuilla kirkkaiden värien käyttö korostui entisestään ja värikylläisyys raanuissa pääsi edukseen. Raanuista koostuva Perintö-veistos rakentuu keräämällä. H yvä E lämä 63 . usein aika synkkiä. Pikemminkin katan pöydän keskustelulle, vaikka aiheet olisivatkin hankala niellä. Raanu keksittiin nostaa seinälle 1950-luvulla, jossa se lumosi suomalaiset värikylläisyydellään. En suinkaan ole se taiteilija, joka ilahduttaa tai ihastuttaa kävijöitä. Raanuja ovat kutoneet lappilaiset esihistoriallisena aikana pystykangaspuissa villakuteilla ja -loimilla. Juopperi kertoo, että hänen teoksensa syntyvät ajatus ja käsite edellä ja niiden mukaan hän valitsee käyttämänsä tekniikan.. Raanu on sileäksi kudottu. Raanu on lainasana saamen kielestä, johon se on tullut Norjan kautta muinaisranskan punaista väriä tai punaista kangasta tarkoittavasta sanasta. Tärkeintä on, että se sopii teoksen ideaan ja saan kommunikoitua ajatukseni yleisölle. ’’Pikemmin katan pöydän keskustelulle, vaikka aiheet olisivatkin hankala niellä.’’ –?Käyttämäni tekniikkaspektri on äärimmäisen laaja. Raanun sidoksena on ripsi. Niitä käytettiin istuma-alustoina sekä makuupeitteinä sisällä ja ulkona sekä talvikodan katteena. Raanu oli alun perin käyttötekstiili Raanu on ollut alun perin käyttötavara, ei koriste. Vanhimmat tiedot raanuista ovat peräisin 1600-luvulta. On olemassa erityisiä ohuita ja kertaamattomia villalankoja raanuja varten. Jokainen voi osallistua teoksen syntyyn lahjoittamalla siihen raanun, innostaa taiteilija Elina Juopperi. Raanuksi nimitettyjä tekstiilejä on monia erilaisia. Se koostuu yleensä vaakaraidoista sekä toistuvista raitaryhmistä. Ne erottuvat toisistaan kuosiltaan ja tekniikaltaan. Loimi on yleensä pellavaa tai puuvillaa ja kude villaa. Kuviot poimitaan lastalla. Kudelankojen väriä vaihtamalla saadaan aikaan erilaisia vaakaja pystyraitoja, joista kuviot muodostuvat
Monet näyttelyn teoksista ovat tilallisia ja havaintoa aktivoivia. Teokset on valittu EMMAn kokoelmista ja osa on hankittu tai tilattu erityisesti tätä näyttelyä varten. Näyttely juhlistaa samalla Lars-Gunnar ‘Nubben’ Nordströmin (1924-2014) 100-vuotisjuhlavuotta esittelemällä suomalaisen konkretismin edelläkävijään liittyvää perintöä. Kiteytettynä voisi sanoa, että kaikki teokseni ovat muotokuvia ihmisestä. Taiteilijan mukaan hänen työpäivänsä eivät juuri koskaan ole toistensa kaltaisia. – Joskus teokset ovat kesken, koska teoksen luonne on sellainen, että sitä on hidasta tehdä tai sitten etsin jotakin tiettyä asiaa tai esinettä ja ennen kuin löydän sellaisen, saattaa vierähtää vuosiakin. 64 . Toisaalta olen ehkä vähän lyhytjänteinen ja siksi minusta on kiva hypätä asiasta ja aiheesta toiseen, Elina Juopperi kuvailee tapaansa työskennellä. Muutettuani takaisin Suomeen aiheet kääntyivät kulttuurikysymyksiin. Urani alussa suurin osa tuotannostani oli videoinstallaatiota tai valokuvia. Toki teen myös perinteisempää, piirustuksia tai kirjontaa. Aika monessa teoksessani tekniikkani on kerääminen. Nordström oli suomalaisen modernismin suuria nimiä ja keskeisimpiä ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä Suomessa. Yli viidenkymmenen taiteilijan teoksia sisältävä kokonaisuus tuo esiin suuntauksen moniulotteisuutta, materiaalista moninaisuutta ja leikillistä lähestymistapaa. Hänen taiteelleen, konkretismille, on ominaista äärimmäisen tarkka, viimeistelty ja harkittu kuvailmaisu. päivään asti. Näyttely esittelee Nubbenin ja hänen aikalaistensa teoskokonaisuuden, joka tarjoaa aikakapselin konkretismin alkulähteille. emmamuseum.fi Raanu on sileäksi kudottu. Konkretismi on taidesuuntaus, joka hyödyntää ei-esittäviä muotoja, rakenteita ja geometriaa. Se koostuu yleensä vaakaraidoista ja toistuvista raitaryhmistä. Toinen on kulttuurikysymykset tai toinen luontoja ympäristökysymykset. Juopperin töissä on kaksi jatkuvasti toistuvaa aihetta. – Aloitin klassisesta maataiteesta, mutta siirryin aika nopeasti tekemään ympäristöteoksia, joiden aiheena oli jäätiköiden sulaminen, ydintuho tai otsonikato. H yvä E lämä Kokeileva konkretismi -näyttely Perintö-teos on osa EMMAn Kokeileva konkretismi -näyttelyä, joka tarkastelee uusin silmin konkretistisen taiteen pitkää traditiota ja nykymuotoja. – Minulla ei varsinaisesti ole yhtä omaa tekniikkaa, jota toteuttaisin. Raanua ei pidä sekoittaa ryijyyn tai täkänään, vaikka niitä kaikkia voidaan kutoa kangaspuissa. Näyttely on avoinna ensi vuoden maaliskuun 2. HE Jos haluat lahjoittaa raanun, ota yhteyttä Espoon modernin taiteen museoon: info@emmamuseum.fi. Näyttely esittelee konkretismia eri aikakausilta, aina taidesuuntauksen alkujuurilta 1950-luvulta nykyhetkeen. Hän myös paljastaa, että hänellä on monia teoksia kesken
Muinoin kiitettiin sadonkorjuujuhlilla äiti maata sen antamista lukuisista lahjoista, ravinnostamme. Aurinko nukkuu jo ihmisten aikoihin. Eipä ihme, että Englannissa on erityisiä puunhalausryhmiä. Ne kommunikoivat keskenään pienten hiukkasten ja juurinystyröiden kautta. Vieläkin vietetään elonkorjuujuhlia, vaikka monet perinteet ovatkin kadonneet. Isommat puut antavat erilaisia hyvinvointia tukevia aineksia pienemmille puille. Sielun peili peili H yvä E lämä 65 . Lienee terveydelle ja luonnolle paljon viisaampi harrastus kuin vaikkapa pikamoottoriveneellä kaahailu kaloja pelästyttäen. Jos tuhohyönteinen on päässyt tunkeutumaan kaveripuuhun, ilmoittaa sairas puu toiselle, että alahan tuottaa suojamikrobeja tuota tautia vastaan. Tämä tunnettiin osana muinaista viisautta, ja vieläkin on tästä muistumaa hirvenja karhunkaatopeijaisissa. Monelle syksy on lempivuodenaika. Kiitollisuuden osoittaminen ulospäin toiselle ihmiselle ja luonnolle, vedelle, kasveille lisää myös saajan hyvinvointia. Syksyllä yhteiset asiat alkavat erityisellä innolla, kun katoamisten vesien äärelle ja metsien syliin sekä luonnon lukuisten lahjojen keräämiseen jälkeen palataan harrastuksiin, kouluihin ja työpaikoille yhdessä luomaan maailmaa. Antavat puut meillekin voimia. Syksyn lumous. Illat viilenevät, kasvit alkavat kuihtua. Kiitollisuuden on todettu olevan eräs kaikkein voimallisimmista asenteista, mikä lisää oman itsen hyvänolontunnetta. K iitollisena kesän lukemattomista antimista tunnemme alkavan syksyn lumon. Kuuman kesän jälkeen syksy väreineen ja jatkuvine muutoksineen on lumoavaa aikaa. Ihmiselo on tuhansien vuosisatojen ajan selviytynyt erilaisista katastrofeista yhteistyökyvyn ansioista. Sp ||HE Psykologi, ympäristöalan kouluttaja ja tietokirjailija Riitta Wahlström korostaa, että puut ovat yhteisen hyvän ihmeitä. Tutkijat havaitsivat, että puiden juuret tekevät yhteistyötä muiden kasvien juuriston kanssa. Satoa ja saalista usein myös jaettiin, kuten hirventai peuranlihaa peijaisjuhlaporukan kesken. Onko oppi tullut puilta, voisi melkein kysäistä. Kun lehdet puissa värjääntyvät lukemattomin ihanin värein, tuntuu kuin lehdetkin kiittäisivät puita kesästä ja elämän virtauksesta. Kiitosjuhlassa kiitettiin saaliseläintä. Tutkijoiden mukaan, kun nojaat puuhun istuen tai seisten omassa rauhassasi, stressitasosi laskee. Tähdet ja kuu kertovat öisin meille omia tarinoitaan. Puut ovatkin yhteisen hyvän ihmeitä
Kun keskimäärin joka neljäs 61–68-vuotias eläkkeeseen oikeutettu nostaa osittaista vanhuuseläkettä, Lapissa eläkettä nostaa joka kolmas. Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä 31.12.2023 saaneiden osuus vastaavan ikäisistä työeläkevakuutetuista, %. Vastaavasti ahvenanmaalaisista vajaa viidennes on valinnut osittaisen vanhuuseläkkeen, samoin ruotsinkielisellä pohjanmaalla. Lapissa eläkettä nostaa joka kolmas. Osittainen vanhuuseläke suosituin Pohjois-Suomessa Osittaisen vanhuuseläkkeen suosiossa ja rahamäärässä on merkittäviä alueellisia eroja. H yvä E lämä O sittaisen vanhuuseläkkeen suosio vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea, kertovat Eläketurvakeskuksen (ETK) uudet tilastot. Todennäköisimmin eläkkeen ottavat maksuun Pohjois-Suomessa asuvat. Vastaavasti ahvenanmaalaisista vajaa viidennes on valinnut osittaisen vanhuuseläkkeen. 66 . Eläke nostetaan useimmiten puolikkaana, ja se oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 853 euroa kuukaudessa
Koska alueelliset erot ovat merkittäviä, ne otettiin nyt mukaan tilastoon ensimmäisen kerran, ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto kertoo. – Valtaosa heistä käy töissä, ja useimmilla on työura yksityisellä sektorilla. Mediaanieläke oli 763 euroa kuukaudessa. Tosin eläkkeen valinneilla keskiansio laski jonkin verran muiden samanikäisten työssä jatkavien keskiansion alapuolelle. Vuonna 2022 poikkeuksellinen indeksikehitys houkutteli aikaistamaan eläkkeen valinnan ennen vuodenvaihdetta. Todennäköisesti tämä eläke kiinnostaa suomalaisia nyt muistakin syistä, mahdollisesti heikentyneen taloustilanteen vuoksi, Jari Kannisto arvioi. Tällöin siihen lasketaan 0,4 prosentin lykkäyskorotus jokaiselta lykkäyskuukaudelta, * ei edellytä työaikatai palkkaseurantaa. Näistä työssä olleista 90 prosenttia oli työssä myös vuoden 2023 lopussa eli he jatkoivat työntekoa. Vuonna 1962 syntyneistä tätä mahdollisuutta käytti viime vuonna 15 prosenttia. saaneet 2017-2023 Osittainen vanhuuseläke * korvasi osa-aikaeläkkeen vuoden 2017 eläkeuudistuksessa, * antaa 61 vuotta täyttäneelle henkilölle mahdollisuuden ottaa kertyneestä eläkkeestään maksuun neljänneksen (25 %) tai puolet (50 %), * vähentää eläkettä pysyvästi 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta ennen vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttämistä, * on mahdollista ottaa myös vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttämisen jälkeen. Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä 31.12. Sen jälkeen keskimääräinen 50 prosentin osittainen vanhuuseläke on kivunnut 900 euron paikkeille, kertoo Jari Kannisto. – Palkkatiedot viittaavat siihen, että reilu kolmannes osittaisen vanhuuseläkkeen valinneista vähentää työntekoa. – Ilmiö toistui myös viime vuonna, mutta selvästi vaimeampana kuin edellisvuonna. – Hakemuksia on virrannut eläkelaitoksiin lähes ennätysmäärä, ja osittaisen vanhuuseläkkeen saajien kokonaismäärä kipusi huhtikuussa jo yli kuuteenkymmeneen tuhanteen. Osittainen vanhuuseläke on joustava eläke-etuus, joka ei aseta rajoitteita työnteolle. – Vuodenvaihteessa eläkkeitä korotettiin eläkeindeksillä 5,7 prosenttia. Vuosittain useampi kuin joka kymmenes osittaiseen vanhuuseläkkeeseen oikeutettu 61-vuotias ottaa eläkkeen maksuun. Miehet hakevat eläkettä hieman naisia hanakammin. Vuoden 2023 lopussa neljä viidestä osittaisesta vanhuuseläkkeestä maksettiin 50 prosentin tasoisina, keskimäärin 853 euroa kuukaudessa. Eläke tarjoaa mahdollisuuden keventää viimeisten työvuosien rasitusta. HE. Määrä on puolitoistakertainen aikaisempaan vakiintuneeseen tasoon verrattuna, mutta 14 000 kappaletta edellisvuotta pienempi. Samalla se helpottaa sopeutumista varsinaiseen eläkeaikaan. ETK:n tilastojen mukaan vuonna 2023 alkoi lähes 21 000 uutta osittaista vanhuuseläkettä. Kannisto luonnehtii osittaista vanhuuseläkettä tavallisten suomalaisten eläkkeenä. Vastaavasti pienimmät keskimääräiset osittaiset eläkkeet maksetaan Kainuussa, hieman yli 700 euroa kuukaudessa. – Karkeasti voidaan sanoa, että mitä pohjoisempana asutaan, sitä herkemmin osittaiseen vanhuuseläkkeeseen tartutaan. Osittaisen vanhuuseläkkeen etuudensaaja voi valita kertyneestä työeläkkeestään maksuun neljänneksen tai puolet. Keskimäärin suurimmat osittaiset vanhuuseläkkeet maksetaan Uudellamaalla, jossa 50 prosentin keskieläke oli viime vuonna 1 000 euroa kuukaudessa. Hyöty eläkkeen aikaistamisesta edullisen eläkeindeksin vuoksi oli vähäinen. Osittaisen vanhuuseläkkeen suosio on jatkunut vahvana myös tämän vuoden puolella. H yvä E lämä 67 . Vuoden 2023 lopussa neljä viidestä osittaisesta vanhuuseläkkeestä maksettiin 50 prosentin tasoisina, keskimäärin 853 euroa kuukaudessa. Vuonna 2023 osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneista yli 80 prosenttia oli työssä ennen eläkkeen ottamista. Voit olla työtön tai töissä ja nostaa eläkettä
