S enior i TERVEYS 4,90 7/2016 6,70 Kaj Kunnas ottaa aivoinfarktin jälkeen rennommin Valtaosa vatsavaivoista hoidettavissa itse Joka päivä 68 suomalaista saa aivoverenkiertohäiriön Puhdas tuulilasi estää heijastuksia pimeällä ajossa Emeritusprofessori Antti Eskola: 52-vuotias toipuu lonkkaleikkauksesta Senioricurlingissa mukavaa väkeä Ikääntyvällä oikeus lakata opettelemasta uutta
050-586 3122
Tranemax Forte sisältää vakioidun määrän, 36 mg, A-tyypin PAC-yhdisteitä kapselissa. Annostelu: 1-2 tablettia päivässä tarpeen mukaan. Ehkäise ummetus Käyttökohde: Kovan vatsan ja ummetuksen ennaltaehkäisy yli 12-vuotiaille. Säilytysputkilo on helppo kuljettaa mukana. coli –bakteerin toiminta. laktoositon, gluteeniton, sokeriton CE-merkitty terveydenhuollon laite Tutustu valmisteen käyttöohjeeseen www.pegitab.fi Edistää säännöllistä ruoansulatusta ja estää maha-suolikanavan häiriöitä. Ummetusta on odotettavissa mm. Maistuu raikkaalta piparmintulta. Monilla matkustaminen tai ihan vain vieraassa WC:ssä asiointi saa vatsan helposti ummelle. Kovaan vatsaan on monta yksilöllistä syytä Ikääntyminen aiheuttaa useimmilla meistä vatsan epäsäännöllistä toimintaa. seuraavien lääkkeiden käyttäjille: voimakkaat kipulääkkeet (opiaatit), kolesteroli-, nesteenpoisto-, sydänja masennuslääkkeet. Voidaan nauttia mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Pakkaus: 30 kpl, 3 x 10 purutabletin putkiloa. Virtsa on sameaa ja voimakkaan hajuista. Vältä tukala olo ja ennaltaehkäise ummetus ennen kuin sen oireet alkavat PE GI TA B® Um me tu ks en eh kä isy yn ap tee kis ta . Ap tee kist a ja luo nta istu ote kau pas ta . Tulehduksen aiheuttaa usein E.coli -bakteeri lisääntymällä virtsarakossa ja tarttumalla virtsateiden limakalvoon. Ainesosat: Macrogol 3350 (2 g), IRMOLEX®, piparminttuaromi. Virtsatietulehdukseen liittyy kirvelyä ja kipua virtsatessa sekä voimakasta ja lisääntynyttä tarvetta virtsata. Forte. A-tyypin PAC-yhdisteillä on todettu kyky lamata E. Forte Virtsatietulehdusten ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Pissattaa ja kirvelee Taasko virtsatietulehdus. Karpalo on yksi ainoista ravintoaineista, jonka proantosyanidiinit ovat bakteerien kasvua estäviä A-tyypin PAC-yhdisteitä
09-413 97 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari ISSN-L 2242-0614 ISSN 2242-0614 Tilaukset: tilaukset@karprint.. 80 LEHMIRANNAN lomakeskus – aktiivilomia senioreille. 14 ANTTI ESKOLA rohkaisee päättämään itsenäisesti, mitä loppuelämältään haluaa ja tekemään niin. 30 TERTTU HÄKKILÄ Suuntana100-yhdistys kannustaa unelmien toteuttamiseen. Levollisella äänellä emeritusprofessori Antti Eskola sanoo, että vanhetessa arvot ja motiivit muuttuvat toisenlaisiksi. 46 ALZHEIMERIN tauti lähensi suhdetta vanhempiin. 14 57 TARJA LEHTOLAN vaikeutuneen kävelyn taustalta löytyi lonkka, jossa oli niveltä tuskin lainkaan. 4 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.. vuosikerta Sisältö 7/2016 8 KAJ KUNNAS on kiitollinen siitä, ettei aivoinfarkti tullut yöaikaan. Eettinen suunnittelu tarvitaan mukaan edistämään teknologiaa. 64 SENIORIKANSALAISTEN alkoholiongelmat ovat viime vuosina kasvaneet. 22 PIMEÄSSÄ autoilijan paras turva on hiljainen vauhti. Kannen kuva: Pauli Jokinen TERVEYS 5. Jos psoriasista sairastava Pentti-Oskari Kangas viettäisi kuivan talvikauden Suomessa, täytyisi hänen ehkä rasvata psoriasiksen peittämiä ihonsa kohtia kymmenen kertaa päivässä. 34 YKSINÄISYYS on paljon vaarallisempaa kuin ajatellaan. 94 ASUMISYHTEISÖ lisää turvallisuutta. Teknologia muuttuu yhä ennakoivammaksi. 40 ELINTAPOJEN muutoksista apua aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyyn. 92 KOLUMNI. Ilmoituspäällikkö: Jaana Rättö, p.09-41397376 jaana.ratto@karprint.. 42 NOPEALLA hoitoon pääsyllä voi välttyä pysyviltä seurauksilta. Seuraava numero ilmestyy joulukuun toisella viikolla. 49 SISÄCURLING sopii kaikille. . Toimituksen osoite: Senioriterveys Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Puh. 18 VATSAVAIVOISTA valtaosa on toiminnallisia, eli hoidettavissa itse. 98 RISTIKKOA ratkomaan!. 90 POIKKEMA rutiineissa aiheuttaa hälytyksen. 76 SAVONLINJA-YHTIÖN johtoon hyppäsi kolmas Honkanen. Toimitussihteeri: Mari Ahola-Aalto, p. Nuoret polvet eivät tätä ymmärrä vaan tyrkyttävät uutta opittavaa ja aktivointia. 44 OMAA älykkyyttään voi kehittää kaiken ikää. 84 KOTIHISSI parantaa Kalle-ukin elämänlaatua. 09-41397369 mari.ahola-aalto@karprint.. 26 . 26 PENTTI-OSKARI KANGAS on onnellinen psoriasiksesta, koska siihen ei kuole. 52 ÄIJÄJOOGASSA ollaan rennosti omillaan. 71 KÄSITYÖVINKKI syksyyn Pirkanmaan Kotityöltä. Opetusneuvos Pekka Leinonen jatkaa Suomen ja suomalaisuuden tarkastelua eri näkökulmista eri aikakausina. 68 KÄSITYÖT rauhoittavat ja rentouttavat. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus, 8 numeroa 51 € Määräaikaistilaus, 8 numeroa 55 € Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. 72 TUULA PAAKKASEN mukaan himmeli on paljon muutakin kuin joulun ajan koriste. 60 SUOMALAISET lihottanut ruoan kasvanut määrä. 38 JOKA PÄIVÄ 68 suomalaista saa aivoverenkiertohäiriön. 88 HUOMAAMATON teknologia tukee ikäihmisten toimintakykyä kotona
– Mikäli lannoitat liuoksella kerran viikossa kasteluveteen, on noudatettava pakkauksen annosteluohjeita. Tutkimuksessa lääkittiin melatoniinilla ensin hiiriä ja sen jälkeen 45 diabetesta sairastamatonta koehenkilöä, joista puolet kantoi kahta riskialleelia. Kostea juuripaakku ja valkoiset juuret Helpointa ja nopeinta on lähteä jatkokasvattamaan kaupan salaattija yrttiruukkuja. Sitten istutetaan hiekkapitoiseen multaan. Monihan syö sitä ikään kuin varmuuden vuoksi ilman erityistä uniongelmaa, koska se on mielletty harmittomaksi, tutkija Tiinamaija Tuomi sanoo. Kasvi ottaa ravinteet alkuaineina, joten huonekasveillekin sopivat lannoitteet käyvät syötävillekin kasveille, Kuosmanen ohjeistaa. Näin tapahtuu erityisesti noin 30 prosentille suomalaisista, jotka kantavat tyypin 2 diabetekselle altistavaa pistemutaatiota melatoniinireseptorigeenissä MNTR1B. Tutkimus ei muuta diabeteksen hoitoa eikä melatoniinin käyttösuosituksia. Mikäli tahtoo kasvattaa pimeänä aikana, tarvitaan lisäksi kasvivaloa. Melatoniini heikensi insuliinin eritystä ja nosti verensokeria kaikilla koehenkilöillä, mutta erityisesti riskialleellin kantajilla. Koehenkilöt ottivat myöhään iltaisin neljän milligramman melatoniiniannoksen, kun nykysuositus on kaksi milligrammaa aiemmin otettuna. Latvo 5 senttiä pitkää kasvia Ensimmäiset maistiaiset saadaan, kun versoilla on mittaa noin viisi senttiä. – Silloin on lannoituksen aika. 2–3 pientä lehtiparia jätetään kasvamaan noin viiden senttimetrin korkuisina, Kuosmanen neuvoo. Yrttejä ja salaattia voi kasvattaa kotona pienessäkin tilassa. – Silloin tarvitaan nimenomaan kasvivaloa, jonka aallonpituudessa sinisen ja punaisen valon osuus on suurta. Kaktusmulta on paras, kukkamulta tai kesäkukkamulta ihan hyvää, Kuosmanen sanoo. Metabolinen oireyhtymä ja siihen liittyvät elintavat ovat tunnetusti suurin ja yleisin kakkostyypin diabeteksen riskitekijä. – Versojen latvoista leikataan sen verran, että jäljelle jää pari lehtiparia. Jos muovihuppuun tiivistyy kosteutta, tuuleta välillä, Asta Kuosmanen neuvoo. – Juuripaakku suihkutetaan märäksi, samoin lehdet, että ne voivat hyvin. 5 K aupan muovisista salaattija yrttiruukkuja voi jatkokasvattaa kotona ikkunalaudalla. Kaikista helpointa on laittaa pitkävaikutteinen lannoitus eli kanankakkarakeita tai viherkasvien lannoitepuikkoja multaan. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin sen geneettistä perustaa ja vaikutusreittiä. – Sitten istutus nostetaan valoisalle ikkunalaudalle, jossa se suojataan muovihupulla eli esimerkiksi rei´itetyllä muovipussilla. – Tosin melatoniinin runsas käyttö voi nostaa diabeteksen riskiä jonkin verran ja saattaa olla joillekin lisäriskitekijä, joten siksi sen turhaa, pitkäaikaista ja liiallista käyttöä tulee harkita. Kastelua ja tuuletusta Kun yrtti, rucola tai tavallinen salaatti on istutettu, istutus kastellaan hyvin. Mitä enemmän latvotaan, sitä tuuheampi kasvista tulee. Jos versoja leikataan kerralla runsaasti, kasvin annetaan kasvaa sadonkorjuukertojen välillä. Koko valoisa aika helmikuun puolivälistä lokakuuhun on sopivaa aikaa aloittaa kasvatus. Mullan pitää olla hiekkapitoista Kaupan muoviruukku pitää leikata saksilla mahdollisimman varovaisesti, että juuripaakku pysyy mahdollisimman ehjänä. HUS:n ja Botnia-hankkeen tutkijat ovat selvittäneet mekanismin, jolla melatoniini vähentää insuliinituotantoa ja lisää veren sokeripitoisuutta. Melatoniinin yhteys insuliinintuotantoon on tiedetty jo jonkin aikaa. . Muutama Marttojen vinkki on avuksi. Kasteluvetenä hyvä on huoneenlämpöinen vesi, joka tuntuu viileältä käteen. Satoa korjataan sitä mukaa, kun yrtit kasvavat. Mikäli istutetaan lasittamattomaan saviruukkuun, ruukkua pitää liottaa vedessä Yrttipuutarha ikkunalaudalle yön yli, ettei kastelukosteus siirry ruukkuun. Paras kasvupaikka on valoisa, muttei ihan paahde. – Kannattaa salaojittaa ruukku pienillä ruukunpalasilla tai kivillä, jotta kosteus ei seiso juurilla. Jos paikka on paahteinen, keskipäivän aikaan kasvustoja voisi suojata verhoilla, kotipuutarha-ja ympäristöasiantuntija Asta Kuosmanen Martoista kertoo. Leikattaessa jätetään aina vähintään pari lehtiparia uutta kasvua. Kasvilamppuja saa tavallisiin valaisimiin kaupasta, Kuosmanen sanoo. . Selvisi, että riskialleelin kantajilla on kaksinkertainen ja kahden riskialleelin kantajilla nelinkertainen määrä melatoniinireseptoreita haiman saarekesoluissa. – Kotona tarvitaan vähintään ikkunalauta, johon tulee valoa eli pelkkä pohjoisikkuna ei riitä. Muoviruukkuun voi istuttaa heti. Melatoniini voi lisätä diabetesriskiä. Kasvin juurtumisen näkee siitä, että uutta kasvua on havaittavissa. Unihormoni melatoniinin käyttäminen estää insuliinin eritystä ja siten lisää verensokeripitoisuutta. Se pitäisi istuttaa saman tien, kun ensin on leikattu isommat lehdet pois. – Kaupasta pitää valita mahdollisimman tuore yrtti, jonka juuripaakku on kostea ja juuret valkoisia. Kastele säännöllisesti, muttei litimäräksi, Kuosmanen neuvoo ja jatkaa: – Juuret tarvitsevat myös happea. Silloin säännöllisyyttä ei tarvitse muistaa
Sen sijaan aivosairauksista tiedetään vähemmän, vaikka aivot vaikuttavat elämäämme kaikista eniten. Osta mahdollisuuksien mukaan tuotteet paikallisilta yrittäjiltä sen sijaan että hankkisit kaukomaille valmistettuja tavaroita. Sydänja verisuonitaudit ja syövät ovat tavallisten ihmisten keskuudessa jo varsin hyvin tunnettuja sairauksia. Uusia muistisairauksia todetaan noin 14 500 henkilöllä. Suosi etenkin luomutuotantoa. Aivot säätelevät muun muassa ajattelua ja tunteita. – Vähennä lihan syöntiä. 5. Aivosairaudet ovat yleisin kansansairautemme ja niihin sairastuu kymmeniätuhansia suomalaisia vuosittain. Musiikin vaikutus aivoihin on tunnettu jo vuosikausia, mutta tieteellistä näyttöä on vielä vähän. Vältä tehotuotettua broileria ja sianlihaa. Lisäksi alueelliset erot hoidon saatavuudessa ovat suuria. KIINNITÄ HUOMIOTA ASUMISEN energiatehokkuuteen. LISÄÄ KASVIKSIA lautaselle. – Yleisesti ottaen toiveena olisi, että pystyttäisiin kehittämään toimintamalleja, joissa tarkasteltaisiin koko perhettä kokonaisuutena. VÄLTÄ HÄVIKKIÄ. Näiden lisäksi tulee vielä iso joukko muita aivosairauksia kuten psykiatriset aivosairaudet, MS-tauti, Parkinsonin tauti, epilepsia ja unihäiriöt. Erikoishammaslääkäreitä tarvitaan nykyistä enemmän . 4. Sairaanhoitopiirien välillä on jopa kymmenkertaisia eroja erikoishammaslääkäritiheydessä. 3. Erikoishammaslääkäripalvelujen kysyntä tulee kasvamaan 2020-2030-luvuilla, kun väestö ikääntyy ja yhä useammalla on omat hampaat. – Vaikka aikuisilla on nähtävissä lihavuuden lisääntymisen tasaantuminen, niin lapsilla samaa ei valitettavasti nähdä. Aivosairauksien vähäisempi tunnettavuus voi osaltaan johtua niiden monimutkaisuudesta, aivosairauksien oireet voivat olla moninaisia ja aiheuttaa hyvin erilaisia vaivoja. Myös naudanlihalla on suuri hiilijalanjälki. Vuosittain esimerkiksi pelkästään aivoverenkiertohäiriöihin sairastuu 25 000 henkeä, aivovammoja todetaan 15 00020 000 ja niiden aiheuttamia jälkitilojen oireita 100 000:lla. hyvää lihaa, kuten riistaa. Älä heitä turhaan ruokaa pois. – Vanhemmat ovat kuitenkin lapsille esikuvia ja vanhempienkin elintavoissa on runsaasti huolenaiheita. Aivot ovat tärkein ihmisen elin Näin pienennät hiilijalanjälkeäsi Lihavia lapsia Suomessa yli 200 000 vuonna 2025 . Uusien World Obesity Federationin arvioiden mukaan maailmassa olisi vuonna 2025 jo 268 miljoona ylipainoista lasta – se tarkoittaa 25 prosentin nousua vuodesta 2010, jolloin ylipainoisten lasten määrä oli 218 miljoonaa. 2. Samaan aikaan nykyisten erikoishammaslääkärien eläköityminen kiihtyy. World Obesity Federationin puheenjohtajan, professori Ian Catersonin mukaan lihavuusepidemia on levinnyt jo lähes kaikkiin maihin, samalla kun yleiset riskitekijät, kuten sokeristen virvoitusjuomien nauttiminen ja liikkumattomuus, ovat yleistyneet. Neurologi Juhani Juntusen mukaan aivotutkimuksessa kannattaisi panostaa myös musiikin vaikutusten tutkimukseen. Aivosairauksien inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset ovat suuret ja vaikuttavat merkittävästi yhteiskunnassamme. 6. Tähän kannattaisi panostaa, sillä musiikin käyttö esimerkiksi kuntoutuksessa on halpa konsti ja inhimillisesti ajateltuna varmasti myös mielekäs. 6 Pääkirjoitus A ivot säätelevät ihmisen kaikkea toimintaa, mutta aivosairauksien tutkimukseen käytettävä rahoitus on alimitoitettua. Parhaiten erikoishammaslääkärin hoitoon pääsee yliopistosairaalakaupungeissa. Juha Ahola 1. Musiikin vaikutuksista aivoihin tiedetään esimerkiksi se, että puhumaan kykenemättömät afaatikot saattavat kuitenkin pystyä laulamaan. Väestötason painonhallintavaikutusten kannalta tarvitaan selvästi nykyistä suurempaa vaikuttamista, sanoo Suomen Lihavuustutkijat ry:n puheenjohtaja Patrik Borg. Nuorista hammaslääkäreistä haluaisi tutkimusten mukaan erikoistua joka kolmas.. Jos kuitenkin syöt lihaa, valitse ns. SUOSI JOUKKOLIIKENNETTÄ. Jos syötä kalaa, niin valitse mieluummin lähivesien pikkukalaa kuin valtamerikaloja. Aivojen pitää saada arkipäivän elämässä osakseen aktiivisia virikkeitä ja toimintaa. Arviolta noin 30 prosenttia potilaista jää tällä hetkellä ilman tarvitsemaansa erikoishammashoitoa. Vähennä yksityisautoilu minimiin ja suosi kimppakyytejä. SUOSI PAIKALLISIA YRITTÄJIÄ. VALITSE LÄHIKALA
Piirtolan mukaan korkean paikan kammoon liittyy myös muita pelkoja, esimerkiksi lentopelko. Tuntoaisti koostuu erilaisista hermojärjestelmistä, jotka ovat erikoistuneet aistimaan erilaisia tuntoaistimuksia. Hellä kosketus on niin tärkeää, että kehossamme on sen tunnistamiseen omat hermosäikeensä. Lukiessa, tv:tä katsellessa, automatkoilla ja jopa elokuvissa, kudon. Luen myös kohtuullisen paljon. Se on tunteisiin ja kehon sisäisiin tiloihin liittyvää tietoa koodaava alue aivoissa. Varsinais-Suomessa syntynyt Hellevi Lohikari löysi harmonikansoiton aikuisiällä. Vesivoimistelen 2-3 kertaa viikossa. keskosnuttu Afrikkaan on juuri valmistumassa. Kaikki riippuu siitä, kuinka monta kertaa annettuun hoitoon panostetaan. Henkistä aktiviteettiani pitää yllä jo edellä mainittu monipuolinen musiikin harrastus sekä sanaristikoiden ja kryptojen ratkaisu. Silloin tarvitaan ammattilaisen apua. Miten hyvältä tuntuu halata ystävää! Tai pörröttää lapsen tukkaa. Olen kiitollinen jokaisesta alkavasta aamusta, jos takana on hyvin nukuttu yö ja edessä päivä, johon iloa tuovat ihmisja eläinystävät sekä mielekkäät harrastukset. Lihavia lapsia Suomessa yli 200 000 vuonna 2025 . Musiikki on tuonut läheisiä ihmissuhteita ja ystäviä. Minussa taitaa piillä pieni halligeeni, koska rakastan koiria ja vesiliikuntaa. Se ei maksa mitään! Toista ihmistä koskettaessa on tietenkin oltava tarkkana, sillä kenen tahansa kosketus ei tunnu hyvältä. – Näiden säikeiden välittämä tieto kulkeutuu pääasiassa aivojen tunnealueelle, insulaan. MITEN PIDÄT ITSESI KUNNOSSA. Korkean paikan kammo ilmenee voimakkaana pelkotilana, kun akrofobiasta kärsivä henkilö joutuu korkealla ikkunoiden lähelle. Omaan elämääni on musiikki kuulunut aina erottamattomasti. Laulan naiskuorossa, jota myös säestän, sekä kirkkokuorossa. Karsastamme luonnostaan vaikkapa ventovieraiden kosketusta. 7 Mitä kuuluu. Erilaiset psykologiset rentoutusharjoitukset, mielikuvaharjoitukset ja hypnoosi auttavat lievittämään pelkoa. MIKÄ ON TÄRKEINTÄ ELÄMÄSSÄSI. Hän tuntee huimausta, pyörtymisen tunnetta ja ennen kaikkea halua välttää ahdistusta aiheuttavia tilanteita, kertoo Terveystalon psykiatrian erikoislääkäri Olli Piirtola. Tällä hetkellä voin sanoa voivani hyvin. Pelkästään sen takia voisi ajatella, että koskettaminen on tosi hyödyllistä. – Korkeita paikkoja pelkäävän olo muuttuu voimakkaan ahdistavaksi. Korkean paikan kammo on yleisin yksittäisistä peloista. Hellevi Lohikari on 65-vuotias eläkkeellä oleva peruskoulun luokanopettaja Vihdin Nummelasta. Voisi sanoa, että se on miellyttävän tunnekosketuksen järjestelmä, vähän kuin tasapainottava järjestelmä kivulle. . Jotkut pelkäävät hämähäkkejä tai ahtaita paikkoja, toiset taas pimeää tai lian mukanaan tuomia bakteereja. Säestän mielelläni ”laulunlyömää/-miä”. Hänellä on yksi tytär ja hän on kahden komean nuorenmiehen ylpeä ja onnellinen mummu. Kosketuksen kaipuu, ”halipula”, voikin kertoa juuri hitaan, Suojaavat pelot voivat muuttua ahdistaviksi fobioiksi . •. Mitä enemmän ikää karttuu, sitä tärkeämmältä tuntuu säännöllinen liikunta sekä yksinkertainen, terveellinen ruokavalio. Kun järvivesi on siedettävän lämpöistä eli vähän päälle 12 astetta, aloitan aktiivisen vesijuoksukauden ja jatkan sitä, kunnes syksyllä päästään samoihin lukemiin. Kenenkään ei ole pakko kosketella ja halailla, jollei se ei tunnu hyvältä.. Hellä kosketus hoitaa sekä kehoa että mieltä. Kivulle, kylmyydelle ja lämmölle on omat hermoratansa. Olen soittanut pianoa viisivuotiaasta ja aikuisiällä löysin ilon harmonikansoitosta. Silloin tuntuu kuin ikkuna vetäisi vääjäämättömästi puoleensa. MITEN VOIT. Kaikilla peloilla on suojaava myötäsyntyinen merkitys, mutta pelko voi kääntyä ihmisen elämää rajoittavaksi tekijäksi. Musiikki, soittaminen ja laulaminen, kantaa läpi ilon ja surun. Hellä kosketus hoitaa kehoa ja mieltä silittävän kosketuksen puutteesta, ei välttämättä seksin kaipuusta. Hidas ihon silittely tunnistetaan ihan omassa systeemissään. – Meillä on yksittäinen hermosäie-tyyppi, C-tuntosäikeet. Pianoa hän on soittanut viisivuotiaasta saakka. – Kun ihminen on hyvällä mielellä, sillä on paljon muitakin vaikutuksia hyvinvointiin. Kosketuksella ja kosketuksella on eroja. 705. Ne välittävät hidasta, miellyttävää kosketusta, sanoo tunteita paljon tutkinut apulaisprofessori Lauri Nummenmaa Turun yliopistosta. Tärkeintä elämässäni ovat läheiseni, heidän terveytensä, hyvinvointinsa ja onnellisuutensa. Paijaamista ja halailua voi siis harrastaa niin paljon kuin hyvältä tuntuu. Kiehtovinta on, ettei C-tuntosäikeiden välittämää tietoa käsitellä aivoissa juurikaan samalla tuntoalueella kuin muita tuntoaistimuksia. Ihmiset ovat myös erilaisia. – Mielikuvaharjoituksilla ihminen altistetaan pelkoa aiheuttaville tilanteille
Kaj Kunnas on tarttunut töihin nuoruuden innolla. 8 . Hän halusi kertoa sairaskohtauksestaan avoimesti ja rehellisesti.
9 . Takaisin elämään Mitään syytä Kaj Kunnaksen aivoinfarktiin ei löydetty Urheilutoimittaja Kaj Kunnas sai keväällä aivoinfarktin, mutta nyt hän vetää jo viiden tunnin jääkiekkolähetyksiä. Työhön hän suhtautuu kuitenkin aiempaa rennommin.
10 Y len urheilutoimittaja Kaj Kunnas on toipunut aivoinfarktista erinomaisesti. – Se on ihan parasta suomalaisuutta, että voi mennä soittamaan naapurin ovikelloa ja sieltä löytyy apu, Kunnas riemuitsee. Ambulanssia odotellessa ei tullut paniikkia eikä mitään pelkotiloja. Viiden tunnin suoran jääkiekkokierroksen tosin jo ehdin juontaa, Kunnas sanoo. Ambulanssissa miestä hoitivat Markus ja Maria, sairaalassa vastassa olivat Arska ja Anastasia. Työn merkitys kenties hieman väheni. Sitten hän pesi hampaat ja laittoi deodoranttia kainaloon. Hän juoksi naapuriin, soitti ovikelloa ja yritti roikkuvalla poskella sönköttää, että nyt tarvitaan apua. Minua ei laiteta vetämään kymmenen tunnin suoraa lähetystä. Hän oli yksin kotona, vaimo oli työmatkalla Lontoossa. Olen ollut Ylellä 27 vuotta töissä ja sairausloman jälkeen oli sellainen olo kuin olisin jälleen se nuori Kaitsu, joka tekee töitä silmät innosta kiiluen. Sairaalassa Kunnas vietiin välittömästi liuotushoitoon, jossa liuotetaan aivoveritulp. Silloin en välttämättä olisi herännyt siihen. Ei se ole niin vaarallista, jos katsoo väärään kameraan tai sekoaa tilastoissa. Meilahden sairaala on maailman parhaita aivoinfarktien hoidossa. – Luojan kiitos, ettei infarkti tullut keskellä yötä. Ystävät ja kollegat ottivat minut ihanasti vastaan. – En pelännyt ollenkaan, toiminta oli niin ammattimaista. Naapurin pariskunta soitti hätänumeroon. Ei osunut kohdilleen. Kunnaksen mukaan tappiot urheilussa menevät syvemmälle tunteisiin kuin voitot.. – Oli todella hauskaa palata töihin. – Jos töissä mokaa, niin sen ottaa lunkimmin. Samalla tuntui, kuin jotain lämmintä olisi aivoista valunut alaspäin poskelle. Nyt ei oltaisi tässä, vaan ehkä opettelisin kävelemään rollaattorin kanssa. Ei kestänyt kuin kymmenen minuuttia. Nyt hän tekee 50-prosenttista työviikkoa. – Hieman rauhallisemmin pitää vielä ottaa. Runsaasti onnentoivotuksia Kunnas vietiin ambulanssikyydillä Meilahden sairaalaan Helsinkiin. Piti auttaa toisella kädellä, jotta sain purkin takaisin oikeaan paikkaan. Jos lääkäri mokaa ja pistää suoneen tuplaannoksen jotain ainetta, niin se on paljon vaarallisempi asia. Oli aivan selkeää, että apua pitää saada ja sitä oli tulossa, Kunnas muistelee ambulanssin odottelua. Nousin ylös ja katsoin itseäni peilistä. Ihan normaali arkinen aamu Elettiin toukokuista tiistaita, kun Kunnas sai infarktin. Tällä kertaa pomppi mulle, Kunnas päivittelee urheilutermejä lainaten. Aivoinfarkti sai Kunnaksen pohtimaan elämän arvoja. Hän muistaa tapahtumat hyvin. – Istahdin vessan pöntön päälle ja vähän ihmettelin, miksi koordinaatio oli nyt näin huono. Hän heräsi kotonaan Karjaalla aivan normaalisti, söi aamupalan ja luki päivän lehdet. – Minulla ei ole jäänyt sellaista muistikuvaa, että olipa kamala päivä. Kunnas tajusi nopeasti, että kyse on aivoinfarktista. Toinen poski roikkui ja puhe alkoi sammaltaa. Hän oli edellisenä iltana tullut Puolasta, jossa hän oli ollut tekemässä olympialaisiin liittyvää ohjelmaa. 53-vuotias Kunnas pyyhältää Yleisradion Ison pajan käytävillä kuin ei olisi pois ollutkaan. – Ihmettelin, että oliko se ambulanssi meidän autotallissa, sillä niin nopeasti se oli paikalla. 50-prosenttista työviikkoa Kunnas palasi töihin runsaan kolmen kuukauden sairausloman jälkeen. – Olin laittamassa deodoranttipurkkia hyllylle, mutta se ei mennytkään sinne. Kunnas ei mennyt missään kohtaa paniikkiin
Jossain kohtaa mietin, että jääkö poski loppuiäksi tällaiseksi roikkuvaksi. Urheilutoimittajana?Ylellä?vuodesta. – Muuten sai elää suhteellisen normaalia elämää. Hän ei juo kahvia, ei polta tupakkaa ja alkoholia hän käyttää todella harvoin. Tuli mieleen Liverpoolin kannattajien laulu You’ll Never Walk Alone . – Muistan edelleen hyvin kisojen tulokset. Kuva: Yle/Jyrki Valkama . Hänellä ei ole ollut mitään vakavia sairauksia. Syntynyt: 23.3.1963 Karkkilassa (Ul. •. Aivoinfarkti?toukokuussa?2016 pa ja estetään uusien syntyminen. Tarkoitus oli valmistua opettajaksi. Mutta kaikki lajit ovat mielenkiintoisia, kun niihin perehtyy ja tutustuu lajin ihmisiin. Joskus on polvi operoitu, mutta silloinkaan en ollut sairaalassa yötä. En puhuisi näin, jos olisin letkuissa. Kunnas haki paikkaa. Pyhäjärvellä) •. 1989.?Hän?työskenteli?Ylen?ruotsinkielisessä urheilutoimituksessa vuoteen 2012 asti, jonka jälkeen hän siirtyi?Yle?urheilun?palvelukseen. – Elämä tuntuu kivalta. – Muistan kuinka Jani Sievinen ei voittanut kultaa Atlantan olympialaisissa vuonna 1996, vaikka oli suuri suosikki. Iloa elämään pienistä asioista Kunnaksella on hyvin terveelliset elämäntavat, mitään suuria paheita hänellä ei ole. Ennen aivoinfarktia Kaj Kunnas oli terve kuin pukki. Kaj Kunnas tunnetaan Ylen urheilutoimittajana, joka on selostanut muun muassa jääkiekon MM-kisoja. Koulutukseltaan?Kunnas?on?filosofian. Asuu: Karjaalla •. Liikunta on satunnaista lenkkeilyä, halon hakkuuta ja ruohon leikkaamista. – Siellä ehdin hieman funtsia asioita. Olin päättänyt, että kerron rehellisesti ja avoimesti tapahtuneesta. Sairaskohtaus olisi kuitenkin pian iltapäivälehtien sivuilla. – Sellaisia ohjeita annettiin, ettei kannata maratonia lähteä juoksemaan tai sadan kilon säkkiä nostelemaan. Aivoinfarktin jälkeen hän on ollut tavallista väsyneempi. Hän muistaa vuoden 1976, jolloin Montrealissa käytiin kesäolympialaiset. Vuodesta 1989 hän on ollut Ylellä urheilutoimittajana. Perhe: vaimo Gerd Kummel-Kunnas ja kaksi tytärtä. Muistan kuinka Suomi hävisi Ruotsille jääkiekossa johdettuaan ensin 5-1. Infarkti teki hänestä positiivisemman ihmisen. – Ei siihen infarktiin sen kummempaa syytä löytynyt. Kunnas laittoi tv:stä äänen pois ja selosti itse keskellä yötä. Kolmen kuukauden sairausloman lisäksi Kunnas sai saman verran ajokieltoa. Verenkiertoa elvyttävää ja kolesterolia alentavaa lääkettä hän syö nyt loppuelämänsä. •. – Mediat alkoivat soitella sairaalaan. Tutut kävivät katomassa häntä sairaalassa ja työkavereilta tuli sydämen muotoinen suklaarasia. Hän sai paikan. – Tämä oli syntymäni jälkeen ensimmäinen kerta, kun olin sairaalassa yötä. Teksti ja kuvat: Pauli Jokinen . Ei ole tullut vastaan lajia, joka ei olisi koukuttanut. Mielenpainuvimpia hetkiä ovat olleet jääkiekon MM-kullat. Kunnas keskusteli työnantajansa kanssa ja he päättivät tiedottaa asiasta. Karkkilassa syntynyt Kunnas innostui urheilusta jo nuorena poikana. – Eniten olen selostanut jääkiekkoa ja uintia. Hän on tehnyt uransa pääasiassa Ylen ruotsinkielisellä puolella. – Myöhemmin kesällä tutut ja tuntemattomat pysäyttelivät kaduilla ja kertoivat olevansa iloisia, että olen jalkeilla. Piti valmistua opettajksi Kunnas lähti opiskelemaan Turkuun Åbo Akademiin englannin kieltä. Sairaalassa Kunnas makasi viikon. Pienet asiat tuovat iloa päivittäiseen elämään. Hän valmistui Åbo Akademista pääaineenaan englannin kieli ja?filologia. Kunnas pohtii olevansa onnellinen, että on kohtauksen jälkeen taas tolpillaan. Kunnas on esiintynyt myös Ylen Aamu-tv:n Jälkihikiohjelmassa ja parketilla hänet on nähty Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. Mutta myös karvaat tappiot ovat jääneet mieleen. Pertti Karppisen kulta jäi mieleen myös. Pettymys ja suru menevät urheilussa syvemmälle tunteisiin kuin ilo ja voitto.–pj. – Mutta minun on helppo puhua, koska kaikki meni hyvin. •. Näillä saatesanoilla Kunnas lähti sairaalasta viikon jälkeen. Kunnas sai tekstiviestien ja Twitterin välityksellä runsaasti yhteydenottoja, jossa toivottiin pikaista paranemista. Myös parin viikon lentokielto napsahti. Hän arvelee sen johtuvat aivosolujen uusiutumisesta. Hän näki Hufvudstadsbladetissa ilmoituksen, jossa Ylen ruotsinkielinen urheilutoimitus etsi freelance-toimittajaa. Mutta en muista, ajattelinko niin ambulanssia odotellessa, ambulanssikyydissä vai sairaalassa. Ei löytynyt sen kummempaa syytä Perusterve mies, jolla määrittelemätön aivoinfarkti. . . Mieleen on jäänyt kanadalainen korkeushyppääjä Greg Joy, joka kaikkien yllätykseksi ja kotiyleisön riemuksi ylsi hopealle. – Pääsin koeselostuksiin ja ne menivät hyvin, kun olin Montrealin kisat jo selostanut, Kunnas naurahtaa. 11 Tv:stä ääni pois ja selosti 13-vuotiaana itse K UKA . Kaj Kunnas •. Ne ovat vähän mysteereitä. maisteri. Aikaisemmin Kunnas on ollut terve kuin pukki. Olen valtavan iloinen, että suu pelaa, pää pelaa ja kädet pelaa
Kaarnirannan tutkimusryhmä osoitti hiljattain, että ikärappeumassa silmänpohjan tärkeä puhdistusmekanismi, autofagia, heikkenee. Liput lisämaksusta. ta. Heikentyneen autofagian vuoksi silmänpohjan solut eivät pysty poistamaan ikääntyneitä, väärin muodostuneita tai muuten viallisia proteiineja. Lisäksi autofagiaa selvitetään uudessa A.I. 12 S uomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on myöntänyt Itä-Suomen yliopiston professori Kai Kaarnirannalle rahoituksen akatemiahankkeeseen, joka voi avata uusia mahdollisuuksia silmänpohjan ikärappeuman hoitoon. Hanke toteutetaan Kaarnirannan johdolla Itä-Suomen yliopiston silmätautien tutkimusyksikössä. . Noin 450 000 euron akatemiahankerahoitus on nelivuotinen. Ks. Virtanen -instituutissa kehitetyssä ikärappeuman eläinmallissa. Ikärappeuma on kertymäsairaus, jossa silmänpohjaan verkkokalvon taakse kehittyy haitallisia proteiinikertymiä. ikärappeuman syntymekanismeja ja etsiä uusia lääkehoidon kohteiJOULUINEN OOPPERAMATKA PRAHAAN 14.-16.12.2016 Oopperat Verdi: AIDA ja Puccini: LA BOHEME. Tutkimus uutisoitiin kansainvälisesti läpimurtona ikärappeumatutkimuksessa, sillä se muutti käsityksiä silmänpohjan ikärappeuman synnystä ja hoitonäkymistä. Heikentyneen autofagian vuoksi silmänpohjan solut eivät pysty poistamaan ikääntyneitä, väärin muodostuneita tai muuten viallisia proteiineja. www.vihdinliikenne.?, 09-444774, myynti@vihdinliikenne.. Tämä kunnianhimoinen hanke on toteutettavissa vain joustavalla yhteistyöllä ItäSuomen yliopiston tutkijoiden, KYS:n ja laajan kansallisen ja kansainvälisen yhteistyöverkoston kanssa. Kantasolut eristetään korkean riskin ikärappeumapotilaista. Täsmälääketeknologiat, painopisteenä silmätaudit, kuuluu yliopiston nouseviin tutkimusaloihin. Väliotsikko väliotsikko Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa kehitetään kantasolupohjaista verkkokalvon pigmenttiepiteelisolumallia, jossa voidaan nykyisiä malleja paremmin selvittää silmänpohjan Akatemiahanke etsii uusia hoitoja silmänpohjan ikärappeumaan Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin syy näkövammaisuuteen länsimaissa. mainoksemme sivulla 79 tässä lehdessä.. HINTA 550 €, H1-LISÄ 63 €. Mukana on myös yrityspartnereita
– Tässä pienessä kirjassa olen halunnut näyttää, että saattaa meidän vanhojen talventörröttäjien elämässäkin olla vielä jotain merkityksellistä ja mielenkiintoista, jopa kauneutta. Meille vanhoille sopii paremmin sanojen kirjaimellinen merkitys poimi päivä , Eskola vetää yhteen kirjansa lopussa. Poimi päivä, talvellakin – Horatiukselta peräisin oleva kehotus carpe diem käänne”Tutkija Marja Jylhän kriittiset kysymykset ovat samaa lajia kuin minun omakohtainen närkästykseni: • Pitääkö ihmisen kyetä pelaamaan tennistä 95-vuotiaana ollakseen hyvä kansalainen ja tyytyväinen elämäänsä. Tornstamia lainaten kiinnostus ”ylenmääräiseen sosiaalisuuteen ja materiaalisiin seikkoihin” vähenee. • Miksi ihmeessä tutkijat sitten sitkeästi käyttävät käsitettä, joka leimaa väsyneet ja sairaat vanhukset epäonnistuneiksi?”. – Ehkä selkein tapa kuvata muutosta kohti gerotranssendenssiä on nähdä se kiinnostuksen siirtymisenä yhdenlaisista asioista toisenlaisiin. Ajatukset ja tunteet kypsyvät – Tuon huomaaminen edellyttää kuitenkin jonkinlaista transsendenttistä ajatteluja katsomistavan muutosta, Eskola tuumii. 14 Ihanan levollisella äänellä Antti Eskola sanoo, että vanhetessa arvot ja motiivit muuttuvat toisenlaisiksi. Näin erillisistä päivistä rakentuu kiinnostava ja merkityksellinen vanhuus. Mutta itse he varmaankin kokevat tekevänsä vanhuuden, joka sopii heidän sukupolvelleen ja johon sosiaalinen media luo tut• Jos ei tutkijoiden mittapuun mukaan vanhene onnistuneesti, täytyykö tuntea itsensä epäonnistuneeksi vielä omassa vanhenemisessaankin. Nuoret polvet eivät tätä ymmärrä vaan tyrkyttävät uutta opittavaa ja aktivointia. Hän pureskelee pitkään uppsalalaisen vanhenemisen tutkijan, sosiologi Lars Tornstamin kuvaamaa gerotranssendenssin käsitettä, uutta käsitystä itsestä ja maailmasta, jonka mukaan vanhenemiseen sisältyy mahdollisuus muutokseen ”materialistisesta ja rationaalisesta elämänkäsityksestä kosmiseen ja transsendenttiseen, mistä yleensä seuraa elämäntyytyväisyyden lisääntyminen”. Eskolan yksinkertaisen uskon mukaan hänen kuoltuaan omaisten surutyönkin aika on heti kuoleman jälkeen ja paikka muualla kuin elottoman ruumiin arkun äärellä kirkon rituaaleissa. Vasemmistolaisena tunnettu professori, kun hämmästytti tuttunsa eläkkeelle jäätyään julkaisemalla uskonnollista uskoa koskevat sosiologiset pohdintansa kirjoissaan Uskon tunnustelua (2000), Tiedän ja uskon (2003) ja Yksinkertainen usko (2006). Tosin Eskolalla voi olla pitempi seestymisen valmisteluaika kuin lukijalla. Nuo muutokset läpikäynyt ihminen ”voi tuntea jopa sääliä nuorempia kohtaan, jotka tarrautuvat sosiaaliseen kanssakäymiseen”, Eskola sanoo. Miten luoda merkityksellinen ja rauhallinen vanhuus. Jos ei pääse, minusta luonnollisesti näyttää, että sen edessä on säälittävä vanhuus. Lukeminen on kuin vuoropuhelua, joka on samalla kulttuurikokemus, mutta myös kevyt, naurunpurskahduksiakin tarjoava elämys. – Kun päivämme alkavat olla vähissä, jokainen niistä kannattaa poimia erikseen tarkan ja kiinnostuneen havainnoinnin kohteeksi. Emeritusprofessori Antti Eskola rohkaisee päättämään itsenäisesti, mitä loppuelämältään haluaa ja tekemään niin Omanlainen vanhuus paras T ampereen yliopistossa elämäntyönsä tehneen sosiaalipsykologian emeritusprofessorin Antti Eskolan, 82, uusi kirja Vanhuus on herkullista ja sivistävän antoisaa luettavaa. Emeritusprofessori käy läpi avoimesti omaa elämäänsä sekä arvioivasti lukuisia ikääntymiseen liittyviä tutkimuksia peilaten niihin omia kokemuksiaan ja näkemyksiään. Ja noin 230 sivun jälkeen on mahdollista olla yhtä seesteinen kuin Antti Eskola, kun kuolemakin on arvioitu. Näin Eskola vertaa Ari-Pekka Huhdan teokseen Talventörröttäjät miettiessään luomakunnan elämänkiertoa kevään versoista talven kalmoon. Lukija tempautuu mukaan ja vertaa omaankin elämäänsä, menneeseensä ja tulevaansa. • Entäs ne ihmiset, jotka ovat kuusikymppisinä kroonisesti sairaita ja tarvitsevat 75-vuotiaina päivittäistä apua, mutta haluaisivat siitä huolimatta elää hyvää elämää ja saada osakseen kunnioitusta. tään tavallisesti ”tartu hetkeen”. – Itsekin mietin joskus, mahtaako nimenomaan sosiaaliseen mediaan tarrautunut sukupolvi päästä riippuvuudestaan eroon edes vanhana
"Meidän merkitysmaailmamme on muuttunut jo olennaisesti toisenlaiseksi kuin ympärillämme pyörivien tutkijoiden, asioitamme järjestelevän virkakoneiston ja näiden asettamissa puitteissa toimivien vanhustyöntekijöiden merkitysmaailma.” ”Vaikka tunnenkin monet suomalaisista vanhenemisen tutkijoista henkilökohtaisesti, rohkenen sanoa, että aina kun he puhuvat ”hyvästä” tai peräti ”onnistuneesta” vanhenemisesta, poistan pistoolistani varmistimen. Emeritusprofessori Antti Eskola rohkaisee päättämään itsenäisesti, mitä loppuelämältään haluaa ja tekemään niin . 15 . En minä tutkijoita halua ampua, vaan kritiikin ase kohdistuu siihen, millaisia otaksumia noihin sanoihin kätkeytyy.”
– Entä sitten, kun eteen tulee uusia tehtäviä, joita en enää kykene oppimaan, tai vanhoja, joista en enää kykene suoriutumaan. Mitä uutta vielä voisin. – Viehätyin nimenomaan siitä kaunokirjallisesti tai peräti runollisesti rikkaasta sanastosta, jolla väsymystä on kuvattu. Esimerkiksi jatkuvan oppimisen vaatimus alkoi tuntua vähemmän kuristavalta tutustuttuani amerikkalaisen psykologin Laura L. – Kyllä, tuon tuntemuksen tunnistan omakseni aika usein. – Nimenomaan vanhuutta tutkiskeltaessa kyetä on tärkeä modaliteetti (tapahtuman laatu). Voisin silloin huokailla kuin Eino Leino: Uupunut olen, ah, sydänjuurihin saakka! Liikaako lienee pantukin paatinen taakka. Kolmas, tuntea , sen sijaan liittyy jälleen toimijaan itseensä, ”ihmisen perusominaisuuteen arvioida, arvottaa, kokea ja liittää kohtaamiinsa asioihin ja tilanteisiin tunteitaan”. Eikö nyt edes vanhana voi käyttää ruuanlaitossaan rauhallisin mielin sokeria, kermaa ja suolaa, jos niistä pitää, eikä hermostuneesti seurata koko ajan vaihtuvia ruokasuosituksia. Unelias – nääntynyt. Mäkelä aloittaa sanakirjamääritelmästä, jonka mukaan väsymys tarkoittaa muun muassa uneliaisuutta, voimattomuutta, uupumista ja nääntymistä. Jyrkämän kaaviossa on haluamisen, osaamisen ja kykenemisen lisäksi vielä kolme muuta modaliteettia. Jos jatkuvasti väsynyt vanhus tuntee, että häneltä on hävinnyt aloitekyky, ja hän ei jaksa eikä saa mitään aikaan, on ymmärrettävää, jos hän myös masentuu.” misen, täytymisen, voimisen, haluamisen ja tuntemisen vuorovaikutukselliseen dynamiikkaan ihminen törmää jatkuvasti elämässään, erilaisissa arjen tilanteissa”, Jyrkämä kirjoittaa. Antti Eskola on suomalaisen sosiaalipsykologian uranuurtaja ja nousi 1960-luvulla suomalaisten yhteiskuntatieteilijöiden kärkijoukkoon erityisesti sosiologian tutkimusmenetelmiä käsittelevillä kirjoillaan. Vanhuuden väsymystä jo itsekin kokeneena Eskola on viehättynyt Tiina Mäkelän väitöskirjan sivuista, joilla hän keskustelee väsymyksen olemuksesta. Vanhuudessa väsymys on usein pitkäkestoista tai peräti pysyvää, ja levättyään vanhus on yhtä väsynyt kuin ennen lepohetkeä. Ehkä noissa lauseissani voi nähdä vanhan ihmisen halua irtautua hänelle tuputetuista tämän maailman erinomaisuuksista omaan, itse rakenneltuun merkitysmaailmaan. vaatimuksella, joka herättää minussa vastahakoisuutta ja epäluuloja. Ja nauttia punaviinistä mielensä mukaan, jos maksa kerran kestää. Pitääkö vielä tässäkin iässä rasittaa itseään ”elinikäisen oppimisen” ”Terveyskeskuksen vanhusjumppaan en lähde raajojani heiluttelemaan, mutta lehtiä haravoin ja saunapuita pienentelen mökillä oikein mielelläni. – Samaa lajia on myös jo mainitsemani Carstensenin teoria, jossa motiivit jaetaan kahteen joukkoon eli tiedollisiin, kuten pyrkimys oppia uutta, sekä sosiaalisiin ja emotionaalisiin, kuten omien tunteiden säätely. Se pätee myös nuoreen, jonka aikaperspektiivi on jostain syystä lyhyt ja rajallinen, Eskola muistuttaa. Carstensenin tutkimuksiin. Kaksi niistä liittyy toiminnan ympäristöön: täytyä pakkoihin, välttämättömyyksiin, esteisiin ja rajoitteisiin; voida taas tarjolla oleviin mahdollisuuksiin ja vaihtoehtoihin. Väsymys on vihje tulevasta Mäkelä huomauttaa, että vanhuksen väsymys on vakavasti otettava ?. Niiden mukaan on luonnollista, että kun edessä oleva aikaperspektiivi lyhenee, motiivit uuden oppimiseen siirtyvät sivuun antaen tilaa sosiaalisille ja emotionaalisille motiiveille, kuten oman elämän, sen mielekkyyden ja ihmissuhteiden pohdiskelulle. Täytyykö vielä. Edelliset ovat vallitsevia silloin, kun edessä oleva aika näyttää pitkältä ja rajattomalta, ja jälkimmäiset, kun aikaperspektiivi on lyhyt ja rajallinen, niin kuin vanhuksella. Jyrki Jyrkämä kirjoittaa, että siinä ”on kyse ensisijaisesti fyysisistä ja psyykkisistä kyvyistä ja kykenemisistä”. Kenties he surkuttelevat minun vanhuuttani, josta sosiaalisen median rikkaudet puuttuvat. 16 tuutta ja turvallisuutta. – Tällaisia kiinnostavia kysymyksiä vanhan ihmisen kannattaa itselleen aika ajoin tehdä, Eskola sanoo. Samalla vuosikymmenellä hänestä kasvoi yksi akateemisen vasemmiston kärkinimistä ja yhteiskunnallinen osallistuja.. Mitä sellaisia olen viimeksi oppinut tai opetellut. ”Tähän osaamisen, kykene”Nuori ja terve ihminenkin voi raskaan suorituksen jälkeen olla lopen uupunut, mutta lepo poistaa väsymyksen. Eskola kysyy. – Joskus niihin löytyy helpottavia vastauksiakin. Ne voi myös yhdistää puhumalla ”ruumiillismielellisestä” toimintakyvystä, joka vaihtelee tilanteesta toiseen ja jossa vanhetessa tapahtuu muutoksia. – Nääntyneeksi en itseäni tunne, mutta kelpaisiko uupumus. – Vieläköhän minä tulen ennen kuolemaani hankkimaan jotain uutta osaamista, uusia tietoja ja taitoja. Teoria ei kuitenkaan kuvaa pelkästään vanhan ihmisen maailmaa
Tärkeintä on, että elämä lyhyenä odotusaikana on paitsi työteliästä myös mukavaa. Näin vanhalle kuolema on pelkkä helpotus. Toisaalla vanha ihminen itsekin osallistuu tähän keskusteluun ja saattaa käyttää väsymystä myös hyväkseen. Helpotuksen tunne syntyi vasta kun valintapäätös oli tehty ja sille keksitty perustelut, jotka oma yksilöeettinen ja yhteiskuntajärjestelmän oikeudenmukaisuutta koskeva moraalinen ajatteluni saattoi hyväksyä.” vaiva, koska se antaa varhaisen vihjeen siitä, että toimintakyky on heikkenemässä ja palvelujen tarve kasvamassa. – Onhan väsynyt vanhus joka tapauksessa vaaraton olento. Väsymyksestä voi tulla ”osa sosiaalista peliä, jossa irtaudutaan velvoitteista ja otetaan vapaus uppoutua omaan itseen”. Jään vain odottelemaan välttämätöntä. Sitä vastaan taistellaan ja aktiivisesta ikääntymisestä se pyritään karsimaan tykkänään pois”, Mäkelä kirjoittaa. Vanhan ihmisen vä”Kun muistelen omia kipujen, liikkumisvaikeuksien tai ambulanssimatkoihin johtaneiden sairauskohtauksien hetkiä, vaadittiin noina hetkinä todella suuria ponnistuksia, kärsivällisyyttä, itsehillintää ja kekseliäisyyttä. – Siinä muutamia hyviä vihjeitä meille vanhoille, jotka yritämme tulla toimeen tämän maailman hankalien paineiden ja sosiaalisten odotusten kanssa. Lapsuuteni maalaiskulttuurissa en muista havainneeni tällaista ajattelua. Se antaa ikääntyneelle ”mahdollisuuden rakentaa roolin ja jopa pakopaikan arjesta”. Sen huomaaminen edellyttää kuitenkin jotain, mihin psykologit ovat viime vuosina viitanneet sanalla mindfulness eli tietoisuustaidot. Sillä tarkoitetaan keskittymistä kulloinkin meneillään olevan hetken kokemiseen, havainnointiin ja hyväksymiseen mutta tarvittaessa myös poishäivyttämiseen, sen sijaan että murehdittaisiin menneitä tai oltaisiin huolissaan tulevasta.” symykseensä, se herättää epäluuloja. Jos ei tutkija ole tästä kiinnostunut, niin me vanhukset voimme itse kysyä sitä itseltämme, pohtii Antti Eskola. Siksi sitä ei voida pelkistää vain fyysiseksi oireeksi tai yksilöpatologiaksi. symys sallittiin luonnollisena asiana, Eskola muistaa. – Tuollaisessa kulttuurissa väsymystä voidaan pitää merkkinä, että ihminen on antanut periksi. ”On kysyttävä, mitä ulkokohtaisilla mittauksilla havaitut muutokset merkitsevät tutkimuksen kohteena olleille ihmisille itselleen. Jos nuori ihminen yrittää väistää jotain ikävää asiaa vetoamalla vä. Eipä tarvitse sitä nyt millään keinoin itse avittaa. ”Ehkä sydän tätä menoa kohta pysähtyy, mutta sittenhän täältä päästään. 17 . ”Toimeliaisuutta ja aikaansaannoksia korostavassa kulttuurissamme väsymys ei ole suotavaa. Ikääntyneiden väsymys on monisäikeinen ilmiö, jonka taustalla on ihmissuhteisiin, itseluottamukseen ja elintapoihin liittyviä seikkoja. . Vanhan ihmisen esittämänä sama perustelu alkaa käydä täydestä ja voi olla omiaan herättämään pikemminkin myötätuntoa. Teksti: Terttu Iiskola Kuvat: Vastapaino Lukuelämys: Antti Eskolan Vanhuus-kirja, Vastapaino 2016
18 Valtaosa vatsavaivoista hoidettavissa itse Ruokavalio, liikunta ja terveet elämäntavat auttavat valtaosaan toiminnallisista vatsavaivoista. Hälyttävissä oireissa on aina syytä hakeutua lääkäriin. Yli 55-vuotias ihminen, jolla ylävatsakivut alkavat uutena oireena, lähetetään tähystystutkimukseen. Yli 50 vuoden iässä uutena alkavat oireet tai missä iässä tahansa selvästi pahenevat oireet ovat aina syy tutkimukselle, sillä oireiden taustalla voi olla myös elimellisiä syitä. Elimellisten syiden mahdollisuus vatsavaivoissa kasvaa iän myötä . Myös uutena ilmenevät, paksusuoliperäiset oireet 55-60-vuotiaalla ovat aina syy jatkotutkimuksiin.
Niin ikään yleistyviä sairauksia ovat tulehdukselliset suolistosairaudet kuten haavainen ?. Suolistoperäiset, toiminnalliset vatsavaivat eivät ole vaarallisia, vaikka ne voivatkin heikentää elämänlaatua. – Ylävatsavaivoista valtaosa on toiminnallisia, sillä niiden vuoksi tähystykseen ohjatuista tutkittavista yli 80 prosentilla tähystyslöydös on normaali, Färkkilä kertoo. Suolistooireet ja kivut vastaavasti lisäävät stressiä, jolloin noidankehä on valmis, Helsingin yliopiston, gastroenterologian yksikön ylilääkäri, professori Martti Färkkilä kertoo. Ruokavalio onkin hyvä sovittaa omaan elämänrytmiin ja kiristää dieettiä oireiden pahetuessa, Färkkilä sanoo. paksusuolen tulehdus ja Crohnin tauti. Ruokavalion ohella liikunta edistävät vatsan ja suoliston terveyttä. Ruokailun jälkeinen kipu voi puolestaan johtua mahalaukun supisteluhäiriöistä tai siitä, että mahalaukun venytys ruokaillessa aiheuttaa kipua. Maitohappobakteerit, eli probiootit voivat tutkimusten mukaan auttaa ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivää. – Valtaosa vatsavaivoista johtuu toiminnallisista syistä, joihin voi itse vaikuttaa elämäntavoilla, ruokavaliolla ja liikunnalla, professori Martti Färkkilä sanoo. – Oireet syntyvät, kun suolahappo nousee vatsalaukusta ruokatorveen. Kuva: Ari Aalto Vakavia, jatkotutkimuksia vaativia oireita ovat esimerkiksi ylävatsakipu, johon liittyy oksentelua, ruoan takertumista, nielemisvaikeuksia ja laitumista. – Paksusuolen syöpä lisääntyy länsimaissa elämäntapoihin liittyen. Suoliston ja stressin yhteyden vuoksi ihminen voi lomallaan sietää sellaisia ruoka-aineita, joita ei voi kovan paineen alla nauttia. Ylävatsalla tuntuvat oireet saattavat olla peräisin mahalaukusta tai suolistosta ja samalla potilaalla voi esiintyä oireita sekä suoliston että mahalaukun aiheuttamana. Terveillä elämäntavoilla hoitaa toiminnallisia vatsavaivoja ja ennaltaehkäistä elimellisiä sairauksia. Suolistoperäisissä vaivoissa oireena on turvottelua, ilmavaivoja ja suolen toiminnan muutoksia. M oni kärsii nykyisin erilaisista vatsavaivoista. Väestörekisteriotokseen ja kyselytutkimukseen perustuen noin viisi prosenttia suomalaisista sairastaa ärtyneen suolen oireyhtymää. Suolistoperäisiä vatsavaivoja voi hoitaa itse pitkälle elintapamuutoksilla ja ruokavaliolla. Oireena voi olla turvotusta, närästystä tai suolen toimintahäiriöitä. – Punaisen lihan ja alkoholin lisääntynyt käyttö ja vastaavasti niukkakuituinen dieetti, ylipaino ja vähäinen liikunta ovat tässä keskeisessä asemassa. Tavallisimmat syy vaivoihin ovat toiminnallisia. – Toiminnallisissa vatsavaivoissa psyykellä ja stressillä on merkittävä rooli. – Tulehdukselliset suolistosairaudet voivat liittyä ruokavaliomuutokseen ja ympäristömme muutokseen, jossa entisenlaista kontaktia maaperäbakteereihin ei ole.. 19 . . Röyhtäily on tavallisesti seurausta stressin tai hotkimisen aiheuttamasta ilman nieleskelystä. – Toiminnallisena ylävatsaoireena (dyspepsiana) voi olla täyttymisen tunnetta, mikäli vatsalaukku ei laajene normaalisti ruokailun yhteydessä. Elämäntavoilla vatsavaivat kuriin Vaikka elintavoilla, ravinnolla liikunnalla ja stressillä on vaikutuksensa etenkin toiminnallisiin vatsavaivoihin, on ruokavaliolla yhteys myös elimellisiin vatsasairauksiin. Lista on pitkä, mutta esimerkiksi viinirypäleet, sipulit, kaalit ja palkokasvit kuuluvat vältettävien ruoka-aineiden joukkoon. Elimellisten syiden mahdollisuus vatsavaivoissa kasvaa iän myötä Närästystä ja ylävatsakipuja Suolistoperäisten vaivojen ohella ylävatsalla tuntuvia vatsavaivoja ovat refluksioireet, eli närästely ja röyhtäily. Stressi saa aikaan sen, että reagoimme herkemmin suolistosta tuleville ärsykkeille, toisin sanoen stressi lisää suoliston viskeraalista hypersensitiivisyyttä. – FODMAP-dieetissä ruokavaliosta karsitaan pois kaasua muodostavat ruoka-aineet
Jos suvussa esiintyy paksusuolen syöpää, kannattaa myös hakeutua tutkimuksiin. . Mikäli vasta-aineet ovat keliakian suhteen koholla, mutta sairaus ei ole vielä puhjennut, taudin syntyä voi ehkäistä välttämällä viljaa. Sen sijaan yli 55-vuotias, jolla ylävatsakivut alkavat uutena oireena, lähetetään tähystystutkimukseen. Yli 55-vuotias ihminen, jolla ylävatsakivut alkavat uutena oireena, lähetetään suoraan tähystystutkimukseen. Uutena oireena on viljayliherkkyys, jonka oirekuva muistuttaa ärtyvää suolioireyhtymää tai keliakiaa ilman, että henkilö sairastaa kyseistä tautia. Ruokavaliolla voi hoitaa sairautta, stressi puolestaan pahentaa oireita. Suolistoperäiset vaivat, joiden yhteydessä esiintyy verenvuotoa ja laihtumista ovat niinikään syy jatkotutkimuksille. – Vakava, jatkotutkimuksia vaativia oire on esimerkiksi ylävatsakipu, johon liittyy oksentelua, ruoan takertumista, nielemisvaikeuksia ja laihtumista. Teksti: Tuula Kolehmainen. Elimellisten syiden todennäköisyys vatsavaivoissa lisääntyy 50-60 ikävuoden tietämillä. Kaikki pahanlaatuiset kasvaimet ja esimerkiksi divertikuloosi lisääntyvät iän myötä, Färkkilä muistuttaa. Hälyttävissä oireissa tutkimuksiin Vaikka valtaosa vatsavaivoista on hoidettavissa elämäntapojen muutoksella, Färkkilän mukaan hälyttävät oireet ovat aina syy hakeutua lääkäriin ja jatkotutkimuksiin. 20 Elämäntapaja ruokavaliomuutoksilla voi vaikuttaa muihinkin elimellisiin sairauksiin kuten sappikivitautiin ja divertikuloosiin, eli suolen umpipussitautiin, jossa paksusuolen seinämään on syntynyt pullistumia eli divertikkeleitä. . – Vuosia kestäneissä ylävatsavaivoissa laktoosi-intoleranssin ja keliakian mahdollisuus tutkitaan ja suljetaan pois kertaalleen. Mikäli parikymppiselle ilmaantuu ylävatsakipuja, on pieni todennäköisyys, että tähystyksestä löytyisi mitään hälyttävää. – Uutena ilmenevät, paksusuoliperäiset oireet 55-60-vuotiaalla ovat aina syy jatkotutkimuksiin. Varttuneemmalla henkilöllä tautikirjo, jota lähdetään epäilemään, on siten aivan erilainen kuin nuorella henkilöllä. Oireiden pysyminen samantyyppisinä ja pitkäaikaisuus kertoo usein niiden hyvänlaatuisuudesta. Suomessa varttuneempaa väestöä ei vielä toistaiseksi rutiininomaisesti seulota paksusuolen syövän varalta, toisin kuin esimerkiksi Saksassa, Puolassa tai Yhdysvalloissa, Matti Färkkilä toteaa. – Oleellista on suosia vähärasvaista ja runsaskuituista ruokavaliota ja välttää liiallista punaisen lihan syöntiä, unohtamatta liikuntaa ja alkoholin kohtuukäyttöä, Färkkilä sanoo. Silloinkin kannattaa hakeutua lääkäriin, jos suoli on ennen toiminut täysin normaalisti ja säännöllisesti, mutta ummetus tai ripuli alkaa yht’äkkiä vaivata. Jopa viisi prosenttia suomalaisista sairastaa ärtyneen suolen oire-yhtymää. – Mitä enemmän ikävuosia kertyy, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että vatsavaivojen taustalta löytyy elimellisiä syitä. Mitä enemmän ikävuosia kertyy, sitä suurempi on riski, että vatsavaivojen taustalta löytyy elimellisiä syitä. Ikä lisää elimellisten sairauksien riskiä Färkkilän mukaan vatsavaivoissa iällä on merkitystä
Verrokkiryhmän tutkittaville järjestetään kerran kuussa ryhmätapaamisia, joissa keskustellaan ja kuullaan asiantuntijaluentoja terveeseen ikääntymiseen liittyvistä aiheista. Liikkumista selvitetään mm. Kaikki tutkimuksessa mukana olevat osallistuvat säännöllisesti tutkimuskäynneille, joissa seurataan laaja-alaisesti terveyttä ja toimintakykyä. Kuntoutusryhmäläiset osallistuvat kaksi kertaa viikossa Fysiogeriatrian järjestämään liikuntaharjoitteluun. Ikäihmisten tulisi syödä monipuolisesti ja saada ravinnosta tarpeeksi energiaa, proteiinia ja vitamiineja. – Liikkumiskyky heikentyy ikääntyessä erityisesti lihaskadon eli sarkopenian vuoksi, kertoo . 21 I käihmisten toimintakykyisten vuosien edistäminen on tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. – Lihaskatoon vaikuttavat ikääntymismuutokset, mutta myös liikkumattomuus. . Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta. Ikääntymisen myötä erityisesti liikkumiskyvyn heikentyminen vaikeuttaa ikäihmisten itsenäistä selviytymistä arjessa, jolloin esimerkiksi ulkona liikkuminen vähenee ja portaiden nousu sekä tavaroiden nostaminen voi olla raskaampaa. aktiivisuusmittarin avulla. Tahaton laihtuminen heikentää toimintakykyä. Lisäksi tapaamissa on ohjaajan vetämä pieni jumppahetki. Lisäksi osallistujat saavat henkilökohtaisesti tehdyn ohjelman kotiharjoittelua varten sekä yksilöllistä ravitsemusohjausta. Kohderyhmänä ovat pääkaupunkiseudulla asuvat 70 vuotta täyttäneet ikäihmiset, joilla on jo jonkin verran vaikeuksia liikkumiskyvyssä. Menossa Sprinttryhmäläisten jumppatuokio. Euroopan laajuisesti SPRINTT -tutkimukseen osallistuu 1 500 yli 70 –vuotiasta ikäihmistä. On paljon tutkimuksia liikunnan hyödyistä toimintakyvylle ja esimerkiksi muistisairauksien kuntouksessa. Toimintakyvyn heikentyminen tuo haasteita yhteiskunnalle, kun palvelujen tarve ja kustannukset lisääntyvät. Esimerkiksi kävelykeppi voi olla apuvälineenä. 040 583 6580 ja Kaisa Karvinen p 050 590 8707. Alkututkimusten jälkeen tutkimuskriteerit täyttävät osallistujat arvotaan kahteen ryhmään ja tutkimuksen jatko määräytyy tämän mukaisesti. Kuva: Netta Nevalainen, Fysiogeriatria Tutkimuksessa selvitetään lihaskadon ehkäisyä professori Strandberg. Jako kahteen eri ryhmään SPRINTT -tutkimuksessa selvitetään ikäihmisten toimintakykyä kattavin testauksin lääkärin, tutkimushoitajan ja fysioterapeuttien valvonnassa. Kaksi vuotta kestävässä tutkimuksessa on mukana seitsemän Euroopan maata ja Suomi on mukana ainoana Pohjoismaana. – Ikäihmisten tulisi syödä monipuolisesti ja saada ravinnosta tarpeeksi energiaa, proteiinia ja vitamiineja.. Lisätietoja osallistumisesta voi kysyä arkisin klo 8-15 tutkimushoitajilta: Anja Punkka p. Harjoittelu sisältää kävelyä sekä lihasvoimaja tasapainoharjoittelua. Helsingissä tutkimuksen johtajana toimii geriatrian professori Timo Strandberg. Suomessa tutkimukseen haetaan mukaan noin 100 henkilöä vuoden loppuun mennessä. Myös ravitsemuksella on merkitystä. Helsingin yliopisto on mukana eurooppalaisessa SPRINTTtutkimuksessa, jossa selvitetään liikuntaharjoittelun ja ravitsemusohjauksen vaikutuksia toimintakykyyn sekä lihaskadon ehkäisyyn
Pimeässä ajamiseen kannattaa varautua paitsi puhdistamalla silmälasit niin myös auton tuulilasi niin sisäkuin ulkopuoleltakin. – Etenkin tuulilasin sisäpuolen likaisuus taittaa valoa vastaantulevien valoista ja lisää näin heijastusta. Nopeuden merkitys pimeydessä kasvaa Elovaara muistuttaa, että pimeässä onnettomuudet ovat parhaiten. Pimeäajo vaatii autoilijalta tietoista harjoittelua. Oikea valojen käyttö hel p ottaa ajamista huonoissa olos u hteissa Pimeässä autoilijan paras turva on hiljainen vauhti – Esimerkiksi ikänäön moni ainakin kokee olevan haitaksi pimeässä ajamiselle. 22 I äkkäämmät autoilijat onneksi tunnistavat omat heikkoutensa liikenteessä paremmin kuin nuoremmat autoilijat. Pimeällä tai hämärällä tiellä vaanii vaaroja, jotka autoilija voi varustautua ajotavan muutoksilla tai lisävarusteilla. Se on luonnollinen reaktio, mutta siitä voi opetella poiskin. Autoilijan keino välttää heijastusta on opetella katsomaan hieman ohi tien sivuun, eikä jäädä tuijottamaan vastaantulevan valoja. Olennaista on tunnistaa pimeyden vaarat. – Kuljettajan tulisi kytkeä pitkät valot päälle jo hieman ennen vastaantulevan kohtaamista. Tämä toimii, kun kuljettaja ei naulitse katsettaan vastaantulevien valoihin. Aika moni iäkäs autoilija luultavasti välttää pimeässä ajoa näkönsä takia, sanoo koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara Liikenneturvasta
Se, että kuljettaja ehtii painaa jarrua, vie 1-2 sekuntia, jona aikana auto liikkuu vielä noin 30 metriä. Valot vaihtoon, kun valokeilat kohtaavat Valot tulisi vaihtaa kohtaustilanteessa suositusten mukaan siinä vaiheessa kun autojen valokeilat kohtaavat toisensa.. – Kovaa ajettaessa autoilijan katse muuttuu putkimaisemmaksi, mikä entisestään heikentää kuljettajan mahdollisuuksia reagoida äkkinäiseen vaaratilanteeseen. Yhden hirven liikuskelu tien pientareella voi olla merkki siitä, että lajikumppaneita on aivan lähietäisyydellä. Sadan kilometrin tuntinopeudella auto liikkuu 28 metriä sekunnissa. – Jos räntää sataa suurina hattaroina, saattaa näkyväisyys olla parempia ajokuin kaukovaloilla. Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara muistuttaa, että sadan kilometrin tuntinopeudella auto liikkuu 22 metriä sekunnissa. Pimeässä tai huonolla näkyvyydellä ylipäätään paras turvatekijä on nopeuden riittävä laskeminen. Sumuvalot eivät sovi pimeään Sumuvaloja autoilija saa käyttää lain mukaan vain poikkeuksellisissa olosuhteissa. – Satasen tuntiopeus – vaikka nopeusrajoitus sen sallisikin – lisää hirvikolarin todennäköisyyttä ja tuhovoimaa merkittävästi verrattuna siihen, että autoilija ajaisi esimerkiksi kahdeksaakymppiä. Pimeys ja taaja räntäsade ovat huonoimmat olosuhteet, joita autoilija voi joutua kohtaamaan. Sumuvalot muodostavat valoverhon, eikä autoilija enää näe kaukovaloilla samalla tavoin. Tien pientareelta näkyvä välähdys voi olla eläimen silmä. – Jos pimeydestä tulee jotakin esiin esimerkiksi 40 metrin päästä, on kuljettajan reaktioaika iästä riippumatta pitkä. Oikea valojen käyttö hel p ottaa ajamista huonoissa olos u hteissa vältettävissä riittävän alhaisella ajonopeudella. Vaikka sumuvalot näyttävät kenties kirkastavan näkymää, ne itse asiassa heikentävät sitä pimeässä ajovalojen kanssa. Sumuvalojen valokeila on lyhyt ja ne näyttävät melko alas. Kuva: Ville-Veikko Heinonen/Liikenneturva den tietojen perusteella todella tarpeen. Paras keino on saada nopeutta pois. Ajovalot näyttävät kuitenkin aina lyhyempää matkaa kuin kaukovalot, minkä takia vauhtiakin on pudotettava. – Auton edessä näkymä voi olla kirkas, mutta samalla ajovalojen näkymä häviää. Valkoinen valo on todettu parhaaksi, joskin silläkin on useita sävyjä. Hirvivaarasta kertovat liikennemerkit kannattaa ottaa tosissaan. 23 . Riskit ovat pimeällä samat kuin päivänvalollakin, mutta hidas vauhti antaa enemmän aikaa ja tilaa toimia. Heijastimen käyttö on näi. Valojen värillä on merkitystä. Harvalla kuljettajalla riittää paniikkitilanteessa kykyä ohjata autoa ja väistää vieläpä metsän puolelle. – Usein annetaan ohjeeksi, että hirveä tulisi väistää takaapäin, mikä on helpommin sanottu kuin tehty. – Pimeyttä ei lueta poikkeusoloksi, mutta sumu tai kova sade sellaisia ovat
Jokaisessa autossa on hyvä olla mukana heijastusliivit ja taskulamppu.. 24 – Käytännössä usein on vain hankala määrittää, missä valokeilat kohtaavat. Hätätilanteessa yksi hyvä keino on laittaa taskulamppu varoituskolmion punaisen muovikotelon sisään. – Joissakin automalleissa on älykkäät ajovalot, jotka säätyvät automaattisesti vastaantulevan . Liivin etuna on, että pimeällä tiellä kuljettaja näkyy joka suunnasta. on se todennäköisesti jäinen. Omat valot kannattaa vaihtaa viimeistään silloin, kun vastaantulevan auton valot alkavat häikäistä silmiä. Punaisena loistava kotelo voi olla tehokas varoitusmerkki Tekniikka suo helpotuksia Tien liukkaus ei pimeässä välttämättä näy autoilijan silmiin. Heijastusliivit mukaan autoon Elovaara suosittelee jokaisen autoon ainakin yksiä heijastusliivejä, eikä taskulamppukaan ole huono varuste. – Liivin pitäisi olla käsien ulottuvilla, koska autosta noustessaan ja liivejä kenties takakontista kaivaessaan autoilija on pimeässä hetken aika näkymätön. Kun autoilija astuu ovesta ulos, hän muuttuu heti jalankulkijaksi. Heijastusliivi ei ole meillä pakollinen, kuten se eräissä Euroopan maissa on. Jos tien pinta muuttuu vaaleasta tummaksi ja lämpötila on lähellä nollaa, voi tien pinnan ennakoida olevan liukas. Ajotilanne kuitenkin ratkaisee, koska esimerkiksi kaarteessa häikäisy voi olla kuljettajille erilainen. Autovalmistajat ovat monella tavoin parantaneet tekniikkaa, jotta ajo olisi pimeässä entistä turvallisempaa. Jos valoissa pinta kimaltelee vähänkään, . Moni ikä-ihminen vältää pimeällä ajoa ikänäkönsä vuoksi. Elovaara ei kehota kokeilemaan tien liukkautta kesken ajon esimerkiksi jarruttamalla
. Tekniikassa on aina riskinsä ja liiallisella luottamuksella tekniikan voimaan voi autoilija ulosmitata itsensä tilanteista. – Järjestelmät eivät kuitenkaan koskaan takaa varmasti autoilijan turvallisuutta, vaan hänen itsensä on myös oltava valppaana. . Valokuviot säätyvät oikeaan suuntaan oikeaaikaisesti. Blue eyen ansiosta pystyn taas ajamaan autoa ja ratkaisen useita ristisanatehtäviä joka ilta, Kjell sanoo. Jotkut valmistajat ovat tuoneet markkinoille järjestelmän, jossa valokeila hakeutuu automaattisesti esimerkiksi jalankulkijaan. Myös tietä ylittävistä eläimistä kertovia varoitusjärjestelmiä on markkinoilla. Toisaalta tekniikka auttaa huolettomampaan ajoon. Talvi tuo pimeyden lisäksi muitakin haasteita ajamiseen. Kjell, 85 vuotta Parempi näkö kohentaa elämänlaatuani län myötä näköni on heikentynyt, kertoo 85-vuotias iloinen eläkeläinen ja entinen rehtori Kjell Lundberg Luulajasta. valmistetaan Pohjoismaissa ankarien blue-eye-kjell-jubileum-fi.indd 1 2015-09-23 09:34:55. Blue eye ostetuin mustikka-/luteiinituote rasittuneille ja ikääntyville silmille. Sinkki, seleeni ja C-vitamiini ehkäisevät harmaakaihia ja keltatäplän muutoksia. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Liikenneturva . Tietoa Blue eyesta Blue eye sisältää mustikkauutetta, luteiinia, sinkkiä, zeaksantiinia ja muita antioksidantteja. Usean vuoden ajan hän ei ole pystynyt lukemaan lehteä tai ratkaisemaan ristisanatehtäviä enempää kuin muutaman minuutin kerrallaan. Luteiini säilyttää näöntarkkuuden ja suojaa silmän verkkokalvoa/keltatäplää haitallisilta UV-säteiltä. – Joku yksityinen saattaa joskus järjestää pimeän ajon koulutustapahtumia jollekin pienelle piirille, mutta todella harvinaisia ne ovat, Ari-Pekka Elovaara sanoo. Se on Ruotsin laisia metsämustikoita. Yksi tabletti päivässä riittää. Se vastaa kokonaista kupillista ruotsavalmistetaan Pohjoismaissa ankarien laatuvaatimusten alaisuudessa. Autoilijoille ei ole tarjolla pimeän ajon harjoitusta kuin korkeintaan yksityisten tahojen järjestämänä harvinaisena poikkeuksena. Tuotetta voi ostaa apteekeista ja useimmista terveyskaupoista sekä tilata rahtivapaasti numerosta 06-3436 506 tai osoitteesta www.elexironline.. 25 liikenteen mukaan
Stressi on myrkkyä vieläkin 12 tuntia yrittäjänä toimivalle miehelle. Valohoito ja suola eivät juuri auttaneet Noin 30 vuotta sitten Kangas perusti Turun saaristoon myös matkailuyrityksensä Herrankukkaron, jossa hän toimii edelleen päivittäin, hoitaa Aurajokirannan kesäravintolaa, Vaakahuonetta, sekä operoi matkustajahöyrylaiva Ukko Pekalla muun muassa Naantaliin. Positiivisuuden sanansaattaja PenttiOskari Kangas pitää psoriasistaan taudeista helpoimpana. Erittäin hyvät muistot jäivät Pentti-Oskari Kankaalle, 73, sairauden ilmaantumisesta, noin 30 vuotta sitten: Hän oli rantautunut kavereidensa kanssa Jurmon saarelle, jonne purjehti myös Lasse Mårtensson . Miehet alkoivat soitella venevajassa, ja soitto venyi yli yön mittaiseksi. Sri Lankassa, jossa kosteusprosentti lähentelee joskus 90:tä, kaksi rasvauskertaa päivässä riittää. 26 Pentti-Oskari Kankaan psoriasis on kutiava ihotauti, joka ärtyy stressistä, rasvata pitää vähintään kahdesti päivässä Psoriasis on onnellinen tauti, koska siihen ei kuole . Se vaatii kuitenkin rasvaamista vähintään pari kertaa päivässä ja rauhoittumista. – Nyt psoriaksikseni on hyvässä hallinnassa. – Minulla ei ollut siihen aikaan oikein tuntumaa kitaralla soittamiseen. 20 vuotta sitten ei ollut niin. Siitä, fyysisestä stressistä, puhkesi minun psoriasikseni, Seitsemän seinähullua -orkesterin aikanaan perustanut Kangas kertoo. Sormenpääni pehmenivät, niihin tuli pahkuroita ja vesikelloja kitaran metallikielistä. Jos psoriaatikko Pentti-Oskari Kangas viettäisi kuivan talvikauden Suomessa, hänen täytyisi ehkä rasvata psorin peittämiä ihonsa kohtia kymmenen kertaa päivässä. Kävin noin vuoden
Matkalla Kangas näki paljon muitakin psoripotilaita ja iloitsi siitä, kuinka vähän hänen sairautensa sittenkään oireili. Autamme niitä, joita kukaan muu ei tsunamin jälkeen auta eli vammaisia ja köyhiä koululapsia. Synnyinpaikka: Uusikaupunki •. Pari kertaa olin myös ilmastohoitomatkalla Kuolleellamerellä. – Siellä oli jerusalemilainen nainen, joka tuli aina kahdeksi viikoksi kuukaudesta hoidattamaan itseään. Sain noin 20 vuotta sitten kakkostyypin diabeteksen, joten jalat pitää hoitaa erityisen hyvin. Nykyisin olemme joka talvi noin 3–4 kuukautta talvesta siellä. Harrastus: Kirjoittaminen ja hauskojen tapahtumien kirjaaminen ylös päivittäin •. Käytössä on Wicarba-voide, joka imeytyy hyvin ja nopeasti. Joskus kämmeniä voi joutua rasvaamaan vartin välein, mutta nykyään kahdesti päivässä riittää, kun tautini on niin hyvässä hoitotasapainossa. Ammatti: Kiireapulainen/yrittäjä, puolipäiväeläkkeellä •. Ikä: 73 •. Pentti-Oskari Kangas •. Kangas kertoo esimerkiksi kenkäprojektista, jossa jo 20 000 lasta on päässyt kouluun, kun heille on kustannettu kuuden euron hintaiset kengät. Motto: Meitä huvittaa huvittaa. – Jollen käytä voidetta, iho halkeilee, tulee verihiertymiä ja pahimmillaan tulehdus. Aloitimme avustustyön oman yhdistyksemme Lotus Hill ry:n kautta. Hän tekee työtä myös Vaakahuoneravintolassa ja matkailuyritys Herrankukkarossa Rymättylässä. – Kävimme ensin turistimatkalla Sri Lankassa ja ihastuimme siellä hymyyn ja luontoon. Välillä pitää vähän rapsuttaa. Mutta jos viettäisin talven Suomessa kuivassa pakkassäässä, voisin joutua rasvaamaan lähes koko ajan. Hänen psorinsa oli koko kehossa ja hän olisi menehtynyt, ellei olisi tullut säännöllisesti hoitoon. Talven kuiva pakkassää ei silti ole paras mahdollinen. Se helpottaa.. Rasvainen voide olisi muuten hyvä, mutta se suttaa läppärin, auton, paperit ja kaiken. . Psoriasis on onnellinen tauti, koska siihen ei kuole verran PUVA-valohoidossa, mutta en huomannut sen erityisemmin auttavan minua. – Olen kokeillut monia rasvoja. Asuinpaikka: Naantali •. . Pentti-Oskari Kangas operoi puolipäivätyökseen matkustajahöyrylaiva Ukko Pekalla Naantaliin. 27 K UKA . – Se vaatii tietysti hiukan vaivannäköä. Hyvä, imeytyvä rasva Aurinko tai muutenkaan valo ei varsinaisesti hoida Kankaan psoria, vaikka monet muut potilaat hyötyvät valohoidosta. Jalkojenhoito tärkeää diabeetikolle Kankaan täytyy pitää ihonsa hyvänä voiteilla toisenkin sairauden tähden. Tällä hetkellä ihottumaa on vain toisessa kämmenessä ja toisessa jalkapohjassa. Sen sijaan rasvaaminen on elinehto. Tuubeja on siellä täällä joka paikassa, jossa Kangas liikkuu. Samalla lämmin ja erittäin kostea ilma on osoittautunut hyväksi sairauteni kannalta. Itse en huomannut suolankaan auttavan erityisesti, vaikka makasin rannalla ja pidin oireilevia sormenpäitäni suolavedellä täytetyissä colapulloissa, Kangas naurahtaa. Hän kertoo kelluneensa välillä meressäkin, absoluuttinen suolapitoisuus piti hänet pinnalla kuin korkin. Käsineitä en ole koskaan käyttänyt. Siinähän suttaantuisi joka paikka. – Olen vain kuullut, että sen maahantuonti on todennäköisesti loppumassa kokonaan. Lämmin ja kostea auttavat Sen sijaan lämmin ja kostea ilmasto Intian valtamerellä on osoittautunut Kankaan psoriasiksen kannalta hyväksi