– Omasta näkökulmastani rajojen sulkeminen ei ollut kovin hyvin perusteltua. Nyt tutkijaryhmä on Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kattavan yhteistyöhankkeen tuloksena julkaissut ainutlaatuisen tutkimuksen infektioiden leviämisestä Pohjoismaiden rajojen yli vuonna 2020. Kuva: Mikhail Shubin/Aalto-yliopisto Ennustemalli kuvaa pandemian leviämistä Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Jotta tällaiset rajoitukset merkittävästi vähentäisivät viruksen leviämistä, maiden välisen tautitilanteen eron pitäisi olla todella tuntuva ja rajaliikenteen vilkasta. Vaikka pandemiaa seuranneessa tutkimuksessa on käsitelty perusteellisesti maiden sisäisten matkustusrajoitusten tehokkuutta, rajat ylittävä matkustus on datan keräämisen hankaluuden vuoksi kerännyt vähemmän huomiota. Nyt ainutlaatuinen pohjoismainen yhteishanke on ensi kertaa pystynyt mallintamaan rajat ylittävää liikennettä tavalla, joka auttaa arvioimaan radikaalien rajoitustoimien mielekkyyttä. Se tehtiin epävarmuuden vuoksi, koska maat eivät Rajanylitykset Pohjoismaissa vuonna 2020 eri kulkuneuvoilla. Jopa kesällä 2020, kun Ruotsin löysempi rajoituslinja ja siitä seurannut viruksen laaja leviäminen erosivat merkittävästi Suomen rauhallisemmasta tautitilanteesta, rajat ylittävän matkustamisen kokonaisvaikutus tartuntamääriin Suomessa oli vähäinen. Toimenpiteiden tueksi oli tuolloin kuitenkin vähän tieteellistä näyttöä. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.. Tutkimus paljastaa, että rajaliikenteen rajoittaminen ei ollut absoluuttisten tartuntalukujen valossa kovinkaan tehokas toimenpide. 68 . H yvä E lämä K un koronaepidemia levisi maailmanlaajuisesti vuonna 2020, monet maat asettivat nopeasti tiukkoja rajoituksia rajojensa ylittämiselle
Koneisto valmiina Kivelä painottaa, että vuonna 2020 päätöksiä jouduttiin väistämättä tekemään epävarmuuden tilassa ja vailla luotettavaa analyysiä rajoitusten vaikutuksista. Tässä on nyt julkaistun tutkimuksen tärkein anti: se esittelee ennustemallin tulevien pandemioiden varalle. H yvä E lämä 69 . Nyt toteutettu tutkimus koskee Pohjoismaita, mutta tutkijat sanovat, että sitä voidaan soveltaa myös muihin maihin. Joten jos ajattelee, mihin ja keihin rajoitusten tulisi kohdistua, näistä vaihtoehdoista järkevämpää on asettaa rajoituksia heille, huomauttaa apulaisprofessori Mikko Kivelä Aalto-yliopistosta. HE SENIOREILLE Bändikurssi Gua Sha Itämainen tanssi Meikkikurssi Näyttelijäntyö Seniorisirkus Taiji Quan Tuolijooga 148 UUTUUTTA ABBA-laulukurssi, Aivojen terveys, Cocktailkurssi, Kuntopiiri, Värianalyysi HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS HELAO.FI • RUNEBERGINKATU 22–24 1 000+ KURSSIA Ota aikaa itsellesi. – Mallin mukaan Ruotsista tulevilla matkustajilla oli kesällä 2020 yli kymmenkertainen riski kantaa COVID-19:ää verrattuna kotimaiseen suomalaiseen väestöön. PLOS Computational Biology -lehdessä julkaistu tutkimus on osa NordicMathCovid-projektia. Koska sulkemisella on niin monia haitallisia vaikutuksia, mielestäni tulevaisuudessa tällaiset radikaalit toimenpiteet on harkittava erittäin tarkasti, tiivistää professori Tapio Ala-NissiläAalto-yliopistosta. NordForskin tukema projekti alkoi syyskuussa 2020 ja se on tuottanut tutkimusta pandemian leviämisestä ja rokotusstrategioista eri näkökulmista. Tärkeintä on pääsy luotettavan ja vertailukelpoisen datan äärelle. – Liikkuvuustietojen saaminen ei ole helppoa, ja erityisesti Schengen-alueella ei ole yksityiskohtaista seurantaa siitä, kuka liikkuu missäkin. Tutkijat huomauttavat, että rajoitusten vaikutukset pandemian etenemiseen ovat monimutkaisia ja mallista vedettävissä olevat johtopäätökset riippuvat myös näkökulmasta. – Siksi tämä rajat ylittävä tutkimus on melko ainutlaatuinen. Malli osoittaa myös mielenkiintoisia eroja matkustajatyyppien välillä. – Yleensä, jos halutaan tehdä tarkempaa mallinnusta, tarvitaan henkilökohtaisia kontakteja ja luottamusta”, Leskelä jatkaa. Tarvitaan pääsy moniin datasarjoihin, kuten maantierajojen ylityksiin, rautateihin, lauttoihin ja lentokoneisiin. Mielenkiintoisia eroja Tutkimus keskittyi tilanteeseen, jossa tartunnat olivat jo alkaneet levitä kunkin maan sisällä. Projektissa on mukana tiimit Suomesta, Ruotsista ja Norjasta ja siihen osallistuu useita yliopistoja ja julkisia instituutioita Pohjoismaissa. Työmatkalaiset, joiden arvioitiin viettävän kerrallaan puoli päivää kohdemaassa, levittivät mallin mukaan tartuntoja huomattavasti vähemmän kuin lomailijat, joilla kohdemaassa saattoi kulua koko tartuttava aika. Usein, vaikka tietty datasarja vaikuttaa lupaavalta, raportointiviiveiden kaltaiset yksityiskohdat merkittävästi vaikeuttavat sen käyttöä. Käytimme myös matkapuhelindataa havaintojemme vahvistamiseksi, selittää professori Lasse LeskeläAalto-yliopistosta. – Keskeistä on, että kehitimme matemaattisen koneiston vastaamaan kysymyksiin siitä, mitkä rajatoimenpiteet ovat tarpeellisia ja milloin niitä tulisi soveltaa, sanoo yliopistotutkija Mikhail Shubin Helsingin yliopistosta. tienneet, mitä muutakaan tehdä. Vaikka ulkomaan liikenteen merkitys tartunnoille olisi absoluuttisissa määrin vähäinen, sen valitseminen osaksi rajoituskeinoja voi silti olla perusteltua tilanteessa, jossa hallitus joka tapauksessa ryhtyy jonkinlaisiin toimiin
70 . Ullan puoliso Urho ”Upi” Salminen jäi silloin vielä Suomeen töihin, kunnes muutti perässä jäätyään eläkkeelle. Näin alunperin vuonna 2002 loma-asunnoksi hankitusta talosta tuli molemmille pysyvä koti. Valitettavasti jotkut syyllistyvät siihen, mutta heidän oleskelunsa jääkin täällä sitten lyhyeksi. Perheellä oli vielä talo Orimattilassa, kun he hankkivat talon Virosta. – Nykyinen hintataso lähentelee kuitenkin jo Suomen hintoja, mutta monet asiat ovat kyllä edelleen selkeästi edullisempia. – Päivääkään emme ole katuneet tänne muuttoa, Ulla sanoo. Viron luonto on Ullalle tärkeä. Sittemmin se myytiin tarpeettomana. Elämä eteläisessä naapurimaassa saa kiitosta. H yvä E lämä K aunis luonto, ystävälliset ihmiset ja halvemmat hinnat. Suppilovahverot löytyvät 150 metrin päästä, joten nopeasti saa kastikeainekset haettua, Ulla kiittelee. Teksti: Maija Salmi Kuvat: Ulla Pajusalo-Salmisen kotialbumi. Ehkä asiaan vaikutti myös oma suhtautumisemme paikallisiin; ei ole tosiaan tullut koskaan mieleenkään aliarvioida ketään. Orimattilan koti vaihtui Saarenmaalla sijaitsevaan taloon, joka oli ensin hankittu loma-asunnoksi. Jos jossain asiassa tarvitsee apua, sitä myös saa. Runsas kymmenen vuotta sitten hinnat olivat Virossa tuntuvasti Suomea halvemmat, ja sekin oli omiaan houkuttelemaan suomalaisia eteläiseen naapuriin. Ulla kuvaileekin sitä todelliseksi muistojen päiväksi, kun Saarenmaan portille vyöryi julmetun kokoinen muuttoauto. – Kun tulimme tänne ensimmäisiä kertoja, meidät otettiin uskomattoman ystävällisesti vastaan. Suomen kansalaisia Ulla muutti Saarenmaalle asumaan perheen kissojen ja koirien kanssa 11 vuotta sitten. Uusi koti löytyi Virosta Ulla Pajusalo-Salminen ja Upi Salminen muuttivat Orimattilasta Viroon Saarenmaalle. – Meren rantaan on matkaa 300 metriä tuosta metsän läpi. Sekä Ulla että Upi ovat edelleen Suomen kansalaisia, mutta heillä on Virossa oleskelulupa, joka pitää uusia viiden vuoden välein. Erityisesti nämä nostaa Virossa asuva Ulla PajusaloSalminen esiin, kun verrataan elämistä Suomessa ja Virossa. Myös ystävälliset ihmiset saavat Ullalta kehuja
Ulla oli katsellut netistä myynnissä olevia kohteita ja sopinut välittäjän kanssa näytöstä. Ullalla ja Upilla oli aikaisemmin loma-asuntona Upin lapsuudenkoti Paraisilla. Ullan luota onkin moni kissa löytänyt turvapaikan. . – Tiesimme heti, että tuo se on, jos rahat riittävät. Sen sijaan Saarenmaa tuntui heti omalta paikalta. Tulimme katsomaan tätä taloa, ja tunnin kuluttua ostopäätös oli jo tehty.. Loma-asunto Virosta Ajatus Viroon muutosta oli syntynyt vähitellen. – Yht´äkkiä meillä oli yhdessä 200-neliöisessä talossa kahden talon tavarat. H yvä E lämä 71 . Tosin paljon tavaraa annoimme pois, ja taitaa jossain vieläkin lojua pari purkamatonta muuttolaatikkoa, Ulla nauraa. Kun se oli myyty, alkoivat he miettiä uusia vaihtoehtoja. Kiinnostusta herättänyt talo oli tullut myyntiin tuntia aikaisemmin. Ulla Pajusalo-Salminen Ikä: 66-vuotias Työ: Eläkkeellä Kotoisin Tampereelta Asuu Virossa Saarenmaalla Perhe: kaksi lasta, viisi lastenlasta ja yksi lapsenlapsenlapsi Naimisissa Urho ”Upi” Salmisen kanssa Eläimet: 14 kissaa ja 2 koiraa Kanat kuuluvat Ullan ja Upin eläinperheeseen. Kun eläin on avun tarpeessa, Ulla PajusaloSalminen rientää apuun. – Kiinteistövälityksen ulkoseinässä oli ikkuna, jossa näin kuvia myytävistä kohteista. Katselin niitä, ja jämähdin siihen paikkaan! Kiljuin Upille, että tule katsomaan! Ulla muistelee. – Kävimme täällä Virossa myös mantereen puolella katsomassa muutamaa kohdetta, mutta ne eivät sytyttäneet. Hivenen se vaati pohdintaa, mutta onneksi myös tämä on iso talo, joten vuosien kuluessa kaikki tavarat ovat löytäneet paikkansa