– Jos teen paljon työtä ihottumaisella kädellä, iho muuttuu aggressiiviseksi, punoittavaksi ja alkaa halkeilla. Pistoshoitoa hän ei tarvitse, vaan Metform ja sen toimintaa edesauttava Januvia ovat tabletteina käytössä. Rauhoittumisella on oma tarkoituksensa – minä kun olen tällainen aikuisiän ADHD, jolla on vauhtia enemmän kuin jarruja. Myös läppärin kanssa työskennellessä ennen pitkää huomaa, että on jo tehnyt tarpeeksi kauan töitä. – Juttelin kerran erään lääketehtaan edustajan kanssa tästä, ja hän palautti minut maan pinnalle, että kuitenkin kaikki psoriaatikot kuolevat. Naantalissa asuva Kangas on hoidossa Turun diabeteskeskuksessa. Monien kokemus on, että vaivat tulevat ja menevät. Olen sairastumisestani saakka lukenut Psori-lehteä. Jos kutina pääsee halkeamiksi asti, kohdat ovat arkoja ja kipeitä. Jos teen paljon työtä ihottumaisella kädellä, iho muuttuu aggressiiviseksi, punoittavaksi ja alkaa halkeilla.. Alkuun ihottumaa oli enemmän hiuspohjassa ja kulmakarvoissa, kun nyt sitä käden ja jalan lisäksi vatsassa olevan leikkausarven ympärillä. Perjantaisin lähetän myös Perjantaireseptejä, jossa on sekä ruokaresepti että positiivinen ajatelma viikon varrelle. Työhön liittyvää kirjoittamista Enää Kangas kertoo olevansa vain perheyrityksen kiireapulainen, mutta joskus työpäivistä tulee 12:n tunnin mittaisia. Kutinaa ja pieniä rajoitteita Kutina psoriaatikon vaivana lähes poikkeuksetta on. Rauhoittuminen kannattaa Aamuisin Kankaan iho on tavallisesti parhaimmassa kunnossa. He ovat rakentaneet myös vammaisten koulutuskeskuksen, kouluja ja terveyskeskuksen. Remonttihommia, puutarhatöitä tai muita vastaavia, joissa kädet likaantuisivat, ei Kangas ole havainnut hyviksi itselleen. 28 . – Välillä pitää vähän rapsuttaa. Harrastuksena oleva kirjoittaminen tukee liiketoimia. Kangas on ollut positiivisuuden sanansaattajana kirjoittamalla Onnellisen miehen tarinoista viisi osaa – kuudes on työn alla. 73 vuoden ikään ehdittyään Kangas on jo huomannut, että psyykellä on paljonkin tekemistä psoriasiksen kanssa. Se helpottaa. Pentti-Oskari Kangas on perustanut Lootus Hill ry:n, joka on auttanut Sri Lankassa niitä, joilta on mennyt koti tsunamin jälkeen. – Kokoan päivän tapahtumista aina ajatelman tai kaksi, jonka kirjaan ylös. – Psoriasis saa yleensä alkunsa jostain stressitapahtumasta, mutta muutenkaan se ei ollenkaan pidä stressistä, vaan kiire saa taudin kukoistamaan. Vaihtelevia kohtia Psoriasistaan Kangas pitää onnellisena tautina, koska siihen ei kuole. Kankaan psoriasis ei ole koskaan kattanut koko vartaloa, vaan kohdat ovat muuttuneet
. Asiat mallillaan Kaikesta huolimatta Kangas jaksaa uskoa positiivisuuden voimaan. Tänä vuonna se täytti 50 vuotta – ennätys sekin alallaan. Häntä harmittaa, että moni suomalainen natisee asioistaan, vaikka ne pohjimmiltaan ovat oikein hyvin. 29 . Teksti: Mira Piispa Kuvat: Herrankukkaro Oy www.perjantairesepti.fi Psoriasistaan Kangas pitää onnellisena tautina, koska siihen ei kuole.. Silti pitkiltä talvireissuilta kauas on mukava tulla kotiin: – Pari kolme viikkoa siinä jaksaa hymyillä, Kangas naurahtaa. – Varmasti tauti on naispotilaille kiusallisempi. Ruuista Kangas on huomannut sietävänsä tavallista, aidoista aineksista tehtyä perusruokaa hyvin, mutta voivansa psorinkin kannalta huonommin säilöntäja lisäaineista. Perusruokaa, eikä pelkoa peilin edessä Ulkonäköpaineita hän ei ole ottanut itselleen ollenkaan, vaikka hiuspohjassa ollessaan ihohilse nopeasti peitti tumman takin kauluksen. – Suomalainen puhdas ja vanhoilla menetelmillä valmistettu ruoka on parasta, perjantairesepteistään Onnellisen miehen keittokirjan kirjoittanut Kangas kertoo. Kansakoulunopettajaksi aikoinaan kouluttautunut, Uudenkaupungin saaristosta kotoisin oleva Kangas perusti aikanaan Seitsemän seinähullua veljestä -orkesterin, joka valittiin muun muassa Suomen suosituimmaksi tanssiorkesteriksi. – Vaimo kyllä arvelee olevan muita perusteita välttelyyn, Kangas letkauttaa. – Minuun kolahti kovasti srilankalainen hymy jo, kun olin siellä ensi kertaa. Sitten kummastuttaa, kuinka joku jaksaa rypistää otsaansa, kun ei saa jugurttipurkin kantta auki, Kangas havainnollistaa
. Terttu Häkkilän mukaan kaiken ydinsana on itsestään välittäminen.. Hattulalaisen Terttu Häkkilän perustama Suuntana100 pyrkii luomaan eläkepäiviin vireyttä hyvien esimerkkien kautta. En ollut millään tavoin valmistautunut jäämään eläkkeelle, vaikka olinkin kokenut uupumusta kiivastahtisessa markkinointija myyntityössä. 30 Terttu Häkkilän Suuntana100 kannustaa unelmien toteuttamiseen Vapaita vuosiaan voi viettää hyvällä mielellä Eläkkeelle jäämisen ei tarvitse merkitä paikalleen jämähtämistä
Yhdistyksen kautta järjestämme teematilaisuuksia ja muita tapahtumia. Kanta-Hämeen keskussairaalassa on minun lisäkseni vain yksi henkilö, joka saa samaa hoitoa. Suuntana100 ry on vapaita vuosia viettävien hyvinvointiliike. Hyvää elämään vaikeuksienkin keskellä Häkkilä on koonnut perustamilleen nettisivuille tarinoita tavallisista ihmisistä, jotka ovat onnistuneet rakentamaan jotain hyvää vaikeuksienkin keskellä. Olisin saanut lapsena vapautusta liikunnasta, mutta halusin osallistua voimistelutunneille. En ollut millään tavoin valmistautunut jäämään eläkkeelle, vaikka olinkin kokenut uupumusta kiivastahtisessa markkinointija myyntityössä. Tähän saakka olen maksanut kustannukset pääosin omasta pussistani. – Apua olen löytänyt joogasta. Häkkilä on tottunut elämään astmansa kanssa. Hän joutui miettimään, mitä loppuelämänsä tekisi. Hvvinvointia vapaisiin vuosiin . Se edistää vapaita vuosia viettävien, ja niihin valmistautuvien hyvinvointia tavoitteena mahdollisimman pitkä ja hyvä elämä niin hyvin kuin suinkin. Häkkilä on suunnannut viestinsä kaikille vapaita vuosia viettäville, joilla on mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä laatuun ja sisältöön. Ilmanpuhtaus vaikuttaa oireisiini ja esimerkiksi Äänekoskella asuessani olo oli aika tukala. – En hae julkkiksia, koska lukijatkin ovat tavallisia ihmisiä. Jokaisella on lahjoja, jotka vain pitää löytää. – Minulla on astma ja yhdessä tarkastuksessa vuonna 2009 lääkäri sanoi, että minun työurani on sitten taputeltu. Myöhemmin treenasin naisvoimistelua, tosin kaikista kilpailuista ja näytöksistä oli luovuttava, koska rasitus olisi pahentanut astmaa. Suuntana100 on nettipohjainen hyvinvointiliike, joka pyritään rakentamaan valtakunnalliseksi palveluksi. Tästä ajatuksesta alkoi syntyä Suuntana100. Suuntana100.fi -sivuilla julkaistaan Onnistumistarinoita innostukseksi muille. Olen kokeillut myös vaihtoehtohoitoja, joista tärkein on oli kuusi vuotta jatkunut psykologinen vyöhyketerapia. Monella eläkkeelle siirtymässä olevalle voi olla 40 vuotta elämää Terttu Häkkilän Suuntana100 kannustaa unelmien toteuttamiseen edessä. Rokote ehkäisee allergiareaktion solutasolla, mistä on ollut astmani hoidossa ratkaiseva hyöty. Jatkossa toivomme, että saisimme rahoitusta Rahaautomaattiyhdistyksen kautta. – Suuntana100:ssa on yhtenä perusajatuksena, että omien vaivojensa kanssa on elettävä niin hyvin kuin suinkin vain voi. Niihin vuodet olisi vietettävä mahdollisimman hyvän elämän parissa. Apua astmaan haettu monelta taholta Häkkilä on kärsinyt rasitusastmasta nelivuotiaasta saakka. Suuntana100 ry on uudenlainen eläkeläisyhteisö, jonka toiminnan perusta on internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Ä kkipysäytys tuli Terttu Häkkilän, 62, elämään 56-vuotiaana. Käyn myös kerran kuukaudessa sairaalassa saamassa biologista lääkettä rokotuksina. – Haaste on tietysti se, etteivät kaikki 60-80-vuotiaat osaa vielä käyttää nettiä. – Laitoshoidossa olevat iäkkäät ihmiset ovat paljolti pois kuviosta jo senkin takia, ettei heillä ole yleensä mahdollisuuksia netin käyttöön. – Lapsena vietin aika paljon aikaa sairaalassa. 31 . Suomessa on kuitenkin noin 1,5 miljoonaa ihmistä, jotka viettävät vapaita vuosia. – Se oli tietysti kova paikka. Tällä hetkellä tarinoita on noin 40. Häkkilä on syönyt kortisonia 1990-luvulta saakka. Kävin esimerkiksi neljännen luokan Lastenlinnan-koulussa. Menetelmä on kallis ja soveltuu aika harvoille. Häkkilä voi nyt huomattavasti paremmin kuin markkinointipäällikön kiireisessä työssään. Rasitusastman ohella hän on koko ikänsä ollut allerginen muun muassa siitepölyille. Nettisivuille on koottu tarinoita tavallisista ihmisistä, jotka ovat onnistuneet rakentamaan jotain hyvää vaikeuksienkin keskellä.. – Kaikille kortisoni ei sovi, mutta minulle se on onneksi sopinut. Tilaisuuksien puhujat ovat tulleet paikalle ilman palkkioita
– Mieli on tärkeä. Terttu Häkkilä teki aikoinaan itselleen kuvakartan, joka kertoo lehdistä leikatuilla kuvilla, mitä tavoitteita hänellä on tuleville vuosille. En voinut jäädä mökkiin yksin astman kanssa, vaan minun oli löydettävä jotakin uutta. Eläkkeellä en ole samalla tavoin tekemisissä ihmisten kanssa, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, etten saa pöpöjä ja pysyn terveempänä. – Intohimoni ovat olleet aina valokuvaus, ompelu ja vaatteet. 32 – Imin itseeni kaikki flunssat ja viikon flunssa sai aikaan minulla antibioottikuurin ja neljän viikon kortisonikuurin. Sananmukaisesti yht’äkkinen eläkkeellejäänti oli jossain määrin pysäyttänyt Häkkilän. – Siinä lueltiin tärkeät hyvinvoinnin osa-alueet. Hän vietti puolisen vuotta hiljaiseloa. – Mökkejä oli toki myynnissä, mutta yleensä ne olivat niin huonokuntoisia, etten olisi niitä saanut kuntoon. Myönteisyys on kaiken ydin Hyvinkäällä asunut Häkkilä haaveili mummonmökistä, ja eläkkeelle jäätyään hän päätti toteuttaa haaveensa, mutta mummonmökin löytyminen olikin kiven takana. Ensimmäinen yritys oli oman pienen käsityöalan yrityksen perustaminen, mutta lopetin sen kannattamattomana. Lepo, liikunta, ravinto, älyllinen tekeminen, vilkas sosiaalinen elämä, rikas . Ajatukset oli saatava pois astmastakin. Itsestään välittävä ihminen etsii harrastuksen, sosiaalisia kontakteja ja älyllisyyttä.. Varsinainen kipinä Suuntana100:lle sai alkunsa kirjasta Sisäinen tuli . Astma on tunnepohjainen sairaus, vaikkei se sinänsä psyykkinen vaiva olekaan. Loppujen lopuksi Häkkilä päätyi ostamaan hyväkuntoisen omakotitalon Hattulan Retulasta Hämeenlinnan kupeesta. Häkkilä halusi pitää mielensä pirteänä
Nykyisin Häkkilän käyntikortissa lukee toiminnanjohtaja. Unelmat ovat tärkeitä ja niistä kannattaa pitää kiinni. Grillipaikan jokaisen kiven Terttu Häkkilä on valikoinut yksitellen ja kantanut ne hiekkakuopalta pihaansa. Vaivoille pidä antaa valtaa Ikääntyminen tuo useimmille mukanaan vaivoja ja sairauksia. Joku tekee käsityötä, toinen ratkoo sudokuja, joku käy kuorossa laulamassa tai ryhtyy opiskelemaan kieliä. Ne eivät saisi kuitenkaan ottaa yliotetta ihmisestä. Monia haastattelemaniani henkilöitä yhdistää myös periksiantamattomuus. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Terttu Häkkilän arkisto ja Juhani Karvonen Terttu Häkkilän toiminnasta saa tietoja osoitteessa www. . – Oikeastaan kaiken ydinsana on itsestään välittäminen. Ikääntyminen tuo useimmille mukanaan vaivoja ja sairauksia. Ne eivät saisi kuitenkaan ottaa yliotetta ihmisestä.. – Minusta se on hyvä keino konkretisoida itselleen, millaisia unelmia itsekullakin on. Terttu häkkilä ei ole koskaan halunnut antaa periksi astmalleen. 33 tunne-elämä ja henkisyys ovat niitä tekijöitä, joiden voimalla ihminen jaksaa. Jos ihminen luovuttaa elämästä, hän samalla lopettaa itsestään välittämisen. Häkkilä on kokeillut asumista myös Viron Pärnussa. Häkkilä teki aikoinaan itselleen kuvakartan, joka kertoo lehdistä leikatuilla kuvilla, mitä tavoitteita hänellä on tuleville vuosille. Hyvinvointiverkosto, jossa jaetaan tietoa koetelluista keinoista voi olla osaltaan helpottamassa asioita. Joillekin kotieläin tuo elämän sisältöä, joku keskittyy liikuntaan. . Itsestään välittävä ihminen etsii harrastuksen, sosiaalisia kontakteja ja älyllisyyttä. – Kipua pitäisi jotenkin hallita ja rajata se siihen kohtaan, missä kipu on. Haastattelemilleni henkilöille yhteistä on henkinen vireys, jota he hakevat esimerkiksi kulttuurista. . suuntana100.fi . Häkkilä muistuttaa, että negatiivisuus luo negatiivisuutta. Haluan oppia ja toisaalta välittää oppimaani muillekin. Pihatyöt ovat minulle arjen voiman lähde. – Ehkä se käyntikortin tittelikin on sitä, että haluan olla identiteetiltäni jotakin enemmän kuin eläkeläinen, naurahtaa Häkkilä. – Itselleni älyllisyys on osin sitä, että luen joka päivä pari tuntia hyvinvointiin liittyvää tekstiä tai etsin tietoja hyvinvoinnista. Myönteisyyttä ja vireyttä voi lisätä aktiviteeteilla. Häkkilä vastaanottaa vihjeitä tavallisista ihmisistä jotka ovat tehneet itselleen hyvän elämän
Hyvinvoinnin ja terveyden kannalta yksinäisyys on yhtä merkityksellinen asia kuin ihmisen sosioekonominen asema, kertoo sosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta.. Yksinäisyys voi vaikuttaa myös muistisairauksien kehittymiseen. Se vangitsee aivot ja voi olla perimmäisenä syynä tappaviin sairauksiin. Syrjään joutumisen seurauksista uutisoidaan joka päivä, mutta uutisia asian korjaamiseksi odotellaan, odotellaan... Yksinäisyyden vangit Y ksinäisyyteen liittyy monia terveyteen vaikuttavia ilmiöitä, kuten alentunut motivaatio pitää itsestään huolta, heikentynyt elämänhallinta sekä päihteiden käyttö ja muu riskikäyttäytyminen. – Voidaan kysyä, onko yksinäisyys nykyajan köyhyyttä. Yksinäisyyttä tutkitaan, papereita kirjoitetaan, mutta kuka tekee varsinaiset korjaustyöt. Myös yksin asuvat kokevat yksinäisyyttä muita useammin. 34 Yksinäisyys on paljon vaarallisempaa kuin ajatellaan. Yksinäisyys kulkee rinnakkain köyhyyslukujen kanssa. Yksinäisimpiä Suomessa ovat työttömät, yksinhuoltajat, pienituloiset ja ikääntyvät ihmiset
Vaikea kysymys on, miten se tehdään. Keskustelu siitä, että vanhusten pitäisi saada olla kotona, mietityttää asiantuntijoita. – Ihmiset selittävät yksinäisyyttään useimmiten persoonansa ominaisuuksilla tai hylkäämisen kokemuksilla. Tutkijat ovat havainneet, että nuorten radikalisoituminen on yhteydessä yksinäisyyteen. Se on yhtä vaarallista kuin tupakointi ja kolme kertaa vaarallisempaa kuin ylipaino. Jos introvertti vedetään huomion keskipisteeseen, hän saattaa ahdistua entisestään. Sen lisäksi, että yksinäisyyden torjuminen yhteiskunnassa on lähes yksinomaan kansalaisjärjestöjen varassa, jo itse järjestötyössä toimiminen voi pelastaa ihmisiä. Yksinäisiä sukulaisia ei ole pakko kutsua kylään. Ei kukaan päätä alkaa yksinäiseksi. Joskus palvelutalo, jossa on kavereita, voi olla paras vaihtoehto. Nykyään uhkana on se, että voimme entistä helpommin valita, keiden kanssa olemme tekemisissä. Ihmisillä on vaistomainen tarve olla yhteydessä muihin ihmisiin. Edes terveydenhuolto ei aina ymmärrä ongelmaa: lääkärin luona usein käyvä ei välttämättä ole sairas, vaan yksinäinen. Yksinäisyys näyttää myös periytyvän. Asiantuntijoiden mukaan yksinäiset pitäisi tunnistaa paremmin. Ja juuri hiljaiset ja vetäytyvämmät helpoimmin jätetään kutsuvieraslistoilta pois. Yksi ero kivuissa on: yksinäisyyden aiheuttama tuska voi kestää koko elämän. Ylipäänsä tehokkain keino yksinäisyyden vähentämiseen on saada ihmiset töihin – ja pysymään töissä. Yksinäisyyttä on 2000-luvun aikana alettu tutkia yhä enemmän, sillä sen vaarallisuus on voitu todistaa. Hälyttävä uutinen on nuorten yksinäisyyden lisääntyminen suorastaan käsittämättömiin mittasuhteisiin ja seurauksiin. Yksinäisyyteen ajaudutaan. Sen kivun aiheuttaa ihminen – ei ihmisten poissaolo. . . Lisäksi on niitä, joille yksinäisyydestä on muodostunut identiteetti, minuuden perusta. Yksinäiset pitäisi osata ottaa mukaan niin, että he saavat olla sivussa, mutta silti osa porukkaa. Otsikolla Elinkautinen Raikussa todettiin, että yksinäisyys aktivoi aivoissa saman alueen kuin fyysinen kipu. Tehokkainta olisi asenteiden muuttaminen. Elinkautinen kansantauti Marraskuussa kaksi vuotta sitten Helsingin seurakunnat ja yliopistolaiset järjestivät Yksinäisyysseminaareja yliopistolla. Ongelma on, että kulttuurissamme ihmiset jätetään liian helposti rauhaan. Asiantuntijat olivat kasvatuspsykologian dosentti Niina Junttila, hyvinvointisosiologian professori Juho Saari, neurologi Kiti Müller, kansanterveyden professori Jussi Kauhanen ja Helsinki-mission toiminnanjohtaja Olli Valtonen, kirjoittajana Ilkka Pernu, kuvittajana Touko Hujanen. Joka viides suomalainen kertoo olevansa yksinäinen. Cacioppo sanoo, että yksinäisyys on yhtä paha kokemus kuin jano, nälkä ja kipu. Yksinäisyys on hengenvaarallista. Osittain samat asiantuntijat laativat Raha automaattiyhdistyksen RAY:n avustustoiminnan lehden Raikun 2/2015 numeroon ”rankan paketin yksinäisyydestä”: Yksinäisyys – aikamme tappava kansantauti . . – Tämä vaistomainen tarve on auttanut ihmistä selviytymään; onhan paljon helpompi löytää ruokaa, suojaa ja muita välttämättömyyksiä ryhmässä kuin yksin. Eikä kyse ole mistään marginaalisesta ilmiöstä. Vaikka yksinäisyys ei ole luokiteltu sairaudeksi, se on yhteydessä moniin muihin sairauksiin. Yksinäiset jakautuvat kahteen leiriin. Tällainen yksinäisyys alkaa kasvattaa muureja ympärilleen. Ja yksinäisyys todella sattuu, se aktivoi aivoissa saman alueen kuin fyysinen kipu. Erityisesti pitäisi olla huolissaan jälkimmäisistä, joiden elämää määrittävät yksinäisyys, siihen liittyvä häpeä sekä hylkäämisen, epäonnistumisen ja huono-osaisuuden kokemukset. Se voi alkaa jo ennen syntymää. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että yksinäisyys on vakava terveysriski – keskeinen asia, joka alentaa hyvinvointia ja terveyttä. Kansanterveydellisen ongelman lisäksi yksinäisyys on aina henkilökohtainen tragedia. Kuitenkin kaikkein tärkeintä on, että ihminen kokee työnsä arvokkaaksi. Koulusurmaajia yhdistää kaverin puute. Siksi juuri vapaaehtoistyö on todettu yhdeksi tärkeimmistä keinoista. Ketään ei myöskään voi pakottaa. Yksinäiset pitäisi vetää mukaan. Asiantuntijoiden mukaan olemme siirtyneet ystäväyhteiskuntaan ja vaihtoehtojen yhteiskuntaan, ja sellaisessa on helppo jättää ja jäädä syrjään. Useimmat ihmiset tuntevat yksinäisyyttä ja hätää, jos heidät erotetaan ihmiskontakteista. Yksinäisyys on hengenvaarallista Lähde: RAY.n avustustoiminnan lehti Raiku 2/2015. . Oletetaan, että jatkuvasti yksin olevat haluavat olla yksin. Vuodesta 1990 yksinäisyyttä tutkinut Chicagon yliopiston psykologian professori John T. 35 . Hyvät tulot, korkea koulutus ja ydinperhe näyttävät tutkimuksen valossa vähentävän yksinäisyyttä. Se aiheuttaa lohduttoman kierteen, jossa musertava olotila vain syvenee. On niitä, jotka ovat yksinäisiä, mutta joilla on jokin vahva toinen identiteetti, kuten ammatti. Monet yksinäiset viiltelevät itseään, koska fyysinen kipu on helpompi kestää kuin yksinäisyys. Ajattelemme, että yksinäisyydentunteessa rypeminen on ok. Eivät he välttämättä halua, he vain eivät osaa muuta. Juho Saaren mukaan yksinäisyys on aina subjektiivinen kokemus. Ei se ole ok
Yksinäisiä on miehistä 11 % ja naisista 13 %. 36 Ikäihmisten kokemukset . Ongelma on kuitenkin niin vaikea ja suuri, että Suomi tarvitsee yksinäisyysministerin. Asuinalueella ei ole selvää yhteyttä epävirallisen avun puutteeseen ja yhteys yksinäisyyteen selittyy muilla tekijöillä. . Ikääntyneiden saaman avun jaottelu epäviralliseen ja viralliseen ei toki ole aina aivan yksiselitteistä. . Väestön ikääntymisen sosiaalija terveydenhuoltoon tuomaan haasteeseen reagoidaan hallitusohjelmassa, THL:n tutkijat toteavat. Koulutuksen yhteys yksinäisyyteen on selkeämpi kuin avun puutteeseen. Tavoitteita lähdetään toteuttamaan ”palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä”. Varmasti on niitä, jotka tekevät työtään yksinäisten ja syrjäytyneiden hyväksi, mutta itse asiassa työtä ei tuoda esiin juuri missään – vain ruokajonot ja valitukset siitä, miten henkilökuntaa on liian vähän. Epävirallisen avun puutetta kokee 65 vuotta täyttäneistä miehistä 6 % ja naisista 7 %. 2000-luvulla koettujen hyvinvointiongelmien kasautuminen maaseudulla on liittynyt psykososiaalisiin ongelmiin, kun taas kaupunkikeskuksissa ovat korostuneet materiaaliset seikat. Sote avuksi – vai omaiset. . Valtaosa epävirallisesta avusta on läheisapua, ja läheiset ovat ongelmia kohdatessa suomalaisille tärkein avun lähde. Kuitenkin voidaan olettaa, että Pohjoismaissa käynnissä oleva trendi, jossa perheellä ja läheisillä on yhä voimakkaampi rooli iäkkäiden omaisten hoitamisessa, voimistuu lähivuosina entisestään. Sen ikääntyvien osion otsikkona on Ikääntyvien saaman epävirallisen avun puute . Avun puutteella tarkoitetaan kokemusta tarpeeseen nähden riittämättömästä epävirallisilta tahoilta saatavasta avusta tai uskomusta, ettei tällaista apua tarpeen tullen olisi saatavilla. . Lähde: THL:n työpaperi 25/2015 Ikääntyvillä avun puutetta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on työstänyt paljon yksinäisyyttä koskevia papereita, viimeisin työpaperi nro 25/2015 nimellä Yksinäisyys ja osallistuminen, ATH-tutkimuksen tuloksia – Järjestökentän tutkimusohjelma . Esimerkiksi ikääntyneen lasten toimiessa ostopalveluiden maksajana voidaan apu mieltää kumpaankin kategoriaan; omaishoito muodostaa oman luokkansa epävirallisen ja virallisen avun välimaastossa. Kaavaillun sosiaalija terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteina ovat terveyserojen kaventaminen sekä kustannusten hallinta. . Toimenpiteiden sisällöstä on toistaiseksi vähän tietoa. Avun puutteen ja yksinäisyyden yhteys on voimakas eikä selity muilla taustatekijöillä. Osana rakennepoliittisia uudistuksia myös ”kuntalaisen ja lähiyhteisöjen omaa vastuuta yhteiskunnan haasteiden ratkaisemisessa” aiotaan lisätä. Teksti: Terttu Iiskola Lue lisää netissä: Rahaautomaattiyhdistyksen lehti Raiku 2/2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työpaperi nro 25/2015 Yksinäisyys ja osallistuminen, ATH-tutkimuksen tuloksia – Järjestökentän tutkimusohjelma Ihminen kestää melkein mitä tahansa, jos hänellä on joku, jonka kanssa jakaa asioita.. Uudistuksen jälkeen sote-alueet tuottavat alueensa sosiaalija terveyspalvelut ja ne voivat käyttää palveluiden tuottamiseen myös yksityisiä tai kolmannen sektorin tuottajia. Naimattomat, eronneet ja lesket ovat yksinäisempiä ja heistä suurempi osa kokee avun puutetta kuin liitoissa elävistä. . Se tiedetään, että ihminen kestää melkein mitä tahansa, jos hänellä on joku, jonka kanssa jakaa asioita. Kokemus avun puutteesta on liitoissa eläviä merkittävästi yleisempää etenkin naimattomilla mutta myös eronneilla ja leskillä. Siviilisääty ei selitä yksinäisyyden ja avun puutteen yhteyttä kokonaan vaan yksinäisyys on itsessään merkitsevässä ja merkittävässä yhteydessä avun puutteeseen. Koska epävirallisen avun ja virallisten palvelujen puute, kuten terveyskeskuspalvelujen tyydyttämätön tarve kohdistuu osin samoihin väestöryhmiin, on väestöryhmien välisten hyvinvointierojen kaventamisen näkökulmasta erityisen tärkeää, että palvelujen tasa-arvoista tarjontaa kehitetään uudistusten yhteydessä. Epävirallisen avun puute ei ollut tutkituissa yhtä yleistä kuin yksinäisyys, ja on tärkeä huomata, ettei yksinäisyyden yhteydellä avun puutteeseen tarkoiteta yksilön suhtautumistapaa tai asennetta, vaikka yksinäisyydellä on myös vahva subjektiivinen ulottuvuus, jollaisesta tuloksissakin on viitteitä esimerkiksi avoja avioliitoissa elävillä. Epävirallisella avulla tarkoitetaan puolisolta, lapsilta, sukulaisilta, ystäviltä, tuttavilta ja naapureilta saatavaa apua, siinä missä virallista apua ovat esimerkiksi kunnan järjestämät kotiavustajan, kodinhoitajan ja kotisairaanhoidon palvelut. Yksinäisyysministerille olisi töitä Syntyy vaikutelma, että yksinäisyyden tutkijoita riittää pilvin pimein, mutta yhdenkään tutkimuksen tai työpaperin tuloksena ei ole mitään konkreettista asioiden muuttamiseksi
Yksinäisistä nuorista aikuisista enemmist ö k ärsii myös masennusjaksoista, ja lähes puole t heistä kokee terveytensä keskitasoiseksi tai s itä huonommaksi. He ovat myös herkempiä kritiikille ja sivuuttavat kohteliaisuudet. Tiedelehti Cortexissa julkaistiin syyskuussa 2015 tutkimus, jonka mukaan yksinäisten ihmisten aivojen tapa reagoida sosiaalisiin tilanteisiin eroaa muiden aivoista. Lisääkö yksinäisyys masentuneisuutta vai masentuneisuus yksinäisyyttä. MIT:n neurotieteiden apulaisprofessorin Kay Tyen ryhmä on ensi kertaa tunnistavat hiirten aivoista hermoalueen, joka reagoi yksinäisyyden tunteisiin, kertoi MIT News viime helmikuussa. Lisääkö yksinäisyys masentuneisuutta vai masentuneisuus yksinäisyyttä. Hermosolukimppu, niin sanottu dorsaalinen Raphe-tumake DRN, generoi iloisuuden ja nautinnon seurasta sen jälkeen, kun hiiri oli ollut vuorokauden eristyksissä muista. Yksinäisistä nuorista aikuisista enemmistö kärsii myös masennusjaksoista, ja lähes puolet heistä kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Tai voivatko erot näissä neuroneissa selittää sen, miksi toiset ihmiset tarvitsevat enemmän sosiaalisuutta kuin toiset. Neurotieteilijät ovat innoissaan ajatuksesta, että he voivat päästä tutkimaan ihmisenkin sielun syvimpiä tunteita kuten yksinäisyyttä mitattavasti jopa niinkin kaukaisen sukulaisen kuin hiiren avulla. Yksinäisen aivot napsahtava alitajuisesti puolustustilaan ja suojautumaan oletetulta vaaralta, vaikka mitään hätää ei oikeasti olisi. v ertaistukeen, kuulua yhteisöön ja tilaisuuden mielekkääseen tekemiseen. Tutkimuksen avulla kerätään tietoa esimerkiksi ihmisten elintavoista ja kokemuksista. Kaikista nuorista luku on noin kolmannes. 37 Nuorten yksinäisyys lisääntyy teksti sanna kontkanen / jukka murto (thl) kuva vesa sammalisto yksinäisyyden seuraukset ovat moni naisia. Yksinäisiksi itsensä kokevien aivoissa aktivoituvat alueet, jotka tekevät heidät muita valppaammiksi sosiaalisissa tilanteissa. Nuoret naiset kokevat hieman miehiä yleisemmin yksinäisyyttä. Nuoret naiset kokevat itsensä hieman miehiä yksinäisemmiksi. Tutkimuksen avull a kerätään tietoa esimerkiks i ihmisten elin tavoista ja kokemuksista. lähde: www.thl.fi Suomalaisista 20–29-vuotiaista useampi kuin joka kymmenes kokee itsensä yksinäiseksi. Solut näyttävät siis herkistyvän sosiaalisille suhteille eristyksissä ollessaan. Aivot reagoivat erityisesti sosiaalisesti negatiivisiin sanoihin. Yksinäisyyden vähentämisessä ja osallisuuden lisäämisessä myös järjestöillä on k eskeinen rooli kuntien yhteistyö kumppaneina. Tutkijat huomasivat myös, että tumakkeen toiminta vilkastuu eniten korkeassa sosiaalisessa hierarkiassa olevilla hiirillä. Samoin tapahtuu monelle lomamatkalla. Toisessa vuonna 2009 tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin myös, että yksinäisten aivot reagoivat muita voimakkaammin muiden ahdistuneiden ihmisten näkemiseen. Tutkijat uskovat, että tämä evoluutioon perustuva piirre on sama, mikä toimii hiirien aivojen neuroneissa sosiaalisuuden vahvistamiseksi, ettei uudestaan joutuisi eristetyksi. – Kun ihmiset ovat eristyksissä pitkän aikaa ja pääsevät taas muiden yhteyteen, heille on tyypillistä innostunut sosiaalisuuden puuska. . Järjestöt tarjoavat mahdollisuuden mm. Tutustu tutkimus tuloksiin www.thl.?/ath 8 2/ 20 15 lä h de : th l 9 Yksinäisyys ei lisää merkittävästi humalahakuista alkoholinkäyttöä, mutta yksinäiseksi itsensä tuntevat tupakoivat muita enemmän ja heidän joukossaan on enemmän lihavia. Yli puolet itsensä yksinäiseksi tuntevista on joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi. Seuraavaksi MIT:n tutkijat selvittävät, paljastavatko löydetyt neuronit yksinäisyydentunteen vai ovatko ne erikoistuneet tuottamaan vastetta yksinäisyydelle ja ovatko ne osa suurempaa aivotoimintaa, joka vastaa sosiaaliseen eristykseen. . Tutustu tutkimustuloksiin www.thl.fi/ath Yksinäisyys on paikannettu aivoissa Tutkimus osoitti, että yksinäisten on vaikea ymmärtää muiden tunteita ja asettua heidän asemaansa.. Ja ovat nämä erot sisäsyntyisiä vai kokemuksen tulosta. Nuorten yksinäisyys lisääntyy. He ovat jo löytäneet erilaisten tunteiden vastaavuusalueita aivoista. Ne ilmeisesti kokivat eristyksen suurempana menetyksenä kuin muut. Tulokset selviävät THL:n Alueellisesta terveysja hyvinvointitutkimuksesta (ATH), jonka toteuttamisessa Ray on yksi keskeisimmistä yhteistyökumppaneista. Tulokset selviävät thl:n Alueellisesta terveysja hyvinvointitutkimuksesta (ath), jonka toteutta misessa ray on yksi keskeisimmistä yhteistyökumppaneista. Sen sijaan heidän oli vaikeampi ymmärtää muiden tunteita ja asettua heidän asemaansa
TIA:lla on taipumus uusiutua ja seurauksena voi olla aivoinfarkti jo muutaman päivän kuluessa, joten kohtauksen syy on selvitettävä mahdollisimman pian. Aivoverenvuodon saa noin 4 000 samoin kuin ohimenevän aivoverenkiertohäiriön (TIA). Aivoverenkiertohäiriöistä noin 85 prosenttia johtuu aivoveritulpista ja 15 prosenttia verenvuodoista. – Kun potilaalla ilmenee äkillinen, toispuoleinen raajaheikkous, äkillinen toisen kasvopuoliskon riippuminen tai puheentuoton vaikeus, tulee heti soittaa yleiseen hätänumeroon 112. Roine. Näiden oireet voivat olla hyvin samanlaiset, vaikka ne eroavat toisistaan syntytavaltaan ja hoidon suhteen. Aivojen toimintahäiriöitä voivat aiheuttaa myös aivovamma, aivokasvain tai aivotulehdus. Myös toisen silmän ohimenevä näön hämärtyminen voi kieliä AVH-kohtauksesta. Repeytymä syntyy yleensä joko verenpainetaudin seurauksena, vamman aiheuttamana tai perinnöllisistä syistä – muut syyt ovat harvinaisia. AVH-koodi varmistaa nopean käsittelyn Harvinaisempia oireita ovat äkilliset näkökenttämuutokset, jotka ilmenevät molemmissa silmissä, mutta joista potilas yleensä havaitsee vain toisen silmän muutoksen. Aivoinfarkti yleisin Aivoinfarkti on aivoverenkierron sairauksista yleisin. Vuosittain noin 14 600 suomalaista saa aivoinfarktin. – Mikäli oireet tulevat nikamavaltimoiden alueelta, aivojen takaosista, on mukana yleensä huimausta, tasapainon heikkene. Myös nämä oireet edellyttävät yhtä kiireellistä hoitoon hakeutumista. Aivoverenvuodoissa joko aivojen pinnalle tai aivokudoksen sisään vuotaa verta verisuonen seinämässä olevan repeytymän takia. Potilas ei yleensä itse kykene soittamaan, vaikka halvaus ja puhekyky eivät sitä estäisikään. Noin 2 500 henkilöllä aivoinfarkti uusiutuu vuoden sisällä. Noin neljä viidestä AVH-kohtauksesta todennetaan näillä kriteereillä. Tukos voi olla myös ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, jota kutsutaan TIA-kohtaukseksi. Vastuu tilanteesta jää muille paikalla olijoille, kertoo professori, Aivoliiton ylilääkäri Risto O. Siinä jokin aivoihin verta tuovista valtimoista tukkeutuu joko ahtauman tai hyytymän seurauksena. AVH aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, jonka seurauksena ilmenee muun muassa motorisia tai kielellisiä vaikeuksia. Kohtaukset äkillisiä Aivoverenkiertohäiriökohtaukset ovat poikkeuksetta äkillisiä. 38 Aivoverenkiertohäiriöt ovat kansansairautemme Joka päivä 68 suomalaista saa aivoverenkiertohäiriön A ivoverenkiertohäiriötä (AVH) on kolmea eri tyyppiä; aivoverenkierron tilapäinen ja vielä korjaantuva häiriö (TIA), pysyvän vaurion aiheuttava aivoinfarkti sekä aivoverenvuoto. Hätäpuhelun aikana käytetään tavallisimpiin oireisiin perustavia avainsanoja
Hoitoon pitää hakeutua heti, vaikka kohtaus menisi ohi. Roine. Aivoliitto käyttääkin nykyisin aivoverenkiertohäiriö-termiä ja siitä lyhennettä AVH. Vanhentunut aivohalvaustermi aiheuttaa helposti väärinymmärryksiä. Hätäpuhelun aikana selviää, onko kyseessä akuutti AVH vai ei. – TIA-kohtauksen oireet ovat samanlaisia kuin aivoinfarktissakin, eikä niitä voi oireiden perusteella erottaa. Sen tavallisimpia ensioireita ovat äkillinen puheentuoton häiriöt, raajojen voimattomuus tai tunnottomuus tai suupielen roikkuminen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että vaara olisi ohi. Aivovaltimossa voi olla silti tukos, vaikka potilaan oireet menevät ohi. Aivoinfarkti tulee usein täysin yllättäen ja useimmiten kivuitta. Teksti: Soili Kaivosoja Kuva: Iloinen Liftari Oy . Sen vuoksi on tärkeää soittaa heti ja kertoa oireet oikealla tavalla, Roine korostaa. Oireet . . Silloin kun tiedetään, millainen aivoverenkiertohäiriö on kyseessä, käytetään spesifiä termiä, aivoinfarkti, aivoverenvuoto (ICH), aivokalvon alainen verenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV), ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA) tai muu tarkemmin diagnosoitu aivoverenkiertohäiriö (kuten esimerkiksi pienten suonten tauti). Äkillinen huimaus, pyörtyminen tai huimaus ei vielä ainoana oireena ole AVH-epäily. Aivoinfarktin vuoksi Suomessa menetetään enemmän laadukkaita elinvuosia kuin minkään muun sairauden vuoksi. – Epävarmassa tilanteessa on kuitenkin aina parempi soittaa hätäkeskukseen. Ohittunut oire (TIA) ei tarkoita sitä, että vaara olisi ohi, pikemminkin päinvastoin, riski voi olla jopa korkeampi ja kyse voi silti olla aivovaltimotukoksesta. Aivoliittoa voi seurata myös muun muassa Facebookissa. Roine muistuttaa. Jo hätäpuhelun aikana saa akuutin AVHkoodin, joka varmistaa nopean käsittelyn. Hoito on aloitettava mahdollisimman nopeasti. Oireita ei kuitenkaan välttämättä itse heti tunnista. 39 . Aivoinfarktipotilaan oikea osoite on päivystävä sairaala, ei terveyskeskus. Aivoinfarktin iskiessä on tärkeää soittaa pikaisesti hätänumeroon 112. Myös äkillinen näköhäiriö voi johtua TIA-kohtauksesta tai aivoinfarktista. TIA-kohtauksen jälkeen aivoinfarktin riski on kaikkein suurin kahden ensimmäisen vuorokauden aikana. . Korostamme aina, että oireiden ohittumisen ei pidä antaa väärää turvallisuuden tunnetta, Risto O. Aivoliitto ry on ollut pitkään huolissaan terminologian kirjavuudesta aivoverenkiertohäiriöiden osalta. – Noin puolessa tapauksista TIA-kohtausta seuraa aivoinfarkti kahden ensimmäisen vuorokauden aikana. Se tarkoittaa, että ohimenevänkin aivoverenkiertohäiriön johdosta potilaan tulee päästä heti arvioitavaksi. Joka päivä 68 suomalaista saa aivoverenkiertohäiriön Vanhentunut aivohalvaustermi historiaan mistä, näköhäiriöitä ja jopa tajunnan häiriö. Se on siis raskas tauti niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin.. Noin puolessa tapauksista TIA-kohtausta seuraa aivoinfarkti kahden ensimmäisen vuorokauden aikana. Lisätietoja www.aivoliitto.fi. TIA-kohtauksen oireet ohittuvat tunnin kuluessa eikä aivokuvassa voida nähdä aivoinfarktia. – Aivovaltimotukoksesta ei välttämättä jää pysyviä seurauksia, mikäli hoito aloitetaan nopeasti ja kuntoutus alkaa heti tilanteen stabiloiduttua, kertoo professori, Aivoliiton ylilääkäri Risto O. TIA-kohtaus voi edeltää aivoinfarktia Noin joka neljännellä aivoinfarktipotilaalla aivoinfarktia edeltää TIA-kohtaus. Kyseessä on siis päivystystapaus, vaikka oireet olisivat jo ohi, professori Roine painottaa
Roine. Omatoimisiakin työkaluja arvion tekemiseen löytyy muun muassa netistä tai älypuhelinsovelluksista, kertoo professori, Aivoliiton ylilääkäri Risto O. – Sopiviksi haasteiksi aivoille sopii lähes mikä tahansa; sanaristikoiden teko, keskustelu, laulunsanojen opettelu, muistitehtävät, kirjoittaminen, yleensä kaikki, missä joutuu vaivaamaan älynystyröitä. 40 E nnaltaehkäisyllä on suuri merkitys aivoverenkiertohäiriökohtausten syntymiseen. Alkoholin käyttö sinänsä ei vaikuta AVH-riskiin, mutta väärinkäyttö kylläkin, Risto O. – Jokaisen potilaan riski sairastua aivoverenkiertohäiriöihin on erilainen. Ylipainon alentaminen, liikunnan lisääminen sekä oikea ruokavalio auttavat myös asiaa. strokeriskometer.com on alan Elintapojen muutoksista apua ennaltaehkäisyyn Riskit tunnistettava Aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyssä on tärkeää kiinnittää huomiota elintapoihin sekä hoitaa tehokkaasti sairaudet, jotka lisäävät sairastumisriskiä. Nykytiedon mukaan väestötasolla neljä viidestä eli 80 prosenttia AVH-kohtauksista on ennaltaehkäistävissä elämäntapamuutoksilla, korkeimman riskin potilailla jopa 90 prosenttia. Kovia rasvoja välttävä, kasvipainotteinen, Välimeren ruokavalion tyyppinen ruokavalio vähentää riskiä kolmanneksella. Riskimittarin avulla voi tarkastaa, mikä riski on sairastua seuraavien vuosien aikana aivoverenkiertohäiriöihin omien riskitekijöiden perusteella Ennaltaehkäisy tärkeää Tärkeimpänä asiana on verenpaineen alentaminen. On hyvä antaa aivoille monenlaisia tehtäviä, Ruuti toteaa. Aivot rakastavat haasteita Ravitsemusterapeutti Marja Ruutin, Raija Kivisen (nykyisin Kivimetsä) ja Katja Keräsen kirja Parasta aivoillesi – ohjeita aivojen hyvinvointiin osoittaa, ettei aivojen hoitaminen ole edes hankalaa eikä monimutkaista. Yksilöllinen riskiarvio on aina syytä tehdä. kansainvälisten järjestöjen suosittelema. Se riippuu henkilön omista riskitekijöistä. Toisena, verenpaineen jälkeen, on sydänsairauksien ja erityisesti eteisvärinän toteaminen ja hoitaminen. Ne eivät tietenkään korvaa lääkärin tutkimusta. Ruuti suosittelee myös käyttämään aivoja ja antamaan niille haasteita. Samaa luokkaa hyötyy tupakoinnin lopettamisella. Roine kertoo. – Kohtuullisen liikunnan lisääminen, puolisen tuntia kolmena neljänä päivänä viikossa, alentaa jo kymmeniä prosentteja AVH-riskiä. Tekijät kannustavat liikunnan iloihin, aitoihin ruokavalintoihin sekä elämästä nauttimiseen erilaisilla, aivoja hellivillä tavoilla. Sopivasti hyviä rasvoja Aivot eivät toimi valkoisella sokerilla tai huonoilla rasvoilla.. – Esimerkiksi https://www
Säännöllinen liikunnan harrastaminen suojaa myös dementialta. Kestävyysliikunta vaikuttaa suotuisasti muistitoimintoihin, koska se lisää verenkiertoa aivoissa ja saa aivokemikaalit liikkeelle. ?. – Aivojen hyvinvointia kannattaa ajatella, jos haluaa ajatella, Marja Ruuti kiteyttää. – Tutkimusten mukaan nuortenkin ihmisten oppimiskyky on huonompaa, mikäli ravinnossa ei ole riittävästi omega-3-rasvahappoja. Erityistä aivoruokaa On todettu, että aivot hyötyvät toisista ruoka-aineista enemmän kuin toisista. Lohi, makrilli, kananmuna ja vähärasvainen liha maustettuna kurkumalla ja currylla sekä pähkinöistä saksanpähkinä, hasselpähkinä ja manteli ovat aivoruokaa parhaasta päästä. Avokado. Liikunnasta apua muistitoimintoihin Oikeisiin elämäntapoihin kuuluvat myös riittävä liikunta ja lepo. Aivot, mieli ja keho toimivat kokonaisuutena. Kasviksista lautaselle kannattaa poimia ainakin parsaja kukkakaalia, selleriä, tomaatti ja kikherneitä. 41 Mikäli veressä on liikaa sokeria, aivojen toiminta häiriintyy ja muistaminen, keskittyminen sekä tiedonkäsittely vaikeutuvat. Myös vähäinen liikunta ja ylipaino lisäävät AVH:n riskiä. Juoksevista öljyistä rypsi-, oliivi-, pellava-, hampunsiemensaksanpähkinäsekä camelinaöljy. Ravinto ?. – Yleensäkin kaikki, mikä tuo ihmiselle mielihyvää ja antaa haasteita, on hyväksi myös aivotoiminnalle. Liikunta on tärkeää verenkierron takia. Omega-3-rasvahappoja tarvitaan läpi koko elämän. Aivoverenkiertohäiriöiden riskiä lisäävät merkittävästi kohonnut verenpaine, eteisvärinä, korkea kolesteroli, valtimotaudit, diabetes ja tupakointi. Aivot kiittävät myös granaattiomenan, marja-aronian, mustaherukan sekä mustikan syömisestä. Taide ?. Teksti: Soili Kaivosoja Hyvät omega-3 lähteet ?. ?. – Sekä nuoret että vanhemmat saavat ehostusta aivotoimintaan fosfolipideistä, jotka uudistavat tuhoutuneita aivosoluja ja tehostavat muistia. Aivoterveyteen vaikuttaa merkittävästi hiilihydraattien laatu ja määrä ravinnossa sekä riittävä määrä hyviä rasvoja. Niin sanotut kylmän veden kalat eli lohi, silakka, makrilli, sardiini sekä silli. Aivojen terveyteen vaikuttavat ravintotekijät eivät ole uusia eivätkä kovin kummallisia. Tattari ja kokojyväruis sekä vihreä tee, kahvi ja kaakao ovat myös todettu aivoille terveellisiksi vaihtoehdoiksi. Erilaiset siemenet ja pähkinät. . ?. Aivojen hoitajat: ?. Ravinnon kovan rasvan tiedetään olevan syyllinen sydäninfarkteihin, mutta aivan samoin tyydyttynyt rasva voi tukkia kaulaja aivovaltimoita ja aiheuttaa aivoinfarktin. Kosketus ?. Liikunta ?. Riittävä antioksidanttien saanti on myös turvattava, jotta aivojen rasvat eivät hapetu. Keski-iässä aloitettu säännöllinen liikuntaharrastus on kuin muistikortti vanhuuden varalta. Se lisää aivoissa myös niin kutsutun hermokasvutekijän määrää, joka on tärkeää aivojen toimivuudelle. Asenne Riskit . Luonto ?. ?. – Hyviä rasvoja tarvitaan, että aivot koostuvat oikealla tavalla, ravitsemusterapeutti Marja Ruuti muistuttaa
Missään muualla akuuttihoitoketju ei ole yhtä nopea. Kuntoutuksen tilanne Suomessa. Hoidon aloitus tapahtuu meillä nopeammin kuin missään muualla maailmassa on raportoitu, kertoo professori, Aivoliiton ylilääkäri Risto O. Tavoitteena on alueellinen tasa-arvo hoidon saatavuudessa, mutta maantieteellisistä syistä eroja hoitoon pääsyn viiveissä vielä on, millä on tutkitusti vaikutusta potilaiden ennusteeseen. Neurologi Mika Koskisen tekemä aivoverenkiertohäiriön sairastuneiden kuntoutusta vuosina 2013 – 2015 koskeva selvitys kertoo karua kieltä siitä, että moniammatillisen kuntoutuksen toteutuminen on alueittain erittäin vaihtelevaa. 42 . Sen vuoksi kuntoutuksen tarve ja pituus vaihtelevat. Myös hoidon tulokset ovat korkeinta laatua maailmassa. Pitkäkestoista kuntoutushoitoa tarvitsee noin 40 prosenttia sairastaneista. – Siitä on osoituksena, että liuotushoidon sairaalansisäinen viive kaikissa Suomen yliopistollisissa sairaaloissa on alle 20 minuuttia, parhaimmillaan keskimäärin kymmenen minuuttia siitä, kun potilas on tullut sairaalan ovesta sisään ja liuotushoito on alkanut. Nopealla hoitoon pääsyllä voi välttyä pysyviltä seurauksilta Suomessa hoito on maailman parasta S uomi on kärkimaita maailmassa aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoidossa. Vaikka akuuttivaiheessa olisi saanut hyvää hoitoa, jää monelle kuitenkin arkea haittaavia oireita. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että moniammatillisesta kuntoutuksesta hyötyy 40 – 50 prosenttia sairastuneista. Nopea hoito parantaa ennustetta Tyypillisin hoitomuoto on liuotushoito, mutta se ei sovellu kuin noin neljäsosalle kaikista potilaista. Aivoverenkiertohäiriöistä seuraa usein pitkäaikaisia ja pysyviä oireita. Roine. Viime vuonna valmistuneen tutkimuksen mukaan Suomessa ei yhdessäkään sairaanhoitopiirissä päästy samaan. Parantamisen varaa Roineen mukaan on vielä avun pyytämisessä sekä hätänumeroon soittamisessa. Nopeasti aloitettu moniammatillinen kuntoutus parantaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneen mahdollisuuksia palata normaaliin arkeen
. Se on kova tavoite, mutta ei kuitenkaan mahdoton, professori Risto O. Joissakin tapauksissa kuntoutuksen kesto on useita vuosia. Hoidon vaikutus on liuotushoitoa suurempi, sillä noin joka kolmas potilas pelastuu sen ansiosta, Risto O. Se, minkälaista hoitoa ja kuntoutusta potilas saa, ei saisi riippua kotikunnasta. Intensiivisimmän kuntoutuksen vaihe on ensimmäisten kuukausien aikana ja kuntoutukseen on päästävä välittömästi. Valtimonsisäinen hoito on hoitomuodoista uusin ja tavoitteena on saada se täysin kattavaan käyttöön lähiaikoina kaikissa Suomen yliopistosairaaloissa. Roine pitää tärkeänä, että akuuttihoito keskitetään keskuksiin, joissa kaikki hoitomuodot ovat saatavilla. Roine kertoo. – Suurin osa kuntoutuksen tuloksista saavutetaan ensimmäisen vuoden aikana, mutta potilaat hyötyvät kuntoutuksesta senkin jälkeen. Tutkimukseen perustuen aivoverenkiertohäiriöiden hoidossa ja kuntoutuksessa tulee ottaa huomioon seuraavat tekijät: . . Roine toteaa. Jokaiselle kansalaiselle on turvattava samanlainen akuuttihoito ja kuntoutus. Kuntoutuksen avulla potilaat saadaan itsenäisiksi toimijoiksi, mutta se vaatii aikaa. – Kuntoutus tulee aloittaa akuuttivaiheessa heti, kun tilanne on stabiloitunut. Aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksen hyödystä on vahva tutkimuksiin perustuva näyttö, mutta monet tehokkaat menetelmät ovat vielä alikäytössä. – Tällä hetkellä alueellinen tasa-arvo ei vielä toteudu, mutta tästä tavoitteesta ei pidä tinkiä, Roine painottaa. Tasa-arvoinen hoito ja kuntoutus kaikille Moniammatillinen kuntoutustyöryhmä . . Koulutusta moniammatillisen AVH-kuntoutuksen mahdollisuuksista ja merkityksestä tulee lisätä. – Jos toimitaan nopeasti, aivovaltimotukoksesta ei välttämättä Suurin osa kuntoutuksen tuloksista saavutetaan ensimmäisen vuoden aikana, mutta potilaat hyötyvät kuntoutuksesta senkin jälkeen. Jonotukset eivät kuulu AVH-kuntoutukseen. . Tasa-arvo turvattava Aivoliiton tekemien tuoreiden selvitysten mukaan kuntoutusten saatavuus vaihtelee Suomessa huomattavasti eri sairaanhoitopiireissä. Näiden lisäksi tarvitaan neuropsykologista kuntoutusta. Jokaiselle kuntoutujalle on laadittava kuntoutussuunnitelma, jonka toteutumista ja ajantasaisuutta AVH-yhdyshenkilön tulee seurata. Moniammatilliseen kuntoutustyöryhmään kuuluu eri alojen osaajia. Laskennallisesti tämä tarkoittaa 100 000 asukasta kohden 16 sairaansijaa. Tehokkaaseen välittömästi alkavaan moniammatilliseen kuntoutukseen pääsy tulee taata asuinpaikasta ja iästä riippumatta. 43 . AVH-kuntoutus tulee keskittää riittävän isoihin yksiköihin, joissa hoidetaan keskeytyksettä pelkästään AVH-potilaita. Lisätietoja aivoverenkiertohäiriöistä www.aivoliitto.fi – Mikäli liuotushoito ei sovellu potilaalle, on vaihtoehtoisena hoitomuotona tukoksen avaamiseksi valtimonsisäinen hoito. AVH-kuntoutus tulee aloittaa välittömästi moniammatillisena ja sitä on jatkettava tarpeeksi pitkään. – Tämä on kehittämiskohde, jotta suurempi osa potilaista saadaan intensiivisen ja moniammatillisen kuntoutuksen piiriin. Kuntoutus alkaa yleensä noin vuorokauden kuluttua kohtauksesta. . Teksti: Soili Kaivosoja. Kuntoutus aloitettava heti Osa sairastuneista tarvitsee AVHkohtauksen jälkeen intensiivistä ja moniammatillista kuntoutusta. Aivoliitto pyrkii edistämään aivoverenkiertohäiriöön sairastuvien kuntoutusta valtakunnallisesti. Alueellisen tasa-arvon toteutuminen vaatii syrjäseuduilla muun muassa pelastushelikopterin käyttömahdollisuutta erityisesti Lapissa sekä saaristoalueella. jää pysyviä seurauksia, ja yli puolet potilaista voi toipua täysin. Liikkumisen ongelmaa ratkoo fysioterapeutti, käsien toimintaongelmia toimintaterapeutti ja puheen ja nielemisen ongelmia puheterapeutti. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ongelmat ovat moninaiset
Yksittäisissä hermosoluissa tapahtuvia rakenteellisia muutoksia ei osattu edes kuvitella. 44 Omaa älykkyyttään voi kehittää kaiken ikää Ihminen on ikuinen oppija Ennen uskottiin, että ihmisen aivot saavuttavat aikuisiässä muuttumattoman tilan. Todellisuudessa aivomme muuttuvat jatkuvasti, sillä jokainen uusi opittu asia muuttaa niiden rakennetta fyysisesti. Niinpä myös älykkyyttä pidettiin muuttumattomana. Aivotutkimus on kuitenkin osoittanut käsityksen vääräksi, sillä oppiminen muokkaa hermosolujen rakennetta päivittäin. Aiemmin luultiin, että aivot saavuttavat aikuisikään tullessa jonkinlaisen stabiilin muuttumattomuuden tilan. Kielen äänteitä on esimerkiksi helpointa oppia taaperona, mutta niiden oppiminen on mahdollista myös vanhempana. Silloin äänteiden opettelu vain vaatii enemmän työtä ja toistoja, toteaa apulaisprofessori Risto Hotulainen Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksesta. Hermosolut saadaan korvattua – Hermosolut viestivät toisten hermosolujen kanssa synapseiksi kutsuttujen liitosten kautta. Hermosoluja aktivoivat synapsit sijaitsevat pienenpienissä nystyröissä, joita kutsutaan dendriittien okasiksi. – On korkea aika unohtaa vanhentunut mantramme. Niitä pitää käyttää, jotta ne säilyttävät toimintakykynsä, eivätkä surkastu pois.. T uttu sanonta väittää, ettei vanha koira opi uusia temppuja. Okasia voidaankin pitää aivojen pieninä muistiyksiköinä. – Se vanhakin koira oppii uusia temppuja. Okasten koko määrittää synapsin tehokkuutta ja pysyvyyttä. Aivoinfarktissa saattaa tuhoutua kokonainen solujoukko. Silloin, kun opimme uusia taitoja, meille muodostuu uusia okasia. Vaikka onkin totta, että joidenkin asioiden oppiminen on helpointa tietyssä kehitysvaiheessa, asioiden oppiminen ei rajoitu lyhyisiin ajanjaksoihin. Näin aivot tallentavat uusia taitoja muokattuihin synapsipolkuihin. – Muokkautuvuus on ensiarvoisen tärkeää myös aivoinfarktista toipumisessa. Niitä lisäämällä ja poistamalla – ja niiden tehoa kasvattamalla tai vähentämällä – aivot muokkaavat toimintaansa. – Nykytutkimus on onneksemme kuitenkin osoittanut luulot vääriksi. Onneksi hermosolut kuitenkin pystyvät uusiutumaan: tuhoutuneet saaAivojen harjoituksia voi verrata lihasten harjoittamiseen. Ajateltiin, etteivät aikuisiässä tuhoutuneet hermosolut kykene uusiutumaan. Samalla turhat okaset surkastuvat pois
Ihmisiin tiukasti iskostuneen uskomuksen mukaan älykkyys on sisäsyntyinen, muuttumaton ominaisuus.. 45 Ihminen on ikuinen oppija . Aivojen harjoituksia voi verrata lihasten harjoittamiseen. Nämä uudet solut saadaan yhdistettyä vanhaan hermoverkkoon uusien synapsien kautta. Urheilussa se on rasittavaa liikuntaa, joka tuntuu hetkellisesti niin hengästyttävältä, ettei kokemusta voi kuvailla mukavaksi. . Se, mikä itselle on vaikeaa, voi toiselle olla jo helppoa. . Omaa älykkyyttään voi kehittää Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen tutkimukset ovat osoittaneet, että yläkouluikäisten oppilaiden ongelmanratkaisukykyyn vaikutti eniten se, miten kauan ja tarmokkaasti he jaksoivat pinnistellä ja yrittää. Niin tapahtuu myös aivoissa: esimerkiksi uuden kielen opettelu rakentaa uusia yhteyksiä, jolloin ajattelukapasiteetti kehittyy. Vaikeiden asioiden oppiminen on kaikille vaikeaa, mutta vain itseään haastamalla voi kehittyä. Alle kolmannes tehtäviin vastanneista käsitti, ettei kuskien paremmuutta voi verrata, ellei heillä ei ole täsmälleen samanlaiset autot ja renkaat. Haastava rasitus nostaa suoritustasoa kaikista eniten. Uuden kielen opettelu rakentaa uusia yhteyksiä, jolloin ajattelukapasiteetti kehittyy. Sama pätee aivoihin: hermosolu, joka ei saa ärsykkeitä, kuolee. daan osittain korvattua uusilla soluilla. Tai päinvastoin. Ongelman työstämisestä voi tulla jopa fyysisesti paha olo. Silloin on normaalia tuntea, että tehtävää on mahdotonta ratkaista. Lopuksi on tärkeää muistaa, että lihas kehittyy levossa. Lihaksia pitää käyttää, jotta ne säilyttävät toimintakykynsä, eivätkä surkastu pois. Kuten urheilussa, jokainen voi tehdä älyharjoituksia omalla tasollaan. Kapasiteetti kehittyy harjoittelemalla Ylläpitäväksi aivojen käytöksi voi laskea jokapäiväisen toiminnan aina kuulumisten vaihdosta musiikin kuunteluun. Samalla terveiden alueiden hermosolut muokkaavat yhteyksiään niin, että ne ottavat tuhoutuneiden hermosolujen tehtäviä itselleen, Hotulainen sanoo. Vastaavasti aivojen kehittämisessä tällaista harjoitusta tarjoavat haasteellisten ongelmien ratkaiseminen – tai vaikeiden asioiden oppiminen, ymmärtäminen ja soveltaminen. Samaan tapaan haastavat ajattelutehtävät nostavat älykkyystasoa ja aiemmin vaikeina koetut asiat alkavat tuntua yhtäkkiä helpoilta ja yksinkertaisilta. Vaikka aivojen muokkautuvuus on osoitettu jo useissa tieteellisissä tutkimuksissa, moni uskoo, ettei voi kehittää omaa älykkyyttään. Sitä paitsi fyysisen harjoituksen on osoitettu parantavan myös aivojen toimintaa. Nykytutkimus viittaa siihen, että kaikenlainen aivojen käyttö kehittää aivoja – pääasia on, että aivoja käytetään. Ajattelutavasta on kuitenkin tärkeää päästä eroon, koska se estää omien ajattelutaitojen kehittämistä. Itseään kannattaa haastaa sekä fyysisesti että psyykkisesti. Tehtävissä oppilaat arvioivat esimerkiksi sitä, voidaanko kahden Formula1-kuskin paremmuutta arvioida, jos heillä on sama auto, mutta eri renkaat. Tutkimuksissa ei ole voitu ylipäänsä erottaa sellaista oppilasryhmää, joka olisi selvittänyt tehtävät muita paremmin ja nopeammin poikkeavien päättelytaitojensa ansiosta. Niinpä myös aivot tarvitsevat unta ja lepoa, jotta ne palautuvat, eivätkä ylikuormitu kaikesta tiedosta. Tämänkaltaisissa tehtävissä pärjäävät ylipäänsä sellaiset oppilaat, jotka jaksavat pohtia tehtäviä pisimpään. Haastava rasitus nostaa suoritustasoa kaikista eniten. Oppimisen seurauksena asiat ikään kuin loksahtavat paikoilleen. Kova juoksuharjoittelu kuitenkin johtaa yleensä siihen, että juokseminen muuttuu helpommaksi. . Eräässä toisessa tutkimuksessa, jossa lukioikäisille annettiin vastaavanlainen tehtävä, pärjäsivät puolestaan sellaiset oppilaat, jotka uskoivat muita vähemmän synnynnäiseen älykkyyteen. Itseään kannattaa haastaa . Kaikenlainen rasittava lihastyö kehittää lihaksistoa lisäämällä lihassäikeitä. Ihmisiin tiukasti iskostuneen uskomuksen mukaan älykkyys on sisäsyntyinen, muuttumaton ominaisuus
Kirja tyttären näkökulmasta, kun molemmat vanhemmat sairastuivat Alzheimerin tautiin alle 70-vuotiaina Alzheimer lähensi suhdetta vanhempiin . Anne-Maarit Koivuniemi asuu Ulvilassa. Vapaaajallaan hän harrastaa kirjoittamisen lisäksi maalaamista, liikuntaa ja järjestötoimintaa.. 46 Anne-Maarit Koivuniemi kiinnostui vanhempiensa sairastumisen myötä vanhustyöstä ja opiskeli muistisairaan elämää niin työssään, gerontologisen hoitotyön opinnoissa kuin myös omassa perheessään. Tauti on tuonut tullessaan myös paljon hyvää. Hänellä on aikuinen poika ja kaksi kissaa. Nyt hän toimii vanhustyön asiantuntijana, ja jakaa arvokasta tietoa muillekin
. Pian Anne-Maarit huomasi olevansa monenlaisten haasteiden edessä. – Opimme kuulemaan toisiamme ja kiinnyimme toisiimme aivan uudella tasolla. Avaimet hukassa – klassinen merkki Anne-Maarit Koivuniemen isä alkoi soitella tyttärelleen, kun avaimet olivat hukassa. Koivuniemi ajaa lähes joka viikonloppu vanhempiensa kanssa mökille viettämään yhteistä aikaa. Vanhemmat saivat diagnoosin vuonna 2010. Koivuniemi kirjoittaa myös kriittisesti sairaanhoitajan ja vanhustyön kehittämisestä asiantuntijan näkökulmasta. Kirjoittamalla vaikeat asiat käsittelyyn Anne-Maarit Koivuniemi on koko ikänsä kirjoittanut päiväkirjoja, muistiinpanoja ja runoja. Menimme mökille ja aloimme puhua huolestamme. Tuona aikana hän sai ajatuksen kirjoittaa kirjan kokemuksistaan, tunteistaan ja yhteisestä arjesta. – Päätimme yhdessä, että otetaan asia puheeksi. – Päätimme yhdessä, että otetaan asia puheeksi. Hän alkoi hoitaa vanhempiaan ja järjestää heidän asioitaan turvatakseen heille hyvän vanhuuden. Hän muutti asumaan lapsuudenkotiinsa. – Silloin lämmitetään sauna, katsotaan valokuvia ja muistellaan vanhoja asioita. Palvelujärjestelmät ja omaisten toiveet ovat monesti törmäyskurssilla, ja tunteet vaihtelevat surusta turhautumiseen. Heistä on tullut kovia halaamaan ja suukottelemaan. Mitä enemmän hän vietti aikaansa vanhempiensa kanssa viikonloppuisin ja lomillaan sitä syvemmälle hän pääsi sisään heidän elämäänsä ja menneisyyteensä. Hän ei olisi koskaan kuvitellut ryhtyvänsä omaishoitajaksi, vaikka hän oli vanhustyöhön erikoistunut sairaanhoitaja ja kiinnostunut erityisesti muistisairauksista ja muistisairaiden kohtaamisesta. Kirjassa hän kuvaa hankalia ja jäykkiä vanhuspalvelujärjestelmiä sekä yksittäisen perheen haasteita järjestää muistisairaalle pariskunnalle omannäköinen ja mahdollisimman onnistunut ratkaisu loppuelämän ajaksi. Muista minut on omakohtainen kertomus vanhempien muistisairaudesta, omaishoitajaksi ryhtymisestä ja etäomaishoitajuudesta. – Kirjoitan myös silloin, kun olen onnellinen ja tyytyväinen, koska haluan muistaa jälkeenpäin jokaisen arvokkaan yksityiskohdan näistä ainutlaatuisista tunteista ja tilanteista, hän sanoo. Kun sitten oli aika tehdä päätös lähiomaishoitajaksi ryhtymisestä, se tuntui aivan luonnolliselta. Kirja kertoo Alzheimerin taudin etenemisestä, taudinkuvasta ja erilaisista haasteista ja vaikeuksista, mutta myös sairauden tuomista hyvistä asioista. Emme sisarusten kanssa aluksi tajunneet huolestua, mutta mietimme voisiko olla kyse muistiasioista. 47 . Tärkeitä ovat viikonloput, jolloin tytär hakee heidät kotiinsa. Hän lähetti käsikirjoituksensa eri kustannusyhtiöille. Koivuniemi kertoo, että on raastavaa nähdä vanhempansa heikkona ja epävarmana. Yhdessä istutettiin perunat. Olenkin saanut nähdä uudella tavalla vanhempani. suhdetta vanhempiin Tarina hyvästä ja pahasta . Menimme mökille ja aloimme puhua huolestamme.. Se on nostanut pintaan hellyyttä ja syvää rakkautta, eikä se ole sääliä. Yksi merkki oli myös, että Koivuniemen vanhemmat alkoivat erakoitua ja peitellä tilannettaan. – Isä, joka ennen oli kaikkivoipa, onkin nyt heikko. – Annoimme huumorin kukkia ja nautimme toistemme seurasta. Kiintymys siirtyi uudelle tasolle Koivuniemi näkee omaishoitajuudessa mahdollisuuden ihmissuhteiden lähenemiseen. Samalla suhde syveni. Itse kullakin on aina välillä avaimet hukassa, eikä se vielä välttämättä kerro muistisairaudesta. Muistisairaus monen arjessa Muista minut -kirjassaan Koivuniemi kertoo koskettavasti, kuinka hänen ja hänen vanhempiensa välinen suhde sai aivan uudenlaisen lämmön. Isä ja äiti ovat näyttäneet tunteitaan enemmän. Hän on työskennellyt myös geriatrisena sairaanhoitajana. Mutta kun se alkaa toistua, niin mielessä käy, olisiko kyse muistisairaudesta. Ennen niin huolitellut ja siistit ihmiset olivatkin nyt nuhjuisen näköisiä nukkavieruissa vaatteissaan. Huomasimme, että lukkoja oli rikottu useasti, joten avaimet olivat olleet hukassa monta kertaa. Ajallisesti kerrotaan vanhempieni viimeisestä vuodesta omassa kodissaan, Koivuniemi kertoo. Kotiin alkoi kertyä paljon lehtiä ja muuta tavaraa. K un Anne-Maarit Koivuniemen, 51, vanhemmat sairastuivat Alzheimerin tautiin, oli se järkytys ja surullista, mutta samalla tyttärelle avautui tilaisuus tutustua perusteellisesti sairauden piirteisiin. Hellyyttä ja rakkautta osoitettiin avoimemmin kuin ennen. He laihtuivat. Kiinnostusta oli kiitettävästi, mutta kustannusyhtiö Atenasta hän sai vastauksen, josta hän tiesi, että aiheen tärkeys ymmärretään. Kirjoitin siihen asti, kunnes he olivat päässeet palvelukotiin, koska halusin tarinalleni onnellisen lopun. Asenteet omaisten kohtaamiseen ja tukemiseen kaipaavat Koivuniemen mielestä uudistusta. – Kirjoitin päivisin, kun vanhempani olivat päiväunilla, ja iltaisin kun he olivat jo nukkumassa. Hän toivoo kirjansa herättävän ajatuksia, jotta vanhuspalvelut muuttuisivat toimivammaksi. – On tosi kiusallista ja vaikeaa puuttua asiaan. Kirjaa muistisairaudesta ja vanhemmistaan hän alkoi kirjoittaa omaishoitaja-aikanaan. Koivuniemi ryhtyi heidän lähiomaishoitajakseen. Viisi vuotta Alzheimerin toteamisen jälkeen tauti oli edennyt siihen pisteeseen, etteivät vanhemmat enää pärjänneet keskenään edes kotihoidon turvin. Äitinikin olen oppinut tuntemaan uudella tavalla, sillä hän kertoo mielellään lapsuudestaan. Suhde heihin on lähentynyt. Tällä hetkellä hän toimii sairaanhoitajana sisätautipoliklinikalla erikoissairaanhoidossa. – Kirjan kertomus alkaa etäomaishoitajan ajatuksista ja kokemuksista, päättyen vanhempieni muuttoon palvelukotiin. Vanhempien auttaminen voi kuitenkin parhaassa tapauksessa saada löytämään vuosia sitten kadonneen yhteyden.” Anne-Maarit Koivuniemi valmistuu geronomiksi, eli vanhustyön asiantuntijaksi joulukuussa 2016. Keskustelimme ja tutustuimme toisiimme. Kirjoittaminen on hänelle tapa käsitellä vaikeita ja haastavia asioita
Verorahojen pitää riittää parempaan. Toisissa kunnissa tämä ymmärretään, meidän tapauksessamme virkailija ei ollut lainkaan ajan tasalla, hän sanoo. Muutoksista voi kuitenkin seurata paljon hyvääkin. Noin 13 000 henkiloä sairastuu vuosittain dementia-asteiseen muistisairauteen. Vanhempani olivat kohtalaisen hyväkuntoisia silloin ja saatoimme tehdä jokaisesta päivästä seikkailun. – Muistisairaat eivät voi ymmärtää, miksi heidän kotonaan kulkee vierasta, tuntematonta väkeä ja hoitajat ovat aivan uupuneita työtaakkansa alla. – Kyllä koko systeemiä pitäisi uudistaa ja selkeyttää. Rohkaisen omaisia kyseenalaistamaan ja taistelemaan huonoa kohtelua ja palvelua vastaan. Aluksi he asuivat seniorikodissa, mutta etenkin isä karkaili sieltä. Vertaistukea kirjan kautta Koivuniemi on saanut hienoa palautetta kirjastaan. Teksti: Virpi Piippo Lisätietoja: Verkkosivut: www. Vanhukset, jotka selviytyisivät hienosti viikoittaisen virkistystoiminnan avulla, potevat yksinäisyyttä ja ahdistusta käyttäen tästä syystä enemmän ambulanssija päivystysresursseja, tietää Koivuniemi. – Tällä vuosisadalla ei voi olla enää käytäntönä, että virkailijat päättävät muistisairaan loppuelämästä sen mukaan, kuinka huoneita laitoksissa vapautuu ja muistisairaita siirrellään paikasta toiseen kysymättä ja kuuntelematta läheisten toiveita. Suuri osa muistisairauksista jaää diagnosoimatta. Kun Koivuniemen puolen vuoden omaishoitajuus oli ohi, vanhemmille piti löytää paikka. – Aihe on varmasti tätä päivää ja monet läheiset, ehkä juuri muistisairaiden aikuiset lapset pohtivat, minkälaisia valintoja tekisivät. Yhtenäistää eri kuntien päätökset ja toteuttaa vanhuspalvelulakeja systemaattisesti. Palvelu on heikentynyt vuosien saatossa valtavasti eikä sitä nykyisellä menolla voi palveluksi enää kutsuakaan. annemaaritkoivuniemi.com Blogi: www.takapaivystaja.com hän ottaa kantaa erilaisiin vastaantuleviin mielipiteisiin tai lehtikirjoituksiin sekä kertoo etäomaishoitajuudestaan ja viikonlopuista vanhempiensa kanssa, nyt kun he asuvat tehostetussa palveluasumisessa Sastamalassa. Minulla oli heille jokaiselle aikaa ja kiinnostusta inhimilliseen kohtaamiseen. Kun totutut roolit kiepsahtavat ylösalaisin, vaatii se sopeutumista. Koivuniemi kuuluttaa maalaisjärkeä vanhuspalveluihin. Myös omaishoitajan vapaapäiviä on usein vaikea pitää, vaikka se olisi jaksamisen kannalta ehdottoman tärkeää. Hoitajat ovat lähellä ja ovet lukossa. Eurooppalaisten ennusteiden mukaan muistisairauksia sairastavien määrä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä.. Elo oli välillä haastavaa ja tunteikasta, mutta suurimmat ongelmat ja pettymykset koin kuitenkin vanhuspalveluiden toimien tai toimimattomuuden suhteen, Koivuniemi pohtii. Koivuniemen kokemuksen mukaan kotihoidon uudistukset ja kellotukset eivät ole enää lainkaan asiakaslähtöisiä, eivätkä hoitajalähtöisiäkään. Muistisairaiden asioista päättää aina sairastunut itse ja hänen läheisensä, siitä tulee lähteä. . Otimme elämästä siinä vaiheessa selkäotteen. Uskon, että jokaiseen koettelemukseen ja haasteeseen liittyy kasvamista ihmisenä ja uuden löytämistä itsestä sekä muista. Inhimillisyys ja yksilöllisyys eivät ole enää edes käsitteitä kotihoidossa. 48 – Nautin omaishoitajuusajastani heidän kanssaan. Muistisairaiden elämänhistoria ja perheen tilanne tulee huomioida, kun suunnitellaan palveluasumista. On myös vaikeaa saada riittävästi tietoa niistä palveluista, mitä on mahdollista saada. Kirjassa kerrotaan, että Suomessa arvioidaan olevan 35 000 lievää ja 85 000 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavaa henkiloä. Määrä kaksinkertaisuus 30 vuodessa . Nyt he asuvat vanhusten palvelutalossa pienessä kaksiossa. Haluan myös kertoa muistisairauden kohtaamiseen liittyvistä myönteisistä puolista. Maalaisjärkeä vanhuspalveluihin Anne-Maarit Koivuniemi laittaisi vanhuspalvelut uusiin kuosiin. – Vanhusten päivätoiminnassa säästäminen, mikä on trendinä tällä hetkellä joissakin kunnissa, tietää hurjasti käyttöasteen nousua muissa terveyspalveluissa. Joka viikonloppu Koivuniemi ajaa 70 kilometrin matkan vanhempiensa luo ja vie näitä heidän vanhaan kotiinsa tai kesämökille. Esimerkiksi kuljetuspalveluissa pitää käsittää ja huomioida muistisairaan rajoitukset ja kyky liikkua itsenäisesti julkisilla kulkuvälineillä. Paljon on puutteita järjestelmässä, esimerkiksi palveluseteleitä ei omasta kunnasta herunut, vaikka Koivuniemen vanhemmat ovat sinne veronsa maksaneet. Eniten hänen mieltään ovat lämmittäneet monet yhteydenotot ventovierailta ihmisiltä, jotka ovat kokeneet vertaistukea ja saaneet apua ja neuvoja hänen kirjastaan. 1980-luvulla, kun itse olin Helsingissä kotisairaanhoidossa töissä, tunsin asiakkaani ja he minut. Hetkellinen säästö jossakin tuottaa valtavaa rahanmenoa toisessa kohtaa. Lisäksi noin 120 000 henkilöllä on jonkinlaista heikentymää tiedonkäsittelytoiminnassa. – Vanhuspalveluista päättäville tulisi järjestää asiakaspalvelukoulutusta ja tämän päivän käytännön tietoutta muistisairauksista. . Asuminen on tehostettua palveluasumista