Kontrollikäynti on ilmainen. – Reilu pari tuntia laivassa, ja sitten oletkin jo Suomessa! Upi käy Suomen puolella muutaman kerran vuodessa, Ulla ei ole käynyt moneen vuoteen. Perheeseen kuuluu tällä hetkellä 14 omaa kissaa ja kaksi hoitokissaa, kaksi koiraa, kanoja ja kaksi kukkoa. – Osa lapsenlapsistakin on jo niin vanhoja, että voivat matkustaa yksin. Suuremmat ostokset tehdään Kuressaaressa, jonne on matkaa 41 kilometriä. H yvä E lämä Talossa oli ollut kaikki valmiina; oli huonekaluja, liinavaatteita, astioita.... Eestiäkin osattava Virolla on maine maana, jossa pärjää suomen kielellä. Vihdissä ja Espoossa asuvat tyttäret käyvät perheineen Virossa vanhempiensa luona. Tämä on täysin maksutonta.’’. Hän sanoo itse osaavansa jo aika hyvin eestiä; asiat esimerkiksi eri virastoissa ja lääkärissä sujuvat hyvin. – Se oli todellakin rakkautta ensi silmäyksellä! Monenlaisia eläimiä Taloon kuuluu noin kolme hehtaaria maata, osin peltoa ja enimmäkseen metsää. Ulla hymyilee, että ainoastaan viinipullo oli puuttunut olohuoneen pöydältä. – Valitettavasti emo alkaa joskus hylkiä karitsaa, ja silloin minulla alkaa aikamoinen tuttipullorumba. Sieltä saa Ullan mukaan kaiken tarvittavan; on kauppa, posti, apteekki, ravintola, kampaaja... ’’Lääkäriin pääsee aina, kun soittaa saman päivän aamuna. Jos haluaa lähteä Suomeen, matkaa on lauttarantaan noin 60 kilometriä. Siellä käydään noin kerran viikossa. – Meillä on omalla kylällä pieni terveysasema, jossa on arkisin paikalla omahoitaja ja kolme kertaa viikossa lääkäri. – Joskus naureskellaan Upin kanssa, että koskahan toisen kerroksen lattia pettää... – Upi ei niinkään osaa puhua eestiä, vaikka ymnmärtää sitä hyvin. – Luonto ympäröi taloa, Ulla summaa. 27 minuuttia kestävän lauttamatkan jälkeen on ajomatkaa Tallinnaan 140 kilometriä. Ulla kertoo, että muutamana keväänä he ovat kokeneet myös poikimisen ihmeen, jota hän pitää jännittävänä aikana. 72 . Lisäksi on kesälampaita, jotka Ullan mukaan jäävät joskus heidän luokseen koko talveksi – Ne ovat Kihnun maalampaita, jotka pärjäävät jopa 30 asteen pakkasessa. Kun joku kysyy, että mitä pitäisi Suomesta tuoda, Ullan vastaus on aina sama: kirjoja! Hän tunnustautuukin himolukijaksi; kotoa löytyy noin 3 000 kirjaa. Tämä on täysin maksutonta. Pihapiiri on aidattu koirien vuoksi. Lääkäriin pääsee aina, kun soittaa saman päivän aamuna. Omaa terveydenhoitoa Ulla kiittää. – Jos asuisimme vielä Suomessa, meillä ei todellakaan olisi varaa pitää 14 kissaa ja kahta koiraa, koska haluamme tarjota lemmikeillemme kattavan terveydenhuollon ja laadukkaan ravinnon. – Minulla ei ole edes voimassaolevaa passia tällä hetkellä, hän hymähtää. Erikoislääkärin vastaanotolle mennessä pitää maksaa viisi euroa. – Ainakin Tallinnassa se onnistuu aika hyvin, täällä Saarenmaalla ei niinkään, Ulla muistuttaa. Tämä johtuu siitä, kun hän työelämässään myi tavaraa virolaisille, kaikki halusivat puhua hänen kanssaan suomea. Halvemmat hinnat Vaikka Viro tunnetaan halpana maana, hinnat ovat nousseet sielläkin – tosin maltillisemmin kuin Suomessa. – Eli kaikki jokapäiväiseen elämään liittyvä löytyy täältä. Ullalla onkin mantra, jota hän hokee ruokkiessaan heikoimpia karitsoja: ”Et kyllä kuole mun käsiin, et kuole!” – Ilmeisesti se onkin tehonnut, koska emme ole menettäneet yhtään karitsaa! Tuliaisiksi kirjoja Kylän keskustaan on Ullan ja Upin talolta linnuntietä runsaat puoli kilometriä
Enimmillään heillä on asunut samaan aikaan 15 kissaa. – Siihen meni vuosien säästöt, Ulla nauraa. Ukrainan pakolaisia tuli tosi paljon sodan alussa, mutta nyt heistä on osa jo lähtenyt takaisin kotimaahansa. Kaikkia löytökissoja ei voi kuitenkaan ottaa itselle: Ulla on hankkinut ainakin 25 kodittomalle kissalle kodit Suomesta. Nykyisin Ulla toimii vapaaehtoisena Eestin Eläintenpelastusryhmässä (Eesti Loomapäästegrupp). – Eihän sen pitänyt meille ensin jäädä. Hän teki aiemmin yhteistyötä Saarenmaan turvakodin kanssa, josta tuli heille vuosien saatossa yli 40 kissaan. Pentuja oli alunperin kaksi, mutta toinen menehtyi. Kaikkine kuluineen (magneettikuvaukset, röntgenit, leikkaus...) se tuli maksamaan 12,5 euroa. Virossa ei ole myöskään ajoneuvotai dieselveroa. Ulla kertoo ottaneensa sen asenteen, että jos Putin päättää hyökätä Viroon, yksittäinen ihminen ei voi sille asialle mitään. Emoa ei näkynyt. – Laiskoiksi heitä ei voi sanoa! Tunnemme joitain ukrainalaisia, ja vaikka yhteistä kieltä ei aina löydy, hyvin tullaan juttuun! – Sodasta täällä ei enää puhuta paljoa, enemmänkin se oli esillä sodan alkuvaiheessa. Zeus saa Ullalta halauksia! Kuva: Kia Aakala Ulla oli vajaa pari vuotta sitten selkäleikkauksessa, jonka vuoksi hän oli viisi päivää sairaaalassa. – Sota näkyy rajavalvonnan lisäämisellä, ja myös Nato-joukkoja on tullut lisää. H yvä E lämä 73 . HE. Ulla Pajusalo-Salminen toimii vapaaehtoisena Eestin Eläintenpelastusryhmässä. Venäjän hyökkäys Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa virolaistenkin elämään. – Justus löytyi keskeltä metsää vajaan kuukauden ikäisenä. Toki mediassa on päivittäin uutisia, mutta niitäkään ei aina jaksa katsoa. Tärkeää eläinsuojelutyötä Ulla Pajusalo-Salminen tunnetaan Virossa eläinsuojelutyöstään. Ullan mukaan ukrainalaiset pyrkivät heti löytämään töitä. – Niiltä ajoilta talossa on vieläkin karanteenihuone, jota tosiaan tarvittiin. Sitä kautta heille tuli myös syyskuun alussa neljä vuotta täyttävä Justus-kolli. Mutta kun Upi kysy, että mitä haluan synttärilahjaksi, niin vastasin että Justuksen! Justus oli painanut löydettäessä 300 grammaa – nyt painoa on jo 6,3 kiloa. Polttoaine on yleensä joitain kymmeniä senttejä Suomea halvempaa
Anna taikinan turvota hetken aikaa. Vadelmat, mansikat, mustikat, kesäkurpitsat, porkkanat… Niistä on kesän parhaat maut tehty. 5. Koristele esimerkiksi ruohosipulilla.. Kumoa kypsä levy leivinpaperin päälle. 8. Osa metsän sienisadosta kuten kanttarellit ovat loppukesästä poimittavissa metsästä pannulle. Sekoita sulanut pakastepinaatti tai hienonnettu tuore pinaatti maitoon. Kypsennä sieniä hetki pannulla öljyssä. H yvä E lämä Vielä on kesää jäljellä Alkavan syksyn kynnyksellä, sadonkorjuun aikaan, on aika poimia kotimaiset vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät talteen. 25 minuuttia. Sekoita joukkoon juusto ja mausta suolalla ja pippurilla. 3. 50 g) 300 g ruohosipulituorejuustoa mustapippuria, suolaa 10 annosta 1. Laita täyte vetäytymään kylmään. Reseptit Reseptit: www.martat.fi Kantarelli-pinaattimunakasrulla 3 dl maitoa 150 g (pakaste)pinaattia 6 munaa 50 g rasvaa 1 tl suolaa 3 dl vehnäjauhoja 0,5 tl leivinjauhetta Täyte: 200 g kantarelleja 2 rkl öljyä 100 g suippopaprikaa pala purjoa (n. Voitele uunipannu tai peitä se leivinpaperilla. Valmista ensin täyte. Levitä täyte hieman jäähtyneen munakaslevyn päälle. 4. 7. Leikkaa sienet ja kasvikset pieniksi paloiksi. Lisää pannulle paprikat ja purjot. 2. Vielä on kesää jäljellä, vaikka ilmassa alkaakin olla jo syksyn tuntua. 6. Anna jäähtyä. Kaada taikina uunipannulle ja pasta 200-asteisen uunin alatasolla n. Valmista munakasrulla. Rullaa munakas kuten kääretorttu ja anna vetäytyä kylmässä seuraavaan päivään. 74 . Leikkaa rulla 2-3 cm:n viipaleiksi. Lisää joukkoon munat, sula rasva, suola ja jauho-leivinjauheseos
Muhennoksena sopii myös uunitomaattien ja munakkaan täytteeksi. Hienonna sipulit ja lisää pannulle rypsiöljyn kanssa. 8. Kuullota noin 5 minuuttia. 2. Kun käytät vähemmän nestettä, saat sienimuhennosta. Laita kurpitsanpuolikkaat voideltuun laakeaan vuokaan. Kypsennä hiljalleen noin 10 min. 5. 5. Täytä kesäkurpitsat seoksella. 7. Ripottele jauhot seoksen päälle, sekoita. Kuullota noin 5 minuuttia. Hauduta 10 minuuttia. 6. Lisää kasvisliemi joukkoon. 3. Kuori ja hienonna sipuli. 4 annosta 4 annosta. Vinkki! Tarjoa kastike esimerkiksi perunoiden kanssa. 4. Lisää lopuksi mausteet ja kerma. Kuumenna ja tarkista maku. Haihduta sienistä irtoava vesi pannulla miedolla lämmöllä. H yvä E lämä 75 . 4. Haihduta niistä neste pannulla. Puhdista sienet ja pilko ne pannulle. Ripottele pinnalle juustoraastetta. Kypsennä 200-asteisen uunin keskitasolla 25-30 minuuttia. Halkaise kesäkurpitsat pituussuunnassa. 2. Keitä ateriajyvät pakkauksen ohjeen mukaan. . Koverra lusikalla kurpitsan sisusta ja ota se talteen. Lisää hienonnettu sipuli ja rasva sienien joukkoon. 9. Martan sienikastike Noin 400 g tuoreita mietoja metsäsieniä 1 sipuli 3 rkl margariinia tai voita 2 rkl vehnäjauhoja 2 dl kasvislientä 1 maustemitta valkopippuria suolaa maun mukaan 2 dl ruokatai kaurakermaa 1. Lisää kesäkurpitsoiden sisus pannulle sienten ja sipulien joukkoon. Täytetyt kesäkurpitsat 2 dl ateriajyviä noin 5 dl tuoreita kantarelleja 2 sipulia 3 rkl rypsiöljyä kurpitsojen sisukset paloiteltuna 1 dl juustoraastetta 1 maustemitta suolaa 0,5 tl mustapippuria 2–3 rkl tuoretta timjamia hienonnettuna Pinnalle noin 2 dl juustoraastetta Vuoan voiteluun öljyä 1. Muuntele! Kastikkeen koostumusta voi säädellä nesteen määrällä. Lisää pannulle ateriajyvät, juustoraaste ja mausteet, sekoita. Puhdista sienet ja pilko pieniksi paloiksi. 3
Suikaloi varhaiskaali. 76 . Jos peset kasvikset hyvin, niitä ei tarvitse kuoria. Varhaiskaali-käristyspata 1 rkl voi-öljyseosta n. Kuori ja paloittele juuripersilja ja porkkanat. H yvä E lämä. Lisää vielä kaurajyvät, vesi ja liemikuutio ja kypsennä kannen alla keskilämmöllä noin 15-20 minuuttia, kunnes kaurajyvät ovat kypsiä. Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, sekoita välillä. Mausta mustapippurilla. Sekoita öljy, suola ja timjami keskenään, kaada vuokaan ja sekoita hyvin. 4 annosta Paahdetut kasvikset 4-5 perunaa (300 g) 1-2 palsternakkaa (300 g) 3 porkkanaa (200 g) 1-2 punasipulia (100 g) 0,5 dl öliyä 1 tl suolaa 2 tl kuivattua timjamia tai muita yrttejä 1. 2. Lisää sipulit, varhaiskaalit, juuripersilja ja porkkanat ja paista käännellen muutaman minuutin ajan. Lisää hieman sulanut käristys ja paista käännellen noin 5 minuutin aikana. 3. 250 g porontai riistakäristystä 2 sipulia 2 valkosipulinkynttä 1 (500-700 g) varhaiskaali 1 juuripersilja tai palsternakka 2 porkkanaa 2 dl kaurajyviä 7 dl vettä 1 kasvistai lihaliemikuutio 0,5 tl mustapippuria Kuumenna voi-öljyseos korkeareunaisessa paistokasarissa, wok-pannussa tai isossa kattilassa. Kuori kasvikset ja lohko isohkoiksi paloiksi. Pane kasvikset uunivuokaan. Tarjoile puolukoiden kanssa. Vinkki: Kokeile käristyslihan sijaan vöneriä eli kasviskebablastuja. Kuori ja paloittele sipulit ja valkosipulit
Kiehauta seos koko ajan sekoittaen. Tarjoa sellaisenaan tai esimerkiksi löysän kermavaahdon kanssa jälkiruokana tai puuron kanssa aamiaisella tai välipalalla. Tarjoa kylmänä! 4 annosta H yvä E lämä 77 . Soseuta marjat haarukalla tai sauvasekoittimella. Kun kiisselipohja pulpahtaa, nosta kattila pois levyltä äläkä sekoita enää. Sekoita hieman jäähtyneeseen kiisselipohjaan marjat ja vaniljasokeri. G, 4 annosta Täytetyt lohitaskut 600 g kirjolohifileetä (paksuinta kohtaa) suolaa Täyte: 100 g fetaa tai salaattijuustoa 1 dl pakastettua pinaattia 50 g hienonnettua purjoa (3 rkl) 1. 2. 2. Kaada kiisselipohja kulhoon jäähtymään. Mittaa kattilaan kylmä vesi ja perunajauhot. Laita viltokohtaan täytettä. Tuoremarjakiisseli Tuoremarjakiisselissä marjojen on oltava kotimaisia, sillä ulkomaisia marjoja ei suositella käytettäväksi kuumentamattomina. 3. 3. 2. Voit myös soseuttaa vain osan, jolloin kiisseliin jää myös kokonaisia marjasattumia. Leikkaa ruodoton kirjolohifilee poikittain neljään osaan. Sekoita sauvasekoittimella sekaisin. Lisää joukkoon hienonnettu feta ja purjo. 4. G, 4 annosta Hyvän aamun juoma 3 dl maustamatonta jogurttia tai piimää 2 dl marjoja 1 dl omenamehua 1-2 tl hunajaa 2 rkl kauraleseitä 1. 3-4 dl kotimaisia tuoreita tai pakastemarjoja esimerkiksi vadelmia 4 dl vettä 2 rkl perunajauhoja 1 tl vaniljasokeria 1. 3. 4. Leikkaa jokaisen palan keskelle viilto nahkaan saakka. Ripottele hiukan suolaa kalan pinnalle. Lisää leseet, sekoita ja annan juoman seistä jääkaapissa 10-15 minuuttia. Sekoita juoma ja kaada laseihin. Kypsennä lohitaskuja 200-asteisessa uunissa 10-15 minuuttia, kunnes kala on kypsä ja täyte on saanut hieman väriä.. Mittaa kaikki aineet, paitsi kauraleseet, korkeareunaiseen kulhoon. Ota pakastepinaattipussista 4-5 palaa ja anna sulaa
H yvä E lämä Sielun peili peili Mirja Taimiston kyky elää hetkessä ja suhtautua positiivisesti auttaa uuteen heittäytymisessä. 78 . Opiskelusta hän nauttii.