?. Liikuntaa tärkeämpää senioriden curling -vuorolla on sosiaalinen kanssakäyminen ja mukava yhdessäolo. Sirkka Järvensivu (vas.), Kirsti Silvenius, Armi Noro, Antti Arola, Kyösti Kaartinen ja Elsa Hiljander katsovat, miten menee. 49 Senioreiden sisäcurlingissa parasta sosiaalinen kanssakäyminen Curling sopii . Leena Helenius (kesk.) seuraa kivensä kulkua
– Tilanne on 3-1, voi voi, sanoo punaisten Kaarina Konttila. – Oikeassa pelissä kasataan myös suojakiviä tuohon keskiympyrän eteen, Sisko Martikainen kertoo. Senioripelaajilla on myös pitkävartinen työkalu, jolla annetaan kivelle vauhtia seisaallaan. . Täällä on tosi mukava olla, olemme kaikki tuttuja keskenämme, toteaa vuoron puuhanainen Armi Noro. 50 . Sopiva peli ihan kaikille Sisäcurling ei vaadi suurta fysiikkaa tai hankalia liikkeitä vaan taito onkin tärkein ominaisuus pelissä. Laji sopii myös kaiken ikäisille. Rauhallisuutensa vuoksi peli on myös erinomainen sosiaalisen kanssakäymisen muoto, jossa voi omaa heittovuoroa odotellessa jutustella mukavia muiden kanssa. Sisäcurling vaatii vain tasaisen pelialustan, jonka minimissään tulee olla parin metrin levyinen ja vähintään noin 5–6 metriä pitkä. – Nyt olisi tilaa olisi hyvin, jos osaisi. Ryhmä on kaikille avoin. – Ensin tämä on leikkiä, mutta, kun vähän aikaa pelataan, on menossa ankara kilpailu, Airi Arola nauraa. Joukossa on monta pariskuntaa, mutta myös yksinäisiä senioreita. Kysyy joku vastustajista. Se tekee kaksi euroa per nuppi. – Parasta on sosiaalinen kanssakäyminen. – Kerran on päästy tulokseen 6-0. Jako joukkueisiin tehdään jaolla kahteen, vierekkäin seisovat kaverit eivät pääse samaan joukkueeseen. Ensin pelataan suositumpaa curlingia ja lopuksi bocciaa, jossa on pitkälti samanlainen idea kuin curlingissa. tialla ja kivet ovat muovisia. Myös kiven lattiaa hieraava ääni kuuluu kaiken taustalla. Päiväsaikaan on hyvin tilaa eläkeläisille. Seniorit pelaavat laminaattilatVoimaa pitää osata käyttää sopivasti, kivi ei saa pysähtyä liian aikaisin, eikä myöskään liukua liian pitkälle. Tarvitaan vaan taitoa, Kaarina tuumii ennen vuoroaan. Vastakkain ovat punaiset ja siniset. Sisäcurling oma lajinsa Kaikki seuraavat silmä kovana, miten kivet lattialla kulkevat. Sitä voivat hyvin pelata myös pyörätuolissa istuvat invalidit. Curling on oikeasti jäällä pelattava joukkuepeli, jossa liu’utetaan pyöreitä graniittikiviä tavoitteena saada mahdollisimman monta oman joukkueen kiveä lähemmäksi kehän keskipistettä kuin vastustajan kivet. Peli onnistuu myös rollaattorista käsin. Voimaa pitää käyttää sopivasti – Kukas olikaan seuraava, kuuluu välillä puheensorinan seasta. – Tasapainoa tässä tulee harjoitettua, ja saahan koko vartalo vähän liikuntaa, sanoo yksi joukon puuhaihmisistä, Matti Martikainen. Joko lähemmäs oman joukkueen palloja tai kauemmas vastustajan palloista. – Curling sopii lajina ihan kaikille. Me muut olemme sen verran kankeita, Kaarina toteaa. – Siirrä Sisko valkoista, ollaanko kavereita. Kaikki sopivat joukkoon. Mahdollisimman lähelle keskiympyrää. – Vain Airi pelaa polvillaan, kuten kuuluu. Curlingia ja bocciaa Seniorit kokoontuvat pelaamaan tiistai-iltapäivisin. Kaarina Konttinen tuumii, että tilaa olisi, kunhan löytyisi taitoa. Sisäcurlingissa ei myöskään lakaista kuten jäällä pelatessa. Meillä on ollut täällä mukana lapsenlapsiakin, kun heitä on ollut isovanhemmil. Pallo ei mene ollenkaan sinne, mihin heittäjä suunnittelee. Pallo on pyöreä ja lattia on liukas, ja välillä tuntuu, kuin lattia vähän viettäisi. Kaikki pallot olivat vastustajan palloja lähempänä valkoista palloa, muistelee joku joukkueen aikaisempaa onnistumista, vaikkei se voitto niin tärkeältä tunnukaan. 1,5 tunnin vuoro maksaa 23+alv. – Hyvä, huutaa joku, joukkue iloitsee ja taputtaa käsiään. Ihan kuin lattia vähän viettäisi, hymyili Elsa Hiljander heittonsa jälkeen. Voimaa pitää osata käyttää sopivasti, kivi ei saa pysähtyä liian aikaisin, eikä myöskään liukua liian pitkälle. I loinen puheensorina ja nauru raikuu Ilona Liikunnan salissa. Vaikka peli ensin on leikkiä, vetää se vakavaksi, Airi Arola hymähtää. . Peliä pelataan palloilla ja curlingin keskiympyrää vastaa valkoinen pallo, jota pelaajat voivat myös omilla palloillaan siirtää
51 . On kokeiltu erilaisia pallopelejä, sulkapalloa, lentopalloa. Ensi syksynä varmasti aloitetaan jokin palloilukerho, hän tuumii. Sisko Martikainen keskittyy Boccia-pallon heittoon. Seniorit aktiivisia – Seniorit ovat niin aktiivisia, kehuu salin ovelle piipahtanut Ilona Liikunnan yrittäjä, ohjaaja Tiina Aaltonen. laan hoidossa, Matti Martikainen hymyilee. . Idea sisäcurlingista lähti aikanaan liikkeelle Vihdin kunnan liikuntatoimesta. Me kaikki noin 25 paikalle tullutta ihastuimme lajiin ikihyviksi, kertoo alusta asti toiminnassa ollut Linnea Ruda. – Miehet eivät niin jumpasta välitä, heille pitää keksiä muutakin toimintaa. Armi Noro liikkuu curlingin lisäksi muutenkin kolme kertaa viikossa Ilona Liikunnassa. Kunta ei kuitenkaan lähtenyt pyörittämään vuoroa, vaan sen tekevät aktiiviset seniorit itse. -ma-a. – Liikuntatoimenjohtaja kertoi eläkeläisjärjestöille mahdollisuudesta tutustua täysin uuteen lajiin; sisäcurlingiin. Tervakoskelta saapui kaksi kaveria esittelemään peliä. Pelivälineet omistaa Vihdin kansalliset seniorit yhdistys
Väliin harjoitus loppuu kuorsaukseen. elämää sekä fyysisesti että henkisesti, hän kuvaa. Seuratessaan vanhempansa hidasta hiipumista, vuorokaudesta toiseen, joutuu koville lapsuuden muistojen ja kokemusten sekä kuoleman lähestymisen kanssa. . Apua itselle, sitten muille Kuusikymppinen Veikko Tarvainen opiskeli 30 vuotta sitten stipendillä Pariisissa ja teki gradua 1960-luvun radikalismista. Kuva: Harri Kosonen. – Äiti oli minulle rakas, joten pidin itsestään selvänä, että ryhdyin hänen omaishoitajakseen – vuodeksi tai pariksi, kuten silloin luulin. – Oli tarkoitus jatkaa tutkimista, matkustella ja kirjoittaa vapaana toimittajana, hän kuvailee silloisia näkymiään kirjoittaessaan ensimmäistä kirjaansa. Äiti kuitenkin sairastui niin vakavasti, että joutui eläkkeelle ja tarvitsi kotiin hoitajan. Kuva: Harri Kosonen . – Armollisuus sekä itseä että muita kohtaan on äijäjoogan harrastamisen tulos. Rentoutuminen on äijäjoogan a ja o. – Naisystäväni ei enää jaksanut kuunnella valittamistani. – Suretti ja suututti, kun oma työ ja sosiaalinen elämä jäi sivuun. 52 V uosia joogattuaan Veikko Tarvainen, havahtui olevansa ainoa mies joogaryhmissä. Äijäjoogassa ei olla vakavissaan, mutta kyllä hauskasti tosissaan, toteaa Veikko Tarvainen (vas.). Äidillä oli heikko sydän ja hän masentui. Se notkistaa elämää sekä fyysisesti että henkisesti. Uuvuin ja menetin kirjoituskykyni. Veikko opiskeli joogaohjaajaksi ja kehitti 10 vuotta sitten äijäjoogan, joka sopii niin jäykille ja lihaville kuin ujoille ja stressaaville suomalaisille miehille. – Taloudellisestikin oli niin rankkaa, ettemme olisi selvinneet ilmani isonveljeni rahallista tukea, Veikko kertoo. Hoitaja oli kiinni ympäri vuorokauden, vuodet vierivät ja omat unelmat murskautuivat. – Armollisuus sekä itseä että muita kohtaan on äijäjoogan harrastamisen tulos, joka notkistaa Ryhmässä ei tarvitse esittää mitään kenellekään, olla vain rennosti omillaan Armollisuutta itselle ja muille Nykypäivän miesten kipukohdat ovat juuri sellaisia, joihin äijäjoogasta voi löytyä apua. Miksi, kun hän oli saanut joogasta niin paljon valoa rankkaan elämäänsä
Kehitin äijille sopivan joogan hathajoogan pohjalta ja järjestin äidilleni viikonloppuhoidon. 53 . Äijäjoogassa tehdään helppoja ja yksinkertaisia venytyksiä. . Onneksi ymmärsin hakea apua, Veikko kertoo. Veikko kouluttautui joogaohjaajaksi ja päätti perustaa miesten oman joogaryhmän monien epäilyistä huolimatta. Siitä se alkoi vuonna 2006. – Muistin, kuinka itsekin olin alussa ryhmän jäykin, ja sosiaalisesti oli aika orpoa ainoana miehenä 30 naisen ryhmässä, erityisesti viiden päivän joogaleireillä, jotka muutoin olivat hyvin antoisia. Miksi mukana ei miehiä. Toinen ohjaaja Timo Junttila on valokuvannut 192-sivuiseen kirjaan äijäjoogan asennot. – Omaishoitajan kokemukset olivat kasvattaneet minut peräänantamattomaksi. Kirjan kautta apua vaivohin . näin. Kukin venyttää oman määränsä. Äidin hoito kesti lopulta 23 vuotta, kevääseen 2009. Kymmenessä vuodessa äijäjoogaajien määrä on eri puolilla Suomea noussut tuhansiin. Harrastajien lisääntyessä satoihin ja sitten tuhansiin Veikko koulutti myös ohjaajia.. – Kela korvasi psykoterapiahoitoa ja myös psykodraamakursseja, jotka alkoivat palauttaa voimiani, ja löysin joogan, joka antoi paljon energiaa. Kokeilin myös meditaatiota. Huomattuaan aina olevansa ainoa mies joogaryhmissä Veikko Tarvainen alkoi pähkäillä, mikä esti miehiä tulemasta. Suomalaisille miehille moduloidun joogan kehittäjä ja ohjaaja Veikko Tarvainen, 60, on julkaissut Äijäjooga-kirjan. – Tarve on suurempi kuin ehdimme ohjata ja toivomme, että kirjan kautta yhä useampi löytää apua vaivoihinsa. Ryhmiä alkoi kertyä, eri puolille Suomea, mukana monen ikäisiä, myös isiä ja poikia. Kireät jalat notkistuvat mm
54 . . Äijäjoogassa on näkymätöntä yhteishenkeä kuin saunan lauteilla: ollaan tyynesti yksin ja yhdessä. Ongelmaksi on nähty se, ettei edullisia tiloja saada joogaryhmille keskustoista, jonne riittävillä harrastajamäärillä olisi hyvät kulkuyhteydet. Äijäjooga auttaa tehokkaasti kehon fyysisessä huollossa ja antaa aikaa vain itsenään olemiselle. Äijäjooga on lisäksi kilpailuvapaata vyöhykettä miehen elämässä. – Joogaa vierastetaan helposti sen mystisen maineen vuoksi, on Veikko on nähnyt. Mielen vapaudelle Toinen olennainen osa äijäjoogassa on rentoutus. Miehet ovat paitsi kilpailullisempia myös rationaalisempia kuin naiset. Kuva: Harri Kosonen – Rentoutuksella kasvamme päästämään stressistä sekä siitä johtuvista kehon jännityksistä ja jäykkyyksistä. Ei rahan takia Veikko Tarvainen ei ole tietoisesti lisensoinut äijäjoogaansa, joten hän ei saa mitään rojalteja tuhansista harrastajista. – Eräs kaveri ilmaisi olevansa joogan jälkeen armollisempi itselleen sekä muille, eikä se ollut huulenheittoa. Monipuolista liikettä saavat myös vartalon näkymättömät pienet mutta tärkeät lihakset. Useimmat vetävät 1–2 ryhmää oman päivätyönsä ohella, Veikko Tarvainen kertoo. Ryhmiä toimii kansalaisopistoissa, yksityisissä joogakouluissa, joillakin työpaikoillakin. – Nukkuu paremmin ja oppii tunnistamaan kehossaan asiat, kuten ruoat, jotka eivät sovi itselle. – Olen usein sanonut äijäjoogaa niveljoogaksi, koska se vahvistaa niveliä ja koska teemme paljon toistoihin perustuvia kevyitä liikkeitä. Kuvat: Timo Junttila Nivelille ja syville lihaksille Veikko Tarvainen yksinkertaisti kevyen hathajoogan mahdollisimman pitkälle, jotta se mahdollisti miesten harrastuksen. – Ohjaajat tekevät kuitenkin kovaa työtä pienellä palkalla. Keneltäkään ei vaadita mitään erityistä, kunhan yrittää omien lähtökohtiensa mukaan. – Oli otettava huomioon, että miehillä on yleensä vähemmän kehonhuoltotaustaa kuin naisilla. – Syvä, rauhallinen hengitys ja keskittyminen on hyvin kokonaisvaltaisesti vaikuttava juttu. Teksti: Terttu Iiskola. Siksi hän on karsinut Äijäjoogasta joogan hartaimmat elementit ja keskittynyt kehon liikkuvuutta edistäviin harjoitteisiin. – On kuitenkin älyttömän paljon eri-ikäisiä miehiä, jotka saisivat paljon hyvää itselleen äijäjoogasta. Äijäjooga on tosi hyvä hoito oman mielen rauhoittamiseen ja tasoittamiseen. Sosiaalisuus on siellä sanatonta vertaisuutta, yhdessä ja yksin, Veikko kuvaa. Äijäjooga on tehokas tapaa pitää yllä kansanterveyttä. – Moni oppii vasta äijäjoogassa hengittämään kunnolla, Veikko kertoo. – Yleensä ne täyttyvät puolessa tunnissa, ja on traagista, että opistoilla ole rahaa lisätä kursseja, vaikka halukkaita olisi enemmän, Veikko Tarvainen huokaa. – Kun mies innostuu äijäjoogasta, hän helposti kouluttautuu myös ohjaajaksi jakaakseen kokemaansa iloa ja hyötyä muillekin, Veikko kertoo tavasta, jolla laji laajenee. Paikka ja raha. – Äijäjoogaryhmässä ei myöskään kenenkään tarvitse esittää mitään naisten vuoksi
Nivelruston kollageeniverkoston rappeutumiseen perustuva tietokonemalli ennusti nivelrikon syntymisen ja etenemisen ylipainoisilla ihmisillä neljän vuoden aikana. Suomen Fysioterapeuttien vuonna 2011 julkaistu Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus -suositus on päivitetty. Nivelrikkoon ei ole olemassa tehokasta hoitokeinoa, tekonivelleikkausta lukuun ottamatta, minkä vuoksi nivelrikon ennaltaehkäiseminen olisi hyvin kustannustehokas vaihtoehto sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Potilaan motivaation ylläpitämiseksi kuntoutushenkilöstö tukee liikuntaohjelman toteutumista ja seurantaa olennaisena osana kokonaisvaltaista hoitoa. Mallin avulla havaittiin, että rustosolujen vasteet muuttuvat huomattavasti nivelkierukan poiston sekä nivelrikon aiheuttamien rustomuutosten seurauksena. Myös iäkkäät sydänpotilaat hyötyvät liikunnallisesta sydänkuntoutuksesta, vaikka heillä on useammin vaikea sepelvaltimotauti ja muita oheissairauksia. Suomesta puuttuukin sepelvaltimotautia sairastavien systemaattisen kuntoutuksen lainsäädäntö tai valtakunnallisesti kattava ohjeistus. Normaalipainoisilla ihmisillä nivelrikkoa ei syntynyt tässä ajassa. Nivelrikko etenee asteittain heikentäen nivelruston toimintakykyä, kunnes sairauden loppuvaiheessa rusto on kulunut kokonaan pois niveltyvien luiden päistä. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus -suositus päivitystyöryhmän puheenjohtaja Arto Hautalan mukaan tiedonkulkua ja koulutusta on tehostettava potilaan hoitoketjussa erikoissairaan-hoidosta perusterveydenhuoltoon, jotta kuntoutuksen käytännön toteutuminen ja sen jatkuvuus varmistuu. Nivelrikko on nivelruston sairaus, josta kärsii arviolta noin viisi prosenttia koko maailman väestöstä. Tietokonemallinnuksen avulla on mahdollista ennustaa polvinivelrikon syntyä ja etenemistä ylipainoisilla ihmisillä, osoittaa filosofian maisteri Petri Tanskan väitöstutkimus. . 55 L iikuntapainotteiset sydänkuntoutusohjelmat vähentävät merkittävästi sepelvaltimotautikuolleisuutta ja -sairastavuutta. Nivelrikko kehittyy usein ikääntymisen seurauksena, mutta se voi myös syntyä nivelen liiallisen kuormituksen tai nivelvamman myötä. Kela järjestää sepelvaltimotautia sairastaville kuntoutusja sopeutumisvalmennuskursseja työja toimintakyvyn palautumiseksi. Polvinivelrikkoa voidaan ennustaa tietokonemallinnuksella Lisäksi väitöskirjatyössä kehitettiin nivelvoimilla ja -momenteilla toimiva polvinivelmalli, jonka avulla pystytään arvioimaan rustosolujen kokemia mekaanisia vasteita terveessä ja nivelrikkoisessa rustossa päivittäisten aktiviteettien, kuten kävelyn aikana. Ne parantavat elämänlaatua ja vähentävät terveydenhuollon kustannuksia. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallisen kuntoutuksen hyödyistä on vahva tieteellinen näyttö, mutta Suomessa vain noin 40 prosenttia sydänpotilaista ohjataan kuntoutukseen. Tällöin potilaalla esiintyy voimakasta nivelkipua ja nivel jäykistyy, mitkä usein johtavat työkyvyttömyyteen. Esimerkkejä liikunnallisen kuntoutuksen ryhmistä ovat Sydänliiton tuottamat ryhmämuotoinen TULPPA-avokuntoutusmalli ja Sepelvaltimotautipotilaan liikuntapolku – malli, jossa terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisten osaamista hyödynnetään paikallisissa palvelurakenteissa. Suomessa nivelrikko johtaa vuosittain yli 600 000 lääkärikäyntiin ja taustalla on useimmiten polvitai lonkkanivelrikko. ?. – Liikunnallisen kuntoutuksen suotuisat vaikutukset saavutetaan sepelvaltimotaudin yksilöllisesti toteutetun lääkehoidon lisänä, jatkaa Arto Hautala. . Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallisen kuntoutuksen hyödyistä on vahva tieteellinen näyttö, mutta Suomessa vain noin 40 prosenttia sydänpotilaista ohjataan kuntoutukseen. – Lääkärien on korostettava liikunnan merkitystä tärkeänä osana potilaan laadukasta hoitoa. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus vähentää kuolleisuutta . Kuntoutuksen avaintekijöitä ovat yksilöllinen potilaan tilan arviointi, fyysisen aktiivisuuden ohjaus, liikuntaharjoittelu, ravinto-ohjaus, painonhallinta, veren rasvojen ja kohonneen verenpaineen hoito, tupakoinnin lopettaminen sekä psyykkisestä että sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Liikunnallinen kuntoutus kannattaa aloittaa viipymättä jo sairaalassa terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamana. Säännöllinen kestävyysliikunta, lihasvoimaharjoittelu sekä riittävä hyötyja arkiliikunta ovat keskeinen osa jokaisen sepelvaltimotautipotilaan kuntoutusta niin toipilaana kuin kunnon ylläpidossa. Liikunnallisia toimintamalleja kehitettävä Jotta potilaiden yksilölliset tavoitteet voidaan huomioida, on uusia kuntoutuksen avomuotoisia toimintamalleja kehitettävä
Aerobinen liikunta lievittää vaihdevuosioireita. Flunssapotilaan kannattaa myös tarkistaa imeskelytabletteja ostaessaan, ettei niissä ole sitruunahappoa. Dosentti Hemilä suosittelee aloittamaan sinkki-imeskelytablettien käytön heti flunssan alettua. Liikkumattomuus vähentää lihavuuden ohella eniten 50-75-vuotiaiden ihmisten terveiden vuosien määrää eli noin neljällä vuodella. . Dosentti Harri Hemilä Helsingin yliopistosta suosittelee aloittamaan sinkkilisän käytön heti flunssaoireiden alettua. Elintapojen merkityksestä terveessä ikääntymisessä on saatu lisänäyttöä laajassa kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa. Vaikka sinkkiasetaatti-imeskelytablettien hyödylle on vahva näyttö, ei tuloksia voi yleistää kaikkiin markkinoilla oleviin valmisteisiin. Tutkimuksessa keskityttiin merkittävimpiin elintapariskeihin: tupakointiin, liikkumattomuuteen ja lihavuuteen. Tulosten mukaan ei-terveet elinvuodet kasautuvat henkilöille, joilla on vähintään kaksi näistä riskitekijöistä. Sinkki-imeskelytabletit voivat lyhentää flunssan kestoa . Sinkin flunssan kestoa lyhentävä vaikutus ei riipu flunssapotilaiden iästä, sukupuolesta, etnisestä taustasta, allergioista, tupakoinnista tai flunssan oireiden voimakkuudesta. Tutkijat havaitsivat, että ihmiset, joilla oli terveet elintavat, elivät 6-8 vuotta pidempään terveenä ja ilman kroonisia sairauksia 50-75 ikävuoden välillä kuin henkilöt, joilla oli kaksi tai useampi epäterve elintapa. Turun yliopiston tutkijat olivat mukana laajassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jossa selvitettiin elintapojen merkitystä terveiden ikävuosien määrälle ikääntyessä. Yksittäisistä riskitekijöistä liikkumattomuus ja lihavuus vähensivät eniten terveiden vuosien määrää, noin neljällä vuodella. Useissa apteekkien imeskelytableteissa on sitruunahappoa, joka sitoo sinkkiä. . Tuore kolmen satunnaistetun tutkimuksen analyysi paljastaa, että sinkkiasetaatti-imeskelytabletit voivat lyhentää flunssan kestoa kolme päivää. Lisäksi he kokivat elämänlaatunsa paremmaksi, kun heitä verrattiin naisiin, jotka eivät harrastaneet liikuntaa suosituksen mukaisesti. Akatemiatutkija, dosentti Sari Stenholm Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kansanterveystieteen yksiköstä korostaa, että terveiden elinvuosien tutkiminen on tärkeää, koska elettyjen vuosien lukumäärää tärkeämpää on vuosien laatu. Kirsi Mansikkamäen väitöstutkimus osoittaa, että liikunnalla on keskeinen merkitys vaihdevuosi-ikäisten naisten elämässä. Yleisimpiä vaihdevuosien oireita ovat kuumat aallot, mielialan vaihtelut, ärtyneisyys, unihäiriöt sekä selkäja lihaskivut. Aerobinen liikunta tarjoaa hyvän vaihtoehdon vaihdevuosioireiden lievittämiseen ja elämänlaadun parantamiseen. . Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että väestön terveysliikuntasuosituksen mukaisesti liikkuvilla vaihdevuosi-ikäisillä naisilla oli vähemmän ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta, somaattisia oireita sekä muistija keskittymisongelmia. 56 T upakoimattomuus, fyysinen aktiivisuus ja normaalipaino lisäävät terveitä elinvuosia 50-75-vuoden iässä. Vaihdevuosien hormonihoito lievittää yksittäisiä oireita, mutta lääkityksen vaikutukset oireisiin ja elämänlaatuun saattavat olla ristiriitaisia eivätkä lääkkeet sovi kaikille. Terveystieteiden maisteri Kirsi Mansikkamäen väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että terveysliikuntasuositusten mukainen liikunta vähentää muun muassa vaihdevuosi-ikäisten naisten masentuneisuutta sekä unta häiritseviä kuumia aaltoja. . Suurista annoksista ei vaaraa Eräissä potilastutkimuksissa koehenkilöille annettiin sinkkiä kuukausien ajan annoksina 100–150 milligrammaa päivässä ilman, että sinkistä aiheutui haittavaikutuksia. Tutkimuksissa käytetyt sinkkiannokset olivat suuria, 80–92 milligrammaa päivässä, mikä on noin kymmenkertainen määrä verrattuna suomalaisiin ravitsemussuosituksiin. Useita päiviä flunssa alkamisen jälkeen aloitetusta sinkkilisästä on tuskin hyötyä. On siis hyvin epätodennäköistä, että viikon kestävä sinkki-imeskelytablettien käyttö flunssan hoidossa aiheuttaisi haittoja. Niistä on tuskin hyötyä flunssan hoidossa, koska sinkki ei pääse vapautumaan, vaan sitoutuu sitruunahappoon. Elintavoilla merkitystä terveiden elinvuosien määrään
V uosien mittaan espoolaisen Tarja Lehtolan, 52, kävely vaikeutui vaikeutumistaan. 57 Tarja Lehtola uskoo lonkkaleikkauksen parantavan elämänlaatua merkittävästi Kesti kauan oivaltaa, että kivun syy oli lonkkanivelessä Espoolainen Tarja Lehtola kuntoutuu parhaillaan lonkkaleikkauksesta. . – Kun kävely ei onnistu ilman kovaa hintaa: kipuja ja yövalvomisia, sosiaalisestakin ihmisestä tulee erakko. Tarja leikattiin Lohjalla, jossa hän kokeekin saaneensa loistohoitoa. Huomasin pohtivani, söisinkö mieluummin kaurapuuroa, kuin lähtisin kauppaan. Hankalaksi muuttunut liikkuminen rajoitti elämää päivä päivältä enemmän. Kesällä sinnittelin Amerikan työreissun läpi pelkällä sisulla, Tarja kertoo. . Vaikeutuneen kävelyn taustalta löytyi lonkka, jossa oli niveltä tuskin lainkaan. Kynnys lähteä esimerkiksi kauppaan kasvoi todella suureksi. Matkailu on yksi Tarja Lehtolan lempiharrastuksista. Terveen lonkan kanssa reissaaminen on huomattavasti miellyttävämpää.
hanki keppi tai kyynärsauva helpottamaan kävelyä . tee kotiläksyt, ihan itsesi ja kuntoutumisesi vuoksi . Lohjan sairaalasta Tarjalla on pelkästään positiivista sanottavaa. Hän luuli pitkään, että vaivojen taustalla olivat aikanaan eri mittaisiksi todetut jalat. – Lonkkaleikkaukset ovat lääkäreille rutiinia, mutta itselleni kaikki oli täysin uutta. Olisi hyvä, että potilaat saisivat leikkauksesta nykyistä enemmän tietoa, Tarja sanoo. Huomattiin, ettei lonkassa ollut niveltä miltei laisinkaan. Hänen piti kuitenkin odottaa kaksi viikkoa, sillä hampaat piti laittaa ensin kuntoon. – Lohjan sairaala oli pienehkö, luottamusta herättänyt sairaala, jossa vallitsi kiireetön tuntu. – Pääkaupunkiseudun sairaalat eivät pysty yksin vastaamaan leikkaustarpeeseen. Leikkaukset keskitetty Lohjalle Vaikka Tarja Lehtola sai lähetteen jo keväällä, kesti elokuun alkuun asti, ennen kuin hänen onnistui tavata leikkaava ortopedi julkisella puolella. – Kun rattaat pyörähtivät liikkeelle, asiat etenivät todella nopeasti. pyydä rohkeasti apua, yksin ei kannata sinnitellä . Koska vaiva ei parane itsestään, sain yksityiseltä lääkäriltä lähetteen lonkkaleikkaukseen. Lasku seitsemän päivän täysihoidosta ei ole Tarjan mielestä mitään verrattuna siihen hoitoon ja tukeen, jota hän sairaalassa ollessaan sai. – Olin esimerkiksi siinä käsityksessä, että leikkaus tapahtuisi nukutuksessa, mutta se tehtiinkin puudutuksessa, jolloin kuulin kaikki leikkausäänet sahaamisesta alkaen. On mielestäni myös fiksua, että alansa huiput keskittyvät tekemään leikkauksia yhdessä paikassa. – Vain viikkoa ennen lonkkaleikkaustani, tapahtui lähipiirissä vakava onnettomuus, joka söi omiakin voimavarojani. – Kesti kauan, ennen kuin tajusin, mistä oli kyse, sillä kipu tuntui pitkään vain reidessä. Tarjan kohdalla kaikki ei mennyt kuten oppikirjoissa, vaan hän joutui viettämään sairaalassa viikon verran. – Sen toki tiesinkin, että hampaista täytyy olla paperi sairaalaa varten ja jopa hammaskivikin poistettu, mutta leikkausajan tarjous tuli niin nopeasti, että en ollut vielä pitänyt kiirettä asian kanssa, Tarja kertoo. Sain Lohjalla todella ystävällistä palvelua huolimatta siitä, että todellisuudessa hoitajilla on kädet täynnä työtä. Vaikka meille leikattaville järjestettiin infotilaisuus, moni asia jäi silti kysymykseksi ja myös pelotti etukäteen. Yllättävää oli myös se, kuinka suuri rauta lonkkaan asennettiin. Vain kuukauden jonottamisen jälkeen sain tiedon, että pääsisin jo viikon kuluttua leikkaukseen. Viime keväänä lonkat kuvattiin, jolloin vaivojen syy selvisi. Tarjan lonkkaleikkaus tehtiin Lohjan sairaalassa, jonne suuri osa espoolaisista lonkkapotilaista on keskitetty. Pienikin liikahtaminen sängyssä tuntui siltä, kuin puukolla olisi pistetty haavaan. Tarjan leikkaus sijoitettiin kiireellisyysluokkaan 2, jolloin toimenpiteeseen tulisi päästä neljän kuukauden sisällä. toinen saman kokenut on paras neuvonantaja, kannattaa kuitenkin muistaa, että lonkkaleikkauksessakin asiat ovat yksilöllisiä . . ota kaikki irti rauhallisista päivistä, jolloin saa luvan kanssa vain olla . ENNEN LEIKKAUSTA: . – Koska leikkaus oli ollut keskimääräistä vaikeampi, ja jalan tilanne niin huono, ensimmäiset päivät olivat todellista tuskaa. LEIKKAUKSEN JÄLKEEN: . – Se selitti lääkärin mukaan presidentilliseksi muuttuneen kävelytyylini. Puuttuvan nivelen vuoksi jalka oli vääntynyt virheasentoon, jonka korjaamisessa lääkärillä oli kova savotta. Huomattiin, ettei lonkassa ollut niveltä miltei laisinkaan. Kolmantena päivänä pystyin kävelemään niin sanotun Elsatuolin kanssa huoneen ovelle ja takaisin. 58 TARJAN VINKIT . Sairaalassa sain fyysisen hoidon ohella psyykkistä tukea ja saatoin puhua tilanteestani, Tarja kertoo. laita hampaat kuntoon hyvissä ajoin . Se oli. Viivyin sairaalassa viikon verran. Lisää tietoa tarvitaan Tarja Lehtolan leikkaus kesti tavanomaista kauemmin, sillä lonkka oli päässyt pahaan kuntoon. iloitse uudesta elämästä! Olin siinä käsityksessä, että leikkaus tapahtuisi nukutuksessa, mutta se tehtiinkin puudutuksessa, jolloin kuulin kaikki leikkausäänet sahaamisesta alkaen. Lonkkaleikkauksen jälkeen tavanomaista on se, että kotiin päästään noin kolmen päivän kuluttua. – Kesti kauan, ennen kuin tajusin, mistä oli kyse, sillä kipu tuntui pitkään vain reidessä. Viime keväänä lonkat kuvattiin, jolloin vaivojen syy selvisi. Tarjan mukaan kaikkea ei ymmärtänyt kysyä, silloin kun siihen olisi ollut mahdollisuus. kipuun on aina syy, eikä siihen kannata tottua