– Kaikki käynnistyi vauhdilla. Markku oli Yhdysvalloissa ollessaan huomannut kasviproteiinien tulevan vauhdilla markkinoille. Etsiessään sopivaa kasviproteiinia hän löysi poikansa Miikan kanssa fermentoidun härkäpavun. Apuna oli kokki Miki Puikkonen. Se oli kuin viiden vuoden Eläkkeeltä toimitusjohtajaksi Elämän virta vei eläkkeelle jääneen varhaiskasvattajan elintarvikeyrityksen toimitusjohtajaksi. Harrastukset: Liikunta, lenkkeily, uiminen, jooga, golf. Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Riina Tonttila Mirja Taimiston kyky elää hetkessä ja suhtautua positiivisesti auttaa uuteen heittäytymisessä. Perhesuhteet: Avopuoliso. . Syntymäpaikka: Lappeenranta. Ekspressiivistä taideterapiaakin opiskelleena hänellä oli ajatus toimia yrittäjänä ja järjestää erilaisia leirejä ja kuvataidekerhoja. Hän oli toiminut jo aiemmin sivutoimisesti yrittäjänä päätyönsä ohella. Fermentointi oli heille jo tuttua lihajalostuspuolelta. Ammatti: Yrittäjä. Opiskelusta hän nauttii. Elämän motto: Kuuntele sydämesi ääntä.. ’’Minulla on elintarviketuotanto veressä ja yrittäjyys äidinmaidossa.’’ V arhaiskasvatuksen opettajana työskennellyt Mirja Taimisto, 67, oli suunnitellut aktiivisia eläkepäiviä. Taimisto jäi eläkkeelle elokuussa 2020. Härkäpavun fermentointi osoittautui sen sijaan erityisen haasteelliseksi. Syntyi yritys Tarhurin Papu Oy ja Ferm Foods Oy Ltd, joka haki mukaan Suomalainen menestysresepti -kilpailuun. Asuinpaikka: Vantaa. Hän naurahtaa, että elämän virta vei mennessään. Mirja Taimisto Ikä: 67 v. – Kaikki lähti siitä, kun tapasin mieheni Markku Liljan, joka on pitkän linjan elintarvikeyrittäjä ja oli tullut vuotta aiemmin Yhdysvalloista takaisin Suomeen. Oli puoli vuotta aikaa kehittää reseptejä. Heittäytyminen, hetkessä eläminen ja oman hyvinvoinnin vaaliminen antavat Mirja Taimistolle voimia ja pitävät virkeänä. Sielun peili peili H yvä E lämä 79
Hän on ennen varhaiskasvatusalaa opiskellut kauppaopiston markkinointilinjan. Yrittäjyys äidinmaidossa Taimisto on saanut oppia paljon uutta elintarvikealalla. Minulle se oli hyppy syvään päätyyn, Taimisto muistelee. Elämästä oppimista Taimiston kyky elää hetkessä ja suhtautua positiivisesti auttaa uuteen heittäytymisessä. Silloin karisi täydellisyyden kuvitelma. – Olen pitänyt laskennallisuutta luovuuden vastakohtana. Olenkin sanonut, että nyt kehitän toista aivopuoliskoani, kun aiemmin kehitin luovuudella toista. Jos ei voi itse hyvin, ei voi auttaa muitakaan. – Olen utelias elämää kohtaan. Nuorena kieltä taitamattomana hän muutti Ruotsiin.. Äiti työskenteli leipomon konttorissa. Minulla on suuri intohimo ja imu oppimiseen. korkeakoulu puolessa vuodessa. – Lapsuuden kasvuympäristö ja ymmärrys elintarvikeyrittäjyydestä on tukenut omaa yrittäjyyttäni. – Nautin opiskelusta, aiemmassa työssäkin kävin mielelläni täydennyskoulutuksia. 80 . Lisäksi olen joutunut opettelemaan henkisten voimavarojen ylläpitämistä. Nykyisin hän on Ferm Foods Oy Ltd:n toimitusjohtaja. Taimisto on kohdannut myös muunlaisia haasteita elämässään. H yvä E lämä Sielun peili peili Ferm Foods Oy valmistaa kotimaisesta, fermentoidusta härkäpavusta käyttövalmiita Bean Better -härkäpaputuotteita. Taimisto kuvaa itseään myynti– ja markkinointihenkiseksi. Lappeenrannassa kasvanut Taimisto asui lapsena isovanhempiensa perustaman leipomon yhteydessä. Monet ovat ihmetelleet, miten hän jaksaa eläkeikäisenä edelleen työskennellä täysipainoisesti. Kävin 33-vuotiaana läpi rajun burnoutin. – Minulla on kuitenkin elintarviketuotanto veressä ja yrittäjyys äidinmaidossa, Taimisto kertoo. Monet yksityiskohdat ovat olleet vieraita. Hän ehti levätä eläkkeellä vajaan puoli vuotta, kunnes yritysmaailma imaisi mukaansa. – Olen tekevä ihminen, mutta piti opetella hoitamaan itseäkin
Sielun peili peili ’’Puolisoltani olen saanut paljon tukea, kun muut ovat ihmetelleet. – Bean Betterit ovat vatsaystävällisiä, ja niille on selkeästi tilausta, sanoo Taimisto. Kuljin työmatkat junassa sanakirjaa tankaten. Se tunnetaan lähes kaikissa kulttuureissa. Liikunta ja ulkona oleminen ovat hänelle tärkeitä. H yvä E lämä 81 . – Puolisoltani olen saanut paljon tukea, kun muut ovat ihmetelleet. Heidän omia tuotteitaan hän kuitenkin pystyy käyttämään. – Käyn aamuisin lenkillä heti, kun pääsen. Vatsaystävällistä härkäpapua Taimiston kykyä heittäytyä kuvaa se, ettei hän ennen nykyiseen työhönsä lähtemistä tiennyt edes, minkä näköinen härkäpapu on. Omanlaisensa haasteet toi vuonna 2006 todettu rintasyöpä. Sp ||HE. Ne ovat saaneet Monashin yliopiston Low FODMAP -sertifikaatin ainoina härkäpaputuotteina maailmassa. Myös matkustelu ja uusien paikkojen näkeminen ja kokeminen sekä lukeminen ja käsityöt ovat tärkeitä. Sain töitä vanhusten parissa. Yrityksen toiminnassa on huomioitu vihreä siirtymä. Niissä on proteiinia 32,5 %, suolapitoisuus 0,5%, hyvät kasvirasvat sekä runsaasti kuitua. Ferm Foods Oy:n Bean Better härkäpaputuotteet on valmistettu fermentoimalla. Opin ruotsin kielen muutamassa vuodessa työssäni vanhusten ja lasten parissa. Hain Tukholman opettajakorkeakoulun kaksikieliseen esiopettajakoulutukseen, jonne sitten pääsinkin. Vaikka omaa aikaa on tällä hetkellä rajallisesti, vaalii Taimisto silti omaa kuntoaan ja hyvinvointiaan. Tuotteita saa K-kaupoista, ja lisäksi vahva asiakaskunta on julkinen ruokahuolto, kuten kouluruokailu ja sairaalat sekä hotellit ja ravintolat. – He ovat minulle kuin mansikkaa kermavaahdolla. Tulevaisuuden suunnitelmissa on uusiin toimitiloihin siirtyminen, kun nykyiset hallit puretaan. Huomasin sopivani kasvatus– ja opetusalalle. – On toki yksilöllistä, mikä sopii kenellekin. Tuotteiden hiilijalanjälki on pieni, 0,4 kg CO2 -ekv/kg,ja koko tuotanto raaka-aineen viljelystä pakkaamiseen tapahtuu Suomessa. Fermentointi on elintarvikkeiden ikivanha, luonnollinen hapatusja säilöntämenetelmä. Meillä on lisätutkimukset laboratoriossa meneillään. – Koin hoitojen olevan pikajuna vanhuuteen. Ihme kyllä kehoni palautui ja opin asettamaan oman terveyden vaalimisen ykkösjutuksi. Se on hänelle luontevaa. ’’ – Työnhakutoimistossa minulle sanottiin, että tule kahden viikon päästä takaisin, kun olet oppinut ruotsia. Uusi elämänalue on vetänyt Taimiston mukanaan. Ferm Foodsin markkinat ovat kasvaneet nopeasti. Nyt ja tulevaisuudessa Taimiston tärkein voimavaratekijä ovat lapsenlapset, omat lapset ja ystävät. Fermentoitu härkäpapu on ravintoarvoiltaan loistava. Kun menin takaisin, sanoin, että olen oppinut ainakin kuuntelemaan. Hänellä itselläänkin on ärtyvän suolen oireyhtymän tapaista oireilua, vaikkei hän olekaan sitä tutkituttanut, eikä hän yleensä pysty syömään hernettä tai härkäpapua. Fermentointiprosessissa entsyymit pilkkovat härkäpavussa olevia, vatsavaivoja monille aiheuttavia, huonosti ruoansulatuksessa pilkkoutuvia hiilihydraatteja eli sokereita helpommin sulavaan muotoon. Hän kuvaa olevansa yrittäjä 24/7
H yvä E lämä Sielun peili peili Paluu luontoon Luontokävelyille Susanna Hänninen kuljettaa 1700-luvulla perustetun Träskändan kartanon 32 hehtaarin puistometsän alueelle.. 82
Hänen aikanaan Träskändasta tuli yksi hienoimmista barokkityylisistä puistoista maassamme. Sielu ohjaa valintoja Susanna on huomannut, että mitä enemmän hän on metsässä, sitä puhtaampia valintoja hän tekee myös konkreettisesti, esimerkiksi ruokavalionsa suhteen sekä ostopäätöksissään; mitä hän ihan oikeasti tarvitsee, vai tarvitseeko sittenkään. Af Klerckerin aikana Träskändassa oli symmetrinen muotopuutarha, joka oli jaettu kukkatarhaan, yrttitarhaan ja hedelmätarhaan. Lapsuutensa 57-vuotias Susanna vietti Espoon maaseutumaisemissa. Nykyasunsa puisto sai C. Keitaita metropolissa Luontokävelyille Susanna kuljettaa 1700-luvulla perustetun Träskändan kartanon 32 hehtaarin puistometsän alueelle. Auroran toimesta alueelle luotiin englantilaistyyppinen maisemapuisto, ja Träskändaan istutettiin runsaasti vierasperäisiä lajeja. Susannan luontosuhdetta ja maailmankuvaa kokonaisuudessaan ohjaa puolalaisen ekofilosofian professori Henryk Skolimowskin luoma ajatussuunta, jonka mukaan maailma on koettava pyhänä paikkana, jolloin opimme tarkasteHyvinvointi, kauneus ja toivo ovat luontoherkkyysohjaaja Susanna Hännisen avainsanat luontoa aistiessaan. Vaikka elämä olisikin kuljettanut kauaksi luonnosta, niin hän kannustaa kaikenikäisiä ja erityisesti ikäihmisiä hakeutumaan luontoon, esimerkiksi hänen ohjaamillaan luontokävelyillä. J. . – Iäkkäämpi väestö on siinä mielessä etuoikeutettua, että he ovat saaneet kokea monimuotoisemman luonnon kuin me nykyihmiset, luontoherkkyysohjaaja Susanna Hänninen huomauttaa. Paikalle pääsee julkisilla kulkuneuvoilla ja parkkipaikkoja löytyy hyvin. Espoossa sijaitsevan Träskändan kartanon rakennuttaja, kenraaliluutnantti Carl Nathanael af Klercker tunnetaan Suomen sodan ”ruotsalaisten” joukkojen päällikkönä. Sielun peili peili H yvä E lämä 83 . Teksti: Reetta Ahola Kuvat: Susanna Hänninen. On marjastettu, sienestetty, kalastettu ja metsästetty. – Träskändan puistoon on helppo tulla. Lisäksi alueella voi ihastella vaihtuvia taidenäyttelyitä, Susanna kertoo. Kartanon vieressä sijaitsi Kuninkaantie, joka tunnetaan Turun ja Viipurin välisenä Suurena Rantatienä. – Paluu luontoon herättää hyvän olon muistot. Symmetristä barokkipuistoa ympäröivä metsä raivattiin puistometsäksi, ja alue laajeni nykyiseen kokoonsa. Ehdoton edellytys Susannalle on, että hän nauttii luonnosta hiljaisuudessa. Syyskaudella kahvilan toiminta jatkuu supistetuin aukioloajoin. Tänä kesänä alueella toimi joka päivä palveleva Kahvila Auringonkukka. ’’Paluu luontoon herättää hyvän olon muistot.’’ V altaosalle ikäihmisistä luonto on ollut lapsuudessa ja nuoruudessa jokapäiväinen osa arkea. Alueella on myös juhlatilaksi vuokrattava Piparkakkutalo, joka on Träskändan puiston isoissa tapahtumissa toisena kahvilana. Musiikki ei pauhaa kuulokkeista. – Hiljaisuus luo tilan, jossa on mahdollisuus syntyä uusia oivalluksia. Vuonna 1820 Träskända päätyi senaattori ja vapaaherra Carl Johan Walleenin omistukseen. Ohjaamillani luontokävelyillä kuljetaan aina hiljaisuudessa. – Sielun puhdistuminen heijastuu vahvasti koko elämään. Vuonna 1870 puistossa laskettiin olevan 41 eri puulajia sekä 25 pensaslajia. Itse saan erityistä voimaan lapsuuden luontomuistoistani. Walleenin tytärpuolen, Diakonissalaitoksen vuonna 1867 perustaneen Aurora Karamzinin omistuskaudella 1800-luvun puolivälissä, jolloin Träskända kohosi Suomen loistokkaimpien kartanoiden joukkoon. Nykyään hän asuu Kirkkonummella läntisellä Uudellamaalla. Hiljaisuus on merkittävä kognitiivisen ergonomian lähde ja vahvistaja
Hyvyys lisääntyy joka tasolla, myös itseä kohtaan. – Olen hyvin onnellinen, että lapsen uskoni on palannut. Nykyään hän ihastelee niitä mieluummin luonnossa. Vihreästä Susanna saa nauttia läpi vuoden. 84 . Se taas laajentaa kykyä empatiaan. Hänen luonnon keskellä sijaitsevassa kodissaan on suuri määrä huonekasveja, joita hän vaalii rakkaudella. Syksyinen luonto sisältää myös sallivan viestin ohjaamalla ajatuksia hiljentymiseen ja lepoon. Se on edellytys uudelle. Sen turvin pystyn olemaan tyytyväinen ja nauttimaan olemassaolon onnesta. Luonto on Susannan mielestä oivallinen paikka sekä havaita kauneutta että ennen kaikkea laajentaa kauneuskäsitystä. Susanna on kiitollinen luonnon monipuolisista antimista, joita voi nauttia heti tai säilöä syötäväksi talven varalle. Erilaiset asiat näyttäytyvät itse kullekin kauneutena. Se tuo tasapainoa elämään. Syksy luo toivon Viime vuosina Susannan henkinen tie on selkeytynyt ja syventynyt. Juhlatilaksi vuokrattava Piparkakkutalo toimii Träskändan puiston isoissa tapahtumissa toisena kahvilana Auringonkukka-nimisen kahvilan lisäksi.. – Luonnon luopuminen, kuten puiden lehtien putoaminen avartavat näkökulmaa luopumiseen. Syksyinen luonto on hänen mielestään lupauksia ja toivoa täynnä. Aikaisemmin hän keräsi runsaasti luonnon materiaaleja. Nämä kolme avainsanaa ovat hyvinvointi, kauneus ja toivo. Minä riitän, Susanna hymyilee. H yvä E lämä Sielun peili peili lemaan maailmaa kunnioittavasti ja sen kautta myös omaa itseämme. Sp ||HE Kahvila Auringonkukan aukioloajat löytyvät Facebook-sivulta Kahvila Auringonkukka. – Kaikessa on kauneutta, ja tosiaankin, kauneus on katsojan silmässä. – Koetan kaikessa elämässäni noudattaa Skolimowskin avainsanojen mukaista ajattelua ja toimintaa. Olen huomannut, että niiden mukaan eläminen toimii