Tarja pohtii, että olisi kiinnostavaa selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat lonkkavaivojen syntyyn. – Oivalsin vasta tuolloin, että olisin voinut saada apuvälineitä, kuten kepin tai kyynärsauvan jo aikaa sitten helpottamaan elämää. Vastuu omasta toipumisesta Tarja Lehtola yllättyi, kuinka suuri vastuu potilaalla itsellään on leikkauksen jälkeisestä kuntoutumisesta. Nyt uskon, että he kaiketi tarkoittivat kipuja pidemmällä tähtäimellä. . Minun on myös ollut vaikeaa saada oikeaa jalkaa edelleenkään suoraksi, mutta lääkäri lohdutti sen oikenevan kyllä. Tarja Lehtola sai kotiuduttuaan apua Oulusta ja Naantalista tulleilta siskoiltaan, jotka siivosivat ja laittoivat hänelle ruokaa. Tällä hetkellä tiedostan leikatun lonkan vielä joka askeleella, jalka tuntuu kaksi kertaa leikkaamatonta puolta painavammalta, mutta päivä päivältä ero toiseen pienenee, Tarja kertoo. Pakenenkin välillä talveksi Espanjaan. Jos sinä uskot, että jaloista tulee hyvät, niin niistä tulee hyvät, sanoi lääkäri. Normaalisti kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta on lopputarkistus. – Heidän lähtönsä jälkeen olin omillani. Kyllä se on yksin asuvalle kova paikka. Tarja pelkäsi, ettei voisi leikkauksen jälkeen istua kuuteen viikkoon autossa. Sairaalassa vietetty viikko helpotti elämää kotiuduttuani, kun selvisin jo vähän paremmin arjen asioista, kuten vessassa käynnistä. Kannustankin muita vastaavassa tilanteessa olevia hakemaan apua jo aikaisemmin. Sama koskee lonkkia, kotivoimistelusta riippuu, kuinka toipuminen etenee. – Vaiva ilmeisesti kulkee jossain määrin suvuittain, ja ikäkin vaikuttaa kaiketi vaivan syntyyn. Mielestäni ei kuitenkaan riitä alkuunkaan, että joku poikkeaa kerran päivässä. Teksti: Tuula Kolehmainen Liiku turvallisemmin kotona! Helpottaa elämää ja mahdollistaa turvallisen kotona asumisen! • Porrasja pystyhissit • Lyhyet toimitusajat • Kotitalousvähennys hyödynnettävissä KOTIHISSI Puh. Tarja kuitenkin pääsee loppukontrolliin tavanomaista aikaisemmin, sillä hän suuntaa talveksi etelään. – Kaamos saa minut masentumaan, enkä kestä Suomen talvea. – Koska lihakseni olivat jäykistyneet niin pahoin, sain lähetteen fysioterapeutille, josta sainkin hyvää apua kuntoutumiseen. Silti häntä askarrutti, jumppaako hän varmasti oikein. – Tällä hetkellä tiedostan leikatun lonkan vielä joka askeleella, jalka tuntuu kaksi kertaa leikkaamatonta puolta painavammalta, mutta päivä päivältä ero toiseen pienenee. Avun tarve yllätti Leikkausta edeltäneessä infotilaisuudessa potilaita muistutettiin hankkimaan erilaisia apuvälineitä kotiin jo ennen leikkausta. Apua tarvitsee aluksi jatkuvasti, pieniinkin asioihin. Tieto oli kuitenkin täysin väärä. hoitajien mielestä huippusuoritus. Suuri tekijä omalla kohdallani saattoi kuitenkin olla eri mittaisten jalkojen aikaansaama virheellinen kävelyasento, joka kulutti lonkkanivelen, Tarja Lehtola arvelee. Apua tarvitaan arjen asioihin, vaikkapa sukan vetämiseen jalkaan, apuvälineistä huolimatta. – Vielä pari päivää leikkauksen jälkeen olin varma, että he olivat valehdelleet. Se jäytävä kipua, josta kärsin ennen leikkausta, tuskin palaa. Olen silti miettinyt, voisiko jokin tekijä esimerkiksi ravinnossa altistaa lonkkien nivelrikolle, enhän kuitenkaan vielä koe itseäni senioriksi. Uskon, että Espanjassa kuntoutumiseni etenee hyvin, voinhan kävellä siellä koko talven ilman pelkoa liukastumisesta. Tarja onkin tehnyt kotivoimisteluliikkeistä tunnollisesti. Lääkäri kertoi leikanneensa polvet niin hyvin kuin osasi, loppu olisi nyt naisesta itsestään kiinni. – Elleivät läheiset pysty auttamaan, saa apua kaupungilta. Minä uskon, että jalasta tulee hyvä, mutta aikaa se voi viedä. Kyllä se on yksin asuvalle kova paikka. – Sairaalassa vieressäni oli nainen, jolta oli operoitu molemmat polvet. 020 743 2010 www.hissiporssi.fi Helpottaa elämää ja mahdollistaa turvallisen kotona asumisen! KOTIHISSI. Hän pohti sitä, minkälaiset jaloista tulee. Viiden viikon jälkeen pystyin jo jättämään rollaattorin pois matkasta. Omalla kohdallani oleellista oli se, että osasin varautua leikkauksen jälkeiseen aikaan. Kun leikkauksesta oli kulunut vajaa kuukausi, Tarja lähti ensimmäisen kerran rollaattorin kanssa asioille kauppakeskukseen. Käyn henkilökohtaisessa, ohjatussa jumpassa kerran viikossa. Vastasin että en, koska en ollut niin puhki ja kaikkensa antanut, kuten ennen leikkausta vastaavan reissun jälkeen. – Joku kaveri kysyi, tunsinko itseni mummoksi. Selkä on mennyt niin köyryyn, että saan jumpatessa tosissaan tarkkailla ryhtiäni. Ensiksi se hirvitti, koska tiettyjä liikkeitä täytyy varoa kuuden viikon ajan. 59 Apua tarvitsee aluksi jatkuvasti, pieniinkin asioihin. Elämänlaatu paranee Tarja Lehtola kertoo lonkkaleikkauksen läpikäyneiden tuttaviensa sanoneen hänelle, että operaation myötä kivut jäisivät leikkauspöydälle. – Kun istuinkorkeus on oikea, voin hyvin matkustaa autossa
60 Vaikka suomalaiset eivät ole maailman lihavinta kansaa, on vyötärönympäryksemme kasvanut menneistä vuosista huolestuttavasti. Väestötasolla eniten lihavuutta, jopa 35 prosentilla aikuisväestöstä, esiintyy vaurastuneessa Lähi-idässä ja Tyynenmeren saarilla, jossa liSokerin ja rasvaisten lihatuotteiden vähentäminen kannattaa Suomalaiset lihottanut ruoan kasvanut määrä havuuteen on myös perinnöllistä alttiutta. Luku on suuri, mutta sijoittuu kuitenkin maailman mittakaavassa keskitasoon. Alhaisimmat lihavuuslukemat löytyvät Afrikan ja Aasian köyhistä valtioista, elintarviketieteiden tohtori, professori Mikael Fogelholm kertoo. Yhdysvallat lähentelee lihavuuden kärkeä yli 30 prosentin lukemillaan. Ruokaa on helposti saatavilla ja suuret pakkauskoot houkuttelevat syömään yli tarpeen. – Lihavuus on lisääntynyt 1980-luvulta tähän päivään tul. – Vaikka suomalaisten lihavuutta toisinaan ruoskitaan, emme ole lähelläkään maailman lihavin kansa. Lasten lisääntyneestä lihavuudesta ollaan oltu Suomessa niinikään huolissaan. Professori Mikael Fogelholmin mukaan lihomisen syynä on ennen kaikkea syömämme ruoan määrä. S uomalaisista työikäisistä aikuisista noin joka viides on lihava
Muutos ruoan määrässä Miksi suomalaiset ovat lihoneet menneistä vuosikymmenistä. Syy lihomiseen lieneekin yllättävän yksinkertainen; arjen vähentyneen liikunnan rinnalla syömme määrällisesti enemmän kuin ennen, Fogelholm toteaa. Jokainen mahdollisuus liikkua kannattaa käyttää hyödyksi. Vaikka erilaisia liikuntaharrastuksia on kenties aikaisempaa enemmän, tapa liikkua töihin, töissä ja vapaaajalla on muuttunut ja arjen hyötyliikunta käynyt vähiin. – Ruokaa hankitaan yhä suuremmista marketeista, joista ostetaan enemmän ruokaa kerralla, Mikael Fogelholm sanoo. Emme kuitenkaan syö vähemmän, päinvastoin. Ennalta laadittu kauppalista auttaa hillitsemään heräteostoksia ja ylimääräisiä herkkuja. Suomalaiset lihottanut ruoan kasvanut määrä ?. ?. 61 . Vaikka terveystilanne on professorin mukaan Suomessa kaiken kaikkiaan hyvä, kansanterveydessä ja lihavuuden ehkäisyssä on silti parantamisen varaa. taessa. Näin ollen laadulliset seikat tai jokin yksittäinen asia ruokavaliossamme, kuten makeiset tai virvoitusjuomat, eivät selitä lihomista väestötasolla. Kehon tarvitsema energian määrä on vähentynyt niukemman liikunnan myötä. Kookkaat marketit houkuttelevat ostamaan kerralla suuremman määrän ruokaa. – Yksi merkittävimmistä tekijöistä suomalaisten lihomiseen on vähentynyt fyysisen aktiivisuuden määrä. Ihmiset viettävät entistä enemmän aikaa ruudun, eli tietokoneen ja television ääressä. Motiivina ei kuitenkaan tulisi olla niinkään painonpudotus, vaan terveys.. Fogelholmin mukaan syyt ovat yllättävän suoraviivaiset. – Viimeaikaiset tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että suomalaisten painonnousu olisi taittumassa. Muutos on nähtävissä, mutta samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että kaupunkimaisissa olosuhteissa, esimerkiksi Kiinan lapsilla esiintyy nykyisellään lihavuutta kolmin-nelinkertainen määrä suomalaislapsiin verrattuna, Fogelholm sanoo. Nykyisellään lihavuutta esiintyy Suomessa 20 prosentilla aikuisväestöstä. Lihomiseen ja siihen johtaviin syihin on kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota, Fogelholm toteaa. Suomalaisten lihavuus on lisääntynyt menneistä vuosikymmenistä. Kuva: Helsingin yliopisto ?. – Suomalaisten ruokavalio on terveyden näkökulmasta itse asiassa kehittynyt vuosikymmenten aikana parempaan suuntaan
– Nykypäivänä on helppoa syödä terveellisesti, helpompaa kuin vaikkapa 1960-70-luvuilla, mutta on myös kovin paljon helpompaa tulla syöneeksi liikaa. – Tapamme ostaa ruokaa on muuttunut. ?. Tärkein syy liikkua on terveys, ei niinkään laihtuminen. Kasviksia tulisi nauttia ainakin puoli kiloa päivässä. Liikunnan motiivina ei kuitenkaan tulisi olla niinkään painonpudotus, vaan terveys, jaksaminen, hyvä olo ja liikunnasta saatava ilo, Fogelholm muistuttaa. Kun vielä 1970-luvulla ruokakauppaan lähdettiin ostoslistan kanssa ja sieltä kannettiin kotiin vain välttämättömät elintarvikkeet, nykyisin kauppalistamme ovat pitkiä, ja heräteostoksia kertyy runsaasti. Ruokaa hankitaan yhä suuremmista marketeista, joista ostetaan enemmän ruokaa kerralla. Kasvisvoittoinen ravinto edistää painonhallintaa. Jokainen mahdollisuus liikkua kannattaa käyttää hyödyksi. Huomio arjen toimintaan Fogelholmin mukaan jokaisen kannattaa pysähtyä pohtimaan arjen elintapojaan ja sitä, mitä voisi olla kannattavaa tehdä toisin. Ruokaa on saatavilla kaupoissa, kotona ja kaupungilla vuorokauden ympäri, Fogelholm huomauttaa. Ruokamäärät ovat menneistä ajoista kasvaneet samalla kun liikunta on entistä vähäisempää. Pari, kolme tuntia liikuntaa viikossa on suositeltava määrä, mutta enemmänkin saa liikkua, jos siltä tuntuu. Vihanneksia, kasviksia ja marjoja tulisi nauttia ainakin puoli kiloa päivässä.. Liikuntaa kannattaa lisätä jokaiseen päivään vaikkapa hyötyliikunnan muodossa. – Aivan ensimmäiseksi kiinnittäisin huomiota liikuntaan. ?. Ympäristön muuttumisen vuoksi lihominen on päässyt tapahtumaan ja painonhallinta on vaikeampaa kuin aikaisemmin. Tämä altistaa lihavuudelle. 62 ?. Elintarvikkeiden pakkauskoot ovat kasvaneet kuin huomaamatta, isompien pakkausten usein edullisempi kilohinta houkuttelee ostamaan kotiin tarpeettoman suuren määrän ruokaa. – Hyötyliikuntaa olisi hyvä lisätä jokaiseen päivän, kulkea rappuset, liikkua auton sijaan kävellen, pyörällä tai julkisilla kulkuvälineillä
– Sokeria, makeisten, virvoitusjuomien tai muiden sokeroitujen juomien muodossa kannattaa rajoittaa. – Elintarviketeollisuuden tehtävänä on lisätä myyntiä. Suuremmissa pakkauksissa on usein halvempi kilohinta, mutta on hyvä harkita, tarvitseeko jotakin tuotetta todella niin paljon ja kannattaako runsas syöminen lopulta lainkaan, Fogelholm neuvoo. Valkoisen viljan ja vaalean sekaleivän sijaan kannattaa nauttia kuitupitoisia tuotteita. – Vaikka rasvaisia lihavalmisteita suositellaan vähennettäviksi, öljyt, rasvaiset kalat, tai esimerkiksi mantelit ja pähkinät katsotaan terveydelle hyödylliseksi ravinnoksi, Mikael Fogelholm sanoo. Hän nimeää kaksi elintarvikeryhmää, joiden nauttimista kannattaa vähentää. Oleellista on myös se, ettei kauppaan lähdetä nälkäisenä. Leivässä tulisi olla kuitua yli 6 grammaa 100 grammaa kohden, Fogelholm kertoo. Pakkauskokojen suhteen ostajan kannattaa olla valppaana, eikä sortua houkuttelevaan tarjoukseen. . – Vihanneksia, kasviksia ja marjoja tulisi nauttia ainakin puoli kiloa päivässä. Jos vatsa kurnii ruokakaupassa, ostoskärryyn päätyy herkemmin ylimääräistä, ja viimeistään kassalla houkutus ostaa suklaata voi kasvaa ylitsepääsemättömäksi. – Myös rasvaisten lihojen ja makkaroiden nauttiminen ennustaa väestötasolla lihavuutta. Teksti: Tuula Kolehmainen. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan rasvan ja hiilihydraattien määrä ei niinkään ratkaise lihavuudessa. Kasvisvoittoista ruokaa Fogelholmin mukaan ravinnon kasvisvoittoisuus edistää painonhallintaa. 63 Kauppareissulle professori suosittelee laatimaan ennalta ostoslistan. Kuluttajan kannattaa kuitenkin olla järkevän kriittinen, eikä aina sortua houkutuksiin. – Hyvän ostoslistan avulla tulee ostaneeksi vain tarpeellisen
Tämä ei ole mitenkään poikkeuksellista tänä päivänä. Seniorikansalaisten alkoholiongelmat ovat viime vuosina kasvaneet. – Päihteiden aikaansaamat terveyshaitat ovat iäkkäämmällä käyttäjällä tuhoisammat kuin esimerkiksi työelämässä olevalle. Vanhemmalla iällä alkoholin aiheuttama maksavaurio on todennäköisempi kuin nuorella. Parissakymmenessä vuodessa juomakulttuuri on muuttunut, mikä näkyy nyt iäkkäiden ihmisten lisääntyneenä alkoholinkäyttönä, sanoo lääkäri Petteri Salo A-klinikalta. Sekakäyttö lisää terveysriskejä Elämänmuutoksen seuraukset saattavat yllättää katauluja, voi elämänmuutos olla rankka. Päihdeongelman huomaaminen voi olla korkean kynnyksen takana, mutta vanhusten hoitomotivaatio on yleensä hyvä. – Vielä parikymmentä vuotta sitten eläkkeelle jääneiden työssäoloaikana alkolinkäyttöä paheksuttiin ja julkinen juopottelu tai humalassa oleminen julkisella paikalla oli kovasti tuomittavaa. Työelämässä oleva saattaa kestää juomista aika hyvin. – Aikaisemmin miltei raitis ihminen voi joutua muutamassa kuukaudessa päihdekierteeseen, jonka takia hän saattaa jopa joutua hoitoon. Kuusankosken aluesairaalassa on tutkittu 103 lonkkamurtumapotilasta, joista 28:lla oli veressä alkoholia ja 11 prosenttia kertoi nauttineensa sitä kuluneen vuorokauden aikana. Myös harrastukset tai muut virikkeet ovat hyviä keinoja purkaa eläköitymisen mukanaan tuomaa stressiä. Kahdella kolmasosalla ongelma on alkanut jo nuorena ja yhdellä kolmanneksella vasta eläkeiässä. – Samassa tutkimuksessa tapaturman vuoksi hoitoon hakeutuneista yli 65-vuotiaista 17 prosenttia miehistä ja kolme prosenttia naisista oli alkoholin vaikutuksen alaisina. Salon mukaan eräs tyypillinen iäkkään ihmisen alkoholin käytöstä johtuva vamma on lonkkamurtuma. Siitäkin huolimatta, että sitä on osattu odottaa. Jos sosiaalinen elämä on jäänyt työpaikalle, eikä perheestäkään ole tukea, voi alamäki olla hyvinkin nopea. – Vanhemmalla iällä alkoholin haitat ovat suuret etenkin muistija älytoiminnoille. Yksinäisyys voi laukaista juomisen Kynnys juomiseen on jossakin määrin madaltunut, mutta monesti juomakierteen laukaisee yksinäisyys. – Meillä on aika paljon tapauksia, joissa henkilö on saattanut olla 40-50 vuotta miltei raitis ja korkeintaan ottanut lasillisen perhejuhlissa. Työ ja sen kautta syntyneet ihmissuhteet ovat pitäneet ihmisen raittiina. Nuoruudessa aloittaneilla on enemmän aggressiivisuutta ja ongelmia sopeutumisessa. Kun alkoholin ja lääkkeiden vuorottelu ei toimi ja ihminen käyttää kumpaakin päällekkäin, voidaan puhua vakavasta sekakäytöstä. Lonkkamurtuman takana voi piillä alkoholismia Eläkeläisten alkoholismi jakaantuu kahteen käyttäjätyyppiin. Ylipäätään seniori on herkempi haittavaikutuksille kuin juniori. – Sosiaalisen verkoston tulisi olla vahva eläköityessä, jottei ihminen jäisi yksin. N yt on eläköitymässä se sukupolvi joka on työelämässä tottunut käyttämään alkoholia ja jolle sen käyttö on ollut normaalia arkea. – Krapulaa hoidetaan usein unitai rauhoittavilla lääkkeillä, jotka kieltämättä tehoavatkin krapulaan jossakin määrin. 64 Eläköityminen voi johtaa päihdekierteeseen Eläkkeelle jääminen saattaa tuoda mukaan päihteiden käytön, jopa alkoholismin. Salo pitää ennaltaehkäisyä yhtenä tärkeänä keinona estää mahdollinen alkoholismi eläkeiässä. Iäkkäillä haitat tulevat esille nopeasti, mutta ongelmana on useinmiten se, ettei ihmisen vaivojen tunnisteta johtuvan alkoholista. Muis. Kun hän sitten kenties monen vuosikymmenen työuran jälkeen yhtenä aamuna herää eläkkeellä ilman mitään sitoumuksia, velvoitteita tai aiIäkkäillä haitat tulevat esille nopeasti, mutta ongelmana on useinmiten se, ettei ihmisen vaivojen tunnisteta johtuvan alkoholista. – Jollei ihmisen juomisesta ole mitään viitteitä, on niitä vaikea laittaa alkoholinkaaan piikkiin, koska vanhemmalla ihmisellä tasapaino on jo iän takia huonompi ja hän saattaa kaatuilla muutoinkin herkemmin
Jos henkilöllä on jo kenties muistisairauden alkua, alkoholi edistää sairautta. Sekakäyttö on kuitenkin myös iäkkäiden alati kasvava ongelma. Suurin ongelma on, että iäkkään alkoholiriippuvuus jää ajoissa toteamatta, koska ongelmaa ei osata tunnistaa. Tällainen henkilö sitoo valtavasti hoitoresursseja. On myös iäkkäitä pariskuntia, joista kumpikin puoliso juo ja terveempi kantaa viinan kotiin. Hyvin harva pystyy kriittisesti arvioimaan juomistaan, muuttamaan ajatteluaan tai orientoitumaan paikkaan tai aikaan. Jos säännöllisyys alkoholin takia katoaa ja esimerkiksi lääkkeet jäävät ottamatta, voivat seurannaisvaikutukset olla aika arvaamattomatkin. Alkoholidementia on vain menolippu. 65 . – Alkoholidementikko on yleensä laitoshoidossa lopun ikäänsä. Usein heillä on loputon alkoholintarve, mikä saa ihmisen karkailemaan laitoksesta. Jos alkoholiongelma jää lyhytkestoiseksi, osa muistista yleensä palautuu. Sekakäytön vaaroista on puhuttu nuorten kohdalla jo vuosikymmeniä. – Sekakäytöksi luetaan sellaisten lääkeaineiden käyttö yhdessä alkoholin kanssa, joilla on päihdyttävä vaikutus tai jotka lisäävät alkoholiin yhdistettynä päihtymystä.. Levoton ja ahdistunut potilas voi antaa itsestään todellisuutta paremman kuvan ja vieroitusoireet voivat haitata diagnostiikkaa. Pahimmillaan liikakäyttö aiheuttaa alkoholidementian, josta ei Salon mukaan ole paluuta enää normaaliin yhteiskuntaan. Alkoholismi saattaa paljastua kotipalvelussa Alkoholi on iäkkäämmälle suurempi riski kuin työssäkäyvälle ja perusterveelle ihmiselle seurannaisvaikutuksiensa ansiosta. tisauraus ja alkoholiongelma sekoittuvat helposti iäkkäällä ihmisellä, eivätkä terveysalan ammattilaisetkaan aina osaa heti epäillä muistiongelmien syyksi nimenomaan alkoholia. Alkoholidementia on vain menolippu Tänä päivänä päihdeongelmien hoitomenetelmät ovat tehokkaita ja toimivia. Ehkä hälyttävintä on, että meillä on jo alle kuusikymppisiä alkoholidementikkoja, jotka ovat aloittaneet rankan juomisen nelikymppisinä. – Vanhuksen joutuessa sairaalaan hänen vieroitusoireensa jäävät helposti huomaamatta, mikä voi haitata muun oikean hoidon saamista. . Alkoholidementia on alkoholin aiheuttama aivovamma. Työiässä vaikutukset eivät ole yleensä yhtä mittavat. Erityisen suureksi ongelma kasvaa, jos alkoholin käyttöön liittyy psyykelääkkeiden käyttöä. – Esimerkiksi diabetes ja monet muutkin yleiset vanhuusiän sairaudet edellyttävät tarkkaa säännöllisyyttä elämässä. – Osalla iäkkäistä puolisot osaavat hakea apua, mutta aika usein lapset heräävät ensimmäisenä etsimään ratkaisua vanhempansa ongelmaan. A-klinikan lääkärin Petteri Salon mukaan aikaisemmin miltei raitis henkilö voi joutua eläkkeelle jäätyään muutamassa kuukaudessa päihdekierteeseen, jonka takia hän saattaa jopa joutua hoitoon. Elämänmuutoksen seuraukset saattavat yllättää Pahimmillaan liikakäyttö aiheuttaa alkoholidementian, josta ei Salon mukaan ole paluuta enää normaaliin yhteiskuntaan. Salon mukaan piilossa pysynyt alkoholin käyttö paljastuu usein kotisairaanhoidon tai kotipalvelun kautta
Perushoitojakson jälkeen Rehapin hoito jatkuu jatkohoitona. Alkoholismiin sairastuminen ei Mikkosen mukaan katso sosiaalista asemaa tai lompakon paksuutta, eikä myöskään sukupuolta. – Alkoholismi on perinnöllinen sairaus. Kaikilla Rehapin työntekijöillä on toipumiskokemus päihderiippuvuudesta. Läheisille on tarjolla läheisviikonlopun lisäksi 10-päiväinen läheishoito. Jatkohoito on pääsääntöisesti uuden, päihteettömän, itsenäisen elämän opettelua ja keskustelua sen keinoista. Jatkohoitokokoontumisyksiköitä on neljätoista eri puolilla Suomea. Perushoitojakson aikana on ryhmäterapiaa kahdeksan henkilön ryhmissä. Rehapin hoito on päihteetöntä hoitoa. Ympäristöja sosiaaliset tekijät ainoastaan edesauttavat tai hillitsevät sairastumista, Mikkonen sanoo. Teksti: Juhani Karvonen P äihdeterapeutti Miska Mikkosen mielestä alkoholismista toipumisen ensimmäinen edellytys on, että alkoholisti myöntää olevansa sairas. – Taitavat alkoholinkäyttäjät voivat tahdonvoimalla ja loiventamalla vähitellen annoksiaan päästä irti kierteestä. Päihdehoito Rehapissa maksaa 6 750 euroa. Tahdonvoimaa riittävästi vain hyvin harvalla Salon mukaan katkaisuhoito on tehokas keino lopettaa juominen. Käytännössä se saattaa olla useimmille vaikeasti alkoholisoituneille ainoa vaihtoehto. Hoidossa oleva on ennättänyt paneutua sairauteensa ja ennen kaikkea oivaltaa, että kyseessä on sairaus; näin vältytään syyllistymiseltä ja syyllistämiseltä. . 66 merkittävästi jo senkin takia, että sekakäyttäjä kaatuilee entistä herkemmin. – Noin 30 prosenttia hoitoon hakeutujista tulee kuntien, kaupunkien tai työnantajan maksusitoumuksella, valtaosa siis itse maksavina, Mikkonen kertoo. Ikä ei periaatteessa ole este päihdekuntoutukselle. Mikkosen mukaan Rehappiin hoitoon hakeutuneista suurin osa raitistuu. Suurin kynnys toipumisprosessissa on yleensä alku, miten saada alkoholisti hakeutumaan hoitoon. Teksti: Reetta Reinman. – Sekä alkoholismia sairastavan että hänen läheistensä on tärkeä ymmärtää, että kyseessä on sairaus, läheisille on terapeuttista saada purkaa pahaa oloaan. Myös riski sairastua alkoholidementiaan kasvaa. Se tapahtuu ryhmäkokoontumisina kerran viikossa yhdentoista kuukauden ajan. Perushoitojakson kolmannen hoitoviikon lopulla on läheisviikonloppu. Rehapin päihdehoidon lähtökohta: alkoholismi on perinnöllinen sairaus Tavoitteena pysyvä raittius . Jos henkilö ei tähän pysty, hänen kuntoutusmahdollisuutensa heikkenevät olennaisesti. Asiakaspaikkoja on 20. Koska alkoholismi on perinnöllinen sairaus, voi siitä Mikkosen kokemuksen mukaan toipua ja elää hyvää päihteetöntä elämää, mutta ei parantua. Valtaosaltaan hoitoon tullaan läheisten kannustuksesta tai painostuksesta. Niitä ihmisiä on kuitenkin hyvin vähän. Läheisviikonloppu on tarkoituksella vasta lähihoitojakson loppupuolella. – Tavoitteena Rehapin hoidossa on pysyvä raittius; uusi elämä, kun elämää aikaisemmin hallinnut päihde jää pysyvästi pois. Henkilökuntaa Rehapissa on kymmenen, kaikilla on joko päihdetyön ammattitutkinto tai muu terveydenhuoltoalan koulutus. Tuolloin päihderiippuvuudesta kärsivä päätyy helposti terveyskeskusten vuodeosastoille, mikä ei ole hänelle oikea paikka. Hoidon aikana potilas saa ymmärryksen myös siitä, että osa lääkkeistä on keskushermostoon vaikuttavia, riippuvuutta aiheuttavia lääkkeitä. Valitettavasti hoitopaikkoja näille ihmisille on tarjolla hyvin vähän, sanoo Petteri Salo. Henkilökuntaa Rehapissa on kymmenen, asiakaspaikkoja on 20. – Hinta, valistus, saatavuus: myöskään nämä eivät niinkään vaikuta alkoholismiin sairastumiseen, olennaista on perinnöllinen alttius. Alkoholismiin sairastuminen ei Mikkosen mukaan katso sosiaalista asemaa tai lompakon paksuutta, eikä myöskään sukupuolta. Syyllisiä ei haeta, vaan ymmärtämystä siitä, miten alkoholismi vaikuttaa sitä sairastavan ja koko lähipiirin elämään. Näiden vaikutus alkoholistille on sama kuin alkoholilla. Hoito jakautuu kahteen osaan: vähintään 28 vuorokauden perushoitojaksoon paikan päällä Rehapissa sekä jatkohoitoon. Mikkonen työskentelee Rehappi Oy:ssä Naantalissa, jossa alkoholisteja ja muita päihderiippuvaisia autetaan Minnesota-mallilla. Siihen sisältyy perushoitojakso täysine ylläpitoineen sekä jatkohoitojakso. – Käytännössä peruslähtökohta on se, että kuntoutukseen saapuvan pitää pystyä itsenäisesti ruokailemaan, hoitamaan hygieniansa ja pysymään aikatauluissa. Olennaista siinä on ryhmäterapia sekä läheisten mukana olo hoitoprosessissa. . . – Taitavat alkoholinkäyttäjät voivat tahdonvoimalla ja loiventamalla vähitellen annoksiaan päästä irti kierteestä. Kansainväliseen Minnesota-malliin perustuva Rehapin päihdehoito on lääkkeetöntä ja päihteetöntä
67 V altakunnallinen Karaokemestari 2016 -kilpailu järjestettiin kaksipäiväisenä tapahtumana Iisalmessa Spa Hotel Runnin tiloissa lokakuun alussa. Kunniamaininnat saivat Mauri Peltoniemi, Keski-Pohjanmaan piirin Kaustisen yhdistyksestä ja Taisto Poimaa, Pohjois-Savon piirin Siilinjärven yhdistyksestä. Tuomariston mukaan kilpailujen taso on noussut vuosi vuodelta ja tasossa näkyy selvästi laulun opiskelu ja harrastuneisuus. Miesten 65+-sarjan karaokemestari on Heikki Saarela, Pohjois-Pohjanmaan piirin Kiimingin yhdistyksestä. Kilpailun tuomaristoon kuuluivat Markku Sivosen lisäksi, laulunopettaja ja äänenkouluttaja Eeva Riitta Rytkönen, laulajat Rainer Friman ja Juha Vartiainen sekä aikaisemmat EL karaokemestarit Raija Bernitz ja Juha Hötti. Kyselyn mukaan karaokesta on tullut merkittävä harrastus, joka tuo mukanaan uusia ystäviä sekä iloa ja rentoutta elämään.. Eläkeliiton kilpailu järjestettiin nyt yhdeksännen kerran. Miesten 50+-sarjassa Karaokemestariksi lauloi Ari Rantametsä, Pohjois-Karjalan piirin Juuan yhdistyksestä. Sadat laulajat olivat osallistuneet jo aikaisemmin yhdistysten kilpailuihin ja aluekarsintoihin. Kuva: Anja Hiltunen Ei vain lauleta vain tulkitaan Tuomariston puheenjohtajan, Eläkeliiton liittovaltuuston puheenjohtajan Markku Sivosen mukaan karaokelaulussa on tapahtunut paljon kehitystä. Kunniamaininnat saivat Helmi Kemppainen, Kainuun piirin Sotkamon yhdistyksestä ja Merja Noronen, PohjoisPohjanmaan piirin Pihtiputaan yhdistyksestä. Kunniamaininnat saivat Ilpo Vuorinen, Pohjois-Pohjanmaan piirin Pattijoen yhdistyksestä ja Kari Kettunen, Etelä-Savon piirin Joroisten yhdistyksestä. Karaokemestarit 2016: Ari Rantametsä (M50+) (vas.), Leila Kattilakoski (N50+), Ritva Mäntsälä (N65+) ja Heikki Saarela (M65+). Runnin osallistujat olivat voittaneet oman piirinsä järjestämän karsintakilpailun. Kunniamaininnat naisten 65+ -sarjassa saivat Leena Haajanen, Päijät-Hämeen piiri, Sysmän yhdistyksestä ja Sirpa Lindroos, Pirkanmaan piirin Oriveden yhdistyksestä. Kilpailuun osallistui 69 kilpailijaa, jotka olivat saapunut Runniin kaikista maakunnista ympäri maan. Kyselyn mukaan karaokesta on tullut merkittävä harrastus, joka tuo mukanaan uusia ystäviä sekä iloa ja rentoutta elämään. Tapahtumassa oli kaksi ikäsarjaa 50-64-vuotiaille ja 65+-vuotiaille naisille ja miehille. Nyt lauluja ei pelkästään lauleta, vaan ne tulkitaan. Voittajat ympäri Suomen Naisten 65+ -sarjan karaokemestariksi lauloi Ritva Mäntsälä, Varsinais-Suomen piirin Liedon yhdistyksestä. Eläkeliiton jäsenyhdistykset ovat perustaneet karaokekerhoja, jotka ovat jäsenten keskuudessa erittäin suosittuja ja joissa voi valmentautua kilpailuihin. . Naisten 50+sarjan karaokemestaruuden nappasi Leila Kattilakoski, Keski-Pohjanmaan piirin Kannuksen yhdistyksestä. Vuoden parhaat karaokeharrastajat palkittiin
Hän on elänyt 21 vuotta leskenä ja asuu sukutilalla samassa talossa tyttärensä perheen kanssa. – Lastenlapset tykkäävät kirkkaammista väreistä, vanhempi tytär mielii violettia. Virressäkin sanotaan, että turhaan ei aikaansa tuhlata saa, hän hymyilee. Kuvio sukkaan tulee suoraan langasta. Viime talven neulomisista on tuttavien nimija syntymäpäivien ja lastenlasten sukkapussilla käyntien jälkeen jäljellä kymmenen sukkaparia.. – Se on niin rentouttavaa, niin rentouttavaa. Irma Sellgren rauhoittuu ja rentoutuu sukkia neuloessaan. . Eikä osaa edes kuvitella, että tulee niin kaunista jälkeä. Kauniita ja Rohkeita katsoessa neulominen ei suju, kun täytyy lukea tekstiä. Irma Sellgrén iloitsee, kun voi muistaa muita villasukilla Neulominen rentouttaa Seitsemän Veljestä on sopivan paksua ja siitä tehty sukka kestää käytössä ohuista langoista tehtyjä paremmin. Sukat ovat lastenlasten mieleen Irma Sellgrénin 55ja 52-vuotiaat tyttäret eivät osaa neuloa. – Ajai se on hyvä kumisaappaassa. Irma kehuu, kuinka ihania nykyiset langat ovat. Seitsemän veljestä sopii sukkiin Kun Irma Sellgrén näkee kauniin lankakerän, hän ostaa sen. Pöydällä vieressä on lehti, josta löytyvät televisio-ohjelmat. Hän nauttii myös saadessaan hemmotella lähipiiriään villasukilla. Viimeksi valmistuneet vihreät kevätsukat on neulottu tavallista ohuemmasta langasta, vaikka Irma neulookin lähes tulkoon kaikki sukat Seitsemästä Veljestälangasta, nelosen puikoilla. Irma Sellgrén kertoo rentoutuvansa ja rauhoittuvansa kudin kädessään. Lastenlapsia Irmalla on viisi. Toinen neulomispaikka on olohuoneen keinutuoli, jossa Irma neuloo, ja kuuntelee 10-vuotiaan tyttärentyttärensä Helmin harmonikansoittoa. 68 T uhansia sukkia arvelee Irma Sellgrén, 82, elämänsä aikana neuloneensa. – Osaan tehdä kantapään vaikka unissani. Irma seuraa televisiosta innokkaasti myös politiikkaa, hän katselee muun muassa iltapäivisin eduskunnan kyselytunteja. Lapsenlapsista nuorin, Helmi käy aina välillä mummon sukkapussilla katsomassa ja sanoo, että ottaisin tällaiset sukat. Muita kriteereitä ei valinnassa ole. Ei tarvitse enää raitasukissa päätellä lankoja. – Katson paljon televisiota, ja kädet käyvät siinä samassa koko ajan. – Äiti tekkööö, ei tarvitse, hymyilee evakkona Vihtiin aikoinaan tullut Irma. – Se on niin helppoa, ei huoli yhtään suunnitella. Hän istuu usein neulomassa takkahuoneen sohvalla ja katselee seinällä olevaa televisiota. Viime aikoina ovat mieltä kuohuttaneet Amerikan tulevat presidentinvaalit. Toinen tytär on rakentanut talon lähistölle. – Silloin tulisi puolikkaita silmiä, nauraa Irma hersyvästi
– Kun hieroja käsittelee käsivarsia ja minä ähisen kivusta, kysyy hän aina, että kuinkas’ monet sukat olet taas neulonut. Neuloa kuitenkin pitää. Paras yhdistelmä: käsityöt ja musiikki . Vähän on eroa siinä, onko varsi suoraa vai joustinneuletta, mutta se vaihtelu syntyy tekijän mielen mukaan. Paitsi hyvän mielen ja merkityksellisyyttä elämään, saa käsitöiden tekemisestä saa apua muistin ja hienomotoriikan ylläpitoon. Se onnistuu musiikin, naurun, ystävyyden, musiikin ja käsitöiden kautta. Kun tehdään entistä enemmän näyttöpäätetyötä, josta ei jää mitään jäljelle, kiinnostavat ompelu ja neulominen. Ne ovat kevätsukat, vähän ohuemmasta langasta. Sukat syntyvät kaikki saman kaavan mukaan. Yhtä hyviä ovat käytössä molemmat. Myös jo naapurista osittain maailmalle lennähtäneet vanhemmat lapsenlapset käyvät katsomassa, millaisia sukkia mummo on neulonut. Tyttäreni sanoikin, että mitä sitä siellä ylhäällä pidät, siirrä alemmaksi. Neuloa pitää vaan Käsivarret kipeät, näissä tuntuu lehmänhoito ja neulominen, näyttää eläväinen Irma. Hänellä onkin käytössään monet sukat. 69 . – Jollei yöllä nukuta ja vetää villasukat jalkaan, kyllä nukuttaa. – En voisi elääkään, jollen voisi neuloa. – Tässä ovat viimeiset sukat, jotka juuri neuloin. Sukat on myös niin mukava viedä nimitai syntymäpäivälahjaksi, miehillekin. ?. Rentoutumiseen paras yhdistelmä ovat käsityöt ja musiikki.. – En meinaa millään saada kauraryynipussia kaapin ylähyllylle. Paljon muitakin käsitöitä Irma Sellgrén on tehnyt elämänsä aikana paljon erilaisia käsitöitä. Jokaisella ihmisellä on jonkinlainen halu tehdä jotakin omilla käsillään. – En osaa neuloa ihan rennosti. Professori Minna Huotilaisen mukaan ihminen tarvitsee käsillä tekemistä, mikä ravitsee aivoja, auttaa sekä keskittymään että rentoutumaan. Irmalla on pimenevässä lokakuussa jo kevät mielessä. Kaikki tekeminen muokkaa aivoja. – Kansakoulupohjalta, sädekavennus ja kaksinkertainen kantapää, Irma nauraa. Huotilaisen mukaan näköjärjestelmän, hahmottamisen, keskittymisen, tuntoaistin, hienomotoriikan, kolmiulotteisuuden tajun ja luovuuden kautta. Harrastukseen keskittyminen ja jonkin asian harjoitteleminen auttavat aivojen alueen toimintoja monella tavalla. Hän tuntee sen käsivarsista, Irma naurahtaa. – Kyllä näin viileällä on jo muutenkin mukava vetää villasukat jalkaan. Hän käy hoidattamassa käsivarsiaan ja niskojaan hierojalla. Aivoille suotuisaa on päästä flow-tilaan uhkaavan, pakoreaktion aiheuttavan tilan sijasta. Irma on tehnyt itselleen polveen saakka ulottuvat yösukat. Mutta kun siihen on tottunut, Irma nauraa
Nykylangoista tulee suoraan raitoja. Irma Sellgrén neuloo olohuoneen keinutuolissa ja kuuntelee tyttärentyttären harmonikansoittoa. Marttatoiminta on kuulunut Irma Sellgrénin elämään lähes 60 vuotta. – Omat kapiot on tehty, pitsit virkattu. 70 Irma kertoo ihan kaipaavansa neulomista, jos siitä tulee tauko. . – Tässä on minun kotialttarini, kaikkien lähimpien kuvat, Irma Sellgrèn näyttää. – Minulla on lonkka ja polvi, kumpikin leikattu, en enää pääse kangaspuiden päälle, Irma nauraa hyväntuulisesti ja tuumii, että jostakin se vain on elämässä luovuttava. Kangaspuut ovat nyt kasattuina liiterissä ja siellä pysyvät. Kyllä eläkkeellä olo on ihanaa, saa istua vaan. Olen kutonut myös useita ryijyjä sekä räsymattoja ja poppanoita. Toisaalta koko ajan on mielessä, että pitäisi taas tehdä sekin työ tuossa. . Teksti ja kuvat: Mari Ahola-Aalto. Muttei sekään ihan aina maistu. Vävy käy lounaalla ja seuraavaksi kotiutuvat koulusta 10ja 14-vuotiaat tyttärenlapset ja mummon ruoka maistuu heillekin. Hän laittaa tyttärensä perheessä ruoan. Silloin Irma nauttii kesästä puutarhassa. – Mikä siin on, ettei kesällä kyllä taho ottaa neulomusta käteensä. Irma kertoo ihan kaipaavansa neulomista, jos siitä tulee tauko. Irma Sellgrén elää aktiivisesti mukana lastensa elämässä. Muttei sekään ihan aina maistu. ?. – Vaihdan paikkaa auringonpaisteen mukaan, jotta saan D-vitamiinia. – Kangaspuut olivat aina ennen esillä koko talven, niissä kudottiin pöytäliinat, yhdeksän niitinen oli levein
71 Askartele perinteinen pukki uusilla materiaaleilla PAPERIINIPUKKI Malli: Taito Pirkanmaa Oy, Marjo Koivisto ja Terhi Airto Koko: Korkeus n. 10 cm) ja leikkaa vyyhti poikki • erota pään takaosasta 3x9 Paperiinilankaa kumpaakin sarvea varten ja letitä sarvet (aloita letitys hieman apulangan yläpuolelta niin sarvet eivät näytä alkavan niskasta). Letitä niin pitkälle kuin langat riittävät, sido apulangalla • taivuta turpaa ja sido apulangalla, ota 40 Paperiini-lankaa turvan alapuolelta partaa varten, sido toinen apulanka turvan alapäähän ja lyhennä turvan langat samanpituisiksi (kuva 4) • pukista jääneet Paperiini-langanpätkät voi niputtaa ja leikata vajaan 10 cm:n mittaisiksi ja asettaa pukin sisälle vatsaan näkymättömiin vatsaosan muhkeuttamiseksi • katkaise vyyhdin lankalenkit takajaloista (kuva 5) • ota häntää varten 3x9 lankaa takapuolesta ja letitä häntä, solmi pää apulangalla • ota jalkoja yhdistävä apulanka pois, jaa nippu kahtia jalkoja varten ja sido apulangalla • sido puuvillalangalla jalan taipeesta (kiristä hieman) kiepauttamalla lankaa niin monta kierrosta kuin langasta riittää, tee kolme solmua niin, että ne jäävät piiloon jalan sisäpuolelle ja työnnä solmun päät kieputuksen alle näkymättömiin • sido puuvillalangalla myös nilkka ja vartalo kahdesta kohdasta • leikkaa etujalkojen lankalenkit auki ja tee samoin kuin takajalat • sido puuvillalangalla kaulan juuresta ja toisesta kohdasta ylempää ja turpa kahdesta kohdasta apulankojen mukaisesti • sido puuvillalangalla sarvien ja hännän päät • tasaa jalat leikkaamalla n. 32 m Työohje: • avaa Paperiinivyyhdin haltijalankoja vasta työn edetessä, ettei vyyhti purkaannu • pätki puuvillalangasta 15 kpl n. 03 225 1420, Mallin kopiointi ja kaupallinen valmistus on kielletty.. 25 cm Tarvikkeet: Taito Pirkanmaa Oy:n Paperiinia yksi vyyhti 300 g Puuvillalankaa n. 5 cm:n päästä nilkan lankakieputuksesta • tasaa turvan pää 3 cm:n päästä reunimmaisesta puuvillakieputuksesta • levitä turvan ja jalkojen päät käsin pöyhkeämmiksi • avaa partalangat ja leikkaa haluamaasi muotoon • ota lopuksi takajaloista ja päästä kiinni, paina päätä alaspäin ja takajalkoja sisäänpäin ja tasapainota pukki seisomaan Materiaalija ohjetiedustelut: Taito Pirkanmaa Oy, puh. 60 cm mittaisia apulankoja • taita Paperiinivyyhti kaksinkerroin ja sido apulangalla 20 cm:n päästä (kuva 1) • sido apulangalla 5 cm:n päästä edellisestä kohdasta (= 25 cm:n päähän vyyhdin taitekohdasta) • sido apulangalla takajalkaosuus yhteen (kuva 2) • taivuta vyyhdistä etujaloiksi takajalkojen korkuinen osuus ja solmi apulangalla (kuva 2) • solmi apulangalla kaula kahdesta kohdasta (kuva 3) • taivuta päätä ja mittaa turvan pituus (apulangasta n
72 Tuula Paakkanen korostaa himmelin olevan paljon muutakin kuin joulun ajan koristeen – Kaikki ontot kuidut sopivat himmelin tekoon Himmeli liikkuu hiljaa. Tuula Paakkanen rakastaa himmelien harmonista liikettä. – Tämä iso himmeli sopii mielestäni erinomaisesti avaraan tilaan ja myös moderniin sisustukseen, Tuula Paakkanen sanoo.. Hän iloitsee, että myös modernit materiaalit ja vahvat värit ovat löytäneet tiensä himmeleihin. ?. Hän on tehnyt ainakin tuhannen himmeliä
Hän luki tarkasti läpi Seinäjoen Kalevalaisten Naisten Himmeli -kirjan, ja siitä se sitten lähti. Tuula Paakkanen lajittelee oljet paksuuden mukaan nippuihin. Olkipillit lajitellaan ennen pätkimistä paksuuden mukaan. . Työ ja monet muut harrastukset täyttivät elämän. Sukkahousuista saa hyvät sidokset. Pellolta kerättäessä himmeliruis on vihreää. Yksikin märkä oljenpätkä homehduttaa koko laatikollisen, jos kansi on kiinni.. Nykyään himmeleitä tehdään olkien lisäksi esimerkiksi värikkäistä muovipilleistä, paperirullista ja jopa sähköjohtojen suojaputkista. Pätkityt oljet Tuula Paakkanen laittaa karamellilaatikoihin odottamaan himmelin kokoamista. Kaislahimmeli on kyllä hyvin kaunis: vahva, kiiltävä, ja se helisee hienosti. Hän on itsekin pitänyt useita himmelikursseja. Himmeliruis on aina muistettava kerätä hyvissä ajoin ennen puintiajan alkamista, Tuula Paakkanen opastaa. Sellaiseen himmelimuistoon hän haluaisi vielä palata. Himmelin kokoamisessa tarvitaan lankaa ja neula sekä paljon kärsivällisyyttä ja aikaa. Sen jälkeen Paimiossa syntynyt, nykyään Lahdessa asuva Tuula on tehnyt ainakin tuhannen himmeliä. – Himmeliin yhdistyy paljon vanhaa suomalaista arvokasta talonpoikaiskulttuuria sekä myös universaalia kulttuuria. – Ruishimmelin teko lähtee ruispellolta. Himmelin materiaalit ovat myös monipuolistuneet. Himmeli pehmentää kodin sisustusta Tuula Paakkanen korostaa himmelin olevan paljon muutakin kuin joulun ajan koristeen. 73 . – Kaikki ontot kuidut sopivat himmelimateriaaliksi, myös heinät ja kaisla. Tänä aikana ne tuleentuvat ja kirkastuvat auringonvalossa. Paras ruisoljen keruuaika on juhannuksen jälkeinen aika. Noin 40 vuotta sitten Tuula löysi erään loman aikana himmelit uudelleen elämäänsä. V oimakas mielikuva himmelistä palaa Tuula Paakkasen, 78, ajatuksiin lapsuudesta. – Kuivan kaislaoljen pätkimisessä tarvitaan vannesahaa, jotta se pysyy ehjänä tai kaisla pitää leikata tuoreena. Kuivumassa ruisniput ovat vähintään pari viikkoa. Lapsuudessaan 4H-kerhossa himmelien tekoon tutustuneella Tuulalla oli yli 60 vuoden tauko himmelien teossa. Himmeli sopii sekä moderniin että perinteiseen sisustamiseen. Tänä vuonna ruis oli matalampaa ja lyhyempää kuin yleensä, eikä värikään ollut niin kirkas kuin joskus. Ruispellolle juhannuksen jälkeen Aidoin ja alkuperäisin himmelimateriaali on rukiin olki. Tuula Paakkanen korostaa himmelin olevan paljon muutakin kuin joulun ajan koristeen – Kaikki ontot kuidut sopivat himmelin tekoon . – Olkien pitää olla laatikkoon laitettaessa täysin kuivia. – Eri vuosina ruis kasvaa eri lailla sateista riippuen. Kaisla on kuitenkin aika hankalaa työstää, koska se on niin vahvaa. Neulalla ja ompelulangalla Kun ruis on kuivunut ja kirkastunut, oljissa olevat neljä niveltä poistetaan. Tuula on tyytyväinen siitä, että nykyään himmelikurssit täyttyvät innokkaista himmelintekijöistä. Sitten poistetaan oljen suojalehdet eli olki tavallaan kuoritaan. Olki on ollut monissa kulttuureissa arvostettu materiaali, ja nukkuihan vapahtajammekin olkien päällä. Se sopii hyvin myös käytettäväksi kodissa ympäri vuoden. – Sisustuselementtinä himmeli on mielestäni erinomainen, sisustusta pehmentävä tekijä. Ennen pätkimistä, pitää olkipillejä liottaa jonkin aikaa. Hän itse leikkaa rukiin sirpillä ja tekee siitä noin ranteen paksuisia nippuja, jotka hän laittaa ulos terassin seinustalle kuivumaan
Sileiksi silitysraudalla silittämistään oljista hän kokoaa esimerkiksi olkipalloja ja -sydämiä. 74 . – Paras asia, mitä olen tehnyt, oli se, kun 54-vuotiaana otin vuoden opintovapaata ja – Paras ruisoljen keruuaika on juhannuksen jälkeinen aika.. – Likainen himmeli on hyvä suihkutella Fairy-vedellä, sitten koko himmeli huuhdellaan suihkussa. . Himmelimallien kehittämisessä on Tuulan mukaan rajana vain mielikuvitus. Parasta olisi, jos se saisi roikkua vapaasti. Vallankin, jos rukiissa on kasvun vauhdittajana käytetty korrenvahvistajaa, sitä on erittäin vaikea silittää, sellaiseen olkeen tulee helposti halkeamia. Ohut olki paksumman sisälle Parikymmentä vuotta sitten Tuula Paakkanen oivalsi, miten saa himmeleistä kestävämpiä. Himmelin kokoaminen on aikaa vievää puuhaa. Tuula Paakkanen leikkaa rukiin sirpillä ja tekee siitä nippuja, jotka laittaa ulos terassin seinustalle kuivumaan. Suutarikurssin käynyt Tuula tekee myös kenkiä. Kerran vuodessa himmeli on hyvä suihkuttaa tai viedä vaikkapa ulos sateeseen raikastumaan. – Tässä yhtenä päivänä ryhdyin heti aamukahdeksalta kokoamaan isohkoa himmeliä ja kun yöllä yhdeltä lopetin, ei se ollut vielä aivan valmis. Kuva: Tarja Omenainen Olkipätkien yhteen liittäminen himmeleiksi tapahtuu neulalla ja ompelulangalla. Lapinrumpujakin hänen käsissään syntyy, samoin pronssivalutöitä. Olohuonetta koristaa hänen itse kutomansa Väriä luonnosta -niminen metsän vihreällä pohjalla erilaisia luonnon värejä toistava kuvakudos. Takana myös suutarikurssi Käden taidot kaikkinensa kiehtovat Tuula Paakkasta. Pesun jälkeen himmeli laitetaan roikkumaan ja kuivatetaan huolellisesti. Tuula tekee oljista muutakin kuin himmeleitä. – Olen huomannut, että luomuruista on helpompi silittää kuin tavallisesti viljeltyä ruista. – Kehitin kaksinkertaisen systeemin, eli pujotan ohuen oljen paksumman, varsinaisen himmelioljen sisälle. Tuula neuvoo säilyttämään himmelin pahvilaatikossa. – Tämä kaksinkertainen olkiliitos on huomattavasti yksinkertaista tukevampi. Näin pölyt ja mahdolliset liat irtoavat. Myös omatekoista grafiikkaa on seinillä runsaasti
Tämä on mielestäni hyvin tervehdyttävää. Lahteen hän muutti takaisin pari vuotta sitten. Niitä on mennyt Japaniin saakka. Tuulalla on kolme lasta: tytär ja kaksi poikaa. . Jo lapsuudessaan Tuula seurasi monipuolista vapaaehtoistyötä. Sisar perheineen, lukuisat ystävät sekä monet vapaaehtoistyöt kutsuvat Tuulan tämän tästä ajamaan Lahdesta Vihtiin. menin vuodeksi opiskelemaan Kuusamo-opistoon, tekstiilitaiteen linjalle. Tuula Paakkasen himmelit ovat myös maailmalla haluttuja. Risa himmeli sai hänen käsissään uuden elämän. Rummun Tuula on tehnyt saamelaisen, nykyään Inarissa asuvan Elli Helanderin pitämällä kurssilla. Olisin varmasti näkemyksiltäni paljon kapea-alaisempi ilman käsityöharrastustani. – Voi kun joku toisi minulle oikein rikkinäisen himmelin, sen korjaaminen olisi ihanaa! Yhtä korjaamaansa himmelin kuva Tuula Paakkasella on tallessa muistitikulla. 75 – Käsitöiden tekeminen on rikastuttanut ja avartanut elämääni ja kasvattanut minua ihmisenä. – Kun minulla on oikein paha mieli, otan pakastimesta pienen rasiallisen lakkoja, sulatan ja syön – ja heti on aurinkoisempi mieli. Tuula Paakkanen on työskennellyt keuhkosairauksien osastolla sairaanhoitajana ensin Varsinais-Suomessa Paimion sairaalassa parikymmentä vuotta, ja sitten perheen muuttaessa 1979 Lahteen Päijät-Hämeen keskussairaalassa, josta työstä hän jäi eläkkeelle. Olen kuitenkin hyvin kiitollinen, että valitsin sairaanhoitajan ammatin ja erikoistuin keuhkosairauksiin. Vihdissä, läntisellä Uudellamaalla, Tuula asui viitisentoista vuotta. – Vapaaehtoistyö antaa hyvän mielen, ja ennen kaikkea se vie ajatukset pois omasta itsestä. Rikkautta ja avaruutta elämään Tuula Paakkanen kuvaa käsitöiden olevan portti luovuuteen. – Olen saanut tutustua Lappiin myös työskennellessäni siellä useana vuonna sairaanhoitajana eri puolilla Lappia. Tuon vuoden aikana opin muun muassa näkemään värit uudella tavalla. Oman luovuutensa Tuula kertoo perineensä äidinmaidon lisäksi mainosgraafikkona työskentelevältä, monipuolisesti käden taitoja hallitsevalta tyttäreltään. Lastenlapsia on yksi. Tuula Paakkasen käsissä risa himmeli sai uuden elämän. Teksti ja kuvat: Reetta Ahola – Voi kun joku toisi minulle oikein rikkinäisen himmelin, sen korjaaminen olisi ihanaa!. Kullankeltaiset, keskiyön auringon kypsyttämät lakat Tuula saa joka kesä ystäviltään Kuusamosta. Rumpu on poron nahkaa, voimistavina ”taikakaluina” rummussa roikkuu muun muassa poron hammas ja poron luita. Kuusamon kansanopistossa Tuulalla vierähti toinenkin vuosi taidegraafisella linjalla. Lapissa sairaanhoitajana useana kesänä Suomen Lappi on tullut Tuulalle tutuksi lukuisten kalastus-, vaellusja hiihtoreissujen myötä. Himmelien harmoninen liike täyttää Tuula Paakkasen kodin. 1980-luvun lopulta saakka hän on ollut mukana Kinnas-avustusprojektissa, jonka yhteistyökumppanina on Otepää Etelä-Virossa. Myös Tuula Paakkasen äiti oli ahkera käsityöihminen. Kotikäyntejä tehtiin paljon, välimatkat olivat pitkiä. Käsityöharrastukset ja vapaaehtoistoiminta pitävät Tuulan aktiivisesti elämässä kiinni. Hän osasi monenlaisia käsitöitä, ennen kaikkea kutoa mattoja. . Tuulan rakentaman lapinrummun kumiseva ääni vie hänet omassa olohuoneessaan Lapin energioihin. Himmelien saralla hänellä on harras toive. – Lahden tunnusmerkit radiomasto ja hyppyrinmäki näkyvät tästä keittiönikkunastani, Tuula kurkistaa kohti Lahden keskustaa. – Käsitöiden tekeminen on rikastuttanut ja avartanut elämääni ja kasvattanut minua ihmisenä. Vapaaehtoistyöstä hyvä mieli . Se oli ihanaa, vaativaa ja elämääni hyvin paljon rikastuttavaa työtä. Joulumyyjäisiin ja tilauksesta on vielä tehtävä täksi jouluksi monta himmeliä nyt jo valmiina katosta ja telineiltä riippuvien himmeleiden lisäksi. – Sairaanhoitajan ammatti minulle tuli sattumalta, olin ajatellut, että minusta tulee liikunnanohjaaja. Lapin eri vuodenajat ovat tulleet Tuulalle tutuiksi, samoin Lapin marja, hilla eli lakka, jota hän nimittää mielenterveysmarjakseen
Yrittäjiä oli tuolloin seudulla toistakymmentä, ja kilpailu kyytiläisistä oli kova. Honkanen päätti työllistää itse itsensä ja perustaa linja-autoyrityksen. Honkanen toimi Savonlinjan toimitusjohtajana 60 vuoden ajan. – Kukaan ei ole niin viisas kuin parikymppinen. Aikatauluja ei ollut, vaan autot lähtivät liikkeelle aina, kun ihmisiä saapui maantien varteen. Hän on koulutukseltaan kauppaopiston käynyt merkonomi. Honkanen, 82, kertoo. Linjaautoalalla on viimeisten vuosien ajan myllertänyt enemmän kuin aikaisempina vuosikymmeninä yhteensä. Isä osti myös muutamia pieniä, reiteistä kilpailleita yrityksiä kasvattaen liikennealuettaan Savon seudulla, Raimo Honkanen tietää. Tuolloin 24-vuotias nuorimies päätti hankkia osamaksulla ja sukulaisten suosiollisella avustuksella itselleen auton, T-Fordin Viipurista ja alkoi kuljettaa matkustajia välillä Lappeenranta–Lauritsala, Savonlinjan toimitusjohtajana 60 vuotta toiminut Raimo O. 76 Perinteikkään linja-autoyhtiön Savonlinjan rattiin tarttui tänä syksynä kolmas sukupolvi, kun perustajan pojanpoika aloitti yhtiön toimitusjohtajana. Olihan se alku melkoista takkuamista. Raimo O. 1900-syntyneen isän kuoltua, vuonna 1956 minusta tuli suvun ainoana miehenä Savonlinjan toimitusjohtaja ja isän työn jatkaja, nyt 82-vuotias Raimo Honkanen kertoo. Hänen aikanaan Savonlinja laajentui kulkemaan Mikkelistä kaikkiin ilmansuuntiin. Raimo Honkanen päätti laajentaa liikennealuetta entises. – Vuonna 1927 isäni siirtyi Mikkeliin, sai liikeluvat välille Mikkeli – Heinola, ja ryhtyi kuljettamaan matkustajia hankkimallaan 21-paikkaisella Rochet-Schneider -linja-autolla. – Isäni oli työskennellyt Lappeenrannan tehtaalla hevosmiehenä, mutta töitä ei riittänyt. . Isältä pojalle vuonna 1956 Kun Raimo O. Perinteikäs linja-autoyhtiö pysyy muuttuvan maailman matkassa Rattiin tarttui kolmas Honkanen L inja-autoyhtiö Savonlinjan tarina juontaa vuoteen 1924, jolloin lappeenrantalaisnuorukainen, Toivo J. Ala ei ollut helppo. Minulla ei ollut lainkaan tietoa, eikä kokemusta, mutta silti eteenpäin piti mennä, ja ottaa kantaa monenlaisiin asioihin. Honkanen palasi sotaväestä, ryhtyi hän jatkamaan isänsä työtä liikenneyrittäjänä
. Kuva teoksesta Savonlinjayhtiöiden vaiheet. Savonlinja Oy:n perustaja ja kehittäjä Toivo J. – Savonlinjan etuna alusta asti oli se, että meillä oli omat isot korjaamot. Hän osti kolmekymmentä pientä yritystä Savon suunnalta, minkä vuoksi Savonlinjan reitit kulkivat nyt Mikkelistä kaikkiin ilmansuuntiin aina Viipuria myöten. – Parin viime vuoden aikana maailma linja-autoilun ympärillä on myllerretty täysin. 77 . – Toiminta laajeni myös uusien autojen myötä. Kalustoa saatiin osin yrityskauppojen, osin omien, suorien hankintojen kautta parhaana vuonna 50 autoa. Honkanen poseerasi Rochet – Scheneiderinsa puskurilla vuonna 1928. Savonlinjan perustajan pojanpoika Kai Honkanen tarttui yrityksen rattiin elokuussa 2016. Toisaalta järjestelmässä oli paljon hyviä puolia.. Sotien jälkeen niin autoista, renkaista kuin polttoaineesta oli pula. Linjaautoyritys anoi liikennöimiseen vuorokohtaisia lupia haluamilleen reiteille, jotka viranomainen joko myönsi tai ei myöntänyt. – Kilpailu luvista oli toisinaan veristäkin. Muutos voi kuitenkin olla myös mahdollisuus, Kai Honkanen sanoo. tään. Valtiolta liikennöintiluvat Aikaisemmin, ennen joukkoliikennelain uudistusta Suomen linja-autoliikenne perustui liikennelupajärjestelmään. Kellä näitä oli, saattoi hoitaa liikennettä. Miehiä oli asentajina töissä varmasti yhtä paljon kuin oli autojakin. Viranomainen pyysi lausunnot Linja-autoliiton paikallisosastolta, ja jokainen puolusteli tietysti omia hakemuksiaan kaiken kykynsä mukaan.
Muistan kuinka jo alle kouluikäisenä kuljin isän matkassa varastossa ja korjaamolla. – Suomessa oli vuosikymmenet käytössä Matkahuollon. Kannattamattomimmat vuorot, esimerkiksi maaseuduilla karsiutuvat pois, Raimo Honkanen harmittelee. – Nyt ollaan valtakunnallisesti tilanteessa, jossa erilaisia matkakortteja on useita, ja sekaannuksen ja sotkun määrä valtava. Viimeiset kolme vuotta kolme vuotta yrityksen liiketoimintajohtajana toiminut Kai tarttui elokuun 2016 alusta isänsä jalanjäljissä toimitusjohtajan tehtävään. – Viranomaiset tunsivat yleensä alan ja liikenteen hyvin. Savonlinja ei saanut lupia erityisen hyvin, mutta yritysostojen myötä määrättyjä reittejä vapautui ajettaviksi. – Nykyisellään Savonlinjalla on paikallisliikennöintiä kaikissa suuremmissa kaupungeissa, Raimo Honkanen kertoo. Uusi lainsäädäntö vaikeuttanut alaa Raimo Honkasen mukaan vuonna 2009 voimaan astunut, uusi liikennelainsäädäntö on vaikeuttanut linja-autoliikennöintiä monella tavoin. Uskon silti, että Savonlinjan autoihin riittää nyt tulevaisuudessakin matkustajia, Raimo Honkanen toteaa. Näin voitaisiin turvata liikenne maaseuduilla ja pitää miehet töissä. . Hänen mukaansa Savonlinja on selvinnyt sotavuosista ja selviää nykytilanteestakin. Vielä sotien jälkeen Savonlinja keskittyi ajamaan kaukoliikenteen vuoroja. Nyt 31-vuotias Kai Honkanen on opiskellut yhteiskuntatieteitä, erityisesti johtamista Lapin yliopistossa. Nuoruuden kesät vierähtivät linja-autotalleilla ja yhtiön hallituksessakin istuin vuosia, nuorempi Honkanen kertoo. Nykypäivänä toimivaltaiset viranomaiset, yhdeksän elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusta, eli ELY-keskusta, sekä 26 kunnallista viranomaista, jotka eivät välttämättä autoalaa tunne, vastaavat joukkoliikenteen järjestämisestä ja kilpailuttamisesta. – Parin viime vuoden aikana maailma on muuttunut niin merkittävästi, ettei sellaista myllerrystä linja-autoilu ja matkustaminen ole ennen kokenut. Vasemmistolainen ministeri Anne Kyllönen olisi halunnut kaiken lipputoiminnan valtiolle. 1960-luvulla paikalliskuljetukset tulivat myös osaksi Savonlinjan toimintaa. – Ennen ja jälkeen sotien Savonlinja keskittyi ajamaan kaukoliikenteen vuoroja. Nykyisin Savonlinjalla on paikallisliikennöintiä kaikissa suuremmissa kaupungeissa. – Kun viranomainen huolehti, minne ajetaan ja kuka ajaa, samalle linjalle ei tullut kilpailevia autoja, jolloin yrittäjä saattoi elää toiminnallaan ja matkustajat varmistua siitä, että kulkuyhteydet pelasivat, myös maakuntien syrjäseuduilla, Raimo Honkanen sanoo. Honkasen poika, Kai Honkanen, oli mukana Lahden linja-autotehtaalla jo parikuisena vauvana. – Tämä johtaa siihen, että autoja voi samoilla reiteillä olla useita, jolloin matkustajia pyritään houkuttelemaan hinnalla. – Toivoisin, että vanhan lupajärjestelmän kaltainen malli palaisi. Savonlinja kykeni palvelemaan hyvin matkustajia ja samalla huolehtimaan liki 800 työntekijästään korjaamosta työnjohtoon saakka. Liikennöitsijä saa nykyisellään hakea luvan ajaa parhaaksi katsomiaan reittejä. – Linja-autot ovat olleet osa elämääni aina. 78 Parin viime vuoden aikana maailma on muuttunut niin merkittävästi, ettei sellaista myllerrystä linja-autoilu ja matkustaminen ole ennen kokenut. Raimo O. Lippujärjestelmä sekasotku Yksi merkittävimmistä mylläyksistä on tapahtunut lippujärjestelmässä. 1960-luvulla, kun kunnat ottivat koululaiskuljetukset järjestettäväkseen, paikalliskuljetukset tulivat myös osaksi Savonlinjan toimintaa
Maailma menee nettiin, mikä on monella tapaa sujuvoittanut asiointia. OPPAAT: EEVA TAMMI JA TEEMU KESKISARJA. Idea Waltti-matkakorttiin rakentui Helsingin seudun liikenteen mallin mukaan, mutta sen siirtäminen valtakunnalliseen liikenteeseen ei onnistunutkaan ilman mutkia matkassa. Matkustajan kannalta linja-autoliikenteen tulisi olla selkää, helppoa ja luotettavaa, ja olla mahdollisimman monien saavutettavissa. Olemmekin Savonlinjalla pyrkineet siihen, että lipun saisi ostettua myös autosta, Kai Honkanen sanoo. Kuva teoksesta Savonlinja-yhtiöiden vaiheet. Tarkista muu ensi vuoden matkatarjontamme osoitteesta www.vihdinliikenne.. Honkasen mukaan vanhempi väki jää tilanteessa kuitenkin herkästi altavastaajan asemaan. 22.-23.4.2017 VIIPURI 1918, SOTAHISTORIALLINEN MATKA 399€ 1H:LISÄ 37€. OPPAAT: GÖRAN LINDGREN JA KARI SALMINEN 9.-12.6.2017 INO, KRASNAJA GORKA, KRONSTADT 635€ 1H:LISÄ 82€. Toivo J. 09 444774 /pyydä esite. Honkanen aloitti Mikkelin-Heinolan linjan liikenteen 22.5.1927 Rochet-Schneiderilla, jossa oli 21-paikkaisella. Pahimmillaan eri kaupunkien väliä matkustavilla pitää olla useita kortteja. – Vanhemmilla ihmisillä ei ole välttämättä osaamista tai mahdollisuutta hankia lippua verkosta. OPPAAT: EEVA TAMMI JA TEEMU KESKISARJA 26.-30.5.2017 MAASELÄN KANNAS – KRIVI, KARHUMÄKI, POVENTSA 718€ 1H:LISÄ 105€. Honkanen (vasemmalla) anoi kevättalvella 1930 liikennelupaa MikkelinHelsingin linjalle, mutta sitä ei myönnetty pääkaupunkiin asti. 79 . 20 kaupunkiseudun lippujenmaksujärjestelmä ei ole toteutunut kuten ajateltiin. H1-LISÄ 63 €. OPPAAT: KARI SALMINEN 22.7.2017 HARPARSKOGIN KESÄTEATTERI ’’TUNTEMATON SOTILAS’’ 129€ OPAS: GÖRAN LINDGREN 14.-16.12.2016 JOULUINEN OOPPERAMATKA PRAHAAN 550€ Oopperat Verdi: AIDA ja Puccini: LA BOHEME. Uusi kaupunkienvälinen liikenneyhteys kuitenkin syntyi Mikkelin-Lahden linjalle. Autoa kuljetti Eevert Syrjälahti. . Toivo J. Liput lisämaksusta. OPPAAT: OVE ENQVIST JA GÖRAN LINDGREN 15.-18.6.2017 TALVIJA JATKOSOTAA VIIPURINLAHDEN SAARILLA 659€ 1H:LISÄ 77€. – Kaupungeissa on kyllä käytössä Walttikortti-järjestelmät, mutta toistaiseksi kortit käyvät ainoastaan kussakin kaupungissa. Katso tarkemmat ohjelmat ja kaikki matkamme www.vihdinliikenne.?. 25.-27.5.2017 KARJALAN KADOTETUT KAUPUNGIT 478€ 1H:LISÄ 45€. – Vanhemmilla ihmisillä ei ole välttämättä osaamista tai mahdollisuutta hankia lippua verkosta. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Marko Laukkarinen, Tuulevi Aschan lippujärjestelmä, joka oli selkeä, yhtenäinen ja joustava, Kai Honkanen sanoo. Honkasen mielestäni valtakunnallinen lipputuote olisi ollut mahdollista rakentaa entisen, toimivan Matkahuollon lippujärjestelmän kautta. Valikoimastamme löytyy myös muita päivämatkoja Kysy lisää myynti@vihdinliikenne.. . Vaikkei tulevaisuutta voikaan lakimuutosten ja uudistusten vuoksi suunnitella pitkälle eteenpäin, Savonlinjalla luotetaan siihen, että linja-autoja ja luotettavaa kyytiä tarvitaan aina. Kuva teoksesta Savonlinja-yhtiöiden vaiheet. Nyt kun lippuja saa kymmenestä eri paikasta ja tarjolla on sekä Matkahuollon, että liikennöitsijöiden omia lippuja, matkustajat eivät enää tiedä, millä vuorolla mikäkin lippu käy
– Lomaohjaaja on lomalaisten apuna koko viikon ajan. Lomakeskuksen kuntosali, tasapainotelineet ja ulkopelivälineet ovat vapaasti lomalaisten käytettävissä. Erityisen hyvin lomakeskus sopii tilojensa ja toimintojensa puolesta eläkeikäisten ja ikäihmisten lomailuun. – Kesällä nautitaan saunasta ja uinnista, puhtaassa Lehmijärvessä, hienohiekkaisella uimarannalla. Liikunnanohjaajamme vetää lomalaisille erilaisia jumppia ja kuntosalikursseja, Bergroth kertoo. Teemaloma voi olla reippaan liikunnallinen, hengellinen kulttuuriviikko, musiikintäyteinen pelimanniviikko tai ihana loma tanssin, laulun ja nuoruusiän ikivihreiden iskelmien parissa. . Luonnonkaunis ympäristö Lomalaisten käytössä ovat Lehmirannan lomakeskuksen palvelut. Yleiset tilat sopivat myös liikuntarajoitteisille. Vierailla saattaa olla tarpeita vaikkapa ruokailutai majoitusjärjestelyiden osalta, joista kuulemme mielellämme etukäteen, Bergroth sanoo. Lehmirannan lomakeskuksessa on hyvä yhdessä tekemisen ja osallistumisen ilmapiiri. 80 L ehmirannan lomakeskus-kylpylä sijaitsee Varsinais-Suomessa, Salon kaupungin tuntumassa. Hyvän mehengen lisäksi haluamme katsoa jokaista lomailijaa yksilönä. – Lehmirannan lomakeskus erottuu muista seudun hotelleista siinä, että rakennuksen tilat ja lomakeskuksen toiminta ja lomien ohjelma on suunniteltu erityisesti aktiivisille ikäihmisille, palvelupäällikkö Tanja Bergroth kertoo. Lehmirannan lomakeskus Salossa tarjoaa upeat lomapuitteet erityisesti seniori-ikäisten makuun.. Mukavaa toimintaa Hyvän mielen teemalomilla Lehmirannan lomakeskus – aktiivilomia senioreille en tuottamisessa. Ikimuistoinen teemaloma Lehmirannassa järjestetään pitkin vuotta kuuden vuorokauden mittaisia, Hyvän mielen teemalomaviikkoja. Lomaohjelmat tapahtumineen ja konsertteineen sisältyvät lomaviikkojen aikana yöpyvien puolihoitoasiakkaiden hintaan. – Kenties parhaiten Lehmiranta tunnetaan iloisista musiikkiin, soittoon, lauluun ja tanssiin painottuvista teemalomistaan, Bergroth sanoo. Vuodenajoista, säästä ja lomalaisten toiveista riippuen loman ohjelmassa voi olla tarinatupia, musiikkija tietovisoja, jumppaa, venyttelyä, tanssia, rentoutumista, aivojumppaa, pihapelejä, kuvaja tehtävärasteja, leikkimielisiä olympialaisia, vesijumppaa, ulkoilua, luontoja puutarharetkiä sekä monenlaista muuta aktivoivaa ohjelmaa. Syksyn, talven ja kevään ulkoiluun kutsuu lomakeskuksen ympäristön valaistu, 2,5 kilometrin mittainen kuntopolku, jonne lumen siunaantuessa saadaan myös hiihtolatu. Eläkeliitto ry:n omistaman lomakeskuksen tilat ja toiminnot on suunniteltu eläkeikäisten ja ikäihmisten toiveita ja tarpeita varten. Hänelle lomalaiset voivat esittää toiveita loman ohjelmasisällöistä ja päästä myös itse osallistumaan ohjelman toteuttamiseen, oman kuntonsa ja halunsa mukaan. Kävelysauvoja, polkupyöriä ja soutuveneitä voi niitäkin lainata ja tutustua niiden avulla luontoon lomakeskuksen ympärillä. – Lehmirannan lomakeskuksen ympäristössä avautuvat upeat maisemat, samat kuin Teijon kansallispuistossa, jonka rajalle on lomakeskuksesta vain kolmisen kilometriä. Jokaisella lomaviikolla on lomaohjaaja, joka suunnittelee tarkemmat päiväohjelmat ja huolehtii ohjelman kulusta. – Meillä lomalaiset voivat esittää toiveitaan ja olla aktiivisesti mukana lomaohjelmiSalon kaupungin kupeessa sijaitseva Lehmirannan lomakeskuskylpylä on viihtyisä lomakeidas
. Lehmirannan lomakeskus – aktiivilomia senioreille Lomaviikkojen aikana Lehmirannassa järjestetään erilaisia harrastekursseja. Tietojaan ja taitojaan voi kartuttaa vaikkapa tanssin, laulun tai esimerkiksi tietotekniikan saralla. . 81 . – Lehmirannan lomakeskukseen voi siten päästä lomajärjestöjen kautta myös tuetuille lomille, Bergroth muistuttaa. Lehmirannan lomakeskuksessa voi nauttia rauhallisesta kylpylästä ja kevyistä hoidoista, kuten hieronnasta ja kosmetologipalveluista. Esimerkiksi samaan aikaan, kuin puoliso viettää teemalomaa, voi itse hyvin ottaa osaa lomakeskuksen harrastekurssille, Bergroth kertoo. . Raha-automaattiyhdistys tukee ikäihmisten sekä perheiden lomatoimintaa. Lehmiranta tunnetaan erityisesti teemalomistaan, joilla musisoidaan, lauletaan, tanssitaan tai kuunnellaan nuoruuden ikivihreitä.. Lomaviikkoa viettävät voivat saada Salosta kuljetuksen lomakeskukseen, jolloin autokyydistä ei tarvitse huolehtia, vaan lomatunnelmaan pääsee jo Saloon saapuessa. – Kursseja järjestetään lomakeskuksessa ympäri vuoden, miltei joka viikko on tarjolla jokin harrastekurssi, jonne tullaan ympäri Suomea. Lehmirantaan on helppo tulla, lomaviikkoa viettävät voivat saada kuljetuksen lomakeskukseen Salosta
Hemmottelua kylpylässä Lehmirannan lomakeskuksen kylpylä kutsuu rentoutumaan. . Käynti hierojalla, kosmetologilla tai parturi-kampaajalla viimeistelee rentouttavan kylpyläkäynnin, Bergroth kertoo. – Arjen askareet ja kiireet unohtuvat muutaman päivän mittaisella hemmottelulomalla. Oppaidemme johdolla kulttuuriretkille talaitteella uimaharjoitteluun saa haastetta, poreallas ja laguuni vesihierontapisteineen rentouttavat kehon ja mielen. – Kylpylästä löytyy tilava, tasapohjainen, 135 sentin syvyinen uima-allas, jossa ikäihmisetkin voivat uida turvallisesti. Allassalissa on kaksi infrapunasaunaa ja pukuhuoneiden yhteydestä löytyvät suomalaiset saunat ja lisäksi höyrysauna. Kylpylämme ei ole viihdekylpylä vesiliukumäkineen, vaan myös senioreille sopiva, viehättävä rentoutumispaikka. Lehmirannan lomakeskuksen kuntosali ja ulkopelivälineet ovat vapaasti lomalaisten käytettävissä.. Lehmirannan lomakeskus on oivallinen lomakohde myös ryhmille. Myös syntymäpäiviä, hääpäivää tai esimerkiksi joulua voi tulla viettämään omassa rauhassa, puolison tai ystävien kesken lomakeskukseen. Lomakeskuksen sijainti Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajalla onkin loistava erilaisia retkiä silmällä pitäen. Liikunnanohjaaja vetää lomalaisille erilaisia jumppia. Lehmirannan hoito-osastolla on suolahuone sekä kuntosali. 82 . Minilomalla rentoutuu Lehmirannassa voi viihtyä Hyvän mielen teemalomaviikkojen ohella myös lyhyemLomiin voi yhdistää myös opastettuja retkiä lähiseuduille. – Ryhmille suunniteltuihin, lyhyisiin, 1-4yön lomiin voi yhdistää myös opastettuja retkiä lähiseuduille. – Kylpylässä järjestetään ohjattua vesijumppaa arkisin lomakeskuksen asukkaille ja tilauksesta myös muille ryhmille. – Lomakeskuksen kylpylä on viihtyisä ja rauhallinen. Muutaman päivän mittaisella hemmottelulomalla Lehmirannan lomakeskuksessa, arjen kiireet ja murheet unohtuvat. Tarjolla on parin, kolmen vuorokauden mittaisia lomapakettivaihtoehtoja, puolihoidolla. Vastavirmän ajan. . Loman aikana kylpylä on käytettävissä veloituksetta sen aukioloaikoina. Moni tarjoaa läheiselleen viikonlopun hemmottelupaketin vaikkapa lahjana
83 . . voi suunnata vaikkapa Fiskarsiin, Mustiolle, Kemiön saareen tai Halikon kartanoihin, eikä Turkukaan ole etäällä, Bergroth sanoo. Teemaloma tai rentouttava miniloma yksin, puolison tai ystävien kesken kannattaa varata Bergrothin mukaan hyvissä ajoin, viimeistään noin kuukautta ennen lomaa. – Kannattaa rohkeasti olla meihin yhteydessä ja kertoa omista lomatoiveissaan. Lehmirannassa on 200 majoituspaikkaa. . – Toki lomilta voi löytyä tilaa lyhyemmälläkin varoitusajalla, mutta Lehmiranta on niin suosittu paikka viettää esimerkiksi joulua, että unelmien joululoma on syytä varata jo alkuvuodesta. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Lehmirannan lomakeskus Lisätietoja: www.elakeliitto.fi Lehmiranta tunnetaan iloisista musiikkiin, soittoon, lauluun ja tanssiin painottuvista teemalomistaan. Pelimanniviikolla musiikki soi ja rytmi vie mennessään tanssin hurmaan. Valoisat ja siistit hotellitasoiset huoneet kutsuvat viihtymään. Lomalaiset voivat halutessaan osallistua itse aktiivisesti lomaohjelman tuottamiseen.. Lehmirannassa on kaikkiaan 200 majoituspaikkaa, joista suurin osa on hotellitasoisia, kahden hengen huoneita. Yhdessä voimme luoda lomasta entistä paremman, Tanja Bergroth sanoo. Huoneet ovat valoisia, niissä on televisio, viileäkaappi, puhelin sekä osassa huoneista järvinäköala ja parveke. – Hotellin viihtyisyyteen vaikuttaa merkittävästi se, että meillä on aina siistiä ja puhdasta, Bergroth kertoo. . Teemalomilla voi tavata samanhenkistä ja -ikäistä seuraa.