Teos on Kellokosken tunnetuimman potilaan, Prinsessan, muistomerkki. Lisäksi taidetoimikunta hankkii teoksia taiteilijoilta, jotka eivät kuulu valtaväestöön. Kuva: Mauri Niemi Taide sairaaloissa tukee potilaiden hyvinvointia ja viestii arvostuksesta Suomalainen Lääkäriseura Duodecim myönsi heinäkuussa 10 000 euron arvoisen kulttuuripalkinnon HUSin taidetoimikunnalle.. Syntymisen, sairastamisen ja kuolemisen tulisi tapahtua arvokkaassa ja kauniissa tilassa kliinisen, kalpean ympäristön sijaan, pohtii HUSin taidetoimikunnan puheenjohtaja, psykiatri ja sosiaalilääketieteen dosentti Ilkka Taipale. Osa teoksista saadaan lahjoituksina ja deponointeina, eli pitkäaikaisina lainoina. Taide ei poista sairauksia tai kärsimystä, mutta se voi tukea hyvinvointia tarjoamalla toivoa, lohtua ja uusia näkökulmia. Sielun peili peili H yvä E lämä 85 . – Ihmisten välillä on viisi kieltä: puhuttu, kirjoitettu, tekojen, ympäristön ja eleiden kieli. Ajassa S airaaloissa eletään elämän taitekohtia ja koetaan suuria tunteita – synnytään, sairastetaan, toivutaan ja myös kuollaan. Syksyllä taidetoimikunta avaa Helsingin Taidehallissa HUSin taidekokoelmista kootun näyttelyn ja järjestää Hanasaaressa seminaarin pohjoismaisten yliopistosairaaloiden taidetoiminnasta. Prinsessan muistomerkki lempiteos Taidetoimikunta on yhdentoista toimintavuotensa aikana hankkinut lähes 3000 taideteosta. Toimikunnan jäsenet työskentelevät ilman rahallista korvausta. Ympäristöllä viestitään ihmiselle annettavaa arvostusta. HUSin taidetoimikunta perustettiin vuonna 2013 edistämään taiteen ja kulttuurin monipuolista käyttöä osana potilaiden hyvinvointia ja hoitoa. Tämänhetkiseksi lempiteoksekseen Ilkka Taipale nostaa kuvanveistäjä Rauni Liukon veistoskokonaisuuden, joka sijaitsee entisen Kellokosken sairaalan puistossa. Ei ole yhdentekevää, miten sairaaloissa viihdytään. Alkusysäyksen taidetoimikunnan perustamiselle antoi Taipaleen ja Ortonin emeritusjohtajalääkäri Seppo Seitsalon ideoima 10 000 taideteosta sairaaloihin -hanke, jolla oli varsin selkeä tavoite. Sp ||HE –?Palkintosumma innostaa meitä nostamaan alkuperäisen hankkeemme tavoitetta: 20 000 taideteosta sairaaloihin, terveyskeskuksiin ja sosiaalialan laitoksiin, Ilkka Taipale suunnittelee. Hankinnoissa painotetaan etenkin nuorten kuvataiteilijoiden sekä jo asemansa vakiinnuttaneiden taiteilijoiden teoksia. Hankkeesta myöhemmin julkaistussa samannimisessä kirjassa kuvattiin menetelmiä, joilla sairaalat voivat tehdä taidehankintoja sekä esiteltiin jo toteutuneita sairaaloiden taideprojekteja eri puolilla Suomea
Meneillään olevassa tutkimushankkeessa pohditaan, voisiko avun tulevaisuus kuitenkin olla toisenlainen.. Yhä useampi joutui turvautumaan hyväntekeväisyysjärjestöjen ja kirkon jakamaan ruoka-apuun, kun yhteiskunnan turvaverkot eivät enää kannatelleet. Ensisijaisesti hankkeessa halutaan kuitenkin keskittyä leipäjonojen tuLeipäjonot katukuvassa yli 30 vuotta Ruoka-apu on kaikessa hiljaisuudessa hyväksytty osaksi yhteiskuntaamme. Viime vuosina ruoka-avun väliaikaisuudesta ei ole kuitenkaan enää puhuttu. Leipäjonot ovat 30 vuodessa vain kasvaneet, ja ruoka-avusta on tullut pysyvä osa arkipäivää. Kaiken tuon piti olla väliaikaista Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa. – Vielä 1990-luvulla julkisessa keskustelussa ruoka-apu nähtiin tosiaan hetkellisenä hätäapuna. Toisin kuitenkin kävi. Hän johtaa Koneen säätiön rahoittamaa hanketta, jossa tarkastellaan ruoka-avun menneisyyttä ja nykyisyyttä. – Sen sijaan ruoka-apua on julkisissa keskusteluissa alettu pitää ratkaisuna ruokahävikkiongelmaan ja köyhyyteen, summaa yliopistonlehtori Anna Sofia Salonen tämän päivän tilannetta. 86 . H yvä E lämä S uomessa vallitsi 1990-luvulla syvä lama. Sen seurauksena katukuvaan ilmestyivät muun muassa pitkät leipäjonot
. Tasa-arvo ei toteudu Tutkijoiden mukaan olemme siis vuosien saatossa sopeutuneet ajatukseen, että pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa ruoka-aputoiminta perustuu hyväntekeväisyyteen, eikä ruuan hankinnan niin ollen katsota kuuluvan ihmisen perusoikeuksiin. Tätä kartoitusta tutkijat ovat lähteneet nyt tekemään. Toisen jäte nähdään toisen päivällisenä, tiivistää tutkijatohtori Milja Pollari. leviin, vaihtoehtoisiin näkymiin monialaisesti ja useasta eri näkökulmasta. Vaarana on myös, että tämä ratkaisu vakiinnuttaa kaksi vakavaa yhteiskunnallista ja ympäristöön liittyvää ongelmaa pysyväksi olotilaksi. Tällä tavalla ihmisiltä viedään päätösvalta omaan talouteen, ja ajetaan heidät ruoka-apujonoihin, Pollari harmittelee. – Niputuksen taustalla on ajatus, että hävikkiperustainen ruoka-apu muuttaa ruokahävikin köyhien auttamisen resurssiksi ja köyhät ihmiset hävikin vähentämisen välineiksi. Avustuksen tavoitteena on ohjata järjestöjä ja kuntia tiiviimpään yhteistyöhön hävikkiruuan vähentämiseksi ja ruoka-aputoiminnan kehittämiseksi. H yvä E lämä 87 . – Ruoka-apu on ikään kuin hiljaisesti hyväksytty osaksi yhteiskuntaamme. Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden mukaan on kuitenkin arveluttavaa esittää, että kaksi isoa ongelmaa ratkeaisi niputtamalla ne yhteen. Köyhät hävikkiruuan vähentäjinä Viime vuosina mediassa ilmestyneissä ruoka-apua käsittelevissä artikkeleissa puhutaan kyllä paljon köyhyydestä, mutta suhtautuminen leipäjonoihin on ollut melko kritiikitöntä. Kuva: Itä-Suomen yliopisto. – On ristiriitaista, että heikommissa asemissa leikataan olevilta tukia pois, ja rahaa ohjataan pieni nimellinen määrä hyväntekeväisyystoimintaan. – Tarkoitus ei ole pelkästään kertoa sitä, mikä meillä on tällä hetkellä pielessä, vaan synnyttää nykyhetken pohjalta keskustelua siitä, mikä voisi olla paremmin ja millaisia erilaisia tulevaisuuksia meillä voisi ruoka-avun suhteen olla tarjolla. – Huomioitavaa on, ettei ruoka-apua edes jaeta tasa-arvoisesti kaikille, vaan kaikki toiminta perustuu siihen, että alueella on joku, joka huolehtii tukitoiminnasta perustuen hyvään tahtoon. 1990-luvun syvän laman aikana katukuvaan ilmestyivät pitkät leipäjonot. Parempaa tulevaisuutta maalatessa tarvitaan kuitenkin ajantasaista tietoa nykyhetkestä ja siitä, miten tähän on tultu. Ruokaturvaa ajatellen se on riittämätöntä, sanoo Pollari. Hävikkiruuan jakelua ruoka-apuna pidetään jopa ekologisena innovaationa. Salonen korostaa kyseisen lopputuloksen olevan pitkän yhteiskunnallisen kehityksen ilmentymä. Uuden hallituksen ohjelmassa on kuitenkin kirjaus ruoka-avun rahoituksen vakinaistamiseksi. –?Ruoka-apua on julkisissa keskusteluissa alettu pitää ratkaisuna ruokahävikkiongelmaan ja köyhyyteen, summaa yliopistonlehtori Anna Sofia Salonen. Ruoka-apua tarvitaan kuitenkin edelleen. Se on melko kestämätön ajatus, Salonen sanoo
Tulevaisuuden suuntaviivat määritellään kuitenkin lopulta sen mukaan, mitä uskallamme ajatella tai kyseenalaistaa. 88 . H yvä E lämä Hävikkiruoka ei myöskään läheskään aina ole ravitsemuksellisesti välttävää. Haastatteluiden aikana on käynyt ilmi, että tutkijoiden tekemä työ on merkityksellistä ja tärkeää. Monialainen tutkimusryhmä tutkii teemaa teologian, kasvatustieteen, kotitaloustieteen sekä sosiologian näkökulmista. Tulevaisuus näyttäytyy esimerkiksi hyvin erilaisena ruoka-apua hakeville kuin niin sanotussa valta-asemassa oleville eli ruuan tarjoajille. Kun nykytilanne on saatu selvitettyä, pääsevät tutkijat viimein käsiksi siihen, mikä hankkeen tavoitteena on: parempaan tulevaisuuteen. – Ruoka-avun jakajat ja saajat eivät ole mikään homogeeninen joukko, joten pidämme tärkeänä sitä, että myös tutkimuksessamme kuuluu ryhmien moniäänisyys, Pollari taustoittaa. Ja uskaltaa antaa mahdollisuuden sille, että huominen voi kaikesta huolimatta olla tätä päivää parempi. Eli ruokaa kyllä on, mutta kaikki eivät vain pysty sitä nykytilanteessa ostamaan riittävästi itse, Pollari muistuttaa. – Dystopian sijaan haluamme osaltamme luoda yhteiskuntaan enemmän utopiaan perustuvaa ajattelua. Entä jos huominen onkin parempi. Tämän hetken uutisotsikot syöttävät meille utopioiden sijaan dystopioita eli tulevaisuuden kauhukuvia esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, sotien leviämisestä ja vainoista. – Hankkeemme nimessäkin on sana ”utopia”. Tavoitteena on tutkimuksen avulla löytää vaihtoehtoisia mahdollisuuksia olla ja elää toisin. Haastattelutilanteet ovat poikineet myöhemmin useita yhteydenottoja sekä yhteistyöpyyntöjä. Vaikka se monen mielestä voi jo sanana viitata epärealistiseen tilanteeseen, ei tarkoitus silti ole esittää lopputuloksena jotain unelmahöttöä, Salonen kertoo naurahtaen. Kyse on kohtaanto-ongelmasta. Siinä ei voida ottaa huomioon ruokarajoituksia, eikä sen määrällistä riittävyyttä pystytä takaamaan. Merkityksellistä tutkimusta Tutkijat ovat aloittaneet ruoka-apututkimuksensa haastattelemalla ruoka-avun eri osapuolia. – Vastaanotto on ollut todella positiivista, ja meihin on valettu uskoa siitä, että tutkimuksella todella on suurempaakin yhteiskunnallista merkitystä, Salonen ja Pollari iloitsevat. Myöskään ruuan jonottamista ei voida pitää kulttuurisesti tyydyttävänä. – Suomessahan ei ruoka-avun taustalla ole absoluuttinen pula ruuasta. HE. Siinä tilanteessa on vaikea sanoittaa tulevaisuuden näkymiä tai maalailla erilaisia ehdotuksia kokonaistilanteen parantamiseksi, Salonen kertoo alustavista tuloksista. – Avun saajissa on henkilöitä, jotka eivät kykene kuvittelemaan tulevaisuuttaan yhtä päivää pidemmälle, sillä jokapäiväinen selviytyminen vaatii sen verran voimia. – Eli pääsemme haastatteluiden pohjalta yhdessä pohtimaan, millainen on se yhteiskunta, jossa tällaista ruoka-aputoimintaa ei tarvittaisi ollenkaan, Pollari kuvailee
Korhosen esikoisteoksessa usealla mantereella tapahtuvat tarinat löytävät piilevän kauneuden yksinkertaisuudessaan elämän arvaamattomasta vauhdista. Unelmiaan toteuttavan miehen mieli ei ehdi härskiintyä, toteaa Juhani Korhonen novellikokoelmassaan Unelma ja muita kertomuksia (Momentum Kirjat, 2024). Myös maailman tapahtumat muuttuvat painajaismaiseksi sairauskertomukseksi. Tulee pandemia, Eurooppaan sota. Myös Hartsan menneisyydestä paljastuu jotakin täysin odottamatonta, jossa riittää pureskeltavaa. – On elettevä niin, että duffelin taskuun kertyy tarinoita, kuvailee Vantaalla asuva Korhonen monivaiheista elämäänsä. Nyt lukemisen ohella leikkauksia, määrittelee Esko Tulusto, jonka uutuusromaanissa Viimeinen leikkaus – kun kaikki muuttuu painajaiseksi (Aviador Kustannus, 2024) historiasta ja kulttuurista selityksiä etsivä satiirinen kertoja seuraa sairaalasängystään terveydenhoidon toimintaa. Raamatulliset juuret ja ansioton armo punaisena lankana Kirjassa Keholliseksi luotu (Tampereen NNKY, 2024) tanssi-liiketerapeutti Asta Lehtimäki ja teologian maisteri Hanna-Kaisa Hartala pohtivat lempeästi ja armollisesti ihmisen kehollisuutta, joka yhdistää ihmistä luomakuntaan ja Kristukseen. Lukuvinkkejä Koonnut: Reetta Ahola Toteutuneet unelmat saavat elämän taas hymyilemään Lämminhenkisessä Pioneja ja peitetarinoita -romaanissa (Into Kustannus, 2024) nelikymppinen Helena elää täysillä unelmaansa kukkakaupassa, jossa päivät täyttyvät huumaavilla tuoksuilla ja unohtumattomilla kohtaamisilla. Oman mausteensa Helenan elämään antaa seinänaapuriksi muuttanut äiti, jonka tempaukset saavat tyttären välillä silkan epätoivon partaalle. Sielun peili peili H yvä E lämä 89 . Hän on ollut myös YK:n rauhanturvaajana. Helenan Hartsa-puoliso tosin luulee, että vaimo on vain pienellä virkavapaalla varsinaisesta työstään, mutta tämänkin Helena aikoo selittää vielä parhain päin. Hän tapaa lääkäreitä, hoitajia, monenlaisia potilaita ja näkee erilaisia elämänkohtaloita. Kokemus tiivistyy julkisen sairaanhoidon ja hyvinvointivaltion vahvaksi puolustuspuheeksi. Eikä Helena itsekään osaa aina olla sekaantumatta ystäviensä ihmissuhdekuvioihin, vaikka tekeekin sen omaan hyvää tarkoittavaan tyyliinsä. Arjen absurdia kauneutta Ai, kuinka nautin illoista kaksistaan pikkuhiljaa levy levyltä ja sauma saumalta rakentuvan teräsrunkoisen Unelman äärellä. Lottovoitto väärinpäin Ennen harrastin lukemisen ohella liikuntaa, metsänhoitoa ja kalastusta. Lamppujen valossa suhisi hitsauspillin sininen liekki ja räiskyivät hitsauspuikon kipunat. Pelko, viha ja militarismi leviävät. Tampereelle sijoittuvassa Blooming You -viihdesarjassaan kirjailija Laura Suomela yhdistää lempeästi huumoria ja elämän käännekohtia. Reisiluun murtuma muuttuu vuosia kestäväksi, invaliditeettiin johtavaksi painajaiseksi, jonka edessä lääkärit ovat ymmällään. 45 maassa matkustellut Korhonen on julkaissut tekstejä ja valokuvanäyttelyitä matkoistaan sekä työskennellyt vapaana toimittajana lehdissä ja radiossa. Kirjan teksteihin liittyvien harjoitteiden omaksuminen on tehty helpoksi ja turvalliseksi ilman erityisosaamista. Novelleissa liikutaan muistoissa ja toiveissa, toden ja epätoden maailmoissa sekä toteutumattomissa haaveissa paremmasta elämästä. Rohkaistu toteuttamaan unelmasi myös sarjassa aikaisemmin ilmestyneen Tulppaanitoiveunia -romaanin kukoistavalla kannustuksella. Kirjaa voi lukea oppaana kehollisuuteen, mutta sitä voi käyttää myös itsereflektion välineenä tai kehollisena hartauskirjana.
Ne ovat auttaneet häntä myös pelkojen voittamisessa.. H yvä E lämä Sielun peili peili – Arjen henkisyys on sydämen avoimuutta Henkisyys ei ole Jutta Nialan mielestä mystistä ja outoa, ei uskontoja ja ismejä, vaan läsnäoloa, luontoa, tasapainoa ja sisäisten viestien kuuntelemista. Teksti: Terhi Niinimäki Pyhiinvaellusmatkat ovat Jutta Nialalle aarrearkku sisäiseen tietoon. 90
Elämän motto: Yksinkertaisuus on viisautta. Nykyisessä tieteeseen ja materiaan pohjaamassa yhteiskunnassa henkisyys saatetaan kokea joksikin erilliseksi, mutta Niala korostaa, että siitä ei ole kyse. Haluan kehollistaa tuon yhteyden. Hän ei puhu uskonnoista eikä ismeistä, vaan haluaa ohjauksessaan irtisanoutua niistä ja kunnioittaa jokaisen omaa polkua ja uskoa. Perhesuhteet: Parisuhteessa, kaksi aikuista poikaa. Kaipasin rauhaa ja tasapainoa. . – Se oli kuitenkin juuri oikea ratkaisu omaan elämääni. Henkisyydestä puhuttaessa Niala korostaakin sen arkisuutta ja maanläheisyyttä. Lapsuudessani oli paljon vaikeita kokemuksia. Kuulin vahvan sisäisen kutsun suureen elämänmuutokseen, Niala muistelee. Minulle henkisyys on sitä, miten teen sitä, mitä teen, Niala kiteyttää. Asuinpaikka: Billnäsin ruukkialue, Raasepori. Niiden olemassaolo on tuntunut loogiselta. Henkisyys ei ole mitään outoa tai mystistä, vaan se on tapa avautua omalle sisäiselle viisaudelle, ”koskettaa näkymätöntä viisasta itsessä”. Olemme kaikki yhteydessä johonkin suurempaan voimaan, ymmärsimme sen tai emme. Me olemme kaikki henkisiä olentoja. Syntymäpaikka: Helsinki. Ammatti: Henkinen mentori. – Haluan tuoda asiat konkretiaan. – Arjen henkisyys on sydämen avoimuutta Jutta Niala Ikä: 53 v. Tuolloin jouduin kuitenkin sulkemaan sellaiset ajatukset ja kokemukset syrjään. Sen sijaan ajatus siitä, että ennen ja jälkeen elämää ei olisi mitään, on tuntunut järjettömältä. Niala tapasi tulevien lastensa isän, muutti ulkomaille ja löysi joogan. Harrastukset: Henkinen harjoittaminen, uinti, luontoretket. Henkisyys on tuonut hänen elämäänsä nöyryyttä, tasavertaisuutta ja kunnioitusta elämää kohtaan. Pelkkä asioiden pohtiminen ei riitä. Harjoitukseni voi olla myös rentoutumista, hengitystä, meditaatiota, oman äänen käyttöä muun muassa mantraamalla eli pyhiä sanoja laulamalla, vapaata liikettä tai tanssia. Minulla oli sisäinen kaipaus yhteyteen itseni ja korkeamman voiman kanssa. Se oli ensimmäinen, vahva ja käänteentekevä hetki. ’’Arkihenkisyyttä on sekin, miten hymyillään.’’ N äkymätön elämä ja korkeammat voimat ovat aina olleet Jutta Nialalle, 53, sisäisesti totta. – Tunsin voimakasta sisäistä ohjausta. Toivon, että henkisyydestä ei tehtäisi outoa ja erillistä. Kehollinen yhteys Jutta Niala kuvaa itseään maanläheiseksi mystikoksi sekä intohimoiseksi mysteerien tutkijaksi ja opettajaksi, jota kiehtoo jokaisen sisäinen potentiaali. Parikymppisenä Niala koki uupumuksen, jäi sairauslomalle ja alkoi pohtia, tässäkö elämä oli. – Muistan jo lapsuudesta kokemukset, kuinka palasin kehoon. – Ne ovat hyvin klassisia elämän mysteerikysymyksiä, mitä ihmiskunta on kysynyt kautta aikojen. Hän päätti irtisanoutua kaupallisen alan työstään ja myi omaisuutensa, vaikka elettiin 1990-luvun alun lamaa ja läheiset sekä ystävät varoittelivat niin radikaalien muutosten tekemisestä. Se nivoutuu kaikille elämän osa-alueille. Hän tekee joka päivä henkisen harjoituksen. Vähemmän on enemmän.. – Jooga kuuluu laajasti elämääni. – Minulle henkisyys on elämän pyhyyden, rakkauden ja läsnäolon ilmentämistä. Henkisyys on sitä, miten olen läsnä, miten toteutan vuorovaikutusta itseni ja muiden kanssa, miten syön, miten olen luonnossa. Sielun peili peili H yvä E lämä 91 . Silloin nousivat vahvasti esille kysymykset, kuka olen, miksi olen täällä ja mikä on elämän tarkoitus. Se on oma virittäytymiseni aamuun
Toisaalta Niala kannustaa antamaan itselle sen, mikä on tärkeää. Pyhiinvaellusmatkat ovat opettaneet myös nyt-hetken ainutlaatuisuutta. – Niiden ansiosta olen vapautunut olemaan se, kuka minä sisimmässäni olen, ilman rooleja tai ulkoa opittuja kerroksia. Hän jatkaa, että voimme lukea vaikka miljoona kirjaa henkisyydestä, mutta se on vain sanahelinää, mikäli tieto ei jalostu aidoksi osaksi itseä, omaa toimintaa ja olemista. Nialan palveluissa ja mysteerikoulussa käy paljon varttuneita naisia. Oman intohimoni ydin on tukea muita kuulemaan omaa intuitiotaan ja löytämään syvempää, sielullista merkitystä. Oleellista on se, miten viemme sitä toteen arjessa ja kehollistamme henkisyyttä. Henkisen mentorin roolissa hän ei kerro asiakkaille, mitä pitää tehdä, vaan haluaa toimia kanssakulkijana. Suurten asioiden löytämistä pienistä. Niitä hän haluaa jakaa työssään toisille. Kesäisin yksi arjen kohokohdista on metsäjärvessä uiminen. – Tarvitsemme toisiamme. Olen ymmärtänyt pelkojeni juurisyitä ja uskaltanut tehdä asioita, joista olin ajatellut, etteivät ne olisi mahdollisia. Niala korostaa yhdessä jakamista ja kohtaamista. Toisten kohtaamista sydän avoinna. Niitä hän kuvaa aarrearkuksi sisäiseen tietoon. Sp ||HE ’’Ihmismieli tekee asioista liian monimutkaisia. – En enää pakene itsestäni pois. Olen saanut henkistä tasapainoa ja oppinut kuuntelemaan kehoni ja intuitioni viestejä. – Kutsua kohti lapsenkaltaista ihmettelyä. Kukaan ei yksin voi muuttaa tätä maailmaa, sen me voimme tehdä ainoastaan yhdessä. Haluan jakaa yksinkertaisuuden sanomaa. Aidon minän avautuminen itsessä on ollut erittäin voimaannuttavaa ja tuonut esiin lahjoja ja kykyjä, joista en aiemmin ollut tietoinen. Kun haluaa vilpittömästi antaa itselleen hyvää, lähtee radikaalisti muuttamaan elämäänsä. Yhdessä olemme enemmän. Haluan jakaa yksinkertaisuuden sanomaa.’’. Joogan lisäksi lukuisat pyhiinvaellusmatkat eri puolille maailmaa ovat Nialalle tärkeitä sisäisessä eheytymisessä. – Ajatuksena on tarjota kanssakulkijoilleni tilaa tutkia, kasvaa ja luoda yhdessä. H yvä E lämä Sielun peili peili – Arkihenkisyyttä on se, miten hymyillään, halataan ja osoitetaan kanssakulkijoille, että he tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi sellaisina kuin ovat. Siinä palataan arjen tekoihin. – On mielenkiintoista tarkastella elämän teemoja yhdessä eri-ikäisten naisten kanssa. Hyvin pienetkin asiat tukevat hyvinvointia. Kaikki, mitä tarjoan, on kutsua. Nyt-hetki Henkinen polku ja erityisesti jooga ovat avanneet Nialalle olemisen kehossa täysin omana itsenään. Sen oivaltaminen tarvitsee aitoa pysähtymistä, omien ennakkoajatusten ja -asenteiden vapauttamista, kiireettömyyttä, kiitollisuutta elämän lahjasta ja nyt-hetkissä läsnäoloa. Niala kannustaa kääntymään kohti asioita, jotka ovat jo ihmisen sisällä. 92 . Se on vaikuttanut itsetuntemukseen ja olemiseen. Usein lähellä on paljon enemmän, mitä edes ymmärtää. – Jokainen päivä voi kysyä itseltään ja pysähtyä tunnustelemaan, mitä minä tänään tarvitsen ja mitä kehoni kaipaa. – Suomen kaunis luonto, luonnon vedet ja kirkkaat yöt, Niala huokaa. Kanssakulkijana Jutta Niala järjestää joogakoulutuksia, joogalomia, vetää yritystunteja, retriittejä, pyhiinvaellusmatkoja ja tarjoaa henkistä mentorointia. Hiljaa istuminen, ruoan laittaminen, luonnossa oleminen. Saan suurta iloa siitä, kun saan todeta muiden löytävän potentiaalinsa. Toisaalta nuoret tuovat raikkaita ja uudenlaisia näkökulmia vanhemmille. Nialalle henkisyys on tuonut elämään kauneutta, hyvyyttä, rauhaa ja tasapainoa sekä ennen kaikkea merkityksellisyyden kokemusta. Nuoremmat naiset saavat vanhemmilta näkökulmaa ja viisautta elämään. Hän korostaa, että henkisyyden löytäminen ei ole koskaan liian myöhäistä. – Ihmismieli tekee asioista liian monimutkaisia. Tässä hetkessä juuri nyt luon tulevaisuuteni
HE. Olemattomalle huomiolle vaikutusarvioinnissa on jätetty lakimuutoksen vaikutukset pienituloisten eläkeläisten taloudelliseen asemaan. Ulkomaille maksetun kansaneläkkeen kokonaismäärä vuonna 2023 oli 43 303 236 euroa. Liittoon kuuluu noin 115 000 henkilöjäsentä, liki 400 paikallisyhdistystä ja 20 piiriä. Eläkeliiton toiminnanjohtajan Anssi Kempin mukaan lakimuutoksen vaikutukset pienituloisten eläkeläisten taloudelliseen asemaan on vaikutusarvioinnissa jätetty olemattomalle huomiolle. – Ne, joille kansaneläkettä tällä hetkellä maksetaan, ovat todella pienituloisia henkilöitä, joilla ei olemattoman työhistorian tai työkyvyttömyyden vuoksi ole kertynyt työeläketurvaa, korostaa Eläkeliiton toiminnanjohtaja Anssi Kemppi. Hallituksen päätöksen on tarkoitus astua voimaan vuodenvaihteessa. Kansaneläke on kuitenkin laskettu eläkeläiselle siltä ajalta, kun hän on asunut Suomessa, ja lähtökohtaisesti sitä maksetaan hänen koko elämänsä ajan. Voimaan vuodenvaihteessa Lakimuutokselle on etsitty juridisia perusteita EU-lainsäädännöstä. Säästövaikutuksen arvioidaan olevan 38 miljoonaa euroa vuonna 2025. Jos hän eläkkeensä turvin selviää paremmin toisessa EU-maassa, suotakoon se hänelle, Kemppi vetoaa. – Tällä hetkellä kansaneläkettä saavat tuhannet suomalaiset, joiden toimeentulo on todella niukkaa, ja jotka selviytyäkseen taloudellisesti ovat muuttaneet toiseen, elinkustannuksiltaan matalampaan maahan. Kansaneläke on jo yli 30 vuotta ollut eläkevähenteinen eli suojaosan ylittävä osuus muista eläketuloista pienentää maksettavaa kansaneläkettä 50 sentillä jokaista muusta eläketulosta saatua euroa kohden. H yvä E lämä 93 . H allituksen mukaan on muutoksen tarkoituksena on säästää julkisia menoja. Jos nämä henkilöt nyt pakotetaan palaamaan Suomeen tällä lakimuutoksella, on syytä olettaa, että he joutuvat turvautumaan muuhun täydentävään sosiaaliturvaan selvitäkseen pienellä eläkkeellään Suomessa, Myös heidän lääkekulunsa ja muut terveydenhuollon kulunsa siirtyvät tällöin Suomen maksettavaksi. Eläkeliitto katsoo, että kyseessä ei ole sosiaaliturvaetuuden yhden sovellettavan lain periaatteen mukainen ”oikeudettoman etuuden saaminen vapaan liikkuvuuden perusteella”. Vuonna 2023 kansaneläkkeitä maksettiin 25 691 ulkomailla asuvalle henkilölle. Eläkeliiton tarkoituksena on eläkeläisten ja eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen ja oikeuksien valvominen sekä sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. Eläkeliitto on vuonna 1970 perustettu, valtakunnallinen, Suomen suurin ja puoluepoliittisesti sitoutumaton eläkeläisjärjestö. Kuva: Eläkeliitto Eläkeliitto kritisoi: Kansaneläke maksettava ulkomaille jatkossakin Eläkeliitto kritisoi pääministeri Orpon hallituksen lakiesitystä, jolla lakkautettaisiin kansaneläkkeen maksaminen ulkomaille. Hallituksen kaavailemat säästöt julkisiin menoihin saattavatkin jäädä suurelta osin haaveeksi, arvioi Kemppi. Kansaneläkkeen on katsottu olevan EU:n sosiaaliturva-asetuksen mukainen vähimmäisetuus, jota ei tarvitsisi näin ollen maksaa ulkomaille. – Kansaneläkeläinen on asumisensa perusteella pienen eläkkeensä ansainnut