Tilalla pyöritetään nyt nuoren isännän Heikki Pietarisen isännöimää maatalous-puunjalostusyritystä. Pietarisen suku on hallinnut Heikkilän tilaa vuodesta 1684 saakka ja tilalla on aina asuKotihissi parantaa Kalle-ukin elämänlaatua Pietarisen perheen kolmen sukupolven omakotitaloon asennettiin pystyhissi. Kevythissi on ollut käytössä reilun vuoden. Talon vanha isäntä Kalle Pietarinen, 86, käyttää pyörätuolia liikkumiseensa, ja hissi on hänelle välttämätön apuväline talon. 84 U uteen taloon Pohjois-Karjalan Viinijärvellä muutettiin vajaa 1,5 vuotta sitten juhannuksena. Talon suureen aulaan saatiin hissi mahtumaan hyvin, vaikkei sen taloon hankkiminen alun perin suunnitelmissa ollutkaan. nut useampi sukupolvi
85 . Pietaristen hissin Cibes A 5000hissimallin sähkön kulutus on pieni ja käyttäjän kustannukset alhaiset. Hissin moottoritehon sekä valaistuksen tehon perusteella keskimääräisillä kWh-hinnoilla laskettuna, yhden kerrosvälin kaksikerroksisessa omakotitalossa, tuli nousun hinnaksi noin 0,25 senttiä/suunta. Oviautomatiikka varmistaa että hissiin on mahdollisimman helppo siirtyä. – Ja tullaan tässä vanhoiksi itsekin, hän jatkaa. Vaikka edestakaisia ajokertoja olisi keskimäärin 10 vuorokaudessa, tekisi se sähkölaskuun siis enintään 20 euroa vuodessa. Vuositasolla hissin sähkönkulutuksen hinta olisi noin 10 euroa. Hissi sulautuu talon sisustusratkaisuihin ja lasirakenteet luovat yhdessä hissin oman valaistuksen kanssa porraskäytävään ylellistä ilmettä. Cibeshisseissä on energiaa säästävät ledvalaisimet, jolloin myös valaistukseen käytettävä energia on minimoitu. Yläkerrassa on suuri oleskelutila sekä tv-huone, ja ukki pääsee hissillä ylös muiden joukkoon. Kotihissi parantaa Kalle-ukin elämänlaatua Sähköä kuluu 0,25 senttiä suunta . Jos lasketaan, että hissillä ajetaan kymmenen yhdensuuntaista ajokertaa päivässä, olisi kustannus noin 2,5 senttiä vuorokaudessa. Hän pystyy käyttämään hissiä itse ilman apua. – Halusimme satsata ukin elämänlaatuun, toteaa Seija Pietarinen, Kalle Pietarisen miniä ja omaishoitaja. toiseen kerrokseen pääsemiseksi. Kalle Pietarinen vammautui tapaturmaisesti ja hänen toinen jalkansa on amputoitu polven yläpuolelta. Kalle Pietarinen, Seija Pietarinen ja HissipörssiYhtiöt Oy:n Itä-Suomen aluemyyntipäällikkö Timo Ekroos toteavat hissiinvestoinin onnistuneen Pietaristen uuden omakotitalon eteisaulassa.. Sen kanssa ei ole ollut mitään ongelmia. . Hissi on toiminut hyvin Kalle-ukin mukaan hissi on toiminut hyvin. Yläkerrasta on myös komeat näköalat läheiselle Viininjärvelle. Pietarisen perheessä on sellainen asenne, että ukki otetaan mukaan ja asiat tehdään porukalla. Yläkerrasta on kulku myös suurelle kuistille, jonka päästä päähän Kalle-ukki kertoo hurruuttelevansa pyörätuolillaan. Perheessä haluttiin vaalia vanhuksen toimintakykyä, ja ukki onkin vammautumisestaan huolimatta pysynyt virkeänä. – Hissillä ajellaan, milloin on asiaa yläkertaan, ukki sanoo
Se säästi monta askelta. Kun vieraana on vanhempia ihmisiä, ovat he hyvin iloisia, kun pääsevät hissillä yläkertaan, Seija Pietarinen juttelee. Riippuu siitä ketä täällä meillä on. Kun vieraana on vanhempia ihmisiä, ovat he hyvin iloisia, kun pääsevät hissillä yläkertaan.. Riippuu siitä ketä täällä meillä on. – Muuttoaikana oli todella kiva, kun oli tuollainen hissi. Kookkaat ja oikein sijoitellut painikkeet on helppo tunnistaa ja ajo sujuu miellyttävästi kerrosten välillä. – Hissi on jonakin päivänä käytössä enemmän, toisena vähemmän. – Imuri kulkee siinä mukavasti ja monenlainen muukin tavara. – Se on tyypillinen kerroskorkeus omakotitalossa, kertoo Pietaristen hissin toimittaneen Hissipörssi Oy:n Itä-Suomen – Hissi on jonakin päivänä käytössä enemmän, toisena vähemmän. Talon vanha isäntä Kalle Pietarinen on jo tottunut hissin käyttäjä. Apua muidenkin arjen askareisiin Hissin olemassaolo on helpottanut myös Seija Pietarisen arkea. 86 . Yritän kyllä kunnon puolesta käyttää portaita, vaikka olisi niin mukava olisi hissiin mennä, Seija Pietarinen sanoo. Kerroskorkeus 3,24 metriä Pietaristen hissi, ruotsalainen Cibes A5000 -kevythissi on malliltaan pystyhissi. Pietaristen talossa kerroskorkeus on 3,24 metriä
Pietariset ovat olleet tyytyväisiä hissiinsä, ja Seija Pietarisen mielestä ihmisille pitäisikin kertoa enemmän tällaisista hissimahdollisuuksista. Pietaristen hissikin on käyty jo kerran tarkistamassa. Myös turvallista käyttää – Hississä on miellyttävä olla kyydissä, kun sieltä näkee koko ajan ulos. – Seuraavan kerran tullaan reilun kolmen vuoden kuluttua, Seija Pietarinen kertoo. – Kun hissiä mitoitettiin ensimmäisen kerran, oli se liian kapea ja lyhyt. Liikkumisen esteettömyyttä huomioitiin Pietaristen kolmen sukupolven talossa myös esimerkiksi sisäänkäynnin luiskauksella, joka on toteutettu samalla karhennetulla liuskekivimateriaalilla kuin muukin katetun sisäänkäynnin alue. Hissi asennetaan kerralla paikoilleen. Yksityistaloihin asennetaan kymmenkunta pystyhissiä vuodessa. Pietariset eivät ole hakeneet investointiinsa yhteiskunnan tukea. Myös ulkopuolelta nähdään, miten hississä sujuu, Seija Pietarinen sanoo. Myös pienemmät ratkaisut helpottavat pyörätuolissa istujan päivittäistä elämää. Tavalliseen hissiin verrattuna kevythissi liikkuu vähän hitaammin. Hissi ei edellytä erillisen kuilun rakentamista, vaan se tulee koko pakettina, kuiluja korirakenne omina kokonaisuuksinaan. Kynnyksettömässä talossa on myös inva-wc ja -suihkutilat. Kun ukin pyörätuolista otetaan vielä jalkatuki pois, ei sekään naarmuta hissin seinää. Omakotitaloihin rakennettavat kevythissit ovat Timo Ekroosin mukaan lisääntymässä. Hississä on myös hätälaskutoiminto, jolloin sen saa laskettua akkuvoimalla alas sähkökatkosta huolimatta. Hissi on kätevää tilata lähtökerrokseen ulkopuolella lisävarusteena olevalla kyynärkutsupainikkeella. Hississä on myös turvavarusteet. Jos hissiin tulee jokin vika, on hissistä suora yhteys valmiiksi määriteltyyn puhelinnumeroon, hissitoimittajan huoltoon. Toisen kerroksen tasanteelle asennettiin portaikon tyyliin soveltuva suojakaide sekä kookas, erillinen hissin kutsupainike aulan seinään hissin kerroskutsua helpottamaan. Teksti: Mari Ahola-Aalto Kuvat: Hissipörssi-yhtiöt Oy/ Samuli Hahl. Lasipanoramaseinät tekevät siitä kevyen ja elegantin näköisen. Hinta riippuu ominaisuuksista, esimerkiksi siitä, ovatko seinät terästä vai lasia. Ukille on tärkeää päästä talon toiseen kerrokseen, jossa sijaitsevat perheen yhteinen oleskelutila sekä suuri lasikuisti, josta avautuvat hulppeat näköalat yli Vaivion kylän metsä-, peltoja järvimaisemien. Hissi mahdollistaa esteettömän liikkumisen kotona. Koria suurennettiin ja nyt hissi toimii hyvin. Asennustyö kestää pari-kolme päivää. Hyvin suunnitellut luiskat helpottavat myös avustajan työtä yhdessä ulkona liikuttaessa. Se olisi ollut käytössä ahdas. 87 . Investointiin ei yhteiskunnan tukea Pystymallinen kevythissi maksaa noin 20 000 euroa. Hissin kuorma on 400/500 kiloa tai viisi henkilöä. – Meillä tuolihissi ei olisi toiminut. Hissi on ruuvitoimintoinen, joka tekee siitä hiljaisen ja vähän energiaa kuluttavan. Moottori on teholtaan 2,2 kW ja sillä voi ajaa maksimissaan 20 starttia tunnissa. Nostokorkeus on maksimissaan 13 metriä, pysähdystasoja on kuusi. – Esteettömyys tuo asumiseen mukavuutta, turvallisuutta ja laatua, joka palvelee ikäihmisten lisäksi muunkin ikäisiä asukkaita, Timo Ekroos sanoo. Hissi myös tarkastetaan säännöllisesti. . Hissiä ohjataan sisällä hississä olevilla painikkeilla. . Hissistä pääsee aina ulos. Hissin nopeus 0,15 metriä sekunnissa. Tietoisuus ratkaisuista kasvaa ja epäluulot hälvenevät. Oviautomatiikka avaa oven valmiiksi ja pitää oven kyllin kauan avoinna, että Kalle Pietarinen pääsee pyörätuolillaan sisälle hissiin. Portaihin rakennettavia tuolihissejä rakennetaan huomattavasti enemmän. Talon aulassa oli tilaa ja yläkerran portaiden viereen asennettu hissi sopii ulkonäöllisesti hyvin Pietaristen talon eteisaulaan. aluemyyntipäällikkö Timo Ekroos. Luiskaa myöten Kalle Pietarinen pystyy ajamaan vaikkapa kolmipyöräisellä sähkömopollaan kesäisin talon eteiseen. Sisäänkäynnin luiska vie sisälle taloon ja kuisteille on asennettu peltiset luiskat. Koska ukki liikkuu pyörätuolilla, olisi jonkun pitänyt olla kuljettamassa pyörätuolia yläkertaan samalla kun ukki olisi liikkunut ylös tuolissaan, Seija Pietarinen juttelee
I käihmisten osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti, ja tarvitaan uudentyyppisiä palveluita. Ristiriita: Tukea vai tunkeilua Suuri osa ikäihmisistä haluaa asua ja asuukin omassa kodissaan elämänsä loppuun saakka. Osaamista on jaettava ja kehitettävä yhdessä ikäihmisten kanssa heidän hyvää elämäänsä edistäen. Ikääntyvien teknologiapalvelujen kehitystyön eettinen tarkastelu tulee sisällyttää osaksi laajempaa tietoyhteiskunnan kehittämiseen liittyvää keskustelua. Jos päivittäisessä elämässä tapahtuvat muutokset tunnistetaan luotettavasti ja riittävän ajoissa, voidaan tarpeelliset tukitoimet käynnistää oikea-aikaisesti. – Lähtökohtana on positiivinen näkökulma. Tämä luo perustan teknologian kehitystyöhön ja palvelujen määrittelylle. Eettinen suunnittelu mukaan teknologian edistämiseen Huomaamaton teknologia tukee ikäihmisten toimintakykyä kotona. Suunnittelussa, ratkaisuissa ja liiketoiminnassa painottuvat eettiset seikat. Eettinen suunnittelu tarvitaan mukaan edistämään teknologiaa. Ikäihmisen päivittäisen toimintakyvyn ja itsemääräämisoikeuden tukeminen eettisesti kestävän teknologian avulla, ja siten merkityksellinen elämä itsenäisesti kotona asuen”, kertoo Miina Sillanpään Säätiön kehittämispäällikkö Helena Launiainen, joka on julkaisun toinen toimittaja. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Miina Sillanpään Säätiön tutkimuksessa yhdessä suomalaisten yritysten kanssa etsittiin ikäteknologiasta vastauksia itsenäiseen ja hyvään elämään kotona. Anni ja Onni Huomaamaton teknologia arjen apuna -julkaisussa on selvitetty, miten ikäihmisen kotiin sijoitettavan teknologian avulla voidaan havaita muutoksia hänen toimintakyvyssään. Seurantaja mittausteknologiaa hyödyntäen kehitetään ratkaisuja, jotka tarkkailevat huomaamattomasti ja luontevasti ikäihmisen arkiselviytymistä tutussa kotiympäristössä kaikkina vuorokauden aikoina. 88 . Ymmärrys ja tieto ikäihmisten arjesta ja toimintakyvystä ovat välttämättömiä, kun suunnitellaan ja toteutetaan ikäteknologiaa. – Teknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä ei tule pohtia ainoastaan negaatioiden, kuten. Tämä on yhä paremmin mahdollista uusien tietoja viestintäteknologioiden ympärille kehitettävien palvelujen avulla. Tämä edellyttää monialaista osaamista, joka mahdollistaa käyttäjiä palvelevan teknologian kehittämisen, ja samalla edistetään alan liiketoiminnan kehitystä ja tulosta. Vastuullisuus ja eettisyys on nostettava oleelliseksi osaksi suunnittelua ja päätöksentekoa. VTT:n ja Miina Sillanpään Säätiön julkaisussa ”Anni ja Onni – Huomaamaton teknologia arjen apuna” on selvitetty, miten ikäihmisen kotiin sijoitettavan teknologian avulla voidaan havaita muutoksia hänen toimintakyvyssään
. Oleellista on tarkastella ja ottaa osaksi suunnittelua, millä tavalla teknologia voi olla mahdollistamassa itsenäistä ja hyvää elämää, painottaa VTT:n johtava tutkija Jaana Leikas, julkaisun toimittaja. Siirrettävä KukkaTolppa lisää turvallisuutta ilman valvotuksitulemisen kokemusta. Seniortekin HoivaTurva KukkaTolppa etäseurantajärjestelmä mahdollistaa turvallisen kotona asumisen eri elämäntilanteissa. 89 Eettinen suunnittelu mukaan teknologian edistämiseen yksityisyyden suojan tai itsemääräämisoikeuden menettämisen kautta. . Kerätyn tiedon perusteella riskitilanteita voidaan ehkäistä jo ennalta. KukkaTolppa auttaa arjessa ja helpottaa huolenpitoa. Se seuraa päivittäin asukkaan hyvinvointia ja poikkeavassa tilanteessa tekee automaattisesti hälytyksen hoitohenkilökunnalle tai omaisille. | +358 45 7731 1950 Teemme teknologian ja muotoilun avulla yksinkertaisempia, intuitiivisempia ja ihmisläheisempiä turvallisuusratkaisuja.. Nämä eettiset periaatteet toteutuvat vain, kun kehitystyön lähtökohtina ovat ikäihmisen hyvä elämä sekä palvelujen käyttäjien ja sidosryhmien äänen kuuleminen. Eettisesti kestävä ikäteknologia kunnioittaa ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta. Se perustuu oikeudenmukaisuuteen, hyvän tekemiseen ja ehdottomaan vahingon välttämiseen. Annin ja Onnin kodin varustaminen liikeja ovitunnistimilla. Tutustu ja ota yhteyttä HoivaTurva® KukkaTolppa KOTONA ASUMISEN TUEKSI www.seniortek.
90 V eteraani Irja, 90, sai vajaat pari vuotta sitten kotiinsa Helsingissä uuden Terveysoperaattori Oy:n Omaseniori etämonitorointi järjestelmän, jonka kautta omaiset voivat valvoa Irjan hyvinvointia. Yksin asujalle tämä on hyvä vaihtoehto, sanoo Hentilä. Tuolloin kukaan ei tiedä avuntarpeesta ja avun saanti voi kestää pitkäänkin. Etämonitorointijärjestelmä ei vielä välttämättä korvaa täysin perinteistä turvapuhelinta, mutta on erittäin hyvä lisä seniorin asumisturvallisuuden varmistamiseksi. Tuskin kukaan edes sellaista kameravalvontaa kotiinsa haluaisi, puhelee Irja. Järjestelmä on oppinut tädin päivittäiset rutiinit ja liikkeet. – Ulko-ovessa ja jääkaapin ovessa on ovikytkimet ja huonetiloissa liiketunnistimet, jotka viestivät keskusyksikön kanssa. Aluksi vähän pelkäsin, että kaikkia liikkeitäni voitaisiin seurata, mutta tämä järjestelmä on hyvä. – Järjestelmä teki elämästäni turvallisempaa. Keskus olisi hyvä jatkumo – Omainen voi olla matkoilla tai hän ei kuule nukkuessaan häly. Järjestelmä on täysin langaton, keskusyksikkö tarvitsee vain liittää sähkörasiaan. Toinen hälytyksen vastaanottaja on Hentilän käly Järvenpäässä. Hän pystyy edelleen asumaan kerrostalossa itsenäisesti, mutta samalla myös valvotusti. Jos rutiineissa tulee äkkiä jokin isompi poikkeama, järjestelmä tekee automaattisesti hälytyksen. Jollei jääkaapin ovi aukene vähään aikaan, järjestelmä reagoi. Omaseniori järjestelmä hälyttää automaattisesti, mikä on helpotus myös omaisille. Jos minua valvottaisiin kameroilla, olisi olo varmaan aika ahdistava. dessä. KummipoikaMarko Hentilä saa hälytyksen, jos jotakin poikkeavaa tädin asunnossa ilmenee. Omaiselle järjestelmän vaivattomuus on sitä, että sopivasti vuorottelemalla ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävissä, sanoo Hentilä. – Tädillä on myös turvaranneke ja turvapuhelin, mutta sen haavoittuvuus tulee esiin äkillisissä hätätilanteissa, joissa käyttäjä ei ehdikään turvapuhelimen ääreen tai ranneke ei satu olemaan käEtämonitorointi ja sensoritekniikka tuovat lisää turvallisuutta Poikkeama rutiineissa aiheuttaa hälytyksen . – Hälytys tulee tekstiviestinä tai sähköpostina ja omaisen arvioitavaksi jää, miten kiireellinen hälytys on.Tämä järjestelmä voi korvata turvapuhelinjärjestelmän, kun operaattorin hälytyskeskus palvelee 24/7
Lisäksi hoitajan ei taritse olla fyysisesti läsnä joka hetki, mutta ihmisen elämässä voidaan kuitenkin olla mukana. 91 Poikkeama rutiineissa aiheuttaa hälytyksen . Olisi hyvä, että jossakin olisi keskus, jossa valvottaisiin koko ajan, sanoo Irja. Palvelun kuukausimaksu on 49 euroa, joka kattaa kaiken tarvittavan, kuten laitevuokran, palvelun ylläpidon, huollon, tuen, omaisten pääsyn raportteihin sekä tietoliikennekulut. – Menin tuonne mukavuuslaitokseen ja matkalla alkoi huimata. Tästä osuudesta saa kotitalousvähennyksen verotuksessa. Ei kuitenkaan liian herkkä Hentilän mukaan järjestelmä ei ole kuitenkaan liian herkkä. Järjestelmä on miltei huoltovapaa, eikä kuluta juurikaan energiaa. . – En ole noita raportteja lukenut kuin poikkeustapauksissa tai hälytystilanteissa. Reilun puolentoista vuoden käyttökokemukset ovat hyvät. Jos jotain vikahälytyksiä tulisi, on operaattorin syytä saada raportti. Muun muassa hoidon ja asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnissa teknologiasta saadaan hyötyä sen tuottaman tiedon avulla. – Sensorien paristot kestävät vuosia ja operaattori näkee, kun ne alkavat olla vaihdon tarpeessa. Liiketunnistimet havainnoivat huomaamattomasti asukkaan liikkeitä. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Marko Hentilä. Omaseniori-turvapalvelun aloitusmaksu on 299 euroa, . Järjestelmä perustuu algoritmeihin, liiketunnistimiin ja oppivaan sovellukseen. Bärlundin mukaan järjestelmä antaa omaisille tietyn vapauden ja mielenrauhan, mutta on tarpeen myös laajemmassa merkityksessä. Tämän jälkeen järjestelmä laatii liiketiedon pohjalta tietyt parametrit perustuen asukkaan liikkumiseen, eli tavallaan se oppii, missä asukas kunakin vuorokauden aikana todennäköisimmin oleskelee. – Väestö vanhenee ja tämä palvelu säästää hoitoresursseja. Vain kerran järjestelmä on antanut yöllä turhanoloisen hälytyksen, mutta siinäkin tapauksessa se toimi kuten oli oppinut. Irja kokee asuvansa turvassa. Ulko-oven ovikytkin kontrolloi asunnosta lähtemisiä ja tulemisia. Keskusyksikkö on myös akkuvarmennettu. Kameroita Omaseniorissa ei ole, sillä kamerajärjestelmien käytön ongelmana on voimakas yksityisyyden suoja. Riittävän suuri poikkeama algoritmissa aiheuttaa hälytyksen, kertoo Christa Bärlund Terveysoperaattori Oy:ltä. – Järjestelmä tunnistaa muun muassa ihmisen liian vähäisen aktiivisuuden ja toisaalta myös liiallisen aktiivisuuden. . – Kävin hetkeksi lepäämään olohuoneeseen, mutta ilmeisesti järjestelmä on havainnut, että olin myös noussut hetken huilattuani. Kotiin on mahdollista saada myös puheyhteys Omaseniorikeskuslaitteen avulla. – Vaikka tädillä arjen rutiinit ovat päivittäin aika samanlaiset, ei järjestelmä reagoi aivan pieniin muutoksiin. ”Avaimet käteen” -palvelu toimii matkapuhelinverkossa ja sisältää siihen vaadittavan tekniikan. Liiketunnistimet opiskelevat elämänrytmin Omaseniori-turvapalvelu perustuu nykyaikaiseen sensorija etämonitorointiteknologiaan. Keskusyksikko keskustelee liiketunnistimien kanssa tystä. . Järjestelmä tulkitsi sen rutiineista poikkeamiseksi, mitä se tietty olikin, sanoo Hentilä. joka kattaa asennuksen ja käytön opastuksen. Omainen voi lukea päivittäiset järjestelmän antamat raportit siitä, miten asukas on liikkunut. – Kun liiketunnistimet on asennettu ne opiskelevat ihmisen elämänrytmiä noin 30 vuorokautta. – Sensorit huomasivat, ettei täti ollut makuuhuoneessa hetkeen sellaisena aikana, jolloin hän yleensä siellä on
Miesten saattovärinä oli musta puku, solmio ja suurempi hiljaisuus. Raja oli nostettu 15 vuodesta 21:een vuoteen vuonna 1721. Jyvälän lastentarhan Tädit lohkoivat lapsille isosta köntästä Amerikasta lahjana saatua mustaa kolaa. Elämää Suomessa eri vuosikymmenillä Senioriterveyslehden palstallaan opetusneuvos Pekka Leinonen tarkastelee Suomea ja suomalaisuutta eri näkökulmista eri aikakausina. Kansakoulussa keväällä 1950luvun alussa valittiin laihoja lapsia kunnan kesäsiirtolaan lihotusleirille. Verkkoja kannattaa kokea ja elämää luodata.. Täysi-ikäisyyden – vastuun ja kaiken elämisen viisauden – paalupaikan saavutimme 21-vuotiaina. . Sain sitä muutaman sokeripalan kokoisen palan. Kiitos heille. Olikohan Uudenkaupungin rauhalla osuutensa muutokseen. Naiset pukeutuivat vuodeksi mustaan leninkiin ja hautajaisissa ”äidillä” oli musta suruharsohattu päässään. Lapset pyrittiin pitämään murheiden ulkopuolella, ”heillä on nyt muutenkin kestämistä”. . Harmaa ja musta maailma alkoi muuttua värikkääksi. Oma suunta, elämisen tavoite, alkoi seljetä työelämän myllyyn tai opiskelemaan päästessä. Kun aikuiset joutuivat selvittelemään kolttosiamme he toimivat aikuisina ja sanoivat pettymyksensä: ”Olisit ajatellut edes vähän, ennen kuin Paavoa kumautit! Tiesit, että huono käytös on huonoa käytöstä! Kotona ja koulussa on kyllä opetettu oikeaa ja väärää! Eikö tullut mieleen?” Mummoni pienemmällä ponnella muistutteli: ”Mieti päällä, miltä sisässä tuntuu.” Koulussa viikolla, puolesta kahteen tuntiin, ansioista saadut rangaistukset, suoritettiin lauantaina yhteisarestissa klo 16-18. 1940-luvun lapsuudessa Postin tuomat mustareunaiset kutsukirjeet hiljensivät. Taiteilijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden tuki mahdollista ja ylläpitää lukuisia yhdistyksiä. Onneksi ja onnettomuudeksi. Kasvatusja muita keskusteluja ei käyty, istuttiin liikkumatta ja hiljaa, tauluun tuijottaen! Kasvusta hontelot ”lättähattukauden” nuoret etsivät itseänsä samanlaisten joukosta. Hämeenlinnan Koivikko-kodin hyväksi pidetystä konsertissa esiintyivät muun muassa Seppo Hovi ja Jaakko Ryhänen (kesk), Angelika Klas (oik.) Aarno Cronvall (vas.). Psykologian ja kasvatustieteiden opintojen avulla opettelimme ymmärtämään kasvun ja kasvattamisen, ”syitä ja seurauksia.” Opettajien kotikäynnit oppilaiden koteihin kuuluivat asiaan jo opiskeluaikoina, virassakin. Empatiaa, sympatiaa – harjoittelua Sukulaiset ja muut läheiset esittivät osanottonsa, suruvalittelunsa sanalla tai muutamalla, kätellen, vähän halatenkin. Poikalyseon 46:n oppilaan luokassa, partiossa, urheiluseuroissa ja orkesterissa hioimme nuotteja ja murrosiässä kasvavia särmiä. Koska sisareni kävi jo koulua, laitoin palan taskuuni ja… sinne se sitten suli. Mutta vanhempia ja yleensä aikuisia kunnioitettiin, sillä heillä oli sana ja valta, nuorilla kapinallinen halu ja tahto. Paikkoja kolotti ja ristiriitoja ympärillä riitti. Siellä ei voinut vierailla, joten sisarusten erottamisesta tuli kahden viikon ikävä. Me, opettajiksi opiskelevat, teimme Harjoituskoulussa oppilaillemme testejä ja tutkimuksia. 92 I soäiti kysyi kokouksessa: ”Kuka mahdollisesti luki pari päivää sitten mielipidepalstalta jutun, jossa kouluihin kuulutettiin uudeksi oppiaineeksi empatiaa?” Olin lukenut
Vanhan tietämyksen kertausta ja uuden oppimista, yhdessä, isoäiti ja lapsenlapsi. Pohdimme päiväkohtaisia asioita, itkimme ja nauroimme, epäonnistuimmekin. Sen sisällä käsittelimme aiheita ja asioita, opiskelimme ”Ota toiset huomioon”, oikein ja väärin -leikkejä. Porkkalan palauttamisen kansallinen ilo, Kuurilan junaturma ja Lapuan tehdasräjähdys olivat ”koko kansan pysähdyttäjiä.” Työelämän vauhtivuosina, onnistumisten ja takaiskujen yllättäminä, muodeista, trendeistä, ismeistä ja kaiken kehityksen etenemisestä huolimatta, aloimme ymmärtää: yksi osasi yhtä, toinen toista, joillakin oli enemmän, mutta kaikilla oli jotakin. Nobel-palkitun, Bengt Holmströmin, 91-vuotias äiti sanoi lehtihaastattelussa: ”Olen iloinen, mutta olisin toivonut, että Bengtin, jo kuollut isä, olisi kuullut asian.” Muutama päivä myöhemmin voittaja Holmström sanoi palkintorahasta kysyttäessä: ”Käytän rahaa Äidin hoitamiseen.” . Luokkien ovet ja kaapit olivat auki, luotimme toisiimme. Kolme sukua, kolme sukupolvea, sama suunta yhdistää. . . Taas voimme ylpeillen sanoa: ”Meidän nobelistimme”, ja jakaa yhdessä voiton. Takavuosina oli Kansalaistaito –kaiken kattava, kaikki ainerajat ylittänyt aine. Opettaja oli opettaja, oppilaat olivat lapsia ja oppilaiden vanhemmat olivat aikuisina mukana työssä, jossa kaikki harjoittelimme elämän empatiaa ja sympatiaa!. Luottamus kantaa ja kokemuksen koulussa oppii. Pilkuista emme eroon pääse, mutta... 93 . Entäs tuo alun empatia-aine kouluihin -kysymys. Hyvää talvikauden alkua kaikille! Pekka Leinonen
. Käytössä on kuntosali ja uima-allas. Heillä on peruspalvelupaketti, johon sisältyy muun muassa yksi lämmin ruoka päivässä, siivous ja mahdollisuus osallistua harrastustoimintaan. – Senioritalomme asukkaat asuvat yksiöissä, kaksioissa tai kolmioissa yksin tai pariskuntina. Jutut ovat pitkälti muisteloita nuoruuden ajoilta. 94 V irkeä seniorijoukko viihtyy pitkään pöydän ympärillä Wilhelmiinan viihtyisässä aulatilassa. Uskoisin, että heille yhdistävä tekijä on turvallisuuden tunne ja yhteisöllisyys sekä lähellä olevat palvelut, jonka takia he ovat hakeneet ja muuttaneet meille, toimitusjohtaja Minna Saranpää kuvaa yhtä kolmesta WilhelmiiYhteisöstä turvaa senioreiden asumiseen Seniorien ja vanhusten palvelukoti Wilhelmiinan asukkaille syntyy turvallisuuden tunne ympärillä olevista ihmisistä, hoitohenkilökunnasta ja apuna olevasta teknologiasta. Kuva: Mira Näppi nan asukasryhmästä. Yksi ilta omistetaan kortinpeluulle. Wilhelmiinan henkilökunta on nopeasti senioreiden saatavilla. Torstaisin ko. Väliin vitsaillaankin. He ovat ystävällisiä ja ammattilaisia työssään. – Heillä ei ole vielä jatkuvaa hoidon ja hoivan tarvetta. He pärjäävät itsenäisesti, mutta heillä on käytössään turvapuhelin ja turvallisuusranneke esimerkiksi kaatumisten varalta. 10-20 hengen porukka kokoontuu vähintään kolme kertaa viikossa. Keskustelu soljuu sivistyneesti
Muistisairaillekin apua teknologiasta Saranpää muistuttaa, että anturiteknologian ja muun seurantaa mahdollistavan teknologian käyttöön liittyy myös paljon ratkaistavia eettisiä kysymyksiä. Turvallisesta kodista on hyvä lähteä talon yhteisiin tilaisuuksiin, joita on tarjolla runsaasti. Arjen yksinkertaisia apuvälineitä ovat esimerkiksi rollaattori, kaiteet wc:ssä sekä riittävästi tilaa liikkua rollaattorilla ja muilla apuvälineillä. Kun aikaisemmin sinniteltiin omassa kodissa mahdollisimman pitkään, nyt entistä useammat lähtevät jo varhaisessa vaiheessa aktiivisesti hakemaan ja tutustumaan myös itse ratkaisuihin ja vaihtoehtoihin. Wilhelmiinassa on myös pieni kuntoutusyksikkö esimerkiksi sotaveteraanien kuntoutusjaksoille tai leikkauksista toipuville. Muuttuvien tarpeiden myötä myös asumisen ratkaisut tulevat monipuolistumaan. Rannekkeessa on myös liikkeiden tunnistus. . 95 . Hoitajat ovat jatkuvasti käytettävissä, Saranpää kertoo. He asuvat täyshoidossa Aja B-talon yhteisökodeissa. Silloin on usein parasta ympäristö, jossa on ihmisiä ympärillä. – Uskon, että tulevaisuudessa on yhä enemmän monimuotoisia asumisvaihtoehtoja, jotka mahdollistavat sen, ettei ihminen eristäydy. Kuva: Mira Näppi koontuu kuoro. Myös Wilhelmiinassa on asukkaita, joiden sairaus ei enää mahdollista esimerkiksi turvarannekkeen käyttöä. – Turvallisuuden tunnetta rakentaa yhteisön lisäksi ammattitaitoinen henkilöstö, sen varmuus hoitaa asioita ja auttaa kaikissa tarvittavissa arjen askareissa. – Heidän turvallisuudestaan huolehtiminen vaatii täysin avoimen kulkemisen rajaamista osassa taloa. – Tärkeää on sekin, että voi luottaa siihen, että jos jotain sattuu, on olemassa hoitohenkilökunta, jolta voi kysyä. Seniorien asuminen muuttumassa Helsingin Pikku Huopalahdessa sijaitseva Wilhelmiina järjestää säännöllisesti tutustumistilaisuuksia kiinnostuneille ja mahdollisille tuleville asukkaille ja heidän omaisilleen. – Kaiken pitää lähteä yksilön halusta ja hyvinvoinnista, mutta teknologia voi olla myös osa henkistä turvallisuutta, ja sillä voidaan tukea itsenäistä pärjäämistä kodissa mahdollisimman pitkään. Teknologia tuo apua, muttei korvaa ihmiskontaktia, Saranpää korostaa. – Haluaisin kokeilla teknologiaa, esimerkiksi pylväissä olevia tunnistimia, joka mahdollistaisi muistisairaiden liikkumisen vielä vapaammin koko Wilhelmiinan alueella. – He tulevat voimavarojensa mukaan joko syömään ravintolaan aamiaisen ja muut ateriat tai ruoka tuodaan yhteisökotiin. – Tekniset ratkaisut auttavat meitä myös yöllä varmistamaan turvallisuutta. Yhteisökodeissa on yhteiset olohuoneet ja keittiöt. Turvallisuutta voidaan rakentaa teknologialla enemmänkin, mutta Wilhelmiinassa toistaiseksi käytössä ovat lähinnä turvarannekkeet, joita painamalla asukas itse voi hälyttää avun. . Oma asukasryhmänsä ovat seniorit, jotka hakevat turvallisuutta ja yhteisöä, mutta eivät vielä tarvitse jatkuvaa hoitohenkilökunnan apua päivittäisissä toimissa. Tiistaisin ja torstaisin on toimitusjohtajan kahvit. Se lisäisi entisestään asukkaiden mahdollisuuksia liikkua omien voimavarojensa puitteissa talon sisällä, Minna Saranpää katsoo. Kuva: Mira Näppi . Teksti: Jouni Suolanen. Muistisairas ei sairauden edetessä enää pärjää arjessa ilman apua, eikä pysty myöskään hyödyntämään avustavaa teknologiaa. Kasvava kohderyhmä kuntoutuksessa ovat seniorien kanssa kotona asuvat omaishoitajat. Hoitajan apu on tarvittaessa kuitenkin heidän käytettävissään ja huolehdimme myös heidän lääkityksestään, Saranpää kertoo. Minna Saranpään mukaan asenneilmapiiri on muuttumassa niin, että sen oman kodin, jossa asutaan esimerkiksi eläkkeelle siirtyessä ei enää tarvitse olla viimeinen koti vaan iäkäs ihminenkin voi muuttaa. Saranpää näkee, että seniorien asumisen käsitykset ovat muuttumassa. Kattavaa hoitoa yhteisökodeissa Toinen ääripää yhteensä noin 150 asukkaan joukossa ovat noin 110 senioria, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa. Jokaisella asukkaalla on oma 22-23 neliön asuinhuone omalla wckylpyhuoneella. Saamme hyvää palautetta hoitohenkilöstömme ammattitaidosta ja ystävällisyydestä, Saranpää kertoo. Ihmiset ympärillä luovat turvallisuutta Saranpään mielestä päivittäinen turvallisuuden tunne syntyy myös ympärillä olevista ihmisistä. Heidän jaksamisensa ylläpitämiseksi seniorit voivat yksin tai yhdessä omaishoitajien kanssa tulla Wilhelmiinaan kuntoutumaan ja virkistäytymään ja hoitoihin kuten esimerkiksi fysioterapiaan. Senioritaloon tulijoita on Saranpään mukaan jatkuvasti enemmän kuin mitä asuntoja vapautuu, mutta yhteisökotimuotoiseen asumiseen on yleensä mahdollisuus päästä hyvinkin lyhyellä aikajänteellä. Myös tekniset apuvälineet hoivakodissa tai kotona luovat Saranpään mukaan turvallisuuden tunnetta. – Hei eivät pärjää itsenäisesti kaikissa arjen toimissa ja ovat kattavan hoivan piirissä. Hoitaja taluttaa seniorin turvallisesti wc:hen, missä on hyvin tilaa rollattorille. Jos jotain yllättävää tapahtuu, yhteisö tietää siitä heti ja tulee apuun. Oma koti ja omat tavarat ovat tärkeää myös senioritalon asunnoissa. . Heillä on esimerkiksi muistisairaus tai rajoitteita fyysisten voimavarojen käyttämisessä
Hoivaturva-kukkatolpalla on nyt noin 5 000 käyttäjää. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Seniortek . Pakkauskoko: 15 g. Järjestelmää kehittää edelleen eurooppalainen kahdeksan professorin ryhmä, joka miettii kaatumisen ennakointia ja muita oleellisia järjestelmään lisättäviä tietoja. Mustat, pehmeästä ja joustavasta neopreenistä valmistetut magneettitossut. Sisältävät 18 kappaletta 500 gaussin magneetteja. Hinta alkaen 30,40 euroa pari. Makuvaihtoehdot: Ananas, omena, porkkana ja punajuuri. 02-823 5005, asiakaspalvelu@medimagnet.fi. Hoivaturva voidaan räätälöidä yksilöllisesti käyttäjän tarpeisiin. Hankkeessa on eri maakunnissa eri teemat. INNO Suomi –palkittu yrittäjä Pasi Nurmela on kehittänyt yhdessä veljensä kanssa monipuolisia ja innovatiivisia turvallisuusratkaisuja palveluasumiseen ja kotona asuvien tarpeisiin Seniortek –yrityksessään vuodesta 2005 lähtien. Keskuslaite on makuuhuoneen yöpöydällä sekä yksi älysensori jokaisessa huoneessa. Hälytys ohjautuu henkilölle kuten omaiselle tai hoivaorganisaatiolle valinnan mukaan. . Kukkatolppa seuraa asukkaan päivittäistä arkielämää, ja ilmoittaa mahdollisista kaatumisista, liikkumattomuudesta, sängystä putoamisesta sekä asunnosta poistumisesta. . Siihen voidaan yhdistellä kodin aputoimintoja lähes rajattomasti, kuten esimerkiksi palohälytys, liesivahti tai lämpötila. Asukkaan kuntoisuuden laskiessa järjestelmä suosittelisi hänelle fysioterapeuttien tekemää kuntoutusohjelmaa, jossa asukas tekisi liikkeet television välityksellä ja opastamana. Hedelmäja juureslastut ovat gluteenittomia, säilöntäaineettomia, runsaskuituisia, eivätkä sisällä lisättyä sokeria. Crispy Natural on uusi, 100-prosenttinen luonnollinen ja terveellinen vaihtoehto perinteisille sipseille. 96 Magneettitossut jännittyneille jaloille Terveellinen vaihtoehto perinteisille sipseille . Toteutamme turvallisuusratkaisuja, joita ei ole toteutettu muualla. Ennakoiva ominaisuus tulossa Hoivaturva -järjestelmässä mennään jatkossa tuotekehityksen myötä yhä enemmän ennakoivaan suuntaan esimerkiksi niin, että siihen lisätään huojuntaa tunnistava anturi, josta voi puolestaan päätellä terveydentilan muutosta. Yrityksen Hoivaturva–kotijärjestelmä on ollut käytössä viitisen vuotta, ja vastaavaa tekniikkaa laitoksissa runsaat kymmenen vuotta. Sosiaalija terveysministeriön hankkeessa toimitetaan Lapin läänissä 105 Hoivaturva –järjestelmää koteihin ikäihmisten turvallisuutta parantamaan. . Rapeat lastut on valmistettu kuivaamalla tuoreista hedelmistä ja juureksista, jonka ansiosta niissä on tallella aito maku ja vitamiinit. – Tätä on meillä kokeiltu vasta ajatustasolla, mutta se on varmasti tulevaisuutta. Hanketta vetää professori Patrik Eklund Uumajan yliopistosta. Uusi ominaisuus on Nurmelan mukaan täysin käyttövalmis puolen vuoden päästä. Lisätietoja: www.vianaturale.fi Turvateknologia yhä ennakoivammaksi Turvateknologia kehittyy yhä enemmän ennakoivaan suuntaan niin, että pystytään esimerkiksi huojunta tunnistamalla estämään kaatumisia. – Hoivaturvan perusasiat säilyvät muuten samoina, mutta lisäämme tiedon arvoa ja käsittelyä, joilla voidaan tarkentaa asukkaan vuorokausirytmiä ja arkielämän muutoksia, kuten esimerkiksi nukkumista, heräämistä ja wc-käyntejä. Tuoteposti . Mielestämme tekniikka on ihmisiä varten eikä ihminen tekniikkaa varten, Nurmela toteaa. Yksinäisyys synnyttää usein turvattomuutta, Pasi Nurmela toteaa. Joillekin se toimii, joillekin kenties ei. Kuntoutuspaketti osaksi järjestelmää Jatkosuunnitelmissa on kuntoutuspaketin tuominen järjestelmään. – Kun elinympäristö pienenee esimerkiksi työelämästä kotiin, saattaa se lisätä turvattomuuden tunnetta, vaikka turvattomuus ei käytännössä lisääntyisi. Medimagnet -magneettiterapiatuotteet/Helover Oy, puh. Moni haluaa mieluummin lähteä ulos kävelemään, Nurmela pohtii. Hoitosuositus: kiputilojen ja lihasjännityksen hoito jaloissa, kylmille jaloille. – Alamme mitata heille tietoa, jota verrataan Euroopan laajuiseen huojunta-arvojen normistoon, Nurmela kertoo. Rahaa ministeriö laittaa yhteensä 40 miljoonaa euroa koko maassa. Automatisoitu hälytys luo yhteyden hoitoketjuun ilman, että asukkaan tarvitsee itse tehdä mitään. – Haluamme tehdä eri tavalla kuin muut. Tuoteposti . Hoivaturva-järjestelmän kukkatolppa soveltuu osaksi sisustusta
045 321 7011 www.follis.fi TURVAVERKKO • Helppo ja nopea tarranauhakiinnitys • Sopii mihin tahansa jalkineeseen • 13 metallirengasta takaa erinomaisen pidon jäällä • Kudosverkko takaa erinomaisen pidon lumessa ja loskassa Galvanoidut metallirenkaat pureutuvat jäähän. Hinta 46,50€ Paketissa: aidakangas, villalangat, neula, ohje ja kuva. 09-563 1500 Hammasproteesien valmistus, korjaus ja pohjaukset Kotikäynnit Uutuutena nyt myös perinteiset hammaslääkärin palvelut Jaana Rättö jaana.ratto@karprint.fi 09 413 97 376 Seniori TERVEYS Follis Oy Lisätiedot ja tilaukset: puh. lakeudenpito. Kudosverkossa on paljon pitävää pintaalaa lumessa ja loskassa. 97 . Koko: n. Palveluhakemisto TERVEYS Seniori Ikä ei paina Velin matkoilla! www.velinmatkat.. 30x50. emännille 281 2600 vous ei ole vovou ous us eiei ole olele ollut nain olollllulut ut a na nain ainin helppoa TERVEI SET SENIO REILLE. 044 718 0008 3pv Gdanskin joulutorit 13.12.2016 8pv Niilin risteily ja Kairon pyramidit 16.1.2017 3pv Kemin lumilinna ja risteily jäänmurtajalla 29.1.2017 9pv Villa Aleksanteri Siwan keitaalla, Saharassa 28.12.2016 ja 12.2.2017 Nro 8/2016 teemat Varaa paikkasi palveluhakemistossa Seniori-ikäisten lihaskunto-, tasapainoja voimaharjoittelu Muistisairaudet perimä, ennaltaehkäisy ja hoito sekä ravinto Talviliikuntalajit 5-vuotisjuhlanumero Ilmestyy viikolla 50 Iskostie 4, 01600 Vantaa Juri Koivistoinen erikoishammasteknikko Sini Joutsjoki erikoishammasteknikko Soita ja varaa aika puh. Työterveyslaitoksen hyväksymä TEE JOULUTAULU Helppo ristipistotyö. (03) 733 1000 www.kasite.. fi Soita emännille p.010 281 2600 Kotisiivo us ei ole ikina ollut nain euden ät siivoaa n vuosien muksella eudenpito.fi o. Usvakatu 4, 15300 Lahti P. TAITO PIRKANMAA OY www.taitopirkanmaa.fi KÄSITYÖLANGAT JA TARVIKEPAKETIT Suomalaista laatua käsitöihisi! käsityölankoja, 600 väriä satoja käsityötarvikepaketteja Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella www
Osoite: SenioriTERVEYS -ristikko, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. 98 . Lisää rasti ruutuun: olen lehden tilaaja ostan irtonumeroita luen muuten. Yksi oikein ratkaissut palkitaan arpomalla. 6/16 ristikon arvonnassa Medimagnetmagneettipohjalliset voitti Laila Kinnunen Raahesta. Postinumero: ………………………………………………………….…… Paikkakunta …………………….……………………………………………. SenioriTERVEYS 7/2016 RISTIKKO Senioriterveys 6/2016 ristikon ratkaisu Ratkaisijan nimi: …………………………………………………………… Lähiosoite: ……………………………………………………………………. Lähetä ristikon ratkaisu kirjekuoressa SenioriTERVEYS -lehteen 30.11.2016 mennessä. Seuraavan ristikon palkintona ovat Medimagnet -magneettiterapiatuotteet/Helover Oy:n magneettitossut.. Puhelinnumero: ……………………………………..……………………
BIOMEDIN TUOTTEET TERVEYSKAUPOISTA
Takaamme myös välitystyömme laadun. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Harkitsetko asuntosi vuokraamista. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Soita ja sovi tapaaminen! p. Myyntiturva on turvallinen valinta. 010 2327 400, www.myyntiturva.. 010 2327 300, www.vuokraturva.?. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita niin keskustellaan tarkemmin! p. Palvelumme on tehokas. BAS2 Posti Oy Posti Green HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Oletko myymässä asuntoasi