Kaksivuotisessa yhteisrahoitteisessa PhotonWear -tutkimushankkeessa kehitetään uusia optisia mittausmenetelmiä fysiologisten arvojen ja biomarkkerien mittaamiseen. 94 . Kriittisiä parametrejä, esimerkiksi happisaturaatiota ja EKG:tä, mitataan sairaaloissa tällä hetkellä potilaisiin kytketyillä terveydentilan seurantamonitoreilla, mikä rajoittaa itsenäistä liikkumista, kertoo tutkimustiimin päällikkö, PhotonWear-projektin koordinaattori Teemu Alajoki. Hankkeen taustalla ovat yhteiskunnan ja väestörakenteen muutokset, kuten ikääntyneiden osuuden kasvu väestössä, mikä edellyttää yhä kustannustehokkaampia ratkaisuja. Puettavat anturit vastaavat terveydenhuollon monimutkaisiin tarpeisiin. – On monia tilanteita, joissa tarvitaan jatkuvaa potilasseurantaa. – Puettavilla antureilla, jotka toimivat langattomin yhteyksin, on monia etuja: ne tarjoavat mukavamman käyttökokemuksen sekä Kehitysvaiheessa oleva optinen anturi integroituna joustavaan älylaastariin. Samalla myös ihmisten kiinnostus oman hyvinvoinnin mittaamiseen on kasvanut. Mittaustuloksia voidaan hyödyntää erilaisissa terveydenhuollon ja hyvinvoinnin sovelluksissa, joilla seurataan potilaan terveydentilaa, kuten esimerkiksi sydämen toimintaa, verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. H yvä E lämä V TT:n koordinoima hanke tutkii uusia teknologioita, joiden avulla mittauksilla saadaan henkilön terveydentilasta jatkuvaa ja entistä tarkempaa tietoa kustannustehokkaasti. Kuva: VTT Optisilla mittauksilla yhä enemmän terveystietoa Terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa hyödynnetään tänä päivänä yhä enemmän puettavaa elektroniikkaa. Lisäksi uudet mittausmenetelmät lisäävät potilaiden hoitomukavuutta sekä liikkumisvapautta ja parantavat potilasturvallisuutta.
Mukana on vahvoja vientiyrityksiä, ja hanke voi lopulta avata markkinoita vielä monille muille pienemmille toimijoille. Yleistyessään nämä teknologiat vaikuttavat myös ympäristön ekotehokkuuden kehittymiseen. Hankkeessa tehdään myös kansainvälistä tutkijavaihtoa yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä. Tavoitteemme on jatkokehittää seurannasta entistäkin puettavampaa, mukavampaa ja tarkempaa, sanoo GE HealthCaren tutkimushankkeen vastuullinen vetäjä Ilkka Korhonen. Projektissa kehitetään myös ihoon ja kehon osiin perustuvia realistisia fyysisiä malleja, joita kutsutaan phantomeiksi. Tutkimuskonsortio koostuu terveydenhuollon ja hyvinvoinnin alojen sekä uusien fotoniikkateknologioiden johtavista yrityksistä, tutkimuslaitoksista ja akateemisista partnereista. Myös edistynyt data-analytiikka kuuluu tutkimuksen keskeisiin tavoitteisiin. ’’Ikääntyneiden osuuden kasvu väestössä edellyttää yhä kustannustehokkaampia ratkaisuja.’’ kotona että osastolla, ja langattomuus mahdollistaa vapaan liikkumisen. Suomessa kehitetty Portrait Mobile -tuoteperhe tuo jatkuvan potilasmonitoroinnin myös osastoille ja vapauttaa potilaat liikkumaan, kuten käymään WC:ssä tai kahvilassa tai osallistumaan leikkauksen jälkeiseen kuntouttavaan fysioterapiaan. Ne ovat myös noninvasiivisia eli ne eivät edellytä esimerkiksi verinäytteitä. Siitä vastaa yrityspartneri ElFys. Tutkimuksen kohteena ovat lisäksi digitaaliset kaksoset, joilla tarkoitetaan simulointityökaluja. Projektin tuloksena syntyviä optisia mittausmenetelmiä voidaan hyödyntää Bittiumin tulevissa sydämen toimintaa rekisteröivissä laitteissa ja analytiikassa, kuten myös unenlaadun, unenaikaisten hengityshäiriöiden ja muiden unihäiriöiden monitoroinnissa ja analysoinnissa”, sanoo Bittiumin Medical-liiketoimintasegmentin liiketoimintaja tuotantojohtaja Arto Niva. – ElFysin kehittämä musta pii -teknologia mahdollistaa perinteisiä valoantureita huomattavasti tarkemman mittauksen, vaikka mitattava valosignaali olisikin heikko. H yvä E lämä 95 . Yhtenä tutkimuskohteena on esimerkiksi optinen noninvasiivinen verenpaineen sekä laktaattija glukoositasojen mittaus. – Optisia sensoreita on nykyisellään vaikkapa sykettä ja sykevariaatiota mittaavissa älykelloissa, mutta tässä hankkeessa keskitymme kehittämään niiden tarkkuutta myös lääketieteelliseen käyttöön sopiviksi ja tuomaan niihin samalla uudenlaista käyttömukavuutta. Mukana vahvoja vientiyrityksiä Hanke on Suomelle tärkeä, sillä siinä ratkaistaan paitsi tulevia myös nykyisiä terveydenhuollon haasteita. Kumppanit ovat GE HealthCare, ElFys, Oura, Bittium sekä Oulun yliopisto. Tämän mahdollistaa puettava ja langaton teknologia, jota olemme kehittäneet siten, että monitoroinnin luotettavuus vastaa perinteisiä langallisia ratkaisuja. HE. – GE HealthCare on globaalisti johtava leikkaussaleissa ja tehohoidossa käytettävän potilasmonitoroinnin valmistaja. PhotonWear on Business Finlandin rahoittama Co-innovation-hanke, ja kuuluu Bittiumin Seamless and Secure Connectivity -Veturi-ohjelmaan. Projektissa pääsemme soveltamaan teknologiaamme useisiin erilaisiin puettavan terveysteknologian sovelluksiin, kertoo ElFysin teknologiajohtaja Antti Haarahiltunen. Tämä parantaa kerättävän datan laatua. Suomi edelläkävijä Projektissa kehitettävät sensorit perustuvat fotoniikkaan, jossa Suomi on ollut edelläkävijä jo pitkään. Tavoitteena on joustava ja jopa venyvä, äärimmäisen käyttömukava ihonmyötäinen elektroniikka, joka on huomaamaton ja toimii vaativissakin käyttötilanteissa, Alajoki sanoo. Nopeutta diagnosointiin Tutkimushanke edistää osaltaan merkittävästi lääketieteen etädiagnostiikassa sovellettavien teknologioiden kehittymistä, mikä parantaa terveystoimialan kustannustehokkuutta sekä terveysongelmien nopeampaa diagnosointia. Hanke kestää lokakuun 2025 loppuun. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti korkean tarkkuuden monispektriseen mittaukseen, joka täyttää kliiniset vaatimukset. Puettavat anturit keräävät tietoa koko ajan ja lähettävät mitattavan terveysdatan lisäksi automaattisesti myös varoitussignaaleja. Niiden avulla ihmiskudoksesta tehdään virtuaalinen malli, jolla voidaan mallintaa kudoksen optisia ominaisuuksia. – Bittium tuo PhotonWear -projektiin teknologiaosaamista sairaalan ulkopuolella tapahtuviin biosignaalien mittauksiin, langattomaan tiedonsiirtoon, tietoturvalliseen datankäsittelyyn ja etädiagnostiikkaan. Mittauslaitteissa käytettävät optiset anturit sisältävät uudenlaisen valodetektorin, jonka herkkyys on jopa 50 prosenttia perinteistä tekniikkaa korkeampi. Jos esimerkiksi sairaalasta kotiutuvan potilaan tila huononee, poikkeamiin pystytään reagoimaan nopeasti
Luontoherkkyys-ohjaaja Susanna Hänninen susanna.hanninen67@gmail.com +358405464797 Ekovakaus.fi Ekovakaus tarjoaa Ekovakaus -luontokävelyitä ja -ohjausta ryhmille ja yksityishenkilöille vaikuttavissa luontoympäristöissä pääkaupunkiseudulla. 040 753 8555 Kivikauppa Qii Nettikauppa: www.qii.fi www.caritaelo.fi www.caritaelo.fi 0700 510 76 0700 510 76 (2,00€/min + pvm.) (2,00€/min + pvm.) Carita Elo Carita Elo Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Ennustaja, selvänäkijä ja parantaja Olen kokenut ja luotettava ennustaja. ELÄ KOKONAISENA, OIVALLA VALINTOJESI ARVO, KUKOISTA AITONA, UPEANA SINUNA. Olen kokenut ja luotettava ennustaja. pl50 hki 25 Verkkokaupastamme löydät tuhansittain elämäniloisia yllätyksiä – jokaiselle oma pieni ihmeensä! Tutustu ja ilahdu osoitteessa www.kuukorento.fi Myymälämme palvelee osoitteessa Albertinkatu 6, 90100 Oulu KuuKorento Elämäniloisten Ihmisten Kauppa Tie itsetuntemukseen on parhaimmillaan hauskanpitoa!. Selvänäkijä Stiina Sahari 0700-9-3009 2,95/min.+pvm. 96 H yvä E lämä Sielun peili peili Palvelemme Sinua Tulkintaa, koulutusta sekä korut ja lahjat Ilmoitusmyynti: sirpa.hornaeus@karprint.fi Puh. Toimin ennustajana, unien tulkitsijana Toimin ennustajana, unien tulkitsijana ja selvänäkijänä puhelimitse ja selvänäkijänä puhelimitse koko Suomessa. koko Suomessa
. . Lähiosoite: …………………………………….……………………………….…..….…............. VENEEN OHJAIN I I I I SITAATTI ”RUONANSUU” MAAHAN UPOTETUT SALAISINA VETTÄ KULJETTAVAT MÄILLÄ KUSKAA RUOKAA NÄMÄ ON SYYTÄ MYÖNTÄÄ MYY HUONEKALUJA EI TARVI PITKÄÄ KENTTÄÄ SÄVELTÄJÄ TAURO aA VILLIHEVOSISTA LAULAA ILTAPÄIVÄLEHDEN TYÖNTEKIJÄN PIKKUPUUHAA. OPELIN MALLI Vaihtoehtoja on kohtuuttomasti. SYVYYS OPPI PUUTTUU PÄÄKUVASTA. Ri sti kk o 520 24 Ratkaisijan nimi: …………………………………………………………….............. Paikkakunta: …………………….………………………………..... . . . YLEENSÄ MUSTA FASCIAVÄLINE PEITSAMO NURIN! KLEMOLA MONEN JUOKSIJAN JALOISSA KYSELLYT JYRKI LAMMASROTU BRITANNIAN LAIVASTOSSA MONET SYNNYTTÄNYT PETO NA AT IO LL A YH DI ST EL MÄ PIHI FILMILLÄ TÄHTENÄ 1962 HIENO KANGAS TELTTA. Le hd en 5/ 24 ris tik on pa lk in to ja on ki rja ty yn y Bo ok se at . . KIPEÄ SUUSSA KARIS LEENUN JA LIINUN KANSSA ”LAULAJAN PASTILLI” MATKAAJA BRUNO ASEELLA TAI NYRKILLÄ MATERIAALI REHUKSI SUKLAATA TOIMITTANUT MÖLLER SARANALLINEN 15 + 210 = 225 NÄMÄ VAIN NAISELLISILLA NAISILLA. BIDEN LÄHIITÄÄ KOSTEITA VIRUKSEN VÄLITYKSELLÄ MUUTA USEA TILI LAKEISEKSI JA NAISEKSI! KIURU LÄHITAISTELUASE CAMERONIN OHJAUS . La ati ja : Ja ri Ha ap aah o Lisää rasti ruutuun: n olen lehden tilaaja n ostan irtonumeroita n luen muuten. Laatija: Jari Haapa-aho NIN VAPAAPÄIVÄNÄ YLLÄ. . DOSTI MIEL . Matalapaine LAULAJA BOYLE ÄSSÄ EDESSÄ KAUNISTAA MYY HUONEKALUJA JÄLLEEN GALLAGHER PAETA A&& -JUUSTO -HOITAJA, -JOUKKO KOREASTA TEILLE EDIS YOSHIKO VESTERISEN NAINEN. Postinumero: ……………………............ . . Lisätietoja ristikkovastauksen lähettämisestä edellisellä sivulla, 97. VALTAVAN ISO KORVATULEHDUS LAAR TILANOMISTAJALLA TOIVOTELTUJAA 2 3 4 5 6 7 8 9 1. SAMA JOS I=A PERUUTTAESSA KUIVISTA KINA! VOI HÄIHINKIN -TIETEENLAITOS En ole aivan hyvässä hapessa. VALM . PERUNOILLE VEDEN KULJETTAMASTA AINEKSESTA KERTYNEET -VUORET TERVEYSLIIKUNTAA OKSIA YLEMPÄNÄ KEIHÄSKINNUNEN ENGLANNIN MESTARUUSSARJASSA PITÄÄ HEINÄN KAUAN TUOREENA. . Puhelinnumero: ....…………………………..………........... RAALAN PALVELUKSEEN
Pyöräily on yksi suosikkiliikkumismuotoni, koska en autoile. Nykyään rakastan hyötyliikuntaa. I hminen on luotu liikkumaan, luonnollisesti. Kokiessani viheliästä iskiaskipua muistan uinnin olleen minulle ainut hyvää tekevä liikuntamuoto. Kesäiselle marjaja sieniretkelle kannattaa myös polkaista. Miksi emme antaisi luonnon liikuttaa meitä luonnollisesti. Mattojen pesu se vasta onkin mukava tapa liikkua, ja puhdistuvista matoista saa nauttia pitkään. Kerätessämme upeita vitamiinipommeja talven varalle saamme samalla nauttia lukuisista luonnon terveysvaikutuksista. Haluan samalla kuulostella tarkasti itseäni ja huomioida ympäristöä, jossa liikun. Jos metsään mennessä minulla oli haastava olo, niin metsästä tullessa mieleni oli virkistynyt. Julkisilla liikkuminen lisää myös mukavasti liikuntaa, kun ei aina pääse bussilla tai junalla perille asti oven eteen. Tutustu Susannan työhön: ekovakaus.fi Ekovakaus Luonto liikuttaa. Sp ||HE Luontoherkkyysohjaaja Susanna Hänninen pohtii kolumneissaan luonnon mieltä helliviä mahdollisuuksia. Kehoni kyllä kertoo, mikä vauhti on minulle oikein ja hyväksi. Kesällä uiminen luonnonvesissä on hänelle suuri nautinto. Hidastakaamme hiukan ja nähkäämme olemassa oleva upeus ympärillämme. Liikuntatottumukseni muuttuivat koettuani uupumuksen. Sain samalla puhdistaa mieltäni viikon mittaan keräämistäni turhista ajatuksista. Pyöräilin tänään läheisellä ’matonpesupaikalla’. On tutkittu, että luonnossa olo rauhoittaa, rentouttaa, vähentää stressihormonin eritystä ja parantaa keskittymiskykyä. Luonnossa oleminen tuli päivittäiseksi tavakseni. Tykkään makustella joka askeltani juostessani. Hyödyntäkäämme kaunista lähiluontoa, jota meillä on runsaasti, vaikka asuisimme kaupungissakin. Sielun peili peili H yvä E lämä 99 . Kokeilin sykemittarin käyttöä, mutta minua ahdisti se, että mittari alkoi piipittämään, jos vauhtini ei ollut mittarin mielestä sopiva. Luonto alkoi liikuttaa myös tunteitani. Tarjoathan rakas lukijani itsellesi laatuaikaa, aikaa olla luonnossa. Perjantai-illat olivat parhaita ajankohtia lähteä metsälenkille. Vuosia sitten harrastin juoksua tai oikeammin hidasta hölkkää. Pitkät juoksulenkit ja juoksutapahtumat vaihtuivat hitaiksi metsäkävelyiksi. Luonto näyttää esimerkillään, miten voimme ilmaista tunteitamme. En tarvitse mittaria. Luonnon hyvää tekevässä seurassa sain käydä läpi luonnollisia tuntemuksiani
Pa ljo nk o mik ro ve ris uo nia on . BEMER on sertifioitu lääkinnälliseksi laitteeksi niin EU:ssa kuin USA:ssakin ja valmistetaan korkeimpien lääkinnällisten laitteiden standardien mukaisesti. V er en kie rr on hy vä llä to im in na lla on is o me rk it ys ko ko na is va lt ais ee n te rv ey te en . Myö s mo ne t hu ip pu -u rh eili ja t kä ytt ävä t te ra pia a sä än nö llis est i tu ke ma an op tim aa lis ta pa la utu mis ta , hyv ää un en la atu a ja im mu un ijä rje ste lm än to im in ta a. Paljonko mikroverisuonia on. Terveysteknologia kotiin BEMER on fysikaalinen terapia, joka parantaa turvallisesti ja tehokkaasti heikentynyttä verenkiertoa. Se n he ike nty nyt to im in ta liit tyy mo ne nla isi in oir eis iin ja sa ira uks iin se kä sill ä on va iku tu s pa la utu mis ee n työ pä ivä stä ta i liik un na sta . Sil lä on tu tk it us ti ko hd en ne tt u va ik ut us mik ro ve re nk ie rr on la aja an jä rje st elm ää n. BEMER Nordic, Itsehallintokuja 6, 02600 Espoo, 020-7439070, info@bemernordic.com, www.bemernordic.com, www.hellisolujasi.fi Tue terveyttä, kuntoutumista, palautumista ja nuku hyvin Vain 2 x 8 minuuttia päivässä! BEMER sopii hyvin käytettäväksi koko perheen hyvinvointia tukemaan. fi Tu e te rv ey ttä , ku nto utu mis ta , pa la utu mis ta ja nu ku hy vin Va in 2 x 8 min uu tti a pä iv äss ä! BE ME R so pii hyv in kä yte ttä vä ksi ko ko pe rh ee n hyv in vo in tia tu ke ma an . V ere nki err on hyv ällä to im in na lla on iso me rki tys ko ko na isv alt ais ee n te rve yte en . Te rv ey st ek no lo gia ko tii n BE ME R on fy sik aa lin en te ra pia , jo ka pa ra nt aa tu rv all is es ti ja te ho kk aa st i he ik en ty ny tt ä ve re nk ie rt oa . Pa lj on ko mik ro ve ris uo nia on . BEMER Evo tukee terveyttä Terapialla ei ole haitallisia sivuvaikutuksia ja se on ollut jo 25 vuotta käytössä itsehoitolaitteena sekä ammattikäytössä klinikoilla ja hoitolaitoksissa. be me rn or dic .c om , ww w. BE ME R on se rti fio itu lä äki nn älli se ksi la itt ee ksi niin EU :ss a ku in US A:s sa kin ja va lm ist eta an ko rke im pie n lä äki nn älli ste n la itt eid en sta nd ard ie n mu ka ise sti . Sillä on tutkitusti kohdennettu vaikutus mikroverenkierron laajaan järjestelmään. he lli so lu ja si. Myös monet huippu-urheilijat käyttävät terapiaa säännöllisesti tukemaan optimaalista palautumista, hyvää unen laatua ja immuunijärjestelmän toimintaa. BE ME R Ev o tu ke e te rv ey ttä Te ra pia lla ei ole ha ita llis ia siv uva iku tu ksi a ja se on ollu t jo 25 vu ott a kä ytö ssä its eh oit ola itt ee na se kä am ma tti kä ytö ssä klin iko illa ja ho ito la ito ksi ssa . Tä stä syy stä pie nim pie n ve ris uo nte n ve rko sto n hyv ä to im in ta on ra tka ise va ssa ase ma ssa se kä te rve yd en yllä pit äm ise ssä ett ä sa ira uks ist a to ip um ise ssa . Uu sim pie n tu tki mu ste n pe ru ste ella mik ro ve re nki ert o mu od ost aa yli 95 % ko ko ve re nki err ost am me ja se n to im in ta on pe ru se de lly tys ke ho n ka iki lle ain ee nva ih du nn an pro se sse ille . Tä st ä sy ys tä pie nim pie n ve ris uo nt en ve rk os to n hy vä to im in ta on ra tk ais ev as sa as em as sa se kä te rv ey de n yll äp it äm is es sä et tä sa ir au ks is ta to ip um is es sa . Mit ä ta rk oit ta a mik ro ve re nk ie rt o. fi Tu e te rv ey tt ä, ku nt ou tu mi st a, pa la ut um is ta ja nu ku hy vi n Va in 2 x 8 min uu tt ia pä iv äs sä ! BE ME R so pii hy vin kä yt et tä vä ks i ko ko pe rh ee n hy vin vo in tia tu ke ma an . Se kuljettaa hapen ja ravintoaineet kehon soluille sekä kuonaaineet niistä pois. BE ME R No rd ic , Its eh alli nto ku ja 6, 02 60 Esp oo , 02 0-7 43 90 70 , in fo @b em ern ord ic. Se n he ik en ty ny t to im in ta lii tt yy mo ne nla is iin oir eis iin ja sa ir au ks iin se kä sil lä on va ik ut us pa la ut um is ee n ty öp äiv äs tä ta i lii ku nn as ta . Mih in BE ME R Ev o au tt aa . Tästä syystä pienimpien verisuonten verkoston hyvä toiminta on ratkaisevassa asemassa sekä terveyden ylläpitämisessä että sairauksista toipumisessa. Ly hy t ho it oa ik a on te ho ka s ta pa tu ke a te rv ey tt ä, hy vä ä un en la at ua , su or it us ky ky ä, pa la ut um is ta ja pa ra ne mis ta . Mih in BE ME R Ev o au tta a. co m, ww w.b em ern ord ic. PAL.VKO 2024-37 600114-2405 Mit ä ta rk oit ta a mik ro ve re nk ie rto . Mik ro ve re nk ie rt o on pie nt en ve ris uo nt en ää rim mä is en tih eä ve rk os to ka ik is sa eli mis sä ja ku do ks is sa . Lyhyt hoitoaika on tehokas tapa tukea terveyttä, hyvää unen laatua, suorituskykyä, palautumista ja paranemista. Se ku lje tt aa ha pe n ja ra vin to ain ee t ke ho n so lu ill e se kä ku on aain ee t nii st ä po is . Lyh yt ho ito aik a on te ho ka s ta pa tu ke a te rve ytt ä, hyv ää un en la atu a, su ori tu sky kyä , pa la utu mis ta ja pa ra ne mis ta . Sill ä on tu tki tu sti ko hd en ne ttu va iku tu s mik ro ve re nki err on la aja an jä rje ste lm ää n. My ös mo ne t hu ip pu -u rh eil ija t kä yt tä vä t te ra pia a sä än nö lli se st i tu ke ma an op tim aa lis ta pa la ut um is ta , hy vä ä un en la at ua ja im mu un ijä rje st elm än to im in ta a. co m, ww w.h elli so lu ja si. BE ME R No rd ic , It se ha lli nt ok uj a 6, 02 60 Es po o, 02 074 39 07 0, in fo @b em er no rd ic .c om , ww w. Se ku lje tta a ha pe n ja ra vin to ain ee t ke ho n so lu ille se kä ku on aain ee t niis tä po is. Mik ro ve re nki ert o on pie nte n ve ris uo nte n ää rim mä ise n tih eä ve rko sto ka iki ssa elim iss ä ja ku do ksi ssa . BE ME R Ev o tu ke e te rv ey tt ä Te ra pia lla ei ole ha it all is ia siv uv aik ut uk sia ja se on oll ut jo 25 vu ot ta kä yt ös sä it se ho it ola it te en a se kä am ma tt ik äy tö ss ä kli nik oil la ja ho it ola it ok sis sa . Mikroverenkierto on pienten verisuonten äärimmäisen tiheä verkosto kaikissa elimissä ja kudoksissa. Uu sim pie n tu tk im us te n pe ru st ee lla mik ro ve re nk ie rt o mu od os ta a yli 95 % ko ko ve re nk ie rr os ta mm e ja se n to im in ta on pe ru se de lly ty s ke ho n ka ik ill e ain ee nv aih du nn an pr os es se ill e. Te rv ey ste kn olo gia ko tii n BE ME R on fys ika alin en te ra pia , jo ka pa ra nta a tu rva llis est i ja te ho kka ast i he ike nty nyt tä ve re nki ert oa . BE ME R on se rt if io it u lä äk in nä lli se ks i la it te ek si nii n EU :s sa ku in US A: ss ak in ja va lm is te ta an ko rk eim pie n lä äk in nä lli st en la it te id en st an da rd ie n mu ka is es ti.. Uusimpien tutkimusten perusteella mikroverenkierto muodostaa yli 95 % koko verenkierrostamme ja sen toiminta on perusedellytys kehon kaikille aineenvaihdunnan prosesseille. Sen heikentynyt toiminta liittyy monenlaisiin oireisiin ja sairauksiin sekä sillä on vaikutus palautumiseen työpäivästä tai liikunnasta. Mitä tarkoittaa mikroverenkierto. Mihin BEMER Evo auttaa. V erenkierron hyvällä toiminnalla on iso merkitys kokonaisvaltaiseen terveyteen